<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
106 Käyttäjää paikalla! 0.004951000213623
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 |
1: Vuoden 1990
2:                  ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: E1
10: Lakia laitteet
11: 1-148
12: 
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: 
18: HELSINKI
19:           ISSN 0783-9901
20: Helsinki 1991. Valtion painatuskeskus
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Lakialoitteet 1-148
27: 
28:     1 Kalima ym.: Ehdotus laiksi kuntien katast-            13 Alaranta ym.: Ehdotus laiksi maatalous-
29:     rofiavusta                                              yrittäjän lomituspalveluista annetun lain 9 a
30:                                                             §:n muuttamisesta
31: -   2 Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käy-
32:     töstä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa työ-,              14 Pohjola ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 23
33:     virka- ja toimiehtosopimuksissa annetun lain            luvun 2 §:n muuttamisesta
34:     muuttamisesta
35:                                                             15 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamasoti-
36: -   3 Anttila ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain          laseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
37:     vaaleista annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamises-
38:     ta                                                      16 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamasoti-
39:                                                             laseläkelain 9 §:n muuttamisesta
40: -   4 Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain
41:     47 §:n muuttamisesta                                    17 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamavete-
42:                                                             raanien kuntoutuksesta annetun lain 2 §:n
43:     5 Donner: Förslag tilllag om ändring av 3 §             muuttamisesta
44:     lagen angäende omsättningsskatt
45:                                                             18 Kalima ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain
46: -   5 Donner: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3          138 §:n muuttamisesta
47:     §:n muuttamisesta
48:                                                             19 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain
49: -   6 Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain        69 §:n muuttamisesta
50:     1 ja 64 §:n muuttamisesta
51:                                                         -   20 Tenhiälä ym.: Ehdotus pienyrittäjien ansio-
52: -   7 Kietäväinen ym.: Ehdotus laiksi kuntajaosta           turvalaiksi
53:     annetun lain muuttamisesta
54:                                                         -   21 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi taloudelli-
55: -   8 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain          sissa vaikeuksissa oleville asunnontarvitsijoille
56:     muuttamisesta                                           myönnettävien lainojen korkotuesta
57: 
58: -   9 Linnainmaa: Ehdotus laiksi eräistä kirjaili-      -   22 Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme
59:     joille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista       veteraanien kunniaeläkkeestä
60:     ja avustuksista annetun lain 1 §:n muuttami-
61:     sesta                                               -   23 Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
62:                                                             eläkelain 9 §:n muuttamisesta
63:     10 P. Lahtinen: Ehdotukset laeiksi kilpailun-
64:     rajoituksista annetun lain ja liikevaihtovero-      -   24 Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-
65:     lain muuttamisesta                                      eläkelain 9 a §:n muuttamisesta
66: 
67:     11 Helle ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotanto-        -   25 Kalima ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moot-
68:     lain 15 f §:n muuttamisesta                             toripyöräverosta annetun lain 17 §:n muutta-
69:                                                             misesta
70:     12 Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon
71:     käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n           -   26 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi lapsili-
72:     muuttamisesta                                           sälain muuttamisesta
73: 
74: 5101021
75: 4                                            Sisällysluettelo
76: 
77: -   27 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiö-       -   40 Hietala ym.: Ehdotus laiksi ravintorasvave-
78:     lain 4 luvun 2 §:n muuttamisesta                      rosta annetun lain kumoamisesta
79: 
80: -   28 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja    -   41 Männistö ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten
81:     obligaatioiden veronhuojennuslain muuttami-           luottamushenkilöiden eläkelain 6 §:n muutta-
82:     sesta                                                 misesta
83: 
84: -   29 Kohijoki ym.: Ehdotus talletusten ja obli-     -   42 Hietala ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin
85:     gaatioiden veronhuojennuslaiksi                       eläkelain 1 §:n muuttamisesta
86: 
87:     30 Männistö ym.: Ehdotus laiksi jätehuolto-       -   43 Laaksonen: Ehdotukset laiksi vuodelta
88:     lain muuttamisesta                                     1991 toimitettavassa valtionverotuksessa so-
89:                                                           vellettavista veroasteikoista ja veroprosenteis-
90: -   31 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-       ta ja laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttami-
91:     lisuusverolain 103 §:n muuttamisesta                  sesta
92: 
93: -   32 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-     -   44 Jansson: Förslag tili självstyrelselag för
94:     rallisuusverolain muuttamisesta                       Åland
95: 
96: -   33 Linnainmaa: Ehdotus laiksi eräitä tuotan-      -   44 Jansson: Ehdotus Ahvenanmaan itsehallin-
97:     nollisia investointeja koskevista poikkeuksista       tolaiksi
98:     liikevaihtoverolakiin annetun lain 3 §:n muut-
99:     tamisesta                                         -   45 Metsämäki ym.: Ehdotus laiksi kunnallis-
100:                                                           lain 56 §:n muuttamisesta
101: -   34 Backman ym.: Ehdotus laiksi siviilipalve-
102:     luksesta                                          -   46 Metsämäki ym.: Ehdotus laiksi kunnallis-
103:                                                           vaalilain muuttamisesta
104: -   35 P. Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
105:     varallisuusverolain 57 §:n muuttamisesta
106:                                                       -   47 T. Roos ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
107:                                                           lisuusverolain 108 §:n muuttamisesta
108:     36 Elo ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoululain
109:     25 ja 27 §:n sekä lukiolain 17 §:n muuttami-
110:     sesta                                             -   48 Mattila: Ehdotukset laeiksi Suomen Halli-
111:                                                           tusmuodon 71 §:n ja valtiopäiväjärjestyksen
112: -   37 Donner: Förslag tilllag om upphävande av           muuttamisesta
113:     61 § riksdagsordningen
114:                                                       -   49 Särkijärvi: Ehdotus laiksi kunnallislain 52
115: -   37 Donner: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjes-          §:n muuttamisesta
116:     tyksen 61 §:n kumoamisesta
117:                                                           50 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 23
118: -   38 Donner: Förslag tilllag om ändring av 9 §          luvun 6 §:n muuttamisesta
119:     lagen om investeringsreserveringar
120:                                                       -   51 Seppänen: Ehdotus laiksi korkotulon läh-
121: -   38 Donner: Ehdotus laiksi investointivaraus-          deverosta
122:     lain 9 §:n muuttamisesta
123:                                                       -   52 Seppänen: Ehdotus laiksi leimaverolain 55
124: -   39 Donner: Förslag tili lag om ändring av             ja 61 §:n muuttamisesta
125:     lagen om granskning av videoprogram och
126:     andra bildprogram                                     53 Astala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
127:                                                           suusverolain 103 §:n muuttamisesta
128: -   39 Donner: Ehdotus laiksi video- ja muiden
129:     kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain            54 Kemppainen: Ehdotus laiksi tielaitoksesta
130:     muuttamisesta                                         annetun lain 2 §:n muuttamisesta
131:                                               Sisällysluettelo                                          5
132: 
133:     55 Savolainen: Ehdotus laiksi sairausvakuu-        -   71 Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotus laiksi
134:     tuslain 18 §:n muuttamisesta                           peruskoululain 31 §:n muuttamisesta
135: 
136:     56 Rinne ym.: Ehdotus laiksi Outokumpu             -   72 Kankaanniemi ym.: Ehdotus laiksi alkoho-
137:     Oy:n eläkeläisten eläkeoikeuksien palauttami-           lijuomaverosta annetun lain 1 ja 2 §:n muut-
138:     sesta                                                   tamisesta
139: 
140:     57 Renko ym.: Ehdotus laiksi rikoslain muut-       -   73 Laaksonen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja
141:     tamisesta                                              varallisuusverolain sekä asuntotulon verotta-
142:                                                            misesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n
143:     58 Rusanen: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-           muuttamisesta
144:     suusverolain 89 §:n muuttamisesta
145:                                                        -   74 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi fosforilannoi-
146:     59 M. Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi kansan-              te- ja haitallisten aineiden verosta
147:     eläkelain 3 §:n 2 momentin väliaikaisesta
148:     muuttamisesta                                          75 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi sotiemme
149:                                                             veteraanien vähimmäiseläkkeestä
150:     60 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvam-
151:                                                        -   76 von Bell ym.: Ehdotus laiksi sotiemme
152:     malain muuttamisesta
153:                                                            veteraanien vähimmäiseläkkeestä
154: -   61 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamalisän       -   77 Helle ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraa-
155:     maksamisesta ulkomaan kansalaisille                     nien vähimmäiseläkkeestä
156: -   62 Zyskowicz ym.: Ehdotus laiksi leimavero-        -   78 Aittaniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme
157:     lain muuttamisesta                                     veteraanien vähimmäiseläkkeestä
158: 
159: -   63 Saapunki ym.: Ehdotus laiksi koiraverosta       -   79 Kankaanniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiem-
160:     annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta                  me veteraanien vähimmäiseläkkeestä
161: 
162: -   64 R. Aho ym.: Ehdotus laiksi lain, jolla          -   80 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi sotiemme
163:     kielletään pitämästä nuoria naisia eräissä las-        veteraanien vähimmäiseläkkeestä
164:     taus- ja, purkaustöissä, kumoamiseksi
165:                                                        -   81 Pulliainen ym.: Ehdotus liikevaihtovero-
166: -   65 Mäki-Hakola: Ehdotus laiksi liikevaihtove-           laiksi
167:     rolain 9 §:n muuttamisesta
168:                                                        -   82 Pulliainen: Ehdotus laiksi koiraverosta an-
169: -   66 Saastamoinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja            netun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
170:     varallisuusverolain 89 §:n muuttamisesta
171:                                                        -   83 Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi rikkipääs-
172:                                                             töjen verottamisesta
173: -   67 Ala-Harja ym.: Ehdotus laiksi kansanelä-
174:     kelain 20 §:n muuttamisesta
175:                                                            84 Jouppila ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moot-
176:                                                            toripyöräverosta annetun lain 17 §:n muutta-
177: -   68 Jaakonsaari ym.: Ehdotus laiksi leimavero-          misesta
178:     lain muuttamisesta
179:                                                        -   85 Väistö ym.: Ehdotus laiksi työttömyystur-
180: -   69 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta                valain muuttamisesta
181:     1991 toimitettavassa valtionverotuksessa so-
182:     vellettavista veroasteikoista ja veroprosenteis-       86 Kietäväinen ym.: Ehdotus laiksi kierrätystä
183:     ta                                                     ja jätehuoltoa edistävästä panttimaksusta
184: 
185: -   70 Kettunen: Ehdotus laiksi tuulienergian käy-         87 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
186:     tön kokeilemisesta tunturialueilla                     rallisuusverolain muuttamisesta
187: 6                                          Sisällysluettelo
188: 
189: -   88 Virolainen ym.: Ehdotus laiksi eduskunnan        103 Malm m.fl.: Förslag tililag om ändring av
190:     oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten       7 § lagen om Post- och televerket
191:     ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukai-
192:     suutta annetun lain 2 §:n muuttamisesta             103 Malm ym.: Ehdotus laiksi Posti- ja telelai-
193:                                                         toksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
194: -   89 Koistinen ym.: Ehdotus laiksi rintamasoti-
195:     laseläkelain 9 a §:n muuttamisesta                  104 Sarapää ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta
196:                                                         sähköntuotantomaksusta
197: -   90 Renko ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtovero-
198:     lain 3 §:n muuttamisesta                            105 Alho ym.: Ehdotus laiksi neuvoa-antavas-
199:                                                         ta Suomen energiatulevaisuutta koskevasta
200: -   91 Helle ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain           kansanäänestyksestä
201:     muuttamisesta
202:                                                         106 Melin: F örslag tili lag om skydd för
203: -   92 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi työt-       Centralparken i Helsingfors
204:     tömyysturvalain muuttamisesta
205:                                                         106 Melin: Ehdotus laiksi Helsingin Keskus-
206: -   93 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi         puiston suojelusta
207:     kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta,
208:     vuodelta 1991 suoritettavasta sairausvakuu-         107 Koistinen ym.: Ehdotukset laeiksi kansan-
209:     tusmaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta        eläkelain 24 ja 25 §:n sekä eräiden siihen
210:     vuodelta 1991                                       liittyvien lakien muuttamisesta
211: 
212: -   94 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi vuo-        108 Alaranta ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
213:     silomalain muuttamisesta                            1 §:n muuttamisesta
214: 
215: -   95 Nyby ym.: Ehdotus laiksi Vaasan yliopisto        109 Ahonen ym.: Ehdotus laiksi eräiden yhtei-
216:     - Vasa universitet -nimisestä yliopistosta          söjen maatalousmaan käytöstä
217: 
218: -   96 Puska ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoulu-        110 Donner: Förslag tili lag om ändring av
219:     lain ja lukiolain muuttamisesta                     värdepappersmarknadslagen
220: 
221: -   97 Sasi ym.: Ehdotukset laeiksi Suomen Hal-         110 Donner: Ehdotus laiksi arvopaperimark-
222:     litusmuodon muuttamisesta sekä valtiopäivä-         kinalain muuttamisesta
223:     järjestyksen 52 ja 63 §:n muuttamisesta
224:                                                         111 Maijala ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja
225: -   98 Särkijärvi: Ehdotus laiksi luvanvaraisesta       obligaatioiden veronhuojennuslain muuttami-
226:     henkilöliikenteestä tiellä                          sesta
227: 
228: -   99 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotiemme             112 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi
229:     veteraanien vähimmäiseläkkeestä                      lapsilisälain muuttamisesta
230: 
231:     100 Kärhä: Ehdotus laiksi maa-aineslain 3 §:n        113 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi eläkkeen-
232:     muuttamisesta                                        saajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta
233: 
234:     101 Aittoniemi ym.: Ehdotukset laiksi perus-         114 Kettunen ym.: Ehdotus laiksi peltoalan
235:     koululain muuttamisesta ja laiksi lukiolain          perusteella suoritettavasta vientikustannus-
236:     muuttamisesta                                        maksusta
237: 
238:     102 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi eräiden            115 Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi tyhjien
239:     rahalaitosluottojen koron korottamisen ra-           asuntojen väliaikaisesta vuokraamisesta tai
240:     joittamisesta                                        verottamisesta
241:                                           Sisällysluettelo                                          7
242: 
243: 116 Louvo ym.: Ehdotus laiksi eläkkeensaajien          131 Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi ulkomaa-
244: asumistukilain 6 §:n muuttamisesta                     laislain 8 ja 35 §:n muuttamisesta
245: 
246: 117 Sarapää ym.: Ehdotus laiksi pellonrai-             132 Lehtosaari ym.: Ehdotus laiksi avioliitto-
247: vauksen rajoittamisesta                                lain 38 §:n 1 momentin muuttamisesta
248: 
249: 118 Sarapää ym.: Ehdotus laiksi maidon vä-             133 Laitinen ym.: Ehdotus laiksi kuljetusten
250: liaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain 2        alueellisesta tukemisesta annetun lain 10 §:n
251: §:n muuttamisesta                                      muuttamisesta
252: 
253: 119 Kalima ym.: Ehdotus laiksi poliisilain 4 ja        134 Jääskeläinen ym.: Ehdotus laiksi poron-
254: 6 §:n muuttamisesta                                    hoitolain 31 §:n muuttamisesta
255: 
256: 120 Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi vuodelta           135 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi ennakko-
257: 1991 toimitettavassa valtionverotuksessa so-           perintälain muuttamisesta
258: vellettavista veroasteikoista
259:                                                        136 Särkijärvi: Ehdotus laiksi lomakiinteistön
260: 121 Laitinen ym.: Ehdotus laiksi eräistä maan-         omistusoikeuden rajoittamisesta
261: vaihdoista Katosselän saimaannorpan suoje-
262: lualueen ja Syväjärven retkeilyalueen hankki-          137 Uosukainen ym.: Ehdotukset laeiksi elo-
263: miseksi valtiolle                                      kuvien tarkastuksesta annetun lain 2 §:n sekä
264:                                                        video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastami-
265: 122 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi               sesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
266: sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
267:                                                        138 Pulliainen ym.: Ehdotukset ympäristölu-
268: 123 Kettunen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta              pamenettelylaiksi ja laeiksi maa-aineslain sekä
269: 1991 toimitettavassa valtionverotuksessa so-           vesilain muuttamisesta
270: vellettavista veroasteikoista ja veroprosenteis-
271: ta                                                     139 Hietala ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär-
272:                                                        jestyksen 48 §:n muuttamisesta
273: 124 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi leimavero-
274: lain 32 ja 55 §:n muuttamisesta                        140 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi
275:                                                        sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
276: 125 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain           valtionosuudesta annetun lain väliaikaisesta
277: muuttamisesta                                          muuttamisesta sekä työsopimuslain 34 §:n
278:                                                        muuttamisesta
279: 126 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi työaikalain
280: muuttamisesta                                          141 Sarapää: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
281:                                                        suusverolain 80 §:n muuttamisesta
282: 127 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi Suomen
283: Hallitusmuodon VI luvun muuttamisesta                  142 Rauramo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
284:                                                        varallisuuverolain 21 §:n muuttamisesta
285: 128 Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
286: varallisuusverolain muuttamisesta                      143 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi leimavero-
287:                                                        lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo-
288: 129 Myller ym.: Ehdotus laiksi eräiden yhty-           säännöksen muuttamisesta
289: mien ja yhteisöjen verovelvollisuudesta orto-
290: doksisille seurakunnille                               144 Myller ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain
291:                                                        19 §:n muuttamisesta
292: 130 Saapunki ym.: Ehdotus laiksi ampuma-
293: aseista ja ampumatarpeista annetun lain                145 T. Roos ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin
294: muuttamisesta                                          eläkelain 2 §:n muuttamisesta
295: 8                                           Sisällysluettelo
296: 
297:     146 Ahonen ym.: Ehdotukset laeiksi työsopi-          148 Savela: Ehdotus laiksi maakaaren 1 luvun
298:     muslain 37 §:n ja merimieslain 39 §:n muutta-        3 §:n muuttamisesta
299:     misesta
300: 
301:     147 Urpilainen: Ehdotus laiksi yhteistoimin-
302:     nasta yrityksissä annetun lain 2 §:n muuttami-
303:     sesta
304:                                                1990 vp.
305: 
306: Lakialoite n:o 1
307: 
308: 
309: 
310: 
311:                                    Kalima ym.: Ehdotus laiksi kuntien katastrofiavusta
312: 
313: 
314:                                           Eduskunnalle
315: 
316:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
317: 
318:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi kuntien        Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
319: katastrofiavusta erillistä lakia, jolla selkeytet-   den 1992 alusta.
320: täisiin ja laajennettaisiin kuntien mahdolli-
321: suuksia antaa kansainvälistä taloudellista ja
322: muuta humanitaarista apua.
323: 
324: 
325: 
326:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
327: 
328:    Voimassa olevan kunnallislain 5 §:n 1 mo-         hoitamisessa kunnat tarvitsevat yksiselitteisen
329: mentissa asetetaan kunnan tehtäväpiirin rajat        tiedon ja selkeän toimintamallin, joka osoit-
330: seuraavasti:                                         taa, voiko kunta tietyssä asiassa toimia. Kun-
331:    "Kunnan asiana on hoitaa itsehallintoansa         nallinen katastrofiapu on tällainen keskeinen
332: kuuluvat ja sille laissa erikseen säädetyt tehtä-    yhteiskunnallinen toiminta, jonka hoitamisessa
333: vät."                                                kunnallisten hallintoviranomaisten toimival-
334:    Säädettäessä edellä esitetty joustava normi       tuuksien tulee olla riittävän selkeät.
335: lienee tuomioistuimelle nimenomaisesti tahdot-          Silloin, kun on ollut tarve selvästi osoittaa,
336: tu siirtää ratkaisuvalta siitä, mitä asioita kunta   että kunnan toimialan rajamailla oleva vapaa-
337: saa hoitaa. Yleislausekkeen käyttämistä on pe-       ehtoinen tehtävä kuuluu kunnalle, on kunnan
338: rusteltu mahdollisuudella korkeimman hal-            yleisenkin toimialan alueella käytetty erityisla-
339: linto-oikeuden päätöksin muuttaa kunnan toi-         kia. Hyvän esimerkin tästä lainsäätämisteknii-
340: mialaa vallitsevien yhteiskunnallisten käsitys-      kasta tarjoaa laki kuntien nuorisotyöstä, jossa
341: ten muuttuessa näiden mukaisiksi.                    harjoitettu nuorisotyö kokonaisuudessaan
342:    Pitempiaikainen hallintolainkäyttö on osoit-      osoitettiin kuunailiseksi tehtäväksi.
343: tanut, että vallitsevien käsitysten muutosten           Korkeimman       hallinto-oikeuden    oikeus-
344: heijastuminen korkeimman hallinto-oikeuden           käytännössä kanta kunnalliseen ulkomaille an-
345: oikeuskäytännössä on toisinaan ollut hidasta         nettavaan katastrofiapuun lienee otettu vain
346: eikä yksittäisten ratkaisujen tulkinta aina oi-      kerran Valkeakosken kaupungin annettua apua
347: keuta yleistämään sovellettua oikeusperiaatetta      puolalaiselle kummikaupungilleen, jolloin kor-
348: toisessa kunnassa jossain määrin toisissa olo-       kein hallinto-oikeus lähinnä ystävyyskuntatoi-
349: suhteissa tehtyyn samantapaiseen ratkaisuun.         mintaan vedoten jätti valtuuston päätöksen
350:    Perinteisesti on Suomen oikeudessa koetettu       voimaan. Katastrofiavun antamisesta ystävyys-
351: löytää oikeus- ja tarkoituksenmukaisuuskysy-         kuntatoiminnan ulkopuolella ei ole kokemuk-
352: mysten välille selkeät erot ja käyttää näitä         sia, joskin on arveltu, ettei se oikeudellisesti
353: eroja toimivallan jaon perusteina: oikeudelli-       olisi mahdollista.
354: siksi luonnehditut asiat on uskottu tuomiois-           Varsinkin viime aikoina kunnissa on ollut
355: tuimille, kun taas eduskunta, hallitus ja hallin-    valmiutta ulkomaisen katastrofiavun antami-
356: toviranomaiset tekevät tarkoituksenmukaisuus-        seen lähinnä Kansainvälisen Punaisen Ristin ja
357: ratkaisut.                                           muiden avustusjärjestöjen kautta. Ottaen huo-
358:    Keskeisten yhteiskunnallisten kysymysten          mioon viimeaikaisen kansainvälisen kehityksen
359: 2000600
360: 2                                      1990 vp. -    LA n:o 1
361: 
362: on todennäköistä, että Euroopassakin riittää           Ruotsissa on lailla (1975:494) kunnan ja
363: lähivuosina avustuskohteita, jolloin myös            käräjäkunnan oikeudesta antaa kansainvälistä
364: avustusten perillemeno olisi hyvin valvottavis-      katastrofiapua annettu kunnalle ja käräjäkun-
365: sa, mutta laajalti on vallinnut epätietoisuus        nalle laissa tarkemmin määritelty oikeus lähet-
366: avun antamisen luvallisuudesta. Todettakoon,         tää kansainvälistä humanitaarista apua.
367: että monilla kunnilla olisi taloudellisia mahdol-      Avun antaminen valtioiden sisäisissä selk-
368: lisuuksia ainakin pienehköjen avustusten anta-       kauksissa ja suoranaisissa sodissa on havaittu
369: miseen, onhan kuntien yhteinen taloudellinen         usein ongelmalliseksi siksi, ettei vihollisuuksien
370: volyymi valtioon verrattuna noin kaksinkertai-       vuoksi apua kyetä toimittamaan perille. Tä-
371: nen.                                                 män vuoksi tarkoituksenmukaista näyttäisi
372:    Nyt säädettävän erityislain merkitys on lä-       useimmiten olevan avun toimittaminen Kan-
373: hinnä siinä, että valitettaessa kunnallisen viran-   sainvälisen Punaisen Ristin taikka muiden
374: omaisen päätöksestä, jolla on annettu katas-         avustusjärjestöjen kautta, joilla on mahdollista
375: trofiapua, korkein hallinto-oikeus voi valituk-      toimittaa apu perille vaikeillekin alueille.
376: set hylätessään tukeutua laista ilmenevään             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
377: eduskunnan nimenomaiseen, julkilausuttuun
378: tahtoon eikä tuomioistuimen tarvitse arvailla,                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
379: mikä on yleinen tai yhteiskunnassa vallitseva               lakiehdotuksen:
380: mielipide katastrofiapuun nähden.
381: 
382: 
383: 
384:                                                Laki
385:                                       kuntien katastrofiavusta
386: 
387:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
388: 
389:                        1§
390:    Katastrofiavulla tarkoitetaan tässä laissa sel-     Katastrofiavun antamiseksi kunta voi tulo-
391: laista taloudellista tai muuta humanitaarista        ja menoarviossa osoittaa varoja edellä mainit-
392: apua, joka on tarpeen sodan, aseellisen selk-        tuun tarkoitukseen.
393: kauksen, maanjäristyksen, tulivuorenpurkauk-
394: sen, kuivuuden tai muusta näihin verrattavissa                              3§
395: olevasta seikasta taikka olosuhteesta aiheutu-          Katastrofiapua antaessaan kunnan tulee
396: neen hädän lievittämiseksi, sairaanhoidon jär-       osoittaa avustuksensa kansainvälisesti toimi-
397: jestämiseksi sekä jälleenrakentamisen aloitta-       valle avustusjärjestölle. Erityisestä syystä kun-
398: miseksi.                                             ta voi toimittaa avustuksen suoraan avustuksen
399:                                                      saajalle.
400:                        2§
401:   Kunnalla on oikeus antaa katastrofiapua                                   4§
402: kunnallislain 5 §:n 1 momentin estämättä sillä         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
403: tavoin kuin tässä laissa jäljempänä säädetään.       kuuta 199 .
404: 
405: 
406:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
407: 
408:       Kai Kalima                      Jarmo Rantanen                   Virpa Puisto
409:       Liisa Jaakonsaari               Heikki Rinne                     Marja-Liisa Tykkyläinen
410:       Timo Roos                       Tuula Paavilainen                Sakari Knuuttila
411:       Mikko Elo                       Raimo Vuoristo                   Seppo Kääriäinen
412:       Erkki Pulliainen                Osmo Soininvaara                 Eero Paloheimo
413:       Urpo Leppänen                   Pauli Saapunki                   Jouko Skinnari
414:       Pauli Uitto                     Pertti Hietala                   Sinikka Hurskainen-Leppänen
415:                             1990 vp. -   LA n:o 1                                      3
416: 
417: Seija Karkinen              Mats Nyby                      Gunnar Joutsensaari
418: Jukka Roos                  Markku Pohjola                 Matti Saarinen
419: Pentti Lahti-Nuuttila       Saara-Maria Paakkinen          Reijo Lindroos
420: Kerttu Törnqvist            Riitta Järvisalo-Kanerva       Arto Lapiolahti
421: Markus Aaltonen             Jukka Gustafsson               Ilkka-Christian Björklund
422: Pekka Haavisto              Antti Kalliomäki               Ensio Laine
423: Marjatta Stenius-Kaukonen   Marja-Liisa Löyttyjärvi        Ilkka Joenpalo
424: Ole Wasz-Höckert            Jukka Vihriälä                 Esko Jokiniemi
425: Esko Almgren                Toimi Kankaanniemi             Lea Savolainen
426: Riitta Jouppila             Riitta U osukaineo             Sirkka-Liisa Anttila
427:            Esko Seppänen                       Iiris Hacklin
428:                                 j
429:                             j
430:                             j
431:                         j
432:                         j
433:                     j
434:                     j
435:                 j
436:                 j
437:             j
438:             j
439:         j
440:         j
441:     j
442:     j
443: j
444: j
445:                                                1990 vp.
446: 
447: Lakialoite n:o 2
448: 
449: 
450: 
451: 
452:                                    Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja
453:                                       1991 koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa anne-
454:                                      tun lain muuttamisesta
455: 
456: 
457:                                            Eduskunnalle
458: 
459:    Indeksiehdon kieltoa on viime vuosina tois-           Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-
460: tuvasti käytetty työntekijöiden ja ammattiyh-         mä ei voi hyväksyä sitä, että hallitus ja edus-
461: distysliikkeen sopimusvapauden rajoittamiseen         kunta käyttävät indeksiehtolakia kiristyksen ja
462: sallimalla indeksiehdon soveltaminen vain sel-        pakotuksen välineenä työläisiä ja toimihenki-
463: laisiin työehtosopimuksiin, jotka noudattavat         löitä vastaan. Ellei indeksiehdon käyttöä kos-
464: työnantajien ja hallituksen tahdosta solmittu-        kevaa lakia (1190/89) muuteta indeksiehdon
465: jen keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen tai    sailivaksi kaikissa vuosien 1990 ja 1991 työ-,
466: valtakunnansovittelijan suosituksen linjaa. Vii-      virka- ja toimiehtosopimuksissa, tammikuun
467: meksi vaadittiin ammatillisten keskusjärjestö-        15 päivän jälkeen solmituissa sopimuksissa ei
468: jen vastaukset välitysesitykseen niin nopeasti,       indeksiehtoa sallita. Indeksiehdon soveltami-
469: että ammattiliitoilla ei ollut edes mahdollisuut-     nen tulisi sallia kaikissa työ-, virka- ja toimieh-
470: ta alistaa esitystä jäsenkäsittelyyn. Tällä kerral-   tosopimuksissa niiden solmimisajankohdasta
471: la TUPO-ratkaisuun liittyi enemmän kuin ker-          ja muusta sisällöstä riippumatta.
472: taakaan aikaisemmin pakkodemokratian me-                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
473: netelmiä myös muiden ns. keppilakien muo-
474: dossa.                                                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
475:                                                              lakiehdotuksen:
476: 
477:                                                Laki
478: indeksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa
479:                                annetun lain muuttamisesta
480: 
481:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
482:  kumotaan indeksiehdon käytöstä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopi-
483: muksissa annetun lain (1190/89) 2-8 § sekä
484:  muutetaan 1 § näin kuuluvaksi:
485: 
486:                       1§                              koskeviin työ-, virka- ja toimiehtosopimuksiin
487:    Hintojen, palkkojen, ansioiden ja muiden           on sallittu rajoituksitta.
488: kustannusten kehitystä kuvaavan indeksin
489: muutoksiin perustuvan indeksiehdon tai muun             Tämä laki tulee voimaan     patvana
490: siihen verrattavan välittömän tai välillisen si-      kuuta 1990 ja on voimassa 29 päivään helmi-
491: donnaisuuden ottaminen vuosia 1990 ja 1991            kuuta 1992.
492: 
493: 
494:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1990
495: 
496:                       Ensio Laine                              Esko-Juhani Tennilä
497:                       Marja-Liisa Löyttyjärvi                  Marjatta Stenius-Kaukonen
498: 
499: 
500: 2000600
501:                                               1990 vp.
502: 
503: Lakialoite n:o 3
504: 
505: 
506: 
507: 
508:                                  Anttila ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista annetun
509:                                    lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta
510: 
511: 
512:                                          Eduskunnalle
513: 
514: 
515: 
516: 
517:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
518: 
519:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että Hämeen ete-     Ia kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 ja
520: läisestä vaalipiiristä ja Hämeen pohjoisesta        4 §:ää. 1 §:ssä säädetään vaalipiirijaosta.
521: vaalipiiristä muodostetaan Hämeen läänin vaa-       4 §:ää koskeva vaalipiirin keskuslautakunnan
522: lipiiri. Yhden yhteisen vaalipiirin muodostami-     kokouspaikkaa koskeva muutosehdotus on
523: sella lisättäisiin yhteistyömahdollisuuksia ja      luonteeltaan tekninen.
524: parannettaisiin yhteistyökykyä nykyisten raja-         Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voi-
525: kiistelyjen sijasta. Näin luotaisiin edellytyksiä   maan niin, että uutta vaalipiirijakoa voitaisiin
526: kehittää Hämeestä merkittävä vaihtoehto pää-        soveltaa jo vuonna 1991 suoritettavissa edus-
527: kaupunkiseudun kasvun purkautumiselle.              kuntavaaleissa.
528:    Ehdotettu muutos toteutettaisiin muuttamal-
529: 
530: 
531: 
532:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
533: 
534:    Oikeusministeriö asetti 8 päivänä joulukuuta        Pirkanmaan maakuntaliiton aloitteesta toi-
535: 1988 toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvit-       mikunnassa on käyty perusteellista keskustelua
536: tää mm. myös Hämeen läänin vaalipiirien rajo-       Valkeakosken ja Toijalan kaupunkien sekä
537: jen tarkastamista. Toimikunta jätti mietintön-       Kylmäkosken, Urjalan ja Viialan kuntien siir-
538: sä asiasta 3.10.1989.                               tämisestä Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiris-
539:    Mietinnössä todetaan, että vaalipiirijakoa       tä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin sekä
540: muutettaessa on otettava huomioon useita eri        samalla eräiden Turun ja Porin lääniin kuulu-
541: seikkoja. Näitä ovat muun ohella alueellisen        vien kuntien siirtämisestä Hämeen läänin poh-
542: edustavuuden turvaaminen, muun hallinnolli-         joiseen vaalipiiriin. Tässä asiassa toimikunta
543: sen jaotuksen noudattaminen sekä kunnallisen        on saanut kannanottoja, paitsi mainituilta Hä-
544: itsehallinnon huomioon ottaminen. Alueellisen       meen läänin kunnilta, myös lukuisilta muilta
545: edustuksen periaate on koko vaalipiirijaon          tahoilta.
546: tausta-ajatus. Kunkin alueen erityisalasuhteet         Urjalan kunta ilmoitti toimikunnan tieduste-
547: onkin toimikunnan mielestä otettava vaalipiiri-     luun edellä mainitun vaalipiirimuutoksen osal-
548: jakoa muutettaessa huomioon. Toisena vaali-         ta kielteisen kantansa. Sitä vastoin Valkeakos-
549: piirirajojen muutosten yhteydessä noudatetta-       ken, Toijalan, Kylmäkosken ja Viialan kuntien
550: vana periaatteena toimikunta on katsonut, että      kannat vaalipiirimuutokseen ovat olleet myön-
551: vaalipiirijaon tulee noudattaa maan muuta hal-      teisiä, ensin osin varauksellisia, mutta sittem-
552: linnollista jaotusta. Nykyisin vaalipiirijako       min kaikki viimeksi mainitut kunnat ovat ol-
553: noudattaa läänijakoa, paitsi että Hämeen, Uu-       leet valmiit siirtymään Hämeen läänin pohjoi-
554: denmaan ja Turun ja Porin lääneissä on kaksi        seen vaalipiiriin ilman lisäehtoja. Tässä yhtey-
555: vaalipiiriä.                                        dessä on kuitenkin jäänyt ottamatta huomioon
556: 2000600
557: 2                                      1990 vp. -     LA n:o 3
558: 
559: se, että päätökset kunnissa eivät ole syntyneet       ta. Suhteellisuudella tarkoitetaan erityisesti
560: suuren yksimielisyyden vallassa, vaan äänestys-       vaaleissa ehdokkaita asettaneiden puolueiden,
561: päätöksillä ja osassa kuntia vastustavien jouk-       vaaliliittojen ja valitsijayhdistysten saaman
562: ko on ollut kohtalaisen suuri.                        edustajapaikkamäärän vastaavuutta niiden
563:    Toimikunta onkin perusteellisen selvityksen        vaaleissa saamaan äänimäärään. Yhteisellä
564: jälkeen päätynyt siihen, että ehdotus mainitus-       cvaalipiirijärjestelmällä Hämeen läänissä turvat-
565: ta vaalipiirien rajojen tarkistuksesta liittyy laa-   taisiin myös alueellinen edustavuus. Tämän
566: jempaan kysymykseen hallinnollisen jaotuksen          takaisivat Hämeen läänin vaalipiirin sisällä ole-
567: kehittämisestä, ja tässä mielessä toimikunta on       vat kolme keskeistä maakunnallista keskusta
568: päättänyt olla tekemättä ehdotusta Hämeen             ympäristöineen.
569: läänin vaalipiirien rajojen tarkistamisesta.             Muodostamalla nykyisistä Hämeen eteläises-
570:    Hämeen läänissä on käyty maakuntien välis-         tä ja Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä yksi
571: tä kädenvääntää yli 20 vuotta. Taustalla on           yhteinen vaalipiiri vahvistetaan Hämeen läänin
572: koko ajan kummitellut uuden Pirkanmaan lää-           yhteistyökykyä ja yhteistyömahdollisuuksia ny-
573: nin perustaminen, jonka hankkeen edellinen            kyisen jatkuvan rajakiistelyn sijasta. Hämeessä
574: eduskunta hylkäsi äänestyksen jälkeen. Hä-            on voimavaroja uhrattu jo aivan liiaksi erilais-
575: meen eteläisestä vaalipiiristä on tällä hetkellä      ten rajakahakoiden ympärillä. Hämeen lääni
576: 15 kansanedustajaa ja Hämeen pohjoisesta              muodostaa hyvin merkittävän vaihtoehdon
577: vaalipiiristä 13 kansanedustajaa. Hämeen lää-         pääkaupunkiseudun kasvun purkautumiselle.
578: niin kuuluu tällä hetkellä, Someron siirryttyä        Siksi nyt Hämeessä onkin keskelle rakennetta-
579: Turun ja Porin lääniin, 48 kuntaa. Hämeen             vien raja-aitojen sijasta puhallettava yhteen
580: läänissä on asukkaita Someron siirtymisen jäl-        hiileen, ja parhaiten se tapahtuu muodostamai-
581: keen noin 672 000.                                    la Hämeen läänistä yksi vaalipiiri. Samalla
582:    Poistamalla vaalipiiriraja Hämeen läänin           vähennetään paineita uusien läänien perustami-
583: keskeltä saadaan yksi Hämeen läänin vaalipii-         seen. Suomi on niin pieni maa, että meille
584: ri, josta jatkossa valittaisiin 28 kansanedus-        aivan hyvin riittää nykyinen läänijärjestelmä.
585: tajaa. Tämä vaalipiirirajan poistaminen yhdis-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
586: täisi maakunnat yhteistyöhön nykyisen kyräi-
587: lyn sijasta. Samalla vaalipiirin rajan poistami-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
588: nen parantaisi vaalijärjestelmän suhteellisuut-              lakiehdotuksen:
589:                                     1990 vp. -    LA n:o 3                                    3
590: 
591:                                             Laki
592:               kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta
593: 
594:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
595:   kumotaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391169) 1 §:n 1
596: momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on 9 päivänä marraskuuta 1973 annetussa laissa (808/73),
597: sekä
598:   muutetaan 1 §:n 1 momentin 6 kohta ja 4 §, näistä 1 §:n 1 momentin 6 kohta sellaisena kuin se
599: on mainitussa 9 päivänä marraskuuta 1973 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
600: 
601:                      1§                                                 4§
602:    Eduskunnan valitsemista varten valtiopäivil-      Vaalipiirin keskuslautakunta pitää kokouk-
603: le maa on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:       sensa siinä kaupungissa, jossa lääninhallitus
604:                                                   sijaitsee. Kuitenkin kokoontuu Turun läänin
605:   6. Hämeen läänin vaalipiiri;                    pohjoisen vaalipiirin keskuslautakunta Porin
606:                                                   kaupungissa.
607: 
608:                                                     Tämä laki tulee voimaan    päivänä
609:                                                   kuuta 199 .
610: 
611:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
612: 
613:         Sirkka-Liisa Anttila       Esko Helle                Ilkka Joenpalo
614:         Paavo Väyrynen             Marjatta Väänänen         Johannes Virolainen
615:         Esko Aho                   Heikki Kokko              Tellervo Renko
616:         Pauli Saapunki             Mirja Ryynänen            Markku Lehtosaari
617:         Anneli Jäätteenmäki        Jorma Huuhtanen           Esko Jokiniemi
618:         Riitta Kauppinen           Seppo Kääriäinen          Kalle Röntynen
619:         Matti Väistö               Eino Siuruainen           Juhani Alaranta
620:         Hannu Tenhiälä             Jorma Fred                Kimmo Sarapää
621:         Seppo Pelttari             Aapo Saari                Eeva-Liisa Moilanen
622:         Pirkko Ikonen              Toimi Kankaanniemi        Tytti lsohookana-Asunmaa
623:         Erkki Pulliainen           Urpo Leppänen             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
624:         Timo Kietäväinen           Esko Almgren              Sauli Hautala
625:                     Mauri Pekkarinen                 Taisto Tähkämaa
626:                                                1990 vp.
627: 
628: Lakialoite n:o 4
629: 
630: 
631: 
632: 
633:                                    Mäkipää ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 47 §:n muuttami-
634:                                      sesta
635: 
636: 
637:                                            Eduskunnalle
638: 
639:    Peruskoululain 6 luvussa on säädetty perus-        niin maaseudulla kuin taajamissakin vilkas lii-
640: koulun oppilashuollosta ja 47 §:ssä perus-            kenne ja huonosti suunnitellut liikennejärjeste-
641: koulun oppilaan koulumatkasta. Tämänhetki-            lyt, ja maaseudulla saattaa viiden kilometrin
642: sen lain mukaan peruskoulun oppilaan koulu-           pituinen koulumatka pimeällä talvisella ja hil-
643: matkan ollessa yli viiden kilometrin pituinen         jaisella tiellä olla varsin pelottava kokemus.
644: tai milloin se oppilaan ikä tai muut olosuhteet       Tämän takia tulisi pikaisesti saada muutos
645: huomioon ottaen muodostuu muuten oppilaal-            peruskoululain 47 §:ään siltä osin, että nykyi-
646: le liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi,   nen viiden kilometrin säännös muutettaisiin
647: on kunnan järjestettävä oppilaalle maksuton           kahdeksi kilometriksi. Tällöin peruskoulun op-
648: kuljetus tai avustettava riittävässä määrin op-       pilaat voisivat merkittävästi nykyistä turvalli-
649: pilaan kuljettamista tai saattamista.                 semmin aloittaa koulunkäyntinsä, ja yhteis-
650:    Käytännössä nykyinen laki on kuitenkin             kunnassamme säästyttäisiin monilta murhenäy-
651: useissa tapauksissa osoittautunut riittämättö-        telmiltä vuosittain.
652: mäksi, sillä viiden kilometrin pituinen koulu-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
653: matka on monille vasta koulunsa aloittaneille
654: lapsille varsinkin maaseudulla varsin pitkä ja                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
655: vaarallinen. Vaaramomentteja muodostavat                     lakiehdotuksen:
656: 
657: 
658:                                                 Laki
659:                                 peruskoululain 47 §:n muuttamisesta
660: 
661:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun perus-
662: koululain (476/83) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
663: 
664:                        47 §
665:   Milloin peruskoulun oppilaan koulumatka             avustettava riittävässä määrin oppilaan kuljet-
666: on kahta kilometriä pitempi tai milloin se            tamista tai saattamista.
667: oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon
668: ottaen muutoin muodostuu oppilaalle liian vai-
669: keaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, kunnan on       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
670: järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus tai        ta 1990.
671: 
672: 
673:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1990
674: 
675:                       Lea Mäkipää                              Tina Mäkelä
676: 
677: 
678: 
679: 
680:  2000600
681:                                              1990 vp.
682: 
683: Lakialoite n:o S                                                                       Suomennos
684: 
685: 
686: 
687: 
688:                                  Donner: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta
689: 
690: 
691:                                         Eduskunnalle
692: 
693:    Suomi kuuluu harvoihin Euroopan maihin,         määrällinen parannus lukevien kuluttajien kan-
694: joissa kirjoilla on yhtä suuri liikevaihtovero     nalta.
695: kuin muillakin hyödykkeillä. Useimmissa mais-        Puhtaasti ideologiselta kannalta kirjojen lii-
696: sa kirjat ovat joko kokonaan tai osaksi verot-     kevaihtoveroa voidaan pitää sanan- ja paino-
697: tomia.                                             vapauden rajoittamisena. Monet Euroopan
698:    Liikevaihtoveron poistaminen kirjoilta mer-     maat ovatkin sananvapauteen viitaten jättäneet
699: kitsisi ennen kaikkea verohelpotusta lukeville     kirjat verottamatta. Sveitsissä on jopa kirjattu
700: kuluttajille, mutta myös tukea kotimaiselle kir-   perustuslakiin, ettei kirjoja saa verottaa.
701: jallisuudelle, joka toimii sekä suomeksi että        Edellä olevan perusteella ehdotan,
702: ruotsiksi hyvin rajallisella kielialueella.
703:    Kirjojen liikevaihtoveron poistaminen olisi              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
704: mitä todennäköisimmin sekä laadullinen että               lakiehdotuksen:
705: 
706: 
707: 
708:                                              Laki
709:                              liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta
710: 
711:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtovero-
712: lain 3 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä toukokuuta 1964, 31 päivänä
713: joulukuuta 1974, 15 päivänä toukokuuta 1981, 11 päivänä heinäkuuta 1986, 20 päivänä
714: helmikuuta 1987 ja 20 päivänä marraskuuta 1987 annetuilla laeilla (291164, 1064174, 331181,
715: 544/86, 163/87 ja 857 /87), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5
716: momentiksi, seuraavasti:
717: 
718:                       3 §
719:                                                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
720:  Verotonta on myös kirjojen myynti, kun            kuuta 19
721: myyjänä on kirjakauppa.
722: 
723: 
724: 
725: 
726:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1990
727: 
728:                                           Jörn Donner
729: 
730: 
731: 
732: 
733: 2000600*
734:                                             1990 rd.
735: 
736: Lagmotion nr 5
737: 
738: 
739: 
740: 
741:                                 Donner: Förslag tili lag om ändring av 3 § lagen angående
742:                                   omsättningsskatt
743: 
744: 
745:                                        Tili Riksdagen
746: 
747:    Finland hör tili de få europeiska Iänder i      för den läsande konsumenten innebära såväl en
748: vilka man uppbär en lika hög omsättningsskatt      kvalitativ som kvantitativ förbättring.
749: på böcker som på andra förnödenheter. 1 de            Rent ideologiskt kan omsättningsskatten på
750: flesta länderna är böckerna antingen helt eller    böcker ses som en begränsning av yttrande-
751: tili en begränsad del obeskattade.                 och tryckfriheten. Flera europeiska Iänder har
752:     Att slopa omsättningsskatten på böcker         också med hänvisning tili rätten att yttra sig
753: skulle framförallt vara en skattelättnad för den   inte infört någon beskattning av böckerna. 1
754: läsande konsumenten, men även ett stöd för         Schweiz har man t.o.m. inskrivet i grundlagen
755: den inhemska litteraturen som såväl på finska      att böcker inte får beskattas.
756: som svenska arbetar inom ett rätt begränsat           Med hänvisning tili det ovan anförda före-
757: språkområde.                                       slår jag
758:     Ett slopande av omsättningsskatten för                   att Riksdagen ska/1 godkänna följan-
759: böckernas del skulle med största sannolikhet               de lagförslag:
760: 
761: 
762:                                               Lag
763:                      om ändring av 3 § lagen angående omsättningsskatt
764: 
765:   1 enlighet med riksdagens beslut fogas tili 3 § lagen den 5 december 1963 angående
766: omsättningsskatt, sådant sagda lagrum lyder ändrat genom lagar av den 29 maj 1964, den 31
767: december 1974, den 15 maj 1981, den 11 juli 1986, den 20 februari 1987 och den 20 november
768: 1987 (291/64, 1064/74, 331/81, 544/86, 163/87 och 857/87), ett nytt 3 mom., varvid nuvarande 3
769: och 4 mom. blir 4 och 5 mom., som följer:
770: 
771:                       3 §
772:                                                      Denna lag träder    kraft den
773:   Skattefri är även försäljning av böcker då       19 .
774: säljaren är bokhandel.
775: 
776: 
777: 
778:     Helsingfors den 9 februari 1990
779: 
780:                                           Jörn Donner
781: 
782: 
783: 
784: 
785: 2000600
786:                                               1990 vp.
787: 
788: Lakialoite n:o 6
789: 
790: 
791: 
792: 
793:                                  Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 1 ja 64 §:n muutta-
794:                                     misesta
795: 
796: 
797:                                          Eduskunnalle
798: 
799:    Ajokortin hankkiminen on Suomessa tällä          tulo pakolliseksi lisäisi kustannuksia entises-
800: hetkellä todennäköisesti kalleinta koko maail-      tään.
801: massa. Ajokortti tulee maksamaan parhaassa-            Ratkaisuna tähän ongelmaan olisi se, että
802: kin tapauksessa yli 6 000 markkaa normaalin         ajokortin hintaa pudotettaisiin poistamalla au-
803: hinnan muodostuessa keskimäärin n. 7 000-           tokoulujen opetuksesta teoriajakso ja lisäämäl-
804: 8 000 markaksi.                                     lä se vapaaehtoisena aineena peruskoulun ope-
805:    Ajokortti on tällä hetkellä jokaiselle suoma-    tusohjelmaan. Näin meneteltynä peruskoulu-
806: laiselle lähes välttämättömyys. Useat työtehtä-     vaiheessa kaikilla kansalaisilla olisi mahdolli-
807: vät edellyttävät nykyisin ajokortin omistamista     suus saada ajokorttiin tarvittava teoreettinen
808: ja ajotaitoa. Lisäksi Suomi on alueellisesti        tieto tieliikenteestä ja sitä koskevista laeista.
809: varsin laaja maa, ja näin ollen liikkuminen         Näin autokoulun tehtäväksi jäisi käytännön
810: edellyttää monissa tapauksissa auton käyttä-        ajo-opetuksen antaminen. Tällä tavoin saatai-
811: mistä varsinkin, kun julkinen liikenne on jat-      siin ajokortin hintaa alennetuksi ratkaisevasti.
812: kuvasti supistumassa etenkin haja-asutusalueil-     Ne henkilöt, jotka jostain syystä eivät haluaisi
813: la. Näin ollen ajokortin ja auton omistamista       peruskoulussa hankkia ajokorttiin vaadittavaa
814: ei enää voida pitää erioikeutena tai merkkinä       teoreettista opetusta, joutuisivat hankkimaan
815: varakkuudesta, vaan päinvastoin jokaisen kan-       sen autokoulusta entiseen tapaan ajokorttia
816: salaisen välttämättömänä taitona ja kulkuväli-      myöhemmin hankkiessaan. Suomen ajokortin
817: neenä.                                              saamisen ikärajaa tulisi myös alentaa lähem-
818:    Nykyisillä ajokortin hinnoilla ajokortin         mäs kansainvälistä käytäntöä. Tältä pohjalta
819: hankkiminen nuorelle tuottaa kohtuuttoman           alaikäraja voitaisiin muuttaa 17 vuodeksi ny-
820: suuria taloudellisia kustannuksia siinä vaihees-    kyisestä 18 vuodesta.
821: sa, kun hänen on omat tulonsa ovat varsin              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
822: vähäiset. Edellä olevan johdosta on kuitenkin
823: väärin, että lähes jokaista kansalaista veivoite-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
824: taan sijoittamaan ajokorttiin useita tuhansia              lakiehdotuksen:
825: markkoja. Lisäksi liukkaan kelin harjoituksen
826: 
827: 
828: 
829:                                               Laki
830:                             tieliikennelain 1 ja 64 §:n muuttamisesta
831: 
832:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
833:     muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267 /81) 64 § sekä
834:     lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti seura~vasti:
835: 
836:                        1§
837:                  Soveltamisala                      vänä on antaa opetusta tieliikenteestä ja moot-
838: -    - - - - - - - - - - - - -                      toriajoneuvon kuljettamisesta siten kuin ase-
839:     Peruskoulun ja yleisen koululaitoksen tehtä-    tuksella erikseen säädetään.
840: 2000600
841: 2                                  1990 vp. -    LA n:o 6
842: 
843:                     64 §                         tajatutkinnon edellytyksenä on, että henkilö on
844:                Ajokorttipakko                    täyttänyt 17 vuotta. Asetuksella säädetään tar-
845:                                                  kemmin ajokortin saamisesta muilta osin sekä
846:   Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa     lisäksi erityistapauksia koskevia poikkeuksia.
847: vain henkilö, jolla on ajoneuvon luokkaa vas-
848: mava voimassa oleva ajokortti. A- tai AB-luo-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
849: kan ajokortin saamiseksi suoritettavan kuljet-   kuuta 1990.
850: 
851: 
852:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1990
853: 
854:         Heikki Riihijärvi            Tina Mäkelä                  Marita J urva
855:         Gunnar Joutsensaari          Lea Mäkipää                  Pentti Kettunen
856:                                      Sulo Aittoniemi
857:                                               1990 vp.
858: 
859: Lakialoite n:o 7
860: 
861: 
862: 
863: 
864:                                  Kietäväinen ym.: Ehdotus laiksi kuntajaosta annetun lain muut-
865:                                     tamisesta
866: 
867: 
868:                                          Eduskunnalle
869: 
870:    Hallitusmuodon mukaan kuntien hallinnon             Kunnallisen jaotuksen muuttaminen merkit-
871: tulee perustua kansalaisten itsehallintoon.         see tämän päivän yhteiskunnassa niin voima-
872: Kunnallinen itsehallinto on nykyään järjestetty     kasta kuntalaisia koskettavaan asiaan puuttu-
873: siten, että kansalaiset valitsevat vaalien kautta   mista, että kuntalaisten suoraa vaikuttamis-
874: kunnalliset toimielimet hoitamaan kunnalle          mahdollisuutta on tarpeen lisätä. Tässä aloit-
875: kuuluvia tehtäviä.                                  teessa ehdotetaankin, että kyseessä olevan kun-
876:    Jokaisella kunnalla on rajailtaan määrätty       nan kuntajaotusta ei saa muuttaa ellei kansan-
877: alue, jolla kunta itsenäisesti harjoittaa toimi-    äänestyksessä     äänestäneiden     kuntalaisten
878: valtaansa kuuluvaa paikallishallintoa. Voimas-      enemmistö ole äänestänyt kuntajaotuksen
879: sa olevan lain mukaan kuntajaon muuttamises-        muuttamisen hyväksymisen puolesta. Kunta-
880: ta päättää valtioneuvosto. Sisäasiainministeriö     laisten enemmistön mielipide olisi kuntajaotuk-
881: voi kuitenkin päättää vähäisestä kuntajaon          sesta päättävää valtion viranomaista sitova ei-
882: muutoksesta, elleivät niiden kuntien valtuus-       kä päätöstä voitaisi tehdä ennen kansanäänes-
883: tot, joita muutos koskee, ole sitä vastustaneet.    tyksen toimeenpanoa.
884:    Edelleen voimassa olevan lain mukaan kun-           On syytä todeta, että Suomen kunnallisliiton
885: tajaon muuttamisen tarvetta ja mahdollisuuk-        kunnallispäivillä 1989 on hyväksytty ponsiesi-
886: sia harkittaessa on otettava huomioon mm.           tys, jonka mukaan kuntaliitoksia ei voida teh-
887: asianomaisten valtuustojen kanta ja niiden alu-     dä ilman, että kunkin liittyvän kunnan asuk-
888: eiden asukkaiden mielipiteet, joita kuntajaon       kaiden enemmistö kannattaa kuntaliitosta.
889: muutos koskisi. Mikäli sen kunnan valtuusto,           Tämä lakialoite on tarkoitettu käsiteltäväksi
890: jota kuntajaon muutos koskisi, vastustaa muu-       rinnakkaislakialoitteena samassa yhteydessä
891: tosta, muutos saadaan määrätä toimeenpanta-         hallituksen esityksen n:o 255/1989 vp. kanssa.
892: vaksi vain, jos yleinen etu sitä edellyttää.        Mainitussa hallituksen esityksessä ei vahvisteta
893:    Kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa heitä     kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia kunta-
894: koskevien asioiden hoitoon on lisätty lainsää-      jaotuksen muuttamiseen liittyvissä kysymyksis-
895: dännössä valtiollisella tasolla toteuttamalla       sä. Päinvastoin toimivaltaa siirretään alemmil-
896: vuonna 1987 lainsäädäntö neuvoa-antavasta           le valtion viranomaisille.
897: kansanäänestyksestä. Lakialaitteessa n:o 71            Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
898:  1989 vp. ehdotetaan edustuksellista demokra-       dollisimman pian sen jälkeen kun eduskunta
899: tiaa täydennettäväksi paikalliselle tasolle suo-    on sen hyväksynyt.
900: ran kansanvallan avulla neuvoa-antavan kun-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
901: nallisen kansanäänestyksen muodossa. Sittem-
902: min myös hallitus on antanut eduskunnalle                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
903: esityksen neuvoa-antavasta kunnallisesta kan-              lakiehdotuksen:
904: sanäänestyksestä.
905: 
906: 
907: 
908: 
909: 2000600
910: 2                                    1990 vp. -    LA n:o 7
911: 
912:                                            Laki
913:                            kuntajaosta annetun lain muuttamisesta
914: 
915:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntajaosta 21 päivänä tammikuuta 1977 annetun
916: lain (73/77) 3 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 3 a § seuraavasti:
917: 
918:                      3 §                          kevan asian ollessa tässä laissa säädetyllä taval-
919:                                                   la vireillä. Äänioikeudesta tarkoitetussa kan-
920:             Erityiset edellytykset                sanäänestyksessä on soveltuvin osin voimassa,
921:                                                   mitä kunnallisvaaleista on säädetty.
922:   Kuntajaon muuttamisesta on lisäksi toimitet-      Menettelystä kunnallisvaalien yhteydessä toi-
923: tava kansanäänestys siinä kunnassa, jota kun-     mitettavassa kansanäänestyksessä on myös so-
924: tajaon muutos koskisi. Kuntajaon muutos saa-      veltuvin osin voimassa, mitä kunnallisvaaleista
925: daan määrätä toimeenpantavaksi vain, jos ää-      on säädetty.
926: nestyksessä annetuista äänistä yli puolet on        Kunnallisvaaleista erillisenä toimitettavassa
927: annettu kuntajaon muuttamisen puolesta.           kansanäänestyksessä voidaan edellisessä mo-
928:                                                   mentissa lausutusta poiketen järjestää äänestys
929:                   3a §                            myös postitse.
930:      Kansanäänestyksen toimittamisesta
931:                                                      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
932:    Kunnanvaltuuston tehtävänä on päättää          kuuta 199 .
933: 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun kansanäänes-          Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain
934: tyksen toimittamisen ajankohdasta ja vaalien      soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministe-
935: järjestelyistä kuntajaotuksen muuttamista kos-    riö.
936: 
937:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1990
938: 
939:          Timo Kietäväinen             Juho Sillanpää                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
940:          Esko Jokiniemi               Pirkko Ikonen                   Juhani Alaranta
941:          Sirkka-Liisa Anttila         Aapo Saari                      Tytti Isohookana-Asunmaa
942:          Tellervo Renko               Pauli Saapunki                  Mirja Ryynänen
943:          Markku Lehtosaari            Annikki Koistinen               Riitta Kauppinen
944:          Esko Almgren                 Kauko Heikkinen                 Matti Väistö
945:          Jukka Vihriälä               Kalevi Mattila                  Hannu Tenhiälä
946:          Eino Siuruainen              Hannele Pokka                   Taisto Tähkämaa
947:          Jorma Huuhtanen              Anneli Jäätteenmäki             Seppo Pelttari
948:          Erkki Pulliainen             Pekka Haavisto                  Eero Paloheimo
949:          Raila Aho                    Seppo Kääriäinen                Marjatta Stenius-Kaukonen
950:                                                 1990 vp.
951: 
952: Lakialoite n:o 8
953: 
954: 
955: 
956: 
957:                                    Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain muuttamisesta
958: 
959: 
960:                                            Eduskunnalle
961: 
962:    Vuonna 1977 tuli voimaan lainmuutos, jolla         minnoissa voi aiheuttaa tuhoisan liikenneon-
963: rikoslakiin lisättiin liikennejuopumusta koske-       nettomuuden ja monen ulkopuolisenkin tar-
964: vat säännökset. Tuolloin otettiin käyttöön ve-        peettomat kärsimykset, puhumattakaan niistä
965: ren alkoholipitoisuuden promillerajat rattijuo-       taloudellisista menetyksistä, joita rattijuopu-
966: pumuksen, törkeän rattijuopumuksen, raidelii-         mus yhteiskunnassamme aiheuttaa.
967: kennejuopumuksen ja veneliikennejuopumuk-                Rattijuopumusongelma on vuosien mittaan
968: sen määrittelemiseksi.                                vain pahentunut, eikä ole syytä olettaa tilan-
969:    Jo lakia valmisteltaessa monet asiantuntijat       teen kohentuvan, vaan pikemminkin päinvas-
970: esittivät epäilyksen, että promillerajat hämär-       toin.
971: tävät suhtautumista täyden raittiuden periaat-           Tämän vuoksi jo Ruotsissa on tehty aivan
972: teen noudattamiseen liikenteessä.                     oikeat johtopäätökset ja säännöksiä on tältä
973:    Nyt voidaan perustellusti todeta, että epäi-       osin nyt tiukennettu.
974: lyksensä esittäneet asiantuntijat olivat valitetta-      Ns. täyden raittiuden periaatteen kirjaamista
975: van oikeassa. Siksi monen yksilön ja perheen          puoltaa myös lainsäädännön asenteita muok-
976: elämä on tuhottu rattijuopumuksen aiheutta-           kaava vaikutus.
977: mien liikennetapaturmien vuoksi.                         Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
978:    Tutkimukset osoittavat, että jo pienikin al-       nioittavasti,
979: koholimäärä heikentää liikenteessä välttämä-
980: töntä näkö-, havainnointi-, reagointi- ja arvi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
981: ointikykyä. Jo vähäinenkin häiriö näissä toi-                lakiehdotuksen:
982: 
983: 
984:                                                 Laki
985:                                     tieliikennelain muuttamisesta
986: 
987:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annettuun tieliikennela-
988: kiin (267/81) uusi näin kuuluva 100 a §:
989: 
990:                     100 a §
991:   Moottoriajoneuvon kuljettamisen estäminen             Tämä laki tulee voimaan        päivänä
992: alkoholia nauttineena. Moottorikäyttöisiä ajo-        kuuta 199 .
993: neuvoa, junaa tai raitiovaunua ei saa kuljettaa
994: henkilö, joka on nauttinut alkoholia niin, että
995: hänen veressään on ajon aikana alkoholia.
996: 
997: 
998: 
999:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1990
1000: 
1001:                       Eeva-Liisa Moilanen               Jorma Fred
1002:                       Esko Almgren                      Sauli Hautala
1003:                                      Toimi Kankaanniemi
1004: 
1005: 2000600
1006:                                               1990 vp.
1007: 
1008: Lakialoite n:o 9
1009: 
1010: 
1011: 
1012: 
1013:                                   Linnainmaa: Ehdotus laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille
1014:                                      suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain 1 §:n
1015:                                      muuttamisesta
1016: 
1017: 
1018:                                           Eduskunnalle
1019: 
1020:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1021: 
1022:   Aloitteessa ehdotetaan, että valtion varoista     mattikirjojen sekä niihin rinnastettavien teos-
1023: jaettaisiin vuosittain apurahoja ja avustuksia      ten kotimaisille tekijöille ja kääntäjille sen
1024: kaunokirjallisten ja tietokirjallisten teosten      johdosta, että heidän kirjoittamiaan tai kään-
1025: kotimaisten tekijöiden ja kääntäjien ohella         tämiään teoksia pidetään maksuttomasti käy-
1026: myös tieteellisten tutkimusten, oppi- ja am-        tettävissä yleisissä kirjastoissa.
1027: 
1028: 
1029: 
1030:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
1031: 
1032:    Ns. kirjastokorvausapurahalakiin tehtiin         puolelle suljettiin huomattava joukko tietokir-
1033: vuonna 1983 muutos, joka oikeutti tietokirjal-      jailijoita, joiden tuotteita lainataan runsaasti
1034: lisuuden saamaan osuuden kirjastokorvaus-           yleisistä kirjastoista ja jotka siten joutuvat
1035: apurahoista. Tällöin tunnustettiin tietokirjalli-   kärsimään vastaavanlaisia ansionmenetyksiä
1036: suuden tekijät ja kääntäjät sellaisiksi luovan      kuin muutkin kirjailijat. Suuri osa tietokirjaili-
1037: työn tekijöiksi, jotka voivat saada julkiselta      joista asetetaan kohtuuttomasti heikompaan
1038: vailaita apurahoja ja avustuksia korvaukseksi       asemaan, koska tekijäitä tai kääntäjäitä jää
1039: siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjas-   saamatta osa myynnin mukaisista ansioista,
1040: toissa vapaasti lainattavissa.                      jotka muille kirjailijoille korvataan.
1041:    Lakiin jäi maininta, jonka mukaan tieteelli-        Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1042: set teokset, oppikirjat ja muut niihin rinnastet-
1043: tavat kirjat eivät ole oikeutettuja apurahaan tai             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1044: korvaukseen. Näin kirjastoapurahojen ulko-                  lakiehdotuksen:
1045: 
1046: 
1047:                                                Laki
1048:                    eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista
1049:                          ja avustuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1050: 
1051:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1052:   muutetaan eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista 3
1053: päivänä toukokuuta 1961 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1983
1054: annetussa laissa (1080/83), näin kuuluvaksi:
1055: 
1056:                          1§                         että heidän kirjoittamiaan tai kääntämiään kir-
1057:    Valtion varoista jaetaan vuosittain kotimai-     joja pidetään maksuttomasti käytettävissä ylei-
1058: sille kirjailijoille ja kääntäjille sen johdosta,   sissä kirjastoissa, apurahoja ja avustuksia, joi-
1059: 
1060: 2000600
1061: 2                                    1990 vp. -    LA n:o 9
1062: 
1063: den kokonaismäärä on 12,5 prosenttia edelli-       25 prosenttia tietokirjallisuuteen, oppi- ja am-
1064: senä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin ylei-    mattikirjojen tai niihin rionastettavien teosten
1065: siin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen       tekijöille tai kääntäjille.
1066: käytetystä rahamäärästä.
1067:    Apurahojen ja avustusten kokonaismäärästä
1068: myönnetään 75 prosenttia kaunokirjallisuuteen        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1069: kuuluvien teosten tekijöille ja kääntäjille sekä   kuuta 199 .
1070: 
1071: 
1072:     Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1990
1073: 
1074:                                        Tuula Liunaiomaa
1075:                                                1990 vp.
1076: 
1077: Lakialoite n:o 10
1078: 
1079: 
1080: 
1081: 
1082:                                    P. Lahtinen: Ehdotukset laeiksi kilpailunrajoituksista annetun
1083:                                       lain ja liikevaihtoverolain muuttamisesta
1084: 
1085: 
1086:                                            Eduskunnalle
1087: 
1088: 
1089:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1090: 
1091:    Aioitteella tähdätään Suomen korkean hin-          leen. Lisäksi olisi purettava sellaiset vuokraso-
1092: tatason alentamiseen tehostamalla merkittäväs-        pimukset, joissa tukkuliikkeet perivät jäsenyri-
1093: ti kilpailulainsäädäntöä ja poistamalla elintar-      tyksiltään vuokraa jäsentensä kulloisenkin lii-
1094: vikkeilta liikevaihtovero. Saman tuotanto- ja         kevaihdon mukaan. Tämä ei ole kattava luet-
1095: jakeluportaan         kilpailunrajoitussopimukset     telo kilpailuvääristymistä, mutta niitä ei saada
1096: kiellettäisiin. Elinkeinonharjoittajat olisivat       poistetuiksi pelkillä neuvotteluilla, vaan niihin
1097: velvollisia osoittamaan tarvittaessa, ettei epäil-    on puututtava selkeillä säännöksiHä, joiden
1098: lyistä sopimuksista aiheudu kilpailua rajoitta-       rikkominen on rangaistavaa.
1099: via vahingollisia vaikutuksia.
1100:                                                          Yrityskauppojen ja muiden yrityshankinto-
1101:     Aloitteessa esitetään, että markkinatuomio-
1102:                                                       jen myötä syntyy myös kilpailua vaarantavia
1103: istuin voisi kuluttajien suojelemiseksi kieltää
1104:                                                       markkinatilanteita. Esitän yrityshankintojen
1105: kilpailun kannalta vahingollisen sopimuksen
1106:                                                       valvontaa kilpailuvirastolle ja valtioneuvos-
1107: tai määrätä elinkeinonharjoittajan noudatta-
1108:                                                       tolle. Kilpailuviraston tulisi ensiasteisena viran-
1109: maan tasapuolista hinnoittelua elinkeinonhar-
1110:                                                       omaisena tutkia, aiheutuuko yrityshankinnasta
1111: joittajien välisessä kaupassa. Tällä tavoin voi-
1112:                                                       merkityksellisiä kielteisiä vaikutuksia kilpailu-
1113: taisiin suoranaisesti kieltää hintasyrjintä. Laa-
1114:                                                       tilanteeseen. Tällöin tulisi ottaa huomioon yri-
1115: jamerkityksellisissä tapauksissa markkinatuo-
1116:                                                       tyshankinnan vaikutus hinnanmuodostukseen,
1117:  mioistuin voisi siirtää asiasta päättämisen val-
1118:                                                       elinkeinoelämän tehokkuuteen, toisten elinkei-
1119:  tioneuvoston ratkaistavaksi.
1120:                                                       nonharjoittamiseen sekä miten hanke vaikuttaa
1121:    ~Myös yksittäisten tuotteiden kohtuuttomiin
1122:                                                       omistuksen keskittymiseen, ja onko hankkeella
1123:  hintoihin markkinatuomioistuimen tulisi itse
1124:                                                       merkityksellisiä työllisyysvaikutuksia. Äärim-
1125:  puuttua vähäisimmissä tapauksissa tai antaa
1126:                                                       mäisessä tapauksessa yrityshankinta voitaisiin
1127:  asia laajamerkityksellisissä tapauksissa valtio-
1128:                                                       kieltää, mikäli sen katsottaisiin aiheuttavan
1129:  neuvoston päätettäväksi. Kysymys on pienten
1130:                                                       pääasiallisesti haitallisia seurauksia kilpailuva-
1131:  markkinoidemme synnyttämien vääristymien
1132:                                                       pauden kannalta.
1133:  purkamisesta.
1134:     Esitän, että tämän lakialoitteen hyväksymi-         Aloitteeseen sisältyy toisena lakimuutoksena
1135:  sen yhteydessä kielletään asetuksella erikseen       ehdotus liikevaihtoveron poistamisesta elintar-
1136:  tukkuliikkeitä perimästä laskutuslisää tavarois-     vikkeilta, mitä tätä ennen on ehdotettu ed.
1137:  ta, joita ne eivät ole välittäneet jäsenyrityksil-   Seppäsen lakialoitteessa n:o 108/1989 vp.
1138: 
1139: 
1140: 
1141: 
1142:  200060G
1143: 2                                      1990 vp. -    LA n:o 10
1144: 
1145: 
1146: 
1147: 
1148:                                            PERUSTELUT
1149: 
1150: 1. Kilpailulainsäädäntö                                 Vuonna 1988 kilpailunrajoituksista annetun
1151:                                                      lain, jäljempänä kilpailunrajoituslaki, 1 §:n
1152: 1.1. Voimassa olevat säännökset                      mukaan tavoitteena on terveen ja toimivan
1153:                                                      taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingolli-
1154: 1.1.1. Yleistä                                       silta kilpailunrajoituksilta. Lain perustelujen
1155:                                                      mukaan (HE n:o 148/1987 vp. s. 13) lain
1156:    Suomen kilpailulainsäädännössä vapaa kil-         turvaamana terveenä taloudellisena kilpailuna
1157: pailu ymmärretään siten, että valtio ei pää-         ei kuitenkaan pidetä sellaista taloudellista kil-
1158: sääntöisesti saa puuttua elinkeinonharjoittajien     pailua, joka ilmenee pyrkimyksenä tuhota kil-
1159: ja heidän järjestöjensä kilpailua rajoittaviin       pailijan toimintaedellytykset tai pyrkimyksenä
1160: sopimuksiin. Useimmissa markkinatalousmais-          hankkia kilpailuetu pelkästään keinotekoisella
1161: sa vapaa kilpailu ymmärretään toisin: sillä          markkinoinnilla. Yrityshankintaan-jolla voi-
1162: tarkoitetaan julkisen vallan velvollisuutta puut-    daan tarkoittaa nimenomaista yrityskauppaso-
1163: tua lähes kaikkiin kilpailunrajoituksiin.            pimusta tai toisen yrityksen valtausta tai muuta
1164:                                                      ei-sovittua omistusoikeuden saamista - saat-
1165:    Suomessa ei ole yrityshankintojen (fuusioso-      taa yksittäistapauksellisesti liittyä piirteitä, jot-
1166: pimusten ja yrityskauppojen, niitä koskevien         ka tulisi kilpailua rajoittavina voida kieltää
1167: osakekauppojen sekä liiketoiminnan hankintaa         viranomaisten harkinnan mukaan. Vuonna
1168: koskevaa) valvontaa. Useissa markkinatalous-         1988 hyväksyttyyn kilpailunrajoituslakiin ei
1169: maissa on esimerkiksi yritysten sulautumista         otettu nimenomaisia säännöksiä yrityshankin-
1170: koskeva valvonta aivan toista luokkaa kuin           taan puuttumisesta, mitä tässä lakialaitteessa
1171: Suomessa. Näissä maissa, jos sulautumisen            esitetään lain tavoitteiden toteuttamiseksi.
1172: seurauksena on muodostumassa merkittäviä                Toinen keskeinen piirre voimassa olevassa
1173: kilpailunrajoituksia, kilpailuviranomaiset voi-      lainsäädännössä on se, että kiellettyjen kilpai-
1174: vat äärimmäisissä tapauksissa jopa velvoittaa        lunrajoitusten osalta näyttövelvollisuus on
1175: purettavaksi asianomaisen sulautumishank-            edelleen kilpailuviranomaisilla ja että saman
1176: keen.                                                jakelu- tai tuotantoportaan kilpailunrajoitusso-
1177:    Fuusio- eli sulautumissopimus tehdään usein       pimuksiin (ns. horisontaalisiin kilpailunrajoi-
1178: ostavan yrityksen etujen turvaamiseksi. Tämä         tussopimuksiin) on omaksuttu yksityisoikeu-
1179: merkitsee, että hankkeen lopputulosta arvioi-        dellinen tehottomuusseuraamus ja laaja elin-
1180: daan voittopuolisesti ostajayrityksen näkökul-       keinonharjoittajien asianosaisaloitteisuus. Tä-
1181: masta. Yritysten fuusiosopimus saattaa kosket-       mä merkitsee kilpailunrajoitussopimuksen te-
1182: taa monia muitakin sidosryhmiä, kuten sulau-         hottomuuden toteamista tuomioistuimessa vas-
1183: tuvan yrityksen työntekijöitä ja samoilla mark-      ta silloin, kun joku elinkeinonharjoittaja väsyy
1184: kinoilla vaikuttavia raaka-aineiden toimittajia      noudattamaan esimerkiksi saman vähittäis-
1185: sekä saman tuotanto- ja jakeluportaan kilpaile-      myyntiportaan hintakartellia ja ryhtyy kulutta-
1186: via yrityksiä. Fuusiosopimuksen merkitys laa-        jien edun mukaisesti kilpailemaan sopimuksen
1187: jimmillaan on kuitenkin enemmän kuin näiden          piiriin kuuluvien tuotteiden hinnoilla.
1188: yritysten ja taustaryhmien yhteenlasketut edut          Kaikkein vakavin puute lainsäädännössäm-
1189: ja haitat. Pahimmillaan fuusio johtaa mono-          me on riittävän tehokkaan viranomaisreaktion
1190: polihinnoitteluun ja pääomien keskittymiseen         puuttuminen silloin, kun hinnanmuodostus yk-
1191: sekä sen myötä taloudellisen vallan haitalliseen     sittäisessä tapauksessa on olemassa oleviin ta-
1192: keskittymiseen, minkä arviointi tulee laajamer-      varan, palvelun tai hyödykkeen tuotantokus-
1193: kityksellisissä tapauksissa kuulua valtion poliit-   tannuksiin nähden kohtuuton ja milloin kysy-
1194: tisen tason johdolle, valtioneuvostolle sekä         mys ei ole suoranaisesti sovitusta kilpailunra-
1195: eduskunnalle.                                        joituksesta. Esimerkiksi tällaisesta hintajohta-
1196:                                      1990 vp. -     LA n:o 10                                       3
1197: 
1198: juuteen perustuvasta rakenteellisesta vääristy-     tettua hinnoitteluperustetta käyttäen lasketun
1199: mästä voidaan ottaa jokin ulkomainen yritys,        hinnan saa alittaa, kuten taloudellisen kilpai-
1200: jolla omien kansainvälisten yhteyksiensä kaut-      lun edistämisestä annetun lain 23 §:ssä säädet-
1201: ta olisi mahdollisuus alhaisempiin tuotteiden       tiin.
1202: hintoihin Suomessa, mutta joka tulevana uute-          Esitän tässä lakialoitteessa, että elinkeinon-
1203: na yrityksenä sopeutuu Suomen pienten mark-         harjoittaja ei saa asettaa seuraavalle myynti-
1204: kinoiden korkealle vakiintuneeseen hintata-         partaalle ohjeeilista hintaa, vastiketta tai sen
1205: soon.                                               määräytymisperustetta eikä muita ohjeellisina-
1206:                                                     kaan pidettäviä hintalistoja. Samalla esitän
1207:                                                     kilpailunrajoituslain 4 §:n 2 momentin sijaan
1208: 1.2. Yksityiskohtaiset perustelut muutoksille       uutta säännöstä, jolla kielletään elinkeinon- ja
1209:                                                     ammatinharjoittajien järjestöjä julkaisemasta
1210: 1.2.1. Horisontaaliset kilpailunrajoitukset on      tavaroiden ja palvelujen ohjeeilisia hintoja tai
1211:        kiellettävä                                  niistä sopimasta kilpailunrajoitusten haitallis-
1212:                                                     ten vaikutusten estämiseksi. Käsityksemme
1213:    Kilpailunrajoituslaki rakentuu keskeisiltä       mukaan elinkeinon- ja ammatinharjoittajien
1214: osiltaan samoille periaatteille kuin aiemmin        omien järjestöjen julkaisemilla ohjeeilisilla hin-
1215: voimassa ollut taloudellisen kilpailun edistämi-    talistoilla on hintatasoa korottava vaikutus ja
1216: sestä annettu laki (423173).                        elinkeinon- ja ammatinharjoittajat ovat omak-
1217:    Hallituksen esityksessä kilpailunrajoituslaik-   suneet asianomaiset hinnoitteluohjeet tuottei-
1218: si todettiin, että kilpailunrajoituslainsäädän-     den ja palveluiden vähimmäishinnoiksi.
1219: nön uudistamisen lähtökohtana tulee olla kil-
1220:                                                        Kilpailunrajoituslain 6 § puuttuu saman tuo-
1221: pailunrajoitukset periaatteessa torjuva asenne,
1222:                                                     tanto- ja jakeluportaan kilpailunrajoituksiin
1223: johon ei kuitenkaan liity ylimitoitettua kilpai-
1224:                                                     (ns. horisontaaliset kilpailunrajoitussopimuk-
1225: lunrajoitusten valvontaa tai sanktiointia. Tä-
1226:                                                     set). Hallituksen omaksuman yleislinjan mu-
1227: män linjan mukaisesti hallituspuolueet omak-
1228:                                                     kaisesti 6 § perustuu siihen, että tällaisista
1229: suivat pääsäännöksi edelleen ns. väärinkäyttö-
1230:                                                     sopimuksista seuraavat pakotteet (sopimus-
1231: periaatteen, jonka mukaan kilpailunrajoituk-
1232:                                                     sakot ja vakuuden menetykset ym.) eivät saa
1233: siin puututaan vain silloin, kun niillä on vahin-
1234:                                                     tuomioistuimessa oikeussuojaa ja sopimukset
1235: gollisia vaikutuksia.
1236:                                                     ovat näiltä osin tehottomia.
1237:    Kieltoperiaatetta sovelletaan kuitenkin uu-
1238: dessakin laissa vain kahteen kilpailunrajoitus-        Jo hinta- ja kilpailukomitea (Komiteanmie-
1239: ten tyyppiin, jotka ovat samoja kuin aikaisem-      tintö 1987:4, s. 53) oivalsi, ettei tehottomuus-
1240: min voimassa olleessa taloudellisen kilpailun       seuraus ole tehokas, mikäli yritykset syystä tai
1241: edistämisestä annetussa laissa säädetyt määrä-      toisesta haluavat rajoittaa keskinäistä kilpailu-
1242: hintajärjestelmä (23 §)ja tarjouskartelli (24 §).   aan. Halu toimia rajoittavan sopimuksen puit-
1243: Nämä kilpailunrajoitustyypit ovat uudenkin          teissa voi johtua monista tekijöistä ja halutto-
1244: lain mukaan kiellettyjä (4 ja 5 §).                 muus kalliisiin oikeudenkäynteihin mahdolli-
1245:    Kilpailunrajoituslain 4 §:n 1 momentissa         sesti taloudellisesti voimakkaampaa hintajoh-
1246: säädetään edellisen osalta, että elinkeinotoi-      tajaa vastaan ei houkuttele hintakilpailuun.
1247: minnassa ei saa vaatia seuraavalta myyntipor-       Hetkellisesti yrittäjien yhteisenä etuna on kor-
1248: taalta, että kotimaassa tarjottavien hyödykkei-     keiden hintojen hyväksyminen ja ylläpitämi-
1249: den myynnissä tai vuokrauksessa ei aliteta          nen, mikä puolestaan saattaa tuotteiden ja
1250: tiettyä hintaa, vastiketta tai sen määräytymis-     palvelujen ostajat myyjien yhteishinnoittelun
1251: perustetta. Lain 4 §:n 2 momentissa säädetään,      armoille. Lain tärkeimpänä tavoitteena on ol-
1252: ettei se, mitä 1 momentissa on säädetty, estä       tava kuluttajien edun suojaaminen, minkä tuli-
1253: ohjeellisen hinnan, vastikkeen tai sen määräy-      si edellyttää äärimmäisissä tilanteissa kilpailu-
1254: tymisperusteen esittämistä.                         virastolle, markkinatuomioistuimelle ja valtio-
1255:    Säännöstä voidaan tulkita nyt siten, että        neuvostolle suoranaista toimintavelvollisuutta.
1256: ylempää myyntiporrasta kielletään ainoastaan           Kenties keskeisimpään kilpailunrajoitusmuo-
1257: vaatimasta tietyn alimman hinnan tai hinnoit-       toon ei uuden lain mukaan voida kuitenkaan
1258: teluperusteen     noudattamista       seuraavassa   puuttua kieltotoimenpitein, vaikka horisontaa-
1259: myyntiportaassa. Siinä ei aseteta velvoitetta       liset kilpailunrajoitussopimukset ovat yleisen
1260: ilmoittaa erikseen että asetetun hinnan tai ase-    arkikokemuksen pohjalta eräs keskeisin päivit-
1261: 4                                     1990 vp. -    LA n:o 10
1262: 
1263: täistavarakaupan hintakilpailua rajoittava teki-    toimittamaan hyödykkeen toiselle elinkeinon-
1264: jä.                                                 harjoittajalle vastaavanlaisilla ehdoilla kuin
1265:    Kilpailunrajoituslaki lähtee siitä, että vain    hän tarjoaa niitä muille vastaavassa asemassa
1266: silloin saman jakelu- tai tuotantoportaan kil-      oleville elinkeinonharjoittajille.
1267: pailunrajoitus tulee viranomaisarvion piiriin,        3 b § (uusi). Mikäli kilpailunrajoitus ilmenee
1268: kun jokin elinkeinonharjoittaja tai elinkeinon-     yksittäisen tavaran tai palvelun hinnan koh-
1269: harjoittajien ryhmä vaatii suorittamaan sopi-       tuuttomuutena ja tällaista kilpailunrajoitusta ei
1270: mussakon hintakilpailuun "syyllistyneeltä"          voitaisi estää lakialoitteen 3 a §:n mukaisella
1271: toiselta elinkeinonharjoittajalta. Tällöin "kil-    markkinatuomioistuimen kielto- tai määräys-
1272: pailunrajoittajalle" ainoa haitallinen seuraus      päätöksellä, sen tulee siirtää asiasta päättämi-
1273: on se, ettei vaadittua sakkoa tai vakuuden          nen valtioneuvostolle.
1274: menetystä koskevaa vaatimusta saada hyväk-             Mikäli valtioneuvosto arvioi kyseessä olevan
1275: syä tuomioistuimessa.                               tapauksen kilpailunrajoituksesta johtuvaksi
1276:    Saman tuotanto- tai jakeluportaan hinta- ja      ylihinnoitteluksi, se voi määrätä elinkeinonhar-
1277: toimitusehtoja koskevat sopimukset ovat ku-         joittajan tietyssä, enintään 1 vuoden määrä-
1278: luttajien kannalta yhtä haitallisia kuin tarjous-   ajassa, alentamaan asianomaisen hyödykkeen
1279: kartelli ja määrähintajärjestelmä. Tässä laki-      ylintä hintaa.
1280: alaitteessa esitetään horisontaalisten kilpailun-     Tässä yhteydessä -        liittyen hinnoittelun
1281: rajoitussopimusten kieltämistä, koska katson        kohtuuttamuuteen - tulisi myös säätää ase-
1282: tehottomuusseurauksen kuluttajien ja palkan-        tuksella kielletyiksi sellaiset tukkuliikkeiden
1283: saajien etujen kannalta voimattomaksi keinok-       laskutuskäytännöt, missä tavaran reaalisesta
1284: SI.                                                 kulkureitistä riippumatta tukkukauppa perii
1285:                                                     "suojelurahan" laskutuslisänä. Tällainen käy-
1286:                                                     täntö on yleistä hintatasoa kohottava ja kulut-
1287: 1.2.2. Kilpai/unrajoitusta koskevat yleislau-       tajien edun vastainen. Samassa yhteydessä on
1288:        sekkeet                                      hallituksen taholta ryhdyttävä toimenpiteisiin
1289:                                                     sellaisten tukkuliikkeiden ja vähittäiskaupan
1290:    3 a § (uusi). Esitän kilpailunrajoituslakia      välisten vuokrasopimusten purkamiseen, missä
1291: muutettavaksi niin, että markkinatuomiois-          vuokravastikkeen suuruus on riippuvainen vä-
1292: tuimelle kilpailuneuvoston sijasta myönnetään       hittäiskaupan kulloisestakin liikevaihdosta.
1293: ensiasteessa oikeus harkita ja ratkaista, milloin      3 c § (uusi). Erikseen tulee laissa säätää
1294: elinkeinotoiminnassa on käytetty sellaisia kil-     määräävän markkina-aseman väärinkäyttämi-
1295: pailunrajoitustoimia, joiden haitallisia vaiku-     sestä sellaisissa tapauksissa, joilla on erityisen
1296: tuksia kuvataan voimassa olevan lain 7 §:ssä        laajalle ulottuvat vaikutukset. Mikäli markki-
1297: tai milloin on kysymys lakialoitteen 3 b §:ssä      natuomiOistuimen       päätöksillä          kuten
1298: tarkoitetusta yksittäisen tuotteen tai palvelun     3 a §:ssä esitetään - ei voitaisi vaikuttaa va-
1299: kohtuuttomasta myyntihinnasta.                      hingollisten vaikutusten muodostumiseen mää-
1300:    Samalla esitän, että mikäli markkinatuomio-      räävän markkina-aseman tilanteissa, markki-
1301: istuin katsoo, että kilpailunrajoituksella on       natuomioistuin voisi siirtää asian laajamerki-
1302: 7 §:ssä tarkoitettu vahingollinen vaikutus eli se   tyksellisissä tapauksissa valtioneuvoston pää-
1303:    - vaikuttaa hinnanmuodostukseen,                 tettäväksi.
1304:    - vähentää tai on omiaan vähentämään                Valtioneuvosto voisi antaa joko 3 a §:n 2
1305: tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä,               kohdan mukaisen hinnoittelumääräyksen tai
1306:    - estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinonhar-     ankarampaa reaktiota edellyttävissä tapauksis-
1307: joittamista, johtaa määräävän markkina-ase-         sa tehdä päätöksen määräävän aseman purka-
1308: man väärinkäyttöön tai                              misesta. Tämä merkitsisi, että määräävässä
1309:    - on yhteensopimaton Suomea velvoitta-           asemassa oleva elinkeinonharjoittaja joutuisi
1310: van kansainvälisen sopimuksen kanssa,               luovuttamaan osakkeensa tai osuutensa yh-
1311: tuomioistuin voisi kieltää elinkeinonharjoitta-     tiöön taikka liiketoimintaan. Päätös määrää-
1312: jia soveltamasta määrättyä sopimusta tai sopi-      vän aseman purkamisesta saataisiin tehdä vain,
1313: musehtoa taikka kilpailunrajoitusmenettelyä.        milloin se olisi erityisen tärkeää.
1314:    Lisäksi esitän, että markkinatuomioistuin           7 §. Lakialoitteen keskeinen muutos verrat-
1315: voisi vaihtoehtoisesti tai tämän ohella tapauk-     tuna voimassa olevan lain 7 §:ään on se, että
1316: sesta riippuen velvoittaa elinkeinonharjoittajan    esitän todistustaakan kääntämistä kilpailunra-
1317:                                        1990 vp. -    LA n:o 10                                         5
1318: 
1319: joitusten vahingollisista vaikutuksista. Elinkei-    sa on kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yh-
1320: nonharjoittaja olisi velvollinen osoittamaan,        tiömiehen yhtiöosuuden luovutus. Kyseessä on
1321: ettei hänen noudattamistaan sopimuksista tai         avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä an-
1322: muista kilpailua rajoittaviksi epäillyistä järjes-   netun lain (389/88) 1 §:n 1 momentin tarkoit-
1323: telyistä aiheudu lain 7 §:n tarkoittamia vahin-      tamien (vastuunalaisten) yhtiömiesten osuuden
1324: gollisia vaikutuksia. Voimassa oleva laki aset-      luovutus.
1325: taa tästä poiketen kilpailuviranomaisille todis-        Jos osakkeiden hankinta osakeyhtiössä ta-
1326: tustaakan kilpailulle vahingollisten vaikutusten     pahtuu sijoitusrahastolain (480/87) tarkoitta-
1327: olemassaolosta. Säännös muodostaisi arviointi-       malle sijoitusrahastolle, tällainen osakeomis-
1328: perustan ensisijaisesti uuden 3 a §:n säätämissä     tuksen siirto rinnastetaan yrityksen hankin-
1329: tilanteissa markkinatuomioistuimelle.                taan, mikäli sijoitusrahastolle hankinnan jäl-
1330:                                                      keen tulisi kuulumaan enemmän kuin puolet
1331:                                                      kaikista osakkeiden tuottamista äänistä.
1332: 1.2.3. Yrityshankintoihin voitava puuttuu               14 b §. Merkitykseltään vähäisemmissä ta-
1333:                                                      pauksissa kilpailuvirasto ja vastaavasti laaja-
1334:    Esitän lakiin uusia säännöksiä, joiden perus-     merkityksellisissä tapauksissa valtioneuvosto
1335: teella viranomaiset voivat puuttua yrityshan-        voisivat kieltää yrityksen hankinnan joko mää-
1336: kintaan kilpailun kannalta haitallisten vaiku-       räaikaisesti tai kokonaan, milloin se voisi joh-
1337: tusten estämiseksi. Hankinnana tarkoitetaan          taa pääasiallisesti haitallisiin seurauksiin kilpai-
1338: yrityskauppoja (=koko yritys ostetaan), yri-         luvapauden kannalta.
1339: tysten fuusiota (sulautumista) ja osakeomistuk-
1340: sen kautta tapahtuvaa hallinta-aseman saavut-
1341: tamista sekä liiketoiminnan tai sen osan hank-       2. Liikevaihtoverolainsäädäntö
1342: kimista.
1343:     12 a § (uusi). Hankintaa arvioitaessa on         2.1. Liikevaihtovero elintarvikkeissa
1344: kiinnitettävä huomiota yleiseltä kannalta mer-
1345: kityksellisten haittojen estämiseksi siihen, mil-    2.1.1. Nykytilanne
1346: laisia vaikutuksia yrityksen hankinnasta aiheu-
1347: tuu kokonaisyhteiskunnallisesti. Näistä ulottu-        Suomessa peruselintarvikkeissa ei ole liike-
1348: vuuksista esitän säädettäväksi 12 a §:n 1-3          vaihtoveroa, minkä takia myös jalostetuissa
1349:  kohdassa                                            ruuissa liikevaihtovero on alhaisempi kuin
1350:     - ensinnäkin yrityshankinnan vaikutuksina        muissa liikevaihtoverollisissa tuotteissa. Alku-
1351:  hinnanmuodostukseen, vaikutuksina elinkeino-        tuotantovaiheen verottomuus on järjestetty
1352:  elämän tehokkuuteen, toisten elinkeinonhar-         niin, että veroa ei peritä alkutuotannosta
1353: joittamiseen (kilpailijat, raaka-aineiden toimit-    (maanviljelijän ja luvanvaraisen tuonnin osuu-
1354:  tajat) ja vaikutuksina omistuksen keskittymi-       desta) vaan vasta jalostuksesta ja jakelusta.
1355:  seen, ja                                              Elintarvikkeiden liikevaihtoveroa on pienen-
1356:     - niihin vaikutuksiin, jotka ovat merkityk-      netty tekemällä useimpien elintarvikkeiden
1357:  sellisiä työllisyyden kannalta sekä työntekijöi-    myynti verottomaksi silloin, kun myyjänä on
1358:  den ja kuntien edun kannalta sekä                   alkutuottaja. Tämän lisäksi lihan ja maidon
1359:     - vaikutuksilla kuluttajien etuun.               osalta tehtävä alkutuotevähennys on voitu teh-
1360:     Erikseen todetaan, että hankintaa arvioitaes-    dä korotettuna, mikä on olennaisesti alentanut
1361:  sa myös omistajien etu tulee ottaa huomioon.        niihin sisältyvää liikevaihtoveroa ja maidon
1362:     12 b § (uusi). Yrityksen hankintaan rinnaste-    osalta jopa merkinnyt suoranaista liikevaihto-
1363:  taan lain soveltamisessa liiketoiminnan tai sen     verojärjestelmän kautta annettavaa tukea.
1364:  osan hankinta eli luovutus. Kysymys on tällöin        Keskeisten maitotaloustuotteiden (kulutus-
1365:  nimenomaan toiminnan siirtämisestä toisen           maito, kevytmaito, rasvaton maitojauhe, ras-
1366:  yrityksen tai elinkeinonharjoittajan tehtäväksi.    vainen maitojauhe, voi ja emmentaljuusto)
1367:  Tällöin ei ole kyseessä yhden yrityksen lopetta-    tukku- ja vähittäishintoihin sisältyykin verotu-
1368:  minen, vaan sen siirtyminen pois määrätyltä         kea voimassa olevan lain mukaan noin 4,2 OJo.
1369:  liiketoiminnan alueelta.                            Tällöin alkutuotevähennys on 1,9-kertainen.
1370:     Vastaavalla tavalla yrityksen hankintaan rin-    Tätä alkutuotevähennyksen korotusta on väli-
1371:  nastetaan avoimen yhtiön yhtiöosuuden han-          aikaisesti pienennetty niin, että niihin sisältyy
1372:  kinta. Tämän kanssa samanveroisessa asemas-         nyt jonkin verran liikevaihtoveroa. Naudan- ja
1373: 6                                     1990 vp. -     LA n:o 10
1374: 
1375: sianlihan vähittäishinta sisältää verotukea tällä    tuotteiden hintojen subventointi olisi tässä yh-
1376: hetkellä noin 0,8 OJo.                               teydessä ratkaistavissa joko suorin subventioin
1377:                                                      tai liikevaihtoverojärjestelmän uusin erityis-
1378:                                                      määräyksin.
1379: 2.2. Aloitteen toteuttaminen                            Ne käytännön ongelmat, jotka liittyvät kah-
1380:                                                      den liikevaihtoverokannan täytäntöönpanoon,
1381:   Tässä aloitteessa ehdotetaan, että liikevaih-      ovat teknisen kehityksen myötä pääosin poistu-
1382: tovero poistetaan kokonaan elintarvikkeilta.         neet. Siirtyminen elintarvikkeiden nollavero-
1383: Keinoksi on valittu keskeisten elintarvikkeiden      kantaan säilyttäen samalla muiden tuotteiden
1384: luettelon sisällyttäminen liikevaihtoverolain        normaalin verokannan ei enää nykyisin vaadi
1385: 3 §:ään, jossa liikevaihtoverottomat tuotteet        suuria investointeja suurten kauppojen ja tava-
1386: luetellaan. Vastaavasti on muutettava lain           ratalojen kassakoneisiin, ja pienten kauppojen
1387: 4 §:n 1 momenttiin sisältyvää luetteloa.             ongelmia helpottaa se, että kaikki elintarvik-
1388:    Lisäksi on poistettava tarpeettomina ne           keet olisivat liikevaihtoverottomia.
1389: säännökset, jotka koskevat elintarvikkeiden al-         Porrastettu verokanta, jossa eri tuotteilla
1390: kutuotevähennystä ja sen tekemistä korotettu-        olisi eri verokanta, olisi teknisesti paljon vai-
1391: na.                                                  keampi toteuttaa.
1392:   Aloitteen toteutuminen johtaa siihen, että
1393:                                                         Sitä paitsi kauppaliikkeet saavat pienen
1394: jos muihin toimiin ei ryhdytä, niiden tuottei-
1395:                                                      palkkion siitä, että ne perivät veroa valtion
1396: den hinta nousee, jotka nyt ovat korotetun
1397:                                                      puolesta, ja siihen palkkioon pitää voida sisäl-
1398: alkutuotevähennyksen piirissä. Nousu saattaisi
1399:                                                      lyttää myös järjestelmän muutoksista aiheutu-
1400: maidon ja voin osalta olla jopa 10 % :n suu-         vat kustannukset.
1401: ruusluokkaa.
1402:    Jotta erikoiskohdeltujen peruselintarvikkei-         Edellä olevan perusteella ehdotan,
1403: den hinnat eivät poikkeusmääräysten mahdolli-
1404: sen poistamisen yhteydessä nousisi muiden                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
1405: elintarvikkeiden hintojen laskiessa, näiden                   lakiehdotukset:
1406: 
1407: 1.
1408:                                                Laki
1409:                         kilpailunrajoituksista annetun lain muuttamisesta
1410: 
1411:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1412:  muutetaan kilpailunrajoituksista 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (709/88) 1 §, 4 §:n 2
1413: momentti, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 11 §:n 1 momentti, 4 luvun otsikko, 13-17 § ja 24 §:n 1
1414: momentti sekä
1415:  lisätään lakiin uusi 3 a-3 d §, 4 §:ään uusi 3 momentti, lakiin uusi 5 a §, 11 §:ään uusi 3
1416: momentti ja lakiin uusi 12 a ja 12 b §, 13 a ja 13 b § sekä 14 a ja 14 b § seuraavasti:
1417: 
1418:                        1§
1419:   Taloudellisen kilpailun turvaamisesta vahin-       määrättyä sopimusta tai sopimusehtoa taikka
1420: gollisilta kilpailunrajoituksilta on voimassa,       muuta kilpailunrajoitusmenettelyä,
1421: mitä tässä laissa säädetään.                            2) määrätä elinkeinonharjoittajan asetta-
1422:   Tätä lakia sovellettaessa on erityisesti otetta-   maan kaupan toiselle elinkeinonharjoittajalle
1423: va huomioon kuluttajien etu.                         määrätyn tavaran, palvelun tai hyödykkeen
1424:                                                      vastaavilla ehdoilla kuin hän on tarjonnut niitä
1425:                       3a §                           toisille elinkeinonharjoittajille (hinnoittelumää-
1426:   Jos kilpailunrajoitus aiheuttaa sellaisia va-      räys).
1427: hingollisia vaikutuksia kotimaassa, joita tar-
1428: koitetaan tämän lain 2 luvun 7 §:ssä, markki-          Markkinatuomioistuimen tulee laajamerki-
1429: natuomioistuin voi tällaisen vaikutuksen estä-       tyksellisissä tapauksissa siirtää asia valtioneu-
1430: miseksi                                              voston päätettäväksi siten kuin 3 b ja 3 c §:ssä
1431:   1) kieltää elinkeinonharjoittajia soveltamasta     säädetään.
1432:                                       1990 vp. -    LA n:o 10                                      7
1433: 
1434:                       3 b §                         ohjeeilista hintaa, vastiketta tai sen määräyty-
1435:    Jos haitallinen vaikutus merkitsee, että tie-    misperustetta.
1436: tyn hyödykkeen hinta on kohtuuttoman kor-             Elinkeinon- tai ammatinharjoittajien järjes-
1437: kea ottaen huomioon asianomaisen tavaran,           töt eivät saa julkaista ohjehintalistoja alan
1438: palvelun tai hyödykkeen tuotantokustannukset        tuotteiden tai palvelujen hinnoittelemiseksi.
1439: ja muut asianhaarat, markkinatuomioistuin
1440: voi siirtää asian omalla lausunnollaan valtio-                          5a §
1441: neuvoston päätettäväksi, jos ylihinnoittelulla        Elinkeinotoiminnassa ei saa vuokrasopimuk-
1442: on sellainen vaikutus ja toteuttamistapa, ettei     sen osana vaatia, että vuokralaisella on osto-
1443: sitä voida estää 3 a §:n mukaisella kiellolla tai   velvollisuus vuokranantajalta.
1444: määräyksellä.
1445:    Jos valtioneuvosto arvioi kyseessä olevan
1446: tapauksen edellisessä momentissa tarkoitetuk-                             6§
1447: si, se voi määrätä elinkeinonharjoittajan tietys-      Elinkeinotoiminnassa ei saa soveltaa samaa
1448: sä, enintään 1 vuoden määräajassa, alenta-          hyödykettä samalla tuotanto- tai jakelupartaal-
1449: maan asianomaisen hyödykkeen ylintä hintaa.         la kysyvien tai tarjoavien elinkeinonharjoitta-
1450:                                                     jien välistä sopimusta tai muuta järjestelyä,
1451:                        3c §                         jolla asetetaan hyödykkeiden hintoja tai vastik-
1452:   Jos vahingollisia vaikutuksia aiheuttaa sellai-   keita tai niiden määräytymisperusteita taikka
1453: nen elinkeinonharjoittaja, jolla on määräävä        toimitusehtoja tai toimitusmääriä tahi mark-
1454: asema tavaroiden, palvelujen tai muiden hyö-        kina-alueita.
1455: dykkeiden markkinoilla, tai useampi elinkei-
1456: nonharjoittaja, joita yhdistää yhteinen omis-
1457: tusetu ja joilla on vastaavanlainen asema, tulee                          7 §
1458: markkinatuomioistuimen siirtää omalla lau-             Kilpailunrajoituksella katsotaan olevan va-
1459: sunnollaan asia valtioneuvoston päätettäväksi,      hingollisia vaikutuksia, ellei asianomainen elin-
1460: mikäli asialla on sellainen vaikutus, ettei sitä    keinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien
1461: voi estää 3 a §:n mukaisella kiellolla tai mää-     yhteenliittymä osoita, ettei rajoitus sopimatto-
1462: räyksellä.                                          malla tavalla
1463:    Jos hallitus arvioi kyseessä olevan sellaisen       1) vaikuta hinnanmuodostukseen;
1464: tapauksen, jota edellisessä momentissa tarkoi-         2) vähennä tai ole omiaan vähentämään
1465: tetaan, voi valtioneuvosto                          tehokkuutta elinkeinotoiminnan piirissä;
1466:    1) antaa tiedoksi 3 a §:n 2 kohdan mukaisen         3) estä tai vaikeuta toisen elinkeinonharjoit-
1467: hinnoittelumääräyksen, taikka                       tamista;
1468:    2) määrätä 1 momentissa mainitun elinkei-           4) johda määräävän markkina-aseman vää-
1469: nonharjoittajan, tai jonkun muun, jolla on          rinkäyttöön; eikä
1470: tässä laissa tarkoitettu omistajan etu, kuudessa       5) ole yhteensopimaton Suomea velvoittavan
1471: kuukaudessa tai sitä pidemmän ajan kuluessa,        kansainvälisen sopimuksen kanssa.
1472: jonka valtioneuvosto voi päättää, luovutta-
1473: maan osakkeet, osuuden yhtiöön, liiketoimin-
1474: taan taikka sen osaan (päätös määräävän ase-
1475: man purkamisesta).                                                       11§
1476:   2 kohdassa tarkoitettu määräys saadaan an-           Elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava kil-
1477: taa tiedoksi vain, jos se on erityisen tärkeää.     pailuvirastolle sellaiset liikkeen hankkimista,
1478:                                                     merkittävän osakeosuuden ostamista tai muuta
1479:                       3d §                          toisen elinkeinonharjoittajan toimintaa koske-
1480:   3 a-3 c §:ssä tarkoitetun kiellon tai maa-        van määräämisvallan hankkimista koskevat so-
1481: räyksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasak-        pimukset, joiden voidaan olettaa johtavan
1482: ko.                                                 määräävän markkina-aseman saavuttamiseen
1483:                                                     tai sen vahvistumiseen.
1484:                        4 §
1485:                                                       Kilpailuvirasto voi antaa tarkempia mää-
1486:   Elinkeinonharjoittaja ei myöskään saa aset-       räyksiä 1 momentissa tarkoitetun ilmoitusvel-
1487: taa tai ehdottaa seuraavalle myyntipartaalle        vollisuuden soveltamisalasta.
1488: 8                                      1990 vp. -     I~A   n:o 10
1489: 
1490:                      4 luku                           tu, otetaan tällöin laskelmassa huomioon ne
1491:       Kilpailunrajoitusten vahingollisten             osakkeet, jotka kuuluvat
1492:  vaikutusten poistaminen ja yrityshankinto.1a             1) yritykselle, joka on samaan konserniin
1493:               koskeva harkinta                        kuuluva kuin hankkija,
1494:                                                           2) muulle yritykselle, johon nähden hankki-
1495:                       12 a §                          jalla tai yrityksellä, josta äsken on mainittu, on
1496:    Jos yritys, joka harjoittaa toimintaa koti-        määräävä asema,
1497: maassa, hankitaan korvausta vastaan, voi val-             3) hankkijan puolisolle, lapselle, vanhemmil-
1498: tioneuvosto tai sen vaituottamana kilpailuvi-         le tai sisarelle taikka juridiselle henkilölle, jo-
1499: rasto puuttua hankintaan kiellolla tai määräyk-       hon nähden sellaisella luonnollisella henkilöllä
1500: sellä, sen mukaan kuin tässä luvussa säädetään        on määräävä asema.
1501: hankintaan liittyvien kilpailolle haitallisten vai-       Hankintaa ei arvioida tämän luvun mukaan,
1502: kutusten estämiseksi, mitkä ovat yleiseltä kan-       jos se tapahtuu
1503: nalta olennaisia merkitykseltään.                         1) saman konsernin sisällä,
1504:    Hankintaan puuttumista koskevassa harkin-              2) uusemission kautta sellaisissa tapauksissa,
1505: nassa tulee ottaa huomioon erityisesti se, kuin-      joissa yhtiön osakkeenomistajilla on etuoikeus
1506: ka hankinta voi vaikuttaa                             uusiin osakkeisiin siinä suhteessa kuin he aikai-
1507:    1) hinnanmuodostukseen, tehokkuuteen elin-         semmin omistavat asianomaisen yhtiön osak-
1508: keinoelämässä ja muiden elinkeinonharjoitta-           keita, tai
1509: miseen sekä omistuksen keskittymiseen elinkei-            3) sen mukaan kuin siitä säädetään jäljempä-
1510: noelämässä,                                            nä 13 §:ssä tai osakeyhtiölain 5 luvussa kos-
1511:    2) työllisyyteen sekä työntekijöiden ja kun-        kien lunastusoikeutta osakkeisiin taikka saami-
1512: tien etuun,                                           sen vaihtamiseen vapaasti vaihdettavista velka-
1513:    3) kuluttajien etuun.                               kirjoista osakkeita vastaan tai optio-oikeuksien
1514:    Harkinnassa otetaan huomioon myös omis-             käyttämiseen osakkeiden uusmerkintävelkakir-
1515: tajien etu.                                            ioien perusteella.
1516:                                                                                13§
1517:                       12 b §                              Tätä lukua sovelletaan ainoastaan viimeisim-
1518:    Tämän luvun soveltamisessa yrityksen han-           män päättyneen tilivuoden aikana, ennen kuin
1519: kintaan rinnastetaan                                   yrityksen hankinnasta on päätetty sellaiseen
1520:     1) liiketoiminnan tai sen osan hankinta,           yritykseen tai liikkeeseen taikka liikkeen osan
1521:    2) osakeyhtiölain (734178) 14 luvun mukai-          hankintasopimukseen, taikka fuusiosta päätet-
1522: nen sulautuminen,                                      täessä sen sopijapuoliin niihin mukaan lukien
1523:    3) avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön             osallisten kotimaiset tytäryhtiöt, milloin
1524: osuuden hankinta,                                         1) kyseessä oleva yritys työllistää keskimää-
1525:    4) osakeyhtiön osakkeiden hankinta sijoitus-        rin viisikymmentä työntekijää tai
1526: rahastolain (480/87) tarkoittamalle sijoitusra-           2) yrityksen liikevaihto on vähintään viisi-
1527: hastolle, jos rahastolle hankinnan jälkeen tulisi      toista miljoonaa markkaa taikka viimeisimmän
1528: enemmän kuin puolet yhtiön kaikkien osakkei-           tilinpäätöksen taseessa ilmoittu yrityksen yh-
1529: den tuottamista äänistä,                               teenlaskettujen varojen määrä on vähintään
1530:    5) muu osakeyhtiön osakkeiden hankinta,             kolmekymmentä miljoonaa markkaa.
1531: jos hankkijalla on taikka hän hankinnan kaut-             Mitä säädetään 1 momentissa, sovelletaan
1532: ta saa niin monta osaketta, että hänen osuuten-        myös 12 b §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa
1533: sa yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta ää-          tarkoitettuihin yrityksen hankintaan rinnastet-
1534: nimäärästä on vähintään                                taviin osuuden tai osakkeiden hankintoihin.
1535:    a) 10 prosenttia kyseessä olevasta yhtiöstä,
1536: jos sen osakkeita noteerataan suomalaisessa                               13 a §
1537: arvopaperipörssissä tai suomalaisten arvopape-          1os yritys hankitaan tai sellaista hankintaa
1538: rinvälittäjien yhteisesti julkaisemalla listalla,     suunnitellaan, yrityshankinnan sopimusosa-
1539: tai                                                   puolet voivat ilmoittaa hankkeen arvioitavaksi
1540:    b) 20 prosenttia, jos kyse on muusta kuin a        kilpailuvirastolle (ennakkoilmoitus).
1541: kohdan tarkoittamasta yhtiöstä.                         Kilpailuvirasto arvioi asian laajakantoisuu-
1542:    Laskettaessa sitä, onko 1 momentin 5 a tai 5       den ja siirtää asian tarvittaessa valtioneuvoston
1543: b kohdassa tarkoitettu prosenttiraja saavutet-        päätettäväksi.
1544:                                        1990 vp. -     LA n:o 10                                        9
1545: 
1546:                       13 b §                             2) antaa tiedoksi kiellon tai määräyksen
1547:    Jos yrityksen hankintasopimus on päätetty,         olemaan voimassa määräajan tai toistaiseksi,
1548: mutta sitä ei ole ilmoitettu 11 tai 13 a § :n         jos se on tarpeen sellaisten hankinnasta aiheu-
1549: mukaisesti, voi kilpailuvirasto määrätä sopi-         tuvien haittojen estämiseksi, millä on olennais-
1550: musosapuolet ilmoittamaan hankinnan arvioi-           ta merkitystä yleiseltä kannalta.
1551: tavaksi määrätyssä ajassa. Sellainen määräys             1 momentissa tarkoitettua kieltoa ei saa
1552: on annettava tiedoksi viimeistään kahden vuo-         antaa tiedoksi, jos osakkeiden hankinta on
1553: den kuluessa sopimuksen päättämisestä. Mää-           tapahtunut arvopaperipörssissä tai arvopaperi-
1554: räyksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasak-          välittäjien kautta. Sellaisessa tapauksessa vi-
1555: ko.                                                   ranomainen voi sen sijaan määrätä hankkijan
1556:                        14 §                           luopumaan osakkeista kuudessa kuukaudessa
1557:    13 a ja 13 b §:ssä tarkoitetuille viranomai-       tai sitä pidemmässä asetetussa määräajassa.
1558: sille lähetettävät ilmoitukset tulee tehdä kirjal-       1 ja 2 momentin tarkoittaman kiellon tai
1559: lisesti ja niiden oheen tulee liittää valtioneuvos-   määräyksen tehosteeksi voidaan liittää uhka-
1560: ton taikka sen valtuuttaman kilpailuviraston          sakko.
1561: edellyttämät tiedot.                                     Jos kilpailuvirasto tai valtioneuvosto ei puu-
1562:                                                       tu käsillä olevaan yrityksen hankintaan, niiden
1563:                        14 a §                         tulee tehdä päätös, että hankinta jätetään toi-
1564:    Kilpailuviraston tulee viimeistään kahdessa        menpiteittä.
1565: kuukaudessa 11 §:n mukaisen ilmoituksen an-
1566: tamisesta päättää ryhtyä lain 14 b §:n mukai-                              15 §
1567: siin toimenpiteisiin tai päättää olla ryhtymättä        Kilpailuviraston siirrettyä asian valtioneu-
1568: toimenpiteisiin taikka siirtää asia valtioneuvos-     voston ratkaistavaksi valtioneuvoston on an-
1569: ton ratkaistavaksi. Tätä aikamäärää voidaan           nettava päätös asiassa kuudessa kuukaudessa
1570: pidentää yrityshankinnan sopimusosapuolten            sen saapumisesta valtioneuvoston kansliaan.
1571: luvalla.                                              Tätä aikamäärää voidaan pidentää hankinnan
1572:    Asia on siirrettävä valtioneuvoston ratkaista-     sopimusosapuolten luvalla tai kun se on aivan
1573: vaksi 1 momentin mukaisesti aina, kun yrityk-         välttämätöntä asiaa koskevien selvitysten laati-
1574: sen hankinnalla on erityisen laajat yhteiskun-        miseksi.
1575: nalliset vaikutukset tai siitä voi seurata erityi-
1576: sen suurta haittaa yleiselle edulle tai muusta                               16 §
1577: erityisen painavasta syystä. Ennen päätöksen             Kun yrityksen hankintaa koskeva asia on
1578: tekemistä tulee kilpailuviraston antaa kyseessä       saapunut valtioneuvoston harkittavaksi, se voi,
1579: olevien yritysten työntekijöille tilaisuus antaa      jos erityiset syyt antavat aihetta siihen, kieltää
1580: lausuntonsa hankinnasta.                              sakon uhalla osapuolia panemasta sopimusta
1581:    Kilpailuvirasto voi tehdä 1 momentin mukai-        täytäntöön sinä aikana, kun asian tutkiota
1582: sen päätöksensä myös sellaisen hankinnan              jatkuu.
1583: osalta, jota ei ole ilmoitettu, määräämällä, että
1584: ilmoitukselle hankinnasta, jota ei ole suoritet-                             17 §
1585: tu, asetetaan määräaika.                                 Hankintaan, joka on jätetty toimenpiteittä
1586:    Jos asia siirretään 2 momentin mukaisesti          14 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, ei
1587: valtioneuvoston ratkaistavaksi, tulee kilpailuvi-     voida uudestaan soveltaa tämän luvun muita
1588: raston liittää siihen oma lausuntonsa.                säännöksiä muutoin kuin jos
1589:                                                          1) hankinnan sopijaosapuoli on antanut vää-
1590:                       14 b §                          riä tietoja harkinnan kannalta merkityksellises-
1591:    Kilpailuvirasto merkitykseltään vähäisem-          sä asiassa tai
1592: missä tapauksissa ja valtioneuvosto laajamer-            2) osoittautuu aiheelliseksi kumota tai lie-
1593: kityksellisissä tapauksissa voi kuultuaan sopi-       ventää 14 b §:n mukaista kieltoa tai määräys-
1594: musosapuolia                                          tä, siksi ettei se ole enää tarpeellinen tai sopiva.
1595:    1) kieltää hankinnan, jos sen katsotaan ko-           Valtioneuvosto ottaa asian uudelleen käsitel-
1596: konaisuudessaan voivan johtaa pääasiallisesti         täväksi 1 momentin 1 kohdan tarkoittamissa
1597: haitallisiin seurauksiin kilpailuvapauden kan-        tapauksissa kilpailuviraston ilmoituksesta ja 1
1598: nalta, ja antaa tiedoksi määräyksen, joka tar-        momentin 2 kohdan tarkoittamissa tapauksissa
1599: vitaan kiellon noudattamisen turvaamiseen, tai        sen hakemuksesta, jota vastaan kielto tai mää-
1600: 
1601: 2 2000600
1602: 10                                     1990 vp. -     LA n:o 10
1603: 
1604: räys on suuntautunut. Kilpailuviraston ilmoi-         koksesta vankeuteen enintään 1 vuodeksi~ 6
1605: tus tulee tehdä viimeistään vuoden kuluessa 14        kuukaudeksi tai sakkoon. Yritys on rangaista-
1606: a §:n 1 momentin tarkoittamasta päätöksestä.          va.
1607: 
1608:                     24 §
1609:   Joka tahallaan rikkoo 4-6 §:n tai 4 luvun             Tämä laki tulee voimaan           päivänä
1610: säännöksiä, on tuomittava kilpailunrajoitusri-        kuuta 19
1611: 
1612: 
1613: 2.
1614:                                                 Laki
1615:                                   liikevaihtoverolain muuttamisesta
1616: 
1617:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1618:   muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 4 §:n 1 momentti,
1619: sellaisena kuin se on 15 päivänä toukokuuta 1981 annetussa laissa (331181), sekä
1620:   lisätään 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 11
1621: päivänä heinäkuuta 1986, 20 päivänä helmikuuta 1987 ja 20 päivänä marraskuuta 1987 annetuilla
1622: laeilla (544/86, 163/87 ja 857 /87), uusi g kohta seuraavasti:
1623: 
1624:                        3§
1625:   Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti           ma, -puma ]a -juusto; sekä edellä matmtut
1626: ja maahantuonti:                                      myös eri tavoin käsiteltyinä kuten kuivattuina,
1627:                                                       ulkokuivattuina, jauhettuina, lajiteltuina, pa-
1628:    g) ruis, vehnä, ohra ja kaura, herne, peruna,      loiteltuina, leikattuina, jäädytettyinä, jäähdy-
1629: maito, kananmunat, liha sekä muut syötävät            tettyinä, suolattuina, maustettuina, kynittyinä,
1630: eläinten osat, ahven, ankerias, Grönlannin pal-       nyljettyinä, suolattuina, toisiin ruoka-aineisiin
1631: las, harjus, hauki, järvitaimen, kampela, kiis-       sekoitettuina, leivottuina, säilöttyinä, kypsen-
1632: ki, kilohaili, kirjolohi, kolja, kuha, kuore,         nettyinä tai osittain kypsennettyinä, pakattuina
1633: lahna, lohi, made, molva, muikku, nahkiai-            tai muutoin eri tavoin teollisesti käsiteltyinä.
1634: nen, nieriä, pasuri, puna-ahven, punakampela,
1635: puronieriä, purotaimen, Ruijan pallas, salak-                               4 §
1636: ka, seiti, siika, silakka, siili, sulkava, suutari,      Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti,
1637: särki, säyne, taimen, turska ja vimpa sekä            kun myyjänä on tavaran alkutuottaja, ja nii-
1638: mainittujen kalojen mäti; syötävät linnut ja          den maahantuonti:
1639: muut riistaeläimet, juuriselleri, lanttu, maa-           sellaisinaan jalostamattomina alkutuotteina:
1640: artisokka, mustajuuri, nauris, palsternakka,             pelto-, puutarha- ja koristekasvien sekä he-
1641: piparjuuri, porkkana, punajuuri, retiisi ja re-       delmä- ja metsäpuiden kylvösiemenet; karkea-
1642: tikka, kaalikasvit, palkokasvit, salaattikasvit ja    rehu, kuten heinät, heinäjauho, oljet, viljan-
1643: sipulikasvit, kurkku, kurpitsa, lehtiselleri, ma-     kuoret, ruumenet, laidunruohot tuoreina tai
1644: kea maissi, meloni, paprika, parsa, pinaatti,         kuivattuina; rehukaali ja säilörehu; elävät kas-
1645: raparperi, tomaatti ja maustevihannekset, ku-         vit ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar-
1646: ten persilja, tilli, meirami ja vihantakrassi,        koitukseen myytävät juuri- ja varsimukulan
1647: luonnonvaraiset tai viljellyt syötävät sienet,        juurakot, pistokkaat, sipulit, varrenoksat ja
1648: luonnonvarainen tai viljelty herukka, juoluk-         taimet sekä irrallaan tai astioissa kasvavina
1649: ka, karpalo, karviaismarja, mansikka, mesi-           myytävät kasvit tai kasvinosat ja leikkovihreä.
1650: marja, mustikka, muurain, pihlajanmarja,
1651: puolukka, ruusunmarja, variksenmarja, tyrni-
1652: marja ja vadelma, luonnonhunaja; kirsikka,              Tämä laki tulee voimaan           päivänä
1653: kriikuna, luumu ja omena sekä kotivoi, -ker-          kuuta 19
1654: 
1655:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1990
1656: 
1657: 
1658: 
1659:                                               Pertti Lahtinen
1660:                                              1990 vp.
1661: 
1662: Lakialoite n:o 11
1663: 
1664: 
1665: 
1666: 
1667:                                  Helle ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 15 f §:n muuttami-
1668:                                    sesta
1669: 
1670: 
1671:                                          Eduskunnalle
1672: 
1673:   Aloitteen tarkoituksena on jatkaa valtion         asuntoasioiden hoitaminen, joten niillä ei voi-
1674: osalainoittamien vuokratalojen ja vuokra-           da olettaa olevan juurikaan kiinnostusta säilyt-
1675: asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksia 20         tää asuntoja rajoitusaikojen loputtua vuokra-
1676: vuodella, jotta estettäisiin asuntojen myyminen     asuntoina. Varsinkin milloin talot sijaitsevat
1677: omistusasunnoiksi rajoitusten päättyessä. Tar-      keskeisillä tonteilla, on sangen todennäköistä,
1678: koitus on säilyttää vuokra-asuntokanta. Ehdo-       että ne pyritään realisoimaan.
1679: tus ei rajoita mahdollisuutta vuokra-asunnon           Koska vuokra-asuntojen osuus asuntokan-
1680: omaksilunastamiseen. Ehdotus ei muuttaisi           nasta on vähentynyt koko 1970- ja 1980-luku-
1681: valtion osalainoittamien omistusasuntojen ny-       jen ajan ja vuokra-asuntojen puuttuminen on
1682: kyisiä luovutusrajoituksia.                         vakava ongelma, on välttämätöntä pyrkiä säi-
1683:    Asuntotuotantolain       (247 /66)  mukaisten    lyttämään olemassa oleva yhteiskunnan tuke-
1684: käyttö- ja luovutusrajoitusten päättyessä vuok-     ma vuokra-asuntokanta vuokra-asuntoina.
1685: ratalon omistajalla on voimassa olevien sään-       Vuokra-asuntojen rakentamisen lisääminen ei
1686: nösten mukaan oikeus omaisuutensa muutta-           helpota pulaa, mikäli se riittää vain korvaa-
1687: miseen rahaksi esimerkiksi myymällä vuokra-         maan poistumaa. Käyttö- ja luovutusrajoitus-
1688: asunnot omistusasunnoiksi. Nykyistä vuokra-         ten poistuminen on siksi estettävä.
1689: asuntokantaa koskevat käyttö- ja luovutusra-          Ehdotammekin valtion lainoittamien vuok-
1690: joitusajat ovat 27 tai 45 vuotta. 1970-luvun        ratalojen ja vuokra-asunnoiksi tarkoitettujen
1691: runsas vuokra-asuntotuotanto kuuluu lyhyem-         asunto-osakeyhtiöiden sekä vuokra-asunnoiksi
1692: män rajoitusajan piiriin.                           hankittujen asuntojen käyttö- ja luovutusrajoi-
1693:    Lähivuosina alkavat vapautua rajoitusten         tusten jatkamista 20 vuodella. Muutos ei kui-
1694: piiristä vanhemmat vuokratalot ja vuosikym-         tenkaan koskisi omistusasuntoja eikä puuttuisi
1695: menen loppupuolella suuressa mitassa 1970-          vuokra-asuntojen omaksilunastamiseen.
1696: luvulla lainoitetut kohteet. Osa näistä kohteista     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1697: on vakuutusyhtiöiden, pankkien, teollisuuslai-
1698: tosten ja vastaavien eli muiden kuin kuntien ja
1699: yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa. Näi-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1700: den omistajien ensisijainen toimiala ei ole                lakiehdotuksen:
1701: 
1702: 
1703: 
1704: 
1705: 2000600
1706: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 11
1707: 
1708: 
1709:                                               Laki
1710:                             asuntotuotantolain 15 f §:n muuttamisesta
1711: 
1712:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1713:    muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247 /66) 15 f §:n 1-3
1714: momentti,
1715:    sellaisina kuin ne ovat 1 momentti 16 päivänä tammi~uuta 1987 annetussa laissa (11187) sekä 2
1716: ja 3 momentti 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa (459/79), sekä
1717:    lisätään 15 f §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainituilla laeilla ja 25 päivänä
1718: tammikuuta 1982 annetulla lailla (81/82), uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1-4 momentti
1719: siirtyvät 2-5 momentiksi, seuraavasti:
1720: 
1721:                       15 f §
1722:    Mitä 15-15 e §:ssä on säädetty vuokratalos-      kokonaan takaisin. Mainittujen säännösten so-
1723: ta, asunto-osuuskuntatalosta, 6 §:n 1 momen-        veltaminen peruskorjausta tai siihen liittyvää
1724: tin 3 kohdan tarkoittamasta asunto-osakeyh-         laajentamista varten taikka 6 §:n 1 momentin 5
1725: tiötalosta ja sellaisen osakeyhtiön osakkeesta,     tai 6 kohdan nojalla myönnetyn lainan johdos-
1726: jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä      ta lakkaa ennen edellä tarkoitetun määräajan
1727: tai useampaa edellä mainittua taloa, samoin         päättymistä, milloin asuntolaina on kokonai-
1728: kuin muista asuinhuoneiston hallintaan oikeut-      suudessaan maksettu takaisin ja valtiolle on
1729: tavista osakkeista, on sovellettava, jollei         maksettu lisäksi kultakin, enintään seitsemältä
1730: vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta anne-         lainavuodelta viisi prosenttia lainan alkuperäi-
1731: tussa laissa säädetystä muuta johdu, mainitus-      sestä pääomasta. Säännösten soveltaminen
1732: sa säännöksessä tarkoitettuihin rakennuksiin        6 § :n 1 momentin 5 tai 6 kohdan nojalla
1733: tai osakkeisiin, milloin asuntolaina on myön-       muuhun kuin peruskorjausta tai siihen liittyvää
1734: netty peruskorjausta tai siihen liittyvää laajen-   laajentamista varten myönnetyn lainan johdos-
1735: tamista varten taikka muuhun tarkoitukseen,         ta voi kuitenkin lakata ennen määräajan päät-
1736: sen ajan, joksi laina on myönnetty lisättynä 20     tymistä aikaisintaan viidennen lainavuoden jäl-
1737: vuodella, ja muussa tapauksessa 65 vuotta 4         keen.
1738: momentissa tarkoitetun merkinnän tekemisestä           Valtioneuvosto voi asetuksella tarkemmin
1739: lukien ja siinäkin tapauksessa, että laina olisi    säädetyistä syistä päättää, että 2 momentissa
1740: kokonaan maksettu takaisin.                         tarkoitettu soveltamisaika on määrätyllä alu-
1741:    Mitä 15-15 e §:ssä on säädetty muista kuin       eella pidempi tai lyhyempi kuin mitä 2 momen-
1742: 1 momentin tarkoittamista rakennuksista tai         tissa on säädetty, ei kuitenkaan alle sen ajan,
1743: osakkeista, on sovellettava, jollei tässä mo-       joksi laina on myönnetty eikä yli 45 vuotta.
1744: mentissa tai vuokra-asuntojen omaksilunasta-           Valtioneuvosto voi erityisestä syystä, milloin
1745: misesta annetussa laissa säädetystä muuta joh-      asuntolaina on kokonaan maksettu takaisin,
1746: du, mainituissa säännöksissä tarkoitettuihin ra-    hakemuksesta myöntää aseHamillaan ehdoilla
1747: kennuksiin tai osakkeisiin, milloin asuntolaina     osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä, mitä 2
1748: on myönnetty peruskorjausta tai siihen liitty-      momentissa on säädetty.
1749: vää laajentamista varten taikka muuhun tar-
1750: koitukseen 6 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdan
1751: nojalla, sen ajan, joksi laina on myönnetty, ja        Tämä laki tulee voimaan     paiVana
1752: muussa tapauksessa 45 vuotta 4 momentissa           kuuta 1990 ja sitä sovelletaan niihin tapauk-
1753: tarkoitetun merkinnän tekemisestä lukien ja         siin, joita voimaantulohetkellä koskivat tällä
1754: siinäkin tapauksessa, että laina on maksettu        lailla muutettavat säännökset.
1755: 
1756:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1990
1757: 
1758:          Esko Helle                    Arvo Kemppainen                Lauha Männistö
1759:          Vappu Säilynoja               Timo Laaksonen                 Raila Aho
1760:                                        Asko Apukka
1761:                                               1990 vp.
1762: 
1763: Lakialoite n:o 12
1764: 
1765: 
1766: 
1767: 
1768:                                  Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta
1769:                                    annetun lain 2 §:n muuttamisesta
1770: 
1771: 
1772:                                          Eduskunnalle
1773: 
1774:    Voimassa olevan indeksiehdon käytön ra-          esitystä jäsenäänestykseen. Tällä kerralla tulo-
1775: joittamisesta annetun lain (1135/85) mukaan         poliittiseen ratkaisuun liittyikin enemmän kuin
1776: indeksiehdon tai muun siihen verrattavan si-        kertaakaan aikaisemmin pakkosovittelun me-
1777: donnaisuuden ottaminen sopimuksiin on pää-          netelmiä myös muutoin kuin ns. keppilakien
1778: sääntöisesti kielletty. Esimerkiksi työ-, toimi-    säätämisen muodossa.
1779: tai virkaehtosopimuksiin ei voida sisällyttää          Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-
1780: ehtoa, jolla palkat tai ansiot sidotaan hintojen,   mä ei voi hyväksyä sitä, että hallitus ja edus-
1781: palkkojen, ansioiden tai kustannusten kehitys-      kunta käyttävät indeksiehtolakia pakotuksen
1782: tä kuvaavaan indeksiin tai muuhun kustannus-        ja kiristyksen välineenä työläisiä ja toimihenki-
1783: ten kehitystä kuvaavaan muuttujaan. Kun la-         löitä vastaan. Siksi se ehdotti lakia indeksieh-
1784: kia käsiteltiin eduskunnassa, kommunistit eh-       don käytöstä vuosia 1990 ja 1991 koskevissa
1785: dottivat, että indeksiehdon kieltoa ei sovellet-    työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa (1190/
1786: taisi palkkoihin, koska se johtaisi palkkojen       89) muutettavaksi siten, että indeksiehdon ot-
1787: ostovoiman supistumiseen. Demokraattisen            taminen kaikkiin vuosien 1990 ja 1991 työ-,
1788: Vaihtoedon eduskuntaryhmä ehdotti vastaavaa         virka- ja toimiehtosopimuksiin olisi tehty mah-
1789: muutosta lakiin viime vuoden joulukuussa,           dolliseksi sopimuksen solmimisajankohdasta ja
1790: mutta 19.12.1989 suoritetussa äänestyksessä         sisällöstä riippumatta. Eduskunta hylkäsi tä-
1791: ehdotus hylättiin äänin 157-21.                     män ehdotuksen 16.2.1990 äänin 147-19.
1792:    Indeksiehdon kieltoa on viime vuosina tois-         Pidämme edelleen välttämättömänä indek-
1793: tuvasti käytetty työntekijöiden ja ammattiyh-       siehdon käytön rajoittamista koskevien sään-
1794: distysliikkeen sopimusvapauden rajoittamiseen       nösten muuttamista siten, ettei niitä voida
1795: sallimalla indeksiehdon soveltaminen vain sel-      käyttää     ammattiyhdistysliikkeen      sopimus-
1796: laiseen sopimukseen, joka noudattaa työnanta-       vapauden rajoittamiseen ja palkan ostovoiman
1797: jien ja hallituksen tahdosta solmittujen keski-     turvaamisesta käytävän kamppailun heikentä-
1798: tettyjen tulopoliittisten ratkaisujen tai valta-    miseen.
1799: kunnansovittelijan suosituksen linjaa. Viimeksi        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1800: vaadittiin ammatillisten keskusjärjestöjen vas-
1801: taukset välitysesitykseen niin nopeasti, että am-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1802: mattiliitoille ei jäänyt mahdollisuuta alistaa             lakiehdotuksen:
1803: 
1804: 
1805: 
1806: 
1807: 2000600
1808: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 12
1809: 
1810:                                              Laki
1811:             indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
1812: 
1813:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 31 päivänä
1814: joulukuuta 1985 annetun lain (1135/85) 2 §:n 1 momentin 1 kohta näin kuuluvaksi:
1815: 
1816:                       2§
1817:   Tätä lakia ei sovelleta:                           Tämä laki tulee voimaan   päivänä
1818:   1) palkkaa, eläkettä, elatusta, elinkorkoa tai   kuuta 19
1819: hautausapua koskevaan sitoumukseen tai sopi-
1820: mukseen;
1821: 
1822: 
1823: 
1824:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
1825: 
1826:                     Ensio Laine                           Marja-Liisa Löyttyjärvi
1827:                     Esko-Juhani Tennilä                   Marjatta Stenius-Kaukonen
1828:                                               1990 vp.
1829: 
1830: Lakialoite n:o 13
1831: 
1832: 
1833:                                   Alaranta ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän lomituspalve-
1834:                                     luista annetun lain 9 a §:n muuttamisesta
1835: 
1836: 
1837:                                           Eduskunnalle
1838: 
1839:    Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-       yrittäjä hakee sijaisapua pitkäaikaisesti sairaan
1840: tun lain (2/85) 9 a §:n 3 momentin mukaan            lapsensa hoidon perusteella. Tällöinkin pide-
1841: maatalousyrittäjälle voidaan antaa sijaisapua        tään ehdottomana aikarajana seitsemää päi-
1842: lapsen sairauden johdosta enintään seitsemäksi       vää. Se on kuitenkin riittämätön vaikeasti ja
1843: päiväksi. Lapsen sairaus on tässä rinnastettu        pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen
1844: sijaisavun perusteena niihin tapauksiin, jolloin     hoidossa. Siksi olisi perusteltua väljentää sään-
1845: sijaisapua voidaan antaa maatalousyrittäjän          nöstä siten, että lääkäri voisi määritellä hoi-
1846: oman sairauden tai tapaturman vuoksi ilman           toon ja kuntoutukseen tarvittavan aikamäärän
1847: lääkärintodistusta. Lakia on sovellettu siten,       samalla tavalla, kuin tapahtuu saman pykälän
1848: että lapsen niin sanotun äkillisen sairauden         2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
1849: perusteella on mahdollisuus saada sijaisapua           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1850: perhettä kohti enintään seitsemän päivää vuo-        nioittaen,
1851: dessa. Äkillisissä ja lyhytaikaisissa sairauksissa
1852: tämä usein riittääkin. Ongelmaksi ovat muo-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1853: dostuneet sellaiset tapaukset, joissa maatalous-            lakiehdotuksen:
1854: 
1855: 
1856:                                                Laki
1857:             maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain 9 a §:n muuttamisesta
1858: 
1859:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä
1860: tammikuuta 1985 annetun lain 9 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
1861: 1988 annetussa laissa (1185/88), näin kuuluvaksi:
1862: 
1863:                       9a§
1864:                                                        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1865:   Lapsen pitkäaikaisen sairauden johdosta            kuuta 199 .
1866: voidaan kuitenkin myöntää sijaisapua seitse-
1867: mää päivää pidemmäksi ajaksi lääkärin mää-
1868: räyksen perusteella.
1869: 
1870: 
1871:       Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1990
1872: 
1873:           Juhani Alaranta                Tytti Isohookana-Asunmaa Annikki Koistinen
1874:           Markku Lehtosaari              Mirja Ryynänen            Pauli Saapunki
1875:           Tellervo Renko                 Aapo Saari                Heikki Kokko
1876:           Sirkka-Liisa Anttila           Jorma Huuhtanen           Anneli Jäätteenmäki
1877:           Esko Jokiniemi                 Pekka Puska               Kalle Röntynen
1878:           Matti Väistö                   Eino Siuruainen           Juho Sillanpää
1879:           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Hannu Tenhiälä            Kalevi Mattila
1880:           Marjatta Stenius-Kaukonen      Juhani Vähäkangas         Pentti Kettunen
1881:           Kimmo Sarapää                  Erkki Pulliainen          Oiva Savela
1882:                        Esko Almgren                        Toimi Kankaanniemi
1883: 2000600
1884:                                              1990 vp.
1885: 
1886: Lakialoite n:o 14
1887: 
1888: 
1889: 
1890:                                 Pohjola ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 23 luvun 2 §:n muuttami-
1891:                                   sesta
1892: 
1893: 
1894:                                         Eduskunnalle
1895: 
1896:    Liikenneturvallisuuden lisääminen on kansa-     tyisesti törkeään rattijuopumukseen syyllisty-
1897: laisten keskeinen huolenaihe. Erityisesti ratti-   vät ovat suureksi vaaraksi muulle tieliikenteel-
1898: juoppojen aiheuttamat kuolemantapaukset ja         le. Tutkimuksin on osoitettu, että riski kasvaa
1899: ruumiinvammat on koettu turhina ja sellaisina,     merkittävästi kuljettajan veren alkoholipitoi-
1900: jotka yhteiskunnan toimenpitein pitäisi kyetä      suuden ollessa 1,0-1,5 promillen välillä.
1901: eliminoimaan minimiin. Kahden viime vuoden            On myös huomattava, että törkeään ratti-
1902: aikana liikenteessä kuolleitten määrä on kasva-    juopumukseen syyllistynyt joutuu henkilökoh-
1903: nut rajusti. Viime vuonna tieliikenteessä kuoli    taiseen vastuuseen aiheuttamastaan vahingos-
1904: noin 750 ihmistä ja loukkaantui 12 960 ihmis-      ta. Vaikka vakuutusyhtiö korvaa törkeän ratti-
1905: tä. Määrät ylittävät selvästi 1980-luvun keski-    juopon muille aiheuttamat vahingot, peritään
1906: määräiset luvut. Kuolleiden ja loukkaantunei-      korvaukset takaisin vahingon aiheuttaneelta
1907: den määrä kasvoi vuosikymmenen lopulla no-         törkeän rattijuopumuksen tapauksissa. Tämä
1908: peammin kuin ajoneuvojen määrä.                    tyydyttää kansan oikeustajua. On myös oike-
1909:    Vuonna 1988 kiinni jääneitä rattijuoppous-      ansuuntaista, että liikennevakuutuksen maksa-
1910: tapauksia oli 27 000. Kyseisenä vuonna liiken-     jat mahdollisimman vähän osallistuisivat ratti-
1911: teessä kuolleista oli osallisena rattijuopumus-    juoppojen aiheuttamien vahinkojen rahoitta-
1912: onnettomuudessa 14,8 prosenttia. Alkoholin         miseen.
1913: osuus loukkaantumistapauksissa oli 10,3 pro-          Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
1914: senttia.                                           dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta
1915:    Liikenneonnettomuuksien voimakkaasti li-        on sen hyväksynyt.
1916: sääntyessä niiden mukana myös rattijuoppojen          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1917: aiheuttamat onnettomuudet ovat lisääntyneet.
1918:    Edellä sanottu huomioon ottaen olisi tehtävä
1919: kaikki voitava, jotta harkinta ja vastuuntunto              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1920: autoa kuljettavien keskuudessa lisääntyisi. Eri-          lakiehdotuksen:
1921: 
1922:                                              Laki
1923:                             rikoslain 23 luvun 2 §:n muuttamisesta
1924: 
1925:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 23 luvun 2 §, sellaisena kuin se on 10
1926: päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (960176), näin kuuluvaksi:
1927: 
1928:                         2§
1929:    Jos 1 §:ssä tarkoitetun henkilön veren alko-    keästä rattijuopumuksesta vankeuteen enin-
1930: holipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai       tään kahdeksi vuodeksi tai vähintään kuuteen-
1931: hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on        kymmeneen päiväsakkoon.
1932: tuntuvasti huonontunut, ja olosuhteet ovat
1933: sellaiset, että teko on omiaan vaarantamaan          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1934: toisten turvallisuutta, hänet on tuomittava tör-   kuuta 199 .
1935: 
1936: 
1937:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1990
1938: 
1939:                      Markku Pohjola                         Matti Vähänäkki
1940: 2000600
1941:                                              1990 vp.
1942: 
1943: Lakialoite n:o 15
1944: 
1945: 
1946: 
1947: 
1948:                                  Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n
1949:                                    muuttamisesta
1950: 
1951: 
1952:                                         Eduskunnalle
1953: 
1954:   Kysymys rintamaveteraaneille maksettavan         nyt vihdoinkin toteutettava sillä tavoin, että
1955: vaatimattoman ylimääräisen rintamalisän ko-        korotus pääosiltaan kohdistuu pienituloisim-
1956: rottamisesta on ollut vireillä jo useita vuosia.   piin rintamaveteraaneihin, jotka nyt ovat sy-
1957: Vähäinen parannus toteutuu 1.8.1990 eduskun-       vässä eläkekuopassa. Tämä voidaan toteuttaa
1958: nan viime syksynä hyväksymän lainmuutoksen         muuttamalla rintamasotilaseläkelain 9 a §:ää
1959: johdosta. Perusteellisemman korotuksen ai-         siten, että ylimääräisen rintamalisän suuruus,
1960: kaansaamista on vaikeuttanut kansaneläkkeen        joka 1.8.1990 lukien tulee olemaan 12,5 pro-
1961: yhteydessä veteraaneille maksettavien eri lisien   senttia kansaneläkkeen lisäosasta, tulisi laskea
1962: sekä asumistuen yhteensovitus, jonka seurauk-      seuraavan kaavan mukaan: 0,175 x kansan-
1963: sena ylimääräisen rintamalisän tuntuvampi ko-      eläkkeen lisäosa tai 1 600 markkaa
1964: rotus näyttäisi aiheuttavan joidenkin kohdalla     0,8 x (työeläke + lisäosa). Täten ylimääräi-
1965: niin sanotun väliinputoamisen. Vaikka ylimää-      nen lisäosa nousisi vähintään 17,5 prosenttiin
1966: räisen rintamalisän korotus periaatteessa on       kansaneläkkeen lisäosan määrästä. Käytetty
1967: saanut laajaa ymmärtämystä osakseen myös           vakio 1 600 markkaa kuitenkin ohjaisi tuntu-
1968: eduskunnassa, kohdistuuhan se kaikkein hei-        vasti suuremman korotuksen niille, joiden työ-
1969: koimmassa asemassa oleviin veteraaneihin, on       eläketurva on heikoin.
1970: tämän yhteensovituksen seurannaisilmiö osal-          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
1971: taan vaikeuttanut veteraanien tärkeän tavoit-
1972: teen toteutumista.                                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1973:    Ylimääräisen rintamalisän korottaminen on              lakiehdotuksen:
1974: 
1975: 
1976: 
1977: 
1978:                                              Laki
1979:                          rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
1980: 
1981:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
1982: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa
1983: laissa (1311/89), näin kuuluvaksi:
1984: 
1985:                      9a§                           maaramen rintamalisä määräytyy kuitenkin
1986:                                                    sen suuruisesta lisäosasta, joka maksetaan, jos
1987:    Ylimääräinen rintamalisä on 17,5 prosenttia     mainittua elinkorkoa ei olisi otettu huomioon
1988: maksettavan lisäosan määrästä tai 1 600 mark-      lisäosaa määrättäessä. Ylimääräinen rintamali-
1989: kaa- 0,8 x (työeläke + lisäosa) riippuen sii-      sä maksetaan kuitenkin aina vähintään 50 mar-
1990: tä kummalla tavalla laskettuna ylimääräinen        kan suuruisena.
1991: rintamalisä muodostuu suuremmaksi. Sotilas-
1992: vammalain mukaista elinkorkoa saavan yli-
1993: 2000600
1994: 2                                 1990 vp. -   LA n:o 15
1995: 
1996:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-     kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan
1997: kuuta 1991.                                    vuoden 1986 tammikuussa maksettavina ole-
1998:   Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa     vien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
1999: 
2000: 
2001:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
2002: 
2003:         Maunu Kohijoki               Tauno Valo                Ole Wasz-Höckert
2004:         Keijo Jääskeläinen           Tuula Linnainmaa          Ritva Vastamäki
2005:         Martti Korkia-Aho           Päivi Varpasuo             Per-Henrik Nyman
2006:                        Matti Maijala             Jukka Vihriälä
2007:                                             1990 vp.
2008: 
2009: Lakialoite n:o 16
2010: 
2011: 
2012: 
2013: 
2014:                                 Kohijoki ym.: Ehdostus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 § :n
2015:                                   muuttamisesta
2016: 
2017: 
2018:                                         Eduskunnalle
2019: 
2020:    Sotiimme osallistuneille rintamaveteraaneille   tulisi kuitenkin tarkistaa työeläkeindeksin nou-
2021: maksetaan rintamasotilaseläkelain säännösten       sua vastaavasti.
2022: mukaisesti rintamalisää. Sen määrä on 189             Viranomaisten laskelmien mukaisesti näiden
2023: markkaa kuukaudessa vuonna 1990. Rintama-          indeksien erosta johtuva rintamalisän jälkeen-
2024: lisää luotaessa vuonna 1971 oli sen tarkoitukse-   jääneisyys viimeisen eli vuonna 1981 voimaan
2025: na alun perin korvata rintamamiesten puutteel-     tulleen tasokorotuksen jälkeen oli vuonna 1989
2026: lista työeläketurvaa. Tuolloin nimenomaan          yhteensä 325 miljoonaa markkaa mukaan lu-
2027: torjuttiin veteraanijärjestöjen vaatimus sodan-    kien myös ylimääräisen rintamalisän. Tämän
2028: aikaisen sotapalvelusajan lukemisesta työelä-      jälkeenjääneisyyden hyvittämiseksi on siten
2029: kelakien mukaiseksi eläkkeen ansainta-ajaksi.      tarpeen tehdä rintamalisään tasokorotus.
2030: Sen asemesta säädettiin rintamalisästä.               Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2031:    Rintamalisää tarkistetaan nykyisin vuosittain
2032: kansaneläkeindeksin mukaisesti. Rintamalisän                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2033: lähtökohtien ja tarkoituksen perusteella sitä             lakiehdotuksen:
2034: 
2035: 
2036:                                              Laki
2037:                            rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta
2038: 
2039:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
2040: tilaseläkelain 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
2041: (1085/80), näin kuuluvaksi:
2042: 
2043:                       9§                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
2044:                                                    kuuta 1991. Aikaisemmin myönnetyt rintama-
2045:   Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle        lisät muutetaan 1 päivästä heinäkuuta 1991
2046: maksetaan rintamalisää 2 400 markkaa vuo-          tämän lain mukaisiksi. Laissa säädetyn mark-
2047: dessa.                                             kamäärän katsotaan vastaavan virallisen elin-
2048:                                                    kustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mu-
2049:                                                    kaan vuoden 1976 lokakuussa maksettavina
2050:                                                    olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
2051: 
2052: 
2053:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
2054: 
2055:           Maunu Kohijoki              Ole Wasz-Höckert              Riitta Saastamoinen
2056:           Jorma Fred                  Kalle Röntynen                Tuula Liunaiomaa
2057:           Jukka Vihriälä              Päivi Varpasuo                Martti Korkia-Aho
2058:           Tauno Valo                  Sulo Aittoniemi               Raimo Vuoristo
2059:           Oiva Savela                 Per-Henrik Nyman              Keijo Jääskeläinen
2060:                                       Matti Maijala
2061: 
2062: 2000600
2063:                                               1990 vp.
2064: 
2065: Lakialoite n:o 17
2066: 
2067: 
2068: 
2069: 
2070:                                   Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta
2071:                                     annetun lain 2 §:n muuttamisesta
2072: 
2073: 
2074:                                           Edu1;kunnalle
2075: 
2076:     Rintamaveteraanien keskuudessa on herättä-       ennen heitä päästä sellaisia siihen sinänsä oi-
2077: nyt paljon arvostelua kuntoutuksen valinnassa        keutettuja henkilöitä, jotka eivät ole lainkaan
2078: monissa kunnissa noudatettavat perusteet. Rin-       palvelleet taistelevissa joukoissa ja muutoinkin
2079: tamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa             olleet vain hyvin lyhyen ajan kuntoutukseen
2080: laissa säädetään yleisistä kuntoutukseen pääsyn      oikeuttavan tunnuksen edellyttämässä palve-
2081: valintaperusteista, joiden nojalla viranomaiset      luksessa. Tämän vuoksi tulisi lakiin saada mai-
2082: antavat ohjeensa kunnille ja terveyskeskusta         ninta rintamapalvelusajan pituudesta yhtenä
2083: ylläpitäville kuntainliitoille. Sekä lain säännös-   valinta perusteena.
2084: ten että mainittujen ohjeiden suhteen on esiin-         Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2085: tynyt tulkintaerimielisyyksiä. Erityisesti on mo-
2086: nia pitkään sotapalveluksessa olleita sekä talvi-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2087: että jatkosodan käyneitä veteraaneja ärsyttänyt             lakiehdotuksen:
2088: f;e, että veteraanikuntoutukseen on saattanut
2089: 
2090: 
2091: 
2092:                                                Laki
2093:                rintamaveteraanien kuntouksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
2094: 
2095:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta 23 päivänä
2096: joulukuuta 1988 annetun lain (1184/88) 2 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi:
2097: 
2098:                        2§                            veteraanilla, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa
2099:                                                      toimintakyvyn häiriöitä, on mahdollisuus pääs-
2100:    Rintamaveteraaneja kuntoutukseen valittaes-       tä kuntoutukseen.
2101: sa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja
2102: kiireellisyys sekä rintamapalvelusajan pituus.         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2103: Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että     kuuta 1991.
2104: 
2105:    Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1990
2106: 
2107:           Maunu Kohijoki              Riitta Saastamoinen         Jorma Fred
2108:           Esko Jokiniemi              Kalle Röntynen              Sulo Aittoniemi
2109:           Raimo Vuoristo             Tauno Valo                   Keijo Jääskeläinen
2110:           Ole Wasz-Höckert            Tuula Liunaiomaa             Ritva Vastamäki
2111:           Martti Korkia-Aho           Päivi Varpasuo              Per-Henrik Nyman
2112:                         Matti Maijala               Jukka Vihriälä
2113: 
2114: 
2115: 
2116: 
2117: 2000600
2118:                                              1990 vp.
2119: 
2120: Lakialoite n:o 18
2121: 
2122: 
2123: 
2124: 
2125:                                  Kalima ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain 138 §:n muuttamisesta
2126: 
2127: 
2128:                                          Eduskunnalle
2129: 
2130: 
2131:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2132: 
2133:    Lakialoitteessa ehdotetaan, että rakennus-         Ehdotettu muutos toteutettaisiin lisäämällä
2134: lain 138 §:ään lisättäisiin 3 momentti, jotta       rakennuslain 138 §:ään uusi 3 momentti. La-
2135: yhteiskunnallisesti merkittävien asema- ja ra-      kiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan
2136: kennuskaavoja koskevien valitusten käsittelyä       1.1.1992, jotta uudistuksen edellyttämät mah-
2137: nopeutettaisiin yhtä hyvin kaavan vahvistavas-      dolliset virkajärjestelyt voidaan toteuttaa riittä-
2138: sa hallintoviranomaisessa kuin hallintotuomio-      vän ajoissa.
2139: istuimessa.
2140: 
2141: 
2142: 
2143: 
2144:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
2145: 
2146:    Asuntorakentaminen on maamme kaupun-             sa ole voitu antaa riittävää merkitystä kaavan
2147: geissa ja asutuskeskuksissa erityisesti viivästy-   yhteiskunnalliselle merkitykselle siten, että yh-
2148: nyt sen johdosta, että asemakaavan ja raken-        teiskunnallisesti merkittäviä asunto- tai muita
2149: nuskaavan vahvistamista koskevien valitusten        kaavoja koskevat valitukset käsiteltäisiin muita
2150: käsittely eri viranomaisportaissa ja korkeim-       kaavavalituksia nopeammin, erityisen kiireelli-
2151: massa hallinto-oikeudessa on viivästynyt koh-       sinä.
2152: tuuttomasti. Kuntien käytännössä tämä on               Monessa laissa on erityissäännös siitä, että
2153: usein merkinnyt sitä, että valituksen kohteeksi     lain tarkoittamaa asiaa koskeva valitus on
2154: joutuneita asunto-ohjelmaan merkittyjä hank-        hallintotuomioistuimessa käsiteltävä kiireellise-
2155: keita ei ole voitu toteuttaa ohjelman edellyttä-    nä, mikä on ollut omiaan nopeuttamaan eri-
2156: mässä aikataulussa, mikä on olennaisesti vai-       tyissäänneltyjen asiaryhmien käsittelyä valitus-
2157: keuttanut asuntotuotantoa kunnissa.                 elimissä. Tosin tässäkin tapauksessa kaavan
2158:    Vahvistettuun asemakaavaan tai rakennus-         yhteiskunnallisen merkittävyyden arvioiminen
2159: kaavaan perustuvien rakennuskelpoisten tont-        jäisi valituselimen asiaksi.
2160: tien puute on korostunut kaavoja koskevien             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2161: valitusten viranomaiskäsittelyn pitkittyessä.
2162: Epäkohtana onkin pidettävä sitä, ettei vahvis-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2163: tusviranomaisessa eikä hallintotuomioistuimes-             lakiehdotuksen:
2164: 
2165: 
2166: 2000600
2167: 2                                 1990 vp. -    LA n:o 18
2168: 
2169:                                           Laki
2170:                             rakennuslain 138 §:n muuttamisesta
2171: 
2172:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain
2173: (370/58) 138 §:ään, sellaisena kuin se on 2 päivänä heinäkuuta 1973 ja 21 päivänä heinäkuuta
2174: 1977 annetuissa laeissa (588/73 ja 580/77), uusi näin kuuluva 3 momentti:
2175: 
2176:                    138 §
2177:                                                   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
2178:   Asuntorakentamisen kannalta tai muutoin       kuuta 1992.
2179: yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa
2180: asemakaavaa tai rakennuskaavaa koskeva vali-
2181: tus on käsiteltävä kiireellisenä.
2182: 
2183: 
2184:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1990
2185: 
2186:        Kai Kalima                   likka Joenpalo               Kari Rajamäki
2187:        Riitta Järvisalo-Kanerva     Matti Saarinen               Matti Vähänäkki
2188:        Raimo Vuoristo               Erkki Pulliainen             Lauri Metsämäki
2189:        Pekka Haavisto               Seppo Kääriäinen             Tarja Kautto
2190:        Urpo Leppänen                Toimi Kankaanniemi           Arja Alho
2191:        Jouni J. Särkijärvi          Esko Helle                   Arvo Kemppainen
2192:                                              1990 vp.
2193: 
2194: Lakialoite n:o 19
2195: 
2196:                                 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 69 §:n muuttami-
2197:                                   sesta
2198: 
2199:                                          Eduskunnalle
2200: 
2201:    Vuonna 1977 voimaan tulleen kunnallislain       vielä on tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikut-
2202: lähtökohtana oli mm. kunnallisen demokratian       taa mm. yhä tärkeämmiksi käyviin suunnitel-
2203: lujittaminen sekä vahvistamalla luottamushen-      miin ja selvityksiin.
2204: kilöiden asemaa kunnallishallinnossa että lisää-      Eräissä kunnissa on lauta- ja johtokuntapai-
2205: mällä kunnan jäsenten osallistumista kunnallis-    kat jaettu siten, että osa ryhmittymistä ja
2206: hallintoon.                                        samalla niiden edustamat kuntalaiset ovat tyys-
2207:    Kunnan tehtävät ovat nykyään moninaiset ja      tin jääneet lauta- ja johtokuntatyön ja täten
2208: ne vaativat usein pitkällistä suunnittelua ja      myös merkittäväitä osin keskustelun ja tiedon-
2209: tutkimuksia, joiden nojalla asiat esitellään       saannin ulkopuolelle. Jotta kunnallisella de-
2210: kunnanvaltuustolle. Monesti on tilanne sellai-     mokratialla olisi muodollisuuden lisäksi myös
2211: nen, että pystyäkseen vaikuttamaan kunnallis-      materiaalinen merkitys, tulisi eri intressiryh-
2212: ten päätösten sisältöön tulee vaikuttajan voida    mien mukaanpääsy lauta- ja johtokuntatyös-
2213: olla mukana tai ainakin saada suunnitelmista       kentelyyn varmistaa kunnallislaissa.
2214: tietoa jo valmisteluvaiheessa. Osallistuminen         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2215: lauta- ja johtokuntatyöskentelyyn mahdollistaa
2216: toisaalta tiedonsaannin ja toisaalta oman ja                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2217: edustettavan intressiryhmän mielipiteen esille-           lakiehdotuksen:
2218: tuonnin siinä vaiheessa päätöksentekoa, kun
2219: 
2220:                                              Laki
2221:                                kunnallislain 69 §:n muuttamisesta
2222: 
2223:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallis-
2224: lain (953176) 69 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
2225: 
2226:                     69 §                           kuin vaaliryhmän valtuutettujen määrä, toinen
2227:               Lautakuntien vaali                   puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs nel-
2228:                                                    jänneksen ja niin edelleen. Näin laskettujen
2229:    Kunnanvaltuusto valitsee lautakuntien jäse-     vertailulukujen osoittamassa järjestyksessä, al-
2230: net ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen vara-   kaen suurimmasta, valitsevat vaaliryhmät yh-
2231: jäsenen valtuuston toimikautta vastaavaksi         den jäsenen kerrallaan johonkin lautakunnista,
2232: ajaksi tämän pykälän mukaisesti, ellei kunnan-     kunnes kaikki lautakuntapaikat on täytetty.
2233: valtuusto yksimielisesti toisin päätä. Lautakun-   Valtuusto nimeää jäseniksi valituista puheen-
2234: tien vaalia varten on kunnanvaltuuston jäsen-      johtajan ja varapuheenjohtajan noudattaen sa-
2235: ten muodostettava vaaliryhmiä, joista jokainen     maa menettelyä kuin valtuuston puheenjohta-
2236: on oikeutettu sen suuruiseen osuuteen kaikista     jaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa.
2237: lautakuntien jäsenyyksistä kuin on sen osuus
2238: valtuutetuista kunnanvaltuustossa. Vaaliryh-
2239: män voi muodostaa yksi tai useampi valtuutet-
2240: tu. Kullekin vaaliryhmälle lasketaan vertailulu-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2241: kuja siten, että ensimmäinen luku on sama          kuuta 19
2242: 
2243: 
2244:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1990
2245: 
2246:                       Erkki Pulliainen                      Osmo Soininvaara
2247:                       Eero Paloheimo                        Pekka Haavisto
2248: 2000600
2249:                                                1990 vp.
2250: 
2251: Lakialoite n:o 20
2252: 
2253: 
2254: 
2255: 
2256:                                   Tenhiälä ym.: Ehdotus pienyrittäjien ansioturvalaiksi
2257: 
2258: 
2259:                                           Eduskunnalle
2260: 
2261: 
2262:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2263: 
2264:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi pien-        den omistajien ja näihin rinnastettavien yrittä-
2265: yrittäjiä varten ansioturvalaki. Lailla turvattai-   jien asema. Tällaiset pienyrittäjät eivät usein-
2266: siin pienyrittäjän toimeksiantosuhteeseen pe-        kaan ole työsuhteessa toimeksiantajaansa sen
2267: rustuvat saatavat toimeksiantajan konkurssissa       vuoksi, että heidän "palkanmaksutapansa"
2268: valtion varoista.                                    poikkeaa työntekijöistä siinä, että pienyrittäjät
2269:    Toteutettaessa pienyrittäjien ansioturvajär-      suorittavat työtä omistamiensa työvälineiden,
2270: jestelmää lähtökohtana voidaan pitää, että           yleensä koneen avulla ja se vaikuttaa ratkaise-
2271: yrittämiseen kuuluu olennaisena osana liikeris-      vasti maksettavan korvauksen rakenteeseen.
2272: ki, joka on yrittäjän itsensä eikä yhteiskunnan         Ehdotetun lain tavoitteena on, että pienyrit-
2273: kannettava. Erityistapauksissa kuitenkin kan-        täjän ansioturvana konkurssissa maksettava
2274: salaisten sosiaalinen yhdenvertaisuus ja sosiaa-     korvaus määräytyisi tehdyn työn pohjalta eikä
2275: linen oikeudenmukaisuus puoltavat yhteiskun-         pääomapanoksen, riskinoton tai muiden vas-
2276: nan jonkinasteista osallistumista liikeriskin        taavien pelkästään yritystoiminnalle tunnus-
2277: kantamiseen. Tässä lakialaitteessa on kysymys        omaisten piirteiden perusteella. Tämä periaate
2278: näistä erityistapauksista.                           ehdotetaan käytännöllisistä syistä lakia säädet-
2279:    Aloitteessa ehdotetaan, että pienyrittäjän an-    täessä toteutettavaksi siten, että yrittäjän omal-
2280: sioturvana maksettaisiin viimeisten kuuden           le vastuulle jäisi 20 prosenttia saatavasta. An-
2281: kuukauden aikana ennen toimeksiantajan kon-          sioturvan      enimmäismääräksi        ehdotetaan
2282: kurssiin asettamista suoritettuun työhön perus-      100 000 markkaa.
2283: tuvat saatavat. Pienyrittäjällä tarkoitetaan yrit-      Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
2284: täjää, joka ottaen huomioon toimeksiantosuh-         dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta
2285: teen pysyvyyden, työn laadun ja muut olosuh-         on sen hyväksynyt. Järjestelmän toimivuuden
2286: teet on rinnastettavissa työntekijään. Työnteki-     varmistamiseksi laki ehdotetaan säädettäväksi
2287: jöiden saatavat konkurssissa on turvattu palk-       määräaikaisena. Kolmen vuoden määräajan
2288: katurvalain nojalla.                                 jälkeen järjestelmässä mahdollisesti ilmenevät
2289:    Lakiehdotuksen keskeisenä tarkoituksena on        ongelmat voitaisiin korjata uudessa pysyvässä
2290: turvata mm. kuorma-autoilijoiden, työkonei-          laissa.
2291: 
2292: 
2293: 
2294: 
2295: 2000600
2296: 2                                      1990 vp. -     LA n:o 20
2297: 
2298: 
2299: 
2300:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
2301: 
2302: 1. Yleistä                                            tämiseksi seuraavassa käsitellään tarkemmin
2303:                                                       pienyrittäjän tunnusmerkkejä.
2304:    Itsenäisen yrittämisen keskeinen tunnus-
2305: merkki on yritystoimintaan liittyvä riski. Ylei-
2306: sesti ottaen ei pidetä hyväksyttävänä, että val-      2.1. Osallistuminen työntekoon
2307: tio ottaisi yritystoiminnasta johtuvat tappiot
2308: kannettavakseen. Toisaalta on pienyrittäjiä,             Ansioturvaan oikeutetun työntekijään rin-
2309: joiden toiminnan tulos pääasiallisesti perustuu       nastettavan pienyrittäjän keskeiseksi tunnus-
2310: omaan työpanokseen tai jotka muutoin ovat             merkiksi on asetettava se, että pienyrittäjä
2311: työntekijään rinnastettavassa asemassa.               osallistuu henkilökohtaisesti sellaiseen työsken-
2312:    Työnantaja, joka on solminut työntekijän           telyyn, joka muutoin toteutettaisiin työsuhtees-
2313: kanssa työsopimuksen, on velvollinen maksa-           sa olevien työntekijöiden avulla.
2314: maan työntekijälle työstä palkan. Tämän lisäk-           Pienyrittäjä, jonka oma toiminta keskittyy
2315: si työnantajan on maksettava eläke-, tapa-            ja rajoittuu yrityksen johtamiseen ja jonka
2316: turma- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä               palveluksessa olevat työntekijät tekevät varsi-
2317: työnantajan sosiaaliturvamaksut. Työntekijä           naisen työsuorituksen, ei voi olla työntekijään
2318: on lisäksi oikeutettu vuosilomaan tai sitä vas-       rinnastettava pienyrittäjä. Toisaalta hän ei me-
2319: taavaan lomakorvaukseen. Työnantajaa sito-            netä rinnastustaan työntekijään sillä, että hä-
2320: vat myös työaikalain ja työsuojelua koskevien         nellä on palveluksessaan muutamia työnteki-
2321: lakien säännökset. Yritystoimintaan liittyvästä       jöitä, kunhan pienyrittäjä itse osallistuu työ-
2322: toimeksiannosta ei johdu tällaisia velvollisuuk-      tehtävien hoitamiseen. Vaikeitakin rajatapauk-
2323: sia. Osaksi edellä mainituista ja osaksi muista       sia voi syntyä silloin, kun yrittäjä osallistuu
2324: syistä työsuhteessa olevien työntekijöiden sijas-     työntekoon vain osittain käyttäen osan ajas-
2325: ta töitä ja palveluksia teetetään aliurakoitsijoil-   taan liikkeenjohdollisiin tehtäviin. Pienyrit-
2326: la ja muilla pienyrittäjillä, jotka ovat ainakin      täjän ansioturvan myöntämisen osalta ratkaise-
2327: tietyissä tilanteissa palkkaturvan kaltaisen tuen     vaksi muodostuu tällöin se, onko ansioturvana
2328: tarpeessa.                                            haetun saatavan peruste niiden toimien yhtey-
2329:                                                       dessä, jotka ovat olleet työntekijän työskente-
2330:                                                       lyyn verrattavia. Vain niistä johtuvat saatavat
2331:                                                       voivat tulla työn teettäjän sijasta valtion mak-
2332: 2. Pienyrittäjän käsitteestä                          settavaksi. Esimerkiksi vain vähäisessä määrin
2333:                                                       tapahtuva tai muutoin tilapäinen työtehtäviin
2334:    Ansioturvaan oikeutettujen pienyrittäjien          osallistuminen ei perusta yrittäjälle työnteki-
2335: piiri käsittäisi tämän lakialoitteen mukaan va-       jään rinnastettavaa asemaa, joka oikeuttaisi
2336: hingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin            ansioturvaan.
2337: toisessa virkkeessä määritellyt itsenäiset yrittä-       Säädettävän lain soveltamisalaa kuvaa myös
2338: jät. Myös muutoin harkinnanvaraisten valtio-          se peruste, jonka johdosta vahingonkorvaus-
2339: neuvoston päätösten soveltamisala vastaisi sa-        lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin toinen virke
2340: man lainkohdan itsenäisen yrittäjän käsitettä.        tuohon lakiin otettiin. Lainkohdan keskeisenä
2341: Valtion vuosien 1987-1989 tulo- ja menoarvi-          tarkoituksena on turvata kuorma-autoilijoi-
2342: oissa oli pienyrittäjien saatavien turvaamiseksi      den, työkoneiden omistajien ja näihin rinnas-
2343: varattu määräraha, joka ei kuitenkaan enää            tettavien itsenäisten yrittäjien vahingonkor-
2344: sisälly kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon.          vausoikeudellinen asema. Tällaiset pienyrit-
2345: Vuosina 1988 ja 1989 mainittu harkinnanvarai-         täjät eivät useinkaan ole työsuhteessa toimeksi-
2346: nen määräraha oli varsin pieni.                       antajaansa sen vuoksi, että heidän "palkan-
2347:    Aloitteessa ehdotetaan, että ansioturvaa           maksutapansa" poikkeaa työntekijöistä juuri
2348: maksettaisiin yrittäjälle, joka ottaen huomioon       siinä, että he suorittavat työtä omistamansa
2349: toimeksiantosuhteen pysyvyyden, työn laadun           koneen avulla ja se vaikuttaa ratkaisevasti
2350: ja muut olosuhteet on rinnastettavissa työnte-        maksettavan korvauksen rakenteeseen. Muu-
2351: kijään. Säädettävän lain soveltamisalan selvit-       toin nämä saattavat olla juuri toimeksianto-
2352:                                      1990 vp. -     LA n:o 20                                      3
2353: 
2354: suhteen keston sekä toimeksiantajan työaika-        2.4. Yhtiömuotojen käyttämisen merkitys
2355: ja muidenkin järjestelyjen osalta täysin työnte-
2356: kijään rinnastettavia. Jotta näiden vahingon-
2357: korvausoikeudellinen asema ei olisi erilainen          Tarkasteltaessa yhtiömuotojen käyttämisen
2358: pelkästään sovellettavan "palkanmaksutavan"         merkitystä päätelmät pienyrittäjän ansioturva-
2359: vuoksi, vahingonkorvauslakiin otettiin säännös      lain soveltamisalan kannalta on tehtävä toi-
2360: työntekijään rionastettavasta pienyrittäjästä.      saalta ehdotetun lain tarkoituksen ja toisaalta
2361: Samasta syystä tällaiset pienyrittäjät ovat pe-     yritysmuodon käyttämisen tavoitteiden pohjal-
2362: rustellusti palkkaturvaan rinnastettavan ansio-     ta. Tällöin ei voida asettaa sääntöä, että jos
2363: turvan tarpeessa. Korvauksen täytyy kuitenkin       toimintaa harjoitetaan yhtiömuodossa, yrittä-
2364: tällöin määräytyä tehdyn työn pohjalta. Jos         jää ei voitaisi koskaan pitää työntekijään rin-
2365: sen määrä pohjautuu pääosin pääomapanok-            nastettavana. Yhtiömuodon käyttäminen saat-
2366: seen, riskinottoon tai muihin vastaaviin pelkäs-    taa esimerkiksi olla otettu käyttöön vain vero-
2367: tään yrittäjätoiminnalle tunnusomaisiin perus-      tuksellisista syistä. Jos yrittäjä muutoin on
2368: teisiin, pienyrittäjääkään ei voida pitää työnte-   rinnastettavissa työntekijään, tällaisesta syystä
2369: kijään rinnastettavana.                             käyttöön otettu yritysmuoto ei voi evätä yrittä-
2370:                                                     jältä hänen oikeuttaan ansioturvaan. Eri yri-
2371:                                                     tysmuotoja ei ole tarkoitettu asettaa säädettä-
2372: 2.2. Toimeksiantosuhteen pysyvyys                   vää pienyrittäjien ansioturvalakia sovellettaes-
2373:                                                     sa toisistaan poikkeavaan asemaan. Siten esi-
2374:    Jos itsenäinen yrittäjä on vain tilapäisessä     merkiksi yhden henkilön yhtiössä osakeyhtiö-
2375: toimeksiantosuhteessa työn teettäjään, tätä ei      pohjalta harjoitettu toiminta, jossa ainoa osa-
2376: voida pitää toimeksiantosuhteen pysyvyyden          kas itse osallistuu jatkuvaan työntekoon saman
2377: vuoksi työntekijään rinnastettavana yrittäjänä.     toimeksiantajan palveluksessa, ei olisi esteenä
2378: Tavoitteena ei ole turvata sellaisen yrittäjän      hänen katsomiselleen työntekijään rinnastetta-
2379: asemaa, joka hankkii elantoosa suorittamalla        vaksi yrittäjäksi.
2380: työtehtäviä eri toimeksiantajille, vaan ainoas-
2381: taan sellaisen yrittäjän asema, jonka toimeksi-        Toisaalta on syytä kuitenkin korostaa, että
2382: antosuhde on pysyväisluonteinen. Pysyvyys-          yhtiömuodon käyttäminen on eräs niistä muis-
2383: tunnusmerkki ilmentää myös toimeksiantosuh-         ta olosuhteista, joihin on kokonaisarvostelussa
2384: teen pysyvyyttä pienyrittäjälle sekä tämän          kiinnitettävä huomiota. Yhtiömuoto liittynee-
2385: työnteettäjästä usein taloudellisesti riippuvaa     nä erilliseen konttoriorganisaatioon ja muihin
2386: asemaa, joka on ominaista työsuhteessa olevil-      vastaaviin tekijöihin saattaa olla kokonaisar-
2387: le työntekijöille. Tässä aloitteessa pysyvyys-      vostelussa peruste, joka johtaa työntekijään
2388: tunnusmerkki katsotaan täytetyksi, mikäli ky-       rinnastettavan aseman menettämiseen. Tässä
2389: symyksessä oleva toimeksianto on ennen toi-         suhteessa ovat myös eri yritysmuodot jonkin
2390: meksiantajan konkurssiin asettamista kestänyt       verran toisistaan poikkeavassa asemassa. Osa-
2391: yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta.         keyhtiömuodon käyttäminen johtaa helpom-
2392:                                                     min työntekijään rinnastettavan aseman me-
2393:                                                     nettämiseen kuin henkilöyhtiömuotojen käyt-
2394: 2.3. Työn laatu                                     tö, jossa pienyrittäjällä vastuunalaisena yh-
2395:                                                     tiömiehenä on rajaton vastuu yhtiön sitoumuk-
2396:    Pienyrittäjä on työntekijään verrattavassa       sista.
2397: asemassa vain tehdessään työtä, joka voitaisiin
2398: tehdä myös työsopimuksen perusteella. Työn
2399: on laadultaan siten oltava sellaista, että sitä
2400: olisi voitu tehdä työn teettäjälle "tämän joh-      2.5. Muut olosuhteet
2401: don ja valvonnan alaisena". Työn teettäjällä
2402: voidaan tällöin edellyttää olevan määrätynlai-
2403: nen tosiasiallinen oikeus määrätä työjärjeste-         Kun työntekijään rinnastettavan yrittäjän
2404: lyistä, työtavoista ja työajoista. Tämä tunnus-     käsitettä ratkaistaessa on kiinnitettävä huomio-
2405: merkki ilmentää ansioturvaan oikeutetun pien-       ta myös muihin olosuhteisiin, kysymyksessä
2406: yrittäjän työntekijään rinnastettavaa asemaa        viime kädessä on harkinnan pohjalta määräy-
2407: suhteessa työn teettäjään.                          tyvä kokonaisarvio.
2408: 4                                   1990 vp. -     LA n:o 20
2409: 
2410: 3. Ansioturvajärjestämisen sovel-                  toimeksiantajan konkurssissa, maksukyvyttä-
2411:    tamisen rajoituksia                             män toimeksiantajan ja toimeksiannon saajan
2412:                                                    välinen sopimus koskisi vaitionkin oikeuksia.
2413: 3.1. Konkurssiedellytys                            Sen vuoksi ansioturvajärjestelmän tavoitteiden
2414:                                                    mukaista ei ole, että ansioturvaa maksettaisiin
2415:   Työntekijän palkkasaatavat voidaan yleensä       sellaisen toimeksiannon perusteella, joka on
2416: selvittää työoikeudellisten lakien, työehtosopi-   tehty tai jota toimeksiantajan sopimusrikko-
2417: muksen ja työsopimuksen perusteella. Sen           mukseen perustuvasta purkuedellytyksestä
2418: vuoksi palkkaturvalaissa voitiin turvata työnte-   huolimatta on jatkettu olosuhteissa, joista toi-
2419: kijän työsuhteesta johtuvan saatavan suoritus      meksisaaja on voinut päätellä, että toimeksian-
2420: paitsi työnantajan konkurssin myös muun            taja voi joutua konkurssiin, jolloin suoritus
2421: maksukyvyttömyyden varalta. Sen sijaan vi-         tultaisiin maksamaan valtion varoista. Rajoi-
2422: ranomaisten mahdollisuudet selvittää toimeksi-     tusta koskeva säännös sisältyy ehdotettuun la-
2423: antosuhteeseen perustuvan laskutuksen oikea-       kiin.
2424: määräisyyttä ovat rajoitetut. Siksi ansioturvan
2425: toteuttaminen ehdotetaan rajattavaksi vain
2426: konkurssitapauksiin, jolloin saatavan määrä        3.4. Velallisen lähipiiri
2427: selviää aina konkurssimenettelyn yhteydessä.
2428: Ansioturvana maksettaisiin vain konkurssissa          Konkursseissa velkojien kannalta enty1sen
2429: valvottuja saatavia. Velallinen ja muut velko-     vaarallisia ovat velallisen ja velalliseen läheises-
2430: jat voivat tehdä muistutuksia valvottuja saata-    sä suhteessa olevien väliset järjestelyt. Velalli-
2431: via kohtaan, ja riitaisuudet ratkaistaan kon-      sella saattaa alla usein houkutus solmia kon-
2432: kurssin yhteydessä. Haetun saatavan joutumi-       kurssin uhatessa sopimuksia lähipiiriinsä kuu-
2433: nen sanotulla tavoin tuomioistuinmenettelyn        luvan henkilön kanssa, tätä suosiakseen tai
2434: alaiseksi vähentää mahdollisuutta väärinkäy-       saadakseen ainakin välillisesti hyötyä itselleen-
2435: töksiin.                                           kin. Velkajan mahdollisuus saada suoritus
2436:                                                    ulosmitatuista tai konkurssiin luovutetuista va-
2437:                                                    roista riippuu suuresti siitä, onko saatavalla
2438: 3.2. Enimmäisaika                                  täytäntöönpanossa etuoikeus vai ei. Etuoikeus-
2439:                                                    lakia valmisteltaessa (Komiteanmietintö 1972:
2440:    Ansioturvan enimmäisajan määräämiseksi          A 27) on todettu, että ne ryhmät, joilla on
2441: lakiin on ehdotettu otettavaksi säännös, jonka     oleellinen vaikutus yritykseen, tulisi jättää työ-
2442: mukaan ansioturvana maksettaisiin vain vii-        palkkasaamisille tulevan etuoikeuden ulkopuo-
2443: meisten kuuden kuukauden aikana ennen velal-       lelle. Periaate on osakeyhtiöiltä olevien palkka-
2444: lisen konkurssiin asettamista suoritettuun toi-    saatavien osalta toteutettu voimassa olevan
2445: meksiantoon perustuvat saatavat. Säännöksen        etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin viimei-
2446: tarkoituksena olisi ehkäistä epäterveenä pidet-    sessä virkkeessä. Avioliittolain 57 §:n mukaan
2447: tävää luotonantoa, joka perustuisi siihen, että    puoliso taas saa ulosmittauksessa ja konkurs-
2448: pienyrittäjä ansioturvajärjestelmän johdosta       sissa palkkasaatavastaankin, joka hänellä on
2449: pidättäytyisi pitkäksi aikaa perimästä saata-      toiselta puolisoita, maksun vasta kaikkien mui-
2450: viaan toimeksiantajalta. Säännöksellä pyrittäi-    den velkojien jälkeen. Myös ansioturvaan oi-
2451: siin osittain myös vähentämään mahdollisuutta      keutettujen pienyrittäjien lähipiiriä on tarpeen
2452: väärinkäytöksiin.                                  rajoittaa. Ehdotetun lain mukaan ansioturvaa
2453:                                                    ei maksettaisi sellaiselle henkilölle tai tämän
2454:                                                    läheiselle, joka omistuksensa perusteella tai
2455: 3.3. Maksukykyolettama                             muutoin merkittävällä tavalla on vaikuttanut
2456:                                                    yrityksen toimintaan. Rajoitussäännös ei siten
2457:    Toimeksiantosuhteen osapuolet voivat va-        koskisi vain aviopuolisoita, vaan muitakin ve-
2458: paasti päättää sopimusehdoista. Toisaalta siitä,   lallisen kanssa yhteisessä taloudessa asuvia ve-
2459: mitä kaksi keskenään sopivat, oikeuksia ja         lallisen läheisiä kohdeltaisiin velallisen sopi-
2460: velvoitteita syntyy vain sopijapuolille. Koska     muskumppanina samalla tavalla kuin velallisen
2461: säädettävä pienyrittäjien ansioturvalaki turvai-   puolisoa. Samat syyt, jotka ovat johtaneet
2462: si työntekijään rinnastettavissa olevan sopija-    siihen, että puoliso on asetettu erityisasemaan
2463: puolen saatavan suorituksen valtion varoista       toisen puolison velkojiin nähden tämän kon-
2464:                                        1990 vp. -     LA n:o 20                                       5
2465: 
2466: kurssissa, puoltavat myös samassa taloudessa          6. Organisatoriset vaikutukset
2467: asuvien muiden läheisten rinnastamista puoli-
2468: soihin. Yhdenmukaisen kohtelun tarvetta puo-             Ansioturvalain täytäntöönpano ei edellytä
2469: lustaa avioliitonomaisen yhteiselämän yleisty-        omaa viranomaisorganisaatiota. Siitä huolehti-
2470: minen. Läheisiä toisilleen ovat tietysti myös         si työministeriö ja sen alainen piiri- ja paikal-
2471: lähi omaiset.                                         lishallinto. Ansioturvaorganisaation keskukse-
2472:                                                       na toimisi työministeriö. Työvoimapiirien toi-
2473:                                                       mistot tekisivät ansioturvaa koskevat päätökset
2474: 4. Ansioturvan enimmäismäärä ja                       ja huolehtisivai regressisaatavien perimisestä.
2475:    omavastuuosuus                                     Työvoimapiirien toimistojen lakimiehillä ja pii-
2476:                                                       ritarkastajilla on jo kokemusta palkkaturvalain
2477:    Lakialaitteessa    ehdotetaan      ansioturvan     toimeenpanosta. Ansioturvalain täytäntöönpa-
2478: enimmäismääräksi 100 000 markkaa pienyrit-            naan ei tarvita myöskään uutta esittelijätasois-
2479: täjää kohti toimeksiantajan konkurssissa.             ta virkamieskuntaa. Sen sijaan ansioturvahake-
2480: Vaikka ansioturvaa maksettaisiin vain työnte-         musten selvitystehtäviä varten tulisi työvoima-
2481: kijään rinnastettaville pienyrittäjille, olisi pai-   piirin toimistoihin perustaa neljä toimistosih-
2482: kallaan, että ansioturvan enimmäismäärä voisi         teerin virkaa.
2483: olla työntekijälle myönnettävän palkkaturvan             Valtion tilastokeskuksen yritysrekisterin mu-
2484: enimmäismäärää korkeampi. Pienyrittäjän me-           kaan vuonna 1984 Suomessa oli 68 727 sellais-
2485: netykset toimeksiantajan konkurssissa voivat          ta yritystä, joiden henkilöstön määrä yrittäjä
2486: olla hyvinkin suuria pelkästään tehdyn työn ja        ja tämän perheenjäsenet mukaan lukien oli 4
2487: siihen liittyvien kustannusten perusteella.           tai sitä vähemmän. Näistä yrittäjäin edunval-
2488:                                                       vontajärjestöjen selvitysten mukaan ehdotetun
2489:    Valtioneuvoston eräiden palkkasaataviin rin-       ansioturvajärjestelmän piiriin kuuluisi arviolta
2490: nastettavien saamisten turvaamisesta toimeksi-        noin 25 000 pienyrittäjää.
2491: antajan konkurssin varalta antamien päätösten           Suomen Yrittäjäin Keskusliitto on pyrkinyt
2492: nojalla ansioturvana voitiin maksaa vain palk-        selvittämään järjestelmän piiriin tulevien yrit-
2493: kaan rinnastettavia tai raaka-aineiden hankin-        täjien toimeksiantajien konkurssissa syntyneitä
2494: tamenoja vastaavia saatavia. Määräyksen erää-         luottotappioita. Arvioitu tappioiden määrä on
2495: nä tarkoituksena oli jättää ansioturvan ulko-         10-20 milj. markkaa vuodessa. Käytännössä
2496: puolelle saatavaan sisältyvä yrittäjän voitto-        tultaisiin ainakin aluksi toimeen huomattavasti
2497: osuus. Määräyksen soveltaminen osoittautui            pienemmällä summalla. Käytettävissä olevan
2498: käytännössä hankalaksi. Tässä aloitteessa mää-        tiedon perusteella voidaan arvioida, että ansio-
2499: räys ehdotetaan korvattavaksi myönnettävästä          turvaa maksettaisiin aluksi vuosittain noin 5
2500: ansioturvasta vähennettävällä omavastuuosuu-          miljoonaa markkaa.
2501: della, jonka suuruudeksi ehdotetaan 20 OJo
2502: pienyrittäjän vahvistetusta saatavasta.
2503:                                                       7. Voimaantulo
2504: 5. Muita seikkoja                                         Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
2505:                                                       dollisimman pian sen jälkeen kun eduskunta
2506:    Ehdotetun ansioturvalain hakemusmenette-           on sen hyväksynyt. Järjestelmän toimivuuden
2507: lyä, takaisinmaksu- ja korvausvelvollisuutta          selvittämiseksi ehdotetaan, että laki säädettäi-
2508: sekä rangaistusseuraamuksia koskevat sään-            siin ensi vaiheessa määräaikaisena lain voimas-
2509: nökset olisivat pääasiallisesti sisällöltään palk-    saolaajan ollessa kolme vuotta. Tällä tavalla
2510: katurvalain kaltaiset. Koska yleinen tuomiois-        saataisiin kokemusta järjestelmään mahdolli-
2511: tuin vahvistaisi ansioturvana haetun tai makse-       sesti liittyvistä ongelmista ja voitaisiin laatia
2512: tun saatavan määrän toimeksiantajan konkurs-          uusi pysyvä laki saadun kokemuksen perusteel-
2513: sin yhteydessä, toimeksiantaja ei tarvitse oi-        la.
2514: keutta palkkaturvalain mukaiseen takaisin-               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2515: saantiin. Hakijan muutoksenhakukeinona olisi
2516: hallintovalitus. Se voitaisiin tehdä ansioturvaa               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2517: koskevista ratkaisuista, joissa on kysymys ansio-            lakiehdotuksen:
2518: turvan myöntämisen edellytyksistä.
2519: 6                                      1990 vp. -     LA n:o 20
2520: 
2521: 
2522: 
2523: 
2524:                                Pienyrittäjien ansioturvalaki
2525:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2526: 
2527:                         1§                               Edellä 2 kohdassa tarkoitettuna läheisenä
2528:     Ansioturvajärjestelmä. Valtio turvaa pien-        pidetään velallista ja
2529: yrittäjän toimeksiantosuhteesta johtuneen saa-           1) hänen puolisoaan;
2530: tavan suorituksen toimeksiantajan konkurssin             2) hänen tai hänen puolisonsa suoraan take-
2531: varalta ansioturvana siten kuin tässä laissa          nevassa tai etenevässä polvessa olevaa sukulais-
2532: säädetään.                                            ta, sisarusta, veli- ja sisarpuolta ja tällaisen
2533:                                                       henkilön puolisoa;
2534:                         2§                               3) hänelle muuten erityisen läheistä henki-
2535:     Pienyrittäjä. Pienyrittäjällä tarkoitetaan täs-   löä.
2536: sä laissa yrittäjää, joka otettaessa huomioon
2537: toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja                                 4§
2538: muut olosuhteet on rinnastettavissa työnteki-           Ansioturvan määrä. Ansioturvana myönne-
2539: jään.                                                 tään suoritettuun työhön, käytettyihin tarve-
2540:   Tässä laissa tarkoitetulle pienyrittäjälle on       aineisiin sekä koneiden ja laitteiden käyttöön
2541: ominaista, että                                       perustuvat tavanomaiset ja kohtuulliset pien-
2542:    1) yrittäjä itse olennaisessa määrin osallistuu    yrittäjän saatavat, jotka on valvottu toimeksi-
2543: toimeksiantajan antaman tehtävän suorittami-          antajan konkurssissa siten kuin 2 momentissa
2544: seen;                                                 säädetään.
2545:    2) kysymyksessä oleva toimeksianto on en-            Toimeksiautajan konkurssissa vahvistetusta
2546: nen toimeksiantajan konkurssiin asettamista           saatavasta 20 prosenttia jää pienyrittäjän
2547: kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuu-         omalle vastuulle. Ansioturva vastaa saatavaa,
2548: kautta ja että                                        joka perustuu viimeisten kuuden kuukauden
2549:    3) yrittäjällä ei ole muita pitkäaikaisia tai      aikana ennen velallisen konkurssiin asettamista
2550: muutoin yrittäjän tulonmuodostukseen merkit-          suoritettuun työhön. Ansioturvana myönne-
2551: tävästi vaikuttavia toimeksiantoja.                   tään enintään 100 000 markkaa.
2552: 
2553:                          3§                                                 5§
2554:     Soveltamisala.   Ansioturvana myönnetään            Ansioturvaviranomaiset. Ansioturvasta huo-
2555: pienyrittäjän toimeksiantajan konkurssissa val-       lehtivat työministeriö ja sen alainen piiri- ja
2556: vomat saatavat enintään 4 §:ssä säädettyyn            paikallishallinto. Päätöksen ansioturvasta te-
2557: määrään saakka.                                       kee sen työvoimapiirin toimisto, jonka alueella
2558:    Ansioturvaa ei kuitenkaan myönnetä:                velallinen on asetettu konkurssiin.
2559:    1) sellaisen toimeksiannon perusteella, joka
2560: on tehty tai jota toimeksiantajan sopimus-                                  6 §
2561: rikkomuksesta johtuvan purkamisedellytyksen             Vireillepano. Hakemus, jonka kaavan työ-
2562: olemassaolosta huolimatta on jatkettu olosuh-         ministeriö vahvistaa, on osoitettava työvoima-
2563: teissa, joista pienyrittäjä on voinut selvästi        piirin toimistolle ja toimitettava työvoimatoi-
2564: päätellä toimeksiantajan maksukyvyttömyy-             mistoon viimeistään toimeksiantajan velkojille
2565: den; eikä                                             konkurssissa määrättynä paikalletulopäivänä.
2566:    2) sellaiselle henkilölle, joka yksin tai yhdes-
2567: sä läheisensä kanssa omistaa tai on omistanut                               7 §
2568: huomattavan osuuden toimeksiantajan yrityk-             Selvitysmenettely. Kun ansioturvahakemus
2569: sestä tai jolla muutoin on ollut merkittävä           on saapunut työvoimapiirin toimistoon, sen on
2570: vaikutusvalta sen toiminnassa.                        heti ryhdyttävä toimiin ansioturvan myön-
2571:                                       1990 vp. -    LA n:o 20                                       7
2572: 
2573: tämisedellytysten selvittämiseksi. Konkurssi-          Jos toimeksiantajana on ollut avoin yhtiö tai
2574: hallinnolle ja hakijalle on ennen asian ratkaise-   kommandiittiyhtiö, ansioturvapäätöksessä on
2575: mista varattava tilaisuus tulla kuulluksi siten     määrättävä myös avoimen yhtiön osakkaan tai
2576: kuin hallintomenettelylain (598/82) 15 §:ssä on     kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömie-
2577: säädetty.                                           hen maksuvelvollisuudesta valtiolle. Tällainen
2578:    Konkurssihallinto on velvollinen antamaan        maksuvelvollisuus voidaan ansioturvapäätök-
2579: ansioturvaviranomaiselle kaikki ne tiedot, jot-     sessä kuitenkin määrätä vain sellaiselle osak-
2580: ka ovat tarpeen tämän lain toimeenpanoa var-        kaalle tai yhtiömiehelle, jolle on varattu tilai-
2581: ten. Ansioturvaviranomaisella on oikeus tar-        suus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemis-
2582: kistaa tiedot hakijan ja toimeksiantajan kirjan-    tä.
2583: pidosta. Lääninhallitus ja poliisipiirin päällik-      Työvoimapiirin toimiston päätös on 2 mo-
2584: kö ovat velvollisia antamaan ansioturvaviran-       mentissa tarkoitettuun osakkaaseen tai vas-
2585: omaiselle tarpeellista virka-apua tässä momen-      tuunalaiseen yhtiömieheen nähden heti täytän-
2586: tissa tarkoitettujen tietojen hankkimiseksi.        töönpantavissa kuten lainvoimainen tuomio,
2587:    Ansioturvaviranomaisilla on oikeus saada         jollei tuomioistuin käsitellessään ansioturva-
2588: veroviranomaiselta ansioturvahakemuksen kä-         päätöksestä johtuvaa riitaa määrää, ettei pää-
2589: sittelyä varten tarpeelliset tiedot hakijan ja      töstä ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai
2590: toimeksiantajan verotusta koskevista asiakir-       ettei täytäntöönpanoa ole jatkettava.
2591: joista.
2592: 
2593:                        8§                                                 13 §
2594:   Muistutuksenteko-oikeus.    Ansioturvaviran-         Tiedoksiantaminen.    Ansioturvapäätös on
2595: omaisella on oikeus tehdä muistutus konkurs-        heti annettava tiedoksi hakijalle, konkurssihal-
2596: sissa valvottua saatavaa vastaan, jota on haet-     linnolle ja maksuvelvolliselle.
2597: tu ansioturvana, vaikkei tämä viranomainen
2598: olekaan konkurssissa velkojana.
2599:                                                                            14 §
2600:                        9§                              Valitusoikeus.   Työvoimapiirin toimiston
2601:    Saatavan vahvistaminen. Saatavan olemassa-       päätökseen, jolla hakemus on hylätty 2, 3, 4
2602: olo ja määrä vahvistetaan konkurssituomio-          tai 6 §:ssä tarkoitetulla perusteella, hakija saa
2603: istuimessa tai siitä johtuvien erillisten oikeu-    hakea muutosta työministeriöitä siinä järjes-
2604: denkäyntien yhteydessä.                             tyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa
2605:                                                     annetussa laissa (154/50) on säädetty. Muutoin
2606:                       10 §                          työvoimapiirin toimiston päätökseen ei saa ha-
2607:   Ansioturvan myöntäminen. Kun saatava on           kea valittamalla muutosta.
2608: vahvistettu ja työvoimapiirin toimisto on voi-
2609: nut todeta ansioturvan myöntämisedellytykset,
2610: toimiston on päätettävä maksaa saatava, josta                             15 §
2611: omavastuuosuus on vähennetty, säädettyyn              Takaisinsaanti. Osakkaana ja yhtiömiehellä,
2612: enimmäismäärään asti ansioturvana.                  jolle 12 §:n 2 momentin nojalla on määrätty
2613:                                                     maksuvelvollisuus valtiolle, on oikeus takaisin-
2614:                       11§                           saantiin. Takaisinsaantia koskeva haaste on
2615:   Saatavan siirtyminen. Hakijan saatava sekä        annettava valtiolle tiedoksi 60 päivän kuluessa
2616: kaikki siihen perustuvat oikeudet siirtyvät val-    ansioturvapäätöksen tiedoksisaannista. Ansio-
2617: tiolle sinä päivänä, jolloin työvoimapiirin toi-    turvapäätöksessä on ilmoitettava, minkä ajan
2618: misto on päättänyt maksaa ansioturvaa ja siltä      kuluessa ja missä tuomioistuimessa kanne on
2619: osin kuin sitä on päätetty maksaa.                  nostettava.
2620: 
2621:                       12 §                                                16 §
2622:    Takaisinmaksuvelvol/isuus.Työvoimapiirin           Ansioturvan maksaminen. Ansioturva on
2623: toimiston on ansioturvapäätöksessä määrättä-        maksettava hakijan ilmoittamaan osoitteeseen
2624: vä toimeksiantaja suorittamaan ansioturvana         kahdeksan päivän kuluessa ansioturvapäätök-
2625: myönnetty määrä valtiolle.                          sen antopäivästä.
2626: 8                                    1990 vp. -     LA n:o 20
2627: 
2628:                       17§                                                19 §
2629:    Palautusvelvollisuus. Perusteettomasti suori-       Rangaistusseuraamukset. Rangaistus tämän
2630: tettu ansioturva voidaan periä takaisin valtiolle   lain mukaisen ansioturvan petollisesta hankki-
2631: siinä järjestyksessä kuin eräiden hallintoriita-    misesta tai sen yrittämisestä tuomitaan sen
2632: asiain oikeuspaikasta annetusta laissa (446/54)     mukaan, mitä rikoslain 36 luvun 1 ja 1 a §:ssä
2633: on säädetty.                                        on petoksesta ja lievästä petoksesta säädetty.
2634: 
2635:                       18 §                                              20 §
2636:    Korvausvelvollisuus. Joka antamalla virheel-       Asetuksenanto-oikeus. Tarkemmat mää-
2637: lisiä tietoja tai muulla tavalla tahallaan taikka   räykset tämän lain täytäntöönpanosta anne-
2638: tuottamuksellisesti on saanut aikaan ansiotur-      taan asetuksella.
2639: van aiheettoman maksun tai turvan maksami-
2640: sen liian suurena, on velvollinen korvaamaan          Tämä    laki tulee voimaan          päivänä
2641: liikaa maksetun määrän valtiolle.                              kuuta 1990.
2642: 
2643: 
2644:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1990
2645: 
2646:         Hannu Tenhiälä                Seppo Pelttari                Jukka Vihriälä
2647:         Kauko Heikkinen               Eino Siuruainen               Pirkko Ikonen
2648:         Hannele Pokka                 Marjatta Väänänen             Mauri Pekkarinen
2649:         Matti Maijala                 Esko Aho                      Sirkka-Liisa Anttila
2650:         Anneli Jäätteenmäki           Markku Lehtosaari             Seppo Kääriäinen
2651:         Pekka Puska                   Kalle Röntynen                Taisto Tähkämaa
2652:         Johannes Virolainen           Paavo Väyrynen                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
2653:         Riitta Kauppinen              Heikki Kokko                  Tytti Isohookana-Asunmaa
2654:         Tellervo Renko                Matti Väistö                  Esko Jokiniemi
2655:         Jorma Huuhtanen               Juho Sillanpää                Timo Kietäväinen
2656:                                              1990 vp.
2657: 
2658: Lakialoite n:o 21
2659: 
2660: 
2661: 
2662: 
2663:                                  Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi taloudellisissa vaikeuksissa ole-
2664:                                    ville asunnontarvitsijoille myönnettävien lainojen korkotuesta
2665: 
2666: 
2667:                                         Eduskunnalle
2668: 
2669:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2670: 
2671:    Maamme asuntopolitiikassa viimeiset vuodet       keinoin kaventanut velkaantuneiden mahdolli-
2672: ovat olleet ennenkokemattoman myllerryksen          suuksia selviytyä kasvaneesta ja useissa ta-
2673: aikaa. Hallituksen talous-, vero- ja asuntopoli-   pauksissa yhä kasvavasta velkataakasta. Vaik-
2674: tiikan seurauksena asuntojen hinnat ovat ka-       ka jo otettujen lainojen korko on monessa
2675: ranneet käsistä ja asuntolainakorot nousseet       tapauksessa kohonnut, on hallitus kuitenkin
2676: historian korkeimmalle tasolle. Kymmenettu-        leikannut asuntolainakorkojen verovähennys-
2677: hannet asunnontarvitsijat ovat joutuneet tässä     oikeutta voimaliisin ottein.
2678: menossa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.           Tavallinen asunnontarvitsija on tällai-,
2679:    Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat        menoon syytön. Asuntojen hintojen raju nou-
2680: nousivat vuoden 1987 ensimmäisestä vuosineL-       su - runsaasti yli rakennuskustannusten käy-
2681: jänneksestä vuoden 1989 vastaavaan ajankoh-        nyt nousu - johtuu mm. hallituksen inflaa-
2682: taan mennessä peräti 74 %. Monilta, varsinkin      tiontorjuntapolitiikan epäonnistumisesta. En-
2683: nuorilta lapsiperheiltä, omaan asuntoon tällai-    nen muuta se on kuitenkin seurausta hallituk-
2684: sessa asuntoinflaatiossa yltäminen on vaatinut     sen täydellisestä kyvyttömyydestä estää vel-
2685: äärimmäisiä taloudellisia ponnisteluja. Useissa    kaantuminen. Juuri vaihtotaseen rajun kasvun
2686: tapauksissa velkataakka on mitoitettu kestoky-     seurauksena ovat markkinakorot ja rahan hin-
2687: vyn rajoille.                                      ta yleisemminkin nousseet tasolle, jossa velka-
2688:    Vuoden 1989 loppupuolella asuntojen hin-        rahan reaalikorko on eräiden arvioiden mu-
2689: nannousu kuitenkin tasaantui kääntyen viime        kaan maailman korkein.
2690: vuoden lopulla jopa lievään laskuun. Kalliin          Näiden talous- ja asuntopoliittisten virheiden
2691: asuntonsa ja suuret velat hankkineita tämä ei      kaataminen velkaantuneiden asunnontarvitsi-
2692: kuitenkaan ole helpottanut. Päinvastoin.           joiden kannettavaksi on kohtuutonta. Mm.
2693:    Hintojen laskun seurauksena asuntojen va-       rahalaitosten suunnasta on jo kuulunut arvioi-
2694: kuusarvot ovat luonnollisesti pienentyneet. Ve-    ta siitä, että asuntovelkataakan vuoksi saatta-
2695: lanhoitokustannukset eivät ole kuitenkaan pie-     vat monet asunnontarvitsijat ajautua jopa hen-
2696: nentyneet, vaan päinvastoin nousseet voimak-       kilökohtaiseen konkurssiin. Tällaisten ja mui-
2697: kaasti lainakorkojen, sekä valtion että ennen      denkin kohtuuttomien vaikeuksien syntyminen
2698: muuta pankkiluototuksen osalta. Yhä suurem-        tulee valtiovallan toimenpitein estää.
2699: pi osa pankkien viime aikoina myöntämistä             Yksi tapa asian hoitamiseen on säätää sellai-
2700: asuntoluotoista on ollut joko kolmen tai viiden    nen vakauttamislainalaki, jonka perusteella pa-
2701: vuoden viitekorkoisia tai jopa helibor-sidon-      himmin velkaantuneita autettaisiin rahalaitos-
2702: naisia luottoja.                                   ten myöntämillä korkotukilainoilla, joille val-
2703:    Rinnan velanhoitokustannusten rajun nou-        tio maksaisi korkotuen.
2704: sun kanssa valtiovalta on myös verotuksellisin
2705: 
2706: 
2707: 
2708: 
2709: 2000600
2710: 2                                     1990 vp. -   LA n:o 21
2711: 
2712:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
2713: 
2714:   Lakialaitteessa ehdotetaan, että luottolaitok-   töntä asunnon vaihtamisen rahoittamiseksi ot-
2715: set voisivat myöntää korkotukilainaa asunto-       taa ylimääräisiä lainoja, joista aiheutuvat pää-
2716: jen ennalta arvaamattoman kustannus- ja hin-       omakustannukset yhdessä muiden omaa asun-
2717: takehityksen johdosta vuosina 1988-1990            toa varten otettujen lainojen kustannusten
2718: oman asunnon vaihtamisen yhteydessä talou-         kanssa ylittävät 50 OJo asunnonvaihtajaruoka-
2719: dellisiin vaikeuksiin joutuneille luonnollisille   kunnan nettotuloista.
2720: henkilöille. Näiden lainojen korkokustannus-          Korkotukilainaa voidaan aloitteen mukaan
2721: ten alentamiseksi myönnettäisiin asunto-olojen     myöntää enintään 50 OJo asunnonvaihtoa var-
2722: kehittämisrahaston varoista korkotukea enin-       ten otettujen lainojen määrästä, enintään kui-
2723: tään viideksi vuodeksi siten, että sen määrä       tenkin 400 000 markkaa.
2724: kolmelta ensimmäiseltä vuodelta olisi 8 OJo ja       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2725: kahdelta seuraavalta 4 OJo.
2726:    Korkotukilainan myöntämisen edellytyksenä                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2727: on, että asunnonvaihtajan on ollut väittämä-               lakiehdotuksen:
2728: 
2729: 
2730: 
2731:                                                Laki
2732:     taloudellisissa vaikeuksissa oleville asunnontarvitsijoille myönnettävien lainojen korkotuesta
2733: 
2734:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2735: 
2736:                         1§                                                4 §
2737:                       Yleistä                        Korkotukilainan myöntämisen edellytykset
2738:   Luottolaitosten asunnonvaihtajille tavan-            Korkotukilainan myöntämisen edellytyksenä
2739: omaisin antolainausehdoin myöntämien laino-         on, että asunnonvaihtajan on ollut välttämä-
2740: jen korkokustannusten alentamiseen makse-           töntä asunnon vaihtamisen rahoittamiseksi ot-
2741: taan asunto-olojen kehittämisrahaston varoista      taa ylimääräisiä lainoja, joista aiheutuvat pää-
2742: korkotukea siten kuin tässä laissa säädetään.       omakustannukset yhdessä muiden omaa asun-
2743: Näitä lainoja nimitetään korkotukilainoiksi.        toa varten otettujen lainojen kustannusten
2744:                                                     kanssa ylittävät 50 OJo asunnonvaihtajaruoka-
2745:                         2 §                         kunnan nettotuloista.
2746:               Korkotukilainan saaja                    Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä
2747:                                                     korko saa olla enintään sen koron suuruinen,
2748:    Luottolaitokset voivat myöntää korkotuki-        jota luottolaitos yleisesti kulloinkin soveltaa
2749: lainaa asuntojen ennalta arvaamattoman kus-         samanlaisiin tarkoituksiin myönnettäviin lai-
2750: tannus- ja hintakehityksen johdosta vuosina         noihin. Korko saa kuitenkin ylittää Suomen
2751: 1988-1990 oman asunnon vaihtamisen yhtey-           Pankin peruskoron enintään valtioneuvoston
2752: dessä taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelle        vahvistamalla määrällä.
2753: luonnolliselle henkilölle, jota jäljempänä nimi-      Jos lainan kokonaiskorko poikkeaa 2 mo-
2754: tetään asunnonvaihtajaksi.                          mentissa tarkoitetusta korosta, voidaan laina
2755:                                                     jättää hyväksymättä korkotukilainaksi.
2756:                         3§
2757:          Korkotukilainaksi muuttaminen
2758:                                                                           5§
2759:    Luottolaitoksen vuosina 1988-1989 asun-
2760:                                                                Korkotukilainan määrä
2761: non vaihtamista varten luonnolliselle henkilölle
2762: myöntämä laina voidaan muuttaa tässä laissa            Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään
2763: tarkoitetuksi korkotukilainaksi. Mitä jäljempä-     50 prosenttia asunnonvaihtoa varten otettujen
2764: nä säädetään korkotukilainan myöntämisestä,         lainojen määrästä, enintään kuitenkin 400 000
2765: koskee myös korkotukilainaksi muuttamista.          markkaa.
2766:                                     1990 vp. -    LA n:o 21                                       3
2767: 
2768:   Korkotukilainaksi voidaan muuttaa enintään      kuin avio-oikeuden tai perintöoikeuden nojal-
2769: 50 prosenttia asunnon vaihtamista varten ote-     la, korkotuen maksaminen lakkaa asunnon
2770: tusta lainasta, enintään kuitenkin 400 000        luovuttamisajankohdasta lukien.
2771: markkaa.                                             Jos asunnonvaihtaja on käyttänyt korkotu-
2772:                                                   kilainaa muuhun kuin asunnon vaihtamisen
2773:                       6 §                         rahoittamiseen tai on korkotukilainaa hakies-
2774:        Korkotukilainan hyväksyminen               saan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja tai
2775:                                                   salannut lainan hyväksymiseen olennaisesti vai-
2776:   Asunnonvaihtajan kotikunta hyväksyy lai-        kuttavia seikkoja, lakkautetaan korkotuen
2777: nan korkotukilainaksi.                            maksaminen. Asunnonvaihtaja voidaan tällöin
2778:   Korkotukilainaksi hyväksymistä on haettava      kunnan viranomaisen hakemuksesta velvoittaa
2779: viimeistään I.I O.I990. Hakemus toimitetaan       maksamaan valtiolle takaisin enintään viisin-
2780: luottolaitokselle, joka hyväksyttyään hake-       kertaisena korkotuki, jonka valtio on lainasta
2781: muksen toimittaa sen edelleen asunnonvaihta-      maksanut.
2782: jan kotikunnalle.
2783:                                                                         10§
2784:                       7 §
2785:                                                               Tietojenantovelvollisuus
2786:                   Korkotuki
2787:                                                      Lainan myöntänyt luottolaitos ja asunnon-
2788:   Korkotukea maksetaan enintään viideltä          vaihtaja ovat velvollisia antamaan kunnalle
2789: vuodelta korkotukilainan nostamisesta tai kor-    sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen seikan
2790: kotukilainaksi muuttamisesta lukien.              selvittämiseksi, ovatko tässä päätöksessä kor-
2791:   Korkotuen määrä on kolmena ensimmäisenä         kotukilainan saamiselle asetetut edellytykset
2792: vuotena 8 prosenttia ja kahtena seuraavana        täyttyneet ja onko lainavarat käytetty hyväk-
2793: vuotena 4 prosenttia vuodessa laskettuna kor-     syttyyn tarkoitukseen. Kunnalle on myös an-
2794: kotukilainan jäljellä olevasta pääomasta.         nettava nähtäväksi kaikki ne asiakirjat, jotka
2795:                                                   tarvitaan sen toteamiseksi, onko tätä päätöstä
2796:                       8 §                         ja sen nojalla annettuja määräyksiä noudatet-
2797:            Korkotuen maksaminen                   tu.
2798: 
2799:   Valtiokonttori maksaa korkotuen hakemuk-                              II §
2800: sesta luottolaitokselle kaksi kertaa vuodessa.                Tarkemmat määräykset
2801:   Luottolaitos perii asunnonvaihtajalta korko-
2802: tukilainan koron ja korkotuen välisen erotuk-       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
2803: sen.                                              töönpanosta annetaan asetuksella.
2804: 
2805:                       9 §                                               12 §
2806:            Korkotuen lakkaaminen                                    Voimaantulo
2807:    Jos korkotukilainalla hankittu asunto luovu-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2808: tetaan tai siirtyy uudelle omistajalle muutoin    kuuta I990.
2809: 
2810: 
2811:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1990
2812: 
2813:         Mauri Pekkarinen          Jukka Vihriälä           Paavo Väyrynen
2814:         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Matti Maijala              Seppo Pelttari
2815:         Johannes Virolainen       Esko Aho                 Taisto Tähkämaa
2816:         Marjatta Väänänen         Hannu Tenhiälä           Pirkko Ikonen
2817:         Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko              Riitta Kauppinen
2818:         Sirkka-Liisa Anttila      Tellervo Renko           Kauko Heikkinen
2819:         Pekka Puska               Jorma Huuhtanen          Matti Väistö
2820:         Kauko Juhantalo           Juho Sillanpää           Timo Kietäväinen
2821:         Mirja Ryynänen            Seppo Kääriäinen         Markku Lehtosaari
2822:                     Hannele Pokka                  Anneli Jäätteenmäki
2823:                                              1990 vp.
2824: 
2825: Lakialoite n:o 22
2826: 
2827: 
2828: 
2829: 
2830:                                  Riihijärvi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien kunniaeläk-
2831:                                     keestä
2832: 
2833: 
2834:                                         Eduskunnalle
2835: 
2836: 
2837: 
2838: 
2839:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2840: 
2841:    Aloitteessa ehdotetaan, että Kansaneläke-       myönnetään rintamasotilas-, rintamapalvelus-,
2842: laitoksen varoista tarvittaessa valtion tulo- ja   rintama- tai veteraanitunnus, indeksisidonnai-
2843: menoarvion erillismäärärahoin maksetaan kai-       nen 4 000 markan kuukausittainen veroton
2844: kille vuoden 1918 ja vuosien 1939-1945 so-         kunniaeläke.
2845: tiemme veteraaneille, joille on myönnetty tai
2846: 
2847: 
2848: 
2849: 
2850:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
2851: 
2852:   Talvisodan päättymisestä on 13. maaliskuuta      vielä riittämätön. Myöskään kotirintamahenki-
2853: 1990 kulunut 50 vuotta ja Lapin sodan päätty-      löstön sekä veteraanien leskien perustoimeen-
2854: misestä 27. huhtikuuta 1990 45 vuotta. Rauhan      tuloturvaa ei ole saatettu kuntoon.
2855: aikaa ja vaurastumista on kestänyt siis jo 45        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2856: vuotta. Valtion tulo- ja menoarviot ovat tu-
2857: hansia miljoonia markkoja ylijäämäiset. Tästä               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2858: huolimatta noin 250 OOO:n vielä elossa olevan             lakiehdotuksen:
2859: sotiemme veteraanin eläketurva on kuitenkin
2860: 
2861:                                              Laki
2862:                              sotiemme veteraanien kunniaeläkkeestä
2863: 
2864:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2865: 
2866:                      1§
2867:   Kaikille Suomessa asuville vuosien 1918 sekä jäin eläkelain 9 §:ssä tarkoitetun palkkaindek-
2868: 1939-1945 sotiemme veteraaneille, joille on siluvun mukaisesti.
2869: myönnetty tai myönnetään rintamasotilas-, rin-
2870: tamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus                           3§
2871: maksetaan 4 000 (neljäntuhannen) markan ·         Sotiemme veteraanien kunniaeläke on saa-
2872: kunniaeläke kuukaudessa.                       jansa verovapaata tuloa.
2873: 
2874:                      2§                                                 4 §
2875:   Sotiemme veteraanien kunniaeläkettä tarkis-         Sotiemme veteraanien kunniaeläke korvaa
2876: tetaan kunkin kalenterivuoden alusta työnteki-     eläkkeensaajan kansaneläkkeen, rintamalisän
2877: 
2878: 2000600
2879: 2                                  1990 vp. -    LA n:o 22
2880: 
2881: ja ylimääräisen rintamalisän sekä rintamasoti-   eläkkeensaajan hoitotukeen. Se ei myöskään
2882: laseläkkeen ja rintamaveteraanien varhaiseläk-   poista sotilasvammalain mukaisia etuuksia.
2883: keen.                                              Ansioeläkelakien mukaiset etuudet eivät pie-
2884:                                                  nennä kunniaeläkettä.
2885:                      5§
2886:   Sotiemme veteraanien kunniaeläke ei estä                           6§
2887: saajansa oikeutta eläkkeensaajan asumistu-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2888: keen, lapsikorotukseen, puolisoiisään eikä       kuuta 19
2889: 
2890:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
2891: 
2892:         Heikki Riihijärvi            Lea Mäkipää                  Tina Mäkelä
2893:                                                1990 vp.
2894: 
2895: Lakialoite n:o 23
2896: 
2897: 
2898: 
2899: 
2900:                                   Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n muut-
2901:                                     tamisesta
2902: 
2903: 
2904:                                           Eduskunnalle
2905: 
2906:    Rintamalisää maksetaan kaikille rintamaso-           Tässä lakialaitteessa ehdotetaan kaikille rin-
2907: tilaille, jotka saavat kansaneläkettä ja joille on   tamasotilaseläkelain piiriin kuuluville veteraa-
2908: myönnetty rintamasotilastunnus. Rintamalisää         neille maksettavan rintamalisän korottamista
2909: maksetaan myös rintamapalvelustunnuksen              3 600 markkaan vuodessa eli 300 markkaan
2910: saaneille naisille, jotka saavat kansaneläkettä.     kuukaudessa. Rintamalisä on sidoksissa elin-
2911: Varhennetun vanhuuseläkkeen saajalle rinta-          kustannusindeksiin, minkä vuoksi tasokoro-
2912: malisä maksetaan vasta, kun saaja on täyttänyt       tuksen jälkeenkin rintamalisä nousisi elinkus-
2913: 65 vuotta.                                           tannusten nousua vastaavasti. Rintamalisä ei
2914:    Rintamalisää maksetaan lisäksi kansanelä-         ole veronalaista tuloa eikä sitä tule verouudis-
2915: kettä saavalle, Suomessa asuvalle ulkomaan           tuksen yhteydessäkään saattaa veronalaiseksi
2916: kansalaiselle, jolla on rintamasotilas- tai rinta-   tuloksi.
2917: mapalvelustunnus. Edelleen työvelvolliset on            Lakialaitteessa mainittuun tasokorotukseen
2918: vuonna 1987 saatettu rintamasotilaseläkelain         tarvittavat määrärahat tulisi ottaa vuoden 1990
2919: piiriin. Vuoden 1989 huhtikuun alusta lukien         ensimmäiseen lisämenoarvioon, minkä vuoksi
2920: rintamalisän ovat voineet saada myös ne ulko-        lakiehdotus tulisi käsitellä mahdollisimman no-
2921: mailla asuvat veteraanit, jotka eivät voi saada      peasti. Laki on tarkoitus saattaa voimaan mah-
2922: kansaneläkettä Suomesta. Vaikka rintamasoti-         dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta
2923: laseläkelain soveltamisalaa on laajennettu, rin-     on sen hyväksynyt.
2924: tamalisään ei ole tehty tasokorotusta. Vuonna           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2925: 1990 rintamalisän määrä on 189 markkaa kuu-
2926: kaudessa.                                                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2927:                                                             lakiehdotuksen:
2928: 
2929:                                                Laki
2930:                             rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta
2931: 
2932:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
2933: tilaseläkelain 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
2934: (1085/80), näin kuuluvaksi:
2935: 
2936:                     9§
2937:   Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle            Tämä    laki tulee voimaan            päivänä
2938: maksetaan rintamalisää 3 600 markkaa vuo-                      kuuta 199 .
2939: dessa.
2940: 
2941: 
2942: 
2943:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
2944: 
2945:           Matti Maijala                 Kauko Juhantalo            Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
2946:           Juho Sillanpää                Timo Kietäväinen           Tytti Isohookana-Asunmaa
2947:           Mauri Pekkarinen              Tellervo Renko             Jukka Vihriälä
2948:                    Sirkka-Liisa Anttila          Marjatta Väänänen
2949: 
2950: 2000600
2951:                                               1990 vp.
2952: 
2953: Lakialoite n:o 24
2954: 
2955: 
2956:                                  Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n
2957:                                    muuttamisesta
2958: 
2959: 
2960:                                          Eduskunnalle
2961: 
2962:   Ylimääräistä rintamalisää maksetaan rinta-           Ylimääräinen rintamalisä on indeksisidon-
2963: masotilaseläkelain 9 a §:n mukaan niille rinta-     nainen, minkä vuoksi tasokorotuksen jälkeen-
2964: malisän saajille, joille maksetaan myös kansan-     kin ylimääräinen rintamalisä nousisi elinkus-
2965: eläkkeen lisäosa. Nykyään ylimääräisen rinta-       tannusten nousua vastaavasti. Ylimääräinen
2966: malisän määrä on 7,5 prosenttia kansaneläk-         rintamalisä ei ole veronalaista tuloa eikä sitä
2967: keen lisäosan määrästä. Keskustan edustajat         tule verouudistuksen yhteydessäkään saattaa
2968: ovat kuitenkin jo aiemmin vaatineet, että rinta-    veronalaiseksi tuloksi.
2969: malisää tulee korottaa 30 prosenttiin kansan-          Ylimääräisen rintamalisän määrä on sidottu
2970: eläkkeen lisäosan määrästä. Ylimääräistä rinta-     saajan tuloihin. Nykyisin vähimmäismäärä on
2971: malisää on nyt luvattu nostaa tulevaisuudessa.      20 markkaa kuukaudessa. Vähimmäismäärää
2972: Kuitenkaan hallituksen lupaukset eivät merkit-      ehdotamme korotettavaksi 50 markkaan kuu-
2973: se riittävää ylimääräisen rintamalisän korotta-     kaudessa.
2974: mista. Tästä syytä on tarpeen tällä aioitteelia       Lakiehdotus tulisi käsitellä mahdollisimman
2975: uudistaa, jälleen kerran, Keskustan vaatimus        pian. Laki on tarkoitus saattaa voimaan mah-
2976: ylimääräisen rintamalisän korottamisesta 30         dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta
2977: prosenttiin lisäosasta.                             on sen hyväksynyt.
2978:   Tällöin niille veteraaneille, jotka eivät saa       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2979: työeläkettä tai joilla se. on vähäinen, täysimää-
2980: räinen ylimääräinen rintamalisä nousisi 500                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2981: markkaan kuukaudessa. Viimeksi vuoden 1989                 lakiehdotuksen:
2982: lopussa hallituspuolueet ovat äänestäneet nurin
2983: Keskustan tämän sisältöisen Iakialoitteen.
2984: 
2985:                                               Laki
2986:                           rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
2987: 
2988:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
2989: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa
2990: laissa (1311/89), näin kuuluvaksi:
2991: 
2992:                       9a§
2993:                                                     määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
2994:    Ylimääräinen rintamalisä on 30 prosenttia        taan kuitenkin aina vähintään 50 markan suu-
2995: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-        ruisena.
2996: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen
2997: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises-
2998: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
2999: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa        kuuta 199 .
3000: 
3001:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1990
3002: 
3003:           Matti Maijala               Kauko Juhantalo               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3004:           Juho Sillanpää              Timo Kietäväinen              Tytti Isohookana-Asunmaa
3005:           Mauri Pekkarinen            Tellervo Renko                Ensio Laine
3006:                        Jukka Vihriälä          Sirkka-Liisa Anttila
3007: 2000600
3008:                                                1990 vp.
3009: 
3010: Lakialoite n:o 25
3011: 
3012: 
3013:                                   Kalima ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne-
3014:                                     tun lain 17 §:n muuttamisesta
3015: 
3016:                                           Eduskunnalle
3017: 
3018:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3019: 
3020:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että vammaiselle      teellisesti alentunut puoleen tuolloin vallinnees-
3021: suoritettavan autoveronpalautuksen määrä ko-         ta tasosta. Ehdotettu muutos toteutettaisiin
3022: rotettaisiin tasolle, jolla se oli 1970-luvun lop-   rinnastamaila vammaiselle suoritettava autove-
3023: pupuolella. Kun autoveron palautuksen mark-          ronpalautus suuruudeltaan ammattimaiselle
3024: kamääräistä enimmäismäärää ei ole tarkistettu        vuokra-autoilijalle suoritettavaan autoveron
3025: hintakehitystä vastaavasti, on vammaiselle suo-      palautukseen.
3026: ritettavan autoveron määrä 13 vuodessa suh-
3027: 
3028: 
3029: 
3030:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
3031: 
3032:    Auto- ja moottoripyöräverosta vuonna 1967         mässä. Vammaisväestön tulotaso on huomatta-
3033: annetun lain (482/67) 17 §:n nojalla voidaan         vasti alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin.
3034: autoveroa palauttaa henkilölle, jolla on lii-        Vammaiselle auton korkea laatu, joka usein
3035: kunta- tai näkövamma ja jolle auto on toimen,        heijastuu myös hankittavan ajoneuvon hin-
3036: työn tai opiskelun hoitamiseksi olennaisen tar-      taan, on merkityksellinen siksikin, ettei vam-
3037: peellinen. Jo alkujaankin laki on lähtenyt siitä,    mainen yleensä kykene itse korjaamaan ja
3038: että auto on vammaiselle apuväline, jolla pyri-      huoltamaan autoaan.
3039: tään turvaamaan se, että vammaiset pääsevät             Ruotsissa yhteiskunta tukee vammaista au-
3040: suorittamaan kaikki nekin matkat, joista lii-        ton ja muun kulkuneuvon hankkimisessa suo-
3041: kuntakykyiset selviävät kävellen.                    ranaisin taloudellisin avustuksin. Perusavustus-
3042:    Autoveron palautuksen merkitys on ollut           ta auton tai muun kulkuvälineen hankkimiseen
3043: keskeinen tekijä harkittaessa mahdollisuutta         myönnetään enintään 50 000 kruunua. Perus-
3044: auton hankintaan erityisesti vaikeasti liikunta-     hankinta-avustusta myönnetään moottoripyö-
3045: vammaisten keskuudessa. Auton hankinta on            rän hankintaan enintään 10 000 kruunua ja
3046: viime aikoina olennaisesti vaikeutunut sen joh-      moottoripolkupyörän (mopedin) hankintaan
3047: dosta, että palautettavan autoveron markka-          enintään 2 500 kruunua. Tulosidonnaista han-
3048: määrät ovat suhteellisesti alentuneet autojen        kinta-avustusta myönnetään täydet 35 000
3049: hintojen nopeasti noustua.                           kruunua, mikäli hakijan bruttovuositulo jää
3050:    Vuonna 1977 autoveron palautus automaat-          75 OOO:ta kruunua alhaisemmaksi. Jos taas
3051: tivaihteisesta autosta oli vammaiselle 16 000        hakijan tulot ylittävät 138 000 kruunua vuo-
3052: markkaa ja vuokra-autoista taksiyrittäjälle          dessa, ei tulosidonnaista hankinta-avustusta
3053: 15 000 markkaa. Vuoden 1990 alussa vastaava          myönnetä lainkaan. Lisäksi Ruotsissa yhteis-
3054: palautus oli vammaiselle 29 600 markkaa ja           kunta taloudellisesti tukee vammaisajoneuvon
3055: taksiauton omistajalle 57 000 markkaa. Vam-          käyttämistä. Suomessa vammaisen auton
3056: maisen mahdollisuutta auton käyttämiseen on          hankkimiseen osoitettavaa tukea voidaan yk-
3057: autoveron palautuksen vähenemisen ohella vai-        sinkertaisimmin nostaa lähelle Ruotsissa suori-
3058: keuttanut auton käyttö- sekä ylläpitokustan-         tettavaa tasoa lisäämällä autoveron palautuk-
3059: nusten kohoaminen. Lisäksi on havaittavissa          sen määrää.
3060: merkkejä siitä, että verohallinnossa vammais-           Sen johdosta, että vaikeavammaisten pyörä-
3061: käsitteen tulkinta olisi tiukentunut.                tuoJien ja muidenkin apuvälineiden kuljettami-
3062:    Suurin osa autoveronpalautuksen saaneista         nen vaatii riittävän tilavan auton, vammainen
3063: vammaisista on selvitysten mukaan työelä-            henkilö joutuu yleensä hankkimaan keskiko-
3064: 2000600
3065: 2                                      1990 vp. -     LA n:o 25
3066: 
3067: koisen tai suurehkon auton. Samalla tavoin            kehittäminen on omiaan vähentämään vam-
3068: usein välttämättömät automaattivaihde ja oh-          maisten kunnalliseen kuljetustukeen kohdistu-
3069: jaustehostin sekä mahdolliset lisälaitteet ovat       via taloudellisia paineita. Kaiken kaikkiaan
3070: omiaan nostamaan auton hankintahintaa. Kun            autoveron nykyinen palautusjärjestelmä on
3071: autoveron palaotuksen enimmäismäärää koro-            joustava ja hallinnollisesti sekä kevyt että ta-
3072: tetaan nyt esitettäväliä tavalla, ei erityissään-     loudellinen.
3073: nökseen automaattivaihteisen auton korotetus-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3074: ta palautuksesta näyttäisi olevan tarvetta.
3075:   Yhteiskunnan kokonaiskustannusten kannal-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3076: ta vammaisen autoveron palautusjärjestelmän                  lakiehdotuksen:
3077: 
3078: 
3079:                                                 Laki
3080:                auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
3081: 
3082:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä marraskuuta 1967 auto- ja moottori-
3083: pyöräverosta annetun lain 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä marraskuuta
3084: 1989 annetussa laissa (986/89), näin kuuluviksi:
3085: 
3086:                        17 §                           ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai
3087:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa          haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-
3088: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai      ka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen
3089: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jon-   puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi
3090: ka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysy-         siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-
3091: vä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja          asteensa on vähintään 40 prosenttia, Helsingin
3092: jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,          piiritullikamarin on hakemuksesta 1 momentis-
3093: tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste      sa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion va-
3094: on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton han-        roista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia
3095: kinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin         maahantuonnin yhteydessä suoritetusta tai au-
3096: valmistumista varten tapahtuvan opiskelun             ton hintaan sisältyvästä verosta, kuitenkin
3097: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin       enintään 7 §:n 1 momentissa mainitusta mää-
3098: piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä          rästä. Palautusta myönnetään vain autosta,
3099: asettamillaan ehdoilla valtion varoista makset-       jonka hankinta on invalidille hänen toimensa
3100: tavaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä             tai työnsä tai ammattiin valmistumista varten
3101: suoritettu auton hintaan sisältyvä vero, kuiten-      tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen
3102: kin enintään 7 §:n 1 momentissa mainittu mää-         tarpeellinen. Hakemus voidaan tehdä ennen
3103: rä. Jos auto on ollut haltijan käytössä, vero         kuin hakija on rekisteröity auton omistajaksi,
3104: palautetaan vasta, kun haltija on rekisteröity        mutta se on tehtävä viimeistään 6 a §:n 1
3105: auton omistajaksi. Hakemus voidaan tehdä              momentissa säädetyssä ajassa.
3106: ennen kuin hakija on rekisteröity auton omis-
3107: tajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 6 a §:n
3108: 1 momentissa säädetyssä ajassa.                         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3109:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa          kuuta 199 .
3110: 
3111: 
3112:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1990
3113: 
3114:        Kai Kalima                      Jorma Rantanen                  Lauri Metsämäki
3115:        Kari Rajamäki                   Arto Lapiolahti                 Antero Kekkonen
3116:        Matti Vähänäkki                 Matti Saarinen                  Jukka Roos
3117:        Tarja Kautto                    Ole Wasz-Höckert                Sulo Aittoniemi
3118:        Saara-Maria Paakkinen           Seppo Kääriäinen                Esko Helle
3119:        Markku Pohjola                  Arja Alho                       Marjatta Stenius-Kaukonen
3120:        Jouko Skinnari                  Erkki Pulliainen                Sinikka Hurskainen-Leppänen
3121:        Pauli Saapunki                  Pekka Haavisto                  Pirjo-Riitta Antvuori
3122:                                        Timo Kietäväinen
3123:                                               1990 vp.
3124: 
3125: Laldaloite n:o 26
3126: 
3127: 
3128: 
3129: 
3130:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
3131: 
3132: 
3133:                                           Eduskunnalle
3134: 
3135: 
3136:                           AI.OITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3137: 
3138:    Aloitteessa ehdotetaan lapsilisälakia muutet-     settu lapsilisä vaikuttaisi myös muiden lasten
3139: tavaksi siten, että lapsilisää maksetaan 17 vuot-    lapsilisän määrään täysipainoisesti. Ehdotettu
3140: ta nuoremmasta lapsesta. Näin säännökset jat-        lapsilisäoikeuden yhtenäistäminen lisää lapsi-
3141: ketusta lapsilisästä voidaan poistaa lapsilisä-      perheiden tukea vuositasolla noin 30 milj.
3142: laista. Samalla 16-17-vuotiaalle lapselle mak-       markkaa.
3143: 
3144: 
3145: 
3146: 
3147:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
3148: 
3149:    Lapsilisiä korottamalla on määrätietoisesti       järjestelmää ehdotetaankin yksinkertaistetta-
3150: pyritty tasaamaan perhekustannuksia ja siten         vaksi siten, että yleinen lapsilisäoikeus ulote-
3151: parantamaan lapsiperheiden asemaa. Lapsili-          taan 17 ikävuoteen saakka ja erilliset määräyk-
3152: sien suhteellisen merkityksen lisääntyessä on        set jatketusta lapsilisästä poistetaan laista.
3153: järjestelmän sisäiseen oikeudenmukaisuuteen          Lapsilisää ei edelleenkään suoritettaisi päällek-
3154: kiinnitetty kasvavaa huomiota. Vaikka lasten         käin kansaneläkelaissa tarkoitetun työkyvyttö-
3155: koulutusajat ja samalla riippuvuus vanhemmil-        myyseläkkeen kanssa, mitä koskevaa lapsilisä-
3156: ta saatavasta taloudellisesta tuesta ovat piden-     lain 5 §:n säännöstä ehdotetaan samalla tarkis-
3157: tyneet, yleinen lapsilisäoikeus on rajoitettu        tettavaksi.
3158: edelleen 16 vuotta nuorempiin lapsiin. 17 ikä-          Kun 16-17 -vuotiaalle maksettaisiin lapsili-
3159: vuoteen saakka jatkettuna suoritettava lapsilisä     sää samoin perustein kuin alle 16-vuotiaille,
3160: on lapsilisän perusmäärän suuruinen eikä se          monilapsisissa perheissä lapsilisien markka-
3161: vaikuta perheen muiden lasten lapsilisien mää-       määrät nousevat aiempaan verrattuna silloin,
3162: rään korottavasti. Perheille 16-17-vuotiaasta        kun joku lapsista on saanut jatkettua lapsili-
3163: lapsesta aiheutuvat kustannukset ovat kuiten-        sää. Uudistus lisäisi lapsilisäkustannuksia vuo-
3164: kin vähintään yhtä suuria kuin nuoremmista-          sitasolla noin 30 milj. markkaa.
3165: kin, eikä perheen lapsilisätason putoamista             Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
3166: esimerkiksi vanhimman lapsen täyttäessä 16           maan vuoden 1991 alusta.
3167: vuotta voida pitää lapsilisäjärjestelmän tavoit-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3168: teiden mukaisena.
3169:    Jatketun lapsilisän poikkeaville määräyty-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3170: misperusteille ei ole perhepoliittisesti eikä kou-          lakiehdotuksen:
3171: lutuspoliittisesti hyväksyttäviä syitä. Lapsilisä-
3172: 
3173: 
3174: 
3175: 
3176: 2000600
3177: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 26
3178: 
3179:                                              Laki
3180:                                    lapsilisälain muuttamisesta
3181: 
3182:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3183:   kumotaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 15 b §, sellaisena kuin se on 20
3184: päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1055/85), sekä
3185:   muutetaan 1 §:n 1 ja 2 momentti, 2 §:n 1 momentti ja 5 §:n 2 momentti,
3186:   sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
3187: (1055/85), 1 §:n 2 momentti 26 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa (85/90) sekä 2 §:n 1
3188: momentti ja 5 § :n 2 momentti 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), näin
3189: kuuluviksi:
3190: 
3191:                       1§                                                 2 §
3192:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-     Lapsilisä suoritetaan sen kalenterikuukauden
3193: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,      alusta lukien, joka seuraa sitä kalenterikuu-
3194: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa    kautta, jonka kuluessa lapsi tai oikeus lapsili-
3195: asuvasta seitsemäätoista vuotta nuoremmasta        sään on syntynyt, sen kalenterikuukauden lop-
3196: lapsesta.                                          puun saakka, jonka kuluessa lapsi täyttää seit-
3197:    Lapsilisän määrä on 293 markkaa kalenteri-      semäntoista vuotta.
3198: kuukaudessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun,
3199: lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön toi-
3200: sesta lapsesta on lapsilisän määrä kalenterikuu-                         5§
3201: kaudessa kuitenkin 340 markkaa, kolmannesta
3202: lapsesta 439 markkaa, neljännestä 572 mark-          Lapsilisää ei suoriteta sitä kalenterikuukaut-
3203: kaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta       ta seuraavilta kalenterikuukausilta, jonka ku-
3204: lapsesta 769 markkaa kalenterikuukaudessa,         luessa lapsi alkaa saada kansaneläkelaissa
3205: paitsi milloin lapsi on hoidettavana 6 §:ssä       (347 /56) tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä.
3206: tarkoitetulla tavalla laitoksessa.
3207:                                                      Tämä laki tulee voimaan               päivänä
3208:                                                            kuuta 19
3209: 
3210: 
3211:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
3212: 
3213:           Pentti Lahti-Nuuttila     Marja-Liisa Tykkyläinen   Iiris Hacklin
3214:           Jouko Skinnari            Kai Kalima                Tarja Kautto
3215:           Virpa Puisto              Jukka Roos                Mats Nyby
3216:           Raimo Vuoristo            Matti Vähänäkki           Aimo Ajo
3217:           Jouni Backman             Matti Luttinen            Timo Roos
3218:                      Lea Savolainen              Risto Ahonen
3219:                                                1990 vp.
3220: 
3221: Lakialoite n:o 27
3222: 
3223: 
3224: 
3225: 
3226:                                   Seppänen ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n
3227:                                     muuttamisesta
3228: 
3229: 
3230:                                           Eduskunnalle
3231: 
3232:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3233: 
3234:   Tarkoituksena on muuttaa osakeyhtiölakia           perustuvat yhtiökokouksen yhtiön hallitukselle
3235: niin, että muutoksen jälkeen sellaiset suunna-       antamaan avoimeen osakeantivaltuutukseen.
3236: tut osakeannit eivät enää ole mahdollisia, jotka
3237: 
3238: 
3239: 
3240: 
3241:                                        YLEISPERUSTELUT
3242: 
3243:   Viime vuosina maamme elinkeinoelämässä             kitarkastusviraston ylijohtaja on vaatinut
3244: on ruvettu käyttämään suunnattuja osakeante-         muuttamaan lakia näissä asioissa kiireellisesti.
3245: ja tavalla, joka ei ole osakkeenomistajien nä-       Myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja
3246: kökulmasta neutraali. Vanhat omistajat ovat          on vaatinut lain kiireellistä uudistamista.
3247: niiden avulla "suojautuneet" uusia omistajia           Tämä lakialoite tekee mahdolliseksi ne muu-
3248: vastaan.                                             tokset, joita ns. yleinen mielipide näyttää pitä-
3249:   Se on vääristänyt maamme arvopaperimark-           vän välttämättöminä. Muutosesitys ei kuiten-
3250: kinoilla osakkeiden hintarakenteen ja aiheutta-      kaan pidä sisällään suunnattujen antien täys-
3251: nut markkinahäiriöitä siinä mitassa, että pank-      kieltoa.
3252: 
3253: 
3254: 
3255: 
3256:                              YKSITYISKOOT AISET PERUSTELUT
3257: 
3258:    Suunnattuihin osakeanteihin liittyvien epä-       suuremmalla äänten enemmistöllä kuin nykyi-
3259: kohtien korjaamiseksi on tarpeen uudistaa vain       sin.
3260: osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 3 momenttia,               Osakeyhtiölain 4 luvun 11 §:n mukainen
3261: jossa on määritelty ne periaatteet, joiden mu-       uusmerkinnän rekisteröintivelvoite ehdotetaan
3262: kaan yhtiön osakkeenomistajilla on etuoikeus         säilytettäväksi entisellään.
3263: merkitä myös uudet osakkeet.
3264:    Lakialoitteeseen sisältyy ehdotus säännös-
3265: muutokseksi, jonka mukaan suunnattuja ante-                           Voimaantulo
3266: ja voidaan panna toimeen yhtiökokouksissa
3267: sillä tavalla, että siinä yhteydessä on esiteltävä     Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti hy-
3268: toteutettavan anninehdot ja kohderyhmä. Jot-         väksymisen ja vahvistamisen jälkeen.
3269: ta vanhat omistajat eivät voisi käyttää suun-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3270: nattuja anteja "suojautumiseen" uusilta omis-
3271: tajilta, on tarpeen määrätä, että päätös tällai-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3272: sen annin toimeenpanosta tulee tehdä vielä                  lakiehdotuksen:
3273: 200060G
3274: 2                                    1990 vp. -    LA n:o 27
3275: 
3276:                                              Laki
3277:                            osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n muuttamisesta
3278: 
3279:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiö-
3280: lain 4 luvun 2 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa
3281: (687 /83), näin kuuluvaksi:
3282: 
3283:                  4 luku                            Sen lisäksi yhtiökokoukselle on esiteltävä suun-
3284:         Osakepääoman korottaminen                  natun osakeannin antiehdot ja se merkitsijä tai
3285:                                                    ne merkitsijät, jonka tai joiden hyväksi omista-
3286:                       2§                           jia vaaditaan luopumaan etuoikeudestaan. Jäl-
3287:                                                    jempänä 12 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä
3288:    Uusmerkinnässä yhtiökokous voi päättää          tarkoitetussa tapauksessa etuoikeudesta poik-
3289: poiketa 1 momentissa säädetystä etuoikeudes-       keamisesta voidaan päättää vain siinä sääde-
3290: ta. Päätös on pätevä vain, milloin osakkeen-       tyin äänimäärin.
3291: omistajat, joilla on vähintään yhdeksän kym-
3292: menesosaa annetuista äänistä ja kokouksessa          Tämä laki tulee voimaan               päivänä
3293: edustetuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet.           kuuta 199
3294: 
3295: 
3296:     Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1990
3297: 
3298:         Esko Seppänen                 Urpo Leppänen                  Erkki Pulliainen
3299:         Jukka Gustafsson              Ensio Laine                    Jörn Donner
3300:         Mauri Pekkarinen              Jorma Fred                     Pentti Kettunen
3301:                                       Jouni J. Särkijärvi
3302:                                                1990 vp.
3303: 
3304: Lakialoite n:o 28
3305: 
3306: 
3307: 
3308: 
3309:                                   Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja obligaatioiden veron-
3310:                                     huojennuslain muuttamisesta
3311: 
3312: 
3313:                                           Eduskunnalle
3314: 
3315: 
3316:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3317: 
3318:    Lakialaitteessa ehdotetaan talletusten ja ob-     na 1991 liikkeeseen Iaskemalie obligaatiolle
3319: ligaatioiden veronhuojennuslakia muutettavak-        voitaisiin maksaa Suomen Pankin peruskoron
3320: si siten, että myös vuonna 1991 tehdyn 24            suuruinen korko.
3321: kuukauden määräaikaistalletuksen vuotuinen              Muutos on edelleen tarpeen säästämisen
3322: korko olisi enintään Suomen Pankin perus-            edistämiseksi sekä peruskoron ja inflaation
3323: korko vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.       keskinäisen suhteen muuttumisen huomioon
3324: Lisäksi valtion ja kiinnitysluottopankin vuon-       ottamiseksi.
3325: 
3326: 
3327: 
3328: 
3329:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
3330: 
3331:    Nykyinen talletusten ja obligaatioiden veron-     esitetty tehtäväksi muutosta lakiin vireillä ole-
3332: huojennuslaki (726/88) koskee vuosina 1989-          van lähdeveroselvityksen vuoksi.
3333: 1991 tehtäviä talletuksia ja liikkeeseen lasketta-      Lakialaitteessa n:o 29 ehdotetaan talletusten
3334: via obligaatioita. Lakia muutettiin 1 päivänä        ja obligaatioiden veronhuojennuslain voimas-
3335: joulukuuta 1989 annetulla lailla (1039/89).          saolon jatkamista vuoden 1991 jälkeen. Tässä
3336: Muutetun 1 §:n mukaan kahden vuoden mää-             aloitteessa on ehdotettu verovapaa korkotaso
3337: räajaksi tehdylle talletukselle maksettava kor-      vastaamaan vuonna 1990 voimassa olevassa
3338: ko on verovapaa, jos se on enintään Suomen           laissa olevaa korkotasoa.
3339: Pankin peruskorko vähennettynä yhdellä pro-             Ehdotetun lain tullessa voimaan vuoden
3340: senttiyksiköllä. Veronhuojennus koskee myös          1992 alussa silloin tehtävien määräaikaistalle-
3341: tallettamista tili- ja korkoehdoiltaan vastaaville   tusten ja liikkeeseen laskettavien obligaatioiden
3342: tileille osuuskunnan säästökassaan. Muutetun         korkoa nostettaisiin jälleen yhdellä prosentti-
3343: 2 §:n mukaan myös valtion ja kiinnitysluotto-        yksiköllä. Eri aikoina tehtävien talletusten kor-
3344: pankkien 10 vuoden obligaatiolainojen korko          kojen heilahdukset asettavat säästäjät eriarvoi-
3345: on verovapaata tuloa, jos korko on enintään          seen asemaan. Tämä ei edistä mitenkään sääs-
3346: Suomen Pankin peruskorko. Lain muutos kos-           tämisalttiutta.
3347: kee vuonna 1989 ja 1990 tehdylle talletukselle          Viitaten lakialaitteessa n:o 29 esitettyihin
3348: joulukuun 1 päivältä ja sen jälkeiseltä ajalta       perusteluihin sekä hallituksen esityksessä n:o
3349: maksettua korkoa samoin kuin aikaisintaan            200/1989 vp. ja tässä aloitteessa oleviin perus-
3350: joulukuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään joulu-       teluihin ja koska lähdeveroasiassa ei ole saavu-
3351: kuun 31 päivänä 1990 liikkeeseen lasketun            tettu ratkaisua, ehdotamme,
3352: obligaation korkoa.
3353:    Vuonna 1991 tehtävien talletusten ja liikkee-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3354: seen laskettavien obligaatioiden verotukseen                lakiehdotuksen:
3355: hallituksen esityksessä n:o 200/1989 vp. ei
3356: 2000600
3357: 2                                       1990 vp. -     LA n:o 28
3358: 
3359: 
3360:                                                  Laki
3361:            talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
3362: 
3363:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten
3364: ja obligaatioiden veronhuojennuslain 1 §:n 1 momentti ja 2 §, sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä
3365: joulukuuta 1989 annetussa laissa (1039/89), näin kuuluviksi:
3366: 
3367:                         1§                                                   2§
3368:     Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-          Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-
3369: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän          vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän
3370: veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989-          veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk-
3371: 1991 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero-        sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin
3372: tuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty           maksama, vuosina 1989-1991 liikkeeseen las-
3373: yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite-        kemansa obligaatiolainan korko, jos
3374: tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle        1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta;
3375: tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron vero-         ja
3376: vapauden edellytyksenä on, että                           2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin-
3377:     1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen        tään Suomen Pankin peruskorko yhdellä pro-
3378: Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä          senttiyksiköllä vähennettynä tai aikaisintaan
3379: vähennettynä; tai että                                 joulukuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään joulu-
3380:     2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille   kuun 31 päivänä 1991 liikkeeseen lasketun
3381: 24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko          obligaatiolainan vuotuinen korko on enintään
3382: on enintään Suomen Pankin peruskorko vä-               Suomen Pankin peruskoron suuruinen.
3383: hennettynä kahdella prosenttiyksiköllä taikka
3384: edellä mainituksi määräajaksi vuosina 1989-
3385: 1991 tehdyn talletuksen vuotuinen korko on               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu-
3386: joulukuun 1 päivältä 1989 tai sen jälkeiseltä          kuuta 1990.
3387: ajalta enintään Suomen Pankin peruskorko
3388: vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
3389: 
3390: 
3391:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
3392: 
3393:                       Maunu Kohijoki                            Oiva Savela
3394:                       Riitta Jouppila                           Ole Wasz-Höckert
3395:                                               1990 vp.
3396: 
3397: Lakialoite n:o 29
3398: 
3399: 
3400: 
3401: 
3402:                                   Kohijoki ym.: Ehdotus talletusten ja obligaatioiden veronhuo-
3403:                                     jennuslaiksi
3404: 
3405: 
3406:                                           Eduskunnalle
3407: 
3408: 
3409:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3410: 
3411:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki         4,5 ja 7,5 prosenttia. Määräaikaisen talletuk-
3412: vuosina 1992-1994 tehtävien tavanomaisten            sen verovapaus menetettäisiin, jos varat noste-
3413: talletusten veronhuojennuksista. Verovapaus          taan tililtä ennen määräaikaa tai ne siirretään
3414: koskisi vain luonnollisten henkilöiden sekä eril-    kolmannelle henkilölle muutoin kuin perintö-
3415: lisinä verovelvollisina verotettavien kotimaisten    nä, testamentilla tai perheoikeudellisella saan-
3416: kuolinpesien talletuksia.                            nolla.
3417:    Verovapaita olisivat sellaiset pankkitalletuk-       Veronhuojennuksen piiriin tulevat talletuk-
3418: set, joille maksettava korko olisi enintään Suo-     set olisivat verovapaita varoja varallisuusvero-
3419: men Pankin peruskorko vähennettynä neljällä          tuksessa eikä niitä tarvitsisi ilmoittaa veroil-
3420: prosenttiyksiköllä. Lisäksi veronhuojennuksen        moituksessa.
3421: piirissä olisivat 24 kuukauden määräajaksi teh-         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivä-
3422: dyt talletukset, jos niille maksettava korko olisi   nä tammikuuta 1992. Huojennukset koskisivat
3423: enintään Suomen Pankin peruskorko yhdellä            myös niitä 24 kuukauden määräajaksi tehtyjä
3424: prosenttiyksiköllä vähennettynä.                     talletuksia, jotka ovat nostettavissa vuoden
3425:    Peruskorko on nyt 8,5 prosenttia, joten           1994 jälkeen.
3426: verovapaiden talletusten enimmäiskorko olisi
3427: 
3428: 
3429: 
3430: 
3431:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
3432: 
3433: Nykyinen tilanne ja ehdotettu muutos                 dellä prosenttiyksiköllä. Veronhuojennus kos-
3434:                                                      kee myös tallettamista tili- ja korkoehdoiltaan
3435:   Voimassa oleva talletusten ja obligaatioiden       vastaaville tileille osuuskunnan säästökassaan.
3436: veronhuojennuslaki (726/88) koskee vuosina           Myös valtion ja kiinnitysluottopankkien 10
3437: 1989-1991 tehtäviä talletuksia ja liikkeeseen        vuoden obligaatiolainojen korko on verova-
3438: laskettavia obligaatioita. Lain mukaan koti-         paata tuloa, jos korko on enintään Suomen
3439: maiseen pankkiin yleisön talletusten vastaan-        Pankin peruskorko. Lainmuutos koskee vuon-
3440: ottamiseen tarkoitetulle tilille tehdyn talletuk-    na 1989 ja 1990 tehdylle talletukselle joulu-
3441: sen korko on verovapaata tuloa, jos tilille          kuun 1 päivältä ja sen jälkeiseltä ajalta makset-
3442: maksettu korko on enintään Suomen Pankin             tua korkoa samoin kuin aikaisintaan joulu-
3443: peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä vähen-        kuun 1 päivänä 1989 ja viimeistään joulukuun
3444: nettynä.                                             31 päivänä 1990 liikkeeseen lasketun obligaa-
3445:    Lain 1 ja 2 §:n (1039/89) mukaan kahden           tion korkoa.
3446: vuoden määräajaksi tehdylle talletukselle mak-          Verovapaus koskee vain luonnollisen henki-
3447: settava korko on verovapaa, jos se on enintään       lön ja erillisenä verovelvollisena verotettavan
3448: Suomen Pankin peruskorko vähennettynä yh-            kotimaisen kuolinpesän saamia korkotuloja.
3449: 
3450:  2000600
3451: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 29
3452: 
3453: Talletukset ja obligaatiot, joiden korko on          letusten osuus pankkien varainhankinnasta su-
3454: verovapaata tuloa, ovat verovapaita myös va-         pistuu jatkuvasti.
3455: rallisuusverotuksessa. Verovelvollisen ei tarvit-       Sekä rahoitusmarkkinat että pääomatulojen
3456: se ilmoittaa niitä tai niistä saatavia korkoja       verotuskohtelu ovat tällä hetkellä voimakkaas-
3457: veroilmoituksessa.                                   sa muutosvaiheessa. Talletusten verovapautta
3458:    Talletusten ja obligaatioiden nykyisten ve-       olisi jatkettava määräajaksi, kunnes jo nyt
3459: ronhuojennusten perusteena on hallitusohjel-         verollisten sijoituskohteiden verotuskohtelu on
3460: man kohta, jonka mukaan tavanomaisia talle-          uudistettu ja sen vaikutukset todettu. Verokoh-
3461: tuksia ei veroteta. Toisaalta hallitusohjelman       telun muutosten täytyy tapahtua asteittain ja
3462: tavoitteena on eri tulolajien yhtäläinen verotus.    riittävän pitkän siirtymäkauden kuluessa, jotta
3463: Nykyistä veronhuojennuslakia valmistelleen           rahoitusmarkkinoiden toiminta jatkuisi häiri-
3464: toimikunnan mietinnössä (Komiteanmietintö            öittä ja säästämisaste nousisi 1980-luvun alun
3465:  1987:45) todetaan kuitenkin, että talletusten ja    tasolle. Talletusmarkkinoilla tämä edellyttää
3466: obligaatioiden verotusta olisi varottava kiristä-    sitä, että pankkien tilijärjestelmä on selkeä ja
3467: mästä kotitalouksien säästämistä heikentävällä       asiakkaan tarpeita vastaava. Lisäksi talletusten
3468: tavalla. Tätä näkemystä tukee myös kansan-           verokohtelun tulee olla ennalta ja varmasti
3469: taloutemme ulkoisen tasapainon nopea heikke-         asiakkaan tiedossa.
3470: neminen. Vaihtotaseen alijäämästä on tullut             Vuoden 1989 lopussa 24 kuukauden määrä-
3471: vakava ja pitkäaikainen ongelma, jonka kor-          aikaistalletusten kokonaismäärä pankeissa oli
3472: jaaminen edellyttää kotimaisen säästämisen tu-       noin 96 miljardia markkaa, ja kolmasosa näis-
3473: kemista.                                             tä talletuksista erääntyy joulukuussa 1990.
3474:    Inflaation ja peruskoron välinen ero on vii-      Näin suuren finanssivarallisuuden laajamittai-
3475: me vuosina kaventunut huomattavasti, joten           nen siirtyminen kulutukseen tai asuntomarkki-
3476: talletusten verovapauden jatkaminen nykyises-        noille olisi vahingoksi koko kansantaloudelle.
3477: sä muodossaan on tästäkin syystä perusteltua.           Määräaikainen talletusten veronhuojennuk-
3478: Korkotulojen verotuksen lähtökohtana täytyy          sen jatkaminen on nykyisessä rahoitusmarkki-
3479: olla vain inflaation selvästi ylittävän reaalisen    natilanteessa perusteltu. Myöskään EY:n piiris-
3480: korkotuoton verottaminen. Nopea inflaatio ja         sä ei ole päästy sopimukseen pääomatulojen
3481: hallinnollinen korkopolitiikka ovat pitäneet ve-     verotuksen yhtenäisestä linjasta, joten kansain-
3482: rovapaiden talletusten reaalikorot yleensä ne-       välisiä muutospaineita Suomen veronhuojen-
3483: gatiivisina. Tallettajat ovat saaneet selvää reaa-   nussäännöksiä kohtaan ei ole.
3484: lista tuottoa kahden vuoden määräaikaistalle-
3485: tuksilleen ainoastaan hitaan inflaation aikana
3486: vuosina 1986 ja 1987.                                Esityksen taloudelliset vaikutukset
3487:    Talletusten osittaisen verovapauden väite-
3488: tään kaventavan veropohjaa ja vaikeuttavan              Kotitalouksien talletuskanta pankeissa oli
3489: tuloverotuksen marginaaliveroasteiden alenta-        vuonna 1989 runsaat 200 miljardia markkaa.
3490: mista. Talletusten verotuksen kiristämisen           Talletuksista saadut korkotulot olivat arviolta
3491: kautta saatavan verokertymän suuruutta on            11 miljardia markkaa. Esityksellä ei olisi välit-
3492: kuitenkin vaikea arvioida. Tehdyissä laskelmis-      tömiä vaikutuksia valtion tai kuntien talou-
3493: sa ei ole pystytty tarkasti arvioimaan verotuk-      teen. Talletusten veronhuojennusten jatkami-
3494: sen vaikutusta korkotasoon eikä talletusraken-       nen edistäisi finanssisäästämistä ja hillitsisi en-
3495: teen muutokseen. On kuitenkin todennäköistä,         nen vuotta 1989 tehtyjen määräaikaistalletus-
3496: että talletuskorkojen verotuksen osuus margi-        ten purkautumista kulutukseen ja asuntomark-
3497: naaliveroasteiden alentamisen rahoittamisessa        kinoille. Noin 32 miljardin markan suuruisen
3498: jäisi hyvin vähäiseksi. Talletusten verovapaus       talletuskertymän hallitsematon vapautuminen
3499: ei siten estä kokonaisverouudistuksen tavoittei-     yhden kuukauden aikana voisi aiheuttaa tuntu-
3500: den toteuttamista.                                   via häiriöitä rahoitusmarkkinoiden toimintaan.
3501:    Tehokkaasti toimivat rahoitusmarkkinat               Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
3502: ovat eduksi koko kansantaloudelle. Rahoitus-         tamme,
3503: markkinoiden nopea kehitys viime vuosina
3504: osoittaa, ettei tavanomaisten talletusten vero-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3505: vapaus ole markkinoiden tehokkaan toiminnan                  lakiehdotuksen:
3506: tai kehittymisen este. Lisäksi verovapaiden tal-
3507:                                        1990 vp. -      LA n:o 29                                        3
3508: 
3509:               Talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslaki
3510:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3511: 
3512:                         1§                                                    3§
3513:     Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-          Edellä 1 §:ssä tarkoitettu talletus ei ole luon-
3514: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän          nollisen henkilön eikä erillisenä verovelvollise-
3515: veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1992-          na verotettavan kotimaisen kuolinpesän veron-
3516: 1994 toimitettavissa valtion- ja kunnallisvero-        alaisia varoja vuosilta 1992-1994 toimitetta-
3517: tuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty           vissa verotuksissa.
3518: yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite-           Vuosina 1992-1994 liikkeeseen lasketun
3519: tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle     2 §:ssä tarkoitetun obligaation arvo ei ole
3520: tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron vero-         luonnollisen henkilön eikä erillisenä verovel-
3521: vapauden edellytyksenä on, että                        vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän
3522:     1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen        veronalaisia varoja.
3523: Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä             Lain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitet-
3524: vähennettynä; tai että                                 tu talletus, josta saatu korko on 1 §:n 2 mo-
3525:     2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille   mentin mukaan veronalaista tuloa, on myös
3526: 24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko          luovuttajan ja luovutuksensaajan veronalaisia
3527: on enintään Suomen Pankin peruskorko vä-               varoja.
3528: hennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
3529:     Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu talle-                              4 §
3530: tus siirtyy toiselle muutoin kuin naimaosana,             Edellä 1 §:ssä tarkoitetun rahalaitoksen on
3531: avio-oikeuden nojalla, perintönä, perintökaa-          talletuksista antamiinsa talletustodistuksiin si-
3532: ren 8 luvussa tarkoitettuna avustuksena tai            sällytettävä selvitys siitä, mikä vaikutus talle-
3533: hyvityksenä taikka testamentilla, talletuksesta        tuksen siirtämisellä on sekä tallettajan että
3534: luovutusta edeltäneeltä ajalta ja luovutuksen          Siirronsaajan verotukseen.
3535: jälkeiseltä ajalta kertynyt korko on veronalais-
3536: ta tuloa.
3537:                         2§                                                 5§
3538:    Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-          Tarkemmat säänökset tämän lain täytän-
3539: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän          töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
3540: veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk-
3541: sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin
3542: maksama, vuosina 1992-1994 liikkeeseen las-                                    6§
3543: kemansa obligaatiolainan korko, jos                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3544:    1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta;        kuuta 1992. Lakia sovelletaan myös sellaisiin
3545: ja                                                     vuosina 1992-1994 24 kuukauden määräajak-
3546:    2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin-        si tehtyihin talletuksiin, jotka ovat nostettavis-
3547: tään Suomen Pankin peruskoron suuruinen.               sa vasta vuoden 1994 jälkeen.
3548: 
3549: 
3550:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1990
3551: 
3552:                       Maunu Kohijoki                            Oiva Savela
3553:                       Riitta Jouppila                           Ole Wasz-Höckert
3554:                  j
3555:                 j
3556:                j
3557:               j
3558:              j
3559:             j
3560:            j
3561:           j
3562:          j
3563:         j
3564:        j
3565:       j
3566:      j
3567:     j
3568:    j
3569:   j
3570:  j
3571: j
3572:                                               1990 vp.
3573: 
3574: Lakialoite n:o 30
3575: 
3576: 
3577: 
3578: 
3579:                                  Männistö ym.: Ehdotus laiksi jätehuoltolain muuttamisesta
3580: 
3581: 
3582:                                          Eduskunnalle
3583: 
3584:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3585: 
3586:    Aloitteessa ehdotetaan, että kuntien yhdessä     hankkeeseen osallistuvien kuntien kantokyky-
3587: järjestämien kaatopaikkojen ja jätteiden käsit-     luokista.
3588: telylaitoksen perustamiskustannuksiin myön-           Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1
3589: nettäisiin valtionosuutta 31-64 OJo riippuen        päivänä tammikuuta 1991.
3590: 
3591: 
3592: 
3593: 
3594:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
3595: 
3596:    Kuopion läänin jätehuollon keskeisinä ta-        lytason parantamiseksi ja myönteisen kehityk-
3597: voitteina on lääninhallituksen mukaan nostaa        sen jouduttamiseksi valtion tukea tarvittaisiin
3598: jätteiden käsittelyn tasoa ja vähentää siitä ai-    enemmän nimenomaan kuntien yhteisten, alu-
3599: heutuvia ympäristöhaittoja mm. parantamalla         eellisesti tarkoituksenmukaisten jätteiden käsit-
3600: kaatopaikkojen tasoa. Tämä edellyttää pienten       telypaikkojen rakentamiseen. Valtion tukea
3601: yhden kunnan kaatopaikkojen käytön lopetta-         olisi mahdollista suunnata yhteishankkeisiin
3602: mista ja kuntien yhteistyötä jätteiden käsittelyn   kehittämällä nykyisiä valtion jätehuoltotyö- ja
3603: järjestämisessä. Kuopion läänissä on tehty alu-     vesihuoltotyöjärjestelmiä.
3604: eelliset jätehuoltosuunnitelmat Varkauden seu-         Kuopion lääninhallitus onkin esittänyt, että
3605: dulle, Sisä-Savoon, Koillis-Savoon ja Ylä-          jätehuoltolakia muutetaan niin, että kuntien
3606: Savoon (lähes valmis). Jätehuollon järjestämi-      yhteishankkeita voitaisiin toteuttaa valtion jä-
3607: sen lähtökohtana näissä suunnitelmissa on           tehuoltotöinä. Jätehuoltolain mukaista jäte-
3608: kuntien välinen yhteistyö. Pisimmälle yhteistyö     huoltotyöjärjestelmää alun perin suunniteltaes-
3609: on edennyt Varkauden ja Leppävirran kohdal-         sa yhtenä lähtökohtana oli, että sitä voitaisiin
3610: la: kuntien yhteisestä Riikinnevan kaatopaikas-     soveltaa kuntien yhteisten jätteiden käsittely-
3611: ta on jo suunnitelmat valmiina. Lisäksi ovat        paikkojen rakentamiseen. Näitä ei kuitenkaan
3612: vireillä Lapinlahden ja Iisalmen välinen kaato-     sisällytetty jätehuoltotöistä annettuun lain
3613: paikkayhteistyö sekä Sisä-Savossa Suonenjoen        muutokseen.
3614: ja Rautalammin ja Koillis-Savossa Juankosken           Ehdotamme, että kuntien yhteisesti järjestä-
3615: ja Nilsiän yhteiset hankkeet. Vastaavanlaisia       mien kaatopaikkojen ja jätteiden käsittelylai-
3616: yhteishankkeita on menossa muuallakin.              tosten perustamiskustannuksiin myönnettäisiin
3617:    Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle         valtionosuutta 31-64 %. Tarkoitus on, että
3618: ympäristöpolitiikasta todetaan, että valtion tu-    valtionosuusprosentti riippms1 hankkeeseen
3619: ki suunnataan erityisesti asianmukaisiin alueel-    osallistuvien kuntien kantokykyluokasta. Val-
3620: lisiin ja kuntien yhteistyöhankkeisiin. Kaato-      tioneuvosto vahvistaisi ne hankkeet, joihin val-
3621: paikan rakentamiseen voi saada jätehuollon          tionosuutta myönnettäisiin.
3622: korkotukilainaa, jossa valtion korkotuki on            Lisäksi Kuopion lääninhallitus on esittänyt,
3623: neljänä ensimmäisenä vuonna 4 % ja neljänä          että kuntien yhteisten, alueellisten kaatopaik-
3624: seuraavana 2 %. Yhdyskuntajätteiden käsitte-        kojen rakentamista tuettaisiin myös hyväksy-
3625: 
3626: 2000600
3627: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 30
3628: 
3629: mällä yhteiskaatopaikkojen suotavesien käsit-         Ehdotamme, että lakialoite käsiteltäisiin pi-
3630: tely valtion vesihuoltotöinä toteutettavaksi tai    kaisesti, jotta se tulisi voimaan vuoden 1991
3631: ainakin valtion avustuksen piiriin. Tämä var-       alusta ja että se voitaisiin ottaa huomioon
3632: mistaisi myös kaatopaikkojen suotavesien kä-        vuoden 1991 tulo- ja menoarvion laadinnassa.
3633: sittelyn riittävän tehokkuuden ja siten ehkäisisi     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3634: ympäristöhaittojen syntymistä. Katsomme, et-
3635: tä nämä seikat sisältyvät nyt ehdottamiemme                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3636: perustamiskustannusten valtionosuuden piiriin.             lakiehdotuksen:
3637: 
3638: 
3639: 
3640:                                               Laki
3641:                                    jätehuoltolain muuttamisesta
3642: 
3643:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3644:   lisätään 31 päivänä elokuuta 1978 annettuun jätehuoltolakiin (673178) uusi näin kuuluva
3645: 26 a §:
3646: 
3647:                    26 a §                           säksi valtionosuutta valtioneuvoston vuosittain
3648:     Valtionosuus kuntien yhteishankkeisiin          vahvistamiin hankkeisiin enintään 64 prosent-
3649:                                                     tia ja vähintään 31 prosenttia siten kuin valtio-
3650:    Valtion varoista myönnetään kuntien yhtei-       neuvosto siitä samalla päättää.
3651: siin yleisten jätteiden käsittelypaikkojen perus-
3652: tamiskustannuksiin luottolaitosten varoista
3653: myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3654: netun lain (1015177) mukaisen korkotuen li-         kuuta 1991.
3655: 
3656: 
3657:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
3658: 
3659:          Lauha Männistö                Vappu Säilynoja                Pauli Uitto
3660:          Pekka Leppänen                Heli Astala                    Jarmo Wahlström
3661:          Juhani Vähäkangas             Asko Apukka                    Timo Laaksonen
3662:                                        Raila Aho
3663:                                                1990 vp.
3664: 
3665: Lakialoite n:o 31
3666: 
3667: 
3668: 
3669: 
3670:                                   Kohijoki ym.:   Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
3671:                                     103 §:n muuttamisesta
3672: 
3673: 
3674:                                           Eduskunnalle
3675: 
3676:    Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi teh-        muun muassa järjestää kuntoutustoimintaa,
3677: dyt määrätynsuuruiset lahjoitukset on perintei-      rahoittaa sotavammaisten hoitolaitoksien ra-
3678: sesti saanut vähentää valtion verotuksessa.          kentamista ja niiden välinehankintoja, tukea
3679: Vuoden 1989 alusta lukien tämä sotavuosina           asuntojen korjaustoimintaa ja hankintaa sekä
3680: syntynyt verovähennysoikeus kuitenkin poistet-       ylläpitää sotilasvammakorvauksia koskevaa
3681: tiin.                                                neuvontatoimintaa. Edellä kerrottua yhteis-
3682:    Lahjoituksilla on ollut vuosikymmenien ajan       kunnan kannalta tärkeää avustustoimintaa li-
3683: tärkeä merkitys siinä vapaaehtoisessa huolto-        säsi ja kannusti huomattavasti lahjoittajille
3684: työssä, jota sodassa kärsimään joutuneiden           määräedellytyksin annettu oikeus verovähen-
3685: auttamiseksi on tehty. Jo sotiemme aikana            nykseen. Esimerkiksi sotainvalidien ja heidän
3686: näki valtiovalta välttämättömäksi luoda kana-        vanhuudenhuoltonsa hyväksi kertyi 1.1.-
3687: vat kansalaisten vapaaehtoiselle avustustoimin-      30.6.1988 välisenä aikana verovähennykseen
3688: nalle, joka ohjattiin tuolloin sosiaaliministe-      oikeuttavia lahjoituksia 1 211 735 markan ar-
3689: riön alaisen Suomen Huolto-Finlands Folk-            vosta, kun vastaava summa vuoden 1989 ensi
3690: hjälp r.y:n kautta. Vuodesta 1949 lähtien on         puoliskolla oli vain 629 258 markkaa. Yhä
3691: lahjoituksia vastaanottanut Sotainvalidihuol-        edelleen on kuitenkin nähtävissä mittava huol-
3692: lon kannatusyhdistys r.y., jolle valtiovarainmi-     lon ja tuen tarve, sillä maassamme on yhä
3693: nisteriö myönsi oikeuden, jonka mukaan yh-           300 000 sotiemme veteraania, joista 42 000 on
3694: distykselle tehdyistä määrätynsuuruisista lah-       sotainvalidia sekä yli 20 000 kaatuneiden ja
3695: joituksista lahjoittajalla on oikeus verovähen-      sotavammaisten leskiä. Tähän ja huollon jat-
3696: nykseen. Yhdistyksen kautta on ollut mahdolli-       kuvaan tarpeeseen nähden oli sodasta kärsi-
3697: suus suunnata lahjoituksia Sotainvalidien Vel-       mään joutuneiden hyväksi tehtyjen lahjoitus-
3698: jesliiton lisäksi muun muassa Suomen Sotave-         ten verovähennysoikeuden poistaminen epäoi-
3699: teraaniliitolle, Rintamamiesveteraanien liitolle     keudenmukainen toimenpide, joka on vaikeut-
3700: ja Kaatuneitten Omaisten Liitolle. Neljän vuo-       tanut sotainvalidien ja veteraanien tärkeää va-
3701: sikymmenen ajan järjestelmä toimi hyvin eikä         paaehtoista huoltotyötä. Valtio ei ole myös-
3702: sen soveltaminen tuottanut myöskään viran-           kään millään muulla toimenpiteellä korvannut
3703: omaisille vaikeuksia.                                sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi tehty-
3704:    Sotainvalidien, veteraanien, sotaleskien ja       jen lahjoitusten verovähennyskelpoisuuden
3705: heidän perheidensä hyväksi tehdyillä lahjoituk-      poistamista.
3706: silla on voitu ratkaisevalla tavalla paikata niitä     Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
3707: aukkoja, joita yhteiskunnan sosiaali- ja tervey-     tamme,
3708: denhuollon turvassa on ollut ja edelleen yksit-
3709: täistapauksissa ilmenee. Suoranaisen taloudel-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3710: lisen tuen lisäksi on lahjoitusvaroilla voitu               lakiehdotuksen:
3711: 
3712: 
3713: 
3714: 
3715: 2000600
3716: 2                                  1990 vp. -   LA n:o 31
3717: 
3718:                                            Laki
3719:                       tulo- ja varallisuusverolain 103 §:n muuttamisesta
3720: 
3721:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3722:   lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 103 §:ään
3723: uusi näin kuuluva 2 momentti:
3724: 
3725:                     103 §                       mälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai
3726:                                                 säätiölle käytettäväksi sodasta kärsimään jou-
3727:   Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella    tuneiden avustamiseen.
3728: tarkemmin säädetään vähentää valtionverotuk-
3729: sessa tulostaan vähintään 1 000 markan ja
3730: enintään 150 000 markan suuruisen rahalahjoi-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3731: tuksen, joka on tehty verohallituksen nimeä-    kuuta 1991.
3732: 
3733: 
3734:     Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1990
3735: 
3736:         Maunu Kohijoki              Matti Lahtinen                Martti Korkia-Aho
3737:         Keijo Jääskeläinen          Tuula Linnainmaa              Ritva Vastamäki
3738:                                               1990 vp.
3739: 
3740: Lakialoite n:o 32
3741: 
3742: 
3743: 
3744: 
3745:                                  Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
3746:                                    tamisesta
3747: 
3748: 
3749:                                          Eduskunnalle
3750: 
3751:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3752: 
3753:   Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusve-    perhepäivähoidon kustannuskorvaus ei ole ve-
3754: rolakiin lisättäväksi uusi 51 a §,jonka mukaan      ronalaista tuloa.
3755: kunnallisille perhepäivähoitajille maksettava
3756: 
3757: 
3758: 
3759: 
3760:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
3761: 
3762:    Kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan        Koska hoitokulukorvausta ei ole säädetty
3763: hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset        verovapaaksi tuloksi, kulukorvaus lisätään lo-
3764: työehtosopimuksen perusteella kuntien keskus-       pullista verotusta toimitettaessa rahapalkan
3765: järjestöjen perhepäivähoidon kustannuskor-          päälle perhepäivähoitajan veronalaisiin tuloi-
3766: vausta koskevan suosituksen mukaan. Kustan-         hin ja samalla tuloista myönnetään kulukor-
3767: nuskorvausten tarkistusperusteina käytetään         vauksen suuruinen tulonhankkimisvähennys.
3768: elintarvikekustannusten osalta ravintoryhmäin-      Ennakonpidätystä hoitokulukorvauksesta ei
3769: deksiä ja muiden kustannusten osalta kulutta-       tulisi toimittaa, kun kysymyksessä on ennak-
3770: jahintaindeksiä.                                    koperintälain 8 §:ssä tarkoitettu palkansaajalle
3771:    Vuoden 1989 loppuun asti voimassa olleen         työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten
3772: suosituksen mukaan maksettiin kunnalliselle         korvauksena maksettu hyvitys. Ennakonpidä-
3773: perhepäivähoitajalle      hoitokulukorvauksena      tyskäytäntö on kuitenkin kirjavaa.
3774: hoitopäivältä, jona lapsi oli ollut hoidossa:          Vallitseva verotuskäytäntö on johtanut on-
3775: kokopäivähoidosta elintarvikekustannuksella         gelmiin perhepäivähoitajien ennakonpidätys-
3776: 13,18 markkaa ja muuna kustannuksena 6,26           prosentin määräämisessä sekä erityisesti usei-
3777: markkaa ja osapäivähoidosta vastaavasti elin-       den sosiaalietuuksien määräytymisperusteiden
3778: tarvikekustannuksella 8,68 markkaa ja muuna         soveltamistilanteissa, joissa perhepäivähoitajan
3779: kustannuksena 3,14 markkaa. Ylipitkältä hoi-        nimellisten bruttotulojen eli veronalaisten tulo-
3780: toajalta ja koululaisten osalta suosituksessa oli   jen kirjautumisesta näin todellisia ansiotuloja
3781: määritetty vastaavat kustannuskorvaukset.           korkeammalle tasolle aiheutuu selvää epäoi-
3782:    Kokopäivähoidossa olevalle lapselle tulee        keudenmukaisuutta. Edelleen menettelystä ai-
3783: tarjota kolme ateriaa eli aamupala, lounas ja       heutuu se merkittävä haitta, ettei perhepäivä-
3784: välipala. Osapäivähoidossa tarjotaan vastaa-        hoitaja käytännössä saa hyväkseen muiden ve-
3785: vasti kaksi ateriaa. Hoitokulukorvauksen mui-       rovelvollisten tavoin tulo- ja varallisuusvero-
3786: ta kustannuksia koskeva osuus sisältää kor-         lain 86 §:n mukaista tulonhankkimisvähennyk-
3787: vauksen kaikista muista hoitoon liittyvistä ta-     sen perusmäärää.
3788: vanomaisista menoista, kuten huoneiston käy-           Perhepäivähoidon kustannuskorvaus on tar-
3789: töstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelu-      koitettu kattamaan nimenomaan lapsen hoi-
3790: tarvikkeista, puhelimen käytöstä yms. menois-       dosta aiheutuneita todellisia kuluja, minkä mu-
3791: ta.                                                 kaisesti myös suosituksen hinnoittelu oli tar-
3792: 2000600
3793: 2                                   1990 vp. -    LA n:o 32
3794: 
3795: koin laskettu. Tuloverotuksen yleisten periaat-   heidät yhdenvertaiseen asemaan muiden vero-
3796: teiden mukaisesti työnantajan maksamat selvät     velvollisten kanssa. Tällä ratkaisulla tuetaan
3797: kulukorvaukset ovat verovapaita. Korvaustaso      samalla perhepäivähoidon toimintaedellytyksiä
3798: voidaan jättää verohallituksen määrättäväksi      ja kehitystyötä.
3799: kuntien keskusjärjestöjen suosituksen pohjal-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3800: ta.
3801:    Perhepäivähoidon      kustannuskorvauksen               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3802: säätäminen verovapaaksi selkeyttää merkittä-             lakiehdotuksen:
3803: västi perhepäivähoitajien verotusta ja saattaa
3804: 
3805: 
3806: 
3807:                                              Laki
3808:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
3809: 
3810:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annettuun tulo- ja
3811: varallisuusverolakiin (1240/88) uusi näin kuuluva 51 a §:
3812: 
3813:                      51 a §
3814:   Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kun-    määräykset verovapaiden korvausten perusteis-
3815: nalliselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoi-    ta ja määristä.
3816: dosta aiheutuneiden välittömien kustannusten
3817: peittämiseksi (perhepäivähoidon kustannuskor-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3818: vaus). Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat            kuuta 19
3819: 
3820: 
3821:     Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1990
3822: 
3823:         Kerttu Törnqvist              Antti Kalliomäki             Kari Rajamäki
3824:         Liisa Jaakonsaari             Tuula Paavilainen            Mats Nyby
3825:         Timo Roos                     Tarja Kautto                 Sinikka Hurskainen
3826:         Jussi Ranta                   Riitta Myller                Kai Kalima
3827:         Raimo Vuoristo                Heikki Rinne                 Anna-Liisa Jokinen
3828:         Pauli Uitto                   Marja-Liisa Tykkyläinen      Saara-Maria Paakkinen
3829:         Jukka Roos                    Jukka Gustafsson             Ilkka-Christian Björklund
3830:         Jouko Skinnari                Raila Aho                    Pentti Lahti-Nuuttila
3831:         Pekka Leppänen                Esko Helle                   Arvo Kemppainen
3832:         Ensio Laine                   Jarmo Wahlström              Vappu Säilynoja
3833:         Heli Astala                   Lauha Männistö               Marjatta Väänänen
3834:         Matti Maijala                 Pirkko Ikonen                Tytti lsohookana-Asunmaa
3835:         Lea Mäkipää                   Seppo Pelttari               Sulo Aittoniemi
3836:         Erkki Pulliainen              Pauli Saapunki               Esko Jokiniemi
3837:         Aapo Saari                    Jukka Vihriälä               Lea Kärhä
3838:         Aino Pohjanoksa               Riitta Uosukainen            Anneli Taina
3839:                                       Jorma Huuhtanen
3840:                                                 1990 vp.
3841: 
3842: Lakialoite n:o 33
3843: 
3844:                                    Linnainmaa: Ehdotus laiksi eräitä tuotannollisia investointeja
3845:                                       koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
3846:                                       3 §:n muuttamisesta
3847: 
3848:                                            Eduskunnalle
3849: 
3850:    Aloitteessa ehdotetaan, että myynnin vero-          ja. Tehtaan ja työpajan välittömään läheisyy-
3851: tusarvoa laskettaessa saataisiin vähentää toi-         teen rakennetaan usein erillisiä toimisto-, sosi-
3852: minnallisesti tehdas- tai työpajatoimintaan liit-      aali- ja muita senkaltaisia tiloja. Läheskään
3853: tyvien toimisto-, sosiaali- ja muiden niihin           aina ei näiden tilojen rakentaminen itse tehdas-
3854: verrattavien tilojen ostohinnat, vaikka sanotut        tai työpajarakennukseen ole terveellisyyden tai
3855: tilat olisivat tehtaasta tai työpajasta erillisessä    turvallisuuden kannalta perusteltua. Maisemal-
3856: rakennuksessa.                                         liset tai kaavoitukselliset syyt saattavat myös
3857:    Voimassa olevan lain mukaan teollisuusra-           vaatia sanotunlaisten tilojen sijoittamista erilli-
3858: kennuksena pidetään rakennusta tai pysyvää             seen rakennukseen. Tämän vuoksi ei ole perus-
3859: rakennelmaa, jota käytetään tehtaana, työpa-           teltua asettaa erillisessä rakennuksessa olevia
3860: jana tai tällaiseen toimintaan välittömästi liit-      sanotunlaisia liitännäistiloja verotuksellisesti it-
3861: tyvänä käyttö-, tutkimus- tai kehittämislabora-        se tehtaalla tai työpajalla olevista vastaavista
3862: toriona, varastona taikka ilmanpuhdistus-, jä-         tiloista poikkeavaan asemaan.
3863: teveden puhdistus- tai jätteenkäsittelyraken-             Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
3864: nuksella tai rakennelmana, sekä sanotunlaiseen
3865: rakennukseen tai rakennelmaan liittyviä ja sii-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3866: nä harjoitettua toimintaa pääasiallisesti palve-              lakiehdotuksen:
3867: levia toimisto-, sosiaali- tai muita sellaisia tilo-
3868: 
3869: 
3870:                                                  Laki
3871: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
3872:                                       3 §:n muuttamisesta
3873: 
3874:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista
3875: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (848/80) 3 §:n 1
3876: momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (1004/89), näin
3877: kuuluvaksi:
3878: 
3879:                         3§                             tään myös rakennusta tai pysyvää rakennel-
3880:    Teollisuusrakennuksena pidetään rakennusta          maa, jossa käsitellään romua tai jätettä uudel-
3881: tai pysyvää rakennelmaa, jota käytetään teh-           leenkäyttöä varten. Teollisuusrakennuksena ei
3882: taana, työpajana tai tällaiseen toimintaan välit-      kuitenkaan pidetä edellä mainittuja rakennuk-
3883: tömästi liittyvänä käyttö-, tutkimus- tai kehit-       sia tai pysyviä rakennelmia, silloin kun niitä
3884: tämislaboratoriona, varastona taikka ilman-            käytetään sähkön, lämpöenergian tai kaupun-
3885: puhdistus-, jäteveden puhdistus- tai jätteenkä-        kikaasun tai muun niihin verrattavan energia-
3886: sittelyrakennuksena tai rakennelmana, sekä             hyödykkeen tuotannossa.
3887: teollisuusrakennuksessa harjoitettua toimintaa
3888: pääasiallisesti palvelevia toimisto-, sosiaali- tai
3889: muita sellaisia tiloja silloinkin, kun ne ovat eri       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3890: rakennuksessa. Teollisuusrakennuksella pide-           kuuta 199
3891: 
3892:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1990
3893: 
3894:                                           Tuula Liunaiomaa
3895: 2000600
3896:                                                1990 vp.
3897: 
3898: Lakialoite n:o 34
3899: 
3900: 
3901: 
3902: 
3903:                                   Backman ym: Ehdotus laiksi siviilipalveluksesta
3904: 
3905: 
3906:                                           Eduskunnalle
3907: 
3908: 
3909:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3910: 
3911:    Aloitteessa ehdotetaan siviilipalvelun kehit-     lukseen. Siviilipalvelusajaksi ehdotetaan 11
3912: tämistä asepalveluksen tavoitteista irrotettuna      kuukautta. Siviilipalvelusta voisi aloitteen mu-
3913: palvelusmuotona. Aseettarnasta palveluksesta         kaan suorittaa nykyisten palveluspaikkojen li-
3914: ja siviilipalveluksesta annettu laki (132/69),       säksi myös yleishyödyllisten järjestöjen (esi-
3915: joka on osoittautunut ongelmalliseksi ja to-         merkiksi rauhan-, ympäristö- ja kehitysyhteis-
3916: teuttamiskelvottomaksi, sekä aseettomasta pal-       työjärjestöjen), Suomen evankelis-luterilaisen
3917: veluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain      kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkkokunnan
3918: väliaikaisesta muuttamisesta annettu laki (647 1     tehtävissä sekä ulkomailla. Aloitteen mukaan
3919: 85) ehdotetaan kumottavaksi ja korvattavaksi         kaikesta palveluksesta kieltäytyvien vankeus-
3920: lailla siviilipalveluksesta.                         tuomiot lievennettäisiin siten, että tuomio olisi
3921:    Aloitteen mukaan siviilipalvelukseen pääsisi      korkeintaan puolet jäljellä olevasta siviilipalve-
3922: jokainen siihen hakeutuva ilman vakaumuksen          lusajasta. Aioitteella keskitetään siviilipalve-
3923: tutkintamenettelyä. Siviilipalvelusmiehet va-        luksen hallinto työministeriölle ja sen alaisuu-
3924: pautettaisiin asevelvollisuuden suorittamisesta      teen Iuotavalle siviilipalveluskeskukselle.
3925: puolustusvoimissa ja määrättäisiin siviilipalve-
3926: 
3927: 
3928: 
3929: 
3930:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
3931: 
3932:    Siviilipalvelus on Suomessa kehittynyt vuo-       lain väliaikaisesta muuttamisesta, jäljempänä
3933: desta 1931, jolloin säädettiin erillinen laki ase-   väliaikaislaki, jossa siviilipalvelukselle määri-
3934: velvollisista, joita omantunnon syyt estävät         teltiin sisällöksi työpalvelu lähinnä pelastus- ja
3935: suorittamasta sotapalvelusta (186/31 ), asteit-      ensiapualalla. Lisäksi siviilipalvelusaikaa pi-
3936: tain maanpuolustuksen piiristä kohti siviiliyh-      dennettiin aikaisemmasta kahdestatoista kuu-
3937: teiskunnassa tapahtuvaa työtä yleisen edun           kaudesta kuuteentoista kuukauteen. Nämä
3938: hyväksi. Tämän puoli vuosisataa Suomessa             muutokset ovat johtaneet uuden kaikesta pal-
3939: jatkuneen kehityksen katkaisi laki aseettomas-       veluksesta kieltäytyvien ryhmän syntyyn, kos-
3940: ta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun     ka monet siviilipalvelusmiehet ovat katsoneet
3941: 2000600
3942: 2                                      1990 vp. -     LA n:o 34
3943: 
3944: nykyisen lain Ioukkaavan vakaumustaan. Lain           teen mukaan siviilipalvelus olisi työtä yhteis-
3945: voimassaolon aikana on vuosittain 20-40               kunnan hyväksi ja tukisi yhteiskunnan rauhan-
3946: miestä kieltäytynyt kaikesta palveluksesta.           omaista kehittymistä mahdollistamaHa palvelus
3947: Näistä Amnesty International on "adoptoi-             esimerkiksi rauhan-, kehitysyhteistyö- ja ympä-
3948: nut" tähän mennessä 16 mielipidevankeina.             ristöjärjestöissä. Siviilipalvelusmiesten käyttä-
3949: Lisäksi ovat siviilipalvelusmiehet useasti pro-       minen ulkomailla voisi palvella Suomen rau-
3950: testoineet väliaikaislakia vastaan, ja monet          hantahtoista ulkopolitiikkaa.
3951: ovat katkaisseet palveluksensa vastalauseena             Aloitteessa ehdotetaan jatkettavaksi väliai-
3952: erityisesti palvelusajan pituudelle.                  kaislailla luotua menettelyä, jossa aseistakiel-
3953:    Siviilipalvelun pidentämistä kuuteentoista         täytyjien vakaumusta ei tutkita. Aloitteen mu-
3954: kuukauteen perusteltiin väliaikaislakia säädet-       kaan ilmoitus vakavien omantunnonsyiden ole-
3955: täessä uutena tapana mitata siviilipalvelukseen       massaolosta voitaisiin jättää paitsi sotilasvira-
3956: hakeutuvan vakaumusta. Lisäksi lain pohjana           nomaisille myös työministeriölle, joka vastaisi
3957: olleessa hallituksen esityksessä katsottiin, että     siviilipalvelukseen määräämisestä. Näin työmi-
3958: on "kaikin puolin hyödyllistä tukea toimenpi-         nisteriön asema siviilipalveluksesta vastaavana
3959: teitä jotka ovat omiaan vaikuttamaan siihen,          viranomaisena korostuisi ja vältyttäisiin niiltä
3960: että aseistakieltäytyjät pyrkivät valitsemaan         epäselvyyksiltä, jotka siviilipalvelushakemus-
3961: aseettoman palveluksen siviilipalveluksen si-         ten käsittely sotilaspiireissä on väliaikaislain
3962: jaan". Siviilipalvelusajan pidennys ei ole työ-       aikana aiheuttanut.
3963: ministeriön tilastojen mukaan merkittävästi              Lisäksi aloitteessa ehdotetaan siviilipalvelus-
3964: vaikuttanut siviilipalvelusmiesten maaraan.           miesten vapauttamista kokonaan asevelvolli-
3965: Sen sijaan pidennys toimii käytännössä ran-           suuden suorittamisesta puolustusvoimissa, eikä
3966: gaistuksena aseistakieltäytymisestä. Aloitteen        pelkästään rauhan ajan palveluksesta, jolloin
3967: yhtenä lähtökohtana on, ettei sanktiokeinoin          siviilipalvelusmiesten oikeudellinen asema kos-
3968: tulisi pyrkiä muuttamaan aseistakieltäytyjien         kien hallitusmuodon maanpuolustusvelvolli-
3969: vakaumuksia, vaan että siviilipalvelusta tulisi       suutta selkenee. Tähänkään asti ei ole ollut
3970: pitää omantunnonvapaudesta johdettavana               suunnitelmia käyttää siviilipalvelusmiehiä puo-
3971: vaihtoehtona asevelvollisuuden suorittamiselle        lustusvoimissa mahdollisen sodan syttyessä.
3972: puolustusvoimissa. Täten siviilipalvelusaika ei          Puolustusministeriön vuonna 1989 asettama
3973: saisi olla pitempi kuin pisin asepalvelusaika.        siviilipalveluksen seurantatyöryhmä katsoo ra-
3974:    Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuk-            portissaan, että kaikesta palveluksesta kieltäy-
3975: sien toimikunta katsoi vuoden 1989 maalis-            tyvien tuomioita olisi lievennettävä. Työryhmä
3976: kuussa antamassaan päätöksessä (E/CN.4/               katsoo, että "siviilipalvelusjärjestelmän yhtenä
3977: 1989/L.69), että aseistakieltäytyminen on ih-         onnistuneisuuden mittarina voitaisiin pitää si-
3978: misoikeuksien julistuksessa sekä kansalaisoi-         tä, miten vähäisillä vankeuteen johtavilla ran-
3979: keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa           gaistusseuraamuksilla se voi toimia". Myös
3980: yleissopimuksessa tunnustettujen ajattelun,           monet muut tahot ovat kritisoineet kaikesta
3981: omantunnon- ja uskonnonvapauden oikeutet-             palveluksesta kieltäytyvien tuomioitten anka-
3982: tua käyttöä. Toimikunta suositteli valtioita          ruutta. Koska aloitteen mukainen siviilipalve-
3983: pidättymään aseistakieltäytyjien vangitsemises-       lus vastaa voimassa olevaa lakia paremmin
3984: ta sekä aseistakieltäytyjien vakaumusta kunni-        siviilipalvelusmiesten näkemyksiä, on perus-
3985: oittavan vaihtoehtoispalvelun kehittämistä.           teltua selvästi lyhentää kaikesta palveluksesta
3986: Puolustusministeriön vuonna 1989 asettama si-         kieltäytyvien rangaistuksia. Aloitteessa ehdote-
3987: viilipalveluksen seurantatyöryhmä katsoi ra-          taan kaikesta palveluksesta kieltäytyvien vanki-
3988: portissaan 28.2.1990, että "siviilipalvelusjär-       latuomioiksi korkeintaan puolta jäljellä olevas-
3989: jestelmän tulisi olla sellainen, että rangaistuk-     ta palvelusajasta. Tuomion suorittamisen aloit-
3990: sen käyttöön jouduttaisiin turvautumaan mah-          taneille, lainvoimaisen tuomion saaneille ja
3991: dollisimman vähän". Molemmat kannanotot               syytetoimien kohteena oleville luodaan aloit-
3992: tukevat siviilipalvelusmiesten vakauksen pa-          teen mukaan mahdollisuus siirtyä uudistettuun
3993: rempaa huomioon ottamista palveluspaikkava-           siviili palvelukseen.
3994: likoimasta säädettäessä.                                 Nykyinen hajautettu siviilipalveluksen hal-
3995:    Aloitteen lähtökohtana on, että siviilipalve-      lintomalli on osoittautunut hankalaksi ja byro-
3996: luksen tulee palvella sellaista turvallisuusajatte-   kratiaa lisääväksi. Hallintoon ovat olleet tyyty-
3997: lua, jossa valtiot eivät asetu vastakkain. Aloit-     mättömiä niin viranomaiset, palveluspaikat
3998:                                       1990 vp. -     LA n:o 34                                       3
3999: 
4000: kuin siviilipalvelusmiehet. Siviilipalveluksen       sekä palveluksen kehittäminen vaihtoehtoispal-
4001: seurantatyöryhmä esittää raportissaan hallin-        veluna edellyttää myös, että siviilipalvelusmies-
4002: non keskittämistä työministeriölle sekä siviili-     ten lykkäyksistä, !omista sekä sosiaalisista
4003: palveluskeskuksen perustamista. Aloitteen mu-        eduista säädetään omassa laissaan eikä asevel-
4004: kaan työministeriölle kuuluisi siviilipalveluksen    vollisia koskevassa lainsäädännössä.
4005: yleinen johto ja valvonta, ja työministeriön           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4006: alaisuuteen perustettavalle siviilipalveluskes-
4007: kukselle kuuluisi siviilipalveluksen toimeenpa-
4008: no. Näin siviilipalveluksen hallinto selkiytyisi              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4009: seurantatyöryhmän esittämän mallin mukaan.                  lakiehdotuksen:
4010: Siviilipalveluksen hallinnon selkiyttäminen
4011: 
4012: 
4013: 
4014: 
4015:                                                Laki
4016:                                          siviilipalveluksesta
4017: 
4018:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4019: 
4020:                      1 luku                                               2 luku
4021:                Yleiset säännökset                           Siviilipalvelukseen määrääminen
4022:                        1§                                                   4 §
4023:   Asevelvollinen, jota vakavat omantunnon-              Työministeriölle osoitettava ilmoitus vapau-
4024: syyt estävät suorittamasta asevelvollisuutta ase-    tuksesta asevelvollisuuden suorittamisesta puo-
4025: velvollisuuslaissa (452/50) säädetyssä järjestyk-    lustusvoimissa on annettava kutsuntalautakun-
4026: sessä, vapautetaan ilmoituksesta asevelvolli-        nalle taikka toimitettava kutsunnan jälkeen
4027: suuden suorittamisesta puolustusvoimissa ja          siviilipalveluskeskukselle tai sen joukko-osas-
4028: määrätään siviilipalvelusmieheksi suorittamaan       ton komentajalle, jossa asianomainen palvelee.
4029: siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa sääde-      Ilmoitukseen tulee sisältyä ilmoitus ja vakuutus
4030: tään.                                                1 §:ssä tarkoitettujen omantunnonsyiden ole-
4031:                                                      massaolosta.
4032:                        2 §                              Jos 1 §:ssä tarkoitettujen omantunnonsyiden
4033:   Siviilipalvelusmiehen tulee palvella 330 päi-      olemassaolosta on annettu sellainen ilmoitus ja
4034: vää. Siviilipalveluksesta 60 päivää suoritetaan      vakuutus kuin 1 momentissa on säädetty, on
4035: koulutusjaksona, johon sisältyy ainakin yhteis-      asianomainen vapautettava asevelvollisuuden
4036: kuntatietoutta ja kansainvälisyyskasvatusta.         suorittamisesta puolustusvoimissa ja määrättä-
4037: Koulutusjakson järjestämisestä säädetään ase-        vä siviilipalvelusmieheksi.
4038: tuksella. Muu siviilipalvelusaika suoritetaan           Siviilipalveluskeskus pitää rekisteriä siviili-
4039: työpalveluna.                                        palvelusmiehistä. Siviilipalvelusmies on poistet-
4040:   Velvollisuus suorittaa siviilipalvelusta päät-     tava mainitusta rekisteristä sen vuoden lopus-
4041: tyy sen vuoden lopussa, jona siviilipalvelusmies     sa, jona hän täyttää 50 vuotta.
4042: täyttää 30 vuotta.
4043:                                                                            5§
4044:                        3§                              Jos asevelvollinen aseelliseen tai aseettomaan
4045:     Siviilipalvelusmiesten palveluksen järjestämi-   palvelukseen tai reservin kertausharjoituksiin
4046:  sen yleinen johto ja valvonta kuuluu työminis-      saavuttuaan taikka palvelusajan kuluessa
4047:  teriölle. Työministeriön alaisena valmisteleva-     4 §:ssä mainituin tavoin ilmoittaa, että 1 §:ssä
4048:  na, lausuntoja antavana ja toimeenpanevana          mainitut syyt estävät häntä suorittamasta ase-
4049:  yksikkönä toimii siviilipalveluskeskus.             velvollisuuttaan aseellisessa tai aseettomassa
4050: 4                                     1990 vp. -    LA n:o 34
4051: 
4052: palveluksessa, hänet kotiutetaan viipymättä ja                              8§
4053: asia saatetaan siviilipalveluskeskuksen käsitel-       Jos aseellinen tai aseeton on määrätty siviili-
4054: täväksi. Sen jälkeen hänet on erikseen 6 §:ssä      palvelukseen taikka siviilipalvelusmies aseelli-
4055: säädetyssä järjestyksessä määrättävä siviilipal-    seen tai aseettomaan palvelukseen, määrätään
4056: velukseen. Reserviin kuuluva asevelvollinen voi     jäljellä oleva palvelusaika siten, että jo palvel-
4057: tehdä edellä mainitun ilmoituksen myös ennen        lut päivät vähennetään sellaisenaan uuden pal-
4058: kuin hänen saamansa kutsun vuoksi olisi saa-        velusmuodon mukaisesta palvelusajasta.
4059: vuHava kertausharjoituksiin.
4060:   Asevelvollinen voi tehdä 4 §:ssä tarkoitetun
4061: ilmoituksen myös ennen kutsuntoja.                                       3 luku
4062:                                                     Helpotukset siviilipalveluksen suorittamisesta
4063:                          6§                                                9§
4064:    Kutsunnassa tai siviilipalveluskeskuksen           Jos kutsunnassa suoritetussa tarkastuksessa
4065: määräämässä tarkastuksessa hyväksytyt siviili-      havaitaan jossakussa siviilipalvelusmiehessä
4066: palvelusmiehet määrätään astumaan palveluk-         sellainen vaikea ruumiinvamma tai parantuma-
4067: seen kutsuntaa seuraavien kahden kalenteri-         ton sairaus, että häntä ei missään oloissa voida
4068: vuoden yleisinä siviilipalvelukseen astumispäi-     käyttää palvelukseen, vapautetaan hänet koko-
4069: vinä. Kullekin siviilipalvelusmiehelle on toimi-    naan siviilipalveluksen suorittamisesta.
4070: tettava todisteellisesti palvelukseenastumismää-
4071: räys hyvissä ajoin ennen palvelukseenastumis-                               10 §
4072: päivää. Kun siviilipalveluskeskuksen määrää-           Siviilipalvelusmies, joka kutsuntaikään tul-
4073: mä tarkastus toimitetaan kutsuntojen jälkeen,       tuaan ei ole saavuttanut tarpeellista ruumiillis-
4074: voidaan tällaisessa tarkastuksessa hyväksytty       ta tai henkistä kehitystä tai jota ruumiinvam-
4075: siviilipalvelusmies määrätä astumaan palveluk-      man tai sairauden vuoksi ei voida heti hyväk-
4076: seen heti tai tarkastusta seuraavana yleisenä       syä siviilipalvelukseen, määrätään saapuroaan
4077: siviilipalvelukseen astumispäivänä. Sama kos-       uudelleen tarkastettavaksi. Jos hänet sanottu-
4078: kee lykkäystä saaneen siviilipalvelusmiehen         jen syiden vuoksi todetaan palvelukseen kyke-
4079: palvelukseen määräämistä lykkäysajan päätyt-        nemättömäksi niin pitkäksi ajaksi, että häntä
4080: tyä ja kutsuntojen jälkeen asevelvollisuudesta      ei voitaisi myöhemminkään määrätä astumaan
4081: vapautetun siviilipalvelusmiehen palvelukseen       siviilipalvelukseen, hänet voidaan vapauttaa si-
4082: määräämistä.                                        viilipalveluksesta. Jos uudelleen tarkastetta-
4083:    Laillisen esteen takia määräaikana siviilipal-   vaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna,
4084: velukseen saapumatta jääneen siviilipalvelus-       jona hän täyttää 25 vuotta, hyväksytty siviili-
4085: miehen on astuttava palvelukseen heti esteen        palvelukseen tai vapautettu kokonaan siviili-
4086: lakattua, jollei siviilipalveluskeskus ole mää-     palveluksen suorittamisesta, hänet vapautetaan
4087: rännyt hänelle muuta palvelukseenastumisai-         siviilipalveluksen suorittamisesta. Määräys uu-
4088: kaa.                                                delleen tarkastamisesta voidaan uudistaa yhden
4089:    Yleiset    siviilipalvelukseen   astumispäivät   tai useamman kerran.
4090: määrää työministeriö.                                  Siviilipalvelusmies, joka on määrätty saapu-
4091:                                                     roaan uudelleen tarkastettavaksi, on oikeutettu
4092:                                                     ilmoittautumaan tarkastusta varten aikaisem-
4093:                        7 §                          min kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkas-
4094:    Jos 17 vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa    tus on määrätty toimitettavaksi.
4095: astua vapaaehtoisena siviilipalvelukseen, toi-
4096: mittakoon sitä koskevan kirjallisen hakemuk-                              11 §
4097: sen ja 4 §:ssä mainitun ilmoituksen siviilipalve-      Lykkäystä siviilipalveluksen suorittamisesta
4098: luskeskukselle ennen elokuun 1 päivää sinä          myönnetään, siinä järjestyksessä kuin asetuk-
4099: vuonna, jona hän täyttää 18 vuotta. Vapaaeh-        sella tarkemmin säädetään, enintään kolmeksi
4100: toiseksi pääsemisen ehtona on, että vapaaeh-        vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusmiehelle, jol-
4101: toisten lukumäärä ei ylitä sille määrättyä rajaa,   le lykkäys ammattiin valmistautumisen, opin-
4102: ja että, milloin hakija on halunnut päästä          tojen harjoittamisen, taloudellisten olojen jär-
4103: määrätynlaiseen palvelukseen, hän on sovelias       jestämisen tai niihin verrattavan muun erityi-
4104: siinä palvelemaan.                                  sen henkilökohtaisen syyn vuoksi on katsotta-
4105:                                         1990 vp. -     LA n:o 34                                          5
4106: 
4107: va tarpeelliseksi, samoin kuin kansanedustaja-         vanlaisen yhdistyksen tai säätiön palveluksessa
4108: na toimivalle siviilipalvelusmiehelle mainitun         ulkomailla, mikäli asianomainen tähän suos-
4109: tehtävän hoitamiseksi, ei kuitenkaan pitemmäl-         tuu; sekä
4110: le kuin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää              6) valtion siviilihallinnon tai julkisista va-
4111: 28 vuotta.                                             roista rahoitusta saavien yleishyödyllisten jär-
4112:                                                        jestöjen kehitysyhteistyötehtävissä ulkomailla,
4113:                         12 §                           mikäli asianomainen tähän suostuu.
4114:    Jos siviilipalvelusta suorittava siviilipalvelus-      Palvelus edellä 3-6 kohdassa tarkoitetussa
4115: mies todetaan pitkähköksi ajaksi palvelukseen          palvelupaikassa on mahdollista vain, jos työ-
4116: kykenemättömäksi, hänet vapautetaan palve-             ministeriö on hyväksynyt sen siviilipalvelusta
4117: luksesta toistaiseksi, kunnes uudessa tarkastuk-       järjestäväksi laitokseksi.
4118: sessa voidaan ratkaista, onko hänen saavuttava
4119: uudelleen tarkastettavaksi vai onko hänet mää-                                 15 §
4120: rättävä jälleen siviilipalvelukseen tai vapautet-         Siviilipalvelusta suoritetaan siinä laitoksessa,
4121: tava kokonaan siviilipalveluksen suorittamises-        jonka siviilipalveluskeskus asianomaisen lai-
4122: ta. Uudelleen tarkastettavaksi määrätyn suh-           toksen kanssa sovittuaan ja siviilipalvelusmies-
4123: teen on muutoin voimassa, mitä 10 §:ssä on             tä kuultuaan osoittaa.
4124: säädetty.                                                 Siviilipalvelusmiehen palvelus on järjestettä-
4125:                                                        vä siten, etteivät palvelustehtävät ole ristirii-
4126:                        13 §                            dassa hänen vakaumuksensa kanssa. Jos siviili-
4127:   Siviilipalvelusmiehellä on oikeus 16 patvan          palvelusmies ilmoittaa siviilipalveluskeskuksel-
4128: henkilökohtaiseen lomaan, joka myönnetään              le, että hänelle määrätty palvelus on vastoin
4129: ilman erikseen esitettävää syytä, sekä lisäksi         hänen vakaumustaan, siviilipalveluskeskuksen
4130: oman lapsen syntymän yhteydessä pidettävään            on määrättävä hänet toiseen laitokseen tai
4131: 6 päivän isyysvapaaseen. Jos hän on palvelus-          toiseen tehtävään samassa laitoksessa. Siviili-
4132: aikanaan erityisesti kunnostautunut, hänelle           palvelusmiehen tulee sisällyttää ilmoitukseen
4133: voidaan antaa kuntoisuuslomaa yhteensä enin-           perustelu, miten hänelle määrätty palvelus
4134: tään 30 päivää.                                        loukkaa hänen vakaumustaan ja missä tehtä-
4135:    Painavista henkilökohtaisista syistä voidaan        vissä hän voisi palvella. Ilmoituksen tehtyään
4136: siviilipalvelusmiehelle myöntää lomaa enintään         siviilipalvelusmies on oikeutettu kieltäytymään
4137: kuusi kuukautta. Mikäli siviilipalvelusmiehen          hänelle määrätyistä tehtävistä siltä osin kuin ne
4138: palvelus sellaisen loman johdosta kärsisi tuntu-       ovat ristiriidassa hänen vakaumuksensa kans-
4139: vaa haittaa, voidaan hänen palvelusaikaansa            sa.
4140: pidentää enintään lomaa vastaavalla ajalla.               Jos siviilipalvelusta suoritetaan 14 §:n 1 mo-
4141:                                                        mentin 4-6 kohdan tarkoittamassa laitokses-
4142:                                                        sa, siviilipalveluskeskuksen on ennen palveluk-
4143:                       4 luku                           sen alkamista tehtävä kirjallinen sopimus sivii-
4144:        Palvelus siviilipalveluslaitoksessa             lipalveluksen järjestämisestä. Määräykset sopi-
4145:                                                        muksen sisällöstä annetaan asetuksella.
4146:                         14 §
4147:   Siviilipalvelusta voidaan suorittaa:                                        16 §
4148:    1) valtion siviilihallinnon ja itsenäisten jul-        Siviilipalvelusmies on velvollinen laitoksessa
4149: kisoikeudellisten laitosten tehtävissä;                noudattamaan hänelle annettuja määräyksiä ja
4150:   2) kuntien tai kuntainliittojen tehtävissä           ohjeita sekä tekemään hänelle osoitettua työtä,
4151: taikka yliopistollisessa keskussairaalassa;            sikäli kuin nämä eivät ole ristiriidassa siviilipal-
4152:    3) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai         velusta koskevien säädösten tai määräysten
4153: Suomen ortodoksisen kirkkokunnan taikka nii-           kanssa. Siviilipalvelusmiehen viikoittainen työ-
4154: den seurakuntien tehtävissä;                           aika on sama kuin vastaavaa työtä tekevällä
4155:    4) muun julkisoikeudellisen tai sellaiseen ver-     laitoksen muulla henkilökunnalla.
4156: rattavan yhteisön tehtävissä, jos sen järjestys-
4157: muodosta tai toiminnasta on säädetty laissa tai                              17 §
4158: asetuksessa;                                             Siviilipalveluksen järjestäminen sekä siviili-
4159:    5) yleishyödyllistä toimintaa harjoittavan yh-      palvelusmiehen valvonta ja kurinpito kuuluvat
4160: distyksen tai säätiön palveluksessa sekä vastaa-       sen laitoksen päällikölle tai hänen määräämä!-
4161: 6                                    1990 vp. -     LA n:o 34
4162: 
4163: leen laitoksen virkamiehelle, jossa asianomai-      miehen päätös on annettu asianomaiselle tie-
4164: nen suorittaa siviilipalvelusta.                    doksi.
4165:    Jos palvelus suoritetaan 15 §:n 3 momentissa        Määräajan jälkeen tehty tarkastuspyyntö jä-
4166: tarkoitetun sopimuksen perusteella, kuuluvat 1      tetään tutkimatta.
4167: momentissa tarkoitetut tehtävät laitoksen joh-
4168: tajalle tai muulle laitoksessa vakinaisessa toi-                          21 §
4169: messa olevalle henkilölle, jonka siviilipalvelus-      Tarkastuspyyntö on käsiteltävä viivytykset-
4170: keskus laitoksen esityksestä on suostumuksen        tä. Päätös asiassa on tehtävä esittelystä.
4171: perusteella siihen tehtävään määrännyt.                Kumotessaan kurinpitorangaistusta koske-
4172:    Edellä 2 momentissa tarkoitettuun henkilöön      van päätöksen tarkastuspyynnön käsittelevä
4173: on tässä tehtävässä sovellettava, mitä virkavas-    työministeriön virkamies voi määrätä asian
4174: tuusta on valtion virkamiehen osalta säädetty.      otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai ottaa
4175:                                                     sen välittömästi itse ratkaistavakseen.
4176:                        18 §
4177:    Palveluksessa tehdyistä järjestysrikkomuk-                            22 §
4178: sista voidaan siviilipalvelusmiehelle määrätä         Työministeriön on valvottava kurinpitoesi-
4179: kurinpitorangaistuksena:                            miesten kurinpitovallan käyttöä.
4180:    1) varoitus;
4181:    2) työtä yli säännönmukaisen työajan enin-
4182: tään 2 tuntia päivässä enintään 5 päivän ajan;                         5 luku
4183: tai                                                  Rangaistuksia ja oikeudenkäyntiä koskevat
4184:    3) kielto poistua hänelle määrätystä oleskelu-                    säännökset
4185: paikasta enintään 15 vuorokauden ajaksi.
4186:    Samasta rikkomuksesta saa määrätä vain                                  23 §
4187: yhtä rangaistuslajia olevan kurinpitorangais-          Jos siviilipalvelusmies laiminlyö velvollisuu-
4188: tuksen.                                             tensa saapua palvelukseen saamansa kutsun
4189:                                                     mukaisesti ja ilmoittaa kirjallisesti kieltäyty-
4190:                       19 §                          vänsä suorittamasta siviilipalvelusta, taikka
4191:   Kurinpitorangaistuksen on oltava oikeuden-        toistuvista kurinpitorangaistuksista huolimatta
4192: mukaisessa suhteessa tekoon.                        poistuu luvatta palveluspaikastaan tai muuten
4193:   Kurinpitorangaistusta harkittaessa on otetta-     kuin tämän lain 15 §:n 2 momentin nojalla
4194: va huomioon teon arviointiin rikoslain mukaan       kieltäytyy jatkuvasti täyttämästä siviilipalvelus-
4195: vaikuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa    esimiehen palveluksessa antamaa käskyä tai
4196: teko on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus     muulla tavalla tahallaan jättää kokonaan tai
4197: ja käyttäytyminen.                                  oleelliselta osalta palvelusvelvollisuutensa suo-
4198:   Kurinpitoesimies voi jättää kurinpitorangais-     rittamatta, hänet on tuomittava siviilipalveluk-
4199: tuksen määräämättä, jos teko on johtunut            sen välttämisestä vankeuteen ajaksi, joka vas-
4200: olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annetta-        taa enintään puolta hänen jäljellä olevasta
4201: vasta huomaamattomuudesta, ajattelematto-           palvelusajastaan.
4202: muudesta tai tietämättömyydestä taikka tekoa           Jos palvelukseen saapumatta jääneellä siviili-
4203: on muutoin pidettävä vähäisenä.                     palvelusmiehellä on ollut laillinen este, mutta
4204:                                                     hän on jättänyt sen ilmoittamatta, tuomitta-
4205:                      20 §                           koon hänet palvelusesteen ilmoittamatta jättä-
4206:   Se, jolle on määrätty kurinpitorangaistus, on     misestä kurinpitorangaistukseen tai sakkoon.
4207: oikeutettu saattamaan päätöksen tarkastus-
4208: pyyntönä työministeriön tarkastettavaksi. Työ-                             24 §
4209: ministeriöllä on oikeus kumota kurinpitoran-           Ilmoituksen siviilipalveluksen välttämisestä
4210: gaistus.                                            ja palvelusesteen ilmoittamatta jättämisestä te-
4211:    Kurinpitorangaistusta ei saa panna täytän-       kee laitoksen päällikkö laitoksen sijaintipaikan
4212: töön ennen kuin työministeriö on tehnyt asias-      poliisiviranomaiselle.
4213: sa päätöksen.                                          Milloin siviilipalvelusmies on pantava syyt-
4214:   Tarkastuspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja       teeseen siviilipalveluksen välttämisestä tai pal-
4215: toimitettava työministeriölle viimeistään seitse-   velusesteen ilmoittamatta jättämisestä, syytettä
4216: mäntenä päivänä sen jälkeen, kun kurinpitoesi-      ajaa virallinen syyttäjä palveluspaikkakunnan
4217:                                       1990 vp. -     LA n:o 34                                         7
4218: 
4219: tai siviilipalvelusmiehen kotipaikkakunnan           aseelliseen tai aseettomaan palvelukseen, jäljel-
4220: yleisessä alioikeudessa tahi lähimmässä raastu-      lä oleva rangaistus raukeaa.
4221: vanoikeudessa. Asian käsittelyssä noudatetaan,
4222: mitä rikosasiain käsittelystä on säädetty.                                29 §
4223:                                                         Tämän lain nojalla tuomitun vankeusran-
4224:                        25 §                          gaistuksen täytäntöönpano raukeaa, jollei se
4225:    Siviilipalvelusmies, joka on ilmiannettu sivii-   ole alkanut 2 vuodessa siitä, kun jutussa on
4226: lipalveluksen välttämisestä, on vapautettava si-     annettu lopullinen päätös, taikka, milloin täy-
4227: viilipalveluksesta, kunnes asia on tuomiois-         täntöönpano on keskeytynyt, jollei sitä ole
4228: tuimessa ratkaistu.                                  jatkettu yhtä pitkässä ajassa keskeytymispäi-
4229:    Jos tämän lain nojalla ajettu syyte ei johda      västä lukien. Täytäntöönpano raukeaa kuiten-
4230: vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen, siviili-        kin viimeistään sen vuoden lopussa, jolloin
4231: palvelusmies on määrättävä uudelleen siviili-        asianomainen on täyttänyt 30 vuotta.
4232: palvelukseen. Aika, jonka hän on ollut tutkin-
4233: tavankeudessa tai asian vuoksi palveluspaikas-                              30 §
4234: saan ennen kotiuttamista muuten poissa palve-          Siviilipalvelusta ei keskeytetä sakon muunta-
4235: luksesta, on tällöin luettava hänelle palvelus-      rangaistuksen täytäntöönpanoa varten.
4236: ajaksi.
4237:    Vankeusrangaistuksen pituutta määrättäessä
4238: luetaan 30 päivän palvelusaika yhdeksi kuu-                               6 luku
4239: kaudeksi.                                                          Erityiset säännökset
4240:                       26 §                                                  31 §
4241:    Sovellettaessa rikoslain 6 luvun 2 § :n sään-        Siviilipalvelusmies, joka on ilman laillista
4242: nöksiä ei tässä laissa tarkoitettuja aikaisempia     estettä jäänyt määräpäivänä palvelukseen saa-
4243: rikoksia oteta huomioon.                             pumatta, on poliisiviranomaisten toimesta tuo-
4244:    Rangaistusta, joka on tuomittu tämän lain         tava palveluspaikkaansa, ellei hän ole kirjalli-
4245: nojalla, ei merkitä rikosrekisteriin.                sesti ilmoittanut kieltäytyvänsä suorittamasta
4246:                                                      hänelle määrättyä siviilipalvelusta tai tee sel-
4247:                       27 §                           laista ilmoitusta poliisiviranomaiselle.
4248:    Kun siviilipalvelusmies on täysin kärsinyt
4249: hänelle tämän lain nojalla tuomitun vankeus-                                32 §
4250: rangaistuksen ja hänet on päästetty vapaaksi,           Siviilipalveluskeskuksen tämän lain nojalla
4251: hänen on katsottava suorittaneen siviilipalve-       tekemään päätökseen voi hakea muutosta va-
4252: luksen.                                              littamalla työministeriöltä.
4253:    Milloin siviilipalveluksen välttämisestä tuo-        Palvelukseen kutsumista koskeva päätös
4254: mittu vankeusrangaistusta suorittava siviilipal-     pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta.
4255: velusmies ilmoittaa haluavansa suorittaa siviili-
4256: palvelusta asianmukaisessa järjestyksessä, oi-                             • 33 §
4257: keusministeriön on päästettävä hänet ehdon-             Jos siviilipalvelusmies pyytää saada palvella
4258: alaiseen vapauteen hänelle määrättyyn palve-         aseettomana tai aseellisena, hänen on siitä
4259: luspaikkaan, ellei ole perusteltua syytä olettaa,    kirjallisesti ilmoitettava siviilipalveluskeskuk-
4260: ettei hän suorittaisi palvelustaan asianmukai-       selle tai siviilipalveluslaitoksen päällikölle. Si-
4261: sesti loppuun. Hänen on tällöin oltava siviili-      viilipalveluskeskuksen on toimitettava ilmoitus
4262: palveluksessa aika, joka vastaa hänen 3 §:ssä        pääesikunnalle tarvittavia toimenpiteitä varten.
4263: mainittua palvelusaikaansa vähennettynä siten,
4264: että yksi rangaistuslaitoksessa suoritettu päivä                            34 §
4265: vastaa kahta siviilipalveluspäivää.                     Siviilipalvelusta suorittavalla on oikeus mak-
4266:                                                      suttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaate-
4267:                        28 §                          tukseen, terveydenhoitoon sekä muuhun ylläpi-
4268:   Kun vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen            toon samoin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin
4269: päästetty siviilipalvelusmies määräaikaisen pal-     etuuksiin siten kuin niistä erikseen säädetään
4270: veluksen päätyttyä kotiutetaan, rangaistus kat-      tai määrätään. Siviilipalvelusmiehen päivära-
4271: sotaan loppuun kärsityksi. Jos hänet siirretään      hasta säädetään asetuksella. Palvelukseensa
4272: 8                                    1990 vp. -    LA n:o 34
4273: 
4274: liittyvissä oikeus- ja sosiaaliturvaa koskevissa   ta 1990 ja sillä kumotaan aseettomasta palve-
4275: asioissa siviilipalvelusmiehellä on oikeus saada   luksesta ja siviilipalveluksesta 21 päivänä hel-
4276: asiantuntevaa apua.                                mikuuta 1969 annettu laki (132/69) sekä aseet-
4277:                       . 35 §                       tomasia palveluksesta ja siviilipalveluksesta an-
4278:    Siviilipalvelusmiehen palvelusvelvollisuutta    netun lain väliaikaisesta muuttamisesta 12 päi-
4279: täytäntöön pantaessa ketään ei saa ilman hy-       vänä heinäkuuta 1985 annettu laki (647/85).
4280: väksyttävää perustetta asettaa toisiin nähden         Lain voimaan tullessa palveluksessa olevat
4281: eri asemaan rodun, syntyperän, kielen, uskon-      siviilipalvelusmiehet on vapautettava palveluk-
4282: non, poliittisen tai muun mielipiteen taikka       sesta heidän oltuaan palveluksessa 330 päivää.
4283: muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.               Nostoväkeen kuuluvat, jotka aseettomasta
4284:                                                    palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun
4285:                    36 §                            lain nojalla on vapautettu aseellisesta palveluk-
4286:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-          sesta rauhan aikana, on lain voimaan tullessa
4287: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-        vapautettava nostoväestä ja heidät on merkit-
4288: tuksella.                                          tävä tämän lain 4 §:n tarkoittamaan siviilipal-
4289:                                                    velusmiesten rekisteriin. Rekisteriin älköön
4290:                       37 §                         merkittäkö nostomiestä, joka on jo täyttänyt
4291:     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-     50 vuotta.
4292: 
4293: 
4294:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1990
4295: 
4296:          Jouni Backman                Jukka Gustafsson              Liisa Jaakonsaari
4297:          Arja Alho                    Sinikka Hurskainen            Raimo Vuoristo
4298:          Matti Vähänäkki              Kai Kalima                    Jukka Roos
4299:          Riitta Myller                Kerttu Törnqvist              Virpa Puisto
4300:          Markku Pohjola               Sinikka Mönkäre               Pekka Haavisto
4301:          Erkki Pulliainen             Ilkka Joenpalo                Antero Kekkonen
4302:          Sirpa Pietikäinen            Pirjo-Riitta Antvuori         Ilkka-Christian Björklund
4303:          Sakari Knuuttila             Osmo Soininvaara              Jouko Skinnari
4304:          Timo Laaksonen               Heli Astala                   Vappu Säilynoja
4305:                                       Anneli Jäätteenmäki
4306:                                              1990 vp.
4307: 
4308: Lakialoite n:o 35
4309: 
4310: 
4311: 
4312: 
4313:                                  P. Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
4314:                                     57 §:n muuttamisesta
4315: 
4316: 
4317:                                         Eduskunnalle
4318: 
4319:    Esityksen sisältönä on se, että perhepäivä-     välttämättämistä muista kodinhoitotarpeista ja
4320: hoitajan saamaa kustannuskorvausta ei tulisi       askarteluvälineistä. Vertailona voidaan todeta,
4321: liittää työntekijän työtuloon. Voimassa olevas-    että muun muassa lastentarhanopettajat ja
4322: sa laissa kustannuskorvaus on osa perhepäivä-      opettajat saavat huoneistovähennyksen, johon
4323: hoitajien työtuloa, vaikka kysymyksessä on         perhepäivähoitajat eivät ole oikeutettuja.
4324: korvaus ammatin harjoittamisesta aiheutuneis-         Esitys voidaan toteuttaa lisäämällä tulo- ja
4325: ta välttämättämistä kuluista. Perhepäivähoita-     varallisuusverolain 57 §:ään uusi 20 kohta,
4326: jien kustannuskorvausta ei voida järkevillä        jonka mukaan veronalaista tuloa ei ole perhe-
4327: syillä rinnastaa työtuloon, joten sitä ei tulisi   päivähoitajien kustannuskorvaus.
4328: myöskään pitää verotettavana tulona.                  Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4329:    Kustannuskorvaus jakaantuu ateriakorvauk-
4330: seen ja muihin kustannuksiin. Muut kustan-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4331: nukset muodostuvat kodin käyttämisestä las-               lakiehdotuksen:
4332: tenhoitopaikkana, sähkö- ja puhelinkuluista ja
4333: 
4334: 
4335:                                              Laki
4336:                        tulo- ja varallisuusverolain 57 §:n muuttamisesta
4337: 
4338:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4339:   lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 57 §:ään,
4340: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1335/89),
4341: uusi näin kuuluva 20 kohta:
4342: 
4343:                     57§
4344:   Veronalaista tuloa ei ole:                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4345:                                                    kuuta 1991.
4346:   20) perhepäivähoitajien kustannuskorvaus.
4347: 
4348: 
4349: 
4350:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1990
4351: 
4352:           Pertti Lahtinen             Anna-Liisa Jokinen            Arvo Kemppainen
4353:           Jukka Gustafsson            Riitta Myller                 Jouni Backman
4354: 
4355: 
4356: 
4357: 
4358: 200060G
4359:                                              1990 vp.
4360: 
4361: Lakialoite n:o 36
4362: 
4363: 
4364: 
4365: 
4366:                                  Elo ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoululain 25 ja 27 §:n sekä
4367:                                     lukiolain 17 §:n muuttamisesta
4368: 
4369: 
4370:                                          Eduskunnalle
4371: 
4372: 
4373:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4374: 
4375:   Aloitteessa ehdotetaan peruskoululain ja lu-     säädetään vaikeasti kuulovammaisten opetus-
4376: kiolain muuttamista siten, että viittomakieli      kieleksi ja oppiaineeksi.
4377: 
4378: 
4379: 
4380: 
4381:                               ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
4382: 
4383:   Kuulovammaisille oppilaille tulee taata pe-      tukena asetuksella tarkemmin säädetyin ta-
4384: ruskoulussa ja lukiossa tasavertaiset opiskelu-    voin.
4385: mahdollisuudet muiden oppilaiden kanssa. Tä-          Aloitteessa on pyritty ottamaan huomioon
4386: män vuoksi on viittomakielen asemaa opetuk-        se, että kuulovammaisia on vaikeasti kuulo-
4387: sessa selkeytettävä ja määriteltävä tarkemmin      vammaisista eli kuuroista lievästi huonokuuloi-
4388: viittomakielen käyttö opetuskielenä ja oppiai-     siin saakka. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole
4389: neena. Nykyisen lainsäädännön mukaan viitto-       välittömiä taloudellisia vaikutuksia.
4390: makieltä voidaan käyttää vain opetuskielen
4391: 
4392: 
4393: 
4394: 
4395:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4396: 
4397: 1. Lakiehdotusten perustelut                       on kuuron ensikieli, minkä vuoksi suomea ja
4398:                                                    ruotsia on opetettava vieraan kielen opetusme-
4399: 1.1. Peruskoululaki                                netelmin. Tavoitteena on kaksikielisyys. Muil-
4400:                                                    lekin kuin viiuomakielistä opetusta saaville
4401:    25 §. Kuulovammaisten opetuskielen tulee        kuulovammaisille voi olla perusteltua opettaa
4402: määräytyä sen mukaan, millä kielellä tapahtu-      viittomakieltä kuulovammaisten keskinäisen
4403: vaa opetusta oppilaalla on parhaat edellytykset    kanssakäymisen vuoksi sekä muun opetuksen
4404: ymmärtää. Viittomakieli on kuuron lapsen en-       tueksi.
4405: sikieli ja ensisijainen tiedonhankintaväline.
4406: Kuurot ovat oma kieliryhmänsä, joka käyttää
4407: viittomakieltä. Koska oppilas voi kyetä opiske-
4408: lemaan eri kielillä, saa huoltaja viime kädessä    1.2. Lukiolaki
4409: ratkaista opetuskielen.
4410:    27 §. Niille kuulovammaisille, joiden opetus-      17 §. Lukiossa opiskelevien kuulovammais-
4411: kieli on viittomakieli, ehdotetaan opetettavaksi   ten opetuskieli ehdotetaan määräytyväksi vas-
4412: viittomakieltä myös oppiaineena. Viittomakieli     taavilla perusteilla kuin peruskoululaissa.
4413: 200060G
4414: 2                                     1990 vp. -      LA n:o 36
4415: 
4416: 2. Peruskoulu- ja lukioasetuksiin                     kielenä käytetään suomea tai ruotsia. Muussa
4417: tarvittavat muutokset                                 kuin kuulovammaisten opetuksessa voidaan
4418:                                                       viittomia käyttää opetuksen tukena tarpeen
4419:    Peruskoululain ja lukiolain muuttaminen eh-        mukaan. Viittomakielen opetus tulee mahdol-
4420: dotetulla tavalla edellyttää myös niiden nojalla      listaa erityisopetuksessa muillekin kuin kuulo-
4421: annettujen asetusten muuttamista ja täydentä-         vammaisille.
4422: mistä.                                                   Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4423:    Peruskouluasetuksessa tulee selkeyttää viit-       nioittaen,
4424: tomakielisen opetuksen perusteet. Viittomakie-
4425: lineo opetus olisi kaksikielistä siten, että opetus             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
4426: annetaan viittomakielellä ja luku- ja kirjoitus-              lakiehdotukset:
4427: 
4428: 
4429: 
4430: 
4431: 1.
4432:                                                 Laki
4433:                              peruskoululain 25 ja 27 §:n muuttamisesta
4434: 
4435:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4436:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 25 §:n 5 momentti ja
4437: 27 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
4438: 
4439:                       25 §                            tualueella asuvalle oppilaalle voidaan opettaa
4440:                                                       äidinkielen oppiaineena saamen kieltä ja suo-
4441:    Vaikeasti kuulovammaisen (kuuron) opetus-          men kieltä sen mukaan kuin opetussuunnitel-
4442: kieli on viittomakieli. Milloin kuulovammainen        massa määrätään. Niille vaikeasti kuulovam-
4443: oppilas kykenee opiskelemaan sekä suomen tai          maisille oppilaille, joiden opetuskieli on viitto-
4444: ruotsin että viittomakielellä, saa oppilaan huol-     makieli, opetetaan oppiaineena viittomakieltä.
4445: taja valita opetuskielen. Viittomakielisestä ope-     Muille kuulovammaisille oppilaille voidaan
4446: tuksesta säädetään tarkemmin asetuksella.             opettaa oppiaineena viittomakieltä. Opetus-
4447:                                                       suunnitelmaan voi kuulua muitakin asetuksella
4448:                       27 §                            säädettäviä, peruskoulun tehtävään kuuluvia
4449:                                                       oppiaineita.
4450:   Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä
4451: aineena joko toista kotimaista kieltä tai vieras-
4452: ta kieltä ja yläasteella sekä toista kotimaista         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4453: kieltä että vierasta kieltä. Saamelaisten kotiseu-    kuuta 199
4454:                                     1990 vp. -    LA n:o 36                                      3
4455: 
4456: 2.
4457:                                             Laki
4458:                                 lukiolain 17 §:n muuttamisesta
4459: 
4460:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4461:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 17 §:n 1 momentti näin
4462: kuuluvaksi:
4463: 
4464:                       17 §                        ruotsin että viittomakielellä, saa oppilaan huol-
4465:    Lukion opetuskieli on joko suomi tai ruotsi.   taja valita opetuskielen. Viittomakielisestä ope-
4466: Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisten    tuksesta säädetään tarkemmin asetuksella.
4467: oppilaiden opetuskielenä voi olla saame. Vai-
4468: keasti kuulovammaisen (kuuron) opetuskieli
4469: on viittomakieli. Milloin kuulovammainen op-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4470: pilas kykenee opiskelemaan sekä suomen tai        kuuta 199 .
4471: 
4472: 
4473: 
4474:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1990
4475: 
4476:                     Mikko Elo                           Pentti Lahti-Nuuttila
4477:                     Timo Roos                           Antti Kalliomäki
4478:                                    Marja-Liisa Tykkyläinen
4479:                                            1990 rd.
4480: 
4481: Lagmotion nr 37
4482: 
4483: 
4484: 
4485: 
4486:                                 Donner: Förslag tili lag om upphävande av 61 § riksdagsord-
4487:                                   ningen
4488: 
4489: 
4490:                                       Tili Riksdagen
4491: 
4492:    Kyrkan är enligt lag en autonom enhet. Det    ringar i kyrkolagen även innebär förändringar
4493: betyder bl.a. att det endast är kyrkomötet som   av bredare samhällelig betydelse än enbart för
4494: kan föreslå ändringar i kyrkolagen. Den folk-    kyrkans medlemmar.
4495: valda riksdagens och presidentens uppgifter är      Ett gott exempel på lag som berör flera än
4496: då enbart att undersöka förslaget och antingen   enbart kyrkans medlemmar är lagen om söck-
4497: anta det eller förkasta det. Detta gäller dock   enhelgerna, som trädde i kraft 1.1.1990.
4498: inte hela riksdagen.                                Med hänvisning tili det ovan anförda före-
4499:    Riksdagsman som inte tillhör den evange-      slår jag
4500: lisk-lutherska kyrkan får ej heHer delta i be-
4501: handlingen av ärende som kyrkomötet lagt                  att Riksdagen skall godkänna följan-
4502: fram. Något som den kyrkliga autonomin tili             de lagförslag:
4503: trots måste uppfattas som snedvridet då änd-
4504: 
4505: 
4506: 
4507: 
4508:                                             Lag
4509:                            om upphävande av 61 § riksdagsordningen
4510: 
4511:   1 enlighet med riksdagens beslut, tillkommet på det sätt som 67 § riksdagsordningen.
4512: föreskriver, stadgas:
4513: 
4514:                      1 §                                             2§
4515:   Genom denna lag upphävs 61 § riksdagsord-        Denna lag träder i kraft den
4516: ningen.                                          19 .
4517: 
4518: 
4519:     Helsingfors den 18 maj 1990
4520: 
4521:                                         Jörn Donner
4522: 
4523: 
4524: 
4525: 
4526: 2000600
4527:                                             1990 vp.
4528: 
4529: Lakialoite n:o 37                                                                    Suomennos
4530: 
4531: 
4532: 
4533: 
4534:                                  Donner: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n kumoami-
4535:                                    sesta
4536: 
4537: 
4538:                                         Eduskunnalle
4539: 
4540:   Kirkko on lain mukaan autonominen yksik-        pidettävä vinoutumana, koska kirkkolain muu-
4541: kö. Tämä merkitsee mm. sitä, että ainoastaan      toksilla on laajempiakio yhteiskunnallisia vai-
4542: kirkolliskokous voi ehdottaa muutoksia kirk-      kutuksia kuin pelkästään merkitystä kirkon
4543: kolakiin. Kansan valitseman eduskunnan ja         jäsenille.
4544: presidentin tehtävänä on tällöin ainoastaan          Hyvänä esimerkkinä laista, joka koskee mo-
4545: ehdotuksen tutkiminen ja sen joko hyväksymi-      nia muitakin kuin kirkon jäseniä, on 1.1.1990
4546: nen tai hylkääminen. Tämä ei kuitenkaan kos-      voimaan tullut arkipyhiä koskeva laki.
4547: ke koko eduskuntaa.                                  Edellä olevan perusteella ehdotan,
4548:    Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumaton
4549: ei saa myöskään osallistua kirkolliskokouksen              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4550: esittämän asian käsittelyyn eduskunnassa. Kir-           lakiehdotuksen:
4551: kon autonomiasta huolimatta tätä seikkaa on
4552: 
4553: 
4554: 
4555: 
4556:                                             Laki
4557:                            valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n kumoamisesta
4558: 
4559:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
4560: tavalla, säädetään:
4561: 
4562:                      1 §                                              2§
4563:   Tällä lailla kumotaan valtiopäiväjärjestyksen     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4564: 61 §.                                             kuuta 19
4565: 
4566: 
4567:     Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
4568: 
4569:                                           Jörn Donner
4570: 
4571: 
4572: 
4573: 
4574: 2000600
4575:                                                   1990 rd.
4576: 
4577: Lagmotion nr 38
4578: 
4579: 
4580: 
4581: 
4582:                                     Donner: Förslag tilllag om ändring av 9 § lagen om investerings-
4583:                                       reserveringar
4584: 
4585: 
4586:                                            Tili Riksdagen
4587: 
4588:    1 lagen om investeringsreserveringar begrän-         marknadsmässiga räntan är hög och bristen på
4589: sas användningsområdena i 9 §.                          hyresbostäder överhängande, föreslås i detta
4590:    För många företag med ringa anläggnings-             tillägg att investeringsdepositionerna, vilkas to-
4591: och omsättningstillgångar, vilkas huvudsakliga          talsumma nu överskrider 10 miljarder mark,
4592: kapital är av immateriell art, är det svårt att         skall kunna frigöras för finansiering av hyres-
4593: utnyttja lagens nuvarande möjligheter att ut-           bostäder på sätt som statsrådet bestämmer.
4594: nyttja investeringsreserveringarna på ett                   Medan depositionerna uppgår tili ovan
4595: förnuftigt och nationalekonomiskt ändamåls-             nämnda summa, uppgår det totala möjliga
4596: enligt sätt. 1 vissa fall har det lett tili konstlade   investeringsbeloppet tili 12 miljarder mark.
4597: investeringar som på intet sätt bidrar tili veder-      Efter lagändringen skulle investeringen kunna
4598: börande företags vidareutveckling. Som såda-            ske via en för ändamålet grundad fond eller på
4599: na kan betecknas investeringen i nya kontors-           annat lämpligt sätt. Vad större företag beträf-
4600: lokaler eller i Finland tillverkade bilar.              far, skulle de också kunna finansiera hyresbo-
4601:    Den ränta som tillgodoräknas företagen är            städer för sin egen personal.
4602: marginell och kan med hänsyn tili inflationen              Med hänvisning tili det ovan anförda före-
4603: betecknas som negativ.                                  slår jag
4604:    Samtidigt har det konstaterats att bostads-
4605: bristen i stora delar av Jandet blivit ett allvar-                 att Riksdagen skall godkänna fö/jan-
4606: ligt socialekonomiskt problem. Eftersom den                      de /agförs/ag:
4607: 
4608: 
4609:                                                   Lag
4610:                               om ändring av 9 § investeringsreserveringar
4611: 
4612:   1 enlighet med riksdagens beslut
4613:   fogas tili 9 § lagen den 28 december 1978 om investeringsreserveringar (1094/78), sådant det
4614: lyder i lag av den 14 juli 1989 (660/89), en ny 6 punkt som följer:
4615: 
4616:                         9 §
4617:   lnvesteringsreserveringar får användas för:                Denna lag träder   kraft den
4618:                                                         19
4619:    6) anskaffning och finansiering av hyresbo-
4620: städer.
4621: 
4622: 
4623:     Helsingfors den 18 maj 1990
4624: 
4625:                                              Jörn Donner
4626: 
4627: 
4628: 
4629: 
4630: 200060G
4631:                       j
4632:                      j
4633:                     j
4634:                    j
4635:                   j
4636:                  j
4637:                 j
4638:                j
4639:               j
4640:              j
4641:             j
4642:            j
4643:           j
4644:          j
4645:         j
4646:        j
4647:       j
4648:      j
4649:     j
4650:    j
4651:   j
4652:  j
4653: j
4654:                                              1990 vp.
4655: 
4656: Lakialoite n:o 38                                                                     Suomennos
4657: 
4658: 
4659: 
4660: 
4661:                                  Donner: Ehdotus laiksi investointivarauslain 9 §:n muuttamises-
4662:                                    ta
4663: 
4664: 
4665:                                         Eduskunnalle
4666: 
4667:    Investointivarauslain 9 §:ssä rajataan va-      markkinakorko on korkea ja vuokra-asunto-
4668: rauksen käyttöalueet.                              pula uhkaava, tässä aloitteessa ehdotetaan in-
4669:    Monien yritysten, joilla on vähän käyttö- ja    vestointitalletusten, joiden yhteismäärä tällä
4670: vaihto-omaisuutta ja joiden pääasiallinen pää-     hetkellä on yli 10 miljardia markkaa, vapautta-
4671: oma on laadultaan aineetonta, on vaikea käyt-      mista käytettäväksi vuokra-asuntojen rahoitta-
4672: tää investointivarauksia järkevästi ja kansan-     miseen valtioneuvoston määräämällä tavalla.
4673: taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.      Kun talletusten yhteismäärä on edellä mai-
4674: Eräissä tapauksissa tämä on johtanut keinote-      nittu, mahdollinen kokonaisinvestointimäärä
4675: koisiin investointeihin, jotka eivät millään ta-   on 12 miljardia markkaa. Lainmuutoksen jäl-
4676: voin edistä asianomaisen yrityksen kehittämis-     keen investointi voisi tapahtua tarkoitukseen
4677: tä. Tällaisina voidaan pitää uusiin toimistoti-    perustetun rahaston kautta tai muulla tavoin.
4678: loihin tai Suomessa valmistettuihin autoihin       Suurehkot yritykset voisivat myös rahoittaa
4679: tehtäviä investointeja.                            omalle henkilökunnalleen tarkoitettuja vuokra-
4680:    Yritysten hyväksi luettava korko on margi-      asuntoja.
4681: naalinen, ja sitä voidaan inflaation huomioon        Edellä olevan perusteella ehdotan,
4682: ottaen pitää negatiivisena.
4683:    Samalla on todettu, että asuntopula on suu-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4684: ressa osassa maata muodostunut vakavaksi                  lakiehdotuksen:
4685: yhteiskuntataloudelliseksi ongelmaksi. Koska
4686: 
4687: 
4688:                                              Laki
4689:                             investointivarauslain 9 §:n muuttamisesta
4690: 
4691:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4692:   lisätään 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun investointivarauslain (1094/78) 9 §:ään, sellaisena
4693: kuin se on 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa laissa (660/89), uusi näin kuuluva 6 kohta:
4694: 
4695:                       9 §
4696:   Inve<>tointivarausta saadaan käyttää:              Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4697:                                                    kuuta 19
4698:   6) vuokra-asuntojen hankkimiseen ja rahoit-
4699: tamiseen.
4700: 
4701: 
4702:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
4703: 
4704:                                           Jörn Donner
4705: 
4706: 
4707: 
4708: 
4709: 2000600
4710:                                               1990 rd.
4711: 
4712: Lagmotion nr 39
4713: 
4714: 
4715:                                   Donner: Förslag tili lag om ändring av lagen om granskning av
4716:                                     videoprogram och andra bildprogram
4717: 
4718: 
4719:                                         Tili Riksdagen
4720: 
4721:    Regeringen avlät 1986 tili riksdagen en pro-        Tabellen visar att kvinnor och män i stort är
4722: position med förslag tili lagstiftning om           lika aktiva videokonsumenter.
4723: granskning av videoprogram och andra bild-             Trots andra lagutskottets goda intentioner
4724: program (RP nr 95/1986 rd.). Lagförslaget var       har det redan under den korta tid lagen varit i
4725: motiverat då bl.a. det ökade bruket av video        kraft visat sig att de farhågor flera riksdags-
4726: krävde en reformering av censurlagstiftningen.      män i och med den skärpta skrivning uttalade
4727:    1 regeringens lagförslag föreslogs att gransk-   visat sig vara riktiga. Lagen är svårövervakad
4728: ning skulle förrättas av statens filmgransk-        och har bl.a. inneburit att s.k. kulturfilmer
4729: ningsbyrå. Enligt regeringens förslag skulle två    råkat i klorna på censorerna. Vissa filmer har
4730: åldersgränser införas, 16 och 18.                   kunnat komma ut på marknaden efter att de
4731:    Vid behandlingen av lagförslaget i riksdagen     klippts. Något som emellertid kan ha en nega-
4732: beslöt man emellertid att skriva om lagför-         tiv inverkan på den konstnärliga helhetsbilden
4733: slaget så att enbart en gräns på 18 år införs för   och budskapet. Den arbetsgrupp som tillsatts
4734: förevisning av film, i första hand med beaktan-     för att göra upp en förteckning över konstnär-
4735: de av om skildringen innehåller våldsinslag         ligt högtstående filmer som förbjudits är ännu
4736: eller inte. Enligt andra laguskottet, som be-       inte klar med sitt arbete, men förteckningen
4737: handlade förslaget, skulle alla filmer som          blir inte kort.
4738: förbjöds för personer under 18 år enligt lagen
4739:                                                        Ett dylikt arbete måste emellertid ses som ett
4740: om filmgranskning (299/65) inte få spridas
4741:                                                     resultat av en oändamålsenlig lagstiftning.
4742: bland konsumenterna. Detta för att bättre
4743: skydda barnen. Tanken om att skydda barnen             En växande okontrollerad marknad har även
4744: var välmenad. Andra lagutskottet glömde             varit ett direkt resultat av lagen. Direktimpor-
4745: emellertid att video trots allt i första hand är    ten av vålds- och sexfilmer pågår helt öppet. I
4746: en vuxenhobby. Det visar också undersökning-        dagspressen görs det t.o.m. reklam för okon-
4747: arna.                                               trollerade filmer. Omfattningen av direktim-
4748:    Taloustutkimus resultat i oktober 1989 vad       porten har under de senaste åren ökat kraftigt.
4749: gäller videoaktivitet:                              En "förbudslagseffekt" har uppstått. Möjlig-
4750:                                                     heten att banda filmer förbjudna på vi-
4751: Kön                   Hyrning               Köp     deomarknaden från televisionen har även gjort
4752: kvinna                48 OJo              47 OJo    sitt tili för att efterfrågan på den klippta
4753: man                   52 OJo              53 OJo    versionen kraftigt sjunkit.
4754: Ålder                                                  Den i övrigt explosionsartade utveckling som
4755:                                                     skett vad gäller möjligheten att ta del av film
4756: 15-19                 13 OJo              10 OJo    har inneburit att videosektorn med nuvarande
4757: 20-24                 17 OJo              21 OJo    lagstiftning klart diskrimineras. Speciellt då
4758: 25-34                 38 OJo              37 OJo    videoutbudet trots allt är rätt begränsat i jäm-
4759: 35-44                 18 OJo              13 OJo    förelse med andra medier.
4760: 45-69                 15 OJo              20%
4761:                                                        Vid tittarundersökningar har man bl.a. för
4762: Yrkesgrupp                                          huvudstadsregionen fått fram följande siffror:
4763: jordbrukare            8 OJo               3 OJo
4764: arbetare              52 OJo              54 OJo    *YLE                                   ca 50 OJo
4765: tjänstemän            27 OJo              25 OJo    *MTV                                   ca 20 OJo
4766: i Iedande                                           * Kolmostelevisio                      ca 20 OJo
4767: ställning             14 OJo              20 OJo    * Kabel och satellit                   ca 4 OJo
4768: pensionärer            6 OJo               4 OJo    *Video                                 ca 6 OJo
4769: 2000600
4770: 2                                         1990 rd. -    LM nr 39
4771: 
4772:    Huvudstadregionens       filmintresserade är         att märkningen har missbrukats. Märkning har
4773: emellertid inte de som drabbats mest av lagen           även förekommit på program som inte
4774: då de har tillgång till biografer. Lagen har            granskats. Det har även visat sig vara svårt att
4775: framför allt försvårat filmintresserades situa-         märka produkter producerade enligt den nya
4776: tion på orter där det inte finns eller är långt till    CD-videotekniken. En märkning i den form
4777: någon biograf.                                          den nu utförs är rätt långt ett förvaltningsmäs-
4778:    1 den hets mot videons förödande inflytande          sigt dubbelarbete då det enligt lagens 12 §
4779: som förts vore det skäl att även beakta föränd-         uppgörs listor på vilka filmer som granskats
4780: ringar i tittarbeteendet. Undersökningen är             och vad granskningsmyndigheterna beslutat.
4781: gjord innan den nuvarande lagen trädde i                11 § talar även om att innehållet skall vara
4782: kraft.                                                  utsatt på produkten eller omslaget. Detta är
4783:    Videointresset, förändringar 1984-1986, på           emellertid något som i allmänhet redan produ-
4784: basis av de 25 populäraste filmer som hyrts             centen av videon satt ut. Därför kunde lagens
4785: (Soramäki/Suomen videokulttuurin rakenteet              11 § som onödig helt slopas.
4786: ja niiden muutos 3.3.1987)                                 Som betydelsefullt kommunikationsmedel
4787:                                                         har den audivisuella framställningen kraftigt
4788: År         Roliga      Spänning   Drama        F-18     ökat under de senaste åren. Något som även
4789:                                               -andel    bör synas i lagstiftningen. Nuvarande lagstift-
4790: 1984       12,0 OJo    68,4 OJo   19,7 OJo   27,4 OJo   ning är inte i linje med rätten att fritt få
4791: 1985       21,3 OJo    55,1 OJo   20,6 OJo   28,7 OJo   uttrycka sig. Avgörandet bör basera sig på
4792: 1986       27' 1 OJo   50,0 OJo   18,8 OJo   22,9 OJo   innehåll och inte på i vilken form någonting
4793:                                                         framförs. Vilket nu är fallet.
4794:    Enligt lagen gäller granskningsskyldigheten             Censurens effekter kan även generellt ifråga-
4795: inte program som Rundradion framställt eller            sättas då forskningsresultaten om bl.a. vålds-
4796: låtit framställa. Något som inneburit att det i         filmernas inverkan är rätt motstridiga. Behovet
4797: televisioneo visats filmer som med stöd av              av en totalreformering av filmcensuren är up-
4798: lagen om filmgranskning inte skulle ha fått             penbar. Ett första steg är att ändra lagen om
4799: visas för personer under 18 år. Dvs. filmer som         granskning av videoprogram och andra bild-
4800: inte får förekomma på videomarknaden. Dyli-             program så att den i stort motsvarar regering-
4801: ka inkonsekvenser är till för att snedvrida             ens förslag 1986.
4802: filmmarknaden.                                             Med hänvisning tili det ovan anförda före-
4803:    Enligt den nuvarande lagstiftningen bör man          slår jag
4804: på produkten göra anteckningar om innehållet
4805: och om granskningen. Texten skall vara utfor-                    att Riksdagen skall godkänna Jäijan-
4806: mad enligt vad som stadgas i lagens 11 § och                   de lagförslag:
4807: förordningens 2 §. Det har emellertid visat sig
4808: 
4809: 
4810: 
4811: 
4812:                                                    Lag
4813:        om ändring av lagen om granskning av videoprogram och andra bildprogram
4814: 
4815:   1 enlighet med riksdagens beslut
4816:   upphävs i lagen den 24 juli 1987 om granskning av videoprogram och andra bildprogram
4817: (697 /87) 11 § samt
4818:   ändras 3 och 8 §§ som följer:
4819: 
4820:                          3§                             den grund som avses i denna lags 8 § 1 mom.,
4821:        Förhållande tili filmgranskning                  får inom näringsverksamhet spridas bland kon-
4822:                                                         sumenterna utan att ha granskats i enlighet
4823:   Film som har granskats i enlighet med lagen           med denna lag. Har förevisning av film förbju-
4824: om filmgranskning och vars förevisande inte             dits på dylik grund, får den inte spridas bland
4825: har förbjudits på sådan grund som motsvarar             konsumenterna inom näringsverksamhet.
4826:                                        1990 rd. -    LM nr 39                                        3
4827: 
4828:    Om film enligt förordnande som getts vid             2) om programmet, med hänsyn tili hur
4829: filmgranskningen inte får förevisas för perso-       händelserna i det har skildrats eller i hurudant
4830: ner som är yngre än sexton respektive aderton        sammanhang det har framställts, är osedligt
4831: år, får programmet inte heller spridas bland         eller förråande eller om det genom att upp-
4832: personer som är yngre än sagda ålder.                väcka skräck eller på annat sätt är ägnat att
4833:    Om det på en grund som motsvarar sådan            inverka skadligt på den psykiska hälsan.
4834: grund som avses i 8 § 1 mom. har föreskrivits           Som villkor för spridning av program kan
4835: att ur film vissa avsnitt skall avlägsnas, får den   uppställas att ur programmet skall avlägsnas
4836: spridas utan granskning endast om de före-           bestämda avsnitt av den art som avses i 1
4837: skrivna avlägsnandena har skett.                     mom. Granskningsmyndigheten har, när
4838:                                                      tillämpningen av ovan i 1 mom. avsedda
4839:                                                      grunder förutsätter det, rätt att förbjuda sprid-
4840:                        8§                            ning av program inom näringsverksamhet tili
4841:                 Förbudsgrunder                       personer som är yngre än aderton respektive
4842:                                                      sexton år.
4843:   Program får inte godkännas för spridning:
4844:   1) om programmet är uppenbart Iagstridigt;           Denna    lag   träder      kraft   den
4845:   eller                                                                19
4846: 
4847: 
4848:      Helsingfors den 18 maj 1990
4849: 
4850:                                             Jörn Donner
4851:                                                 1990 vp.
4852: 
4853: Lakialoite n:o 39                                                                           Suomennos
4854: 
4855: 
4856: 
4857: 
4858:                                    Donner: Ehdotus laiksi video- ja muiden kuvaohjelmien tarkas-
4859:                                      tamisesta annetun lain muuttamisesta
4860: 
4861: 
4862:                                            Eduskunnalle
4863: 
4864:    Hallitus antoi vuonna 1986 eduskunnalle             Ammattiryhmä
4865: esityksen lainsäädännöksi video-o~jelmien ja           maanviljelijät          8%                   3%
4866: muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta (HE               työntekijät            52%                  54%
4867: n:o 95/1986 vp.). Lakiehdotus oli perus~eltu,          virkamiehet/
4868: koska videoiden lisääntynyt käyttö vaati tar-          toimihenkilöt          27%                 25%
4869: kastuslainsäädännön uudistamista.                      johtavassa
4870:    Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että tar-      asemassa
4871: kastuksen suorittaisi valtion elokuvatarkasta-         olevat                 14%                 20%
4872: mo. Hallituksen esityksen mukaan käyttöön              eläkeläiset             6%                  4%
4873: tuli ottaa kaksi ikärajaa, 16 ja 18 vuotta.
4874:    Eduskuntakäsittelyssä lakiehdotus päätettiin
4875: kuitenkin kirjoittaa uudelleen siten, että aino-          Taulukko osoittaa naisten ja miesten pää-
4876: astaan 18 vuoden ikäraja otettaisiin käyttöön          osin olevan yhtä aktiivisia videon kuluttajia.
4877: elokuvien esittämisessä ensisijaisesti kiinnittäen        Toisen lakivaliokunnan hyvistä tarkoituksis-
4878: huomiota siihen, sisältääkö kuvaus väkivaltaa          ta huolimatta jo lain lyhyenä voimassaoloaika-
4879: vai ei. Hallituksen esityksestä mietinnön anta-        na on osoittautunut, että tiukennetun muotoi-
4880: neen toisen lakivaliokunnan mukaan elokuvien           lun johdosta useiden kansanedustajien esiin-
4881: tarkastuksesta annetun lain (299/65) mukaan            tuomat pelot ovat osoittautuneet oikeiksi. La-
4882: mitään alle 18-vuotiailta kiellettyjä elokuvia ei      kia on vaikea valvoa, mikä on mm. merkinnyt
4883: saisi levittää kuluttajille, jotta lapsia voitaisiin   ns. kulttuurielokuvien joutumista sensoreiden
4884: suojella paremmi~. Ajatus l.asten su.oje~emises       kynsiin. Eräät elokuvat ovat voineet pääst~
4885: ta oli hyvää tarkoittava. Tomen lakivaliokunta         markkinoille leikkaamisen jälkeen. Tällä vOI
4886: unohti kuitenkin, että video on kaikesta huoli-        kuitenkin olla kielteinen vaikutus taiteelliseen
4887: matta ensisijaisesti aikuisten harrastus. Tämän        kokonaiskuvaan ja viestiin. Työryhmä, joka
4888: osoittavat myös tutkimukset.                      .    on asetettu laatimaan luetteloa kielletyistä tai-
4889:   Taloustutkimuksen lokakuussa 1989 suont-             teellisesti korkeatasoisista elokuvista, ei ole
4890: taman tutkimuksen tulokset videoaktiivisuu-            vielä saanut työtään valmiiksi, mutta luettelo ei
4891: desta:                                                 kuitenkaan muodostu lyhyeksi. Tällaista työtä
4892:                                                        on kuitenkin pidettävä epätarkoituksenmukai-
4893: Sukupuoli             Vuokraus                 Osto    sen lainsäädännön tuloksena.
4894: nainen                  48 OJo               47%          Kasvavat, valvomattomat markkinat ovat
4895: mies                    52%                  53%       myös olleet lain suoranainen tulos. Väkivalta-
4896:                                                        ja seksielokuvien suora tuonti on täysin avoin-
4897: Ikä                                                    ta. Päivälehdissä esiintyy jopa tarkastamatto-
4898: 15-19                   13%                  10%       mien elokuvien mainontaa. Suoran tuonnin
4899: 20-24                   17%                  21%       laajuus on viime vuosina kasvanut voimak-
4900: 25-34                   38%                  37%       kaasti. On syntynyt "kieltolakivaikutus".
4901: 35-44                   18%                  13%       Mahdollisuus videomarkkinoilla kiellettyjen
4902: 45-69                   15%                  20%       elokuvien nauhoittamiseen televisiosta on myös
4903: 
4904: 200060G
4905: 2                                           1990 vp. -    LA n:o 39
4906: 
4907: osaltaan alentanut voimakkaasti leikatun ver-             tuksesta annetun lain mukaan olisi saanut esit-
4908: sion kysyntää.                                             tää alle 18-vuotiaille henkilöille, siis elokuvia,
4909:    Muutoin räjähdysmäinen kehitys mahdolli-               joita ei saa olla videomarkkinoilla. Tällaiset
4910: suuksissa elokuvien näkemiseen on merkinnyt                epäjohdonmukaisuudet ovat omiaan vinoutta-
4911: nykyisen lainsäädännön selvästi diskriminoivan             maan elokuvamarkkinoita.
4912: videosektoria, varsinkin, kun videotarjonta                  Nykyisen lainsäädännön mukaan tuotteeseen
4913: kaikesta huolimatta on hyvin rajallinen muihin            on tehtävä sisältöä ja tarkastusta koskevat
4914: viestimiin verrattuna.                                     merkinnät. Merkintöjen tulee olla muotoiltu
4915:   Katsojatutkimuksista mm. pääkaupunkiseu-                lain 11 §:n ja asetuksen 2 §:n säännösten mu-
4916: dulla on saatu seuraavia lukuja:                           kaisesti. On kuitenkin osoittautunut, että mer-
4917:                                                           kintöjä on käytetty väärin. Merkintöjä on
4918: *YLE                                        noin 50 Olo   myös ollut tarkastamattomissa ohjelmissa. On
4919: *MTV                                        noin 20 Olo   myös osoittautunut vaikeaksi merkitä uuden
4920: * Kolmostelevisio                           noin 20 Olo    CD-videotekniikan mukaisesti valmistettuja
4921: * Kaapeli ja satelliitti                    noin 4 Olo    tuotteita. Nykyisessä muodossa tehtävät mer-
4922: * Video                                     noin 6 Olo    kinnät ovat hyvin pitkälti kaksinkertaista hal-
4923:                                                           lintotyötä, koska lain 12 §:n mukaan laaditaan
4924:    Pääkaupunkiseudun elokuvaharrastajat ei-               luetteloja tarkastetuista elokuvista ja tarkastus-
4925: vät kuitenkaan kärsi eniten laista, koska heillä          viranomaisten päätöksistä. Lain 11 §:n mu-
4926: on elokuvateattereita käytettävissä. Laki on              kaan sisällön tulee olla merkitty tuotteeseen tai
4927: ennen kaikkea vaikeuttanut elokuvaharrasta-               päällykseen. Tämän kuitenkin yleensä jo tuot-
4928: jien tilannetta paikkakunnilla, joilla ei ole             taja on merkinnyt videoon. Tämän vuoksi 11 §
4929: elokuvateatteria tai sinne on pitkä matka.                olisi tarpeettomana kumottava.
4930:    Videon tuhoisia vaikutuksia vastaan suunna-               Merkittävänä viestintävälineenä audiovisu-
4931: tussa kiihkossa olisi syytä ottaa huomioon                aalinen esitystapa on lisääntynyt voimakkaasti
4932: katsojien käyttäytymisessä tapahtuneet muu-               viime vuosina. Tämän tulisi myös näkyä lain-
4933: tokset. Tutkimus on tehty ennen nykyisen lain             säädännössä. Nykyinen lainsäädäntö ei ole so-
4934: voimaantuloa.                                             pusoinnussa vapaan ilmaisuoikeuden kanssa.
4935:    Videokiinnostuksessa vuosina 1984-1986                 Ratkaisun tulee perustua sisältöön eikä esitys-
4936: tapahtuneet muutokset 25 suosituimman vuok-               tapaan, kuten tilanne on nykyään.
4937: ratuo elokuvan perusteella (Soramäki/Suomen                  Tarkastuksen vaikutukset voidaan myös
4938: videokulttuurin rakenteet ja niiden muutos                asettaa yleisesti kyseenalaisiksi, koska tutki-
4939: 3.3.1987):                                                mustulokset mm. väkivaltaelokuvien vaikutuk-
4940:                                                           sista ovat hyvin ristiriitaisia. Elokuvatarkas-
4941: Vuosi      Hauskat    Jännitys Näytelmät       K-18       tuksen kokonaisuudistuksen tarve on ilmeinen.
4942:                                                osuus      Ensimmäisenä askeleena on video- ja muiden
4943: 1984       12,0 Olo   68,4 Olo   19,7 Olo     27,4 Olo    kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain
4944: 1985       21,3 Olo   55,1 Olo   20,6 Olo     28,7 Olo    muuttaminen siten, että se pääosin vastaa halli-
4945: 1986       27,1 Olo   50,0 Olo   18,8 Olo     22,9 Olo    tuksen esitystä (HE n:o 95/1986 vp.) vuodelta
4946:                                                           1986.
4947:    Lain mukaan tarkastusvelvollisuus ei koske                Edellä olevan perusteella ehdotan,
4948: Yleisradion valmistamia tai valmistuttamia oh-
4949: jelmia. Tämä on merkinnyt, että televisiossa                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4950: on esitetty elokuvia, joita ei elokuvien tarkas-                 lakiehdotuksen:
4951:                                          1990 vp. -     LA n:o 39                                       3
4952: 
4953:                                                   Laki
4954:          video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain muuttamisesta
4955: 
4956:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4957:   kumotaan video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1987
4958: annetun lain (697 /87) 11 § sekä
4959:   muutetaan 3 ja 8 § näin kuuluviksi:
4960: 
4961:                      3§                                                        8§
4962:         Suhde elokuvien tarkastukseen                                    Kieltoperusteet
4963:     Elokuvaa, joka on tarkastettu elokuvien tar-           Ohjelmaa ei saa hyväksyä levitettäväksi:
4964: kastuksesta annetun lain mukaisesti ja jonka               1) jos se on ilmeisesti lain vastainen; tai
4965: esittämistä ei ole kielletty sellaisella perusteella,      2) jos se, ottaen huomioon miten sen tapah-
4966: joka vastaa tämän lain 8 §:n 1 momentissa               tumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne
4967: tarkoitettua perustetta, saadaan levittää elin-         on esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taik-
4968: keinotoiminnassa kuluttajalle ilman tämän lain          ka on omiaan kauhua herättämällä tai muulla
4969: mukaista tarkastamista. Jos elokuvan esittämi-          tavoin vaikuttamaan mielenterveyttä vahingoit-
4970: nen on tällaisella perusteella kielletty, elokuvaa      tavasti.
4971: ei saa levittää elinkeinotoiminnassa kuluttajal-           Ohjelman levittämisen ehdoksi voidaan aset-
4972: le.                                                     taa, että ohjelmasta poistetaan määrätyt 1
4973:    Jos elokuvien tarkastuksessa annetun mää-            momentissa tarkoitetun laatuiset kohdat. Tar-
4974: räyksen mukaan elokuvaa ei saa esittää kuutta-          kastusviranomaisella on oikeus, kun 1 momen-
4975: toista ja vastaavasti kahdeksaatoista vuotta            tissa mainittujen perusteiden soveltaminen sitä
4976: nuoremmille, ei ohjelmaa saa levittääkään sa-           edellyttää, kieltää ohjelman levittäminen elin-
4977: nottua ikää nuoremmille.                                keinotoiminnassa kahdeksaatoista ja vastaa-
4978:     Jos elokuvasta on määrätty 8 §:n 1 momen-           vasti kuuttatoista vuotta nuoremmille.
4979: tissa tarkoitettua perustetta vastaavalla perus-
4980: teella poistettavaksi kohtia, sitä saadaan tar-           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
4981: kastuttamatta levittää vain, kun määrätyt pois-         kuuta 19
4982: tot on tehty.
4983: 
4984: 
4985:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1990
4986: 
4987:                                                Jörn Donner
4988:                                               1990 vp.
4989: 
4990: Lakialoite n:o 40
4991: 
4992: 
4993: 
4994: 
4995:                                  Hietala ym.: Ehdotus laiksi ravintorasvaverosta annetun lain
4996:                                     kumoamisesta
4997: 
4998: 
4999:                                          Eduskunnalle
5000: 
5001: 
5002:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5003: 
5004:   Aloitteessa ehdotetaan kumottavaksi vuoden        edistää siten kansanterveydellisistä syistä vält-
5005: 1980 alusta lähtien voimassa ollut laki ravinto-    tämätöntä siirtymistä eläinrasvoista kasviöljy-
5006: rasvaverosta. Ravintorasvaveron poistaminen         jen ja -rasvojen käyttöön.
5007: alentaa kasviöljyjen ja -rasvojen ja niitä sisäl-     Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
5008: tävien tuotteiden hintoja. Veron poistaminen        maan vuoden 1991 alusta.
5009: 
5010: 
5011: 
5012: 
5013:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
5014: 
5015: 1. Nykyinen tilanne                                 jäätelön valmistukseen menevästä öljystä. Sel-
5016:                                                     laisenaan kotitalouksille myytävästä rypsiöljys-
5017:    Ravintorasvojen hintoja on säännelty mer-        tä peritään 4,55 mk ja muista öljyistä 4,85 mk
5018: kittävästi veroilla. 7 päivänä joulukuuta 1979      veroa öljykiloa kohden. Kokonaan verotto-
5019: annettua lakia ravintorasvaverosta (879/79) on      masti öljyä saa elintarviketeollisuudessa käyt-
5020: määräajoin tarkistettu siten, että margariinin      tää ranskanperunoiden valmistukseen, makeis-
5021: hinta on pidetty tietyssä suhteessa ja riittävän    ten valmistukseen ja kalavalmisteisiin.
5022: korkeana voin hintaan verrattuna. Raaka-aine-          Kuluttajahintaindeksin mukaan kaikkien ra-
5023: ja jalostuskustannuksiltaan edullisemman mar-       vintotuotteiden hinnat ovat nousseet keskimää-
5024: gariinin hintaa on korotettu ravintorasvaverol-     rin 51,2 prosenttia joulukuusta 1981 joulukuu-
5025: la. Lisäksi margariineista ja kasviöljyistä peri-   hun 1988. Samana ajanjaksona meijerivoin
5026: tään täysi liikevaihtovero, kun taas voin kulut-    hinta on noussut 48,7 prosenttia, mutta talous-
5027: tajahinta on liikevaihtoverosta vapaa.              margariinin hinta on noussut selvästi keski-
5028:    Hintavalvonnan päättyessä syksyllä 1988          määräistä enemmän eli 60,5 prosenttia ja jää-
5029: jääkaappimargariinin kuluttajahinnat olivat         kaappimargariinin 56,9 prosenttia. Noin nel-
5030: noin 73 prosenttia voin kuluttajahinnasta. Pe-      jännes margariinin hinnan noususta perustuu
5031: ritty ravintorasvavero oli tuolloin margariinin     ravintorasvaveron korotuksiin. Hintakehitystä
5032: valmistukseen käytettyä öljykiloa kohden kala-      ei voida pitää kansanterveydellisesti eikä kulut-
5033: öljystä ja rypsiöljystä 9,65 mk/kg ja muista        tajapoliittisesti perusteltuna.
5034: kasviöljyistä 9,95 mk/kg. Ravintorasvavero on          Ravintorasvojen kokonaiskulutus on laske-
5035: nostanut jääkaappimargariinin kuluttajahintaa       nut viime vuosina ja hintakehityksestä huoli-
5036: yli 10 mk/kg. Lokakuussa 1989 margariinien          matta kulutusta on siirtynyt voista erityisesti
5037: keskimääräisestä 28,20 mk:n kilohinnasta vä-        jääkaappimargariineihin. Kaksivuotiskautena
5038: hittäismyynnissä ravintorasvaveron osuus oli        1987-89 voin ja voi-kasviöljyseosten yhteisku-
5039: 7,62 mk eli 27 prosenttia.                          lutus laski 51 miljoonasta 46 miljoonaan ki-
5040:    Täyttä veroa peritään myös voi-kasviöljyse-      loon, kun taas jääkaappimargariinien kulutus
5041: osten valmistukseen sekä kasviöljypohjaisen         lisääntyi 10 miljoonasta 15 miljoonaan kiloon
5042: 
5043:  2000600
5044: 2                                      1990 vp. -     LA n:o 40
5045: 
5046: ja kaikkien margariinien kulutus 35 miljoonas-          Aloitteessa ehdotetaan kuitenkin koko ravin-
5047: ta 40 miljoonaan kiloon.                              torasvaverolain kumoamista suoraan. Samalla
5048:                                                       on selvitettävä tarvittavat muutokset tuontia
5049:                                                       koskevaan sääntelyyn.
5050: 2. Uudistusehdotus
5051: 
5052:    Valtion ravitsemusneuvottelukunta on esittä-       3. Taloudelliset vaikutukset
5053: nyt suosituksissaan, että rasvan kokonaiskulu-
5054: tusta tulisi vähentää ja samalla lisätä öljymäi-         Ravintorasvaverosta luopuminen alentaa
5055: sen rasvan osuutta. Monityydyttymättömiä              jääkaappimargariinien kuluttajahintoja yli 10
5056: rasvahappoja tulisi olla ravinnossa monipuoli-        mk:lla ja muidenkin margariinien vähintään 7
5057: sesti. Neuvottelukunnan elintarvikejaosto on          mk:lla, kun otetaan huomioon kerrannaisvai-
5058: tältä pohjalta esittänyt, että vähän rasvaa ja        kutukset mm. kaupan osuuteen. Uudistusta
5059: runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisäl-        toteutettaessa on huolehdittava siitä, että hin-
5060: tävien ravintorasvojen tulee olla edullisempia        nanalennus siirtyy täysimääräisesti kuluttajille.
5061: kuin muiden ravintorasvojen. Voin ja marga-              Ravintorasvaveron tuotto valtiolle on ollut
5062: riinin hintasuhdetta tulisikin muuttaa siten,         noin 240 milj. markkaa vuodessa. Toisaalta
5063: että valmisteet kilpailevat vapaasti ja verotuk-      kotimaista ravintorasvatuotantoa on tuettu
5064: sellisesti neutraalisti keskenään.                    rypsin tuotantotuella noin 400 milj. markalla
5065:    Nykyinen verotus on aiheuttanut sen, että          vuodessa. Ilman muita toimia ravintorasvave-
5066: rasvakoostumukseltaan terveydelliseltä kannal-        ron poistaminen johtaisi maailmanmarkkina-
5067: ta suositellut pelkkiä kasviöljyjä ja -rasvoja        hintaisten kasviöljyjen käyttöön. Rypsin tuo-
5068: sisältävät tuotteet eli jääkaappimargariinit,         tantotukea voitaisiin korvata osaksi veivoitteel-
5069: useimmat kevytmargariinit ja eräät talous-            Ia kotimaisen kasviöljyn käyttämisestä ravinto-
5070: margariinit ovat ankarimmin verotettuja ja            rasvavalmisteissa.
5071: margariineista kalleimpia. Ravintorasvavero              Kasviöljyjen ja margariinien hinnanalennus
5072: on suosinut eläinrasvojen käyttöä myös talous-        vähentäisi suotuisalla tavalla inflaatiopaineita
5073: margariineissa.                                       ja ravinnon hintaa. Kulutuksen siirtyminen
5074:                                                       eläinrasvoista monityydyttymättömiin kasvi-
5075:    Ravintorasvaveron poistaminen kokonaisuu-
5076:                                                       rasvoihin vähentäisi ajan myötä erityisesti sy-
5077: dessaan edistäisi eläinrasvojen korvaamista
5078: kasviöljyillä ja -rasvoilla, alentaisi merkittäväs-   dän- ja verisuonisairauksia, mistä aiheutuisi
5079: ti margariinien ja kasviöljyjen hintoja ja ohjai-     tuntuvia säästöjä mm. terveydenhuoltomenois-
5080:                                                       sa.
5081: si tehokkaasti kulutusta ravitsemussuositusten
5082: edellyttämällä tavalla. Samalla on tarpeen pur-
5083: kaa asteittain myös ravintorasvavalmisteiden          4. Voimaantulo
5084: koostumusta sitovia säännöksiä, joilla on tuet-
5085: tu voin markkinointia.                                  Laki ravintorasvaverosta tulisi kumota mah-
5086:    Ravintorasvaverosta luopuminen voisi ta-           dollisimman pikaisesti, mieluummin jo vuoden
5087: pahtua myös asteittain siten, että ensi vaiheessa     1991 alusta lukien. Jos päädytään edellä viitat-
5088: kaikkien margariinien ym. tuotteiden valmis-          tuun kaksivaiheiseen ravintorasvaveron poista-
5089: tukseen käytettyjen kasviöljyjen vero alennet-        miseen, vaiheiden tulisi seurata toisiaan nope-
5090: taisiin samalle tasolle suoraan kotitalouksille       asti esimerkiksi vuoden välein.
5091: myytävän kasviöljyn veron kanssa. Tämä mer-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5092: kitsisi noin 5 mk:n alennusta kilohintoihin.
5093: Tällöin toiseen vaiheeseen jäisi koko lain ku-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5094: moaminen.                                                    lakiehdotuksen:
5095:                                      1990 vp. -   LA n:o 40                                 3
5096: 
5097: 
5098:                                             Laki
5099:                        ravintorasvaverosta annetun lain kumoamisesta
5100: 
5101:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5102: 
5103:                      1§                                                3§
5104:    Tällä lailla kumotaan ravintorasvaverosta 7      Tämä laki tulee voimaan   päivänä
5105: päivänä joulukuuta 1979 annettu laki (879/79)     kuuta 19
5106: siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
5107: 
5108:                     2 §
5109:   Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
5110: töönpanosta annetaan asetuksella.
5111: 
5112: 
5113:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
5114: 
5115:          Pertti Hietala                Arto Lapiolahti            Raimo Vuoristo
5116:          Mats Nyby                     Timo Roos                  Jorma Rantanen
5117:          Kai Kalima                    Osmo Soininvaara           Erkki Pulliainen
5118:          Pekka Haavisto                Antero Kekkonen            Eero Paloheimo
5119:          Jukka Roos                    Matti Vähänäkki            Matti Saarinen
5120:          Matti Luttinen                Antti Kalliomäki           Pertti Lahtinen
5121:          Jussi Ranta                   Reijo Lindroos             Kari Rajamäki
5122:          Sinikka Hurskainen            Riitta Myller              Marja-Liisa Tykkyläinen
5123:          Jouni Backman                 Markku Pohjola             Tarja Kautto
5124:          Sinikka Mönkäre               Virpa Puisto               Lauri Metsämäki
5125:          Ilkka Joenpalo                Iiris Hacklin              Heikki Rinne
5126:          Pekka Leppänen                Seija Karkinen             Sakari Knuuttila
5127:          Tuula Paavilainen             Jukka Gustafsson           Kerttu Törnqvist
5128:          Kari Urpilainen               Arja Alho                  Matti Ahde
5129:          Erkki Liikanen                Saara-Maria Paakkinen      Lea Savolainen
5130:          Mikko Elo                     Pentti Lahti-Nuuttila      Timo Laaksonen
5131:          Liisa Jaakonsaari             Matti Hokkanen             Jouko Skinnari
5132:          Ilkka-Christian Björklund     Markus Aaltonen            Aimo Ajo
5133:                                                1990 vp.
5134: 
5135: Lakialoite n:o 41
5136: 
5137: 
5138: 
5139: 
5140:                                   Männistö ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten luottamushenkilöiden
5141:                                      eläkelain 6 § :n muuttamisesta
5142: 
5143: 
5144:                                           Eduskunnalle
5145: 
5146:    Kunnallisten      luottamushenkilöiden     elä-   kelaissa tarkoitetut eläkkeen saamiseen vaadit-
5147: kelakia säädettäessä lainmukaiset eläke-etuudet      tavat edellytykset täyttävät henkilöt saisivat
5148: rajoitettiin sellaisiin kunnallisissa luottamus-     eläkkeen, mikä edellyttää lain voimaantulo-
5149: tehtävissä toimineisiin kansalaisiin, jotka olivat   säännöksen muuttamista siten, että lakia sovel-
5150: vuonna 1914 tai sen jälkeen syntyneitä. Rajaus       lettaisiin myös eläketapahtumaan, joka on sat-
5151: on tarpeettoman ankara ja monia vielä elossa         tunut 1 päivänä tammikuuta 1973 tai sen
5152: olevia ennen vuotta 1914 syntyneitä luottamus-       jälkeen.
5153: tehtävissä toimineita veteraanejamme syrjivä.           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5154:    Ehdotamme ikärajan muuttamista niin, että
5155: myös vuonna 1910 ja sen jälkeen syntyneet ja                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5156: muut kunnallisten luottamushenkilöiden elä-                 lakiehdotuksen:
5157: 
5158: 
5159: 
5160:                                                Laki
5161:                 kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain 6 §:n muuttamisesta
5162: 
5163:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5164:   muutetaan 21 päivänä heinäkuuta 1977 annetun kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain
5165: (578/77) 6 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
5166: 
5167:                        6§
5168:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5169:   Lakia sovelletaan kuitenkin myös elä-              kuuta 1991.
5170: ketapahtumaan, joka on sattunut 1 päivänä
5171: tammikuuta 1973 tai sen jälkeen.
5172: 
5173: 
5174: 
5175:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1990
5176: 
5177:                      Lauha Männistö                          Anna-Liisa Jokinen
5178:                      Heli Astala                             Vappu Säilynoja
5179: 
5180: 
5181: 
5182: 
5183: 200060G
5184:                                               1990 vp.
5185: 
5186: Lakialoite n:o 42
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 
5191:                                   Hietala ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 1 §:n muutta-
5192:                                      misesta
5193: 
5194: 
5195:                                           Eduskunnalle
5196: 
5197:                           ALOITTEEN PÄÄASIAI~LINEN SISÄLTÖ
5198: 
5199:   Aloitteessa ehdotetaan työntekijäin eläkelain      vaksi. Säännöksellä määrättäisiin, milloin työ-
5200: muuttamista siten, että lyhytaikaisissa ja tila-     oikeudellisesti erilliset työsuhteet katsotaan elä-
5201: päisissä työsuhteissa olevat työntekijät pääse-      keoikeudellisesti yhdenjaksoisesti jatkuneiksi
5202: vät nykyistä kattavarumin lain piiriin. Yhden-       työsuhteiksi.
5203: jaksoisen työsuhteen vähimmäispituutta koske-            Aioitteella parannetaan työeläketurvan kat-
5204: va edellytys ehdotetaan muutettavaksi yhdestä        tavuutta ja ehkäistään työeläkemaksujen mini-
5205: kuukaudesta 20 tuntiin.                              meimiseksi tapahtuvaa lyhytaikaisilla työsuh-
5206:   Työntekijäin eläkelain 1 §:n 3 momentin ns.        t::illa keinottelua.
5207: ketjutussääntöä ehdotetaan samalla muutetta-
5208: 
5209: 
5210: 
5211: 
5212:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
5213: 
5214: 1. Nykyinen tilanne                                  työssä vähintään 20 tuntia kalenterikuukaudes-
5215:                                                      sa. Työsuhteen katsotaan tällöin alkaneen sinä
5216:    Työntekijäin eläkelain (395/61) 1 §:n mu-         päivänä, jolta sen perusteella maksettiin ensim-
5217: kaan työnantaja on velvollinen järjestämään ja       mäisen kerran palkkaa, ja päättyneen sinä
5218: kustantamaan lain mukaiset vähimmäisehdot            päivänä, jolta viimeksi maksettiin palkkaa.
5219: täyttävän eläketurvan jokaiselle työntekijäl-        TEL:n soveltamiskäytännössä oli jo aiemmin
5220: leen, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoi-        katsottu, että vähintään 30 päivän jaksolle
5221: sesti vähintään yhden kuukauden ajan. Lisäksi        sattuneet useasti toistuvat työskentelykerrat sa-
5222: edellytetään, että työsuhteessa saadun työan-        man työnantajan palveluksessa muodostivat
5223: sion voidaan arvioida keskimäärin nousevan           eläkeoikeudellisesti yhdenjaksoisen työsuhteen,
5224: vähintään 938,66 markkaan kuukaudessa il-            joka tuottaa oikeuden eläketurvaan.
5225: maistuna vuoden 1990 indeksitasossa.                    Eräiden tyypillisesti lyhyissä työsuhteissa
5226:    1.2.1987 tuli voimaan TEL:n 1 §:n muutos,         työskennelleiden ammattiryhmien eläketurvan
5227: jolla säädettiin erillisten työsuhteiden ketjutta-   aukkoja paikkasi vuoden 1986 alusta voimaan
5228: misesta silloin, kun työntekijä tekee vähintään      tullut eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden
5229: kolmena peräkkäisenä kalenterikuukautena             ja toimittajien eläkelaki (662/85).
5230: tvötä saman työnantajan palveluksessa alle              Työmarkkinoilla lisääntyi 1980-luvulla voi-
5231: kuukauden jatkuneissa työsuhteissa. Tällöin          makkaasti osa-aikaisen ja lyhytaikaisen, tila-
5232: työsuhteiden katsotaan muodostavan yhden-            päisen työvoiman käyttö. Esimerkiksi liike- ja
5233: jaksoisesti vähintään kuukauden jatkuneen            ravintola-aloilla on runsaasti työntekijöitä, jot-
5234: työsuhteen edellyttäen, ettå työansio kunakin        ka erikseen kutsutaan päivän tai parin työsuh-
5235: kalenterikuukautena nousee ainakin edellä tar-       teeseen. Tällainen ns. keikkatyö on yleistä
5236: koitettuun markkamäärään ja työntekijä on            myös terveydenhuollon sijaistehtävissä.
5237: 200060G
5238: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 42
5239: 
5240:    TEL:n ketjutussäännön kiertäminen tällai-        vitaan kuitenkin edelleen aikarajoitusta työan-
5241: sissa työhönkutsumistilanteissa on osoittautu-      sion vähimmäismäärää koskevan edellytyksen
5242: nut helpoksi, kun työtarjouksia ei esimerkiksi      ohella. Yhdenjaksoisen työsuhteen vähimmäis-
5243: tehdä joka kolmas kuukausi. Työnantajilla on        kestoksi ehdotetaan 20 tuntia, mikä on ollut
5244: merkittävä taloudellinen intressi pyrkiä välttä-    työntekijän työssäolon vähimmäismäärä kalen-
5245: mään palkkakustannuksia noin 15 prosentilla         terikuukaudessa ketjutussäännön mukaan pe-
5246: kasvattava työeläkemaksu.                           räkkäisten kuukausien työjaksoja yhdistettäes-
5247:    Erityisongelmana on edelleen TEL:n ja ly-        sä.
5248: hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöi-        TEL:n 1 §:n 2 momenttia ehdotetaan muu-
5249: den eläkelain (134/62) välinen rajanveto tie-       tettavaksi nykyistä selkeämmäksi ja aukotto-
5250: tyissä amrnattiryhmissä. Esimerkiksi teollisuus-    mammaksi. Peräkkäisinä kalenterikuukausina
5251: putkistojen ja niihin liittyvien rautarakenteiden   tehtyjen työjaksojen ketjuttaminen yhdenjak·
5252: rakentamisessa ja eristämisessä käytetään ylei-     soiseksi eläkeoikeudelliseksi työsuhteeksi ta-
5253: sesti hankekohtaisia, alle kuukauden työsuhtei-     pahtuisi aina, kun työansio kunakin kalenteri-
5254: ta. Vaikka kysymyksessä ovat luonteeltaan           kuukautena nousee TEL-kuukausiansion vä-
5255: LEL:n soveltamispiiriin kuuluvat työtehtävät,       himmäismäärään ja työntekijä on työssä vä-
5256: prosessiputkitusyritysten työalan perusteella       hintään 20 tuntia. Nykyisen säännöksen mu-
5257: niiden työntekijöitä on vakuutettu TEL:n mu-        kaisesti työsuhteen katsotaan tällöin alkaneen
5258: kaan. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä,           sinä päivänä, jolta sen perusteella maksettiin
5259: että suuri osa prosessiputkitusalan työsuhteista    ensimmäisen kerran palkkaa, ja päättyneen
5260: jää alle kuukauden pituisina kokonaan elä-          sinä päivänä, jolta viimeksi maksettiin palk-
5261: keturvan ulkopuolelle. Erään tutkimuksen mu-        kaa.
5262: kaan teollisuusputkiasentajille oli aiheutunut         Eläkkeen karttumista koskevien TEL:n 5 §:n
5263: noin kuuden prosentin menetykset eläketurvas-       säännösten uudistaminen on selvitettävä erik-
5264: sa TEL:n karenssi- ja palkanmäärityssäännök-        seen. Tavoitteena on työeläkkeen tasavertainen
5265: sistä verrattuna LEL-järjestelmään.                 kertyminen kaikista työsuhteista.
5266:    Eläketurvakeskuksen kokoamien tilastojen
5267: mukaan vuonna 1988 päättyneistä noin
5268: 500 000 TEL-työsuhteesta 102 000 oli kestänyt       3. Taloudelliset vaikutukset
5269: alle yhden kuukauden. TEL-vakuuttamatto-
5270: mien lyhyiden työsuhteiden määrästä ei ole             Ehdotetut TEL:n muutokset tuovat lain pii-
5271: tarkkoja tietoja. Työvoimatutkimusten perus-        riin uusia työsuhteita joitakin kymmeniätuhan-
5272: teella voidaan arvioida, että noin 50 000 henki-    sia. Työnantajilta perittävät työeläkemaksut
5273: löllä on vuosittain päätyössään alle yhden kuu-     lisääntyvät ja vähäisessä määrin myös työelä-
5274: kauden työsuhteita.                                 kejärjestelmän hallintokustannukset vakuutta-
5275:                                                     misen ja valvonnan osalta.
5276:                                                        Eläkeruenoissa vaikutukset näkyisivät vasta
5277: 2. Uudistusehdotus                                  vähitellen. Pitkällä aikavälillä kustannusvaiku-
5278:                                                     tus on neutraali. Valtion kustannuksiin uudis-
5279:   Muuttuneilla työmarkkinoilla työeläketur-         tuksilla ei olisi välittömiä vaikutuksia.
5280: van kattavuutta on parannettava poistamalla            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5281: yhden kuukauden alkukarenssi TEL:n 1 §:stä.
5282: Jotta aivan lyhyet työsuhteet rajautuisivat pois             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5283: mm. hallinnollisten kulujen säästämiseksi, tar-            lakiehdotuksen:
5284:                                      1990 vp. -     LA n:o 42                                     3
5285: 
5286:                                               1.. aki
5287:                            työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
5288: 
5289:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5290:   muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain 1 §:n 1 momentin
5291: johdantokappale ja 2 momentti,
5292:   sellaisina kuin ne ovat, l §:n 1 momentin johdantokappale 11 päivänä marraskuuta 1988
5293: annetussa laissa (922/88) ja 2 momentti 23 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (38/87),
5294: näin kuuluviksi:
5295: 
5296:      Eläketurvan järjestämisvelvo/lisuus            denjaksoisesti jatkuneen työsuhteen edellyt-
5297:                                                     täen, että työansio kunakin kalenterikuukaute-
5298:                       1§                            na nousee ainakin 1 momentin 2 kohdassa
5299:    Työnantaja on velvollinen järjestämään ja        tarkoitettuun markkamäärään ja työntekijä on
5300: kustantamaan tämän lain mukaiset vähimmäis-         työssä vähintään 20 tuntia kalenterikuukaudes-
5301: ehdot täyttävän eläketurvan jokaiselle työnte-      sa. Työsuhteen katsotaan tällöin alkaneen sinä
5302: kijälleen, jonka työsuhde on sen vuoden jäl-        päivänä, jolta sen perusteella maksettiin ensim-
5303: keen, jona hän on täyttänyt 13 vuotta, jatku-       mäisen kerran palkkaa ja, jollei 2 §:stä muuta
5304: nut yhdenjaksoisesti vähintään 20 tuntia. Laki      johdu, päättyneen sinä päivänä, jolta viimeksi
5305: ei kuitenkaan koske työsuhdetta:                    maksettiin palkkaa.
5306:   Jos työntekijä tekee peräkkäisinä kalenteri-
5307: kuukausina työtä saman työnantajan palveluk-
5308: sessa erillisissä työsuhteissa, työsuhteiden kat-     Tämä laki tulee voimaan               päivänä
5309: sotaan muodostavan eläkeoikeudellisesti yh-                 kuuta 199
5310: 
5311: 
5312:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990
5313: 
5314:          Pertti Hietala                Jorma Rantanen                 Kerttu Törnqvist
5315:          Erkki Liikanen                Sinikka Hurskainen             Pentti Lahti-Nuuttila
5316:          Arja Alho                     Jouko Skinnari                 Timo Roos
5317:          Mats Nyby                     Riitta Myller                  Kai Kalima
5318:          Risto Ahonen                  Matti Vähänäkki                Jukka Roos
5319:          Arto Lapiolahti               Antti Kalliomäki               Saara-Maria Paakkinen
5320:          Marja-Liisa Tykkyläinen       Reijo Lindroos                 Aimo Ajo
5321:          Liisa Jaakonsaari             Lauri Metsämäki                Jussi Ranta
5322:          Kari Rajamäki                 Ilkka-Christian Björklund      Mikko Eio
5323:          Markus Aaltonen               Sakari Knuuttila               Seija Karkinen
5324:          Tarja Kautto                  Matti Luttinen                 Tuula Paavilainen
5325:          Lea Savolainen                Heikki Rinne                   Jouni Backman
5326:          Kari Urpilainen               Markku Pohjola                 Antero Kekkonen
5327:                                        Matti Saarinen
5328:                                               1990 vp.
5329: 
5330: Lakialoite n:o 43
5331: 
5332: 
5333: 
5334: 
5335:                                  Laaksonen: Ehdotukset laiksi vuodelta 1991 t01m1tettavassa
5336:                                      valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
5337:                                      senteista ja laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
5338: 
5339: 
5340:                                          Eduskunnalle
5341: 
5342: 
5343: 
5344:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5345: 
5346:    Ehdotan tuloveroasteikkoon pieni- ja keski-      lahjaveroon ehdotan taulukon alaosaan alen-
5347: tuloisille selvää alennusta ja vastaavasti suuri-   nusta ja vastaavasti suuriin varallisuuksiin lisää
5348: tuloisten tuloveron kiristämistä. Perintö- ja       veroa.
5349: 
5350: 
5351: 
5352: 
5353:                                           PERUSTELUT
5354: 
5355: Veroasteikot ja -prosentit                             Yhteiskunnan rikkauden lisääntyessä mark-
5356:                                                     kinavoimat jakavat alituisesti tuloja ja varalli-
5357:    Hallitus on viime eduskuntavaaleista alka-       suutta uudelleen. Oikeudenmukainen verotus
5358: neen kautensa aikana alentanut rikkaiden mak-       pyrkisi yhteiskunnan vähävaraisten ja yksin-
5359: samaa varallisuusveroa eikä aiokaan säätää          omaan palkkatuloillaan elävien työntekijöiden
5360: varallisuusveroa yhtiöille. Hallituksen perus-      sekä toimihenkilöiden käytettävissä olevien tu-
5361: lähtökohta, joka edellyttää olemassa olevien        lojen lisäämiseen pääomatuloja ja varallisuus-
5362: tulo- ja varallisuussuhteiden säilyttämistä, on     verotusta kiristämällä. Pääomatulojen verotus
5363: yhteiskunnallisesti epäoikeudenmukainen.            riippuu oleellisesti myös siitä, minkälaisia vä-
5364:    Hallitus on korottanut liikevaihtoveroa py-      hennysmahdollisuuksia niiden osalta sovelle-
5365: syvästi yhdellä prosenttiyksiköllä. Se ja suuri-    taan ja missä määrin sallitaan verottomia tulo-
5366: tuloisten verotuksen keventäminen lisäävät          ja tai aliverotettuja tuloja mm. myyntivoitto-
5367: epäoikeudenmukaisuutta. Hallitus luopuu yh-         jen tai metsäverotuksen yhteydessä.
5368: teiskunnallisesta yhteisvastuusta ja pyrkimises-       Hallituksen meneillään olevan "kokonaisve-
5369: tä tasa-arvoon. Hallitus ei enää puhukaan           rouudistuksen" keskeisenä toimena on margi-
5370: verotuksen kevenemisestä vaan tuloverotuksen        naaliverojen alentaminen. Hallitus kiinnittää
5371: kevenemisestä, mikä käytännössä hyödyttää           huomiota- tuloverotuksen progressiivisuutta ku-
5372: suurituloisia.                                      vaavaan marginaaliveroprosenttiin siksi, ettei
5373:    Vastaavasti kiinteistövero uhkaa viedä vero-     puhuttaisi siitä, paljonko kukin maksaa veroja
5374: tuksen yhä kauemmaksi maksukyvystä. Muu-            ja paljonko kullakin on veronmaksukykyä.
5375: tosvastarinnan pienentämiseksi vero on tarkoi-      Alentaessaan ylimpiä marginaaliprosentteja
5376: tus saattaa asuinkiinteistöjen osalta voimaan       huomattavasti hallitus tosiasiallisesti haluaa
5377: asteittain. Yllätyksen voi tuoda myös kiinteis-     suurituloisten tuloveron tuntuvaa alentamista.
5378: töjen verotusarvojen nostaminen, mikä on ai-        Tuhannen suurituloisimman verotuksessa tämä
5379: noa kiinteistöveroon merkittävästi vaikuttava,      merkitsee kymmenien tuhansien markkojen ve-
5380: mutta samalla merkittäväitä osin verovelvolli-      ronalennusta eli alennusta, joka vastaa monen
5381: sen maksukyvystä riippumaton seikka.                pienituloisen vuoden palkkaa.
5382: 200060G
5383: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 43
5384: 
5385:    Hallituksen verouudistuksen oleellisin puoli     Perintö- ja lahjavero
5386: on ensinnäkin ollut vähennysten kirjoittaminen
5387: tuloveroasteikkoon: tehdään kokonaisuuden              Hallitus ei ole ehdottanut perintö- ja lahja-
5388: kannalta tekninen muutos, ei verouudistusta.        verolain muuttamista, vaikka siinä oleva as-
5389: Toiseksi tuloerojen tasoittamisen sijasta halli-    teikko onkin inflaation myötä kiristänyt vero-
5390: tus alentaa suurituloisimpien verotusta ja lupaa    tusta myös kaikkein pienimmistä perinnöistä.
5391: vastakin alentaa. Samalla lisätään veronmak-        Ehdotan sitä muutettavaksi niin, että suurim-
5392: sukyvystä riippumattomia välillisiä veroja. On      mista perinnöistä ja lahjoista perittäisiin ny-
5393: ilmeistä, että hallituksessa on voimakkaita ha-     kyistä tuntuvampi vero. Vero nousisi yli mil-
5394: luja alentaa suurituloisten veroja tuloverotusta    joonan markan perintöosuudesta ja alkaisi
5395: keventämällä ja lisätä välillistä verotusta muut-   kasvaa voimakkaasti yli 2 miljoonan markan
5396: tamalla liikevaihtoverotus arvonlisäveroksi ja      perintöosuudesta. En pidä oikeana, että eriar-
5397: ulottamalla se myös palveluihin; perusteena         voisuus saa kertyä ja kasaantua sukupolvesta
5398: käytetään tällöin läntisen Euroopan yhdenty-        toiseen. On syytä muistaa, että rikkain tuhan-
5399: misen vaatimusta verojen harmonisoimisesta.         nesosa kotitalouksista omistaa nettovaralli-
5400:    Ehdotan ylimpien tuloryhmien verotuksen          suutta enemmän kuin köyhempi puolisko kan-
5401: lisäämistä ja vastaavasti alimpien tuloryhmien      saa. Kolmannessa veroluokassa, jossa vero
5402: verotuksen lieventämistä. Ehdotuksessa n.           maksetaan kolminkertaisena, olisi kuitenkin
5403: 4 000 markan kuukausiansiosta ei vielä menisi       rajoitus, ettei vero nousisi yli 58 OJo:ksi perintö-
5404: valtion tuloveroa.                                  osuudesta, sillä sivuperinnöstä menevän kun-
5405:    Seuraavassa asetelmassa on verrattu ehdo-        nallisveron kanssa yhteiskunta saisi näissä ta-
5406: tustani vuoden 1990 voimassa olevaan asteik-        pauksissa muutoin kaiken.
5407: koon:                                                  Toisaalta ehdotan perhesuhteisiin liittyvien
5408:                                                     ja irtaimistoa koskevien vähennysten nostamis-
5409: Verotettava       Vuonna 1990       Ehdotus 1991    ta. Samalla vähennys suotaisiin myös perin-
5410:    tulo               vero               vero       nönjäitäjää hoitaneelle henkilölle.
5411:     mk                 mk                 mk
5412:                                                        Perintöverotuksessa ongelmaksi on muodos-
5413:  40 000                   230                  0    tunut se, että yhdessä asunut, mutta vihkimä-
5414:  50 000                 1 130                 50    tön pariskunta tulkitaan toisilleen vieraiksi eli
5415:  60 000                 2 630              1 750    toisen periessä toisen (useinkin tämän osuuden
5416:  70 000                 4 680              3 450    yhteisesti hankitusta asunnosta) verotetaan pe-
5417:  80 000                 7 080              5 650    rinnöstä kolmannen veroluokan mukaan eli
5418:  90 000                 9 480              8 350    vero on kolminkertainen siihen verrattuna, että
5419: 100 000                12 180             11 050    kyseessä olisivat yhteiskunnan virallisesti rekis-
5420: 150 000                26 800             25 050    teröimä! puolisot, minkä lisäksi perinnöstä
5421: 200 000                44 300             43 050    joutuu suorittamaan sivuperintönä kunnallis-
5422: 300 000                82 100             89 050    veron. Näitä tapauksia ei ole kovin monta,
5423: 500 000               168 100            189 050    mutta yksittäisissä tapauksissa tilanne voi olla
5424:                                                     ongelmallinen varsinkin, kun asianomaiset tus-
5425:                                                     kin ovat selvittäneet itselleen tällaisen veroris··
5426:                                                     kin olemassaoloa. Mielestäni tulisi selvittää,
5427:    Varallisuusveroehdotuksellani       tähdätään    onko tällaisiin tapauksiin olemassa tyydyttävää
5428: suurien varallisuuksien tehokkaampaan verot-        ratkaisua.
5429: tamiseen. Jottei asuntotulosta verolle joutuvien       Ehdotan,
5430: määrä kasvaisi, tulisi tulo- ja varallisuusvero-
5431: laissa siihen liittyvää vähennystä tarkistaa hin-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
5432: tojen nousun mukaisesti.                                    lakiehdotukset:
5433:                                       1990 vp. -     LA n:o 43                                       3
5434: 
5435: 1.
5436:                                                 Laki
5437:        vuodelta 1991 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
5438:                                         veroprosenteista
5439: 
5440:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5441: 
5442:                       1§                                                   3§
5443:   Vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa           Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
5444: määrätään tulo- ja varallisuusvero tässä laissa      seuraava:
5445: olevien veroasteikkojen ja veroprosenttien mu-
5446: kaan.                                                Verotettava             Vero      Vero alarajan
5447:                                                      varallisuus           alarajan      ylittävästä
5448:                                                                            kohdalla    varallisuudesta
5449:                       2§                                mk                   mk              %
5450:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-
5451: va:                                                  1 100 000                500            1,5
5452:                                                      1 600 000              8 000            1,6
5453: Verotettava tulo           Vero     Vero alarajan    3 000 000             30 400            1,8
5454:                          alarajan    ylittävästä
5455:                          kohdalla   tulon osasta                           4 §
5456:        mk                  mk             OJo
5457:                                                        Yhteisöjen tuloveroprosentti on 40 ja yhtei-
5458:  50 000- 75 000               50         17          sön varallisuusveroprosentti 2.
5459:  75 000-100 000            4 300         27
5460: 100 000-150 000           11 050         28                               5§
5461: 150 000-200 000           25 050         36            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5462: 200 000-250 000           43 050         42          kuuta 1991.
5463: 250 000-                  64 050         50            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
5464:                                                      ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
5465:                                                      miin.
5466: 
5467: 
5468: 2.
5469:                                                 Laki
5470:                              perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
5471: 
5472:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5473:   muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain 12 ja 14 §, sellaisina
5474: kuin ne ovat 22 päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa (876/85), näin kuuluviksi:
5475: 
5476:                        12 §                          sä kohdassa mainittujen määrien lisäksi 16 000
5477:    Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vä-        markkaa;
5478: hentää:                                                 4) vähintään viimeiset kymmenen vuotta en-
5479:    1) perinnönjättäjän puoliso 40 000 markkaa,       nen perinnönjättäjän kuolemaa hänen palve-
5480:    2) sellainen perinnönjättäjän lapsi tai otto-     luksessaan ollut ja häntä hoitanut henkilö
5481: lapsi tahi näiden rintaperillinen, joka verovel-     8 000 markkaa; sekä
5482: vollisuuden alkaessa ei ole täyttänyt kahdek-           5) perinnönjättäjän puoliso ja perinnönjättä-
5483: saatoista vuotta, 8 000 markkaa sekä sen lisäk-      jän lapsi tai ottolapsi tahi näiden rintaperilli-
5484: si 1 800 markkaa jokaiselta täydeltä vuodelta,       nen taikka 4 kohdassa mainittu henkilö, mil-
5485: jonka hän on alle kahdeksantoista vuoden iän;        loin jäämistöön sisältyy perinnönjättäjän ko-
5486:    3) perinnönjättäjän lapsi tai ottolapsi tahi      tiin kuuluneita huone- ja talouskaluja, vaattei-
5487: sellainen rintaperillinen, joka sairaudesta, vias-   ta sekä muuta asuntoirtaimistoa, tällaisen
5488: ta tai vammasta aiheutuneen pysyvän haitan           omaisuuden osalta sen arvon, enintään kuiten-
5489: tähden on ansiotyöhön kykenemätön, edellises-        kin 25 000 markkaa.
5490: 4                                   1990 vp. -     LA n:o 43
5491: 
5492:                       14 §                            II veroluokassa asteikon mukainen vero kak-
5493:     Perintöveroa maksetaan:                        sinkertaisena; ja
5494:     1 veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:         III veroluokassa asteikon mukainen vero
5495:                                                    kolminkertaisena, kuitenkin enintään 58 OJo ve-
5496: Verotettavan osuuden    Veron vakioerä Vero-%      rotettavan osuuden arvosta.
5497:          arvo          osuuden alarajan ylimene-
5498:          mk                kohdalla       västä
5499:                              mk          osasta       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5500:                                                    kuuta 1991 ja sitä sovelletaan niihin tapauk-
5501:    15 000- 37 500             200          6       siin, joissa verovelvollisuus alkaa lain voi-
5502:    37 500- 75 000           1 550          8       maantulopäivänä tai sen jälkeen.
5503:    75 000- 150 000          4 550         10
5504:   150 000- 300 000         12 050         11
5505:   300 000- 450 000         28 550         12
5506:   450 000- 750 000         46 550         12,5
5507:   750 000-1 050 000        84 050         13
5508: 1 050 000-2 000 000       151 000         14
5509: 2 000 000-3 000 000       284 000         20
5510: 3 000 000-                484 000         25
5511: 
5512: 
5513:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1990
5514: 
5515:                                         Timo Laaksonen
5516:                                               1990 rd.
5517: 
5518: Lagmotion nr 44
5519: 
5520: 
5521: 
5522: 
5523:                                  Jansson: Förslag tili självstyrelselag för Åland
5524: 
5525: 
5526:                                         Tili Riksdagen
5527: 
5528:    Denna lagmotion innehåller förslag tili ny       ligger tili grund för regeringens proposition nr
5529: självstyrelselag för Åland vars syfte är att        73, föreslog statens representanter den ändring
5530: stärka och modernisera den åländska självsty-       av reglerna för landskapets ekonomiska ord-
5531: relsen. Motionen ansluter sig tili regeringens      ning som ingår i propositionen. Från åländsk
5532: proposition nr 73 och innehåller förslag tili       sida hade man önskat få egen skattelagstiftning
5533: ändrad lydelse av 47 § i första lagförslaget.       och -förvaltning för att uppnå större rättvisa
5534: Andra ändringar i propositionen föreslås inte.      och för att tili historien förpassa de fruktlösa
5535:    47 §, som fastställer avräkningsgrunden, in-     diskussioner, som nu förs därom, huruvida
5536: går i 7 kapitlet, som rör landskapets ekonomi.      Åland är en närande eller tärande del av
5537: I regeringens proposition föreslås, att avräk-      landet.
5538: ningsgrunden ska\1 vara 0,45 procent av de i            Förslaget av statens representanter i Ålands-
5539: statsbokslutet för respektive år redovisade in-     kommitten blev också kommittens enhälliga
5540: komsterna med undantag för upptagna nya             beslut med avräkningsgrunden 0,48 procent.
5541: statslån.                                               2. Den arbetsgrupp, som justitieministeriet
5542:    Ali offentlig makt i stater Iiksom i självsty-   därefter tillsatte med uppdrag att på grundval
5543: relsesamfund utgår från folket. Den offentliga      av Ålandskommittens betänkande och avgivna
5544: makten utövas under lagarna.                        utlåtanden uppgöra förslag tili ny självstyrelse-
5545:    Ålands självstyrelse vilar på internationellt    lag för Åland, föreslog likaså enhälligt avräk-
5546: rättslig grund. Självstyrelselagen för Åland,       ningsgrunden 0,48 procent (Lagberedningsav-
5547: som är en grundlag i Finland reglerar inte bara     delningens publikation nr 7/89).
5548: förhållandet mellan riket och landskapet utan           3. Tili grund för ovanstående förslag låg
5549: innehåller också normer för den offentliga          utfallet av de ekonorniska avräkningarna rnel-
5550: maktutövningen i landskapet. Dessutom ingår i       lan riket och Åland under åren 1978-1982
5551: Iagen bestämmelser, som anknyter tili traktats-     vilka rned tillärnpning av det föreslagna nya
5552: rätten.                                             ekonomiska systemet motsvarar en avräknings-
5553:    Den offentliga makt, som ankommer på             grund orn 0,48 procent.
5554: folkrepresentationen, omfattar huvudsakligen            Under åren 1983-1989 har, såsorn redovisas
5555: normgivning, budgetmakt och kontrollfunktio-        i propositionen (sid. 55-56) tili Åland för
5556: ner. Självstyrelselagen för Åland måste därför      självstyrelsens behov, överförts lägre belopp än
5557: för att fungera omfatta en reell budgetmakt         vad det nu föreslagna avräkningssysternet skul-
5558: för Ålands lagting med sådana tillräckliga          le ha inneburit. Skälen redovisas också i pro-
5559: ekonomiska resurser att ändamålen med själv-        positionen. Frarnför allt har beredningen av
5560: styrelsen skall kunna förverkligas i demokra-       självstyrelselagen inverkat på de årliga ekono-
5561: tisk ordning.                                       rniska uppgörelserna, rnen också de övriga
5562:    Den avräkningsgrund, som regeringen före-        redovisade faktorerna har påverkat utfallet.
5563: slagit, kan på sikt ekonomiskt undergräva           Inom självstyrelseorganen på Åland har man
5564: självstyrelsen. Jag föreslår därför i lagmotio-     nöjt sig med detta i väntan på ett nytt mera
5565: nen att avräkningsgrunden i 47 § skall faststäl-    ändamålsenligt och rättvist system. Man har
5566: Jas tili 0,48 procent i stället för 0,45 procent.   hållit en låg ekonomisk profil enligt principen
5567: Skälen är följande:                                 att sparsamhet är en dygd.
5568:    1. I den kommitte (den s.k. Ålandskommit-            När regeringen i sin proposition nu föreslår
5569: ten, kom.bet. 1987:31) i viiken ingick represen-    avräkningsgrunden 0,45 procent, har förslaget
5570: tanter även för Ålands landsting vars förslag       tili denna del mottagits med besvikelse och
5571: 
5572: 2000600
5573: 2                                      1990 rd. -   I.M nr 44
5574: 
5575: uppfattas allmänt som ett löftesbrott i för-        tens med undantag för ett samt övertar av
5576: hållandet riket - landskapet.                       riksdagen lagstiftningsbehörigheten på flere än
5577:    40 En jämförelse mellan vad nu gällande          tio nya områdeno Överföringen av lagstift-
5578: självstyrelselag innebär i skattefinansiell ut-     ningsbehörigheten innebär samtidigt över-
5579: jämning tili Åland och förslaget i propositio-      föring tili Åland av förvaltningsuppgifterna på
5580: nen så ändrat att avräkningsgrunden är 0,48         dessa nya områdeno
5581: procent visar, att differenserna, med undantag         Dessa kompetensförskjutningar innebär
5582: för åren 1988 och 1989, är små:                     merutgifter för landskapet och motsvarande
5583:                                                     inbesparingar för stateno Dessa omständigheter
5584:     Årlig differens avrundad i miljoner mark:       är endast delvis beaktade i propositioneno
5585: Åren   1978-1982    +   0                              60 Den nya självstyrelselagen avses träda i
5586: År     1983         + 30 (av 282 miljoner mark)     kraft 1.1.19930 Statsbokslutet för år 1991 kom-
5587: År     1984         + 37 (av 330              )     mer därför enligt första lagförslaget (46 §) att
5588: År     1985         + 74 (av 337              )     utgöra bas för beräkningen av avräkningsbe-
5589: År     1986         + 67 (av 379              )     loppet för år 1993 0
5590: År     1987         + 57 (av 427              )
5591:                                                        I förhållande tili de sista åren under 1980
5592: År
5593: År
5594:        1988
5595:        1989
5596:                     + 117 (av 442      ".
5597:                     + 172 (av uppskattade 462
5598:                                               )
5599:                                                     -talet har en tydlig avmattning i ekonomin
5600:                            miljo mk)                inlettso Avmattningen beräknas tillta under
5601:                                                     nästa år. Som en följd av detta kommer år
5602:    Åren 1988 och framför allt 1989 har varit        1989 att framstå än mer exceptionellt samtidigt
5603: exceptionella såsom anförs i propositioneno         som basen för beräkning av avräkningsbelop-
5604: Åland har bidragit tili de höga inkomsterna tili    pet minskar Detta tillsammans med en för låg
5605:                                                                  0
5606: 
5607: 
5608: 
5609: 
5610: staten både via de direkta och de indirekta         avräkningsgrund riskerar att sätta självstyrelse-
5611: skatterna samt avgifterna och samtidigt sparat      systemet ur spel enligt propositionen redan
5612: utgifter för stateno Det är inte rättvist att en    innan den föreslagna lagen trätt i kraft.
5613: sådan samhällelig sparsamhet leder tili be-            Med hänvisning tili det ovan anförda före-
5614: straffning eventuellt långt in i framtideno         slår jag
5615:    50 I propositionen föreslås att Ålands lagting
5616: behåller lagstiftningsbehörigheten på alla de                att Riksdagen skall godkänna Jäijan-
5617: rättsområden där landstinget nu har kompe-                 de lagförslag:
5618: 
5619: 
5620: 
5621: 
5622:                                Självstyrelselag för Åland
5623:   I enlighet med riksda&ens beslut. tillkommet på det sätt som 67 § riksdagsordningen
5624: föreskriver, stadgas med Alands landstings bifall:
5625: 
5626:                      1 kapo                                            3 kapo
5627:              Allmänna stadganden                         Lagtinget och landskapsstyrelsen
5628:                     1-5 §§                                           13-16 §§
5629:     (Såsom   regeringens proposition nr 73)          (Såsom i regeringens proposition nr 73)
5630: 
5631: 
5632:                     2 kapo
5633:                                                                         4 kapo
5634:              Åländsk hembygdsrätt
5635:                                                                 Landskapets behörighet
5636:                     6-12 §§                                          17-26 §§
5637:     (Såsom   regeringens proposition nr 73)          (Såsom i regeringens proposition nr 73)
5638:                                    1990 rd. -   LM nr 44                                    3
5639: 
5640:                  5 kap.                                            8 kap.
5641:             Rikets behörighet                    Landshövdingen och Ålandsdelegationen
5642:                 27-35 §§                                        52-57§§
5643: (Såsom    regeringens proposition nr 73)         (Såsom i regeringens proposition nr 73)
5644: 
5645: 
5646:                  6 kap.                                            9 kap.
5647:             Språkstadganden                                Internationella fördrag
5648:                 36-43 §§                                        58-59§§
5649: (Såsom    regeringens proposition nr 73)         (Såsom i regeringens proposition nr 73)
5650: 
5651: 
5652:                  7 kap.                                            10 kap.
5653:          Landskapets hushållning                            Särskilda stadganden
5654:                 44-46 §§                                         60-69 §§
5655: (Såsom    regeringens proposition nr 73)         (Såsom    regeringens proposition nr 73)
5656: 
5657:                   47 §
5658:            A vräkningsgrunden
5659:                                                                    11 kap.
5660:                                                   Ikraftträdelse- och övergångsstadganden
5661: Avräkningsgrunden är 0,48 procent.
5662:                                                                  70-79 §§
5663:                 48-51 §§                         (Säsom i regeringens proposition nr 73)
5664: (Såsom i regeringens proposition nr 73)
5665: 
5666:   Helsingfors den 8 juni 1990
5667: 
5668:                                       Gunnar Jansson
5669:                                                1990 vp.
5670: 
5671: Lakialoite n:o 44                                                                          Suomennos
5672: 
5673: 
5674: 
5675: 
5676:                                   Jansson: Ehdotus Ahvenanmaan itsehallintolaiksi
5677: 
5678: 
5679:                                           Eduskunnalle
5680: 
5681:    Lakialoite sisältää ehdotuksen uudeksi Ah-         ehdotus on hallituksen esityksen n:o 73 pohja-
5682: venanmaan itsehallintolaiksi, jonka tarkoituk-        na, valtion edustajat ehdottivat hallituksen esi-
5683: sena on vahvistaa ja nykyaikaistaa Ahvenan-          tykseen sisältyvää maakunnan taloudellista jär-
5684: maan itsehallintoa. Aloite on rinnakkainen           jestystä koskevien säännösten muuttamista.
5685: hallituksen esitykselle n:o 73 ja sisältää ehdo-     Ahvenanmaan taholta olisi haluttu saada oma
5686: tuksen sen ensimmäisen lakiehdotuksen 47 §:n         verolainsäädäntö ja -hallinto, jotta saavutettai-
5687: sanamuodon muuttamisesta. Muilta osin halli-         siin suurempi oikeudenmukaisuus ja passitet-
5688: tuksen esitystä ei ehdoteta muutettavaksi.           taisUn historiaan nyt käytävät hedelmättömät
5689:    Maakunnan taloudenhoitoa koskevaan 7 lu-           keskustelut siitä, onko Ahvenanmaa tuottava
5690: kuun sisältyvä 47 § vahvistaa tasoitusperus-         vai kuluttava osa maata.
5691: teen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että          Valtion edustajien ehdotus Ahvenanmaan-
5692: tasoitusperuste olisi 0,45 prosenttia kunkin          komiteassa tuli myös komitean yksimieliseksi
5693: vuoden valtion tilinpäätöksessä tilitetyistä tu-     päätökseksi, jonka mukaan tasoitusperuste oli-
5694: loista valtion uusia lainoja lukuun ottamatta.       si 0,48 prosenttia.
5695:    Kaikki julkinen valta valtioissa kuten itsehal-      2. Työryhmä, jonka oikeusministeriö tämän
5696: lintoyhdyskunnissakin on peräisin kansalta.          jälkeen asetti ja jonka tehtävänä oli Ahvenan-
5697: Julkista valtaa harjoitetaan lakien puitteissa.      maankomitean mietinnön ja siitä annettujen
5698:    Ahvenanmaan itsehallinnolla on kansainvä-         lausuntojen perusteella laatia ehdotus uudeksi
5699: lisoikeudellinen perusta. Suomen perustuslaki-       Ahvenanmaan itsehallintolaiksi, ehdotti sa-
5700: na Ahvenanmaan itsehallintolaki ei säätele           moin yksimielisesti tasoitusperusteeksi 0,48
5701: vain valtakunnan ja maakunnan välistä suhdet-        prosenttia (Lainvalmisteluosaston julkaisu n:o
5702: ta, vaan laki sisältää myös maakunnan julkista       6/89).
5703: vallankäyttöä koskevia normeja. Lisäksi laissa          3. Edellä olevan ehdotuksen pohjana olivat
5704: on valtiosopimusoikeuteen liittyviä säännöksiä.      taloudellisten tasoitusten tulokset valtakunnan
5705:    Kansanedustuslaitokselle kuuluva julkinen         ja Ahvenanmaan välillä vuosina 1978-1982,
5706: valta sisältää pääasiassa norminantoa, budjet-       jotka ehdotettua uutta taloudellista järjestel-
5707: tivaltaa ja tarkastustoimintoja. Jotta Ahvenan-      mää soveltaen vastaavat 0,48 prosentin tasoi-
5708: maan itsehallintolaki olisi toimiva, siihen tulisi   tusperustetta.
5709: sisältyä todellista Ahvenanmaan maakuntapäi-            Vuosina 1983-1989, kuten hallituksen esi-
5710: ville tulevaa budjettivaltaa sellaisin riittävin     tyksessä selostetaan (s. 56-58), Ahvenanmaal-
5711: taloudellisin resurssein, että itsehallinnon tar-    le on itsehallinnon tarpeisiin siirretty pienem-
5712: koitusperät voitaisiin toteuttaa demokraattises-     piä määriä kuin mitä nyt ehdotettu tasoitusjär-
5713: sa järjestyksessä.                                   jestelmä olisi merkinnyt. Syitä selostetaan
5714:    Hallituksen ehdottama tasoitusperuste voi         myös hallituksen esityksessä. Ennen kaikkea
5715: pitkällä tähtäyksellä viedä taloudellisen pohjan     itsehallintolain valmistelu on vaikuttanut vuo-
5716: itsehallinnolta. Ehdotan tämän vuoksi, että          tuisiin taloudellisiin ratkaisuihin, mutta myös
5717: Ahvenanmaan itsehallintolain 47 §:ään sisälty-       muut selostetut tekijät ovat vaikuttaneet tulok-
5718: vä tasoitusperuste olisi 0,48 prosenttia hallituk-   seen. Ahvenanmaan itsehallintoelimissä on tyy-
5719: sen esityksessä ehdotetun 0,45 prosentin sijaan.     dytty tähän uutta tarkoituksenmukaisempaa ja
5720: Syyt tähän ovat seuraavat:                           oikeudenmukaisempaa järjestelmää odoteltaes-
5721:    1. Ns. Ahvenanmaankomiteassa (Komitean-           sa. On pidetty matalaa taloudellista profiilia ja
5722: mietintö 1987:31), johon myös Ahvenanmaan            katsottu säästäväisyys hyveeksi.
5723: maakuntapäivien edustajat kuuluivat ja jonka            Kun hallitus nyt esityksessään ehdottaa ta-
5724: 
5725: 200060G
5726: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 44
5727: 
5728: soitusperusteeksi 0,45 prosenttia, ehdotus on           5. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että
5729: tältä osin otettu vastaan pettyneenä, ja sitä on     Ahvenanmaan maakuntapäivät säilyttävät lain-
5730: pidetty yleisesti lupausten rikkomisena valta-       säädäntövallan kaikilla niillä oikeudenaloilla,
5731: kunnan ja maakunnan välisessä suhteessa.             joilla maakuntapäivillä on nykyään toimivaltaa
5732:    4. Verrattaessa mitä nykyinen voimassa ole-       yhtä lukuun ottamatta, ja että niille siirretään
5733: va itsehallintolaki ja hallituksen esitykseen si-    eduskunnalta lainsäädäntövaltaa yli kymme-
5734: sältyvä ehdotus siten muutettuna, että tasoitus-     nellä uudella alalla. Lainsäädäntövallan siirtä-
5735: peruste on 0,48 prosenttia, merkitsee Ahvenan-       minen merkitsee samalla näiden uusien alojen
5736: maalle tulevana verotaloudellisena tasauksena,       hallintotehtävien siirtämistä Ahvenanmaalle.
5737: erot vuosia 1988 ja 1989 lukuun ottamatta ovat          Nämä toimivallan siirrot aiheuttavat lisäku-
5738: pieniä.                                              luja maakunnalle ja vastaavia säästöjä valtiol-
5739:                                                      le. Nämä seikat on otettu vain osittain huo-
5740:  Vuotuinen      ero   pyöristettynä   miljooniksi    mioon hallituksen esityksessä.
5741: markoiksi:                                              6. Uuden itsehallintolain on tarkoitus tulla
5742:                                                      voimaan 1.1.1993. Valtion vuoden 1991 tilin-
5743: Vuodet1978-1982 +   0
5744: Vuosi 1983      + 30 (282 miljoonasta markasta)      päätös tulee ensimmmsen lakiehdotuksen
5745: Vuosi 1984      + 37 (330 miljoonasta markasta)      46 §:n mukaan olemaan perustana tasoitus-
5746: Vuosi 1985      + 74 (337 miljoonasta markasta)      määrän laskemiselle vuodeksi 1993.
5747: Vuosi 1986      + 67 (379 miljoonasta markasta)         Suhteessa 1980-luvun viimeisiin vuosiin ta-
5748: Vuosi 1987      + 57 (427 miljoonasta markasta)      loudessa on alkanut selvä heikentyminen, jon-
5749: Vuosi 1988      + 117 (442 miljoonasta markasta)     ka arvioidaan pahenevan ensi vuonna. Tämän
5750: Vuosi 1989      + 172 (arvioidusta 462 miljoonasta
5751:                       markasta)                      seurauksena vuosi 1989 muodostuu yhä poik-
5752:                                                      keuksellisemmaksi, samalla kun tasoitusmää-
5753:   Vuodet 1988 ja ennen kaikkea 1989 olivat           rän laskeruispohja pienenee. Tämä yhdessä
5754: poikkeuksellisia, kuten hallituksen esityksessä      liian alhaisen tasoitusperusteen kanssa uhkaa
5755: todetaan. Ahvenanmaa on myötävaikuttanut             tehdä tyhjäksi esityksen mukaisen itsehallinto-
5756: valtion suurien tulojen kertymiseen sekä välit-      järjestelmän jo ennen kuin ehdotettu laki on
5757: tömien että välillisten verojen ja maksujen          tullut voimaan.
5758: kautta ja säästänyt samalla valtion menoja. Ei          Edellä olevan perusteella ehdotan,
5759: ole oikeudenmukaista, että tällainen yhteiskun-
5760: nallinen säästäväisyys johtaa rankaisemiseen                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5761: mahdollisesti pitkälle tulevaisuudessa.                     lakiehdotuksen:
5762: 
5763: 
5764: 
5765: 
5766:                                Ahvenanmaan itsehallintolaki
5767:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
5768: tavalla, säädetään Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksella:
5769: 
5770:                       1 luku                                             3 luku
5771:                Yleisiä säännöksiä                        Maakuntapäivät ja maakuntahallitus
5772:                       1-5 §                                             13-16 §
5773:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)
5774: 
5775: 
5776:                   2 luku                                                 4 luku
5777:          Ahvenanmaan kotiseutuoikeus                             Maakunnan toimivalta
5778:                      6-12 §                                            17-26 §
5779:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)
5780:                                   1990 vp. -   LA n:o 44                                  3
5781: 
5782:                  5 luku                                           8 luku
5783:          Valtakunnan toimivalta                  Maaherra ja Ahvenanmaan valtuuskunta
5784:                 27-35 §                                          52-57§
5785: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)
5786: 
5787: 
5788:                  6 luku                                           9 luku
5789:              Kielisäännökset                            Kansainväliset sopimukset
5790:                 36-43 §                                         58 ja 59 §
5791: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)
5792: 
5793: 
5794:                  7 luku                                          10 luku
5795:        Maakunnan taloudenhoito                             Erityisiä säännöksiä
5796:                 44-46 §                                          60-69 §
5797: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)
5798: 
5799:                   47 §
5800:              Tasoitusperuste                       Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
5801: 
5802: Tasoitusperuste on 0,48 prosenttia.                             70-79 §
5803:                                                 (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)
5804:                 48-51 §
5805: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 73)
5806: 
5807:  Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1990
5808: 
5809:                                       Gunnar Jansson
5810:                                              1990 vp.
5811: 
5812: Lakialoite n:o 45
5813: 
5814: 
5815: 
5816:                                 Metsämäki ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 56 §:n muuttami-
5817:                                   sesta
5818: 
5819: 
5820:                                         Eduskunnalle
5821: 
5822:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5823: 
5824:    Aloitteessa ehdotetaan kunnallislain 56 §:n        Ehdotettu muutos korostaisi kunnan omaa
5825: muuttamista siten, että kunnanjohtaja voitai-      valinnanmahdollisuutta ja vastuuta hallintonsa
5826: siin valita myös määräajaksi. Toimikauden          tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä.
5827: pituus määrättäisiin kunnanvaltuuston hyväk-
5828: symässä kunnanhallituksen johtosäännössä.
5829: 
5830: 
5831: 
5832: 
5833:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
5834: 
5835:    Vapaa- tai palvelukunnasta käydyssä keskus-     kaistamista puoltavat voimistuvat tarpeet saa-
5836: telussa on tuotu esiin lainsäädännöstä, valtion-   da uusia ideoita ja uutta tehoa kunnallisjoh-
5837: osuusjärjestelmästä, keskusvirastojen ohjeista     toon. Ajallisesti määrätty toimikausi toisi kun-
5838: jne. löytyviä normeja, jotka tarpeettomasti        nanjohtajan tehtävään tavoitteellisuutta ja tu-
5839: rajoittavat järkevien ratkaisujen tekoa kunta-     loksellisuutta. Kunnanjohtajien vapauttaminen
5840: tasolla ja samalla aiheuttavat lisäkustannuksia.   tehtävistään tai siirto toisiin tehtäviin on nykyi-
5841: Yleisesti hyväksyttynä pyrkimyksenä on lisätä      sessä järjestelmässä osoittautunut huomatta-
5842: kuntien omaa päätösvaltaa toimintojensa ja         van vaikeaksi, vaikka laaja yleinen etu sitä
5843: taloutensa järjestämisessä. Myös virkamieshal-     edellyttäisikin.
5844: linnon ja kunnallisjohdon organisoimisessa tu-        Kun nämä kunnanjohtajan viran määräai-
5845: lisi kunnille antaa vapaammat kädet.               kaisuuden puolesta ja sitä vastaan puhuvat
5846:    Nykyisen kunnallislain 56 §:n 1 momentin        tekijät vaihtelevat kunnissa mm. niiden koosta,
5847: mukaan kunnassa on kunnanjohtajan päätoi-          elinkeinorakenteesta, hallinnon perinteistä ja
5848: minen virka, jonka haltijan tehtävänä on kun-      poliittisista voimasuhteista riippuen, tulisi kun-
5849: nanhallituksen alaisena johtaa kunnan hallin-      nallislaissa mahdollistaa eri vaihtoehtoja. 1o
5850: toa. Kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto       vuoden 1976 kunnallislain valmistelujen yhtey-
5851: määräämättömäksi ajaksi.                           dessä oli esillä vaihtoehto, jonka mukaan kun-
5852:    Kunnanjohtajan viran pysyvyyden on kat-         ta itse voisi ratkaista, valitaanko kunnanjohta-
5853: sottu vahvistavan hänen itsenäistä asemaansa       ja määräämättömäksi ajaksi vai yhdeksi tai
5854: ja riippumattomuuttaan satunnaisista mielipi-      useammaksi toimikaudeksi. Toimikauden pi-
5855: teiden ja poliittisten voimasuhteiden muutok-      tuus voitaisiin määrätä kunnanhallituksen joh-
5856: sista. Kunnanjohtaja edustaa tässä mielessä        tosäännössä. Tällainen ratkaisumalli korostaisi
5857: jatkuvuutta ja tasapainoa kunnallishallinnossa.    kuntien itsehallinto-oikeutta.
5858: Kunnanjohtajan virkojen määräaikaistamisen            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5859: on pelätty karkottavan kyvykkäimpiä hakijoita      nioittaen,
5860: ja johtavan viran entistä voimakkaampaan po-
5861: litisoimiseen.                                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5862:    Toisaalta kunnanjohtajan virkojen määräai-              lakiehdotuksen:
5863: 2000600
5864: 2                                 1990 vp. -    LA n:o 45
5865: 
5866: 
5867:                                           Laki
5868:                              kunnallislain 56 §:n muuttamisesta
5869: 
5870:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5871:   muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953176) 56 §:n 1 momentti näin
5872: kuuluvaksi:
5873: 
5874:                     56§                         Kunnanjohtajan    valitsee  kunnanvaltuusto
5875:                Kunnanjohtaja                    määräämättömäksi ajaksi tai kunnanhallituk-
5876:                                                 sen johtosäännössä määrätyksi toimikaudeksi.
5877:    Kunnassa on kunnanjohtajan päätoiminen
5878: virka, jonka haltijan tehtävänä on kunnanhal-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5879: lituksen alaisena johtaa kunnan hallintoa.      kuuta 199
5880: 
5881: 
5882:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
5883: 
5884:                    Lauri Metsämäki                      Mats Nyby
5885:                                               1990 vp.
5886: 
5887: Lakialoite n:o 46
5888: 
5889: 
5890: 
5891: 
5892:                                   Metsämäki ym.: Ehdotus laiksi kunnallisvaalilain muuttamisesta
5893: 
5894: 
5895:                                           Eduskunnalle
5896: 
5897:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5898: 
5899:   Aloitteessa ehdotetaan kunnallisvaalilain          sa myös silloin, kun varaJasema kutsutaan
5900: täydentämistä säännöksellä, joka turvaisi eri        varsinaisten jäsenten sijaan.
5901: äänestäjäryhmien edustuksen vaalilautakunnis-
5902: 
5903: 
5904: 
5905: 
5906:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
5907: 
5908:    Kunnallisvaalilain (361/72) 4 §:n mukaan          sa on vain kahden puolueen edustus ja toisella
5909: kunnanvaltuuston on asetettava kunnan kes-           niistä on ehkä vain yksi jäsen, keskusvaalilau-
5910: kusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä       takunta tai vastaavasti vaalilautakunta saattaa
5911: ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin         usein toimia kokonaan yhden puolueen voi-
5912: vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava sii-      min. Jos nimittäin vähemmistöryhmän ainoa
5913: hen järjestykseen, jossa ·he tulevat jäsenten        varsinainen jäsen on estynyt, varajäsenten jär-
5914: sijaan.                                              jestyksen mukaan hänen sijaansa tuleva yleen-
5915:    Keskusvaalilautakunnan jäsenet sekä varajä-       sä edustaa enemmistöryhmää. Tämä ongelma
5916: senet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan vaa-     koskettaa useita kuntia etenkin Suomen ruot-
5917: likelpoisista kunnan jäsenistä siten, että he        sinkielisillä alueilla.
5918: mahdollisuuksien mukaan edustavat kunnassa              Jotta tällaisissakin tilanteissa poliittinen ta-
5919: edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneitä äänes-   sapuolisuus ja valvontamahdollisuus toteutuisi-
5920: täjäryhmiä. Lain 5 § :n 2 momentin mukaan            vat lain tarkoittamalla tavalla, tulisi säätää
5921: vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien valin-        poikkeussäännös varajäsenten kutsumisesta
5922: nassa on noudatettava samaa periaatetta.             tarvittaessa heidän valintajärjestyksestään poi-
5923:    Suurimmassa osassa Suomen 445 kunnasta            keten eri äänestäjäryhmien edustavuuden tur-
5924: kunnanvaltuustossa on edustus neljästä tai use-      vaamiseksi.
5925: ammasta puolueesta. Vastaavasti näissä kun-             Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
5926: nissa vaalilautakuntien jäsenet edustavat neljää     maan vuoden 1991 alusta.
5927: tai useampaa puolueryhmittymää. Tällöin ei              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5928: ole mahdollista, että vaalilautakunta edes vara-     nioittaen,
5929: jäseniin turvauduttaessa voisi muodostua vain
5930: yhden puolueen tai äänestäjäryhmän edustajis-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5931: ta.                                                          lakiehdotuksen:
5932:    Sellaisissa kunnissa, joissa vaalilautakunnis-
5933: 2000600
5934: 2                                    1990 vp. -    LA n:o 46
5935: 
5936: 
5937:                                              Laki
5938:                                 kunnallisvaalilain muuttamisesta
5939: 
5940:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5941:   lisätään 12 päivänä toukokuuta 1972 annettuun kunnallisvaalilakiin (361 /72) uusi näin kuuluva
5942: 5 b §:
5943: 
5944:                       5b §
5945:    Mikäli järjestyksessä seuraavan varajäsenen     jäsenen sijaan kutsua hänen kanssaan samaa
5946: kutsuminen estyneen jäsenen sijaan johtaisi        äänestäjäryhmää edustava varajäsen.
5947: siihen, että keskusvaalilautakunnassa, vaalilau-
5948: takunnassa tai vaalitoimikunnassa olisi vain         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5949: yhden äänestäjäryhmän edustus, tulee estyneen      kuuta 19
5950: 
5951: 
5952:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
5953: 
5954:                      Lauri Metsämäki                       Mats Nyby
5955:                                               1990 vp.
5956: 
5957: Lakialoite n:o 47
5958: 
5959: 
5960: 
5961: 
5962:                                  T. Roos ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 108 §:n
5963:                                     muuttamisesta
5964: 
5965: 
5966:                                          Eduskunnalle
5967: 
5968:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5969: 
5970:    Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusve-   puolisoille yhtä suureksi kuin yksinäiselle eläk-
5971: rolain 108 §:n muuttamista siten, että kunnal-      keensaajalle.
5972: lisverotuksen eläketulovähennys säädetään
5973: 
5974: 
5975: 
5976: 
5977:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
5978: 
5979:    Uudessa tulo- ja varallisuusverolaissa (1240/    eläkkeestä silloin, kun kokonaiseläke on noin
5980: 88) on tuloverotuksen eläketulovähennyksillä        2 200-6 000 markkaa kuukaudessa. Enimmil-
5981: haluttu saattaa eläketulot verottomiksi täyden      lään 3 000-4 000 markan kuukausieläkkeestä
5982: kansaneläkkeen määrään saakka. Valtionvero-         puolisoeläkkeensaaja joutuu maksamaan vuo-
5983: tuksen eläketulovähennys on samansuuruinen          dessa yli 2 300 markkaa enemmän veroa kuin
5984: yksinäisille henkilöille ja puolisoeläkkeen saa-    yksinäinen eläkkeensaaja. Ero pienenee siinä
5985: jille, mutta kunnallisverotuksen eläketulovä-       vaiheessa, kun puolisoiden kansaneläkkeen li-
5986: hennys on puolisoilla pienempi kuin yksinäisel-     säosaa mahdollisesti nostetaan nykyiseltä 81
5987: lä eläkkeensaajalla.                                prosentin tasolta.
5988:     Tulo- ja varallisuusverolain 108 §:n 2 mo-         Kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen
5989: mentin mukaan kunnallisverotuksen täyden            nykyistä porrastamista ei voida pitää oikeuden-
5990: eläketulovähennyksen määrää laskettaessa täy-       mukaisena siltä osin, kuin sen vaikutuksesta
5991: tenä kansaneläkkeenä pidetään verovuonna yk-        kertaantuvat ne erot täyden kansaneläkkeen
5992: sinäiselle henkilölle maksetun kansaneläkkeen       määrissä puolisoiden ja yksinäisten henkilöi-
5993: pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryhmässä            den välillä, mitkä sinänsä ovat olleet eläkkeen-
5994: maksetun täysimääräisen lisäosan yhteismää-         saajien laajan kritiikin kohteena. Nykyinen
5995: rää. Puolisoiden, joista molemmat saavat kan-       säännös rasittaa erityisesti pienten työeläk-
5996: saneläkettä tai joista toinen saa kansaneläkettä    keiden saajia.
5997: ja toinen rintamasotilaseläkettä, täyden elä-          Erillisverotuksen periaatteiden mukaisesti tu-
5998: ketulovähennyksen määrää laskettaessa täyte-        lisi samansuuruisesta eläketulosta maksaa sa-
5999: nä kansaneläkkeenä pidetään puolisoille vero-       man verran veroa riippumatta siitä, onko eläk-
6000: vuonna maksetun kansaneläkkeen pohjaosan            keensaaja naimisissa vai ei. Kunnallisverotuk-
6001: ja ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun li-         sen eläketulovähennyksen epäkohta olisi kor-
6002: säosan yhteismäärää.                                jattavissa muuttamalla tulo- ja varallisuusvero-
6003:     Eläketulovähennyksen määrittelystä johtuu,      lain 108 §:n 2 momenttia siten, että momentin
6004: että puolisoeläkkeensaaja joutuu maksamaan          viimeinen virke puolisoiden verotuksen poik-
6005:  kunnallisveroa ja sen liitännäisiä yksinäistä      keussäännöksestä poistetaan.
6006: eläkkeensaajaa enemmän samansuuruisesta                Muutos keventäisi lähes 200 000 eläkeläisen
6007: 2000600
6008: 2                                   1990 vp. -    LA n:o 47
6009: 
6010: verotusta keskimäärin noin 125 markalla kuu-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6011: kaudessa. Kun samalla kunnallisverojen kerty-
6012: mä vähenee noin 300 miljoonalla markalla,                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6013: tämä tulisi ottaa huomioon valtiontalouden ja           lakiehdotuksen:
6014: kunnallistalouden keskinäisiä suhteita säätele-
6015: västä järjestelyasiakirjasta neuvoteltaessa.
6016: 
6017: 
6018: 
6019: 
6020:                                             Laki
6021:                       tulo- ja varallisuusverolain 108 §:n muuttamisesta
6022: 
6023:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6024:  muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2
6025: momentti näin kuuluvaksi:
6026: 
6027:                     108 §
6028:                                                   osan ja ensimmäisessä kuntaryhmässä makse-
6029:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-     tun täysimääräisen lisäosan yhteismäärää.
6030: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan-
6031: eläkkeenä pidetään verovuonna yksinäiselle         Tämä laki tulee voimaan            päivänä
6032: henkilölle maksetun kansaneläkkeen pohja-                kuuta 19
6033: 
6034: 
6035:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
6036: 
6037:                     Timo Roos                             Pentti Lahti-Nuuttila
6038:                                               1990 vp.
6039: 
6040: Lakialoite n:o 48
6041: 
6042: 
6043: 
6044: 
6045:                                   Mattila: Ehdotukset laeiksi Suomen Hallitusmuodon 71 §:n ja
6046:                                     valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
6047: 
6048: 
6049:                                           Eduskunnalle
6050: 
6051:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6052: 
6053:   Suomen Hallitusmuodon valtiontaloutta              louden tarkastusvirastoa) koskeva säännös ku-
6054: koskevaa VI lukua ja tarvittavilta osin myös         mottaisiin tarkoituksena siirtää valtiontalou-
6055: valtiopäiväjärjestystä   ollaan    muuttamassa       den tarkastusvirasto eduskunnan alaiseksi itse-
6056: eduskunnan esittämän toivomuksen pohjalta.           näiseksi ja riippumattomaksi tarkastusviras-
6057:   Aloitteessa lähdetään siitä, että samassa yh-      toksi.
6058: teydessä tulisi muuttaa myös Suomen Hallitus-           Tästä seuraa myös uusi säännös valtiopäivä-
6059: muodon valtiontalouden tarkastusta koskevaa          järjestykseen.
6060: 71 §:ää siten, että revisionilaitosta (valtionta-
6061: 
6062: 
6063: 
6064: 
6065:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
6066: 
6067:    Hallitusmuodon 71 §:n mukaan valtiovaras-         mahdollisuudet tarkastaa hallintoa sekä tulo-
6068: ton tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta varten      ja menoarvion noudattamista ovat vähäiset.
6069: on revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville,      Edellä mainittu valtion hallinnon ja talouden
6070: ovatko numerot oikeat sekä tulot ja menot            laajeneminen sekä tehtävien lisääntyminen
6071: lainmukaiset ja onko tulo- ja menoarviota            ovat edelleen kaventaneet eduskunnan mahdol-
6072: noudatettu.                                          lisuutta toteuttaa parlamentaarista tehtäväänsä
6073:    Samaan pykälään sisältyy myös valtiontilin-       valvoa hallituksen alaista valtiokoneistoa. Kos-
6074: tarkastajien valitsemista ja tehtäviä koskeva        ka tulo- ja menoarvion rakenne on muuttunut
6075: säännös.                                             varsin yleispiirteiseksi, mitä kehittämissuuntaa
6076:    Valtiontalouden tarkastusviraston mahdolli-       toteutettava budjettiuudistus vielä lisää, tulisi
6077: nen siirtäminen eduskunnan alaisuuteen on            vastapainoksi lisätä eduskunnan mahdollisuuk-
6078: ollut koko itsenäisyyden ajan määräajoin esil-       sia valtionhallinnon ja -talouden valvomiseen.
6079: lä. Eduskunta itsekin on lausunut vuosien 1961       Tulosohjaukseen liittyy olennaisena piirteenä
6080: ja 1969 valtiopäivillä toivomuksen, että hallitus    virastojen itsenäisyyden kasvaminen ja toisaal-
6081: selvityttäisi, olisiko valtiontalouden tarkastusta   ta niitä koskevan seurannan tehostuminen.
6082: pyrittävä tehostamaan siirtämällä valtiontalou-         Valtiontalouden tarkastustoiminnassa ilme-
6083: den tarkastusvirasto eduskunnan alaiseksi. Asi-      nee myös, etteivät poliittisesti vastuunalaiset
6084: aa on selvitelty myös useissa komitean ja            hallitukset ole olleet kiinnostuneita oman toi-
6085: toimikuntamietinnöissä.                              mintansa arvostelusta.
6086:    Viime vuosikymmenien aikana ovat valtion             Valtiontalouden tarkastusta suorittavan vi-
6087: tehtävät lisääntyneet ja monipuolistuneet mer-       raston sijoittaminen toimeenpanosta vastaavan
6088:  kittävästi. Parastaikaa on meneillään laaja hal-    hallituksen, eli sen elimen alaisuuteen, mihin
6089: linnon uudistus, mikä heijastuu myös valtion         tarkastustoiminta kohdistuu, on kansainväli-
6090: tulo- ja menoarvion sisältöön. Eduskunnan            sesti vertaillen nykyisin varsin poikkeukselli-
6091: 
6092:  200060G
6093: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 48
6094: 
6095: nen. Yleisesti ongelmallisena on pidetty tarkas-     suunnitlclun yhteistyöllä, mutta tästä huoli-
6096: tuselimen alistamista tarkastuskohteelleen ja        matta käytännön toiminta voisi olla vieläkin
6097: katsottukin tästä johtuen sen kuuluvan toi-          tehokkaampaa ja yhteistyöhakuisempaa.
6098: meenpanovallasta riippumattamaan asemaan                Eduskunnan alaisuuteen siirrossa on nähty
6099: parlamentin alaisuuteen. Ulkomaisissa järjes-        suurimpana uhkana puoluepolitiikan ulottami-
6100: telmissä on kriittisesti arvioitu eritoten haili-    nen tarkastukseen. Tällainen pelko voitaisiin
6101: tuksen mahdollisuutta estää oman toimintansa         poistaa siten, että tarkastusvirastolle järjestet-
6102: arviointia.                                          täisiin eduskunnan alaisuudessa Suomen Pan-
6103:    Vaikka edellä kuvattu esimerkki ei sellaise-      kin ja Kansaneläkelaitoksen kaltainen itsenäi-
6104: naan ole ollut nähtävissä Suomessa, voidaan          nen ja riippumaton asema.
6105: kuitenkin olettaa jonkinlaisen lojaliteetin muo-        Tarkastusviraston asema eduskunnan alai-
6106: dostuminen mahdolliseksi tarkastusviraston ja        suudessa ja toisaalta valtioneuvoston alaisuu-
6107: resursseja myöntävien esimiesten välillä.            dessa poikkeavat luonteeltaan. Hieman kärjis-
6108:    Tavoitelainsäädäntö, normiohjauksen vähe-         täen voidaan väittää, että eduskunta käyttäisi
6109: neminen, uusi tietotekniikka sekä tulo- ja me-       tarkastusvirastoa hallituksen ja hallinnon toi-
6110: noarvion rakenteen karkeistuminen muuttavat          mien valvontavälineenä. Valtioneuvoston tulisi
6111: tarkastustoiminnan luonnetta. Tamä ilmenee           vuorostaan käyttää sitä hallinnon toiminnan
6112: mm. siinä, että tarkastusviraston toiminnassa        kehittämiseen ja parantamiseen.
6113: on painottunut yhä enemmän toiminnan tar-               Voimassa oleva hallitusmuodon 71 § ei enää
6114: koituksenmukaisuuden tarkastus. Siksi on tär-        kuvaa riittävässä määrin valtiontalouden tar-
6115: keätä seurata, miten eduskunnan eri lainsää-         kastusorganisaatioiden toimenkuvaa. Siksi on
6116: dännöllä asettamat tavoitteet on voitu toteut-       paikallaan muuttaa tekstin sanontaa nykyisiä
6117: taa ja miten tulo- ja menoarvioissa myönnetyil-      tehtäviä vastaavalle tasolle.
6118: lä määrärahoilla päämäärät saavutetaan. Tästä           Valtiontilintarkastajien valinta ehdotetaan
6119: johtuen tarkastusviraston ja eduskunnan alais-       suoritettavaksi eduskunnan jäsenten keskuu-
6120: ten valtiontilintarkastajien tarkastustoiminnan      desta.
6121: yhtymäkohdat ovat lisääntyneet.                         Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6122:    Valtiontilintarkastajien ja tarkastusviraston     tavasti,
6123: toiminnan kohteet ovat päällekkäiset, vaikka
6124: niiden toimintatavat eroavatkin olennaisesti.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6125: Päällekkäistä tarkastustoimintaa on pyritty                 lakiehdotukset:
6126: karttamaan lisääntyneellä tarkastustoiminnan
6127: 
6128: 
6129:     1.
6130:                                                Laki
6131:                           Suomen Hallitusmuodon 71 §:n muuttamisesta
6132: 
6133:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
6134: tavalla,
6135:   muutetaan Suomen Hallitusmuodon 71 § näin kuuluvaksi:
6136: 
6137:                        71 §
6138:    Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa ja        ta tehtävissään tarvittavia tietoja säädetään
6139: valtion tulo- ja menoarvion noudattamista.           lailla. Eduskunnan alaisena on valtiontalouden
6140: Tätä varten eduskunta asettaa keskuudestaan          tarkastusvirasto, jonka tulee tarkastaa valtion
6141: jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä viisi val-   taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmu-
6142: tiontilintarkastajaa ja yhtä monta varamiestä.       kaisuutta sekä valvoa tulo- ja menoarvion
6143: Eduskunnan valitsijamiehet valitsevat tilintar-      noudattamista. Tarkastusviraston tehtävistä ja
6144: kastajat ja varamiehet suhteellisilla vaaleilla.     toiminnasta säädetään lailla.
6145: Valtiontilintarkastajilla on oikeus saada viran-
6146: omaisilta tarpeelliset selvitykset ja asiakirjat.      Tämä laki tulee voimaan          päivänä
6147: Valtiontilintarkastajien oikeudesta saada muil-      kuuta 199 .
6148:                                    1990 vp. -    LA n:o 48                                      3
6149: 
6150: 
6151: 2.
6152:                                            Laki
6153:                             valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
6154: 
6155:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
6156: tavalla,
6157:   muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 luvun otsikko sekä
6158:   lisäzään sanottuun lukuun uusi 83 c § seuraavasti:
6159: 
6160:                    6 luku
6161: Suomen Pankkia ja kansaneläkelaitosta sekä       ja valtiontalouden tarkastusvirastolle ohjesään-
6162: eduskunnan kirjastoa ja valtiontalouden tar-     nön.
6163:       kastusta koskevia toimenpiteitä
6164:                   83 c §                           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6165:   Eduskunta hyväksyy valtiontilintarkastajille   kuuta 199 .
6166: 
6167:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
6168: 
6169:                                        Kalevi Mattila
6170:                                               1990 vp.
6171: 
6172: Lakialoite n:o 49
6173: 
6174: 
6175: 
6176: 
6177:                                   Särkijärvi: Ehdotus laiksi kunnallislain 52 §:n muuttamisesta
6178: 
6179: 
6180:                                          Eduskunnalle
6181: 
6182:    Uutta kunnallislakia säädettäessä virallistet-   kinnasta on seurannut, että edes matkakuluja
6183: tiin valtuustoryhmät, joiden tosiasiallinen mer-    ryhmäkokouksiin ei ole voitu korvata kunnan
6184: kitys kunnallishallinnon toiminnalle on jo pit-     varoista (eikä myöskään hyväksyä vähennys-
6185: kään ollut suuri. Erityisesti suuremmissa kau-      kelpoisiksi kuluiksi verotuksessa). Kohtuullista
6186: pungeissa on yksittäisen kaupunginvaltuutetun       olisi, että ryhmäkokouksista voitaisiin suorit-
6187: vaikutusvalta miltei olematon, jos hän ei osal-     taa kokouspalkkioita niille valtuutetuille, jotka
6188: listu riittävän suuren valtuustoryhmän työsken-     myöhemmin joutuvat osallistumaan asioiden
6189: telyyn. Vain tätä kautta on luottamushenkilön       muodolliseen päättämiseen valtuuston kokouk-
6190: mahdollista seurata kunnallishallintoa toimiva-     sissa. Tämä pienentäisi myös paineita valtuus-
6191: na kokonaisuutena sen eri puolilta.                 ton kokouspalkkioiden korottamiseen.
6192:    Oikeuskäytännössä on kuitenkin tullut vallit-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
6193: sevaksi kanta, jonka mukaan osallistuminen
6194: valtuustoryhmän työskentelyyn ei ole kunnalli-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6195: sen luottamustehtävän hoitamista. Tästä tul-               lakiehdotuksen:
6196: 
6197: 
6198: 
6199:                                              Laki
6200:                                 kunnallislain 52 §:n muuttamisesta
6201: 
6202:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6203:   muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 52 §:n 2 momentti
6204: seuraavasti:
6205: 
6206:                     52 §
6207:                  Työjärjestys                       kunnanhallituksen puolesta vastattaviksi kun-
6208:                                                     nan hallinnon ja talouden hoitoa koskevia
6209:    Työjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä        kysymyksiä.
6210: myös valtuustoryhmistä, joita koskee soveltu-
6211: vin osin kunnallislain 21 §:n 1 momentti, sekä        Tämä    laki tulee voimaan            päivänä
6212: tilaisuuden varaamisesta valtuutetuille esittää                 kuuta 19
6213: 
6214: 
6215:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1990
6216: 
6217:                                        Jouni J. Särkijärvi
6218: 
6219: 
6220: 
6221: 
6222: 200060G
6223:                                               1990 vp.
6224: 
6225: Lakialoite n:o 50
6226: 
6227: 
6228: 
6229: 
6230:                                  Saarinen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 23 luvun 6 §:n muuttami-
6231:                                     sesta
6232: 
6233: 
6234:                                          Eduskunnalle
6235: 
6236:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6237: 
6238:    Aloitteessa ehdotetaan, että rikoslain 23 lu-    millen sijasta 1 promillea. Pykälään lisättäisiin
6239: vun 6 §:n tunnusmerkistöä muutettaisiin siten,      samalla uusi törkeätä vesiliikennejuopumusta
6240: että veren alkoholipitoisuus ei vesiliikennejuo-    koskeva tekomuoto, jonka osalta veren alko-
6241: pumuksen osalta saisi ylittää nykyisen 1,5 pro-     holipitoisuuden rajaksi tulisi 1,5 promillea.
6242: 
6243: 
6244: 
6245: 
6246:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
6247: 
6248:    Kysymys vesiliikennejuopumuksen rangais-         ohjaavien henkilöiden oleskelu- ja maJOitus-
6249: tavuudesta on erityisen vaikea. Maa- ja ilmalii-    paikkoina. Tämän johdosta heille ei voida
6250: kenteessä ovat kunkin liikennemuodon piirissä       ilman muuta asettaa täysin samoja vaatimuksia
6251: esille tulevat seikat keskenään melkoisen sa-       kuin muiden kulkuneuvojen kuljettajille.
6252: mankaltaisia. Vesiliikenteessä sitä vastoin jou-       Humalatilatutkimuksissa on voitu todeta, et-
6253: dutaan käsittelemään rinnan niin erilaisia ta-      tä ihmisen humalatilan edettyä niin pitkälle,
6254: pauksia kuin pieniä perämoottoriveneitä ja          että hänen suorituskykynsä on alentunut siinä
6255: suuria autolauttoja. Onkin vaikeaa laatia sään-     määrin, että sillä on ollut vaikutusta vesiliiken-
6256: nöksiä, jotka sellaisenaan täysin sopisivat kaik-   teen turvallisuuteen, on veren alkoholipitoisuus
6257: kiin esille tuleviin tapauksiin.                    ollut keskimäärin n. 1 promille. Samaan pro-
6258:    Tehtyjen tutkimusten mukaan lähes kaikissa       millemäärään päätyi aikoinaan Liikennejuopu-
6259: kuolemaan johtaneissa onnettomuustapauksis-         mustyöryhmä esityksessään (5/ 1985).
6260: sa veneen kuljettajan veren alkoholipitoisuus          Vesiliikennejuopumuksen promillerajaa tu-
6261: on ollut yli 1,5 promillea. Samalla on tiedostet-   lee alentaa, mutta vesiliikennejuopumusta ei
6262: tava, että valtaosa onnettomuuksista tapahtuu       voida suoraan verrata rattijuopumukseen vesi-
6263: pienissä soutuveneissä taikka rekisteröimättö-      liikenteen erityisolosuhteiden johdosta. Näin
6264: missä moottoriveneissä. Näiden veneiden val-        ollen vesiliikennejuopumuksen promilleraja tu-
6265: vonta yleisistä kulkuväylistä kaukana olevilla      lisikin alentaa 1 promilleen.
6266: vesialueilla on äärimmäisen hankalaa. Lisäksi          Törkeille vesiliikennejuopumuksille tulisi
6267: voidaan onnettomuustilastoja tutkimalla ha-         kuitenkin asettaa erillinen rangaistusseuraamus
6268: vaita, että tämän tyyppisissä veneissä matkus-      niissä tapauksissa, joissa veren alkoholipitoi-
6269: tajan humalatila on lähes yhtä vaarallinen kuin     suus on vähintään 1 ,5 promillea.
6270: kuljettajan humalatila.                                Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6271:    Yleisenä sääntönä voidaan todeta, että vesi-     nioittaen,
6272: liikenteessä ohjailuvirheiden sieto on suurempi                                       /
6273: ja tilannearviointiaika pidempi kuin muissa                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6274: liikennemuodoissa. Toisaalta vesiliikenteessä              lakiehdotuksen:
6275: veneet ja laivat ovat usein samalla myös niitä
6276: 
6277: 200060G
6278: 2                                   1990 vp. -    LA n:o 50
6279: 
6280:                                             Laki
6281:                             rikoslain 23 luvun 6 §:n muuttamisesta
6282: 
6283:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6284:    muutetaan rikoslain 23 luvun 6 §, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1976 annetussa
6285: laissa (960176), näin kuuluvaksi:
6286: 
6287:                       6§                          deksi vuodeksi tai vähintään kuuteenkymme-
6288:    Jos joku kuljettaa alusta nautittuaan alko-    neen päiväsakkoon.
6289: holia tai muuta huumaavaa ainetta niin, että        Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista teois-
6290: hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin     ta tuomitaan myös aluksen päällikkö, perä-
6291: on huonontunut tai hänen verensä alkoholipi-      mies, luotsi ja muu aluksessa palvelusta suorit-
6292: toisuus on tehtävän aikana tai välittömästi sen   tava henkilö, joka nautittuaan alkoholia tai
6293: jälkeen vähintään 1,0 promillea, hänet on tuo-    muuta huumaavaa ainetta 1 tai 2 momentissa
6294: mittava vesiliikennejuopumuksesta sakkoon tai     tarkoitetun määrän, ohjailee alusta tai toimii
6295: vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.         aluksen kulun turvallisuuteen olennaisesti vai-
6296:    Jos 1 momentissa tarkoitetun henkilön veren    kuttavassa tehtävässä edellä mainittujen olo-
6297: alkoholipitoisuus on vähintään 1,5 promillea ja   suhteiden vallitessa.
6298: hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on         Aluksella ei tarkoiteta soutuvenettä tai muu-
6299: huonontunut, ja olosuhteet ovat sellaiset, että   ta siihen rinnastettavaa kulkuneuvoa.
6300: teko on omiaan vaarantamaan toisten turvalli-
6301: suutta, hänet on tuomittava törkeästä vesi/ii-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6302: kennejuopumuksesta vankeuteen enintään kah-       kuuta 19
6303: 
6304:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1990
6305: 
6306:         Matti Saarinen                Anssi Rauramo                 Raimo Vuoristo
6307:         Kai Kalima                    Jukka Roos                    Erkki Pulliainen
6308:         Ilkka Joenpalo                Lauri Metsämäki               Timo Roos
6309:         Antti Kalliomäki              Riitta Myller                 Jukka Gustafsson
6310:         Pertti Lahtinen               Reijo Lindroos                Pentti Lahti-Nuuttila
6311:         Sinikka Mönkäre               Virpa Puisto                  Heikki Rinne
6312:         Pirjo-Riitta Antvuori         Matti Vähänäkki               Oiva Savela
6313:         Saara-Maria Paakkinen         Jouni Backman                 Kalevi Lamminen
6314:         Päivi Varpasuo                Jouni J. Särkijärvi           Kaarina Dromberg
6315:         Pertti Hietala                Aimo Ajo                      Pauli Uitto
6316:         Marja-Liisa Löyttyjärvi       Kimmo Sarapää                 Matti Maijala
6317:         Ben Zyskowicz                 Iiris Hacklin                 Sulo Aittoniemi
6318:                                              1990 vp.
6319: 
6320: Lakialoite n:o 51
6321: 
6322: 
6323: 
6324: 
6325:                                  Seppänen: Ehdotus laiksi korkotulon lähdeverosta
6326: 
6327: 
6328: 
6329:                                         Eduskunnalle
6330: 
6331:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6332: 
6333:   Aloitteen mukaan Suomessa tulisi ottaa           sensä pohjaksi prosenttiluvun 10, nyt tehty
6334: käyttöön uusi talletusten ja joukkovelkakirjo-     lakialoite tarjoaa eduskunnalle mahdollisuuden
6335: jen korkojen lähdeverolaki yleisesti sen esityk-   itse - ilman pankkien kanssa tehtyä sopimusta
6336: sen pohjalta, jonka korkotulojen lähdeverotoi-     - päättää lähdeverosta ja sen suuruudesta.
6337: mikunta on mietinnössään (Komiteanmietintö            Lakialaitteessa poiketaan komitean esityk-
6338: 1990: 15) ehdottanut.                              sestä siten, että verovelvollisille tarjotaan mah-
6339:   Sen mukaan lähdeveroprosentti olisi 25.          dollisuus saada korkotulonsa verotetuksi nor-
6340:   Prosenttiluku poikkeaa -       suurituloisten    maalin tuloverotuksen yhteydessä. Sillä tavalla
6341: eduksi - niistä yleisistä periaatteista, joiden    pienituloiset koronsaajat voivat - omaisuustu-
6342: mukaan verotuksessa kaikkien tulojen olisi         lovähennyksen ansiosta - välttyä verolta, jol-
6343: oltava yhdenvertaisessa asemassa. Kun kuiten-      ta he välttyvät ilman nyt käyttöön otettavaa
6344: kin Suomen hallitus on alistunut pankkien          uutta veroa.
6345: saneluun hyväksyessään oman lähdeveroesityk-
6346: 
6347: 
6348: 
6349: 
6350:                                       YLEISPERUSTELUT
6351: 
6352: 
6353:    Useimmissa OECD-maissa on korkotulojen          kaan se ollaan ottamassa käyttöön rikkaita ja
6354: verotuksen päämenetelmänä tuloverotus, jol-        suurituloisia suosivalla tavalla.
6355: loin korkoihin kohdistuu henkilöverotuksessa          Suomessahan on myös otettu käyttöön toi-
6356: yleensä progressiivisen asteikon mukainen ve-      nenkin OECD-maiden verotuksen kummajai-
6357: rotus.                                             nen: yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Sekin suo-
6358:    Se on ainoa oikeudenmukainen pääomatulo-        sii rikkaita ja suurituloisia, jotka saavat lukea
6359: jen verotustapa. Kaikki tulot ovat verotuksessa    henkilökohtaisessa tuloverotuksessa hyväkseen
6360: samassa asemassa, ja verot peritään verovel-       yhtiön maksaman veron. Hallitus ei tässä yh-
6361: vollisilta veronmaksukyvyn mukaan. Suuritu-        teydessä ole tuntenut huolta niistä tulonjako-
6362: Ioisilla on parempi veronmaksukyky kuin pie-       vaikutuksista, joita on sillä, että yhtiöiden
6363: nituloisilla.                                      osinkoprosentit säilyvät ennallaan huolimatta
6364:    Näistä periaatteista - vastoin Holkerin hal-    uudesta osinkojen verojärjestelmästä. Hallitus
6365: lituksen verouudistuksen yleisiä periaatteita -    ei myöskään ole tuominnut Oy Partek Ab:n
6366: poiketaan hallituksen lähdeveroesityksessä,        osingonjakopolitiikkaa, jonka mukaan yhtiö
6367: josta on sovittu pankkien kanssa samalla kun       maksaa vuoden 1990 puolella päättyneellä tili-
6368: on päädytty subventoimaan huonosti johdettu-       kaudella omistajilleen edellistä vuotta korke-
6369: ja ja heikosti menestyviä pankkeja jatkamalla      amman osingon huolimatta suosituksesta, jon-
6370: talletusten veronhuojennuslakia. Suomessa ol-      ka mukaan maan hallituksen mielestä osingot
6371: laan ottamassa käyttöön OECD-maissa harvi-         pitäisi pitää vuoden 1989 tasolla.
6372: nainen lähdevero, ja hallituksen esityksen mu-        Mutta hallitushan on yleisesti suurituloisten
6373: 200060G
6374: 2                                    1990 vp. -    LA n:o 51
6375: 
6376: ja rikkaiden puolella, ja entinen m1msteri,        kin piti mahdollisena 15 prosentin verokantaa.
6377: nykyinen Oy Partek Ab:n toimitusjohtaja               EY :ssä mainittua direktiiviä on pidetty kiis-
6378: Christoffer Taxell oli samaan aikaan sekä Suo-     tanalaisena, ja näyttää siltä, että sitä ei tulla
6379: men hallituksen että Oy Partek Ab:n hallituk-      hyväksymään muualla. Myös Suomessa se
6380: sen ministeri.                                     saattaa johtaa pääomien maastapakoon varsin-
6381:    Korkojen lähdeverotus, jonka hallitus ehdot-    kin kun veron käyttöönotto ajoittuu yhteen
6382: taa otettavaksi käyttöön Suomessa päästyään        Suomen Pankin harjoittaman pääomamarkki-
6383: pankkien kanssa sopuun korkoprosentista, on        noiden pakkoliberalisointipolitiikan kanssa.
6384: OECD:n piirissä otettu käyttöön vain Italiassa,       Nyt jätetyssä aloitteessa ehdotetaan sovellet-
6385: Japanissa ja Turkissa. Missään verokanta ei        tavaksi verokantaa 25 OJo. Jos hallitus ei yhdes-
6386: ole alhaisempi kuin Suomessa.                      sä pankkien kanssa ehdottaisi lähdeveron käyt-
6387:    Itse asiassa Suomessa verokanta on alhai-       töönottoa vielä enemmän suurituloisia suosi-
6388: sempi kuin on vastaava EY:n direktiivi, jonka      valla tavalla, aloitetta ei olisi tarvinnut tehdä,
6389: mukaan korkotuloista perittäisiin vähintään 15     vaan korkotuloja olisi voitu verottaa osana
6390: prosentin suuruinen vero tulon lähteellä. Sitä     asianomaisen verovelvollisen muuta tulovero-
6391: paitsi mainittu verokanta voitaisiin sanotun       tusta oikeudenmukaisen progressiivisen astei-
6392: direktiivin mukaan myös ylittää jäsenvaltion       kon mukaan. Hallitushan on viime vuosina
6393: sisäisen lainsäädännön perusteella. Sellaista      murentanut progressiivisen tuloveron pohjaa
6394: henkeä oli ilmassa silloin, kun valtiovarainmi-    antamalla 100 OOO:lle kaikkein suurituloisim-
6395: nisteri Erkki Liikanen ehdotti lähdeveron val-     malle suomalaiselle noin neljänneksen alennuk-
6396: mistelua aloitettaessa 25 prosentin verokantaa     sen valtion tuloverosta.
6397: ja Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg-
6398: 
6399: 
6400:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6401: 
6402:    Yksityiskohtaiset perustelut esitetään pykä-    luun taipuen 10 prosentin verokantaa, mitä
6403: lien 3 ja 6 sekä voimaantulosäännöksen osalta,     alempi se ei ole missään.
6404: joiden osalta aloite poikkeaa lähdeverotoimi-         Sen sijaan lähdeverokanta on 25 OJo Espan-
6405: kunnan esityksestä.                                jassa ja Isossa-Britanniassa, jos lähdeveroa
6406:    3 §. Verovelvolliselle tarjotaan mahdollisuus   sovelletaan. Yleisesti näissä maissa koroista
6407: valita korkojen verottaminen normaalin tulo-       peritään veroa samalla tavalla kuin muistakin
6408: verotuksen mukaan, jos hän niin haluaa. Siitä      tuloista.
6409: hyötyy erityisesti pienten korkotulojen saaja,        OECD-maissa, joissa lähdeveroa voi käyttää
6410: jonka tuloveroprosentti on alhainen. Tällöin       ennakonpidätyksenä muun verotuksen yhtey-
6411: hän saa lukea hyväkseen muussa verotuksessa        dessä, verokanta on 16-50 OJo.
6412: korkotulosta perityn lähdeveron.                      Edellä olevan perusteella ehdotan,
6413:    Kyseinen käytäntö on voimassa Belgiassa,
6414: Portugalissa ja Ranskassa.                                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6415:    6 §. Lähdeveroprosentti on tämän esityksen              lakiehdotuksen:
6416: mukaan 25. Hallitus ehdottaa pankkien sane-
6417: 
6418: 
6419:                                              Laki
6420:                                     korkotulon lähdeverosta
6421: 
6422:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6423: 
6424:                       1§                                                 2§
6425:             Korkotulon lähdevero                                   Verovelvollisuus
6426:    Korkotulosta eräissä tapauksissa suoritetta-      Velvollinen suorittamaan korkotulon lähde-
6427: vasta korkotulon lähdeverosta säädetään tässä      veroa on Suomessa yleisesti verovelvollinen
6428: laissa.                                            luonnollinen henkilö ja kotimainen kuolinpesä.
6429:                                       1990 vp. -     LA n:o 51                                       3
6430: 
6431:                        3 §                                                  7 §
6432:                   Veron kohde                                      Veron suorittaminen
6433:    Korkotulon lähdeveroa on suoritettava seu-          Korkotulon lähdeverosta vastuussa olevan
6434: raavista korkotuloista:                              koron maksajan on suoritettava korkotulosta
6435:    1) yleisön talletusten vastaanottamiseen tar-     perimänsä vero sen läänin lääninverovirastolle,
6436: koitetulle tilille kotimaiseen talletuspankkiin      jonka alueella on koron maksajan verotuslais-
6437: (tai osuuskunnan säästökassaan) tehdylle talle-      sa tarkoitettu kotikunta. Pidätetyt määrät on
6438: tukselle maksetusta korosta,                         suoritettava lääninveroviraston tilille viimeis-
6439:    2) valtion liikkeeseen Iaskemalie samoin kuin     tään koronmaksua seuraavan kalenterikuukau-
6440: obligaatio- ja debentuurilainoista sekä muista       den 20 päivänä.
6441: joukkovelkakirjalainoista      annetussa   laissa                          8 §
6442: (553/69) tarkoitetulle Suomessa liikkeeseen las-
6443: ketulle joukkovelkakirjalainalle maksetusta              Muulle kuin korkotulon lähdeverosta
6444: korosta.
6445:                                                                verovelvolliselle maksetut
6446:    Korkotulo, josta on suoritettava tässä laissa            joukkovelkakirjalainan korot
6447: tarkoitettu lähdevero, ei ole 2 §:ssä mainitun          Edellä 3 §:ssä tarkoitetuille joukkovelkakir-
6448: verovelvollisen tuloverotuksessa veronalaista        joille maksetusta korosta on perittävä korkotu-
6449: tuloa eikä talletus tai joukkovelkakirjan arvo       lon lähdevero myös siinä tapauksessa, että
6450: tällaisen verovelvollisen veronalaista varalli-      koron saaja ei ole 2 §:ssä tarkoitettu verovel-
6451: suutta.                                              vollinen. Joukkovelkakirjalainan hallinta-ajal-
6452:    Jos verovelvollinen niin kuitenkin haluaa,        ta laskettua korkoa vastaava osuus korkotulon
6453: hänellä on oikeus ilmoittaa korkotulo tulove-        lähdeverosta luetaan näissä tapauksissa koron
6454: rotuksessaan. Siinä tapauksessa hänellä on oi-       saajan hyväksi soveltaen verovelvolliselta en-
6455: keus lukea korkotulosta peritty lähdevero en-        nakkoperintälain mukaan perityn ennakon
6456: nakonpidätykseksi.                                   käyttämistä koskevia säännöksiä.
6457:                        4§                                                   9 §
6458:     Veronalaisuutta koskevat poikkeukset                      Veron kiertämisen estäminen
6459:    Korkotulon lähdeveroa ei ole suoritettava            Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on
6460: talletukselle tai obligaatiolainalle maksetusta      annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei
6461: erikseen verovapaaksi säädetystä korosta.            vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus-
6462:                                                      ta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen
6463:                        5§                            ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että korkotulon
6464:       Vastuu verosta ja veron periminen              lähdeverosta vapauduttaisiin, on verotuksessa
6465:                                                      maksuunpanaineen meneteltävä asian varsinai-
6466:    Korkotulon lähdeverosta vastuussa on vero-        sen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.
6467: velvollisen lisäksi koron maksava talletuspank-
6468: ki, (osuuskunta) ja joukkovelkakirjalainan                                 10 §
6469: liikkeeseenlaskija. Veron perii koron maksaja.
6470:                                                                  Ennakkotietomenettely
6471:                        6 §                              Lääninverovirasto voi antaa ennakkotiedon
6472:          Veron määrä ja laskeminen                   tämän lain mukaisesta velvollisuudesta suorit-
6473:                                                      taa korkotulon lähdeveroa, jos se katsotaan
6474:    Korkotulon lähdeveron suuruus on 25 pro-          erityisen tärkeäksi verovelvollisen tai veron
6475: senttia talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle   perimiseen velvollisen kannalta, verotuskäytän-
6476: maksetusta korosta.                                  nön yhtenäisyyden vuoksi taikka lain sovelta-
6477:    Korkotulon lähdevero lasketaan jokaisesta         miseksi muissa samanlaisissa tapauksissa. En-
6478: maksetusta korkoerästä täysin markoin siten,         nakkotietoa voi hakea verovelvollinen tai ko-
6479: että markkojen yli menevät pennit jätetään           ron maksaja sen läänin lääninverovirastolta,
6480: lukuun ottamatta. Veron määrää laskettaessa          jonka alueella on hakijan kotipaikka. Ennak-
6481: käytettävä peruste otetaan kuitenkin lukuun          kotietohakemus on käsiteltävä kiireellisenä.
6482: pennin tarkkuudella.                                    Hakemuksessa hakijan on ilmoitettava yksi-
6483: 4                                    1990 vp. -     LA n:o 51
6484: 
6485: löitynä kysymys, josta ennakkotietoa haetaan,                              14 §
6486: ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava
6487: selvitys.
6488:                                                                        Veronlisäys
6489:    Ennakkotieto annetaan määräajaksi, kuiten-         Suorittamatta jääneelle määrälle on makset-
6490: kin enintään antamista seuraavan kalenterivuo-      tava veronlisäystä markka täydeltä sadalta
6491: den loppuun. Lainvoiman saanutta ennakko-           markalta jokaiselta kalenterikuukaudelta siitä
6492: tietoa on hakijan vaatimuksesta noudatettava        päivästä, jolloin vero olisi viimeistään pitänyt
6493: sitovana siltä ajalta, jolle se on annettu.         maksaa, asetettavaa eräpäivää edeltävän kuu-
6494:                                                     kauden loppuun. Veronlisäystä on kuitenkin
6495:                       11§                           suoritettava vähintään 20 markkaa.
6496:                     Valvonta                          Jos korkotulon lähdevero on suoritettu mää-
6497:                                                     räajan jälkeen, maksuunpannaan 1 momentis-
6498:   Lääninverovirasto valvoo korkotulon lähde-        sa tarkoitettu veronlisäys jokaiselta kalenteri-
6499: veron suorittamisvelvollisuutta ja veron mää-       kuukaudelta siitä päivästä, jona vero olisi vii-
6500: rää koskevien säännösten noudattamista.             meistään pitänyt maksaa, sen kuukauden lop-
6501:                                                     puun, jona vero on suoritettu.
6502:                       12 §
6503:             Tiedonantovelvollisuus
6504:                                                                           15 §
6505:    Verotuslain mukainen ilmoittamisvelvolli-
6506: suus ei koske sitä korkotuloa, josta on peritty                      Veronkorotus
6507: tämän lain mukainen lähdevero eikä sitä pää-           Jos korkotulon lähdeveron suorittamisesta
6508: omaa, jolle korko on maksettu. Koron maksa-         vastuussa oleva on osaksi tai kokonaan jättä-
6509: jan on kuitenkin pidettävä kirjaa, josta saa-       nyt korkotulon lähdeveron säädetyssä ajassa
6510: daan luotettavasti selville korkotulon lähdeve-     suorittamatta eikä laiminlyöntiä ole pidettävä
6511: ron määräytymisen kannalta merkitykselliset         vähäisenä, on laiminlyödyn veron määrää
6512: seikat. Lääninverovirastolie on vaadittaessa        maksuunpanon yhteydessä korotettava enin-
6513: esitettävä korkotulon lähdeveron suorittamisen      tään 30 prosentilla.
6514: valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja muu         Jos korkotulon lähdeverosta vastuussa oleva
6515: tarpeellinen selvitys.                              on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
6516:    Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa on       antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän
6517: säädetty, korkotulon lähdeveron perimiseen          tiedon tai asiakirjan ja menettely on omiaan
6518: velvollisen koron maksajan on annettava vero-       aiheuttamaan sen, että korkotulon lähdeveron
6519: hallituksen tai lääninveroviraston kehotuksesta     suorittamisesta vastuussa oleva vapautuu veron
6520: sellaisia tietyn verovelvollisen verotusta, vero-   suorittamisesta, on laiminlyödyn veron määrää
6521: tarkastusta tai verotusta koskevaa muutoksen-       korotettava vähintään 20 ja enintään 50 pro-
6522: hakuasiaa varten välttämättömiä tietoja, jotka      sentilla.
6523: selviävät koron maksajalla olevista asiakirjois-       Jos 2 momentissa tarkoitettua menettelyä
6524: ta tai jotka ovat muutoin tämän hallussa.           ottaen huomioon sillä saavutettavissa ollut
6525:                                                     hyöty ja asiaan muutoin vaikuttavat olosuhteet
6526:                       13§                           on pidettävä tärkeänä, on laiminlyödyn veron
6527:              Veron maksuunpano                      määrää korotettava vähintään 30 ja enintään
6528:                                                     100 prosentilla.
6529:    Jos korkotulon lähdeveroa ei ole suoritettu         Korotukselle ei määrätä veronlisäystä.
6530: säädetyssä ajassa, lääninverovirasto maksuun-
6531: panee suorittamatta olevan veron veronlisäyk-                             16 §
6532: sineen koron maksajan tai, jos laiminlyönti
6533: johtuu verovelvollisen menettelystä, tämän              Veron viivästyskorko ja jäämämaksu
6534: maksettavaksi. Maksuunpanoa ei kuitenkaan              Jos lääninveroviraston maksuunpanopäätök-
6535: toimiteta myöhemmin kuin viidennen vuoden           sen edellyttämää suoritusvelvollisuutta ei täyte-
6536: kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,         tä siinä ilmoitettuun eräpäivään mennessä, so-
6537: jonka aikana vero olisi 10 §:n mukaan viimeis-      velletaan suorituksen laiminlyömiseen veron
6538: tään ollut maksettava. Maksuunpantu määrä           viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun
6539: on suoritettava valituksesta huolimatta.            lain säännöksiä.
6540:                                     1990 vp. -    LA n:o 51                                      5
6541: 
6542:                      17 §                         annettua päätöstä ja 18 §:ssä tarkoitetussa ha-
6543: Veronsaajat sekä veron kanto ja tilittäminen      kemusasiassa annettua päätöstä koskeva vali-
6544:                                                   tus voidaan tehdä myös veronsaajien edun
6545:   Korkotulon lähdeveron saajina ovat valtio,      valvomiseksi.
6546: kunnat, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon         Veronsaajien puhevaltaa käyttää lääninvero-
6547: ja Suomen ortodoksisen kirkkokunnan seura-        lautakunnassa oleva verotusasiamies.
6548: kunnat, Helsingin saksalainen seurakunta sekä        Valitus, joka koskee lääninveroviraston en-
6549: Kansaneläkelaitos. Korkotulon lähdeveron          nakkotiedon sisältävää päätöstä, on käsiteltävä
6550: kannassa, perinnässä, palauttamisessa ja tilit-   lääninoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-
6551: tämisessä noudatetaan, mitä veronkantolaissa      oikeudessa kiireellisenä.
6552: (611178) tai sen nojalla on säädetty.
6553:                                                                         20 §
6554:                      18 §
6555:                                                       Salassapitovelvollisuus ja rangaistus-
6556:    Aiheettomasti tai liikaa suoritettu vero                        säännökset
6557:    Jos korkotulon lähdeveroa on suoritettu          Tämän lain mukaan käsiteltäviin asioihin ja
6558: oma-aloitteisesti ilman viranomaisen maksuun-     asiakirjoihin liittyvästä salassapitovelvollisuu-
6559: panotointa erehdyksessä aiheettomasti tai lii-    desta on voimassa mitä verotuslain 132 §:ssä
6560: kaa, on asianomaisella koron maksajalla oi-       on säädetty.
6561: keus hakemuksesta saada lääninverovirastolta        Rangaistusseuraamuksista on voimassa mitä
6562: takaisin korkotulon lähdevero tai liikaa suori-   verotuslain 121-124 a §:ssä on säädetty.
6563: tettu veromäärä.
6564:                                                                         21 §
6565:                      19 §
6566:                                                               Asetuksenantovaltuutus
6567:                Muutoksenhaku
6568:                                                     Tarkemmat säännökset korkotulon lähdeve-
6569:    Lääninveroviraston tekemään tässä laissa       ron suorittamisen valvonnasta sekä muut tar-
6570: tarkoitettuun päätökseen tyytymätön saa valit-    kemmat säännökset tämän lain täytäntöönpa-
6571: taa siitä lääninoikeuteen siinä järjestyksessä    nosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
6572: kuin muutoksenhausta hallintoasioissa anne-
6573: tussa laissa (154/50) on säädetty. Lääninoi-                            22 §
6574: keuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan
6575: hallinto-oikeuteen.                                                Voimaantulo
6576:   Päätökseen, jolla lääninverovirasto on päät-      Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6577: tänyt olla antamatta ennakkotietoa, ei kuiten-    kuuta 199 . Sitä sovelletaan niihin korkoihin,
6578: kaan saa hakea muutosta valittamalla.             jotka maksetaan lain voimaantulopäivältä ja
6579:   Korkotulon lähdeveron suorittamisvelvolli-      sen jälkeiseltä ajalta.
6580: suutta tai määrää, ennakkotietohakemukseen
6581: 
6582:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
6583: 
6584:                                          Esko Seppänen
6585:                                              1990 vp.
6586: 
6587: Lakialoite n:o 52
6588: 
6589: 
6590: 
6591: 
6592:                                  Seppänen: Ehdotus laiksi leimaverolain 55 ja 61 §:n muuttami-
6593:                                     sesta
6594: 
6595: 
6596:                                         Eduskunnalle
6597: 
6598:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6599: 
6600:    Aloitteen mukaan osakkeilla käytävän arvo-      Leimaveron korotus koskisi myös kauppaa
6601: paperikaupan leimaveroa korotettaisiin kah-        johdannaisinstrumenteilla.
6602: teen (2) prosenttiin kauppahinnasta arvopape-         Samalla yhdenmukaistetaan asuntokaupan
6603: ripörssissä tehtävien kauppojen osalta ja kol-     leimaverotus osakeyhtiöiden ja kiinteistöjen
6604: meen (3) prosenttiin kauppahinnasta silloin,       osalta sekä vapautetaan omaan asumiseen käy-
6605: kun luovutus tapahtuu ilman arvopaperipörs-        tetyn varsinaisen asunnon kauppa kokonaan
6606: sin välitystä tai kun kaupan kohteena on 2-40      leimaverosta.
6607: prosenttia jonkin osakeyhtiön osakekannasta.
6608: 
6609: 
6610: 
6611: 
6612:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
6613: 
6614:    On laskettu, että kapitalistisissa maissa on    seksi jatkuvan arvopapereiden kierrättämisen
6615: nyt kierrossa kymmeniä kertoja enemmän ra-         myös ruokkivat yhteiskunnan näkökulmasta
6616: haa kuin välttämättä tarvitaan ta1oudellisten      hyödyttömiä ja tarpeettomia toimintoja.
6617: toimintojen ylläpitämiseen. Sillä tavalla se ra-      Kasinotaloudessa on torjuttu paperinkierrä-
6618: hankierto, mikä on perinteisesti liittynyt tava-   tyksen "materiaalipulaa" eri keinoin: on ar-
6619: roiden ja palvelusten maksusuorituksiin, on        vostettu pörssiosakkeet substanssin kanssa sa-
6620: irtaantunut reaalitaloudesta, ja rahatalous on     maan arvoon, on lisätty myytävää ja ostetta-
6621: ruvennut elämään omaa itsenäistä elämäänsä.        vaa jakamalla vanha omistettava entistä pie-
6622:    Niille, jotka haaveilevat täystyöllisyydestä,   nempiin osiin ja on perustettu vanhan omistet-
6623: hyvinvoinnin tasaisemmasta jakautumisesta ja       tavan omistamista varten uusia omistusketjuja.
6624: pahoinvoinnin       torjunnasta,      papereiden   Erilaiset sijoitusyhtiöt ja -rahastot, jotka pe-
6625: edestakaisin kierrättäminen pörsseissä on mitä     rustuvat saman substanssin monipolviseen
6626: tarpeettominta ja hyödyttömintä toimintaa.         omistamiseen, taas ovat sellaisia kasinotalou-
6627: Rahan hyötykäyttöä sen sijaan ovat työllistä-      den instituutioita, joita ilmankin reaalitalous
6628: vät investoinnit reaalitaloudessa.                 tulee vallan mainiosti toimeen.
6629:    Suurimmat ongelmat peruskansantalouden             Pääomamarkkinoiden arvopaperistaminen
6630: toiminnalla syntyvät rahan tukkumarkkinoilla:      ja kasinoittaminen on kaiken lisäksi tapahtu-
6631: pörsseissä ja pankkien välisillä markkinoilla.     nut tuontirahalla myös lyhytaikaisen vienti- ja
6632:    Nimenomaan rahan tukkukauppiaat ovat            tuontirahan markkinoiden kautta. Paitsi että
6633: tehneet modernista länsimaisesta valtiosta yli-    rahan kiinnipitäminen hyödyttömissä toimin-
6634: kansallisen kasinotalouden. Kansantalous on        noissa on kallista, se tuo mukanaan myös
6635: arvopaperistettu ja sitä arvopaperistetaan. Sitä   velkaantumista ja taloudellisia riippuvuuksia.
6636: varten pääomamarkkinoilla tarvitaan sekä ns.          Tämä kehitys on saanut aikaan suomalaisen
6637: jälkimarkkinat, jotka paitsi tekevät mahdolli-     pääoman ja suomalaisen työn hintasuhteen
6638: 
6639: 200060G
6640: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 52
6641: 
6642: murenemisen. Se on Suomessa tapahtunut vii-            Leimaveron korottamisella olisi myönteisiä
6643: me kädessä erilaisten myyntivoittojen kautta.       kustannusvaikutuksia myös niissä tapauksissa,
6644: Niitä rahoja pyöritetään nyt pörssissä sekä         jolloin suuryhtiöt perustavat osakkeiden säilyt-
6645: asuntojen ja maan ansiouoman arvonnousun            tämistä varten erityisiä "parkkipaikkayhtiöi-
6646: markkinoilla. Niillä rahoilla pyöritettävä kasi-    tä" (SYP:n) Oy Finanssilaitoksen ja (KOP:n)
6647: notalous murentaa sosiaalivaltion, joka kuo-        Securus Oy:n tapaan. Näissä tapauksissa uudet
6648: leutuu itsestään, jos sitä ei pidetä yllä.          yhtiöt ovat emoyhtiöiden rahoittamia, mutta
6649:    Lakialaitteessa arvopapereiden jatkuva kier-     niiden konsernitaseen ulkopuolelle vietyjä aa-
6650: rättäminen halutaan tehdä kannattamatto-            veyhtiöitä, jotka omistavat emoyhtiöiden tai
6651: mammaksi. Veronkiristys olisi eniten arvopa-        niiden näkökulmasta elintärkeiden yhtiöiden
6652: pereiden tukkuomistajien edun vastainen. Sen        osakkeita ristiriidassa osakeyhtiölain hengen
6653: sijaan niille, jotka käyttävät arvopapereita        kanssa. Sekin toiminta saataisiin leimaveron
6654: säästämiskohteena, leimaveron korotuksella          korotuksella kannattamattomammaksi.
6655: olisi vain vähäinen merkitys.                          Sama, mikä pätee osakkeisiin, on tietysti
6656:    Erityisen kannattamattomaksi halutaan teh-       ulotettava koskemaan johdannaissopimuksia,
6657: dä ns. nurkanvaltaukset ja yrityskaappaukset.       minkä takia on tarpeen uudistaa myös leimave-
6658: Sitä varten on tarpeellista korottaa leimaveroa     rolain 61 §.
6659: normaalia suuremmaksi tapauksissa, joissa ky-          Edellä olevan perusteella ehdotan,
6660: seessä mitä ilmeisimmin on tällainen toiminta
6661: tai ainakin luodaan edellytykset sellaiselle toi-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6662: minnalle. On uskottavaa, että nurkanvaltauk-               lakiehdotuksen:
6663: siin ja yrityskaappauksiin tarvitaan 2-40 pro-
6664: sentin suuruisia osakepaketteja.
6665: 
6666:                                               Laki
6667:                             leimaverolain 55 ja 61 §:n muuttamisesta
6668: 
6669:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6670:    muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 55 §:n 1 momentin 1 ja 2
6671: kohta sekä 61 §,
6672:    sellaisina kuin ne ovat, 55 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta 19 päivänä joulukuuta 1986 annetussa
6673: laissa (963/86) ja 61 § 8 päivänä huhtikuuta 1988 annetussa laissa (305/88), sekä
6674:    lisätään 55 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 19 päivänä joulukuuta 1986
6675: annetussa laissa, uusi 3 kohta ja lakiin uusi 55 a § seuraavasti:
6676: 
6677:                       55 §                                               55 a §
6678:    Arvopapereita myytäessä tai vaihdettaessa           Poiketen siitä, mitä tämän lain 4 luvun
6679: on leimaveroa suoritettava:                         16 §:ssä ja 8 luvun 55 §:ssä on säädetty, leima-
6680:    1) kun myynti tapahtuu arvopaperipörssin         veroa ei tarvitse suorittaa kauppahinnasta sil-
6681: välityksellä, 2,5 prosenttia kauppahinnasta;        loin, kun kaupan kohteena on omaan asumi-
6682:    2) kun luovutus tapahtuu ilman arvopaperi-       seen käytetty varsinainen asunto.
6683: pörssin välitystä, 4 prosenttia kauppahinnasta
6684: tai vaihtoarvosta; ja                                                      61 §
6685:    3) kun kaupan kohteena on osakemäärä,              Leimaveroa on suoritettava 2,5 prosenttia
6686: joka vastaa 2-40 prosenttia myytävän yhtiön         preemiosta, lunastushinnasta, arvopapereiden
6687: osakepääomasta tai äänivallasta, 4 prosenttia       myyntihinnasta tai hyvitetystä nettoarvosta,
6688: kauppahinnasta.                                     joihin ei lueta selvittelytoiminnan harjoittajan
6689:                                                     kantamia maksuja ja välityspalkkioita.
6690: 
6691:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6692:                                                     kuuta 199 .
6693: 
6694:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
6695: 
6696:                                           Esko Seppänen
6697:                                               1990 vp.
6698: 
6699: Lakialoite n:o 53
6700: 
6701: 
6702: 
6703: 
6704:                                  Astala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 103 §:n
6705:                                     muuttamisesta
6706: 
6707: 
6708:                                          Eduskunnalle
6709: 
6710:    Ehdotamme yhteisvastuuvähennyksen säätä-         risen avustamisen ulkomailla, jolloin jälkim-
6711: mistä valtionverotuksessa vähennyskelpoiseksi.      mäiseen tarkoitukseen sisältyy niin sodan kuin
6712:    Tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) mu-       erilaisten teollisuusonnettomuuksien tai luon-
6713: kaan osakeyhtiö, osuuskunta tai muu yhteisö         nontuhojen tai nälänhädän uhrienkin avusta-
6714: saa valtionverotuksessa vähentää kokonaistu-        minen.
6715: lostaan tietyin rajoituksin rahalahjoituksen:          Katsomme, että mahdollinen kotimaista hy-
6716: kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävän lah-     väntekeväisyyttä koskeva säännös tulisi säätää
6717: joituksen tai tiedettä ja taidetta edistävän lah-   erikseen nyt käsiteltävänä olevasta niin, ettei
6718: joituksen.                                          samaan nyt ehdotettavaan uuteen momenttiin
6719:    Laissa ei sen sijaan enää ole mahdollisuutta     otettaisi useanlaisia vähennysperusteita.
6720: vähentää lahjoitusta, joka on tehty kehitysyh-         Jotta em. uhrien hoitamista tai oleskelua
6721: teistyöhön tai humanitaariseen toimintaan ko-       tarvittaessa myös Suomessa voitaisiin tukea
6722: timaassa tai ulkomailla. Lahjoituksen vastaan-      samoin verotuksellisin eduin, on siitä kirjoitet-
6723: ottaja saattoi aikaisemmin olla Suomen valtio       tu erikseen momenttiin tämän mahdollistava
6724: tai valtiovarainministeriön hyväksymä yhdis-        säännös.
6725: tys, laitos, säätiö tai uskonnonvapauslain 2 §:n       Lahjoittajan turvaksi on syytä säätää, että
6726: tarkoittama uskonnollinen yhdyskunta.               valtiovarainministeriö määrittelee ne yhteisöt,
6727:    Katsomme, että kansalaisten ja yhteisöjen        joille tehtävät lahjoitukset oikeuttavat yhteis-
6728: yhteisen vastuun ottamista tulee tukea säätä-       vastuuvähennykseen. Näin voitaneen parem-
6729: mällä kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen        min varmistaa, ettei lahjoittaja joudu harhau-
6730: avustamiseen annettu lahjoitus uudelleen vä-        tetuksi. Käytäntö on siten sama kuin vastaa-
6731: hennyskelpoiseksi kokonaistulosta valtionvero-      vanlaisen säännöksen ollessa voimassa ennen
6732: tuksessa. Ehdotamme, että vähennystä kutsu-         vuonna 1988 säädettyä uutta tulo- ja varalli-
6733: taan laissa yhteisvastuuvähennykseksi.              suusverolakia.
6734:    Käytännön syistä ehdotamme, että lahjoitus-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6735: ten yhteismäärän tulisi olla vähintään 200
6736: markkaa ja enintään 150 000 markkaa.                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6737:    Ehdotamme lahjoituksen hyväksyttäväksi                  lakiehdotuksen:
6738: tarkoitukseksi kehitysyhteistyön ja humanitaa-
6739: 
6740: 
6741: 
6742: 
6743: 2000600
6744: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 53
6745: 
6746:                                               Laki
6747:                         tulo- ja varallisuusverolain 103 §:n muuttamisesta
6748: 
6749:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6750:   lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 103 §:ään
6751: uusi näin kuuluva 2 momentti:
6752: 
6753:                       103§
6754:                                                     väksi kehitysyhteistyöhön tai humanitaariseen
6755:   Siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään        avustustoimintaan ulkomailla (yhteisvastuuvä-
6756: verovelvollinen saa valtionverotuksessa vähen-      hennys). Ulkomailla tapahtuvaksi avustamisek-
6757: tää kokonaistulostaan niiden rahalahjoitusten       si katsotaan myös asianomaisille Suomessa an-
6758: yhteismäärän, kuitenkin vähintään 200 mark-         nettu hoito tai huolenpito.
6759: kaa ja enintään 150 000 markkaa, jotka on
6760: tehty valtiovarainministeriön nimeämälle yh-          Tämä laki tulee voimaan       pa~vana
6761: distykselle, laitokselle, säätiölle tai uskonnon-   kuuta 199 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
6762: vapauslain 2 § :ssä tarkoitetulle uskonnolliselle   kerran vuodelta 1991 toimitettavassa verotuk-
6763: yhdyskunnalle tai sen toimielimelle käytettä-       sessa.
6764: 
6765:     Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
6766: 
6767: 
6768:         Heli Astala                    Jarmo Wahlström            Esko Seppänen
6769:         Raila Aho                      Asko Apukka                Timo Laaksonen
6770:                       Esko Helle                           Lauha Männistö
6771:                                                 1990 vp.
6772: 
6773: Lakialoite n:o 54
6774: 
6775: 
6776: 
6777: 
6778:                                    Kemppainen: Ehdotus laiksi tielaitoksesta annetun lain 2 §:n
6779:                                      muuttamisesta
6780: 
6781: 
6782:                                            Eduskunnalle
6783: 
6784:    Tie- ja vesihallintoa on uudistettu vastikään      kunnalla ja tiepalvelujen käyttäjätahoilla olisi
6785: ja laki tielaitoksesta on tullut voimaan              tielaitoksen toiminnan, tienpidon ja alueen lii-
6786:  1.3.1990. Sen mukaisesti tielaitoksen keskus-        kenneolojen kehittämisen kannalta sellaista tie-
6787:  hallinnossa toimii valtioneuvoston nimeämä           toa ja kokemusta, joka olisi tarpeen ottaa
6788: johtokunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä         huomioon piirin asioista päätettäessä.
6789: säädetään asetuksella. Aluehallintoa varten              Tiepiirin liikenneolojen kehittämislinjojen
6790:  maa on jaettu tiepiireihin. Tielaitoksesta anne-     määrittämiseksi tarvittaisiin myös tiepiireihin
6791: tun asetuksen (126/90) mukaan tiepiiriä johtaa        johtokunnat, kuten on keskushallinnossakin.
6792: ja sen toiminnasta vastaa piiri-insinööri, jonka      Johtokunnissa tulisi olla edustajat piirin henki-
6793: nimeää valtioneuvosto. Apulaispiiri-insinöörin        löstöjärjestöistä, maakunta- ja seutukaavalii-
6794:  nimittää johtokunta. Muut tiepiireihin sijoite-      toista, alueen yrittäjäjärjestöistä/kauppakama-
6795: tut virat täyttää ja tiepiirien työsopimussuhtei-     rista ja muista sidos/tienkäyttäjäryhmistä sekä
6796: sen henkilökunnan ottaa piiri-insinööri, ellei        luonnonsuojelujärjestöistä.
6797: työjärjestyksessä ole toisin määrätty.                   Tiepiirin johtokunnan nimittäisi liikennemi-
6798:    Tielaitoksen aluehallinto on asetuksen mu-         nisteriö. Piirin johtokunnan tehtävänä olisi
6799: kaan täysin päällikkövaltainen, päätösvallan          johtaa ja valvoa piirin toimintaa ja päättää
6800: ollessa keskittynyt piiri-insinöörille. Piirien eri   piirin alueella tielaitoksen yleisistä toimintalin-
6801: henkilöstöryhmien mahdollisuudet vaikuttaa            joista ja tavoitteista, piirin tulo- ja menoarvio-
6802: piirin toimintaan ovat jokseenkin olematto-           ehdotuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmas-
6803: mat, sillä nykyinen ns. virastodemokratiajär-         ta ja pitkän aikavälin suunnitelmasta sekä
6804: jestelmä - kuten myös ns. yritysdemokratia-           muista laajakantoisista ja periaatteellisesti mer-
6805: järjestelmä yksityissektorilla - on pelkkä ku-        kittävistä asioista. 1ohtokunta valvoisi ja oh-
6806: lissi vailla mitään todellista vaikutus- saati        jaisi myös piiri-insinöörin samoin kuin apulais-
6807: sitten päätösvaltaa.                                  piiri-insinöörin ja heidän alaisensa henkilökun-
6808:    Lääninneuvottelukunnat voivat nykyisin an-         nan toimintaa yleisten suuntaviivojen mukai-
6809: taa lausuntonsa tiepiirien toiminta- ja talous-       sesti, kuitenkaan puuttumatta sen yksityiskoh-
6810: suunnitelmista. Niiden lausunnot eivät kuiten-        taisemmin jokapäivän toimintaan. Toiminta-
6811: kaan ole päätöksentekijöitä mitenkään sitovia.        ja tulosvastuu tulee selkeästi säilyttää tielaitok-
6812: Tiepiirien budjettien ja investointi- ym. suunni-     sen henkilökunnalla. Tiepiirin johtokunnasta
6813: telmien valmistelu tapahtuu käytännössä täysin        säädettäisiin myös asetuksessa, jota tulisi tältä
6814: virkamiestyönä. Myös määrärahojen käytöstä            osin myös muuttaa. Lakiin tielaitoksesta tulisi
6815: päättäminen on delegoitu yhä pidemmälle vir-          tehdä tätä koskeva muutos.
6816: kamiesten ja erityisesti piiri 1insinöörin käsiin        Vastaavasti voitaisiin samanlaiset johtokun-
6817: piiritasolla.                   '                     tatyyppiset demokraattiset suunnittelu-, pää-
6818:    Asioiden joustavan ja nopean hoitamisen            töksenteko- ja valvontaelimet muodostaa myös
6819: kannalta tällaiset muutokset tielaitoksen hallin-     muuhun valtion piirihallintoon. Tätä voitaisiin
6820: nossa ovat oikeansuuntaisia. Samalla on kui-          aluksi vaikkapa kokeilla joissakin piireissä,
6821: tenkin unohdettu se seikka - johon eduskun-           kuten tehtiin lääninneuvottelukuntienkin koh-
6822: nassakaan lakia säädettäessä ei riittävästi kiin-     dalla.
6823: nitetty huomiota eikä asetusluonnosta ollut              Seuraavassa vaiheessa tulisi läänijakoa ja
6824: lain käsittelyn yhteydessä käytettävissä - että       lääninrajoja tarkistaa niin, että ne olisivat
6825: kunkin tiepiirin palveluksessa olevalla henkilö-      yhteneväiset valtion piirihallinnon rajojen
6826: 200060G
6827: 2                                      1990 vp. -     LA n:o 54
6828: 
6829: kanssa sekä yhdistää nämä kaksi väliportaan             Edellä olevan perusteella ehdotan,
6830: hallintojärjestelmää toisiinsa. Näin saataisiin
6831: vähitellen liikkeelle pitkään jäissä ollut välipor-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6832: taan hallinnonuudistus ja sen demokratisoimi-                lakiehdotuksen:
6833: nen.
6834: 
6835: 
6836: 
6837:                                                 Laki
6838:                            tielaitoksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
6839: 
6840:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6841:       muutetaan tielaitoksesta 19 päivänä tammikuuta 1990 annetun lain (47 /90) 2 §näin kuuluvak-
6842: si:
6843: 
6844:                       2§
6845:    Tielaitoksen keskushallinnossa sekä aluehal-       tien kokoonpanosta, tehtävistä ja toimikaudes-
6846: linnosta vastaavissa tiepiireissä on j ohtokun-       ta säädetään asetuksella.
6847: nat. Keskushallinnon johtokunnan jäsenet
6848: määrää valtioneuvosto ja aluehallinnon johto-           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6849: kuntien jäsenet liikenneministeriö. Johtokun-         kuuta 199 .
6850: 
6851:         Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1990
6852: 
6853:                                            Arvo Kemppainen
6854:                                               1990 vp.
6855: 
6856: Lakialoite n:o SS
6857: 
6858: 
6859: 
6860: 
6861:                                  Savolainen: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 18 §:n muuttami-
6862:                                     sesta
6863: 
6864: 
6865:                                          Eduskunnalle
6866: 
6867:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6868: 
6869:   Aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain         han lapsikorotus suoritettaisiin molemmille
6870: 18 §:n muuttamista siten, että sairauspäivära-       puolisoille heidän sairastuessaan.
6871: 
6872: 
6873: 
6874: 
6875:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
6876: 
6877:    Sairausvakuutuslain 18 §:n mukaan suorite-        mat tulot. Sairauspäivärahaa toimeentulotur-
6878: taan päivärahaan lapsikorotus, jos vakuutetul-       van muotona lähinnä vastaavan työttömyys-
6879: la on huollettavanaan 16 vuotta nuorempi oma         päivärahan lapsikorotus on vielä tasoltaan yli
6880: tai puolisonsa lapsi tahi otto- tai kasvattilapsi.   kaksinkertainen ja maksetaan siitä huolimatta
6881: Jos päivärahan saajana on aviopuoliso, joka ei       molemmille vanhemmille.
6882: välien rikkoutumisen vuoksi asu erillään puoli-         Lapsilisien korotukset ovat tasanneet perhe-
6883: sostaan, suoritetaan hänen päivärahaansa lap-        kustannuksia, mutta ne eivät kompensoi per-
6884: sikorotus vain, jos hänen työtulonsa ovat yhtä       heen tulojen vähentymistä sairaudesta johtu-
6885: suuret tai suuremmat kuin hänen puolisonsa           van työkyvyttömyyden ajalta. Erityisen vaka-
6886: työtulot. Samanaikaisesti suoritetaan lapsiko-       via toimeentulo-ongelmat ovat molempien van-
6887: rotusta vain toiselle puolisoista, vaikka molem-     hempien sairastuessa. Tämän vuoksi sairaus-
6888: pien toimeentulo olisikin sairauspäivärahan va-      vakuutuslain 18 § :n 1 momentista ehdotetaan
6889: rassa. Yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa     poistettavaksi säännökset, joilla lapsikorotus
6890: olosuhteissa elävät henkilöt rinnastetaan puoli-     on säädetty suoritettavaksi vain toiselle puoli-
6891: soihin.                                              soista.
6892:    Lapsikorotuksen maksaminen vain toiselle             Muutos lisää vähäisessä määrin sairaus-
6893: puolisoista muodostaa selvän poikkeaman              vakuutusmenoja, mutta samalla yksinkertais-
6894: muista vastaavista sosiaaliturvajärjestelmistä.      taa päivärahan laskentaa ja maksatusta.
6895: Esimerkiksi kansaneläkelain ja työttömyystur-           Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
6896: valain mukaiset lapsikorotukset maksetaan sa-
6897: manaikaisesti molemmille vanhemmille riippu-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6898: matta siitä, kummalla puolisoista on suurem-                lakiehdotuksen:
6899: 
6900: 
6901: 
6902: 
6903:  2000600
6904: 2                                    1990 vp. -    LA n:o 55
6905: 
6906: 
6907:                                              Laki
6908:                            sairausvakuutuslain 18 §:n muuttamisesta
6909: 
6910:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6911:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 18 §:n 1 moment-
6912: ti, sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85), näin kuuluvaksi:
6913: 
6914:                        18 §
6915:   Jos vakuutetulla on huollettavanaan 16           jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliiton-
6916: vuotta nuorempi oma tai puolisonsa lapsi tahi      omaisissa olosuhteissa.
6917: otto- tai kasvattilapsi, suoritetaan päivärahaan
6918: lapsikorotus. Puolisoon rinnastetaan henkilö,        Tämä laki tulee voimaan                päivänä
6919: jonka kanssa vakuutettu avioliittoa solmimatta             kuuta 199
6920: 
6921:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1990
6922: 
6923:                                           Lea Savolainen
6924:                                                 1990 vp.
6925: 
6926: Lakialoite n:o 56
6927: 
6928: 
6929: 
6930: 
6931:                                    Rinne ym.: Ehdotus laiksi Outokumpu Oy:n eläkeläisten elä-
6932:                                       keoikeuksien palauttamisesta
6933: 
6934: 
6935:                                            Eduskunnalle
6936: 
6937:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6938: 
6939:   Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,           tykset ajalta 1.9.1988 lain voimaantulopäivään
6940: joka koskee Outokumpu Oy:n eläkejärjestelyn            korvattaisiin kertakaikkisena korvauksena la-
6941: yhteydessä 1. 9.1988 poistettujen silloin eläk-        kiesityksen periaatteiden mukaan yhtiön ja elä-
6942: keellä olleiden 4 200 eläkeläisen etujen palaut-       keläisten valitsemien neuvottelijoiden kesken
6943: tamista.                                               sovittavalla tavalla, ellei laissa voida määrätä
6944:    Etuihin kuului yhtiön perhe-eläke, joka on          taannehtivuutta.
6945: ollut eläkesäätiöiden säännöissä voimassa vuo-            Aloitteessa lähdetään siitä, että kaikki mak-
6946: desta 1938, ja TEL-indeksikorotus, joka on             sut hoitaa Outokumpu Oy itse ja saa niistä
6947: ollut käytössä mainitun indeksin olemassaolo-          elinkeinoverolain sallimat vähennykset. Kus-
6948: ajan 1960-luvulta alkaen.                              tannusvaikutus yhtiölle on noin 15 000 000 mk
6949:    Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-           vuodessa. Kustannus on mitätön, kun se suh-
6950: dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta            teutetaan toimenpiteestä saatavaan veroetuun,
6951: on sen hyväksynyt. Kaikki taannehtivat mene-           yhtiön kokoon ja varallisuuteen.
6952: 
6953: 
6954: 
6955: 
6956:                                          YLEISPERUSTELUT
6957: 
6958: 1. Outokumpu Oy:n 1.9.1988 muutettujen elä-            mään kehotuksesta ennenaikaiselle yhtiön eläk-
6959:    kesääntöjen sisällöstä                              keelle kaikista henkilöryhmistä. Näin lakimää-
6960:                                                        räisen eläkkeen kertyminen keskeytyi. Nuo-
6961:    Nämä entiset eläkesäätiöiden säännöt turva-         rempi, vielä työssä oleva ikäpolvi ehtii yleensä
6962: sivat vuodesta 1938 alkaen perhe-eläkkeet.             saavuttaa täyden lakimääräisen eläkeiän eikä
6963: Sääntöjen mukaan annettiin edunjättäjän puo-           siis menetä mitään tässä suhteessa.
6964: lisolle 50 Olo ja alaikäisille tai muuten vajaavai-
6965: taisille lapsille kullekin 10 !J!o täydestä edunjät-
6966: täjän eläkkeestä. Tällä on suuri merkitys, kos-        2. Eläkkeiden 1.9.1988 tapahtuneiden huonon-
6967: ka vanhempi ikäpolvi ei ole vielä saavuttanut             ousten vaikutukset
6968: täyttä lakimääräistä eläkettä, mikä johtuu työ-
6969: eläkelainsäädännön suhteellisen lyhyestä voi-             Yhtiön perhe-eläkkeen poisto merkitsee eläk-
6970: massaoloajasta. Monissa tapauksissa lakisää-           keen suuruudesta riippuen jopa kymmeniätu-
6971: teinen eläke on vain puolet täydestä eläkkeestä        harlsia markkoja vuodessa. Sillä on ratkaiseva
6972: varsinkin kaivosmiehillä ja kuluttavissa metal-        merkitys leskelle, koska erityisesti kaivoksilla
6973: lurgisissa tehtaissa työskennelleillä, jotka jou-      ei vaimailla ollut töitä paikkakuntien pienuu-
6974: tuivat lähtemään varhain eläkkeelle. Myös yh-          den johdosta. Yleisesti luotettiin yhtiöön ja sen
6975: tiön suurissa saneerauksissa on jouduttu lähte-        kirjallisesti lupaamaan perhe-eläkkeeseen. Per-
6976: 2000600
6977: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 56
6978: 
6979: heenäidiksi jääneillä ei ole omaa ansioeläkettä    3. Eläkkeiden huononnusten järjestämisme-
6980: ja lakimääräinen perhe-eläke on kertymäitään          nettely 1988
6981: jäänyt vähäiseksi. Sosiaali- ja terveysministe-
6982: riön laskelman mukaan menetykset ovat yh-             Työssä olevat sopivat työehtosopimuksella
6983: teensä pääoma-arvoltaan 92 000 000 mk.             omista yhtiön eläke-eduistaan luopumisesta.
6984:    Eläkkeiden suuruuden säilymiseksi reaaliar-     Koko henkilöstö sai äänestää ratkaisun hyväk-
6985: voltaan valtakunnallista kustannustasoa vas-       symisen tai hylkäämisen puolesta. Sen lisäksi
6986: taavana suoritetaan Suomessa kaikkien eläk-        jokainen työssä oleva sai valita, pitääkö eläke-
6987: keiden inflaatiotarkistus vuosittain TEL-indek-    edut vai luopuuko niistä ja saa korvauksena
6988: sillä. Koska yhtiön eläkejärjestelmä on paljon     yhtiön osakkeita ja muita korvauksia. 92 OJo
6989: vanhempi kuin TEL-indeksijärjestelmä, oli          henkilöstöstä luopui korvauksia vastaan eläke-
6990: 1.9.1988 poistetuissa eläkesäätiösäännöissä py-    eduistaan, mikä osoittaa ratkaisun edullisuu-
6991: kälä, jonka mukaan vuosittain harkitaan koro-      den. Tämä johtui täyden korvauksen lisäksi
6992: tus. Käytännössä tämä on toiminut siten, että      siitä, että nuorempi ikäpolvi aikanaan saa edel-
6993: eläkkeitä on korotettu aina samassa suhteessa      lä olevan mukaan lakimääräisen täyden eläk-
6994: kuin yhtiön palkat ovat nousseet. TEL-indek-       keen ja täyden perhe-eläkkeen. Teollisuudesta
6995: sin tultua voimaan lakimääräisissä eläkkeissä      lähdetään nykyisin jollekin varhaiseläkkeelle
6996: 1960-luvulla on myös yhtiön eläkkeissä nouda-      keskimäärin 58-vuotiaana eli samassa iässä
6997: tettu sitä yhtä pientä rajattuun ryhmään kuulu-    kuin vanhempi yhtiön sukupolvi lähti yhtiön
6998: vaa poikkeusta lukuun ottamatta 1970-luvulla.      eläkkeelle, jota nyt sitten kuitenkin jälkikäteen
6999: Harkintapykälä jäi aikanaan korjaamaita lai-       supistettiin, vaikka he olivat täyttäneet oman
7000: minlyönnin johdosta ja käytännöltään merki-        osuutensa työsopimuksesta.
7001: tyksettömänä TEL-indeksin tullessa yleisesti          Työssä olevien yhtiön eläke-eduista luopumi-
7002: käyttöön.                                          sen korvaus on laskettu eduskunnan perustus-
7003:    Indeksijärjestelmän huonontaminen tapahtui      lakivaliokunnan 21.4.1988 antaman lausunnon
7004: siten, että eläkesääntöjen mukaisiin eläkkeisiin   mukaan siten, että "lisäeläkeoikeuteen perus-
7005: annettiin vuonna 1988 korotusta vain 1/3           tuva osuus eläkesäätiön saatavista Outokumpu
7006: TEL-indeksin korotuksesta. Vuosina 1989-92         Oy:ltä kuitataan osakkeita vastaan. Saadun
7007: uusitulla säännöllä annetaan korotusta 1/3         selvityksen mukaan 63 markan suuruisesta
7008: elinkustannusindeksistä, joka on yleensä noin      osuudesta luopuminen kuitataan yhtä 10 mar-
7009: 2 OJo pienempi kuin TEL-indeksi. Jos eläkeläi-     kan niroellisarvoista osaketta vastaan." Tällöin
7010: nen saa lakimääräisiä eläkettä, niin yhtiön        ei pöytäkirjan mukaan tullut ilmi, että yhtiö
7011: eläkkeen korotus on vain 1/9 TEL-indeksistä.       kuukauden kuluttua eläkeratkaisun voimaan-
7012: Poikkeuksena ovat alle 2 000 markan kuukau-        tulosta 1.9.1988 vietiin pörssiin, ja koska tie-
7013: sieläkkeet, joilla ei lukumääräisesti ole merki-   dossa oli yhtiön miljardivuosivoitto, osakkei-
7014: tystä miesvaltaisessa raskaassa teollisuudessa.    den arvo pörssissä nousi pian 80 markkaan
7015:    Kun esimerkiksi 50 000 markan vuosieläk-        säilyen sillä tasolla yli puoli vuotta. Eduskunta
7016: keestä jää vuonna 1988 saamatta 5 OJo:n koro-      antoi osakkeiden saannalle verovapauden,
7017: tus eli 2 500 mk, se jää tulematta kaikkina        vaikka edellä mainittu 63 markkaa on verolli-
7018: seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä, eli siis     nen eläkeoikeus eli nettomenetys lienee ollut
7019: kertautuu. Vuonna 1989 jää pois myös uusi          vain noin 40 markkaa osaketta kohti. Luovu-
7020: 2 500 mk ja niin edelleen. Viitenä korotuksen      tettu osakemäärä 18,9 miljoonaa osaketta saa-
7021: supistusvuonna 1988-92 jää pois 15 kappalet-       tiin kokoon siten, että valtio ja Kansaneläke-
7022: ta tällaisia 2 500 markan eriä eli yhteensä        laitos luopuivat 25 OJo:n osakeomistuksestaan
7023: 37 500 mk. Eläkkeen reaaliarvo supistuu rajus-     pörssiarvoltaan 1,5 miljardia markkaa. Yhtiö
7024: ti jopa kuudessa vuodessa kolmanneksella sil-      maksoi itse lisäksi työssä olevien säästöhenki-
7025: loin, kun ei ole lakimääräisiä eläkettä ollen-     vakuutuksen ja antoi lisävapaita yhteensä vero-
7026: kaan. Pitemmällä tähtäimellä koko yhtiön           vapaasti arvoltaan noin 20 mk osaketta kohti.
7027: eläkkeen reaaliarvo häviää lähes kokonaan.         Korvaukset olivat siis yhteensä noin 100 mark-
7028:    Vanhoja ennen vuotta 1988 voimaan tulleita      kaa menetyksen jäädessä arviolta 40 mark-
7029: perhe-eläkkeitä ei poistettu kokonaan niin kuin    kaan.
7030: myöhemmin tapahtuvia, mutta näitä jopa vuo-           Eläkeläisiä ei voitu kuulla työehtosopimus-
7031: sikymmeniä vanhoja eläkkeitä supistetaan tällä     neuvotteluissa, koska heillä ei luonnollisesti-
7032: indeksileikkurilla.                                kaan ollut voimassa olevaa työsopimusta. Sa-
7033:                                        1990 vp. -     LA n:o 56                                        3
7034: 
7035: mana päivänä, kun työehtosopimus allekirjoi-          metallihintojen heilahteluista. Näissä lukemissa
7036: tettiin, sosiaali- ja terveysministeriö heti perään   yhtiön lisäeläke-edut olisivat olleet merkityk-
7037: vahvisti edellä mainitut eläkeläisten eläke-etu-      settömiä. Yhtiö nimittäin toteaa eläkeratkaisua
7038: jen huononnukset, jotka oli kirjattu tähän            kehittävässä muistiossaan, että lisäeläkkeiden
7039: työehtosopimukseen. Lisäperusteluna oli uhka          eläkevastuu on vuonna 2020 yhteensä
7040: yhtiön eläkesäätiöiden asettamisesta selvitysti-      2 830 000 000 mk. Mainittu määrä on jo voit-
7041: laan, koska yhtiö ei ollut siirtänyt niihin varoja    toja koossa. Vuoteen 2020 on lisäksi aikaa 30
7042: pitkään aikaan ilmeisenä tavoitteenaankin va-         vuotta, jona aikana kertynee lisää voittoja
7043: pautuminen lisäeläkevastuista. Eläkesäätiöiden        hetkellisistä heilahteluista riippumatta. Täten
7044: vastuuvajaus oli saatava nopeasti pois ennen          yhtiön kantokykyarviot eivät toteutuneet. Yh-
7045: pörssiin menoa. Ulkomaisissa rahoituslaitok-          tiön rahoitusomaisuus oli 4,8 miljardia
7046: sissa ei tunneta lainkaan suomalaista vastuuva-       30.4.1990.
7047: jausj ärj estelmää.                                      Tilanne sallii eläkkeellä olleiden lisäeläkkei-
7048:    Vertailu eläkeläisten ja työssä olevien kohte-     den palautuksen, jota yhtiö ei kuitenkaan va-
7049: lun välillä osoittaa, että eläkeläiset jäivät huo-    paaehtoisesti halua tehdä. Eläkeläisten osalta
7050: nompaan asemaan, sillä heille ei korvattu mi-         niiden merkitys on noin 15 000 000 mk vuodes-
7051: tenkään menetyksiä.                                   sa. Näiden vanhojen eläkeläisten määrä vähe-
7052:                                                       nee kuitenkin jatkuvasti.
7053: 
7054: 4. Yhtiön taloudelliset perusteet eläkkeiden
7055:    huonontamiseksi                                    5. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys
7056: 
7057:    Yhtiö toteaa eläkeratkaisua suunnittelevassa          Eläkeläisten eläkkeiden tällainen supistami-
7058: muistiossaan vuoden 1987 tilinpäätöksen pe-           nen on ollut ainutkertainen tapahtuma Suo-
7059: rusteella olevansa lähellä konkurssitilaa, kun        messa. Se vaarantaa valtionyhtiöiden imagoa
7060: lähes puolet osakepääomasta on syöty osa-             ja Suomen mainetta hyvinvointivaltiona. Asi-
7061: keyhtiölain tarkoittamalla tavalla laskettuna.        asta on alkanut oikeudenkäynti, joka laajenee
7062: Jälkeenpäin on asiantuntija todennut laskel-          tuhansiksi haasteiksi eläkeläisten taholta. Kui-
7063: man virheelliseksi omaisuuden ollessa 9-kertai-       tenkin lopulliset ratkaisut saadaan vasta kor-
7064: nen osakepääomaan verrattuna.                         keimmasta oikeudesta 4-5 vuoden kuluttua,
7065:    Samassa tarkoituksessa yhtiö teki kuudelle         johon mennessä tilastollisesti arvioiden 700
7066: vuodelle 1987-92 tulosbudjetin, joka osoittaa         eläkeläistä ehtii kuolla. Leikkaus koskee ki-
7067: voittoa yhteensä koko ajalle 816 000 000 mk.          peimmin niitä henkilöitä, jotka vaikeissa olo-
7068: Todellinen kehitys on osoittautunut lähes 20          suhteissa aikoinaan rakensivat kansallisesti ja
7069: kertaa paremmaksi, sillä nyt periodin puolivä-        kansainvälisesti merkittävän yhtiön luottaen
7070: lissä on voitto tähän mennessä yhteensä               siihen, että yhtiö pysyy puheittensa takana. Ei
7071: 2 410 000 000 mk vastaavan 3 vuoden budjetin          ole oikein, että jo kerran ansaitut eläkkeet
7072: oltua 139 000 000 mk.                                 täytyy uudestaan hankkia kalliilla ja rasittaval-
7073:    Yhtiön johto on julkisesti todennut, ettei         la oikeudenkäynnillä.
7074: "kehitystä pysäytä mikään" ja vuonna 2000                Yhtiön toimitusjohtaja on vuosina 1981 ja
7075: yhtiö on kolminkertainen nykyiseen verrattu-          1985 ilmoittanut kirjallisesti, että jo eläkkeellä
7076: na. Monitoimialayrityksenä 170 tytäryhtiöi-           olevien eläkeoikeuksiin ei puututa. Näin on nyt
7077: neen yhtiö ei enää ole riippuvainen hetkellisistä     kuitenkin käynyt.
7078: 
7079: 
7080:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7081: 1. Lakiehdotuksen perustelut                             2 §. Pykälän mukaan yhtiön molempien elä-
7082:                                                       kesäätiöiden, sekä työntekijöiden että toimen-
7083:    1 §. Pykälän mukaan lakia sovelletaan niihin       haltijoiden, säännöt laaditaan uudelleen ja so-
7084: Outokumpu Oy:n eläkeläisiin, jotka olivat             siaali- ja terveysministeriö hyväksyy ne pykä-
7085: 1.9.1988 eläkkeellä yhtiöstä ja kuuluivat yhtiön      lässä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
7086: eläkesäätiön ja niiden eläkesääntöjen mukais-            3 §. Outokumpu Oy rahoittaa laista johtuvat
7087: ten etuuksien piiriin.                                menot.
7088: 4                                  1990 vp. -     LA n:o 56
7089: 
7090: 2. Voimaantulo                                      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7091: 
7092:    Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7093: lisimman pian sen jälkeen kun eduskunta on               lakiehdotuksen:
7094: sen hyväksynyt.
7095: 
7096: 
7097: 
7098: 
7099:                                             Laki
7100:                  Outokumpu Oy:n eläkeläisten eläkeoikeuksien palauttamisesta
7101: 
7102:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7103: 
7104:                       1§                          eläkkeet sidotaan indeksiin työntekijäin elä-
7105:    Tämän lain säännöksiä sovelletaan niihin       kelain 9 §:n mukaisesti.
7106: Outokumpu Oy:n eläkeläisiin, jotka mainitun          Kaikista taannehtivista menetyksistä alkaen
7107: yhtiön 1.9.1988 toimeenpantujen eläkejärjeste-    vuodesta 1988 lain voimaantuloon saakka yh-
7108: lyjen yhteydessä menettivät yhtiön perhe-eläk-    tiö ja sen eläkeläisten valitsemat edustajat sopi-
7109: keen tai joiden eläkkeiden indeksikorotukset      vat keskenään tämän lain periaatteiden mukai-
7110: leikattiin viideksi vuodeksi alkaen vuodesta      sesti.
7111: 1988.
7112:                                                                          3§
7113:                       2§                            Outokumpu Oy maksaa kaikki tästä laista
7114:    Edellä 1 §:ssä mainitut menetetyt elä-         aiheutuvat kulut.
7115: keoikeudet palautetaan siten, että tällä lailla
7116: säädetään uudelleen voimaan tuleviksi yhtiön                             4 §
7117: eläkesäätiöiden vanhojen eläkesääntöjen mu-         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7118: kaiset perhe-eläkkeet. Samalla säädetään, että    kuuta 199
7119: 
7120:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
7121: 
7122:          Heikki Rinne                 Jukka Roos                  Heli Astala
7123:          Lea Savolainen               Timo Laaksonen              Kari Rajamäki
7124:          Esko Seppänen                Riitta Myller               Timo Roos
7125:          Maunu Kohijoki               Urpo Leppänen               Raila Aho
7126:                     Mikko Elo                              Raimo Vuoristo
7127:                                               1990 vp.
7128: 
7129: Lakialoite n:o 57
7130: 
7131: 
7132: 
7133: 
7134:                                   Renko ym.: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta
7135: 
7136: 
7137:                                           Eduskunnalle
7138: 
7139:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7140: 
7141:    Aloitteessa ehdotetaan, että rikoslain 23 lu-     juopumuksen promilleraja on ollut samalla
7142: vun 1 §:n tunnusmerkistöä muutettaisiin siten,       tasolla rattijuopumusrajan kanssa, joten 4 ja
7143: että rattijuopumus on rangaistavaa, mikäli ve-       5 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että ran-
7144: ren alkoholipitoisuus ylittää 0,2 promillea.         gaistavuuden rajaksi tulee 0,2 promillea. Vesi-
7145: Törkeän rattijuopumuksen promilleraja ehdo-          liikennejuopumusta koskeva 6 § ehdotetaan
7146: tetaan laskettavaksi 2 §:ssä nykyisestä 1,5 pro-     muutettavaksi siten, että sen osalta rangaista-
7147: millesta I promilleen. Raide- ja ilmaliikenne-       vuuden promilleraja lasketaan I promilleen.
7148: 
7149: 
7150: 
7151: 
7152:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
7153: 
7154:   Liikenneturvallisuustilanne Suomessa on hy-        on riittävä liikenneturvan kannalta. Raide- ja
7155: vin synkkä. Vuonna I989 liikenteessä kuoli yli       ilmaliikennejuopumuksen rajan tulee olla, ku-
7156: 700 henkeä ja loukkaantumiseen johtaneita            ten tähänkin asti, samalla tasolla rattijuopu-
7157: onnettomuuksia tapahtui yli II 000. Rattijuo-        muksen rajan kanssa.
7158: pumus oli entistä useammin syynä liikennekuo-           Vesiliikennettä ei voida suoraan rinnastaa
7159: lemiin. Näissä tapauksissa lisääntyivät vuonna       tieliikenteeseen, vaikka etenkin Voimakasmoot-
7160: I989 sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten   toristen veneiden lisääntyminen vaikuttaa vesil-
7161: veren alkoholipitoisuudet välillä I ,0-2,5 pro-      lä liikkujien turvallisuuteen. Vesiliikennejuo-
7162: millea.                                              pumuksen I ,5 promillen raja on nykyoloissa
7163:   Yhteiskunnan suhtautuminen rattijuopu-             aivan liian korkea. Jo yhden promillen huma-
7164: mukseen vaikuttaa yleiseen liikennemoraaliin.        latila vaikuttaa ratkaisevasti kuljettajan suori-
7165: Valistuksessa on lähdettävä täysraittiuden peri-     tuskykyyn ja vesiliikenteen turvallisuuteen. Tä-
7166: aatteesta. Nykyinen 0,5 promillen rangaista-         män vuoksi tulee vesiliikennejuopumuksen
7167: vuusraja on tukenut yleistä käsitystä, jonka         promilleraja alentaa I promilleen.
7168: mukaan autoilija voi nauttia ainakin yhden              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7169: oluen. Rangaistavuuden rajaa on laskettava,
7170: jotta täysraittiuden periaate saadaan autoilun                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7171: lähtökohdaksi. Ehdotettu 0,2 promillen raja                 lakiehdotuksen:
7172: 
7173: 
7174: 
7175: 
7176: 2000600
7177: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 57
7178: 
7179: 
7180:                                              Laki
7181:                                      rikoslain muuttamisesta
7182: 
7183:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7184:   muutetaan rikoslain 23 luvun 1 ja 2 sekä 4-6 §, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä joulukuuta
7185: 1976 annetussa laissa (960176), näin kuuluviksi:
7186: 
7187:                       1§                           toturvallisuustehtävässä nautittuaan alkoholia
7188:   Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa      tai muuta huumaavaa ainetta niin, että hänen
7189: nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä     kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on
7190: alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jäl-      huonontunut tai hänen verensä alkoholipitoi-
7191: keen vähintään 0,2 promillea, on tuomittava        suus on tehtävän aikana tai sen jälkeen vähin-
7192: rattijuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen          tään 0,2 promillea, on tuomittava ilmaliikenne-
7193: enintään kolmeksi kuukaudeksi.                     juopumuksesta vankeuteen enintään kahdeksi
7194:                                                    vuodeksi tai sakkoon.
7195:                       2§
7196:    Jos 1 §:ssä tarkoitetun henkilön veren alko-                          6§
7197: holipitoisuus on vähintään yksi promille tai          Jos joku kuljettaa alusta nautittuaan alko-
7198: hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on        holia tai muuta huumaavaa ainetta niin, että
7199: tuntuvasti huonontunut, ja olosuhteet ovat         hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin
7200: sellaiset, että teko on omiaan vaarantaruaan       on huonontunut tai hänen verensä alkoholipi-
7201: toisten turvallisuutta, hänet on tuomittava tör-   toisuus on tehtävän aikana tai sen jälkeen
7202: keästä rattijuopumuksesta vankeuteen enin-         vähintään yksi promille, ja olosuhteet ovat
7203: tään kahdeksi vuodeksi tai vähintään kuuteen-      sellaiset, että teko on omiaan vaarantaruaan
7204: kymmeneen päiväsakkoon.                            toisten turvallisuutta, hänet on tuomittava ve-
7205:                       4 §                          siliikennejuopumuksesta sakkoon tai vankeu-
7206:   Joka kuljettaa junaa, raitiovaunua tai muuta     teen enintään kahdeksi vuodeksi.
7207: konevoimalla kulkevaa raidekulkuneuvoa taik-          Vesiliikennejuopumuksesta tuomitaan myös
7208: ka toimii junaturvallisuuteen olennaisesti vai-    aluksen päällikkö, perämies, luotsi ja muu
7209: kuttavassa tehtävässä nautittuaan alkoholia tai    aluksessa palvelusta suorittava henkilö, joka
7210:                                                    nautittuaan alkoholia tai muuta huumaavaa
7211: muuta huumaavaa ainetta niin, että hänen
7212:                                                    ainetta 1 momentissa tarkoitetun määrän oh-
7213: kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on
7214: huonontunut tai hänen verensä alkoholipitoi-       jailee alusta tai toimii aluksen kulun turvalli-
7215: suus on tehtävän aikana tai sen jälkeen vähin-     suuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä
7216:                                                    edellä mainittujen olosuhteiden vallitessa.
7217: tään 0,2 promillea, on tuomittava raideliiken-
7218:                                                       Aluksella ei tarkoiteta soutuveneitä, purje-
7219: nejuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen enin-
7220: tään kahdeksi vuodeksi.                            jollaa tai muuta niihin rinnastettavaa kulku-
7221:                                                    neuvoa.
7222:                       5§
7223:   Joka ohjaa ilma-alusta tai toimii sen miehis-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7224: tön jäsenenä, lennonjohtajana tai muussa Ien-      kuuta 199
7225: 
7226: 
7227:     Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1990
7228: 
7229:         Tellervo Renko                Marjatta Väänänen             Pauli Saapunki
7230:         Markku Lehtosaari             Riitta Kauppinen              Pekka Puska
7231:         Matti Väistö                  Jukka Vihriälä                Timo Kietäväinen
7232:         Pirkko Ikonen                 Kauko Heikkinen               Esko Aho
7233:         Heikki Kokko                  Aapo Saari                    Mirja Ryynänen
7234:         Johannes Virolainen           Sirkka-Liisa Anttila          Eino Siuruainen
7235:         Sauli Hautala                 Paavo Väyrynen                Hannele Pokka
7236:         Matti Maijala                 Seppo Kääriäinen              Jorma Fred
7237:         Eeva-Liisa Moilanen           Esko Almgren                  Esko Helle
7238:         Mauri Pekkarinen              Ensio Laine                   Heikki Riihijärvi
7239:         Sakari Knuuttila              Toimi Kankaanniemi            Gustav Björkstrand
7240:                                              1990 vp.
7241: 
7242: Lakialoite n:o 58
7243: 
7244: 
7245: 
7246: 
7247:                                  Rusanen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 89 §:n muut-
7248:                                    tamisesta
7249: 
7250: 
7251:                                         Eduskunnalle
7252: 
7253: 
7254: 
7255:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7256: 
7257:   Aloitteessa ehdotetaan, että tulo- ja varalli-   nakorkoja koskevan vähennyksen enimmais-
7258: suusverolakiin tehdään vuodelta 1991 tehtävää      määrän nostamiseksi 28 000 markkaan.
7259: verotusta varten korotus puolisoiden asuntolai-
7260: 
7261: 
7262: 
7263:                                          PERUSTELUT
7264: 
7265:    Asunto-ongelmien kärjistyminen edellyttää       nysetuudella on huomattavaa merkitystä asu-
7266: toimenpiteitä tilanteen nopeaksi helpottamisek-    mistasoaan parantamaan pyrkiville ja ensi-
7267: si. Asuntojen hintakehitys ja korkeat korot        asuntoaan hankkiville perheille.
7268: uhkaavat erityisesti ensiasuntoaan hankkivia ja       Edellä esitetty tulo- ja varallisuusverolain
7269: asunto-olojensa parantamista tarvitsevia per-      muutos tulisi voimaan vuoden 1991 alusta ja
7270: heitä.                                             sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta
7271:    Asuntolainojen korkojen vähennysoikeus on       1991 toimitettavassa verotuksessa.
7272: muutettava sosiaalisemmaksi lisäämällä puoli-         Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
7273: soiden korkovähennysetuutta. Tämänhetkises-
7274: sä kotitalouksien velkaantumistilanteessa ja                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7275: asuntolainojen korkojen tason vuoksi vähen-               lakiehdotuksen:
7276: 
7277: 
7278: 
7279: 
7280:                                              Laki
7281:                        tulo- ja varallisuusverolain 89 §:n muuttamisesta
7282: 
7283:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7284:   muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 89 §:n 2
7285: momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1335/89), näin
7286: kuuluvaksi:
7287: 
7288:                      89 §                          jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen-
7289:                                                    nyksen yhteinen enimmäismäärä on 28 000
7290:   Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-    markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä
7291: velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-   on korotettava 3 500 markalla, jos luonnolli-
7292: pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on          sella henkilöllä tai puolisolla on ollut vero-
7293: muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko-      vuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi, ja
7294: 2000600
7295: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 58
7296: 
7297: 7 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7298: useampia.                                           kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
7299:                                                     ran vuodelta 1991 toimitettavassa verotukses-
7300:                                                     sa.
7301: 
7302: 
7303:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7304: 
7305:                                            Pirjo Rusanen
7306:                                              1990 vp.
7307: 
7308: Lakialoite n:o 59
7309: 
7310: 
7311: 
7312: 
7313:                                 M. Lahtinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 3 §:n 2 mo-
7314:                                   mentin väliaikaisesta muuttamisesta
7315: 
7316: 
7317:                                         Eduskunnalle
7318: 
7319: 
7320: 
7321:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7322: 
7323:   Aloitteessa ehdotetaan, että kansaneläke-        osalta 0,4 prosenttiyksiköllä sekä korotetaan II
7324: maksua alennetaan vuoden 1991 alusta henki-        ja 111 maksuluokkien vähimmäispoistoraja
7325: löyhtiöiden osalta 1, 7 prosenttiyksiköllä ja 1    300 000 markasta 450 000 markkaan.
7326: maksuluokkaan kuuluvien muiden yritysten
7327: 
7328: 
7329: 
7330: 
7331:                                          PERUSTELUT
7332: 
7333:   Suomen kansantalouden pitkään jatkunut           tavoin pienyritysten toimintaa, koska niillä on
7334: nopean kasvun kausi on päättymässä. Teolli-        suuri merkitys työllistäjinä, suuryritysten tuo-
7335: suuden hintakilpailukyky on pitkän aikavälin       tannon täydentäjinä ja joustavina alihankkijoi-
7336: keskiarvonsa alapuolella. Kilpailukyvyn heik-      na. Monilla aloilla ja alueellisesti pienyritysten
7337: keminen haittaa lisääntyvässä määrin erityisesti   merkitys on kasvanut hyvinkin suureksi.
7338: työvaltaisia aloja niin viennissä kuin kotimark-     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7339: kinoillakin. Hintakilpailukyvyn näkökulmasta
7340: varsinkin välillisten työvoimakustannusten                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7341: nousu on tärkeä tekijä.                                   lakiehdotuksen:
7342:   Edellä sanotun vuoksi on tärkeätä tukea eri
7343: 
7344: 
7345: 
7346:                                              Laki
7347:                 kansaneläkelain 3 §:n 2 momentin väliaikaisesta muuttamisesta
7348: 
7349:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7350:   muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 3 §:n 2
7351: momentti,   sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (307 /82), näin
7352: kuuluvaksi:
7353: 
7354:                       3 §                          antaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen sääde-
7355:                                                    tään, työnantajan kansaneläkemaksuna 1, 7
7356:   Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen   prosenttia ennakkoperinnän alaisen palkan
7357: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna          määrästä. Jos liiketoimintaa harjoittavan val-
7358: 3,00 prosenttia ennakkoperinnän alaisen pal-       tionverotuksessa verovelvollisen työnantajan
7359: kan määrästä. Milloin yksityinen työnantaja        viimeksi toimitettua verotusta varten antamas-
7360: on muu kuin osakeyhtiö tai osuuskunta, työn-       sa veroilmoituksessa ilmoittamien, kuluvan
7361: 2000600
7362: 2                                  1990 vp. -     LA n:o 59
7363: 
7364: käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien        voimassa myös sellaisesta valtion liikelaitokses-
7365: säännönmukaisten poistojen määrä on ollut         ta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista
7366: suurempi kuin 450 000 markkaa ja samalla          annettua lakia (627 /87). Kuitenkin valtiolta ja
7367: vähintään 10 ja enintään 30 prosenttia hänen      sen muulta liikelaitokselta kuin edellä mainitul-
7368: samana verovuotena maksamiensa palkkojen          ta liikelaitokselta, Ahvenanmaan maakunnal-
7369: määristä, maksun suuruus on viimeksi toimi-       ta, kunnalliselta liikelaitokselta, kunnalta ja
7370: tettua verotusta seuraavana kalenterivuotena      kuntainliitolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta,
7371: kuitenkin 4,45 prosenttia ennakkoperinnän         sen seurakunnalta ja seurakuntain liitolta sekä
7372: alaisen palkan määrästä. Jos tällaisen työnan-    ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakun-
7373: tajan edellä tarkoitettujen poistojen määrä on    nalta maksua peritään 3,95 prosenttia työnteki-
7374: ollut suurempi kuin 450 000 markkaa ja samal-     jälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen pal-
7375: la yli 30 prosenttia maksettujen palkkojen        kan määrästä.
7376: määrästä, on sanottu maksu 5,05 prosenttia
7377: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Mi-
7378: tä edellä on sanottu yksityisen yritystoiminnan
7379: pnrnn kuuluvan työnantajan kansaneläke-             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7380: maksun määräytymisestä, on soveltuvin osin        kuuta 1991.
7381: 
7382: 
7383:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7384: 
7385:         Matti Lahtinen                Martti Korkia-Aho              Heikki Järvenpää
7386:         Anna-Kaarina Louvo            Anssi Rauramo                  Lea Kärhä
7387:         Kirsti Ala-Harja              Tauno Valo                     Oiva Savela
7388:                                              1990 vp.
7389: 
7390: Lakialoite n:o 60
7391: 
7392: 
7393: 
7394: 
7395:                                 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain muuttamisesta
7396: 
7397: 
7398:                                         Eduskunnalle
7399: 
7400:    Vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuoli-      kuukaudessa kuin jos hän olisi vastaavana
7401: sot ovat usein joutuneet jättäytymään työelä-      aikana ollut työssä ja saanut vähimmäispalk-
7402: mästä kotiin hoitamaan sotainvalidimiestään,       kaa. Neuvottelukunta on tämän vuoksi katso-
7403: jolloin he ovat jääneet vaille kohtuullista työ-   nut, että työeläketurvan menetys tulisi osittain
7404: eläketurvaa. Erityisesti sotasokeiden ja selkä-    kompensoida myöntämällä noin 800 markan
7405: ydinvammaisten vaimot ovat voineet joutua jo       korotus huoltoeläkkeeseen kuukaudessa. Tätä
7406: 1940-luvulta lähtien hoitamaan invalidimies-       korotusta vastaisi täyden huoltoeläkkeen ko-
7407: tään kotona, jolloin vaimonkin toimeentulo on      rottaminen 35 prosentilla. Korotus myönnettäi-
7408: ollut lähinnä miehen saaman sotilasvammakor-       siin niille leskille, joiden puoliso on kuollut
7409: vauksen ja kansaneläkkeen varassa. Näissä          1.1.1981 tai sen jälkeen ja jotka ovat olleet
7410: tapauksissa miehen kuollessa lesken taloudelli-    hoitotyön vuoksi poissa työelämästä vähintään
7411: nen toimeentulo heikkenee jyrkästi.                10 vuotta.
7412:    Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
7413: arvioinut, että työelämästä 10 vuotta poissa
7414: olleen ja samalta ajalta työeläketurvansa me-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7415: nettäneen sotainvalidin puolison työeläke olisi           lakiehdotuksen:
7416: nettomäärältään noin 800 markkaa pienempi
7417: 
7418: 
7419: 
7420:                                              Laki
7421:                                 sotilasvammalain muuttamisesta
7422: 
7423:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7424:   lisätään 28 päivänä toukokuuta 1948 annettuun sotilasvammalakiin (404/48) uusi näin kuuluva
7425: 15 a §:
7426: 
7427:                      15 a §                        oli kestänyt vähintään 10 vuotta ja leski on
7428:   Leskelle, joka saa 14 §:n 1 momentissa tar-      tämän ajan ollut poissa työelämästä.
7429: koitettua huoltoeläkettä 1.1.1981 tai sen jäl-
7430: keen tapahtuneen aviopuolisonsa kuoleman
7431: johdosta, suoritetaan huoltoeläke korotettuna        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
7432: 35 prosentilla, jos avioliitto ennen kuolemaa      kuuta 19
7433: 
7434: 
7435:    Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7436: 
7437:           Maunu Kohijoki              Ole Wasz-Höckert         Tuure Junnila
7438:           Einari Nieminen             Heikki Perho             Hannu Tenhiälä
7439:                   Johannes Virolainen               Tauno Valo
7440: 
7441: 
7442: 
7443: 
7444: 2000600
7445:                                               1990 vp.
7446: 
7447: Lakialoite n:o 61
7448: 
7449: 
7450: 
7451: 
7452:                                   Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamalisän maksamisesta ulko-
7453:                                     maan kansalaisille
7454: 
7455: 
7456:                                           Eduskunnalle
7457: 
7458:    Rintamasotilaseläkelain mukaista rintamali-       va heistä on saanut kiitosta maamme puolesta
7459: sää maksetaan eläkkeensaajille, joilla on rinta-     tekemistään uhrauksista.
7460: masotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai vete-        Rintamalisän myöntäminen myös edellä mai-
7461: raanitunnus. Lisäksi rintamalisää voidaan            nituille ulkomaalaisille voitaisiin helpoimmin
7462: myöntää sellaiselle 65 vuotta täyttäneelle edellä    toteuttaa ottamalla käyttöön vapaaehtoistun-
7463: mainitun tunnuksen omaavalle henkilölle, joka        nus. Vapaaehtoistunnus voitaisiin myöntää sel-
7464: asuu tai on asunut ulkomailla ja jolla ei sen        laiselle rintamasotilaalle ja rintamapalveluk-
7465: vuoksi ole oikeutta kansaneläkelain mukaiseen        seen osallistuneelle henkilölle, joka ei ole Suo-
7466: kansaneläkkeeseen. Myös muu ulkomailla asu-          men kansalainen. Koska sota-arkistossa on
7467: va ulkomaan kansalainen, joka saa Suomesta           lähes täydelliset tiedot esimerkiksi jatkosodan
7468: kansaneläkettä sosiaaliturvasopimuksen nojal-        aikana puolustusvoimissa palvelleista inkeriläi-
7469: la, saa tunnuksen perusteella rintamalisän. Ul-      sistä ja virolaisista, ei sen selvittäminen, ketkä
7470: komaille maksettavan rintamalisän ulkopuolel-        ulkomaalaisista vapaaehtoisista osallistumalla
7471: le jäävät kuitenkin ne ulkomaalaiset vapaaeh-        taistelutoimintaan olisivat oikeutettuja rinta-
7472: toiset, jotka vuosien 1939-1945 sotien aikana        malisään, muodostuisi ylivoimaiseksi. Kun va-
7473: taistelivat puolustusvoimiemme joukoissa, esi-       paaehtoisia on elossa ilmeisesti korkeintaan
7474: merkiksi tanskalaisia, ruotsalaisia, virolaisia ja   muutama tuhat, eivät esteenä voi olla myös-
7475: inkeriläisiä.                                        kään taloudelliset seikat.
7476:    Joukko ruotsalaisia vapaaehtoisia kantoi             Koska sodan syttymisestä on kulunut jo yli
7477: rintamavastuun talvisodassa Sallan lohkolla          50 vuotta, olisi korkea aika antaa konkreetti-
7478: vapauttaen sieltä suomalaisia joukkoja ratkai-       nen tunnustus niille ulkomaalaisille, jotka va-
7479: sutaisteluihin muualle. Myös jatkosotaan osal-       paaehtoisesti taistelivat maamme puolesta.
7480: listui ruotsalaisia. Heidän lisäkseen merkittä-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7481: vän panoksen jatkosodassa antoivat ne yli            nioittaen,
7482: 2 500 virolaista, jotka palvelivat jalkaväkiryk-
7483: mentti JR 200:ssa sekä lähes tuhat heimopatal-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7484: joonassa taistellutta inkeriläistä. Monet heistä            lakiehdotuksen:
7485: myös haavoittuivat rintamalla, mutta vain har-
7486: 
7487: 
7488:                                                Laki
7489:                         rintamalisän maksamisesta ulkomaan kansalaisille
7490: 
7491:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7492: 
7493:                        1§                                                  2§
7494:   Rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen             Vapaaehtoistunnus voidaan myöntää:
7495: osallistuneelle henkilölle, joka ei ole Suomen         1) rintamasotilaalle, joka on vuosien 1939-
7496: kansalainen ja jolle on annettu vapaaehtoistun-      1945 sotien aikana osallistunut puolustusvoi-
7497: nus, voidaan maksaa kansaneläkelain (347 /56)        mien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin. Varsi-
7498: mukaista rintamalisää sen mukaan kuin jäl-           naisiin sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan
7499: jempänä säädetään.                                   henkilö, joka on todistettavasti osallistunut
7500: 200060G
7501: 2                                    1990 vp. -    LA n:o 61
7502: 
7503: taisteluihin rintamavastuussa olleen sotatoimi-      Sotatieteen laitos selvittää viran puolesta
7504: yhtymän joukoissa tahi sen alueella taikka         hakijan oikeuden vapaaehtoistunnukseen.
7505: ilmatorjunta- ja rannikkojoukoissa, merivoi-
7506: mien alueyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksi-                            4§
7507: köissä,                                              Vapaaehtoistunnushakemus on tehtävä vah-
7508:    2) naiselle, joka on palvellut vuosien 1939-    vistetulla lomakkeella ja toimitettava Helsingin
7509: 1945 sotien aikana rintamavastuussa olleen         sotilaspiirin esikunnalle.
7510: sotatoimiyhtymän joukoissa taikka ilmator-           Vapaaehtoistunnuksen ja hakemuslomak-
7511: junta- tai rannikkojoukoissa, meriv01m1en          keen kaavan vahvistaa puolustusministeriö.
7512: alueyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä
7513: tahi muutoin toiminut rintamapalvelukseen                              5§
7514: rinnastettavissa tehtävissä rintamavastuussa ol-     Rintamalisän maksaa hakemuksesta Kansan-
7515: leen sotatoimiyhtymän alueella; sekä               eläkelaitos.
7516:    3) henkilölle, joka on palvellut vuosien
7517: 1939-1945 sotien aikana työvelvollisuuslain                            6 §
7518: nojalla linnoitusrakentajana puolustusvoimien        Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
7519: linnoitusrakennusjoukoissa rintamavastuussa        töönpanosta voidaan antaa asetuksella.
7520: olleen sotatoimiyhtymän alueella.
7521:    Vapaaehtoistunnusta ei voida myöntää hen-                            7 §
7522: kilölle, joka olisi oikeutettu saamaan rintama-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
7523: sotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnuk-      ta 1991.
7524: sen.                                                 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
7525:                                                    ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
7526:                     3§                             menpiteisiin.
7527:   Vapaaehtoistunnuksen antaa hakemuksesta
7528: Sotatieteen laitos.
7529: 
7530:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7531: 
7532:          Maunu Kohijoki              Ole Wasz-Höckert         Tuure Junnila
7533:          Einari Nieminen             Heikki Perho             Hannu Tenhiälä
7534:                  Johannes Virolainen               Tauno Valo
7535:                                             1990 vp.
7536: 
7537: Lakialoite n:o 62
7538: 
7539: 
7540: 
7541: 
7542:                                 Zyskowicz ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta
7543: 
7544: 
7545:                                         Eduskunnalle
7546: 
7547: 
7548:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7549: 
7550:   Aloitteessa ehdotetaan, että milloin luovu-      vaihdettaessa ole suoritettava leimaveroa. Sa-
7551: tuksen saajana on ensiasunnon hankkija, ei         ma koskee kiinteistön omistusoikeuden luovu-
7552: asunto-osakeyhtiön osakkeita myytäessä tai         tuskirjaa.
7553: 
7554: 
7555: 
7556: 
7557:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
7558: 
7559:   Asumiseen annettavan tuen tarve on suurim-       tanut vähintään puolta asumiskäyttöön tarkoi-
7560: millaan nuorilla asunnontarvitsijoilla. Ensi-      tetusta rakennuksesta tai tällaisen huoneiston
7561: asunnon hankinnan kynnyksen alentamiseksi          hallintaan oikeuttavista osakkeista tai kiinteis-
7562: on uusi verojärjestelmän kautta annettava tu-      töä. Pienemmän osuuden omistaminen ei ole
7563: kimuoto tarpeen.                                   esteenä leimaverottomalle asuntokaupalle myö-
7564:   Leimaverottomuuteen oikeuttavana ensi-           hemmässä vaiheessa.
7565: asunnon hankkimisena pidetään vakituisena             Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tule-
7566: asuntona käytettäväksi tarkoitetun asuinraken-     maan voimaan 1 päivästä tammikuuta 1991
7567: nuksen tai asunnon hallintaan oikeuttavien         lukien.
7568: osakkeiden tai osuuksien sekä kiinteistön             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7569: hankkimista. Asuntoon rinnastetaan myös vä-
7570: hintään 50 prosentin osuus siitä.                           että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7571:   Ensiasunnon hankkijana pidetään sellaista               lakiehdotuksen:
7572: luonnollista henkilöä, joka ei ole ennen omis-
7573: 
7574: 
7575: 
7576:                                              Laki
7577:                                   leimaverolain muuttamisesta
7578: 
7579:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7580:   lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annettuun leimaverolakiin (662/43) uusi näin kuuluva 57 b §:
7581: 
7582:                       57 b §                       tai vaihdettaessa leimaveroa ei ole suoritettava,
7583:   Sen estämättä, mitä 4 luvun 16 §:ssä ja 8        jos rakennus tai huoneisto hankitaan vakituise-
7584: luvun 55 §:ssä on säädetty kiinteistön omistus-    lla asuntona käytettäväksi eikä luonnollinen
7585: oikeuden luovutuskirjan ja osakkeiden leima-       henkilö, joka on luovutuksen saaja, ole ennen
7586: verosta, kiinteistöä ja rakennuksen tai huoneis-   asunnon hankkimista omistanut vähintään
7587: ton hallintaan oikeuttavia osakkeita myytäessä     puolta vakituisena asuntona käytettäväksi tar-
7588: 2000600
7589: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 62
7590: 
7591: koitetusta asuinrakennuksesta tai tällaisen huo-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7592: neiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai    kuuta 1991.
7593: osuuksista.
7594: 
7595: 
7596: 
7597:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1990
7598: 
7599:         Ben Zyskowicz                 Pirjo-Riitta Antvuori       Kari Häkämies
7600:         Sauli Niinistö                Tuula Liunaiomaa            Sirpa Pietikäinen
7601:                                       Riitta Saastamoinen
7602:                                              1990 vp.
7603: 
7604: Lakialoite n:o 63
7605: 
7606: 
7607: 
7608: 
7609:                                  Saapunki ym.: Ehdotus laiksi koiraverosta annetun lain 1 ja
7610:                                     3 §:n muuttamisesta
7611: 
7612: 
7613:                                         Eduskunnalle
7614: 
7615:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7616: 
7617:   Aloitteessa ehdotetaan koiraverosta annettua     ron määrä jätetään kunnan vapaaseen harkin-
7618: lakia muutettavaksi siten, että kunta saa päät-    taan.
7619: tää, periikä se koiraveron vai ei. Myös koirave-
7620: 
7621: 
7622: 
7623: 
7624:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
7625: 
7626:    Koiraveron kannosta aiheutuvat kustannuk-       ranomistajien osallistuminen näihin kustan-
7627: set ovat kunnille useissa tapauksissa tuottoa      nuksiin on perusteltua.
7628: suuremmat. Koiravero aiheuttaa paljon vaivaa         Mikäli kunta haluaa periä koiraveron, tulee
7629: niin viranomaisille kuin koiran omistajallekin.    verotulon ylittää kannosta aiheutuvat kustan-
7630: Koirasta tulee nykyisen lain mukaan tehdä          nukset. Inflaatio syö nopeasti vähäisen sum-
7631: kunnalle ilmoitus, minkä jälkeen kunta lähet-      man, joka vuodesta 1980 lukien on ollut 30
7632: tää vuosittain maksulapun verosta. Koiran-         markasta 100 markkaan. Koiraveron määrää
7633: omistaja on velvollinen säilyttämään saamansa      voidaan voimassa olevan lain mukaan muuttaa
7634: koiraverolipun ja ilmoittamaan koiran muutta-      vain lainsäädäntömenettelyllä. Valtiovarainmi-
7635: misesta, kuolemasta tai omistajan vaihtumises-     nisteriöllä, valtioneuvostolla ja eduskunnalla
7636: ta.                                                on tärkeämpiä tehtäviä kuin käsitellä rahan
7637:    Tappiollinen veronkanto ei ole kenenkään        arvon muutosten myötä tehtäviä koiraveron
7638: edun mukaista. Kunta saa koiraverosta tulevan      korotuksia. Tämän vuoksi esitetään, että kun-
7639: tuoton ja kunta myös vastaa sen periruisestä       nanvaltuusto vahvistaa koiraveron määrän
7640: aiheutuneista kuluista. Tämän vuoksi kunnalle      oman harkintansa mukaan.
7641: tulee antaa vapaa harkintavalta sen suhteen,         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7642: haluaako se kantaa koirista veroa.                 nioittavasti,
7643:    Koirista aiheutuu kunnille kustannuksia,
7644: varsinkin kaupungeissa, joissa koiria ulkoilute-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7645: taan katualueilla. Useissa kunnissa on koiria             lakiehdotuksen:
7646: varten rakennettu erityisiä ulkoilualueita. Koi-
7647: 
7648: 
7649: 
7650: 
7651: 2000600*
7652: 2                                    1990 vp. -   LA n:o 63
7653: 
7654:                                            Laki
7655:                      koiraverosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
7656: 
7657:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7658:   muutetaan koiraverosta 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun lain (590179) 1 ja 3 § näin
7659: kuuluviksi:
7660: 
7661:                      1§                                              3§
7662:    Kunnanvaltuusto päättää, periikä kunta koi-      Kunnanvaltuusto päättää koiraveron mää-
7663: raveron. Koiraveron kunta voi periä niistä        rästä.
7664: koirista, joita on pysyvästi pidetty kunnan
7665: alueella edellisen verovuoden päättyessä. Koi-      Tämä laki tulee voimaan   päivänä
7666: ravero on suoritettava sen mukaan kuin tässä      kuuta 199 .
7667: laissa säädetään.
7668: 
7669: 
7670:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
7671: 
7672:          Pauli Saapunki               Seppo Kääriäinen           Aapo Saari
7673:          Tellervo Renko               Mauri Pekkarinen           Mirja Ryynänen
7674:                     Seppo Pelttari                        Jukka Vihriälä
7675:                                               1990 vp.
7676: 
7677: Lakialoite n:o 64
7678: 
7679: 
7680: 
7681: 
7682:                                  R. Aho ym.: Ehdotus laiksi lain, jolla kielletään pitämästä
7683:                                     nuoria naisia eräissä lastaus- ja purkaustöissä, kumoamisesta
7684: 
7685: 
7686:                                          Eduskunnalle
7687: 
7688:    Vuonna 1930 säädetyn lain, jolla kielletään      ilmaisevat yleistä pyrkimystä poistaa sukupuo-
7689: pitämästä nuoria naisia eräissä lastaus ja pur-     leen perustuvaa erottelua ja syrjintää työelä-
7690: kaustöissä (105/30) 1 §:n mukaan kahtakym-          mässä. Työhön valikoituminen eri sukupuolten
7691: mentäyhtä vuotta nuorempaa naista ei saa            fyysisen eroavuuden perusteella on menettänyt
7692: pitää Suomen ja ulkomaan satamain välillä           merkityksensä myös satamatyössä ja lähtökoh-
7693: liikennettä välittävän aluksen lastaus- ja pur-     tana on kunkin työntekijän valitsemisessa eri
7694: kaustöissä, eikä myöskään muun aluksen las-         tehtäviin hänen taitonsa ja muut kuin fyysiset
7695: taus- ja purkaustöissä niissä satamissa tai osis-   edellytyksensä.
7696: sa satamaa, jotka sosiaaliministeriö määrää.           Nykyään myös oppisopimuskoulutuksen
7697:    Säännös on laadittu työsuojelullisista näkö-     alaikäraja on 18 vuotta, minkä osalta satama-
7698: kohdista ja se pohjautuu satamatyön raskaisiin      työssä joudutaan kuitenkin tekemään poikkeus
7699: työolosuhteisiin lain säätämisajankohtana. 60       niin kauan kuin laki, jolla kielletään pitämästä
7700: vuoden aikana satamatyön luonne on monin            nuoria naisia eräissä lastaus- ja purkaustöissä,
7701: tavoin muuttunut. Työn vaatimukset eivät            on edelleen voimassa.
7702: enää nojaa ihmisen fyysiseen voimaan, vaan             Koska edellä tarkoitettu laki on kaikilta osin
7703: lastaukseen käytettävien teknisten koneiden ja      vanhentunut, esitämme sen kumoamista. Li-
7704: laitteiden hallintaan.                              säksi esitämme, että satamatyön työsuojelulli-
7705:    Lain säätämisen jälkeen on toisaalta muutet-     siin näkökohtiin liittyvät erityistarpeet hoide-
7706: tu myös lainsäädännössä täysi-ikäisyyttä kos-       taan voimassa olevan työsuojelulainsäädännön
7707: kevia lain säännöksiä, joiden mukaan 18 vuot-       puitteissa.
7708: ta täyttänyt kansalainen omaa riittävän kyp-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7709: syyden tehdä itseään koskevia päätöksiä. Vas-
7710: taavasti miesten ja naisten yhdenvertaisesta                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7711: kohtelusta on annettu uusia säännöksiä, mitkä              lakiehdotuksen:
7712: 
7713: 
7714: 
7715: 
7716: 2000600
7717: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 64
7718: 
7719:                                              Laki
7720: lain, jolla kielletään pitämästä nuoria naisia eräissä lastaus- ja purkaustöissä, kumoamisesta
7721: 
7722:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7723: 
7724:                       1§                                               2§
7725:   Tällä lailla kumotaan 28 päivänä maaliskuu-        Tämä laki tulee voimaan    päivänä
7726: ta 1930 annettu laki, jolla kielletään pitämästä   kuuta 1991.
7727: nuoria naisia eräissä lastaus- ja purkaustöissä
7728: (105/30).
7729: 
7730: 
7731:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
7732: 
7733:           Raila Aho                    Toimi Kankaanniemi         Matti Vähänäkki
7734:           Erkki Pulliainen             Sakari Knuuttila           Vappu Säilynoja
7735:           Juhani Vähäkangas            Marja-Liisa Tykkyläinen    Jarmo Wahlström
7736:           Pekka Leppänen               Heli Astala                Timo Laaksonen
7737:           Pauli Uitto                  Asko Apukka                Esko Seppänen
7738:           Claes Andersson              Esko Helle                 Maunu Kohijoki
7739:           Lea Savolainen               Kari Urpilainen            Marjatta Stenius-Kaukonen
7740:           Marja-Liisa Löyttyjärvi      Esko-Juhani Tennilä        Anna-Liisa Jokinen
7741:           Raimo Vuoristo               Kerttu Törnqvist           Antti Kalliomäki
7742:           Saara-Maria Paakkinen        Marita Jurva               Sulo Aittoniemi
7743:           Heikki Rinne                 Gunnar Joutsensaari        Eero Paloheimo
7744:           Kai Kalima                   Esko Almgren               Matti Väistö
7745:           Henrik Lax                   Ritva Vastamäki            Aino Pohjanoksa
7746:           Eeva Turunen                 Reijo Lindroos             Lea Mäkipää
7747:           Sirpa Pietikäinen            Kirsti Ala-Harja           Päivi Varpasuo
7748:                                                1990 vp.
7749: 
7750: Lakialoite n:o 65
7751: 
7752: 
7753: 
7754: 
7755:                                   Mäki-Hakola: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 9 §:n muutta-
7756:                                     misesta
7757: 
7758: 
7759:                                           Eduskunnalle
7760: 
7761:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7762: 
7763:   Aloitteessa ehdotetaan, että kunta, maakun-        palveluiden myynnistä tai välittämisestä toiselle
7764: ta ja kuntainliitto eivät ole verovelvollisia val-   kunnalle, maakunnalle tai kuntainliitolle.
7765: mistamiensa tai hankkimiensa tavaroiden ja
7766: 
7767: 
7768: 
7769: 
7770:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
7771: 
7772:    Voimassa olevan liikevaihtoverolain (532/         toiminnan raja on epäselvä. Tämä epäselvyys
7773: 63) ja uutta liikevaihtoverolakia koskevan hal-      muodostaa kynnyksen yhteistoiminnan kehittä-
7774: lituksen esityksen (HE n:o 96) mukaan kunta,         miselle. Järkevät ratkaisut kuntien yhteistoi-
7775: maakunta ja kuntainliitto eivät ole verovelvol-      minnassa voivat siten jäädä toteutumatta.
7776: lisia yhdyskunnan käyttöön valmistamiensa ta-           Kuntien yhteistoiminnan edistämiseksi on
7777: varoiden omasta käytöstä. Kunnat ja kuntain-         tarpeen muuttaa lakia niin, että kunnat, maa-
7778: liitot ovat verovelvollisia valmistamistaan tava-    kunnat ja kuntainliitot vapautetaan liikevaih-
7779: roista, jotka ne myyvät toiselle kunnalle. Ne        toverosta silloin, kun tavaroiden tai palvelui-
7780: ovat verovelvollisia esimerkiksi siinä tapauk-       den myynti tapahtuu toiselle kunnalle, maa-
7781: sessa, että toinen kunta hoitaa toisen puolesta      kunnalle tai kuntainliitolle.
7782: tavaroiden hankinnan ja varastoinoin kunnan            Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tule-
7783: liikelaitoksena. Näin on myös liikevaihtoverol-      maan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
7784: liseksi määriteltyjen palveluiden kohdalla, jos        Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
7785: tilaava kunta maksaa rahakorvauksen.
7786:    Liikevaihtoverotus lisää kuntien hallinnolli-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7787: sia tehtäviä, koska on luotava uusi käytäntö.               lakiehdotuksen:
7788: Toisaalta liikevaihtoverollisen ja -verottoman
7789: 
7790: 
7791: 
7792: 
7793: 200060G
7794: 2                                  1990 vp. -    LA n:o 65
7795: 
7796:                                             Laki
7797:                            liikevaihtoverolain 9 §:n muuttamisesta
7798: 
7799:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7800:    lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 9 §:ään, sellaisena
7801: kuin se on muutettuna 11 päivänä heinäkuuta 1986 ja 20 päivänä marraskuuta 1987 annetuilla
7802: laeilla (544/86 ja 857 /87), uusi näin kuuluva 4 momentti:
7803: 
7804:                      9§                          välittämisestä toiselle kunnalle, maakunnalle
7805:                                                  tai kuntainliitolle.
7806:   Kunta, maakunta ja kuntainliitto eivät ole
7807: verovelvollisia valmistamiensa tai hankkimien-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7808: sa tavaroiden ja palveluiden myynnistä tai       kuuta 199 .
7809: 
7810: 
7811:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
7812: 
7813:                                      Pentti Mäki-Hakola
7814:                                              1990 vp.
7815: 
7816: Lakialoite n:o 66
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 
7821:                                  Saastamoinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
7822:                                    89 §:n muuttamisesta
7823: 
7824: 
7825:                                         Eduskunnalle
7826: 
7827:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7828: 
7829:   Aloitteessa ehdotetaan, että tulo- ja varalli-   asuntolainakorkoja koskevan vähennyksen
7830: suusverolakiin tehdään vuodelta 1991 toimitet-     enimmäismäärän nostamiseksi 40 000 mark-
7831: tavaa verotusta varten korotus puolisoiden         kaan.
7832: 
7833: 
7834: 
7835: 
7836:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
7837: 
7838:   Asuntolainan korkojen verovähennysoikeus            Edellä esitetty tulo- ja varallisuusverolain
7839: nykymuotoisena on epäoikeudenmukainen, sil-        muutos tulisi voimaan vuoden 1991 alusta ja
7840: lä se asettaa verovelvolliset eriarvoiseen ase-    sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta
7841: maan sen perusteella, ovatko he avioliitossa vai   1991 toimitettavassa verotuksessa.
7842: eivät. Korkovähennysoikeus on epäoikeuden-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7843: mukainen myös siitä syystä, että se on jäänne
7844: yhteisverotuksesta ja on siksi poistettava.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7845:                                                           lakiehdotuksen:
7846: 
7847: 
7848: 
7849:                                              Laki
7850:                        tulo- ja varallisuusverolain 89 §:n muuttamisesta
7851: 
7852:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7853:   muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 89 §:n 2
7854: momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1335/89), näin
7855: kuuluvaksi:
7856: 
7857:                      89 §
7858:                                                    jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen-
7859:   Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-    nyksen yhteinen enimmäismäärä on 40 000
7860: velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-   markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä
7861: pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on          on korotettava 3 500 markalla, jos luonnolli-
7862: muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko-      sella henkilöllä tai puolisolla on ollut vero-
7863: 
7864: 2000600
7865: 2                                     1990 vp. -    LA n:o 66
7866: 
7867: vuonna elätettävänään yksi alaikäinen lapsi, ja        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7868: 7 000 markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai   kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
7869: useampia.                                           ran vuodelta 1991 toimitettavassa verotukses-
7870:                                                     sa.
7871: 
7872: 
7873: 
7874:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
7875: 
7876:          Riitta Saastamoinen           Riitta Uosukainen          Pirjo-Riitta Antvuori
7877:          Kari Häkämies                 Kaarina Dromberg           Päivi Varpasuo
7878:          Kirsti Ala-Harja              Oiva Savela                Anneli Taina
7879:          Heikki A. Ollila              Kalevi Lamminen            Tauno Valo
7880:                      Tapio Holvitie                         Maunu Kohijoki
7881:                                              1990 vp.
7882: 
7883: Lakialoite n:o 67
7884: 
7885: 
7886: 
7887: 
7888:                                 Ala-Harja ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 20 §:n muuttami-
7889:                                    sesta
7890: 
7891: 
7892:                                         Eduskunnalle
7893: 
7894:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7895: 
7896:   Aloitteessa ehdotetaan, että perheenäiti, jo-    tettu saamaan kansaneläkkeenä vanhuuseläket-
7897: ka ei ole ollut kodin ulkopuolella palkkatyössä    tä täytettyään 63 vuotta.
7898: eikä ole harjoittanut liiketoimintaa, on oikeu-
7899: 
7900: 
7901: 
7902: 
7903:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
7904: 
7905:   Jatkuvasti muuttuvissa sosiaalipoliittisissa     teiskunnan rahoittaman päivähoidon purnn,
7906: olosuhteissa on kiinnitettävä enemmän huo-         osa perheistä maksaa runsaasti lastenhoitokus-
7907: miota perhepoliittisiin näkökohtiin. Elinkeino-    tannuksia vanhempien käydessä työssä, ja on
7908: rakenteen muuttuminen, yhteiskunnan kau-           myös perheitä, joissa äidin on jäätävä kotiin
7909: pungistuminen ja naisten lisääntynyt työssä-       lasta hoitamaan, eikä silloin ole mahdollisuutta
7910: käynti ovat ratkaisevasti muuttaneet suomalai-     kehittää palkkaperusteista sosiaaliturvaa. Eh-
7911: sen perheenäidin asemaa. Lasten päivähoidos-       dotettu lainmuutos korjaisi osittain kotona
7912: sa on korostunut kunnallisen laitospäivähoi-       hoitotyötä tekevien sosiaaliturvan epäkohtia.
7913: don laajentaminen ja samaan aikaan on liian           Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tule-
7914: vähän kehitetty kotona hoitotyötä tekevän so-      maan voimaan 1 päivästä tammikuuta 1991.
7915: siaaliturvaa. Tätä ei voi pitää tarkoituksenmu-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7916: kaisena kehityksenä, sillä päivähoitojärjestel-
7917: mä kohtelee lapsiperheitä hoitomenojen suh-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7918: teen eriarvoisesti. Osa perheistä saa lapset yh-          lakiehdotuksen:
7919: 
7920: 
7921: 
7922:                                              Laki
7923:                              kansaneläkelain 20 §:n muuttamisesta
7924: 
7925:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7926:   lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 20 §:ään, sellaisena kuin
7927: se on muutettuna 18 päivänä tammikuuta 1985, 26 päivänä heinäkuuta 1985 ja 31 päivänä
7928: joulukuuta 1985 annetuilla laeilla (53/85, 670/85 ja 1129/85), uusi näin kuuluva 4 momentti:
7929: 
7930:                      20 §                          olevasta alaikärajasta, vanhuuseläkettä on oi-
7931:                                                    keus saada myös sellaisella 63 vuotta täyttä-
7932:   Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 kohdassa        neellä ja ennen vuotta 1930 syntyneellä kotona
7933: on säädetty vanhuuseläkkeen edellytyksenä          lastaan hoitaneella naisella, joka ei ole ollut
7934: 
7935: 200060G*
7936: 2                                  1990 vp. -     LA n:o 67
7937: 
7938: kodin ulkopuolella työssä, josta hän olisi saa-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7939: nut ennakkoperinnän alaista palkkaa, ja joka      kuuta 1991.
7940: ei ole harjoittanut liiketoimintaa.
7941: 
7942: 
7943: 
7944:     Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
7945: 
7946:        Kirsti Ala-Harja              Eeva Turunen               Pirjo-Riitta Antvuori
7947:        Ritva Vastamäki               Kaarina Dromberg           Päivi Varpasuo
7948:        Ben Zyskowicz                 Oiva Savela                Anneli Taina
7949:        Heikki A. Ollila              Kalevi Lamminen            Tauno Valo
7950:        Aino Pohjanoksa               Ritva Laurila              Maunu Kohijoki
7951:        Liisa Hilpelä                 Martti Korkia-Aho          Henrik Lax
7952:        Riitta Jouppila               Sakari Valli               Tuure Junnila
7953:                                               1990 vp.
7954: 
7955: Lakialoite n:o 68
7956: 
7957: 
7958: 
7959:                                  Jaakonsaari ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta
7960: 
7961: 
7962:                                          Eduskunnalle
7963: 
7964:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7965: 
7966:    Aloitteessa ehdotetaan, että sellainen kiin-     kee vain sellaisten henkilöiden osuutta, joille
7967: teistön tai osakkeiden luovutuskirja, jolla yksi-   huoneisto tai rakennus on ensimmäinen omis-
7968: tyishenkilö hankkii huoneiston tai rakennuksen      tusasunto. Leimaverovapaus ehdotetaan ulo-
7969: ensimmäisenä omistusasuntona hänen tai hä-          tettavaksi luovutushintaan siltä osin kuin se ei
7970: nen perheensä vakituisena asuntona käytettä-        ylitä 300 000 markkaa asuntoon muuttavaa
7971: väksi, vapautetaan leimaverosta. Jos luovutus       perheenjäsentä kohti.
7972: tapahtuu useammalle henkilölle, vapautus kos-
7973: 
7974: 
7975: 
7976:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
7977: 
7978:   1. Nykyinen tilanne                               2. Ehdotetut muutokset
7979: 
7980:   Leimaverolain 16 §:n mukaan kiinteistön              Ensiasunnon hankkimisen tukeminen on hy-
7981: omistusoikeuden luovutuskirjasta perittävä lei-     väksytty keskeiseksi asuntopoliittiseksi tavoit-
7982: mavero on 4-6 prosenttia. Leimavero on 6            teeksi. Tuki voidaan kanavoida vähennyksinä
7983: prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli              tulo- ja varallisuusverotuksessa, suorana tuke-
7984: 200 000 markkaa, eli käytännössä lähes aina         na tai helpotuksena leimaverotuksessa. Vallit-
7985: asuinkiinteistöä luovutettaessa.                    sevassa tilanteessa yksinkertaisin tie on ohjata
7986:    Leimaverolain 55 §:n mukaan arvopapereita        tuki suoraan asunnonhankintatilanteeseen va-
7987: myytäessä on leimaveroa suoritettava 1,6 pro-       pauttamalla ensiasunnon hankinta leimaveros-
7988: senttia kauppahinnasta tai vaihtoarvosta, kun       ta.
7989: luovutus tapahtuu ilman arvopaperipörssin vä-          Leimaverovapautus alentaa kynnystä oman
7990: litystä. Tämä 1,6 prosentin leimavero peritään      asunnon hankkimiseen ja siten helpottaa erityi-
7991: siis myös aina asunto-osakeyhtiön osakkeita         sesti nuorten perheiden asunnonsaantia. Ensi-
7992: luovutettaessa.                                     asunnon ostajien piiriä ei kuitenkaan ehdoteta
7993:                                                     rajattavaksi ikäkriteerin mukaan. Leimavero-
7994:    Leimaveron periminen asuntokaupan yhtey-         vapautuksen ehdoksi riittää se, että huoneisto
7995: dessä on koettu erityisen epäoikeudenmukai-         tai rakennus hankitaan oman perheen vakitui-
7996: seksi, kun ensimmäistä asuntoa hankkiva jou-        sena asuntona käytettäväksi.
7997: tuu suorittamaan veron muutoinkin korkean              Leimaverovapautus ehdotetaan ulotettavaksi
7998: kauppahinnan päälle. Esimerkiksi asuntosääs-        sekä omakotikiinteistön että osakehuoneiston
7999: töpalkkiona ASP-tallettajille maksettava tuki       hankintaan. Jotta verotuki ei ohjautuisi epä-
8000: peritään näin tavallaan välittömästi takaisin       tarkoituksenmukaisella tavalla suurten kiinteis-
8001: valtiolle. Velaksi asuntoa ostava joutuu lisäksi    töjen tai kalliiden asuntojen hankintaan, va-
8002: maksamaan normaalisti leimaveroa velkakirjan        pautus ehdotetaan rajattavaksi hankintahinnan
8003: määrästä.                                           suhteen siten, että hinta olisi leimaverosta va-
8004:    Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirjan       paa vain 300 000 markkaan asti asuntoon
8005: leimaverosta on leimaverolain 30 § :ssä vapau-      muuttavaa perheenjäsentä kohti. Tällöin ei
8006: tettu laajalti mm. subventoiduilla maatilalai-      erikseen tarvitse säätää rajoituksia esimerkiksi
8007: noilla rahoitetut kiinteistökaupat.                 omakotikiinteistön pinta-alasta.
8008: 2000600
8009: 2                                   1990 vp. -    LA n:o 68
8010: 
8011:   Kun rakennus tai huoneisto hankitaan avio-      tuksen tuottoon on saatavissa esimerkiksi otta-
8012: parin yhteiseen omistukseen ja toisella puoli-    malla käyttöön emissiovero ja tarkistamaila
8013: solla on aikaisemmin ollut omistusasunto, va-     muutoin leimaverotuksen veropohjaa ja vero-
8014: pautus koskisi vain sen puolison osuutta asun-    kantaa. Tästä sekä verotusmenettelyn uudista-
8015: non hinnasta, jolla ei ennestään ole omistus-     misesta on valtiovarainministeriön asettama
8016: asuntoa ollut.                                    varallisuusverotustyöryhmä (1990: VM 13) teh-
8017:   Ehdotettu uudistus voidaan teknisesti toteut-   nyt ehdotuksensa.
8018: taa lisäämällä leimaverolakiin uusi 10 luku
8019: ensiasunnon hankinnasta, joka käsittäisi mää-
8020: räykset leimaverovapautuksesta sekä kiinteis-     4. Voimaantulo
8021: tön omistusoikeuden luovutuskirjan että
8022: asunto-osakkeiden luovutuskirjan osalta.            Ehdotus tulee saattaa voimaan mahdollisim-
8023:                                                   man pikaisesti niin, ettei leimaverovapautuksen
8024:                                                   voimaantulon odottaminen aiheuta häiriöitä
8025: 3. Taloudelliset vaikutukset                      asunto kauppaan.
8026:                                                     Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8027:   Ehdotettu uudistus vähentäisi valtion leima-
8028: verotuloja arviolta 120-160 miljoonaa mark-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8029: kaa vuodessa. Vastaava täydennys leimavero-              lakiehdotuksen:
8030: 
8031: 
8032:                                             Laki
8033:                                   leimaverolain muuttamisesta
8034: 
8035:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8036:   lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annettuun leimaverolakiin (662/43) siitä 26 päivänä kesäkuuta
8037: 1964 annetulla elokuvaverolailla (366/64) kumotun 10 luvun sijaan uusi näin kuuluva 10 luku:
8038: 
8039:                    10 luku                        se ylittää 300 000 markkaa asuntoon muutta-
8040:             Ensiasunnon hankinta                  vaa perheenjäsentä kohti.
8041:                                                     Jos huoneisto tai rakennus hankitaan useam-
8042:                      63 §                         man verovelvollisen yhteiseen omistukseen, lei-
8043:   Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja ja    maverosta vapautetaan edellä mainituin rajoi-
8044: asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutuskirja       tuksin vain sellaisen verovelvollisen osuus, jo-
8045: on leimaverosta vapaa, kun sillä hankitaan        ka ei ennen ole omistanut asuntoa.
8046: huoneisto tai rakennus verovelvollisen tai hä-
8047: nen perheensä vakituiseen asuntokäyttöön en-        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
8048: simmäisenä omistusasuntona. Vapautus leima-       kuuta 19
8049: verosta ei koske luovutushintaa siltä osin kuin
8050: 
8051: 
8052:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1990
8053: 
8054:         Liisa Jaakonsaari            Markus Aaltonen               Risto Ahonen
8055:         Aimo Ajo                     Arja Alho                     Jouni Backman
8056:         Aarno von Bell               Mikko Elo                     Jukka Gustafsson
8057:         Iiris Hacklin                Sinikka Hurskainen            Ilkka Joenpalo
8058:         Kai Kalima                   Antti Kalliomäki              Seija Karkinen
8059:         Tarja Kautto                 Antero Kekkonen               Sakari Knuuttila
8060:         Pentti Lahti-Nuuttila        Arto Lapiolahti               Reijo Lindroos
8061:         Matti Luttinen               Lauri Metsämäki               Kyllikki Muttilainen
8062:         Riitta Myller                Sinikka Mönkäre               Mats Nyby
8063:         Saara-Maria Paakkinen        Tuula Paavilainen             Markku Pohjola
8064:                   1990 vp. -   LA n:o 68                        3
8065: 
8066: Virpa Puisto       Kari Rajamäki             Jussi Ranta
8067: Jorma Rantanen     Heikki Rinne              Jukka Roos
8068: Timo Roos          Matti Saarinen            Lea Savolainen
8069: Jouko Skinnari     Marja-Liisa Tykkyläinen   Kerttu Törnqvist
8070: Kari Urpilainen    Raimo Vuoristo            Matti Vähänäkki
8071:                                                1990 vp.
8072: 
8073: Lakialoite n:o 69
8074: 
8075: 
8076: 
8077:                                   Moilanen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1991 toimitettavassa
8078:                                     valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
8079:                                     senteista
8080: 
8081: 
8082:                                           Eduskunnalle
8083: 
8084:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8085: 
8086:    Aloitteessa ehdotetaan mahdollisimman oi-         vennetään ja ylimmässä tuloluokassa hieman
8087: keudenmukaista ja työntekoon sekä yrittämi-          kiristetään verrattuna hallituksen vastaavaan
8088: seen kannustavaa valtionverotuksen veroas-           lakiesitykseen, jossa asteikkokevennyksen pai-
8089: teikkoa vuodelle 1991. Ehdotuksen mukaan             nopiste on ylimmissä tuloluokissa.
8090: alemmissa ja keskituloluokissa verotusta ke-
8091: 
8092: 
8093:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
8094: 
8095:   Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen            Tässä lakialaitteessa painopiste on alemmis-
8096: vuonna 1991 valtionverotuksessa sovellettavis-       sa tuloluokissa. Kristillisen Liiton eduskunta-
8097: ta veroasteikoista ja veroprosenteista (HE n:o       ryhmä ei vastusta verotuksen keventämistä kai-
8098: 121). Hallitus esittää verotettavan tulon alara-     kissa tuloluokissa, mutta hallituksen valitsema
8099: jan korotusta 40 000 markkaan eli 4 000 mar-         etuoikeusjärjestys ja painotus on kohtuuton.
8100: kalla. Muutoin hallituksen esitys ei pieni- ja       Aloitteessamme kannetaan erityistä huolta työ-
8101: keskituloisten asemaa paranna. Esimerkiksi           voimapulasta kärsivistä hoitoaloista sekä kal-
8102: suuressa ahdingossa elävät nuoret perheet, jot-      liisti koulutetun työvoiman siirtymisestä vero-
8103: ka kamppailevat kalliiden asuntohintojen ja          tuksen vuoksi ulkomaille. Keskituloisten vero-
8104: korkotason sekä kasvavien elantokulujen ja           tuksen keventäminen on lääke näihin ongel-
8105: välillisten verojen aiheuttamassa kriisissä, eivät   miin ja toteuttaa oikeudenmukaisuutta.
8106: saa hallituksen veroasteikkoesityksessä keven-          Lakialoite sisältää ehdotuksen vuodelta 1991
8107: nystä.                                               valtionverotuksessa sovellettavista tuloveroas-
8108:    Hallitus on painottanut asteikkoalennukset        teikoista. Lisäksi se sisältää varallisuusveroas-
8109: muutaman kymmenentuhannen kansalaisen                teikon ja yhteisön tulo- ja varallisuusveropro-
8110: muodostamaan suurimpaan tuloluokkaan, jos-           sentin, joiden osalta aloite vastaa hallituksen
8111: sa ns. marginaalivero alenee prosentteina ja         esitystä.
8112: varsinkin markkoina eniten. Noin kaksi mil-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8113: joonaa suomalaista, jotka kuuluvat keskitulo-
8114: luokkiin, ovat saaneet verotukseensa tuskin                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8115: havaittavaa kevennystä. Välillisen verotuksen               lakiehdotuksen:
8116: kiristys on vienyt hyödyn.
8117: 
8118:                                                Laki
8119:       vuodelta 1991 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
8120:                                        veroprosenteista
8121: 
8122:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8123: 
8124:                        1§                            teella valtiolle suoritettava tulovero ja varalli-
8125:  Vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa          suusvero tässä laissa olevien veroasteikkojen ja
8126: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perus-        veroprosenttien mukaan.
8127: 2000600
8128: 2                                            1990 vp.- LA n:o 69
8129: 
8130:                       2§                                                          4 §
8131:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-                 Yhteisön tuloveroprosentti on 23 ja yhteisön
8132: va:                                                         varallisuusveroprosentti 1.
8133: Verotettava tulo           Vero alarajan   Vero alarajan                           5§
8134:                              kohdalla       ylittävästä
8135:                                            tulon osasta        Palkasta ja eläkkeestä toimitettavassa enna-
8136:      mk                        mk               "'o         konpidätyksessä sovellettavat henkilökohtaiset
8137:  44 000- 56 000                50               6           pidätysprosentit vahvistetaan 1 päivästä maa-
8138:  56 000- 70 000               770              16           liskuuta 1991 lähtien sellaisiksi, että ne sovel-
8139:  70 000- 98 000             3010               20           lettuina koko vuoden johtaisivat ennakkope-
8140:  98 000-154 000             8610               26           rintälain 11 §:ssä tarkoitettuun pidätysmää-
8141: 154 000-230 000            23 170              32           rään.
8142: 230 000-270 000            46 490              39              Valtiovarainministeriö määrää ennakkope-
8143: 270 000-                   62 090              42           rintälain 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla, miten
8144:                                                             vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa ensi
8145:                                                             kertaa sovellettaviksi tulevat veroperustemuu-
8146:                                                             tokset otetaan huomioon ennakonkannossa,
8147:                      3§                                     jotta ennakkona kannettava määrä vastaisi
8148:   Progressiivinen varallisuusveroasteikko on                ennakkoperintälain 37 §:ssä tarkoitettuja vero-
8149: seuraava:                                                   ja ja maksuja.
8150: Verotettava varallisuus    Vero alarajan   Vero alarajan                          6§
8151:                              kohdalla       ylittävästä
8152:                                            varallisuuden      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8153:                                               osasta        kuuta 1991.
8154:           mk                   mk               "'o           Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen
8155: 1 100 000-                     500             0,9          täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
8156: 
8157: 
8158:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1990
8159: 
8160:                           Eeva-Liisa Moilanen                        Jorma Fred
8161:                           Sauli Hautala                              Toimi Kankaanniemi
8162:                                                       Esko Almgren
8163:                                               1990 vp.
8164: 
8165: Lakialoite n:o 70
8166: 
8167: 
8168: 
8169: 
8170:                                  Kettunen: Ehdotus laiksi tuulienergian käytön kokeilemisesta
8171:                                    tunturialueilla
8172: 
8173: 
8174:                                          Eduskunnalle
8175: 
8176:    Kehittyvä yhteiskunta vaatii enenevässä          muutamia kokeiluvoimaloita, ja muutenkin
8177: määrin käyttöönsä sähköenergiaa. Oikein tuo-         kiinnostus tuulen energiaan on kasvamassa.
8178: tettuna sähköenergia on puhdasta, eikä siitä           Tuulienergiasta puhuttaessa on kokonaan
8179: aiheudu ympäristön näkökulmastakaan katsot-         unohdettu maamme pohjoisosassa sijaitsevat
8180: tuna mainittavia haittoja.                          korkeat tunturit. Erityisesti Pallas-Ounastuntu-
8181:    Puhtain laajemmassa käytössä oleva sähkö-        rin tunturivyöhyke tarjoaisi erinomaiset mah-
8182: energian tuotantomuoto ainakin Suomessa on          dollisuudet tuulienergian tuottamiseksi. Tuntu-
8183: vesivoima. Vesivoimankin tuottamisella on           rien laet ovat paikkoja, joissa on varsin har-
8184: omat ongelmansa, joista pahimpia ovat sään-         voin tyyntä ja aina puhaltaa tunturituuli.
8185: nöstelyjen tuomat haitat.                              Pallas-Ounastunturin tunturivyöhyke alkaa
8186:    Ongelmallisimpia ympäristön kannalta ovat        varsinaisesti Kittilän-Muonion alueelta ja jat-
8187: fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat. Lä-   kuu aina lähelle Enontekiön Hettaa. Lähes
8188: hes samoja haittoja on myös kotimaisella tur-       katkeamattomana tunturijanolla on pituutta
8189: peella.                                             melkein sata kilometriä.
8190:    Ydinvoimateollisuus onkin käyttänyt ympä-           Muoniolla ja sitä ympäröiväliä alueella ja-
8191: ristöasioita myyntivalttina keskusteltaessa eri     kaa sähköä Muonion Sähköosuuskunta. Aluet-
8192: energiantuotantomuotojen ihmis- ja ympäris-         ta ei ole liitetty valtakunnan sähköverkkoon,
8193: töystävällisyydestä. Totuus on kuitenkin se,        vaan osuuskunta ostaa tarvitsemansa sähkön
8194: että ydinvoima nykytekniikanaan on ihmiskun-        Ruotsista. Mm. lomarakentamisen vuoksi
8195: nalle kaikkein vaarallisin energiamuoto. Tästä      Muonion Sähköosuuskunta joutuu lähiaikoina
8196: ovat selvänä osoituksena Yhdysvaltain Harris-       sekä vahvistamaan jakeluverkkoaan että neu-
8197: burg ja Neuvostoliiton Tshernobyl muista pie-       vottelemaan Ruotsin kanssa lisäenergian saan-
8198: nemmistä onnettomuuksista puhumattakaan.            nista. Myös liittyminen Suomen valtakunnan
8199:    Viime aikoina on alettu kiinnittää entistä       sähköverkon piiriin lienee ollut harkinnassa.
8200: enemmän huomiota vaihtoehtoisten energia-              Yhteistyö     Muonion      Sähköosuuskunnan
8201: lähteiden tutkimiseen. On puhuttu maaläm-           kanssa tuulienergian käytön kokeilussa tuntuisi
8202: möstä, auringosta, meren nousu- ja laskuve-         tarkoituksenmukaiselta ja järkevältä. Kokei-
8203: sien energian käytöstä sekä tuulesta. Kaikki        lusta saatava energia voitaisiin ohjata jo val-
8204: edellä luetellut ovat sekä puhtaita että ympäris-   miin jakeluverkoston kautta kulutukseen. Tar-
8205: töystävällisiä, mutta energia-asiantuntijoiden      vittaessa myös muita vaihtoehtoja tulisi harki-
8206: mukaan ne ovat marginaalisia.                       ta. Jos tuulienergian käyttö osoittautuisi mah-
8207:    Suomi onkin ajautunut laajasti ydinvoiman        dolliseksi, olisi liika energia helppo ohjata
8208: käyttöön sen vuoksi, että yhdestä yksiköstä         valtakunnan verkon rakentamisen jälkeen laa-
8209: saadaan ulos varsin mittavia energiamääriä ja       jempaan kulutukseen.
8210: suuria investointeja vaativana energiamuotona          Ongelman tuulienergian tuotannon kokeilul-
8211: tuotanto on pysynyt Imatran Voima Oy:n ja           le aiheuttavat nykyiset asenteet sekä se, että
8212: Teollisuuden Voima Oy:n monopolina.                 Pallas-Ounastunturin alue on vuonna 1938 pe-
8213:    Tuulienergian käytön heikkoutta on perus-        rustettuna kansallispuistona. Kansallispuisto
8214: teltu sillä, että tuulet Suomessa ovat varsin       asettaa rajoituksia alueen käytölle. Vaikeudek-
8215: heikkoja ja on pitkiä tuulettornia jaksoja. Ai-     si tulee varsinainen rakentaminen, tarvittava
8216: van viime aikoina on tiettävästi pantu pystyyn      tiestö ja syöttölinjan rakentaminen. Kansallis-
8217: 
8218: 2000600
8219: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 70
8220: 
8221: puiston alueelle rakentamisesta tulisi säätää       tuulienergian tuotanto voisi päinvastoin koros-
8222: lailla.                                             taa kansallispuiston luonnetta.
8223:    Mainittakoon, että alue ei ole tälläkään het-       Tuntureiden käytön kokeilua tuulienergian
8224: kellä rakentamaton, vaan siellä sijaitsee lasket-   tuotannossa tulisi johtaa kauppa- ja teollisuus-
8225: telukeskus ja hotelli sekä tunturiretkeilijöille    ministeriön toimesta. Kokeilun kustannuksista
8226: tarpeellisia huoltokeskuksia.                       olisi valtion vastattava, ja suunnittelussa olisi
8227:    Oikein rakennettuna tuulienergia ei huonon-      oltava muiden tahojen lisäksi ympäristöminis-
8228: na tunturimaisemaa. Rakennelmat, tiet ja säh-       teriön.
8229: kölinjat voidaan sijoittaa alueelle niin, että ne      Edellä olevan perusteella ehdotan,
8230: sulautuvat maastoon ja sekä rakentamisessa
8231: että huollossa voidaan käyttää mm. helikopte-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8232: reita ja muita maalla liikkuvia kevyitä kulku-             lakiehdotuksen:
8233: neuvoja. Vaaraton ja ympäristöystävällinen
8234: 
8235: 
8236: 
8237:                                               Laki
8238:                        tuulienergian käytön kokeilemisesta tunturialueilla
8239: 
8240:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8241: 
8242:                       1§                                                   2 §
8243:    Kauppa- ja teollisuusministeriö johtaa tuuli-       Tämän lain tarkoittamaa tuulienergian hyö-
8244: energian hyödyntämisen kokeilua tunturialueil-      dyntämisen kokeilua saadaan suorittaa myös
8245: la.                                                 Pallas-Ounastunturin kansallispuiston alueella
8246:     Kokeilun kustannukset maksetaan valtion         sen estämättä, mitä on sanottu eräiden luon-
8247: varoista.                                           nonsuojelualueiden     perustamisesta valtion
8248:     Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus    maille 18 päivänä helmikuuta 1938 annetussa
8249: käyttää apunaan parhainta saatavissa olevaa         laissa (83/38) siihen myöhemmin tehtyine muu-
8250: asiantuntemusta, ja ministeriöllä on oikeus         toksineen.
8251: tehdä kokeilun vaatimia sitoumuksia ja sopi-                             3§
8252: muksia.                                               Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
8253:     Tunturialueiden tuulienergian hyödyntämi-       misesta annetaan asetuksella.
8254: sen kokeilusuunnitelma on tuotava ennen to-
8255: teutuksen aloittamista valtioneuvoston hyväk-
8256: syttäväksi ja siitä on hankittava ympäristövi-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8257: ranomaisten ja ympäristöministeriön lausunto.       kuuta 19
8258: 
8259: 
8260:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1990
8261: 
8262:                                          Pentti Kettunen
8263:                                              1990 vp.
8264: 
8265: Lakialoite n:o 71
8266: 
8267:                                  Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 31 §:n
8268:                                     muuttamisesta
8269: 
8270: 
8271:                                          Eduskunnalle
8272: 
8273:    Vuodesta 1985 voimassa olleessa tuntikehys-      jotka oli mahdollista toteuttaa aikaisemman
8274: järjestelmässä määritellään lailla ja asetuksilla   koululainsäädännön aikana.
8275: joko koulun vuosiluokkaa ja oppilasta tai              Suurissa ala-asteen kouluissa on perusope-
8276: opettajan virkaa kohti tuntimäärä, joka on          tusryhmien koko huomattavasti keskimääräistä
8277: käytettävissä opetukseen. Koulun itsensä rat-       suurempi, mikä lisää resurssitarvetta. Erityisen
8278: kaistavaksi jää, miten opetusryhmät muodoste-       vaikeiksi ovat muodostuneet ylisuuret alkuope-
8279: taan huomioon ottaen opettajavoimat, käytet-        tuksen luokat. Pedagogiset syyt vaativat ny-
8280: tävissä olevat tilat ja oppilaiden ainevalinnat.    kyistä parempaa mahdollisuutta jakaa luokka
8281: Tuntikehysjärjestelmällä on ensisijaisesti peda-    opetusryhmiin. Suurissa kouluyksiköissä on
8282: goginen merkitys. Samalla se määrittelee yksi-      myös tarve käyttää aineenopettajia ja tunti-
8283: tyiskohtaisesti koulun käytettävissä olevan         opettajia. Tuntikehys määräytyy kuitenkin
8284: opettajatuntimäärän ja luo siten koulun toi-        vain luokanopettajien määrän perusteella ja
8285: minnalle taloudellisen perustan.                    jää siksi usein riittämättömäksi. Myös useiden
8286:    Peruskoulun ala-asteen tuntikehysjärjestel-      A-kielten takia resurssi on monissa tapauksissa
8287: mässä määritetään eri oppiaineiden opettami-        alimitoitettu. Samoin on laita silloin, kun kou-
8288: seen käytettävä tuntimäärä kutakin perus-           lussa opetetaan useampaa uskontoa ja elämän-
8289: koulun piiriin sijoitettua rehtorin ja luokan-      katsomustietoa.
8290: opettajan virkaa kohti. Tuntikehysjärjestelmän         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8291: voimaantulon jälkeen voitiin varsin pian tode-      nioittavasti,
8292: ta, että ala-asteen tuntikehysresurssi ei ole
8293: riittävä varsinkaan taajamissa, joissa koulut                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8294: ovat suuria. Nykyinen järjestelmä ei takaa edes            lakiehdotuksen:
8295: niitä välttämättömiä opetusryhmiin jakoja,
8296: 
8297:                                               Laki
8298:                               peruskoululain 31 §:n muuttamisesta
8299: 
8300:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8301:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 31 §:n 1 momentti,
8302: sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (132/84), näin kuuluvaksi:
8303: 
8304:                       31 §
8305:    Peruskoulun ala-asteella saadaan käyttää         kahdella tunnilla viikossa. Milloin edellä tar-
8306: opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiainei-      koitettuja virkoja on vähintään kaksitoista,
8307: den opettamiseen kutakin peruskoulun piiriin        saadaan kutakin virkaa kohti käytettävää tun-
8308: sijoitettua rehtorin ja luokanopettajan virkaa      timäärää korottaa kolmella tunnilla.
8309: kohti 28,5 tuntia viikossa. Milloin piirin perus-
8310: koulun ala-asteella on vähintään seitsemän
8311: edellä tarkoitettua virkaa, saadaan kutakin           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
8312: virkaa kohti käytettävää tuntimäärää korottaa       kuuta 19
8313: 
8314:        Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1990
8315: 
8316:           Tytti Isohookana-Asunmaa        Juho Sillanpää                Juhani Alaranta
8317:           Heli Astala                     Jukka Gustafsson              Erkki Pulliainen
8318:           Seppo Kääriäinen                Kalle Röntynen                Riitta Jouppila
8319:                                           Kaarina Dromberg
8320: 200060G
8321:                                                 1990 vp.
8322: 
8323: Lakialoite n:o 72
8324: 
8325: 
8326:                                    Kankaanniemi ym.: Ehdotus laiksi alkoholijuomaverosta anne-
8327:                                      tun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
8328: 
8329: 
8330:                                            Eduskunnalle
8331: 
8332:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8333: 
8334:   Alkoholijuomaveroa ehdotetaan muutetta-             prosenttia ja mietojen viinien sekä niin sanot-
8335: vaksi siten, että vero porrastetaan juomaryh-         tujen Iong drink -juomien vero 60 prosenttia
8336: mittäin. Väkevien alkoholijuomien vero olisi          laskutuksen arvosta.
8337: 85 prosenttia, väkevien viinien vero olisi 70
8338: 
8339: 
8340: 
8341: 
8342:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
8343: 
8344:    Alkoholiyhtiö on velvollinen suorittamaan             Hallituksen esityksessä alkoholijuomavero
8345: valtiolle alkoholijuomaveroa alkoholijuomien          vaihtelisi juomaryhmittäin 60 prosentista
8346: vähittäismyynnistä ja anniskeluun luovutettu-          40:een. Ehdotettu alkoholijuomaveron alennus
8347: jen alkoholijuomien laskutuksen arvosta.              kohdistuisi noin 26 prosenttiin alkoholijuoma-
8348:    Oluesta on velvollinen suorittamaan perus-         veron alaisten tuotteiden kulutuksesta. Kulutu-
8349: veroa jokainen, joka valmistaa ansiotarkoituk-        sosuuksien mukaan painotettuna näiden tuot-
8350: sessa tai tuo maahan olutta. Perusvero kol-           teiden alkoholijuomavero laskisi keskimäärin
8351: mannen veroluokan oluesta on 30 prosenttia ja         46 prosenttiin. Keskimääräinen alkoholijuoma-
8352: neljännen veroluokan oluesta 40 prosenttia            vero laskisi noin 3,6 prosenttiyksikköä, mikä
8353: alkoholijuomayhtiön vahvistamasta vähittäis-          alentaisi alkoholijuomaveron tuottoa vuodessa
8354: myyntihinnasta. Lisäveroa on suoritettava olu-        noin 320 miljoonalla markalla.
8355: esta 1 markkaa litralta, mikäli olut on päällyk-         Kristillisen Liiton eduskuntaryhmän näke-
8356: sessä, jolle ei ole järjestetty keräys- tai kierrä-   mys on, että alkoholin, oluen ja tupakan
8357: tysjärjestelmää.                                      valmisteveroja olisi päinvastoin korotettava
8358:    Hallitus ehdottaa vuoden 1991 tulo- ja me-         tuntuvasti. Nämä verot tuottavat budjetin mu-
8359: noarvioesitykseen liittyen alkoholijuomavero-         kaan ensi vuonna yhteensä noin 11 miljardia
8360: lain muuttamista siten, että vero porrastettai-       markkaa.       Jos    perusteita   korotettaisiin
8361: siin juomaryhmittäin väkeviin alkoholijuo-            50 OJo:lla, kulutus kääntyisi laskuun ja valtion
8362: miin, väkeviin viineihin, mietoihin viineihin ja      tulot lisääntyisivät ehkä noin 4-5 miljardia
8363: kevytjuomiin. Väkevällä alkoholijuomalla tar-         markkaa. Kulutuksen aleneminen vähentäisi
8364: koitettaisiin yli 22 tilavuusprosenttia etyylial-     haitoista johtuvia yhteiskunnan menoja sosi-
8365: koholia sisältävää alkoholijuomaa. Väkevällä          aali- ja terveydenhuollossa sekä liikenteessä ja
8366: viinillä tarkoitettaisiin alkoholijuomaa, joka        poliisitoimessa ja monilla muilla aloilla melko
8367: sisältää enemmän kuin 14, mutta korkeintaan           nopeasti ja huomattavasti ja samalla valtion ·
8368: 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Miedolla       tulot kasvaisivat.
8369: viinillä tarkoitettaisiin yli 8, mutta korkeintaan       Näin kertyvillä varoilla voitaisiin rahoittaa
8370: 14 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää      kansaneläkeuudistuksen neljäs vaihe sekä ko-
8371: alkoholijuomaa ja kevytjuomalla yli 2,8, mutta        rottaa lapsilisät entisen valtiovarainministerin
8372: korkeintaan 8 tilavuusprosenttia etyylialkoho-        kunniaksi kolminkertaisiksi ja vielä jäisi varoja
8373: lia sisältävää alkoholijuomaa, joka ei ole olut-      mm. ympäristönsuojeluun, postipalvelujen säi-
8374: ta.                                                   lyttämiseen, asuntotuotannon tehostamiseen ja
8375: 
8376: 2000600
8377: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 72
8378: 
8379: moneen muuhun tärkeään tarpeeseen. Elämi-          promilleraja 0,2 maanteillä ja 0,5 vesiliiken-
8380: sen laatu monen ihmisen ja perheen ja koko         teessä. Niin tiedotusvälineet kuin ministeritkin
8381: yhteiskunnankin kannalta kohenisi aivan var-       tyrmäsivät ehdotukset tuoreeltaan esittämättä
8382: masti.                                             mitään vaihtoehtoa tilalle.
8383:    Hallitus laskee alkoholin ja tupakan hinto-        Uskomme, että neuvottelukunta oli kuullut
8384: jen nousuksi vajaat 10 OJo. Samalla se alentaa     asiantuntijoita ja paneutunut asianmukaisella
8385: viinien ja eräiden mietojen juomien verotusta.     vakavuudella asioihin. Olisi kohtuullista odot-
8386: Tätä alennusta Kristillisen Liiton eduskunta-      taa, että ehdotukset saisivat vastaavanlaisen
8387: ryhmä ei hyväksy. Vaadimme alkoholin ja            kohtelun. Ruotsissa nuo kaikki tavoitteet on
8388: tupakan poistamista indeksistä ja niiden hinto-    toteutettu aivan viime aikoina. Suomessa halli-
8389: jen tuntuvaa tasokorotusta välittömästi. Halli-    tus ei ole tehnyt yhtään mitään. Alkoholipoli-
8390: tus on vastuuton, kun se ei puutu kansan-          tiikka on ollut holtitonta ja suhtautuminen
8391: terveyttä uhkaavaan kehitykseen.                   rattijuoppoihin edesvastuuuoman velttoa ja
8392:    Raittius- ja alkoholiasiain neuvottelukunta     eduskunnan tahdon vastaista.
8393: esitti viime kesänä hyvän toimintaohjelman            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8394: alkoholin kulutuksen alentamiseksi. Ei viiniä      nioittaen,
8395: maitokauppoihin, A-oluen alkoholipitoisuuden
8396: alentaminen, keskiolut Alkoon, ei alkoholimai-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8397: nontaa, ei lisää anniskelupaikkoja, liikenteen            lakiehdotuksen:
8398: 
8399: 
8400: 
8401:                                              Laki
8402:                  alkoholijuomaverosta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
8403: 
8404:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8405:  muutetaan alkoholijuomaverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (869/79) 1 §:n 2
8406: momentti ja 2 §:n 1 momentti seuraavasti:
8407: 
8408:                       1§                           prosenttia sisältävää etyylialkoholia sisältävää
8409:                                                    alkoholiholijuomaa.
8410:   Alkoholiyhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa al-                          2§
8411: koholilaissa (459/68) mainittua alkoholiyhtiötä       Alkoholijuomavero on 85 prosenttia alkoho-
8412: ja alkoholijuomilla, lukuun ottamatta oluita,      liyhtiölle kalenterikuukauden aikana kertyneen
8413: sanotussa laissa tarkoitettuja alkoholijuomia      vähittäismyynnin ja anniskeluun luovutettujen
8414: seuraavasti:                                       väkevien alkoholijuomien laskutuksen arvosta,
8415:    1) kevytjuomalla korkeintaan 8 tilavuuspro-     70 prosenttia väkevien viinien ja 60 prosenttia
8416: senttia etyylialkoholia sisältävää alkoholijuo-    mietojen viinien sekä kevytjuomien samalla
8417: maa;                                               tavalla lasketusta laskutuksen arvosta.
8418:   2) miedolla viinillä yli 8, mutta korkeintaan
8419: 14 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää
8420: alkoholijuomaa;                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8421:   3) väkevällä viinillä yli 14, mutta korkein-     kuuta 1991.
8422: taan 22 tilavuusprosenttia sisältävää alkoholi-      Tätä lakia sovelletaan alkoholijuomaan, jo-
8423: juomaa; sekä                                       ka on laskutettu edellä mainittuna päivänä tai
8424:   4) väkevällä alkoholijuomalla yli 22 tilavuus-   sen jälkeen.
8425: 
8426: 
8427:     Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1990
8428: 
8429:                     Toimi Kankaanniemi                      Sauli Hautala
8430:                     Jorma Fred                              Esko Almgren
8431:                                              1990 vp.
8432: 
8433: Lakialoite n:o 73
8434: 
8435: 
8436: 
8437: 
8438:                                  Laaksonen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja varallisuusverolain
8439:                                    sekä asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun
8440:                                    lain 1 §:n muuttamisesta
8441: 
8442: 
8443:                                          Eduskunnalle
8444: 
8445:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8446: 
8447:    Lakialoite on rinnakkainen hallituksen esi-          Ehdotamme yhteisvastuuvähennyksen säätä-
8448: tykselle n:o 122 ja tähtää yksilöllisempään         mistä valtionverotuksessa vähennyskelpoiseksi.
8449: verotukseen ottamalla uudelleen käyttöön eräi-      Uudessa tulo- ja varallisuusverolaissa ei näet
8450: tä vähennyksiä. Aloite pyrkii suurempaan oi-        enää ole mahdollisuutta vähentää lahjoitusta,
8451: keudenmukaisuuteen vähennysten avulla ja            joka on tehty kehitysyhteistyöhön tai humani-
8452: saattamalla om<>.isuustulojen verotuksen lä-        taariseen toimintaan kotimaassa tai ulkomail-
8453: hemmäksi palkkatulojen verotusta ja poista-         la.
8454: malla perusteetlomat varallisuusverotuksen              Ehdotamme asuntotulon veron määräämi-
8455: huojennukset. Yhtiöt ja muut yhteisöt pantai-       sessä käytettyä vähennystä korotettavaksi in-
8456: siin varallisuudestaan verolle.                     flaatiota vastaavasti, jottei tästä ylellisen asu-
8457:                                                     misen verosta tulisi yleistä asumisen veroa.
8458: 
8459: 
8460: 
8461: 
8462:                                       YLEISPERUSTELUT
8463: 
8464: 1. Yleistä                                             Ehdotamme korkovähennyksen omavastuus-
8465:                                                     ta ja korkoleikkurista luopumista.
8466:   Ehdotamme osakeyhtiöt, osuuskunnat ja                Koska saajansa omaan työhön perustumat-
8467: muut yhteisöt pantavaksi verolle varallisuuten-     tomat pääomatulot jäävät tulo- ja varallisuus-
8468: sa perusteella. Tällainen vero oli viimeksi voi-    verolaissa edelleenkin etuoikeutettuun asemaan
8469: massa vuonna 1976. Yritysvarallisuuden verot-       verotuksessa, esitämme myyntivoittojen vero-
8470: taminen lisäisi kansantalouden tehokkuutta ja       tusta kiristettäväksi. Vain sillä tavalla saadaan
8471: jakaisi verotusta tasaisemmin yritysten ja luon-    verotuksessa kaikki tulot veronalaisiksi samalla
8472: nollisten henkilöiden kesken.                       tavalla ja yhtäläisten perusteiden mukaan.
8473:   Luonnollisten henkilöiden verotuksessa eh-        Vaikka myyntivoittoverotus kiristyi vuodesta
8474: dotamme säilytettäväksi ravintoedun ja päivä-       1989 lähtien, palkkatuloja verotetaan edelleen-
8475: rahan verotuskäytännön sellaisena kuin se oli       kin jopa viisi kertaa ankarammin kuin myynti-
8476: ennen tulo- ja varallisuusverolain (1240/88)        voittoja. Omaisuustulovähennystä esitämme
8477: säätämistä. Tällä tavalla voitaisiin ratkaista se   pienennettäväksi. Esitämme myös, että Suo-
8478: ongelma, jonka ns. komennusmiehet ovat              men superrikkaita hyödyttävän verotuksen kat-
8479: osoittaneet syntyvän suomalaisten työläisten        tosäännön prosenttirajaa korotetaan.
8480: verotuksen tällä tavalla kiristyessä. Samaten          Voimassa olevassa laissa pörssiosakkeita ei
8481: ehdotamme, että asunnon ja työpaikan välisiin       arvosteta verotuksessa käypään arvoon. Siihen
8482: matkakustannuksiin ei sisältyisi ns. omavas-        ei ole varallisuudenjakopoliittisia perusteita,
8483: tuuta kuten ei myöskään sairauskulujen vähen-       sillä nimenomaan rikkailla ihmisillä, joita
8484: nykseen. Sitä vähennystä esitämme korotetta-        pörssiosakkeiden tukkuomistajat ovat, on Suo-
8485: vaksi.                                              messa paras veronmaksukyky. Siksi haluam-
8486: 200060G
8487: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 73
8488: 
8489: me, että myös pörssiosakkeille määrätään ve-        lievää. Näin eriarvoisuus kertyy ja kasautuu
8490: rotusarvo käyvän arvon mukaan niin kuin             sukupolvelta toiselle.
8491: muullekin omaisuudelle.
8492: 
8493:                                                     4. Hallitus ei verota yrityksiä
8494: 2. Hallitus ei tasoita tuloeroja
8495:                                                         Hallitus ei myöskään aio panna suuryrityk-
8496:     Holkerin hallituksen ensimmäinen tulo- ja       siä tosiasiallisesti verolle, vaikka Suomessa yri-
8497: menoarvio ja sitä vastaavat verolait koskevat       tysverotus on OECD-maiden alhaisimpia. Yh-
8498: vuotta 1988. Vuodeksi 1988 hallitus kiristi         tiöveron hyvitysjärjestelmän muodossa osa yri-
8499: verotusta jättämällä vähennysten inflaatiotar-      tysten veroeduista vain ohjataan niiden omista-
8500: kistukset tekemättä ja tekemällä asteikkoihin       jille.
8501: vain osittaisen inflaatiotarkistuksen. Vuonna          Todelliseen voittoon perustuva verotus edel-
8502: 1988 verotus kiristyi kaikissa tuloryhmissä.        lyttäisi varastojen aliarvostuksen, investointi-
8503:     Verouudistuksen ensimmäisenä vuonna eli         varauksen ja tutkimusvähennyksen poistamista
8504: vuonna 1989 purettiin edellisen vuoden verojen      sekä poisto-oikeuksien rajoittamista vastaa-
8505: kiristyminen. Samalla aloitettiin vähennysten       maan teknis-taloudellista kulumista. Kun halli-
8506: karsinta tulo- ja varallisuusverolaissa.            tus ei suunnittele kasinotaloustoimintojen ve-
8507:     Vuodeksi 1990 verotusta tarkistettiin niin,     rottamista leimaveroin, se on julkisen vallan
8508: että suurituloisten prosentuaalinen hyöty olisi     epäsuora tuki arvopapereiden edestakaisin
8509: suurempi kuin pieni- tai keskituloisten, mark-      kierrättämiselle. Luottojen verotuksen uudista-
8510: kamääräisesti suurituloiset hyötyivät luonnolli-    mista koskeva suunnitelma ei epäkohtaa pois-
8511: sesti vieläkin enemmän.                             ta.
8512:     Tähän mennessä verotus on asteikkotarkis-           Varastovarauksen avulla esimerkiksi suuret
8513: tusten ja tulo- ja varallisuusverolain ansiosta     rakennusyhtiöt ovat voineet piilottaa voitto-
8514: muuttunut suhteellisesti ottaen suurituloisia       jaan maaomaisuuteen eli sitä kautta hankkia
8515: suosivammaksi, mikä on tuonut suurituloisille       markkinaosuutta, mikä on auttanut niitä luo-
8516: tuntuvan markkamääräisen lisän nettotuloon.         maan monopolinomaisen tilanteen mm. pää-
8517:     Hallituksen aikomus alentaa suurimpien tu-      kaupunkiseudulla. Yhdessä kasinotalouden
8518: lojen verotusta vuonna 1991 lieventämällä tu-       vaatiman löysän rahan politiikan kanssa tämä
8519: loveron nousujohteisuutta eli progressiota (ts.     verotuseduin saavutettu monopolinomainen ti-
8520: pienentämällä suurimpien tulojen marginaali-        lanne on selvästi nostanut asumisen hintaa.
8521: veroprosenttia) lisää eriarvoisuutta. Hallitus on      Yhteisöjen (mm. osakeyhtiöt) varallisuutta ei
8522: jo korotuttanut liikevaihtoveroa ja aikoo vielä     ole verotettu ollenkaan eikä hallitus esitä sen
8523: lisätä välillistä verotusta, mikä kohdistuu an-     verottamista. Pääomien hyötykäytön tehosta-
8524: karammin pieni- ja keskituloisiin. Nykyisen         miseksi on yrityksille säädettävä varallisuusve-
8525: hallituksen aloittaessa toimintansa valtion tulo-   ro, jota peritään niiden omaisuuden käyvän
8526: veron korkein marginaaliveroprosentti oli           arvon perusteella.
8527: 51 OJo. Ensi vuodeksi hallitus esittää korkeim-
8528: maksi prosentiksi 39 OJo.
8529:     Kaikkia tulolajeja ei veroteta yhtäläisin pe-   5. Hallitus ei käytä veroja ympäristö-
8530: rustein. Talletuskorkojen lähdeverolle panemi-         politiikan aseena
8531: sessa hallitus tähtää ratkaisuun, joka olisi suu-
8532: rille tallettajille edullinen.                         Mikäli verotusta olisi todella uudistettu, ve-
8533:                                                     rolle olisi pantu koko kertakäyttöelämänmuo-
8534:                                                     to: turhakkeet, haitakkeet ja saasteet. Myös
8535: 3. Hallitus ei tasoita varallisuuseroja             rajallisten luonnonvarojen eli yhteisten voima-
8536:                                                     varojen käyttöä pitäisi - ja voisi - verottaa
8537:   Rikkaiden verotusta hallitus on keventänyt        kaikenlaisen tuhlauksen rankaisemiseksi talou-
8538: alentamalla varallisuusveroa ja alentamalla su-     dellisin menetelmin: panemalla tuhlaus verolle.
8539: perrikkaiden verotuksen kattosääntöä.               Se ei saa olla taloudellisesti kannattavaa.
8540:   Pienehköjä perintöjä verotetaan Suomessa             Hallituksen ehdotuksesta eduskunta tosin
8541: suhteellisen ankarasti, kun taas suurperintöjen     uudisti polttoaineiden verotusta niin, että ve-
8542: verotus on meillä kansainvälisesti tarkastellen     rossa otettiin huomioon myös hiilidioksidi-
8543:                                     1990 vp. -     LA n:o 73                                     3
8544: 
8545: päästöt. Veron ohjaava vaikutus on kuitenkin       tä on rajoitettu mm. omavastuuosuudella ja
8546: vähäinen verrattuna vuonna 1986 tehtyyn kiel-      leikkurilla. Vuonna 1989 säädettiin hallituksen
8547: teiseen energiaverouudistukseen. Sehän suosi       esityksestä rinnakkaisjärjestelmä, jossa ensi-
8548: teollisuuden muuttumista energiavaltaisem-         asunnon hankintaan annettaisiin asuntovähen-
8549: maksi.                                             nys. - Uuden ensiasuntoa koskevan vähen-
8550:    Hallituksen linjana ympäristöasioissa näyt-     nyksen piilotarkoituksena saattaa kuitenkin ol-
8551: tää edelleenkin olevan päästänormien hidas ja      la se, että päästään lakkauttamaan nykyinen
8552: varovainen tiukentaminen. Hyvin varovasti          asuntolainan korkojen vähennysoikeus.
8553: edetään myös verotuksen käyttämisessä täy-            Nykyisissä oloissa oman asunnon hankinta
8554: dentävänä ohjauskeinona. Meidän vaatimuk-          on Suomessa pakollista lähes kaikille: vuokra-
8555: semme on, että normeja tiukennetaan kulloi-        asuntoon yltävät vain harvat. Samalla vain
8556: senkin tekniikan antamille rajoille saakka ja      harvoin ensiasunto on lopullisen perhekoon
8557: tämän lisäksi monipuolisesti käytetään verotus-    mukainen: useimmat siirtyvät asteittain isom-
8558: ta ohjausvälineenä. Myös kieltojen käyttö on       paan asuntoon sitä mukaa kuin aiemman asun-
8559: välttämätöntä.                                     non lainoja on saatu lyhennetyksi. - On siksi
8560:    Vasemmistoliiton    eduskuntaryhmä     laati    syytä varoittaa, että jos luovutaan asuntolaino-
8561: 20.8.1990 kesäkokouksessaan ehdotuksen ve-         jen korkojen yleisestä vähennysoikeudesta,
8562: rotuksen kehittämisestä oikeudenmukaiseksi ja      tuomitaan moni pieni- ja keskituloinen perhe
8563: ympäristömieliseksi.                               asumisahtauteen, kun asunnon kokoa ei voi
8564:                                                    enää asteittain kasvattaa perheen koolle sopi-
8565:                                                    vaksi. Hallitus ei näet ole tarjoamassa tilalle
8566: 6. Uusi asuntovähennys: keino leikata              muuta vaihtoehtoa.
8567:    asuntolainojen korkovähennystä?                    Asumista rasittaa myös asunto-osakkeesta ja
8568:                                                    omakotitalon osalta kiinteistökaupasta perittä-
8569:    Hallituksen taholta on syytetty asunnon-        vä leimavero. Vasemmistoliiton eduskuntaryh-
8570: hankkijoita keinottelusta ja on ehdoteltu asun-    mä ehdottaa niiden poistamista.
8571: tolainojen korkovähennyksen rajoittamista. Si-
8572: 
8573: 
8574: 
8575:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8576: 
8577:         1. Tulo- ja varallisuusverolaki            vat kiinteistöhuoltoyhtiöt. Tällöin varallisuu-
8578:                                                    destaan verolle tulisivat osakeyhtiöt ja osuus-
8579:       II OSA. VEROVELVOLLISUUS                     kunnat sekä kaikki rahalaitokset.
8580: 
8581:   2 luku. Kokonaan tai osittain verovapaat                      3 luku. Perheverotus
8582:                  yhteisöt
8583:                                                      27 §. (Kuten hallituksen esityksessä)
8584:    16 §. (Kuten hallituksen esityksessä)
8585:    23 §. Pykälän 2 kohdan mukaan verosta           4 luku. Kuolinpesän, yhtymän, yhteisetuuden
8586: ovat vapaat mm. säästöpankki ja kunkin pan-             ja konkurssipesän verovelvollisuus
8587: kin vakuusrahasto. 3 kohdan mukaan verosta
8588: on vapaa kotimainen osakeyhtiö, osuuskunta           35 §. (Kuten hallituksen esityksessä)
8589: ja muu yhteisö, jonka osakkaan tai jäsenen
8590: veronalaisia varoja ovat hänen osuutensa yh-
8591: tiössä.                                               III OSA. TULON VERONALAISUUS
8592:    Me ehdotamme 2 ja 3 kohdan mukaisen
8593: vapautuksen varallisuusverosta poistettavaksi            Eräät työsuhteeseen liittyvät tulot
8594: kumoamaila 3 kohta ja muuttamalla 2 kohtaa
8595: niin, että varallisuusverosta vapaita olisivat       47 §. Tarkoitus on, että ravintoedun ja lou-
8596: siinä lueteltujen asemesta vain asunto-osakeyh-    nassetelin verotuksessa palattaisiin käytäntöön,
8597: tiöt ja -osuuskunnat tai vastaavat kiinteistöyh-   joka oli voimassa ennen ns. uutta tulo- ja
8598: tiöt. Lisäksi vapaita olisivat asumista palvele-   varallisuusvero lakia.
8599: 4                                     1990 vp. -     LA n:o 73
8600: 
8601:    50 §. Ehdotamme pykälän muuttamista niin,             Muut tulon veronalaisuutta koskevat
8602: että aiempi virka- ja työmatkasta maksettujen                        säännökset
8603: erilaisten korvausten verottomuus palautuisi.
8604:                                                        77 §. (Kuten hallituksen esityksessä)
8605:                                                        80 §. (Kuten hallituksen esityksessä)
8606: Eräät eläkkeet, sosiaalietuudet ja korvaukset
8607: 
8608:    55 §. Ehdotamme sairaus- ja avustuskasso-              IV OSA. TULOSTA TEHTÄVÄT
8609: jen suoritusten verovapautta. Tässä tarkoituk-                   VÄHENNYKSET
8610: sessa pykälään lisättäisiin uusi 7 kohta. Samal-
8611: la joudutaan tekemään tästä aiheutuva tekni-                  luku. Luonnolliset vähennykset
8612: nen tarkistus pykälän 6 kohtaan.
8613:    57 §. (11 kohta kuten hallituksen esitykses-         83 §. Ehdotamme 2 000 markan omavastuun
8614: sä.)                                                 poistamista työmatkakustannusten vähentämi-
8615:    20 kohta (uusi). Ehdotamme, että avustus-         sestä. Samalla vähennyksen ylärajaa nostettai-
8616: kassalaissa tarkoitettujen sairauskassojen suo-      siin 16 000 markasta 18 000 markaksi.
8617: rittamien etuuksien verottomuus palautettai-            85 §. (Kuten hallituksen esityksessä)
8618: siin.                                                   86 §. Hallitus esittää tulonhankkimisvähen-
8619:    (21 kohta kuten hallituksen esityksen 20          nyksen korottamista enintään 2 100 markaksi.
8620: kohta).                                              Tällä vähennyksellä voitaisiin parantaa halli-
8621:                                                      tuksen veroasteikkoesityksen keskituloisia kos-
8622:                                                      kevaa epäoikeudenmukaisuutta. Katsomme
8623:              Apurahat ja palkinnot                   kuitenkin, että sen sijasta varsinainen veroas-
8624:                                                      teikko tulisi korjata.
8625:     64 §. (Kuten hallituksen esityksessä)
8626: 
8627:                                                      2 luku. Kokonaistulosta valtion- ja kunnallis-
8628:                  Luovutusvoitot                            verotuksessa tehtävät vähennykset
8629: 
8630:    67 §. (Kuten hallituksen esityksessä, jonka                            Korot
8631: mukaan alle 10 vuotta ja vähintään 8 vuotta
8632: omistetusta kiinteän omaisuuden luovutuksen             88 §. Hallitus esittää korkovähennyksen
8633: tuottamasta voitosta 50 OJo on satunnaisena          omavastuuosuuden 1 000 markkaa korottamis-
8634: myyntivoittona verotettavaa tuloa. Voimassa          ta 100 markalla. Me ehdotamme sen poistamis-
8635: olevassa laissa sanottu määrä on 40 OJo.)            ta siten, että pykälän 1 momentti kumotaan.
8636:    69 §. Luovutusvoiton laskennan pohjana               89 §. Voimassa olevassa laissa korkovähen-
8637: olevan 210 000 markan alarajan ylittävältä           nykseen liittyvä leikkuri on 15 OJo eli vähennys
8638: osalta 40 OJo on veronalaista tuloa. Ehdotam-        olisi vain 85 OJo koroista omavastuun ylittäväs-
8639: me, että rajan ylittävältä osin tuloksi katsottai-   tä määrästä. Hallitus esittää leikkurin korotta-
8640: siin 75 OJo.                                         mista 20 OJo:ksi pykälän 1 momentissa.
8641:    70 §. Voimassa olevassa laissa hankintahin-          Ehdotamme leikkurin poistamista, jolloin
8642: taolettama on satunnaista myyntivoittoa tai          pykälän 2 momentti siirtyy sisällöltään tarkis-
8643: luovutusvoittoa laskettaessa 50 OJo luovutushin-     tettuna 1 momentiksi ja 3 ja 4 momentti 2 ja 3
8644: nasta. Alle 2 vuotta omistetun osalta olettama       momentiksi.
8645: on 25 OJo. 50 OJo :n säännöstä sovelletaan kuiten-      Voimassa olevassa laissa muiden kuin ansio-
8646: kin aina osituksena eli naimaosana tai avio-         toimintaan liittyvien korkojen vähennyksen
8647: oikeuden nojalla saatuun.                            enimmäismäärä on 20 000 markkaa yksinäisel-
8648:    Näin korkea hankintahintaolettama merkit-         lä henkilöllä ja 22 000 markkaa puolisoilla.
8649: see keinotteluvoittojen suosimista.                  Yksi lapsi korottaa määrää 3 000 markalla ja
8650:    Ehdotamme mainittujen prosenttilukujen            kaksi lasta tai useampi lapsi 6 000 markalla.
8651: alentamista: 50 OJo :n sijaan tulisi 25 OJo ja       Ehdotamme lakiehdotuksen 89 §:n 1 momen-
8652: 25 OJo:n sijaan 10 OJo.                              tissa, että lapsikorotukset olisivat 4 500 mark-
8653:    73 §. (Kuten hallituksen esityksessä)             kaa ja 9 000 markkaa.
8654:                                          1990 vp. -    LA n:o 73                                     5
8655: 
8656:                Merityötulovähennys                     avustamiseen annettu lahjoitus uudestaan vä-
8657:                                                        hennyskelpoiseksi kokonaistulosta valtionvero-
8658:     95 §. (Kuten hallituksen esityksessä)              tuksessa. Ehdotamme, että 103 §:ään lisätään
8659:                                                        tässä tarkoituksessa uusi 2 momentti, jossa
8660:                                                        vähennystä kutsutaan yhteisvastuuvähennyk-
8661:                 Muut vähennykset                       seksi.
8662:                                                           Käytännön syistä ehdotamme, että lahjoitus-
8663:   97 §. Ehdotamme omaisuustulovähennyksen              ten yhteismäärän tulisi olla vähintään 200
8664: enimmäismäärän alentamista takaisin 20 000             markkaa ja enintään 150 000 markkaa.
8665: markasta 10 000 markaksi.                                 Ehdotamme lahjoituksen hyväksyttäväksi
8666:   99 §. Ehdotamme sairauskuluvähennyksen               tarkoitukseksi kehitysyhteistyötä ja humanitaa-
8667: korottamista seuraavasti:                              rista avustamista ulkomailla, jolloin jälkim-
8668:                                                        mäiseen tarkoitukseen sisältyy niin sodan kuin
8669:                          voimassa       tämä aloite
8670:                          oleva laki
8671:                                                        erilaisten teollisuusonnettomuuksien tai luon-
8672:                                                        nontuhojen tai nälänhädän uhrienkin avusta-
8673: -    yksinäinen                                        minen.
8674:      - omavastuu            300 mk    ei omavastuuta
8675:      - vähennys enint.    1 600 mk    2 000 mk            Jotta em. uhrien hoitamista tai oleskelua
8676: -    puolisot                                          tarvittaessa myös Suomessa voitaisiin tukea
8677:      - omavastuu            600 mk    ei omavastuuta   samoin verotuksenisin eduin, on siitä kirjoitet-
8678:      - vähennys enint.    3 200 mk    4 000 mk         tu erikseen momenttiin tämän mahdollistava
8679: -    lapsikorotus           500 mk    1 000 mk         säännös.
8680:                                                           Lahjoittajan turvaksi on syytä säätää, että
8681:   Hallitus ei ehdota näihin ensi vuodeksikaan          valtiovarainministeriö määrittelee ne yhteisöt,
8682: muutosta, mikä merkitsee sairauskuluvähen-             joille tehtävät lahjoitukset oikeuttavat yhteis-
8683: nyksen merkityksen mitätöitymistä inflaation           vastuuvähennykseen. Näin voitaneen parem-
8684: myötä.                                                 min varmistaa, ettei lahjoittaja joudu harhau-
8685:                                                        tetuksi. Käytäntö on siten sama kuin vastaa-
8686:                                                        vanlaisen säännöksen ollessa voimassa ennen
8687:     3 luku. Kokonaistulosta valtionverotuksessa        ns. uutta tulo- ja varallisuusverolakia.
8688:               tehtävät vähennykset
8689: 
8690:    101 §. Hallitus ehdottaa korotettavaksi lap-        4 luku. Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa
8691: senhoitovähennystä. Yhdymme hallituksen esi-                      tehtävät vähennykset
8692: tykseen. Sinänsä olisi järkevää siirtää verovä-
8693: hennys lapsilisän korotukseksi. Kuten hallituk-           105 §.Voimassa olevan lain mukaan kunnal-
8694: sen esityksessä.                                       lisverotuksen lapsivähennys on 10 100 mark-
8695:    103 §. Uuden tulo- ja varallisuusverolain           kaa, minkä hallitus esittää nostettavaksi 10 500
8696: mukaan osakeyhtiö, osuuskunta tai muu yhtei-           markaksi.
8697: sö saa valtionverotuksessa vähentää kokonais-             Ehdotamme       vähennyksen      suuruudeksi
8698: tulostaan tietyin rajoituksin rahalahjoituksen,        10 800 markkaa ja sen tehtäväksi, elleivät
8699: kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävän lah-        asianomaiset puolisot muuta vaadi, ensisijai-
8700: joituksen tai tiedettä ja taidetta edistävän lah-      sesti pienempituloisen tuloista. Kun kunnallis-
8701: joituksen.                                             vero on jakovero, ei vähennystä ole edullisem-
8702:    Uudessa laissa ei sen sijaan enää ole mahdol-       paa tehdä suurempituloisen tulosta. Ehdotta-
8703: lisuutta vähentää lahjoitusta, joka on tehty           mamme vähennystapa tasaisi hieman perheen
8704: kehitysyhteistyöhön tai humanitaariseen toi-           sisällä nettotuloeroja.
8705: mintaan kotimaassa tai ulkomailla. Lahjoituk-             106 §. Ehdotamme, että yksinhuoltajavähen-
8706: sen vastaanottaja saattoi tällöin olla Suomen          nys korotettaisiin 16 000 markaksi. Hallitus
8707: valtio tai valtiovarainministeriön hyväksymä           korotuttaisi sen 12 000 markasta 12 500 mark-
8708: yhdistys, laitos, säätiö tai uskonnonvapauslain        kaan.
8709: 2 §:n tarkoittama uskonnollinen yhdyskunta.               Ehdotamme, että 106 §:ään lisättäisiin uusi 2
8710:    Katsomme, että kansalaisten ja yhteisöjen           momentti, jossa olisi elatusvelvollisuusvähen-
8711: yhteisen vastuun ottamista tulee tukea säätä-          nys, jonka suuruus olisi enintään 4 000 mark-
8712: mällä kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen           kaa alaikäistä lasta kohti.
8713: 6                                    1990 vp. -   LA n:o 73
8714: 
8715:   Ehdotamme, että 106 §:ään lisättäisiin uusi 3   70 OJo :sta 85 OJo :ksi. Nykyisen hallituksen aika-
8716: momentti, joka sisältäisi opiskelijavähennyk-     na verotuksen kattosääntöä on alennettu näin
8717: sen ansiotuloista. Sen suuruus olisi 4 000        suosien suurten omaisuuksien haltijoita.
8718: markkaa.
8719:   108 ja 109 §. (Kuten hallituksen esityksessä)
8720: 
8721: 
8722:         V OSA. TULON JA MENON                      2. Laki asuntotulon verottamisesta eratssa
8723:             J AKSOTT AMINEN                             tapauksissa annetun lain 1 §:n
8724:                                                                  muuttamisesta
8725:          1. luku. Tulon jaksottaminen
8726:                                                      Hallitus on ilmeisesti luopunut antamasta
8727:    115 §. Muutoksen tarkoituksena on estää        esitystä kiinteistöverolaiksi, joka korvaisi eräi-
8728: eläkkeensaajien epähuomiossa tapahtuvat oi-       tä nykyisiä veroja ja maksuja. On kuitenkin
8729: keudenmenetykset.     J aksottamisvaatimuksen     syytä uskoa, että nykyisen hallituksen takana
8730: tekeminen aiheuttaa eläkeläisille kohtuutonta     olevat puolueet palaavat asiaan vaalien jäl-
8731: vaivaa. Asia voidaan helposti hoitaa viran        keen. Kiinteistövero voi sinänsä merkitä myön-
8732: puolesta eläkkeensaajan eduksi.                   teistä teknistä uudistusta, kun samalla poistu-
8733:                                                   vat lukuisat erilliset verot ja maksut, mutta
8734:                                                   siihen sisältyy kuitenkin merkittäviä ongelmia
8735:            VI OSA. VARALLISUUS                    mm. siksi, että se ei millään tavoin ota huo-
8736:                                                   mioon asukkaita verottaessaan heidän maksu-
8737:          1 luku. Varojen veronalaisuus            kykyään.
8738:                                                      Kansainvälisesti vertaillen on todettava, että
8739:     120 §. (Kuten hallituksen esityksessä)        Isossa-Britanniassa hallituksen esityksestä luo-
8740:                                                   vuttiin kiinteistöverosta, mutta päädyttiin
8741:          2 luku. Varojen arvostaminen             kumma kyllä historiallista henkirahaa muistut-
8742:                                                   tavaan järjestelmään (poll tax). Teknisten seik-
8743:   134 §. Vuodeksi 1989 hallitus sai eduskun-      kojen ohella kiinteistöverossa on myönteistä
8744: nan enemmistön taakseen siinä, että pörssino-     se, että siinä saattaisi myös yritysten osuus
8745: teerattujen osakkeiden verotusarvo vahviste-      verotuloista kasvaa, mikäli lain sisältö sellai-
8746: taan verotuksessa 70 OJo :ksi. Emme pidä tätä     seksi kirjoitetaan.
8747: oikeana vaan ehdotamme prosenttiluvuksi 90.          Kiinteistövero korvaisi todennäköisesti myös
8748:                                                   asuntotulon veron. Kun tältä osin verotuksen
8749:                                                   uudistaminen viivästyy, tulisi ainakin asuntotu-
8750:                VII OSA. VERO                      lon määrittämiseen liittyvää vähennystä korot-
8751:                                                   taa inflaation verran, jotta inflaatio ei muuttai-
8752:               1 luku. Valtionvero                 si tätä, lähinnä tavanomaista ylellisemmän asu-
8753:                                                   misen veroksi alun perin tarkoitettua veroa
8754:    146 §. Ehdotamme valtion verosta tehtävän      yleiseksi lähes kaikkea asumista koskevaksi
8755: elatusvelvollisuusvähennyksen     korottamista    veroksi.
8756: kolmasosaksi ja sen enimmäismäärän korotta-          Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk-
8757: mista 990 markaksi. Elatusvelvollisten talou-     sissa annetun lain (505173) 1 §:n 2 momentissa
8758: dellinen asema ja pyrkimys lisätä maksuhaluk-     jätetään asuntotulo verottamatta vakituisesta
8759: kuutta perustelee ehdotusta.                      asunnosta siltä osin kuin sen perusteena olevan
8760:   146 a §. (Kuten hallituksen esityksessä)        asunnon verotusarvo ei ylitä 370 000 markkaa.
8761:                                                   Tätä markkamäärää sovellettiin ensimmäisen
8762:                                                   kerran vuodelta 1988 toimitettavassa verotuk-
8763:     VIli OSA. ERITYISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ                sessa.
8764:                                                      Asuntotulo on 3 OJo sen perusteena olevan
8765:           luku. Verotuksen kattosääntö            asunnon verotusarvosta.
8766:                                                      Jottei inflaation vaikutuksesta asuntotulon
8767:   156 §. Ehdotamme pykälän 1 momentissa           veroa maksavien määrä nousisi, ehdotamme
8768: sanotun verotuksen kattosäännön muuttamista       edellä mainittuun markkamäärään inflaatiotar-
8769:                                     1990 vp. -     LA n:o 73                                       7
8770: 
8771: kistusta. Uusi raja olisi 450 000 markkaa. Ra-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8772: jan tarkoituksenmukainen suuruus on luonnol-
8773: lisesti myös riippuvainen siitä, missä määrin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
8774: verotusarvot lähestyvät käypiä arvoja.                    lakiehdotukset:
8775: 
8776: 
8777: 
8778: 
8779: 1   0
8780: 
8781: 
8782: 
8783:                                               Laki
8784:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
8785: 
8786:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8787:   kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 23 §:n 3
8788: kohta ja 88 §:n 1 momentti,
8789:   sellaisena kuin niistä on 88 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
8790: (1335/89),
8791:   muutetaan 16 §:n 1 momentin 1 kohta, 23 §:n 2 kohta, 27 §, 35 §:n 3 momentti, 47 ja 50§,
8792: 55 §:n 6 kohta, 57 §:n 11 kohta, 64 §:n 1 momentin 4 kohta, 67 ja 69 §, 70 §:n 1 momentti,
8793: 80 §:n 7 kohta, 83 §:n 1 momentti, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 89 §, 95 §:n 1 ja 2 momentti,
8794: 97 §:n 1 momentti, 98 §:n 1 momentti, 99, 101, 105 ja 106 §, 108 §:n 2 momentti, 109 ja 115 §,
8795: 120 §:n 14 kohta, 134 §, 146 §:n 3 momentti, 146 a §:n 2 momentti ja 156 §:n 1 momentti,
8796:   sellaisina kuin niistä ovat 23 §:n 2 kohta, 35 §:n 3 momentti, 69 §, 70 §:n 1 momentti, 80 §:n 7
8797: kohta, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 89 §, 97 §:n 1 momentti, 101, 105, 106 ja 109 §, 120 §:n 14
8798: kohta ja 146 a §:n 2 momentti mainitussa 29 päivänä joulukuuta annetussa laissa ja 50 §
8799: muutettuna viimeksi mainitulla lailla, sekä
8800:   lisätään 55 §:ään uusi 7 kohta ja 57 §:ään uusi 20 ja 21 kohta, 73 ja 77 §:ään uusi 4 momentti,
8801: 80 §:ään uusi 8 kohta, 85 ja 103 §:ään uusi 2 momentti, 108 §:ään uusi 3 ja 4 momentti,
8802: 120 §:ään uusi 15 kohta ja lakiin uusi 167 b § seuraavasti:
8803: 
8804:                       16 §                                          27 ja 35 §
8805:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
8806: 
8807:                     23 §                                                47 §
8808:   Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve-       Työnantajalta saatu luontoisetu arvioidaan
8809: rosta ovat vapaat:                                 käypään arvoon siten kuin verohallitus vuosit-
8810:                                                    tain tarkemmin määrää.
8811:    2) asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta,
8812: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä                                 50§
8813: tarkoitettu osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö, jonka      Veronalaista tuloa ei ole, sen mukaan kuin
8814: kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia muo-      verohallitus vuosittain tarkemmin määrää,
8815: dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuo-     työnantajan määräyksestä kotimaassa tai ulko-
8816: den lopussa olleista rakennuksista sekä niiden     maille tehdystä virka- tai työmatkasta saatu
8817: tonteista tai rakennuspaikoista, sekä sellainen    matkustaruiskustannusten korvaus, päiväraha,
8818: osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka toiminnasta       ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatka-
8819: suurin osa muodostuu lämmön tai muun kiin-         raha ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettu
8820: teistöhuollon toimittamisesta omakustannus-        matkakustannusten korvaus; työnantajan mää-
8821: hintaan pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käy-   räyksestä riippumatta katsotaan kuitenkin
8822: tettäville rakennuksille.                          aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alal-
8823: 8                                    1990 vp. -     LA n:o 73
8824: 
8825:  le tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi      vastikkeena verovelvollisen suorittamasta työs-
8826:  joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisestä         tä, tehtävästä tai palveluksesta;
8827:  asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-       (21 kohta kuten 20 kohta hallituksen esityk-
8828:  tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-      sessä n:o 122)
8829:  vauksista verovapaaksi tuloksi vain matkusta-
8830: miskustannuksista saatu korvaus; kuitenkin jos                       64 ja 67 §
8831: työ- tai virkamatka viimeksi mainituilla aloilla      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
8832: on tehty työnantajan määräyksestä ja jos tilai-
8833:  suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään                            69 §
8834: työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemis-           Veronalaista tuloa on myös 75 prosenttia
8835: paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei      siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten
8836: ole, katsotaan sen mukaan kuin verohallitus         verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei
8837: vuosittain tarkemmin määrää, päivittäisistä         ole otettu huomioon satunnaista myyntivoittoa
8838: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-     määrättäessä, ylittää 210 000 markkaa.
8839: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-
8840: vauksista verovapaaksi lisäksi myös ateriakor-                             70 §
8841: vaus.                                                  Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden
8842:     Verohallituksen tulee vahvistaa edellä 1 mo-    luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus-
8843: mentissa tarkoitettujen matkakustannusten           hinnasta vähennetään 25 prosenttia siitä tai
8844: korvausten perusteet ja määrät valtion kulloin-     luovutushinnan puolta määrää suurempi omai-
8845: kin suorittamia matkakustannusten korvauksia        suuden hankintamenon poistamatta olevan
8846: vastaaviksi, kuitenkin niin, että mikäli edusta-    osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen
8847: vimmiksi katsottavien valtakunnallisten työ-        yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun
8848: tai virkaehtosopimusten mukaan suoritetaan          omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen
8849: matkakustannusten       korvausta    olennaisesti   myyntivoiton tai muun kuin avio-oikeuden no-
8850: muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat-      jalla tai naimaosana saadun omaisuuden luo-
8851: kakustannusten korvausta suorittaa, verohalli-      vutuksesta saadun omaisuuden luovutusvoiton
8852: tuksen tulee edellä tarkoitettujen matkakustan-     määrää laskettaessa vähennetään kuitenkin
8853: nusten perusteita ja määriä vahvistaessaan ot-      vain 10 prosenttia siitä tai tätä määrää suurem-
8854: taa huomioon tällaisissa työ- tai virkaehtosopi-    pi omaisuuden hankintamenon poistamatta
8855: muksissa olevat työ- tai virkamatkasta suoritet-    olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden
8856: tavaa matkakustannusten korvausta koskevat          menojen yhteismäärä. Vastikkeetta saadun
8857: määräykset.                                         omaisuuden hankintamenoksi katsotaan pe-
8858:                                                     rintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusar-
8859:                       55 §                          vo. Hankintamenoon luetaan myös omaisuu-
8860:     Veronalaista tuloa eivät ole:                   den perusparannusmenot verovelvollisen omis-
8861:                                                     tusaikana.
8862:    6) rintamasotilaseläke, rintamalisä, ylimää-
8863: räinen rintamalisä ja ylimääräinen sotaeläke;
8864:    7) sairaus- ja avustuskassojen maksamat                          73, 77 ja 80 §
8865: lisä- ja täydennyspäivärahat sekä eroavustuk-         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
8866: set.
8867:                                                                          83 §
8868:                       57 §                            Tulon hankkimisesta johtuneina menoina pi-
8869:     Veronalaista tuloa eivät ole:                   detään myös matkakustannuksia asunnosta
8870:                                                     työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu-
8871:   (11 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o       von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-
8872: 122)                                                kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-
8873:                                                     daan kuitenkin vähentää enintään 18 000
8874:   20) avustuskassalaissa (4711 42) tarkoitettu-     markkaa.
8875: jen sairauskassojen suorittamat etuudet, paitsi
8876: milloin vakuuttajan maksuista on enemmän
8877: kuin kolme neljäsosaa maksanut työnantaja tai                           85 §
8878: joku muu, jonka kannalta niitä on pidettävä           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
8879:                                        1990 vp. -     LA n:o 73                                      9
8880: 
8881:                       86 §                                                 103 §
8882:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
8883:                                                          Siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään,
8884:                        89 §                           verovelvollinen saa valtionverotuksessa vähen-
8885:    Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-      tää kokonaistulostaan niiden rahalahjoitusten
8886: velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-      yhteismäärän, kuitenkin vähintään 200 mark-
8887: pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on             kaa ja enintään 150 000 markkaa, jotka on
8888: muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko-         tehty valtiovarainministeriön nimeämälle yh-
8889: jen osalta 20 000 markkaa. Puolisoilla vähen-         distykselle, laitokselle, säätiölle tai uskonnon-
8890: nyksen yhteinen enimmäismäärä on 25 000               vapauslain 2 §:ssä tarkoitetulle uskonnolliselle
8891: markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä             yhdyskunnalle tai sen toimielimelle käytettä-
8892: on korotettava 4 500 markalla, jos luonnolli-         väksi kehitysyhteistyöhön tai humanitaariseen
8893: sella henkilöllä tai puolisoilla on ollut elätettä-   avustustoimintaan ulkomailla (yhteisvastuuvä-
8894: vänään yksi alaikäinen lapsi ja 9 000 markalla,       hennys). Ulkomailla tapahtuvaksi avustamisek-
8895: jos tällaisia lapsia on kaksi tai useampia.           si katsotaan myös asianomaisille Suomessa an-
8896:    (2 ja 3 mom. kuten 3 ja 4 mom. hallituksen         nettu hoito tai huolenpito.
8897: esityksessä n:o 122).
8898: 
8899:                       95 §                                                 105§
8900:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)             Kunnallisverotuksessa verovelvollisella tai
8901:                                                       puolisoilla on oikeus kokonaistulostaan vähen-
8902:                       97 §                            tää 10 800 markkaa jokaisesta verovuonna
8903:   Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-        elättämästään alaikäisestä lapsesta (lapsivähen-
8904: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä           nys).
8905: saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-            Elleivät asianomaiset muuta vaadi, puolisoil-
8906: vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra-         la vähennys tehdään pienempituloisen koko-
8907: haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin          naistulosta ja käyttämättä jäävältä osalta suu-
8908: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta         rempituloisen tuloista.
8909: asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden
8910: kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien tai
8911: korkotulojen lähdeverosta annetun lain mu-                                   106§
8912: kaan verotettavien korkojen perusteella 2 000            Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
8913: markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä määrästä,      naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
8914: jolla nämä tulot ylittävät 2 000 markkaa.             16 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-
8915: Omaisuustulovähennyksen määrä voi kuiten-             nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo-
8916: kin olla enintään sen perusteena olevien tulojen      lisoita koskevia säännöksiä (yksinhuoltajavä-
8917: yhteismäärän suuruinen ja enintään 10 000             hennys).
8918: markkaa.                                                 Verovelvollinen, joka verovuonna on suorit-
8919:                                                       tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön
8920:                                                       mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-
8921:                       98 §                            tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna
8922:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)           suorittamaosa sanotun elatusavun määrän,
8923:                                                       kuitenkin enintään 4 000 markkaa alaikäistä
8924:                        99 §                           lasta kohden (kunnallisverotuksen elatusvelvol-
8925:    Verovelvollisella on oikeus vähentää omia ja       lisuusvähennys).
8926: perheenjäsenensä sairauskuluja enintään 2 000            Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
8927: markkaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot,          naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
8928: yhteensä enintään 4 000 markkaa. Enimmäis-            4 000 markkaa ansiotulosta, jos verovelvolli-
8929: määriä on korotettava 1 000 markalla jokaises-        nen on verovuonna vähintään seitsemän kuu-
8930: ta alaikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on     kauden ajan saanut säännöllistä ja täyttä ope-
8931: verovuonna elättänyt (sairauskuluvähennys).           tusta peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, am-
8932:                                                       mattikoulussa, korkeakoulussa tai muussa näi-
8933:                       101 §                           hin verrattavassa oppilaitoksessa (kunnallisve-
8934:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)           rotuksen opiskelijavähennys).
8935: 
8936: 2    2000600
8937: 10                                   1990 vp. -    LA n:o 73
8938: 
8939:                     108 ja 109 §                   lainsäädännön mukaisella sopimuksella tai tuo-
8940:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)       miolla vahvistettua elatusapua, saa vähentää
8941:                                                    tuloverostaan kolmasosan verovuonna suorit-
8942:                      115 §                         tamansa elatusavun määrästä, kuitenkin enin-
8943:   Jos verovuonna saatu eläketulo kohdistuu         tään 990 markkaa alaikäistä lasta kohti (val-
8944: verovuotta edeltäneeseen aikaan, eläketulo jak-    tionverotuksen elatusvelvollisuusvähennys).
8945: sotetaan sen vuoden tuloksi, johon eläke koh-
8946: distuu. Mikäli jaksottaminen koituisi verovel-                        146 a §
8947: vollisen vahingoksi, ei jaksottamista toimiteta.     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
8948:   Toimitettujen verotusten osalta noudatetaan
8949: soveltuvin osin verotuslain 133 §:ssä tarkoitet-                         156 §
8950: tua menettelyä.                                       Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnol-
8951:                                                    lisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
8952:                        120 §                       verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
8953:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)       den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
8954:                                                    veron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutus-
8955:                      134§                          maksun ja sairausvakuutusmaksun yhteismää-
8956:   Arvopaperipörssissä noteeratun osakkeen          rä on suurempi kuin 85 prosenttia verovelvolli-
8957: verotusarvoksi vahvistetaan 95 prosenttia sen      sen valtionverotuksessa vahvistetusta verotetta-
8958: käyvästä arvosta. Näiden osakkeiden, arvopa-       vasta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei
8959: peripörssissä noteerattujen obligaatioiden sekä    panna tämän määrän yli menevää valtionveron
8960: vakioitujen optioiden ja termiinien arvo vah-      osaa. Verovelvollisen maksettavaksi verotus-
8961: vistetaan 133 §:ssä mainittua ehdotusta teke-      lain 77 §:n nojalla määrätty veronkorotus
8962: mättä.                                             maksuunpannaan kuitenkin kokonaan.
8963: 
8964:                        120 §
8965:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)                          167 b §
8966:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
8967:                        146 §
8968:                                                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8969:   Valtionverotuksessa suurimman osan vero-         kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
8970: vuodesta Suomessa asunut verovelvollinen, jo-      ran vuodelta 1991 toimitettavassa verotukses-
8971: ka on suorittanut lapsen elatusta koskevan         sa.
8972:                                   1990 vp. -   LA n:o 73                                    11
8973: 
8974: 2.
8975:                                              Laki
8976:        asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta
8977: 
8978:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8979:    muutetaan asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksessa 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetun
8980: lain (505/73) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä marraskuuta 1987 annetussa
8981: laissa (856/87), näin kuuluvaksi:
8982: 
8983:                      1§
8984:                                                   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8985:   Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään    kuuta 1991 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
8986: verottamatta siltä osin kuin sen perusteena     kerran vuodelta 1991 toimiteltavassa verotuk-
8987: olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 450 000     sessa.
8988: markkaa.
8989: 
8990: 
8991: 
8992: 
8993:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
8994: 
8995:         Timo Laaksonen              Esko Seppänen               Ensio Laine
8996:         Anna-Liisa Jokinen          Heli Astala                 Jarmo Wahlström
8997:         Claes Andersson             Marja-Liisa Löyttyjärvi     Marjatta Stenius-Kaukonen
8998:         Asko Apukka                 Pekka Leppänen              Raila Aho
8999:         Vappu Säilynoja             Lauha Männistö              Pauli Uitto
9000:                                     Esko-Juhani Tennilä
9001:                                              1990 vp.
9002: 
9003: Lakialoite n:o 74
9004: 
9005: 
9006: 
9007: 
9008:                                 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi fosforilannoite- ja haitallisten
9009:                                    aineiden verosta
9010: 
9011: 
9012:                                         Eduskunnalle
9013: 
9014:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9015: 
9016:    Aloite on laadittu rinnakkaiseksi hallituksen     Kummankin veron osalta ehdotamme, että
9017: esitykselle n:o 133. Hallituksen esitys pyrkii     vero nousisi asteittain. Samalla katsomme, että
9018: suojelemaan vesistöjä rajoittamalla veron avul-    maataloudessa ehdotettu kiristyvä fosforilan-
9019: la fosforilannoitteiden käyttöä ja siten myös      noitevero tulisi korvata tilakohtaisella suoralla
9020: niiden joutumista vesistöihin. Pidämme ajatus-     tuella kytkemättä tukea maataloustuotteiden
9021: ta kannatettavana, mutta samalla liian suppea-     hintoihin tai niistä maksettuihin tukiin.
9022: na. Ehdotamme siksi myös paperimassan val-
9023: kaisussa käytetyn kloorin verottamista kloori-
9024: päästöjen rajoittamiseksi.
9025: 
9026: 
9027: 
9028: 
9029:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
9030: 
9031: 1. Yleistä                                            Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdotti-
9032:                                                    kin kesäkokouksessaan,
9033:    Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hyväksyi           (1) että lupaehtojen mukaisten päästöjen
9034:  kesäkokouksessaan 20.8.1990 ehdotukset vero-      ylittyessä teollisuudelta ryhdyttäisiin perimään
9035: tuksen kehittämisestä ympäristömieliseksi ja       tuntuvaa norminylitysmaksua eli sakkoa;
9036: oikeudenmukaiseksi.                                   (2) että klooripäästöjen vähentämiseksi pa-
9037:    Ryhmän mielestä verotuksella voidaan pyr-       perimassan valkaisussa käytettävästä kloarista
9038:  kiä tasaisempaan ja oikeudenmukaisempaan          kannettaisiin vuodesta 1991 lukien veroa, jota
9039: tulonjakoon, mutta hallitus tähtää päinvastai-     korotettaisiin vuonna 1996;
9040: seen: suurten tulojen ja omaisuuksien lievään         (3) että klooria sisältävän ja poltettaessa
9041: veroon. Kustannuksia siirretään kunnille: on       dioksiinia synnyttävän PVC-muovin käyttöä
9042: pakko nostaa kunnallisveroa, joka on jakovero      vähennettäisiin siten, että vinyylikloridipoly-
9043: ja koskee pienempiäkin tuloja kuin valtion         meeristä valmistettujen, erikseen määriteltyjen
9044: tulovero.                                          tuotteiden valmistaja ja maahantuoja joutuisi
9045:    Tuloerot kasvavat, vaikka suuri- ja pienitu-    maksamaan niistä vuodesta 1991 alkaen haital-
9046: loisille annettaisiin yhtä monta prosenttia ve-    lisen muovin veroa, jota korotettaisiin vuodes-
9047: ronalennuksia; suurituloisten prosentit ovat       ta 1996 alkaen. Uusiakäytön edistämiseksi ko-
9048: markka- ja pienituloisten prosentit pennipai-      timaassa talteenotetusta muovista valmistetut
9049: notteisia. Emme hyväksy ylimmän marginaali-        tuotteet olisivat kuitenkin verottomia siltä osin
9050: veroprosentin alentamista.                         kuin niihin sisältyy uusiomuovia;
9051:    Hallitus ei myöskään pyri käyttämään vero-         (4) että energiaverotus, joka kohdistuu en-
9052: tusta määrätietoisesti ympäristön hyväksi ra-      nen kaikkea kuluttajaan ja suosii teollisuuden
9053: joitusten täydentäjänä.                            energiantuhlausta, uudistettaisiin niin, että pe-
9054: 2000600
9055: 2                                        1990 vp. -      LA n:o 74
9056: 
9057:  rusveroa täydennettäisiin hiilidioksidiverolla,         aine rikastuu eläviin organismeihin. Useat pit-
9058:  rikkiverona ja typenoksidiverolla sekä ydin-            käaikaiset ja helposti rikastuvat aineet sisältä-
9059:  voimamaksulla;                                          vät klooria, mistä syystä siihen tulee suhtautua
9060:      (5) että olisi laadittava sellainen energian-       erittäin varauksellisesti.
9061:  säästön toimenpideohjelma, jossa energian                  Massanvalkaisun klooripäästöt ovat poik-
9062:  tuotannon päästöt vähenisivät lisäämättä ydin-          keuksellisen monimuotoisia ja vaikeasti selvi-
9063:  energiaa;
9064:                                                          tettäviä eikä kaikkia yhdisteitä tunneta. Pääs-
9065:      (6) että elinkeinon harjoittajille säädettäisiin
9066:                                                          töjen joukossa on kuitenkin useita myrkyllisiä
9067:  suljettua kiertoa suosiva elinkeinovesivero,            ja eliöihin kasautuvia klooriyhdisteitä kuten
9068:  jonka ulkopuolelle jäisi kuitenkin veden vähäi-         esim. kloorifenoleja. Valkaisussa käytetystä
9069:  nen käyttö;
9070:                                                          kloorista vajaa kymmenesosa yhdistyy orgaani-
9071:      (7) että selvitettäisiin, miten olisi mahdollista
9072:                                                          siin aineisiin muodostaen ns. orgaanisia kloori-
9073:  säästää energiaa luopumalla muun kuin talous-           yhdisteitä; käytettäessä klooridioksidia näitä
9074:  veden puhdistamisesta juomavesitasoiseksi ja            haitallisia yhdisteitä muodostuu vähemmän.
9075:  miten toisaalta käyttää hyväksi nyt jätevesien
9076:                                                          Haitallisten aineiden joukossa on myös dioksii-
9077:  mukana puhdistamoihin kertyvää arvokasta
9078:                                                          neja. Dioksiinin määrän oleelliseen vähentämi-
9079:  ravintotietettä välttäen lietteen pilaamista ras-       seen näyttäisi olevan teknisiä edellytyksiä.
9080:  kasmetalleilla;
9081:      (8) että selvitettäisiin raskasmetalliparistojen        Ruotsissa uudeksi päästöjen ohjearvoksi on
9082:  ja -akkujen käytön vähentämistä verotuksella             asetettu vuodesta 1992 alkaen, että orgaanisen
9083:  ja rajoituksilla;                                        kloorin määrä ei saa ylittää 1,5 kg massatonnia
9084:      (9) että liikevaihtoveron korotusta vuodeksi        kohti. Ruotsin naturvårdsverket on arvioinut,
9085:  1990 ei enää jatkettaisi, että palveluja ei panna       että alennettaessa orgaanisen kloorin määrä
9086:  liikevaihtoverolle ja että elintarvikkeiden liike-       2, 5 kg:sta 1, 5 kg: aan, syntyisi teollisuudelle
9087:  vaihtovero poistettaisiin;                              lisäkustannuksia 60 kr /kg orgaanisesti sitoutu-
9088:      (1 0) että tuloverotuksessa verotuksen alaraja      nutta klooria ja alennettaessa kloorin määrä
9089:  nostettaisiin 50 000 markaksi, että suurimpien          edelleen 1,5 kg:sta 1,0 kg:aan, syntyisi kustan-
9090:  tulojen verotusta lisättäisiin korottamalla kor-        nuksia 200 kr /kg; Suomen rahassa nämä raha-
9091:  keinta tuloveroprosenttia; että yritykset saatet-       määrät olisivat noin 38 mk 40 p ja 128 mk.
9092:  taisiin varallisuudestaan verolle;                      Lisäksi arvioidaan, että käytettäessä parasta
9093:     (11) että pienten lahjojen ja perintöjen vero-       mahdollista tekniikkaa päästäisiin 0,5 kg:aan
9094: tusta kevennetään, kun taas suurimmista perin-           massatonnia kohti, tällöin kustannukset koho-
9095:  näistä on perittävä nykyistä enemmän veroa;             aisivat edelleen.
9096:     (12) että korkotulojen ja myyntivoittojen                Vaikka täysin valkaistua sulfaattimassaa ei
9097: verotuksessa lähtökohtana tulee olla kaikkien            kyetäkään tuottamaan ilman kloorikaasua, so-
9098: tulojen asettaminen samalle viivalle;                    pisi useisiin käyttötarkoituksiin valkaisematon
9099:     (13) että yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä ja        pehmopaperi tai osittain valkaistu kirjoitus- ja
9100:  kaavaillusta kiinteistöverosta luovutaan;               painopaperi. Klooriveron käyttöönotto suosisi
9101:     (14) että oman asunnon hankinnan leimave-            näiden papereiden käyttöä ja kannustaisi mas-
9102: ro poistetaan ja että valtion asuntorahastosta           sateollisuutta aktiivisesti etsimään ympäristön
9103: kehitetään laaja-alainen valtion asuntolaina-            kannalta soveliaampia valkaisutapoja.
9104: pankki; että arvopapereiden leimaveroa koro-                 Tarkoituksenmukaista olisi, että vero perus-
9105: tetaan.                                                  tuisi päästöjen sisältämiin kloorimääriin ja vie-
9106:     Ryhmä katsoi myös, että kansalaisilta pak-           läpä niissä haitallisiksi määriteltyihin klooriyh-
9107: koperityt liian suuret ennakonpidätykset on              disteisiin. Käytännön mittausongelmat ovat
9108: palautettava veronmaksajille ajallaan.                   kuitenkin tämän esteenä, mistä syystä kloorive-
9109:                                                          ro tulee perustaa käytetyn kloorin määrään
9110:                                                          oletuksella, että siitä 10 % muuttuu orgaani-
9111: 2. Paperinvalmistuksen kloorivero                        siksi klooriyhdisteiksi.
9112:                                                              Klooridioksidi ja yleensä myös hypokloriitti
9113:    Vaarallisille ympäristömyrkyille on ominais-          valmistetaan sellutehtailla alkuainekloorista ja
9114: ta, että ne eivät hajoa helposti, jolloin ne             kloraatista. Vuonna 1989 selluteollisuus käytti
9115: leviävät laajasti ympäristöön ja vaikuttavat             (alkuaine)klooria 158 800 ja kloraattia 141 600
9116: kauan. Vahingot kasvavat, mikäli tällainen               tonnia. Kuluvana vuonna klooria käytettäneen
9117:                                       1990 vp. -     LA n:o 74                                      3
9118: 
9119: 145 000 tonnia klooria ja 143 000 tonnia klo-        2. Fosforilannoitevero
9120: raattia.
9121:    Klooridioksidin osalta veron tulisi olla alhai-      Maatalouden aiheuttama vesistöjen fosfori-
9122: sempi. Verolle tulee lisäksi asettaa hypokloriit-    kuormitus on Suomessa suurin vesien ravinne-
9123: ti, jottei sitä voitaisi käyttää keinona kiertää     kuormituslähde. Nykyisen käsityksen mukaan,
9124: lakia.                                               kuten hallituksen esityksessä todetaan, väkilan-
9125:    Ympäristöministeriö on 22.6.1989 päättänyt        noitefosforin käyttöä voitaisiin supistaa noin
9126: tiukennetuista päästöistä, joita ryhdytään so-       kolmanneksella kasvinviljelyn taloudellisen tu-
9127: veltamaan laitoskohtaisesti. Tästä huolimatta        loksen huonontumatta.
9128: pidämme aiheellisena veron yhdistämistä hal-            On myös tarkoituksenmukaista ohjata maa-
9129: linnollisiin rajoituksiin lisätehosteena.            taloustuotantoa ylituotantoa vähentäen. Täl-
9130:    Vero ehdotetaan määrättäväksi siten, että se      löin maatalouden hinnoissa (rajasuojan) ja
9131: tulisi voimaan alhaisempana 1.1.1991 lukien ja       tuotekohtaisina tukina saamaa tukea tulee
9132: nousisi 1.1.1996 lukien kaksinkertaiseksi, jol-      muuttaa asteittain tilakohtaiseksi tueksi. Täl-
9133: loin vero nousisi inflaatiosta huolimatta reaali-    löin toimeentulonsa hankkiakseen viljelijä voi
9134: sesti.                                               vähentää pyrkimystä mahdollisimman suureen
9135:    Paperimassan       valkaisussa   käytettävästä    tuotantoon, jolloin vastaavasti tuotantopanos-
9136: kloarista kannettaisiin veroa seuraavasti:           ten (lannoitteet ja torjunta-aineet) tarve vähe-
9137:    1.1.1991 lukien:                                  nee. Tilakohtainen tuki suosii myös luonnon-
9138:        käytetystä kloarista 3 mk/kg                  mukaista viljelyä nykyistä tukitapaa parem-
9139:    - käytetystä klooridioksidista 50 p/kg ja         min.
9140:    - käytetystä hypokloriitista 5 mk/kg;                Siksi ehdottaessamme fosforilannoiteveron
9141:    1.1.1996 lukien:                                  korottamista vuodesta 1993 lukien edellytäm-
9142:        käytetystä kloarista 6 mk/kg                  me siihen mennessä tilakohtaisen tuen kehittä-
9143:        käytetystä klooridioksidista 1 mk/kg ja       mistä.
9144:        käytetystä hypokloriitista 10 mk/kg.            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9145: 
9146:                                                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9147:                                                             lakiehdotuksen:
9148: 
9149: 
9150: 
9151: 
9152:                                                Laki
9153:                           fosforilannoite- ja haitallisten aineiden verosta
9154: 
9155:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9156: 
9157:                  Yleiset säännökset                                     3 §
9158:                                                        (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä
9159:                         1§
9160:   Lannoitteista, jotka sisältävät vähintään          n:o 133)
9161:                                                        Valkaisuklooriveroa on velvollinen suoritta-
9162: kaksi painoprosenttia fosforia, on suoritettava
9163:                                                      maan jokainen, joka maassa käyttää klooria,
9164: valtiolle fosforilannoiteveroa sen mukaan kuin
9165:                                                      klooridioksidia tai hypokloriittia paperimassan
9166: tässä laissa säädetään (fosjorilannoitevero).
9167:   Paperimassan       valkaisussa   käytettävästä     valkaisuun.
9168: kloorista, klooridioksidista ja hypokloriitista
9169: on suoritettava valtiolle valkaisuklooriveroa
9170:                                                              Veron määräämisen perusteet
9171: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään (valkai-
9172: sukloorivero).                                                             4§
9173:                                                         Fosforilannoiteveroa on suoritettava lannoit-
9174:                       2 §                            teisiin sisältyväitä fosforikilolta 1,00 markkaa
9175:    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 133)           1 päivästä tammikuuta 1991, 1,50 markkaa 16
9176: 4                                     1990 vp. -   LA n:o 74
9177: 
9178: päivästä kesäkuuta 1991 ja 2,30 markkaa 1                       Erinäiset säännökset
9179: päivästä tammikuuta 1993.
9180:    Valkaisuklooriveroa on suoritettava paperi-                            9 §
9181: massan vaikaisuun käytettävästä kloarista seu-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 133)
9182: raavasti:
9183:    a) 1 päivästä tammikuuta 1991 käytetystä                                10 §
9184: kloarista 3,00 markkaa kilolta, käytetystä            Jollei tässä laissa toisin säädetä, fosforilan-
9185: klooridioksidista 0,50 markkaa kilolta ja käy-     noiteveron ja valkaisuklooriveron määräämi-
9186: tetystä hypokloriitista 5,00 markkaa kilolta       sestä, suorittamisesta, maksuunpanosta ja
9187: sekä                                               muutoksenhausta sekä muutoinkin on voimas-
9188:    b) 1 päivästä tammikuuta 1996 käytetystä        sa, mitä valmisteverotuslaissa (558/74) tai sen
9189: kloarista 6,00 markkaa kilolta, käytetystä         nojalla on säädetty tai määrätty.
9190: klooridioksidista 1,00 markkaa kilolta ja käy-
9191: tetystä hypokloriitista 10,00 markkaa kilolta.                           11§
9192:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 133)
9193: 
9194:                   Verottomuus
9195:                      5-8§
9196:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 133)
9197: 
9198:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
9199: 
9200:                       Esko Seppänen                         Claes Andersson
9201:                                               1990 vp.
9202: 
9203: Lakialoite n:o 75
9204: 
9205: 
9206: 
9207: 
9208:                                  Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien vähimmäis-
9209:                                    eläkkeestä
9210: 
9211: 
9212:                                          Eduskunnalle
9213: 
9214:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9215: 
9216:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,       rintama- tai veteraanitunnus, eläkettä niin pal-
9217: jonka mukaisesti Kansaneläkelaitos valtion va-      jon, että heidän eläketulonsa ovat vähintään
9218: roista maksaa kaikille vuosien 1939-1945 so-        4 500 markkaa kuukaudessa. Vähimmäiseläke
9219: tiemme veteraaneille ja invalideille, joille on     sidotaan työntekijäin eläkelain mukaiseen
9220: myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus-,        palkkaindeksiin.
9221: 
9222: 
9223: 
9224: 
9225:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
9226: 
9227:    Nykyiset valtion tulo- ja menoarvioihin sisäl-      Kun veteraaniemme eläketurvaa verrataan
9228: tyvät määrärahat eivät anna mahdollisuuksia         esimerkiksi työttömäksi joutuneen sosiaalitur-
9229: kunnollisten eläkkeiden maksamiseksi sotiem-        vaan ja ennen kaikkea sellaisen työttömän,
9230: me veteraaneille ja invalideille. Myöskään ei       jonka turva muodostuu ansiosidonnaisuuden
9231: ole olemassa lakia, joka tähän velvoittaisi. Kun    mukaan, on pakko todeta, että sotiemme vete-
9232: talvisodan päättymisestä on kulunut 50 vuotta       raanit ja invalidit eli ne, jotka ovat omalla
9233: ja Lapin sodan päättymisestä 27.4.1990 45           toiminnallaan luoneet perustan hyvinvoinnil-
9234: vuotta, on tämä vuosi 1990 Suomen itsenäisyy-       lemme, on unohdettu.
9235: den historian kannalta suuri merkkivuosi. Tä-          Säätämällä kunnollinen veteraanien vähim-
9236: män merkkivuoden kunniaksi tulee säätää so-         mäiseläkelaki voidaan vihdoinkin lunastaa ne
9237: tiemme veteraanien vähimmäiseläkelaki kun-          monien juhlapuhetilaisuuksien lupaukset, joita
9238: niavelan maksamiseksi itsenäisyytemme ja va-        veteraanimme ovat odottaneet kymmeniä vuo-
9239: pautemme puolustajille.                             sia.
9240:    Vaikka yhteiskunnan taholta onkin viime             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9241: vuosina osoitettu suurempaa ymmärtämystä            nioittaen,
9242: veteraanejamme kohtaan, ovat toimet kuiten-
9243: kin riittämättömiä, kun niitä verrataan niihin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9244: uhrauksiin ja saavutuksiin, joihin veteraaniem-            lakiehdotuksen:
9245: me panos on ollut ratkaiseva.
9246: 
9247: 
9248: 
9249: 
9250: 2000600
9251: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 75
9252: 
9253:                                                Laki
9254:                              sotiemme veteraanien vähimmäiseläkkeestä
9255: 
9256:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9257: 
9258:                        1§
9259:    Kaikille Suomessa asuville vuosien 1939-          saneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mi-
9260: 1945 sotiemme veteraaneille ja invalideille, joil-   tä kansaneläkelaissa (347 /56) on säädetty.
9261: le on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalve-
9262: lus-, rintama- tai veteraanitunnus, taataan                               4§
9263: 4 500 markan suuruinen vähimmäiseläke kuu-             Tämän lain mukaan myönnettävistä eläk-
9264: kaudessa myöntämällä heille tämän lain mu-           keistä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kus-
9265: kaista eläkettä niin paljon, että eläkkeensaajan     tannukset korvataan valtion varoista. Valtio
9266: yhteenlasketut eläketulot ovat 4 500 markkaa         suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien
9267: kuukaudessa.                                         eläkkeiden määrästä. Tämän lain mukaisesta
9268:                        2§                            toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan
9269:    Eläkkeeseen tehdään indeksitarkistus siten        Kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.
9270:  kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
9271:                                                                           5§
9272:                        3 §                             Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9273:     Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kan-         kuuta 19
9274: 
9275: 
9276:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
9277: 
9278:          Kauko Juhantalo               Annikki Koistinen            Kauko Heikkinen
9279:          Matti Maijala                 Pirkko Ikonen                Marjatta Väänänen
9280:          Tellervo Renko                Anneli Jäätteenmäki          Jukka Vihriälä
9281:          Kalle Röntynen                Esko Jokiniemi               Kalevi Mattila
9282:          Johannes Virolainen           Pauli Saapunki               Aapo Saari
9283:          Mirja Ryynänen                Matti Väistö                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9284:          Jorma Huuhtanen               Paavo Väyrynen               Mauri Pekkarinen
9285:          Esko Aho                      Sirkka-Liisa Anttila         Seppo Kääriäinen
9286:          Taisto Tähkämaa               Asko Apukka                  Timo Kietäväinen
9287:          Hannu Tenhiälä                Pekka Puska                  Juho Sillanpää
9288:          Eino Siuruainen               Riitta Kauppinen             Tytti Isohookana-Asunmaa
9289:          Heikki Kokko                  Hannele Pokka                Juhani Alaranta
9290:          Kimmo Sarapää                 Einari Nieminen              Markku Lehtosaari
9291:                     Seppo Pelttari                          Sakari Valli
9292:                                               1990 vp.
9293: 
9294: Lakialoite n:o 76
9295: 
9296: 
9297: 
9298: 
9299:                                  von Bell ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien vähimmäis-
9300:                                     eläkkeestä
9301: 
9302: 
9303:                                          Eduskunnalle
9304: 
9305:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9306: 
9307:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,       rintama- tai veteraanitunnus, eläkettä niin pal-
9308: jonka mukaisesti Kansaneläkelaitos valtion va-      jon, että heidän eläketulonsa ovat vähintään
9309: roista maksaa kaikille vuosien 1939-1945 so-        4 500 markkaa kuukaudessa. Vähimmäiseläke
9310: tiemme veteraaneille ja invalideille, joille on     sidotaan työntekijäin eläkelain mukaiseen
9311: myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus-,        palkkaindeksiin.
9312: 
9313: 
9314: 
9315: 
9316:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
9317: 
9318:    Nykyiset valtion tulo- ja menoarvioihin sisäl-      Kun veteraaniemme eläketurvaa verrataan
9319: tyvät määrärahat eivät anna mahdollisuuksia         esimerkiksi työttömäksi joutuneen sosiaalitur-
9320: kunnollisten eläkkeiden maksamiseksi sotiem-        vaan ja ennen kaikkea sellaisen työttömän,
9321: me veteraaneille ja invalideille. Myöskään ei       jonka turva muodostuu ansiosidonnaisuuden
9322: ole olemassa lakia, joka tähän velvoittaisi. Kun    mukaan, on pakko todeta, että sotiemme vete-
9323: talvisodan päättymisestä on kulunut 50 vuotta       raanit ja invalidit eli ne, jotka ovat omalla
9324: ja Lapin sodan päättymisestä 27.4.1990 45           toiminnallaan luoneet perustan hyvinvoinnil-
9325: vuotta, on tämä vuosi 1990 Suomen itsenäisyy-       lemme, on unohdettu.
9326: den historian kannalta suuri merkkivuosi. Tä-          Säätämällä kunnollinen veteraanien vähim-
9327: män merkkivuoden kunniaksi tulee säätää so-         mäiseläkelaki voidaan vihdoinkin lunastaa ne
9328: tiemme veteraanien vähimmäiseläkelaki kun-          monien juhlapuhetilaisuuksien lupaukset, joita
9329: niavelan maksamiseksi itsenäisyytemme ja va-        veteraanimme ovat odottaneet kymmeniä vuo-
9330: pautemme puolustajille.                             sia.
9331:    Vaikka yhteiskunnan taholta onkin viime             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9332: vuosina osoitettu suurempaa ymmärtämystä            nioittaen,
9333: veteraanejamme kohtaan, ovat toimet kuiten-
9334: kin riittämättömiä, kun niitä verrataan niihin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9335: uhrauksiin ja saavutuksiin, joihin veteraaniem-            lakiehdotuksen:
9336: me panos on ollut ratkaiseva.
9337: 
9338: 
9339: 
9340: 
9341: 200060G
9342: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 76
9343: 
9344: 
9345:                                                Laki
9346:                             sotiemme veteraanien vähimmäiseläkkeestä
9347: 
9348:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9349: 
9350:                        1§
9351:    Kaikille Suomessa asuville vuosien 1939-          saneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mi-
9352: 1945 sotiemme veteraaneille ja invalideille, joil-   tä kansaneläkelaissa (347 156) on säädetty.
9353: le on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalve-
9354: lus-, rintama- tai veteraanitunnus, taataan                               4§
9355: 4 500 markan suuruinen vähimmäiseläke kuu-             Tämän lain mukaan myönnettävistä eläk-
9356: kaudessa myöntämällä heille tämän lain mu-           keistä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kus-
9357: kaista eläkettä niin paljon, että eläkkeensaajan     tannukset korvataan valtion varoista. Valtio
9358: yhteenlasketut eläketulot ovat 4 500 markkaa         suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien
9359: kuukaudessa.                                         eläkkeiden määrästä. Tämän lain mukaisesta
9360:                        2§                            toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan
9361:   Eläkkeeseen tehdään indeksitarkistus siten         Kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.
9362: kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
9363:                                                                           5§
9364:                        3§                              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9365:     Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kan-         kuuta 19
9366: 
9367: 
9368:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
9369: 
9370:          Aarno von Bell                 Pertti Hietala             Heikki Rinne
9371:          Matti Vähänäkki                Raimo Vuoristo             Kyllikki Muttilainen
9372:          Ilkka Joenpalo                 Sinikka Hurskainen         Kari Rajamäki
9373:          Reijo Lindroos                 Mikko Elo                  Jouko Skinnari
9374:          Kerttu Törnqvist               Jukka Gustafsson           Jorma Rantanen
9375:          Mikko Elo                      Pentti Lahti-Nuuttila      Kari Urpilainen
9376:          Antero Kekkonen                Marja-Liisa Tykkyläinen    Aimo Ajo
9377:                     Riitta Myller                           Tarja Kautto
9378:                                               1990 vp.
9379: 
9380: Lakialoite n:o 77
9381: 
9382: 
9383: 
9384: 
9385:                                  Helle ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien vähimmäiseläk-
9386:                                      keestä
9387: 
9388: 
9389:                                          Eduskunnalle
9390: 
9391:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9392: 
9393:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,       rintama- tai veteraanitunnus, eläkettä niin pal-
9394: jonka mukaisesti Kansaneläkelaitos valtion va-      jon, että heidän eläketulonsa ovat vähintään
9395: roista maksaa kaikille vuosien 1939-1945 so-        4 500 markkaa kuukaudessa. Vähimmäiseläke
9396: tiemme veteraaneille ja invalideille, joille on     sidotaan työntekijäin eläkelain mukaiseen
9397: myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus-,        palkkaindeksiin.
9398: 
9399: 
9400: 
9401: 
9402:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
9403: 
9404:    Nykyiset valtion tulo- ja menoarvioihin sisäl-      Kun veteraaniemme eläketurvaa verrataan
9405: tyvät määrärahat eivät anna mahdollisuuksia         esimerkiksi työttömäksi joutuneen sosiaalitur-
9406: kunnollisten eläkkeiden maksamiseksi sotiem-        vaan ja ennen kaikkea sellaisen työttömän,
9407: me veteraaneille ja invalideille. Myöskään ei       jonka turva muodostuu ansiosidonnaisuuden
9408: ole olemassa lakia, joka tähän velvoittaisi. Kun    mukaan, on pakko todeta, että sotiemme vete-
9409: talvisodan päättymisestä on kulunut 50 vuotta       raanit ja invalidit eli ne, jotka ovat omalla
9410: ja Lapin sodan päättymisestä 27.4.1990 45           toiminnallaan luoneet perustan hyvinvoinnil-
9411: vuotta, on tämä vuosi 1990 Suomen itsenäisyy-       lemme, on unohdettu.
9412: den historian kannalta suuri merkkivuosi. Tä-          Säätämällä kunnollinen veteraanien vähim-
9413: män merkkivuoden kunniaksi tulee säätää so-         mäiseläkelaki voidaan vihdoinkin lunastaa ne
9414: tiemme veteraanien vähimmäiseläkelaki kun-          monien juhlapuhetilaisuuksien lupaukset, joita
9415: niavelan maksamiseksi itsenäisyytemme ja va-        veteraanimme ovat odottaneet kymmeniä vuo-
9416: pautemme puolustajille.                             sia.
9417:    Vaikka yhteiskunnan taholta onkin viime             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9418: vuosina osoitettu suurempaa ymmärtämystä            nioittaen,
9419: veteraanejamme kohtaan, ovat toimet kuiten-
9420: kin riittämättömiä, kun niitä verrataan niihin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9421: uhrauksiin ja saavutuksiin, joihin veteraaniem-            lakiehdotuksen:
9422: me panos on ollut ratkaiseva.
9423: 
9424: 
9425: 
9426: 
9427: 200060G
9428: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 77
9429: 
9430: 
9431:                                                Laki
9432:                             sotiemme veteraanien vähimmäiseläkkeestä
9433: 
9434:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9435: 
9436:                        1§
9437:    Kaikille Suomessa asuville vuosien 1939-          saneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mi-
9438: 1945 sotiemme veteraaneille ja invalideille, joil-   tä kansaneläkelaissa (347/56) on säädetty.
9439: le on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalve-
9440: lus-, rintama- tai veteraanitunnus, taataan                               4 §
9441: 4 500 markan suuruinen vähimmäiseläke kuu-             Tämän lain mukaan myönnettävistä eläk-
9442: kaudessa myöntämällä heille tämän lain mu-           keistä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kus-
9443: kaista eläkettä niin paljon, että eläkkeensaajan     tannukset korvataan valtion varoista. Valtio
9444: yhteenlasketut eläketulot ovat 4 500 markkaa         suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien
9445: kuukaudessa.                                         eläkkeiden määrästä. Tämän lain mukaisesta
9446:                        2§                            toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan
9447:    Eläkkeeseen tehdään indeksitarkistus siten        Kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.
9448: kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
9449:                                                                           5§
9450:                        3§                              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9451:     Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kan-         kuuta 19
9452: 
9453: 
9454:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
9455: 
9456:          Esko Helle                     Arvo Kemppainen               Marjatta Stenius-Kaukonen
9457:          Pertti Lahtinen                Marja-Liisa Löyttyjärvi       Jarmo Wahlström
9458:          Vappu Säilynoja                Ensio Laine                   Anna-Liisa Jokinen
9459:          Juhani Vähäkangas              Esko-Juhani Tennilä           Lauha Männistö
9460:          Raila Aho                      Claes Andersson               Timo Laaksonen
9461:          Pauli Uitto                    Pekka Leppänen                Esko Seppänen
9462:                                         Asko Apukka
9463:                                               1990 vp.
9464: 
9465: Lakialoite n:o 78
9466: 
9467: 
9468: 
9469: 
9470:                                  Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien vähim-
9471:                                     mäiseläkkeestä
9472: 
9473: 
9474:                                          Eduskunnalle
9475: 
9476:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9477: 
9478:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,       rintama- tai veteraanitunnus, eläkettä niin pal-
9479: jonka mukaisesti Kansaneläkelaitos valtion va-      jon, että heidän eläketulonsa ovat vähintään
9480: roista maksaa kaikille vuosien 1939-1945 so-        4 500 markkaa kuukaudessa. Vähimmäiseläke
9481: tiemme veteraaneille ja invalideille, joille on     sidotaan työntekijäin eläkelain mukaiseen
9482: myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus-,        palkkaindeksiin.
9483: 
9484: 
9485: 
9486: 
9487:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
9488: 
9489:    Nykyiset valtion tulo- ja menoarvioihin sisäl-      Kun veteraaniemme eläketurvaa verrataan
9490: tyvät määrärahat eivät anna mahdollisuuksia         esimerkiksi työttömäksi joutuneen sosiaalitur-
9491: kunnollisten eläkkeiden maksamiseksi sotiem-        vaan ja ennen kaikkea sellaisen työttömän,
9492: me veteraaneille ja invalideille. Myöskään ei       jonka turva muodostuu ansiosidonnaisuuden
9493: ole olemassa lakia, joka tähän velvoittaisi. Kun    mukaan, on pakko todeta, että sotiemme vete-
9494: talvisodan päättymisestä on kulunut 50 vuotta       raanit ja invalidit eli ne, jotka ovat omalla
9495: ja Lapin sodan päättymisestä 27.4.1990 45           toiminnallaan luoneet perustan hyvinvoinnil-
9496: vuotta, on tämä vuosi 1990 Suomen itsenäisyy-       lemme, on unohdettu.
9497: den historian kannalta suuri merkkivuosi. Tä-          Säätämällä kunnollinen veteraanien vähim-
9498: män merkkivuoden kunniaksi tulee säätää so-         mäiseläkelaki voidaan vihdoinkin lunastaa ne
9499: tiemme veteraanien vähimmäiseläkelaki kun-          monien juhlapuhetilaisuuksien lupaukset, joita
9500: niavelan maksamiseksi itsenäisyytemme ja va-        veteraanimme ovat odottaneet kymmeniä vuo-
9501: pautemme puolustajille.                             sia.
9502:    Vaikka yhteiskunnan taholta onkin viime             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9503: vuosina osoitettu suurempaa ymmärtämystä            nioittaen,
9504: veteraanejamme kohtaan, ovat toimet kuiten-
9505: kin riittämättömiä, kun niitä verrataan niihin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9506: uhrauksiin ja saavutuksiin, joihin veteraaniem-            lakiehdotuksen:
9507: me panos on ollut ratkaiseva.
9508: 
9509: 
9510: 
9511: 
9512: 2000600
9513: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 78
9514: 
9515: 
9516:                                                Laki
9517:                             sotiemme veteraanien vähimmäiseläkkeestä
9518: 
9519:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9520: 
9521:                        1§
9522:    Kaikille Suomessa asuville vuosien 1939-          saneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mi-
9523: 1945 sotiemme veteraaneille ja invalideille, joil-   tä kansaneläkelaissa (34 71 56) on säädetty.
9524: le on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalve-
9525: lus-, rintama- tai veteraanitunnus, taataan                               4§
9526: 4 500 markan suuruinen vähimmäiseläke kuu-             Tämän lain mukaan myönnettävistä eläk-
9527: kaudessa myöntämällä heille tämän lain mu-           keistä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kus-
9528: kaista eläkettä niin paljon, että eläkkeensaajan     tannukset korvataan valtion varoista. Valtio
9529: yhteenlasketut eläketulot ovat 4 500 markkaa         suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien
9530: kuukaudessa.                                         eläkkeiden määrästä. Tämän lain mukaisesta
9531:                        2§                            toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan
9532:    Eläkkeeseen tehdään indeksitarkistus siten        Kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.
9533: kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
9534:                                                                           5§
9535:                        3§                              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9536:     Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kan-         kuuta 19
9537: 
9538: 
9539:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
9540: 
9541:          Sulo Aittoniemi                Pentti Kettunen             Lea Mäkipää
9542:          Heikki Riihijärvi              Marita Jurva                Gunnar Joutsensaari
9543:                     Tina Mäkelä                              Raimo Vistbacka
9544:                                              1990 vp.
9545: 
9546: Lakialoite n:o 79
9547: 
9548: 
9549: 
9550: 
9551:                                  Kankaanniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien vähim-
9552:                                    mäiseläkkeestä
9553: 
9554: 
9555:                                          Eduskunnalle
9556: 
9557:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9558: 
9559:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,       rintama- tai veteraanitunnus, eläkettä niin pal-
9560: jonka mukaisesti Kansaneläkelaitos valtion va-      jon, että heidän eläketulonsa ovat vähintään
9561: roista maksaa kaikille vuosien 1939-1945 so-        4 500 markkaa kuukaudessa. Vähimmäiseläke
9562: tiemme veteraaneille ja invalideille, joille on     sidotaan työntekijäin eläkelain mukaiseen
9563: myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus-,        palkkaindeksiin.
9564: 
9565: 
9566: 
9567: 
9568:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
9569: 
9570:    Nykyiset valtion tulo- ja menoarvioihin sisäl-      Kun veteraaniemme eläketurvaa verrataan
9571: tyvät määrärahat eivät anna mahdollisuuksia         esimerkiksi työttömäksi joutuneen sosiaalitur-
9572: kunnollisten eläkkeiden maksamiseksi sotiem-        vaan ja ennen kaikkea sellaisen työttömän,
9573: me veteraaneille ja invalideille. Myöskään ei       jonka turva muodostuu ansiosidonnaisuuden
9574: ole olemassa lakia, joka tähän velvoittaisi. Kun    mukaan, on pakko todeta, että sotiemme vete-
9575: talvisodan päättymisestä on kulunut 50 vuotta       raanit ja invalidit eli ne, jotka ovat omalla
9576: ja Lapin sodan päättymisestä 27.4.1990 45           toiminnallaan luoneet perustan hyvinvoinnil-
9577: vuotta, on tämä vuosi 1990 Suomen itsenäisyy-       lemme, on unohdettu.
9578: den historian kannalta suuri merkkivuosi. Tä-          Säätämällä kunnollinen veteraanien vähim-
9579: män merkkivuoden kunniaksi tulee säätää so-         mäiseläkelaki voidaan vihdoinkin lunastaa ne
9580: tiemme veteraanien vähimmäiseläkelaki kun-          monien juhlapuhetilaisuuksien lupaukset, joita
9581: niavelan maksamiseksi itsenäisyytemme ja va-        veteraanimme ovat odottaneet kymmeniä vuo-
9582: pautemme puolustajille.                             sia.
9583:    Vaikka yhteiskunnan taholta onkin viime             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9584: vuosina osoitettu suurempaa ymmärtämystä            nioittaen,
9585: veteraanejamme kohtaan, ovat toimet kuiten-
9586: kin riittämättömiä, kun niitä verrataan niihin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9587: uhrauksiin ja saavutuksiin, joihin veteraaniem-            lakiehdotuksen:
9588: me panos on ollut ratkaiseva.
9589: 
9590: 
9591: 
9592: 
9593: 2000600
9594: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 79
9595: 
9596: 
9597:                                                Laki
9598:                             sotiemme veteraanien vähimmäiseläkkeestä
9599: 
9600:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9601: 
9602:                        1§
9603:    Kaikille Suomessa asuville vuosien 1939-          saneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mi-
9604: 1945 sotiemme veteraaneille ja invalideille, joil-   tä kansaneläkelaissa (347 /56) on säädetty.
9605: le on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalve-
9606: lus-, rintama- tai veteraanitunnus, taataan                               4 §
9607: 4 500 markan suuruinen vähimmäiseläke kuu-             Tämän lain mukaan myönnettävistä eläk-
9608: kaudessa myöntämällä heille tämän lain mu-           keistä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kus-
9609: kaista eläkettä niin paljon, että eläkkeensaajan     tannukset korvataan valtion varoista. Valtio
9610: yhteenlasketut eläketulot ovat 4 500 markkaa         suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien
9611: kuukaudessa.                                         eläkkeiden määrästä. Tämän lain mukaisesta
9612:                        2§                            toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan
9613:    Eläkkeeseen tehdään indeksitarkistus siten        Kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.
9614: kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
9615:                                                                           5§
9616:                      3§                                Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9617:     Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kan-         kuuta 19
9618: 
9619: 
9620:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
9621: 
9622:                      Toimi Kankaanniemi                      Jorma Fred
9623:                      Sauli Hautala                           Esko Almgren
9624:                                               1990 vp.
9625: 
9626: Lakialoite n:o 80
9627: 
9628: 
9629: 
9630: 
9631:                                  Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien vähimmäis-
9632:                                     eläkkeestä
9633: 
9634: 
9635:                                          Eduskunnalle
9636: 
9637:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9638: 
9639:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,       rintama- tai veteraanitunnus, eläkettä niin pal-
9640: jonka mukaisesti Kansaneläkelaitos valtion va-      jon, että heidän eläketulonsa ovat vähintään
9641: roista maksaa kaikille vuosien 1939-1945 so-        4 500 markkaa kuukaudessa. Vähimmäiseläke
9642: tiemme veteraaneille ja invalideille, joille on     sidotaan työntekijäin eläkelain mukaiseen
9643: myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus-,        palkkaindeksiin.
9644: 
9645: 
9646: 
9647: 
9648:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
9649: 
9650:    Nykyiset valtion tulo- ja menoarvioihin sisäl-      Kun veteraaniemme eläketurvaa verrataan
9651: tyvät määrärahat eivät anna mahdollisuuksia         esimerkiksi työttömäksi joutuneen sosiaalitur-
9652: kunnollisten eläkkeiden maksamiseksi sotiem-        vaan ja ennen kaikkea sellaisen työttömän,
9653: me veteraaneille ja invalideille. Myöskään ei       jonka turva muodostuu ansiosidonnaisuuden
9654: ole olemassa lakia, joka tähän velvoittaisi. Kun    mukaan, on pakko todeta, että sotiemme vete-
9655: talvisodan päättymisestä on kulunut 50 vuotta       raanit ja invalidit eli ne, jotka ovat omalla
9656: ja Lapin sodan päättymisestä 27.4.1990 45           toiminnallaan luoneet perustan hyvinvoinnil-
9657: vuotta, on tämä vuosi 1990 Suomen itsenäisyy-       lemme, on unohdettu.
9658: den historian kannalta suuri merkkivuosi. Tä-          Säätämällä kunnollinen veteraanien vähim-
9659: män merkkivuoden kunniaksi tulee säätää so-         mäiseläkelaki voidaan vihdoinkin lunastaa ne
9660: tiemme veteraanien vähimmäiseläkelaki kun-          monien juhlapuhetilaisuuksien lupaukset, joita
9661: niavelan maksamiseksi itsenäisyytemme ja va-        veteraanimme ovat odottaneet kymmeniä vuo-
9662: pautemme puolustajille.                             sia.
9663:    Vaikka yhteiskunnan taholta onkin viime             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9664: vuosina osoitettu suurempaa ymmärtämystä            nioittaen,
9665: veteraanejamme kohtaan, ovat toimet kuiten-
9666: kin riittämättömiä, kun niitä verrataan niihin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9667: uhrauksiin ja saavutuksiin, joihin veteraaniem-            lakiehdotuksen:
9668: me panos on ollut ratkaiseva.
9669: 
9670: 
9671: 
9672: 
9673: 200060G
9674: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 80
9675: 
9676: 
9677:                                                Laki
9678:                             sotiemme veteraanien vähimmäiseläkkeestä
9679: 
9680:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9681: 
9682:                        1§
9683:    Kaikille Suomessa asuville vuosien 1939-          saneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mi-
9684: 1945 sotiemme veteraaneille ja invalideille, joil-   tä kansaneläkelaissa (347 /56) on säädetty.
9685: le on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalve-
9686: lus-, rintama- tai veteraanitunnus, taataan                                4§
9687: 4 500 markan suuruinen vähimmäiseläke kuu-             Tämän lain mukaan myönnettävistä eläk-
9688: kaudessa myöntämällä heille tämän lain mu-           keistä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kus-
9689: kaista eläkettä niin paljon, että eläkkeensaajan     tannukset korvataan valtion varoista. Valtio
9690: yhteenlasketut eläketulot ovat 4 500 markkaa         suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien
9691: kuukaudessa.                                         eläkkeiden määrästä. Tämän lain mukaisesta
9692:                        2§                            toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan
9693:   Eläkkeeseen tehdään indeksitarkistus siten         Kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.
9694: kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
9695:                                                                           5§
9696:                      3§                                Tämä laki tulee voimaan      päivänä
9697:     Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kan-         kuuta 19
9698: 
9699: 
9700:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
9701: 
9702:                      Erkki Pulliainen                        Pekka Haavisto
9703:                      Eero Paloheimo                          Osmo Soininvaara
9704:                                           Urpo Leppänen
9705:                                                 1990 vp.
9706: 
9707: Lakialoite n:o 81
9708: 
9709: 
9710: 
9711: 
9712:                                    Pulliainen ym.: Ehdotus liikevaihtoverolaiksi
9713: 
9714: 
9715:                                            Eduskunnalle
9716: 
9717:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9718: 
9719:    Aloite on muuten yhteneväinen hallituksen          verollinen liikevaihto vastaavissa yrityksissä on
9720: vuoden 1990 valtiopäiville antaman esityksen          vuosittain yli 150 000 mutta alle 300 000 mark-
9721: n:o 96 kanssa, mutta siinä ehdotetaan, että           kaa, tilikaudelta maksetusta verosta maksetaan
9722: luonnollinen henkilö tai luonnollisten henkilöi-      takaisin määrä, joka saadaan, kun veroa pie-
9723: den muodostama avoin tai kommandiittiyhtiö            nennetään yhdellä prosentilla jokaisen 1 500
9724: tai yhtymä ei ole verovelvollinen, jos ns. verol-     markan määrän osalta, jolla tilikauden verolli-
9725: linen liikevaihto tilikaudelta on enintään            nen liikevaihto ylittää 150 000 markkaa.
9726: 150 000 markkaa. Lisäksi ehdotetaan, että jos
9727: 
9728: 
9729: 
9730: 
9731:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
9732: 
9733:    Liikevaihtovero on useille pienyrityksille         laajentamiseksi, eikä tätä tavoitetta ole ohjel-
9734: suhteellisen suuri rasitus. Oman työn arvosta         man lisäpöytäkirjassa kumottu. Hallituksen
9735: valtiolle tilitettävän liikevaihtoveron määrä on      esityksen verovelvollisuuden alaraja 75 000
9736: tuotteen tai työsuorituksen hintaa siinä määrin       markkaa on mielestämme liian alhaalla, jotta
9737: korottava tekijä, että toiminnan jatkumiseksi         siiiä olisi riittävästi merkitystä pienyrittäjien
9738: on itselle jäävää osuutta usein pakko alentaa.        kannalta.
9739: Erityisesti pienille käsityöpajoille voi liikevaih-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9740: toverorasitus olla kohtuuton.
9741:    Pääministeri Harri Holkerin hallitus on hal-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9742: litusohjelmassaan luvannut tutkia mahdolli-                  lakiehdotuksen:
9743: suudet pienyrittäjien liikevaihtoverovapauden
9744: 
9745: 
9746: 
9747:                                       Liikevaihtoverolaki
9748:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9749: 
9750:                      1-11 §                           määrä ilman käyttöomaisuuden myyntihintoja
9751:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 96)              ja veron osuutta (verollinen liikevaihto) tilikau-
9752:                                                       delta on enintään 150 000 markkaa.
9753:                        12 §                             (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
9754:    Luonnollinen henkilö tai luonnollisen henki-       96).
9755: lön muodostama 104 §:n 2 momentissa tarkoi-
9756: tettu yhtymä ei ole verovelvollinen, jos tavaroi-                       13-101 §
9757: den ja verollisten palveluiden myyntien yhteis-         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 96)
9758: 
9759: 200060G
9760: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 81
9761: 
9762:                        102§                         300 000 markkaa, tilikaudelta maksetusta ve-
9763:    Jos verovelvollisen henkilön tai luonnollisten   rosta maksetaan takaisin määrä, joka saadaan,
9764: henkilöiden muodostaman 104 §:n 2 momen-            kun veroa pienennetään yhdellä prosentilla jo-
9765: tissa tarkoitetun yhtymän 12 §:ssä tarkoitetulla    kaisen täyden 1 500 markan määrän osalta,
9766: tavalla laskettu tilikauden verollinen liikevaih-   jolla tilikauden verollinen liikevaihto ylittää
9767: to on enintään 150 000 markkaa, verovelvolli-       150 000 markkaa.
9768: selle maksetaan takaisin tilikaudelta maksettu
9769: vero kokonaan. Jos tilikauden verollinen liike-                      103-150 §
9770: vaihto on yli 150 000 markkaa mutta alle              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 96)
9771: 
9772: 
9773: 
9774:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1990
9775: 
9776:                      Erkki Pulliainen                       Eero Paloheimo
9777:                      Pekka Haavisto                         Osmo Soininvaara
9778:                                              1990 vp.
9779: 
9780: Lakialoite n:o 82
9781: 
9782: 
9783: 
9784: 
9785:                                  Pulliainen: Ehdotus laiksi koiraverosta annetun lain 1 ja 3 §:n
9786:                                     muuttamisesta
9787: 
9788: 
9789:                                          Eduskunnalle
9790: 
9791:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9792: 
9793:   Aloitteessa ehdotetaan koiraverosta annettua      tää sekä koiraveron kannasta että kantota-
9794: lakia muutettavaksi siten, että kunta saa päät-     pauksessa myös koiraveron määrästä.
9795: 
9796: 
9797: 
9798:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
9799: 
9800:    Koiraveron kannasta on tullut tapa. Tämän        dosta voidaan tästä syystä kantaa koiraveroa.
9801: päivän virkamiehet tuskin tietävät, miksi koi-      Kannasta päättäminen kuuluu silloin kunnan-
9802: raveroa ryhdyttiin aikanaan kantamaan. Sehän        valtuustolle, jonka tulee päättää myös koirave-
9803: liittyi vesikauhun eli rabieksen torjuntatoimiin.   ron vuotuinen markkamäärä. Tällainen menet-
9804:    Nykyisellään koiraveron kannasta koituu          tely mahdollistaa myös sen, että kunta voi
9805: enemmän kustannuksia kuin siitä saadaan yh-         päätöksellään luopua koiraveron kannasta, jos
9806: teiskunnalle tuloja. Tästäkään syystä koirave-      peruste on poistunut tai olosuhteet ovat muut-
9807: ron kannassa sen nykyisessä muodossa ei ole         tuneet.
9808: mieltä.                                                Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9809:     Niissä kunnissa, joissa koiria varten joudu-    tavasti,
9810: taan rakentamaan ulkoilupuistoja ja/tai har-
9811: joitusalueita tai koirista aiheutuu muutoin                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9812: kunnalle merkittäviä kustannuksia, koirien pi-              lakiehdotuksen:
9813: 
9814: 
9815:                                               Laki
9816:                       koiraverosta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta
9817: 
9818:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9819:   muutetaan koiraverosta 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun lain (570/79) 1 ja 3 § näin
9820: kuuluviksi:
9821: 
9822:                        1§                                              3§
9823:   Kunnanvaltuuston päätöksellä kunta voi              Kunnanvaltuusto päättää koiraveron mää-
9824: kantaa veroa sellaisesta yli neljä kuukautta        rästä.
9825: vanhasta koirasta, jota on vakituisesti pidetty
9826: kunnan alueella edellisen verovuoden päättyes-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9827: sä. Koiravero on suoritettava sen mukaan kuin       kuuta 199 .
9828: tässä laissa säädetään.
9829: 
9830: 
9831:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1990
9832: 
9833:                                          Erkki Pulliainen
9834: 2000600
9835:                                               1990 vp.
9836: 
9837: Lakialoite n:o 83
9838: 
9839: 
9840: 
9841: 
9842:                                  Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi rikkipäästöjen verottamisesta
9843: 
9844: 
9845:                                          Eduskunnalle
9846: 
9847:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9848: 
9849:   Aloitteessa ehdotetaan, että rikkipäästöille       jalostuksen tai käytön yhteydessä ottavat polt-
9850: asetettaisiin asteittain nouseva vero. Energian-     toaineeseen sisältyvän rikin talteen. Teolli-
9851: tuotannon osalta vero perittäisiin polttoaineen      suuden muiden rikkipäästöjen osalta vero tulisi
9852: hinnasta rikkipitoisuuden mukaan ja siitä mak-       voimaan vasta vuonna 1992.
9853: settaisiin palautusta niille, jotka polttoaineen
9854: 
9855: 
9856: 
9857: 
9858:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
9859: 
9860:    Ilmaan päästetyt rikin ja typen oksidit ai-       tieto puutteellista, että valmiutta välittömästi
9861: heuttavat hapanta laskeumaa, josta on muo-           toimeenpantavaan typpioksidien veroon ei ole.
9862: dostunut yksi tärkeimmistä maamme luontoa            Typpiveron tiellä olevat esteet lienevät kuiten-
9863: ja metsävaroja uhkaavista tekijöistä. Suomen         kin tilapäisiä. Typpioksidien veron säätämiseen
9864: alueelle tulevista päästöistä enemmistö on pe-       tulisi varautua parin vuoden sisällä.
9865: räisin maamme rajojen ulkopuolelta. Koti-               Tässä vaiheessa on olemassa kaikki valmiu-
9866: maisten päästöjen osuus on kuitenkin merkit-         det verottaa energian poltosta syntyviä rikki-
9867: tävä. Henkeä kohden laskettuna Suomi on              päästöjä. Vero tulee asettaa ilmaan pääsevälle
9868: Euroopan suurimpia rikkipäästöjen aiheutta-          rikille. Se on kuitenkin yksinkertaisinta periä
9869: jia. Maamme vaatimukset päästöjen vähentä-           siten, että vero asetetaan maahantuonti- tai
9870: misestä muissa maissa ovat ponnettomia niin          tuotantovaiheessa polttoaineelle sen rikkipitoi-
9871: kauan kuin omat päästömme pysyvät korkei-            suuden mukaan. Polttoaineen hintaan sisälty-
9872: na.                                                  västä verosta saa palautusta se polttoaineen
9873:    Taloudelliset ohjauskeinot ovat tutkimuksis-      käyttäjä tai jalostaja, joka ottaa rikin tavalla
9874: sa osoittautuneet joustavimmaksi, tehokkaim-         tai toisella talteen. Kyseeseen tulee silloin veron
9875: maksi ja kansantaloudellisesti edullisimmaksi        palauttaminen Neste Oy:lle siltä osin kuin öl-
9876: tavaksi vähentää päästöjä. Ne ohjaavat yrityk-       jyn jalostuksessa poistetaan raakaöljyyn sisäl-
9877: set etsimään koko tuotantoprosessistaan edulli-      tyvää rikkiä ja voimalaitoksille, joissa on rikin-
9878: simmat vähennyskohteet ja sopeuttavat ympä-          poistolaitteet. Talteen otettavan rikin määrä on
9879: ristönäkökohdat osaksi yritystaloudellista opti-     helppo arvioida. Arviointitavasta ja veron pa-
9880: mointia. Niinpä rikki- ja typpipäästöille tulisi     lauttamisen yksityiskohdista voidaan säätää
9881: asettaa vero, joka riittävän tehokkaasti kan-        asetuksella.
9882: nustaa päästöjen vähentämiseen.                         Vaikka vähennettävä saaste on rikkidioksidi,
9883:    Typpipäästöjen verottaminen on toistaiseksi       veroteknisistä syistä vero kannattaa asettaa
9884: teknisesti hankalaa, koska päästöt on mitatta-       alkuainerikille. Rikkipäästöt ilmaistaan tavalli-
9885: va piippuihin asennettavilla mittareilla tai arvi-   sesti rikkidioksidina. Yksi kilo rikkiä tuottaa
9886: oimalla muuten prosessissa syntyvän typpioksi-       tasan kaksi kiloa rikkidioksidia. Esitetyt vero-
9887: din määrä. Nämä mittarit ovat toistaiseksi niin      määrät tulee siten jakaa kahdella, jos halutaan
9888: kalliita ja typpioksidien syntymistä koskeva         laskea vero rikkidioksidikiloa kohden.
9889: 
9890: 2000600
9891: 2                                       1990 vp. -    LA n:o 83
9892: 
9893:    Ruotsissa on tehty esitys pohtoöljyyn sisälty-          1991    10 mk/kg
9894: vän rikin verottamiselle. Siellä vero olisi 30 Skr         1993    20 mk/kg
9895: eli 20 mk rikkikiloa kohden siltä osin kuin                1996    30 mk/kg
9896: rikkipitoisuus ylittää 0, 1 OJo. Y mpäristöministe-
9897: riössä on valmisteltu normia, jonka pohjana              Vuoden 1991 alusta vero koskisi ainoastaan
9898: on 30 markan kustannuskatto talteenotettua            energiantuotantoa. Vuonna 1992 se laajenisi
9899: rikkikiloa kohden.                                    koskemaan myös muita teollisuuden aiheutta-
9900:    Ollakseen tehokas rikkiveron on oltava vä-         mia rikkipäästöjä, joista tärkeimpiä ovat sellu-
9901: hintään 10 mk/kg. Muussa tapauksessa on               teollisuuden ja malminjalostuksen päästöt.
9902: halvempaa maksaa vero kuin puhdistaa savu-            Kahden vuoden viivästys tällä teollisuuden
9903: kaasuja. Esitämme veron nostamista asteittain         osalla aiheutuu siitä, että veron määrääminen
9904: samalle tasolle kuin ympäristöministeriössä           teollisuuden osalta on monimutkaisempaa ja
9905: valmisteltu normi eli 30 markkaan kilolta.            vaatii pidemmän valmisteluajan.
9906: Arvioimme, että se kannustaisi vähentämään               Veron tuotto nykyisillä rikkimäärillä olisi
9907: rikkidioksidipäästöjä nykyisestä noin 300 000         noin 1 000 miljoonaa markkaa vuonna 1991.
9908: tonnin tasosta 40 000-80 000 tonniin, mikä            Veron määrän noustessa rikkipäästöt alenisivat
9909: merkitsisi 85-92 OJo :n vähennystä vuoden 1980        niin, että veron tuotto pysyisi suunnilleen va-
9910: tasosta.                                              kiona.
9911:    On tärkeätä jo tässä vaiheessa määrätä rikki-        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9912: veron suuruudesta myös tuleviksi vuoksiksi,           nioittaen,
9913: jotta vero tehokkaasti ohjaisi investointeja.
9914: Ehdotamme, että vero nousisi asteittain seu-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9915: raavan aikataulun mukaan:                                     lakiehdotuksen:
9916: 
9917: 
9918:                                                 Laki
9919:                                     rikkipäästöjen verottamisesta
9920: 
9921:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9922: 
9923:                         1§                                                    3§
9924:    Maahan tuotavasta kivihiilestä, raakaöljystä          Rikkiverosta maksetaan hakemuksesta pa-
9925: ja öljytuotteista sekä voimalaitoksissa käytettä-     lautusta niille polttoaineen käyttäjille ja jalos-
9926: västä jyrsinturpeesta olevasta rikistä makse-         tajille, jotka poistavat rikin savukaasuista tai
9927: taan rikkiveroa polttoaineen sisältämän rikki-        polttoaineesta siten kuin asetuksella säädetään.
9928: määrän mukaan siten, että vero on vuoden                 Asetuksella voidaan säätää, että tullihallitus
9929: 1991 alusta 10 markkaa, vuoden 1993 alusta 20         voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa
9930: markkaa ja vuoden 1996 alusta 30 markkaa              tarkoitetun asetuksen soveltamisesta.
9931: kiloa kohden alkuainerikiksi laskettuna.
9932:                                                                           4§
9933:                                                         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9934:                       2 §
9935:    Teollisuuden ilmaan päästämästä, muusta            kuuta 1991.
9936: kuin polttoaineesta peräisin olevasta rikkidiok-
9937: sidista maksetaan rikkiveroa vuoden 1992 alus-
9938: ta lukien sen verran kuin 1 §:ssä säädetään.
9939: 
9940: 
9941: 
9942:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
9943: 
9944:          Osmo Soininvaara                Eero Paloheimo                  Timo Kietäväinen
9945:          Esko Helle                      Mauri Pekkarinen                Toimi Kankaanniemi
9946:                                          Esko Seppänen
9947:                                                1990 vp.
9948: 
9949: Lakialoite n:o 84
9950: 
9951: 
9952: 
9953:                                   Jouppila ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
9954:                                      annetun lain 17 §:n muuttamisesta
9955: 
9956: 
9957:                                           Eduskunnalle
9958: 
9959:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9960: 
9961:    Aloitteessa ehdotetaan, että sellainen henki-     annetun lain 17 §:n 2 momentissa säädettyyn
9962: lö, jolle maksetaan ylimääräistä rintamalisää,       veron palautukseen.
9963: on oikeutettu auto- ja moottoripyöräverosta
9964: 
9965: 
9966: 
9967:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
9968: 
9969:    Suomi on hyvinvointivaltiona ottanut sosiaa-      minen myös ylimääräisen rintamalisän saajille
9970: lipolitiikallaan laajan vastuun kansalaisten so-     vaikuttaa myönteisesti hyvinvoinnin jakautu-
9971: siaalisesta turvallisuudesta. Tuen kanavointiin      miseen - se lisää heidän mahdollisuuksiaan
9972: on käytetty myös verotuksellisia keinoja. Au-        riippumattamaan liikkumiseen ja vastaa ehdot-
9973: toverotuksella on ollut omalta osaltaan suuri        tomasti yhteiskunnassa nykyisin vallitsevaa oi-
9974: merkitys. Sosiaalipoliittisilla syillä voidaan pe-   keudenmukaisuuskäsitystä.
9975: rustella nykyiset autoveron palautusperusteet           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
9976: varsin hyvin.                                        den 1991 alusta.
9977:    Nykyisten autoveron palautukseen oikeutet-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9978: tujen joukkoa voidaan ajatella kuitenkin vielä
9979: laajemmaksi. Erityisesti heikoimmin toimeen                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9980: tulevat sotiemme veteraanit ovat varmasti an-               lakiehdotuksen:
9981: sainneet kyseisen verotuen. Verotuen kanavoi-
9982: 
9983: 
9984:                                                Laki
9985:                auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
9986: 
9987:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9988:   lisätään auto- ja moottoripyöräverosta 14 päivänä marraskuuta 1967 annetun lain (482/67)
9989: 17 §:ään uusi näin kuuluva 6 momentti:
9990: 
9991:                        17§
9992:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9993:    Mitä 2 momentissa on säädetty oikeudesta          kuuta 1991.
9994: saada veroa takaisin, koskee myös henkilöä,
9995: jolle maksetaan rintamasotilaseläkelaissa ( 1191
9996: 77) säädettyä ylimääräistä rintamalisää.
9997: 
9998: 
9999:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1990
10000: 
10001:           Riitta Jouppila                Riitta Uosukainen             Eeva Turunen
10002:           Oiva Savela                    Pauli Saapunki                Juhani Vähäkangas
10003:           Annikki Koistinen              Sakari Valli                  Juhani Alaranta
10004:           Kalevi Mattila                 Kirsti Ala-Harja              Kaarina Dromberg
10005: 200060G
10006:                                             1990 vp.
10007: 
10008: Lakialoite n:o 85
10009: 
10010: 
10011: 
10012: 
10013:                                 Väistö ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
10014: 
10015: 
10016:                                         Eduskunnalle
10017: 
10018: 
10019: 
10020:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10021: 
10022:   Aloitteessa ehdotetaan, että työttömyystur-      sidottu työttömyysturva paranisi. Peruspäivä-
10023: valain mukainen peruspäiväraha nousisi nykyi-      rahan maksamiseen liittyvä tarveharkinta eh-
10024: sestä 105 markasta 140 markkaan. Peruspäi-         dotetaan purettavaksi.
10025: värahan korotuksen seurauksena myös ansioon
10026: 
10027: 
10028: 
10029: 
10030:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
10031: 
10032:    Yhtenäisen ja tasoltaan riittävän perusturvan   asetuksella toteutettavasta tarkistuksesta vaan
10033: aikaansaaminen on tärkeä ja kiireellisesti to-     tasokorotuksesta, tätä koskeva muutos on teh-
10034: teutettava tavoite. Hyvätuloisten, pitkään ja      tävä työttömyysturvalain (602/84) 22 §:n 1
10035: vakiintuneesti työsuhteessa olleiden toimeentu-    momenttiin.
10036: loturvaa on parannettu merkittävästi. Sen si-        Ansioon suhteutettu päiväraha koostuu pe-
10037: jaan päivärahojen vähimmäistasoa on korotet-       rusosasta ja ansio-osasta. Perusosa vastaa
10038: tu varsin vähän, kun otetaan huomioon etuuk-       määrältään peruspäivärahaa. Näin ollen perus-
10039: sien muuttuminen veronalaisiksi.                   päivärahan korottaminen nostaa myös ansio-
10040:    Joka toinen toimeentulotuen hakijoista on       turvan vähimmäistasoa. Tämän sekä ansio-
10041: työtön. Sosiaalitoimiston raha-apuun joutuu        osan nykyisten laskentasääntöjen seurauksena
10042: turvautumaan noin joka viides sellainenkin         myös ansio-osaa saavien toimeentulo paranisi.
10043: työtön, joka samanaikaisesti saa peruspäivära-       Muusta nykyaikaisesta sosiaaliturvasta poi-
10044: haa. Työttömyysturvan peruspäiväraha onkin         keten peruspäivärahaan sovelletaan tarvehar-
10045: tasoltaan aivan riittämätön.                       kintaa. Käytännössä useimmiten päivärahaa
10046:    Työttömyysturvan saamiselle on sekä lain-       pienennetään puolison tulojen vuoksi. Erityi-
10047: säädännössä että käytännön toimenpitein ase-       sesti menettely kohdistuu naispuolisiin työttö-
10048: tettu monia perusteettornia rajoituksia. Kun       miin. Lakialoitteen mukaan tarveharkinta
10049: työttömyysturva esimerkiksi karenssiajalta evä-    poistettaisiin. Tämä edellyttää, että työttö-
10050: tään, työtön joutuu hakemaan toimeentulotu-        myysturvalain 13 §:ää muutetaan ja että lain
10051: kea. Viimeksi mainittu saattaa jossakin ta-        14 § kumotaan.
10052: pauksessa olla tasoltaan työttömyysturvaa pa-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10053: rempi.
10054:    Edellä esitettyjen syiden vuoksi nykyisin 105            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10055: markan suuruinen peruspäiväraha olisi nostet-             lakiehdotuksen:
10056: tava 140 markkaan. Koska kysymys ei ole
10057: 200060G
10058: 2                                  1990 vp. -   LA n:o 85
10059: 
10060: 
10061:                                            Laki
10062:                               työttömyysturvalain muuttamisesta
10063: 
10064:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10065:   kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 14 §, sellaisena
10066: kuin se on muutettuna 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla (226/87), sekä
10067:   muutetaan 13 §:n 1 momentti ja 22 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 13 §:n 1 momentti
10068: muutettuna mainitulla 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla, seuraavasti:
10069: 
10070:                      13 §                                            22 §
10071:   Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka      Peruspäivärahan täysi määrä on 140 mark-
10072: täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan        kaa päivältä.
10073: saamisen yleiset edellytykset.
10074: 
10075:                                                    Tämä laki tulee voimaan     päivänä tammi-
10076:                                                  kuuta 1991.
10077: 
10078:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
10079: 
10080:          Matti Väistö                 Juhani Alaranta              Annikki Koistinen
10081:                                                1990 vp.
10082: 
10083: Lakialoite n:o 86
10084: 
10085: 
10086: 
10087: 
10088:                                   Kietäväinen ym.: Ehdotus laiksi kierrätystä ja jätehuoltoa edistä-
10089:                                      västä panttimaksusta
10090: 
10091: 
10092:                                           Eduskunnalle
10093: 
10094:    Lakiaioitteella pyritään edistämään tuottei-         Muiden tuotteiden osalta järjestelmä toimisi
10095: den kierrätystä ja vähentämään kaatopaikko-          siten, että kauppiaat tulouttaisivat panttimak-
10096: jen kuormitusta asettamalla tämän lain perus-        sut kuukausittain kierrätysrahastoon, joka toi-
10097: teella annettavassa asetuksessa luetelluille tuot-   mii verohallituksen valvonnassa. Verohallin-
10098: teille pantti. Pantti sisällytetään uuden tuotteen   non organisaatio huolehtii järjestelmän toimin-
10099: hintaan ja sen saa samansuuruisena takaisin,         nasta. Kauppa tai muu käytetyn tuotteen vas-
10100: kun tuote palautetaan asianomaiseen keräys-          taanottaja laskuttaa kuukausittain maksamao-
10101: pisteeseen.                                          sa pantit kierrätysrahastolta. Tällainen vas-
10102:    Panttimaksu a~etetaan ensinnäkin tuotteille,      taanottaja on oikeutettu tilittämään kuukau-
10103: jotka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan         dessa maksamiensa ja saamiensa panttimaksu-
10104: tai raaka-aineena. Toiseksi panttimaksulla py-       jen erotuksen kierrätysrahastolle. Vastaanotta-
10105: ritään keräämään ongelmajätteet asianmukai-          ja on velvollinen kirjaamaan panttimaksutili-
10106: siin käsittelypisteisiin. Alkuvaiheessa panUi-       tykset ja toimittamaan puolivuosittain tiedot
10107: maksun piiriin tulisi ottaa mm. autot, mootto-       paikkakunnan verotoimistoon. Vastaanottaja
10108: riajoneuvojen renkaat, akut, jääkaapit, pakas-       on oikeutettu saamaan korvauksen tuotteen
10109: timet, paristot, muovikassit ja muoviset kerta-      käsittelystä ja edelleen toimittamisesta. Kor-
10110: käyttötuotteet, voitelu- ja hydrauliikkaöljyt ja     vaus maksetaan kierrätysrahaston tuotosta.
10111: asetuksessa tarkemmin määriteltävät teolli-          Kierrätysrahaston hallinnosta vastaa johtokun-
10112: suuden käyttämät kemikaalit.                         ta, jonka valtioneuvosto nimittää neljäksi vuo-
10113:    Kierrätykseen soveltuville pakkausmateriaa-       deksi kerrallaan.
10114: leille asetetaan niin tuntuva panttimaksu, että         Pantin määrästä säädetään asetuksella. Jotta
10115: teollisuuden ja kaupan kannattaa järjestää           lain tarkoitus toteutuisi, tulee pantin olla riittä-
10116: pakkausten kierrätys tai siirtyä käyttämään          vän suuri, esimerkiksi henkilöauton osalta
10117: kestävämpiä, ympäristöystävällisiä tuotteita.        10 000 markkaa, mikä ylittää romun hinaus-
10118: Useassa Euroopan maassa kierrätetään alu-            kustannukset kaatopaikalle.
10119: miini- ja muovipakkauksia, joten kierrätyksen           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10120: vaatima tekniikka on jo kehitetty. Niiden tuot-
10121: teiden osalta, joita teollisuus ja kauppa oma-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10122: toimisesti kierrättävät, ei ehdoteta kaupalle               lakiehdotuksen:
10123: lisävelvoitteita.
10124: 
10125: 
10126: 
10127:                                                Laki
10128:                       kierrätystä ja jätehuoltoa edistävästä panttimaksusta
10129: 
10130:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10131: 
10132:                        1§
10133:   Valtioneuvosto voi tämän lain nojalla mää-         kierrättää. Panttimaksu voidaan määrätä
10134: rätä tuotteelle panttimaksun, mikäli tuotetta,       myös, mikäli se on tuotteen hävittämisen vuok-
10135: pakkausta tai käytettyä raaka-ainetta voidaan        si tarpeen.
10136: 200060G
10137: 2                                      1990 vp. -    LA n:o 86
10138: 
10139:                       2 §                           teen vastaanottaneelle yritykselle panttimaksu
10140:   Panttimaksu sisällytetään uutena myytävän         sekä tuotteen käsittelystä aiheutuneet kulut.
10141: tuotteen hintaan.
10142:   Panttimaksun piiriin kuuluvaa tuotetta myy-
10143: vä liike on velvollinen vastaanottamaan käyte-                             5§
10144: tyn tuotteen ja maksamaan tuotteesta sen hin-         Kierrätysrahaston hallinnosta vastaa johto-
10145: taan sisältyneen panttimaksun.                      kunta, jonka valtioneuvosto nimittää neljäksi
10146:                                                     vuodeksi kerrallaan.
10147:                        3§
10148:    Mikäli tuotteen kierrätystä ei ole kaupan                              6§
10149: toimesta järjestetty, on panttimaksut kuukau-          Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tar-
10150: sittain tilitettävä paikalliselle verovirastolle.   kempia määräyksiä panttimaksun tilitykseen
10151: Panttimaksujen tuotto talletetaan verohallituk-     liittyvistä kysymyksistä.
10152: sen valvonnassa olevaan kierrätysrahastoon.
10153:                                                                            7 §
10154:                        4§                             Tämä laki tulee voimaan         päivänä
10155:     Kierrätysrahaston varoista maksetaan tuot-      kuuta 1991.
10156: 
10157:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
10158: 
10159:           Timo Kietäväinen              Eero Paloheimo                 Mauri Pekkarinen
10160:           Osmo Soininvaara              Esko Helle                     Liisa Jaakonsaari
10161:           Esko Seppänen                 Toimi Kankaanniemi             Arja Alho
10162:           Eino Siuruainen               Matti Väistö                   Aapo Saari
10163:                                                 1990 vp.
10164: 
10165: Lakialoite n:o 87
10166: 
10167: 
10168: 
10169:                                   Moilanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
10170:                                     tamisesta
10171: 
10172: 
10173:                                           Eduskunnalle
10174: 
10175:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10176: 
10177:    Aloitteessa ehdotetaan, että ravintoedun ja        markkaa, kuitenkin enintään 30 000 markkaa
10178: päivärahan verotuskäytäntö palautetaan ennen          (omaisuustulovähennys).
10179: verouudistusta olleen käytännön mukaiseksi.              Verovelvollisella on oikeus vähentää omat ja
10180:    Aloitteen mukaan verovelvollisella on oikeus       perheenjäsentensä kaikki sairauskulut (sairaus-
10181: vähentää tulon hankkimisesta johtuvina me-            kuluvähennys).
10182: noina työmatkakulut ilman omavastuuosuutta               Valtionverotuksessa verovelvollisen koko-
10183: enintään 16 000 markan osalta (työmatkaku-            naistulosta vähennetään 14 000 markkaa, jos
10184: lut).                                                 hän on verovuonna elättänyt enintään 7 vuotta
10185:    Niistä luovutusvoitoista, joita ei oteta huo-      täyttänyttä lastaan (lapsenhoitovähennys) halli-
10186: mioon satunnaista myyntivoittoa laskettaessa,         tuksen esittämän 3-7-vuotiaan asemesta. Li-
10187: katsotaan veronalaiseksi tuloksi 40 prosenttia        säksi esitetään valtionverotuksen yksinhuolta-
10188: 220 000 markan määrän ylittävästä voittojen           javähennyksen      palauttamista   enimmillään
10189: yhteismäärästä. Myös pienin veronalainen              8 000 markan suuruisena. Kunnallisverotuksen
10190: osuus luovutusvoittoa määrättäessä on 40 pro-         yksinhuoltajavähennystä esitetään korotetta-
10191: senttia kahdeksan vuoden omistusajan jälkeen.         vaksi 12 000 markasta 16 000 markkaan.
10192:    Aloitteen mukaan korkojen verovähennysoi-             Verovelvollisen kokonaistulosta vähennetään
10193: keuden omavastuuosuus poistuu ja vähennyk-            vähintään 300 markan ja enintään 15 000 mar-
10194: sen enimmäismäärää korotetaan 20 000 mark-            kan suuruiset lahjoitukset kehitysyhteistyöhön
10195: kaan siten, että aviopuolisoilla enimmäismää-         tai humanitaariseen avustustoimintaan koti-
10196: rää korotetaan 10 000 markalla. Lisäksi vähen-        maassa tai ulkomailla sekä vähintään 1 000
10197: nyksen enimmäismäärää korotetaan yksinhuol-           markan ja enintään 150 000 markan suuruiset
10198: tajalla tai puolisoilla, jotka verovuonna ovat        lahjoitukset sodasta kärsimään joutuneille
10199: elättäneet yhtä alaikäistä lasta, 5 000 markalla      (lahjoitusvähennys ).
10200: ensimmäisestä, 4 000 markalla toisesta, ja kol-          Puolisovähennys on 12 000 markkaa suu-
10201: mannesta tai useammasta lapsesta 3 000 mar-           rempituloisen puolison tuloista vähennettynä
10202: kalla jokaisesta (korkovähennys). Aloitteessa         25 prosentilla toisen puolison tuloista.
10203: lähdetään siitä, että samaan asuntoon kohdis-            Verovelvollinen saa vähentää 1 800 markkaa
10204: tuvien velkojen osalta enimmäisvähennyksen            jokaisesta elättämästään 16-18-vuotiaasta pe-
10205: määrä on 30 000 markkaa myös muiden kuin              ruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-
10206: aviopuolisoiden osalta. Siten avioparit pääse-        koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin
10207: vät viimein tältä osin tasavertaiseen asemaan         verrattavassa oppilaitoksessa opiskelevasta lap-
10208: avosuhteessa elävien kanssa.                          sesta (koulutusvähennys).
10209:    Omaisuustulovähennyksenä verovelvollinen              Verovelvollinen saa valtionverotuksessa vä-
10210: saa vähentää korkojen ja voitto-osuuksien pe-         hentää lastenhoitajan palkkauskustannukset
10211: rusteella 4 000 markkaa lisättynä 50 Olo :lla siitä   kunnallisen päivähoidon maksujen ylittävältä
10212: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 4 000            osalta (lastenhoitajavähennys).
10213: markkaa sekä edelleen muuna asuntona kuin                Verovelvollinen voi kunnallisverotuksessa
10214: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta         vähentää 12 000 markkaa jokaisesta verovuon-
10215: asunnosta saamiensa vuokratulojen perusteella         na elättämästään alaikäisestä lapsestaan tai
10216: 12 000 markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä         kasvattilapsestaan (kunnallisverotuksen lapsi-
10217: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 12 000           vähennys).
10218: 200060G
10219: 2                                       1990 vp. -      LA n:o 87
10220: 
10221:   Kunnallisverotuksessa verovelvollinen saa             den lisäosan maaran suuruinen eläketulo on
10222: tehdä tulostaan enimmillään 10 000 markan               verotonta kunnallisverotuksessa (eläketulovä-
10223: määräisen invalidivähennyksen. Verovelvolli-            hennys).
10224: sen enintään kansaneläkkeen perusosan ja täy-
10225: 
10226: 
10227: 
10228:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
10229: 
10230:    Hallituksen aloittama ns. suuri verouudistus         saataisiin jälleen vuokralle, tulisi omaisuustu-
10231: poisti monta merkittävää ja verotuksen sosiaa-          lovähennyksen määrää tuntuvasti korottaa.
10232: lista oikeudenmukaisuutta lisäävää vähennys-            Vuokratulosta myönnettävän vähennyksen ko-
10233: tä. Tällaisia vähennyksiä ovat mm. valtionve-           rotus keventäisi todennäköisesti myös painetta
10234: rotuksen yksinhuoltajavähennys, puolisovä-              vuokrien korotuksiin, koska vuokranantajalle
10235: hennys, huoltajavähennys, koulutusvähennys,             jäisi alhaisemmastakin vuokrasta suurempi
10236: invalidivähennys sekä lastenhoitajavähennys.            nettotulo.
10237: Niiden vaikutusta ei mitenkään voi oikeuden-               Omaisuustulovähennyksen korottaminen on
10238: mukaisesti siirtää veroasteikkoihin. Toisaalta          tärkeää myös kansantalouden kannalta, jotta
10239: hallituksen esitys n:o 121 valtionverotuksen            hälyttävän alhainen säästäväisyysaste saataisiin
10240: veroasteikoiksi on vähintäänkin epäoikeuden-            jälleen nousuun.
10241: mukainen ajatellen juuri pieni- ja keskituloisia,          Sairauskuluvähennyksenkään osalta ei vuo-
10242: joihin valtaosa mm. eläkeläisistä ja vasta per-         delle 1990 sisälly korotuksia. Verovelvollisella
10243: heensä perustaneista kuuluu.                            on oltava oikeus vähentää omat ja perheenjä-
10244:    Niin ikään poistui oikeus vähentää kehitys-          sentensä sairauskulut täysimääräisenä.
10245: yhteistyölle tehdyt lahjoitukset. Nyt kaksi                Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä puuttui
10246: vuotta vähennyksen poistumisen jälkeen on               aloitteenaan jo vuoden 1988 valtiopäivillä sii-
10247: selvästi näkyvissä tästä johtuvia vakavia ongel-        hen epäkohtaan, että yksinhuoltajat joutuivat
10248: mia kehitysyhteistyötä tekevien lähetys- ja kan-        epäedulliseen asemaan verouudistuksessa, ja
10249: salaisjärjestöjen rahoituksessa, vaikka juuri lä-       vaati 12 000 markan suuruista yksinhuoltaja-
10250: hetys- ja kansalaisjärjestöjen työ on todettu           vähennystä kunnallisverotukseen. Tuolloin hal-
10251: tehokkaimmaksi tavaksi auttaa kehitysmaita.             litus ei vielä ollut valmis myöntämään tämän
10252:    Hallituksen esityksessä n:o 122 laiksi tulo- ja      epäkohdan olemassa oloa. Nyt vihdoin tämä
10253: varallisuusverolain muuttamisesta korkovähen-           epäkohta on tunnustettu. Yksinhuoltajavähen-
10254: nysten omavastuuosuus nousee ja toisaalta               nyksen korotus kunnallisverotuksessa ei kui-
10255: enimmäismäärä laskee edelleen. Korkovähen-              tenkaan yksin riitä, vaan on syytä palauttaa
10256: nyksenkin osalta pitäisi ottaa huomioon lapsi-          hallituksen verouudistuksen yhteydessä poista-
10257: perheiden talous. Myös aviopuolisoiden avo-             ma valtionverotuksen yksinhuoltajavähennys
10258: suhteessa eläviä heikompi asema on syytä kor-           ja korottaa se vuoden 1990 osalta 8 000 mark-
10259: jata, jotta verotus ei olisi esteenä avioliitoille ja   kaan.
10260: perheiden perustamiselle. Tämä ei vielä halli-             Kansaneläkkeen ja pienten työeläkkeiden va-
10261: tuksen esityksessä riittävästi toteudu. Aloittees-      rassa elävät kansalaisemme ovat liian usein
10262: sa lähdetään siitä, että samaan asuntoon koh-           jääneet vaille oikeudenmukaisuutta. Eläketulo-
10263: distuvia velkojen korkoja otetaan korkovähen-           vähennys on säilytettävä sekä kunnallis- että
10264: nystä määrättäessä yhteensä huomioon enin-              valtionverotuksessa. Aloitteessa lähdetään kan-
10265: tään 30 000 markkaa kuitenkin siten, että mah-          saneläkeuudistuksen IV vaiheen toteutumises-
10266: dolliset verovuonna elätettävät lapset korotta-         ta, jota tarkoittava lakialoite n:o 59/1987 vp.
10267: vat korkovähennystä.                                    on jätetty.
10268:    Vuokra-asuntotilanne on etenkin maamme
10269: suurissa asutuskeskuksissa huono ja pääkau-               Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10270: punkiseudulla lähes kestämätön. Vuokra-asun-            nioittaen,
10271: topulan pahenemiseen on merkittävästi vaikut-
10272: tanut se, että asuntojen tarjoaminen vuokralle                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10273: on taloudellisesti kannattamatonta mm. vero-                   lakiehdotuksen:
10274: tuksen vuoksi. Jotta vapaana olevat asunnot
10275:                                       .1990 vp. -    LA n:o 87                                       3
10276: 
10277: 
10278:                                                Laki
10279:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
10280: 
10281:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10282:    kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 88 §:n 1
10283: momentti ja 89 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa
10284: laissa (1335/89),
10285:    muutetaan 16 §:n 1 momentin 1 kohta, 27 §, 35 §:n 3 momentti, 50§, 57 §:n 11 ja 19 kohta,
10286: 64 §:n 1 momentin 4 kohta, 67 ja 69 §, 80 §:n 7 kohta, 83 §:n 1 momentti, 86 §:n 1 momentin 1
10287: kohta, 89 §, 91 §:n johdantokappale, 95 §:n 1 ja 2 momentti, 97 §:n 1 momentti, 98 §:n 1
10288: momentti, 99 ja 101 sekä 105-107 §, 108 §:n 2 momentti, 109 §, 120 §:n 14 kohta, 146 a §:n 2
10289: momentti ja 162 §,
10290:    sellaisina kuin niistä ovat 35 §:n 3 momentti, 57 §:n 19 kohta, 69 §, 80 §:n 7 kohta, 86 §:n 1
10291: momentin 1 kohta, 89 §, 97 §:n 1 momentti sekä 101, 105, 106 ja 109 §, 120 §:n 14 kohta ja
10292: 146 a §:n 2 momentti mainitussa 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa, 50§ muutettuna
10293: viimeksi mainitulla lailla sekä 162 § muutettuna mainitulla 29 päivänä joulukuuta 1989 annetulla
10294: lailla ja 23 päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla (195/90), sekä
10295:    lisätään 57 §:ään uusi 20 kohta, 73 ja 77 §:ään uusi 4 momentti, 80 §:ään uusi 8 kohta,
10296: 85 §:ään uusi 2 momentti, 103 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2
10297: momentiksi, 108 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, 120 §:ään uusi 15 kohta ja lakiin uusi 104 a ja
10298: 167 b § seuraavasti:
10299: 
10300:                 16, 27 ja 35 §
10301:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)               Verohallituksen tulee vahvistaa 1 momentis-
10302:                                                      sa tarkoitettujen matkakustannusten korvaus-
10303:                          50§                         ten perusteet ja määrät valtion kulloinkin suo-
10304:    Veronalaista tuloa ei ole, sen mukaan kuin        rittamia matkakustannusten korvauksia vas-
10305: verohallitus vuosittain tarkemmin määrää,            taaviksi, kuitenkin niin, että mikäli edustavim-
10306: työnantajan määräyksestä kotimaassa tai ulko-        miksi katsottavien valtakunnallisten työ- tai
10307: maille tehdystä virka- tai työmatkasta saatu         virkaehtosopimusten mukaan suoritetaan mat-
10308: matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha,          kakustannusten korvausta olennaisesti muulla
10309: ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatka-          perusteella kuin valtio kulloinkin matkakustan-
10310: raha ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettu         nusten korvausta suorittaa, verohallituksen tu-
10311: matkakustannusten korvaus; työnantajan mää-          lee edellä tarkoitettujen matkakustannusten pe-
10312: räyksestä riippumatta katsotaan kuitenkin            rusteita ja määriä vahvistaessaan ottaa huo-
10313: aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alal-   mioon tällaisissa työ- tai virkaehtosopimuksis-
10314: le tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi        sa olevat työ- tai virkamatkasta suoritettavaa
10315: joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisestä           matkakustannusten korvausta koskevat mää-
10316: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-      räykset.
10317: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-
10318: vauksista verovapaaksi tuloksi vain matkusta-                         57 ja 64 §
10319: miskustannuksista saatu korvaus; kuitenkin jos         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
10320: työ- tai virkamatka viimeksi mainituilla aloilla
10321: on tehty työnantajan määräyksestä ja jos tilai-                            67 §
10322: suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään           Ostamalla, vaihtamalla tai muulla vastik-
10323: työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemis-         keellisella saannolla saadun kiinteän tai irtai-
10324: paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei       men omaisuuden luovutuksen tuottamasta voi-
10325: ole, katsotaan sen mukaan kuin verohallitus          tosta on satunnaisena myyntivoittona veron-
10326: vuosittain tarkemmin määrää, päivittäisistä          alaista tuloa, jos luovuttaja on omistanut irtai-
10327: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-      men omaisuuden alle 5 vuotta ja kiinteän
10328: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-        omaisuuden alle 10 vuotta, seuraava, luovutta-
10329: vauksista verovapaaksi lisäksi myös ateriakor-       jan omistusajan pituuden mukaan määräytyvä
10330: vaus.                                                suhteellinen osuus:
10331: 4                                    1990 vp. -       LA n:o 87
10332: 
10333: omistusaika vuosina             veronalainen osuus    myös aviopuolisonsa osalta siltä osin kuin
10334:                                    luovutusvoitosta   aviopuoliso ei niitä vähennä.
10335: alle 4                                     100 OJo       (2 ja 3 mom. kuten 3 ja 4 mom. hallituksen
10336: vähintään 4 mutta alle 6                    80 OJo    esityksessä n:o 122)
10337: vähintään 6 mutta alle 8                    60 OJo                          91 §
10338: vähintään 8                                40 OJo.       Kun korkoja on vaadittu vähennettäväksi
10339:                                                       enemmän kuin mihin verovelvollisella tai puo-
10340:                      69 §
10341:                                                       lisoilla yhdessä on lain mukaan oikeus, korot
10342:    Veronalaista tuloa on myös 40 prosenttia           jäävät vähentämättä seuraavassa järjestykses-
10343: siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten
10344:                                                       sä:
10345: verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei
10346: oteta huomioon satunnaista myyntivoittoa
10347: määrättäessä, ylittää 220 000 markkaa (omai-                              95 §
10348: suuden luovutusvoitto).                                 (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
10349: 
10350:                   73, 77 ja 80 §                                            97 §
10351:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)              Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
10352:                                                       vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
10353:                      83 §                             saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-
10354:   Tulon hankkimisesta johtuvina menoina pi-           vähennyksenä saamiensa muiden kuin yh-
10355: detään myös matkakustannuksia asunnosta               tiöveron hyvitykseen oikeuttavien korkojen ja
10356: työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu-           sijoitusrahastosta saamiensa voitto-osuuksien
10357: von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-             perusteella 4 000 markkaa lisättynä 50 prosen-
10358: kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-         tilla siitä määrästä, jolla nämä tulot ylittävät
10359: daan kuitenkin vähentää enintään 16 000               4 000 markkaa, sekä muuna asuntona kuin
10360: markkaa.                                              vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
10361:                                                       asunnosta saamiensa vuokratulojen perusteella
10362:                                                       12 000 markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä
10363:                       85 §                            määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 12 000
10364:                                                       markkaa. Omaisuustulovähennyksen maara
10365:    Pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta              voi kuitenkin olla enintään 30 000 markkaa tai
10366: annetussa laissa (1061188) tarkoitettu raken-         sen perusteena olevien tulojen yhteismäärän
10367: nusmaamaksu on vähennyskelpoinen ainoas-              suuruinen.
10368: taan luonnollisen henkilön valtion- ja kunnal-
10369: lisverotuksessa.                                                          98 §
10370:                                                         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
10371:                       86 §
10372:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)                                 99 §
10373:                                                         Verovelvollisella on oikeus vähentää omat,
10374:                       89 §                            aviopuolisonsa ja lastensa sekä kasvattilastensa
10375:    Luonnollisella henkilöllä sekä erillisenä vero-    sairauskulut (sairauskuluvähennys).
10376: velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-
10377: pesällä on oikeus vähentää muiden kuin ansio-                              101 §
10378: toimintaan liittyvien velkojensa korkoja. Vä-           Valtionverotuksessa verovelvollisen koko-
10379: hennyksen enimmäismäärä on 20 000 mark-               naistulosta vähennetään 14 000 markkaa, jos
10380: kaa. Puolisoilla vähennyksen yhteinen enim-           hän on verovuonna elättänyt enintään 7 vuotta
10381: mäismäärä on 30 000 markkaa. Edellä mainit-           täyttänyttä lastaan (lapsenhoitovähennys).
10382: tuja enimmäismääriä on, jos luonnollisella              Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
10383: henkilöllä tai puolisoilla on ollut verovuonna        hentää 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
10384: elätettävänään alaikäisiä lapsia, korotettava         tään 8 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
10385: 5 000 markalla ensimmäisestä, 4 000 markalla          nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
10386: toisesta ja 3 000 markalla kolmannesta ja jo-         koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
10387: kaisesta seuraavasta lapsesta. Verovelvollisella      alaikäistä lastaan (valtionverotuksen yksin-
10388: on oikeus vähentää tulostaan korkomenoja              huoltajavähennys).
10389:                                        1990 vp. -     LA n:o 87                                     5
10390: 
10391:                       103§                            perhe maksaisi lastensa kunnallisesta päivähoi-
10392:    Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-          dosta, jos hän on elättänyt verovuonna enin-
10393: tuksessa tulostaan rahalahjoituksen, joka on          tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti-
10394: tehty Suomen valtiolle käytettäväksi Suomen           lastaan (lastenhoitajavähennys).
10395: maanpuolustusta edistävään tarkoitukseen, ke-
10396: hitysyhteistyöhön tai humanitaariseen avustus-                             105§
10397: toimintaan kotimaassa tai ulkomailla.                   Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
10398:    Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella         naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
10399: säädetään osittain tai kokonaan vähentää valti-       12 000 markkaa jokaisesta hänen verovuonna
10400: onverotuksessa tulostaan valtionvarainministe-        elättämästään alaikäisestä lapsesta (lapsivähen-
10401: riön nimeämälle yhdistykselle, laitokselle, sää-      nys).
10402: tiölle tai uskonnonvapauslain 2 §:ssä tarkoite-                              106§
10403: tulle uskonnolliselle yhdyskunnalle tai sen toi-         Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
10404: mielimene tehdyn                                      naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
10405:    1) vähintään 300 markan ja enintään 15 000         16 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-
10406: markan määräisen rahalahjoituksen, joka on            nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta puo-
10407: tarkoitettu käytettäväksi kehitysyhteistyöhön         lisoita koskevia säännöksiä (kunnallisverotuk-
10408: tai 1 momentissa mainittuun avustustoimin-            sen yksinhuoltajavähennys).
10409:  taan, sekä                                                                 107§
10410:    2) vähintään 1 000 markan ja enintään
10411:                                                          Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
10412:  150 000 markan määräisen rahalahjoituksen,           naistulosta vähennetään 10 000 markkaa, jos
10413:  joka on tarkoitettu käytettäväksi sodasta kärsi-     hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta
10414:  mään joutuneiden avustamiseen.                       aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste esi-
10415:                                                       tetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia,
10416:                                                       mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, vä-
10417:                       104 a §                         hennyksenä      myönnetään     prosenttimäärän
10418:    Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-        osoittama osuus 10 000 markasta (kunnallisve-
10419: hentää lisäksi:                                       rotuksen invalidivähennys).
10420:    1) 12 000 markkaa tulostaan, jos verovelvol-
10421: lisen puolisolla ei ole veronalaista tuloa, tai jos                        108 §
10422: puolisolla on tällaista tuloa, saa se puolisoista,
10423: jonka tulojen yhteismäärä on suurempi, vähen-            Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-
10424: tää 12 000 markkaa vähennettynä 25 prosentil-         nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan-
10425: la toisen puolison tulon määrästä (puolisovä-         eläkkeenä pidetään verovuonna maksetun kan-
10426: hennys),                                              saneläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kun-
10427:   2) 1 800 markkaa tulostaan jokaisesta vero-         taryhmässä maksetun täysimääräisen lisäosan
10428: vuonna elättämästään sellaisesta lapsestaan tai       yhteismäärää.
10429: kasvattilapsestaan, joka ennen verovuoden al-            (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä
10430: kua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka         n:o 122)
10431: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
10432: ajan on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta              109, 120, 146 a, 162 ja 167 b §
10433: peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 122)
10434: koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin
10435: verrattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin,           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10436: että vähennys myönnetään vain toiselle puoli-         kuuta 1991.
10437: soista (koulutusvähennys),                               Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
10438:    3) tulostaan ne lastenhoitajan palkkauskus-        verovuodelta 1991 toimitettavassa verotukses-
10439: tannukset, jotka ylittävät sen summan, minkä          sa.
10440: 
10441:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1990
10442: 
10443:                     Eeva-Liisa Moilanen                       Toimi Kankaanniemi
10444:                     Esko Almgren                              Sauli Hautala
10445:                                             Jorma Fred
10446:                       j
10447:                      j
10448:                     j
10449:                    j
10450:                   j
10451:                  j
10452:                 j
10453:                j
10454:               j
10455:              j
10456:             j
10457:            j
10458:           j
10459:          j
10460:         j
10461:        j
10462:       j
10463:      j
10464:     j
10465:    j
10466:   j
10467:  j
10468: j
10469:                                                1990 vp.
10470: 
10471: Lakialoite n:o 88
10472: 
10473: 
10474: 
10475: 
10476:                                   Virolainen ym.: Ehdotus laiksi eduskunnan oikeudesta tarkastaa
10477:                                      valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen lain-
10478:                                      mukaisuutta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
10479: 
10480: 
10481:                                           Eduskunnalle
10482: 
10483:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että niiden kan-         1) että hän virkatoimessaan on ollut avullise-
10484: sanedustajien vähimmäismäärä, joiden allekir-        na ilmeiseen laittomuuteen tai sitä edistänyt;
10485: joituksin varustetun muistutuksen johdosta voi          2) että hän maan ilmeiseksi vahingoksi on
10486: eduskunnassa käynnistyä menettely sen selvit-        tahallaan väärinkäyttänyt virka-asemaansa,
10487: tämiseksi, onko ministerin tai oikeuskanslerin       mikä menettely on katsottava virkarikokseksi;
10488: jonkin virkatoimen lainvastaisuuden johdosta         tai
10489: aihetta syytteen nostamiseen valtakunnanoi-             3) että hän muuten jossakin virkatoimessaan
10490: keudessa, nostettaisiin 5 :stä 20:een.               on selvästi menetellyt lainvastaisesti.
10491:    Ehdotettu muutos toteutettaisiin muuttamal-          Ministerivastuusta annettujen erityissäännös-
10492: la eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneu-        ten tarkoituksena on ollut korostaa sitä, että
10493:  voston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen     ministereitä tai oikeuskansleria vastaan ei voi-
10494:  lainmukaisuutta annetun lain eli niin sanotun       da nostaa syytettä muista kuin erityisen vaka-
10495:  ministerivastuulain 2 § :n 3 momenttia.             vista rikoksista. Valtakunnanoikeus on tarkoi-
10496:     Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-        tettu kutsuttavaksi koolle vain maan edun sitä
10497:  dollisimman pian. Kun ministerivastuulaki on        todella vaatiessa.
10498:  voimassa perustuslakina, lakiehdotus on käsi-          Tähän mennessä valtakunnanoikeus onkin
10499:  teltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.        kokoontunut vain kolme kertaa, viimeksi vuo-
10500:     Ministerien ja oikeuskanslerin oikeudellises-    sina 1960-1961 eli lähes kolmekymmentä
10501:  ta vastuusta ja sen toteuttamisesta ovat voi-       vuotta sitten. Näiden tapausten ohella edus-
10502:  massa erityiset perustuslain säännökset. Heidät     kunnan perustuslakivaliokunta on kuitenkin
10503:  voidaan virkatoimistaan saattaa syytteeseen         varsin usein joutunut selvittämään kysymystä
10504:  vain määrättyjen laissa lueteltujen edellytysten    siitä, onko ministeri menetellyt jossakin virka-
10505:  vallitessa, ja syyte voidaan nostaa ja sitä käsi-   toimessaan lainvastaisesti. Viimeisten kahden-
10506:  tellä vain tätä tarkoitusta varten perustetussa     kymmenen vuoden aikana tällaiseen tutkintaan
10507:  erityistuomioistuimessa, valtakunnanoikeudes-       on jouduttu 13 kertaa.
10508:  sa.                                                    Ministerivastuujärjestelmää onkin arvosteltu
10509:     Aloitteen vastuunalaisuuskysymyksen selvit-      sen johdosta, että sitä sen nykyisessä muodos-
10510:  tämiseksi voivat eduskunnan oikeudesta tar-         saan helposti voidaan käyttää sen tarkoituksen
10511:  kastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskans-      vastaisesti vain poliittisiin tarkoituksiin, esi-
10512:  lerin virkatointen lainmukaisuutta annetun lain     merkiksi oman poliittisen painoarvon nostami-
10513:  (274/22) mukaan tehdä eduskunnan perustus-          seksi tai toisen poliittisen uran vahingoittami-
10514:  lakivaliokunta tai muu valiokunta tai vähin-        seksi. Arvostelu on erityisesti kohdistunut sii-
10515:  tään viisi kansanedustajaa allekirjoittamallaan     hen, että niinkin pieni edustajien määrä kuin
10516:  ja eduskunnan puhemiehelle antamallaan kir-         viisi kansanedustajaa voi menettelyn käynnis-
10517:  jelmällä taikka, ministerien osalta, oikeuskans-    tää.
10518:  leri. Vastaava aloiteoikeus on myös eduskun-           Ministerivastuulakia säädettäessä arvioitiin,
10519:  nan oikeusasiamiehellä.                             että viiden edustajan allekirjoituksen vaatimi-
10520:     Ministerivastuulain 7 §:n mukaan pidetään        nen kirjelmään olisi takeena siitä, ettei aiheet-
10521:  lainvastaisena menettelynä, josta ministeri tai     tomia muistutuksia tehdä "ajattelemattomuu-
10522:  oikeuskansleri tämän lain mukaan voidaan            desta tahi pahansuovuudesta". Asiasta sittem-
10523:  panna syytteeseen, sitä                             min saadut kokemukset ovat kuitenkin anta-
10524: 
10525: 200060G
10526: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 88
10527: 
10528: neet aiheen arvioida tätä kysymystä uudelleen.     ministerien ja oikeuskanslerin mahdollisten
10529: Siihen nähden, kuinka tärkeästä ja vakavasta       lainvastaisten toimenpiteiden varalta, voidaan
10530: asiasta ministerivastuun toteuttamismenettelys-    sillä varmistaa se, että vastuunalaisuusjärjestel-
10531: sä aina on kysymys, ovat asianomaisia ministe-     mää ei käytetä poliittisen valtapelin välineenä
10532: reitä vastaan esitetyt perusteet joskus olleet     tai muutoin tarkoituksiin, joihin sitä ei ole
10533: varsin kevyitä. Aina ei olekaan näyttänyt ole-     tarkoitettu.
10534: van helppoa saada kokoon vaadittavaa viittä           Muutos toteutettaisiin muuttamalla ministe-
10535: muistutuskirjelmän allekirjoittajaa.               rivastuulain 2 §:n 3 momenttia. Lainmuutos
10536:    Edellä mainitun johdosta ehdotetaan minis-      tulisi saattaa voimaan mahdollisimman pian.
10537: terivastuujärjestelmää muutettavaksi siten, että      Kun laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa
10538: niiden edustajien määrä, joiden allekirjoitukset   valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin
10539: muistutuskirjelmään tulee saada, nostetaan vii-    virkatointen lainmukaisuutta on voimassa pe-
10540: destä kahteenkymmeneen. Ottaen huomioon            rustuslakina, on sen muuttaminen käsiteltävä
10541: sen, kuinka merkittävästä ja vakavasta asiasta     valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaisessa jär-
10542: on     kysymys,    valtakunnanoikeuskäsittelyn     jestyksessä.
10543: käynnistymisen kynnyksen ei tällöin vielä voi-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10544: da katsoa nousevan kohtuuttoman korkealle.
10545: Samalla, kun tällaisella muutoksella voidaan                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10546: edelleen varmistaa maan edun turvaaminen                  lakiehdotuksen:
10547: 
10548: 
10549: 
10550:                                              Laki
10551: eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen
10552:                    lainmukaisuutta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
10553: 
10554:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
10555: tavalla,
10556:   muutetaan eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin
10557: virkatointen lainmukaisuutta 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain (274/22) 2 §:n 3
10558: momentti näin kuuluvaksi:
10559: 
10560:                       2§
10561:                                                    eduskunnassa esitellään, on asia, siitä keskus-
10562:   Muistutus valtioneuvoston jäsenen tai oi-        telematta, lähetettävä perustuslakivaliokun-
10563: keuskanslerin virkatoimen lainvastaisuudesta       taan.
10564: voidaan tehdä myös eduskunnassa. Tällainen
10565: muistutus on tehtävä kirjallisesti ja annettava
10566: puhemiehelle vähintään kahdenkymmenen                Tämä laki tulee voimaan          päivänä
10567: edustajan allekirjoittamana. Kun muistutus         kuuta 199 .
10568: 
10569:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1990
10570: 
10571:         Johannes Virolainen            Sirkka-Liisa Anttila           Kari Häkämies
10572:         Arja Alho                      Sauli Niinistö                 Heikki A. Ollila
10573:                                     1990 vp. -       LA n:o 88                                     3
10574: 
10575:                                                                                                Liite
10576: 
10577: 
10578:                                              Laki
10579: eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin virkatointen
10580:                    lainmukaisuutta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
10581: 
10582:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
10583: tavalla,
10584:   muutetaan eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin
10585: virkatointen lainmukaisuutta 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain (274/22) 2 § :n 3
10586: momentti näin kuuluvaksi:
10587: 
10588: Voimassa oleva laki                                  Ehdotus
10589: 
10590:                                                    2 §
10591: 
10592:    Muistutus valtioneuvoston jäsenen tahi oi-           Muistutus valtioneuvoston jäsenen tai oi-
10593: keuskanslerin virkatoimen lainvastaisuudesta         keuskanslerin virkatoimen lainvastaisuudesta
10594: voidaan tehdä myöskin eduskunnassa. Tällai-          voidaan tehdä myös eduskunnassa. Tällainen
10595: nen muistutus on tehtävä kirjallisesti ja vähin-     muistutus on tehtävä kirjallisesti ja annettava
10596: tään viiden edustajan allekirjoittamana puhe-        puhemiehelle vähintään kahdenkymmenen
10597: miehelle annettava. Kun sellainen kirjoitus          edustajan allekirjoittamana. Kun muistutus
10598: eduskunnassa esitellään, on asia, siitä keskus-      eduskunnassa esitellään, on asia, siitä keskus-
10599: telematta, lähetettävä perustuslakivaliokun-         telematta, lähetettävä perustuslakivaliokun-
10600: taan.                                                taan.
10601: 
10602: 
10603:                                                        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
10604:                                                      kuuta 199 .
10605:                                              1990 vp.
10606: 
10607: Lakialoite n:o 89
10608: 
10609: 
10610: 
10611: 
10612:                                  Koistinen ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n
10613:                                    muuttamisesta
10614: 
10615: 
10616:                                         Eduskunnalle
10617: 
10618:    Ylimääräistä rintamalisää maksetaan rinta-      nurin. Nyt on aiheellista uudistaa asiaa koske-
10619: masotilaseläkelain 9 a §:n mukaan niille rinta-    va aloite.
10620: malisän saajille, joille maksetaan myös kansan-      Ylimääräisen rintamalisän määrä on sidottu
10621: eläkkeen lisäosa. Ylimääräisen rintamalisän        saajan tuloihin. Nykyisin vähimmäismäärä on
10622: määrä korotettiin 12,5 OJo:ksi kansaneläkkeen      20 markkaa kuukaudessa. Vähimmäismäärää
10623: lisäosasta vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi-      ehdotamme korotettavaksi 50 markkaan kuu-
10624: tyksen käsittelyn yhteydessä. Hallitus on julki-   kaudessa.
10625: suudessa luvannut kolminkertaistaa ylimääräi-        Lakialoite tulisi käsitellä yhdessä valtion
10626: sen rintamalisän. Tulo- ja menoarvioesitys         vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen liit-
10627: vuodelle 1991 ei toteuta annettua lupausta.        tyvän hallituksen esityksen kanssa ja saattaa
10628:    Keskustan edustajat ovat ehdottaneet edus-      voimaan 1 päivästä huhtikuuta 1991 lukien.
10629: taja Maijalan ym. lakialoitteen n:o 24 perus-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10630: teella rintamalisän korottamista 30 prosenttiin
10631: kansaneläkkeen lisäosan määrästä. Hallitus-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10632: puolueet äänestivät toukokuussa 1990 aloitteen            lakiehdotuksen:
10633: 
10634: 
10635: 
10636:                                              Laki
10637:                          rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
10638: 
10639:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10640:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 9 a §:n 2
10641: momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa laissa (598/90), näin
10642: kuuluvaksi:
10643: 
10644:                      9a §
10645:                                                    määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
10646:    Ylimääräinen rintamalisä on 30 prosenttia       taan kuitenkin aina vähintään 50 markan suu-
10647: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-       ruisena.
10648: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen
10649: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises-
10650: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
10651: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa       kuuta 1991.
10652: 
10653:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
10654: 
10655:           Annikki Koistinen           Matti Maijala                 Matti Väistö
10656:           Johannes Virolainen         Juhani Alaranta               Seppo Kääriäinen
10657:           Aapo Saari                  Heikki Kokko                  Kauko Heikkinen
10658: 
10659: 200060G
10660: 2                        1990 vp. -   LA n:o 89
10661: 
10662:     Esko Jokiniemi         Eino Siuruainen        Erkki Pulliainen
10663:     Juhani Vähäkangas      Lea Mäkipää            Sirkka-Liisa Anttila
10664:     Anna-Liisa Jokinen     Mauri Pekkarinen       Pentti Kettunen
10665:     Tina Mäkelä            Kimmo Sarapää          Einari Nieminen
10666:     Pekka Puska            Raila Aho              Pertti Lahtinen
10667:     Ensio Laine            Heli Astala            Pekka Leppänen
10668:     Vappu Säilynoja        Marita J urva          Jukka Vihriälä
10669:     Paavo Väyrynen         Hannu Tenhiälä         Seppo Pelttari
10670:     Sulo Aittoniemi        Anneli Jäätteenmäki    Riitta Kauppinen
10671:     Jorma Fred             Markku Lehtosaari      Mirja Ryynänen
10672:     Kalle Röntynen         Sauli Hautala          Pauli Saapunki
10673:     Urpo Leppänen          Juho Sillanpää         Arvo Kemppainen
10674:                                               1990 vp.
10675: 
10676: Lakialoite n:o 90
10677: 
10678: 
10679: 
10680: 
10681:                                  Renko ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n muuttami-
10682:                                    sesta
10683: 
10684: 
10685:                                          Eduskunnalle
10686: 
10687:    Kirjallisuuden asemaan Suomessa voidaan          voitteiden saavuttamista sekä johtaa oppilas-
10688: kertatoimenpiteellä vaikuttaa eniten poistamal-     kohtaisesti erilaisiin valmiuksiin. Lisäksi kou-
10689: la kirjojen liikevaihtovero. Erityisesti Suomes-    lunuoria vaivaa ns. pintalukeminen, jolloin
10690: sa, jossa kirjojen markkinat ovat pienet, on        syvällisempi syy-yhteyksien ja kriittisyyden ke-
10691: perusteetonta vaikeuttaa kirjallisuuden asemaa      hittyminen on puutteellista. Eräänä lääkkeenä
10692: keräämällä myynnistä liikevaihtoveroa.              äidinkielen taitojen ja älyllisen luovuuden ke-
10693:    Liikevaihtovero kohdistuu kaikkeen kirjalli-     hittämiseksi on laajempi ja monipuolisempi
10694: suuteen, siten myös koulukirjoista peritään         kirjallisuuden käyttö kouluopetuksessa, mikä
10695: liikevaihtoveroa. Kuntien varallisuuserot ovat      mahdollistuu vain koulukirjastojen avulla. Kir-
10696: lisääntyneet. On siksi pelättävissä, etteivät       jojen ostohintaa tulee alentaa näistäkin syistä
10697: kaikki koulut ole tasa-arvoisia saatavilla ole-     ja kirjojen liikevaihtovero poistaa oppikirjojen
10698: van oppimateriaalin suhteen. Kirjojen liike-        lisäksi kaikilta muiltakin kirjoilta.
10699: vaihtovero nykyisen suuruisena murentaa kou-           Suomalaisen kulttuurin perustekijöihin kuu-
10700: lujärjestelmämme pyrkimystä tasapuolisuuteen        luu kotimainen kirjallisuus. Liikevaihtoveron
10701: oppilaan asuinpaikasta riippumatta.                 poistolla pidettäisiin kirjojen hinnannousu
10702:    Tällä hetkellä noin 1/3 oppikirjoista on ke-     kohtuullisena, mikä puolestaan alentaisi koti-
10703: räilyssä, jolloin oppilas ei saa omakseen kirjaa,   maisen kirjallisuuden julkaisukynnystä. Run-
10704: ja samoja kirjoja käytetään niin kauan kuin ne      sas ja monipuolinen suomalainen kirjallisuus
10705: kestävät. Lisäksi monissa kunnissa on säästö-       ja sen saavutettavuus ovat parhaita ja halvim-
10706: päätöksillä jätetty oppikirjat hankkimatta          pia keinoja ylläpitää suomalaista kulttuuria
10707: useaankin oppiaineeseen.                            kansainvälistyvässä maailmassa.
10708:    Koululaitoksemme on luisumassa vaarallises-         Monessa Euroopan maassa kirjojen liike-
10709: ti irti ajan tasalla olevasta yleissivistys- ja     vaihtovero on joko kokonaan poistettu tai vero
10710: ammattialatiedosta, jota korkeatasoiset oppi-       on merkittävästi alempi kuin muilla tuotteilla.
10711: kirjamme ja kirjastokirjallisuutemme tarjoa-           Suomessa koulutusta ja lukutaitoa on perin-
10712: vat.                                                teisesti arvostettu. Valtiovalta voisi osoittaa
10713:    Peruskoulu- ja lukiolain mukaan kouluilla        myös omaa arvostustaan poistamalla kirjoilta
10714: tulee olla kirjasto. Kunnat eivät kuitenkaan ole    liikevaihtoveron:
10715:  kyenneet toteuttamaan tätä lain kohtaa täysi-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10716:  määräisesti rahavarojensa niukkuuden takia.
10717: Koulukirjojen puute tai heikko taso puolestaan               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10718: vaikeuttaa opetussuunnitelmien ja koulun ta-               lakiehdotuksen:
10719: 
10720: 
10721: 
10722: 
10723: 200060G
10724: 2                                  1990 vp. -    LA n:o 90
10725: 
10726:                                              Laki
10727:                             liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta
10728: 
10729:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10730:   lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 3 §:ään, sellaisena
10731: kuin se on muutettuna 29 päivänä toukokuuta 1964, 31 päivänä joulukuuta 1974, 15 päivänä
10732: toukokuuta 1981, 11 päivänä heinäkuuta 1986, 20 päivänä helmikuuta 1987 ja 20 päivänä
10733: marraskuuta 1987 annetuilla laeilla (291 /64, 1064174, 331/81, 544/86, 163/87 ja 857 /87), uusi 3
10734: momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi seuraavasti:
10735: 
10736:                       3§
10737:                                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
10738:     Verotonta on myös kirjojen myynti.            kuuta 19
10739: 
10740: 
10741: 
10742: 
10743:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1990
10744: 
10745:           Tellervo Renko             Mauri Pekkarinen                 Marjatta Väänänen
10746:           Matti Maijala              Taisto Tähkämaa                  Einari Nieminen
10747:           Kalevi Mattila             Hannu Tenhiälä                   Juho Sillanpää
10748:           Eino Siuruainen            Kauko Heikkinen                  Jukka Vihriälä
10749:           Seppo Pelttari             Timo Kietäväinen                 Juhani Alaranta
10750:           Esko Jokiniemi             Riitta Kauppinen                 Pekka Puska
10751:           Kalle Röntynen             Kimmo Sarapää                    Matti Väistö
10752:           Jorma Huuhtanen            Anneli Jäätteenmäki              Annikki Koistinen
10753:           Hannele Pokka              Kauko Juhantalo                  Sirkka-Liisa Anttila
10754:           Vappu Säilynoja            Mirja Ryynänen                   Pekka Haavisto
10755:           Heli Astala                Erkki Pulliainen                 Tytti Isohookana-Asunmaa
10756:           Claes Andersson            Marjatta Stenius-Kaukonen        Marja-Liisa Löyttyjärvi
10757:           Tina Mäkelä                Esko Seppänen                    Marja-Liisa Tykkyläinen
10758:           Esko Almgren               Pentti Lahti-Nuuttila            Ole Wasz-Höckert
10759:                                      Esko Helle
10760:                                              1990 vp.
10761: 
10762: Lakialoite n:o 91
10763: 
10764: 
10765: 
10766: 
10767:                                  Helle ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta
10768: 
10769: 
10770:                                          Eduskunnalle
10771: 
10772:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10773: 
10774:   Aloitteessa ehdotetaan koko maan kattavaa         taminenkin olisivat mahdollisia. Lisäksi ole-
10775: yleistä säännöstä rantojen jättämisestä raken-      massa olevien kesä- ja pysyvien asuntojen sa-
10776: tamatta. Sen mukaan rantaviivasta 100 metrin        moin kuin maatilan tilakeskusten yhteyteen
10777: päähän ulottuisi vyöhyke, jolle ei voisi raken-     olisi edelleenkin mahdollista rakentaa talous-
10778: taa.                                                rakennuksia.
10779:   Rakentamiskielto ei rajoittaisi rantavyöhyk-         Esityksen tarkoituksena on varjella maamme
10780: keen muuta käyttöä esimerkiksi maa- tai met-        vesistöjen rantoja rakentamiselta, jolloin ran-
10781: sätalouteen.                                        tamaisema säilyisi ja rantojen yleinen virkistys-
10782:   Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista,         käyttö olisi mahdollista.
10783: milloin alueella on rakentamiseen oikeuttava           Esitys ei poista tarvetta suojella erityista-
10784: asemakaava tai rakennuskaava.                       pauksissa erityisen arvokkaita biologisia koko-
10785:    Myös olemassa olevat rakennukset säilyisivät     naisuuksia muun lainsäädännön nojalla.
10786: ja niiden korjaaminen ja tavanomainen laajen-
10787: 
10788: 
10789: 
10790: 
10791:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
10792: 
10793: 1. Yleisperustelut                                  viriävä kiinnostus rantojen rakentamiseen ul-
10794:                                                     komaan turismia varten tuovan lisäpainetta.
10795:    Vapaat rannat ovat snna maann häviämäs-          Alkuvaiheessa tämä on tietenkin pientä. Meillä
10796: sä, ettei ulkoilun, matkailun ja muun virkistys-    ollaan nyt innolla lisäämässä ulkomaisen omis-
10797: toiminnan tarpeita voida riittävästi tyydyttää.     tuksen määrää Suomessa, joten pelkäämme
10798: Tilanne on vain pahenemassa. Puutavarayhtiöt        valuuttatuloja havittelevien päättäjien myös
10799: ja muut suuryhtiöt ovat nopeassa tahdissa           loma-asuntojen kohdalla purkavan ulkomaisen
10800: palstoittaneet vapaina säilyneitä raotojaan         omistuksen rajoituksia. Mikäli tähän mennään
10801: loma-asutukseen.                                    ilman sitä ennen laadittua tiukkaa rantojensuo-
10802:    Rantakaavalainsäädäntö on osoittautunut          jelulakia, ehditään rakentaa kilometrikaupalla
10803: järjestelmäksi, joka tarjoaa hyvin vähän edel-      uutta rantaa.
10804: lytyksiä virkistys- ja suojelualueiden turvaami-       Paine rantoje~ rakentamiseen lisääntyy
10805: selle. Sen sijaan maanomistajalle rantakaava        myös, mikäli Euroopan taloudellisen yhdenty-
10806: tarjoaa keinon optimoida taloudellinen hyöty        misen yhteydessä Suomi sitoutuu sallimaan
10807: käytettävissä olevasta rantaviivasta periaatteel-   ulkomaalaisomistuksen samoin edellytyksin
10808: la: parhaat rantapalstat myyntiin ja soistuneet     kuin Suomen kansalaisille.
10809: rämeet yleiskäyttöön.                                  On harhaista kuvitella, että yleiskaavailla
10810:    Paineet rantojen lisärakentamiseen ovat          rantojen suojelu saadaan hoidetuksi. Tämä
10811: edelleenkin olemassa. Tämän lisäksi näyttää         johtuu seuraavista syistä:
10812: 
10813:  2000600
10814: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 91
10815: 
10816:        ensinnäkin yleiskaavan teko on vapaaeh-       taisi laatia, voitaisiin vastedes sanotulle 100
10817: toista ja niitä laaditaan enimmäkseen vain           metrin vyöhykkeelle rakentaa vain asema- tai
10818: osaan kuntaa;                                        rakennuskaavan puitteissa.
10819:    - yleiskaava on helppo tehdä sellaisella alu-        Rakentamiselta rajoitettu rantavyöhyke kos-
10820: eella, jossa maanomistus on yhtenäistä; siellä       kisi merta ja muita vesistöjä. Se ei kuitenkaan
10821: missä maanomistus on pirstoutunut, tasapuoli-        koskisi niitä tapauksia, joita vesilaissa ei vesis-
10822: nen rakennusoikeuden jako kaikille maanomis-         töihin ole luettu: ojia ja vähäisiä puroja, läh-
10823: tajille merkitsee kaiken rakentamista;               teitä ja tekolammikoita.
10824:    - se, että yleiskaavoituksesta ylipäänsä ale-        Vesilain 1 §:n 2 momentin mukaan vesistöjä
10825: taan keskustella jossakin kunnassa, saa maan-        ovat sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoi-
10826: omistajat liikkeelle palstoittamaan ja myymään       sine osineen niitä vesiä lukuun ottamatta, jotka
10827: rantaansa ja näin kaavan suojelukohteet tuho-        vesilain 1 luvun 2 §:ssä mainitaan.
10828: taan jo ennen kaavan toteuttamista;                     Vesilain 1 luvun 2 §:n mukaan vesistönä tai
10829:    - on pelättävissä, että yleiskaavan laatimi-      sen osana ei pidetä:
10830: nen käytännössä johtaisi runsaskätiseen raken-          1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa
10831: nusoikeuden jakeluun.                                ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpä-
10832:    Kaiken lisäksi yleiskaavan perusheikkous on       näkään aikana ole riittävästi vettä veneellä
10833: siinä, että rakennuslupia voidaan kuitenkin          kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota
10834: myöntää, kunhan ei vaikeuteta alueen käyttöä         kalakaan ei voi sanottavassa määrässä kulkea;
10835: yleiskaavan määrittelemään yleistarkoitukseen.       eikä
10836: Rakennuslautakunnat ja viime kädessä korkein            2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenotta-
10837: hallinto-oikeus taannevat tulkinnoillaan sen,        moa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa.
10838: että yleiskaavan jo alun perinkin riittämätön           Vesilain 1 luvun 6 § :n mukaan vesialueen
10839: rantojen suojelu murenee käytännössä.                rajana maata vastaan pidetään keskivedenkor-
10840:    Mikäli siis rantoja halutaan varjella rakenta-    keuden mukaista rantaviivaa.
10841: miselta, jää ainoaksi keinoksi rakennuslain             Näitä määritelmiä sovellettaisiin myös tämän
10842: muuttaminen.                                         säännöksen tulkinnassa.
10843:    Ruotsissa tärkeimmät rantojen rakentamista           6 a §:n 2 momentti. Milloin muusta syystä ei
10844: koskevat rajoitukset sisältyvät naturvårdslage-      olisi estettä, voitaisiin ehdotuksen mukaan kui-
10845: nin rantojen suojelua koskeviin säännöksiin.         tenkin 6 a §:n 1 momentin tarkoittamalle 100
10846: Jotta yleisölle turvattaisiin pääsy uinti- ja ul-    metrin vyöhykkeelle myöntää rakennuslupa
10847: koilupaikkoihin, koskee merta, järviä ja muita       olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen ja
10848: vesistöjä rantasuoja (strandskydd). Tämä tar-        vähäiseen laajentamiseen. Tällöin rajana on
10849: koittaa, että 100 metrin vyöhykkeellä rantavii-      pidettävä sitä, että laajennus ei lisää huoneisto-
10850: vasta rakentaminen on kielletty. Ruotsissa hal-      lukua. Esimerkiksi kesämökkiin tai maatilan
10851: lituksella tai hallituksen määräämällä viran-        päärakennukseen voitaisiin rakentaa laajennus,
10852: omaisella, tavallisesti lääninhallituksella, on      kunhan tuloksena ei ole toisen asunnon raken-
10853: tarvittaessa oikeus laajentaa suojavyöhyke 300       taminen.
10854: metriksi rantaviivasta. Ruotsissa rantasuojasta         Sellaiset rakennukseen kohdistuvat toimen-
10855: voidaan poiketa asemakaavalla tai aluemää-           piteet, jotka eivät edellytä rakennuslupaa, oli-
10856: räyksillä. Poikkeuslupaviranomainen on lää-          sivat luonnollisesti aina sallittuja.
10857: ninhallitus.                                            Luonnollista on myös, että jonkin aikaa
10858:                                                      käyttämättömänä olleen rakennuksen voisi
10859:                                                      kunnostaa ja esimerkiksi palossa vaurioituneen
10860: 2. Yksityiskohtaiset perustelut                      korvata uudella. Hyväksyttävänä on pidettävä
10861:                                                      sitäkin, että ikänsä ja kuntonsa takia olemassa
10862:    6 a §:n 1 momentti. Uudisrakentaminen             oleva rakennus korvataan uudella.
10863: kiellettäisiin vyöhykkeellä, joka ulottuisi ranta-      Milloin tontilla on asuinrakennus, voitaisiin
10864: viivasta 100 metrin päähän.                          sen yhteyteen rakentaa myös siihen kuuluvia
10865:    Uudisrakentaminen olisi kuitenkin mahdol-         talousrakennuksia kuten venevaja, puuvarasto
10866: lista, mikäli alueella olisi vahvistettu asema-      ym.
10867: kaava, rakennuskaava tai rantakaava. Koska              Lain voimaantulosäännöksessä säädettäisiin,
10868: rantakaavoja ei ehdotuksen mukaan enää voi-          ettei uusia rantakaavoja enää voisi laatia. Voi-
10869:                                       1990 vp. -     LA n:o 91                                    3
10870: 
10871: massa olevat rantakaavat jäisivät edelleen voi-      3. Taloudelliset vaikutukset
10872: maan, mutta niiden muuttaminen olisi vastedes
10873: muuhun tarkempaan kaavaan verrattava toimi.             Suojellun rantavyöhykkeen omistajalle ei
10874:   Jottei syntyisi kohtuuttomuuksia, voitaisiin       korvattaisi rantavyöhykkeen rakennuskiellosta.
10875: kuitenkin vahvistaa sellaisia rantakaavoja, joi-     Rantavyöhykettä voitaisiin edelleenkin käyttää
10876: den laatiminen tosiasiallisesti on ollut tekeillä    siihen tarkoitukseen, jossa se on ollut ennen
10877: säädettynä siirtymäkautena.                          lain säätämistä.
10878:                                                         Verotuksessa rantavyöhyke arvostettaisiin
10879:                                                      tällöin aina sen käytön mukaan, joka sillä on
10880: 3. Muu suojelutarve                                  eli useimmiten maa- ja metsätalouskäytön mu-
10881:                                                      kaan.
10882:   Koska esityksellä rajoitetaan vain rakenta-           Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä
10883: mista, mutta ei alueen muuta käyttöä, tulisi         valtiontaloudellisia vaikutuksia.
10884: muusta tätä pidemmälle menevästä suojelusta             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10885: päättää muun lainsäädännön nojalla.                  nioittaen,
10886:   Ei ole katsottu mahdolliseksi sisällyttää tä-
10887: hän lakialoitteeseen säännöksiä, joilla tällai-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10888: seen erityiseen suojelutavoitteeseen pyrittäisiin.          lakiehdotuksen:
10889: 
10890: 
10891: 
10892:                                                Laki
10893:                                     rakennuslain muuttamisesta
10894: 
10895:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10896:   lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annettuun rakennuslakiin (370/58) uusi näin kuuluva 6 a §:
10897: 
10898:                       6a§                               3) jo olemassa olevaan asuntoon tai maanvil-
10899:   Ellei alueella ole vahvistettua asemakaavaa,       jelystilaan kuuluvan talousrakennuksen raken-
10900: rakennuskaavaa tai rantakaavaa, 130 §:ssä tar-       tamiseen.
10901: koitettua uudisrakennusta ei saa rakentaa 100
10902: metriä lähemmäksi meren tai vesilaissa (264/
10903: 61) tarkoitetun vesistön keskivedenkorkeuden           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmi-
10904: mukaista rantaviivaa.                                kuuta 1991.
10905:   Mikäli siihen muutoin on edellytyksiä, ra-            Sanotusta päivästä lukien ei rantakaavaa
10906: kennuslupa voidaan kuitenkin 1 momentista            enää saa hyväksyä eikä vahvistaa vaan ranta-
10907: poiketen myöntää                                     alueella rakentamiseen sovelletaan 6 a §:n
10908:   1) jo olemassa olevan rakennuksen korjaa-          säännöksiä.
10909: miseen, rakenteiden muuttamiseen tai sellai-           Erityisestä syystä valtioneuvosto voi kuiten-
10910: seen laajentamiseen, jossa rakennuksen huo-          kin myöntää luvan rantakaavan hyväksymiseen
10911: neistojen määrä ei siitä lisäänny,                   ja vahvistamiseen sanotun päivämäärän jäl-
10912:   2) jo olemassa olevan tai tuhoutuneen raken-       keen, milloin rantakaavan laatimiseen on il-
10913: nuksen korvaamiseen edellyttäen, että raken-         meisesti ryhdytty ennen 1 päivää syyskuuta
10914: nuksen huoneistojen määrä ei siitä lisäänny, ja      1990.
10915: 
10916:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1990
10917: 
10918:          Esko Helle                     Esko Seppänen                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
10919:                                                1990 vp.
10920: 
10921: Lakialoite n:o 92
10922: 
10923: 
10924: 
10925: 
10926:                                   Stenius-Kaukonen      ym.:   Ehdotus    laiksi   työttömyysturvalain
10927:                                      muuttamisesta
10928: 
10929: 
10930:                                           Eduskunnalle
10931: 
10932:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10933: 
10934:    Hallitus esittää työttömyysturvalain perus-        myysturvan tarveharkinnasta luovuttaisiin. Tä-
10935: päivärahaan kolmen markan tasokorotusta               mä merkitsisi ensisijaisesti nykyiseen lakiin si-
10936: 1.7.1991 lukien. Indeksikorotus mukaan luet-          sältyvän keskeisimmän epäkohdan eli puolison
10937: tuna se nostaisi työttömyyspäivärahan nykyi-          tulojen vaikutuksen poistamista työttömyystur-
10938: sestä 105 markasta arviolta 116 markkaan,             vajärjestelmästä.
10939: jolloin käteenjäävä kuukausitulo yltäisi juuri           Edelleen ehdotamme lakialaitteessa nykyi-
10940: ja juuri 2 000 markkaan. Se ei riitä vieläkään        sestä laista poiketen, ettei työvoimatoimiston
10941: nostamaan peruspäivärahaa yli toimeentulo-            antama lausunto työttömän oikeudesta päivä-
10942: tuen tason, jota eduskunta on toistuvasti edel-       rahaan olisi enää sosiaalivakuutustoimikuntaa
10943: lyttänyt. Ehdotamme, että työttömän perus-            ja työttömyyskassaa sitova, mistä puolestaan
10944: päivärahaa korotetaan 1.1.1991 lukien 140             seuraa, että työvoimatoimiston asiasta anta-
10945: markkaan päivässä. Käteenjäävä tulo olisi sil-        maa lausuntoa koskeva muutoksenhakukielto
10946: loin noin 2 500 markkaa kuukaudessa.                  käy tarpeettomaksi.
10947:     Edelleenkin työttömän henkilön puolison tu-          Lisäksi ehdotamme, että oikeus työttömyys-
10948: lot vaikuttavat työttömän ihmisen perus-              päivärahaan määritellään uudestaan niin, että
10949: turvaan. Muussa sosiaalilainsäädännössä -             kaikilla työkykyisillä työttömillä henkilöillä,
10950: työttömyysturva- ja kansaneläkelakia lukuun           joille ei ole voitu osoittaa työtä, on oikeus
10951:  ottamatta - on hyväksytty osittain jo ajatus         päivärahaan ja että päivärahaa voitaisiin
10952:  siitä, ettei työssäkäyvän puolison oleteta elätt~   myöntää takautuvasti kolmen kuukauden ajal-
10953:  vän omaa puolisoaan. Ehdotuksemme keskei-            ta ennen työvoimatoimistoon ilmoittautumista.
10954:  nen muutosesitys on, että nykyisestä työttö-
10955: 
10956: 
10957: 
10958: 
10959:                                        ALOITTEEN SISÄLTÖ
10960: 
10961:   Hallitus esittää työttömyysturvalakiin eräitä       päivässä 1. 7.1991 lukien. Kaikkein heikoim-
10962: korjauksia, joita eduskunta on edellyttänyt.          massa asemassa olevat työttömät jätetään edel-
10963: Pelkän peruspäivärahan varassa oleville työttö-       leen tilanteeseen, jossa he joutuvat työttömyys-
10964: mille hallitus esittää vaivaisen 3 markan koro-       turvan riittämättömyyden vuoksi juoksemaan
10965: tusta peruspäivärahaan. Työttömyysturvan pe-          vielä sosiaalitoimistossa hakemassa toimeentu-
10966: ruspäiväraha nousisi tämän mukaan nykyisestä          lotukea.
10967: 105 markasta päivässä, josta käteen jää vain             Emme voi hyväksyä hallituksen menettelyä
10968: noin 1 800-1 900 markkaa kuukaudessa, in-             ja siksi ehdotamme, että peruspäiväraha koro-
10969: deksikorotus mukaan lukien 116 markkaan               tetaan 140 markkaan. Ehdotamme myös lapsi-
10970: 
10971:  200060G
10972: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 92
10973: 
10974: korotuksia nostettavaksi 25 markkaan ensim-           Eduskunnan on huolehdittava myös siitä,
10975: mäiseltä lapselta ja 15 markkaan jokaiselta         että kun eduskunnan toistuvasti esittämä vaati-
10976: seuraavalta lapselta.                               mus, että 55 vuotta täyttäneet voivat saada
10977:    Osa-aikatyöntekijöiden työttömyysturvaan         ansioon suhteutettua päivärahaa rajoituksetta,
10978: jää edelleen aukkoja, jotka merkitsevät koh-        nyt toteutetaan, sitä aletaan maksaa uudelleen
10979: tuutonta väliinputoamista. Siksi ehdotamme          myös niille, joilla 900 päivää on aiemmin
10980: 17 § :ään tätä koskevaa muutosta, jolloin 18 ja     täyttynyt.
10981: 19 § voidaan kumota.                                   Lisäksi esitämme eräitä muita välttämättö-
10982:    Työllisyyslain mukaisten velvoitetyöllistettä-   miä korjauksia työttömien oikeusturvan ja ase-
10983: vien työttömyysturva ja eläke-etuudet saattavat     man takaamiseksi.
10984: heiketä kuuden kuukauden velvoitetyön vuok-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10985: si. Sen vuoksi eduskunnan tulisi entistä selke-
10986: ämmin edellyttää, että hallitus huolehtii siitä,             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10987: että velvoitetyöllistettyjen eläke-etuoksissa il-          lakiehdotuksen:
10988: menneet heikennykset pikaisesti korjataan.
10989: 
10990: 
10991: 
10992:                                               Laki
10993:                                 työttömyysturvalain muuttamisesta
10994: 
10995:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10996:    kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 8, 9, 14, 18 ja 19 §
10997: sekä 38 §:n 2 momentti ja 43 c §,
10998:    sellaisina kuin niistä ovat 14 § muutettuna 27 päivänä helmikuuta 1987 annetulla lailla
10999: (226/87), 18 § muutettuna viimeksi mainitulla ja 20 päivänä tammikuuta 1989 annetulla lailla
11000: (69/89), 19 § muutettuna viimeksi mainitulla ja 9 päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla
11001: (69/89) sekä 43 c § mainitussa 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa,
11002:    muutetaan 3 §:n 3 momentti sekä 4, 11 ja 13 §, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 17 ja 20 §, 21 §:n 2
11003: momentti, 22 §:n 1 momentti sekä 24 ja 25 §,
11004:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 momentti mainitussa 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa
11005: laissa, 11 § muutettuna viimeksi mainitulla ja 6 päivänä kesäkuuta 1986 annetulla lailla (426/86),
11006: 13 § muutettuna mainituilla 27 päivänä helmikuuta 1987 ja 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla
11007: laeilla, 20 ja 25 § mainitussa 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa, 21 §:n 2 momentti
11008: mainitussa 20 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa ja 22 §:n 1 momentti 15 päivänä
11009: kesäkuuta 1990 annetussa laissa (535/90), sekä
11010:    lisätään 3 § :ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 9 päivänä helmikuuta 1990
11011: annetulla lailla, uusi 4-6 momentti seuraavasti:
11012: 
11013:                      3§                             mikunnalle, jos lausunnolla on yleistä työvoi-
11014:                                                     mapoliittista merkitystä tai jos työvoimatoi-
11015:               Toimeenpanoelimet
11016:                                                     misto katsoo siirtämisen muusta erityisestä
11017:                                                     syystä aiheelliseksi. Työvoimatoimikunnan tu-
11018:   Työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan           lee työttömyyskassan tai sosiaalivakuutustoi-
11019: saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä,      mikunnan pyynnöstä täydentää lausuntoaan
11020: joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8     viipymättä.
11021: ja 10 kohdassa sekä 2 momentissa ja 7-                 Joka on tyytymätön 3 momentissa tarkoitet-
11022: 11 § :ssä,  sosiaalivakuutustoimikunnalle ja        tuun työvoimatoimiston antamaan lausuntoon,
11023: työttömyyskassalle lausunnon. Työvoimatoi-          saa hakea siihen kirjallisesti oikaisua työvoi-
11024: miston tulee sosiaalivakuutustoimikunnan tai        matoimikunnalta viimeistään 14 päivänä sen
11025: työttömyyskassan pyynnöstä täydentää lausun-        jälkeen, kun hän sai tiedon työvoimatoimiston
11026: toaan viipymättä.                                   antamasta lausunnosta.
11027:   Työvoimatoimisto voi siirtää 3 momentissa            Lausunto- ja oikaisumenettelystä säädetään
11028: tarkoitetun lausunnon antamisen työvoimatoi-        tarkemmin asetuksella.
11029:                                      1990 vp. -    LA n:o 92                                    3
11030: 
11031:                       4§                                                I7 §
11032:         Oikeus työttömyyspäivärahaan                                Osa-aikatyö
11033:   Työttömyyspäivärahaan on oikeus työkykyi-          Kokoaikatyötä hakevalla henkilöllä, joka te-
11034: sellä työttömällä henkilöllä, jolle ei ole voitu   kee osa-aikatyötä, on oikeus työttömyyspäivä-
11035: osoittaa työtä. Työttömyyspäivärahaa ei kui-       rahaan työajan lyhennystä vastaaviita täysiitä
11036: tenkaan voida maksaa pidemmältä kuin kol-          työttömyyspäiviltä.
11037: men kuukauden ajalta ennen työvoimatoimis-           Osa-aikatyötä hakevalla henkilöllä, jolle ei
11038: toon ilmoittautumista ilman painavaa syytä.        ole voitu osoittaa osa-aikatyötä, on oikeus
11039:                                                    työttömyyspäivärahaan tätä vastaavalta ajalta.
11040: 
11041:                       II §                                              20 §
11042:     Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä            Osa-aikatyötä tekevän ansioon suhteutetun
11043:                  tapauksissa                              päivärahan enimmäissuuruus
11044:   Henkilöllä, joka ilman pätevää syytä on            Ansioon suhteutettua päivärahaa voidaan
11045: eronnut työstään tai on omalla menettelyllään      maksaa I7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa niin
11046: aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole työ-       paljon, että se mahdollisine lapsikorotuksineen
11047: markkinoilla yleisesti noudatettavin ehdoin        ja työstä saatu palkka yhteensä ovat enintään
11048: syntynyt, tai on itse aiheuttanut työsuhteen       95 prosenttia ansioon suhteutetun päivärahan
11049: päättymisen, ei ole oikeutta työttömyyspäivä-      perusteena olevasta palkasta, kuitenkin vähin-
11050: rahaan, ennen kuin hän on ollut työttömänä         tään niin paljon kuin henkilö olisi oikeutettu
11051: työnhakijana työvoimatoimistossa kolme viik-       saamaan perusturvana.
11052: koa.
11053:                                                                         21 §
11054:                       13§                                             Sivutyö
11055:            Oikeus peruspäivärahaan
11056:   Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka         Työttömyyspäivärahaa maksettaessa otetaan
11057: täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan          sivutyöstä saatu palkka ja muu työtulo huo-
11058: saamisen yleiset edellytykset.                     mioon siten, että päiväraha ja 75 prosenttia
11059:                                                    palkka- tai muun työtulon siitä osasta, joka
11060:                                                    ylittää I 000 markkaa, voivat kuukaudessa yh-
11061:                       I6 §                         teensä nousta perusturvassa henkilön täysimää-
11062:  Oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan          räisen peruspäivärahan määrään tai ansiotur-
11063:                                                    vassa määrään, joka hänelle ansioon suhteutet-
11064:    Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oi-        tuna päivärahana muutoin olisi voitu maksaa.
11065: keus työttömyyskassan jäsenellä (vakuutettu),
11066: joka on ollut vakuutettuna vähintään 13 lähin-
11067: nä edellistä viikkoa ja joka on vakuutettuna                           22 §
11068: ollessaan täyttänyt työssäoloehdon.                          Peruspäivärahan suuruus
11069:    Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 24
11070: lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkaste-        Peruspäivärahan täysi määrä on I40 mark-
11071: lujakso) ollut 13 viikkoa sellaisessa työssä,      kaa.
11072: jossa työaika kunakin viikkona on ollut vähin-
11073: tään I8. tuntia tai jonka työsopimuksen mukai-
11074: nen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson                           24 §
11075: aikana ollut keskimäärin vähintään I8 tuntia                       Lapsikorotus
11076: viikossa ja palkka työehtosopimuksen mukai-
11077: nen tai, jollei työalalla ole työehtosopimusta,      Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on
11078: paikkakunnalla maksettavan käyvän palkan           huollettavanaan I8 vuotta nuorempi lapsi,
11079: mukainen.                                          maksetaan päiväraha korotettuna lapsikoro-
11080:                                                    tuksella, jonka suuruus ensimmäisestä lapsesta
11081: 4                                  1990 vp. -    LA n:o 92
11082: 
11083: on 25 markkaa ja jokaisesta seuraavasta lap-     jen määrät tarkistetaan siinä suhteessa kuin
11084: sesta 15 markkaa.                                työttömyyspäivärahan maksuvuodelle vahvis-
11085:                                                  tettu palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin
11086:                     25 §                         luku poikkeaa edellisen kalenterivuoden vas-
11087:              Etuuksien korotus                   taavasta indeksiluvusta.
11088: 
11089:   Peruspäivärahan ja lapsikorotusten markka-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11090: määriä korotetaan kunkin vuoden alusta lu-       kuuta 1991.
11091: kien palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
11092: pisteluvun muutosten edellyttämässä suhteessa.   ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
11093:   Tämän lain 23 §:ssä tarkoitettujen työtulo-    menpiteisiin.
11094: 
11095: 
11096:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1990
11097: 
11098:         Marjatta Stenius-Kaukonen         Jarmo Wahlström             Arvo Kemppainen
11099:         Timo Laaksonen                    Marja-Liisa Löyttyjärvi     Esko-Juhani Tennilä
11100:         Ensio Laine                       Asko Apukka                 Raila Aho
11101:                                                1990 vp.
11102: 
11103: Lakialoite n:o 93
11104: 
11105: 
11106: 
11107: 
11108:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain väli-
11109:                                      aikaisesta muuttamisesta, vuodelta 1991 suoritettavasta sai-
11110:                                      rausvakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta vuo-
11111:                                      delta 1991
11112: 
11113: 
11114:                                           Eduskunnalle
11115: 
11116:    Eduskunta on vuosia vaatinut hallitukselta        työllistämisvastuun asettamiseksi yrityksille
11117: toimenpiteitä sosiaaliturvamaksujen määräyty-        hallitus on sivuuttanut täysin.
11118: misperusteiden muuttamiseksi. Syksyllä 1987             Hallitus ilmoittaa kylmästi, että hallitusoh-
11119: eduskunta edellytti, että hallitus parantaa työ-     jelman mukaisesti se parantaa työvoimavaltais-
11120: voimavaltaisten yritysten asemaa uudistamalla        ten yritysten asemaa, mutta koska kokonaisve-
11121: nykyisin palkkaperusteisina kerättävien sosiaa-      rouudistuksen toteuttaminen on vielä kesken ja
11122: liturvamaksujen rahoitusjärjestelmää. Edelleen       työnantajan sosiaaliturvamaksuun liittyvä lain-
11123: eduskunta edellytti, että hallitus selvityttää pi-   valmistelu vaatii vielä selvitystä, ehdotetaan
11124: kaisesti sosiaaliturvamaksujen vaikutuksen           vuoden 1991 maksuista säädettäväksi yksivuo-
11125: työllisyyteen ja työttömyyteen. Samalla tuli         tisella lailla. Esityksessä n:o 167 ei ole toteutet-
11126: selvittää, voidaanko yksityisiltä yrityksiltä        tu eduskunnan edellyttämiä toimia.
11127: edellyttää työllistämisvastuuta sosiaaliturva-          Kaikista eduskunnan lausumista huolimatta
11128: maksujen mahdollisen alentamisen seuraukse-          hallitus esittää edelleenkin kunnilta ja kirkolta
11129: na. Syksyllä 1988 sosiaalivaliokunta totesi, et-     perittäväksi muuta julkista sektoria korkeam-
11130: tei hallitus ole huolehtinut eduskunnan edellyt-     paa sosiaaliturvamaksua, mikä on vielä huo-
11131: tämien selvitysten tekemisestä, ja toisti aikai-     mattavasti yksityisen sektorin maksua korke-
11132: semmat esityksensä.                                  ampi. Yksityisen sektorin työnantajien sv-mak-
11133:    Viimeksi vastauksessaan hallituksen esityk-       su on vain 1,45 07o, kun kunnilta kerätään
11134: seen n:o 154/1989 vp. eduskunta edellytti viita-     3,95 07o, seurakunnilta 4,20 07o ja valtiolta
11135: ten viiteen aikaisempaan kannanottoonsa, hal-        2, 70 07o ennakkoperinnän alaisen palkan mää-
11136: lituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kansaneläke-       rästä. Työnantajien maksamista sv-maksuista
11137: ja sairausvakuutusmaksuja koskevan järjestel-        palautuu valtaosa takaisin työnantajille korvik-
11138: män kehittämiseksi siten, että se kohtelee val-      keena sairausajan palkan maksamisesta ja nä-
11139: tiota ja kuntia tasapuolisesti yksityiseen työn-     mä palautukset ovat vielä verovähennyskelpoi-
11140: antajaan nähden ja seurakuntia kuntiin näh-          sia työnantajille, joten yksityisten työnantajien
11141: den, sekä siten, että menettelyyn ei sisälly         vastuu työntekijöiden sairauskustannuksista
11142: kunnallisten palvelujen kehityksen kannalta          jää vähäiseksi. Tätä työnantajat eivät kuiten-
11143: haitallisia vaikutuksia.                             kaan koskaan muista mainita valittaessaan
11144:    Eduskunta edellytti jälleen hallituksen anta-     satu-maksujen korkeutta.
11145: van pikaisesti esityksen työvoimavaltaisten yri-        Työnantajan kansaneläkemaksuun tehtiin
11146: tysten aseman parantamiseksi. Samalla edelly-        vuonna 1990 kaikilla tasoilla 0,5 07o :n alennus,
11147: tettiin huolehdittavan siitä, ettei sosiaaliturvan   joka ei millään tavoin vie nyt eteenpäin edus-
11148: rahoitus vaarannu.                                   kunnan asettamia tavoitteita. Se merkitsi vain
11149:    Hallitus ei ole noudattanut eduskunnan tah-       sitä, että se kasvatti valtion takuusuoritusta
11150: toa. Sosiaaliturvamaksujen työllisyysvaikutuk-       kansaneläkerahastoon 960 miljoonalla markal-
11151: sista ei vieläkään ole tehty minkäänlaista selvi-    la. Se on ollut omiaan estämään kansaneläke-
11152: tystä, vaikka se on ollut hallituksen keskeinen      uudistuksen IV vaiheen toteuttamisen ja välttä-
11153: peruste myönnetyille alennuksille jo yli kym-        mättömän lisäosan tasokorotuksen. Tällä ker-
11154: menen vuoden ajan. Selvityksen tekemisen             taa hallitus esittää alimman luokan maksun
11155: 
11156: 2000600
11157: 2                                      1990 vp. -    LA n:o 93
11158: 
11159: alentamista 0,25 prosenttiyksiköllä 1. 7.-           pauttaa maksuista. Esitämme, että kuntatyön-
11160: 31.12.1991 väliseksi ajaksi. Tämä 75 miljoonan       antajille ei aseteta muita suurempia maksuja.
11161: markan alennus on vaatimaton esitys työvoi-             Hallitus esittää aleunettavaksi kuntien lisä-
11162: mavaltaisten ja pienten yritysten maksurasituk-      osakustannusten osuutta 0, 72 pennistä 0,67
11163: sen alentamiseksi.                                   penniin veroäyriltä. Esitämme korotuksen
11164:     Ensi vuonna valtion takuusuoritus kansan-        poistamista kokonaan eli 62 § :n poistamista.
11165: eläkerahastolle nousee jo 2,5 miljardiin mark-       Myös 59 § on poistettava, koska kansaneläke-
11166: kaan.                                                rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi ta-
11167:    Työnantajan lapsilisämaksujen perimättä           kuusuoritus on säilytettävä 10 OJo:ssa.
11168: jättämisellä annetaan kaikille työnantajille jo         Vakuutetun kansaneläkemaksun esitämme
11169: lähes 5 miljardin markan helpotus ensi vuon-         hyväksyttäväksi hallituksen esityksen mukaise-
11170: na. Näillä varoilla voitaisiin korottaa lapsilisiä   na eli 1,55 pennin suuruisena, mutta sairaus-
11171: yli kaksinkertaisiksi.                               vakuutusmaksun ehdotamme aleunettavaksi
11172:    Tässä vaiheessa ehdotamme kaikkiin työnan-        1, 7 pennistä 1 penniin.
11173: tajamaksuihin porrastusta siten, että niissä            Ehdotamme,
11174: otettaisiin huomioon sekä poistot että varauk-
11175: set, jolloin maksut eivät rasita nykyisellä taval-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11176: la työvoimavaltaisia yrityksiä. Pienyritykset tu-           lakiehdotukset:
11177: lisi sen sijaan mahdollisuuksien mukaan va-
11178: 
11179: 
11180: 1.
11181:                                                Laki
11182:                              kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
11183: 
11184:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11185:   muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 /56) 3 §:n 2
11186: momentti ja 5 §:n 1 momentti,
11187:   sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (307 /82)
11188: ja 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72), näin kuuluviksi:
11189: 
11190:                        3 §                           maan maakunnalta, kunnalliselta Iiikelaitoksel-
11191:                                                      ta, kunnalta ja kuntainliitolta, evankelis-luteri-
11192:    Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen    laiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seura-
11193: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna            kuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirkkokun-
11194: 3,50 prosenttia ennakkoperinnän alaisen pal-         nalta ja sen seurakunnalta maksua peritään
11195: kan määrästä. Jos liiketoimintaa harjoittavan        4,45 prosenttia työntekijälle suoritetun ennak-
11196: valtionverotuksessa verovelvollisen työnanta-        koperinnän alaisen palkan määrästä.
11197: jan viimeksi toimitettua verotusta varten anta-
11198: massa veroilmoituksessa ilmoittamien, kuluvan
11199: käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien                                  5§
11200: säännönmukaisten poistojen ja varausten yh-            Vakuutusmaksu on 1,55 penniä vakuutetulle
11201: teismäärä on ollut suurempi kuin 300 000             kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä.
11202: markkaa, maksun suuruus on viimeksi toimi-
11203: tettua verotusta seuraavana kalenterivuotena
11204: kuitenkin 5,50 prosenttia ennakkoperinnän              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11205: alaisen palkan määrästä. Jos tällaisen työnan-       kuuta 1991.
11206: tajan edellä tarkoitettujen poistojen ja varaus-       Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan
11207: ten määrä on ollut suurempi kuin 600 000             vuonna 1991 maksetuista palkoista suoritetta-
11208: markkaa, sanottu maksu on 7,50 prosenttia            vaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja
11209: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.             5 §:n 1 momenttia vuodelta 1991 toimitettavas-
11210: Kuitenkin valtiolta ja sen laitokselta, Ahvenan-     sa verotuksessa.
11211:                                     1990 vp. -     LA n:o 93                                        3
11212: 
11213: 
11214: 2.
11215:                                              Laki
11216:                     vuodelta 1991 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta
11217: 
11218:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11219: 
11220:                        1§                          kansaneläkemaksu-       sairausvakuutusmaksu-
11221:   Poiketen siitä, mitä 4 päivänä heinäkuuta        prosentti               prosentti
11222: 1963 annetun sairausvakuutuslain 33 §:n 1 mo-      3,50                    0,75
11223: mentissa, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulu-   5,50                    1,25
11224: kuuta 1970 annetussa laissa (742/70), on sää-      7,50                    2,75
11225: detty vakuutetun sairausvakuutusmaksusta, on
11226: sanottu maksu 1 penni vakuutetulle vuodelta           Edellä olevan taulukon mukaan Iasketusta
11227: 1991    toimitettavassa kunnallisverotuksessa      maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000
11228: määrätyltä veroäyriltä.                            markkaa. Työnantajan sairausvakuutusmak-
11229:                                                    sua peritään kuitenkin valtiolta ja sen laitoksel-
11230:                       2 §                          ta, Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnallisel-
11231:   Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-    ta Iiikelaitokselta, kunnalta ja kuntainliitolta,
11232: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne-         evankelis-Iuterilaiselta kirkolta, sen seurakun-
11233: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se    nalta ja seurakuntaliitolta sekä ortodoksiselta
11234: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa       kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta 1,25 pro-
11235: (613/78), on säädetty työnantajan sairaus-         senttia työntekijälle 1 päivänä tammikuuta
11236: vakuutusmaksusta, peritään työnantajan sai-        1989 tai sen jälkeen sanottuna vuonna suorite-
11237: rausvakuutusmaksua työntekijälle 1 päivänä         tun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
11238: tammikuuta tai sen jälkeen sanottuna vuonna
11239: suoritetun palkan määrästä työnantajan sanot-                          3 §
11240: tuna vuonna maksaman kansaneläkemaksun               Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11241: mukaan seuraava prosenttimäärä:                    kuuta 1991.
11242: 
11243: 
11244: 
11245: 
11246: 3.
11247:                                              Laki
11248:                           työnantajan lapsilisämaksusta vuodelta 1991
11249: 
11250:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11251: 
11252:                       1 §                          palkan määrästä työnantajan sanottuna vuon-
11253:   Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-    na maksaman kansaneläkemaksun mukaan
11254: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne-         seuraavan taulukon mukaan:
11255: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se
11256: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa       kansaneläkemaksu-       lapsilisämaksu
11257: (613/78), on säädetty työnantajan lapsilisä-       prosentti
11258: maksusta, maksua peritään työntekijälle 1 päi-     3,50                    1 OJo
11259: vänä tammikuuta 1991 ja sen jälkeen sanottu-       5,50                    2 OJo
11260: na vuonna suoritetun ennakkoperinnän alaisen       7,50                    3 OJo
11261: 4                                1990 vp. -   LA n:o 93
11262: 
11263:  Edellä olevan taulukon mukaan lasketusta                         2§
11264: maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11265: markkaa.                                      kuuta 1991.
11266: 
11267:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1990
11268: 
11269:        Marjatta Stenius-Kaukonen Jarmo Wahlström             Arvo Kemppainen
11270:        Timo Laaksonen            Pauli Uitto                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
11271:        Esko-Juhani Tennilä       Ensio Laine                 Asko Apukka
11272:                                  Raila Aho
11273:                                               1990 vp.
11274: 
11275: Lakialoite n:o 94
11276: 
11277: 
11278: 
11279: 
11280:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttami-
11281:                                      sesta
11282: 
11283: 
11284:                                          Eduskunnalle
11285: 
11286:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11287: 
11288:    Kaikkien työntekijöiden on saatava palkkan-      työsuhteessa ollut työntekijä saisi enimmillään
11289: sa myös vuosiloman ajalta.                          neljä (4) lisälomapäivää vuosilomaansa ja yli
11290:    Ehdotamme, että lauantaipäiviä ei luettaisi      vuoden vastaavalla tavalla työsuhteessa ollut
11291: työntekijöiden vuosilomapäiviksi, jolloin lakiin    työntekijä saisi viisi (5) lisälomapäivää. Ehdo-
11292: sisältyvästä epäoikeudenmukaisesta kerroinjär-      tamme tähän liittyen myös, että viikko- ja
11293: jestelmästä voitaisiin luopua. Samalla esitäm-      kuukausipalkalla olevien työntekijöiden vuosi-
11294: me, että tunti- ja urakkapaikkaisten työnteki-      lomapalkkaa maksettaessa työntekijän päivä-
11295: jöiden keskimääräinen päiväpalkka laskettai-        palkka laskettaisiin jakamalla viikkopalkka vii-
11296: siin lomanmääräytymisvuoden 26 viimeisen            dellä (5) ja kuukausipalkka kahdellakymmenel-
11297: työviikon ansiosta ja näin saatu keskimääräi-       läyhdellä (21), mikä vastaa todellista keskimää-
11298: nen päiväpalkka kerrottaisiin lomapäivien lu-       räistä työaikaa.
11299: kumäärällä. Lakialoitteeseen sisältyy myös             Lisäksi ehdotamme sairausloma- ja lomau-
11300: säännökset kausiluonteista ja epäsäännöllistä       tuspäivien rinnastamista täysimääräisesti työs-
11301: työtä tekevien vuosilomapalkan maksamisesta.        säolopäiviin. Voimassa olevassa vuosilomalais-
11302:    Mikäli ehdotuksemme Iauantaiden rinnasta-        sa sairauslomapäivistä vuoden aikana katso-
11303: misesta pyhäpäiviin toteutetaan, alle 1 vuoden      taan työssäolopäivien veroisiksi ainoastaan 75
11304: ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä            ja lomautuspäivistä ainostaan 30.
11305: 
11306: 
11307: 
11308: 
11309:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
11310: 
11311: 1. Vuosilomalain puutteet
11312:                                                        Vuosilomapalkan maksaminen perustuu lain
11313:    Voimassa olevaa vuosilomalakia (272/73)          7 §:n ja 8 §:n 2 momentin säännöksiin. Lain
11314: säädettäessä säilytettiin lähtökohtana kuusipäi-    7 §:n 1 momentin ja sitä täydentävän 8 §:n 2
11315: väinen työviikko, mikä 40-tuntiseen - käytän-       momentin mukaan viikolta tai sitä pidemmältä
11316: nössä jopa tätä tuntuvasti lyhyempään - työ-        ajalta palkkansa saavilla työntekijöillä on oi-
11317: viikkoon siirryttäessä ei enää ole perusteltavis-   keus saada työstä maksettava normaali palk-
11318: sa myöskään lomapäiviä laskettaessa.                kansa myös vuosilomapäiviltä. Tämän periaat-
11319:    Siirtymällä myös vuosiloman sääntelyssä vii-     teen pitäisi koskea kaikkia työntekijöitä. Vuo-
11320: sipäiväiseen tai sitä vastaavaan viikkotyöai-       silomapalkan määräytyminen ja maksaminen
11321: kaan saavutettaisiin kaksi etua: tosioloja vas-     rakentuu kuitenkin tunti- ja urakkapaikkaisten
11322: taava systematiikka helpottaisi käytännön me-       työntekijöiden osalta lain 7 §:n 2 momentin
11323: nettelytapoja samalla kun tavoiteltu vuosilo-       mukaiselle laskusäännölle, jonka mukaan vuo-
11324: man pituus voitaisiin toteuttaa yksinkertaisella    silomapalkka saadaan kertomalla tuntipaikkai-
11325: lainsäädäntötekniikalla.                            sen työntekijän keskimääräinen päiväpalkka
11326: 2000600
11327: 2                                       1990 vp. -     LA n:o 94
11328: 
11329:  hänelle kertyneiden lomapäivien lukumäärää            etuuksia heikentävästi. Sen vuoksi tässä laki-
11330: alhaisemmalla, lain 7 §:n 2 momentista ilmene-         alaitteessa ehdotetaan sairausajan poissaolo-
11331: vän taulukon mukaisella kertoimella.                   päivien rinnastamista kaikilta osin työssäolo-
11332:     Säännöksen taustalla oli ajatus, ettei 40-tun-     päiviin vuosilomaa määrättäessä.
11333:  tiseen työviikkoon siirtyminen saanut vaikuttaa          Yritysten suorittamat työntekijöiden lomau-
11334: vuosilomapalkan suuruuteen. Tämä kanta                 tukset tuotannollis-taloudellisiin syihin vedoten
11335: muodostui työmarkkinajärjestöjen silloisessa           aiheuttavat työntekijöille entistä enemmän
11336:  neuvotteluasetelmassa (työmarkkinajärjestöjen         myös lomaetuuksien menetyksiä. Tämän vuok-
11337:  11.9.1971 allekirjoittama sopimus eräistä sosi-       si ehdotamme, että lain 3 §:n 5 momentin 10
11338: aalisista järjestelyistä).                             kohta muutettaisiin niin, että kaikki lomautus-
11339:     Vuoden 1973 vuosilomalakia säädettäessä            päivät rinnastettaisiin työssäolopäiviin.
11340: tultiin sellaisen ongelman eteen, että keskimää-
11341:  räistä päiväpalkkaa laskettaessa jouduttiin ot-
11342: tamaan huomioon todella tehdyt työpäivät,
11343: mutta lomapäiviksi luettiin kaikki arkipäivät
11344: lauantait niihin mukaan luettuina. Virhe tässä         2. Uudistuksen toteuttaminen
11345: tilanteessa syntyi siitä, että pienemmällä työ-
11346: päivien lukumäärällä (5 työpäivää) laskettu            2.1. Loman pituus
11347: keskimääräinen päiväpalkka kerrottiin sitä
11348: suuremmalla laissa edellytetyllä 6-päiväisellä            3 §. Vuosiloman pituuteen voidaan vaikut-
11349: lomaviikolla.                                          taa joko muuttamalla ansaintaperiaatteen mu-
11350:     Muun muassa tämä tekijä johdatti nykyisen          kaista vuosiloman laskusääntöä (lain 3 §:n 1
11351: lain 7 §:n 2 momentin mukaisen laskusäännön            momentti) tai poissulkemalla lauantai arkipäi-
11352: luomiseen. Laskusääntö käy tarpeettomaksi,             viksi luettavista päivistä (lain 3 § :n 2 moment-
11353: jos lomapäiviksi ei lueta vuosilomalakia sovel-        ti).
11354: lettaessa lauantaipäiviä.                                 Tässä lakialaitteessa on valittu viimeksi mai-
11355:     Se, minkä vuoksi vuosiloman pituuteen las-         nittu vaihtoehto. Tämä merkitsisi alle vuoden
11356: kettiin työntekijän normaalit vapaapäivät eli          työsuhteessa ennen lomanmääräytymisvuoden
11357: arkilauntait, johtui toisaalta siitä, että lain        päättymistä olleelle työntekijälle, joka on oi-
11358: 3 §:n 1 momentissa loman pituus ilmaistiin             keutettu 2 lomapäivään lomanmääräytymis-
11359: loman kokonaispituutena (maksimipituutena)             kuukautta kohden, että hän saisi 4 lisälomapäi-
11360: ja toisaalta siitä, että työntekijälle ei tuossa       vää nykyiseen verrattuna. Sellaiselle työnteki-
11361: vaiheessa haluttu antaa tuota maksimimääräis-          jälle, joka on voimassa olevan lain 3 §:n 1
11362: tä (24-27 päivää, riippuen työsuhteen kestos-          momentin toisen lauseen mukaisen laskusään-
11363: ta) loma-aikaa pidempää lomaa.                         nön mukaan oikeutettu saamaan 2Y2 lomapäi-
11364:     Toinen laadultaan edellistä vähäisempi on-         vaa lomanmääräytymiskuukautta kohden,
11365: gelma sisältyy voimassa olevan lain 3 §:n 5            tuottaisi Iauantaiden rinnastaminen itsenäisyys-
11366: momentin 3, 3 a ja 10 kohtien rajauksiin.              ym. juhlapäiviksi - siis ei-arkipäiviksi - 5
11367: Ensin mainitun lainkohdan mukaan työssäolo-            lisäloma päivää.
11368: päivien veroisiksi lasketaan ainoastaan 75 sai-
11369: raudesta tai tapaturmasta aiheutunutta poissa-
11370: olopäivää, mikä puolestaan vaikuttaa vuosilo-
11371: mapäivien kertymiseen. Vastaavasti 3 a koh-            2.2. Sairausajan ja lomautusajan rinnastami-
11372: dan mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen                      nen työssäolopäiviin
11373: vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin mää-
11374: räyksestä viranomaisen hyväksymässä kuntou-              3 §. Lakialaitteessa ehdotetaan 3 §:n 5 mo-
11375: tuslaitoksessa tai muussa fysikaalisessa tutki-        mentin 3 ja 3 a kohdista poistettavaksi edellä
11376: mus- tai hoitoyksikössä ammattitaudin tai työ-         olevilla perusteilla 75 päivän rajoitus niihin
11377: tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi           sairausajan päiviin, jotka rinnastetaan työssä-
11378: tai säilyttämiseksi, pidetään työpäivien veroisi-      olopäivien veroisiksi vuosilomaa määrättäessä.
11379: na ainoastaan 75 päivän aikaa lomanmääräyty-             Edelleen ehdotetaan 3 §:n 5 momentin 10
11380: misvuodesta.                                           kohdasta poistettavaksi rajoitus, jonka mu-
11381:     Periaatteena tulisi olla se, ettei lääkärin mää-   kaan vain 30 lomautuspäivää luettaisiin työssä-
11382: räämä sairausloman aika saisi vaikuttaa loma-          olopäivien veroisiksi päiviksi.
11383:                                     1990 vp. -     LA n:o 94                                       3
11384: 
11385: 2.3. Työntekijän suostumus vuosiloman jaka-        kimääräisen päiväpalkan laskemisessa. Yhden-
11386:      miseen                                        vertaisen kohtelun turvaamiseksi 26 viikon ai-
11387:                                                    ka tulee laskea kaikilla tunti- ja urakkapaikkai-
11388:    4 ja 5 §. Käytännössä on vuosilomalain          silla työntekijöillä lomanmääräytymisvuoden
11389: 4 §:n 1 momentin säännöstä työntekijän kuule-      eli maaliskuun viimeisestä päivästä taaksepäin.
11390: misesta noudatettu huonosti. Samoin on vuosi-      Tällä tavoin laskettuun keskimääräiseen päivä-
11391: lomia jaettu liian kevyin perustein. Tämän         palkkaan tulee otetuksi huomioon nykyistä
11392: vuoksi ovat työpaikkademokratian vaatimuk-         täsmällisemmin työntekijän todellinen ansio-
11393: sia paremmin vastaavat täsmennykset lain           taso verrattuna nykyiseen, koko lomanmääräy-
11394: 4 §:n 1 momenttiin ja 5 §:n 1 ja 5 momenttiin      tymisvuoden ajalta lasketun palkan mukaan
11395: paikallaan.                                        määräytyvään keskipalkkaan nähden.
11396:                                                       Lakialoitteen 7 §:n uusissa 4 ja 5 momentis-
11397:                                                    sa on erikseen otettu huomioon ne tilanteet,
11398: 2.4. Lomapalkan laskeminen                         joissa tunti- tai urakkapaikkaisen työntekijän
11399:                                                    palkkatulo on ollut kausiluonteista tai epä-
11400:    7 §. Vuosilomapalkan määräytymisen paa-         säännöllistä. Näissä tapauksissa keskimääräi-
11401: sääntö ilmaistaisiin nyt selkeästi lain uudessa    sen päiväpalkan laskeruisperusteena käytettäi-
11402: 7 §:n 1 momentissa, jonka mukaan työnteki-         siin vuosilomaa välittömästi edeltäneisiin 12
11403: jällä on oikeus saada palkkansa myös vuosilo-      kalenterikuukauteen kohdistuvaa vuosituloa.
11404: man ajalta.                                           Työ katsottaisiin kausiluonteiseksi, jos sitä
11405:    Edellä olevan mukaisesti tulisi lain 7 § :n 2   sääolosuhteiden tai muun vastaavan syyn joh-
11406: momenttia muuttaa siten, että tunti- ja urakka-    dosta voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuo-
11407: pr.lkkaisilla työntekijöillä olisi oikeus saada    desta. Työ katsottaisiin puolestaan epäsäännöl-
11408: palkkansa myös vuosiloman ajalta. Tässä ta-        liseksi, jos henkilö vuosilomaa lähinnä edeltä-
11409: pauksessa lomanmääräytymisvuoden aikana            neinä 12 kuukautena ei ole ollut 20 viikkoa 3
11410: saadun palkan perusteella hankitusta ansiosta      momentissa tarkoitetut työaikaedellytykset
11411: laskettaisiin työntekijän keskimääräinen päivä-    täyttävässä työssä tai jos lomanmääräytymis-
11412: palkka, joka kerrottaisiin ansaituilla lomapäi-    vuoden päättymistä edeltäneeseen 26 työviik-
11413: villä. Lomapäiviksi ei laskettaisi arkilauantai-   koon sisältyy useita palkkaukseltaan olennai-
11414: ta, joten lomapäiviä viikossa olisi samoin kuin    sesti vaihtelevia työjaksoja.
11415: työpäiviä viisi arkipäivää.                           8 §. Lakiehdotuksen 3 §:n 2 momentin muu-
11416:    Tunti- ja urakkapaikkaisten työntekijöiden      tokseen liittyen, jonka mukaan arkilauantaita
11417: keskimääräisen päiväpalkan laskemiseksi ehdo-      ei luettaisi enaa arkipäiväksi, ehdotetaan
11418: tamme 7 §:n 3 momenttia muutettavaksi siten,       viikko- ja kuukausipaikkaisten vuosilomapal-
11419: että perusteena käytetään palkkatuloa vähin-       kan laskemisessa käytettävien työpäivien muut-
11420: tään niin pitkältä ajalta, että henkilö on tänä    tamista. Tämän mukaan työntekijälle, jonka
11421: aikana ollut 26 viikkoa ennen lomanmääräyty-       palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä
11422: misvuoden päättymistä asianomaisen työnanta-       ajalta, on ennen loman tai sen osan alkamista
11423: jan palveluksessa, ja jossa kunakin viikkona       maksettava kutakin lomapäivää kohti päivä-
11424: on ollut vähintään 18 tuntia tai jonka työsopi-    palkka, joka lasketaan jakamalla viikkopalkka
11425: muksen mukainen säännöllinen työaika on ta-        viidellä tai kuukausipalkka kahdellakymmenel-
11426: soittumisjakson aikana ollut keskimäärin vä-       läyhdellä. Jollei täten laskettu lomapalkka vas-
11427: hintään 18 tuntia. Muutoin keskimääräisen          taa työntekijälle muutoin maksettavaa palk-
11428: päiväpalkan perusteena olevasta palkasta vä-       kaa, on lomapalkka seuraavan palkanmaksun
11429: hennettäisiin - kuten nykyisessäkin laissa -       yhteydessä tasattava työntekijän todellista
11430: hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta       palkkaa vastaavaksi. Voimassa olevassa laissa
11431: ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavat koro-    viikkopalkka jaetaan kuudella ja kuukausi-
11432: tukset.                                            palkka kahdellakymmenelläviidellä.
11433:    Uusi laskusääntö merkitsee tunti- ja urakka-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11434: paikkaisten työntekijöiden osalta irtautumista
11435: nykyisestä lomanmääräytymisvuoden aikana                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11436: ansaitun palkan käyttämisestä perusteena kes-             lakiehdotuksen:
11437: 4                                    1990 vp. -     LA n:o 94
11438: 
11439: 
11440:                                               Laki
11441:                                    vuosilomalain muuttamisesta
11442: 
11443:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11444:    muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272173) 3 §:n 2 momentti,
11445: 3 §:n 5 momentin 3, 3 aja 10 kohta, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 ja 5 momentti, 7 §:n 1, 2 ja 3
11446: momentti sekä 8 §:n 2 momentti,
11447:    sellaisina kuin niistä ovat 3 § :n 5 momentin 3 a kohta 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa
11448: laissa (233/87) sekä 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 7 §:n 2 momentti 30 päivänä
11449: maaliskuuta 1978 annetussa laissa (233178), sekä
11450:    lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainitulla ja 21 patvana
11451: maaliskuuta 1986 annetulla lailla (227/86}, uusi 4 ja 5 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5
11452: momentti siirtyvät 6 ja 7 momentiksi, seuraavasti:
11453: 
11454:                        3 §                          erittäin painavista tuotannollisista syistä neu-
11455:                Vuosiloman pituus                    voteltuaan asiasta tuloksetta joudu yksipuoli-
11456:                                                     sesti määräämään loman ajankohtaa.
11457:   Arkipäiviksi ei tätä lakia sovellettaessa lueta
11458: lauantaita, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä ju-                           5§
11459: hannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapun-                    Vuosiloman jakaminen
11460: päivää.
11461:                                                        Edellä 4 §:n 1 momentin toisessa ja kolman-
11462:    Työssäolopäivien veroisina pidetään myös         nessa virkkeessä tarkoitettujen lomien tulee
11463: niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen        olla yhdenjaksoiset. Työnantajana on kuiten-
11464: kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta:     kin oikeus, milloin työntekijä siihen suostuu,
11465:                                                     antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä
11466:    3) sairauden tai tapaturman vuoksi;              se osa lomasta, joka ylittää kaksitoista arkipäi-
11467:    3 a) lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun     vää. Työntekijän suostumuksella työnantaja
11468: sellaista annetaan lääkärin määräyksestä viran-     saa tämän lisäksi 4 §:n 2 momentissa tarkoite-
11469: omaisen hyväksymässä kuntoutuslaitoksessa           tussa työssä antaa erikseen yhdessä tai useam-
11470: tai muussa fysikaalisessa tutkimus- tai hoitoyk-    massa erassa sen osan lomasta, joka ylittää
11471: sikössä ammattitaudin tai työtapaturman joh-        kuusi arkipäivää. Ilman työntekijän suostu-
11472: dosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämi-      musta ei kolmen arkipäivän pituista tai sitä
11473: seksi;                                              lyhyempää lomanosaa saa antaa siten, että
11474:                                                     lomapäivä sattuisi työntekijän työaikajärjes-
11475:     10) 1omauttamisen takia;                        tyksen mukaiseksi vapaapäiväksi.
11476: 
11477:                                                        Vuosiloman ajankohdasta on sovittava mi-
11478:                       4 §                           käli mahdollista kuukautta ja viimeistään kaksi
11479:                   Lomakausi                         viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista,
11480:                                                     paitsi 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
11481:   Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syys-          vähintään kolme päivää ennen sitä.
11482: kuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät
11483: mukaan luettuina. Vuosiloma annetaan loma-                                7§
11484: kautena. Kuitenkin se osa lomasta, joka ylittää                    Vuosilomapalkka
11485: 24 lomapäivää, annetaan lomakauden jälkeen
11486: ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.               Työntekijällä on oikeus saada palkkansa
11487: Ilman työntekijän suostumusta ei loma tai sen       myös vuosiloman ajalta.
11488: osa kuitenkaan saa alkaa työntekijän vapaa-            Työntekijällä, jolle maksetaan palkka viik-
11489: päivänä, mikäli tämä johtaisi käytännössä lo-       koa lyhyemmältä ajalta, on oikeus saada vuo-
11490: mapäivien lukumäärän vähenemiseen. Loma             silomapalkka, joka saadaan kertomalla hänen
11491: annetaan työntekijän tai tämän edustajan            keskimääräinen päiväpalkkansa 3 §:n mukais-
11492: kanssa sovittuna ajankohtana, ellei työnantaja      ten lomapäivien lukumäärällä.
11493:                                       1990 vp. -     LA n:o 94                                      5
11494: 
11495:    Keskimääräisen päiväpalkan laskemisen pe-            Työ on kausiluonteista, jos sitä sääolosuhtei-
11496: rusteena 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa ta-       den tai muun vastaavan syyn johdosta voidaan
11497: pauksissa käytetään palkkatuloa, joka määrä-         tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta. Työ on
11498: tään ottaen huomioon palkkatulot vähintään           epäsäännöllistä, jos henkilö vuosilomaa lähin-
11499: niin pitkältä ajalta, että henkilö on tänä aikana    nä edeltäneinä 12 kuukautena ei ole ollut 20
11500: ollut 26 viikkoa ennen lomanmääräytymisvuo-          viikkoa 3 momentissa tarkoitetut työaikaedel-
11501: den päättymistä asianomaisen työnantajan pal-        lytykset täyttävässä työssä tai jos lomanmää-
11502: veluksessa, jossa kunakin viikkona on ollut          räytymisvuoden päättymistä edeltäneisiin 26
11503: vähintään 18 tuntia tai jonka työsopimuksen          työviikkoon sisältyy useita palkkaukseltaan
11504: mukainen säännöllinen työaika on tasoittumis-        olennaisesti vaihtelevia työjaksoja.
11505: j akson aikana ollut keskimäärin vähintään 18
11506: tuntia. Tältä ajalta maksettu tai maksettavaksi
11507: erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyös-
11508: tä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä                             8§
11509: peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta,                   Vuosilomapalkan maksaminen
11510: jaetaan työntekijän edellä mainittuna aikana
11511: tekemien työpäivien lukumäärällä, johon on              Työntekijälle, jonka palkka on sovittu vii-
11512: lisätty laissa säädetyn vuorokautisen säännölli-     kolta tai sitä pidemmältä ajalta, on ennen
11513: sen työajan lisäksi tehtyjen ylityötuntien kah-      loman tai sen osan alkamista maksettava kuta-
11514: deksasosa. Milloin työntekijän vuorokautisen         kin lomapäivää kohti päiväpalkka, joka laske-
11515: säännöllisen työajan enimmäismäärä ei ole            taan jakamalla viikkopalkka viidellä tai kuu-
11516:  laissa rajoitettu, lisätään keskimääräistä päivä-   kausipalkka kahdellakymmenellä yhdellä. 1ollei
11517: palkkaa laskettaessa työssäolopäivien luku-          täten laskettu lomapalkka vastaa työntekijälle
11518: määrään vastaavasti työntekijän sovitun vuo-         muutoin maksettavaa palkkaa, on lomapalkka
11519:  rokautisen työajan lisäksi tekemien työtuntien      seuraavan palkanmaksun yhteydessä tasattava
11520:  kahdeksasosa.                                       työntekijän todellista palkkaa vastaavaksi.
11521:     Jos työ tai siitä saatava palkkatulo on ollut
11522:  kausiluonteista tai epäsäännöllistä, keskimää-
11523:  räisen päiväpalkan laskemisen perusteena käy-
11524:  tetään kuitenkin vuosilomaa välittömästi edel-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
11525:  täneisiin 12 kalenterikuukauteen kohdistuvaa        kuuta 19
11526:  vuosituloa.
11527: 
11528:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1990
11529: 
11530:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Jarmo Wahlström            Lauha Männistö
11531:          Vappu Säilynoja                  Arvo Kemppainen            Timo Laaksonen
11532:          Marja-Liisa Löyttyjärvi          Esko-Juhani Tennilä        Ensio Laine
11533:                     Asko Apukka                              Raila Aho
11534:                                              1990 vp.
11535: 
11536: Lakialoite n:o 95
11537: 
11538: 
11539: 
11540: 
11541:                                  Nyby ym.: Ehdotus laiksi Vaasan yliopisto -          Vasa universitet
11542:                                    -nimisestä yliopistosta
11543: 
11544: 
11545:                                         Eduskunnalle
11546: 
11547:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11548: 
11549:    Aloitteessa ehdotetaan, että Vaasaan perus-        Yliopiston monitieteisyyden ja palvelukyvyn
11550: tetaan kaksikielinen Vaasan yliopisto - Vasa       turvaamiseksi ehdotetaan, että yliopistossa oli-
11551: universitet. Yliopisto perustetaan yhdistämällä    si viisi tiedekuntaa: yksinomaan ruotsinkieli-
11552: Vaasassa sijaitsevat Vaasan korkeakoulu, Åbo       nen kasvatustieteellinen tiedekunta, täysin kak-
11553: Akademi -nimisen yliopiston kasvatustieteiden      sikieliset kaupallis-hallinnollinen tiedekunta,
11554: tiedekunta, Svenska handelshögskolanin Vaa-        yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä tarvitta-
11555: san yksikkö ja muut Vaasassa sijaitsevat kor-      vassa laajuudessa kaksikieliset humanistinen
11556: keakouluyksiköt yhdeksi kaksikieliseksi Vaa-       tiedekunta ja teknis-kaupallinen tiedekunta.
11557: san yliopisto - Vasa universitet -nimiseksi        Virkakieli ja opetuskielet määräytyisivät tämän
11558: yliopistoksi. Aloite on tarkoitettu vaihtoehdok-   mukaisesti.
11559: si hallituksen esitykselle n:o 87.                    Tämä tiedekuntapohja mahdollistaa yliopis-
11560:    Korkeakoulutoimintojen kehittäminen ja          ton ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen, joka
11561: monipuolistaminen Vaasassa edellyttävät, että      on välttämätöntä ympäröivän yhteiskunnan
11562: maakunnan kaksikielisyys nähdään rikkautena        sekä henkisen että aineellisen kulttuurin kehit-
11563: ja se myös hyödynnetään täysipainoisesti. Näin     tämiseksi. Monitieteinen yliopisto antaa alueen
11564: ollen yliopiston tulisi olla kaksikielinen.        nuorisolle monipuoliset opiskelumahdollisuu-
11565:    Jotta Vaasaan voisi muodostua tässä tarkoi-     det, takaa korkeatasoiset tutkimuspalvelut, luo
11566: tuksessa riittävän vahva yksikkö, tulisi hajal-    yleistä henkistä perustaa kaikkinaiselle kehi-
11567: laan olevat yksiköt yhdistää. Vahva yliopisto,     tykselle sekä turvaa elinkeinoelämän tarvitse-
11568: jolla on hyvät suhteet ympäröivään maakun-         man asiantuntemuksen saannin.
11569: taan, on tulevan kehityksen välttämätön edel-         Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
11570: lytys.                                             dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
11571:                                                    väksytty ja vahvistettu.
11572: 
11573: 
11574: 
11575: 
11576:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
11577: 
11578: 1. Nykyinen tilanne                                   Vaasan korkeakoulu aloitti tOimmtansa
11579:                                                    kauppakorkeakouluna ja kauppatieteellinen
11580:   Vaasassa on kolme erillistä korkeakouluyk-       koulutus on edelleen korkeakoulun suurin kou-
11581: sikköä, Vaasan korkeakoulu, Åbo Akademin           lutusala. Korkeakoulussa on lisäksi humanis-
11582: alainen kasvatustieteellinen tiedekunta ja         tista (kielitieteet) ja yhteiskuntatieteellistä (jul-
11583: Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikkö.         kishallinto) sekä teknis-tieteellistä koulutusta.
11584: Lisäksi Vaasassa toimii Österbottens högskola      Korkeakoulussa on n. 2 000 opiskelijaa.
11585: -niminen hallintoyksikkö. Vaasan korkeakoulu          Vaasan korkeakoulun erillisiä laitoksia ovat
11586: on suomenkielinen ja molemmat muut yksiköt         kirjasto, laskentakeskus, Länsi-Suomen talou-
11587: ruotsinkielisiä.                                   dellinen tutkimuslaitos ja täydennyskoulutus-
11588:                                                    keskus.
11589: 200060G
11590: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 95
11591: 
11592:   Åbo Akademin Vaasassa toimivassa kasva-               Nykyinen epätyydyttävä tilanne ei ole ruot-
11593: tustieteellisessä tiedekunnassa on n. 800 opis-      sinkielisen eikä suomenkielisen väestön eikä
11594: kelijaa.                                             myöskään maan korkeakoulupolitiikan edun
11595:   Kolmantena korkeakouluyksikkönä Vaasas-            mukaista. Vastaisuudessa erityisesti tutkimuk-
11596: sa toimii vuonna 1980 toimintansa aloittanut         sessa korostuu yhä enemmän monipuolinen ja
11597: Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikkö.           laaja-alainen yhteistyö. Yhdistetyt korkeakou-
11598: Yksikössä on opiskelijoita n. 320 ja opettajia       lujen voimavarat Vaasassa loisivat tähän hyvät
11599: runsaat 10. Yksikkö toimii kiinteässä yhteydes-      edellytykset. Samankaltainen on kehityksen
11600: sä pääkorkeakouluun eikä sillä pientä kurssi-        suunta myös koulutuksen alueella. Tutkintoi-
11601: kirjastoa lukuun ottamatta ole omia palvelulai-      hin tulee yhä enemmän sisältymään osia eri
11602: toksia Vaasassa.                                     koulutusaloilta. Työelämässä tarvitaan laajan
11603:                                                      tieteellisen asiantuntemuksen omaavia asian-
11604:                                                      tuntijoita.
11605: 2. Uudistusehdotus                                      Ongelmana Vaasan korkeakouluyksikköjen
11606:                                                      kehittämisessä ja monipuolistamisessa on ollut
11607:    Suomen korkeakoululaitos on puitteiltaan          toimintojen hallinnollinen hajanaisuus. Väes-
11608: alueellisesti varsin kattava. Varsinaisia korkea-    töpohjaltaan vahvan kaksikielisen maakunnan
11609: kouluja on kymmenessä läänissä. Toteutetun           kannalta ei ole tyydyttävä tilanne, jossa kah-
11610: korkeakoulupolitiikan ansiosta korkeakou-            den pienen ruotsinkielisen korkeakouluyksikön
11611: lupalvelujen tarjonta maan eri osissa on huo-        asiat ja kehittämiskysymykset ratkaistaan ensi-
11612: mattavasti tasapainottunut. Tosin alueellisia        sijaisesti Turussa ja Helsingissä sijaitsevissa
11613: eroja on vieläkin, kun opiskelijapaikkojen           emäkorkeakouluissa. Vaasan läänin korkea-
11614: määrää verrataan väestömäärään ja korkea-            koulupaikkojen vajaus korostuu erityisesti
11615: kouluikäisten ikäluokkien määrään maan eri           ruotsinkielisessä koulutuksessa.
11616: osissa. Näin tarkastellen Vaasan lääni on yh-           Hallinnollisesti sekava tilanne heijastuu
11617: dessä Mikkelin, Kymen ja Lapin läänien kans-         myös Vaasan korkeakoulun kehittämiseen.
11618: sa selvästi muita läänejä huonommassa ase-           Luontevia mahdollisuuksia toiminnan laajenta-
11619: massa. Vaasan lääni on korkeakoulupalvelujen         miselle on ollut vaikea löytää.
11620: vajaa-aluetta.                                          Ehdotettava laki kaksikielisestä Vaasan yli-
11621:    Perusongelma on, että Vaasan korkeakou-           opistosta takaa maakunnan etujen suoran vai-
11622: luyksiköt ovat pieniä ja kukin yksinään tieteen-     kutuskanavan korkeakoulujen keskushallin-
11623: aloittaisesti kapea-alainen. Tämä pirstoutumi-       toon ja samalla luo edellytykset opetus- ja
11624: nen pieniin erillisiin yksiköihin haittaa merkit-    tutkimustoiminnan vahvistamiselle, koulutus-
11625: tävästi tutkimus- ja opetustoiminnan kehittä-        alojen monipuolistamiselle ja opiskelijapaikko-
11626: mistä. Yhdistetyt voimavarat antaisivat Vaasan       jen lisäämiselle.
11627: yliopistotoiminnalle ja sen kehittämiselle koko-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11628: naan uudet mahdollisuudet. Uusi kaksikielinen
11629: Vaasan yliopisto - Vasa universitet, voisi                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11630: viisitiedekuntaisena olla vahva tutkimus- ja                lakiehdotuksen:
11631: opetuslaitos, jota sen kaksikielisyys vielä rikas-
11632: tuttaisi.
11633:                                       1990 vp. -     LA n:o 95                                        3
11634: 
11635: 
11636: 
11637: 
11638:                                                Laki
11639:                    Vaasan yliopisto -     Vasa universitet -nimisestä yliopistosta
11640: 
11641:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11642: 
11643:                         1§                                                   6§
11644:    Vaasan yliopisto - Vasa universitet -nimi-           Yliopiston hallinnosta säädetään asetuksella.
11645: sen yliopiston tehtävänä on edistää ja harjoit-         Yliopiston päätösvaltaa käyttävien monijäse-
11646: taa vapaata tieteellistä tutkimusta, antaa siihen    nisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita
11647: perustuvaa ylintä opetusta sekä muullakin ta-        yliopiston piirissä suoritettavilla vaaleilla siten
11648: voin palvella yhteiskuntaa. Vaasan yliopisto-        kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on
11649: Vasa universitet -nimistä yliopistoa kutsutaan       jokainen yliopistoon kuuluva henkilö ja vaali-
11650: tässä laissa yliopistoksi.                           kelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeu-
11651:   Tehtäväänsä suorittaessaan yliopiston tulee        tettu.
11652: tyydyttää sekä ruotsin- että suomenkielisen             Vaasan yliopisto - Vasa universitet -nimi-
11653: väestön tarpeita sekä erityisesti ottaa huo-         sen yliopiston ylioppilaskunnista annettujen
11654: mioon kaksikielisyydestä johtuvat tarpeet.           asetusten ( )       § :ssä mainitut edustajistot
11655:                                                      voivat valita opiskelijoita edustavat jäsenet
11656:                      2§                              yliopiston hallintoelimiin siten kuin asetuksella
11657:   Yliopiston kotipaikka on Vaasan kaupunki.          säädetään.
11658:   Tarvittaessa voidaan yliopiston laitoksia si-         Hallinnon järjestämisessä otetaan huomioon
11659: joittaa myös muille paikkakunnille.                  molempien kieliryhmien edustus. Yliopiston
11660:                                                      ylimmän päättävän elimen kokoonpanossa taa-
11661:                        3§                            taan molempien kieliryhmien tasapuolinen
11662:    Yliopisto on opetusministeriön alainen.           edustus. Tiedekunnissa hallintoelinten jäsenten
11663:    Yliopistolla on itsehallinto siten kuin siitä     tulee tasapuolisesti edustaa molempia kieliryh-
11664: tarkemmin asetuksella säädetään.                     miä paitsi kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
11665:    Yliopistolle on yksinomaan sitä koskevaa
11666: lakia ja asetusta valmisteltaessa varattava tilai-                          7 §
11667: suus antaa asiasta lausuntonsa.                         Yliopiston virka- ja opetuskielet ovat suomi
11668:                                                      ja ruotsi.
11669:                         4§                              Yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan
11670:    Yliopistossa on humanistinen tiedekunta,          opetuskieli on yksinomaan ruotsi. Teknis-kau-
11671: kasvatustieteellinen tiedekunta, teknis-kaupal-      pallisen tiedekunnan ja yhteiskuntatieteellisen
11672: linen tiedekunta, kaupallis-hallinnollinen tiede-    tiedekunnan opetuskielet ovat suomi ja ruotsi
11673: kunta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.         siten, että kummallakin kielellä annetaan ope-
11674:    Kasvatustieteellinen tiedekunta on opettajan-     tusta perustutkintoon saakka. Muiden tiede-
11675: koulutuslain (844/71) 5 §:ssä tarkoitettu opet-      kuntien opetuskielet ovat tarvittavassa laajuu-
11676: tajankoulutusyksikkö, joka palvelee ruotsin-         dessa suomi ja ruotsi.
11677: kielisen koululaitoksen tarpeita. Kasvatustie-          (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
11678: teellisestä tiedekunnasta on voimassa Vaasan         87)
11679: yliopisto - Vasa universitet -nimisestä yliopis-        Opiskelijalla on oikeus kuulusteluissa ja tut-
11680: tosta annettujen säädösten ohella, mitä opetta-      kinnoissa käyttää suomen tai ruotsin kieltä sen
11681: jankoulutuslaissa ja sen nojalla on erikseen         mukaisesti kuin opetuskielestä 2 momentissa
11682: säädetty.                                            säädetään.
11683:    Yliopistossa voi olla muitakin opetus-, tutki-
11684: mus- ja palvelulaitoksia.                                                    8§
11685:                                                         Yliopiston virat ovat joko suomen- tai ruot-
11686:                    5§                                sinkielisiä. Kasvatustieteellisen tiedekunnan vi-
11687:  Yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat,       rat ovat kuitenkin yksinomaan ruotsinkielisiä.
11688: muu henkilökunta ja opiskelijat.                        Yliopiston virkaan pääsemiseksi vaaditaan,
11689: 4                                    1990 vp. -     LA n:o 95
11690: 
11691: että virkaan pyrkivä täydellisesti hallitsee vie-                         13 §
11692: raan kielen ja että hänellä on toisen kielen           Yliopisto ja sen laitokset voivat suorittaa
11693: tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.          valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityi-
11694:    Opettajan virkaan voidaan nimittää tai ottaa     sille ja yhteisöille näiden tilaamia tieteellisiä
11695: muu kuin Suomen kansalainen sen estämättä,          tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä.
11696: että hän ei ole osoittanut säädettyä suomen tai        Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä
11697: ruotsin kielen taitoa.                              perittävistä maksuista säädetään asetuksella.
11698:                                                     Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa
11699:                        9 §                          (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mu-
11700:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 87)          kaan.
11701: 
11702:                        10 §                                              14 §
11703:    Asetuksella säädetään, millä edellytyksellä        (Kuten 13 § hallituksen esityksessä n:o 87)
11704: henkilö voi päästä opiskelijaksi yliopistoon.
11705: Opiskelijaksi kasvatustieteelliseen tiedekuntaan
11706: voidaan kuitenkin ottaa vain henkilö, jolla on                            15 §
11707: sellainen ruotsin kielen taito, että hänen katso-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
11708: taan pystyvän harjoittamaan opintojaan tällä        kuuta 199 .
11709: kielellä. Muiden tiedekuntien opiskelijaksi voi-      Tällä lailla kumotaan Vaasan korkeakou-
11710: daan ottaa henkilö, jolla on vastaava suomen        lusta 14 päivänä tammikuuta 1977 annettu laki
11711: tai ruotsin kielen taito.                           (707 /76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-
11712:                                                     neen. Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta 30
11713:                      11 §                           päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (1 0571
11714:   Yliopistolla on oikeus ottaa vastaan lahjoi-      80) kasvatustieteiden tiedekuntaa ja Österbot-
11715: tus- ja testamenttivaroja, joiden hoitamisesta      tens högskola -nimistä hallintoyksikköä koske-
11716: ja käyttämisestä säädetään asetuksella.             vat säännökset sekä Svenska handelshögskolan
11717:                                                     -nimisestä korkeakoulusta 3 päivänä heinäkuu-
11718:                        12 §                         ta 1974 annetun lain (582/74) Vaasan yksikköä
11719:   Professorin tai muun viran perustamisesta         koskevat säännökset.
11720: 11 §:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään ase-
11721: tuksella.
11722: 
11723:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
11724: 
11725:           Mats Nyby                    Kari Urpilainen                Martti Korkia-Aho
11726:           Kirsti Ala-Harja             Markus Aaltonen                Aapo Saari
11727:           Juho Sillanpää               Jukka Vihriälä                 Jorma Fred
11728:           Raimo Vistbacka              Kalevi Mattila                 Jarmo Wahlström
11729:                                               1990 vp.
11730: 
11731: Lakialoite n:o 96
11732: 
11733: 
11734: 
11735: 
11736:                                   Puska ym.: Ehdotukset laeiksi peruskoululain ja lukiolain muut-
11737:                                     tamisesta
11738: 
11739: 
11740:                                          Eduskunnalle
11741: 
11742:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11743: 
11744:   Lakialoite liittyy hallituksen esitykseen n:o      tokset, joilla turvataan terveys koulun kasva-
11745: 108, jossa ehdotetaan runsaasti muutoksia pe-        tustavoitteena ja ne keskeiset toimenpiteet,
11746: ruskoulua ja lukiota koskevaan lainsäädän-           joilla huolehditaan tämän toteutumisesta lain-
11747: töön. Tässä aloitteessa ehdotetaan peruskoulua       säädännön tasolla.
11748: ja lukiota koskeviin lakeihin tehtäviksi muu-
11749: 
11750: 
11751: 
11752: 
11753:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
11754: 
11755:    Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perus-    on nuorison epäsosiaalisuuden, päämäärättö-
11756: koululain, lukiolain ja eräiden niihin liittyvien    myyden ja väkivaltaisuuden lisääntyminen.
11757: lakien muuttamisesta (HE n:o 108) sisältää           Kasvatuksen tärkeyttä olisi korostettava liittä-
11758: ehdotuksia edellä sanottujen lakien tekniseksi       mällä se koulujärjestelmän "kehittämisohjel-
11759: muuttamiseksi siten, että päätösvalta pääsään-       miin" ja ennen kaikkea ottamalla tätä koske-
11760: töisesti tulee lähemmäs työn kohdetta.               vat keskeiset tavoitteet myös lainsäädäntöön.
11761:    Koulutoimen ulkoisen hallinnollisen ja orga-         Terveyskasvatus on tärkeä kasvatuksen alue:
11762: nisatorisen järjestämisen lisäksi tulee kiinnittää   valmius omahoitoon edellyttää tietoja oman
11763: huomiota oppilaiden kaikinpuolisen hyvinvoin-        ruumiin terveestä toiminnasta, tavallisista sai-
11764: nin, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tervey-     rauksista sekä niiden hoidosta ja ehkäisystä.
11765: den edistämiseen, jotta koulun tavoitteet ja         Ravitsemus- ja liikuntakulttuurin tervehdyttä-
11766: tarkoitus mahdollistuisivat. Sosiaali- ja ter-       mistä, tupakan ja päihteiden käytön vähentä-
11767: veyskasvatus lakisääteisenä toimintana elämi-        mistä, terveydenhuoltomme julistamaa tavoi-
11768: sen taitojen oppimisena tulee varmistaa ja           tetta "terveyttä kaikille" ei voi saavuttaa ilman
11769: turvata myös kouluterveydenhuollon asema             koulun painavaa panosta.
11770: osana koulun toimintaa.                                 Nämä kasvatustavoitteet vaativat opettajien
11771:    Hallituksen eduskunnalle antama selonteko         koulutusta näihin tehtäviin, ja perheiden voi-
11772: painottui koulutuksen tietopuolisiin tavoittei-      makasta mukaanottoa yhteistyöhön. Terveys-
11773: siin. Terveyden ja elämän laadullisten ja inhi-      kasvatus toteutetaan nyt "läpäisyperiaatteel-
11774: millisten tekijöiden tulisi kuitenkin olla keskei-   la", joka on kiistattomasti heikentänyt sen
11775: nen osa kasvatustavoitetta. Terveyteen kuuluu        toteuttamista.
11776: myös itseluottamus ja mielen tasapaino sekä             Tutkimusten mukaan riippuu täysin sattu-
11777: valmius vastuunottoon omasta elämästä, elä-          masta, minkälaisen terveyskasvatuksen oppilas
11778: mänkumppanista, lapsista ja muista lähimmäi-         nykyisin kouluaikana saa. Kunnista puuttuvat
11779: sistä. Näiden saavuttamiseen tarvitaan läpi          terveyskasvatuksen opetussuunnitelmat. Kou-
11780: koulutusjärjestelmän ulottuvaa kasvatusta.           lun arkityössä ei ns. läpäisyperiaatteen mukaan
11781:    Yleisesti ottaen koulun kasvatustuloksessa        toteuteta systemaattista sosiaali- ja terveyskas-
11782: on runsaasti ongelmia. Hälyttävä merkki siitä        vatusta. Näin ollen on ymmärrettävää, että
11783: 
11784: 200060G
11785: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 96
11786: 
11787: eurooppalaisista nuorista suomalaiset nuoret        kouluruokailu tukee erilaisista sosiaalisista ja
11788: mm. tupakoivat eniten, käyttävät alkoholia          maantieteellisistä oloista tulevien oppilaiden
11789: humalahakuisesti, altistuvat helposti liuotti-      koulunkäyntiä. Kouluruokailu liittyy koulun
11790: mien ja pillereiden väärinkäyttöön ja ovat          kasvatukseen ja opetukseen - se on "elämän-
11791: halukkaita huumekokeiluihin. Ruokailutottu-         oppitunti''.
11792: mukset ovat alttiita mainonnan vaikutuksille ja       Oppilashuollon liittäminen selkeämmin kou-
11793: liikuntaharrastukset vakiintuvat vain osalle        lun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteisiin lain-
11794: nuorista. Koululla ei ole aikaa eikä mahdolli-      säädännössä voisi ohjata oppilashuollon perus-
11795: suuksia turvata nuorten tasapainoista psyyk-        palvelut kunnissa ja kouluissa paremmin oppi-
11796: kistä ja sosiaalista kehitystä, kun tarkoitukseen   laan tarpeiden ja etujen mukaisiksi. Tämä
11797: ei ole varattu aikaa eikä muita resursseja.         edellyttää keskusvirastoa koskevan tehtäväpy-
11798:    Kouluruokailun päätavoite on edelleen oppi-      kälän tarkistamista oppilashuollon tavoitteiden
11799: laan terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen.         ja sisällön varmistamiseksi.
11800: Kotien elämäntyylin muuttuessa monelle oppi-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11801: laalle on koulun tarjoama ateria ainoa kunnol-
11802: linen ateria ja hyvin järjestettynä terveyskasva-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11803: tustapahtuma. Oppilashuollon osa-alueena                   lakiehdotukset:
11804: 
11805: 
11806: 1.
11807:                                               Laki
11808:                                   peruskoululain muuttamisesta
11809: 
11810:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11811:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 2 §:n 3 momentti,
11812: 30 §:n l momentti ja 45 § sekä
11813:   lisätään 26 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi,
11814: seuraavasti:
11815: 
11816:                        2 §
11817:                                                     tuaan oppiaineiden tuntijaosta yleisperustelui-
11818:    Peruskoulun opetus ja muu toiminta tulee         neen sekä opettamiseen käytettävästä tunti-
11819: järjestää siten, että se antaa oppilaalle persoo-   määrästä sen mukaan kuin asetuksella sääde-
11820: nallisuuden monipuolisen kehittämisen, yhteis-      tään. Kouluhallitus antaa kunnan opetussuun-
11821: kunnan ja työelämän ammatinvalinnan ja              nitelman laadintaa varten opetussuunnitelman
11822: jatko-opintojen, elinympäristön ja luonnon-         perusteet, joissa määrätään opetuksen ja kas-
11823: suojelemisen, kansallisen kulttuurin ja kansal-     vatuksen/ oppilashuollon valtakunnalliset ta-
11824: listen arvojen sekä kansainvälisen yhteistyön ja    voitteet ja sisällöt sekä oppiaineiden opetusta
11825: rauhan edistämisen kannalta tarpeellisia val-       koskevat yleiset ohjeet sekä päättää valtakun-
11826: miuksia sekä edistää sukupuolten välistä tasa-      nallisista oppimääristä.
11827: arvoa ja tukee oppilaan terveyttä.
11828: 
11829:                       26 §                                                45 §
11830:                                                        Peruskoulun oppilaalle on annettava jokai-
11831:   Peruskoulun tulee antaa opetusta terveyskas-      sena työpäivänä määrältään ja laadultaan
11832: vatuksessa kaikilla luokka-asteilla niin, että      yleisten kansanravitsemussuositusten mukai-
11833: keskeiset terveyttä edistävät tiedot ja taidot      nen, tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja oh-
11834: välittyvät oppilaalle.                              jattu, maksuton kouluateria.
11835: 
11836: 
11837:                       30 §                            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
11838:     Valtioneuvosto päättää kouluhallitusta kuul-    kuuta 19
11839:                                     1990 vp. -     LA n:o 96                                  3
11840: 
11841: 
11842: 2.
11843:                                              Laki
11844:                                      lukiolain muuttamisesta
11845: 
11846:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11847:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 2 §:n 2 momentti sekä
11848:   lisätään lakiin uusi 26 b § seuraavasti:
11849: 
11850:                       2§                                               26 b §
11851:                                                      Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivä-
11852:    Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjes-     nä määrältään ja laadultaan yleisten kansan-
11853: tää siten, että se antaa oppilaalle persoonalli-   ravitsemussuositusten mukainen, tarkoituksen-
11854: suuden monipuolisen kehittämisen, yhteiskun-       mukaisesti järjestetty ja ohjattu, maksuton
11855: nan ja työelämän, ammatinvalinnan ja jatko-        kouluateria.
11856: opintojen, elinympäristön ja luonnon suojele-
11857: misen, kansallisen kulttuurin ja kansallisten
11858: arvojen sekä kansainvälisen yhteistyön ja rau-       Tämä laki tulee voimaan     päivänä
11859: han edistämisen kannalta tarpeellisia valmiuk-     kuuta 19
11860: sia sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa
11861: ja tukee oppilaan terveyttä.
11862: 
11863: 
11864:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
11865: 
11866:         Pekka Puska                   Ole Wasz-Höckert             Sinikka Mönkäre
11867:         Kaarina Dromberg              Sauli Hautala                Marja-Liisa Löyttyjärvi
11868:         Lea Kärhä                     Tina Mäkelä                  Arja Alho
11869:                                       Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
11870:                                               1990 vp.
11871: 
11872: Lakialoite n:o 97
11873: 
11874: 
11875: 
11876: 
11877:                                  Sasi ym.: Ehdotukset laeiksi Suomen Hallitusmuodon muuttami-
11878:                                     sesta sekä valtiopäiväjärjestyksen 52 ja 63 § :n muuttamisesta
11879: 
11880: 
11881:                                          Eduskunnalle
11882: 
11883:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11884: 
11885:   Aloitteen tarkoituksena on lisätä eduskun-        julkisen kuulemisen jälkeen. Täten pyritään
11886: nan valtaa siten, että ylimpien virkamiesten        myös     tehokkaampaan      toimeenpanovallan
11887: nimittämisessä olisi eräiden kansainvälisten esi-   kontrolliin sekä keskustelun lisäämiseen ja ta-
11888: kuvien ja kehityslinjojen mukaisesti saatava        son kohottamiseen keskeisistä yhteiskunnalli-
11889: parlamentin hyväksyntä nimitykselle suoritetun      sista kysymyksistä.
11890: 
11891: 
11892: 
11893: 
11894:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
11895: 
11896:    Hallitusmuodon 87 §:ssä on määrätty tasa-           Viimeksi Suomen demokraattisen järjestel-
11897: vallan presidentin nimitettäviksi valtakunnan       män jälkeenjääneisyyteen, parlamentin vallan
11898: tärkeimmät virkamiehet. Nimittäminen tapah-         heikkouteen ja toimeenpanovallan vahvuuteen
11899: tuu valtioneuvoston tai asianomaisen viran-         kiinnitti huomiota professori Heikki Ylikangas
11900: omaisen esityksestä. Säännöksellä on pyritty        eduskunnassa pitämässään Helsingin yliopiston
11901: toisaalta saattamaan nimitys huolellisen har-       350-vuotisjuhlaesitelmässä. Hän esitti virka-
11902: kinnan kohteeksi ja toisaalta antamaan maini-       miesten valintajärjestelmän muuttamista de-
11903: tuille viroille erityinen arvonanto.                mokratian edistämiseksi.
11904:    Suomalaisessa yhteiskunnassa virkamiehillä          Useilla poliittisilla tahoilla on viime aikoina
11905: on perinteisesti huomattavan paljon vaikutus-       asetettu tavoitteeksi eduskunnan aseman vah-
11906: valtaa ja päätäntävaltaa. Tämä johtuu siitä,        vistaminen. Tasavallan presidentti on toivonut,
11907: että lain valmistelu ja sitä edeltävä selvitystyö   että eduskunnan asemaa suhteessa tasavallan
11908: tapahtuu hyvin keskitetysti ministeriöissä ja       presidenttiin voimistettaisiin. Parlamentin val-
11909: eduskunnan oma tutkimus- ja lainvalmisteluor-       lan korostaminen hallitsijan tai toimeenpano-
11910: ganisaatio on hyvin ohut. Itse ministeriöissä       vallan kustannuksella on kehityslinjana myös
11911: poliittinen valvonta tapahtuu ministerin väli-      yleismaailmallinen.
11912: tyksellä. Hän tarvittaessa määrää ministeriönsä        Ministeriön ylin virkamies ja keskusviraston
11913: virkamiehet antamaan apua eduskunnalle. To-         ylin päällikkö usein henkilökohtaisilla näke-
11914: siasiassa kuitenkin virkamiehet aina katsovat       myksillään ja ominaisuuksillaan keskeisellä ta-
11915: työskentelevänsä ensisijaisesti hallituksen hy-     valla viitoittavat ministeriön ja viraston tavoit-
11916: väksi. Varsinkin voimakkaat ja pitkään viras-       teita ja kehityssuuntaa. Tämän vuoksi valitta-
11917: saan olleet ylemmät virkamiehet saavat hyvin        essa henkilö näihin tehtäviin olisi erittäin tär-
11918: keskeisen aseman lainsäädännön kehityksessä.        keätä, että hänen kanssaan käydään mahdolli-
11919: Eduskunnan asema on näin lainsäädäntövallan         simman laaja ja julkinen keskustelu siitä, mi-
11920: haltijana jäänyt melko heikoksi ja Suomi de-        ten hän omaa virastoaan tai ministeriötään
11921: mokraattisena maana kehitykseltään länsimai-        haluaa kehittää. Luonnollisimmin tämä kes-
11922: den jälkijunaan.                                    kustelu voidaan käydä eduskunnassa, jossa
11923: 
11924: 2000600
11925: 2                                      1990 vp. -     LA n:o 97
11926: 
11927: voitaisiin myös ottaa kantaa mainitun henkilön        rusteella valiokunta tekee ehdotuksen senaatille
11928: tavoitelinjojen oikeansuuntaisuuteen.                 siitä, voiko senaatti vahvistaa presidentin nimi-
11929:    Korkeimpien virkamiesten pätevyys ja henki-        tyksen ja senaatti istunnossaan tekee lopullisen
11930: lökohtaiset ominaisuudet ovat myös erittäin           päätöksen.
11931: tärkeitä. Mitä laajapohjaisemmin ja julkisem-            Entisten sosialististen maiden siirryttyä de-
11932: min henkilövalinta tapahtuu, sitä todennäköi-         mokratiaan on niissä, ainakin jo Unkarissa,
11933: sempää on se, että valintaperusteet on mahdol-        siirrytty järjestelmään, jossa parlamentti hy-
11934: lisimman huolellisesti tarkastettu ja pätevyy-        väksyy tietyt virkanimitykset.
11935: delle annettu erityisen suuri arvo.                      Yhdysvaltain kongressin kaltainen menettely
11936:    Suomessa on aiemmin vilkkaasti keskusteltu         soveltuisi hyvin myös Suomeen. Se lisäisi olen-
11937: siitä, että ylimmät poliittiset virat olisivat mää-   naisesti kansanvaltaa sekä julkista keskustelua
11938: räaikaisia. Tämä ajatus on hylätty toistaiseksi       eri laitosten tavoitteista ja syventäisi laitosten
11939: siitä syystä, että Suomen kaltaisessa pienessä        tehtäviin liittyvää keskustelua. Tällainen me-
11940: maassa on katsottu olevan vaikeata saada päte-        nettely turvaisi myös sen, että mitä todennä-
11941: viä henkilöitä tehtäviin, joissa kierto tehtävästä    köisimmin puhtaat poliittiset virkanimitykset
11942: toiseen on hyvin rajoitettua. Tämä korostaa           karsiutuisivat pois ja ehdotettujen henkilöiden
11943: puolestaan pysyvästi valittujen virkamiesten          pätevyys saisi entistä keskeisemmän aseman.
11944: valintaan liittyvän poliittisen harkinnan laaja-      Menettelyn uutuuden vuoksi olisi tarkoituksen-
11945: alaisuutta ja tärkeyttä.                              mukaista tässä vaiheessa rajata se yksinomaan
11946:    Amerikan Yhdysvalloissa on noin 500 halli-         kaikkein keskeisimpiin virkamiesnimityksiin eli
11947: tusvirkaa, joihin presidentti nimittää henkilön,      ministeriöiden kansliapäälliköihin ja keskusvi-
11948: mutta joiden osalta nimitys vaatii senaatin           rastojen päälliköihin. Mikäli menettelyä pide-
11949: vahvistuksen. Nimityksen tapahduttua senaatin         tään hyvin onnistuneena, voidaan se myöhem-
11950: lakivaliokunnan virkamiehistö hankkii asiasta         min ulottaa myös muihin johtaviin virkamie-
11951: ja henkilöstä pohjatiedot. Valiokunta panee           hiin.
11952: toimeen asian johdosta julkisen kuulemisen,              Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11953: jossa nimitetty virkamies on läsnä. Julkisessa        nioittavasti,
11954: kuulemisessa henkilölle tehdään kysymyksiä
11955: hänen näkemyksistään liittyen nimityksen koh-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11956: teena olevaan toimeen sekä häneen itseensä.                  lakiehdotukset:
11957: Saatujen selvitysten ja käydyn kuulemisen pe-
11958: 
11959: 
11960: 
11961: 
11962: 1.
11963:                                                 Laki
11964:                           Suomen Hallitusmuodon 87 §:n muuttamisesta
11965: 
11966:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
11967: tavalla,
11968:   lisätään Suomen Hallitusmuodon 87 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä
11969: huhtikuuta 1990 annetulla lailla (343/90), uusi näin kuuluva 2 momentti:
11970: 
11971:                        87 §                           vasta, kun eduskunta on nimityksen vahvista-
11972:                                                       nut.
11973:    Presidentin nimitys, jolla on nimitetty valtio-
11974: neuvoston alaisen ministeriön kansliapäällikkö          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
11975: tai keskusviraston päällikkö, tulee voimaan           kuuta 19
11976:                                     1990 vp. -    LA n:o 97                                   3
11977: 
11978: 
11979: 2.                                          Laki
11980:                       valtiopäiväjärjestyksen 52 ja 63 §:n muuttamisesta
11981: 
11982:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
11983: tavalla,
11984:   lisätään valtiopäiväjärjestyksen 52 §:ään uusi 4 momentti sekä 63 §:ään, sellaisena kuin se on
11985: muutettuna 18 päivänä maaliskuuta 1983 ja 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetuilla laeilla (278/83
11986: ja 576/87), uusi 6 kohta, jolloin nykyinen 6 kohta siirtyy 7 kohdaksi, seuraavasti:
11987: 
11988:                      52§
11989:                                                     6) presidentin hallitusmuodon 87 § :n 2 mo-
11990:   Valiokunnan kokous on julkinen, kun se          mentissa tarkoitetun nimityksen vahvistami-
11991: käsittelee presidentin suorittaman nimityksen     nen;
11992: vahvistamista.
11993:                       63 §
11994:   Ennen asian lopullista käsittelyä täysistun-
11995: nossa valiokunnan on valmistelevasti käsiteltä-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
11996: vä:                                               kuuta 19
11997: 
11998: 
11999: 
12000:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
12001: 
12002:                     Kimmo Sasi                            Riitta Jouppila
12003:                     Osmo Soininvaara                      Mauri Pekkarinen
12004:                                         Ingvar S. Melin
12005:                                               1990 vp.
12006: 
12007: Lakialoite n:o 98
12008: 
12009: 
12010: 
12011: 
12012:                                   Särkijärvi: Ehdotus laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä
12013:                                      tiellä
12014: 
12015: 
12016:                                           Eduskunnalle
12017: 
12018:    Henkilön kuljettaminen korvausta vastaan             Kimppakyydin käyttäjille voidaan antaa eri-
12019: on sallittu vain liikenneluvan puitteissa. Tämä      tyisetuja. Moottoriteiden joukkoliikennekais-
12020: on estänyt "car poolingin" eli kimppakyydin.         talle voitaisiin päästää kimppakyytiauto, jossa
12021: Se on kuitenkin kehittynyt muualla maailmassa        on vähintään kolme matkustajaa. Näille voi-
12022: varteenotettavaksi tavaksi hoitaa työmatkat.         daan myös järjestää erityisoikeus työpaikkapy-
12023:    Kimppakyyti voitaisiin toteuttaa esimerkiksi      säköintiin. Tällöin edellytetään "kimppasuh-
12024: seuraavan mallin mukaan. Kunta ylläpitää             teen" jonkinasteista rekisteröintiä esim. saman
12025: kimppakyytiin halukkaiden rekisteriä, johon          työnantajan puitteissa. Nämä sovellutukset ei-
12026: halukkaat voivat ilmoittautua. Ilmoittautuja         vät edellytä erityistä lainsäädäntöä.
12027: saa samalla niiden henkilöiden nimet ja puhe-           Edellä esitetyt mahdollisuudet on toteutettu
12028: linnumerot, jotka asuvat samassa pääliikenne-        Washington D.C:ssä liittovaltion työntekijöi-
12029: suunnassa. Jokaisen oma asia on sitten kerätä        den osalta, mikä osoittanee, että ne eivät ole
12030: puhelimitse sopiva porukka.                          täysin mahdottomia. Juridisesti ajatus on to-
12031:    Jos henkilöt asuvat lähellä toisiaan, voidaan     teutettavissa sisällyttämällä jäljempänä mainit-
12032: käyttää vuorotellen itse kunkin autoa. Tällöin       tu momentti edellä mainittuun, eduskunnan
12033: ei tarvita korvauksia suuntaan tai toiseen. Tä-      käsittelyssä olevaan lakiehdotukseen tai edus-
12034: mä mahdollisuus on otettu huomioon hallituk-         kunnan siitä antaman vastauksen sisältämiin
12035: sen esityksessä laiksi luvanvaraisesta henkilölii-   soveltamisohjeisiin. (Hallituksen esityksen pe-
12036: kenteestä tiellä ja laiksi elinkeinon harjoittami-   rusteluissa on muuten tässä kohdassa virheelli-
12037: sen oikeudesta annetun lain 22 §:n kumoami-          nen viittaus 5 §:n 1 momenttiin kun tarkoite-
12038: sesta (HE n:o 175). On kuitenkin mahdollista,        taan 2 momenttia.)
12039: että joku kyydittävistä asuu selvästi reitin pe-        Edellä olevan perusteella ehdotan,
12040: rällä, joku ei halua käyttää autoa ollenkaan tai
12041: että joku väliaikaisesti ei pysty ajamaan auto-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12042: aan. Lain tulisi mahdollistaa korvauksen käyt-              lakiehdotuksen:
12043: täminen tällaisissa tapauksissa. Kun sen määrä
12044: rajoitetaan välittömiin kustannuksiin, ei myös-
12045: kään synny verotettavaa tuloa.
12046: 
12047: 
12048: 
12049: 
12050: 200060G
12051: 2                                    1990 vp. -    LA n:o 98
12052: 
12053:                                               Laki
12054:                               luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä
12055: 
12056:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12057: 
12058:                      1 luku                           (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä
12059:                Yleisiä säännöksiä                   n:o 175)
12060: 
12061:                       1-4§                                             6-22 §
12062:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 175)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 175)
12063: 
12064: 
12065:                      2 luku                                                3 luku
12066:          Luvanvarainen henkilöliikenne                        Joukkoliikenteen valtionavut
12067:                        5§                                            23 ja 24 §
12068:     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 175)
12069: 175)
12070:    Korvausta vastaan tapahtuvaksi ei katsota
12071: yhden tai useamman matkustajan kuljettamista                               4 luku
12072: henkilöautolla vuorotteluperiaatetta noudat-                      Erinäisiä säännöksiä
12073: taen tai siten, että kuljetuksesta aiheutuvat
12074: välittömät kulut jaetaan kuljetukseen osallistu-                      25-30 §
12075: vien kesken.                                          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 175)
12076: 
12077: 
12078:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1990
12079: 
12080:                                         Jouni J. Särkijärvi
12081:                                               1990 vp.
12082: 
12083: Lakialoite n:o 99
12084: 
12085: 
12086: 
12087: 
12088:                                  Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien vähimmäis-
12089:                                    eläkkeestä
12090: 
12091: 
12092:                                          Eduskunnalle
12093: 
12094:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12095: 
12096:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,       rintama- tai veteraanitunnus, eläkettä niin pal-
12097: jonka mukaisesti Kansaneläkelaitos valtion va-      jon, että heidän eläketulonsa ovat vähintään
12098: roista maksaa kaikille vuosien 1939-1945 so-        4 500 markkaa kuukaudessa. Vähimmäiseläke
12099: tiemme veteraaneille ja invalideille, joille on     sidotaan työntekijäin eläkelain mukaiseen
12100: myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus-,        palkkaindeksiin.
12101: 
12102: 
12103: 
12104: 
12105:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
12106: 
12107:    Nykyiset valtion tulo- ja menoarvioihin sisäl-      Kun veteraaniemme eläketurvaa verrataan
12108: tyvät määrärahat eivät anna mahdollisuuksia         esimerkiksi työttömäksi joutuneen sosiaalitur-
12109: kunnollisten eläkkeiden maksamiseksi sotiem-        vaan ja ennen kaikkea sellaisen työttömän,
12110: me veteraaneille ja invalideille. Myöskään ei       jonka turva muodostuu ansiosidonnaisuuden
12111: ole olemassa lakia, joka tähän velvoittaisi. Kun    mukaan, on pakko todeta, että sotiemme vete-
12112: talvisodan päättymisestä on kulunut 50 vuotta       raanit ja invalidit eli ne, jotka ovat omalla
12113: ja Lapin sodan päättymisestä 27.4.1990 45           toiminnallaan luoneet perustan hyvinvoinnil-
12114: vuotta, on tämä vuosi 1990 Suomen itsenäisyy-       lemme, on unohdettu.
12115: den historian kannalta suuri merkkivuosi. Tä-          Säätämällä kunnollinen veteraanien vähim-
12116: män merkkivuoden kunniaksi tulee säätää so-         mäiseläkelaki voidaan vihdoinkin lunastaa ne
12117: tiemme veteraanien vähimmäiseläkelaki kun-          monien juhlapuhetilaisuuksien lupaukset, joita
12118: niavelan maksamiseksi itsenäisyytemme ja va-        veteraanimme ovat odottaneet kymmeniä vuo-
12119: pautemme puolustajille.                             sia.
12120:    Vaikka yhteiskunnan taholta onkin viime             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12121: vuosina osoitettu suurempaa ymmärtämystä            nioittaen,
12122: veteraanejamme kohtaan, ovat toimet kuiten-
12123: kin riittämättömiä, kun niitä verrataan niihin               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12124: uhrauksiin ja saavutuksiin, joihin veteraaniem-            lakiehdotuksen:
12125: me panos on ollut ratkaiseva.
12126: 
12127: 
12128: 
12129: 
12130: 2000600
12131: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 99
12132: 
12133:                                                Laki
12134:                             sotiemme veteraanien vähimmäiseläkkeestä
12135: 
12136:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12137: 
12138:                        1§
12139:    Kaikille Suomessa asuville vuosien 1939-          saneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mi-
12140: 1945 sotiemme veteraaneille ja invalideille, joil-   tä kansaneläkelaissa (347/56) on säädetty.
12141: le on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalve-
12142: lus-, rintama- tai veteraanitunnus, taataan                               4 §
12143: 4 500 markan suuruinen vähimmäiseläke kuu-             Tämän lain mukaan myönnettävistä eläk-
12144: kaudessa myöntämällä heille tämän lain mu-           keistä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kus-
12145: kaista eläkettä niin paljon, että eläkkeensaajan     tannukset korvataan valtion varoista. Valtio
12146: yhteenlasketut eläketulot ovat 4 500 markkaa         suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien
12147: kuukaudessa.                                         eläkkeiden määrästä. Tämän lain mukaisesta
12148:                       2§                             toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan
12149:   Eläkkeeseen tehdään indeksitarkistus siten         Kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.
12150: kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.
12151:                                                                           5§
12152:                        3§                              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
12153:     Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kan-         kuuta 19
12154: 
12155: 
12156:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1990
12157: 
12158:          Maunu Kohijoki                 Martti Korkia-Aho             Tauno Valo
12159:          Riitta Jouppila                Heikki Perho                  Kaarina Dromberg
12160:                                               1990 vp.
12161: 
12162: Lakialoite n:o 100
12163: 
12164: 
12165: 
12166: 
12167:                                   Kärhä: Ehdotus laiksi maa-aineslain 3 §:n muuttamisesta
12168: 
12169: 
12170: 
12171:                                           Eduskunnalle
12172: 
12173:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12174: 
12175:   Aloitteessa ehdotetaan, että maa-aineslain         siitä aiheutuu arvokkaan kulttuurimaiseman
12176: ottamisen rajoituksiin lisättäisiin kohta, jonka     turmeltumista.
12177: nojalla maa-aineslupa voidaan estää, mikäli
12178: 
12179: 
12180: 
12181: 
12182:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
12183: 
12184:    Maa-ainesten otossa ja suunnittelussa saat-       luonnon merkittävien kauneusarvojen tai eri-
12185: taa tapahtua yllättäviä ja rajuja muutoksia,         koisten luonnonesiintymien tuhoutuminen
12186: joihin kunnat eivät osaa varautua. Näin on           taikka huomattavat tai laajalle ulottuvat vahin-
12187: tapahtunut pääkaupunkiseudulla, jossa sorava-        golliset muutokset luonnonolosuhteissa. Mutta
12188: rannot ovat loppuneet, ja se on johtanut sii-        laki ei tunne sanaa kulttuurimaisema eikä anna
12189: hen, että kalliomurske on hetkessä tullut soraa      suojaa edes arvokkaalle tai huomattavalle kult-
12190: ja hiekkaa korvaavaksi aineeksi. Taloudellisis-      tuurimaisemalle.
12191: ta syistä murskattaviksi kallioiksi on etsitty          Edellä mainittu puute on johtanut muun
12192: valtaväylien ja muiden teiden välittömässä lä-       muassa siihen, että eräs Uudenmaan kunta
12193: heisyydessä sijaitsevia kallioita, jotta kuljetus-   joutui hätätilanteessa hakemaan koko kuntan-
12194: matkat rakennuskohteisiin muodostuisivat             sa alueelle toimenpidekiellon, jotta se pystyisi
12195: mahdollisimman edullisiksi. Niinpä esimerkiksi       suojelemaan historiallisesti arvokkaan kulttuu-
12196: Helsingin-Hämeenlinnan tien läheisyydessä            rimaiseman. Mainitussa tapauksessa asialla oli
12197: melko pienellä säteellä on jo tehty yhdeksän         niin kiire, että lääninhallitus toimitti tiedon
12198: kallion louhimisesta tiedusteluja. Kaikki nämä       antamastaan toimenpidekiellosta vielä samana
12199: kalliot sijaitsevat lähellä asutusta ja eräissä      päivänä kunnan ilmoitustaululle, jotta kunta
12200: tapauksissa on syntynyt pelko huomattavan            välttyisi maa-aineslain soveltamiselta.
12201: kulttuurimaiseman turmeltumisesta, mikäli               Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12202: kallion louhintaan ryhdytään.
12203:    Nykyisen maa-aineslain nojalla pystytään es-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12204: tämään kauniin maisemakuvan turmeltuminen,                  lakiehdotuksen:
12205: 
12206: 
12207: 
12208: 
12209: 200060G
12210: 2                                  1990 vp. -      LA n:o 100
12211: 
12212: 
12213:                                              Laki
12214:                                maa-aineslain 3 §:n muuttamisesta
12215: 
12216:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12217:     muutetaan 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetun maa-aineslain (555/81) 3 § näin kuuluvaksi:
12218: 
12219:                       3§                           tai arvokkaan kulttuurimaiseman tuhoutumista
12220:                                                    taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia vahin-
12221:          Ainesten ottamisen rajoitukset
12222:                                                    gollisia muutoksia luonnonolosuhteissa.
12223:   Tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa
12224: ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisema-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12225: kuvan turmeltumista, luonnon merkittävien          kuuta 19
12226: kauneusarvojen, erikoisten luonnonesiintymien
12227: 
12228: 
12229:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1990
12230: 
12231:                                            Lea Kärhä
12232:                                               1990 vp.
12233: 
12234: Lakialoite n:o 101
12235: 
12236: 
12237: 
12238: 
12239:                                  Aittoniemi ym.: Ehdotukset laiksi peruskoululain muuttamisesta
12240:                                     ja laiksi lukiolain muuttamisesta
12241: 
12242: 
12243:                                          Eduskunnalle
12244: 
12245:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12246: 
12247:   Aloitteessa ehdotetaan hallituksen eduskun-       muutettavaksi siten, että ruotsin kielen opetus
12248: nalle antamaan esitykseen n:o 197 liittyen pe-      pakollisena aineena peruskoulun yläasteella ja
12249: ruskoululain ja lukiolain asianomaisia kohtia       lukiossa poistetaan.
12250: 
12251: 
12252: 
12253: 
12254:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
12255: 
12256:    Ruotsin kieli on pakollisena aineena perus-         Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
12257: koulun yläasteella sekä lukiossa. Ruotsin kie-      peruskoululain muuttamisesta ja laiksi lukio-
12258: len asema on kuitenkin kansainvälistymisen          lain 17 ja 21 §:n muuttamisesta. Tässä esityk-
12259: myötä menettänyt nopeasti merkitystään. Tä-         sessä ei ole kuitenkaan puututtu edellä esitet-
12260: mä kehitys tulee mitä ilmeisimmin jatkumaan         tyyn asiaan siitä huolimatta, että sekä opiskeli-
12261: Euroopan yhdentyessä. Yhdentyvän Euroopan           joiden että muiden kansalaisten ja asiantunti-
12262: taholta sen sijaan tulee merkittäviä paineita       joiden taholta niin on vaadittu.
12263: esimerkiksi saksan ja ranskan kielen taitamisen        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12264: suuntaan. Opiskelijan ja koululaisen opinto-        nioittavasti,
12265: paineita ei kuitenkaan voida enää lisätä. Jotta
12266: muiden kielien merkitystä voidaan korostaa ja                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12267: opetusta lisätä, ruotsin kielen opetus pakollise-          lakiehdotukset:
12268: na aineena on syytä poistaa: lainmuutosten
12269: tarkoituksena on antaa tähän asetusteitse mah-
12270: dollisuus.
12271: 
12272: 
12273: 1.
12274:                                               Laki
12275:                                   peruskoululain muuttamisesta
12276: 
12277:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12278:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 25 §:n 2 momentti,
12279: 27 §:n 1, 2 ja 4 momentti sekä 31 §:n 2 ja 7 momentti, näistä 31 §:n 2 ja 7 momentti sellaisina
12280: kuin ne ovat 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (132/84), seuraavasti:
12281: 
12282:                     25 §                                               27 §
12283:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 197)             Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee si-
12284: 200060G
12285: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 101
12286: 
12287: sältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään,       neena saamen kieltä ja suomen kieltä sekä
12288: äidinkieltä, vieraita kieliä yhtenä vaihtoehtona     vieraana kielenä saamen kieltä sen mukaan
12289: toinen kotimainen kieli, ympäristöoppia, kan-        kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opetus-
12290: salaistaitoa, uskontoa, historiaa, yhteiskunta-      suunnitelmaan voi kuulua muitakin asetuksella
12291: oppia, matematiikkaa , fysiikkaa, kemiaa, bio-       säädettäviä, peruskoulun tehtävään kuuluvia
12292: logiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, ku-        oppiaineita.
12293: vaamataitoa, käsityötä, teknistä työtä, tekstiili-
12294: työtä ja kotitaloutta. Lisäksi opetussuunnitel-        (4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
12295: maan tulee sisältyä oppilaanohjausta.                197)
12296:    Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä
12297: aineena vierasta kieltä, vaihtoehtona toinen
12298: kotimainen kieli ja yläasteella kahta vierasta                           31 §
12299: kieltä, joista toisen vaihtoehtona on toinen           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 197)
12300: kotimainen kieli. Saamelaisten kotiseutualueel-
12301: la asuvalle oppilaalle voidaan opettaa oppilaan        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
12302: huoltajan suostumuksella äidinkielen oppiai-         1991.
12303: 
12304: 
12305: 
12306: 
12307: 2.
12308:                                                Laki
12309:                                       lukiolain muuttamisesta
12310: 
12311:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12312:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 17 §:n 2 momentti, 18 §:n 1
12313: momentti ja 21 §:n 5 momentti,
12314:   sellaisena kuin näistä on 21 §:n 5 momentti 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa
12315: (133/84), seuraavasti:
12316: 
12317:                       17 §                           maantietoa, liikuntaa, terveystietoa, musiikkia
12318:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 197)          ja kuvaamataitoa. Lisäksi opetusohjelmaan tu-
12319:                                                      lee sisältyä oppilaanohjausta.
12320:                        18 §
12321:   Lukion opetussuunnitelmaan tulee sisältyä,
12322: sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidin-                            21 §
12323: kieltä, vieraita kieliä yhtenä vaihtoehtona toi-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 197)
12324: nen kotimainen kieli, uskontoa, filosofiaa,
12325: psykologiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, ma-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
12326: tematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa,           1991.
12327: 
12328: 
12329:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1990
12330: 
12331:                      Sulo Aittoniemi                         Pentti Kettunen
12332:                      Tina Mäkelä                             Marita Jurva
12333:                                            Lea Mäkipää
12334:                                            1990 vp.
12335: 
12336: Lakialoite n:o 102
12337: 
12338: 
12339: 
12340: 
12341:                                 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi eräiden rahalaitosluottojen ko-
12342:                                   ron korottamisen rajoittamisesta
12343: 
12344: 
12345:                                        Eduskunnalle
12346: 
12347:    Ehdotamme lain säätämistä peruskorkosi-           Pankkien huonoa taloudellista tilannetta ei
12348: donnaisten asuntolainojen koron korottamisen      voi ratkaista siten, että Suomen Pankin pank-
12349: rajoittamisesta. Lain mukaan rahalaitos ei saa    kivaltuusmiehet ryhtyvät korottamaan perus-
12350: sopimuksen voimassa ollessa korottaa perus-       korkoa. Peruskoron nostaminen vaikuttaa vä-
12351: korkosidonnaisten     asuntolainojen    korkoa    littömästi kotitalouksien toimeentuloon ja asu-
12352: muulloin kuin Suomen Pankin peruskoron            miskustannuksiin, joiden osuus kotitalouksien
12353: muuttuessa.                                       käytettävissä olevista tuloista on viime vuosien
12354:    Haluamme korostaa sitä, että lain tarkoituk-   aikana jo muutoinkin kasvanut.
12355: sena ei ole palata entiseen korkosääntelyyn,         Emme myöskään hyväksy peruskoron korot-
12356: vaan estää sopimusehtojen yksipuoliset muu-       tamiseen tähtäävää peruskorkoputken käyt-
12357: tokset, kohtuuttomuudet ja ihmisten asettami-     töönottoa eli sitä, että pankkivaltuusmiehet
12358: nen eriarvoiseen asemaan. Valtaosa noin nel-      määrittelisivät vain peruskoron ylä- ja alarajat
12359: jästäkymmenestä korkoa yksipuolisesti korot-      jättäen varsinaisen koron päättämisen Suomen
12360: taneesta osuus- ja säästöpankista aikoo jatkaa    Pankille. Tämä siirtäisi lopunkin eduskunnalle
12361: toteutettujen korotusten läpiviemistä. Vasta      kuuluvasta vallasta Suomen Pankkiin nähden
12362: neljä osuus- ja säästöpankkia on ilmoittanut      Suomen Pankin johtokunnalle, joka korottaisi
12363: luopuvansa korotuksista ja osa pankeista on       peruskorkoa niin kuin pankit ovat viime päivi-
12364: oikeudenkäynnin edellä luopunut korkovaati-       nä vaatineet. Ehdotus, jonka julkisuuteen on
12365: muksistaan yksittäisen asiakkaan, mutta ei        tuonut eduskunnan pankkivaltuusmiesten pu-
12366: muiden saman pankin peruskorkosidonnaista         heenjohtaja, merkitsee sitä, että eduskunnan
12367: lainaa saaneiden osalta.                          valitsemat pankkivaltuusmiehet näin pyrkisivät
12368:    On syntymässä tilanne, jossa samoin perus-     väistämään poliittista vastuutaan ja tekisivät
12369: tein ja lähes samoin ehdoin asuntolainaa saa-     itsensä tarpeettomiksi.
12370: neet ovat mielivaltaisin perustein joutumassa        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12371: erilaiseen asemaan.
12372:                                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12373:                                                          lakiesityksen:
12374: 
12375: 
12376:                                             Laki
12377:                 eräiden rahalaitosluottojen koron korottamisen rajoittamisesta
12378: 
12379:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12380: 
12381:                       1§
12382:   Tämä laki koskee niitä rahalaitosten myön-      man peruskoron tai rahalaitosten kulloinkin 24
12383: tämiä luottoja, joiden velkakirjaehdoissa tode-   kuukauden määräaikaistalletukselle maksaman
12384: taan vuotuista korkoa perittävän enintään vel-    talletuskoron tai rahalaitoksen korkeimman
12385: kakirjaehdoissa mainittu prosenttiyksikköjen      talletuskoron ja joissa ei ole erikseen mainittu
12386: määrä yli Suomen Pankin kulloinkin vahvista-      rahalaitoksen oikeudesta korottaa korkoa.
12387: 
12388: 2000600
12389: 2                                  1990 vp. -     LA n:o 102
12390: 
12391:                        2§                                              3§
12392:    Rahalaitos ei saa sopimuksen voimassa olles-     Tämä    laki tulee voimaan          pmvana
12393: sa korottaa edellä 1 §:ssä mainitun luotan                   kuuta 1990 ja sitä sovelletaan lain
12394: korkoa 1 §:ssä mainitun ehdon perusteella         tarkoittamiin korkojen korotuksiin 1 päivästä
12395: muulloin kuin Suomen Pankin peruskoron            syyskuuta 1989 lukien.
12396: muuttuessa. Muu koron korottaminen 1 § :ssä
12397: mainitun velkakirjaehdon nojalla ja ilmoitus
12398: siitä on mitätön.
12399: 
12400: 
12401:     Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1990
12402: 
12403:         Timo Laaksonen                Esko Seppänen                Esko-Juhani Tennilä
12404:         Pekka Leppänen                Claes Andersson              Marja-Liisa Löyttyjärvi
12405:         Raila Aho                     Pertti Lahtinen              Lauha Männistö
12406:         Pauli Uitto                   Heli Astala                  Vappu Säilynoja
12407:         Jarmo Wahlström               Ensio Laine                  Juhani Vähäkangas
12408:                                       Anna-Liisa Jokinen
12409:                                               1990 rd.
12410: 
12411: Lagmotion nr 103
12412: 
12413: 
12414: 
12415: 
12416:                                  Malm m.fl.: Förslag tili lag om ändring av 7 § lagen om Post-
12417:                                    och televerket
12418: 
12419: 
12420:                                         Tili Riksdagen
12421: 
12422:    Riksdagen stiftade lagen om Post- och tele-         Det är uppenbart att Post- och televerket
12423: verket 1989. När Post- och televerket nu pre-       åtminstone borde ha inväntat riksdagens be-
12424: senterat sina planer på hur verket ämnar            handling av statsförslaget för år 1991 förrän
12425: tillämpa lagen, visar det sig att lagen behöver     verket fattat beslut om en så genomgripande
12426: preciseras när det gäller frågan om besluts-        förändring. Andan och meningen i lagen ger
12427: gången. Beslut om åtgärder som innebär· ge-         klart uttryck för att beslutsordningen bör vara
12428: nomgripande förändringar av t.ex. postverkets       den att riksdagen först fattar beslut, och däref-
12429: organisation, service o.dyl. skall enligt bestäm-   ter Post- och televerket.
12430: melserna i 7 § lagen om Post- och televerket           Lagen föreslås träda i kraft så snart den har
12431: (748/89) och 10 § lagen om statens affärsverk       antagits och blivit stadfäst.
12432: (627 /87) fattas av riksdagen, som även skall          Med hänvisning tili det ovan anförda före-
12433: anvisa medel i vissa fall.                          slår vi
12434:    Post- och televerket har nu för sin del fattat
12435: beslut om en omfattande indragning av post-                  att Riksdagen skall godkänna jöfjan-
12436: kontor utan att detaljerade och fasta planer               de lagförslag:
12437: finns för hur postservicen skall säkerställas på
12438: de orter och för de hushåll som drabbas av
12439: indragningarna.
12440: 
12441: 
12442:                                                Lag
12443:                        om ändring av 7 § lagen om Post- och televerket
12444: 
12445:   1 enlighet med riksdagens beslut
12446:   fogas tili 7 § lagen den 14 augusti 1989 om Post- och televerket (748/89) ett nytt 2 mom. som
12447: följer:
12448: 
12449:                       7§                            riksdagen fattat beslut om målen för Post- och
12450: -  - - - - -                - - - - - -             televerkets service och verksamhet.
12451:   Post- och televerket får inte vidta genomgri-
12452: pande förändringar av sin verksamhet förrän           Denna lag träder i kraft den            19
12453: 
12454:      Helsingfors den 16 oktober 1990
12455: 
12456:           Håkan Malm                   Håkan Nordman                  Boris Renlund
12457:           Henrik Westerlund            Gustav Björkstrand             Per-Henrik Nyman
12458: 
12459: 
12460: 
12461: 
12462: 200060G
12463:                                                1990 vp.
12464: 
12465: Lakialoite n:o 103                                                                         Suomennos
12466: 
12467: 
12468: 
12469: 
12470:                                   Malm ym.: Ehdotus laiksi Posti- ja telelaitoksesta annetun lain
12471:                                     7 §:n muuttamisesta
12472: 
12473: 
12474:                                           Eduskunnalle
12475: 
12476:    Eduskunta sääti lain Posti- ja telelaitoksesta    turvaamisesta, jotka joutuvat kärsimään lak-
12477: 1989. Kun Posti- ja telelaitos on nyt esitellyt      kautuksista.
12478: suunnitelmansa siitä, miten se aikoo soveltaa           On ilmeistä, että Posti- ja telelaitoksen olisi
12479: lakia, lakia on tarpeen täsmentää päätöksen-         ainakin pitänyt odottaa valtion vuoden 1991
12480: teon osalta. Päätöksen toimenpiteistä, jotka         tulo- ja menoarvion käsittelyä eduskunnassa,
12481: merkitsevät perusteellisia muutoksia esim. pos-      ennen kuin laitos teki päätöksen näin perus-
12482: tilaitoksen organisaatioon, palveluihin ym., te-     teellisesta muutoksesta. Lain hengestä ja tar-
12483: kee Posti- ja telelaitoksesta annetun lain (748/     koituksesta käy selkeästi ilmi päätöksenteko-
12484: 89) 7 §:n ja valtion liikelaitoksista annetun lain   järjestys, jonka mukaan ensin päätöksen tekee
12485: (627 /87) 10 §:n säännösten mukaan eduskun-          eduskunta ja tämän jälkeen Posti- ja telelaitos.
12486: ta, jonka tulee myös osoittaa tarvittavat varat         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen
12487: eräissä tapauksissa.                                 tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
12488:    Posti- ja telelaitos on nyt puolestaan tehnyt        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12489: päätöksen laajasta postitoimipaikkojen lak-
12490: kauttamisesta ilman, että olisi olemassa yksi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12491: tyiskohtaisia ja selkeitä suunnitelmia sellaisten           lakiehdotuksen:
12492: paikkakuntien ja talouksien postipalvelujen
12493: 
12494: 
12495: 
12496:                                                Laki
12497:                    Posti- ja telelaitoksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
12498: 
12499:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12500:   lisätään Posti- ja telelaitoksesta 14 päivänä elokuuta 1989 annetun lain (748/89) 7 §:ään uusi
12501: näin kuuluva 2 momentti:
12502: 
12503:                        7§
12504:                                                        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
12505:    Posti- ja telelaitos ei saa ryhtyä tekemään       kuuta 19
12506: perusteellisia muutoksia toimintaansa, ennen
12507: kuin eduskunta on tehnyt päätöksen Posti- ja
12508: telelaitoksen palvelu- ja toimintatavoitteista.
12509: 
12510: 
12511:     Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1990
12512: 
12513:           Håkan Malm                    Håkan Nordman                  Boris Renlund
12514:           Henrik Westerlund             Gustav Björkstrand             Per-Henrik Nyman
12515: 
12516: 
12517: 
12518: 
12519: 2000600
12520:                                               1990 vp.
12521: 
12522: Lakialoite n:o 104
12523: 
12524: 
12525: 
12526: 
12527:                                  Sarapää ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta sähköntuotantomak-
12528:                                     susta
12529: 
12530: 
12531:                                          Eduskunnalle
12532: 
12533:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12534: 
12535:   Aloitteessa esitetään säädettäväksi laki kun-     maksamaan sähköntuotantomaksua niille kun-
12536: nallisesta sähköntuotantomaksusta. Sen tarkoi-      nille, joissa sähkön tuotantolaitos sijaitsee.
12537: tuksena olisi korvata harkintaverotuksen lak-       Tuotantolaitokset määriteltäisiin laissa niiden
12538: kauttaminen niille kunnille, joille tästä aiheu-    tuotantotehon perusteella. Laki olisi määräai-
12539: tuvat suurimmat veronmenetykset. Suurimmat          kainen.
12540: sähköntuotantolaitokset olisivat velvollisia
12541: 
12542: 
12543: 
12544:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
12545: 
12546:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen       omaan sellaisia, JOISsa on merkittäviä voima-
12547: verotuslain 72 §:n muuttamisesta. Siinä esite-      laitoksia. Aloitteessa esitetään, että kompen-
12548: tään liiketulon harkintaverotuksen lakkautta-       saation toteuttamiseksi säädetää;; erityinen
12549: mista. Ne kunnat, joissa liiketulon harkintave-     kunnallinen sähköntuotantomaksu.
12550: rotusäyrien määrä on suuri, tulevat kärsimään          Sähköntuotantomaksua olisivat velvolliset
12551: uudistuksesta. Tämä koskee erityisesti kuntia,      maksamaan suuret ja keskisuuret sähköntuo-
12552: joissa jokin suuri keskinäinen yritys on tär-       tantoyritykset. Maksun saajina olisivat ne kun-
12553: keimpiä veronmaksajia, sillä nämä yritykset         nat, joissa sähkön tuotantolaitos sijaitsee.
12554: eivät näytä voittoa, joka voisi olla verotuksen     Maksu suoritettaisiin ydin-, vesi-, hiili- ja
12555: pohjana. Tällaisia yrityksiä ovat nimenomaan        muista voimalaitoksista, ei kuitenkaan sellaisis-
12556: voimalaitosyritykset. Eimerkiksi vuonna 1988        ta, jotka tuottavat ainakin pääosan tietyn yri-
12557: harkinnalla lisättyjen veroäyrien osuus kaikista    tyksen tai kunnan omiin tarpeisiin.
12558: veroäyreistä ylitti 10 OJo seuraavissa kunnissa:       Maksun kohdentumisessa on otettava huo-
12559: Eurajoki, Inkoo, Porvoon maalaiskunta ja            mioon yhdenvertaisuusperiaate. Maksu voisi
12560: Yli-Ii. Lähellä tätä rajaa olivat Loviisa ja        olla erisuuruinen eri tuotantomuotojen, kuten
12561: Utajärvi sekä useat muut kunnat ennen kaik-         ydin- ja vesivoiman, osalta, mutta sen tulisi
12562: kea Oulun ja Lapin lääneissä. Harkintavero-         olla samansuuruinen esimerkiksi kaikkien vesi-
12563: tuksen vaikutus veroäyrin hintaan oli maini-        voimantuottajien osalta. Kun harkintaverotuk-
12564: tuissa kunnissa lähellä kahta penniä tai sen yli,   sen taso ei nykyisin ole yhtenäinen, merkitsisi
12565: Eurajoen kunnassa lähes kuusi penniä.               tämä verorasituksen tasoittumista.
12566:    Hallituksen taholta on lausuttu, että harkin-       Sähköntuotantomaksun maksuvelvollisuus
12567: taverotuksen lakkauttamisesta aiheutuvat suu-       määräytyisi voimalaitoksen tuotantotehon pe-
12568: rimmat veronmenetykset tullaan tavalla tai toi-     rusteella. Maksu suoritettaisiin verovuonna
12569: sella kompensoimaan ao. kunnille. Hallituksen       tuotetun sähkömäärän mukaan. Periaatteena
12570: esitykseen ei sisälly tästä kuitenkaan mitään       olisi, että maksun määrät mitoitetaan asian-
12571: konkreettista ehdotusta. Kompensaatio olisi         omaisessa voimantuotantomuodossa keskimää-
12572: turvattava ainakin niille kunnille, joissa veron-   rin suoritetun kunnallisveron/kWh mukaan.
12573: menetys on suurin ja siten kiistattomin. Tilas-     Maksu sidottaisiin indeksiin.
12574: tot osoittavat, että nämä kunnat ovat nimen-           Kunnallinen    sähköntuotantomaksu olisi
12575: 200060G
12576: 2                                   1990 vp. -    LA n:o 104
12577: 
12578: bruttomääräinen, mutta maksuunpantavasta          verouudistus tai muita vastaavia uudistuksia,
12579: määrästä vähennettäisiin määrä, jonka säh-        olisi sähköntuotantomaksun perusteita tai
12580: köntuotantoyritys maksaa samalta verovuodel-      määriä tarvittaessa tarkistettava.
12581: ta kunnalle sähköntuotantotoiminnan perus-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12582: teella muuta kunnallisveroa.                      nioittaen,
12583:    Laki kunnallisesta sähköntuotantomaksusta
12584: olisi säädettävä määräaikaiseksi eli olemaan               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12585: voimassa 10 vuotta. Jos toteutetaan kiinteistö-          lakiehdotuksen:
12586: 
12587: 
12588:                                             Laki
12589:                              kunnallisesta sähköntuotantomaksusta
12590: 
12591:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12592: 
12593:                        1§                         kaan pitäen lähtökohtana tammikuun 1991
12594:    Sähköntuotantoyritys on velvollinen maksa-     indeksilukua.
12595: maan tässä laissa tarkoitettua kunnallista säh-       Sähköntuotantomaksusta vähennetään se
12596: köntuotantomaksua niille kunnille, joissa si-     kunnallisvero, mikä sähkölaitoksesta määrä-
12597: jaitsee sähkölaitos tai rakennettu säännöstely-   tään verotuslain 72 §:n nojalla asianomaisessa
12598: allas.                                            kunnassa suoritettavaksi liiketulon ja kiinteis-
12599:    Sähköntuotantomaksu maksetaan niiden           tötulon perusteella.
12600: voimalaitosten osalta, joiden vuotuinen tuo-                            3 §
12601: tantoteho on vähintään 25 MW. Laitoksesta,            Kunnallinen sähköntuotantomaksu maara-
12602: jonka tuotannosta vähintään kolme neljäsosaa      tään verotuslain mukaisessa menettelyssä.
12603: menee laitoksen omistavan yrityksen tai kun-          Jos tuloverotuksen muutos vaikuttaa säh-
12604: nan omaan käyttöön, ei kuitenkaan suoriteta       köntuotantomaksun määrään, verotoimiston
12605: maksua.                                           on oikaistava sähköntuotantomaksu vastaavas-
12606:                                                   ti.
12607:                       2§                                                4§
12608:    Kunnallinen sähkövoimamaksu määrätään            Tätä lakia sovelletaan verovuosilta 1991-
12609: erikseen vesivoimalaitokselta, ydinvoimalaitok-   2000 toimitettavissa verotuksissa.
12610: selta ja muulta voimalaitokselta niiden kWh-
12611: määrän mukaisesti. Maksu määrätään erikseen                             5§
12612: asetuksella ja sidotaan kuluttajahintaindeksiin     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
12613: kunkin vuoden tammikuun indeksiluvun mu-          kuuta 199 .
12614: 
12615:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
12616: 
12617:          Kimmo Sarapää                Mikko Elo                     Timo Laaksonen
12618:          Liisa Jaakonsaari            Raila Aho                     Raimo Vuoristo
12619:          Keijo Jääskeläinen           Oiva Savela                   Juhani Alaranta
12620:          Pentti Kettunen              Urpo Leppänen                 Henrik Westerlund
12621:          Lauri Metsämäki              Asko Apukka                   Erkki Pulliainen
12622:          Kaarina Dromberg             Pekka Puska                   Tytti Isohookana-Asunmaa
12623:          Toimi Kankaanniemi           Matti Väistö                  Tellervo Renko
12624:          Eino Siuruainen              Pauli Saapunki                Juho Sillanpää
12625:          Håkan Malm                   Annikki Koistinen             Jorma Fred
12626:          Timo Kietäväinen             Per-Henrik Nyman              Esko-Juhani Tennilä
12627:                                                 1990 vp.
12628: 
12629: Lakialoite n:o 105
12630: 
12631: 
12632: 
12633: 
12634:                                    Alho ym.: Ehdotus laiksi neuvoa-antavasta Suomen energiatule-
12635:                                      vaisuutta koskevasta kansanäänestyksestä
12636: 
12637: 
12638:                                            Eduskunnalle
12639: 
12640:    Lakialaitteessa ehdotetaan järjestettäväksi        käydä julkisuudessa avoin keskustelu eri vaih-
12641: Suomen Hallitusmuodon 22 a §:n mukainen               toehdoista, minkä jälkeen kansalaisten olisi
12642: neuvoa-antava kansanäänestys Suomen ener-             mahdollisimman suoraan ja selkeästi voitava
12643: giatulevaisuudesta vuoden 1991 eduskuntavaa-          vaikuttaa siihen, mitä valintoja Suomen ener-
12644: lien yhteydessä.                                      giapolitiikassa tullaan tekemään.
12645:    Kysymys siitä, miten Suomen energiatulevai-           Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestä-
12646: suus toteutetaan, on tärkeä poliittinen päätös.       minen eduskuntavaalien yhteydessä on käytän-
12647: Päätöksen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja          nöllistä. Erillinen kansanäänestys tästä asiasta
12648: ne koskettavat jokaista Suomen kansalaista.           on perusteltua myös siksi, että mielipide-erot
12649: Päätöstä ydinvoiman lisärakentamisesta tai ra-        Suomen energiatulevaisuudesta eivät noudata
12650: kentamatta jättämisestä sekä energiankulutuk-         selkeästi puoluerajoja.
12651: sen hillitsemisestä ei voida jättää pelkästään           Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12652: asiantuntijoille jo siitäkin syystä, että asiantun-
12653: tijat ovat tässä kysymyksessä kaukana yksimie-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12654: lisyydestä.                                                  lakiehdotuksen:
12655:    Asiantuntijoiden ja kansalaisten tulisi voida
12656: 
12657: 
12658: 
12659: 
12660:                                                 Laki
12661:            neuvoa-antavasta Suomen energiatulevaisuutta koskevasta kansanäänestyksestä
12662: 
12663:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12664: 
12665:                       1§                                                     3§
12666:   Tällä lailla säädetään pidettäväksi neuvoa-            Äänestäjille toimitetaan viimeistään 30 päi-
12667: antava kansanäänestys Suomen energiatulevai-          vää ennen äänestyksen alkamista tiedote eri
12668: suudesta vuoden 1991 varsinaisten eduskunta-          äänestysvaihtoehdoista ja niiden perusteluista.
12669: vaalien yhteydessä.                                   Esitteen laatimisesta ja toimittamisesta vastaa
12670:                                                       oikeusministeriö.
12671:                       2§                                                     4 §
12672:    Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä esi-             Äänestysvaihtoehtoja esittävälle yksityiselle
12673: tetään äänestäjien valittavaksi seuraavat vaih-       tiedotustoiminnalle annetaan valtionavustusta
12674: toehdot:                                              neljä miljoonaa markkaa. Avustuksen jakami-
12675:    1) Suomen energiatulevaisuus toteutetaan ra-       sesta eri tahojen kesken päättää valtioneuvos-
12676: kentaen lisää ydinvoimaa.                             to.
12677:    2) Suomen energiatulevaisuus toteutetaan pi-                              5§
12678: dättäytyen ydinvoiman lisärakentamisesta ja              Vaaleissa käytettävä äänestyslippu on pai-
12679: energiankulutuksen kasvattamisesta.                   nettava keltaiselle paperille. Äänestyslipusta on
12680:    3) Ei kumpikaan edellisistä.                       käytävä selvästi ilmi, miten se taitetaan ko-
12681:  200060G
12682: 2                                     1990 vp. -    LA n:o 105
12683: 
12684: koon, ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden         2) jos äänestyskuoressa on sellainen puut-
12685: säilyminen.                                         teellisuus tai merkintä, että äänestys olisi kan-
12686:    Äänestyslipun on oltava vakiokokoa 148 x         sanedustajain vaaleista annetun lain (391/69)
12687: 210 mm, ja sen sisäpuolelle on painettava           78 §:n 2 momentin mukaan ollut jätettävä
12688: otsikko, jossa mainitaan, missä äänestyksessä       huomioon ottamatta;
12689: sitä on käytettävä sekä lisäksi viivalla merkitty      3) jos äänestyslippuna on käytetty muuta
12690: ympyrä, joka on halkaisijaltaan 90 mm ja joka       kuin oikeusministeriön painattamaa äänestys-
12691: lippua kokoon taitettaessa jää taittamattomak-      lippua;
12692: si. Keskellä ympyrää tulee olla selvästi havait-       4) jos äänestyslippu on leimaamaton;
12693: tava merkintä N:o sen äänestysvaihtoehdon              5) jos äänestysvaihtoehdon numero on mer-
12694: numeron merkitsemistä varten, jonka hyväksi         kitty siten, ettei selvästi ilmene, mitä vaihtoeh-
12695: äänestäjä tahtoo antaa äänensä. Äänestyslipus-      toa se tarkoittaa; sekä
12696: sa ei saa olla muuta kuin mitä on edellä               6) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestä-
12697: säädetty.                                           jän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen
12698:    Oikeusministeriö painattaa liput ja lähettää     on tehty muunlainen asiaton merkintä. Asiat-
12699: tarpeellisen määrän niitä kuntien keskusvaali-      tomana älköön pidettäkö sellaista merkintää,
12700: lautakunnille toimitettavaksi edelleen vaalilau-    joka ainoastaan selventää, mitä vaihtoehdoista
12701: takunnille.                                         äänestäjä on tarkoittanut äänestää.
12702: 
12703:                        6§                                                 8§
12704:    Kunnan keskusvaalilautakunnan on muun               Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,
12705: ohella hyvissä ajoin varmistauduttava siitä,        noudatetaan kansanäänestyksessä lakia menet-
12706: että vaalilautakunnilla on käytettävissään tä-      telystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä
12707: män lain 2 §:ssä esitetyistä äänestysvaihtoeh-      sekä soveltuvin osin kansanedustajain vaaleista
12708: doista tehtyjä luetteloita, jotka on asetettava     annettua lakia.
12709: nähtäväksi vaalihuoneeseen ja odotustiloihin
12710: sekä jokaiseen äänestyskoppiin.                                            9 §
12711:                                                       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
12712:                        7 §                          kuuta 19
12713:   Äänestyslippu on mitätön:
12714:    1) jos vaalikuoressa on useampia tai muita-
12715: kin kuin yksi äänestyslippu;
12716: 
12717:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
12718: 
12719:          Arja Alho                      Claes Andersson                Timo Kietäväinen
12720:          Eero Paloheimo                 Håkan Nordman                  Tina Mäkelä
12721:          Henrik Westerlund              Annikki Koistinen              Jarmo Wahlström
12722:          Asko Apukka                    Raila Aho                      Esko Seppänen
12723:          Erkki Pulliainen               Esko Helle                     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12724:          Pekka Leppänen                 Lauha Männistö                 Tellervo Renko
12725:          Seppo Kääriäinen               Matti Maijala                  Mauri Pekkarinen
12726:          Ensio Laine                    Pekka Puska                    Riitta Kauppinen
12727:          Marja-Liisa Löyttyjärvi        Anna-Liisa Jokinen             Juhani Vähäkangas
12728:          Pirkko Ikonen                  Mirja Ryynänen                 Sirpa Pietikäinen
12729:          Pauli Saapunki                 Osmo Soininvaara               Kalle Röntynen
12730:          Sauli Hautala                  Esko Jokiniemi                 Tytti Isohookana-Asunmaa
12731:          Liisa Jaakonsaari              Pauli Uitto                    Jukka Roos
12732:                                         Taisto Tähkämaa
12733:                                              1990 rd.
12734: 
12735: Lagmotion nr 106
12736: 
12737: 
12738: 
12739:                                 Melin: Förslag tili lag om skydd för Centralparken i Helsingfors
12740: 
12741: 
12742: 
12743:                                        Tili Riksdagen
12744: 
12745:                         MOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLI~
12746: 
12747:   Avsikten med motionen är att göra Central-       hela huvudstadsregionen. Området hotas emel-
12748: parken i Helsingfors tili ett skyddat område,      lertid av vägplaner och många andra byggpro-
12749: där naturen skall kunna bevaras så mångsidig       jekt. Genom en speciell lag kunde Centralpar-
12750: som möjligt och där det finns förutsättningar      ken ges ett effektivare skydd för framtiden än
12751: för naturintressen, friluftsliv, motion och        genom en generalplan. I kraft av ett lagstadgat
12752: idrott. Centralparkens areal är omkring 1 000      skydd kunde också områdets skötsel garanteras
12753: hektar och parken har stor betydelse allmänt       på permanent bas.
12754: taget som rekreationsområde för invånarna i
12755: 
12756: 
12757: 
12758: 
12759:                                    ALLMÄN MOTIVERING
12760: 
12761:    Vårt lands ursprungliga natur håller på att            Området omfattar tusen hektar
12762: gå förlorad om inte detta hindras med uttryck-
12763: liga skyddsåtgärder. Inrättandet av na-               Helsingfors Centralpark gränsar i söder tili
12764: turskyddsområden verkar att vara så gott som       Nordenskiöldsgatan och i norr tili Vanda å.
12765: det enda tänkbara sättet att bevara Finlands       Den västra gränsen går fram tili de bebyggda
12766: natur i all dess variationsrikedom. Stommen i      områdena i Dal, Brunakärr och Stenhagen, tili
12767: vårt lands nät av naturskyddsområden utgörs        Tavastehusleden, Magnuskärr och vattenverket
12768: av national- och naturparker. Skydds- och          vid Långforsen. Parkens östra gräns utgörs av
12769: övriga naturskyddsområden har grundats på          Västra Böle, bangårdsområdet i Fredriksberg,
12770: olika håll i landet så att de präglas av för       Post- och televerkets sorteringscentral, Krä-
12771: respektive naturregion typiska ekosystem, na-      mertskog, Månsas, Britas, Västra Baggböle
12772: turtyper och landskapshelheter. Det råder stor     och Svedängens småhusbebyggelse, Tusbyvä-
12773: brist på skyddade områden av olika kategorier,     gen och Vanda å.
12774: i synnerhet i sydligaste Finland.                     1 södra Finland råder det brist på naturom-
12775:    Områden där naturen bibehålls i sitt ur-        råden som är tillräckligt vidsträckta eller i
12776: sprungliga tillstånd behövs enkannerligen i        övrigt ändamålsenliga, och som lämpar sig för
12777: omedelbar närhet tili bosättningscentra för att    friluftsrekreation och för annan naturnära
12778: naturen i alla dess former skall kunna bevaras     verksamhet. Centralparken i Helsingfors har
12779: och för att medborgarna skall ha tillgång tili     för regionens invånare synnerligen stor allmän
12780: naturnära intressen, friluftsliv, rekreation och   rekreativ betydelse. Parkens areal är omkring
12781: idrott. Samtidigt är det viktigt att naturområ-    1 000 hektar och dess längd från söder tili norr
12782: den bevaras även inom stadsbebyggelsens in-        är elva kilometer. 1 Centralparken finns det
12783: fluensområde. Sådana områden är också av           inemot 100 kilometer friluftsvägar, naturstigar
12784: betydelse med tanke på skolundervisningen i        och motionsbanor. För skidåkare underhålls
12785: naturvetenskaper. Medborgarnas relation tili       85 km skidspår vintertid. I Centralparkens
12786: naturen och fördjupandet av denna är en            omedelbara närhet bor det över 500 000 män-
12787: allmänt godtagen målsättning för hela samhäl-      niskor. Parken bildar ett mångsidigt och vid-
12788: let.                                               sträckt, enhetligt naturområde.
12789: 
12790: 2000600
12791: 2                                    1990 rd. -     LM nr 106
12792: 
12793:             Lagstiftning av nöden                   kriterier som ställs på en nationalpark. Av
12794:                                                     denna anledning föreslås det inte i motionen
12795:     Eftersom bevarandet och skyddandet av om-
12796:                                                     att Centralparken skulle avskiljas till national-
12797: rådet är mycket angeläget, med tanke bland          park.
12798: annat på de vägplaner som nu hotar Cen-
12799: tralparken och på den eventuella utbyggnaden                  Trafikplaneringen ett hot
12800: av de förefintliga idrottsanläggningarna jämte
12801: parkeringsplatser på själva området, är skydd i          Centralparken i Helsingfors, en enhetlig
12802: form av lag väsentligt effektivare än kommu-         park- och skogszon som sträcker sig från
12803: nalpolitiska beslut, som i praktiken lätt kan        stadskärnan vid Nordenskiöldsgatan ända till
12804: ändras. Initiativet till bildandet av Centralpar-    Långforsen i Vanda, är enastående i sitt slag.
12805: ken togs år 1911 av arkitekt Bertel Jung, som i      Den smala parken naggas dock hela tiden i
12806: sin motivering till förslaget bland annat sade:      kanterna och inifrån. Till hoten hör den plane-
12807: ''Till sist vill jag framhålla vikten av den         rade Ringväg II, Statsjärnvägarnas banprojekt,
12808: omständigheten, att de områden som upplåts           bostadsbyggandet vid parkens kanter och de
12809: till rekreation 1cke i framtiden måtte användas      allt större idrottsanläggningarna inklusive par-
12810: för ändamål som äro dem främmande, som till          keringsområden mitt inne i själva parken.
12811: exempel villa- eller sjukhusbebyggelse. Jag är           Centralparken ägs av Helsingfors stad, med
12812: icke kompetent att säga på vilket sätt ett skydd     undantag för ett mindre markområde i anslut-
12813:  av detta slag skall åstadkommas, men det synes      ning tili Post- och televerkets sorteringscental
12814: mig, som om en stadsplan, om än stadfäst på          och ett av staten ägt, ca 10 hektar stort
12815: högsta ort, icke erbjöde tillräckliga garantier      skogsområde i Håkansåker. Dessa områden
12816: för skyddet ifråga. Frestelsen att kasta snåla       borde i brådskande ordning genom markbyte
12817: blickar på parkerna, när det ej finns mark att       övertas av staden. 1 motionen konstateras det
12818: tillgå för stadens vällovliga behov på för be-       att Centralparken ägs, förvaltas och sköts av
12819: byggelse avsedda områden, har redan visat sig        Helsingfors stad; detta innebär att urnelunden
12820: vara alltför stark - se bara på villorna i           i Britas, som tillhör församlingarna, måste
12821:  Djurgården eller Epidemisjukhuset (numera           avskiljas från det som i lagförslaget avses med
12822: Aurora sjukhus)- och den frestelsen kommer           Centralparken. Avskiljandet är tekniskt sett
12823: säkert att växa sig ännu starkare ju mera            lätt att genomföra.
12824: staden växer.''                                          Centralparkens norra del, från Tomtbacka
12825:     Utvecklingen som skett visar tydligt att Cen-    till Krämertskogsvägen, är skyddad i kraft av
12826: tralparkens tillskyndare Bertel Jung hade rätt i    delgeneralplanen av år 1978. Området från
12827: sina förutsägelser.                                  Krämertskogsvägen till Nordenskiöldsgatan
12828:                                                      har senare stadsplanerats, likaså skogarna och
12829:                                                     åkrarna kring Tomtbacka. Planerna skyddar i
12830:                    Speciallag                       princip Centralparkens gränser och använd-
12831:                                                     ning som rekreationsområde.
12832:    Genom stiftandet av en speciallag kunde              Statsjärnvägarna har en reservation för byg-
12833: Centralparken ges inte bara ett effektivt skydd     gandet av två extra spår längs kustbanan, som
12834: utan också bättre vård än vad som kunde             sträcker sig från centralstationen via Böle väs-
12835: åstadkommas med en generalplan. Med en              terut till Hoplax.
12836: generalpian kan man nämligen inte definiera             Det finns också vägplaner som berör Cen-
12837: hur ett område skall skötas. En i lag skyddad       tralparksområdet. Om Ring II förverkligas
12838: Centralpark skulle ha en mycket permanent           kommer detta enligt en alternativ sträckning
12839: karaktär. Ändringar i lagen kunde då bara           att innebära att parken genomkorsas av en
12840: göras genom riksdagsbeslut, medan planeänd-         bred trafikled jämte vägbankar, och därige-
12841: ringar i praktiken har visat sig vara ytterst       nom skulle parken splittras ytterligare. Om
12842: påverkbara av olika, för tillfället rådande kon-    Ring II verkligen behövs, måste den antingen
12843: junkturer. Detta är fallet trots att ändringar i    ledas genom en tunne! så att Centralparken
12844: generalplaner förutsätter godkännande av mil-       inte skärs av eller dras norr om parkområdet.
12845: j öministeriet.                                         Med hänvisning tili vad jag här sagt, föreslår
12846:    Den lag som avses i motionen kunde i ett         jag
12847: senare skede utsträckas till att också omfatta
12848: Centralparkens norra, i Vanda belägna partier.               att Riksdagen skall godkänna Jäijan-
12849:    Av hela Centralparken finns det vissa delar             de lagförslag:
12850: som har nationalparksliknande karaktär. Par-
12851: ken som sådan uppfyller emellertid inte de
12852:                                     1990 rd. -    LM nr 106                                       3
12853: 
12854:                                               Lag
12855:                           om skydd för Centralparken       Helsingfors
12856: 
12857:   1 enlighet med riksdagens beslut stadgas:
12858: 
12859:                       1 §
12860:    För att bevara naturens mångsidighet samt         Den myndighet som övervakar skyddet och
12861: för att främja intresset för naturen och an-      vakterna i naturskyddsområdet har rätt att
12862: vändningen av naturen för rekreation inrättas i   omhänderta jakt- och insamlingsredskap samt
12863: Helsingfors stad Helsingfors centralparks         andra redskap som någon har använt eller
12864: skyddsområde, som består av ca 1 000 hektar       ämnar använda i strid med de stadganden och
12865: områden som ägs av Helsingfors stad. Grän-        föreskrifter som skall iakttas i parken. Detsam-
12866: serna för området har märkts ut med en svart      ma gäller även djur som har fångats och växter
12867: linje på den bifogade kartan.                     som har plockats utan lov samt allt annat som
12868:                                                   inte får tas eller användas i området.
12869:                         2 §                          Helsingfors stadsfullmäktige tillsätter en de-
12870:    Då gränserna för skyddsområdet bestäms         legation som skall övervaka vården och an-
12871: skall vad som i lagen om skifte (604/51)          vändningen av centralparkens skyddsområde.
12872: stadgas om rågång iakttas i tillämpliga delar.
12873:    Skyddsområdet skall märkas ut i terrängen
12874: så att ett tillräckligt antal kännemärken som                         4 §
12875: anger området placeras ut på området.               Närmare stadganden om verkställigheten av
12876:    Om kännedom och andra märken som place-        denna lag utfärdas vid behov genom förord-
12877: ras ut på området gäller vad som särskilt har     ning.
12878: stadgats.
12879:                         3 §                                           5 §
12880:    Helsingfors centralparks skyddsområde är         Denna lag träder i kraft den
12881: Helsingfors stads ägo, besittning och vård.       199 .
12882: 
12883: 
12884: 
12885:      Helsingfors den 24 oktober 1990
12886: 
12887:                                         Ingvar S. Melin
12888:  4                         1990 rd. -   LM nr 106
12889:                                                                         Bilaga
12890: 
12891: 
12892: 
12893: 
12894:                                                                               6
12895: 
12896: 
12897:                                                                                   '
12898:                                                                               f
12899: 
12900: 
12901: · Helsinqin Keskuspuisto                            Helsingfors Centralpark
12902:                                                1990 vp.
12903: 
12904: Lakialoite n:o 106                                                                       Suomennos
12905: 
12906: 
12907: 
12908: 
12909:                                   Melin: Ehdotus laiksi Helsingin Keskuspuiston suojelusta
12910: 
12911: 
12912:                                           Eduskunnalle
12913: 
12914:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12915: 
12916:    Aloitteen tarkoitus on muodostaa Helsingin        huomattava yleinen merkitys virkistysalueena.
12917: kaupungissa sijaitsevasta Keskuspuistosta suo-       Aluetta uhkaavat kuitenkin tiesuunnitelmat ja
12918: jelualue, jolla turvataan luonnon monipuoli-         monet muut rakentamishankkeet. Erityisellä
12919: nen säilyminen sekä luonnonharrastuksen, ul-         lailla saataisiin Keskuspuistolie vastaisuutta
12920: koilun, retkeilyn ja liikunnan edellytykset. Kes-    varten tehokkaampi suojelu kuin yleiskaavalla.
12921: kuspuiston pinta-ala on noin 1 000 hehtaaria ja      Lakiin perustuvalla suojelulla voitaisiin myös
12922: sillä on koko pääkaupunkiseudun asukkaille           turvata alueen jatkuva hoito.
12923: 
12924: 
12925: 
12926: 
12927:                                        YLEISPERUSTELUT
12928: 
12929:    Maamme alkuperäinen luonto on häviämäs-                     Tuhannen hehtaarin alue
12930: sä ilman nimenomaisia suojelutoimia. Luon-
12931: nonsuojelualueiden perustaminen onkin lähes             Helsingin Keskuspuiston etelärajan muodos-
12932: ainoa keino turvata jatkossa Suomen luonnon          taa Nordenskiöldinkatu ja pohjoisrajan Van-
12933: monimuotoisuus. Maamme luonnonsuojelu-               taanjoki. Lännessä alue rajoittuu Laakson,
12934: alueverkon rungon muodostavat kansallis- ja          Ruskeasuon ja Kivihaan rakennettuihin aluei-
12935: luonnonpuistot. Suojelu- ja muita luonnon-           siin, Hämeenlinnanväylään, Maununnevan
12936: alueita on perustettu maan eri osiin siten, että     asutukseen ja Pitkäkosken vesilaitokseen. Idäs-
12937: niissä on kullekin alueelle tyypillisiä ekosystee-   sä Keskuspuisto rajoittuu Länsi-Pasilaan, Pasi-
12938: mejä, luontotyyppejä ja maisemakokonaisuuk-          lan ratapiha-alueeseen, Posti- ja telelaitoksen
12939: sia. Eriasteisista suojelualueista on suuri puute    lajittelukeskukseen,   Metsälän,     Maunulan,
12940: varsinkin eteläisimmässä Suomessa.                   Pirkkolan, Länsi-Pakilan ja Paloheinän asun-
12941:    Alkuperäisen luonnon alueita tarvitaan eri-       toalueisiin, Tuusulantiehen sekä Vantaanjo-
12942: tyisesti asutuskeskusten välittömässä läheisyy-      keen.
12943: dessä sekä turvaamaan luonnon monipuolisuu-             Eteläisessä Suomessa on puute luonnonalu-
12944: den säilyminen että kansalaisten luonnonlähei-       eista, jotka ovat riittävän laajat tai muuten
12945: siä harrastuksia kuten ulkoilua, retkeilyä ja        tarkoituksenmukaiset ja jotka soveltuvat ulkoi-
12946: liikuntaa varten. Samalla on tärkeätä taata          luun ja muuhun luonnonläheiseen toimintaan.
12947: luonnonalueiden säilyminen myös kaupunki-            Helsingin Keskuspuistolla on alueen asukkaille
12948: asutuksen vaikutuspiirissä. Tällaisilla alueilla     ulkoilun kannalta erittäin huomattava yleinen
12949: on myös merkitystä koulujen luonnontieteiden         merkitys. Puiston pinta-ala on noin 1 000 heh-
12950: opetuksen kannalta. Kansalaisten luontosuhde         taaria ja sen pituus etelästä pohjoiseen yksi-
12951: ja sen syventäminen on yhteiskunnassa yleisesti      toista kilometriä. Läpi Keskuspuiston kiertää
12952: hyväksytty tavoite.                                  100 kilometriä eripituisia ulkoiluteitä, luonto-
12953: 2000600
12954: 2                                      1990 vp. -      LA n:o 106
12955: 
12956: ja kuntopolkuja. Hiihtäjille kunnostetaan tal-            Koko Keskuspuiston alueella on osittain
12957: visin 85 kilometriä latuja. Helsingin Keskus-          kansallispuistonomaisia osia mutta se ei sinän-
12958: puiston ulottuvilla asuu yli 500 000 ihmistä.          sä täytä kansallispuistolle asetettavia vaatimuk-
12959: Keskuspuisto muodostaa monipuolisen ja laa-            sia. Siksi ei aloitteessa ehdoteta Keskuspuiston
12960: jan yhtenäisen luonnonalueen.                          erottamista kansallispuistoksi.
12961: 
12962: 
12963:            Lainsäädäntö tarpeellinen                           Uhkana liikennesuunnitelmat
12964: 
12965:    Kun alueen säilyttäminen ja suojelu on hyvin            Helsingin Keskuspuisto, Nordenskiöldinka-
12966: ajankohtainen ottaen huomioon esim. Keskus-            dulta ydinkeskustasta Vantaan Pitkäkaskelle
12967: puistoa uhkaavat tiesuunnitelmat sekä jo ole-          ulottuva yhtenäinen puisto- ja metsävyöhyke,
12968: massa olevien liikuntatilojen ja niihin liittyvien     on ainutlaatuinen. Kapeaa puistoa kuitenkin
12969: pysäköintipaikkojen mahdollinen laajentami-            nakerretaan sekä sisältä että reunoilta. Uhkana
12970: nen, tarjoaa lainsäädäntö selvästi paremman            ovat suunnitteilla oleva Kehätie II, Valtionrau-
12971: suojan kuin kunnallispoliittiset päätökset, joita      tateiden ratahankkeet, reunojen asuntoraken-
12972: käytännössä helposti muutetaan. Aloitteen              taminen ja keskelle puistoa kasvavat liikuntati-
12973: Keskuspuistosta teki v. 1911 arkkitehti Bertel         lat parkkipaikkoineen.
12974: Jung, joka selostaessaan ehdotustaan lausui                Helsingin Keskuspuisto on Helsingin kau-
12975: mm.: "Lopuksi haluaisin tuoda esiin sen sei-           pungin omistuksessa lukuun ottamatta Posti-
12976: kan tärkeyden, että niitä alueita, jotka luovute-      ja telelaitoksen lajittelukeskukseen liittyvää
12977: taan virkistyskäyttöön, ei tulevaisuudessa mil-        pientä maa-aluetta sekä Hakuuinmaalla olevaa
12978: lään tavalla käytettäisi sellaisiin tarkoituksiin,     noin 10 ha:n valtion metsäaluetta. Nämä tulisi
12979: jotka ovat niille vieraita kuten esim. huvila- tai     kiireellisesti saattaa valtion ja kaupungin väli-
12980: sairaala-alueiksi. En ole pätevä sanomaan mi-          sellä maanvaihdolla kaupungin omistukseen.
12981: ten tämänkaltainen suoja saadaan aikaan,               Lakialaitteessa todetaan, että Keskuspuisto on
12982: mutta näyttää siltä, ettei ylemmällä taholla           Helsingin kaupungin omistuksessa, hallinnassa
12983: vahvistettu asemakaava tarjoaisi siitä riittäviä       ja hoidossa, joten on tarpeen rajata lain tar-
12984: takeita. Kiusaus luoda ahneita katseita puistoi-       koittamasta Keskuspuiston alueesta seurakun-
12985: hin, kun tilaa jollekin kaupungin tarpeelle ei         tien Pirkkolan uurnahautausmaa. Rajaaminen
12986: v·:id:I osoittaa rakennuksille tarkoitetuilta          on teknisesti helppoa.
12987: alueilta, on jo nyt osoittautunut suureksi                Keskuspuiston pohjoisosa Haitialasta Metsä-
12988: (esim. Eläintarhan huvila-alue ja Kulkutauti-          läntielle on suojattu vuonna 1978 osayleiskaa-
12989: sairaala, nyk. Auroran sairaala) ja tulee var-         valla. Metsäläntien ja Nordenskiöldinkadun
12990: masti lisääntymään siinä määrin kuin kaupun-           välinen alue on myöhemmin asemakaavoitettu,
12991: ki kasvaa.''                                           samoin Haitialan metsät ja pellot. Kaavat suo-
12992:    Tapahtunut kehitys osoittaa, että Keskus-           jelevat periaatteessa Keskuspuiston rajat ja
12993: puistoa ehdottanut arkkitehti Bertel Jung oli          käytön virkistysalueena.
12994: ennusteissaan oikeassa.                                   Valtionrautateillä on varaus kahden lisärai-
12995:                                                        teen rakentamisesta rantaradalle, joka kulkee
12996:                                                        pääasemalta Pasilan kautta länteen Huopalah-
12997:                   Erityinen laki                       teen.
12998:                                                           Tiesuunnitelmiakin Keskuspuiston alueelle
12999:    Erityisellä lailla saataisiin Keskuspuistolle te-   on. Jos Kehätie II toteutetaan, se tulee erään
13000: hokkaamman suojelun lisäksi jäntevämpi hoito           vaihtoehtoisen linjauksen mukaan halkaise-
13001: kuin yleiskaavalla. Yleiskaavalla ei nimittäin         maan puiston leveällä liikenneväylällä penke-
13002: voida määritellä alueen hoitoa. Lailla säädetty        reineen ja pirstomaan sitä entisestään. Jos
13003: Keskuspuisto olisi luonteeltaan hyvin pysyvä.          Kehätie II ylipäänsä on tarpeellinen, on se joko
13004: Lain muuttaminen voi tapahtua vain eduskun-            johdettava tunnelissa Keskuspuistoa pirstomat-
13005: nan päätöksellä, kun taas kaavamääräysten              ta tai linjoitettava puistoalueen pohjoispuolel-
13006: muuttaminen on käytännössä osoittautunut               ta.
13007: varsin paljon myös kulloisistakin suhdanteista            Edellä olevan perusteella ehdotan,
13008: riippuvaiseksi. Näin siitä huolimatta, että kaa-
13009: vamuutokset edellyttävät ympäristöministeriön                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13010: vahvistuksen.                                                 lakiehdotuksen:
13011:    Aloitteessa tarkoitettu laki voidaan myö-
13012: hemmin ulottaa sisällyttämään Vantaan puolel-
13013: la siiaitsevat olevat Keskuspuiston pohioi~()<<>t
13014:                                      1990 vp. -     LA n:o 106                                      3
13015: 
13016: 
13017:                                               Laki
13018:                                Helsingin Keskuspuiston suojelusta
13019: 
13020:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13021: 
13022:                         1§
13023:    Luonnon monipuolisuuden säilyttämiseksi             Suojelua valvovalla viranomaisella ja alueen
13024: sekä luonnonharrastuksen ja luonnon virkis-         vartijalla on oikeus ottaa haltuunsa metsästys-,
13025: tyskäytön edistämiseksi perustetaan Helsingin       keräily- tai muut välineet, joita on käytetty tai
13026: kaupunkiin Helsingin Keskuspuiston suojelu-         aiotaan käyttää vastoin puistossa noudatetta-
13027: alue, johon kuuluu noin 1 000 hehtaaria Hel-        via säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuun-
13028: singin kaupungin omistamia alueita. Alueen          otto-oikeus koskee myös alueelta luvattomasti
13029: rajat on merkitty mustalla viivalla tämän lain      pyydettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kas-
13030: liitteenä olevaan karttaan.                         veja sekä kaikkea muuta sellaista, mitä alueelta
13031:                         2§                          on kielletty ottamasta tai siellä käyttämästä.
13032:    Suojelualueen rajat on määrättävä noudat-           Helsingin kaupunginvaltuusto asettaa neu-
13033: taen soveltuvin osin, mitä jakolaissa (604/51)      vottelukunnan valvomaan Keskuspuiston suo-
13034: on säädetty rajankäynnistä.                         jelualueen hoitoa ja käyttöä.
13035:    Suojelualue on merkittävä maastoon siten,
13036: että alueelle sijoitetaan riittävä määrä aluetta
13037: osoittavia tunnusmerkkejä.                                              4§
13038:    Alueelle asetettavista tunnuskilvistä ja muis-     Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
13039: ta merkeistä on voimassa, mitä niistä erikseen      töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
13040: on määrätty.
13041:                         3 §                                              5§
13042:    Helsingin Keskuspuiston suojelualue on Hel-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
13043: singin kaupungin omistuksessa, hallinnassa ja       kuuta 199 .
13044: hoidossa.
13045: 
13046: 
13047:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1990
13048: 
13049:                                          Ingvar S. Melin
13050:  4                       1990 vp. -    LA n:o 106
13051:                                                                               Liite
13052: 
13053: 
13054: 
13055: 
13056:                                                                               6
13057: 
13058: 
13059: 
13060: 
13061:                               -~
13062: Helsingin Keskuspuisto       r!j_f:V                Helsingfors Centralpark
13063:                                              1990 vp.
13064: 
13065: Lakialoite n:o 107
13066: 
13067: 
13068: 
13069:                                  Koistinen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain 24 ja 25 §:n
13070:                                    sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
13071: 
13072: 
13073:                                          Eduskunnalle
13074: 
13075:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13076: 
13077:   Tässä aloitteessa ehdotetaan kansaneläkettä         Eläkeläispuolisoille alettaisiin maksaa lisä-
13078: korotettavaksi määrällä, joka vastaa pohja-         osaa samoin perustein kuin yksinäisille eläk-
13079: osan ja täyden lisäosan jälkeenjääneisyyttä         keensaajille, eli kansaneläkeuudistuksen IV
13080: työeläkkeiden kehitykseen verrattuna. Tasoko-       vaihe toteutettaisiin tältä osin.
13081: rotuksen toteuduttua kansaneläkejärjestelmän
13082: mukaiset etuudet sidottaisiin TEL-indeksiin.
13083: 
13084: 
13085: 
13086: 
13087:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
13088: 
13089: Lakialoitteen tausta ja tavoitteet                  tykseen verrattuna oli vuoden 1989 alkuun
13090:                                                     mennessä jo 8,8 prosenttia.
13091:    Yhtenäisen ja tasoltaan riittävän perusturvan       Jälkeenjääneisyyden poistamiseksi täysimää-
13092: aikaansaaminen on tärkeä ja kiireellisesti to-      räistä kansaneläkettä esitetään korotettavaksi
13093: teutettava tavoite. Keskusta ja SKDL ovat           1. kuntaryhmässä 182 markalla ja 2. kuntaryh-
13094: tehneet syksyllä 1989 perusturvan puitelaki-        mässä 174 markalla kuukaudessa. Tätä koske-
13095: aloitteen. Yhtenä osana aloitteessa oli kansan-     vat muutokset esitetään tehtäviksi kansanelä-
13096: eläkeuudistuksen loppuun vieminen ja tason          kelain 24 §:ään ja 25 §:n 1 momenttiin.
13097: korottaminen. Täyden kansaneläkkeen tasoa ei
13098: voida pitää riittävänä, kansaneläkkeen indeksi-
13099: suoja on puutteellinen ja järjestelmä kohtelee      Indeksisuoja
13100: naimisissa olevia eriarvoisesti. Tämän lakialoit-
13101: teen tarkoituksena on puuttua näihin epäkoh-           Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa otetaan
13102: tiin.                                               huomioon myös maan yleinen palkkakehitys.
13103:                                                     Näin indeksisuoja on suurituloisilla eläkeläisil-
13104:                                                     lä parempi kuin pientä eläkettä saavilla, joilla
13105: Tasokorotus                                         kansaneläke muodostaa valtaosan eläkkeestä
13106:                                                     tai koko eläketurvan. Kansaneläkkeiden tarkis-
13107:    Heikon indeksisuojan johdosta kansaneläk-        tamisessa sovellettava kansaneläkeindeksi seu-
13108: keen varassa elävät eivät ole automaattisesti       raa ainoastaan yleistä hintakehitystä. Ratkaisu
13109: saaneet osakseen yhteiskunnan yleistä hyvin-        on sosiaalipoliittisesti epätyydyttävä.
13110: voinnin kasvua. Kansaneläkettä onkin joudut-           Esityksen mukaan myös kansaneläkkeet si-
13111: tu korottamaan erillisillä lainmuutoksilla. Vii-    dottaisiin TEL-indeksiin. Sama koskisi muita
13112: meinen tasokorotus tehtiin vuonna 1984. Siitä       nykyisin kansaneläkeindeksillä tarkistettavia
13113: laskettuna jälkeenjääneisyys esimerkiksi työ-       kansaneläkejärjestelmän eläkkeitä. Näitä ovat
13114: eläkkeiden ja muiden sosiaalivakuusetuuksien        rintamasotilas- ja yleinen perhe-eläke sekä lap-
13115: tarkistamisessa käytettävän TEL-indeksin kehi-      sen hoitotuki. Myös esimerkiksi rintamalisät,
13116: 
13117: 200060G
13118: 2                                   1990 vp. -      LA n:o 107
13119: 
13120: hoitotuki ja muut eläkkeiden erilliset osat ja      lisäosaa pienennetään ja verotus kiristyy. Täl-
13121: lisät sekä vammaistuki sidottaisiin TEL-indek-      löin myös perheen yhteenlaskettu nettotulo voi
13122: siin. Tämä edellyttäisi kansaneläkelaissa sää-      pienentyä, eikä kansaneläkettä kannata siksi
13123: dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta       ottaa vastaan. Tämä on varsin paha epäkohta.
13124: elinkustannuksiin annetun lain (348/56) ku-            Tarveharkintaisesta järjestelmästä peräisin
13125: moamista ja uuden, edellä sanottua ratkaisua        olevalle käytännölle ei ole enää sosiaalipoliitti-
13126: vastaavan lain säätämistä.                          sia perusteita. Eläkepolitiikan ns. historiallises-
13127:                                                     sa kompromississa sovittiinkin jo vuonna 1976
13128:                                                     siitä, että puolisoille aletaan maksaa lisäosaa
13129: Eläkeläispuolisoiden lisäosa                        yksilöllisesti, samoin perustein kuin yksinäisille
13130: (kansaneläkeuudistuksen IV vaihe)                   eläkeläisille.
13131:                                                        Hallitus lupaa korottaa lisäosan määrän 81
13132:    Jos molemmat puolisoista saavat kansanelä-       prosentista 85 prosenttiin ja samalla mactaitaa
13133: kettä, lisäosa on 19 prosenttia pienempi kuin       niiden avioliitossa olevien eläkeläisten lisäosan
13134: yksinäiselle maksettava lisäosa. Kun peri-          tason, joiden puoliso ei vielä ole eläkkeensaa-
13135: aatetta sovelletaan lisäosaan, se kohdistuu vain    ja, 100 prosentista 85 prosentiksi. Rahaksi
13136: pieni- tai enintään keskituloisiin eläkeläisiin.    muutettuna uudistuksen myötä eläkeläispuoli-
13137: Myös kunnallisverotuksen eläketulovähennys          so menettää suurimmillaan 280 markkaa kuu-
13138: on vastaavasti pienempi. Yhdessä nämä tekijät       kaudessa.
13139: pienentävät eläketuloa enimmillään 400 mar-            Tämän lakialoitteen mukaan kansaneläke-
13140: kalla kuukaudessa.                                  uudistuksen IV vaiheeseen sisältyvä eläkeläis-
13141:    Vain vajaalla 10 prosentilla yhteensä noin       puolisoita koskeva tärkeä parannus toteutettai-
13142: 354 000 eläkeläispuolisoista kumpikaan mactai-      siin alkuperäisen sisältöisenä kumoamalla kan-
13143: tavista tekijöistä ei vaikuta eläkkeeseen. Heillä   saneläkelain 25 §:n 2 momentti.
13144: ei ole muiden eläketulojensa suuruuden vuoksi          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13145: oikeutta lisäosaan eikä eläketulovähennykseen.
13146:    Kun toinenkin puolisoista alkaa saada kan-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13147: saneläkettä, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneen              lakiehdotukset:
13148: 
13149: 
13150: 1.
13151:                                               Laki
13152:                            kansaneläkelain 24 ja 25 §:n muuttamisesta
13153: 
13154:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13155:   kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347 /56) 25 §:n 2 momentti,
13156: sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), sekä
13157:   muutetaan 24 § ja 25 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 5 päivänä helmikuuta
13158: 1982 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
13159: 
13160:                    24 §
13161:   Kansaneläkkeeseen kuuluu ama eläkkeen                 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
13162: pohjaosa, joka on 2 916 markkaa vuodessa.            ta 1991.
13163:                                                         Tässä laissa olevat markkamäärät vastaavat
13164:                     25 §                             virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelu-
13165:    Kansaneläkkeeseen kuuluu jäljempänä tässä         kua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa
13166: luvussa säädetyin edellytyksin lisäosa, jonka        maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
13167: täysi määrä on ensimmäisessä kuntaryhmässä           ruus on laskettu.
13168: 13 602 markkaa ja toisessa 12 900 markkaa
13169: vuodessa.
13170:                                        1990 vp. -    LA n:o 107                                     3
13171: 
13172: 
13173: 2.
13174:                                                Laki
13175: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
13176:                                          kumoamisesta
13177: 
13178:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13179: 
13180:                        1§                                                 2§
13181:    Tällä lailla kumotaan kansaneläkelaissa sää-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
13182: dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta        ta 1991.
13183: elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956
13184: annettu laki (348/56) siihen myöhemmin teh-
13185: tyine muutoksineen.
13186: 
13187: 
13188: 
13189: 3.
13190:                                                Laki
13191:                             kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuudesta
13192: 
13193:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13194: 
13195:                        1§                                                   2§
13196:    Kansaneläkelaissa (34 71 56) säädettyj ä mar k-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
13197: kamääriä, lukuun ottamatta 3 §:n 2 momentis-         ta 1991.
13198: sa, 5 §:n 1 momentissa ja 88 §:n 2 momentissa           Tätä lakia sovelletaan myös silloin, jos muu-
13199: olevia markkamääriä, tarkistetaan kalenteri-         alla lainsäädännössä on viitattu 8 päivänä ke-
13200: vuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapah-       säkuuta 1956 annettuun kansaneläkelaissa sää-
13201: tuneiden muutosten johdosta sen palkkaindek-         dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta
13202: sin mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työn-       elinkustannuksiin annettuun lakiin (348/56).
13203: tekijäin eläkelain 9 §:n soveltamista varten.
13204: 
13205: 
13206:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
13207: 
13208:          Annikki Koistinen              Juhani Alaranta             Matti Väistö
13209:          Einari Nieminen                Kimmo Sarapää               Juho Sillanpää
13210:          Jukka Vihriälä                 Aapo Saari                  Riitta Kauppinen
13211:          Esko Jokiniemi                 Pekka Puska                 Mirja Ryynänen
13212:          Kalle Röntynen                 Eino Siuruainen             Markku Lehtosaari
13213:          Jorma Huuhtanen                Pirkko Ikonen               Tytti Isohookana-Asunmaa
13214:          Tellervo Renko                 Heikki Kokko                Timo Kietäväinen
13215:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Hannele Pokka               Mauri Pekkarinen
13216:          Marjatta Väänänen              Hannu Tenhiälä              Kalevi Mattila
13217:                     Matti Maijala                            Kauko Juhantalo
13218:                                               1990 vp.
13219: 
13220: Lakialoite n:o 108
13221: 
13222: 
13223: 
13224: 
13225:                                  Alaranta ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta
13226: 
13227: 
13228:                                          Eduskunnalle
13229: 
13230:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13231: 
13232:   Aloitteessa ehdotetaan, että lapsilisää mak-      myös kuusitoistavuotiaalle maksettava lapsili-
13233: setaan, kunnes lapsi täyttää seitsemäntoista        sä.
13234: vuotta. Perheen lapsille porrastettuna makset-         Lapsilisien määrää ehdotetaan nostettavaksi.
13235: taviin lapsilisiin vaikuttaa uudistuksen jälkeen
13236: 
13237: 
13238: 
13239: 
13240:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
13241: 
13242: 1. Määräytymisperusteet yhteneväisiksi              aloitteessa ehdotetaan, että lapsilisä määräytyy
13243:                                                     yhtenäisten perusteiden mukaan, kunnes lapsi
13244:    Lapsilisän maksukautta jatkettiin lapsen 17      täyttää 17 vuotta.
13245: ikävuoteen asti vuonna 1985 säädetyllä lailla.
13246: Uudistuksen mukaan kuusitoistavuotiaasta
13247: lapsilisää suoritetaan jatkettuna. Lapsilisälain    2. Lapsilisien määrä
13248: 1 §:n 2 momentin mukaan "Jatkettuna suori-
13249: tettava lapsilisä ei vaikuta muiden lasten lapsi-     Lapsilisien korotustarpeet on yleisesti tun-
13250: lisien määrään". Tämä harhaanjohtava lause          nustettu. Lapsilisiä ei kuitenkaan ole korotettu
13251: tarkoittaa kuitenkin sitä, että perheen muiden      annettujen lupausten mukaisesti. Lapsiperhei-
13252: lasten lapsilisät laskevat nuoren täytettyä 16      den verovähennyksiä on verouudistuksessa hei-
13253: vuotta, koska lapsilisän määrät on porrastettu      kennetty mm. poistamallahuoltaja-ja puoliso-
13254: lasten lukumäärän mukaan.                           vähennykset. Vähennysten karsimiset on kor-
13255:    Peruskoulu edellyttää opintojen jatkamista       vattava suorilla tulonsiirroilla lapsiperheille.
13256: sen kevätlukukauden loppuun, jona nuori täyt-         Ehdotamme, että lapsilisän määrä on 550
13257: tää 16 vuotta. Keskiasteen koulutuksen laajen-      markkaa kalenterikuukaudessa ensimmäisestä
13258: tuminen sekä peruskoulun kymmenennen luo-           lapsesta, 600 markkaa toisesta, 680 markkaa
13259: kan yleistyminen aiheuttavat sen, että lähes        kolmannesta, 780 markkaa neljännestä ja 880
13260: kaikki nuoret jatkavat opintojaan 17 vuoden         markkaa viidennestä sekä kustakin seuraavasta
13261: ikään asti. Lapsilisän maksaminen siihen saak-      lapsesta. Ehdottamamme laki on tarkoitus
13262:  ka, jolloin nuori täyttää 17 vuotta, on täysin     saattaa voimaan lokakuun 1 päivänä 1991.
13263: perusteltua. Sen sijaan ei ole esitetty mitään        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13264:  perusteita sille, miksi monilapsisen perheen
13265: saamaa lapsilisää tulee laskea silloin, kun nuori            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13266: saavuttaa 16 vuoden iän. Tämän vuoksi laki-                lakiehdotuksen:
13267: 
13268: 
13269: 
13270: 
13271: 2000600
13272: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 108
13273: 
13274: 
13275:                                              Laki
13276:                                 lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta
13277: 
13278:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13279:   muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541/48) 1 §, sellaisena kuin se on
13280: muutettuna 1 päivänä kesäkuuta 1962, 20 päivänä joulukuuta 1985, 6 päivänä tammikuuta 1989
13281: ja 26 päivänä tammikuuta 1990 annetuilla laeilla (337 /62, 1055/85, 3/89 ja 85/90), näin
13282: kuuluvaksi:
13283: 
13284:                       1§
13285:   Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-    kaudessa kuitenkin 600 markkaa, kolmannesta
13286: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,      lapsesta 680 markkaa, neljännestä lapsesta 780
13287: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa    markkaa sekä viidennestä ja kustakin seuraa-
13288: asuvasta seitsemäätoista vuotta nuoremmasta        vasta 880 markkaa kalenterikuukaudessa, pait-
13289: lapsesta.                                          si milloin lapsi on hoidettavana 6 §:ssä tarkoi-
13290:   Lapsilisän määrä on 550 markkaa kalenteri-       tetulla tavalla laitoksessa.
13291: kuukaudessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun,
13292: lapsilisän nostamiseen oikeutetun henkilön toi-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuu-
13293: sesta lapsesta on lapsilisän määrä kalenterikuu-   ta 1991.
13294: 
13295:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1990
13296: 
13297:          Juhani Alaranta            Annikki Koistinen         Juho Sillanpää
13298:          Matti Väistö               Paavo Väyrynen            Einari Nieminen
13299:          Kalevi Mattila             Hannu Tenhiälä            Eino Siuruainen
13300:          Jukka Vihriälä             Pirkko Ikonen             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13301:          Timo Kietäväinen           Anneli Jäätteenmäki       Tytti Isohookana-Asunmaa
13302:          Mirja Ryynänen             Pauli Saapunki            Tellervo Renko
13303:          Jorma Huuhtanen            Esko Jokiniemi            Matti Maijala
13304:                          Aapo Saari                    Mauri Pekkarinen
13305:                                                1990 vp.
13306: 
13307: Lakialoite n:o 109
13308: 
13309: 
13310: 
13311: 
13312:                                   Ahonen ym.: Ehdotus laiksi eräiden yhteisöjen maatalousmaan
13313:                                     käytöstä
13314: 
13315: 
13316:                                           Eduskunnalle
13317: 
13318:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13319: 
13320:    Tämän lakialoitteen tavoitteena on osaltaan       räämällä viljelyksessä olevaa alkavaa peltoheh-
13321: parantaa päätoimeentulonsa maatilataloudesta         taaria kohti vuotuinen 10 000 markan suurui-
13322: saavan tavallisen viljelijän asemaa pienentä-        nen maksu maatilatalouden kehittämisrahas-
13323: mällä yhteisöjen toimesta viljelyksessä olevaa       toon.
13324: peltopinta-alaa ja siten alentamalla viljelijän        Aloitteen toteuttaminen merkitsisi noin
13325: osuutta maatalouden ylituotannon markki-             25 000 peltohehtaarin poistumista viljelyksestä.
13326: noinnista. Aloitteessa ehdotetaankin, että val-      Sellainen yhteisöjen harjoittama maatalous-
13327: tion, kuntien ja seurakuntien sekä eräiden           tuotanto, joka ei liity opetukseen tai tutkimuk-
13328: muiden yhteisöjen omistamat tai vuokrasopi-          seen, ei ole nykyisessä ylituotantotilanteessa
13329: muksen nojalla hallitsema! viljelyksessä olevat      perusteltua.
13330: pellot pääosin poistettaisiin viljelyksestä mää-
13331: 
13332: 
13333: 
13334: 
13335:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
13336: 
13337:    Elintarvikkeiden arviOitu kulutuskehitys,         tävästi peltoalan tarvetta. Ylituotannon supis-
13338: maataloustuotteiden kansainvälinen markkina-         tamiseksi onkin välttämätöntä, että peltoalaan
13339: tilanne sekä maatalouden tuottavuuden kasvu          vaikuttavia toimenpiteitä tehostetaan. Nykyisin
13340: luovat puitteet harjoitettavalle tuotantopolitii-    käytössä olevia keinoja ovat pellon raivaami-
13341: kalle. Käytettävissä olevien kehitysarvioiden        sen rajoitukset, peltojen metsittämisen edistä-
13342: perusteella on nähtävissä, että ilman rajoitus-      minen ja kesannointi.
13343: toimenpiteiden tehostamista ylituotanto-ongel-          Tässä lakialoitteessa ehdotetaan uutena täy-
13344: mat eivät helpotu, vaan saattavat edelleen kär-      dentävänä keinona, että valtion, kuntien, kun-
13345: jistyä. Näistä lähtökohdista on tarpeen esittää      tainliittojen, seurakuntien ja säätiöiden omis-
13346: tuotantopoliittisia toimenpiteitä, joilla pyritään   tuksessa tai vuokrasopimuksen nojalla hallin-
13347: osaltaan tasapainottamaan maataloustuottei-          nassa olevat viljellyt pellot pääsääntöisesti
13348: den kotimaisen kulutuksen ja tuotannon välis-        poistettaisiin viljelyksestä asettamalla näille yh-
13349: tä suhdetta siten, että tavoitehintatuotteiden       teisöille maankäyttömaksu. Tämä ehdotetaan
13350: tuotanto vastaisi kotimaista kulutusta.              toteutettavaksi siten, että mainitut yhteisötahot
13351:    Viljelyksessä oleva peltoala on tärkein maa-      olisivat velvollisia suorittamaan kutakin alka-
13352: taloustuotannon kokonaistasoon vaikuttava te-        vaa viljelyksessä olevaa peltohehtaaria kohti
13353: kijä. Tämän takia tuotannon rajoittamisessa          10 000 markan suuruisen maksun maatilata-
13354: on asetettava etusijalle ne toimenpiteet, joilla     louden kehittämisrahastoon. Tämänsuuruinen
13355: vaikutetaan tuotannossa olevan pellon mää-           maksu vastaa keskimäärin ylituotannon vienti-
13356: rään. Sato- ja tuotostasojen kasvu sekä rehu-        kustannusten ja tuotannon tasapainottamisme-
13357: hyötysuhteen paraneminen vähentävät merkit-          nojen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuk-
13358: 
13359: 200060g
13360: 2                                     1990 vp. -       LA n:o 109
13361: 
13362:  sia. Samansuuruinen maksu koskisi myös niitä          keuksen myöntäminen voisi tulla kysymykseen
13363:  osakeyhtiöitä, osuuskuntia ja muita yhtiöitä,         ainoastaan siirtymäkauden aikana ja lähinnä
13364:  joiden päätoimiala olisi muu kuin maatalous.          sellaisissa mahdollisissa tapauksissa, joissa ai-
13365:     Käytännössä 10 000 markan suuruinen heh-           heutuu kohtuuttomia menetyksiä laissa maini-
13366:  taarimaksu merkitsisi sitä, että peltoa ei kan-       tuille yhteisötahoille. Esimerkiksi yhteisön
13367:  nattaisi viljellä. Peltoa saisi sen sijaan kesan-     omistama pelto saattaa olla vuokrattuna viljeli-
13368:  noida, jolloin laissa mainituilla yhteisöillä olisi   jälle, jolloin yhteisön saama vuokratulo ei
13369:  oikeus saada valtion varoista korvaus kesan-          kattaisi yhteisön maksuvelvollisuutta. Laki
13370:  noinnista välittömästi aiheutuneista tarpeelli-       koskisi siis myös yhteisön viljelijälle vuokraa-
13371:  sista ja kohtuullisista kustannuksista. Varsi-        maa peltoa, muutoinhan lain kiertäminen olisi
13372:  naista kesannointipalkkiota ei yhteisölle kui-        mahdollista eikä yhteisöjen omistamaa peltoa
13373:  tenkaan suoritettaisi, koska yleensä yhteisöt         poistuisi tuotannosta tavoitellulla tavalla.
13374:  ovat hankkineet omistukseensa maan muuhun             Poikkeuslupien kohdalla tulisi noudattaa tiuk-
13375:  kuin viljelytarkoitukseen.                            kaa linjaa eikä edellä esitetty esimerkkitapaus
13376:     Mainitut yhteisöt harjoittavat maatalous-          välttämättä merkitsisi tilapäistä vapautusta
13377:  tuotantoa 31.12.1988 tilaston mukaan seuraa-          maksusta.
13378:  vasti: valtiolla oli viljelyksessä peltoa 10 546         Lain hyväksymisen yhteydessä tulisi muuttaa
13379:  hehtaaria, kunnilla tai kuntainliitoilla 4 264        myös maatilatalouden kehittämisrahastosta an-
13380:  hehtaaria sekä seurakunnilla ja säätiöillä 3 459      netun lain 2 pykälää siten, että rahastoon olisi
13381:  hehtaaria. Lisäksi osakeyhtiöillä ja osuuskun-        mahdollista ohjata myös tässä laissa tarkoitet-
13382:  nilla oli viljelyksessä 8 239 hehtaaria. Yhteensä     tuja maksuja. Varat tulisivat maatilatalouden
13383:  viljelyksestä poistuisi noin 25 000 hehtaaria         kehittämiseen. Käytännössä varoja ei juuri-
13384:  peltoa.                                               kaan kertyisi, koska viljelyksestä luovuttaisiin.
13385:    Ainoastaan sellainen yhteisöjen maatalous-             Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
13386: tuotanto, joka liittyy opetukseen tai tutkimuk-        misesta ja täytäntöönpanosta annettaisiin ase-
13387: seen, olisi vapautettu pellon käyttömaksusta.          tuksella.
13388:     Lakiehdotuksen toteuttaminen osaltaan vä-             Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
13389:  hentäisi maataloustuottajien osuutta vientikus-       mahdollisimman pian sen jälkeen, kun edus-
13390: tannuksista ja samalla helpottaisi päätoimisen         kunta on sen hyväksynyt.
13391:  maanviljelijän asemaa. Tietysti samalla yhteis-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13392: kunnan osuus vientikustannuksista pienenisi.
13393:     Erittäin painavista syistä olisi maatilahalli-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13394: tuksella mahdollisuus myöntää tilapäisesti                    lakiehdotuksen:
13395: poikkeus maksuvelvollisuudesta. Tämä poik-
13396: 
13397: 
13398: 
13399: 
13400:                                                  Laki
13401:                               eräiden yhteisöjen maatalousmaan käytöstä
13402: 
13403:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13404: 
13405:                       1§                               Lisäksi yhteisöllä tarkoitetaan sellaista osa-
13406:   Tämän lain tavoitteena on maatalouden yli-           keyhtiötä, osuuskuntaa, avointa yhtiötä, kom-
13407: tuotannon supistaminen ja samalla ylituotan-           mandiittiyhtiötä tai yhtymää, jonka päätoimi-
13408: non markkinoinnista maataloustuottajille ja            ala on muu kuin maatalous.
13409: yhteiskunnalle aiheutuvien vientikustannusten
13410: alentaminen poistamalla eräiden yhteisöjen                                   3§
13411: käytössä olevaa peltoa maataloustuotannosta.             Yhteisöllä on oikeus saada valtion varoista
13412:                                                        korvauksena tämän lain nojalla viljelyksestä
13413:                         2 §                            poistetun pellon osalta valtion varoista kesan-
13414:   Tässä laissa tarkoitetaan yhteisöllä valtiota,       noinnista välittömästi aiheutuvat tarpeelliset ja
13415: kuntaa, kuntainliittoa, seurakuntaa ja säätiötä.       kohtuulliset kustannukset.
13416:                                     1990 vp. -      LA n:o 109                                      3
13417: 
13418:                         4 §                                                 6 §
13419:    Edellä 2 §:ssä tarkoitetun yhteisön toimesta        Maatilahallitus voi erittäin painavista syistä
13420: viljellyn pellon tai yhteisön omistaman viljelyk-   tilapäisesti ja siirtymäkauden aikana myöntää
13421: sessä olevan pellon osalta yhteisö on velvolli-     vapautuksen 4 §:ssä tarkoitetusta maksusta.
13422: nen suorittamaan maatilatalouden kehittämis-
13423: rahastoon JO 000 markkaa vuosittain kutakin                               7§
13424: alkavaa viljelyksessä olevaa peltohehtaaria           Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
13425: kohti.                                              töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
13426:                                                     tuksella.
13427:                         5§
13428:    Poiketen siitä, mitä 4 §:ssä on säädetty,                             8 §
13429: tässä laissa tarkoitetun yhteisön toimesta saa-       Tämä     laki tulee voimaan           päivänä
13430: daan kuitenkin viljellä peltoa, jonka käyttö                    kuuta 199 .
13431: liittyy kiinteästi tutkimukseen tai opetukseen.
13432: 
13433: 
13434:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1990
13435: 
13436:         Risto Ahonen                   Reijo Lindroos                Jukka Gustafsson
13437:         Tuula Paavilainen              Sakari Knuuttila              Kari Rajamäki
13438:         Jouko Skinnari                 Riitta Myller                 Kerttu Törnqvist
13439:         Arja Alho                      Matti Luttinen                Sinikka Mönkäre
13440:         Markku Pohjola                 Jussi Ranta                   Saara-Maria Paakkinen
13441:         Jorma Rantanen                 Arto Lapiolahti               Aarno von Bell
13442:         Timo Roos                      Antti Kalliomäki              Mats Nyby
13443:         Raimo Vuoristo                 Matti Saarinen                Jukka Roos
13444:         Jouni Backman                  Pentti Lahti-Nuuttila         Ilkka-Christian Björklund
13445:                                                1990 rd.
13446: 
13447: Lagmotion nr 110
13448: 
13449: 
13450: 
13451: 
13452:                                   Donner: Förslag tili lag om ändring av värdepappersmarknadsla-
13453:                                      gen
13454: 
13455: 
13456:                                            Tili Riksdagen
13457: 
13458:                          MOTIONENS HUVUDSAKLIGA INNEHÅLL
13459: 
13460:   I motionen föreslås att den obligatoriska         inflytande, tili de börsbolag och avtalsmark-
13461: rapporteringen som åligger revisorer och revi-      nadsbolag där de är engagerade, skall lindras.
13462: sorssuppleanter beträffande sina uppdrag i alla     Stadgandet är nämligen som det nu är utfor-
13463: bolag och stiftelser, där de har ett avsevärt       mat i många fall omöjligt att efterleva.
13464: 
13465: 
13466: 
13467: 
13468:                                MOTIVERING TILL MOTIONEN
13469: 
13470:    Enligt värdepappersmarknadslagen, som om inte i någon annan lag stadgas strängare
13471: trädde i kraft 1.8.1989, skall bl.a. revisorerna, straff, stadgas böter för värdepappersmark-
13472: revisorssuppleanterna samt de som är anställda nadsförseelse (8 kap. 3 §).
13473: i revisionssammanslutning och som är huvud-
13474: ansvariga för revisionen av börsbolag eller             Det ovanstående innebär t.ex. att en revisor
13475: avtalsmarknadsbolag (OTC-bolag), underrätta          eller en revisorssuppleant i ett börsbolag bör
13476:                                                      inom 14 dagar efter det han/hon tog emot
13477: ifrågavarande bolag bl.a. om alla de uppdrag i
13478:                                                      uppdraget som revisorssuppleant i ett bostads-
13479: sådana sammanslutningar eller stiftelser där de
13480:                                                      aktiebolag eller i ett dormant dotterbolag med-
13481: har ett avsevärt inflytande (5 kap. 3 §). Enligt
13482: lagen skall alltså ifrågavarande person under-       dela  börsbolaget om sitt uppdrag.
13483: rätta börs- eller OTC-bolaget alla sådana upp-          Jag finner stadgandet om att revisorerna,
13484: drag där han eller hon i en annan sammanslut- revisorssuppleanterna eller de huvudansvariga
13485: ning eller stiftelse är revisor, revisorssuppleant, revisorerna i börs- eller OTC-bolagen måste
13486: huvudansvarig för revisionen, styrelse- eller informera om alla sina uppdrag i andra sam-
13487: förvaltningsmedlem, verkställande eller vice manslutningar eller stiftelser omotiverat och
13488: verkställande direktör eller bolagsman (i öppet alltför strängt av följande orsaker:
13489: bolag) eller ansvarig bolagsman (i kommandit-           En revisor kan överhuvud inte anses ha ett
13490: bolag).                                              "avsevärt inflytande" i ett bolag. Detta beror
13491:    Enligt lagen skall anmälan göras inom 14 på att en revisors uppgift är av övervakande
13492: dygn efter det man tog emot uppdraget eller då och kontrollerande natur. Besluten fattas inte
13493: ändring skett i ovanstående omständigheter.          av revisorn utan av andra instanser, tili exem-
13494:    Vidare skall enligt lagen börs- eller OTC- pel bolagsledningen. Speciellt kan nämnas att
13495: bolaget föra ett register över alla ovanstående t.ex. en revisorssuppleant i ett bolag eller i en
13496: anmälningar. Var och en, dvs. allmänheten, stiftelse vanligen inte alls är engagerad i bola-
13497: har rätt att ta del av alla uppgifter i registret (5 gets revision. Han/hon träder i den ordinarie
13498: kap. 5 §).                                           revisorns ställe endast vid förfall för den ordi-
13499:    Som sanktion mot försummelse att tili börs- narie revisorn. Det kan inte heller vara av stort
13500: eller OTC-bolaget ge de stadgade uppgifterna, allmänt intresse att anmäla och föra ett register
13501: eller ifall bolaget försummar att föra det stad- över alla små aktiebolag, föreningar, bostads-
13502: gade registret, ifall inte gärningen är ringa eller aktiebolag och så vidare.
13503: 200060G
13504: 2                                      1990 rd. -     LM nr 110
13505: 
13506:     lnternationellt är stadgandena säregna. Ve-       mälan skall ske då uppdraget togs emot. 1
13507: terligen finns motsvarande stadganden om dy-          praktiken tillställer inte sammanslutningarna
13508: lika register och anmälningsskyldighet i inget        och stiftelserna alltid utdrag ur bolagsstäm-
13509: annat land med utvecklad börslagstiftning och         moprotokoll eller motsvarande tili revisorerna.
13510: -praxis.                                              Revisorn behöver aldrig ens veta att han/hon
13511:     Revisorerna har tystnadsplikt. Enligt god         är vald till revisorssuppleant. Ej heller vet
13512: revisionssed och nugällande lagstiftning får          revisorn alltid att han/hon är revisor förrän
13513: revisorn inte tili utomstående ge uppgifter som       årsrevisionen skall utföras.
13514: han fått kännedom om vid fullgörande av sitt             Regeln om 14 dygn medför en fortlöpande
13515: uppdrag.                                              rapportering eftersom olika förändringar i kli-
13516:     Offentligheten gällande vem som är revisor i      entstrukturen via bolagiseringar, företagsköp
13517: en sammanslutning eller stiftelse garanteras          och så vidare sker under hela året.
13518: redan nu i och med att alla revisionsberättelser         Registret förs nu av flera instanser; börs-
13519: skall tiliställas handelsregistret inom sex måna-     eller OTC-bolaget, kursförmedlaren och bör-
13520: der efter räkenskapsperiodens utgång. Från            sen. För att det offentliga intresset skall till-
13521: handelsregistret kan envar se vem som är              godoses torde en instans (t.ex. börsen) räcka,
13522: revisor för ett bolag.                                om ett dylikt register åtminstone för revisorer-
13523:     1 praktiken är det svårt att efterleva dessa      nas del överhuvudtaget är nödvändigt.
13524: stadganden. Att efter 14 dygn efter det revi-            Lagen föreslås träda i kraft så snart den har
13525: sorn mottagit uppdraget anmäla bolaget verkar         antagits och blivit stadfäst.
13526: orimligt. Yrkesrevisorerna har ofta tiotals och          Med hänvisning tili det ovan anförda före-
13527: till och med hundratals uppdrag. Ändringar            slår jag
13528: sker kontinuerligt. Ofta vet revisorn inte ens
13529: att han/hon blivit vald till till exempel revisors-            att Riksdagen skall godkänna Jäijan-
13530: suppleant. 1 lagen stadgas kategoriskt att an-               de lagförslag:
13531: 
13532: 
13533:                                                  Lag
13534:                             om ändring av värdepappersmarknadslagen
13535: 
13536:   l enlighet med Riksdagens beslut
13537:   fogas tili 5 kap. värdepappersmarknadslagen av den 26 maj 1989 (495/89) en ny 4 a § som
13538: följer:
13539: 
13540:                      5 kap.                           ett avsevärt inflytande i bolag, som ej är
13541:                                                       börsbolag eller avtalsmarknadsbolag och infly-
13542:                    4a§                                tandet baserar sig på verksamhet som revisor.
13543:   Den ovan i 3 § och 4 § stadgade plikten att
13544: uppge sammanslutningar som avses i 2 § 2                Denna lag träder i kraft den             19
13545: mom. gäller dock ej för i 2 § 1 mom. 3
13546: punkten avsedda personer, tili den del de har
13547: 
13548:     Helsingfors den 31 oktober 1990
13549: 
13550:                                             Jörn Donner
13551:                                               1990 vp.
13552: 
13553: Lakialoite n:o 110                                                                         Suomennos
13554: 
13555: 
13556: 
13557: 
13558:                                   Donner: Ehdotus laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta
13559: 
13560: 
13561:                                          Eduskunnalle
13562: 
13563:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13564: 
13565:    Aloitteessa ehdotetaan tilintarkastajien ja       heidän tehtäviään kaikissa yhtiöissä ja säätiöis-
13566: varatilintarkastajien raportointivelvollisuuden      sä, joissa heillä on huomattava vaikutusvalta.
13567: lieventämistä niille pörssiyhtiöille ja sopimus-     Säännöstä nykyisessä muodossaan on nimittäin
13568: markkinayhtiöille, joissa he toimivat, koskien       monessa tapauksessa mahdotonta noudattaa.
13569: 
13570: 
13571: 
13572: 
13573:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
13574: 
13575:    Arvopaperimarkkinalain, joka tuli voimaan         säädetty, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole
13576: 1.8.1989, mukaan mm. tilintarkastajien, vara-        muualla laissa säädetty ankarampaa rangais-
13577: tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisön toi-   tusta, arvopaperimarkkinarikkomuksesta sak-
13578: mihenkilöiden, jotka ovat päävastuussa pörssi-       koa (8 luku 3 §).
13579: yhtiön tai sopimusmarkkinayhtiön (OTC-
13580: yhtiö) tilintarkastuksesta, on ilmoitettava ky-         Edellä selostettu merkitsee esimerkiksi, että
13581: seiselle yhtiölle mm. kaikista tehtävistä sellai-    pörssiyhtiön tilintarkastajan tai varatilintarkas-
13582: sissa yhteisöissä tai säätiöissä, joissa heillä on   tajan tulee 14 päivän kuluessa otettuaan
13583: huomattava vaikutusvalta (5 luku 3 §). Lain          asunto-osakeyhtiön tai kotimaisen tytäryhtiön
13584: mukaan kyseisen henkilön tulee siis ilmoittaa        varatilintarkastajan tehtävän ilmoittaa tästä
13585: pörssi- tai OTC-yhtiölle kaikki tehtävät, joissa     pörssiyhtiölle.
13586: hän on toisessa yhteisössä tai säätiössä tilintar-      Pidän säännöstä pörssi- tai OTC-yhtiön ti-
13587: kastajana, varatilintarkastajana, päävastuussa       lintarkastajien, varatilintarkastajien tai päävas-
13588: tilintarkastuksesta, hallituksen tai hallintoneu-    tuussa olevien tilintarkastajien kaikkia tehtäviä
13589: voston jäsenenä, toimitusjohtajana tai varatoi-      muissa yhteisöissä tai säätiöissä koskevaa il-
13590: mitusjohtajana tai yhtiömiehenä (avoimessa           moitusvelvollisuutta perusteettomana ja liian
13591: yhtiössä) tai vastuullisena yhtiömiehenä (kom-       ankarana seuraavista syistä:
13592: mandiittiyhtiössä).                                     Tilintarkastajalla ei ylipäänsäkään voida
13593:    Lain mukaan ilmoitus on tehtävä 14 vuoro-         katsoa olevan "huomattavaa vaikutusvaltaa"
13594: kauden kuluessa siitä, kun henkilö otti vastaan      yhtiössä. Tämä johtuu siitä, että tilintarkasta-
13595: tehtävän tai muutos tapahtui edellä mainituissa      jan tehtävä on luonteeltaan valvova. Tilintar-
13596: seikoissa.                                           kastaja ei tee päätöksiä vaan muut tahot, esim.
13597:    Edelleen lain mukaan pörssi- tai OTC-yhtiön       yhtiön johto. Erityisesti voidaan mainita, että
13598: tulee pitää rekisteriä kaikista edellä mainituista   esim. varatilintarkastaja yhtiössä tai säätiössä
13599: ilmoituksista. Jokaisella, siis yleisöllä, on        tavallisesti ei ole lainkaan mukana yhtiön tilin-
13600: oikeus tutustua kaikkiin rekisterin tietoihin (5     tarkastuksessa. Hän tulee varsinaisen tilintar-
13601: luku 5 §).                                           kastajan sijaan ainoastaan varsinaisen tilintar-
13602:    Sanktioksi pörssi- tai OTC-yhtiölle säädetty-     kastajan ollessa estynyt. Yleisen edun kannalta
13603: jen tietojen antamisen laiminlyönnistä tai, jos      ei myöskään voi olla kovin suurta merkitystä
13604: yhtiö laiminlyö säädetyn rekisterinpidon, on         sillä, että kaikki pienet osakeyhtiöt, yhdistyk-
13605: 
13606: 200060G
13607: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 110
13608: 
13609: set, asunto-osakeyhtiöt ym. ilmoitetaan ja mer-     tulleensa valituksi esim. varatilintarkastajaksi.
13610: kitään rekisteriin.                                 Laissa säädetään kategorisesti ilmoituksen te-
13611:    Kansainvälisesti säännökset ovat harvinaisia.    kemisestä silloin, kun tehtävä otettiin vastaan.
13612: Tietääkseni vastaavia säännöksiä tällaisista re-    Käytännössä yhteisöt ja säätiöt eivät aina toi-
13613: kistereistä ja ilmoitusvelvollisuudesta ei ole      mita otteita yhtiökokouksen pöytäkirjoista tai
13614: missään muussa maassa, jolla on kehittynyt          vastaavista tilintarkastajille. Tilintarkastajan ei
13615: pörssilainsäädäntö ja -käytäntö.                    tarvitse koskaan edes tietää tulleensa valituksi
13616:    Tilintarkastajat ovat salassapitovelvollisia.    varatilintarkastajaksi. Tilintarkastaja ei aina
13617: Hyvän tilintarkastustavan ja voimassa olevan        tiedäkään olevansa tilintarkastajana, ennen
13618: lainsäädännön mukaan tiEntarkastaja ei saa          kuin vuositilintarkastus on toimitettava.
13619: antaa ulkopuolisille tietoja, jotka hän on saa-         Näin ollen 14 vuorokauden sääntö aiheuttaa
13620: nut tehtäväänsä suorittaessaan.                     jatkuvan raportoinnin, koska asiakasraken-
13621:    Yhteisön tai säätiön tilintarkastajaa koskeva    teessa tapahtuu muutoksia yhtiöittämisten, yri-
13622: julkisuus taataan jo nykyään sillä, että kaikki     tysostojen ym. vuoksi vuoden aikana jatkuvas-
13623: tilintarkastuskertomukset      on    toimitettava   ti.
13624: kaupparekisteriin kuuden kuukauden kuluessa             Rekisteriä pitävät nyt monet tahot: pörssi-
13625: tilikauden päättymisestä. Kaupparekisteristä        tai OTC-yhtiö, kurssivälittäjä ja pörssi. Julki-
13626: kuka tahansa voi nähdä, kuka on minkin              sen edun turvaamiseksi tulisi yhden tahon
13627: yhtiön tilintarkastaja.                             (esim. pörssi) olla riittävä, jos tällainen rekiste-
13628:    Käytännössä näitä säännöksiä on vaikea           ri tilintarkastajien osalta ylipäänsä on tarpeen.
13629: noudattaa. Yhtiölle asiasta ilmoittaminen 14            Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti sen
13630: päivän kuluessa siitä, kun tilintarkastaja otti     tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
13631: vastaan tehtävän, vaikuttaa kohtuuttomalta.             Edellä olevan perusteella ehdotan,
13632: Ammattitilintarkastajilla on usein kymmeniä
13633: ja jopa satoja tehtäviä. Muutoksia tapahtuu                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13634: jatkuvasti. Usein tilintarkastaja ei edes tiedä             lakiehdotuksen:
13635: 
13636: 
13637:                                               Laki
13638:                              arvopaperimarkkinalain muuttamisesta
13639: 
13640:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13641:   lisätään 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/89) 5 lukuun uusi
13642: näin kuuluva 4 a §:
13643: 
13644:                     5 luku                          yhtiössä, joka ei ole pörssiyhtiö tai sopimus-
13645:                       4a§                           markkinayhtiö ja vaikutusvalta perustuu toi-
13646:                                                     mintaan tilintarkastajana.
13647:    Edellä 3 ja 4 §:ssä säädetty 2 §:n 2 momen-
13648: tissa tarkoitettuja yhteisöjä koskeva ilmoitus-
13649:                                                       Tämä laki tulee voimaan          päivänä
13650: velvollisuus ei kuitenkaan koske 2 §:n 1 mo-
13651: mentin 3 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä siltä    kuuta 19
13652: osin kuin heillä on huomattava vaikutusvalta
13653: 
13654:     Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
13655: 
13656:                                            Jörn Donner
13657:                                               1990 vp.
13658: 
13659: 
13660: Lakialoite n:o 111
13661: 
13662: 
13663: 
13664: 
13665:                                  Maijala ym.: Ehdotus laiksi talletusten ja obligaatioiden veron-
13666:                                    huojennuslain muuttamisesta
13667: 
13668: 
13669:                                          Eduskunnalle
13670: 
13671:   Lähdeveroesitys on periaatteelliselta kannal-     sun rahalaitosten varainhankinnan hintaan.
13672: ta hyväksyttävä, mutta ajoitukseltaan epäon-        Tämä siirtyisi lainakorkoihin, jotka muutenkin
13673: nistunut.                                           ovat etenkin asuntovelallisten lapsiperheiden
13674:   Toteutuessaan lähdevero kannustaa säästä-         maksukykyyn nähden kestämättömän korkeat.
13675: miseen ja lisää rahalaitosten välistä kilpailua.    Lain voimaantulon ajankohta on siis sopima-
13676: Säästämisen edistäminen onkin nykytilanteessa       ton.
13677: välttämätöntä, kun säästämisaste on viime             Tässä taloudellisessa tilanteessa on paras
13678: vuosina romahtanut hallituksen epäonnistu-          vaihtoehto niin säästäjän, lainanottajan kuin
13679: neen talouspolitiikan seurauksena.                  koko kansantalouden kannalta talletusten ja
13680:    Nykyiseen talouspoliittiseen tilanteeseen läh-   obligaatioiden veronhuojennuslain jatkaminen
13681: deveroesitys ei sovi ollenkaan. Kansantalouden      kolmella vuodella.
13682: velkaantuminen ja kustannustason nopea nou-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13683: su, jotka johtuvat hallituksen talouspolitiikan
13684: virheistä, ovat nostaneet korkotason kestämät-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13685: tömän korkealle. On arvioitu, että lähdeverola-            lakiehdotuksen:
13686: ki aiheuttaa jopa 1-3 prosenttiyksikön nou-
13687: 
13688: 
13689: 
13690: 
13691:                                                Laki
13692:                  talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta
13693: 
13694:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13695:    muutetaan 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun talletusten ja obligaatioiden veronhuojennus-
13696: lain (726/88) 1-3 ja 6 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 § muutettuna 1 päivänä joulukuuta 1989
13697: annetulla lailla (1039/89) ja 2 § mainitussa laissa, näin kuuluviksi:
13698: 
13699:                          1 §                           Jos momentin 2 kohdassa tarkoitettu talletus
13700:    Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-     siirtyy toiselle muutoin kuin naimaosana, avio-
13701: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän       oikeuden nojalla, perintönä, perintökaaren 8
13702: veronalaisena tulona ei pidetä valtion- ja kun-     luvussa tarkoitettuna avustuksena tai hyvityk-
13703: nallisverotuksessa korkoa talletuksesta, joka       senä taikka testamentilla, talletuksesta luovu-
13704: on tehty yleisön talletusten vastaanottamiseen      tuksesta edeltäneeltä ajalta ja luovutuksen jäl-
13705: tarkoitetulle tilille osuuskunnan säästökassaan.    keiseltä ajalta kertynyt korko on veronalaista
13706: Koron verovapauden edellytyksenä on, että           tuloa.
13707:    1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen
13708: Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä                             2 §
13709: vähennettynä; tai että                                Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-
13710:    2) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen      vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän
13711: Pankin peruskorko ja talletus tehdään edellä        veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuk-
13712: tarkoitetulle tilille 24 kuukaudeksi.               sessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin
13713: 
13714: 200060G
13715: 2                                  1990 vp. -      LA n:o 111
13716: 
13717: maksama, vuonna 1989 ja sen jälkeen liikkee-           Vuonna 1989 tai sen jälkeisinä vuosina liik-
13718: seen laskema obligaatiolainan korko, jos            keeseen lasketun 2 §:ssä tarkoitetun obligaa-
13719:    1) laina-aika on 10 vuotta; ja                   tion arvo ei ole luonnollisen henkilön eikä
13720:   2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enin-      erillisenä verovelvollisena verotettavan koti-
13721: tään Suomen Pankin peruskorko siinä tapauk-         maisen kuolinpesän veronalaisia varoja.
13722: sessa, että laina-aika on vähintään 2, mutta
13723: enintään lO vuotta.                                                         6 §
13724:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13725:                        3 §                          kuuta 1989. Lakia sovelletaan myös sellaisiin
13726:    Edellä 1 § :ssä tarkoitettu talletus ei ole      vuosina 1989-1992 24 kuukauden määräajak-
13727: luonnollisen henkilön eikä erillisenä verovel-      si tehtyihin talletuksiin, jotka ovat nostettavis-
13728: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän       sa vasta vuoden 1992 jälkeen.
13729: veronalaisia varoja vuodelta 1989 ja sen jälkei-
13730: siltä vuosilta toimitettavissa verotuksissa.          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13731:                                                     kuuta 1991.
13732: 
13733:       Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
13734: 
13735:           Matti Maijala              Kalle Röntynen                    Mauri Pekkarinen
13736:           Sauli Hautala              Pekka Puska                       Seppo Kääriäinen
13737:                      Annikki Koistinen                          Seppo Pelttari
13738:                                                1990 vp.
13739: 
13740: 
13741: Lakialoite n:o 112
13742: 
13743: 
13744:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttami-
13745:                                     sesta
13746: 
13747:                                           Eduskunnalle
13748: 
13749:     Lapsen aiheuttamat keskimääräiset kustan-         ja luonapitoon. Ruotsissa ei elatusvelvollisuus-
13750: nukset sosiaalihallitus arvioi jo vuoden 1986         vähennystä verotuksessa ole poistettu, koska ei
13751: rahan arvossa noin 1 000 markaksi kuukaudes-          ole katsottu voitavan löytää korvaavaa tukea.
13752: sa. Lapsiperheiden tukeminen tapahtuu oikeu-          Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä
13753: denmukaisimmin ja yksinkertaisimmin lapsili-          lapsilisän korotuksen 150 mk/kk maksaminen
13754: sien avulla. Tämä on ollut Vasemmistoliitossa         elatusvelvollisille lasta kohti, silloin kun he
13755: toimivien johdonmukainen linja. Aivan viime           ovat huolehtineet elatusmaksuista, olisi tulota-
13756: vuosina kaikki puolueet ovat alkaneet tukea           sosta riippumaton oikeudenmukainen tapa tu-
13757: lapsilisien kehittämistä keskeisenä lapsiperhei-      kea heidän osallistumistaan huolenpitoon lap-
13758: den taloudellisena tukimuotona, minkä olem-           sista.
13759: me panneet tyydytyksellä merkille.                       Lapsilisien määrät muodostuvat seuraavasti:
13760:     Vaikka viime vuosina on lapsilisien korotta-                                            markkaa/kk
13761: miseen saatu vauhtia, eivät lapsilisät ole vielä                                                HE         Vas.
13762: läheskään kolminkertaistuneet sosialidemok-                                     1.10.1987   1.10.1991    1.1.1991
13763: 
13764: raattien lupausten mukaisesti. Holkerin halli-        1. lapsi ............ .       186         366      1 000
13765: tuksen aikana lapsilisät eivät tule yltämään          2. lapsi ............ .       216         413      1 000
13766: kaksinkertaiseen määrään kuin ensimmäisen             3. lapsi ............ .       279         512      1 000
13767: lapsen osalta.                                        4. lapsi ............ .       363         645      1 150
13768:     Hallitus esittää lapsilisiin ensi vuonna          5. lapsi ............ .       438         842      1 150
13769:  22 OJo :n korotuksia vasta 1.10.1991 lukien. Alle    alle 3-v korotus .... .       107         107
13770:  3-vuotiaiden lapsilisiä ei korotettaisi lainkaan.    alle 8-v korotus .... .                               150
13771:  Verouudistus on aiheuttanut verotuksen kiris-        yksinhuoli. korotus                                   150
13772:  tymistä erityisesti monilapsisille perheille. Tätä   elatusvelv. lapsilisä                                 150
13773:  on yritetty korjata korottamalla viidennestä ja
13774:  kustakin seuraavasta lapsesta maksettavaa lap-          Lapsesta, joka on täyttänyt 16 mutta ei 17
13775:  silisää 80 markalla kuukaudessa 1.3.1990 al-         vuotta, maksetaan nykyisin jatkettua lapsili-
13776:  kaen. Myös yksinhuoltajien ja elatusvelvollis-       sää, joka on aina ensimmäisestä lapsesta mak-
13777:  ten verotus on kiristynyt. Yksinhuoltajien ve-       settavan lapsilisän suuruinen. Lain mukaan
13778:  rotusta korjattiin jonkin verran jälkikäteen.        jatkettu lapsilisä ei vaikuta muiden lapsien
13779:     Hallitus ei ole useaan vuoteen korottanut         lapsilisiin, mikä tarkoittaa sitä, että vanhim-
13780: alle 3-vuotiaiden lapsilisää. Vasemmistoliitto        pien lasten täyttäessä 16 vuotta kaikkien nuo-
13781: esittää kaikille alle 8-vuotiaille maksettavaksi      rempien lapsilisä putoaa asteikolla. Se merkit-
13782: korotettua lapsilisää 150 mk/kk. Esitämme             see lapsiperheille lapsilisien pienenemistä aika-
13783: lapsilisää maksettavaksi korotettuna myös nel-        na, jolloin menot eivät suinkaan pienene. Siir-
13784: jännestä ja kustakin seuraavasta lapsesta, kos-       ryttäessä kuukausittain maksettavaan lapsili-
13785:  ka lapsiperheiden toimeentulo-ongelmien on           sään on maksukausi lyhentynyt sen kuukauden
13786: tutkimuksissa osoitettu liittyvän selvästi lasten     loppuun, jolloin ikäraja on saavutettu, kun
13787: lukumäärään. Monilapsiset perheet ovat usein          aiemmin lapsilisää on maksettu aina kyseisen
13788:  sellaisia, että vain toisen vanhemman on mah-        vuosineljänneksen loppuun. Tämä on merkin-
13789:  dollista käydä ansiotyössä. Edelleen ehdotam-        nyt perheille menetyksiä.
13790:  me, että yksinhuoltajaperheiden lasten aseman           Vasemmistoliitto ehdottaa lapsilisän maksa-
13791: turvaamiseksi myös yksinhuoltajille maksettai-        mista tavallisena lapsilisänä 18 vuoden täyttä-
13792:  siin korotettua lapsilisää 150 mk/kk lasta koh-      miseen saakka. Ehdotamme myös lapsilisien
13793: ti.                                                   sitomista indeksiin.
13794:     Elatusvelvollisia tulisi tukea siten, että he        Ehdotusten mukaan lapsilisiin tarvittaisiin
13795:  voisivat paremmin osallistua lastensa huoltoon       noin 15 mrd. markkaa. Budjettiesityksessä on
13796: 200060G
13797: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 112
13798: 
13799: lapsilisiin varattu 4, 7 mrd. markkaa. Lapsien       Näin lapsen oikeudesta lähtevä lapsilisäjärjes-
13800: perusteella myönnetyt verotuet ovat 3,2 mrd.         telmä, joka takaa lapsilisän kaikille lapsille, on
13801: markkaa. Koska verotuet eivät hyödytä lain-          mahdollista toteuttaa oikeudenmukaisesti.
13802: kaan kaikkein pienituloisimpia lapsiperheitä,           Vasemmistoliiton mielestä tulisi selvittää
13803: tulisi ne muuttaa lapsilisinä maksettavaksi ku-      myös lapsilisien maksaminen lapsista, jotka
13804: ten olemme esittäneet. Työnantajan lapsilisä-        vanhempien opiskelun tai työn vuoksi esimer-
13805: maksujen palauttaminen aikaisemman kerty-            kiksi kehitysyhteistyöprojekteissa asuvat ulko-
13806: män mukaisesti, mutta maksujärjestelmää              mailla eikä heillä siellä ole oikeutta vastaaviin
13807: muuttamalla pieniä ja työvoimavaltaisia yri-         etuuksiin.
13808: tyksiä suosivaksi, lisäisi 5 mrd. markkaa käy-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13809: tettäväksi lapsilisiin. Lisäksi tarvittavat 2 mrd.
13810: markkaa voidaan kerätä suurituloisten tulove-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13811: rotusta ja varallisuusverotusta kiristämällä.               lakiehdotuksen:
13812: 
13813: 
13814:                                                Laki
13815:                                      lapsilisälain muuttamisesta
13816: 
13817:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13818:   muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541148) 1 §:n 1 ja 2 momentti,
13819: 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §,
13820:   sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
13821: (1055/85), 1 §:n 2 momentti ja 1 a § 26 päivänä tammikuuta 1990 annetussa laissa (85/90), 2 §:n
13822: 1 momentti 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89) ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962
13823: annetussa laissa (337 /62), näin kuuluviksi:
13824: 
13825:                        1§                                                   2§
13826:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-       Lapsilisä suoritetaan sen kuukauden alusta
13827: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,        lukien, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai
13828: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa      oikeus lapsilisään alkanut, sen kuukauden lop-
13829: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta          puun saakka, jonka kuluessa lapsi saavuttaa
13830: lapsesta.                                            1 §:ssä mainitun iän.
13831:    Lapsilisän määrä on 1 000 markkaa kuukau-
13832: dessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoite-
13833: tulla tavalla hoidettavana laitoksessa.                                   13 §
13834:                                                         Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh-
13835:                        1a §                          teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee.
13836:    Lapsilisää suoritetaan 1 § :n mukaan lapsi li-       Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puo-
13837: sään oikeutetusta, kahdeksaa vuotta nuorem-          livuosittain.
13838: masta sekä neljännestä ja kustakin seuraavasta
13839: lapsesta korotettuna 150 markalla kuukaudes-
13840: sa. Myös yksinhuoltajalle lapsilisä suoritetaan        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13841: korotettuna 150 markalla lasta kohti kuukau-         kuuta 1991.
13842: dessa.                                                 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
13843:    Lapsilisää suoritetaan 150 markkaa kuukau-        ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
13844: dessa lasta kohti elatusmaksun suorittaneelle        menpiteisiin.
13845: elatus velvolliselle.
13846: 
13847:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1990
13848: 
13849:          Marjatta Stenius-Kaukonen         Marja-Liisa Löyttyjärvi        Esko Helle
13850:          Arvo Kemppainen                   Timo Laaksonen                 Pertti Lahtinen
13851:          Asko Apukka                       Raila Aho                      Claes Andersson
13852:          Esko Seppänen                     Heli Astala                    Vappu Säilynoja
13853:                                            Jarmo Wahlström
13854:                                            1990 vp.
13855: 
13856: Lakialoite n:o 113
13857: 
13858: 
13859: 
13860: 
13861:                                Rantanen ym.: Ehdotus laiksi eläkkeensaajien asumistukilain
13862:                                  6 §:n muuttamisesta
13863: 
13864: 
13865:                                       Eduskunnalle
13866: 
13867:    Sotilasvammalain mukainen elinkorko on         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13868: etuoikeutettu yleisen asumistukilain mukaan.    nioittavasti,
13869: Kun eri asumistukijärjestelmiä kehitettäessä
13870: pyritään yhtenäiseen menettelyyn ja samojen               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13871: perusteiden mukaiseen tukeen, on tarpeellista           lakiehdotuksen:
13872: ja tarkoituksenmukaista etuoikeuttaa sotilas-
13873: vammalain mukainen elinkorko eläkkeensaa-
13874: jien asumistukilaissa.
13875: 
13876: 
13877: 
13878: 
13879:                                            Laki
13880:                       eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta
13881: 
13882:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13883:   lisätään 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591178) 6 §:n 2
13884: momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä helmikuuta 1982, 18 päivänä tammikuu-
13885: ta 1985, 25 päivänä heinäkuuta 1986, 5 päivänä helmikuuta 1988 ja 9 päivänä helmikuuta 1990
13886: annetuilla laeilla (112/82, 56/85, 590/86, 127/88 ja 106/90), uusi näin kuuluva 4 a kohta:
13887: 
13888:                       6§                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
13889:                                                 kuuta 1991.
13890:   Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
13891: 
13892:   4 a) sotilasvammalain (404/48) mukaista
13893: elinkorkoa;
13894: 
13895: 
13896: 
13897:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
13898: 
13899:                      Jorma Rantanen                      Tuula Paavilainen
13900:                      Heikki Rinne                        Sinikka Hurskainen
13901:                                        Jouko Skinnari
13902: 
13903: 
13904: 
13905: 
13906: 200060G
13907:                                               1990 vp.
13908: 
13909: Lakialoite n:o 114
13910: 
13911: 
13912: 
13913: 
13914:                                  Kettunen ym.: Ehdotus laiksi peltoalan perusteella suoritettavas-
13915:                                    ta vientikustannusmaksusta
13916: 
13917: 
13918:                                          Eduskunnalle
13919: 
13920:    Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite halli-   susta ja pienimmän perittävän maksun perus-
13921: tuksen esitykselle n:o 200 laiksi peltoalan pe-     teena olevan peltoalan nostaminen yhteen heh-
13922: rusteella suoritettavasta vientikustannusmak-       taariin. Lakialoitteessa esitetyillä toimenpiteillä
13923: susta. Aioitteella on tarkoitus korjata hallituk-   saataisiin kaikkein pienimmät tilat pakkoke-
13924: sen esityksessä olevia puutteita.                   sannoinnin ulkopuolelle, sillä juuri alle 15
13925:    Olennaisimmat muutokset hallituksen esityk-      hehtaarin tiloilla vaarantuisi kaikkein pahim-
13926: seen ovat 15 hehtaarin kesannointivapaan pe-        min tilanpidon jatkaminen, mikäli 15 OJo pel-
13927: rusalueen määrääminen, jonka ylittävistä heh-       topinta-alasta jäisi pois käytöstä. Lisäksi nuo-
13928: taareista maksua vasta perittäisiin, kesannoin-     ret viljelijäperheet eivät heti joutuisi menettä-
13929: timäärän säätäminen asteittain kohoavaksi si-       mään osaa tarpeellisista tuloistaan.
13930: ten, että kokonaispeltopinta-alan ollessa 16-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13931: 30 hehtaaria kesannoitava ala olisi 15 prosent-
13932: tia ja yli 30 hehtaarilta 20 prosenttia, vuonna              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13933: 1985 tai sen jälkeen sukupolvenvaihdoksen                  lakiehdotuksen:
13934: kohteena olleiden tilojen vapauttaminen mak-
13935: 
13936: 
13937: 
13938: 
13939:                                               Laki
13940:                  peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta
13941: 
13942:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13943: 
13944:                        1§
13945:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)             4) jolla on vuonna 1985 tai sen jälkeen tehty
13946:                                                     sukupolvenvaihdos.
13947:                       2 §
13948:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)                                  5§
13949:                                                       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
13950:                       3§
13951:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)                                  6§
13952:                                                                     Maksun suuruus
13953:                       4 §
13954:           Soveltamisalan rajoitukset                   Vientikustannusmaksua     on    suoritettava
13955:                                                     1 000 markkaa maksuvelvollisuuden perus-
13956:   Tämän lain säännöksiä ei sovelleta viljel-        teena olevan peltoalan hehtaaria kohti. Oikeus-
13957: mään:                                               henkilön on suoritettava vientikustannusmak-
13958:   1) jonka peltopinta-ala ei ylitä 15 hehtaarin     sua kuitenkin 2 000 markkaa maksuvelvolli-
13959: maksuvapaata perusaluetta;                          suuden perusteena olevan peltoalan hehtaaria
13960:   (2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityksessä       kohti. Vientikustannusmaksu määrätään kulta-
13961: n:o 200)                                            kin täydeltä hehtaarilta.
13962: 
13963: 2000600
13964: 2                                     1990 vp. -    LA n:o 114
13965: 
13966:                       7 §                           pinta-ala ylittää 30 hehtaaria 5 §:n mukaan
13967:            Maksusta vapautuminen                    lasketusta peltoalasta. Maksuvelvollisen oi-
13968:                                                     keushenkilön maksusta vapautumisen edelly-
13969:    Vientikustannusmaksua ei ole suoritettava,       tyksenä on kuitenkin, että se kesannoi 5 §:n
13970: jos 2 § :ssä tarkoitettu maksuvelvollinen kesan-    mukaan lasketusta peltoalasta vähintään 30
13971: noi vuoden 1991 kasvukauden ajan peltoa             prosenttia.
13972: määrän, joka on vähintään 15 prosenttia siltä         (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
13973: osin kuin viljelyksessä peltoala ylittää 4 § :ssä   200)
13974: mainitun maksuvapaan perusalueen, mutta on
13975: enintään 30 hehtaaria ja vähintään 20 prosent-                         8-24 §
13976: tia siltä osin kuin viljelyksessä oleva kokonais-     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 200)
13977: 
13978: 
13979:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
13980: 
13981:                     Pentti Kettunen                        Sulo Aittoniemi
13982:                                               1990 vp.
13983: 
13984: Lakialoite n:o 115
13985: 
13986: 
13987: 
13988: 
13989:                                  Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi tyhjien asuntojen väliaikaisesta
13990:                                     vuokraamisesta tai verottamisesta
13991: 
13992: 
13993:                                          Eduskunnalle
13994: 
13995:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13996: 
13997:    Lakialaitteessa esitetään luotavaksi menette-       Lain nojalla tehdyt vuokrasopimukset poik-
13998: ly, jolla pyritään tehostamaan maassamme ole-       keaisivat huoneenvuokralain mukaisista sopi-
13999: vien kymmenientuhansien tyhjien asuntojen           muksista siten, että asunnonomistajalla on oi-
14000: vuokrausta. Vuokra-asuntopulasta kärsivillä         keus saada kunta niin sanotuksi välivuokraa-
14001: paikkakunnilla tulisi kunnan seurata sitä, ovat-    jaksi. Tällöin kunta vastaisi asunnonomistajal-
14002: ko asunnot asumiskäytössä. Mikäli asunto on         le sekä vuokranmaksusta että siitä, että asun-
14003: tyhjillään, tulee kunnan kehottaa asunnon-          non kunto ei kohtuuttomasti huonone. Vuok-
14004: omistajaa vuokraamaan asunto. Seuraamukse-          rasopimuksen saisi tehdä määräaikaiseksi ny-
14005: na siitä, ettei asuntoa vuokrata, olisi asunnon-    kyistä pitemmäksi ajaksi sekä vuokrasuhteen
14006: omistajan tuloverotuksen koveneminen. Asun-         päättymisen saisi sitoa nykyisestä poiketen
14007: nonomistajaa verotettaisiin tällöin siten kuin      myös asunnon myyntiin.
14008: hän saisi paikkakunnan yleisen vuokratason
14009: mukaisia vuokratuloja asunnostaan.
14010: 
14011: 
14012: 
14013: 
14014:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
14015: 
14016:    Suomessa on tällä hetkellä tyhjillään kym-       luoda normaalien vuokramarkkinoiden rinnal-
14017: meniätuhansia asuntoja. Samanaikaisesti Suo-        le lyhytaikaisempien vuokra-asuntojen markki-
14018: messa on huutava pula vuokra-asunnoista.            nat. Katsomme, että nykyisessä asuntokriisissä
14019:    Asuntojen pitäminen tyhjillään on paitsi jär-    on tyhjien asuntojen väliaikaisen vuokraami-
14020: jetöntä kansantaloudellista tuhlausta myös yh-      sen helpottaminen tyhjää parempi ratkaisu.
14021: teiskuntamoraalin kannalta kestämätöntä. Yh-           Sanktiouhan asettaminen asunnon tyhjillään
14022: teiskunta on rahoittanut ja rahoittaa asuntora-     pitäjälle on ehdotetun vuokrasuhteen määräai-
14023: kentamista monella tavalla. Se on hoitanut          kaisuuden      ja välivuokrausmahdollisuuden
14024: kaavoituksen, tie- ja viemäriverkon rakentami-      vuoksi vielä entistäkin perustellumpaa. Ehdo-
14025: sen sekä tukenut asunnonostajaa muun muassa         tettua verosanktiota voidaan perustella myös
14026: korkotukilainoin ja huomattavin verovähen-          siten, että on vähintään kohtuullista, että asun-
14027: nyksin. Näiden toimien tarkoituksena lienee         tajaan tyhjinä pitävät tahot maksavat saman
14028: asuntojen järjestäminen ihmisten asuttavaksi        veron kuin ne asunnonomistajat, jotka toimi-
14029: eikä tyhjillään pidettäväksi. Käsitys siitä, että   vat yhteiskunnan kannalta hyväksyttävämmäl-
14030: asunnot ovat täysin rinnastettavissa mihin ta-      lä tavalla vuokraamalla omistamansa asunnot.
14031: hansa yksityiseen omaisuuteen, on kestämätön.          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14032:    Lakialaitteessa pyritään edistämään tyhjil-      nioittaen,
14033: lään olevien asuntojen vuokrausta toisaalta
14034: verosanktiolla, toisaalta ottamalla huomioon                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14035: tietyt vuokranantajan intressit nykyisestä huo-            lakiehdotuksen:
14036: neenvuokralaista poiketen. Tarkoituksena on
14037:  2000600
14038: 2                                   1990 vp. -      LA n:o 115
14039: 
14040: 
14041:                                               Laki
14042:                tyhjien asuntojen väliaikaisesta vuokraamisesta tai verottamisesta
14043: 
14044:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14045: 
14046:                        1§                           tin mukaisen ilmoituksen tiedoksisaannista tai,
14047:    Tätä lakia sovelletaan niillä paikkakunnilla,    mikäli asunnonomistaja on menetellyt 3 §:n
14048: joissa on osoitettavissa pulaa vuokra-asunnois-     toisen momentin mukaisesti, 3 §:n kolmannen
14049: ta. Esimerkiksi seuraavat paikkakunnat kuulu-       momentin mukaisen ilmoituksen tiedoksisaan-
14050: vat lain soveltamisalaan: Helsinki, Espoo,          nista vuokrattava asunto.
14051: Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Joensuu, Jär-            Mikäli asunnonomistaja ei sanotussa ajassa
14052: venpaa, Jyväskylä, Kerava, Kirkkonummi,             solmi vuokrasopimusta, kannetaan kyseisestä
14053: Kouvola, Kuopio, Lahti, Nurmijärvi, Oulu,           asunnosta omaisuustuloveroa sen suuruisena
14054: Pori, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo,       kuin kyseisestä asunnosta kannettaisiin, jos se
14055: Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti.            olisi vuokrattu paikkakunnan vuokratasoa
14056:                                                     noudattaen.
14057:                        2 §
14058:    Kunnan tehtävänä on seurata, ovatko sen                                5§
14059: alueella sijaitsevat asunnot tyhjillään. Asunto        Väliaikainen vuokrasopimus. Tämän lain
14060: on katsottava tyhjillään olevaksi muun muassa       nojalla tehtävä vuokrasopimus saa olla määrä-
14061: silloin, kun siihen ei sen valmistumisen tai        aikainen huoneenvuokralain 6 §:n rajoitusten
14062: merkittävien muutos- tai parannustöiden jäl-        estämättä.
14063: keen ole muuttanut asumaan ketään kuuteen              Tämän lain nojalla tehdyn vuokrasopimuk-
14064: kuukauteen. Asunto on katsottava tyhjäksi           sen päätösaika voidaan sitoa huoneiston myyn-
14065: myös silloin, kun siihen ei edellisen asukkaan      tiin. Mikäli vuokrasopimus on sidottu päätty-
14066: poismuuton jälkeen ole muutettu kuuteen kuu-        mään asunnon myyntiin, on vuokralaisella oi-
14067: kauteen.                                            keus asua asunnossa kuusi viikkoa sen jälkeen,
14068:                                                     kun hänelle on esitetty selvitys asunnon myyn-
14069:                         3§                          nistä.
14070:    Kunnan on ilmoitettava tyhjillään olevan
14071: asunnon omistajalle, että se katsoo asunnon                                6 §
14072: olevan tämän lain tarkoittama tyhjillään oleva         Kunnan velvollisuus toimia välivuokraajana.
14073: asunto ja samalla kehottaa asunnon omistajaa         Asunnonomistajana on tämän lain nojalla
14074: vuokraamaan asunnon väliaikaisesti.                  vuokrasopimusta tehtäessä oikeus tehdä vuok-
14075:    Mikäli asunnonomistaja katsoo, että hänellä       rasopimus siten, että kunta toimii niin sanottu-
14076: on perusteltu syy olla vuokraamatta asunto           na välivuokraajana, jolloin kunta vastaa vuok-
14077: väliaikaisesti, hänen on ilmoitettava tästä kun-     ran maksusta asunnonomistajalle.
14078: nalle viimeistään kuukauden kuluttua kunnan            Asunnonostajalla on myös oikeus vaatia
14079: ilmoituksen tiedoksisaannista. Tällaisena pe-        kuntaa takaamaan se, että asunnon kunto ei
14080: rusteltuna syynä voidaan pitää mm. sitä, että        kohtuuttomasti huonone vuokrasuhteen aika-
14081: asuntoon aivan lähiaikoina muutetaan. Perus-         na, jolloin kunta ja asunnonomistaja laativat
14082: teltuna syynä ei voida pitää yksistään sitä, että    yhdessä kirjallisen selvityksen asunnon kun-
14083: asuntoa parhaillaan kaupataan.                       nosta vuokrasuhteen alussa.
14084:    Mikäli kunta katsoo, ettei asunnonomistaja          Kunnan toimiessa välivuokraajana on kun-
14085: ole esittänyt riittävän painavia syitä olla vuok-    nalla huoneenvuokralain 61 §:n mukainen oi-
14086: raamatta asuntoa väliaikaisesti, on kunnan           keus purkaa vuokrasopimus vuokralaisen
14087: ilmoitettava tästä asunnon omistajalle sekä          kanssa.
14088: uudistettava vaade asunnon vuokraamisesta
14089: väliaikaisesti.                                                             7 §
14090:                                                         Asunnonomistaja voi halutessaan antaa kun-
14091:                      4§                              nan tehtäväksi valita vuokralainen asuntoon.
14092:   Asunnonomistajan on viimeistään kuukau-            Kunnan on tällöin ensisijaisesti valittava vuok-
14093: den kuluttua joko 3 §:n ensimmäisen momen-           ralaiseksi sellainen henkilö tai sellaisia henki-
14094:                                    1990 vp. -      LA n:o 115                                     3
14095: 
14096: !öitä, joiden tämän lain nojalla tehty vuokraso-    oikeus valittaa kahden viikon kuluessa päätök-
14097: pimus on päättynyt tai päättymässä.                 sen tiedoksisaannista paikalliseen asunto-
14098:                                                     oikeuteen tai, mikäli sellaista ei ole asetettu,
14099:                      8§                             paikalliseen alioikeuteen.
14100:   Tämän lain nojalla tehdyissä vuokrasopi-
14101: muksissa noudatetaan soveltuvin osin huo-                                 9 §
14102: neenvuokralakia.                                      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
14103:   Tämän lain 3 §:n kolmannen momentin mu-           kuuta 19
14104: kaisesta kunnan viranomaisen päätöksestä on
14105: 
14106:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1990
14107: 
14108:                      Osmo Soininvaara                        Erkki Pulliainen
14109:                      Pekka Haavisto                          Eero Paloheimo
14110:                                              1990 vp.
14111: 
14112: Lakialoite n:o 116
14113: 
14114: 
14115: 
14116: 
14117:                                  Louvo ym.: Ehdotus laiksi eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n
14118:                                    muuttamisesta
14119: 
14120: 
14121:                                         Eduskunnalle
14122: 
14123:    Sotilasvammalain nojalla suoritetaan kor-       sesti on kansaneläkkeen lisäosaa jo korjattu
14124: vauksena vamman tai sairauden aiheuttamasta        1.10.1989 voimaan tulleella lainmuutoksella
14125: haitasta elinkorkoa. Eläkkeensaajien asumistu-     (986/88).
14126: kilaissa sotilasvammaelinkorko on määritelty          Hallituksen esitys n:o 205 laiksi kansanelä-
14127: tukea vähentäväksi tuloksi, toisin kuin tapatur-   kelain sekä eräiden siihen liittyvien lakien
14128: mavakuutuksen haittaraha. Käytännössä tämä         muuttamisesta ei sisällä edellä mainitun sotain-
14129: merkitsee, että vaikeavammaiset sotainvalidit      valideja koskevan epäkohdan korjausta. Soti-
14130: jäävät haittakorvauksensa vuoksi yleensä ko-       lasvammaelinkorko on etuoikeutettu yleisessä
14131: konaan eläkkeensaajien asumistuen ulkopuo-         asumistuessa. Asumistukijärjestelmiä kehitet-
14132: lelle.                                             täessä tulisi tavoitteena olla, että eri järjestel-
14133:    Sotilasvammaelinkorko on katsottu haitta-       mien kautta kanavoituva tuki olisi perusteil-
14134: korvaukseksi. Muun muassa sosiaali- ja ter-        taan yhtenevä.
14135: veysministeriön asettama työryhmä (sotilas-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14136: vammaelinkoron ja kansaneläkkeen yhteenso-         nioittavasti,
14137: vittamistyöryhmä, muistio 1987: 1) on päätynyt
14138: johtopäätökseen, että sotilasvammaelinkorko                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14139: on haittarahaluonteista tuloa. Tämän mukai-               lakiehdotuksen:
14140: 
14141:                                              Laki
14142:                       eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:u muuttamisesta
14143: 
14144:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14145:   lisätään 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/78) 6 §:n 2
14146: momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä tammikuuta 1985, 25 päivänä
14147: heinäkuuta 1986, 5 päivänä helmikuuta 1988 ja 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla laeilla
14148: (56/85, 590/86, 127/88 ja 106/90), uusi näin kuuluva 4 a kohta:
14149: 
14150:                       6§
14151:                                                      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuu-
14152:   Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:                ta 1991.
14153: 
14154:    4 a) sotilasvammalain    (404/48)   mukaista
14155: elinkorkoa;
14156: 
14157: 
14158: 
14159:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
14160: 
14161:                       Anna-Kaarina Louvo             Lea Kärhä
14162:                       Kirsti Ala-Harja               Anneli Taina
14163:                                        Håkan Nordman
14164: 
14165: 200060G
14166:                                               1990 vp.
14167: 
14168: Lakialoite n:o 117
14169: 
14170: 
14171: 
14172: 
14173:                                  Sarapää ym.: Ehdotus laiksi pellonraivauksen rajoittamisesta
14174: 
14175: 
14176:                                          Eduskunnalle
14177: 
14178:    Tämä lakialoite on rinnakkaislakialoite halli-       Jos tuotannonrajoitustoimet jatkuvat, mai-
14179: tuksen esitykselle n:o 112. Lakialoitteessa eh-      dontuottajamäärä tulee vuosituhannen lop-
14180: dotetaan hallituksen esityksestä poiketen, että      puun mennessä putoamaan vajaaseen puoleen
14181: aloitteessa mainituissa Lapin läänin kunnissa        vuoden 1989 lopun 1 897 maidonlähettäjästä.
14182: saataisiin raivata peltoa vapaasti ilman lupaa,         Maatilataloudessa ja siihen liittyvässä jalos-
14183: mikäli kysymys on pientilan rehuomavaraisuu-        tustoiminnassa menetettävien työpaikkojen
14184: den saattamisesta enintään 75 ll7o: ksi karjan      korvaaminen on muutoin todettu Lapin läänis-
14185: rehun tarpeesta. Lakialoitteessa ehdotetaan         sä lähes mahdottomaksi.
14186: tästä syystä hallituksen esityksen 3 §:n täyden-        Sodanjälkeisen       tuotantorakennuskannan
14187: tämistä siten, että edellä mainituin tavoin saa-    voimakas uusiminen alkoi Lapin läänissä 1970-
14188: taisiin raivata peltoa vapaasti hallituksen esi-    luvun lopulla ja jatkui alkupuolelle 1980-
14189: tyksessä mainittujen kuntien lisäksi Inarin,        lukua. Kaikkiaan rakennettiin, laajennettiin ja
14190: Pellon, Ranuan, Rovaniemen ja Ylitornion            peruskorjattiin alun toistatuhatta tuotantora-
14191: kunnassa sekä Kemijärven kaupungissa. Lisäk-        kennusta. Samalla tuotantorakennusten kokoa
14192: si pellonraivaus käytännössä rehuomavaraisuu-       laajennettiin niin, että mm. lypsylehmien parsi-
14193: den toteamiseksi olisi järkevää toteuttaa sellai-   paikat kaksinkertaistuivat.
14194: sella menettelyllä, että maatalouspiiristä haet-        Maidon tuotantokiintiöjärjestelmän ohella
14195: taisiin lupa mainitun pellon raivaamiseen.           Lapin maidon- ja lihantuotantotilojen kehittä-
14196:    Lisäksi aloitteessa ehdotetaan porotiloilla       mistä on vaikeuttanut pellonraivausmaksulaki
14197: omatoimisen rehunhankinnan turvaamiseksi             (602/87). Laki on estänyt uusien raivauksien
14198: mahdollisuutta luvan saamiseen pellonraivaus-        aloittamisen, harvoja poikkeuksia lukuun otta-
14199: kiellosta.                                           matta, 1. 7.1987 jälkeen.
14200:    Vuonna 1986 laadittu Lapin maatalous 2000            Lapin maatilojen keskipeltoala on noin 10
14201: -ohjelman trendiennuste osoitti, että läänin         ha. Tilojen peltokuviot ovat pieniä, hajallaan
14202: tärkeimmän tuotantoalan,          maitotalouden,     toisistaan ja osa on etäällä talouskeskuksista.
14203: tuottajamäärä alenee vuoteen 2000 mennessä           Lähes puolet pelloista on turvemailla, joissa
14204: 1 500 maidonlähettäjään. Ennuste laadittiin          esiintyy toisinaan nurmien talvehtimisongelmia
14205: ajankohtana, jolloin viimeisimpien tuotannon-        ja joita on vaikea myös viljellä nykyaikaisin
14206: rajoitustoimien, maidon tuotantokiintiöjärjes-       viljelymenetelmin. Pienen peltoalan ja alhaisen
14207: telmän, pellonraivausmaksulain ja maidontuo-         rehuntuoton seurauksena lähes 40 ll7o maatilo-
14208: tannon vähentämissopimusjärjestelmän vaiku-         jen liikevaihdosta menee ostorehujen hankin-
14209: tukset eivät olleet tiedossa.                        taan. Lapissa viljeltävän rehuviljan osuus on
14210:    Tuottajamäärä aleni kymmenvuotiskaudella          vain 3 ll7o ruokintaan käytettävästä viljamää-
14211: 1977-1986 keskimäärin 4,6 ll7o vuodessa. Vuo-        rästä.
14212: den 1986 lopussa maidonlähettäjiä oli 2 457.            Erityisen suuri lisäpellon tarve on niillä vilje-
14213: Vuosina 1987-1988 maidonlähettäjämäärän              lijöillä, jotka ovat investoineet kotieläinyrityk-
14214: aleneminen kuitenkin kiihtyi siten, että lähettä-    sensä laajentamiseen viime vuosina ja joilla
14215: jistä 9,2 O!o lopetti maidon tuottamisen vuosit-    rehuomavaraisuuden nostaminen tarvittavalle
14216: tain. Vuonna 1988 myös tuotettu maitomäärä           tasolle peltoa raivaamalla jäi viimeisimmäksi
14217: väheni lähes 7 O!o. Vuonna 1989 tuotetussa           toimenpiteeksi. On selvitetty, että noin kol-
14218: maitomäärässä ei tapahtunut muutoksia. Mai-         mannes edellä mainittujen viljelijöiden käytös-
14219: donlähettäjämäärä aleni edelleen voimakkaasti        sä olevasta peltoalasta on vuokrapeltoa. Luo-
14220: ja tuottajia oli vuoden lopussa enää 1 897.         pumiseläkelain muutoksen johdosta suuri osa
14221: 2000600
14222: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 117
14223: 
14224: vuokrasopimuksista sanottiin irti omistajan         johdosta myös porotiloilla toteutettavat rai-
14225: siirryttyä sanotun lain mukaiselle eläkkeelle.      vaukset ovat pellonraivausmaksulain alaisia
14226:    Lapin läänin vähäinen rehuviljan tuotanto        porotalouslain voimaantulosta lähtien.
14227: on keskittynyt Keminmaan, Simon ja Tervolan            Poronhoitoalueelle on perustettu porotila-
14228: kuntien sekä Kemin ja Tornion kaupunkien            lain nojalla kaikkiaan noin 700 porotilaa.
14229: muodostamalle alueelle. Maankäyttölajina pel-       Näistä vajaalla kahdellakymmenellä tilalla on
14230: tojen osuus alueen maa-alasta on myös hieman        raivattu peltoa maatalouden tarpeita varten
14231: muuta Lappia suurempi. Tilojen lisäpellon tar-      sanotun lain mukaisin lainoin. Pääosa tiloilla
14232: ve on näin ollen helpommin tyydytettävissä          tapahtuneesta pellonraivauksesta on suoritettu
14233: muilla tavoin kuin raivaamalla.                     porotalouden lisä- ja hätäruokintarehun han-
14234:    Jäljempänä Iueteliulla raivausluvan piiriin      kintaa varten. Nykyisin raivaus vuositasolla on
14235: jääväliä alueella on hiukan yli viidennes Lapin     jäänyt alle 20 hehtaarin. Porotalouden harjoit-
14236: maatiloista, ja nämä tuottavat vajaan kolman-       tajien omatoimisen rehunhankinnan turvaami-
14237: neksen melJenm tulevasta maitomäärästä.             nen myös lähitulevaisuudessa on tarpeellista
14238: Kaikki yli 2 peltohehtaaria olevien maatilojen      sekä aluepoliittisesti että sen vuoksi, että po-
14239: keskipeltoala on noin 3 hehtaaria suurempi          ronrehuksi korjattava heinä poikkeaa kaupan
14240: kuin Lapissa keskimäärin.                           olevasta heinälaadusta.
14241:    Vuonna 1969 säädetyn porotilalain kumoa-            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14242: minen 1.3.1990 voimaan tulleella porotalous-        nioittaen,
14243: lailla (161 /90) poisti porotiloille myönnettävän
14244: lainamuotoisen valtion tuen tiloilla toteutetta-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14245: valta uuden pellon raivaukselta. Muutoksen                  lakiehdotuksen:
14246: 
14247:                                               Laki
14248:                                   pellonraivauksen rajoittamisesta
14249: 
14250:  Eduskunnan päätöksen, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla,
14251: mukaisesti säädetään:
14252: 
14253:                      1 ja 2 §
14254:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 112)         sisältävän vuokranantajatilan määräalan omis-
14255:                                                     tajanvaihdoksen takia eikä paikkakunnalla ole
14256:                        3 §                          vuokrattavissa peltoa;
14257:                                                        (4 ja 5 kohta kuten hallituksen esityksessä
14258:             Lupa pellonraivaukseen                  n:o 112)
14259:    Lupa pellonraivaukseen voidaan myöntää:             6) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä
14260:    (1 ja 2 kohta kuten hallituksen esityksessä      porotilalain (590/69) nojalla perustetulla poro-
14261: n:o 112)                                            tilalla tai tilalla, jolle on annettu sanotun lain
14262:    3) jos pellonraivaukseen on tarkoitus ryhtyä     mukainen lisäalue tai tilan rakentamista on
14263: pientilan rehuomavaraisuuden saattamiseksi          tuettu mainitun lain mukaisin rakennuspalkki-
14264: enintään 75 prosentiksi karjan rehuntarpeesta       oin.
14265: Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muo-            Edellä 1 momentin 1-6 kohdassa tarkoite-
14266: nion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ra-           tun luvan antaa se maatalouspiiri, jonka alu-
14267: nuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, So-           eella raivausalue tai pääosa siitä sijaitsee.
14268: dankylän, Utsjoen tai Ylitornion kunnassa tai          (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
14269: Kemijärven kaupungissa taikka muualla maas-         112)
14270: sa, kun rehuomavaraisuus on alentunut peltoa
14271: koskevan vuokrasopimuksen päätyttyä hakija-                            4-12 §
14272: tilan, vuokranantajatilan tai vuokratun alueen        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 112)
14273: 
14274:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
14275: 
14276:                      Kimmo Sarapää                           Seppo Pelttari
14277:                                                1990 vp.
14278: 
14279: Lakialoite n:o 118
14280: 
14281: 
14282: 
14283: 
14284:                                   Sarapää ym.: Ehdotus laiksi maidon väliaikaisista tuotantokiinti-
14285:                                      öisiä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
14286: 
14287: 
14288:                                           Eduskunnalle
14289: 
14290:    Tässä lakialaitteessa ehdotetaan, että Lapin         Maatilataloudessa ja siihen liittyvässä jalos-
14291: läänissä maidontuottajat vapautettaisiin koko-       tustoiminnassa menetettävien työpaikkojen
14292: naan maidon tuotantokiintiöistä. Lakialoitteen       korvaaminen on muutoin todettu Lapin läänis-
14293: toteuttamisen myötä Lapissa olisi mahdollisuus       sä lähes mahdottomaksi.
14294: vapaasti tuottaa maitoa.                                Sodanjälkeisen        tuotantorakennuskannan
14295:    Aloite on rinnakkaislakialoite hallituksen        voimakas uusiminen alkoi Lapin läänissä 1970-
14296: esitykselle n:o 149. Hallituksen esityksessä eh-     luvun lopulla ja jatkui alkupuolelle 1980-
14297: dotetaan kiintiöjärjestelmää tiukennettavaksi.       lukua. Kaikkiaan rakennettiin, laajennettiin ja
14298: Hallituksen esityksen mukaan ensi vuonna ei          peruskorjattiin alun toistatuhatta tuotantora-
14299: myönnettäisi lisäkiintiöitä lainkaan. Myös vuo-      kennusta. Samalla tuotantorakennusten kokoa
14300: sina 1989 ja 1990 10 000 ensimmäiseltä kiintiön      laajennettiin niin, että mm. lypsylehmien parsi-
14301: ylittävältä maksulliselta litralta alennettu kiin-   paikat kaksinkertaistuivat.
14302: tiömaksu poistetaan.                                    Tällä hetkellä voimassa olevan tuotantokiin-
14303:    Vuonna 1986 laadittu Lapin maatalous 2000         tiölain mukaan maatalouspiirit voivat myöntää
14304: -ohjelman trendiennuste osoitti, että läänin         lisäkiintiöitä tuottajille vain 60 % siitä määräs-
14305: tärkeimmän      tuotantoalan,      maitotalouden,    tä, joka on tuotettu niillä tiloilla, joilta kiintiöt
14306: tuottajamäärä alenee vuoteen 2000 mennessä           on edellisenä vuonna lakkautettu tai tullaan
14307: 1 500 maidonlähettäjään. Ennuste laadittiin          lakkauttamaan kuluvana vuonna. Valtioneu-
14308: ajankohtana, jolloin viimeisimpien tuotannon-        vostolla on päätösvalta lisätä tuottajille myön-
14309: rajoitustoimien, maidon tuotantokiintiöjärjes-       nettävää lisäkiintiölitramäärää 90 OJo:iin em.
14310: telmän, pellonraivausmaksulain ja maidontuo-         määrästä.
14311: tannon vähentämissopimusjärjestelmän vaiku-             Koska Lapin läänin maidontuotantokiinti-
14312: tukset eivät olleet tiedossa.                        öisiä 24 % on alle 30 000 litran ja 54 %
14313:    Tuottajamäärä aleni kymmenvuotiskaudella          enintään 62 400 litran suuruisia, on huomatta-
14314: 1977-1986 keskimäärin 4,6 OJo vuodessa. Vuo-         valla osalla maidontuottajista painetta maidon-
14315: den 1986 lopussa maidonlähettäjiä oli 2 457.         tuotannon lisäämiseen. Erityisen tarpeellista
14316: Vuosina 1987-1988 maidonlähettäjämäärän              tuotannon lisääminen tai lypsykarjayrityksen
14317: aleneminen kuitenkin kiihtyi siten, että lähettä-    perustaminen on nuorille, vasta sukupolven-
14318: jistä 9,2 % lopetti maidon tuottamisen vuosit-       vaihdoksen tehneille maatalousyrittäjille, jotka
14319: tain. Vuonna 1988 myös tuotettu maitomäärä           tilan hankkimisesta aiheutuneiden taloudellis-
14320: väheni lähes 7 %. Vuonna 1989 tuotetussa             ten velvoitteiden ja oman perheensä toimeentu-
14321: maitomäärässä ei tapahtunut muutoksia. Mai-          lon takia tarvitsevat riittävät tuotantomahdolli-
14322: donlähettäjämäärä aleni edelleen voimakkaasti        suudet.
14323: ja tuottajia oli vuoden lopussa enää 1 897.             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14324:    Jos tuotannonrajoitustoimet jatkuvat, mai-        nioittaen,
14325: dontuottajamäärä tulee vuosituhannen lop-
14326: puun mennessä putoamaan vajaaseen puoleen                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14327: vuoden 1989 lopun 1 897 maidonlähettäjästä.                  lakiehdotuksen:
14328: 
14329: 
14330: 
14331: 
14332: 2000600
14333: 2                                  1990 vp. -     LA n:o 118
14334: 
14335: 
14336:                                             Laki
14337:          maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
14338: 
14339:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14340:   muutetaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
14341: (570/84) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
14342: 
14343:                      2§                           kiintiö koskee vain asianomaisella maatilalla
14344:   Jokaiselle maidontuottajalle, Lapin lääniä      harjoitettavaa maidontuotantoa.
14345: lukuun ottamatta, joka tuottaa tai ryhtyy tuot-
14346: tamaan maitoa meijeriin toimitettavaksi, vah-
14347: vistetaan maidon tuotantokiintiö. Tuotanto-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
14348:                                                   kuuta 199 .
14349: 
14350:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1990
14351: 
14352:                      Kimmo Sarapää                        Seppo Pelttari
14353:                                               1990 vp.
14354: 
14355: Lakialoite n:o 119
14356: 
14357: 
14358: 
14359: 
14360:                                  Kalima ym.: Ehdotus laiksi poliisilain 4 ja 6 §:n muuttamisesta
14361: 
14362: 
14363:                                          Eduskunnalle
14364: 
14365:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14366: 
14367:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että poliisilakia    tuudet poliisiorganisaatiossa tarkennetaan.
14368: muutettaisiin siten, että keskusrikospoliisin ja    Säännösten tarkoituksena on valtioneuvoston
14369: liikkuvan poliisin tehtävät, toimivaltuudet ja      tekemän periaatepäätöksen mukaisesti säilyttää
14370: asema poliisiorganisaatiossa muutettaisiin si-      liikkuva poliisi ja keskusrikospoliisi itsenäisinä
14371: ten, että näiden yksiköiden tehtävät yksityis-      yksikköinä.
14372: kohtaisesti määritellään ja yksiköiden toimiva!-
14373: 
14374: 
14375: 
14376: 
14377:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
14378: 
14379:    Kuten aivan viimeaikaisista rikostilastoista        Poliisilakityöryhmän ehdotukset ovat sittem-
14380: käy ilmi, rikollisuustilanne Suomessa on viime      min johtaneet siihen, että hallitus on
14381: aikoina jyrkästi vaikeutunut. Kansainvälisty-       18.10.1990 antanut esityksen eduskunnalle
14382: minen yleensä ja viime aikoina erityisesti Neu-     laiksi poliisin hallinnosta. Sillä korvattaisiin
14383: vostoliitosta Suomeen ja Suomen kautta mui-         nykyisin voimassa olevan poliisilain 2 § ja
14384: hin Pohjoismaihin levittäytynyt järjestäytynyt      4-9 §. Sen sijaan varsinaisia poliisin tehtäviä
14385: rikollisuus on aiheuttanut nopeasti kumuloitu-      ja valtuuksia määrittävän poliisilain, jota kui-
14386: van torjuntaongelman. Suomessa ei tähän             tenkin poliisitoiminnan kehittämisen kannalta
14387: mennessä ole kyetty luomaan toimintamallia,         on pidettävä ensisijaisena ja keskeisenä sään-
14388: joka pystyisi vastaamaan kansainvälisen am-         nöstönä suhteessa poliisin hallintolakiin, val-
14389: mattimaisen rikollisuuden asettamiin haastei-       mistelu näyttää olevan vasta alkuvaiheessaan.
14390: siin.                                                  Vaikka valtioneuvosto on aikaisemmin ni-
14391:    Erityisen nopeasti tilanne on vaikeutunut        menomaisesti hylännyt lääninpoliisivaihtoeh-
14392: huumausaine-, omaisuus- ja taloudellisen ri-        don, ei nyt budjettilakina eduskunnassa käsi-
14393: kollisuuden alalla. Ilmeisesti ei milloinkaan       teltävää poliisin hallintolakiesitystä, ottaen
14394: Suomen itsenäisyyden aikana rikollisuus ole         myös huomioon samassa yhteydessä laaditun
14395: kasvanut Suomessa niin nopeasti kuin kuluvan        asetusluonnoksen, ole onnistuttu kokonaisuu-
14396: vuoden aikana on tapahtunut.                        dessaan valmistelemaan siten selkeäksi, että
14397:    Poliisia koskevaa lainsäädäntöä on valmis-       keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin itsenäi-
14398: teltu parlamentaarisen poliisikomitean (Komi-       nen asema voitaisiin turvata ja että niiden
14399: teanmietintö 1986: 16) ehdotuksen pohjalta          kehittämistä voitaisiin edelleen jatkaa itsenäi-
14400: noin parin vuoden ajan sisäasiainministeriön        seltä pohjalta.
14401: asettaman työryhmän toimesta. Tämä ns. po-             Keskusrikospoliisin johdon asettama työryh-
14402: liisilakityöryhmä on ehdottanut kahden erilli-      mä valmistelee parhaillaan voimavarojen kes-
14403: sen lain eli poliisin hallintolain ja poliisilain   kittämistä toiminnallisiin painopisteisiin ja ole-
14404: säätämistä, vaikka tällä hetkellä poliisilainsää-   massa olevien voimavarojen tehokkaampaa
14405: däntö sisältyy yhteen lakiin, vuonna 1966 an-       käyttöä lääneihin sijoitettujen aluetoimistojen
14406: nettuun poliisilakiin.                              lukumäärää vähentämällä. Uudelleen organi-
14407: 2000600
14408:  2                                    1990 vp. -     LA n:o 119
14409: 
14410: sointi takaisi etenkin nykyistä tehokkaamman         ministeriöön, se voitaisiin toteuttaa poliisiase-
14411: panostamisen ammattimaisen rikollisuuden,            tuksen 23 ja 24 §:ää muuttamalla. Nämä jär-
14412: erityisesti juuri huumausaine-, talous- ja kan-      jestelyt tulisi suorittaa sen jälkeen kun em.
14413: sainvälisen rikollisuuden torjuntaan. Myös val-      keskeneräiset työryhmäselvitykset on tehty.
14414: tiovarainministeriö on ilmoittanut pitävänsä         Sen sijaan keskusrikospoliisin ja liikkuvan po-
14415: tarpeellisena juuri tämänkaltaisen mainitun          liisin aseman ja tehtävien selkeyttämiseksi sekä
14416: uudistuksen toteuttamisen.                           sen vuoksi, että näitä yksikköjä voitaisiin sisäi-
14417:    Valmistelut liikkuvan poliisin siirtämiseksi      sesti lähteä heti kehittämään, tulee poliisilakiin
14418: 1.3.1991 lukien sisäasiainministeriöön ovat vie-     tehdä tarvittavat keskusrikospoliisia ja liikku-
14419: lä pahasti kesken. Tilannetta kuvaa se, että         vaa poliisia koskevat, tähän lakialoitteeseen
14420: asiaa valmistelemaan määrätyn ja vasta äsket-        sisältyvät muutokset.
14421: täin työnsä aloittaneen työryhmän mietintäkin           Voimassa olevaa poliisilakia ehdotetaankin
14422: on määrätty luovutettavaksi vasta vuoden 1992        muutettavaksi lain 4 §:n 2 momentin osalta,
14423: aikana. Tärkeän erilliskysymyksen liikkuvan          jossa määritetään keskusrikospoliisin asema ja
14424: poliisin osalta muodostaa poliisin hallintolain      tehtävät, sekä vastaavasti saman säännöksen 4
14425: perusteluihin otettu esitys liikkuvan poliisin       momentin osalta, jossa määritetään liikkuvan
14426: Helsinki-Vantaan lentoaseman osaston ja hen-         poliisin asema ja tehtävät.
14427: kilöstön siirtämisestä Vantaan nimismiespii-            Poliisilain 6 § puolestaan ehdotetaan muu-
14428: riin, jota esitystä koko mainitun osaston noin       tettavaksi siten, että keskusrikospoliisin ja liik-
14429: 70 suuruinen henkilökunta jyrkästi ja yksimie-       kuvan poliisin nykyinen alistussuhde lääninhal-
14430: lisesti vastustaa ja jota ehdotus tehtävien eri-     litusten poliisitoimistoihin lakkaa. Lisäksi po-
14431: tyislaadun huomioon ottaen on pidettävä epä-         liisilain 6 §:n toinen virke nykymuodossaan
14432: tarkoituksenmukaisena.                               estää mainittujen valtakunnallisten yksiköiden
14433:    Poliisin hallintolakiesityksen 18 §:n voi-        organisaatioiden ja toiminnan kehittämistä si-
14434: maantulosäännöksellä keskusrikospoliisi ja           tomalla organisaatiot kuhunkin lääniin, jota ei
14435: liikkuva poliisi tulisivat olemaan alistetussa       voida pitää tarkoituksenmukaisena. Tätä kos-
14436: asemassa lääninhallituksiin nähden. Säännös          kevalla muutoksella selkeytetään keskusrikos-
14437: estäisi keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin    poliisin ja liikkuvan poliisin valtakunnallisen
14438: kehittämisen erillisinä ja itsenäisinä yksikköinä    organisaation ja läänintason yksikköjen johta-
14439: kuten valtioneuvosto on mainittuja yksikköjä         mista.
14440: koskevissa periaatepäätöksissään nimenomai-             Muutokset edesauttavat keskusrikospoliisia
14441: sesti edellyttänyt.                                  ja liikkuvaa poliisia toteuttamaan ne järjeste-
14442:    Vaikka esitys poliisin hallintolaiksi on nyt      lyt, jotka valtioneuvosto on yksikköjä koske-
14443: kytketty käsiteltäväksi ns. budjettilakina vuo-      vissa periaatepäätöksissä edellyttänyt. Muilta
14444: den 1991 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-       osin poliisin hallinnosta ja toiminnasta tulisi
14445: dessä, poliisin hallintolailla ei ole muuta kuin     säätää vasta samassa yhteydessä, kun valmis-
14446: liikkuvan poliisin päällikön viran siirtämisen       teilla oleva poliisin toimintaa ja toimivaltuuk-
14447: osalta yhteys budjettiin. Jos liikkuvan poliisin     sia määrittävä uusi poliisilakiesitys annetaan
14448: johto muilta osin haluttaisiin siirtää sisäasiain-   eduskunnalle.
14449: 
14450: 
14451: 
14452:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
14453: 
14454:     4 §:n 2 mom. Jyrkästi vaikeutuneessa, kan-       piste on nopeasti siirtymässä monikirj oiseen
14455: sainvälistyneessä rikollisuustilanteessa keskus-     ammattimaiseen,       kansainvälisiä     liityntöjä
14456: rikospoliisin tehtävät ovat olennaisesti muuttu-     omaavaan yhä selkeämmin järjestäytyvään ri-
14457: neet 1980-luvun aikana. Keskusrikospoliisin          kollisuuteen. Keskusrikospoliisille siirtynyt vas-
14458: tutkittavaksi tulevista rikoksista on tällä het-     tuu tietojärjestelmien kehittämisestä olisi mai-
14459: kellä jopa noin 70 prosenttia taloudellisia ri-      nittava yhtenä keskusrikospoliisin keskeisenä
14460: koksia. Näiden rikosten lisäksi keskusrikospo-       tehtävänä poliisilaissa.
14461: liisi tutkii vaikeasti selvitettäviä henkirikoksia     Keskusrikospoliisi ei enää toimi vain muun
14462: sekä omaisuusrikoksia, joiden tekijöiksi epäil-      poliisin apuna ja ohella rikollisuuden vastusta-
14463: lään ammattimaisia rikoksentekijöitä. Paino-         misessa ja rikosten selvittämiseksi, vaan itse-
14464:                                       1990 vp. -     LA n:o 119                                        3
14465: 
14466: näisenä valtakunnallisena yksikkönä, jolloin         sinki-Vantaan lentoasemalla. Tämän valtakun-
14467: sillä on parhaat edellytykset vastata vaativasta     nalliseksi katsottavan tehtävän liikkuva poliisi
14468: rikostutkinnasta koko valtakunnan alueella.          on hoitanut hyvin. Kansainvälistyvässä tilan-
14469: Keskusrikospoliisi tulee irrottaa läänisidonnai-     teessa olisi tehtävä määrättävä poliisilaissa liik-
14470: suudesta. Nykyisiä jokaisen läänin alueelle si-      kuvan poliisin tehtäväksi. Edellä olevan vuoksi
14471: joitettuja aluetoimistoja on voitava tarvittaessa    liikkuvan poliisin tehtäväkuvaa ehdotetaan
14472: myös yhdistää nykyistä suuremmiksi yksiköik-         muutettavaksi ja täsmennettäväksi poliisilaissa.
14473: si, jolloin ne voivat toimia voimavarat tarkoi-         6 §. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi si-
14474: tuksenmukaisesti suunnaten nykyistä tehok-           ten, että läänin poliisitoimen tehostamiseksi
14475: kaammin.                                             voidaan lääniin sijoittaa keskusrikospoliisin ja
14476:    4 §:n 4 mom. Myös liikkuvan poliisin asema        liikkuvan poliisin muodostelmia. Tämä mah-
14477: on muuttunut sen jälkeen, kun sen tehtäviä on        dollistaisi suunnitellun keskusrikospoliisin ja
14478: viimeksi 31.1.1985 säädetyllä poliisilain 4 §: n 4   liikkuvan poliisin kehittämisen. Nykyaikainen
14479: momentin muutoksella täsmennetty.                    tulosjohtaminen ei voi perustua resurssien te-
14480:    Liikkuvan poliisin entistä selvempi päätehtä-     hokkaan hyväksikäytön estävän alistussuhteen
14481: vä on kasvavan liikenteen valvonta. Kansain-         olemassaoloon.
14482: välistyminen tuo myös liikkuvalle poliisille en-        Keskusrikospoliisia ja liikkuvaa poliisia voi-
14483: tistä vaativampia tehtäviä. Raskaan liikenteen       daan kehittää valtakunnallisena poliisiyksikkö-
14484:  ja ammattimaisen liikenteen valvontatehtävät        nä parhaiten siten, etteivät ne ole alistetussa
14485:  sekä uusimuotoisen liikennevalvontatekniikan        asemassa lääninhallituksiin. Jos sisäasiainmi-
14486:  käyttö, johon liittyy myös kansalaisten kannal-     nisteriö haluaa määrätä keskusrikospoliisin,
14487:  ta merkittäviä oikeusturvakysymyksiä, koros-        liikkuvan poliisin ja lääninhallitusten keskinäi-
14488:  tavat liikkuvan poliisin merkitystä itsenäisesti    sestä työnjaosta, se voidaan toteuttaa ilman
14489:  johdettuna valtakunnallisena yksikkönä.             poliisilakiin otettavaa alistamismääräystäkin.
14490:     Liikkuvan poliisin tehtävä on ollut ja edel-
14491:  leen on myös valtakunnallisena poliisireservinä       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14492:  toimiminen. Tämän vuoksi liikkuvan poliisin
14493:  tehtäväksi on määrätty myös poliisin tehtävät                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14494:  valtakunnan tärkeimmällä lentokentällä, Hei-               lakiehdotuksen:
14495: 4                                      1990 vp. -      LA n:o 119
14496: 
14497: 
14498:                                                  Laki
14499:                                  poliisilain 4 ja 6 §:n muuttamisesta
14500: 
14501:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14502:   muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisilain (84/66) 4 §:n 2 ja 4 momentti sekä
14503: 6 §, sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 2 momentti 25 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa
14504: (53173) ja 4 §:n 4 momentti 31 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (111 /85), näin
14505: kuuluviksi:
14506: 
14507:                         4§                               3) toimia rikollisuuden ennalta estämiseksi
14508:                                                        sekä tutkia rikoksia ja muita yleistä järjestystä
14509:    Keskusrikospoliisin tehtävänä on valtakun-          ja turvallisuutta vaarantavia tapahtumia;
14510: nallisena poliisiyksikkönä torjua kansainvälis-          4) toimia poliisin Helsinki-Vantaan lentoase-
14511: tä, järjestäytynyttä, ammattimaista, taloudel-         man toimintayksikkönä; ja
14512: lista ja muuta vakavaa rikollisuutta, suorittaa          5) toimia poliisireservinä.
14513: rikostutkintaa, kehittää rikostorjunta- ja tut-
14514: kintamenetelmiä sekä poliisin tietojärjestelmiä.
14515:                                                                               6§
14516:    Liikkuvan poliisin tehtävänä on valtakunnal-          Läänin poliisitoimen tehostamiseksi voidaan
14517: lisena poliisiyksikkönä:                               lääneihin sijoittaa keskusrikospoliisin ja liikku-
14518:    1) ohjata ja valvoa liikennettä sekä toimia         van poliisin muodostelmia.
14519: liikenneturvallisuuden edistämiseksi;
14520:    2) ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuut-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
14521: ta;                                                    kuuta 199 .
14522: 
14523: 
14524:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1990
14525: 
14526:          Kai Kalima                       Kari Rajamäki                 Erkki Pulliainen
14527:          Matti Vähänäkki                  Kimmo Sasi                    Kari Urpilainen
14528:                     Marita Jurva                                Sulo Aittoniemi
14529:                                              1990 vp.
14530: 
14531: Lakialoite n:o 120
14532: 
14533: 
14534: 
14535: 
14536:                                  Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1991 toimitettavassa
14537:                                     valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista
14538: 
14539: 
14540:                                         Eduskunnalle
14541: 
14542:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14543: 
14544:    Aloitteessa    esitetään  tuloveroasteikkoja    veroasteikoiksi. Verrattuna hallituksen esityk-
14545: muutettavaksi siten, että verotettavan tulon       seen (HE n:o 121) esitetyt taulukot tuottaisivat
14546: alaraja nostettaisiin 63 000 markkaan. Veroas-     1,5 miljardia markkaa vähemmän verotuloja,
14547: teikot olisivat 98 000 markan tuloista alkaen      jotka esitetään korvattaviksi haittaveroilla.
14548: käytännössä samat kuin hallituksen esityksessä
14549: 
14550: 
14551: 
14552: 
14553:                                          PERUSTELUT
14554: 
14555:    Hallituksen esittämissä veroasteikoissa ve-     mamme veroasteikkojen mukainen vero verrat-
14556: ronalennukset on tehty pienituloisia syrjien.      tuna vuoden 1990 veroasteikkojen mukaisiin ja
14557: Kun samanaikaisesti on sinänsä oikein lisätty      hallituksen esittämiin.
14558: välillisten verojen, esimerkiksi haittaverojen,
14559: osuutta verotuksessa, kokonaisuus on muodos-       Verotettava Vuonna 1990   Ehdotus 1991   HE n:o 121
14560:                                                           tulo        vero           vero         vero
14561: tunut epäsosiaaliseksi. Tämän vuoksi esitämme             mk           mk             mk           mk
14562: veroasteikkojen muuttamista hallituksen esittä-
14563: mistä niin, että alennus kohdistuu pienituloi-       50 000         1 130              0          750
14564: siin. Se tapahtuu esityksessämme nostamalla          60 000         2 630              0        1 850
14565: verotettavan tulon alaraja 63 000 markkaan.          70 000         4 680          1 910        3 550
14566: Samalla veroasteikot yksinkertaistuvat selvästi,     80 000         7 080          4610         5 650
14567: kun portaiden määrä putoaa kuudesta kol-             90 000         9 480          7 310        7 750
14568: meen. Esityksemme yhtyy hallituksen esityk-         100 000        12 180         10 010        9 970
14569: seen 98 000 markasta alkaen lukuun ottamatta        150 000        26 800         23 510       23 470
14570: 40 markan eroa, joka johtuu pyrkimyksestä           200 000        44 300         39 770       39 730
14571: täysiin tuhansiin markkoihin asteikon rajoja        300 000        82 100         74 270       74 230
14572: määrättäessä.                                       500 000       168 100        152 270      152 230
14573:    Verrattuna hallituksen esitykseen ehdotta-
14574: mamme veroasteikko tuottaisi 1,5 mrd. mark-          Ehdotamme,
14575: kaa vähemmän verotuloja. Syntyvän vajeen
14576: esitämme peitettäväksi rikkiverona (lakialoite              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14577: n:o 83) ja polttoaineveroa korottamalla.                  lakiehdotuksen:
14578:    Seuraavassa asetelmassa on esitetty ehdotta-
14579: 
14580: 
14581: 200060G
14582: 2                                   1990 vp. -   LA n:o 120
14583: 
14584: 
14585:                                               Laki
14586:          vuodelta 1991 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista
14587:                                        ja veroprosenteista
14588: 
14589:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14590: 
14591:                        1§                              Verotettava tulo           Vero     Vero alarajan
14592:                                                                                 alarajan     ylittävästä
14593:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 121)                                     kohdalla    tulon osasta
14594:                                                              mk                    mk           OJo
14595:                       2§
14596:                                                       63 000-154 000                20          27
14597:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-        154 000-275 000            24 590          33
14598: va:                                                  275 000-                   64 520          39
14599: 
14600:                                                                        3-6 §
14601:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 121)
14602: 
14603:        Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1990
14604: 
14605:            Osmo Soininvaara             Pekka Haavisto                    Erkki Pulliainen
14606:                                         Eero Paloheimo
14607:                                             1990 vp.
14608: 
14609: Lakialoite n:o 121
14610: 
14611: 
14612: 
14613: 
14614:                                 Laitinen ym.: Ehdotus laiksi eräistä maanvaihdoista Katosselän
14615:                                    saimaannorpan suojelualueen ja Syväjärven retkeilyalueen
14616:                                    hankkimiseksi valtiolle
14617: 
14618: 
14619:                                         Eduskunnalle
14620: 
14621: 
14622:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14623: 
14624:   Aloitteessa ehdotetaan, että Enso-Gutzeit        Enon kunnassa oleviin yhteensä noin 6 550
14625: Oy:n omistuksessa oleva maapinta-alaltaan          ha:n suuruisiin metsähallituksen hallinnassa
14626: noin 1 280 ha:n suuruinen Katosselän alue          oleviin valtion maihin. Katosselän alueesta tuli-
14627: Puumalan, Ruokolahden ja Sulkavan kunnissa         si perustaa myöhemmin saimaannorpan suoje-
14628: ja noin 20 ha:n suuruinen Syväjärven alue          lualue. Syväjärven alueesta muodostettaisiin
14629: Ilomantsin kunnassa hankitaan valtion omis-        valtion retkeilyalue. Molempien hallinta ja hoi-
14630: tukseen vaihtamalla se Lieksan kaupungissa ja      to siirtyisi metsähallitukselle.
14631: 
14632: 
14633: 
14634: 
14635:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
14636: 
14637:    Maailman Luonnon Säätiön saimaanhylje-          selän rannoista Enso-Gutzeit Oy omistaa yli
14638: työryhmä ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat       90 OJo ja niitä on käsitelty normaaleina talous-
14639: esittäneet, että Katosselän alue on yksi kolmes-   metsinä ottaen huomioon rantojen maisemalli-
14640: ta tärkeimmästä norpan lisääntymisalueesta,        set seikat ja erityisesti norppa.
14641: minkä vuoksi se tulisi rauhoittaa. Alue sisältyy      Syväjärven alue on Petkeljärven kansallis-
14642: ympäristöministeriön ehdotukseen n:o 5003/         puistoon rajoittuvaa rantaa, jonka metsähalli-
14643: 400/1990 valtakunnalliseksi rantojensuojeluoh-     tus on ilmaissut tarvitsevansa matkailijoiden
14644: jelmaksi, johon se on lisätty saimaannorpan        leirintää ja virkistyskalastusta varten sekä puis-
14645: suojelun takia. Edellä mainitun noin 1 280         ton huoltotukikohdaksi.
14646: ha:n maapinta-alan sisään jää noin 2 000 ha:n         Lieksan kaupungista ja Enon kunnasta vasti-
14647: suuruinen vesialue, jonka kalastuskunnat ovat      neeksi luovutettavat noin 6 550 ha:n alueet
14648: keväästä 1989 lähtien tehneet Enso-Gutzeit         ovat normaaleja talousmetsiä, jotka rajoittuvat
14649: Oy:n aloitteesta päätökset verkkokalastuksen       hyvin suurelta osin Enso-Gutzeit Oy:n metsä-
14650: kieltämisestä keväisin, jolloin norpanpoikasta     alueisiin.
14651: eli kuuttia uhkaa verkkoihin tukehtuminen.            Tällä vaihdolla toteutettaisiin konkreettisesti
14652: Alueella elää hyljetyöryhmän ilmoituksen mu-       maailman uhanalaisimpiin eläinlajeihin kuulu-
14653: kaan noin 12 norppaa, jotka tuottavat 1-2          van saimaannorpan suojelua erittäin merkittä-
14654: kuuttia vuodessa. Katosselkä on suuri Saimaan      vällä tavalla. Samalla valtion omistukseen siir-
14655: lahti, joka sijaintinsa vuoksi on säilynyt puh-    tyisi rantojensuojeluohjelmaan kuuluva edus-
14656: taana ja soveltuu siten hyvin norpan suojelu-      tava näyte, noin 120 km, eteläisen Saimaan
14657: alueeksi. Rakentamattornana säilyneistä Katos-     rantoja.
14658: 
14659: 200060G
14660: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 121
14661: 
14662:   Eduskunnan tulisi samalla hyväksyä lausu-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14663: ma, että myös alueen muiden maanomistajien
14664: osalta valtio on valmis korvaamaan käyvän                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14665: hinnan mukaisesti suojelusta mahdollisesti ai-             lakiehdotuksen:
14666: heutuvat haitat.
14667: 
14668: 
14669: 
14670:                                               Laki
14671: eräistä maanvaihdoista Katosselän saimaannorpan suojelualueen ja Syväjärven retkeilyalueen
14672:                                    hankkimiseksi valtiolle
14673: 
14674:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14675: 
14676:                          1§
14677:    Saimaannorpan suojelemiseksi valtio hank-        3), joiden rajat on merkitty oheisiin karttaliit-
14678: kii omistukseensa vaihtamalla Enso-Gutzeit          teisiin.
14679: Oy:ltä Puumalan, Sulkavan ja Ruokolahden
14680: kuntiin kuuluvalta Katosselän alueelta yhteen-                            2 §
14681: sä noin 1 280 ha:n suuruiset alueet (liite 1) ja       Alueet siirtyvät vaihtokirjan allekirjoituksen
14682: valtion retkeilyalueeksi Ilomantsin kunnasta        jälkeen metsähallituksen omistukseen ja hallin-
14683: noin 20 ha:n suuruisen Syväjärven alueen (liite     taan ja vastaavasti Enso-Gutzeit Oy:lle.
14684: 2), joiden rajat on merkitty oheisiin karttaliit-
14685: teisiin siten, että valtio luovuttaa Enso-Gutzeit                       3 §
14686: Oy:lle Lieksan kaupungista ja Enon kunnasta           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
14687: yhteensä noin 6 550 ha:n suuruiset alueet (liite    kuuta 199 .
14688: 
14689: 
14690:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1990
14691: 
14692:          Juhani Laitinen               Anna-Kaarina Louvo             Erkki Pystynen
14693:          Riitta Saastamoinen           Riitta U osukaineo             Kari Häkämies
14694:          Esko Almgren                  Oiva Savela                    Toimi Kankaanniemi
14695:          Jouni J. Särkijärvi           Hannele Pokka                  Gunnar Jansson
14696:          Erkki Pulliainen              Kimmo Sasi                     Helena Pesola
14697:          Pirjo Rusanen                 Heikki A. Ollila               Sirpa Pietikäinen
14698:          Kalevi Lamminen               Maunu Kohijoki                 Kaarina Dromberg
14699:          Tapani Mörttinen              Martti Korkia-Aho              Keijo Jääskeläinen
14700:          Olli Ikkala                   Tapio Holvitie                 Kirsti Ala-Harja
14701:          Matti Lahtinen                Anssi Rauramo                  Raimo Vuoristo
14702:          Raimo Vistbacka               Heikki Rinne                   Timo Roos
14703:          Sakari Knuuttila              Matti Maijala                  Jorma Fred
14704:          Mirja Ryynänen                Sauli Niinistö                 Antero Kekkonen
14705:          Asko Apukka                   Anneli Jäätteenmäki            Ritva Laurila
14706:          Eeva Turunen                  Tauno Valo                     Lea Kärhä
14707:          Ritva Vastamäki               Liisa Hilpelä                  Arja Alho
14708:          Matti Viljanen                Kyllikki Muttilainen           Matti Vähänäkki
14709:          Jukka Roos                    Matti Saarinen                 Kai Kalima
14710:          Osmo Soininvaara              Pauli Saapunki                 Matti Väistö
14711:          Markku Lehtosaari             Jorma Huuhtanen                Kalle Röntynen
14712:          Sauli Hautala                 Eino Siuruainen                Sinikka Mönkäre
14713:          Hannu Tenhiälä                Tarja Kautto                   Markku Pohjola
14714:          Marja-Liisa Tykkyläinen       Aimo Ajo                       Pekka Puska
14715:                         1990 vp. -   LA n:o 121                              3
14716: 
14717: Eeva-Liisa Moilanen         Henrik Lax               Tuula Linnainmaa
14718: Riitta Kauppinen            Timo Laaksonen           Marita J urva
14719: Tina Mäkelä                 Urpo Leppänen            Per-Henrik Nyman
14720: Gustav Björkstrand          Ole Wasz-Höckert         Sirkka-Liisa Anttila
14721: Lauha Männistö              Pirkko Ikonen            Juho Sillanpää
14722: Riitta Jouppila             Sakari Valli             Einari Nieminen
14723: Ilkka-Christian Björklund   Liisa Jaakonsaari        Kimmo Sarapää
14724: Annikki Koistinen           Pentti Kettunen          Aino Pohjanoksa
14725: Kalevi Mattila              Juhani Vähäkangas        Pauli Uitto
14726: Anna-Liisa Jokinen          Heli Astala              Vappu Säilynoja
14727: Arto Lapiolahti             Tuula Paavilainen        Jussi Ranta
14728: Risto Ahonen                Sinikka Hurskainen       Pentti Lahti-Nuuttila
14729: Heikki Perho                Marjatta Väänänen        Tellervo Renko
14730: Martti Tiuri                Henrik Westerlund        Mauri Pekkarinen
14731: Jukka Vihriälä              Pekka Haavisto           Päivi Varpasuo
14732: Anneli Taina                Eero Paloheimo           Jukka Gustafsson
14733: Håkan Nordman               Marja-Liisa Löyttyjärvi  Markus Aaltonen
14734: Gunnar Joutsensaari         Jouni Backman            Pentti Mäki-Hakola
14735: Seppo Pelttari              Lauri Metsämäki          Pertti Lahtinen
14736: Heikki Järvenpää            Heikki Kokko             Timo Kietäväinen
14737: Ingvar S. Melin             Taisto Tähkämaa          Paavo Väyrynen
14738: Seija Karkinen              Jarmo Wahlström          Marjatta Stenius-Kaukonen
14739: Arvo Kemppainen             Esko Helle               Seppo Kääriäinen
14740: Esko Jokiniemi              Sulo Aittoniemi          Jouko Skinnari
14741: Lea Savolainen              Saara-Maria Paakkinen    Raila Aho
14742: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa     Tytti Isohookana-Asunmaa Ben Zyskowicz
14743: Tuure Junnila               Lea Mäkipää              Juhani Alaranta
14744: 4                 1990 vp. -   LA n:o 121
14745: 
14746:                                             Liite 1
14747: 
14748: 
14749: 
14750: 
14751: Katosselän alue
14752:                                       ;)np~   U;)AJrfrAAS
14753: 
14754: 
14755: 
14756: 
14757: z iJJ!!7
14758: s;         IZI o:u V'I -   "dA 0661
14759: 6                               1990 vp. -   LA n:o 121
14760: 
14761:                                                             Liite 3
14762: 
14763: 
14764: 
14765: 
14766: Lieksan kaupungista ja Enon kunnasta luovutettavat alueet
14767:                                                1990 vp.
14768: 
14769: Lakialoite n:o 122
14770: 
14771: 
14772: 
14773: 
14774:                                   Stenius-Kaukonen ym.:       Ehdotus    laiksi   sairausvakuutuslain
14775:                                      16 §:n muuttamisesta
14776: 
14777: 
14778:                                           Eduskunnalle
14779: 
14780:    Hallitus esittää (HE n:o 239) hallituspuoluei-       Mielestämme kotihoidon tuen sidonnaisuut-
14781: den eduskuntaryhmien tekemän sopimuksen              ta sairausvakuutuslain minimipäivärahaan ei
14782: mukaisesti, että kotihoidon tuen perusosa ko-        tule purkaa, vaan korotus tulee tehdä IDinimi-
14783: rotetaan 1 850 markkaan. Kun esityksen mu-           päivärahaan sairausvakuutuslakia muuttamal-
14784: kaan perusosa irrotettaisiin sairausvakuutus-        la. Päivärahan määrä tulisi näin säätää 75
14785: lain mukaisesta minimipäivärahasta, se merkit-       markaksi päivältä, mikä olisi 1 875 mk/kk.
14786: sisi samalla, että monissa perheissä toimeentu-      Koska sairausvakuutuslaissa on käytetty vuo-
14787: lo putoaisi siirryttäessä kotihoidon tuen piiristä   den 1984 markkamääriä, tarkoittaa lakiin eh-
14788: päivärahaan. Minimipäiväraha on ensi vuonna          dottamamme markkamäärä 47,30 ensi vuoden
14789: vain 1 478 mk/kk eli alenema olisi suurimmil-        indeksitasossa 75 markkaa päivässä.
14790: laan 372 mk/kk. Kun perheissä hankitaan                 Vähin korjaus, mikä mielestämme pitäisi
14791: lapset usein kotihoidontukikauden aikana pe-         tehdä, on kotihoidon tuen ja sv-päivärahan
14792: räkkäin, on kohtuutonta, että toimeentulo            erotuksen maksaminen kotihoidon tukena ko-
14793: heikkenee, kun perheeseen on syntymässä uusi         tihoidontukilakia muuttamalla.
14794: vauva. Kohtuutonta on myös se, että sairauden           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14795: kohdatessa kotihoidon tuki lakkautetaan ja
14796: tilalle saattaa tulla minimipäiväraha. Ensi                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14797: vuonna arvioidaan alenemia tapahtuvan noin                  lakiehdotuksen:
14798: 6-7 prosentissa kotihoidon tukea saavista per-
14799: heistä eli yli 5 000 perheessä. Tilanteen arvioi-
14800: daan vain kärjistyvän jatkossa.
14801: 
14802: 
14803: 
14804: 
14805:                                                Laki
14806:                              sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta
14807: 
14808:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14809:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain 16 §:n 1 momentti,
14810:    sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1058/85), näin kuuluvaksi:
14811: 
14812:                        16 §                          Jos työtulot ylittävat 75 000 markkaa, päivära-
14813:   Päivärahan määrä päivää kohden on vähim-           han määrä on 80 prosenttia 75 000 markan
14814: mäispäiväraha, 47,30 markkaa, lisättynä 30           kolmassadasosasta lisättynä 50 prosentilla
14815: prosentilla vakuutetun verotuksessa, asetuksel-      75 000 markkaa ylittävän osan kolmassadas-
14816: la säädettävällä kalenterivuotena, todettujen        osasta. Jos työtulot ylittävät 120 000 markkaa,
14817: työtulojen kolmassadasosasta, kuitenkin vä-          päivärahan määrä 120 000 markkaa ylittävältä
14818: hintään 80 prosenttia työtulojen kolmassadas-        osalta on 30 prosenttia 120 000 markkaa ylittä-
14819: osasta, jos työtulot eivät ylitä 75 000 markkaa.     vän osan kolmassadasosasta. Jollei vakuutetul-
14820: 2000600
14821: 2                                  1990 vp. -      LA n:o 122
14822: 
14823: la ole edellä mainittuna aikana ollut työtuloja,      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
14824: päivärahan määrä päivää kohden on vähim-            kuuta 1991.
14825: mäispäivärahan suuruinen.                             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
14826:                                                     ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
14827:                                                     menpiteisiin.
14828: 
14829:     Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1990
14830: 
14831:      Marjatta Stenius-Kaukonen        Jarmo Wahlström               Annikki Koistinen
14832:      Marja-Liisa Löyttyjärvi          Matti Väistö                  Toimi Kankaanniemi
14833:                                               1990 vp.
14834: 
14835: Lakialoite n:o 123
14836: 
14837: 
14838: 
14839: 
14840:                                  Kettunen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1991 to1m1tettavassa
14841:                                    valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
14842:                                    senteista
14843: 
14844: 
14845:                                          Eduskunnalle
14846: 
14847:    Hallitus on antanut esityksensä uusiksi tulo-    esittää kahta olennaista muutosta hallituksen
14848: veroasteikoiksi vuodelle 1991 (HE n: o 121).        tuloveroasteikkoihin vuodelle 1991. Samalla
14849: Asteikkojen olennaisin muutos on se, että mar-      kun alimpien tuloryhmien marginaaliveroa
14850: ginaaliveroprosenttia esitetään alennettavaksi      alennetaan, luodaan uusi nykyisiä ryhmiä an-
14851: peräti 4 OJo:lla kaikkein suurituloisimmilla pal-   karammin verotettu tuloluokka yli 400 000
14852: kansaajilla ja vain 2 % :lla muilla tuloryhmillä    markkaa vuodessa ansaitsevista sekä toiseksi
14853: yhtä 3 OJo:n ryhmää lukuun ottamatta. Esitys        säädetään lakiin uusi 2 a §, jolla vapautetaan
14854: käsittää siis merkittävän tulonsiirron hyvätu-      alle 50 000 markkaa vuodessa ansaitsevat astei-
14855: loisille kansalaisille.                             kon mukaan heille määräytyvän veron perin-
14856:    SMP:n neuvottelijat esittivät jo hallituksen     nästä säätämällä, ettei alle 1 000 markan veroa
14857: budjettiriihessä toisenlaista veroasteikkoa, jos-   kanneta. Näin verouudistuksesta hyötyisivät
14858: sa suurimmat veronalennukset olisi annettu          ne, jotka eniten lisätuloa tarvitsevat: pienitu-
14859: kaikkein pienituloisimmille. Lisäksi esitimme       loiset.
14860: verotuksen kiristämistä suurituloisten kansa-          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14861: laisten kohdalla. Tästä Iinjastamme pidämme
14862: edelleenkin kiinni.                                           että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14863:    SMP ei voi yhtyä hallituksen kantaan, vaan               lakiehdotuksen:
14864: 
14865: 
14866: 
14867: 
14868:                                               Laki
14869: vuodelta 1991 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
14870:                                           senteista
14871: 
14872:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14873: 
14874:                        1§                             Verotettava tulo   Vero alarajan Vero alarajan
14875:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 121)                                  kohdalla ylittävästä tu-
14876:                                                                                             lon
14877:                                                                                           osasta
14878:                       2§                                    mk                mk             o/o
14879:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-
14880:                                                      40 000- 56 000             50          5
14881: va:
14882:                                                      56 000- 70 000          1 170         15
14883:                                                      70 000- 98 000          3 270         21
14884:                                                      98 000-154 000          9 150         27
14885:                                                     154 000-275 000         24 270         33
14886:                                                     275 000-400 000         64 200         41
14887:                                                     400 000-               115 450         43
14888: 
14889: 2000600
14890: 2                                   1990 vp. -    LA n:o 123
14891: 
14892:                      3§                           kaan kuuluvat vähennykset veronalaisesta tu-
14893:   Valtionveroa ei kuitenkaan peritä, mikäli       lostaan.
14894: 2 §:ssä olevan tuloveroasteikon mukaan kan-
14895: nettavaksi tulevan veron määrä jää alle 1 000                     4-7 §
14896: markan sen jälkeen, kun verovelvollinen on          (Kuten 3-6 § hallituksen esityksessä n:o
14897: tehnyt hänelle tulo- ja varallisuusverolain mu-   121)
14898: 
14899:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1990
14900: 
14901:                      Pentti Kettunen                      Marita Jurva
14902:                      Raimo Vistbacka                      Sulo Aittoniemi
14903:                                           Lea Mäkipää
14904:                                             1990 vp.
14905: 
14906: Lakialoite n:o 124
14907: 
14908: 
14909: 
14910: 
14911:                                 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 32 ja 55 §:n muut-
14912:                                    tamisesta
14913: 
14914: 
14915:                                        Eduskunnalle
14916: 
14917:    Asuminen on jokaiseiJe välttämätön perus-      kitystä asunnon hankkimisessa, koska kauppa-
14918: turvaan kuuluva tarve. Asuntojen hinnat ovat      hinnat ovat korkeita.
14919: kuitenkin Suomessa eri syistä hyvin korkeat.         Oman ensiasunnon hankkimisen helpottami-
14920:    Asuntojen korkeiden hintojen vuoksi ensim-     nen on yleisesti asetettu tärkeäksi asuntopoliit-
14921: mäisen omistusasunnon hankkiminen on var-         tiseksi tavoitteeksi. Leimaveron poistaminen
14922: sinkin nuorten kohdaiJa erityisen vaikeaa. Täs-   kokonaan ensiasunnon hankkijalta olisi yksi
14923: tä huolimatta useinkaan ei ole muuta vaihtoeh-    keino sanotun tavoitteen saavuttamiseksi. Täs-
14924: toa käytettävissä kuin omistusasunnon hankki-     sä lakialoitteessa ehdotetaankin ensiasunnon
14925: minen, koska vuokra-asuntoja on saatavilla        hankintaan liittyvän leimaveron poistamista
14926: yleensä liian vähän. Useimmat joutuvat hank-      sekä omakotitalon että asunto-osakkeen koh-
14927: kimaan asuntonsa palkkatuloilla ilman, että       dalJa.
14928: muita tuloja olisi käytettävissä. Asunnon            Tämän lisäksi ehdotetaan, että muun kuin
14929: hankkimisen tulisi oiJa kuitenkin mahdollista     ensiasunnon hankkimisen kohdalJa alennetaan
14930: jo perheen perustamisen vaiheessa, joiJoin tu-    omakotitalon luovutukseen liittyvä leimavero
14931: lot ovat yleensä myös alhaisimmillaan.            asunto-osakkeen luovutuksen leimaveron tasol-
14932:    Asunnon hankkimisesta on valtioiie makset-     le eli 1,6 prosenttiin kauppahinnasta. Näin
14933: tava leimaveroa, mikä edeileen nostaa asunnon     asetettaisiin eri asumismuodot leimaverotuk-
14934: hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Erityi-    sessa samanarvoisiksi. Lakiehdotuksen hyväk-
14935: sen kohtuuton leimavero on omakotitalon kau-      symisen mukana poistuisi tarve muodostaa
14936: passa, 4-6 OJo. Käytännössä leimavero on          omakotitaloista keinotekoisesti asunto-osa-
14937: useimmiten kuusi prosenttia omakotitalon          keyhtiöitä.
14938: kauppahinnasta. Tämä johtuu siitä, että ihmi-        Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voi-
14939: sen välttämättömyyshyödykkeen, asunnon os-        maan mahdoiJisimman pian sen jälkeen kun
14940: taminen, rinnastetaan kiinteistön kauppaan,       eduskunta on sen hyväksynyt.
14941: mikä ei voi oiJa oikein.                             Edeilä olevan perusteelia ehdotamme,
14942:    Asunto-osakkeen ostajan on maksettava
14943: puolestaan valtioiie leimaveroa 1,6 prosenttia             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14944: kauppahinnasta. Täiläkin leimaveroiia on mer-            lakiehdotuksen:
14945: 
14946: 
14947: 
14948: 
14949: 200060G
14950: 2                                  1990 vp. -   LA n:o 124
14951: 
14952:                                             Laki
14953:                            leimaverolain 32 ja 55 §:n muuttamisesta
14954: 
14955:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14956:   lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annettuun leimaverolakiin (662/ 43) siitä 30 pmvana
14957: joulukuuta 1970 annetulla lailla (854170) kumotun 32 §:n tilalle uusi 32 §ja 55 §:ään, sellaisena
14958: kuin se on muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1986 ja 8 päivänä huhtikuuta 1988 annetuilla laeilla
14959: (963/86), uusi 3 momentti seuraavasti:
14960: 
14961:                       32§                                              55 §
14962:    Poiketen siitä, mitä 16 §:ssä on säädetty,
14963: perheen ensiasunto on leimaverosta vapaa.          Ensimmäisen omistusasunnon ostaja on va-
14964: Muusta perheen asuntona kuin ensiasuntona        paa 1 momentin mukaisesta leimaverosta.
14965: käytetystä kiinteistöstä määrätään leimavero
14966: jäljempänä 55 §:n 1 momentissa säädetyllä ta-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
14967: valla.                                           kuuta 199 .
14968: 
14969: 
14970:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
14971: 
14972:         Kauko Juhantalo                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Mauri Pekkarinen
14973:         Hannu Tenhiälä                 Juhani Alaranta               Sirkka-Liisa Anttila
14974:         Tytti Isohookana-Asunmaa       Kauko Heikkinen               Jukka Vihriälä
14975:                                        Seppo Kääriäinen
14976:                                               1990 vp.
14977: 
14978: Lakialoite n:o 125
14979: 
14980: 
14981: 
14982: 
14983:                                  Rantanen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
14984: 
14985: 
14986:                                          Eduskunnalle
14987: 
14988:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14989: 
14990:   Aloitteessa ehdotetaan, että työaikalakia         kausilepo. Säännöllisen vuorokautisen työajan
14991: muutettalSlm moottoriajoneuvon kuljettajia          ylittäviltä tunneilta suoritettaisiin erityistä kor-
14992: koskeviita osin niin, että moottoriajoneuvon        vausta. Työ- ja lepoaikojen valvonta suoritet-
14993: kuljettajien säännöllinen työaika olisi enintään    taisiin ajopiirturilla niissä ajoneuvoissa, joihin
14994: IO tuntia vuorokaudessa. Vuorokautisten työ-        ajopiirturi on asennettava.
14995: tuntien enimmäismäärää rajoittaisi vain vuoro-
14996: 
14997: 
14998: 
14999: 
15000:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
15001: 
15002: 1. Nykyinen tilanne                                  den viikon aikana tai I20 tuntia kolmen viikon
15003:                                                      aikana ylitetään. Tehtyä ylityötä tarkastellaan
15004:    Työaikalaki (604/ 46) sääntelee työntekijöi-     siten vasta periodin päätyttyä. Vuorokautista
15005: den työaikoja. Työaikalain moottoriajoneuvon        ylityötä ei työaikalain mukaan voi periodityös-
15006: kuljettajia koskevia säännöksiä on muutettu         sä muodostua. Ylityötä voidaan teettää enin-
15007: viimeksi 20 päivänä helmikuuta I976 annetulla       tään 24 tuntia kahden viikon ja vastaavasti 36
15008: lailla (189/76).                                    tuntia kolmen viikon aikana.
15009:    Moottoriajoneuvon kuljettajiin sovelletaan          Työaikalain 20 § edellyttää, että jokaista
15010: työaikalain periodityötä koskevia säännöksiä,       työaikalain alaista työpaikkaa varten on työn-
15011: joiden mukaan työaika tasoittuu kahden vii-         antajan laadittava työtuntijärjestelmä. Työtun-
15012: kon jaksossa 80 tuntiin ja kolmen viikon jak-       tijärjestelmästä on käytävä ilmi aika, milloin
15013: sossa I20 tuntiin. Muista työaikalain 6 §:n         työ alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepo-
15014: mukaista työtä eli periodityötä tekevistä poike-    ajat. Työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan
15015: ten moottoriajoneuvon kuljettajien vuorokau-        poikkeuslupajaosto voi myöntää vapautuksen
15016: tinen enimmäistyöaika on rajoitettu työaika-        työtuntijärjestelmän laatimisesta, milloin se
15017: lain 5 a §:n mukaan II tuntiin vuorokaudessa.       työn laatuun nähden on erittäin vaikeaa.
15018: Ehdottomana rajana on 13 tuntia vuorokau-              Moottoriajoneuvon kuljettajan Iepoajan on
15019: dessa. Näitä enimmäistuntimääriä vuorokau-          työaikalain 16 a §:n mukaan oltava 10 tuntia
15020: dessa ei saa hätätyötä lukuun ottamatta mis-        vuorokaudessa. Lepoaika voidaan kuitenkin
15021: sään tapauksessa ylittää. Hätätyötä koskevia        kuljetustehtävän niin vaatiessa lyhentää vähin-
15022: säännöksiä ei voida soveltaa kuljetuksissa          tään seitsemäksi tunniksi vuorokaudessa.
15023: esiintyviin poikkeuksellisiin tilanteisiin, jotka      Työaikalain noudattamista valvovat työsuo-
15024: käytännössä saattavat johtaa 13 tunnin ylittä-      jeluviranomaiset. Moottoriajoneuvon kuljetta-
15025: miseen.                                             jien on valvonnan mahdollistamiseksi tehtävä
15026:    Periodityötä tekeville, myös moottoriajoneu-     työnantajan antamaan ajopäiväkirjaan mer-
15027: von kuljettajille, suoritetaan työaikalain II §:n   kinnät. Ajopäiväkirja on pidettävä mukana
15028: mukaan ylityökorvauksia, kun 80 tuntia kah-         ajon aikana. Ajopäiväkirjan kaavan vahvistaa
15029: 
15030: 200060G
15031: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 125
15032: 
15033: työsuojeluhallitus. Myös ajopiirturin diagram-       ylittää enimmäistyöajat. Osan vuotta ei eri-
15034: malevyn on työsuojeluhallitus hyväksynyt ajo-        koiskalustolle ole kuljetuksia riittävästi tarjol-
15035: päiväkirjaksi.                                       la.
15036:    Moottoriajoneuvon kuljettajia koskevasta              Työaikalain mukaan työnantaja laatii myös
15037: työaikalain 5 aja 16 §:n säännöksestä ei voida       moottoriajoneuvon kuljettajaa varten työtunti-
15038: poiketa työehtosopimuksin.                           järjestelmän, ellei työsuojelupiirin työsuojelu-
15039:    Periodityössä työntekijälle on annettava vä-      lautakunnan poikkeuslupajaosto ole hakemuk-
15040: hintään yhdeksän tunnin yhtämittainen lepoai-        sesta myöntänyt kokonaan tai osaksi vapautus-
15041: ka työvuoron alkamisesta laskettavan 24 tun-         ta tästä velvoitteesta. Periodityöaloilla on työ-
15042: nin kuluessa, jollei työaikajärjestely perustu       tuntijärjestelmän laatimista pidettävä erityisen
15043: poikkeuslupaan tai kysymyksessä ole varalla-         tärkeänä syystä, että työtä ei yleensä tehdä niin
15044: olon aikana tehty työ. Näistä säännöksistä           säännöllisesti kuin työaikalain 5 §:n alaisissa
15045: voidaan poiketa työnantaja- ja työntekijäjär-        töissä. Laaditusta työtuntijärjestelmästä voi-
15046: jestöjen välisillä sopimuksilla.                     daan työntekijän suostumuksella poiketa.
15047:                                                          Työtuntijärjestelmän laatiminen ja laaditun
15048:                                                      työtuntijärjestelmän noudattaminen on osoit-
15049: 2. Ongelmat nykyisessä tilanteessa                   tautunut ongelmalliseksi. Kuljetustyössä eten-
15050:                                                      kin paikkansa pitävän työn päättymisajan oh-
15051:    Ajoneuvoa kuljetettaessa kuljettajan tulee        jelmointi on useissa tapauksissa hyvin vaikeaa.
15052: olla hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin           Ajoaika on pääsääntöisesti ennustettavissa jok-
15053: psyykkisestikin. Kuljettajan väsymystila vaa-        seenkin paikkansapitävästi. Kun työaikaan
15054: rantaa liikenneturvallisuutta. Myös työnteki-        kuitenkin kuuluu lastaukseen ja purkuun kulu-
15055: jöiden suojelunäkökohdat edellyttävät koh-           nut aika näihin toimenpiteisiin varsin usein
15056: tuuttoman pitkien työaikojen rajoittamista.          liittyvine odotusaikoineen, käy usein käytän-
15057: Moottoriajoneuvon kuljettajien työn luonne           nössä niin, että työn suunniteltu päättymisaika
15058: kuitenkin poikkeaa muista työaikalain mukai-         ei pidä paikkaansa. Työn aikaruisaika on
15059: sista työaloista. Kuljetukset ja olosuhteet, jois-   yleensä etukäteen merkittävissä. Tosin kulje-
15060: sa kuljetuksia suoritetaan, poikkeavat myös          tusten tilausjärjestelmän johdosta selviää usein
15061: toisistaan suuresti. Kuljettajan tehtävänä on        lopullisesti vasta edellisenä tai jopa samana
15062: moottoriajoneuvon, usein raskaan liikenteen          päivänä kuljetusten alkaminen ja kuljetusten
15063: ajoneuvon, kuljettaminen paikasta toiseen.           päämäärä.
15064: Kuljettajan työaikaan luetaan varsinaisen ajo-           Työtuntijärjestelmään tulee merkitä työaika-
15065: neuvon kuljettamisen lisäksi myös ajoneuvon          lain mukaan myös ruokailu- ja lepoajat. Vuo-
15066: kuormaukseen, kuorman purkaukseen ja au-             rokautisen Iepoajan merkitseminen ei pääsään-
15067: ton huoltoon käytetty aika.                          töisesti tuota vaikeuksia.
15068:    Suomen olosuhteet ovat varsin usein vaikeat           Työaikalain noudattamisen valvonta ei ole
15069: moottoriajoneuvon kuljettajalle. Pitkät väli-        tyydyttävästi järjestetty. Valvontaa olisi tehos-
15070: matkat etenkin Pohjois-Suomessa ja ajoittain         tettava. Tehokkaammalla valvonnalla voitai-
15071: vaikeat keliolosuhteet vaikeuttavat moottori-        siin edistää liikenneturvallisuutta ja työnteki-
15072: ajoneuvon kuljettajan työtä. Käytännössä työ-        jöiden työaikasuojelua. Ajopäiväkirjojen avul-
15073: aikalain ehdotonta 13 tunnin ylärajaa on rikot-      la suoritettavaa valvontaa ei voida pitää tehok-
15074: tu. Rikkomiset aiheutunevat osaksi puutteelli-       kaana. Ajopäiväkirjoja täytetään puutteellises-
15075: sesta työn suunnittelusta. Osaksi työaikalain        ti tai niihin saatetaan tehdä vääriä merkintöjä.
15076: rikkomisen syynä ovat vaikeat keliolosuhteet ja      Ajopäiväkirjojen tehokas valvonta edellyttäisi
15077: yllättävät seikat kuten ajoneuvon rikkoontumi-       ajopäiväkirjojen tarkastamista myös maanteil-
15078: nen. Käytännössä on ilmennyt myös, että              lä. Työsuojeluviranomaiset, joiden tehtävänä
15079: moottoriajoneuvon kuljettaja, ollessaan suh-         on työ- ja lepoaikojen valvonta, eivät voi
15080: teellisen lähellä päämääräänsä vuorokautisen         pysäyttää ajoneuvoja maanteillä. Poliisiviran-
15081: enimmäistuntimäärän tullessa täyteen, ajaa           omaiset valvovat nykyisin tieliikenteen ajo- ja
15082: päämääräänsä huolimatta siitä, että vuorokau-        lepoajoista annetun lain (61/90) noudattamis-
15083: tinen enimmäistyöaika ylitetään.                     ta.
15084:    Osa kuljetustyöstä on kausiluonteista. Tästä          Työaikalain     moottoriajoneuvonkuljettajia
15085: syystä vilkkaimpana kautena kuljetetaan tava-        koskevien säännösten uudistamistyö on ollut
15086: raa mahdollisimman paljon. Tällöin saatetaan         käynnissä koko 1980-luvun ajan, Kansainväli-
15087:                                      1990 vp. -      LA n:o 125                                      3
15088: 
15089: sen Työjärjestön ILO:n antaman moottoriajo-          ajoneuvon kuljettajan säännöllinen vuorokau-
15090: neuvon kuljettajien työaikoja koskevan suosi-        tinen työaika olisi enintään 10 tuntia vuoro-
15091: tuksen sekä siihen liittyvän ns. AETR-sopi-          kaudessa.
15092: muksen julkitulosta lähtien. Nyt ehdotettu              Työsuojelun ja liikenneturvallisuuden vuoksi
15093: aloite perustuu autoliikenteen työaikatoimi-         on kuljettajan työn oikea jaksottaminen tär-
15094: kunnan      mietintöön     (Komiteanmietintö         keää. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yh-
15095: 1983:92).                                            tämittainen työaika on voimassa olevassa työ-
15096:                                                      aikalaissa rajattu 5,5 tuntiin. Tätä aikaa ehdo-
15097:                                                      tetaan lyhennettäväksi siten, että jokaista vii-
15098: 3. Aloitteen organisatoriset ja taloudelliset        den tunnin työjaksoa kohti olisi moottoriajo-
15099:    vaikutukset                                       neuvon kuljettajalle annettava vähintään 30
15100:                                                      minuutin pituinen tauko yhdessä tai useam-
15101:    Työaikalain säännöksiä valvovat työsuojelu-       massa erässä. Erityisesti kaupunkien sisäisessä
15102: viranomaiset. Esitys ei edellytä tässä suhteessa     liikenteessä jopa 5 tunnin yhtämittainen työai-
15103: organisatorisia muutoksia. Uudistuksella ei tu-      ka on erittäin pitkä, koska kuljettajalla ei usein
15104: lisi olemaan merkittäviä valtiontaloudellisia ei-    ole mahdollisuutta edes lyhyeen hengähdystau-
15105: kä kunnallistaloudellisia vaikutuksia.               koon aikataulujen kireyden johdosta. Tämän
15106:    Työministeriön laskelmien mukaan esitys li-       vuoksi tauko tulisikin tällaisessa liikenteessä
15107: SaiSI   kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia        pääsääntöisesti antaa kahdessa osassa, jolloin
15108: suuruusluokaltaan hieman alle 200 miljoonaa          yhtämittaiseksi työajaksi jäisi noin 2,5 tuntia.
15109: markkaa. Tässä laskelmassa ei ole voitu tar-
15110: kastella muutosten toteuttamisen myötä liiken-
15111: neturvallisuuden parantumisen kautta kansan-         17 §
15112: taloudelle aiheutettavia säästöjä eikä autonkul-        Voimassa olevan työaikalain 17 §:n 1 mo-
15113: jettajien työaikasuojelun tehostamisen kautta        mentin mukaan ylityöstä ja hätätyöstä, jota
15114: parantuvan työkyvyn ja pidentyvän työhisto-          tehdään 5 §:ssä mainitun vuorokautisen sään-
15115: rian aiheuttamia säästöjä yhteiskunnalle. Näi-       nöllisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäi-
15116: den voidaan kuitenkin olettaa olevan merkityk-       seltä tunnilta maksettava 50 prosentilla ja seu-
15117: sellisiä, ja ne tulisivat siten vähentämään arvi-    raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua
15118: oituja kustannuksia.                                 palkkaa. Muusta 5 §:n mukaisten säännöllisten
15119:     Esityksellä ei ole vaikutusta ns. omistajakul-   työaikojen lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan
15120: jettajien asemaan.                                   50 prosentilla korotettua palkkaa.
15121:                                                         Työaikalain 17 § :n 3 momentin mukaan,
15122:                                                      mikäli vuorokautta pitemmän ajanjakson
15123: 4. Aloitteen yksityiskohtaiset perustelut            säännöllinen työaika on rajoitettu 6 §:ssä sää-
15124:                                                      detyin tavoin sekä työ on jatkunut koko sellai-
15125: 5a§                                                  sen ajanjakson, on ylityötunneilta, jotka nou-
15126:   Voimassa olevan työaikalain mukaan moot-           sevat enintään 18 tuntiin kolmen viikon pitui-
15127: toriajoneuvon kuljettajan pisin vuorokautinen        sena ajanjaksona tai 12 tuntiin kahden viikon
15128: työaika ei saa ylittää 11 tuntia niiden 24           pituisena ajanjaksona, 11 §:n 5 momentissa
15129: peräkkäisen tunnin aikana, jotka seuraavat           mainitut aloittamis- ja lopettamistyöt mukaan
15130: vuorokautista lepoaikaa. Jos moottoriajoneu-         luettuna maksettava 50 prosentilla ja seuraavil-
15131: von kuljettajan työtä ei voida muulla tavoin         ta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa.
15132: sopivasti järjestää, saadaan vuorokautista työ-      Nyt ehdotetaan, että työaikalakiin lisättäisiin
15133: aikaa pidentää enintään 13 tunniksi, edellyt-        uusi 17 §:n 10 momentti, jonka mukaan työai-
15134: täen, että työaika tällaisen pidennetyn työajan      kalain 3 momentissa mainittujen enintään 18
15135: jälkeistä lepoaikaa seuraavien 48 tunnin aikana      tunnin tai 12 tunnin ylityötunteja laskettaessa
15136: ei ylitä 22 tuntia.                                  on otettava huomioon niiden 5 a §:ssä sääde-
15137:    Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtä-         tyn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi
15138: mittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia.      tehtyjen tuntien määrä, joilta on 1 momentin
15139: Jokaista s;5 tunnin pituista työjaksoa kohti on      mukaan maksettava 50 prosentilla korotettua
15140: kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin        palkkaa. Tarkoituksena on, ettei sekä päivittäi-
15141: pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.          siä 50 prosentilla korvattavia ylitöitä että sa-
15142:    Lakiehdotuksen 5 a §:n mukaan moottori-           malla tavalla korvattavia jaksoylitöitä lasket-
15143: 4                                    1990 vp. -     LA n:o 125
15144: 
15145: taisi päällekkäin, vaan että kyseisiä ylitöitä      malevyjä. Diagrammalevyt olisivat kuljettaja-
15146: voisi olla kaksiviikkojaksossa yhteensä enin-       kohtaisia eivätkä ajoneuvokohtaisia. Työaiko-
15147: tään 12 tuntia ja kolmeviikkojaksossa yhteensä      jen valvontaa ajopäiväkirjan avulla suoritetta-
15148: enintään 18 tuntia.                                 essa olisi työnantaja voimassa olevan työaika-
15149:                                                     lain mukaisesti velvollinen antamaan palveluk-
15150:                                                     sessaan olevalle moottoriajoneuvon kuljettajal-
15151: 20 a §                                              le henkilökohtaisen ajopäiväkirjan.
15152:    Työaikojen ja työolojen noudattamista ja
15153: valvontaa vaikeuttaa työtuntien puutteellinen
15154: tai epäluotettava kirjaamistapa. Voimassa ole-      5. Voimaantulo
15155: vasta työaikalaista poiketen ehdotetaan, että
15156: työaikojen valvontaa suoritetaan pääsääntöi-          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan noin
15157: sesti ajopiirturin avulla niissä ajoneuvoissa,      puolen vuoden kuluttua sen jälkeen kun se on
15158: joihin ajopiirturi tieliikennelain 87 §:n mukaan    hyväksytty ja vahvistettu.
15159: on asennettava.
15160:    Työ- ja lepoaikojen valvontaa ajopiirturin         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15161: avulla suoritettaessa olisi työnantajan huoleh-
15162: dittava siitä, että työntekijällä on käytettävis-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15163: sään kyseiseen piirturiin tarkoitettuja diagram-           lakiehdotuksen:
15164: 
15165: 
15166: 
15167: 
15168:                                               Laki
15169:                                     työaikalain muuttamisesta
15170: 
15171:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15172:   muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 5 a §, 17 §:n 1 momentti ja
15173: 20 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 a § 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa
15174: (189/76), 17 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65) ja 20 a §:n 1
15175: momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (620/76), sekä
15176:   lisätään 17 § :ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1965
15177: annetulla lailla, uusi 10 momentti ja 20 a §:ään, sellaisena kuin se on edellä mainituissa 20
15178: päivänä helmikuuta ja 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetuissa laeissa, uusi 1 momentti, jolloin
15179: muutettu 1 momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, seuraavasti:
15180: 
15181:                       5a §                          nilta maksettava viidelläkymmenellä prosentil-
15182:    Moottoriajoneuvon kuljettajan säännöllinen       la ja seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla
15183: vuorokautinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia      korotettu palkka. Muusta 5 §:n mukaisten
15184: niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seu-     säännöllisten työaikojen lisäksi tehdystä yli-
15185: raavat vuorokautista lepoaikaa.                     työstä maksetaan viidelläkymmenellä prosentil-
15186:   Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtä-         la korotettu palkka.
15187: mittainen työaika saa olla enintään 5 tuntia.
15188: Jokaista 5 tunnin pituista työjaksoa kohti on         Edellä 3 momentissa mainittuja enintään 18
15189: kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin       tunnin tai 12 tunnin ylityötunteja laskettaessa
15190: pituinen tauko yhdessä tai useammassa erässä.       on otettava huomioon niiden 5 a §:ssä sääde-
15191:   Moottoriajoneuvon kuljettajan ajoajoista on       tyn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi
15192: voimassa, mitä tieliikenteen ajo- ja lepoajoista    tehtyjen tuntien määrä, joilta on 1 momentin
15193: annetussa laissa (61/90) on säädetty.               mukaan maksettava viidelläkymmenellä pro-
15194:                                                     sentilla korotettu palkka.
15195:                       17 §
15196:   Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 5 ja                             20 a §
15197: 5 a §:ssä mainitun Vuorokautisen säännöllisen         Tässä laissa tarkoitettujen moottonajoneu-
15198: työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tun-     von kuljettajien työ- ja lepoaikojen noudatta-
15199:                                      1990 vp. -     LA n:o 125                               5
15200: 
15201: misen valvonta suoritetaan ajopiirturilla, jos      jeluhallituksen vahvistaman kaavan mukaisia
15202: sellainen on tieliikennelain (267 /81) nojalla      henkilökohtaisia ajopäiväkirjoja.
15203: ajoneuvoon asennettava, tai ajopäiväkirjalla.
15204:    Työnantajan on annettava ajoneuvosta riip-
15205: puen palveluksessaan olevalle moottoriajoneu-
15206: von kuljettajalle riittävästi tyhjiä, henkilökoh-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
15207: taisia ajopiirturin diagrammalevyjä tai työsuo-     kuuta 19
15208: 
15209:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
15210: 
15211:          Jorma Rantanen             Jouko Skinnari                  Antti Kalliomäki
15212:          Saara-Maria Paakkinen      Aarno von Bell                  Timo Roos
15213:          Seija Karkinen             Kai Kalima                      Sakari Knuuttila
15214:                     Lauri Metsämäki                         Risto Ahonen
15215:                                               1990 vp.
15216: 
15217: 
15218: Lakialoite n:o 126
15219: 
15220: 
15221: 
15222: 
15223:                                  Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
15224: 
15225: 
15226:                                          Eduskunnalle
15227: 
15228:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15229: 
15230:   Aloitteessa ehdotetaan, että työaikalakia         kausilepo. Säännöllisen Vuorokautisen työajan
15231: muutettalSlm moottoriajoneuvon kuljettajia          ylittäviltä tunneilta suoritettaisiin erityistä kor-
15232: koskeviita osin niin, että moottoriajoneuvon        vausta. Työ- ja lepoaikojen valvonta suoritet-
15233: kuljettajien säännöllinen työaika olisi enintään    taisiin ajopiirturilla niissä ajoneuvoissa, joihin
15234: 10 tuntia vuorokaudessa. Vuorokautisten työ-        ajopiirturi on asennettava.
15235: tuntien enimmäismäärää rajoittaisi vain vuoro-
15236: 
15237: 
15238: 
15239: 
15240:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
15241: 
15242: 1. Nykyinen tilanne                                 siten vasta periodin päätyttyä. Vuorokautista
15243:                                                     ylityötä ei työaikalain mukaan voi periodityös-
15244:    Työaikalaki (604/ 46) sääntelee työntekijöi-     sä muodostua. Ylityötä voidaan teettää enin-
15245: den työaikoja. Työaikalain moottoriajoneuvon        tään 24 tuntia kahden viikon ja vastaavasti 36
15246: kuljettajia koskevia säännöksiä on muutettu         tuntia kolmen viikon aikana.
15247: viimeksi 20 päivänä helmikuuta I976 annetulla
15248:                                                        Työaikalain 20 § edellyttää, että jokaista
15249: lailla (I89/76).
15250:                                                     työaikalain alaista työpaikkaa varten on työn-
15251:    Moottoriajoneuvon kuljettajiin sovelletaan
15252:                                                     antajan laadittava työtuntijärjestelmä. Työtun-
15253: työaikalain periodityötä koskevia säännöksiä,
15254:                                                     tijärjestelmästä on käytävä ilmi aika, milloin
15255: joiden mukaan työaika tasoittuu kahden vii-
15256:                                                     työ alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepo-
15257: kon jaksossa 80 tuntiin ja kolmen viikon jak-
15258:                                                     ajat. Työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan
15259: sossa I20 tuntiin. Muista työaikalain 6 §:n
15260:                                                     poikkeuslupajaosto voi myöntää vapautuksen
15261: mukaista työtä eli periodityötä tekevistä poike-
15262:                                                     työtuntijärjestelmän laatimisesta, milloin se
15263: ten moottoriajoneuvon kuljettajien vuorokau-
15264:                                                     työn laatuun nähden on erittäin vaikeaa.
15265: tinen enimmäistyöaika on rajoitettu työaika-
15266: lain 5 a §:n mukaan II tuntiin vuorokaudessa.          Moottoriajoneuvon kuljettajan Iepoajan on
15267: Ehdottomana rajana on 13 tuntia vuorokau-           työaikalain I6 a §:n mukaan oltava 10 tuntia
15268: dessa. Näitä enimmäistuntimääriä vuorokau-          vuorokaudessa. Lepoaika voidaan kuitenkin
15269: dessa ei saa hätätyötä lukuun ottamatta mis-        kuljetustehtävän niin vaatiessa lyhentää vähin-
15270: sään tapauksessa ylittää. Hätätyötä koskevia        tään seitsemäksi tunniksi vuorokaudessa.
15271: säännöksiä ei voida soveltaa kuljetuksissa             Työaikalain noudattamista valvovat työsuo-
15272: esiintyviin poikkeuksellisiin tilanteisiin, jotka   jeluviranomaiset. Moottoriajoneuvon kuljetta-
15273: käytännössä saattavat johtaa 13 tunnin ylittä-      jien on valvonnan mahdollistamiseksi tehtävä
15274: miseen.                                             työnantajan antamaan ajopäiväkirjaan mer-
15275:    Periodityötä tekeville, myös moottoriajoneu-     kinnät. Ajopäiväkirja on pidettävä mukana
15276: von kuljettajille, suoritetaan työaikalain II §:n   ajon aikana. Ajopäiväkirjan kaavan vahvistaa
15277: mukaan ylityökorvauksia, kun 80 tuntia kah-         työsuojeluhallitus. Myös ajopiirturin diagram-
15278: den viikon aikana tai I20 tuntia kolmen viikon      malevyn on työsuojeluhallitus hyväksynyt ajo-
15279: aikana ylitetään. Tehtyä ylityötä tarkastellaan     päiväkirjaksi.
15280: 
15281: 200060G
15282: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 126
15283: 
15284:    Moottoriajoneuvon kuljettajia koskevasta          järjestelmän, ellei työsuojelupiirin työsuojelu-
15285: työaikalain 5 aja 16 §:n säännöksestä ei voida       lautakunnan poikkeuslupajaosto ole hakemuk-
15286: poiketa työehtosopimuksin.                           sesta myöntänyt kokonaan tai osaksi vapautus-
15287:    Periodityössä työntekijälle on annettava vä-      ta tästä velvoitteesta. Periodityöaloilla on työ-
15288: hintään yhdeksän tunnin yhtämittainen lepoai-        tuntijärjestelmän laatimista pidettävä erityisen
15289: ka työvuoron alkamisesta laskettavan 24 tun-         tärkeänä syystä, että työtä ei yleensä tehdä niin
15290: nin kuluessa, jollei työaikajärjestely perustu       säännöllisesti kuin työaikalain 5 §:n alaisissa
15291: poikkeuslupaan tai kysymyksessä ole varalla-         töissä. Laaditusta työtuntijärjestelmästä voi-
15292: olon aikana tehty työ. Näistä säännöksistä           daan työntekijän suostumuksella poiketa.
15293: voidaan poiketa työnantaja- ja työntekijäjär-           Työtuntijärjestelmän laatiminen ja laaditun
15294: jestöjen välisillä sopimuksilla.                     työtuntijärjestelmän noudattaminen on osoit-
15295:                                                      tautunut ongelmalliseksi. Kuljetustyössä eten-
15296:                                                      kin paikkansa pitävän työn päättymisajan oh-
15297: 2. Ongelmat nykyisessä tilanteessa                   jelmointi on useissa tapauksissa hyvin vaikeaa.
15298:                                                      Ajoaika on pääsääntöisesti ennustettavissa jok-
15299:     Ajoneuvoa kuljetettaessa kuljettajan tulee       seenkin paikkansapitävästi. Kun työaikaan
15300: olla hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin           kuitenkin kuuluu lastaukseen ja purkuun kulu-
15301: psyykkisestikin. Kuljettajan väsymystila vaa-        nut aika näihin toimenpiteisiin varsin usein
15302: rantaa liikenneturvallisuutta. Myös työnteki-        liittyvine odotusaikoineen, käy usein käytän-
15303: jöiden suojelunäkökohdat edellyttävät koh-           nössä niin, että työn suunniteltu päättymisaika
15304: tuuttoman pitkien työaikojen rajoittamista.          ei pidä paikkaansa. Työn alakmisaika on
15305: Moottoriajoneuvon kuljettajien työn luonne           yleensä etukäteen merkittävissä. Tosin kulje-
15306: kuitenkin poikkeaa muista työaikalain mukai-         tusten tilausjärjestelmän johdosta selviää usein
15307: sista työaloista. Kuljetukset ja olosuhteet, jois-   lopullisesti vasta edellisenä tai jopa samana
15308: sa kuljetuksia suoritetaan, poikkeavat myös          päivänä kuljetusten alkaminen ja kuljetusten
15309: toisistaan suuresti. Kuljettajan tehtävänä on        päämäärä.
15310: moottoriajoneuvon, usein raskaan liikenteen             Työtuntijärjestelmään tulee merkitä työaika-
15311: ajoneuvon, kuljettaminen paikasta toiseen.           lain mukaan myös ruokailu- ja lepoajat. Vuo-
15312: Kuljettajan työaikaan luetaan varsinaisen ajo-       rokautisen Iepoajan merkitseminen ei pääsään-
15313: neuvon kuljettamisen lisäksi myös ajoneuvon          töisesti tuota vaikeuksia.
15314: kuormaukseen, kuorman purkaukseen ja au-                Työaikalain noudattamisen valvonta ei ole
15315: ton huoltoon käytetty aika.                          tyydyttävästi järjestetty. Valvontaa olisi tehos-
15316:     Suomen olosuhteet ovat varsin usein vaikeat      tettava. Tehokkaammalla valvonnalla voitai-
15317: moottoriajoneuvon kuljettajalle. Pitkät väli-        siin edistää liikenneturvallisuutta ja työnteki-
15318: matkat etenkin Pohjois-Suomessa ja ajoittain         jöiden työaikasuojelua. Ajopäiväkirjojen avul-
15319: vaikeat keliolosuhteet vaikeuttavat moottori-        la suoritettavaa valvontaa ei voida pitää tehok-
15320: ajoneuvon kuljettajan työtä. Käytännössä työ-        kaana. Ajopäiväkirjoja täytetään puutteellises-
15321: aikalain ehdotonta 13 tunnin ylärajaa on rikot-      ti tai niihin saatetaan tehdä vääriä merkintöjä.
15322: tu. Rikkomiset aiheutunevat osaksi puutteelli-       Ajopäiväkirjojen tehokas valvonta edellyttäisi
15323: sesta työn suunnittelusta. Osaksi työaikalain        ajopäiväkirjojen tarkastamista myös maanteil-
15324: rikkomisen syynä ovat vaikeat keliolosuhteet ja      lä. Työsuojeluviranomaiset, joiden tehtävänä
15325: yllättävät seikat kuten ajoneuvon rikkoontumi-       on työ- ja lepoaikojen valvonta, eivät voi
15326: nen. Käytännössä on ilmennyt myös, että              pysäyttää ajoneuvoja maanteillä. Poliisiviran-
15327: moottoriajoneuvon kuljettaja, ollessaan suh-         omaiset valvovat nykyisin tieliikenteen ajo- ja
15328: teellisen lähellä päämääräänsä vuorokautisen         lepoajoista annetun lain (61/90) noudattamis-
15329: enimmäistuntimäärän tullessa täyteen, ajaa           ta.
15330: päämääräänsä huolimatta siitä, että vuorokau-           Työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajia
15331: tinen enimmäistyöaika ylitetään.                     koskevien säännösten uudistamistyö on ollut
15332:     Osa kuljetustyöstä on kausiluonteista. Tästä     käynnissä koko 1980-luvun ajan, Kansainväli-
15333: syystä vilkkaimpana kautena kuljetetaan tava-        sen Työjärjestön ILO:n antama moottoriajo-
15334: raa mahdollisimman paljon. Tällöin saatetaan         neuvon kuljettajien työaikoja koskevan suosi-
15335: ylittää enimmäistyöajat. Osan vuotta ei eri-         tuksen sekä siihen liittyvän ns. AETR-sopi-
15336: koiskalustolle ole kuljetuksia riittävästi tarjol-   muksen julkitulosta lähtien. Nyt ehdotettu
15337: la.                                                  aloite perustuu autoliikenteen työaikatoimi-
15338:    Työaikalain mukaan työnantaja laatii myös         kunnan        mietintöön      (Komiteanmietintö
15339: moottoriajoneuvon kuljettajaa varten työtunti-       1983:92).
15340:                                      1990 vp. -      LA n:o 126                                       3
15341: 
15342: 3. Aloitteen organisatoriset ja taloudelliset         tetaan lyhennettäväksi siten, että jokaista vii-
15343:    vaikutukset                                        den tunnin työjaksoa kohti olisi moottoriajo-
15344:                                                       neuvon kuljettajalle annettava vähintään 30
15345:    Työaikalain säännöksiä valvovat työsuojelu-        minuutin pituinen tauko yhdessä tai useam-
15346: viranomaiset. Esitys ei edellytä tässä suhteessa      massa erässä. Erityisesti kaupunkien sisäisessä
15347: organisatorisia muutoksia. Uudistuksella ei tu-       liikenteessä jopa 5 tunnin yhtämittainen työai-
15348: lisi olemaan merkittäviä valtiontaloudellisia ei-     ka on erittäin pitkä, koska kuljettajalla ei usein
15349: kä kunnallistaloudellisia vaikutuksia.                ole mahdollisuutta edes lyhyeen hengähdystau-
15350:    Työministeriön laskelmien mukaan esitys li-        koon aikataulujen kireyden johdosta. Tämän
15351: SaiSI   kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia         vuoksi tauko tulisikin tällaisessa liikenteessä
15352: suuruusluokaltaan hieman alle 200 miljoonaa           pääsääntöisesti antaa kahdessa osassa, jolloin
15353: markkaa. Tässä laskelmassa ei ole voitu tar-          yhtämittaiseksi työajaksi jäisi noin 2,5 tuntia.
15354: kastella muutosten toteuttamisen myötä liiken-
15355: neturvallisuuden parantumisen kautta kansan-         17 §
15356: taloudelle aiheutettavia säästöjä eikä autonkul-        Voimassa olevan työaikalain 17 § :n 1 mo-
15357: jettajien työaikasuojelun tehostamisen kautta        mentin mukaan ylityöstä ja hätätyöstä, jota
15358: parantuvan työkyvyn ja pidentyvän työhisto-          tehdään 5 §:ssä mainitun vuorokautisen sään-
15359: rian aiheuttamia säästöjä yhteiskunnalle. Näi-       nöllisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäi-
15360: den voidaan kuitenkin olettaa olevan merkityk-       seltä tunnilta maksettava 50 prosentilla ja seu-
15361: sellisiä, ja ne tulisivat siten vähentämään arvi-    raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettua
15362: oituja kustannuksia.                                 palkkaa. Muusta 5 §:n mukaisten säännöllisten
15363:     Esityksellä ei ole vaikutusta ns. omistajakul-   työaikojen lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan
15364: jettajien asemaan.                                   50 prosentilla korotettua palkkaa.
15365:                                                         Työaikalain 17 §:n 3 momentin mukaan,
15366:                                                      mikäli vuorokautta pitemmän ajanjakson
15367: 4. Aloitteen yksityiskohtaiset perustelut            säännöllinen työaika on rajoitettu 6 §:ssä sää-
15368:                                                      detyin tavoin sekä työ on jatkunut koko sellai-
15369: 5a §                                                 sen ajanjakson, on ylityötunneilta, jotka nou-
15370:    Voimassa olevan työaikalain mukaan moot-          sevat enintään 18 tuntiin kolmen viikon pitui-
15371: toriajoneuvon kuljettajan pisin vuorokautinen        sena ajanjaksona tai 12 tuntiin kahden viikon
15372: työaika ei saa ylittää 11 tuntia niiden 24           pituisena ajanjaksona, 11 §:n 5 momentissa
15373: peräkkäisen tunnin aikana, jotka seuraavat           mainitut aloittamis- ja lopettamistyöt mukaan
15374: vuorokautista lepoaikaa. Jos moottoriajoneu-         luettuna maksettava 50 prosentilla ja seuraavil-
15375: von kuljettajan työtä ei voida muulla tavoin         ta tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa.
15376: sopivasti järjestää, saadaan vuorokautista työ-      Nyt ehdotetaan, että työaikalakiin lisättäisiin
15377: aikaa pidentää enintään 13 tunniksi, edellyt-        uusi 17 §:n 10 momentti, jonka mukaan työai-
15378: täen, että työaika tällaisen pidennetyn työajan      kalain 3 momentissa mainittujen enintään 18
15379: jälkeistä lepoaikaa seuraavien 48 tunnin aikana      tunnin tai 12 tunnin ylityötunteja laskettaessa
15380: ei ylitä 22 tuntia.                                  on otettava huomioon niiden 5 a §:ssä sääde-
15381:                                                      tyn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi
15382:    Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtä-
15383:                                                      tehtyjen tuntien määrä, joilta on 1 momentin
15384:  mittainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia.     mukaan maksettava 50 prosentilla korotettua
15385:  Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on     palkkaa. Tarkoituksena on, ettei sekä päivittäi-
15386:  kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin       siä 50 prosentilla korvattavia ylitöitä että sa-
15387:  pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.         malla tavalla korvattavia jaksoylitöitä lasket-
15388:     Lakiehdotuksen 5 a §:n mukaan moottori-          taisi päällekkäin, vaan että kyseisiä ylitöitä
15389: ajoneuvon kuljettajan säännöllinen vuorokau-         voisi olla kaksiviikkojaksossa yhteensä enin-
15390: tinen työaika olisi enintään 10 tuntia vuoro-        tään 12 tuntia ja kolmeviikkojaksossa yhteensä
15391:  kaudessa.                                           enintään 18 tuntia.
15392:     Työsuojelun ja liikenneturvallisuuden vuoksi
15393:  on kuljettajan työn oikea jaksottaminen tär-         20 a §
15394:  keää. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yh-           Työaikojen ja työolojen noudattamista ja
15395:  tämittainen työaika on voimassa olevassa työ-        valvontaa vaikeuttaa työtuntien puutteellinen
15396:  aikalaissa rajattu 5,5 tuntiin. Tätä aikaa ehdo-     tai epäluotettava kirjaamistapa. Voimassa ole-
15397: 4                                    1990 vp. -     LA n:o 126
15398: 
15399: vasta työaikalaista poiketen ehdotetaan, että       sessaan olevalle moottoriajoneuvon kuljettajal-
15400: työaikojen valvontaa suoritetaan pääsääntöi-        le henkilökohtaisen ajopäiväkirjan.
15401: sesti ajopiirturin avulla niissä ajoneuvoissa,
15402: joihin ajopiirturi tieliikennelain 87 §:n mukaan
15403: on asennettava.                                     5. Voimaantulo
15404:    Työ- ja lepoaikojen valvontaa ajopiirturin
15405: avulla suoritettaessa olisi työnantajan huoleh-       Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan noin
15406: dittava siitä, että työntekijällä on käytettävis-   puolen vuoden kuluttua sen jälkeen kun se on
15407: sään kyseiseen piirturiin tarkoitettuja diagram-    hyväksytty ja vahvistettu.
15408: maievyjä. Diagrammalevyt olisivat kuljettaja-
15409: kohtaisia eivätkä ajoneuvokohtaisia. Työaiko-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15410: jen valvontaa ajopäiväkirjan avulla suoritetta-
15411: essa olisi työnantaja voimassa olevan työaika-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15412: lain mukaisesti velvollinen antamaan palveluk-             lakiehdotuksen:
15413: 
15414:                                               Laki
15415:                                     työaikalain muuttamisesta
15416: 
15417:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15418:   muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 5 a §, 17 §:n 1 momentti ja
15419: 20 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 a § 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa
15420: (189/76), 17 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65) ja 20 a §:n 1
15421: momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (620/76), sekä
15422:   lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1965
15423: annetulla lailla, uusi 10 momentti ja 20 a §:ään, sellaisena kuin se on edellä mainituissa 20
15424: päivänä helmikuuta ja 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetuissa laeissa, uusi 1 momentti, jolloin
15425: muutettu 1 momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, seuraavasti:
15426: 
15427:                       5a §
15428:    Moottoriajoneuvon kuljettajan säännöllinen         Edellä 3 momentissa mainittuja enintään 18
15429: vuorokautinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia      tunnin tai 12 tunnin ylityötunteja laskettaessa
15430: niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seu-     on otettava huomioon niiden 5 a §:ssä sääde-
15431: raavat vuorokautista lepoaikaa.                     tyn säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi
15432:   Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtä-         tehtyjen tuntien määrä, joilta on 1 momentin
15433: mittainen työaika saa olla enintään 5 tuntia.       mukaan maksettava viidelläkymmenellä pro-
15434: Jokaista 5 tunnin pituista työjaksoa kohti on       sentilla korotettu palkka.
15435: kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin
15436: pituinen tauko yhdessä tai useammassa erässä.                             20 a §
15437:    Moottoriajoneuvon kuljettajan ajoajoista on         Tässä laissa tarkoitettujen moottoriajoneu-
15438: voimassa mitä tieliikenteen ajo- ja lepoajoista     von kuljettajien työ- ja lepoaikojen noudatta-
15439: annetussa laissa (61/90) on säädetty.               misen valvonta suoritetaan ajopiirturilla, jos
15440:                                                     sellainen on tieliikennelain (267 /81) nojalla
15441:                       17 §                          ajoneuvoon asennettava, tai ajopäiväkirjalla.
15442:    Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 5 ja          Työnantajan on annettava ajoneuvosta riip-
15443: 5 a §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen       puen palveluksessaan olevalle moottoriajoneu-
15444: työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tun-     von kuljettajalle riittävästi tyhjiä, henkilökoh-
15445: nilta maksettava viidelläkymmenellä prosentil-      taisia ajopiirturin diagrammalevyjä tai työsuo-
15446: la ja seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla     jeluhallituksen vahvistaman kaavan mukaisia
15447: korotettu palkka. Muusta 5 §:n mukaisten            henkilökohtaisia ajopäiväkirjoja.
15448: säännöllisten työaikojen lisäksi tehdystä yli-
15449: työstä maksetaan viidelläkymmenellä prosentil-
15450: la korotettu palkka.                                  Tämä laki tulee voimaan       päivänä
15451:                                                     kuuta 19
15452: 
15453:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1990
15454: 
15455:                     Sulo Aittoniemi                         Heikki Riihijärvi
15456:                     Tina Mäkelä                             Raimo Vistbacka
15457:                                                1990 vp.
15458: 
15459: Lakialoite n:o 127
15460: 
15461: 
15462: 
15463: 
15464:                                   Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon VI
15465:                                     luvun muuttamisesta
15466: 
15467: 
15468:                                           Eduskunnalle
15469: 
15470:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
15471: 
15472:    Aloite, joka on laadittu rinnakkaiseksi halli-        Vakiintuneeksi asiakirjojen julkisuuslain tul-
15473: tuksen esitykselle n:o 262, pyrkii murskaamaan        kinnaksi on kanonisoitu selitys, jonka mukaan
15474: perusteettoman budjettisalailun kansanvaltai-         muun muassa näitä budjettiesitykseen liittyviä
15475: sen valvonnan lisäämiseksi. Hallituksen esityk-       asiakirjoja pidetään viranomaisen valmistelta-
15476: sessä ei sanallakaan edes mainita siitä laajasta      vina olevina asiakirjoina, joista saadaan antaa
15477: lainvalmistelutyöstä, jota 1970- ja 1980-luvuilla     tietoja vain viranomaisen luvalla. Tällä viita-
15478: on tehty budjettisalaisuuden lieventämiseksi ja       taan yleisten asiakirjojen julkisuudesta anne-
15479: muunkin asiakirjajulkisuuden lisäämiseksi.            tun lain 5 §:n määräyksiin.
15480:    Hallituksen esityksen perusteluissa Suomen            Tulo- ja menoarvioesityksen liitteiden osalta
15481: Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen val-        luvan antaa (jos antaa) valtiovarainministeriö,
15482: tiontaloutta koskevien säännösten muuttami-           muiden asiakirjojen osalta valtioneuvosto. Mi-
15483: sesta sivulla 19 todetaan, että julkisuusperiaa-      nisteriöiden tulo- ja menoarvioehdotuksia sa-
15484: tetta on sovellettu vain hallituksen päättämään       moin kuin muitakin tulo- ja menoarvioesityk-
15485: tulo- ja menoarvioesitykseen, valtiovarainva-         sen yhteydessä valtiovarainministeriössä synty-
15486: liokunnan budjettimietintöön sekä eduskunnan          neitä muistioita, selvityksiä jne. on pidetty
15487: päättämään tulo- ja menoarvioon.                      sisäisinä viranomaisselvityksinä, jotka eivät tu-
15488:    Mutta tulo- ja menoarvion valmisteluvaiheen        le julkisiksi senkään jälkeen, kun hallituksen
15489: julkisuus määräytyy yleisten asiakirjojen julki-      esitys valtion tulo- ja menoarvioksi on annettu
15490: suudesta annetun lain (83/51) mukaisesti. Esi-        eduskunnalle.
15491: tys ei kerro mitä tämä tarkoittaa.                       Hallituksen esityksessä hallitusmuodon ja
15492:    Vaiteliaisuus tässä asiassa johtuu siitä, että     valtiopäiväjärjestyksen valtiontaloutta koske-
15493: viittaus yleisten asiakirjojen julkisuudesta an-      vien säännösten muuttamiseksi ei sanallakaan
15494: nettuun lakiin tarkoittaa, että valtion tulo- ja      edes mainita siitä laajasta lainvalmistelutyöstä,
15495: menoarvioesityksen valmistelu tapahtuu ns.            jota 1970- ja 1980-luvuilla on tehty budjettisa-
15496: budjettisalaisuuden varjossa.                         laisuuden lieventämiseksi ja muunkin asiakir-
15497:    Budjetin valmisteluasiakirjat jäävät lähes         jajulkisuuden lisäämiseksi.
15498: poikkeuksetta kansalaisten tiedonsaantioikeu-            Hallitus haluaa jatkaa budjettisalaisuuden
15499: den ulkopuolelle. Budjettiasiakirjat jakautuvat       ylläpitämistä valtion talousarvion valmistelus-
15500: kahteen pääryhmään toiminta- ja taloussuun-           sa. Hallituksen esityksen tältä osin niukat pe-
15501: nitelma-asiakirjoihin ja tulo- ja menoarvioesi-       rustelut ovat kannanotto tähän kysymykseen.
15502: tysasiakirjoihin.                                     Budjetin valmisteluasiakirjat muodostavat ko-
15503:    Näistä tärkeimpiä yksittäisiä asiakirjoja, jot-    konaiskuvan valtionhallinnon sisäisistä tarpeis-
15504: ka eivät tule tällä hetkellä julkisiksi budjettieh-   ta, ne kertovat yhdessä valmistuneen budjetti-
15505: dotuksen julkistamisen jälkeenkään, ovat              esityksen kanssa valtiontalouden hoitoon liitty-
15506:    - virastojen, laitosten ja liikeyritysten tulo-    vistä ristiriitaisista näkemyksistä. Samalla tämä
15507: ja menoarvioehdotukset, ja                            aineiston julkisuus mahdollistaisi periaatteessa
15508:    - VM:n ministeriöille antamat meno- ja             kaikille kansalaisille yhdenvertaiset mahdolli-
15509: henkilöstökehykset, sekä                              suudet tiedonsaantiin ja estää hallitusta käyttä-
15510:    - ministeriöiden tulo- ja menoarvioehdo-           mästä väärin tietomonopoliaan.
15511: tukset sekä tekstiehdotukset tulo- ja menoar-            Muun muassa vuonna 1984 valtiovarainmi-
15512: vioesityksen yleisperusteluiksi ja liitteiksi.        nisteriön asettama työryhmä (Työryhmämuis-
15513: 2000600
15514: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 127
15515: 
15516: tio 1984: VM 2) esitti valtion budjetin valmiste-    toa valtiontaloudesta, työryhmän ehdotus hau-
15517: luun liittyvien asiakirjojen julkisuusmenettelyä     dattiin. Mielestämme budjettijulkisuuden epä-
15518: selkeytettäväksi ja budjetin valmisteluasiakir-      selvää normipohjaa voitaisiin huomattavasti
15519: jojen saattamista julkisiksi budjetin julkistami-    selkeyttää ottamalla tätä koskevat säännökset
15520: sen yhteydessä lisäämällä valtion tulo- ja me-       suoraan hallitusmuotoon.
15521: noarvion ja tilinpäätöksen perusteista annet-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15522: tuun lakiin tätä koskevat säännökset.
15523:    Huolimatta siitä, että ehdotus olisi lisännyt               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15524: kansalaisten ja kansanedustajien todellista tie-             lakiehdotuksen:
15525: 
15526: 
15527:                                                Laki
15528:                         Suomen Hallitusmuodon VI luvun muuttamisesta
15529: 
15530:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
15531: tavalla,
15532:   muutetaan Suomen Hallitusmuodon VI luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen
15533: seuraavasti:
15534: 
15535:                VI. Valtiontalous
15536:                                                      nonalojen toiminta- ja talousuunnitelmista mi-
15537:                     61-66 §                          nisteriölle antamat alustavat kannanotot ovat
15538:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 262)          julkisia ellei asetuksella toisin säädetä. Asiakir-
15539:                                                      joista, jotka eivät ole julkisia, saadaan antaa
15540:                       66 a §                         tietoja asiakirjan laatineen viranomaisen luval-
15541:    Valtiovarainministeriön ehdotus hallituksen       la sen jälkeen, kun hallituksen esitys valtion
15542: esitykseksi valtion talousarvioksi, ministeriöi-     talousarvioksi on tasavallan presidentin esitte-
15543: den ehdotukset hallinnonalansa talousarvioksi        lyssä päätetty antaa eduskunnalle.
15544: ja hallinnonalansa osuudeksi valtion talous-            Ennen kuin hallituksen esitys valtion talous-
15545: arvion yleisperusteluista sekä liitteistä tulevat    arvioksi on tasavallan presidentin esittelyssä
15546: julkisiksi sen jälkeen, kun hallituksen esitys       päätetty antaa eduskunnalle, voi ainoastaan
15547: valtion talousarvioksi on tasavallan presidentin     valtiovarainministeriö valtioneuvoston vuosit-
15548: esittelyssä päätetty antaa eduskunnalle.             tain antaman luvan perusteella antaa tietoja
15549:    Virastojen, laitosten ja liikeyritysten, samoin   edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitetuista asiakir-
15550: kuin ministeriöiden hallinnonaioiltaan laatimat      joista.
15551: toiminta- ja taloussuunnitelmat ja niiden ehdo-         Muutoin valtion tulo- ja menoarvioesityksen
15552: tukset hallinnonalansa talousarvioksi samoin         ja toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä niiden
15553: kuin valtiovarainministeriön ministeriöille an-      valmisteluun liittyvien asiakirjojen osalta nou-
15554: tamat meno- ja henkilöstökehykset ovat julki-        datetaan, mitä yleisten asiakirjojen julkisuu-
15555: sia valmistuttuaan.                                  desta on säädetty.
15556:    Edellä 1 momentissa mainittujen ehdotusten
15557: valmisteluun liittyvät viranomaisen omassa                              67-74 §
15558: keskuudessa syntyneet tai sen pyynnöstä toises-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 262)
15559: sa viranomaisessa laaditut ehdotukset, luon-
15560: nokset, mietinnöt, lausunnot, muistiot ja muut         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
15561: selvitykset sekä valtiovarainministeriön hallin-     kuuta 19
15562: 
15563:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
15564: 
15565:           Timo Laaksonen            Anna-Liisa Jokinen                  Vappu Säilynoja
15566:           Asko Apukka               Claes Andersson                     Pekka Leppänen
15567:           Marjatta Stenius-Kaukonen Esko Seppänen                       Raila Aho
15568:           Ensio Laine               Esko-Juhani Tennilä                 Pertti Lahtinen
15569:           Esko Helle                Pauli Uitto                         Heli Astala
15570:                                     Marja-Liisa Löyttyjärvi
15571:                                               1990 vp.
15572: 
15573: Lakialoite n:o 128
15574: 
15575: 
15576: 
15577: 
15578:                                  Pekkarinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain
15579:                                    muuttamisesta
15580: 
15581: 
15582:                                          Eduskunnalle
15583: 
15584:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15585: 
15586:   Lakialoitteen pääsisältö on korjata tulo- ja      tuksessa esitämme TVL:ssa säilytettäväksi eräi-
15587: varallisuusverolakia erityisesti asuntovelallis-    tä vuoden 1988 tulo- ja varallisuusverolaissa
15588: ten, lapsiperheiden, matkatyötä tekevien ja         olleita keskeisiä vähennyksiä esittäen niihin
15589: yrittävien kansalaisten kannalta. Tässä tarkoi-     samalla tarvittavat inflaatiotarkistukset.
15590: 
15591: 
15592: 
15593: 
15594:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
15595: 
15596:    Hallitus jatkaa urheasti verouudistustaan        koituu suhteellisesti ottaen raskaimpana pieni-
15597: omaksumallaan linjalla. Kokonaisverorasite          ja keskituloisiin ja varsinkin kuluttaviin lapsi-
15598: jatkaa nousuaan ollen ensi vuonna korkeam-          perheisiin. Liikevaihtoveron yleisen kiristämi-
15599: malla kuin koskaan Suomen historiassa. Myös         sen ohella hallitus kiristää lisäksi keskeisten
15600: bruttoveroaste pysyy ensi vuonnakin korkeam-        elintarvikkeiden lvv:a.
15601: malla kuin puoleentoista vuosikymmeneen.               Kun edellä kerrotun lisäksi hallitus ei esitä
15602:    Hallituksen verolinja merkitsee etenkin suu-     TVL:iin välttämättömiä korjauksia, on Kes-
15603: rituloisimpien tuloverotuksen tuntuvaa kevene-      kustan eduskuntaryhmän uudistettava oma esi-
15604: mistä. Tämä tapahtuu lähinnä veroasteikkojen        tyksensä TVL:ksi. Mikäli Keskustan ehdotus
15605: tarkistamisen kautta. Vastaavasti hallitus jäl-     asteikkolaiksi hyväksyttäisiin, tekisi se tarpeet-
15606: leen kerran      toiminta-aikanaan jo kolman-       tomaksi joukon seuraavassa TVL:iin ehdotta-
15607: nen kerran - nostaa liikevaihtoveroa, mikä          mistamme muutoksista.
15608: 
15609: 
15610: 
15611:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
15612: 
15613: Verotettava tulo                                    Omaisuuden luovutusvoitto (69 §)
15614:                                                        Hallituksen esityksessä n:o 122 esitetään luo-
15615: Kuolinpesien verotuskohtelu (33 §)                  vutusvoittojen kiristämistä entisestään. Vuo-
15616:                                                     delta 1991 toimitettavasta verotuksesta alkaen
15617:    Katsomme, että liiketoimintaa harjoittavaa       myyntivoittojen verotusta aiotaan laajentaa si-
15618: kuolinpesää tulee verottaa erillisenä verovelvol-   ten, että satunnaisen myyntivoiton ja omaisuu-
15619: lisena viideltä vainajan kuolinvuotta seuraaval-    den luovutusvoiton veronalainen osuus koro-
15620: ta verovuodelta, jonka jälkeen liiketoimintaa       tettaisiin 50 prosenttiin ja verovapaiden luovu-
15621: harjoittavaa kuolinpesää aletaan verottaa yhty-     tusvoittojen rajaa korotetaan 220 000 mark-
15622: mänä. Sen sijaan muuta kuolinpesää tulee            kaan.
15623: verottaa erillisenä verovelvollisena niin kauan        Ehdotamme, että verovapaiden luovutus-
15624: kuin pesä on jakamattomana.                         voittojen raja pidetään ennen verouudistusta
15625: 
15626: 200060G
15627: 2                                   1990 vp. -      LA n:o 128
15628: 
15629: olleessa 1 miljoonassa markassa. Tästä nimelli-     osalta, jolloin vähennyksen enimmäismäärä
15630: sestä veronalaisen omaisuuden luovutusvoitos-       nousee 19 000 markkaan.
15631: ta 40 prosenttia ehdotetaan lisättäväksi verotet-
15632: tavaan tuloon.
15633:                                                      Tulonhankkimisvähennys (86 §)
15634: Metsänmyyntitulojen huomioon ottaminen                Tulonhankkimisvähennys on nimenomaan
15635: myyntivoiton verotuksessa (70 §:n 2 mom.)           sellainen vähennys, joka yksinkertaistaa vero-
15636:    Myyntivoittoa määriteltäessä otetaan huo-        tusta. Vähennyksen saa verovelvollinen auto-
15637: mioon kiinteistöitä saadut metsänmyyntitulot        maattisesti, mikäli verovelvollisella ei ole vä-
15638: myyntivuodelta ja viideltä edeltäneeltä vuodel-     hennyksen enimmäismäärää enempää hankit-
15639: ta, samoin vahingon- ja vakuutuskorvaukset.         tuna esimerkiksi ammattikirjallisuutta, omia
15640: Tätä emme voi hyväksyä, koska se johtaa             työvälineitä, työ- ja virkapukuja ym. muita
15641: monissa tapauksissa toiseen kertaan tapahtu-        tulon hankkimisesta johtuneita menoja. Aino-
15642: vaan metsäntuoton tuloverotukseen.                  astaan, jos tulonhankkimismenoja on enem-
15643:                                                     män, on annettava verottajalle selvitys vähen-
15644:                                                     nykseen oikeuttavista menoista.
15645: Oman asunnon luovutuksesta saatu voitto
15646: (73 §)
15647:   Oman asunnon luovutusvoiton verovapau-             Asuntolainojen velkojen korot (88, 89 ja 91 §)
15648: den edellytyksenä oleva yhden vuoden määrä-            Asuntojen hintojen voimakkaasta nousun
15649: aika on ilman perusteluja pidennetty kahteen         johdosta ehdotamme         asuntolainakorkojen
15650: vuoteen. Mikäli esimerkiksi asunnon hankki-          omavastuuosuuden poistamista kokonaan ja
15651: misessa epäonnistutaan, ajaudutaan avioeroon         vähennyksen ylärajan korottamista yksinäisen
15652: taikka joudutaan työ- tai virkapaikan vaihta-        henkilön kohdalla 25 000 markkaan sekä avio-
15653: misen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakun-          puolisoiden kohdalla 32 000 markkaan. Lapsi-
15654: nalle, on kahden vuoden odotusaika liian pit-        perheiden aseman parantamiseksi ehdotamme
15655: kä. Ehdotamme palattavaksi yhden vuoden              kustakin alaikäisestä lapsesta lisäksi 3 000 mar-
15656: määräaikaan.                                         kan suuruista lisävähennystä.
15657: 
15658: Asuntotulo
15659:                                                      Asuntovähennys (146 a §)
15660:    Katsomme, että asuntotulon verottamisesta
15661: tulee luopua.                                           Vuodelle 1990 hallitus ehdotti uuden asunto-
15662:                                                      vähennyksen käyttöön ottamista vaihtoehtoise-
15663:                                                      na vähennyksenä asuntolainojen korkojen vä-
15664: Tulosta tehtävät vähennykset                         hennysoikeudelle. Asuntovelkojen korkojen
15665:                                                      verotuksellisesta kohtelusta syntyi hyvin moni-
15666: Asunnon ja työpaikan väliset matkakustan-            mutkainen ja verovelvollisen kannalta epävar-
15667: nukset (83 §)                                        ma kokonaisuus. Asunnonhankkijan on vaikea
15668:                                                      tietää kumpi menettely, asuntovähennys vai
15669:    Ehdotamme, että matkakuluvähennykseen ei          perinteinen korkovähennys, kannattaa valita.
15670: sovelleta omavastuuta lainkaan. Kysymyksessä         Keskustan lähtökohta on se, ettei asuntovelan
15671: on tyypillinen tulonhankkimisvähennys. Oma-          perusteella annettavaa verotukea saa leikata.
15672: vastuuosuuden asettaminen on nettotulon ve-          Uuden asuntovähennyksen epäkohdista huoli-
15673: rotuksen periaatteen vastainen ja asettaa kan-       matta Keskusta on vuodelle 1990 hyväksynyt
15674: salaiset eriarvoiseen asemaan asunnon ja työ-        asuntovähennyksen tehden siihen eräitä kor-
15675: paikan välisen etäisyyden perusteella. Myös          jausehdotuksia. Keskusta on ehdottanut, että
15676: johdonmukainen suhtautuminen kaikkiin luon-          vähennyksen tekeminen tulisi ulottaa jokaiseen
15677: nollisiin vähennyksiin edellyttää omavastuun         ensiasunnon hankkijaan iästä riippumatta. Vä-
15678: poistamista.                                         hennyksen suuruudeksi ehdotetaan 9 200
15679:    Omavastuun poistamisen lisäksi katsomme,          markkaa ja lapsikorotuksen suuruudeksi 1 600
15680: että matkakustannusten vähentämisoikeuteen           markkaa lasta kohti. Vähennys tehdään veros-
15681: tulee tehdä inflaatiotarkistus kolmen vuoden         ta.
15682:                                        1990 vp. -      LA n:o 128                                      3
15683: 
15684: Muiden kuin asuntolainojen velkojen korot               saanut yhdellä kerralla suurehkon tuloerän,
15685: (88 §, 89 §:n 2 mom., 91 §)                             joka on kertynyt usealta vuodelta. Säännös
15686:   Keskusta hyväksyy muiden kuin asuntolaina-            koskee vain valtionverotusta, koska suhteelli-
15687: korkojen vähennysoikeuden enimmäismääräksi              sessa kunnallisverotuksessa sillä ei ole merki-
15688: 10 000 markkaa. Sen sijaan ehdotamme myös               tystä.
15689: näiltä luotoilta poistettavaksi omavastuun ko-             Tulontasaussäännös on syntynyt tilanteessa,
15690: konaisuudessaan.                                        jolloin on maksettu suuria, usealta vuosikym-
15691:                                                         meneltä kertyneitä kalastuskorvauksia mm.
15692: Omaisuustulovähennys (97 §)                             Kemijoen varren asukkaille. Muussa tapauk-
15693:                                                         sessa kalastuskorvaukset olisivat joutuneet
15694:    Ehdotuksen mukaan korkotuloista ja muuna             kohtuuttoman ankaran verotuksen kohteeksi.
15695: asuntona kuin vapaa-ajan asuntona käytettä-               Ehdotamme, että tulontasaus voitaisiin ulot-
15696: väksi vuokratusta asunnosta saadusta vuokra-            taa 5 vuoden sijaan 20 vuodelle.
15697: tulosta saadaan vähentää yhteensä enintään
15698: 25 000 markkaa. Omaisuustulovähennys teh-
15699: dään sekä valtion- että kunnallisverotuksessa.         Perhepoliittiset ja sosiaalipoliittiset vähennyk-
15700:                                                        set
15701: Tulolähteen tappion vähentäminen (104 §)
15702:                                                           Mikäli sosiaalisin perustein myönnettäviä ve-
15703:    Itsenäisen taloudellisen yksikön muodosta-
15704: maHa maatilalla harjoitettua maa- ja metsäta-          rovähennyksiä poistetaan, tulee ne korvata
15705:                                                        suorina tulonsiirtoina vastaaville veronmaksa-
15706: loutta pidetään yhtenä tulolähteenä. Maatilata-
15707:                                                        jaryhmille. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut,
15708: loutta harjoittava voi vähentää maatalouden
15709:                                                        mistä syystä ehdotamme monien vähennysten
15710: tappionsa saman maatilan metsän puhtaasta
15711:                                                        säilyttämistä. Siltä osin kuin ehdotamme pu-
15712: tulosta. Ellei tämä riitä maatalouden tappion
15713:                                                        heena olevien vähennysten poistamista, vaa-
15714: vähentämiseen, vahvistetaan maatilatalouden
15715:                                                        dimme niiden kompensoimista suorina tulon-
15716: tappio, jonka saa vähentää valtionverotuksessa
15717:                                                        siirtoina. Hallitus ei ole halunnut ottaa verouu-
15718: mahdollisista muista tuloista eli käytännössä
15719:                                                        distuksen yhteydessä riittävästi huomioon ih-
15720: yleensä palkkatuloista. Kunnallisverotuksessa
15721:                                                        misten erilaisia elämänolosuhteita, vaan ehdot-
15722: tappion voi vähentää maatilatalouden puhtaas-
15723:                                                        taa monien vähennysten siirtämistä suoraan
15724: ta tulosta tappiovuotta seuraavien viiden vuo-
15725:                                                        verotaulukoihin.
15726: den aikana.
15727:    Tappion vähentämisen rajoittaminen 10 000
15728: markkaan on veronsaajan kannalta vähämerki-            Sairauskuluvähennys (99 §)
15729: tyksinen. Sen sijaan yksittäiselle viljelijälle vä-
15730:                                                           Ehdotamme, että sairauskuluvähennyksiin
15731: hennysoikeudella katovuoden verotuksen ta-
15732:                                                        tehdään inflaatiotarkistus siten, että verovel-
15733: saajana on hyvinkin suuri merkitys.
15734:                                                        vollisella on oikeus vähentää omia ja perheen-
15735:    Erityisesti pienviljelijät joutuvat lisääntyväs-
15736:                                                        jäsentensä sairauskuluja enintään 2 000 mark-
15737: sä määrin hankkimaan lisätuloja tilan ulko-
15738:                                                        kaa tai jos kysymyksessä ovat puolisot, yhteen-
15739: puolelta. Tästäkin syystä olisi ainutlaatuista ja
15740:                                                        sä enintään 4 000 markkaa. Enimmäismääriä
15741: kohtuutonta, että viljelijät valittaisiin erityisek-
15742:                                                        on korotettava 650 markalla jokaisesta lapses-
15743: si väestöryhmäksi, jonka tappion vähentämistä
15744:                                                        ta, jota verovelvollinen on verovuonna elättä-
15745: verotuksessa näin merkittävässä määrin rajoi-
15746: tettaisiin. Muita yrittäjiä ja ammatinharjoitta-       nyt. Lisäksi ehdotamme sairauskuluvähennyk-
15747: jia eivät koske hallituksen ehdottamat rajoi-          sen omavastuuosuuden poistamista. Jatkossa
15748:                                                        sairauskuluvähennys on korvattava sairaus-
15749: tukset.
15750:                                                        vakuutusjärjestelmän kautta myönnettävällä
15751:    Edellä olevan perusteella katsomme, että
15752:                                                        suoralla tuella.
15753: kokonaistulosta tulee saada vähentää maatila-
15754: talouden tappiota enintään 40 000 markkaa.
15755:                                                        Valtionverotuksen yksinhuoltajavähennys ja
15756: Tulontasaus (149 §)                                    puolisovähennys (101 §)
15757:   Tulontasaussäännöksen tarkoituksena on lie-             Ehdotamme vähennyksen palauttamista sekä
15758: ventää verotuksen progressiivisuuden vaikutus-         taso- ja inflaatiotarkistuksen tekemistä, jolloin
15759: ta niissä tilanteissa, joissa verovelvollinen on       puolisovähennys on 8 500 markkaa ja yksin-
15760: 4                                   1990 vp. -      LA n:o 128
15761: 
15762: huoliajavähennys on enimmillään 8 000 mark-         tuksessa enimmäismäärältään 1 000 markkaan
15763: kaa.                                                ja kunnallisverotuksessa 3 400 markkaan.
15764: 
15765: Valtionverotuksen    elatusvelvollisuusvähennys     Lastenhoitajavähennys (146 § :n 4 mom.)
15766: (146 §)
15767:                                                        Lastenhoitajalle maksetusta palkasta suorite-
15768:    Aiemmin voimassa olleen lainsäädännön            tut sosiaalikustannukset on Keskustan edus-
15769: mukaan verovelvollisella, joka verovuonna on        kuntaryhmän aloitteen pohjalta säädetty vä-
15770: suorittanut lapsen elatusta koskevan lainsää-       hennyskelpoisiksi vuodesta 1987 alkaen. Halli-
15771: dännön mukaisella sopimuksella tai tuomiolla        tus on poistanut vähennyksen verouudistuksen
15772: vahvistettua elatusapua, on ollut oikeus valtion    yhteydessä.
15773: verotuksessa vähentää tuloverosta 114 vero-           Ehdotamme lastenhoitajavähennyksen pa-
15774: vuonna suorittamansa elatusavun määrästä,           lauttamista entisen sisältöisenä. Vähennys
15775: kuitenkin enintään 900 markkaa lasta kohden.        edustaa varsin uutta lainsäädäntöä eikä sen
15776:    Hallitus ehdotti vuoden 1988 valtiopäivillä      poistamiseen ole esitetty mitään syytä. Vähen-
15777: valtionverotuksessa tehtävän elatusvelvolli-        nys helpottaa lastenhoidosta aiheutuvia kus-
15778: suusvähennyksen poistamista kokonaan, mutta         tannuksia silloin, kun yhteiskunnalla ei ole
15779: valiokuntakäsittelyssä vähennys alennettiin         tarjottavana päivähoitopaikkaa tai yhteiskun-
15780: puoleen eli 450 markan suuruiseksi.                 nan tarjoama tuki on muutoin riittämätön.
15781:    Elatusvelvollisuusvähennys perustuu siihen
15782: ajatukseen, että lapsen vanhempien taloudelli-      Kunnallisverotuksen          opiskelijavähennys
15783: nen asema heikkenee tuntuvasti, mikäli van-         (106 § :n 3 mom.)
15784: hemmat elävät avio- tai asumuserossa tai muu-
15785: toin välien rikkoutumisen vuoksi erillään.             Verouudistuksen yhteydessä vähennys pois-
15786:    Edelleen on syytä muistaa, että elatusvelvol-    tettiin. Aiemmin 7 kuukauden ajan säännöllis-
15787: lisen mahdollisuudet uuden perheen perustami-       tä ja täyttä opetusta saanut opiskelija sai
15788: seen ja lapsien hankkiminen uudessa perheessä       kunnallisverotuksessa vähentää ansiotulostaan
15789: vaikeutuvat tai saattavat tulla jopa mahdotto-      opiskelijavähennyksenä 3 600 markkaa. Vuo-
15790: maksi,     ellei    elatusvelvollisuusvähennystä    delta 1986 toimitetussa verotuksessa vähennyk-
15791: myönnetä riittävän suuruisena. On myös huo-         sen on saanut noin 250 000 opiskelijaa ja
15792: mattava, että esimerkiksi avioerossa on voitu       vähennyksen rahallinen arvo on ollut yhteensä
15793: määrätä lapsia molempien puolisoiden huol-          noin 190 miljoonaa markkaa eli keskimäärin
15794: toon, jolloin he ovat molemmat yksinhuolta-         760 markkaa opiskelijaa kohden. Opintorahaa
15795: jia, mutta yleensä vain toinen on elatusvelvolli-   ehdotetaan hallituksen toimesta korotettavaksi
15796: nen.                                                riittämättömästi. Kun opiskelijoiden asema on
15797:    Edellä olevan perusteella ehdotamme vähen-       lisäksi huonontunut heille merkityksellisten vä-
15798: nyksen säilyttämistä sekä taso- ja inflaatiotar-    hennysten heikkenemisen johdosta, on perus-
15799: kistuksen tekemistä siihen, jolloin vähennyksen     teltua säilyttää kunnallisverotuksen opiskelija-
15800: enimmäismääräksi muodostuu 1 150 markkaa.           vähennys. Valtionverotuksessa verotettavan tu-
15801:                                                     lon alarajan korottaminen ei kompensoi opin-
15802: Kunnallisverotuksen elatusvelvollisuusvähen-        tolainojen korkojen omavastuuosuuden korot-
15803: nys (106 §:n 2 mom.)                                tamista ja matkakustannusten omavastuuosuu-
15804:                                                     den asettamista eikä opintolainakorkojen nou-
15805:    Edellä valtionverotuksen elatusvelvollisuus-     sun aiheuttamia menetyksiä.
15806: vähennyksen kohdalla mainittuihin perustelui-          Keskusta ehdottaa, että 3 600 markan suu-
15807: hin viitaten ehdotamme vähennyksen säilyttä-        ruinen opiskelijavähennys säilytetään ja että
15808: mistä sekä inflaatiotarkituksen suorittamista,      sitä korotetaan taso- ja inflaatiotarkistuksella
15809: jolloin vähennyksen enimmäismäärä nousee            4 500 markkaan, jotta se säilyttäisi arvonsa.
15810: 3 600 markasta 4 500 markkaan.                      Opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksia tu-
15811:                                                     lee muutoinkin tuntuvasti parantaa.
15812: Invalidivähennys valtionverotuksessa (146 §)
15813: ja kunnallisverotuksessa (107 §)                      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15814: 
15815:   Keskusta ehdottaa vähennyksen korottamis-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15816: ta inflaatiotarkistuksen johdosta valtionvero-             lakiehdotuksen:
15817:                                       1990 vp. -      LA n:o 128                                        5
15818: 
15819: 
15820: 
15821: 
15822:                                                 Laki
15823:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
15824: 
15825:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15826:   kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 88 § ja
15827: 89 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1335/89),
15828:   muutetaan 33 §:n 1 momentti, 69 §, 70 §:n 2 momentti, 73 §:n 1 momentti, 83 §:n 1 momentti,
15829: 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 87 §:n 1 momentti, 89 §:n 2 momentti, 91 §, 97 §:n 1 momentti,
15830: 99 §, 100 §:n 1 momentti, 101 ja 104 §, 107 §:n 1 momentti, 146 §:n 1 momentti, 146 a §:n 1
15831: momentin 1 kohta sekä 2 ja 3 momentti ja 149 §:n 2 momentti,
15832:   sellaisina kuin niistä ovat 69 §, 73 §:n 1 momentin 1 kohta, 86 §:n 1 momentin 1 kohta, 89 §:n
15833: 2 momentti, 97 §:n 1 momentti, 101 ja 146 a § 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa
15834: (1335/89) sekä
15835:   lisätään 101 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, 106 §:ään uusi 2, 3 ja 4 momentti sekä 146 §:ään uusi
15836: 4 ja 5 momentti seuraavasti:
15837: 
15838:                        33 §                            omaisuuden uudistamiseen tai         kunnostami-
15839:    Kotimaista kuolinpesää verotetaan erillisenä        seen.
15840: verovelvollisena kuitenkin niin, että liiketoi-
15841: mintaa harjoittavaa kuolinpesää verotetaan
15842: erillisenä verovelvollisena vain viideltä perittä-                           73 §
15843: vän kuolinvuotta seuraavalta verovuodelta.                Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei
15844:                                                        ole veronalaista tuloa, jos
15845:                                                           1) verovelvollinen luovuttaa vähintään vuo-
15846:                       69 §                             den ajan omistamansa sellaisen huoneiston hal-
15847:   Veronalaista tuloa on myös 40 OJo siitä mää-         lintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet taikka
15848: rästä, jolla omaisuuden luovutusten verovuon-          sellaisen rakennuksen, jota hän omistusaika-
15849: na tuottama sellainen voitto, jota ei oteta            naan yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan
15850: huomioon satunnaista myyntivoittoa määrättä-           ennen luovutusta on käyttänyt omana tai per-
15851: essä, ylittää 1 000 000 markkaa (omaisuuden            heensä vakituisena asuntona (oman asunnon
15852: /uovutusvoitto).                                      luovutusvoitto);
15853:                                                          2) verovelvollinen luovuttaa kiinteää omai-
15854:                        70 §                           suutta, arvopaperin, avoimen yhtiön tai kom-
15855:                                                       mandiittiyhtiön osuuden taikka laivaosuuden
15856:    Luovutushintaan lisätään satunnaista myyn-         ja saajana on luovuttajan aviopuoliso taikka
15857: tivoittoa laskettaessa kiinteistöitä erikseen luo-    joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa luo-
15858: vutettavaksi hakatun puutavaran ja kiinteistöi-       vuttajan lapsi, lapsen rintaperillinen, isä, äiti,
15859: tä luovutuksessa pidätetyn hakkuuoikeuden             ottoisä, ottoäiti, veli, sisar, velipuoli tai sisar-
15860: kantoarvo verovelvollisen omistusajalta, enin-        puoli ja jos omaisuus on ollut yhteensä kah-
15861: tään kuitenkin luovutusvuodelta ja sitä edeltä-       deksan vuotta verovelvollisen tai hänen ja sel-
15862: neiden viiden vuoden ajalta, vähennettynä sa-         laisen henkilön omistuksessa, jolta hän on sen
15863: moilta vuosilta verotetulla metsätalouden puh-        saanut vastikkeettomasti.
15864: taalla tuotolla. Jos omaisuutta verovelvollisen
15865: hallinta-aikana on kohdannut vahinko, josta
15866: hän on saanut korvausta, korvaus lisätään                                 83 §
15867: luovutushintaan luovutusvuodelta ja sitä edel-          Tulon hankkimisesta johtuneina ruenoina pi-
15868: täneiltä viideltä vuodelta, sikäli kuin sitä ei ole   detään myös matkakustannuksia asunnosta
15869: käytetty tuhoutuneen tai vahingoittuneen              työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu-
15870: 6                                   1990 vp. -      LA n:o 128
15871: 
15872: von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-                                 97 §
15873: kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-           Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
15874: daan kuitenkin vähentää enintään 19 000              vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
15875: markkaa.                                             saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-
15876:                                                      vähennyksenä kotimaasta saamiensa sijoitusra-
15877:                                                      haston voitto-osuuksien, muuna asuntona kuin
15878:                      86 §                            vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
15879:   Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos-          asunnosta saamiensa vuokratulojen ja muiden
15880: taan:                                                kuin yhtiöveron hyvitykseen oikeuttavien kor-
15881:    1) tulonhankkimisvähennyksenä 500 mark-           kojen perusteella 10 000 markkaa lisättynä 50
15882: kaa lisättynä viidellä prosentilla palkkatulon       prosentilla siitä määrästä, jolla nämä tulot
15883: määrästä, ei kuitenkaan enempää kuin 2 100           ylittävät 10 000 markkaa. Omaisuustulovähen-
15884: markkaa ja enintään palkkatulon määrän;              nyksen määrä voi kuitenkin olla enintään sen
15885:                                                      perusteena olevien tulojen yhteismäärän suu-
15886:                                                      ruinen ja enintään 25 000 markkaa.
15887:                       87 §
15888:   Verovelvollisella on oikeus vähentää elinkei-
15889: notoimintaan, maatilatalouteen ja muuhun an-                                99 §
15890: siotoimintaan liittyvien velkojensa korot täysi-        Verovelvollisella on oikeus vähentää omia ja
15891: määräisinä sekä muiden velkojensa korot jäl-         perheenjäsentensä sairauskuluja enintään 2 000
15892: jempänä säädetyin rajoituksin.                       markkaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot,
15893:                                                      enintään 4 000 markkaa. Enimmäismääriä on
15894:                                                      korotettava 650 markalla jokaisesta alaikäises-
15895:                       89 §                           tä lapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna
15896:    Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä vero-     elättänyt (sairauskuluvähennys).
15897: velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-
15898: pesällä korkovähennyksen enimmäismäärä on                                 100 §
15899: muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korko-           Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön
15900: jen osalta 25 000 markkaa. Puolisoilla vähen-        veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä
15901: nyksen yhteinen enimmäismäärä on 32 000              käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo-
15902: markkaa. Edellä mainittuja enimmäismääriä            mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatus-
15903: on korotettava 3 000 markalla verovuonna elä-        velvollisuuden, työttömyyden tai sairauden
15904: tettävänä ollutta alaikäistä lasta kohti.            johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään
15905:                                                      tulosta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan
15906:                                                      enempää kuin 7 000 markkaa (veronmaksuky-
15907:                        91 §                          vyn alentumisvähennys).
15908:    Kun korkoja on vaadittu vähennettäväksi
15909: enemmän kuin mihin verovelvollisella tai puo-
15910: lisoilla yhdessä on lain mukaan oikeus, korot                                101 §
15911: jäävät vähentämättä seuraavassa järjestykses-           Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo-
15912: sä:                                                  lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu-
15913:    1) muut kuin ansiotoimintaan tai tiettyyn         lostaan 12 700 markkaa, jos verovelvollisella
15914: tulolähteeseen kohdistuvat korot, ja näistä en-      tai puolisoilla on ollut elätettävänä verovuonna
15915: sisijaisesti muut kuin asuntolainakorot;             enintään 7 vuotta täyttänyt lapsi. Mikäli vero-
15916:    2) muuhun ansiotoimintaan kuin elinkeino-         velvollisella tai puolisoilla yhdessä on edellä
15917: toimintaan tai maatilatalouteen liittyvät korot;     tässä pykälässä tarkoitetun lapsen sijasta ollut
15918:    3) tiettyyn tulolähteeseen kohdistuvan velan      elätettävänään verovuonna ainoastaan 7 vuotta
15919: korot ensisijaisesti sen tulolähteen tulosta, jo-    täyttänyt lapsi, valtionverotuksessa verovelvol-
15920: hon kohdistuvien korkojen määrä on suurin.           lisella tai puolisoilla yhdessä on oikeus vähen-
15921:    Puolisoiden koroista jäävät 1 momentissa          tää 8 000 markkaa. Jos verovelvollinen tai
15922: mainitussa järjestyksessä vähentämättä ensisi-       puolisot yhdessä ovat verovuonna elättäneet
15923: jaisesti sen puolison korot, jonka kokonaistu-       useampaa kuin yhtä lasta, korotetaan edellä
15924: lon määrä valtionverotuksessa on pienempi,           mainittuja määriä kahdesta lapsesta 1 000 mar-
15925: elleivät puolisot ole toisin vaatineet.              kalla, kolmesta lapsesta 3 000 markalla, neljäs-
15926:                                       1990 vp. -     LA n:o 128                                      7
15927: 
15928: tä lapsesta 6 000 markalla, sekä jokaisesta sitä                          107 §
15929: useammasta lapsesta lisäksi 3 000 markalla             Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
15930: (lapsenhoitovähennys).                               naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
15931:    Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-       3 400 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
15932: hentää lisäksi 8 500 markkaa, jos verovelvolli-      viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
15933: sen puolisolla ei ole veronalaista tuloa, tai jos    jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan
15934: puolisolla on tällaista tuloa, saa se puolisoista,   on 100 prosenttia. Jos prosenttimäärä on pie-
15935: jonka tulojen yhteismäärä on suurempi, vähen-        nempi, mutta kuitenkin enintään 30 prosenttia,
15936: tää 8 500 markkaa vähennettynä 25 prosentilla        vähennyksenä myönnetään prosenttimäärän
15937: toisen puolison tulon määrästä (puolisovähen-        osoittama osuus 3 400 markasta (kunnallisve-
15938: nys).                                                rotuksen invalidivähennys). Vähennys myönne-
15939:    Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-       tään kuitenkin enintään ansiotulon suuruisena.
15940: hentää 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
15941: tään 8 000 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
15942: nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita                              146 §
15943: koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt            Suurimman osan verovuodesta Suomessa
15944: alaikäistä lastaan (valtionverotuksen yksin-         asuneen verovelvollisen tuloverosta vähenne-
15945: huoltajavähennys).                                   tään 1 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
15946:                                                      ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä
15947:                                                      haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen
15948:                      104 §                           mukaan on 100 prosenttia tai, jos prosentti-
15949:    Verovelvollinen saa vähentää kokonaistulos-       määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään
15950: taan valtionverotuksessa tulolähteen tappion,        30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama
15951: jos se ei johdu elantokustannuksista. Maatila-       osuus 1 000 markasta (valtionverotuksen inva-
15952: talouden tappio on kuitenkin vähennyskelpoi-         lidivähennys). Jos verovelvollinen on vero-
15953: nen kokonaistulosta vain 40 000 markan mää-          vuonna saanut pakolliseen eläketurvaan perus-
15954: rään saakka.                                         tuvaa työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hä-
15955:                                                      nen haitta-asteensa ilman eri selvitystä 100
15956:                       106§                           prosentiksi, jos eläke on myönnetty täytenä, ja
15957:                                                      50 prosentiksi, jos se on myönnetty osaeläk-
15958:    Verovelvollinen, joka verovuonna on suorit-       keenä, jollei verovelvollisen haitta-asteen esite-
15959: tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön         tyn selvityksen perusteella katsota olevan suu-
15960: mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-        rempi. Verovelvollinen säilyttää oikeutensa
15961: tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna           työkyvyttömyyseläkkeen mukaiseen invalidivä-
15962: suorittamansa sanotun elatusavun määrän,             hennykseen senkin jälkeen, kun työkyvyttö-
15963: kuitenkin enintään 4 500 markkaa alaikäistä          myyseläke on muuttunut vanhuuseläkkeeksi.
15964: lasta kohden (kunnallisverotuksen elatusvelvol-      Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä
15965: lisuusvähennys).                                     niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste
15966:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-       määritellään, sekä invalidivähennyksen saami-
15967: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään        seksi esitettävästä selvityksestä.
15968: 4 500 markkaa ansiotulosta, jos verovelvolli-
15969: nen on verovuonna vähintään seitsemän kuu-              Valtionverotuksessa suurimman osan vero-
15970: kauden ajan saanut säännöllistä ja täyttä ope-       vuodesta Suomessa asunut verovelvollinen, jo-
15971: tusta peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, am-     ka on verovuonna suorittanut lapsen elatusta
15972: mattikoulussa, korkeakoulussa tai muussa näi-        koskevan lainsäädännön mukaisella sopimuk-
15973: hin verrattavassa oppilaitoksessa (kunnallisve-      sella tai tuomiolla vahvistettua elatusapua, saa
15974: rotuksen opiskelijavähennys).                        tuloverostaan vähentää neljäsosan verovuonna
15975:    Milloin verovelvollinen on kuollut ja häneltä     suorittamansa elatusavun määrästä, kuitenkin
15976: on jäänyt leski, lapsia tai muita perillisiä,        enintään 1 150 markkaa alaikäistä lasta koh-
15977: joiden elatus pääasiallisesti on ollut hänen         den (valtionverotuksen elatusvelvollisuusvä-
15978: ansionsa varassa, tehdään vainajan tulosta           hennys).
15979: kohtuullinen, enintään kokonaistulon, määräi-           Verovelvollinen, joka suurimman osan vero-
15980: nen vähennys (kuolleen henkilön tulosta tehtä-       vuodesta on asunut Suomessa ja joka on elät-
15981: vä vähennys).                                        tänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttänyttä
15982: 8                                   1990 vp. -     LA n:o 128
15983: 
15984: lastaan, saa edellyttäen, että hän tai hänen          Asuntovähennyksen määrää on korotettava
15985: puolisonsa verovuoden aikana ei ole saanut         1 600 markalla lasta kohti, jos verovelvollisella
15986: lasten kotihoidon tuesta annetussa laissa (24/     tai puolisoilla yhdessä on ollut verovuonna
15987: 85) tarkoitettua kotihoidon tukea 6 kuukautta      elätettävänään alaikäinen lapsi (asuntovähen-
15988: pidemmältä ajalta, tuloverostaan vähentää las-     nyksen lapsikorotus).
15989: ten hoidosta lastenhoitajalle maksetusta enna-
15990: konpidätyksen alaisesta palkasta suoritetut                             149 §
15991: työnantajan sairausvakuutus-, kansaneläke-,
15992: työeläke- ja tapaturmavakuutusmaksut, kui-            Tulontasausta varten edellä tarkoitettu ker-
15993: tenkin niin, että puolisoista vähennyksen saa      tatulo jaetaan niiden vuosien lukumäärällä,
15994: vain se, jonka ansiotulojen määrä on pienempi      joilta tulon katsotaan kertyneen, kuitenkin
15995: (/astenhoitajavähennys).                           enintään kahdellakymmenellä. Näin lasketuista
15996:                                                    tulon osista yksi lisätään verovelvollisen vero-
15997:                                                    vuoden muuhun verotettavaan tuloon. Muille
15998:                                                    tulonosille lasketaan verovuoden progressiivi-
15999:                      146 a §                       sen tuloveroasteikon mukaan vero, jonka on
16000:   Verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on   kuitenkin oltava 15 prosenttia tulon osasta.
16001: oikeus tuloverosta tehtävään asuntovähennyk-       Tulon osaan tällä tavalla laskettu vero kerro-
16002: seen seuraavin edellytyksin:                       taan kertymisvuosien lukumäärällä verovuotta
16003:    1) verovelvollinen on ryhtynyt käyttämään       lukuun ottamatta ja pannaan maksettavaksi
16004: omana vakituisena asuntonaan sellaista raken-      verovuoden verona. Jos yhteisetuuden tulo on
16005: nusta tai huoneistoa, josta tai jonka hallintaan   kertynyt useammalta kuin 10 vuodelta, kerta-
16006: oikeuttavista osakkeista tai osuuksista hän on     tulon muusta kuin verovuoden verotettavaan
16007: asunnon käyttöönottovuonna tai sitä edeltä-        tuloon lisätystä osasta pannaan veroa makset-
16008: neenä vuonna hankkinut omistukseensa osta-         tavaksi enintään 30 prosenttia tästä tulon osas-
16009: malla, vaihtamalla tai muulla vastikkeellisella    ta.
16010: saannolla vähintään puolet;
16011: 
16012:   Asuntovähennyksen täysi määrä on 9 200             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16013: markkaa kuitenkin enintään verovuonna vero-        kuuta 1991. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
16014: velvollisen maksamien asuntolainakorkojen          ran vuodelta 1991 toimitettavassa verotukses-
16015: määrä.                                             sa.
16016: 
16017: 
16018:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1990
16019: 
16020:          Mauri Pekkarinen              Jukka Vihriälä                Hannu Tenhiälä
16021:          Juhani Alaranta               Aapo Saari                    Kalevi Mattila
16022:                                        Marjatta Väänänen
16023:                                               1990 vp.
16024: 
16025: Lakialoite n:o 129
16026: 
16027: 
16028: 
16029: 
16030:                                  Myller ym.: Ehdotus laiksi eräiden yhtymien ja yhteisöjen
16031:                                     verovelvollisuudesta ortodoksisille seurakunnille
16032: 
16033: 
16034:                                          Eduskunnalle
16035: 
16036:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16037: 
16038:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi uusi la-       Lailla kumottaisiin vanhentunut laki eräiden
16039: ki eräiden yhteisöjen ja yhtymien verovelvolli-     yhtymäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskato-
16040: suudesta ortodoksisille seurakunnille. Lailla ta-   lisille seurakunnille (191135).
16041: sapainotettaisiin verotulojen jakautumista or-
16042: todoksisten ja evankelisluterilaisten seurakun-
16043: tien välillä.
16044: 
16045: 
16046: 
16047: 
16048:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
16049: 
16050:    Ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain          Kaikki muut kuin edellä mainitut yhteisöt ja
16051: (521169) 30 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan          yhtymät joutuvat maksamaan kirkollisveroa
16052: kirkollisveroa ortodoksisen kirkon seurakun-        evankelisluterilaiselle seurakunnalle evankelis-
16053: nalle suorittavat kaikki seurakunnan alueen         luterilaisten seurakuntien virkataloista ja ra-
16054: kunnissa verovuonna asuvat ortodoksiseen            hastoista annetun lain (106/66) 13 §:n mu-
16055: kirkkokuntaan kuuluvat henkilöt sekä ne orto-       kaan. Esimerkiksi kirkkoihin kuulumattoman
16056: doksisen uskon tunnustajat, jotka hallitsevat       tai ortodoksisen seurakunnan jäsenen kuollessa
16057: seurakunnan alueella kiinteistöä, ortodoksisen      joutuu hänen perikuntansa maksamaan kirkol-
16058: uskon tunnustajain omistamat liikkeet ja lisäk-     lisveroa evankelisluterilaiselle kirkolle, ellei pe-
16059: si yhtymät, jotka ovat verovelvollisia seura-       rikunnan jäsenten enemmistö kuulu ortodoksi-
16060: kunnan alueella olevalle kunnalle eräiden yhty-     seen seurakuntaan. Edesmenneen ortodoksisen
16061: mäin verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille    seurakunnan jäsenen kuolinpesän kirkollisve-
16062: seurakunnille annetun lain (191135) säännösten      rovelvollisuus evankelisluterilaiselle seurakun-
16063: mukaisesti.                                         nalle koetaan uskontokuntaa syrjivänä. Muu-
16064:    Eräiden     yhtymäin     verovelvollisuudesta    toinkin säännökset ohjaavat yhteisöiltä saata-
16065: kreikkalaiskatolisille seurakunnille annetun        via verotuloja evankelisluterilaisille seurakun-
16066: lain mukaan sellainen osakeyhtiö, avoin, kom-       nille. Vuonna 1987 tilitettiin yhteisöveroja lute-
16067: mandiitti- tai laivanisännistöyhtiö, osuuskunta     rilaisille seurakunnille 226 miljoonaa markkaa
16068: tahi muu yhtymä, jonka osakkeista tai osuuk-        ja ortodoksisille seurakunnille 98 000 mark-
16069: sista enemmän kuin puolet kuuluu verovuoden         kaa. Jos yhteisöveroja olisi maksettu jäsen-
16070: alussa yhtymän osake-, jäsen- tai muun sitä         määrän mukaisessa suhteessa ortodoksisille
16071: vastaavan luettelon mukaan Suomen kreikka-          seurakunnille, olisi pitänyt tilittää noin 2, 9
16072: laiskatolisen kirkkokunnan jäsenille, on vero-      miljoonaa markkaa eli 30-kertainen määrä.
16073: velvollinen tämän kirkkokunnan seurakunnal-            Verotulojen jakoa tuleekin tarkistaa mainit-
16074: le. Sama koskee yhdistystä, jonka jäsenluvusta      tuja säännöksiä muuttamalla sekä mahdollises-
16075: verovuoden alussa jäsenluettelon mukaan             ti myös lisäämällä verohyvitystä ortodoksisille
16076: enemmistö on sanotun kirkkokunnan jäseniä.          seurakunnille.
16077: 200060G
16078: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 129
16079: 
16080:    Lakiteknisesti voidaan eri yhteisö- ja yhty-       Ehdotettu laki ei lisäisi verorasitusta, vaan
16081: mätyyppien luettelointi välttää viittauksena uu-    jakaisi verotuloja kirkkokuntien välillä oikeu-
16082: distetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 4   denmukaisemmalla tavalla. Laki on tarkoitettu
16083: ja 5 §:n säännöksiin. Kuolinpesän verovelvolli-     tulemaan voimaan vuoden 1992 alusta.
16084: suudesta säädettäisiin erikseen siten, että orto-     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16085: doksisen seurakunnan jäsenenä olleen henkilön
16086: kuolinpesä olisi aina verovelvollinen ortodoksi-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16087: selle seurakunnalle.                                       lakiehdotuksen:
16088: 
16089: 
16090:                                               Laki
16091:         eräiden yhteisöjen ja yhtymien verovelvollisuudesta ortodoksisille seurakunnille
16092: 
16093:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16094: 
16095:                        1§                                                 2§
16096:    Sellainen tulo- ja varallisuusverolain (1240/      Tällä lailla kumotaan eräiden yhtymäin ve-
16097: 88) 4 §:n 4-7 kohdassa tarkoitettu yksityinen       rovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seura-
16098: yhteisö tai 5 §:ssä tarkoitettu yhtymä, jonka       kunnille 10 päivänä toukokuuta 1935 annettu
16099: osakkeista tai osuuksista kuuluu ortodoksisen       laki (191135).
16100: seurakunnan jäsenille enemmän kuin evanke-                                3§
16101: lisluterilaisen seurakunnan jäsenille taikka jon-      Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
16102: ka jäsenten enemmistö on jäsenluettelon mu-         misesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuk-
16103: kaan ortodoksisen seurakunnan jäseniä, on           sella.
16104: verovelvollinen ortodoksiselle seurakunnalle.                             4 §
16105: Samoin ortodoksiselle seurakunnalle verovel-          Tämä laki tulee voimaan      pmvana
16106: vollinen on kuolinpesä, kun perittävä kuolin-       kuuta 199 . Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
16107: hetkellään on ollut ortodoksisen seurakunnan        ran vuodelta 199 toimitettavassa verotukses-
16108: jäsen.                                              sa.
16109: 
16110:        Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1990
16111: 
16112:            Riitta Myller                 Marja-Liisa Tykkyläinen   Timo Roos
16113:            Antti Kalliomäki              Reijo Lindroos            Kerttu Törnqvist
16114:                        Jukka Roos                           Jorma Huuhtanen
16115:                                               1990 vp.
16116: 
16117: Lakialoite n :o 130
16118: 
16119: 
16120:                                   Saapunki ym.: Ehdotus laiksi ampuma-aseista ja ampumatar-
16121:                                     peista annetun lain muuttamisesta
16122: 
16123: 
16124:                                           Eduskunnalle
16125: 
16126:    Ampuma-aseiden, patruunoiden ja ruudin            kittävästi aseturvallisuutta. Aseiden säilytystä
16127: varastointia ja kauppaa koskevia säännöksiä          voitaisiin myymälän aukioloaikana parantaa
16128: tulisi selventää ja ne tulisi erottaa muiden         esimerkiksi liipasinkaaren kautta kulkevalla lu-
16129: räjähdystarvikkeiden kauppaa koskevista sään-        kitulla vaijerilla. Murtojen varalta tulisi säily-
16130: nöksistä.                                            tystiloihin asentaa hälytyslaitteisto ja säilytysti-
16131:    Ampuma-aseita joutuu joka vuosi huomat-           lojen rakenteiden tulisi olla vaikeasti murretta-
16132: tava määrä rikollisten käsiin. Murrot aseita         via. Käyttökelpoisen aseen anastaminen vai-
16133: myyviin liikkeisiin on pyrittävä estämään teke-      keutuu, jos kiväärin lukko säilytettäisiin eril-
16134: mällä ampuma-aseiden anastus mahdollisim-            lään aseesta. Harkinnanarvoinen vaihtoehto on
16135: man vaikeaksi. Ampuma-aseita ja ampumatar-           myös haulikon piippuun laitettava holkki, joka
16136: vikkeita myyviä liikkeitä on moninkertainen          estää aseen käyttämisen. Tällaisia lukituslait-
16137: määrä verrattuna niihin liikkeisiin, jotka myy-      teita on jo olemassa. Nämä ovat vain esimerk-
16138: vät muita räjähdysaineita. Aseiden varastointia      kejä toimenpiteistä, joilla aseita kauppaavat
16139: koskevat säännökset ovat räjähdystarvikease-         yritykset voisivat vähentää asevarkauksia.
16140: tuksessa sekä kauppa- ja teollisuusministeriön          Ampuma-aseista ja ampumatarpeista annet-
16141: päätöksessä sekaisin muiden räjähdystarvikkei-       tuun lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös,
16142: ta koskevien säännösten kanssa (A ampuma-            jonka mukaan aseita on säilytettävä huolelli-
16143: aseista ja ampumatarpeista 34/33, räjähdystar-       sesti. Asetuksella säädetään tarkemmin säily-
16144: vikeasetus 85/80 ja VNp 410/86). Säännösten          tyspaikkojen ja varastojen rakenteista ja mur-
16145: vaikeaselkoisuuden vuoksi kauppojen ja varas-        tosuojauksesta sekä siitä, mitä anastusten estä-
16146: tojen rakenteet ovat kirjavia ja poliisin suorit-    miseksi on tehtävä.
16147: tama valvonta haparoivaa. Lisäksi kauppias ei           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16148: useinkaan tiedä, mitä häneltä edellytetään.
16149:    Tekniikan kehittyessä voidaan vähällä vai-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16150: valla ja kohtuullisilla kustannuksilla lisätä mer-           lakiehdotuksen:
16151: 
16152:                                                Laki
16153:                 ampuma-aseista ja ampumatarpeista annetun lain muuttamisesta
16154: 
16155:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16156:   lisätään ampuma-aseista ja ampumatarpeista 27 päivänä tammikuuta 1933 annettuun lakiin
16157: (33/33) uusi näin kuuluva 1 b §:
16158: 
16159:                        1b §
16160:   Ampuma-aseiden ja ampumatarpeiden kau-             paikkojen ja varastojen rakenteista ja murto-
16161: pan harjoittaja on velvollinen pitämään sellais-     suojauksesta sekä siitä, mitä anastusten estämi-
16162: ta huolta hallussaan olevista ampuma-aseista         seksi on tehtävä.
16163: ja -tarpeista, etteivät ne joudu sivullisten hal-
16164: tuun.                                                  Tämä laki tulee voimaan         päivänä
16165:    Asetuksella säädetään tarkemmin säilytys-         kuuta 19
16166: 
16167:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1990
16168: 
16169:                       Pauli Saapunki                           Taisto Tähkämaa
16170:                       Aapo Saari                               Timo Laaksonen
16171:  200060G
16172:                                              1990 vp.
16173: 
16174: Lakialoite n:o 131
16175: 
16176: 
16177: 
16178: 
16179:                                  Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi ulkomaalaislain 8 ja 35 §:n
16180:                                     muuttamisesta
16181: 
16182: 
16183:                                         Eduskunnalle
16184: 
16185:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16186: 
16187:    Aloitteessa ehdotetaan, että ulkomaalaisla-     käännyttää välittömästi jo rajalla turvapaikkaa
16188: kia muutettaisiin turvapaikkaa hakevien osalta     anova henkilö, jonka turvapaikan saamiselle ei
16189: siten, että viranomaisille tulisi mahdollisuus     ilmeisesti ole perusteita.
16190: 
16191: 
16192: 
16193: 
16194:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
16195: 
16196:    Voimassa oleva ulkomaalaislaki on osoittau-     van henkilön päiväkustannukset uhkaavat ko-
16197: tunut käytännössä varsin huonosti toimivaksi       hota nykyisestä 850 markasta päivää kohden
16198: vallitsevassa tilanteessa, jolloin maahamme        yhä korkeammiksi.
16199: saapuu päivittäin jopa yli sata pakolaista. Suo-      Uusi ulkomaalaislakiehdotus on parhaillaan
16200: mi joutuu ottamaan heidät vastaan ja vastaa-       eduskunnan käsiteltävänä, mutta on syytä olet-
16201: maan heidän ylläpidostaan useita kuukausia -       taa lain käsittelyn venyvän yli vuodenvaihteen.
16202: jopa vuoden - kestävän hakemuksen käsitte-         Näin ollen rajoillamme päivä päivältä paisuva
16203: lyn ajan, vaikka on valtaosassa tapauksista        pakolaistulva saa esteettä tulla Suomeen ajan
16204: vahvaa syytä olettaa heidän hakemuksensa tu-       tasalla olevan lainsäädännön puuttuessa. Tä-
16205: levan hylätyiksi, koska he eivät täytä Geneven     män takia tulisi voimassa olevaa ulkomaalais-
16206: sopimuksen pakolaista koskevia määräyksiä.         lakia pikaisesti muuttaa Ruotsin lainsäädännön
16207:    Suomelle on aiheutunut, ja yhä enemmän          mukaiseksi siten, että pakolaisten välitön rajal-
16208: aiheutuu, suuria kustannuksia tällä hetkellä yli   ta käännyttäminen tulisi ilman tulkintaepäsel-
16209: kahteentuhanteen nousevan turvapaikkapää-          vyyttä mahdolliseksi tapauksissa, jolloin on
16210: töstä odottavien pakolaisten majoituksesta ja      perusteltua syytä olettaa anomusten hylätyksi
16211: ylläpidosta. Tilanne on riistäytymässä käsistä     tuloa.
16212: pakolaiskeskusten täyttyessä ja pakolaisten          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16213: majoittuessa kaikkiin mahdollisiin motelleihin
16214: ja hotelleihin. Valtiolle tuleva lasku kasvaa               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16215: päivä päivältä, ja turvapaikkapäätöstä odotta-            lakiehdotuksen:
16216: 
16217: 
16218: 
16219: 
16220: 2000600
16221: 2                                  1990 vp. -   LA n:o 131
16222: 
16223: 
16224:                                             Laki
16225:                            ulkomaalaislain 8 ja 35 §:n muuttamisesta
16226: 
16227:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16228:   muutetaan 26 päivänä huhtikuuta 1983 annetun ulkomaalaislain (400/83) 8 §:n 3 momentti ja
16229:   lisätään 35 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 4 päivänä toukokuuta 1990
16230: annetulla lailla (408/90), uusi 3 ja 4 momentti, seuraavasti:
16231: 
16232:                      8 §                         saanut lain voimaa (välitön täytäntöönpano),
16233:                                                  jos on ilmeistä, että turvapaikan saamiselle ei
16234:   Ulkomaalaisesta, joka pyytää pakolaisuu-       ole perusteita ja että oleskelulupaa ei myös-
16235: teensa vedoten turvapaikkaa Suomessa, sääde-     kään myönnetä muusta syystä.
16236: tään 12 §:ssä ja 35 §:n 3 ja 4 momentissa.          Päätös välittömästä täytäntöönpanosta saa-
16237:                                                  daan tehdä kuutta kuukautta myöhemmin ul-
16238:                     35 §                         komaalaisen saapumisesta Suomeen vain, jos
16239:                                                  siihen on erityisiä syitä.
16240:   Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskus saa
16241: määrätä, että sen päätös maastakäännyttämi-        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
16242: sestä on pantava täytäntöön, vaikka se ei ole    kuuta 199 .
16243: 
16244: 
16245:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1990
16246: 
16247:                    Raimo Vistbacka                       Sulo Aittoniemi
16248:                    Pentti Kettunen                       Marita Jurva
16249:                                          Tina Mäkelä
16250:                                                1990 vp.
16251: 
16252: Lakialoite n:o 132
16253: 
16254: 
16255: 
16256: 
16257:                                   Lehtosaari ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain 38 §:n      momentin
16258:                                     muuttamisesta
16259: 
16260: 
16261:                                           Eduskunnalle
16262: 
16263:     Aloitteessa ehdotetaan, että avioliittolain       joitus koskee nyt vain kiinteistöjä, jotka yksin-
16264: 38 §:n 1 momenttia muutetaan siten, ettei puo-        omaan tai pääasiallisesti on tarkoitettu käytet-
16265: liso saa ilman toisen puolison suostumusta            täväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Maatilal-
16266: luovuttaa tai antaa vuokralle kiinteää omai-          la oleva asunto ei pääsääntöisesti ole vallinta-
16267: suutta, jota käytetään puolisoiden yhteisenä          rajoituksen alainen, koska tilan pääkäyttötar-
16268: kotina.                                               koitus ei ole asuminen vaan viljely.
16269:     Avioliittolakia uudistettiin vuonna 1987.            Avioliittolain 38 §:n tarkoitus on lisätä per-
16270: Tällöin uudistettiin myös vallintarajoituksia,        heen sosiaalista turvallisuutta. Maatalous pe-
16271: joiden tarkoituksena on suojata kotia ja koti-        rustuu Suomessa perheviljelmille, joten maati-
16272:  irtaimistoa toisen puolison omavaltaisilta oi-       lalla asuminen merkitsee sekä asumis- että
16273:  keustoimilta. Uudet rajoitukset muuttivat olen-      toimeentulon turvaa molemmille puolisoille.
16274:  naisesti eri väestöryhmien keskinäistä asemaa.       Tämän vuoksi ei maatilan myyminen saisi olla
16275:  Aikaisemmin rajoitukset suojasivat muita pa-         yksinkertaisempaa kuin yhteisen asunto-osak-
16276:  remmin maanviljelijäväestöä, koska toinen            keen myyminen.
16277:  puoliso ei saanut ilman toisen suostumusta              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16278:  myydä tai antaa vuokralle kiinteää omaisuutta.
16279:  Uudistuksen myötä maanviljelijäväestö jäi                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16280:  muita huonompaan asemaan, koska vallintara-                 lakiehdotuksen:
16281: 
16282: 
16283: 
16284: 
16285:                                                 Laki
16286:                           avioliittolain 38 §:n 1 momentin muuttamisesta
16287: 
16288:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16289:     muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain (234/29) 38 §:n 1 momentti,
16290:  sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (411187), seuraavasti:
16291: 
16292:                        38 §
16293:     Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallis-     Tämä    laki tulee voimaan            päivänä
16294:  ta suostumusta luovuttaa tai antaa vuokralle                   kuuta 199 .
16295:  taikka luovuttaa oikeutta käyttää tai hallita
16296:  kiinteää omaisuutta, jota käytetään puolisoi-
16297:  den yhteisenä kotina.
16298: 
16299: 
16300: 
16301: 
16302:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1990
16303: 
16304:                      Markku Lehtosaari                         Kalle Röntynen
16305: 
16306: 200060G
16307:         1
16308: 
16309: 
16310: 
16311: 
16312:     1
16313: 
16314: 
16315:     1
16316: 
16317: 
16318: 
16319: 
16320: 1
16321: 
16322: 
16323: 1
16324:                                             1990 vp.
16325: 
16326: Lakialoite n:o 133
16327: 
16328: 
16329: 
16330: 
16331:                                 Laitinen ym.: Ehdotus laiksi kuljetusten alueellisesta tukemisesta
16332:                                    annetun lain 10 §:n muuttamisesta
16333: 
16334: 
16335:                                         Eduskunnalle
16336: 
16337:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16338:   Aloitteessa ehdotetaan, että kuljetustuen tu-    sesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetusta kulje-
16339: kiprosentteja kuljetusten alueellisesta tukemi-    tusmaksusta muutetaan.
16340: 
16341: 
16342: 
16343: 
16344:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
16345: 
16346:    Kuljetustuki on tarkoitettu tasapainotta-       mä taulukointi on käytännön kannalta vierasta
16347: maan maan eri alueiden yritysten keskinäistä       ja korvaukset keskeisimmällä kuljetusalueella,
16348: kustannuspainetta ja kilpailukykyä. Kehitys-       250-500 kilometriä, ovat perin alhaiset. Yli 30
16349: alueella sijaitseva yritys voi joutua maksamaan    prosentin tukea maksetaan harvoin. Taulukko
16350: korkeammat rahtikulut kahteen kertaan kuljet-      tulisi uudistaa niin, että tuki todella tavoittaisi
16351: taessaan ensin valmisteen raaka-aineet etelä-      yritykset ja tehoaisi tarkoitetulla tavalla.
16352: rannikolta tai satamista ja vastaavasti valmiin       Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
16353: tuotteen takaisin vientisatamiin.                  dollisimman pian.
16354:    Kuljetusten alueellinen tuki ei nykyisen lain      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16355: 10 §:n mukaisen taulukon mukaan ole osuva.
16356: Rautatie- ja kuorma-autokuljetusten tuki alkaa              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16357: 266 kilometristä ollen 5 prosenttia ja päättyy            lakiehdotuksen:
16358: 1 150 kilometrin ylittävänä 40 prosenttiin. Tä-
16359: 
16360: 
16361: 
16362: 
16363: 200060G
16364: 2                                     1990 vp. -     LA n:o 133
16365: 
16366:                                                  Laki
16367:              kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
16368: 
16369:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16370:   muutetaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta 1981 annetun lain
16371: (954/81) 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa
16372: (901184), seuraavasti:
16373: 
16374:                        10 §
16375:    Kuljetustuen määrä 7 §:ssä tarkoitetusta kul-     201-250                           10
16376: jetusmaksusta on kehitysalueen kolmannelta           251-300           5               10
16377: perusvyöhykkeeltä alkavista       rautatie- ja       301-350          10               20
16378: kuorma-autokuljetuksista:                            351-400          20               20
16379:                                                      401-500          30               30
16380: Kuljettu matka     Tuki-          Tukiprosentti      501-             40               40
16381: kilometriä        prosentti   2 §:n 2 momentissa
16382:                                  tarkoitettuihin
16383:                                 laivakuljetuksiin
16384:                                     liittyvissä        Tämä laki tulee voimaan   päivänä
16385:                                   kuljetuksissa      kuuta 1991.
16386: 101-150                                5
16387: 151-200                                5
16388: 
16389: 
16390:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1990
16391: 
16392:          Juhani Laitinen                   Sakari Valli              Keijo Jääskeläinen
16393:          Marja-Liisa Tykkyläinen           Riitta Saastamoinen       Kerttu Törnqvist
16394:          Seppo Kääriäinen                  Kari Rajamäki             Jorma Huuhtanen
16395:          Esko Jokiniemi                    Kalle Röntynen            Eeva Turunen
16396:          Mirja Ryynänen                    Markku Lehtosaari         Matti Väistö
16397:                                            Jouni Backman
16398:                                               1990 vp.
16399: 
16400: Lakialoite n:o 134
16401: 
16402: 
16403: 
16404:                                  Jääskeläinen ym.: Ehdotus laiksi poronhoitolain 31 §:n muutta-
16405:                                     misesta
16406: 
16407:                                          Eduskunnalle
16408: 
16409:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16410: 
16411:   Aloitteessa ehdotetaan, että poroja on hoi-       asuntojen pihoihin ja muille erityiseen käyt-
16412: dettava myös saamelaisten kotiseutualueella si-     töön otetuille alueille.
16413: ten, etteivät ne pääse puutarhoihin, vakinaisten
16414: 
16415: 
16416: 
16417: 
16418:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
16419: 
16420:    Poronhoitolaissa säädetään, että muualla         sitä, että on pyrittävä välttämään vahinkojen
16421: kuin saamelaisvaltuuskunnasta annetun ase-          aiheuttamista riippumatta siitä, missä omai-
16422: tuksen (824/73) 1 §:n 3 momentissa tarkoite-        suus alueellisesti sijaitsee. Ei voi pitää perus-
16423: tulla saamelaisten kotiseutualueella poroja on      teltuna sitä, että saamelaisten kotiseutualueella
16424: hoidettava siten, etteivät ne pääse puutarhoi-      paikallisten asukkaiden puutarhat, pihapiirit ja
16425: hin, vakinaisten asuntojen pihoihin ja muille       heidän muussa yksityisessä käytössään olevat
16426: erityiseen käyttöön otetuille alueille. Saame-      alueensa ovat suojattornia poronhoitolain va-
16427: laisten kotiseutualue on toisin sanoen suljettu     hinkojen ehkäisemisestä annettujen säännösten
16428: pois kyseisen säännöksen soveltamiselta. Tätä       suhteen.
16429: on pidettävä lakiteknisesti ja alueellisen yhden-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16430: vertaisuuden kannalta epäonnistuneena kohta-
16431: na.                                                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16432:    Lähtökohtana poronhoidossa on pidettävä                 lakiehdotuksen:
16433: 
16434:                                               Laki
16435:                                poronhoitolain 31 §:n muuttamisesta
16436: 
16437:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16438:  muutetaan 14 päivänä syyskuuta 1990 annetun poronhoitolain (848/90) 6 luvun 31 §:n 1
16439: momentti seuraavasti:
16440:                   6 luku                   mikoille tai muutoinkaan aiheuta tarpeetto-
16441:           Vahingonkorvaussäännökset                 masti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle. Po-
16442:                                                     roja on lisäksi hoidettava siten, etteivät ne
16443:                       31 §
16444:                                                     pääse puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pi-
16445:              Vahinkojen ehkäiseminen                hoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille
16446:    Poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse    alueille.
16447: viljelyksille ilman maanomistajan, taikka sil-
16448: loin kun hallintaoikeus kuuluu muulle kuin
16449: maanomistajalle, haltijan lupaa eivätkä aiheu-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
16450: ta vahinkoa metsänuudistusaloilla oleville tai-     kuuta 1991.
16451: 
16452:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1990
16453: 
16454:                      Keijo Jääskeläinen                      Oiva Savela
16455: 200060G
16456:                                                1990 vp.
16457: 
16458: Lakialoite n:o 135
16459: 
16460: 
16461: 
16462: 
16463:                                   Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttami-
16464:                                     sesta
16465: 
16466: 
16467:                                           Eduskunnalle
16468: 
16469:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16470: 
16471:    Aloitteessa ehdotetaan ennakkoperintälakiin        laisesta yhdistykselle suoritettavasta korvauk-
16472: lisättäväksi säännös, jolla selkeytetään yhdis-       sesta, joka maksetaan yhdistyksen jäsenten sen
16473: tysten taikootyön verotuskohtelua. Ehdotuk-           puolesta palkatta tekemästä talkootyöstä.
16474: sen mukaan ennakonpidätystä ei toimiteta se!-
16475: 
16476: 
16477: 
16478: 
16479:                                             PERUSTELUT
16480: 
16481:    Ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n mukaan           !into-oikeus on yksittäisillä päätöksillä rajan-
16482: työnantaja on velvollinen toimittamaan maksa-          nut työnantajan johdon ja valvonnan alaisena
16483: mastaan palkasta ennakonpidätyksen. Palkalla          tehtävän työn ja toisaalta taikootyön käsitettä.
16484: tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkio-            Ennakonpidätyskäytäntöä on selvästi tiuken-
16485: ta, osapalkkiota sekä muuta etuutta ja kor-            nettu mm. erääseen korkeimman hallinto-
16486: vausta, joka suoritetaan virasta tai toimesta         oikeuden ratkaisuun (KHO 31.8.1983 T 3230)
16487: tahi sellaisesta työstä, tehtävästä tai palveluk-     vedoten, missä yhdistyksen jäsenten tekemästä
16488: sesta, joka työn tai tehtävän antajalle tehdään       työstä yhdistykselle maksettu suoritus katsot-
16489: korvausta vastaan. Jos työn tai tehtävän suo-         tiin ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi tilan-
16490: rittaja on tässä toiminnassaan itsenäinen yrittä-     teessa, jossa yhdistys otti hoitaakseen muovi-
16491: jä, siitä suoritettavaa korvausta ei kuitenkaan       tuotteita valmistavan yrityksen yhden tai use-
16492: pidetä palkkana.                                      amman työntekijän työvuoron neljän kuukau-
16493:    Useat urheiluseurat ja muut yleishyödylliset       den ajaksi. Tällaiseen poikkeusjärjestelyyn on
16494: yhdistykset rahoittavat toimintaansa ns. mak-         sittemmin ennakontarkastuksissa rinnastettu
16495: sullisella eli vastikkeellisella talkootyöllä. Tai-   tavanomaisia yhdistysten talkootyösopimuksia,
16496: kootyön hyväkseen saanut yritys, muu yhteisö          mistä saadut tulot on aiemmin vakiintuneesti
16497: tai yksityishenkilö maksaa sovitun vastikkeen          katsottu verovapaiksi. Taikootyötä tehneet
16498: suoraan talkoiden järjestäjäyhdistykselle. Työn       ovat lopullisessa verotuksessaan joutuneet epä-
16499: suorittaneet henkilöt eivät saa suorittamastaan       oikeudenmukaisten veroseuraamusten kohteek-
16500: työstä palkkaa, vaan enintään kulukorvauksia          si tekemästään palkattomasta talkootyöstä.
16501: ko. urheiluseuralta tai yhdistykseltä. Taikoo-            Yhdistysten vastikkeellisen taikootyön vero-
16502: työllä on ollut tärkeä merkitys paitsi yhdistys-      kohtelun selkeyttämiseksi ennakkoperintäla-
16503: ten varainhankinnassa myös jäsenten aktivoin-          kiin tulee lisätä sitä koskeva uusi säännös,
16504: nissa.                                                jonka mukaan ennakonpidätystä ei ole toimi-
16505:    Yhdistysten tekemän taikootyön verokohtelu         tettava korvauksesta, joka maksetaan yleishyö-
16506: on perustunut niukkaan oikeuskäytäntöön.              dylliselle rekisteröidylle yhdistykselle sen jäsen-
16507:  Kun työ on tehty rekisteröidyn yleishyödyllisen      ten palkatta tekemästä talkootyöstä.
16508:  yhteisön nimissä, verotuskäytännössä on aikai-          Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-
16509: semmin yleensä katsottu, ettei kysymyksessä           tys n:o 265, missä muun ohella ehdotetaan
16510:  ole pidätyksenalainen palkka. Korkein hal-           ennakkoperintälain 4 a § kumottavaksi uusiin
16511: 200060G
16512: 2                                   1990 vp. -      LA n:o 135
16513: 
16514: Pohjoismaiden välisiin verotussopimuksiin vii-       olisi käsiteltävä valtiopäiväjärjestyksen 66 § :n
16515: taten. Tässä aloitteessa ehdotettava säännös         mukaisessa järjestyksessä.
16516: soveltuu lisättäväksi ennakkoperintälakiin ku-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16517: mottavan 4 a §:n tilalle. Lakialoite tulisi käsi-    nioittavasti,
16518: tellä yhdessä mainitun hallituksen esityksen
16519: kanssa.                                                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16520:    Koska aloitteen lakiehdotuksessa ei ole kysy-            lakiehdotuksen:
16521: mys uudesta tai lisätystä verosta, lakiehdotus
16522: 
16523: 
16524: 
16525:                                               Laki
16526:                                 ennakkoperintälain muuttamisesta
16527: 
16528:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16529:     muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4 a §,sellaisena
16530: kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (895/81 ), seuraavasti:
16531: 
16532:                       4a§
16533:   Ennakonpidätystä ei ole toimitettava kor-           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
16534: vauksesta, joka maksetaan yleishyödylliselle        kuuta 199 .
16535: rekisteröidylle yhdistykselle sen jäsenten pal-
16536: katta tekemästä talkootyöstä.
16537: 
16538: 
16539: 
16540:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1990
16541: 
16542:           Jukka Gustafsson             Antti Kalliomäki                Matti Saarinen
16543:           Mikko Elo                    Anssi Rauramo                   Hannu Tenhiälä
16544:           Esko-Juhani Tennilä          Liisa Jaakonsaari               Håkan Nordman
16545:           Jouni J. Särkijärvi          Jorma Rantanen                  Heikki A. Ollila
16546:           Markku Pohjola               Ilkka Joenpalo                  Claes Andersson
16547:                                        Pekka Haavisto
16548:                                              1990 vp.
16549: 
16550: Lakialoite n:o 136
16551: 
16552: 
16553: 
16554:                                   Särkijärvi: Ehdotus laiksi lomakiinteistön omistusoikeuden ra-
16555:                                      joittamisesta
16556: 
16557: 
16558:                                          Eduskunnalle
16559: 
16560:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16561: 
16562:   Esitetty laki sisältää rajoituksen, jonka mu-    neet henkilöt voisivat saada omistukseensa lo-
16563: kaan vain pysyvästi Suomessa asuvat tai asu-       makiinteistöjä haja-asutusalueilla.
16564: 
16565: 
16566: 
16567: 
16568:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
16569: 
16570: 1. Yleisperustelut                                 ta ei käytetä pääasiallisesti elinkeinon harjoit-
16571:                                                    tamiseen tai jolla asuminen ei ole vakituista.
16572:    Jos neuvottelut Euroopan talousalueesta on-     Tätä kautta lomakiinteistöiksi lasketaan kesä-
16573: nistuvat, tulee ETA-maiden kansalaisista yhtä      mökkipalstojen lisäksi myös sellaiset rakenta-
16574: oikeutettuja omistamaan kiinteistöjä Suomessa      mattomat kiinteistöt, joilla ei tosiasiallisesti
16575: kuin suomalaisista. Tätä on kuitenkin loma-        harjoiteta maa- tai metsätaloutta (esim. monet
16576: kiinteistöjen osalta mahdollista rajata keinoin,   pienet saaret).
16577: jotka eivät käytä kansalaisuutta omistuksen           Lomamökkien vuokralle antamista harjoite-
16578: kriteerinä. Rajoituksen ratio on toisaalta psy-    taan myös elinkeinona. Laki ei rajoita tätä. Se
16579: kologinen - arvokkaan kansallisomaisuuden          maa-alue, jolla elinkeinonharjoittaja itse asuu
16580: säilyttäminen pääosin suomalaisissa käsissä -      tai josta käsin hän muutoin harjoittaa vuok-
16581: ja toisaalta taloudellinen - pyrkimys kysyntää     raustoimintaa, ei ole lomakiinteistö. Yhtenäi-
16582: rajoittamalla hidastaa lomakiinteistöjen hinta-    nen lomakylä on verrattavissa luonteeltaan ho-
16583: tason nousua.                                      telliin ja tarvitsee asemakaavan, koska se käsit-
16584:    Ehdotuksessa asunto-osakeyhtiölaiksi ja ul-     tää taaja-asutusta. Jos vuokrattavat mökit si-
16585: komaalaisomistuslain 2 §:n muutokseksi (HE         jaitsevat hajallaan ja siten muun kiinteistön
16586: n:o 216) on poistettu ulkomaalaista fyysistä       alueella, ovat ne laissa tarkoitettuja lomakiin-
16587: henkilöä koskeva rajoitus, jonka mukaan            teistöjä.
16588: asunto-osakkeen hankkiminen on ollut luvan-           Lomakiinteistöjen hankintaa asemakaavoite-
16589: varaista. Lain perustelujen mukaan myös            tuilta alueilta ei ole erityistä syytä rajoittaa,
16590: loma-asunto voi olla järjestetty lain tarkoitta-   pikemminkin tehokas loma-asutus on ohjatta-
16591: maan asunto-osakeyhtiömuotoon. Jotta tätä ei       va kaavoitetuille alueille. Rantakaavoitetulla
16592: voisi käyttää keinona kiertää tämän aloitteen      alueella omistusrajoitus on aloitteen mukaan
16593: tarkoitusta, ei kyseistä lakia tulisi hyväksyä     voimassa, koska rantakaavan laatiminen pe-
16594: hallituksen esittämässä muodossa.                  rustuu maanomistajan harkintaan.
16595: 
16596: 
16597: 2. Yksityiskohtaiset perustelut                    2 § . Omistusrajoitus
16598: 
16599: 1 §. Käsitteet                                        Pääsääntönä on, että oikeus omistaa loma-
16600:                                                    kiinteistö on vain henkilöllä, joka on asunut
16601:   Lomakiinteistöksi määritellään laissa asema-     Suomessa vakinaisesti vähintään viisi vuotta.
16602: kaavoitetun alueen ulkopuolinen maa-alue, jo-      Tanska on hyväksynyt vuonna 1986 lain, jossa
16603: 
16604: 200060G
16605: 2                                     1990 vp. -      LA n:o 136
16606: 
16607: raJOitus määritellään samoin, joten se on to-         ei päästä kiertämään ostorajoitusta (esim.
16608: dennäköisesti EY :n oikeudellisten periaatteiden      maksamalla pitkäaikaisen vuokrasopimuksen
16609: sallima tapa.                                         ennakkovuokrana kauppahintaa vastaava sum-
16610:    Omistusoikeus on rajattu fyysisiin henkilöi-       ma). Rajoituskeinoina ovat vuokrasopimuksen
16611: hin, koska muutoin olisi mahdollista käyttää          pituuden rajoittaminen sekä kielto pystyttää
16612: bulvaanina juridista henkilöä, jolle ei voi vas-      vuokralaisen omistuksessa oleva rakennus kiin-
16613: taisuudessa asettaa omistus- tai kotipaikkara-        teistölle.
16614: joituksia (kuten em. lakiesityksessä).
16615:    Hallinnollisesti omistusrajoitusta kontrolloi-
16616: daan siten, että sen vastaiselle kiinteistönkau-      5 § . Siirtymäsäännös ja poikkeus
16617: palle ei myönnetä lainhuutoa. Kiinnitystä ei
16618: myöskään myönnetä henkilölle, jolla ei olisi             Lomakiinteistön voi saada perintönä henki-
16619: oikeutta omistaa kiinteistöä.                         lö, jolla ei olisi sitä oikeus omistaa. Nämä
16620:                                                       tapaukset ovat harvinaisia, eikä niiden yhtey-
16621:                                                       dessä ole siksi erityistä syytä käyttää pääsään-
16622: 3 §. Luopumisvelvollisuus                             tönä olevaa rajoitusta.
16623:                                                          Lain voimaan tullessa on muillakin kuin
16624:    Jos henkilö tai yhteisö, joka ei ole oikeutettu    2 §:n mukaan omistukseen oikeutetuilla loma-
16625: omistamaan lomakiinteistöä, kuitenkin hankkii         kiinteistöjä omistuksessaan, niin fyysisillä hen-
16626: sellaisen, on hänen siitä luovuttava. Laissa          kilöillä kuin yhteisöilläkin. Kun oikeus omistaa
16627: ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeu-         lomakiinteistö tarkistetaan vain omistusoikeu-
16628: desta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja      den vaihtuessa, ei laki suoraan vaikuta tällai-
16629: osakkeita (219/39) asia on järjestetty siten, että    siin tapauksiin.
16630: asianomaisen on kuuden kuukauden kuluessa
16631: luovutettava omaisuus pois omistamiseen oi-
16632: keutetulle henkilölle. Ellei näin tapahdu, myy        6 § . Kielto lain kiertämiseen
16633: lääninhallitus sen omistajan lukuun julkisella
16634: huutokaupalla.                                           Pykälässä kielletään sellaiset oikeustoimet,
16635:                                                       joilla kierrettäisiin lain tarkoitusta.
16636: 
16637: 4 §. Vuokrasopimuksen rajoittaminen
16638:                                                       7 §. Voimaantulo
16639:    Vuokraaminen johtaa monin osin samaan
16640: lopputulokseen kuin kiinteistön ostaminen.             Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan sa-
16641: Sen laajan käytön vaikutus lomakiinteistöjen          manaikaisesti ETA-sopimuksen kanssa.
16642: hintaan on myös sama kuin vastaavilla kau-             Edellä lausutun perusteella ehdotan,
16643: poilla. Vuokratulot tulevat tosin pääsääntöises-
16644: ti Suomessa verotettaviksi. Vuokraamista on                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16645: siksi tarpeellista rajoittaa siten, että sen avulla          lakiehdotuksen:
16646: 
16647: 
16648: 
16649:                                                 Laki
16650:                           lomakiinteistön omistusoikeuden rajoittamisesta
16651: 
16652:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16653: 
16654:                         1§                                                   2§
16655:                     Käsitteet                                         Omistusrajoitus
16656:    Lomakiinteistöllä tarkoitetaan tässä laissa          Oikeus hankkia omistukseensa lomakiinteis-
16657: kiinteistöä, joka ei ole asemakaavoitetulla alu-      tö Suomessa on vain fyysisellä henkilöllä, joka
16658: eella tai vakituisesti asuttu tai jota ei käytetä     on asunut Suomessa vakituisesti vähintään vii-
16659: pääasiallisesti elinkeinon harjoittamiseen.           den vuoden ajan.
16660:                                     1990 vp. -     LA n:o 136                                    3
16661: 
16662:    Lomakiinteistön kaupalle, jossa ostajana on     tä pitempää vuokra-aikaa koskeva ehto on
16663: muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, ei      mitätön.
16664: myönnetä lainhuutoa.                                 Muulla kuin 2 §:n 1 momentin mukaisella
16665:    Lomakiinteistöön ei vahvisteta kiinnitystä      henkilöllä ei ole oikeutta omistaa rakennusta
16666: muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle henki-      vuokraamaliaan lomakiinteistöllä.
16667: lölle.
16668: 
16669:                       3 §
16670:                                                                          5§
16671:                                                              Poikkeus ja siirtymäsäännös
16672:              Luopumisvelvollisuus
16673:                                                       Tämän lain estämättä saakoon jokainen
16674:    Fyysinen tai juridinen henkilö, joka ilman
16675:                                                    omistaa ja hallita omaisuutta, jonka hän on
16676: 2 §:n edellytystä saa lomakiinteistön, on vel-
16677:                                                    ennen tämän lain voimaantuloa laillisesti
16678: vollinen siitä luopumaan kuuden kuukauden
16679:                                                    omakseen tai hallintaansa saanut taikka sen
16680: kuluttua saannosta.
16681:                                                    jälkeen perinyt tahi avio-oikeuden tai testa-
16682:    Mikäli 1 momentin mukaista luovutusta ei
16683:                                                    mentin nojalla saanut.
16684: ole tapahtunut, tulee kiinteistön sijaintipaikan
16685: lääninhallituksen määrätä viivytyksettä kiin-
16686: teistö myytäväksi omistajan lukuun julkisella                            6 §
16687: huutokaupalla.
16688:                                                                Kielto lain kiertämiseen
16689:    Muulla viranomaisella on velvollisuus ilmoit-
16690: taa tietoonsa tulleesta 1 momentin tarkoitta-         Sellainen oikeustoimi, jolla pyritään kiertä-
16691: masta saannosta sijaintipaikan lääninhallituk-     mään laissa määrättyä rajoitusta, on pätemä-
16692: selle.                                             tön. Ulkomaalaisten oikeudesta omistaa ja hal-
16693:                                                    lita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita on sää-
16694:                       4§                           detty erikseen.
16695:        Vuokrasopimuksen rajoittaminen
16696:                                                                          7 §
16697:    Milloin lomakiinteistön vuokramiehenä on
16698:                                                                     Voimaantulo
16699: muu kuin 2 §:n 1 momentin mukainen henkilö,
16700: sitä koskevan vuokrasopimuksen voi tehdä             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
16701: korkeintaan kuuden kuukauden pituiseksi. Tä-       kuuta 1993.
16702: 
16703: 
16704:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
16705: 
16706:                                        Jouni J. Särkijärvi
16707:                                              1990 vp.
16708: 
16709: 
16710: Lakialoite n:o 137
16711: 
16712: 
16713:                                 Uosukainen ym.: Ehdotukset laeiksi elokuvien tarkastuksesta
16714:                                   annetun lain 2 §:n sekä video- ja muiden kuvaohjelmien
16715:                                   tarkastamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
16716: 
16717: 
16718:                                         Eduskunnalle
16719: 
16720:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
16721: 
16722:   Aloitteessa ehdotetaan, että elokuvien tar-      videotaide tulisi nykyistä laajemmin sisällön ja
16723: kastuksesta annettua lakia (299/65) sekä video-    käyttötarkoituksen perusteella tarkastuksesta
16724: ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta an-        vapautettujen ohjelmien piiriin ja mahdollisuus
16725: nettua lakia (697 /87) muutetaan siten, että       esittää niitä tarkastamatta laajenisi.
16726: 
16727: 
16728: 
16729:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
16730: 
16731:    Ennakkotarkastuslainsäädäntö koskee myös        selvästi koulutuksellinen ja kulttuurillisesti ra-
16732: video-ohjelmien julkista esittämistä. Laeissa on   jattu alue, kuten videotaide, puhtaasti eloku-
16733: säädetty erilaisia kieltoperusteita. Ennakkotar-   vien ennakkotarkastukseen suunnatun lain ul-
16734: kastuslainsäädäntöön tehtiin muutoksia vuon-       kopuolelle. Tämä tavoite ei nykyisellä ennak-
16735: na 1987. Muutoksilla pyrittiin mm. helpotta-       kotarkastuslainsäädännöllä toteudu, sillä vi-
16736: maan paineita, joita videotekniikan yleistymi-     deotaiteelliseen kokonaisuuteen voi kuulua
16737: nen ja kehittyminen on tuonut. Lain muutos         osia, jotka irrallisena saattavat johtaa teoksen
16738: toi ennakkotarkastuslainsäädäntöön joukon          ennakkotarkastuksen piiriin.
16739: vapautusperusteita.                                  Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16740:    Lainsäädäntöön sisältyy kuitenkin vielä vi-
16741: deotoiminnan kannalta huomionarvoisia puut-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
16742: teita. Kysymys on periaatteellisesti kulttuurin           lakiehdotukset:
16743: ja taiteen edistämisestä. Olennaista on saada
16744: 
16745: 
16746: 1.                                           Laki
16747:                   elokuvien tarkastuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
16748: 
16749:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16750:   lisätään 29 päivänä toukokuuta 1965 elokuvien tarkastuksesta annetun lain (299/65) 2 §:n
16751: momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla
16752: (266/87), uusi 8 ja 9 kohta ja 2 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna
16753: mainitulla 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla, uusi 6 kohta seuraavasti:
16754: 
16755:                        2§
16756:   Edellä 1 § :ssä säädetystä tarkastuksesta ovat      6) jos elokuvan sisältö on esteettisesti video-
16757: vapautetut:                                        taiteeseen kuuluva.
16758: 
16759:   8) videotaide ja kokeellinen lyhytelokuva;
16760: sekä
16761:   9) interaktiiviset taiteet.                        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
16762:   Muukin kuin 1 momentissa tarkoitettu elo-        kuuta 199
16763: kuva saadaan sitä tarkastamatta esittää:
16764: 
16765: 
16766:  200060G
16767: 2                                     1990 vp. -   LA n:o 137
16768: 
16769: 2.
16770:                                                  Laki
16771:        video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
16772: 
16773:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16774:    lisätään video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1987 annetun
16775: lain (697/87) 6 §:n 1 momenttiin uusi 8 kohta seuraavasti:
16776: 
16777:                        6 §                           8) jonka sisältö on esteettisesti videotaitee-
16778:     Sisällön ja käyttötarkoituksen perusteella     seen kuuluva.
16779:         tarkastuksesta vapautetut ohjelmat
16780:     Tarkastuksesta on vapautettu ohjelma:            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
16781:                                                    kuuta 199
16782: 
16783:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1990
16784: 
16785:           Riitta Uosukainen            Pekka Haavisto               Marja-Liisa Tykkyläinen
16786:           Claes Andersson              Riitta Saastamoinen          Eino Siuruainen
16787:                                                1990 vp.
16788: 
16789: Lakialoite n:o 138
16790: 
16791: 
16792: 
16793: 
16794:                                   Pulliainen ym.: Ehdotukset ympäristölupamenettelylaiksi ja la-
16795:                                     eiksi maa-aineslain sekä vesilain muuttamisesta
16796: 
16797: 
16798:                                           Eduskunnalle
16799: 
16800:                 ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT
16801: 
16802:     Aloite on rinnakkainen hallituksen esityksel-    vajaaresursoitu ala, jolloin se, että alaan pe-
16803: le n:o 312, joka on soveltamisalaltaan liian         rehtyneet kansalaiset ja yhdistykset voivat
16804: suppea, joten ehdotamme, että ympäristölupa-         tuoda asiassa jotain julki, koituu kaikkien
16805: menettelyn piiriin otettaisiin myös maa-aines-       hyväksi.
16806: ten ottoa sekä vieraiden aineiden vesistöön             Valvontaviranomaisten rooli ympäristönsuo-
16807: päästöä koskevat luvat. Niin vesistöihin johta-      jelussa on erittäin keskeinen. Hallituksen esi-
16808: minen kuin maa-ainesten ottaminenkin ovat            tyksessä valvontaviranomaiset keskittyisivät ai-
16809: erittäin keskeisiä ympäristönormeja Suomessa         noastaan lupien noudattamisen valvontaan.
16810: ja niitä koskeviin hankkeisiin liittyy hyvin         Tämän lisäksi olisi mielestämme syytä valvoa
16811: usein myös muulla tavalla ympäristöä rasitta-        myös sitä, kuinka ympäristön tila ja päästöjen
16812: via tekijöitä. Koska ympäristölupahankkeen           poistoteknologia muuttuu ja miten voimassa
16813: tarkoituksena on poistaa osaltaan ympäristön-        oleviin ympäristölupiin tulisi suhtautua tätä
16814: suojelulainsäädäntömme pirstoutuneisuutta ja         tietoa vasten.
16815: aukollisuutta, katsomme, ettei lailla päästä            Hallituksen esityksen lähtökohtana on ollut,
16816: asetettuun tavoitteeseen ilman vesien ja maa-        että pirstoutunutta ympäristölainsäädäntöäm-
16817: aineksen suojelun mukaanottamista.                   me yhtenäistetään vain muodollisilta osin. Mie-
16818:     Lisäksi on syytä mainita, että mielestämme       lestämme tämä on sinänsä tarpeellista, mutta
16819: jätteiden vesistöön päästämistä koskevat asiat       täysin riittämätöntä. Katsomme, että muodol-
16820: ovat lähes poikkeuksetta sellaisia laajoja asioi-    taan yhtenäistä ympäristölupamenettelyä on
16821: ta, jotka puheena olevan lakiesityksen 5 §:n 2       mitä pikimmin seurattava myös kattava ja
16822: momentissa tarkoitetulla tavalla tulisi asetuk-      tehokas aineellisten normien muutos, uusi ym-
16823: sella siirtää aina lääninhallitusten käsiteltävik-   päristönsuojelulaki. Tässä vaiheessa eduskun-
16824: si.                                                  tatyöskentelyä olemme tyytyneet ehdottamaan
16825:     Tämän lisäksi aloitteessa esitetään, että ha-    parannuksia lähinnä vain muodollisiin normei-
16826: kemukseen tehtyihin muistutuksiin tulisi olla        hin. Kuitenkin katsomme vesilain 10 luvun
16827: oikeus saada perusteltu kirjallinen vastaus sekä     24 §:n edunvertailunormia sovelletun vesioi-
16828: että muistutuksenteko-oikeuden lisäksi laajen-       keuskäytännössä niin ympäristönsuojelullisten
16829: nettaisiin varsinaista valituksenteko-oikeutta       tavoitteiden vastaisesti, että ehdotamme tuon
16830: koskemaan kaikkia niitä, joiden asuinympäris-        vertailulauseen poistamista jo ympäristölakire-
16831: töön ympäristöluvan tarvitseva toiminta vai-         formin tässä vaiheessa.
16832: kuttaa. Lisäksi valitusoikeus annettaisiin kan-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16833: sainvälisesti yleiseen tapaan luonnonsuojeluyh-      nioittavasti,
16834: distyksille. Näin pyritään parantamaan kansa-
16835: laisten oikeusturvaa, erityisesti heidän oikeut-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
16836: taan terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön.             /akiehdotukset:
16837: Lisäksi katsomme, että ympäristönsuojelu on
16838: 
16839: 
16840: 
16841: 
16842: 200060G
16843: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 138
16844: 
16845: 
16846: 
16847: 
16848: 1.
16849:                               Y mpäristölupamenettelylaki
16850:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16851: 
16852:                      1 luku                         ympäristöviranomainen, joka yli 3 000 asuk-
16853:                                                     kaan kunnissa on ympäristölautakunta ja alle
16854:                Yleisiä säännöksiä
16855:                                                     3 000 asukkaan kunnassa kunnan määräämä
16856:                        1§                           lautakunta tai useampien alle 3 000 asukkaan
16857:                  Lain tarkoitus                     kuntien yhteistoiminnassa perustettu viran-
16858:                                                     omainen.
16859:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 312)           (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
16860:                                                     312)
16861:                        2§
16862:                   Ympäristölupa
16863:    Tämän lain mukaisen käsittelyn perusteella                            2 luku
16864: myönnettyä lupaa kutsutaan ympäristöluvaksi.                Lupamenettely ja lupaharkinta
16865:    Ympäristölupaan on sisällytettävä eräistä
16866: naapuruussuhteista annetun lain 18 §:ssä tar-                              6 §
16867: koitettu sijoitusratkaisu, terveydenhoitolain 26                     Lupahakemus
16868: §:ssä tarkoitettu sijoituspaikan hyväksymistä
16869: koskeva ratkaisu, ilmansuojelulain 4 luvussa          (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä
16870: tarkoitettu ilmansuojeluilmoituksen tarkasta-       n:o 312)
16871: mista koskeva ratkaisu, jätehuoltolain 3 luvus-       Ympäristöministeriön on laadittava vähim-
16872: sa tarkoitettu jätehuoltosuunnitelman hyväksy-      mäisvaatimukset siitä, mitä tietoja ja tutki-
16873: mistä koskeva ratkaisu ja ongelmajätteiden          muksia hakijan on sisällytettävä selvitykseensä
16874: käsittelylupa, vesilain 10 luvun 24 §:ssä tarkoi-   hankkeen ympäristövaikutuksista.
16875: tettu ns. pilaaruislupa ja saman vesilain luvun
16876: 3 §:ssä tarkoitettu lupa johtaa jätevesiä ojaan                           7§
16877: tai maahan, vesien suojelua koskevista ennak-         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 312)
16878: kotoimenpiteistä annetussa asetuksessa tarkoi-
16879: tettu ennakkoilmoitus sekä maa-aineslain
16880: 4 §:ssä tarkoitettu lupa maa-ainesten ottami-                              8§
16881: seen sen mukaan kuin mainituissa laeissa sää-                         Kuuleminen
16882: detään tai niiden nojalla säädetään tai määrä-
16883: tään.                                                  (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä
16884:    (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o        n:o 312)
16885: 312)                                                  Milloin muistuksen tekijä niin vatii, on lupa-
16886:   Ympäristölupaa ei saa myöntää vahvistetun         viranomaisen perustellen vastattava kirjallisesti
16887: detaljikaavan vastaisesti.                          muistutuksen tekijän esittämiin väitteisiin. Mi-
16888:                                                     käli muistutuksen tekijä on esittänyt varteen-
16889:                      3 ja 4 §                       otettavia puutteita tai virheellisyyksiä hakijan
16890:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 312)         ympäristövaikutusarvioinnista, on lupavirano-
16891:                                                     maisen tarvittaessa pyydettävä asiasta erillinen
16892:                                                     asiantuntijalausunto.
16893:                        5 §                            (4 mom. kuten 3 mom. hallituksen esitykses-
16894:                                                     sä n:o 312)
16895:                Lupaviranomaiset
16896:   Tässä laissa tarkoitettuja ympäristölupavi-                         9 ja 10 §
16897: ranomaisia ovat lääninhallitus sekä kunnan            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 312)
16898:                                      1990 vp. -     LA n:o 138                                      3
16899: 
16900:                     3 luku                                              4 luku
16901:      Valvonta, pakkokeinot ja rangaistukset                         Muutoksenhaku
16902:                       11 §                                                14 §
16903:                     Valvonta                                             Valitus
16904:    Tämän lain ja sen nojalla annettujen saan-
16905:                                                       (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
16906: nösten ja määräysten noudattamista sekä sitä,
16907:                                                     312)
16908: vastaavatko voimassa olevat luvat ympäristön-
16909: suojelulakien asettamia päämääriä valvovat             Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan ha-
16910:                                                     kijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia
16911: lääninhallitus, vesi- ja ympäristöpiiri sekä kun-
16912:                                                     saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja
16913: nan ympäristöviranomainen. Ympäristöminis-
16914:                                                     viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asi-
16915: teriö määrää tarvittaessa lääninhallituksen ja
16916: vesi- ja ympäristöpiirin työnjaosta ja yhteis-      assa yleistä tai luonnonsuojelun etua, sekä
16917:                                                     ihmisillä, jotka asuvat alueella, jolla hanke,
16918: työstä valvonnassa.
16919:                                                     jolle ympäristölupaa haetaan, todennäköisesti
16920:    (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä
16921:                                                     vaikuttaisi ympäristön tilaan, sekä samalla alu-
16922: n:o 312)
16923:    Mikäli valvontaviranomainen toteaa, että         eella toimivalla yhdistyksellä, jolla on ympäris-
16924:                                                     tönsuojelullinen tarkoitus.
16925: voimassa olevien lupien noudattaminen ei riitä
16926:                                                        (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
16927: eri laeissa asetettujen tai Suomea sitovien kan-
16928:                                                     312)
16929: sainvälisten sopimusten luonnonsuojelutavoit-
16930: teiden saavuttamiseen, on tämän ilmoitettava
16931:                                                                           15 §
16932: asiasta sekä ympäristöministeriölle että niille
16933:                                                       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 312)
16934: mahdollisille viranomaisille, joille on laissa
16935: säädetty mahdollisuus saada vireille luvan
16936: muuttamista koskeva käsittely.
16937:                                                                       5 ja 6 luku
16938:                   12 ja 13 §                          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 312)
16939:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 312)
16940: 
16941: 2.
16942:                                               Laki
16943:                                    maa-aineslain muuttamisesta
16944: 
16945:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16946:   kumotaan 24 päivänä heinäkuuta 1981 annetun maa-aineslain 21 §, sellaisena kuin se on
16947: osittain muutettuna 9 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (928/83), sekä
16948:   muutetaan 4, 7 ja 13 §, näistä 7 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 9
16949: päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla sekä 13 §, sellaisena kuin se on mainitussa 9 päivänä
16950: joulukuuta 1983 annetussa laissa, seuraavasti:
16951: 
16952:                       4§                               Lupa-asia käsitellään ympäristölupamenette-
16953:   Luvanvaraisuus. Tässä laissa tarkoitettuun        lylaissa säädetyssä järjestyksessä.
16954: maa-ainesten ottamiseen on saatava ympäristö-
16955: lupamenettelylain ( 1 ) tarkoittama ympä-                                 13§
16956: ristölupa.                                            Jos ainesten ottamiseen tarvitaan vesioikeu-
16957:    Lupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan        den lupa tai vesiasiaa koskeva hakemus on
16958: omaa tai toisen kotitarvekäyttöä varten.            vesioikeudessa vireillä, tämän lain mukaisen
16959:                                                     hakemuksen käsittely voidaan lykätä, kunnes
16960:                    7§                               vesiasia on lainvoimaisesti ratkaistu.
16961:   Lupaviranomainen. Luvan ainesten ottami-
16962: seen myöntää ympäristömenettelylaissa tarkoi-         Tämä laki tulee       voimaan         päivänä
16963: tettu lupaviranomainen.                                  kuuta 199 .
16964: 4                                    1990 vp. -      LA n:o 138
16965: 
16966: 
16967: 3.
16968:                                                Laki
16969:                                        vesilain muuttamisesta
16970: 
16971:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
16972:   kumotaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain 10 luvun 4 §, sellaisena kuin se on
16973: muutettuna 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla (467 /87), sekä
16974:   muutetaan 10 luvun 3 ja 24 §, 24 a §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti, 25 aja 30 §,sellaisena
16975: kuin niistä on 24 § osittain muutettuna mainitulla 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla,
16976: 3 §, 24 a §:n 1 momentti, 25 §:n 1 momentti sekä 25 aja 30 § mainitussa 30 päivänä huhtikuuta
16977: 1987 annetussa laissa, seuraavasti:
16978: 
16979:                      10 luku                         määrästä ja koostumuksesta sekä siitä, miten
16980:     Jätevedet ja muut vesistöä pilaavat aineet       sitä pä;ästetään vesistöön (päästömääräykset).
16981: 
16982:                         3§
16983:    Jos jäteveden johtamisesta ojaan tai maahan
16984: voi aiheutua 1 luvun 20 §:ssä tarkoitettua                                  25 §
16985: yleistä tai toisen yksityistä etua koskeva haital-      Ympäristölupalain tarkoittama lupaviran-
16986: linen vaikutus, on siihen haettava lupa ympä-        omainen voi asianomaisen tai haittaa kärsivän
16987: ristölupamenettelylain tarkoittamalta lupavi-        hakemuksesta muuttaa aikaisemman lupapää-
16988: ranomaiselta. Lupaa ei saa myöntää, jos toi-         töksen määräyksiä, jos
16989: menpide pohjaveden laatua huonontamalla voi             1) jäteveden tai muun aineen vesistöön pääs-
16990: aiheuttaa 1 luvun 22 §:ssä tarkoitetun seurauk-      tämisestä tai muusta toimenpiteestä aiheutuu
16991: sen. Muutoin on luvan myöntämisen edellytyk-         vesistön tilaa merkittävästi heikentävä olosuh-
16992: sistä soveltuvin osin voimassa, mitä tämän           teiden muutos, tai
16993: luvun 24 §:ssä on säädetty.                             2) jos 24 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämi-
16994:                                                      sen edellytykset tai luvan ehtoihin vaikuttavat
16995:                         24 §                         olosuhteet ovat muutoin olennaisesti muuttu-
16996:    Ympäristölupamenettelylain tarkoittama lu-        neet.
16997: paviranomainen voi hakemuksesta myöntää lu-
16998: van sellaiseen jäteveden johtamiseen tai muu-
16999: hun toimenpiteeseen, joka 1 luvun 19 ja 20 § :n
17000:                                                                           25 a §
17001: mukaan on kielletty. Luvan myöntäminen
17002: edellyttää, että toimenpiteestä aiheutuva haitta        Jos jäteveden tai muun aineen vesistöön
17003: on katsottava saatavaan etuun verrattuna suh-        päästäminen, johon ei ole ollut tarpeen hakea
17004:                                                      24 §:ssä tarkoitettua lupaa, tulee myöhemmin
17005: teellisen vähäiseksi eikä jäteveden tai muun
17006:                                                      luvanvaraiseksi muusta syystä kuin asianomai-
17007: vesistöä pilaavan aineen poistaminen tahi täl-
17008: laisten aineitten vesistöön pääsyn estäminen ole     sen toiminnassa tapahtuneen muutoksen joh-
17009: kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin mah-         dosta, toimintaa saadaan kuitenkin jatkaa,
17010: dollista.                                            kunnes lupa-asia on lupaviranomaisessa rat-
17011:    Lupaa ei saa myöntää, jos toimenpiteestä          kaistu, mikäli lupaa haetaan viipymättä aiheen
17012: aiheutuisi 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu seuraus       siihen ilmaannuttua eikä lupaviranomainen
17013: taikka jos luvan myöntäminen olisi vastoin 1         asianomaisen viranomaisen tai haittaa kärsivän
17014: luvun 19 momentissa tarkoitetun kansainväli-         vaatimuksesta sitä kiellä tai rajoita.
17015: sen sopimuksen määräystä. Toimenpiteestä
17016: johtuva vahinko, haitta ja muu edunmenetys                                30 §
17017: on korvattava.                                         Jos hakija tämän lain 12 a §:n 2 momentin
17018:                                                      nojalla on määrätty rakentamaan jäteveden
17019:                     24 a §                           puhdistamo laitteineen tai puhdistamon raken-
17020:   Myöntäessään 24 §:ssä tarkoitetun luvan lu-        tamista on jäteveden asianmukaista johtamista
17021: paviranomaisen tulee antaa tarvittavat mää-          varten pidettävä yleisen tarpeen vaatimana,
17022: räykset jobdettavan jäteveden tai muun aineen        lupaviranomainen voi asian käsittelyn yhtey-
17023:                                    1990 vp. -     LA n:o 138                                  5
17024: 
17025: dessä tai eri hakemuksesta myöntää oikeuden       käyttää tai lunastaa edellä tarkoitettua omai-
17026: puhdistamon rakentamista varten tarpeellisen      suutta, on asianomaiselle korvattava.
17027: ja tarkoitukseen soveltuvan maa- tai vesialueen
17028: käyttöön tahi lunastamiseen. Vahinko, haitta        Tämä laki tulee      voimaan        päivänä
17029: tai muu edunmenetys, joka johtuu oikeudesta            kuuta 199 .
17030: 
17031:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
17032: 
17033:                      Erkki Pulliainen                      Osmo Soininvaara
17034:                                               1990 vp.
17035: 
17036: Lakialoite n:o 139
17037: 
17038: 
17039: 
17040: 
17041:                                   Hietala ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n muut-
17042:                                     tamisesta
17043: 
17044: 
17045:                                           Eduskunnalle
17046: 
17047:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17048: 
17049:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että valtiopäivä-     kunnan asemesta muuhun erikoisvaliokuntaan.
17050: järjestyksen 48 §:n 1 momenttia muutettaisiin        Lakialoite on valmisteltu eduskunnan puhe-
17051: siten, että valtiosopimuksen sisältävä hallituk-     miesneuvoston aloitteesta. Uudistus on tarkoi-
17052: sen esitys voitaisiin eduskunnan harkinnan mu-       tettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta
17053: kaan lähettää valmisteltavaksi ulkoasiainvalio-      1991.
17054: 
17055: 
17056: 
17057: 
17058:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
17059: 
17060:    Valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n 1 momentin         maiset erityiskysymyksiä koskevat sopimukset
17061: mukaan ulkoasiainvaliokunnan tulee valmistel-        pääsääntöisesti.
17062: la kysymykset niistä valtiosopimuksista taival-         Valiokuntauudistuksen viimeistelyn yhtey-
17063: tiosopimuksiin sisältyvistä määräyksistä, jotka      dessä on myös todettu perustelluksi, että ensi
17064: hallitusmuodon mukaan ovat eduskunnan hy-            sijassa muuta kuin ulkopoliittista asiantunte-
17065: väksyttävät, niin myös ne muut ulkoasioita           musta edellyttävät valtiosopimukset olisi järke-
17066: koskevat kysymykset, joista päättämiseen vaa-        vää valmistella ulkoasiainvaliokunnan sijasta
17067: ditaan eduskunnan suostumus, sekä muut sen           siinä erikoisvaliokunnassa, jonka toimialaa ne
17068: käsiteltäviksi lähetyt ulkoasiain hoitoa koske-      koskevat. Valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n 1 mo-
17069: vat asiat.                                           mentin nykyisen varsin ehdottoman sanamuo-
17070:    Säännö.;; on käytännössä merkinnyt sitä, että     don vuoksi tämä ei kuitenkaan ole mahdollista
17071: valtiosopimuksia koskeneet asiat on poikkeuk-        väljentämättä säännöksen puhemiesneuvostolle
17072: setta pitänyt lähettää valmisteltaviksi ulko-        ja eduskunnalle suomaa harkintavaltaa päätet-
17073: asiainvaliokuntaan. Varsin usein on ulko-            täessä asioiden eri valiokuntiin lähettämisestä.
17074: asiainvaliokunnan lisäksi eduskunnan päätök-         Tämän vuoksi ehdotamme, että valtiopäiväjär-
17075: sen mukaisesti tullut pyytää lausunto siltä eri-     jestyksen 48 §:n 1 momenttia muutettaisiin
17076: koisvaliokunnalta, jonka alaan valtiosopimus         siten, että ulkoasiainvaliokunnan tehtävänä
17077: on sisältönsä puolesta lähinnä kuulunut. Tästä       olisi valmistella kaikkien valtiosopimusten si-
17078: on aiheutunut tarpeetonta päällekkäisyyttä asi-      jasta sinne lähetetyt asiat, jotka koskevat val-
17079: oiden käsittelyssä. Eduskunnan valiokuntalai-        tiosopimusten hyväksymistä, voimaansaatta-
17080: toksen uudistamista valmistellut Kehittämis-         mista taikka muutoin ulkoasioiden hoitoa.
17081: työryhmä 88 ehdottikin loppuraportissaan, että       Säännös antaisi eduskunnalle riittävän jousta-
17082: eräät valtiosopimukset, kuten kansainväliset         vuuden päätettäessä valtiosopimuksia sisältä-
17083: verosopimukset, kansainväliset sosiaaliturvaso-      vien hallituksen esitysten valiokuntaan lähettä-
17084: pimukset ja niin sanotut ILO-sopimukset, val-        misestä.
17085: mistellaan asianomaisessa substanssivaliokun-           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17086: nassa, ellei käsittelyyn ulkoasiainvaliokunnassa
17087: ole erityisiä syitä. Tällaisia sopimuksia voisivat            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17088: lisäksi olla oikeusapusopimukset ja pohjois-                lakiehdotuksen:
17089: 2                                  1990 vp. -     LA n:o 139
17090: 
17091:                                             Laki
17092:                          valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n muuttamisesta
17093: 
17094:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
17095: tavalla,
17096:   muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 48 §:n 1 momentti seuraavasti:
17097: 
17098:                      48 §
17099:    Ulkoasiainvaliokunnan tulee valmistella sin-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä huhti-
17100: ne lähetetyt asiat, jotka koskevat valtiosopi-    kuuta 1991.
17101: muksen hyväksymistä tai voimaan saattamista
17102: taikka muutoin ulkoasiain hoitoa.
17103: 
17104: 
17105: 
17106:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
17107: 
17108:         Pertti Hietala                Iiro Viinanen              Kauko Juhantalo
17109:         Esko Helle                    Jörn Donner                Sulo Aittoniemi
17110:         Eeva-Liisa Moilanen           Erkki Pulliainen           Urpo Leppänen
17111:                                               1990 vp.
17112: 
17113: Lakialoite n:o 140
17114: 
17115: 
17116: 
17117: 
17118:                                  Stenius-Kaukonen )'m.: Ehdotukset laeiksi sosiaali- ja terveyden-
17119:                                     huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain väliai-
17120:                                     kaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 34 §:n muuttami-
17121:                                     sesta
17122: 
17123: 
17124: 
17125:                                          Eduskunnalle
17126: 
17127:   Hallitus esittää lasten hoitojärjestelyihin pa-   vaksi niin, että työntekijällä on oikeus hoitova-
17128: rannuksia esityksessään laeiksi lasten päivähoi-    paaseen siihen saakka, kunnes lapsi täyttää
17129: dosta annetun lain 11 a ja 31 §:n sekä lasten       neljä vuotta.
17130: kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta           Kuntien mahdollisuudet tarjota kaikille alle
17131: (HE n:o 319). Päivähoitolain muutos, jolla          kouluikäisille lapsille päivähoitopaikka ja mak-
17132: turvataan alle kouluikäisten lasten oikeus päi-     saa kotihoidon tukea nelivuotiaaksi saakka
17133: vähoitopaikkaan, esitetään tulemaan voimaan         edellyttävät valtion osuuden korottamista. Sik-
17134: vasta 1.8.1995. Se on mielestämme liian myö-        si ehdotamme sosiaali- ja terveydenhuollon
17135: hään, joten esitämme, että laki tulee voimaan       suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua la-
17136: 1.1.1994.                                           kia muutettavaksi niin, että päivähoitolain ja
17137:   Perheen oikeutta valita päivähoitopaikka tai      kotihoidon tuesta annetun lain toteuttamisesta
17138: kotihoidon tuki esitetään laajennettavaksi alle     aiheutuviin kustannuksiin maksetaan valtion-
17139: kolmivuotiaista alle nelivuotiaisiin 1.1.1993 lu-   osuutta 15 prosentilla korotettuna vuosina
17140: kien. Vanhempien mahdollisuuksia käyttää hy-        1992-1995.
17141: väkseen alle nelivuotiaisiin laajennettua koti-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17142: hoidon tukea ei ole turvattu, koska hoitova-
17143: paan ikärajaa ei ole vastaavasti korotettu. Siksi            että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17144: ehdotamme työsopimuslain 34 §:ää muutetta-                 lakiehdotukset:
17145: 
17146: 
17147: 1.
17148:                                               Laki
17149: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain väliaikaisesta
17150:                                         muuttamisesta
17151: 
17152:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17153:   muutetaan väliaikaisesti 17 päivänä syyskuuta 1982 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
17154: ja valtionosuudesta annetun lain (677 /82) 1 § seuraavasti:
17155: 
17156:                       1§
17157:   Poiketen siitä, mitä tämän lain 16 §:ssä on         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17158: säädetty, suoritetaan kunnalle lasten päivähoi-     kuuta 1992 ja on voimassa vuoden 19    lop-
17159: dosta annetun lain (36/73) ja lasten kotihoidon     puun.
17160: tuesta annetun lain (25/85) toteuttamisesta ai-
17161: heutuviin kustannuksiin valtionosuus vuosilta
17162: 1992-1995 korotettuna 15 prosenttiyksiköllä.
17163: 
17164: 
17165: 
17166: 
17167: 200060G
17168: 2                                  1990 vp. -    LA n:o 140
17169: 
17170: 2.
17171:                                               Laki
17172:                              työsopimuslain 34 §:n muuttamisesta
17173: 
17174:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17175:     muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320/70) 34 §:n momentti,
17176:     sellaisena kuin se on 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (30/85), seuraavasti:
17177: 
17178:                       34 §
17179:      Aitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä      kyseiseen etuuteen, katsottaisiin kohdistuvan,
17180:                      hoitovapaa                  jos hänellä sellainen oikeus olisi. Tämän lisäksi
17181:                                                  työntekijällä on oikeus lapsen hoidon vuoksi
17182:    Työntekijällä on oikeus raskauden ja synny-   saada hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi
17183: tyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada äitiys-,   täyttää neljä vuotta.
17184: isyys- tai vanhempainlomaksi se aika, johon
17185: hänelle sairausvakuutuslain mukaan tulevan
17186: äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan      Tämä laki tulee voimaan       päivänä tammi-
17187: kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta     kuuta 1993.
17188: 
17189: 
17190:       Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1991
17191: 
17192:           Marjatta Stenius-Kaukonen       Pekka Leppänen                Marja-Liisa Löyttyjärvi
17193:                                             1990 vp.
17194: 
17195: Lakialoite n:o 141
17196: 
17197: 
17198: 
17199: 
17200:                                 Sarapää: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 80 §:n muut-
17201:                                    tamisesta
17202: 
17203: 
17204:                                        Eduskunnalle
17205: 
17206:    Yhteiskunta avustaa urheiluseurojen ja mui-    työn kohdalla verottaminen katsotaan oikeak-
17207: den yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa.       si, tilanne muodostuu vapaaehtoistoiminnan
17208: Seurojen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen   kuoliniskuksi useilla yleishyödyllisten yhteisö-
17209: saarnat avustukset ovat kuitenkin niin vähäiset   jen toiminta-alueilla, kuten urheilu-, kulttuuri-
17210: toimintamenoihin verrattuna, että nämä joutu-     ja nuorisoseura- sekä palo- ja pelastussektoril-
17211: vat erilaisin keräyksin ja talkoovoimin hankki-   la. Saadut verotulojen lisäykset ovat merkityk-
17212: maan lisärahoitusta. Julkisuudessa kerrotun       settömiä verrattuna käytännössä menetettä-
17213: mukaan on verottaja ryhtynyt verottaruaan         vään tai vähenevään vapaaehtoistyön arvoon.
17214: urheiluseurojen ja muiden yleishyödyllisten yh-      Lakialaitteessa n:o 135 ehdotetaan ennakko-
17215: teisöjen talkootyötä. Kyse on sellaisen taikoo-   perintälain selkiyttämistä taikootyön osalta.
17216: työn verottamisesta, jota yleishyödyllisten yh-   Ennakkoperintälaki koskee kuitenkin vain
17217: teisöjen jäsenet ovat tehneet saamatta työstä     työnantajan velvollisuutta toimia verottajan
17218: mitään palkkiota itselleen. Korvaukset ovat       saamisen turvaamiseksi. Jotta taikootyö tai
17219: menneet suoraan yleishyödyllisten yhteisöjen      muu vapaaehtoistyö olisi mahdollista ilman,
17220: toiminnan rahoittamiseen. Yhteisöt ovat otta-     että tästä työstä verotettaisiin, tulee tulo- ja
17221: neet vastuulleen esimerkiksi eri tilojen val-     varallisuusverolakia muuttaa lakiehdotuksesta
17222: vonta-, siivous- ja korjaustehtäviä. Yhteisöjen   ilmeneväliä tavalla. Lakiehdotus on tarkoitettu
17223: jäsenet ovat talkoovoimin suorittaneet työt, ja   tulemaan voimaan välittömästi.
17224: yhdistykset ovat nostaneet korvaukset toimin-        Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
17225: tansa rahoittamiseen.
17226:    Mikäli yleishyödyllisten yhteisöjen hyväksi             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17227: tapahtuvan taikootyön tai muun vapaaehtois-              lakiehdotuksen:
17228: 
17229:                                             Laki
17230:                        tulo- ja varallisuusverolain 80 §:n muuttamisesta
17231: 
17232:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17233:   lisätään tulo- ja varallisuusverosta 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1240/88)
17234: 80 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla
17235: (1335/89), siitä viimeksi mainitulla lailla kumotun 8 kohdan tilalle uusi näin kuuluva 8 kohta:
17236: 
17237:                     80 §
17238:   Veronalaista tuloa ei ole:                        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
17239:                                                   kuuta 1991.
17240:   8) yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tapahtu-
17241: va taikootyö tai muu vapaaehtoistyö.
17242: 
17243: 
17244:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1991
17245: 
17246:                                         Kimmo Sarapää
17247: 
17248: 200060G
17249:                                               1990 vp.
17250: 
17251: Lakialoite n:o 142
17252: 
17253: 
17254: 
17255: 
17256:                                   Rauramo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n
17257:                                     muuttamisesta
17258: 
17259: 
17260:                                          Eduskunnalle
17261: 
17262:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17263: 
17264:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että tulo- ja va-    ovat sen toimintaa tukeakseen tehneet palkatta
17265: rallisuusverolakiin lisätään säännös, jonka mu-     tavanomaisena talkootyönä korvauksen mak-
17266: kaan yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei       sajalle vähäisiä työsuorituksia.
17267: pidetä korvausta siitä, että yhteisön jäsenet
17268: 
17269: 
17270: 
17271: 
17272:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
17273: 
17274:     Yleishyödyllisten yhteisöjen nykyinen vero-     mahdollista, että yleishyödyllinen yhteisö on
17275:  ton tulo ei usein riitä talouden ylläpitämiseen.   verovelvollinen ainoastaan liiketulosta. Urhei-
17276:  Toimintaa on useissa tapauksissa rahoitettu        luseuroissa tehdään kuitenkin satojatuhansia
17277:  niin, että yhdistyksen jäsenten tekemästä työs-    ihmisiä koskevaa taikootyötä vuosittain. Tästä
17278: .tä suoritetaan palkka tai palkkio yhdistykselle.   saatavaa taloudellista tukea ei ole mahdollista
17279:  Verotuksessa tämänkaltainen menettely on rin-      muulla tavalla useinkaan korvata.
17280:  nastettu vakinaisen työsuhteen tunnusmerkit          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17281:  täyttäväksi työskentelyksi, eikä työnantajaa ole   nioittavasti,
17282:  vapautettu ennakonpidätysvelvollisuudesta ja
17283:  yhdistykselle tuloa on pidetty liiketulona.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17284:     Tulo- ja varallisuusverolain mukaan on                 lakiehdotuksen:
17285: 
17286: 
17287: 
17288: 
17289:  2000600
17290: 2                                    1990 vp. -     LA n:o 142
17291: 
17292:                                               Laki
17293:                         tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n muuttamisesta
17294: 
17295:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17296:   lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 21 § :n 4
17297: momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla
17298: (1335/89), uusi näin kuuluva 6 kohta:
17299: 
17300:                       21 §                           t01mmtaa tukeakseen tehneet palkatta tavan-
17301:    Yleishyödyllisen yhteisön liiketulona ei pide-    omaisena talkootyönä korvauksen maksajalle
17302: tä:                                                  vähäisiä suorituksia.
17303: 
17304:   6) yleishyödylliselle yhteisölle suoritettua         Tämä laki tulee voimaan   päivänä
17305: korvausta siitä, että yhteisön jäsenet ovat sen      kuuta 199 .
17306: 
17307: 
17308:     Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1991
17309: 
17310:          Anssi Rauramo                  Jukka Gustafsson             Heikki A. Ollila
17311:          Matti Saarinen                 Boris Renlund                Claes Andersson
17312:          Pauli Saapunki                 Juho Sillanpää               Heikki Järvenpää
17313:          Eeva-Liisa Moilanen            Raimo Vistbacka              Kari Häkämies
17314:                                         Osmo Soininvaara
17315:                                               1990 vp.
17316: 
17317: Lakialoite n:o 143
17318: 
17319: 
17320: 
17321: 
17322:                                  Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta an-
17323:                                    netun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
17324: 
17325: 
17326:                                          Eduskunnalle
17327: 
17328: 
17329:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17330: 
17331:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että 18 vuotta       tusoikeus on nuorelle asunnonhankkijalle siir-
17332: mutta ei 40 vuotta täyttänyt ensiasunnon hank-      tynyt 1 päivänä marraskuuta 1990 tai sen
17333: kija vapautettaisiin kiinteistöstä ja kaupungissa   jälkeen. Kyseessä on eduskunnan hyväksymän
17334: olevasta vuokratontista rakennuksineen suori-       leimaverolain muutosta koskevan lain (1167 1
17335: tettavasta leimaverosta sekä asunto-osakkeiden      90) soveltamissäännöksen selvennys.
17336: ja -osuuksien siirtoleimaverosta, mikäli omis-
17337: 
17338: 
17339: 
17340: 
17341:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
17342: 
17343:    Leimaverolain 16 §:n mukaan kiinteistön              Sopimuksen tekeminen ja luovutus ovat juri-
17344: omistusoikeuden luovutuskirja on lainhuutoa         disesti eri asioita. Luovutus liittyy hallinnan tai
17345: haettaessa varustettava veron määrää vastaa-        omistusoikeuden siirtymiseen. Sopimus teh-
17346: villa leimamerkeillä. Asunto-osakkeista on lei-     dään asuntokaupoissa aina ennen omistus-
17347: maverolaskelma esitettävä verotoimistolle kah-      oikeuden siirtymistä. Tavallisesti omistus-
17348: den kuukauden kuluttua omistusoikeuden siir-        oikeus sovitaan siirtyväksi silloin, kun koko
17349: tymisestä. Leimaveron maksuvelvollisuus on          kauppahinta on maksettu. Se voi tapahtua
17350: näin ollen sidottu omistusoikeuden siirtymiseen     ajallisesti hyvinkin pitkän ajan kuluttua sopi-
17351: eikä sitä koskevan sopimuksen tekemiseen.           muksen solmimisesta. Leimaverovapauden so-
17352:    Eduskunta hyväksyi joulukuussa 1990 lain         veltaminen on johdonmukaista sitoa leimave-
17353: leimaverolain muuttamisesta (1167 /90), jolla       ron maksuvelvollisuuteen. Maksuvelvollisuus
17354: nuoret ensiasunnon ostajat vapautettiin leima-      alkaa silloin, kun omistusoikeus siirtyy ostajal-
17355: verosta. Lain soveltamissäännöksen mukaan           le.
17356: lakia sovelletaan niihin kiinteän omaisuuden ja         Verohallitus on ohjeissaan lähtenyt siitä, että
17357: kaupungissa vuokratonttia rakennuksineen ja         vapautus koskee vakituisen ensiasunnon han-
17358: asunto-osakkeita ja -osuuksia koskeviin luovu-      kintaa, joka on tapahtunut 1.11.1990 tai sen
17359: tuksiin, jotka tapahtuvat 1 päivänä marraskuu-      jälkeen. Verohallitus ei ohjeissaan käytä lain
17360: ta 1990 tai sen jälkeen. Hallituksen esityksen      soveltamissäännöksessä olevaa luovutus-käsi-
17361: perusteluissa kuitenkin todetaan, että luovutus-    tettä. Verohallituksen tulkinta on verottajan
17362: hetkenä pidettäisiin sitovan luovutussopimuk-       edun mukainen.
17363: sen tekohetkeä. Tämä perustelujen konditio-             Ensiasunnon leimaverovapautusta koskeva
17364: naalissa oleva maininta on ristiriidassa lain       hallituksen esitys valmisteltiin hätäisesti, ja
17365: soveltamissäännöksen kanssa.                        eduskunta joutui käsittelemään sen budjettila-
17366: 
17367: 
17368:  200060G
17369: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 143
17370: 
17371: kien aiheuttamassa ruuhkassa. Tämän vuoksi             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17372: lain kanssa ristiriitaisia perusteluja ei huomattu   nioittaen,
17373: oikaista. Eduskunnan on nyt syytä selkeästi
17374: ilmaista tahtonsa, jonka mukaan leimaverova-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17375: pautus koskee lain edellytykset täyttäviä asun-            lakiehdotuksen:
17376: nonostajia, jotka ovat saaneet 1.11.1990 tai
17377: sen jälkeen omistusoikeuden ensiasuntoon.
17378: 
17379: 
17380: 
17381: 
17382:                                                Laki
17383:       leimaverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
17384: 
17385:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17386:   muutetaan leimaverolain muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1167 /90)
17387: voimaantulosäännöksen 2 momentti seuraavasti:
17388: 
17389:    Joulukuun 21 päivänä 1990 annettua lakia          aikana tehdystä omistusoikeuden luovutukses-
17390: leimaverolain muuttamisesta (1167 /90) sovelle-      ta, palautetaan lääninverovirastolle tehdystä
17391: taan niihin kiinteään omaisuuteen ja vuokra-         hakemuksesta.
17392: tonttiin rakennuksineen ja asunto-osakkeisiin
17393: ja -osuuksiin, joiden omistusoikeuden luovutus
17394: on tapahtunut 1 päivänä marraskuuta 1990 tai           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
17395: sen jälkeen. Leimavero, joka on ennen lain           kuuta 199 .
17396: voimaantulopäivää maksettu marraskuun 1                Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuu-
17397: päivän 1990 ja lain voimaantulopäivän välisenä       ta 1991 lukien.
17398: 
17399: 
17400:     Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1991
17401: 
17402:         Kauko Juhantalo                 Hannele Pokka                Sirkka-Liisa Anttila
17403:         Esko Jokiniemi                  Jorma Huuhtanen              Kimmo Sarapää
17404:         Mauri Pekkarinen                Timo Kietäväinen             Matti Väistö
17405:         Johannes Virolainen             Einari Nieminen              Esko Aho
17406:         Pauli Saapunki                  Seppo Pelttari               Paavo Väyrynen
17407:         Anneli Jäätteenmäki             Jukka Vihriälä               Tellervo Renko
17408:                                               1990 vp.
17409: 
17410: Lakialoite n:o 144
17411: 
17412: 
17413: 
17414: 
17415:                                   Myller ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 19 §:n muuttamisesta
17416: 
17417: 
17418: 
17419:                                           Eduskunnalle
17420: 
17421:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17422: 
17423:   Aloitteessa    ehdotetaan    työsopimuslain        ja sen perusteista palkkalaskelma tai muu kir-
17424: 19 §:ään lisättäväksi säännös, jonka mukaan          jallinen selvitys.
17425: työntekijällä on oikeus saada palkan määrästä
17426: 
17427: 
17428: 
17429: 
17430:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
17431: 
17432:    Työsopimuslain (320/70) 18-28 §:ssä ovat          set eivät saa luotettavaa selkoa siitä, millä
17433: säännökset palkan maksamisesta. Laissa ei ole        perusteella palkka on maksettu tai onko työ-
17434: määräyksiä siitä, miten maksettavan palkan           suhteessa noudatettu työsopimuslain 17 §:n
17435: määräytymisperusteet tai itse palkkalaskelma         mukaisesti määräytyviä työehtosopimusten vä-
17436: on työntekijälle palkkaa maksettaessa selvitet-      himmäisehtoja.
17437: tävä.                                                   Kehittyneessä palkkakirjanpidossa palkka-
17438:    Työntekijäin vuosilomista ja heille makse-        laskelma tai vastaava kirjallinen selvitys liittyy
17439: tuista vuosilomapalkoista sekä lomakorvauk-          saumattomasti palkkalaskentaan ja palkan
17440: sista on vuosilomalain (272/73) 18 §:n mukaan        maksamiseen, eikä lakisääteistäruisestä siten
17441: työnantajan pidettävä sellaista kirjanpitoa, jos-    aiheudu lisäkustannuksia. Palkkakirjanpidon
17442: ta voidaan todeta lomien ajankohdat ja palk-         selkeyttäminen on sekä työntekijän, työnanta-
17443: kojen sekä korvausten suuruus samoin kuin ne         jan että myös verohallinnon ja eläkelaitosten
17444: perusteet, joiden nojalla loman pituudet sekä        etujen mukaista. Useissa työehtosopimuksissa
17445: palkkojen ja korvausten suuruus on määrätty.         on ollut jo pitkään lakia yksityiskohtaisempia
17446: Työsopimuslain 18 §:n 3 momentin mukaan              säännöksiä työntekijälle annettavista tiliselvi-
17447: työntekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus      tyksistä ja palkkalaskelmista.
17448: saada tieto työntekijän lomaa koskevista mer-          Työsopimuslakiin ehdotetaan lisättäväksi
17449: kinnöistä ja työnantajan on pyynnöstä annet-         säännös työntekijän oikeudesta saada palkan
17450: tava merkinnöistä kirjallinen selvitys.              määrästä ja sen perusteista palkkalaskelma tai
17451:    Erityisesti työsuojelupiirien ja ammattiliitto-   muu kirjallinen selvitys. Säännös voidaan sel-
17452: jen harjoittamassa työsuhdevalvonnassa on            keimmin sijoittaa työsopimuslain 19 §:n uu-
17453: osoittautunut ongelmaksi se, ettei varsinaisen       deksi 3 momentiksi.
17454: palkanmaksun osalta ole säädetty samankal-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17455: taista selvitysvelvollisuutta kuin vuosiloma-
17456: palkkauksen osalta. Varsinkin pienissä yrityk-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17457: sissä ja lyhyissä työsuhteissa syntyy usein tilan-          lakiehdotuksen:
17458: teita, joissa työntekijä tai työsuojeluviranomai-
17459: 
17460: 
17461: 
17462: 
17463: 200060G
17464: 2                                 1990 vp. -    LA n:o 144
17465: 
17466: 
17467:                                           Laki
17468:                             työsopimuslain 19 §:n muuttamisesta
17469: 
17470:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17471:     lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320170) 19 §:ään uusi 3
17472: momentti seuraavasti:
17473: 
17474:                      19 §                       rästä ja sen perusteista palkkalaskelma tai muu
17475:                                                 kirjallinen selvitys.
17476:           Palkan määräytymisperuste
17477:                                                   Tämä laki tulee voimaan       päivänä
17478:     Työntekijällä on oikeus saada palkan mää-   kuuta 199 .
17479: 
17480: 
17481:       Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1991
17482: 
17483:          Riitta Myller              Jouni Backman              Marja-Liisa Tykkyläinen
17484:          Jukka Gustafsson           Lauri Metsämäki            Raimo Vuoristo
17485:          Matti Vähänäkki            Jukka Roos                 Kai Kalima
17486:          Arto Lapiolahti            Kari Rajamäki              Heikki Rinne
17487:          Antero Kekkonen            Tarja Kautto               Ilkka Joenpalo
17488:                     Sinikka Mönkäre                     Markku Pohjola
17489:                                              1990 vp.
17490: 
17491: Lakialoite n:o 145
17492: 
17493: 
17494: 
17495: 
17496:                                  T. Roos ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 2 §:n muutta-
17497:                                     misesta
17498: 
17499: 
17500:                                          Eduskunnalle
17501: 
17502:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17503: 
17504:   Aloitteessa ehdotetaan työntekijäin eläkelain     keskeytyneen erityisäitiys-, äitiys- tai vanhem-
17505: muuttamista siten, että työsuhteen kestäessä        painloman taikka hoitovapaan ajaksi, vaikka
17506: pidetyltä äitiys- tai vanhempainlomalta taikka      1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut edel-
17507: hoitovapaalta karttuisi täysimääräisesti työelä-    lytykset työsuhteen kuulumiselle lain piiriin
17508: kettä. Työntekijäin eläkelain 2 §:ään ehdote-       palkanmaksun keskeydyttyä eivät täyttyisi-
17509: taan lisättäväksi uusi momentti, jonka mukaan       kään.
17510: työsuhteen ei katsota tätä lakia sovellettaessa
17511: 
17512: 
17513: 
17514: 
17515:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
17516: 
17517:    Äitiys- ja vanhempainlomia sekä hoitovapai-      raita. Sosiaalipoliittiset ja väestöpoliittiset syyt
17518: ta on kehitetty määrätietoisesti niin, että pien-   puoltavat kuitenkin työeläketurvan järjestä-
17519: ten lasten hoitaminen kotona olisi mahdollista      mistä kuntoon kaikissa tilanteissa, kun äiti tai
17520: taloudellisesti turvattuna ja työsuhteen katkea-    isä työsuhteen jatkuessa pitää lakisääteistä
17521: matta. Samalla on kuitenkin eläketurvan kart-       vanhempainlomaa tai hoitovapaata.
17522: tuminen näiltä ajoilta jäänyt aukolliseksi.            Työoikeudellisen työsuhteen jatkuessa työ-
17523:    Naispuolisen työntekijän työkyvyttömyys-         eläkkeen karttuminen tällaiselta palkattomalta
17524: eläkettä määrättäessä työntekijäin eläkelain        jaksolta on yksinkertaisimmin järjestettävissä
17525: (395/61) 6 §:n 3 momenttiin vuonna 1988 teh-        siten, että kyseinen aika luetaan keskeytyksettä
17526: dyn lisäyksen (1323/88) mukaan kolmea vuotta        mukaan eläkeoikeudelliseen työsuhteeseen. Si-
17527: nuoremman lapsen hoidon aikana säilyy oikeus        ten nämä ajat kartuttavat eläkeprosenttia vas-
17528: ns. tulevaan aikaan. 1.1.1991 voimaan tulleella     taavasti kuin esimerkiksi ne työttömyysjaksot,
17529: lailla lisättiin työntekijäin eläkelain 7 § :ään    joilta maksetaan työttömyyspäivärahaa.
17530: uusi 3 momentti. Sen mukaan eläkkeen perus-            Ehdotettu muutos nostaisi lähinnä naisten
17531: teena olevaa palkkaa laskettaessa otetaan huo-      eläkeprosentteja ja siten tasaisi miesten ja nais-
17532: mioon enintään neljä viimeistä sellaista kalen-     ten eläke-eroja. Lisäkustannukset tasaantuisi-
17533: terivuotta, joihin ei sisälly työsopimuslain        vat koko eläkejärjestelmään eivätkä kohdistui-
17534: 34 §:ssä tarkoitettua palkatonta erityisäitiys-,    si naisvaltaisiin aloihin ja yrityksiin erityisinä
17535: äitiys- tai vanhempainlomaa taikka hoitova-         rasituksina.
17536: paata.                                                 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17537:    Edellä mainituilla säännöksillä on täytetty
17538: lastenhoidosta aiheutuvia eläketurvan aukkoja                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17539: lähinnä poikkeustilanteissa, ennenaikaisen työ-            lakiehdotuksen:
17540: kyvyttömyyden tai muun eläketapahtuman va-
17541: 
17542: 
17543: 200060G
17544: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 145
17545: 
17546:                                                Laki
17547:                             työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttamisesta
17548: 
17549:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17550:   lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 2 §:ään, sellaisena
17551: kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1965, 10 päivänä huhtikuuta 1981, 24 päivänä
17552: elokuuta 1984 sekä 8 päivänä elokuuta 1986 annetuilla laeilla (707/65, 257/81,607/84 ja 603/86),
17553: uusi näin kuuluva 7 momentti:
17554: 
17555:                        2§                               Tämä laki tulee voimaan    päivänä
17556:                                                      kuuta 199 .
17557:    Työsuhteen katsotaan tätä lakia sovellettaes-        Tämän lain 2 §:n 7 momentin säännöstä
17558: sa jatkuvan keskeytyksettä ja 1 §:n 1 momen-         sovelletaan työsuhteeseen, joka on päättynyt
17559: tin 2 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä riip-   tämän lain voimaantulon jälkeen. Lakia sovel-
17560: pumatta työntekijän erityisäitiys-, äitiys- tai      lettaessa otetaan huomioon 1 päivän tammi-
17561: vanhempainloman taikka hoitovapaan ajan.             kuuta 1981 jälkeen pidetty palkaton äitiys- tai
17562:                                                      vanhempainloma sekä hoitovapaa.
17563: 
17564: 
17565: 
17566:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1991
17567: 
17568:          Timo Roos                      Antti Kalliomäki              Reijo Lindroos
17569:          Kerttu Törnqvist               Tarja Kautto                  likka Joenpalo
17570:          Aarno von Bell                 Marja-Liisa Tykkyläinen       Arto Lapiolahti
17571:                                                1990 vp.
17572: 
17573: Lakialoite n:o 146
17574: 
17575: 
17576: 
17577: 
17578:                                   Ahonen ym.: Ehdotukset laeiksi työsopimuslain 37 §:n ja meri-
17579:                                     mieslain 39 §:n muuttamisesta
17580: 
17581: 
17582:                                           Eduskunnalle
17583: 
17584: 
17585:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17586: 
17587:    Lakialoitteen tarkoituksena on ikääntynei-        tamiselle. Tässä tarkoituksessa lakiehdotuksel-
17588: den työntekijöiden ja työn arvostuksen paran-        la varmistetaan työntekijän niin halutessa
17589: tamisen kautta luoda edellytyksiä eläkepolitii-      työnteon jatkaminen 67 vuoden iän täyttämi-
17590: kan suuntaamiselle, kuntoutusjärjestelmien ke-       seen saakka.
17591: hittämiselle ja eläkkeiden rahoituksen varmis-
17592: 
17593: 
17594: 
17595: 
17596:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
17597: 
17598:    Yhteiskunnan arvostukset ovat muuttuneet             Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhus-
17599: voimakkaasti vapaa-aikaan suuntautuviksi.            voittoisemmaksi on yhteiskunnan ja työmark-
17600: Tämän kehityksen rinnalla tapahtuva työnteon         kinoiden kannalta merkittävää, jos henkilö voi
17601: merkityksen väheksyminen on haitallista ja           halutessaan jatkaa työntekoa 65 vuoden täyttä-
17602: johtaa lisäksi ennustetun työvoimapulan yhtey-       misen jälkeenkin. Yksilön kannalta tämä on
17603: dessä yhteiskunnallisiin ongelmiin. Työn ja          erityisen perusteltua silloin, kun henkilö haluaa
17604: ikääntyneiden työntekijöiden arvostuksen pa-         kartuttaa eläkettään 65 vuoden täyttämisen
17605: rantamista edistää menettely, jossa työntekijäl-     jälkeenkin riippumatta työnantajan päätökses-
17606: le annetaan oikeus jatkaa työntekoa. Samalla         tä, Tällainen tilanne syntyy ennen kaikkea
17607: hänelle annetaan oikeus vaikuttaa eläkkeelle         silloin, kun hän ei työhistoriansa takia saa
17608: siirtymiseensä siten, että tietyn iän saavuttanut-   täyttä eläkettä 65 vuoden iässä. Kun työelä-
17609: ta henkilöä ei pelkällä lain tulkinnalla voida       kejärjestelmä ei lisäksi vielä takaa täyttä elä-
17610: pitää työnteon kannalta tarpeettomana.               kettä, on tällä oikeudella merkitystä myös
17611:    Suomessa siirrytään eläkkeelle nykyisin yhä       väliaikaisena järjestelmänä korjata työeläkettä
17612: nuorempana. Enemmistö 60-65-vuotiaista on            varsinkin, kun eläkkeen myöhentäminen kar-
17613: eläkkeellä, vaikka yleinen vanhuuseläkeikä on        tuttaa voimakkaasti eläkettä.
17614: 65 vuotta julkista sektoria lukuun ottamatta.           Työsopimuslain (320/70) 37 §:n mukaan
17615: Työolojen kehitys on lisännyt ennen kaikkea          toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ir-
17616: työn henkistä rasittavuutta samalla kun fyysi-       tisanomiseen on oltava erityisen painava syy.
17617: nen rasitus on vähentynyt. Työntekijöiden ase-       Laissa mainitaan eräät tilanteet, joissa ei aina-
17618: maa työelämässä koskeva säännöstö ja työnte-         kaan tällaista syytä ole. Merimieslain (423/78)
17619: kijöiden kuntoutus, ennen kaikkea varhaiskun-        39 §:ssä on työsopimuslain 37 §:ää vastaavat
17620: toutus, eivät ole edenneet samaan tahtiin. Seu-      säännökset. Käytännössä esiintyy pyrkimystä,
17621: rauksena tästä on ollut se, että vanhan sanon-       jonka mukaan työntekijä irtisanotaan hänen
17622: nan mukaisesti hyvän työntekijän merkkinä            täytettyään 65 vuotta.
17623: pidetty "ahneus työlle" on muuttunut elä-               Työntekijäin eläkelain 4 §:n mukaan oikeus
17624: kehakuisuudeksi.                                     vanhuuseläkkeeseen syntyy työntekijälle hänen
17625: 200060G
17626: 2                                    1990 vp. -      LA n:o 146
17627: 
17628: täytettyään 65 vuotta edellyttäen, ettei hän         1rt1sanoa, ei voida pitää työntekijän ikää, jos
17629: enää ole työntekijäin eläkelain alaisessa työ-       työntekijä on alle 67-vuotias. Samalla tulee
17630: suhteessa. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien      ryhtyä toimenpiteisiin kunnallisten virkasään-
17631: eläkelain 4 §:ssä säädetään samoin ja vastaa-        töjen ja kunnallisen eläkesäännön muuttami-
17632: vantapaisesti säädetään myös merimieseläke-          seksi siten, että kuntien ja kuntainliittojen
17633: lain 14 §:ssä. Näistä säännöksistä katsotaan         palveluksessa olevat henkilöt ovat valtion me-
17634: syntyvän sellaisen erityisen painavan syyn, jo-      nettelyjä vastaavasti 63 vuoden iässä oikeutet-
17635: ka oikeuttaa irtisanomiseen.                         tuja vanhuuseläkkeeseen, mutta että työntekoa
17636:    Valtion palvelussuhteissa on nykyisin voi-        viranhaltijat voivat halutessaan jatkaa työnte-
17637: massa selkeästi järjestely, jossa työntekijällä ja   kijän 67 vuoden ikään saakka.
17638: virkamiehellä on 63 vuotta täytettyään oikeus           Vaikka esitetyt lainsäädännön muutokset
17639: vanhuuseläkkeeseen, mutta toisaalta hän voi          saattavat toisaalta johtaa tulkintaan, jonka
17640: halutessaan jatkaa työntekoaan 67 vuoden             mukaan 67 vuoden ikä on aina erityisen paina-
17641: ikään, ja valtion suostumuksella tätä pidem-         va irtisanomiseen oikeuttava syy, osoittaa asi-
17642: päänkin. Kunnallisissa palvelussuhteissa on          asta näin säätäminen kuitenkin samalla myös
17643: käytetty ehdotonta 63 vuoden iässä eläkkeelle        sen, että ikä sinänsä ei ole työntekoa haittaava
17644: siirtymiseen velvoittavaa järjestelyä.               tai ihmisen henkilökohtaisia ominaisuuksia
17645:    Edellä esitetyistä syistä ja työntekijän oman     vallitseva tekijä.
17646: päätösvallan lisäämiseksi sekä lainsäädännön            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17647: yhdenmukaistamiseksi valtion palveluksessa           nioittavasti,
17648: olevien kanssa ehdotamme työsopimuslain
17649: 37 §:n 2 momenttia ja merimieslain 39 §:n 2                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
17650: momenttia muutettavaksi siten, että erityisen               lakiehdotukset:
17651: painavana syynä, jonka nojalla työntekijän voi
17652: 
17653: 
17654: 
17655: 
17656: 1.
17657:                                                Laki
17658:                                työsopimuslain 37 §:n muuttamisesta
17659: 
17660:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17661:   lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopimuslain (320170) 37 §:n 2 momenttiin,
17662: sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetussa laissa (723/88), uusi 1 a kohta
17663: seuraavasti:
17664: 
17665:                       37 §
17666:    Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset              1 a) työntekijän ikää, jos hän on alle 67-vuo-
17667: -   - - - - - - - - - - - - -                        tias;
17668:   Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta
17669: työntekijästä johtuvasta syystä, ellei tämä syy
17670: ole erityisen painava. Tällaisena syynä ei voida       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
17671: pitää ainakaan:                                      kuuta 199 .
17672:                                    1990 vp. -    LA n:o 146                                      3
17673: 
17674: 
17675: 2.
17676:                                                Laki
17677:                                merimieslain 39 §:n muuttamisesta
17678: 
17679:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17680:   lisätään 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetun merimieslain (423/78) 39 §:n 2 momenttiin,
17681: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 23 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla ( 11771
17682: 88), uusi 1 a kohta seuraavasti:
17683: 
17684:                       39 §
17685:      Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset       1 a) työntekijän ikää, jos hän ei ole täyttänyt
17686: -   - - - - - - - - - - - - -                    67 vuotta;
17687:    Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää il-
17688: man erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä
17689: ei voida pitää ainakaan:                           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
17690:                                                  kuuta 199 .
17691: 
17692: 
17693:       Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1991
17694: 
17695:           Risto Ahonen                Kerttu Törnqvist             Pertti Lahtinen
17696:           Matti Maijala               Päivi Varpasuo               Pekka Leppänen
17697:                                       Eero Paloheimo
17698:                                             1990 vp.
17699: 
17700: 
17701: Lakialoite n:o 147
17702: 
17703: 
17704: 
17705: 
17706:                                 Urpilainen: Ehdotus laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun
17707:                                   lain 2 §:n muuttamisesta
17708: 
17709: 
17710:                                        Eduskunnalle
17711: 
17712:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17713: 
17714:   Aloitteessa ehdotetaan yhteistoimintalain so-   nöllisesti on vähintään 10. Voimassa olevan
17715: veltamisalan laajentamista yrityksiin, joiden     lain mukaan soveltamisala on rajattu yli 30
17716: työsuhteessa olevan henkilöstön määrä sään-       työntekijän yrityksiin.
17717: 
17718: 
17719: 
17720: 
17721:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
17722: 
17723:    Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain     henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan tehos-
17724: (725/78) 2 §:n mukaan lakia sovelletaan yri-      tamiseen. Näitä tarkoitusperiä palveleva yhteis-
17725: tyksessä, jonka työsuhteessa olevan henkilös-     toiminta on tarpeen myös henkilöstöitään alle
17726: tön määrä säännöllisesti on vähintään 30. La-     30 työntekijän tai toimihenkilön yrityksissä.
17727: kia myöhemmin muutettaessa on tehty ehdo-         Soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi
17728: tuksia soveltamisalan laajentamisesta pienem-     tässä vaiheessa kaikkiin yrityksiin, joiden työ-
17729: piin yrityksiin, mutta muutos on kaatunut         suhteessa olevan henkilöstön määrä säännölli-
17730: lähinnä joidenkin työnantajajärjestöjen vastus-   sesti on vähintään 10. Näin selvät pienyritykset
17731: tukseen.                                          jätettäisiin vielä vapaamuotoisen yhteistoimin-
17732:   Teollisuudessa ja muussa yritystoiminnassa      nan piiriin.
17733: on siirrytty yhä joustavampiin organisaatio-         Ehdotuksella ei ole valtiontaloudellisia vai-
17734: muotoihin. Yhtiörakenteita ja yksikkökokoja       kutuksia. Valvonnasta vastaisivat ensisijaisesti
17735: saatetaan muuttaa hyvin tiuhaan varsinkin         työmarkkinajärjestöt lain 15 §:n mukaisesti.
17736: konserni- ja monialayrityksissä. Jos tarkastel-   Soveltamisalan laajentaminen kuitenkin koros-
17737: laan esimerkiksi uusia teollisuusyrityksiä tai    taisi tarvetta ohjaamisen ja valvonnan tehosta-
17738: kaupan ja palvelualojen yrityksiä, yli 30 työn-   miseen työministeriön toimesta.
17739: tekijän yritykset ovat todella harvassa.             Edellä olevan perusteella ehdotan,
17740:    Yhteistoimintalaki tähtää yritysten toimin-
17741: nan ja työolosuhteiden kehittämiseen sekä                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17742: työnantajan ja henkilöstön välisen samoin kuin           lakiehdotuksen:
17743: 
17744: 
17745: 
17746: 
17747: 200060G
17748: 2                                   1990 vp. -     LA n:o 147
17749: 
17750: 
17751:                                               Laki
17752:                  yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
17753: 
17754:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17755:     muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain (725/78) 2 §:n
17756:     momentti näin kuuluvaksi:
17757: 
17758:                        2§                            Tämä laki tulee voimaan      päivänä
17759:                   Soveltamisala                    kuuta 199 .
17760:   Tätä lakia sovelletaan yrityksessä, jonka työ-
17761: suhteessa olevan henkilöstön määrä säännölli-
17762: sesti on vähintään 10.
17763: 
17764: 
17765: 
17766: 
17767:       Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1991
17768: 
17769:                                          Kari Urpilainen
17770:                                                 1990 vp.
17771: 
17772: 
17773: Lakialoite n:o 148
17774: 
17775: 
17776: 
17777: 
17778:                                    Savela: Ehdotus laiksi maakaaren 1 luvun 3 §:n muuttamisesta
17779: 
17780: 
17781: 
17782:                                            Eduskunnalle
17783: 
17784:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
17785: 
17786:                              Aloitteessa ehdotetaan maakaarta muutetta-
17787:                            vaksi niin, että julkinen kaupanvahvistaja vir-
17788:                            kansa puolesta on myös maanmittausteknikko.
17789: 
17790: 
17791: 
17792: 
17793:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
17794: 
17795:    Maanmittausteknikon koulutus tähtää mm.               Molemmissa tapauksissa tOimiessaan toimi-
17796: mittaus-, tietotekniikka- ja kartastotehtävien        tusmiehenä maanmittausteknikko käyttää jul-
17797: lisäksi kiinteistönmuodostuksen ja maapolitii-        kista päätäntävaltaa ja on päätöksenteon suh-
17798: kan hoitoon. Opetusohjelmaan kuuluu muun              teen täysin riippumaton organisaatiosta. Kyse
17799: ohella oikeusoppi, erityisesti kiinteistöjen muo-     on ns. tuomarinvallasta. Edellä mainitut toimi-
17800: dostukseen, luovutukseen ja hallintaan liitty-        tukset perustuvat usein saantokirjoihin. Puut-
17801: vissä asioissa.                                       teellisten saantokirjojen ollessa kyseessä niihin
17802:    Työssään maanmittausteknikot joutuvat              joudutaan tekemään lisäyksiä ja täydennyksiä
17803: usein toimimaan asiantuntijoina maakauppoi-           tai laatimaan uusi saantokirja. Mikäli toimitus-
17804: hin liittyvissä asioissa. Heillä on myös riittävä     mieheltä puuttuu kaupanvahvistajan oikeus,
17805: tieto- ja taitotaso toimia julkisina kaupanvah-       joudutaan toimitus keskeyttämään ja siirtä-
17806: vistajina.                                            mään myöhempään ajankohtaan, jolloin asiak-
17807:    Valtion palveluksessa olevat maanmittaus-          kaalle aiheutuu tarpeetonta haittaa.
17808: teknikot ovat toimineet toimitusinsinööreinä             Edellä olevan perusteella ehdotan,
17809: vuodesta 1972 alkaen suorittaen mm. lohko-
17810: mistoimituksia ja vastaavasti kaupunkikunnis-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17811: sa maanmittausteknikot ovat vuodesta 1983                    lakiehdotuksen:
17812: alkaen suorittaneet lakisääteisesti kiinteistöinsi-
17813: nöörille kuuluvia kiinteistönmuodostustehtä-
17814: viä.
17815: 
17816:                                                 Laki
17817:                                       maakaaren muuttamisesta
17818: 
17819:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
17820:  muutetaan maakaaren 1 luvun 3 § :n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on 21 päivänä
17821: marraskuuta 1980 annetussa laissa (760/80), seuraavasti:
17822: 
17823:                      3 §                              mies, apulaisnimismies, julkinen notaari, kau-
17824:   Julkisia kaupanvahvistajia ovat:                    punginvouti, kaupunginviskaali, maanmittaus-
17825:   1) virkansa puolesta henkikirjoittaja, nimis-       toimiston piiri-insinööri, apulaispiiri-insinööri,
17826: 200060G
17827: 2                                 1990 vp. -    LA n:o 148
17828: 
17829: maanmittausinsinööri, ylimääräinen maanmit-     men lähetystön virkamies ja Suomen konsuli
17830: tausinsinööri ja maanmittausteknikko, maata-    riippumatta siitä, missä kiinteistö sijaitsee; ja
17831: loustoimiston maanmittausinsinööri, ylimää-
17832: räinen maanmittausinsinööri ja maanmittaus-
17833: teknikko, kiinteistöinsinööri, maakunnansyyt-     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
17834: täjä ja maakunnanvouti, sekä ulkomailla Suo-    kuuta 1991.
17835: 
17836: 
17837:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1991
17838: 
17839:                                         Oiva Savela
17840: