<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

78 Käyttäjää paikalla! 0.0091490745544434

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 |

1: Vuoden 1990
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E2
10: Toivomusaloitteet 1 -1087
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16:
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-9901
19: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Toivomusaloitteet 1-1087
26:
27:
28:
29:
30: Sivu Sivu
31: Perustuslakivaliokunta - 12 Lax m.fl.: Om ökat statsstöd för bekämp-
32: ning av drogmissbruket .................. . 13
33: - 1 P. Lahtinen ym.: Mustalaisasiain neuvotte-
34: lukunnan kuulemisesta romaaneja koskevas- - 12 Lax ym.: Valtion tuen lisäämisestä huu-
35: sa päätöksenteossa ...................... . meiden väärinkäytön vastaiseen toimintaan 14
36:
37: 2 Laine ym.: Vaalilautakuntien jäsenten va- 13 P. Leppänen ym.: Haapamäen avovanki-
38: lintaperusteista valtakunnallisissa vaaleissa 2 lan rakentamistöiden käynnistämisestä ..... 15
39:
40: - 3 Mäkelä ym.: Puoluetuen jakoperusteiden - 14 Moilanen ym.: Vaihtoehtoisten rangais-
41: uudistamisesta 3 tusmuotojen kehittämisestä nuorille ....... . 16
42:
43: - 4 Riihijärvi ym.: Ääntenlaskujärjestelmän - 15 Moilanen ym.: Lasten ja nuorten tekemien
44: muuttamisesta eduskuntavaaleissa ........ . 4 rikosten sovittelutoiminnan kehittämisestä 17
45:
46: 5 Sasi: Kohtuuttoman verotuksen kieltämi- - 16 Moilanen ym.: Kahdenkeskisten perheta-
47: sestä hallitusmuodossa ................... . 6 paamisten järjestämisestä vankiloissa ..... . 18
48:
49: 17 Moilanen ym.: Vapautuvien vankienjälki-
50: hoidon järjestämisestä ................... . 19
51: Lakivaliokunta
52:
53: - 6 Aittoniemi: Rikollisuuden vähentämiseksi - 18 Mäkelä ym.: Etunimen muutosmenettelyn
54: tarvittavista toimenpiteistä ............... . 7 yksinkertaistamisesta .................... . 20
55:
56: - 19 Mäkelä ym.: Haapamäen avovankilan ra-
57: - 7 Björklund ym.: Turvapaikanhakijoiden oi-
58: kennustöiden aloittamisesta .............. . 21
59: keudellisen neuvonnan järjestämisestä ..... . 8
60:
61: - 20 Mäkipää ym.: Lapsiin kohdistuvan sek-
62: 8 Jurva ym.: Lapsi- ja nuorisorikollisuuden
63: suaalisen väkivallan nykyistä ankarammasta
64: vähentämisestä .......................... . 9
65: kriminalisoinnista ....................... . 22
66:
67: - 9 Kalima ym.: Yhteiskunnallisesti merkittä- - 21 Pekkarinen ym.: Haapamäen avovankilan
68: viä kaavoja koskevan valitusmenettelyn no- rakennustöiden aloittamisesta ............ . 23
69: peuttamisesta ........................... . 10
70: - 22 Renko ym.: Täysraittiuden periaatteen
71: 10 Kankaanniemi ym.: Avioliiton aseman toteuttamisesta liikenteessä ............... . 24
72: vahvistamisesta lainsäädännöllisin keinoin .. II
73: - 23 Soininvaara: Seksuaalisen hyväksikäytön
74: - 11 Lapiolahti ym.: Riihimäen keskusvankilan saattamisesta rangaistavaksi asuntojen vuok-
75: henkilökunnan asuntojen korjaamisesta 12 raustoiminnassa ......................... . 25
76:
77: 200136P
78: 4 Sisällysluettelo
79:
80: Sivu Sivu
81: - 24 Tykkyläinen ym.: Vankien asuintilojen - 36 Mattila ym.: Vientiasiamiespalvelujen li-
82: peruskorjaamisesta Sukevan keskusvankilas- säämisestä Pohjois-Pohjanmaalla ......... . 40
83: sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
84: 37 Moilanen ym.: Kans~inväliseen ympäris-
85: tönsuojeluun tarkoitettujen määrärahojen li-
86: säämisestä .............................. . 41
87: Ulkoasiainvaliokunta
88: - 38 Moilanen ym.: Kansainvälisen ja pohjois-
89: - 25 Aittoniemi: Kehitysyhteistyömääräraho- maisen ympäristötuomioistuimen perustami-
90: jen käytön uudelleen arvioimisesta ........ . 27 sesta ................................... . 42
91:
92: - 26 Antvuori ym.: Kehitysyhteistyön suuntaa- 39 Moilanen ym.: Ruokaperunan viennistä
93: misesta ympäristönsuojelullisiin kohteisiin .. 28 Neuvostoliittoon ...... ·.................. . 43
94:
95: - 40 Mäkelä ym: Pakolaispolitiikkaa koskevan
96: - 27 Apukka ym.: Rajanylityspaikan avaami-
97: selonteon antamisesta eduskunnalle ....... . 44
98: sesta Sallan Kelloselästä Neuvostoliittoon .. 29
99: - 41 Nyby: Om regeringens åtgärder för att
100: 28 Donner: Om utvecklande av de kulturella republiken Kambodjas regering får säte och
101: och massmediala sektorerna inom utveck- stämma i FN ........................... . 45
102: lingssamarbetet ......................... . 30
103: - 41 Nyby: Hallituksen toimenpiteistä edustuk-
104: sen saamiseksi YK:ssa Kambodzan tasaval-
105: - 28 Donner: Kehitysyhteistyön kulttuuri- ja
106: lan hallitukselle ......................... . 46
107: joukkotiedotussektorien kehittämisestä ..... 31
108: - 42 Puska ym.: Rajavyöhykkeen kaventamis-
109: - 29 Donner: Om inkluderande av målen för de mahdollisuuksien selvittämisestä .......... . 47
110: mänskliga rättigheterna i Finlands bistånds-
111: politik .................................. . 32 - 43 Puska: Rajanylityspaikan avaamisesta
112: Lieksan Kivivaaraan .................... . 48
113: - 29 Donner: Ihmisoikeustavoitteiden sisällyt- - 44 Rehn m.fl.: Om effektivare information
114: tämisestä Suomen kehitysapupolitiikkaan .. 33 om den europeiska integrationen ......... . 49
115:
116: 30 Joutsensaari: Talvisodan syiden ja seu- - 44 Rehn ym.: Euroopan yhdentymistä koske-
117: rausten selvittämiseksi tarvittavista toimenpi" van tiedotustoiminnan tehostamisesta ..... . 50
118: teistä ................................... . 34
119: - 45 Saapunki: Suomen ja Neuvostoliiton väli-
120: sen rajakaupan edistämisestä ............. . 51
121: 31 Juhantalo ym.: Suomalaisen vihannes- ja
122: salaattituotannon turvaamisesta yhdentymis- 46 Siuruainen ym.: Elintarvikeavun antami-
123: neuvotteluissa ........................... . 35 sesta Neuvosto-Karjalaan ja Baltian maihin 52
124:
125: - 47 Wahlström ym.: Euroopan talousalueen
126: 32 Kankaanniemi ym.: Suomen ja Israelin
127: perustamista koskevissa neuvotteluissa esitet-
128: välisen kaupan lisäämisestä .............. . 36
129: tävistä tavoitteista ....................... . 53
130: - 33 Kettunen ym.: Korvausten vaatimisesta - 48 Vähänäkki: Suursaaren, Tytärsaaren, La-
131: saksalaisten toisessa maailmansodassa Suo- vansaaren ja Seiskarin avaamisesta suomalai-
132: melle aiheuttamista vahingoista .......... . 37 sille pienveneilijöille ..................... . 55
133:
134: - 34 Kokko: Rajavyöhykealueen supistamises- Valtiovarainvaliokunta
135: ta asutuilla alueilla ...................... . 38
136: - 49 Aaltonen: Yrityspalvelun Seinäjoen pai-
137: 35 Kokko ym.: Rajanylityspaikan avaamises- kallistoimiston muuttamisesta piiritoimistok-
138: ta Parikkalassa .......................... . 39 si ...................................... . 56
139: Sisällysluettelo 5
140:
141: Sivu Sivu
142: - 50 Aaltonen: Tilastokeskuksen Seinäjoen - 66 Hacklin ym.: Liikevaihtoveron poistami-
143: aluetoimiston vakinaistamisesta .......... . 57 sesta tieteelliseltä kirjallisuudelta ......... . 73
144:
145: - 51 E. Aho: Teknologian kehittämiskeskuksen - 67 Hautala ym.: Pienyrityksiä koskevan liike-
146: konsultointiyksikön perustamisesta Kokko- vaihtoverokohtelun yksinkertaistamisesta .. 74
147: laan .................................... . 58
148: - 68 Hautala ym.: Liikevaihtoveron poistami-
149: - 52 Aittoniemi: Peruspalvelujen turvaamisesta sesta ympäristönsuojeluinvestoinneilta ..... 75
150: haja-asutusalueilla ....................... . 59
151: - 69 Heikkinen ym.: Talvivaaran malmiesiinty-
152: 53 Alaranta ym.: Valtion Haapaveden viras- män hyödyntämisestä Sotkamossa ........ . 76
153: totalon laajentamisesta .................. . 60
154: - 70 Hurskainen-Leppänen ym.: Asuntotulon
155: - 54 Alaranta ym.: Kehitysvammaisille makset- alarajan korottamisesta verotuksessa ...... . 77
156: tavan työosuusrahan saattamisesta verova-
157: paaksi tuloksi ........................... . 61 - 71 Huuhtanen: Raputalouden tukemisesta
158: verotuksellisin toimenpitein .............. . 78
159: - 55 Almgren ym.: Sotainvalidien ja rintamave-
160: teraanien hoitokustannusten täysimääräises- - 72 Häkämies: Opiskelun rinnastamisesta an-
161: tä verovähennysoikeudesta ............... . 62 siotyöhön valtion virkaehtosopimuksessa
162: hoitovapaan paikallisuuden kannalta ..... . 79
163: 56 Almgren ym.: Leimaveron poistamisesta
164: rahalaitosten velkakirjoista ensiasuntoa - 73 Isohookana-Asunmaa ym.: Liikevaihtove-
165: hankkivien avioparien osalta ............. . 63 ron poistamisesta käsityöammatin harjoitta-
166: jilta .................................... . 80
167: - 57 Andersson ym.: Mainosveron käyttöön
168: ottamisesta ............................. . 64 - 74 Isohookana-Asunmaa ym.: Kotimaisen
169: polttoaineen käytön lisäämisestä .......... . 81
170: - 58 Anttila ym.: Lyijyttömän bensiinin suosi-
171: misesta verotuksenisin keinoin ........... . 65 - 75 Joutsensaari: Avioliitossa asuvien asunto-
172: lainojen korkojen verovähennysoikeuden ko-
173: - 59 Anttila: Liikevaihtoveron poistamisesta rottamisesta ............................ . 82
174: elintarvikkeilta .......................... . 66
175: - 76 Joutsensaari: Veroilmoituksen laatimisen
176: - 60 Anttila: Liikevaihtoveron poistamisesta yksinkertaistamisesta .................... . 83
177: uusioraaka-aineilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
178: - 77 Joutsensaari: Lyijyttömän bensiinin käy-
179: - 61 Anttila: Liikevaihtoveron poistamisesta tön edistämisestä ........................ . 84
180: keräyspaperilta .......................... . 68
181: - 78 Joutsensaari: Turun oikeustalon rakenta-
182: - 62 Anttila: Maatilamatkailun kehittämisestä misen aloittamisesta ..................... . 85
183: verotuksenisin keinoin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
184: - 79 Joutsensaari: Yhteisen valtion virastotalon
185: - 63 Apukka: Maakaasuputken rakentamisesta rakentamisesta era1snn Varsinais-Suomen
186: Neuvostoliitosta Pohjois-Suomeen ........ . 70 kuntiin ................................. . 86
187:
188: 64 Apukka: Valtionmaiden hinnoittelusta - 80 Jäätteenmäki ym.: Nuorisovähennyksen
189: Lapin tunturimatkailukeskuksissa ........ . 71 käyttöön ottamisesta verotuksessa ........ . 87
190:
191: - 65 Fred ym.: Turveteknologian tutkimus- ja - 81 Jäätteenmäki ym.: Luonnonvarojen käy-
192: kehittämisyksikön perustamisesta Peräseinä- tön huomioon ottamisesta taloudellisen kas-
193: joelle ................................... . 72 vun seurannassa ......................... . 88
194: 6 Sisällysluettelo
195:
196: Sivu Sivu
197: - 82 Kalliomäki ym.: Ympäristöhaitoista ai- - 98 Laine ym.: Kiinteistöverotuksen toteutta-
198: heutuvien kustannusten ottamisesta huo- mista koskevasta suunnitelmasta luopumises-
199: mioon kansantaloudellisissa tilastoissa 89 ta ...................................... . 106
200:
201: - 83 Kankaanniemi ym.: Velkojen korkojen - 99 Laine ym.: Vuokra- ja korkotulojen vai-
202: verovähennysoikeuden laajentamisesta ..... 90 kutuksesta eläketulovähennykseen verotuk-
203: sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
204: 84 Kankaanniemi ym.: Matkakustannusten
205: omavastuuosuuden poistamisesta verotukses- - 100 Laitinen: Invalidien autoveron palautuk-
206: sa ...................... ·................ . 91 sen markkamäärän korottamisesta ........ . 108
207:
208: - 85 Kankaanniemi ym.: Lapsivähennyksen - 101 Laitinen ym.: Keksintöasiamiestoimin-
209: myöntämisperusteiden laajentamisesta kun- nan käynnistämisestä .................... . 109
210: nallisverotuksessa ....................... . 92
211: 102 Laitinen ym.: Turvetutkimukseen tarkoi-
212: - 86 Kankaanniemi ym.: Perintöveron poista- tettujen määrärahojen lisäämisestä ........ . 110
213: misesta leskiitä ja orvoilta ............... . 93
214: 103 Lamminen: Opintolainojen korkovähen-
215: - 87 Kankaanniemi ym.: Liikevaihtoveron nyksen omavastuuosuuden poistamisesta ... 111
216: poistamisesta elintarvikkeilta ............. . 94
217: 104 Metsämäki m.fl.: Om planering och byg-
218: - 88 Kankaanniemi ym.: Liikevaihtoverovel- gande av ett ämbetshus i Ekenäs ......... . 112
219: vollisuuden poistamisesta yksityisten järjestö-
220: jen terapiatyöltä ......................... . 95 - 104 Metsämäki ym.: Valtion virastotalon
221: suunnittelusta ja rakentamisesta Tammisaa-
222: - 89 Kankaanniemi ym.: Dieselveron palautta- reen .................................... . 113
223: misesta ammattiautoilijan työttömyysajalta 96
224: - 105 Moilanen ym.: Sodasta kärsimäänjoutu-
225: neiden hyväksi tehtyjen lahjoitusten verovä-
226: - 90 Kankaanniemi ym.: Energiansäästön te-
227: hennysoikeuden palauttamisesta .......... . 114
228: hostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä .... 97
229:
230: 106 Moilanen ym.: Ulkomaille muuttaneen
231: - 91 Kekkonen: Pienyritysten perustamislaina-
232: Suomesta saaman eläkkeen verottamisesta 115
233: järjestelmän kokeilemisesta Kymen läänissä 98
234: 107 Moilanen ym.: Auto- ja moottoripyörä-
235: 92 Kekkonen: Kymen läänissä tehdyn raken-
236: verolain 17 §:n mukaan vammaisille myön-
237: nuskiviselvityksen tulosten hyödyntämisestä 99
238: nettävän autoveron palautuksen perusteiden
239: selkeyttämisestä ......................... . 116
240: 93 Kettunen ym.: Rapukaupan liikevaihtove-
241: rotuksen muuttamisesta .................. . 100
242: 108 Moilanen ym.: Lukkiutumattomanjarru-
243: järjestelmän kustannusten huomioon ottami-
244: - 94 Knuuttila ym.: Ravintorasvaveron poista- sesta autoveroa määrättäessä ............. . 117
245: misesta rypsiöljyn osalta ................. . 101
246: 109 Mäkelä: Yhdistyksissä tehtävän taikoo-
247: - 95 Kohijoki ym.: Auto- ja moottoripyöräve- työn verottomuuden turvaamisesta ....... . 118
248: ron alentamisesta ....................... . 102
249: IlO Mäkelä ym.: Tuloksentasausvarauksen
250: - 96 Korkia-Aho: Turvevoimalan rakentami- käyttöön ottamisesta pienyritysten verotuk-
251: sesta Veteliin ............................ . 104 sessa ................................... . 119
252:
253: - 97 Korkia-Aho: Valtion virastotalon raken- - 111 Mäkipää ym.: Suojatyöstä maksettavan
254: tamisesta Ähtäriin ....................... . 105 palkan säätämisestä verovapaaksi ........ . 120
255: Sisällysluettelo 7
256:
257: Sivu Sivu
258: 112 Mäkipää ym.: Välillisten työvoimakus- - 124 Renko ym.: Maatilatalouden maksamien
259: tannusten myöhästymisestä aiheutuvien seu- ympäristöverojen käyttämisestä ympäristöin-
260: raamusten päättämismenettelystä . . . . . . . . . . 121 vestointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
261:
262: 113 Mäkipää ym.: Kivikeskuksen perustami- - 125 Riihijärvi ym.: Sivuansioiden verotuksen
263: sesta kivituotealan koulutuksen järjestämi- lieventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
264: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
265: - 126 Riihijärvi ym.: Vakuutusmaksujen saat-
266: - 114 Mäkipää ym.: Valtion virastopalveluiden tamisesta vähennyskelpoisiksi metsäverotuk-
267: lisäämisestä Ulvilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140
268:
269: - 127 Riihijärvi ym.: Kuukausittaisten maksu-
270: - 115 Männistö ym.: Energiansäästöohjelman jen mahdollistamisesta verojen ennakonkan-
271: laatimisesta ja ydinvoimasta luopumisesta . . 124 nossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
272:
273: 116 Nordman m.fl.: Om grundande av Sta- - 128 Riihijärvi ym.: Mikkelin teknologiakes-
274: tens tekniska forskningscentrals enhet i Vasa 127 kus Oy:n toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . 142
275:
276: - 116 Nordman ym.: Valtion teknillisen tutki- - 129 T. Roos ym.: Liikevaihtoverotuksen
277: muskeskuksen yksikön perustamisesta Vaa- poistamisesta vanhojen kirjojen kaupan osal-
278: saan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 ta ...................................... . 143
279:
280: - 117 Nordman: Om åtgärder för att minska - 130 Saari: Valtion virastotalon rakentamises-
281: energikonsumtionen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129 ta Ähtäriin ............................. . 144
282:
283: - 131 Sasi: Tuloveroasteikkojen lakisääteisistä
284: - 117 Nordman: Energiankulutuksen vähentä-
285: inflaatiotarkistuksista .................... . 145
286: miseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . 130
287: - 132 Siuruainen ym.: Turvevoimalan rakenta-
288: - 118 Nyby: Om genomförande av vindkraft- misesta Pudasjärvelle .................... . 146
289: projektet i Korsnäs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
290: - 133 Soininvaara: Energiapolitiikan linjavalin-
291: - 118 Nyby: Korsnäsin tuulivoimalahankkeen toja koskevan kansanäänestyksen toteuttami-
292: toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 sesta ................................... . 147
293:
294: - 119 Pelttari ym.: Veitsiluoto Oy:n säilyttämi- - 134 Stenius-Kaukonen ym.: Teknologian ar-
295: sestä pohjoissuomalaisena metsäyhtiönä . . . . 133 viointitoimiston perustamisesta ........... . 148
296:
297:
298: - 120 Pietikäinen: Ekologiseen bruttokansan- - 135 Tenhiälä: Puuston neulasanalyysistä ai-
299: tuotteen mittaustapaan siirtymisestä . . . . . . . 134 heutuvien kustannusten saattamisesta vähen-
300: nyskelpoisiksi verotuksessa ............... . 149
301:
302: - 121 Pohjanoksa ym.: Telakkateollisuuden - 136 Westerlund m.fl.: Om inrättande av en
303: toiminnan turvaamisesta Raumalla . . . . . . . . 135 industrilokalbyrå i Lovisa ................ . 150
304:
305: 122 Puisto ym.: Perhepäivähoitajien verotuk- - 136 Westerlund ym.: Teollisuuspiirin paikal-
306: sen muuttamisesta eräiltä osin . . . . . . . . . . . . . 136 listoimiston perustamisesta Loviisaan ..... . 151
307:
308: - 123 Rajamäki ym.: lnvalideille myönnettä- - 137 Westerlund m.fl.: Om elektrifiering av
309: vien autoveron palautusten käsittelyn no- Kjevsalö och vissa andra holmar i Pernå
310: peuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 skärgård ................................ . 152
311: 8 Sisällysluettelo
312:
313: Sivu Sivu
314: - 137 Westerlund ym.: Keipsalon ja eräiden - 150 Fred ym.: Keskioluen vähittäismyynnin
315: muiden Pernajan saariston saarien sähköistä- palauttamisesta Oy Alko Ab:n myymälöihin 170
316: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
317: - 151 Fred ym.: Alkoholinkulutuksen vähentä-
318: - 138 Väistö: Muovialan kehitysyhtiö Muovia miseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . 171
319: Park Oy:n toiminnan edistämisestä . . . . . . . . 154
320: - 152 Helle: Torikauppaaja suoramyyntiä kos-
321: kevien säännösten uudistamisesta . . . . . . . . . . 172
322: Pankkivaliokunta
323: - 153 Huuhtanen: Diabeetikkojen jalkavam-
324: - 139 Melin m.fl.: Om bindande av den finska moja estävän hoidon kehittämisestä . . . . . . . 173
325: marken tili EMS-valutorna . . . . . . . . . . . . . . . 155
326: - 154 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahas-
327: - 139 Melin ym.: Suomen markan sitomisesta ta sääpalvelukeskuksen perustamiseksi Ou-
328: EMS-valuuttoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157 lunsaloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
329:
330: - 140 Rinne: Pankkipalvelumaksujen poistami- - 155 Jokinen ym.: Ravintoainetutkimuksen te-
331: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175
332:
333: - 156 Jokinen ym.: Alkoholin ja tupakan vähit-
334: Talousvaliokunta täismyyntihintojen korottamisesta ........ . 176
335:
336: - 141 E. Aho: Rintamaveteraanien kuntoutta- - 157 Joutsensaari: Turun yliopistollisen kes-
337: mista koskevan tutkimuksen suorittamisesta 160 kussairaalan laajennushankkeiden nopeutta-
338: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177
339: - 142 Aittoniemi: Suojatyökeskusten pesulatoi-
340: minnasta yksityisille pesuJoille aiheutuvista - 158 Jurva ym.: Ohitusleikkauksista aiheutu-
341: haitoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 neiden kustannusten korvaamisesta . . . . . . . . 178
342:
343: - 143 Ala-Harja ym.: Kliinisen opetuksen aloit- - 159 Jurva ym.: Suomen Hammaspotilasyh-
344: tamisesta Etelä-Pohjanmaan keskussairaalas- distys ry:n toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . 179
345: sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
346: - 160 Kalliomäki ym.: Kroonisesti sairaiden
347: kipulääkkeiden saannin turvaamisesta . . . . . 180
348: - 144 Alaranta: Puheterapiapalvelujen lisäämi-
349: sestä Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
350: - 161 Kankaanniemi ym.: Elintarvikkeiden
351: hinnanmuodostuksen selvittämisestä . . . . . . . 181
352: - 145 Anttila: Elintarvikkeiden tuontitarkas-
353: tuksen järjestämisestä yhdentyvässä Euroo-
354: - 162 Kankaanniemi ym.: Kyläkauppojen toi-
355: passa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
356: minnan turvaamisesta haja-asutusalueilla . . . 182
357: - 146 Anttila: Elintarvikkeiden laatu- ja puh- - 163 Kankaanniemi ym.: Raittiustyön tehos-
358: taustutkimusten tehostamisesta . . . . . . . . . . . . 166 tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . 183
359:
360: - 147 Anttila ym.: Rintamaveteraanien kun- - 164 Kautto ym.: Terveydenhuollon tarjon-
361: toutuksen laajentamisesta koskemaan sota- nassa ilmenneiden epäkohtien poistamisesta 184
362: leskiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
363: - 165 Kautto ym.: Ohitusleikkaukseen pääse-
364: - 148 Antvuori: Opetushoitajan virkojen perus- misen perusteiden yhdenmukaistamisesta . . . 185
365: tamisesta sairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
366: - 166 Kekkonen ym.: Syöpäsairauksien erikois-
367: - 149 Fred ym.: Alkoholin tarjoilun lopettami- lääkärin virkojen perustamisesta yliopistolli-
368: sesta valtion ja kuntien tilaisuuksissa . . . . . . 169 siin keskussairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186
369: Sisällysluettelo 9
370:
371: Sivu Sivu
372: - 167 Lapiolahti ym.: Yliopistollisten keskus- - 183 Moilanen ym.: Tuki- ja liikuntaelinsai-
373: sairaaloiden lastenosastojen kehittämisestä 187 rauksiin sairastuneiden kuntoutuksen tehos-
374: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
375: - 168 Louvo ym.: Alkoholin haitoista ilmoitta-
376: van varoituksen saamisesta alkoholituottei- - 184 Moilanen ym.: Nuorten tuki- ja liikun-
377: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188 taelinsairauksien hoidon tehostamisesta . . . . 204
378:
379: - 169 Löyttyjärvi ym.: Nuorten alkoholinkäy- - 185 Moilanen ym.: Kehitysvammaisten lasten
380: tön vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 hoitopalvelujen lisäämisestä Vantaalla . . . . . 205
381:
382: - 170 Mattila: Ohitusleikkausten määrän lisää-
383: - 186 Moilanen ym.: Alkoholinkulutuksen vä-
384: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
385: hentämiseen tähtäävän toimenpideohjelman
386: laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
387: - 171 Moilanen ym.: Terveydenhuoltoalan hoi-
388: tohenkilöstön virkojen lisäämisestä . . . . . . . . 191
389: - 187 Moilanen ym.: Liikennejuopumusten vä-
390: hentämiseen tähtäävän toimenpideohjelman
391: - 172 Moilanen ym.: Mielenterveyspalvelujen
392: laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
393: lisäämisestä pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . 192
394:
395: - 188 Moilanen ym.: Huumeiden käyttäjille
396: - 173 Moilanen ym.: Syöpäpotilaiden kipuhoi-
397: don lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 tarkoitettujen vastaanottokotien tukemisesta 208
398:
399:
400: - 174 Moilanen ym.: Radiologien koulutuksen - 189 Moilanen ym.: Huumeiden vastaisen pro-
401: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 jektin toteuttamisesta vankiloissa . . . . . . . . . . 209
402:
403:
404: - 175 Moilanen ym.: Erikoishoidon järjestämi- - 190 Mäkelä: Potilaille annettavan hoidon ta-
405: sestä leukemiaa sairastaville lapsille . . . . . . . . 195 sapuolisuuden turvaamisesta sairaaloissa . . . 210
406:
407: - 176 Moilanen ym.: Ohitusleikkausten lisää- - 191 Mäkelä ym.: Päihteiden käytöstä aiheu-
408: misestä ostopalveluilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 tuvien haittojen vähentämiseksi tarvittavista
409: toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
410: - 177 Moilanen ym.: Neuvolapalveluiden lisää-
411: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 192 Mäkelä: Kaupan kilpailun lisäämisestä 212
412:
413: - 178 Moilanen ym.: Helsingin yliopistollisen
414: - 193 Mäkipää ym.: Peruspalveluiden turvaa-
415: keskussairaalan lastentautien klinikan voi- misesta maaseudun haja-asutusalueilla . . . . . 213
416: mavarojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198
417:
418: - 194 Mönkäre ym.: Kuluttajatutkimuskeskuk-
419: - 179 Moilanen ym.: Sairaalalaitteiden koti-
420: sen kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteis-
421: maisen tuotannon lisäämisestä . . . . . . . . . . . . 199
422: tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214
423:
424: - 180 Moilanen ym.: Uusien sädehoitolaittei-
425: den hankkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 - 195 Mönkäre ym.: Kuluttajahintatutkimuk-
426: sen suorittamisesta 215
427: - 181 Moilanen ym.: PET-kameran käyttö-
428: mahdollisuuksien lisäämisestä Turun yliopis- - 196 Mönkäre ym.: Suomen Kuluttajaliiton
429: tollisessa keskussairaalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 201 toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
430:
431:
432: - 182 Moilanen ym.: Kuntoutusohjaajien paik- - 197 Mönkäre ym.: Tupakkatietoutta antavan
433: kaamisesta sydänpotilaita varten . . . . . . . . . . 202 yhdistyksen toiminnan tukemisesta . . . . . . . . 217
434: 10 Sisällysluettelo
435:
436: Sivu Sivu
437: - 198 Mönkäre ym.: Tupakkavalmisteiden mai- - 212 Väänänen ym.: Elintarvikkeiden terveei-
438: noskiellon valvonnan tehostamisesta . . . . . . . 218 lisyyden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235
439:
440: 199 Mönkäre ym.: Myrkytystietokeskuksen
441: saattamisesta valtakunnalliseksi keskukseksi 219 Laki- ja talousvaliokunta
442:
443:
444: 200 Puska ym.: Terveyskasvatukseen tarkoi- 213 Aaltonen: Seinäjoen pohjavesihankkeen
445: tettujen määrärahojen lisäämisestä . . . . . . . . . 220 käynnistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
446:
447: 214 E. Aho: Lestijoen vesistöalueen kunnos-
448: - 201 Renko ym.: Sääpalvelukeskuksen perus-
449: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
450: tamisesta Oulunsalon lentoasemalle . . . . . . . . 221
451: 215 E. Aho: Kuntien verotulojen täydennystä
452: - 202 Saastamoinen ym.: Lääke- ja biokemi- koskevan laskentaperusteen muuttamisesta 238
453: kaaliteknologian laboratorion perustamisesta
454: Kuopioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
455: - 216 Aittoniemi: Kurun kunnan siirtämisestä
456: Ruoveden nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . 239
457: 203 Savolainen ym.: Psykiatriseen sairaan-
458: hoitoon tarvittavien voimavarojen lisäämi- 217 Aittoniemi: Pirkanmaan läänin perusta-
459: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 mista koskevan selvityksen suorittamisesta 240
460:
461: - 204 Savolainen ym.: Rintamaveteraanien - 218 Ajo ym.: Uusien ilmantarkkailuasemien
462: kuntoutuspalvelujen kehittämisestä . . . . . . . . 224 rakentamisesta Lappiin.................... 241
463:
464: - 205 Vastamäki: Harvinaisten sairauksien hoi- 219 Ajo: Vuotoksen altaasta vesistölle aiheu-
465: toon erikoistuneiden säätiöpohjaisten laitos- tuvien vaikutusten selvittämisestä . . . . . . . . . . 242
466: ten toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 225
467: - 220 Ajo: Ilmansaasteiden metsille aiheutta-
468: 206 Wasz-Höckert ym.: Helsingin yliopistol- mien vaurioiden selvittämisestä Itä-Lapissa 243
469: lisen keskussairaalan valtionosuuksien korot-
470: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 221 Alaranta ym.: Haapaveden-Karhukan-
471: kaan siirtovesijohdon rakentamisesta . . . . . . 245
472: - 207 Westerlund m.fl.: Om beviljande av an-
473: slag för vård av demenspatienter . . . . . . . . . . 227 - 222 Alaranta ym.: Kirkkojärven kunnostami-
474: sesta Haapavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246
475: - 207 Westerlund ym.: Määrärahojen myöntä-
476: misestä dementiapotilaiden hoitoon . . . . . . . . 229 - 223 Almgren: Ilmatieteen laitoksen alueyksi-
477: kön perustamisesta Lappeenrantaan . . . . . . . 247
478:
479: 208 Westerlund ym.: Suomen Syöpäinstituu-
480: - 224 Almgren: Ilmansaasteiden metsissä ai-
481: tin Säätiön toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . 231
482: heuttamien vaikutusten tutkimisesta Kaak-
483: kois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
484: - 209 Vähänäkki: Diabeetikkojen jalkojenhoi-
485: don ja silmäsairauksien hoidon parantami- - 225 Almgren: Tutkimusaseman perustamises-
486: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 ta Parikkalan Siikalahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . 249
487:
488: 210 Väistö: Suomen Reumaliiton alueellisen 226 Almgren: Luonnonsuojelualueiden lisää-
489: toimintakeskuksen saamisesta Joensuuhun 233 miseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . 250
490:
491: - 211 Väistö: Saramon kalastajatalo-hankkeen - 227 Anttila ym.: Opastuskeskuksen rakenta-
492: tukemisesta Nurmeksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . 234 misesta Torronsuon kansallispuiston alueelle 251
493: Sisällysluettelo 11
494:
495: Sivu Sivu
496: 228 Anttila ym.: Ilmansuojeluilmoitusten kä- - 243 Hacklin ym.: Ympäristötietoutta koske-
497: sittelyn nopeuttamisesta Hämeen lääninhalli- van koulutuksen lisäämisestä teollisuuden
498: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267
499:
500: - 229 Anttila: Ilmansaasteiden aiheuttamien - 244 Heikkinen ym.: Kuhmoon perustettavan
501: ympäristötuhojen tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . 253 Ystävyyden puiston tutkimus- ja opastuskes-
502: kuksen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268
503: - 230 Anttila: Otsonitutkimuksessa tarvittavien
504: laitteiden hankkimisesta Maatalouden tutki- - 245 Helle ym.: Suojelupoliisin tehtävien mää-
505: muskeskukselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254 rittelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269
506:
507: - 231 Astala ym.: Kunnallisten palveluiden tur- - 246 Hurskainen-Leppänen: Tutkimusaseman
508: vaamisesta valtionosuusjärjestelmän avulla 255 perustamisesta Parikkalan Siikalahdelle . . . . 270
509:
510: - 247 Huuhtanen ym.: Tulopoliittisen koko-
511: - 232 Astala ym.: Luonnonsuojelua palvelevan
512: naisratkaisun kunnallisverokertymään ai-
513: tutkimustoiminnan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . 256
514: heuttamien muutosten selvittämisestä . . . . . . 271
515:
516: - 233 Astala ym.: Ympäristövaikutusten ar- - 248 Huuhtanen: Yleisen rahoitusavustuksen
517: vioinnin ja hallinnon tehostamisesta ympäris- määräytymisperusteen muuttamisesta Ter-
518: töministeriössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 von kunnan osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272
519:
520: - 234 Dromberg ym.: Poliisin virkojen lisäämi- - 249 Ikonen ym.: Toivakan kunnan kantoky-
521: sestä Uudenmaan läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . 258 kyluokan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
522:
523: - 235 Elo ym.: Tulvapenkereen rakentamisesta - 250 Ikonen ym.: Haittaveroilla kerättävien
524: Merikarvianjokeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259 varojen käyttämisestä ympäristönsuojeluun 274
525:
526: - 236 Elo ym.: Karvianjoen vesistöjen järjeste- - 251 Ikonen ym.: Raskaan polttoöljyn rikki-
527: lystä ja tulvasuojelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260 dioksidipitoisuuden alentamisesta . . . . . . . . . . 275
528:
529: - 237 Elo ym.: Siikaisten kunnan alueella suo- - 252 Ikonen ym.: Kuntien ja valtion välisen ns.
530: ritettavista vesistöjärjestelyistä . . . . . . . . . . . . . 261 järjestelyasiakirjan velvoittavuuden tehosta-
531: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276
532: - 238 Elo: Yhdysvesijohdon rakentamisesta
533: - 253 Isohookana-Asunmaa ym.: Vesi- ja ym-
534: Söörmarkun ja Noormarkun keskustan välil-
535: päristöpiirien vesihuoltosuunnitelmien to-
536: le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
537: teuttamisen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
538: - 239 Fred ym.: Kemiallisten ilmansaasteiden
539: - 254 Isohookana-Asunmaa ym.: Raskaan
540: seurannan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 263
541: polttoöljyn rikkipitoisuuden alentamisesta
542: Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278
543: - 240 Fred ym.: Ongelmajätelaitosten valvon-
544: nan tehostamiseksi tarvittavista toimenpiteis- - 255 Jokiniemi ym.: Liperin kunnan kantoky-
545: tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 kyluokan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
546:
547: - 241 Hacklin ym.: Suurteollisuuden jätteiden - 256 Jouppila: Ympäristön tilaa valvovan
548: hyötykäytön lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 aluelaboratorion saamisesta Pohjois-Suo-
549: meen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
550: - 242 Hacklin ym.: Kuntien ympäristöhallin-
551: non valtionavun myöntämisperusteiden - 257 Jurva ym.: Talousrikosten tutkinnan te-
552: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 hostamisesta ............................ . 281
553: 12 Sisällysluettelo
554:
555: Sivu Sivu
556: - 258 Jäätteenmäki ym.: Nimismiespiirien säi- - 274 Lehtosaari ym.: Opastuskeskuksen pe-
557: lyttämisestä valtion paikallishallintoa kehi- rustamisesta Koloveden kansallispuistoon . . 298
558: tettäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282
559: - 275 Lindroos ym.: Keurusselän vesistön ve-
560: - 259 Jäätteenmäki ym.: Pohjoismaisen ympä- den puhtauden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . 299
561: ristö- ja biologiavuoden 1990----91 viettämi-
562: sestä Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283 - 276 Louvo: Kymen läänin saattamisesta ym-
563: päristönsuojelun erityisalueeksi . . . . . . . . . . . . 300
564: - 260 Jäätteenmäki ym.: Kyrönjoen tulvasuo-
565: jelun järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284 - 277 Melin m.fl.: Om ökad användning av
566: blyfri bensin genom sänkning av priset . . . . . 302
567: - 261 Kalliomäki ym.: Poliisin virkojen lisää-
568: misestä Vantaan nimismiespiirissä . . . . . . . . . 285 - 277Melin ym.: Lyijyttömän bensiinin käytön
569: lisäämisestä hintaa alentamalla . . . . . . . . . . . . 303
570: - 262 Kalliomäki ym.: Kuntien maanhankin-
571: taan myönnettävän valtion tuen lisäämisestä 286 - 278 Moilanen ym.: Esitutkintaan liittyvien
572: poliisivirkojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 304
573: - 263 Kalliomäki ym.: Virkistysalueiden säilyt-
574: tämisen turvaamisesta Uudellamaalla . . . . . . 287
575: - 279 Moilanen ym.: Teknisen rikostutkinnan
576: tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
577: - 264 Kankaanniemi ym.: Uuraisten kunnan
578: nimeämisestä aluepoliittiseksi erityisalueeksi 288
579: - 280 Moilanen ym.: Onnettomuusuhrien tun-
580: nistamisjärjestelmän hankkimisesta keskusri-
581: - 265 Kankaanniemi ym.: Poliisin toiminta- kospoliisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306
582: edellytysten turvaamisesta Keski-Suomessa 289
583: - 281 Moilanen ym.: Ympäristönsuojelun te-
584: - 266 Kettunen ym.: Halsuanjärven kunnos-
585: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307
586: tuksen aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
587:
588: - 282 Mäkelä ym.: Saarijärven ja Viitasaaren
589: - 267 Kietäväinen ym.: Kuntien valtionosuus-
590: kuntien tukiluokituksen muuttamisesta . . . . . 308
591: järjestelmän uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 291
592:
593: - 268 Kietäväinen ym.: Ympäristönsuojelun te- - 283 Mäkelä ym.: Manttaalimaksun poistami-
594: hostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . 292 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
595:
596:
597: - 269 Kietäväinen ym.: Öljykuljetusten kieltä- - 284 Mäkelä ym.: Kyyjärven vesirakennustöi-
598: misestä Saimaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293 hin myönnettävästä valtion tuesta . . . . . . . . . 310
599:
600: - 270 Kietäväinen ym.: Jätteiden uudelleenkäy- - 285 Mäkelä: Maanteiden suolauksen pohja-
601: tön edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294 vesille aiheuttamien vaikutusten selvittämi-
602: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311
603: - 271 Lahti-Nuuttila ym.: Siirtoviemärin ra-
604: kentamisesta välille Sahalahti-Kangasala- - 286 Mäkipää ym.: Turvetuotantoon käytetty-
605: Tampere . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295 jen suoalueiden uudelleen soistamisesta . . . . 312
606:
607: - 272 Lahti-Nuuttila ym.: Kalastuskorttimak- - 287 Mäkipää ym.: Pieksunkankaan soran-
608: sujen palauttamisesta kalastuspiireille kalata- oton vaikutusten selvittämisestä alueen poh-
609: louden edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 javesiin Honkajoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
610:
611: - -273 Laine ym.: Konkurssi- ja talousrikolli- - 288 Mönkäre ym.: Ekologisesti kestävän ku-
612: suuden ehkäisemiseksi tarvittavista toimista 297 lutuksen tutkimuksen lisäämisestä . . . . . . . . . 314
613: Sisällysluettelo 13
614:
615: Sivu Sivu
616: - 289 Mönkäre ym.: Imatran aluehälytyskes- - 303 Rehn ym.: Kertakäyttöpakkausten käy-
617: kuksen säilyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315 tön vähentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331
618:
619: - 290 Nyby: Om redogörelse för miljöeffekter - 304 Renko ym.: Oulaisten ja Pyhäjoen alue-
620: och åtgärder i större företags årsredovisnin- poliittisen luokituksen muuttamisesta . . . . . . 332
621: gar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 316
622: - 305 Renko ym.: Vesihuoltohankkeiden to-
623: - 290 Nyby: Ympäristövaikutusten ja -toimen- teuttamisesta Oulun vesipiirissä . . . . . . . . . . . 333
624: piteiden selostamisesta suurten yritysten vuo-
625: sikertomuksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317 - 306 Rinne: Metsätuhojen estämiseksi tarvit-
626: tavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334
627: - 291 Paakkinen ym.: Vapaakuntakokeilun
628: seurannan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 318 - 307 Rinne: Pohjavesien tilaa koskevan selvi-
629: tyksen tekemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335
630: - 292 Paakkinen ym.: Jätteiden uudelleenkäy-
631: tön lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319
632: - 308 J. Roos ym.: Luonnonsuojelualueiden
633: hankinnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 336
634: - 293 Paavilainen ym.: Valtion piiri- ja paikal-
635: lishallinnon nimityspäätösten saattamisesta
636: - 309 J. Roos ym.: Kiskoojoen vesistön vapaa-
637: valituskelpoisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
638: aikatoimintojen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . 337
639: - 294 Pekkarinen ym.: Saarijärven kaupungin
640: - 310 T. Roos: Karvian kunnan säilyttämisestä
641: aluepoliittisen luokituksen muuttamisesta . . 321
642: erityisaluekuntana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338
643: - 295 Pietikäinen ym.: Hämeen läänin rajojen
644: - 311 Ryynänen ym.: Kuntien tasapuolisen
645: saattamisesta talousalueita vastaavaksi . . . . . 322
646: kohtelun turvaamisesta valtionosuusjärjestel-
647: mää uusittaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339
648: - 296 Puisto ym.: Turun määräämisestä alue-
649: poliittiseksi erityisalueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
650: - 312 Ryynänen ym.: Ympäristötutkimuksen
651: voimavarojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 340
652: - 297 Puisto ym.: Saaristomeren kansallispuis-
653: ton toimiston sijoittamisesta Nötön saareen 324
654: - 313 Saari ym.: Poliisin liikennevalvonnan li-
655: - 298 Rajamäki ym.: Jokamiehen kalastusoi- säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341
656: keuksien laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325
657: - 314 Saari: Korvausten tallettamismenettelyn
658: - 299 Rajamäki: Kalastuskorttitulojen palaut- muuttamisesta yhteisten alueiden lunastami-
659: tamisesta takaisin kalastuspiirien käyttöön 326 sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342
660:
661: - 300 Rajamäki: Varkauden ja Leppävirran - 315 Saari: Lauttosenjärven kunnostamisesta
662: yhteisen kaatopaikan vesihuollon toteuttami- Soinissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343
663: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
664: - 316 Sarapää ym.: Kuntien valtionapujärjes-
665: - 301 Ranta ym.: Kaakkois-Suomen metsien telmän uudistamista koskevien selvitysten
666: terveydentilan selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 328 laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
667:
668: - 302 Ranta ym.: Itäisen Suomenlahden ran- - 317 Sarapää: Teknisen kalatalouden kehittä-
669: nikkovesiä koskevan tutkimuksen suoritta- misyksikön perustamisesta Posiolie . . . . . . . . 345
670: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
671: - 318 Savela: Ympäristön tilaa seuraavan alue-
672: - 303 Rehn m.fl.: Om minskad användning av laboratorion perustamisesta Pohjois-Suo-
673: engångsförpackningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 meen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
674: 14 Sisällysluettelo
675:
676: Sivu Sivu
677: 319 Siuruainen ym.: Maakuntahallinnon to- 333 Vihriälä ym.: Lauttosenjärven kunnosta-
678: teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 347 misesta Soinissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362
679:
680: - 320 Siuruainen ym.: Tulvasuojelun toteutta- - 334 Vihriälä ym.: Kniivilänlahden kunnosta-
681: misesta Iijoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 misen aloittamisesta Evijärvellä . . . . . . . . . . . 363
682:
683: - 321 Siuruainen ym.: Luonnonsuojelualueiden - 335 Vuoristo: Pyhäjärvi-instituutin toimin-
684: lunastamisen nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 349 nan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
685:
686: 322 Skinnari ym.: Kelventeen kansallispuis- 336 Vuoristo: Koulutussuunnittelijan paik-
687: ton perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350 kaamisesta Pyhäjärvi-instituuttiin . . . . . . . . . . 365
688:
689: 337 Vähäkangas ym.: Määrärahasta Pyhäjo-
690: 323 Soininvaara: Nauhakaupungin muodos-
691: kisuun kunnostuksen toteuttamiseen . . . . . . . 366
692: tamisesta pääradan varteen Helsingin ja
693: Tampereen välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
694: - 338 Vähäkangas ym.: Siikajokisuun ruop-
695: pauksen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
696: 324 Soininvaara: Taloudellisia ohjauskeinoja
697: koskevan ympäristöpoliittisen tiedonannon - 339 Vähänäkki: Haminan ja Vehkalahden
698: antamisesta eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 352 aluepoliittisten erityisalue-etuisuuksien jatka-
699: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
700: - 325 Soininvaara: Kasvihuoneilmiöön varau-
701: tumista koskevan selonteon antamisesta .... 353 340 Vähänäkki: Miehikkälän ja Virolahden
702: nimeämisestä maaseudun erityisalueiksi . . . . 369
703: - 326 Stenius-Kaukonen ym.: Ympäristönsuo-
704: jelua koskevan koulutuksen ja tutkimuksen 341 Vähänäkki: Merialueiden kansallispuis-
705: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354 tohallinnon siirtämisestä metsähallitukselta
706: paikallisviranomaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370
707: 327 Törnqvist ym.: Jätteiden hyötykäytön
708: edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355 342 Väistö: Petravaaran-Timolan vesihuol-
709: tohankkeen toteuttamisesta Tohmajärvellä 371
710: - 328 Urpilainen ym.: Suomenselkäalueen kun-
711: tien aluepoliittisen luokituksen muuttamises- 343 Väistö: Kiihtelysvaaran ja Heinävaaran
712: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356 välisen syöttövesijohdon rakentamisesta . . . . 372
713:
714: 329 Wasz-Höckert m.fl.: Om förläggning av 344 Väistö: Kiihtelysvaaran kirkonkylän ja
715: Skärgårdshavets nationalparks administrati- Hietajärven välisen vesijohto- ja viemäriver-
716: va centrum tili Nötö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357 koston rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373
717:
718: 345 Väistö ym.: Pohjois-Karjalan opiston
719: 329 Wasz-Höckert ym.: Saaristomeren kan-
720: siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentami-
721: sallispuiston hallinnollisen keskuksen sijoitta-
722: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374
723: misesta Nötön saarelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358
724:
725: - 330 Vihriälä ym.: Maakuntahallinnon toteut- Sivistysvaliokunta
726: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359
727: - 346 Aaltonen: Etelä-Pohjanmaan ammat-
728: 331 Vihriälä ym.: Haarusjärven kunnostami- tioppilaitoksen peruskorjauksen käynnistä-
729: sen aloittamisesta Alahärmässä . . . . . . . . . . . . 360 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375
730:
731: - 332 Vihriälä ym.: Lappajärven kunnostustöi- - 347 Aaltonen: Rock- ja rytmimusiikki-insti-
732: den aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361 tuutin perustamisesta Seinäjoelle . . . . . . . . . . 376
733: Sisällysluettelo 15
734:
735: Sivu Sivu
736: - 348 E. Aho ym.: Kansantaiteen keskuksen - 365 Anttila ym.: Ypäjän maatalousoppilai-
737: rakentamisesta Kaustiselle . . . . . . . . . . . . . . . . 377 toksen koulurakennuksen suunnittelun käyn-
738: nistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
739: - 349 Ala-Harja ym.: Seinäjoen teknillisen op-
740: pilaitoksen laajentamisesta opistoksi . . . . . . . 378 - 366 Anttila ym.: Tammelan metsäoppilaitok-
741: sen lisärakennuksen ja peruskorjauksen to-
742: - 350 Ala-Harja ym.: Keuhkosairausopin pro- teuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
743: fessuurin perustamisesta Tampereen yliopis-
744: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 379
745: - 367 Anttila ym.: Toimitilojen rakentamisesta
746: Forssan terveydenhoito-oppilaitokselle . . . . . 397
747: 351 Alaranta: Kansanopistojen luentopalk-
748: kioiden korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380
749: - 368 Anttila: Tietotupajärjestelmän laajenta-
750: 352 Alaranta ym.: Liikuntasalin rakentami- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398
751: sesta Alavieskaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
752: - 369 Anttila: Ammatillisissa oppilaitoksissa
753: - 353 Alaranta ym.: Uusien tilojen rakentami- opiskelevien harjoitteluajan palkkauksen tur-
754: sesta Oulaisten lukiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382 vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
755:
756: - 354 Alaranta ym.: Oulaisten terveydenhuol- - 370 Anttila: Taide- ja käsiteollisuusalan kou-
757: to-oppilaitoksen toimitilojen rakentamisesta 383 lutuksen kehittämisestä Hämeen läänissä . . . 400
758:
759: - 355 Alaranta ym.: Kalajoen lukion ja yläas- - 371 Antvuori: Terveydenhuoltoalan opetta-
760: teen toimitilojen rakentamisesta . . . . . . . . . . . 384 jien tutustumismahdollisuuksien lisäämisestä
761: työelämään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 401
762: - 356 Alaranta ym.: Lukion perustamisesta Sie-
763: viin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385
764: - 372 Antvuori: Terveydenhuollon opiskelijoi-
765: den suojavaatetusedun laajentamisesta . . . . . 402
766: - 357 Alaranta ym.: Haapaveden kotitalousop-
767: pilaitoksen toimitilojen laajentamisesta . . . . . 386
768: - 373 Antvuori: Terveydenhuoltoalan opiskeli-
769: - 358 Alho ym.: Opiskelun tukemista selvittä- joiden kliinisen opiskelun järjestämisestä . . . 403
770: vän komitean asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 387
771: - 374 Antvuori ym.: Psykoterapiakoulutuksen
772: - 359 Alho: Yhtenäiskoulun saamisesta eri- tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404
773: koiskouluksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389
774: - 375 Apukka: Saamelaiskulttuuritoiminnan
775: - 360 Almgren: Lappeenrannan teknillisen kor- tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
776: keakoulun tilojen lisätarpeesta . . . . . . . . . . . . 390
777: - 376 Astala ym.: Museoiden saaman valtion-
778: - 361 Almgren: Linnoituksen entistämistöiden avun lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406
779: aloittamisesta Lappeenrannassa . . . . . . . . . . . 391
780: - 377 Astala ym.: Pakolaisopetuksen kehittä-
781: - 362 Almgren: Ympäristönsuojelutekniikan
782: miseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . 407
783: opetuksen kehittämisestä Lappeenrannan
784: teknillisessä korkeakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . 392
785: - 378 Astala ym.: Läänien nuorisotyön tukemi-
786: - 363 Almgren: Parikkalan maatalousoppilai- seen tarkoitettujen määrärahojen lisäämises-
787: toksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393 tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
788:
789: - 364 Anttila ym.: Hämeen ammattikorkea- - 379 Björkstrand: Om undantagsutbildning
790: koulun perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394 för att öka antalet svenska domare . . . . . . . . 409
791: 16 Sisällysluettelo
792:
793: Sivu Sivu
794: - 379 Björkstrand: Poikkeuskoulutuksen jär- - 391 Fred ym.: Tuomarniemen metsäoppilai-
795: jestämisestä ruotsinkielisten tuomareiden li- toksen rakennusten korjaustöiden nopeutta-
796: säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427
797:
798: - 380 Björkstrand ym.: Vaasan yliopiston pe- - 392 Fred ym.: Pohjanmaan yrittäjäopiston
799: rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411 toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
800:
801: - 381 Donner: Om undervisning av flera språk
802: - 393 Gustafsson: Opintotukijärjestelmän ke-
803: i skolan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412
804: hittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . 429
805: - 381 Donner: Useiden kielten opettamisesta
806: kouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413 - 394 Hacklin ym.: Terveydenhuoltoalan oppi-
807: laitosten toimintaedellytysten parantamisesta 430
808: - 382 Donner: Om ökade anslag för understöd
809: till länskonstkommissionerna . . . . . . . . . . . . . . 414 - 395 Hacklin ym.: Aikuiskoulutuksen tukemi-
810: seksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . 431
811: - 382 Donner: Läänien taidetoimikunnille
812: myönnettävien avustusmäärärahojen lisäämi- - 396 Hautala ym.: Ammatillisten oppilaitosten
813: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415 opiskelijoiden terveydenhuollon parantami-
814: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432
815: - 383 Donner: Om ersättning för konstföremål
816: som belagts med utförselförbud . . . . . . . . . . . 416 - 397 Heikkinen ym.: Kuhmon kulttuurikes-
817: kuksen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 433
818: - 383 Donner: Korvauksen maksamisesta vien-
819: tikiellon alaisista taide-esineistä . . . . . . . . . . . 417
820: - 398 Hietala ym.: Opintotukijärjestelmän uu-
821: distamista valmistelevan komitean asettami-
822: - 384 Donner: Om inköp av konst till offentliga
823: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 434
824: byggnader . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
825:
826: - 384 Donner: Taideteosten hankkimisesta jul- - 399 Hilpelä: Turun teknillisen oppilaitoksen
827: kisiin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419 nimeämisestä kokeilukouluksi ammattikor-
828: keakoulukokeilua aloitettaessa . . . . . . . . . . . . 435
829: - 385 Donner: Om införande av en särskild
830: avgift för återförsäljning av konst . . . . . . . . . 420 - 400 Hilpelä: Korkeakoulujen tutkijapulan
831: poistamisesta virka- ja palkkajärjestelyin . . . 436
832: - 385 Donner: Erityisen maksun asettamisesta
833: taiteen jälleenmyynnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 421 - 401 Hilpelä: Vieraiden kielten opetuksen li-
834: säämisestä peruskoulussa ja lukiossa . . . . . . . 437
835: ---:- 386 Elo ym.: Leineperin ruokkialueen säilyt-
836: tämisestä KuHaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422 - 402 Hilpelä: Ulkomaalaisten opiskelijoiden
837: opintososiaalisen aseman parantamisesta . . . 438
838: - 387 Elo ym.: Pori Jazz 66 ry:n toiminnan
839: tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423
840: - 403 Hilpelä: Vieraskielisen opetuksen lisää-
841: misestä korkeakouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439
842: - 388 Elo ym.: Liikuntaopistoille myönnettä-
843: vän valtionavun lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 424
844: - 404 Hurskainen-Leppänen ym.: Kotkan met-
845: - 389 Elo ym.: Satakunnan korkeakoulun pe- sä- ja puutalousoppilaitoksen Ruokolahden
846: rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425 toimipisteen itsenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . 440
847:
848: - 390 Elo: Ulvilan maa- ja kotitalousoppilai- - 405 Huuhtanen: Alppilajipainotteisen urhei-
849: toksen toimitilojen rakentamisesta . . . . . . . . . 426 lulukion perustamisesta Nilsiään . . . . . . . . . . 441
850: Sisällysluettelo 17
851:
852: Sivu Sivu
853: - 406 Häkämies: Vaihto-oppilastoiminnan jär- - 422 Juhantalo ymo: Opintotukijärjestelmän
854: jestämisestä Eestin ja Suomen lukioiden vä- kehittämisestä 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 458
855: lille0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 442
856: - 423 Jurva ymo: Opiskelutapaturmien kor-
857: - 407 Ikonen ymo: Kirjaston rakentamisesta vausperusteiden laajentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 459
858: Rankasalmelle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 443
859: - 424 Jurva ymo: Suomenkielisen kirjaston pe-
860: - 408 Ikonen ymo: Läänien taidetoimikuntien
861: rustamisesta Lake W orthiin Yhdysvaltoihin 460
862: määrärahojen lisäämisestä ooo ooooooo 0 0 0 0 0 0 444
863:
864: - 409 Ikonen ymo: Yksityisten kansalaisopisto- - 425 Jäätteenmäki ymo: Opettajien kielikoulu-
865: jen ja kansanopistojen toimintaedellytysten tuksen ja opintomatkojen lisäämisestä ooo 0 0 461
866: turvaamisesta o oooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 445
867: - 426 Jäätteenmäki ymo: Atk-laitteiden hankki-
868: - 410 Isohookana-Asunmaa ymo: Lastenpsy- misesta kirjastoille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 462
869: kiatrian professuurin perustamisesta Oulun
870: yliopistoon ooooo oooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 446 - 427 Jäätteenmäki ymo: Kuortaneen urheilu-
871: opiston valmennuskefskuksen kehittämisestä 463
872: - 411 Isohookana-Asunmaa ymo: Päätoimisten
873: tuntiopettajien virkojen vakinaistamisesta - 428 Kalliomäki ymo: Liikuntatieteelliseen tut-
874: korkeakouluissa oo oooooo oooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 447 kimukseen myönnettävän valtion tuen lisää-
875: misestä o 0 0 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 464
876: - 412 Isohookana-Asunmaa ymo: Raahen mu-
877: seon saattamisesta valtionavun piiriin 0 0 0 0 0 0 448
878: - 429 Kalliomäki ymo: Urheiluseurojen valtion
879: tuen lisäämisestä oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 465
880: - 413 Isohookana-Asunmaa ymo: Suomalaisen
881: viestintäkulttuurin tukemisesta ooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 449
882: - 430 Kankaanniemi ymo: Ympäristölääkärien
883: - 414 Joenpalo ymo: Urjalan Pentinkulman päi- koulutuksen aloittamisesta ooooo ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 466
884: vien saattamisesta valtionavun piiriin oooooo 450
885: - 431 Kankaanniemi ymo: Teknillisen alan kou-
886: - 415 Jokinen ymo: Koulutuksen epäkohtien lutuksen aloittamisesta pohjoisessa Keski-
887: poistamisesta oooooooo ooooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:. 0 451 Suomessa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
888: 0
889: 0 0 467
890:
891: - 416 Jokinen ymo: Kansalaisjärjestöjen nuori- - 432 Kankaanniemi ymo: Maatalousalan kou-
892: sotyön tukemisesta oooo ooooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 452 lutuksen vakinaistamisesta Joutsassa 0 0 0 0 0 0 0 468
893:
894: - 417 Jouppila: Opetusvirkojen lisäämisestä - 433 Kankaanniemi ymo: Opistoasteen saami-
895: Oulun yliopistossa o oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 453 sesta Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus-
896: oppilaitokseen Petäjävedelle o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 469
897: - 418 Jouppila ymo: Anestesiologian professo-
898: rin viran perustamisesta Tampereen yliopis-
899: - 434 Kankaanniemi ymo: Opintotuen kehittä-
900: toon 0 0o 0 oo 0 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 454
901: misestä opintorahaa korottamalla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 470
902: - 419 Jouppila ymo: Musiikkialan korkeakou-
903: luopetuksen aloittamisesta Oulussa o 0 0 0 0 0 0 0 455 - 435 Kauppinen ymo: Koulutuksen uudista-
904: mista koskevan kokeilun toteuttamisesta
905: - 420 Jouppila ymo: Lukion perustamisesta Pieksämäen ammatti- ja kauppaoppilaitok-
906: Tyrnävälie o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 456 sissa0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 471
907:
908: - 421 Joutsensaari: Opiskelijapalkkajärjestel- - 436 Kautto ymo: Kunnallisen asumistuen
909: män toteuttamisesta 457 myöntämisestä opiskelijoille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 472
910:
911: 2 200136P
912: 18 Sisällysluettelo
913:
914: Sivu Sivu
915: - 437 Kautto ym.: Terveydenhuoltoalan opis- - 452 Lahti-Nuuttila ym.: Koulutusjärjestelmä-
916: kelijoiden asumiskustannusten korvaamisesta 473 kokeiluihin käytettävien määrärahojen lisää-
917: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
918: - 438 Kekkonen: Kotkan teknillisen oppilai-
919: toksen tietotekniikan ja automaation labora- - 453 Lahti-Nuuttila ym.: Ylimääräisen val-
920: torioiden uusimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 474 tionavun myöntämisestä Anna Tapion kou-
921: lulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 489
922: - 439 Kekkonen ym.: Kirjallisuuden julkaisu-
923: - 454 Lahti-Nuuttila ym.: Pirkanmaan tervey-
924: tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 475
925: denhuolto-oppitai toksen peruskorjaushank-
926: keen käynnistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490
927: - 440 Kekkonen ym.: Arkkitehtuurinäyttelyi-
928: hin myönnettävän avustuksen lisäämisestä 476 - 455 Lamminen: Ympäristötutkimuksen te-
929: hostamisesta korkeakouluissa . . . . . . . . . . . . . 491
930: - 441 Kekkonen: Ruotsinsalmen linnoituslait-
931: teiden säilyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477 - 456 Lapiolahti ym.: Opintotuen asumislisän
932: maksamisesta ympärivuotisena . . . . . . . . . . . . 492
933: - 442 Kettunen ym.: Kärsämäen kirjaston tilo-
934: jen laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478 - 457 Lapiolahti ym.: Opiskelijoiden ulkomais-
935: ten harjoittelupaikkojen lisäämisestä . . . . . . . 493
936: - 443 Kettunen ym.: Keilailuhallin rakentami-
937: sesta Kajaaniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 479 - 458 Lapiolahti ym.: Ulkomailla tapahtuvan
938: työharjoittelun kustannusten korvaamisesta 494
939: - 444 Kettunen ym.: Kajaanin linnan entistä-
940: - 459 P. Leppänen ym.: Liikuntafilosofian
941: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480
942: yliassistentin viran perustamisesta Jyväskylän
943: yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
944: - 445 Kietäväinen ym.: Koulutuksen ja tutki-
945: muksen lisäämisestä Mikkelin läänissä . . . . . 481 - 460 Mattila: Kalajoen lukion ja yläasteen
946: tilojen laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
947: - 446 Knuuttila ym.: Päihdeopetuksenjärjestä-
948: misestä lääketieteen opiskelijoille . . . . . . . . . . 482 - 461 Mattila ym.: Lukion perustamisesta Sie-
949: viin 497
950: - 447 Knuuttila ym.: Keski-Suomen maakun-
951: taliiton maakuntamuistion ehdotusten huo- - 462 Mattila: Liikuntasalin rakentamisesta
952: mioon ottamisesta tulo- ja menoarvioesitystä Alavieskaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
953: valmisteltaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
954: - 463 Mattila: Pääkirjaston rakentamisesta
955: - 448 Kokko ym.: Etelä-Karjalan Kuvakes- Kärsämäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
956: kuksen muodostamisesta Taideteollisen kor-
957: keakoulun alueelliseksi toimintayksiköksi . . 484 - 464 Metsämäki m.fl.: Om sanering av de
958: nuvarande utrymmena och planering av till-
959: läggsutrymmen för Tekniska läroanstalten i
960: - 449 Korkia-Aho: Vetelin metsäkoulun uusien
961: Ekenäs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500
962: toimitilojen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 485
963: - 464 Metsämäki ym.: Tekniska läroanstalten i
964: - 450 Kärhä ym.: Harjaantumiskoulun käy- Ekenäs -nimisen oppilaitoksen nykyisten tilo-
965: neen kehitysvammaisen oikeudesta päästä jen peruskorjaamisesta ja lisätilojen suunnit-
966: ammattikouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486 telusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501
967:
968: - 451 Kääriäinen ym.: lisalmeen rakennetun - 465 Metsämäki m.fl.: Om byggande av en
969: Evakkokeskuksen toiminnan tukemisesta . . 487 simhall i Ekenäs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502
970: Sisällysluettelo 19
971:
972: Sivu Sivu
973: - 465 Metsämäki ym.: Uimahallin rakentami- - 481 Mäkelä ym.: Kyyjärven nuorisotalon pe-
974: sesta Tammisaareen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503 ruskorjauksen aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 519
975:
976: - 466 Moilanen ym: Reumatologian professo- - 482 Mäkelä ym.: Taidekauppaa koskevan
977: rin viran perustamisesta Oulun yliopistoon 504 valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
978:
979: - 467 Moilanen ym.: Opettajankoulutuksen li- - 483 Mäkipää ym.: Lukion perustamisesta
980: säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 505 Noormarkkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
981:
982: - 484 Mäkipää ym.: Noormarkun koulun ala-
983: - 468 Moilanen ym.: Viittomakielen aseman
984: asteen peruskorjaustöiden aloittamisesta . . . 523
985: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506
986: - 485 Mäkipää ym.: Söörmarkun ala-asteen
987: - 469 Moilanen ym.: Arkkitehtuurinäyttelyjen
988: peruskorjauksesta Noormarkussa . . . . . . . . . . 524
989: tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507
990: - 486 Mäkipää ym.: Teknillisten oppilaitosten
991: - 470 Moilanen ym.: Uskonnollisten lehtien liikuntamenoihin myönnettävän tuen lisäämi-
992: tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
993:
994: - 471 Myller ym.: Opettajanvirkojen lisäämi- - 487 Mäkipää ym.: Eurajoen kristillisen opis-
995: sestä Joensuun yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . 509 ton asuntolan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . 526
996:
997: - 472 Mäkelä yrn.: Liikunnanopettajakoulu- - 488 Mäkipää ym.: Yleisurheilukentän raken-
998: tuksen kehittämisestä Jyväskylän yliopistossa 510 tamisesta Eurajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527
999:
1000: - 473 Mäkelä ym.: Liikuntafilosofian yliassis- - 489 Mäkipää ym.: Monitoimitalon rakenta-
1001: tentin viran perustamisesta Jyväskylän yli- misesta Honkajoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 528
1002: opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511
1003: - 490 Männistö ym.: Liikuntasihteerin viran
1004: - 474 Mäkelä ym.: Uskonnon opetuksen lisää- perustamisesta Joensuun yliopistoon . . . . . . . 529
1005: misestä peruskoulun yläasteella . . . . . . . . . . . . 512
1006: - 491 Mönkäre ym.: Kouluissa annettavan ku-
1007: - 475 Mäkelä ym.: Kotitalouskoulun opiske- luttajavalistuksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . 530
1008: luajanlaskemisesta työkokemukseksi ammat-
1009: tikouluun pyrittäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 - 492 Mönkäre ym.: Imatra Big Band -festivaa-
1010: lin tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 531
1011: - 476 Mäkelä ym.: Määrärahasta keskiasteen
1012: ammatillisten oppilaitosten liikuntatuntien - 493 Nordman m.fl.: Om tryggandet av stats-
1013: tapaturmavakuutusta varten . . . . . . . . . . . . . . 514 andelar tili musikläroanstalter . . . . . . . . . . . . . 532
1014:
1015: - 493 Nordman ym.: Musiikkioppilaitosten
1016: - 477 Mäkelä ym.: Tulkkien järjestämisestä
1017: valtionosuuksien turvaamisesta . . . . . . . . . . . . 533
1018: kuulovammaisille opiskelijoille . . . . . . . . . . . . 515
1019: - 494 Paakkinen ym.: Varhaislapsuutta ja var-
1020: - 478 Mäkelä ym.: Yksityisten kansanopistojen haiskasvatusta koskevan tutkimuksen lisää-
1021: toimintaedellytysten turvaamisesta . . . . . . . . . 516 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534
1022:
1023: - 479 Mäkelä ym.: Saarijärven kaupunginkir- - 495 Paakkinen ym.: Tuusulan museon hyväk-
1024: jaston peruskorjauksen aloittamisesta . . . . . . 517 symisestä valtionosuutta saavaksi museoksi 535
1025:
1026: - 480 Mäkelä ym.: Saamen- ja romaaninkieli- - 496 Paakkinen ym.: Romaanien kulttuuri- ja
1027: sen kirjallisuuden tukemisesta . . . . . . . . . . . . . 518 koulutuskeskuksen perustamisesta . . . . . . . . . 536
1028: 20 Sisällysluettelo
1029:
1030: Sivu Sivu
1031: - 497 Paavilainen ym.: Vaikeavammaisten ope- - 512 Ranta ym.: Ammattikorkeakoulukokei-
1032: tuksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537 lun käynnistämisestä Kymenlaaksossa . . . . . 552
1033:
1034: - 498 Paavilainen ym.: Yksinhuoltajien ja ela- - 513 Rauramo ym.: Peruskoulujen ja lukioi-
1035: tusvelvollisten taloudellisen aseman selvittä- den rakentamisesta Uudenmaan läänissä . . . 553
1036: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
1037: - 514 Renko ym.: Peruskoulun tuntikehysjär-
1038: - 499 Pekkarinen ym.: Muholan ala-asteen jestelmän laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 554
1039: koulutilojen peruskorjaamisesta Kinnulassa 539
1040: - 515 Renko ym.: Peruskoulujen rakentamises-
1041: - 500 Pekkarinen ym.: Sosiaalialan koulutuk- ta Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555
1042: sen aloittamisesta Karstulassa . . . . . . . . . . . . . 540
1043: - 516 Renko ym.: Lukioiden rakentamisesta
1044: - 501 Pekkarinen ym.: Pääkirjasto-kulttuurita- Sieviin ja Rantsilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556
1045: lon rakentamisesta Rankasalmelle . . . . . . . . . 541
1046: - 517 Renko ym.: Lukioiden rakentamisesta
1047: - 502 Pekkarinen ym.: PiispaJan leiri- ja kurs- Pyhäjoelle, Oulaisiin ja Oulunsaloon . . . . . . . 557
1048: sikeskuksen rakennushankkeen toteuttami-
1049: sesta Kannonkoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 - 518 Renko ym.: Maa-, puutarha- ja kotita-
1050: lousoppilaitosten rakentamisesta Oulun lää-
1051: nissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558
1052: - 503 Pietikäinen: Metsäpatologian professuu-
1053: rin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
1054: - 519 Renko ym.: Opistoasteen perustamisesta
1055: Oulun käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen 559
1056: - 504 Pietikäinen: Ympäristökurssin sisällyttä-
1057: misestä peruskoulun ja lukion opetussuunni-
1058: - 520 Renko ym.: Uusien kirjastojen rakenta-
1059: telmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544
1060: misesta Oulun lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560
1061:
1062: - 505 Pietikäinen: Opintotuen maksamisesta
1063: - 521 Renko ym.: Monitaiteisten taidekoulujen
1064: ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille ke-
1065: saattamisesta valtionosuuden piiriin . . . . . . . 561
1066: säajalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
1067: - 522 Renko ym.: Kulttuurisihteerin virkojen
1068: - 506 Puska ym.: Koulujen terveyskasvatuksen saamisesta valtionavun piiriin Oulunsalossa
1069: opetuksen lisäämisestä ja kehittämisestä . . . . 546 ja Pyhäjoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562
1070:
1071: - 507 Puska: Ortodoksisen seminaarin rakenta- - 523 J. Roos ym.: Ala-asteiden koululaisten
1072: misesta Joensuuhun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547 koulukuljetusten lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 563
1073:
1074: - 508 Puska ym.: Laatokan-Karjalan instituu- - 524 T. Roos ym.: Käsi- ja taideteollisen op-
1075: tin perustamisesta Keski-Karjalaan . . . . . . . . 548 pilaitoksen perustamisesta Nakkilaan . . . . . . 564
1076:
1077: - 509 Rajamäki ym.: Koulujen opetusohjel- - 525 T. Roos: Ajoneuvomyyjän koulutuksen
1078: mien kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549 aloittamisesta Vammalan ammattikoulussa
1079: ja Etelä-Satakunnan kauppaoppilaitoksessa 565
1080: - 510 Ranta ym.: Kauppatieteellisen koulutuk-
1081: sen aloittamisesta Lappeenrannan teknillises- - 526 T. Roos ym.: Ylä-Satakunnan musiikki-
1082: sä korkeakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 550 koulun muuttamisesta musiikkiopistoksi . . . 566
1083:
1084: - 511 Ranta ym.: Lappeenrannan teknillisen - 527 Rusanen: Helsingin kauppakorkeakou-
1085: korkeakoulun lisätilojen lunastamisesta val- lun Mikkelin pienyrityskeskuksen lisätilojen
1086: tiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551 rakentamisesta ......................... , . 567
1087: Sisällysluettelo 21
1088:
1089: Sivu Sivu
1090: 528 Ryynänen ym.: Opettajien pätevöitymis- - 543 Sillanpää ym.: Kuntien nuorisotilojen
1091: koulutuksen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 568 perustamiskustannuksiin tarvittavien määrä-
1092: rahojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
1093: - 529 Ryynänen: Koulutusvaihtoehtojen lisää-
1094: misestä keskiasteen oppilaille . . . . . . . . . . . . . . 569 - 544 Sillanpää ym.: Moottoriurheilualue Bot-
1095: niaring Oy:n rakentamisesta Jurvaan . . . . . . 585
1096: - 530 Ryynänen ym.: Taiteen perusopetuksen
1097: - 545 Siuruainen yra.: Turvealan professuurin
1098: järjestämisestä kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 570
1099: perustamisesta Oulun yliopistoon . . . . . . . . . . 586
1100:
1101: - 531 Ryynänen ym.: Kuntien nuorisotyön tu- - 546 Skinnari ym.: Ammattikorkeakouluko-
1102: kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571 keilun toteuttamisesta Lahdessa . . . . . . . . . . . 587
1103:
1104: - 532 Ryynänen ym.: Nuorisotutkimuksen ra- - 547 Skinnari ym.: Nuoriso-ohjaajien virkojen
1105: hoituksen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572 perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58'!
1106:
1107: - 533 Ryynänen: Urheilukoulukokeilun aloit- - 548 Soininvaara: Rullasuksihiihdon harjoitus-
1108: tamisesta Kuopiossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 573 edellytysten turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
1109:
1110: - 534 Saapunki: Taloudellisissa vaikeuksissa - 549 Taina ym.: Asumistuen maksamisesta
1111: olevien kansanopistojen toiminnan turvaami- omistusasunnoissa asuville opiskelijoille . . . . 590
1112: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
1113: - 550 Tenhiälä: Yksityisten ja kunnallisten am-
1114: mattioppilaitosten valtionavun korottamises-
1115: - 535 Saapunki: Urheiluseuroille myönnettä-
1116: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591
1117: vän tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
1118: - 551 Turunen ym.: Liikuntasihteerin viran pe-
1119: - 536 Saari ym.: Lehtimäen opiston käyttökus- rustamisesta Joensuun yliopistoon . . . . . . . . . 592
1120: tannuksiin maksettavien valtionapujen ko-
1121: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577 - 552 Tykkyläinen ym.: Nuorten palveluvuo-
1122: den toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593
1123: - 537 Saari ym.: Tuomamiemen metsäoppilai-
1124: toksen peruskorjaussuunnitelman toteutta- - 553 Uosukainen ym.: Määrärahasta yksivuo-
1125: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578 tisiin taiteilija-apurahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . 594
1126:
1127: - 538 Saari ym.: Siirtolaismuseon perustamises- - 554 Uosukainen ym.: Määrärahasta taiteilija-
1128: ta Peräseinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579 järjestöjen valtionapujen jälkeenjääneisyyden
1129: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
1130: - 539 Savela: Turvealan professuurin perusta-
1131: misesta Oulun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . 580 - 555 Uosukainen ym.: Määrärahasta laitos-
1132: muotoisen sivistystyön keskusjärjestöjen val-
1133: tionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
1134: - 540 Savolainen ym.: Erityisammattioppilai-
1135: toksille myönnettävän valtion tuen lisäämi-
1136: - 556 Uosukainen ym.: Määrärahasta Suomen
1137: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581
1138: Teatteriliiton uusien toimitilojen hankkimi-
1139: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
1140: - 541 Sillanpää ym.: Rakennusavustuksen
1141: myöntämisestä Kauhajoen evankeliselle opis- - 557 Uosukainen ym.: Määrärahasta Finland
1142: tolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582 Festivals ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . 599
1143:
1144: - 542 Sillanpää ym.: Kuntien nuorisotyöhön - 558 Uosukainen ym.: Määrärahasta tanssitai-
1145: tarkoitetun valtionavun lisäämisestä . . . . . . . 583 teen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600
1146: 22 Sisällysluettelo
1147:
1148: Sivu Sivu
1149: - 559 Uosukainen ym.: Määrärahasta arkki- - 573 Westerlund ym.: Loviisan seudun musiik-
1150: tehtuurinäyttelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 601 kikoulun toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . 618
1151:
1152: - 560 Uosukainen ym.: Määrärahasta Visuaa- - 574 Vihriälä ym.: Opettajien ulkomaille suun-
1153: listen taiteiden työskentelykeskus Yhdysval- tautuvien opintomatkojen lisäämisestä . . . . . 619
1154: loissa -säätiön toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
1155: - 575 Vihriälä ym.: Siirtolaismuseon perusta-
1156: - 561 Uosukainen ym.: MääräJahasta karjalai- misesta Peräseinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620
1157: sen kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tut-
1158: kimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603
1159: - 576 Vihriälä ym.: Rock- ja rytmimusiikki-
1160: instituutin perustamisesta Seinäjoelle . . . . . . . 1}21
1161: - 562 Uosukainen ym.: Määrärahasta Porvaril-
1162: lisen Kulttuurityön Liitolle kulttuuriharras-
1163: - 577 Viinanen ym.: Opiskelijoiden ja nuorten
1164: tustyön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
1165: asumismahdollisuuksien parantamisesta . . . . 622
1166: 563 Urpilainen ym.: Ammattikorkeakoulu-
1167: kokeilun aloittamisesta Vaasan läänissä . . . . 606 - 578 Vuoristo: Selkokielisen kirjallisuuden tu-
1168: kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
1169: - 564 Urpilainen ym.: Opettajien poikkeuskou-
1170: lutuksen vakinaistamisesta Kokkolassa . . . . 607 - 579 Vuoristo: Kirjailija Väinö Riikkilän en-
1171: nen julkaisemattomien pakinoitten ja novel-
1172: - 565 Urpilainen ym.: Peruskoulun yläasteen lien julkaisemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624
1173: perustamisesta Ullavalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608
1174: - 580 Vuoristo: Rauman murrepäivienjärjestä-
1175: - 566 Urpilainen ym.: Uuden kirjaston raken- misen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
1176: tamisesta Lohtajalie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
1177: - 581 Vuoristo: Rauman pitsiviikon järjestämi-
1178: - 567 Urpilainen ym.: Kunnalliseen liikuntatoi- sen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626
1179: meen tarkoitettujen määrärahojen lisäämises-
1180: tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 610 - 582 Vuoristo: Rauman Pitsi-instituutin ja kä-
1181: den taitojen keskuksen toiminnan tukemisesta 627
1182: - 568 Urpilainen ym.: Valtionavun myöntämi-
1183: sestä Kälviän kunnan kulttuurisihteerin vir- - 583 Vuoristo: Rauman kaupungin tilaaman
1184: kaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611 juhlakantaatin esittämisen tukemisesta . . . . . 628
1185:
1186: - 569 Urpilainen ym.: Aikuisopintotukijärjes-
1187: - 584 Vuoristo: Rauman kamarimusiikkiviikon
1188: telmän toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 612
1189: Festivo -91 järjestämisen tukemisesta . . . . . . 629
1190:
1191: - 570 Vastamäki ym.: Itsemurhia ehkäisevän
1192: - 585 Väistö: Rakennusavustuksen myöntämi-
1193: kasvatustyön tehostamisesta kouluissa . . . . . 613
1194: sestä Pohjois-Karjalan opistolle . . . . . . . . . . . 630
1195: - 571 Vastamäki ym.: Opintorahan saamisesta
1196: vanhempien tuloista riippumattomaksi . . . . . 614 - 586 Väistö ym.: Itä-Suomen Liikuntaopiston
1197: saamisesta lakisääteisen valtionavun piiriin 631
1198: - 572 Westerlund m.fl: Om inledande av bygg-
1199: nadsarbetena vid Ekenäs skogsläroanstalt . . 615 - 587 Väistö: Koulutusyhteistyön lisäämisestä
1200: Pohjois-Karjalan ja Neuvosto-Karjalan välil-
1201: 572 Westerlund ym.: Tammisaaren metsä- lä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 632
1202: opiston rakennustöiden aloittamisesta . . . . . . 616
1203: - 588 Väistö ym.: Kuntien yhteistyön tehosta-
1204: - 573 Westerlund m.fl.: Om stödjande av Lovi- misesta Laatokan-Karjalan instituutin perus-
1205: sanejdens musikskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633
1206: Sisällysluettelo 23
1207:
1208: Sivu Sivu
1209: - 589 Väistö ym.: Karjalaiskylähankkeen edis- - 603 Jurva ym.: Maatilalain mukaisten asuin-
1210: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634 rakennuksia koskevien rakentamissäännös-
1211: ten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649
1212: - 590 Väänänen ym.: Teknillisen oppilaitoksen
1213: rakentamisesta Järvenpäähän . . . . . . . . . . . . . 635 - 604 Kankaanniemi ym.: Metsätaloustilojen
1214: perustamisen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 650
1215: - 591 Väänänen ym.: Kuntien kulttuuritoimin-
1216: nan valtionosuuden korottamisesta . . . . . . . . 636 - 605 Kankaanniemi ym.: Maidon tuotantora-
1217: joitusten poistamisesta Keski-Suomessa . . . . 651
1218:
1219: Maa- ja metsätalousvaliokunta - 606 Kankaanniemi ym.: Maataloustuotteiden
1220: viennin lisäämisestä Neuvostoliittoon . . . . . . 652
1221: - 592 E. Aho ym.: Turkistarhojen tukemiseksi
1222: tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . 637 - 607 Kankaanniemi ym.: Kotimaisen hunajan-
1223: tuotannon tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 653
1224: 593 E. Aho: Kalasataman rakentamisesta
1225: Kälviälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638 - 608 Kettunen ym.: Kannuksen turkistalou-
1226: den tutkimusaseman toimintaedellytysten pa-
1227: - 594 E. Aho: Vapautuvien maidontuotanto- rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654
1228: kiintiöiden jakoperusteiden muuttamisesta 639
1229: - 609 Kietäväinen ym.: Maaseudun kehittämi-
1230: 595 E. Aho: Kalanviljelylaitoksen perustami- seksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . 655
1231: sesta Himangalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640
1232: - 610 Kietäväinen ym.: Maatalouden alueellis-
1233: - 596 Ajo: Poronlihan markkinoinnin edistämi- ten hintapoliittisten raJOJen perusteiden
1234: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656
1235:
1236: - 597 Anttila ym.: Maatalousneuvonnan kes- - 611 Kohijoki ym.: Turkistarhauselinkeinon
1237: kittämisestä Maatalouden tutkimuskeskuk- tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657
1238: seen Jokioisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642
1239: - 612 Kääriäinen ym.: Turkistarhauselinkeinon
1240: - 598 Anttila ym.: Hevostalouden tutkimusase- tukemiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . 658
1241: man hevossairaalan henkilökunnan lisäämi-
1242: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643 - 613 Lehtosaari ym.: Sisävesikalastuksen ke-
1243: hittämiskeskuksen perustamisesta Kerimäelle 659
1244: - 599 Björkstrand m.fl.: Om lindrande av effek-
1245: terna av pälsnäringens kris . . . . . . . . . . . . . . . . 644 - 614 Malm m.fl.: Om ersättning tili odlarna
1246: för bekämpningskostnaderna för flyghavre 660
1247: - 599 Björkstrand ym.: Turkistarhauselinkei-
1248: non kriisin vaikutusten lieventämisestä . . . . . 645 - 614 Malm ym.: Hukkakauran torjuntakus-
1249: tannusten korvaamisesta viljelijöille . . . . . . . . 661
1250: - 600 Huuhtanen ym.: Maatalousalan oppilai-
1251: tosten kurssitoiminnan kehittämisestä kehitys- - 615 Mattila: Meijerikohtaisten maidontuo-
1252: ai ueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646 tantokiintiöiden kumoamisesta . . . . . . . . . . . . 662
1253:
1254: - 601 Ikonen ym.: Sisävesien kalastajien työlli- - 616 Moilanen ym.: Marjojen ja sienien tal-
1255: syyden turvaamiseksi tarvittavista toimenpi- teenoton edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
1256: teistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647
1257: - 617 Mäkelä ym.: Julkisyhteisöjen omistaman
1258: - 602 Joutsensaari: Pitkäaikaisen vakautuslai- maatalousmaan saattamiseksi pois viljelykäy-
1259: najärjestelmän luomisesta maanviljelijöille . . 648 töstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664
1260: 24 Sisällysluettelo
1261:
1262: Sivu Sivu
1263: - 618 Mäkelä: Metsäntutkimuksen seuranta- - 635 Saapunki: Maidontuotantorajoitusten
1264: aseman rakentamisesta Multialle . . . . . . . . . . 665 poistamisesta Pohjois-Suomesta . . . . . . . . . . . 682
1265:
1266: - 619 Mäkelä ym.: Metsänparannustöihin käy- - 636 Saari: Pinta-alalisien maksatusperusteen
1267: tettävien määrärahojen lisäämisestä . . . . . . . . 666 muuttamisesta Kuortaneen osalta . . . . . . . . . 683
1268:
1269: - 620 Mäkipää ym.: Kalatalouden tutkimuslai- - 637 Saari: Lietelantasäiliöiden rakentamiseen
1270: toksen siirtämisestä Helsingistä Reposaareen 667 myönnettävien avustusten korottamisesta . . 684
1271:
1272: - 621 Pokka ym.: Määrärahasta Itä-Lapin met- - 638 Saari: Ahvenjoen perkaussuunnitelman
1273: sävauriotutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668 toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685
1274:
1275: - 622 Pokka ym.: Kotimaisten marjojen ja sien-
1276: - 639 Siuruainen ym.: Maataloustuotteidenjat-
1277: ten jatkojalostuksen edistämisestä . . . . . . . . . 669
1278: kojalostuksen ja markkinoinnin kehittämises-
1279: tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686
1280: - 623 Puska ym.: Puutarhamarjojen saattami-
1281: sesta varastointikorvauksen piiriin . . . . . . . . . 670
1282: - 640 Siuruainen ym.: Vatungin keskuskalasa-
1283: taman kehittämisestä Kuivaniemellä . . . . . . . 687
1284: - 624 Renko ym.: Maitotalouden tutkimustoi-
1285: minnan aloittamisesta Limingalla . . . . . . . . . . 671
1286: - 641 Siuruainen ym.: Peruskuivatusten aika-
1287: - 625 Renko ym.: Turvesoiden metsittämisen taulun nopeuttamisesta Oulun läänissä . . . . . 688
1288: tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
1289: - 642 Soininvaara: Maatalouspolitiikalle ase-
1290: - 626 Riihijärvi ym.: Maidontuotantokiintiö- tettavien tavoitteiden määrittelystä . . . . . . . . 689
1291: järjestelmän uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 673
1292: - 643 Urpilainen ym.: Keski-Pohjanmaan tut-
1293: - 627 Riihijärvi ym.: Emolehmäpalkkioiden kimusaseman kehittämisestä Toholammilla 690
1294: maksuun varattujen määrärahojen korotta-
1295: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674 - 644 Westerlund m.fl.: Om genomförande av
1296: Tessjö ås regleringsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . 691
1297: - 628 Riihijärvi ym.: Kananmunien elintarvike-
1298: teknologisen tutkimuksen lisäämisestä . . . . . 675 - 644 Westerlund ym.: Taasianjoen järjestely-
1299: hankkeen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 692
1300: - 629 Riihijärvi ym.: Maatalouden tutkimus-
1301: keskuksen toimintayksikön perustamisesta - 645 Vihriälä ym.: Maidontuotantoedellytys-
1302: Vaasan lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676 ten turvaamisesta Vaasan läänissä . . . . . . . . . 693
1303:
1304: - 630 Riihijärvi ym.: Maatilamatkailun ja tur- - 646 Vihriälä ym.: Maidontuotantoavustuk-
1305: kistarhauksen neuvonnan lisäämisestä Mik- sen lisäämisestä Kuortaneen kunnassa . . . . . 694
1306: kelin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
1307: - 647 Vihriälä ym.: Ahvenjoen alaosan per-
1308: - 631 Riihijärvi ym.: Metsätaloushallinnon uu-
1309: kauksen aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695
1310: distamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
1311:
1312: - 632 Ryynänen: Maatalousneuvonnan kehit- - 648 Vihriälä ym.: Järviseudun kehittämisstra-
1313: tämisestä maaseutuneuvonnaksi . . . . . . . . . . . 679 tegiasuunnittelun käynnistämisestä . . . . . . . . 696
1314:
1315: - 633 Ryynänen: Salaojitustuen myöntämisestä - 649 Vähäkangas ym.: Maataloustulolain mu-
1316: salaojituksen kustannusten mukaan . . . . . . . . 680 kaisen tilakohtaisen tuen lisäämisestä . . . . . . 697
1317:
1318: - 634 Ryynänen ym.: Maatalouden vesiensuo- - 650 Vähänäkki: Viljansiemenen varastointi-
1319: jelutoimien kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 681 laitoksen perustamisesta Elimäelle Korialle 698
1320: Sisällysluettelo 25
1321:
1322: Sivu Sivu
1323: - 651 Väistö: Luonnonmukaisen viljelyn tutki- - 666 Astala ym.: Työllisyyden turvaamisesta
1324: muksen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699 rakennemuutosalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714
1325:
1326: - 652 Väistö ym.: Maatalouden tuotantorajoi- - 667 Astala ym.: Työllisyystilanteen paranta-
1327: tusten poistamisesta Pohjois-Karjalasta . . . . 700 misesta Turun seudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715
1328:
1329: - 653 Väistö: Valkeasuon tulevaa hyötykäyttöä - 668 Backman ym.: Toimeentulotuen opiske-
1330: koskevan tutkimuksen suorittamisesta . . . . . 701 lijoita koskevien myöntämisperusteiden tar-
1331: kistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716
1332: - 654 Väistö: Mehiläistarhauksen kokeilu- ja
1333: tutkimustoiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . 702 - 669 Elo: Satakunnan rintamaveteraani- ja
1334: sotaveteraanijärjestöjen tukemisesta . . . . . . . . 717
1335:
1336: Sosiaalivaliokunta - 670 Hautala ym.: Perhe-eläkkeen maksami-
1337: sesta naisyrittäjän leskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . 718
1338: - 655 Aittoniemi: Perustoimeentulon turvaami-
1339: sesta kansalaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 - 671 Heikkinen ym.: Työllisyystilanteen pa-
1340: rantamisesta valtion tukemilla investoinneilla
1341: - 656 Ala-Harja ym.: Päivähoitopaikkojen jär- Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719
1342: jestämisestä myös sairastuneille lapsille . . . . . 704
1343: - 672 Hilpelä: Sosiaali- ja terveydenhuollon
1344: - 657 Ala-Harja ym.: Äitiyslomasta työnanta- tehtävissä toimivan henkilöstön lisäämisestä 720
1345: jalle aiheutuvien kustannusten siirtämisestä
1346: valtion maksettavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705 - 673 Hurskainen-Leppänen ym.: Lapsiperheil-
1347: le sairausvakuutuslain nojalla myönnettävien
1348: - 658 Alaranta ym.: Kehitysvammaisten palve- etuisuuksien laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 721
1349: lujen turvaamista koskevien ohjeiden antami-
1350: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706 - 674 Häkämies: Opintolainan huomioon otta-
1351: misesta päivähoitopaikkojen jaossa . . . . . . . . 722
1352: - 659 Alaranta ym.: Maatalousyrittäjälle lap-
1353: sen sairastumisen vuoksi annettavan sijais-
1354: - 675 Ikonen ym.: Maatalouslomittajien palk-
1355: avun perusteiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . 707
1356: kauksen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723
1357: - 660 Alaranta ym.: Varusmiesten saamisesta
1358: - 676 Ikonen ym.: Kotirintamanaisten kuntou-
1359: maatiloille töihin maatalousyrittäjän kertaus-
1360: tuslomien aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 724
1361: harjoitusten ajaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708
1362: - 677 Ikonen ym.: Sosiaali- ja terveysministe-
1363: - 661 Alaranta ym.: Ns. jatkettuna lapsilisänä
1364: riön ennaltaehkäisevän työn osaston toimin-
1365: suoritettavan lapsilisän määrästä . . . . . . . . . . 709
1366: taedellytysten turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 725
1367: - 662 Alaranta ym.: Sotainvalidien sairaskotien
1368: henkilöstön eläke-etujen parantamisesta . . . . 710 - 678 Ikonen ym.: Sairausvakuutuslain mukai-
1369: sen karenssiajan korvaamisesta viljelijöille . . 726
1370: - 663 Alaranta ym.: Äitiyspäivärahan ja lasten
1371: kotihoidon tuen saamisesta valinnaisiksi tu- - 679 Isohookana-Asunmaa ym.: Lastaan ko-
1372: kimuodoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711 tona hoitavan vanhemman sosiaaliturvan jär-
1373: jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727
1374: - 664 Anttila: Sukupolvenvaihdoseläkkeen
1375: myöntämisperusteista eräissä tapauksissa . . . 712 - 680 Jokinen ym.: Työkyvyttömyyseläkkeiden
1376: myöntämisedellytysten tarkistamisesta . . . . . 728
1377: - 665 Astala ym.: Kuntien ja kuntainliittojen
1378: maksamien sosiaaliturvamaksujen alentami- - 681 Jouppila ym.: Ylimääräisen rintamalisän
1379: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713 korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 729
1380: 26 Sisällysluettelo
1381:
1382: Sivu Sivu
1383: - 682 Joutsensaari: Kotityötä tekevien eläke- - 699 Kauppinen ym.: Opiskelijoiden ja yrittä-
1384: turvan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730 jien etujen parantamisesta sairaustapauksissa 749
1385:
1386: - 683 Joutsensaari: Rintamaveteraanien kun- - 700 Kauppinen ym.: Saattajapäivärahan to-
1387: toutuksen ja toimeentulon turvaamisesta . . . 731 teuttamisesta sairausvakuutuksessa . . . . . . . . 750
1388:
1389: - 684 Juhantalo ym.: Perusturvaa koskevan - 701 Kautto ym.: Sosiaaliturvaetuisuuksien
1390: puitelain säätämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732 parantamisesta raskausajalta . . . . . . . . . . . . . . 751
1391:
1392: - 685 Juhantalo ym.: Sapattivapaajärjestelmän - 702 Kautto ym.: Vanhusten ja vammaisten
1393: toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 734 kotihoidon tukea koskevien säännösten sel-
1394: keyttämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752
1395: - 686 Juhantalo ym.: Pienyrittäjien sosiaalitur-
1396: van parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736 - 703 Kautto ym.: Päihdeongelmaisten äitien
1397: tukitoiminnan aloittamisesta turvakotien yh-
1398: - 687 Jurva ym.: Harkinnanvaraisen työllistä- teydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753
1399: mistuen korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737
1400: - 704 Kekkonen: Lasten päivähoidon kehittä-
1401: - 688 Jurva ym.: Suomeen suuntautuvan pa- miskokeilun aloittamisesta Kymen läänissä 754
1402: luumuuton helpottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 738
1403: - 705 Kettunen ym.: Perustoimeentuloturvan
1404: - 689 Jurva ym.: Rintamalisän korottamisesta 739 takaamisesta kansalaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . 755
1405: - 690 Jurva ym.: Vanhuskuraattoreiden toi-
1406: - 706 Kietäväinen ym.: Nuorten aseman paran-
1407: mien perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 740
1408: tamiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . 756
1409: - 691 Jäätteenmäki ym.: Työelämän tasa-arvo-
1410: - 707 Kietäväinen ym.: Pienyritysten välillisten
1411: tutkimuksen edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 741
1412: työvoimakustannusten alentamisesta . . . . . . . 757
1413: - 692 Jäätteenmäki ym.: Syöpäpotilaiden kipu-
1414: - 708 Kietäväinen ym.: Pienituloisten eläkeläis-
1415: lääkekustannusten korvaamisesta täysimää-
1416: ten taloudellisen aseman parantamisesta . . . 758
1417: räisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 742
1418: - 709 Kohijoki ym.: Asevelvolliselle maksetta-
1419: - 693 Jäätteenmäki ym.: Kotirintamanaisten
1420: kuntoutuksen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . 743 van kotiuttamisrahan korottamisesta . . . . . . 759
1421:
1422: - 694 Kalliomäki ym.: Huippu-urheilijoiden ta- - 710 Kohijoki ym.: Sotilasvammaelinkoron
1423: loudellisen aseman turvaamisesta aktiiviuran etuoikeuttamisesta eläkkeensaajien asumis-
1424: päätyttyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744 tuessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 760
1425:
1426: - 695 Kankaanniemi ym.: Väestöpoliittisen toi- - 711 Kohijoki ym.: Vaikeavammaista sotain-
1427: menpideohjelman laatimisesta vanhusväestön validia hoitaneen lesken huoltoeläkkeen ko-
1428: osuuden kasvaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745 rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 761
1429:
1430: - 696 Kankaanniemi ym.: Äitiysavustuksen - 712 Kohijoki ym.: Rintamalisän suorittami-
1431: markkamääräisen arvon korottamisesta . . . . 746 sesta ulkomaalaisille vapaaehtoisille . . . . . . . 762
1432:
1433: - 697 Kankaanniemi ym.: Kansaneläkeuudis- - 713 Koistinen ym.: Lomitusjärjestelmän luo-
1434: tuksen neljännen vaiheen toteuttamisesta . . . 747 misesta yrittäjille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 763
1435:
1436: - 698 Kauppinen ym.: Kasvatuksellisen tuen - 714 Koistinen ym.: Päivähoitopalvelujen
1437: antamisesta perheille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748 joustavuuden lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 764
1438: Sisällysluettelo 27
1439:
1440: Sivu Sivu
1441: - 715 Koistinen ym.: Päivähoitopaikkojen pe- - 730 Melin m.fl.: Om beviljande av frontman-
1442: rustamisesta sairastuneille lapsille ......... . 765 natecken åt utlänningar som deltagit som
1443: frivilliga i våra krig ...................... . 782
1444: - 716 Koistinen ym.: Äitiyslomasta työnanta-
1445: jalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 767 - 730 Melin ym.: Rintamasotilastunnuksen
1446: myöntämisestä vapaaehtoisina sotiimme
1447: - 717 Koistinen ym.: Sairausvakuutuslain mu- osallistuneille ulkomaalaisille ............. . 783
1448: kaisen omavastuuajan poistamisesta yrittäjil-
1449: tä ...................................... . 768 - 731 Moilanen ym.: Työttömyyspäivärahan
1450: määräytymisperusteiden muuttamisesta .... 784
1451: - 718 Koistinen ym.: Yritysten tapaturma- ja
1452: työttömyysvakuutusmaksujen maksutavan - 732 Moilanen ym.: Lapsiasiamiestoiminnan
1453: muuttamisesta 770 järjestämisestä .......................... . 785
1454:
1455: - 719 Koistinen ym.: Pienyrittäjien suoritta- - 733 Moilanen ym.: Äitiysavustuksen myöntä-
1456: mien työeläkemaksujen maksutavan muutta- misestä adoptiovanhemmille . . . . . . . . . . . . . . 786
1457: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771
1458: - 734 Moilanen ym.: Lapsilisien maksamisesta
1459: 720 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Työttömyys- ulkomailla työskentelevien suomalaisten lä-
1460: turvan peruspäivärahan tarveharkinnan pois- hetystyöntekijöiden lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . 787
1461: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 772
1462: - 735 Moilanen ym.: Äitiyspäivärahan määräy-
1463: tymisperusteiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . 788
1464: - 721 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Saattovapaa-
1465: järjestelmän aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . 773
1466: - 736 Moilanen ym.: Hammashoidon saattami-
1467: sesta sairausvakuutuksen piiriin . . . . . . . . . . . 789
1468: - 722 Kärhä ym.: Kunnallisten perhepäivähoi-
1469: tajien työehtojen parantamisesta . . . . . . . . . . . 774
1470: - 737 Moilanen ym.: Psykologien antaman psy-
1471: koterapian saattamisesta sairausvakuutuk-
1472: - 723 Laaksonen ym.: Sapattivapaajärjestel- sesta korvattavaksi hoidoksi . . . . . . . . . . . . . . 79f
1473: män toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 775
1474: - 738 Moilanen ym.: Eläkeläisten osa-aikaisen
1475: - 724 Laine ym.: Raskaissa ammateissa työs- työnteon edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791
1476: kentelevien eläkeiän alentamisesta . . . . . . . . . 776
1477: - 739 Moilanen ym.: Vammaisten kuljetuspal-
1478: - 725 Laitinen: Rintamasotilastunnuksen ja velujen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 792
1479: rintamatunnuksen käsite-erojen selkiinnyttä-
1480: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 777 - 740 Moilanen ym.: Vammaisten lomatoimin-
1481: nan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793
1482: - 726 P. Leppänen ym.: Ylimääräisen rintama-
1483: lisän korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778 - 741 Moilanen ym.: Palvelupuhelinverkoston
1484: luomisesta vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
1485: - 727 Löyttyjärvi ym.: Kunnallisen päivähoito-
1486: paikan turvaamisesta kaikille alle kouluikäi- - 742 Moilanen ym.: Rintamaveteraanien ase-
1487: sille lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 man parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795
1488:
1489: - 728 Maijala ym.: Rintamalisän korottamises- - 743 Moilanen ym.: Saattovapaan myöntämi-
1490: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780 sestä sairasta läheistään hoitavalle . . . . . . . . . 796
1491:
1492: - 729 Mattila: Ylimääräisen rintamalisän ko- - 744 Mäkelä: Perustoimeentuloturvan toteut-
1493: rottamisesta 781 tamisesta ............................... . 797
1494: 28 Sisällysluettelo
1495:
1496: Sivu Sivu
1497: 745 Mäkelä: Lapsilisien maksatusajan piden- 761 Mäkipää ym.: Lääkärin määräämän hie-
1498: tämisestä eräissä tapauksissa ............. . 798 rontahoidon korvaamisesta sairausvakuutuk-
1499: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814
1500: 746 Mäkelä: Lasten kotihoidon tuen kaksin-
1501: kertaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799 762 Mäkipää ym.: Kansaneläkkeiden tasoko-
1502: rotuksen toteuttamisesta ................. . 815
1503: 747 Mäkelä ym.: Pienyrittäjien sairaus- ja
1504: äitiyslomakustannusten tasaamisesta . . . . . . . 800 - 763 Nordman m.fl.: Om förhöjning av hem-
1505: vårdsstödet ............................. . 816
1506: 748 Mäkelä ym.: Sairauskulujen omavas-
1507: tuuosuuden poistamisesta pienituloisilta . . . . 801 - 763 Nordman ym.: Kotihoidon tuen korotta-
1508: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817
1509: 749 Mäkelä ym.: Allergisen ihottuman vaati-
1510: man kortisonihoidon korvaamisesta sairaus- - 764 Paavilainen ym.: Kotona hoitotyötä te-
1511: vakuutuksen kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 802 kevien sosiaaliturvan parantamisesta . . . . . . . 818
1512:
1513: 750 Mäkelä ym.: Vitamiini7 ja hivenaineval- - 765 Paavilainen ym.: Perhekohtaisen sosiaa-
1514: misteiden korvaamisesta sairausvakuutuksen lisen kuntoutuksen edistämisestä . . . . . . . . . . 819
1515: kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803
1516: - 766 Paavilainen ym.: Lapsi- ja perhetutki-
1517: 751 Mäkelä ym.: Vaihtoehtolääketieteellisten
1518: muksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820
1519: tutkimusanalyysien hyväksymisestä sairaus-
1520: vakuutuksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
1521: - 767 Paavilainen ym.: Lastensuojelulle asetet-
1522: tujen tavoitteiden toteuttamisesta . . . . . . . . . . 821
1523: - 752 Mäkelä: Rintamaveteraaneja koskevan
1524: erillisen sosiaalilainsäädännön aikaansaami-
1525: - 768 Paavilainen ym.: Lapsiasiamiehen viran
1526: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 805
1527: perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822
1528: 753 Mäkelä ym.: Rintamaveteraaneille myön-
1529: 769 Paavilainen ym.: Vanhusten avohuollon
1530: nettävästä taistelurahasta . . . . . . . . . . . . . . . . . 806
1531: kehittämiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . 823
1532: 754 Mäkelä: Rintamaveteraanien ilmaisen
1533: hammashuollon toteuttamisesta . . . . . . . . . . . 807 - 770 Pelttari ym.: Työllisyyden parantamiseksi
1534: tarvittavista toimenpiteistä Lapin läänissä . . 824
1535: - 755 Mäkelä ym.: Rintamaveteraanien kun-
1536: toutusmahdollisuuksien lisäämisestä . . . . . . . 808 771 Puisto ym.: Valtakunnallisten lastensuo-
1537: jelujärjestöjen avohuoltotyön turvaamisesta 825
1538: - 756 Mäkelä: Sotaleskien kuntoutuksen lisää-
1539: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809 - 772 Puisto ym.: Sairaalle lapselle maksetta-
1540: van hoitotuen myöntämisperusteiden yhden-
1541: - 757 Mäkelä ym.: Sotilasvammalain sovelta- mukaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 826
1542: misalan laajentamisesta koskemaan myös
1543: tunnevammoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 810 - 773 Puisto ym.: Syöpäpotilaiden kipulääkkei-
1544: den kustannusten korvaamisesta sairausva-
1545: - 758 Mäkelä: Vanhustenhuollon parantami- kuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827
1546: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811
1547: 774 Puisto ym.: Vammaispalvelulain tavoit-
1548: 759 Mäkelä ym.: Mustalaislähetys ry:n toi- teiden toteuttamisesta ................... . 828
1549: minnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 812
1550: 775 Puisto ym.: Vammaisten henkilökohtais-
1551: 760 Mäkipää ym.: Maatalouslomitusta kos- ten avustajien koulutuksen lisäämisestä ja
1552: kevien vuosilomasäännösten tarkistamisesta 813 aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
1553: Sisällysluettelo 29
1554:
1555: Sivu Sivu
1556: - 776 Puska: Epilepsiasäätiön päiväkeskuksen - 789 Riihijärvi ym.: Kotiäitien sosiaaliturvan
1557: tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830 parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846
1558:
1559: - 777 Rajamäki ym.: Pienten lasten kotona - 790 Riihijärvi ym.: Maatalousyrittäjille si-
1560: tapahtuvan hoidon tukemisen tehostamisesta 831 vuansioista kertyneiden eläkkeiden maksun
1561: varhentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847
1562: - 778 Rajamäki ym.: Perhepäivähoitajien pal-
1563: velussuhteen ehtojen parantamisesta . . . . . . . 832 - 791 Riihijärvi ym.: Liikunnanohjaajien ja
1564: kuntohoitajien eläkeiän alentamisesta psy-
1565: - 779 Rajamäki: Pienten työeläkkeiden korot- kiatrisissa sairaaloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848
1566: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833
1567: - 792 Rinne: Sairauskulujen omavastuuosuu-
1568: - 780 Rajamäki: Valtionhallinnon luottamus- den alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849
1569: tehtävissä toimivien eläketurvan järjestämi-
1570: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 834 - 793 Rinne: Lasten sairauskulujen korvaami-
1571: sesta kokonaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 850
1572: 781 Rehn m.fl.: Om räknande av den tid som
1573: berättigar till hemvårdsstöd som arbetspen- - 794 Rinne: Väkivallan vähentämiseksi tarvit-
1574: sionsberättigande tid . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 835 tavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851
1575:
1576: - 781 Rehn ym.: Kotihoidon tukeen oikeutta- - 795 J. Roos ym.: Ilmaisen päivähoidon jär-
1577: van ajan lukemisesta työeläkkeeseen oikeut- jestämisestä alle kouluikäisille lapsille . . . . . . 852
1578: tavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 836
1579: - 796 J. Roos ym.: Eläkkeensaajien asumistuen
1580: - 782 Renko ym.: Lasten kotihoidon tuen ko- enimmäismäärän korottamisesta . . . . . . . . . . . 853
1581: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837
1582: - 797 T. Roos ym.: Hammashoidon sisällyt-
1583: - 783 Renko ym.: Yksityisyrittäjien sairauska- tämisestä työterveyshuoltoon . . . . . . . . . . . . . . 854
1584: renssiajan lyhentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 838
1585: - 798 T. Roos ym.: Lääkekustannusten korvaa-
1586: - 784 Renko ym.: Vammaispalvelukeskuksen misesta sotaveteraaneille täysimääräisesti . . . 855
1587: toteuttamisesta Reisjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . 839
1588: - 799 T. Roos ym.: Kansaneläkelain muuttami-
1589: - 785 Renko ym.: Rintamatunnuksen myöntä- sesta yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien
1590: misestä vuonna 1926 syntyneille rintamavete- säännösten osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 856
1591: raaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840
1592: - 800 T. Roos ym.: Kunnallisten luottamushen-
1593: - 786 Renko ym.: Rintamaveteraanien talou- kilöiden eläkelain soveltamisalan laajentami-
1594: dellisen aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . 841 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857
1595:
1596: - 787 Renlund m.fl.: Om jämlik behandling av - 801 Ryynänen: Perhepäivähoitajien palk-
1597: föräldrarna vid vården av barn . . . . . . . . . . . . 842 kaus- ja työolosuhteiden parantamisesta . . . 858
1598:
1599: - 787 Renlund ym.: Vanhempien tasapuolisesta - 802 Saapunki: Kotihoidon tuen määrän ko-
1600: kohtelusta lastenhoidossa . . . . . . . . . . . . . . . . . 843 rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859
1601:
1602: - 788 Renlund m.fl.: Om slopande av bindnin- - 803 Saapunki: Maatalouden lomituspalvelu-
1603: gen mellan fronttillägget och folkpensionen 844 jen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860
1604:
1605: - 788 Renlund ym.: Rintamalisän ja kansan- - 804 Saapunki: Rintamasotilas-ja rintamapal-
1606: eläkkeen välisen sidonnaisuuden poistamises- velustunnusten perusteella myönnettävien
1607: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 845 etujen yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861
1608: 30 Sisällysluettelo
1609:
1610: Sivu Sivu
1611: - 805 Saapunki: Rintamaveteraanien kuntou- - 820 Väistö ymo: Työvoimatoimistojen perus-
1612: tustoiminnan lisäämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 862 tamisesta eräisiin Pohjois-Karjalan kuntiin 878
1613:
1614: - 806 Savolainen ymo: Takuueläkejärjestelmän - 821 Väistö ymo: Viljelijäperheiden lasten päi-
1615: käyttöönotosta rintamaveteraanien vähim- vähoitopalvelujen ja kotihoidon tuen kehittä-
1616: mäiseläketason parantamiseksi oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 863 misestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 879
1617:
1618: - 807 Stenius-Kaukonen ymo: Ympäristönsuo- - 822 Väistö: Pienyrittäjien lomituskokeilun
1619: jelua koskevan valvonnan ja yhteistoiminnan käynnistämisestä Pohjois-Karjalassa 0 0 0 0 0 0 0 880
1620: järjestämisestä työpaikoilla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 864
1621:
1622: - 808 Stenius-Kaukonen ymo: Sosiaaliturvan Liikennevaliokunta
1623: vähimmäisetuisuuksien korottamisesta 0 0 0 0 0 865
1624: - 823 Aaltonen: Ilmajoen lentopaikan kehittä-
1625: - 809 Taina ymo: Keliakiaa sairastaville mak- misestä reittilentokentäksi oo oooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 881
1626: settavien erityisravintokustannusten korvaus-
1627: ten yhtenäistämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 866
1628: - 824 Eo Aho: Perhon ja Salamajärven välisen
1629: maantien peruskorjauksesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 882
1630: - 810 Tenhiälä: Sosiaalityöntekijän toimen pe-
1631: rustamisesta Harvialan koulukotiin 0 0 0 0 0 0 0 0 867
1632: - 825 Aittoniemi: Liikennesääntöjen noudatta-
1633: - 811 Tennilä ymo: Velvoitetyöllistettyjen työl- misen valvonnan tehostamisesta o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 883
1634: listämisjakson pidentämisestä oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 868
1635: - 826 Ajo ymo: Lapin tiestön parantamisesta 884
1636: - 812 Törnqvist ymo: Työttömyyspäivärahan
1637: määräytymisperusteiden muuttamisesta 0 0 0 0 869 - 827 Ala-Harja ymo: Seinäjoen-Vaasan ra-
1638: dan sähköistämisestä ooo oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 885
1639: - 813 Vastamäki ymo: Eläkejärjestelmän kehit-
1640: tämisestä osa-aikaeläkettä suosivammaksi 0 0 870 - 828 Alaranta ymo: Pyhäjoen-Pyhänkosken
1641: maantien perusparantamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 886
1642: - 814 Westerlund moflo: Om förbättrande av
1643: lantbruksföretagarnas och företagarnas pen- - 829 Alaranta ymo: Kantatien n:o 86 (Oulu-
1644: sionsförmåner 0 o
1645: 0 0ooo0 oo
1646: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 871 Ylivieska) merkitsemisestä päätieverkko-
1647: suunnitelmaan oo ooo ooooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 887
1648: - 814 Westerlund ymo: Maatalousyrittäjien ja
1649: yrittäjien eläke-etujen parantamisesta o 0 0 0 0 0 872 - 830 Alaranta ymo: Lukkaroisen tien kunnos-
1650: tamisesta Vihannissa o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 888
1651: - 815 Vihriälä ymo: Rintamaveteraanien vä-
1652: himmäiseläketurvan parantamisesta oooo 0 0 0 0 873
1653: - 831 Alho ymo: Joukkoliikenteen suosimisesta
1654: työmatkoilla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 889
1655: - 816 Vihriälä ymo: Kirkkotyönantajan sairaus-
1656: vakuutusmaksun alentamisesta o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 874
1657: - 832 Andersson ymo: Henkilöliikenteen tur-
1658: - 817 Vuoristo: Rintamalisän suuruuden mää- vaamisesta Hangon ja Karjaan välisellä ra-
1659: räämisestä palvelusvuosien mukaan ooo 0 0 0 0 0 875 taosuudella 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 890
1660:
1661: - 818 Vähäkangas ymo: Harkinnanvaraisen - 833 Anttila ymo: Kuuriian ja Kalvolan Lau-
1662: työllistämistuen lisäämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 876 taportaan välisen maantien peruskorjaami-
1663: sesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 891
1664: - 819 Vähänäkki: Rintamaveteraaneille kun-
1665: toutuksesta aiheutuvien kustannusten alenta- - 834 Anttila: Liikennepalvelujen turvaamises-
1666: misesta 0 oo
1667: 0 0 oo oooo ooooo oooo
1668: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 877 ta haja-asutusalueilla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 892
1669: Sisällysluettelo 31
1670:
1671: Sivu Sivu
1672: - 835 Anttila: Alikulkutunnelin rakentamisesta - 851 Elo: Eritasoliittymän rakentamisesta
1673: valtatien n:o 10 alitse Tammelassa . . . . . . . . . 893 Noormarkun keskustaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910
1674:
1675: - 836 Anttila: Pätiiän paikallistien n:o 13881 - 852 Elo: Luvian ja Porin välisen valtatien
1676: muuttamisesta maantieksi Koskella Hl. . . . . 894 leventämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911
1677:
1678: - 837 Anttila: Levannon ja Putulan välisen - 853 Elo: Kevyen liikenteen väylien rakenta-
1679: maantien n:o 295 peruskorjauksesta 895 misesta Nakkilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 912
1680:
1681: - 838 Anttila: Lammin ja Oitin välisen maan- - 854 Elo: Paikallisteiden kunnostamisesta
1682: tien peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896 Nakkilan Järvikylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 913
1683:
1684: - 839 Apukka: Valtatien n:o 4 perusparantami- - 855 Elo: Harjavallan ja Kokemäen välisen
1685: sesta välillä Lohijoki-Vuotso . . . . . . . . . . . . . 897 vesiliikenneväylän merkitseruisestä . . . . . . . . . 914
1686:
1687: - 840 Apukka: Tele-X-satelliitin käyttämisestä - 856 Hacklin ym.: Paikallisteiden rakentami-
1688: pohjoiskalotin viestiyhteyksiä parannettaessa 898 sesta ja peruskorjaamisesta Keski-Suomen
1689: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 915
1690: 841 Apukka: Akujärven ja Neuvostoliiton
1691: rajan välisen maantien peruskorjauksesta . . 899 - 857 Heikkinen ym.: TVL:n Kainuun piirin
1692: tiestön rakentamisesta ja peruskorjauksesta 916
1693: - 842 Apukka: Oulun ja Kelloselän välisen
1694: - 858 Heikkinen ym.: Puolangan Paljakan ja
1695: rataosuuden peruskorjauksesta ja sähköistä-
1696: Hyrynsalmen Ukkohallan hiihtokeskusten
1697: ruisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 900
1698: välisen tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 917
1699: - 843 Apukka: Maantien n:o 965 (Kemihaaran
1700: - 859 Helle ym.: Tielainsäädännön korvaus- ja
1701: silta-Pyhäjoen silta) peruskorjauksesta . . . . 901
1702: lunastusmenettelyn uudistamisesta . . . . . . . . . 918
1703: - 844 Apukka: Maantien n:o 950 (Salla-On-
1704: - 860 Hurskainen-Leppänen ym.: Vakiovuoro-
1705: kamon th.) peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . 902
1706: jen turvaamisesta maaseudun linja-autolii-
1707: kenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919
1708: - 845 Donner: Om ombildande av Helsingfors-
1709: Vanda flygplats tili ett fristående aktiebolag 903 - 861 Ikonen ym.: Rutalahden venesataman
1710: rakentamisesta Leivonmäellä . . . . . . . . . . . . . . 921
1711: - 845 Donner: Helsinki-Vantaan lentokentän
1712: muuttamisesta erilliseksi osakeyhtiöksi . . . . . 904 - 862 lsohookana-Asunmaa ym.: Piippolan ja
1713: Kuusamon välisen maantien muuttamisesta
1714: - 846 Dromberg ym.: Martinlaakson radan jat- seudulliseksi tieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 922
1715: kamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 905
1716: - 863 lsohookana-Asunmaa ym.: Postinjake-
1717: - 847 Elo: Merikarvian ja Träskvikin välisen lun tehostamisesta Oulun postialueella . . . . . 923
1718: maantien peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . 906
1719: - 864 Jokinen ym.: Moottoriteiden rakentami-
1720: - 848 Elo ym.: Hyveiän ja Söörmarkun välisen sen rajoittamisesta Turun ja Helsingin välillä 924
1721: valtatien peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . 907
1722: - 865 Jokinen ym.: Turun ja Helsingin välisen
1723: - 849 Elo ym.: Satakunnan tiepiirin perustami- rautatien sähköistäruisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 925
1724: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908
1725: - 866 Jokinen ym.: Liikenneturvallisuuden pa-
1726: - 850 Elo: Kaasmarkun ja Leineperin välisen rantamiseksi tarvittavista lainsäädäntötoi-
1727: paikallistien korjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 menpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 926
1728: 32 Sisällysluettelo
1729:
1730: Sivu Sivu
1731: - 867 Jokinen ym.: Joukkoliikenteen toimivuu- - 883 Kauppinen ym.: Etelä-pohjoissuunnassa
1732: den parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927 kulkevan valtakunnallisen runkotien raken-
1733: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 944
1734: - 868 Joutsensaari: Turun ja Helsingin välisen
1735: valtatien n:o 1 perusk01:jauksesta ......... . 928 - 884 Kauppinen ym.: Rautatieliikenteen kehit-
1736: tämisestä Savossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945
1737: - 869 Joutsensaari: Tie- ja vesirakennuslaitok-
1738: sen rakennushankkeiden aloittamisesta Tu- - 885 Kautto ym.: Pyörähtälän-Kuivannon
1739: run ja Porin läänissä .................... . 929 tieosuuden kunnostamisesta Orimattilassa . . 946
1740:
1741:
1742: - 870 Joutsensaari: Turun ja Helsingin välisen - 886 Kekkonen: Tieliikennesuunnittelun te-
1743: kauttakulkuliikenteen ohjaamisesta Salossa 930
1744: hostamisesta Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . . . 947
1745:
1746: - 887 Kettunen ym.: TVL:n Oulun ja Kainuun
1747: - 871 Joutsensaari: Liikenneturvallisuuden pa-
1748: piirien alueella olevien maanteiden peruskor-
1749: rantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä .... 931
1750: jauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948
1751:
1752: - 872 Joutsensaari: Paikallisradioiden taajuus- - 888 Kettunen ym.: Miilurannan-Välikylän
1753: taulujen saamisesta tienvarsille ........... . 932 maantien peruskorjaamisesta Kärsämäellä . . 949
1754:
1755: - 873 Juhantalo ym.: Liikenneturvallisuuden - 889 Kettunen ym.: Töykkälän yksityistien
1756: parantamisesta 933 perusparantamisesta Tyrnävällä . . . . . . . . . . . 950
1757:
1758: - 874 Jurva ym.: Piirron ja Polvenkylän välisen - 890 Kettunen ym.: Oulun-Kajaanin-Iisal-
1759: paikallistien peruskorjauksesta Kurikassa .. 935 men radan sähköistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 951
1760:
1761: - 875 Järvenpää: Maanteiden suolauksen ra- - 891 Kettunen ym.: Paikallisradiotaajuuksien
1762: joittamisesta ............................ . 936 osoittamisesta liikennemerkeillä . . . . . . . . . . . 952
1763:
1764:
1765: - 876 Jäätteenmäki ym.: Autokoulun teoria- - 892 Kohijoki ym.: Kokemäen-Äetsän maan-
1766: opetuksen antamisesta keskiasteen oppilai- tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953
1767: toksissa valinnaisena oppiaineena ......... . 937
1768: - 893 Kohijoki ym.: Katsastustoimipaikan saa-
1769: misesta Parkanoen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954
1770: - 877 Kalliomäki ym.: Poikittaisen raideliiken-
1771: teen lisäämisestä pääkaupunkiseudulla ..... 938
1772: - 894 Kokko: Pikavuoroyhteyden saamisesta
1773: Lappeenrannasta Ylämaan kautta Helsinkiin 955
1774: - 878 Kankaanniemi ym.: TVL:n tiepiirien pää-
1775: tösvallan lisäämisestä .................... . 939
1776: - 895 Korkia-Aho: Jyväskylän-Seinäjoen-
1777: Vaasan valtatien suunnittelun nopeuttamises-
1778: - 879 Kankaanniemi ym.: Valtatien n:o 13 pe- ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956
1779: ruskorjauksesta Keski-Suomessa .......... . 940
1780: - 896 Korkia-Aho: Virtain-Ähtärin-Lehti-
1781: - 880 Kankaanniemi ym.: Postipalvelujen tur- mäen maantien perusparantamisesta . . . . . . . 957
1782: vaamisesta haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . 941
1783: - 897 Korkia-Aho: Henkilö- ja tavaraliiken-
1784: - 881 Kauppinen ym.: Kokonaisvaltaisen lii- teen palvelutason ylläpitämisestä Haapa-
1785: kennepoliittisen suunnitelman laatimisesta . . 942 mäen radalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958
1786:
1787: - 882 Kauppinen ym.: Liikenneturvallisuuden - 898 Kärhä ym.: Teiden maapohjien lunastus-
1788: parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . 943 menettelyn nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 959
1789: Sisällysluettelo 33
1790:
1791: Sivu Sivu
1792: - 899 Kääriäinen ym.: Savon kanavan rakenta- - 915 Malm ym.: Vaasan tie- ja vesirakennus-
1793: misen vaikutusten selvittämisestä . . . . . . . . . . 960 piirille osoitettavien tiemäärärahojen lisäämi-
1794: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 978
1795: - 900 Laaksonen ym.: Päätieverkon kehittämi-
1796: seen osoitettavasta erillismäärärahasta . . . . . 961 - 916 Mattila ym.: Oulun-Oulaisten-Ylivies-
1797: kan-Seinäjoen tien liittämisestä päätiever-
1798: - 901 Lahti-Nuuttila ym.: Huutijärven ja Rai- kostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 979
1799: kun välisen kevyen liikenteen väylän raken-
1800: tamisesta valtatielle n:o 12 . . . . . . . . . . . . . . . . 962 - 917 Mattila: Suomenseläntien rakentamisesta 980
1801:
1802: - 902 Lahti-Nuuttila ym.: Tampere-Pirkkalan - 918 Metsämäki m.fl.: Om projektering och
1803: lentoaseman laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 963 byggande av landsväg nr 103 mellan Björsby
1804: och Österby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981
1805: - 903 Lahti-Nuuttila ym.: Työväen Sivistyslii-
1806: ton Helsingin opintojärjestön paikallisradio- - 918 Metsämäki ym.: Björsbyn ja Österbyn
1807: toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 965 välisen maantien n:o 103 suunnittelusta ja
1808: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982
1809: - 904 Laine ym.: Eri liikennemuotojen talou-
1810: dellisuusvertailun suorittamisesta . . . . . . . . . . 966
1811: - 919 Metsämäki m.fl.: Om förbättring och
1812: asfaltering av bygdevägen mellan lngvalsby
1813: - 905 Laine ym.: Eritasoliittymien rakentami-
1814: och Prästkulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983
1815: sesta Raumaan vievälle tielle Laitilassa . . . . 967
1816:
1817: - 906 Lapiolahti ym.: Riihimäen-Forssan- - 919 Metsämäki ym.: Ingvalsbyn ja Prästkul-
1818: Turun rautatien rakentamisesta . . . . . . . . . . . 968 lan välisen paikallistien korjaamisesta ja as-
1819: fa1toinnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984
1820: - 907 Lehtosaari ym.: Haja-asutusalueiden tei-
1821: den rakentamisen ja kunnossapidon turvaa- - 920 Metsämäki m.fl.: Om grundförbättring
1822: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969 och asfaltering av bygdevägen Lappers-Sol-
1823: berg-Degerby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 985
1824: - 908 Lehtosaari ym.: Savonlinnan-Kolin tien
1825: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970 - 920 Metsämäki ym.: Paikallistien Lappers-
1826: Päivölä-Degerby peruskorjaamisesta ja as-
1827: - 909 Lehtosaari ym.: Postipalvelujen turvaa- faltoinnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 986
1828: misesta haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . 971
1829: - 921 Metsämäki m.fl.: Om flyttning av Järn-
1830: - 910 P. Leppänen ym.: Kuorma-autojen kuor- vägsinstitutet tili Karis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987
1831: mia koskevien painorajoitusten lieventämi-
1832: sestä talvikausina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972 - 921 Metsämäki ym.: Valtionrautateiden kou-
1833: lutuskeskuksen siirtämisestä Karjaalle . . . . . 988
1834: - 911 Lindroos: Tampere-Pirkkalan lentoase-
1835: man kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 973
1836: - 922 Moilanen ym.: Ammattiliikenteeseen oi-
1837: keuttavan ajokortin myöntämisestä 17-vuo-
1838: - 912 Linnainmaa ym.: Rautatieverkon kehit-
1839: tiaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989
1840: tämisestä Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974
1841:
1842: - 913 Maijala ym.: Liikenneturvallisuuskam- - 923 Moilanen ym.: Kypärän käytön säätämi-
1843: panjan toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975 sestä pakolliseksi polkupyöräilijöille . . . . . . . 990
1844:
1845: - 914 Maijala ym.: Vesiliikenneturvallisuuden - 924 Moilanen ym.: Puhalluskokeiden lisäämi-
1846: parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 976 sestä liikennevalvonnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 991
1847:
1848: - 915 Malm m.fl.: Om ökade väganslag tili - 925 Moilanen ym.: Linja-autoliikenteen nuo-
1849: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt 977 risoalennuksen kohderyhmän laajentamisesta 992
1850:
1851: 3 200136P
1852: 34 Sisällysluettelo
1853:
1854: Sivu Sivu
1855: - 926 Moilanen ym.: Lentoliikenteen turvalli- - 941 Mäkelä ym.: Vaasan ja Jyväskylän väli-
1856: suuden varmistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993 sen henkilöliikenteen jatkumisen turvaami-
1857: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1008
1858: - 927 Mäkelä ym.: Kuusan ja Tankolammen
1859: välisen maantien n:o 637 peruskorjauksesta 994 - 942 Mäkelä ym.: Liikuntaesteisille suunnitel-
1860: tujen junanvaunujen hankkimisesta VR:lle 1009
1861: 928 Mäkelä ym.: Kuusan, Tankolammen ja
1862: Sumiaisten välisen maantien n:o 637 perus- - 943 Mäkelä ym.: Keiteleen ja Päijänteen ve-
1863: korjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 995 sialueiden yhdistämisestä Kymijoen kautta
1864: Suomenlahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1010
1865: - 929 Mäkdä ym.: Perhon, Salamajärven ja
1866: Kinnulan välisen maantien n:o 752 peruskor- - 944 Mäkelä ym.: Rutalahden venesataman
1867: jauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996 rakentamisesta Leivonmäellä . . . . . . . . . . . . . . 1011
1868:
1869:
1870: - 930 Mäkelä: Joutsan-Pertunmaan maantien - 945 Mäkelä ym.: Kuulovammaisten tekstipu-
1871: peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997 helinpalveluista perittävistä maksuista . . . . . 1012
1872:
1873: - 946 Mäkipää ym.: Kujansuun ja Hulkon
1874: - 931 Mäkelä ym.: Katuvalojen rakentamisesta
1875: välisen maantien n:o 273 peruskorjauksesta 1013
1876: Jyväskylän lentoaseman tien ja valtatien n:o 4
1877: risteykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998
1878: - 947 Mäkipää ym.: Leineperin paikallistien
1879: n:o 12903 peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . 1014
1880: - 932 Mäkelä ym.: Kälän-Hirvensalmen
1881: maantien peruskorjauksesta Joutsassa . . . . . . 999
1882: - 948 Mäkipää ym.: Leväsjoen ja Poroarkun
1883: välisen paikallistien n:o 13037 peruskorjauk-
1884: - 933 Mäkelä ym.: Pahkalan risteyksen perus-
1885: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1015
1886: korjaustöiden aloittamisen aikaistamisesta
1887: Leivonmäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000
1888: - 949 Mäkipää ym.: Järvi-Suomen tieltä Kih-
1889: niön asemalle johtavan Mäkikylän paikallis-
1890: - 934 Mäkelä: Eräiden tietöiden suorittamises-
1891: tien peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016
1892: ta Pihlajaveden aseman läheisyydessä . . . . . . 1001
1893:
1894: - 950 Mäkipää ym.: Porin seudun pohjoisen
1895: - 935 Mäkelä ym.: Vehkaperän paikallistien
1896: Satamatien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1017
1897: peruskorjauksesta Kyyjärvellä . . . . . . . . . . . . . 1002
1898:
1899: - 951 Mäkipää ym.: Porin Lattomereltä Järvi-
1900: - 936 Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylien maan kautta Nakkilaan vievän paikallistien
1901: rakentamisesta Kinnulaan . . . . . . . . . . . . . . . . 1003 kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018
1902:
1903: - 937 Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylän - 952 Mäkipää ym.: Siikaisjärven Eteläpään-
1904: rakentamisesta Kyyjärven keskustaajamaan 1004 lahden kunnostamisesta Siikaisissa . . . . . . . . . 1019
1905:
1906: - 938 Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylien - 953 Mäkipää ym.: Kevyen liikenteen väylän
1907: rakentamisesta Leivonmäelle . . . . . . . . . . . . . . 1005 rakentamisesta Karvian ja Sarvelan välille . . 1020
1908:
1909: - 939 Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylän - 954 Mäkipää ym.: Kevyen liikenteen väylän
1910: rakentamisesta Saarijärveltä Autiolahteen . . 1006 rakentamisesta Lapijoen ja kirkonkylän välil-
1911: le Eurajoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1021
1912: - 940 Mäkelä ym.: Haapamäen kautta kulke-
1913: van junaliikenteen lisäämiseksi tarvittavista - 955 Mäkipää ym.: Autokatsastusaseman ra-
1914: toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1007 kentamisen aientamisesta Parkanossa . . . . . . 1022
1915: Sisällysluettelo 35
1916:
1917: Sivu Sivu
1918: - 956 Mäkipää ym.: Parkanon aseman perus- - 970 Pokka ym.: Rautatieyhteyden rakentami-
1919: korjaustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1023 sesta Sailasta Kuolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1040
1920:
1921: - 957 Nyby: Om grundförbättrande av vägen - 971 Rajamäki: Kantatien n:o 69 perusparan-
1922: Lillby-Kortesjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041
1923:
1924: - 957 Nyby: Lillbyn ja Kortesjärven välisen
1925: - 972 Rajamäki: Savon kanavan rakentamises-
1926: tien peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1025
1927: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042
1928:
1929: - 958 Nyby: Om förlängning av landningsba-
1930: nan på Kronoby flygfålt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026 - 973 Ranta ym.: Päätieverkon peruskorjaus-
1931: hankkeiden nopeuttamisesta Kymen tiepiiris-
1932: - 958 Nyby: Kruunupyyn lentokentän kiitora- sä ...................................... . 1043
1933: dan pidentämisestä ...................... . 1027
1934: - 974 Ranta ym.: HELI-radan eri rakentamis-
1935: - 959 Nyby m.fl.: Om utökad sebarhet av vaihtoehtojen kannattavuusvertailun tekemi-
1936: Finlands TV i Sverige ................... . 1028 sestä ................................... . 1045
1937:
1938: - 959 Nyby ym.: Suomen televisiolähetysten - 975 Rehn m.fl.: Om säker transport av farliga
1939: näkyvyysalueen laajentamisesta Ruotsissa .. 1029 ämnen .................................. . 1046
1940:
1941: - 960 Paavilainen ym.: Jyväskylän lentoaseman - 975 Rehn ym.: Vaarallisten aineiden kuljetus-
1942: kehittämisestä ........................... . 1030 ten turvallisuuden varmistamisesta ........ . 1047
1943:
1944: - 961 Pekkarinen ym.: Maantien n:o 431 perus- - 976 Renko ym.: Oulun ja Keski-Pohjanmaan
1945: parantamisesta välillä Joutsan Mieskonmäki
1946: tiepiirien tiemäärärahojen korottamisesta .. 1048
1947: - TVL:n Mikkelin piirin raja ............ . 1031
1948:
1949: - 977 Renko ym.: Lemmityn paikallistien sillan
1950: - 962 Pekkarinen ym.: Kivijärven-Kinnulan
1951: rakentamisesta Kuivaniemellä ............ . 1049
1952: maantien perusparantamisesta ............ . 1032
1953:
1954: - 963 Pekkarinen ym.: Eräiden teiden perus- - 978 Renko ym.: Kansainvälisen lentokentän
1955: korjauksesta Kyyjärvellä ................. . 1033 rakentamisesta Oulunsaloon ............. . 1050
1956:
1957: - 964 Pekkarinen ym.: Kurupulan yksityistien - 979 Renko ym.: Puhelin- ja telemaksujen
1958: muuttamisesta paikallistieksi Kyyjärvellä ... 1034 yhtenäisen hintajärjestelmän toteuttamisesta 1051
1959:
1960: - 965 Pekkarinen ym.: Autokatsastustoimin- - 980 Renlund m.fl.: Om att vägskyltarna bör
1961: nan vakinaistamisesta Karstulassa ........ . 1035 ange orternas officiella namn ............. . 1052
1962:
1963: - 966 Pekkarinen ym.: Äänekosken-Suolah- - 980 Renlund ym.: Paikkakuntien virallisten
1964: den tien kevyen liikenteen väylän rakentami-
1965: nimien ilmoittamisesta liikennemerkeissä ... 1053
1966: sesta ................................... . 1036
1967:
1968: - 981 Riihijärvi ym.: Kalvitsan-Narilan maan-
1969: - 967 Pekkarinen ym.: Sataman rakentamisesta
1970: tien peruskorjauksen aloittamisesta ....... . 1054
1971: Kuhmoisten kirkonkylään ............... . 1037
1972:
1973: - 968 Pekkarinen ym.: Rutalahden sataman - 982 Riihijärvi ym.: Västinniemen-Hietapoh-
1974: rakentamisesta Leivonmäellä ............. . 1038 jan tien kunnostamisesta Muuruvedellä .... 1055
1975:
1976: - 969 Pekkarinen: Suomenselän lentokentän - 983 Riihijärvi ym.: Ns. HELEMI-radan yleis-
1977: kunnostamisesta 1039 suunnittelun aloittamisesta ............... . 1056
1978: 36 Sisällysluettelo
1979:
1980: Sivu Sivu
1981: - 984 J. Roos ym.: Kevyen liikenteen väylien - 1001 Saari: Itä-Ähtärin paikallistien perus-
1982: rakentamisesta Halikkoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1057 korjauksesta välillä Rasisalo-Kukonkylä . . 1074
1983:
1984: - 985 J. Roos ym.: Liikennekasvatuksen sisäl- - 1002 Saari: Tuurin-Holkonkylän-Ähtärin
1985: lyttämisestä kouluopetukseen . . . . . . . . . . . . . 1058 paikallistien perusparantamisesta . . . . . . . . . . 1075
1986:
1987: - 986 T. Roos ym.: Yleisen tien lakkauttamista - 1003 Saari ym.: Poikittaisjunayhteyden saa-
1988: koskevien säännösten muuttamisesta . . . . . . . 1059 misesta Vaasasta Itä-Suomeen . . . . . . . . . . . . . 1076
1989:
1990: - 987 T. Roos ym.: Porin-Tampereen tien - 1004 Saari ym.: Kaukopuhelumaksujen alen-
1991: sisällyttämisestä Suomen päätieverkkosuun- tamisesta ja yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . 1077
1992: nitelmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060
1993: - 1005 Sillanpää ym.: Maantien n:o 664 (Isojo-
1994: - 988 T. Roos ym.: Kevyen liikenteen väylien ki-Honkajoki) perusparantamisesta . . . . . . . 1078
1995: rakentamisesta KuHaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1061
1996: - 1006 Sillanpää ym.: Maantien n:o 665 (Tiuk-
1997: - 989 Rusanen: Valtatien n:o 5 perusparanta- ka-Myrkky-Perälä) perusparantamisen ai-
1998: misesta välillä Lusi-Otava . . . . . . . . . . . . . . . 1062 kaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1079
1999:
2000: - 990 Rusanen: Valtionrautateiden Pieksämäen - 1007 Sillanpää: Paikallistien n:o 17213 (Riip-
2001: konepajan toiminnan laajentamisesta . . . . . . 1063 pi-Norinkylä) perusparantamisesta . . . . . . . 1080
2002:
2003: - 991 Ryynänen ym.: Päärataverkon sähköistä- - 1008 Sillanpää ym.: Kauhajoen lentokentän
2004: IDisen jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1064 valtionosuuden lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 1081
2005:
2006: - 992 Ryynänen: Savon kanavan suunnittelun - 1009 Siuruainen ym.: Pudasjärven lentoken-
2007: jatkamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1065 tän saattamisesta käyttökuntoon . . . . . . . . . . 1082
2008:
2009: - 993 Ryynänen: Äyskosken laiturihankkeen - 1010 Tenhiälä ym.: Päätiehankkeiden toteut-
2010: toteuttamisesta Tervossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066 tamisesta erillisillä määrärahoilla . . . . . . . . . . 1083
2011:
2012: - 994 Ryynänen: Tele- ja kaukopuhelinmaksu- - 1011 Tenhiälä: Nuijaportintien (n:o 13961)
2013: jen yhtenäistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1067 perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1084
2014:
2015: - 1012 Urpilainen ym.: Kevyen liikenteen väy-
2016: - 995 Saapunki: Alempiasteisen maantie- ja
2017: lien rakentamisesta Kannukseen . . . . . . . . . . . 1085
2018: paikallistieverkon parantamisesta . . . . . . . . . . 1068
2019: - 1013 Urpilainen ym.: Inter-City-junayhtey-
2020: - 996 Saari: Suokonmäen-Viranperän maan-
2021: den perustamisesta Kokkolasta Helsinkiin . . 1086
2022: tien n:o 706 parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1069
2023: - 1014 Westerlund m.fl.: Om grundförbättring
2024: - 997 Saari: Maantien n:o 7071 perusparanta- av landsväg nr 155 (Ebbo-Gäddrag) . . . . . . 1087
2025: misesta välillä Rantatöysä-Kätkänjoki . . . . 1070
2026: - 1014 Westerlund ym.: Maantien n:o 155
2027: - 998 Saari: Lehtimäen-Soinin maantien pe- (Epoo-Gäddrag) peruskorjaamisesta . . . . . . 1088
2028: rusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1071
2029: - 1015 Westerlund m.fl.: Om grundförbättring
2030: - 999 Saari: Paikallistien n:o 17471 perusparan- av bygdeväg nr 11893 mellan Liljendal och
2031: tamisesta välillä Leppälänkylä-Länsikylä . . 1072 Mörskom . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1089
2032:
2033: - 1000 Saari: Luomankylän-Siltalan-Juupa- - 1015 Westerlund ym.: Liljendalin ja Myrsky-
2034: kylän paikallistien perusparantamisesta Perä- Iän välisen paikallistien n:o 11893 peruskor-
2035: seinäjoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1073 jaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090
2036: Sisällysluettelo 37
2037:
2038: Sivu Sivu
2039: - 1016 Westerlund moflo: Om byggande av vä- - 1029 Vähänäkki: Reittilentoliikenteen mah-
2040: gen Isnäs-Kabböle i Pernå oo ooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1091 dollisuuksien selvittämisestä Etelä-Kymen-
2041: laaksosta Helsinkiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 1107
2042: - 1016 Westerlund ymo: lsnäsin ja Kabbölen
2043: välisen maantien rakentamisesta Pernajassa 1092
2044: Puolustusasiainvaliokunta
2045: - 1017 Westerlund moflo: Om byggande av vä-
2046: gen Jokivarsi-Nickby .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1093 - 1030 Almgren: Lappeenrannan varuskunta-
2047: alueen peruskorjaustöiden aloittamisesta 0 0 0 1108
2048: - 1017 Westerlund ymo: Jokivarren ja Nikkilän
2049: välisen tien rakentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1094 - 1031 Kohijoki ymo: Varusmiesten ja kertaus-
2050: harjoituksiin kutsuttujen asevelvollisten päi-
2051: värahan korottamisesta o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1109
2052: - 1018 Westerlund moflo: Om grundförbättring
2053: av bygdevägen mellan Ekenäs och Baggö o 1095 0
2054:
2055:
2056: - 1032 Po Leppänen ymo: Varusmiesten palve-
2057: lusajan lyhentämisestä oo oo o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 II ,O
2058: - 1018 Westerlund ymo: Tammisaaren ja Bag-
2059: gön välisen paikallistien peruskorjaamisesta 1096
2060: - 1033 Metsämäki ymo: Pelastushelikopterilen-
2061: tueen perustamisesta Hankoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1111
2062: - 1019 Vihriälä ymo: Maantien n:o 7233 (Ran-
2063: nanjärvi-Viemärö) kunnostamisesta 0 0 0 0 0 0 1097 - 1034 Moilanen ymo: Vanhemmuuteenvalmen-
2064: nuksen antamisesta asevelvollisille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1112
2065: - 1020 Vihriälä: Maantien n:o 7333 (Seppälä-
2066: Mustamaa) peruskorjaamisesta oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 1098 - 1035 Moilanen ymo: Lämpökameroiden
2067: hankkimisesta etsintäkäyttöön o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1113
2068: - 1021 Vihriälä ymo: Maantien n:o 7091 (Nie-
2069: misvesi-Kukko) peruskorjaamisesta o 0 0 0 0 0 1099 - 1036 Saari: Asevarikko 7:n kehittämis- ja
2070: rakentamisohjelman toteuttamisesta Ähtäris-
2071: - 1022 Vihriälä ymo: Seinäjoen Ämmäiänky- sä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1114
2072: lään johtavan maantien (n:ot 17389 ja 17353)
2073: kunnostamisesta oo o oo o 1100 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - 1037 Savolainen ymo: Kahden sotilaspastorin
2074: viran perustamisesta puolustusvoimiin 0 0 0 0 0 1115
2075: - 1023 Vihriälä ymo: Lantelan-Sadeharjun-
2076: Nyyssölän tien muuttamisesta paikal!istieksi - 1038 Urpilainen ymo: Kovapanosammunto-
2077: Lappajärvellä ooo oo oo oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 UOl jen aiheuttamien kalakuolemien selvittämi-
2078: sestä Lohtajan Vattajalla o oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1116
2079: - 1024 Vihriälä ymo: Lillbyn-Kortesjärven
2080: maantien kunnostamisesta o o o o 1102 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2081: - 1039 Vuoristo: Merivartioasemien toiminta-
2082: edellytysten turvaamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1117
2083: - 1025 Vuoristo: Veneilyväylän parantamisesta
2084: välillä Rauma-Pori-Merikarvia oo oo 0 0 0 0 0 1103
2085: Toinen lakivaliokunta
2086:
2087: - 1026 Vähäkangas ymo: Alpuan-Haapaveden - 1040 Antvuori ymo: Psykiatristen potilaiden
2088: paikallistien muuttamisesta maantieksi oo 0 0 0 ll04 asuntopalvelujen parantamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1118
2089:
2090: - 1027 Vähäkangas ymo: Katsastuskonttorin - 1041 Antvuori: Nuorten yhteisöasuntojen vä-
2091: rakentamisesta Raaheen ooo ooo ooo oo 1t05 0 0 0 0 0 0 0
2092: litystoiminnan tukemisesta oo oo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1119
2093:
2094: - 1028 Vähänäkki: Yhdystien rakentamisesta - 1042 Astala ymo: Valtion tukeman asuntora-
2095: Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kirkonkylien vä- kentamisen lisäämisestä Turun ja Porin lää-
2096: lille0 0 0 0 oo
2097: 0 0o 0 oo ooo o 1106
2098: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 nissä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 1120
2099: 38 Sisällysluettelo
2100:
2101: Sivu Sivu
2102: - 1043 Gustafsson: Uusien vuokra-asuntojen - 1059 Kautto ym.: Asumisoikeusasuntojen lai-
2103: lisäämisestä Ruovedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121 noituksen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139
2104:
2105: - 1044 Hietala ym.: Asuntorahaston kehittämi- - 1060 Koistinen ym.: Yhteisöasumisen kehit-
2106: sestä asuntopankiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122 tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä . . . . . . . 1140
2107:
2108: 1045 Hietala ym.: Asuntolainojen korkorasi- - 1061 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Yhteiskotien
2109: tuksen alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123 rakentamisesta eläkeläisille . . . . . . . . . . . . . . . . 1142
2110:
2111: - 1046 Hurskainen-Leppänen ym.: Asuntojen - 1062 Laine ym.: Asuntorahaston kehittämi-
2112: peruskorjauslainojen lisäämisestä . . . . . . . . . . 1125 sestä valtion asuntolainoituksesta vastaavak-
2113: si pankiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143
2114: - 1047 Ikonen ym.: Kuntien vuokra-asuntotuo-
2115: tannon lisäämiseksi tarvittavista toimenpi- - 1063 Lapiolahti ym.: Vuokralaisten Keskus-
2116: teistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126 liitto ry:n toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . 1144
2117:
2118: - 1048 Isohookana-Asunmaa ym.: Asuntosääs- - 1064 Lax m.fl.: Om möjlighet att försätta en
2119: töpalkkiojärjestelmän uudistamisesta . . . . . . . 1127 överskuldsatt person i konkurs . . . . . . . . . . . . 1145
2120:
2121: - 1049 Joenpalo ym.: Asuntotuotantomäärära- - 1064 Lax ym.: Ylivelkaantuneen henkilön
2122: hojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1128 konkurssiin saattamismahdollisuudesta . . . . . 1146
2123:
2124: - 1050 Joenpalo ym.: Asumisoikeusasuntojen - 1065 P. Leppänen ym.: Asuntokaupan pysäh-
2125: rakentamisen lainoittamiseksi tarvittavasta tymisestä asunnonvaihtajille aiheutuvista on-
2126: määrärahasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129 gelmista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1147
2127:
2128: - 1051 Joenpalo ym.: Asuntojen peruskorjauk- - 1066 P. Leppänen ym.: Vuokralaisdemokra-
2129: sen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1130 tian kokeilemisesta Keski-Suomen läänissä 1148
2130:
2131: - 1052 Jokinen ym.: Väkivaltavideoiden mark- - 1067 Mäkelä ym.: Asunnon hankinnan hel-
2132: kinoinnin rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 pottamisesta verotuksellisin keinoin . . . . . . . . 1149
2133:
2134: - 1053 Juhantalo ym.: Nuorten asuntotilanteen
2135: - 1068 Mäkelä: Asunto-osuuskuntajärjestel-
2136: parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä 1132
2137: män käyttöön ottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 1150
2138: - 1054 Kalima ym.: Y-säätiönja kuntien asun-
2139: - 1069 Nordman m.fl.: Om utvecklande av
2140: totuotannon tukemisesta vuokra-asuntojen
2141: Martens Trädgårdsstiftelses grönsaksforsk-
2142: määrän lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134
2143: ningsstation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151
2144: - 1055 Kankaanniemi ym.: Korkotukijärjestel-
2145: män kehittämisestä asuntotuotannon tehos- - 1069 Nordman ym.: Martens Trädgårdsstif-
2146: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1135 telse -nimisen säätiön vihannestutkimusase-
2147: man kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152
2148: - 1056 Kankaanniemi ym.: Yleishyödyllisten
2149: rakennuttajaorganisaatioiden omistuspohjan - 1070 Nordman m.fl.: Om utvecklande av
2150: selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1136 bostadssparpremiesystemet . . . . . . . . . . . . . . . . 1153
2151:
2152: - 1057 Kankaanniemi ym.: Suomen kansalaisia - 1070 Nordman ym.: Asuntosäästöpalkkiojär-
2153: koskevien rekisteritietojen turvaamisesta yh- jestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154
2154: dentyvässä Euroopassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1137
2155: - 1071 Paavilainen ym.: Arava-asuntotuotan-
2156: - 1058 Kauppinen ym.: Pienyrittäjien aseman nosta vastaavan rakennuttajaorganisaation
2157: parantamisesta konkurssitilanteissa . . . . . . . . 1138 perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1155
2158: Sisällysluettelo 39
2159:
2160: Sivu Sivu
2161: 1072 Pekkarinen ym.: Asuntove1kaisten va- - 1080 T. Roos ym.: Vanhuksille tarkoitettujen
2162: kauttamislainalain säätämisestä . . . . . . . . . . . 1156 asuntojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1165
2163:
2164: - 1073 Pohjola ym.: Opiskelija-asuntosäätiöi- - 1081 Röntynen ym.: Maaseutuelinkeinolain
2165: den asuntojen hankinnan helpottamisesta . . 1158 valmistelun kiirehtimisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 1166
2166:
2167: 1074 Pokka ym.: Asuntorahaston kehittämi- - 1082 Röntynen: Lannoitteiden ja ravinteiden
2168: sestä asuntopankiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159 hyväksikäytön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . 1167
2169:
2170: - 1075 Rajamäki: Vanhusten ja rintamavete- - 1083 Soininvaara: Indeksiin sidottujen korot-
2171: raanien asuntojen peruskorjauksen tukemi- tomien asuntolainojen aikaansaamisesta . . . . 1168
2172: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160
2173: - 1084 Taina ym.: Vuokratakuujärjestelmän
2174: 1076 Rajamäki: Leppävirran asuntolainoitus- luomisesta yksityisille vuokra-asuntomarkki-
2175: kiintiön tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161 noille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1169
2176:
2177: - 1077 Ranta ym.: Asuntolainamäärärahojen - 1085 Törnqvist ym.: Korkotukilainoituksen
2178: lisäämisestä Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . . . 1162 säilyttämisestä vuokra-asuntotuotannossa . . 1170
2179:
2180: - 1078 Riihijärvi ym.: Asuntotuotantomäärä- - 1086 Urpilainen ym.: Asumisoikeusasuntojen
2181: rahojen korottamisesta Itä-Suomen lääneissä 1163 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1171
2182:
2183: - 1079 Rinne: Asuntolainojen korkojen alenta- - 1087 Vähäkangas ym.: Asuntotuotannon tu-
2184: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1164 kemisesta kehitysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172
2185: 1990 vp.
2186:
2187: Toivomusaloite n:o 1
2188:
2189:
2190:
2191:
2192: P. Lahtinen ym.: Mustalaisasiain neuvottelukunnan kuulemisesta
2193: romaaneja koskevassa päätöksenteossa
2194:
2195:
2196: Eduskunnalle
2197:
2198: Virkamiesten, hallituksen ja eduskunnan tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2199: lee kuulla romaanien valtakunnallista neuvotte- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2200: lukuntaa aina kun heitä koskevia ratkaisuja val- muksen,
2201: mistellaan ko. elimissä. Tämä takaisi mahdolli-
2202: simman täsmällisen tiedon saannin sellaisissa- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2203: kin asioissa, joita valtaväestön virkamiehet tai piteisiin, joilla romaaneil/e turvattaisiin
2204: luottamusmiehet eivät tunne. Tällä menettelyllä mahdollisuus tulla kuulluksi heitä it-
2205: voitaisiin poistaa myös niitä ongelmia johdon- seään koskevissa kulttuuri- ja elinolo-
2206: mukaisesti, joita vielä vallitsee romaaniväestön suhteita koskevissa asioissa.
2207: elinolosuhteissa.
2208:
2209: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2210:
2211: Pertti Lahtinen Heli Astala Pentti Lahti-Nuuttila
2212: Riitta Uosukainen Sulo Aittoniemi Marita Jurva
2213: Seppo Pelttari Matti Maijala Timo Roos
2214: Marja-Liisa Löyttyjärvi Erkki Pulliainen
2215: 2 1990 vp.
2216:
2217: Toivomusaloite n:o 2
2218:
2219:
2220:
2221:
2222: Laine ym.: Vaalilautakuntien jäsenten valintaperusteista valta-
2223: kunnallisissa vaaleissa
2224:
2225:
2226: Eduskunnalle
2227:
2228: Säätäessään lait kansanedustajain vaaleista, ti Demokraattisen Vaihtoehdon edustajat vaali-
2229: presidentinvaaleista ja kunnallisvaaleista sekä lautakunnista, vaikka sanotun puolueen ehdok-
2230: näiden vaalien toimeenpanoon liittyvien vaali- kaat olivat mukana edellisissä eduskuntavaa-
2231: lautakuntien ja vaalitoimikuntien asettamisesta leissa. Kaupunginvaltuusto valitsi kuuteen vaa-
2232: eduskunta nimenomaan edellytti vaalilautakun- lilautakuntaan ja yhteen vaalitoimikuntaan yh-
2233: tia ja vaalitoimikuntia valittaessa otettavan teensä 67 jäsentä. RKP, SDP, Kok., SKL ja
2234: huomioon, että jäsenet ja varajäsenet edustavat SKDL saivat kaikkiin elimiin edustajansa ja
2235: mahdollisuuksien mukaan vaalipiirissä edellisis- useimpiin niistä kaksi edustajaa puoluetta koh-
2236: sä vaaleissa esiintyneitä puolueita. Lain kirjai- ti. Liberaalit ja Maaseudun Puolue saivat kum-
2237: men ja eduskunnan tahdon vastaisesti monissa pikin kaksi edustajaa, mutta Demokraattinen
2238: kunnissa jätettiin valitsematta eräiden edellisis- Vaihtoehto ei ainuttakaan jäsen- tai varajäsen-
2239: sä vaaleissa esiintyneiden puolueiden edustajat. paikkaa. Uudenmaan lääninoikeus katsoi kau-
2240: Eräissä tapauksissa syrjintäpäätöstä perustel- punginvaltuuston päätöksen lainvastaiseksi,
2241: tiin sillä, että laissa tarkoitetaan erikseen vaali- mutta korkein hallinto-oikeus kumosi lääninoi-
2242: lautakunnan vakinaisia jäseniä ja varajäseniä. keuden päätöksen ja hylkäsi kaupunginvaltuus-
2243: Jos yhtä tai useampaa puoluetta on syrjitty va- ton päätöksestä tehdyn valituksen.
2244: kinaisten jäsenten valinnassa, niin sama tai sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2245: mat puolueet voidaan jättää ulkopuolelle myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2246: varajäseniä valittaessa. Näin on katsottu voita-
2247: van menetellä siitäkin huolimatta, että laki sallii että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2248: varajäseniä valittavan tarpeellisen määrän, kansanedustajain vaalien, presidentin
2249: mikä mahdollistaisi myös vakinaisten jäsenten vaalien ja kunnallisvaalien vaalilauta-
2250: valinnassa syrjään jätettyjen puolueiden edusta- kuntien ja vaalitoimikuntien valintaa
2251: jien valitsemisen varajäseniksi. Eräissä tapauk- koskevien säännösten selkiyttämiseksi
2252: sissa viime presidentinvaalien alla tehdyt vir- siten, että kaikkien edellisissä vaaleissa
2253: heelliset päätökset kumottiin lääninhallituksiin ehdokkaita asettaneiden puolueiden oi-
2254: tehtyjen valitusten johdosta. keus saada edustus vaalilautakuntiin ja
2255: Esimerkkinä virheellisistä päätöksistä mainit- vaalitoimikuntiin turvataan nykyistä pa-
2256: takoon Loviisan kaupunginvaltuuston joulu- remmin.
2257: kuussa 1987 tekemä valintapäätös, joka syrjäyt-
2258:
2259: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2260:
2261: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
2262: 1990 vp. 3
2263:
2264: Toivomusaloite n:o 3
2265:
2266:
2267:
2268:
2269: Mäkelä ym.: Puoluetuen jakoperusteiden uudistamisesta
2270:
2271:
2272: Eduskunnalle
2273:
2274:
2275: Puoluetuki säädettiin aikanaan rahoittamaan kuntaan n. 15 sellaista kansanedustajaa, jotka
2276: puolueiden toimintaa ja korvaamaan aikaisem- eivät äänien oikeudenmukaisen jakautuman pe-
2277: min muualta hankittuja toimintavaroja. Tar- rusteella eduskuntaan olisi päässeet. Puolueista
2278: koituksena oli saada puolueiden rahoitus ter- esimerkiksi SMP menetti nykyisen vaalitavan
2279: veemmälle pohjalle ja samalla vähitellen myös mukaan kuusi kansanedustajapaikkaa. Tämä
2280: julkiseksi. merkitsisi puolueen toimintatuessa lähes kak-
2281: Puoluetukijärjestelmää on runsaasti arvostel- sinkertaistumista nykyiseen verrattuna. Vää-
2282: tu ja osa kritiikistä on jopa täysin oikeutettua. ryyttä kärsivät myös Demokraattinen Vaihtoeh-
2283: Mikäli puoluetuen halutaan todella tasapuoli- to, SKDL, Vihreät ja Kristillinen Liitto. Merkit-
2284: sesti tukevan niitä poliittisia ryhmittymiä, jotka tävän ylisuuren kansanedustajamäärän ja sa-
2285: saavat kansalta vaaleissa ääniä, tulisi nykyisiä malla puoluetuen nostavat taasen sosialide-
2286: puoluetuen myöntämisperusteita korjata. Tällä mokraatit, keskustapuolue ja kokoomus.
2287: hetkellä tuki jaetaan kansanedustajien määrän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2288: mukaisesti puolueelle. Järjestelmää tulisi uudis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2289: taa siten, että tuki jaettaisiin vaaleissa puolueel- muksen,
2290: le annettujen äänien prosentuaalisen jakauman
2291: suhteessa. Tällä tavoin tulisi kansan luottamus että hallitus ryhtyisi toimiin nykyisen
2292: puolueeseen nykyistä oikeudenmukaisemmin puoluetukijärjestelmän uudistamiseksi
2293: esille myös puoluetuen jaossa, sillä Suomessa siten, että puoluetuki jaettaisiin kansan-
2294: noudatettava kansanedustajien vaalijärjestelmä edustajalukumäärän sijaan puolueiden
2295: suosii suuria puolueita. Esimerkiksi edellisissä, vaaleissa saamien ääniprosenttien mu-
2296: vuoden 1987 eduskuntavaaleissa valittiin edus- kaisesti.
2297:
2298: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2299:
2300: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
2301: 4 1990 vp.
2302:
2303: Toivomusaloite n:o 4
2304:
2305:
2306:
2307:
2308: Riihijärvi ym.: Ääntenlaskujärjestelmän muuttamisesta eduskun-
2309: tavaaleissa
2310:
2311:
2312: Eduskunnalle
2313:
2314: Suomen eduskunnan jäsenet valitaan suhteel- linnan virhe verrattuna äänestystulokseen on
2315: lisella vaalilla. Vaalitapa pohjautuu ajatukseen, pienin mahdollinen. Vuonna 1987 eduskunta-
2316: että eduskunnan on oltava pienoiskuva koko vaaleissa vain Keski-Suomen vaalipiirin paikka-
2317: kansasta. Käytännössä suhteellisuus ei kuiten- jako on PN-menetelmän mukaan oikea.
2318: kaan täysin toteudu. Jotta täysi suhteellisuus PN-menetelmän mukainen vaalitulos olisi
2319: toteutuisi, pitäisi koko maan olla yhtä vaalipii- tuonut SMP:lle kansanedustajapaikan myös
2320: riä. Puolueet saisivat edustajia juuri siinä suh- Helsingin, Etelä-Hämeen, Mikkelin, Pohjois-
2321: teessa kuin ovat saaneet ääniäkin. Nyt käytössä Karjalan ja Lapin vaalipiireissä sekä toisen pai-
2322: oleva D'Hondtin laatima laskentamenetelmä kan Turun eteläisessä vaalipiirissä, eli kansan-
2323: suosii suuria puolueita ja sortaa pieniä. edustajaksi olisivat päässeet kansan vaalitah-
2324: D'Hondtin menetelmä on pienille puolueille don perusteella Meri Vennamo, Mikko Vainio,
2325: epäoikeudenmukainen. Puolueen, joka saa viisi Pentti Skön, Reino Jyrkilä, Marja-Leena Lep-
2326: prosenttia äänistä, pitäisi periaatteessa saada 10 pänen ja Gunnar Joutsensaari.
2327: edustajaa 200-jäseniseen parlamenttiin. Käy- PN-menetelmä olisi tuonut Demokraattiselle
2328: tännössä niin ei ole tapahtunut koskaan. Nykyi- Vaihtoehdolle viisi, SKDL:lle ja Vihreille kolme
2329: sen laskentajärjestelmän ollessa käytössä ei ole sekä Kristilliselle Liitolle kaksi lisäpaikkaa ja
2330: mitään ihmettelemistä siinä, että kokoomus siis SMP:lle kuusi lisäpaikkaa. Eduskuntaan si-
2331: voittaa noin 6 000 äänen lisäyksellä yhdeksän tä vastoin olisivat jääneet valitsematta sosiaali-
2332: paikkaa tai sosiaalidemokraatit häviävät vain demokraateista Ilkka-Christian Björklund,
2333: yhden paikan noin 100 000 ääntä menetettyään. Saara-Maria Paakkinen, Heikki Rinne, Jorma
2334: Nykyisenkään vuonna 1987 valitun eduskun- Rantanen, Sinikka Mönkäre, Pertti Hietala ja
2335: nan kokoonpano ei vastaa Suomen kansan vaa- Riitta Myller, kokoomuksesta Ritva Laurila,
2336: litahtoa juuri Suomessa käytössä olevan vaali- Tauno Valo, Tapio Holvitie, Matti Viljanen,
2337: järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien vuok- Ritva Vastamäki ja Matti Hokkanen, keskusta-
2338: si. Maamme suuret puolueet saivat vaaleissa 18 puolueesta Pekka Puska, Jorma Huuhtanen,
2339: liikapaikkaa ja Ruotsalainen Kansanpuolue yh- Esko Aho, Annikki Koistinen ja Kimmo Sara-
2340: den ylimääräisen kansanedustajan. Suurimman pää sekä RKP:stä Ole Wasz-Höckert. Nykyinen
2341: laskennallisen tappion vaalilakien vääryyksistä Suomessa voimassa oleva vaalijärjestelmä suosi
2342: kärsi Suomen Maaseudun Puolue. Jos vaalitu- siis näitä 19 kansanedustajaa.
2343: los heijastaisi kansalaisten äänestyskäyttäyty- Myös toinen suomalainen tiedemies, profes-
2344: mistä mahdollisimman oikeudenmukaisesti, sori Risto Sänkiaho Tampereen yliopiston yh-
2345: SMP:lle olisi kuulunut 15 eikä yhdeksän kan- teiskuntatieteiden tutkimuslaitoksesta on huo-
2346: sanedustajapaikkaa. mauttanut, että D'Hondtin suhteellinen vaali-
2347: Apulaisprofessori Ilmari Kappinen on laske- järjestelmä on maailmalla käynyt kovin harvi-
2348: nut Länsi-Savo-lehdelle kansan vaalitahdon naiseksi. Suomen lisäksi se on vielä käytössä ke-
2349: mukaisen uuden eduskunnan paikkajaon, kun hittäjän kotimaassa Belgiassa, ja sielläkin on
2350: tulos laskettaisiin matemaattisesti mahdollisim- äänestyspakko. Professori Sänkiahon mielestä
2351: man oikein käyttämällä pienimmän neliösum- nykyinen vaalijärjestelmämme jättää kotiin ää-
2352: man PN-menetelmää. Siinä virheiden neliöiden nestäjiä, mikä professori Sänkiahon mielestä on
2353: summa saatetaan pienimmäksi mahdolliseksi, häpeäksi näin kehittyneelle maalle.
2354: eli sillä päästään tilanteeseen, jossa henkilöva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2355: 1990 vp. -TA n:o 4 5
2356:
2357: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tamiseksi puolueita tasavertaisemmin
2358: muksen, kohtelevaksi siten, että nykyisin käy-
2359: tössä oleva D'Hondtin laskentamenetel-
2360: että hallitus ryhtyisi toimiin nykyisen mä muutetaan oikeudenmukaisemmaksi
2361: vaalien ääntenlaskujärjestelmän muut- PN-menetelmäksi.
2362:
2363: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2364:
2365: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
2366: 6 1990 vp.
2367:
2368: Toivomusaloite n:o 5
2369:
2370:
2371:
2372:
2373: Sasi: Kohtuuttoman verotuksen kieltämisestä hallitusmuodossa
2374:
2375:
2376:
2377: Eduskunnalle
2378:
2379: Hallitusmuodossa, sen II luvussa on lueteltu rallisuutta ja että verotus kohdistuu vain omai-
2380: kansalaisten perusoikeudet. Kansalaisten perus- suuden tuottoon ja sen kohtuulliseen osaan.
2381: oikeuksien luetteloa ollaan laajentamassa ja Kolmas tärkeä periaate on, että verotus koh-
2382: esillä ovat olleet sosiaaliset oikeudet ja mm. oi- distuu vain todelliseen tuloon. Tämä merkitsee
2383: keus asumiseen. sitä, että verotus tulisi kieltää siltä osin kuin sen
2384: Sinänsä on hyvä, että kansalaisten perusoi- kohteena on inflaation luoma näennäinen
2385: keuksia perustuslaissa luetellaan hyvin katta- tuotto.
2386: vasti. Pelkona kuitenkin on tällöin, että eri Mikäli valtion yksilön oikeuksiin ja tuloihin
2387: säännöksistä muodostuu niin ristiriitaisia, että kohdistuville toimenpiteille asetetaan selvät
2388: tulkinta muodostuu hyvinkin satunnaiseksi ja suojasäännökset, on huomattavasti helpompaa
2389: perusoikeuksien voima heikkenee. Silloin on omaksua perusoikeusjärjestelmäämme katta-
2390: ehdottomasti vahvistettava yksilön asemaa suh- vasti eri sosiaalisia oikeuksia, koska silloin vel-
2391: teessa valtiovaltaan. vollisuudet ja oikeudet voidaan saattaa koh-
2392: Yksi kansalaisen perusoikeus mielestäni pitäi- tuullisella tavalla tasapainoon.
2393: si olla saada pitää valtaosa omista tuloistaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2394: omassa hallinnassaan. Jos kansalainen joutuu vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2395: maksamaan tuloistaan veroa yli puolet, merkit- sen,
2396: see se sitä, että valtio on tosiasiassa enemmistö-
2397: osakkaana kansalaisen omassa työvoimassa. että hallitus laatisi pikaisesti esityksen
2398: Toinen tärkeä periaate on se, että verotuksel- hallitusmuodon tarkistamiseksi siten,
2399: la ei vähennetä kenenkään olemassa olevaa va- että kohtuuton verotus kielletään.
2400:
2401: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2402:
2403: Kimmo Sasi
2404: 1990 vp. 7
2405:
2406: Toivomusaloite n:o 6
2407:
2408:
2409:
2410:
2411: Aittoniemi: Rikollisuuden vähentämiseksi tarvittavista toimen-
2412: piteistä
2413:
2414:
2415: Eduskunnalle
2416:
2417: Rikollisuus on viimeisen vuoden aikana dosta huolimatta samalla laiminlyöty poliisin
2418: maassamme merkittävästi lisääntynyt. Näin on resurssitarpeiden välttämätön tyydyttäminen,
2419: sekä yleisesti että erityisesti nuorisorikollisuu- on pelättävissä, ettei yhteiskunta pysty enää ta-
2420: den osalta, jossa myös tekotavat ovat raaistu- kaamaan kansalaisten ruumiilliseen koskemat-
2421: neet ja rikolliseen toimintaan osallistuvat yhä tomuuteen sen paremmin kuin omaisuuteen-
2422: nuoremmat, rikosoikeudellisen vastuun ulko- kaan liittyvää suojaa.
2423: puolella olevat henkilöt. Samanaikaisesti on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2424: kriminaalipoliittisessa lainsäädäntötyössä val- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2425: lalla suuntaus, jolla rangaistusten merkitystä
2426: pyritään vähentämään ilman, että samanaikai- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2427: sesti sosiaalipolitiikan ja lastensuojelun taholla menpiteisiin rikollisuuden ja erityisesti
2428: pyrittäisiin kehittämään rangaistuksista luopu- nuorisorikollisuuden voimakkaan kas-
2429: miselle korvaavia menetelmiä. vun pysäyttämiseksi maassamme.
2430: Kun hallituksen taholta on eduskunnan tah-
2431:
2432: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2433:
2434: Sulo Aittoniemi
2435: 8 1990 vp.
2436:
2437: Toivomusaloite n:o 7
2438:
2439:
2440:
2441:
2442: Björklund ym.: Turvapaikanhakijoiden oikeudellisen neuvonnan
2443: järjestämisestä
2444:
2445:
2446: Eduskunnalle
2447:
2448: Maailman pakolaistilanteen jatkuva huonon- riippuvaista, voidaan nykyisessä muodossaan pi-
2449: tuminen kansallisten rajojen merkityksen vähe- tää lähinnä eräänlaisena ylimenokauden ratkai-
2450: nemisen myötä on lisännyt turvapaikanhakijoi- suna. Pitkän päälle turvapaikanhakijoiden ja
2451: den määrää myös Suomessa. On aihetta olettaa, heihin rinnastettavien muiden ulkomaalaisten oi-
2452: että kehityksen suunta ei lähiaikoina tule muut- keudellinen neuvonta olisi järkevää saattaa ylei-
2453: tumaan. sen maksuttoman oikeudenhoidon piiriin.
2454: Monista keinoista, joilla tilanteeseen on va- Tämä edellyttää ennen muuta kunnallisen oi-
2455: rauduttava, riittävän neuvonnan ja oikeudelli- keusaputoiminnan vastaavaa kehittämistä.
2456: sen avun järjestäminen turvapaikanhakijoille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2457: sekä muille pakolaisille ja ulkomaalaisille on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2458: eräs kiireellisimpiä. muksen,
2459: Pakolaistyötä tekevien tahojen, mm. Suomen
2460: Pakolaisavun ja Kirkon ulkomaanasiain kes- että hallitus ryhtyisi toimiin turvapai-
2461: kuksen toimesta perustettiin syksyllä 1988 eri- kanhakijoiden oikeudellisen neuvonnan
2462: tyinen Pakolaisneuvontapiste, jossa työskente- tehostamiseksi tukemalla Pakolaisneu-
2463: lee ulkomaalaisasioihin perehtynyt juristi. vontapistettä tavoitteena saattaa kysei-
2464: Pakolaisneuvontapistettä, jonka toiminta nen toiminta osaksi yleistä maksutonta
2465: toistaiseksi on ollut pääasiassa keräysvaroista oikeusapua.
2466: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2467:
2468: Ilkka-Christian Björklund Sinikka Hurskainen-Leppänen
2469: 1990 vp. 9
2470:
2471: Toivomusaloite n:o 8
2472:
2473:
2474:
2475:
2476: Jurva ym.: Lapsi- ja nuorisorikollisuuden vähentämisestä
2477:
2478:
2479:
2480: Eduskunnalle
2481:
2482: Alle 15-vuotiaiden syyllistyminen rikoksiin kierteeseen joutuneet lapset ovat useimmiten
2483: on jatkuvasti lisääntynyt ja lisääntymässä koulupinnareita, joille koulukaan ei käytännös-
2484: maassamme. Lisäksi alaikäisten suorittamien sä voi mitään.
2485: rikosten tekotavat ovat raaistuneet ja rikokset Lapsirikollisten kasvattaminen lainkuuliai-
2486: suoritetaan joukolla. Lähes päivittäin voimme siksi ja kunniallisiksi kansalaisiksi on vaativa
2487: lehdistä lukea nuorisojengin ryöstäneen eläke- tehtävä tämän päivän yhteiskunnalle. Perintei-
2488: läisiä, varastaneen autoja tai murtautuneen liik- set rangaistus- ja ojennusmuodot ovat osoittau-
2489: keisiin. Lisäksi kaikenlainen vandalismi on jo- tuneet melko voimattomiksi ja sopimattomiksi.
2490: kapäivästä elämää varsinkin suurissa asutuskes- Valtiovallan toimesta tulisikin pystyä pikaisesti
2491: kuksissa. luomaan nykyistä parempi järjestelmä lapsiri-
2492: Rikoksia tekevät lapset tietävät heiltä sitä ky- kollisten rankaisemiseksi ja ennen kaikkea kun-
2493: syttäessä rikkovansa lakia ja tekevänsä rikok- niallisiksi kansalaisiksi kasvattamiseksi. Eräänä
2494: sen tekonsa suorittaessaan. Toisaalta he ovat hyvänä vaihtoehtona on todettu jopa käytän-
2495: myös tietoisia siitä, että heitä ei voida tuomita nön kokeilujen myötä nk. yhdyskuntapalvelu.
2496: rikoslain mukaan ja poliisi on heihin nähden Tässä toiminnassa rikoksen tekijä korvaisi joko
2497: voimaton. Pahimmissa tapauksissa tämä asia rikoksen uhrille tai yhteiskunnalle aiheuttaman-
2498: kuulutetaan välittömästi tekijän jäädessä kiinni sa vahingon ja saisi samalla kouriintuntuvan
2499: tekosestaan. esimerkin siitä, mitä hänen tekonsa on rikoksen
2500: Nuorten itsensä keksimien ja suunnittelemien uhrille aiheuttanut. Tämän lisäksi tulisi luoda
2501: rikosten lisäksi alaikäisiä lapsia käytetään myös muita menetelmiä lapsirikollisten kasvattami-
2502: vanhempien täysi-ikäisten henkilöiden suunnit- seksi kuin tämänhetkiset koulukodit.
2503: telemissa rikoksissa. Näitä rikoksen suorittajina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2504: käytettäviä lapsia käytetään hyväksi ja välikap- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2505: paleena ovelien ihmisten toimesta siksi, että muksen,
2506: alaikäisen suorittamasta rikoksesta rangaistus
2507: kiinnijäämistapauksessa on olematon. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
2508: Nykyisen laajuisen nuoriso- ja lapsirikolli- vaarallisiin mittoihin paisuneen lapsi- ja
2509: suuden syynä täytyy olla kotona ja koulussa nuorisorikollisuuden vähentämiseksi ja
2510: epäonnistunut kasvatus. Usein nuoriso- ja lap- nykyisten rangaistus- ja kasvatusmene-
2511: sirikollisuuden takaa paljastuu rikkinäinen ko- telmien kehittämiseksi paremmin toimi-
2512: ti, jossa ongelmina ovat alkoholismi, välinpitä- viksi ja aikaa vastaaviksi.
2513: mättömyys tai jatkuvat avioerot. Lisäksi rikos-
2514:
2515: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2516:
2517: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
2518: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
2519: Tina Mäkelä
2520:
2521:
2522:
2523:
2524: 4 200136P
2525: 10 1990 vp.
2526:
2527: Toivomusaloite n:o 9
2528:
2529:
2530:
2531:
2532: Kalima ym.: Yhteiskunnallisesti merkittäviä kaavoja koskevan
2533: valitusmenettelyn nopeuttamisesta
2534:
2535:
2536: Eduskunnalle
2537:
2538: Erityisesti asuntorakentaminen on pääkau- Monessa laissa on erityismääräys siitä, että
2539: punkiseudulla ja Helsingissä viivästynyt sen lain tarkoittamaa asiaa koskeva valitus on hal-
2540: johdosta, että asemakaavan ja rakennuskaavan lintotuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisenä.
2541: vahvistamista koskevien valitusten käsittely eri Tätä tekniikkaa noudattaen voitaisiin raken-
2542: viranomaisportaissa ja korkeimmassa hallinto- nuslain 138 pykälään lisätä 3 momentti, joka si-
2543: oikeudessa on viivästynyt kohtuuttomasti. Kun- sältäisi seuraavaa: "Yhteiskunnallisesti merkit-
2544: tien käytännössä tämä on usein merkinnyt sitä, tävää asemakaavaa tai rakennuskaavaa koske-
2545: että asunto-ohjelmaan merkittyjä hankkeita ei va valitus on käsiteltävä kiireellisenä."
2546: ole voitu toteuttaa ohjelman edellyttämässä ai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2547: kataulussa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2548: Vahvistettuun asemakaavaan tai rakennus- muksen,
2549: kaavaan perustuvien rakennuskelpoisten tont-
2550: tien puute on korostunut kaavoja koskevien va- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
2551: litusten viranomaiskäsittelyn pitkittyessä. Epä- piteisiin, joilla olennaisesti nopeutetaan
2552: kohtana onkin pidettävä sitä, ettei vahvistusvi- yhteiskunnallisesti merkittävää asema-
2553: ranomaisessa eikä korkeimmassa hallinto-oi- kaavaa tai rakennuskaavaa koskevan
2554: keudessa anneta riittävää merkitystä kaavan yh- valituksen käsittelyä kaavoitusviran-
2555: teiskunnalliselle merkitykselle, jotta yhteiskun- omaisessa ja hallintotuomioistuimessa.
2556: nallisesti merkittäviä asunto- tai muita kaavoja
2557: koskevat valitukset käsiteltäisiin erityisen kii-
2558: reellisinä.
2559:
2560: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2561:
2562: Kai Kalima Raimo Vuoristo Mats Nyby
2563: Matti Vähänäkki Timo Roos Heikki Rinne
2564: 1990 vp. 11
2565:
2566: Toivomusaloite n:o 10
2567:
2568:
2569:
2570:
2571: Kankaanniemi ym.: Avioliiton aseman vahvistamisesta lainsää-
2572: dännöllisin keinoin
2573:
2574:
2575: Eduskunnalle
2576:
2577: Avioliitto on yhteiskunnan, puolisoiden ja perheitä. Tällainen lain säännös on ristiriidassa
2578: lasten kannalta paras ja turvallisin yhteiselämän perustuslain kansalaisille takaaman tasavertai-
2579: muoto. Kaikkien näiden tahojen edun mukaista sen kohtelun periaatteen kanssa.
2580: on se, että avioliittoa koskevia säännöksiä ja sii- Kansaneläkelaissa on säännös, joka asettaa
2581: hen liittyviä etuuksia kehitetään ensisijaisena avioliitossa elävät eläkeläiset huonompaan ase-
2582: instituutiona. maan verrattuna avosuhteessa eläviin. Tämä on
2583: Viime vuosina ja vuosikymmeninä avioliiton myös räikeä epäkohta.
2584: asema on jatkuvasti heikentynyt. Tällainen ke- Edelleen mm. eräät asuntosäästöpalkkiojär-
2585: hitys on tapahtunut osittain tietoisesti, osittain jestelmässä olevat epäkohdat merkitsevät avio-
2586: ehkä vahingossa. Seurauksena on ollut rikki- liiton syrjimistä avosuhteeseen nähden.
2587: näisten ihmissuhteiden lisääntyminen. Lasten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
2588: asema on vaikeutunut. Sosiaaliset, kasvatuksel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2589: liset ja myös mielenterveydelliset vaikeudet ovat
2590: kasvaneet. Myös yhteiskunnan kustannukset että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
2591: ovat tästä syystä lisääntyneet mm. sosiaalitoi- piteisiin kaikkien niiden lainkohtien kar-
2592: men osalta. toittamiseksi ja korjaamiseksi, jotka
2593: Avioliitossa elävät ovat mm. verotuksen suh- asettavat avioliitossa elävät huonom-
2594: teen räikeästi eriarvoisessa asemassa avosuh- paan asemaan kuin avosuhteessa elävät
2595: teessa eläviin nähden. Korkojen verovähennys- ovat.
2596: oikeus suosii avosuhteisia ja syrjii avioliitto-
2597:
2598: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2599:
2600: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
2601: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
2602: Jorma Fred
2603: 12 1990 vp.
2604:
2605: Toivomusaloite n:o 11
2606:
2607:
2608:
2609:
2610: Lapiolahti ym.: Riihimäen keskusvankilan henkilökunnan asun-
2611: tojen korjaamisesta
2612:
2613:
2614: Eduskunnalle
2615:
2616: Riihimäen keskusvankilan henkilökunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2617: asunnot ovat peruskorjaamattomia työsuhde- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2618: asuntoja ja ne ovat valmistuneet useita kymme- muksen,
2619: niä vuosia sitten. Tasoltaan ne eivät vastaa ny-
2620: kyaikaisen asumisen vaatimuksia, sillä esim. että hallitus ottaisi valtion vuoden
2621: suihkutilat puuttuvat ja muutenkin varustetaso 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
2622: on heikko. Siksi olisikin tarkoituksenmukaista vän määrärahan Riihimäen keskusvan-
2623: käynnistää peruskorjaus viipymättä talo kerral- kilan henkilökunnan asuntojen korjaa-
2624: laan. miseen.
2625:
2626: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2627:
2628: Arto Lapiolahti Kari Urpilainen
2629: Iiro Viinanen Ilkka Joenpalo
2630: 1990 rd. 13
2631:
2632: Hemställningsmotion nr 12
2633:
2634:
2635:
2636:
2637: Lax m.fl.: Om ökat statsstöd för bekämpning av drogmissbruket
2638:
2639:
2640:
2641: Tili Riksdagen
2642:
2643: En effektiv bekämpning av drogmissbruk pel kan nämnas Föräldraföreningen mot narko-
2644: kräver insatser på bred front av lagstiftare, po- tika i Finland r.f. Föräldrar och ungdomar ges
2645: lis och vårdmyndigheter och dessutom en rad skolning och upplysning i skolor och vid olika
2646: friviliiga insatser från anhöriga, vänner m.fl. festivaler, kristelefondejour upprätthålls, tera-
2647: berörda personer. Erfarenheten från andra Iän- piläger har inrättats, ett massivt program Youth
2648: der visar klart att myndigheterna inte med Against Drugs (YAD) har körts igång på kort
2649: framgång kan bekämpa missbruket utan ett väl tid osv. Samhällsstödet har hittills inskränkt sig
2650: utbyggt nätverk av friviliigt arbete. Samhälls- tili sporadiska och mycket blygsamma an-
2651: stöd riktas därför i betydande utsträckning tili slag.
2652: detta fält såväl vad gäller preventiv upplys- Produktionen av droger och handeln med
2653: ningsverksamhet, akuta krisinsatser som tera- dem ökar hela tiden i världen. Med tilltagande
2654: peutiska åtgärder. internationella kontakter ökar också förekoms-
2655: 1 Finland saknas inarbetade former för sam- ten och det aktiva utbudet av narkotika i vårt
2656: hällsstöd tili dylik verksamhet. Det är uppen- land. Det är inte länge sedan polisen lade beslag
2657: barligen så att beslutsfattarna här ännu inte tili på 160 kg hasch i Kouvola. Tidigare har det rört
2658: fullo varseblivit vilka problem som särskilt våra sig om beslag som i allmänhet varit högst något
2659: ungdomar kommer att ställas inför om ett mas- kilogram.
2660: sivt preventivt upplysningsarbete inte sätts in En effektiv narkotikabekämpning förutsätter
2661: medan tid är. att det snabbt skapas permanenta former av
2662: Ryggraden i den preventiva upplysningsverk- statsstöd tili det på frivillig basis organiserade
2663: samheten bygger på frivilliga insatser från per- arbetet mot drogmissbruk.
2664: soner som står missbrukare nära, själva har va- Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
2665: rit missbrukare eller som arbetar med att ge vi att riksdagen ville hemställa
2666: vård åt dessa. Det är bara sådana personer som
2667: har förutsättningar att effektivt få fram att regeringen vidtar åtgärder jör att
2668: sanningen om drogernas förbannelse tili barn permanent statsstöd til/jörsäkras det på
2669: och ungdomar i skol- och studieåldern. jrivillig basis organiserade bekämpnings-
2670: Också i Finland utförs en engagerad kamp arbetet mot narkotikamissbruk som ut-
2671: mot narkotika på helt frivillig bas. Som exem- jörs i vårt land.
2672:
2673: Helsingfors den 13 februari 1990
2674:
2675: Henrik Lax Henrik Westerlund
2676: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
2677: Matti Saarinen
2678: 14 1990 vp.
2679:
2680: Toivomusaloite n:o 12 Suomennos
2681:
2682:
2683:
2684:
2685: Lax ym.: Valtion tuen lisäämisestä huumeiden väärinkäytön
2686: vastaiseen toimintaan
2687:
2688:
2689: Eduskunnalle
2690:
2691: Tehokas taistelu huumeiden väärinkäyttöä vastaan. Esimerkkinä voidaan mainita Suomen
2692: vastaan vaatii lainsäätäjien, poliisin ja hoita- Vanhempain Yhdistys Irti Huumeista ry. Van-
2693: vien viranomaisten toimintaa laajalla rintamal- hemmille ja nuorille annetaan koulutusta ja va-
2694: la sekä lisäksi omaisten, ystävien ym. kyseeseen listusta kouluissa ja eri festivaaleilla, kriisipäi-
2695: tulevien henkilöiden vapaaehtoistoimia. Mui- vystyspuhelinta ylläpidetään, terapialeirejä on
2696: den maiden kokemukset osoittavat selkeästi, perustettu, massiivinen ohjelma Youth Against
2697: etteivät viranomaiset pysty menestyksellisesti Drugs (Y AD) on käynnistetty lyhyessä ajassa
2698: torjumaan huumeiden väärinkäyttöä ilman va- jne. Yhteiskunnan tuki on toistaiseksi rajoittu-
2699: paaehtoistyön laajaa verkostoa. Yhteiskunnan nut satunnaisiin ja hyvin vaatimattomiin mää-
2700: tuki kohdistetaan tämän vuoksi merkittävässä rärahoihin.
2701: laajuudessa tähän kenttään sekä ennalta ehkäi- Huumeiden tuotanto ja kauppa kasvaa koko
2702: sevän valistustoiminnan, akuuttien kriisitoi- ajan maailmassa. Lisääntyvien kansainvälisten
2703: menpiteiden että terapeuttisten toimenpiteiden yhteyksien myötä myös huumeet ja niiden aktii-
2704: osalta. vinen tarjonta maassamme lisääntyvät. Ei ole
2705: Suomessa tällaisen yhteiskunnallisen tuen kulunut kauan siitä, kun poliisi takavarikoi 160
2706: muodot eivät ole vakiintuneet. On ilmeistä, et- kiloa hasista Kouvolassa. Aikaisemmin kyse on
2707: teivät päätöksentekijät ole vielä täysin havain- ollut takavarikoista, jotka ovat yleensä olleet
2708: neet, millaisiin ongelmiin erityisesti nuoremme vain joitakin kilogrammoja.
2709: joutuvat, jollei massiiviseen ennalta ehkäise- Tehokas huumeiden torjunta edellyttää pysy-
2710: vään valistustoimintaan ryhdytä ajoissa. vien valtion tuen muotojen nopeaa luomista va-
2711: Ennalta ehkäisevän toiminnan selkäranka pe- paaehtoiselta pohjalta järjestetylle huumeiden
2712: rustuu sellaisten henkilöiden vapaaehtoistyö- väärinkäytön vastaiselle työlle.
2713: hön, jotka ovat lähellä väärinkäyttäjiä, ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2714: itse olleet väärinkäyttäjiä tai työkseen hoitavat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2715: näitä. Vain tällaisilla henkilöillä on edellytyksiä
2716: saada totuus tehokkaasti esiin huumeiden ki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2717: rouksesta koulu- ja opiskeluiässä oleville lapsil- pysyvän valtion tuen takaamiseksi
2718: le ja nuorille. maassamme harjoitettavalle, vapaaeh-
2719: Myös Suomessa käydään täysin vapaaehtoi- toiselta pohjalta järjestetylle huumeiden
2720: selta pohjalta tiivistä taistelua väärinkäyttöä väärinkäytön vastaiselle toiminnalle.
2721:
2722: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2723:
2724: Henrik Lax Henrik Westerlund
2725: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
2726: Matti Saarinen
2727: 1990 vp. 15
2728:
2729: Toivomusaloite n:o 13
2730:
2731:
2732:
2733:
2734: P. Leppänen ym.: Haapamäen avovankilan rakentamistöiden
2735: käynnistämisestä
2736:
2737:
2738: Eduskunnalle
2739:
2740: Haapamäen avovankilasta on tehty aloite ja on mahdollista jo tämän vuoden aikana.
2741: päätös yli 10 vuotta sitten. Hankkeeseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2742: myönnetty vuoden 1989 valtion budjetissa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2743: suunnittelumäärärahaa 2 milj. markkaa. Oi-
2744: keusministeriön mukaan hanke on mahdollista että hallitus ottaisi vuoden 1990 lisä-
2745: toteuttaa vuosina 1990-1992. menoarvioesitykseen määrärahan Haa-
2746: Lopullinen suunnitelma valmistuu kevään pamäen avovankilahankkeen toteutta-
2747: 1990 kuluessa, joten hankkeen käynnistyminen miseksi.
2748:
2749: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2750:
2751: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen
2752: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Erkki Pulliainen
2753: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä
2754: 16 1990 vp.
2755:
2756: Toivomusaloite n:o 14
2757:
2758:
2759:
2760:
2761: Moilanen ym.: Vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen kehittämises-
2762: tä nuorille
2763:
2764:
2765: Eduskunnalle
2766:
2767: Maassamme tuomitaan vuosittain noin 350- Toinen ongelma on tutkintavankeuden ylei-
2768: 450 alle 18-vuotiasta lasta ehdottomaan van- nen käyttö lapsivankitapauksissa erityisesti.
2769: keuteen. Tämä luku on varsin suuri. Esimer- Monet ehdollisen vapausrangaistuksen saavat
2770: kiksi Ruotsissa vastaava luku on 35-45 vuo- joutuvat kuitenkin tutkintavankeuteen. Näin
2771: dessa. käy noin 70 OJo :ssa tapauksista. Kuitenkaan lä-
2772: Vankeuteen tuomitut lapset elävät useissa ta- heskään aina tutkintavankeus ei ole tutkinnalli-
2773: pauksissa yhdessä vanhempien vankien kanssa. sista yms. syistä välttämätön. Tämän epäkoh-
2774: Kuitenkin jo kansainvälisen ihmisoikeuksia dan vuoksi lapset tarpeettomasti saavat vahin-
2775: koskevan julistuksen mukaan nuoret henkilöt gollisia vaikutteita, jotka heijastuvat heidän ko-
2776: pitäisi pitää erillään vanhemmista vangeista. ko loppuelämäänsä.
2777: Vankila-aika on lapsille monesti tehokasta ri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2778: kollisuuden oppimista. Vapausrangaistuksen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2779: jälkeen näitä lapsia on huomattavasti vaikeam- muksen,
2780: pi pelastaa normaaliin elämään kuin jos heidän
2781: rangaistuksensa olisi ollut muunlainen. Tämä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2782: tosiasia näkyy selkeästi tilastoissakin. Tarvitaan vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen ke-
2783: vaihtoehtorangaistuksia vapausrangaistuksen hittämiseksi vapausrangaistusten rinnal-
2784: rinnalle ja tilalle. le rangaistaessa lapsia.
2785:
2786: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2787:
2788: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
2789: 1990 vp. 17
2790:
2791: Toivomusaloite n:o 15
2792:
2793:
2794:
2795:
2796: Moilanen ym.: Lasten ja nuorten tekemien rikosten sovittelutoi-
2797: minnan kehittämisestä
2798:
2799:
2800: Eduskunnalle
2801:
2802: Maassamme toimii kokeilunluonteisesti tai rikoksen uhrille. Vantaan kokeilussa tehdyn sel-
2803: pysyvästi joillakin paikkakunnilla sovittelujär- vityksen mukaan sovittelun perusteella tehdyis-
2804: jestelmä, jonka tarkoituksena on löytää vaih- tä sopimuksista rikoksentekijät ovat täyttäneet
2805: toehtoja rikosten ja riitojen aiheuttamien risti- n. 80 OJo.
2806: riitatilanteiden ratkaisemiseen, vähentää alueen Lisäksi sovittelulla on kasvattava vaikutus
2807: rikollisuutta sekä lisätä asukkaiden yhteisvas- nuoreen, joka sovittelun avulla voi välttyä jopa
2808: tuuta ja yhteistoimintaa. lainsuojelulain mukaiselta laitossijoitukselta.
2809: Sovittelun piiriin voivat kuulua ne lainvastai- Lastensuojelulain mukaisilta toimenpiteiltä
2810: set teot, joissa toisena osapuolena ovat 10- välttyminen säästää myös viranomaisten resurs-
2811: 20-vuotiaat, joissakin kunnissa jopa 21-vuo- seja ja kustannuksia. Sovittelusta on havaittu
2812: tiaat lapset ja nuoret. Sovittelu koskee lähinnä myönteisiä vaikutuksia myös sovitteluun osal-
2813: vahingontekoa, ilkivaltaa, fyysisiä ja psyykkisiä listuneiden toveripiiriin ja ympäristöön.
2814: väkivallantekoja sekä omaisuusrikoksia. Parlamentaarinen poliisiasiain neuvottelu-
2815: Sovittelun tarkoituksena on puolueettomien kunta on mietinnössään suositellut sovittelutoi-
2816: sovittelijoiden avulla saada sovinto osapuolten minnan laajentamista koko valtakuntaan.
2817: välille ja tarvittaessa sopia rikoksen tai vahin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2818: gon aiheuttamien menetysten korjaamisesta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2819: esim. rahallisesti tai työpalveluna. Sovittelu on muksen,
2820: vapaaehtoista.
2821: Tuloksellinen sovittelu on voitu ottaa huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2822: mioon oikeudessa rangaistusta lieventävänä te- lasten ja nuorten tekemien rikosten so-
2823: kijänä. Eräissä tapauksissa sovittelulla voidaan vittelutoiminnan kehittämiseksi ja laa-
2824: välttää oikeuskäsittely kokonaan. Sovittelupro- jentamiseksi koko maahan.
2825: sessista on konkreettista hyötyä erityisesti myös
2826:
2827: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2828:
2829: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
2830: 18 1990 vp.
2831:
2832: Toivomusaloite n:o 16
2833:
2834:
2835:
2836:
2837: Moilanen ym.: Kahdenkeskisten perhetapaamisten järjestämises-
2838: tä vankiloissa
2839:
2840:
2841: Eduskunnalle
2842:
2843: Viime vuosina on maamme vankilalaitokses- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2844: sa lisätty vankien perhetapaamismahdollisuuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2845: sia. Tapaamisilla on havaittu olevan myönteistä muksen,
2846: vaikutusta, ne ovat helpottaneet yhteydenpitoa
2847: perheenjäsenten kesken. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2848: Kuitenkin tapaaruismahdollisuuksia on edel- kahdenkeskisten perhetapaamisten jär-
2849: leen liian vähän ja tilat ovat ahtaat. jestämiseksi maamme vankiloissa.
2850: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2851:
2852: Eeva-Liisa Moilaaen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
2853: 1990 vp. 19
2854:
2855: Toivomusaloite n:o 17
2856:
2857:
2858:
2859:
2860: Moilanen ym.: Vapautuvien vankien jälkihoidon järjestämisestä
2861:
2862:
2863:
2864: Eduskunnalle
2865:
2866: Vankeinhoidon tilanne maassamme on huo- kuitenkin ennen kaikkea kyvyttömyys oman
2867: no. Vankeinhoidon vuosikertomuksesta vuo- elämänsä hallintaan. Vapautuneet ovat apaatti-
2868: delta 1986 ilmenee, että vankeinhoitolaitoksen sia, passiivisia, pelokkaita, lyhytjänteisiä ja ky-
2869: menoista kuntoutukseen, koulutukseen ja so- vyttömiä hoitamaan yksinkertaisimpiakaan ar-
2870: siaalityöhön oli käytettävissä vain kolme pro- kipäivän tehtäviä. Virastoissa käynnit ja yhteis-
2871: senttia. Vankeinhoidon pahin ongelma lienee kunnan vaatiman paperisodan hoitaminen ovat
2872: kuitenkin jälkihoidon puute. Ilman jälkihoitoa useimmille ylivoimaisia suorituksia. Vankilan
2873: vapautuva on asunnoton, työtön, ammattitai- passivoivan ja Iaitostavan vaikutuksen seurauk-
2874: doton, rikolliseksi leimattu ja vailla ihmissuh- sena useimmat tarvitsevat vapauden alkuvai-
2875: teita. Useimmiten hänen ainoa mahdollisuuten- heessa määrätietoista kuntoutusta ja tukea.
2876: sa tulla toimeen on alkaa soveltaa vankilan Vankilasta vapautunut ei ole enää terve ihmi-
2877: "opetuksia" käytännössä. Rikos- ja vankila- nen, jolta voi odottaa samanlaisia suorituksia
2878: kierre alkaa ja jatkuu. kuin muilta yhteiskunnan jäseniltä.
2879: Vankiloista vapautuu vuosittain noin 10 000 Vankeuden haitat olisi ehkäistävä jo alkuvai-
2880: henkilöä, joista kolmannes, eräiden arvioiden heessa. Suljettuja vankiloita on käytettävä vain
2881: mukaan jopa kaksi kolmannesta, on vailla vaki- ääritapauksissa, ja sosiaali- ja kuntoutuspalve-
2882: tuista asuntoa. Kuitenkin Helsingissä jo sisään- luita on laajennettava ja tehostettava. Lisäksi
2883: tulevista vangeista kolmannes on vailla asun- on huolehdittava mm. tukihenkilöjärjestelmien
2884: toa, ja lisäksi melkoinen osa menettää sen van- avulla vapautuvien vankien mahdollisuuksista
2885: kilassa ollessaan. Siksi tarvitaan ns. tukiasunto- aloittaa normaali elämä yhteiskunnan jäsenenä.
2886: ja vapautuville vangeille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2887: Yleensä vapautuvaa odottaa myös melkoinen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2888: velkataakka, jonka perustana ovat erilaiset kor- muksen,
2889: vaukset. Määrätyt korvaukset ovat tavallisesti
2890: korkeita ja kasvavat korkoa. Yleensä vangilla ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2891: vapauduttuaan ole realistisia mahdollisuuksia vapautuvien vankien jälkihoidon järjes-
2892: rehellisin keinoin selviytyä veloistaan. tämiseksi.
2893: Suurin ongelma vapautuneella vangilla on
2894:
2895: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2896:
2897: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
2898: 20 1990 vp.
2899:
2900: Toivomusaloite n:o 18
2901:
2902:
2903:
2904:
2905: Mäkelä ym.: Etunimen muutosmenettelyn yksinkertaistamisesta
2906:
2907:
2908:
2909: Eduskunnalle
2910:
2911: Tällä hetkellä henkilö, joka haluaa muuttaa jatkuneesta käytännöstä nimen osalta. Kysei-
2912: etunimikäytäntöään esimerkiksi poistamalla nen uudistus vaatisi muutosta etunimilakiin.
2913: osan liioista etunimistään, joutuu pitkällisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2914: prosessin alaiseksi. Vaikka henkilö on käyttä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2915: nyt esimerkiksi kolmesta etunimestään keskim- muksen,
2916: rnäistä ja haluaisi poistaa turhan ensimmäisenä
2917: olevan etunimen, hän joutuu anomaan kyseistä että hallitus ryhtyisi toimiin etunimi-
2918: muutosta sekä julkaisemaan asian vielä lehti- lain muuttamiseksi siten, että henkilö
2919: ilmoituksella. Käytäntö on turhan monimutkai- voisi muuttaa vakiintunutta etunimeään
2920: nen ja voitaisiin korvata esimerkiksi kirjallisella ilman lehti-ilmoitusta esimerkiksi henki-
2921: ilmoituksella henkikirjoittajalle. Liitteeksi voi- kirjoittajalle tehtävän kirjallisen ilmoi-
2922: taisiin vaatia esimerkiksi todisteita yli 10 vuotta tuksen kautta.
2923: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2924:
2925: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
2926: 1990 vp. 21
2927:
2928: Toivomusaloite n:o 19
2929:
2930:
2931:
2932:
2933: Mäkelä ym.: Haapamäen avovankilan rakennustöiden aloittami-
2934: sesta
2935:
2936:
2937: Eduskunnalle
2938:
2939: Haapamäen avovankilahanketta on puuhattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2940: jo yli 10 vuotta. Suunnittelumäärärahoja kysei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2941: seen hankkeeseen on ollut valtion budjetissa, ja muksen,
2942: lopullinen suunnitelma valmistunee kuluvan
2943: vuoden keväällä. Vaarana kuitenkin on, että että hallitus ottaisi riittävän määrära-
2944: varsinaisia rakennusmäärärahoja ei hankkee- han valtion vuoden 1991 tulo- ja m:?-
2945: seen vielä kuluvana vuonna kuitenkaan saada. noarvioesitykseen Haapamäen avovan-
2946: Rakennustyöt olisi kuitenkin saatava välittö- kilahankkeen rakennustöiden aloittami-
2947: mästi alulle alueen runsaasti menetettyjen työ- seksi.
2948: paikkojen tilalle ja toisaalta tämäntyyppisten
2949: laitosten paikkakapasiteetin puutteen takia.
2950:
2951: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2952:
2953: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
2954: 22 1990 vp.
2955:
2956: Toivomusaloite n:o 20
2957:
2958:
2959:
2960:
2961: Mäkipää ym.: Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ny-
2962: kyistä ankarammasta kriminalisoinnista
2963:
2964:
2965: Eduskunnalle
2966:
2967: Nykyisessä pakkohoitolaissa on havaittu pa- saada muutos siten, että yhteiskunta voisi tur-
2968: hoja aukkoja. Esimerkiksi lapsiin seksuaalista vata kansalaisensa kyseisen kaltaisilta henkilöil-
2969: väkivaltaa kohdistavia ihmisiä käsitellään ai- tä, jotka jatkuvasti uusivat saman rikoksensa
2970: noastaan rikoslain puitteissa eikä mielisairas- vaarantaen kansalaisten turvallisuuden.
2971: :ain mukaan. Tämän takia kyseisen kaltainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2972: rikoksen uusija saattaa päästä muutamien vuo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2973: sien jälkeen aina uudelleen vapaaksi uusimaan muksen,
2974: aikaisemmat tekonsa. Tästä hyvänä esimerkki-
2975: nä voidaan pitää viime vuonna tapahtunutta että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
2976: Myllypuron lapsimurhaa ja sen tekijää. Kysei- miin lapsiin seksuaalista väkivaltaa koh-
2977: sen kaltainen rikoksen uusija ei aina täytä niitä distavien ihmisten käsittelemiseksi ai-
2978: mielisairaslain mukaisia määritelmiä, jonka pe- noastaan rikoslain puitteissa eikä mieli-
2979: rusteella hänet voitaisiin pakkohoitaa yhteis- sairaslain mukaan.
2980: kunnan toimesta. Tämän takia tulisi lakeihin
2981:
2982: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2983:
2984: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
2985: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Marita Jurva
2986: Tina Mäkelä
2987: 1990 vp. 23
2988:
2989: Toivomusaloite n:o 21
2990:
2991:
2992:
2993:
2994: Pekkarinen ym.: Haapamäen avovankilan rakennustöiden aloit-
2995: tamisesta
2996:
2997:
2998: Eduskunnalle
2999:
3000: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Haa- loppuun saakka. Huolimatta tästä ja siitä, että
3001: pamäen avovankilan rakentamisesta jo vuonna valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987
3002: 1980. Vankila-alue on hankittu valtiolle jo hankkeen suunnittelua varten osoitettiin määrä-
3003: vuonna 1982. Avovankilan rakentamiselle on raha, hanke on ollut viime vuodet jäissä.
3004: painavat syyt niin vankeinhoidollisesti kuin Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on
3005: aluepoliittisestikin. tarkoitukseen osoitettu uudelleen suunnittelu-
3006: Juuri vankeinhoidollisesti on Haapamäelle määräraha. Välttämätöntä olisikin nyt, että
3007: nyt suunnitellun kaltaiset avovankilat todettu myös rakennustöihin päästäisiin mahdollisim-
3008: oikeaoppisiksi. Toisaalta aluepoliittisesti val- man pian, vielä vuoden 1990 puolella.
3009: tiovalta on velkaa Haapamäelle aika paljon. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3010: Paikkakunnalla on menetetty satoja työpaikko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3011: ja VR:n erilaisten saneeraustoimien seurauk-
3012: sena. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3013: Vuonna 1987 Haapamäki nimettiinkin eri- Haapamäen avovankilan rakennustöi-
3014: tyisalueeksi ja menettely jatkuu vuoden 1990 den käynnistämiseksi vielä vuonna 1990.
3015:
3016: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3017:
3018: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
3019: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
3020: Pekka Leppänen
3021: 24 1990 vp.
3022:
3023: Toivomusaloite n:o 22
3024:
3025:
3026:
3027:
3028: Renko ym.: Täysraittiuden periaatteen toteuttamisesta liiken-
3029: teessä
3030:
3031:
3032: Eduskunnalle
3033:
3034: Eduskunta hyväksyi v. 1986 liikennettä kos- netapauksissa tapaturmariski on suuri, ei vain
3035: kevan täysraittiusponnen. Pontta ei ole toteu- ajajalle itselleen, vaan myös kanssaliikkujille.
3036: tettu, vaikka törkeät rattijuoppoustapaukset li- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3037: sääntyvät liikenteessä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3038: Lentoliikenneajoneuvon ohjaaja ei saa esiin-
3039: tyä työssään alkoholin vaikutuksen alaisena, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3040: mutta maantieliikenteessä ja vesillä sallitaan joilla saavutetaan täysraittius liiken-
3041: humalassa ajaminen. Kuitenkin kaikissa liiken- teessä.
3042:
3043: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3044:
3045: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
3046: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen Juhani Alaranta
3047: Pirkko Ikonen Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
3048: 1990 vp. 25
3049:
3050: Toivomusaloite n:o 23
3051:
3052:
3053:
3054:
3055: Soininvaara: Seksuaalisen hyväksikäytön saattamisesta rangaista-
3056: vaksi asuntojen vuokraustoiminnassa
3057:
3058:
3059: Eduskunnalle
3060:
3061: Pääkaupunkiseudun vaikea asuntopula on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3062: synnyttänyt vastenmielisen lieveilmiön, jossa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3063: nuorille naisille tarjotaan vuokra-asuntoja sek-
3064: suaalisia palveluja vastaan. Moni nainen on va- että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
3065: littanut, että pääosa tarjotuista vuokra-asun- saatettaisiin rangaistavaksi seksuaalisten
3066: noista sisältää tällaisia ehtoja. Ilmiö tulisi kar- palvelusten vaatiminen vuokrasuhteen
3067: sia pois kriminalisoimalla moinen toiminta si- ehtona.
3068: ten, että myös yritys on rangaistava.
3069:
3070: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3071:
3072: Osmo Soininvaara
3073:
3074:
3075:
3076:
3077: 5 200!36P
3078: 26 1990 vp.
3079:
3080: Toivomusaloite n:o 24
3081:
3082:
3083:
3084:
3085: Tykkyläinen ym.: Vankien asuintilojen peruskorjaamisesta Suke-
3086: van keskusvankilassa
3087:
3088:
3089: Eduskunnalle
3090:
3091: Sukevan keskusvankilassa on tällä hetkellä ja jota on korjattu lähinnä vain vuosikorjausten
3092: vahvistettuja vankipaikkoja 259. Sikäli kuin puitteissa.
3093: vankiluku laskee, on Sukevan keskusvankilan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3094: paikkaluvuksi arvioitu lähitulevaisuudessa 200 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3095: vanki paikkaa. muksen,
3096: Laitostoimintojen kannalta keskeiseksi on-
3097: gelmaksi on jo vuosien ajan muodostunut kah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3098: den vanhimman osaston vankiasuntojen, sani- Sukevan keskusvankilan vankiasuntojen
3099: teettitilojen ja henkilökuntatilojen huonokun- perusparantamiseksi ensi tilassa siinä
3100: toisuus ja monilta osin täydellinen puuttumi- laajuudessa kuin oikeusministeriön van-
3101: nen. Laitoksen ns. selliosasto toimii vankilara- keinhoito-osasto tulee asiassa esittä-
3102: kennuksessa, joka on rakennettu vuonna 1936 mään.
3103:
3104: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3105:
3106: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi Lauha Männistö
3107: Juhani Laitinen Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Röntynen
3108: Aimo Ajo Eeva-Liisa Moilanen
3109: 1990 vp. 27
3110:
3111: Toivomusaloite n:o 25
3112:
3113:
3114:
3115:
3116: Aittoniemi: Kehitysyhteistyömäärärahojen käytön uudelleen ar-
3117: vioimisesta
3118:
3119:
3120: Eduskunnalle
3121:
3122: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat vii- päästöjen vähentämistä koskeviin toimenpitei-
3123: me vuosina kansantuotteen kasvun myötä li- siin. Päätyönä on kansalaisten säästäminen nä-
3124: sääntyneet merkittävästi. Tämän vuoden tulo- lältä ja vilulta.
3125: ja menoarviossa rahallinen määrä on laskettu Suomella on siis kehitysyhteistyökumppanei-
3126: 3,6 miljardiksi markaksi. Tämän lisäksi tulevat ta lähempänä kuin usein uskotaan, ja niiden ta-
3127: ne varat, jotka on kehitysyhteistyöhön kerätty loudellinen avustaminen edellä selvitetyistä syis-
3128: yksityisten kansalaisten ja yhteisöjen toimesta. tä oman maan tulevaisuuden kannalta on tär-
3129: Edelleen voitaneen kehitysyhteistyömäärära- keämpää kuin kaukaisten maiden avustaminen,
3130: hoihin luonteensa puolesta verrata niitä määrä- joihin avun antaminen on lähinnä syntynyt tapa
3131: rahoja, jotka käytetään Suomessa vastaanotet- ja tietynlaista omantunnon turruttamista.
3132: tujen pakolaisten huoltoon, sekä niitä varoja, Nopeasti kasvava yleinen käsitys lienee se,
3133: joita käytetään maastamme lähetettyjen rau- että Suomen pitäisi asteittain vähentää nykyisen
3134: hanturvajoukkojen ylläpitoon. Kaikkiaan tä- suuntaista kehitysapuaan ja siirtää varoja Itä-
3135: mäntyyppiseen toimintaan käytetään varoja kä- Euroopan ympäristöinvestointien avustamiseen
3136: sitykseni mukaan lähes 5 miljardia markkaa. yhdessä muiden läntisten valtioiden kanssa. Ny-
3137: On perusteltua syytä olettaa, että esimerkik- kyisten kehitysyhteistyömaiden suuntaan annet-
3138: si varsinaisten kehitysyhteistyömäärärahojen tavan avun suhteen tulisi järjestelmä kokonaan
3139: käyttöä ei riittävästi vaivata siten, että ne käy- uudistaa siten, että apu, vaikka vähäisempikin,
3140: tettäisiin suunnitelmalliseen tehokkaaseen toi- tarkoin seurattuna ja suunniteltuna antaisi vä-
3141: mintaan. Tarkan seurannan ohella huomatta- hintään nykyisen kaltaisen tuloksen.
3142: vasti pienemmillä summilla päästäisiin samaan Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaer
3143: teholliseen lopputulokseen. Myös rauhanturva- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3144: joukkojen kustannukset jäävät yhä enemmän
3145: kansanisiksi kustannuksiksi. että hallitus nopeasti ryhtyisi uudel-
3146: Toisaalta maamme metsiä, järviä ja muuta leen arvioimaan Suomen kehitysyhteis-
3147: luontoa uhkaa tuho maamme ulkopuolella, eri- työmäärärahojen käyttöä ja suuntausta
3148: tyisesti Itä-Euroopassa aiheutettujen päästöjen siten, että varojen käyttö antaisi nykyis-
3149: johdosta. Ongelma tiedostetaan, mutta maini- tä paremman tuloksen myös kansalliset
3150: tuilla mailla ei nyt sen paremmin kuin todennä- edut huomioon ottaen.
3151: köisesti lähitulevaisuudessakaan ole varoja
3152:
3153: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3154:
3155: Sulo Aittoniemi
3156: 28 1990 vp.
3157:
3158: Toivomusaloite n:o 26
3159:
3160:
3161:
3162:
3163: Antvuori ym.: Kehitysyhteistyön suuntaamisesta ympäristönsuo-
3164: jelullisiin kohteisiin
3165:
3166:
3167: Eduskunnalle
3168:
3169: Saasteiden kaukokulkeutuminen ja etenkin Tämän johdosta ulkoministeriön kehitysyh-
3170: ilman saastuminen on muodostunut vakavaksi teistyöosaston ja sen yksikköjen on saatava li-
3171: uhaksi ihmiskunnan olemassaololle. Toisaalta sää näiden alojen asiantuntijoita.
3172: raaka-aineita paljon omaavilla köyhillä mailla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3173: ei ole resursseja tai halua käyttää ympäristöys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3174: tävällisiä prosesseja tai edes päästöjä vähentä- muksen,
3175: viä laitteita. Ympäristökatastrofin torjuminen
3176: vaatiikin nopeita ja voimakkaita toimia, kuten että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
3177: ympäristönsuojelukehitysyhteistyön lisäämistä ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
3178: ja suuntaamista myös muualle kuin vain perin- dessä suuntaisi huomattavasti varoja
3179: teisiin kehitysmaihin. Edelleen nykyistä kehitys- uuteen ympäristönsuojelukehitysyhteis-
3180: yhteistyötä pitää entistä enemmän suunnata työhön, joka koskisi muitakin kuin pe-
3181: ympäristönsuojelullisiin kohteisiin. Sosioeko- rinteisiä kehitysmaita, sekä suuntaisi ny-
3182: nomisten ja ekologisten vaikutusten arviointi kyistä kehitysyhteistyötä entistä enem-
3183: on liitettävä osaksi kahdenvälisiä kehitysyhteis- män ympäristönsuojelu/lisUn kohteisiin.
3184: työhankkeita.
3185:
3186: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3187:
3188: Pirjo-Riitta Antvuori Ritva Vastamäki Anneli Taina
3189: 1990 vp. 29
3190:
3191: Toivomusaloite n:o 27
3192:
3193:
3194:
3195:
3196: Apukka ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Sallan Kelloselästä
3197: Neuvostoliittoon
3198:
3199:
3200: Eduskunnalle
3201:
3202: Luontevin yhteys Suomen Lapista Neuvosto- tyspaikoista, mikä onkin luonnollista, sillä asu-
3203: liittoon erityisesti Kuolan alueelle on Sallan Kel- tus ja teollinen toiminta Kuolan alueella on kes-
3204: loselästä. Sitä kautta ovat perinteisesti toimi- kittynyt Kantalahdesta ylöspäin Murmanskin
3205: neet kauppayhteydet Kantalahteen ja myös radan varteen. Siksi myös luontevin rautatieyh-
3206: Kuolan alueen pohjoisempiin osiin. teys on luonnollisesti Kelloselästä Murmanskin
3207: Suomalais-neuvostoliittolaisten yhteishank- radalle.
3208: keiden eteneminen saisi uutta vauhtia, jos to- Neuvosto-osapuoli on jo aloittanut tien ra-
3209: teutettaisiin suorin ja nopein yhteys Lapista kentamisen Kantalahdesta Alakurtille, ja hei-
3210: Neuvostoliittoon. Esimerkiksi vireillä olevat dän ilmoituksensa mukaan tie on rajalle asti
3211: matkailuhankkeet (mm. Rohmoiva) olisi paljon valmis v. 1992-93. Suomen puolella Sallan
3212: helpompi toteuttaa. Samoin luonnollisesti kaik- Hanhikankaalta tarvitsisi tieyhteyttä rakentaa
3213: ki Kuolassa vireillä olevat teollisuushankkeet. ainoastaan muutama kilometri.
3214: Edelleen Lapin kautta Murmanskin satamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3215: toteutuva yhteys lyhentäisi huomattavasti mat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3216: kaa Kaukoitään, jolloin esim. Japanista tapah- muksen,
3217: tuva tuonti halpuisi huomattavasti. Suomeen
3218: tapahtuvan tuonnin ohella tuontia voisi luon- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3219: nollisesti tapahtua Suomen kautta myös muual- menpiteisiin rajanylityspaikan avaami-
3220: le Eurooppaan. seksi Sallan Kelloselästä Neuvostoliit-
3221: Kuolan alueen edustajat ovat kaikissa yh- toon ja tarvittavan tieyhteyden rakenta-
3222: teyksissä neuvotellessaan lappilaisten virkavel- miseksi Sallan Hanhikankaalta Neuvos-
3223: jiensä kanssa ilmoittaneet pitävänsä Sallan koh- toliiton rajalle.
3224: dalta tapahtuvaa ylitystä parhaana uusista yli-
3225:
3226: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3227:
3228: Asko Apukka Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen
3229: Aimo Ajo Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
3230: Hannele Pokka
3231: 30 1990 rd.
3232:
3233: Hemställningsmotion nr 28
3234:
3235:
3236:
3237:
3238: Donner: Om utvecklande av de kulturella och massmediala sek-
3239: torerna inom utvecklingssamarbetet
3240:
3241:
3242: Till Riksdagen
3243:
3244: 1986 beslöt FN:s generalförsamling att för- Det vore därför motiverat att Finland ställde
3245: klara 1988-1997 för ett internationellt kultur- krav på att en viss procentsats av biståndet,
3246: årtionde. Arbetet skall inriktas på att få kultur- exempelvis 10, i de s.k. programländerna an-
3247: dimensionen erkänd inom allt utvecklingsarbe- vänds för undervisning och kulturella ändamål.
3248: te, framhäva och berika kulturell identitet, En gräns kan naturligtvis inte vara definitiv då
3249: bredda deltagandet i kulturlivet samt främja förhållanden i olika Iänder varierar. Går man in
3250: internationellt kulturutbyte. för principen att 10 procent av de bilaterala an-
3251: För Finlands del bör detta bl.a. innebära att slagen skall användas för undervisning och kul-
3252: man inom samarbetet med utvecklingsländer turella ändamål bör naturligtvis även Finlands
3253: uppmärksammar frågan mer än vad fallet är beredskap inom denna sektor rent administra-
3254: idag. tivt ses över och förstärkas, speciellt vad gäller
3255: Trots att Finland undertecknat sammanlagt den rent kulturella delen.
3256: 36 bilaterala kulturavtal, stipendier och fonder Att notera är även medborgarorganisationer-
3257: med olika utvecklingsländer har den kulturella nas växande intresse för den här sektorn. Spe-
3258: aspekten spelat en mycket undanskymd roll ciellt mindre projekt är det ändamålsenligt att
3259: inom utvecklingssamarbetet. Även om Finland kanalisera via medborgarorganisationer.
3260: har flera omfattande projekt på gång inom un- En anna viktig sektor som kräver större upp-
3261: dervisningssektorn är det få egentliga kultur- märksamhet inom utvecklingssamarbetet är den
3262: projekt som genomförts. På 1970-talet genom- massmediala. Finland har i liten skala, närmast
3263: fördes byggandet av ett swahiliinstitut vid uni- via Unesco samt Inter Press Service stött denna
3264: versitetet i Dar Es Salaam samt ett kulturom- sektor. Men precis som med kulturen kan en
3265: vandlingsprogram i Tanzania. Förutom detta större satsning på informationsspridning och
3266: har kulturprojekten närmast bestått av kurs- stödjande av massmedia stärka identiteten hos
3267: verksamhet. Däremot har intresset bland med- mottagarlandets invånare på ett sätt som inga
3268: borgarorganisationerna för olika typer av materiella projekt kan göra.
3269: mindre kulturprojekt ökat under de senaste Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
3270: åren. 1 kulturen ligger vår identitet. Detta gäller dertecknad vördsamt att riksdagen måtte hem-
3271: även för utvecklingsländerna. Då dessutom fle- ställa
3272: ra av Finlands programländer ligger i områden
3273: med en gammal högkultur finns det inom flera att regeringen inom utvecklingssamar-
3274: kulturområden ett behov på snabba åtgärder betet stärker det kulturella och massme-
3275: för att dessa länders kulturella identitet inte diala inslaget samt ökar anslagen för
3276: skall försvinna. Tyvärr är det emellertid ett fak- dessa sektorer.
3277: tum att kulturen inte alltid prioriteras så högt av
3278: mottagarländerna.
3279:
3280: Helsingfors den 13 februari 1990
3281:
3282: Jörn Donner
3283: 1990 vp. 31
3284:
3285: Toivomusaloite n:o 28 Suomennos
3286:
3287:
3288:
3289:
3290: Donner: Kehitysyhteistyön kulttuuri- ja joukkotiedotussektorien
3291: kehittämisestä
3292:
3293:
3294: Eduskunnalle
3295:
3296: Vuonna 1986 YK:n yleiskokous päätti julis- Tämän vuoksi olisi perusteltua, että Suomi
3297: taa vuodet 1988-1997 kansainväliseksi kult- esittäisi vaatimuksen tietyn prosenttimäärän,
3298: tuurin vuosikymmeneksi. Työ keskittyy kult- esim. 10 OJo kehitysavusta, käyttämisestä ope-
3299: tuuriulottuvuuden tunnetuksi tekemiseen kai- tukseen ja kulttuuritarkoituksiin ns. ohjelma-
3300: kessa kehitysyhteistyössä, kulttuuri-identiteetin maissa. Tietty raja ei tietenkään voi olla lopulli-
3301: korostamiseen ja rikastamiseen, kulttuurielä- nen, koska olosuhteet eri maissa vaihtelevat.
3302: mään osallistumisen laajentamiseen sekä kan- Jos päädytään periaatteeseen, että 10% kah-
3303: sainvälisen kulttuurivaihdon edistämiseen. denvälisen avun määrärahoista käytetään ope-
3304: Suomen osalta tämä merkitsee mm., että tukseen ja kulttuuritarkoituksiin, Suomen val-
3305: kehitysmaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä miutta tällä sektoriila on tietenkin hallinnolli-
3306: asiaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huo- sesti tarkistettava ja vahvistettava, erityisesti
3307: miota. kulttuuriosuuden kohdalla.
3308: Siitä huolimatta, että Suomi on allekirjoitta- On syytä kiinnittää huomiota myös kansa-
3309: nut yhteensä 36 kahdenvälistä kulttuurisopi- laisjärjestöjen kasvavaan mielenkiintoon tähän
3310: musta ja että Suomella on apurahoja ja rahas- sektoriin. Erityisesti pienehköt hankkeet on tar-
3311: toja eri kehitysmaiden kanssa, kulttuurinäkö- koituksenmukaista kanavoida kansalaisjärjes-
3312: kulmalla on ollut hyvin huomaamaton asema töjen kautta.
3313: kehitysyhteistyössä. Vaikka Suomella onkin Toinen tärkeä sektori, johon on syytä kiinnit-
3314: useita laajoja hankkeita käynnissä opetussekto- tää suurempaa huomiota kehitysyhteistyössä,
3315: rilla, varsinaisia toteutettuja kulttuurihankkeita on joukkotiedotus. Suomi on vähäisessä mää-
3316: on vähän. Dar Es Salaamin yliopistoon raken- rin, lähinnä Unescon sekä Inter Press Servicen
3317: nettiin 1970-luvulla swahili-instituutti ja Tansa- kautta, tukenut tätä sektoria. Mutta aivan sa-
3318: niassa toteutettiin kulttuurimuutosohjelma. Tä- moin kuin kulttuurin osalta, tiedonvälityksen ja
3319: män ohella kulttuurihankkeet ovat lähinnä ol- joukkotiedotusvälineiden tukemisen lisääminen
3320: leet kurssitoimintaa. Sen sijaan kansalaisjärjes- voi vahvistaa vastaanottajamaan kansalaisten
3321: töjen kiinnostus erilaisiin pienehköihin kulttuu- identiteettiä tavalla, johon mitkään aineelliset
3322: rihankkeisiin on lisääntynyt viime vuosina. hankkeet eivät pysty.
3323: Kulttuurissa on identiteettimme. Tämä kos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3324: kee myös kehitysmaita. Kun lisäksi useat Suo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3325: men ohjelmamaista ovat vanhan korkeakult- sen,
3326: tuurin alueella, useilla kulttuurin alueilla tarvi-
3327: taan nopeita toimenpiteitä näiden maiden kult- että hallitus vahvistaisi kulttuurin ja
3328: tuuri-identiteetin katoamisen estämiseksi. Vali- joukkotiedotuksen osuutta kehitysyh-
3329: tettava tosiseikka kuitenkin on, ettei kulttuuria teistyössä sekä lisäisi näiden sektoreiden
3330: aina priorisoida kovin korkealle vastaanottaja- määrärahoja.
3331: maissa.
3332:
3333: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3334:
3335: Jörn Donner
3336: 32 1990 rd.
3337:
3338: Hemställningsmotion nr 29
3339:
3340:
3341:
3342:
3343: Donner: Om inkluderande av målen för de mänskliga rättig-
3344: heterna i Finlands biståndspolitik
3345:
3346:
3347: Till Riksdagen
3348:
3349: De mänskliga rättigheterna har i ett historiskt Vid valet av mottagarländer bör Finland i
3350: perspektiv inte spelat någon dramatisk roll i fin- framtiden även beakta landets verkliga vilja till
3351: ländsk utrikespolitik. Vilket också innebär att förbättringar. Det är även skäl att det inom ut-
3352: mänskorättsfrågorna inte heller haft någon vecklingsanslagen anslås särskilda medel för
3353: större betydelse inom utvecklingssamarbetet. akuthjälp inom det juridiska området. Fram-
3354: Finlands mänskorättspolitik har något aktive- för allt bör detta riktas tillländer som visar be-
3355: rats och justerats i en positivare riktning. redskap att förbättra mänskorättssituationen.
3356: Att i högre grad uppmärksamma mänsko- Det vore även motiverat att våra nuvarande
3357: rättsaspekten i utvecklingssamarbetet skall na- projekt granskades ur en mänskorättssynvinkel
3358: turligtvis inte innebära en protestpolitik med ett för att verksamhet som motverkar förbättran-
3359: omedelbart avbrytande av biståndet till de Iän- det av de mänskliga rättigheterna avslutas.
3360: der som idag inte till fullo följer de internatio- För att riksdagen i fortsättningen skall haen
3361: nella överenskommelserna. Arbetet skall natur- möjlighet att följa med utvecklingen av de
3362: ligtvis genomföras enligt den allmänna princi- mänskliga rättigheterna i de finländska motta-
3363: pen att Finland inte skall vara en domare som garländerna vore det även på sin plats att rege-
3364: straffar utan en läkare som ansvarig inför mot- ringen i samband med redogörelsen för utveck-
3365: tagarlandets invånare utnyttjar utvecklingssam- linssamarbete framlade en översikt över män-
3366: arbetet för främjandet av de grundläggande in- skorättssituationen i respektive mottagarland.
3367: dividuella fri- och rättigheterna. Det viktiga är Det lämpligaste vore att en dylik översikt
3368: att man stegvis tar i beaktande de politiska- och gjordes tillsammans med övriga nordiska Iän-
3369: mänskliga rättigheterna, speciellt då nya pro- der. Redan nu är lnstitutet för mänskliga rättig-
3370: jekt påbörjas. Den framtida biståndspolitiken heter vid Åbo Akademi inolverat i dylika utvär-
3371: bör även utgå från medborgarnas mänskliga deringar.
3372: och politiska rättigheter. Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
3373: Ett större uppmärksammande av mänsko- dertecknad vördsamt att riksdagen måtte hem-
3374: rättsfrågorna kan bl.a. innebära en större sats- ställa
3375: ning på skapandet av fungerande rättssystem
3376: med de institutioner ett sådant behöver, samt att regeringen vidtar åtgärder jör att
3377: större satsningar på informations- och upplys- de mänskliga rättigheterna i högre grad
3378: ningsverksamhet. En viktig sektor är stödet till uppmärksammas i jinländsk bistånds-
3379: o beroende mänskorättsorganisationer. politik.
3380:
3381: Helsingfors den 13 februari 1990
3382:
3383: Jörn Donner
3384: 1990 vp. 33
3385:
3386: Toivomusaloite n:o 29 Suomennos
3387:
3388:
3389:
3390:
3391: Donner: Ihmisoikeustavoitteiden sisällyttämisestä Suomen kehi-
3392: tysapupolitiikkaan
3393:
3394:
3395: Eduskunnalle
3396:
3397: Ihmisoikeuksilla ei ole historiallisessa katsan- tulevaisuudessa syytä ottaa myös huomioon
3398: nossa ollut dramaattista osaa Suomen ulkopoli- maan todellinen halu parannuksiin. Kehitys-
3399: tiikassa. Tämä merkitsee myös, ettei ihmisoi- määrärahoista on myös syytä osoittaa erityisiä
3400: keuskysymyksillä ole myöskään ollut suurem- varoja oikeudellisen alueen akuuttiin apuun.
3401: paa merkitystä kehitysyhteistyössä. Suomen ih- Tämä tulee ennen kaikkea ohjata maihin, jotka
3402: misoikeuspolitiikkaa on hieman aktivoitu ja osoittavat valmiutta ihmisoikeustilanteen pa-
3403: tarkistettu myönteisempään suuntaan. rantamiseen.
3404: lhmisoikeusnäkökulman suurempi huomioon Olisi myös perusteltua, että nykyisiä hankkei-
3405: ottaminen kehitysyhteistyössä ei tietenkään saa tamme tarkasteltaisiin ihmisoikeusnäkökulmas-
3406: merkitä protestipolitiikkaa ja kehitysavun väli- ta, jotta ihmisoikeuksien parantamisen vastai-
3407: töntä katkaisemista niihin maihin, jotka eivät nen toiminta lopetettaisiin.
3408: nykyään täysin noudata kansainvälisiä sopi- Jotta eduskunnalla olisi jatkossa mahdolli-
3409: muksia. Työ pitää tietenkin tehdä sen yleisen suus seurata ihmisoikeuksien kehittymistä Suo-
3410: periaatteen mukaan, että Suomi ei ole rankaise- men antaman avun vastaanottajamaissa, olisi
3411: va tuomari vaan lääkäri, joka vastuullisena vas- paikallaan, että hallitus kehitysyhteistyöstä an-
3412: taanottajamaan kansalaisten edessä käyttää ke- nettavan selonteon yhteydessä esittäisi katsauk-
3413: hitysyhteistyötä perustavaa laatua olevien yksi- sen kyseisten vastaanottajamaiden ihmisoikeus-
3414: lön vapauksien ja oikeuksien edistämiseen. On tilanteeseen.
3415: tärkeää, että poliittiset oikeudet ja ihmisoikeu- Tällaisen katsauksen tekeminen yhdessä mui-
3416: det otetaan asteittain huomioon erityisesti uusia den Pohjoismaiden kanssa olisi sopivinta. Jo
3417: hankkeita aloitettaessa. Tulevan kehitysapupo- nykyään Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti
3418: litiikan lähtökohtana tulee myös olla kansalais- on mukana tällaisten arvioiden tekemisessä.
3419: ten ihmisoikeudet ja poliittiset oikeudet. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3420: Suuremman huomion kiinnittäminen ihmis- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3421: oikeuskysymyksiin voi mm. merkitä pyrkimystä sen,
3422: toimivien oikeusjärjestelmien luomiseen siihen
3423: kuuluvine instituutioineen sekä tiedotus- ja va- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3424: listustoiminnan lisäämistä. Tärkeä sektori on ihmisoikeuksien ottamiseksi laajemmin
3425: riippumattomien ihmisoikeusjärjestöjen tuke- huomioon Suomen kehitysapupolitii-
3426: minen. kassa.
3427: Vastaanottajamaiden valinnassa Suomen on
3428:
3429: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3430:
3431: Jörn Donner
3432: 34 1990 vp.
3433:
3434: Toivomusaloite u:o 30
3435:
3436:
3437:
3438:
3439: Joutsensaari: Talvisodan syiden ja seurausten selvittämiseksi tar-
3440: vittavista toimenpiteistä
3441:
3442:
3443: Eduskunnalle
3444:
3445: Maassamme valmistaudutaan viettämään tal- kä ole lausumassa arvioitamme muiden valtioi-
3446: visodan muistojuhlaa maaliskuun 13. päivänä den asioista. Tämä ei kuitenkaan estä meitä pu-
3447: 1990. humasta omassa asiassamme, lausumasta mitä
3448: 50 vuotta on kulunut siitä päivästä, jolloin meidän näkemyksemme mukaan on pidettävä
3449: aseet rintamilla vaikenivat ja saatiin rauha, kansainvälisesti oikeudenmukaisena talvisodan
3450: raskas rauha, jonka seurauksena menetettiin seurausten osalta.
3451: kokonainen maakunta: Karjala. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3452: Talvisodan syiden ja sen alkamisen suhteen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3453: on viime aikoina saatu uutta historiaan perustu- sen,
3454: vaa tietoa, joka kansainvälisen oikeudenmukai-
3455: suuden toteutumiseksi tulee ottaa uuteen käsit- että hallitus ottaisi harkittavakseen
3456: telyyn. Maailmanlaajuinen vapautumisen aika kaikki ne toimet, joihin olisi mahdollista
3457: on alkamassa ja ollaan arvioimassa uudelleen ryhtyä kansainvälisen oikeudenmukai-
3458: tapahtumia ja tekoja viime vuosikymmeniltä. suuden toteuttamiseksi talvisodan muis-
3459: Me suomalaiset olemme puolueettomia emme- tovuoden aikana.
3460: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3461:
3462: Gunnar Joutsensaari
3463: 1990 vp. 35
3464:
3465: Toivomusaloite n:o 31
3466:
3467:
3468: Juhantalo ym.: Suomalaisen vihannes- ja salaattituotannon tur-
3469: vaamisesta yhdentymisneuvotteluissa
3470:
3471: Eduskunnalle
3472:
3473: Käynnistyneet neuvottelut Efta-maiden ja Suomen kauppapoliittisen linjan kannalta on
3474: Euroopan talousyhteisömaiden välisestä talou- huolestuttavaa, jos neuvotteluissa lähdetään
3475: dellisesta yhdentymisestä ovat tärkeitä viljelijöi- antamaan yksipuolisia myönnytyksiä esimer-
3476: den ja etenkin vihannesten- ja salaatinviljelijöi- kiksi Välimeren alueen erityistarpeiden vuoksi.
3477: den kannalta. Neuvottelijoidemme on toimitta- Euroopan yhteisön lainsäädäntö sinällään su-
3478: va omien kansallisten etujemme ja hyvinvoin- pistaa maaseutukuntien elinkeinopoliittisia
3479: timme puolesta. EES-neuvottelut eivät saa mahdollisuuksia, jotka Suomessa ovat vakiin-
3480: muodostua Suomen kannalta järjestelyksi, jon- tuneet olennaiseksi osaksi maassa harjoitettua
3481: ka kautta Efta-maat ilman omaa tahtoa joutu- aluepolitiikkaa.
3482: vat hyväksymään kansalliseen lainsäädäntöön Kotimaisen salaatinviljelyn tulevaisuuden
3483: Euroopan yhteisön tekemiä päätöksiä. kannalta on tärkeää turvata varhaistuotannon
3484: Suomi ei ole päässyt osallistumaan EES:n pe- markkinointi. Lasinalaisen vihannestuotannon
3485: rustaksi otettujen Euroopan yhteisön säädösten kilpailutilanteen kannalta on tärkeää kehittää
3486: luomiseen. Tämän vuoksi valtionhallinnossa viljelymenetelmiä niin, että tuotteet voivat jat-
3487: EES-säädöksiä valmistelevien viranomaisten on kossa yhä perustellummin kilpailla laadulla ja
3488: perehdyttävä huolellisesti Euroopan yhteisön puhtaudella.
3489: lainsäädäntöön ja tarkasteltava näitä säännök- Maatalouskauppaa voidaan ajatella laajen-
3490: siä Suomen kansallisista lähtökohdista. Suo- nettavaksi vain tiukan sektorikohtaisen vasta-
3491: men kansalaisten ja suomalaisten yritysten toi- vuoroisuuden pohjalta. Käytävissä jatkoneu-
3492: mintaa heikentävä Euroopan yhteisön lainsää- votteluissa Suomen puolesta neuvotteluja käy-
3493: däntö on jätettävä EES-neuvottelujen ulkopuo- vien on torjuttava mahdolliset esitykset yksi-
3494: lelle. puolisten myönnytysten antamisesta.
3495: Euroopan yhteisön komissio on keskusteluis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3496: sa korostanut maataloustuotteiden markkinoil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3497: lepääsyn merkitystä osana EES-järjestelyjä. muksen,
3498: Jatkoneuvotteluissa Suomelle esitetään toden-
3499: näköisesti tuonnin esteiden alentamista mm. että hallitus turvaisi Efta-maiden ja
3500: Euroopan yhteisön eteläisille maille tärkeiden Euroopan talousyhteisömaiden välillä
3501: maataloustuotteiden, kuten vihannesten ja sa- käytävissä yhdentymisneuvotteluissa
3502: laattien osalta. Käytyjen keskustelujen perus- suomalaisten vihannes- ja salaatinviljeli-
3503: teella maatalouskaupan laajentamiseen pyrittä- jöiden elinkeinon jatkumisen.
3504: neen maa- ja tuotekohtaisin erillisratkaisuin.
3505: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3506:
3507: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko Aho
3508: Sirkka-Liisa Anttila Jorma Huuhtanen Tytti lsohookana-Asunmaa
3509: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen Heikki Kokko
3510: Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta Kauko Heikkinen
3511: Pirkko Ikonen Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
3512: Annikki Koistinen Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari
3513: Kalevi Mattila Seppo Pelttari Hannele Pokka
3514: Tellervo Renko Kalle Röntynen Aapo Saari
3515: Juho Sillanpää Hannu Tenhiälä Jukka Vihriälä
3516: Matti Väistö Matti Maijala Einari Nieminen
3517: Pekka Puska Mirja Ryynänen Pauli Saapunki
3518: Kimmo Sarapää Eino Siuruainen Taisto Tähkämaa
3519: Johannes Virolainen Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen
3520: 36 1990 vp.
3521:
3522: Toivomusaloite n:o 32
3523:
3524:
3525:
3526:
3527: Kankaanniemi ym.: Suomen ja Israelin välisen kaupan lisäämi-
3528: sestä
3529:
3530:
3531: Eduskunnalle
3532:
3533: Keväällä 1989 vieraili suomalainen yritys- ja että tuonnin osalta on hyvät edellytykset. Israel
3534: kauppavaltuuskunta Israelissa tutustumassa on lisäksi ainoa Lähi-idän alueen todellista län-
3535: mahdollisuuksiin lisätä maidemme välistä simaista demokratiaa toteuttava valtio, jonka
3536: kauppaa. Syksyllä 1989 maassamme kävi Israe- kanssa Suomella on hyvät perusteet olla tähän-
3537: lin apulaisulkoministeri Netanjahu. Muitakin astista laajemmin kanssakäymisessä.
3538: yhteyksiä Suomen ja Israelin välillä on ollut. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3539: Näissä yhteyksissä lienee neuvoteltu maiden vä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3540: lisen kaupankäynnin lisäämisestä. Mahdolli- muksen,
3541: suuksia kasvuun on olemassa varsin paljon.
3542: Israel on teollistunut valtio. Siellä ovat kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3543: salaisten kulutusmahdollisuudet varsin hyvät. Israelin ja Suomen välisen kaupankäyn-
3544: Näin ollen ulkomaankaupalle sekä viennin nin lisäämiseksi.
3545:
3546: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3547:
3548: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
3549: Sauli Hautala Jorma Fred
3550: Eeva-Liisa Moilanen
3551: 1990 vp. 37
3552:
3553: Toivomusaloite n:o 33
3554:
3555:
3556:
3557:
3558: Kettunen ym.: Korvausten vaatimisesta saksalaisten toisessa maa-
3559: ilmansodassa Suomelle aiheuttamista vahingoista
3560:
3561:
3562: Eduskunnalle
3563:
3564: Vuonna 1944 Suomen ja Neuvostoliiton kes- Viime aikojen Euroopan tapahtumat ja kehi-
3565: ken sovitun välirauhansopimuksen ehtoihin tys ovat mahdollisesti johtamassa siihen, että
3566: kuului Suomessa olevien saksalaisjoukkojen rii- on vain ajan kysymys kun Saksat yhdistyvät, ja
3567: suminen aseista ja joukkojen poistaminen Suo- näin ollen myös Pohjois-Suomen tuhojen kor-
3568: men maaperältä. vausneuvottelut ja niiden mahdollinen aloitta-
3569: Kaikista toiveista ja neuvotteluista huolimat- minen saavat aivan uuden pohjan.
3570: ta saksalaisjoukot eivät poistuneet maastamme Suomen ulkopoliittisen johdon tulisikin nyt
3571: rauhanomaisesti ja vapaaehtoisesti, vaan pois- tarkasti seurata tilanteen kehitystä ja heti mah-
3572: tuminen tapahtui Suomen joukkojen pakkoaja- dollisuuksien avauduttua ja Saksojen yhdistyt-
3573: misella, jolloin saksalaiset vetäytyessään kohti tyä pyrittävä aloittamaan neuvottelut ja tunnus-
3574: pohjoista jättivät jälkeensä hävitystä, poltettuja telut korvaussopimuksen mahdollisuudesta.
3575: kyliä, räjäytettyjä siltoja ja pelkoa ja epätoi- Jos neuvotteluihin päästään, on vakavasti
3576: voa. Rahassa mitattuna hävitys oli valtavaa ja yritettävä päästä siihen lopputulokseen, että
3577: aiheutti sodan jälkeiselle Suomelle lähes ylitse- Saksa korvaisi täysimääräisesti korkoineen
3578: pääsemättömiä ongelmia. kaikki Pohjois-Suomelle ja Lapille aiheutta-
3579: Sitkeällä työllä Suomi kuitenkin nousi sodan mansa hävitykset. Saatavat korvaukset tulisi
3580: raunioista ja maksoi rauhansopimuksessa säly- käyttää Pohjois-Suomen kehittämisen hyväksi.
3581: tetyt sotavelat ja rakensi maan asumiskuntoon. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
3582: Toisen maailmansodan jälkeisenä rauhan ai- me kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
3583: kana on muutamia kertoja myös korkealla ta- toivomuksen,
3584: solla yritetty aloittaa keskustelut saksalaistuho-
3585: jen korvaamisesta Suomelle. Julkitulleiden tie- että hallitus ja maan ulkopoliittinen
3586: tojen mukaan Länsi-Saksa on kieltäytynyt neu- johto seuraisivai tarkasti Saksojen yh-
3587: votteluista vedoten sodanjälkeiseen Saksojen distymiskehitystä ja pyrkisivät heti mah-
3588: jakamiseen. Länsi-Saksan käsityksen mukaan dollisuuksien avauduttua aloittamaan
3589: Pohjois-Suomen hävitykseen ovat syyllistyneet neuvottelut Saksan kanssa v. 1944-45
3590: tasavertaisesti myös itäsaksalaiset joukot, ja jos saksalaisten suorittaman Pohjois-Suo-
3591: Itä-Saksa ei osallistu korvauksiin, ei näin voida men hävityksen korvaamisesta Suomelle
3592: menetellä myöskään Länsi-Saksan osalta. täysimääräisesti korkoineen.
3593:
3594: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3595:
3596: Pentti Kettunen Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi
3597: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Tina Mäkelä
3598: 38 1990 vp.
3599:
3600: Toivomusaloite n:o 34
3601:
3602:
3603:
3604:
3605: Kokko: Rajavyöhykealueen supistamisesta asutuilla alueilla
3606:
3607:
3608:
3609: Eduskunnalle
3610:
3611: Valtakunnan rajan läheisyydessä, kuten esi- denkohdalta supistamalla. Yleinen kansainväli-
3612: merkiksi Kaakkois-Suomessa, on runsaasti ta- sen ilmapiirin lientyminen lienee asialle myön-
3613: louskeskuksia, jotka sijaitsevat rajavyöhykkeel- teinen. Toimenpiteellä autettaisiin rajan lähei-
3614: lä. Vakinaiset asukkaat saavat pysyvän kulku- syydessä asuvien elämää ja normaalia kanssa-
3615: luvan poliisiviranomaisilta. Tilapäiskävijöille, käymistä.
3616: kuten vieraille ja tavarankuljettajille, annetaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3617: tilapäinen kulkulupa rajavartioston toimistos- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3618: ta. Luvan hakeminen on monesti hankalaa mat- sen,
3619: kojen takia. Suunnitelmissa lienee rajavartios-
3620: ton toimipisteiden vähentäminen, jolloin tilan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3621: ne vielä vaikeutuu entisestään. Asian korjaami- talouskeskusten poistamiseksi rajavyö-
3622: seksi tulisi vakinaiset talouskeskukset tiealuei- hykkeen piiristä rajavyöhykkeen aluetta
3623: neen poistaa rajavyöhykkeen piiristä aluetta nii- niiden kohdilta supistamalla.
3624:
3625: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3626:
3627: Heikki Kokko
3628: 1990 vp. 39
3629:
3630: Toivomusaloite n:o 35
3631:
3632:
3633:
3634:
3635: Kokko ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Parikkalassa
3636:
3637:
3638:
3639: Eduskunnalle
3640:
3641: Parikkala sijaitsee Kymen läänin koillisosas- Japaniin asti voisivat tulevaisuudessa merkittä-
3642: sa Pohjois-Karjalaan vievän valtatien n:o 6 var- västi lisääntyä. Tämä edellyttää poikittaisyh-
3643: rella. Parikkalan kautta kulkee myös Etelä- teyksien, mm. Järvi-Suomen radan (Vaasa-
3644: Suomen tärkein matkailureitti (Helsinki-Lap- Seinäjoki-Jyväskylä-Pieksämäki-Savonlin-
3645: peenranta- Imatra- Parikkala- Punkahar- na-Parikkala) pikaista kuntoon saattamista
3646: ju- Savonlinna- Mikkeli- Heinola- Helsin- liikenteelle. Radan vaikutuspiirissä olevien ta-
3647: ki). Sisä-Suomeen vievä valtatie n:o 14 eroaa lousalueiden kannalta radan kehittämistoimen-
3648: valtatiestä n:o 6 Parikkalassa. piteillä on kiire. Radalla on myös välitön merki-
3649: Savonlinnan, Punkaharjun ja Parikkalan tys sisäiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle, mm.
3650: muodostaman matkailualueen läpi ja sisällä Simpeleen puunjalostusteollisuudelle.
3651: liikkuu vuosittain yli 200 000 matkailijaa. Sillä Parikkalasta on lähes käyttökunnossa oleva
3652: sijaitsee useita Suomen matkailun vetovoima- ratapohja Neuvostoliittoon. Tätä rautatietä on
3653: kohteita, kuten Olavinlinna vuosittain pidettä- käytetty viimeksi sotakorvauskuljetuksiin aina
3654: vine Savonlinnan Oopperajuhlineen, taide- ja 1950-luvun lopulle saakka. Mikäli ratayhteys
3655: kulttuurikeskus Retretti, Punkaharjun kaunis saataisiin jälleen käyttöön, voitaisiin Suomen
3656: harjualue ja Parikkalan Siikalahti, joka on puolella Vaasan-Parikkalan rataosuutta käyt-
3657: Suomessa sisämaan merkittävin lintujärvi. tää nykyistä huomattavasti tehokkaammin ja
3658: Maantieyhteyden avaaminen Parikkalasta välttää ruuhkia eteläisillä rataosuuksilla.
3659: Neuvosto-Karjalaan palvelisi em. vilkkaan mat- Itä-Suomen perinteiset yhteydet Laatokan
3660: kailureitin matkailijoita ja lisäisi samalla Neu- alueelle ovat aikoinaan kulkeneet sekä rauta-
3661: vosto-Karjalassa reittivaihtoehtoja ja turisti- teitse että maaoteitse juuri Parikkalan kautta.
3662: kohteiden käyttöä. Lyhyt välimatka Parikka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3663: lasta esim. Laatokan alueelle mahdollistaisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3664: myös lyhytaikaisemman matkailun. muksen,
3665: Lisääntyvän ja monipuolistuvan kaupan kul-
3666: jetukset Neuvostoliittoon sekä transitoliikenne että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3667: mm. Pohjoismaista ja muista maista Suomen ja rajanylityspaikan avaamiseksi Parikka-
3668: Neuvostoliiton kautta kolmansiin maihin aina lasta Neuvostoliittoon.
3669: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3670:
3671: Heikki Kokko Jussi Ranta
3672: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen
3673: 40 1990 vp.
3674:
3675: Toivomusaloite n:o 36
3676:
3677:
3678:
3679:
3680: Mattila ym.: Vientiasiamiespalvelujen lisäämisestä Pohjois-Poh-
3681: janmaalla
3682:
3683:
3684: Eduskunnalle
3685:
3686: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton yhtey- kuntien kanssa. Vastaisen kehityksen turvaami-
3687: dessä toimii maakunnallinen vientiasiamies, nen edellyttää edellä mainittua vientiasiamiesre-
3688: jonka toimintaa tukee myös Ulkomaankauppa- surssin lisäämistä. Onnistuakseen toiminnalla
3689: liitto. Pohjois-Pohjanmaan eteläisissä jokilaak- tulee olla kiinteä, fyysinen yhteys Ulkomaan-
3690: soissa (Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaakso) on he- kauppaliittoon osarahoituksen muodossa.
3691: rännyt ajatus vientiasiamiespalvelujen lisäämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3692: seen alueella. Kansainvälistyvässä ilmapiirissä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3693: myös alueen yritysten mielenkiinto on kasvanut muksen,
3694: tuotteiden viennin lisäämiseen. Jotta tällainen
3695: käytännössä olisi mahdollista, se edellyttää lisä- että hallitus ottaisi valtion vuoden
3696: resursseja vientiasiamiespalveluihin. Tarve on 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
3697: näet kasvanut siinä määrin, ettei laajan maa- vän määrärahan toisen vientiasiamiehen
3698: kunnan tarpeita kyetä enää pitkälle hoitamaan palkkausta varten Pohjois-Pohjanmaan
3699: yhden asiantuntijan voimin. maakuntaliitolle vientiasiamiespalvelu-
3700: Maakunnan eteläosan jokilaaksoissa on jen lisäämiseksi maakunnan eteläosan
3701: päästy alueen kehittämisessä varsin myönteisiin kuntien tarpeita varten.
3702: tuloksiin yhteistoiminnassa elinkeinoelämän ja
3703:
3704: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3705:
3706: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
3707: 1990 vp. 41
3708:
3709:
3710: Toivomusaloite n:o 37
3711:
3712:
3713:
3714:
3715: Moilanen ym.: Kansainväliseen ympäristönsuojeluun tarkoitettu-
3716: jen määrärahojen lisäämisestä
3717:
3718:
3719: Eduskunnalle
3720:
3721: Maatamme uhkaavista saasteista peräti kaksi Erityisesti Pohjoismaiden olisi yhdessä työs-
3722: kolmasosaa tulee omien rajojemme ulkopuolel- kenneltävä Itä-Euroopasta tulevien saasteiden
3723: ta. Suomen on siksi taisteltava ympäristön puo- torjumiseksi. Arvioiden mukaan saastelähteen
3724: lesta oman alueemme lisäksi myös Itä-Euroo- puhdistamiseen sijoitettu yksi markka vastaa
3725: passa ja kehitysmaissa. Rahkeet eivät yksinker- kymmentä markkaa omassa maassamme synty-
3726: taisesti riitä ympäristövaikutusten huomioon vien vahinkojen korjaamisessa.
3727: ottamiseen maissa, joissa taistellaan jopa joka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3728: päiväisestä leivästä. Siksi vastuun kantaminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3729: ympäristöstä jää ainakin osin kansainvälisten muksen,
3730: toimien varaan. Tässä yhteydessä kansainvälis-
3731: ten järjestöjen merkitys on keskeinen, samoin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3732: niille annettu taloudellinen tuki. piteisiin kansainväliseen ympäristönsuo-
3733: Kehitysmaiden ympäristönsuojelutyössä aut- jeluun tarkoitettujen määrärahojen ot-
3734: taminen on teollistuneiden maiden omakin elin- tamiseksi valtion tulo- ja menoarvioesi-
3735: ehto. Taistelu köyhyyttä vastaan on tärkeintä tykseen.
3736: ympäristönsuojelutyötä kehitysmaissa ja Itä-
3737: Euroopassa.
3738:
3739: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3740:
3741: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
3742:
3743:
3744:
3745:
3746: 6 200!36P
3747: 42 1990 vp.
3748:
3749: Toivomusaloite n:o 38
3750:
3751:
3752:
3753:
3754: Moilanen ym.: Kansainvälisen ja pohjoismaisen ympäristötuo-
3755: mioistuimen perustamisesta
3756:
3757:
3758: Eduskunnalle
3759:
3760: Maatamme uhkaavista saasteista peräti kaksi tettu yksi markka vastaa kymmentä markkaa
3761: kolmasosaa tulee omien rajojemme ulkopuolel- omassa maassamme syntyvien vahinkojen kor-
3762: ta. Suomen on siksi taisteltava ympäristön puo- jaamisessa.
3763: lesta oman alueemme lisäksi myös kansainväli- Sitovia kansainvälisiä säännöksiä tarvitaan
3764: sellä tasolla, Itä-Euroopassa sekä aina kehitys- myös ympäristökysymyksissä. Niiden tehos-
3765: maita myöten. Rahkeet eivät yksinkertaisesti teeksi tulisi perustaa sekä pohjoismainen että
3766: riitä ympäristövaikutusten huomioon ottami- kansainvälinen ympäristötuomioistuin, jotta
3767: seen maissa, joissa taistellaan jopa jokapäiväi- ympäristövahinkoja voitaisiin estää ja vastuut
3768: sestä leivästä. Siksi vastuun kantaminen ympä- selvittää entistä tehokkaammin.
3769: ristöstä jää ainakin osin kansainvälisten toimien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3770: varaan. Kehitysmaiden ympäristönsuojelutyös- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3771: sä auttaminen on teollistuneiden maiden oma- muksen,
3772: kin elinehto.
3773: Pohjoismaiden olisi entistä voimakkaammin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3774: yhdessä työskenneltävä erityisesti Itä-Euroo- piteisiin sekä pohjoismaisen että kan-
3775: pasta tulevien saasteiden torjumiseksi. Arvioi- sainvälisen ympäristötuomioistuimen
3776: den mukaan saastelähteen puhdistamiseen sijoi- perustamiseksi.
3777:
3778: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3779:
3780: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
3781: 1990 vp. 43
3782:
3783: Toivomusaloite n:o 39
3784:
3785:
3786:
3787:
3788: Moilanen ym.: Ruokaperunan viennistä Neuvostoliittoon
3789:
3790:
3791:
3792: Eduskunnalle
3793:
3794: Vuonna 1989 oli maassamme hyvä peruna- auttaisi naapurimaamme väestön ruokapulaa ja
3795: vuosi ja sen seurauksena meillä on noin 50 000 osin pelastaisi heidät kärsimästä nälkää.
3796: kg ylijäämäperunaa. Nyt ei tiedetä, mitä peru- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3797: nalle tehtäisiin. Uhkana on sen heittäminen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3798: kaatopaikalle etenkin, kun säilyvyys on leudon muksen,
3799: talven vuoksi tavallista heikompaa.
3800: Tiedämme, että parhaillaan Karjalan alueella että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3801: Neuvostoliitossa on huutava pula peruselintar- piteisiin ruokaperunan Karjalaan vien-
3802: vikkeista. Nyt ollaan aloittamassa lihan vienti. nin järjestämiseksi.
3803: Peruna on yksi peruselintarvike, jonka vienti
3804:
3805: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3806:
3807: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
3808: 44 1990 vp.
3809:
3810: Toivomusaloite n:o 40
3811:
3812:
3813:
3814:
3815: Mäkelä ym.: Pakolaispolitiikkaa koskevan selonteon antamisesta
3816: eduskunnalle
3817:
3818:
3819: Eduskunnalle
3820:
3821: Suomi on tähän saakka noudattanut varsin Maamme harjoittama nykyinen pakolaispoli-
3822: varovaista pakolaispolitiikkaa ottamalla maa- tiikka tulisi saada pitkäjänteisemmäksi vahvis-
3823: hamme enimmillään n. 500 pakolaista vuodes- tamalla se pitkällä tähtäimelläkin toteutettavak-
3824: sa. Tämän lisäksi luonnollisesti maahamme on si pakolaispolitiikaksi. Näin ollen joko valtio-
3825: saapunut nk. spontaanipakolaisia yksitellen tai neuvoston tai eduskunnan toimesta tulisi päät-
3826: pienissä ryhmissä. Varovaisen pakolaispolitii- tää pakolaiskiintiön pysyttäminen n. 400 pako-
3827: kan ansiosta maamme on toistaiseksi välttynyt laisessa ainakin alkaneen vuosikymmenen ajan.
3828: niiltä mittaviita ongelmilta, joihin mm. Tanska Parhaiten tämä kävisi päinsä siten, että hallitus
3829: ja Ruotsi sekä myös Norja ovat vapaamielisen antaisi eduskunnalle erillisen pakolaisselonteon
3830: pakolaispolitiikkansa takia ajautuneet. ja sen jälkeen päättäisi kiintiön suuruudesta.
3831: Puolueiden välillä on käyty viime vuosina vil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3832: kasta keskustelua pakolaispolitiikkamme tule- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3833: vasta suunnasta. Keskustelussa ovat mielipiteet muksen,
3834: vaihdelleet täysin vapaiden pakolaisvirtojen ja
3835: nykyistäkin tiukemman pakolaispolitiikan välil- että hallitus antaisi eduskunnalle
3836: lä. SMP:ssä on tähän saakka katsottu, että mahdollisimman pikaisesti pitkän täh-
3837: maamme tämänhetkinen pakolaispolitiikka on täimen pakolaispolitiikkaa käsittelevän
3838: varsin oikeaan osunutta. Tämän takia emme ole selonteon ja samalla tekisi päätöksen
3839: olleet kannattamassa kiintiön nostamista, mut- pakolaiskiintiön säilyttämisestä nykyi-
3840: ta emme toisaalta ole olleet vaatimassa pako- sellään ainakin vuoteen 2000 saakka.
3841: laisten ottamisen täydellistä lopettamistakaan.
3842:
3843: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3844:
3845: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
3846: 1990 rd. 45
3847:
3848: Hemställningsmotion nr 41
3849:
3850:
3851:
3852:
3853: Nyby: Om regeringens åtgärder för att republiken Kambodjas re-
3854: gering får säte och stämma i FN
3855:
3856:
3857: Tili Riksdagen
3858:
3859: Kambodja hör tili de mest krigsdrabbade och Kampuchea är representerat i FN, däremot har
3860: fattiga länderna i världen. Bombningarna under inte republiken Kambodjas regering säte och
3861: USA:s lndokina-krig på 1970-talet skapade en stämma i FN.
3862: väldig förödelse i landet. Stora delar av Jandet 1 Phnom Penh erkänner man nu att det inte
3863: gjordes omöjliga att leva i för människor och enbart är fråga om inbördes strider i Jandet utan
3864: djur. också om en internationell konflikt. Därmed
3865: Trots denna mörka bakgrund är det de röda har möjligheterna öppnats för internationella
3866: khmerernas folkmordspolitik efter lndokina- Röda Korset att inspektera de av Phnom Penh-
3867: krigets slut under åren 1975-79 som satt de regeringen tillfångatagna krigsfångarna.
3868: djupaste spåren. Det finns knappast någon 1 gränsområdet mellan Thailand och Kam-
3869: kambodjansk familj som inte drabbats av utrot- bodja finns på den thailändska sidan ca 300 000
3870: ningspolitiken. flyktingar. Bara drygt 10 000 av dem vistas i ett
3871: Men livet har trots allt börjat återvända tili av UNHCR administrerat läger. De övriga har
3872: städerna och byarna. Människornas anspråk på inte status av flyktingar, utan betecknas som
3873: levnadsvillkoren är fortfarande mycket små. "displaced persons". Det största antalet flyk-
3874: För det stora flertalet gäller det att överleva. tingar, närmare 150 000 vistas i läger som domi-
3875: Barndödligheten hör tili den högsta i världen. neras av förre premiärministern Song San.
3876: Antalet barn som dör under sitt första levnads- Omkring 100 000 finns i läger med prins Siha-
3877: år uppskattas tili 160 per tusen levande födda nouks anhängare och resten, drygt 50 000, i
3878: barn. De flesta dödsfallen beror på olika sjuk- röda khmerernas läger.
3879: domar, bl.a. malaria. Landet lider svårt av fat- En färsk amerikansk undersökning som före-
3880: tigdomen och isoleringen. tagits i de olika flyktinglägren visar att ca 60 OJo
3881: Det vietnamesiska uttåget ur Kambodja har av lägerinnevånarna vill återvända om det kan
3882: nu avslutats. Ett dominerande krav i Jandet är skapas någorlunda betryggande levnadsmöjlig-
3883: att få garantier för att Pol Pot-regimen inte heter för dem efter hemkomsten tili Kambodja.
3884: skall återkomma tili makten. 1 samband med Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
3885: det vietnamesiska återtåget har det skett en om- att riksdagen måtte hemställa
3886: fattande mobilisering. lnbördesstriderna har
3887: tilltagit i begränsad omfattning. Det är viktigt att Finlands regering bör verka jör att
3888: att de internationella ansträngningarna för att repub/iken Kambodjas regering får säte
3889: uppnå fred i Jandet fortsätter. och stämma i FN, och
3890: Pol Pots gerillastyrkor utgör den militärt att regeringen vidtar åtgärder i syjte
3891: starkaste delen i den koalition som står bakom att bevi/ja utvecklingsbistånd tili Kam-
3892: Demokratiska Kampuchea. Demokratiska bodja.
3893:
3894: Helsingfors den 13 februari 1990
3895:
3896: Mats Nyby
3897: 46 1990 vp.
3898:
3899: Toivomusaloite n:o 41 Suomennos
3900:
3901:
3902:
3903:
3904: Nyby: Hallituksen toimenpiteistä edustuksen saamiseksi YK:ssa
3905: Kambodzan tasavallan hallitukselle
3906:
3907:
3908: Eduskunnalle
3909:
3910: Kambodza kuuluu sodan pahiten runtelemiin Kamputsealla on edustus YK:ssa, sen sijaan
3911: ja köyhimpiin maihin maailmassa. Indokiinan Kambodzan tasavallan hallituksella ei ole edus-
3912: sodan aikana 1970-luvulla USA:n suorittamat tusta YK:ssa.
3913: pommitukset aiheuttivat valtavaa tuhoa maas- Phnom Penhissä tunnustetaan nyt, että kyse
3914: sa. Suuret osat maasta kävivät ihmisille ja eläi- ei ole pelkästään maan sisäisistä taisteluista,
3915: mille elinkelvottomiksi. vaan myös kansainvälisestä ristiriidasta. Täten
3916: Tästä synkästä taustasta huolimatta punais- kansainväliselle Punaiselle Ristille on avautunut
3917: ten khmerien kansanmurhapolitiikka Indokii- mahdollisuus tarkastaa Phnom Penhin hallituk-
3918: nan sodan päättymisen jälkeen vuosina sen vangitsemia sotavankeja.
3919: 1975-79 jätti syvimmät jäljet. Tuskin on ole- Thaimaan ja Kambodzan välisellä raja-
3920: massa sellaista kambodzalaista perhettä, joka ei alueella Thaimaan puolella on noin 300 000 pa-
3921: olisi joutunut kärsimään hävityspolitiikasta. kolaista. Vain runsaat 10 000 heistä oleskelee
3922: Kaikesta tästä huolimatta elämä on alkanut UNHCR:n alaisessa leirissä. Muilla ei ole pako-
3923: palata kaupunkeihin ja kyliin. Ihmisten elineh- laisasemaa, vaan heidät katsotaan niin sanotus-
3924: doille asettamat vaatimukset ovat edelleen hy- ti "displaced persons". Suurin pakolaismäärä,
3925: vin vähäiset. Suurella enemmistöllä kyse on lähes 150 000, oleskelee edellisen pääministerin
3926: henkiin jäämisestä. Lapsikuolleisuus on maail- Song Sanin hallitsemissa leireissä. Noin 100 000
3927: man suurimpia. Ensimmäisen elinvuotensa ai- pakolaista on prinssi Sihanoukin kannattajien
3928: kana kuolevien lasten määräksi arvioidaan 160 leireissä ja loput, runsaat 50 000, punaisten
3929: lasta tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. khmerien leireissä.
3930: Useimmat kuolemantapaukset johtuvat erilai- Eri pakolaisleireissä tehty tuore amerikkalai-
3931: sista sairauksista, mm. malariasta. Maa kärsii nen tutkimus osoittaa, että noin 60 OJo leirien
3932: pahoin köyhyydestä ja eristymisestä. asukkaista on halukkaita palaamaan, jos heille
3933: Vietnamin vetäytyminen Kambodzasta on pystytään luomaan kotiinpaluun jälkeen Kam-
3934: päättynyt. Tärkeimpänä vaatimuksena maassa bodzaan jokseenkin turvalliset elinmahdollisuu-
3935: on takuiden saaminen siitä, ettei Pol Potin hal- det.
3936: litus pääse uudelleen valtaan. Vietnamin vetäy- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
3937: tymisen yhteydessä on tapahtunut laaja liike- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3938: kannallepano. Keskinäiset taistelut ovat lisään-
3939: tyneet jonkin verran. On tärkeää, että kansain- että Suomen hallitus vaikuttaisi edus-
3940: väliset ponnistelut rauhan saamiseksi maahan tuksen saamiseen Kambodzan tasaval-
3941: jatkuvat. lan hallitukselle YK:ssa ja
3942: Pol Potin sissijoukot ovat sotilaallisesti voi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3943: makkain ryhmä Demokraattisen Kamputsean kehitysavun myöntämiseksi Kambod-
3944: takana olevassa koalitiossa. Demokraattisella zal/e.
3945: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3946:
3947: Mats Nyby
3948: 1990 vp. 47
3949:
3950:
3951: Toivomusaloite n:o 42
3952:
3953:
3954:
3955:
3956: Puska ym.: Rajavyöhykkeen kaventamismahdollisuuksien selvit-
3957: tämisestä
3958:
3959:
3960: Eduskunnalle
3961:
3962: Nykyinen rajavyöhyke on monissa paikoissa Nykyaikana ei näin leveä rajavyöhyke liene
3963: jopa kolme kilometriä leveä. Se aiheuttaa mo- enää miltään osin perusteltavissa. Rajavyöhyk-
3964: nenlaista hankaluutta paikallisille asukkaille ja keen leveydeksi riittäisi hyvin 500 metriä tai vä-
3965: vaikeuttaa heidän yhteydenpitoaan muualle, sil- hemmän. Rajavyöhykkeen kaventaminen olisi
3966: lä esim. vierailuja varten on vieraiden hankitta- otettava harkittavaksi.
3967: va erillinen rajavyöhykelupa. Lupia myönne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3968: tään pääsääntöisesti vain virka-aikana. Vierai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3969: lut kuitenkin tapahtuvat useimmiten viikonlop- muksen,
3970: puisin. Sen lisäksi rajavyöhykkeen monet toi-
3971: mintarajoitukset ovat paikallisten asukkaiden että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
3972: jatkuvana riesana. Siellä missä taas ei ole asu- kaventaa nykyistä rajavyöhykettä.
3973: tusta ja rajavyöhyke on pelkkää erämaata, ei
3974: leveälle rajavyöhykkeelle ole perusteluja.
3975:
3976: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3977:
3978: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
3979: Riitta Myller Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
3980: 48 1990 vp.
3981:
3982: Toivomusaloite n:o 43
3983:
3984:
3985:
3986:
3987: Puska: Rajanylityspaikan avaamisesta Lieksan Kivivaaraan
3988:
3989:
3990: Eduskunnalle
3991:
3992:
3993: Nyt kun Suomen ja Neuvostoliiton välillä on san Nurmijärvellä sijaitsevalla erämatkailuyri-
3994: päästy sopimukseen mm. Värtsilän ja Vartiuk- tyksellä on jo tällä hetkellä yhteistyötä neuvos-
3995: sen rajanylityspaikkojen avaamisesta, näiden toliittolaisen osapuolen kanssa. Neuvostoliiton
3996: puolivälissä sijaitsevaan Lieksan Kivivaaraan puolella on tieyhteys Kivivaarasta Repolaan.
3997: tulisi perustaa seuraava rajanylityspaikka. Ra- Rajanylityspaikan avaaminen lyhentäisi etäi-
3998: janylityspaikan tarvetta puoltavat mm. suoma- syyttä verrattuna Vartiuksen kautta kiertämi-
3999: lais-neuvostoliittolaisen yhteisyrityksen, Uima- seen neuvostoliittolaisiin yhteistyökohteisiin sa-
4000: harjussa sijaitsevan Enocell Oy:n tarvitsemat toja kilometrejä. Rajanylityspaikan avaaminen
4001: puutavarankuljetukset rajan takaa. Kivivaaran palvelisi merkittävästi myös monia matkailu-
4002: kautta on aikaisemminkin ajettu puuta Neuvos- reittihankkeita.
4003: toliitosta Suomeen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4004: Lieksa ja Nurmes ovat äskettäin solmineet ys- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4005: tävyyskaupunkisopimuksen Neuvostoliiton Se-
4006: gezan kanssa ja yhteistyötä ollaan laajentamas- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
4007: sa voimakkaasti. Yhteistyötä kehitetään sekä menpiteisiin rajanylityspaikan avaami-
4008: kulttuurin että elinkeinoelämän kehittämiseksi seksi Lieksan Kivivaarassa.
4009: ja kanssakäymisen monipuolistamiseksi. Liek-
4010:
4011: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4012:
4013: Pekka Puska
4014: 1990 rd. 49
4015:
4016: Hemställningsmotion nr 44
4017:
4018:
4019:
4020:
4021: Rehn m.fl.: Om effektivare information om den europeiska inte-
4022: grationen
4023:
4024:
4025: Till Riksdagen
4026:
4027: 1 den europeiska intergrationsutvecklingen 1 andra nordiska länder har det genomförts
4028: eftersträvas en fri rörlighet för varor, tjänster, olika kampanjer, och information och litteratur
4029: kapital och personer över nationsgränserna. om ämnet har tagits fram. Ungdomar och skol-
4030: Samarbetet och umgänget kommer att öka även elever har betraktats som en särskilt viktig
4031: på områden i nära anslutning till dessa. målgrupp.
4032: Avgörandena i samband med den europeiska lnformationen till medborgarna om den eu-
4033: integrationsutvecklingen kommer att vara ex- ropeiska integrationen har varit spridd och
4034: ceptionellt mångskiftande och svåra. Det före- ringa till sin omfattning. Samtidigt som statens
4035: faller att endast verkligen sakkunniga inser di- övergripande förhandlingsapparat bevakar Fin-
4036: mensionerna i den förestående omvälvningen. lands intressen i integrationsförhandlingarna
4037: lntegrationsutvecklingen kommer att vara en bör resurser ges också för information som är
4038: fortlöpande process som åtminstone gäller detta avsedd för medborgarna.
4039: decennium. Till följd av detta sker det betydan- lntresset för ämnet ser ut att skapa medbor-
4040: de förändringar på olika områden inom sam- gerlig aktivitet i form av diskussionsklubbar
4041: hällslivet. Konkurrensen kommer att bli hårda- och föreningar. Sådana är åtminstone Euro-
4042: re, men även möjligheterna kommer att öka och painstitutet, Euroklubben samt föreningen Fin-
4043: bli mångsidigare. land och Europa rf. En sådan aktivitet spelar en
4044: 1 år och nästa år fattar man för Finlands del viktig roll för att få till stånd diskussion och ini-
4045: de centrala besluten om den europeiska integra- tiativ, men det ankommer dock framför allt på
4046: tionen. Konsekvenserna av dessa beslut bör ut- statsmakten att ta fram och sprida information
4047: redas så noga som möjligt. Samtidigt bör man om den europeiska integrationen.
4048: se till att information om konsekvenserna ges Med stöd av det ovan anförda föreslår vi att
4049: effektivt också till medborgarna. riksdagen måtte hemställa
4050: Med hjälp av de medel som står till buds bör
4051: man försöka utreda vad en fri rörlighet för va- att regeringen vidtar åtgärder för att
4052: ror, tjänster, kapital och personer kommer att effektivera informationen om den euro-
4053: innebära för vanliga medborgare. Det är klart peiska integrationsutvecklingen och un-
4054: att reglerna i Europeiska gemenskapen, enligt derstöda organisationer och föreningar
4055: uppgifterna i offentligheten över 10 000 sidor, som är verksamma på detta område.
4056: kommer att medföra väsentliga ändringar även
4057: för helt vanliga människor.
4058:
4059: Helsingfors den 13 februari 1990
4060:
4061: Elisabeth Rehn Jörn Donner
4062: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
4063: Per-Henrik Nyman
4064: 50 1990 vp.
4065:
4066: Toivomusaloite n:o 44 Suomennos
4067:
4068:
4069:
4070:
4071: Rehn ym.: Euroopan yhdentymistä koskevan tiedotustoiminnan
4072: tehostamisesta
4073:
4074:
4075: Eduskunnalle
4076:
4077: Euroopan yhdentymiskehityksessä pyritään Muissa pohjoismaissa on toteutettu erilaisia
4078: tavaroiden, palvelujen, pääomien ja henkilöi- kampanjoita sekä tuotettu asiaan liittyvää tie-
4079: den vapaaseen liikkumiseen yli kansallisten ra- toa ja kirjallisuutta. Erityisen tärkeänä kohde-
4080: jojen. Yhteistyö ja kanssakäyminen tulee laaje- ryhmänä on pidetty nuorisoa ja koululaisia.
4081: nemaan myös näihin läheisesti liittyvillä aloilla. Suomessa Euroopan yhdentymiskehitystä
4082: Euroopan yhdentymiskehitykseen liittyvät koskeva kansalaisille tarkoitettu tiedotustoi-
4083: ratkaisut ovat poikkeuksellisen monitahoisia ja minta on ollut hajanaista ja vähäistä. Samalla
4084: vaikeita. Näyttää siltä, että vain todelliset asian- kun valtion monitahoinen neuvottelukoneisto
4085: tuntijat ymmärtävät edessä olevan mullistuksen huolehtii Suomen etujen valvomisesta yhdenty-
4086: todelliset mitat. misneuvotteluissa, tulisi voimavaroja osoittaa
4087: Yhdentymiskehitys tulee olemaan ainakin ko- myös kansalaisille suuntautuvaan tiedotustoi-
4088: ko tätä vuosikymmentä koskeva jatkuva pro- mintaan.
4089: sessi. Tämän seurauksena tapahtuu merkittäviä Asian kiinnostavuus näyttää synnyttävän
4090: muutoksia yhteiskuntaelämän eri alueilla. Kil- kansalaistoimintana erilaisia keskustelukerhoja
4091: pailu tulee kiristymään, mutta myös mahdolli- ja yhdistyksiä. Tällaisia näyttävät olevan aina-
4092: suudet kasvavat ja monipuolistuvat. kin Eurooppa-instituutti, Euroklubi sekä Suo-
4093: Tämän ja ensi vuoden aikana tehdään Suo- mi ja Eurooppa yhdistys ry. Tällaisella toimin-
4094: men osalta Euroopan yhdentymiseen liittyvät nalla on tärkeä tehtävä keskustelun käynnistä-
4095: keskeiset ratkaisut. Näiden ratkaisujen seuraus- jänä ja aloitteiden tekijänä, mutta Euroopan
4096: vaikutukset on pyrittävä selvittämään mahdolli- yhdentymiskehitykseen liittyvän tiedon tuotta-
4097: simman tarkasti. Samalla on huolehdittava sii- minen ja jakaminen kuuluu sittenkin ensisijai-
4098: tä, että niistä tiedotetaan tehokkaasti myös kan- sesti valtiovallan tehtäviin.
4099: salaisille. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4100: Käytettävissä olevin keinoin tulisikin pyrkiä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4101: selvittämään, mitä tavaroiden, palveluiden,
4102: pääoman ja henkilöiden vapaa liikkuminen tu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4103: lee merkitsemään tavallisen kansalaisen kannal- Euroopan yhdentymiskehitystä koske-
4104: ta. Selvää on, että Euroopan yhteisön säännök- van tiedotustoiminnan tehostamiseksi ja
4105: set, joita julkisuudessa olleiden tietojen mu- tällä tehtäväalueella toimivien järjestö-
4106: kaan on yli 10 000 sivua, tulevat aiheuttamaan jen ja yhdistysten toiminnan tukemi-
4107: melkoisia muutoksia ihan tavallisenkin kansa- seksi.
4108: laisen kannalta katsoen.
4109:
4110: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4111:
4112: Elisabeth Rehn Jörn Donner
4113: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
4114: Per-Henrik Nyman
4115: 1990 vp. 51
4116:
4117: Toivomusaloite n:o 45
4118:
4119:
4120:
4121:
4122: Saapunki: Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajakaupan edistä-
4123: misestä
4124:
4125:
4126: Eduskunnalle
4127:
4128: Suomen ja Neuvostoliiton välinen rajakaup- Suomen lainsäädäntöön tulisi tehdä raja-
4129: pa on jo nykyisessä laajuudessaan molempien kauppaa helpottavia muutoksia.
4130: maiden raja-alueiden kehitykselle hyvin merkit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4131: tävää. Ottaen huomioon Neuvostoliiton raja- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4132: alueiden runsaat luonnonvarat sekä Neuvosto-
4133: liitossa nyt tapahtuvan alueellisten itsemäärää- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
4134: misoikeuksien lisääntymisen ovat rajakaupan piteisiin lainsäädännön muuttamiseksi
4135: tulevaisuudennäkymät paranemassa. yksinkertaisemmaksi ja joustavaksi
4136: Rajakaupan ja siihen liittyvien yhteisyritys- Suomen ja Neuvostoliiton rajakaupan
4137: hankkeiden suurena jarruna on molempien edistämiseksi ja samalla tulisi selvittää
4138: maiden lainsäädännön pykäläviidakko. Kon- valtionhallinnon mahdollisuudet luoda
4139: sulttitoimistojen avustuksella usein selvitään organisaatio järjestelmällisen ja koordi-
4140: ko. vaikeuksista, mutta toimistojen perimä hin- noidun rajakauppatoiminnan aikaan-
4141: ta on kaatamassa heti alkuun monta hyvääkin saamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton
4142: hanketta. välille.
4143: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4144:
4145: Pauli Saapunki
4146: 52 1990 vp.
4147:
4148: Toivomusaloite n:o 46
4149:
4150:
4151:
4152:
4153: Siuruainen ym.: Elintarvikeavun antamisesta Neuvosto-Karjalaan
4154: ja Baltian maihin
4155:
4156:
4157: Eduskunnalle
4158:
4159: Suomessa on hyvän satokesän ja maidon tuo- mittava kaupan ja kehittämisen yhteistyökohde
4160: tanto-oikeuden lievän laajentamisen tuloksena jo lähitulevaisuudessa. Suomen on viisasta olla
4161: tilapäinen ylituotannon huippu. Vientiponniste- mukana luotaessa pysyviä yhteistyömuotoja
4162: lut tavanomaisille karjataloustuotteille ja rehu- turvaamalla tässä vaiheessa alueelle välttämä-
4163: viljalle koituvat suuriksi. Sen sijaan Itä-Euroo- töntä elintarvikehuoltoa.
4164: pan maissa on monista eri syistä johtuva vakava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4165: elintarvikepula. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4166: Suomen pitkäjänteinen maatalous ei jo vilje- muksen,
4167: lijäväestön ikärakenteenkaan takia kestä jyrk-
4168: kiä supistuksia. Luonnollinen poistuma ja maa- että hallitus viipymättä ryhtyy toi-
4169: tilatalouden yleinen kehitys tulee jyrkästi muu- menpiteisiin Suomen elintarvikeviennin
4170: toinkin supistamaan sekä alan ammattikuntaa avaamiseksi ja nopeuttamiseksi lähinnä
4171: että tuotantoa. Tässä vaiheessa olisi viisasta et- Neuvosto-Karjalaan ja Baltian maihin
4172: siä kaikki mahdolliset kaupan keinot viedä suo- ja näin helpottaa siellä olevaa vakavaa
4173: malaisia elintarvikkeita Itä-Euroopan maiden elintarvikepulaa ja purkaa Suomen elin-
4174: tarpeeseen, vaikka pitkäHäkin maksuajalla. Itä- tarviketuotannon ylijäämää.
4175: Eurooppa tulee olemaan läntisen Euroopan
4176:
4177: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4178:
4179: Eino Siuruainen Tellervo Renko Annikki Koistinen
4180: Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä Marjatta Väänänen
4181: 1990 vp. 53
4182:
4183: Toivomusaloite n:o 47
4184:
4185:
4186:
4187:
4188: Wahlström ym.: Euroopan talousalueen perustamista koskevissa
4189: neuvotteluissa esitettävistä tavoitteista
4190:
4191:
4192: Eduskunnalle
4193:
4194: Läntisen Euroopan kaksi talousliittoa: Eu- Hallitus on keskittynyt yksipuolisesti talou-
4195: roopan vapaakauppaliitto (EFTA) ja Euroopan teen. Se on täysin laiminlyönyt sen selvittämi-
4196: yhteisö (EY) ovat käymässä neuvotteluja talou- sen, minkälaisia paineita syntyy nyt alkavasta
4197: dellisen yhteistyön tiivistämisestä ja Euroopan kehityksestä. Kaikki asiat näet eivät näy sor!i-
4198: talousalueen muodostamisesta niiden kesken. musteksteistä. Joudutaan myös arvioimaan si-
4199: EY:n ja EFTAn neuvotteluissa on kysymys tä, miten talouden paineet muokkaavat yhteis-
4200: tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman kuntaa. Mitä avoimempi jokin maa on, sitä
4201: vapaasta liikkuvuudesta. Jos sovitaan Euroo- enemmän se joutuu noudattamaan muiden mai-
4202: pan talousalueesta, valtiot eivät voisi asettaa es- den keskitasoa paikoissa, verotuksessa ja so-
4203: teitä esimerkiksi sille, että pankki tai vakuutus- siaaliturvassa.
4204: yhtiö toisesta maasta tarjoaa palveluksiaan tai Suomelle on tärkeää korostaa markkinakes-
4205: että talousalueen puitteissa hakeudutaan työ- keisen yhteistyön vastapainoksi maamme saa-
4206: hön mihin maahan hyvänsä. Nythän tavaroiden vutuksia hyvinvointivaltiona ja pyrkiä vaikutta-
4207: kaupassa on poistettu tullit, mutta hallinnollisia maan siihen, että keskeisemmäksi Euroopan
4208: määräyksiä voidaan käyttää jarruttamaan yhteistyössä nostetaan sosiaaliturva tai vaikka-
4209: kauppaa. pa ympäristö.
4210: EFT An ja EY :n neuvottelujen ydin on talou- Yrityksen lyhytjänteisyys ja ajattelun sitomi-
4211: dessa, mutta heijastusvaikutukset ulottuvat pal- nen rajattomaan taloudelliseen kasvuun eivät
4212: jon laajemmalle. mahdollista Euroopan eivätkä maamme tasa-
4213: Muodollisesti Euroopan talousalue ei koske painoista kehittymistä. Tulonjaon sosiaalinen
4214: työntekijöiden oikeuksia, työsuojelua, työaika- oikeudenmukaisuus, kansalaisten sosiaaliset oi-
4215: säännöksiä tai eläkejärjestelmiä tai muuta sosi- keudet, työntekijöiden päätäntävallan lisäämi-
4216: aalipolitiikkaa. Käytännössä työvoiman ja pää- nen työpaikoilla ja ympäristönsuojelu eivät saa
4217: oman vapaa liikkuminen rajojen yli synnyttää olla sivuseikkoja, kuten EY:ssä näytään ajatel-
4218: monenlaisia paineita. tavan. EY -maiden näihin asioihin liittyvä julis-
4219: Työsuojelussa joudutaan hyväksymään esi- tus on veivoittamattomana asiakirjana vain hy-
4220: merkiksi monien sellaisten laitteiden tai kemi- vän tahdon ele.
4221: kaalien käyttö, joita ei ehkä muutoin hyväksyt- EY -maiden sosiaaliturvajärjestelmä eroaa
4222: täisi. Osittain ongelma voi jäädä hypoteettisek- Suomen sosiaaliturvajärjestelmästä. Hallitus on
4223: si, sillä näissä asioissa Suomi ei ole ollut Euroo- kuitenkin antanut ymmärtää, että järjestelmien
4224: pan kärjessä. eroavuus aiheuttaa lähinnä teknisiä ongelmia.
4225: Yhdentymisen vaikutukset yhtenäistävät val- Todellisuudessa erot ovat niin suuria, että voi-
4226: tion ja muun julkisen vallan rahanhankintaa eli daan puhua tietyssä mielessä jopa järjestelmien
4227: verotusta. Samalla yhdentyminen luo paineita vastakkaisuudesta.
4228: myös yhtenäistää rahan jakamista eli toimeen- EY :n sisällä on suuria eroja sosiaaliturvan ta-
4229: tuloturvaa ja yhteiskunnallisia palveluksia. Pai- sossa ja kattavuudessa. Pienimmät palkat, al-
4230: neiden olemassaololla, silloinkin kun ne eivät haisin verotus ja siten myös heikoin sosiaalitur-
4231: tosiasiallisesti vaikuttaisi, voidaan tietysti myös va löytyy EY:n eteläreunalta. Onkin todennä-
4232: helpommin perustella, jos halutaan valita yh- köistä, että varsinkin työvoimavaltainen teolli-
4233: teiskuntapolitiikassa konservatiivisempi ja suus hakeutuu sinne, ellei sitten talousjärjestel-
4234: oikeistolaisempi linja. män mullistus Varsovan liiton maissa luo vas-
4235: 54 1990 vp. - TA n:o 47
4236:
4237: taavia sijoittumisetuja näissä maissa. Korkea- että EFTA-maat kartoittaisivat yhdistävät teki-
4238: paikkaiset asiantuntijat hakeutunevat mieluiten jät EY:n kanssa käytäviä neuvotteluja varten.
4239: alhaisen verotuksen maihin, joihin saatetaan Suojattavat oikeudet, arvot ja edut tulisi muo-
4240: ryhtyä ohjaamaan suurten yritysten kehitys- ja toilla siten, että niiden määrittely voitaisiin si-
4241: tutkimusosasto ja. sällyttää osaksi EY :n ja EFT An sopimusta Eu-
4242: Suomessa, kuten Pohjoismaissa yleensä, sosi- roopan talousalueesta.
4243: aaliturva rakentuu sen sijaan kansalaisuuden Toissijaisena vaihtoehtona Suomi voisi esit-
4244: nojalla annettavan perusturvan varaan, jota tää laadittavaksi EFTA-maiden keskinäinen
4245: täydentää työsuhteesta johdettu ansioturva. valtiosopimus. Sen avulla maat voisivat parem-
4246: Puutteistaan huolimatta yhteiskunnan palvelut min turvata sosiaaliturvaa ja muita keskeisiä ar-
4247: ovat melko runsaat. Kaikki tämä onnistuu vain voja koskevat etunsa vastapainoksi elinkeino-
4248: korkealla verotuksella, jonka alentamiseen al- elämän neljälle vapaudelle.
4249: kaa kohdistua suuria paineita. Jos verotusta EFTA-maiden yhteistoimin voitaisiin myös
4250: alennetaan, heikkenee sosiaaliturva. välttää se, että ne keskenään kilpaillen alkaisi-
4251: Euroopan talousalue edellyttänee myös luo- vat romuttaa omaa hyvinvointiyhteiskun-
4252: pumista kansalaisuuteen perustuvasta perustur- taansa.
4253: vasta. Vaikka vapaa liikkuvuus koskeekin vain Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4254: työnhakua rajoitettuna aikana, on kuitenkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4255: selvitettävä, missä määrin olisi mahdollista, että
4256: EY -alueen eteläreunalta onnistuisi muuttamaan että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
4257: väkeä hankkimaan oikeuden esim. kansaneläk- (a) Euroopan vapaakauppaliiton mai-
4258: keeseen, joka oikeus EY -normeja suoraan so- den (EFTA) keskinäisen yhteisymmär-
4259: veltaen säilyisi asianomaisen palatessa välittö- ryksen aikaansaamiseksi EY-maille esi-
4260: mästi oikeuden saatuaan takaisin kotimaahan- tettävästä vaatimuksesta solmia Euroo-
4261: sa. Tällainen mahdollisuus murtaisi perustur- pan talousalueen perustamisen yhtey-
4262: van rahoitusmahdollisuuden. dessä myös sopimus, jolla sopimusosa-
4263: EFTA-maiden sosiaaliturvajärjestelmätkään puolet sitoutuvat ylläpitämään ihmisoi-
4264: eivät ole samanlaisia; on eroa perusturvan ta- keuksia ja perusvapauksia sekä talou-
4265: sossa ja kattavuudessa. Näille maille yhteisenä dellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oi-
4266: piirteenä ovat silti laajat julkiset palvelut, kehit- keuksia, ja kehittämään työntekijöiden
4267: tynyt sosiaaliturvajärjestelmä ja sosiaalisten oi- oikeuksia, työsuojelua, työaikasään-
4268: keuksien painottaminen. nöksiä, sosiaaliturvaa ja yhteiskunnan
4269: Suomen ja kaikkien EFTA-maiden pitäisi palveluksia vastapainona EY:n sisä-
4270: EY:n kanssa käytävissä neuvotteluissa huoleh- markkinaohjelman toteuttamiselle ja
4271: tia siitä, ettei Euroopan talousalue vaaranna so- Euroopan talousalueen perustamiselle ja
4272: siaalivaltion kehittämistä. Kysymys on ni- (b) jotta sosiaalinen perusturva voidaan
4273: menomaisesti yhteiskuntapolitiikan sisältöä sisällyttää ja sitä kehittää Euroopan ta-
4274: koskevasta vaatimuksesta. lousalueen perustamisesta huolimatta.
4275: Mielestämme Suomen tulisikin tehdä aloite,
4276:
4277: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4278:
4279: Jarmo Wahlström Esko Helle Timo Laaksonen
4280: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Juhani Vähäkangas
4281: Pauli Uitto Raila Aho Asko Apukka
4282: Esko Seppänen Claes Andersson Pekka Leppänen
4283: Pertti Lahtinen
4284: 1990 vp. 55
4285:
4286: Toivomusaloite n:o 48
4287:
4288:
4289:
4290:
4291: Vähänäkki: Suursaaren, Tytärsaaren, Lavansaaren ja Seiskarin
4292: avaamisesta suomalaisille pienveneilijöille
4293:
4294:
4295: Eduskunnalle
4296:
4297: Itäisen Suomenlahden rannikkokunnissa on tuksiin, joita saarilla kävijöille rantautumis-
4298: pienveneilijöiden keskuudessa ollut kauan aja- paikkojen ja muiden olosuhteiden puolesta ase-
4299: tuksena päästä meriristeilyjensä yhteydessä ran- tettaisiin. Mahdollisesti voitaisiin Suomen puo-
4300: tautumaan Suomenlahden Neuvostoliiton puo- lelta jopa yksityisin voimin osallistua niiden ra-
4301: leisille ulkosaarille, lähinnä Suursaareen, Tytär- kenteiden tekemiseen, jotka katsottaisiin mat-
4302: saareen, Lavansaareen ja Seiskariin. Sen lisäksi kailijoiden palvelun kannalta tarpeellisiksi.
4303: ovat ko. saariita kotoisin olevat suomalaiset Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4304: monesti esittäneet toiveen päästä vierailemaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4305: kotisaarellaan tai vanhempiensa kotisaarilla.
4306: Halukkuutta pistäytyä ko. ulkosaarilla on osal- että hallitus ryhtyisi asianomaisiin
4307: taan lisännyt myös se, että Itäisen Suomenlah- neuvotteluihin Neuvostoliiton raja- ym.
4308: den kansallispuiston alueella estävät monet by- viranomaisten kanssa, jotta suomalaisil-
4309: rokraattiset säännöt kansallispuistoon kuulu- le pienveneilijöille ym. matkailijoille
4310: vien Suomen puoleisten saarten käytön virkis- mahdollistuisi vaikka lyhytaikainenkin
4311: tykseen. rantautuminen Neuvostoliitolle kuulu-
4312: Mikäli käynnit Neuvostoliitolle kuuluvilla ul- villa Suomenlahden ulkosaarilla, lähin-
4313: kosaarilla käytävien neuvottelujen tuloksena nä Suursaaressa, Tytärsaaressa, Lavan-
4314: mahdollistuisivat, olisivat suomalaiset kävijät saaressa ja Seiskarissa.
4315: luonnollisesti valmiit alistumaan niihin rajoi-
4316:
4317: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4318:
4319: Matti Vähänäkki
4320: 56 1990 vp.
4321:
4322: Toivomusaloite n:o 49
4323:
4324:
4325:
4326:
4327: Aaltonen: Yrityspalvelun Seinäjoen paikallistoimiston muuttami-
4328: sesta piiritoimistoksi
4329:
4330:
4331: Eduskunnalle
4332:
4333: Suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla sijait- janmaan ja rannikon alueellisesti erilaisten on-
4334: sevien yritysten lukumäärä, uusien perustamis- gelmien ratkaisemiseen.
4335: vilkkaus ja alueen työvoiman lukumäärä edel- Muun Suomen maakuntakeskuksissa on näh-
4336: lyttävät oman piiritoimiston perustamista. ty omat piiritoimistot hyvänä keinona yhdistää
4337: Asioiden joustava ja nopea hoito vaatii itse- toisiinsa julkishallinto ja yritystoiminta.
4338: näistä piiriä ja yrittäjien kannalta palvelutason Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4339: nostoa muun maan tasolle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4340: Tämä kannanotto on hyväksytty myös Vaa-
4341: san läänin kehittämisneuvottelukunnassa ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4342: seutukaavaliitossa. menpiteisiin kauppa- ja teollisuusminis-
4343: Oma piiritoimisto palvelee paremmin erilaisia teriön yrityspalvelun Seinäjoen paikal-
4344: alueellisia kehittämistarpeita. Resurssilisäyksel- listoimiston muuttamiseksi piiritoimis-
4345: lä myös Kokkolan ja Vaasan toimistojen palve- toksi.
4346: lut voisivat paremmin kohdentua Keski-Poh-
4347:
4348: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4349:
4350: Markus Aaltonen
4351: 1990 vp. 57
4352:
4353: Toivomusaloite n:o 50
4354:
4355:
4356:
4357:
4358: Aaltonen: Tilastokeskuksen Seinäjoen aluetoimiston vakinaista-
4359: misesta
4360:
4361:
4362: Eduskunnalle
4363:
4364: Tilastokeskuksen aluetoimiston tmmmta on surssien vahvistamista sekä mm. sen avulla lää-
4365: aloitettu kokeiluna vuonna 1989 kolmella paik- nin tietopalveluprojektin toteuttamista.
4366: kakunnalla, joista yksi on Seinäjoki. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4367: Seinäjoen aluetoimisto on erikoistumassa ni- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4368: menomaan elinkeinoelämän tietohuoltopalve-
4369: luihin. Läänin kehittämisneuvottelukunnan vä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4370: limietinnössä on esitetty Tilastokeskuksen Sei- menpiteisiin Tilastokeskuksen Seinäjoen
4371: näjoen aluetoimiston toiminnan kehittämistä, aluetoimiston vakinaistamiseksi.
4372: kokeilutoiminnan vakinaistamista ja henkilöre-
4373:
4374: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4375:
4376: Markus Aaltonen
4377:
4378:
4379:
4380:
4381: 7 200136P
4382: 58 1990 vp.
4383:
4384: Toivomusaloite n:o 51
4385:
4386:
4387:
4388:
4389: E. Aho: Teknologian kehittämiskeskuksen konsultointiyksikön
4390: perustamisesta Kokkolaan
4391:
4392:
4393: Eduskunnalle
4394:
4395: Teollisuuden rakenteen uudistaminen edellyt- alueella on menetetty runsaasti teollisia työpaik-
4396: tää voimakasta panostusta tutkimus- ja kehitys- koja. Maakunnassa toimivien pienten ja keski-
4397: työhön. Tavoitteen mukaisesti valtion tuki teolli- suurten teollisuusyritysten kehittämistyöllä voi-
4398: suuden tutkimus- ja kehitystoimintaan on mer- taisiin ainakin osa työpaikkamenetyksistä korva-
4399: kittävästi kasvanut viime vuosien aikana. ta. Tällä hetkellä näiden pk-yritysten kehittämis-
4400: Palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja eri- hankkeita ei kuitenkaan kyetä riittävän tehok-
4401: tyisesti pienten ja keskisuurten yritysten konsul- kaasti tukemaan.
4402: tointipalvelujen tarpeen tyydyttämiseksi Tekno- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4403: logian kehittämiskeskukselle on perustettu kon- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4404: sultointiyksiköiden verkko, joiden tehtävänä on
4405: tukea nimenomaan pienten ja keskisuurten yri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4406: tysten kehittämishankkeiden valmistelua. Teknologian kehittämiskeskuksen uu-
4407: Vastaava Teknologian kehittämiskeskuksen den konsultointiyksikön perustamiseksi
4408: alueyksikön perustamistarve on myös Keski- Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan.
4409: Pohjanmaalla. Rakennemuutoksen seurauksena
4410:
4411: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4412:
4413: Esko Aho
4414: 1990 vp. 59
4415:
4416: Toivomusaloite n:o 52
4417:
4418:
4419:
4420:
4421: Aittoniemi: Peruspalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla
4422:
4423:
4424:
4425: Eduskunnalle
4426:
4427: Maamme syrjäseuduilla on kyliä ja alueita, vanhus on joutunut elämään päivä- ja jopa viik-
4428: joilta puuttuvat mm. posti-, kauppa- ja vanhus- kokausia ilman ruokaa ja hoitoa häntä siihen
4429: tenpalvelut. Suurimmalta osin tämä johtuu tie- saakka hoitaneen paremmassa kunnossa olleen
4430: tyistä kannattavuussyistä. Kauppa ei menesty kuoltua sairauskohtaukseen. Kun kukaan ei
4431: yksinään, erillisen postitoimiston ylläpitäminen käy katsomassa viikkokausiin, tällaiset tapauk-
4432: estyy postilaitoksen liiketaloudellisten periaat- set ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa.
4433: teiden perusteella ja vanhustenpalvelut hoide- Näiltä voitaisiin pääosin välttyä, jos kyläkun-
4434: taan vajaatoimisesti keskustaajamista. Myös nassa olisi henkilö tai perhe, joka paikkakun-
4435: esimerkiksi vanhusten liikkumiseen liittyvät on- nan olosuhteet huomioon ottaen huolehtisi
4436: gelmat ovat suuret, koska taksipalvelut on tilat- myös tämäntyyppisten heikossa terveydellisessä
4437: tava keskustaajamista ja ne tulevat kalliiksi. tilassa olevien tarkkailusta riittävän usein. Kun
4438: Pienissä kyläkunnissa taksin ylläpitäminen ei vanhusten määrä ja kotihoidon tarve tulevai-
4439: yrittäjälle ole yksinään kannattavaa. suudessa yhä kasvavat, tämänsuuntainen toi-
4440: Mikäli posti-, kauppa-, taksi- ja vanhusten- minta olisi myös taloudellisesti huokeampaa.
4441: palvelut yhteiskunnan taholta ohjattaisiin tä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4442: mäntyyppisissä olosuhteissa yhden perhekun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4443: nan hoidettavaksi, asiaan tulisi useassa tapauk-
4444: sessa merkittävä korjaus. Eri osasista muodos- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
4445: tuva toiminta takaisi yrittäjäperheelle riittävän syrjäseutujen erilaisten palvelumuotojen
4446: toimeentulon. Toisaalta syrjäisten seutujen pal- keskittämiseksi siten, että toiminta muo-
4447: velut tulisi hoidetuksi nykyistä tilannetta pa- dostuu taloudellisesti kannattavaksi, ja
4448: remmin. Esimerkiksi vanhustenhuollon osalta sitä kautta riittävien palveluiden saannin
4449: vältyttäisiin viime aikoina esiin tulleilta jär- varmistamiseksi syrjäseuduilla.
4450: kyttäviltä tapahtumilta, joissa liikuntakyvytön
4451:
4452: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4453:
4454: Sulo Aittoniemi
4455: 60 1990 vp.
4456:
4457: Toivomusaloite n:o 53
4458:
4459:
4460:
4461:
4462: Alaranta ym.: Valtion Haapaveden virastotalon laajentamisesta
4463:
4464:
4465:
4466: Eduskunnalle
4467:
4468: Haapaveden virastotalo on liian pieni. Lisäti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4469: loja tarvitsevat Haapaveden kihlakunnan rekis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4470: terivirasto, työvoimahallinto sekä poliisi. Myös muksen,
4471: postin nykyiset tilat ovat alimitoitettuja ja tuo-
4472: miokunnan istuntosalista puuttuvat kokonaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4473: odotustilat. valtion Haapaveden virastotalon laajen-
4474: Lisärakentamisen kokonaistarve on noin 800 tamiseksi.
4475: m 2 ja sen kustannus noin 8 milj. mk. Rahoitus
4476: tulisi varata joko lisärakentamiseen tai kiinteis-
4477: töyhtiön osakkeiden ostoon.
4478:
4479: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4480:
4481: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
4482: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Kalevi Mattila
4483: 1990 vp. 61
4484:
4485: Toivomusaloite n:o 54
4486:
4487:
4488:
4489:
4490: Alaranta ym.: Kehitysvammaisille maksettavan työosuusrahan
4491: saattamisesta verovapaaksi tuloksi
4492:
4493:
4494: Eduskunnalle
4495:
4496: Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun vitse toimittaa ennakonpidätystä, vaan vero
4497: asetuksen 24 §:n mukaan työtoimintaan Osallis- pannaan maksuun lopullisessa verotuksessa.
4498: tuvalle kehitysvammaiselle voidaan sosiaalihal- Vaikka työosuusrahat eivät aina käytännössä
4499: lituksen vahvistamien perusteiden mukaan nouse verotettavan rajan yläpuolelle, on työ-
4500: maksaa niin sanottua työosuusrahaa. Tavoit- osuusrahan veronalaisuutta pidettävä työosuus-
4501: teena on antaa henkilölle valmennusta ja oh- rahan tavoitteiden vastaisena.
4502: jausta mielekkään toiminnan oppimisessa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4503: auttaa häntä totuttautumaan työelämän vaati- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4504: muksiin. Työosuusrahan maksamisella on tär- muksen,
4505: keä merkitys kehitysvammaisen omanarvontun-
4506: nolle. Työosuusrahan tavoitteet ovat kasvatuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4507: selliset ja kannustavat. kehitysvammaisille maksettavan työ-
4508: Verohallitus on katsonut, että työosuusraha osuusrahan saamiseksi verottomaksi.
4509: on veronalaista tuloa, josta ei kuitenkaan tar-
4510:
4511: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4512:
4513: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
4514: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Matti Väistö
4515: Toimi Kankaanniemi Kalevi Mattila Annikki Koistinen
4516: 62 1990 vp.
4517:
4518: Toivomusaloite n:o 55
4519:
4520:
4521:
4522:
4523: Almgren ym.: Sotainvalidien ja rintamaveteraanien hoitokustan-
4524: nusten täysimääräisestä verovähennysoikeudesta
4525:
4526:
4527: Eduskunnalle
4528:
4529: Useat invalidit ja veteraanit hakeutuvat eri- veteraanien tarpeet siten, että omin varoin kus-
4530: laisiin hoitolaitoksiin - myös ulkomaille - tannettavat hoitotoimenpiteet olisivat täysimää-
4531: saamaan hoitoja vaivoihinsa, jotka iän myötä räisesti vähennyskelpoisia verotuksessa.
4532: vain pahenevat. Usein laitokseen hakeutumi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4533: seen antaa virikkeen lääkäri, joka vuosikaudet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4534: on hoitanut sotainvalidia tai veteraania. Hakeu- muksen,
4535: tumisen syynä on, paitsi itse hoitoa vaativa
4536: vamma, myös se, että yhteiskunnan rahoitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4537: mat hoidat ovat rajalliset eivätkä hoitoa tarvit- jotta sotainvalidit ja veteraanit saisivat
4538: sevat pääse verovaroin kustannettaviin hoitoi- verotuksessa täysimääräisesti vähentää
4539: hin tarpeeksi usein. ne hoitokustannukset, jotka he ovat ko-
4540: Olisi kohtuullista, että yhteiskunta ottaisi konaan itse maksaneet niistä hoidoista,
4541: huomioon hoitoa tarvitsevien sotainvalidien ja joihin ovat saaneet lääkärin kehotuksen.
4542: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4543:
4544: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4545: Sauli Hautala Jorma Fred
4546: 1990 vp. 63
4547:
4548: Toivomusaloite n:o 56
4549:
4550:
4551:
4552:
4553: Almgren ym.: Leimaveron poistamisesta rahalaitosten velkakir-
4554: joista ensiasuntoa hankkivien avioparien osalta
4555:
4556:
4557: Eduskunnalle
4558:
4559: Nuoret avioparit ovat poikkeuksellisen vaike- settava vielä pankin velkakirjan leimavero.
4560: assa tilanteessa hankkiessaan omistusasuntoa. Säännön mukaan sekin on useita tuhansia
4561: Aviopuolisot ovat usein kumpikin juuri opiske- markkoja. Olisi kohtuullista, että ensiasunnon
4562: lunsa päättäneitä nuoria. He ovat opiskelleet ostaja voisi saada vapautuksen siitä leimaveros-
4563: velan turvin. Työelämään sijoittumisen ja pysy- ta, joka on maksettava pankin velkakirjasta.
4564: vien ansioiden saamisen jälkeen alkavat kohta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4565: lainojen lyhennykset ja koronmaksut. Talou- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4566: dellinen tilanne on tukalimmassa vaiheessaan. muksen,
4567: Omistusasunnon hankinta on useilla päämää-
4568: ränä. Asuntojen hinnat jo sinänsä ovat korkeat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4569: Asunnon ostaja joutuu lähes aina maksamaan leimaveron poistamiseksi rahalaitosten
4570: asuntokaupasta koituvan leimaveron. Itse kau- velkakirjoista, kun asunnon ostajana on
4571: pasta kannettavan leimaveron lisäksi on mak- ensiasuntoa hankkiva aviopari.
4572:
4573: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4574:
4575: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
4576: 64 1990 vp.
4577:
4578: Toivomusaloite n:o 57
4579:
4580:
4581:
4582:
4583: Andersson ym.: Mainosveron käyttöön ottamisesta
4584:
4585:
4586:
4587: Eduskunnalle
4588:
4589: Suomessa mainontaan käytetään n. 7 miljar- käyttöön liikevaihtoveron suuruinen, 17 % :n
4590: dia markkaa vuosittain, joka tekee n. 1 500 mainosvero, joka olisi omiaan vähentämään tur-
4591: markkaa vuodessa asukasta kohti. Samalla haa mainostamista etenkin peruselintarvikkei-
4592: maamme hintataso on maailman korkeimpia. den ja välttämättömien kulutustarvikkeiden
4593: Viime aikoina onkin vaadittu nimenomaan elin- kohdalla.
4594: tarvikkeiden hintojen alentamista. Laajaan elin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4595: tarvikemainontaan käytetyt mainosrahat nosta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4596: vat tarpeettomasti elintarvikkeiden hintoja ja
4597: joutuvat viime kädessä kuluttajan maksetta- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
4598: viksi. 17 %:n suuruisen mainosveron käyttöön
4599: Tässä aloitteessa ehdotetaan, että otettaisiin ottamiseksi.
4600:
4601: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4602:
4603: Claes Andersson Pekka Haavisto Pertti Lahtinen
4604: Esko Helle Eero Paloheimo Erkki Pulliainen
4605: Esko-Juhani Tennilä Raila Aho Vappu Säilynoja
4606: Riitta Myller Asko Apukka
4607: 1990 vp. 65
4608:
4609: Toivomusaloite n:o 58
4610:
4611:
4612:
4613:
4614: Anttila ym.: Lyijyttömän bensiinin suosimisesta verotuksellisin
4615: keinoin
4616:
4617:
4618: Eduskunnalle
4619:
4620: Polttoaineiden hintojen korotuksen yhtey- eli 12, 1 prosenttia. Vastaavasti lyijyllisen 99-
4621: dessä vuodenvaihteessa varsin suurta hämmäs- oktaanisen bensiinin hinta nousi 39 penniä/litra
4622: tystä herätti se, että lyijyttömän bensiinin hinta eli 10,8 prosenttia. Samanaikaisesti dieselpolt-
4623: nousi enemmän kuin muun bensiinin ja diesel- toaineiden hinta nousi ainoastaan 18,5 pen-
4624: öljyn hinta. Tämä on vastoin niitä periaatteita, niä/litra eli 6, 7 prosenttia.
4625: joiden mukaan ympäristölle vähemmän haital- Ympäristönäkökohdista katsottuna on tällai-
4626: listen polttoaineiden käyttöä tulisi edistää. nen verotuskohtelu täysin käsittämätöntä. Täl-
4627: Muutenkin hallitus on kunnostautunut poltto- lainen verotuskäytäntö ei ainakaan kannusta
4628: aineiden verojen korotuksessa siten, että tämän kuluttajia käyttämään ympäristön kannalta vä-
4629: hallituksen aikana polttoaineiden verotuloker- hemmän vaarallista lyijytöntä bensiiniä.
4630: tymä on kasvanut yhteensä 86 prosenttia. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4631: verrataan vuoden 1987 budjetin polttoainevero- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4632: markkamäärää vuoden 1990 markkamäärään, muksen,
4633: on tässä 86 prosentin tulojenlisäys.
4634: Eduskunnan käsitellessä näitä ns. haittaveroja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4635: sen tarkoituksena on ollut se, että suositaan ym- piteisiin korjatakseen polttoaineiden ve-
4636: päristöystävällisiä tuotteita. Tämän mukaisesti rotusta siten, että lyijyttömän bensiinin
4637: pitäisi lyijyttömän bensiinin verotuksen olla hinta edelleenkin olisi huomattavasti
4638: huomattavasti lievempää kuin muiden polttoai- edullisempaa kuin Iyijy/lisen poltto-
4639: neiden. Vuodenvaihteessa kuitenkin lyijyttö- aineen hinta, sekä samalla säilyttäisi
4640: män bensiinin kuluttajahinta nousi sekä abso- hinnaneron lyijyttömän bensiinin hin-
4641: luuttisesti että suhteellisesti eniten. Lyijyttömän nan eduksi samalla tasolla, mikä se oli
4642: bensiinin hinta nousi 1.1.1990 39 penniä/litra vuonna 1989.
4643:
4644: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4645:
4646: Sirkka-Liisa Anttila Marjatta Stenius-Kaukonen Ritva Vastamäki
4647: 66 1990 vp.
4648:
4649: Toivomusaloite n:o 59
4650:
4651:
4652:
4653:
4654: Anttila: Liikevaihtoveron poistamisesta elintarvikkeilta
4655:
4656:
4657:
4658: Eduskunnalle
4659:
4660: Hallituksen piirissä valmistellaan parhaillaan jassa 6 prosenttia ja Ranskassa 5,5 prosenttia.
4661: liikevaihtoveron uudistamista. Hallituksen pii- Englannissa ja Irlannissa elintarvikkeiden liike-
4662: rissä on asiaa valmistellut toimikunta, jonka vaihtoveroprosentti on nolla.
4663: pohjalta valtiovarainministeriössä pyritään laa- Kun otetaan huomioon Suomen erittäin poh-
4664: timaan lainsäädäntö liikevaihtoveron uudista- joinen sijainti ja sen suomalaiselle elintarvike-
4665: misesta. Suomessa liikevaihtoverorasitus on eri- tuotannolle tuomat lisäkustannukset, olisi mie-
4666: tyisen korkea elintarvikkeilla verrattaessa niitä lestäni kaikkein järkevin tapa alentaa suomalai-
4667: Keski-Euroopan liikevaihtoveroprosentteihin. sen ruoan hintaa poistamalla elintarvikkeilta lii-
4668: Keski-Euroopassa on käytössä arvonlisävero- kevaihtoverorasitus.
4669: järjestelmä, jolloin on kaksi erilaista liikevaih- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4670: toverokantaa. Elintarvikkeilla on alhaisempi lii- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4671: kevaihtoverokanta. Suomessa raskaimmin elin-
4672: tarvikkeista liikevaihtoverotettuja ovat juomat, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4673: joiden keskimääräinen liikevaihtoverorasitus piteisiin suomalaisia elintarvikkeita ra-
4674: on 24 prosenttia. Keskimäärin elintarvikkeiden sittavan liikevaihtoverojärjestelmän uu-
4675: liikevaihtoverorasitus Suomessa on 15,3 pro- distamiseksi siten, että suomalaisilta
4676: senttia, kun taas samaan aikaan Italiassa liike- elintarvikkeilta poistetaan liikevaihtove-
4677: vaihtoverorasitus elintarvikkeissa on 9 prosent- rorasitus kokonaisuudessaan.
4678: tia, Saksassa 7 prosenttia, Belgiassa ja Espan-
4679:
4680: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4681:
4682: Sirkka-Liisa Anttila
4683: 1990 vp. 67
4684:
4685: Toivomusaloite n:o 60
4686:
4687:
4688:
4689:
4690: Anttila: Liikevaihtoveron poistamisesta uusiaraaka-aineilta
4691:
4692:
4693:
4694: Eduskunnalle
4695:
4696: Uusiaraaka-aineita ovat kaikki käytöstä pois- - Vaikka Suomessa kerättävissä olevaa ke-
4697: tuvat käyttökelpoiset materiaalit sen jälkeen, räyspaperia tuettaisiin niin, että se olisi käyttä-
4698: kun niitä on käsitelty uudelleenkäyttöä varten. ville tehtaille puoli-ilmaista, ei summalla olisi
4699: Uusiaraaka-aineiden tärkeimpänä osana ovat suurta merkitystä valtiolle eikä se sotkisi puu-
4700: keräyspaperi ja -pahvit eri lajiluokkineen. Mui- markkinoita, mutta kaatopaikoilta olisi poissa
4701: ta ovat puut, lasit, romut, muovit, lumput ja lähes 700 000 tonnia paperia.
4702: kumit. - Keräysliikkeiden kirjanpito yksinkertais-
4703: Keräyspapereiden ja muiden materiaalien ke- tuu. Nykyisin on tarkkaan eriteltävä verolliset
4704: räämisestä ja käsittelystä huolehtivat pääasiassa ja verottomat hinnat sekä kuljetukset. Paljon
4705: ammattimaiset paperinkeräys- ja jätehuoltoliik- helpompi olisi käyttää vain yhtä hintaa sekä
4706: keet. Seurojen, järjestöjen tai yksityisten ihmis- kuljetusmaksua.
4707: ten suorittama keräys on melko pientä kokonai- - Suurin osa keräysliikkeistä on pieniä ja
4708: suuteen verrattuna. nykyisillä hinnoilla huonotuottoisia. Monille
4709: Keräyspapereita saadaan talteen tällä hetkellä jää vain valitettavan helposti liikevaihtovero-
4710: vajaat 400 000 tonnia/vuosi, mistä määrästä rästejä, jotka kasautuessaan johtavat maksu-
4711: keräämällä kootaan noin 300 000 tonnia. Lop- vaikeuksiin. Liikevaihtovero sinänsä ei ole syy-
4712: pu on lähinnä teollisuushylkyjä, jotka käyte- nä vaikeuksiin, välillistä vaikutusta sillä kuiten-
4713: tään suoraan teollisuudessa tai viedään rullina kin on.
4714: ulos. - Keräyspaperin ja jätteiden käsittelyssä
4715: Kerätyn paperin arvo on noin 120 milj. mark- käytettävistä laitteista lähes kaikki on hankitta-
4716: kaa. Tästä liikevaihtoveron osuus on yli 20 milj. va ulkomailta. Suomen markkinat ovat niin pie-
4717: markkaa. Valtiolle tämän veron merkitys on vä- net, ettei täällä ole mahdollista valmistaa tar-
4718: häinen verrattuna koko liikevaihtoveromää- peeksi suuria ja tehokkaita koneita. Tuontiko-
4719: rään. Keräysliikkeille ja käyttäjille tuollakin neet ovat jo lähtöhinnaltaan kalliita (yleensä
4720: summalla on merkitystä. miljoonaluokkaa). Kun hintaan lisätään rahti,
4721: Ympäristön ja yhteiskunnan kannalta on erit- tuonnintasausvero ja liikevaihtovero, joutuu
4722: täin tärkeää, että pystymme hillitsemään turhaa moni aloittava yritys tarkkaan laskemaan, mitä
4723: kulutusta sekä vähentämään kaikkia jätepääs- voi hankkia vai voiko aloittaa ollenkaan.
4724: töjä. Kaikkinainen kierrätys- ja uusiatuoteajat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4725: telu on pinnalla, ainakin puheissa. Käytännön taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4726: toimia pitäisi huomattavasti tehostaa.
4727: Perusteluja on useita: että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4728: - Kaikista jätemateriaaleista ja uusiaraaka- piteisiin poistaakseen liikevaihtoveron
4729: aineista on tuotantoketjun aikana maksettu lii- kaikkien kerättyjen uusiaraaka-aineiden
4730: kevaihtovero, ehkä useaankin kertaan. Liike- käsittelyn ja kuljetuksen osalta alku-
4731: vaihtoverollinen uusiaraaka-aine on puhtaaseen lähteeitä loppukäyttäjälle saakka sekä
4732: luonnon raaka-aineeseen verrattuna huonom- poistaakseen liikevaihtoveron uusiaraa-
4733: massa asemassa, vaikka pitäisi olla juuri päin- ka-aineiden tuotannollisessa käsittelyssä
4734: vastoin. tarvittavien laitehankintojen osalta.
4735: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4736:
4737: Sirkka-Liisa Anttila
4738: 68 1990 vp.
4739:
4740: Toivomusaloite n:o 61
4741:
4742:
4743:
4744:
4745: Anttila: Liikevaihtoveron poistamisesta keräyspaperilta
4746:
4747:
4748:
4749: Eduskunnalle
4750:
4751: Ammattimaiset keräysliikkeet keräävät pää- roa käyttämästään keräyspaperista. Myös rah-
4752: osan Suomessa kerätystä paperista. Ns. satun- dissa on kahdenlaisia hintoja. Kerääjä, joka
4753: naiskerääjät, yksityiset ihmiset, seurat ja järjes- kuljettaa omaa paperiaan, joutuu maksamaan
4754: töt keräävät huomattavasti vähemmän. Keräys- rahdista liikevaihtoveroa. Kuljetusliikkeen hoi-
4755: liikkeet keräävät tai ostavat paperia kotitalouk- taessa kuljetuksen veroa ei makseta. Keräysket-
4756: silta, kaupoista, toimistoista, kirjapainoista ja jun jokainen porras maksaa osaltaan kirjanpi-
4757: teollisuudesta sekä sitten lajittelevat, paalaavat, dosta lasketun liikevaihtoveron.
4758: varastoivat ja hoitavat kuljetuksen tehtaille. Huomioon ottaen sen, että ympäristömme ti-
4759: Paperi menee suoraan kerääjäitä tehtaalle, tuk- laa tulisi kaikin keinoin edistää, olisi liikevaih-
4760: kuliike hoitaa vain laskutuksen. Välityksestä toverovapaus mm. jätepaperille eräs paperinke-
4761: tukkuliike perii oman provisionsa. räykseen kannustava porkkana.
4762: Kerääjät ostavat liikevaihtoverottamalla hin-. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4763: nalla paperia yksityisiltä ihmisiltä, seurailta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4764: ym., mutta verollisella hinnalla kirjapainoista
4765: ja teollisuudesta. Paperinkerääjät laskuttavat että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4766: verollisella hinnalla, samoin tukkuliike. Teolli- piteisiin liikevaihtoveron poistamiseksi
4767: suus joutuu siis aina maksamaan liikevaihtove- keräyspaperilta ja paperin kuljetukselta.
4768:
4769: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4770:
4771: Sirkka-Liisa Anttila
4772: 1990 vp. 69
4773:
4774: Toivomusaloite n:o 62
4775:
4776:
4777:
4778:
4779: Anttila: Maatilamatkailun kehittämisestä verotuksellisin keinoin
4780:
4781:
4782:
4783:
4784: Eduskunnalle
4785:
4786: Maatilamatkailu on merkittävä ja kehittyvä tilan varallisuuteen, jolloin ns. suojasäännökset
4787: maaseutuelinkeino, mutta se voisi kehittyä vielä koskisivat myös tätä varallisuutta sukupolven-
4788: voimakkaammin, jos ratkaistaisiin muutamat vaihdostilanteissa. Tässä suhteessa esiintyy
4789: ongelmat. Lomamökkien poistoprosentti on suurta kirjavuutta eri verotoimistojen tulkin-
4790: nyt enintään kuusi, eli sama kuin uusilla asuin- nassa.
4791: rakennuksilla. Poistoprosentin pitäisi olla sama Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4792: kuin maatilan tuotantorakennuksilla, eli enin- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4793: tään 10 prosenttia. Maatilamatkailuyrittäjien
4794: kokemusten mukaan lomamökit kuluvat käy- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4795: tössä samalla tavalla kuin tuotantorakennukset- piteisiin maatilamatkailun edistämiseksi
4796: kin. nostamalla lomamökkien poistoprosen-
4797: Lomamökkien verotusarvo tontteineen ar- tin kuudesta kymmeneen prosenttiin se-
4798: vioidaan vuosittain vahvistettavien perusteiden kä määrittelemällä maatilan lomamökin
4799: mukaisesti, kuten asuinrakennustenkin. Vero- verotusarvon samojen perusteiden mu-
4800: tusarvo tulisi voida laskea samojen perusteiden kaan kuin maatilan tuotantorakennuk-
4801: mukaan kuin maatilan tuotantorakennuksilla- setkin, eli menojäännöksen mukaan,
4802: kin, eli menojäännöksen mukaan. sekä määräisi, että lomamökit tonttei-
4803: Lomamökit tontteineen tulisi aina lukea maa- neen luetaan maatilan varallisuuteen.
4804:
4805: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4806:
4807: Sirkka-Liisa Anttila
4808: 70 1990 vp.
4809:
4810: Toivomusaloite n:o 63
4811:
4812:
4813:
4814:
4815: Apukka: Maakaasuputken rakentamisesta Neuvostoliitosta Poh-
4816: jois-Suomeen
4817:
4818:
4819: Eduskunnalle
4820:
4821: Suomessa on jatkuvasti puhuttu energian li- oman maansa käyttöä varten. Se olisi Suomen
4822: sätarpeesta ja mm. viidennen ydinvoimalan ra- kannalta vahinko ja voisi johtaa siihen, että
4823: kentamisen välttämättömyydestä. Samanaikai- Pohjois-Suomelle maakaasua voisi olla tarjolla
4824: sesti on kuitenkin lähes unohdettu yksi varteen- vasta joskus 10 vuoden kuluttua Barentsinme-
4825: otettavimmista ja puhtaimmista energiamuo- ren esiintymän hyödyntämisen yhteydessä.
4826: doista eli maakaasu. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4827: Leningradista Petroskoin kautta Kostamuk- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4828: seen ja edelleen Pohjois-Suomeen mahdollisesti sen,
4829: rakennettavaa maakaasuputkea on suomalai-
4830: nen osapuoli valmistellut niin innottomasti, että että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
4831: eräiden tietojen mukaan on mahdollista, että piteisiin maakaasuputken ulottamiseksi
4832: Neuvostoliitto mitoittaa kyseisen putken vain myös Pohjois-Suomeen.
4833:
4834: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4835:
4836: Asko Apukka
4837: 1990 vp. 71
4838:
4839: Toivomusaloite n:o 64
4840:
4841:
4842:
4843:
4844: Apukka: Valtionmaiden hinnoittelusta Lapin tunturimatkailukes-
4845: kuksissa
4846:
4847:
4848: Eduskunnalle
4849:
4850: Vuoden 1989 helmikuussa valtion alueneu- tä pudottamalla valtionmaiden hinnoittelupe-
4851: vottelukunnan päätös korotti valtionmaiden rusteet kohtuulliselle tasolle. Matkailuelinkeino
4852: hinnoitteluperusteita jopa viisinkertaiseksi. on Lapille yhtä tärkeä kuin teollisuus Etelä-
4853: Hinnoittelun perusteena ovat pienet kaavaton- Suomelle, joten on kohtuullista, että se saisi
4854: tit, vaikka todellisuudessa pitäisi olla kysymys edes suunnilleen tasapuolisen kohtelun myös
4855: raakamaan hinnoittelusta. valtion toimesta.
4856: Lapille matkailu on tällä hetkellä eräs merkit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4857: tävin elinkeino. Näillä nykyisillä hinnoittelupe- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4858: rusteilla valtiovalta ehkäisee merkittävästi koko sen,
4859: elinkeinon kehittymistä. Huippuhinnoilla on
4860: tietysti oma merkityksensä rakentamiseen ja sen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
4861: hintatasoon, jota on sanottu ylikuumentuneeksi piteisiin Lapin matkailukeskuksissa ole-
4862: jopa niin, että Lappikin sisällytettiin säädetyn vien valtionmaiden hinnoitteluperustei-
4863: rakennusveron piiriin. Valtiovalta voisi tehok- den laskemiseksi kohtuulliselle raaka-
4864: kaasti olla purkamassa tätä hintapainetta ja maan hintaa vastaavalle tasolle.
4865: edesauttamassa Lapin matkailun kehittämis-
4866:
4867: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4868:
4869: Asko Apukka
4870: 72 1990 vp.
4871:
4872: Toivomusaloite n:o 65
4873:
4874:
4875:
4876:
4877: Fred ym.: Turveteknologian tutkimus- ja kehittämisyksikön pe-
4878: rustamisesta Peräseinäjoelle
4879:
4880:
4881: Eduskunnalle
4882:
4883: Turpeen käytön lisäämisen ja jatkojalostami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4884: sen tulee olla tavoitteena maamme energiantuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4885: tannossa. Turve on kotimainen energianlähde, muksen,
4886: joten sillä tuotettu energia säästää valuuttaa ja
4887: antaa työtä. Kuitenkaan turpeen jatkojalostuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4888: seen liittyviä selvityksiä ei ole riittävästi tehty. turveteknologian tutkimus- ja kehittä-
4889: Vaasan läänin seutukaavaliiton tekeillä ole- misyksikön perustamiseksi Peräseinä-
4890: vassa luonnonvara- ja liikenneseutukaavassa on joelle.
4891: varattu turvetuotantoalueita mahdollisia tur-
4892: peen käyttötarpeita varten.
4893:
4894: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4895:
4896: Jorma Fred Sauli Hautala
4897: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
4898: Esko Almgren
4899: 1990 vp. 73
4900:
4901: Toivomusaloite n:o 66
4902:
4903:
4904:
4905:
4906: Hacklin ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta tieteelliseltä kirjalli-
4907: suudelta
4908:
4909:
4910: Eduskunnalle
4911:
4912: Tieteellisten kirjojen hinnat ovat viime vuo- voitaisiin luoda kestävämmät resurssit, on vält-
4913: sien aikana huomattavasti nousseet. Samaan tämätöntä, että siihen tarvittava kirjallisuus on
4914: aikaan ei kuitenkaan tieteellisten kirjastojen nykyistä edullisemmin saatavilla.
4915: hankintamäärärahoja ole lisätty. Tämä on joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4916: tanut tilanteeseen, jossa opiskelijoille ja tutki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4917: joille välttämätön lähdemateriaali on tullut yhä
4918: vaikeammin saatavaksi. Kun edelleen opiskeli- että hallitus vuoden 1991 tulo- ja me-
4919: joiden taloudelliset resurssit eivät olennaisesti noarvioesityksen laadinnan yhteydessä
4920: ole lisääntyneet, muodostuu opiskelussa välttä- ryhtyisi toimiin tieteellisen kirjalli-
4921: mättömän kirjallisuuden hankinta heille koh- suuden vapauttamiseksi liikevaihtove-
4922: tuuttomaksi rasitukseksi. rosta.
4923: Jotta tieteenharjoittamiselle ja sen opiskelulle
4924:
4925: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4926:
4927: Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo
4928:
4929:
4930:
4931:
4932: H 200136P
4933: 74 1990 vp.
4934:
4935: Toivomusaloite n:o 67
4936:
4937:
4938:
4939:
4940: Hautala ym.: Pienyrityksiä koskevan liikevaihtoverokohtelun yk-
4941: sinkertaistamisesta
4942:
4943:
4944: Eduskunnalle
4945:
4946: Pienyrittäjä voi saada vapautuksen liikevaih- Nykyisin palauteHavan liikevaihtoveron
4947: toverosta anomuksesta jälkikäteen tiettyyn määrä enimmilläänkin on liian alhainen. Uu-
4948: määrään saakka. Menettely on hankala ja dessa järjestelmässä verottoman liikevaihdon
4949: aikaavievä. Jo anomuksen laatiminen selvityk- rajan tulisi olla vähintään 200 000 mk.
4950: sineen vaatii melkoisesti työtä. Vasta jälkikä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4951: teen vapautuksen saaminen merkitsee myös si- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4952: tä, että yrittäjän on ensin sidottava varojaan lii- muksen,
4953: kevaihtoveron maksamiseen saadakseen ne sit-
4954: ten aikanaan takaisin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4955: Tämä kaikki on tarpeetonta vaivannäköä. pienyritysten liikevaihtoverokohtelun
4956: Olisi luotava yksinkertainen järjestelmä, jossa yksinkertaistamiseksi ja niiden saattami-
4957: pienet yritykset jätetään kokonaan liikevaihto- seksi liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle
4958: verotuksen ulkopuolelle säätämällä verollinen 200 000 markan verollisen liikevaihdon
4959: liikevaihto liikevaihtoverottomaksi tiettyyn määrään saakka.
4960: määrään saakka.
4961:
4962: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4963:
4964: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
4965: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
4966: 1990 vp. 75
4967:
4968: Toivomusaloite n:o 68
4969:
4970:
4971:
4972:
4973: Hautala ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta ympäristönsuoje-
4974: luinvestoinneilta
4975:
4976:
4977: Eduskunnalle
4978:
4979: Maamme luonnossa on selvästi nähtävissä me noin 20 hiilivoimalaa on varustettava tehok-
4980: merkkejä saastumisen lisääntymisestä. Järviem- kain rikinpoistolaittein. Ei ole hyvä investoin-
4981: me vesi ja maa happamoituvat. Vauriot metsis- tien ajoittumisenkaan kannalta, että ne ruuh-
4982: sämme mm. neulastuhoina ovat yhä ilmeisem- kautuvai viime hetkiin.
4983: piä. On kiire lisätä ponnisteluja puhtaan luon- Mikäli ympäristönsuojeluun tarvittavat in-
4984: non puolesta. vestoinnit suoritettaisiin uudella suomalaisella
4985: Teollisuuden ja energialaitosten päästöjen tekniikalla, saisi maamme teollisuus näyttää
4986: vähentämistä on vauhditettava. Se on mahdol- osaamistansa, mikä olisi tarpeellista tekniikan
4987: lista mm. vapauttamaila ympäristönsuojeluin- viennin vauhdittamiseksi. Vienti puolestaan
4988: vestoinnit liikevaihtoverosta. Suomessa on ke- korvaisi runsaastikin valtiovallalle liikevaihdos-
4989: hitetty savukaasujen puhdistamiseksi tehokasta ta luopumisesta tulevan menetyksen.
4990: ja kilpailukykyistä tekniikkaa. Senkin vuoksi Edellä todetun johdosta ehdotamme kun-
4991: tehostetut toimet ympäristönsuojelun puolesta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4992: voisivat alkaa. muksen,
4993: Lasketaan, että maassamme tarvitaan noin
4994: kahden miljardin markan ympäristönsuojeluin- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
4995: vestoinnit. Niiden käyntiin saattamiseksi liike- piteisiin liikevaihtoveron poistamiseksi
4996: vaihtoverovapaus olisi tehokas keino. Joka ta- ympäristönsuojeluinvestoinneilta.
4997: pauksessa vuoteen 1993 mennessä mm. maam-
4998:
4999: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5000:
5001: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
5002: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
5003: 76 1990 vp.
5004:
5005: Toivomusaloite n:o 69
5006:
5007:
5008:
5009:
5010: Heikkinen ym.: Talvivaaran malmiesiintymän hyödyntämisestä
5011: Sotkamossa
5012:
5013:
5014: Eduskunnalle
5015:
5016: Maamme tämän hetken ehkä merkittävin, mittakaavassa kuin vuosina 1978-83 ajateltiin.
5017: mutta toistaiseksi vielä hyödyntämäiän malmi- Yhtiö suorittaa Talvivaaran alueella lisäkai-
5018: esiintymä on Sotkamon kunnassa sijaitseva Tal- rauksia samalla kun rikastusmenetelmien kehit-
5019: vivaaran mustaliuske-esiintymä, joka sisältää tämistä jatketaan. Työssä otetaan huomioon
5020: useita arvometalleja. Talvivaaran mustalius- myös tulokset Outokumpu Oy:n ja Teknolo-
5021: keen merkittävimmät metallit ovat nikkeli, gian kehittämiskeskus Tekesin rahoituksella to-
5022: sinkki, kupari ja koboltti. teutetuis{a sulasulfatointirikastustutkimuksista.
5023: Kansanedustaja Heikkisen ym. 19.10.1989 te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5024: kemään eduskuntakyselyyn antamassaan vas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5025: tauksessa on kauppa- ja teollisuusministeri Suo- muksen,
5026: minen todennut, että Outokumpu Oy on alku-
5027: vuodesta 1989 käynnistänyt Talvivaaran esiin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
5028: tymän selvitysprojektin uudelleen. Syynä tähän jotta Sotkamon Talvivaaran malmivarat
5029: on tekniikan kehittyminen sekä aikaisempaa saadaan pikaisesti hyödynnetyksi ja että
5030: optimistisempi näkemys nikkelin hintakehityk- Outokumpu Oy:lle osoitetaan hankkeen
5031: sestä. Vuoden 1990 puoliväliin mennessä yhtiön toteuttamiseksi riittävä valtion rahoitus-
5032: tarkoituksena on inventoida mahdollisuudet tuki.
5033: kaivostoiminnan aloittamiseen pienemmässä
5034:
5035: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5036:
5037: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen Sakari Valli
5038: Arvo Kemppainen Eino Siuruainen Tellervo Renko
5039: 1990 vp. 77
5040:
5041: Toivomusaloite n:o 70
5042:
5043:
5044:
5045:
5046: Hurskainen-Leppänen ym.: Asuntotulon alarajan korottamisesta
5047: verotuksessa
5048:
5049:
5050: Eduskunnalle
5051:
5052: Verouudistuksen yhteydessä muutettiin tulo- enemmän ja sitä joutuu maksamaan huomatta-
5053: ja varallisuusverolakia mm. maapohjan ja ra- vasti edellisvuotista useampi verovelvollinen.
5054: kennusten arvostamista koskevien säännösten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5055: (130 ja 131 §)osalta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5056: Muutosten seurauksena kiinteistöjen verotus- muksen,
5057: arvot nousevat voimakkaasti. Kun muutosten
5058: yhteydessä ei tehty muutoksia lakiin asuntotu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5059: lon verottamisesta eräissä tapauksissa (505173), asuntotulon verotettavan tulon alarajan
5060: on seurauksena, että asuntotuloa kertyy vero- korottamiseksi nykyisestä 370 000 mar-
5061: vuodelta 1990 huomattavasti aikaisempaa kasta 500 000 markkaan.
5062:
5063: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5064:
5065: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
5066: Matti Vähänäkki Tuula Paavilainen Seppo Pelttari
5067: Mirja Ryynänen Erkki Pulliainen Raila Aho
5068: Heikki Rinne Gustav Björkstrand Sakari Knuuttila
5069: Tellervo Renko
5070: 78 1990 vp.
5071:
5072: Toivomusaloite n:o 71
5073:
5074:
5075:
5076:
5077: Huuhtanen: Raputalouden tukemisesta verotuksellisin toimen-
5078: pitein
5079:
5080:
5081: Eduskunnalle
5082:
5083: Raputaloutta voidaan kehittää Suomessa. saatua tuloa ei katsottaisi veronalaiseksi tulok-
5084: Eräs merkittävä tekijä rapuun liittyvän toimin- si, lisäisi huomattavassa määrin rapukaupan
5085: nan elvyttämiseksi on ravun verotuksellinen kä- tervehdyttämistä ja hintatason vakauttamista
5086: sittely. kuluttajamyönteisemmäksi.
5087: Liikevaihtoverolain 4 §:n alkutuoteluetteloon Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
5088: ei sisälly rapu, vaikka mm. kalat kuuluvat niin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5089: sanotun alkutuotevähennyksen piiriin.
5090: Tämä on aiheuttanut sen, että järjestäytynyt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5091: kalakauppa ei ole riittävässä määrin kiinnostu- niin, että rapu otetaan liikevaihtovero-
5092: nut rapukaupan hoitamisesta. lain 4 §:n mukaiseen alkutuoteluette-
5093: Kokonaisuudessaan rapukauppaa tervehdyt- loon, ja
5094: täisi ja tehostaisi ravun sisällyttäminen liike- että tulo- ja varallisuusverolakia muu-
5095: vaihtoverolain alkutuoteluetteloon. tettaisiin siten, että rapujen pyytäjän ra-
5096: Myös tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n pujen luovuttamisesta saamaa tuloa ei
5097: muuttaminen niin, että rapujen luovuttamisesta katsottaisi veronalaiseksi tuloksi.
5098:
5099: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5100:
5101: Jorma Huuhtanen
5102: 1990 vp. 79
5103:
5104: Toivomusaloite n:o 72
5105:
5106:
5107:
5108:
5109: Häkämies: Opiskelun rinnastamisesta ansiotyöhön valtion vir-
5110: kaehtosopimuksessa hoitovapaan paikallisuuden kannalta
5111:
5112:
5113: Eduskunnalle
5114:
5115: Valtion virkaehtosopimuksen mukaan äkilli- valtion virkaehtosopimuksesta poistaa maininta
5116: sesti sairastuneen lapsen vanhemmalla on oi- siitä, että työssä käyvä puoliso ei saa palkkaa
5117: keus jäädä kotiin hoitamaan lastaan kolmeksi poissaolopäiviltä, kun hän jää hoitamaan äkilli-
5118: päiväksi, jona aikana hänellä on oikeus täyteen sesti sairastunutta lasta, mikäli toinen puoliso
5119: paikkaansa. Virkaehtosopimuksen mukaan, on opiskelija.
5120: mikäli toinen puolisoista on opiskelija, ei työssä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
5121: käyvä puoliso saa palkkaa, jos hän jää kotiin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5122: hoitamaan äkillisesti sairastunutta lasta.
5123: Virkaehtosopimuksessa lähdetään siitä, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5124: opiskelu ei ole rinnastettavissa työhön, vaan kokopäivätoimisen opiskelun rinnasta-
5125: että opiskelevalla puolisolla on ilman muuta ai- mlseksi ansiotyöhön valtion virkaehto-
5126: kaa ja mahdollisuuksia sairaan lapsen hoitoon. sopimuksessa koskien sairaan lapsen
5127: Kokopäivätoiminen opiskelu tulee joka suhtees- hoitovapaan paikallisuutta.
5128: sa rinnastaa ansiotyöhön. Tämän vuoksi tulisi
5129:
5130: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5131:
5132: Kari Häkämies
5133: 80 1990 vp.
5134:
5135: Toivomusaloite n:o 73
5136:
5137:
5138:
5139:
5140: Isohookana-Asunmaa ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta käsi-
5141: työammatin harjoittajilta
5142:
5143:
5144: Eduskunnalle
5145:
5146: Käsityöläiset ovat omaleimaisesti ylläpitäneet Nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä on käsi-
5147: suomalaista kulttuuriperinnettä. Tuotantome- työalojen yrittäjille epäoikeudenmukainen,
5148: netelmien koneistuminen ja teollisuuden jouk- koska heidät rinnastetaan teollisuusyrityksiin,
5149: kotuotanto ovat kuitenkin supistaneet ja jopa vaikka käsityötuotteiden valmistusolosuhteet ja
5150: hävittäneet monia käsityöaloja. -edellytykset poikkeavat täysin teollisesta tuo-
5151: Varsinkin kehitysalueella on nykyisin paljon tannosta. Tuotteen huolellinen, yksilöllinen
5152: heikosti toimeentulevia käsityöläisiä. Käsityö- suunnittelu ja valmistus vie moninkertaisesti
5153: tuotteet ovat kuitenkin uniikkeja tai pieniä sar- enemmän aikaa kuin teollisuustuotteen koneel-
5154: joja, joiden hinta on teollisuustuotteeseen ver- linen työ. Monissa Euroopan maissa käsityöläi-
5155: rattuna korkea. Pitkä suunnittelu- ja valmis- set on tämän takia kokonaan vapautettu liike-
5156: tusprosessi nostavat tuotteen hintaa. Lisäänty- vaihtoverosta.
5157: vä halpatuonti vaikeuttaa myös käsityöläisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5158: asemaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5159: Käsityöläiset pitävät omaa työtään elämänta- muksen,
5160: pana. Sen tukeminen on suomalaisen yhteis-
5161: kunnan kannalta tärkeää, ei vain siksi, että kä- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
5162: sityöläiset työllistävät itse itsensä ja siten vähen- piteisiin liikevaihtoveron poistamiseksi
5163: tävät kehitysalueiden usein korkeaa työttö- kokonaan käsityöammatin harjoitta-
5164: myyttä. Koulutetut käsityöläiset vievät kulttuu- jilta.
5165: riperinnettä eteenpäin ja luovat uusia korkeac
5166: laatuisia käyttö- ja taide-esineitä.
5167:
5168: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5169:
5170: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Matti Maijala
5171: Esko Aho Juhani Alaranta Pentti Lahti-Nuuttila
5172: Sirkka-Liisa Anttila
5173: 1990 vp. 81
5174:
5175: Toivomusaloite n:o 74
5176:
5177:
5178:
5179:
5180: Isohookana-Asunmaa ym.: Kotimaisen polttoaineen käytön lisää-
5181: misestä
5182:
5183:
5184: Eduskunnalle
5185:
5186: Pienten, kotimaista polttoainetta käyttävien metsänhoidon ja ympäristönsuojelunkin kan-
5187: lämpölaitosten toiminta on edelleen huonosti nalta. Kunnat ja lämpölaitokset eivät nyt uskal-
5188: kannattavaa. Tämä ei johdu niinkään laitosten la panostaa kotimaiseen energiaan. Tämä joh-
5189: teknisestä toimivuudesta, vaan erityisesti ras- tuu siitä, että valtio ei ole määritellyt selkeää
5190: kaista pääomakustannuksista sekä merkittävis- kantaansa kotimaisen polttoaineen käyttöön.
5191: tä palkka- ja polttoainekustannuksista erityises- Toisaalta mm. laitosten saneeraukseen varat-
5192: ti haketta käytettäessä. tuja kauppa- ja teollisuusministeriön määrära-
5193: Kertautuva liikevaihtovero ja velan hoitokus- hoja jää jakamatta.
5194: tannukset muodostavat merkittävät kilpailuky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5195: vyn parantamisen esteet. Aikanaan valtiovallan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5196: innostamana rakennettujen laitosten myymän muksen,
5197: lämmön hinta on nyt noin 20 prosenttia kor-
5198: keampi kuin tuontipohtoaineilla toimivissa että hallitus ryhtyisi viipymättä tarvit-
5199: lämpölaitoksissa. Kotimaisen polttoaineen käy- taviin toimenpiteisiin kotimaisen poltto-
5200: tön edut ovat kiistattomat niin alue- ja työlli- aineen käytön lisäämiseksi ja tehostami-
5201: syyspolitiikan energiahuollon varmuuden kuin seksi.
5202:
5203: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5204:
5205: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila
5206: Matti Maijala Esko Aho Juhani Alaranta
5207: 82 1990 vp.
5208:
5209: Toivomusaloite n:o 75
5210:
5211:
5212:
5213:
5214: Joutsensaari: Avioliitossa asuvien asuntolainojen korkojen vero-
5215: vähennysoikeuden korottamisesta
5216:
5217:
5218: Eduskunnalle
5219:
5220: Verouudistuksen yhteydessä odotettiin muu- jen vähennysoikeus riippumatta siitä, asuuko
5221: tettavan avoparien ja avioparien asuntolainojen verotettava henkilö avioliitossa, avoliitossa vai
5222: korkojen verovähennysoikeus yhteneväiseksi. yksinään. Näin poistettaisiin nykyinen perhepo-
5223: Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan avopareilla on liittisesti vääristynyt tilanne ja kohdeltaisiin
5224: edelleenkin noin kaksinkertainen asuntolaino- kaikkia kansalaisia tasapuolisesti. Tämän lisäk-
5225: jen korkojen verovähennysoikeus aviopariin si voitaisiin harkita lasta kohti tehtävää tiettyä
5226: verrattuna. Käytännössä tämä tuo useissa ta- korotusta kaikille kansalaisille samansuurui-
5227: pauksissa avioliiton solmimisen myötä muka- seen verovähennysoikeuteen.
5228: naan noin 10 000 markan veronkorotuksen vuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5229: dessa eli siis yli 800 markan avioliittosakon joka taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5230: kuukaudelta.
5231: Tätä epäoikeudenmukaisuutta ei voida perus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5232: tella millään järkisyyllä. Avioliitto on lapselle menpiteisiin kaikille kansalaisille heidän
5233: tärkeä turvallisena kasvuympäristönä, minkä perhesuhteistaan riippumattoman ja
5234: vuoksi valtiovalta ei saisi ainakaan rangaista mahdollisella lapsikorotuksella tarkiste-
5235: avioliiton solmimisesta. Tämän takia tulisi vii- tun asuntolainojen korkojen verovähen-
5236: pymättä verouudistuksen jatkon yhteydessä to- nysoikeuden toteuttamiseksi vuoden
5237: teuttaa henkilökohtainen asuntolainan korko- 1991 verotuksessa.
5238:
5239: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5240:
5241: Gunnar Joutsensaari
5242: 1990 vp. 83
5243:
5244: Toivomusaloite n:o 76
5245:
5246:
5247:
5248:
5249: Joutsensaari: Veroilmoituksen laatimisen yksinkertaistamisesta
5250:
5251:
5252: Eduskunnalle
5253:
5254:
5255: Suomessa ovat tavalliset veronmaksajat ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5256: poliitikot kaivanneet kunnollista verouudistus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5257: ta, joka tekisi veroilmoituksen laatimisen ny-
5258: kyistä paljon yksinkertaisemmaksi. Nykyisen että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
5259: hallituksen verouudistus merkitsee askelta oi- piteisiin veroilmoituksen täyttämisen te-
5260: keaan suuntaan, mutta on vielä riittämätön. kemiseksi Suomessa nykyistä huomatta-
5261: Naapurimaassamme Ruotsissa on jo otettu pit- vasti helpommaksi ja yksinkertaisem-
5262: kä harppaus verotuksen yksinkertaistamisessa. maksi.
5263: Ruotsissa veroilmoituksen tekijä pääsee todella
5264: vähällä vaivalla tulojensa ja omaisuutensa il-
5265: moittamisessa.
5266:
5267: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5268:
5269: Gunnar Joutsensaari
5270: 84 1990 vp.
5271:
5272: Toivomusaloite n:o 77
5273:
5274:
5275:
5276:
5277: Joutsensaari: Lyijyttömän bensiinin käytön edistämisestä
5278:
5279:
5280: Eduskunnalle
5281:
5282:
5283: Suomessa on moottoriajoneuvojen polttoai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5284: neiden aiheuttamat ilmansaasteet todettu yleis- sen,
5285: vaarallisiksi. Valtiovalta on kehottanut autoili-
5286: joita siirtymään lyijyttömän bensiinin käyttämi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5287: seen ja ilmoittanut tukevansa verohelpotuksin miin lyijyttömän bensiinin käytön edis-
5288: saasteettoman polttoaineen yleistymistä. Kata- tämiseksi antamalla tuntuvan hintaedun
5289: lysaattoriautojen hintaetu ei kuitenkaan ole tul- katalysaattorin hankkimisesta auton os-
5290: lut auton ostajan ulottuville, eivätkä polttoaine- tajalle ja alentamalla lyijyttömän bensii-
5291: veroa koskevat lainmuutokset ole lainkaan tu- nin veroa niin selvästi, että sen käyttö
5292: keneet saasteettoman bensiinin hinnan alenta- saadaan lisääntymään siinä määrin, että
5293: mista. sillä on merkitystä ilmansaasteiden vä-
5294: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- hentämiseksi.
5295:
5296: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5297:
5298: Gunnar Joutsensaari
5299: 1990 vp. 85
5300:
5301: Toivomusaloite n:o 78
5302:
5303:
5304:
5305:
5306: Joutsensaari: Turun oikeustalon rakentamisen aloittamisesta
5307:
5308:
5309:
5310: Eduskunnalle
5311:
5312: Suomen kansa tuntee kunnioitusta maamme sa toimistorakennuksen kerrostalotiloissa. Erään
5313: oikeuslaitosta kohtaan ja on aina luottanut sen vangin karkaamisen yhteydessä olivat vaaralle
5314: toimintaan. Eräänä syynä tähän on ollut kan- alttiina alemman kerroksen äitiysneuvolan asiak-
5315: san omien miesten ja naisten osallistuminen kaat ja ylemmän kerroksen invalidien kuntou-
5316: kihlakunnanoikeuksien työhön. tusaseman käyttäjät.
5317: Oikeuslaitoksen arvostukseen kuuluu, että Oikeustalon suunnittelu Turkuun on kestänyt
5318: tuomioistuimien ulkonainen toiminta tapahtuu jo noin 15 vuotta.
5319: arvokkaissa toimitiloissa. Maahamme on viime Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5320: vuosina rakennettu useita oikeustaloja, muun tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5321: muassa Helsinkiin, Tampereelle ja Lahteen. sen,
5322: Turun kaupungissa oikeuslaitosten toimitilat
5323: ovat täysin epätyydyttävät. Turun raastuvanoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5324: keus toimii useissa eri rakennuksissa ja ulko- miin Turun oikeustalon rakentamiseksi
5325: asultaankin hyvin epätyydyttävissä tiloissa. niin, että talo voisi olla valmis kahden
5326: Piikkiön kihlakunnanoikeus toimii vuokratuis- vuoden kuluessa.
5327: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5328:
5329: Gunnar Joutsensaari
5330: 86 1990 vp.
5331:
5332: Toivomusaloite n:o 79
5333:
5334:
5335:
5336:
5337: Joutsensaari: Yhteisen valtion virastotalon rakentamisesta eräi-
5338: siin Varsinais-Suomen kuntiin
5339:
5340:
5341: Eduskunnalle
5342:
5343: Valtion viranomaistoiminnat Turun kaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5344: gin itäpuolisten kuntien: Kaarinan, Paraisten, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5345: Paimion, Piikkiön ja Sauvon kuntien kohdal- sen,
5346: la ovat hajallaan, osittain Turun kaupungin
5347: alueella ja osittain eri kuntiin sijoitettuina. Tar- että hallitus ryhtyisi toimiin Kaarinan,
5348: vitaan näiden toimintojen keskittämistä siten, Paraisten, Paimion, Piikkiön ja Sauvon
5349: että ne ovat alueen asukkaiden välittömästi saa- yhteisiä valtion toimintoja varten tar-
5350: vutettavissa; tarvitaan valtion virastotalo sijoi- peellisen valtion virastotalon rakentami-
5351: tettavaksi keskeiseen paikkaan ja hyvien liiken- seksi.
5352: neyhteyksien ulottuville.
5353:
5354: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5355:
5356: Gunnar Joutsensaari
5357: 1990 vp. 87
5358:
5359: Toivomusaloite n:o 80
5360:
5361:
5362:
5363:
5364: Jäätteenmäki ym.: Nuorisovähennyksen käyttöön ottamisesta
5365: verotuksessa
5366:
5367:
5368: Eduskunnalle
5369:
5370: Nuorten työelämään siirtymisen kanssa sa- ka vähennyksen aloittaa. Vähennyksen vms1
5371: maan aikaan ajoittuvat yleensä itsenäistyminen, myös keskeyttää, jos esim. työssäolaajan jäl-
5372: asunnon hankinta ja opintolainan takaisinmak- keen aloittaa opiskelun uudelleen. Nuorisovä-
5373: su. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa hennyksen määrä olisi 10 000 markkaa.
5374: tämä aiheuttaa nuorille taloudellisia vaikeuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5375: Yhteiskunnan tulisi entistä voimakkaammin tu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5376: kea nuorten työelämään siirtymistä. muksen,
5377: Verotusta tulisi uudistaa niin, että otettaisiin
5378: käyttöön nuorisovähennys, joka tehtäisiin ve- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5379: rosta eikä tulosta. Vähennykseen olisi oikeutet- 10 000 markan suuruisen verosta tehtä-
5380: tu jokainen 16-35-vuotias henkilö kymmenen vän nuorisovähennyksen käyttöön otta-
5381: vuoden ajan. Henkilö voisi vapaan harkintansa miseksi.
5382: ja omien tarpeidensa mukaan itse päättää, kos-
5383:
5384: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5385:
5386: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää
5387: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen
5388: 88 1990 vp.
5389:
5390: Toivomusaloite n:o 81
5391:
5392:
5393:
5394:
5395: Jäätteenmäki ym.: Luonnonvarojen käytön huomioon ottamises-
5396: ta taloudellisen kasvun seurannassa
5397:
5398:
5399: Eduskunnalle
5400:
5401: Ympäristön saastuminen ja luonnon tuhou- suudet luoda ympäristön tilan huomioon ottava
5402: tuminen jatkuvat ihmisen taloudellisen toimin- bruttokansantuotetilasto.
5403: nan tuloksena vauhdilla, joka uhkaa jo lähitule- Suomessa on varsin hyvä tilastopohja luon-
5404: vaisuudessa elämisen edellytyksiä koko maapal- nonvaratilinpidolle. Olemassa olevat tilastot ei-
5405: lolla, mutta myös omassa maassamme. Eräs vät kuitenkaan mahdollista sellaisenaan uuden-
5406: keskeinen syy tähän on se, että käytössä olevat laisen kansantalouden tilinpidon käyttöönottoa
5407: taloudellisen kasvun tunnusluvut tai mittausme- taikka bruttokansantuotteen laskentatapaa. Jos
5408: netelmät eivät lainkaan huomioi luonnolle ai- näitä malleja joskus tulevaisuudessa otetaan
5409: heutettavia haittoja. käyttöön, tapahtuvat ne luonnollisestikin kan-
5410: YK:n alaisuudessa laaditun ns. Brundtlandin sainvälisen yhteistyön tuloksena. Tämä ei kui-
5411: komission raportin "Yhteinen tulevaisuutem- tenkaan estä sitä, etteikö Suomi voisi liittyä
5412: me" julkaisemisen jälkeen on maailmalla kes- edelläkävijämaiden joukkoon ja pyrkiä kehitte-
5413: kusteltu vilkkaasti kestävän kehityksen mittaa- lemään omia malleja pohjaksi kansainväliselle
5414: mismahdollisuuksista. Keskustelu on jo johta- yhteistyölle.
5415: nut eräissä maissa ajatusmallien kehittelyyn sii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5416: tä, kuinka luonnolle aiheutetut vauriot ja luon- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5417: nonvarojen käyttö voitaisiin huomioida kan-
5418: santalouden tilinpidossa ja bruttokansantuote- että hallitus käynnistäisi tutkimus- ja
5419: tilastoissa. selvitystyön luonnon saastumisen ja
5420: Eräiden tietojen mukaan Ruotsin valtiova- luonnonvarojen käytön huomioon otta-
5421: rainministeriö yhteistyössä tilastokeskuksen van kansantalouden tilinpitomallin ja
5422: kanssa selvittää vuoden 1990 aikana mahdolli- bruttokansantuotetilaston laatimiseksi.
5423:
5424: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5425:
5426: Anneli Jäätteenmäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen
5427: 1990 vp. 89
5428:
5429: Toivomusaloite n:o 82
5430:
5431:
5432:
5433:
5434: Kalliomäki ym.: Ympäristöhaitoista aiheutuvien kustannusten
5435: ottamisesta huomioon kansantaloudellisissa tilastoissa
5436:
5437:
5438: Eduskunnalle
5439:
5440: Saksan liittotasavalta on ilmoittanut, että se kaista kestävän talouden perustassa, olisi, mi-
5441: pyrkii sisällyttämään ympäristön käytöstä koi- käli se kyettäisiin tekemään riittävän luotetta-
5442: tuvat kustannukset kansallisiin taloudellisiin ti- vaksi, suuriarvoinen uudistus myös meillä.
5443: lastoihinsa. Maa on ainakin tällä tilastoinnin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5444: lohkolla edelläkävijä, vaikka kyseinen tilastoin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5445: tiuudistus on sille ilmeisesti vaikeammin toteu- muksen,
5446: tettavissa kuin esimerkiksi Suomen kaltaiselle
5447: pienemmän ja rakenteeltaan pelkistyneemmän että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
5448: kansantalouden maalle. piteisiin tutkiakseen mahdollisuudet ai-
5449: Pyrkimyksen voimaansaattamiseksi pitää ti- kaansaada tuotettavaan tilastointiin pe-
5450: lostoida yhden vuotuisen bruttokansantuotelas- rustuva bruttokansantuotteen laskelma,
5451: kelman sijaan kaksi. Toinen BKT-luvuista säi- jossa huomioitaisiin ympäristön käytös-
5452: lyisi perinteisenä osoittaen loppusumman koko- tä tai ympäristöhaitoista koituvat kus-
5453: naistuotannon arvosta. Toinen ilmaisisi hinnan tannukset ja joka perinteisen BKT-las-
5454: ympäristön käytöstä, tai sen väärinkäytöstä. kelman ohella esitettynä toimisi tärkeä-
5455: Kuvatunlainen kaksitahoinen BKT:n tilas- nä ympäristökysymysten ja kansanta-
5456: tointi, joka kertoisi osaltaan mahdollisista au- louden keskinäisen suhteen mittarina.
5457:
5458: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5459:
5460: Antti Kalliomäki Ilkka-Christian Björklund Jussi Ranta
5461: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen Tarja Kautto
5462:
5463:
5464:
5465:
5466: 9 200136P
5467: 90 1990 vp.
5468:
5469: Toivomusaloite n:o 83
5470:
5471:
5472:
5473:
5474: Kankaanniemi ym.: Velkojen korkojen verovähennysoikeuden
5475: laajentamisesta
5476:
5477:
5478: Eduskunnalle
5479:
5480: Toteutetun verouudistuksen yhteydessä on sesta menettelystä, joka lisäksi asettaa kansalai-
5481: verovelvollisten maksamien velkojen korkojen set eriarvoiseen asemaan lain edessä, tulee luo-
5482: verovähennysoikeutta kiristetty niin, että erit- pua viipymättä ja jo vuodelta 1990 toimitetta-
5483: täin monet yksinäiset, lapsettomat avioparit ja vassa verotuksessa.
5484: erityisesti lapsiperheet ovat joutuneet tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5485: johdosta kiristyneen verotuksen kohteeksi. Ti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5486: lannetta monen kohdalla pahentaa asuntojen muksen,
5487: hintojen huima nousu ja huippukorkeisiin kor-
5488: koihin johtanut hallitsematon korkopolitiikka. että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
5489: Tältä osin verouudistus on epäonnistunut ta- menpiteisiin tulo- ja varallisuusverolain
5490: voitteissaan vakavalla tavalla. muuttamiseksi siten, että velkojen kor-
5491: Velkojen korkojen omavastuuosuuksien ki- kojen verovähennysoikeuden omavas-
5492: ristäminen ja enimmäismäärän alhaisuus mer- tuuosuus poistetaan kokonaan ja vähen-
5493: kitsevät sitä, että monet kansalaiset ovat ajau- nysoikeuden enimmäismäärää korote-
5494: tumassa syvään taloudelliseen ahdinkoon. taan tuntuvasti ottaen nykyistä parem-
5495: Omavastuuosuudet tulee poistaa ja vähennysoi- min perheen koko huomioon ja lisäksi
5496: keuden ylärajaa tulee nostaa ja ottaa nykyistä poistetaan se räikeä perustuslain vastai-
5497: paremmin perheen koko huomioon. nen epäoikeudenmukaisuus, joka on
5498: Erittäin räikeä epäkohta on avioliittoperhei- avioliitossa elävien vähennysoikeudessa
5499: den raaka ja häpeällinen syrjiminen korkojen verrattuna avosuhteessa eläviin.
5500: verovähennysoikeuden myöntämisessä. Tällai-
5501:
5502: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5503:
5504: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
5505: Sauli Hautala Jorma Fred
5506: Eeva-Liisa Moilanen
5507: 1990 vp. 91
5508:
5509: Toivomusaloite n:o 84
5510:
5511:
5512:
5513:
5514: Kankaanniemi ym.: Matkakustannusten omavastuuosuuden pois-
5515: tamisesta verotuksessa
5516:
5517:
5518: Eduskunnalle
5519:
5520: Holkerin hallituksen toteuttaman verouudis- olleen hallituksen havainto siitä, että supista-
5521: tuksen johdosta monien verotus on kiristynyt malla kansalaisten todellisten rahalla maksetta-
5522: siksi, että matkakustannusten verovähennysoi- vien matkakulujen vähennysoikeutta valtio saa
5523: keutta on tuntuvasti supistettu. valtavasti lisää verotuloja. Kiristyskohde on
5524: Matkakustannukset on jokaisen työssäkäy- kuitenkin väärä.
5525: vän maksettava todellisuudessa rahalla. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5526: kustannuserä tulee hyväksyä verotuksessa vä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5527: hennyskelpoiseksi täysimääräisesti. Muutoin
5528: verotus kohtelee kansalaisia epäoikeudenmu- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
5529: kaisesti. Matkakustannusten omavastuuosuus menpiteisiin tulo- ja varallisuusverolain
5530: tulee siis viipymättä kokonaan poistaa ja vähen- muuttamiseksi siten, että matkakustan-
5531: nyskelpoisen määrän yläraja tulee nostaa 20 000 nusten verovähennysoikeuden omavas-
5532: markkaan. tuu poistetaan ja vähennysoikeuden
5533: Ainoana syynä väärämieliseen verotuksen enimmäismäärä nostetaan 20 000 mark-
5534: uudistukseen matkakustannusten osalta näyttää kaan.
5535: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5536:
5537: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
5538: Sauli Hautala Jorma Fred
5539: Eeva-Liisa Moilanen
5540: 92 1990 vp.
5541:
5542: Toivomusaloite n:o 85
5543:
5544:
5545:
5546:
5547: Kankaanniemi ym.: Lapsivähennyksen myöntämisperusteiden
5548: laajentamisesta kunnallisverotuksessa
5549:
5550:
5551: Eduskunnalle
5552:
5553: Kunnallisverotuksessa ei nykyisin anneta lap- lapsivähennys samalla tavalla kuin omasta tai
5554: sivähennystä henkilölle, joka on ottanut sijais- adoptiolapsesta. Tätä tarkoittava lain muutos
5555: lapsen hoitoonsa. Tämä lapsen hoito ja kasva- tulee saattaa voimaan pikaisesti.
5556: tus on kuitenkin verrattavissa taloudellisessa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5557: mielessä täysin omaan lapseen, josta lapsivä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5558: hennys annetaan.
5559: Sijaisvanhempien aseman parantamiseksi ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5560: sen erittäin tärkeän työn tukemiseksi, jota si- lapsivähennyksen myöntämiseksi kun-
5561: jaisvanhemmat tekevät niin lasten kuin koko nallisverotuksessa myös sijaislapsesta si-
5562: yhteiskunnankin kannalta, on tärkeää, että si- jaisvanhemmille.
5563: jaislapsesta annetaan kunnallisverotuksessa
5564:
5565: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5566:
5567: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
5568: Sauli Hautala Jorma Fred
5569: Eeva-Liisa Moilanen
5570: 1990 vp. 93
5571:
5572: Toivomusaloite n:o 86
5573:
5574:
5575:
5576:
5577: Kankaanniemi ym.: Perintöveron poistamisesta leskiitä ja arvoilta
5578:
5579:
5580:
5581: Eduskunnalle
5582:
5583: Voimassa oleva perintö- ja lahjaverolaki ai- den osalta. Tällainen omaisuus on lähes poik-
5584: heuttaa käytännössä usein hyvin ikäviä seu- keuksetta hankittu perheelle tuloilla, joista jo
5585: rauksia perintöveron osalta verovelvolliselle. on maksettu tuloverot.
5586: Raskaan surun keskellä elävä leski ja mahdolli- Perintöverotus tuottaa valtiolle vain muuta-
5587: sesti orvoksi jääneet lapset, jotka aviopuolison man sata miljoonaa markkaa vuodessa, joten
5588: kuoleman jälkeen perivät tämän omaisuuden, tämän verolajin helpottaminen leskien ja arpo-
5589: joutuvat - varsinkin iäkäs leski - usein vai- jen osalta ei ole valtiontalouden kannalta mer-
5590: keuksiin sen johdosta, että rahavarat mm. hau- kittävä tulojen menetys. Sen sijaan verovelvolli-
5591: tajaiskulujen johdosta ovat olemattomat, mut- selle tällainen "suruvero" on usein erittäin ras-
5592: ta muun omaisuuden arvo saattaa aiheuttaa kas.
5593: tuntuvankin perintöveron. Perintöveron mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5594: saminen edellyttää tällöin jopa välttämättömän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5595: omaisuuden myyntiä. Velanotto on iäkkäälle muksen,
5596: henkilölle henkisesti raskasta ja usein jopa koh-
5597: tuutonta eläketulojen määrään nähden. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5598: Perintö- ja lahjaverolakia tulisi muuttaa niin, piteisiin perintöveron keventämiseksi ja
5599: että perintöveroa ei perittäisi leskiitä aviopuoli- mahdollisesti kokonaan poistamiseksi
5600: son kuoleman jälkeen missään tapauksessa ai- leskiitä ja orvoilta.
5601: nakaan normaaliin elämään liittyvän omaisuu-
5602:
5603: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5604:
5605: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
5606: 94 1990 vp.
5607:
5608: Toivomusaloite n:o 87
5609:
5610:
5611:
5612:
5613: Kankaanniemi ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta elintarvik-
5614: keilta
5615:
5616:
5617: Eduskunnalle
5618:
5619: Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat kor- tojen alentamiseksi. Päätösvalta tässä asiassa
5620: keita. Tuotantokustannukset ovat mm. maan- kuuluu eduskunnalle.
5621: tieteellisistä syistä sekä muista luonnonolosuh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5622: teista johtuen suuremmat kuin useimmissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5623: muissa maissa. Elintarvikkeiden hintoihin sisäl- muksen,
5624: tyy myös liikevaihtoveroa, mikä korottaa tuot-
5625: teiden muutoinkin kalliita hintoja. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5626: Kaikilta elintarvikkeilta tulee poistaa liike- piteisiin liikevaihtoveron poistamiseksi
5627: vaihtoverotus. Tämä on ensimmäinen askel hin- e/intarvikkeilta.
5628:
5629: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5630:
5631: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
5632: Sauli Hautala Jorma Fred
5633: Eeva-Liisa Moilanen
5634: 1990 vp. 95
5635:
5636: Toivomusaloite n:o 88
5637:
5638:
5639:
5640:
5641: Kankaanniemi ym.: Liikevaihtoverovelvollisuuden poistamisesta
5642: yksityisten järjestöjen terapiatyöltä
5643:
5644:
5645: Eduskunnalle
5646:
5647: Useat yksityisoikeudelliset järjestöt harjoitta- Edellä tarkoitetun terapiatyön vapauttami-
5648: vat mm. päihdeongelmaisten kuntoutustoimin- nen kokonaan liikevaihtoverosta merkitsee hy-
5649: taa. Tällaisessa toiminnassa erilaisten tuottei- vin pientä verotulojen menetystä valtiolle, mut-
5650: den valmistus on keskeinen osa. ta on sitäkin merkittävämpi tärkeän vapaaeh-
5651: Kun valmistetut tuotteet myydään esimerkik- toisen hyväntekeväisyystyön tukemisen kan-
5652: si jonkin keskusliikkeen välityksellä, joudutaan nalta.
5653: maksamaan liikevaihtovero. Tämä aiheuttaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5654: huomattavan lisärasitteen, joka vaikeuttaa hy- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5655: väntekeväisyysperiaatteella toimivien järjestö- sen,
5656: jen toimintaedellytyksiä. Järjestöt eivät toimi
5657: taloudellista voittoa tavoitellen, vaan pyrkien että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
5658: auttamaan suuriin vaikeuksiin joutuneita ih- piteisiin yksityisten järjestöjen teettä-
5659: misiä takaisin normaaliin elämään yhteiskun- män terapiatyön vapauttamiseksi /iike-
5660: nassa. vaihtoverove/vol/isuudesta.
5661:
5662: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5663:
5664: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
5665: Sauli Hautala Jorma Fred
5666: Eeva-Liisa Moilanen
5667: 96 1990 vp.
5668:
5669: Toivomusaloite n:o 89
5670:
5671:
5672:
5673:
5674: Kankaanniemi ym.: Dieselveron palauttamisesta ammattiautoili-
5675: jan työttömyysajalta
5676:
5677:
5678: Eduskunnalle
5679:
5680: Monet kuorma-autoilijat kärsivät ajojen dieselverosta polttoaineen hinnan yhteydessä
5681: puutteesta jopa useiden kuukausien ajan vuosit- perittävään veroon, jolloin veroa perittäisiin
5682: tain. Mm. kuluvana talvena on pohjoisessa Kes- vain silloin, kun on ajaja ja siis myös tuloja.
5683: ki-Suomessa autoilijoiden työtilanne ollut erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5684: täin heikko. Vaikka töitä ei ole eikä näin ollen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5685: tulojakaan synny, on autoilijayrittäjien makset-
5686: tava ns. dieselvero valtiolle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5687: Olisi kohtuullista, että dieselveroa ei perittäisi dieselveron palautuksen järjestämiseksi
5688: ajalta, jonka auto seisoo ajojen puutteen vuoksi autoilijayrittäjille siltä ajalta, jona hei-
5689: esimerkiksi yli kuukauden ajan. dän autonsa on työn puuttumisen vuok-
5690: Tavoitteena tulisi olla siirtyminen nykyisestä si seisomassa.
5691:
5692: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5693:
5694: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
5695: Sauli Hautala Jorma Fred
5696: Eeva-Liisa Moilanen
5697: 1990 vp. 97
5698:
5699: Toivomusaloite n:o 90
5700:
5701:
5702:
5703:
5704: Kankaanniemi ym.: Energiansäästön tehostamiseksi tarvittavista
5705: toimenpiteistä
5706:
5707:
5708: Eduskunnalle
5709:
5710: Energiantuotanto on yksi pahimmista ympä- Myös lasten ja nuorten kasvatus kouluissa
5711: ristön saastumisen aiheuttajista. Energian tarve ymmärtämään energiansäästön merkitys on tär-
5712: on kasvussa, ja energiapoliittiset ongelmat li- keää. Tästä tulisi antaa kouluille selkeät ja vel-
5713: sääntyvät nopeasti. Energiansäästöön on kiin- voittavat ohjeet. Samoin julkiset tiedotusväli-
5714: nitettävä entistä paljon suurempi huomio. neet tulisi saada mukaan säästötoimenpiteitä
5715: Valtion energiansäästöön tähtäävät toimen- edistämään.
5716: piteet ovat olleet tähän asti hyvin hataria. Ener- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5717: giansäästöön liittyvään tutkimustyöhön panos- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5718: tetaan yhä melko vaatimattomasti. Teollisuu- muksen,
5719: den energiansäästöinvestointeja ei kannusteta
5720: riittävästi. että hallitus ryhtyisi nopeasti tehok-
5721: Valtion omien laitosten ja muun julkisen kaisiin toimenpiteisiin kattavien ener-
5722: energiankulutuksen supistamiseksi ei ole kam- giansäästöön tähtäävien toimenpiteiden
5723: panjoitu tehokkaasti pitkään aikaan. Mainon- toteuttamiseksi kaikilla aloilla ja moni-
5724: nan ja muun kaupallisen toiminnan rajoittamis- puolisin keinoin.
5725: ta energiansäästöä silmällä pitäen tulisi vaka-
5726: vasti harkita.
5727:
5728: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5729:
5730: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
5731: Sauli Hautala Jorma Fred
5732: Eeva-Liisa Moilanen
5733: 98 1990 vp.
5734:
5735: Toivomusaloite n:o 91
5736:
5737:
5738:
5739:
5740: Kekkonen: Pienyritysten perustamislainajärjestelmän kokeilemi-
5741: sesta Kymen läänissä
5742:
5743:
5744: Eduskunnalle
5745:
5746: Aloittavien yritysten rahoitus on kunnossa eikä yrityksen perustamisyritys aiheuttaisi nuo-
5747: silloin, kun kysymyksessä on hanke, jossa va- rille kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä.
5748: kiintuneessa taloudellisessa asemassa oleva hen- Perustamislainajärjestelmän kokeilu olisi
5749: kilö perustaa yrityksen, jonka investoinneista syytä aloittaa vuonna 1990 ja kokeilualueeksi
5750: valtaosa koostuu rakennuksista, koneista ja ka- sopisi erinomaisesti teollisuuden rakennemuu-
5751: lustosta. Sen sijaan rahoituksen järjestyminen toksen seurausilmiöiden koettelema Kymen lää-
5752: on huomattavasti vaikeampaa silloin, kun yri- ni. Sinne on välttämätöntä saada luoduksi uusia
5753: tyksen perustajana on nuori, hyvinkoulutettu työtilaisuuksia. Esitetty järjestelmä olisi yksi
5754: mutta velkainen henkilö, joka haluaisi perustaa keino, jolla elvytettäisiin pienyritysten uuspe-
5755: korkeaa taitotietotasoa edellyttävän, suurehko- rustannan kasvua Kymen läänissä.
5756: ja kehittämispanoksia vaativan yrityksen. Vuonna 1990 kokeilun alkaessa Kymen lää-
5757: Puuttuvan osakepääoman ongelmaan nimen- nissä rahoituksen piiriin voitaisiin hyväksyä
5758: omaan korkean taitotiedon, mutta vähäiset ta- 40-50 uutta hanketta. Määrärahan tarve olisi
5759: loudelliset resurssit omaavien nuorten kohdalla tällöin noin 6 miljoonaa markkaa.
5760: toisi ratkaisun ns. perustamislainajärjestelmä. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
5761: Perustamislainaa myönnettäisiin yrityksen pe- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5762: rustajille, ja lainan enimmäismäärä olisi tarkoi-
5763: tuksenmukaista rajata esimerkiksi 200 000 että hallitus ottaisi valtion vuoden
5764: markkaan. Yrittäjien henkilökohtaisen riskin 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
5765: pienentämiseksi laina myönnettäisiin ehdollisel- vän määrärahan pienyrittäjien perusta-
5766: la takaisinmaksuvelvoitteella. Näin ollen, mikä- mislainajärjestelmän kokeilun aloitta-
5767: li yrityksen perustamishanke epäonnistuisi, voi- miseen Kymen läänissä.
5768: taisiin myönnetty laina muuttaa avustukseksi,
5769:
5770: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5771:
5772: Antero Kekkonen
5773: 1990 vp. 99
5774:
5775: Toivomusaloite n:o 92
5776:
5777:
5778:
5779:
5780: Kekkonen: Kymen läänissä tehdyn rakennuskiviselvityksen tulos-
5781: ten hyödyntämisestä
5782:
5783:
5784: Eduskunnalle
5785:
5786: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunta- Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien
5787: liitot teettivät v. 1988 Kymen läänin rakennus- kiviteollisuuden toimintaedellytysten turvaami-
5788: ja murskekiviä koskevan perusselvityksen, ja seksi ja teollisen toiminnan laajentamiseksi tuli-
5789: seutukaavaliitot teettivät vuosien 1987-1988 si valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
5790: aikana selvitykset Kymen läänin rakennus- ja osoittaa riittävät määrärahat.
5791: murskekivien soveltuvuudesta teolliseen toimin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5792: taan. Seutukaavaliiton selvitysten perusteella taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5793: on inventoitu jatkotutkimuskohteet, joita kum-
5794: massakin maakunnassa on viisi. Kyseiset koh- että hallitus ottaisi riittävän määrära-
5795: teet ovat kivilaaduiltaan hyviä ja niitä suositel- han valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
5796: laan rakennuskiviteollisuudelle jatkotutkimus- noarvioesitykseen Kymen läänin raken-
5797: kohteiksi esiintymien hyödyntämiseen tähtääviä nuskiviselvityksen perusteella aloitetta-
5798: tutkimuksia varten. viin hankkeisiin.
5799:
5800: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5801:
5802: Antero Kekkonen
5803: 100 1990 vp.
5804:
5805: Toivomusaloite n:o 93
5806:
5807:
5808:
5809:
5810: Kettunen ym.: Rapukaupan liikevaihtoverotuksen muuttamisesta
5811:
5812:
5813:
5814: Eduskunnalle
5815:
5816: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ti- ty pois verottomien tavaroiden alkutuoteluette-
5817: lastojen mukaan maamme vuosittainen rapu- losta, kun siellä vastaavasti on kalojen ohella
5818: saalis on noin 2-3 miljoonaa rapua. Varovai- mainittu mm. ympyräsuisiin luettava nahkiai-
5819: sen arvion mukaan yhden pyyntikauden rapu- nen.
5820: jen arvo on noin 20-25 miljoonaa markkaa. Vanhan kalastuslain (501151) mukaan ravun
5821: Tiedot ovat arvioita, sillä maamme rapusaaliis- ja nahkiaisen pyytäjän ei tarvinnut lunastaa ns.
5822: ta ja rapukaupasta ei viime vuosina ole tehty valtion kalastuskorttia. Nyt uudessa kalastus-
5823: minkäänlaista luotettavaa selvitystä. laissa (286/82) on säädetty, että ravun ja nah-
5824: Maamme rapuvesiä ei hyödynnetä parhaalla kiaisen pyyntiä harjoittavan tulee vuosittain
5825: mahdollisella tavalla. Esimerkiksi ravun keräily suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu.
5826: on monen maakunnan alueella täysin satunnais- Näin tältäkään sektorilta ei löydy sellaista pe-
5827: ta. Monet kalatukkuliikkeet ja harvaan asutun rustetta, jonka mukaan rapu jollain tavoin
5828: maaseudun liikeyritykset ovat lopettaneet rapu- poikkeaisi lainsäädännön osalta kaloista ja ka-
5829: jen välityksen. Rapukauppa on vuosien kulues- lastuksesta.
5830: sa yhä enenevässä määrin luisunut järjestäyty- Suomen Kalakauppiasliitto on jo useamman
5831: neeltä kaupalta satunnaiskauppiaiden eli ns. kerran jättänyt valtiovarainministeriölle perus-
5832: jobbareiden käsiin. Suomen Kalakauppiasliiton tellun esityksen siitä, että liikevaihtoverolain 4
5833: arvion mukaan jopa 60-70 OJo rapukaupasta §:ssä mainittu verottomien tavaroiden alkutuo-
5834: menee ohi kontrolloitavan kaupan. teluettelo tarkistettaisiin kalojen ja rapujen
5835: Syy rapukaupan vinoutumiseen on siinä, että osalta nykyistä tarvetta vastaavaksi. Myös kala-
5836: rapu puuttuu liikevaihtoverolain (532/63) 4 talousalan neuvontajärjestöt ovat olleet epä-
5837: §:ssä mainitusta verottomien tavaroiden alku- kohdan korjaamisen kannalla.
5838: tuoteluettelosta. Tästä johtuu, että rapukaup- Samaa asiaa on pohtinut liikevaihtoverolain
5839: paa harjoittava liike joutuu suorittamaan liike- tarkistamistoimikunta, joka mietinnössään
5840: vaihtoveron kokonaismyynnistä ostoja vähen- (1983:87) ehdotti jokiäyriäisen ja täpläravun li-
5841: tämättä. Esimerkiksi kaloja edelleen myytäessä sättäväksi kyseiseen alkutuoteluetteloon.
5842: liikevaihtovero maksetaan vain osto- ja myynti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5843: hinnan välisestä erotuksesta. Rapujen koko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5844: naismyynnistä liikevaihtoveroa maksava liike ei muksen,
5845: pysty kilpailemaan satunnaisten ja varsin usein
5846: "kuitittomien" ravunostajien kanssa. että hallitus ryhtyisi toimiin ravun ja
5847: Tuntuu varsin käsittämättömältä, että kym- täpläravun lisäämiseksi liikevaihtovero-
5848: menjalkaisiin äyriäisiin lukeutuva rapu on jätet- lain 4 §:ssä olevaan alkutuoteluetteloon.
5849:
5850: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5851:
5852: Pentti Kettunen Annikki Koistinen
5853: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
5854: Tina Mäkelä
5855: 1990 vp. lOI
5856:
5857: Toivomusaloite n:o 94
5858:
5859:
5860:
5861:
5862: Knuuttila ym.: Ravintorasvaveron poistamisesta rypsiöljyn osalta
5863:
5864:
5865:
5866: Eduskunnalle
5867:
5868: Syksyllä 1989 valmistui sepelvaltimotautiko- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
5869: mitean mietintö (Komiteanmietintö 1989:58). kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5870: Siinä todetaan muun muassa, että sepelvaltimo- vomuksen,
5871: taudin synnyssä vaikuttaa ravinnon rasvan
5872: määrä ja laatu välillisenä vaaratekijänä. Ryp- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5873: siöljy on todettu tutkimuksissa terveellisimmäk- rypsiöljylle määrätyn rasvaveron poista-
5874: si rasvaksi. Sen vuoksi sen käyttöä pitäisi edis- miseksi.
5875: tää. Kuitenkin sen käytön kustannuksia rasittaa
5876: edelleen rasvavero, joka pitäisi poistaa tervey-
5877: dellisillä perusteilla.
5878:
5879: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5880:
5881: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen
5882: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
5883: 102 1990 vp.
5884:
5885: Toivomusaloite n:o 95
5886:
5887:
5888:
5889:
5890: Kohijoki ym.: Auto- ja moottoripyöräveron alentamisesta
5891:
5892:
5893:
5894: Eduskunnalle
5895:
5896: Autojen määrän ja käytön nopea lisääntymi- kattavasti yleensä heti 18-vuotiaana, pyritään
5897: nen on yllättänyt Suomessa suunnittelijat ja hyvin pian sen jälkeen hankkimaan myös auto.
5898: muut ennustajat. Jo vuonna 1986 henkilöauto- Mutta kovin usein on tyydyttävä vanhan auton,
5899: jen määrä asukaslukuun suhteutettuna oli Suo- liian usein aivan liian vanhan auton hankintaan
5900: messa yhtä suuri kuin esimerkiksi Englannissa. sen vuoksi, että meillä Suomessa uudet autot
5901: Ongelmatonta nopea autoistuminen ei suin- ovat hirmuisen kalliita ankaran autoveron ta-
5902: kaan ole ollut. Suomessa ongelmiksi ovat kia. Niinpä esimerkiksi jonkin keskihintaisen eli
5903: muodostuneet muun ohella ihmisten turvatto- noin 90 000 markkaa maksavan auton hinnasta
5904: muus liikenteessä sekä liikenteestä aiheutuvat yli puolet on veroja ja maksuja valtiolle. Se tun-
5905: ympäristöhaitat. Mutta tärkeätä on huomata, tuu hirmuiselta: kun esimerkiksi työnteolla an-
5906: että näitä tässä mainittuja ongelmia ja hait- saituilla ja jo kertaalleen verotetuilla varoilla
5907: toja aiheutuu myös paljolti verotuksellisista maksetaan auton hintaa, niin joka toinen mark-
5908: syistä. ka menee valtiolle. Tuntuvasti autoveroa alen-
5909: Eräs turvallisemman liikenteen este on nykyi- tamalla voitaisiin merkittävästi jouduttaa yli-
5910: nen ankara ja korkea autovero. Sen vaikutukset ikäisten ja turvallisuusvarustukseltaan puutteel-
5911: tuntee oikeastaan koko kansa. Henkilökohtai- listen autojen poistumista liikenteestä. Auto-
5912: sesti ankaran verotuksen vaikutukset tuntee jo kanta uudistuisi ja ihmisten turvallisuus liiken-
5913: yli puolet Suomen kansasta eli ne yli 2,6 miljoo- teessä lisääntyisi. Osoituksena yli-ikäisten auto-
5914: naa suomalaista, jotka osallistuvat liikenteeseen jen määrästä on sekin, että Suomessa tiedetään
5915: ajokortin omistajina. Suomessa auton hankki- rekisterissä olevan jopa yli 100 000 niin vanhaa
5916: miseen ja käyttöön sälytetyt verot ja maksut henkilöautoa, ettei niitä koske edes turvavöiden
5917: ovat jo ajat sitten olleet ja ovat edelleen maail- asennuspakko.
5918: man huippuluokkaa. Yhdentyvässä Euroopassa Turvallisuutta välittömästi edistäviä lisälait-
5919: tulemme tässä taksoituksessa olemaan muista teita ovat muun lisäksi autojen jarrujen lukkiu-
5920: maista erottuvana omassa sarjassamme, ellei tumisen estävät laitteet. Jos niiden hinnan ver-
5921: nopeasti toimien saada muutosta aikaan. ran alennettaisiin autoveroa, niin ne yleistyisi-
5922: Suomessa tieliikenteen tuotolla on voitu ra- vät nopeasti, turvallisuus liikenteessä lisääntyisi
5923: hoittaa erittäin merkittävästi monia muita val- ja liikenneonnettomuuksista aiheutuvat mene-
5924: tion menoja kuin liikenteestä aiheutuvia. Vain tykset vähenisivät.
5925: vähäinen osa tieliikenteen tuotosta nykyisinkin Myös ympäristön hyväksi voitaisiin työsken-
5926: käytetään tieverkoston kehittämiseen ja kun- nellä verotuksellisin keinoin. Autoveroa tuntu-
5927: nossapitoon. vasti ja riittävästi alentamalla voitaisiin nopeut-
5928: Ankara, kohtuuttoman korkea autovero taa katalyyttisella pakokaasujen puhdistusme-
5929: (auto- ja moottoripyörävero) voi olla turvalli- netelmällä ja -tekniikalla varustettujen autojen
5930: semman liikenteen esteenä eri tavoin. Ankaran yleistymistä.
5931: autoveron takia meillä Suomessa yli-ikäiset ja Autoverokertymän määrää tärkeämpänä tu-
5932: turvallisuusvarustukseltaan puutteelliset henki- lisi nähdä ihmisten turvallisuuden lisääntymi-
5933: löautot poistuvat käytössä liian hitaasti. Kun nen liikenteessä sekä ympäristön säästyminen
5934: ajokortti nykyisin hankitaan koko ikäluokan liikenteen päästöiltä.
5935: 1990 vp. -TA n:o 95 103
5936:
5937: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi joutuisasti toi-
5938: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- menpiteisiin auto- ja moottoripyöräve-
5939: muksen, ron alentamiseksi.
5940:
5941: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5942:
5943: Maunu Kohijoki Oiva Savela Martti Korkia-Aho
5944: Markku Lehtosaari Kalle Röntynen Päivi Varpasuo
5945: Timo Roos
5946: 104 1990 vp.
5947:
5948: Toivomusaloite n:o 96
5949:
5950:
5951:
5952:
5953: Korkia-Aho: Turvevoimalan rakentamisesta Veteliin
5954:
5955:
5956:
5957: Eduskunnalle
5958:
5959: Kunta on tehnyt IVO Oy:lle aloitteen 150 kopuolelle. Tehtyjen selvitysten mukaan kaikki
5960: MW :n turvevoimalan rakentamisesta Veteliin aineelliset yms. edellytykset ovat olemassa.
5961: Patanan tekojärven rannalle. Vetelissä ja ympä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5962: ristökunnissa on varsin mittavat käyttökelpoi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5963: set turvevarat. Turvevarojen hyödyntäminen ei
5964: ole tällä hetkellä mahdollista pitkien kuljetus- että hallitus tukisi edelleen kotimaisen
5965: matkojen johdosta. Veteli ympäristöineen on energian hyödyntämistä ja että lähitule-
5966: Vaasan läänin reuna-aluetta, joka yleensä tah- vaisuudessa Veteliin rakennettaisiin
5967: too jäädä julkisenkin vallan toimenpiteiden ul- /VOn toimesta 150MW:n turvevoimala.
5968:
5969: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5970:
5971: Martti Korkia-Aho
5972: 1990 vp. 105
5973:
5974: Toivomusaloite n:o 97
5975:
5976:
5977:
5978:
5979: Korkia-Aho: Valtion virastotalon rakentamisesta Ähtäriin
5980:
5981:
5982:
5983: Eduskunnalle
5984:
5985: Vaasan läänin seutukaavaliiton liittovaltuus- - posti 600-700 m 2
5986: ton hyväksymä tavoite on palvelujen tasapuoli- - Alko 300-400 m 2
5987: sen saavutettavuuden kehittäminen erityisesti Yhteensä tilantarve on noin 2 800-3 050 m 2
5988: Suomenselän alueella valtion paikallishallinnon Rakennushallitus on jo useita vuosia sitten et-
5989: palvelut turvaamalla. sinyt tonttia valtion virastotaloa varten Ähtäris-
5990: Ähtärissä toimii useita valtion paikallishallin- tä, mutta tuolloin ei voitu tonttia osoittaa.
5991: toviranomaisia: verotoimisto, henkikirjoittaja, Vuoden 1989 syksyllä ilmeni mahdollisuus uu-
5992: nimismies, työvoimatoimisto sekä Kansanelä- teen kaavalliseen tarkasteluun Ähtärin keskus-
5993: kelaitoksen toimisto ja Teletoimisto. Toimistot tassa. Alueelle on mahdollista kaavoittaa viras-
5994: sijaitsevat hajallaan, osin vuokratiloissa. Vuon- totaloa varten rakennuspaikka, koska sahan toi-
5995: na 1989 suoritetun tiedustelun mukaan valtion minta on loppumassa. Valtionrautateiden tontti
5996: virastojen tilantarve tulevaisuudessa on suurin vapautuu rakennettavaksi viimeistään vuonna
5997: piirtein seuraava: 1991. Rakennekaavoitus on vireillä alueella.
5998: - työvoimatoimisto 300m 2 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5999: - verotoimisto 500m 2 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6000: rekisteritoimisto 200m 2
6001: poliisilaitos 700m 2 että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
6002: Kansaneläkelaitos 200-250 m 2 virastotalon rakentamiseksi Ahtäriin.
6003:
6004: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6005:
6006: Martti Korkia-Aho
6007:
6008:
6009:
6010:
6011: 10 200136P
6012: 106 1990 vp.
6013:
6014: Toivomusaloite n:o 98
6015:
6016:
6017:
6018:
6019: Laine ym.: Kiinteistöverotuksen toteuttamista koskevasta suunni-
6020: telmasta luopumisesta
6021:
6022:
6023: Eduskunnalle
6024:
6025: Kansalaisten keskuudessa on herättänyt huo- ta. Kun samanaikaisesti on vireillä vuokrien
6026: lestumista suunnitelma uuden kiinteistöverojär- suuren korotusvyöryn toimeenpano ja monien
6027: jestelmän toteuttamisesta. Eräissä julkisuudes- muiden asumiseen liittyvien maksujen korotta-
6028: sa esitetyissä lausunnoissa on tätä uutta vero- minen, ei voida hyväksyä kiinteistöveron säätä-
6029: tusmuotoa perusteltu verotuksen yksinkertais- mistä. Sitä koskevat valmistelut tulisikin kes-
6030: tumisella. Toisaalta on kuitenkin samaan ai- keyttää.
6031: kaan esitetty laskelmia julkisen vallan verotulo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6032: jen kasvamisesta jopa nelinkertaisiksi, mikäli kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6033: katumaksut ja manttaalimaksut jätettäisiin pe-
6034: rimättä ja tilalle säädettäisiin uusi kiinteistö- että hallitus luopuisi suunnitelmista
6035: vero. uuden kiinteistöverotuksen toteuttami-
6036: Esiteltyjen laskelmien perusteella on pääteltä- seksi maassamme ja keskeyttäisi tätä
6037: vissä, että uusi kiinteistövero tulisi merkitse- koskevat valmistelut.
6038: mään tuntuvaa asumiskustannusten kohoamis-
6039:
6040: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6041:
6042: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
6043: 1990 vp. 107
6044:
6045: Toivomusaloite n:o 99
6046:
6047:
6048:
6049:
6050: Laine ym.: Vuokra- ja korkotulojen vaikutuksesta eläketulovä-
6051: hennykseen verotuksessa
6052:
6053:
6054: Eduskunnalle
6055:
6056: Eläketulovähennystä koskeva erittäin vaikea- tuksen korkotulo ja vähäinen vuokratulo pie-
6057: selkoinen lainsäädäntö aiheuttaa sen, että pie- nentää eläketulovähennyksen määrää, tulisi
6058: niäkin veronalaisia korkotuloja ja esim. pieniä epäkohta korjata.
6059: vuokratuloja saava eläkeläinen ei saa täysimää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
6060: räisesti muille tulevaa omaisuustulovähennystä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6061: Tässä suhteessa muita veronmaksajia huonom-
6062: paan asemaan jäävä eläkeläinen menettää myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6063: oikeuden täysimääräiseen eläketulovähennyk- verolainsäädännön korjaamiseksi niin,
6064: seen. että pienet vuokra- ja korkotulot mää-
6065: Koska ei voida pitää oikeana sitä, että esim. rättäisiin tiettyyn rajaan asti tuloiksi,
6066: verovapaan talletuksen tehnyt ja 32 000 mark- jotka eivät pienennä eläketulovähennyk-
6067: kaa vuosituloa saava eläkeläinen joutuukin sen määrää.
6068: maksamaan veroa sen seurauksena, että talle-
6069:
6070: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6071:
6072: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
6073: 108 1990 vp.
6074:
6075: Toivomusaloite n:o 100
6076:
6077:
6078:
6079:
6080: Laitinen: Invalidien autoveron palautuksen markkamäärän ko-
6081: rottamisesta
6082:
6083:
6084: Eduskunnalle
6085:
6086: Auto on itsenäisesti toimivalle ja liikkumi- taan 54 500 markkaa maksavan auton, jotta hä-
6087: seen pyrkivälle liikuntavammaiselle välttämä- nelle myönnettäisiin autoveron palautus täysi-
6088: tön apuneuvo. Auton avulla muuten liikuntaky- määräisenä. Kalliimman auton ostamista auto-
6089: vytön voi käydä työssä, opiskella ja osallistua verolaki pitää ylellisyytenä, josta liikuntavam-
6090: muutenkin täysivertaisena jäsenenä yhteiskun- mainen saa itse maksaa. Käytännössä kunnolli-
6091: nan toimintaan. Siksi tällaisen välineen hankki- nen invalidivarusteinen uusi auto maksaa kau-
6092: minen olisi tehtävä kaikin tavoin mahdollisim- passa reilusti yli 100 000 markkaa, joten ylelli-
6093: man edulliseksi vammaiselle. syydestä ei voida puhua.
6094: Autoverolaissa on invalideille annettu mah- Liikuntavammainen ei voi käyttää turvalli-
6095: dollisuus hakea takaisin omasta autosta mak- suudeltaan heikkotasoisia ja halpoja autoja,
6096: settu autovero. Verohelpotuksen alkuperäinen muutenhan entisestäänkin vaikea liikkuminen
6097: tarkoitus on ollut liikuntavammaisten elämisen vaarantuisi. Vammaisen liikkuvuuden turvalli-
6098: ja liikkuvuuden helpottaminen. Tämä veronpa- suuden vuoksi olisi välttämätöntä korottaa au-
6099: lautus on kuitenkin rajoitettu liian pieneen toveron palautustasoa.
6100: markkamäärään, jota ei lisäksi ole nostettu sa- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
6101: maan tahtiin kuin autojen hinnat ovat nousseet. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6102: Tämän rajoituksen ja sen korottamisen laimin- sen,
6103: lyönnin seurauksena auton hankkiminen on
6104: muodostunut vammaiselle kaiken aikaa yhä että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
6105: suuremmaksi taloudelliseksi rasitukseksi. miin invalidien autoveron palautuksen
6106: Nykyisin palautus on korkeintaan 22 400 nostamiseksi ammattimaisessa liiken-
6107: markkaa ja automaattivaihteisesta autosta kor- teessä olevien taksiautojen autoveron
6108: keintaan 29 600 markkaa. Tämän rajoituksen palautuksen suuruiseksi.
6109: mukaan liikuntavammainen voi ostaa korkein-
6110:
6111: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6112:
6113: Juhani Laitinen
6114: 1990 vp. 109
6115:
6116: Toivomusaloite n:o 101
6117:
6118:
6119:
6120:
6121: Laitinen ym.: Keksintöasiamiestoiminnan käynnistämisestä
6122:
6123:
6124:
6125: Eduskunnalle
6126:
6127: Maamme kansainvälisen kilpailukyvyn kan- ovat kiinnostuneet kehittämään keksintöasia-
6128: nalta tuotekehittely ja uutuustuotteiden suun- miestoimintaa valtakunnallisesti. Toiminta on
6129: nittelu ovat olennaisen tärkeitä. Keksintötoi- käynnistetty elokuussa 1989 Mikkelin, Oulun ja
6130: minta on tärkeä elementti uutuustuotteiden Tampereen teknisten oppilaitosten teknologia-
6131: luonnissa. Muun muassa Japanissa keksintötoi- palveluosastoilla. Kuluvana vuonna toiminta
6132: mintaan panostetaan huomattavasti yhteiskun- on tarkoitus aloittaa Lappeenrannassa, Porissa
6133: nan varoja vuosittain. Se katsotaan olennaisek- ja Vaasassa. Toiminta olisi kuitenkin syytä
6134: si osaksi japanilaista hyvinvointia. saattaa valtakunnallisesti erittäin nopeasti jär-
6135: Suomalainen keksintötoiminta edellyttäisi jestykseen varsinkin, kun Euroopan yhdentymi-
6136: välttämättä asiamiesverkoston luomista läpi ko- nen tuo lisää kilpailutekijöitä tuotantotoimin-
6137: ko maan. Kuopin yliopistolla on toiminut nallemme.
6138: 1.4.1987lähtien keksintöasiamies. Hänen tehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6139: vänsä on ollut tukea vapaata keksintö- ja tutki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6140: mustoimintaa. Tehtävän hoito on rahoitettu muksen,
6141: Pohjois-Savon maakuntaliiton, Kuopion lää-
6142: ninhallituksen kehittämisrahan ja kuntien ra- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
6143: hoituksen avulla. piteisiin keksintöasiamiestoiminnan jär-
6144: Ammattikasvatushallitus ja Keksintösäätiö jestämiseksi valtakunnallisesti.
6145:
6146: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6147:
6148: Juhani Laitinen Mirja Ryynänen Kari Rajamäki
6149: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen
6150: Lauha Männistö Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen
6151: Heikki Riihijärvi
6152: 110 1990 vp.
6153:
6154: Toivomusaloite n:o 102
6155:
6156:
6157:
6158:
6159: Laitinen ym.: Turvetutkimukseen tarkoitettujen määrärahojen
6160: lisäämisestä
6161:
6162:
6163: Eduskunnalle
6164:
6165: Suomen suo- ja turvevarat ovat kansainväli- käyttömäärä (9 TWh, 10 milj. m 3 ) työllistää
6166: sestikin mitaten suuret. Turpeen käyttö on vii- 2 700 henkilöä ympärivuotisesti laskien, kun
6167: me vuosikymmenellä lisääntynyt merkittävästi huomioidaan kerrannaisvaikutukset. Pääosa
6168: etenkin energialähteenä. Lähes 5 OJo energiasta tästä työstä tehdään maaseudulla, missä työti-
6169: ja viidennes aluelämmöstä tuotetaan nykyisin laisuuksien määrä on jatkuvasti vähentymässä.
6170: turpeella. Kotitalouksille turpeentuotannon kautta syn-
6171: Maamme käyttökelpoisen polttoturpeen tyy kerrannaisvaikutuksineen 215 miljoonaa
6172: energiasisältö on 4 700 TWh kuiva-aineena las- markkaa käytettävissä olevaa tuloa. Tällöin lu-
6173: kettuna. Turvevarat riittävät yli 400 vuodeksi, vusta on vähennetty vero 30 % :n mukaan las-
6174: kun vuosittainen polttoturpeen käyttö olisi 10 kettuna.
6175: milj. m 3 • Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6176: Turveteknologiaa kehitetään nopeasti eri nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6177: puolilla maapalloa. Suomen tulee olla tässä ke- muksen,
6178: hitystyössä mukana, jotta asemamme alan kär-
6179: kimaihin kuuluvana ei heikkenisi. VTT:n turve- että hallitus ryhtyisi huolehtimaan
6180: laboratorion toimintaa tulee kehittää tästä syys- turvetutkimuksen ja turveteknologian
6181: tä voimakkaasti. kehittämisestä lisäämällä rahoitusta
6182: Vuonna 1981 eduskunta myönsi lisäresursse- Geologian tutkimuslaitokselle ja Valtion
6183: ja turvetutkimuksiin. Geologian tutkimuskes- teknillisen tutkimuskeskuksen turvela-
6184: kuksen resurssien uudelleen kohdentamisen boratoriolle nimenomaan tähän tarkoi-
6185: vuoksi viime vuosina on tutkittu vain 95 000 ha. tukseen valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
6186: Erityisen merkittäväksi turvetutkimus on noarvioesitystä valmistellessaan.
6187: osoittautunut sikäli, että edellä esitetty turpeen
6188:
6189: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6190:
6191: Juhani Laitinen Mirja Ryynänen Kari Rajamäki
6192: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen
6193: Lauha Männistö Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen
6194: Heikki Riihijärvi
6195: 1990 vp. 111
6196:
6197: Toivomusaloite n:o 103
6198:
6199:
6200:
6201:
6202: Lamminen: Opintolainojen korkovähennyksen omavastuuosuu-
6203: den poistamisesta
6204:
6205:
6206: Eduskunnalle
6207:
6208: Opintolainoja ei voi verotuksessa käsitellä opiskelijat ovat ainoa kansalaisryhmä, joka
6209: kulutusluottoina, koska opintolaina on opiske- joutuu elämään velaksi, on oikeustajun vastais-
6210: lijan ensisijainen ja usein ainoa toimeentulon ta rinnastaa opiskelun rahoitus ylellisyyshyö-
6211: muoto - joskin velkaan perustuva sellainen. dykkeiden hankintaan.
6212: Verovuonna 1988 korkovähennyksen oma- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6213: vastuuosuus ulotettiin koskemaan myös opinto- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6214: lainojen korkokuluja. Vuonna 1990 omavas- sen,
6215: tuuosuus tulee olemaan 1 000 markkaa, jonka
6216: ylittävältä osalta korkokuluista on vähennys- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
6217: kelpoisia 85 prosenttia. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
6218: Järjestelmän seurauksena vasta kolmannen dessä poistaisi opintolainojen korkovä-
6219: vuoden opiskelijat voivat hyödyntää opintolai- hennyksen omavastuuosuuden jo vuo-
6220: nan korkojen verovähennysoikeutta. Koska den 1990 verotuksen osalta.
6221:
6222: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6223:
6224: Kalevi Lamminen
6225: 112 1990 rd.
6226:
6227: Hemställningsmotion nr 104
6228:
6229:
6230:
6231:
6232: Metsämäki m.fl.: Om planering och byggande av ett ämbetshus
6233: i Ekenäs
6234:
6235:
6236: Tili Riksdagen
6237:
6238: Byggnadsstyrelsen och Ekenäs stad har redan Enligt de befintliga planerna skall planering-
6239: under några års tid fört underhandlingar om en av Ekenäs ämbetshus påbörjas år 1991. De
6240: byggande av ett statligt ämbetshus i Ekenäs. statliga planerna är riktgivande och man vet av
6241: Underhandlingarna har främst gällt tomtfrå- erfarenhet att de ofta ändras av olika orsaker.
6242: gan, eftersom byggnadsstyrelsen har eftersträ- Behovet av ett nytt ämbetshus i Ekenäs är så up-
6243: vat att komma över en lämplig tomt så centralt penbart att projektets planering och byggande
6244: som möjligt. inte mera tål att den flyttas till en senare tid-
6245: Tomtfrågan har nu löst sig och den tomt som punkt.
6246: byggnadsstyrelsen har varit ute efter ägs tillsam- Hänvisande tili det ovan anförda föreslår vi
6247: mans av byggnadsstyrelsen och Ekenäs stad. högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
6248: Staden är viliig att sälja sin del.
6249: De statliga inrättningarna i Ekenäs arbetar att regeringen i 1991 års budgetpropo-
6250: spridda i olika delar av staden och tili stora de- sition reserverar tillräckliga medel och
6251: lar i hyrda utrymmen vilket i längden inte blir så vidtar behövliga åtgärder jör planering
6252: ekonomiskt för staten. 1 det nya ämbetshuset och byggande av ett statligt ämbetshus i
6253: skulle man kunna samla alla inrättningar under Ekenäs.
6254: samma tak, vilket också ur kundbetjäningssyn-
6255: punkt skulle vara mest ändamålsenligt.
6256:
6257: Helsingfors den 13 februari 1990
6258:
6259: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
6260: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
6261: Elisabeth Rehn
6262: 1990 vp. 113
6263:
6264: Toivomusaloite n:o 104 Suomennos
6265:
6266:
6267:
6268:
6269: Metsämäki ym.: Valtion virastotalon suunnittelusta ja rakentami-
6270: sesta Tammisaareen
6271:
6272:
6273: Eduskunnalle
6274:
6275: Rakennushallitus ja Tammisaaren kaupunki Nykyisten suunnitelmien mukaisesti Tammi-
6276: ovat jo joidenkin vuosien ajan käyneet neuvot- saaren virastotalon suunnittelu aloitetaan vuon-
6277: teluja valtion virastotalon rakentamisesta Tam- na 1991. Valtion suunnitelmat ovat suuntaa an-
6278: misaareen. Neuvottelut ovat ensisijaisesti kos- tavia, ja kokemuksesta niiden tiedetään muut-
6279: keneet tonttia, koska rakennushallitus on pyrki- tuvan usein eri syistä. Uuden virastotalon tarve
6280: nyt saamaan sopivan tontin mahdollisimman Tammisaaressa on niin ilmeinen, että hankkeen
6281: keskeiseltä paikalta. suunnittelu ja rakentaminen ei kestä enää lyk-
6282: Tonttikysymys on nyt ratkennut, ja raken- käämistä myöhäisempään ajankohtaan.
6283: nushallituksen haluama tontti on rakennushalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6284: tuksen ja Tammisaaren kaupungin yhteisomis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6285: tuksessa. Kaupunki on halukas myymään osuu- muksen,
6286: tensa.
6287: Valtion laitokset Tammisaaressa toimivat ha- että hallitus varaisi vuoden 1991 tulo-
6288: jallaan eri puolilla kaupunkia suurelta osin ja menoarvioesityksessä riittävät varat
6289: vuokratiloissa, mikä ei pitemmän päälle ole ta- ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin
6290: loudellista valtiolle. Uuteen virastotaloon voi- valtion virastotalon suunnittelemiseksi
6291: taisiin koota kaikki laitokset saman katon alle, ja rakentamiseksi Tammisaareen.
6292: mikä olisi myös asiakaspalvelun kannalta tar-
6293: koituksenmukaisinta.
6294:
6295: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6296:
6297: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
6298: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
6299: Elisabeth Rehn
6300: 114 1990 vp.
6301:
6302: Toivomusaloite n:o 105
6303:
6304:
6305:
6306:
6307: Moilanen ym.: Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi tehtyjen
6308: lahjoitusten verovähennysoikeuden palauttamisesta
6309:
6310:
6311: Eduskunnalle
6312:
6313: Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi teh- sosiaali- ja terveydenhuollon puutteita täyden-
6314: dyt lahjoitukset on lahjoittaja sotavuosista läh- tävään huoltoon on yhä edelleen suuri tarve.
6315: tien voinut vähentää valtionverotuksessa. Vero- Sotainvalidien ja veteraanien ikääntyminen tuo
6316: uudistuksen aloituksen yhteydessä vuoden 1989 esiin jatkuvasti myös uusia puutteita ja ongel-
6317: alusta tämä perinteinen oikeus kuitenkin pois- mia, joihin kipeästi tarvittaisiin apua.
6318: tettiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6319: Vähennysoikeuden poistaminen on johtanut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6320: sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi työs- muksen,
6321: kentelevien järjestöjen saamien lahjoituksien
6322: vähenemiseen. Esimerkiksi Sotainvalidien Vel- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
6323: jesliiton saarnat lahjoitukset viime vuoden en- piteisiin tulo- ja varallisuusverolain
6324: simmäisellä puoliskolla vähenivät noin puoleen muuttamiseksi siten, että perinteinen so-
6325: edellisvuodesta. dasta kärsimään joutuneiden hyväksi
6326: Lahjoitusten vähentyminen heikentää järjes- tehtyjen lahjoitusten verovähennysoi-
6327: töjen mahdollisuuksia jatkaa vapaaehtoista keus palautuisi.
6328: huoltotyötä. Kuitenkin tällaiseen yhteiskunnan
6329:
6330: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6331:
6332: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Kaarina Dromberg
6333: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Oiva Savela
6334: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
6335: Esko Almgren Heikki Riihijärvi Pekka Puska
6336: 1990 vp. 115
6337:
6338: Toivomusaloite n:o 106
6339:
6340:
6341:
6342:
6343: Moilanen ym.: Ulkomaille muuttaneen Suomesta saaman eläk-
6344: keen verottamisesta
6345:
6346:
6347: Eduskunnalle
6348:
6349: Ulkomailla asuvat, jotka saavat eläke- tai 35 OJo :ksi, mikä joissakin tapauksissa johtaa
6350: palkkatuloa Suomesta ja joilla ei ole olennaisia epäoikeudenmukaiseen tulokseen. Kun kysees-
6351: siteitä Suomeen, ovat verovelvollisia myös Suo- sä on tavallinen eläketulo, on pidätetty vero ta-
6352: messa. Päällekkäistä verotusta on pyritty vält- vallisesti liian suuri, joskin suurissa eläkkeissä
6353: tämään valtioiden välisin kahdenkeskisin vero- se vastaavasti on normaalia pienempi.
6354: sopimuksin. Edellä kerrotun perusteella ehdotamme edus-
6355: Suuntaus uusia sopimuksia solmittaessa on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6356: ollut se, että Suomen valtio verottaa kaikkea
6357: maastamme maksettavaa eläketuloa, mutta toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6358: nen sopimusmaa ottaa Suomeen maksetun ve- säännösten muuttamiseksi niin, että ul-
6359: ron huomioon, jolloin Suomesta maksettu tulo komaille muuttanut verovelvollinen vii-
6360: vaikuttaa vain uudessa asuinmaassa pidätettä- meistään lopullisessa verotuksessa mak-
6361: vän veron progressioon. saisi eläketuloistaan veroa vain sen pro-
6362: Suomesta maksetusta eläkkeestä maassam- sentin mukaan, mikä hänelle tulojen pe-
6363: me pidätetty ns. lähdevero on määritelty kes- rusteella kuuluu.
6364: kimääräisen tulon veroprosentin suuruiseksi,
6365:
6366: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6367:
6368: Eeva-Liisa Moilanen Heikki Riihijärvi
6369: Pekka Puska Toimi Kankaanniemi
6370: Esko Almgren
6371: 116 1990 vp.
6372:
6373: Toivomusaloite n:o 107
6374:
6375:
6376:
6377:
6378: Moilanen ym.: Auto- ja moottoripyöräverolain 17 §:n mukaan
6379: vammaisille myönnettävän autoveron palautuksen perusteiden
6380: selkeyttäruisestä
6381:
6382: Eduskunnalle
6383:
6384: Autoverolain 17 §:n mukaan autoveron pa- maiset että lääkärit ymmärtävät usein liikunta-
6385: lautus edellyttää liikuntavammasta johtuvaa vamman laajempana liikuntaesteisyytenä. Epä-
6386: tietynsuuruista pysyvää haitta-astetta ja auton kohdan korjaamiseksi on liikuntavamman käsi-
6387: henkilökohtaista käyttöä. Liikuntavamman kä- te laissa määriteltävä sekä lääkäreille ja muille
6388: sitettä ei ole laissa määritelty. Vakiintuneen oi- lain soveltajille annettava selvät ohjeet haitan
6389: keuskäytännön mukaan liikuntavammana pide- suuruuden arvioimiseksi. Samoin on alaraajo-
6390: tään vain alaraajojen ja lonkkien vammoja sekä jen puuttumiseen tai toiminnan vajavuuteen
6391: niiden lannerankaan aiheuttamia liitännäisvam- rinnastettava liikuntaesteisyys otettava asian- ja
6392: moja. Mitkään välilliset, esimerkiksi aivoperäi- oikeudenmukaisella tavalla huomioon.
6393: set taikka sydämen tai keuhkojen toimintahäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6394: riöistä johtuvat liikuntahaitat eivät yleensä oi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6395: keuta liikuntavamman perusteella myönnettä- muksen,
6396: vään veronpalautukseen, vaikka niiden aiheut-
6397: taman liikuntaesteisyyden tosiasiallinen vaiku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6398: tus olisi yhtä suuri tai suurempikin kuin liikun- auto- ja moottoripyöräverolain 17 §:n
6399: taelinten vammojen osalta veronpalautuksen mukaisten veronpalautusperusteiden
6400: saamiseksi edellytetty haitta-aste. Liikuntavam- selkeyttämiseksi ja yhdenmukaistami-
6401: man määrittelemättömyys ja moniselitteisyys seksi.
6402: aiheuttaa käytännössä epäkohtia. Sekä vam-
6403:
6404: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6405:
6406: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
6407: 1990 vp. 117
6408:
6409: Toivomusaloite n:o 108
6410:
6411:
6412:
6413:
6414: Moilanen ym.: Lukkiutumattoman jarrujärjestelmän kustannus-
6415: ten huomioon ottamisesta autoveroa määrättäessä
6416:
6417:
6418: Eduskunnalle
6419:
6420: Tutkimusten mukaan kuolemaan johtaneista ron sekä liikevaihtoveron takia noin 15 000-
6421: liikennevahingoista on noin puolessa tapauksis- 20 000 markkaa.
6422: ta ollut syynä ajoneuvon hallinnan menetys ja Henkilöautojen lukkiutumattomien jarrujär-
6423: noin joka viidennessä tapauksessa syynä on ol- jestelmien vapauttaminen auto- ja moottori-
6424: lut lukkojarrutus. pyöräverosta niiden tavanomaisen jarrujärjes-
6425: Ajoneuvon hallinnan menetystä voitaisiin te- telmän ylittävältä osalta mahdollistaisi turvall:.-
6426: hokkaasti torjua kunnolla toimivilla, lukkiutu- sempien ajoneuvojen hankkimisen.
6427: mattomilla jarruilla ja siten vähentää liikenne- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6428: onnettomuuksien määrää. Kysymykseen tulisi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi''O-
6429: vat sellaiset Suomen markkinoilla olevat jarru- muksen,
6430: järjestelmät, joiden voitaisiin tutkimuksissa
6431: osoittaa parantavan henkilöautojen liikennetur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6432: vallisuutta verrattuna tavanomaisiin jarrujär- auto- ja moottoripyöräverosta annetun
6433: jestelmiin. lain muuttamiseksi niin, että lukkiutu-
6434: Esimerkiksi Länsi-Saksassa auton hankkija mattoman jarrujärjestelmän aiheutta-
6435: maksaa lukkiutumattomasta jarrujärjestelmäs- mat ylimääräiset kustannukset vähenne-
6436: tä yli 5 000 Smk. Meillä tulee kuitenkin henkilö- tään autoveron perusteena olevasta hin-
6437: autoissa lisähinnaksi auto- ja moottoripyöräve- nasta.
6438:
6439: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6440:
6441: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
6442: 118 1990 vp.
6443:
6444: Toivomusaloite n:o 109
6445:
6446:
6447:
6448:
6449: Mäkelä: Yhdistyksissä tehtävän taikootyön verottomuuden tur-
6450: vaamisesta
6451:
6452:
6453: Eduskunnalle
6454:
6455: Lääneissä toimivat ennakontarkastajat ovat pysyväksi käytännöksi eri oikeusasteiden käsit-
6456: tarkastuksiensa yhteydessä puuttuneet eräille telyjen jälkeen, se merkitsee tämäntyyppisten
6457: urheiluseuroille ja muille yhdistyksille sopimuk- sopimusten laajaa irtisanomista ja niiden perus-
6458: seen perustuvien työtehtävien hoidosta makset- teella hoidettujen tehtävien siirtymistä kuntien
6459: tuihin korvauksiin. Tarkastajat ovat tulkinneet harteille. Yhdistysten kannalta kyse on yleis-
6460: näitä korvauksia työn suorittaneiden henkilöi- hyödylliseen tarkoitukseen suoritetusta taikoo-
6461: den palkkana. Näin ollen palkkioista olisi hei- työstä ja oman toiminnan ylläpitämiseen tarvit-
6462: dän mukaansa tullut toimittaa ennakonpidätys tavien määrärahojen keräämisestä. Mikäli tä-
6463: sekä suorittaa sosiaaliturvamaksut. Perustelui- mänkaltainen palkaton taikootyö estetään jat-
6464: na kannalleen ennakontarkastajat ovat esittä- kossa, se merkitsee suurta tulonlähteen mene-
6465: neet korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, tystä maassamme toimiville yhdistyksille.
6466: jossa yhdistys oli ottanut hoitaakseen liiketoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6467: mintaa harjoittavassa yrityksessä yhden työ- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6468: vuoron tekemisen jäsenistönsä voimin. Enna- sen,
6469: kontarkastajat ovat siis katsoneet yhdistysten
6470: saarnat korvaukset työn suorittaneiden paikoik- että hallitus ryhtyisi toimiin yhdistyk-
6471: si, joista vain käteen jäävä osuus olisi voitu suo- sille tehtävän taikootyön verottomuu-
6472: rittaa yhdistykselle. den varmistamiseksi myös tulevaisuu-
6473: Mikäli ennakontarkastajien muodostama dessa.
6474: kanta kyseisissä tapauksissa muodostuu myös
6475:
6476: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6477:
6478: Tina Mäkelä
6479: 1990 vp. 119
6480:
6481: Toivomusaloite n:o 110
6482:
6483:
6484:
6485:
6486: Mäkelä ym.: Tuloksentasausvarauksen käyttöön ottamisesta
6487: pienyritysten verotuksessa
6488:
6489:
6490: Eduskunnalle
6491:
6492: Pienteollisuuden Keskusliitto on suhdanne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6493: tiedusteluunsa nojaten esittänyt huolestunei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6494: suutensa vero- ja talous- sekä tulopolitiikasta. muksen,
6495: Pienteollisuuden Keskusliiton mielestä maa-
6496: hamme tulisi saada pienyrityksille uusi tulok- että hallitus ryhtyisi toimiin pienyri-
6497: sentasausvarausjärjestelmä. Järjestelmä voisi tyksille kehitettäväksi uudeksi tuloksen-
6498: perustua 40 OJo :n suuruiseen verotettavasta tu- tasausvaraukseksi, jonka enimmäismää-
6499: losta tehtävään vähennykseen, joka olisi enim- rä voisi olla 100 000 markkaa ja joka oli-
6500: mäismäärältään 100 000 markkaa. Kyseinen va- si purettava seuraavien kahden verovuo-
6501: raus tulisi purkaa seuraavan kahden verovuo- den aikana.
6502: den aikana. Tämä järjestelmä helpottaisi mer-
6503: kittävästi pienyritysten toimintaa ja tasoittaisi
6504: niiden verotuksen huippuja.
6505:
6506: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6507:
6508: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
6509: 120 1990 vp.
6510:
6511: Toivomusaloite n:o 111
6512:
6513:
6514:
6515:
6516: Mäkipää ym.: Suojatyöstä maksettavan palkan säätäruisestä ve-
6517: rovapaaksi
6518:
6519:
6520: Eduskunnalle
6521:
6522: Tällä hetkellä työskentelee erilaisissa suoja- kin pikaisesti poistaa heidän saamansa palkkion
6523: työkeskuksissa tuhansia ihmisiä maassamme. verotus. Tämä on perusteltua semminkin, kun
6524: Suojatyökeskuksissa työskentelevät ovat useim- he useimmiten saavat lisäksi pelkkää kansanelä-
6525: miten joko mielenterveys- tai alkoholiongelmis- kettä ja näin ollen lopullisessa verotuksessa ei-
6526: ta kärsiviä tai kehitysvammaisia. Suojatyökes- vät joudu maksamaan veroa. Valtion on täten
6527: kuksissa tehtävästä työstä maksetaan varsin turhaa verotuksella pakkolainata muutaman sa-
6528: pientä korvausta. Päiväansio tästä työstä jää dan markan kuukausiansiota saaviha ihmisiltä
6529: muutamaan kymmeneen markkaan. heille kuuluvia rahoja.
6530: Tällä hetkellä myös suojatyökeskuksista saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6531: tavaa palkkaa verotetaan normaalisti. Tätä me- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6532: nettelyä ei voida pitää oikeana, sillä muutaman muksen,
6533: markan tuntipalkasta ei tulisi pidättää veroa.
6534: Veronpidätys aiheuttaa pelkästään katkeruutta että hallitus ryhtyisi toimiin suojatyö-
6535: ja heikentää suojatyökeskuksissa työskentele- keskuksissa työskenteleville maksetta-
6536: vien työmotivaatiota. vista korvauksista perittävän ennakon-
6537: Suojatyökeskuksissa työskenteleviltä tulisi- pidätyksen poistamiseksi.
6538:
6539: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6540:
6541: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
6542: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Marita Jurva
6543: Tina Mäkelä
6544: 1990 vp. 121
6545:
6546: Toivomusaloite n:o 112
6547:
6548:
6549:
6550:
6551: Mäkipää ym.: Välillisten työvoimakustannusten myöhästymisestä
6552: aiheutuvien seuraamosten päättämismenettelystä
6553:
6554:
6555: Eduskunnalle
6556:
6557: Tällä hetkellä yrittäjä tilittää työntekijöiden Työnantajan tilityskäytäntöä työntekijöiden
6558: ennakkoperintä- ja sosiaaliturvamaksut kuu- ennakkoperintä- ja sosiaaliturvamaksujen tili-
6559: kausittain seuraavan kuukauden 10. päivään tyksissä tulisi nykyisestään muuttaa siten, että
6560: mennessä asianomaiselle Iääninverovirastolie. vähäisestä viivästymisestä aiheutuva korko las-
6561: Mikäli tilitys ei jostain syystä saavu ajoissa, ve- kettaisiin vuotuisen koron mukaan ja toisaalta
6562: rottaja voi sakottaa myöhästymisestä harkin- seuraamuspäätös tehtäisiin useamman henkilön
6563: nan mukaan. Ongelmana on työnantajan oi- toimesta eikä yhden henkilön, niin kuin tällä
6564: keusturvan kannalta se, että vain yksi henkilö hetkellä tapahtuu.
6565: päättää, miten kutakin työnantajaa myöhästy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6566: mis- tai laiminlyöntitapauksessa rangaistaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6567: Toisena ongelmana on pienestä myöhästymises- muksen,
6568: tä aiheutuva korko, joka muodostuu pienten
6569: summien kyseessä ollessa erittäin suureksi. Ko- että hallitus ryhtyisi toimiin työnanta-
6570: ron tulisi olla nykyisestä laskentatavasta poike- jien lääninverovirastoille suorittamien
6571: ten vuotuisen koron mukaan määrätty, jolloin ennakkoperintä- ja sosiaaliturvamaksu-
6572: korkotaso saataisiin pysymään kohtuullisena. jen viivästymisseuraamusten muuttami-
6573: Pienillä työvaltaisilla yrityksillä tämä on suuri- seksi siten, että päätöksen niistä tekee
6574: kin ongelma, mikä johtuu suurista palkkakus- useampi kuin yksi henkilö ja korko las-
6575: tannuksista ja toisaalta pääurakoitsijailta saa- ketaan vuosittaisen koron mukaan.
6576: tavien maksujen mahdollisista viivästymisistä.
6577:
6578:
6579: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6580:
6581: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
6582: Maunu Kohijoki Tina Mäkelä Kalevi Lamminen
6583: Marita Jurva
6584:
6585:
6586:
6587:
6588: II 200136P
6589: 122 1990 vp.
6590:
6591: Toivomusaloite n:o 113
6592:
6593:
6594:
6595:
6596: Mäkipää ym.: Kivikeskuksen perustamisesta kivituotealan koulu-
6597: tuksen järjestämiseksi
6598:
6599:
6600: Eduskunnalle
6601:
6602: Kansainvälisten markkinoiden kiristyminen vähäisyys ja hajanaisuus. Maastamme puuttuu
6603: ja tulevalla vuosikymmenellä avautuvat Euroo- tällä hetkellä keskitetty kivialan koulutus ja ki-
6604: pan markkinat ovat käynnistäneet keskustelun vituotesuunnittelun koulutus. Tämän takia olisi
6605: suomalaisen kiven ja kiviteollisuuden tulevai- kiireesti saatava maahamme aikaan keskitetty
6606: suudesta. Tähän saakka Suomi on säilyttänyt kivi- ja kivituotealan keskus, jossa annettaisiin
6607: asemansa Euroopan johtavana graniitintuotta- myös alan koulutusta.
6608: jana. Samoin suomalainen luolakiviteollisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6609: on maailman huipputasoa. Muilla aloilla kivi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6610: teollisuutemme ei ole kuitenkaan menestynyt muksen,
6611: yhtä hyvin, johon eräänä suurena syynä lienee
6612: kiviteollisuuden tuotevalikoiman niukkuus ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
6613: tuotekehittelyn vähäisyys. kivikeskuksen perustamiseksi Suomeen,
6614: Eräänä syynä kotimaisen kiviteollisuuden ja jotta maassamme voitaisiin antaa myös
6615: kivituoteteollisuuden heikohkoon menestymi- kivi- ja kivituotealan koulutusta alalle
6616: seen niin kotimaan kuin ulkomaan markkinoil- aikoville ja alalla jo oleville henkilöille
6617: lakin on tuotekehittelyn vähäisyys. Tähän taas alan tuotekehittelyn ja ammattiosaami-
6618: on eräänä suurena syynä kivialan koulutuksen sen lisäämiseksi.
6619:
6620: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6621:
6622: Lea Mäkipää Kalevi Lamminen Raila Aho
6623: Maunu Kohijoki Marita Jurva Tina Mäkelä
6624: 1990 vp. 123
6625:
6626: Toivomusaloite n:o 114
6627:
6628:
6629:
6630:
6631: Mäkipää ym.: Valtion virastopalveluiden lisäämisestä Ulvilassa
6632:
6633:
6634:
6635: Eduskunnalle
6636:
6637: Ulvila on väestömäärältään Satakunnan nel- mintansa lokakuussa 1989. Työvoimatoimiston
6638: jänneksi suurin kunta (henkikirjoitettu väestö toimialueeseen kuuluvat Ulvilan ja Kullaan
6639: 1.1.1989 oli 12 372 asukasta). Yritystoiminnan kunnat.
6640: ja kuntalaisten palvelun kannalta tärkeät val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6641: tion paikallishallintopalvelut kuten verotoimis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6642: to ja kansaneläketoimisto puuttuvat kunnasta. muksen,
6643: Ulvilan veropiiriin kuuluvat Ulvilan, Nakkilan,
6644: Luvian ja Kullaan kunnat. Veropiirin asukaslu- että hallitus ryhtyisi toimiin verotoi-
6645: ku 1.1.1989 oli 23 960. Veropiirin verotoimisto miston perustamiseksi Ulvilaan ja Kan-
6646: sijaitsee kokonaan veropiirin ulkopuolella Po- saneläkelaitoksen yksipäivätsen vastaan-
6647: rin kaupungissa. Kansaneläkelaitoksella on vas- oton laajentamiseksi paikallistoimis-
6648: taanotto yhtenä päivänä viikossa. toksi.
6649: Ulvilan työvoimatoimisto on aloittanut toi-
6650:
6651: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6652:
6653: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
6654: 124 1990 vp.
6655:
6656: Toivomusaloite n:o 115
6657:
6658:
6659:
6660:
6661: Männistö ym.: Energiansäästöohjelman laatimisesta ja ydinvoi-
6662: masta luopumisesta
6663:
6664:
6665: Eduskunnalle
6666:
6667: Suomen energiatilanteelle on ollut ominaista voiman nopeaan rakentamiseen. Nyt teollisuus
6668: voimakas energiankäytön kasvu, joka on ollut on aloittanut voimakkaan kampanjan ydinvoi-
6669: suurempaa kuin Euroopan useimmissa muissa man, toisin sanoen runsaan ja halvan energian
6670: OECD-maissa. Asukasta kohti laskien vuosina puolesta. Ydinvoimaa ne pyrkivät näissä yh-
6671: 1960-1985 energiankulutus kasvoi 232 OJo. teyksissä puolustelemaan ympäristösyillä: ydin-
6672: Myös bruttokansantuotetta kohti laskien Suo- voima ei tuottaisi kasvihuonekaasuja, typenok-
6673: men energiankulutus on korkea. Osa siitä joh- sideja tai rikkipäästöjä.
6674: tuu toki kylmästä ilmastosta, mutta siihen vai- Ydinvoiman puolustajat eivät kuitenkaan
6675: kuttaa olennaisesti myös maan teollisuuden ra- tähtää energiankäytön vähentämiseen vaan li-
6676: kenne: puunjalostusteollisuus ja metalliteolli- säämiseen: ydinvoima ei korvaisi vaan lisäisi
6677: suus käyttävät runsaasti energiaa. Teollisuuden energiankulutusta ja varmistaisi teollisuudelle
6678: osuus energian kokonaiskäytöstä on pysynyt halvan energian mahdollisuuden.
6679: 45 %:na. Hallitus on itse asiassa sitoutunut energian-
6680: Vuosien 1973 ja 1979 nopeat öljyn hinnan kulutuksen jatkuvaan kasvuun. Kauppa- ja
6681: nousut tuottivat todellista säästöä: energianku- teollisuusministeriön vuoteen 2030 ulottuvissa
6682: lutus bruttokansantuoteyksikköä kohti aleni. selvityksissä on oletettu energiankäytön ja säh-
6683: Selvimmin säästöä tapahtui lämmityksessä. Sen könkäytön kasvun jatkuvan Suomessa vielä ai-
6684: jälkeen edistymistä ei ole tapahtunut. nakin parikymmentä vuotta. Vuonna 1989 mie-
6685: Valtiovallan suhtautuminen energiankulu- tintönsä julkistanut energiakomiteakin lähtee
6686: tukseen on ollut kaksijakoinen: toisaalta on to- käytön kasvusta korostaen riittävän ja edullisen
6687: sin tiedotettu energian säästämisestä ja säästö- energian saantia. Energiankäyttö epäilemättä li-
6688: tutkimusta on tuettu, mutta toisaalta samanai- sääntyykin, mikäli sitä ei ryhdytä veroin ja
6689: kaisesti on kuitenkin pyritty alentamaan erityi- muin keinoin rajoittamaan.
6690: sesti teollisuuden käyttämän energian hintaa eli Maapallon ilmakehän nykyinen rakenne te-
6691: suosimaan energian tuhlausta. kee maapallosta asuttavan; nykyinen kasvihuo-
6692: Energian tuhlauksen suosimisesta on esimerk- nevaikutus takaa sen. Tiedemiehet kutakuinkin
6693: kinä vuonna 1986 toteutettu Sorsan IV hallituk- yhtäpitävästi arvioivat, että ns. kasvihuonekaa-
6694: sen energiaverouudistus, joka alensi teollisuu- sujen lisääntyminen maapallon ilmakehässä
6695: den energian hintaa vuositasolla noin miljardi nostaa lämpötilaa. Se muuttaa maapallon il-
6696: markkaa. Päätös on omiaan suosimaan teolli- masto-oloja monilla tavoin.
6697: suuden energiavaltaisuuden kasvua. Sillä on Mikäli päästöt vain kasvavat kuten tähän
6698: suosittu puunjalostuksen tuotantokulun (tuo- asti, vastaa niiden yhteispäästö vuoteen 2030
6699: tantoprosessin) muutosta, jossa energiaa enem- mennessä hiilidioksidipitoisuuden kaksinker-
6700: män vaativa mekaaninen massavalmistus on taistumista.
6701: syrjäyttänyt kemiallisen sellun tuotannon. Sa- Laskelmat kasvihuonekaasujen ilmakehävai-
6702: maan aikaan energian reaalihinta on muutoin- kutusten jakautumisesta maapallolla ovat epä-
6703: kin ollut alhainen. Myös hankkeet ydinvoima- varmoja. Lämpötila noussee enemmän napa-
6704: loiden rakentamiseksi ovat tähdänneet halvan seuduilla kuin tropiikissa; tropiikissa satanee
6705: energian tarjoamiseen teollisuudelle. vähemmän ja meidän leveysasteillamme keski-
6706: Valtioneuvoston jäsenissä ja hallituspuolueis- maann enemmän; tropiikin myrskyt tullevat
6707: sa on taas todettavissa selvää innostusta ydin- voimakkaammiksi; valtameren pinta noussee.
6708: 1990 vp.- TA n:o 115 125
6709:
6710: Tuntuvia vaikutuksia maailman maatalouteen Vähennystoimet antavat lisäaikaa kehittää
6711: ja rannikkoseutuihin olisi 3 co :n lämpötilan tulevaisuuden energiajärjestelmää ja siten pidä-
6712: nousulla: veden pinta nousisi 0,2-1 m. Merien tellä ilmaston lisämuutoksia.
6713: lämpölaajenemisen lisäksi nousu lisääntyisi, mi- Brundtlandin komissio arvioi, että maailman
6714: käli napajäät alkaisivat sulaa, jolloin merenpin- energiankäyttö saa ympäristösyistä lisääntyä
6715: ta nousisi jopa muutaman metrin. enintään 50 OJo 50 vuodessa. Kehitysmaiden
6716: Ison-Britannian ja Pohjoismaiden kannalta elintason nostamiselle onkin luotava tilaa vä-
6717: lämpenemisen kaikkien vaikutusten arvioi- hentämällä teollisuusmaiden henkeä kohti las-
6718: minen on hankalaa siksi, että on myös esitetty kettua energiankulutusta.
6719: pelko, että lämpeneminen vaikuttaisi Golf-vir- Kasvihuoneilmiöstä ovat vastuussa seuraavat
6720: taan. ihmisen tuottamat kaasut:
6721: Nyt kymmenisen miljoonaa ihmistä elää vä- - hiilidioksidi, tätä nykyä noin 50-prosentti-
6722: hemmän kuin metrin merenpinnan yläpuolella. sesti, enimmäkseen fossiilisten polttoaineiden
6723: Seuraukset Aasiaan, Yhdysvaltoihin ja Euroop- polton aiheuttamana,
6724: paan voivat olla hyvin suuria sekä tulvavaaro- - metaani, tätä nykyä noin 19-prosenttisesti,
6725: jen että maatalouden takia. Monet pitävät mah- peräisin mm. riisinviljelystä, fossiilisten poltto-
6726: dollisena, että Afrikan paheneva kuivuus olisi aineiden hankinnassa ja käytössä syntyvistä hä-
6727: lämpötilan nousun ensimmäinen seuraus. viöistä, karjankasvatuksesta ja kaatopaikoista.
6728: Täysin keskeinen, mutta huonosti eritelty te- - fluorikloorihiilivedyt, tätä nykyä noin
6729: kijä on lämpötilan muutosnopeuden merkitys. 17-prosenttisesti ja
6730: Mikäli jokin määrä hiilidioksidia päästetään il- - vähäisessä määrin troposfäärin otsoni ja
6731: makehään 25 vuodessa, vaikutus lämpötilaan dityppioksidi.
6732: on suurempi kuin jos sama määrä päästetään 50 Ydinvoimalla ei ole ratkaisevaa vaikutusta
6733: vuodessa. Meret näet kykenevät sitomaan kasvihuoneilmiöön. Jotta korvattaisiin puolet
6734: enemmän hiilidioksidia, jos lisäys on hitaampi. nykyisestä hiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä,
6735: Hiilidioksidipäästöjä ei siis tarvitse lopettaa pitäisi maailman ydinvoiman käyttö yli kym-
6736: seurausten pysäyttämiseksi. menkertaistaa. Jos otetaan puolet Brundtlandin
6737: Ilmastomuutokset tapahtuvat hitaasti ja sit- komission 50 seuraavaa vuotta koskevasta li-
6738: keästi. Kun lämpötilan muutos on selvästi to- säyksestä, tarvitaan samoin yli kymmenen ker-
6739: dettu, lämpötila nousee peruuttamattomasti taa enemmän reaktoreita kuin nykyään eli tu-
6740: paljon. On pakko toimia olematta varma tule- hansia reaktoreita. Tällainen edellyttää pluto-
6741: vaisuudesta. niumin suurimittaista käyttöä, käytetyn poltto-
6742: Kansoja ja maita ei voida myöskään jakaa aineen jälleenkäsittelyä ja hyötyreaktoreita.
6743: hyötyjiin ja häviäjiin. Vaikka pintapuolisesti Sellainen ydinvoimajärjestelmä ei olisi riittä-
6744: lämpimämpi ilmanala levey~asteillamme tuntu- vän turvallinen. Suuret onnettomuudet tulisi-
6745: nee mukavalta, ilmastomuutosten kokonaisvai- vat aivan liian tavallisiksi. Lisäksi plutoniumia
6746: kutukset maailman maatalouteen, alttiuteen ajautuisi väistämättä suurehkoja määriä ei vain
6747: myrskyille ja luonnonkatastrofeille, merenpin- nykyisten ydinasemaiden ulkopuolisille maille,
6748: nan nousulle ym. ovat niin suuria ja vaikeasti vaan yhä todennäköisemmin myös erilaisille
6749: ennustettavia, ettei niitä voi arvioida yksittäisen ryhmittymille. Pitkän ajan tulevaisuuden on ol-
6750: maan tai koko maailmantalouden kannalta. tava uusiutuvissa energialähteissä, ennen kaik-
6751: Kasvihuonekaasujen kasvavat päästöt ovat kea aurinkoenergiassa ja vetyteknologiassa.
6752: ekologinen koe, jota ei voi eettisesti puolustella. Päästrategian on oltava fossiilisten polttoai-
6753: Päästöjä pitää vähentää. Merkittävä osa pääs- neiden mahdollisimman tehokas käyttö välivai-
6754: töistä aiheutuu teollistuneiden maiden energian- heena aurinkoenergiaan. Mikäli hiilidioksidi-
6755: kulutuksesta. Metaanipäästöt ovat ongelmalli- päästöt pysyisivät nykyisellään (tai lisääntyisi-
6756: sia, koska ne liittyvät lannoitteiden valintaan ja vät vain hyvin hitaasti), meri kykenisi parem-
6757: maatalousmenetelmiin ennen kaikkea tropiikis- min sitomaan niitä. Energian säästö on halvin
6758: sa ja kehitysmaissa. Myös ilokaasun takia maa- ja tehokkain tapa vähentää hiilidioksidipääs-
6759: talousmenetelmiä on muutettava. Metsien vä- töjä.
6760: hentämistä maapallolla täytyy rajoittaa. Merien Kansainvälisiä ilmastokonferensseja on vast-
6761: ansiosta riittäisi, mikäli fossiilisten polttoainei- ikään pidetty kaksi: Torontossa kesäkuussa
6762: den käyttöä vähennettäisiin noin 0,5 OJo vuo- 1988 ja Hampurissa marraskuussa 1988. Toron-
6763: dessa. ton konferenssin johtopäätös oli, että tarvitaan
6764: 126 1990 vp. - TA n:o 115
6765:
6766: yli 50 o/o :n vähennys hiilidioksidin päästämises- Nyt teollisuus on kuitenkin aloittanut uuden
6767: sä ja 1. vaiheessa vuoteen 2005 mennessä vyörytyksen, johon hallituspuolueet ovat taipu-
6768: 20 %:n vähennys vuoden 1988 tasosta. Hampu- massa.
6769: rin kokous vaati teollistuneita maita vähentä- Ydinvoiman käytölle luotiin pohjaa päätet-
6770: mään hiilidioksidipäästäjään 30 % vuoteen täessä vuonna 1986 ydinenergialain sisällöstä;
6771: 2000 mennessä. tuolloin SKDL ja Vihreät esittivät ydinvoimasta
6772: Suomen ja Pohjoismaiden luonnon kannalta päätettäväksi tavallisella lailla, jonka määrävä-
6773: on erittäin tärkeää omien päästöjen vähentämi- hemmistö eduskunnassa voisi jättää lepää-
6774: sen lisäksi auttaa mm. Saksan demokraattista mään. Tätä vastustivat sen sijaan SDP, Kokoo-
6775: tasavaltaa, Puolaa, Tsekkoslovakiaa, Baltian mus, Keskusta, SMP ja RKP, joille oli tärkeää,
6776: tasavaltoja, Leningradin aluetta, Neuvosto- että ydinvoiman käyttöä eduskunta ei voisi jar-
6777: Karjalaa ja Kuolaa vähentämään päästöjään. ruttaa.
6778: Näissä maissa tähän on mahdollisuuksia mm. Suomen tulisi kuitenkin laatia ohjelma ener-
6779: seuraavilla tavoilla: giankäytön vähentämisestä asteittain niin, että
6780: 1) sähköenergian tuotannon nykyaikaistami- hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuoden 1988 ta-
6781: nen vähentää primäärienergian tarvetta; esimer- sosta 20-30 % vuoteen 2005 mennessä ja 50 %
6782: kiksi Saksan demokraattisessa tasavallassa se vuoteen 2030 mennessä.
6783: vähentäisi ruskohiilen käyttöä noin kolmannek- Tällainen ohjelma edellyttää, että verotuksel-
6784: sella; la ja hallinnollisilla keinoilla puututaan teolli-
6785: 2) nykyaikaisen puhdistustekniikan sovelta- suuden energiankulutukseen. Vastaavasti lii-
6786: minen energiantuotannossa vähentäisi rikki- kennejärjestelmiä on kyettävä kehittämään
6787: ym. päästöjä; energiaa säästäen käyttäviksi.
6788: 3) nykyaikaisen tuotanto- ja kuljetusteknii- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6789: kan ja rakennusten eristystekniikan soveltami- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6790: nen vähentäisi energian tarvetta.
6791: Luonnolle haitallisten päästöjen lisäksi vähe- että hallitus laatisi ohjelman energian-
6792: nisi myös kasvihuonekaasujen syntyminen. käytön vähentämisestä asteittain niin,
6793: Perusvoima Oy:n helmikuussa 1986 tekemä että hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuo-
6794: uutta ydinvoimalaa koskeva periaatepäätösha- den 1988 tasosta 20-30% vuoteen 2005
6795: kemus jäi käsittelemättä TSernobylin ydinvoi- mennessä ja 50 % vuoteen 2030 mennes-
6796: malaturman takia ja uuden hallituksen ohjel- sä, samalla kun ydinvoiman käytöstä
6797: maan kirjattiin kielteinen kanta ydinvoimaan. luovutaan.
6798:
6799: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6800:
6801: Lauha Männistö Esko Seppänen Timo Laaksonen
6802: Pertti Lahtinen Asko Apukka Jarmo Wahlström
6803: Arvo Kemppainen Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
6804: Claes Andersson Esko Helle
6805: 1990 rd. 127
6806:
6807: Hemställningsmotion nr 116
6808:
6809:
6810:
6811:
6812: Nordman m.fl.: Om grundande av Statens tekniska forsknings-
6813: centrals enhet i Vasa
6814:
6815:
6816: Tili Riksdagen
6817:
6818: Utvecklingsproblem som Vasa Iän brottas forsknings- och produktutvecklingsenhet, som
6819: med är bl.a. resultat av otiliräcklig satsning på skulle betjäna kraftöverföringsteknologins, ma-
6820: forsknings- och utvecklingsarbete. Statens med- skinbyggnads, anläggningskonstruktions och
6821: verkan i FOU-insatser i såväl den offentliga produktionsekonomins behov, har föreslagits
6822: som högskolesektorn är mindre än i de flesta av utvecklingsdelegationen för Vasa Iän. En-
6823: andra Iän i landet. Tillgången tili FOU-tjänster heten kunde verka i anslutning tili innovations-
6824: är klart otiliräcklig med tanke på närings- och centrumet i Vasa. Ett snabbt förverkligande bör
6825: företagsstrukturen. ske.
6826: Statens tekniska forskningscentral kunde Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
6827: medverka tili att staten tar sin del av ansvaret att riksdagen måtte hemställa
6828: för utvecklingen i området. För närvarande har
6829: STF /VTT forskningslaboratorier, över trettio, att regeringen vidtar åtgärder jör att
6830: på flera orter. Med hänvisning tili Vasa läns Statens tekniskajorskningscentral inrät-
6831: krissituation är det synnerligen motiverat att tar en jorsknings- och produktutveck-
6832: STF gör sin nästa stora satsning i Vasa. En lingsenhet i Vasa.
6833:
6834: Helsingfors den 13 februari 1990
6835:
6836: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
6837: 128 1990 vp.
6838:
6839: Toivomusaloite n:o 116 Suomennos
6840:
6841:
6842:
6843:
6844: Nordman ym.: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yksikön pe-
6845: rustamisesta Vaasaan
6846:
6847:
6848: Eduskunnalle
6849:
6850: Vaasan lääniä vaivaavat kehitysongelmat seuraavan suuren sijoituksensa Vaasaan. Vaa-
6851: ovat mm. seurausta riittämättömästä sijoittami- san läänin kehittämistoimikunta on ehdottanut
6852: sesta tutkimus- ja kehitystyöhön. Valtion myö- tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä, joka palveli-
6853: tävaikutus tutkimus- ja kehitystyöhön sekä jul- si voimansiirtoteknologian, koneenrakennuk-
6854: kisella sektorilla että korkeakoulusektorilla on sen, rakennesuunnittelun ja tuotantotalouden
6855: vähäisempää kuin useimmissa muissa maamme tarpeita. Yksikkö voisi toimia Vaasan innovaa-
6856: lääneissä. Tutkimus- ja kehityspalvelujen saata- tiokeskuksen yhteydessä. Tämä tulisi toteuttaa
6857: vuus on selvästi riittämätön ottaen huomioon nopeasti.
6858: läänin elinkeino- ja yritysrakenteen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6859: Valtion teknillinen tutkimuskeskus voisi osal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6860: taan vaikuttaa siihen, että valtio ottaisi sille
6861: kuuluvan vastuun alueen kehittämisestä. Tällä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
6862: hetkellä Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksel- jotta Valtion teknillinen tutkimuskeskus
6863: la on yli 30 tutkimuslaboratoriota useilla paik- perustaisi tutkimus- ja tuotekehitysyksi-
6864: kakunnilla. Viitaten Vaasan läänin kriisitilan- kön Vaasaan.
6865: teeseen on erittäin perusteltua, että VTT tekisi
6866:
6867: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6868:
6869: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
6870: 1990 rd. 129
6871:
6872:
6873: Hemställningsmotion nr 117
6874:
6875:
6876:
6877:
6878: Nordman: Om åtgärder för att minska energikonsumtionen
6879:
6880:
6881:
6882: Tili Riksdagen
6883:
6884: Energikonsumtionen fortsätter att växa i vårt kort sikt är handlingsutrymmet begränsat. Be-
6885: land. Det gäller särskilt i fråga om elförbruk- hov måste tilifredsställas med mer eller mindre
6886: ningen. På 1980-talet förbrukades dubbelt mera traditionella lösningar för att vårt land skall
6887: elektricitet än på 1970-talet. Detta är resultatet kunna komma tili rätta utan ytterligare ett
6888: av bl.a. biliigare energi och ökande köpkraft. kärnkraftverk. Med tanke på större och mera
6889: Industrin förbrukade mera än hälften av all tidskrävande förändringar är det angeläget att
6890: elektricitet, hushållen och lantbruken 23 pro- grunden för en nationell energistrategi läggs nu.
6891: cent i fjol. Näringslivet försöker självfallet und- Satsar vårt land på mera kärnkraft befrämjas
6892: vika onödig konsumtion, men fortfarande finns energislöseri och miljöslitage. För att kunna
6893: en hei del att lära av t.ex. Japan och Västtysk- avstå från att bygga ett femte kärnkraftverk
6894: land i fråga om energisnål teknik. Enligt medel- måste vi satsa mera på energisnål teknik och
6895: förbrukningen ligger finländaren på femte bättre hushållning med energi. 1 utredningar
6896: plats som elförbrukare. Tili det bidrar skogsin- har man visat hur stora besparingar som kan
6897: dustrins stora andel. åstadkommas genom en medveten satsning på
6898: Energibehovet beror förutom på verksamhe- energihushållning.
6899: ten i samhället - som formuleras av män- Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
6900: niskors värderingar och önskemål - i hög grad att riksdagen måtte hemställa
6901: av valet av teknik. Energiförsörjningen har i så
6902: hög grad setts som ett tiliförselproblem att dis- att regeringen vidtar åtgärder för
6903: kussionen om användningen har kommit i and- minskande av energikonsumtionen bl.a.
6904: ra hand. Frågan om den framtida energiförsörj- genom att bejrämja energisnål teknik
6905: ningen måste lyftas fram i vid bemärkelse. På och hushållning med energi.
6906:
6907: Helsingfors den 13 februari 1990
6908:
6909: Håkan Nordman
6910: 130 1990 vp.
6911:
6912: Toivomusaloite n:o 117 Suomennos
6913:
6914:
6915:
6916:
6917: Nordman: Energiankulutuksen vähentämiseksi tarvittavista toi-
6918: menpiteistä
6919:
6920:
6921: Eduskunnalle
6922:
6923: Maamme energiankulutus jatkaa kasvamis- sena. Lyhyellä tähtäyksellä liikkumavara on ra-
6924: taan. Tämä koskee erityisesti sähkönkulutusta. jallinen. Tarpeet on tyydytettävä jokseenkin pe-
6925: Sähköä kulutettiin 1990-luvulla puolet enem- rinteisillä ratkaisuilla, jotta maamme voisi selvi-
6926: män kuin 1970-luvulla. Tämä johtuu mm. ener- tä lisäämättä ydinvoimaloiden määrää. Ottaen
6927: gian halpenemisesta ja ostovoiman kasvusta. huomioon suuret ja aikaavievät muutokset on
6928: Teollisuus käytti viime vuonna yli puolet kai- tärkeää, että kansallisen energiastrategian pe-
6929: kesta sähköstä, kotitaloudet ja maatalous rusta luodaan tässä vaiheessa. Jos maamme li-
6930: 23 07o. Elinkeinoelämä pyrkii tietenkin välttä- sää ydinvoimaa, se edistää energian tuhlaamista
6931: mään turhaa kulutusta, mutta edelleenkin meil- ja ympäristön kuluttamista. Jotta viidennen
6932: lä on koko lailla opittavaa esim. Japanilta ja ydinvoimalan rakentamisesta voitaisiin luopua,
6933: Länsi-Saksalta energiaa vähän kuluttavan tek- meidän on kehitettävä energiaa vähemmän ku-
6934: niikan käytöstä. Sähkönkuluttajana suomalai- luttavaa tekniikkaa ja parempaa energiatalout-
6935: nen on keskimääräisen kulutuksen mukaan vii- ta. Selvityksissä on osoitettu, miten tietoisella
6936: dennellä sijalla. Tähän vaikuttaa metsäteolli- energiatalouteen tehtävällä sijoituksena pääs-
6937: suuden suuri osuus. tään suuriin säästöihin.
6938: Energian tarve riippuu paitsi yhteiskunnalli- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
6939: sesta toiminnasta - joka muotoutuu ihmisten nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6940: arvostusten ja toiveiden mukaisesti - pitkälti
6941: tekniikan valinnasta. Energiahuollossa keskei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6942: senä on pidetty energian saatavuuden ongelmaa energiankulutuksen vähentämiseksi
6943: siten, että sen käyttöä koskeva keskustelu on mm. energiaa vähän kuluttavaa tekniik-
6944: jäänyt toissijaiseksi. Kysymys tulevaisuuden kaa ja energiataloutta edistämällä.
6945: energiahuollosta on nostettava esiin laaja-alai-
6946:
6947: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6948:
6949: Håkan Nordman
6950: 1990 rd. 131
6951:
6952: Hemställningsmotion nr 118
6953:
6954:
6955:
6956:
6957: Nyby: Om genomförande av vindkraftprojektet i Korsnäs
6958:
6959:
6960:
6961:
6962: Tili Riksdagen
6963:
6964: 1 Korsnäs kommun planeras landets första För vindkraftverken har anhållits om bidrag
6965: vindmöllefarm. Fullt utbyggd kommer den att på 60 procent. Totalkostnaden beräknas uppgå
6966: producera 1 megavatt elektricitet. Projektet ut- tili 10 miljoner mark.
6967: gör en del av handels- och industriministeriets Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
6968: forskningsprogram NEMO. att riksdagen måtte hemställa
6969: Vindförhållandena vid Korsnäskusten anses
6970: vara mycket goda för vindkraftverk. Både in- att regeringen beviljar vindkrajtpro-
6971: frastrukturen och vattendjupet ger goda förut- jektet i Korsnäs 60 procent i bidrag och
6972: sättningar för utbyggnad av vindkraft. Korsnäs att projektet befrias från omsättnings-
6973: kommun har för år 1990 beviljats status som re- skatt.
6974: gionalpolitiskt specialområde p.g.a. den kris
6975: som ortens huvudnäring, pälsdjursnäringen,
6976: befinner sig i.
6977:
6978: Helsingfors den 13 februari 1990
6979:
6980: Mats Nyby
6981: 132 1990 vp.
6982:
6983: Toivomusaloite n:o 118 Suomennos
6984:
6985:
6986:
6987:
6988: Nyby: Korsnäsin tuulivoimalahankkeen toteuttamisesta
6989:
6990:
6991:
6992: Eduskunnalle
6993:
6994: Korsnäsin kuntaan suunnitellaan maamme Tuulivoimaloilie on anottu 60 prosentin avus-
6995: suurinta tuulimyllyfarmia. Valmiiksi rakennet- tusta. Kokonaiskustannukset arvioidaan 10 mil-
6996: tuna se tuottaa yhden megawatin sähköä. Han- joonaksi markaksi.
6997: ke on osa kauppa- ja teollisuusministeriön NE- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
6998: MO-tutkimusohjelmaa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6999: Korsnäsin rannikon tuuliolosuhteita pidetään
7000: tuulivoimalan kannalta hyvin otollisina. Sekä että hallitus myöntäisi Korsnäsin tuu-
7001: infrastruktuuri että veden syvyys luovat hyvät livoimalahankkeeseen 60 prosenttia
7002: edellytykset tuulivoimalan rakentamiselle. avustuksena ja että hanke vapautettai-
7003: Korsnäsin kunnalle on myönnetty vuodeksi siin liikevaihtoverosta.
7004: 1990 aluepoliittisen erityisalueen asema, koska
7005: turkistarhauselinkeino paikkakunnan pääelin-
7006: keinona on kriisissä.
7007:
7008: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7009:
7010: Mats Nyby
7011: 1990 vp. 133
7012:
7013: Toivomusaloite n:o 119
7014:
7015:
7016:
7017:
7018: Pelttari ym.: Veitsiluoto Oy:n säilyttämisestä pohjoissuomalai-
7019: sena metsäyhtiönä
7020:
7021:
7022: Eduskunnalle
7023:
7024: Lapin läänin teollisuustuotannon arvosta laisen erityispiirteensä ja mm. pääkonttori siir-
7025: metsäteollisuuden osuus on 60 OJo. Lapin läänin tyisi Helsinkiin. Kun Veitsiluoto Oy:n tuottama
7026: ulkomaanviennistä metsäteollisuuden osuus on taloudellinen hyöty jää nykyisellään Pohjois-
7027: 70 %. Kaikkiaan metsäsektorin työllistävä vai- Suomen elinkeinotoimintoja hyödyttämään, eri
7028: kutus Lapissa on lähes 11 000 työpaikkaa, josta puolille Suomea levittäytyvässä konsernissa tu-
7029: metsätalouden osuus on lähes 4 000 työpaikkaa. loksen jakajia olisi luonnollisesti myös ynem-
7030: Veitsiluoto on pohjoissuomalainen yritys, män. Näin ollen perusteita Enso-Gutzeit Oy:n
7031: jolla on oma yrityskulttuurinsa. Veitsiluodon ja Veitsiluoto Oy:n sulauttamiselle tai toiminto-
7032: puuhuolto on hyvässä kunnossa ja yhtiötä on jen yhdistämiselle ei ole.
7033: kehitetty viime vuosina nopeaan tahtiin. Yhtiön Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7034: liikevaihto on sillä tasolla, että se pystyy yksin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7035: toteuttamaan varsin suuretkin uudistushank-
7036: keet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7037: Mikäli Veitsiluoto Oy sulautettaisiin esitetty- Veitsiluoto Oy:n säilyttämiseksi edelleen
7038: jen suunnitelmien mukaisesti Enso-Gutzeit pohjoissuomalaisena metsäteol/isuusyh-
7039: Oy:öön, Veitsiluoto menettäisi pohjoissuoma- tiönä.
7040:
7041: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7042:
7043: Seppo Pelttari Asko Apukka
7044: 134 1990 vp.
7045:
7046: Toivomusaloite n:o 120
7047:
7048:
7049:
7050:
7051: Pietikäinen: Ekologiseen bruttokansantuotteen mittaustapaan
7052: siirtymisestä
7053:
7054:
7055: Eduskunnalle
7056:
7057: Ympäristön kuormittuminen jää taloustie- maissa mahdollisimman nopeasti ja samanai-
7058: teessä sivuilmiöksi, kun sillä ei ole markkina-ar- kaisesti.
7059: voa. Päätöksentekijät ja kansalaiset tarvitsevat- Uuden, ekologisen bruttokansantuotemitan
7060: kin helposti luettavan mitan, jolla ympäristön rinnalla joudutaan ainakin aluksi pitämään
7061: tilan muutoksia voidaan arvioida myös mark- vanhaa mittaamistapaa, sillä tuskin koskaan
7062: kamääräisesti. Tällainen mittari olisi brutto- kaikkia ekologisia ja sosiaalisia tekijöitä saa-
7063: kansantuote, jossa myös ympäristövaikutukset daan yhteismitallistetuksi.
7064: saisivat painoa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7065: Mm. Saksassa ja Norjassa ekologista brutto- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7066: kansantuotemittaa on kehitelty varsin pitkälle. sen,
7067: Suomessakin ympäristövaikutusten tilastointia
7068: on kehitetty luomalla luonnonvaratilinpidon että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
7069: mallia. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
7070: Suomen omaa luonnonvaratilinpidon tutki- dessä ryhtyisi toimiin ekologisen brutto-
7071: musta on vauhditettava. Sen lisäksi on pyrittävä kansantuotteen mittaamiseen siirtymi-
7072: kansainväliseen yhteistyöhön, jotta siirtyminen seksi ja varaisi tähän tarvittavat määrä-
7073: ekologisesti kestävään mittaustapaan tehdään rahat.
7074: tuotantorakenteeltaan toisiaan vastaavissa
7075:
7076: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7077:
7078: Sirpa Pietikäinen
7079: 1990 vp. 135
7080:
7081: Toivomusaloite n:o 121
7082:
7083:
7084:
7085:
7086: Pohjanoksa ym.: Telakkateollisuuden toiminnan turvaamisesta
7087: Raumalla
7088:
7089:
7090: Eduskunnalle
7091:
7092: Telakoiden kautta saa toimeentulonsa Rau- merkittävää, että telakkateollisuus sijaitsee
7093: man seudulla suoranaisesti noin 2 500 työnteki- Raumalla.
7094: jää. Telakkateollisuuden loppuminen Raumalta
7095: Rauman seudun työllisestä työvoimasta noin merkitsisi Rauman kaupungille 2,3 ja maalais-
7096: 10 OJo saa toimeentulonsa telakoilta. Telakoiden kunnalle 1,6 pennin vaikutusta äyrin hintaan.
7097: osuus Rauman teollisuustyöpaikoista on 31 %. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7098: Rauman ja Rauman maalaiskunnan teollisuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7099: dessa työskentelevästä työvoimasta 28 % on
7100: työssä telakoilla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7101: Rauman seutu on ainoa paikka maassamme, Rauman seudun telakkateollisuuden
7102: missä telakkateollisuudella on yhteiskunnalli- turvaamiseksi.
7103: sesti näin suuri merkitys. Aluepoliittisesti on
7104:
7105: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7106:
7107: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
7108: 136 1990 vp.
7109:
7110: Toivomusaloite n:o 122
7111:
7112:
7113:
7114:
7115: Puisto ym.: Perhepäivähoitajien verotuksen muuttamisesta eräil-
7116: tä osin
7117:
7118:
7119: Eduskunnalle
7120:
7121: Perhepäivähoitajat kokevat olevansa toi- edellyttämän vaatetuksen. Tästä syystä perhe-
7122: meentulon hankinnasta johtuvien vähennysten päivähoitajien verotuksessa tulisi hyväksyä
7123: osalta eriarvoisessa asemassa muihin veron- myös suojavaatevähennys.
7124: maksajiin nähden. Perhepäivähoitajien kustannuskorvauksen li-
7125: Sosiaalihallitus suosittaa perhepäivähoidossa sääminen kokonaistuloihin vaikuttaa epäoikeu-
7126: vähintään 7,5 m 2 :n leikkitilaa tai kahta huonet- denmukaiselta, koska he jäävät ilman työtulo-
7127: ta lasten käyttöön. Lisäksi päivähoidossa tarvit- vähennystä.
7128: tavat välineet ja varusteet vaativat oman säily- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7129: tystilan myös varsinaisen haitaajan ulkopuolel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7130: la. Tästä huolimatta perhepäivähoitajilta on muksen,
7131: evätty oikeus työhuonevähennykseen.
7132: Pienten lasten hoito vaatii normaalin vaate- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7133: tuksen lisäksi päivittäin vaihdeHavan suoja- perhepäivähoitajien verotuksen korjaa-
7134: vaatteen sekä ulkoiluttamiseen sääolosuhteiden miseksi.
7135: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7136:
7137: Virpa Puisto Jukka Roos Matti Vähänäkki
7138: Timo Roos Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen
7139: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kai Kalima Heli Astala
7140: Risto Ahonen Sauli Niinistö Tapio Holvitie
7141: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
7142: 1990 vp. 137
7143:
7144: Toivomusaloite u:o 123
7145:
7146:
7147:
7148:
7149: Rajamäki ym.: Invalideille myönnettävien autoveron palautusten
7150: käsittelyn nopeuttamisesta
7151:
7152:
7153: Eduskunnalle
7154:
7155: Liikuntaesteisten ja invalidien autoverosta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7156: vapautuspäätökset ovat muuttuneet selkeästi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7157: kielteisemmiksi. Näin vaikka henkilö olisi aikai- muksen,
7158: semman tarkan käsittelyn ja jopa valitusten
7159: kautta saanut useampiakin myönteisiä päätök- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7160: siä. invalidien autoveronpalautuspäätösten
7161: Liikuntavammaisten kannalta keskeinen asia käsittelyyn saattamiseksi hakijoiden
7162: tuntuu olevan tällä hetkellä hallinnollisesti epä- kannalta joustavaksi sekä invalidien
7163: selvissä käsissä. Byrokraattinen, hidas käsittely oikeudet turvaaviksi.
7164: tuntuisi edellyttävän anomusten käsittelyjärjes-
7165: telmän selkiyttämistä enemmän sosiaalisen tar-
7166: kastelun mukaan pitäväksi.
7167:
7168: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7169:
7170: Kari Rajamäki Sakari Knuuttila
7171:
7172:
7173:
7174:
7175: 12 200136P
7176: 138 1990 vp.
7177:
7178: Toivomusaloite n:o 124
7179:
7180:
7181:
7182:
7183: Renko ym.: Maatilatalouden maksamien ympäristöverojen käyt-
7184: tämisestä ympäristöinvestointeihin
7185:
7186:
7187: Eduskunnalle
7188:
7189: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion yh- Avustusprosentti tulisi korottaa nykyisestä
7190: teydessä avattiin uusi käytäntö kerätä ympäris- 20 OJo :sta 50 % :iin.
7191: töhaittaveroja. Haittaverojen tuottamat tulot Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7192: tulisi kuitenkin suunnata siten, että niiden ra- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7193: hoituksen turvin vähennetään ympäristöä saas-
7194: tuttavia tekijöitä. Näin ollen maataloudelta ke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7195: rättävien haittaverojen tuotto tulisi suunnata maatilatalouden ympäristöhaittaverotu-
7196: maatilatalouden ympäristöinvestointien avus- lojen suuniaarniseksi maatilatalouden
7197: tuksiin ja halpakorkoisiin lainoihin, joiden ympäristöinvestointien avustuksiin ja
7198: avulla mm. vähennettäisiin vesistöpäästöjä lan- halpakorkoisiin lainoihin.
7199: taloista ja virtsasäiliöistä.
7200:
7201: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7202:
7203: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
7204: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen Juhani Vähäkangas
7205: Vappu Säilynoja Juhani Alaranta Pirkko Ikonen
7206: Aapo Saari Juho Sillanpää
7207: 1990 vp. 139
7208:
7209: Toivomusaloite n:o 125
7210:
7211:
7212:
7213:
7214: Riihijärvi ym.: Sivuansioiden verotuksen lieventämisestä
7215:
7216:
7217:
7218: Eduskunnalle
7219:
7220: Monella työelämän alalla on pulaa työnteki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7221: jöistä. On esitetty, että työvoimaa hankittaisiin muksen,
7222: muista maista. Parempi vaihtoehto on kuiten-
7223: kin omien kansalaisten työpanoksen lisäämi- että hallitus ryhtyisi toimiin verola-
7224: nen, joka on mahdollista poistamalla valtion ja kien korjaamiseksi siten, että verotetta-
7225: kunnan vero pieniltä sivuansioilta. Verotetta- van sivutulon alaraja olisi JO 000 mark-
7226: van sivutulon rajan tulisi olla 10 000 mk/v. kaa vuodessa.
7227: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7228:
7229: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7230:
7231: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita J urva
7232: 140 1990 vp.
7233:
7234: Toivomusaloite n:o 126
7235:
7236:
7237:
7238:
7239: Riihijärvi ym.: Vakuutusmaksujen saattamisesta vähennyskelpoi-
7240: siksi metsäverotuksessa
7241:
7242:
7243: Eduskunnalle
7244:
7245: Metsätalouden verotus on viimeisma vuosi- lyn tuoma tulipalon vaara. Toinen tuhotekijä
7246: kymmeninä jatkuvasti ollut kiristymään päin. on lisääntynyt hirvikanta, joka saattaa aiheut-
7247: Metsätalouden harteille on sysätty useita uusia taa laajoja taimistovahinkoji. Muita metsiäm-
7248: maksuja ja hoitovelvoitteita. Metsästä saatavat me uhkaavia vahinkoja ovat myrsky- ja lumitu-
7249: hakkuutulot vaihtelevat kantohinnan tason hei- hot, jyrsijöiden aiheuttamat tuhot sekä sieni-
7250: lahtelujen mukaan vuosittain melkoisesti. Li- taudit. Voidaankin syystä todeta, että vastuun-
7251: säksi viime vuosina metsiemme tuottoa ovat tuntoinen metsänomistaja on tänä päivänä pa-
7252: tuntuvasti alentaneet ulkomailta kulkeutuvat il- kotettu ottamaan vakuutuksen metsälleen.
7253: mansaasteet. Tämän takia metsätalouden har- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7254: joittajien tulisi voida vähentää verotuksessaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7255: kaikki metsästä aiheutuvat kustannukset. Yksi muksen,
7256: tällainen välttämätön verovähennyskelpoiseksi
7257: hyväksyttävä menoerä on metsän vakuuttami- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7258: sesta aiheutuva vakuutusmaksu. piteisiin metsätuhojen vakuutusmaksu-
7259: Metsävakuutus on nykyaikana välttämätön- jen saattamiseksi vähennyskelpoisiksi
7260: tä, sillä metsiä uhkaavat monet tuhot. Vaaralli- verotuksessa.
7261: sin on jatkuvasti lisääntyvän ulkoilun ja retkei-
7262:
7263: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7264:
7265: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
7266: 1990 vp. 141
7267:
7268: Toivomusaloite n:o 127
7269:
7270:
7271:
7272:
7273: Riihijärvi ym.: Kuukausittaisten maksujen mahdollistamisesta ve-
7274: rojen ennakonkannossa
7275:
7276:
7277: Eduskunnalle
7278:
7279: Vuoden 1988 alusta alkaen on ennakkoverot nakkoverojen hoitamisesta aiheutuvaa byrokra-
7280: peritty kahden, kolmen tai neljän kuukauden tiaa, mutta toisi verovelvolliselle mahdollisuu-
7281: erissä. Ennen vuotta 1988 ennakot perittiin den suunnitella ennakkoverojen maksun pie-
7282: kuukausittaisissa erissä. Uuden omaksutun nemmissä mutta säännöllisemmissä erissä.
7283: käytännön mukaisesti joka toinen, kolmas tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7284: neljäs kuukausi maksuun tuleva erä muodostuu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7285: tuloihin nähden suureksi ja voi aiheuttaa mak- muksen,
7286: suhäiriöitä. Näiden maksujen rahoittamiseksi
7287: joudutaan monissa tapauksissa ottamaan maa- että hallitus ryhtyisi toimiin ennakko-
7288: taloudessa ennakkomaksua tuotteista tai jopa verojen maksamismahdol!isuuksien laa-
7289: vekseliluottoja. Käytäntö tulisikin palauttaa jentamiseksi siten, että esimerkiksi ve-
7290: asiassa ennalleen siten, että verovelvollisella oli- roilmoituksessa ilmoittamalla verovel-
7291: si mahdollisuus veroilmoituslomakkeella il- vollinen voisi toivoa ennakkoverojen
7292: moittaa haluavansa veroennakoi perittäväksi maksua kuukausittaisina erinä.
7293: kuukausittaisina. Tämä ei lisäisi juurikaan en-
7294:
7295: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7296:
7297: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
7298: 142 1990 vp.
7299:
7300: Toivomusaloite n:o 128
7301:
7302:
7303:
7304:
7305: Riihijärvi ym.: Mikkelin teknologiakeskus Oy:n toiminnan tuke-
7306: misesta
7307:
7308:
7309: Eduskunnalle
7310:
7311: Mikkelissä on muutamia vuosia ollut esillä normaalin nk. keskimääräisen kasvuluvun li-
7312: nk. Mikkelin teknologiakeskus Oy -niminen säksi.
7313: hanke. Teknologiakeskuksen avulla on Mikke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7314: lin läänin alueella pystytty auttamaan monia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7315: yrityksiä, jotka rakentavat toimintaansa tämän muksen,
7316: päivän tietotekniikkaan ja taitoon. Mikkelin
7317: teknologiakeskus Oy tarvitsisi kuitenkin myös että hallitus ottaisi valtion vuoden
7318: valtion tukea voidakseen mahdollisimman hy- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
7319: vin palvella oman alueensa yrittäjiä. Lääninhal- vät määrärahat Mikkelin teknologiakes-
7320: lituksen laskelmien mukaan tarve vuodelle 1991 kus Oy:n toiminnan tukemiseen nykyis-
7321: olisi 400 000 markkaa. Tämä lisäys tulisi saada tä enemmän.
7322:
7323: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7324:
7325: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita J urva
7326: 1990 vp. 143
7327:
7328: Toivomusaloite n:o 129
7329:
7330:
7331:
7332:
7333: T. Roos ym.: Liikevaihtoverotuksen poistamisesta vanhojen kir-
7334: jojen kaupan osalta
7335:
7336:
7337: Eduskunnalle
7338:
7339: Harrastus vanhoja kirjoja kohtaan on lisään- Asiantuntijoiden mielestä liikevaihtoverosta
7340: tymässä. Vanhojen kirjojen kauppa on viime vapauttamisesta seuraisi ainakin se, että antik-
7341: vuosina saanut myös aivan uutta painavaa mer- vaariset kirjakaupat voisivat ostamistaan kir-
7342: kitystä. Uudet kirjat ovat kirjakaupoissa myyn- joista maksaa nykyistä enemmän, jolloin yhä
7343: nissä vain lyhyen aikaa. Nopeasti ne siirtyvät useammat myisivät niihin kirjojaan sen sijaan,
7344: alennusmyyntiin ja sen jälkeen pois halukkai- että veisivät ne kaatopaikoille tai antaisivat pa-
7345: den lukijoiden saatavilta. Vanhoista klassikois- perinkeräykseen. Myös tärkeiden kulttuurihyö-
7346: ta ei uusia painoksia välttämättä oteta tarvetta dykkeiden tarjonta tätä kautta lisääntyisi. Täl-
7347: vastaavasti. lainen investointi kulttuuriin tuottaisi ajan
7348: Antikvariaatit tekevät arvokasta työtä pitäes- oloon hyvän sadon.
7349: sään saatavilla ja kerätessään saataville teoksia, Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
7350: jotka ovat omalle kulttuurillemme merkittävän kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7351: tärkeitä. vomuksen,
7352: Yhteiskunnan kannalta vanhojen kirjojen
7353: kauppa on välttämätöntä. Näin ajatellen sitä pi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7354: täisi siis tukea. Helpoimmin tuo tuki olisi annet- liikevaihtoveron poistamiseksi vanhojen
7355: tavissa vapauttamaila vanhojen kirjojen kaup- kirjojen kaupalta.
7356: pa liikevaihtoverosta.
7357:
7358: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7359:
7360: Timo Roos Tuula Paavilainen
7361: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila
7362: Reijo Lindroos
7363: 144 1990 vp.
7364:
7365: Toivomusaloite n:o 130
7366:
7367:
7368:
7369:
7370: Saari: Valtion virastotalon rakentamisesta Ähtäriin
7371:
7372:
7373:
7374: Eduskunnalle
7375:
7376: Ähtärin kaupungissa toimii useita valtion suuksia olisi osoittaa virastotalolle tontti erin-
7377: paikallishallintoviranomaisia: verotoimisto, omaiselta paikalta kaupungin taajamasta.
7378: henkikirjoittaja, nimismies, työvoimatoimisto Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7379: sekä Kansaneläkelaitoksen toimisto ja teletoi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7380: misto. Toimistot sijaitsevat hajallaan ja osin sen,
7381: vuokratiloissa.
7382: Valtionhallinnon tehostamisen ja kansalais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7383: ten palvelun kannalta olisi tarkoituksenmukais- valtion virastotalon rakentamiseksi Äh-
7384: ta, jos mainitut paikallishallinnon toimipisteet täriin.
7385: sijaitsisivat keskitetysti. Kaavallisia mahdolli-
7386:
7387: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7388:
7389: Aapo Saari
7390: 1990 vp. 145
7391:
7392: Toivomusaloite n:o 131
7393:
7394:
7395:
7396:
7397: Sasi: Tuloveroasteikkojen lakisääteisistä inflaatiotarkistuksista
7398:
7399:
7400:
7401: Eduskunnalle
7402:
7403: Suomessa on 1970-luvun puolivälistä sään- rotettuna. Näin tavoitteena on pyrkiä suurin
7404: nönmukaisesti tarkistettu tuloveroasteikkoja. piirtein ansiotason nousua vastaavaan indeksi-
7405: Tavoitteena on ollut ottaa inflaatio huomioon tarkistukseen.
7406: ja täten estää tuloverotuksen inflaatiosta aiheu- Suomessa toteutettu kokonaisverouudistus
7407: tuva kiristyminen. on tuonut alemmat asteikot ja laajemman vero-
7408: Ansiotaso on kuitenkin noussut varsinkin pohjan. Ratkaisun rakenteellisen pysyvyyden
7409: 1980-luvulla selvästi inflaatiota nopeammin. osoittamisen kannalta olisi tärkeää, että meillä-
7410: Tämä on johtanut tuloverotuksen jatkuvaan ki- kin lailla säädettäisiin inflaatiotarkistukset pa-
7411: ristymiseen eräitä poikkeusvuosia lukuun otta- kollisiksi. Tarkistukset tulisi tehdä ansiotason
7412: matta. nousuun sidottuina, koska erityisesti palkan-
7413: Kansainvälisessä keskustelussa on yhä enem- saajan verotuksen myönteinen kehittäminen on
7414: män esitetty eri maissa lakisääteisiä inflaatiotar- ollut verouudistuksen tavoitteena.
7415: kistuksia. Tarkistukset on haluttu yhä useam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7416: min sitoa ansiotason nousuun elinkustannusten vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7417: nousun sijasta palkanansaitsijoiden verotuksen sen,
7418: kiristymisen ehkäisemiseksi. Ruotsin vuoden
7419: 1991 verouudistusta koskevassa eduskunnan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
7420: enemmistöön nojaavassa sopimuksessa on so- piteisiin veroasteikkojen lakisääteisen
7421: vittu, että veroasteikkoa tarkistetaan vuosittain ansiotason mukaisen tarkistamisen to-
7422: elinkustannusindeksillä kahdella prosentilla ko- teuttamiseksi.
7423: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7424:
7425: Kimmo Sasi
7426: 146 1990 vp.
7427:
7428: Toivomusaloite n:o 132
7429:
7430:
7431:
7432:
7433: Siuruainen ym.: Turvevoimalan rakentamisesta Pudasjärvelle
7434:
7435:
7436:
7437: Eduskunnalle
7438:
7439: Koskiensuojelulain säätämisen yhteydessä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7440: eduskunta lausui myönteisen tahtonsa Pudas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7441: järven kuntaan rakennettavasta turvevoimalas- muksen,
7442: ta. Hanke on viipynyt, eikä vieläkään konkreet-
7443: tisia toimenpiteitä ole riittävästi tekeillä. Val- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
7444: misteltuja turvesoita on tuotantovalmiina riittä- piteisiin Pudasjärven turvevoimalan
7445: västi lähialueilla. Sen sijaan suunnittelu, laskel- kustannuslaskennan suorittamiseksi,
7446: mat ja rakentajapäätökset puuttuvat. Suomen suunnittelun toteuttamiseksi ja rakenta-
7447: energiatilanne edellyttää uusia tuotantoratkai- misen aloittamiseksi.
7448: suja, joista Pudasjärven voimalan toteuttami-
7449: nen olisi reaalista valmistuneen Haapaveden
7450: voimalan jälkeen.
7451:
7452: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7453:
7454: Eino Siuruainen Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
7455: Juhani Alaranta Tellervo Renko Juhani Vähäkangas
7456: 1990 vp. 147
7457:
7458: Toivomusaloite n:o 133
7459:
7460:
7461:
7462:
7463: Soininvaara: Energiapolitiikan linjavalintoja koskevan kansan-
7464: äänestyksen toteuttamisesta
7465:
7466:
7467: Eduskunnalle
7468:
7469: Suomi on suuren energiapoliittisen valinnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7470: edessä, jonka vaikutukset ulottuvat läpi koko taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7471: yhteiskunnan. Koska tärkeimmät energiapoliit-
7472: tiset rintamalinjat kulkevat puolueiden halki, että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
7473: kansalaiset eivät voi eduskuntavaalien yhtey- tyksen kansanäänestyksen järjestämises-
7474: dessä tehokkaasti ilmaista kantaansa energiapo- tä energiapolitiikan linjavalinnoista
7475: litiikasta. Siksi asiasta kannattaisi järjestää vuoden 1991 eduskuntavaalien yhtey-
7476: kansanäänestys eduskuntavaalien yhteydessä. teen.
7477: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7478:
7479: Osmo Soininvaara
7480: 148 1990 vp.
7481:
7482: Toivomusaloite n:o 134
7483:
7484:
7485:
7486:
7487: Stenius-Kaukonen ym.: Teknologian arviointitoimiston perusta-
7488: misesta
7489:
7490:
7491: Eduskunnalle
7492:
7493: Suuria teknisiä projekteja kuten ydinvoima- Edelleen kokonaislaatutason tai -hyvyyden
7494: loita, moottoriteitä, lämmitysjärjestelmiä ja nii- arviointi on pelkästään teknisesti vielä vaati-
7495: tä koskevia suunnitelmia tulisi voida arvioida vampi tehtävä. Juuri tällaisia teknisten systee-
7496: myös ilman erityisasiantuntemusta, samoin tar- mien kokonaislaatutason arviointiin soveltuvia
7497: vittaessa myös vähäisempiä teknisiä kokonai- menetelmiä tarkoitetaan teknologian arviointi-
7498: suuksia kuten henkilöautoja, kodinkoneita, malleilla.
7499: henkilökohtaisia tietokoneita jne. sekä niiden Myös parlamentaariseen päätöksentekoon
7500: todennäköisiä vaikutuksia yhteiskunnan ja sen soveltuvia teknologian arviointimalleja on kehi-
7501: kansalaisten elämään. tetty. Esimerkiksi USA:n kongressin yhteydessä
7502: Tällaiseen arviointiin tarvitaan systemaatti- on jo 1970-luvulta ollut erityinen toimisto näi-
7503: sia, kunkin kohteen tarkasteluun riittävän tark- den mallien kehittämistä ja käyttämistä varten.
7504: koja analyysi- tai pisteytysmenetelmiä, joilla Teknologian arviointimallit eivät ole päätök-
7505: maallikkokin saa keskenään vertailukelpoisia sentekoa vaan sen syötteitä tuottavia informaa-
7506: tuloksia esimerkiksi määritelläkseen kantansa tiolähteitä. Periaatteessa jokainen päätöksente-
7507: kahden vaihtoehdon paremmuusjärjestyksestä. koon aktiivisesti osallistuva voi käyttää omaa
7508: Ratkaisu on tällaisessa tapauksessa yleensä mallia tai ainakin omia painotuksia.
7509: helppo, jos vain yksi ominaisuus, sanokaamme Toimiston kustannukset olisivat todennäköi-
7510: vaikka hävittäjälentokoneen melupäästö, rat- sesti luokkaa 0,5 milj. mk/v. Sen palvelukset
7511: kaisee. (Ominaisuus voidaan tietysti näkö- tai saattaisivat olennaisella tavalla edistää päätök-
7512: kuulokulmasta riippuen kokea joko myönteise- sentekoa erityisesti merkityksellisimmissä kysy-
7513: nä tai kielteisenä: lasta nukuttava äiti ei ehkä myksissä. Ilmeisesti myös päätöksenteon kan-
7514: muita ominaisuuksia hävittäjässä tiedosta- sanvaltaisuus lisääntyisi. Hyöty koituisi koko
7515: kaan, ilmavoimien kenraalille hävittäjän jymi- kansantaloudelle. Toimistoa voitaisiin todennä-
7516: nä voi olla yksi sen suorituskykyä ilmentävistä köisesti käyttää hyväksi myös kansainvälisissä
7517: piirteistä). kysymyksissä, ei vähiten Euroopan yhteisöön
7518: Paremmuusjärjestyksen ratkaiseminen koko- liittyvissä.
7519: naispäästöjen perusteella onkin jo paljon vai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
7520: keampaa: kukin päästö täytyy laskea, mitata tai kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7521: aistinvaraisesti arvioida (myös ne, joita ei voi
7522: aistia), sitten painottaa (arviota tekevän näkö- että hallitus ryhtyisi asianmukaisiin
7523: kulmasta) ja laskea yhteen jonkinlaiseksi koko- toimiin eduskunnan yhteydessä toimi-
7524: naispäästöä kuvaavaksi lukemaksi, jota sitten van teknologian arviointitoimiston pe-
7525: verrataan toisen vaihtoehdon vastaavaan luke- rustamiseksi.
7526: maan.
7527:
7528: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7529:
7530: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Jouko Skinnari
7531: Heikki Rinne Anna-Kaarina Louvo Marja-Liisa Löyttyjärvi
7532: 1990 vp. 149
7533:
7534: Toivomusaloite n:o 135
7535:
7536:
7537:
7538:
7539: Tenhiälä: Puuston neulasanalyysista aiheutuvien kustannusten
7540: saattamisesta vähennyskelpoisiksi verotuksessa
7541:
7542:
7543: Eduskunnalle
7544:
7545: Metsissä tehdyissä tutkimuksissa on yhä ene- määrin vesistöjä, sillä siinä annetaan puustolle
7546: nevässä määrin löydetty havaintoja ilmansaas- sen tarvitsemat puuttuvat ravinteet. Jotta neu-
7547: teiden vaikutuksista. Jotta metsämaan tuotto- lasanalyysejä suoritettaisiin tehokkaasti, tulisi
7548: kyky pystyttäisiin säilyttämään tai sitä paranta- niiden olla metsälannoitustarvetta tutkittaes~a
7549: maan sekä auttamaan puuta kestämään parem- myös vähennyskelpoisia verotuksessa.
7550: min erilaisia saasteita, tarvitaan tarkempia tut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittc>.-
7551: kimuksia ja auttavia toimenpiteitä. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7552: Puuston vastustuskyky ilmansaasteita vas- sen,
7553: taan heikkenee, ellei kasvualusta sisällä riittä-
7554: västi tarvittavia ravinteita. Ympäristön hoidon että hallitus ryhtyisi toimenpitei5iin
7555: kannalta on välttämätöntä, että myös metsän puuston neulasanalyysien saattamiseksi
7556: lannoittaminen tapahtuu tarkasti tutkitun ra- verotuksessa vähennyskelpoisiksi me-
7557: vinnetilan perusteella. noiksi yleensä ja erityisesti, kun on kysy-
7558: Neulasanalyysin perusteella suoritettu metsä- mys ravinnetilan tarpeen määrityksestä.
7559: maan ravinteitten täydennys ei kuormita ylen
7560:
7561: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7562:
7563: Hannu Tenhiälä
7564: 150 1990 rd.
7565:
7566: Hemställningsmotion nr 136
7567:
7568:
7569:
7570:
7571: Westerlund m.fl.: Om inrättande av en industrilokalbyrå i Lo-
7572: visa
7573:
7574:
7575: Till Riksdagen
7576:
7577: Det nyländska industridistriktet är utan kon- Sedan hösten 1987 har fortlöpande företags-
7578: kurrens hmdets största såväl vad beträffar be- rådgivning från Nylands industridistrikt skett, i
7579: folkningsmängd som antalet företagare. Trots ett första skede under en dag varannan vecka
7580: detta faktum finns det tillsvidare ingen lokalby- och under ett senare skede, på grund av perso-
7581: rå i östa distriktet. nalbrist, endast under en dag i månaden. Denna
7582: En viss aktivitet i dessa frågor har dock lett verksamhet bör ses som ett led i den undersök-
7583: till att man bl.a. inrättat en lokalbyrå i Karis, ning och utredning av behovet för inrättandet
7584: vilket måste ses som ytterst positivt. På så sätt av en lokalbyrå i Lovisa stad som riksdagen be-
7585: kommer ju västra delen av Nyland att aktiveras slöt om i samband med godkännandet av 1987
7586: för en ökad industrietablering. års budget. Man kan nu med erfarenheterna av
7587: Ett liknande beslut borde även erhållas för lä- ovan nämnda företagsrådgivning fastslå att be-
7588: nets östliga delar. Såväl Östra Nylands region- hovet av en stationär lokalbyrå är påtagligt. Be-
7589: plansförbund som Uudenmaan Maakuntaliitto söksfrekvensen har hela tiden varit stor med
7590: r.y. har bl.a. i skrivelser till handels- och indu- fulltecknade mottagningsdagar.
7591: striministeriet påtalat bristen av industrilokal- Personalbehovet vid en lokalbyrå i Lovisa
7592: byråer i Nyland. För länets östra del har spe- kunde i varje fall till en början delvis skötas ge-
7593: ciellt Lovisa nämnts som en synnerligen lämplig nom en temporär överflyttning av tjänst eller
7594: placeringsort för en industrilokalbyrå. Nylands tjänster från distriktskontoret i Helsingfors.
7595: industridistrikt har därtill redan för 4-5 år se- Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
7596: dan föreslagit att ett regionkontor skulle grun- vi att riksdagen måtte hemställa
7597: das i Lovisa.
7598: Främst gäller det att utveckla de små och me- att regeringen anslår erforderliga an-
7599: delstora företagens verksamhetsbetingelser och s/ag i inkommande års budgetproposi-
7600: nyetablering. Östra Nyland och inte minst Lovi- tion för att inrätta en industrilokalbyrå
7601: sa stad har en arbetslöshet, som tidvis är mycket i Lovisa.
7602: betungande för de enskilda kommunerna. Lovi-
7603: sa stad har tidvis haft den högsta arbetslösheten
7604: i Nylands län.
7605: Helsingfors den 13 februari 1990
7606:
7607: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
7608: Tauno Valo Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
7609: Per-Henrik Nyman
7610: 1990 vp. 151
7611:
7612:
7613: Toivomusaloite n:o 136 Suomennos
7614:
7615:
7616:
7617:
7618: Westerlund ym.: Teollisuuspiirin paikallistoimiston perustamises-
7619: ta Loviisaan
7620:
7621:
7622: Eduskunnalle
7623:
7624: Uudenmaan teollisuuspiiri on kiistatta maan vaa. Loviisan kaupungin työttömyysaste on
7625: suurin sekä asukasluvultaan että yrittäjien luku- ajoittain ollut Uudenmaan läänin suurin.
7626: määrän perusteella. Tästä tosiasiasta huolimat- Syksystä 1987 lähtien Uudenmaan teollisuus-
7627: ta piirin itäosassa ei toistaiseksi ole yhtään pai- piiri on antanut yritysneuvontaa aluksi yhtenä
7628: kallistoimistoa. päivänä joka toinen viikko ja myöhemmin hen-
7629: Asiassa ilmennyt aktiivisuus on kylläkin joh- kilökuntapulan vuoksi yhtenä päivänä kuukau-
7630: tanut muun muassa paikallistoimiston perusta- dessa. Tämä toiminta on nähtävä osana sitä tut-
7631: miseen Karjaalle, mikä on nähtävä erittäin kimusta ja selvitystä paikallistoimiston perusta-
7632: myönteisenä asiana. Tällä tavoinhan voidaan mistarpeesta Loviisaan, mistä eduskunta päätti
7633: aktivoida Uudenmaan länsiosaa sen lisäänty- hyväksyessään vuoden 1987 tulo- ja menoarvi-
7634: vässä teollistamisessa. on. Yritysneuvonnasta muutamina kuukausina
7635: Vastaava päätös tulisi saada aikaan myös lää- saatujen kokemusten perusteella voidaan nyt
7636: nin itäosien osalta. Sekä Itä-Uudenmaan seutu- todeta, että kiinteän paikallistoimiston tarve on
7637: kaavaliitto että Uudenmaan Maakuntaliitto ry. tuntuva. Käyntien määrä on koko ajan ollut
7638: ovat mm. kauppa- ja teollisuusministeriölle suuri ja vastaanottopäivien ajat täynnä.
7639: osoitetuissa kirjelmissä valittaneet teollisuuspii- Loviisaan perustettavan paikallistoimiston
7640: rin paikallistoimistojen puuttumista Uudelta- henkilöstötarve voitaisiin ainakin aluksi hoitaa
7641: maalta. Läänin itäosassa on erityisesti Loviisa osittain siirtämällä tilapäisesti virka tai virkoja
7642: mainittu sopivana paikallistoimiston sijoitus- Helsingin piiritoimistosta.
7643: paikkana. Lisäksi Uudenmaan teollisuuspiiri on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7644: jo 4-5 vuotta sitten ehdottanut aluetoimiston kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7645: perustamista Loviisaan.
7646: Ennen kaikkea olisi kehitettävä pienten ja että hallitus osoittaisi tarvittavat mää-
7647: keskisuurten yritysten toiminta- ja perustamis- rärahat ensi vuoden tulo- ja menoar-
7648: edellytyksiä. Itä-Uudellamaalla, erityisesti Lo- vioesityksessä teollisuuspiirin paikallis-
7649: viisan kaupungissa, esiintyy työttömyyttä, joka toimiston perustamiseksi Loviisaan.
7650: on yksittäisille kunnille ajoittain hyvin rasitta-
7651:
7652:
7653: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7654:
7655: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
7656: Tauno Valo Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
7657: Per-Henrik Nyman
7658: 152 1990 rd.
7659:
7660: Hemställningsmotion nr 137
7661:
7662:
7663:
7664:
7665: Westerlund m.fl.: Om elektrifiering av Kjevsalö och vissa andra
7666: holmar i Pernå skärgård
7667:
7668:
7669: Tili Riksdagen
7670:
7671: Ett område inom Pernå östra skärgård, Kjev- förverkligas, skulle hushåll som redan nu idkar
7672: salö och holmarna sydost om Kjevsalö är allt skärgårdsturism i mindre skala i ett senare ske-
7673: fortfarande utan elström i annan mening än vad de ansluta sig. Under sommarsäsongen ordnas
7674: som alstras genom enskilda dieseldrivna genera- redan nu t.ex. på Sandö servering av laxsoppa,
7675: torer. Svagheten med dessa generatorer är från- övernattningsmöjligheter m.fl. evenemang. En
7676: sett de relativt höga direkta driftskostnaderna elektrifiering skulle möjliggöra idkande av ock-
7677: buller och det mångsidiga ständiga dagliga un- så denna verksamhet under en längre tid.
7678: derhållet. 1 planeringen borde man också beakta att ett
7679: På området finns för närvarande flere yrkes- drygt trettiotal sommargäster på ifrågavarande
7680: fiskare som bedriver aktivt fiske samt fiskod- holmar skulle vilja ansluta sig, fastän denna
7681: lingsanläggningar. Därtill kommer många som- grupp inte hör tili dem som får understöd.
7682: margäster vilka skulle vara intresserade av Dessutom uppgörs nu strandplan för Kjevsalö,
7683: elektrifiering. Projekteringen och kostnadsbe- vilket kommer att öka bosättningen i fram-
7684: räkningen av elektrifieringen har uppgjorts av tiden.
7685: Kymmenedalens elektricitetsaktiebolag. Elektrifieringsprojektet, för vilket handels-
7686: Flere tiotal fiskarfamiljer och innehavare av och industriministeriets energipolitiska avdel-
7687: fiskodlingsanläggningar är direkt eller indirekt ning visat ett positivt intresse, förväntas igång-
7688: beroende av områdets elektrifiering. Utöver sättas ännu inom detta år. Om de anslag som
7689: Kjevsalö gäller det familjer bosatta på Granö, projektet kräver inte till fullo kan beviljas på
7690: Sandö, Bästö, Altarskär och Rågskär. Pernå handels- och industriministeriets försorg, kom-
7691: kommun har uppgjort en detaljerad plan över mer sålunda ytterligare statsanslag att erfordras
7692: de av elektrifieringen beroende familjernas bo- inom ramen för 1991 års budget.
7693: sättning och utkomst. Hänvisande till ovanstående föreslår vi hög-
7694: Konstateras kan att fisket på ifrågavarande aktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
7695: holmar är relativt livligt. Speciellt skulle elektri-
7696: fieringen ha stor betydelse för odlingen av regn- att regeringen i 1991 års budgetpropo-
7697: bågsforell. Detta bevisas bl.a. av att Bästö Fo- sition upptar ett tillräckligt stort anslag
7698: rell och Altarskär Forell skulle vilja göra egna jör understöd av skärgårdens elektrijie-
7699: anslutningsavtal. ring så att elektrifiering av Kjevsalö med
7700: Slutligen kan konstateras att om projektet flera holmar kan slutföras inom 1991.
7701:
7702: Helsingfors den 13 februari 1990
7703:
7704: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
7705: Tauno Valo Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
7706: Per-Henrik Nyman
7707: 1990 vp. 153
7708:
7709: Toivomusaloite n:o 137 Suomennos
7710:
7711:
7712:
7713:
7714: Westerlund ym.: Keipsalon ja eräiden muiden Pernajan saariston
7715: saarien sähköistämisestä
7716:
7717:
7718: Eduskunnalle
7719:
7720: Pernajan itäisen saariston alue, Keipsalo ja harjoittavat kotitaloudet. Jo nykyisin kesäkau-
7721: Keipsalon kaakkoispuolella sijaitsevat saaret den aikana esim. Sandön saarella järjestetään
7722: ovat yhä vailla sähkövirtaa siinä mielessä, että lohikeiton tarjoilua, yöpymismahdollisuuksia
7723: virtaa tuotetaan pelkästään yksittäisillä diesel- ja eri tapahtumia. Sähköistäminen mahdollis-
7724: käyttöisillä generaattoreilla. Näiden generaatto- taisi myös tämän toiminnan harjoittamisen pi-
7725: reiden heikkoutena on suhteellisen korkeiden demmän aikaa.
7726: välittömien käyttökustannusten lisäksi melu ja Suunnittelussa tulisi myös ottaa huomioon,
7727: monipuolinen jatkuva päivittäinen kunnossa- että kyseisten saarten yli 30 kesävierasta haluai-
7728: pito. sivat liittyä sähköistyksen piiriin, vaikka tämä
7729: Alueella on nykyään useita aktiivisesti kalas- ryhmä ei kuulukaan tuettaviin. Lisäksi Keipsa-
7730: tusta harjoittavia ammattikalastajia sekä kalan- lolle laaditaan rantakaavaa, mikä lisää asutusta
7731: viljelylaitoksia. Lisäksi monet kesäasukkaat oli- tulevaisuudessa.
7732: sivat kiinnostuneita sähköistämisestä. Suunni- Sähköistämishankkeen, johon kauppa- ja
7733: telman ja kustannuslaskelman on tehnyt Ky- teollisuusministeriön energiaosasto on osoitta-
7734: menlaakson Sähköosakeyhtiö. nut myönteistä mielenkiintoa, odotetaan käyn-
7735: Useat kymmenet kalastajaperheet ja kalanvil- nistyvän vielä tämän vuoden aikana. Jollei
7736: jelylaitosten omistajat ovat joko suoraan tai vä- hankkeeseen tarvittavia määrärahoja myönnetä
7737: lillisesti riippuvaisia alueen sähköistämisestä. täysimääräisinä kauppa- ja teollisuusministe-
7738: Keipsalon lisäksi tämä koskee Granön, Sandön, riön toimesta, valtion määrärahoja tarvitaan li-
7739: Bästön, Altarskärin ja Rågskärin saarilla asuvia sää vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa.
7740: perheitä. Pernajan kunta on tehnyt yksityiskoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7741: taisen suunnitelman sähköistämisestä riippu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7742: vaisten perheiden asumisesta ja toimeentulosta. muksen,
7743: Voidaan todeta, että kalastus kyseisillä saaril-
7744: la on suhteellisen vilkasta. Sähköistämisellä oli- että hallitus ottaisi valtion vuoden
7745: si erityisen suuri merkitys kirjolohen kasvatuk- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
7746: selle. Tätä todistaa mm. se, että Bästö Forell ja vän suuren määrärahan saariston säh-
7747: Altarskär Forell haluaisivat tehdä omat liitty- köistämisavustuksiin siten, että Keipsa-
7748: missopimukset. lon ja muiden Pernajan saariston saa-
7749: Lopulta voidaan todeta, että jos hanke toteu- rien sähköistäminen voidaan saattaa
7750: tetaan, myöhemmässä vaiheessa tähän liittyisi- loppuun vuoden 1991 aikana.
7751: vät nykyisin pienimuotoista saaristomatkailua
7752:
7753: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7754:
7755: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
7756: Tauno Valo Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
7757: Per-Henrik Nyman
7758:
7759:
7760:
7761:
7762: 13 200!36P
7763: 154 1990 vp.
7764:
7765: Toivomusaloite n:o 138
7766:
7767:
7768:
7769:
7770: Väistö: Muovialan kehitysyhtiö Muovia Park Oy:n toiminnan
7771: edistämisestä
7772:
7773:
7774: Eduskunnalle
7775:
7776: Pohjois-Karjalan läänin teknologiaohjelmas- los Oy. Osakepääoma on noin miljoona mark-
7777: sa on tavoitteena luoda Pohjois-Karjalaan kan- kaa. Toiminnalle asetettujen tavoitteiden to-
7778: sainvälisestikin menestyvä muovialan tuotanto- teuttamiseksi osakepääoman korottaminen on
7779: ja tuotekehityskeskittymä. Tässä tarkoituksessa välttämätöntä.
7780: on maakunnassa käynnistynyt Karelia Plast- Koska muoviteollisuus on laajeneva tuotan-
7781: Mould 2005 -muovialan kehitysohjelma. nonala niin Suomessa kuin maailmallakin ja
7782: Kehitysohjelma sisältää yhteensä 14 osahan- koska muoviteollisuuden kehittämiseen on
7783: ketta, joiden avulla kehitetään muovialan kou- Pohjois-Karjalassa hyvät edellytykset, on hyvin
7784: lutusta, alan laboratoriopalveluja ja yrityspal- perusteltua, että valtio osallistuisi omalla rahoi-
7785: veluja sekä tuetaan kehitysohjelman tavoitteita. tusosuudellaan, esimerkiksi osakepääoman
7786: Teknologiaohjelman tavoitteen mukaisesti muodossa, yhtiön toiminnan edistämiseen.
7787: on myös perustettu ensimmäinen suomalainen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7788: muovin moniosaajien kehitysyhtiö Muovia taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7789: Park Oy. Yhtiön tavoitteena on tukea muovi-
7790: alan tuotanto- ja kehitystoimintaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7791: Kehitysyhtiö Muovia Park Oy:n osakkaina Muovia Park Oy:n toiminnan edistämi-
7792: ovat muun muassa Neste-konserniin kuuluva seksi merkitsemällä kyseisen kehitysyh-
7793: kehitysyhtiö Noptor Oy, Oy Ahlström Ab, Oy tiön osakkeita 5 000 000 markalla.
7794: Elektrolux Ab, Muotekno Oy, Kevra Oy ja Per-
7795:
7796: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7797:
7798: Matti Väistö
7799: 1990 rd. 155
7800:
7801: Hemställningsmotion nr 139
7802:
7803:
7804:
7805:
7806: Melin m.fl.: Om bindande av den finska marken tili EMS-valu-
7807: torna
7808:
7809:
7810: Tili Riksdagen
7811:
7812: Inom ramen för det europeiska monetära EMS innebär inte politisk integration, det är
7813: samarbetet (EMS) startade de centrala EG-län- i själva verket ett avtalssystem mellan central-
7814: derna med undantag av Storbritannien 1979 ett bankerna, i vilket också andra än EG:s fullvär-
7815: valutakurssamarbete med syftet att skapa ett diga medlemmar kan delta. Medlemsländerna i
7816: område med stabila valutor i Europa. växelkurssamarbetet inom EMS är för närva-
7817: Den uttalade avsikten med EMS var att skapa rande Belgien, Luxemburg, Danmark, Frankri-
7818: "en zon av monetär stabilitet i Europa". Målet ke, Västtyskland, Irland, Italien, Holland och
7819: var också att gå vidare bl.a. genom att skapa en Spanien. Alla medlemmar i EMS är sålunda
7820: europeisk valutafond. Man planerade att den också medlemmar i EG, även om detta inte är
7821: nya europeiska valutan, ECU:n (European Cur- ett uttryckligt krav.
7822: rency Unit), steg för steg skulle få ökad betydel- De som står utanför växelkurssamarbetet är
7823: se som ett gemensamt europeiskt betalningsme- de tili EG nyligen anknutna medelhavsländerna
7824: del. Som ett mera avlägset mål hägrade en euro- samt Storbritannien. Skälet tili att Portugal och
7825: peisk valutaunion med gemensam valuta. Grekland står utanför har varit den höga in-
7826: EMS resultat på 1980-talet talar för sig: infla- hemska inflationstakten i dessa Iänder, vilket
7827: tionstakten har sjunkit avsevärt i medlemslän- gör att de inte är mogna för en anknytning tili
7828: derna, och skilinaderna i inflation mellan dessa ett system med fasta växelkurser. Storbritan-
7829: Iänder har minskat. Valutakursförändringarna nien och de övriga nordiska länderna kommer
7830: inom EMS har blivit klart sällsyntare och min- sannolikt med i EMS inom ett par år. Om Fin-
7831: dre, vilket betydligt har minskat spekulations- land inte finns med i laget, kan vi bereda oss på
7832: trycket på de däri deltagande valutorna. EMS mycket värre och fortgående valutakursstormar
7833: har också i form av beredskapskrediter gett än t.ex. den som pågår just nu. Det bästa sättet
7834: medlemmarna stöd mot valutaosäkerhet. att eliminera valutaspekulationen vore för oss
7835: Exemplen från enskilda Iänder är uppmunt- att följa EMS.
7836: rande: Irland, sedan gammalt ett inflationsbenä- Ett beslut att följa EMS innebär en bindning
7837: get land, har förmått få ner sin inflation tili en tili lägre inflation och stabila valutakurser. En
7838: låg nivå och har förbättrat sin externa balans. dylik stram ekonomisk politik skulle stöda strä-
7839: Spanien försöker sig som bäst på samma sak. vandena att pressa vår egen ekonomiska politik
7840: Om Storbritannien hade varit med i EMS, vo- inom samma ram som de ekonomiskt ledande
7841: re enligt undersökningar inflationen där nu be- länderna i Europa. Det vore ett steg mot en sta-
7842: tydligt lägre. 1 det turbulenta Europa i början bil mark, men det skulle samtidigt innebära en
7843: av 1990-talet syftar EG tili att det monetära begränsning av vårt penningpolitiska manöver-
7844: samarbetet skall bli ankaret eller koordinatorn utrymme. Ett sådant steg skulle förmodligen tili
7845: för en vidare synergi i den ekonomiska poli- en början innebära en ekonomisk hästkur.
7846: tiken. Europa kan därigenom lättare avvärja Ett centralt argument i debatten är att stabila
7847: ekonomiska störningar och obalanser. ECU växelkurser i ett område underlättar handel och
7848: beräknas som ett vägt genomsnitt av EG-valu- investeringar över gränserna. Instabila växel-
7849: torna och utgör en räkneenhet och värdemätare kurser skapar däremot osäkerhet och blir där-
7850: i systemet. ECU börjar vid sidan av dollarn och igenom ett gränshinder. Med detta synsätt är en
7851: yenen få en ökande betydelse som internationell strävan mot en zon av stabila växelkurser en
7852: valu ta. naturlig del av en ekonomisk integrationspro-
7853: 156 1990 rd. - HM nr 139
7854:
7855: cess, där rivande av tullar och andra handels- finnansministeriet och därigenom regeringen
7856: hinder är delar. Ett annat argument är att en bör förväntas ta ställning till spörsmålet.
7857: stabilisering av växelkurserna kan bidra till att Hänvisande till det ovan anförda föreslår vi
7858: uppnå gemensamma mål med de ekonomiskt le- högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
7859: dande europeiska länderna i den ekonomiska
7860: politiken. att regeringen jör att eliminera valu-
7861: En harmonisering av den ekonomiska politi- taspekulation och jör att möjliggöra en
7862: ken är en nödvändighet för att ett system som effektiv injlationsbekämpning och en
7863: EMS skall kunna fungera. stram ekonomisk politik i samråd med
7864: Även om vi är medvetna om att sammansätt- Finlands Bank tar initiativ för att följa
7865: ningen av vår valutakorg, som nu till ca 60 Olo det europeiska monetära systemet, dvs.
7866: består av EMS-länders valutor, är en fråga för binda den jinska marken tili EMS-valu-
7867: Finlands Bank, vore en bindning av vår valuta torna.
7868: till EMS en så viktig principiell fråga att även
7869:
7870: Helsingfors den 13 februari 1990
7871:
7872: Ingvar S. Melin Henrik Lax
7873: 1990 vp. 157
7874:
7875:
7876: Toivomusaloite n:o 139 Suomennos
7877:
7878:
7879:
7880:
7881: Melin ym.: Suomen markan sitomisesta EMS-valuuttoihin
7882:
7883:
7884:
7885: Eduskunnalle
7886:
7887: Euroopan valuuttayhteistyöjärjestelmän (EMS) EMS ei merkitse poliittista integraatiota. Se
7888: puitteissa keskeiset EY -maat Isoa-Britanniaa on itse asiassa keskuspankkien välinen sopimus-
7889: lukuun ottamatta käynnistivät vuonna 1979 va- järjestelmä, johon voivat osallistua muutkin
7890: luuttakurssiyhteistyön, jonka tarkoituksena oli kuin EY:n täysjäsenet. EMS:n valuuttakurs-
7891: luoda Eurooppaan vakaiden valuuttojen alue. siyhteistyön jäsenmaat ovat nykyään Belgia,
7892: EMS:n lausuttuna tavoitteena oli luoda "va- Luxemburg, Tanska, Ranska, Länsi-Saksa, Ir-
7893: kaan rahan vyöhyke Eurooppaan". Tavoittee- lanti, Italia, Hollanti ja Espanja. Kaikki EMS:n
7894: na oli myös edetä mm. luomaan Euroopan va- jäsenet ovat siis myös EY:n jäseniä, vaikka tä-
7895: luuttarahasto. Suunnitelmien mukaan Euroo- mä ei olekaan nimenomainen vaatimus.
7896: pan uusi valuutta ECU (European Currency Valuuttakurssiyhteistyön ulkopuolella ovat
7897: Unit) saisi asteittain suuremman merkityksen äskettäin EY:hyn liittyneet Välimeren maat se-
7898: yhteisenä eurooppalaisena maksuvälineenä. kä Iso-Britannia. Portugalin ja Kreikan ulko-
7899: Kaukaisempana tavoitteena oli Euroopan va- puolella olemisen syynä on ollut näiden maiden
7900: luuttaunioni, jolla oli yhteinen valuutta. korkea kotimainen inflaatiovauhti, minkä
7901: EMS:n tulokset 1980-luvulla ovat vakuutta- vuoksi ne eivät ole kypsiä liittymään kiinteiden
7902: via: inflaatiovauhti jäsenmaissa on pudonnut valuuttakurssien järjestelmään. Iso-Britannia ja
7903: ratkaisevasti ja inflaatioerot näiden maiden vä- muut Pohjoismaat tulevat EMS:iin todennäköi-
7904: lillä ovat supistuneet. Valuuttakurssimuutokset sesti parin vuoden sisällä. Jos Suomi ei ole siinä
7905: EMS:n sisällä ovat tulleet selvästi harvemmiksi joukossa, voimme varautua paljon kovempiin
7906: ja pienemmiksi, mikä on ratkaisevasti pudotta- ja jatkuviin valuuttakurssimyrskyihin kuin
7907: nut spekulaatiopaineita siihen osallistuviin va- esim. juuri nyt vallitseva. Paras keino valuut-
7908: luuttoihin. EMS on tarjonnut jäsenmaille myös taspekulaation eliminoimiseen olisi olla muka-
7909: valmiusluottojen muodossa tuen valuuttaepä- na EMS:ssä.
7910: varmuutta vastaan. Päätös sitoutumisesta EMS:iin merkitsee
7911: Yksittäisten maiden esimerkit ovat rohkaise- alempaa inflaatiota ja vakaita valuuttakursseja.
7912: via: Irlanti vanhastaan inflaatioherkkänä maa- Tällainen tiukka talouspolitiikka tukisi ponnis-
7913: na on pystynyt pudottamaan inflaation vähäi- tuksia oman talouspolitiikkamme puristamisek-
7914: seksi ja parantanut ulkoista tasapainoaan. Es- si samoihin raameihin kuin Euroopan johtavat
7915: panja yrittää parhaillaan samaa. talousmaat. Se olisi askel kohti vakaata mark-
7916: Jos Iso-Britannia olisi ollut EMS:ssä, tutki- kaa, mutta rajoittaisi samalla rahapoliittista it-
7917: musten mukaan siellä olisi nyt olennaisesti al- senäisyyttämme. Se saattaisi aluksi merkitä ta-
7918: haisempi inflaatio. EY tähtää 1990-luvun alun louden hevoskuuria.
7919: kuohuvassa Euroopassa siihen, että rahatalou- Keskeisenä argumenttina keskustelussa on,
7920: dellisesta yhteistyöstä tulee ankkuri tai koordi- että vakaat valuuttakurssit tietyllä alueella hel-
7921: naattori talouspolitiikan laajemmalle synergial- pottavat kauppaa ja investointeja yli rajojen.
7922: le. Näin Eurooppa voi helpommin torjua talou- Vaihtelevat valuuttakurssit sen sijaan luovat
7923: dellisia häiriöitä ja tasapainottomuuksia. ECU epävarmuutta ja muodostuvat täten rajaesteek-
7924: on EY -valuuttojen yhteinen laskennallinen kes- si. Tämän näkemyksen mukaan pyrkimys va-
7925: kiarvo ja järjestelmän arvonmitta. ECU alkaa kaiden valuuttakurssien vyöhykkeeseen on
7926: dollarin ja jenin ohella saada lisämerkitystä luonnollinen osa taloudellista integraatiopro-
7927: kansainvälisenä valuuttana. sessia, jossa osana on tullien ja muiden kaupan
7928: 158 1990 vp. -TA n:o 139
7929:
7930: esteiden poistaminen. Toisena argumenttina täten hallituksen odottaisi ottavan kantaa tähän
7931: on, että vaihtokurssien vakauttaminen voi edis- kysymykseen.
7932: tää yhteisten tavoitteiden saavuttamista Euroo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7933: pan johtavien talousmaiden kanssa talouspoli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7934: tiikassa. muksen,
7935: Talouspolitiikan harmonisointi on välttämä-
7936: töntä, jotta EMS:n kaltainen järjestelmä voisi että hallitus valuuttaspekulaation
7937: toimia. poistamiseksi ja tehokkaan inflaation
7938: Vaikka olemmekin tietoisia, että valuutta- torjunnan ja tiukan talouspolitiikan
7939: korimme koostumus, joka nyt noin 60-pro- mahdollistamiseksi yhdessä Suomen
7940: senttisesti muodostuu EMS-maiden valuutoista, Pankin kanssa tekisi aloitteen Euroopan
7941: on Suomen Pankin asia, on valuuttamme sito- valuuttayhteistyöjärjestelmän seuraami-
7942: minen EMS:iin niin tärkeä periaatteellinen ky- sesta eli Suomen markan sitomisesta
7943: symys, että myös valtiovarainministeriön ja EMS-valuuttoihin.
7944:
7945: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7946:
7947: Ingvar S. Melin Henrik Lax
7948: 1990 vp. 159
7949:
7950: Toivomusaloite n:o 140
7951:
7952:
7953:
7954:
7955: Rinne: Pankkipalvelumaksujen poistamisesta
7956:
7957:
7958:
7959: Eduskunnalle
7960:
7961: Ammattiyhdistysliikkeen toiminnan ansiosta Korjausta ei ilmeisesti aikaansaada muutoin
7962: palkansaajille aikaansaatiin maksuton pankki- kuin pankkilakia muuttamalla.
7963: palvelu hintana sille, että pankki sai palkansaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7964: jan rahat. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7965: Nyt palkansaajat on sidottu pankkiin raskail- sen,
7966: la palvelumaksuilla. Kustannukset saattavat
7967: nousta useisiin prosentteihin palkansaajan net- että hallitus ryhtyisi välittömästi
7968: topalkasta. lainsäädäntö- tai muihin toimiin pankki-
7969: Saatuaan palkansaajien rahat on pankkimaa- palvelumaksujen poistamiseksi palkan-
7970: ilma ryhtynyt rahastamaan palkansaajaa koh- saajilta ja muilta yksityisiltä henkilöillä.
7971: tuuttoman härskillä tavalla.
7972:
7973: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7974:
7975: Heikki Rinne
7976: 160 1990 vp.
7977:
7978: Toivomusaloite n:o 141
7979:
7980:
7981:
7982:
7983: E. Aho: Rintamaveteraanien kuntouttamista koskevan tutkimuk-
7984: sen suorittamisesta
7985:
7986:
7987: Eduskunnalle
7988:
7989: Kannukseen rakennetaan parhaillaan Keski- koti voisi varsinaisen hoito- ja kuntoutustehtä-
7990: Pohjanmaan sairas- ja kuntoutuskotia, jonka vänsä ohella kerätä tietoa ja tutkia sotainvali-
7991: on määrä valmistua tämän vuoden joulukuus- dien ravitsemuksen, liikunnan ja muiden elä-
7992: sa. Sairaskoti tarjoaa pysyvää ja jaksoittaista mäntapojen vaikutusta kuntoutumiseen. Tietoa
7993: laitoshuoltoa alueen sotainvalideille. Lisäksi voitaisiin käyttää myös muiden vammaisten
7994: laitoksessa on tarkoitus harjoittaa sotainvali- hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen.
7995: dien hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää tutki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7996: musta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7997: Olennainen osa sotainvalidien ja -veteraanien
7998: kuntouttamisessa on terveiden elämäntapojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7999: tietämyksen lisäämisellä. Maassamme ei kuiten- sotainvalidien ravitsemuksen, liikunnan
8000: kaan ole riittävästi tietämystä ravitsemuksen se- ja muiden elämäntapojen sekä kuntou-
8001: kä liikunnan ja muiden elämäntapojen yhtey- tumisen välisten yhteyksien selvittämi-
8002: destä vammaisten hoitoon ja kuntoutukseen. seksi Kannuksen sairas- ja kuntoutusko-
8003: Kannukseen valmistuva sairas- ja kuntoutus- dissa tehtävällä tutkimusprojektilla.
8004:
8005: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8006:
8007: Esko Aho
8008: 1990 vp. 161
8009:
8010: Toivomusaloite n:o 142
8011:
8012:
8013:
8014:
8015: Aittoniemi: Suojatyökeskusten pesulatoiminnasta yksityisille pe-
8016: suloille aiheutuvista haitoista
8017:
8018:
8019: Eduskunnalle
8020:
8021: Suojatyökeskusten yhteyteen on eri puolille mänä suuntauksena, jonka kautta eri palvelui-
8022: maata perustettu viime aikoina pesuloita, jotka den ja tuotteiden hinnat pyritään pitämään ku-
8023: saavat toimintaansa valtion tukea ja voivat tä- rissa. Valtion tuella tapahtuvaa kilpailua ei kui-
8024: ten tarjota palvelujaan huomattavasti yksityistä tenkaan voitane pitää asianmukaisena, koska se
8025: pesulasektoria halvemmalla. Liikevaihtovero- käsiteltävässä asiassa saattaa alan yrittäjät kil-
8026: lain 85 §:n 2 momentin mukaan voidaan asetuk- pailutilanteessa epäoikeudenmukaiseen ase-
8027: sella säätää, ettei tilapäistä, vähäistä tai laadul- maan ja saattaa aiheuttaa sen, että alan yksityi-
8028: taan erityistä liiketoimintaa ole pidettävä liike- nen yrittäjä joutuu lopettamaan yrityksensä
8029: vaihtoverolaissa tarkoitettuna liiketoimintana. kannattamattomana.
8030: Tämän valtuutussäännöksen nojalla onkin lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8031: kevaihtoveroasetuksen 3 §:n 2 momentissa sää- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8032: detty, ettei mm. sairaaloiden, työlaitosten ja in-
8033: validihuoltolaitosten katsota harjoittavan liike- että hallitus ryhtyisi toimiin suojatyö-
8034: toiminnan muodossa tapahtuvaa tavaran myyn- keskuksissa valtion tuella tapahtuvasta
8035: tiä silloin kun ne myyvät hoito-, askartelu- tai pesu/atoiminnasta alan yksityisille yrit-
8036: opetustarkoituksessa valmistettuja tuotteitaan. täjille aiheutuvien kohtuuttomien hait-
8037: Kilpailun edistämistä voidaan pitää yhteis- tojen poistamiseksi.
8038: kunnan taholta tärkeänä, jopa välttämättä-
8039:
8040: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8041:
8042: Sulo Aittoniemi
8043: 162 1990 vp.
8044:
8045: Toivomusaloite n:o 143
8046:
8047:
8048:
8049:
8050: Ala-Harja ym.: Kliinisen opetuksen aloittamisesta Etelä-Pohjan-
8051: maan keskussairaalassa
8052:
8053:
8054: Eduskunnalle
8055:
8056: Vaasan lääniä jo vuosikaudet vaivanneeseen tus on saanut hyvin myönteisen vastaanoton se-
8057: terveyskeskuslääkäripulaan ei ole lääkintöhalli- kä opetusministeriössä että sosiaali- ja terveys-
8058: tuksen tai sosiaali- ja terveysministeriön taholta ministeriössä samoin kuin lääkintöhallitukses-
8059: toistaiseksi pystytty esittämään sellaisia konk- sa. Ehdotuksen jatkovalmistelut ja lopullisen
8060: reettisia toimenpiteitä, joiden avulla tilannetta päätöksen tekeminen ovat kuitenkin täysin
8061: voitaisiin pysyvästi korjata. Tosin pientä väliai- Tampereen yliopiston käsissä, eikä ehdotuksen
8062: kaista positiivista kehitystä on tapahtunut eräis- nykytilanteesta tai sen mahdollisesta etenemi-
8063: sä terveyskeskuksissa, kun erityisvirkaehtosopi- sestä ole tässä vaiheessa käytettävissä mitään
8064: muksen turvin on pystytty jossain määrin ko- tarkempia tietoja. Kuitenkin ehdotuksen toteut-
8065: hentamaan terveyskeskuslääkärien palkkata- taminen alkuperäisessä muodossaan olisi raken-
8066: soa. Lyhyellä tähtäimellä vaikuttavien ja usein tanut Etelä-Pohjanmaalle oman lääketieteen
8067: väliaikaisten ratkaisujen rinnalla on kehitettävä opiskelijaryhmän, josta erittäin todennäköisesti
8068: kauaskantoisempia ja tilanteen pysyvään pa- suuri osa olisi jäänyt pysyvästikin alueen ter-
8069: rantumiseen johtavia järjestelyjä. Hyvä esi- veyskeskusten ja sairaaloiden virkoihin.
8070: merkki viimeksi mainituista on Etelä-Pohjan- Etelä-Pohjanmaa kuuluu selkeästi Tampe-
8071: maan keskussairaalan kuntainliiton antama reen yliopiston vaikutusalueeseen, ja siten Tam-
8072: lahjoitusprofessuuri yleislääketieteen erikoistu- pereen yliopistolla on tietty vastuu turvata myös
8073: miskoulutuksen tehostamiseksi ja parantami- Etelä-Pohjanmaan osuus kouluttamastaan työ-
8074: seksi Etelä-Pohjanmaan suomenkielisellä alu- voimasta.
8075: eella. Virka on hyväksytty otettavaksi käyttöön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8076: tämän vuoden syksyllä ja tulee varmastikin vä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8077: hitellen vaikuttamaan positiivisella tavalla myös muksen,
8078: terveyskeskuslääkäritilanteeseen.
8079: Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan kuntain- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8080: liitto on tehnyt myös toisen erittäin merkittävän joilla kiirehdittäisiin Tampereen yliopis-
8081: aloitteen ehdottaessaan Tampereen yliopistolle ton lääketieteellisen tiedekunnan selvi-
8082: ja sen lääketieteelliselle tiedekunnalle lääkärien tystyötä ja sen perusteella aloitettavaa
8083: peruskoulutuksen kliinisen vaiheen toteuttamis- kliinisen lääketieteen opetusta Etelä-
8084: ta Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa jo etu- Pohjanmaan keskussairaalassa vuonna
8085: käteen sovitun opiskelijaryhmän osalta. Ehdo- 1991.
8086:
8087: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8088:
8089: Kirsti Ala-Harja Juho Sillanpää Jorma Fred
8090: Martti Korkia-Aho Aapo Saari Jukka Vihriälä
8091: Pentti Mäki-Hakola
8092: 1990 vp. 163
8093:
8094: Toivomusaloite n:o 144
8095:
8096:
8097:
8098:
8099: Alaranta: Puheterapiapalvelujen lisäämisestä Oulun läänissä
8100:
8101:
8102: Eduskunnalle
8103:
8104:
8105: Puhehäiriöllä/kommunikaatiohäiriöllä tar- kommunikaatiohäiriöisten tutkiminen ja tera-
8106: koitetaan puheen, äänen, kuulon, lukemisen ja pia. Puheterapeutin työ on laaja-alaista vaikea-
8107: kirjoittamisen häiriöitä sekä kielellisen että ei- asteisesti kommunikaatiohäiriöisten kielellistä
8108: kielellisen viestinnän alueella. kuntoutusta. Puheterapia on erilaista häiriöistä
8109: Kommunikaatiohäiriöt eivät ole tarkasti ra- riippuen. Useimmiten puheterapia on pitkäai-
8110: jattavia puhe-elinten sairauksia, vaan mitä mo- kaista ja vaatii yhteistyötä eri ammattiryhmien
8111: ninaisimpien sairauksien ja niiden jälkitilojen kuten lääkäreiden, psykologien, sosiaalityönte-
8112: oireita. Varhaisessa vaiheessa puhehäiriöt saat- kijöiden, lääkintävoimistelijoiden ja toiminta-
8113: tavat liittyä vielä kehityksellisiin tekijöihin. terapeuttien kanssa.
8114: Eri kartoitusten mukaan puhehäiriöitä on al- Puheterapeutin työhön kuuluu lisäksi olen-
8115: le kouluikäisistä n. 20-30 o/o :lla ja aikuisväes- naisena osana mm. konsultointia, tiedottamis-
8116: töstä 5-10 %:lla. Vaikea-asteisia kommuni- ta, koulutukseen osallistumista sekä kouluttaja-
8117: kaatiohäiriöitä ovat viivästynyt puheenkehitys, na että koulutettavana ja yhteydenpitoa eri vi-
8118: afasia, äänihäiriöt, änkytys, dysartria, CP-oi- ranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa.
8119: reyhtymät sekä suulakihalkion, kuulovammo- On tärkeää, että kommunikaatiohäiriöinen
8120: jen ja kehitysvammojen aiheuttamat kommuni- saa ajoissa puheterapeuttista kuntoutusta, sillä
8121: kaatiohäiriöt. häiriön hoitamattomuus tai sen viivästyminen
8122: Puheterapia on lääkinnällistä ja terapeuttista voi aiheuttaa psyykkisiä vaikeuksia, sosiaalista
8123: kuntoutusta, jonka tarkoituksena on poistaa, estyneisyyttä, koulunkäynnin aloittamisen lyk-
8124: lieventää tai ehkäistä kommunikaatiohäiriöitä. kääntymistä, oppimisvaikeuksia, sairaslomia ja
8125: Puheterapiaa antavat lääkintöhallituksen työkyvyttömyyttä. Ilman kieltä ja puhetta on
8126: kortistoimat puheterapeutit, jotka toimivat vaikea tulla toimeen puhuvien yhteiskunnassa.
8127: pääasiassa terveyden- ja sosiaalihuollon alueilla Kohtuullisena tavoitteena voitaisiin pitää si-
8128: kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, päiväko- tä, että pitkällä tähtäimellä tulisi olla yksi puhe-
8129: deissa, kasvatusneuvoloissa, kehitysvammalai- terapeutin virka 8 000-10 000 asukasta kohti ja
8130: toksissa, päivähuoltoloissa, kuntoutuslaitoksis- lisäksi yksi virka n. 400:aa päivähoidossa ole-
8131: sa ja erityiskouluissa. vaa lasta kohti.
8132: Puheterapeutteja valmistuu Helsingin ja Ou- Puheterapiapalvelujen saamisessa on alueit-
8133: lun yliopistoista. Koulutus kestää 5,5-6 vuotta tain suuria eroja. Oulun läänin 25 terveyskes-
8134: ja tutkintona on filosofian kandidaatin tutkin- kuksesta tai terveyskeskuksen kuntainliitosta
8135: to. Koulutus koostuu humanistisen, käyttäyty- vain IO:ssä on puheterapeutin virka.
8136: mistieteellisen ja lääketieteellisen alan opinnois- Osa väestöstä saa siis palvelut omasta koti-
8137: ta. Päävastuuaine on logopedia, jota tukevat kunnastaan, mutta useat joutuvat matkusta-
8138: psykologia lähitieteineen, kommunikaatioon ja maan pitkiä matkoja palveluja saadakseen sekä
8139: sen häiriöihin liittyvät lääketieteen osa-alueet sitä ennen odottamaan jonossa vähäisten re-
8140: sekä fonetiikka, yleinen kielitiede, suomen ja surssien vuoksi. Näin ollen kuntien asukkaat
8141: ruotsin kieli. Oulun läänissä on tällä hetkellä 32 ovat sekä palvelusten saatavuuden ja riittävyy-
8142: puheterapeuttia. den että niistä aiheutuvien kustannusten vuoksi
8143: Puheterapeuttiseen kuntoutukseen kuuluvat erittäin erilaisissa asemissa.
8144: 164 1990 vp. -TA n:o 144
8145:
8146: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8147: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- puheterapiapalvelujen lisäämiseksi Ou-
8148: sen, lun läänissä.
8149:
8150: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8151:
8152: Juhani Alaranta
8153: 1990 vp. 165
8154:
8155: Toivomusaloite n:o 145
8156:
8157:
8158:
8159:
8160: Anttila: Elintarvikkeiden tuontitarkastuksen järjestämisestä yh-
8161: dentyvässä Euroopassa
8162:
8163:
8164: Eduskunnalle
8165:
8166: Elintarvikemääräyksiä ja tuontitarkastustoi- kinoitavien elintarvikkeiden laadun heikkene-
8167: mintaa koskevat säännöt liittyvät ennen muuta miseen. Suomessa on harjoitettava myös jat-
8168: elintarvikkeiden kauppaan. EES-järjestelyjen kossa itsenäistä tuontielintarvikkeiden laadun-
8169: keskeisimpiä tavoitteita on poistaa tavaroiden valvontaa. Elintarvikkeiden tuontitarkastusten
8170: vapaan liikkumisen esteet yhdenmukaistamaila yhteydessä löydetään miltei jatkuvasti määräys-
8171: turvallisuusmääräyksiä, hyväksymällä tarkas- ten vastaisia vierasaineita sisältäviä tuotteita.
8172: tustulokset vastavuoroisesti ja noudattamalla Tällaisia elintarvikkeita ei voida päästää Suo-
8173: vastavuoroisen tunnustamisen eli ns. Cassis de men kulutusmarkkinoille, joten oman tehok-
8174: Dijon -periaatetta niihin määräyksiin, joita ei kaan tuontitarkastuksen säilyttäminen on vält-
8175: ole yhdenmukaistettu. tämätöntä.
8176: EY:ssä viimeksi mainittu tarkoittaa myös ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8177: timaan normeista poikkeavien tuotteiden pääs- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8178: tämistä markkinoille. Tuotteen pääsy markki-
8179: noille voidaan EY :ssä estää vain, milloin se on että hallitus neuvote/lessaan EES-jär-
8180: perustellusti tarpeen esimerkiksi ihmisten tur- jestelyistä elintarvikemääräysten ja tar-
8181: vallisuuden tai terveyden suojelemiseksi. Tur- kastustoiminnan osalta huolehtii ehdot-
8182: vallisuusmääräysten yhdenmukaistamisen on tomasti siitä, että elintarvikemääräyksiä
8183: edellytettävä myös valvonnan, laadun ja katta- ja tarkastustoimintaa koskeva EES-yh-
8184: vuuden yhdenmukaistamista. Rikkomistapauk- teistyö ei johda Suomessa markkinoita-
8185: sissa kyseeseen tulevien rangaistusseuraamusten vien elintarvikkeiden laadun heikkene-
8186: tulee olla niin ikään yhdenmukaisia. Cassis de miseen,
8187: Dijon -periaatteen ulottamista maataloustuot- että hallitus huolehtii siitä, että meillä
8188: teiden ja elintarvikkeiden kauppaan ei pidä mis- on edelleenkin oma tehokas elintarvik-
8189: sään tapauksessa sallia ainakaan Suomen keiden tuontitarkastusjärjestelmä, sekä
8190: osalta. että hallitus huolehtii siitä, että Cassis
8191: Elintarvikkeiden tuontitarkastuksessa elin- de Dijon -periaatetta ei uloteta maata-
8192: tarvikemääräyksiä ja tarkastustoimintaa koske- loustuotteiden ja elintarvikkeiden kaup-
8193: va EES-yhteistyö ei saa johtaa Suomessa mark- paan.
8194:
8195: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8196:
8197: Sirkka-Liisa Anttila
8198: 166 1990 vp.
8199:
8200: Toivomusaloite n:o 146
8201:
8202:
8203:
8204:
8205: Anttila: Elintarvikkeiden laatu- ja puhtaustutkimusten tehosta-
8206: misesta
8207:
8208:
8209: Eduskunnalle
8210:
8211: Elintarvikkeiden tuotanto on kehittymässä Eläinjalostuksessa on pääpaino maidon val-
8212: suuntaan, jossa yhdistetään eri alkuperää olevia kuaispitoisuuden kohottamisella ja rasvaosuu-
8213: raaka-aineita keskenään. Tavoitteena on ensin den laskemisella. Tähän tähtää alkionsiirtopoh-
8214: luoda edellytyksiä tähän Iiittyvälie tutkimustoi- jainen jalostusohjelma, jota toteutetaan yhteis-
8215: minnalle. Siksi eläinperäisten elintarvikkeiden työssä Suomen kotieläinjalostusyhdistyksen ja
8216: tutkimuksessa uutena tutkimusalueena onkin Valion kanssa.
8217: kotimaan markkinoille soveltuvien kananmu- Sekä eläinperäisten että kasviperäisten elin-
8218: navalmisteiden kehittäminen ja kananmunaval- tarvikkeiden samoin kuin eläinjalostuksenkin
8219: misteiden aineosien hyödyntäminen elintarvike- käytännön toteuttaminen vaatii riittävän mää-
8220: teollisuuden tarpeisiin. rän tutkimusvälineitä ja henkilökuntaa.
8221: Kasviperäisten elintarvikkeiden tutkimukses- Suomalaista, erityisesti valtion ylläpitämää
8222: sa on tarkoitus käynnistää eri osapuolten ra- tutkimusta haittaa useasti tutkimusvälineistön
8223: hoittamana nelivuotinen tutkimusprojekti koti- ja henkilöstön niukkuus, josta taas tutkimustoi-
8224: maisten ja ulkomaisten elintarvikkeiden ja ra- minnan toteuttaminen kärsii.
8225: vinnon puhtaus- ja laatukysymyksissä. Tutki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8226: mus käsittää kaikki tärkeät elintarvikeryhmät taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8227: ja tärkeimmät epäpuhtaudet, tietyt hivenaineet
8228: ja ravintokuitufraktiot sekä vitamiinit. Tällai- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
8229: nen kotimaisten ja ulkomaisten elintarvikkei- piteisiin eläinperäisten elintarvikkeiden
8230: den ja ravinnon puhtaus- ja laatututkimus on samoin kuin kasviperäisten elintarvik-
8231: aivan ehdottoman välttämätöntä yhdentyvän keiden tutkimuksessa ja eläinjalostuk-
8232: Euroopan ovien avautuessa. Meillä suomalaisil- sessa tarvittavien riittävien tutkimusväli-
8233: la täytyy olla riittävästi tutkimukseen perustu- neiden ja henkilökunnan osoittamiseksi
8234: vaa tietoa siitä, minkälaisia meidän elintarvik- huomioon ottaen erityisesti kotimaisten
8235: keemme ovat, ja aivan erityisesti myös siitä, ja ulkomaisten elintarvikkeiden ja ravin-
8236: minkälaisia ovat ne elintarvikkeet, joita yhden- non puhtaus- ja laatuvaatimustutkimus-
8237: tyvän Euroopan paineet olisivat tänne työntä- ten tarpeellisuuden ja tärkeyden Euroo-
8238: mässä. pan yhdentyessä.
8239:
8240: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8241:
8242: Sirkka-Liisa Anttila
8243: 1990 vp. 167
8244:
8245:
8246: Toivomusaloite n:o 147
8247:
8248:
8249:
8250:
8251: Anttila ym.: Rintamaveteraanien kuntoutuksen laajentamisesta
8252: koskemaan sotaleskiä
8253:
8254:
8255: Eduskunnalle
8256:
8257: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa hoitoon. Sotalesket ovat käsittääksemme melko
8258: varattiin ensimmäisen kerran määräraha rinta- samanlaisessa asemassa sotainvalidien ja mui-
8259: maveteraanien kuntouttamisen lisäksi myös vai- den rintamamiesten kanssa. Ainoa ero on se, et-
8260: keavammaisten sotainvalidien puolisoiden kun- tä he joutuivat vain suorittamaan oman palve-
8261: touttamiseen. Sotilasvammalain mukaisiin kor- luksensa isänmaan hyväksi useimmissa tapauk-
8262: vauksiin ovat oikeutetut myös sotalesket ja sissa pääosin sodan jälkeen perheenpään kaa-
8263: eräissä tapauksissa kaatuneiden vanhemmat duttua. Kun nyt kuntoutustoimenpiteitä on ulo-
8264: huoltoeläkkeen tai lisähuoltoeläkkeen muo- tettu koskemaan myös sotainvalidien aviopuoli-
8265: dossa. soja, pitäisi vastaavat hoitotoimet voida koh-
8266: Erityisesti sotaleskien asema sodan jälkeen distaa myös sellaisiin sotaleskiin, jotka ovat
8267: oli vaikea. Heidän vastuulleen jäi kaatuneen joutuneet pitempään hoitamaan alaikäisiä so-
8268: perhe, jossa useimmiten oli monia alaikäisiä taorpoja lapsiaan.
8269: lapsia. Huoltoeläke oli niin pieni, ettei sen tur- Tavoitteena tulee olla, että sosiaali- ja ter-
8270: vin yksin voinut hoitaa lapsiperheen taloutta, veysministeriö laajentaisi rintamaveteraanien
8271: vaan sotaleskien oli pakko työskennellä myös kuntoutukseen varatun määrärahan käyttöä
8272: kodin ulkopuolella. Näin kotiaskareet jäivät tulo- ja menoarviossa niin, että sitä voitaisiin
8273: pakostakin hoidettavaksi normaalin työpäivän käyttää myös sotaleskien kuntoutukseen. Huol-
8274: jälkeen ja päivät muodostuivat varsin pitkiksi. toeläkettä saavia sotaleskiä on elossa enää noin
8275: Pahinta kuitenkin oli, että kun sotaleski oli 10000.
8276: kokonaan yksin vastuussa perheestään, hänellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8277: ei ollut mahdollisuutta aina edes normaaleihin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8278: sairauden tai vamman edellyttämiin hoitotoi- muksen,
8279: menpiteisiin, koska hän ei voinut jättää pieniä
8280: sotaorpoja lapsiaan yksin. Ylipitkät työpäivät että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
8281: asettivat ruumiillisen kunnon kovalle koetuk- piteisiin laajentaakseen rintamaveteraa-
8282: selle. Sotalesket ovat kuntoutuksen tarpeessa, nien kuntoutukseen varatun määrära-
8283: koska he tulojen vähäisyyden vuoksi eivät kui- han käytön koskemaan myös sota/es-
8284: tenkaan ole voineet hakeutua asianmukaiseen kien kuntoutusta.
8285:
8286: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8287:
8288: Sirkka-Liisa Anttila Kalle Röntynen Marjatta Väänänen
8289: 168 1990 vp.
8290:
8291: Toivomusaloite n:o 148
8292:
8293:
8294:
8295:
8296: Antvuori: Opetushoitajan virkojen perustamisesta sairaaloihin
8297:
8298:
8299:
8300: Eduskunnalle
8301:
8302: Terveydenhuoltoalan opiskelijat suorittavat ylimääräisenä osaston virkarakenteeseen eikä
8303: kliinisen opiskelunsa terveydenhuollon eri pal- näin ollen olisi mitoituksessa mukana. Tällai-
8304: velupisteissä, suurimmaksi osin kuitenkin erias- nen henkilö voisi toimia ammattiaan vastaavassa
8305: teisissa sairaaloissa. työssä sen ajan, kun opiskelijoita ei ole osastolla.
8306: Käytännön jakson aikana sairaalan henkilö- Opiskelijoiden ollessa osastolla hänen tehtäviin-
8307: kunta ohjaa opiskelijaa. Opiskelijamäärien kas- sä kuuluisi yleinen perehdytys ja ohjaus.
8308: vaessa paineet sairaaloissa ovat lisääntyneet. Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8309: Opetus- ja ohjaustehtäviä ei ole otettu huo- vomuksen,
8310: mioon henkilöstön mitoituksessa, vaikka jokai-
8311: seen virkaan kuuluu opetusvelvollisuus. Hoito- että hallitus huolehtisi siitä, että sai-
8312: henkilökuntapulan pahenemisen vuoksi opiske- raaloihin perustettaisiin opetushoitajan
8313: lijoiden ohjaus jää usein pintapuoliseksi ja opis- virkoja, jotta opiskelijat tulevaisuudes-
8314: kelijat joutuvat toimimaan työvoimana. sakin saisivat asianmukaisesti järjestet-
8315: Osastoilla tulisi olla henkilö, joka kuuluisi tyä ohjausta kliinisen opiskelun aikana.
8316:
8317: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8318:
8319: Pirjo-Riitta Antvuori
8320: 1990 vp. 169
8321:
8322: Toivomusaloite n:o 149
8323:
8324:
8325:
8326:
8327: Fred ym.: Alkoholin tarjoilun lopettamisesta valtion ja kuntien
8328: tilaisuuksissa
8329:
8330:
8331: Eduskunnalle
8332:
8333: Alkoholin kulutus on viime vuosina tasaisesti Perheiden ja yksilöiden kärsimysten lisäksi al-
8334: lisääntynyt muutamalla prosentilla vuosittain. koholihaitat rasittavat kohtuuttomasti jo nyt
8335: Kymmenessä vuodessa alkoholin vuosikulutus äärimmilleen rasitettua sosiaali- ja terveyden-
8336: on kasvanut yli litralla henkeä kohti. Voimak- huoltoamme ja kasvattavat julkisia menoja.
8337: kaimmin on kasvanut mietojen juomien kulu- Koska alkoholin kulutus keskittyy voimak-
8338: tus, mutta väkevien juomien kulutus ei vastaa- kaasti ongelmakäyttäjille ja toisaalta nuorten
8339: vasti ole laskenut. Vuoden 1989 keväällä tehty alkoholinkäyttö kasvaa hälyttävästi, pitäisi
8340: tutkimus osoitti, että tosi kännin kerran kuussa kiinnittää erityistä huomiota esimerkin voi-
8341: tai useammin ottavien 14-18-vuotiaiden määrä maan: valtion olisi lopetettava alkoholin tarjoi-
8342: on kaksinkertaistunut vuodesta 1981. Tyttöjen lu ja suositettava kunnille samaa.
8343: humalajuominen on lisääntynyt vielä poikia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8344: enemmän. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8345: Kulutustason ja alkoholihaittojen välillä on muksen,
8346: selvä yhteys: kulutuksen kaksinkertaistuessa
8347: haitat nelinkertaistuvat. Samoin pätee sääntö, että hallitus tekisi päätöksen alkoho-
8348: että mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä lin tarjoilun lopettamisesta tilaisuuksis-
8349: enemmän tulee riippuvuutta. Eniten juova vii- saanja suosiitaisi myös kunnille alkoho-
8350: dennes käyttääkin 3/4 kaikesta alkoholista. lin tarjoilun lopettamista.
8351:
8352: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8353:
8354: Jorma Fred Sauli Hautala
8355: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
8356: Esko Almgren
8357:
8358:
8359:
8360:
8361: 14 200!36P
8362: 170 1990 vp.
8363:
8364: Toivomusaloite n:o 150
8365:
8366:
8367:
8368:
8369: Fred ym.: Keskioluen vähittäismyynnin palauttamisesta Oy Alko
8370: Ab:n myymälöihin
8371:
8372:
8373: Eduskunnalle
8374:
8375: Alkoholin kulutus on viime vuosina tasaisesti minen on lisääntynyt vielä poikia enemmän.
8376: lisääntynyt muutamalla prosentilla vuosittain. Keskiolut on suosittu erityisesti helpon saata-
8377: Kymmenessä vuodessa alkoholin vuosikulutus vuutensa vuoksi. Kuitenkin pullo keskiolutta
8378: on kasvanut yli litralla henkeä kohti. Voimak- vastaa ravintola-annosta (4 cl) Koskenkorvaa.
8379: kaimmin on kasvanut mietojen juomien kulu- Kulutustason ja alkoholihaittojen välillä on
8380: tus, mutta väkevien juomien kulutus ei vastaa- selvä yhteys: kulutuksen kaksinkertaistuessa
8381: vasti ole laskenut. Vuoden 1989 kolmen ensim- haitat nelinkertaistuvat. Samoin pätee sääntö,
8382: mäisen neljänneksen aikana mietojen juomien että mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä
8383: kulutus kasvoi 7,5 prosenttia ja alkoholin koko- enemmän tulee riippuvuutta. Perheiden ja yksi-
8384: naiskulutus 4,7 prosenttia. Alkoholin aiheutta- löiden kärsimysten lisäksi alkolihaitat kuormit-
8385: mien haittojen kannalta keskeistä on kuitenkin tavat kohtuuttomasti jo nyt äärimmilleen rasi-
8386: kulutuksen määrä, ei juoman laatu. Tammi- tettua sosiaali- ja terveydenhuoltoamme ja kas-
8387: kuulta valmistunut tilasto kertoo, että voimak- vattavat julkisia menoja.
8388: kaimmin kasvoi keskioluen myynti, yli 40 pro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8389: senttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8390: Myös muiden oluiden kulutus kasvaa. muksen,
8391: Vuoden 1989 keväällä tehty tutkimus osoitti,
8392: että tosi kännin kerran kuussa tai useammin ot- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
8393: tavien 14-18-vuotiaiden määrä on kaksinker- piteisiin keskioluen siirtämiseksi myytä-
8394: taistunut vuodesta 1981. Tyttöjen humalajuo- väksi Oy Alko Ab:n myymälöistä.
8395:
8396: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8397:
8398: Jorma Fred Sauli Hautala
8399: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
8400: Esko Almgren
8401: 1990 vp. 171
8402:
8403: Toivomusaloite n:o 151
8404:
8405:
8406:
8407:
8408: Fred ym.: Alkoholinkulutuksen vähentämiseksi tarvittavista toi-
8409: menpiteistä
8410:
8411:
8412: Eduskunnalle
8413:
8414: Alkoholin kulutus on viime vuosina tasaisesti denhuoltoamme ja kasvattavat julkisia menoja.
8415: lisääntynyt. Voimakkaimmin on kasvanut mie- Tuoreiden tutkimusten mukaan suomalainen
8416: tojen juomien kulutus, mutta väkevien juomien mies (miehet käyttävät 4/5 kaikesta alkoholista)
8417: kulutus ei vastaavasti ole laskenut. Erityisesti on sekä kiinnostunut että huolestunut omasta
8418: nuorten kannalta tilanne on hälyttävä. Vuoden alkoholinkäytöstään ja myös valmis vähentä-
8419: 1989 keväällä tehty tutkimus osoitti, että tosi mään sitä, jos vähentämisen tarpeellisuus hä-
8420: kännin kerran kuussa tai useammin ottavien nelle osoitetaan. Säännöllisesti alkoholia käyt-
8421: 14-18-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut tävän on vaikea arvioida käyttämänsä alkoho-
8422: vuodesta 1981. Tyttöjen humalajuominen on li- lin määrää. Tavoitteena olisikin pidettävä mah-
8423: sääntynyt vielä poikia enemmän. Nuorten hä- dollisuutta seurata omaa kulutustaan tietokone-
8424: lyttävien kulutustottumusten korjaamiseksi oli- pohjaisen järjestelmän ja nykyaikaisten henki-
8425: si alkoholimyymälöiden ja anniskelupaikkojen lökohtaisten muovikorttien avulla.
8426: myyntirajoitus nostettava 21 vuoteen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8427: Kulutustason ja alkoholihaittojen välillä on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8428: selvä yhteys: kulutuksen kaksinkertaistuessa muksen,
8429: haitat nelinkertaistuvat. Samoin pätee sääntö,
8430: että mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä että hallitus tekisi päätöksen alkoho-
8431: enemmän tulee riippuvuutta. Eniten juova vii- lin myynnin ikärajoitusten nostamisesta
8432: dennes käyttääkin 3/4 kaikesta alkoholista. 21 vuoteen ja tutkisi tietokonepohjatsen
8433: Perheiden ja yksilöiden kärsimysten lisäksi al- kulutuksen seurannan mahdollisuutta
8434: koholihaitat kuormittavat kohtuuttomasti jo henkilökohtaisen ostokortin avulla.
8435: nyt äärimmilleen rasitettua sosiaali- ja tervey-
8436:
8437: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8438:
8439: Jorma Fred Sauli Hautala
8440: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
8441: Esko Almgren
8442: 172 1990 vp.
8443:
8444: Toivomusaloite n:o 152
8445:
8446:
8447:
8448:
8449: Helle: Torikauppaa ja suoramyyntiä koskevien säännösten uudis-
8450: tamisesta
8451:
8452:
8453: Eduskunnalle
8454:
8455: Hinta- ja laatutietoisuus on suomalaisten ku- On aivan selvää, että torikauppaa ja suora-
8456: luttajien keskuudessa noussut viime vuosina. myyntiä koskevat säännökset ovat monin osin
8457: Kaupan voimakas keskittyminen on monimut- vanhentuneet ja ristiriitaiset.
8458: kaistanut mm. elintarvikkeiden myyntiä. Usei- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
8459: den kuljetus- ja käsittelyvaiheiden vuoksi laatu nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8460: kärsii.
8461: Elintarvikkeiden kuten muidenkin tarvikkei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti uudis-
8462: den torimyynti on kovin säänneltyä. Kaiken li- tamaan torikauppaa ja maatilojen suo-
8463: säksi säännöksiä sovelletaan eri tavoin paikka- ramyyntiä koskevia säännöksiä nyky-
8464: kunnista riippuen. Tuotantoportaasta tapahtu- yhteiskuntaan sopiviksi.
8465: va suoramyynti kärsii samoista vaikeuksista.
8466:
8467: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8468:
8469: Esko Helle
8470: 1990 vp. 173
8471:
8472: Toivomusaloite n:o 153
8473:
8474:
8475:
8476:
8477: Huuhtanen: Diabeetikkojen jalkavammoja estävän hoidon ke-
8478: hittämisestä
8479:
8480:
8481: Eduskunnalle
8482:
8483: Lähes puolet kaikista maassamme suoritetta- Syynä on osittain se, että läheskään kaikki jal-
8484: vista ei-tapaturmaisista alaraaja-amputaatioista kojen hoitoa kaipaavat eivät hakeudu tai eivät
8485: tehdään diabeetikoille. Vakavien jalkaongel- pääse jalkojenhoitajalle.
8486: mien hoitoon kuluu enemmän sairaalahoitopäi- Tilanteen parantamiseksi tulisi ensinnäkin li-
8487: viä kuin muiden diabetekseen liittyvien elin- sätä diabeetikkojen jalkaongelmia käsittelevää
8488: muutosten hoitoon yhteensä. hoitohenkilökunnan koulutusta. Toiseksi jalko-
8489: Vakaville jalkavammoille altistavat tekijät jenhoitajien palvelujen saatavuutta tulisi paran-
8490: tunnetaan tällä hetkellä melko hyvin. Osa teki- taa perustamalla suurimpiin keskuksiin jalko-
8491: jöistä on sellaisia, joihin voidaan puuttua eh- jenhoitajien virkoja ja pienemmissä yksiköissä
8492: käisevin toimin. ostopalvelujärjestelmän avulla. Yksi vaihtoehto
8493: KELAn kuntoutustutkimuskeskuksessa teh- olisi sisällyttää nämä palvelut sairausvakuutuk-
8494: dyn selvityksen mukaan noin 40 prosenttia dia- sen piiriin. Tärkeätä olisi huolehtia siitä, että
8495: beetikoista on sellaisia, joiden jalkoja lääkäri ei jalkojenhoitajien ja muun henkilökunnan yh-
8496: ole milloinkaan tarkastanut, ja noin 30 prosent- teistyö olisi riittävän läheistä.
8497: tia iäkkäämmistäkin diabeetikoista tarkastaa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
8498: itse jalkansa harvemmin kuin kerran viikossa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8499: On ilmeistä, että tiedon lisäämisen ohella tarvi-
8500: taan asennemuutosta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8501: Entä onko lievien jalkaongelmien hoito jär- diabeetikkojen jalkojenhoidon kehittä-
8502: jestyksessä? Valitettavasti niin ei näytä olevan. miseksi.
8503:
8504: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8505:
8506: Jorma Huuhtanen
8507: 174 1990 vp.
8508:
8509: Toivomusaloite n:o 154
8510:
8511:
8512:
8513:
8514: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahasta sääpalvelukeskuksen
8515: perustamiseksi Oulunsaloon
8516:
8517:
8518: Eduskunnalle
8519:
8520: Alueellisen sääpalvelukeskuksen perustami- Hanke vaatisi neljä meteorologin virkaa. Lää-
8521: nen Oulun lentoasemalle Oulunsaloon on ollut ninhallitus ja seutukaavaliitto ovat selvitelleet
8522: vireillä muutaman vuoden. Omien luonnonolo- tarkemmin hankkeen toteuttamista.
8523: jensa johdosta Pohjois-Pohjanmaa on katsottu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8524: alueeksi, jolle oman sääpalvelukeskuksen tarve nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8525: on todellinen. muksen,
8526: Keskuksen toiminta-alue kattaisi Oulun lää-
8527: nin ja Perämeren rannikon Keski-Pohjanmaal- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
8528: ta Tornion seudulle. Sen palvelujen käyttäjiä menpiteisiin sääpalvelukeskuksen perus-
8529: olisivat maatalous, kalastus, matkailu, ilmailu, tamiseksi Oulunsaloon ja ottaisi valtion
8530: yliopisto, VTT, tieviranomaiset, turvetuottajat vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
8531: ym. Keskuksen sijaintipaikkana lentoasema on seen käynnistysmäärärahan tätä tarkoi-
8532: hyvä, ja siellä on toiminnalle sopivat tilat. tusta varten.
8533:
8534: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8535:
8536: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Aho Juhani Alaranta
8537: 1990 vp. 175
8538:
8539: Toivomusaloite n:o 155
8540:
8541:
8542:
8543:
8544: Jokinen ym.: Ravintoainetutkimuksen tehostamisesta
8545:
8546:
8547: Eduskunnalle
8548:
8549:
8550: Kansalaisia huolestuttava tutkimustulosten kin perusteellisen työn tuloksena aikaansaadut
8551: ristiriitaisuus on jatkuvasti lisääntynyt. Eniten selvitykset ohitetaan. Suomessa on kuitenkin
8552: huolta aiheuttaa elintarvikkeiden ja vitamiinien olemassa mahdollisuus tuottaa luotettavaa tie-
8553: tutkimuksissa esiintyvä ristiriitaisuus ja ns. tut- toa mm. elintarvikkeiden laadusta ja vitamii-
8554: kimustulosten suoranainen vastakkaisuus. nien käytöstä, mutta ei ole riittävästi olemassa
8555: Samaa epävarmuutta aiheuttavat erilaisten tietoa, miten tavallinen kansalainen voi näitä
8556: ravintoaineiden ja ruokalajien selvityksissä il- asioita selvittää itselleen, eikä myöskään sitä,
8557: menevät vastakkaisuudet. mistä kulloinkin tarvittavaa tietoa saa.
8558: Kun näitä tutkimusten tuloksia esitellään oi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
8559: keina ja paikkansa pitävinä kaikissa tiedotusvä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8560: lineissä, on kansalaisten mahdotonta saada sel-
8561: vää, mihin tutkimustulokseen voi ja tulee luot- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8562: taa. menpiteisiin ravintoaineiden luotettavan
8563: Tilanne herättää levottomuutta ja synnyttää tutkimustyön voimavarojen lisäämiseksi
8564: ongelmia, ja se voi johtaa siihen, että hyvinkin niin, että todellinen ja oikea tieto on
8565: kyseenalaiset ns. tutkimustulokset otetaan vas- kansalaisten tavoitettavissa sitä tarvit-
8566: taan täysin oikeina ja toisaalta oikeat ja hyvin- taessa.
8567:
8568: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8569:
8570: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Pekka Leppänen
8571: Raila Aho Asko Apukka Ensio Laine
8572: Vappu Säilynoja
8573: 176 1990 vp.
8574:
8575: Toivomusaloite n:o 156
8576:
8577:
8578:
8579:
8580: Jokinen ym.: Alkoholin ja tupakan vähittäismyyntihintojen ko-
8581: rottamisesta
8582:
8583:
8584: Eduskunnalle
8585:
8586: Monissa tutkimuksissa on kiistatta todistettu, vaikutuksia, jos samanaikaisesti vastaavasti
8587: että alkoholin ja tupakan käytöstä aiheutuneet alennettaisiin terveyttä edistävien ravintotuot-
8588: haitat muodostuvat yksityisen ja kansantalou- teiden hintaa. Tällainen kertaluonteinen, ter-
8589: den kannalta erittäin merkittäviksi kustannus- veydellisillä syillä perusteltu hinnankorotus olisi
8590: rasituksiksi niiden aiheuttamien terveydellisten omalta osaltaan vahvistamassa niitä neuvotte-
8591: ja sosiaalisten ongelmien lisäksi. luasemia, joista Suomi aikanaan lähtee Euroo-
8592: Koska kulutuksen lisääntyessä haitat yleensä pan yhdentymisen vaatimiin keskusteluihin al-
8593: kaksinkertaistuvat, olisi WHO:n asettamien ta- koholin ja tupakan hintojen määrittämiseksi.
8594: voitteiden mukaisesti myös Suomessa käytettä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8595: vä kaikki keinot kulutuksen kasvun pysähdyttä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8596: miseksi ja vähentämiseksi. Alkoholin ja tupa- sen,
8597: kan tuntuvilla hinnankorotuksilla voitaisiin ku-
8598: lutusta selvästi vähentää erityisesti käyttöä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
8599: aloittavan nuorison keskuudessa. piteisiin alkoholin ja tupakan hintojen
8600: Alkoholin ja tupakan hintojen indeksisidon- korottamiseksi kertaluonteisesti siten,
8601: naisuus on usein estänyt terveydellisistä, sosiaa- että samalla vastaavasti alennetaan ter-
8602: lisista ja taloudellisista syistä esitetyt hinnanko- veyttä edistävien ravintoaineiden hin-
8603: rotusehdotukset. Olisi kuitenkin mahdollista toja.
8604: suorittaa ko. hinnankorotukset ilman indeksi-
8605:
8606: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8607:
8608: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Anna-Kaarina Louvo
8609: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Lea Kärhä
8610: Asko Apukka Boris Renlund Ensio Laine
8611: Heli Astala Vappu Säilynoja Pekka Leppänen
8612: 1990 vp. 177
8613:
8614: Toivomusaloite n:o 157
8615:
8616:
8617:
8618:
8619: Joutsensaari: Turun yliopistollisen keskussairaalan laajennus-
8620: hankkeiden nopeuttamisesta
8621:
8622:
8623: Eduskunnalle
8624:
8625: Turun yliopistollinen keskussairaala toimii vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8626: tällä hetkellä erittäin vaikeissa olosuhteissa. Ti- sen,
8627: lanahtaus on esteenä sairaalan kehittymiselle.
8628: Potilasturvan kannalta on sairaalan toimitilo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8629: jen lisärakentamiseen ryhdyttävä kiireellistettä- miin Turun yliopistollisen keskussairaa-
8630: vän aikataulun mukaisesti. lan laajentamissuunnitelmien toteutta-
8631: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- miseksi ensi tilassa.
8632:
8633: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8634:
8635: Gunnar Joutsensaari
8636: 178 1990 vp.
8637:
8638: Toivomusaloite n:o 158
8639:
8640:
8641:
8642:
8643: Jurva ym.: Ohitusleikkauksista aiheutuneiden kustannusten kor-
8644: vaamisesta
8645:
8646:
8647: Eduskunnalle
8648:
8649: Sydämen ohitusleikkausjonot ovat maassam- dettä voidaan tervehtiä oikeaan osuneena. Tällä
8650: me edelleen varsin pitkät. Esimerkiksi Helsingin hetkellä vallitsee kuitenkin eriarvoisuus kansa-
8651: yliopistollisessa keskussairaalassa ovat leik- laisten kesken sydämen ohitusleikkausasiassa.
8652: kausjonot tällä hetkellä 1-1,5 vuotta. Jonot Kaikille kansalaisille tulee tasapuolisesti turvata
8653: ovat myös muissa ohitusleikkauksia tekevissä mahdollisuus saada ohitusleikkaus joko koti-
8654: keskussairaaloissa edelleenkin varsin pitkiä. maassa tai ulkomailla yhteiskunnan kustannuk-
8655: Useat sydämen ohitusleikkausta tarvitsevat sella. Tämän takia tulisi välittömästi ryhtyä val-
8656: potilaat eivät ole siinä terveydellisessä kunnos- tiovallan toimesta sellaisiin toimenpiteisiin, että
8657: sa, että he kestäisivät edellä mainitun pituisen kaikki kansalaiset tulisivat sydämen ohitusleik-
8658: odotuksen. Tämän takia maastamme lähete- kausten kustannusten korvauksessa tasavertai-
8659: tään tällä hetkellä potilaita leikkaukseen myös seen asemaan.
8660: ulkomaille, esim. Lontoon sydänklinikalle. Ne Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8661: potilaat, jotka lähtevät ulkomaille ohitusleik- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8662: kaukseen, ovat tällä hetkellä eriarvoisessa ase- sen,
8663: massa. Esimerkiksi Tampereen sairaalan lähet-
8664: tämien potilaiden leikkaus- ja hoito- sekä mat- että hallitus ryhtyisi toimiin kansalais-
8665: kakustannukset korvataan valtion varoista. ten saattamiseksi tasavertaiseen ase-
8666: Taas esim. Uudeltamaalta Hyvinkääitä leik- maan maksettaessa korvauksia sydämen
8667: kaukseen lähtevä joutuu maksamaan itse ku- ohitusleikkauksista aiheutuneista kus-
8668: lunsa, jotka ovat noin 60 000 markkaa. tannuksista joko kotimaassa tai ulko-
8669: Eduskunta on myöntänyt rahaa ohitusleik- mailla tapahtuneesta leikkaushoidosta.
8670: kauskapasiteetin lisäämiseksi, ja tätä toimenpi-
8671:
8672: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8673:
8674: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
8675: Tina Mäkelä Pentti Kettunen
8676: Lea Mäkipää
8677: 1990 vp. 179
8678:
8679: Toivomusaloite n:o 159
8680:
8681:
8682:
8683:
8684: Jurva ym.: Suomen Hammaspotilasyhdistys ry:n toiminnan tuke-
8685: misesta
8686:
8687:
8688: Eduskunnalle
8689:
8690: Maassamme toimii tällä hetkellä hammaspo- den puute. Kyseiset hankinnat ovat kuitenkin
8691: tilaiden etujärjestönä Suomen Hammaspotilas- pienelle yhdistykselle kertamenoina liian suuret,
8692: yhdistys ry. Yhdistyksen eräänä merkittävänä ja tämän takia tulisi valtiovallan ojentaa autta-
8693: toimintasektorina on Ruotsissa jo laajaa huo- va kätensä tärkeälle aloittelevalle yhdistykselle.
8694: miota saanut amalgaamipaikkojen haittojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8695: tutkinta ja seuranta sekä hammaspotilaiden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8696: etujen valvonta. Suomen Hammaspotilasyhdis- muksen,
8697: tys ry:n jäsenmäärä on ollut jatkuvassa ja nope-
8698: assa nousussa ja se on pystynyt omalla tiedotus- että hallitus ottaisi valtion vuoden
8699: ja valistustoiminnallaan tuomaan ihmisten tie- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
8700: toisuuteen laajalti käytettyjen amalgaamipaik- vän määrärahan Suomen Hammaspoti-
8701: kojen haitat. lasyhdistys ry:n toimistotilojen hankin-
8702: Yhdistyksen toimintaa on kuitenkin vaivan- taan ja varustamiseen.
8703: nut omien toimistotilojen ja toimistotarvikkei-
8704:
8705: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8706:
8707: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
8708: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
8709: Tina Mäkelä
8710: 180 1990 vp.
8711:
8712: Toivomusaloite n:o 160
8713:
8714:
8715:
8716:
8717: Kalliomäki ym.: Kroonisesti sairaiden kipulääkkeiden saannin
8718: turvaamisesta
8719:
8720:
8721: Eduskunnalle
8722:
8723: Ankarat kivut piinaavat satojatuhansia suo- tävä varovaisuus koituu liian usein kipupotilaan
8724: malaisia päivittäin. Monille kivuista tulee myös vahingoksi ja tuottaa hänelle aiheettomia kärsi-
8725: pitkäaikainen, jopa elinikäinen painajainen. myksiä.
8726: Jäytävä kipu vie näiltä ihmisiltä liian usein Yhtä lailla epäkohta on myös, että kipukroo-
8727: mahdollisuuden täysipainoiseen, aktiiviseen nikkojen lääkkeitä ei yhteiskunnan toimesta
8728: elämään tai arvokkaaseen kuolemaan. korvata kokonaan. Yksilölle kunnollinen lääki-
8729: Elimistöön laajalle levinnyt syöpä on usein tys tulee usein kohtuuttoman kalliiksi.
8730: esimerkki sairaudesta, jossa myös oireita on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8731: hoidettava tehokkaasti, sillä useimmat potilaat oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8732: pitävät kipua taudin oireista kohdallaan pahim- muksen,
8733: pana.
8734: Vaikeissa sairauksissa kipua lievittävät lääk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8735: keet ovat usein myös riippuvuutta aiheuttavia joilla vaikeasti sairaiden kipukroonikoi-
8736: huumeita, joita erilaiset huijarit pyrkivät saa- den tarpeellinen kipulääkitys turvattai-
8737: maan lääkäreiltä myydäkseen niitä suurella voi- siin yhteiskunnan taholta sekä lääke-
8738: tolla väärinkäyttäjille. Huumausaineiksi määri- määräysten kirjoittamisen että lääke-
8739: tellyt lääkkeet tekevät siten lääkärit poikkeuk- kustannusten täydellisen korvaamisen
8740: sellisen varovaisiksi lääkkeen määräämisen suh- osalta.
8741: teen. On ilmeistä, että tämä sinänsä ymmärret-
8742:
8743: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8744:
8745: Antti Kalliomäki Jussi Ranta
8746: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen
8747: Tarja Kautto
8748: 1990 vp. 181
8749:
8750: Toivomusaloite n:o 161
8751:
8752:
8753:
8754:
8755: Kankaanniemi ym.: Elintarvikkeiden hinnanmuodostuksen selvit-
8756: tämisestä
8757:
8758:
8759: Eduskunnalle
8760:
8761: Maassamme ei ole tehty täysin puolueetonta Koska edellä mainittujen tahojen valmius sel-
8762: ja perusteellista selvitystä tärkeimpien elintar- vityksen tekemiseen on kuitenkin vähäinen ja
8763: vikkeiden hinnanmuodostuksesta. Tällainen niiden puolueettomuuskaan ei ole täysin luotet-
8764: selvitys pitäisi pikaisesti tehdä, koska tästä tär- tava, on perusteltua, että hintaselvitykset teh-
8765: keästä asiasta on paljon erilaisia tietoja, jotka dään valtion toimesta.
8766: eivät perustu tosiasioihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8767: Sekä kuluttajien, tuottajien, jalostajien, kul- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8768: jetuksen että kaupan etu on selvittää rehellises- muksen,
8769: ti, mikä on eri osatekijöiden vaikutus elintar-
8770: vikkeiden lopulliseen hintaan. Vain tällaisen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
8771: luotettavan tutkimuksen jälkeen on mahdollista piteisiin elintarvikkeiden hinnanmuo-
8772: poistaa hinnoista ne tekijät, jotka aiheuttavat dostuksen selvittämiseksi puolueetto-
8773: niiden korkean tason. masti ja perusteellisesti.
8774:
8775: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8776:
8777: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8778: Sauli Hautala Jorma Fred
8779: Eeva-Liisa Moilanen
8780: 182 1990 vp.
8781:
8782: Toivomusaloite n:o 162
8783:
8784:
8785:
8786:
8787: Kankaanniemi ym.: Kyläkauppojen toiminnan turvaamisesta ha-
8788: ja-asutusalueilla
8789:
8790:
8791: Eduskunnalle
8792:
8793: Maaseudun kyläkauppoja uhkaa laaja lopet- kavasti jälkeen yleisestä kehityksestä. Kuitenkin
8794: taminen. Kehitys on huolestuttava monien juuri tällä alalla loma- ja viikkovapaa olisi eri-
8795: alueiden asukkaiden peruspalveluiden saannin tyisen tärkeä etuus työn henkisen ja fyysisen ra-
8796: kannalta. Pahimmin kärsisivät ne, joilla muu- sittavuuden johdosta.
8797: toinkin elämisen mahdollisuudet ovat heikoim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8798: mat. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8799: Valtion tukitoimet kyläkauppojen toiminnan muksen,
8800: turvaamiseksi ovat riittämättömiä. Tuen saan-
8801: nin ehdot ovat liian tiukat ja tuen taso liian al- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8802: hainen. Näitä tulisi kiireesti tarkistaa. menpiteisiin kyläkauppojen toiminta-
8803: Yksi mahdollisuus tuen antamiseksi saattaisi edellytysten turvaamiseksi toimintatu-
8804: olla kyläkauppiaiden lomituspalvelujen paran- kea kehittämällä ja kauppiasyrittäjien
8805: taminen erityisjärjestelyin. Pienyrittäjien vuosi- loma- ja viikkovapaajärjestelyjä paran-
8806: loma- ja viikkovapaaetuudet ovat jääneet va- tamalla.
8807: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8808:
8809: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8810: Sauli Hautala Jorma Fred
8811: Eeva-Liisa Moilanen
8812: 1990 vp. 183
8813:
8814: Toivomusaloite n:o 163
8815:
8816:
8817:
8818:
8819: Kankaanniemi ym.: Raittiustyön tehostamiseksi tarvittavista toi-
8820: menpiteistä
8821:
8822:
8823: Eduskunnalle
8824:
8825: Alkoholin kulutus Suomessa on jatkuvassa tuo, myy, markkinoi, hoitaa alkoholipoliittisen
8826: kasvussa. Pieni osa kansasta juo pääosan koko tutkimuksen, valistaa ja ehkäisee haittoja. Us-
8827: kulutettavasta alkoholista. Suurkuluttajien ja kottavuus puuttuu alkoholiyhtiön toiminnasta.
8828: samalla oman elämänsä totaalisesti tuhoavien Erityisesti alkoholipoliittisen tutkimuksen us-
8829: henkilöiden määrä on kuitenkin kasvussa. Sen kottavuus on olematon, koska se tapahtuu Oy
8830: lisäksi, että he tuhoavat oman ja usein myös Alko Ab:n toimesta sen kustantamana ja valvo-
8831: perheensä ja läheistensä elämän, he tulevat erit- mana.
8832: täin kalliiksi yhteiskunnalle. Sosiaali- ja tervey- Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos tulee siir-
8833: denhuoltomenoista erittäin suuri osa menee al- tää pikaisesti suoraan sosiaali- ja terveysminis-
8834: koholin haittojen korjaamiseen. Valitettavasti teriön tai Kansanterveyslaitoksen alaiseksi yksi-
8835: tulokset ovat heikot. köksi. Sillä ei saa olla minkäänlaista taloudellis-
8836: Yhteiskuntamme ihannoi alkoholin käyttöä. ta tai valvonnallista kytkentää Oy Alko Ab:n
8837: Yhteiskunnan valvonnan alaiset tiedotusväli- kanssa.
8838: neetkään eivät kanna vastuutaan tässä asiassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8839: Valtion ja kuntien varoja käytetään alkoholiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8840: Hintapolitiikkaa ei haluta käyttää kulutuksen muksen,
8841: supistamiseksi. Vastuuton velttous leimaa koko
8842: alkoholipolitiikkaa tässä maassa. Raittiustyötä että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
8843: tulee kiireesti tehostaa kaikin mahdollisin kei- menpiteisiin raittiustyön tehostamiseksi
8844: noin. ja alkoholipoliittisen tutkimustoimin-
8845: Oy Alko Ab:n asema alkoholi- ja raittiuspoli- nan siirtämiseksi pois Oy Alko Ab:n
8846: tiikassa on kieroutunut. Se valmistaa, maahan- alaisuudesta.
8847:
8848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8849:
8850: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8851: Sauli Hautala Jorma Fred
8852: Eeva-Liisa Moilanen
8853: 184 1990 vp.
8854:
8855: Toivomusaloite n:o 164
8856:
8857:
8858:
8859:
8860: Kautto ym.: Terveydenhuollon tarjonnassa ilmenneiden epäkoh-
8861: tien poistamisesta
8862:
8863:
8864: Eduskunnalle
8865:
8866: Lääkintöhallituksen tuottavuustutkimus että hallitus kiireellisesti käynnistäisi
8867: osoittaa, että maamme sairaalat tuottavat huo- toimet terveydenhuollon kokonaistilan-
8868: nosti ja sijaitsevat väärissä paikoissa. Lisäksi teen oikaisemiseksi siten, että jo seuraa-
8869: todetaan, että terveydenhuollon alueellisen epä- vaa terveydenhuollon valtakunnallista
8870: tasa-arvon purkamiseen menee vähintään kym- suunnitelmaa vahvistettaessa voidaan
8871: menen vuotta, jos toimenpiteet aloitetaan kii- ryhtyä poistamaan tuottavuustutkimuk-
8872: reellisesti. sessa ilmenneitä epäkohtia.
8873: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8874: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8875: muksen,
8876:
8877: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8878:
8879: Tarja Kautto Tuula Paavilainen Riitta Myller
8880: Matti Saarinen Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi
8881: Ritva Laurila Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki
8882: Lauri Metsämäki Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen
8883: 1990 vp. 185
8884:
8885:
8886: Toivomusaloite n:o 165
8887:
8888:
8889:
8890:
8891: Kautto ym.: Ohitusleikkaukseen pääsemisen perusteiden yhden-
8892: mukaistamisesta
8893:
8894:
8895: Eduskunnalle
8896:
8897: Valtakunnallinen terveydenhuolto on vaka- mutta avunsaanti on nykyisin liiaksi kiinni siitä,
8898: vissa vaikeuksissa. Lääkäreitä ja muuta henki- onko potilaalla varaa maksaa siitä useita kym-
8899: lökuntaa ei ole saatavissa riittävästi sen parem- meniätuhansia markkoja.
8900: min terveyskeskus- kuin sairaalatyöhönkään. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8901: Julkisen terveydenhuollon rinnalle on synty- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8902: nyt lukuisa määrä yksityisiä lääkäriasemia ja muksen,
8903: erilaisia terveydenhuolto- ja kuntoutuspalvelu-
8904: ja, jotka ovat muodostuneet pakostakin varsin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8905: suosituiksi potilaille koituvista kustannuksista menpiteisiin ohitusleikkauspotilaiden ti-
8906: huolimatta. lanteen selvittämiseksi sekä leikkausta
8907: Potilaiden eriarvoisuus korostuu erityisesti odottavien potilaiden saattamiseksi yh-
8908: ohitusleikkausta jonottavien potilaiden keskuu- denvertaiseen asemaan.
8909: dessa. Ohitusleikkausten tarve on erittäin suuri,
8910:
8911: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8912:
8913: Tarja Kautto Tuula Paavilainen Matti Luttinen
8914: Riitta Myller Matti Saarinen Jouni J. Särkijärvi
8915: Antti Kalliomäki Lauri Metsämäki Kaarina Dromberg
8916: Saara-Maria Paakkinen
8917:
8918:
8919:
8920:
8921: 15 200!36P
8922: 186 1990 vp.
8923:
8924: Toivomusaloite n:o 166
8925:
8926:
8927:
8928:
8929: Kekkonen ym.: Syöpäsairauksien erikoislääkärin virkojen perus-
8930: tamisesta yliopistollisiin keskussairaaloihin
8931:
8932:
8933: Eduskunnalle
8934:
8935: Syöpä on lisääntymässä oleva sairaus. hoitotulokset eivät tule ilmaiseksi, vaan vaati-
8936: 1980-luvulla syntyneistä joka kolmas tulee sai- vat potilaskohtaisesti enemmän työtä ja entistä
8937: rastumaan syöpään. Syövän hoito koostuu kol- monimutkaisempia hoito-ohjelmia. Tällä het-
8938: mesta hoitomuodosta: kirurgia, sädehoito ja kellä läheskään kaikki syöpäpotilaat, jotka tar-
8939: syöpälääkehoito. Kahta jälkimmäistä hoitavat vitsisivat syöpälääkärin konsultaatiota, eivät
8940: syöpälääkärit, jotka toimivat pääasiassa yli- missään vaiheessa pääse keskustelemaan taudis-
8941: opistollisissa keskussairaaloissa. Lisäksi virkoja taan tai sen hoitomahdollisuuksista asiantunti-
8942: on Vaasan, Keski-Suomen, Etelä-Saimaan ja jan kanssa.
8943: Kotkan keskussairaaloissa. Syöpälääkäreiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8944: virkoja on kaikkiaan Suomessa noin 70, kun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8945: esimerkiksi Ruotsissa väestöpohjaan suhteutet- muksen,
8946: tu syöpälääkäreiden määrä on noin kaksinker-
8947: tainen. että hallitus ottaisi valtion vuoden
8948: Nykyinen 70 lääkärin virkamäärä perustuu ti- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
8949: lanteeseen 1970-luvun alkupuolella ennen te- vän määrärahan yhteensä kymmenen
8950: hokkaiden syöpälääkehoitojen käyttöönottoa. uuden syöpätautien ja sädehoidon eri-
8951: 1980-luvun syöpälääkehoidon avulla ovat koislääkärin viran perustamiseksi yli-
8952: useimmat imusolmukesyövät, luusarkoomat, opistollisiin keskussairaaloihin sädehoi-
8953: kivessyövät ja osa leukemioista muuttuneet tap- don ja syöpätautien yksikköihin.
8954: pavista parantuviksi sairauksiksi. Parantuneet
8955:
8956: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8957:
8958: Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila
8959: 1990 vp. 187
8960:
8961:
8962: Toivomusaloite n:o 167
8963:
8964:
8965:
8966:
8967: Lapiolahti ym.: Yliopistollisten keskussairaaloiden lastenosasto-
8968: jen kehittämisestä
8969:
8970:
8971: Eduskunnalle
8972:
8973: Keskustelussa on todettu vakavia epäkohtia työssä eri yliopistollisten keskussairaaloiden yh-
8974: vaikeiden lastensairauksien hoidossa. Erityisesti teistoiminta on välttämätöntä.
8975: sydän- ja syöpäsairauksien hoitoon tarvittaisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8976: nopeasti lisää asiantuntevia henkilöresursseja ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8977: ajanmukaisia laitteita. Sairaiden lasten van- muksen,
8978: hemmat ovat kokeneet lasten jääneen jalkoihin
8979: mm. investoinneista päätettäessä ja sairaaloi- että hallitus pikaisesti suunnittelisi
8980: den valtakunnallista työnjakoa päätettäessä. toimenpiteet lasten vakavien sairauksien
8981: Olisikin tarpeen pikaisesti selvittää koko val- hoidon tehostamiseksi yliopistollisissa
8982: takuntaa koskevat suunnitelmat lasten vaikei- keskussairaaloissa.
8983: den sairauksien hoidon tehostamiseksi. Tässä
8984:
8985: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8986:
8987: Arto Lapiolahti Kari Urpilainen
8988: Jouni J. Särkijärvi Iiro Viinanen
8989: Ilkka Joenpalo
8990: 188 1990 vp.
8991:
8992: Toivomusaloite n:o 168
8993:
8994:
8995:
8996:
8997: Louvo ym.: Alkoholin haitoista ilmoittavan varoituksen saami-
8998: sesta alkoholituotteisiin
8999:
9000:
9001: Eduskunnalle
9002:
9003: Nykyaikainen tieteellinen tutkimus on jo haitallisiin vaikutuksiin mm. liikenteessä ja
9004: kauan sitten todennut alkoholin olevan ihmis- odotusaikana. Myös Suomessa nämä aiheet
9005: elimistölle siinä määrin haitallista, että Suomen ovat entistä ajankohtaisemmat. Esimerkiksi al-
9006: elintarvikkeita ja lääkeaineita valvovan lainsää- koholin aiheuttamia pysyviä sikiövaurioita on
9007: dännön puitteissa ei alkoholille, jos se esiteitäi- meillä vuosittain 300 lapsella.
9008: siin uutena tuotteena, voitaisi antaa valmistus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9009: lupaa eikä oikeutta jakeluun ja myyntiin. Kos- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9010: ka valmistus- ja myyntikieltoja ei enää voida sen,
9011: käyttää keinoina alkoholista aiheutuneitten
9012: haittojen vähentämiseksi, olisi alkoholin kulut- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
9013: tajia kuitenkin selvästi varoitettava alkoholin piteisiin sellaisen lainsäädännön aikaan-
9014: käyttöön liittyvistä vaaroista kuten tupakkaval- saamiseksi, että alkoholituotteissa tulisi
9015: misteiden osalta jo tehdään. Tällaisia alkoholi- pakollisesti olemaan varoitus niiden si-
9016: valmistepakkauksiin kiinnitettyjä informaatio- sältämän alkoholin aiheuttamista hai-
9017: tarroja on vastikään otettu käyttöön Yhdysval- toista ja vaaroista.
9018: loissa. Niissä kiinnitetään huomio alkoholin
9019:
9020: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9021:
9022: Anna-Kaarina Louvo Anna-Liisa Jokinen Pirkko Ikonen
9023: Lea Kärhä Matti Saarinen Sakari Knuuttila
9024: Boris Renlund Ensio Laine
9025: 1990 vp. 189
9026:
9027:
9028: Toivomusaloite n:o 169
9029:
9030:
9031:
9032:
9033: Löyttyjärvi ym.: Nuorten alkoholinkäytön vähentämisestä
9034:
9035:
9036:
9037:
9038: Eduskunnalle
9039:
9040: Suomalaisen juomatavan perinteisenä piirtee- vakaviin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongel-
9041: nä on sen humalakeskeisyys: juodaan rajusti miin. Vaikka nuorilla on tietoa alkoholin vaiku-
9042: kerralla. Miesten käyttämästä alkoholista kului tuksista, heidän humaltumiseensa ja sen aiheut-
9043: v. 1984 63 OJo juomistilanteissa, joissa veren al- tamiin riskeihin se ei ole suurestikaan vaikutta-
9044: koholipitoisuus nousi vähintään yhteen promil- nut.
9045: leen. Vastaava osuus naisilla oli 33 % (Simpura Tarvitaan tehokkaita toimia, joilla nuoret tie-
9046: 1985). dostavat humalakäyttäytymisen haitat ja tule-
9047: Vuoden 1989 helmi-huhtikuussa joka neljäs vat tietoisiksi siitä informatorisesta, sosiaalises-
9048: 16-vuotias poika ja joka viides samanikäinen ta ja normatiivisesta paineesta, joka ohjaa heitä
9049: tyttö oli juonut itsensä tosi humalaan vähintään humalahakuiseen alkoholinkäyttöön. Nuorille
9050: kerran kuussa. Humalakäyttö on lisääntynyt tulee tehdä selväksi ne vaihtoehdot, jotka hu-
9051: vuodesta 1981 ja erityisen selvästi vuoden 1983 malakäyttäytymisen sijasta ovat hyväksyttäviä
9052: jälkeen. Vuonna 1989 humalaan juoneiden ja itselle sekä muille miellyttävämpiä. Samalla
9053: osuus 14-18-vuotiaista oli lähes kaksinkertai- sosiaaliset suhteet paranevat ja käyttäytyminen
9054: nen vuoteen 1981 verrattuna. muuttuu terveyttä, turvallisuutta ja sosiaalista
9055: Kaikissa 1980-luvun tutkimuksissa pojat ovat kanssakäymistä edistäväksi.
9056: juoneet itsensä tosi humalaan tyttöjä useam- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9057: min. Kun otetaan huomioon lähtötaso, tyttöjen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9058: humalajuominen on kuitenkin lisääntynyt no- muksen,
9059: peammin kuin poikien: tosi humalaan juonei-
9060: den osuudet kasvoivat vuosina 1981-89 noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
9061: 2,5-kertaisiksi 16-18-vuotiailla tytöillä. Pojilla joilla nuorten alkoholin humalakäyttä-
9062: vastaava kerroin oli 1,6-1 ,9. mistä voidaan vähentää.
9063: Nuorten humalakäyttäytyminen johtaa usein
9064:
9065: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9066:
9067: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
9068: Pekka Puska Sauli Hautala
9069: 190 1990 vp.
9070:
9071: Toivomusaloite n:o 170
9072:
9073:
9074:
9075:
9076: Mattila: Ohitusleikkausten määrän lisäämisestä
9077:
9078:
9079:
9080: Eduskunnalle
9081:
9082: Viimeisimpien tutkimusten mukaan sepelval- mään, kun leikkaus tehdään kolmen kuukau-
9083: timosairastavuus ja -kuolleisuus on suurta ei den kuluessa sepelvaltimokipujen alkamisesta.
9084: vain Itä-Suomessa vaan myös Pohjois-Suomes- Leikkaushoidolla saatava apu on näin kansan-
9085: sa. Tutkimusten mukaan yhteydessä sepelvalti- taloudellisestikin merkittävä.
9086: motautiin ja sydäninfarktiin ovat mm. epäedul- Yhteiskunnallisten palvelujen tarjoamisen es-
9087: liset sosiaaliset ja taloudelliset olot. Vaikka pa- teenä on tarvittavan hoitohenkilöstön puute,
9088: rantamiskeinot tunnetaan ja tiedetään, ei mitä ei ole saatu riittävässä määrin kohdenne-
9089: myönteisiä vaikutuksia saada kovin nopeassa tuksi ohitusleikkausjonojen lyhentämiseen.
9090: aikataulussa. Leikkausjonot eivät missään tapauksessa saa
9091: Yksi parantamiskeino on ohitusleikkauksien jatkua nykyisen kaltaisina. Samalla kun yhteis-
9092: suorittaminen, joita tätä nykyä tehdään 800- kunnallisia palveluja kehitetään, tulee kehittää
9093: 900 vuosittain. Todellinen leikkausten tarve on myös ostopalvelumahdollisuuksia ainakin sen
9094: laskelmien mukaan noin 2 500 vuosittaista leik- ajan, että päästään yhteiskunnallisten palvelu-
9095: kausta. Meillä on näin maailman pisimmät ohi- jen tarjonnan ja kysynnän osalta tasapainoti-
9096: tusleikkausjonot, jotka vielä alueellisesti maas- lanteeseen.
9097: samme ovat kasautuneet Pohjois- ja Itä-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9098: meen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9099: Ohitusleikkausjonoihin menehtyy vuosittain
9100: lähes 10 OJo jonottajista. - Tätä ei voida pitää että hallitus ryhtyisi pikaisesti kaik-
9101: oikeana, kun tiedetään leikkauksen avulla saa- kiin tarvittaviin toimiin sepelvaltimon
9102: tavan ihmisestä työkykyinen ja parhaimmassa ohitusleikkausjonojen poistamiseksi
9103: tapauksessa päästävän tyystin irti lääkkeiden mm. kehittämällä ja lisäämällä sekä yh-
9104: käytöstäkin. teiskunnallisia palveluja että ostopalve-
9105: Asiantuntijain arvioiden mukaan kahdeksan luja.
9106: kymmenestä palaa leikkauksen jälkeen työelä-
9107:
9108: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9109:
9110: Kalevi Mattila
9111: 1990 vp. 191
9112:
9113: Toivomusaloite n:o 171
9114:
9115:
9116:
9117:
9118: Moilanen ym.: Terveydenhuoltoalan hoitohenkilöstön virkojen li-
9119: säämisestä
9120:
9121:
9122: Eduskunnalle
9123:
9124: Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy hennetty jo 1970-Iuvulta lähtien, ei terveyden-
9125: on laskenut sairaaloihin ja terveyskeskuksiin huoltoalalle ole saatu vastaavaa työvoiman li-
9126: tarvittavan vuosittain 760 uutta virkaa hoito- säystä. Tosiasiassa sairaanhoitolaitosten henki-
9127: henkilökunnan työajan lyhentämiseen. löstön perusvahvuus on kaiken aikaa pienenty-
9128: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa li- nyt.
9129: sävirkoja oli kuitenkin vain 151, jolloin puuttu- Samaan aikaan terveydenhoitopalveluja on
9130: maan jäi yli 600 lisävirkaa. Jatkuvasti työtahtia lisätty ja potilaiden hoitoa koskevat vaatimuk-
9131: kiristämällä vaikeutetaan työvoiman pysyvyyttä set ovat kasvaneet.
9132: alalla etenkin raskaimmissa ja vaativimmissa Lisävirkoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon
9133: tehtävissä ja heikennetään nuorten kiinnostusta tarvitaan myös, kun pienten lasten vanhempien
9134: alalle hakeutumiseen. työaikaa lyhennetään.
9135: Vuoden 1989lisäykset eivät ole olleet tarvetta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9136: vastaavat. Vuoden 1990 esitykset eivät korjan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9137: neet kehityksen jälkeenjääneisyyttä, vaan hen- muksen,
9138: kilöstöpulaa vaikeuttava virkamäärien vähäi-
9139: syys vaikeuttaa jatkossakin terveydenhuollon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9140: kehitystä. terveydenhuoltoalan virkojen lisäämi-
9141: Vaikka työaikaa on yleisesti maassamme ly- seksi.
9142:
9143: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9144:
9145: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9146: 192 1990 vp.
9147:
9148: Toivomusaloite n:o 172
9149:
9150:
9151:
9152:
9153: Moilanen ym.: Mielenterveyspalvelujen lisäämisestä pääkaupun-
9154: kiseudulla
9155:
9156:
9157: Eduskunnalle
9158:
9159: Nyky-yhteiskunnassa työelämä aiheuttaa mo- suuri merkitys paineiden keskellä toimivien ih-
9160: nenlaisia paineita. Yhä ajankohtaisemmaksi on misten tukemisessa ja työkyvyn säilyttämisessä.
9161: nousemassa kysymys, miten yksilöt kestävät Tälle alueelle kohdistetut varat tulevat mielen-
9162: näiden paineiden ja muutosten keskellä. Usei- terveysongelmien ehkäisy- ja hoitotuloksina
9163: den voimat uupuvat, ja he palavat loppuun. moninkertaisesti korvatuiksi yhteiskunnalle,
9164: Yhä suurempi osa työkyvyttömyys- ja var- mikäli asianmukaiset mielenterveyspalvelut jär-
9165: haiseläkkeistä myönnetään psyykkisten syiden jestetään. Tämä on juuri sitä terveydenhuollon
9166: perusteella. Itsemurhaluvut ovat korkeita, eten- aluetta, jolla kustannus - hyöty-suhde on suuri
9167: kin Helsingissä. Samanaikaisesti maassamme ja ja jolla siten on jo merkittävät taloudellisetkin
9168: eritoten Helsingissä ja pääkaupunkiseudun syyt palvelujen kehittämiseen inhimillisistä
9169: muissa suurissa kaupungeissa vallitsee suuri myönteisistä vaikutuksista puhumattakaan.
9170: epäsuhta mielenterveyspalvelujen kysynnän ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9171: tarjonnan välillä. Mikäli näitä palveluja olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9172: nykyistä enemmän saatavilla, monet loppuun- muksen,
9173: palamiset, itsemurhat ja korjaamattomat vauri-
9174: ot voitaisiin ehkäistä. Tämä edellyttää psykolo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9175: giasiantuntemuksen lisäämistä terveyskeskuk- mielenterveyspalvelujen ja psykologin
9176: sissa ja työterveydenhuollossa. Työterveyden- virkojen lisäämiseksi Helsingissä ja pää-
9177: huolto palvelee myös työnohjausta, jolla on kaupunkiseudulla.
9178:
9179: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9180:
9181: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9182: 1990 vp.
9183: 193
9184:
9185:
9186: Toivomusaloite n:o 173
9187:
9188:
9189:
9190:
9191: Moilanen ym.: Syöpäpotilaiden kipuhoidon lisäämisestä
9192:
9193:
9194:
9195: Eduskunnalle
9196:
9197: Noin 70 prosenttia syöpäpotilaista kärsii ki- kannettavia laitteita on käytössä. Näitä laitteita
9198: puja taudin loppuvaiheessa, ja heistä jopa puo- on kuitenkin maassamme vasta muutama, eikä
9199: let kärsii kivuista turhaan. Turhia kipuja voitai- kaikkialla edes vielä tiedetä niistä. 6 000-7 000
9200: siin välttää, jos tarvittavaa välineistöä sekä alan markan kipupumppu vastaa hinnaltaan sydä-
9201: koulutusta olisi nykyistä runsaammin tarjolla. mentahdistinta, jonka hankintaa pidetään ny-
9202: Nykyisin kipuhoidossa käytetään lääkkeitä, joi- kyisin aivan normaalina.
9203: den tarvetta voidaan mitata kipupumpulla. Täl- Kivunhoito ei vielä ole saavuttanut edellyttä-
9204: löin vältytään tarpeettoman lääkityksen aiheut- määnsä asemaa. Alan opetuksessa tarvitaan
9205: tamilta haittavaikutuksilta. Kipupumppujen myös lisävoimavaroja.
9206: etuna on myös se, että ne edistävät potilaiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9207: hoitoa kotona avohoidossa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9208: Pumppuun varastoidaan kipulääke, esim. muksen,
9209: morfiini, joka lääkitsee jatkuvasti ja estää ki-
9210: vut. Laitetta käyttäen lääkettä tarvitaan muita että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9211: menetelmiä vähemmän. Nykyaikaisimmat mal- piteisiin syöpäpotilaiden kipuhoidon te-
9212: lit ovat ihon alle asennettavia ruumiinlämmön hostamiseksi maassamme.
9213: vaikutuksesta toimivia laitteita, mutta myös
9214:
9215: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9216:
9217: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Kaarina Dromberg
9218: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Oiva Savela
9219: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
9220: Esko Almgren Heikki Riihijärvi Pekka Puska
9221: 194 1990 vp.
9222:
9223: Toivomusaloite n:o 174
9224:
9225:
9226:
9227:
9228: Moilanen ym.: Radiologien koulutuksen lisäämisestä
9229:
9230:
9231:
9232: Eduskunnalle
9233:
9234: Radiologia eli kuvantaminen on kehittynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9235: huomattavasti viime vuosina. Samalla on kehit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9236: tynyt potilaalle yhä kevyempiä tutkimusmene- muksen,
9237: telmiä.
9238: Nyt on kuitenkin pula alan taitavista lääkä- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9239: reistä. Suomessa koulutetaan liian vähän lääkä- piteisiin radiologien koulutuksen lisää-
9240: reitä tälle erikoisalalle. Maasta puuttuu jo nyt miseksi ja tarvittavien virkojen perusta-
9241: 70 radiologia. Tämä tietää kalliiden laitteiden miseksi.
9242: vajaakäyttöä sekä potilaan saaman hoidon
9243: mahdollista heikentymistä.
9244:
9245: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9246:
9247: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Kaarina Dromberg
9248: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Oiva Savela
9249: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
9250: Esko Almgren Pekka Puska
9251: 1990 vp. 195
9252:
9253: Toivomusaloite n:o 175
9254:
9255:
9256:
9257:
9258: Moilanen ym.: Erikoishoidon järjestämisestä leukemiaa sairasta-
9259: ville lapsille
9260:
9261:
9262: Eduskunnalle
9263:
9264: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan naan. Kuitenkin leukemiaosastoilla on tavan-
9265: noin 50 lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokainen omainen henkilöstömäärä ja työlista. Potilai-
9266: leukemiaan sairastunut lapsi kuoli, mutta viime den määrä on liian suuri verrattuna henkilöstön
9267: vuosikymmenellä leukemian diagnostiikka, hoi- määrään, ja lisähenkilöstöstä olisi ratkaisevasti
9268: to ja ennuste ovat täysin muuttuneet. Parhaissa apua pienten leukemiapotilaiden hoidossa.
9269: hoitokeskuksissa kyetään jo kaksi kolmasosaa Mikäli leukemialapsia varten saataisiin asian-
9270: leukemiaan sairastuneista lapsista pelastamaan mukaiset hoitotilat ja riittävä määrä erikoislää-
9271: ja noin neljäsosa paranee kokonaan. Hyvät hoi- käreitä ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitaisiin
9272: totulokset edellyttävät kuitenkin erikoishoitoa. parantaa noin nelinkertainen määrä nykyiseen
9273: Suomessa ei ole riittävästi henkilökuntaa tähän verrattuna.
9274: hoitoon ja sen vuoksi on menetetty useita lap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9275: sia. Maassamme ei ole riittävästi lääkäreitä, jot- nioittavasti eduskunnan hvyäksyttäväksi toivo-
9276: ka voisivat päätoimisesti keskittyä lasten leuke- muksen,
9277: mian ja muiden syöpäsairauksien hoitoon.
9278: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9279: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on ky- erikoislääkärien ja -sairaanhoitajien
9280: seessä, sitä enemmän hän tarvitsee henkilökun- palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien
9281: nan antamaa hoitoa ja huolenpitoa eristysaika- lasten erikoishoidon järjestämiseksi.
9282:
9283: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9284:
9285: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9286: 196 1990 vp.
9287:
9288: Toivomusaloite n:o 176
9289:
9290:
9291:
9292:
9293: Moilanen ym.: Ohitusleikkausten lisäämisestä ostopalveluilla
9294:
9295:
9296:
9297: Eduskunnalle
9298:
9299: Suomessa tehdään vuosittain noin 800 ohitus- kilöstön puute. Vuodelle 1988 osoitetuista 126,5
9300: leikkausta, kun todellisen tarpeen arvioidaan virasta voidaan niistäkin toteuttaa vain 50,
9301: olevan jopa yli 2 400 leikkausta vuodessa. Meil- vaikka kaikki virat olisivat olleet tarpeen ohi-
9302: lä on maailman pisimmät ohitusleikkausjonot, tusleikkausjonojen lyhentämiseen. Leikkausjo-
9303: vaikka kyse on kansantautimme vuosien mit- noja tulisi lyhentää myös ostopalveluilla yksi-
9304: taan tehokkaaksi todetusta hoitomuodosta. tyisiltä ja ulkomaisilta sairaaloilta.
9305: Ohitusleikkausjonoihin menehtyy nykyisin Ohitusleikkausten tarjonta ostopalveluina on
9306: noin 10 prosenttia jonottajista eli parisataa ih- hyvä väliaikaisratkaisu tilanteessa, jossa viralli-
9307: mistä, jotka leikkausten avulla saataisiin mo- nen terveydenhuolto pystyy tarjoamaan leik-
9308: nesti työkykyisiksi ja jopa siinä määrin paran- kauspaikkoja riittävästi vasta viiden vuoden ku-
9309: netuksi, etteivät he kaikki tarvitsisi edes lääke- luttua, jos vielä silloinkaan.
9310: ym. hoitopalveluja sairautensa vuoksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9311: Asiantuntija-arvion mukaan kahdeksan kym- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9312: menestä palaa työhön, jos leikkaus voidaan teh- muksen,
9313: dä kolmen kuukauden kuluessa sepelvaltimo-
9314: kipujen alkamisesta. Leikkausjonossa olevien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9315: keski-ikä on vain 52 vuotta. sepelvaltimoiden ohitusleikkausten tar-
9316: Yhteiskunnallisten palvelujen tarjoamisen jonnan lisäämiseksi ostopalveluina yksi-
9317: merkittävänä esteenä on tarvittavan hoitohen- tyisissä ja ulkomaisissa sairaaloissa.
9318:
9319: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9320:
9321: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9322: 1990 vp. 197
9323:
9324: Toivomusaloite n:o 177
9325:
9326:
9327:
9328:
9329: Moilanen ym.: Neuvolapalveluiden lisäämisestä
9330:
9331:
9332:
9333: Eduskunnalle
9334:
9335: Maamme äitiys- ja lastenneuvolatyö on vuo- lääkärin tarkastus raskauden aikana. Näitä pal-
9336: sikymmenien aikana saanut kiitosta osakseen. veluja ei maamme äitiyshuolto pysty riittävästi
9337: Jopa kautta maailman on tultu tutustumaan tarjoamaan nykyisin, vaan odottavien äitien on
9338: neuvolalaitokseemme ja sen työn tuloksiin. usein turvauduttava yksityisiin palveluihin. Sen
9339: Lapsikuolleisuutemme on pienimpiä maailmas- vuoksi neuvoloille tulisi turvata gynekologin
9340: sa eikä synnyttävän äidin kuolemanvaara juuri palvelut. Joustavimmin tämä yleensä toteutuisi
9341: ole suurempi kuin muilla naisilla. Mutta ei riitä, konsulttipalveluina, mutta suurimmat terveys-
9342: että neuvolalaitosta on aikanaan kehitetty. Tar- keskukset tarvitsisivat jopa erilliset gynekologin
9343: vitaan jatkuvaa kehittämistä, jotta tutkimukset virkansa.
9344: ja tarkkailu vastaavat muuttuvia tarpeita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9345: Viime vuosina synnyttäjien keski-ikä on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9346: noussut. Sen vuoksi komplikaatioriski on kas- muksen,
9347: vanut ja useat synnytykset vaikeutuneet. Siksi
9348: tarvitaan äitiyshuollon tutkimuksia, jotka ni- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9349: menomaan ottavat huomioon muuttuneet tosi- neuvoloiden gynekologipalvelujen sekä
9350: asiat. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. lapsivesi- lapsivesipunktioiden ja ultraäänitutki-
9351: punktiot ja ultraäänitutkimukset sekä erikois- musten lisäämiseksi.
9352:
9353: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9354:
9355: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9356: 198 1990 vp.
9357:
9358: Toivomusaloite n:o 178
9359:
9360:
9361:
9362: Moilanen ym.: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lasten-
9363: tautien klinikan voimavarojen lisäämisestä
9364:
9365:
9366: Eduskunnalle
9367:
9368: On häpeä, että hyvinvointivaltio Suomi hyl- tenkin tiedetään, että esimerkiksi sydänvikaisis-
9369: kää sairaat lapsensa. On häpeä, että Helsingin ta lapsista yli 90 prosenttia pystyy leikkauksen
9370: lastenklinikka toimii jatkuvassa puutteessa ja jälkeen elämään normaallisti. Tämä jos mikä
9371: hädässä. On häpeä, että rahan puutteen vuoksi on tuottavaa työtä yhteiskunnallisesti ja talou-
9372: lapselle ei voida antaa tehohoitoa siten kuin se dellisesti, sen inhimillisyydestä puhumattakaan.
9373: olisi Suomessa mahdollista. On häpeä, että lap- Hoitohenkilöstöpulan aiheuttaman kriisiti-
9374: set kuolevat vaikka heidät voitaisiin pelastaa lanteen korjaaminen edellyttää palkkauksen
9375: elinkykyisiksi kansalaisiksi, veronmaksajiksi ja korjauksen ohella päivähoitopaikkoja sekä
9376: jopa äänestäjiksi. On häpeä, että lasten hoitoa asianmukaisia asuntoja.
9377: ei pidetä yhteiskunnallisesti tuottavana työnä, Helsingin lastenklinikan ongelmat eivät kos-
9378: vaikka tämä työ auttaa elämän alkuun niitä ve- keta vain pääkaupunkiseutua vaan koko maata,
9379: ronmaksajia, jotka myöhemmin kustantavat koska siellä hoidetaan uusmaalaisten lisäksi ko-
9380: maamme sairaanhoidon. ko maan ne lapset, jotka tarvitsevat tiettyjen
9381: Tämän häpeän poistamiseksi tarvitaan kii- alojen erikoishoitoa.
9382: reellisesti valtiovallan toimia. Helsingin lasten- On aivan välttämätöntä, että hoidettavat asi-
9383: klinikka tarvitsee rakennusten peruskorjauk- at asetetaan tärkeysjärjestykseen, koska mil-
9384: sen. Vuonna 1946 valmistunut rakennus on vain loinkaan rahat eivät riitä kaikkeen, mitä halu-
9385: osin peruskorjattu, vaikka peruskorjaus olisi taan tehdä. Alkavan elämän pelastaminen on
9386: pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Nyt talo rapistuu kaikkein tärkeintä, kun se kaiken lisäksi voi-
9387: rauhassa. Laitteet alkavat olla vanhentuneita. daan tehdä tehokkaasti edellyttäen, että toimin-
9388: Räikeä esimerkki laitteiden huonosta kunnosta ta tapahtuu oikeaan aikaan. Jo nyt liian pitkien
9389: ja vaarallisuudesta oli teho-osaston keskos- jonotusten haitat näkyvät aika ajoin myös leik-
9390: kaappien sähkölaitteiden havaitseminen vaaral- kaustuloksissa. Sellainen on tuottamatauta
9391: lisiksi. Niitä oli kuitenkin pakko käyttää, kun- työtä.
9392: nes ne saatiin uusituiksi. Lääkäripula on huuta- Kuinka Suomi voi pitää itseään terveyden-
9393: va. Kirurgit tekevät kohtuuttomia työpäiviä ja huollon mallimaana niin kauan, kun on olemas-
9394: päivystävät puolet vuodesta, ovat jatkuvasti va- sa Lastenklinikan tilanteen kaltainen häpeäpilk-
9395: ralla ja tekevät kohtuuttomasti ylitöitä, koska ku. Tilanne on korjattava mitä pikimmiten.
9396: hoidon tarpeessa olevat lapset eivät voi odottaa. Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioit-
9397: He kuolisivat ilman tarvitsemaansa hoitoa, jo- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9398: ka useimmissa tapauksissa parantaisi heidät sen,
9399: elinkelpoisiksi yksilöiksi. Hoitajapula pahenee
9400: entisestään. Tehohoito edellyttää erityiskoulu- että hallitus pikaisesti selvittäisi Hel-
9401: tusta työpaikalla. Useissa tapauksissa valmen- singin yliopistollisen keskussairaalan
9402: tautuminen kestää jopa puoli vuotta. Henkilös- lastenklinikan katastrofaalisen hoitoti-
9403: töpulan vuoksi nämä erikoiskoulutetut hoitajat lanteen ja varaisi valtion vuoden 1991
9404: toimivat myös koko ajan kestokykynsä äärira- tulo- ja menoarvioesitykseen tilanteen
9405: joilla tehden jatkuvasti ylitöitä. korjaamiseksi kerralla tarvittavat mää-
9406: Kirurgisella teho-osastolla on avoinna vain rärahat.
9407: kuusi hoitopaikkaa, kun paikkoja olisi 12. Kui-
9408:
9409: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9410:
9411: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9412: 1990 vp. 199
9413:
9414: Toivomusaloite n:o 179
9415:
9416:
9417:
9418:
9419: Moilanen ym.: Sairaalalaitteiden kotimaisen tuotannon lisäämi-
9420: sestä
9421:
9422:
9423: Eduskunnalle
9424:
9425: Potilasturvallisuus kärsii monissa 1960- ja tään ja samalla palvelujen laatua halutaan ko-
9426: 1970-luvulla maahamme rakennetuissa suursai- hottaa.
9427: raaloissa, joihin aikanaan hankitut laitteet kai- Laitteiden käyttäjien eli sairaaloiden sekä
9428: paisivat kipeästi uusintaa, mutta rahaa ei löydy sosiaali- ja terveysministeriön on aktivoiduttava
9429: kuin välttämättömiin huoltokuluihin. ja osallistuttava laitteiden kehitystyöhön sekä
9430: Syy aikanaan huippuluokan tekniikkaa edus- rahoittajina että suorittajina yhdessä alan koti-
9431: taneiden sairaaloiden yhä pahenevaan laiteon- maisten valmistajien kanssa. Sairaalalaitteiden
9432: gelmaan on se, että kaikki laitteet ostettiin uusimiseen on samalla varauduttava taloudelli-
9433: yleensä vuoden sisällä, kun sairaalat valmistui- sesti niin, että uusiminen voi tapahtua tarkoi-
9434: vat. Silloin laitteet myös vanhenevat samaan ai- tuksenmukaisessa aikataulussa.
9435: kaan, mutta millään sairaalalla ei yleensä ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9436: varaa uusia tekniikkaansa yhdellä kertaa. Sai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9437: raalat eri puolilla maatamme on varustettu muksen,
9438: suunnilleen samoilla mahdollisuuksilla.
9439: Hankintojen venymisen seurauksena huolto- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9440: kulut nousevat, potilasturvallisuus kärsii ja er- piteisiin sairaaloiden laitteiden kotimai-
9441: gonomia on heikkoa. Tämä hankaloittaa jo en- sen tuotannon kehittämisen tehostami-
9442: tisestään vaikeaa tilannetta terveydenhuollon seksi ja sairaaloiden laitteiden uusimi-
9443: alalla, kun vanhojen ihmisten osuus ja sitä seksi tarkoituksenmukaisesti nopeute-
9444: kautta terveyspalvelujen kysyntä nousee voi- tulla aikataululla.
9445: makkaasti, työvoiman saanti vaikeutuu entises-
9446:
9447: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9448:
9449: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Anneli Taina
9450: Kaarina Dromberg Tina Mäkelä Lea Mäkipää
9451: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
9452: Esko Almgren Pekka Puska
9453: 200 1990 vp.
9454:
9455: Toivomusaloite n:o 180
9456:
9457:
9458:
9459:
9460: Moilanen ym.: Uusien sädehoitolaitteiden hankkimisesta
9461:
9462:
9463:
9464: Eduskunnalle
9465:
9466: Nykyisin syöpään sairastuu lähes 15 000 ih- koutena se, että laitteiden hankintaan ei osoite-
9467: mistä vuosittain. Lähitulevaisuudessa määrän ta erillistä määrärahaa niille yhdeksälle keskus-
9468: arvioidaan kuitenkin nousevan jopa 20 OOO:een. sairaalalle, jotka maassamme toimivat, vaan
9469: Näin ollen sädehoitoa tarvitsevien määrä kas- laitehankinnat on suoritettava yleisestä määrä-
9470: vaa lähitulevaisuudessa huomattavasti entises- rahasta, josta taas kilpailevat samojen sairaala-
9471: tään. piirien muut laitehankinnat.
9472: Syöpäsairaiden hoito- ja tutkimuslaitteiden Sädehoitolaitteiden hankinnat tulee suorittaa
9473: määrä on kuitenkin maassamme liian vähäinen nopeasti, sillä vain näin voidaan taata syöpäsai-
9474: ja olemassa olevien laitteidenkin kunto on heik- raiden asianmukainen hoito. Tämän vuoksi ja
9475: ko. Nykyiset laitteet ovat noin 12-15 vuoden ottaen huomioon sädehoitolaitteiston vanhene-
9476: ajan olleet käytössä ja siten lähes loppuun kulu- misen ja puutteellisuuden sekä laitteiden kalleu-
9477: neita. den tulisi valtion tulo- ja menoarvioon varata
9478: Säteilyturvallisuuskeskuksen selvityksen mu- erillinen määräraha sädehoitolaitteiden hankki-
9479: kaan suuri osa maassamme käytössä olevista sä- mista varten.
9480: dehoitolaitteista on suorituskyvyltään eli poti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9481: lasturvallisuudeltaan sekä sähkömekaaniselta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9482: käyttöiältään vanhentuneita. muksen,
9483: Lääkintöhallitus on vahvistanut sädehoito-
9484: laitteiden hankintaohjelman vuosiksi 1982-89, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9485: joka sisältää 13 laitteen uusimisen ja 5 laitteen sädehoitolaitteiden hankkimiseksi ja
9486: uushankinnan. Tässä ohjelmassa on perusheik- uusimiseksi.
9487:
9488: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9489:
9490: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9491: 1990 vp. 201
9492:
9493: Toivomusaloite n:o 181
9494:
9495:
9496:
9497:
9498: Moilanen ym.: PET-kameran käyttömahdollisuuksien lisäämises-
9499: tä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
9500:
9501:
9502: Eduskunnalle
9503:
9504: Turun yliopistolliseen keskussairaalaan vuosi PET saa tarvitsemansa radioaktiivisuuden
9505: sitten hankittua 14 miljoonaa markkaa maksa- Åbo Akademin hiukkaskiihdyttimeltä eli syk-
9506: nutta PET- eli positroniemissiotomografiaka- lotronilta, mutta se on käytettävissä tähän tar-
9507: meraa ei pystytä käyttämään täysitehoisesti, koitukseen vain kaksi ja puoli vuorokautta vii-
9508: koska sekä käyttövaroista että tutkijavoimasta kossa. Toisen syklotronin hankinta on pitkän
9509: on pulaa. Laite on ainutlaatuinen, sillä koko tähtäimen suunnitelmissa.
9510: maailmassa niitä on vain alle 20 kappaletta. Ilman tarvittavia tutkijavoimia ja määrära-
9511: Laitteisto antaa rajattomat mahdollisuudet hoja ainutkertaista laitetta ei pystytä hyödyntä-
9512: tutkia sekä terveen että sairaan kudoksen elin- mään täysitehoisesti.
9513: toimintoja kudokseen koskematta ja näytepalo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9514: ja ottamatta. Erityisesti aivojen, syövän ja sy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9515: däntautien tutkimuksessa edetään parhaillaan muksen,
9516: vauhdilla PET-laitteiston ansiosta. Nämä ovat
9517: alueita, joilta löytyvät suomalaisten "kansan- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
9518: taudit". Millään muulla laitteella esim. syöpä- piteisiin PET-kameran käyttömahdolli-
9519: kasvaimen aineenvaihdunnan tutkiminen ei ole suuksien lisäämiseksi Turun yliopistolli-
9520: mahdollista. Myös lasten elinikäisen cp-vam- sessa keskussairaalassa nyt puuttuvaa
9521: man aiheuttamia haittoja voitaneen estää lääk- tutkijavoimaa ja määrärahoja kasvatta-
9522: keillä, jotka löytyvät juuri PET -tutkimuksin. malla.
9523:
9524: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9525:
9526: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Tina Mäkelä
9527: Lea Mäkipää Esko Almgren Sauli Hautala
9528: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi Pekka Puska
9529:
9530:
9531:
9532:
9533: 16 200136P
9534: 202 1990 vp.
9535:
9536: Toivomusaloite n:o 182
9537:
9538:
9539:
9540:
9541: Moilanen ym.: Kuntoutusohjaajien paikkaamisesta sydänpotilai-
9542: ta varten
9543:
9544:
9545: Eduskunnalle
9546:
9547: Jo pitkään on käytännön sydäntyössä ilmen- Kuntoutusohjaaja toimii ikään kuin siltana po-
9548: nyt tarvetta palkata sairaalasta kotiutuvien sy- tilaan, sairaalan sekä kuntoutusta järjestävien
9549: dänpotilaiden tueksi ns. sydänhoitaja. Aika tahojen välillä.
9550: ajoin tätä on kokeiltukin, mutta siitä ei ole Kuntoutusohjaaja käy tapaamassa potilasta
9551: muodostunut pysyvää käytäntöä, koska sairaa- jo sairaalassa, järjestää potilas- ja omaisryhmil-
9552: loiden hoitajat ovat olleet kovin työllistettyjä le neuvontatilaisuuksia, osallistuu tarvittaessa
9553: ennestäänkin. Tarve on kuitenkin edelleen ole- sopeutumisvalmennuksen suunnitteluun ja to-
9554: massa. Tänä keväänä Helsingin Sydänpiiri ry. teutukseen. Siten kuntoutusohjaajalla on hyvät
9555: onkin palkannut kuntoutusohjaajan tehtävää mahdollisuudet antaa yksilöllistä, potilaan tar-
9556: hoitamaan. Helsinkiläisten kokemusten perus- peista lähtevää apua ja ohjausta sekä osallistua
9557: teella toimintaa olisi laajennettava muuallekin potilaskohtaisen kuntoutussuunnitelman te-
9558: maahan. koon ja seurantaan.
9559: Kuntoutusohjaus käsittää ne toimenpiteet, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9560: joiden avulla pyritään aktivoimaan, paranta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9561: maan tai ylläpitämään sairaudesta toipuvan muksen,
9562: henkilön fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toi-
9563: mintakykyä. Kuntoutusohjaajan toimenkuvaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9564: kuuluu kuntoutuspalveluiden ohjaus ja olemas- sydänpotilaiden kuntoutusohjaajien
9565: sa olevien palveluiden välittäminen sekä niistä palkkaamiseksi maahamme.
9566: tiedottaminen potilaalle ja hänen omaisilleen.
9567:
9568: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9569:
9570: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9571: 1990 vp. 203
9572:
9573: Toivomusaloite n:o 183
9574:
9575:
9576:
9577:
9578: Moilanen ym.: Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sairastuneiden
9579: kuntoutuksen tehostamisesta
9580:
9581:
9582: Eduskunnalle
9583:
9584: Kansaneläkelaitoksen mukaan maassamme kuntoutus on lisääntynyt, mutta eläkkeellä ole-
9585: on 715 000 tuki- ja liikuntaelinsairasta. Määrä va ihminen saa kuntoutusta Kelalta vain kerran
9586: on viime vuosina ollut jatkuvasti kasvava, mikä elämässään. Siten paine kohdistuu kuntien ter-
9587: edellyttää myös kuntoutuspalvelujen lisäämistä veystoimeen. Tähän ei ole kuitenkaan olemassa
9588: ja tarkempaa kohdentamista. Varhainen ja rele- riittäviä resursseja.
9589: vantti kuntoutus merkitsee yhteiskunnalle sääs- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9590: töjä myöhemmässä vaiheessa mm. eläkeme- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9591: noissa. muksen,
9592: Kuitenkin tuki- ja liikuntaelinsairaiden on en-
9593: tistä vaikeampi päästä kuntoutukseen. Joissa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9594: kin kunnissa kuntoutusmäärärahat ovat loppu- tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkin-
9595: neet kesken vuotta. Toisaalta Kansaneläkelai- nällisen kuntoutuksen tehostamiseksi.
9596: toksen kustantama työikäisten ja työkykyisten
9597:
9598: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9599:
9600: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9601: 204 1990 vp.
9602:
9603: Toivomusaloite n:o 184
9604:
9605:
9606:
9607:
9608: Moilanen ym.: Nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon te-
9609: hostamisesta
9610:
9611:
9612: Eduskunnalle
9613:
9614: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. toimii uusia ratkaisumalleja ja suosituksia, järjeste-
9615: tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastustamiseksi tään koulutusta sekä tuotetaan nuorille suun-
9616: ja niitä sairastavien elämäntilanteen tukemi- nattua terveyskasvatusaineistoa, jota tällä het-
9617: seksi. kellä ei ole olemassa.
9618: Joka kolmannella suomalaisella on tuki- ja Toinen selvä väliinputoajaryhmä ovat 16-
9619: liikuntaelinvaivoja. Selkävaiva haittaa joka 20-vuotiaat nuoret, jotka sairastavat nivelreu-
9620: kymmenennen suomalaisen toiminta- ja työky- maa. Heidän hoitosuhteensa katkeaa lasten-
9621: kyä. Jo useiden vuosien ajan Reumaliitto onpa- osastolle/poliklinikalle 16-vuotiaana, ja tällöin
9622: neutunut mm. kroonisesta selkäkivusta kärsi- heidän tulisi siirtyä aikuisten osastolle/polikli-
9623: vien aikuisten hoidon kehittämiseen. Se on luo- nikalle hoitoon. Käytännössä tässä siirtymävai-
9624: nut pienryhmätoiminnan pohjalta hoitomallin heessa on tullut paljon ongelmia.
9625: reumayhdistysten ja terveydenhuollon käyt- On tärkeää, että hoito jatkuu saumattomasti
9626: töön. Kokeilusta saadut tulokset ovat myöntei- ja nuoret, joita on noin 200, saavat myös muut
9627: siä, ja toiminta on jo vakiintunut useilla paik- tähän työelämänkin kannalta tärkeään ikävai-
9628: kakunnilla. heeseen liittyvät palvelut joustavasti (mm. am-
9629: Nuorten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varsin- matinvalinnanohj aus).
9630: kin selkävaivat, ovat lisääntyneet tuoreiden tut- 16-20-vuotiaiden hoito- ja elämäntilanteen
9631: kimusten mukaan huolestuttavasti. Tehokas selvityksen ja sen perusteella tehtävien toimen-
9632: keino ehkäistä nuorten tuki- ja liikuntaelinsai- piteiden avulla Reumaliitto-Reumaförbundet
9633: rauksia on jo kouluiässä aloitettu terveys- ja lii- ry. kykenee parhaiten edistämään näiden nuor-
9634: kuntakasvatus. Työikäisten tapaan myös kou- ten selviytymistä aikuisikään ja työelämään.
9635: lulaisten/nuorten työskentelyolosuhteisiin ja lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9636: kuntatottumuksiin tulee kiinnittää huomiota. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9637: Nyt ennaltaehkäisy on sattumanvaraista, lähin- muksen,
9638: nä liikuntatunneilla toteutettavaa opetusta.
9639: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. on suun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9640: nitellut nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien
9641: hoito-ohjelman käynnistämistä. Ohjelmassa ennaltaehkäisyn tehostamiseksi ja hoi-
9642: paneudutaan nykyisiin ongelmiin, etsitään don varmentamiseksi.
9643: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9644:
9645: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9646: 1990 vp. 205
9647:
9648: Toivomusaloite n:o 185
9649:
9650:
9651:
9652:
9653: Moilanen ym.: Kehitysvammaisten lasten hoitopalvelujen lisäämi-
9654: sestä Vantaalla
9655:
9656:
9657: Eduskunnalle
9658:
9659: Kehitysvammaisten määrä Vantaalla kasvaa pitkäaikaista sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita
9660: nykyisestä 400:sta 665:een kehitysvammaiseen ja enää äärimmäisen harvoin lapsia. Vantaalla
9661: vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä on tarvittaisiinkin nopeasti hoitokoti pienimmille
9662: seurausta siitä, että Vantaan väestönkasvusta kehitysvammaisille. Suunnitelman mukaan tar-
9663: suurin osa on lähivuosina syntyvyydestä johtu- vitaan kaksi lasten hoitokotia. Lisäksi tarvitaan
9664: vaa. Muuttovoiton vuosina Vantaan väestöstä hoitajia, ohjaajia ja terapeutteja.
9665: on ollut vain 0,25 prosenttia kehitysvammaisia, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9666: kun Uudenmaan keskiarvo on 0,4 prosenttia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9667: väestöstä. Vammaisen kanssa ei muuteta, mutta muksen,
9668: syntyvyyden ohittaessa muuttovoiton Vantaa
9669: lähestyy keskiarvoa. että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
9670: Vammaisten määrän lisääntyessä asuntoJoi- ja menoarvioesitystä laatiessaan ottaisi
9671: den ja pienien hoitokotien sekä palvelujen tarve huomioon kehitysvammaisten lasten
9672: on lähivuosina valtava, kun samaan aikaan su- hoitokotitarpeen Vantaalla.
9673: pistetaan Rinnekotia. Rinnekotiin otetaan vain
9674:
9675: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9676:
9677: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9678: 206 1990 vp.
9679:
9680: Toivomusaloite n:o 186
9681:
9682:
9683:
9684:
9685: Moilanen ym.: Alkoholinkulutuksen vähentämiseen tähtäävän
9686: toimenpideohjelman laatimisesta
9687:
9688:
9689: Eduskunnalle
9690:
9691: Alkoholinkulutus on viime vuosina tasaisesti hoidon tarpeessa olevista ihmisistä ne, jotka
9692: lisääntynyt muutamalla prosentilla vuosittain. hoitoa saavat.
9693: Kymmenessä vuodessa alkoholin vuosikulutus Ainoa inhimillinen ja samalla yhteiskunnalle
9694: on kasvanut yli litralla henkeä kohti. Mietojen edullisin ratkaisu on alkoholinkulutuksen kään-
9695: juomien kulutus on kasvanut, mutta väkevien täminen laskuun yhteisin ponnistuksin. Tähän
9696: juomien kulutus ei vastaavasti ole laskenut. maatamme velvoittaa myös Maailman terveys-
9697: Vuoden 1989 keväällä tehty tutkimus osoitti, et- järjestön WHO:n tavoite alkoholinkulutuksen
9698: tä tosi kännin kerran kuussa tai useammin otta- vähentämiseksi 25 prosentilla vuoteen 2000
9699: vien 14-18-vuotiaiden määrä on kaksinkertais- mennessä. Tavoitetta ei kuitenkaan ole mahdol-
9700: tunut vuodesta 1981. Tyttöjen humalajuominen lista saavuttaa ilman tehokasta ja monipuolista
9701: on lisääntynyt vielä poikia enemmän. toimenpideohjelmaa.
9702: Kulutustason ja alkoholihaittojen välillä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9703: selvä yhteys: kulutuksen kaksinkertaistuessa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9704: haitat nelinkertaistuvat. Samoin pätee sääntö, muksen,
9705: että mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä
9706: enemmän tulee riippuvuutta. Vapaaroman al- että hallitus ryhtyisi toimiin alkoho-
9707: koholipolitiikan myötä meidän on siedettävä linkulutuksen vähentämiseen tähtäävän
9708: entistä enemmän alkoholihaittoja ja oltava val- WHO:n tavoitteiden mukaisen yksityis-
9709: miita myös kustantamaan kasvavista haitoista kohtaisen toimenpideohjelman aikaan-
9710: koituvat menot. Toisaalta äärimmilleen rasite- saamiseksi.
9711: tussa terveydenhuollossa on pian pakko valita
9712:
9713: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9714:
9715: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Kaarina Dromberg
9716: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Oiva Savela
9717: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
9718: Esko Almgren Pekka Puska
9719: 1990 vp. 207
9720:
9721: Toivomusaloite n:o 187
9722:
9723:
9724:
9725:
9726: Moilanen ym.: Liikennejuopumusten vähentämiseen tähtäävän
9727: toimenpideohjelman laatimisesta
9728:
9729:
9730: Eduskunnalle
9731:
9732: Alkoholinkulutus on viime vuosina tasaisesti jääneiden osuus oli neljännestä suurempi kuin
9733: lisääntynyt muutamalla prosentilla vuosittain. viisi vuotta aiemmin. Noin viidennes liikenne-
9734: Kymmenessä vuodessa alkoholin vuosikulutus kuolemista on seurausta alkoholitapauksista.
9735: on kasvanut yli litralla henkeä kohti. Mietojen Loukkaantuneista alkoholitapausten osuus on
9736: juomien kulutus on kasvanut, mutta väkevien yli kymmenes. Tavallisesti kuollut tai loukkaan-
9737: juomien kulutus ei vastaavasti ole laskenut. tunut on joku sivullinen.
9738: Nuorison alkoholinkulutus lisääntyy hälyttä- Erityinen merkitys liikennejuopumusten vä-
9739: västi. hentämisessä on asenteiden muokkaamisella.
9740: Kulutustason ja alkoholihaittojen välillä on Toisaalta on yksilöiden asenteet saatava liiken-
9741: selvä yhteys: kulutuksen kaksinkertaistuessa neraittiuden mukaiseksi, toisaalta yhteisön
9742: haitat nelinkertaistuvat. Samoin pätee sääntö, asenteiden on oltava sellaisia, että ne tukevat lii-
9743: että mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä kenneraittiutta. Myös liikennejuopumuksesta
9744: enemmän tulee riippuvuutta. Eräs alkoholin langetettavien rangaistusten on oltava sellaisia,
9745: väärinkäytöstä seuraava haitta on liikennejuo- että ne tukevat liikenneraittiutta.
9746: pumustapausten lisääntyminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9747: Alkoholinkulutuksen kasvun myötä myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9748: rattijuopumustapaukset ovat lisääntyneet. Vuo- muksen,
9749: den 1989 kolmen ensimmäisen neljänneksen ai-
9750: kana poliisin tietoon tuli rattijuoppoja seitse- että hallitus laatisi pikaisesti yksityis-
9751: män prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös kohtaisen toimenpideohjelman liikenne-
9752: ratsiatutkimukset viittaavat rattijuoppouden juopumustapausten vähentämiseksi.
9753: jonkinasteiseen kasvuun. Tutkimuksessa kiinni-
9754:
9755: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9756:
9757: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Anneli Taina
9758: Kaarina Dromberg Lea Mäkipää Tina Mäkelä
9759: Oiva Savela Sauli Hautala Jorma Fred
9760: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Pekka Puska
9761: 208 1990 vp.
9762:
9763: Toivomusaloite n:o 188
9764:
9765:
9766:
9767:
9768: Moilanen ym.: Huumeiden käyttäjille tarkoitettujen vastaanotto-
9769: kotien tukemisesta
9770:
9771:
9772: Eduskunnalle
9773:
9774: Huumeiden käyttö maassamme on edelleen Huutavin tarve on vastaanottopisteestä, joka
9775: lisääntynyt. Kuitenkaan riittävästi ei ole otettu toimisi huumeidenkäyttäjien ympärivuorokau-
9776: huomioon ja tuettu sitä tärkeää työtä, jota va- tisena vastaanottokotina. Perustetun säätiön
9777: paaehtoiset huumeiden käytön ennaltaehkäisyä tarkoituksena on luoda paremmat edellytykset
9778: ja huumeiden käyttäjien tukipalveluita tarjoa- vastaanottokotitoiminnalle, lähitulevaisuuden
9779: vat järjestöt maassamme tekevät. tärkeimpänä tavoitteena on paremmin tarkoi-
9780: Maassamme toimivat kaksi järjestöä, Va- tusta vastaavan kiinteistön hankkiminen toi-
9781: paaksi Huumeista ry. ja Suomen Vanhempain- minnalle ja hallinnolle.
9782: yhdistys Irti Huumeista ry. ovat perustaneet yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9783: dessä säätiön yhdistääkseen voimavaransa ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9784: kyetäkseen tarjoamaan tehokasta apua. Va- muksen,
9785: paaksi Huumeista on ylläpitänyt jo yli viisi
9786: vuotta vastaanottokotitoimintaa Helsingin Pu- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
9787: kinmäessä. Toiminnassa on luotu hyvät yhtey- ja menoarvioesitystä valmistellessaan
9788: det huumeiden käyttäjien kenttään ja toimin- ottaisi huomioon huumeiden käyttäjien
9789: nasta saatu palaute on ollut rohkaisevaa niin ympärivuorokautista vastaanottokoti-
9790: käyttäjien kuin viranomaistenkin taholta. Ny- toimipistettä varten tarvittavan määrä-
9791: kyisessä tilanteessa jatkaminen on kuitenkin rahan.
9792: jokseenkin mahdotonta.
9793:
9794: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9795:
9796: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9797: 1990 vp. 209
9798:
9799: Toivomusaloite n:o 189
9800:
9801:
9802:
9803:
9804: Moilanen ym.: Huumeiden vastaisen projektin toteuttamisesta
9805: vankiloissa
9806:
9807:
9808: Eduskunnalle
9809:
9810: Vankiloita kansoittavat etupäässä sosiaalises- vartijoita. Huumekauppa imee mukaansa jat-
9811: sa kilpailussa häviölle jääneet syrjäytyneet ih- kuvasti uusia ihmisiä, eikä huume- ja velkakier-
9812: miset. Heidän lisäkseen vankiloissa on pieni teeseen joutunut pääse ahdinkoaan pakoon
9813: joukko ammattimaisia kovan luokan väkivalta- edes vankilaa vaihtamalla. Osa kierteeseen jou-
9814: ja omaisuusrikollisia. tuneista "asiakkaista" ajautuu itse ammatti-
9815: Ammattirikollisille rikokset ovat liiketoimi. maisiksi rikollisiksi. Siten vankila tuottaa rikol-
9816: Rikollisista ansaitsemiskeinoista huumekauppa lisuutta.
9817: on yksi tuottoisimmista. Vankilat ovat huumei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9818: den ihanteellisin markkinointialue. "Asiak- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9819: kaat" ovat sidottuja paikoilleen, useimmat van- muksen,
9820: git kokevat olonsa ahdistavaksi ja siten todelli-
9821: suuspakoa tarjoavat huumeet ovat kysyttyjä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9822: Suomessakin vankiloissa on jo muodostunut ti- huumeiden vastaisen projektin toteutta-
9823: lanne, jossa ammattimaiset rikolliset terrorisoi- miseksi vankiloissa.
9824: vat tavallisten vankien enemmistöä ja osin myös
9825:
9826: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9827:
9828: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
9829: 210 1990 vp.
9830:
9831: Toivomusaloite n:o 190
9832:
9833:
9834:
9835:
9836: Mäkelä: Potilaille annettavan hoidon tasapuolisuuden turvaami-
9837: sesta sairaaloissa
9838:
9839:
9840: Eduskunnalle
9841:
9842: Sairaanhoidossa ja varsinkin kroonisten poti- ly lopetetaan epäinhimillisenä sairaaloissamme
9843: laiden hoidossa on vaikean henkilöstöpulan ta- ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin sairaa-
9844: kia jouduttu epäinhimillisiin menettelytapoihin. loiden henkilöstöpulan ja muiden ongelmien
9845: On olemassa jo lukuisia esimerkkejä siitä, että poistamiseksi.
9846: potilasaines joudutaan jakamaan kahteen eri Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9847: luokkaan: hyvin hoidettaviin ja huonosti hoi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9848: dettaviin eli vain välttämättömät rutiinitoimen- sen,
9849: piteet saaviin potilaisiin. Kyseisen kaltaista me-
9850: nettelyä ei voida pitää hyvinvointi- ja sivistys- että hallitus ryhtyisi välittömästi te-
9851: valtiossa sallittavana menettelynä. Kyseinen hokkaisiin toimiin sairaaloissamme ta-
9852: menettely rikkoo myös kansalaisten tasavertai- pahtuvan potilasaineksen jakamisen hy-
9853: suutta ja jopa YK:n ihmisoikeuksien julistusta. vin ja huonosti hoidettaviin potilaisiin
9854: Tämän takia valtiovallan tulisi välittömästi lopettamiseksi.
9855: huolehtia siitä, että kyseisen kaltainen menette-
9856:
9857: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9858:
9859: Tina Mäkelä
9860: 1990 vp. 211
9861:
9862: Toivomusaloite n:o 191
9863:
9864:
9865:
9866:
9867: Mäkelä ym.: Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentä-
9868: miseksi tarvittavista toimenpiteistä
9869:
9870:
9871: Eduskunnalle
9872:
9873: Ruotsissa Malmässä suoritetun tutkimuksen ei ole mahdollista saada mistään alan oppilai-
9874: mukaan terveydenhuollon tarkoituksenmukai- toksesta maassamme. Ainoa nimenomaan päih-
9875: silla toimilla riskiryhmään kuuluvien miesten deongelmaisten hoitoon erikoistuva hoito-ope-
9876: kuolleisuutta voitiin alentaa seitsemänteen tus käytännössä on suunniteltu aloitettavaksi
9877: osaan nykyisestä. Riskiryhmään kuuluvia mie- Myllyhoitoyhdistyksen koulutusklinikassa, jon-
9878: hiä ovat päihdeongelmaiset. Päihdeongelma on ka oletetaan aloittavan toimintansa vuonna
9879: muutenkin tällä hetkellä Suomessa jatkuvasti 1991. Ongelman vakavuuden ja jatkuvasti kas-
9880: paheneva, ja vaarana on päihdeongelmasta vavien mittasuhteiden takia tulisi kuitenkin
9881: aiheutuvien yhteiskunnallisten ja inhimillisten maahamme saada pikaisesti yhteiskunnan toi-
9882: haittojen moninkertaistuminen lähimpien kym- mesta päihdepotilaiden sosiaalisessa ja psykolo-
9883: menen vuoden aikana. Tämän takia tulisi pikai- gisessa kuntoutuksessa tarvittavaa tietoutta ja-
9884: sesti kiinnittää merkittävästi nykyistä suurem- kava oppilaitos tai täydennyskoulutus.
9885: paa huomiota päihdeongelman ennaltaehkäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9886: syyn ja asianmukaiseen hoitoon. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9887: Päihdehuollon piirissä tällä hetkellä työsken- muksen,
9888: televät henkilöt omaavat varsin kirjavan perus-
9889: koulutuksen. Koulutus vaihtelee akateemisesta että hallitus ryhtyisi toimiinjatkuvasti
9890: loppututkinnosta (psykologi, psykiatri) täysin pahenevan päihdeongelman ja siitä ai-
9891: ilman koulutusta oleviin itse ongelmasta sel- heutuvien yhteiskunnallisten ja inhimil-
9892: viytyneisiin. Tässä mielessä tilanne ei ole huo- listen haittojen vähentämiseksi tehosta-
9893: no, mutta alalle kaivattaisiin lähinnä nimen- malla päihdepotilaiden sosiaalisen ja
9894: omaan päihdepotilaiden hoitoon tarvittavaa psykologisen kuntoutuksen vaatimaa
9895: erityistietoutta. Tällä hetkellä kyseistä tietoutta tietoutta antavaa koulutusta.
9896: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9897:
9898: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
9899: 212 1990 vp.
9900:
9901: Toivomusaloite n:o 192
9902:
9903:
9904:
9905:
9906: Mäkelä: Kaupan kilpailun lisäämisestä
9907:
9908:
9909:
9910: Eduskunnalle
9911:
9912: Maassamme on kansalaisilla varsin yksimieli- vapaan kilpailun periaatteeseen. Tätä toimenpi-
9913: nen käsitys siitä, että meillä syödään maailman dettä varten tulisi hallituksen pikaisesti säätää
9914: kalleinta ruokaa. Syytä elintarvikkeidemme maahamme ainakin elintarviketeollisuutta ja
9915: korkeisiin hintoihin ollaan sysäämässä niin välitysporrasta varten kaikki kartellit ja mono-
9916: tuottajien, jalostusportaan, tukkukaupan kuin polit kieltävä lainsäädäntö. Vähitellen tämä
9917: vähittäiskaupankin niskoille. Syyllinen pyritään lainsäädäntö tulisi laajentaa koskemaan kaik-
9918: useimmiten löytämään kunkin tarkastelijan kea tuotantoa ja kauppaa maassamme. Hyvänä
9919: omista intressinäkökohdista katsoen. esimerkkinä trustit ja kartellit sekä monopolit
9920: Tärkeintä kuitenkin olisi, että elintarvikkei- kieltävästä lainsäädännöstä voidaan pitää
9921: den hinnat maassamme saataisiin kuriin sillä ta- USA:ssa käytännössä olevia lakeja.
9922: voin, että suomalaisen ruuastaan maksama hin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
9923: ta lähenisi sitä hintatasoa mihin muualla Länsi- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
9924: Euroopassa on päästy. Tätä vaatisi jo jatkuva sen,
9925: Euroopan yhdentymiskehityskin, sillä muuten
9926: se luo liian suuria paineita ja tyytymättömyyttä että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
9927: asiantilaan. Korjauskeinoina ruuan hintatason kaikenlaisten trustien, kartellien ja mo-
9928: alentamiseksi olisivat tärkeimpiä toisaalta tuot- nopolien kieltämiseen tähtäävän lain-
9929: tajien tuotantomahdollisuuksien vapauttami- säädännön aikaansaamiseksi aluksi elin-
9930: nen erityyppisistä kiintiöistä ja rajoituksista, tarviketeollisuudessa ja vähitellen kai-
9931: toisaalta ennen kaikkea elintarvikejalostusteol- kessa tuotannossa ja kaupassa maamme
9932: lisuuden ja kaupan monopolien ja kartellien ylikorkean hintatason alentomiseksi ja
9933: purkaminen. Tällä tavoin päästäisiin maassam- kilpailun vapauttamiseksi.
9934: me muualla Länsi-Euroopassa noudatettavaan
9935:
9936: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9937:
9938: Tina Mäkelä
9939: 1990 vp. 213
9940:
9941: Toivomusaloite n:o 193
9942:
9943:
9944:
9945:
9946: Mäkipää ym.: Peruspalveluiden turvaamisesta maaseudun haja-
9947: asutusalueilla
9948:
9949:
9950: Eduskunnalle
9951:
9952: Maaseutua koskevien palveluiden osalta on paikkojen vähyyteen liittyvä pakon sanelema
9953: viime aikoina kiinnitetty huomiota vain posti- suuntaus on se, että vanhusten asumista heidän
9954: toimistojen lakkauttamiseen. Vähintään yhtä kodeissaan pitäisi lisääntyvästi tukea.
9955: suuri ongelma on kuitenkin nopeasti kasvava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9956: kauppakuolema, haja-asutusalueilla liikennöi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9957: vien linja-autovuorojen lakkauttaminen sekä muksen,
9958: se, että kunnat kustannussyistä sekä työvoima-
9959: pulan johdosta joutuvat vähentämään vanhus- että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
9960: ten kotipalveluiden määrää ja laatua tavalla, jo- palveluiden turvaamiseksi erityisEsti
9961: ka lähentelee heitteillejätän tunnusmerkistöä. ikääntyvälle väestönosalle maaseudun
9962: Kuitenkin esimerkiksi vanhusten osalta laitos- haja-asutusalueilla.
9963:
9964: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9965:
9966: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
9967: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
9968: Marita Jurva Tina Mäkelä
9969: 214 1990 vp.
9970:
9971: Toivomusaloite n:o 194
9972:
9973:
9974:
9975:
9976: Mönkäre ym.: Kuluttajatutkimuskeskuksen kehittämiseksi tarvit-
9977: tavista toimenpiteistä
9978:
9979:
9980: Eduskunnalle
9981:
9982: Eduskunta on päättänyt, että kuluttajahallin- ympäristön välinen vuorovaikutus on noussut
9983: toa uudistetaan vuonna 1990. Kesäkuun alussa yhä suuremmaksi ongelmakysymykseksi. Hyvin
9984: tullaan perustamaan mm. kuluttajatutkimus- monenlaiset asiat painottavat tällä hetkellä ob-
9985: keskus, jota on odotettu jo vuosia. Kuluttaja- jektiivisen kuluttajatutkimuksen tarvetta.
9986: tutkimuskeskuksen tehtävänä on keskittää ku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9987: luttajatutkimuksen voimavarat ja tutkimuksen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9988: koordinaatio yhteen keskukseen. Alkuvaiheessa
9989: kuluttajatutkimuskeskukseen perustettiin 19 että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
9990: virkaa, jota määrää ei voida pitää riittävänä. piteisiin kuluttajatutkimuskeskuksen
9991: Kuluttaja-asiat ovat nousseet yhä suurem- voimavarojen lisäämiseksi ja kehittämi-
9992: paan tietoisuuteen. Suomi on kuluttajahinnoil- seksi.
9993: taan Euroopan kärkimaita. Kuluttamisen ja
9994:
9995: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9996:
9997: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto Tarja Kautto
9998: Riitta Uosukainen Pentti Lahti-Nuuttila Ritva Vastamäki
9999: 1990 vp. 215
10000:
10001:
10002: Toivomusaloite n:o 195
10003:
10004:
10005:
10006:
10007: Mönkäre ym.: Kuluttajahintatutkimuksen suorittamisesta
10008:
10009:
10010:
10011: Eduskunnalle
10012:
10013: Suomi on pikkukartellien luvattu maa. Kil- kään ole suoritettu. Luotettava hintavertailu
10014: pailuvirasto on tässä vaiheessa toiminut yli vuo- hinnanmuodostuksen eri syistä johtaisi kulutta-
10015: den. Kilpailuviranomaiset ovat rekisteröineet jien suurempaan tietoisuuteen hinnanmuodos-
10016: yli 600 kilpailun estettä, joista 400 on erilaisia tuksesta ja vaatimuksista tehokkuuden lisäämi-
10017: kartelleja. Kilpailuviranomaiset pyrkivät näi- seen.
10018: den kartellien purkamiseen neuvotteluteitse. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10019: Toistaiseksi näillä toimenpiteillä ei ole ollut taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10020: huomattavaa vaikutusta Suomen korkeaan ku-
10021: luttajahintatasoon. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10022: Monilta eri tahoilta tulleet raportit osoitta- piteisiin luotettavan kuluttajahintatutki-
10023: vat, että Suomessa ei toimi aitoa kilpailua. Jär- muksen suorittamiseksi.
10024: jestelmällistä hintatutkimusta ei meillä myös-
10025:
10026: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10027:
10028: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto
10029: Tarja Kautto Riitta Uosukainen
10030: Pentti Lahti-Nuuttila
10031: 216 1990 vp.
10032:
10033: Toivomusaloite n:o 196
10034:
10035:
10036:
10037:
10038: Mönkäre ym.: Suomen Kuluttajaliiton toiminnan tukemisesta
10039:
10040:
10041:
10042: Eduskunnalle
10043:
10044: Suomen Kuluttajaliitto ry. on jäsentensä kes- tajaliitto voi tavoittaa noin puolitoista miljoo-
10045: kuselin kuluttajien ja kotitalouksien edunval- naa palkansaajakuluttajaa perheineen. Tämä ei
10046: vontaa, neuvontaa, tiedon tuotantoa ja vapaa- kuitenkaan ole käytännössä mahdollista liiton
10047: ehtoistoimintaa koskevissa kysymyksissä. Ku- nykyisten voimavarojen puitteissa.
10048: luttajaliitto edistää kuluttaja-ajattelua sekä ym- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10049: päristöä säästävää tasa-arvoa lisäävää kulutta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10050: japolitiikkaa.
10051: Kansalaiset ovat yhä kiinnostuneempia vai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10052: kuttamaan kuluttaja-asioissa. Suomen Kulutta- piteisiin Suomen Kuluttajaliiton toimin-
10053: jaliitolla on haasteellinen tehtävä kanavoida nan tukemiseksi.
10054: kansalaisten aktiviteettiä. Periaatteessa Kulut-
10055:
10056: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10057:
10058: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto
10059: Tarja Kautto Riitta Uosukainen
10060: Pentti Lahti-Nuuttila
10061: 1990 vp. 217
10062:
10063: Toivomusaloite n:o 197
10064:
10065:
10066:
10067:
10068: Mönkäre ym.: Tupakkatietoutta antavan yhdistyksen toiminnan
10069: tukemisesta
10070:
10071:
10072: Eduskunnalle
10073:
10074: Tupakointiongelma on Suomessa lisäänty- jansuojeluasiat tai lainopillisten ja kansainvälis-
10075: mässä. Erityisesti nuorten ja naisten tupakointi ten kysymysten seuraaminen ja hoito tupakka-
10076: on lisääntynyt. Tupakkalain tultua voimaan asioissa. Useissa muissa maissa on viranomai-
10077: 1970-luvun loppupuolella tupakointi jonkin ai- sista erillään pysyttelevä tupakkatietotoimisto.
10078: kaa Suomessa väheni. Säädöstasolla on tehty Tällainen yhdistys on Suomeenkin jo perustettu
10079: käytännöllisesti katsoen kaikki, mitä tupakoin- ja se tarvitsee toimintansa käynnistämiseen
10080: nin vähentämiseksi voidaan tehdä. Nämä sää- määrärahoja.
10081: dökset eivät enää tunnu tuottavan toivottua tu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10082: losta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10083: Lääkintöhallituksen terveyskasvatustoimisto
10084: huolehtii terveysviranomaisten puolesta johdet- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10085: tavasta terveyskasvatuksesta. Sen tehtäväku- piteisiin tupakkatoimiston toiminnan
10086: vaan eivät liity kuitenkaan esimerkiksi kulutta- tukemiseksi.
10087:
10088: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10089:
10090: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto Tarja Kautto
10091: Riitta U osukaineo Pentti Lahti-Nuuttila Ritva Vastamäki
10092:
10093:
10094:
10095:
10096: 17 200136P
10097: 218 1990 vp.
10098:
10099: Toivomusaloite n:o 198
10100:
10101:
10102:
10103:
10104: Mönkäre ym.: Tupakkavalmisteiden mainoskiellon valvonnan te-
10105: hostamisesta
10106:
10107:
10108: Eduskunnalle
10109:
10110: Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi Tupakkateollisuus ei ole koskaan kertonut
10111: annetun lain (693176) 8 §:n 1 momentin mu- tuotteidensa aiheuttamista terveysvaaroista.
10112: kaan: Teollisuus on päinvastoin kieltänyt lääketieteel-
10113: "Tupakan, tupakkatuotteen, -jäljitelmän se- liset tutkimustulokset. Urheiluun ja kulttuuri-
10114: kä tupakointivälineen mainonta ja kuluttajiin toimintaan liittyvän mainonnan lisäksi tupak-
10115: kohdistuva muu myynninedistämistoiminta se- kateollisuus suuntaa suoraa mainontaa kehitys-
10116: kä niiden liittäminen muiden tuotteiden tai pal- maihin. Monelle kehitysmaalle tupakkatuotan-
10117: velujen mainontaan tahi myynninedistämistoi- to on merkittävä tulonlähde, vaikka se on suu-
10118: mintaan on kielletty.'' rin yksittäinen metsäntuhoaja kehitysmaissa.
10119: Tupakkateollisuus on yleismaailmallisesti ja Joissakin maissa joka kolmas hakattu puu käy-
10120: myös Suomessa muuttanut markkinointistrate- tetään tupakan kuivaamiseen. Näin tupakkate-
10121: giaansa tavalla, jota tupakkalakia säädettäessä ollisuus käyttää säälimättömästi kehitysmaiden
10122: ei osattu ennakoida. Suoran mainonnan sijaan luonnonvaroja voittojensa maksimointiin.
10123: on tullut muita kaupallisia viestinnän muotoja, Tupakoinnin vastamainonnan (esim. urheilu-
10124: joiden valvonta on erittäin hankalaa. Esimerk- kilpailujen No smoking -mainokset) käytettä-
10125: keinä ovat urheilu-, kulttuuri- ja muiden tapah- vissä olevat varat ovat vain pieni murto-osa tu-
10126: tumien sponsorointi sekä sponsoroitujen tilai- pakkateollisuuden myynninedistämisvaroista.
10127: suuksien tehostettu uutisointi. Erityisesti urhei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10128: lutapahtumamainonta kohdistuu lapsiin ja nuo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10129: riin luoden näille vääriä kuvia ihanteista ja hei- muksen,
10130: dän elämäntyylistään.
10131: Tupakointi aiheuttaa mm. syöpää ja sepelval- että hallitus ryhtyisi kaikkiin käytettä-
10132: timotautia eikä savun hengittäminen ole kos- vissä oleviin toimenpiteisiin tupakka-
10133: kaan terveydelle vaaratonta. Tuhansien turhien mainonnan sekä erityisesti urheilu-,
10134: kuolemien lisäksi tupakointi aiheuttaa haittaa kulttuuri- ja muiden tapahtumien yhtey-
10135: satojentuhansien suomalaisten terveydelle. Eri- dessä tehostetun tupakan myynninedis-
10136: tyisen huolestuttavaa on nuorten tupakoinnin tämisen lopettamiseksi ja Savuton -
10137: lisääntyminen. Suomessa on yli 30 000 päivit- smoke free -tiedotustoiminnan lisäämi-
10138: täin tupakaivaa lasta ja tupakointiin kehittyy seksi erityisesti nuorten suosimien urhei-
10139: muutaman kuukauden kuluessa riippuvuus. lukilpailujen yhteydessä.
10140:
10141: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10142:
10143: Sinikka Mönkäre Tarja Kautto Pekka Puska
10144: Virpa Puisto Riitta U osukaineo Pentti Lahti-Nuuttila
10145: Ritva Vastamäki
10146: 1990 vp. 219
10147:
10148:
10149: Toivomusaloite n:o 199
10150:
10151:
10152:
10153:
10154: Mönkäre ym.: Myrkytystietokeskuksen saattamisesta valtakun-
10155: nalliseksi keskukseksi
10156:
10157:
10158: Eduskunnalle
10159:
10160: Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa Myrkytystietokeskus on luonteeltaan valta-
10161: toimii myrkytystietokeskus. Siellä työskentelee kunnallinen palveluyksikkö, jonka toiminta-
10162: kuusi osa-aikaista farmaseuttia ja yksi lääkäri. edellytykset ympärivuorokautisesti on ehdotto-
10163: Myrkytystietokeskus ei tällä hetkellä voi päivys- masti turvattava.
10164: tää ympärivuorokautisesti henkilöstöpulan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10165: vuoksi. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10166: Myrkytystietokeskus on tärkeä päivittäinen seen,
10167: tietopalvelukeskus. Öiseen aikaan keskus ei voi
10168: vastata tiedusteluihin ja kysymykset ohjataan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10169: lastenklinikan lääkäripäivystykseen. Öisin pu- piteisiin myrkytystietokeskuksen saatta-
10170: heluja tulee vuosittain noin 3 000. miseksi valtakunnalliseksi keskukseksi.
10171:
10172: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10173:
10174: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto Tarja Kautto
10175: Riitta Uosukainen Pentti Lahti-Nuuttila Ritva Vastamäki
10176: 220 1990 vp.
10177:
10178: Toivomusaloite n:o 200
10179:
10180:
10181:
10182:
10183: Puska ym.: Terveyskasvatukseen tarkoitettujen määrärahojen li-
10184: säämisestä
10185:
10186:
10187: Eduskunnalle
10188:
10189: Terveyskasvatukseen ja tupakoinnin vähen- tään tupakkaterveyskasvatukseen. Myös
10190: tämiseen esitetty määräraha on 0,45 OJo korotta- USA:n Kaliforniassa hyväksyttiin kansanäänes-
10191: mattoman tupakkaveron arvioidusta tuotosta. tyksen jälkeen laki, joka tuo tupakkaterveys-
10192: Alun perin tupakkalaki edellytti 0,5 OJo tupak- kasvatukseen noin 600 milj. Suomen markkaa
10193: kaveron tuotosta pelkästään tupakoinnin vas- vuodessa. Tupakkaterveyskasvatukseen tulisi
10194: tustustyöhön, ja sen lisäksi oli oma terveyskas- saada lisävaroja korottamalla tupakkalain tätä
10195: vatusmääräraha. Nyt käytettävissä oleva mää- tarkoittamaa prosenttiosuutta ja osoittamalla
10196: räraha on vain 0,45 OJo molempiin tarkoituksiin kiintiöt tupakkaterveyskasvatukseen ja muu-
10197: yhteensä. Tapahtunut kehitys on merkinnyt tu- hun terveyskasvatukseen. Tämä voitaisiin ra-
10198: pakkaterveyskasvatuksen määrärahojen selvää hoittaa korottamalla tupakkaveroprosenttia,
10199: pienenemistä, samalla kun myös muuhun tär- joka on noin viisi prosenttiyksikköä pienempi
10200: keään terveyskasvatustyöhön on kovin vähän kuin 10 vuotta sitten.
10201: varoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10202: Tupakoinnin vähenemisen pysähtymisen ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10203: koululaisten tupakoinnin yleistymisen vuoksi
10204: tarvittaisiin nyt kipeästi lisävaroja, koska mo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10205: dernilla terveyskasvatuksella on selvästi saata- terveyskasvatukseen ja tupakoinnin vä-
10206: vissa tuloksia. Esimerkiksi Australian Victorian hentämiseen tarkoitettujen varojen pro-
10207: osavaltiossa säädettiin äskettäin laki, jonka mu- senttiosuuden korottamiseksi tupakka-
10208: kaan 5 OJo tupakkaveron tuotosta menee pelkäs- laissa.
10209:
10210: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10211:
10212: Pekka Puska Ole Wasz-Höckert Sauli Hautala
10213: Lea Kärhä Tina Mäkelä Marja-Liisa Löyttyjärvi
10214: Sinikka Mönkäre Anna-Liisa Jokinen
10215: 1990 vp. 221
10216:
10217: Toivomusaloite n:o 201
10218:
10219:
10220:
10221:
10222: Renko ym.: Sääpalvelukeskuksen perustamisesta Oulunsalon len-
10223: toasemalle
10224:
10225:
10226: Eduskunnalle
10227:
10228: Alueellisen sääpalvelukeskuksen perustami- sääpalvelukeskuksen tarvitsemat virat perustet-
10229: nen Oulunsalon lentoasemalle on ollut monta taisiin valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
10230: vuotta vireillä. Tarve on ilmeinen. Toiminta- vioon ja toiminta käynnistyisi vuoden 1991
10231: alue olisi Keski-Pohjanmaalta Tornionjokilaak- alusta.
10232: soon saakka. Palvelujen käyttäjinä olisivat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10233: maatalous, kalastus, yliopisto, ympäristötutki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10234: mus, VTT, tieviranomaiset, turvetuottajat,
10235: matkailu, ilmailu jne. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10236: Oulun lääninhallitus ja seutukaavaliitto puol- sääpalvelukeskuksen perustamiseksi
10237: tavat hanketta. Oulunsalon kunta esittää, että Oulunsalon lentoasemalle.
10238: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10239:
10240: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
10241: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
10242: 222 1990 vp.
10243:
10244: Toivomusaloite n:o 202
10245:
10246:
10247:
10248:
10249: Saastamoinen ym.: Lääke- ja biokemikaaliteknologian laborato-
10250: rion perustamisesta Kuopioon
10251:
10252:
10253: Eduskunnalle
10254:
10255: Vuonna 1987 valmistui selvitys Valtion tek- edellyttäisi huomattavan aktiivista tutkimuspa-
10256: nillisen tutkimuskeskuksen laboratoriotoimin- nosta. Lääketutkimus ei ole toistaiseksi mainit-
10257: tojen sijoittamisesta Kuopioon. Selvitys sisälsi tavasti edustettuna VTT:n toiminnoissa. Tä-
10258: suunnitelman toiminnan käynnistämisestä seu- män johdosta VTT:n Kuopion laboratoriolla
10259: raavilla osa-alueilla: ympäristöbiotekniikassa, olisi huomattavaa kansallistakin merkitystä.
10260: farmaseuttisessa biotekniikassa, sekundaarime- VTT:n Kuopion laboratorion maksulliseen pal-
10261: taboliittien tuotannossa sekä diagnostisessa bio- velutoimintaan kohdistuvan suuren kysynnän
10262: tekniikassa. Sittemmin suoritetut laajat jatko- johdosta toteutuisivat toiminnan omarahoittei-
10263: tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseisten osa- suusnäkökohdatkin uudessa yksikössä erin-
10264: alueiden tutkimuspalveluilla on huomattavan omaisesti.
10265: suurta kysyntää. Kuopion yliopiston ja muun VTT:n lääke- ja biokemikaaliteknologian la-
10266: tiedepuistoyhteisön erityisosaamisen perusteella boratorio esitetään sijoitettavaksi Kuopion tie-
10267: yksi VTT:n laboratorioyksikön merkittävimpiä depuistoon biotekniikan suurhankkeen, Bio-
10268: kehittämispotentiaaleja sisältävä toimiala tulisi Teknian yhteyteen.
10269: olemaan lääkkeiden ja biokemikaalien tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10270: mus. VTT:n tutkimus tulisi Kuopiossa painok- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10271: kaasti kohdentumaan kasvien ja mikrobien se- muksen,
10272: kundaarimetaboliittien kehittämiseen, eläinso-
10273: luperäisiin tuotantovektoreihin sekä lääkkeiden että hallitus tekisi Valtion teknillisen
10274: ja proteiinien molekyylimallinnukseen. Keskei- tutkimuskeskuksen lääke- ja biokemi-
10275: senä tutkimusalueena tulisi olemaan myös vai- kaaliteknologian laboratorion perusta-
10276: kuttavien aineiden tehostettu saattaminen koh- mispäätöksen mahdollisimman nopeas-
10277: teisiinsa eri teknologioiden avulla. ti, kuitenkin viimeistään valtion vuoden
10278: Uuden laboratorioyksikön voimavarojen 1991 tulo- ja menoarvioesityksen yhtey-
10279: suuntaaminen ainakin alkuvaiheissa lääketutki- dessä, jotta yksikköä varten tarvittavien
10280: mukseen ja luonnon aineiden tutkimukseen oli- tilojen suunnittelu voitaisiin niveltää op-
10281: si erityisen perusteltua, koska maassamme siir- timaalisesti BioTeknia-hankkeen etene-
10282: rytään lääkkeiden substanssipatentointiin, mikä miseen.
10283:
10284: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10285:
10286: Riitta Saastamoinen Kari Rajamäki Lauha Männistö
10287: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
10288: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi
10289: 1990 vp. 223
10290:
10291: Toivomusaloite n:o 203
10292:
10293:
10294:
10295:
10296: Savolainen ym.: Psykiatriseen sairaanhoitoon tarvittavien voima-
10297: varojen lisäämisestä
10298:
10299:
10300: Eduskunnalle
10301:
10302: Psykiatrisen sairaanhoidon tarpeesta arvioi- Vaikka ihmisellä on vain yksi sielu, eivät ole-
10303: daan noin 40 OJo tulevan hoidetuksi. Useat hoi- massa olevat resurssit riitä hoitamaan ja ennalta
10304: tolaitokset ovat rakenteellisesti vanhanaikaisia. ehkäisemään jatkuvasti lisääntyvää psyykkisen
10305: Potilaita hoidetaan niin ankeissa olosuhteissa, hoidon tarvetta. Verrattuna muuhun terveyden-
10306: että ympäristön voi katsoa lisäävän sairautta. huoltoon psyykkisen sairaanhoidon asema on
10307: Koulutukselliset resurssit ovat pienet. Profes- kohtuuton.
10308: suureja on kahdeksan ja muu opettajakunta on Psykiatriseen hoitoon suunnattuja resursseja
10309: huomattavasti pienempi muihin erikoisaloihin tulee lisätä kaikilla hoitoon vaikuttavilla alueil-
10310: verrattuna. Psykiatreja on noin 500 ja julkises- la, kuten koulutukseen, virkamääriin, hoito-
10311: sa terveydenhuollossa heistä on noin puolet. paikkojen kuntoon ja jatkohoitomahdollisuuk-
10312: Julkisen sektorin viroista noin 50 OJo on pätevöi- siin.
10313: tyneiden psykiatrien hoidossa ja kokonaan vail- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10314: la hoitajaa on noin 8 % viroista. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10315: Psykiatrisen hoidon tarve ei näytä vähenevän muksen,
10316: yhteiskunnassamme vaan päinvastoin merkittä-
10317: västi jatkuvasti lisääntyvän. Terveydenhuollon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10318: resursseja on suunnattu mitättömästi psyykkis- psykiatrisen sairaanhoidon voimavaro-
10319: ten sairauksien hoitoon. Kun ihmisellä on 32 jen merkittäväksi lisäämiseksi kaikilla
10320: hammasta, on hammaslääketieteen professuu- hoitoon vaikultavilla alueilla.
10321: reja saman verran ja hammaslääkäreitä 5 000
10322: hoitamassa kansakunnan hampaita.
10323:
10324: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10325:
10326: Lea Savolainen Riitta Myller Jukka Gustafsson
10327: Timo Roos Sinikka Mönkäre Kerttu Törnqvist
10328: Ilkka Joenpalo Reijo Lindroos Jukka Roos
10329: Antti Kalliomäki Ritva Vastamäki
10330: 224 1990 vp.
10331:
10332: Toivomusaloite n:o 204
10333:
10334:
10335:
10336:
10337: Savolainen ym.: Rintamaveteraanien kuntoutuspalvelujen kehit-
10338: tämisestä
10339:
10340:
10341: Eduskunnalle
10342:
10343: Rintamaveteraanit saavat maksutonta kun- pahtuu nyt viranomaistyönä ja kustannukset
10344: toutusta joko sotilasvammalain (sotainvalidit) korvataan kuntoutuslaitoksille tapaturmaviras-
10345: tai rintamaveteraanien kuntoutuslain (muut ve- ton ja kuntien terveyslautakuntien kautta, kun-
10346: teraanit) mukaisesti. Uusi laki rintamaveteraa- toutuspalvelujen laadun valvonta suhteessa
10347: nien kuntoutuksesta tuli voimaan vuoden 1989 kustannuksiin on jäänyt puutteelliseksi. Maksa-
10348: alusta. tusjärjestelmän muutoksella voidaan veteraani-
10349: Ongelmaksi on havaittu se, että monet kun- kuntoutuksen määrärahoilla saada parempia
10350: toutuslaitokset pitävät ensi sijalla itse maksavia tuloksia aikaan ja avata itse rintamaveteraaneil-
10351: asiakkaita ja veteraaneja hoidetaan vasta toissi- le mahdollisuus omien kuntoutuspalvelujen va-
10352: jaisesti, mikäli tilaa on. Kahden viikon kuntou- lintoihin.
10353: tusjaksoihin sisältyy myös tyhjäkäyntiä, kun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10354: viikonloppuisin ei käytännössä anneta tehokas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10355: ta kuntoutusta. muksen,
10356: Tehokas tapa näiden ongelmien voittamiseksi
10357: olisi kuntoutuksen maksatusjärjestelmän muut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10358: taminen siten, että kuntoutettava saisi itse mää- rintamaveteraanien kuntoutusjärjestel-
10359: rätä rahan käytöstä ja valita kuntoutuslaitok- män kehittämiseksi siten, että veteraanit
10360: sen. Menettely johtaisi laitosten kilpailuttami- voivat kuntoutuspalvelujen ostajina va-
10361: seen ja hoidon tason nostamiseen. Kun rinta- lita kuntoutuslaitoksen ja vaikuttaa hoi-
10362: maveteraanien ohjaaminen kuntoutukseen ta- don laatuun.
10363:
10364: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10365:
10366: Lea Savolainen Jukka Gustafsson Timo Roos
10367: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Reijo Lindroos
10368: Jukka Roos Antti Kalliomäki Sinikka Mönkäre
10369: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo
10370: 1990 vp. 225
10371:
10372: Toivomusaloite n:o 205
10373:
10374:
10375:
10376:
10377: Vastamäki: Harvinaisten sairauksien hoitoon erikoistuneiden sää-
10378: tiöpohjaisten laitosten toiminnan tukemisesta
10379:
10380:
10381: Eduskunnalle
10382:
10383: Maassamme on muutamia valtakunnallisesti työtä tuetaan Raha-automaattiyhdistyksen
10384: merkittäviä säätiöpohjaisia kuntoutus- ja hoito- kautta. Kuitenkin vuosittain anottavan määrä-
10385: laitoksia, jotka ovat VALTA VA-lain mukaisia rahan turvin on vaikea lähteä ohjelmoimaan
10386: valtakunnallisia palvelujen tuottajia. Kunnat ja pitkiä tutkimus- ja opetussuunnitelmia. Myös
10387: kuntainliitot maksavat palveluja ostaessaan tarvittavien tutkimus-, opetus- ja kuntoutustilo-
10388: hoitopäivämaksun, johon ei kuitenkaan voi si- jen suunnitelmalliseksi rakentamiseksi olisi ol-
10389: sällyttää laitoksen toimintaan oleellisesti liitty- tava mahdollisuus rahoituksen pitkäaikaiseen
10390: vää tutkimus- ja koulutustoimintaa. Koska kui- suunnitteluun. Näiden valtakunnallisesti mer-
10391: tenkin usein on kyseessä laitos, joka hoitaa var- kittävien laitosten suorittamaa toimintaa ei pi-
10392: sin vaikeasti vammautuneita tai vaikeaa harvi- täisi myöskään hajauttaa keskussairaalapiirien
10393: naista sairautta potevia henkilöitä, tarvitaan omaksi tehtäväksi, koska tarvittavan tiedon ja
10394: hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen myös taidon hankkiminen näissä tulee suhteettoman
10395: oppia, jota ei saa maamme rajojen sisältä lain- kalliiksi ja potilaat joutuvat täten helposti eriar-
10396: kaan. Lisäksi nämä laitokset hoitavat merkittä- voiseen asemaan eri sairaanhoitopiireissä.
10397: vän opetustyön maamme sairaanhoitolaitosten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10398: henkilökunnille. Kyseisiä laitoksia ovat esim. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10399: Invalidisäätiö ortopedisine sairaaloineen,
10400: kuntoutus- ja tutkimusyksikköineen ja proteesi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10401: pajoineen, Reumasäätiön Heinolan sairaala ja valtakunnallisesti merkittävien vaikea-
10402: Käpylän kuntoutuslaitos. Hoitopäivä näissä lai- vammaisille ja harvinaista sairautta sai-
10403: toksissa muodostuu verrattain kalliiksi juuri rastaville henkilöille tarkoitettujen osto-
10404: vaikean hoidettavuuden takia, esim. tetra- palveluja tuottavien laitosten tutkimus-
10405: plegia- ja paraplegiapotilaat, harvinaisempi te- ja opetustoiminnan pysyvän rahoitus-
10406: konivelkirurgia ja vaikeat reuman affisiot. tuen järjestämiseksi.
10407: Hoidon kehittämiseksi tarvittavaa tutkimus-
10408:
10409: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10410:
10411: Ritva Vastamäki
10412: 226 1990 vp.
10413:
10414: Toivomusaloite n:o 206
10415:
10416:
10417:
10418:
10419: Wasz-Höckert ym.: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan val-
10420: tionosuuksien korottamisesta
10421:
10422:
10423: Eduskunnalle
10424:
10425: Uudenmaan kansanedustajien neuvottelu- '' Valtionosuuslainsäädännön uudistuksessa
10426: kunta esitti, että HYKSin osalta erikoissairaala- HYKSin tehtävät ja asema tulee ottaa huo-
10427: lakiesityksen valtionosuudesta 12 OJo tulee ko- mioon. Sairaalahallintouudistuksessa HYKS jäi
10428: rottaa 15 OJo :iin, nimenomaisesti HYKSin valta- sairaanhoitopiirijärjestelmän ulkopuolelle ja
10429: kunnallisten erikoishoitovalmiuksien ja siihen HYKSistä säädettiin oma, erillinen laki. HYKS-
10430: liittyvien opetus- ja tutkimusvelvoitteiden in opetuksen, tutkimuksen ja hoidon tason tur-
10431: vuoksi. vaamiseksi valtakunnallisena sairaalana ylimää-
10432: Eduskuntakäsittelyssä talousvaliokunta yksi- räisen kuntainliitolle suoraan maksettavan val-
10433: mielisesti kannatti tätä 15 OJo :n korotusta. tionosuuden määrä tulisi nostaa 12 OJo:sta
10434: HYKSin liittohallitus päätti kokouksessaan 25 OJo :iin, kuten vastaavissa valtakunnan sairaa-
10435: 1.2.1990, johon osallistuivat myös liittovaltuus- loissa Ruotsissa on tehty."
10436: ton puheenjohtajat, valtionosuusjärjestelmän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10437: uudistamisasiassa, että "opetus- ja tutkimustoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10438: mintaan tulevan valtionosuuden määrä korote- muksen,
10439: taan mahdollisimman pian 20-25 OJo:iin, millä
10440: tasolla se on mm. Ruotsin opetussairaaloissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10441: Liittohallituksen mielestä erityisvaltionosuus turvatakseen HYKSin mahdollisuudet
10442: tulee suorittaa suoraan HYKSille." suoriutua erittäin vaativista tehtävistään
10443: HYKSin sairaalajohtajan valtioneuvostolle korottamalla yliopistokeskussairaaloi-
10444: 6.2.1990 jättämässä muistiossa kohdassa 4.4 den lisäprosentin HYKSin osalta 25 pro-
10445: esitetään: senttiin.
10446:
10447: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10448:
10449: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
10450: Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman Lea Kärhä
10451: Marja-Liisa Löyttyjärvi Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
10452: Martti Tiuri Matti Saarinen Marjatta Väänänen
10453: Kaarina Dromberg Marita Jurva Anssi Rauramo
10454: Tuula Linnainmaa Henrik Lax Ritva Laurila
10455: Jouni J. Särkijärvi Tarja Kautto Claes Andersson
10456: Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki Ilkka-Christian Björklund
10457: Elsi Hetemäki-Olander Tauno Valo Lauri Metsämäki
10458: Arja Alho
10459: 1990 rd. 227
10460:
10461: Hemställningsmotion nr 207
10462:
10463:
10464:
10465:
10466: Westerlund m.fl.: Om beviljande av anslag för vård av demens-
10467: patienter
10468:
10469:
10470: Tili Riksdagen
10471:
10472: Sjukdomen demens är en gradvis försämring ningen som vid valet av personai har man
10473: av minnet som beror på organiska orsaker. Ris- eftersträvat hemtrevnad och förtrolighet. Dag-
10474: ken att insjukna i demens ökar med tilltagande vårdhemmets program består av minnesträning
10475: ålder; 6, 7 OJo av alla 65 år fyllda lider av sjukdo- och träning av inlärningsförmågan. Daghem-
10476: men, men bland sådana som fyllt 85 år är anta- met är öppet vardagar kl9-17 och ibland ock-
10477: let redan 17 %. Uppskattningsvis 40 000- så kvällstid. Hemmet besöks av ca tio patienter
10478: 50 000 åldringar lider för närvarande av demens per dag. Dagvårdhemmet bjuder på lunch och
10479: i olika stadier. Sjukdomen ökar med det stigan- eftermiddagskaffe. Personalen består av tre
10480: de antalet åldringar. De demensdrabbade åld- anställda och dessutom är några frivilliga
10481: ringarnas antal kommer att mer än fördubblas medhjälpare med i verksamheten.
10482: före år 2030. De flesta sjukdomsfallen förorsa- Centralförbundet för de gamlas väl har
10483: kas av Alzheimers sjukdom, som ger upphov tili fått mycket positiv respons på dagvårdhem-
10484: hälften av alla demensfall. met för dementa. Det finns ett klart behov
10485: Demens utvecklas inte på samma sätt som av sådana vårdhem: de möjliggör vård av
10486: Alzheimers sjukdom. Förutom de individuella åldringar som för övrigt är i god kondition
10487: skillnaderna inverkar rehabilitering och min- då de anhöriga på detta sätt kan få ledigt för att
10488: nesträning på sjukdomens framskridande. De- sköta sitt jobb eller andra angelägenheter. Dag-
10489: mens yppar sig i minnesförlust samt försämring vårdhemmet hjälper åldringarna att leva i sin
10490: av slutlednings- och omdömesförmågan. Då egen bekanta omgivning. En dylik vård är också
10491: sjukdomen framskrider kan begreppen om tid billig om man jämför den med t.ex. kostnader-
10492: och rum försvinna. na för ett dagsjukhus. Kostanaderna för en
10493: Alla dementa är beroende av andra männis- vårddag i hemmet är ca 300 mk per patient.
10494: kors stöd och omsorg. Den dementa är ofta pas- Centralförbundet för de gamlas väl har be-
10495: siv och oförmögen att ta initiativ. Hon kan inte redskap att grunda flere liknande vårdenheter,
10496: själv uppehålla sin kondition och sitt levnads- där man koncentrerar sig på kortvarig vård eller
10497: sätt. dagvård av dementa åldringar.
10498: Den demensdrabbade åldringen bor gärna lnom åldringsvården överhuvudtaget och
10499: hemma i en bekant omgivning med bekanta speciellt vid vården av dementa är alla lösningar
10500: människor. Då sjukdomen framskrider blir si- viktiga. Det behövs nya ideer och orädda försök
10501: tuationen tung för de anhöriga och är inte heller för att kunna lösa framtidens "åldringspro-
10502: den bästa möjliga för åldringen. De anhöriga blem". Centralförbundet för de gamlas väl har
10503: behöver ledighet från vårdandet och åldringen inom ramen för sitt verksamhetsprogram för
10504: behöver sakkunnig rehabilitering. avsikt att grunda modellhem, som kommuner-
10505: Som ett anmärkningsvärt positivt exempel na kan hämta erfarenheter ifrån då de utvecklar
10506: för demenssjukas vård kan nämnas att Central- sin egen åldringsvård.
10507: förbundet för de gamlas väl har grundat ett För demenspatienters vårdbehov beviljades i
10508: dagvårdhem för dementa åldringar i Tölö i Hel- 1990 års statsbudget 350 000 mk. Det är viktigt
10509: singfors. Daghemmet är en bostad om 3 rum att denna anslagspost i fortsättningen blir per-
10510: som har inretts som ett hem. Såväl vid inred- manent med årliga budgetanslag.
10511: 228 1990 rd. - HM nr 207
10512:
10513: Hänvisande till ovanstående föreslår vi att regeringen vidtar dtgärder jör att
10514: högaktningsfullt att riksdagen måtte hem- uppta erforder/igt anslag i 1991 drs bud-
10515: ställa getproposition jör demenspatienters
10516: vdrdbehov.
10517: Helsingfors den 13 februari 1990
10518:
10519: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
10520: Kirsti Ala-Harja Päivi Varpasuo Håkan Malm
10521: Lauri Metsämäki Henrik Lax Tauno Valo
10522: Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
10523: 1990 vp. 229
10524:
10525: Toivomusaloite n:o 207 Suomennos
10526:
10527:
10528:
10529:
10530: Westerlund ym.: Määrärahojen myöntämisestä dementiapotilai-
10531: den hoitoon
10532:
10533:
10534: Eduskunnalle
10535:
10536: Dementia on asteittaista muistin heikkene- väpaikka on avoinna arkisin klo 9-17 ja toisi-
10537: mistä, joka johtuu orgaanisista syistä. Demen- naan myös iltaisin. Kodissa käy noin 10 potilas-
10538: tiaan sairasturuisriski lisääntyy vanhetessa: ta päivässä. Päiväpaikassa tarjotaan lounas ja
10539: 6, 7 OJo kaikista 65 vuotta täyttäneistä kärsii sai- iltapäiväkahvi. Henkilökunta koostuu kolmesta
10540: raudesta, ja 85 vuotta täyttäneiden joukossa työntekijästä, ja lisäksi toiminnassa on mukana
10541: määrä on jo 17 OJo. Arviolta 40 000-50 000 van- joitakin vapaaehtoisia avustajia.
10542: husta kärsii nykyään eriasteisesta dementiasta. Vanhustyön keskusliitto on saanut hyvin
10543: Sairaus lisääntyy vanhusten määrän kasvaessa. myönteisen palautteen dementiapotilaiden päi-
10544: Dementiaa sairastavien vanhusten määrä tulee väpaikasta. Tällaisista hoitokodeista on selvä
10545: yli kaksinkertaistumaan ennen vuotta 2030. tarve: ne mahdollistavat sellaisten vanhusten
10546: Useimmat sairasturuistapaukset johtuvat Alz- hoidon, jotka muutoin ovat hyvässä kunnossa,
10547: heimerin taudista, joka aiheuttaa puolet kaikis- ja omaiset voivat tällä tavoin saada vapaata
10548: ta dementiatapauksista. oman työn tai muiden asioiden hoitamiseen.
10549: Dementia ei kehity Alzheimerin taudin ta- Päiväpaikka auttaa vanhuksia elämään omassa
10550: voin. Yksilöllisten erojen lisäksi kuntoutus ja tutussa ympäristössään. Tällainen hoito on
10551: muistin harjaannuttaminen vaikuttavat sairau- myös halpaa, jos sitä verrataan esimerkiksi päi-
10552: den etenemiseen. Dementia ilmenee muistinme- väsairaalan hoitokustannuksiin. Yhdestä hoito-
10553: netyksenä sekä päättely- ja arviointikyvyn heik- päivästä aiheutuvat kustannukset kodissa ovat
10554: kenemisenä. Sairauden edetessä voi ajan ja pai- noin 300 markkaa potilasta kohden.
10555: kan käsitys hävitä. Vanhustyön keskusliitolla on valmius pe-
10556: Kaikki dementiaa sairastavat ovat riippuvai- rustaa useampia vastaavia hoitoyksikköjä,
10557: sia toisten ihmisten tuesta ja huolenpidosta. De- joissa keskityttäisiin dementiaa sairastavien
10558: mentiaa sairastava on usein passiivinen ja kyke- vanhusten lyhytaikaiseen hoitoon tai päivähoi-
10559: nemätön aloitteisiin. Hän ei itse pysty ylläpitä- toon.
10560: mään kuntoaan eikä elintapojaan. Vanhustenhuollossa ylipäänsä ja erityisesti
10561: Dementiaa sairastava vanhus asuu mielellään dementiapotilaiden hoidossa kaikki ratkaisut
10562: kotona tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten ovat tärkeitä. Tarvitaan uusia ajatuksia ja en-
10563: parissa. Sairauden edetessä tilanne muodostuu nakkoluulottomia kokeiluja tulevaisuuden
10564: raskaaksi omaisille, eikä se ole myöskään paras "vanhusongelmien" ratkaisemiseksi. Vanhus-
10565: mahdollinen itse vanhukselle. Omaiset tarvitse- työn keskusliitolla on toimintaohjelmansa mu-
10566: vat vapaata hoitamisesta, ja vanhus tarvitsee kaisesti tarkoitus perustaa mallikoteja, joista
10567: asiantuntevaa kuntoutusta. kunnat voivat saada kokemuksia kehittäessään
10568: Erityisen myönteisenä esimerkkinä dementia- omaa vanhustenhuoltoaan.
10569: potilaiden hoidosta voidaan mainita, että Van- Dementiapotilaiden hoitoon myönnettiin val-
10570: hustyön keskusliitto on perustanut päiväpaikan tion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa 350 000
10571: dementiapotilaille Helsingin Töölöön. Päivä- markkaa. On tärkeää, että tästä määräraha-
10572: paikka muodostuu kolmen huoneen asunnosta, erästä tehdään pysyvä vuosittaisissa budjetti-
10573: joka on sisustettu kodiksi. Sekä sisustuksen että määrärahoissa.
10574: henkilökunnan valinnassa on pyritty kotoisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10575: teen ja läheisyyteen. Päiväpaikan ohjelma kä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10576: sittää muistin ja oppiruiskyvyn harjoitusta. Päi- muksen,
10577: 230 1990 vp. - TA n:o 207
10578:
10579: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tykseen käytettäväksi dementiapotilai-
10580: tarpeellisen määrärahan ottamiseksi val- den hoitoon.
10581: tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
10582:
10583: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10584:
10585: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Marjatta Väänänen
10586: Kirsti Ala-Harja Päivi Varpasuo Håkan Malm
10587: Lauri Metsämäki Henrik Lax Tauno Valo
10588: Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
10589: 1990 vp. 231
10590:
10591: Toivomusaloite n:o 208
10592:
10593:
10594:
10595:
10596: Westerlund ym.: Suomen Syöpäinstituutin Säätiön toiminnan tu-
10597: kemisesta
10598:
10599:
10600: Eduskunnalle
10601:
10602: Valtion tulo- ja menoarviossa myönnettiin on kattava ja ajankohtainen tieto Suomessa
10603: vuonna 1987 yhden miljoonan sekä vuonna käynnissä olevasta tutkimustyöstä, sen voimak-
10604: 1988 500 000 markan määräraha Suomen Syö- kaista ja heikoista alueista ja kehittämistar-
10605: päinstituutin Säätiölle syöpätutkimuksen tehos- peista.
10606: tamiseksi. Vuoden 1987 määräraha otettiin Syöpäongelman ratkaisemiseksi tarvitaan jat-
10607: tulo- ja menoarvioon mm. 126 kansanedustajan kuvaa tieteellistä tutkimusta sekä ehkäisyn että
10608: yhdessä allekirjoittaman aloitteen pohjalta. varhaisen hoidon tehostamisen pohjaksi. Uudet
10609: Suomen Syöpäinstituutin Säätiö sai perusta- seulontamenetelmät, kivunhoidon parantami-
10610: misluvan maaliskuussa 1987. Se on jakanut en- nen ja syövän syytekijöihin paneutuva perustut-
10611: simmäiset projektimäärärahansa ja valinnut kimus tarvitsevat nykyistä vankempaa ja jatku-
10612: kaksi professorintasoista tutkijaa viideksi vuo- vuudeltaan turvattua tukea. Suomen Syöpäins-
10613: deksi. Nämä henkilöt ovat jo sijoittuneet yli- tituutin Säätiö tukee erityisesti pitkäjänteistä
10614: opiston professoreiksi. Instituutti on ainakin syöpätutkimusta.
10615: näissä pienissä puitteissa päässyt tavoitteeseen- Suomen Syöpäinstituutin Säätiön asiantunte-
10616: sa: pitää korkeatasoisia syöpätutkijoita Suo- mus on lääketieteellisesti ja maanlaajuisesti kat-
10617: messa. tava. Jotta maamme korkeatasoiset tutkijavoi-
10618: Syöpäjärjestöt ovat asettaneet Suomen Syö- mat voisivat kokopäiväisesti ja pysyväisluontei-
10619: päinstituutin Säätiön käyttöön kolme miljoo- sissa ryhmissä omistautua uudentyyppisten syö-
10620: naa markkaa. 3/4 säätiön käytössä olevista va- vän ehkäisy- ja hoitoratkaisujen kehittämiseen,
10621: roista on siis tässä vaiheessa peräisin muualta on syöpätutkimukseen sijoitettava voimak-
10622: kuin valtion budjetista. kaasti.
10623: Olemme suureksi pettymykseksemme huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10624: manneet, ettei säätiön käyttöön ole vuoden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10625: 1990 tulo- ja menoarviossa määrärahaa huoli- muksen,
10626: matta kansanedustajien sille aikaisemmin osoit-
10627: tamasta suuresta myötämielisyydestä. että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
10628: Suomen Syöpäinstituutin Säätiö on perustet- menpiteisiin, niin että valtion vuoden
10629: tu yhteistyö- ja koordinaatioelimeksi, johon 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen vara-
10630: osallistuvat tahot edustavat maamme koko syö- taan tarvittavat määrärahat Suomen
10631: pätutkimuksen kenttää. Organisaatiomalli luo Syöpäinstituutin Säätiölle syöpätutki-
10632: siten hyvät edellytykset sille, että käytettävissä muksen tehostamiseksi.
10633:
10634: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10635:
10636: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
10637: Lauri Metsämäki Tauno Valo Kaarina Dromberg
10638: Marjatta Väänänen Per-Henrik Nyman
10639: 232 1990 vp.
10640:
10641: Toivomusaloite n:o 209
10642:
10643:
10644:
10645:
10646: Vähänäkki: Diabeetikkojen jalkojenhoidon ja silmäsairauksien
10647: hoidon parantamisesta
10648:
10649:
10650: Eduskunnalle
10651:
10652: Diabetekseen liittyy useimmiten erilaisten jal- tasaisesti jakautuneet. Varsinkin suurten asu-
10653: kasairauksien (silsat, kuoliot yms.) sekä silmä- tuskeskusten ulkopuolella asuvat joutuvat
10654: sairauksien (näön heikkeneminen) lisääntymis- asiasta pahimmin kärsimään.
10655: tä. Julkisen terveydenhuoltopalvelun piirissä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
10656: diabeetikkojen usein vaikeata ja miltei mahdo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10657: tonta päästä asianmukaiseen jalkahoitoon tahi sen,
10658: silmälääkäriin. Syynä on alan virkojen riittä-
10659: mättömyys tai se seikka, ettei ko. virkoja ole että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10660: saatu täytetyksi yksityissektorin kilpaillessa te- diabeetikkojen jalkojenhoidon sekä sil-
10661: hokkaasti alan työvoimasta. Yksityissektorin mäsairauksien hoitotilanteen paranta-
10662: käyttö puolestaan tulee varsinkin vähävarai- miseksi mahdollisimman pian julkisen
10663: semmalle diabetes-potilaalle kohtuuttoman kal- terveydenhuollon piirissä.
10664: liiksi, ja nekin palvelut ovat maassa hyvin epä-
10665:
10666: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10667:
10668: Matti Vähänäkki
10669: 1990 vp. 233
10670:
10671: Toivomusaloite n:o 210
10672:
10673:
10674:
10675:
10676: Väistö: Suomen Reumaliiton alueellisen toimintakeskuksen saa-
10677: misesta Joensuuhun
10678:
10679:
10680: Eduskunnalle
10681:
10682: Itäisen Suomen alueella Joensuussa tarvitaan Harvaanasutulla seudulla toimivat yhdistyk-
10683: Suomen Reumaliitto ry:n toimintakeskus ja set kaipaavat erityisesti toimintojen monipuo-
10684: aluesihteeri. listamista ja kehittämistä. Tuki on tarpeen niin
10685: Alueen väestössä on paljon tuki- ja liikunta- ikääntyneille reumasairaille kuin reumaa sairas-
10686: elinsairaita. Oman aluetoimiston ja aluesihtee- taville lapsille ja nuorille.
10687: rin saaminen toisi alueen reumasairaille tukea Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
10688: eri muodoissa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10689: Alueellisen toimintakeskuksen ja aluesihtee- sen,
10690: rin tehtävänä olisi edistää terveyskasvatusta
10691: sekä opastus- ja koulutustoimintaa. Pienryh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10692: mätoiminnan vireyttäminen on myös tärkeää Suomen Reumaliitto ry:n alueellisen toi-
10693: vaikkapa kuntoutuksen ja liikunnan merkeissä. mintakeskuksen ja aluesihteerin saami-
10694: Opastus- ja koulutustoiminta sekä yhteydenpito seksi Joensuuhun.
10695: terveyskeskuksiin olisi osa tehtäväkenttää.
10696:
10697: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10698:
10699: Matti Väistö
10700:
10701:
10702:
10703:
10704: 18 200136P
10705: 234 1990 vp.
10706:
10707: Toivomusaloite n:o 211
10708:
10709:
10710:
10711:
10712: Väistö: Saramon kalastajatalo-hankkeen tukemisesta Nurmek-
10713: sessa
10714:
10715:
10716: Eduskunnalle
10717:
10718: Nurmeksessa on vireillä Saramon kalastaja- lassa sijaitsevien muiden matkailua palvelevien
10719: talo-hanke. Saramon kyläkeskukseen suunnitel- talojen ketjuun ja tukee maakunnan matkailun
10720: tu talo liittyisi Saramojoki-projektiin matkailu- kehitystä.
10721: palveluiden keskus- ja välityspaikkana. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
10722: Kalastajatalossa tulee toimimaan ravinto- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10723: layhtiö, joka erikoistuu lähiympäristön maan- sen,
10724: viljelijöiden ja kalastajien tuotteiden jalostami-
10725: seen ja myyntiin. Talossa tulee olemaan myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10726: erinomaiset mahdollisuudet pitää kokouksia ja määrärahan varaamiseksi Saramon ka-
10727: kursseja. lastajatalo-hankkeelle.
10728: Saramon kalastajatalo liittyy Pohjois-Karja-
10729:
10730: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10731:
10732: Matti Väistö
10733: 1990 vp. 235
10734:
10735: Toivomusaloite n:o 212
10736:
10737:
10738:
10739: Väänänen ym.: Elintarvikkeiden terveellisyyden turvaamisesta
10740:
10741:
10742:
10743: Eduskunnalle
10744:
10745: Yhteiskunnassa julkistetaan tämän tästä tie- seurataan, puuttuu koordinoiva elin, joka koko-
10746: toja siitä, että kansalaiset saavat yliannosteltuja naisvaltaisesti kerää tiedot erityisrekisteriin, seu-
10747: määriä hivenaineita, vitamiineja tai lisäaineita raa ravintoketjun eri vaiheita ja valvoo vitamii-
10748: ravinnossaan tai lääkkeissä. Usein julkistetut nien, hivenaineitten ja lisäaineitten käyttöä elin-
10749: tiedot saavat aikaan sensaatioita ja herättävät tarvikkeissa ja antaa eri vaiheissa sallittavaksi
10750: väestössä levottomuutta. katsotuista määristä informaatiota ja palvelee
10751: Hämmennystä syntyy esimerkiksi silloin, kun suurta yleisöä ao. tiedon jakamisessa.
10752: jonkin ruoka-aineen ilmoitetaan aiheuttavan Koordinoiva elin tietorekistereineen tulisi vii-
10753: terveydellisiä haittoja, kuten sikiövaurioita. pymättä aikaansaada.
10754: Lääkintöhallituksen tiedotteessa tammikuus- Siinä tulisi olla jäseniä tutkimuksen, lannoi-
10755: sa 1990 esimerkiksi todettiin sianmaksan sisäl- te- ja torjunta-aineteollisuuden sekä lääketeolli-
10756: tävän liikaa A-vitamiinia, minkä vuoksi lasten suuden, maatalouden ja laajalti elintarviketeol-
10757: ja odottavien äitien tuli tiedotteen mukaan vält- lisuuden piiristä ja sen tulisi seurata myös tuon-
10758: tää varsinkin teollisesti valmistettuja maksaruo- tielintarvikkeitten pitoisuuksia.
10759: kia. Kävi kuitenkin selville, että käytettävissä ei Seurantainstituution tulee ennalta ehkäisten
10760: ole mittauslaitteita kehon A-vitamiinimäärien vaikuttaa terveellisen ravinnon turvaamiseen,
10761: mittaamiseksi. Ei myöskään ole löytynyt tieteel- jolloin yhtäkkiset sensaatiot voitaisiin suurelta
10762: listä näyttöä siitä, että A-vitamiinin liiallinen osalta välttää.
10763: nauttiminen olisi aikaansaanut keskenmenoja. Samalla koottaisiin kokonaisvaltaisesti yh-
10764: Syntynyt kohu olisi pystytty välttämään, mi- teen eri laitosten asiantuntemus ja tietämys ja
10765: käli terveysviranomaiset välittömästi sianmak- vältettäisiin toimien ja tiedonkulun hajaannus,
10766: san korkean A-vitamiinipitoisuuden selville tul- mikä nykyisin vallitsee.
10767: tua olisivat maan rehuteollisuuden kanssa neu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10768: votellen vaikuttaneet siihen, että A-vitamiinipi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10769: toisuutta sianrehuissa olisi välittömästi vähen-
10770: netty. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10771: Julkisuudessa on myös puututtu seleenin ja piteisiin koordinoivan seurantaelimen
10772: eräiden lisäaineiden liikasaantiin. Uutiset liika- perustamiseksi kokonaisvaltaisesti val-
10773: annostuksista tulevat usein yksittäisten tutki- vomaan elintarvikkeitten terveellisyyttä
10774: joitten taholta, ja kun väittämiä usein seuraavat ravintoketjun alkuvaiheista lähtien ja
10775: vastaväittämät, suuren yleisön on vaikea muo- määrittämään eri vaiheissa käytettävien
10776: dostaa itselleen kuvaa terveellisen ja epäterveei- vitamiini-, hivenaine- ja lisäaineitten
10777: lisen annostuksen määristä. sekä torjunta-aineitten jäämien sa!litta-
10778: Syntyneet tilanteet osoittavat, että vaikka elin- viksi katsottavat määrät sekä perusta-
10779: tarvikkeitten puhtautta ja niiden eri aineitten pi- maan tietorekisterin ko. aineista seuran-
10780: toisuuksia Suomessa useiden eri laitosten taholta taelimen käyttöön.
10781:
10782: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10783:
10784: Marjatta Väänänen Hannele Pokka Tellervo Renko
10785: Sirkka-Liisa Anttila Aapo Saari Juho Sillanpää
10786: Kimmo Sarapää Matti Maijala Kalle Röntynen
10787: Esko Almgren Heikki Kokko Hannu Tenhiälä
10788: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen Matti Väistö
10789: Einari Nieminen
10790: 236 1990 vp.
10791:
10792: Toivomusaloite n:o 213
10793:
10794:
10795:
10796:
10797: Aaltonen: Seinäjoen pohjavesihankkeen käynnistämisestä
10798:
10799:
10800: Eduskunnalle
10801:
10802:
10803: Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt Vesi Oy:n vedenhankintalaitoksen kokonais-
10804: 21.12.1989 Kyrönjokilaakson Vesi Oy:lle luvan kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin
10805: pohjaveden ottamiseen ja vedenhankintalaitok- Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n pohjavedenhan-
10806: sen rakentamiseen pääosin hakemussuunnitel- kintalaitoksen kustannukset. Huonosta raaka-
10807: man mukaisesti. Lupapäätökseen sisältyi ns. vesitilanteesta on tullut Seinäjoen kaupungin ja
10808: työlupa, jonka turvin yhtiö voi ryhtyä runkove- sitä kautta koko Etelä-Pohjanmaan imagoa
10809: sijohdon rakentamiseen ennen lupapäätöksen merkittävästi heikentävä tekijä, jonka poista-
10810: lainvoimaiseksi tulemista. Kun hanketta koske- mista on pidettävä alueen kehityksen kannalta
10811: vat suunnitelmat ja muut toteuttamiseen välit- välttämättömänä.
10812: tömästi liittyvät toimenpiteet on jo saatettu hy- Pohjavesihankkeen kokonaiskustannusarvio
10813: vin pitkälle, voidaan hankkeen toteuttamiseen on 120 miljoonaa markkaa, josta vesijohdon
10814: ryhtyä välittömästi sen jälkeen, kun tarvittava rakentamistyön osuus on n. 35 miljoonaa mark-
10815: määräraha kohteeseen on myönnetty. kaa. Vesihuoltotyöhön esitetään valtion rahoi-
10816: Vesioikeus on em. lupapäätöksensä peruste- tusta seuraavasti: vuonna 1990 mahdolliseen li-
10817: luissa todennut, että teknisin, taloudellisin ja sämenoarvioon 6 milj. markkaa, vuonna 1991
10818: terveydellisin perustein on syytä järjestää Seinä- varsinaiseen menoarvioon 15 milj. markkaa,
10819: joen kaupungin vesihuolto nykyisen, erittäin vuonna 1992 varsinaiseen menoarvioon 14 milj.
10820: humuspitoisen raakavesilähteen (Seinäjoki) si- markkaa, yhteensä vuosina 1990-1992 35 milj.
10821: jasta hyödyntämällä Kauhajoen kunnan alueel- markkaa.
10822: la olevia erittäin runsaita, hyvälaatuisia ja ny- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10823: kyisin lähes käyttämättömiä pohjavesivaroja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10824: lupapäätöksen mukaisesti. Valtiovalta on osal-
10825: listunut mittavien vesihuoltohankkeiden toteu- että hallitus ottaisi valtion vuoden
10826: tukseen merkittävällä osuudella, viimeisimpänä 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
10827: esimerkkinä Kymenlaakson Vesi Oy:n veden- vän määrärahan Seinäjoen pohjavesi-
10828: hankintalaitos, jota on rakennettu viime vuosi- hankkeen rakentamistyön rahoittami-
10829: na vesihuoltotyönä selvästi yli 10 miljoonan seen.
10830: markan arvosta vuosittain. Em. Kymenlaakson
10831:
10832: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10833:
10834: Markus Aaltonen
10835: 1990 vp. 237
10836:
10837: Toivomusaloite n:o 214
10838:
10839:
10840:
10841:
10842: E. Aho: Lestijoen vesistöalueen kunnostamisesta
10843:
10844:
10845:
10846: Eduskunnalle
10847:
10848: Lestijoen vesistöalue Keski-Pohjanmaalla on Lestijoen ja Lestijärven tilan parantaminen
10849: alueen vesistöistä parhaiten säilynyt luonnonti- sekä niiden hyväksikäytön edistäminen edellyt-
10850: laisena. Lestijoen luonnontaloudellinen kehittä- tävät yhteiskunnan huomattavaa tukea. Toi-
10851: missuunnittelu käynnistyi vuonna 1983. Vuon- menpiteet tulisikin mahdollisimman nopeasti
10852: na 1985 asetettiin suunnittelua ohjaamaan käynnistää yhteistoiminnassa vesiviranomais-
10853: alueellinen neuvottelukunta. Työhön ovat osal- ten, alueen kuntien sekä paikallisen väestön yh-
10854: listuneet mm. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri, teistoimin.
10855: vesi- ja ympäristöhallitus, Vaasan läänin seutu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10856: kaavaliitto sekä Vaasan kalastuspiiri. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10857: Neuvottelukunnan työn tuloksena on synty-
10858: nyt toimenpideohjelma, joka tähtää Lestijoen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10859: vesistön luonnontaloudelliseen elvyttämiseen Lestijoen ja Lestijärven kunnostustoi-
10860: sekä sen kanssa sopusoinnussa olevan vesistöä menpiteiden pikaiseksi käynnistämiseksi
10861: hyväksi käyttävän elinkeinotoiminnan elvyttä- Taholammin ja Lestijärven kuntien
10862: miseen. alueella.
10863:
10864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10865:
10866: Esko Aho
10867: 238 1990 vp.
10868:
10869: Toivomusaloite n:o 215
10870:
10871:
10872:
10873:
10874: E. Aho: Kuntien verotulojen täydennystä koskevan laskentape-
10875: rusteen muuttamisesta
10876:
10877:
10878: Eduskunnalle
10879:
10880: Vuodelle 1989 yli sata kuntaa joutui korotta- lähteeksi muodostuu verotulojen täydennys. Se
10881: maan veroäyrin hintaa. Tälle vuodelle veroäy- on tärkein keino kuntien välisten taloudellisten
10882: rin hintaa korottaneiden kuntien lukumäärä oli erojen pienentämiseksi.
10883: 86. Pääosin korotukset tapahtuivat pienissä Verotulojen täydennyksen laskentatapaa tuli-
10884: kunnissa. si kuitenkin muuttaa oikeudenmukaisemmaksi.
10885: Veroäyrin hinnan korottaminen onkin pienen Täydennyksen perustaksi tulisi ottaa nykyisen
10886: kunnan ainoa keino hankkia itsehallinnon to- kuntien äyrimäärillä painotetun äyrin keskihin-
10887: teutumisen vaatimaa taloudellista liiikkumava- nan sijasta kuntien veroäyrin hinnan aritmeetti-
10888: raa. Korkea veroäyrin hinta johtuu myös siitä, nen keskiarvo. Laskentatavan muutos korjaisi
10889: että pienet kunnat joutuvat panostamaan suh- verotulojen täydennystä saavien kuntien ase-
10890: teellisesti eniten uusien työpaikkojen luomiseen maa, kun suurten, korkean asukaskohtaisen äy-
10891: ja palvelujensa kehittämiseen turvatakseen rimäärän omaavien kuntien luvut eivät enää
10892: asukkaiden pysymisen kunnassa. vääristäisi laskelmaa.
10893: Ero korkeimman ja matalimman veroäyrin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10894: hinnan välillä on tällä hetkellä 5,5 penniä. Käy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10895: tännössä ero merkitsee sitä, että esimerkiksi
10896: 70 000 markan verotettavasta tulosta maksetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10897: vassa kunnallisverossa on lähes 4 000 markan kuntien verotulojen täydennyksen las-
10898: ero. kentaperusteen muuttamiseksi kuntien
10899: Jos kuntien valtionosuusjärjestelmää kehite- äyrimäärällä painotetun veroäyrin kes-
10900: tään suunnitellulla tavalla, alhaisen asukaskoh- kihinnan sijasta kuntien veroäyrin hin-
10901: taisen äyrikertymän kuntien keskeiseksi tulo- nan aritmeettiseksi keskiarvoksi.
10902:
10903: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10904:
10905: Esko Aho
10906: 1990 vp. 239
10907:
10908: Toivomusaloite n:o 216
10909:
10910:
10911:
10912:
10913: Aittoniemi: Kurun kunnan siirtämisestä Ruoveden nimismiespii-
10914: riin
10915:
10916:
10917: Eduskunnalle
10918:
10919: Hämeen läänin pohjoisosassa sijaitseva Ku- niin ennalta ehkäisevässä kuin muussakin tar-
10920: run kunta, joka aikaisemmin muodosti oman koituksessa.
10921: nimismiespiirinsä, on nykyisin liitettynä poliisi- Uuden tien valmistuttua Ruoveden ja Kurun
10922: hoidollisesti Yläjärven nimismiespiiriin. Kurun välille matkaa Ruoveden keskustasta Kurun
10923: keskustaan on Ylöjärveltä matkaa noin 35 kilo- keskustaan on vain 24 kilometriä. Jos Kurun
10924: metriä ja Tampereelta, jonka suunnasta osa kunta halunsa mukaisesti liitettäisiin Ruoveden
10925: Yläjärven poliisipalveluista yhteistoiminnan nimismiespiiriin, poliisipalveluiden saaminen
10926: myötä hoidetaan, matkaa on 47 kilometriä. Ku- Kurun kunnassa helpottoisi merkittävästi. Ruo-
10927: run kunnan pohjoisimpiin osiin matkaa on rei- veden piirin nimismies on todennäköisesti
10928: lusti kaksinkertainen määrä. myönteinen tämän tyyppiselle piirijaon muu-
10929: Kurun kunnan osalta on käynyt niin, että se tokselle ja mainitun maalaispiirin poliisihenki-
10930: on nykyisin käytännössä kokonaan vailla polii- lökunta myös tuntee Kurun alueen huomatta-
10931: sipalveluja, eikä paikkakunnalla näe tänä päi- vasti paremmin kuin on laita nykytilanteessa.
10932: vänä poliisipartiota kuin aniharvoin, tuskin Liitos kohentaisi merkittävästi Kurun kunnan
10933: koskaan. Myös hälytystapauksissa poliisin pai- poliisipalveluja ja on myös maantieteellisesti
10934: kalle saaminen on todettu erittäin vaikeaksi, tai perusteltavissa.
10935: sitten hälytysajat muodostuvat kohtuuttoman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10936: pitkiksi. On jopa sanottu, että väkivaltatapauk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10937: sen sattuessa kunnan laita-alueilla paikkakun-
10938: taa tuntematon kaupunkilaispoliisi löytää tien- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
10939: sä perille vasta siinä vaiheessa, kun talossa on jo Kurun kunnan liittämiseksi poliisihoi-
10940: hautajaiset. Oli miten oli, kyseinen kunta on dol!isesti Ruoveden nimismiespiiriin.
10941: joka suhteessa vailla riittäviä poliisipalveluja,
10942:
10943: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10944:
10945: Sulo Aittoniemi
10946: 240 1990 vp.
10947:
10948: Toivomusaloite n:o 217
10949:
10950:
10951:
10952:
10953: Aittoniemi: Pirkanmaan läänin perustamista koskevan selvityk-
10954: sen suorittamisesta
10955:
10956:
10957: Eduskunnalle
10958:
10959: Pirkanmaan talousalue Pohjois-Hämeessä ja raavan eduskunnan aloittaessa työnsä ja että
10960: Pohjois-Satakunnassa on luonnollisen kehityk- eduskunta silloin joutuu uudelleen määrittele-
10961: sen kautta syntynyt toiminta-alue, jota yhdistää mään kantansa Pirkanmaan lääniä koskevassa
10962: kiinteästi jokapäiväisen elämän ja toimintojen kysymyksessä.
10963: samansuuntaisuus. Pirkanmaan todellinen kes- Jotta todennäköinen käsittely vuonna 1991
10964: kipiste on Tampereen kaupunki lukuun otta- työnsä aloittavan uuden eduskunnan toimesta
10965: matta hallinnollisia toimintoja, jotka läänin toi- olisi johdonmukaista ja tosiasioihin perustu-
10966: mintoihin liittyen sijaitsevat Turussa, paikassa, vaa, tulisi valtiovallan taholta jo ennen sitä
10967: jossa useat Pirkanmaan asukkaat käyvät vain käynnistää perusteellinen selvitystyö Pirkan-
10968: kerran tai kaksi elämässään, muutamat eivät maan läänin perustamisperusteista, jotta asiaa
10969: kertaakaan. käsiteltäessä kaikki oleellinen tieto olisi käytet-
10970: Pirkanmaan toimintojen edelleen pitäminen tävissä. Vaikka asiaa on edellisen eduskunnan
10971: kahden vieraan läänin alueella on taloudellista päätöksentekoa varten selvitetty, yhden edus-
10972: ja hallinnollista väkivaltaa ja todellisen olotilan kuntakauden aikana tietyt asiat ovat myös Pir-
10973: kieltämistä. Mikään nykyisin olemassa oleva kanmaalla muuttuneet ja kehittyneet siten, että
10974: lääni ei muodosta niin yhtenäistä toiminnallista aikaisempi selvitystyö ei anna riittävää pohjaa
10975: aluetta kuin Pirkanmaa, joka ei kuitenkaan ole uudelle käsittelylle.
10976: lääni. Pirkanmaa on kuitenkin voimakkaasti Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioittaen
10977: pyrkinyt siihen, että se saisi oman lääninsä. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10978: Edellisen eduskunnan aikana Pirkanmaan
10979: läänihanke täpärästi kaatui eduskunnan äänes- että hallitus vielä tämän vaalikauden
10980: tyksessä. On todennäköistä, että asian uudel- aikana laadituttaisi mahdollisten avoi-
10981: leen esille ottaminen nykyisen eduskunnan aika- mien kysymysten osalta sekä mahdolli-
10982: na ei ole perusteltua. Sen sijaan on pidettävä sesti muuttuneita näkemyksiä ja olosuh-
10983: varmana, että pyrkimykset asian uudelleen kä- teita koskien uuden selvityksen Pirkan-
10984: sittelemiseksi tulevat käynnistymään heti seu- maan läänin perustamisasiasta.
10985:
10986: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10987:
10988: Sulo Aittoniemi
10989: 1990 vp. 241
10990:
10991: Toivomusaloite n:o 218
10992:
10993:
10994:
10995:
10996: Ajo ym.: Uusien ilmantarkkailuasemien rakentamisesta Lappiin
10997:
10998:
10999:
11000: Eduskunnalle
11001:
11002: On yleisesti tunnettu tosiasia, että viime vuo- Utössä ja toinen Ähtärissä. Kolmas asema aloit-
11003: sina Lapin ympäristön tila on oleellisesti hei- taa toimintansa Oulangalla Kuusamossa. Ou-
11004: kentynyt. Lapin vesistöt ovat alkaneet happa- langan asema ei kuitenkaan yksin turvaa Suo-
11005: moitua, metsien terveydentila on itärajalla joh- men osalta kalottialueella tehtävää ilman epä-
11006: tanut selvästi havaittaviin metsätuhoihin ja puhtauksien kaukokulkeutumien selvitystä. Na-
11007: aluskasvillisuudessa on mitattu huomattavia papiirin pohjoispuolelle tulisi saada kaksi uutta
11008: raskasmetallijäämiä. asemaa, toinen Länsi-Lappiin ja toinen Itä-
11009: Kun samaan aikaan tiedetään Neuvostoliiton Lappiin.
11010: ilmoittamat Kuolan alueen suuret rikki- ja ras- Myös kansallinen mittausasemaverkko on
11011: kasmetallipäästöt, on syytä olettaa niiden yh- Lapissa harva. Sitä täydentäisivät perustettavat
11012: dessä ankaran ilmaston kanssa vaikuttavan La- kaksi uutta EMEP-asemaa.
11013: pin ympäristön tilaan heikentävästi. Suomen on kannettava vastuunsa ympäristön
11014: Luotettavien tietojen saaminen on ehdotto- tilasta ja sen seurannasta, paitsi kansallisella
11015: man välttämätöntä, jotta pystytään ennakoi- myös kansainvälisellä tasolla. Myös vuoden
11016: maan ilmakehän saastumisen vaikutukset il- 1988 lokakuussa Rovaniemellä kokoontunut,
11017: mastoon, kallioperään, maaperään, vesistöihin, Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Suomen
11018: maan ekasysteemiin ja metsiin. Myös otsoui- ympäristöministeriön järjestämä kalottialueen
11019: mittausten takia EMEP-asemia tulisi saada ympäristön saastumista pohtinut kansainväli-
11020: Lappiin, sillä kesällä 1989 mm. Etelä-Suomen nen tutkijasymposium päätyi esittämään
11021: mittausasemilla mitattiin hälyttävän korkeita il- EMEP-tasoisia ilmantarkkailuasemia Suomen
11022: man otsonipitoisuuksia. Lappiin.
11023: Ilman laadun seuranta Lapissa on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11024: puutteellisesti järjestetty. Alueella ei ole lain- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11025: kaan sekä kuiva- että märkälaskeumien mittaa-
11026: miseen soveltuvia, kansainväliseen verkostoon että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11027: kuuluvia EMEP-tasoisia ilmantarkkailuasemia. miin EMEP-tasoisten mittausasemien
11028: Suomessa on kaksi EMEP-asemaa, toinen rakentamiseksi Lappiin.
11029:
11030: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11031:
11032: Aimo Ajo Kimmo Sarapää Esko-Juhani Tennilä
11033: Keijo Jääskeläinen Seppo Pelttari Hannele Pokka
11034: Paavo Väyrynen Asko Apukka
11035: 242 1990 vp.
11036:
11037: Toivomusaloite n:o 219
11038:
11039:
11040:
11041:
11042: Ajo: Vuotoksen altaasta vesistölle aiheutuvien vaikutusten selvit-
11043: tämisestä
11044:
11045:
11046: Eduskunnalle
11047:
11048: Koillis-Lappiin suunnitellusta Vuotoksen al- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11049: taasta ja sen mahdollisesta rakentamisesta voi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11050: matalouden tarpeisiin käydään jatkuvaa kes- sen,
11051: kustelua. Mielipiteet lyövät ristiin voimakkaas-
11052: ti. Pääasiallisin syy tähän on, ettei tunneta eikä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
11053: ole tutkittu rakennushankkeen mahdollisia vai- vittämään, mitä mahdollisia muutoksia
11054: kutuksia Kemijoen alapuolisiin vesistöihin. En- Vuotoksen altaan rakentaminen aiheut-
11055: nen kuin voidaan rakentamiseen ryhtymisestä taisi alapuolella olevaan Kemijoen vesis-
11056: vakavasti keskustella tai tehdä päätöksiä, olisi töön ja ennen kaikkea sen veden laatuun
11057: edellä mainitut seikat ehdottomasti selvitettävä. aina Perämerelle saakka.
11058:
11059: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11060:
11061: Aimo Ajo
11062: 1990 vp. 243
11063:
11064: Toivomusaloite n:o 220
11065:
11066:
11067:
11068:
11069: Ajo: Ilmansaasteiden metsille aiheuttamien vaurioiden selvittämi-
11070: sestä Itä-Lapissa
11071:
11072:
11073: Eduskunnalle
11074:
11075: Ilman epäpuhtauksista johtuvien metsävau- miselle herkimmillä mailla kuivilla ja kuivah-
11076: rioiden tutkimus on Lapissa nuorta ja hajanais- koilla kankailla itään viettävillä rinteillä. Koe-
11077: ta. Se johtuu käsityksestä, jonka mukaan Lapin aloilla kasvavien mäntyjen ikä vaihtelee 80:stä
11078: luonnon uskottiin olevan Euroopan puhtaimpia 200 vuoteen. Koealat sijaitsevat linjoilla, jotka
11079: ja metsien terveitä ja elinvoimaisia. Kuolan muodostavat kaksi keskittymää. Toisten linjo-
11080: alueen suurista saastepäästöistä saatiin varmaa jen lähtöpiste on Montsegorsk ja toisten Nikel
11081: tietoa vuoden 1987 lopulla. Samoihin aikoihin Kuolassa. Koealoilla tehdään tutkimusta erilai-
11082: Lapin havupuissa havaittiin voimakasta neulas- sin mittauksin ja kerätään aineistoja laborato-
11083: katoa ja männynversosyöpää. Lisäksi jäkälistä rioissa analysoitaviksi.
11084: ja sammalista on Itä-Lapissa mitattu korkeita Metsäntutkimuslaitos aloitti koealojen perus-
11085: metallipitoisuuksia ja Inarin Lapin itäosassa on tamisen Suomen ja Neuvostoliiton väliseltä ra-
11086: todettu ilmansaasteille herkkien jäkälien niuk- jalta kesällä 1989. Rajan tuntumassa koealojen
11087: kuutta ja kestävien jäkälien runsasta esiinty- väli on 4 km ja kasvaa 8, 16 ja 32 kilometriin
11088: mistä. etäisyyden kasvaessa rajalta lounaaseen, län-
11089: Tehostaakseen ilman epäpuhtauksista johtu- teen ja luoteeseen.
11090: vien metsävaurioiden tutkimusta Lapissa Met- Koealoista on perustettu kolmasosa ja loput
11091: säntutkimuslaitos aloitti Itä-Lapin metsävaurio- perustetaan alkukesällä 1990. Metsäntutkimus-
11092: projektin toukokuussa 1989. Tutkimus on osa laitos on aloittanut koealoilla maavesi- ja lat-
11093: laitoksen ilman epäpuhtauksien vaikutus met- vussadantatutkimukset sekä puiden kasvututki-
11094: siin (ILME) -projektia, ja sitä koordinoidaan mukset. Pääosin tutkimukset aloitetaan kuiten-
11095: Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutki- kin kesällä 1990. Neuvostoliittolaisten tutkijoi-
11096: musasemalla. Itä-Lapin metsävaurioprojektissa den kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta jat-
11097: on tarkoituksena selvittää Kuolan saastepäästö- kaa koealojen perustamista rajalta päästäläh-
11098: jen vaikutus Lapin metsien elinvoimaisuuteen teisiin saakka. Tutkimusyhteistyötä varten val-
11099: tunnistamaila vaurioiden syyt, analysoimalla mistellaan sopimusta, joka toteutuessaan tur-
11100: syiden toiminnallista perustaa ja laatimalla en- vaisi mm. koealoilta kerättävien aineistojen
11101: nusteita metsien terveydentilan ja puiden kas- vaihdon rajan yli. Tutkimusmenetelmien yhte-
11102: vun kehityksestä eri päästävaihtoehtojen valli- näistäminen taas helpottaisi ilman epäpuhtauk-
11103: tessa. Tutkimustietoa tarvitaan mm. päästöjen sien aiheuttamien kasvillisuusvaurioiden vertai-
11104: rajoittamista koskevaan päätöksentekoon. Tut- lua ja luokittelua Kuolan alueen ja Lapin vä-
11105: kimus lisää pohjoisten alueiden tutkimusta ja lillä.
11106: erityisesti perustutkimusta. Tutkimuksesta on Itä-Lapin metsävaurioprojektissa tehdään
11107: suunniteltu viisivuotista ja se on aloitettu maa- metsävaurioiden syitä selvittävää diagnostista
11108: ja metsätalousministeriön myöntämällä 100 000 tutkimusta. Metsäntutkimuslaitos on pyytänyt
11109: mk:n yhteistutkimusmäärärahalla. Projektin tutkimukseen mukaan eri tutkimuslaitosten ja
11110: rahoitustarve on 4 miljoonaa markkaa vuodelle yliopistojen tutkijoita. Tarkoituksena on saada
11111: 1990 ja samaa suuruusluokkaa vuosittain maan parhaita tutkijavoimia mukaan tutki-
11112: 1991-94. mukseen, joka edellyttää monipuolista asian-
11113: Tutkimusta varten Lappiin perustetaan 300 tuntemusta ja tutkimusmenetelmien käyttöä.
11114: pysyvää koealaa kolmen koealan ryppäinä 100 Metsäntutkimuslaitoksen lisäksi tutkijoita on
11115: tutkimuspisteeseen. Ne sijaitsevat happamoitu- tähän mennessä lupautunut Geologian tutki-
11116: 244 1990 vp. -TA n:o 220
11117:
11118: muskeskuksesta, Ilmatieteen laitokselta ja La- sekä jäkälät ja sammaleet. Tutkimuksissa käy-
11119: pin vesi- ja ympäristöpiiristä sekä Helsingin, tetään biologian ja metsätieteiden menetelmiä.
11120: Joensuun, Kuopion, Oulun ja Turun yliopis- Lapin vesi- ja ympäristöpiirin toimesta tutki-
11121: toista. Metsäntutkimuslaitoksessa käytetään taan metsäekasysteemien vesistöjä ja Ilmatie-
11122: etenkin ILME-projektissa saatuja kokemuksia. teen laitos vastaa pääosin ilman laadun mit-
11123: Muissakin tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tauksista. Edellisen lisäksi Itä-Lapin metsävau-
11124: hyödynnetään HAPRO-projektin aikana han- rioprojektissa tehdään kokeellista tutkimusta ja
11125: kittuja tietoja ja kokemuksia. laaditaan metsäekasysteemin toimintaa kuvaa-
11126: Koealoilla tehtävistä maavesi-, maannos-, via malleja. Tiedonhallintaan laaditaan tieto-
11127: latvussadanta- ja maaperätutkimuksista vastaa kanta. Mahdollisuudet monipuolisen, tieteiden-
11128: osittain Metsäntutkimuslaitos yksin, osittain välisen tutkimuksen tekemiseen ovat hyvät.
11129: yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
11130: Puiden kasvututkimusta tekee Metsäntutkimus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11131: laitos. Metsäpatologista ja -ekologista sekä
11132: maamikrobiologista ja kasvifysiologista ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11133: -ekologista tutkimusta tekevät yliopistot ja tut- miin Itä-Lapin metsävaurioprojektin
11134: kimuslaitokset yhdessä. Tutkittavaa materiaalia kokonaisrahoittamiseksi ja loppuun
11135: ovat mm. puiden neulaset, kaarna ja juuret saattamiseksi.
11136:
11137: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11138:
11139: Aimo Ajo
11140: 1990 vp. 245
11141:
11142: Toivomusaloite n:o 221
11143:
11144:
11145:
11146:
11147: Alaranta ym.: Haapaveden-Karhukankaan siirtovesijohdon ra-
11148: kentamisesta
11149:
11150:
11151: Eduskunnalle
11152:
11153: Haapaveden kunta on teollisuuden voimak- 1. Siirtovesijohto Vihanti-
11154: kaan vedenkulutuksen kasvun myötä ajautu- Karhukangas-Haapaveden
11155: massa nopeasti tilanteeseen, jossa vesilaitoksen keskusta 8 000000 mk
11156: kapasiteetti ei enää riitä kulutukseen. Veden ku- 2. Pumppaamoiden saneeraus 350000 mk
11157: lutuksen selvästi arvioitua nopeampi kasvu on 3. Uusien pumppaamaiden
11158: johtunut Imatran Voima Oy:stä ja erityisesti rakentaminen 450000 mk
11159: Osuuskunta Pohjolan Maidon kehittämisestä Kustannukset yhteensä 8 800000 mk
11160: Pohjois-Suomen keskusmeijeriksi. Näiden kah-
11161: den koko valtakunnan etuja palvelevan yrityk- Valtio on ottanut hankkeen vesihuoltotyö-
11162: sen osuus kokonaisvedenkulutuksesta on nykyi- ohjelmaan ja varannut sille vuoden 1990 tulo-
11163: sin noin puolet. Haapavedelle kohdistunut voi- ja menoarvioon 300 000 mk. Kriisitilanteen
11164: makas kasvunlisäys nostaa talousveden kulu- välttämiseksi tulisi siirtovesijohto saada raken-
11165: tuksen vuonna 1990 tasolle, joka olisi toteutu- netuksi vuosien 1990-1991 aikana. Kunnan ta-
11166: nut muutoin vasta vuonna 1997. loudelliset resurssit eivät yksin mahdollista näin
11167: Haapaveden kunta on yhteistyössä Oulun mittavan rakennushankkeen toteuttamista mää-
11168: vesi- ja ympäristöpiirin kanssa tehnyt periaate- räaikana, ja kunta esittää 3,5 miljoonan mar-
11169: ratkaisun, jonka mukaan Haapaveden nopeasti kan varaamista Haapaveden vesihuoltotyöra-
11170: kasvava talousveden tarve turvataan: hoitukseksi vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon.
11171: - rakentamalla uusia vedenottarnoita Vihan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11172: nin harjuun, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11173: - veden ostolla Vihannin Vesi Oy:ltä ja muksen,
11174: - rakentamalla siirtovesijohto Vihanti-Kar-
11175: hukangas-Haapavesi nykyistä suuremmalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11176: putkikoolla. Haapaveden-Karhukankaan siirtovesi-
11177: Kiireeliisin toimenpide on rakentaa siirtovesi- johdon rakentamiseksi.
11178: johto, jonka kustannukset ovat yhteensä 8,8
11179: milj. markkaa jakaantuen seuraavasti:
11180:
11181: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11182:
11183: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
11184: Tellervo Renko Riitta Jouppila
11185: Eino Siuruainen
11186: 246 1990 vp.
11187:
11188: Toivomusaloite n:o 222
11189:
11190:
11191:
11192:
11193: Alaranta ym.: Kirkkojärven kunnostamisesta Haapavedellä
11194:
11195:
11196:
11197: Eduskunnalle
11198:
11199: Haapajärvi eli Kirkkojärvi on Haapaveden menoarvioon varattaisiin 10 milj. mk sekä jär-
11200: kunnan keskustaajaman kohdalla sijaitseva Py- ven kunnostussuunnitelman laadintaan että itse
11201: häjoen laajentuma. Järven pinta-ala on 3,6 km 2 kunnostustöiden aloittamiseksi. Kunnostus
11202: ja keskisyvyys 2,4 metriä. Imatran Voima Oy:n edellyttää mm. vesikasvillisuuden poistoa, ran-
11203: turvevoimalaitos ottaa prosessivetensä järven tamassojen ruoppausta ja pengerrystä.
11204: yläpuolelta Pyhäjoesta ja laskee lämmenneen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11205: lauhdevetensä Haapajärveen. Järvi on jo nykyi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11206: sin voimakkaasti rehevöitynyt. muksen,
11207: Haapaveden kunta pitää rehevöityneen Haa-
11208: pajärven kunnostamista erittäin tarpeellisena että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11209: järven eri käyttömuotoja ja maisemallista arvoa Haapaveden Kirkkojärven kunnostami-
11210: ajatellen. Kunta toivoo, että seuraavaan tulo- ja seksi.
11211: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11212:
11213: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
11214: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Kalevi Mattila
11215: 1990 vp. 247
11216:
11217: Toivomusaloite n:o 223
11218:
11219:
11220:
11221:
11222: Almgren: Ilmatieteen laitoksen alueyksikön perustamisesta Lap-
11223: peenrantaan
11224:
11225:
11226: Eduskunnalle
11227:
11228: Ilmatieteen laitos on tehnyt Saimaan vesilii- teen tuo kaikille yhteistyökumppaneille syner-
11229: kenteen sääpalvelutarpeesta selvityksen, ja sää- gistä etua. Tällaisia yhteistyökumppaneita ovat
11230: palvelua on kokeiltu vuosina 1988 ja 1989. Sää- Ilmatieteen laitoksen alueyksikön lisäksi mm.
11231: palvelun vakinaistamiseksi ja laajentamiseksi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun pääs-
11232: tulee Lappeenrantaan perustaa Ilmatieteen lai- töjen mittaus- ja vähentämistekniikan laborato-
11233: toksen sääpalveluyksikkö vuonna 1991. rio ja muut ympäristönsuojeluun liittyvät yksi-
11234: Alueellisen sääpalveluyksikön sijoittaminen köt korkeakoulussa, aluetyöterveyslaitos ja
11235: Lappeenrantaan on perusteltua mm. seuraavis- Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Korkea-
11236: ta syistä: koulu näkee mahdolliseksi kehittää omia toi-
11237: - Etelä-Karjalan maatalouskeskuksella on mintojaan kansainväliseen yhteistoimintaan
11238: valmiudet yhteistyöhön maatalouden sääpalve- tähtääväksi laaja-alaiseksi ympäristönsuojelu-
11239: lun käytännön toteuttamisessa. tekniikan laboratorioksi.
11240: - Liikenteen erityissääpalveluja tarvitsevat Alueyksikön toiminta liittyy myös läheisesti
11241: tieliikenteen lisäksi lentoliikenne ja vesiliikenne. Kaakkois-Suomessa käynnistettäväksi esitet-
11242: Lentoaseman, Saimaan laivaliikenteen paino- tyyn alueelliseen (SILMUun liittyvään) ilman
11243: pisteen, Saimaan kanavan ja sen kanavakontto- epäpuhtauksien vaikutuksia metsiin koskevaan
11244: rin (merenkulkuhallituksen sisävesipiirin), me- tutkimustoimintaan samoin kuin meneillään
11245: ripelastustoimintojen ja matkailutoimintojen olevaan ilman hajuyhdisteiden vaikutuksia ih-
11246: sijoittumisen kannalta Lappeenranta on hyvä misen terveyteen koskevaan tutkimukseen.
11247: ratkaisu sääpalveluyksikön sijaintipaikkana. Kansainvälinen yhteistoiminta ilman laadun
11248: - Rakennustoiminta alueella on vilkasta seurannassa on myös tarpeen, sillä alueen ilman
11249: mm. teollisuus- ja liikerakentamisen, maa- ja tilaan vaikuttavat oleellisesti valtakunnan rajan
11250: vesirakentamisen sekä asuntorakentamisen läheisyydessä Neuvostoliiton puolella sijaitsevat
11251: aloilla. suuret asutuskeskukset ja teollisuuslaitokset.
11252: - Teknologiakeskus Kareltek Oy on tarjon- Tästä syystä Ilmatieteen laitoksen Lappeenran-
11253: nut mahdollisuutta varata sääpalveluyksikköä nan alueyksikön tehtäväkuvaan sopii erittäin
11254: varten tarpeelliset tilat, joista on hyvät tiedon- hyvin kansainvälinen yhteistoiminta Leningra-
11255: välityskanavat. din alueen vastaavien elinten kanssa.
11256: Sääpalvelun kannalta sopivan sijainnin lisäk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11257: si alueyksikön sijoittamista Lappeenrantaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11258: puoltavat useat näkökohdat. Alueyksikön teh-
11259: täviin tulee sisällyttää myös ilman laadun seu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11260: ranta, sillä Kaakkois-Suomi voimakkaana teol- Kaakkois-Suomea palvelevan Ilmatie-
11261: lisuusalueena vaatii erityistä ilman laadun val- teen laitoksen sääpalveluyksikön perus-
11262: vontaa ja tutkimusta. Ympäristönsuojeluun liit- tamiseksi Lappeenrannan teknologia-
11263: tyvien tutkimusyksiköiden keskitetty sijoittami- miljöön yhteyteen.
11264: nen Lappeenrannan teknologiamiljöön yhtey-
11265:
11266: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11267:
11268: Esko Almgren
11269: 248 1990 vp.
11270:
11271: Toivomusaloite n:o 224
11272:
11273:
11274:
11275:
11276: Almgren: Ilmansaasteiden metsissä aiheuttamien vaikutusten
11277: tutkimisesta Kaakkois-Suomessa
11278:
11279:
11280: Eduskunnalle
11281:
11282: Kaakkois-Suomen sijainti tiheään asutun ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11283: teollistuneen Neuvostoliiton alueen (Leningrad) taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11284: naapurissa sekä alueen oma ilmaa saastuttava
11285: teollisuus (Etelä-Saimaalla ja Kymenlaaksossa) että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
11286: ovat saaneet aikaan sen, että tämän alueen saas- ja menoarvioesitystä valmistellessaan
11287: telaskeuma-arvot ovat suuremmat kuin kata- ottaa huomioon Ilmansaasteiden vaiku-
11288: strofialueeksi luonnehditussa Itä-Lapissa. Tä- tus metsien terveydentilaan ·Kaakkois-
11289: män lisäksi alueen luonto on suhteellisen karua, Suomessa -tutkimukseen tarvittavan
11290: mikä tekee sen erityisen vaurioitumisherkäksi. 2 000 000 markan määrärahan.
11291: Ilmansaasteiden vaikutus metsien terveyden-
11292: tilaan Kaakkois-Suomessa on selvitettävä.
11293:
11294: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11295:
11296: Esko Almgren
11297: 1990 vp. 249
11298:
11299: Toivomusaloite n:o 225
11300:
11301:
11302:
11303:
11304: Almgren: Tutkimusaseman perustamisesta Parikkalan Siikalah-
11305: delle
11306:
11307:
11308: Eduskunnalle
11309:
11310: Parikkalan Siikalahti on ollut maamme tun- Keväällä 1989 järjestetyn amerikkalaisten lin-
11311: netuimpia lintuvesiä jo kymmenien vuosien tutieteilijöiden koematkan perusteella Parikka-
11312: ajan. Siikalahti on todettu Suomen sisävesistä lan Siikalahdella on erinomaiset mahdollisuu-
11313: parhaaksi lintujärveksi sekä Iajistan monipuoli- det kansainväliseksi lintumatkailukohteeksi.
11314: suuden että lintujen lukumäärän perusteella. Tutkimusasema voisi palvella sekä tutkijoita
11315: Siikalahti on tullut tunnetuksi myös poikkeuk- että asiantuntijamatkailijoita. Siten tutkimus-
11316: sellisen rehevän ja monipuolisen kasvistonsa aseman perustaminen tukee lintumatkailun ke-
11317: vuoksi. Alue on lunastettu valtiolle luonnon- hittämistä esim. yhteistyössä Neuvosto-Karja-
11318: suojelualueeksi ja siellä on saatettu lähes lop- lan lintumatkailukohteiden kanssa. Parikkalas-
11319: puun mittavat vesistön järjestelytyöt. sa on matkailun majoituskapasiteetti tähän se-
11320: Siikalahti tarjoaa Suomen oloissa poikkeuk- kä laadultaan että määrältään riittävä.
11321: sellisen hyvät mahdollisuudet rehevän vesieka- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11322: systeemin kokonaisvaltaiselle tutkimukselle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11323: Parikkalan kunta voi osoittaa käytöstä pois jää-
11324: vän entisen kansalaiskoulun tiloja tutkimus- ja että hallitus valmistelisi pikaisesti Sii-
11325: majoitustiloiksi. Toiminta voisi tapahtua esim. kalahden tutkimusaseman perustamisen
11326: yliopistojen yhteistyönä. yliopistojen toimintayksikkönä.
11327:
11328: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11329:
11330: Esko Almgren
11331:
11332:
11333:
11334:
11335: 19 200136P
11336: 250 1990 vp.
11337:
11338: Toivomusaloite n:o 226
11339:
11340:
11341:
11342:
11343: Almgren: Luonnonsuojelualueiden lisäämiseksi tarvittavista toi-
11344: menpiteistä
11345:
11346:
11347: Eduskunnalle
11348:
11349: Luonnonsuojelualuevarausten toteuttaminen kopuolelle jää vielä paljon alueita, jotka tulisi
11350: ei ole Etelä-Karjalassa juurikaan edennyt. Val- saattaa suojelun piiriin. Etelä-Karjalan osalta
11351: tioneuvoston vahvistamien eri ohjelmien koh- kansainvälisestikin merkittävät Suur-Saimaan
11352: teista on toteutunut tai toteutumassa ainoas- saaristoalueet vaatisivat pikaisia toimenpiteitä.
11353: taan viisi. Kuitenkin näitä kohteita on yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11354: 33. Vanhimmat suunnitelmat alkavat olla jo 20 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11355: vuotta vanhoja. Valtion tulo- ja menoarviossa
11356: on varattu luonnonsuojelualueiden hankintaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11357: 60 miljoonaa markkaa. Viime vuonna koko Ky- luonnonsuojelualuejärjestelmän kehit-
11358: men läänin osuus oli vain 500 000 mk, jota sitä- tämiseksi, alueiden hankintamääräraho-
11359: kään summaa ei ole henkilökuntapulan takia jen korottamiseksi ja hankintaohjelmien
11360: pystytty käyttämään. vauhdittamiseksi.
11361: Valtioneuvoston vahvistamien ohjelmien ul-
11362:
11363: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11364:
11365: Esko Almgren
11366: 1990 vp. 251
11367:
11368:
11369: Toivomusaloite n:o 227
11370:
11371:
11372:
11373:
11374: Anttila ym.: Opastuskeskuksen rakentamisesta Torronsuon kan-
11375: sallispuiston alueelle
11376:
11377:
11378: Eduskunnalle
11379:
11380: Hämeen Järviylänkö sijaitsee keskellä Hel- lispuiston alueelle hankkeena, joka palvelee ko-
11381: sinki-Tampere-Turku-kolmiota ja keskellä ko Järviylängön eteläosan informaatiokeskuk-
11382: Kanta-Hämettä. Alueen reunoilla on valtakun- sena.
11383: nalliset liikenneväylät, joiden kehittäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11384: moottoriväylinä luo uusia mahdollisuuksia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11385: alueen kehittymiselle asuinalueena. Alueen ke- muksen,
11386: hittämisen perusta on rikas ja puhdas luonto.
11387: Alueella on kansallispuistoja sekä suojelu- ja että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
11388: virkistysalueita. Viimeksi on perustettu Torron- piteisiin kansallispuistojen opastuskes-
11389: suon kansallispuisto valtion omistuksessa ole- kuksen rakentamiseksi joko Liesjärven
11390: valle maa-alueelle. tai Torronsuon kansallispuiston alueelle
11391: Kansallispuistojen opastuskeskus tulee to- tavoitteena palvella koko Järviylängön
11392: teuttaa joko Torronsuon tai Liesjärven kansal- eteläosan injormaatiokeskuksena.
11393:
11394: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11395:
11396: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
11397: 252 1990 vp.
11398:
11399: Toivomusaloite n:o 228
11400:
11401:
11402:
11403:
11404: Anttila ym.: Ilmansuojeluilmoitusten käsittelyn nopeuttamisesta
11405: Hämeen lääninhallituksessa
11406:
11407:
11408: Eduskunnalle
11409:
11410: Hallitus on eduskunnan hyväksymänä toteut- sittelyä, eli nykyisellä ilmansuojelulain henki-
11411: tanut ns. haittaverot mm. polttoaineiden hin- löstöllä yhden vuoden lisätyömäärää.
11412: noissa ja eräiden kertakäyttöpakkausten hin- Nykyisellä henkilökunnalla Hämeen läänin-
11413: noissa samoin kuin fosforiverona. Valitettavaa hallitus ei tule selviytymään lisääntyvistä ilman-
11414: on vain se, että haittaveroina kerättävät verotu- suojelutehtävistä, ellei lääninhallitus saa palka-
11415: lot menevät valtion pohjattomaan kassaan, eikä ta vähintään kahta uutta henkilöä lisää. Lisäksi
11416: niitä kerätä ympäristön tilaa parantavaan ra- työvoimavajausta on myös lääninhallitusten jä-
11417: hastoon, josta ne olisi suoraan osoitettavissa tehuollon tehtävissä. Yritysten jättämät jäte-
11418: ympäristön tilaa parantavien toimenpiteiden ra- huoltosuunnitelmat tulisi voida nopeasti käsi-
11419: hoittamiseen. tellä ja sen mukaiset päätökset saattaa hakijoi-
11420: Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimis- den tietoon.
11421: tot ovat jo vuosia tehneet töitä puutteellisilla Ilmansuojelulain ja freoniasetuksen sekä jä-
11422: voimavaroillaan rikki- ja typpidioksidi- ja hiuk- tehuoltolain täytäntöönpanossa on lain velvoit-
11423: kaspäästöjen vähentämiseksi ilmansuojelulain teiden ja annettujen voimavarojen välillä suuri
11424: avulla. Suomi pystyy selviytymään lääninhalli- ammottava kuilu. Jos lisähenkilökuntaa ei saa-
11425: tusten hallintopäätösten avulla maamme kan- da, on syytä kyseisen lainsäädännön muuttami-
11426: sainvälisten velvoitteiden toteuttamiseksi pääs- seen. Jopa freoniasetus on kumottava, ellei
11427: töjen vähentämisessä. Tämä edellyttää kuiten- apuvoimia saada lisää.
11428: kin sekä riittävien voimavarojen, henkilöiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11429: että selvitysrahojen antamista lääninhallitusten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11430: ilmansuojelutyöhön. muksen,
11431: Eduskuntakin on ilmansuojelulain muutok-
11432: sen hyväksyessään kiinnittänyt huomiota il- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
11433: mansuojeluilmoitusten käsittelyruuhkien pur- piteisiin ilmansuojeluilmoitusten käsit-
11434: kamiseen. Esimerkiksi Hämeen lääninhallituk- telyruuhkien purkamiseksi tarvittavan
11435: sessa odottaa käsittelyn aloittamista joukko jo henkilöstön palkkaamiseksi Hämeen
11436: vuonna 1983 jätettyjä ilmansuojeluilmoituksia. lääninhallitukseen, sekä
11437: Kun CFC-aineita, ns. freoneita, käyttävä teolli- ryhtyisi toimenpiteisiin lisähenkilös-
11438: suus joutui jättämään ilmansuojeluilmoituksen tön palkkaamiseksi Hämeen lääninhalli-
11439: viime vuoden loppuun mennessä, merkitsee se tukseen jätehuoltolain mukaisten jäte-
11440: Hämeen läänissä yli 30 uuden ilmoituksen kä- huoltosuunnitelmien käsittelyä varten.
11441:
11442: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11443:
11444: Sirkka-Liisa Anttila Marjatta Stenius-Kaukonen
11445: 1990 vp. 253
11446:
11447: Toivomusaloite n:o 229
11448:
11449:
11450:
11451:
11452: Anttila: Ilmansaasteiden aiheuttamien ympäristötuhojen tutkimi-
11453: sesta
11454:
11455:
11456: Eduskunnalle
11457:
11458: Ilmansaasteiden aiheuttamien ympäristötu- Suomessa on välttämätöntä toteuttaa, jotta tie-
11459: hojen tutkiminen on poikkeuksellisen vaikea dämme, mistä johtuvat havumetsiemme neulas-
11460: tehtävä. Tutkimus on välttämätön, jotta ympä- ten värimuutokset.
11461: ristöämme ja tärkeintä luonnonvaraamme met- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11462: siä uhkaavat laajat tuhot voidaan estää tai niitä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11463: lievittää oikeilla toimilla. Ilmansaasteiden ai-
11464: heuttamia tuhoja on vaikea erottaa luonnon että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
11465: normaaleista ilmiöistä. Vaikutusmekanismien piteisiin ilmansaasteiden aiheuttamien
11466: ymmärtämiseksi tarvitaan laajaa poikkitieteel- ympäristötuhojen tutkimiseksi tarvitta-
11467: listä tutkimusta, kehittyneitä tutkimusmenetel- van laajan poikkitieteellisen tutkimuk-
11468: miä ja -välineitä sekä ammattitaitoisia työnteki- sen aloittamiseksi sekä tutkimuksessa
11469: jöitä. tarvittavan riittävän välineistön ja am-
11470: Ilmansaastetutkimuksia vaikeuttaa myös se, mattitaitoisen henkilökunnan hankkimi-
11471: että määrärahojen pienemisen takia on vaikea seksi, jotta tärkeintä luonnonvaraamme
11472: aloittaa uusia tutkimushankkeita. Kuitenkin metsiä uhkaavat laajat tuhot voidaan
11473: mm. neulasten värioireiden analyysi eteläisessä estää tai niitä lievittää oikeilla toimilla.
11474:
11475: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11476:
11477: Sirkka-Liisa Anttila
11478: 254 1990 vp.
11479:
11480: Toivomusaloite n:o 230
11481:
11482:
11483:
11484:
11485: Anttila: Otsonitutkimuksessa tarvittavien laitteiden hankkimises-
11486: ta Maatalouden tutkimuskeskukselle
11487:
11488:
11489: Eduskunnalle
11490:
11491: Maatalouden tutkimuskeskuksen hallitus on man epäpuhtauksien mittaukseen tarvittavia
11492: tammikuussa 1990 vahvistanut vuoden 1990 toi- analysaattorilaitteita ei ole tutkimuskeskuksella
11493: mintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa käytettävissään. Laite on kuitenkin ehdottoman
11494: korostetaan erityisesti tutkimusta ja tutkimus- välttämätön ilman epäpuhtauksien tutkimuk-
11495: voimavarojen suuntaamista ympäristöongel- sessa. Samalla on todettava, että tutkimusta ot-
11496: miin. sonin vaikutuksista viljelykasveihin ei ole vielä
11497: Yhtenä tärkeänä tutkimusalueena ovat ilman edes aloitettukaan. Tämäkin on tärkeä tutki-
11498: epäpuhtaudet, mikä on hyvin laaja tutkimus- musalue.
11499: alue. Siihen kuuluvat maanpinnan läheisen ot- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11500: sonin haittavaikutuksia selvittävä tutkimushan- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11501: ke sekä raskasmetalli- ja muun ainelaskeuman
11502: vaikutuksia viljelysmaassa ja viljelykasveissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11503: selvittävät tutkimukset. menpiteisiin otsonitutkimuksessa tarvit-
11504: Maatalouden tutkimuskeskuksen ongelma on tavien ilman epäpuhtauksien mittaami-
11505: sama kuin monen muunkin valtion laitoksen, seen käytettävien analysaattorilaitteiden
11506: eli se, että tutkimukseen käytettävää välineistöä hankkimiseksi Maatalouden tutkimus-
11507: ei ole riittävästi. Mm. otsonitutkimuksessa il- keskukselle.
11508: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11509:
11510: Sirkka-Liisa Anttila
11511: 1990 vp. 255
11512:
11513: Toivomusaloite n:o 231
11514:
11515:
11516:
11517:
11518: Astala ym.: Kunnallisten palveluiden turvaamisesta valtionosuus-
11519: järjestelmän avulla
11520:
11521:
11522: Eduskunnalle
11523:
11524: Suomi on kehittynyt hyvinvointivaltio. Julki- soja. Tällöin vaikeutetaan eniten vähävaraisten
11525: set palvelut ovat vakauttaneet kansantaloutta ja ja pienituloisten ihmisten elämisen mahdolli-
11526: lisänneet oikeudenmukaisuutta. Julkiset palve- suuksia.
11527: lut ovat edistäneet tulojen ja voimavarojen oi- Myös puhdas ja elävä ympäristö on osa ih-
11528: keudenmukaisempaa jakoa. Julkisten palvelujen misten perusoikeuksia. Ympäristöasioita on kä-
11529: laatu ja kehitys on koko yhteiskunnan nopean siteltävä myös ihmisen arkipäivän kysymyksi-
11530: ja suotuisan kehityksen tärkeimpiä perustaja. nä, jotka on otettava huomioon kunnallisia pal-
11531: Läntisiin naapurimaihimme verrattuna Suo- veluja kehitettäessä.
11532: messa julkisten menojen osuus bruttokansan- Hyvinvointivaltion kehityksen hidastaminen
11533: tuotteesta on edelleen pieni. Ruotsissa osuus on johtaisi toimeentuloerojen kasvuun, hyvinvoin-
11534: 62 prosenttia, Tanskassa 60 prosenttia ja Nor- nin heikkenemiseen ja epäoikeudenmukaiseen
11535: jassa 54 prosenttia, mutta Suomessa vain 42 yhteiskunnalliseen kehitykseen. Hyvinvointival-
11536: prosenttia. tion rakentamista on jatkettava. Kansalaisten
11537: Julkiset palvelut, joista suurin osa toteutuu arkielämän kokemusten ja tarpeiden on päästä-
11538: kunnallisina palveluina, vaikuttavat ihmisen vä määräämään palveluiden uudistamista ja ra-
11539: hyvinvointiin kokonaisuutena. Siksi on kehitet- kentamista.
11540: tävä kaikkia julkisen palvelun osa-alueita. Kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11541: nille on taattava taloudelliset voimavarat julkis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11542: ten palvelujen järjestämiseen. Valtiovallalla ei muksen,
11543: ole moraalista oikeutta alentaa lakisääteisiä val-
11544: tionosuuksia kunnille. Jos näin tehdään, on että hallitus ryhtyisi toimiin parem-
11545: kuntien pakko nostaa jo entisestään korkeata pien mahdollisuuksien takaamiseksi
11546: veroäyrin hintaa ja kunnallisia maksuja ja tak- kunnille tuottaa hyvinvointipalve/uja.
11547:
11548: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11549:
11550: Heli Astala Pauli Uitto Pekka Leppänen
11551: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
11552: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka
11553: 256 1990 vp.
11554:
11555: Toivomusaloite n:o 232
11556:
11557:
11558:
11559:
11560: Astala ym.: Luonnonsuojelua palvelevan tutkimustoiminnan li-
11561: säämisestä
11562:
11563:
11564: Eduskunnalle
11565:
11566: Ympäristöongelmat ovat yhä selvemmin Kuitenkin luonnonsuojelun investoinnit ovat
11567: maapallon tai maanosien laajuisia. Suomen on ympäristöinvestoinneistamme suurimmat ja
11568: kannettava oma osuutensa näiden ilmiöiden edellyttävät myös runsaasti tutkimustietoa.
11569: tutkimisesta. Toisaalta Suomessa on huolehdit- Luonnonsuojelututkimusta ei myöskään harjoi-
11570: tava myös oman yhteiskuntamme kannalta teta valtion tutkimuslaitoksissa.
11571: merkittävien alojen ja luontomme erityispiirtei- 3) Lääninhallinnon selvitykset. Läänien ym-
11572: den tutkimisesta. Suomi käyttää ympäristöntut- päristöhallinnolle on delegoitu yhä enemmän
11573: kimukseen selvästi vähemmän varoja kuin tehtäviä, joita ratkaistaessa tarvitaan tutkimus-
11574: Skandinavian maat. Eräiltä keskeisiltä ympäris- tietoa.
11575: töntutkimuksen lohkoilta puuttuu kokonaan 4) Kansainvälisen tutkimustyön tehtävät
11576: valtion tutkimuslaitos, eräiltä jopa tutkimustra- ovat vuosi vuodelta lisääntymässä. Suomen ja
11577: ditio. Ympäristöministeriön tutkimusvarat ovat Neuvostoliiton ympäristöntutkimusyhteistyötä
11578: välttämättömiä välittömästi päätöksentekoa vaikeuttaa jo nyt tutkimusvarojen puute. Mo-
11579: palvelevan tutkimuksen ja selvityksen aikaan- net kansainväliset sopimukset, joissa Suomi on
11580: saamiseksi. mukana, edellyttävät myös huomattavaa tutki-
11581: Erityistä huomiota tulee kiinnittää seuraaviin muspanosta Suomen puolelta.
11582: tutkimusaloihin: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11583: 1) Ympäristön seuranta. Suomessa ollaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11584: parhaillaan perustamassa kansainvälistä yhden- muksen,
11585: netyn seurannan verkkoa. Tavoitteena on yh-
11586: distää ilmassa, maalla ja vesissä tehtävät ha- että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
11587: vainnot helpoimmin tulkittavissa olevaksi ko- määrärahojen osoittamiseksi luonnon-
11588: konaisuudeksi. ja ympäristönsuojelua palvelevaan tut-
11589: 2) Luonnonsuojelututkimuksen varat ovat kimustoimintaan.
11590: olleet kautta aikojen täysin riittämättömät.
11591:
11592: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11593:
11594: Heli Astala Raila Aho Pekka Leppänen
11595: Pertti Lahtinen Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen
11596: Claes Andersson Marjatta Stenius-Kaukonen Esko Helle
11597: Arvo Kemppainen Pauli Uitto Vappu Säilynoja
11598: Timo Laaksonen Asko Apukka Lauha Männistö
11599: 1990 vp. 257
11600:
11601: Toivomusaloite n:o 233
11602:
11603:
11604:
11605:
11606: Astala ym.: Ympäristövaikutusten arvioinnin ja hallinnon tehos-
11607: tamisesta ympäristöministeriössä
11608:
11609:
11610: Eduskunnalle
11611:
11612: Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikun- näkökohdista on tultava lisäperuste valtion oh-
11613: nan ehdotukset kattavat luontoa ja luonnonva- jaukseen.
11614: roja koskevat, tuotannon ja kulutuksen, liiken- Jotta merkittävä suunnittelukäytäntöjen
11615: teen, ympäristötiedon, kasvatuksen ja koulu- muutos voisi tapahtua, tulee ympäristöministe-
11616: tuksen, hallinnon ja lainsäädännön kehittämi- riössä olla ympäristövaikutusten arviointia ja
11617: sen sekä kansainvälisen yhteistyön kysymykset. ympäristöpolitiikan integrointia varten erityi-
11618: Toimikunta on korostanut ympäristöpolitii- nen hallinnollinen yksikkö. Ympäristönsuojelu-
11619: kan keinovalikoimista erityisesti taloudellisia neuvosto on suositellut kyseisen yksikön perus-
11620: ohjauskeinoja ja ympäristövaikutusten arvioin- tamista ministeriöön. OECD:n suorittamassa
11621: tia. Suomen ympäristöpolitiikan tutkinnassa esitet-
11622: Toimikunta on ottanut voimakkaan myöntei- tiin taloussuunnitteluyksikön perustamista mm.
11623: sen kannan taloudellisiin ohjauskeinoihin, eri- ympäristötaloudellisten kysymysten selvittämis-
11624: tyisesti verojen ja maksujen käyttöön ympäris- tä varten.
11625: tönsuojelussa. Ympäristövaikutusten arviointi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11626: on Suomessa jo jossain määrin käytössä kaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11627: voituksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa. muksen,
11628: Arviointi esitetään ulotettavaksi nyt niin tavara-
11629: tuotantoon kuin kuntien ja vaitionkin tulo- ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
11630: menoarvioiden laadintaan, toiminta- ja talous- erityisen hallinnollisen yksikön perusta-
11631: suunnitteluun sekä perinteisiin luonnonvarojen miseksi ympäristöministeriöön ympäris-
11632: hyödyntämis- ja ympäristönmuutoshankkeisiin tövaikutusten arviointiaja ympäristöpo-
11633: aina valtion tukipolitiikkaan asti. Ympäristö- litiikan integrointia varten.
11634:
11635: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11636:
11637: Heli Astala Raila Aho Pekka Leppänen
11638: Pertti Lahtinen Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen
11639: Claes Andersson Esko Helle Arvo Kemppainen
11640: Pauli Uitto Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
11641: Asko Apukka Lauha Männistö
11642: 258 1990 vp.
11643:
11644: Toivomusaloite n:o 234
11645:
11646:
11647:
11648:
11649: Dromberg ym.: Poliisin virkojen lisäämisestä Uudenmaan lää-
11650: nissä
11651:
11652:
11653: Eduskunnalle
11654:
11655: Poliisitoimen henkilökunnan vähyys on on- lyhentäminen, joka vähentää vuosittaista koko-
11656: gelma kaikissa Uudenmaan poliisipiireissä, naistyöaikaa 30 poliisimiehen työmäärän ver-
11657: mutta suurimmat ongelmat henkilöstövajaus ai- ran. Poliisivajetta on jouduttu jatkuvasti kor-
11658: heuttaa pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uuden- vaamaan ylitöitä teettämällä. Vuoden 1988
11659: maan muuttovoittokunnissa. Väestön voimakas tilinpäätöstietojen mukaan poliisien ylityö-
11660: kasvu on lisännyt poliisin ja poliisin kansliapal- korvauksiin käytettiin Uudenmaan läänissä
11661: velujen tarvetta edellä mainituilla alueilla siinä 1 835 000 markkaa.
11662: määrin, että kysyntää ei voida aina kansalaisten Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
11663: kannalta tyydyttää riittävästi. denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
11664: Väestömäärän kasvusta ja siitä aiheutuneesta kunnassa.
11665: rikollisuuden lisääntymisestä huolimatta polii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11666: sin henkilöstölisäykset ovat olleet läänissä var- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11667: sin vähäisiä. Poliisien määrä tuhatta asukasta sen,
11668: kohden on nykyisellään huomattavasti alle val-
11669: takunnallisen keskiarvon erityisesti eräissä lää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 15
11670: nin kasvukeskuksissa. uuden poliisitoimen perustamiseksi Uu-
11671: Tilannetta huonontaa entisestään vuosien denmaan lääniin.
11672: 1988-1990 aikana toteutettava poliisin työajan
11673:
11674: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11675:
11676: Kaarina Dromberg Eeva-Liisa Moilanen Seija Karkinen
11677: Pauli Uitto Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo
11678: Ingvar S. Melin Per-Henrik Nyman Lea Kärhä
11679: Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi Tuula Linnainmaa
11680: Lauri Metsämäki Arja Alho Tauno Valo
11681: Tarja Kautto Markku Pohjola Matti Saarinen
11682: Pauli Uitto Martti Tiuri Marjatta Väänänen
11683: Marita Jurva Anssi Rauramo Henrik Lax
11684: Ritva Laurila Antti Kalliomäki Elsi Hetemäki-Olander
11685: 1990 vp. 259
11686:
11687: Toivomusaloite n:o 235
11688:
11689:
11690:
11691:
11692: Elo ym.: Tulvapenkereen rakentamisesta Merikarvianjokeen
11693:
11694:
11695:
11696: Eduskunnalle
11697:
11698: Merikarvian kirkonkylän kohdalle on suun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11699: niteltu tulvapenger suojaamaan kirkon seutua muksen,
11700: ja Vassan asuttua aluetta kevät- ja syystulvilta.
11701: Penkereen kustannusarvio on 500 000 markkaa. että hallitus ottaisi valtion vuoden
11702: Merikarvian kunta on esittänyt toivomuksen, 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
11703: että hanke toteutettaisiin mahdollisimman no- vän määrärahan Merikarvianjoen tulva-
11704: peasti. penkereen rakentamiseen.
11705: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11706:
11707: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11708:
11709: Mikko Elo Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
11710: Timo Roos Lea Mäkipää Raila Aho
11711: Heikki Rinne
11712: 260 1990 vp.
11713:
11714: Toivomusaloite n:o 236
11715:
11716:
11717:
11718:
11719: Elo ym.: Karvianjoen vesistöjen järjestelystä ja tulvasuojelusta
11720:
11721:
11722:
11723: Eduskunnalle
11724:
11725: Karvianjoen alapuolisessa vesistön osassa on Merikarvianjoen ja siihen välittömästi liittyvien
11726: huomattavia tulvasuojelutarpeita. Merikarvian- muiden vesistöhankkeiden järjestelyn toteutta-
11727: joki on riittämätön yläpuolisesta vesistöstä no- miskustannukset ovat arviolta noin 20 milj.
11728: peasti purkautuville tulvavesille. Kevättulvien markkaa, kun tulvauoman mitoituksessa on
11729: ohella Merikarvianjoen varrella aiheuttavat otettu huomioon yläpuolisen vesistön tarpeet.
11730: haittaa ja vaaratilanteita lähes jokavuotiset Tulvasuojelusuunnitelmien laadinnan ollessa
11731: hyydetulvat. Laajimmillaan tulvat peittävät al- edelleen kesken tulisi hanketta toteuttaa vaiheit-
11732: leen runsaat 400 ha peltoa. Suurimpia haittoja tain niin, että ensi vaiheessa rakennetaan tulva-
11733: ja vaaratilanteita asutukselle tulvat aiheuttavat penger Merikarvian kirkonkylän kohdalle ja to-
11734: Merikarvian kirkonkylän alueella. Tampereen teutetaan Tuorijoen tulvasuojelu erillisenä
11735: vesipiirissä on valmisteilla Merikarvianjoen jär- hankkeena.
11736: jestyssuunnitelma. Suunnitelma sisältää tulva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11737: uoman rakentamisen Lankosken alapuolelta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11738: Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauksen. Mi- muksen,
11739: toitus mahdollistaa Merikarvianjoen tulvien
11740: poistamisen ja tulvavirtaamien pienentämisen että hallitus ottaisi valtion vuoden
11741: Pohjajoella ja Noormarkunjoella. Kevättalven 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
11742: vedenkorkeuksien pitäminen nykyistä ylempä- vän määrärahan Karvianjoen vesistön
11743: nä Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien järjestelyyn ja tulvasuojeluun.
11744: laskeminen tulevat myös mahdollisesti mukaan.
11745:
11746: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11747:
11748: Mikko Elo Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
11749: Kalevi Lamminen Timo Roos Lea Mäkipää
11750: Raila Aho Heikki Rinne
11751: 1990 vp. 26I
11752:
11753: Toivomusaloite n:o 237
11754:
11755:
11756:
11757:
11758: Elo ym.: Siikaisten kunnan alueella suoritettavista vesistöjärjeste-
11759: lyistä
11760:
11761:
11762: Eduskunnalle
11763:
11764: Siikaisten kunnan pinta-alasta vesistöjä on tön kokonaisvaltainen kunnostaminen. Suunni-
11765: noin 30 neliökilometriä. Vesistöjen kuntoa, ti- telman toteuttamisella voitaisiin kehittää vesis-
11766: laa ja käyttötarkoitusta on selvitetty vesihalli- tön virkistyskäyttöä, kalastusta, luonnonsuoje-
11767: tuksen ja Tampereen vesipiirin tekemissä tutki- lua, tulvainhoitamista ja voimataloutta sekä pa-
11768: muksissa. Näiden mukaan Siikaisten kunnan rantaa vesistön ekologista tilaa. Hankkeen kus-
11769: alueella olevien vesien tila on voittopuolisesti tannukset ovat yhteensä noin II ,5 miljoonaa
11770: tyydyttävä. markkaa, josta Siikaisten kunnan osuus olisi
11771: Siikaisten kunta ja Tampereen vesipiiri ovat 0, 7 miljoonaa markkaa.
11772: laatineet yhteistyössä vuonna I986 Siikaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11773: vesistön kunnostuksen yleissuunnitelman. Vesi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11774: piiri on esittänyt tämän suunnitelman vesi- ja muksen,
11775: ympäristöhallitukselle tavoitteena, että valtio-
11776: neuvosto päättäisi toimia hakijana hankkeen että hallitus ottaisi valtion vuoden
11777: vesioikeudellisessa käsittelyssä ja että hanke ra- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
11778: hoitettaisiin valtion varoin. vän määrärahan Siikaisten kunnan ve-
11779: Suunnitelman tavoitteena on Siikaisten vesis- sistöjärjestelyihin.
11780:
11781: Helsingissä I3 päivänä helmikuuta I990
11782:
11783: Mikko Elo Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
11784: Timo Roos Lea Mäkipää Raila Aho
11785: Heikki Rinne
11786: 262 1990 vp.
11787:
11788: Toivomusaloite n:o 238
11789:
11790:
11791:
11792:
11793: Elo: Yhdysvesijohdon rakentamisesta Söörmarkun ja Noormar-
11794: kun keskustan välille
11795:
11796:
11797: Eduskunnalle
11798:
11799: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa viemäri voidaan jätevedet puhdistaa nykyisen
11800: on varattu 250 000 markan suuruinen määrära- pienpuhdistamon sijasta keskitetysti kunnan
11801: ha Söörmarkun ja Noormarkun keskustan väli- keskuspuhdistamolla.
11802: sen yhdysvesijohtohankkeen aloittamista var- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11803: ten. Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11804: merkitty 2,6 miljoonaa markkaa ja valtion
11805: osuudeksi 900 000 markkaa. Rakentamalla yh- että hallitus ottaisi valtion vuoden
11806: dysvesijohto Söörmarkun nykyisen vesijohto- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
11807: verkoston sekä keskustan vesijohtoverkoston vän määrärahan yhdysvesijohdon ja
11808: välille turvataan noin 300 söörmarkkulaisen siirtoviemärin rakentamiseen välille
11809: raakaveden tarve. Rakentamalla samalla siirto- Söörmarkku-Noormarkun keskusta.
11810: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11811:
11812: Mikko Elo
11813: 1990 vp. 263
11814:
11815: Toivomusaloite n:o 239
11816:
11817:
11818:
11819:
11820: Fred ym.: Kemiallisten ilmansaasteiden seurannan tehostamisesta
11821:
11822:
11823:
11824: Eduskunnalle
11825:
11826: Suomessa ei ole laitteita ilmassa olevien ke- Ekokem Ab:n toiminnan jatkuva seuraaminen
11827: miallisten aineiden jatkuvaan seuraamiseen. II- olisi perusteltua ulkomaisten kokemusten valos-
11828: maan päässeitä kemikaaleja voidaan mitatakio sa. Tosin laitos on jo saanut elohopeayhdistei-
11829: vain, jos tiedetään mitä etsitään, ja etsintä voi den polttokiellon, kun ympäristön jäkälissä to-
11830: perustua vain päästäjän antamiin tietoihin vuo- dettiin elohopeaa, mutta monet muut terveyttä
11831: dosta. vaarantavat aineet ovat laitoksella edelleen jo-
11832: Ongelma koettiin todellisuudessa mm. 23.3. kapäiväisiä.
11833: 1989 Liettuassa tapahtuneen ammoniakkion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11834: nettomuuden seurauksena, kun ammoniakkia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11835: saapui ilmavirtojen mukana myös Suomeen. muksen,
11836: Esimerkiksi Tammisaaressa ammoniakki ai-
11837: heutti oireina silmien kirvelyä. Kuitenkaan mit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin il-
11838: tauksissa ei voitu todeta mitään. Näin ei olisi massa olevien kemiallisten aineiden jat-
11839: mahdollista varoittaakaan mahdollisesta yllät- kuvan tarkkailun järjestämiseksi ja yh-
11840: tävästä päästöstä. den tutkimuspisteen sijoittamiseksi Rii-
11841: Vakituinen seuranta olisi tarpeellista myös himäen ongelmajätelaitoksen läheisyy-
11842: maamme ainoan ongelmajätelaitoksen toimin- teen, jotta sen toiminnan ympäristövai-
11843: nan vuoksi. Riihimäen Ongelmajätelaitos/Oy kutukset selviäisivät.
11844:
11845: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11846:
11847: Jorma Fred Sauli Hautala
11848: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
11849: 264 1990 vp.
11850:
11851: Toivomusaloite n:o 240
11852:
11853:
11854:
11855:
11856: Fred ym.: Ongelmajätelaitosten valvonnan tehostamiseksi tarvit-
11857: tavista toimenpiteistä
11858:
11859:
11860: Eduskunnalle
11861:
11862: Riihimäellä toimii maamme ainoa ongelma- ole ollenkaan erityislakeja. Siten Oy Ekokem
11863: jätelaitos, Oy Ekokem Ab. Sinänsä tarpeellisen Ab:n vaikutuspiirin pohjavesistä tutkitaan nyt
11864: ja hyödyllisen laitoksen toiminta aiheuttaa kui- vain bakteerit, koska laki ei muuta vaadi. Näin
11865: tenkin lähiseudun asukkaille huolta ja suora- mm. raskasmetalli-, pcb-ja dioksiinipitoisuudet
11866: naista pelkoa, kun laitoksella on sattunut usei- jäävät tutkimatta. Erityislainsäädännön lisäksi
11867: ta, tosin pieniä onnettomuuksia. Pelkoa lisää- tarpeen olisi erillinen riippumaton tutkimusyk-
11868: vät tiedot mahdollisesta laitoksen laajentami- sikkö päästöjen valvontaan.
11869: sesta sekä ongelmajätteiden tuomisesta ulko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11870: mailta käsiteltäväksi. Ongelmajätteiden tuomi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11871: nen ulkomailta Suomessa hävitettäväksi olisi muksen,
11872: kiellettävä. Useat laitoksessa käsiteltävät aineet
11873: ovatkin aineille altistuneiden terveydelle haital- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin on-
11874: lisia. Mm. dioksiinit, joita syntyy epätäydelli- gelmajätelaitoksen toimintaa säätelevän
11875: sessä palamisessa eli käytännössä aina jätteitä ja mm. ulkomailta tulevan ongelmajät-
11876: poltettaessa, ja pcb, jota myös hävitetään lai- teen tuonnin kieltävän erityislain anta-
11877: toksessa, ovat karsinogeenejä ja aiheuttavat mo- miseksi, ongelmajätelaitoksen valvon-
11878: nenlaisia muita sairauksia. Juuri pcb- ja diok- nan tiukentamiseksi ja erillisen, riippu-
11879: siiniriskien takia Ruotsissa on toistaiseksi luo- mattoman ja tarpeelliset oikeudet omaa-
11880: vuttu jätteidenpohtolaitosten rakentamisesta. van tutkimusyksikön perustamiseksi lai-
11881: Ongelmajätelaitoksen toimintaa säätelevä toksen toimintaa, päästöjä ja ympäris-
11882: lainsäädäntö on puutteellinen eikä sitä varten tön tilaa selvittämään.
11883: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11884:
11885: Jorma Fred Sauli Hautala Esko Almgren
11886: 1990 vp. 265
11887:
11888: Toivomusaloite n:o 241
11889:
11890:
11891:
11892:
11893: Hacklin ym.: Suurteollisuuden jätteiden hyötykäytön lisäämi-
11894: sestä
11895:
11896:
11897: Eduskunnalle
11898:
11899: Suurteollisuuden toiminta synnyttää suuria suurten jätemassojen läjittämisestä aiheutuvat
11900: jätemassakasoja, joista aiheutuu sekä maise- ongelmat pystytään ratkaisemaan.
11901: mallisia että ympäristöllisiä haittoja. Tällaisia Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
11902: läjittämällä syntyneitä suuria jätekasoja muo- toivomuksen,
11903: dostuu mm. tuhkajätteistä, pastajätteestä, siis-
11904: tausmassajätteestä ja nollakuitulietteestä. Tek- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
11905: niset keinot ja mahdollisuudet jätteiden hyöty- läjitettyjen suurten jätemassojen hyöty-
11906: käyttöön ovat viime vuosina suuresti kehitty- käytön tutkimisen nopeuttamiseksi sekä
11907: neet. On saavutettavissa kansantaloudellista, niiden aiheuttamien ympäristöl/isten ja
11908: ympäristöllistä ja maisemallista hyötyä, mikäli maisemallisten haittojen poistamiseksi.
11909:
11910: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11911:
11912: Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo
11913:
11914:
11915:
11916:
11917: 20 200136P
11918: 266 1990 vp.
11919:
11920: Toivomusaloite n:o 242
11921:
11922:
11923:
11924:
11925: Hacklin ym.: Kuntien ympäristöhallinnon valtionavun myöntä-
11926: misperusteiden muuttamisesta
11927:
11928:
11929: Eduskunnalle
11930:
11931: Ympäristöhallinto on suhteellisen uusi itse- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11932: näisenä hallinnon alana, joten erilaiset toimin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11933: tatavat eivät vielä ole vakiintuneet varsinkaan
11934: kunnallisella tasolla. Ongelmaksi on muodostu- että ympäristöhallinnolle kunnissa hy-
11935: nut mm. se, että valtionapuun oikeuttaviin väksyttäisiin tulevaisuudessa valtion-
11936: käyttömenoihin eivät kuulu ympäristöntutki- apuun oikeuttaviksi käyttömenoiksi
11937: mukseen ja huoltoon tarvittavat välineet ja lait- myös väline- ja laitehankinnat sekä
11938: teet. Samoin tutkimus- ja konsulttiavulta puut- tutkimus- ja konsulttimenot.
11939: tuvat valtionavulliset määrärahat.
11940:
11941: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11942:
11943: Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo
11944: 1990 vp. 267
11945:
11946: Toivomusaloite n:o 243
11947:
11948:
11949:
11950:
11951: Hacklin ym.: Ympäristötietoutta koskevan koulutuksen lisäämi-
11952: sestä teollisuuden piirissä
11953:
11954:
11955: Eduskunnalle
11956:
11957: Pieni ja keskisuuri teollisuus on merkittävä palkata erikseen henkilökuntaa perehtymään
11958: työllistäjä. Yritysten syntyä tuetaan sekä val- ao. asioihin eikä konsulttien käyttökään ole
11959: tion että kuntien toimin. Yrittäjille järjestetään useinkaan taloudellisesti mahdollista.
11960: monenlaista perehdyttämiskoulutusta yrityksen Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
11961: toimintaan liittyvissä asioissa. Ympäristöasiat toivomuksen,
11962: eivät kuitenkaan vielä kuulu koulutuksen pii-
11963: riin. Monet pienetkin yritykset voivat tietämät- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
11964: tään aiheuttaa ympäristöhaittoja, jotka olisi kampanjan järjestämiseksi pien- ja kes-
11965: ajoissa tehdyllä suunnittelulla voitu välttää. kisuuren teollisuuden ympäristötietou-
11966: Pienten ja keskisuurten yritysten omistajilta den lisäämiseksi sekä perehdyttämiskou-
11967: puuttuu tietoa ja tiedonsaantimahdollisuuksia lutuksen aikaansaamiseksi ympäristö-
11968: ympäristöasioissa. Heillä ei ole mahdollisuuksia asioissa.
11969: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11970:
11971: Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo
11972: 268 1990 vp.
11973:
11974: Toivomusaloite n:o 244
11975:
11976:
11977:
11978:
11979: Heikkinen ym.: Kuhmoon perustettavan Ystävyyden puiston
11980: tutkimus- ja opastuskeskuksen rakentamisesta
11981:
11982:
11983: Eduskunnalle
11984:
11985: Suomalais-neuvostoliittolainen Ystävyyden alue tulee olemaan laaja-alainen ympäristötut-
11986: puisto on päätetty perustaa Suomen puolella kimus ja -seuranta. Ystävyyden puistolle tarkoi-
11987: pääasiassa Kuhmon kunnan alueelle ja Neuvos- tettujen tehtävien asianmukainen toteuttaminen
11988: toliitossa Kostamukseen. Suomen puoleista edellyttää opastuskeskuksen lisäksi myös kun-
11989: puiston osaa koskeva laki on parhaillaan käsi- nollista tutkimus- ja laboratoriotilojen raken-
11990: teltävänä laki- ja talousvaliokunnassa. Laki hy- tamista. Ilman näitä ei yhteistyötä voida toteut-
11991: väksyttäneen vielä kevätistuntokauden 1990 ai- taa Neuvostoliiton kanssa. Lakiesityksen mu-
11992: kana. Puiston tärkeä tehtävä on ympäristötut- kaan tutkimus- ja opastuskeskuksen pinta-ala
11993: kimuksen ja -seurannan toteuttaminen kaikilla tulisi olemaan n. 2 000 m 2 ja kustannukset n.
11994: ympäristönsuojelun lohkoilla. Suomen ja Neu- 20 000 000 markkaa.
11995: vostoliiton kesken on tarkoitus sopia laajasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11996: tutkimusohjelmasta. Osa tutkimuksista toteute- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11997: taan suomalais-neuvostoliittolaisina yhteispro- muksen,
11998: jekteina. Myös muille ulkomaisille tutkijoille on
11999: tarkoitus varata mahdollisuus puistossa suorit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12000: taa tutkimuksia. Ystävyyden puiston tutkimus- ja opas-
12001: Hallituksen vuoden 1990 tulo- ja menoarvio- tuskeskuksen rakentamisen toteuttami-
12002: ehdotus sisältää Ystävyyden puiston keskuk- seksi eduskunnassa käsiteltävänä olevan
12003: seen vain opastustilojen (800m 2) suunnittelura- lakiesityksen edellyttämässä laajuudes-
12004: han, vaikka tämän keskuksen tärkein tehtävä- sa.
12005:
12006: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12007:
12008: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Sakari Valli
12009: Pentti Kettunen Annikki Koistinen Eino Siuruainen
12010: Tellervo Renko
12011: 1990 vp. 269
12012:
12013: Toivomusaloite n:o 245
12014:
12015:
12016:
12017:
12018: Helle ym.: Suojelupoliisin tehtävien määrittelystä
12019:
12020:
12021:
12022: Eduskunnalle
12023:
12024: Useimmissa maailman maissa lienee salaisen suojelupoliisi antaa myös yksityisille työnanta-
12025: poliisin yksikkönsä. Suomessa kyseinen laitos jille tietoa paikanhakijoiden poliittisista kan-
12026: on muuttanut nimeään useampaan kertaan his- noista.
12027: torian aikana. Itsenäisen Suomen alkuvuosi- Mielestämme suomalaisen yhteiskunnan ny-
12028: kymmeninä sen päätehtävänä taisi olla maan kykehitysvaiheessa ei ole syytä jatkaa suojelu-
12029: omien kansalaisten kortistointi ja kurissapito. poliisin salaista toimintaa niin laajana kuin se
12030: On oletettavissa, että nykyisen suojelupoliisin tällä hetkellä on. Lisäksi on välttämätöntä de-
12031: tehtävät ovat jossain määrin toisin painottu- mokratisoida suojelupoliisin hallinto ja henki-
12032: neet, vaikka tietoa niistä ei juuri ole. löstörekrytointi.
12033: Edellä sanotusta huolimatta on ilmeistä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12034: mm. suomalaista vasemmistoa edelleen tark- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12035: kaillaan vanhasta muistista eri tavalla kuin mui-
12036: ta julkisia poliittisia organisaatioita. Vasemmis- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
12037: tolaiset ovat edelleen toisen luokan kansalaisia suojelupoliisin demokratisoimiseksi.
12038: mm. virkojen täytössä. On myös tiedossa, että
12039:
12040: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12041:
12042: Esko Helle Claes Andersson Timo Laaksonen
12043: 270 1990 vp.
12044:
12045: Toivomusaloite n:o 246
12046:
12047:
12048:
12049:
12050: Hurskainen-Leppänen: Tutkimusaseman perustamisesta Parikka-
12051: lan Siikalahdelle
12052:
12053:
12054: Eduskunnalle
12055:
12056: Parikkalan Siikalahti on ollut maamme tun- tutieteilijöiden koematkan perusteella Parikka-
12057: netuimpia lintuvesiä jo kymmenien vuosien lan Siikalahdella on erinomaiset mahdollisuu-
12058: ajan. Siikalahti on todettu Suomen sisävesistä det kansainväliseksi lintumatkailukohteeksi.
12059: parhaaksi lintujärveksi sekä lajiston monipuoli- Tutkimusasema voisi palvella sekä tutkijoita
12060: suuden että lintujen lukumäärän perusteella. että asiantuntijamatkailijoita. Siten tutkimus-
12061: Siikalahti on tullut tunnetuksi myös poikkeuk- aseman perustaminen tukee lintumatkailun ke-
12062: sellisen rehevän ja monipuolisen kasvistonsa hittämistä esim. yhteistyössä Neuvosto-Karja-
12063: vuoksi. Alue on lunastettu valtiolle luonnon- lan lintumatkailukohteiden kanssa. Parikkalas-
12064: suojelualueeksi ja siellä on saatettu lähes lop- sa on matkailun majoituskapasiteetti tähän se-
12065: puun mittavat vesistön järjestelytyöt. kä laadultaan että määrältään riittävä.
12066: Siikalahti tarjoaa Suomen oloissa poikkeuk- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
12067: sellisen hyvät mahdollisuudet rehevän vesieka- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12068: systeemin kokonaisvaltaiselle tutkimukselle. sen,
12069: Parikkalan kunta voi osoittaa käytöstä pois jää-
12070: vän entisen kansalaiskoulun tiloja tutkimus- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12071: majoitustiloiksi. Toiminta voisi tapahtua esim. Parikkalan Siikalahden tutkimusaseman
12072: yliopistojen yhteistyönä. perustamiseksi yliopistojen toimintayk-
12073: Keväällä 1989 järjestetyn amerikkalaisten lin- sikkönä.
12074:
12075: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12076:
12077: Sinikka Hurskainen-Leppänen
12078: 1990 vp. 271
12079:
12080: Toivomusaloite n:o 247
12081:
12082:
12083:
12084:
12085: Huuhtanen ym.: Tulopoliittisen kokonaisratkaisun kunnallisvero-
12086: kertymään aiheuttamien muutosten selvittämisestä
12087:
12088:
12089: Eduskunnalle
12090:
12091: Tulopoliittisen ratkaisun yhteydessä hallitus nallisverovähennyksestä selvästi muita kuntia
12092: sopi kunnallisveroon tehtävästä vähennyksestä. enemmän. Tämä aiheutuu siitä, että näissä kun-
12093: Tällöin ilmoitettiin, että vähennys pienentää nissa suhteellisesti suurempi osa tulonsaajista
12094: kunnallisveroa 215 milj. markkaa. sijoittuu kyseiselle vähennykseen oikeuttavalle
12095: Vähennysperusteiden tultua julki kunnalliset välille.
12096: keskusjärjestöt tekivät omat laskelmansa. Las- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12097: kelmien mukaan vähennyksen vaikutus on esi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12098: tettyä huomattavasti suurempi. Mikäli vähen- muksen,
12099: nys koskee kaikkia tulonsaajia, se on noin 800
12100: milj. markkaa, ja jos se koskee vain palkansaa- että hallitus selvittäisi pikaisesti kun-
12101: jia, se on noin 550 milj. markkaa. nallisverosta vuonna 1991 tehtävän ns.
12102: Veron kohdentuminen 20 000-80 000 mark- tupavähennyksen ·vaikutusten kohdistu-
12103: kaa ansaitseviin kansalaisiin aiheuttaa sen, että misen erityyppisiin kuntiin ja tekisi esi-
12104: ne kunnat, joissa verotulot ovat keskimääräistä tyksensä tarvittavista kompensaatiotoi-
12105: alhaisemmat, tulevat kärsimään kyseisestä kun- menpiteistä.
12106:
12107: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12108:
12109: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki Mirja Ryynänen
12110: Kalle Röntynen Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen
12111: Riitta Saastamoinen Lauha Männistö Seppo Kääriäinen
12112: 272 1990 vp.
12113:
12114: Toivomusaloite n:o 248
12115:
12116:
12117:
12118:
12119: Huuhtanen: Yleisen rahoitusavustuksen määräytymisperusteen
12120: muuttamisesta Tervon kunnan osalta
12121:
12122:
12123: Eduskunnalle
12124:
12125: Kuntien yleisten rahoitusavustusten lasken- vuoksi, että osia kunnasta kuuluu ns. saaristo-
12126: nallisen osuuden perusteena käytetään tasoitus- lain piiriin (kunta ei ole kokonaan nimetty lain
12127: rajaprosenttia, joka määräytyy kunnan maa- tarkoittamaksi saaristokunnaksi). Muutos olisi
12128: pinta-alaa kohti laskettavan asukastiheyden toteutettava vuoden 1991 alusta lukien.
12129: mukaan. Tervon kunnan kannalta laskentatapa Edellä esitetty tasoitusrajaprosentin määräy-
12130: on epäoikeudenmukainen, koska kunta on hy- tyminen toisi selvän parannuksen nykyiseen ti-
12131: vin vesistöinen (pinta-alasta 113 on vettä ja osa lanteeseen ja kohtelisi tasavertaisemmin luon-
12132: pysyvästi asuttuja saaria). Yhteyksien järjestä- nonolosuhteiden perusteella eri asemassa olevia
12133: minen kuntakeskukseen sekä palvelujen tuotta- kuntia.
12134: minen on varsin hankalaa. Nimenomaan palve- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
12135: lujen järjestämisessä vesistöisyydestä johtuva nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12136: kunnan rikkonaisuus aiheuttaa lisäkustannuk-
12137: sia. Tasoitusrajaprosentin määräytymistapa oli- että hallitus muuttaisi kuntien yleisen
12138: sikin muutettava niin, että perusteena olisi kun- rahoitusavustuksen tasoitusrajaprosen-
12139: nan koko pinta-ala eikä vain maapinta-ala. Toi- tin määräytymistapaa Tervon kunnan
12140: nen vaihtoehto olisi suoraan korottaa tasoitus- osalta.
12141: rajaprosenttia kunnan vesistöisyyden ja sen
12142:
12143: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12144:
12145: Jorma Huuhtanen
12146: 1990 vp. 273
12147:
12148: Toivomusaloite n:o 249
12149:
12150:
12151:
12152:
12153: Ikonen ym.: Toivakan kunnan kantokykyluokan muuttamisesta
12154:
12155:
12156:
12157: Eduskunnalle
12158:
12159: Keski-Suomen kunnista monet jäävät kunnan 1 575 mk/asukas. Vuoden 1988 tilinpäätöksessä
12160: vaurautta ja vakavaraisuutta mittaavissa teki- pitkäaikaislainoista asunto-, teollisuushalli- ja
12161: jöissä jälkeen kantokykyluokkansa keskiarvois- liikelaitoslainojen osuus oli 8,4%.
12162: ta. Näin mm. Toivakka, alle 2 500 asukkaan Pääluokkien 2-4 nettomenot ovat olleet voi-
12163: kunta, joka kuuluu 2. kantokykyluokkaan. makkaassa kasvussa ja lakisääteisyyden vuoksi
12164: Kunnan taloudellinen tilanne on viime vuosi- kunnalla on olemattomat mahdollisuudet nii-
12165: na merkittävästi heikentynyt, joten sen on pe- den pienentämiseen.
12166: rusteltua päästä 1. luokkaan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12167: Vuonna 1989 kunnan kokonaisäyrimäärä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12168: asukasta kohden oli 32 477, ja äyrin hinta on 17 muksen,
12169: penniä. Veroäyrien muutos ilman täydennysäy-
12170: rejä on 11,2 OJo. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12171: Kunnan talousarviolainat 31.12.1989 olivat Toivakan kunnan kantokykyluokan
12172: 3 672 mk/asukas, kun vuonna 1986 laina oli alentomiseksi 2. luokasta 1. luokkaan.
12173: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12174:
12175: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
12176: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Sakari Knuuttila
12177: 274 1990 vp.
12178:
12179: Toivomusaloite n:o 250
12180:
12181:
12182:
12183:
12184: Ikonen ym.: Haittaveroilla kerättävien varojen käyttämisestä
12185: ympäristönsuojeluun
12186:
12187:
12188: Eduskunnalle
12189:
12190: Energiankulutuksen kasvun hillitsemiseksi ja suoranaista veroasteikkojen korottamista. Kos-
12191: energiantuotannosta ja -kulutuksesta aiheutu- ka haittaveroja on päätetty kerätä Suomessa,
12192: vien ympäristöhaittojen vähentämiseksi ovat on niiden avulla saatavilla varoilla edistettävä
12193: vuoden 1990 alusta tulleet voimaan fossiilisia sekä energiantuotannon että teollisuuslaitosten
12194: polttoaineita ja turvetta, moottoribensiiniä ja ympäristönsuojeluvalmiuksia. Tällaisia toimia
12195: dieselöljyä koskevat haittaverot, joita peritään ovat teollisuuden ympäristönsuojeluavustusten
12196: polttoaineen aiheuttamien hiilidioksidipäästö- ja lainoitusten kehittäminen sekä energiansääs-
12197: jen perusteella. töön, ympäristövaikutuksiin ja energiantuotan-
12198: Verojen perusteluissa on oletettu, että haitta- toon liittyvän tutkimuksen lisääminen.
12199: verot vaikuttavat ohjaavasti kulutukseen. To- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12200: dellisuudessa kerätyt verot eivät millään tavoin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12201: edistä ympäristön tilan parantumista tai ympä- muksen,
12202: ristöön kohdistuvaa tutkimusta. Ne eivät moti-
12203: voi energian tuottajia ottamaan käyttöön pääs- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12204: töjen kannalta parempaa tekniikkaa, vaan an- haittaveroilla kerättävien varojen ohjaa-
12205: tavat tavallaan haittaveron maksun kautta va- miseksi ympäristön tilaa parantaviin toi-
12206: pautuksen ympäristövaikutuksista. Verot kerä- miin.
12207: tään siis puhtaasti fiskaalisina.
12208: Yleinen mielipide pitää haittaverojen nimellä
12209: kerättyjä maksuja hyväksyttävämpinä kuin
12210:
12211: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12212:
12213: Pirkko Ikonen Riitta Kauppinen
12214: 1990 vp. 275
12215:
12216: Toivomusaloite n:o 251
12217:
12218:
12219:
12220:
12221: Ikonen ym.: Raskaan polttoöljyn rikkidioksidipitoisuuden alen-
12222: tamisesta
12223:
12224:
12225: Eduskunnalle
12226:
12227: Rikkipäästöjä syntyy ensisijaisesti energian- vuoksi kaikkia toimia rikkipäästöjen aiheutta-
12228: tuotannosta, teollisuudesta ja liikenteestä. mien haittojen vähentämiseksi on tehostettava.
12229: Vaikka rikkipäästöjen kasvusuunta onkin Suo- Valtioneuvosto on 26 päivänä marraskuuta
12230: messa saatu laskuun, on luontoomme kohdistu- 1987 antanut päätöksen raskasta polttoöljyä
12231: va rasite muualta kulkeutuvien rikkipäästöjen käyttävien voimalaitosten ja kattilalaitosten
12232: osalta edelleenkin liian suuri. Rikkilaskeomasta rikkidioksidipäästöjen rajoittamisesta. Sen mu-
12233: kolmannes on kotimaista alkuperää, kolmannes kaan vuoden 1991 alusta lähtien raskasta polt-
12234: tulee Neuvostoliitosta ja kolmanneksen aiheut- toöljyä käyttävissä voimalaitoksissa ja kattila-
12235: tavat Puola, DDR, Saksan liittotasavalta, Hol- laitoksissa keskimääräinen rikkidioksidin pääs-
12236: lanti, Englanti ja Ruotsi. täohjearvo on 1 350 mg/MJ. Tämä vastaa polt-
12237: Ilman laadun vaikutukset ympäristössämme toaineen rikkipitoisuutena 2, 7 OJo. Vastaavasti
12238: ovat selvästi nähtävissä. Metsiemme terveyden- päästäohjearvot kattiloille, joita käytetään Uu-
12239: tilassa sekä pienvesien happamuudessa on jo to- denmaan, Turun ja Porin, Hämeen tai Kymen
12240: dettu muutoksia. Männyn ja kuusen harsuuntu- läänien asema- ja rakennuskaava-alueilla, on
12241: misoireita on eniten havaittu Pohjois-Suomes- 500 mg/MJ. Tämä vastaa polttoaineen 1 % :n
12242: sa. Naavamaiset, puhdasta ilmaa suosivat jäkä- rikkipitoisuutta. Koska Pohjois-Suomessa
12243: lät ovat vähentyneet ja korvautuneet uusilla la- luontomme on muutenkin kovan kuormituksen
12244: jeilla. alaisena, ei ole enää perusteltua sallia runsasrik-
12245: Ilmakehässä ja viimeistään metsässä ilman kisen polttoöljyn käyttöä missään päin Suo-
12246: rikkidioksidi muuttuu rikkihapoksi. Metsä- mea.
12247: maasta rikkihappo huuhtoo tärkeitä kasviravin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12248: teita sekä haitallisia metalliyhdisteitä, kuten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12249: alumiinia. Puun terveydentilan heikentyessä muksen,
12250: neulasten ja lehtien määrä vähenee ja latvukses-
12251: sa tapahtuu muutoksia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12252: Suomessa metsien elinkelpoisuus ja kunto on runsasrikkisen raskaan polttoöljyn käy-
12253: koko kansantalouden kannalta elintärkeä. Sen tön kieltämiseksi koko Suomessa.
12254:
12255: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12256:
12257: Pirkko Ikonen Riitta Kauppinen
12258: 276 1990 vp.
12259:
12260: Toivomusaloite n:o 252
12261:
12262:
12263:
12264:
12265: Ikonen ym.: Kuntien ja valtion välisen ns. järjestelyasiakirjan vel-
12266: voittavuuden tehostamisesta
12267:
12268:
12269: Eduskunnalle
12270:
12271: Kuntien ja valtion allekirjoittama järjestely- uskottavuus järjestelyasiakirjalle tulisi palaut-
12272: asiakirja on edelleen toimiva keino julkisen ta- taa.
12273: louden ohjaamiseksi. Järjestelyasiakirjamenet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12274: telyä on toteutettu vuodesta 1975lähtien, joskin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12275: sen painoarvo on viime vuosina vesittynyt, ts. muksen,
12276: asiakirjassa sovittua ei ole puolin eikä toisin
12277: noudatettu. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12278: Kuntien toimivuuden kannalta on välttämä- valtion ja kuntien välisen ns. järjestely-
12279: töntä, että valtion ja kuntien väliset taloudelli- asiakirjan velvoittavuuden tehostami-
12280: set suunnitelmat ja lupaukset kestävät, ja siksi seksi.
12281: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12282:
12283: Pirkko Ikonen Vappu Säilynoja Raila Aho
12284: Juhani Alaranta Tellervo Renko Jukka Vihriälä
12285: Kalle Röntynen Toimi Kankaanniemi Matti Väistö
12286: Eino Siuruainen Mirja Ryynänen Sirkka-Liisa Anttila
12287: Pekka Leppänen Aapo Saari Marjatta Väänänen
12288: Hannele Pokka Riitta Kauppinen
12289: 1990 vp. 277
12290:
12291: Toivomusaloite n:o 253
12292:
12293:
12294:
12295:
12296: Isohookana-Asunmaa ym.: Vesi- ja ympäristöpiirien vesihuolto-
12297: suunnitelmien toteuttamisen turvaamisesta
12298:
12299:
12300: Eduskunnalle
12301:
12302: Valtion tulo- ja menoarvion perusteluissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12303: 1980-luvun alkupuolella useasti todettu, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12304: hallituksen tarkoituksena on suunnata vesihal- muksen,
12305: linnon rakennustoimintaa enenevässä määrin
12306: vesihuoltoa, vesiensuojelua ja virkistyskäyttöä että hallitus valmistellessaan vuoden
12307: palveleviin hankkeisiin. Tämän mukaisesti on 1991 tulo- ja menoarvioesitystä ottai>i
12308: vesi- ja ympäristöhallinnossa panostettu kun- momentil/e 35.25. 77 tarvittavat määrä-
12309: nostuskohteiden suunnitteluun 1980-luvulla rahat, jotta vuodesta 1991 lähtien vesi-
12310: niin, että vesi- ja ympäristöpiireissä on tällä het- ja ympäristöpiirit kykenisivät toteutta-
12311: kellä kussakin piirissä yhteensä useita satoja maan vesihuoltoa, vesiensuojelua, vir-
12312: kohteita, joiden yleinen merkitys on huomatta- kistyskäyttöä, kalataloudellista kunnos-
12313: va. Valtion osallistuminen näitten kohteitten ra- tusta ja vesistöjen yleistä kunnostusta
12314: kentamiseen olisi mahdollista, mikäli rahoitus koskevat suunnitelmansa.
12315: budjetissa olisi järjestetty.
12316:
12317: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12318:
12319: Tytti lsohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila Juhani Alaranta
12320: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Vihriälä Matti Maijala
12321: Esko Aho
12322: 278 1990 vp.
12323:
12324: Toivomusaloite n:o 254
12325:
12326:
12327:
12328:
12329: Isohookana-Asunmaa ym.: Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuuden
12330: alentamisesta Pohjois-Suomessa
12331:
12332:
12333: Eduskunnalle
12334:
12335: Raskas polttoöljy on edelleen merkittävä näkyvät selvästi maaperän ja kasvillisuuden ti-
12336: energianlähde Suomessa. Maassamme sallitaan lassa. Tämän takia raskaan polttoöljyn rikkipi-
12337: kahdenlaista polttoöljyä, mitä tulee niiden tuot- toisuuksista tulisi antaa pikimmiten uudet ja
12338: tamiin rikkipitoisuuksiin. Niin sanotussa ruuh- nykyistä kireämmät ohjeet.
12339: ka-Suomessa sallittu rikkipitoisuus on yksi pro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12340: sentti, kun muualla Suomessa se on 2, 7 prosent- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12341: tia. Kyseiselle käytännölle ei löydy pitäviä pe- muksen,
12342: rusteluja. Rikkilaskeuma on hälyttävän korkea
12343: maan kaikissa osissa, mutta aivan erityisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12344: maamme pohjoisissa osissa rikkilaskeumista on menpiteisiin raskaan polttoöljyn rikkipi-
12345: muodostumassa todellinen ongelma senkin ta- toisuusprosentin laskemiseksi Pohjois-
12346: kia, että Kuolan niemimaalta tulee laskeumia Suomessa vähintään muuta Suomea vas-
12347: runsaasti pohjoiseen Suomeen. Rikkilaskeumat taavalle tasolle eli yhteen prosenttiin.
12348:
12349: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12350:
12351: Tytti lsohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Juhani Alaranta
12352: 1990 vp. 279
12353:
12354: Toivomusaloite n:o 255
12355:
12356:
12357:
12358:
12359: Jokiniemi ym.: Liperin kunnan kantokykyluokan muuttamisesta
12360:
12361:
12362:
12363:
12364: Eduskunnalle
12365:
12366: Liperin kunta on vuosittain määrätty 2. kan- kunnan velkaantuminen ja tiedossa olevat huo-
12367: tokykyluokkaan, vaikka se laskennallisesti ai- mattavat investoinnit sekä Pohjois-Karjalan
12368: van selvästi kuuluisi 1. luokkaan. Onhan se patteriston lakkauttaminen Ylämyllyitä merkit-
12369: esim. viimeisessä verotuksessa asukasta kohti sevät sitä, että kunnan taloudelliset vaikeudet
12370: lasketun veroäyrimäärän mukaan 100 heikoim- vain pahenevat. Veroäyrikertymään ei ole tie-
12371: man kunnan joukossa. dossa mitään merkittävää parannusta, pikem-
12372: Liperin kunta on viime vuosina pahasti vel- minkin päinvastoin tulee vaikuttamaan Ylämyl-
12373: kaantunut. Kunnan taloudelliset vaikeudet joh- lyn varuskunnan supistaminen.
12374: tuvat paljon siitä, että Joensuun kaupungin lä- Liperi voidaan hyvin perustellusti siirtää 1.
12375: heisyys on pakottanut sen rakentamaan palve- kantokykyluokkaan.
12376: lujaan tavallista korkeammalle tasolle, jotta se Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12377: voisi kilpailla vetovoimasta kaupungin kanssa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12378: Liperissä on kolme keskusta, jotka ovat melkoi- muksen,
12379: nen taloudellinen rasite.
12380: Liperin veroäyrimäärä on asukasta kohti py- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12381: synyt alhaisena, mikä johtuu pienipalkkaisten Liperin kunnan kantokykyluokan muut-
12382: suuresta määrästä ja maatalousväestön suuresta tamiseksi 2. luokasta 1. kantokykyluok-
12383: osuudesta. Veroäyrimäärä on 33 473 äyriä asu- kaan.
12384: kasta kohti vuoden 1989 verotuksessa. Liperin
12385:
12386: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12387:
12388: Esko Jokiniemi Pekka Puska Matti Väistö
12389: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
12390: 280 1990 vp.
12391:
12392: Toivomusaloite n:o 256
12393:
12394:
12395:
12396:
12397: Jouppila: Ympäristön tilaa valvovan aluelaboratorion saamisesta
12398: Pohjois-Suomeen
12399:
12400:
12401: Eduskunnalle
12402:
12403: Pohjois-Suomessa tarvitaan ympäristön tilan hankittavien laitteistojen tulee olla korkeatasoi-
12404: valvontaan pysyvää aluelaboratoriota. Tällä sia ja monipuolisia sekä palkattavan lisähenki-
12405: hetkellä vesipiirin velvoitetarkkailuun tarkoitet- löstön riittävän pätevää arvioimaan, mitä saa-
12406: tu laboratorio ei kykene laite- ja henkilöresurs- dut tulokset merkitsevät.
12407: seiltaan vastaamaan niihin haasteisiin, joita laa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12408: jan alueen ympäristökysymykset tuovat tulles- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12409: saan.
12410: Aluelaboratoriohanketta tukee Oulun yli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12411: opiston ja vesi- ja ympäristöpiirin kesken aloi- ympäristön tilaa valvovan pysyvän alue-
12412: tettu yhteistyö, jolloin työnjako perus- ja sovel- laboratorion ja sille tarvittavien toimin-
12413: tavan tutkimuksen välillä selkiytyisi. Aluelabo- taedellytysten saamiseksi.
12414: ratoriota kehitettäessä tulee huolehtia siitä, että
12415:
12416: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12417:
12418: Riitta Jouppila
12419: 1990 vp. 281
12420:
12421:
12422: Toivomusaloite n:o 257
12423:
12424:
12425:
12426:
12427: Jurva ym.: Talousrikosten tutkinnan tehostamisesta
12428:
12429:
12430:
12431: Eduskunnalle
12432:
12433: SMP:n taholta on koko viime vuosikymme- mahdollisuutta tutkintaan parantaa lisäämällä
12434: nen ajan korostettu taloudellisten rikosten li- henkilökuntaa sekä antamalla käyttöön mah-
12435: sääntymistä ja niiden kansan oikeustajua rap- dollisimman uudenaikaista tekniikkaa. Tällä ta-
12436: peuttavan vaikutuksen vaarallisuutta. Tämä työ voin pystyttäisiin selvittämään monia suuria ta-
12437: tuottikin tulosta vuosikymmenen alussa, jolloin lousepäselvyyksiä, joista on valtiolle todennä-
12438: useat talousepäselvyyksiin ja rikoksiin syyllisty- köisesti aiheutunut useiden satojen miljoonien
12439: neet henkilöt jäivät kiinni ja joutuivat syyttee- markkojen vahinkoja.
12440: seen. Myös lukuisia politiikassa mukana näky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12441: viä henkilöitä paljastui talousrikoksiin syyllisty- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12442: neiksi. Tuomittiinpa eräs puoluekin maksa- muksen,
12443: maan saamiaan varoja takaisin valtiolle.
12444: Vuosikymmenen kuluessa tämä nk. "rötös- että hallitus ottaisi valtion vuoden
12445: herrajahti" kuitenkin laantui niin, että jo vuosi- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
12446: kymmenen lopussa aikaisemmin tuomittuja vän määrärahan poliisin talousrikosten
12447: henkilöitä ryhdyttiin vapauttamaan ja talousri- tutkintahenkilökunnan ja -kapasiteetin
12448: kosten tutkintaan käytettävää työpanosta alet- olennaiseen lisäämiseen, jotta selvittä-
12449: tiin vähentää. Tämä ei suinkaan johtunut rikos- mättä olevat talousrikokset saataisiin
12450: ten vähenemisestä, vaan ainoastaan linjan pikaisesti tutkituksi ja syylliset rangais-
12451: muuttamisesta kysymyksessä. tuksi ja valtio voisi saada menettämänsä
12452: SMP:n mielestä talousrikosten tutkintaa tuli- varat mahdollisimman pikaisesti takai-
12453: si jälleen tehostaa. Tätä varten tulisi poliisin sin.
12454: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12455:
12456: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
12457: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
12458: Tina Mäkelä
12459:
12460:
12461:
12462:
12463: 21 200136P
12464: 282 1990 vp.
12465:
12466: Toivomusaloite n:o 258
12467:
12468:
12469:
12470:
12471: Jäätteenmäki ym.: Nimismiespiirien säilyttämisestä valtion pai-
12472: kallishallintoa kehitettäessä
12473:
12474:
12475: Eduskunnalle
12476:
12477: Valtion paikallishallinto on Suomessa järjes- lintotyöryhmä on mietinnössään sen sijaan eh-
12478: tetty pääsääntöisesti nimismiesjärjestelmän dottanut voimakasta puuttumista valtion pai-
12479: puitteissa. Ainoastaan ns. vanhoissa kaupun- kallishallintoviranomaisten lukumäärään. To-
12480: geissa on voimassa erillisjärjestelmä. Hallinnon teutuessaan mietintö merkitsisi nimismiespiirien
12481: järjestäminen nimismiesjärjestelmän mukaisesti lakkauttamisia ja yhdistämisiä. Samalla keskit-
12482: on osoittautunut sekä yhteiskunnan että kansa- tymisen seurauksena palvelut heikkenisivät ja
12483: laisten kannalta onnistuneeksi ratkaisuksi. Jär- virkamiesten paikallistuntemus vähenisi. Kes-
12484: jestelmä tarjoaa varsin monipuoliset palvelut kittämisestä aiheutuisi myös muita epäkohtia.
12485: lähellä ihmisiä ja nopeasti. Monipuolisuuden ja Valtion paikallishallintoa tulisikin kehittää tur-
12486: tehokkuuden ansiosta yhteiskunnan kustannuk- vaamalla poliisitoiminnan hoitaminen yhteistoi-
12487: set on voitu pitää alhaisina. Nimismiesorgani- minnan muodossa. Tärkeintä on kansalaisten
12488: saatio huolehtii ihmisten keskellä poliisi-, syyt- turvallisuuden ja palvelujen takaaminen, mihin
12489: täjä-, ulosotto-, yleishallinto- ja eräistä muista paikallishallintotyöryhmän ehdotukset kauniis-
12490: tehtävistä. Ainoan ongelman tehtävien hoitami- ta lupauksista huolimatta vaikuttaisivat kieltei-
12491: sessa muodostaa poliisivoimien riittämättömyys sesti.
12492: poliisin työajan lyhentyessä ja tehtävien lisään- Kuntalaisten palvelujen turvaaminen kaikissa
12493: tyessä. Tästä syystä on ollut tarpeen tehostaa tilanteissa on välttämätöntä. Piirien yhdistämi-
12494: piirien välistä yhteistoimintaa. siä ei myöskään tule hyväksyä ilman kuntalais-
12495: Parlamentaarinen poliisiasiain neuvottelu- ten suostumusta.
12496: kunta onkin lausunnossaan poliisilakityöryh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12497: män mietinnöstä katsonut piirien yhteistoimin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12498: nan kehittämisen tarpeelliseksi. Sen sijaan neu-
12499: vottelukunta ei ole pitänyt tarpeellisena yhteis- että hallitus kehitettäessä valtion pai-
12500: toiminnan laajentamista muiden kuin poliisi- kallisha/lintoa turvaisi kansalaisten pal-
12501: tehtävien osalta eri piirien välillä. Myöskään velut nykyisen nimismiesjärjestelmän
12502: piirien yhdistämistä neuvottelukunta ei ole eh- pohjalta tasapuolisesti koko maassa
12503: dottanut. eikä ryhtyisi poliisipiirien yhdistämiseen
12504: Sisäasiainministeriön asettama paikallishal- vastoin kuntalaisten tahtoa.
12505:
12506: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12507:
12508: . Anneli Jäätteenmäki Gustav Björkstrand Jukka Vihriälä
12509: Mats Nyby Aapo Saari Jarmo Wahlström
12510: Jorma Fred Pentti Mäki-Hakola Kirsti Ala-Harja
12511: Martti Korkia-Aho Håkan Malm
12512: 1990 vp. 283
12513:
12514: Toivomusaloite n:o 259
12515:
12516:
12517:
12518:
12519: Jäätteenmäki ym.: Pohjoismaisen ympäristö- ja biologiavuoden
12520: 1990-91 viettämisestä Suomessa
12521:
12522:
12523: Eduskunnalle
12524:
12525: Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismainen sallisella tasolla vaatii työtä ja voimavaroja.
12526: ministerineuvosto ovat päättäneet julistaa vuo- Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen valtio
12527: den 1990-91 pohjoismaiseksi ympäristö- ja on ainoa maa, joka ei käytä kansallisia varoja
12528: biologiavuodeksi. Päätavoite on saada mahdol- pohjoismaisen ympäristö- ja biologiavuoden ta-
12529: lisimman monet tahot- laitokset, ammattijär- voitteiden toteuttamiseksi.
12530: jestöt, elinkeinoelämä, luonnonsuojelujärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12531: töt, kansalaisjärjestöt, vapaaehtoisjärjestöt ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12532: kansalaiset - toimimaan paremman ympäris- muksen,
12533: tön puolesta. Vuoden aikana on tarkoitus edis-
12534: tää näiden tahojen tietoisuutta Pohjolan roolis- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
12535: ta ympäristökysymyksissä ja saada aikaan mai- piteisiin pohjoismaisen ympäristö- ja
12536: den ja ammattiryhmien rajat ylittävää yhteis- biologiavuoden 1990-91 viettämiseksi
12537: työtä. myös Suomessa.
12538: Pohjoismaisen tason lisäksi suunnittelu kan-
12539:
12540: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12541:
12542: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää
12543: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen
12544: 284 1990 vp.
12545:
12546: Toivomusaloite n:o 260
12547:
12548:
12549:
12550:
12551: Jäätteenmäki ym.: Kyrönjoen tulvasuojelun järjestämisestä
12552:
12553:
12554:
12555: Eduskunnalle
12556:
12557: Aloite Kyrönjoen tulvasuojelutöistä on tehty set keskeneräiset vesistösuunnitelmat, jotka on
12558: yli 30 vuotta sitten, kun vesi toistuvasti tulvi mitoitettu voimalaitosten vaatimusten mukaan,
12559: pelloille kasvukauden aikana aiheuttaen suurta aiheuttavat huomattavia ongelmia osalle joki-
12560: vahinkoa. Tulvasuojelu on kuitenkin edennyt varren viljelijöitä.
12561: hitaasti. Tulvasuojelutöiden eteneminen on py- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12562: sähtynyt riitaan voimalaitoksista, jotka eivät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12563: mitenkään edistä tulvasuojelua. Sen sijaan voi- muksen,
12564: malaitokset useiden tutkimusten ja selvitysten
12565: mukaan aiheuttavat haittaa vedenhankinnalle että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
12566: tärkeässä vesistössä, uhkaavat kalataloutta, ai- piteisiin tulvasuojelun järjestämiseksi
12567: heuttavat ongelmia joen monipuoliselle virkis- Kyrönjoella niin, ettei voimalaitosra-
12568: tyskäytölle ja pahentavat lisäksi jääpatojen kentamiseen tarvitse ryhtyä.
12569: aiheuttamaa uhkaa joella. Kaiken lisäksi nykyi-
12570:
12571: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12572:
12573: Anneli Jäätteenmäki Jarmo Wahlström Gustav Björkstrand
12574: 1990 vp. 285
12575:
12576: Toivomusaloite u:o 261
12577:
12578:
12579:
12580:
12581: Kalliomäki ym.: Poliisin virkojen lisäämisestä Vantaan nimis-
12582: miespiirissä
12583:
12584:
12585: Eduskunnalle
12586:
12587: Vaikka poliisin tehtävämäärä Uudenmaan palvelujen tarvetta vastaavasti. Vantaan nimis-
12588: kasvukeskuksissa on lisääntynyt huomattavasti, miespiirin henkilöstövajauksen poistamiseksi
12589: ei uusia vakansseja ole perustettu työmäärän tulisi valtion tulo- ja menoarviossa ottaa Van-
12590: edellyttämää määrää vastaavasti. Näin ollen taan nimismiespiirin henkilöstölisäykset muista
12591: Uudenmaan ja erityisesti Vantaan nimismiespii- maan poliisin henkilöstölisäyksistä erillisinä
12592: rissä poliisin mahdollisuudet nykyisin henkilös- ratkaistaviksi.
12593: tövoimavaroin poliisipalvelujen tarjontaan ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12594: heikentyneet, eikä poliisipalveluja ole lisättävis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12595: sä kysyntää vastaavasti. Mikäli edelleenkään muksen,
12596: väestökasvun jatkuessa poliisin henkilöstöä ei
12597: lisätä, ei poliisin hälytysvalmius ja tarpeellinen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12598: ennakolta ehkäisevä partiointimahdollisuus tule menpiteisiin valtion vuoden 1991 tulo-
12599: olemaan riittävää. ja menoarvioesityksen valmistelussa
12600: Poliisitoimen palvelukyvyn turvaamiseksi ja määrärahojen myöntämiseksi Vantaan
12601: kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi tulisi nimismiespiirin poliisitoimen henkilös-
12602: poliisitoimen henkilöstöresursseja lisätä poliisi- tön lisäämiseen.
12603:
12604: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12605:
12606: Antti Kalliomäki Tarja Kautto
12607: 286 1990 vp.
12608:
12609: Toivomusaloite n:o 262
12610:
12611:
12612:
12613:
12614: Kalliomäki ym.: Kuntien maanhankintaan myönnettävän valtion
12615: tuen lisäämisestä
12616:
12617:
12618: Eduskunnalle
12619:
12620: Tehtyjen muuttoliiketutkimusten valossa Asuntotuotannon jatkaminen vastaamaan
12621: näyttää siltä, että Vantaan kaupunki tulevina- asunnontarvitsijoiden määrän kehitystä edellyt-
12622: kin vuosina on nimenomaisesti nuorten pääkau- tää, että kunnalla on käytettävissään rakenta-
12623: punkiseutulaisien asuttaja. On nurinkurista, et- miseen soveliaita alueita mahdollisimman aikai-
12624: tä kun seudulla on työtä ja toimeentuloa tarjot- sessa vaiheessa.
12625: tavana, niin muualla maassa koulutetut ammat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12626: titaitoiset työntekijät eivät voi asuntopoliittisis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12627: ta syistä astua työelämään seudulla. sen,
12628: Sosiaalihuoltolaki ja laki asunto-olojen ke-
12629: hittämisestä velvoittavat kunnat huolehtimaan että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
12630: siitä, että kaikille asukkaille taataan ihmisarvoi- piteisiin kuntien maanhankinnan tuke-
12631: nen asunto. Käytännössä tämä koskee lähinnä miseksi valtion lainojen muodossa ja sa-
12632: erityisryhmiä, mm. yksinäisiä asunnottomia ja manaikaisesti maanhankinnan korkotu-
12633: puutteellisesti asuvia. kijärjestelmän uudistamiseksi.
12634:
12635: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12636:
12637: Antti Kalliomäki Jussi Ranta
12638: Timo Roos Tarja Kautto
12639: 1990 vp. 287
12640:
12641: Toivomusaloite n:o 263
12642:
12643:
12644:
12645:
12646: Kalliomäki ym.: Virkistysalueiden säilyttämisen turvaamisesta
12647: Uudellamaalla
12648:
12649:
12650: Eduskunnalle
12651:
12652: Valtio on käyttänyt Uudellamaalla luonnon- on kiinnitettävä pääkaupunkiseudun suuria
12653: suojelutoimiin varoja muuta maata huomatta- väestökeskittymiä palvelevien lähialueiden
12654: vasti vähemmän. Paine ympäristön muutoksiin virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien paranta-
12655: ja sen mukaisiin uhkiin luonnon ja ihmisten miseen.
12656: elinympäristön tilassa on kuitenkin maakunnas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12657: sa suomalaisittain poikkeuksellisen suuri. Ti- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12658: lanne edellyttää luonnonsuojelun, erityisesti muksen,
12659: valtioneuvoston hyväksymien suojeluohjelmien
12660: toteuttamisen selvää nopeuttamista Uudella- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12661: maalla. Myös väestön viihtyvyydelle elintärkei- menpiteisiin turvatakseen riittävät ta-
12662: den virkistysalueiden kehittäminen on kiireel- loudelliset edellytykset luonnonsuojelul-
12663: listä. listen arvojen ja alueiden säilyttämiseksi
12664: Näiltä osin tärkeitä alueita ovat esimerkiksi Uudellamaalla ja erityisesti maakunnan
12665: Nuuksion-Tervalammin alue, Tammisaaren väestökeskusten tarpeet huomioivien
12666: kansallispuiston alue ja Sipoon metsäalueet. virkistyspalveluiden saatavuuden takaa-
12667: Virkistysalueiden kohdalla erityistä huomiota miseksi.
12668:
12669: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12670:
12671: Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen Tarja Kautto
12672: 288 1990 vp.
12673:
12674: Toivomusaloite n:o 264
12675:
12676:
12677:
12678:
12679: Kankaanniemi ym.: Uuraisten kunnan nimeämisestä aluepoliitti-
12680: seksi erityisalueeksi
12681:
12682:
12683: Eduskunnalle
12684:
12685: Uuraisten kunta sijaitsee Keski-Suomen lää- Kunta tarvitsee erityistä tukea elinkeinoraken-
12686: nissä Jyväskylän maalaiskunnan sekä Äänekos- teensa monipuolistamiseksi ja palvelujensa pa-
12687: ken ja Saarijärven kaupunkien välissä. Uurai- rantamiseksi. Tämän johdosta on tarpeen nime-
12688: nen on pieni kunta, jonka elinkeinorakenne on tä Uurainen mahdollisimman pian aluepoliitti-
12689: melko yksipuolinen. Työttömyysaste on Uurai- seksi erityisalueeksi.
12690: silla ollut viime vuosina koko läänin korkeim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12691: pia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12692: Uurainen kuuluu kehitysaluevyöhykkeeseen muksen,
12693: II B. Veroäyrin hinta on 17,5 penniä. Veroäyri-
12694: määrä asukasta kohti on erittäin alhainen eli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12695: vuonna 1989 toimeenpannussa verotuksessa Uuraisten kunnan nimeämiseksi erityis-
12696: vain 32 121 äyriä/asukas. Alhainen äyrikerty- alueeksi.
12697: mä vaikeuttaa kunnan myönteistä kehittymistä.
12698:
12699: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12700:
12701: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen Sakari Knuuttila
12702: 1990 vp. 289
12703:
12704: Toivomusaloite n:o 265
12705:
12706:
12707:
12708:
12709: Kankaanniemi ym.: Poliisin toimintaedellytysten turvaamisesta
12710: Keski -Suomessa
12711:
12712:
12713: Eduskunnalle
12714:
12715: Keski-Suomen läänissä poliisin toimintaedel- laajasti yhdistää. Päinvastoin niiden toiminta-
12716: lytykset heikkenevät voimakkaasti, jos nimis- edellytyksiä tulee parantaa sekä virkamääriä li-
12717: miespiirien määrää supistamalla niiden alueita säämällä että mm. tietotekniikan laajalla käyt-
12718: laajennetaan. Laajoilla maaseutualueilla polii- töönotolla.
12719: sin paikallistuntemus on erittäin tärkeää niin ri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12720: kostutkinnassa kuin järjestyksen ja liikenteen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12721: kin valvonnassa. muksen,
12722: Laaja-alaisiin poliisipiireihin siirtyminen hei-
12723: kentäisi poliisin palvelumahdollisuuksia ja lisäi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12724: si matka- ja muita kustannuksia. Nykyisin Kes- poliisin toimintaedellytysten turvaami-
12725: ki-Suomessa rikosten selvitysaste on korkea. seksi Keski-Suomessa virkamääriä lisää-
12726: Tämä perustuu suurelta osin poliisin toimin- mällä ja tietotekniikkaa kehittämällä se-
12727: taorganisaation hyvään tasoon. kä nimismiespiirien säilyttämisen tur-
12728: Keski-Suomen läänin nimismiespiirejä ei tule vaamalla.
12729:
12730: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12731:
12732: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
12733: Sauli Hautala Jorma Fred
12734: Eeva-Liisa Moilanen
12735: 290 1990 vp.
12736:
12737: Toivomusaloite n:o 266
12738:
12739:
12740:
12741:
12742: Kettunen ym.: Halsuanjärven kunnostuksen aloittamisesta
12743:
12744:
12745:
12746: Eduskunnalle
12747:
12748: Halsuanjärven kunnostusta ja järven sään- nusarvio koko hankkeelle on 2 150 000 mark-
12749: nöstelyyn kuuluvan suunnitelman ykkösvaihet- kaa. Patosuunnitelma on hyväksytty ja siitä on
12750: ta eli Alajoen myllyn ja säännöstelypadon kor- olemassa valmiit paperit vesihallituksessa.
12751: jausta on suunniteltu jo vuosikausia. Kyseessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12752: oleva säännöstelypato on kiireellisen korjauk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12753: sen tarpeessa. Tämän tosiasian on todennut muksen,
12754: mm. vesihallituksen pääjohtaja käydessään tar-
12755: kastusmatkalla Halsualla. että hallitus ottaisi valtion vuoden
12756: Hankkeen kiireellisyyden takia olisi perustel- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
12757: tua saada valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar- vät määrärahat Halsuanjärven kunnos-
12758: vioon vähintäänkin aloitusmääräraha töiden tamiseksi ja säännöstelyyn kuuluvan
12759: käynnistämiseksi Halsuanjärvellä ja Alajoen suunnitelman ykkösvaiheen toteuttami-
12760: myllyllä. Voimarakenne Oy:n tekemä kustan- seksi.
12761:
12762: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12763:
12764: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
12765: Marita Jurva Tina Mäkelä
12766: 1990 vp. 291
12767:
12768: Toivomusaloite n:o 267
12769:
12770:
12771:
12772:
12773: Kietäväinen ym.: Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistami-
12774: sesta
12775:
12776:
12777: Eduskunnalle
12778:
12779: Kuntien valtionosuusuudistus on etenemässä keventämistä, mikä onnistuu vain järjestelmän
12780: selvitysmies Hiltusen työryhmän jätettyä mie- muuttamisella laskennallisempaan suuntaan.
12781: tintönsä. Mietinnöstä on annettu lyhyen lausun- Valtionosuusjärjestelmä kaipaa uudistusta,
12782: nonantoajan jälkeen myös lausunnot ja jatko- mutta järjestelmän uudistaminen vaatii riittä-
12783: valmistelu on käynnistymässä. Hiltusen mallin vän pitkäaikaista, perusteellista ja laaja-alaista
12784: ohella on opetusministeriössä ja sosiaali- ja ter- jatkovalmistelua, jonka yhteydessä uudistuksen
12785: veysministeriössä valmisteltu omia uudistus- yhteiskuntapoliittiset vaikutukset on perusteel-
12786: malleja. Kuntien valtionosuusuudistus on, mi- lisesti selvitettävä. Selvitysmies Hiltusen malli ei
12787: käli se toteutuu esitetyssä laajuudessa, suurim- voi sellaisenaan toteutua.
12788: pia hyvinvointiyhteiskuntamme perusteisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12789: puuttuvia uudistuksia vuosikymmeniin. Hiltu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12790: sen mallin yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia ei muksen,
12791: kuitenkaan ole juurikaan arvioitu.
12792: Toteutuessaan esitetty malli erottaisi toisis- että hallitus kuntien valtionosuusjär-
12793: taan hyvinvointipalvelujen kehittämisen, niiden jestelmän jatkovalmistelussa suorittaisi
12794: suunnittelun ja palvelujen rahoituksen. Mallin valmistelun riittävän laaja-alaisen, par-
12795: kuntakohtaisten vaikutusten erot ovat huomat- lamentaarisesti edustavan organisaation
12796: tavat: esitykseen ei sisälly riittäviä takeita siitä, avulla, että valmistelutyölle varattaisiin
12797: että valtionosuudet kasvaisivat kuntien tehtä- riittävästi aikaa sen yhteiskuntapoliittis-
12798: vien lisääntymistä vastaavasti, eikä sitä, että ten vaikutusten laaja-alaiseksi selvittä-
12799: siirryttäessä laskennallisempaan järjestelmään miseksi ja että uudistuksen tavoitteeksi
12800: valtion kuntiin kohdistama normiohjaus vas- asetettaisiin kuntien välisten taloudellis-
12801: taavasti vähenisi. Myöskään kuntien välisiä ta- ten erojen voimakas vähentäminen si-
12802: loudellisia eroja ei tasoiteta riittävästi. ten, että lakisääteiset palvelut voidaan
12803: Esitettyyn malliin sisältyykin hyvin suuri tuottaa kunnissa lähes samansuuruisen
12804: joukko merkittäviä, täysin avoinna olevia kysy- veroäyrin hinnalla, jotta kuntien itsehal-
12805: myksiä. Toisaalta kunnallisen itsehallinnon linto vahvistuisija valtionosuusjärjestel-
12806: vahvistamiseksi on välttämätöntä vähentää val- mä yksinkertaistuisi.
12807: tion ohjausta ja myös valtionosuusjärjestelmän
12808:
12809: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12810:
12811: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
12812: 292 1990 vp.
12813:
12814: Toivomusaloite n:o 268
12815:
12816:
12817:
12818:
12819: Kietäväinen ym.: Ympäristönsuojelun tehostamiseksi tarvittavis-
12820: ta toimenpiteistä
12821:
12822:
12823: Eduskunnalle
12824:
12825: Ympäristömme saastuminen on hälyttävästi että hallitus ryhtyisi tehostamaan ym-
12826: lisääntynyt. Saastevaikutukset ovat selvästi päristön pelastamiseksi tähtääviä toimia
12827: nähtävissä metsissämme, vesistöissämme ja mm. uudistamalla ja tiukentamalla
12828: maaperässämme. Toimenpiteet ympäristömme päästänormistoa ja normiston valvon-
12829: pelastamiseksi ovat olleet aivan alimitoitettuja taa, uudistamalla haittaverojärjestelmä
12830: ongelmiin nähden. Maassamme on ollut jopa kohdentumaan ympäristön kannalta
12831: niin vähän alan tutkimus- ja seurantamäärära- haitalliseen tuotantoon ja kulutukseen
12832: hoja käytettävissä, ettei ympäristömme todelli- ensivaiheessa rikin ja typen päästöihin,
12833: nen tila ole lainkaan kaikilta keskeisiltäkään uudistamalla liikennepolitiikkaa rauta-
12834: osiltaan tiedossa. teitä ja joukkoliikennettä suosivaksi ja
12835: Esim. mittausasemista on paha puute. Myös alentamalla katalysaattoreilla varustet-
12836: toimenpiteet saastepäästöjen vähentämiseksi tujen autojen hintaa merkittävästi suh-
12837: ovat olleet vähäisiä. Päästöjen määrää valvo- teessa tavallisiin autoihin sekä asetta-
12838: taan riittämättömästi, päästönormisto on mo- malla ehdoton takaraja (esim. vuosi
12839: nilta osin hyvin puutteellinen ja vanhentunut, 2000), johon mennessä katalysaattorilla
12840: taloudelliset ohjauskeinot uuden haittaveron varustamattomat autot eivät enää saa
12841: myötä eivät ole juuri pyrkineetkään tuotannon olla liikenteessä, tehostamalla merkittä-
12842: ja kulutuksen ohjaukseen ympäristöystävälli- västi energiansäästötoimia, lisäämällä
12843: sempään suuntaan, liikenteen päästöjen vähen- merkittävästi ympäristön tutkimukseen
12844: tämiseksi ei ole ryhdytty riittävän tehokkaisiin suunnattuja määrärahoja ja aloittamal-
12845: toimenpiteisiin, energiapolitiikassa ei ole tehos- la laajamuotoisen avustusjärjestelmän
12846: tettu energiansäästötoimia jne. Suomen panos maamme lähialueiden saastepäästöjen
12847: kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön on ollut vähentämiseksi ja tehostamalla toimen-
12848: näyttävä, mutta riittämätön ongelmiin nähden piteitämme kansainvälisesti saastepääs-
12849: erityisesti lähialueillamme. töjen vähentämiseksi ja voimavarojen ja
12850: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- teknologian siirron edistämiseksi köy-
12851: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- hempiin maihin.
12852: muksen,
12853:
12854: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12855:
12856: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
12857: 1990 vp. 293
12858:
12859: Toivomusaloite n:o 269
12860:
12861:
12862:
12863:
12864: Kietäväinen ym.: Öljykuljetusten kieltämisestä Saimaalla
12865:
12866:
12867:
12868: Eduskunnalle
12869:
12870: Saimaan alueen luonto on monessa suhteessa kohtalokasta alueen luonnolle, sillä alukset
12871: ainutlaatuinen koko maailmassa. Erityisesti sai- käyttävät polttoaineenaan jopa raskasta polt-
12872: maannorppa ja nieriä ovat hyviä esimerkkejä toöljyä, joka on varastoituna ulointa pohjaa
12873: alueen ainutlaatuisesta eläimistöstä. Saimaan vasten. Öljyn ja vaarallisten kemikaalien kuljet-
12874: vesistöalue on myös hyvin herkkä saasteongel- taminen Saimaalla tulisi kieltää, mihin parhail-
12875: mille mm. siksi, että vedet ovat varsin matalia, laan valiokuntakäsittelyssä oleva lakiesitys an-
12876: vesistöt kapeita ja virtaamat monin paikoin taa aikanaan mahdollisuuden, alueen öljyntor-
12877: runsaita. juntavalmiutta kohottaa ja väylästöä parantaa.
12878: Saimaan vesireiteillä kuljetetaan kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12879: öljyä, jopa raskasta polttoöljyä sekä erilaisia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12880: myrkyllisiä kemikaaleja. Tällaista lastia kuljet-
12881: tavan aluksen karilleajo jollakin Saimaan ka- että hallitus ryhtyisi pikaisiin ja te-
12882: pealla, voimakkaasti virtaavalla väylällä aiheut- hokkaisiin toimenpiteisiin öljyn ja
12883: taisi korvaamatonta tuhoa alueen luonnolle. myrkkyjen kuljetuksen kieltämiseksi
12884: Syväväylä kulkee esim. Linnansaaren kansallis- Saimaalla, Saimaan syväväylästön pa-
12885: puiston halki. Saimaan syväväylästö on myös rantamiseksi ja alueen öljyntorjuntaval-
12886: vaarallista ja kaipaa pikaista uudistamista, sa- miuden kohottamiseksi sekä saimaan-
12887: moin kuin väylämerkinnätkin. Väylästön vaa- norpan ja nieriän kantojen turvaami-
12888: rallisuus aiheuttaa vaaraa karilleajosta, joka seksi.
12889: kuivalastialuksenkin kohdalla saattaisi olla
12890:
12891: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12892:
12893: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
12894: 294 1990 vp.
12895:
12896: Toivomusaloite n:o 270
12897:
12898:
12899:
12900:
12901: Kietäväinen ym.: Jätteiden uudelleenkäytön edistämisestä
12902:
12903:
12904:
12905: Eduskunnalle
12906:
12907: Hallitus on jo useampana vuonna alimitoitta- Vuonna 1986 hallitus hyväksyi periaateohjel-
12908: nut selvästi jätehuollon edistämiseen valtion man jätteiden hyväksikäytön edistämisestä. Tä-
12909: budjeteissa osoitetut määrärahat. Myöskään tä ohjelmaa ei ole vielä ryhdytty kaikilta osin
12910: hallituksen taholta ei ole ryhdytty riittäviin toi- toteuttamaan, ja joiltakin osin ohjelma on jo
12911: menpiteisiin käyttökelpoisten jätteiden uudel- vanhentunut. Hallituksen tulisikin pikaisesti
12912: leenkäytön edistämiseksi. Suurin osa jätteistä uusia periaateohjelma jätteiden hyväksikäytön
12913: syntyy tuotantotoiminnasta. Näiden jätteiden edistämisestä ja varata riittävät määrärahat
12914: arvoksi on arvioitu yli 10 miljardia markkaa, vuosittain jätteiden hyväksikäytön edistämi-
12915: josta vain noin puolet käytetään hyväksi. Kan- seen.
12916: salaisten kulutuksesta tulevan jätteen määrä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12917: arvioitu 2,5-3 miljoonaksi tonniksi vuodessa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12918: Tästä hyödynnetään vain vajaa viidennes, joka muksen,
12919: koostuu pääasiassa jätepaperista. Virvoitusjuo-
12920: mapullojen palautuksessa käytettävää panUi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
12921: järjestelmän kaltaista järjestelmää tulisi laajen- jätteiden hyväksikäyttöä koskevan peri-
12922: taa koskemaan esim. raskasmetalliparistoja, aateohjelman uudistamiseksi ja varaisi
12923: akkuja, romuautoja jne. Myös muita uusia toi- riittävät määrärahat tähän toimintaan
12924: menpiteitä tulisi ottaa käyttöön. vuosittaisissa budjeteissa.
12925:
12926: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12927:
12928: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
12929: 1990 vp. 295
12930:
12931: Toivomusaloite n:o 271
12932:
12933:
12934:
12935:
12936: Lahti-Nuuttila ym.: Siirtoviemärin rakentamisesta välille Saha-
12937: lahti-Kangasala-Tampere
12938:
12939:
12940: Eduskunnalle
12941:
12942: Sahalahden kunta on kokoansa nähden suu- kautta Tampereen Viinikanlahden puhdista-
12943: rella investoinnilla laajentanut ja saneerannut molle. Siirtoviemärihanke saattaa hyvinkin
12944: jätevedenpuhdistamonsa. Näin se on osaltaan osoittautua todella kiireelliseksi, joten Tampe-
12945: pyrkinyt tekemään voitavansa, kun estetään reen vesi- ja ympäristöpiirin olisi ryhdyttävä yh-
12946: valtiovallan taholta erityisesti suojeltavaksi dessä kuntien kanssa toimenpiteisiin hankkeen
12947: määrättyä Längelmäveden järvireittiä saastumi- toteuttamiseksi. Tärkeä sekä alueellista että val-
12948: selta. Uusi puhdistamo ei kaikin ajoin ole toimi- takunnallista merkitystä omaava hanke tulisi
12949: nut täysin lupaehtojen mukaisesti. Ympäristön- toteuttaa valtion vesihuoltotyönä.
12950: suojelullisesti on välttämätöntä tehdä kaikki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12951: mahdollinen sekä lyhyellä että pitkällä aikavä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12952: lillä jätevesiongelmien eliminoimiseksi. Toi- muksen,
12953: miessaan moitteettomasti uusi puhdistamo tur-
12954: vaa tämän vain enintään kymmenen vuotta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
12955: Sahalahden jätevesien johtamiseksi puhdista- joilla käynnistetään Sahalahden, Kan-
12956: mista varten pitää tehdä riittävän ajoissa kestä- gasalan ja Tampereen välisen siirtovie-
12957: vä ratkaisu. Tällainen ratkaisu on jätevesien märin suunnittelu ja rakentaminen.
12958: kuljettaminen siirtoviemäriä pitkin Kangasalan
12959:
12960: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12961:
12962: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi Matti Maijala
12963: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
12964: 296 1990 vp.
12965:
12966: Toivomusaloite n:o 272
12967:
12968:
12969:
12970:
12971: Lahti-Nuuttila ym.: Kalastuskorttimaksujen palauttamisesta ka-
12972: lastuspiireille kalatalouden edistämiseen
12973:
12974:
12975: Eduskunnalle
12976:
12977: Kalastuksenhoitomaksuina kertyvät tulot havaittavissa, että tiettyjen läänien osalta (mm.
12978: jaetaan vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa Häme, Uusimaa, Kymi, Pohjois-Karjala, Kuo-
12979: kalatalouden edistämiseen varatulta momentil- pio, Keski-Suomi ja Mikkeli) kalastuskorttiva-
12980: ta. Määrärahan mitoitusperusteena on arvio ka- roja kerätään enemmän kuin näihin lääneihin
12981: lastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöi- osoitetaan kalatalouden edistämiseen varoja.
12982: den lukumäärästä. Valtion tulo- ja menoarvion Kalastuskorttivarojen alueellisessa jaossa oli-
12983: määrärahaperustelujen mukaan määrärahaa si lain hengen mukaista osoittaa varat kalastus-
12984: saa käyttää kalatalouden edistämisestä aiheutu- piireille siinä suhteessa kuin ne näiltä alueilta
12985: vien menojen maksamiseen kalastuslain sään- kertyvät.
12986: nösten mukaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12987: Kalastuskorttituloista kertyneet varat jaetaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12988: lääneittäin maa- ja metsätalousministeriön muksen,
12989: käyttösuunnitelman mukaisesti. Kalastuslaissa
12990: ei ole mainittu yksityiskohtaisia perusteita ka- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
12991: lastuskorttivarojen jakamiselle, vaan se perus- menpiteisiin kalastuskorttimaksujen pa-
12992: tuu ministeriön harkintaan. Kun kalastuskortti- lauttamiseksi kalastuspiireille kalatalou-
12993: varojen kertymää ja lääneittäistä jakautumaa den edistämiseen siinä suhteessa kuin ne
12994: vertailee useamman vuoden ajalta, on selvästi näiltä alueilta kertyvät.
12995:
12996: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12997:
12998: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi Matti Maijala
12999: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
13000: 1990 vp. 297
13001:
13002: Toivomusaloite n:o 273
13003:
13004:
13005:
13006:
13007: Laine ym.: Konkurssi- ja talousrikollisuuden ehkäisemiseksi tar-
13008: vittavista toimista
13009:
13010:
13011: Eduskunnalle
13012:
13013: Talousrikokset ja mm. konkurssirikokset tömiksi jääville työntekijöille. Myös valtio ja
13014: ovat viime vuosina voimakkaasti lisääntyneet. kunnat kärsivät mm. verotulojen menetyksistä.
13015: Talousrikoksia ovat tehneet varsin monet hy- Talous- ja konkurssirikosten ennaltaehkäi-
13016: vässä taloudellisessa asemassa olleet henkilöt ja syyn ja niiden tutkimiseen tulisi kiinnittää ny-
13017: yritykset. Konkurssirikoksia on tapahtunut kyistä suurempaa huomiota.
13018: runsaasti teollisuusyritysten piirissä. Turussa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
13019: tapahtuneissa lukuisissa vaatetus- ja jalkinealan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13020: konkursseissa on väitetty tapahtuneen rikolli-
13021: suuteen viittaavaa menettelyä. että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
13022: Talous- ja konkurssirikokset saattavat hyö- miin laajenevan konkurssi- ja muun ta-
13023: dyttää niihin syyllistyneitä, mutta suurta vahin- lousrikollisuuden ehkäisemiseksi.
13024: koa ne useimmissa tapauksissa aiheuttavat työt-
13025:
13026: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13027:
13028: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
13029: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13030:
13031:
13032:
13033:
13034: 22 200136P
13035: 298 1990 vp.
13036:
13037: Toivomusaloite n:o 274
13038:
13039:
13040:
13041:
13042: Lehtosaari ym.: Opastuskeskuksen perustamisesta Koloveden
13043: kansallispuistoon
13044:
13045:
13046: Eduskunnalle
13047:
13048: Koloveden alueelle on perustettu kansallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13049: puisto, joka käsittää yli 2 000 hehtaarin erä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13050: maa-alueen. Puistoalueesta yli puolet sijaitsee
13051: Enonkosken kunnan alueella ja loput Heinä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13052: veden ja Savonrannan kuntien alueella. opastuskeskuksen perustamiseksi Kolo-
13053: Jotta Koloveden jylhä kansallispuistoalue tu- veden kansallispuistoalueelle.
13054: lisi kansalaisten ulottuville parhaalla mahdolli-
13055: sella tavalla, tulee alueelle perustaa opastuskes-
13056: kus.
13057:
13058: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13059:
13060: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
13061: 1990 vp. 299
13062:
13063: Toivomusaloite n:o 275
13064:
13065:
13066:
13067:
13068: Lindroos ym.: Keurusselän vesistön veden puhtauden turvaami-
13069: sesta
13070:
13071:
13072: Eduskunnalle
13073:
13074: Jyväskylän yliopiston tutkimuskeskus tutki käyttötalousvettä Keurusselän pintavedestä n.
13075: viime vuonna Keurusselän veden laadun. Vir- 290 000 m 3 vuodessa, mikä vastaa puolta kau-
13076: kistyskäyttöluokituksen mukaan veden laatu pungin käyttämästä talousvedestä. Keurusselkä
13077: luokiteltiin vain tyydyttäväksi, kun vielä on kansallisaarre. Sen suojelemiseksi on tehtävä
13078: 1970-luvun alussa luokka oli hyvä. Keurussel- kaikki mahdollinen - yhdessä.
13079: kää vaurioittaa myös happamoituminen. Ym- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13080: päröivien kuntien yhteistyöllä pyritään nyt sii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13081: hen, että valuma-alueen kunnat sitoutuisivat te-
13082: kemään osuutensa Keurusselän pelastamiseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13083: Keurusselän keskisyvyys on 6,4 metriä ja sillä riittävän määrärahan turvaamiseksi
13084: on 483 km rantaviivaa. Valuma-alueen suuruus Keurusselän vesistön laadun heikkene-
13085: on 1 640 km 2 , ja itse järven pinta-ala on noin misen pysäyttämiseksi.
13086: 120 km 2 • Mm. Mäntän kaupunki puhdistaa
13087:
13088: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13089:
13090: Rl!ijo Lindroos Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
13091: 300 1990 vp.
13092:
13093: Toivomusaloite n:o 276
13094:
13095:
13096:
13097:
13098: Louvo: Kymen läänin saattamisesta ympäristönsuojelun erityis-
13099: alueeksi
13100:
13101:
13102: Eduskunnalle
13103:
13104: Kymen lääni on sijaintinsa sekä koko Suo- neuvoa vuorokaudessa. On myös odotettavissa,
13105: melle hyvinvointia tuottavan metsäteollisuuten- että jätevedet johdetaan padon länsipuolelle.
13106: sa rakenteen perusteella ympäristönsuojelulli- Typen oksideista puolet tulee liikenteestä ja
13107: sesti ongelma-alue. Ilmansaasteet ovat Kymen mm. Suomenlahteen puolet ilmasta. Typen
13108: läänissä 1,5-2-kertaiset paljon puhuttuun Itä- päästöjen merkitys on suuri, koska ne tulevat
13109: Lappiin verrattuna ja ne ylittävät noin kolmin- raskaan rikkikuormituksen lisänä ja yhteisvai-
13110: kertaisesti ns. kriittisen kuorman eli sen, mitä kutus luontoon on suurempi kuin matemaatti-
13111: luonto ja metsämme vaurioitumatta kestävät. nen summa edellyttäisi.
13112: 11mansaasteista tuotetaan Kymen läänissä Kun Yhdysvalloissa viime vuosikymmenellä
13113: vain noin 15 OJo. Loppu 85 OJo tulee valtakunnan otettiin käyttöön autojen katalyyttipuhdistimet,
13114: rajojen takaa idästä ja etelästä sekä muualta oli osavaltioiden välillä suuria eroja. Saman
13115: Suomesta. periaatteen mukaisesti tulisi Suomessa ottaa
13116: Koko 1980-luvun ovat läänin teollisuuden ri- alueittain käyttöön tehokkaammat toimenpiteet
13117: kin, typen ja fosforin päästöt ilmaan ja veteen siten, että esimerkiksi Kymen läänissä joudutet-
13118: kasvaneet huolimatta suurista investoinneista, taisiin lyijyttömän polttoaineen käyttöä ja kata-
13119: jotka ovat tähdänneet tuotannon nostamiseen, lyyttipuhdistimien käyttöönottoa vanhoihinkin
13120: mutta joissa kieltämättä on otettu ympäristö- kulkuneuvoihin muuta maata nopeammin.
13121: vaatimuksetkin huomioon. Kansalaisille ei kuitenkaan tästä pidä tehdä
13122: Itä-Lappiin verrattuna myös Kymen läänissä lisärasitusta, vaan ympäristönsuojelun erityis-
13123: on runsaasti metsää, mutta läänissä asuu lisäksi alueen tukena tulisi korvata aiheutuneet kustan-
13124: lähes 350 000 ihmistä, joiden elämisen laadusta nukset. Kuinka tämä tehdään, on jätettävä vir-
13125: ja terveydestä on myös kysymys. Näiden edellä kamiehille kiireelliseksi selvitystehtäväksi.
13126: mainittujen happamoitumisen päätekijöiden li- Samalla kun Itä-Euroopalta vaaditaan kii-
13127: säksi päästöt ilmaan ja veteen sisältävät suora- reellisiä toimia vanhanaikaisen tekniikkansa
13128: naisia ympäristömyrkkyjä, mm. raskasmetal- uusimiseksi ympäristönsuojelullisista syistä, on
13129: leja, dioksiineja ja torjunta-aineita. meidän oltava valmiita esimerkeillämme vähin-
13130: Myös vesistöt ovat Kymen läänissä kovalla täänkin samaan. Yhtään teollisuuslaitosta ei
13131: koetuksella. Monet järvet ovat niin happamoi- Suomen puolella ole vielä uusittu, joitakin kyllä
13132: tuneita, että ne ovat lähellä täydellistä kuole- lopetettu ympäristönsuojelullisista syistä. Suh-
13133: maa. Pohjoismaiden neuvoston kansainvälises- danteitten näyttäessä kaikkien mittareitten mu-
13134: sä meriensuojelukokouksessa viime syksynä kaan taantumista on pelättävissä, etteivät suun-
13135: Suomenlahti lisättiin kokouksen loppukommu- nitellut investoinnit Kymen läänin suurteolli-
13136: nikeaan erityistä suojelua vaativaksi alueeksi. suudessa toteudukaan eli ei kannata laajentaa
13137: Mm. neuvostoliittolaiset totesivat, itäisen Suo- tuotannollisista syistä. Ympäristönsuojelun eri-
13138: menlahden olevan pahin alue. Heidänkin tutki- tyisalueen ehtona tulee olla myös, että nämä
13139: mustensa mukaan se on saastunut viisinkertai- suunnitelmat toteutetaan suhdanteista riippu-
13140: sesti muuhun Suomenlahteen verrattuna. Le- matta, koska uudella tekniikalla ja tehtaiden
13141: ningradin edustalle rakenteilla oleva pato on ti- uusimisella päästään päästöjen suhteen merkit-
13142: lannetta pahentanut ja tulee jatkossakin pahen- täviin tuloksiin.
13143: tamaan mm. siksi, että padon päälle rakennet- Kymen läänin ympäristön tilanteen paranta-
13144: tavaa tietä pitkin kulkisi 30 000-40 000 ajo- miseksi valtiovallan olisikin ryhdyttävä kiireelli-
13145: 1990 vp. - TA n:o 276 301
13146:
13147: siin toimenpiteisiin koko Kymen läänin julista- - vanhoihin autoihin (suorasuihkutusmoot-
13148: miseksi ympäristönsuojelun erityisalueeksi tu- toreihin) jälkiasenneHava katalyyttipuhdistin
13149: kemalla Kymen läänissä mm. seuraavia toimen- - saastuttaviin malleihin lisävero.
13150: piteitä nykyistä enemmän: 6. Transitoliikenne on tehtävä turvalliseksi:
13151: 1. Energiantuotannossa on suosittava rikin - tasoylikäytävät poistettava transitoliiken-
13152: ja typen oksideja, hiilidioksidiaja raskasmetal- neväyliltä
13153: leja tuottamattornia energiamuotoja. Nykyisten palo- ja pelastusturvallisuutta tehostet-
13154: laitosten päästöjä on vähennettävä pohtotek- tava
13155: niikkaa kehittämällä ja savukaasuja puhdista- varastosäiliöt ja ratapihavarastointi lope-
13156: malla. tettava väestökeskuksissa.
13157: 2. Suurteollisuuden investoinnit on suoritet- 7. Ympäristönsuojelun tutkimuksiin ja hal-
13158: tava loppuun ympäristönsuojelullisin perustein. lintoon on saatava lisää voimavaroja niin kun-
13159: 3. Maatalouden päästöjä vesistöön on rajoi- tien kuin piirihallinnon tasoille.
13160: tettava: 8. Kansainvälistä ympäristönsuojelua on
13161: suoja-alueet vesistöjen rannoille edistettävä erityisesti Leningradin alueen ja Ees-
13162: - lietelantalat asianmukaisiksi koko läänissä tin kanssa läänin yritysten, kuntien, ympäristö-
13163: - fosforilannoitus ravinnetutkimukseen pe- viranomaisten ja tutkijoiden sekä järjestöjen
13164: rustuvaksi. yhteistyönä.
13165: 4. Happamoituneiden järvien kalkitusta ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13166: metsien maaperän neutraloimista esim. puu- tai taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13167: turvetuhkalla on edistettävä.
13168: 5. Lyijyttömän polttoaineen käyttöä on edis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13169: tettävä: menpiteisiin Kymen läänin saattamiseksi
13170: - lyijyttömän käyttö edullisemmaksi ympäristönsuojelun erityisalueeksi.
13171: - katalyyttiautojen hankinta edullisemmak-
13172: si vaihtoehdoksi
13173:
13174: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13175:
13176: Anna-Kaarina Louvo
13177: 302 1990 rd.
13178:
13179: Hemställningsmotion nr 277
13180:
13181:
13182:
13183:
13184: Melin m.fl.: Om ökad användning av blyfri bensin genom sänk-
13185: ning av priset
13186:
13187:
13188: Till Riksdagen
13189:
13190: Biltrafiken är en av de svåraste luftför- skattelindring för katalysatorförsedda bilar.
13191: orenarna i vårt land. Av de luftföroreningar Samtidigt har accisen för blyfri bensin sänkts så
13192: som förekommer står biltrafiken för följande att prisnivån på blyfri bensin för närvarande är
13193: andelar av de ämnen som finns uppräknade i 32 pennilliter lägre än för blyad bensin. Kon-
13194: följande tabell: sumtionen av blyfri bensin har på ett drygt år
13195: stigit från ca 10 % till närmare 60 %. Det kom-
13196: Kväveoxid drygt 50 OJo av emissionerna
13197: mer att leda till att utsläppen av bly i luften av-
13198: Kolmonoxid 90 %
13199: " sevärt minskar. Men detta är inte nog för att
13200: Damm 75%
13201: " förbättra luftens kvalitet genom att rena avgas-
13202: Bly 75%
13203: " utsläppen. För det behövs att andelen kataly-
13204: Av svavelutsläppen kommer en del från bil- satorförsedda bilar avsevärt utökas, för att
13205: trafiken, men det är en relativt liten del av den inom ett par år i princip omfatta hela bilparken.
13206: totala emissionen. För att stimulera en övergång till katalysatorbi-
13207: Det effektivaste sättet att minska luftför- lar i ännu snabbare takt borde det göras eko-
13208: oreningarna från biltrafiken och därmed mini- nomiskt mera fördelaktigt. Därför borde skill-
13209: mera de skadliga inverkningarna på såväl miljö naden i bensinpris mellan blyad och blyfri ben-
13210: som människors hälsa är att rena bilmotorernas sin ytterligare ökas så att den skulle vara minst
13211: avgaser så långt det bara är tekniskt möjligt. 50 penni/liter.
13212: Därför är det nödvändigt att vi i Finland snarast Med hänvisning till det ovan anförda får vi
13213: möjligt går in för att förverkliga reningskraven föreslå att riksdagen måtte hemställa
13214: på bilavgaser i enlighet med normerna i US-83.
13215: Det innebär att alla bilar skall förses med kata- att regeringen omedelbart vidtar åt-
13216: lysator. Katalysatorbilar kan köras enbart på gärder för att öka prisskillnaden mellan
13217: blyfri bensin. blyad och blyfri bensin så att den senare
13218: Hos oss har vi alldeles riktigt gått in för att ge blir minst 50 penni billigare per liter.
13219:
13220: Helsingfors den 13 februari 1990
13221:
13222: Ingvar S. Melin Per-Henrik Nyman Henrik Lax
13223: 1990 vp. 303
13224:
13225: Toivomusaloite n:o 277 Suomennos
13226:
13227:
13228:
13229:
13230: Melin ym.: Lyijyttömän bensiinin käytön lisäämisestä hintaa
13231: alentamalla
13232:
13233:
13234: Eduskunnalle
13235:
13236: Autoliikenne on maamme pahimpia ilman- sia. Samalla lyijyttömän bensiinin veroa on
13237: saastuttajia. 11mansaasteista autoliikenteen eri alennettu siten, että lyijyttömän bensiinin hinta-
13238: aineosuudet ovat alla olevan taulukon mukai- taso on nykyään 32 penniä alhaisempi litralta
13239: sesti seuraavat: kuin lyijyllisen bensiinin. Lyijyttömän bensiinin
13240: kulutus on runsaan vuoden aikana noussut noin
13241: Typpioksidi runsaat 50 o/o päästöistä
13242: 10 %:sta 60 %:iin. Tämä tulee johtamaan sii-
13243: Hiilimonoksidi 90 %
13244: " hen, että lyijypäästöt ilmaan vähenevät merkit-
13245: Pöly 75%
13246: " tävästi. Ilman laatua ei kuitenkaan voida paran-
13247: Lyijy 75%
13248: " taa riittävästi puhdistamalla pakokaasupäästö-
13249: Rikkipäästöistä osa on peräisin autoliiken- jä. Siihen tarvitaan katalysaattoreilla varustet-
13250: teestä, mutta kyseessä on suhteellisen pieni osa tujen autojen osuuden huomattavaa lisäämistä,
13251: kokonaispäästöistä. jotta nämä parin vuoden kuluessa periaatteessa
13252: Tehokkain tapa autoliikenteen ilmansaastei- käsittäisivät koko autokannan. Katalysaatto-
13253: den vähentämiseksi ja siten ympäristölle ja ih- reilla varustettuihin autoihin siirtymisen no-
13254: misten terveydelle aiheutuvien haittavaikutus- peuttamiseksi se tulisi tehdä taloudellisesti edul-
13255: ten minimoimiseksi on autojen moottoreiden lisemmaksi. Tämän vuoksi lyijyllisen ja lyijyttö-
13256: pakokaasujen puhdistaminen niin pitkälle kuin män bensiinin hinnaneroa tulisi vieläkin lisätä
13257: vain teknisesti on mahdollista. Tämän vuoksi siten, että se olisi vähintään 50 penniä litralta.
13258: on tarpeen, että Suomessa ryhdytään mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13259: simman pian toteuttamaan autojen pakokaasu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13260: jen puhdistamisvaatimuksia US-83 -normien muksen,
13261: mukaisesti. Tämä merkitsee kaikkien autojen
13262: varustamista katalysaattoreilla. Katalysaattori- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
13263: autoja voidaan ajaa ainoastaan lyijyttömällä menpiteisiin lyijyllisen ja lyijyttömän
13264: bensiinillä. bensiinin hinnaneron lisäämiseksi siten,
13265: Katalysaattoreilla varustetuista autoista on että viimeksi mainittu olisi vähintään 50
13266: aivan oikein ryhdytty antamaan verohelpotuk- penniä halvempaa litralta.
13267:
13268: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13269:
13270: Ingvar S. Melin Per-Henrik Nyman Henrik Lax
13271: 304 1990 vp.
13272:
13273: Toivomusaloite n:o 278
13274:
13275:
13276:
13277:
13278: Moilanen ym.: Esitutkintaan liittyvien poliisivirkojen lisäämises-
13279: tä
13280:
13281:
13282: Eduskunnalle
13283:
13284: Esitutkinta- ja pakkokeinolain voimaantulon västymistä, koska tutkijavoimavarat ovat riittä-
13285: yhteydessä sovittiin 450 uutta virkaa perustetta- mättömät.
13286: vaksi. Virkojen perustamista on vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13287: myöhennetty. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13288: Vuoden 1989 aikana rikollisuus on kuitenkin muksen,
13289: voimakkaasti kasvanut. Esim. rikoslakirikosten
13290: määrä on n. 30 OJo suurempi kuin vuonna 1988. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
13291: Tämä on aiheuttanut useissa poliisipiireissä tut- esitutkinta- ja pakkokeinolain yhteydes-
13292: kinnan ruuhkautumista siten, että jo selvitettä- sä sovittujen 450 uuden esitutkintaviran
13293: vienkin rikosten osalta tutkinnassa ilmenee vii- perustamiseksi.
13294:
13295: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13296:
13297: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Kaarina Dromberg
13298: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Oiva Savela
13299: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
13300: Esko Almgren
13301: 1990 vp. 305
13302:
13303: Toivomusaloite n:o 279
13304:
13305:
13306:
13307:
13308: Moilanen ym.: Teknisen rikostutkinnan tehostamisesta
13309:
13310:
13311:
13312: Eduskunnalle
13313:
13314: Vuodenvaihteessa voimaan tullut esitutkinta- vissä olevilla resursseilla väkisinkin tuon määrä-
13315: laki asetti uusia haasteita poliisitoiminnalle. ajan yli.
13316: Myös tekninen rikostutkiota joutui vaikeuksiin: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13317: vaikka käytettävissä oleva tekniikka on poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13318: joismaiden parhaita, ei henkilökuntaa riitä muksen,
13319: näytteitä tutkimaan.
13320: Tällä hetkellä teknisessä rikostutkinnassa on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13321: 38 vakanssia, tarve on 61. Väen lisäystä vastaa- teknisen rikostutkinnan henkilö- ja ka-
13322: vasti tarvitaan myös lisää laitteistoa. /ustoresurssien lisäämiseksi uuden esi-
13323: Uuden esitutkintalain mukainen maksimipi- tutkinta/ain asettamien tarpeiden mu-
13324: dätysaika on seitsemän vuorokautta, mutta lau- kaisesti.
13325: sunnot lähetetyistä näytteistä viipyvät käytettä-
13326:
13327: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13328:
13329: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
13330: 306 1990 vp.
13331:
13332: Toivomusaloite n:o 280
13333:
13334:
13335:
13336:
13337: Moilanen ym.: Onnettomuusuhrien tunnistaruisjärjestelmän
13338: hankkimisesta keskusrikospoliisille
13339:
13340:
13341: Eduskunnalle
13342:
13343: Vastuu suuronnettomuuksien uhrien tunnis- Asianmukaisen välineistön avulla vältytään
13344: tamisesta kuuluu poliisille. Suomessa poliisin si- myös epäasianmukaisen välineistön aiheutta-
13345: säisen tehtäväjaon mukaan nämä tehtävät kuu- milta tunnistamisen lisävaikeuksilta. Suomessa
13346: luvat keskusrikospoliisille. Taloudellinen, teho- uhrien tunnistaminen on olennaisesti jäljessä
13347: kas, nopea ja varma uhrien tunnistaminen edel- pohjoismaisesta tasosta.
13348: lyttää tiettyä peruskalustoa, josta Interpol on Heikko tunnistaruisvalmius vaikuttaa varsin
13349: antanut suositukset. Nopea tunnistaminen puo- merkittävästi koko maamme ulkoiseen kuvaan,
13350: lestaan lyhentää tutkintaa ja vähentää kustan- koska uhrien joukossa on usein myös ulkomaa-
13351: nuksia. Esimerkiksi nykyaikaisen laajarunkoi- laisia.
13352: sen liikennelentokoneen onnettomuuden osalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13353: se merkitsee satojentuhansien markkojen palk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13354: kakustannusten säästöä puhumattakaan uhrien muksen,
13355: omaisten kärsimysten ja vaivan välttämisestä.
13356: Suhteellisen pienin kustannuksin keskusri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13357: kospoliisi pystyisi luomaan järjestelmän ja onnettomuuksien uhrien tunnistamisvä-
13358: hankkimaan välineet, jotka ratkaisevasti no- lineistön hankkimiseksi keskusrikospo-
13359: peuttaisivat uhrien käsittelyä ja tunnistamista. liisin käyttöön ja uhrien tunnistamisjär-
13360: Keskusrikospoliisilla on pula mm. merkkike- jestelmän tehostamiseksi.
13361: peistä, tilapäiseristysköysistä, arkuista, rönt-
13362: genlaitteista, suojavaatetuksesta sekä tietotek-
13363: niikasta.
13364:
13365: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13366:
13367: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
13368: 1990 vp. 307
13369:
13370: Toivomusaloite n:o 281
13371:
13372:
13373:
13374:
13375: Moilanen ym.: Ympäristönsuojelun tehostamisesta
13376:
13377:
13378:
13379: Eduskunnalle
13380:
13381: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa laisen uuden teknologian tutkimukseen, jotta
13382: esitettiin ensimmäistä kertaa liikenteen ja ener- vaihtoehtoja voitaisiin tarjota. Polttoaineveron
13383: giantuotannon sekä kulutuksen ympäristölle ai- ympäristöpoliittisen lisäveron on arvioitu lisää-
13384: heuttamien haittojen huomioon ottamiseksi eri- vän veron tuottoa 700 000 000 markkaa vuonna
13385: tyistä lisäveroa tärkeimmille fossiilisille poltto- 1990. Tästä on selvä osuus osoitettava myös il-
13386: aineille. Se on tärkeä avaus pyrittäessä hallin- mansuojelulain (67 /82) mukaisiin rikkipäästö-
13387: nollisen ohjailun lisäksi taloudellisella ohjailul- jen vähentämistoimiin sekä toimiin liikenne-
13388: la siirtämään kulutustottumuksia ympäristön päästöjen sekä muiden typenoksidien ja yläil-
13389: kannalta parempaan suuntaan. Ns. haitta- ja makehän otsonikerrokseen vaikuttavien päästö-
13390: ympäristöverot eivät kuitenkaan ole tehokkai- jen vähentämiseksi.
13391: ta, jos samanaikaisesti ei ole osoittaa kuluttajil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13392: le ympäristön kannalta suotavampaa vaihtoeh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13393: toa. Muutoin lopputuloksena on, että kuluttaja muksen,
13394: maksaa, mutta jatkaa ympäristön kannalta
13395: huonoja elämäntapojaan. Sen vuoksi on erityi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13396: sen tärkeää lisätä mahdollisuuksia mm. kaiken- ympäristönsuojelun tehostamiseksi.
13397: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13398:
13399: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi ·Esko Almgren
13400: 308 1990 vp.
13401:
13402: Toivomusaloite n:o 282
13403:
13404:
13405:
13406:
13407: Mäkelä ym.: Saarijärven ja Viitasaaren kuntien tukiluokituksen
13408: muuttamisesta
13409:
13410:
13411: Eduskunnalle
13412:
13413: Kuluvan vuoden alusta voimaan tullut alue- välillä. Erityisalueaikana Saarijärven mahdol-
13414: lainsäädäntö on asettanut Saarijärven vaikeaan lisuudet saada aluepoliittista rahoitusta ovat
13415: aluepoliittiseen asemaan. Uusien aluelakien, heikentyneet. Tämä ongelma kärjistyy nimen-
13416: asetuksen sekä ministeriön ohjeen perusteella omaan Keski-Suomen pohjoisimmissa seutu-
13417: Saarijärvellä jo toimivat teollisuusyritykset ei- kuntakeskuksissa, Saarijärvellä ja Viitasaarella,
13418: vät voi enää saada tavanomaisiin laajennus- joissa molemmissa on menetetty huomattavasti
13419: hankkeisiinsa investointi- ja käynnistysavustuk- teollisia työpaikkoja. Tilannetta helpottaisi
13420: sia. huomattavasti se, että Saarijärvi ja Viitasaari
13421: Saarijärven teollisuuden toimialarakenne on nimettäisiin kehitysalueiden 2B-vyöhykkeeseen.
13422: sellainen, että valtaosa teollisuuden investoin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13423: neista tapahtuu ns. perinteisillä toimialoilla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13424: Niiden varassa on 2/3 Saarijärven teollisista muksen,
13425: työpaikoista. Ongelmaa korostaa se, että useat
13426: Saarijärven naapureista kuuluvat kehitysaluei- että hallitus ryhtyisi toimiin Saarijär-
13427: den 2A-vyöhykkeeseen, jossa toimivat yritykset ven ja Viitasaaren kuntien nimeämiseksi
13428: voivat saada laajennusinvestointeihinsa inves- kehitysalueiden 2B-vyöhykkeeseen kuu-
13429: tointiavustusta 20-30 OJo. Tämä epäkohta vi- luviksi kunniksi.
13430: nouttaa paikallista kilpailutilannetta kuntien
13431:
13432: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13433:
13434: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
13435: 1990 vp. 309
13436:
13437: Toivomusaloite n:o 283
13438:
13439:
13440:
13441:
13442: Mäkelä ym.: Manttaalimaksun poistamisesta
13443:
13444:
13445:
13446: Eduskunnalle
13447:
13448: Metsänomistajilta peritään edelleenkin maas- sulle ei enää löydy samankaltaisia perusteita
13449: samme manttaalimaksua, joka on kuluvana kuin silloin, kun manttaalimaksu on aikoinaan
13450: vuonna jo 1 markka/verokuutiometri. Mant- säädetty. Manttaalimaksun kaltaiselle pakko-
13451: taalimaksua voidaan pitää tällä hetkellä var- maksulle ei löydy vapaassa yhteiskunnassa riit-
13452: sin tarpeettomana, sillä maksu perustuu 1600- täviä perusteita. Tämän takia tulisi valtiovallan
13453: luvulta peräisin olevaan säännöstöön. Manttaa- pikaisesti puuttua asiaan ja lopettaa tämä jo
13454: limaksusta kertyneitä varoja on käytetty varsin historiaan kuuluva käytäntö maassamme.
13455: kirjaviin tarkoituksiin, ja yleinen mielipide on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13456: se, että varoilla kompensoidaan MTK:n ja mui- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13457: den tuottajajärjestöjen toimintaa. Samalla muksen,
13458: maksujen käytöstä ovat päättämässä hyvin har-
13459: vat manttaaliyhdistyksissä toimivat suurten ti- että hallitus ryhtyisi toimiin tarpeetto-
13460: lojen omistajat. maksi muodostuneen manttaalimaksun
13461: Tämän päivän yhteiskunnassa manttaalimak- poistamiseksi.
13462:
13463: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13464:
13465: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
13466: 310 1990 vp.
13467:
13468: Toivomusaloite n:o 284
13469:
13470:
13471:
13472:
13473: Mäkelä ym.: Kyyjärven vesirakennustöihin myönnettävästä val-
13474: tion tuesta
13475:
13476:
13477: Eduskunnalle
13478:
13479: Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirissä on vuoden 1991 budjettiin saada määräraha suun-
13480: laadittu suunnitelma Saarijärven reitin kalata- niteltujen vesirakennus- ja reitinkunnostustöi-
13481: loudellisesta ja virkistyksellisestä kunnostami- den jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen Kyy-
13482: sesta mm. Kyyjärven kesäaikaista vedenpintaa järven kunnan ja koko vesistöreitin osalta.
13483: nostamalla. Lisäksi on erikseen laadittu suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13484: telmat Kyyjärven Salonniemen oikaisusta ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13485: Luusuan ruoppaamisesta sekä veneilysataman muksen,
13486: rakentamisesta Kalliorannan leirintäalueelle.
13487: Kunnostus- ja rakennustyöt palvelisivat koko että hallitus ottaisi valtion vuoden
13488: reitillä laajenevaa virkistyskäyttöä. Keski-Suo- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
13489: men vesi- ja ympäristöpiiri on laatinut suunni- vän määrärahan Kyyjärven vesiraken-
13490: telmia, ja sen tarkoituksena on jatkaa työtä lä- nustöihin (Saarijärven reitti) Kyyjärven,
13491: hinnä vain virkatyönä. Hankkeen ripeästi Karstulan, Pylkönmäen ja Saarijärven
13492: eteenpäin saamiseksi tulisi kuitenkin valtion kuntien alueella.
13493:
13494: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13495:
13496: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
13497: 1990 vp. 311
13498:
13499: Toivomusaloite n:o 285
13500:
13501:
13502:
13503:
13504: Mäkelä: Maanteiden suolauksen pohjavesille aiheuttamien vaiku-
13505: tusten selvittämisestä
13506:
13507:
13508: Eduskunnalle
13509:
13510: Pohjavetemme ovat hitaasti suolaantumassa, pilaantumiseen meillä ei ole varaa. Tällä hetkel-
13511: mikä voi tutkijoiden mukaan aiheuttaa vakavan lä suolapitoisuudet ovat vielä suhteellisen pieniä
13512: uhan Suomen vesihuoliolle tulevaisuudessa. eivätkä tee pohjavettä juomakelvottomaksi.
13513: Pohjavesien pilaantuminen on nopeutunut huo- Suolapitoisuuden nousu on kuitenkin ollut niin
13514: mattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. nopeaa, että ei ole pitkän ajan kysymys, ennen
13515: Suolan käyttö teiden liukkauden torjunnassa kuin ensimmäiset alueet ovat pilalle saastuneita.
13516: on lisääntynyt maassamme jatkuvasti. Useat Esimerkiksi Valkealassa pohjaveden suolapitoi-
13517: tutkijat pitävät maanteiden suolausta vakavana suus on yli seitsenkertaistunut viimeisten 15
13518: uhkana pohjavesillemme. Suolapitoisuudet vuoden aikana nousten 2 milligrammasta 15
13519: pohjavesissä ovat nousseet niin nopeasti, että milligrammaan vesilitraa kohden.
13520: muutaman kymmenen vuoden kuluttua tilanne Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13521: voi olla todella paha. Pahin uhka suolaus on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13522: pohjavesien tilalle varsinkin Suomen herkillä
13523: harjualueilla. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
13524: Teillemme levitetään tällä hetkellä keskimää- menpiteisiin maanteiden suolauksen
13525: rin 80 000-90 000 tonnia ruokasuolaa vuodes- pohjavesille aiheuttaman vaaran perus-
13526: sa. Suola ja muut saasteet menevät suoraan teelliseksi selvittämiseksi ja mahdollisiin
13527: maakerrosten läpi saastuttamaan pohjavesiä. tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi
13528: Pohjavesi on kuitenkin eräs tärkeimmistä luon- pohjavesivarojemme pelastamiseksi.
13529: nonvaroistamme - itse asiassa tärkein -jonka
13530:
13531: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13532:
13533: Tina Mäkelä
13534: 312 1990 vp.
13535:
13536: Toivomusaloite n:o 286
13537:
13538:
13539:
13540:
13541: Mäkipää ym.: Turvetuotantoon käytettyjen suoalueiden uudel-
13542: leen soistamisesta
13543:
13544:
13545: Eduskunnalle
13546:
13547: Turvetuotanto on edelleen kehittymässä ja väitettyjä ilmastonmuutoksia turvesoiden kui-
13548: tulevaisuudessa lienee odotettavissa sen jatku- vaamisen takia veden päästessä jälleen takaisin
13549: minen edelleen vähintäänkin nykyisellä tasol- hyödyunetylle suolle. Lisäksi turpeen kasvu on
13550: Iaan energian puutteen takia. Turvesuot loppu- nopeampaa kuin metsän kasvu ja tätä kautta
13551: vat kuitenkin aikanaan, ja tähän saakka niiden saataisiin energiantuotanto nopeammaksi tur-
13552: jatkokäyttö on ollut varsin kirjavaa. Osa soista peen uudelleenkasvatuksen kautta.
13553: on otettu hyödylliseen jatkokäyttöön joko istut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13554: tamaila niihin puustoa tai käyttämällä niitä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13555: muihin viljelystarkoituksiin. muksen,
13556: Edellä olevia jatkokäyttömuotoja järkeväm-
13557: pää olisi saattaa turvesuot uudelleen kasvamaan että hallitus ryhtyisi toimiin turvetuo-
13558: turvetta turpeenoton jälkeen. Helpoimmin tä- tannossa olleiden ja loppuun käytettyjen
13559: mä tapahtuisi esimerkiksi järjestämällä alku- soiden uudelleen soistamisen tehokkaa-
13560: päähän patoaminen ja säätelemällä sitä kautta seen tutkimiseen maassamme.
13561: vedennousua. Tämä olisi myös vähentämässä
13562:
13563: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13564:
13565: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
13566: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
13567: Marita J urva Tina Mäkelä
13568: 1990 vp. 313
13569:
13570: Toivomusaloite n:o 287
13571:
13572:
13573:
13574:
13575: Mäkipää ym.: Pieksunkankaan soranoton vaikutusten selvittämi-
13576: sestä alueen pohjavesiin Honkajoella
13577:
13578:
13579: Eduskunnalle
13580:
13581: Honkajoen Pieksunkangas on alkuaan hyvin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13582: luonnonkaunista aluetta, joka rajoittuu Thel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13583: ma-projektialueeseen (kansainvälistä luonnon- muksen,
13584: suojelualuetta).
13585: Pieksunkangas on ohjelmoitu suureksi soran- että hallitus ryhtyisi toimiin sen tutki-
13586: ottoalueeksi, siitäkin huolimatta, että koko alue miseksi, onko Honkajoen Pieksunkan-
13587: on suurta pohjavesialuetta. kaan soranotto tarpeetonta ottaen huo-
13588: Soraa kaivetaan siellä pohjaveteen asti, eivät- mioon alueen pohjavesitilanteen.
13589: kä Tampereen vesipiirin ja Turun ja Porin lää-
13590: nin ympäristöasiaintoimiston huomautukset ole
13591: tuottaneet tyydyttävää tulosta.
13592:
13593: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13594:
13595: Lea Mäkipää Marita J urva Tina Mäkelä
13596:
13597:
13598:
13599:
13600: 23 200136P
13601: 314 1990 vp.
13602:
13603: Toivomusaloite n:o 288
13604:
13605:
13606:
13607:
13608: Mönkäre ym.: Ekologisesti kestävän kulutuksen tutkimuksen li-
13609: säämisestä
13610:
13611:
13612: Eduskunnalle
13613:
13614: Suomessakin on ympäristöverotus nostettu nattua tietoa ns. vastuullisista kulutustavoista ei
13615: esille varteenotettavana keinona ympäristön ole riittävästi tarjolla.
13616: saastekuormituksen vähentämiseksi. Haittave- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
13617: rojen kehittely vaatii tuekseen kulutustutki- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13618: musta. sen,
13619: Hintojen lisäksi kuluttajien tietoisuus vaikut-
13620: taa olennaisesti ostovalintoihin. Kuluttajien että hallitus vuoden 1991 tulo- ja me-
13621: kiinnostusta ns. vastuulliseen kulutukseen noarvioesityksen valmistelun yhteydessä
13622: osoittaa mm. "vihreän kulutuksen oppaiden" ryhtyisi toimiin ekologisesti kestävän
13623: jättimyynti Englannissa; Suomessakin gallupien kulutuksen tutkimisen lisäämiseksi ja
13624: mukaan ympäristöystävällisestä kulutuksesta osoittaisi määrärahoja kuluttajavalis-
13625: ollaan kiinnostuneita, mutta kuluttajille suun- tukseen.
13626:
13627: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13628:
13629: Sinikka Mönkäre Riitta Myller Timo Roos
13630: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Liisa Jaakonsaari
13631: Jorma Rantanen Arto Lapiolahti Kai Kalima
13632: Matti Saarinen Markku Pohjola Seija Karkinen
13633: Raimo Vuoristo Kari Urpilainen Reijo Lindroos
13634: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen Iiris Hacklin
13635: Ilkka Joenpalo Mats Nyby Tarja Kautto
13636: Matti Vähänäkki Antti Kalliomäki Jouni Backman
13637: Kerttu Törnqvist
13638: 1990 vp. 315
13639:
13640: Toivomusaloite n:o 289
13641:
13642:
13643:
13644:
13645: Mönkäre ym.: Imatran aluehälytyskeskuksen säilyttämisestä
13646:
13647:
13648:
13649: Eduskunnalle
13650:
13651: Kymen läänissä on tällä hetkellä neljä aluehä- lytystoimintoja ja teknisesti nopeuttavia ratkai-
13652: lytyskeskusta, jotka sijaitsevat Kotkassa, Kou- suja.
13653: volassa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Kymen Tällä hetkellä Kymen läänissä on aluehäly-
13654: läänissä tapahtuu paljon vaarallisten aineiden tyskeskusten osalta selväpiirteinen aluejako ja
13655: kuljetuksia suurteollisuuden ja Neuvostoliitosta alueet eivät ole kovin pieniä (70 000-100 000
13656: suuntautuvan liikenteen johdosta. Paikallisilla asukasta). Nykyinen jako niveltyy luonnollise-
13657: aluehälytyskeskuksilla on selvästi oma tarpeen- na osana kyseessä olevien alueiden muiden toi-
13658: sa. Kymen läänin hälytysaluejakoa on tarkastel- mialojen hallinnollisiin ja alueellisiin toimintoi-
13659: lut työryhmä, joka esittää, että neljästä alue- hin. Lisäksi jokaisella alueella on selviä omia
13660: hälytyskeskuksesta muodostettaisiin kolme, jol- erityispiirteitä, kuten merenkulku, rautatiet,
13661: loin Lappeenrannan ja Imatran aluehälytyskes- Saimaan kanava, metsäalueet, valtakunnan
13662: kukset yhdistettäisiin. raja ym.
13663: Imatran aluehälytyskeskus on aloittanut toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13664: mintansa vuonna 1980. Alusta lähtien tehtäviin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13665: on liittynyt sairaankuljetusilmoitusten aiheutta-
13666: mat toimenpiteet. Imatran aluehälytyskeskuk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
13667: sen tekniset peruslaitteistot, hälytysvaihde ja ra- piteisiin Imatran aluehälytyskeskuksen
13668: diotukiasemat ovat täysin toimintakuntoisia. säilyttämiseksi.
13669: Oheislaitteita on uusittu ja kehitelty uusia hä-
13670:
13671: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13672:
13673: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen
13674: Riitta U osukaineo Jussi Ranta
13675: Heikki Kokko
13676: 316 1990 rd.
13677:
13678: Hemställningsmotion nr 290
13679:
13680:
13681:
13682:
13683: Nyby: Om redogörelse för miljöeffekter och åtgärder i större fö-
13684: retags årsredovisningar
13685:
13686:
13687: Tili Riksdagen
13688:
13689: Industriutsläpp är avfall och på sitt sätt ett strin var i början av 1970-talet mycket oroade
13690: teeken på ineffektivitet i produktionen. Enligt över de kostnader som miljöinvesteringarna
13691: UNIDO måste världens industriella produktion skulle innebära. Man befarade att investering-
13692: öka 2,6 gånger ifall att utvecklin~sländernas arna skulle leda tili arbetslöshet, försvagad kon-
13693: konsumtion av industriellt framställda produk- kurrenskraft och inflation. Den utredning som
13694: ter skall nå samma nivå som man i dag har i de OECD gjorde 1984 i ett flertal industriländer vi-
13695: industrialiserade länderna. Om man tar i beak- sade att de miljöinvesteringar som gjorts under
13696: tande den förväntade befolkningstillväxten i de senaste tjugo åren har haft en positiv inver-
13697: världen utgår man ifrån att varuproduktionen kan på tillväxt och sysselsättning.
13698: kommer att öka fem- tili tiofallt fram tili att be- Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
13699: folkningstillväxten stabiliseras i början av nästa att riksdagen måtte hemställa
13700: århundrade.
13701: Mot den här bakgrunden är det uppenbart att att regeringen vidtar åtgärder jör att
13702: industriutsläppen i världen måste minskas radi- större jöretag i årsredovisningarna och
13703: kalt. Under de senaste tjugo åren har industrin boksluten åläggs att redovisa verksam-
13704: och ländernas regeringar skaffat sig en kunskap hetens miljöejjekter och åtgärder som
13705: med vars hjälp mera hållbara industriella lös- vidtagits och planeras jör att jörbättra
13706: ningar kan nås. Både regeringarna och indu- miljön.
13707:
13708: Helsingfors den 13 februari 1990
13709:
13710: Mats Nyby
13711: 1990 vp. 317
13712:
13713: Toivomusaloite n:o 290 Suomennos
13714:
13715:
13716:
13717:
13718: Nyby: Ympäristövaikutusten ja -toimenpiteiden selostamisesta
13719: suurten yritysten vuosikertomuksissa
13720:
13721:
13722: Eduskunnalle
13723:
13724: Teollisuuden päästöt ovat jätteitä ja ovat ta- nit merkitsisivät. Investointien pelättiin johta-
13725: vallaan merkkinä tuotannon tehottomuudesta. van työttömyyteen, kilpailukyvyn heikkenemi-
13726: UNIDOn mukaan maailman teollisuustuotan- seen ja inflaatioon. OECD:n vuonna 1984
13727: non on kasvettava 2,6-kertaiseksi, jotta kehitys- useissa teollisuusmaissa tekemä selvitys osoitti,
13728: maiden teollisuustuotteiden kulutus yltäisi ny- että viimeisten 20 vuoden aikana tehdyillä ym-
13729: kyään teollisuusmaissa vallitsevalle tasolle. Jos päristöinvestoinneilla on ollut myönteinen
13730: otetaan huomioon maailman arvioitu väestön- kasvu- ja työllisyysvaikutus.
13731: kasvu, lähtökohtana on tavaratuotannon kasvu Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
13732: viisin-kymmenkertaiseksi ennen väestönkas- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13733: vun vakiintumista ensi vuosisadan alussa.
13734: Tätä taustaa vasten on ilmeistä, että teolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
13735: suuden päästöjä on vähennettävä radikaalisti jotta suuret yritykset velvoitettaisiin
13736: maailmassa. Viimeisten 20 vuoden aikana teol- vuosikertomuksissaan ja tilinpäätöksis-
13737: lisuus ja eri maiden hallitukset ovat hankkineet sään selvittämään toiminnan ympäristö-
13738: tietoa, jonka avulla voidaan päästä kestäväm- vaikutukset ja ympäristön parantami-
13739: piin teollisiin ratkaisuihin. Sekä hallitukset että seksi toteutetut ja suunnitellut toimenpi-
13740: teollisuus olivat 1970-luvun alussa hyvin huolis- teet.
13741: saan kustannuksista, joita ympäristöinvestoin-
13742:
13743: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13744:
13745: Mats Nyby
13746: 318 1990 vp.
13747:
13748: Toivomusaloite n:o 291
13749:
13750:
13751:
13752:
13753: Paakkinen ym.: Vapaakuntakokeilun seurannan järjestämisestä
13754:
13755:
13756:
13757: Eduskunnalle
13758:
13759: Hallitusohjelman mukaan hallinnon kehittä- että kokeilun seurannan päävastuu on sisä-
13760: minen on nykyisen hallituksen eräs painopiste- asiainministeriöllä.
13761: alue. Vapaakuntakokeilu on keskeinen väline Kokeilun onnistumisten ja epäonnistumisten
13762: tässä kehittämistyössä. Kunnallishallinnon käy- toteamiseksi on välttämätöntä, että seuranta
13763: tössä on tällä hetkellä niin henkilöstömäärällä järjestetään tehokkaasti. Seurantaan on sisä-
13764: kuin taloudellisilla voimavaroillakin mitattuna asiainministeriön ohella kytkettävä tutkimuslai-
13765: noin kolme neljännestä koko julkisen hallinnon tokset (yliopistot, Suomen Akatemia), ammat-
13766: voimavaroista. Siksi kunnallishallinnon uudis- tiministeriöt ja kuntien keskusjärjestöt. Seuran-
13767: taminen on myös valtion kannalta keskeinen nan tehokas toteuttaminen vaatii projektien to-
13768: voimavarojen käyttöä koskeva kysymys. teuttamista, ja ne puolestaan vaativat henkilö-
13769: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa va- resursseja ja rahoitusta.
13770: paakuntakokeilun seurantaan varattuja määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13771: rahoja arvioitiin monella taholla varsin vaati- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13772: mattomiksi. muksen,
13773: Vapaakuntakokeilun valmistelussa lähdettiin
13774: siitä, että kokeilu sinänsä ei aiheuta välittömästi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13775: lisäkustannuksia valtiolle eikä kunnille. Tästä riittävien henkilöresurssien ja määrära-
13776: poikkeuksena on pidetty koko ajan sitä, että hojen osoittamiseksi vapaakuntakokei-
13777: kokeilun seurannan kustannukset ovat pääosin lun seurannan järjestämiseksi todella te-
13778: valtion rahoituksen varassa. Vapaakuntakokei- hokkaasti.
13779: lussa on tästä lähtökohdasta lähtien määrätty,
13780:
13781: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13782:
13783: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Päivi Varpasuo
13784: Markku Pohjola Matti Saarinen Tuula Paavilainen
13785: Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki Timo Roos
13786: Jussi Ranta Lauri Metsämäki Tarja Kautto
13787: 1990 vp. 319
13788:
13789: Toivomusaloite n:o 292
13790:
13791:
13792:
13793:
13794: Paakkinen ym.: Jätteiden uudelleenkäytön lisäämisestä
13795:
13796:
13797:
13798: Eduskunnalle
13799:
13800: Raaka-ainevarojen säästämisen ja luonnon ihmisen viitseliäisyyttä ja aktiivisuutta, mutta
13801: turhan kuormittamisen ehkäisemiseksi tulisi toisaalta myös tietoa, joten tiedottamiseen jät-
13802: Suomessa kiinnittää nykyistä paljon enemmän teiden uudelleenkäytöstä on uhrattava entistä
13803: huomiota jätteiden kierrätykseen ja hyötykäyt- enemmän resursseja.
13804: töön. Jätteiden vähentäminen voidaan aloittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13805: niiden syntypaikoilla eli jätteen tuottajan luo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13806: na. Jäteraaka-aineiden keräilyä pitää tukea ta- muksen,
13807: loudellisesti, ellei se muuten ole kannattavaa.
13808: Jos taloudelliset kannustimet eivät tehoa, on että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
13809: otettava käyttöön lainsäädännölliset keinot. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
13810: Jätehuollon toteuttamisen edellyttämät voi- dessä lisäisi huomattavasti jätteiden
13811: mavarat ovat niin ikään vieläkin täysin riittä- hyödyntämiseen ja kierrätykseen, näitä
13812: mättömät kaikilla hallinnon tasoilla siitä huoli- koskevaan tutkimukseen sekä erityisesti
13813: matta, että asian tärkeys on jo jonkin aikaa tie- jätteiden uudelleenkäytöstä tiedottami-
13814: dostettu. Kierrätys vaatii toisaalta yksittäisen seen varattuja määrärahoja.
13815: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13816:
13817: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Markku Pohjola
13818: Matti Saarinen Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist
13819: Timo Roos Jussi Ranta Lauri Metsämäki
13820: Tarja Kautto
13821: 320 1990 vp.
13822:
13823: Toivomusaloite n:o 293
13824:
13825:
13826:
13827:
13828: Paavilainen ym.: Valtion piiri- ja paikallishallinnon nimityspää-
13829: tösten saattamisesta valituskelpoisiksi
13830:
13831:
13832: Eduskunnalle
13833:
13834: Suomessa on niin kunnissa kuin valtionhal- voima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta anne-
13835: linnossakin hallinto-organisaatiota uudistet- tun asetuksen 24 §:n mukaan työvoimapiirin
13836: taessa hajautettu päätösvalta alemmille tasoille. toimiston ja työvoimatoimiston päätökseen ei
13837: Myös nimityspäätöksiä on siirretty piiri- ja pai- saa hakea muutosta valittamalla, vaikka kysy-
13838: kallishallinnon sekä yksittäisten viranhaltijoi- myksessä olisi virkavaalikin.
13839: den tehtäväksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13840: Viranhakijoiden oikeusturvan ja yhdenver- nioittavaksi eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13841: taisuuden takaaminen edellyttää, että nimitys- muksen,
13842: päätöksistä voidaan valittaa. Kunnallishallin-
13843: nossa valitusoikeus onkin poikkeuksetta ole- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13844: massa. Oikeusturvan kannalta epätyydyttäväksi valitusoikeuden ulottamiseksi kaikkiin
13845: tilanne on muodostunut eräillä valtionhallinnon valtion piiri- ja paikallishallinnon nimi-
13846: aloilla, joilla valitusoikeutta myös nimityspää- tyspäätöksiin.
13847: tösten osalta on rajoitettu. Esimerkiksi työ-
13848:
13849: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13850:
13851: Tuula Paavilainen Mats Nyby Tarja Kautto
13852: Timo Roos Mauri Pekkarinen Pentti Lahti-Nuuttila
13853: Marja-Liisa Tykkyläinen Jussi Ranta Kerttu Törnqvist
13854: Heikki Rinne Kari Rajamäki Iiris Hacklin
13855: 1990 vp. 321
13856:
13857: Toivomusaloite n:o 294
13858:
13859:
13860:
13861:
13862: Pekkarinen ym.: Saarijärven kaupungin aluepoliittisen luokituk-
13863: sen muuttamisesta
13864:
13865:
13866: Eduskunnalle
13867:
13868: Viime vuoden alusta voimaan tullut aluepo- ta työpaikoista. Valtaosa investoinneista on täl-
13869: liittinen lainsäädäntö on saattanut Saarijärven laisen teollisuuden laajennusinvestointeja.
13870: kaupungin vaikeaan aluepoliittiseen asemaan. Paradoksi onkin, että erityisalueaikana Saa-
13871: Saarijärvi kuuluu III perusvyöhykkeen A-tuki- rijärven mahdollisuudet aluepoliittisen tuen
13872: alueeseen ollen lisäksi erityisaluemenettelyn pii- saamiseksi ovat jopa heikentyneet.
13873: nssa. Investointi- ja käynnistysavustusten Näyttääkin siltä, että Saarijärven kaupungin
13874: myöntämiskäytäntö on muodostunut valtioneu- siirtäminen II perusvyöhykkeen B-tukialuee-
13875: voston päätöksin ja ministeriön ohjein kuiten- seen on ainut tapa saattaa paikkakunnan laa-
13876: kin sellaiseksi, että Saarijärvellä jo toimivat jennusinvestoinnitkin investointi- ja käynnis-
13877: teollisuusyritykset eivät voi enää juurikaan saa- tysavustusmenettelyn piiriin ja muutoinkin
13878: da näitä tukimuotoja tavanomaisiin laajennus- vauhdittaa alueen elinkeinopoliittista toimeliai-
13879: hankkeisiinsa. Näin on käynyt siitä huolimatta, suutta.
13880: että VN:n päätöksen n:o 51/1989 mukaan III Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13881: perusvyöhykkeen A-tukialueella on mahdollista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13882: tukea tavanomaisia laajennushankkeita inves-
13883: tointi- ja käynnistysavustuksin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13884: Saarijärven teollisuuden toimialarakenne on Saarijärven aluepoliittisen aseman pa-
13885: sellainen, että valtaosa teollisuuden investoin- rantamiseksi siirtämällä kaupunki II pe-
13886: neista tapahtuu ns. perinteisillä toimialoilla. rusvyöhykkeen B-tukialueeseen.
13887: Niiden varassa on noin 2/3 Saarijärven teollisis-
13888:
13889: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13890:
13891: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen
13892: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
13893: Pekka Leppänen
13894: 322 1990 vp.
13895:
13896: Toivomusaloite n:o 295
13897:
13898:
13899:
13900:
13901: Pietikäinen ym.: Hämeen läänin rajojen saattamisesta talous-
13902: alueita vastaavaksi
13903:
13904:
13905: Eduskunnalle
13906:
13907: Valtion hallinto on kaikilta tasoiltaan osittain lousalueita. Kehittämisessä tulisikin pyrkiä sii-
13908: tehotonta, sekavaa, epätaloudellista ja aluejao- hen, että Hämeen läänin rajoja muutettaisiin
13909: tukseltaan kehityksestä jälkeenjäänyttä. Hallin- kattamaan kolme talousmaakuntaa kokonai-
13910: non kehittäminen on istuvan hallituksen eräs suudessaan ja yhdenmukaistamaan muu hallin-
13911: keskeisiä tavoitteita. to tähän soveltuvin tavoin.
13912: Kuitenkin eräät tehdyt ja vireillä olevat hal- Hyvänä esimerkkinä hallinnon kehittämises-
13913: linnon selkeyttämistoimenpiteet ovat olleet san- tä on puolustusvoimien organisaatiouudistus,
13914: gen kummallisia tehokkuuden ja toimivuuden jossa tehtäviä siirretään keskushallinnosta alue-
13915: sekä kansalaisten palvelujen saatavuuden kan- ja paikallistasolle, yhdenmukaistetaan aluejao-
13916: nalta katsottuna sekä keskenään ristiriitaisia. tusta väliportaassa muuttamalla sotilasläänit
13917: Syynä hallinnon muutosta koskevien päätös- vastaamaan siviililäänien jaotusta sekä paran-
13918: ten ristiriitaisuuteen on ollut ennen muuta se, netaan kansalaisten palvelujen saavutettavuut-
13919: että päätöksiä on valmisteltu kunkin hallinto- ta, sotilaspiirien lakkauttamisesta huolimatta,
13920: sektorin omista tavoitteista ja näkökannoista. siirtämällä asevelvollisuusasioiden hoito jouk-
13921: Tällöin on unohdettu kokonaisvaltainen kehit- ko-osastoihin. Hämeen läänissä uudistuksen to-
13922: täminen ja usein myös yhteensovitus muihin yh- teuttaminen nykyisellä toimialuejaolla merkit-
13923: teiskunnan toiminnallisiin aluekokonaisuuksiin see myös sotilasläänien muodostumista talous-
13924: ja muutoksiin palvelujen saatavuudessa. alueita rikkovaksi.
13925: Toimiva ja taloudellinen valtion piiri- ja pai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13926: kallishallinto on silloin, kun viranomaisen alue nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13927: kattaa sen toiminnan optimaalisen tehokkuu- muksen,
13928: den kannalta kokonaisia toiminnallisia alueita
13929: kuten lääni, talousmaakunta tai työssäkäynti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13930: alue. Hämeen läänin rajojen muuttamiseksi
13931: Ehkä sekavin hallintoalue tässä suhteessa on siten, että läänin alue kattaisi kaikki
13932: Hämeen lääni. Hallinnon selkeyttämisen suurin kolme talousmaakuntaa kokonaisuudes-
13933: este on siinä, että itse lääninrajat rikkovat ta- saan.
13934: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13935:
13936: Sirpa Pietikäinen Ritva Vastamäki Lea Savolainen
13937: Esko Helle Arto Lapiolahti Hannu Tenhiälä
13938: Jorma Rantanen Sirkka-Liisa Anttila
13939: 1990 vp. 323
13940:
13941: Toivomusaloite n:o 296
13942:
13943:
13944:
13945:
13946: Puisto ym.: Turun määräämisestä aluepoliittiseksi erityisalueeksi
13947:
13948:
13949:
13950: Eduskunnalle
13951:
13952: Turun kaupungin väkiluku on vähentynyt yh- Ilman aluepoliittisia, vuonna 1988 annetun
13953: täjaksoisesti vuodesta 1977 alkaen. Muuttotap- lain sisältämiä erityistoimenpiteitä elinkeinotoi-
13954: pio on 1980-luvulla ollut keskimäärin 950 asu- minnan kehittäminen Turun kaupungissa tulee
13955: kasta vuodessa. Kaupungin pitkäaikainen työt- poikkeuksellisen vaikeaksi. Työllisyystilanne
13956: tömyysaste on vuodesta 1985 alkaen ollut koko kaupungissa heikkenee edelleen ja muuttoliike
13957: maan keskiarvojen yläpuolella. Ratkaiseva kaupungista jatkuu heikentäen kaupungin mah-
13958: käänne työttömyystilanteen muuttumisessa hei- dollisuuksia vastata lakien säätämistä velvolli-
13959: kompaan tapahtui vuoden 1989 loppupuolella suuksista.
13960: laiva- ja tekstiiliteollisuutta kohdanneiden ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13961: kennemuutosten seurauksena. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13962: Erityisesti Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n kon- muksen,
13963: kurssi ja laivanrakennusteollisuuden synkät tule-
13964: vaisuudenodotukset luovat uhan noin 3 500:lle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13965: telakalla työskentelevälle työntekijälle ja toimi- Turun kaupungin määräämisestä eri-
13966: henkilölle sekä noin 12 OOO:lle alihankkijoiden tyisalueeksi 1.1.1990-31.12.1992 väli-
13967: palveluksessa työskenteleville. seksi ajaksi.
13968:
13969: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13970:
13971: Virpa Puisto Jukka Roos Matti Vähänäkki
13972: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kai Kalima Heli Astala
13973: Risto Ahonen Heikki Perho Sauli Niinistö
13974: Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Gunnar Joutsensaari
13975: 324 1990 vp.
13976:
13977: Toivomusaloite n:o 297
13978:
13979:
13980:
13981:
13982: Puisto ym.: Saaristomeren kansallispuiston toimiston sijoittami-
13983: sesta Nötön saareen
13984:
13985:
13986: Eduskunnalle
13987:
13988: Arvokkaan ja ainutlaatuisen Saaristomeren Toimiston sijoittamista kansallispuiston ääri-
13989: kansallispuiston perustamisperiaatteena oli saa- laidoille on perusteltu asuin- ja kulkuyhteyksien
13990: riston luonnonolosuhteiden säilyttämisen ohella puutteena. Turun kaupunki on tehnyt päätök-
13991: ylläpitää ja kehittää saaristolaisten perinteisiä sen Nötössä sijaitsevien maidensa vaihtomah-
13992: elinolosuhteita. Ensimmäinen Saaristomeren dollisuudesta, samoin Nauvon kunta on tehnyt
13993: kansallispuistoa suunnitellut toimikunta ehdotti päätöksen Nötön ensisijaisuudesta toimiston si-
13994: vuonna 1976, että puiston keskuspaikka sijoi- joittamisessa. Saareen on säännöllinen vuoro-
13995: tettaisiin Nauvon Nötöhön. Tämän jälkeen on laivayhteys, samoin saarella on puhelin ja säh-
13996: kansallispuiston suunnittelussa kuitenkin läh- kö, jotka mahdollistavat toimiston esteettämän
13997: detty siitä, että toimisto sijoitetaan tieyhteyden toiminnan.
13998: varrelle varsinaisen puistoalueen laidalle. Nyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13999: kylä on usean uhan alainen. Alueen postia on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14000: suunniteltu supistettavan ja lakkautettavan, sa- muksen,
14001: moin lähialueen tärkeä Bådön merivartioasema
14002: on supistamissuunnitelmissa. Nötössä lähisaari- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
14003: neenon kirjoilla 25 ihmistä, itse pääsaaressa 12. piteisiin Saaristomeren kansallispuiston
14004: Saareen sijoitettava Saaristomeren kansallis- pääkeskuksen sijoittamiseksi Nauvon
14005: puiston keskus lisää väestöä ja samalla mahdol- Nötön kylään.
14006: listaa mm. koulun avautumisen ja saarella asu-
14007: vien lasten koulunkäynnin kotoaan.
14008:
14009: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14010:
14011: Virpa Puisto Matti Vähänäkki Timo Roos
14012: Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
14013: Kai Kalima Heli Astala Risto Ahonen
14014: Gunnar Joutsensaari Tapio Holvitie
14015: 1990 vp. 325
14016:
14017: Toivomusaloite n:o 298
14018:
14019:
14020:
14021:
14022: Rajamäki ym.: Jokamiehen kalastusoikeuksien laajentamisesta
14023:
14024:
14025:
14026: Eduskunnalle
14027:
14028: Vuosikymmenen alussa käytiin Suomessa vielä tänä päivänä pitää pelata sekavan lupajär-
14029: laaja ja kiivas keskustelu kalastuslainsäädän- jestelmän kanssa ja miksi kalastusmahdolli-
14030: nön uusimisesta. Tavoitteeksi asetettua joka- suuksia edelleen jakaa voimakkaasti vesialuei-
14031: miehen oikeutta onkimiseen ja pilkkimiseen ei den omistus? Veteraanien ja maa- ja vesialueita
14032: saavutettu. Tuloksena oli kuitenkin aikaisem- omistamattomien asemaan tahdotaan paran-
14033: paa paremmat mahdollisuudet näiden kalastus- nusta. Onginnan ja pilkkionginnan tulee olla
14034: tapojen harrastamiseen läänikohtaisen maksul- jokamiehen oikeus kautta maan, ja muiden vie-
14035: lisen yleiskalastusoikeuden - pilkintäkorttijär- heiden käyttö voisi tapahtua nykyistä pilkintä-
14036: jestelmän - puitteissa. Jokamiehen oikeuden korttia vastaavalla viehekortilla. Vesiluontom-
14037: saavuttamisen estivät yhteisvoimin omistamisen me kalavarat kestävät nämä muutokset, ja
14038: ylivaltaa tukevat piirit, MTK etunenässä. Esi- voimme säilyttää kaupungistuvassakin Suomes-
14039: merkiksi yhteiskunnan rahoittamana toimiva sa kalastuksen kansalaisten laajamittaisena har-
14040: vesienomistajien kalataloudellinen neuvonta- rastuksena.
14041: järjestö - Kalatalouden keskusliitto maata- Pilkintäkortin hinta on myös nostettu liian
14042: louskeskuksineen - ylläpiti vihamielistä ja korkeaksi.
14043: taantumuksellista keskustelua pilkkimisen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14044: onginnan haittavaikutuksista. Samaa laulua nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14045: lauloivat rannikon ruotsinkieliset valtalehdet. muksen,
14046: Vastaus johti siihen, että jokamiehen oikeuk-
14047: sien sijasta eduskunnassa saatiin säädetyksi että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
14048: vain maksullinen yleiskalastusoikeus. Silloin se- piteisiin kalastuslainsäädännön uudista-
14049: kin tuntui osin voitolta. miseksi siten, että onginta tehtäisiin jo-
14050: Nyt pilkintämaksujärjestelmä on ollut voi- kamiehen oikeudeksi, sekä että pilkintä-
14051: massa seitsemisen vuotta. Vesillämme ei vallitse kortin hintaa laskettaisiin ja sen suorit-
14052: epäjärjestys ja kalakantamme ovat kalastuskel- tamisesta vapautettaisiin rintamamie-
14053: poisia. Yhä useammat ihmettelevät nyt, miksi ei het.
14054: kalastuslainsäädäntöä viedä eteenpäin. Miksi
14055:
14056: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14057:
14058: Kari Rajamäki Sakari Knuuttila
14059: Timo Roos Jorma Rantanen
14060: Arto Lapiolahti
14061: 326 1990 vp.
14062:
14063: Toivomusaloite n:o 299
14064:
14065:
14066:
14067:
14068: Rajamäki: Kalastuskorttitulojen palauttamisesta takaisin kalas-
14069: tuspiirien käyttöön
14070:
14071:
14072: Eduskunnalle
14073:
14074: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosit- että varat palautetaan kalastuspiireille suunnil-
14075: tain kalatalouden edistämiseen määräraha, jo- leen siinä suhteessa kuin niitä alueittain kertyy.
14076: ka suuruudeltaan vastaa arvioitua kalastuksen- Kalastuskorttivarojen jako on muuttunut
14077: hoitomaksuina kertyvää tuloa. Se perustuu ka- aiempiin vuosiin verrattuna. Avustukset painot-
14078: lastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöi- tuvat nykyisin niihin lääneihin, joissa ammatti-
14079: den määrään. kalastus on voimakkainta. Ammattikalastusta
14080: Edellisvuosina määrärahasta vain osa palau- tuetaan kuitenkin valtion tulo- ja menoarviossa
14081: tettiin kalastuspiireille. Vuoden 1989 lähes 17 erillisin budjettimäärärahoin.
14082: milj. markasta piireille jaettiin vain 6,1 milj. Kalatalouden tutkimukseen käytettävät varat
14083: markkaa. Loppuosa käytettiin yleiseen valistus- tulisi myös palauttaa kalastusalueille. Riista- ja
14084: toimintaan (2 milj. mk), kalatalouden tutki- kalatalouden tutkimuslaitokselle tulee varat ka-
14085: mustoimintaan (4 milj. mk), järjestöille tukena lataloudelliseen tutkimukseen osoittaa muista
14086: (1 ,4 milj. mk) sekä erityismäärärahana Lapin kuin kalastuskorttivaroista.
14087: lääniin (0,8 milj. mk) ja kuluihin (2, 1 milj. mk). Kalastuskorttivarat tulisi palauttaa kalastus-
14088: Kalastuspiireille palautettava osa on vain 36 piireille kuluja ja eräitä erityismäärärahoja lu-
14089: prosenttia ja Lapin erityistuki mukaan lukien kuun ottamatta pääosin kokonaisuudessaan.
14090: 41 prosenttia koko budjettimäärärahasta. Samalla olisi oikeudenmukaista, että kertyvät
14091: Kalastuksenhoitomaksuista kertyvien varo- varat jaetaan siinä suhteessa, miten ne alueilta
14092: jen jaosta määrätään kalastuslain 91 §:ssä: kertyvät. Kalastuskorttivarat ovat yksittäisten
14093: "Määrärahasta kullekin kalastuspiirille osoitet- kansalaisten lunastamista kalastuksenhoito-
14094: tu osa käytetään sen vahvistaman käyttösuunni- maksuista kertyviä varoja, jotka kerätään kala-
14095: telman mukaisesti yhdenmukaisin perustein ka- vesien hoitoon, eivätkä ne ole veronluonteisia
14096: lastusalueiden ja kalastuskuntien sekä kalastus- maksuja.
14097: alan järjestöjen toimesta suoritettavaan kalave- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14098: sien hoitoon, kalakantojen parantamiseen, va- taen eduskunnalle hyväksyttäväksi toivomuk-
14099: listus- ja neuvontatyöhön sekä kalataloutta kos- sen,
14100: kevaan koe- ja suunnittelutoimintaan. Määrä-
14101: rahasta voidaan myös myöntää avustuksia ka- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
14102: lastusalueiden muusta toiminnasta aiheutuviin ja menoarvioesitystä valmistellessaan
14103: kuluihin." ryhtyisi toimenpiteisiin kalastuskorttiva-
14104: Kalastuskorttivarat jaetaan lääneittäin maa- rojen palauttamiseksi takaisin kalastus-
14105: ja metsätalousministeriössä vahvistettavan piireille siten, että ne jaettaisiin siinä
14106: käyttösuunnitelman mukaan. Kalastuslain hen- suhteessa kuin ne eri alueilta kertyvät.
14107: gen mukaisena periaatteena on pidettävä sitä,
14108:
14109: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14110:
14111: Kari Rajamäki
14112: 1990 vp. 327
14113:
14114: Toivomusaloite n:o 300
14115:
14116:
14117:
14118:
14119: Rajamäki: Varkauden ja Leppävirran yhteisen kaatopaikan vesi-
14120: huollon toteuttamisesta
14121:
14122:
14123: Eduskunnalle
14124:
14125: Varkauden kaupungin ja Leppävirran kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14126: nan kesken on sovittu yhteisen kaatopaikan ra- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14127: kentamisesta. Kaatopaikka on viemäröity ja on
14128: esimerkkinä kuntien välisestä yhteistyöstä jäte- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
14129: huollossa. piteisiin Riikinnevan kaatopaikan vesi-
14130: Kaatopaikalle tarvittavan vesi- ja viemärijoh- huoltotöiden toteuttamiseksi sekä että
14131: tolinjan rakentamista haettiin valtion vesihuol- valtion tulo- ja menoarvioesityksessä
14132: totyöksi. vuodelle 1991 osoitetaan erillinen mää-
14133: Riikinnevan yhteiskaatopaikan vesi- ja vie- räraha edistämään kuntien jätehuollon
14134: märijohtolinjan rakentaminen tulee turvata jo- yhteishanketta.
14135: ko valtion vesihuoltotyönä tai myöntämällä
14136: työllisyysvaroista vastaava avustus vesihuollon
14137: rakentamiseen.
14138:
14139: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14140:
14141: Kari Rajamäki
14142: 328 1990 vp.
14143:
14144: Toivomusaloite n:o 301
14145:
14146:
14147:
14148:
14149: Ranta ym.: Kaakkois-Suomen metsien terveydentilan selvittämi-
14150: sestä
14151:
14152:
14153: Eduskunnalle
14154:
14155: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson saastelas- saasteisiin kohdistuvaa yhteistyötä Kaakkois-
14156: keuma-arvot ovat suuremmat kuin katastrofi- Suomessa ja lähialueilla Neuvostoliitossa.
14157: alueeksi luonnehditussa Itä-Lapissa. Lisäksi Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen
14158: Kaakkois-Suomen maaperä on suhteellisen ka- läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä.
14159: rua ja luonto siitä syystä altis vaurioille. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14160: "Ilmansaasteiden vaikutus metsien tervey- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14161: dentilaan Kaakkois-Suomessa" -tutkimusta on sen,
14162: valmisteltu pitkään ja sen käynnistämiseksi on
14163: olemassa valmis ohjelma. Määrärahatarve että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14164: vuonna 1990 on 2 miljoonaa markkaa. "Ilmansaasteiden vaikutus metsien ter-
14165: Hankkeen toteuttaa Metsäntutkimuslaitos, ja veydentilaan Kaakkois-Suomessa" -tut-
14166: sen tueksi ollaan organisoimassa laajaa tutki- kimuksen käynnistämiseksi keväällä
14167: muslaitosten ja viranomaisten välistä ilman- 1990.
14168:
14169: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14170:
14171: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
14172: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen
14173: Kari Häkämies Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo
14174: Esko Almgren
14175: 1990 vp. 329
14176:
14177: Toivomusaloite n:o 302
14178:
14179:
14180:
14181:
14182: Ranta ym.: Itäisen Suomenlahden rannikkovesiä koskevan tutki-
14183: muksen suorittamisesta
14184:
14185:
14186: Eduskunnalle
14187:
14188: Suomenlahtea koskeva tutkimus ja sen seu- menlahden rannikkovesissä. Vuonna 1991 käsi-
14189: rauksena suoritettavat puhdistustoimenpiteet tellään kaikki vuosina 1988-90 kertynyt aineis-
14190: edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Perus- to. Tässä jatkotutkimuksessa kokeillaan mate-
14191: edellytys kuitenkin on, että oma tutkimustoi- maattisen mallin hyväksikäyttöä selvitettäessä
14192: minta on riittävän korkealla tasolla päätöksen- runsaalle levätuotannolle otollisten olojen syn-
14193: teon pohjaksi, jotta voidaan esittää eri osapuo- tyä. Mikäli malli saadaan toimimaan, sitä voi-
14194: lille vaatimuksia Suomenlahden tilan paranta- daan käyttää mm. tutkimusalueelle tulevien ja
14195: miseksi. sieltä poistuvien ainevirtojen arvioimisessa.
14196: Seitsemän Itämeren valtion muodostama Tänä vuonna ympäristöministeriö on osoitta-
14197: Helsingin komissio vastaa Itämeren jatkuvasta nut käynnissä olevaan nk. intensiivitutkimuk-
14198: seurantatutkimuksesta ja kerää sovitusta piste- seen vain noin kolmanneksen esitetystä rahoi-
14199: verkostosta tietoja tietorekisteriinsä. Suomen- tuksesta. Koko tutkimusprojektin onnistumi-
14200: lahden rannikkovesien näytteidenotossa on mu- nen riippuu nyt käynnissä olevan tutkimuksen
14201: kana Kymen vesi- ja ympäristöpiiri. tuloksista. Tutkimuksen loppuun saattamiseen
14202: Myös vuonna 1985 laadittu Suomen ja Neu- tarvittava määräraha vuonna 1990 on 400 000
14203: vostoliiton välinen ympäristönsuojelusopimus markkaa.
14204: on johtanut monipuoliseen yhteistoimintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14205: ympäristötutkimuksen alalla. Ympäristöminis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14206: teriön alaisuudessa toimiva Suomenlahti-työ- muksen,
14207: ryhmä vastaa omalta osaltaan tästä tutkimusyh-
14208: teistyöstä. että hallitus ottaisi valtion vuoden
14209: Vesi- ja ympäristöhallitus ja Kymen vesi- ja 1990 lisämenoarvioesitykseen momentil-
14210: ympäristöpiiri aloittivat vuonna 1988 nelivuoti- /e 35.25.24 400 000 markan määrära-
14211: sen tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on han itäisen Suomenlahden rannikkove-
14212: selvittää veden laadun ja rehevyysasteen riippu- siä koskevaan tutkimukseen.
14213: vuutta kuormitus- ja virtausaloista itäisen Suo-
14214:
14215: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14216:
14217: Jussi Ranta Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen
14218: Heikki Järvenpää Esko Almgren Sinikka Hurskainen-Leppänen
14219: Antero Kekkonen Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
14220: Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo
14221:
14222:
14223:
14224:
14225: 24 200136P
14226: 330 1990 rd.
14227:
14228: Hemställningsmotion nr 303
14229:
14230:
14231:
14232:
14233: Rehn m.fl.: Om minskad användning av engångsförpackningar
14234:
14235:
14236:
14237: Till Riksdagen
14238:
14239: Sophanteringen och återanvändningen av so- som energi, dvs. användning av resurser som
14240: por är ett outvecklat område i vårt land. Även ifall förpackningen hamnar på soptippen är helt
14241: i vårt land finns det på många håll stora prob- förbrukade. Som en lösning på problemet med
14242: lem med sophantering, skötsel av soptippar och engångsförpackningar kan man tänka sig att
14243: var dessa skall lokaliseras. dels förbjuda sådana där det finns ett funge-
14244: Ett sätt att minska dessa problem är att min- rande system med returförpackningar, att ta
14245: ska volymen av sopor. Här utgör engångsför- bort onödiga engångsförpackningar där varor-
14246: packningarna ett eget problemkomplex. Det har na kan packas på annat sätt och att så långt det
14247: blivit allt vanligare att i handeln använda en- bara är möjligt återanvända engångsförpack-
14248: gångsförpackningar av olika slag vid försälj- ningar som råmaterial. Detta förutsätter dels att
14249: ningen av vitt skilda varor. Många gånger har de sorteras bort ur soporna, dels att det finns
14250: konsumenterna känslan av att engångsförpack- tekniska och industriella möjligheter att använ-
14251: ningen är helt onödig. 1 väldigt många fall kun- da materialet för tillverkning av nya produkter.
14252: de man säkerligen sälja varan utan egentlig för- Som ett exempel kan nämnas att man på sina
14253: packning, eller med en avsevärt enklare för- håll i USA redan har förbud mot vissa typer av
14254: packning, eller med en returförpackning. Detta engångsförpackningar. Samtidigt har man ock-
14255: inte minst mot bakgrunden av att förpackning- så på vissa orter infört differentierade sophan-
14256: ens pris ändå alltid i sista hand betalas av teringstaxor för hushållsavfall, dvs. för sortera-
14257: konsumenten, oberoende av om denne vill ha de sopor en lägre taxa, medan man för helt
14258: förpackningen eller inte. osorterade sopor betalar en avgift om 20 dollar
14259: Framför allt vore det viktigt att främja an- per säck (ca 80 mk).
14260: vändningen av returförpackningar där det bara Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
14261: är möjligt. Användningen av sådana kunde vi att riksdagen måtte hemställa
14262: främjas genom pantsystem, så att de skulle be-
14263: tinga ett ekonomiskt värde även när de är tom- att regeringen vidtar åtgärder för att
14264: ma. Alternativa engångsförpackningar kunde minska användningen av engångsför-
14265: antingen helt förbjudas eller påläggas en skatt packningar och eliminera onödiga såda-
14266: som skulle vara avsevärt högre än returförpack- na bl.a. via beskattningen samt att på ett
14267: ningens pant. effektivt sätt främja återanvändning av
14268: Ytterligare en aspekt är att tillverkningen av sopor och avfall.
14269: engångsförpackningar kräver såväl materia!
14270:
14271: Helsingfors den 13 februari 1990
14272:
14273: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
14274: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
14275: Lauri Metsämäki
14276: 1990 vp. 331
14277:
14278: Toivomusaloite n:o 303 Suomennos
14279:
14280:
14281:
14282:
14283: Rehn ym.: Kertakäyttöpakkausten käytön vähentämisestä
14284:
14285:
14286:
14287:
14288: Eduskunnalle
14289:
14290: Jätehuolto ja jätteiden uudelleenkäyttö on kaatopaikalle joutuessaan ovat loppuun kulu-
14291: maassamme kehittymätön alue. Maassamme tettuj a. Ratkaisuksi kertakäyttöpakkauksia
14292: onkin monin paikoin suuria ongelmia jätehuol- koskevaan ongelmaan voitaisiin ajatella niiden
14293: lossa, kaatopaikkojen hoidossa ja sijoittami- kieltämistä silloin, kun on olemassa toimiva pa-
14294: sessa. lautuspakkausjärjestelmä, tarpeettomien kerta-
14295: Yksi tapa näiden ongelmien pienentämiseksi käyttöpakkausten poistamista silloin, kun tava-
14296: on jätteiden määrän vähentäminen. Tässä ker- rat voidaan pakata muulla tavoin, ja kertakäyt-
14297: takäyttöpakkaukset muodostavat oman ongel- töpakkausten käyttämistä raaka-aineena niin
14298: makokonaisuuden. Erilaisten kertakäyttöpak- pitkälle kuin se on vain mahdollista. Tämä edel-
14299: kausten käyttö kaupassa mitä erilaisimpia tava- lyttää toisaalta kertakäyttöpakkausten lajittele-
14300: roita myytäessä on tullut yhä tavallisemmaksi. mista pois muiden jätteiden joukosta, toisaalta
14301: Monesti kuluttajilla on tunne, että kertakäyttö- teknisiä ja teollisia mahdollisuuksia materiaalin
14302: pakkaus on täysin tarpeeton. Hyvin monissa ta- käyttämiseen uusien tuotteiden valmistuksessa.
14303: pauksissa tavara voitaisiin varmasti myydä il- Esimerkkinä voidaan mainita, että USA:ssa
14304: man varsinaista pakkausta tai huomattavasti on jo paikoin kielletty tietyntyyppiset kerta-
14305: yksinkertaisemmin pakattuna tai palautuspak- käyttöpakkaukset. Samalla eräillä paikkakun-
14306: kauksessa. Erityisesti on otettava huomioon, nilla on otettu käyttöön eriytetyt jätteidenkäsit-
14307: että kuluttaja aina lopulta maksaa pakkauksen telytaksat talousjätteille, mikä merkitsee alhai-
14308: hinnan riippumatta siitä, haluaako hän pak- sempaa taksaa lajitelluille jätteille, kun taas täy-
14309: kauksen vai ei. sin lajittelemattomista jätteistä maksetaan 20
14310: Tärkeää olisi ennen kaikkea edistää palautus- dollarin (n. 80 mk) suuruinen maksu säkiltä.
14311: pakkausten käyttöä silloin, kun se vain on mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14312: dollista. Niiden käyttöä voitaisiin edistää pant- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14313: tijärjestelmällä siten, että palautuspakkauksilla muksen,
14314: olisi taloudellinen arvo myös tyhjinä. Vaihtoeh-
14315: toiset kertakäyttöpakkaukset voitaisiin joko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14316: kieltää kokonaan tai määrätä niille vero, joka vähentääkseen kertakäyttöpakkausten
14317: olisi huomattavasti palautuspakkauksen panttia käyttöä ja poistaakseen tarpeetlomat
14318: suurempi. kertakäyttöpakkaukset mm. verotuksen
14319: Lisänäkökulmana on, että kertakäyttöpak- avulla ja että hallitus edistäisi tehok-
14320: kausten valmistamiseen tarvitaan resurssien kaasti jätteiden uude/leenkäyttöä.
14321: käyttöä sekä materiaalina että energiana, jotka
14322:
14323: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14324:
14325: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
14326: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
14327: Lauri Metsämäki
14328: 332 1990 vp.
14329:
14330: Toivomusaloite n:o 304
14331:
14332:
14333:
14334:
14335: Renko ym.: Oulaisten ja Pyhäjoen aluepoliittisen luokituksen
14336: muuttamisesta
14337:
14338:
14339: Eduskunnalle
14340:
14341: Uusi aluepoliittinen linja edellyttää kaupun- Näin ollen Oulaisten kaupunki tulisi saattaa
14342: kien ja kuntien omaehtoista kehittämistä ja II B -vyöhykkeeseen nykyisen III B -vyöhyk-
14343: elinkeinoelämän monipuolistamista. Aluepoliit- keen sijaan ja Pyhäjoki myös tulisi siirtää II-
14344: tisten vyöhykejakojen avulla voidaan kehitystä vyöhykkeeseen. Asiaa koskevat esitykset on jä-
14345: hidastaa tai nopeuttaa. Oulaisten ja Pyhäjoen tetty ministeriöön.
14346: osalta on todettu epäoikeudenmukaisiksi nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14347: set vyöhykejaot, sillä nopea rakennemuutos on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14348: tuonut uusia tarpeita niiden kehityksen vedättä-
14349: miseksi. Nykyisellä vyöhykejaolla ei ole riittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14350: västi purevuutta mm. elinkeinoelämän kehittä- Oulaisten ja Pyhäjoen siirtämiseksi
14351: misen kannalta. aluepoliittiseen II-vyöhykkeeseen.
14352:
14353: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14354:
14355: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
14356: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
14357: 1990 vp. 333
14358:
14359: Toivomusaloite n:o 305
14360:
14361:
14362:
14363:
14364: Renko ym.: Vesihuoltohankkeiden toteuttamisesta Oulun vesipii-
14365: rissä
14366:
14367:
14368: Eduskunnalle
14369:
14370: Oulun läänin alueella on 14 vedenhankintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14371: liittyvää hanketta, jotka ovat vesipiirin toimin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksenm,
14372: tasuunnitelmassa lähivuosina. Hankkeet eivät
14373: toteudu, mikäli niiden rahoitus jää saamatta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14374: Hankkeiden yhteisrahoitus on yli 200 milj. Oulun vesipiirin esittämien vedenhan-
14375: markkaa, johon sisältyy mm. Oulun kaupungin kintaan liittyvien hankkeiden rahoitta-
14376: pohjavesihanke. Kunnat ja kaupungit eivät itse miseksi, ja että rahoitus voitaisiin to-
14377: pysty omin varoin rakentamaan syöttövesijoh- teuttaa jo valtion vuoden 1991 tulo- ja
14378: toja eivätkä yhdysvesijohtoja, vaan niihin tarvi- menoarvion yhteydessä.
14379: taan valtion avustukset.
14380:
14381: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14382:
14383: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
14384: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
14385: 334 1990 vp.
14386:
14387: Toivomusaloite n:o 306
14388:
14389:
14390:
14391:
14392: Rinne: Metsätuhojen estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
14393:
14394:
14395:
14396: Eduskunnalle
14397:
14398: Suomen metsät ovat taloutemme selkäranka tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14399: ja osa kulttuurimaisemaa. Asiantuntematta- sen,
14400: minkin näkee metsiemme tuhoutumisprosessin
14401: olevan hälyttävän pitkällä. Tuhoa aiheuttavat että hallitus ryhtyisi todellisiin toimiin
14402: tekijät ovat yleisesti tunnetut. metsätuhojen pysäyttämiseksi asioiden
14403: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- tilaan toden teolla tarttuen.
14404:
14405: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14406:
14407: Heikki Rinne
14408: 1990 vp. 335
14409:
14410: Toivomusaloite n:o 307
14411:
14412:
14413:
14414:
14415: Rinne: Pohjavesien tilaa koskevan selvityksen tekemisestä
14416:
14417:
14418:
14419: Eduskunnalle
14420:
14421: Suomen pohjavesien tilaa on mitattu jossain että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
14422: määrin. Kattava ja jatkuvassa seurannassa ole- miin pohjavesiemme tilan kattavaksi sel-
14423: va perustutkimus puuttuu. vittämiseksi ja ryhtyisi asiantilan vaati-
14424: Pohjavesien likaantuminen merkitsee maan miin toimenpiteisiin.
14425: elinkelvottomaksi tulemista.
14426: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14427: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14428: sen,
14429:
14430: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14431:
14432: Heikki Rinne
14433: 336 1990 vp.
14434:
14435: Toivomusaloite n:o 308
14436:
14437:
14438:
14439:
14440: J. Roos ym.: Luonnonsuojelualueiden hankinnan tehostamisesta
14441:
14442:
14443:
14444: Eduskunnalle
14445:
14446: Luonnon suojaamisen ja alkuperäisluonnon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14447: säilyttämisen tahto lähtee kansalaisten syvistä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14448: riveistä. Myös hallitusohjelmassa on todettu muksen,
14449: maamme arvokkaiden luontoalueiden säilyttä-
14450: misen tarpeellisuus. Kuitenkin näiden alueiden että hallitus ryhtyisi huomattavasti
14451: saaminen yhteiskunnan omistukseen ja sen nykyistä aktiivisemmin hankkimaan
14452: kautta kansalaisten yhteiseen käyttöön on luonnonsuojelualueita yhteiskunnan
14453: useimmiten kiinni vain rahasta. Muun muassa omistukseen ja lisäisi määrärahoja, joita
14454: vuoden 1990 budjetissa ympäristöministeriön ympäristöministeriö voisi käyttää tähän
14455: käyttöön varattuja rahoja oli vain 60 miljoonaa tarkoitukseen.
14456: markkaa, kun kuitenkin yleisessä tiedossa on,
14457: että rahoituksen tarve on huomattavasti suu-
14458: rempi.
14459:
14460: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14461:
14462: Jukka Roos Ilkka-Christian Björklund Sinikka Hurskainen-Leppänen
14463: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin
14464: Aimo Ajo Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos
14465: Virpa Puisto Raimo Vuoristo Arto Lapiolahti
14466: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen
14467: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ensio Laine Matti Saarinen
14468: Osmo Soininvaara
14469: 1990 vp. 337
14470:
14471: Toivomusaloite n:o 309
14472:
14473:
14474:
14475:
14476: J. Roos ym.: Kiskonjoen vesistön vapaa-aikatoimintojen kehittä-
14477: misestä
14478:
14479:
14480: Eduskunnalle
14481:
14482: Painiessaan erilaisten toimeentulo-ongelmien vapaa-ajantoimintoihin, esimerkiksi urheiluka-
14483: parissa kansalaisilla elää myös voimakas halu lastukseen, tulisi toteuttaa erilaisilla päätöksillä
14484: erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin. Vapaa-aika- myötävaikuttaa siihen, että Kiskonjoen vesistön
14485: toimintaa on viime aikoina ryhdytty paitsi julki- pilaantuminen sen koko vaikutusalueella este-
14486: sen vallan myös yksityissektorin toimesta suun- tään.
14487: nittelemaan, ja hankkeita on jo toteutettu ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14488: käynnistetty. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14489: Yhtenä Etelä-Suomen vetovoimaisimpana muksen,
14490: kohteena on Kiskonjoen-Perniönjoen muo-
14491: dostama vesistö, jossa Kiskonjoki puhtautensa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14492: vuoksi kuuluu valtakunnalliseen Aqua-projek- laatiakseen toimenpide-ehdotuksen Kis-
14493: tiin. Turun vesipiiri laatii joelle parhaillaan konjoen vesistön vapaa-aikatoimintojen
14494: luonnontaloudellista kehittämissuunnitelmaa, ja urheilukalastuksen kehittämiseksi.
14495: joka valmistunee keväällä 1990. Joen saaminen
14496:
14497: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14498:
14499: Jukka Roos Virpa Puisto
14500: 338 1990 vp.
14501:
14502: Toivomusaloite n:o 310
14503:
14504:
14505:
14506:
14507: T. Roos: Karvian kunnan säilyttämisestä erityisaluekuntana
14508:
14509:
14510:
14511: Eduskunnalle
14512:
14513: Karvian kunta Pohjois-Satakunnassa hyväk- mätöntä, että Karvian kunnalle myönnettäisiin
14514: syttiin erityisaluekunnaksi vuosiksi 1989-90. jatkovuosi erityisaluekuntana.
14515: Kunta on laatinut varsin perinpohjaisen kehit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14516: tämisohjelman. Toteutuessaan se merkitsisi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14517: kunnalle ja kuntalaisille nykyistä valoisampaa
14518: tulevaisuutta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14519: Kunnan vähäiset omat taloudelliset mahdolli- yhden jatkovuoden myöntämiseksi Kar-
14520: suudet huomioon ottaen olisi kuitenkin välttä- vian kunnalle erityisaluekuntana.
14521:
14522: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14523:
14524: Timo Roos
14525: 1990 vp. 339
14526:
14527: Toivomusaloite n:o 311
14528:
14529:
14530:
14531:
14532: Ryynänen ym.: Kuntien tasapuolisen kohtelun turvaamisesta val-
14533: tionosuusjärjestelmää uusittaessa
14534:
14535:
14536: Eduskunnalle
14537:
14538: Valtionhallinnossa valmistellaan parhaillaan riöissä pelätään kuntien kansalaisille tarjoa-
14539: kiireellisesti uutta laskennallista valtionosuus- mien palveluiden heikkenevän erityisesti niillä
14540: ja valtionavustusjärjestelmää. Tehdyissä koe- alueilla, joilla jo tällä hetkellä palveluiden jär-
14541: laskelmissa on todettu, että uusi järjestelmä jestäminen toteutetaan selvästi keskimääräistä
14542: rankaisisi useita erityisesti kehitysalueella sijait- korkeammalla äyrinhinnalla.
14543: sevia kuntia jopa 2 penniä veroäyriltä. Esitetys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14544: sä valtionosuusmallissa nämä epäoikeudenmu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14545: kaisuudet on aiottu siirtymäkauden aikana muksen,
14546: kompensoida kunnille joko kokonaan tai osit-
14547: tain. Tämä valtionavustus alenisi vähitellen että hallituksen tulee laatiessaan eh-
14548: muuttuen samalla harkinnanvaraiseksi. dotusta uudesta valtionosuus- ja val-
14549: Kritiikkiä esitettyä mallia kohtaan on tullut tionavustusjärjestelmästä huolehtia sii-
14550: erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön ja ope- tä, että uusijärjestelmä ei kohtele kuntia
14551: tusministeriön taholta. Molemmissa ministe- kohtuuttoman epätasaisesti.
14552:
14553: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14554:
14555: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen
14556: Lauha Männistö Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
14557: Kalle Röntynen Marja-Liisa Tykkyläinen
14558: 340 1990 vp.
14559:
14560: Toivomusaloite n:o 312
14561:
14562:
14563:
14564:
14565: Ryynänen ym.: Ympäristötutkimuksen voimavarojen lisäämisestä
14566:
14567:
14568:
14569: Eduskunnalle
14570:
14571: Ympäristönsuojelua edistetään sekä suurilla velemaan alueensa tutkimustarpeita. Välttä-
14572: investoinneilla että yksittäisten kuluttajien mättömien kemikaali- ja myrkkytutkimusten
14573: teoilla. Näihin tekoihin voidaan vaikuttaa par- tekemiseksi olisi vesi- ja ympäristöpiirien tutki-
14574: haiten oikeilla tiedoilla. Ympäristötutkimuksiin musmäärärahoja lisättävä vuositasolla ainakin
14575: suunnattavia voimavaroja tulisi olennaisesti li- miljoona markkaa.
14576: sätä ja niitä tulisi suunnata maakuntiin, missä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14577: niillä voidaan tutkia juuri sen alueen tärkeitä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14578: asioita.
14579: Vesi- ja ympäristöpiirien laboratorioiden vä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14580: lineistö ja henkilöstö on pysynyt rakenteeltaan ympäristötutkimukseen suunnattavien
14581: samana jo 20 vuotta, eivätkä ne enää pysty pal- voimavarojen lisäämiseksi.
14582: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14583:
14584: Mirja Ryynänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anneli Jäätteenmäki
14585: 1990 vp. 341
14586:
14587: Toivomusaloite n:o 313
14588:
14589:
14590:
14591:
14592: Saari ym.: Poliisin liikennevalvonnan lisäämisestä
14593:
14594:
14595:
14596: Eduskunnalle
14597:
14598: Liikenneturvallisuus on viime vuosina hei- vallisuutta. Kuitenkin esimerkiksi valtion kulu-
14599: kentynyt maassamme huolestuttavasti. Viime van vuoden budjetissa ei ainoankaan uuden po-
14600: vuosikymmenen alkupuolella liikenneonnetto- liisinviran perustamista perusteltu liikenneval-
14601: muuksissa vuosittain menehtyneiden määrä py- vonnan tehostamisella. Päinvastoin perusteluic;-
14602: sytteli melko tasaisesti noin 550 hengen suu- sa todettiin esitutkintalainsäädäntöön liittyviin
14603: ruusluokassa. Vuosikymmenen lopulla liiken- tehtäviin kohdeunettavan henkilöstöä 100 her.-
14604: teessä kuolleitten määrä kääntyi kasvuun ja oli kilötyövuotta vastaava määrä. Samalla uusla
14605: vuonna 1989 jo noin 700. virkoja perustettiin vain 54. Edellä esitetyin pe-
14606: Onnettomuuksien lisääntymistä on selitetty rustein on syytä epäillä poliisin liikenteenval-
14607: liikennemäärien lisääntymisellä, tiestön kunnon vontaresurssien entisestään vähenevän.
14608: heikkenemisellä, rattijuoppouden lisääntymi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14609: sellä, kasvaneilla nopeuksilla ja yleisen piittaa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14610: mattomuuden lisääntymisellä liikenteessä. Niin muksen,
14611: rattijuopumuksen, ylinopeuksien kuin yleisen
14612: piittaamattomuudenkin liikenteestä poistami- että hallitus ottaisi huomioon liiken-
14613: sen kannalta ehkä tärkein keino on valvonnan neturvallisuuden heiken(ymisen ja ryh-
14614: tehostaminen ja siten kiinnijäämisriskin lisää- tyisi riittäviin toimenpiteisiin poliisin lii-
14615: minen. Jo yksinomaan poliisin näkyvän muka- kennevalvonnan resurssien lisäämiseksi.
14616: naolon liikenteessä on todettu parantavan tur-
14617:
14618: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14619:
14620: Aapo Saari Timo Kietäväinen Seppo Pelttari
14621: Juhani Alaranta Esko Aho Jukka Vihriälä
14622: Esko Almgren Juho Sillanpää Tytti Isohookana-Asunmaa
14623: Johannes Virolainen Matti Maijala
14624: 342 1990 vp.
14625:
14626: Toivomusaloite n:o 314
14627:
14628:
14629:
14630:
14631: Saari: Korvausten tallettamismenettelyn muuttamisesta yhteisten
14632: alueiden lunastamisessa
14633:
14634:
14635: Eduskunnalle
14636:
14637: Lunastettaessa esim. vesijättöalueita järjes- tuspaikkakunnan pankissa, hyödyttäen samalla
14638: täytymättömältä jakokunnalta noudatetaan ny- paikkakunnan talouselämää.
14639: kyään sellaista menettelyä, että maanmittaus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14640: toimituksessa määrätty lunastushinta makse- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14641: taan lääninhallituksen tilille, jolla sitä säilyte- sen,
14642: tään 10 vuotta jakokunnan mahdollisen järjes-
14643: täytymisen varalta. Ellei jakokunta tässä ajassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14644: järjestäydy, raha tuloutetaan valtiolle. Toisi- jotta vesijättömaiden tai muiden yhteis-
14645: naan lunastushinnat muodostuvat merkittäviksi ten alueiden lunastusmaksut voitaisiin
14646: ottaen huomioon paikkakunnan rahaliikenteen. säädetyksi JO vuodeksi tallettaa lunas-
14647: Tällöin olisi oikein, että lunastushinnat voisivat tuspaikkakunnan rahalaitokseen.
14648: olla säädetyn 10 vuoden ajan talletettuna lunas-
14649:
14650: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14651:
14652: Aapo Saari
14653: 1990 vp. 343
14654:
14655: Toivomusaloite n:o 315
14656:
14657:
14658:
14659:
14660: Saari: Lauttasenjärven kunnostamisesta Soinissa
14661:
14662:
14663:
14664: Eduskunnalle
14665:
14666: Lauttasenjärvi sijaitsee Soinin kunnan kes- kistysarvon parantaminen ruoppaamalla järven
14667: kustaajaman kupeessa. Järven vaikutusalueella pohjoisosa, joka liittyy pääosin Soinin kunnan
14668: on noin 1700 asukasta. Viime vuosisadan vaih- omistamaan asuntoalueeksi kaavoitettavaan
14669: teessa lasketun järven pohjoisosa Luusuan ym- alueeseen.
14670: päristössä on pahoin Iiettynyt ja ruohottunut. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14671: Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on Soinin kun- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14672: nan aloitteesta tehnyt suunnitelman Lauttasen- sen,
14673: järven kunnostamisesta. Vesi- ja ympäristöhal-
14674: litus on lausunnossaan pitänyt kunnostussuun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14675: nitelmaa tarpeellisena. Soinin Lauttasenjärven kunnostami-
14676: Kunnostuksen tarkoituksena on järven vir- seksi.
14677:
14678: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14679:
14680: Aapo Saari
14681: 344 1990 vp.
14682:
14683: Toivomusaloite n:o 316
14684:
14685:
14686:
14687:
14688: Sarapää ym.: Kuntien valtionapujärjestelmän uudistamista kos-
14689: kevien selvitysten laatimisesta
14690:
14691:
14692: Eduskunnalle
14693:
14694: Selvitysmies Teemu Hiltunen on tehnyt ehdo- seutulisäjärjestelmistä aiheutuvia korkeita kus-
14695: tuksen valtionapujärjestelmän uudistamisesta, tannuksia. On lisäksi syytä todeta, ettei opetus-
14696: jonka tavoitteena on kunnallisen itsehallinnon ministeriön eikä sosiaali- ja terveysministeriön
14697: ja julkisen hallinnon säästötoimenpiteiden edis- omia ehdotuksia ole selvitetty uudistustoimen-
14698: täminen, valtion kuntiin kohdistaman ohjauk- piteitä harkittaessa.
14699: sen ja valvonnan sekä byrokratian vähentämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14700: nen sekä hajanaisen valtionosuusjärjestelmän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14701: yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. muksen,
14702: Ehdotuksen tavoitteet ovat oikeita ja hyväk-
14703: syttäviä, mutta toteutuessaan uudistus johtaisi että hallitus asettaisi pikaisesti uuden
14704: Oulun läänin ja Lapin läänin kuntien osalta työryhmän valmistelemaan oikeuden-
14705: suuriin menetyksiin. Esimerkiksi Lapin läänin mukaista valtionosuuslainsäädäntöä
14706: osalta ehdotuksen kokonaisvaikutus on ilman huomioon ottaen selvitysmies Teemu
14707: siirtymävaiheen avustuksia hyvin kielteinen. Hiltusen mietinnöstä annetut lausunnot,
14708: Menettäjiä olisi 17 kuntaa ja saajia 5 kuntaa, ja Lapin ja Oulun läänin erityisalasuhteet
14709: nettomenetys olisi kaiken kaikkiaan 113 milj. ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä
14710: markkaa. Suurimmat kuntakohtaiset menetyk- opetusministeriön omat ehdotukset ja
14711: set olisivat lähes 6 penniä/äyri ja hyödyt 1,5 että erityisesti heikoimmassa asemassa
14712: penniä/äyri. Ilmeistä on, ettei uudistuksessa ole olevia kuntia tuettaisiin sellaisella val-
14713: riittävästi otettu huomioon Lapin harvasta asu- tionosuusjärjestelmän muutoksella, jo-
14714: tuksesta aiheutuvaa koulujen runsasta luku- ka mahdollistaisi kuntien veroäyrin hin-
14715: määrää eikä laajasta pinta-alasta, ilmasto-olo- tojen tasauksen.
14716: suhteista, yleisestä kustannustasosta ja syrjä-
14717:
14718: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14719:
14720: Kimmo Sarapää Asko Apukka Aimo Ajo
14721: Keijo Jääskeläinen Seppo Pelttari Paavo Väyrynen
14722: Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä
14723: 1990 vp. 345
14724:
14725:
14726: Toivomusaloite n:o 317
14727:
14728:
14729:
14730:
14731: Sarapää: Teknisen kalatalouden kehittämisyksikön perustami-
14732: sesta Posiolie
14733:
14734:
14735: Eduskunnalle
14736:
14737: Ammattikalastuksen edistämiseksi tarkoite- den kehittämishankkeisiin, joista mainittakoon
14738: tun sisävesikalastuksen teknisen kokeilu- ja tut- luonnonravintolammikoiden rakentaminen,
14739: kimustoiminnan osalta on maassamme edetty muikunperkauskoneen kehittäminen, kalasata-
14740: viimeisten kymmenen vuoden aikana eräillä man rakentaminen, apajapaikkojen kunnostuk-
14741: alueilla. Varsinaisesti toiminnassa ovat mukana set, venereittien rakentaminen, roskakalan
14742: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Vuoli- pyynnin tukeminen, pyydysvälineiden rakenta-
14743: joen kalastustekninen koeasema ja Vaasan vas- minen, kalankäsittelykurssi jne. Posiolla on li-
14744: taava) sekä Kalatalouden Keskusliitto (Keski- säksi parhaillaan meneillään kolmivuotinen ka-
14745: Suomen kalastustekninen kehittämisyksikkö). laprojekti.
14746: Kalatalouden Keskusliitto on esittänyt, että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14747: maamme sisävesialueelle tarvitaan kaikkiaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14748: kolme kehittämisyksikköä, joista yksi tulisi pe-
14749: rustaa Lappiin. Mielestäni Lapissa sopiva paik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14750: ka olisi Posion kunta, joka on viime vuosina teknisen kalatalouden kehittämisyksi-
14751: panostanut voimakkaasti erilaisiin kalatalou- kön perustamiseksi Posion kuntaan.
14752:
14753: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14754:
14755: Kimmo Sarapää
14756:
14757:
14758:
14759:
14760: 25 200136P
14761: 346 1990 vp.
14762:
14763: Toivomusaloite u:o 318
14764:
14765:
14766:
14767:
14768: Savela: Ympäristön tilaa seuraavan aluelaboratorion perustami-
14769: sesta Pohjois-Suomeen
14770:
14771:
14772: Eduskunnalle
14773:
14774: Pohjois-Suomessa tarvitaan ympäristön tilan hankittavien laitteistojen tulee olla korkeata-
14775: valvontaan pysyvää aluelaboratoriota. Tällä soisia ja monipuolisia sekä palkattavan lisähen-
14776: hetkellä vesipiirin velvoitetarkkailuun tarkoitet- kilöstön riittävän pätevää arvioimaan, mitä saa-
14777: tu laboratorio ei kykene laite- ja henkilöresurs- dut tulokset merkitsevät.
14778: seiltaan vastaamaan niihin haasteisiin, joita laa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14779: jan alueen ympäristökysymykset tuovat tulles- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14780: saan.
14781: Aluelaboratoriohanketta tukee Oulun yli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14782: opiston ja vesi- ja ympäristöpiirin kesken aloi- ympäristön tilan valvontaan tarvittavan
14783: tettu yhteistyö, jolloin työnjako perus- ja sovel- aluelaboratorion ja siihen tarvittavien
14784: tavan tutkimuksen välillä selkiytyisi. Aluelabo- toimintaresurssien saamiseksi Pohjois-
14785: ratoriota kehitettäessä tulee huolehtia siitä, että Suomeen.
14786:
14787: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14788:
14789: Oiva Savela
14790: 1990 vp. 347
14791:
14792: Toivomusaloite n:o 319
14793:
14794:
14795:
14796:
14797: Siuruainen ym.: Maakuntahallinnon toteuttamisesta
14798:
14799:
14800:
14801: Eduskunnalle
14802:
14803: Suomen liityttyä Euroopan neuvoston jäse- maakuntiin lähemmäksi toimintaa ja ihmisiä.
14804: neksi on käynyt entisestäänkin selvemmäksi, Kehitys edellyttää myös päätäntävallan ja de-
14805: että Suomi on Euroopan ainoita valtioita, jossa mokraattisen valinnan siirtämistä maakuntata-
14806: ei ole toteutettu lakisääteistä ja edustuksellista solle.
14807: maakuntahallintoa. Suomen hallintomalli on Edellä todetun tilanteen perusteella ehdotam-
14808: keisarinvallan ajan perinne, luonteeltaan keski- me kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväk-
14809: tetty ja ylhäältä hierarkkisesti ohjattu. Yhteis- si toivomuksen,
14810: kunnallinen muutos kohti alueellisten elinkei-
14811: no-, kulttuuri- ja sosiaalisten toimintojen ha- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
14812: jauttamista kunkin alueen omalle vastuulle meen Suomen maakuntahallinnon ke-
14813: edellyttää maakuntahallinnon pikaista toteutta- hittämiseksi ja keskusvirastojen toimin-
14814: mista ja keskusvirastojen toiminnan purkua nan purkamiseksi maakuntiin.
14815: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14816:
14817: Eino Siuruainen Matti Väistö Tellervo Renko
14818: Annikki Koistinen Marjatta Väänänen Kauko Heikkinen
14819: 348 1990 vp.
14820:
14821: Toivomusaloite n:o 320
14822:
14823:
14824:
14825:
14826: Siuruainen ym.: Tulvasuojelun toteuttamisesta Iijoella
14827:
14828:
14829:
14830: Eduskunnalle
14831:
14832: Iijoen keskijuoksun tulvat erityisesti Pudas- myös Kiiminkijoen vesistöön. Iijoen keskiosan
14833: järven kunnan alueella ovat jokavuotisena vai- tulvaongelma on saatava pikaiseen ratkaisuun.
14834: keutena. Keväisin vesi katkaisee liikenneyhteyk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
14835: siä, nousee talojen kellareihin ja turmelee asun- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14836: toja sekä muita rakennuksia. Vaikein tilanne oli muksen,
14837: Pudasjärven taajamassa vuonna 1982, jolloin
14838: kevättulva aiheutti miljoonien markkojen va- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
14839: hingot. Vuoden 1989 keväällä tulvavesiä jou- piteisiin Iijoen vesistön keskijuoksun ke-
14840: duttiin ohjaamaan Kiiminkijoen vesistöön Nuo- vättulvien ehkäisemiseksi toteuttamalla
14841: rittajoen kautta. Tämäkin toimenpide katkaisi allastus- ja vesirakennustoimenpiteitä.
14842: Länsirannan tieyhteyden ja olisi saattanut toi-
14843: senlaisena keväänä aiheuttaa tulvimisvaaran
14844:
14845: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14846:
14847: Eino Siuruainen Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
14848: Juhani Alaranta Tellervo Renko Juhani Vähäkangas
14849: 1990 vp. 349
14850:
14851: Toivomusaloite n:o 321
14852:
14853:
14854:
14855:
14856: Siuruainen ym.: Luonnonsuojelualueiden lunastamisen nopeutta-
14857: misesta
14858:
14859:
14860: Eduskunnalle
14861:
14862: Luonnonsuojelualueita on varattu muidenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14863: kuin valtion maista. Monet yksityisomistukses- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14864: sa olevat maa-alueet ovat olleet vuosia toimen- muksen,
14865: pidekiellossa odottamassa lunastusta valtiolle.
14866: Viivyttely tuo tappioita maanomistajille ja tu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
14867: lehduttaa yleistä ilmapiiriä suojelua vastaan. piteisiin suunniteltujen ja lunastusta
14868: Kyse on sekä rahojen puutteesta että lunastuk- odottavien suojelualueiden ostamiseksi
14869: sien hinnan määrittelystä. Mikäli nykyinen ti- maanomistajilla valtiolle käypään hin-
14870: lanne jatkuu, tulee asenneilmapiiri entisestään taan ja korvaisi viivyttelystä aiheutuneet
14871: vaikeuttamaan suunniteltujen suojeluohjelmien menetykset.
14872: toteuttamista.
14873:
14874: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14875:
14876: Eino Siuruainen Matti Väistö Tellervo Renko
14877: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä
14878: Marjatta Väänänen
14879: 350 1990 vp.
14880:
14881: Toivomusaloite n:o 322
14882:
14883:
14884:
14885:
14886: Skinnari ym.: Kelventeen kansallispuiston perustamisesta
14887:
14888:
14889:
14890: Eduskunnalle
14891:
14892: Maakunnassa pidetään tärkeänä Kelventeen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14893: muodostamista kansallispuistoksi. Valtioneu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14894: voston periaatepäätöksellä v. 1987 saatiin ai-
14895: kaan päänavaus Kelventeen seutukaavan mu- että hallitus hankkisi pikaisesti koko
14896: kaisen suojelualueen toteutumiselle. Vuoden seutukaavan mukaisen alueen valtion
14897: 1989 loppuun mennessä ei vielä koko periaate- omistukseen ja valmistelisi lakiesityk-
14898: päätöksen mukainen alue ollut valtion omistuk- sen, jolla kyseiselle alueelle perustetaan
14899: sessa. kansallispuisto.
14900: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14901:
14902: Jouko Skinnari Matti Luttinen Matti Viljanen
14903: 1990 vp. 351
14904:
14905: Toivomusaloite n:o 323
14906:
14907:
14908:
14909:
14910: Soininvaara: Nauhakaupungin muodostamisesta pääradan var-
14911: teen Helsingin ja Tampereen välille
14912:
14913:
14914: Eduskunnalle
14915:
14916: Helsingin ja Tampereen välille on keskitty- kenteellisiä ja luonnonsuojelullisia arvoja, että
14917: mässä huomattavasti asutusta ja työpaikkoja. toimiin asiassa tulisi pikaisesti ryhtyä.
14918: Se loisi edellytykset toimivan nauhakaupungin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14919: syntymiselle, jos vain tuo asutus keskittyisi taa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14920: jamiksi pääradan varteen. Näin ei tapahdu,
14921: koska toisaalta VR ei ole järjestänyt välille tii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14922: vistä paikallisliikennettä ja koska toisaalta kun- yhteistyössä kuntien ja VR:nkanssa ra-
14923: nat eivät riittävästi ohjaa rakentamista radan taan perustuvan nauhakaupungin muo-
14924: varteen. Asutuksen keskittäminen nauhaksi dostamiseksi Helsingin ja Tampereen
14925: pääradan varteen sisältää niin merkittäviä lii- välille.
14926:
14927: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14928:
14929: Osmo Soininvaara
14930: 352 1990 vp.
14931:
14932: Toivomusaloite n:o 324
14933:
14934:
14935:
14936:
14937: Soininvaara: Taloudellisia ohjauskeinoja koskevan ympäristöpo-
14938: liittisen tiedonannon antamisesta eduskunnalle
14939:
14940:
14941: Eduskunnalle
14942:
14943: Rahamarkkinoiden vapautumisen ansiosta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14944: markkinatalouden lainalaisuudet säätelevät yhä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14945: tarkemmin talouden kehitystä. Sen mukana ko-
14946: rostuvat myös markkinamekanismin puutteelli- että hallitus antaisi eduskunnalle tie-
14947: suudet. Eräs markkinamekanismin puutteita on donannon taloudellisten ohjauskeinojen
14948: ympäristönäkökohtien huomiotta Jaammen käytöstä ympäristöpolitiikan välineenä.
14949: hinnanmuodostuksessa. Tehokkainta ympäris-
14950: töpolitiikkaa ovatkin toimet, jotka tuovat ym-
14951: päristölle aiheutetut haitat ja hyödyt mukaan
14952: tuotteiden hintoihin.
14953:
14954: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14955:
14956: Osmo Soininvaara
14957: 1990 vp. 353
14958:
14959: Toivomusaloite n:o 325
14960:
14961:
14962:
14963:
14964: Soininvaara: Kasvihuoneilmiöön varautumista koskevan selon-
14965: teon antamisesta
14966:
14967:
14968: Eduskunnalle
14969:
14970: Kasvihuoneilmiö muodostaa vakavan haas- lisuusministeriön energiasuunnitteista, jotka yhä
14971: teen koko teolliselle elämänmuodolle. Sen tor- perustuvat energiankulutuksen kasvamiseen.
14972: juminen edellyttää syvällisiä muutoksia tuotan- Kasvihuoneilmiön asettamista haasteista on
14973: tojärjestelmiin ja erityisesti energiapolitiikkaan. syytä käydä perusteellinen demokraattinen kes-
14974: Brundtlandin komitea esittää, että teollisuus- kustelu, sillä kyseessä on paljon suurempi yh-
14975: maiden pitäisi puolittaa energiankulutuksensa teiskunnallinen haaste kuin on esimerkiksi suh-
14976: vuoteen 2030 mennessä, jolloin ne vasta tekisi- tautuminen Euroopan integraatioon.
14977: vät tilaa kehitysmaiden kasvavalle energianku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14978: lutukselle. Kasvihuoneilmiön pysäyttämiseen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14979: tämä tavoite ei riitä.
14980: Suomalainen yhteiskunta on täysin valmis- että hallitus antaisi eduskunnalle se-
14981: tautumaton kasvihuoneilmiön asettamille haas- lonteon tai tiedonannon Suomen varau-
14982: teille, minkä näkee esimerkiksi kauppa- ja teol- tumisesta kasvihuoneilmiöön.
14983: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14984:
14985: Osmo Soininvaara
14986: 354 1990 vp.
14987:
14988: Toivomusaloite n:o 326
14989:
14990:
14991:
14992:
14993: Stenius-Kaukonen ym.: Ympäristönsuojelua koskevan koulutuk-
14994: sen ja tutkimuksen lisäämisestä
14995:
14996:
14997: Eduskunnalle
14998:
14999: Viime vuosina ympäristöhaittoihin on alettu teknis-luonnontieteellisen perusosaamisen
15000: suhtautua vakavasti monilla yhteiskunnan loh- matematiikan, fysiikan ja kemian -tärkeys.
15001: koilla. Haittojen ennaltaehkäisyyn on haettu Teknillisistä korkeakouluista ja tiedekunnista
15002: keinoja. Osittain jo toteutuneet ja odotettavissa kerätyt tiedot ympäristönsuojelun resursseista
15003: olevat uhkat edellyttävät entistä perusteellisem- osoittavat, että ne eivät ole riittävät, vaikka
15004: paa selvitystyötä ja valmiutta ryhtyä välittö- asioihin on paneuduttu. Erikoiskurssien ohella
15005: miin toimenpiteisiin vahinkojen korjaamiseksi ympäristönsuojelunäkökulman sisällyttäminen
15006: ja uusien estämiseksi. Tarvitaan kaikkien yh- ammattiaineopintoihin on välttämätöntä ajatel-
15007: teiskunnan jäsenten tietoista toimintaa heidän len esimerkiksi suunnittelijoiden vastuuta.
15008: henkilökohtaisissa ratkaisuissaan ja työssään. Opetuksen järjestäminen on kiireellinen teh-
15009: Opetusministeriö on asettanut toimikunnan, tävä, jonka toteuttamisessa ei ole aikaa viivytel-
15010: jonka tehtävänä on laatia ehdotus 31.5.1990 lä. Valtion vuoden 1991 budjetin valmistelu ta-
15011: mennessä peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen pahtuu pääasiassa jo tänä keväänä. On varmis-
15012: järjestämisestä ja mitoituksesta ammatillisissa tettava, että käynnissä olevan selvitystyön poh-
15013: oppilaitoksissa, yliopistoissa ja korkeakouluis- jalta tehtävien ehdotusten toimeenpano voi-
15014: sa. Kestävän kehityksen näkökulman tulisi olla daan aloittaa välittömästi.
15015: opetuksen punaisena lankana peruskoulusta al- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15016: kaen niin kansainvälisen kuin kansanisenkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15017: vastuuntunnon kehittämiseksi.
15018: Aivan erityisen suuri on tarve ympäristönsuo- että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
15019: jelun sisällyttämiseeen läpäisyperiaatteella tek- miin ympäristönsuojelun opetuksen ja
15020: nilliseen opetukseen varsinkin korkeakouluta- tutkimuksen taloudellisten ja toiminnal-
15021: solla. Ympäristön tilan seurantaan ja tutkimuk- listen voimavarojen turvaamiseksi kai-
15022: seen sekä haittojen ennaltaehkäisyyn tarvitaan killa koulutustasoilla ja erityisesti teknil-
15023: vankkoja asiantuntijoita sekä teknologiaa. Tar- lisellä korkeakouluasteella.
15024: vittavien taitojen hankinnassa korostuu myös
15025:
15026: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15027:
15028: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala Reijo Lindroos
15029: Pekka Leppänen Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila
15030: Lea Mäkipää Pertti Lahtinen Ensio Laine
15031: Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen Heli Astala
15032: Esko Helle Timo Laaksonen Pekka Haavisto
15033: Heikki Rinne Anna-Kaarina Louvo
15034: 1990 vp. 355
15035:
15036: Toivomusaloite n:o 327
15037:
15038:
15039:
15040:
15041: Törnqvist ym.: Jätteiden hyötykäytön edistämisestä
15042:
15043:
15044:
15045: Eduskunnalle
15046:
15047: Kestävän kehityksen perusta on, että emme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15048: heitä jätteitä sellaisenaan pois, vaan käytämme nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15049: uudestaan kaiken mahdollisen. Usein jätteiden muksen,
15050: kierrätys olisi vain järjestelykysymys. Kaikilla
15051: tasoilla toteutettuna kierrätys tukisi myös asen- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
15052: nemuutosta pois nykyisestä hukkakulutuksesta. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
15053: Jätteiden kierrätyksen järjestäminen on otet- dessä ryhtyisi toimiin jätteiden kierrä-
15054: tava huomioon jo uusia asuntoja ja asuinalueita tyksen tekemiseksi nykyistä kannatta-
15055: rakennettaessa. Valtiovallan toimin kierrätys vammaksi suosimalla kierrätystä vero-
15056: on tehtävä kannattavaksi. Esimerkiksi turhille tukse/lisin keinoin sekä lisäämällä jäte-
15057: kertakäyttöpakkauksille on asetettava vero. huollon hallinnointiin, tutkimukseen ja
15058: Jätehuollon toteuttamisen ja kierrätyksen tiedotukseen tarvittavia määrärahoja.
15059: edellyttämät voimavarat ovat täysin riittämät-
15060: tömät.
15061:
15062: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15063:
15064: Kerttu Törnqvist Sinikka Mönkäre Riitta Myller
15065: Timo Roos Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
15066: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen Kai Kalima
15067: Matti Saarinen Markku Pohjola Seija Karkinen
15068: Raimo Vuoristo Pekka Puska Matti Väistö
15069: Kari Urpilainen Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
15070: Saara-Maria Paakkinen Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo
15071: Mats Nyby Tarja Kautto Matti Vähänäkki
15072: Antti Kalliomäki Eeva Turunen Jouni Backman
15073: Heikki Rinne
15074: 356 1990 vp.
15075:
15076: Toivomusaloite n:o 328
15077:
15078:
15079:
15080:
15081: Urpilainen ym.: Suomenselkäalueen kuntien aluepoliittisen luoki-
15082: tuksen muuttamisesta
15083:
15084:
15085: Eduskunnalle
15086:
15087: Koko Vaasan lääni elää voimakasta rakenne- pia. Myös elinkeinotoimintojen kehittämisessä
15088: muutoksen aikaa. Etenkin läänin itäisen alueen ratkaisevassa asemassa oleva vyöhykejako on
15089: kunnissa on edelleen maatalous pääelinkeinon- etenkin Suomenselän alueen keskipohjalaiskun-
15090: ala. Ns. Suomenselkäalueen kunnat elävät osin nissa liian korkea. Ero on merkittävä etenkin,
15091: myös pahasti vanhentuneen teknologisen osaa- kun Iuokitusta verrataan Keski-Suomen alueen
15092: misen varassa. Tuorein sisäasiainministeriön Suomenselkäkuntiin. Kuitenkin elämisen ehdot
15093: katsaus povaakin koko läänille erittäin syvää ovat monin osin Keski-Pohjanmaan puolella
15094: rakennemuutosta, joka tullee merkitsemään huonommat.
15095: paitsi pahenevaa työttömyyttä myös väestö- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
15096: katoa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15097: Jo tällä hetkellä on läänin työttömyysaste
15098: maan keskiarvoon nähden monin osin sen ylä- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15099: puolella. Taloudellinen toimeliaisuus on heik- piteisiin Suomenselkäalueen Vaasan lää-
15100: koa tulotason ollessa etenkin Keski-Pohjan- nin puoleisten kuntien vyöhykeluokituk-
15101: maalla maan alhaisimpia. Vastaavasti keski- sen alentamiseksi.
15102: määräinen veroäyrinhinta on maan korkeim-
15103:
15104: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15105:
15106: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
15107: 1990 rd. 357
15108:
15109: Hemställningsmotion nr 329
15110:
15111:
15112:
15113:
15114: Wasz-Höckert m.fl.: Om förläggning av Skärgårdshavets natio-
15115: nalparks administrativa centrum tili Nötö
15116:
15117:
15118: Tili Riksdagen
15119:
15120: Det finns fortfarande ett antal små skär- bör förläggas tili Nötö. Där skulle det ligga stra-
15121: gårdssamhällen i vårt land som lever vidare tegiskt väl mitt i Skärgårdshavet. Med dagens
15122: trots stora svårigheter. Ofta lever dessa samhäl- teknik vore det inte heller alltför svårt att sköta
15123: len på marginalen, dvs. en nedläggning av post centrets uppgifter från Nötö. Detta i synnerhet
15124: eller affär alternativt utflyttning av en eller två som Nötö nyligen elektrifierats. Med en ökad
15125: familjer leder tili en total avfolkning av samhäl- bosättning och med de större krav på goda
15126: let ifråga. Ett sådant samhälle är Nötö i Nagu kommunikationer tili och från Nötö som det
15127: yttre skärgård. För att överleva krävs det på sikt administrativa centret kräver skulle levnadsbe-
15128: att den bofasta befolkningen får ett tiliskott. tingelserna för den bofasta befolkningen i ett
15129: När antalet statliga tjänster i skärgården slag avsevärt förbättras. Befolkningsunderlaget
15130: minskar genom rationaliseringar inom sjöbe- skulle räcka tili för såväl butik som postkontor,
15131: vakningen och lotsväsendet krävs det i stället liksom det också kunde bli möjligt att arrangera
15132: ersättande verksamhet, som skulle ge möjlig- skolgång för åtminstone lågstadiebarnen på
15133: heter tili en tryggad utkomst för ett lika stort Nötö i stället för att de nu måste gå i skolan i
15134: antal familjer som tidigare. Det är något som Nagu, vilket innebär att de är borta hemifrån
15135: staten ålagts genom skärgårdslagen. under veckorna.
15136: 1 samband med utvecklandet av Skärgårdsha- Med hänvisning tili det ovan anförda får vi
15137: vets nationalpark skall ett administrativt cen- föreslå att riksdagen hemställer
15138: trum inrättas. Det beräknas att detta centrum
15139: skall ge sysselsättning åt 7-10 personer på års- att regeringen måtte besluta att jör-
15140: nivå. Placeringsorten för detta centrum är ännu lägga Skärgårdshavets administrativa
15141: öppen. Nationalparkens administrativa centrum centrum tili Nötö i Nagu skärgård.
15142:
15143: Helsingfors den 13 februari 1990
15144:
15145: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
15146: Håkan Malm Henrik Lax Håkan Nordman
15147: Gustav Björkstrand Mats Nyby
15148: 358 1990 vp.
15149:
15150: Toivomusaloite n:o 329 Suomennos
15151:
15152:
15153:
15154:
15155: Wasz-Höckert ym.: Saaristomeren kansallispuiston hallinnollisen
15156: keskuksen sijoittamisesta Nötön saarelle
15157:
15158:
15159: Eduskunnalle
15160:
15161: Maassamme on edelleen joukko pieniä saaris- kus tulisi sijoittaa Nötön saarelle. Siellä keskus
15162: toyhdyskuntia, jotka pysyvät hengissä suurista olisi strategisesti hyvällä paikalla keskellä Saa-
15163: vaikeuksista huolimatta. Usein näiden yhdys- ristomerta. Nykyisellä tekniikalla keskuksen
15164: kuntien liikkumatila on vähäinen, sillä esim. tehtävien hoitaminen Nötöstä käsin ei myös-
15165: postin tai kaupan lakkauttaminen tai vaikkapa kään aiheuttaisi liian suuria vaikeuksia, erityi-
15166: yhden tai kahden perheen poismuutto johtaa sesti kun otetaan huomioon Nötön äskettäin ta-
15167: kyseisen yhdyskunnan täydelliseen autioitumi- pahtunut sähköistäminen. Asutuksen lisäänty-
15168: seen. Nötön saari Nauvon ulkosaaristossa on misen ja hallinnollisen keskuksen edellyttämien
15169: tällainen yhdyskunta. Saaren elävänä säilymi- saarelle tarvittavien hyvien yhteyksien myötä
15170: sen kannalta pitkällä tähtäyksellä tarvitaan li- vakituisen väestön elinolosuhteet paranisivat
15171: sää paikallista väestöä. kerralla huomattavasti. Väestömäärä riittäisi
15172: Valtion virkojen vähentyessä saaristossa tar- sekä kaupan että postitoimiston ylläpitämiseen.
15173: vitaan merivartiostossa ja luotsilaitoksessa ta- Samoin olisi mahdollista järjestää ainakin ala-
15174: pahtuvien rationalisointien johdosta korvaavaa asteen lapsien koulunkäynti Nötössä. Nykyään-
15175: toimintaa, joka tarjoaisi mahdollisuudet turvat- hän he joutuvat käymään koulua Nauvossa,
15176: tuun toimeentuloon samalle määrälle perheitä mikä merkitsee kotoa poissaoloa viikolla.
15177: kuin aikaisemminkin. Tätä on edellytetty val- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15178: tiolta saaristolaissa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15179: Saaristomeren kansallispuiston kehittämisen
15180: yhteydessä perustetaan hallinnollinen keskus. että hallitus päättäisi sijoittaa Saaris-
15181: Keskuksen arvioidaan työllistävän vuositasolla tomeren hallinnollisen keskuksen Nötön
15182: 7-10 henkilöä. Keskuksen sijoituspaikka on saarelle Nauvon saaristossa.
15183: vielä avoin. Kansallispuiston hallinnollinen kes-
15184:
15185: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15186:
15187: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
15188: Håkan Malm Henrik Lax Håkan Nordman
15189: Gustav Björkstrand Mats Nyby
15190: 1990 vp. 359
15191:
15192: Toivomusaloite n:o 330
15193:
15194:
15195:
15196: Vihriälä ym.: Maakuntahallinnon toteuttamisesta
15197:
15198:
15199:
15200: Eduskunnalle
15201:
15202: Suomi on liittynyt Euroopan neuvostoon. maakuntahallinnolle lääninhallinnoita ja piiri-
15203: Neuvostoon kuuluvissa maissa on eräitä pieniä hallintoviranomaisilta sellaisia tehtäviä, jotka
15204: valtioita lukuun ottamatta toteutettu kansan- vaativat kansanvaltaista päätöksentekoa.
15205: valtainen maakuntahallinto. Meidän ei ole syy- Maakunnissa on käyttämätöntä voimaa.
15206: tä jäädä jälkeen muusta Euroopasta hallinnon Maakuntahallinto on keino kehittää ja edistää
15207: kehittämisessä. Maassamme on omaleimaisia valtakunnan tasapainoista alueellista kehitty-
15208: toiminnallisin, taloudellisin ja kulttuurillisin pe- mistä. Maakunnille on annettava mahdollisuus
15209: riaattein syntyneitä, voimakasta yhteenkuulu- erikoistua sekä harjoittaa alueen omiin tarpei-
15210: vaisuutta tuntevia alueita. Maakunnissa, jotka siin perustuvaa kehittämispolitiikkaa. Maakun-
15211: ovat muodostuneet omasta sisäisestä tarpeesta, tahallinto on itsehallintoa. Sen toimintaa voi-
15212: on saatava voimaan vahva maakuntahallinto. daan ohjata valtiovallan toimesta vain eduskun-
15213: Tällaisia omaleimaisia maakuntia ovat Etelä- nan päätöksillä. Maakuntahallinnon toimiala
15214: Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta- on yleinen, sen tehtävät ovat joko lakisääteisiä
15215: Häme, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suo- tai sen itsensä päättämiä muita yhteisiä tehtä-
15216: mi, Kymenlaakso, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois- viä. Ylintä päätösvaltaa maakuntahallinnossa
15217: Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, käyttää suorilla vaaleilla valittu maakuntaval-
15218: Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. tuusto. Maakuntahallinto antaa maakunnille
15219: Maakuntahallinto on kansanvaltaa. Se tuo myös itsenäistä taloudellista päätösvaltaa. Maa-
15220: päätöksenteon maakunnan yhteisistä asioista kuntahallinnon perustaminen antaisi mahdolli-
15221: maakunnan ihmisten käsiin. Ylin päättävä elin, suuden siirtää valtion keskushallinnosta varsin
15222: maakuntavaltuusto, määrittelisi maakunnan monia tehtäviä, joiden hoitaminen olisi tarkoi-
15223: tahdon. Maakuntahallinnolla vahvistetaan tuksenmukaista maakuntatasolla. Esimerkkinä
15224: maakuntien omaleimaisuutta ja taloudellista it- voidaan mainita lukuisat luonnonvarojen käyt-
15225: senäisyyttä. Jo nykyisin maakunnan puitteissa töön ja ympäristönsuojeluun liittyvät tehtävät.
15226: hoidetaan monia ylikunnallisia tehtäviä. Tule- Maakuntahallinnon tehtäviin kuuluisi luonnos-
15227: vaisuus tuo mukanaan yhä uusia tehtäviä erityi- taan omaehtoisen kulttuurin edistäminen. Useat
15228: sesti kulttuurin, koulutuksen, matkailun, elin- maakunnalliset kulttuurilaitokset voisivat olla
15229: keinojen edistämisen, aluepolitiikan ja ympäris- maakuntahallinnon omistuksessa.
15230: tön hoidon alueella. Tällaisten tehtävien hoito Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15231: voidaan parhaiten järjestää maakuntahallinnon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15232: avulla. Maakuntahallinto lisää taloudellisuutta muksen,
15233: ja tehokkuutta. Hallinto voidaan järjestää mo-
15234: dernien johtamisperiaatteiden mukaisesti. Yh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15235: den johdon alaisuudessa toimii tulosvastuullisia menpiteisiin demokratian periaatteet to-
15236: yksiköitä. Osa palveluista voidaan tarvittaessa teuttavan maakuntahallinnon luomisek-
15237: ostaa yksityisiltä yrityksiltä tai yhteisöiltä. Maa- si maahamme.
15238: kuntahallinto tarjoaa mahdollisuuden siirtää
15239:
15240: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15241:
15242: Jukka Vihriälä Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Maijala
15243: Juhani Alaranta Tellervo Renko Martti Korkia-Aho
15244: Jorma Fred Heikki Kokko Aapo Saari
15245: 360 1990 vp.
15246:
15247: Toivomusaloite n:o 331
15248:
15249:
15250:
15251:
15252: Vihriälä ym.: Haarusjärven kunnostamisen aloittamisesta Ala-
15253: härmässä
15254:
15255:
15256: Eduskunnalle
15257:
15258: Haarusjärvi on ainoa virkistyskäyttöön so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15259: veltuva järvi Alahärmän kunnassa. Vaasan ve- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15260: sipiiri on laatinut suunnitelman Haarusjärven muksen,
15261: kunnostamiseksi virkistyskäyttöön. Tarkoituk-
15262: sena on nostaa järven vedenpintaa. Työn koko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15263: naiskustannukset ovat noin miljoona markkaa, Haarusjärven kunnostustöiden aloitta-
15264: josta valtion osuus on puolet. Kunta on hankki- miseksi Alahärmän kunnassa.
15265: nut järven rannalta alueita. Vaasan läänin seu-
15266: tukaavaliiton suunnitelmassa kyseinen alue on
15267: varattu virkistysalueeksi.
15268:
15269: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15270:
15271: Jukka Vihriälä Jorma Fred
15272: 1990 vp. 361
15273:
15274: Toivomusaloite n:o 332
15275:
15276:
15277:
15278:
15279: Vihriälä ym.: Lappajärven kunnostustöiden aloittamisesta
15280:
15281:
15282:
15283: Eduskunnalle
15284:
15285: Lappajärvi on Etelä-Pohjanmaan merkittä- siin vaikuttaa, tulisi myös järven sisäiseen kuor-
15286: vin vesistö. Ähtävänjoen vesistöalueen tilaa mituskiertoon puuttua käytettävissä olevin kei-
15287: ovat yhteistyössä Kokkolan vesi- ja ympäristö- noin.
15288: piirien sekä Ähtävänjoen neuvottelukunta seu- Lappajärven vielä melko hyvän yleistilanteen
15289: ranneet pitkään jatkunein tutkimuksin ja vuo- vuoksi ei kunnostustoimia ole vielä liian myö-
15290: tuisin selvityksin. Vesioikeuden velvoitteisiin häistä aloittaa. Mikäli järven tila edelleen heik-
15291: perustuvia kalanistutuksia on suoritettu vuo- kenee, heikkenevät sen kunnostamismahdolli-
15292: desta 1981 alkaen. Lappajärven kalataloudelli- suudetkin oleellisesti ja tarvittavien kunnostus-
15293: nen arvo on kasvanut lisääntyneinä saaliina. toimenpiteiden määrä ja kustannukset kasva-
15294: Lappajärven tilan kehityksessä on kuitenkin vat. Järven sietorajan ylittyessä kunnostusmah-
15295: ollut havaittavissa vähittäistä huonontumista, dollisuudetkin vähenevät ja kallistuvat jyrkästi.
15296: josta selvimpinä merkkeinä ovat olleet syväntei- Nykytilanteessa parhaimpia sisäisen kuormi-
15297: den happiongelmat ja ajoittaiset mutta jatkuvat tuksen vähentämiskeinoja on syvänteiden alus-
15298: leväkukinnat. Kaloissa on havaittu aika ajoin veden hapetus, jolla pohjalle sedimentoituvien
15299: makuongelmia, jotka ovat haitanneet koko ka- ravinteiden määrää voidaan vähentää tekemällä
15300: lastuselinkeinoa alueella. Vasta valmistuneen olosuhteet kuluttajien ja hajottajien toiminnoil-
15301: hajakuormitustutkimuksen perusteella Lappa- le suotuisiksi.
15302: järveen kohdistuva ravinne- ja muu kuormitus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15303: ja eri kuormituslähteiden osuudet tunnetaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15304: tarkasti ja hajakuormituksen vähentämistoi- muksen,
15305: menpiteitä tultaneen toteuttamaan lähivuosina.
15306: Hajakuormituksen vähentämisessä nykytasosta että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
15307: ei tultane kuitenkaan pääsemään tasolle, jolla piteisiin Lappajärven kunnostustöiden
15308: Lappajärven tilan kehityssuunta muuttuisi pa- aloittamiseksi.
15309: rempaan päin. Jotta Lappajärven tilaan voitai-
15310:
15311: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15312:
15313: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Jorma Fred
15314:
15315:
15316:
15317:
15318: 26 200136P
15319: 362 1990 vp.
15320:
15321: Toivomusaloite n:o 333
15322:
15323:
15324:
15325:
15326: Vihriälä ym.: Lauttasenjärven kunnostamisesta Soinissa
15327:
15328:
15329:
15330: Eduskunnalle
15331:
15332: Lauttasenjärvi sijaitsee Soinin kirkonkylän osa on erittäin liettynyt ja ruohottunut. Tämä
15333: kaava-alueen kupeessa. Järven pinta-ala on 15 alue liittyy Soinin kunnan omistamaan virkis-
15334: hehtaaria. Järven vaikutusalueella on noin tysalueeksi kaavoitettavaan alueeseen.
15335: 1 700 asukasta. Kunta ja seurakunta omista- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15336: vat 26 OJo rantaviivasta. Kunta on rakentanut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15337: alueelle uimarannan varusteineen ja rantapuis- muksen,
15338: toa. Kunnan ja seurakunnan alueet ovat vilk-
15339: kaassa käytössä. Alueen kautta kulkee Arpais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15340: ten patikka- ja hiihtoreitti, jota varten retkeily- Lauttasenjärven kunnostamiseksi Soi-
15341: maja kunnostetaan. Lauttasenjärven pohjois- nin kunnassa.
15342: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15343:
15344: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Jorma Fred
15345: 1990 vp. 363
15346:
15347: Toivomusaloite n:o 334
15348:
15349:
15350:
15351:
15352: Vihriälä ym.: Kniivilänlahden kunnostamisen aloittamisesta Evi-
15353: järvellä
15354:
15355:
15356: Eduskunnalle
15357:
15358: Evijärven kunnan keskustassa olevalla Knii- lisännyt myös se, että lahtea on käytetty vuosi-
15359: vilänlahdella on erittäin suuri merkitys kymmeniä jätevesien purkupaikkana.
15360: kalastus- ja virkistyskäytön kannalta kuntalai- Evijärven kirkonkylän kalastuskunta, Evijär-
15361: sille ja kuntaan saapuville lomailijoille. Lahden ven kunta ja kuntalaiset ovat viime vuosina ol-
15362: suulla sen pohjoisosassa on Evijärven kunnan leet erittäin huolestuneita Kniivilänlahden tilan
15363: omistama kolmen tähden leirintäalue Sillankor- nopeasta heikkenemisestä. Alueella on mittaus-
15364: va. Matala Kniivilänlahti on rehevöitynyt viime ten mukaan todettu toistuvia happikataja ke-
15365: vuosikymmeninä ja varsinkin viime vuosina vättalvisin.
15366: voimakkaasti. Rehevöitymistä ja lahden osit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15367: taista umpeenkasvamista ovat edistäneet Evi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15368: järven säännöstely ja valtion varoilla yli 50 muksen,
15369: vuotta sitten lahden pohjoisosaan rakennettu
15370: vesistön ylittävä pengertie, joka osittain eristi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15371: Kniivilänlahden muusta Evijärvestä estämällä menpiteisiin Kniivilän/ahden kunnos-
15372: veden luonnollista vaihtumista Iahtialueella tuksen aloittamiseksi Evijärven kun-
15373: muulloin kuin tulva-aikana. Rehevöitymistä on nassa.
15374: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15375:
15376: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Jorma Fred
15377: 364 1990 vp.
15378:
15379: Toivomusaloite n:o 335
15380:
15381:
15382:
15383:
15384: Vuoristo: Pyhäjärvi-instituutin toiminnan tukemisesta
15385:
15386:
15387:
15388: Eduskunnalle
15389:
15390: Euran Kauttualle vuonna 1989 perustetun hittämisrahan myötävaikutuksella. Sen rahoi-
15391: Pyhäjärvi-instituutin tehtävänä on harjoittaa tus koostuu useista eri lähteistä.
15392: ympäristöä ja elintarviketuotantoa koskevaa Yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi ra-
15393: täydennyskoulutusta ja tutkimusta. Instituuttia hoitusta ehdotetaan myös valtion tulo- ja me-
15394: ylläpitää säätiö, jonka perustajina ovat Pyhä- noarvion kautta, kun läänin kehittämisrahan
15395: järviseudun kunnat, alueen suurimmat elintar- käyttömahdollisuus vuonna 1990 päättyy.
15396: vikealan yritykset ja Turun yliopisto. Säätiön Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
15397: hallitukseen kuuluu myös Helsingin yliopiston hyväksyttäväksi toivomuksen,
15398: maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan
15399: edustaja. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15400: Pyhäjärvi-instituutti kuuluu Turun ja Porin Pyhäjärvi-instituutissa harjoitettavan
15401: läänin sekä Satakunnan kehittämissuunnitel- ympäristöä ja elintarviketuotantoa kos-
15402: missa mainittuihin keskeisiin hankkeisiin. Insti- kevan tutkimuksen ja täydennyskoulu-
15403: tuutti on suunniteltu Turun ja Porin läänin ke- tuksen tukemiseksi.
15404: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15405:
15406: Raimo Vuoristo
15407: 1990 vp. 365
15408:
15409: Toivomusaloite n:o 336
15410:
15411:
15412:
15413:
15414: Vuoristo: Koulutussuunnittelijan paikkaamisesta Pyhäjärvi-insti-
15415: tuuttiin
15416:
15417:
15418: Eduskunnalle
15419:
15420: Elintarviketuotanto kuormittaa suomalaista da suunnitelma, jonka puitteissa tulevaa koulu-
15421: ympäristöä monin eri tavoin. Sekä maatalou- tusta voidaan ohjata.
15422: den että elintarvikkeita jalostavan teollisuuden Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
15423: ympäristövaikutukset ovat huomattavia. Myös hyväksyttäväksi toivomuksen,
15424: kalastuksen ja kalantuotannon kannalta ympä-
15425: ristötekijät ovat merkittäviä. Elintarviketuotan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15426: toketjussa mukana olevien henkilöiden tietä- koulutussuunnittelijan palkkaamiseksi
15427: mystä toiminnan mahdollisista ympäristövaiku- Eurassa sijaitsevaan Pyhäjärvi-instituut-
15428: tuksista on välttämätöntä lisätä täydennyskou- tiin tehtävänään luoda perusta elintarvi-
15429: lutuksella. ketuotannon ympäristövaikutusten jat-
15430: Elintarviketuotannon ympäristövaikutusten kokoulutusohjelmaksi.
15431: täydennyskoulutuksen kehittämiseksi tulee luo-
15432:
15433: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15434:
15435: Raimo Vuoristo
15436: 366 1990 vp.
15437:
15438: Toivomusaloite n:o 337
15439:
15440:
15441:
15442:
15443: Vähäkangas ym.: Määrärahasta Pyhäjokisuun kunnostuksen to-
15444: teuttamiseen
15445:
15446:
15447: Eduskunnalle
15448:
15449: Työllisyysvaroilla ja Oulun vesipiirin toimes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15450: ta on Pyhäjokisuuta ruopattu talvikausina nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15451: 1983-1985. Oulun vesipiiri on tehnyt esityksen muksen,
15452: 500 000 markan lisämäärärahasta vesihallituk-
15453: sen töiden loppuun saattamiseksi. Koko hank- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15454: keen kustannusarvio on 2 133 000 markkaa. määrärahan osoittamiseksi Pyhäjoki-
15455: Jotta hankkeesta saataisiin se hyöty, joka siitä suun kunnostuksen loppuun saattami-
15456: on ajateltu ja suunniteltu saatavaksi, tulisi Py- seen.
15457: häjokisuun kunnostustyö saattaa loppuun mah-
15458: dollisimman nopeasti.
15459:
15460: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15461:
15462: Juhani Vähäkangas Arvo Kemppainen
15463: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
15464: 1990 vp. 367
15465:
15466: Toivomusaloite n:o 338
15467:
15468:
15469:
15470:
15471: Vähäkangas ym.: Siikajokisuun ruoppauksen toteuttamisesta
15472:
15473:
15474:
15475: Eduskunnalle
15476:
15477: Siikajoen jokisuun ruoppauksen ensimmai- saan noin 1,5 miljoonaa markkaa. Hanke voi-
15478: nen vaihe toteutettiin talvella 1987, jolloin taisiin toteuttaa valtion vesistötyönä talvikau-
15479: ruoppauksella ei vielä saatu yhteyttä merelle. della 1990-1991. Lupa-asiat ovat järjestyk-
15480: Merellepääsyn mahdollisuus on selvitetty laati- sessä.
15481: malla ruoppaussuunnitelman toinen vaihe. Sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15482: tärkein osa on Eteläväylän ruoppaaminen 1,8 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15483: kilometrin matkalta. Samalla olisi perusteltua muksen,
15484: toteuttaa Pohjoisväylän siivousruoppaus noin
15485: puolen kilometrin matkalta, koska se olisi ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15486: kaisemmin tehdyn työn loppuun saattamista. Siikajokisuun ruoppauksen toteuttami-
15487: Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudes- seksi.
15488:
15489: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15490:
15491: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
15492: 368 1990 vp.
15493:
15494: Toivomusaloite n:o 339
15495:
15496:
15497:
15498:
15499: Vähänäkki: Haminan ja Vehkalahden aluepoliittisten erityisalue-
15500: etuisuuksien jatkamisesta
15501:
15502:
15503: Eduskunnalle
15504:
15505: Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta tu- esim. Kotkan kaupunki ja Pyhtään kunta ovat
15506: livat määrätyiksi ns. kehitysalueiden ulkopuoli- saaneet erityisalue-etuudet myös vuodelle 1990,
15507: siksi aluepoliittisesti tuettaviksi erityisalueiksi joka on Kotkalie kolmas vuosi.
15508: vuodeksi 1990. Jo tällä hetkellä on kuitenkin Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
15509: nähtävissä, että erityisalue-etuuksien täyspai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15510: noiseksi hyödyntämiseksi on tarpeen, että ko. sen,
15511: etuisuudet annetaan vähintään kahdeksi vuo-
15512: deksi. Aluepoliittisten päätösten ajoittuminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15513: loppuvuoteen aiheuttaa ao. kunnille voittamat- niin, että Haminan kaupungin ja Vehka-
15514: tomia vaikeuksia käynnistää neuvonta- yms. lahden kunnan aluepoliittisia erityis-
15515: järjestelmänsä heti vuoden alusta, ja hyödyn- alue-etuuksia päätettäisiin jatkaa myös
15516: nettävä aika jää vain muutamaan kuukauteen. vuodelle 1991.
15517: Tätä taustaa vasten onkin erinomaista, että
15518:
15519: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15520:
15521: Matti Vähänäkki
15522: 1990 vp. 369
15523:
15524: Toivomusaloite n:o 340
15525:
15526:
15527:
15528:
15529: Vähänäkki: Miehikkälän ja Virolahden nimeämisestä maaseudun
15530: erityisalueiksi
15531:
15532:
15533: Eduskunnalle
15534:
15535: Sekä Miehikkälän että Virolahden kuntien nimettäisiin aluepoliittisten lakien mukaisiksi
15536: tärkein elinkeino on maatalous, jota yhteiskun- maaseudun erityisalueiksi, tarjoutuisi kunnille
15537: nan rakennemuutos on koetellut voimakkaasti paremmat mahdollisuudet kehitykseen. Molem-
15538: jo 1960-luvulta alkaen ja erityisesti kuluneella mat kunnat ovat rajakuntia ja Viipuriin johta-
15539: 1980-luvulla. Seurauksena on ollut kuntien vä- van valtatien vaikutusalueella. Kun Viipurista
15540: kiluvun voimakas väheneminen ihmisten muut- tullaan muodostamaan vapaakauppa-alue, oli-
15541: taessa työpaikan perään Haminan ja Kotkan sivat Miehikkälä ja Virolahti aluepoliittisesti
15542: seuduille ja Helsinkiin saakka. Kuntien yksi- tuettuina ja maaseudun erityisalueina parem-
15543: puolisen elinkeinorakenteen vuoksi ovat elin- min varustautuneita vastaanottamaan sen hyö-
15544: keinoelämän kehittämismahdollisuudet osoit- dyn, jonka Viipurin vapaakauppa-alue Suomen
15545: tautuneet poikkeuksellisen vaikeiksi, ja kuntien eteläiselle rajaseudulle mahdollisesti tuottaa.
15546: omien ponnistelujen ohella tarvitaan myös val- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
15547: tiovallan aluepoliittisia toimia. Kuntien työ- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15548: paikkakehitystä olisi mitä pikimmin voitava sen,
15549: vahvistaa, koska mm. verotulojen kasvu on vii-
15550: me vuosikymmeninä ollut joko olemattoman että hallitus nimeäisi Miehikkälän ja
15551: vähäistä tai pysähtynyt eräinä vuosina koko- Virolahden kunnat määräajaksi maa-
15552: naan. seudun aluepoliittisesti luettavaksi eri-
15553: Mikäli Miehikkälän ja Virolahden kunnat tyisalueeksi.
15554:
15555: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15556:
15557: Matti Vähänäkki
15558: 370 1990 vp.
15559:
15560: Toivomusaloite n:o 341
15561:
15562:
15563:
15564:
15565: Vähänäkki: Merialueiden kansallispuistohallinnon siirtämisestä
15566: metsähallitukselta paikallisviranomaisille
15567:
15568:
15569: Eduskunnalle
15570:
15571: Merialueillakin sijaitsevien kansallispuisto- Närkästystä on aiheuttanut ennen muuta se,
15572: jen, kuten esimerkiksi Itäisen Suomenlahden että kaukana sijaitsevaa ulkosaarista muodos-
15573: kansallispuiston, hallinto kuuluu metsähallituk- tuvaa kansallispuistoa hallinnai metsähallituk-
15574: sen alaiselle piirihallinnolle. Mainitussa esi- sen Hämeenlinnassa sijaitseva piirihallinto, jon-
15575: merkkitapauksessa metsähallituksen Etelä-Suo- ka pätevyydestä paikallisissa olosuhteissa ei voi-
15576: men piirihallinnolle. da olla yksimielisiä. Nykyisenä aikana, jolloin
15577: Käytäntöä pidetään maassamme täysin epä- esim. kuntien valtuuksia alueillaan pyritään
15578: tyydyttävänä. Metsien hyödyntämiseen pereh- kaikin tavoin lisäämään, toivotaan merialuei-
15579: tynyt ja keskittynyt metsähallitus ei ole useiden denkin kansallispuistojen kohdalla samantyylis-
15580: kansallispiirien mielestä oikea taho hallinnai- tä suuntausta: Annettakoon merialueen kansal-
15581: maan metsien ja luonnonsuojeluun pyhitettyjen lispuisto lähikuntien yhdessä muodostamien
15582: alueiden asioita. Esim. Itäisen Suomenlahden toimielinten hallintoon ja valvontaan. Toisena
15583: kansallispuiston kohdalla on asetuksilla, puis- vaihtoehtona paikallistuntemuksen lisäämiseksi
15584: tosuunnitelmilla ja metsähallituksen käynnistä- on esitetty, että merialueiden kansallispuiston
15585: millä oikeudenkäynneillä aikaansaatu sellaisia hallinto annettaisiin valtion paikallishallinnon
15586: rajoituksia, joilla on rajoitettu voimakkaasti eli nimismiespiirien hoidettavaksi. Tällöin esim.
15587: paikallisten asukkaiden oikeuksia mm. kalas- rajoitusalueiden kalastusluvat voitaisiin lunas-
15588: tukseen, maihinnousuun ym. ilman että sään- taa paikalliselta viranomaiselta, joka tuntee pa-
15589: nöksillä olisi luonnonsuojelun kannalta oleellis- remmin olosuhteita.
15590: ta merkitystä. Erityistä kiusaa on kalastukselle Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15591: ja pienveneilylle aiheutettu pyrkimällä otta- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15592: maan Suomenlahden ulkosaarten läheisiä vesi- sen,
15593: alueita metsähallinnon valvontaan 500 metrin
15594: leveydeltä kunkin saaren rantaviivasta, 2 metrin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15595: vedensyvyydestä lähtien. Käytännössä tämä merialueilla sijaitsevien kansallispuisto-
15596: pyrkimys tuhoaa mahdollisuudet ikimuistoisesti jen hallinnon siirtämiseksi metsähalli-
15597: harjoitettuun ammatti- ja virkistyskalastukseen tuksen alaiselta piirihallinnoita paikal-
15598: ko. kansallispuiston alueella. Metsähallituksen lisviranomaisille, lähikuntien muodosta-
15599: asettama valvoja estää myös maihinnousut mo- malle yhteiselle toimielimelle tai jollekin
15600: nille sellaisille saarille, joihin rannikon asuk- lähialueen nimismiespiirille.
15601: kaat ovat luonnon rauhaa, mm. pesimäaikoja
15602: häiritsemättä tottuneet nousemaan kautta aiko-
15603: jen.
15604:
15605: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15606:
15607: Matti Vähänäkki
15608: 1990 vp. 371
15609:
15610: Toivomusaloite n:o 342
15611:
15612:
15613:
15614:
15615: Väistö: Petravaaran-Timolan vesihuoltohankkeen toteuttami-
15616: sesta Tohmajärvellä
15617:
15618:
15619: Eduskunnalle
15620:
15621: Petravaaran-Timolan vesihuoltohankkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15622: piiriin kuuluu runsaat 100 taloutta. Hanke si- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15623: jaitsee Tohmajärvellä ja sen kokonaiskustan- sen,
15624: nusarvio on noin 5,5 miljoonaa markkaa.
15625: Vesihuoltohankkeen toteutusta on kiirehditty että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
15626: suunnitellusta veden heikon laadun ja riittämät- piteisiin Petravaaran-Timolan vesi-
15627: tömyyden vuoksi. Hanketta varten on perustet- huoltohankkeen toteuttamiseksi Toh-
15628: tu vesiosuuskunta. majärvel/ä.
15629: Alueen talouksien vaikean vesitilanteen
15630: vuoksi hanke on kiireellinen.
15631:
15632: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15633:
15634: Matti Väistö
15635: 372 1990 vp.
15636:
15637: Toivomusaloite n:o 343
15638:
15639:
15640:
15641:
15642: Väistö: Kiihtelysvaaran ja Heinävaaran välisen syöttövesijohdon
15643: rakentamisesta
15644:
15645:
15646: Eduskunnalle
15647:
15648: Pohjos-Karjalassa ollaan luomassa kriisiti- Kiihtelysvaaran kirkonkylän ja Heinävaaran
15649: lanteita varten Joensuun seutukunnalle yhdis- välisen vesijohdon rakentaminen soveltuu val-
15650: tettyä vesijohtoverkostoa, joka käsittäisi Joen- tion työllisyyskohteeksi. Kustannusarvio on
15651: suun ohella Joensuun ympäristössä olevat asu- noin miljoona markkaa.
15652: tustaajamat. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15653: Tällä hetkellä on joko rakennettu tai raken- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15654: teilla vesijohtoverkko, joka yhdistää Joensuun, sen,
15655: Liperin, Kontionlahden, Enon, Kiihtelysvaaran
15656: ja Pyhäselän taajamat. Kiihtelysvaarasta mai- että hallitus osoittaisi määrärahan
15657: nittuun verkostoon kuuluu kuitenkin vain Hei- Kiihtelysvaaran ja Heinävaaran välisen
15658: nävaaran taajama, mutta Kiihtelysvaaran kir- syöttövesijohdon rakentamiseen.
15659: konkylän taajama on vielä yhdistämättä kysei-
15660: seen verkkoon.
15661:
15662: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15663:
15664: Matti Väistö
15665: 1990 vp. 373
15666:
15667: Toivomusaloite n:o 344
15668:
15669:
15670:
15671:
15672: Väistö: Kiihtelysvaaran kirkonkylän ja Hietajärven välisen vesi-
15673: johto- ja viemäriverkoston rakentamisesta
15674:
15675:
15676: Eduskunnalle
15677:
15678: Kiihtelysvaaran kirkonkylän läheisyyteen den mukaisesti edellyttäisi alueen viemanver-
15679: Hietajärven rantaan on muodostumassa mer- koston rakentamista, jotta virkistysaluekäytös-
15680: kittävä matkailu- ja virkistyskäyttöalue. Hieta- sä oleva Hietajärvi säilyisi puhtaana. Samalla
15681: järvellä on Pohjois-Karjalan matkailuvaunuyh- alueelle voitaisiin rakentaa myös syöttövesijoh-
15682: distyksen matkailuvaunualue, jossa on vuosit- to. Kustannusarvio on noin yksi miljoonaa
15683: tain noin 13 000 yöpymistä. markkaa.
15684: Alueella sijaitsee myös Kauniskankaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15685: Loma- ja ratsutila. Rakenteille on lisäksi läh- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15686: dössä ammatillisen paikallisjärjestön voimin sen,
15687: ammattijärjestöjä palveleva lomatoiminta-alue.
15688: Hietajärven alueelle on hyvinkin muodostu- että hallitus osoittaisi määrärahan
15689: massa matkailu- ja virkistyskäyttöalue, jossa on Kiihtelysvaaran kirkonkylän ja Hieta-
15690: vuosittain 30 000-40 000 yöpymistä. järven välisen vesijohto- ja viemäriver-
15691: Matkailutoimintojen kehittäminen tavoittei- koston rakentamiseksi.
15692:
15693: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15694:
15695: Matti Väistö
15696: 374 1990 vp.
15697:
15698: Toivomusaloite n:o 345
15699:
15700:
15701:
15702:
15703: Väistö ym.: Pohjois-Karjalan opiston siirtoviemärin ja yhdysve-
15704: sijohdon rakentamisesta
15705:
15706:
15707: Eduskunnalle
15708:
15709: Pyhäselän kunnassa sijaitseva Pohjois-Karja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15710: lan opisto käyttää jätevesien puhdistamiseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15711: omaa puhdistamoa, jonka puhdistusteho ei ole muksen,
15712: riittävä. Ongelmia on ollut myös käyttöveden
15713: saamisessa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15714: Valmistuneen suunnitelman mukaan opiston määrärahan osoittamiseksi Pohjois-
15715: kiinteistö voitaisiin liittää kunnan muun viemä- Karjalan opiston siirtoviemärin ja yh-
15716: riverkon piiriin ja opiston oma puhdistamo dysvesijohdon rakentamiseen.
15717: poistaa käytöstä. Samalla opiston vesihuolto
15718: järjestettäisiin yhdysvesijohdolla. Hankkeen
15719: kustannusarvio on 1,25 miljoonaa markkaa.
15720:
15721: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15722:
15723: Matti V äistö Eeva Turunen
15724: Kerttu Törnqvist Riitta Myller
15725: 1990 vp. 375
15726:
15727: Toivomusaloite n:o 346
15728:
15729:
15730:
15731:
15732: Aaltonen: Etelä-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen peruskor-
15733: jauksen käynnistämisestä
15734:
15735:
15736: Eduskunnalle
15737:
15738: Etelä-Pohjanmaan ammattioppilaitoksen ti- lukien valtion budjeteissa 7,2 miljoonaa mark-
15739: lat on suunniteltu 1950-luvulla ja rakennettu kaa, jolla lisärakentaminen voidaan aloittaa
15740: vuosina 1960-64. Tiloissa on tehty vain vähäi- valtioneuvoston päätöksen mukaisesti loka-
15741: siä perusparannustöitä. Nykyinen tekniikka ja kuussa 1990.
15742: sen edellyttämät tilanormit vaativat puu- ja pin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15743: takäsittelytekniikan sekä laboratoriotekniikan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15744: opintolinjoille uusien tilojen rakentamista.
15745: Koululla ei ole myöskään tarvittavaa auditorio- että hallitus ottaisi valtion vuoden
15746: ta eikä kirjastoa. Vanhojen tilojen perusparan- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
15747: nus edesauttaa muiden opintolinjojen tilojen vän määrärahan Etelä-Pohjanmaan am-
15748: nykyaikaistamista. Myös työsuojelumääräykset mattioppi/aitoksen lisärakentamiseen ja
15749: edellyttävät hankkeen toteutumista. perusparannukseen.
15750: Hankkeille on myönnetty vuosi 1990 mukaan
15751:
15752: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15753:
15754: Markus Aaltonen
15755: 376 1990 vp.
15756:
15757: Toivomusaloite n:o 347
15758:
15759:
15760:
15761:
15762: Aaltonen: Rock- ja rytmimusiikki-instituutin perustamisesta Sei-
15763: näjoelle
15764:
15765:
15766: Eduskunnalle
15767:
15768: Rock- ja rytmimusiikki on erittäin suosittua taen. Suomessa ei tällä hetkellä esimerkiksi voi
15769: varsinkin nuorten keskuudessa. Vaasan läänin missään opiskella alan laitteiston tuntemusta.
15770: taidetoimikunnan selvityksen mukaan pelkäs- Jos haluaa kehittyä harrastuksessaan, ainoa
15771: tään Vaasan läänin alueella harrastaa aktiivises- keino on kääntyä alan mestareiden puoleen, ku-
15772: ti ao. musiikkia 200-300 yhtyettä. Vuonna ten aikanaan tapahtui kansanmusiikin harras-
15773: 1988 järjestettyyn alan katselmukseenkin osal- tuksessa.
15774: listui läänin alueelta yhtyeitä yli 100. Luvut ku- Edellä oleva huomioon ottaen valtakuntaan
15775: vannevat harrastuksen suuruutta koko valta- olisikin saatava oma rock- ja rytmimusiikki-ins-
15776: kunnan alueella. tituutti, joka toimisi alan tiedotus- ja tutkimus-
15777: Tuhannet nuoret, jotka ovat kiinnostuneita laitoksena. Lisäksi instituutin tehtäviin kuuluisi
15778: rockista, kuuntelevat sitä ja etsivät sen kautta nuorison musiikkiharrastuksen edistäminen,
15779: omaa ilmaisuaan ja omaa persoonallisuuttaan. alan koulutuksen järjestäminen, alan kansain-
15780: Tämä tapahtuu soittamisen, sanoittamisen, sä- välisten kontaktien edistäminen ja yleensä roc-
15781: veltämisen, lavaesiintymisen ja laulun kautta. kin ja rytmimusiikin edistäminen suomalaisessa
15782: Moni alan harrastaja siirtyy ammattimaiseksi musiikki- ja kulttuurielämässä.
15783: muusikoksi ja saa siten toimeentulonsa tältä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15784: musiikin sektorilta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15785: Suomessa ei ole kuitenkaan tällä hetkellä lai-
15786: tosta tai koulutusyksikköä, joka organisoidusti että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15787: huolehtisi rock- ja rytmimusiikin kehittämisestä piteisiin rock- ja rytmimusiikki-instituu-
15788: taidekasvatukselliset päämäärät huomioon ot- tin perustamiseksi Seinäjoelle.
15789:
15790: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15791:
15792: Markus Aaltonen
15793: 1990 vp. 377
15794:
15795: Toivomusaloite n:o 348
15796:
15797:
15798:
15799:
15800: E. Aho ym.: Kansantaiteen keskuksen rakentamisesta Kaustiselle
15801:
15802:
15803:
15804: Eduskunnalle
15805:
15806: Kaustiselle on jo usean vuoden ajan suunni- koituksenmukaiset toimintaedellytykset. Toteu-
15807: teltu valtakunnallista kansantaiteen keskusta. tuessaan Kaustiselle suunniteltu kansantaiteen
15808: Hanketta on yleisesti pidetty yhtenä maamme keskus palvelisi tehokkaasti koko maan tarpei-
15809: merkittävimmistä kulttuurikeskushankkeista. ta. Se avaisi myös uusia mahdollisuuksia kan-
15810: Keskusta koskeva esisuunnitelma on valmis ja sainväliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön
15811: sen pohjalta on käynnistetty hankkeen jatko- kansantaiteen alalla.
15812: suunnittelu. Tavoitteena on saada tämä noin Valtakunnan tasapainoisen alueellisen kehi-
15813: 3 000 m 2 :n rakennushanke toteutetuksi vuosina tyksen kannalta on välttämätöntä, että voimak-
15814: 1991-93. Opetusministeriölle on esitetty, että kaita kulttuurikeskuksia sijoitetaan eri puolille
15815: tämä keskeinen maaseudun kulttuurihanke si- maata. Tehtäviensä ja luonteensa perusteella
15816: sällytettäisiin ministeriön kulttuuritilasuunnitel- kansantaiteelle omistetun kulttuurikeskuksen
15817: maan sekä nimettynä kohteena vuoden 1991 luonnollinen ja tarkoituksenmukainen sijoitus-
15818: budjettiin. paikka olisi Kaustinen.
15819: Kansantaiteen keskus tulee palvelemaan kan- Vaasan läänin kehittämisneuvottelukunta on
15820: santaiteen eri aloja: kansanmusiikki- ja musiik- sisällyttänyt hankkeen kuluvan vuoden tammi-
15821: kitoimintaa, rakennus- ja käsityötaidetta, muo- kuussa jättämäänsä välimietintöön. Neuvotte-
15822: toilua sekä näiden näyttelytarvetta sekä moni- lukunta ehdottaa, että kansantaiteen keskuksen
15823: puolista harrastustoimintaa. Kansantaiteen kes- rakentamista varten varattaisiin määräraha val-
15824: kuksella tulee olemaan läheistä yhteistyötä tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon.
15825: Kaustisella toimivan kansanmusiikkikeskuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15826: sekä sinne rakennettavan kansanlääkintäkes- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15827: kuksen kanssa. muksen,
15828: Kansantaiteen keskuksesta ei ole tarkoitus
15829: tehdä vain mennyttä säilyttävää ja tutkivaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15830: vaan ennen muuta kansalliselta pohjalta uutta valtakunnallisen kansantaiteen keskuk-
15831: luova kulttuuri- ja taidekeskus. sen rakentamiseksi Kaustiselle vuosina
15832: Kansantaiteiden vaalimiseksi tarvitaan tar- 1991-93.
15833:
15834: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15835:
15836: Esko Aho Gustav Björkstrand Mats Nyby
15837: Pentti Mäki-Hakola Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
15838: Martti Korkia-Aho Aapo Saari Jarmo Wahlström
15839:
15840:
15841:
15842:
15843: 27 200136P
15844: 378 1990 vp.
15845:
15846: Toivomusaloite n:o 349
15847:
15848:
15849:
15850:
15851: Ala-Harja ym.: Seinäjoen teknillisen oppilaitoksen laajentamises-
15852: ta opistoksi
15853:
15854:
15855: Eduskunnalle
15856:
15857: Seinäjoen teknillinen oppilaitos on perustettu viketuotanto nojaa vahvaan maatalouteen ja
15858: vuonna 1966 ja sen toiminta alkoi 1967. Oppi- elintarviketuotannon sektorilla on hyvät kehi-
15859: laitos on kunnallinen, Seinäjoen kaupungin tysnäkymät. Insinöörejä tarvitaan elintarvike-
15860: omistama ja saa toimintaansa valtionapua. alalla varsinkin suuremmissa yrityksissä, joilla
15861: Vuonna 1976 kaupunginhallitus anoi valtioneu- myös tuotannon suunnittelu ja automatisointi
15862: vostolta lupaa Seinäjoen teknillisen koulun on ajankohtaisempaa. Vaasan läänissä on elin-
15863: muuttamiseksi teknilliseksi opistoksi. Anomus tarviketeollisuudessa noin 200 yritystä, joista
15864: ei johtanut myönteiseen tulokseen. merkittävimmät ovat !tikka ja Maitojaloste
15865: Nyt on laadittu selvitys, jonka perusteella sekä Alkon Koskenkorvan tehtaat.
15866: teknillisen oppilaitoksen toimintaa laajennettai- Vuoden 1986 Teollisuustilaston mukaa,n ala
15867: siin puutekniikan ja biotekniikan opintolinjoil- tarjoaa Vaasan läänissä työpaikan noin 6 000
15868: le. Puutekniikan koulutustarve on ilmeinen, henkilölle. Koko maassa elintarvikealalla työs-
15869: koska laaditun selvityksen mukaan pelkästään kentelee noin 50 000 henkilöä. Vaasan läänissä
15870: Vaasan läänissä on puusepänteollisuudessa 160 toimii 12 yli sadan työntekijän tuotantolaitosta.
15871: yrittäjää ja huonekaluteollisuudessa noin 200 Biotekniikan koulutusta annetaan tällä het-
15872: yrittäjää. Vuoden 1986 Teollisuustilaston mu- kellä lähinnä Espoossa, Vantaalla ja Turussa.
15873: kaan nämä yhdessä tarjoavat noin 5 000 työ- Insinöörikoulutuksen suunnitelmien mukaan
15874: paikkaa. Koko maassa puusepän- ja huoneka- koulutus voitaisiin aloittaa puutekniikan linjal-
15875: luteollisuuden työpaikkoja on 22 000. la jo syksyllä 1991 ja biotekniikan linjalla myö-
15876: Tarvittavia puutekniikan insinöörien määriä hemmin.
15877: ei voida tarkasti arvioida, mutta tarvetta insi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
15878: nöörikoulutuksen saaneiden henkilöiden palk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15879: kaamiseen on etenkin nyt Euroopan yhdentyes-
15880: sä. Lisäksi on todettava, että lähin vastaavan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15881: alan koulutuspiste on Lahdessa, josta valmistuu Seinäjoen teknillisen oppilaitoksen laa-
15882: vuosittain noin 300 puualan insinööriä. jentamiseksi puu- ja biotekniikan insi-
15883: Biotekniikan koulutuslinja tukeutuu hyvin nöörikoulutusta antavaksi teknilliseksi
15884: Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, jossa elintar- opistoksi.
15885: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15886:
15887: Kirsti Ala-Harja Jorma Fred Juho Sillanpää
15888: Anneli Jäätteenmäki Martti Korkia-Aho Aapo Saari
15889: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
15890: 1990 vp. 379
15891:
15892: Toivomusaloite n:o 350
15893:
15894:
15895:
15896:
15897: Ala-Harja ym.: Keuhkosairausopin professuurin perustamisesta
15898: Tampereen yliopistoon
15899:
15900:
15901: Eduskunnalle
15902:
15903: Hengityselinsairauksien merkitys yhteiskun- koislääkärikoulutuksessa on Tampereen yli-
15904: nallemme on huomattava sairaanhoitokustan- opistossa jatkuvasti 3 apulaislääkäriä: 2 keuh-
15905: nuksina, eläkemenoina ja sairauspoissaoloina. kosairauksiin ja 1 keuhkosairauksien allergolo-
15906: Mm. astmaan saa jo tällä hetkellä yli 100 000 giaan erikoistuva.
15907: potilasta 90-prosenttisesti korvattua lääkistystä. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa
15908: Hengityselinsairauksien esiintyvyys on edelleen toimii uudenaikainen keuhkosairauksien klinik-
15909: nousussa. Allergiset keuhkosairaudet kosketta- ka, joka mahdollistaisi monipuolisen lääkärei-
15910: vat erityisesti nuorta ja työikäistä väestönosaa. den perus- ja täydennyskoulutuksen, erikoislää-
15911: Ympäristö- ja työperäisten keuhkosairauksien kärikoulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen, mi-
15912: (esim. asbestikeuhkosairaudet) merkitys on kas- käli alalla olisi käytettävissä professuuri. Koska
15913: vamassa. keuhkosairausoppi on oma itsenäinen erikois-
15914: Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tie- alansa, tulee sillä olla itsenäinen asema myös
15915: dekunnassa on annettu keuhkosairauksien pe- yliopisto-opetuksessa ja tieteellisessä tutkimuk-
15916: rusopetusta 15 vuotta ja v. 1986 myös erikois- sessa, kuten muillakin erikoisaloilla. Esitämme
15917: lääkärikoulutus siirtyi yliopiston vastuulle. keuhkosairausopin professuurin pikaista perus-
15918: Tehtävään on yliopiston taholta osoitettu ai- tamista Tampereen yliopiston lääketieteelliseen
15919: noastaan määräaikainen sisätautiprofessorin tiedekuntaan.
15920: alainen apulaisopettajan toimi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
15921: Keuhkosairauksien perusopetus käsittää 3,6 nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15922: opintoviikkoa ja se annetaan vuosittain n. sa-
15923: dalle opiskelijalle. Luento-opetuksen suhteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15924: on turvauduttu alan erikoislääkäreiden ja do- keuhkosairausopin professuurin perus-
15925: senttien apuun. Keuhkosairauksien alan eri- tamiseksi Tampereen yliopistoon.
15926: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15927:
15928: Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki Anneli Taina
15929: Anneli Jäätteenmäki Sakari Valli Tapio Holvitie
15930: Sinikka Mönkäre Pekka Puska Riitta Jouppila
15931: Lea Kärhä
15932: 380 1990 vp.
15933:
15934: Toivomusaloite n:o 351
15935:
15936:
15937:
15938:
15939: Alaranta: Kansanopistojen luentopalkkioiden korottamisesta
15940:
15941:
15942:
15943: Eduskunnalle
15944:
15945: Opetusministeriö on vahvistanut kansanopis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15946: tojen luentopalkkiot. Ne ovat selvästi jälkeen- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15947: jääneet esimerkiksi yliopistojen vastaavista sen,
15948: luentopalkkioista, jotka ovat 2-3-kertaiset
15949: kansanopistojen luentopalkkioihin verrattuina. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15950: Asiantilaa ei voida pitää oikeana, kun kansan- kansanopistojen luentopalkkioiden ko-
15951: opistoissa annetaan muun muassa avoimen kor- rottamiseksi.
15952: keakoulun arvosanaopetusta.
15953:
15954: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15955:
15956: Juhani Alaranta
15957: 1990 vp. 381
15958:
15959: Toivomusaloite n:o 352
15960:
15961:
15962:
15963:
15964: Alaranta ym.: Liikuntasalin rakentamisesta Alavieskaan
15965:
15966:
15967:
15968: Eduskunnalle
15969:
15970: Alavieskassa on liikunnan, urheilun ja kult- tasali jos mikään on kaikkia kuntalaisia palvele-
15971: tuuritoimen harrastamisella hyvin voimakkaat va perusliikuntapaikka, joka ottaen huomioon
15972: perinteet. Nykyiset ahtaat koulujen salit ovat pienen kunnan vähäiset tilat tarjoaa mahdolli-
15973: kovasti ylikuormitettuja. Koululiikunnan ja suudet moniin muihin vapaa-ajan ja kulttuurin
15974: kansalaisopiston piirien tarpeiden jälkeen ei li- palveluihin.
15975: sääntyvälle harrastajajoukolle jää alkuunkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15976: riittävästi vuoroja. Koulun sali on kooltaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15977: vain noin 200 m 2 • muksen,
15978: Riittävän suuren noin 600 m 2 :n liikuntasalin
15979: saaminen kuntaan on liikunta- ja kulttuuritoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15980: men tärkein tavoite. Jo lähes kahden vuosikym- liikuntasalin rakentamiseksi Alavieskan
15981: menen ajan kuntalaisia puhuttanut salihanke kuntaan.
15982: tulisi saada toteutetuksi pikaisesti. Liikun-
15983:
15984: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15985:
15986: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
15987: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Kalevi Mattila
15988: 382 1990 vp.
15989:
15990: Toivomusaloite n:o 353
15991:
15992:
15993:
15994:
15995: Alaranta ym.: Uusien tilojen rakentamisesta Oulaisten lukiolle
15996:
15997:
15998:
15999: Eduskunnalle
16000:
16001: Oulaisten lukio toimii 1920-luvulla rakenne- käyttöön ja uudelle lukiorakennukselle on kaa-
16002: tuissa ja 1970-luvulla peruskorjatuissa tiloissa, vassa varattu paikka yläasteen viereen, joten ti-
16003: jotka ovat liian ahtaat, epätarkoituksenmukai- lojen yhteiskäyttö on jatkossakin mahdollista
16004: set, kylmät ja paloturvattomat. Oulaisten lu- mm. liikunnan, musiikin ja ruokailutilojen
16005: kiossa on opetustiloja vain 5 m 2 /oppilas, kun osalta. Oulaisten yläasteen ja lukion koulutuk-
16006: vastaava määrä koko valtakunnassa on noin sen kehittymisen ja työmotivaation kannalta li-
16007: 8-9m 2 /oppilas. Koululla on käytössä vain ah- sätilojen saaminen on välttämätöntä. Lukion
16008: taat ja kylmät perusluokkatilat. Sähkö- ja läm- uudet tilat on suunniteltu rakennettavan vuosi-
16009: mityskulut ovat kuitenkin lähes kaksinkertaiset na 1993-1994. Läänin suunnitelmissa hanketta
16010: valtakunnan keskiarvoihin verrattuna. Tilan- ei valitettavasti, useista yrityksistä huolimatta,
16011: ahtauden vuoksi koulu toimii vielä ilman kieli- vielä ole.
16012: studiota, ainoana lukiona Pohjois-Pohjan- Hankkeen kustannusarvio on noin 8 milj.
16013: maalla. markkaa ja huoneistoalan lisätarve noin 1 200
16014: Lukion oppilasmäärä on kasvamassa nykyi- m2.
16015: sestä noin 175 oppilaasta 240 oppilaaseen vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
16016: teen 1993 mennessä. Lukion kanssa osin yhtei- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16017: sissä tiloissa toimivan yläasteen oppilasmäärä muksen,
16018: on myös hivenen kasvusuunnassa, mikä aiheut-
16019: taa lisäongelmia tilojen suhteen ko. koulura- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16020: kennuksissa. uusien tilojen rakentamiseksi Oulaisten
16021: Lukion nykyisiä tiloja on kaavailtu yläasteen lukiolle.
16022:
16023: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16024:
16025: Juhani Alaranta Riitta Jouppila Juhani Vähäkangas
16026: Tellervo Renko Eino Siuruainen Kalevi Mattila
16027: 1990 vp. 383
16028:
16029: Toivomusaloite n:o 354
16030:
16031:
16032:
16033:
16034: Alaranta ym.: Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitoksen toimitilo-
16035: jen rakentamisesta
16036:
16037:
16038: Eduskunnalle
16039:
16040: Oulaisten kaupunkiin vuonna 1988 peruste- koulutuksilla (2,5 vuotta). Kuntoutushenkilös-
16041: tun kunnallisen terveydenhuolto-oppilaitoksen tön puute alueen sairaaloissa ja laitoksissa ai-
16042: toiminta on Kiinteistö Oy Puuparantolalta, Re- heuttaa myös koulutuskysyntää. Em. koulutus
16043: von Sähkö Oy:ltä vuokratuissa ja kaupungin on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 1990.
16044: omistamissa tiloissa käynnistynyt suunnitel- Vuoteen 1992 opiskelijamäärä kasvaa 272
16045: mien mukaisesti. Vuonna 1990 aloittaa oppilai- opiskelijaanjavuoteen 1995 mennessä 464 opis-
16046: toksessa 96 uutta opiskelijaa. Kokonaisopiskeli- kelijaan. Oppilaitoksen opiskelijamäärien kas-
16047: jamäärä on kuluvan vuoden syyslukukaudella vamisen ja koulutustarjonnan lisäämisen edel-
16048: 229 opiskelijaa. Oppilaitoksessa toimivat seu- lytys on se, että oppilaitokselle saadaan uudet
16049: raavat osastot ja opintolinjat: tilat. Valtion suunnitelmissa uuden terveyden-
16050: 1. Kouluasteisen koulutuksen osasto huolto-oppilaitoksen rakentaminen on ajoitettu
16051: yleisjakso vuosille 1992-1994. Oulaisten kaupunki on
16052: perushoitaja kuitenkin kuntasuunnitelman mukaisesti valmis
16053: mielenterveyshoitaja, yo aloittamaan rakentamisen jo syksyllä 1991, jol-
16054: perushoitaja, yo loin uudet tilat olisivat käytössä jo vuonna
16055: 2. Opistoasteisen koulutuksen osasto 1993.
16056: sairaanhoitaja sis/kirj, pk Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16057: - sairaanhoitaja sis/kirj, yo nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16058: - sairaanhoitaja, psykiatr., yo muksen,
16059: Uutena opintolinjana käynnistyy 16-aloitus-
16060: paikkainen sairaanhoitajan psykiatriakoulutus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16061: lukiopohjaisena. Koulutuspaikoista suurin ky- Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitok-
16062: syntä on peruskoulupohjaisilla perushoitaja- sen toimitilojen rakentamiseksi.
16063: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16064:
16065: Juhani Alaranta Tellervo Renko Kalevi Mattila
16066: Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila Eino Siuruainen
16067: 384 1990 vp.
16068:
16069: Toivomusaloite n:o 355
16070:
16071:
16072:
16073:
16074: Alaranta ym.: Kalajoen lukion ja yläasteen toimitilojen rakenta-
16075: misesta
16076:
16077:
16078: Eduskunnalle
16079:
16080: Kalajoen lukio ja yläaste ovat Kalajoen kun- Hanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vai-
16081: nan koululaitoksen kouluista opetustilojen suh- heessa siten, että ensin toteutetaan lukion lisä-
16082: teen vaikeimmassa tilanteessa. Oppilasikäluok- rakennus ja toisessa vaiheessa yläasteen ja lu-
16083: kien jyrkkä kasvu 1990-luvun alkupuolella ai- kion saneeraus. Hankkeen kustannusarvio on
16084: heuttaa sen, että lukion ja yläasteen opetus ei 15 miljoonaa markkaa.
16085: voi tapahtua nykyisissä tiloissa. Ilmeisesti on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16086: pakko turvautua muutaman opetusryhmän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16087: opetuksessa väliaikaisiin tiloihin, jotka sijaitse- muksen,
16088: vat etäällä kouluista.
16089: Viimeisimmässä Oulun lääninhallituksen lis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16090: tassa Kalajoen lukion lisärakennus ja yläasteen Kalajoen lukion lisärakennuksen sekä
16091: ja lukion saneeraus eivät päässeet ns. viiden yläasteen ja lukion saneerauksen toteut-
16092: vuoden toteuttamisohjelmaan. tamiseksi.
16093:
16094: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16095:
16096: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
16097: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Kalevi Mattila
16098: 1990 vp. 385
16099:
16100: Toivomusaloite n:o 356
16101:
16102:
16103:
16104:
16105: Alaranta ym.: Lukion perustamisesta Sieviin
16106:
16107:
16108:
16109: Eduskunnalle
16110:
16111: Sievin kunnan asukasluku oli vuodenvaih- naapurikuntien lukioihin ovat 24-45 kilomet-
16112: teessa 4 650 asukasta. Väestön määrä on kasva- riä ja koulupäivän pituus saattaa olla 9 tuntia
16113: nut viime vuosina yhdellä prosentilla vuodessa. 20 minuuttia. Myös kodin ja koulun yhteistyö
16114: Nuorten ikäluokkien osuus väestöstä on suuri. olisi luontevampaa ja hedelmällisempää, jos lu-
16115: Kunnan alueella ei ole yhtään keskiasteen opis- kio sijaitsisi omalla paikkakunnalla.
16116: kelupaikkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16117: Sievin kunnassa on voimakasta ja jatkuvasti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16118: monipuolistuvaa teollista ja muuta yritystoi- muksen,
16119: mintaa. Työvoiman saanti elinkeinoelämän pal-
16120: velukseen edellyttää lukiotason koulutusta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16121: Oppilaat eivät ole tasavertaisessa asemassa lukion perustamiseksi Sievin kuntaan.
16122: alueen toisiin lukiolaisiin nähden, kun matkat
16123:
16124: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16125:
16126: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
16127: Tellervo Renko Riitta Jouppila
16128: Eino Siuruainen
16129: 386 1990 vp.
16130:
16131: Toivomusaloite n:o 357
16132:
16133:
16134:
16135:
16136: Alaranta ym.: Haapaveden kotitalousoppilaitoksen toimitilojen
16137: laajentamisesta
16138:
16139:
16140: Eduskunnalle
16141:
16142: Haapaveden kotitalousoppilaitoksen toimin- lut työllisyysperusteisena hankkeena esillä vuo-
16143: ta on laajentunut voimakkaasti keskiasteen desta 19811ähtien. Keväällä 1988 käytyjen neu-
16144: koulu-uudistuksen myötä. Sosiaalialan perus- vottelujen tuloksena ammattikasvatushallitus
16145: linjan käynnistyminen on tuonut kouluun uusia päätti esittää Haapaveden kotitalousoppilaitok-
16146: aloituspaikkoja ja lisännyt oppilasmäärää tun- sen lisärakentamisen rahoitettavaksi budjettiva-
16147: tuvasti. roin. Valtion KTS-suunnitelmassa rakentami-
16148: Opistotasoinen koulutus on asettanut ope- nen on ajoitettu vuosille 1991-1993. Hankkeen
16149: tukselle aivan uuden vaatimustason. Opetusti- suuruus ja valtion määrärahojen pienuus vai-
16150: lojen puuttuminen vaikeuttaa erityisesti havain- keuttavat kuitenkin hankkeen toteuttamista
16151: to-opetusta, neuvontaopin harjoittelutilanteita, suunnitelman mukaisesti. Rakentaminen tulisi
16152: kokeellista ruoanvalmistusta sekä fysiikan, ke- aloittaa viimeistään v. 1992, jotta oppilaitos
16153: mian ja tietotekniikan opetusta. Vuonna 1990 voisi ottaa vastaan sille mitoitetun oppilasmää-
16154: oppilaitoksessa tulisi olla kymmenen teoria- rän.
16155: luokkaa, kun niitä tällä hetkellä on vain kaksi. Pohjois-Suomen ja koko alueen kannalta on
16156: Maatilan emäntien ja puutarhatalouden ope- valitettavaa, jos alansa merkittävä oppilaitos ei
16157: tusohjelmassa on koneopetusta. Puutarha-alan tilojen puutteen vuoksi voi täyttää sille asetettu-
16158: opiskelijoilla on lisäksi puutöitä ja metallitöitä. ja tavoitteita ja kehittämistarpeita.
16159: Opetustilat puuttuvat täysin. Koulutilalla ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16160: konehallia eikä opetustiloiksi käytettäviä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16161: korjaus- tai huoltotiloja. Opetussuunnitelmien muksen,
16162: noudattaminen oppilaita tyydyttävällä tavalla
16163: on mahdotonta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16164: Lisärakentamistarve on runsaat 2 000 m 2 ja Haapaveden kotitalousoppilaitoksen
16165: kustannusarvio noin 17 milj. mk. Haapaveden laajentamiseksi.
16166: kotitalousoppilaitoksen lisärakentaminen on ol-
16167:
16168: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16169:
16170: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
16171: Tellervo Renko Riitta Jouppila
16172: Eino Siuruainen
16173: 1990 vp. 387
16174:
16175: Toivomusaloite n:o 358
16176:
16177:
16178:
16179:
16180: Alho ym.: Opiskelun tukemista selvittävän komitean asettami-
16181: sesta
16182:
16183:
16184: Eduskunnalle
16185:
16186: Erilaisissa perustoimeentuloturvaa selvittele- joita pienemmät (vaikka kaupat tai asunnon-
16187: vissä työryhmissä on erääksi keskeiseksi nk. vä- vuokraajat eivät tee eroa eri opiskelijoiden vä-
16188: liinputoajaryhmäksi määritelty opiskelijat. lillä) jne. Toimenpiteiden ongelma puolestaan
16189: Opintolainat eivät mahdollista kokopäivätoi- on, että eri intressiryhmät eivät kohtaa toisiaan.
16190: mista opiskelua. Korkeakoulu- ja yliopisto- Pankit eivät esimerkiksi ole enää samalla taval-
16191: opiskelijoiden valmistumisajat ovatkin pidenty- la sitoutuneita opintolainajärjestelmään kuin
16192: neet viimeisten vuosien aikana. Usein syynä on järjestelmän luomisen aikoihin. Teollisuus on
16193: työn ohessa opiskelemisen pakko. Syynä saatta- puolestaan huolestunut omaan ammatilliseen
16194: vat olla myös muut tulevaan toimeentuloon vai- koulutukseen hakeutuvien vähäisyydestä, mut-
16195: kuttavat tekijät, kuten lainojen takaisinmaksun ta ei ole valmis maksamaan koulutuksesta saa-
16196: aloittaminen valmistumisen jälkeen ja mahdol- tavasta hyödystä.
16197: lisen opiskelija-asunnon menettäminen tutkin- Yhteiskunnan muuttuessa opiskelusta on tu-
16198: tojärjestelmän ongelmien ohessa. lossa yhä enemmän muuhunkin kuin nuoruus-
16199: Eduskunnassa on jätetty myös lukuisia aloit- vuosiin sijoittuva elämänvaihe. Kansainvälisty-
16200: teita opintotuen kehittämisestä ja opiskelijoi- minen tekee mahdolliseksi opiskelun ulkomailla
16201: den jokapäiväisten ongelmien ratkaisemisesta. ja ulkomaalaisten opiskelun Suomessa. Tosin
16202: On esitetty opintotuen nostamista perustoi- tässäkin suomalaisen järjestelmän kankeudet
16203: meentuloturvan tasolle, lainojen takaisinmak- tulevat yliopistojen vaihtosopimusten toteutu-
16204: suajan pidentämistä, asumistukijärjestelmien misen esteeksi. Opiskelija-asuntojen puute ja
16205: yhtenäistämistä, erilaisten sosiaalisten etuuk- nuorisoasumisen kalleus eivät houkuttele lyhyt-
16206: sien kasvattamista, koulutusrahaston perusta- aikaista stipendiperusteista ulkomaisten opiske-
16207: mista (joka lainoittaisi paitsi perusopintoja lijoitten tulemista Suomeen, mistä on seurauk-
16208: myös jatko-opintoja suorittavien opiskelijoiden sena, etteivät myöskään suomalaiset pääse vas-
16209: toimeentuloa) jne. Yleinen poliittinen huomio tavuoroisuuden perusteella ulkomaille. Eräät
16210: on kuitenkin kohdistunut aikuisiän opintotuen yritykset ovat oivaltaneet ulkomailla opiskele-
16211: kehittämiseen, koska tupo-neuvottelujen yhtey- misen edut ja ovat ryhtyneet tarjoamaan työn-
16212: dessä työmarkkinajärjestöiltä on löytynyt kyllä tekijöilleen mahdollisuuksia opiskella ja saada
16213: jo työelämässä olevien opintotuen kehittämi- vaikutteita ulkomailta. Myös perusopintoja
16214: seksi tukea, mutta ei perusopintoja suorittavien suorittavien kannalta olisivat ulkomaiset kon-
16215: opintotuen kehittämiseen. taktit tärkeitä. Nyt ne usein jäävät arkisten toi-
16216: Selvitysten, aloitteiden ja työryhmien määrä meentulo-ongelmien vuoksi toteutumatta.
16217: on melkoinen. Selvitysten ongelma on opiske- On välttämätöntä asettaa opiskelun tukemis-
16218: lun rahoittamisen viipalointi iän, kalenterikuu- ta laajasti selvittävä komitea, jonka tehtävänä
16219: kausien tai muiden epämielekkäiden perustei- olisi eri elämänvaiheissa tapahtuvan opiskelun
16220: den mukaan. Esimerkkinä tästä mainittakoon, rahoittamisvaihtoehtojen selvittäminen sekä
16221: että lukiolainen (joka ei asu enää kotonaan) ei Suomessa että ulkomailla, erilaiset muut tuki-
16222: voi saada opintolainaa, asumislisää maksetaan toimet, mahdolliset organisaatiojärjestelyt jne.
16223: vain opiskelukuukausilta (vaikka asuminen on Koulutuksesta saatava "hyöty" on niin tärkeä
16224: välttämätöntä kesälläkin), keskiasteen opiskeli- paitsi koko yhteiskunnalle myös työnantajille,
16225: joiden lainamäärät ovat korkeakouluopiskeli- että opiskeluaikaisen toimeentulon turvaami-
16226: 388 1990 vp. - TA n:o 358
16227:
16228: nen on olennainen osa koulutus-, tutkimus- ja että hallitus asettaisi opiskelun (pe-
16229: tiedepoliittista keskustelua. Vanhan opintotuki- rus-, jatko- ja täydennysopinnot) tuke-
16230: järjestelmän paikkaaminen ja muutamien mark- mista selvittelevän komitean, jonka toi-
16231: kojen vuotuiset korotukset erilaisiin opintoso- meksianto olisi mahdollisimman kattava
16232: siaalisiin etuuksiin tekevät opintotukijärjestel- ja ennakkoluuloton tavoitteenajoustava
16233: mästä tilkkutäkkimäisen ja ajastaan jälkeenjää- ja yksinkertainen tukijärjestelmä,
16234: neen. Järjestelmä kyllä työllistää viranomaisia että opiskelun rahoittamiseen osallis-
16235: ja pitää opiskelijajärjestöt satunnaisesti aktiivi- tuisivat valtio ja elinkeinoelämä esimer-
16236: sina, mutta ei ole henkisen pääoman kasvatta- kiksi koulutusrahaston muodossa, ja
16237: misen ja hyödyntämisen väline. että opiskelun tukeminen kattaisi sekä
16238: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- kotimaassa että ulkomailla opiskelun.
16239: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16240:
16241: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16242:
16243: Arja Alho Antero Kekkonen
16244: 1990 vp. 389
16245:
16246: Toivomusaloite n:o 359
16247:
16248:
16249:
16250:
16251: Alho: Yhtenäiskoulun saamisesta erikoiskouluksi
16252:
16253:
16254:
16255: Eduskunnalle
16256:
16257: Helsingin lukiokeskustelussa ja tehtävissä taansa. Helsinkiä kuitenkin sitoo lainsäädäntö
16258: ratkaisuissa nousi esille Yhtenäiskoulun asema. ja lukioiden osalta mm. eduskunnan päätökset
16259: Muodollisesti Yhtenäiskoulu on peruskoulun lukioiden sarjaisuudesta. Yhtenäiskoulun ase-
16260: ala- ja yläaste sekä Yhtenäiskoulun lukio. Käy- ma tulisikin turvata lailla, jolloin myös voitai-
16261: tännössä Yhtenäiskoulu on erään koulupiirin siin ottaa kantaa valtakunnallisesti 12-vuotiseen
16262: 12-vuotinen yksisarjainen koulu. Yhtenäiskou- yhtenäiskoulumuotoon. Tähän tarjoutunee
16263: lun historiasta löytyvät monet koulupoliittisesti mahdollisuuksia joko vaihtoehtokoululainsää-
16264: merkittävät kokeilut. Parhaillaan sekä Yhte- dännön yhteydessä tai muutoinkin.
16265: näiskoulussa että Alppilassa on meneillään ns. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
16266: FOTA-kokeilu, jota mm. kouluhallitus on pitä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16267: nyt tärkeänä.
16268: Keskusteluissa ilmeni, että monet valtionhal- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
16269: linnon kouluviranomaiset pitävät yhtenäiskou- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
16270: lun periaatetta tärkeänä ja toivovat koulumuo- seksi, joka turvaa Yhtenäiskoulun toi-
16271: don Helsingissä maan ainoana jatkavan toimin- minnan 12-vuotisena koulumuotona.
16272:
16273: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16274:
16275: Arja Alho
16276: 390 1990 vp.
16277:
16278: Toivomusaloite n:o 360
16279:
16280:
16281:
16282:
16283: Almgren: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tilojen lisätar-
16284: peesta
16285:
16286:
16287: Eduskunnalle
16288:
16289: Jo hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan ta- nettavat tilat viiden vuoden kuluessa. Rakenta-
16290: voitteena on korkeakoulun tutkimus- ja koulu- mispäätös edellyttää näin ollen valtion taholta
16291: tustoimintojen kehittäminen ja opiskelijamää- päätöstä em. lunastusmenettelyn hyväksymises-
16292: rien lisääminen. Tilanahtaus on kuitenkin jo tä kevään 1990 lisäbudjetin tai viimeistään vuo-
16293: nyt merkittävä. Korkeakoulun opiskelijamää- den 1991 varsinaisen tulo- ja menoarvion yhtey-
16294: rien kasvattaminen valtioneuvoston suositusten dessä.
16295: mukaisesti edellyttää noin 3 000 hyöty-m 2 :n li- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16296: sätilojen käyttöönottoa ensi tilassa. Nämä lisä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16297: tilat käsittävän IV rakennusvaiheen rakentami-
16298: seksi tarvitaan erityisjärjestelyjä. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
16299: IV rakennusvaihe on tarkoitus rakentaa v. piteisiin Lappeenrannan teknillisen kor-
16300: 1991-92 ulkopuolisen rahoituksen turvin edel- keakoulun IV rakennusvaiheen toteutta-
16301: lyttäen, että valtio sitoutuu lunastamaan raken- miseksi perusteluissa esitetyllä tavalla.
16302:
16303: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16304:
16305: Esko Almgren
16306: 1990 vp. 391
16307:
16308: Toivomusaloite n:o 361
16309:
16310:
16311:
16312:
16313: Almgren: Linnoituksen entistäruistöiden aloittamisesta Lappeen-
16314: rannassa
16315:
16316:
16317: Eduskunnalle
16318:
16319: Lappeenrannan linnoituksen entistämiseen tusta tarvitsevat mm. 2. ratsumakasiinin (kus-
16320: avolaitostyönä esitetään 2 milj. mk:n suuruista tannusarvio 12,5 milj. mk) sekä ratsuväkimu-
16321: määrärahaa. Lappeenrannan linnoitus kuuluu seon uusiin tiloihin siirtymisestä aiheutuvat sa-
16322: osana Kaakkois-Suomen maalinnoitusketjuun, neeraustyöt.
16323: joka on ainutlaatuinen rakennus- ja sotilashis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16324: toriallinen kokonaisuus maassamme. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16325: Valtion rahoituksen kanavaimiseksi linnoi-
16326: tuksen rakennuskannan entistämistä varten on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16327: asetettu valtion ja kaupungin edustajista koos- Lappeenrannan linnoituksen entistämi-
16328: tuva työryhmä. Kaupungin ulkopuolista rahoi- sen järjestämiseksi avo/aitostyönä.
16329:
16330: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16331:
16332: Esko Almgren
16333: 392 1990 vp.
16334:
16335: Toivomusaloite n:o 362
16336:
16337:
16338:
16339:
16340: Almgren: Ympäristönsuojelutekniikan opetuksen kehittämisestä
16341: Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa
16342:
16343:
16344: Eduskunnalle
16345:
16346: Ympäristönsuojelutekniikan alalla Lappeen- alan konsulttitoimistot. Korkeakoulun täyden-
16347: rannan teknillinen korkeakoulu on jo käynnis- nyskoulutuskeskus suuntaa myös toimintaansa
16348: tänyt päästöjen mittaus- ja vähentämisteknii- ympäristönsuojelukysymyksiin. Korkeakoulun
16349: kan laboratorion synnyttämisen. Yhteistyö ope- tavoitteena on saada aikaan yhteistyötä opetuk-
16350: tuksessa ja tutkimuksessa on myös lähtemässä sessa ja tutkimuksessa Neuvostoliiton koulutus-
16351: liikkeelle Kuopion yliopiston kanssa. ja tutkimusyksikköjen kanssa.
16352: Tarkoituksena on kehittää päästöjen mittaus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16353: ja vähentämistekniikan laboratoriota edelleen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16354: kansainväliseen yhteistoimintaan tähtääväksi
16355: laaja-alaiseksi ympäristönsuojelutekniikan la- että hallitus osoittaisi tarvittavat mää-
16356: boratorioksi. Lappeenrannan teknologiamiljöö rärahat palkkaus- ja muihin korkeakou-
16357: tarjoaa hyvät puitteet muidenkin ympäristön- lumenoihin ympäristötekniikan opetuk-
16358: suojelutekniikkaan liittyvien laboratorioiden sen ja tutkimuksen kehittämiseksi Lap-
16359: keskittyneelle sijoittamiselle. Tällaisia synergis- peenrannan teknillisessä korkeakou-
16360: ta etua tuovia yhteistyökumppaneita olisivat Il- lussa.
16361: matieteen laitos, VTT, ympäristöministeriö ja
16362:
16363: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16364:
16365: Esko Almgren
16366: 1990 vp. 393
16367:
16368: Toivomusaloite n:o 363
16369:
16370:
16371:
16372:
16373: Almgren: Parikkalan maatalousoppilaitoksen kehittämisestä
16374:
16375:
16376:
16377: Eduskunnalle
16378:
16379: Parikkala on Kymen läänin koillisosan kun- yhteydessä esille tullut neuvostoliittolaisten op-
16380: takeskus, jonka palveluja myös ympäristökun- pilaiden koulutustarve.
16381: nat käyttävät. Seudun pääelinkeino on maata- Perinteisen koulutusalan lisäksi maatalous-
16382: lous. Parikkalan seudulla ei ole muuta pysyvää oppilaitosta tulee kehittää tulevaisuudessa mo-
16383: ammatillista keskiasteen koulua kuin maata- nipuoliseksi koulutuskeskukseksi, joka palvelee
16384: lousoppilaitos. Lisäksi Parikkalassa on 2-luok- alueen yrityksiä esim. ammatti- ja täydennys-
16385: kasarjainen lukio ja väliaikaista Imatran am- koulutuksella.
16386: mattikoulun alaista ravitsemistyöntekijäkoulu- Suunnitellut investoinnit vuosille 1991-94
16387: tusta. ovat noin 10,9 milj. markkaa ja sisältävät asun-
16388: Parikkalan Särkisalmella toimiva maatalous- tolan, lämpökeskuksen, koulurakennuksen laa-
16389: oppilaitos tarjoaa hyvät puitteet maatalous- jennuksen sekä korjaamon, hitsaus- ja puutyö-
16390: opetuksen kehittämiseen. Koulussa on nykyisin osaston peruskorjauksen.
16391: peruskoulu- ja ylioppilaspohjaisia opintolin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16392: joja. Lisäksi siellä järjestetään aikuiskoulu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16393: tusta.
16394: Parikkalan maatalousoppilaitosta tulee ke- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
16395: hittää siten, että se syksyllä 1991 voi ottaa hoi- ja menoarvioesitystä valmistellessaan
16396: taakseen Imatran ammattikoulun alaisena tä- ottaisi huomioon Parikkalan maatalous-
16397: hän saakka toteutetun väliaikaisen koulutuksen oppilaitoksen opetustilojen, liikuntahal-
16398: ja että siellä voidaan antaa maaseudun sivuelin- lin ja lämpökeskuksen rakentamiseen
16399: keinoja tukevaa koulutusta sekä tyydyttää Neu- tarvittavan 6 000 000 markan määrära-
16400: vostoliiton puolelta ystävyyskuntayhteistyön han.
16401: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16402:
16403: Esko Almgren
16404:
16405:
16406:
16407:
16408: 28 200!36P
16409: 394 1990 vp.
16410:
16411: Toivomusaloite n:o 364
16412:
16413:
16414:
16415:
16416: Anttila ym.: Hämeen ammattikorkeakoulun perustamisesta
16417:
16418:
16419:
16420: Eduskunnalle
16421:
16422: Forssan teknillinen oppilaitos, Hämeenlin- tään myös erilaisten tietoverkkojen tietojärjes-
16423: nan teknillinen oppilaitos, Riihimäen teknilli- telmien ja video-opetuksen käyttöönotolla.
16424: nen oppilaitos ja Valkeakosken teknillinen op- Tästä perustettavasta ammattikorkeakoulus-
16425: pilaitos ovat päättäneet yhdistämällä nämä Ete- ta pyritään saamaan voimavara vireyttämään
16426: lä-Hämeen teknilliset oppilaitokset muodostaa elinkeinoelämää alueella, jolla rakennemuutos
16427: kaikki tärkeimmät teknilliset alat kattavan kou- on ollut voimakasta ja jolla ei myöskään ole tie-
16428: lutusyksikön, jonka oppilasmäärä on noin dekorkeakouluja. Ammattikorkeakoulu har-
16429: 1 500 ja jolle maakunnallisen yhteistyön ja re- joittaisi soveltavaa käytännönläheistä tutkimus-
16430: surssien kohdentamisen avulla voidaan luoda ja tuotekehitystoimintaa. Yhteistyötä teknillis-
16431: edellytykset vahvistaa voimakkaasti alueen elin- ten korkeakoulujen ja eräiden yliopistojen
16432: keinojen toimintaedellytyksiä. kanssa tehostetaan.
16433: Pyritään oppilaitosten tarkoituksenmukai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16434: seen työnjakoon ja koulutusalueen rationali- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16435: sointiin, etsitään synergiaetuja ja kehitetään eri muksen,
16436: oppilaitosten vahvoja osaamisen alueita. Talou-
16437: dellisuutta edistetään opetuslaitteiden ja ope- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
16438: tustilojen yhteiskäytöllä. Kokeilussa selvitetään piteisiin Hämeen ammattikorkeakoulun
16439: myös hyötyjä, joita saadaan opiskelijoiden ja perustamiseksi Etelä-Hämeen teknilli-
16440: opettajien liikkuvuudesta eri oppilaitosten välil- siin oppilaitoksiin.
16441: lä. Yksikön oppilaitosten oppilastyötä kehite-
16442:
16443: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16444:
16445: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
16446: 1990 vp. 395
16447:
16448: Toivomusaloite n:o 365
16449:
16450:
16451:
16452:
16453: Anttila ym.: Ypäjän maatalousoppilaitoksen koulurakennuksen
16454: suunnittelun käynnistämisestä
16455:
16456:
16457: Eduskunnalle
16458:
16459: Ypäjän maatalousoppilaitoksen oppilaspai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16460: kat tulevat lähivuosina lisääntymään yli 68 pro- noittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16461: senttia nykyisestä. Nykyiset tilat ovat jo nyt ah- muksen,
16462: taat. Opetuksessa on tarkoitus erikoistua yksin-
16463: omaan hevostalouden alalle, minkä vuoksi kou- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
16464: luun on jatkuvasti pyrkimässä enemmän opis- piteisiin Ypäjän maatalousoppilaitoksen
16465: kelijoita kuin sinne voidaan ottaa. Lisärakenta- koulurakennuksen, asuntolan ja tallin
16466: misen ja peruskorjauksen suunnittelua tulisi sen perustamissuunnitelman ja rakentamis-
16467: johdosta kiirehtiä. Tavoitteena tulee olla Ypä- suunnitelman hyväksymistä varten.
16468: jän maatalousoppilaitokselle oman kouluraken-
16469: nuksen, asuntolan ja tallin rakentaminen.
16470:
16471: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16472:
16473: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
16474: 396 1990 vp.
16475:
16476: Toivomusaloite n:o 366
16477:
16478:
16479:
16480:
16481: Anttila ym.: Tammelan metsäoppilaitoksen lisärakennuksen ja
16482: peruskorjauksen toteuttamisesta
16483:
16484:
16485: Eduskunnalle
16486:
16487: Tammelan metsäoppilaitos tarvitsee kipeästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16488: lisätiloja ja ajanmukaisia erityisopetustiloja, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16489: mm. atk-luokan, kielistudion ja niin edelleen. muksen,
16490: Tammelan metsäoppilaitos on rakennettu vuo-
16491: sina 1958-60 yhden kurssin ja 44 oppilaspai- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
16492: kan mukaan. Tällä hetkellä koulussa on kuusi piteisiin Tammelan metsäoppilaitoksen
16493: kurssia ja 188 opiskelijapaikkaa. Siksi hank- kipeästi tarvitseman lisärakennuksen ja
16494: keen suunnittelulla ja käytännön toteutuksella oppilaitoksen peruskorjauksen toteutta-
16495: on todella kiire. miseksi.
16496:
16497: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16498:
16499: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
16500: 1990 vp. 397
16501:
16502:
16503: Toivomusaloite n:o 367
16504:
16505:
16506:
16507:
16508: Anttila ym.: Toimitilojen rakentamisesta Forssan terveydenhoito-
16509: oppilaitokselle
16510:
16511:
16512: Eduskunnalle
16513:
16514: Forssan terveydenhoito-oppilaitos on aloitta- lisi olemaan 170 oppilasta toiminnan käynnis-
16515: nut syksyllä 1989 Salon terveydenhoito-oppi- tyttyä täydessä laajuudessa.
16516: laitoksen alaosastona. Lukuvuodesta 1990-91 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16517: oppilaitos toimisi itsenäisenä oppilaitoksena. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16518: Valtion budjetissa vuodelle 1990 on Forssan ter- muksen,
16519: veydenhoitoalan oppilaitokselle osoitettu kah-
16520: den viran perustamiseen tarvittavat määrära- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
16521: hat. piteisiin Forssan terveydenhoitoalan op-
16522: Forssan kaupunki on suunnitellut Forssan pilaitoksen perustamista koskevan peri-
16523: terveydenhoito-oppilaitokselle rakennettavaksi aatepäätöksen tekemiseksi sekä
16524: omat toimitilat mielenterveyskeskuksen vie- ottaisi sosiaali- ja terveysministeriön
16525: reen. Koulurakennuksen rakentaminen on tar- KTS-suunnitelmaan Forssan terveyden-
16526: koitus toteuttaa siten, että se valmistuu viimeis- hoitoalan oppilaitoksen rakentamiseen
16527: tään syyslukukauden 1992 alkuun mennessä. tarvittavan valtionosuuden vuosille 1991
16528: Forssan terveydenhoitoalan oppilaitoksessa tu- ja 1992.
16529:
16530: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16531:
16532: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
16533: 398 1990 vp.
16534:
16535: Toivomusaloite n:o 368
16536:
16537:
16538:
16539:
16540: Anttila: Tietotupajärjestelmän laajentamisesta
16541:
16542:
16543:
16544:
16545: Eduskunnalle
16546:
16547: Suomessa on jo toiminnassa tietääkseni 3-4 Tietotekniikka lyhentää välimatkoja ja Eu-
16548: tietotupaa, joiden tarkoituksena on mactaitaa roopan yhdentyessä tietotekniikan merkitys yhä
16549: tietotekniikan käyttökynnystä. Tietotupajärjes- kasvaa. Siksi Suomessakin pitäisi valtiovallan
16550: telmää on varsin menestyksellisesti toteutettu tukea entistä enemmän tietotupaverkoston ra-
16551: mm. Ruotsissa. Tietotupajärjestelmän tarkoi- kentamista maaseudulle ja haja-asutusalueille.
16552: tuksena on tuoda maaseudulle tieto- ja infor- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16553: maatiotekniikan palvelut. Tietotupa on paikka, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16554: jossa ihmiset voivat tutustua tietotekniikan
16555: uusimpiin järjestelmiin ja hyödyntää niiden an- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16556: tamat mahdollisuudet. Erityisen tärkeää tämä tietotupajärjestelmän edelleen kehittä-
16557: tietotupajärjestelmä on sille sukupolvelle, jon- miseksi tavoitteena madaltaa maaseu-
16558: ka kouluaikana ei tietotekniikkaa ollut vielä dun ihmisten kynnystä uuden tieto-
16559: käytössä. Näille ihmisille perehtyminen tieto- ja informaatiotekniikan hyväksikäyt-
16560: tekniikan mahdollisuuksiin voi parhaiten ta- töön.
16561: pahtua tietotupien avulla.
16562:
16563: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16564:
16565: Sirkka-Liisa Anttila
16566: 1990 vp. 399
16567:
16568: Toivomusaloite n:o 369
16569:
16570:
16571:
16572:
16573: Anttila: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien harjoittelu-
16574: ajan palkkauksen turvaamisesta
16575:
16576:
16577: Eduskunnalle
16578:
16579: Ammattikasvatushallituksen alaisissa oppi- netty, kun ammattikasvatushallitus on antanut
16580: laitoksissa pitää kaikilla koulutusaloilla olla sa- suosituksen kesätyöjakson järjestämisestä.
16581: manlaiset ja tasa-arvoiset opintososiaaliset ja Suosituksena esitetään poistettavaksi maata-
16582: muut edut. Esimerkiksi koti- ja laitostalouden lousalan opiskelijoilta kesätyöharjoittelun ajal-
16583: oppilaitoksissa oppilaat eivät ole tasa-arvoises- ta maksettu 200 markan kuukausikorvaus.
16584: sa asemassa, sillä osalle erikoistumislinjan oppi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16585: laista maksetaan harjoitteluajalta palkkaa. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16586: Suuri osa oppilaista joutuu suorittamaan pakol-
16587: lisen tutkintoon kuuluvan harjoittelun ilman että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
16588: palkkaa. Näin vallitseva käytäntö asettaa oppi- piteisiin ammatillisissa oppilaitoksissa
16589: laat eriarvoiseen asemaan ja vaikuttaa välillises- opiskelevien työharjoittelun palkkape-
16590: ti myös linjavalintoihin. rusteiden yhtenäistämiseksi niin, että ne
16591: Myös harjoitteluajan palkkauksen ja opinto- olisivat samat kaikilla samantasoisessa
16592: tuen yhteen sovittamisessa on ongelmia, jotka koulutuksessa olevilla ja että opiskeli-
16593: pitäisi pikimmiten korjata. Opiskelijoiden työ- joille kesäharjoittelutyön ajalta makset-
16594: harjoittelun korvausjärjestelmää on kuitenkin taisiin kuukausikorvaus, kuten tehtiin
16595: päinvastoin viime vuonna entisestään heiken- ennen vuotta 1989.
16596:
16597: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16598:
16599: Sirkka-Liisa Anttila
16600: 400 1990 vp.
16601:
16602: Toivomusaloite n:o 370
16603:
16604:
16605:
16606:
16607: Anttila: Taide- ja käsiteollisuusalan koulutuksen kehittämisestä
16608: Hämeen läänissä
16609:
16610:
16611: Eduskunnalle
16612:
16613: Hämeen lääninhallitus on tehnyt aloitteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16614: taide- ja käsiteollisuusalan korkea-asteen kou- taide- ja käsiteollisuusalan korkea-as-
16615: lutuksen kehittämisestä niin, että ammatillinen teen koulutuksen kehittämiseksi Hä-
16616: korkeakoulututkinto toteutettaisiin Hämeenlin- meen läänissä toteuttamalla ammatilli-
16617: nassa ja Lahdessa olevien alan oppilaitosten ja nen korkeakoulututkinto Hämeenlin-
16618: Helsingin yliopiston yhteistyönä. Helsingin yli- nassa ja Lahdessa olevien alan oppilai-
16619: opiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus pi- tosten sekä Helsingin yliopiston yhteis-
16620: tää kyseisen hankkeen toteuttamista tärkeänä ja työnä.
16621: on valmis osallistumaan sen toteuttamiseen.
16622: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16623: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16624:
16625: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16626:
16627: Sirkka-Liisa Anttila
16628: 1990 vp. 401
16629:
16630: Toivomusaloite n:o 371
16631:
16632:
16633:
16634:
16635: Antvuori: Terveydenhuoltoalan opettajien tutustumismahdolli-
16636: suuksien lisäämisestä työelämään
16637:
16638:
16639: Eduskunnalle
16640:
16641: Terveydenhuoltoala on jatkuvasti kehittyvä Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16642: ala. Koulutuksesta vastaavat terveydenhuollon vomuksen,
16643: opettajat. Hoitotyön nopea kehittyminen on ai-
16644: heuttanut uusia vaatimuksia jo tutkintonsa suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16645: rittaneille opettajille. Myös opettajan käytän- sellaisen järjestelmän aikaansaamiseksi,
16646: nön kokemuksista saattaa olla jo pitkä aika. että jokainen pääaineen opettaja voisi
16647: Pääaineen tietopuolisen opetuksen on perus- perehtyä terveydenhuollon käytäntöön
16648: tuttava ammatin tietoperustaan. Opettajien ja työelämässä kahden kuukauden ajan
16649: ohjaajien taitotiedon ja pedagogisten valmiuk- joka viides vuosi, ja että opettajan mah-
16650: sien turvaamiseksi tarvitaan jatkuvaa perehdyt- dollisuuksia saada virkavapautta työelä-
16651: tämis- ja täydennyskoulutusta. Myös opettajien mään tutustumista varten lisättäisiin.
16652: käytännön taitojen ajantasalla pitämiseen tulisi
16653: kiinnittää entistä enemmän huomiota.
16654:
16655: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16656:
16657: Pirjo-Riitta Antvuori
16658: 402 1990 vp.
16659:
16660: Toivomusaloite n:o 372
16661:
16662:
16663:
16664:
16665: Antvuori: Terveydenhuollon opiskelijoiden suojavaatetusedun
16666: laajentamisesta
16667:
16668:
16669: Eduskunnalle
16670:
16671: Terveydenhuolto-oppilaitoksissa koulutuk- vat käyttöönsä ilmaisen suojavaatetuksen käy-
16672: seen kuuluu tietopuolisen opetuksen lisäksi tännön harjoittelun ajaksi.
16673: myös käytännön opetusta. Käytännön opetus Kuitenkaan ko. määräyksen ei katsota koske-
16674: sisältää sekä laboraatio- että kliinisen opetuk- van laboraatio-opetusta. Opiskelijat joutuvat
16675: sen. Laboraatio-opetuksen osuus on 30 OJo klii- itse kustantamaan suojavaatetuksen näillä tun-
16676: nisestä opetuksesta. Laboraatio-opetusta anne- neilla.
16677: taan lavastetuissa tms. tilanteissa. Laboraatio- Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16678: opetuksella tarkoitetaan oppilaitoksissa (harjoi- vomuksen,
16679: tusluokissa) tai terveydenhuollon toimintayksi-
16680: köissä annettavaa työn ja työmenetelmien ope- että hallitus laajentaisi terveydenhuol-
16681: tusta. Kliininen opetus annetaan todellisissa lon opiskelijoiden harjoittelun ajaksi
16682: työympäristöissä. saaman ilmaisen suojavaatetusedun kos-
16683: Käytännön opetus vaatii opiskelijalta suoja- kemaan myös laboraatio-opetusta.
16684: vaatteen käyttöä. Vuonna 1981 opiskelijat sai-
16685:
16686: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16687:
16688: Pirjo-Riitta Antvuori
16689: 1990 vp. 403
16690:
16691: Toivomusaloite n:o 373
16692:
16693:
16694:
16695:
16696: Antvuori: Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden kliinisen opiskelun
16697: järjestämisestä
16698:
16699:
16700: Eduskunnalle
16701:
16702: Terveydenhuoltoalan opiskelijat eivät pidä Terveydenhuoltoalan opiskelijat hyväksyvät
16703: hyvänä sosiaali- ja terveysministeriön asetta- loma-aikana tai viikonloppuisin suoritettavan
16704: man KESAKKO-työryhmän ehdotusta siitä, kliinisen harjoittelun vain mikäli opiskelijan
16705: että kliininen opiskelu voitaisiin järjestää vii- valmistuminen myöhästyisi tai mikäli opiskeli-
16706: konloppuisin ja loma-aikoina ilman opiskelijan joiden suostumuksella on väliaikaisesti arki-
16707: suostumusta. Viikonloppuisin osastoilla on vä- opiskelusta poikettu. Mikäli näin menetellään,
16708: hän henkilökuntaa ja he ovat usein sijaisia tai sopivat opettaja ja opiskelija järjestelyistä.
16709: opiskelijoita. He eivät pysty antamaan pätevää Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16710: ohjausta, koska eivät itsekään tunne osastoa vomuksen,
16711: hyvin tai heidän ammatillinen koulutuksensa on
16712: vielä kesken. Sairaanhoidon opettajien opetus- että hallitus huolehtisi siitä, ettei klii-
16713: velvollisuus ei koske viikonloppuja eikä loma- nisen opiskelun määrää lisättäisi nykyi-
16714: aikoja. sestä viikonloppuisin ja loma-aikoina.
16715:
16716: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16717:
16718: Pirjo-Riitta Antvuori
16719: 404 1990 vp.
16720:
16721: Toivomusaloite n:o 374
16722:
16723:
16724:
16725:
16726: Antvuori ym.: Psykoterapiakoulutuksen tehostamisesta
16727:
16728:
16729:
16730: Eduskunnalle
16731:
16732: Psykoterapian tarve on lisääntynyt. Nuorten toteutettuna kolmena peräkkäisenä kuukau-
16733: kohdalla erityisesti on hoidon pitkäjännitteisyys tena.
16734: tärkeää samoin kuin erilaiset tukimuodot. On Koulutuksesta annetaan erillinen todistus.
16735: kuitenkin lähes mahdotonta saada psykiatrista Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
16736: apua ja terapiaa, koska nuorten psykoterapiaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16737: erikoistuneita ei ole riittävästi. Liioin ei ole tälle sen,
16738: sektorille helposti saatavissa koulutusta.
16739: Koulutus voisi olla täydentävää ja suunnattu että hallitus valtion vuoden 1991 tulo- ja
16740: ennen kaikkea keskiasteen perustutkinnon menoarvioesitystä laatiessaan varaisi tar-
16741: omaaville. vittavan määrärahan psykoterapiakoulu-
16742: Se voisi olla kerrallaan viikon mittaista, tuksen tehostamiseksi.
16743: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16744:
16745: Pirjo-Riitta Antvuori Ritva Vastamäki
16746: Anneli Taina Kari Häkämies
16747: 1990 vp. 405
16748:
16749: Toivomusaloite n:o 375
16750:
16751:
16752:
16753:
16754: Apukka: Saamelaiskulttuuritoiminnan tukemisesta
16755:
16756:
16757:
16758: Eduskunnalle
16759:
16760: Saamelaiskulttuurion hoitaminen tulisi antaa Valtion tulo- ja menoarvioon ei kuitenkaan
16761: käytännössä saamelaisvaltuuskunnalle, mutta ole varoja osoitettu edellä kerrotun toimikun-
16762: toimintaan tulisi osoittaa riittävästi varoja val- nan mietinnön edellyttämässä laajuudessa, ja
16763: tion budjetissa. Saamelaiskulttuuritoimikunta esim. vuoden 1990 budjetti jäi "auki" huomat-
16764: esitti mietinnössään (1985:66), että valtion tulo- tavasti.
16765: ja menoarvioon otettaisiin opetusministeriön Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitt::t-
16766: hallinnonalalle erityinen saamelaistaiteen ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16767: muun saamelaiskulttuurin määräraha, joka sen,
16768: vuonna 1987 olisi 600 000 markkaa ja kasvaisi
16769: vuoteen 1990 mennessä 1,55 milj. markkaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16770: Määrärahalla voitaisiin tukea mm. saamenkieli- saamelaiskulttuuritoimikunnan mietin-
16771: sen kirjallisuuden ja lehtien julkaisemista, mille nössään edellyttämän rahoituksen osoit-
16772: ei lukijakunnan pienuuden takia ole kaupallisia tamiseksi saamelaiskulttuuritoimintaan.
16773: edellytyksiä. Tilannetta vaikeuttaa lisäksi kol-
16774: men eri saamen kielen olemassaolo.
16775:
16776: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16777:
16778: Asko Apukka
16779: 406 1990 vp.
16780:
16781: Toivomusaloite n:o 376
16782:
16783:
16784:
16785:
16786: Astala ym.: Museoiden saaman valtionavun lisäämisestä
16787:
16788:
16789:
16790: Eduskunnalle
16791:
16792: Vuonna 1988 hyväksyttyyn museolakiin jäi ja lakisääteisen valtionosuuden piiriin. Edelleen
16793: puutteita. lakiin sisältyvä kuntien kantokykyluokittain
16794: Lain oleellisimmat puutteet ovat seuraavat: määritelty valtionosuusprosentti on oleellisesti
16795: Laissa säädetään valtionavustusta myönnettä- sen alapuolella, mitä lain valmistelun eri vai-
16796: väksi vain käyttökustannuksiin. Myös kiinteis- heissa on pidetty tavoitteina.
16797: tökustannukset ovat sellaisia, joihin valtion- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16798: osuutta tulisi myöntää. Toinen merkittävä on- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16799: gelma liittyy niiden museoiden määrään, joita muksen,
16800: laki koskisi. Laissa säädettyjen maakuntamu-
16801: seoiden ja aluetaidemuseoiden lisäksi jää jäl- että halitus ryhtyisi toimiin museolain
16802: jelle suuri joukko ammatillisesti hoidettuja mu- merkittävien puutteiden korjaamiseksi
16803: seoita ja luonnontieteelliset museot kokonai- sekä lain soveltamisalueen että valtion-
16804: suudessaan, jotka tulisi voida lukea lain piiriin osuusprosenttien suhteen.
16805:
16806: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16807:
16808: Heli Astala Pauli Uitto
16809: Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen
16810: 1990 vp. 407
16811:
16812: Toivomusaloite n:o 377
16813:
16814:
16815:
16816:
16817: Astala ym.: Pakolaisopetuksen kehittämiseksi tarvittavista toi-
16818: menpiteistä
16819:
16820:
16821: Eduskunnalle
16822:
16823: Pakolaisiasten opetukselliset ratkaisut kyt- tä kaksi vuotta kestävän siirtymävaiheen ope-
16824: keytyvät yleiseen suomalaiseen vähemmistö- tuksen yhteydessä. Valtionosuussäädökset ja
16825: kulttuurien koulutuspolitiikkaan. Täyttääkseen opettaja- sekä tuntiresurssipuute ehkäisevät
16826: allekirjoittamansa kansainväliset sopimukset eriyttämisen.
16827: on Suomen jatkuvasti kehitettävä vähemmistö- Pakolaisopetukseen liittyvistä oppimateriaa-
16828: kulttuurien lasten opetusta. Kansainvälisten so- leista on pulaa. Kouluhallituksen tulisi ryhtyä
16829: pimusten mukaan vähemmistökulttuureille on yhteistyössä kuntien kanssa laatimaan maa-
16830: taattava oikeus omaan kieleen ja taustaan. Eri- hamme soveltuvaa pakolaisopetuksen materiaa-
16831: tyisesti on otettava huomioon jo ennen koulu- lia. Erityisen tärkeätä on myös pakolaislapsen
16832: ikää tapahtuvan kasvatuksen merkitys. oman äidinkielen opettajan ja oppilaan koulun
16833: Peruskouluissa ja lukioissa pakolaisoppilailla yhteistyö.
16834: on mahdollisuus opiskella omaa äidinkieltään. On monta perusteltua syytä lisätä pakolais-
16835: Asuinkunnat ovat vastuussa opetuksen järjestä- opetuksen voimavaroja maassamme.
16836: misestä. Kouluhallituksen osoittama kahden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16837: vuosittaisen viikkotunnin resurssi ei kuitenkaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16838: riitä turvaamaan kotikielen taidon oppimista ja muksen,
16839: ylläpitoa eikä antamaan tietoja omasta kulttuu-
16840: ritaustasta. Tuntimäärää tulisi tarkistaa. Kou- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
16841: lut kykenevät vain harvoin tarjoamaan pako- voimavarojen lisäämiseksi pako/aisope-
16842: laisoppilaalle riittävää opetuksellista eriyttämis- tukseen.
16843:
16844: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16845:
16846: Heli Astala Raila Aho Pekka Leppänen
16847: Pertti Lahtinen Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen
16848: Claes Andersson Marjatta Stenius-Kaukonen Esko Helle
16849: Arvo Kemppainen Pauli Uitto Vappu Säilynoja
16850: Asko Apukka Timo Laaksonen Lauha Männistö
16851: 408 1990 vp.
16852:
16853: Toivomusaloite n:o 378
16854:
16855:
16856:
16857:
16858: Astala ym.: Läänien nuorisotyön tukemiseen tarkoitettujen mää-
16859: rärahojen lisäämisestä
16860:
16861:
16862: Eduskunnalle
16863:
16864: Läänin nuorisolautakunnan tehtävät perustu- suuksien etsiminen kokeiluna erilaisten vaih-
16865: va läänin nuorisolautakunnasta annettuun ase- toehtojen pohjalta
16866: tukseen, sen 6. pykälään. Tämä tehtäväluettelo - kansainvälisen toiminnan osalta mahdol-
16867: antaa läänin nuorisolautakunnalle varsin moni- lisuus alueellisella tasolla tukea uusia kokeiluja
16868: naisen tehtäväkentän. tai kohdentaa resursseja alueen näkökulmasta
16869: Läänin nuorisolautakunnan resurssit näiden mielenkiintoisiin kohteisiin.
16870: tehtävien hoitamiseen ovat varsin niukat. Käy- Turun ja Porin läänin nuorisolautakunta on
16871: tännössä läänin nuorisolautakunnalla on va- esittänyt opetusministeriölle, että se vuoden
16872: paat kädet keskustella ja määrärahojen puitteis- 1991 budjettiin varaisi uuden määrärahan lää-
16873: sa järjestää koulutusta, muttei todellisuudessa nien nuorisolautakuntien käyttöön tuen myön-
16874: resursseja paneutua nuorisotyön tutkimustoi- tämiseksi läänin alueella uusiin nuorisoprojek-
16875: mintaan tai edes selvitysten tekoon, uusien työ- teihin tai kokeilutoiminnan suunnitteluun ja to-
16876: muotojen suunnitteluun tai kokeilutoiminnan teuttamiseen sekä läänin näkökulmasta mielen-
16877: tukemiseen. kiintoisten kansainvälisten yhteistyökohteiden
16878: Keskeisenä läänin nuorisolautakunnan työn tukemiseen.
16879: kehittämisalueena kohdistuu toive läänin nuori- Määrärahan tulisi suuruudeltaan mahdollis-
16880: solautakunnan rooliin uuden etsinnässä, kokei- taa esim. Turun ja Porin läänissä kahden pro-
16881: lutoiminnassa ja sen tukemisessa. jektityöntekijän paikkaaminen sekä kattaa toi-
16882: Keskeisiä alueita, joihin lisäresursseja kokei- mintakuluja. Turun ja Porin läänin osalta ke-
16883: lutoiminnan osalta tulisi alueellisesti löytyä, hittämisrahan suuruuden tulisi vuonna 1991
16884: ovat olla noin 200 000 mk.
16885: - nuorisotilojen hallinnon ja sisällön kehit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16886: täminen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16887: - nuorten ja kaikenikäisten vapaan kansa-
16888: laistoiminnan yhteyden ja tukemisen löytämi- että hallitus ryhtyisi toimiin uuden
16889: nen määrärahan, "läänien nuorisotyön ke-
16890: - koko nuorisotyön hallinnon ja työn sisäl- hittämisrahan ", varaamiseksi tuleviin
16891: lön kehittäminen ja mielekkäiden työkokonai- budjetteihin.
16892: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16893:
16894: Heli Astala Raila Aho Pekka Leppänen
16895: Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
16896: Jukka Roos Virpa Puisto Timo Laaksonen
16897: 1990 rd. 409
16898:
16899: Hemställningsmotion nr 379
16900:
16901:
16902:
16903:
16904: Björkstrand: Om undantagsutbildning för att öka antalet svenska
16905: domare
16906:
16907:
16908: Tili Riksdagen
16909:
16910: Det aktuella behovet av domare som behär- dik vid Vasa högskola. Utbildningen skulle ske
16911: skar svenska är i Österbotten minst 45 och anta- på bägge språken och äga rum i Vasa.
16912: let kommer att stiga i och med domstolsrefor- Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
16913: men och de nya krav som medlemsskapet i Eu- att riksdagen måtte hemställa
16914: roparådet ställer. Det finns inga möjligheter att
16915: tillgodose detta behov genom den nuvarande ju- att regeringen snarast möjligt ordnar
16916: ridiska utbildningen vid Helsingfors universitet. undantagsutbildning av domare som be-
16917: Undantagsutbildning av jurister som kan be- härskar svenska i Vasa genom ett samar-
16918: tjäna den svenska befolkningen bör därför ord- bete mellanjuridiskafakulteten vid Hel-
16919: nas omedelbart i samarbete mellan juridiska fa- singfors universitet och Vasa högskola.
16920: kulteten i Helsingfors och professorerna i juri-
16921:
16922: Helsingfors den 13 februari 1990
16923:
16924: Gustav Björkstrand
16925:
16926:
16927:
16928:
16929: 29 200136P
16930: 410 1990 vp.
16931:
16932: Toivomusaloite n:o 379 Suomennos
16933:
16934:
16935:
16936:
16937: Björkstrand: Poikkeuskoulutuksen järjestämisestä ruotsinkielis-
16938: ten tuomareiden lisäämiseksi
16939:
16940:
16941: Eduskunnalle
16942:
16943: Ruotsin kieltä hallitsevien tuomareiden ny- lun oikeustieteen professoreiden välisenä yhteis-
16944: kyinen tarve Pohjanmaalla on vähintään 45, ja työnä. Koulutus tapahtuisi molemmilla kielillä
16945: määrä tulee kasvamaan tuomioistuinuudistuk- Vaasassa.
16946: sen ja Euroopan neuvoston jäsenyyden asetta- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
16947: mien uusien vaatimusten myötä. Nykyisellä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16948: Helsingin yliopistossa annettavana oikeustie-
16949: teellisellä koulutuksella ei ole mitään mahdolli- että hallitus järjestäisi mahdollisim-
16950: suuksia tarpeen täyttämiseen. man pian ruotsin kieltä hallitsevien tuo-
16951: Ruotsinkielistä väestöä palvelemaan pysty- mareiden poikkeuskoulutuksen Vaasas-
16952: vien lakimiesten poikkeuskoulutus tulee tämän sa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen
16953: vuoksi järjestää välittömästi Helsingin oikeus- tiedekunnan ja Vaasan korkeakoulun
16954: tieteellisen tiedekunnan ja Vaasan korkeakou- välisenä yhteistyönä.
16955:
16956: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16957:
16958: Gustav Björkstrand
16959: 1990 vp. 411
16960:
16961:
16962: Toivomusaloite n:o 380
16963:
16964:
16965:
16966:
16967: Björkstrand ym.: Vaasan yliopiston perustamisesta
16968:
16969:
16970:
16971: Eduskunnalle
16972:
16973: Vaasan korkeakouluyksiköt ovat pieniä ja ruotsinkielisen kasvatustieteellisen tiedekunnan
16974: kukin yksinään tieteenalaisesti kapea-alainen. siirtämistä Åbo Akademin yhteydestä perustet-
16975: Tämä pirstoutuminen erillisiin yksiköihin hait- tavaan kaksikieliseen Vaasan yliopistoon.
16976: taa merkittävästi tutkimus- ja opetustoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16977: kehittämistä. Uusi, yhtenäinen kaksikielinen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16978: yliopisto, Vaasan yliopisto - Vasa universitet,
16979: antaisi aivan uudet mahdollisuudet yliopistotoi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
16980: minnan ja koko läänin kehittämiselle. Tässä yli- piteisiin kaksikielisen Vaasan yliopiston
16981: opistossa tulisi alusta alkaen olla kauppatieteel- perustamiseksi yhdistämällä Vaasassa
16982: linen tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen tiede- toimivat korkeakouluyksiköt ja perusta-
16983: kunta, molemmat suomen- ja ruotsinkielisine malla uuden teknis-tieteel/isen tiedekun-
16984: opintolinjoineen, humanistinen tiedekunta sekä nan. Ruotsinkielisen kasvatustieteellisen
16985: uusi teknis-tieteellinen tiedekunta, josta peri- tiedekunnan tuleva sijainti olisi selvitet-
16986: aatepäätös olisi tehtävä yliopiston perustami- tävä.
16987: sen yhteydessä. Tämän lisäksi olisi selvitettävä
16988:
16989: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16990:
16991: Gustav Björkstrand Mats Nyby Jukka Vihriälä
16992: Jorma Fred Aapo Saari Pentti Mäki-Hakola
16993: Juho Sillanpää Esko Aho Anneli Jäätteenmäki
16994: Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja Jarmo Wahlström
16995: 412 1990 rd.
16996:
16997: Hemställningsmotion nr 381
16998:
16999:
17000:
17001:
17002: Donner: Om undervisning av flera språk i skolan
17003:
17004:
17005:
17006: Till Riksdagen
17007:
17008: Åtgärdsprogrammet för skolornas A-språk till ett stort antalländer. Det kan inte vara för-
17009: för läsåret 1990-1991 förutsätter att 81,5 pro- enligt med våra intressen att engelskan intar en
17010: cent av eleverna väljer engelska, medan reali- alltdominerande plats på de andra språkens be-
17011: teten under läsåret 1988-89 är att över 90 pro- kostnad.
17012: cent av eleverna läser engelska som A-språk Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
17013: oberoende av klass. Detta innebär helt följdrik- vördsamt att riksdagen måtte hemställa
17014: tigt att andra A-språk har en minskande andel.
17015: Av tredjeklassisterna läser 7,3 procent svenska, att regeringen vidtar åtgärder av stats-
17016: 1,4 procent tyska, 0,6 procent franska och 0,6 jinansie/1 art jör att trygga och utöka
17017: procent ryska som A-språk. studiet av andra språk än engelska i våra
17018: Finlands relationer med utlandet inom kul- skolor.
17019: tur, vetenskap, teknik och ekonomi kanaliseras
17020:
17021: Helsingfors den 13 februari 1990
17022:
17023: Jörn Donner
17024: 1990 vp. 413
17025:
17026: Toivomusaloite n:o 381 Suomennos
17027:
17028:
17029:
17030:
17031: Donner: Useiden kielten opettamisesta kouluissa
17032:
17033:
17034:
17035:
17036: Eduskunnalle
17037:
17038: Koulujen A-kielten opetusta koskevassa toi- teen, tekniikan ja talouden alalla suuntautuvat
17039: menpideohjelmassa lukuvuodeksi 1990-1991 useisiin maihin. Meidän etujemme mukaista ei
17040: edellytetään, että 81,5% oppilaista valitsee eng- voi olla, että englanti saa aivan liian hallitsevan
17041: lannin, kun todellisuudessa lukuvuonna aseman muiden kielten kustannuksella.
17042: 1988-1989 yli 90 OJo oppilaista luki englantia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17043: A-kielenä luokasta riippumatta. Tämä merkit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17044: see johdonmukaisesti muiden A-kielten osuu-
17045: den pienenemistä. Kolmasluokkalaisista 7,3 % että hallitus ryhtyisi valtiontaloudelli-
17046: lukee ruotsia, 1,4 % saksaa, 0,6 % ranskaa ja siin toimenpiteisiin muiden kielten kuin
17047: 0,6 % venäjää A-kielenä. englannin opiskelun turvaamiseksi ja li-
17048: Suomen suhteet ulkomaille kulttuurin, tie- säämiseksi kouluissamme.
17049:
17050: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17051:
17052: Jörn Donner
17053: 414 1990 rd.
17054:
17055: Hemställningsmotion nr 382
17056:
17057:
17058:
17059:
17060: Donner: Om ökade anslag för understöd tililänskonstkommissio-
17061: nerna
17062:
17063:
17064: Tili Riksdagen
17065:
17066: Då länskonstkommissionerna i tiderna grun- höll 11,7 procent av de totala statliga anslagen
17067: dades var det framför allt regionalpolitiska tili konstkommissionen eller räknat per invåna-
17068: orsaker som låg som grund för beslutet. Det var re 1, 72 mk, då exempelvis Norra Karelens Iän
17069: ett riktigt beslut, tyvärr kan man bara konstate- med ca 3,6 procent av landets invånare får 8,5
17070: ra att kulturen ej heller idag av alla beslutsfatta- mk per invånare.
17071: re åtnjuter den ställning som regionalpolitiskt Det är klart att ett Iän med ett mindre antal
17072: instrument den de facto är. invånare proportionellt sett är i behov av större
17073: Men som inom all annan verksamhet krävs anslag räknat per invånare än ett Iän med ett
17074: det en motor varifrån impulser kan utgå. För större antal invånare. Dagens skilinader är dock
17075: kulturens del är den motorn idag Nylands Iän för stora och ställer konstnärer i olika delar av
17076: där över hälften av landets verksamma konstnä- landet i olika ställning. Den stora skilinaden
17077: rer bor. Det är även att minnas att det fram- kan på lång sikt även strypa nyskapandet inom
17078: för allt är i huvudstadstrakten som nya konst- landets konst- och kulturliv.
17079: former föds. Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
17080: Då man jämför de olika konstkommissioner- vördsamt att riksdagen måtte hemställa
17081: nas andel av de statliga stipendie- och bidrags-
17082: anslagen ligger Nylands Iän ohjälpligt efter. Det att regeringen vidtar åtgärder för att
17083: kan inte ens ur regionpolitisk synvinkel vara öka det totala stödet tili landets konst-
17084: motiverat att Nylands Iän, där 24,7 procent av kommissioner samt att en utjämning av
17085: landets befolkning bor och över hälften av lan- anslagen sker utgående från det verkliga
17086: dets konstnärer verkar, senaste år endast er- länsvisa behovet.
17087:
17088: Helsingfors den 13 februari 1990
17089:
17090: Jörn Donner
17091: 1990 vp. 415
17092:
17093: Toivomusaloite n:o 382 Suomennos
17094:
17095:
17096:
17097:
17098: Donner: Läänien taidetoimikunnille myönnettävien avustusmää-
17099: rärahojen lisäämisestä
17100:
17101:
17102: Eduskunnalle
17103:
17104: Kun läänien taidetoimikuntia aikoinaan pe- osoittamista kokonaismäärärahoista eli asukas-
17105: rustettiin, päätöksen pohjana olivat ennen kaik- ta kohden laskettuna 1, 72 markkaa, kun esi-
17106: kea aluepoliittiset syyt. Päätös oli oikea. Vali- merkiksi Pohjois-Karjalan lääni, jossa on noin
17107: tettavasti voi vain todeta, ettei kulttuuri tänään- 3,6 prosenttia maan väestöstä, sai 8,5 markkaa
17108: kään kaikkien päätöksentekijöiden piirissä ole asukasta kohden.
17109: siinä asemassa aluepoliittisena välineenä, jota On selvää, että asukasmäärältään pienempi
17110: se tosiasiassa edustaa. lääni on suhteellisesti katsottuna suuremmassa
17111: Mutta kuten kaikessa muussakin toiminnas- määrärahojen tarpeessa asukasta kohden las-
17112: sa, tarvitaan moottoria, josta virikkeet voivat kettuna kuin asukasmäärältään suurempi lääni.
17113: lähteä. Kulttuurin osalta nykyään moottorina Nykyisin erot ovat kuitenkin liian suuria ja aset-
17114: on Uudenmaan lääni, jossa asuu yli puolet tavat maan eri osissa asuvat taiteilijat eri ase-
17115: maassamme toimivista taiteilijoista. On myös maan. Tämä suuri ero voi pitkällä tähtäyksellä
17116: syytä muistaa, että uudet taidemuodot syntyvät myös kuristaa maan taide- ja kulttuurielämän
17117: ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla. luovuuden.
17118: Verrattaessa eri taidetoimikuntien osuutta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17119: valtion apuraha- ja avustusmäärärahoista Uu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17120: denmaan lääni on auttamattomasti jäänyt jäl-
17121: keen. Ei edes aluepoliittisesta näkökulmasta voi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin li-
17122: olla perusteltua, että Uudenmaan lääni, jossa sätäkseen maan taidetoimikunnille osoi-
17123: asuu 24,7 OJo maan väestöstä ja jossa toimii yli tettavaa kokonaistukea sekä tasoittaak-
17124: puolet maan taiteilijoista, sai viime vuonna ai- seen määrärahoja pitäen todellista lääni-
17125: noastaan 11,7 OJo valtion taidetoimikunnille kohtaista tarvetta lähtökohtana.
17126:
17127: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17128:
17129: Jörn Donner
17130: 416 1990 rd.
17131:
17132: Hemställningsmotion nr 383
17133:
17134:
17135:
17136:
17137: Donner: Om ersättning för konstföremål som belagts med utför-
17138: selförbud
17139:
17140:
17141: Tili Riksdagen
17142:
17143: Enligt 4 § lagen om begränsning av utförsel verk, vilket gör att lagen kan innebära en rent
17144: av kulturföremål beviljas inte utförseltillstånd ekonomisk olägenhet. Även om det är positivt
17145: ifall ett konstföremål ur konstnärligt, veten- att konstverk viktiga ur nationell synvinkel
17146: skapligt, historiskt eller annars ur kulturhisto- stannar i Finland, vore det rimligt att ägaren tili
17147: risk synvinkel anses viktigt. Lagen är bra och ett konstverk som belagts med utförselförbud
17148: nödvändig då utförsel av värdefulla föremål erhöll någotslag av kompensation. 1 första hand
17149: därigenom kan förhindras. bör staten gå in för att öka anslagen för konst-
17150: Årligen behandlar museiverket ca 100 utför- inköp så att inlösen vore möjlig.
17151: seltillståndsansökningar. Här ingår då bl.a. Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
17152: byggnader, båtar, konstverk, etc. För konstver- vördsamt att riksdagen måtte hemställa
17153: kens del är det i främsta hand på basis av utlå-
17154: tande från Ateneum som besluten görs. Av an- att regeringen vidtar åtgärder för in-
17155: sökningarna leder årligen ca 10-15 tili att ut- jörandet av ett ersättningssystem jör
17156: förselförbud utfärdas. Framför allt är det konst- dem som innehar ett konstverk som be-
17157: verk som beläggs med utförselförbud. 1 många lagts med utjörseljörbud.
17158: fall finns det ingen marknad för dessa konst-
17159:
17160: Helsingfors den 13 februari 1990
17161:
17162: Jörn Donner
17163: 1990 vp. 417
17164:
17165: Toivomusaloite n:o 383 Suomennos
17166:
17167:
17168:
17169:
17170: Donner: Korvauksen maksamisesta vientikiellon alaisista taide-
17171: esineistä
17172:
17173:
17174: Eduskunnalle
17175:
17176: Kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittami- vuoksi laki voi merkitä suoranaista taloudellista
17177: sesta annetun lain 4 §:n mukaan vientilupaa ei haittaa. Vaikka onkin myönteistä, että kansalli-
17178: myönnetä, jos taide-esinettä taiteelliselta, tie- sesta näkökulmasta tärkeät taideteokset jäävät
17179: teelliseltä, historialliselta tai muuten kulttuuri- Suomeen, olisi kohtuullista, että vientikiellon
17180: historialliselta kannalta pidetään tärkeänä. La- alaisen taideteoksen omistaja saisi jonkinlaisen
17181: ki on hyvä ja tarpeellinen, koska arvokkaiden vastikkeen. Ensisijaisesti valtion tulee ryhtyä li-
17182: esineiden vienti voidaan näin ollen estää. säämään taideteosten hankintamäärärahoja si-
17183: Museovirasto käsittelee vuosittain noin 100 ten, että lunastus olisi mahdollista.
17184: vientilupahakemusta. Nämä koskevat mm. ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17185: kennuksia, veneitä, taideteoksia jne. Taideteos- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17186: ten osalta päätökset tehdään ensisijaisesti Ate-
17187: neumin lausunnon perusteella. Hakemuksista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17188: noin 10-15 johtaa vuosittain vientikiellon an- korvausjärjestelmän luomiseksi niille
17189: tamiseen. Ennen kaikkea vientikielto koskee henkilöille, joiden hallinnassa on vienti-
17190: taideteoksia. Monissa tapauksissa näille taide- kiellon alainen taideteos.
17191: teoksille ei ole olemassa markkinoita, minkä
17192:
17193: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17194:
17195: Jörn Donner
17196: 418 1990 rd.
17197:
17198: Hemställningsmotion nr 384
17199:
17200:
17201:
17202:
17203: Donner: Om inköp av konst tili offentliga byggnader
17204:
17205:
17206:
17207: Tili Riksdagen
17208:
17209: Statens anslag för inköp av konst till offent- Exempelvis i Sverige tillämpas en s.k. 1 pro-
17210: liga byggnader var under det gångna året enbart centsregel, dvs. konstinköpen utgör 1 procent
17211: 0,2 OJo av statens totala anslag för byggnads- av byggnadsanslagen. 1 den svenska budgeten
17212: verksamhet under året. 1 årets budget är 2,8 för 1988-89 ingår ett anslag på över 23 miljo-
17213: miljoner mark upptaget för detta ändamål. Si- ner Skr, vilket motsvarar ca 14,5 miljoner
17214: tuationen är idag den att endast de viktigaste mark. Sammanlagt har de statliga byggnaderna
17215: byggnaderna kommer i åtnjutande av konstan- i Sverige utsmyckats med ca 40 000 konstverk.
17216: slagen. Antalet offentliga byggnader där konst- Motsvarande siffra för Finland är ca 5 500.
17217: verk bör finnas kunde med fördel utvidgas tili Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
17218: också mindre statliga inrättningar så som sko- dertecknad vördsamt att riksdagen måtte hem-
17219: lor, fängelser, distriktskontor etc. Även kom- ställa
17220: munerna bör i högre utsträckning uppmuntras
17221: att i större utsträckning intressera sig för konst- att regeringen vidtar åtgärder för att
17222: inköp. anslaget för inköp av konst tili ojjentli-
17223: En nordisk jämförelse visar att de finländska ga byggnader uppgår tili minst 1 procent
17224: anslagen för konstinköp är på en blygsam nivå. av de ojjentliga byggkostnaderna.
17225:
17226: Helsingfors den 13 februari 1990
17227:
17228: Jörn Donner
17229: 1990 vp. 419
17230:
17231: Toivomusaloite n:o 384 Suomennos
17232:
17233:
17234:
17235:
17236: Donner: Taideteosten hankkimisesta julkisiin rakennuksiin
17237:
17238:
17239:
17240: Eduskunnalle
17241:
17242: Valtion määrärahat taiteen ostamiseen julki- töä, mikä tarkoittaa taidehankintojen muodos-
17243: siin rakennuksiin olivat viime vuonna ainoas- tavan yhden prosentin rakennusmäärärahoista.
17244: taan 0,2 OJo valtion kaikkiaan vuoden aikana ra- Ruotsin budjetissa 1988-89 oli yli 23 miljoo-
17245: kentamiseen käyttämistä määrärahoista. Tä- nan Ruotsin kruunun suuruinen määräraha,
17246: män vuoden budjetissa 2,8 miljoonaa markkaa mikä vastaa noin 14,5 miljoonaa markkaa. Yh-
17247: on osoitettu tähän tarkoitukseen. Nykyisessä ti- teensä Ruotsin valtion rakennuksia on koristel-
17248: lanteessa ainoastaan tärkeimmät rakennukset tu noin 40 000 taideteoksena. Vastaava luku
17249: pääsevät osallisiksi taidemäärärahoista. Taide- Suomessa on noin 5 500.
17250: teoksia voitaisiin hyvin sijoittaa myös pienem- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17251: piin valtion laitoksiin kuten kouluihin, vanki- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17252: loihin, piiritoimistoihin jne. Myös kuntia tulisi
17253: kannustaa kiinnostumaan laajemmin taiteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17254: hankinnasta. jotta julkisiin rakennuksiin hankittavan
17255: Pohjoismainen vertailu osoittaa, että Suo- taiteen määräraha olisi vähintään yksi
17256: messa taidehankintoihin käytettävät määrära- prosentti julkisista rakennuskustannuk-
17257: hat ovat vaatimattomalla tasolla. Esimerkiksi sista.
17258: Ruotsissa sovelletaan ns. yhden prosentin sään-
17259:
17260: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17261:
17262: Jörn Donner
17263: 420 1990 rd.
17264:
17265: Hemställningsmotion nr 385
17266:
17267:
17268:
17269:
17270: Donner: Om införande av en särskild avgift för återförsäljning av
17271: konst
17272:
17273:
17274: Tili Riksdagen
17275:
17276: Återförsäljningen av konst genom auktions- Därför borde en viss procentsats, exempelvis
17277: husens förmedling har under de senaste åren 5 OJo, av återförsäljningspriset av konst, både
17278: ökat explosionsartat i vårt land, både vad gäller genom auktionshus och gallerier, på ett lämp-
17279: volym och priser. ligt sätt återfördelas som stipendier och under-
17280: Huvuddelen av prisstegringen har berört av- stöd för konstnärer.
17281: lidna konstnärer, med den har också påverkat Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
17282: verk av nulevande konstnärer. När det t.ex. gäl- dertecknad vördsamt att riksdagen måtte hem-
17283: ler litteratur tillförsäkras författarna själva rät- ställa
17284: ten tili sina verk, och en viss andel av intäkterna
17285: för nytryck. att regeringen vidtar lagstiftningsåt-
17286: Konstnären har emellertid inte denna rätt. gärder som avgiftsbelägger återförsälj-
17287: Det kan inte ligga i samhällets intresse att av ning av konst, varvid dessa avgifter oav-
17288: den inflatoriska prisstegringen på konst ingen kortade vidarejördelas som stipendier
17289: del kommer konsten till godo. och understöd för konstnärer.
17290:
17291: Helsingfors den 13 februari 1990
17292:
17293: Jörn Donner
17294: 1990 vp. 421
17295:
17296: Toivomusaloite n:o 385 Suomennos
17297:
17298:
17299:
17300:
17301: Donner: Erityisen maksun asettamisesta taiteen jälleenmyynnille
17302:
17303:
17304:
17305:
17306: Eduskunnalle
17307:
17308: Taiteen jälleenmyynti huutokauppakamarei- Tämän vuoksi tietty prosenttiosuus, esim.
17309: den välityksellä on viime vuosina lisääntynyt rä- 5 07o, sekä huutokauppakamareiden että galle-
17310: jähdysmäisesti maassamme sekä määrältään et- rioiden myymän taiteen jälleenmyyntihinnasta
17311: tä hintojen osalta. tulisikin sopivalla tavalla jakaa uudelleen apu-
17312: Pääosa hintojen noususta on koskenut kuol- rahoina tai tukena taiteilijoille.
17313: leiden taiteilijoiden teoksia, mutta se on myös Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17314: vaikuttanut nykyisin elävien taiteilijoiden teok- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17315: sien hintoihin. sen,
17316: Kirjallisuuden osalta esimerkiksi kirjailijoille
17317: taataan itselleen oikeus teoksiinsa sekä tietty että hallitus ryhtyisi lainsäädäntötoi-
17318: osa uusintapainoksen tuloista. menpiteisiin maksun asettamiseksi tai-
17319: Taiteilijoilla ei kuitenkaan ole tätä oikeutta. teen jälleenmyynnille, jolloin nämä
17320: Yhteiskunnan edun mukaista ei voi olla, ettei maksut jaettaisiin lyhentämättäminä
17321: taiteen inflatorinen hintojen nousu miltään osin edelleen apurahoina ja tukena taiteili-
17322: hyödytä taidetta. joille.
17323:
17324: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17325:
17326: Jörn Donner
17327: 422 1990 vp.
17328:
17329: Toivomusaloite u:o 386
17330:
17331:
17332:
17333:
17334: Elo ym.: Leineperin ruukkialueen säilyttämisestä Kullaalla
17335:
17336:
17337:
17338: Eduskunnalle
17339:
17340: Kullaan kunnan Leineperin kylässä sijait- kulttuurihistoriallisesti jopa valtakunnallista
17341: see osittain 1700-luvulta säilynyt ruukkialue. merkitystä, tulisi valtiovallan osoittaa varoja,
17342: Alueella on vielä pystyssä alan asiantuntijoiden joiden avulla voidaan turvata alueen rakennus-
17343: mukaan yksi Suomen parhaimmin säilyneistä ten säilyttäminen ja myös niiden kunnostami-
17344: masuunirakennuksista sekä mm. kankipaja ja nen uutta käyttöä varten.
17345: ruukkialueeseen kuuluneita asuin- ja teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17346: rakennuksia. Nämä kulttuurihistoriallisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17347: merkittävät rakennukset ovat kuitenkin varsin muksen,
17348: pahoin ränsistyneet ja tarvitsevat pikaista kor-
17349: jausta sekä entistämistä, mikäli ne halutaan säi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
17350: lyttää myös jälkipolville. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17351: Kullaan kunta pitää tärkeänä ko. ruukki- vän määrärahan KuUaan kunnan Leine-
17352: alueen säilyttämistä ja edelleen kehittämistä toi- perin kylässä sijaitsevan ruukkialueen
17353: minnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla olisi myös säilyttämiseen ja kehittämiseen.
17354: matkailullista merkitystä. Koska kohteella on
17355:
17356: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17357:
17358: Mikko Elo Timo Roos Lea Mäkipää
17359: Raila Aho Heikki Rinne Maunu Kohijoki
17360: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
17361: 1990 vp. 423
17362:
17363: Toivomusaloite n:o 387
17364:
17365:
17366:
17367:
17368: Elo ym.: Pori Jazz 66 ry:n toiminnan tukemisesta
17369:
17370:
17371:
17372: Eduskunnalle
17373:
17374: Pori Jazz 66 ry:n järjestämät jazzfestivaalit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17375: ovat tulleet tunnetuiksi kautta maailman. Ne nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17376: ovat yksi Suomen merkittävimmistä kesätapah- muksen,
17377: tumista. Kuitenkin Pori Jazz 66 ry:n saama val-
17378: tionapu on jäänyt vaatimattomalle tasolle. että hallitus ottaisi valtion vuoden
17379: Pori Jazzin kanssa vertailukelpoisia ovat 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen koro-
17380: esim. Savonlinna, Kuhmo, Kaustinen, Tampere tetun määrärahan Pori Jazz 66 ry:n toi-
17381: ja Kuopio, joista ensin mainittua lukuun otta- minnan tukemiseen.
17382: matta muut ovat budjetiltaan noin puolet Pori
17383: Jazzin taloudesta ja samalla riskeistä, mutta
17384: valtionavuiltaan kaksinkertaisia tai enemmän.
17385:
17386: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17387:
17388: Mikko Elo Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
17389: Kalevi Lamminen Timo Roos Lea Mäkipää
17390: Raila Aho Heikki Rinne
17391: 424 1990 vp.
17392:
17393: Toivomusaloite n:o 388
17394:
17395:
17396:
17397:
17398: Elo ym.: Liikuntaopistoille myönnettävän valtionavun lisäämi-
17399: sestä
17400:
17401:
17402: Eduskunnalle
17403:
17404: Noin viisi vuotta sitten opetusministeriö teki on summaa yllättäen pienennetty vielä 100 000
17405: päätöksen, jolla tuetaan maahamme perustettu- markkaa. Tämä on myös ehdottomasti valtion
17406: jen ns. harkinnanvaraisien liikuntaopistojen urheiluneuvoston tahdon vastaista. Valtion ur-
17407: toimintaa. Tällaisia ovat Räyskälän ilmailu- heiluneuvosto esitti opetusministeriölle, että
17408: opisto sekä Virpiniemen, Itä-Suomen ja Sata- harkinnanvaraisille liikuntaopistoille myönnet-
17409: kunnan liikuntaopistot. täisiin 2,5 miljoonan markan määräraha vuo-
17410: Edellä mainitut liikuntaopistot ovat käytän- den 1990 tulo- ja menoarviossa.
17411: nössä osoittautuneet tarpeellisiksi omien aluei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17412: densa lyhytmuotoisten kurssien järjestäjinä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17413: Kuitenkin valtion budjetissa osoitettu tuki on muksen,
17414: jäänyt riittämättömälle tasolle. Se kattaa vain
17415: pienen osan liikuntaopistojen kustannuksista. että hallitus ottaisi valtion vuoden
17416: Kuitenkin liikuntaopistojen toiminta ansaitsisi 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17417: paljon nykyistä enemmän valtion avusta. vän määrärahan Satakunnan liikunta-
17418: Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa osoitet- opiston ja muiden harkinnanvaraista
17419: tiin 1, 7 miljoonaa markkaa edellä mainituille valtionapua saavien liikuntaopistojen
17420: opistoille käytettäväksi harkinnanvaraisena val- tukemiseen.
17421: tionapuna. Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
17422:
17423: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17424:
17425: Mikko Elo Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
17426: Kalevi Lamminen Timo Roos Lea Mäkipää
17427: Raila Aho Heikki Rinne
17428: 1990 vp. 425
17429:
17430: Toivomusaloite n:o 389
17431:
17432:
17433:
17434:
17435: Elo ym.: Satakunnan korkeakoulun perustamisesta
17436:
17437:
17438:
17439: Eduskunnalle
17440:
17441: Osaamisen merkitys lisääntyy jatkuvasti. Toisaalta maassamme on myös suuri opiske-
17442: Myös korkeakoulutasoisen opetuksen tärkeys lijoiden määrä, joka vuosittain jää korkeakou-
17443: on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina. Suo- luopetuksen ulkopuolelle. Niinpä maassamme
17444: meen onkin perustettu yliopistoja ja korkea- pyörii vuosittain noin 35 000-40 000 ylioppi-
17445: kouluja eri puolille maata, mutta Satakunta on laan suma, joka ei sijoitu se paremmin korkea-
17446: korkeakouluja sijoitettaessa jäänyt kokonaan koulutasoiseen kuin ammatilliseenkaan opetuk-
17447: ulkopuolelle. Osaksi tästä syystä Satakunnan seen.
17448: kehitys on ollut hyvin kielteistä viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17449: niin, että Satakunnan väkiluku on vähentynyt nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17450: lähes 1 OOO:lla vuosittain, ja toisaalta Satakun- muksen,
17451: nan työttömyys on maan korkeimpia. Edellä
17452: olevan perusteella näyttää ilmeiseltä, ettei Sata- että hallitus ottaisi valtion vuoden
17453: kunnan kehitystä saada käännetyksi nousuun, 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17454: jos alueelle ei saada omaa korkeakoulua. Oman vän määrärahan Satakunnan korkea-
17455: korkeakoulun tarpeellisuus on käynyt yhä il- koulun perustamiseen.
17456: meisemmäksi Satakunnassa.
17457:
17458: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17459:
17460: Mikko Elo Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
17461: Kalevi Lamminen Timo Roos Lea Mäkipää
17462: Raila Aho Heikki Rinne
17463:
17464:
17465:
17466:
17467: 30 200136P
17468: 426 1990 vp.
17469:
17470: Toivomusaloite n:o 390
17471:
17472:
17473:
17474:
17475: Elo: Ulvilan maa- ja kotitalousoppilaitoksen toimitilojen rakenta-
17476: misesta
17477:
17478:
17479: Eduskunnalle
17480:
17481: Koulutilojen ja oppilasasuntolan rakentami- seen varataan vuodelle 1991 suunnittelumäärä-
17482: nen sisältyy kuntasuunnitelmaan sekä Turun ja rahaa 500 000 mk hanketta varten.
17483: Porin läänin ammatillisen koulutuksen toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17484: minta- ja taloussuunnitelman rakennusinves- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17485: tointeihin. Tässä ohjelmassa oppilaitoksen ja sen,
17486: oppilasasuntolan rakentaminen on ajoitettu
17487: vuosille 1992-1993. Hankkeen kokonaiskus- että hallitus ottaisi valtion vuoden
17488: tannukset ovat noin 11,3 milj. mk, josta val- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
17489: tionosuus on noin 4,6 milj. mk. Valtionosuus vän määrärahan Ulvilan maa- ja kotita-
17490: esitetään varattavaksi valtion tulo- ja menoar- lousoppilaitoksen toimitilojen rakenta-
17491: vioon vuosille 1992 ja 1993 (mom. 29.65.37). miseen.
17492: Lisäksi esitetään, että tulo- ja menoarvioesityk-
17493:
17494: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17495:
17496: Mikko Elo
17497: 1990 vp. 427
17498:
17499:
17500: Toivomusaloite n:o 391
17501:
17502:
17503:
17504:
17505: Fred ym.: Tuomarniemen metsäoppilaitoksen rakennusten kor-
17506: jaustöiden nopeuttamisesta
17507:
17508:
17509: Eduskunnalle
17510:
17511: Tuomarniemen metsäoppilaitos vastaa Vaa- naa markkaa ja rakentamissuunnitelmat ovat
17512: san läänin suomenkielisestä metsäopetuksesta. valmiit. Alueen työllisyystilanteen huomioon
17513: Ähtärin Tuomarniemen lisäksi oppilaitos yllä- ottaen myös työllisyysvarojen osoittaminen
17514: pitää toimipaikat Kannuksessa, Kurikassa ja hankkeeseen on perusteltua.
17515: Vetelissä. Oppilaitoksen koulutusmäärät ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17516: kasvaneet ja laatutasovaatimus noussut opis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17517: toasteen ja ammatillisen korkea-asteen kautta. muksen,
17518: Samalla aikuiskoulutus on monipuolistunut.
17519: Koulutustehtävien hoitamiseksi ja toimintojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17520: edelleen kehittämiseksi oppilaitosta varten on Tuomarniemen metsäoppilaitoksen toi-
17521: tehty laajennussuunnitelma, joka sisältää mm. mintaedellytysten turvaamiseksi nopeut-
17522: luokkaopetus-, laboratorio-, ATK-, kirjasto- ja tamalla oppilaitoksen peruskorjaus- ja
17523: liikuntatilat. /aajennussuunnitelmaa.
17524: Hankkeen kustannusarvio on noin 20 miljoo-
17525:
17526: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17527:
17528: Jorma Fred Sauli Hautala
17529: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
17530: Esko Almgren
17531: 428 1990 vp.
17532:
17533: Toivomusaloite n:o 392
17534:
17535:
17536:
17537:
17538: Fred ym.: Pohjanmaan yrittäjäopiston toiminnan tukemisesta
17539:
17540:
17541:
17542: Eduskunnalle
17543:
17544: Kauhavalla sijaitseva Pohjanmaan yrittäjä- keino- ja yritystoiminnan kehittäjänä luovat hy-
17545: opisto on ammattikasvatushallituksen valvoma vät mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle.
17546: liikealan ammatillinen oppilaitos. Opisto on eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17547: koistunut yrittäjäkoulutukseen. Oppilaitoksen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17548: yhteydessä toimii myös yritysten neuvonta- ja muksen,
17549: palveluyksikkö eli yritysklinikka, joka huolehtii
17550: myös opiston monimuoto-opetuksesta. Yritys- että hallitus ottaisi valtion vuotuisiin
17551: klinikalla on valmiudet hoitaa käytännön tasol- tulo- ja menoarvioesityksiin riittävän
17552: la kouluttaminen, konsultointi ja tietopalve- suuren harkinnanvaraisen valtionavun
17553: luun liittyviä tehtäviä. Yrittäjäopiston vahva Pohjanmaan yrittäjäopistolle, jotta
17554: osaaminen yritystoimintaan liittyvissä asioissa, opisto voisi toteuttaa läänin yritystoi-
17555: opiston konkreettiset ja käytännönläheiset pro- minnan kehittämisen kannalta tärkeät
17556: jektit ja koulutusohjelmat sekä elinkeinoelä- hankkeet.
17557: män luottamus opiston mahdollisuuksiin elin-
17558:
17559: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17560:
17561: Jorma Fred Sauli Hautala
17562: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17563: Toimi Kankaanniemi
17564: 1990 vp. 429
17565:
17566: Toivomusaloite n:o 393
17567:
17568:
17569:
17570:
17571: Gustafsson: Opintotukijärjestelmän kehittämiseksi tarvittavista
17572: toimenpiteistä
17573:
17574:
17575: Eduskunnalle
17576:
17577: Nykyisen opintotukilain taustalla on ajatus tolainasta aiheutuvien korkojen tulee olla vä-
17578: opintojen taloudellisesta kannattavuudesta. hennyskelpoisia verotuksessa ilman omavas-
17579: Lain säätämisen aikoihin oletettiin, että opinto- tuuosuutta.
17580: lainojen takaisinmaksusta ei aiheudu suuria on- Opintolainojen takaisinmaksu tulee sitoa val-
17581: gelmia. Tänä päivänä tilanne on ratkaisevasti mistumisen jälkeiseen ansiotasoon ja lainojen
17582: muuttunut. 70 prosentin lainaosuutta koko takaisinmaksuaikaa tulee myös pidentää. Tule-
17583: opintotuesta ei voida enää mitenkään perustel- vaisuudessa opintotukijärjestelmä on irrotetta-
17584: la. Jatkossa opiskelijoiden toimeentulo tulee va rahalaitoksista ja sitä on kehitettävä suoran
17585: asettaa osaksi kansalaisten perustoimeentulo- valtionlainajärjestelmän suuntaan.
17586: turvaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17587: Opintotuen lainaosuus tulisikin vähentää 40 taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17588: prosenttiin koko opintotuesta ja opiskeluaikai-
17589: set korot maksaa täysimääräisinä valtion va- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
17590: roista. Korkotukiaikaa pitäisi jatkaa kestämään opintotukijärjestelmän kehittämiseksi
17591: kolme vuotta valmistumisen jälkeen. perusteluissa selostettujen periaatteiden
17592: Lisäksi lainojen takaisinmaksu on siirrettävä mukaisesti.
17593: alkavaksi kolme vuotta valmistumisesta. Opin-
17594:
17595: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17596:
17597: Jukka Gustafsson
17598: 430 1990 vp.
17599:
17600: Toivomusaloite n:o 394
17601:
17602:
17603:
17604:
17605: Hacklin ym.: Terveydenhuoltoalan oppilaitosten toimintaedelly-
17606: tysten parantamisesta
17607:
17608:
17609: Eduskunnalle
17610:
17611: Terveydenhuoltoalalla vallitsee jatkuva työ- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
17612: voimapula. Alan opiskelijoiden opiskeluolo- lisävoimavarojen ohjaamiseksi tervey-
17613: suhteet ovat kuitenkin monesti puutteelliset. Ti- denhuollon oppilaitosten tilojen raken-
17614: lat ovat liian pieniä tai opetustarkoitukseen tamiseen ja opetusvälineistön hankki-
17615: huonosti soveltuvia. Myös ajanmukaisen ope- miseen.
17616: tusvälineistön hankkimisessa on puutteita.
17617: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17618: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17619: muksen,
17620:
17621: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17622:
17623: Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo Pentti Lahti-Nuuttila
17624: 1990 vp. 431
17625:
17626: Toivomusaloite n:o 395
17627:
17628:
17629:
17630:
17631: Hacklin ym.: Aikuiskoulutuksen tukemiseksi tarvittavista toi-
17632: menpiteistä
17633:
17634:
17635: Eduskunnalle
17636:
17637: Ammatillista ja muuta aikuiskoulutusta ol- markkinointia ja henkilökohtaista ammatinva-
17638: laan maassamme voimakkaasti laajentamassa linnan ja opintojen ohjausta niin yrityksissä,
17639: ja monipuolistamassa. Alkaneella vuosikymme- työvoimatoimistoissa kuin oppilaitoksissakin.
17640: nellä sekä henkilöstökoulutuksen että omaeh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17641: toisen aikuiskoulutuksen tulisi moninkertaistua nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17642: määrältään. muksen,
17643: Koulutusajan toimeentuloturvan parantami-
17644: nen on omiaan lisäämään koulutushalukkuutta, että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
17645: mutta myös muita toimia tarvitaan jo pitkään lisävoimavarojen ohjaamiseksi aikuis-
17646: työelämässä olleiden motivoimiseksi koulutuk- koulutuksen tiedotustoimintaan, työvoi-
17647: seen. Tarvitaan kohdennettua ja ajan tasalla mapalveluihin ja opintojen ohjaukseen.
17648: olevaa tiedotusta, opiskelumahdollisuuksien
17649:
17650: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17651:
17652: Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo Pentti Lahti-Nuuttila
17653: 432 1990 vp.
17654:
17655: Toivomusaloite n:o 396
17656:
17657:
17658:
17659:
17660: Hautala ym.: Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tervey-
17661: denhuollon parantamisesta
17662:
17663:
17664: Eduskunnalle
17665:
17666: Suomessa on ammatillisissa oppilaitoksissa Valtio ja kunnat sijoittavat ammatilliseen
17667: tarjolla 1,3 aloituspaikkaa jokaista peruskou- koulutukseen runsaasti varoja. Samalla on huo-
17668: lunsa päättänyttä nuorta varten. Lainsäädän- lehdittava siitä, että ammattiin valmistuvat
17669: nöllisin keinoin opintososiaaliset edut ovat am- opiskelijat saavat tarkoituksenmukaiset ter-
17670: matillisissa oppilaitoksissa viime vuosina lisään- veyspalvelut oppilaitoksissaan.
17671: tyneet. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17672: Oppilaiden terveydenhuolto ei ole kuitenkaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17673: kaikissa oppilaitoksissa peruskoulun ja lukion muksen,
17674: tasolla, eräissä oppilaitoksissa oppilaiden pe-
17675: rusterveydenhuollossa on runsaasti toivomisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17676: varaa. Terveydenhuoltohenkilöstöä ei ole riittä- ammatillisten oppilaitosten terveyden-
17677: västi, vastaanottoajat ovat epäsopivia ja vas- huollon järjestämiseksi peruskoulua
17678: taanottotilat usein tarkoitukseensa varsin hei- vastaavalle tasolle.
17679: kosti sopivia.
17680:
17681: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17682:
17683: Sauli Hautala Pekka Puska Marja-Liisa Löyttyjärvi
17684: Tina Mäkelä Esko Almgren Pekka Haavisto
17685: Ole Wasz-Höckert Claes Andersson Lea Kärhä
17686: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
17687: 1990 vp. 433
17688:
17689: Toivomusaloite n:o 397
17690:
17691:
17692:
17693:
17694: Heikkinen ym.: Kuhmon kulttuurikeskuksen rakentamisesta
17695:
17696:
17697:
17698: Eduskunnalle
17699:
17700: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon si- kuvuus Suomessa on vaarantumassa, ellei kult-
17701: sältyy 3 000 000 markan siirtomääräraha kult- tuurikeskushanketta pystytä toteuttamaan. Tä-
17702: tuurikeskuksen rakentamiseen. Perustelujen män vuoksi valtion osuutta tulisi korottaa niin,
17703: mukaan valtio osallistuu hankkeen kustannuk- että sen kokonaismääräksi vahvistettaisiin 75
17704: siin vuosina 1990-93 yhteensä 20 miljoonalla prosenttia kustannuksista ja enintään 30 mil-
17705: markalla. joonaa markkaa.
17706: Kulttuurikeskuksen kustannusarvio on ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17707: kyisen kustannustason mukaan noin 37 Mmk. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17708: Kun otetaan huomioon kustannustasosssa ta- muksen,
17709: pahtuvat muutokset vuoteen 1993 mennessä, on
17710: todennäköistä, että valtion rahoitusosuus jää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17711: alle 50 prosentin kokonaiskustannuksista. Kuh- niin, että valtion rahoituksen määrä
17712: mon kaupunki on edellyttänyt vähintään 75 vahvistetaan 75 prosentiksi todellisista
17713: prosentin valtionosuutta. Koko hankkeen to- rakennuskustannuksista ja vuoden 1991
17714: teutuminen voi vaarantua liian pienen valtion- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen va-
17715: osuuden vuoksi. rattaisiin tätä osuutta vastaava määrä-
17716: Kansainvälisesti tunnetun ja kansallisesti tär- raha.
17717: keän Kuhmon Kamarimusiikkitapahtuman jat-
17718:
17719: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17720:
17721: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Annikki Koistinen
17722: Sakari Valli Pentti Kettunen Eino Siuruainen
17723: Tellervo Renko
17724: 434 1990 vp.
17725:
17726: Toivomusaloite n:o 398
17727:
17728:
17729:
17730:
17731: Hietala ym.: Opintotukijärjestelmän uudistamista valmistelevan
17732: komitean asettamisesta
17733:
17734:
17735: Eduskunnalle
17736:
17737: Opintovuoden 1988-89 opintolainan enim- ja -tavat olivat toiset kuin nykyisin. Korkeakou-
17738: mäismäärien mukaan laskettuna korkeakoulu- luopiskelijoiden opintotuen lainapainotteisuu-
17739: opiskelija velkaantuu kuusi vuotta opiskeltuaan desta johtuva velkaantuminen ja pankkien ki-
17740: noin 82 000 markkaa, jos hän saa tai ottaa täy- ristyvät korkovaatimukset ovat johtaneet tilan-
17741: simääräisen opintolainan koko opiskeluajal- teeseen, jossa yksittäinen opiskelija ei enää voi
17742: taan ja lainan osuus kokonaistuesta pysyy ny- olla varma opintojensa rahoittamismahdolli-
17743: kyisellä tasollaan. Jos opintolainan korko on suuksista opintolainan turvin ja jossa koko
17744: 8,75 OJo, hän maksaa viimeisenä opiskeluvuote- opintolainajärjestelmän perusta on murentu-
17745: naan sekä kahtena valmistumista seuraavana massa.
17746: vuotena lainastaan korkoa noin 3 100 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17747: Korkotuen lakattua lainan korot kasvavat noin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17748: 7 200 markkaan vuotta kohti. Vuonna 1988 muksen,
17749: korkeakouluopiskelijan valmistumisajankoh-
17750: dan keskimääräinen opintolainamäärä oli noin että hallitus välittömästi asettaisi ko-
17751: 51 500 markkaa. mitean valmistelemaan esitystä koko
17752: Opintotukijärjestelmämme on luotu aikana, opintotukijärjestelmän uudistamiseksi.
17753: jolloin rahamarkkinoiden toimintaedellytykset
17754:
17755: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17756:
17757: Pertti Hietala Sinikka Mönkäre Riitta Myller
17758: Timo Roos Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
17759: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen Arto Lapiolahti
17760: Kai Kalima Pentti Lahti-Nuuttila Matti Saarinen
17761: Markku Pohjola Seija Karkinen Raimo Vuoristo
17762: Kari Urpilainen Reijo Lindroos Saara-Maria Paakkinen
17763: Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo Jouko Skinnari
17764: Matti Luttinen Mats Nyby Tarja Kautto
17765: Antti Kalliomäki Tuulikki Hämäläinen Matti Vähänäkki
17766: Jouni Backman Kerttu Törnqvist Lea Savolainen
17767: Jussi Ranta Arja Alho Jukka Roos
17768: Virpa Puisto Sinikka Hurskainen-Leppänen Antero Kekkonen
17769: 1990 vp. 435
17770:
17771: Toivomusaloite n:o 399
17772:
17773:
17774:
17775:
17776: Hilpelä: Turun teknillisen oppilaitoksen nimeämisestä kokeilu-
17777: kouluksi ammattikorkeakoulukokeilua aloitettaessa
17778:
17779:
17780: Eduskunnalle
17781:
17782: Maassamme aloitettaneen lähiaikoina am- tultane perustamaankaan. Näin ollen on erityi-
17783: mattikorkeakoulukokeilu. Turussa on oppilai- sen tähdellistä kehittää teknillisestä oppilaitok-
17784: tos - Turun teknillinen oppilaitos - joka on sesta mahdollisimman korkeatasoinen opetus-
17785: halukas ja myös erittäin sopiva kokeilukou- laitos täyttämään koulutuksellista aukkoa. Insi-
17786: luksi. nöörit joutuvat usein työskentelemään korkea-
17787: Seuraavassa eräitä kokeiluluvan saantia puol- kouluinsinöörien tehtävissä.
17788: tavia seikkoja: - Talousalueella on merkittävä osa maam-
17789: - Turun teknillinen oppilaitos on maamme me elintarviketeollisuutta. Niin ikään paljon
17790: kolmanneksi suurin alansa oppilaitos. Opiskeli- elektroniikka-alan teollisuutta on sijoittunut
17791: joita on n. 1 400 ja opettajia 150. Opetustiloja Turun-Salon seuduille. Varsinais-Suomessa
17792: ollaan myös merkittävästi laajentamassa. on myös korkeatasoista metalli- ja rakennuste-
17793: - Oppilaitos on monialainen. Opetusta an- ollisuutta. Oppilaitokseen perustetut osasto-
17794: netaan kone- ja metallitekniikan, koneauto- kohtaiset neuvottelukunnat merkitsevät laajoja
17795: maation (robotiikka, mekatroniikka), laivako- yhteyksiä alueen elinkeinoelämään.
17796: ne- ja voimalaitostekniikan, laivanrakennuk- - Turun teknillinen oppilaitos edustaa am-
17797: sen, teletekniikan, elintarviketekniikan, talon- matillisten oppilaitosten joukossa luontevaa ja
17798: rakennuksen, yhdyskuntatekniikan sekä auto- korkeatasoista lähtökohtaa kokeilun käynnistä-
17799: ja kuljetustekniikan aloilla. Biotekniikan insi- miseen.
17800: nöörikoulutus käynnistyy lähiaikoina. Oppilai- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
17801: toksessa toimii kurssiosasto. Teknologiapalve- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17802: luosasto on perustettu 1989. Kirjastoa ollaan
17803: kehittämässä tietopalveluyksiköksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17804: - Turun alueella on vain rajoitetusti diplo- Turun teknillisen oppilaitoksen valitse-
17805: mi-insinöörikoulutusta. Turkuun ei ole saatu miseksi kokeilukouluksi ammattikor-
17806: perustetuksi teknillistä korkeakoulua eikä sitä keakoulukokeilua aloitettaessa.
17807: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17808:
17809: Liisa Hilpelä
17810: 436 1990 vp.
17811:
17812: Toivomusaloite n:o 400
17813:
17814:
17815:
17816:
17817: Hilpelä: Korkeakoulujen tutkijapulan poistamisesta virka- ja
17818: palkkajärjestelyin
17819:
17820:
17821: Eduskunnalle
17822:
17823: Suomalainen tieto ja osaaminen ovat tutki- koulutetut, asiansa osaavat ihmiset voivat pääs-
17824: joiden ja korkeakoulunopettajien työn tulok- tä muuhunkin, vakinaiseen ja paremmin pal-
17825: sia. Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijat kattuun työhön.
17826: myös opettavat ja ohjaavat opiskelijoita. Ope- Maamme tutkimustoiminnan vakavaksi
17827: tuksen uusin anti saadaan tutkimustyön tulok- uhaksi on muodostumassa tutkijapula. Neljän-
17828: sista. Tutkimustieto siirtyy korkeakouluopetuk- nes assistentuureista on pätevien hakijoiden
17829: seen ja sen välityksellä edelleen muun yhteis- puuttuessa täyttämättä. Perustutkinnon suorit-
17830: kunnan käyttöön. Elinkeinoelämän, hallinnon, taneet eivät hakeudu tutkijoiksi: palkkaus ei ole
17831: terveydenhuollon ja koululaitoksen ammattitai- riittävän kilpailukykyinen.
17832: toiset asiantuntijat tulevat korkeakouluista. Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
17833: Tutkijan ura alkaa useimmiten tilapäisen tut- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17834: kimusrahoituksen turvin tai määräaikaisessa as-
17835: sistentin virassa. Assistentin alkupalkka vuonna että hallitus ryhtyisi voimakkaisiin
17836: 1989 oli noin 7 300 markkaa kuukaudessa. An- toimenpiteisiin tutkijapulan ehkäisemi-
17837: sioituneenkaan tutkijan toimeentulo ei ole tur- seksi saattamalla korkeakoulujen assis-
17838: vattu. Yliopistoissa ja korkeakouluissa ei ole tenttien palkat ki/pai/ukykyisiksi elin-
17839: tarjolla riittävästi pysyviä työsuhteita eikä kil- keinoelämän tarjoamien palkkojen
17840: pailukykyisiä palkkoja. Harvoilla on varaa tut- kanssa ja pysyvän työsuhteen takaami-
17841: kijaksi perheen perustamisvaiheessa, asuntovel- seksi päteville tutkijoille.
17842: kojen ja opintovelkojen painaessa. Nuoret,
17843:
17844: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17845:
17846: Liisa Hilpelä
17847: 1990 vp. 437
17848:
17849: Toivomusaloite n:o 401
17850:
17851:
17852:
17853:
17854: Hilpelä: Vieraiden kielten opetuksen lisäämisestä peruskoulussa
17855: ja lukiossa
17856:
17857:
17858: Eduskunnalle
17859:
17860: Viime vuosina Suomi on yhä enenevassa Ensimmäisen vieraan kielen lisäksi voi valin-
17861: määrin avautunut muuhun Eurooppaan päin. naiskieltä opiskella peruskoulussa 4 vuosiviik-
17862: Tässä yhteydessä on myös eurooppalaisten kiel- kotuntia. Tosin 6 viikkotuntiin annetaan mah-
17863: ten osaamisen tarve voimakkaasti lisääntynyt. dollisuus, mutta se ei toteudu työjärjestystek-
17864: Pohjolan ulkopuolella suomalaiset tarvitsevat nisten vaikeuksien takia.
17865: ainakin tavallisimpia eurooppalaisia kieliä: eng- Norjassa peruskoululainen opiskelee saksr.a
17866: lantia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Näitä kaik- tai ranskaa 7 vuosiviikkotuntia, Ruotsissa 11 ja
17867: kia meillä voidaankin - koulusta riippuen - Tanskassa saksaa 15 vuosiviikkotuntia.
17868: valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Lukion vertailu on erilaisten linjajakojen ja
17869: Suomalaisilla ei ole sitä merkittävää etua, et- valinnaiskurssien vuoksi vaikeaa, mutta kaik-
17870: tä äidinkieli suomi ja opiskeltava vieras kieli oli- kien Pohjoismaiden lukioissa on mahdollista
17871: sivat sukulaiskieliä. Näin ollen aikaa vieraan opiskella peruskoulussa aloitettua saksaa tai
17872: kielen tulokselliseen opiskeluun pitäisi olla ranskaa 10 vuosi viikkotuntia, meillä 7.
17873: enemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismais- Julkisuudessa on jatkuvasti painotettu erityi-
17874: sa, mutta näin ei ole. Norjan peruskoululaiset sesti suurten eurooppalaisten kielten taitajien
17875: opiskelevat englantia kouluaikanaan yhteensä tarvetta. Sen vuoksi olisikin luotava todelliset
17876: 16 vuosi viikkotuntia, Ruotsin 21, Tanskan 18, mahdollisuudet näiden kielten riittävän laajaan
17877: mutta Suomen peruskoululaiset vain 15 vuosi- opiskeluun kouluissa.
17878: viikkotuntia. Ainakin Ruotsissa ja Tanskassa Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
17879: on voimakkaita paineita tuntimäärien korotta- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17880: miseen.
17881: Suomessa siis ensimmäisen vieraan kielen op- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
17882: pimiseen käytetään em. maihin verrattuna vähi- piteisiin kieltenopetuksen resurssien pa-
17883: ten aikaa siitä hvolimatta, että suomenkielisillä rantamiseksi niin, että peruskoulussa ja
17884: oppilailla ei ole edes sukulaiskielen suomaa lukiossa toteutuisivat monipuoliset va-
17885: etua. Meillä on jopa vähennetty tuntimäärää ai- linnanmahdollisuudet suurten euroop-
17886: kaisempiin vuosiin verrattuna: v. 1969 tunti- palaisten kielten opiskelun tehostami-
17887: määrä peruskoulussa oli 19 vuosiviikkotuntia, seksi.
17888: v. 1985 tunteja vähennettiin 16:sta 15:een.
17889:
17890: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17891:
17892: Liisa Hilpelä
17893: 438 1990 vp.
17894:
17895: Toivomusaloite n:o 402
17896:
17897:
17898:
17899:
17900: Hilpelä: Ulkomaalaisten opiskelijoiden opintososiaalisen aseman
17901: parantamisesta
17902:
17903:
17904: Eduskunnalle
17905:
17906: Arviolta noin puolet Suomessa opiskelevista laitosten loma-aikoina, joten heidän mahdolli-
17907: ulkomaalaisista rahoittaa opintonsa itse. Val- suutensa hankkia opintoihinsa lisärahoitusta
17908: taosin he ovat tulleet suorittamaan maahamme ansiotyöllä suomalaisten opiskelijoiden tapaan
17909: korkeakoulutasoista perustutkintoa. Saadak- ovat varsin rajoitetut.
17910: seen viisumin heidän on osoitettava riittävät ta- Suomen vaikea vuokra-asuntotilanne ja kor-
17911: keet toimeentulostaan opiskelunsa aikana. Tätä keat asumiskustannukset edelleen kärjistävät
17912: varten sisäasiainministeriö määrää vuosittaisen ulkomaalaisten opiskelijoiden toimeentulovai-
17913: summan, joka oleskelulupaa hakevan on talle- keuksia, koska useimmat heistä jäävät opinto-
17914: tettava suomalaiseen pankkiin, mikäli hänellä ei tuen asumislisäjärjestelmän ulkopuolelle. Ai-
17915: ole antaa muuta selvitystä toimeentulostaan. noastaan perheellisten on mahdollista hakea
17916: Tällä hetkellä tuo summa on 20 000 markkaa kunnallista asumistukea.
17917: lukuvuodessa, mikä on kohtuuton rahamäärä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
17918: varsinkin kehitysmaista tuleville opiskelijoille. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17919: Suomen korkea hintataso ja etenkin huikeat sen,
17920: asumiskustannukset luovat heikot edellytykset
17921: paljon puhutolle korkeakoulujen kansainvälis- että ulkomaalaisten opiskelijoiden
17922: tymiselle. Ulkomaalaiset opiskelijat voivat opintososiaalista asemaa parannetaan
17923: päästä opintotukijärjestelmämme piiriin ai- seuraavasti:
17924: noastaan, jos he ovat oleskelleet Suomessa - ulkomaalaisilta opiskelijoilta vaa-
17925: muussa kuin opiskelutarkoituksessa vähintään dittavasta takuusummasta luovutaan
17926: kaksi vuotta ja heidän asumistaan täällä voi pi- - perustutkintoa suorittavat ulko-
17927: tää pysyväisluonteisena. Lyhytaikaiset stipendit maalaiset otetaan opintotukijärjestel-
17928: ja apurahat ohjataan yleensä eri alojen asian- män opintorahan piiriin
17929: tuntijoille sekä jatko- ja täydennyskoulutuk- - tarkistettaessa opiskelijoiden asu-
17930: seen, joten perustutkintoa opiskelevien toi- misen tukijärjestelmää yleensä ulko-
17931: meentulovaikeuksiin niistä ei ole ratkaisevaa maalaisille opiskelijoille turvataan sa-
17932: apua. Kuitenkaan ulkomaalaisille opiskelijoille mat etuudet kuin suomalaisillekin opis-
17933: ei myönnetä täysiä työlupia muutoin kuin oppi- kelijoille.
17934:
17935: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17936:
17937: Liisa Hilpelä
17938: 1990 vp. 439
17939:
17940: Toivomusaloite n:o 403
17941:
17942:
17943:
17944:
17945: Hilpelä: Vieraskielisen opetuksen lisäämisestä korkeakouluissa
17946:
17947:
17948:
17949:
17950: Eduskunnalle
17951:
17952: Suomen kansainvälisen kanssakäymisen li- Suomessa lyhyehkön ajan, mahdollisesti luku-
17953: sääntyvät tarpeet on otettava huomioon kor- kaudesta lukuvuoteen, ei tulisi vaatia suomen
17954: keakouluopintoja kehitettäessä. Korkeakoulu- tai ruotsin kielen taitoa. Opetus tulisi antaa vie-
17955: jen vierailevien opiskelijoiden vaihto-ohjelmis- raalla kielellä, ja suomen ja ruotsin kielen ope-
17956: sa on periaatteena ollut vastavuoroisuus. Se on tusta olisi järjestettävä sitä haluaville.
17957: asettanut rajoituksia ohjelmien laajentamiselle, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17958: koska suomalaiset opiskelijat ovat olleet haluk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17959: kaampia lähtemään ulkomaille kuin ulkomaa- sen,
17960: laiset opiskelijat tulemaan Suomeen.
17961: Merkittävimmäksi esteeksi ulkomaalaisten että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
17962: opiskelijoiden Suomeen tulolle on noussut vie- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
17963: raskielisen opetuksen puute. Jos suomalainen dessä ryhtyisi toimiin vieraskielisen ope-
17964: korkeakoululaitos ei pysty tarjoamaan opetusta tuksen lisäämiseksi korkeakouluissam-
17965: vierailla kielillä, mahdollisuutemme kansainvä- me ja varaisi siihen tarvittavat määrä-
17966: lisessä vaihdossa heikkenevät huomattavasti. rahat.
17967: Vierailevilta opiskelijoilta, jotka opiskelevat
17968:
17969: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17970:
17971: Liisa Hilpelä
17972: 440 1990 vp.
17973:
17974: Toivomusaloite n:o 404
17975:
17976:
17977:
17978:
17979: Hurskainen-Leppänen ym.: Kotkan metsä- ja puutalousoppilai-
17980: toksen Ruokolahden toimipisteen itsenäistämisestä
17981:
17982:
17983: Eduskunnalle
17984:
17985: Ruokolahden kunta on yhteistyössä Etelä- miskokeilut, puun korjuuteknologia, henkilös-
17986: Karjalan metsäteollisuuden, Kymen lääninhalli- töryhmien ryhmätyöskentelyn kehittäminen se-
17987: tuksen ja Kymi-neuvottelukunnan kanssa voi- kä teknologian huipputietämyksen siirtäminen
17988: makkaasti ajanut Kotkan metsä- ja puutalous- suoraan opetukseen. Kyseessä on teollisuuden
17989: oppilaitoksen Ruokolahden toimipisteen itse- ja opetuksen yhteistyön sekä kansainvälisen
17990: näistämistä Ruokolahden metsäoppilaitokseksi koulutuksen kehittämiskeskus -tyyppinen toi-
17991: ja ajanmukaisten koulutilojen rakentamista minta, millaista kokonaisuutta ei ole vielä mis-
17992: budjettivaroin. sään koko maassa.
17993: Metsäteollisuuden tavoitteena on tiiviiseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17994: keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva, ke- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17995: hityksen kärjessä tapahtuva opetus, jossa välit- sen,
17996: tömästi pystyttäisiin hyödyntämään teollisuu-
17997: den kehittämät innovaatiot. että hallitus muuttaisi Kotkan metsä-
17998: Hankkeesta tulisi kokonaan uudentyyppinen ja puutalousoppilaitoksen Ruokolah-
17999: metsäoppilaitos, jossa olisi koulutuskokeilua, den toimipisteen itsenäiseksi Ruokolah-
18000: kansainvälistä koulutusta ja metsäteollisuuden den metsäoppilaitokseksi, mikä on ope-
18001: henkilöstön täydennyskoulutusta sekä metsuri- tuksen kehittämisen kannalta välttämä-
18002: että toimihenkilötasolla. Oppilaitoksen toimin- töntä.
18003: nassa keskeisellä sijalla olisivat erilaiset kehittä-
18004:
18005: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18006:
18007: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Esko Almgren
18008: 1990 vp. 441
18009:
18010: Toivomusaloite n:o 405
18011:
18012:
18013:
18014:
18015: Huuhtanen: Alppilajipainotteisen urheilulukion perustamisesta
18016: Nilsiään
18017:
18018:
18019: Eduskunnalle
18020:
18021: Suomen urheiluliitto on päättänyt kehittä- nen Iuokattomao 3. vuosiluokan toimintaa var-
18022: missuunnitelmissaan perustaa Suomeen kaksi ten. Luokattomuus koskisi myös niitä oppilai-
18023: alppilajien kilpailu- ja valmennuskeskusta, jois- ta, jotka eivät ole valmennuksessa.
18024: ta toinen sijoitetaan Rovaniemelle ja toinen Nil- Luvan saaminen voimistaisi alppilajien kil-
18025: siän Tahkovuorelle. Koska useimmat valmen- pailijoiden suorituskykyä jopa maailman hui-
18026: nettavat nuoret ovat lukioikäisiä, olisi heidän pulle. Toisaalta motivaatio sekä valmennusta
18027: opintojensa kannalta edullista ja suotavaa, että että opintoja kohtaan todennäköisesti kasvaa
18028: valmennuskeskuksen läheisyydessä olisi lukio. tällaisella urheilun ja opetustoimen yhteistyöllä.
18029: Normaalin lukion puitteissa se ei ole mahdollis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
18030: ta, koska lukion tuntiresurssi on riittämätön. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18031: Käytännössä ei ole mahdollista, että resurssia
18032: suunnattaisiin pelkästään painotuksen avulla että hallitus myöntäisi luvan alppilaji-
18033: valmennettaville. Ainoa mahdollisuus olisi, että painotteisen lukion perustamiseksi Nil-
18034: Nilsiän lukio saisi alppilajipainotteisen urheilu- siään.
18035: lukion luvan. Tähän liittyisi myös luvan saami-
18036:
18037: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18038:
18039: Jorma Huuhtanen
18040:
18041:
18042:
18043:
18044: 31 200136P
18045: 442 1990 vp.
18046:
18047: Toivomusaloite n:o 406
18048:
18049:
18050:
18051:
18052: Häkämies: Vaihto-oppilastoiminnan järjestämisestä Eestin ja
18053: Suomen lukioiden välille
18054:
18055:
18056: Eduskunnalle
18057:
18058: Kansainvälisen nuorisoyhteistyön lisääminen tumassa ja laajentumassa, on tärkeää, että ni-
18059: on hyvä tapa luoda ihmisten välille yhteyksiä ja menomaan nuoret suomalaiset ja eestiläiset tu-
18060: lisätä eri kansakuntien välistä ymmärrystä. Yksi tustuvat toisiinsa. Yksi tapa lisätä kontakteja
18061: erittäin suosittu nuorisoyhteistyön muoto on ol- on luoda vaihto-oppilasjärjestelmä Suomen ja
18062: lut lukiolaisten vaihto-oppilasjärjestelmä. Suo- Eestin välille. Kielellisen ja kulttuurillisen yhtei-
18063: malaiset lukiolaiset viettävät yhden lukuvuoden sen perintömme vuoksi olisi kiinnostus molem-
18064: vieraan maan vastaavan tasoisessa oppilaitok- missa maissa tämänkaltaiselle yhteistoiminnalle
18065: sessa ja ulkomaalaiset viettävät yhden lukuvuo- varmaankin suuri.
18066: den suomalaisessa lukiossa. Tästä vaihtojärjes- Toisin kuin markkinatalousmaihin suuntau-
18067: telmästä ovat vastanneet erilaiset järjestöt ja tuvassa vaihto-oppilasjärjestelmässä, tulisi Suo-
18068: kaupalliset, yksityiset yhtiöt. men ja Eestin välille luotava järjestelmä aluksi
18069: Lukiotaisten vaihto-oppilastoiminta on suun- luoda valtion toimesta.
18070: tautunut pääasiassa Yhdysvaltoihin ja Kana- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18071: daan. Kokemukset tämänkaltaisesta nuoriso- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18072: vaihdosta ovat olleet myönteiset. Suomalainen
18073: nuoriso on kansainvälistynyt ja Suomi on tullut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18074: tutuksi edes osalle ko. maiden asukkaista. Iukiotaisten vaihto-oppilasjärjestelmän
18075: Kun Suomen ja Eestin suhteet ovat nyt avau- luomiseksi Suomen ja Eestin välille.
18076:
18077: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18078:
18079: Kari Häkämies
18080: 1990 vp. 443
18081:
18082: Toivomusaloite n:o 407
18083:
18084:
18085:
18086:
18087: Ikonen ym.: Kirjaston rakentamisesta Hankasalmelle
18088:
18089:
18090:
18091: Eduskunnalle
18092:
18093: Monissa kunnissa kirjastotilat ovat ahtaat ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18094: puutteelliset. Näin Keski-Suomessakin, jossa muksen,
18095: kirjastojen rakentaminen on edennyt hitaasti
18096: suunnitteluvalmiuksista huolimatta. Mm. Han- että hallitus ottaisi valtion vuoden
18097: kasalmen kunta on jo pitkään odottanut raken- 1991 tulo- ja menoarvioesitystä valmis-
18098: tamispäätöstä. tellessaan huomioon Hankasalmen kir-
18099: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- jastorakentamishankkeen.
18100:
18101: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18102:
18103: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
18104: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
18105: Sakari Knuuttila
18106: 444 1990 vp.
18107:
18108: Toivomusaloite n:o 408
18109:
18110:
18111:
18112:
18113: Ikonen ym.: Läänien taidetoimikuntien määrärahojen lisäämi-
18114: sestä
18115:
18116:
18117: Eduskunnalle
18118:
18119: Läänien taidetoimikuntien taiteen edistämi- vuutensa. Taiteen edistämiseen tarkoitettu mää-
18120: seen osoitettujen määrärahojen jälkeenjäänei- räraha on kuitenkin vuosi vuodelta reaaliarvol-
18121: syys verrattuna valtion tulo- ja menoarvion si- taan laskenut, kun taas hakijoiden määrä ja
18122: sältämän kokonaismäärärahan kasvuun on erit- avustuskohteiden taso ovat nousseet, samoin
18123: täin huolestuttavaa. Mikäli kehitys jatkuu sa- ohjaavien läänintaiteilijoiden tarve on kasva-
18124: mansuuntaisena, se murtaa ennen pitkää 1970- nut.
18125: luvun alussa luodun suomalaisen taidehallinnon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18126: peruslähtökohdat. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18127: Niukkenevat määrärahat eivät motivoi taide- muksen,
18128: toimikuntia sisällölliseen keskusteluun ja uudis-
18129: tuksiin, mikä kuitenkin olisi välttämätöntä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18130: Läänien taidetoimikunnilta odotetaan myös läänien taidetoimikuntien taiteen edistä-
18131: kansainvälisten suhteiden luomista ja kansain- miseen osoitettujen määrärahojen lisää-
18132: välisen toiminnan harjoittamista. miseksi.
18133: Alueellinen taidehallinto on osoittanut toimi-
18134:
18135: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18136:
18137: Pirkko Ikonen Raila Aho Vappu Säilynoja
18138: Matti Lahtinen Juhani Alaranta Tellervo Renko
18139: Kalle Röntynen Toimi Kankaanniemi Matti Väistö
18140: Eino Siuruainen Mirja Ryynänen Sirkka-Liisa Anttila
18141: Pekka Leppänen Aapo Saari Hannele Pokka
18142: Riitta Kauppinen
18143: 1990 vp. 445
18144:
18145: Toivomusaloite n:o 409
18146:
18147:
18148:
18149:
18150: Ikonen ym.: Yksityisten kansalaisopistojen ja kansanopistojen
18151: toimintaedellytysten turvaamisesta
18152:
18153:
18154: Eduskunnalle
18155:
18156: Setlementtiliiton yhteydessä toimii koko saan lausunnoissa tukee uudistuksia edellytyk-
18157: maassa 18 kansalaisopistoa ja kaksi kansan- sellä, ettei valtionavun osuus opistojen toimin-
18158: opistoa. Opistot muodostavat yksityisten opis- nan rahoituksessa pienene.
18159: tojen kokonaisuuden toimien kukin paikkakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18160: nanaan kannatusyhdistyksen tukemana. Toi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18161: minta rahoitetaan valtion ja kuntien avustuksil- muksen,
18162: la sekä itse hankituin varoin. Tähän saakka val-
18163: tio on maksanut 70 prosenttia valtionosuuteen että hallitus jatkossakin turvaisi yksi-
18164: oikeuttavista menoista. tyisten kansalaisopistojen ja kansan-
18165: Parhaillaan ollaan uudistamassa kansalais- opistojen taloudellisen toiminnan mak-
18166: opistoja koskevaa lainsäädäntöä ja valtion- samalla 70 prosenttia niiden valtion-
18167: osuusjärjestelmää. Setlementtiliitto antamis- osuuteen oikeuttavista menoista.
18168: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18169:
18170: Pirkko Ikonen Vappu Säilynoja Matti Lahtinen
18171: Juhani Alaranta Tellervo Renko Jukka Vihriälä
18172: Tuula Paavilainen Sirkka-Liisa Anttila Kalle Röntynen
18173: Toimi Kankaanniemi Matti Väistö Eino Siuruainen
18174: Mirja Ryynänen Hannele Pokka Riitta Kauppinen
18175: Aapo Saari
18176: 446 1990 vp.
18177:
18178: Toivomusaloite n:o 410
18179:
18180:
18181:
18182:
18183: Isohookana-Asunmaa ym.: Lastenpsykiatrian professuurin pe-
18184: rustamisesta Oulun yliopistoon
18185:
18186:
18187: Eduskunnalle
18188:
18189: _ Lastenpsykiatria on ollut itsenäinen lääketie- opistoista valmistuvat lääkärit voivat siten jou-
18190: teen erikoisala vuodesta 1960 lähtien. Suomen tua eriarvoiseen asemaan esimerkiksi hakies-
18191: lääketieteellisistä yliopistoista ainoastaan Ou- saan erikoistumisvirkaa lastenpsykiatriassa.
18192: lun yliopistossa on edelleen pelkästään lasten- Kokemus on osoittanut, että useimmat nuoret
18193: psykiatrian apulaisprofessorin virka. Tämä on lääkärit jäävät toimeen siihen osaan maata,
18194: epäkohta, koska lastenpsykiatriselle koulutuk- missä he ovat saaneet opetuksensa. Pohjois-
18195: selle ja tutkimustyölle on pohjoisessa Suomessa Suomen alueella vallitsee huutava pula lasten-
18196: olemassa samanlaiset kehittämistarpeet kuin psykiatrian erikoislääkäreistä, ja näin ollen olisi
18197: koko maassa. Lisäksi Pohjois-Suomen alue on kaikin keinoin pyrittävä tukemaan alan kehitys-
18198: jäänyt lastenpsykiatrian kehittämisessä muuta tä ja koulutusta juuri Pohjois-Suomen alueella.
18199: maata huonompaan asemaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18200: Myös lääketieteen opiskelijoiden kannalta on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18201: epäkohta, että lastenpsykiatrian koulutus Ou- muksen,
18202: lussa on alistettu lastentautiopille. Oulussa ei
18203: lastenpsykiatriassa saada lisensiaattitodistuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18204: seen omaa arvosanaa, vaan lastenpsykiatrian lastenpsykiatrian professuurin perusta-
18205: lopputentillä on ainoastaan kynnystehtävä las- miseksi Oulun yliopistoon.
18206: tentautiopin lopputentin läpäisemisessä. Eri yli-
18207:
18208: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18209:
18210: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Juhani Alaranta
18211: 1990 vp. 447
18212:
18213: Toivomusaloite n:o 411
18214:
18215:
18216:
18217:
18218: Isohookana-Asunmaa ym.: Päätoimisten tuntiopettajien virkojen
18219: vakinaistamisesta korkeakouluissa
18220:
18221:
18222: Eduskunnalle
18223:
18224: Päätoimisten tuntiopettajien ryhmä syntyi opetuksen vakinaistamista opetusviroiksi. Tä-
18225: Suomen yliopistolaitokseen 1970-luvun lopus- mä ei olisi suuri taloudellinen kysymys, koska
18226: sa, jolloin yliopistojen opettajanvirkoja ei lisät- yliopistojen budjetteihin on tuntiopetukseen jo
18227: ty tarvetta vastaavasti, vaan opettajatarpeen varattu rahoitus. Toistaiseksi vuosittaisissa
18228: kasvu peitettiin tuntiopetuksella. Koska päätoi- budjeteissa on kuitenkin tuntiopetusta vakinais-
18229: miset tuntiopettajat otetaan korkeintaan luku- tettu varsin niukasti eli yksi tai kaksi virkaa yli-
18230: vuodeksi kerrallaan, aiheuttaa työsuhteen lyhyt opistoa kohden, kun tarve olisi monissa yliopis-
18231: kesto runsasta vaihtuvuutta ja haittaa opetuk- toissa useita kymmeniä virkoja.
18232: sen pitkäjänteistä kehittämistä. On myös sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18233: vää, ettei päätoimisen tuntiopettajan tehtäviin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18234: saada riittävästi lisensiaatin ja tohtorin tutkin- muksen,
18235: non suorittaneita, vaan opetusta annetaan myös
18236: ylioppilaitten ja maistereitten voimin. Tunti- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
18237: opetuksessa ei toisaalta toteudu yliopisto-ope- menpiteisiin päätoimisen tuntiopetuksen
18238: tukseen kuuluva opetuksen ja tutkimuksen yh- muuttamiseksi vakinaisiksi opetusvi-
18239: teys, mikä sekin on ongelma. Monet yliopistot roiksi niissä yliopistoissa ja korkeakou-
18240: ovat edellä mainituista syistä esittäneet tunti- luissa, joissa tähän on selvästi tarvetta.
18241: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18242:
18243: Tytti lsohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Matti Maijala
18244: Sirkka-Liisa Anttila Pentti Lahti-Nuuttila Esko Aho
18245: Juhani Alaranta
18246:
18247: ,.
18248: 448 1990 vp.
18249:
18250: Toivomusaloite n:o 412
18251:
18252:
18253:
18254:
18255: lsohookana-Asunmaa ym.: Raahen museon saattamisesta valtion-
18256: avun piiriin
18257:
18258:
18259: Eduskunnalle
18260:
18261: Laki museoiden valtionosuuksista ja -avus- rahakokoelma. Raahen museon luonne ja ko-
18262: tuksista tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta koelmat ovat hyvin merihenkiset, esineistö on
18263: 1989. Lain nojalla valtionosuuden piiriin ovat poikkeuksellisen omaleimainen ja valtakunnal-
18264: päässeet maakuntamuseot ja aluetaidemuseot. lisesti, jopa kansainvälisesti arvostettu. Raahen
18265: Muut, noin 70 museoammatillisesti hoidettua museolla on myös ammattitaitoinen henkilö-
18266: museota, ovat jääneet odottamaan lain lupaa- kunta. Raahen museotoimen suurimpia huo-
18267: maa taloudellista tukea, koska valtion tulo- ja lenaiheita on mittaamattoman arvokkaiden ko-
18268: menoarvioon ei tälle vuodelle ole varattu lain koelmien säilyvyyden turvaaminen. Konser-
18269: edellyttämiä varoja. Kuitenkin eduskunnan si- voinnin ja esinekunnostuksen tarve on myös
18270: vistysvaliokunta lakiehdotusta käsitellessään pi- huutava. Museon tulisi mitä pikimmiten voida
18271: ti tärkeänä lain soveltamisalan laajentamista palkata lisää museoammatillista työvoimaa
18272: suunnitelmallisesti vuosittain tulo- ja menoar- huolehtimaan esineistön kunnostamisesta, luet-
18273: vioon otettavien lisämäärärahojen avulla niin, teloimisesta ja näytteille asettamisesta. Raahen
18274: että kaikki museoammatillisesti hoidetut mu- museon saattaminen lakisääteisen valtionavun
18275: seot saataisiin mahdollisimman nopeasti lain piiriin helpottaisi ratkaisevasti museon tämän-
18276: piiriin. Asiaan kiinnitettiin huomiota myös hetkistä ahdinkotilaa.
18277: eduskunnan vastauksessa hallituksen esitykseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18278: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1989. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18279: Raahen museo on Suomen vanhin yliopisto- muksen,
18280: jen ulkopuolinen julkinen museo. Se on perus-
18281: tettu vuonna 1862. Raahen museon kokoelmat että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
18282: käsittävät tällä hetkellä noin 15 000 esinettä. menpiteisiin Raahen museon liittämisek-
18283: Tämän lisäksi museolla on mittava valokuva- ja si voimassa olevan museolain piiriin.
18284:
18285: Helsingissä 13 päivänä Q.elmikuuta 1990
18286:
18287: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä
18288: Juhani Alaranta Pentti Lahti-Nuuttila
18289: 1990 vp. 449
18290:
18291: Toivomusaloite n:o 413
18292:
18293:
18294:
18295:
18296: Isohookana-Asunmaa ym.: Suomalaisen viestintäkulttuurin tuke-
18297: misesta
18298:
18299:
18300: Eduskunnalle
18301:
18302: Sähköisen viestinnän piirissä meneillään ole- kannatettavia ehdotuksia asian eteenpäin viemi-
18303: va murros merkitsee kansainvälisen, useimmi- seksi.
18304: ten kaupallisen ohjelmatarjonnan voimakasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18305: lisääntymistä. Kulttuurisessa mielessä tämä ei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18306: suinkaan merkitse ohjelmien monipuolistumis- muksen,
18307: ta, vaan samanlaistumista. Suomi ei voi, eikä
18308: sen ole syytäkään yrittää estää näiden satel- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18309: liittiohjelmien tarjonnan lisääntymistä maas- piteisiin suomalaisen viestintäkulttuurin
18310: samme. Muiden maiden tapaan Suomen on voi- aseman vahvistamiseksi tukemalla suo-
18311: makkaasti lisättävä tukeaan kotimaisen ohjel- malaista ohjelmatuotantoa viestintä-
18312: matarjonnan parantamiseen. Viestintäkulttuu- kulttuuritoimikunnan tekemien ehdo-
18313: ritoimikunta onkin äskettäin tehnyt joukon tusten mukaisesti.
18314:
18315: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18316:
18317: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Matti Maijala
18318: Esko Aho Juhani Alaranta Pentti Lahti-Nuuttila
18319: Sirkka-Liisa Anttila
18320: 450 1990 vp.
18321:
18322: Toivomusaloite n:o 414
18323:
18324:
18325:
18326:
18327: Joenpalo ym.: Urjalan Pentinkulman päivien saattamisesta val-
18328: tion avun piiriin
18329:
18330:
18331: Eduskunnalle
18332:
18333: Urjalassa on järjestetty vuodesta 1978 lähtien Pentinkulman päivien kustannuksista on vas-
18334: ns. Pentinkulman päivät. Aluksi tapahtuma tannut Urjalan kunta. 1980-luvulta alkaen ta-
18335: keskittyi kirjailija, professori Väinö Linnan pahtuma on saanut vuosittain myös opetusmi-
18336: tuotannon ja erityisesti Täällä Pohjantähden al- nisteriöltä avustusta ns. "joululahjarahojen"
18337: la -teosten ympärille. ansiosta. Tämä tuki on mahdollistanut osaltaan
18338: 1980-luvulla Pentinkulman päivistä on kehit- Pentinkulman päivien kehittämisen merkittä-
18339: tynyt merkittävä ja laaja valtakunnallinen kir- väksi valtakunnalliseksi kirjallisuustapahtu-
18340: jallisuustapahtuma. maksi.
18341: Kirjailijat, tutkijat, kirjastoväki ja äidinkie- Pentinkulman päivien kehittämisen ja jatku-
18342: len opettajat sekä kirjallisuudesta kiinnostunut misen häiriöttömäksi turvaamiseksi ehdotamme
18343: suuri yleisö kokoontuvat vuosittain Urjalaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18344: seminaareihin ja erilaisiin keskustelutilaisuuk-
18345: siin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18346: Pentinkulman päivien yhteydessä on järjes- Urjalan Pentinkulman päivien saami-
18347: tetty myös mm. aloitteleville kirjoittajille oh- seksi pysyvän valtion tuen piiriin.
18348: jausta.
18349:
18350: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18351:
18352: Ilkka Joenpalo Iiris Hacklin
18353: Arto Lapiolahti Pentti Lahti-Nuuttila
18354: Ritva Vastamäki
18355: 1990 vp. 451
18356:
18357: Toivomusaloite n:o 415
18358:
18359:
18360:
18361:
18362: Jokinen ym.: Koulutuksen epäkohtien poistamisesta
18363:
18364:
18365:
18366: Eduskunnalle
18367:
18368: Nopeasti muuttuvassa ajassa olisi kiinnitettä- neeksi ja ne halutaan takaisin. Koululaiset ja
18369: vä nykyistä paljon enemmän huomiota niihin opiskelijat moittivat opetusohjelmia kaikissa
18370: haasteisiin, joita nousee esiin koulutuksen kai- haastatteluissa ja julkisuuteen tulleissa mielipi-
18371: killa alueilla. Peruskoulu-uudistus ja siinä ta- teissä. Koulutuksen kentässä esiin nousseet on-
18372: pahtuneet muutokset ovat kerta toisensa jäl- gelmat ovat vakava haaste lainsäätäjille ja lake-
18373: keen olleet valmistuessaan jo ajastaan jäljessä. ja valmisteleville elimille. Siksi tilanne vaatii no-
18374: Kun uudistusten ja korjausten valmistelu on peaa perehtymistä ja ajan vaatimia uudistuksia
18375: aikaa vievää työtä, on niiden vaikea pysyä kehi- kaikessa opetukseen ja koulutukseen liitty-
18376: tyksen mukana. Kuitenkin kaikki opetukseen, vässä.
18377: koulutukseen ja kasvatukseen liittyvä on jatku- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
18378: van muutoksen ja uudistuksen alaista silloin, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18379: kun se parhaiten vastaa ajan vaatimuksiin.
18380: Viime aikoina ovat voimakkaasti nousseet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18381: esiin sellaiset vaatimukset, jotka osoittavat ope- menpiteisiin koulutuksen piirissä esiin
18382: tustoimen piirissä olevia puutteita. Tasokurs- nousseiden epäkohtien korjaamiseksi.
18383: sien poistaminen on todettu epäonnistu-
18384:
18385: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18386:
18387: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Vappu Säilynoja
18388: Lauha Männistö Pekka Leppänen Raila Aho
18389: Asko Apukka
18390: 452 1990 vp.
18391:
18392: Toivomusaloite n:o 416
18393:
18394:
18395:
18396:
18397: Jokinen ym.: Kansalaisjärjestöjen nuorisotyön tukemisesta
18398:
18399:
18400:
18401: Eduskunnalle
18402:
18403: Nuorisokasvatustyö nousee jatkuvasti esiin, työtä enemmän kuin on tehty toimisto- ja suun-
18404: sillä kasvaneet nuoriso-ongelmat vaativat vasta- nittelutyötä rahoittamana. Aivan liian vähälle
18405: toimia tilanteen korjaamiseksi. Maassamme huomiolle on toistaiseksi jätetty se käytännön
18406: toimivat monet kansalaisjärjestöt tekevät arvo- kenttätyö, joka varmimmin tuottaa tulosta.
18407: kasta nuorisotyötä, mutta niiden taloudelliset Enää ei riitä se, että päivittäin todetaan tiedo-
18408: voimavarat eivät ole riittäviä vastaamaan ajan tusvälineissä nuorten vahingonteko ja pahoin-
18409: haasteeseen. Ongelmia aiheutuu myös tilojen pitelyt sekä kouluväkivallan kasvu. Se on suo-
18410: puutteesta, ja välttämättömistä ohjaajavoimis- ranainen hätähuuto sille välinpitämättömyydel-
18411: ta on vajausta. le, jota yhteiskunnan taholta harrastetaan.
18412: Erityisen vaikeaa on taitoja ja koulutustakin Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
18413: vaativien kulttuurityötä tekevien ohjaajien saa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18414: minen jatkuvaan iltatyöhön ilman korvausta.
18415: Tärkeää työtä tällä alueella on enemmän kuin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18416: tekijöitä. menpiteisiin kansalaisjärjestöjen toi-
18417: Olisi vihdoinkin saatava aikaan kansalaisjär- minnan tukemiseksi niiden suorittaman
18418: jestöille valtion osuus nuoriso- ja kulttuurioh- arvokkaan nuorisotyön vauhdittami-
18419: jaajien palkkausta varten. Näin voitaisiin vauh- seksi.
18420: dittaa todella arvokasta ja tuloksellista nuoriso-
18421:
18422: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18423:
18424: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Heli Astala
18425: Pekka Leppänen Raila Aho Asko Apukka
18426: Ensio Laine Vappu Säilynoja
18427: 1990 vp. 453
18428:
18429: Toivomusaloite n:o 417
18430:
18431:
18432:
18433:
18434: Jouppila: Opetusvirkojen lisäämisestä Oulun yliopistossa
18435:
18436:
18437:
18438: Eduskunnalle
18439:
18440: Oulun yliopistolle hyväksyttiin vuoden 1990 kiintiötä vuoden 1990 budjettiin eduskunnassa
18441: budjettiin vain kahden päätoimisen tuntiopetta- yritettiin nostaa ilman tulosta. Nyt jo valmiste-
18442: jan määräaikaisen viran muuttaminen lehtorin luvaiheessa tulisi huolehtia siitä, että Oulun yli-
18443: viroiksi, vaikka ko. virkanimikemuutoksia bud- opiston väliportaan opetusvirkojen jälkeenjää-
18444: jetissa oli yli 100. Yliopisto on usean vuoden neisyyttä korjattaisiin.
18445: ajan perustellusti esittänyt päätoimisten tunti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18446: opettajien tehtävien muuttamista lehtorin vi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18447: roiksi saadakseen opetuksen hoitamiseen päte-
18448: vää ja myös opetuksen kehittämisestä innostu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18449: nutta henkilöstöä. Näitä väliportaan virkojen opetusvirkojen lisäämiseksi Oulun yli-
18450: saantia ovat puoltaneet niin professori- ja lehto- opistossa.
18451: riliitto kuin korkeakouluneuvostokin. Oulun
18452:
18453: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18454:
18455: Riitta Jouppila
18456: 454 1990 vp.
18457:
18458: Toivomusaloite n:o 418
18459:
18460:
18461:
18462:
18463: Jouppila ym.: Anestesiologian professorin viran perustamisesta
18464: Tampereen yliopistoon
18465:
18466:
18467: Eduskunnalle
18468:
18469: Anestesiologia on verrattain nuori kliininen dekunnissa paitsi Tampereen yliopistossa. Jotta
18470: lääketieteen erikoisala. Sen merkitys on kuiten- opiskelijat olisivat tasavertaisia kaikissa lääke-
18471: kin jatkuvasti kasvamassa kirurgian ja tehohoi- tieteellisissä tiedekunnissa anestesiologian ope-
18472: don kehittymisen ja hoitomahdollisuuksien pa- tuksen suhteen, on anestesiologian professorin
18473: ranemisen myötä. Nykyään leikataan yhä vai- viran perustaminen Tampereen yliopistoon erit-
18474: keammin sairaita ja yhä huonokuntoisempia täin perusteltua.
18475: potilaita, joiden voiunista leikkauksen aikana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18476: ja jälkeen vastaavat anestesialääkärit. Mm. se- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18477: pelvaltimokirurgiassa anestesialääkärin osuus muksen,
18478: on ratkaiseva. Edellä mainitun lisäksi anestesia-
18479: lääkärin tehtäviin kuuluvat mm. nestehoito, ki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18480: vunhoito niin kroonisten kuin akuuttien kiputi- anestesiologian professorin viran perus-
18481: lojen osalta sekä katastrofilääketiede. tamiseksi vuoden 1991 aikana Tampe-
18482: Suomessa on anestesiologian professorin vir- reen yliopistoon.
18483: ka kaikissa muissa maan lääketieteellisissä tie-
18484:
18485: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18486:
18487: Riitta Jouppila Erkki Pulliainen Tytti Isohookana-Asunmaa
18488: Eino Siuruainen Tellervo Renko Pentti Kettunen
18489: Oiva Savela Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
18490: Ole Wasz-Höckert Sakari Valli Ritva Vastamäki
18491: Riitta Uosukainen
18492: 1990 vp. 455
18493:
18494: Toivomusaloite n:o 419
18495:
18496:
18497:
18498:
18499: Jouppila ym.: Musiikkialan korkeakouluopetuksen aloittamisesta
18500: Oulussa
18501:
18502:
18503: Eduskunnalle
18504:
18505: Musiikin harrastus on vilkastunut voimak- taata musiikkialan korkean tason Pohjois-Suo-
18506: kaasti viime vuosina. Myös Pohjois-Suomessa meen, olisi Ouluun saatava musiikkikorkeakou-
18507: on monia hyviä alan harrastajia, joilla on ollut lutasoista opetusta. Oulun yliopiston suunnitel-
18508: menestystä kansallisissa ja kansainvälisissä alan mien mukaan sen yhteydessä voitaisiin aloittaa
18509: kilpailuissa. Kuitenkin Pohjois-Suomessa on koulutus vuonna 1993.
18510: jatkuvasti pulaa alan pätevistä opettajista. Ou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18511: lun konservatorion yhteydessä on toiminut mu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18512: siikinopettajien väliaikainen koulutus Sibelius- muksen,
18513: Akatemian ja Oulun yliopiston yhteistyönä.
18514: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvasti opis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18515: kelua ja itsensä kehittämistä. Nykyisin pelkäs- musiikkialan korkeakouluopetuksen
18516: tään Oulusta lähtee vuosittain kymmeniä opis- aloittamiseksi vuonna 1993 Oulun yli-
18517: kelijoita muualle opiskelemaan. Jotta voisimme opistossa.
18518:
18519: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18520:
18521: Riitta Jouppila Erkki Pulliainen Eino Siuruainen
18522: Tellervo Renko Pentti Kettunen Oiva Savela
18523: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Sakari Valli
18524: Ritva Vastamäki
18525: 456 1990 vp.
18526:
18527: Toivomusaloite n:o 420
18528:
18529:
18530:
18531:
18532: Jouppila ym.: Lukion perustamisesta Tyrnävälie
18533:
18534:
18535:
18536: Eduskunnalle
18537:
18538: Tyrnävä on 3 600 asukkaan kunta, jonka asu- Kunnan kehittämisen ja asukkaiden koulu-
18539: kasluku on ollut viime vuosina nousussa. Sa- palveluiden saannin parantamisen kannalta on
18540: moin on peruskoulun päättävien ja lukioon siir- perusteltua, että Tyrnävälie saadaan oma lukio.
18541: tyvien ikäluokan arvioitu nousevan vuoteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18542: 1995 mennessä noin 90:een. Paikkakunnalla ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18543: ole tällä hetkellä minkäänlaista keskiasteen muksen,
18544: koulutusta. Lukiota tyrnäväläiset käyvät Mu-
18545: hoksella, Limingassa tai Kempeleessä, joihin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18546: matkaa tulee asuinpaikasta riippuen 20-30 ki- lukion perustamiseksi Tyrnävän kun-
18547: lometriä. taan.
18548:
18549: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18550:
18551: Riitta Jouppila Tytti lsohookana-Asunmaa Eino Siuruainen
18552: Tellervo Renko Pentti Kettunen Oiva Savela
18553: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Sakari Valli
18554: 1990 vp. 457
18555:
18556: Toivomusaloite n:o 421
18557:
18558:
18559:
18560:
18561: Joutsensaari: Opiskelijapalkkajärjestelmän toteuttamisesta
18562:
18563:
18564:
18565:
18566: Eduskunnalle
18567:
18568: Maamme opiskeleva nuoriso, eri oppilaitok- valta voi tukea opiskelijoiden taloudellisia mah-
18569: sissa ammattiin tai muuhun elämäntehtävään dollisuuksia Opiskeluajan toimeentulokustan-
18570: valmistautuvat nuoret ovat joutuneet koke- nusten kattamiseksi. Kun on kysymys maan
18571: maan taloudellisen paineen kohdistumisen ras- palvelukseen valmistautuvista nuorista, tämä
18572: kaasti myös heidän elinkustannuksiinsa. Asu- opiskelijapalkan maksaminen on myös valtion
18573: mis- ja ruokakustannukset ovat myös heillä sa- velvollisuus.
18574: massa nousukiihdytyksessä kuin palkkatuloil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
18575: Iaan toimeentulonsa ansaitsevilla. Opiskeleva vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18576: nuoriso joutuu yhä enenevässä määrin tukeutu- sen,
18577: maan lainavaroihin opiskelukustannustensa ra-
18578: hoittamiseksi. Nykyisellä korkokannalla tämä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18579: on raskas rahoitusmuoto ja opiskeleva nuoriso miin opiskelijapalkan maksamiseksi
18580: joutuu valmistumisensa jälkeen pitkälliseen vel- nuorille, jolloin samalla tulee selvittää,
18581: kataakkaan. Tämä tapahtuu ajankohtana, jol- mitä muita opiskelijaturvaan liittyviä
18582: loin näiden opiskelijoiden pitäisi päästä aloitta- puutteita opiskeleva nuoriso kokee tä-
18583: maan normaali elämänsä perheen perustami- män päivän työssään maan eri oppilai-
18584: seksi. toksissa olevan.
18585: Opiskelijapalkka on se ratkaisu, jolla valtio-
18586:
18587: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18588:
18589: Gunnar Joutsensaari
18590:
18591:
18592:
18593:
18594: 32 200136P
18595: 458 1990 vp.
18596:
18597: Toivomusaloite n:o 422
18598:
18599:
18600:
18601:
18602: Juhantalo ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
18603:
18604:
18605:
18606: Eduskunnalle
18607:
18608: Opintotukijärjestelmässä on yhä monia puut- kaavat jäädyttää opintolainat ensi syksynä,
18609: teita. Opintotuen reaaliarvon alhaisuus ja tarve- ellei niiden vaatimuksiin suostuta. Tämä saat-
18610: harkinta ovat johtaneet siihen, että tuen käyttö- taisi opiskelijat entisestäänkin eriarvoisempaan
18611: aste on pysynyt alhaisena. Keskimäärin joka asemaan. Ainoastaan varakkaiden perheiden
18612: neljäs opiskelulukukausi rahoitetaan muutoin jälkeläisillä olisi ylipäätään opiskelumahdolli-
18613: kuin opintotuella. Opiskelijan ikä, asumismuo- suudet.
18614: to ja oppilaitos vaikuttavat edelleenkin siten, et- Opintotuen kehittäminen on osa perusturva-
18615: tä samanlaiset kulutusmenot omaavat nuoret uudistusta. Opintotuen kehittämisen kiireisim-
18616: saavat edelleen eritasoista tukea. mät kohteet ovat opintorahan perusosan korot-
18617: Velkarasite kasvaa jo muutaman opiskelu- taminen sekä opiskelijan puolison sekä van-
18618: vuoden jälkeen tasolle, jolla opiskelija joutuu hempien tulorajoihin kohdistuvan tarveharkin-
18619: harkitsemaan muita rahoituslähteitä voidak- nan poistaminen.
18620: seen maksaa kasvavat korot. Alhainen ja epäoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18621: keudenmukainen opintotukijärjestelmä on pi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18622: kaisesti uudistettava niin, että se turvaa jokai-
18623: selle suomalaiselle sosiaaliryhmästä ja tulota- että hallitus ryhtyy pikaisiin valmiste-
18624: sosta riippumatta todelliset opiskelumahdolli- luihin opintotukijärjestelmän kehittämi-
18625: suudet. seksi niin, että opintorahan osuus opin-
18626: Pankit ovat ilmoittaneet tarpeestaan nostaa totuesta nostetaan 50 prosenttiin ja että
18627: opintolainojen korkoja 1,5 prosentilla sekä hoi- rahamarkkinoilla tapahtuvat mahdolli-
18628: tokorvauksia 0,4 prosentista 0, 75 prosenttiin set muutokset eivät vaikuta opiskelijoi-
18629: lainan määrästä 1. 7.1990 lähtien. Pankit uh- den opintotuen ehtoihin.
18630:
18631: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18632:
18633: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen
18634: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
18635: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen
18636: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki
18637: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Annikki Koistinen
18638: Heikki Kokko Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari
18639: Matti Maijala Kalevi Mattila Einari Nieminen
18640: Seppo Pelttari Hannele Pokka Pekka Puska
18641: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
18642: Pauli Saapunki Aapo Saari Kimmo Sarapää
18643: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
18644: Taisto Tähkämaa Jukka Vihriälä Matti Väistö
18645: Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen
18646: 1990 vp. 459
18647:
18648: Toivomusaloite n:o 423
18649:
18650:
18651:
18652:
18653: Jurva ym.: Opiskelutapaturmien korvausperusteiden laajentami-
18654: sesta
18655:
18656:
18657: Eduskunnalle
18658:
18659: Asetus opiskelutapaturman korvaamisesta sillä oppilaan on pakko osallistua myös liikun-
18660: (851 148) määrittelee opiskelijoille aiheutuneista tatunneille, mutta tällöin sattunut tapaturma
18661: tapaturmista maksettavan korvauksen perus- jää hänen itsensä kustannettavaksi. Ammatti-
18662: teet. Asetuksen 1 §:n mukaan opiskelijalle ai- kouluissa ja ammattioppilaitoksissa sattuneet
18663: heutunut tapaturma korvataan työtapaturma- tapaturmat tulisikin saada pikaisesti kaikilta
18664: na, mikäli kyseessä on laboratorio- tai kenttä- osiltaan korvauskäytännön piiriin.
18665: työssä tai muussa käytännöllisessä harjoittelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18666: työssä sattunut ja kysymyksessä olevalle opiske- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18667: lumuodolle ominaisten olosuhteiden aiheutta- muksen,
18668: ma tapaturma. Korvauksen maksamisesta päät-
18669: tää valtiokonttori. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18670: Kyseisessä asetuksessa on puutteena mm. se, menpiteisiin opiske/utapaturman kor-
18671: että olennaisesti koulutyöhön liittyvissä muissa vaamisesta annetussa asetuksessa
18672: tilanteissa tapahtuneesta tapaturmasta ei kor- (851 148) säädettyjen korvausperustei-
18673: vausta makseta. Tällainen tapaturma voi sattua den laajentamiseksi siten, että oppilaalle
18674: esim. pakollisena kouluaineena olevan liikunta- voidaan korvata myös liikuntatunnin ai-
18675: tunnin aikana. Tätä ei voida pitää perusteltuna, kana sattuneet tapaturmat.
18676: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18677:
18678: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
18679: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
18680: Tina Mäkelä
18681: 460 1990 vp.
18682:
18683: Toivomusaloite n:o 424
18684:
18685:
18686:
18687:
18688: Jurva ym.: Suomenkielisen kirjaston perustamisesta Lake
18689: W orthiin Yhdysvaltoihin
18690:
18691:
18692: Eduskunnalle
18693:
18694: Lake Worthissa USA:ssa sijaitseva Palm on merkittävästä suomalaiskulttuurin esiin-
18695: Beach Community College on päättänyt perus- tuonnista Etelä-Floridan alueella ja tämän takia
18696: taa alueen suomalaisyhteisöä varten suomenkie- tulisi myös valtiovallan huomioida kyseinen
18697: lisen kirjaston. Tässä tehtävässä tarvitaan kui- hanke.
18698: tenkin myös ulkopuolista apua. Palm Beach Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18699: Port Authorityn hallintoneuvosto on kääntynyt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18700: Suomen konsulin puoleen ja toivonut apua niin muksen,
18701: suomalaisilta lahjoittajilta kuin valtiovallalta-
18702: kin. että hallitus ottaisi valtion vuoden
18703: Kyseiselle suomenkieliselle kirjastolle on yli- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
18704: opiston tiloissa jo osoitettu huone ja kirjastoon vän määrärahan Lake Worthissa sijait-
18705: on tarkoitus suomenkielisen kirjallisuuden li- sevan Palm Beach Community Collegen
18706: säksi hankkia myös muuta suomalaista kulttuu- suomenkielisen kirjaston perustamisen
18707: ria ja perinnettä kuvaavaa tarvikkeistoa. Kyse avustamiseksi.
18708:
18709: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18710:
18711: Marita J urva Heikki Riihijärvi
18712: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
18713: Tina Mäkelä
18714: 1990 vp. 461
18715:
18716: Toivomusaloite n:o 425
18717:
18718:
18719:
18720:
18721: Jäätteenmäki ym.: Opettajien kielikoulutuksen ja opintomatko-
18722: jen lisäämisestä
18723:
18724:
18725: Eduskunnalle
18726:
18727: Jotta kansainvälistyminen olisi käytännössä jon runsaammin voida tukea opettajien ulko-
18728: mahdollista, huomattava osa opettajista tarvit- maisten opintomatkojen rahoittamista apura-
18729: see mahdollisuuden ulkomailla työskentelemi- hojen muodossa.
18730: seen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18731: Koska ammatillisten oppilaitosten opettajien noittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18732: enemmistö on hankkinut peruskoulutuksensa muksen,
18733: sillä tavalla ja niinä aikoina, jolloin kieliopin-
18734: not eivät ole kuuluneet opettajan opintoihin, on että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18735: tarkoituksenmukaista käynnistää erillinen han- piteisiin opettajien ulkomaisten opinto-
18736: ke, jolla ammatillisten oppilaitosten opettajille käyntien mahdollistamiseksi ja että am-
18737: annetaan vähintään yhden vieraan kielen koulu- matillisten oppilaitosten opettajien kieli-
18738: tus. koulutukseen varattaisiin riittävät mää-
18739: Lisäksi opetusministeriön tulisi nykyistä pal- rärahat.
18740:
18741: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18742:
18743: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää
18744: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen
18745: 462 1990 vp.
18746:
18747: Toivomusaloite n:o 426
18748:
18749:
18750:
18751:
18752: Jäätteenmäki ym.: Atk-laitteiden hankkimisesta kirjastoille
18753:
18754:
18755:
18756: Eduskunnalle
18757:
18758: Yleisten kirjastojen tehtävät ovat kuluneella hankintoja ainoastaan uusien kirjastojen raken-
18759: vuosikymmenellä muuttuneet ratkaisevasti. tamiseen.
18760: Tiedonvälitystehtävä on saanut yhä tärkeäm- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18761: män sijan. Kirjasto tarvitsee riittävät aineelliset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18762: ja henkiset resurssit, jotta se pystyy edelleen ke- muksen,
18763: hittymään yhä kasvavien vaatimusten mukai-
18764: seksi tietokeskukseksi. että hallitus ottaisi valtion vuoden
18765: Kiireellisimpiä toteutettavia asioita kirjasto- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
18766: toimessa on atk:n hyödyntäminen. Kirjastoille vän määrärahan kirjastojen atk-laittei-
18767: pitäisi myöntää valtion varoista erillinen startti- den hankintaan.
18768: raha atk-laitteiden hankintaan, eikä kytkeä atk-
18769:
18770: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18771:
18772: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää Mirja Ryynänen
18773: 1990 vp. 463
18774:
18775: Toivomusaloite n:o 427
18776:
18777:
18778:
18779:
18780: Jäätteenmäki ym.: Kuortaneen urheiluopiston valmennuskeskuk-
18781: sen kehittämisestä
18782:
18783:
18784: Eduskunnalle
18785:
18786: Kuortaneen urheiluopiston organisaatio on ta. Kuortaneen urheiluopiston valmiudet ovat
18787: uudistunut vastaanottamaan tämän vuosikym- juuri nyt hyvät.
18788: menen haasteet. Koulutus-, palvelu- ja vapaa- MM-kisahuumassa valtio lupasi riittävää ta-
18789: aikakeskusten rinnalla on valmennuskeskus, loudellista tukea valmennuskeskuksille, jotta ne
18790: joka valmistaa huippu-urheilulle hyvää tulevai- voisivat profiloitua kukin omalla erikoisalal-
18791: suutta. Vakaa käsitys on, että valmennuskes- laan. Lupauksia ei ole kuitenkaan lunastettu.
18792: kuksesta ajan myötä tulee kansainvälisesti kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18793: luisa olympiavalmennuskeskus. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18794: Valmennuskeskuksien perustamista vauhditti muksen,
18795: Lahden MM-kisojen loistava menestys. Valta-
18796: kunnan korkeimmat päättäjätkin olivat yksi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18797: mielisiä siitä, että Jyväskylän yliopistoa kehite- piteisiin Kuortaneen urheiluopiston val-
18798: tään valtakunnallisena tutkimuskeskuksena ja mennuskeskuksen kehittämiseksi.
18799: että maahan nimetään neljä valmennuskeskus-
18800:
18801: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18802:
18803: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää Aapo Saari
18804: 464 1990 vp.
18805:
18806: Toivomusaloite n:o 428
18807:
18808:
18809:
18810:
18811: Kalliomäki ym.: Liikuntatieteelliseen tutkimukseen myönnettä-
18812: vän valtion tuen lisäämisestä
18813:
18814: Eduskunnalle
18815:
18816: Liikuntatieteellisen tiedon tuottaminen koti- Eläkeiässä hyvin suunniteltu ja toteutettu lii-
18817: maisin voimin, sen hankkiminen ulkomailta ja kunnan harjoittaminen tekee mahdolliseksi use-
18818: välittäminen käytännön liikuntatyössä mukana an kohdalla toimintakyvyn ylläpitämisen niin,
18819: oleville liittyy läheisesti sekä kansalaisten hyvin- että voidaan jatkaa itsenäistä elämistä laitoshoi-
18820: voinnin parantamiseen että mahdollisuuksiin li- toon siirtymisen sijasta. Tähän pyritään myös
18821: sätä menestymistä huippu-urheilussa. sosiaalipoliittisin toimin sekä inhimillisten että
18822: Liikunnan oikein suunniteltu ja toteutettu taloudellisten seikkojen perusteella. Jatkuva lii-
18823: harjoittaminen lapsuus- ja nuoruusiässä merkit- kunnan harjoittaminen on päämäärän saavutta-
18824: see kehittävää harrastusta ja läpi elämän kestä- misen kannalta ratkaisevan tärkeää.
18825: vien liikuntavalmiuksien aikaansaamista. Ilman Kansainvälinen kilpailu on huippu-urheilussa
18826: omaehtoista liikunnan harjoittamista nämä val- jatkuvasti kiristymässä. Kansallinen kehittämis-
18827: miudet jäävät kehittymättä. Tilanteen korjaa- työ tulosten parantamiseen tähtäävässä toimin-
18828: minen ei ole mahdollista millään keinoin myö- nassa ratkaisee sen, missa määrin suomalaiset
18829: hemmässä iässä. Lisää tietoja tarvitaan lapsuus- urheilijat menestyvät tulevaisuudessa. Tutki-
18830: ja nuoruusiässä harjoitetun harrastus- ja kilpa- mustiedon ja sen tehokkaan soveltamisen mer-
18831: liikunnan vaikutuksista. kitys kehittämistyön yhtenä välttämättömänä
18832: Työiässä toiminta- ja työkyvyn merkitystä on osatekijänä on ymmärretty useissa kilpaurhei-
18833: korostettu ensisijaisesti yksilön elämän sisällön lua harjoittavissa maissa jopa siinä määrin tär-
18834: ja laadun parantamisen kannalta. Väheksymät- keäksi, että mitä ilmeisimmin on ryhdytty ra-
18835: tä tätä tarkastelutapaa on syytä muistaa, että joittamaan viimeisimpien tutkimustulosten jul-
18836: toiminta- ja työkyky ovat myös oleellisia työn kistamista. Jos tätä tuloksia tuottavan valmen-
18837: tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Suomalai- nuksen oleellista osatekijää ei oteta toiminnassa
18838: sen elintason maassa liikunnan harjoittaminen vakavasti huomioon, vähennetään varmasti
18839: tarjoaa ainoan tiedossa olevan keinon, jolla kansainvälisessä kilpailussa menestymisen mah-
18840: fyysistä toiminta- ja työkykyä voidaan ylläpitää dollisuuksia. Kovassa kilpailussa menestyminen
18841: ja parantaa. Keinon käyttäjien määrä on myös edellyttää kaikkien luvallisten keinojen teho-
18842: Suomessa ilahduttavasti noussut, mutta katta- kasta soveltamista päämäärien saavuttamiseksi.
18843: van tutkimustiedon, alaa koskevan ohjauksen Jos näin ei menetellä, on kehittämistyössä
18844: ja valistuksen sekä järjestettyjen palveluiden virhe.
18845: suhteen on paljon toivomisen varaa. Tekniikan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18846: uusien käyttömahdollisuuksien tuotantoon so- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18847: veltamisen ohella tarvitaan myös työkykyisiä muksen,
18848: ihmisiä. Varmaa tutkimusnäyttöä on siitä, että
18849: liikunnan harjoittamisella voidaan ylläpitää ja että hallitus valmistellessaan valtion
18850: parantaa fyysistä työkykyä. Vahvasti kokemuk- vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitystä
18851: siin perustuvia havaintoja on siitä, että liikun- huolehtisi siitä, että määrärahat liikun-
18852: nan omakohtainen harjoittaminen pitää yllä ja tatieteelliseen tutkimukseen voisivat
18853: mahdollisesti parantaa myös psyykkistä työky- kasvaa reaalisesti ja samassa suhteessa
18854: kyä ja edistää sosiaalista kanssakäymistä kai- kuin muutkin tieteelliseen tutkimukseen
18855: kissa ikäryhmissä. osoitettavat määrärahat.
18856:
18857: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18858:
18859: Antti Kalliomäki Jussi Ranta
18860: 1990 vp. 465
18861:
18862: Toivomusaloite n:o 429
18863:
18864:
18865:
18866:
18867: Kalliomäki ym.: Urheiluseurojen valtion tuen lisäämisestä
18868:
18869:
18870:
18871: Eduskunnalle
18872:
18873: Suomessa toimii noin 6 500 urheiluseuraa. Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ja Työväen
18874: Käytännössä urheiluseuraverkosto ulottuu Suo- Urheiluliitto TUL ovat voimakkaasti vedonneet
18875: men jokaiseen kuntaan. Kunnallisen tuen piiris- valtionvaltaan ja kuntiin, että nämä vaikuttaisi-
18876: sä on vähän alle 5 000 seuraa. Urheiluseurojen vat ratkaisumaan yhteiskunnan osuuden kas-
18877: toiminta-avustusten osuus kuntien liikuntalau- vattamiseksi merkittävästi nykyisestään urhei-
18878: takuntien taloudesta on noin 4-5 OJo. luseurojen toiminnan rahoittamisessa. Kunnilta
18879: Kuntien myöntämät suorat toiminta-avustuk- urheilun keskusjärjestöt ovat toivoneet tavoit-
18880: set merkitsevät vain noin 10% urheiluseurojen teellista toiminta-avustusten kasvattamisohjel-
18881: taloudesta. Seurat siis ylläpitävät yhteiskunnal- maa niin, että seurojen toiminta-avustukset voi-
18882: lisesti tärkeätä toimintaansa ensi sijassa omatoi- taisiin kolminkertaistaa.
18883: misen varainhankinnan avulla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18884: Perustellusti voidaan sanoa, että urheiluseu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18885: ratoiminta on erityisesti nuorisokasvatuksen sen,
18886: osalta korvaamattoman tärkeä osa suomalaisen
18887: yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Kuitenkaan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin,
18888: urheiluseuratoiminta ei saa merkityksensä edel- joilla mahdollistettaisiin urheiluseurojen
18889: lyttämää arvostusta silloin, kun se voitaisiin saamien toiminta-avustusten kolminker-
18890: osoittaa konkreettisesti valtion ja kuntien anta- taistaminen nykyisestä tasostaan.
18891: man taloudellisen avun muodossa. Suomen
18892:
18893: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18894:
18895: Antti Kalliomäki Tarja Kautto
18896: 466 1990 vp.
18897:
18898: Toivomusaloite n:o 430
18899:
18900:
18901:
18902:
18903: Kankaanniemi ym.: Ympäristölääkärien koulutuksen aloittami-
18904: sesta
18905:
18906:
18907: Eduskunnalle
18908:
18909: Elinympäristön saastuminen aiheuttaa uusia seen. Ympäristölääkäreiksi valmistuvat voisivat
18910: haasteita myös lääketieteelle. Uusia sairauksia opiskella osittain jossakin lääketieteellisessä tie-
18911: ilmenee. Lääketieteen valmiudet vastata näihin dekunnassa ja osin Jyväskylän yliopistossa.
18912: haasteisiin eivät nykyisellään ole riittävät. Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18913: messa olisi tärkeää aloittaa mahdollisimman nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18914: pian ympäristön terveysvaikutuksiin erikoistu- muksen,
18915: neiden lääkäreiden koulutus.
18916: Ympäristölääkäreiden koulutus voitaisiin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18917: aloittaa yhteistyössä jonkin olemassa olevan piteisiin ympäristölääkärien koulutuk-
18918: lääketieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän yli- sen aloittamiseksi jonkin lääketieteelli-
18919: opiston kesken. Jyväskylän yliopistolla on hy- sen tiedekunnan ja Jyväskylän yliopis-
18920: vät edellytykset ympäristöpainotteiseen opetuk- ton yhteistyönä.
18921:
18922: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18923:
18924: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
18925: Sauli Hautala Jorma Fred
18926: Eeva-Liisa Moilanen
18927: 1990 vp. 467
18928:
18929: Toivomusaloite n:o 431
18930:
18931:
18932:
18933:
18934: Kankaanniemi ym.: Teknillisen alan koulutuksen aloittamisesta
18935: pohjoisessa Keski-Suomessa
18936:
18937:
18938: Eduskunnalle
18939:
18940: Pohjoinen Keski-Suomi on aluetta, jossa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18941: laaja aukko insinöörien ja teknikoiden koulu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18942: tuksen suhteen. Tällaisen koulutuksen omaa- muksen,
18943: vien tarve alueella on jatkuvasti kasvanut mm.
18944: korkeatasoisen yritystoiminnan laajentumisen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
18945: myötä. piteisiin teknikko- ja insinöörikoulutuk-
18946: Koulutus voidaan aloittaa Äänekoskella joko sen aloittamiseksi pohjoisessa Keski-
18947: yhteistyössä Jyväskylän teknillisen oppilaitok- Suomessa.
18948: sen kanssa tai Äänekosken ammattikoulukun-
18949: tainliiton omistamassa oppilaitoksessa.
18950:
18951: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18952:
18953: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen Sakari Knuuttila
18954: 468 1990 vp.
18955:
18956: Toivomusaloite n:o 432
18957:
18958:
18959:
18960:
18961: Kankaanniemi ym.: Maatalousalan koulutuksen vakinaistamises-
18962: ta J outsassa
18963:
18964:
18965: Eduskunnalle
18966:
18967: Joutsan kunnassa kaakkoisessa Keski-Suo- Joutsan koulutuspisteen toiminnan turvaami-
18968: messa toimii Jämsän maatalous- ja puutarhaop- nen ja vakinaistaminen on erittäin tärkeää.
18969: pilaitoksen sivupisteenä maatalouslomittaja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18970: karjanhoitajan opinto linja. Toimintaa ei oleva- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18971: kinaistettu. muksen,
18972: Maatalouslomittajista on mm. Keski-Suo-
18973: messa puutetta. Kaakkoisessa Keski-Suomessa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18974: joka on vahvaa maatalousaluetta, ei ole alan maatalousalan koulutuksen turvaami-
18975: vakinaisia koulutuspaikkoja. Tämän johdosta seksi ja vakinaistamiseksi Joutsassa.
18976: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18977:
18978: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen Sakari Knuuttila
18979: 1990 vp. 469
18980:
18981: Toivomusaloite n:o 433
18982:
18983:
18984:
18985:
18986: Kankaanniemi ym.: Opistoasteen saamisesta Keski-Suomen käsi-
18987: ja taideteollisuusoppilaitokseen Petäjävedelle
18988:
18989:
18990: Eduskunnalle
18991:
18992: Petäjäveden kunta ylläpitää Keski-Suomen opistossa annettavaa ammattikasvatuksen ope-
18993: käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta. Kunta on tusta auskultointipaikkana että Suomen Koti-
18994: esittänyt, että oppilaitokseen perustettaisiin 12 teollisuusmuseon tutkimus- ja museotoimintaa.
18995: aloituspaikkaa askarteluohjaajien kouluttami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18996: seksi. Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
18997: man muuttamisesta keväällä 1986 annetun val- muksen,
18998: tioneuvoston päätöksen mukaan tämä olisi
18999: mahdollista. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
19000: Opistoasteen koulutuksen saaminen oppilai- piteisiin opistoasteen saamiseksi Ke~ki
19001: tokseen täyttäisi alalla Keski-Suomessa olevan Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilai-
19002: koulutusaukon. Se palvelisi sekä Jyväskylän yli- tokseen Petäjävedel/ä.
19003:
19004: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19005:
19006: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen Sakari Knuuttila
19007: 470 1990 vp.
19008:
19009: Toivomusaloite n:o 434
19010:
19011:
19012:
19013:
19014: Kankaanniemi ym.: Opintotuen kehittämisestä opintorahaa ko-
19015: rottamalla
19016:
19017:
19018: Eduskunnalle
19019:
19020: Opiskelijoiden velkaantuminen on vakava minen saadaan pienenemään. Tämä edellyttää
19021: ongelma. Monet nuoret joutuvat pitkän opiske- sitä, että opintotuesta nykyistä tuntuvasti suu-
19022: lunsa aikana ottamaan lainaa huomattavan rempi osa annetaan opintorahana. Opintotuen
19023: määrän. Opiskelun aikana tai päätyttyä heidän kokonaistasoa tulee nostaa nimenomaan opin-
19024: on hankittava pysyvä asunto muine välttämät- torahaa korottamalla.
19025: tömine hankintoineen. Lisäksi perheen perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19026: minen ja lasten hankkiminen rasittavat heidän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19027: talouttaan juuri silloin, kun opintovelat paina- muksen,
19028: vat pahiten. Työelämässä nuorta ei arvosteta
19029: riittävästi ja palkkaus paranee vasta useiden että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19030: työvuosien jälkeen. piteisiin opintotuen parantamiseksi
19031: On välttämätöntä, että opintotukea kiireesti opintorahaa tuntuvasti korottamalla.
19032: kehitetään siten, että opiskelijoiden velkaantu-
19033:
19034: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19035:
19036: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
19037: Sauli Hautala Jorma Fred
19038: Eeva-Liisa Moilanen
19039: 1990 vp. 471
19040:
19041:
19042: Toivomusaloite n:o 435
19043:
19044:
19045:
19046:
19047: Kauppinen ym.: Koulutuksen uudistamista koskevan kokeilun to-
19048: teuttamisesta Pieksämäen ammatti- ja kauppaoppilaitoksissa
19049:
19050:
19051: Eduskunnalle
19052:
19053: Rakennemuutoksen ja nuorisomäärien vähe- teiksi uuden, nykyajan haasteisiin vastaavan
19054: nemisen johdosta nykyisin monet pienet ja kes- oppilaitoskokonaisuuden muodostamiseksi sa-
19055: kisuuret ammattikoulut ja kaupalliset oppilai- malla kun rakennetaan uusia fyysisiä tiloja.
19056: tokset potevat opiskelijapulaa. Ongelmana lie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19057: nee lisäksi se, että niiden koulutukselliset suun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19058: taukset eivät ole kehittyneet nykytarpeita vas- muksen,
19059: taaviksi työelämän haasteisiin ja yksilöiden tar-
19060: peisiin nähden. että hallitus ottaisi Pieksämäen
19061: Pieksämäellä on koettu tämä ilmiö. Nyt näil- ammatti- ja kauppaoppilaitokset pro-
19062: lä oppilaitoksilla on edessään varsin mittavat jektikohteekseen koulutuksen uudista-
19063: huonetila- yms. tarpeet samanaikaisesti. Kui- misen ja voimavarojen tehokkaan käy-
19064: tenkin käytössä olevien resurssien mahdollisim- tön toteuttamiseksi osoittamalla sekä
19065: man tehokas käyttäminen tulevaisuuttakin aja- kehittelytyöhön että tilojen rakentami-
19066: tellen on mielekästä. Olisikin perusteltua ehkä seen tuntuvan määrärahan.
19067: ottaa nämä oppilaitokset valtion projektikoh-
19068:
19069: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19070:
19071: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari
19072: 472 1990 vp.
19073:
19074: Toivomusaloite n:o 436
19075:
19076:
19077:
19078:
19079: Kautto ym.: Kunnallisen asumistuen myöntämisestä opiskelijoille
19080:
19081:
19082:
19083: Eduskunnalle
19084:
19085: Opiskelijoiden asuminen on ympärivuotista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19086: Kuitenkin opiskelijat saavat asumislisää opinto- muksen,
19087: tuen kautta vain 9,5 kuukaudelle. Opiskelijat
19088: ovat muihin kansalaisiin nähden eriarvoisessa että hallitus valmistelisi toimenpiteet
19089: asemassa, koska kunnallinen asumistuki on ym- opiskelijoiden saattamiseksi kunnallisen
19090: pärivuotista. asumistuen piiriin.
19091: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19092:
19093: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19094:
19095: Tarja Kautto Tuula Paavilainen Riitta Myller
19096: Matti Saarinen Jouni J. Särkijärvi Ritva Laurila
19097: Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen
19098: 1990 vp. 473
19099:
19100: Toivomusaloite n:o 437
19101:
19102:
19103:
19104:
19105: Kautto ym.: Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden asumiskustan-
19106: nusten korvaamisesta
19107:
19108:
19109: Eduskunnalle
19110:
19111: Koska terveydenhuoltoalalla ei aina ole riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19112: västi käytännön opiskelupaikkoja opiskelu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19113: paikkakunnalla, suoritetaan käytännön opiske- muksen,
19114: lua myös opiskelupaikkakunnan ulkopuolella.
19115: Tällöin opiskelu joudutaan usein järjestämään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19116: kaukana opiskelupaikkakunnalta, jolloin opis- terveydenhuoltoalan opiskelijoiden yli-
19117: kelija joutuu hankkimaan toisen asunnon. Täs- määräisten asumiskustannusten korvaa-
19118: tä aiheutuneet ylimääräiset asumiskustannukset miseksi kunnallisella asumistuel/a.
19119: opiskelija joutuu itse maksamaan ilman mitään
19120: tukea.
19121:
19122: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19123:
19124: Tarja Kautto Tuula Paavilainen Matti Luttinen
19125: Riitta Myller Matti Saarinen Jouni J. Särkijärvi
19126: Ritva Laurila Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki
19127: Lauri Metsämäki Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen
19128:
19129:
19130:
19131:
19132: 33 200136P
19133: 474 1990 vp.
19134:
19135: Toivomusaloite n:o 438
19136:
19137:
19138:
19139:
19140: Kekkonen: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietotekniikan ja
19141: automaation laboratorioiden uusimisesta
19142:
19143:
19144: Eduskunnalle
19145:
19146: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietoteknii- laadullista kehittämistä. Kotkan teknillinen op-
19147: kan ja automaation laboratoriot toimivat ny- pilaitos on avainasemassa koulutettaessa maa-
19148: kyisin puutteellisissa tiloissa, jotka eivät anna kunnan väestöä 1990-luvun tietoyhteiskunnan
19149: mahdollisuuksia täysipainoiseen opetustoimin- tarpeita varten.
19150: taan. Myös suunnitteilla oleva Kymenlaakson Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19151: teknologiakeskus edellyttää uusien toimitilojen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19152: rakentamista oppilaitoksen yhteyteen. Samoin
19153: kaavailtu yhteistyö Lappeenrannan teknillisen että hallitus ottaisi valtion vuoden
19154: korkeakoulun kanssa edellyttää uusien toimiti- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
19155: lojen rakentamista. vän määrärahan Kotkan teknillisen op-
19156: Kymenlaakson maakunnan elinkeinotoimin- pilaitoksen tietotekniikan ja automaati-
19157: nan kehittäminen edellyttää nykyisten koulu- on laboratorion rakennushankkeiden
19158: tusresurssien mahdollisimman tehokasta hyväk- suunnitteluun ja rakentamiseen.
19159: sikäyttöä ja oppilaitosten tarjoaman opetuksen
19160:
19161: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19162:
19163: Antero Kekkonen
19164: 1990 vp. 475
19165:
19166: Toivomusaloite n:o 439
19167:
19168:
19169:
19170:
19171: Kekkonen ym.: Kirjallisuuden julkaisutuen lisäämisestä
19172:
19173:
19174:
19175: Eduskunnalle
19176:
19177: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- Taiteilijajärjestöt pitävät tärkeänä, että kor-
19178: noarvioesityksessä ehdotettiin veikkauksen ja keatasoisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa
19179: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi tuetaan valtion varoin. Valtion tuki on usein ai-
19180: 200 000 markkaa käytettäväksi kirjallisuuden noa mahdollisuus kokeilevan, ei-kaupallisen
19181: julkaisutukeen. Määräraha oli uusi ja sen tar- kirjallisuuden julkaisemiselle. Tässä mielessä
19182: koituksena oli luoda edellytykset sellaisen kor- tuella on huomattava kirjallisuutta uudistava ja
19183: keatasoisen kirjallisuuden julkaisemiselle, joka elävöittävä vaikutus. Kirjallisuuden julkaisutu-
19184: ei ole kaupallisesti kannattavaa. keen varattavan määrärahan tulee jo alusta läh-
19185: Kaupallisesti kannattamaUoman korkeata- tien olla määrältään niin suuri, että sen avulla
19186: soisen kirjallisuuden julkaisutoiminnalle tulee on mahdollista ryhtyä konkreettisiin toimiin
19187: taata edellytykset. Ehdotetun uuden määrära- kirjallisuuden julkaisemiseksi.
19188: han ottaminen valtion tulo- ja menoarvioon on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19189: merkki myönteisestä kehityksestä. Määrärahan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19190: suuruus 200 000 markkaa on kuitenkin täysin muksen,
19191: riittämätön kustannustoiminnan kuluihin näh-
19192: den. Opetusministeriö onkin omassa esitykses- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19193: saan ehdottanut määrärahan suuruudeksi 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
19194: 1 000 000 markkaa. Tämä määrä, joka sekin luo vän määrärahan käytettäväksi kirjalli-
19195: mahdollisuudet ainoastaan laajuudeltaan hyvin suuden julkaisutukeen.
19196: suppeaan julkaisutoimintaan, vastaa paremmin
19197: sitä kulutasoa, jota kustannustoiminta maas-
19198: samme edustaa.
19199:
19200: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19201:
19202: Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila
19203: 476 1990 vp.
19204:
19205: Toivomusaloite n:o 440
19206:
19207:
19208:
19209:
19210: Kekkonen ym.: Arkkitehtuurinäyttelyihin myönnettävän avus-
19211: tuksen lisäämisestä
19212:
19213:
19214: Eduskunnalle
19215:
19216: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- mattomalle tasolle. Taiteilijajärjestöjen mieles-
19217: le 1989 esitettiin arkkitehtuurinäyttelyihin tä arkkitehtuurinäyttelyihin myönnettävää mää-
19218: myönnettävän avustuksen määräksi 1 000 000 rärahaa on korotettava nykyisestä määrästään.
19219: markkaa. Määrä on 1980-luvulla (vuodesta Vähimmäistavoite on 1980-luvun alkupuolen
19220: 1983 lukien 800 000 mk) pysynyt markkamää- resurssitason saavuttaminen.
19221: räisesti samalla tasolla, mikä käytännössä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19222: johtanut Suomen rakennustaiteen museon näyt- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19223: telytoiminnan toimintaedellytysten tosiasialli- muksen,
19224: seen supistumiseen.
19225: Rakennustaiteen museon laadukasta toimin- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19226: taa on sekä ulkomaisten että kotimaisten näyt- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
19227: telyjen osalta jouduttu resurssien jälkeenjäänei- vän määrärahan käytettäväksi arkkiteh-
19228: syyden vuoksi rajoittamaan kysyntää vastaa- tuurinäyttelyihin.
19229:
19230: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19231:
19232: Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila
19233: 1990 vp. 477
19234:
19235: Toivomusaloite n:o 441
19236:
19237:
19238:
19239:
19240: Kekkonen: Ruotsinsalmen linnoituslaitteiden säilyttämisestä
19241:
19242:
19243:
19244: Eduskunnalle
19245:
19246: Kotkan alueella sijaitsee lukuisia Ruotsinsal- historiallista näyttelyä, tulisi valtion pikimmi-
19247: men linnoituskaupungin aikaisia historiallisesti ten käynnistää tehokkaat ja suunnitelmalliset
19248: merkittäviä kohteita ja laitteita, jotka ovat uh- kunnostustoimet keskeisten Ruotsinsalmen lin-
19249: kaavasti rapistuneet. Keskeisimmät tällaiset noituslaitteiden säilyttämiseksi.
19250: kohteet ovat Fort Slava Kukourissa ja eräät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19251: Puistolassa sijaitsevat rakennelmat. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19252: Tähänastiset työllisyysvaroin suoritetut kun-
19253: nostustyöt ovat rajoittuneet pääasiassa Kymin- että hallitus ottaisi riittävän määrära-
19254: linnan vallien entistämiseen. han valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
19255: Jotta edellä mainitut linnoituslaitteet eivät tu- noarvioesitykseen Ruotsinsalmen linnoi-
19256: houtuisi ja jotta niitä voitaisiin käyttää osana tuslaitteiden säilyttämiseksi.
19257: toteutettavan Ruotsinsalmen merikeskuksen
19258:
19259: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19260:
19261: Antero Kekkonen
19262: 478 1990 vp.
19263:
19264: Toivomusaloite n:o 442
19265:
19266:
19267:
19268:
19269: Kettunen ym.: Kärsämäen kirjaston tilojen laajentamisesta
19270:
19271:
19272:
19273:
19274: Eduskunnalle
19275:
19276: Kärsämäen kunta on anonut opetusministe- kun kirjasto saadaan koulukeskuksen tiloista
19277: riöltä pääkirjaston rakentamislupaa v. 1990 pois.
19278: seuraavin perustein: Kärsämäen pääkirjastohanke on em. syistä
19279: Pääkirjasto toimii nykyisin v. 1966 rakenne- erittäin perusteltu ja kiireellinen.
19280: tussa ahtaassa ja huonokuntoisessa Keskuskou- Kirjastotalohankkeen tähänastiset vaiheet:
19281: lurakennuksessa. Kirjasto on kooltaan vain 108 Kunnanvaltuusto hyväksyi heinäkuussa 1986
19282: m>, kun kuntakoon (3 650 asukasta) mukaan ti- kirjasto-kotiseututalon toteuttamisohjelma I:n
19283: laa tulisi olla 360 m 2 • esitettäväksi valtion viranomaisille.
19284: Kärsämäen kirjasto on tukalan ahdas. Yksi Kouluhallitus hyväksyi elokuussa 1988 maini-
19285: 108 m 2 :n tila sisältää kaiken kirjaston toimin- tun toteuttamisohjelma I:n. Hyväksyttyihin ti-
19286: nan. Tilan puutteen vuoksi ei kirjastoon ole voi- loihin kuuluvat lisäksi mm. auditorio ja koti-
19287: tu järjestää asiallista aikuisten ja lasten lainaus- seutuarkisto, jotka sisältyvät kirjastotaloon
19288: osastoa, käsikirjastoa eikä lehtilukusalia. Av- myöhemmin liitettävään kotiseututaloon.
19289: laitteita ei pystytä kirjastoon hankkimaan eikä Kirjaston rakentamistarve on ilmoitettu vuo-
19290: myöskään sijoittamaan ahtauden vuoksi. Kaik- sittain Oulun lääninhallitukselle valtion KTS-
19291: ki henkilökunnan ja asiakkaiden sosiaaliset tilat suunnittelua varten.
19292: sekä varastotilat puuttuvat täysin. Kunnalla ei Opetusministeriön rakentamislupaa haettiin
19293: ole myöskään kirjastoautoa, minkä vuoksi kir- ensimmäisen kerran syyskuussa 1988 vuotta
19294: jastossa tulisi olla erityisesti tilaa kirjojen lajit- 1989 varten. Syyskuussa 1989lupaa haettiin toi-
19295: teluun ja pakkaukseen kolmea lainausasemaa ja sen kerran, siis vuodelle 1990. Tällöin Oulun
19296: kolmea siirtokirjakokoelmaa varten. Em. ase- lääninhallitus on katsonut hankkeen läänissään
19297: mat ja kokoelmat ovat sivukouluilla, joille pää- kiireellisimmäksi.
19298: kirjastosta toimitetaan kirja- ym. materiaali. Kirjaston luonnospiirustukset ovat valmiit.
19299: Kaikki nykyaikaan kuuluva kirjastotoiminta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19300: kirjailijavierailuineen, lasten satutunteineen jne. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19301: on Kärsämäen nykyisissä kirjastotiloissa mah-
19302: dotonta. että hallitus ryhtyisi toimiin niin, että
19303: Kärsämäen koulukeskuksessa sijaitsevat tilan- Kärsämäen kunnan pääkirjastohanke
19304: ahtaudessa kirjaston lisäksi lukio, peruskoulun etenisi ja siihen myönnettäisiin rakenta-
19305: ylä- ja ala-aste sekä erityiskoulu. Erityiskoulu mis/upa ja riittävät valtionavustukset
19306: sijaitsee vain 45 m 2 :n luokassa. Koululaitos tar- työllisyysvaroista.
19307: vitsee välittömästi käyttöönsä kirjaston tilat,
19308:
19309: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19310:
19311: Pentti Kettunen Annikki Koistinen
19312: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
19313: 1990 vp. 479
19314:
19315: Toivomusaloite n:o 443
19316:
19317:
19318:
19319:
19320: Kettunen ym.: Keilailuhallin rakentamisesta Kajaaniin
19321:
19322:
19323:
19324: Eduskunnalle
19325:
19326: Keilailu on harrastuksena ja liikuntamuotona Keilahalleja on siis maassamme aivan liian
19327: sellainen, että sitä voivat harrastaa niin nuoret vähän. Mm. laajan Kainuun alueella ei ole yh-
19328: kuin hieman ikääntyneemmätkin. Keilailun tään keilahallia. Tarvetta ja asian harrastajia
19329: harrastaminen ei vaadi välttämättä fyysistä löytyisi aivan varmasti riittävästi.
19330: huippukuntoa ja ehdotonta terveyttä. Keilailus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19331: ta voidaankin sanoa, että siitä voisi tulla todelli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19332: nen koko kansan liikunta- ja harrastusmuoto. muksen,
19333: 1 otta keilailun harrastaminen voisi todella
19334: saavuttaa laajat puitteet, tulisi keilailuhalleja että hallitus ja opetusministeriö huo-
19335: rakentaa maahamme paljon lisää. Se vaatisi /ehtisivat siitä, että valtakunnalliseen lii-
19336: kuitenkin rakennusvaiheessa paljon rahaa ja in- kuntapaikkojen rakentamisen suunnitel-
19337: nostuneita asian harrastajia. Käytössä ollessaan maan sisällytettäisiin keilailuhallin ra-
19338: keilahallit ovat osoittautuneet itsensä kannatta- kentaminen Kajaaniin lähivuosina ja et-
19339: viksi, päinvastoin kuin lähes kaikki muut tä suunnittelu aloitettaisiin jo vuoden
19340: urheilu- ja liikuntapaikat. 1991 aikana.
19341:
19342: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19343:
19344: Pentti Kettunen Annikki Koistinen
19345: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
19346: Tina Mäkelä
19347: 480 1990 vp.
19348:
19349: Toivomusaloite n:o 444
19350:
19351:
19352:
19353:
19354: Kettunen ym.: Kajaanin linnan entistämisestä
19355:
19356:
19357:
19358: Eduskunnalle
19359:
19360: Kajaanin kaupungin lävitse virtaavassa Ka- sesti arvokkaan linnan entistämiseksi. Neuvos-
19361: jaaninjoessa sijaitsee vanha Kajaanin raunio- toarkkitehti kertoi lisäksi, että Kajaanin linnan
19362: linna. alkuperäispiirustukset löytyvät Leningradista.
19363: Kajaanin linna toimi Ruotsin suurvaltakau- Viime vuosina Kajaaniin on puuhattu n. 50
19364: della vankilana ja karkotuspaikkana. Tähän Mmk maksavaa taidemuseota. Monien kaupun-
19365: antoi oivan mahdollisuuden linnan kaukainen kilaisten mielestä hinta on liian korkea eikä mu-
19366: sijainti. seota tulisi toteuttaa. Onkin syytä kysyä, eikö
19367: Linnan kukoistuskausi oli 1600-luvun puoli- olisi paljon järkevämpää tehdä todellinen kult-
19368: välissä, jolloin siitä tuli Pietari Brahen vapaa- tuuriteko ja entistää Kajaanin linna sekä avata
19369: herrakunnan keskus. se sitten mm. taiteen harrastajille, yleisölle ja
19370: Maaliskuussa 1716 venäläiset räjäyttivät lin- kasvavalle turismille.
19371: nan ruutivarastoineen. Linnan tuhoa ovat myö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19372: hemmin lisänneet paikkakuntalaiset ottamalla nioittaen eduskunnan hvyäksyttäväksi toivo-
19373: linnan seinäkiviä talojen perustuksiin ja raken- muksen,
19374: tamalla linnan ylitse moottoriajoneuvoilla ajet-
19375: tavan sillan. että hallitus veivoittaisi asianomaiset
19376: Vuonna 1968 käydessäni Leningradissa ja viranomaiset pikaisesti ryhtymään suun-
19377: keskustellessani paikallisen arkkitehdin kanssa nitelmiin Kajaanin kulttuurihistorialli-
19378: Kajaanin linnan historiasta ja sen nykytilasta sen korpilinnan entistämiseksi alkupe-
19379: hän ihmetteli, miksi Kajaanissa ja Suomessa ei räiseen asuunsa.
19380: ole ryhdytty toimiin tämän kulttuurihistorialli-
19381:
19382: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19383:
19384: Pentti Kettunen Annikki Koistinen
19385: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
19386: Tina Mäkelä
19387: 1990 vp. 481
19388:
19389: Toivomusaloite n:o 445
19390:
19391:
19392:
19393:
19394: Kietäväinen ym.: Koulutuksen ja tutkimuksen lisäämisestä Mik-
19395: kelin läänissä
19396:
19397:
19398: Eduskunnalle
19399:
19400: Mikkelin lääni on maamme lääneistä ainoa, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19401: jossa ei ole omaa korkeakoulua. Lääniin on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19402: vuosien työn tuloksena saatu muutamia korkea-
19403: koulutasoisia koulutus- ja tutkimusyksikköjä, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
19404: samoin alueella toimivien opistotasoisten oppi- piteisiin Mikkelin läänissä olevien
19405: laitosten toimintaa on voimakkaasti kehitetty. tutkimus- ja koulutusyksikköjen vahvis-
19406: Ongelmana on kuitenkin se, että nämä yksiköt tamiseksi ja läänin kehitystä palvelevan
19407: ovat liian pieniä ja että ne eivät kykene korvaa- tutkimus- ja koulutusohjelman aikaan-
19408: maan korkeakoulun puuttumista. Toisaalta on- saamiseksi Mikkelin lääniin sekä alueel-
19409: gelmana on myös se, että nämä yksiköt eivät ole la toimivien koulutus- ja tutkimusyksik-
19410: toimineet riittävästi yhteistyössä koulutuspalve- köjen yhteistoiminnan lisäämiseksi ta-
19411: luja ja tutkimustoimintaa kehittääkseen. Tätä voitteena näiden yksikköjen yhteistoi-
19412: yhteistyötä on tärkeää lisätä. Mikkelin lääniin minnan varaan rakentuva maakunta-
19413: ei näillä näkymin saada ammattikorkeakoulua korkeakoulu, sekä ammattikorkeakou-
19414: vielä kuluvan vuoden aikana, vaikka hallituk- lukokeilun pikaiseksi aloittamiseksi
19415: sen taholta annettiin niin ymmärtää. Valmiudet Mikkelissä.
19416: ammattikorkeakoulutoiminnan aloittamiseksi
19417: ovat olemassa Mikkelissä.
19418:
19419: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19420:
19421: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
19422: 482 1990 vp.
19423:
19424: Toivomusaloite n:o 446
19425:
19426:
19427:
19428: Knuuttila ym.: Päihdeopetuksen järjestämisestä lääketieteen opis-
19429: kelijoille
19430:
19431:
19432: Eduskunnalle
19433:
19434: Alkoholin osuus tautisuuteen ja kuolleisuu- Institutetissa pakollinen oppiaine kaikille lääke-
19435: teen on paljon suurempi kuin yleisesti tiede- tieteen opiskelijoille. Tiedon jakamisen lisäksi
19436: tään. Sen paljasti erittäin selvästi Alkoholitutki- siinä keskitytään myös asenteiden ja käyttäyty-
19437: mussäätiön, Maailman terveysjärjestön Euroo- misen muokkaukseen. Ensimmäinen opiskelu-
19438: pan aluetoimiston ja The Addiction Research viikko on teoriaa ja toisella perehdytään asiaan
19439: Foundation of Ontario -nimisen tutkimuslai- psykiatrian kannalta. Kuuden kenttäharjoitte-
19440: toksen vuonna 1975 ilmestynyt yhteistyöprojek- luviikon aikana työskennellään yksi viikko jos-
19441: ti "Alkoholipolitiikka, kansanterveydellinen sakin sairaalassa alkoholi- ja huumeriippuvuus-
19442: näkökulma", jonka olivat laatineet Kettil potilaiden kanssa.
19443: Bruun ja kymmenen muuta suomalaista ja ul- Riippuvuusopin opetuksen ydin on kuitenkin
19444: komaista tutkijaa. Sen jälkeen on ilmestynyt ehkäisyssä ja alkoholisairauksien varhaisessa
19445: useita alan yleisesityksiä, joista Kalervo Kiian- toteamisessa. Nykyisin ei potilas eikä aina lää-
19446: maan ja Reino Ylikahrin toimittama teos "Al- kärikään näe alkoholijuomien käyttöä psykoso-
19447: koholi, vaikutukset elimistöön ja terveyteen" il- maattisten oireiden takaa. Oireita hoidetaan,
19448: mestyi vuonna 1987. mutta niiden alkusyyhyn, juomiseen, ei puutu-
19449: Olisi erittäin tärkeätä, että sekä sairaanhoito- ta, vaikka se on selvästi havaittavissa. Riippu-
19450: henkilökunnalla että suurella yleisöllä olisi riit- vuusopin kurssi on herättänyt sen käyneet toi-
19451: tävästi tietoa alkoholijuomien käytön osuudes- mimaan aivan uudella tavalla alkoholi- ja huu-
19452: ta muidenkin sairauksien kuin alkoholismin ja mesairauksien parissa. Vastaavien kurssien
19453: tapaturmien syntyyn. Lääketieteen opiskelijoil- alullepano on vireillä myös muissa Ruotsin lää-
19454: le annetaan koulutusta näissä asioissa lähinnä ketieteellisissä tiedekunnissa.
19455: vain Helsingin yliopistossa, jossa opintojen lop- Karoliinisen laitoksen riippuvuusopin opetta-
19456: puvaiheessa olevat lääketieteen kandidaatit saa- ja, professori Ulf Rydberg mainitsi viime syksy-
19457: vat sitä 16 tunnin opetuskokonaisuuden verran. nä Helsingissä pitämässään esitelmässä, että
19458: Muissa lääketieteellisissä tiedekunnissa alan opetuksen käynnistäminen oli ollut lähinnä po-
19459: opetus on hajanaista. liitikkojen ansiota. Heidän asiaan osoittamaosa
19460: Neuvostoliitossa on tiettävästi jo jonkin ai- mielenkiinto oli herättänyt opintojen sisällöstä
19461: kaa huolehdittu alkoholijuomien ja muiden päättävät elimet.
19462: huumeiden käytön aiheuttamien sairauksien Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit-
19463: tunnistamisen ja hoidon opettamisesta lääkä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19464: reille.
19465: Ruotsissa päihdealan opetusta, jossa alkoho- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19466: lisairaudet, niiden tunnistaminen ja hoito ovat menpiteisiin päihdea/an opetuksen jär-
19467: tärkeimmällä tilalla, on annettu jo 1970-luvulta jestämiseksi kaikille lääketieteen opiske-
19468: lähtien. Vuodesta 1983 on "beroendelära", lijoille.
19469: riippuvuusoppi, ollut Tukholman Karolinska
19470:
19471: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19472:
19473: Sakari Knuuttila Lea Kärhä Boris Renlund
19474: Pirkko Ikonen Anna-Liisa Jokinen Anna-Kaarina Louvo
19475: Jorma Fred Ensio Laine Matti Saarinen
19476: Jukka Vihriälä
19477: 1990 vp. 483
19478:
19479: Toivomusaloite n:o 447
19480:
19481:
19482:
19483:
19484: Knuuttila ym.: Keski-Suomen maakuntaliiton maakuntamuistion
19485: ehdotusten huomioon ottamisesta tulo- ja menoarvioesitystä
19486: valmisteltaessa
19487:
19488: Eduskunnalle
19489:
19490: Suomen hallintojärjestelmässä paikallinen vaan siihen on otettu maakuntaliiton hallituk-
19491: hallinto voi hyvin heikosti osallistua valtakun- sen valmistelemana kunkin kunnan keskeisim-
19492: nalliseen päätöksentekoon, jossa ratkaistaan mät hankkeet silmällä pitäen myös maakunnan
19493: kuitenkin tärkeitä paikallisia kysymyksiä. Tä- tasapuolista kehittämistä. Maakuntamuistio on
19494: mä johtuu lähinnä toimivan ja demokraattiseen toimitettu hyvin laajasti ministeriöiden ja kes-
19495: päätöksentekoon perustuvan väliasteen hallin- keisten virastojen käyttöön, sikäli kuin siinä on
19496: non puuttumisesta. Tätä korvaa jossain määrin niitä koskevia esityksiä.
19497: kuntien vapaaehtoinen maakunnallinen yhteis- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
19498: toiminta maakuntaliittojen puitteissa. Keski- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19499: Suomen maakuntaliitto on pyrkinyt tuomaan muksen,
19500: oman lääninsä väestön mielipiteitä valtakunnal-
19501: listen päättäjien tietoon maakuntamuistion että hallitus ottaisi huomioon Keski-
19502: avulla. Niinpä sen toimesta on valmisteltu Kes- Suomen maakuntaliiton maakuntamuis-
19503: ki-Suomen maakuntamuistio 1990, jossa tuo- tiaan 1990 sisältyvät ehdotukset valmis-
19504: daan erityisesti esille kuntien vuoden 1991 val- tellessaan valtion vuoden 1991 tulo- ja
19505: tion tulo- ja menoarvion valmistelua koskevia menoarvioesitystä.
19506: toiveita. Maakuntamuistio ei ole täydellinen,
19507:
19508: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19509:
19510: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen
19511: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
19512: 484 1990 vp.
19513:
19514: Toivomusaloite n:o 448
19515:
19516:
19517:
19518:
19519: Kokko ym.: Etelä-Karjalan Kuvakeskuksen muodostamisesta
19520: Taideteollisen korkeakoulun alueelliseksi toimintayksiköksi
19521:
19522:
19523: Eduskunnalle
19524:
19525: Etelä-Karjalan Kuvakeskus on kehittynyt Taideteollinen korkeakoulu esittää vuoden
19526: merkittävänä valokuvataiteen tapahtumana 1991 tulo- ja menoarvioehdotuksessaan Etelä-
19527: tunnettuun Savitaipaleen kuvakesään liittynees- Karjalan Kuvakeskuksen toiminnan aloittamis-
19528: tä ja pääasiassa Taideteollisen korkeakoulun ta korkeakoulun alueellisena toimintayksikkö-
19529: kanssa yhteistyössä toteutetusta kurssitoimin- nä Savitaipaleella 1.8.1991 lukien sekä yksilöi-
19530: nasta. Kuvakeskusta ylläpitää Etelä-Karjalan dyt ehdotukset tarvittavista viroista ja määrära-
19531: Kuvakeskus ry. -niminen yhdistys, jonka hallin- hoista vuonna 1991 sekä seuraavana nelivuotis-
19532: nossa ovat mukana muun muassa Taideteolli- kautena.
19533: nen korkeakoulu ja valtakunnalliset valoku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19534: vausalan järjestöt. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19535: Taideteollisen korkeakoulun alueellisen toi- muksen,
19536: mintayksikön muodostuminen Etelä-Karjalaan
19537: on hyvin merkittävää koko maakunnan kannal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19538: ta. Kuvallisen viestinnän jatko- ja täydennys- Etelä-Karjalan Kuvakeskuksen toimin-
19539: koulutustarve Kaakkois-Suomessa on todettu nan aloittamiseksi Taideteollisen kor-
19540: muun muassa Taideteollisen korkeakoulun laa- keakoulun alueellisena toimintayksikkö-
19541: timassa selvityksessä. nä Savitaipaleella 1.8.1991 lukien.
19542:
19543: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19544:
19545: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
19546: Jussi Ranta Sinikka Mönkäre
19547: 1990 vp. 485
19548:
19549: Toivomusaloite n:o 449
19550:
19551:
19552:
19553:
19554: Korkia-Aho: Vetelin metsäkoulun uusien toimitilojen rakentami-
19555: sesta
19556:
19557:
19558: Eduskunnalle
19559:
19560: Vetelin kunnassa toimii Tuomarniemen met- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19561: säoppilaitoksen alainen Vetelin metsäkoulu. Tuomarniemen metsäoppilaitoksen alai-
19562: Koulu toimii kunnan vuokraamissa toimitilois- suudessa toimivan Vetelin metsäkoulun
19563: sa. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on uusien uusien toimitilojen rakentamisen aloit-
19564: toimitilojen rakentaminen 1990-luvun alussa tamiseksi vuonna 1991.
19565: tärkeää.
19566: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19567: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19568:
19569: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19570:
19571: Martti Korkia-Aho
19572: 486 1990 vp.
19573:
19574: Toivomusaloite n:o 450
19575:
19576:
19577:
19578:
19579: Kärhä ym.: Harjaantumiskoulun käyneen kehitysvammaisen
19580: oikeudesta päästä ammattikouluun
19581:
19582:
19583: Eduskunnalle
19584:
19585: Harj aantumisopetus siirtyi vuonna 1985 pe- jaantumiskoulun käyneiltä nuorilta mahdolli-
19586: ruskouluun, mikä uudistus takasi myös kehitys- suuden päästä ammattikoulutukseen. Eräät am-
19587: vammaisille lapsille oikeuden ja samalla velvol- mattikoulut ovat kylläkin hyväksyneet myös
19588: lisuuden koulunkäyntiin. harjaantumiskoulun käyneet oppilaitokseensa,
19589: Harjaantumiskoulun myötä ovat kehitys- silloin kun koulutuslinjoilla on ollut pulaa oppi-
19590: vammaisten lasten valmiudet moniin toimintoi- laista.
19591: hin lisääntyneet. Suuri osa heistä on oppinut lu- Mikäli harjaantumiskoulun käyneetkin pää-
19592: kemaan, kirjoittamaan ja tekemään keskitty- sisivät normaaliin ammattiopetukseen silloin,
19593: neesti tehtäviä, eli selviytymään jokapäiväisistä kun heillä on siihen riittävät valmiudet, on ole-
19594: toiminnoista ennalta arvaamattoman hyvin. tettavaa, että nykyisen työvoimapulan vallitessa
19595: Edellä kerrottu on johtanut siihen, että var- he sijoittuisivai myös työelämään, mikä olisi
19596: sinkin lievästi kehitysvammaiset haluavat oppia kaikille osapuolille hyvä ratkaisu.
19597: ammatin ja olla mukana työelämässä edellytys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19598: tensä mukaisesti. Niinpä eräät harjaantumis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19599: koulun käyneet nuoret ovat pyrkineet ammatti- muksen,
19600: kasvatushallituksen alaisiin oppilaitoksiin, mut-
19601: ta esteeksi on noussut ammatillisista oppilaitok- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19602: sista annettu laki, joka ei mainitse harjaantu- ammattikoulutuksesta annetun lainsää-
19603: miskoulua. dännön muuttamiseksi siten, että se ta-
19604: Myöskään ammattioppilaitoksista annettu kaisi harjaantumiskoulun käyneelle oi-
19605: asetus ei tunne harjaantumiskoulua. Tähän ve- keuden ammattikoulutukseen.
19606: doten osa ammattikouluista on evännyt har-
19607:
19608: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19609:
19610: Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo Kimmo Sasi
19611: Jorma Rantanen Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen
19612: 1990 vp. 487
19613:
19614: Toivomusaloite n:o 451
19615:
19616:
19617:
19618:
19619: Kääriäinen ym.: Iisalmeen rakennetun Evakkokeskuksen toimin-
19620: nan tukemisesta
19621:
19622:
19623: Eduskunnalle
19624:
19625: Iisalmen ortodoksinen seurakunta on raken- osa 2,244 miljoonaa markkaa seurakunnan
19626: tanut Iisalmeen erityisesti karjalais-ortodoksis- säästövaroista ja keräysrahoista.
19627: ta elämänkatsomusta vaalivan Evakkokeskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19628: sen. Evakkokeskuksen rakennuskustannukset kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19629: olivat 10,6 miljoonaa markkaa. Valtiovallan
19630: avustuksia on saatu yhteensä 2,206 miljoonaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19631: markkaa. Toinen puoli rahoituksesta, 6, 150 Evakkokeskuksen jälkirahoituksen hoi-
19632: miljoonaa markkaa koostuu lainoista ja loppu- tamiseksi.
19633:
19634: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19635:
19636: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen
19637: 488 1990 vp.
19638:
19639: Toivomusaloite n:o 452
19640:
19641:
19642:
19643:
19644: Lahti-Nuuttila ym.: Koulutusjärjestelmäkokeiluihin käytettävien
19645: määrärahojen lisäämisestä
19646:
19647:
19648: Eduskunnalle
19649:
19650: Koulutusjärjestelmäuudistus on edennyt en- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19651: simmäisten kokeilujen käynnistämisvaiheeseen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19652: Mahdolliset koulutusjärjestelmäkokeilut ovat muksen,
19653: olennainen osa koko peruskoulun jälkeisen
19654: koulutuksen uudistamista. Kokeilujen yhtey- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
19655: dessä on tehtävä kokeiluihin liittyvää tutkimus- ja menoarvioesityksen valmistelun yh-
19656: työtä ja sen antamiin tuloksiin on suhtaudutta- teydessä ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta
19657: va kriittisesti. koulutusjärjestelmäkokeiluihin ja niihin
19658: Valtiovalta on viime vuosina panostanut kor- liittyviin tutkimustoimintoihin tarvitta-
19659: keakoulujen toimintaan siten, että korkeakou- vat määrärahat budjetoitaisiin korkea-
19660: lujen määrärahat ovat reaalisesti lisääntyneet. koulujen kehittämiseen ja toimintaan
19661: Koulutusjärjestelmäkokeilut tulevat vaatimaan varattavien määrärahojen ulkopuolelta
19662: rahaa, mutta näillä kokeiluilla ei, kuten ei mah- lisäämällä koulutukseen kaiken kaik-
19663: dollisilla uusimuotoisilla oppilaitoksillakaan, kiaan Osoitettavia määrärahoja.
19664: saa vaarantaa korkeakoulujen ja yliopistojen
19665: rahoitusta tai rahoituksen kehitystä.
19666:
19667: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19668:
19669: Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin Sinikka Mönkäre
19670: Riitta Myller Timo Roos Tuula Paavilainen
19671: Marja-Liisa Tykkyläinen Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen
19672: Kai Kalima Matti Saarinen Matti Vähänäkki
19673: Pertti Lahtinen Markku Pohjola Seija Karkinen
19674: Raimo Vuoristo Kari Urpilainen Reijo Lindroos
19675: Saara-Maria Paakkinen Ilkka Joenpalo Mats Nyby
19676: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Jouni Backman
19677: Virpa Puisto Matti Maijala Timo Laaksonen
19678: Pentti Kettunen Arto Lapiolahti Tytti lsohookana-Asunmaa
19679: 1990 vp. 489
19680:
19681: Toivomusaloite n:o 453
19682:
19683:
19684:
19685:
19686: Lahti-Nuuttila ym.: Ylimääräisen valtionavun myöntämisestä
19687: Anna Tapion koululle
19688:
19689:
19690: Eduskunnalle
19691:
19692: Eduskunta on hyväksynyt lain Anna Tapion taan ja toteuttaakseen tarpeelliset peruskor-
19693: koulusta. Koulussa annetaan sekä peruskoulun jaukset. Hyväksytty laki antaa mahdollisuuden
19694: yläasteen opetusta että koti- ja laitostalouden myöntää koululle ylimääräistä valtionavustusta
19695: ammatillista opetusta ja siihen liittyvää yleissi- edellyttäen, että valtion tulo- ja menoarviossa
19696: vistävää opetusta. Koulun ylläpitäjä saa koulu- on tarkoitukseen myönnetty määräraha.
19697: tuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuk- Säädetyn lain ja koulun erikoisluonteen huo-
19698: siin valtionavustusta peruskoulun osalta perus- mioon ottaen on perusteltua, että valtio turvaa
19699: koulua vastaavan yksityisen koulun valtion- jo vuonna 1991 Anna Tapion koulun toiminnan
19700: avustusta koskevien säännösten mukaan ja am- suurista taloushuolista vapaana, jotta koulu voi
19701: matillisen peruskoulutuksen osalta ammatillista täysimääräisesti toteuttaa tehtäväänsä.
19702: peruskoulutusta koskevien rahoitussäännösten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19703: mukaan. Oppilaiden kotikunnat osallistuvat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19704: myös koulun käyttökustannuksiin. Lain mah- muksen,
19705: dollistamilla toimilla ei ole kuitenkaan kyetty
19706: turvaamaan koulun taloudellista asemaa puhu- että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
19707: mattakaan välttämättömien peruskorjausten 1991 tulo- ja menoarvioesityksen laadin-
19708: suorittamisesta, koska suuret velat rasittavat nan yhteydessä toimenpiteisiin, joilla
19709: edelleen koulun taloutta. Anna Tapion koululle osoitettaisiin riit-
19710: Jo lain eduskuntakäsittelyssä tuli täysin sel- tävä ylimääräinen valtionavustus velko-
19711: väksi, että Anna Tapion koulu tarvitsee ylimää- jen maksamiseen ja välttämättömien pe-
19712: räistä valtionavustusta selviytyäkseen velois- ruskorjausten tekemiseen.
19713: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19714:
19715: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi Matti Maijala
19716: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
19717:
19718:
19719:
19720:
19721: 34 200136P
19722: 490 1990 vp.
19723:
19724: Toivomusaloite n:o 454
19725:
19726:
19727:
19728:
19729: Lahti-Nuuttila ym.: Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen
19730: peruskorjaushankkeen käynnistämisestä
19731:
19732:
19733: Eduskunnalle
19734:
19735: Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilaitoksen terveydenhuollon työvoimatarpeet edellyttäisi-
19736: nykyiset tilat ovat olleet pitkään riittämättömät vät oppilaaksioton kasvattamista ja aikuiskou-
19737: ja epäkäytännölliset. Perustamissuunnitelma lutuksen lisäämistä.
19738: on vahvistettu kustannusarvioineen. Rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19739: hallituksen toimesta laaditaan esisuunnitelmaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19740: Hämeen lääninhallitus esitti hanketta rahoitet- muksen,
19741: tavaksi jo vuonna 1990 budjettikannanotos-
19742: saan. että hallitus ryhtyisi valtion vuoden
19743: Opetusministeriön hallinnonalan investointi- 1991 tulo- ja menoarvioesityksen laadin-
19744: hankkeissa rahoitus on ohjelmoitu hitaaksi ja nan yhteydessä toimenpiteisiin, joilla
19745: jälkipainotteiseksi. Nyt on nähtävissä, että riit- Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilai-
19746: tävien ja tarkoituksenmukaisten tilojen puut- toksen lisärakennus-ja muutostyöhanke
19747: teen vuoksi oppilaitos joutuu pian supistamaan käynnistyisi vuoden 1991 aikana.
19748: vuotuista oppilaaksiottoa, vaikka esimerkiksi
19749:
19750: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19751:
19752: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi Matti Maijala
19753: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
19754: 1990 vp. 491
19755:
19756: Toivomusaloite n:o 455
19757:
19758:
19759:
19760:
19761: Lamminen: Ympäristötutkimuksen tehostamisesta korkeakou-
19762: luissa
19763:
19764:
19765: Eduskunnalle
19766:
19767: Ympäristötutkimuksen ja -opetuksen resurs- riaatteen mukaista ympäristökoulutusta olisi
19768: sit ovat korkeakouluissamme erittäin vähäiset. annettava kaikilla koulutusasteilla.
19769: Ympäristönsuojelun yleisammattilaisten ope- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19770: tusta annetaan lähinnä vain kolmessa yksikös- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19771: sä: Helsingin yliopiston ympäristönhoidon kou- sen,
19772: lutusohjelmassa, Jyväskylän yliopiston biologi-
19773: an laitoksella sekä Kuopion yliopiston ympäris- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
19774: töhygienian laitoksella. Näissäkin suunniteltua ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
19775: opetusta jää antamatta resurssien niukkuuden dessä ottaisi huomioon ympäristötutki-
19776: vuoksi. muksen ja -koulutuksen vaatimat re-
19777: Erikoisammattilaisten, kuten vaihtoehtoisen surssien lisäykset korkeakouluissamme
19778: tekniikan sekä ympäristötalouden, -terveyden sekä kansainvälisessä ympäristötutki-
19779: tai -oikeuden perusopetus on vielä järjestämät- musyhteistyössä.
19780: tä. Ympäristötietouden lisäämiseksi läpäisype-
19781:
19782: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19783:
19784: Kalevi Lamminen
19785: 492 1990 vp.
19786:
19787: Toivomusaloite n:o 456
19788:
19789:
19790:
19791:
19792: Lapiolahti ym.: Opintotuen asumislisän maksamisesta ympäri-
19793: vuotisena
19794:
19795:
19796: Eduskunnalle
19797:
19798: Asuminen on opiskelijan suurimpia ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19799: mia: varsinkin vuokra-asuntoja on vähän ja ne nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19800: ovat kalliita. Opiskelijoille myönnetään opinto- muksen,
19801: tuen opintorahan yhteydessä asumislisää opis-
19802: kelukuukausilta, pääsääntöisesti yhdeksältä että hallitus ottaisi valtion vuoden
19803: kuukaudelta vuodessa. Opiskelijoiden asumista 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
19804: tulisi kuitenkin tukea ympärivuotisesti, kuten vän määrärahan opintotuen asumislisän
19805: kunnallisen asumistuen piirissä olevienkin asu- maksamiseen ympärivuotisena.
19806: mista. Asumislisää tulee maksaa ympärivuoti-
19807: sena.
19808:
19809: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19810:
19811: Arto Lapiolahti Jukka Roos
19812: Kari Urpilainen Iiro Viinanen
19813: Ilkka Joenpalo
19814: 1990 vp. 493
19815:
19816: Toivomusaloite n:o 457
19817:
19818:
19819:
19820:
19821: Lapiolahti ym.: Opiskelijoiden ulkomaisten harjoittelupaikkojen
19822: lisäämisestä
19823:
19824:
19825: Eduskunnalle
19826:
19827: Suomi tarvitsee erilaisia kulttuureja ja yhteis- van lainsäädännön vuoksi. Tämän vuoksi on
19828: kuntajärjestelmiä tuntevia laajakatseisia ja kie- tarpeen, että valtiovalta tukee opiskelijoiden
19829: litaitoisia eri alojen asiantuntijoita. Ulkomaan- kansainvälistymistä järjestämällä lyhytaikaisia
19830: harjoittelulla voidaan hankkia näitä valmiuk- työ- ja harjoittelupaikkoja. Tällä hetkellä ulko-
19831: sia. Opiskelijat voivat tutustua oman alansa ke- maisia harjoittelupaikkoja välittävät useat or-
19832: hitykseen ja toteutukseen muissa maissa. Har- ganisaatiot (työministeriö, ylioppilaskunnat,
19833: joittelu antaa myös tilaisuuden luoda myöhem- killat, kerhot ja muut toimielimet). Organisaa-
19834: min työelämässä tarpeellisia yritys- ja henkilö- tio on sekava ja vaikeasti lähestyttävä. Koordi-
19835: kontakteja. Ulkomainen harjoittelu on halvin naatio ja yhteydenpito eri osapuolten välillä on
19836: väylä käytännön kansainvälistymiseen. puutteellista. Kansainvälisestä harjoittelusta
19837: Euroopan yhteisöjen aktivoituminen kan- vastaavan työministeriön organisaatiota ja vir-
19838: sainvälisen harjoittelun järjestämisessä edellyt- karakennetta tulisi kehittää siten, että toiminto-
19839: tää Suomelta entistä suurempaa panosta suo- jen koordinointi ja yhteydenpito eri osapuolten
19840: malaisten opiskelijoiden harjoittelumahdolli- kesken helpottuisi.
19841: suuksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19842: Tekniikan opiskelijoista yli 60 OJo - lähes nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19843: 15 000 - on ilmaissut kiinnostuksensa ulko- muksen,
19844: maanharjoitteluun (Lähde: Suomen Tekniikan
19845: Opiskelijoiden Liitto ry:n harjoittelututkimus että hallitus ottaisi valtion vuoden
19846: 1986). Käytännön syistä kuitenkin vain osa ha- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
19847: lukkaista onnistuu saamaan paikan. vän määrärahan työministeriön ulko-
19848: Ulkomaisen harjoittelupaikan hankkiminen maanharjoitteluorganisaation ja virka-
19849: yksityisesti on työlästä eri valtioiden vaihtele- rakenteen kehittämiseen.
19850: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19851:
19852: Arto Lapiolahti Jukka Roos
19853: Kari Urpilainen likka Joenpalo
19854: Lea Savolainen
19855: 494 1990 vp.
19856:
19857: Toivomusaloite n:o 458
19858:
19859:
19860:
19861:
19862: Lapiolahti ym.: Ulkomailla tapahtuvan työharjoittelun kustan-
19863: nusten korvaamisesta
19864:
19865:
19866: Eduskunnalle
19867:
19868: Opiskeluaikainen harjoittelu ulkomailla on jakamat matka-apurahat ja päiväraha-avustuk-
19869: erinomainen tapa hankkia kansainvälistymisen set ovat osaltaan helpottaneet harjoittelujakson
19870: edellyttämiä valmiuksia. Erilaisten kulttuurien rahoittamista. Momentille varattu määräraha
19871: ja yhteiskuntajärjestelmien ymmärtäminen ei on kuitenkin ehdottomasti liian pieni.
19872: onnistu pelkästään teoreettisilla opinnoilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19873: Harjoittelu ulkomailla ei hyödytä ainoastaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19874: yksittäistä opiskelijaa, vaan laajemmin koko muksen,
19875: yhteiskuntaa.
19876: Ulkomailla harjoittelun kustannukset (mat- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19877: kat, asuminen, usein nimellinen palkka) rajoit- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
19878: tavat ulkomaille harjoittelemaan hakeutumista. vän määrärahan kansainvälisen harjoit-
19879: Työministeriön momentilta 34.30.25 (vuoden telun tukemiseen.
19880: 1989 tulo- ja menoarviossa momentti 34.01.51)
19881:
19882: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19883:
19884: Arto Lapiolahti Jukka Roos
19885: Kari Urpilainen Ilkka Joenpalo
19886: 1990 vp. 495
19887:
19888:
19889: Toivomusaloite n:o 459
19890:
19891:
19892:
19893:
19894: P. Leppänen ym.: Liikuntafilosofian yliassistentin viran perusta-
19895: misesta Jyväskylän yliopistoon
19896:
19897:
19898: Eduskunnalle
19899:
19900: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä Myös liikunta-alan ammattilaisten kysyntä kau-
19901: tiedekunnassa tehdään liikuntatieteellistä perus- pallisen liikunnan kentällä on yllättänyt korkea-
19902: tutkimusta, jonka perusteisiin kuuluu liikunta- koulutuksen suunnittelijat. Liikuntatieteellinen
19903: filosofia. Tiedekunnassa myös koulutetaan tiedekunta tarvitsee resursseja varsinkin liikun-
19904: opettajat maamme kouluihin, suunnittelijat ja takasvattajien ja liikunnan sosiaalitieteilijöiden
19905: johtajat kuntien liikuntatoimeen ja liikunta- ja koulutukseen. Henkilöresurssina tärkein on
19906: urheilujärjestöihin sekä valmentajat urheiluseu- puuttuvan liikuntafilosofian tutkimuksen ja
19907: roihin. Liikuntatieteilijät sijoittuvat myös tutki- opetuksen aloittaminen.
19908: mustehtäviin ja journalisteiksi. Maassamme on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19909: liikunnanopettajapula, koska keskiasteen kou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19910: lunuudistuksen myötä on keskiasteen oppilai- muksen,
19911: toksiin perustettu huomattava määrä liikunnan-
19912: opettajan virkoja, monet iäkkäät liikunnan- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19913: opettajat ovat jääneet eläkkeelle ja liikunnan- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
19914: opiskelijoiden valmistuminen on viivästynyt mentille 29.10.01 varat Jyväskylän yli-
19915: monista syistä - huonoa opintotukea korva- opiston liikuntafilosofian yliassistentin
19916: taan oman alan työtehtävillä, joita on tarjolla. peruspalkkaisen viran perustamiseen.
19917:
19918: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19919:
19920: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Jouko Skinnari
19921: Heikki Rinne Ole Wasz-Höckert Pirkko Ikonen
19922: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
19923: 496 1990 vp.
19924:
19925: Toivomusaloite n:o 460
19926:
19927:
19928:
19929:
19930: Mattila: Kalajoen lukion ja yläasteen tilojen laajentamisesta
19931:
19932:
19933:
19934: Eduskunnalle
19935:
19936: Kalajoen lukio ja yläaste ovat tällä hetkellä Kalajoen kunta kuuluu väestöä lisääviin kun-
19937: kunnan koululaitoksen kouluista opetustilojen tiin. Kunnan kehitysnäkymät kertovat jatkossa-
19938: suhteen vaikeimmassa tilanteessa. Oppilasmää- kin myönteisestä kehityssuunnasta. Vastainen
19939: rien varsin voimakas kasvu tämän vuosikymme- kunnan kokonaisvaltainen kehittäminen edel-
19940: nen alkupuolella aiheuttaa sen, että lukion ja lyttää välttämättä lukion lisärakentamista sekä
19941: yläasteen opetus ei voi tapahtua enää nykyisissä yläasteen saneerausta, joiden kustannukset
19942: tiloissa. Ensi lukuvuoden alusta lukien on tur- nousevat arviolta 15 miljoonaan markkaan.
19943: vauduttava jo muutamien opetusryhmien osalta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19944: etäällä koulusta sijaitseviin, osin puutteellisiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19945: väliaikaistiloihin.
19946: Lukion lisärakennusta ja yläasteen sanee- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
19947: rausta on kunnan taholta ajettu lähes kymme- Kalajoen lukion lisärakennuksen ja ylä-
19948: nen vuoden ajan. Hankkeen toteuttamista on asteen opetustilojen saneerauksen käyn-
19949: vaikeuttanut kunnan aiemmin muillakin kou- nistämiseen valtionapuisina hank-
19950: luilla vallinnut vaikea rakentamistilanne. Parin keina.
19951: ala-asteen rakentaminen on tosin toteutunut tai
19952: osin vielä toteutumassa, mutta tämäkään ei
19953: auta lukion ja yläasteen tilojen järjestelyissä.
19954:
19955: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19956:
19957: Kalevi Mattila
19958: 1990 vp. 497
19959:
19960: Toivomusaloite n:o 461
19961:
19962:
19963:
19964:
19965: Mattila ym.: Lukion perustamisesta Sieviin
19966:
19967:
19968:
19969:
19970: Eduskunnalle
19971:
19972: Oulun lääniin kuuluva Sievin kunta on ano- syyksistä kärsii myös kodin ja koulun välttämä-
19973: nut lukion perustamislupaa jo usean vuoden ai- tön yhteistyö, mikä olisi paljon luontevampaa
19974: kana. Sievin naapurikunnat sekä Oulun läänin- ja hedelmällisempää, jos lukio sijaitsisi omalla
19975: hallitus ja kouluhallitus ovat nähneet lukion pe- paikkakunnalla.
19976: rustamisen Sieviin välttämättömäksi. Kunnassa on voimakasta, jatkuvasti kehitty-
19977: Sievi kuuluu väestöä lisääviin kuntiin. Viime vää ja monipuolistuvaa teollista ja muuta yri-
19978: vuonna väkiluvun kasvu oli 1 o/o :n luokkaa ja tystoimintaa. Työvoiman saanti paikkakunnan
19979: asukasluku oli viime vuoden vaihteessa 4 650. kehittyvän elinkeinoelämän palveluksiin edel-
19980: Nuorten ikäluokkien osuus väestöstä on suuri lyttää myös osaltaan lukiotason koulutuspalve-
19981: ja säilyy jatkossakin merkittävänä. Kunnasta luita.
19982: puuttuvat tällä hetkellä tyystin keskiasteen opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19983: kelupaikat. Matkat naapurikuntien lukioihin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19984: ovat 24-45 kilometriä ja päivittäinen koulun- muksen,
19985: käyntiaika matkoineen on keskimäärin 9 tuntia
19986: 20 minuuttia. On selvää, että oppilaiden tasa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19987: vertaisuus kärsii päivittäisen koulunkäyntiajan lukion perustamiseksi Sievin kuntaan
19988: venyessä kohtuuttoman pitkäksi. Pitkistä etäi- vuoden 1990 aikana.
19989:
19990: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19991:
19992: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
19993: 498 1990 vp.
19994:
19995: Toivomusaloite n:o 462
19996:
19997:
19998:
19999:
20000: Mattila: Liikuntasalin rakentamisesta Alavieskaan
20001:
20002:
20003:
20004: Eduskunnalle
20005:
20006: Alavieskan kunnassa on jo lähes kahden vuo- tainen liikuntasali jos mikään on kuntalaisia
20007: sikymmenen ajan ajettu liikuntasalin rakenta- palveleva perusliikuntapaikka, joka ottaen huo-
20008: mista yläasteen yhteyteen. Yläasteen liikuntasa- mioon pienen mutta kehittyvän kunnan vähäi-
20009: li on tällä hetkellä mitoiltaan tyystin riittämätön set tilat tarjoaa mahdollisuudet moniin muihin-
20010: eli vain 200 m 2 • Alavieskassa on liikunnan, ur- kin vapaa-ajan ja kulttuurin palveluihin.
20011: heilun ja kulttuuritoimen harrastamisella voi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20012: makkaat perinteet. Koululiikunnan ja kansa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20013: laisopiston piirien tarpeitakaan ei enää voida li-
20014: sääntyvälle harrastajajoukolle alkuunkaan tur- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarvit-
20015: vata, mikä johtuu juuri puutteellisista tiloista. taviin toimiin liikuntasalin rakentami-
20016: Kunnassa pidetään riittävän suuren eli noin seksi valtionapuisena hankkeena Ala-
20017: 600 m 2 :n liikuntasalin saamista liikunta- ja kult- vieskan kuntaan.
20018: tuuritoimen tärkeimpänä tavoitteena. Täysimit-
20019:
20020: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20021:
20022: Kalevi Mattila
20023: 1990 vp. 499
20024:
20025: Toivomusaloite n:o 463
20026:
20027:
20028:
20029:
20030: Mattila: Pääkirjaston rakentamisesta Kärsämäelle
20031:
20032:
20033:
20034: Eduskunnalle
20035:
20036: Kärsämäen kunta on anonut pääkirjaston ra- toiminta on Kärsämäen kunnan nykyisissä kir-
20037: kentamislupaa vuodelle 1990 mm. seuraavin pe- jastotiloissa mahdotonta.
20038: rustein: Kunnanvaltuusto on hyväksynyt heinäkuussa
20039: Pääkirjasto toimii nykyisin v. 1966 rakenne- 1986 kirjasto-kotiseututalon toteuttamisohjel-
20040: tussa ahtaassa ja huonokuntoisessa koulura- man 1 vaiheen toteuttamisen. Kouluhallitus on
20041: kennuksessa. Kooltaan kirjasto on vain 108m 2 , hyväksynyt elokuussa 1988 em. toteuttamisoh-
20042: kun sen tulisi kuntakoon mukaan (asukkaita jelman 1 vaiheen, johon kuuluu kirjaston ohella
20043: 3 650) olla360m 2 • Nykyisissä ahtaissa tiloissa ei mm. auditorio ja kotiseutuarkisto, jotka sisäl-
20044: voida ajatellakaan asiallista aikuisten ja lasten tyvät kirjastotaloon myöhemmin liitettävään
20045: lainausosastoa, käsikirjastoa eikä lehtilukusa- kotiseututaloon. Rakentamislupaa haettiin ope-
20046: lia. Av-laitteita ei pystytä myöskään hyödyntä- tusministeriöltä ensimmäisen kerran v. 1988.
20047: mään eikä kirjastotiloissa ole lainkaan henkilö- Syyskuussa 1989 lupahakemus uudistettiin, jol-
20048: kunnan eikä asiakkaiden sosiaalisia tiloja, va- loin Oulun lääninhallitus katsoi hankkeen lää-
20049: rastotiloista puhumattakaan. nissään kiireellisimmäksi.
20050: Kunnalla ei ole myöskään kirjastoautoa, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20051: minkä vuoksi kirjastossa tulisi olla erityisesti ti- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20052: laa kirjojen lajitteluun ja pakkaukseen kolmea
20053: lainausasemaa ja kolmea siirtokirjakokoelmaa että hallitus ryhtyisi pikaisesti kaik-
20054: varten. Em. asemat ja kokoelmat ovat sivukou- kiin tarvittaviin toimiin Kärsämäen kun-
20055: luilla, joille pääkirjastosta toimitetaan kirja- nan pääkirjastotalon rakentamiseksi
20056: ym. materiaali. Nykyaikaan kuuluva kirjasto- valtionapuisena hankkeena.
20057:
20058: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20059:
20060: Kalevi Mattila
20061: 500 1990 rd.
20062:
20063: Hemställningsmotion nr 464
20064:
20065:
20066:
20067:
20068: Metsämäki m.fl.: Om sanering av de nuvarande utrymmena och
20069: planering av tilläggsutrymmen för Tekniska läroanstalten i
20070: Ekenäs
20071:
20072: Tili Riksdagen
20073:
20074: Tekniska läroanstalten i Ekenäs har hos tidigt borde man planera och påbörja byggan-
20075: stadsrådet anhållit om att från och med hösten det av erforderliga tilläggsutrymmen för att
20076: 1991 få påbörja utbildningen av byggnadsarki- kunna ta emot de nya linjerna.
20077: tekter och byggnadsingenjörer. Hänvisande tili det ovan anförda föreslår vi
20078: De nya linjerna som är studentbaserade skul- högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
20079: le på ett avgörande sätt öka läroinrättningens
20080: möjligheter att erbjuda de svenskspråkiga ung- att regeringen vidtar behövliga åtgär-
20081: domarna i södra Finland en utbildning som har der för att tidigarelägga saneringen av
20082: efterfrågan på arbetsmarknaden. Tekniska läroanstalten i Ekenäs tili år
20083: 1 de befintliga planerna påbörjas läroinrätt- 1991 och att regeringen samtidigt påbör-
20084: ningens sanering först 1995. Eftersom läroin- jar planeringen och byggandet av de be-
20085: rättningen är i behov av tilläggsutrymmen redan hövliga tilläggsutrymmena jör läroin-
20086: för sin nuvarande verksamhet borde sanerings- rättningen.
20087: projektet tidigareläggas tili år 1991 och sam-
20088:
20089: Helsingfors den 13 februari 1990
20090:
20091: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
20092: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
20093: Elisabeth Rehn
20094: 1990 vp. 501
20095:
20096: Toivomusaloite n:o 464 Suomennos
20097:
20098:
20099:
20100:
20101: Metsämäki ym.: Tekniska läroanstalten i Ekenäs -nimisen oppi-
20102: laitoksen nykyisten tilojen peruskorjaamisesta ja lisätilojen
20103: suunnittelusta
20104:
20105: Eduskunnalle
20106:
20107: Tekniska läroanstalten i Ekenäs -niminen op- suunnitella ja aloittaa uusien linjojen vastaan-
20108: pilaitos on anonut valtioneuvostolta lupaa ottamiseksi tarvittavien lisätilojen rakentami-
20109: rakennusarkkitehti-ja rakennusinsinöörikoulu- nen.
20110: tuksen aloittamiseksi syksyllä 1991. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20111: Uudet ylioppilaspohjaiset linjat lisäisivät rat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
20112: kaisevasti oppilaitoksen mahdollisuuksia tarjo- muksen,
20113: ta ruotsinkielisille nuorille sellaista koulutusta
20114: Etelä-Suomessa, jolla on kysyntää työmarkki- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
20115: noilla. menpiteisiin aikaistaakseen Tekniska lä-
20116: Nykyisten suunnitelmien mukaan oppilaitok- roanstalten i Ekenäs -nimisen oppilai-
20117: sen peruskorjaaminen aloitetaan vasta vuonna toksen kunnostamista vuoteen 1991 ja
20118: 1995. Koska oppilaitos tarvitsee lisätiloja jo ny- että hallitus samanaikaisesti aloittaisi
20119: kyistä toimintaansa varten, peruskorjaushan- oppilaitoksen tarvitsemien lisätilojen
20120: ketta tulisi aikaistaa vuoteen 1991 sekä samalla suunnittelun ja rakentamisen.
20121:
20122: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20123:
20124: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
20125: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
20126: Elisabeth Rehn
20127: 502 1990 rd.
20128:
20129: Hemställningsmotion nr 465
20130:
20131:
20132:
20133:
20134: Metsämäki m.fl.: Om byggande av en simhall i Ekenäs
20135:
20136:
20137:
20138: Till Riksdagen
20139:
20140: Ekenäs stad har under flera års tid planerat Efter att Nylands Brigad har tagit hand om
20141: och förberett simhallsbygget. Av ekonomiska kustjägarutbildning har brigadens behov av
20142: orsaker har man varit flera gånger tvungen att simutbildning ökat kraftigt. Brigadens möjlig-
20143: flytta förverkligandet in i framtiden. heter att ge simutbildning är för närvarande
20144: Behovet av en simhall i Ekenäs är uppenbart. starkt begränsade eftersom Ekenäs saknar en
20145: De närmaste hallarna finns i Salo och i Lojo. simhall. Ett samarbete mellan staden och briga-
20146: Eftersom Ekenäs ligger mycket centralt i Väst- den kunde lösa problemet för båda parterna.
20147: nyland kunde hallen betjäna betydligt större Hänvisande till det ovan anförda föreslår vi
20148: områden än enbart Ekenäs. att riksdagen måtte hemställa
20149: Under planeringstiden har Ekenäs stad fört
20150: underhandlingar med försvarsmakten om för- att regeringen i budgetpropositionen
20151: svarsmaktens deltagande i anläggnings- och jör år 1991 reserverar tillräckliga medel
20152: driftskostnaderna. Hittills har man från för- och inleder underhandlingar med Eke-
20153: svarsmaktens sida avvisat möjligheten att delta näs om jörsvarsmaktens deltagande i fi-
20154: i anläggningskostnaderna. nansieringen av en simhall i Ekenäs.
20155:
20156: Helsingfors den 13 februari 1990
20157:
20158: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
20159: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Elisabeth Rehn
20160: 1990 vp. 503
20161:
20162: Toivomusaloite n:o 465 Suomennos
20163:
20164:
20165:
20166:
20167: Metsämäki ym.: Uimahallin rakentamisesta Tammisaareen
20168:
20169:
20170:
20171:
20172: Eduskunnalle
20173:
20174: Tammisaaren kaupunki on useiden vuosien Uudenmaan Prikaatin ryhdyttyä vastaamaan
20175: ajan suunnitellut ja valmistellut uimahallira- rannikkojääkärikoulutuksesta prikaatin tarve
20176: kennusta. Taloudellisista syistä toteuttamista uimakoulutukseen on lisääntynyt voimakkaas-
20177: on jouduttu lykkäämään useita kertoja tuon- ti. Prikaatin mahdollisuudet uimakoulutuksen
20178: nemmaksi. antamiseen ovat nykyään hyvin rajalliset, koska
20179: Uimahallin tarve Tammisaaressa on ilmei- Tammisaaressa ei ole uimahallia. Yhteistyö
20180: nen. Lähimmät hallit sijaitsevat Salossa ja Loh- kaupungin ja prikaatin välillä voisi ratkaista
20181: jalla. Koska Tammisaari on sijainniltaan hyvin ongelman molempien eduksi.
20182: keskeinen Länsi-Uudellamaalla, halli voisi pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20183: vella huomattavasti suurempia alueita kuin pel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20184: kästään Tammisaarta.
20185: Suunnittelun aikana Tammisaaren kaupunki että hallitus varaisi valtion vuoden
20186: on käynyt neuvotteluja puolustusvoimien kans- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
20187: sa puolustusvoimien osallistumisesta perusta- vät varat ja ryhtyisi käymään neuvotte-
20188: mis- ja käyttökustannuksiin. Toistaiseksi puo- luja Tammisaaren kanssa puolustusvoi-
20189: lustusvoimien taholta on torjuttu mahdollisuus mien osallistumisesta Tammisaaren ui-
20190: perustamiskustannuksiin osallistumisesta. mahallin rahoitukseen.
20191:
20192: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20193:
20194: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
20195: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Elisabeth Rehn
20196: 504 1990 vp.
20197:
20198: Toivomusaloite n:o 466
20199:
20200:
20201:
20202:
20203: Moilanen ym.: Reumatologian professorin viran perustamisesta
20204: Oulun yliopistoon
20205:
20206:
20207: Eduskunnalle
20208:
20209: Reumapotilaiden hoitopalvelut Pohjois-Suo- myös reumatologiaan kohdistuvaa tutkimus-
20210: messa ovat puutteellisia. Suomen Reumaliiton työtä ja alan kehitystä.
20211: teettämän selvityksen mukaan keskeinen ongel- Pohjois-Suomen reumahoitotilanne korjaan-
20212: ma Pohjois-Suomen reumahoitopalveluissa on tuisi, jos pikaisesti perustettaisiin reumatolo-
20213: lääketieteellisen asiantuntemuksen puute, mistä gian professuuri Oulun yliopistoon ensisijaisena
20214: johtuu, että perusterveydenhuollossa työskente- tavoitteena kehittää lääkäreiden perus-, jatko-
20215: levien lääkärien tietämys ei riitä reumapotilai- ja täydennyskoulutusta sekä vastata alan tutki-
20216: den hoitamiseen. Konsultointimahdollisuuksia mustoiminnasta.
20217: vaikeuttaa alueen keskussairaaloiden reumato- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20218: login virkojen samoin kuin pätevien viranhalti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20219: joiden puute. Ammattitaidon ylläpitäminen on muksen,
20220: vaikeaa, koska alueellista täydennyskoulutusta
20221: ei ole järjestetty. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20222: Erikoislääkärikoulutuksen järjestämiseen ei piteisiin reumatologian professorin vi-
20223: Pohjois-Suomessa ole mahdollisuuksia ilman ran perustamiseksi Oulun yliopistoon.
20224: alan professuuria. Professuurin puute haittaa
20225:
20226: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20227:
20228: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Tina Mäkelä
20229: Lea Mäkipää Oiva Savela Sauli Hautala
20230: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
20231: Pekka Puska
20232: 1990 vp. 505
20233:
20234: Toivomusaloite n:o 467
20235:
20236:
20237:
20238:
20239: Moilanen ym.: Opettajankoulutuksen lisäämisestä
20240:
20241:
20242:
20243: Eduskunnalle
20244:
20245: Pienenä kansakuntana Suomen voimana voi Viime syksynä yli 43 000 ala-asteen oppilasta
20246: olla vain hyvä koulutus. Nykyinen tilanne ope- ympäri Suomea joutui aloittamaan lukuvuoden
20247: tusalalla on kuitenkin hälyttävä. Opettajapula epäpätevän opettajan ohjauksessa. Tilanne on
20248: uhkaa vakavasti pitkäjänteistä ja asiantuntevaa pahin Uudenmaan läänissä, jossa lukuvuonna
20249: opetustyötä. Koulutusajat ovat pidentyneet 1988-89 luokanopettajista epäpäteviä oli 10,5
20250: kohtuuttomasti. Kun opettajien palkkaus ei ole prosenttia. Koko maassa ilman luokanopetta-
20251: seurannut pitkää koulutusta, koulutuksen saa- jan tutkintoa opettaa noin 6 prosenttia ala-as-
20252: neet opettajat siirtyvät muille aloille. teiden opettajista. Epäpätevät opettajat rasitta-
20253: Kouluviranomaisten on nopeasti järjestettävä vat päteviä opettajia, sillä heidän työtaakkansa
20254: riittävä koulutus henkilöille, joilla asiallisesti lisääntyy.
20255: ottaen on hyvä kelpoisuus. Muodollisen kelpoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20256: suuden saavuttamiseksi on myönnettävä apura- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20257: hoja niille, jotka esim. kesäkursseilla tavoittele- muksen,
20258: vat pätevyyttä. Samalla on tarkasteltava palk-
20259: kausperusteita, jotta hakeutuminen opetusteh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20260: täviin lisääntyisi. opettajankoulutuksen lisäämiseksi.
20261:
20262: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20263:
20264: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
20265:
20266:
20267:
20268:
20269: 35 200136P
20270: 506 1990 vp.
20271:
20272: Toivomusaloite n:o 468
20273:
20274:
20275:
20276:
20277: Moilanen ym.: Viittomakielen aseman parantamisesta
20278:
20279:
20280:
20281: Eduskunnalle
20282:
20283: Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi. jen opetus on epätyydyttävää, mm. luku- ja kir-
20284: Hallitusmuodon mukaan Suomen kansalaisilla joitustaidon puute on vielä laaja ongelma.
20285: on oikeus käyttää äidinkieltään. Kuuroja maas- Opiskelutulkkien aseman selkiytymättömyys on
20286: samme on noin 8 000, joista 5 OOO:n ensimmäi- johtanut monen kuuron opiskelun keskeytymi-
20287: nen kieli on viittomakieli. Heillä ei ole tasaver- seen.
20288: taisia mahdollisuuksia selviytyä äidinkielellään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20289: Viittomakielen asemassa ei ole tapahtunut lu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20290: vattua parannusta. Mm. viittomakielen opetus- muksen,
20291: ta ei ole riittävästi saatavana kuurojen perheille.
20292: Siksi suurin osa alle kouluikäisistä lapsista on että viittomakielen asema turvataan
20293: edelleen ratkaisevasti jäljessä kielellisessä kehi- lainsäädännössä saamen kielen tapaan
20294: tyksessä. Hyvä viittomakielen taito on edellytys siten, että kuuroilla on mahdollisuus
20295: myös kaksikieliseksi kasvamiselle eli myös suo- saavuttaa tasavertainen asema yhteis-
20296: mentai ruotsin oppimiselle. Myös muu kuuro- kunnassa.
20297: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20298:
20299: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
20300: 1990 vp. 507
20301:
20302: Toivomusaloite n:o 469
20303:
20304:
20305:
20306:
20307: Moilanen ym.: Arkkitehtuurinäyttelyjen tukemisesta
20308:
20309:
20310:
20311: Eduskunnalle
20312:
20313: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvios- le ja sen jälkeen korotettava tarkoitusta vastaa-
20314: sa ehdotetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten valle tasolle. Arkkitehtuurinäyttelyt ovat taval-
20315: voittovaroista myönnettäväksi 1 050 000 mark- lisille kansalaisille miltei ainut opastettu tapa
20316: kaa arkkitehtuurinäyttelyihin. Lisäystä edelli- tutustua arkkitehtuuriin, vaikka arkkitehtuuri
20317: sestä vuodesta on 50 000 markkaa. Tehty lisäys on ainut taiteenlaji, jolle jokainen altistuu päi-
20318: on riittämätön, sillä koko 1980-luvulla määrä- vittäin.
20319: raha on kasvanut tuskin inflaatiota vastaavasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20320: Tämä on johtanut Suomen rakennustaiteen mu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20321: seon näyttelytoiminnan edellytysten tosiasialli- muksen,
20322: seen supistumiseen. Siten museon kansainväli-
20323: sestikin arvostettua toimintaa on sekä ulko- että hallitus valtion tulo- ja menoar-
20324: maisten että kotimaisten näyttelyiden osalta vioesityksiä laatiessaan ottaisi huo-
20325: jouduttu taloudellisten edellytysten vähäisyy- mioon erityisesti arkkitehtuurinäyttelyi-
20326: den vuoksi rajaamaan huomattavasti kysyntää hin varattavan määrärahan jälkeenjää-
20327: suppeammaksi. Ensiksi näyttelymäärärahat oli- neisyyden.
20328: si palautettava reaalisesti 1980-luvun alun tasal-
20329:
20330: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20331:
20332: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
20333: 508 1990 vp.
20334:
20335: Toivomusaloite n:o 470
20336:
20337:
20338:
20339:
20340: Moilanen ym.: Uskonnollisten lehtien tuen lisäämisestä
20341:
20342:
20343:
20344: Eduskunnalle
20345:
20346: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon oli markasta 190 000 markkaan. Useimpien lehtien
20347: varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen välttämätön tuen tarve olisi kuitenkin ollut kak-
20348: 2 200 000 markkaa. Vuoden 1990 tulo- ja me- sinkertainen jaettavaan määrärahaan verrattu-
20349: noarvioesityksessä tarkoitukseen on varattu na. Määräraha on jaettu yhä useammalle leh-
20350: tätä pienempi, 2 miljoonan markan määräraha. delle, ja näin yksittäisten lehtien osuus on sen-
20351: Määräraha vuonna 1988 oli 1,75 miljoonaa kin vuoksi pienentynyt.
20352: markkaa, ja se oli siihen asti pysynyt useita vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20353: sia lähes korottamattomana inflaatiokehityk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20354: sestä sekä painatus- ja postituskustannusten muksen,
20355: noususta huolimatta. Sen vuoksi määräraha on
20356: edelleen täysin riittämätön. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20357: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä uskonnollisten lehtien tuen laajentami-
20358: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia leh- seksi.
20359: tiä. Avustussummat ovat vaihdelleet n. 2 000
20360:
20361: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20362:
20363: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
20364: 1990 vp. 509
20365:
20366: Toivomusaloite n:o 471
20367:
20368:
20369:
20370:
20371: Myller ym.: Opettajanvirkojen lisäämisestä Joensuun yliopistossa
20372:
20373:
20374:
20375: Eduskunnalle
20376:
20377: Joensuun yliopiston lukuvuoden 1988-89 virkaa. Pääosa puuttuvista viroista voidaan jär-
20378: pakollisesta opetuksesta annettiin 44 OJo tunti- jestää tuntiopetusta vakinaistamalla: peruste-
20379: opetuksena, mikä on selvästi enemmän kuin taan vakinaisia opetusvirkoja ja vähennetään
20380: muissa yliopistoissa. Välttämättömän opetuk- tuntiopetusmäärärahoja.
20381: sen hoitaminen tuntiopetuksena vuodesta toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20382: seen haittaa monin tavoin yliopiston toimintaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20383: Osa opetuksesta joudutaan hoitamaan epäpäte- muksen,
20384: vin opettajavoimin eikä tuntiopetuksessa toteu-
20385: du yliopisto-opetukseen kuuluva tutkimuksen että hallitus huolehtisi Joensuun yli-
20386: ja opetuksen yhteys. Korkeakouluneuvosto on opiston vakinaisten opettajaresurssien
20387: todennut Joensuun yliopiston luonnontieteelli- riittävästä kehittämisestä uusia vakinai-
20388: seltä alalta puuttuvan yli 50 vakinaista opetus- sia opetusvirkoja perustamalla.
20389: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20390:
20391: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Matti Väistö
20392: 510 1990 vp.
20393:
20394: Toivomusaloite n:o 472
20395:
20396:
20397:
20398:
20399: Mäkelä ym.: Liikunnanopettajakoulutuksen kehittämisestä Jy-
20400: väskylän yliopistossa
20401:
20402:
20403: Eduskunnalle
20404:
20405: Maassamme on liikunnanopettajapula, kos- kiintiöitä voitaisiin nostaa tarvetta vastaavaksi
20406: ka keskiasteen koulunuudistuksen myötä on ja jotta koulutusta voitaisiin kaikin tavoin ke-
20407: keskiasteen oppilaitoksiin perustettu huomatta- hittää.
20408: va määrä liikunnanopettajan virkoja, monet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20409: iäkkäät liikunnanopettajat ovat jääneet eläk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20410: keelle ja liikunnanopiskelijoiden valmistuminen muksen,
20411: on viivästynyt monista syistä - huonoa opinto-
20412: tukea korvataan oman alan työtehtävillä, joita että hallitus ottaisi valtion vuoden
20413: on tarjolla. Myös liikunta-alan ammattilaisten 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
20414: kysyntä kaupallisen liikunnan kentällä on yllät- menteille 29.10.01, 29.10.21, 29.10. 70ja
20415: tänyt korkeakoulutuksen suunnittelijat. Liikun- 29. JO. 71 lisäyksenä yhteensä 1 000 000
20416: tatieteellinen tiedekunta tarvitsee sekä henkilö- markkaa Jyväskylän yliopiston liikunta-
20417: että muitakin resursseja liikuntakasvattajien tieteellisen tiedekunnan liikunnanopet-
20418: koulutukseen, jotta liikunnanopettajien aloitus- tajakoulutuksen kehittämiseen.
20419:
20420: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20421:
20422: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
20423: 1990 vp. 511
20424:
20425:
20426: Toivomusaloite n:o 473
20427:
20428:
20429:
20430:
20431: Mäkelä ym.: Liikuntafilosofian yliassistentin viran perustamises-
20432: ta Jyväskylän yliopistoon
20433:
20434:
20435: Eduskunnalle
20436:
20437: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä Myös liikunta-alan ammattilaisten kysyntä kau-
20438: tiedekunnassa tehdään liikuntatieteellistä perus- pallisen liikunnan kentällä on yllättänyt korkea-
20439: tutkimusta, jonka perusteisiin kuuluu liikunta- koulutuksen suunnittelijat. Liikuntatieteellinen
20440: filosofia. Tiedekunnassa myös koulutetaan tiedekunta tarvitsee resursseja varsinkin liikun-
20441: opettajat maamme kouluihin, suunnittelijat ja takasvattajien ja liikunnan sosiaalitieteilijöiden
20442: johtajat kuntien liikuntatoimeen ja liikunta- ja koulutukseen. Henkilöresurssina tärkein on
20443: urheilujärjestöihin sekä valmentajat urheiluseu- puuttuvan liikuntafilosofian tutkimuksen ja
20444: roihin. Liikuntatieteilijät sijoittuvat myös tutki- opetuksen aloittaminen.
20445: mustehtäviin ja journalisteiksi. Maassamme on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20446: liikunnanopettajapula, koska keskiasteen kou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20447: lunuudistuksen myötä on keskiasteen oppilai- muksen,
20448: toksiin perustettu huomattava määrä liikunnan-
20449: opettajan virkoja, monet iäkkäät liikunnan- että hallitus ottaisi valtion vuoden
20450: opettajat ovat jääneet eläkkeelle ja liikunnan- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
20451: opiskelijoiden valmistuminen on viivästynyt vittavat määrärahat Jyväskylän yliopis-
20452: monista syistä - huonoa opintotukea korva- ton liikuntafilosofian yliassistentin pe-
20453: taan oman alan työtehtävillä, joita on tarjolla. ruspalkkaisen viran perustamiseen.
20454:
20455: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20456:
20457: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
20458: 512 1990 vp.
20459:
20460: Toivomusaloite n:o 474
20461:
20462:
20463:
20464:
20465: Mäkelä ym.: Uskonnon opetuksen lisäämisestä peruskoulun ylä-
20466: asteella
20467:
20468:
20469: Eduskunnalle
20470:
20471: Koulun uskonnonopetus on kehittynyt varsin sen merkittävä. Tilanteesta kärsii eniten opetus
20472: paljon viime vuosien aikana. Se todella tuo itse. Elämännäkemyksen kasvamisen ja koko-
20473: nuorten elämäntilanteeseen niitä kristillisen us- naisuuksien hallinnan sijasta tilanne saattaakin
20474: kon aineksia, jotka auttavat nuoren minäkuvan ajaa pikkutietoihin. Toisin sanoen kognitiiviset
20475: ja elämännäkemyksen muotoutumisessa. Ai- tavoitteet korostuvat muiden kustannuksella ja
20476: noana todella pahana ongelmana on liian vähäi- juuri uskonnonopetuksessa nimenomaan myös
20477: nen uskonnon viikkotuntimäärä ennen muuta muiden kognitiivisten tavoitteiden merkitys on
20478: peruskoulun yläasteella. Samalla kertaa opetta- ensiarvoisen tärkeä.
20479: jalle voi tämän johdosta tulla satoja oppilaita, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20480: joiden nimien opettelu on jo mahdotonta, pu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20481: humattakaan oppilaan tuntemuksesta tai per- muksen,
20482: soonallisesta kontaktista. Tilanne on stressaava
20483: opettajan kannalta, koska uskonto on tutki- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20484: mustulostenkin mukaan erityisen nk. opettaja- miin uskonnonopetuksen tuntimäärän
20485: herkkä aine, jossa opettajan persoona on erityi- lisäämiseksi peruskoulun yläasteella.
20486:
20487: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20488:
20489: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita J urva
20490: 1990 vp. 513
20491:
20492: Toivomusaloite n:o 475
20493:
20494:
20495:
20496:
20497: Mäkelä ym.: Kotitalouskoulun opiskeluajan laskemisesta työko-
20498: kemukseksi ammattikouluun pyrittäessä
20499:
20500:
20501: Eduskunnalle
20502:
20503: Nykyaikana, jolloin valtaosa naisista osallis- hyväksi. Jotta mahdollisimman monet nuoret
20504: tuu työelämään kodin ulkopuolella, kotityö hakeutuisivat talouskoulun opiskelupaikkoihin,
20505: vaatii hyvää ammattitaitoa. Aikaisemmin tiedot tulisi heitä kannustaa ottamalla koulutusaika
20506: ja taidot siirtyivät luonnollisella tavalla äidiltä työkokemuksena huomioon pyrittäessä amma-
20507: tyttärelle, mutta nykyaikana on toisin. Tämän tilliseen koulutukseen.
20508: takia on erittäin tärkeätä näiden taitojen anta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20509: minen nuorille opiskelun kautta. Talouskoulu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20510: antaa lyhyessä ajassa hyvät valmiudet kotita- muksen,
20511: loustöiden sekä talouden hoitamiseen. Työtai-
20512: tojen ohella talouskoulun opetus painottaa ko- että hallitus ryhtyisi toimiin kotita-
20513: titalouden rahatalouden hoitamista. Näin ollen louskoulussa opiskeluajan ottamiseksi
20514: tiedot ja taidot koituvat niin yksittäisten talouk- huomioon työkokemuksena pyrittäessä
20515: sien kuin niiden kautta koko kansantalouden ammatilliseen koulutukseen.
20516:
20517: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20518:
20519: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
20520: 514 1990 vp.
20521:
20522: Toivomusaloite n:o 476
20523:
20524:
20525:
20526:
20527: Mäkelä ym.: Määrärahasta keskiasteen ammatillisten oppilaitos-
20528: ten liikuntatuntien tapaturmavakuutusta varten
20529:
20530:
20531: Eduskunnalle
20532:
20533: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa sön toimintaa mukaan lukien liikuntatunnit sekä
20534: opiskeli vuonna 1989 yli 150 000 opiskelijaa. koulu- ja työharjoittelumatkat.
20535: Kun kaikki nämä opiskelijat syksyn 1989 alusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20536: osallistuvat liikunnanopetukseen, niin tapatur- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20537: miltakaan ei voida välttyä. Kun opiskelijat eivät muksen,
20538: ole olleet vakuutuksen piirissä, on voinut tapah-
20539: tua monia kohtalokkaitakin onnettomuuksia, että hallitus ottaisi valtion vuoden
20540: joiden korvautuvuus vakuutuksen avulla olisi 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen
20541: edes lievittänyt tapahtunutta. Järjestelmä voisi 250 000 markan lisämäärärahan keskias-
20542: toimia samoin perustein kuin työllisyyskoulu- teen ammatillisten oppilaitosten liikun-
20543: tuksessa olevien vakuutus, jolloin pakollinen tatuntivakuutusta varten.
20544: vakuutusturva koskisi kaikkea oppilaitosyhtei-
20545:
20546: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20547:
20548: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
20549: 1990 vp. 515
20550:
20551: Toivomusaloite n:o 477
20552:
20553:
20554:
20555:
20556: Mäkelä ym.: Tulkkien järjestämisestä kuulovammaisille opiskeli-
20557: joille
20558:
20559:
20560: Eduskunnalle
20561:
20562: Kuuroilla tulisi olla oikeus vuorovaikutuk- lisi tästä tehtävästä maksaa. Tällä hetkellä tilan-
20563: seen kotona viittomakielellä ja sitä kautta yh- ne on se, että viittomakielen tulkeiksi opiskel-
20564: teyteen ympäristön kanssa sekä kunnolliseen leet joutuvat siirtymään muihin tehtäviin riittä-
20565: opetukseen omalla kielellä. Tämän takia tulisi vien työtehtävien puutteen takia.
20566: kuurojen opiskelijoiden opiskelutulkkiasiat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20567: saada maassamme järjestykseen. Kuurojen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20568: opiskelijatulkkeja ei tulisi katsoa opintoavusta- muksen,
20569: jiksi, sillä tästä aiheutuisi jälleen uusia ongel-
20570: mia. Opiskelijatulkkien puute on aiheuttanut että hallitus ryhtyisi toimiin paikallis-
20571: monille kuuroille nuorille koulun keskeyttämi- ten opiskelijatu/kkien järjestämiseksi
20572: siä. Opiskelijatulkkeina kuuroille toimiville tu- kuuroille opiskelijoille.
20573:
20574: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20575:
20576: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
20577: 516 1990 vp.
20578:
20579: Toivomusaloite n:o 478
20580:
20581:
20582:
20583:
20584: Mäkelä ym.: Yksityisten kansanopistojen toimintaedellytysten
20585: turvaamisesta
20586:
20587:
20588: Eduskunnalle
20589:
20590: Suomen Setlementtiliitto ry. on itsenäisen koskevaa lainsäädäntöä ja valtionosuusjärjes-
20591: Suomen toiseksi vanhin rekisteröity järjestö, jo- telmää. Tässä uudistuksessa on tärkeää ottaa
20592: hon vuonna 1990 kuuluu 29 itsenäistä paikallis- huomioon, että yksityisille kansalaisopistoille
20593: yhdistystä. Järjestön toiminta-ajatuksena on jää jatkossakin taloudelliset toimintamahdolli-
20594: pyrkimys ymmärtää ihmisten ja yhteisöjen eri- suudet. Tämän takia tulee yksityisille opistoille,
20595: laisuutta sekä pyrkiä edistämään keskinäistä setlementtiopistoille, taata vähintäänkin nykyi-
20596: vuorovaikutusta ja toisen kunnioittamista nen 70 OJo :n valtionosuus niiden toiminnan tur-
20597: kasvu- ja kasvatustoiminnassa. Erityisesti ote- vaamiseksi myös jatkossa.
20598: taan huomioon sukupolvien välinen kanssakäy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20599: minen kaikkien ikäryhmien ollessa mukana toi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20600: minnassa. Setlementtien toiminnassa kansalais- muksen,
20601: opistoilla on merkittävä osa. Liiton jäsenyhdis-
20602: tysten piirissä eri puolilla Suomea on kansalais- että hallitus uudistaessaan kansalais-
20603: opistoja 18 ja kansanopistoja 2. Opistot muo- opistoja koskevaa lainsäädäntöä ja val-
20604: dostavat Setlementtiliiton piirissä kiinteän ko- tionosuusjärjestelmää huolehtisi siitä,
20605: konaisuuden. Opistoilla on yhteistä suunnitte- että yksityiselle kansalaisopistolle jää
20606: lua, ohjelmia ja seurantaa tavoitteiden saavut- jatkossakin vähintäänkin nykyisen kal-
20607: tamiseksi. Parhaillaan opetusministeriön toi- taiset taloudelliset toimintamahdolli-
20608: mesta ollaan uudistamassa kansalaisopistoja suudet.
20609: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20610:
20611: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
20612: 1990 vp. 517
20613:
20614: Toivomusaloite n:o 479
20615:
20616:
20617:
20618:
20619: Mäkelä ym.: Saarijärven kaupunginkirjaston peruskorjauksen
20620: aloittamisesta
20621:
20622:
20623: Eduskunnalle
20624:
20625: Saarijärven kirjaston laajennus- ja saneeraus- niin huonokuntoinen kuin myös liian pieni
20626: hanke on hyväksytty Saarijärven kaupunginval- käyttöön verrattuna. Aloitusmäärärahat raken-
20627: tuustossa. Hanke on Keski-Suomen lääninhalli- tamiseen tulisi tämän takia saada jo valtion
20628: tuksen ohjeeilisessa toteuttamissuunnitelmassa vuoden 1991 budjettiin.
20629: järjestyksessä neljäntenä ja sijoittuu vuosille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20630: 1990-1994. Hankkeen suunnitelma-asiakirjat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20631: ovat menneet kouluhallituksen ja opetusminis- muksen,
20632: teriön käsittelyyn syksyllä 1989. Kokonaiskus-
20633: tannukset ovat arviolta 6 620 000 markkaa, jos- että hallitus ottaisi valtion vuoden
20634: ta valtion osuus olisi 4 706 000 markkaa. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
20635: Saarijärven kaupunginvaltuusto on hyväksy- vän määrärahan valtionapuna Saarijär-
20636: nyt hankkeen kuntasuunnitelmassa vuosille ven kaupungille kirjaston laajennuksen
20637: 1991-1992. Hanke tulisi toteuttaa mahdolli- ja saneerauksen aloittamiseksi.
20638: simman pikaisesti, sillä nykyinen kirjasto on
20639:
20640: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20641:
20642: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
20643: 518 1990 vp.
20644:
20645: Toivomusaloite n:o 480
20646:
20647:
20648:
20649:
20650: Mäkelä ym.: Saamen- ja romaaninkielisen kirjallisuuden tuke-
20651: misesta
20652:
20653:
20654: Eduskunnalle
20655:
20656: Saamenkielinen ja romaaninkielinen kirjalli- ja ei koskaan pysty muodostumaan niin suurek-
20657: suus ovat vähemmistökielten edustajina olleet si menestykseksi, että se olisi täysin kannatta-
20658: maassamme jatkuvasti heikossa asemassa. Voi- vaa kustantajalle. Tämän takia kaivattaisiin
20659: daan puhua lähes systemaattisesta sortamistoi- merkittävästi nykyistä suurempaa tukea valtio-
20660: minnasta. Saamen- ja romaaninkieliselle kirjal- vallan taholta. Tämä olisi välttämätöntä jo kan-
20661: lisuudelle ei Suomessa valtion toimesta anneta salaisten tasavertaisuuden ja YK:n ihmisoi-
20662: tukea juuri lainkaan. Sen sijaan naapurimais- keuksien julistuksenkin takia.
20663: samme, esim. Norjassa ja Ruotsissa, tuki on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20664: moninkertainen. Tämän takia näissä maissa il- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20665: mestyykin huomattavasti enemmän vähemmis- muksen,
20666: tökielistä kirjallisuutta ja vähemmistöjen oma
20667: kirjallinen kulttuuri on varsin elävää. että hallitus ottaisi riittävän määrära-
20668: Myös Suomessa on lukuisia saamenkielisiä ja han valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
20669: romaaninkielisiä kirjoittajia, mutta heidän on noarvioesitykseen saamen- ja romaanin-
20670: erittäin vaikeata saada teoksiaan julkaistuksi kielisen kirjallisuuden merkittävästi ny-
20671: omalla äidinkielellään kustannuspolitiikan ta- kyistä suuremmaksi tukemiseksi.
20672: kia. Pienen vähemmistön kielellä kirjoitettu kir-
20673:
20674: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20675:
20676: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
20677: 1990 vp. 519
20678:
20679: Toivomusaloite n:o 481
20680:
20681:
20682:
20683:
20684: Mäkelä ym.: Kyyjärven nuorisotalon peruskorjauksen aloittami-
20685: sesta
20686:
20687:
20688: Eduskunnalle
20689:
20690: Kyyjärven kunnassa ei ole tällä hetkellä lain- 60 OJo. Valtion osuutta tulisi myönnetystä 20 000
20691: kaan varsinaisia nuorison kerho- ja kokoontu- markasta saada siis korotetuksi tuntuvasti
20692: mistiloja. Tämän puutteen poistamiseksi kunta hankkeen toteuttamisen mahdollistamiseksi.
20693: on hankkinut entisen maamiesseurantalon ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20694: laatinut ennakkotarkastuksessa jo hyväksytyt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20695: suunnitelmat sen saneeraamisesta. Opetusmi- muksen,
20696: nisteriö on vuonna 1989 myöntänyt hankkeelle
20697: valtion avustusta 80 000 markkaa, mutta sen että hallitus ottaisi valtion vuoden
20698: turvin töitä ei pystytä aloittamaan. Kunnalla on 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
20699: valmius hankkeen toteuttamiseen vuonna 1991, vän määrärahan valtion osuutena Kyy-
20700: mikäli tarvittava rahoitus pystytään hankki- järven kunnalle nuorisotalo Rientolan
20701: maan. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat saneerauksen toteuttamiseksi.
20702: 1 270 500 markkaa, josta valtion osuus on
20703:
20704: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20705:
20706: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
20707: 520 1990 vp.
20708:
20709: Toivomusaloite n:o 482
20710:
20711:
20712:
20713:
20714: Mäkelä ym.: Taidekauppaa koskevan valvonnan tehostamisesta
20715:
20716:
20717:
20718: Eduskunnalle
20719:
20720: Taidehuijaukset ovat muodostumassa maas- kin pikaisesti saada muutama erikoistunut ri-
20721: samme erääksi merkittäväksi lainrikkomuksen kostutkija, jolla olisi käytössä nykyaikaiset ri-
20722: muodoksi. Hyvänä esimerkkinä voidaan maini- kostutkinnalliset menetelmät, eli esimerkiksi
20723: ta se, että tunnetun Bukowskin huutokauppa- värianalyysien ja röntgentutkimusten tekomah-
20724: kamarin 8.3. pitämässä taidehuutokaupassa oli dollisuudet. Näillä menetelmillä voitaisiin lähes
20725: todistettavasti ainakin kaksi taideväärennöstä aukottomasti todeta, onko kyseessä oikea taide-
20726: myynmssa. Keskimääräisesti taidehuutokau- teos vai jäljennös.
20727: poissa on noin joka sadas taulu väärennös, ja Toinen ongelma taidekaupoissa on tällä het-
20728: pahimmissa tapauksissa jopa viisi taulua sadas- kellä se, että väärennöksiksi todettuja tauluja ei
20729: ta ei ole signeeraaman taiteilijan itsensä teke- merkitä millään tavoin viranomaisen toimesta,
20730: miä. Ongelma ei koske pelkästään pieniä taide- mikäli ne tulevat jostain syystä esiin. Naapuri-
20731: kauppiaita ja huutokauppoja, vaan yhtäläisesti maassamme Ruotsissa menetellään vastaavissa
20732: kaikkein kuuluisimpia ja kalleimpiakio huuto- tapauksissa siten, että väärennökset merkitään
20733: kauppoja. Sama koskee myös taulujen hintata- viranomaisten toimesta tai ainakin signeeraus
20734: soa, eli taulun hinta ei takaa sen aitoutta. poistetaan taulusta. Tämän jälkeen ei samalla
20735: Taideväärennöksiä tehtailiaan ulkomailla taululla pystytä ostajia enää hämäämään.
20736: halvalla työvoimalla, josta ne sitten tuodaan Vallitsevassa täysin vapaassa huijaustilan-
20737: Suomeen myytäväksi. Tästä on julkisuudessa teessa lopulliseksi kärsijäksi joutuu tavallinen
20738: ollut useita esimerkkejä. Taideväärennöksissä kansalainen, joka haluaa sijoittaa vähäisiä va-
20739: liikkuu vuosittain kymmeniä miljoonia mark- rojaan taiteeseen. Hänen käsiinsä voi päätyä
20740: koja. Maassamme myydään tällä hetkellä vuo- useiden välikäsien ja omistajien kautta taulu,
20741: sittain arviolta 200 000 taulua, joiden keskihin- jota hän luulee aidoksi, mutta joka todellisuu-
20742: ta on noin 4 000 markkaa. Tästä voidaan pää- dessa on väärennös. Näin käytännössä joko hä-
20743: tellä, että joka viidennen taulun ollessa väären- nen rahansa menevät lähes hukkaan tai sitten
20744: nös kertyy väärennettyjen taulujen yhteisarvok- hän joutuu jatkamaan tätä laitonta myyntiket-
20745: si 40 miljoonaa markkaa. Voidaan siis puhua jua ja siirtämään vahingon edelleen toiselle os-
20746: merkittävän suurista summista ja merkittävän tajalle. Tästä voitaisiin edellä olevien toimenpi-
20747: suuresta rikollisuudesta. teiden lisäksi päästä eroon myös sillä, että taide-
20748: Tällä hetkellä ostaja on täysin voimaton tätä myyntiä harjoittavat joutuisivat pitämään ny-
20749: taidehuijausmenettelyä vastaan. Ainoa keino kyistä tarkempaa kirjanpitoa ostamistaan ja
20750: välttää huijatuksi joutuminen kuuluisankin tai- myymistään tauluista sekä lisäksi kuhunkin tau-
20751: teilijan taulun kohdalla on olla kyllin perehty- luun merkittäisiin omistajan sosiaaliturvatun-
20752: nyt taiteeseen ja väärentäjien tyyliin. Viran- nus. Näin taulun ostaja voisi jäljittää taulun
20753: omaiset ovat asiassa lähes toimettornia tai voi- edelliset omistajat sitovasti.
20754: mattomia. Mikäli joku myyjä joutuu kiinni Loppujen lopuksi koko tämän vyyhdin erää-
20755: väärennöksen myynnistä, on seurauksena ai- nä aiheuttajana on vanhentunut huutokauppa-
20756: noastaan taulun palauttaminen myyjälle. Myy- menettelyä koskeva lainsäädäntö. Tällä hetkellä
20757: jä laittaa kyseisen taulun tämän jälkeen uudel- on täysin yleinen käytäntö se, että taidehuuto-
20758: leen kaupaksi ilman oikeudellista seuraamusta. kaupoissa joko huutokaupan pitäjä tai myyjä
20759: Lisäksi maastamme puuttuvat tyystin tätä alaa itse huutaa omaa tauluaan pyrkimyksenä korot-
20760: varten erikoistuneet poliisitutkijat. Alalle tulisi- taa tällä tavoin hintaa. Useimmissa muissa
20761: 1990 vp. - TA n:o 482 521
20762:
20763: maissa tämä on laitonta ja tähän tulisi myös rennösten selville saamiseksi ja poista-
20764: Suomessa päästä. Tällä toimenpiteellä turvat- miseksi, jotta estettäisiin huutokaupan
20765: taisiin merkittävästi nykyistä tehokkaammin pitäjien väärennösten myyminen tietoi-
20766: pienostajan asema huutokauppatilanteessa. sesti asiakkaille hämäämistarkoituksella
20767: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ja jopa taiteilijan suostumuksella, sekä
20768: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- että hallitus pikaisesti antaisi riittävät
20769: muksen, lakiesitykset eduskunnalle kyseisen tai-
20770: dehuijausmahdollisuuden lopettamisek-
20771: että hallitus ryhtyisi välittömästi te- si sekä taiteen pienostajien aseman tur-
20772: hokkaisiin toimenpiteisiin mittavaksi vaamiseksi.
20773: paisuneen taidekaupassa liikkuvien vää-
20774:
20775: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20776:
20777: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita J urva
20778:
20779:
20780:
20781:
20782: 36 200136P
20783: 522 1990 vp.
20784:
20785: Toivomusaloite n:o 483
20786:
20787:
20788:
20789:
20790: Mäkipää ym.: Lukion perustamisesta Noormarkkuun
20791:
20792:
20793:
20794: Eduskunnalle
20795:
20796: Noormarkun kunta on jo useamman vuoden Kunnan koko väkimäärä on viimeisen koti-
20797: ajan anonut lukiota kuntaan. Lääninhallitus on paikkarekisteritiedon mukaan noin 6 100 hen-
20798: puoltanut hanketta ja se on sisältynyt läänin keä. Oppilaita peruskoulun yhdeksännellä luo-
20799: keskiasteen kehittämisohjelmiin. Palvelutasol- kalla on ollut lukuvuonna 1988-1989103 oppi-
20800: taan kunta kuuluu seutusuunnitelmassa luok- lasta. Siirtymä peruskoulusta lukioon on ol-
20801: kaan E2. Kuitenkin tästä poiketen kunta ope- lut vuosittain noin 53 OJo:n luokkaa, mikä tar-
20802: tuspalvelujen suhteen kuuluu luokkaan F1, koittaa lukioon siirtyviä olevan noin 50 oppi-
20803: mikä johtuu siitä, että kunnassa ei ole lainkaan lasta.
20804: keskiasteen koulutusta. Opetustoimi on siis Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20805: aleotamassa kunnan yleistä palvelutasoa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20806: Kunnan väestökehitys on ollut pitkään muut- muksen,
20807: tovoittoista ja säilynee samansuuntaisena.
20808: Väestö on ikärakenteeltaan suhteellisen nuorta että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
20809: ja jakaantuu ikäryhmien mukaan seuraavasti: 0 Noormarkkuun voitaisiin perustaa oma
20810: -14-vuotiaita 21,2 Olo, 15-65-vuotiaita 67,8 Olo lukio.
20811: ja yli 65-vuotiaita 11,0 Olo.
20812:
20813: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20814:
20815: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
20816: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Marita Jurva
20817: Tina Mäkelä
20818: 1990 vp. 523
20819:
20820: Toivomusaloite n:o 484
20821:
20822:
20823:
20824:
20825: Mäkipää ym.: Noormarkun koulun ala-asteen peruskorjaustöi-
20826: den aloittamisesta
20827:
20828:
20829: Eduskunnalle
20830:
20831: Noormarkun ala-asteella on noin 170 oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20832: lasta ja se käsittää luokat 1.-4. Koulu on val- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20833: mistunut vuonna 1930 ja siihen on tehty pieni muksen,
20834: siirtokelpoinen laajennus 1970-luvulla. Oppilas-
20835: määrä on säilyvä ja saattaa jonkin verran jopa että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
20836: kasvaa. Koulutilat ovat nykyisin epäkäytännöl- Noormarkun kunnan ala-asteen laajen-
20837: liset ja liikuntatilat puuttuvat kokonaan. Laa- nus- ja saneeraustyöt voitaisiin toteuttaa
20838: jennusta ja saneerausta koskeva toteuttamisoh- mahdollisimman pian.
20839: jelma 1 on kouluhallituksen hyväksymä. Hank-
20840: keen kustannusarvio on noin 4,2 miljoonaa
20841: markkaa.
20842:
20843: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20844:
20845: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
20846: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
20847: Marita Jurva Tina Mäkelä
20848: 524 1990 vp.
20849:
20850: Toivomusaloite n:o 485
20851:
20852:
20853:
20854:
20855: Mäkipää ym.: Söörmarkun ala-asteen peruskorjauksesta Noor-
20856: markussa
20857:
20858:
20859: Eduskunnalle
20860:
20861: Noormarkun kunnassa olevalla Söörmarkun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20862: ala-asteella on noin 65 oppilasta ja se käsittää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20863: luokat 1.-4. Vanhaan koulukiinteistöön on muksen,
20864: tehty laajennus- ja saneeraustyöt vuonna 1986,
20865: mutta koululta puuttuu edelleen liikuntatila ko- että hallitus ryhtyisi toimiin Noormar-
20866: konaisuudessaan ja lisää tarvitaan myös kaksi kun kunnan Söörmarkun ala-asteen
20867: opetustilaa. laajennus- ja saneeraustöiden alkuun
20868: Laajennuksen pinta-ala on 350 neliömetriä ja saattamiseksi.
20869: kustannusarvio noin 2,6 miljoonaa markkaa.
20870:
20871: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20872:
20873: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
20874: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
20875: Marita Jurva Tina Mäkelä
20876: 1990 vp. 525
20877:
20878: Toivomusaloite n:o 486
20879:
20880:
20881:
20882:
20883: Mäkipää ym.: Teknillisten oppilaitosten liikuntamenoihin myön-
20884: nettävän tuen lisäämisestä
20885:
20886:
20887: Eduskunnalle
20888:
20889: Keskiasteen koulunuudistuksen myötä aloi- tämättä opetussuunnitelmiin kuuluva liikunta
20890: tettiin syksyllä 1989 liikunnanopetus opetus- ja oppilaitoksen oma liikuntasali sinällään edis-
20891: suunnitelmiin kuuluvana myös teknillisissä op- tä. Nykyopiskelijat tarvitsevat valinnanmahdol-
20892: pilaitoksissa. Liikunnanopetuksen resurssit op- lisuuksia, mitä korkeakouluopiskelijoille onkin
20893: pilaitoksissa ovat kuitenkin muutamia poik- tarjolla liikuntasihteerijärjestelmän avulla. Kes-
20894: keuksia lukuun ottamatta kehnot. Liikuntatilat kiasteellakin tulisi siirtyä samanlaiseen mahdol-
20895: puuttuvat eikä tarvittaviin väline-, matka-, lisuuksia tarjoavaan järjestelmään.
20896: vuokra- ym. resursseihin ole ollut riittävästi va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20897: roja. Liikuntatilojen rakentaminen tulee kestä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20898: mään monissa oppilaitoksissa kohtuuttoman muksen,
20899: kauan, jotta niiden varaan voitaisiin kunnollis-
20900: ta liikunnanopetusta perustaa. Tämän vuoksi että hallitus ottaisi valtion vuoden
20901: onkin järkevää resursoida liikuntaan niin, että 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
20902: aikuisopiskelijat voisivat käyttää kunnallisia ja mentille 29.60.29 yhteensä 2 000 000
20903: kaupallisia liikuntatiloja ja -paikkoja. Tärkein- markan lisämäärärahan teknillisten op-
20904: tähän opiskelijoille on oman liikuntaharrastuk- pilaitosten liikunnan kulutusmenojen
20905: sen jatkaminen ja herättäminen, mitä eivät vält- kattamiseen.
20906: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20907:
20908: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
20909: 526 1990 vp.
20910:
20911: Toivomusaloite n:o 487
20912:
20913:
20914:
20915:
20916: Mäkipää ym.: Eurajoen kristillisen opiston asuntolan rakentami-
20917: sesta
20918:
20919:
20920: Eduskunnalle
20921:
20922: Eurajoen kristillisen opiston suurimpana on- Asuntolan luonnospiirustusten laatiminen on
20923: gelmana on todettu olevan nykyaikaisten oppi- parhaillaan meneillään ja rakentamaan on tar-
20924: lasasuntojen puute, jota asiantilaa oppilaitos on koitus päästä vuonna 1991.
20925: nyt lähtenyt poistamaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20926: Kouluhallitus on 13.11.1989 hyväksynyt nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20927: asuntolan rakennusohjelman ja lupahakemus muksen,
20928: opetusministeriöön on lähetetty 28.11.1989.
20929: Asuntolan kustannusarvio on joulukuun 1989 että hallitus ryhtyisi toimiin Eurajoen
20930: hintatasossa noin 7,3 miljoonaa markkaa. Ra- kristillisen opiston asuntolan rakennus-
20931: kennuksen kerrosala on noin 1 254 neliömetriä hankkeen toteuttamiseen.
20932: ja asuntola on mitoitettu 52 oppilasta varten.
20933:
20934: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20935:
20936: Lea Mäkipää Kalevi Lamminen Timo Roos
20937: Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki Marita Jurva
20938: Tina Mäkelä
20939: 1990 vp. 527
20940:
20941: Toivomusaloite n:o 488
20942:
20943:
20944:
20945:
20946: Mäkipää ym.: Yleisurheilukentän rakentamisesta Eurajoelle
20947:
20948:
20949:
20950: Eduskunnalle
20951:
20952: Eurajoen kunnan vuoden 1990 suurin raken- lainaa vuoden 1990 määrärahoista urheiluken-
20953: nushanke on kokonaan uuden yleisurheiluken- tän rakentamiseen. Edelleen Eurajoen kunta
20954: tän rakentaminen Eurajoen kirkonkylään yläas- toivoo, että valtionavustus ja laina saataisiin
20955: te-lukiorakennuksen sekä Eurajoen kristillisen myös kestopäällysteisiin juoksuratoihin, vaikka
20956: opiston välittömään läheisyyteen. perustamissuunnitelmassa juoksuradat hyväk-
20957: Urheilukenttä sisältyy valtakunnalliseen lii- syttiin vain massapäällysteisinä.
20958: kuntapaikkasuunnitelmaan rakennettavaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20959: vuosina 1990-1991. Eurajoen kunnan vuoden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20960: 19:JO talousarviossa on 1,5 miljoonan markan muksen,
20961: määräraha urheilukentän rakennustöiden aloit-
20962: tamiseksi syksyllä 1990. Urheilukentän kustan- että hallitus ryhtyy toimiin Eurajoen
20963: nusarvio on 5,4 milj. markkaa, ja Eurajoen kunnan yleisurheilukentän rakentami-
20964: kunta hakee opetusministeriöltä 1 074 600 mar- seksi.
20965: kan avustusta ja 761 400 markan suuruista
20966:
20967: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20968:
20969: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
20970: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
20971: Marita J urva Tina Mäkelä
20972: 528 1990 vp.
20973:
20974: Toivomusaloite n:o 489
20975:
20976:
20977:
20978:
20979: Mäkipää ym.: Monitoimitalon rakentamisesta Honkajoelle
20980:
20981:
20982:
20983: Eduskunnalle
20984:
20985: Jo vuonna 1989 Honkajoen kunta oli varau- suuri haaste, kokonaiskustannukset on tämän
20986: tunut monitoimitalon rakentamiseen. Valtio- hetken hintatason mukaan arvioitu n. 12,0 mil-
20987: neuvoston talonrakennusalan suhdannesyistä joonaksi markaksi.
20988: päättämä julkisen rakentamisen valtionapujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20989: siirtopäätös kuitenkin siirsi hanketta. Nimensä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20990: mukaisesti monitoimitalo tulee valmistuttuaan muksen,
20991: olemaan pienen kunnan kaikenlaisen vapaa-
20992: ajan toiminnan ja harrastamisen - ei vähiten että hallitus ryhtyisi toimiin monitoi-
20993: liikunnan ja nuorisotyön- keskus. mitalon saamiseksi Honkajoelle.
20994: Taloudellisesti hanke on Honkajoen kunnan
20995:
20996: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20997:
20998: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
20999: 1990 vp. 529
21000:
21001: Toivomusaloite n:o 490
21002:
21003:
21004:
21005:
21006: Männistö ym.: Liikuntasihteerin viran perustamisesta Joensuun
21007: yliopistoon
21008:
21009:
21010: Eduskunnalle
21011:
21012: Joensuun yliopistossa opiskelee tällä hetkellä kelijoiden ja henkilökunnan liikuntatointa. Lii-
21013: 4 210 opiskelijaa ja työskentelee 540 henkilöä. kuntasihteerijärjestelmä on osoittanut toimi-
21014: Joensuun yliopisto on keskisuuri korkeakoulu, vuutensa, koska opiskelijoiden - varsinkin
21015: jossa kaikista sitä suuremmista korkeakouluista naisten, jotka käyttävät eniten yliopistoliikun-
21016: poiketen ei ole korkeakoulun palkkaamaa lii- taa -liikuntaharrastus on voimakkaasti lisään-
21017: kuntasihteeriä (Åbo Akademi tekee poikkeuk- tynyt.
21018: sen). Joensuun yliopistossa liikuntasihteerin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21019: saaminen olisi sikälikin erittäin perusteltua, että nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21020: naisvaltaisena yliopistona sen opiskelijat tulisi- muksen,
21021: vat käyttämään runsaasti yliopistoliikunnan
21022: palveluksia, koska eivät niitä muualta saa. että hallitus ottaisi valtion vuoden
21023: Joensuun yliopistossakin on nyt aika siirtyä 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
21024: monissa muissa korkeakouluissa käytettyyn lii- rärahan Joensuun yliopiston liikuntasih-
21025: kuntasihteerijärjestelmään, jossa liikuntasihtee- teerin peruspa/kkaisen viran perustami-
21026: ri suunnittelee, johtaa ja seuraa yliopiston opis- seen.
21027:
21028: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21029:
21030: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas
21031: Jarmo Wahlström Arvo Kemppainen
21032: Annikki Koistinen
21033: 530 1990 vp.
21034:
21035: Toivomusaloite n:o 491
21036:
21037:
21038:
21039:
21040: Mönkäre ym.: Kouluissa annettavan kuluttajavalistuksen järjes-
21041: tämisestä
21042:
21043:
21044: Eduskunnalle
21045:
21046: Kuluttajakasvatus on tullut yhä tärkeämmäk- tusoppimateriaalien laatimiseen. Tämäntyyppi-
21047: si. Erityisesti nuoret ovat kiinnostuneita kulut- sen toiminnan tarve on jatkuva.
21048: tajavalistuksesta. Kuluttaminen rasittaa aina Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21049: ympäristöä, ja ympäristön säilymisen kannalta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21050: asianmukainen kuluttajavalistus alkaa olla yhä
21051: tärkeämpää. Kuluttaja voi ostovalinnoillaan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21052: suunnata tuotteiden valmistuksen ympäristöä piteisiin kouluissa annettavan kuluttaja-
21053: säästävään suuntaan. Valtion vuoden 1990 bud- valistuksen järjestämiseksi.
21054: jetissa on määräraha koulujen kuluttajavalis-
21055:
21056: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21057:
21058: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto
21059: Tarja Kautto Riitta Uosukainen
21060: Pentti Lahti-Nuuttila
21061: 1990 vp. 531
21062:
21063: Toivomusaloite n:o 492
21064:
21065:
21066:
21067:
21068: Mönkäre ym.: Imatra Big Band -festivaalin tukemisesta
21069:
21070:
21071:
21072: Eduskunnalle
21073:
21074: Imatralla on jo yli 10 vuoden ajan järjestetty kyisin kansantapahtuma, jolla on myös matkai-
21075: kesäisin ensin big band -musiikkikursseja nuori- lullista merkitystä Imatraaja sen lähiseutua aja-
21076: solle ja sittemmin big band -musiikin festivaali. tellen.
21077: Imatra Big Band -festivaali toimii vuosittain big Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21078: band -musiikin ja big band -orkestereiden kat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21079: selmustapahtumana, joka on avoin myös kan- muksen,
21080: sainväliselle toiminnalle. Pestivaaliin sisältyy li-
21081: säksi orkestereiden kilpailutapahtuma, jonka että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21082: yhteydessä ratkaistaan myös SM-arvo. Festi- piteisiin Imatra Big Band -festivaalin tu-
21083: vaalin yhteydessä toteutetaan pohjoismainen kemiseksi.
21084: big band -musiikin kesäkurssi. Festivaali on ny-
21085:
21086: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21087:
21088: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen
21089: Riitta U osukaineo Jussi Ranta
21090: Heikki Kokko
21091: 532 1990 rd.
21092:
21093: Hemställningsmotion nr 493
21094:
21095:
21096:
21097:
21098: Nordman m.fl: Om tryggandet av statsandelar till musikläroan-
21099: stalter
21100:
21101:
21102: Till Riksdagen
21103:
21104: Ett tätt nät av musikläroanstalter finns runt ingen ny läroanstalt komma i fråga, trots att
21105: omkring i landet. När lagen om musikläroan- närmare tjugo anses uppfylla kriterierna för
21106: stalter förnyades och nya bestämmelser för stats- statsstöd redan nu. Detta rimmar mycket illa
21107: andel trädde i kraft 1987 hette det att flera mu- med de förhoppningar som den nya lagen väck-
21108: sikskolor, som uppfyller vissa krav, skulle kom- te i musikläroanstalterna, som planerat sin
21109: ma i åtnjutande av lagstadgade statsandelar. verksamhet enligt lagens intentioner. En trygga-
21110: Målsättningen har bara till en liten del kunnat re grund för statens medverkan i musikläroan-
21111: uppfyllas hittills. Många musikskolor måste stalterna bör skapas.
21112: fortfarande komma till rätta med ett anspåks- Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
21113: löst behovsprövat statsstöd och många helt undertecknade att riksdagen måtte hemställa
21114: utan. Detta tvingar kommunerna till stora åta-
21115: ganden. att regeringen vidtar åtgärder för att
21116: 1 fjol godkändes fyra nya musikläroanstalter trygga statsandelar tili de musikläroan-
21117: som statsandelsberättigade, fem respektive fyra stalter som uppfyller lagens krav.
21118: åren innan. Enligt statsförslaget för 1990 kan
21119:
21120: Helsingfors den 13 februari 1990
21121:
21122: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
21123: 1990 vp. 533
21124:
21125: Toivomusaloite n:o 493 Suomennos
21126:
21127:
21128:
21129:
21130: Nordman ym.: Musiikkioppilaitosten valtionosuuksien turvaami-
21131: sesta
21132:
21133:
21134: Eduskunnalle
21135:
21136: Eri puolilla maatamme on tiivis musiikkiop- uusi musiikkioppilaitos ei voi tulla kyseeseen,
21137: pilaitosten verkosto. Musiikkioppilaitoksia kos- vaikka lähes 20:n katsotaan täyttävän jo nykyi-
21138: kevaa lakia uudistettaessa ja uusien valtion- sellään valtion tuelle asetettavat kriteerit. Tämä
21139: osuutta koskevien määräysten tullessa voimaan on hyvin huonosti sopusoinnussa uuden Ia;n
21140: vuonna 1987 todettiin, että useat tietyt vaati- musiikkioppilaitoksissa herättämien toiveiden
21141: mukset täyttävät musiikkikoulut pääsisivät kanssa. Laitokset ovat suunnitelleet toimintan-
21142: nauttimaan lakisääteisistä valtionosuuksista. sa lain tavoitteiden mukaisesti. Valtion osallis-
21143: Tavoite on toistaiseksi pystytty täyttämään vain tumiselle musiikkioppilaitosten rahoitukseen
21144: pieneltä osin. Monet musiikkikoulut joutuvat tulisi luoda vakaampi pohja.
21145: edelleen selviämään vaatimattoman tarvehan- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21146: kintaisen valtion tuen avulla ja monet koko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21147: naan ilman tukea. Tämä pakottaa kunnat suu-
21148: riin velvoitteisiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21149: Viime vuonna hyväksyttiin neljä uutta mu- valtionosuuksien turvaamiseksi lain vaa-
21150: siikkioppilaitosta valtionosuuksien piiriin, edel- timukset täyttäville musiikkioppilaitok-
21151: lisinä vuosina vastaavasti viisi ja neljä. Vuoden sille.
21152: 1990 tulo- ja menoarvion mukaan yksikään
21153:
21154: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21155:
21156: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
21157: 534 1990 vp.
21158:
21159: Toivomusaloite n:o 494
21160:
21161:
21162:
21163:
21164: Paakkinen ym.: Varhaislapsuutta ja varhaiskasvatusta koskevan
21165: tutkimuksen lisäämisestä
21166:
21167:
21168: Eduskunnalle
21169:
21170: Suomen varhaiskasvatustutkimukselle on ol- tavoitteiden tultua vähitellen saavutetuksi on
21171: lut ominaista, että se on keskittynyt lähinnä päi- painopiste siirtymässä sisällön kehittämiseen.
21172: vähoidon kehittämistoimintaan. Tätä toimintaa Kotikasvatuksen ja päivähoidon vuorovaikutus
21173: on toteutettu 1970-luvun alkupuolelta lähtien on korostumassa. Yhteiskunnallinen kehitys tuo
21174: lähinnä sosiaalihallituksen tukemien tutkimus-, myös mukanaan yhä suurempia vaatimuksia,
21175: kchittämis- ja kokeiluprojektien kautta yhteis- jotka lisäävät tarvetta kohdistaa tutkimusta alle
21176: työssä korkeakoulujen, lastentarhanopettaja- kouluikäisten lasten ongelmiin ja kehitykseen.
21177: koulutusyksikköjen, kuntien ja järjestöjen Edellä olevan perusteella olisi tarpeellista li-
21178: kanssa. Myös kouluhallitus on osaltaan rahoit- sätä merkittävästi sekä varhaislapsuuteen että
21179: tanut eri korkeakoulujen varhaiskasvatusta varhaiskasvatukseen osoitettuja tutkimusmää-
21180: edistävää toimintaa. rärahoja ja resursseja. Määrärahojen lisäämi-
21181: Varhaiskasvatuksen tutkimukselta ja kehittä- sessä tulisi ottaa huomioon riittävän pitkä aika-
21182: miseltä on puuttunut pitkäjännitteinen sekä väli, jotta tutkimuksen kannalta välttämätön
21183: perus- että soveltavan tutkimustoiminnan koor- jatkuvuus turvataan.
21184: dinointi. Tutkimustoimintaan osoitetut määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21185: rahat ovat olleet varsin vaatimattomia, mikäli nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21186: niiden tasoa verrataan esimerkiksi Suomen muksen,
21187: Akatemian muuhun tutkimukseen osoittamiin
21188: resursseihin. Myös varhaiskasvatuksen alueen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21189: tutkijanvirat ovat vähäiset. varhaislapsuuden ja varhaiskasvatuksen
21190: Alueen merkitys on kasvanut sekä kansainvä- tutkimukseen osoiteitujen määräraho-
21191: lisesti että Suomessa. Päivähoidon määrällisten jen ja resurssien lisäämiseksi.
21192:
21193: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21194:
21195: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Matti Saarinen
21196: Kaarina Dromberg Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist
21197: Timo Roos Jussi Ranta Lauri Metsämäki
21198: Tarja Kautto
21199: 1990 vp. 535
21200:
21201: Toivomusaloite n:o 495
21202:
21203:
21204:
21205:
21206: Paakkinen ym.: Tuusulan museon hyväksymisestä valtionosuutta
21207: saavaksi museoksi
21208:
21209:
21210: Eduskunnalle
21211:
21212: Tuusulan museo hoitaa kulttuurihistorialli- teistyössä Tuusulan kirjastotoimen kanssa. Mu-
21213: sesti poikkeuksellisen arvokasta kokonaisuutta, seo toimii kulttuurilautakunnan alaisuudessa.
21214: joka käsittää hallinnollisenyksikön lisäksi Pek- Museossa oli v. 1989 yhteensä 33 700 kävijää.
21215: ka Halosen taiteilijakodin ja Klaavolan mu- Tuusulalla on vaalittavanaan vuosisadan
21216: seon. Museo huolehtii lisäksi Helsingin yliopis- alun taiteilijayhdyskunnan perinne Tuusulan
21217: ton ylioppilaskunnan omistaman Aleksis Kiven Rantatieltä. Mainittujen museoiden lisäksi kun-
21218: kuolinmökin sekä osittain Ilmatorjuntasäätiön nassa sijaitsee mm. työläiskotimuseo ja arvokas,
21219: omistaman Ilmatorjuntamuseon toiminnasta. kirjailija J. H. Erkolle kuulunut Erkkolan talo.
21220: Museon toiminta-alueena on nykyinen Tuusu- Museo täyttää museoiden valtionosuuksista
21221: lan kunnan alue. Halosenniemen kohdalla toi- ja -avustuksista annetun lain mukaiset yleiset
21222: mintakenttä laajenee valtakunnalliseksi, koska edellytykset.
21223: ko. museon tehtävänä on dokumentoida ja tut- Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
21224: kia taiteilija Pekka Halosen tuotantoon ja elä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21225: mään liittyvää aineistoa sekä vastata tähän liit- sen,
21226: tyvästä näyttely- ja julkaisutoiminnasta.
21227: Tuusulan museolla on museoammatillisesti että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
21228: pätevä henkilökunta. Museon toiminnassa ko- ja menoarvioesitykseen olettavalla mää-
21229: rostuu perustehtävien (dokumentointi ja säily- rärahalla hyväksyisi Tuusulan museon
21230: tys) lisäksi tutkimus-, opetus- ja näyttelytoimin- lakisääteiseen valtionosuuteen oikeute-
21231: ta sekä tietopalvelutoiminnan kehittäminen yh- tuksi museoksi 1.1.1991 alkaen.
21232:
21233: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21234:
21235: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Matti Saarinen
21236: Kaarina Dromberg Pauli Uitto Antti Kalliomäki
21237: Jussi Ranta Lauri Metsämäki Tarja Kautto
21238: 536 1990 vp.
21239:
21240: Toivomusaloite n:o 496
21241:
21242:
21243:
21244:
21245: Paakkinen ym.: Romaanien kulttuuri- ja koulutuskeskuksen pe-
21246: rustamisesta
21247:
21248:
21249: Eduskunnalle
21250:
21251: Suomessa asuvat mustalaiset ovat säilyttäneet si on kaavailtu romaanien kulttuuri- ja koulu-
21252: oman kielensä, omat heimoperinteensä ja oman tuskeskuksen perustamista. Keskuksen tehtävä-
21253: kulttuurinsa mustalaisyhteisön sisällä musta- nä olisi edistää mustalaiskieltä ja -kulttuuria
21254: laisväestön vähälukuisuudesta huolimatta. Ko- sekä romaanien koulutusta. Keskuksen käyn-
21255: ko ajan on kuitenkin uhka kulttuurin katoami- nistyminen on viivästynyt niin, että sillä alkaa
21256: sesta mustalaisväestön sopeutuessa valtaväes- jo olla kiire.
21257: tön elinolosuhteisiin. Vähemmistöjen kielen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21258: kulttuurin säilyttäminen on kuitenkin tärkeätä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21259: vähemmistöryhmän ja koko kansakunnankin muksen,
21260: kannalta katsottuna. Myös romaanien ammatil-
21261: lisen koulutuksen kehittäminen on ajankohtai- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21262: nen asia. piteisiin romaanien kulttuuri- ja koulu-
21263: Mustalaisväestön kulttuuriperinteen vaalijak- tuskeskuksen perustamiseksi.
21264:
21265: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21266:
21267: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Saarinen
21268: Tuula Paavilainen Tarja Kautto Kerttu Törnqvist
21269: Timo Roos Jussi Ranta Timo Laaksonen
21270: Lauri Metsämäki
21271: 1990 vp. 537
21272:
21273: Toivomusaloite n:o 497
21274:
21275:
21276:
21277:
21278: Paavilainen ym.: Vaikeavammaisten opetuksen järjestämisestä
21279:
21280:
21281:
21282:
21283: Eduskunnalle
21284:
21285: Kehitysvammaisten luokkamuotoista har- män eli noin 800 oppilaan oikeuksista, perusoi-
21286: jaantumisopetusta on toteutettu osana perus- keuksista. Välttämätöntä on, että opetusryhmät
21287: koulun erityisopetusta kohta viisi vuotta. Muu- voidaan muodostaa riittävän pieniksi. Opetetta-
21288: tos merkitsi erityisesti hallinnollista ratkaisua. vinahan ovat eniten oppimisvaikeuksista kärsi-
21289: Kehitysvammaiset haluttiin myös saattaa tasa- vät oppilaat. Vaikeavammaisten opetus tarvit-
21290: vertaisempaan asemaan muiden oppivelvolli- see pätevien erityisopettajien lisäksi apuopetta-
21291: suusikäisten lasten kanssa. Kokemukset ovat jia sekä koulunkäyntiavustajia. Yhteistyö eri
21292: osoittaneet, että niin opetuksen sisällön kuin hallinnonalojen kesken on välttämätöntä. Kun-
21293: koulutyön käytännönkin kannalta integraatio tien tulee varautua tähän muutokseen riittävän
21294: oli voittopuolisesti myönteinen ratkaisu. Monil- ajoissa.
21295: le kehitysvammaisten vanhemmille uudistus oli Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21296: kauan odotettu - saattoihan heidän lapsensa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21297: vihdoin aloittaa koulunkäyntinsä vastaavasti
21298: kuin muutkin lapset. Raja-aitoja madallettiin ja että hallitus antaisi pikimmiten vai-
21299: eriarvoisuutta lievennettiin. keavammaisten opetuksen järjestämistä
21300: On annettu lupauksia siitä, että opetusminis- koskevat esitykset eduskunnalle ja että
21301: teriö on ehdottamassa vaikeimmin vammaisten kunnat velvoitettaisiin suunnittelemaan
21302: siirtoa osaksi peruskouluopetusta 1. 8.1992 al- muutoksen aiheuttamat henkilöstöre-
21303: kaen. Perusteltua on odottaa, ·että valtioneu- surssit, tilat, apu- ja opetusvälineet,
21304: vosto yhtyy tähän näkemykseen ja sitoutuu ta- opetuksen tukitoimet, tutkimus- ja ke-
21305: loudellisesti muutoksen aiheuttamiin kustan- hittämistoimet sekä erityispalvelujen
21306: nusvaikutuksiin. Onhan kyse varsin pienen ryh- saatavuus.
21307: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21308:
21309: Tuula Paavilainen Mats Nyby Tarja Kautto
21310: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila
21311: Jussi Ranta Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
21312: Kari Rajamäki Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
21313:
21314:
21315:
21316:
21317: 37 200!36P
21318: 538 1990 vp.
21319:
21320: Toivomusaloite n:o 498
21321:
21322:
21323:
21324:
21325: Paavilainen ym.: Yksinhuoltajien ja elatusvelvollisten taloudelli-
21326: sen aseman selvittämisestä
21327:
21328:
21329: Eduskunnalle
21330:
21331: Valtioneuvosto on asettanut työryhmän sel- Erityisesti yksinhuoltajien ja elatusvelvollis-
21332: vittämään yksinhuoltajien ja elatusvelvollisten ten asema tarvitsee uudenlaista tarkastelua siitä
21333: asemaa. syystä, että yhteishuoltajuus yleistyy ja siksi,
21334: Verouudistuksen yhteydessä pienennettiin että perheet ovat rakenteeltaan yhä erilaisem-
21335: elatusvelvollisten verovähennysoikeutta. Tä- pia.
21336: män monet elatusvelvolliset kokevat epäoikeu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21337: denmukaisena varsinkin niissä tapauksissa, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21338: joissa he kantavat lapsistaan vastuuta tunnolli- muksen,
21339: sesti ja vapaaehtoisesti välttämättömyyshyö-
21340: dykkeitten, lomien ja matkojenkin osalta. että hallitus selvittäisi yksinhuoltajien
21341: Elatusvelvolliset katsovat joskus mahdotto- ja elatusvelvollisten muuttuneen tilan-
21342: maksi ajatellakaan uusperheen perustamista, teen pohjalta heidän oikeutensa niin ve-
21343: mikäli yhteiskunta ei mitenkään ota huomioon rotuksen kuin tulonsiirtojenkin osalta.
21344: heidän toimeentulotasoaan.
21345:
21346: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21347:
21348: Tuula Paavilainen Mats Nyby Tarja Kautto
21349: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Jussi Ranta
21350: Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila Heikki Rinne
21351: Kari Rajamäki Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
21352: 1990 vp. 539
21353:
21354: Toivomusaloite n:o 499
21355:
21356:
21357:
21358:
21359: Pekkarinen ym.: Muholan ala-asteen koulutilojen peruskorjaami-
21360: sesta Kinnulassa
21361:
21362:
21363: Eduskunnalle
21364:
21365: Muutama vuosi sitten Saarenkylän ja Hiilin- arvio on noin 3 milj. mk. Valtionosuus Kinnu-
21366: gin koulupiirit liitettiin Muholan koulupiiriin lan kunnassa on 87 OJo.
21367: Kinnulan kunnassa. Tämä merkitsi oppilasmää- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21368: rien lisääntymistä Muholan koululla. Ratkai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21369: suun liittyvästi Muholan koulutilojen saneeraus
21370: ja lisärakentaminen on alusta lähtien todettu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21371: välttämättömäksi. Koululta puuttuvat mm. Kinnulan Muholan ala-asteen sanee-
21372: kunnolliset liikunta-, peseytymis- yms. tilat. raus- ja lisärakentamishankkeen kiireh-
21373: Hankkeen suunnitelmien 1 vaihe on hyväk- timiseksi.
21374: sytty kouluhallituksessa. Hankkeen kustannus-
21375:
21376: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21377:
21378: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
21379: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
21380: Pekka Leppänen
21381: 540 1990 vp.
21382:
21383: Toivomusaloite n:o 500
21384:
21385:
21386:
21387:
21388: Pekkarinen ym.: Sosiaalialan koulutuksen aloittamisesta Karstu-
21389: lassa
21390:
21391:
21392: Eduskunnalle
21393:
21394: Karstulan evankelinen opisto on tehnyt jo siaalialan koulutuspaikkoja tuntuvasti, olisi
21395: vuonna 1986 esityksen sosiaalialan koulutuksen tarkoituksenmukaista suunnata niistä osa juuri
21396: aloittamisesta opistossa. Opistolla onkin sosiaa- Karstulaan.
21397: lialan koulutukseen liittyviä perinteitä. Samoin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21398: sillä on koulutuksen aloittamiseen liittyvät hy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21399: vät valmiudet.
21400: Keski-Suomen lääninhallitus on lausunnos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21401: saan vuodelta 1987 esittänyt, että po. koulutuk- sosiaalialan koulutuksen aloittamiseksi
21402: sen aloittamismahdollisuudet tulee selvittää. soveltuvin osin Karstulan evankelisessa
21403: Kun Keski-Suomessa ollaan lisäämässä so- opistossa.
21404:
21405: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21406:
21407: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
21408: 1990 vp. 541
21409:
21410: Toivomusaloite n:o 501
21411:
21412:
21413:
21414:
21415: Pekkarinen ym.: Pääkirjasto-kulttuuritalon rakentamisesta
21416: Rankasalmelle
21417:
21418:
21419: Eduskunnalle
21420: Hankasalmen kunnan nykyinen pääkirjas- Hankkeen suunnitelmat ovat jo valmiit.
21421: to toimii puutteellisissa tiloissa. Jo pitkään Hanke sijoittuu tällä hetkellä koko Keski-
21422: onkin ollut vireillä hanke uuden pääkirjaston Suomen kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäi-
21423: rakentamiseksi. Varsin satunnaisissa ja hei- seksi.
21424: koissa tiloissa joutuu puolestaan toimimaan Kirjaston kustannusarvio on 7,6 milj. mk.
21425: paikkakunnan vireä kulttuuritoiminta. Paik- Rakennuslupa puuttuu.
21426: kakunnalta puuttuvat niin musiikki-, koti- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21427: seutuarkisto- kuin näyttelytilatkin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21428: Parhaalla mahdollisella tavalla paikkakun-
21429: nan kulttuurirakentamisen haasteisiin voitai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21430: siin vastata, jos kirjasto- ja kulttuuritalo voi- Hankasalmen pääkirjasto-kulttuurita-
21431: taisiin rakentaa yhdeksi toimivaksi kokonai- lon rakennustöiden aloittamiseksi.
21432: suudeksi.
21433: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21434:
21435: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen
21436: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
21437: 542 1990 vp.
21438:
21439: Toivomusaloite n:o 502
21440:
21441:
21442:
21443:
21444: Pekkarinen ym.: Piispalan leiri- ja kurssikeskuksen rakennus-
21445: hankkeen toteuttamisesta Kannonkoskella
21446:
21447:
21448: Eduskunnalle
21449: Piispalan kansainvälinen nuorison kurssi- ministeriön toimesta asetettu uusia korkeita
21450: ja leirikeskus on yksi neljästä valtakunnalli- vaatimuksia. Niinpä lopullisiksi kustannuk-
21451: sesta keskuksesta. Nykyinen majoituskapasi- siksi muodostunee noin 17-18 milj. mk.
21452: teetti ja toimitilat eivät anna mahdollisuuksia Kunnan omat edellytykset eivät hankkeen
21453: kannattavuudelle ja toiminnan kehittämisel- toteuttamiseksi luonnollisestikaan riitä. Kun-
21454: le. ta on anonut kohteeseen opetusministeriöltä
21455: Jatkorakentaminen - päärakennus, ma- kaikkiaan 12 milj. mk valtionavustusta.
21456: joitustilat ja henkilökunta-asunnot - onkin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21457: jo käynnistymässä. Opetusministeriö ja työ- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21458: ministeriö ovat myöntäneet tarkoitusta var-
21459: ten n. 5 milj. mk. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21460: Hankkeen alkuperäiset kustannukset ovat Kannonkosken Piispalan leiri- ja kurs-
21461: kuitenkin nousseet tuntuvasti mm. siksi, että sikeskuksen rakennustöiden tarvitse-
21462: tilojen tasolle ja varustelulle on mm. Opetus- man rahoituksen turvaamiseksi.
21463: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21464: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen
21465: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
21466: 1990 vp. 543
21467:
21468: Toivomusaloite n:o 503
21469:
21470:
21471:
21472:
21473: Pietikäinen: Metsäpatologian professuurin perustamisesta
21474:
21475:
21476: Eduskunnalle
21477: Maamme metsien tilassa on tapahtunut ja osalta sekä tutkimus että opetus jäävät puut-
21478: tapahtuu merkittäviä muutoksia, joihin osal- tumaan maamme korkeakouluista.
21479: taan vaikuttavat ilmansaasteet ja kasvihuo- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
21480: neilmiö. Metsiemme tilaa on pystyttävä seu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21481: raamaan tarkasti, erityisesti mahdollisten
21482: puuston sairauksien osalta. että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
21483: Suomessa ei vieläkään ole metsäpatologian ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
21484: professuuria. Alasta vastaa oman toimensa dessä ryhtyisi toimiin, jotta metsäpato-
21485: ohella kasvipatologian professori, joka on logian professuurin virka perustetaan,
21486: maatalouden asiantuntija. Metsäpatologian ja varaisi siihen tarvittavat määrärahat.
21487: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21488: Sirpa Pietikäinen
21489: 544 1990 vp.
21490:
21491: Toivomusaloite n:o 504
21492:
21493:
21494:
21495:
21496: Pietikäinen: Ympäristökurssin sisällyttämisestä peruskoulun
21497: ja lukion opetussuunnitelmiin
21498:
21499:
21500: Eduskunnalle
21501: Ympäristön ja kehityksen kysymyksiä kä- kulma on ollut hyvin vähän esillä. Ympäris-
21502: sitellään peruskoulun ja lukion opetuksessa tökasvatus on nähtävä osaksi koulun yleistä
21503: puutteellisesti ja liian tietopainotteisesti. Näi- moraalikasvatusta. Omalla elämäntavalla,
21504: den asioiden merkitys maailmankuvan muo- esimerkiksi kulutusvalinnoilla vaikuttaminen
21505: dostumiselle ja maailmassa toimimiselle on ei koulussa tule riittävästi esiin.
21506: selkeästi kasvanut. Läpäisyperiaatteen korostamisen lisäksi on
21507: Ympäristökysymysten esilläolo julkisessa peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmiin
21508: keskustelussa ei ole vaikuttanut riittävästi sisällytettävä erillinen ympäristön ja kehityk-
21509: koulun käytäntöihin. Opettajankoulutukses- sen kurssi.
21510: sa ympäristöasioita ei oteta riittävästi esille, Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
21511: eikä oppimateriaali ota huomioon ympäris- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21512: töarvoja. Kurssien sisällöissä olisi myös muu-
21513: tettavaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21514: Ympäristökasvatus on pyritty toteutta- ympäristön ja kehityksen kurssin sisäl-
21515: maan oppiainerajat ylittävänä arvokasvatuk- lyttämiseksi lukion ja peruskoulun ope-
21516: sena läpäisyperiaatteella. Käytännössä näkö- tussuunnitelmiin.
21517: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21518:
21519: Sirpa Pietikäinen
21520: 1990 vp. 545
21521:
21522: Toivomusaloite n:o 505
21523:
21524:
21525:
21526:
21527: Pietikäinen: Opintotuen maksamisesta ammatillisten oppilai-
21528: tosten opiskelijoille kesäajalta
21529:
21530:
21531: Eduskunnalle
21532: Valtioneuvoston päätöksissä opintotuki- ta, että edes niissä keskiasteen oppilaitoksis-
21533: laissa tarkoitettujen määrien vahvistamisesta sa, joissa opiskelu kesäaikaan on pakollista,
21534: on muun muassa lukuvuodelle 1990-91 pää- ei opiskelijoilla ole samaa mahdollisuutta.
21535: tetty, että ammatillisissa oppilaitoksissa Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
21536: opintotukea myönnetään enintään yhdeksäk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21537: si ja puoleksi kuukaudeksi. Kuitenkin esimer-
21538: kiksi puutarha- ja maatalousalan oppilaitok- että hallitus ryhtyisi toimiin kesä-
21539: sissa lukuvuosi on 12 kuukauden mittainen. opintotuen maksamisen järjestämiseksi
21540: Korkeakouluopiskelijoilla on mahdolli- niille keskiasteen oppilaitoksissa opis-
21541: suus saada kesäopintotukea. On epäoikeu- keleville,joille kesäopiskelu on pakollis-
21542: denmukaista ja vastoin tasa-arvon periaatet- ta.
21543: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21544: Sirpa Pietikäinen
21545: 546 1990 vp.
21546:
21547: Toivomusaloite n:o 506
21548:
21549:
21550:
21551:
21552: Puska ym.: Koulujen terveyskasvatuksen opetuksen lisäämi-
21553: sestä ja kehittämisestä
21554:
21555:
21556: Eduskunnalle
21557: Peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppi- tuksen keinoin. Korostaakseen koulutuksen
21558: laitosten toimintaa säätelevä lainsäädäntö on ensisijaista merkitystä komitea toteaa, että
21559: muutoksen kohteena. Kouluja koskeva pää- tällaisen mallin mukainen alkoholipolitiikka
21560: tösvalta siirtyy entistä enemmän kuntien ja olisi osa kansakunnan laajaa sivistämishan-
21561: koulujen tehtäväksi. ketta, joka olisi kenties verrattavissa lukutai-
21562: Yhteiskunnallinen muutos on tällä hetkellä don levittämiseen ja kansanopetuslaitoksen
21563: niin nopeaa, että koululla on suuria vaikeuk- luomiseen. Toiminnan itsesäätelyn edistämi-
21564: sia reagoida siihen. Koulun jakama tieto sessä koulu on komitean käsityksen mukaan
21565: vanhenee yhä nopeammin, ja sen vuoksi tie- aivan keskeinen instrumentti.
21566: dollisesta kasvatuksesta onkin pääpaino siir- Kun maailma tulee jatkuvasti monimutkai-
21567: rettävä tiedon hankinnan, käsittelyn ja sovel- semmaksi ja muuttuu koko ajan entistä no-
21568: tamisen taitojen opiskeluun. Vastaavalla ta- peammin, ovat ulkoisen säätelyn keinot
21569: valla koulun eettistä, esteettistä, sosiaalista ja yleensä liian jäykkiä eivätkä sopeudu nopeas-
21570: fyysistä kasvatusta on kehitettävä sillä taval- ti muuttuviin olosuhteisiin. Kysymys ei ole
21571: la, että ihminen pystyy yhä enemmän teke- vain terveyskasvatuksen kehittämisestä, vaan
21572: mään tietoisia arvasidonnaisia päätöksiä. laajemminkin koulun sisäistä uudistustyötä
21573: Koulun on tuettava ihmisen pyrkimystä ja ohjaavasta strategiasta.
21574: kehitystä kohti tietoista elämänhallintaa. Meneillään on erittäin syvällinen päätös-
21575: Koululainsäädännön tarkoittamien elämässä vallan ja kehittämisvastuun hajauttaminen
21576: tarpeellisten tietojen ja taitojen opettaminen kuntiin ja kouluihin. Samaan aikaan kehitel-
21577: onkin yhä ilmeisemmin elämänhallintastrate- lään suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvia
21578: gioiden välittämistä. koulun ulkoisen tuen muotoja sekä luodaan
21579: Vuoden 1987 alkoholikomitea toteaa, että pohjaa koulun tiedon- ja oppimiskäsityksen
21580: yhtenä tietoyhteiskunnan ominaispiirteenä uudistamiselle. Tässä muutostoiminnassa on
21581: on ihmisten pyrkimys tietoiseen elämänhal- sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistä-
21582: lintaan, jolloin itsekontrolli nousee olennai- mistä pidettävä tärkeällä sijalla.
21583: seksi toiminnan säätelymuodoksi virallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21584: kontrollin ja ihmisten välisen epävirallisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21585: kontrollin rinnalle. On voitava luottaa ihmis-
21586: ten omaan harkintakykyyn ja heidän pyrki- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
21587: myksiinsä elää hyvää elämää omien elämän- menpiteisiin sosiaali- ja terveyskasva-
21588: hallintataitojensa puitteissa. Julkisen vallan tuksen ottamiseksi erityiseksi kehittä-
21589: päätehtäväksi jää tällöin ulkoisen säätelyn miskohteeksi koulu-uudistuksen yhtey-
21590: asemesta elämänhallintataitojen vahvistami- dessä.
21591: nen esim. koulutuksen, kasvatuksen ja valis-
21592: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21593:
21594: Pekka Puska Sauli Hautala Ole Wasz-Höckert
21595: Lea Kärhä Sinikka Mönkäre Anna-Liisa Jokinen
21596: Tina Mäkelä Marja-Liisa Löyttyjärvi
21597: 1990 vp. 547
21598:
21599: Toivomusaloite n:o 507
21600:
21601:
21602:
21603:
21604: Puska: Ortodoksisen seminaarin rakentamisesta Joensuuhun
21605:
21606:
21607: Eduskunnalle
21608: Ortodoksinen teologikoulutus käynnistyi Viivästys uhkaa ratkaisevasti haitata or-
21609: Joensuun yliopistossa vuonna 1988. Alkupe- todoksisen teologikoulutuksen asianmukais-
21610: räisiin suunnitelmiin kuului, ja tämä oli ta kehitystä.
21611: myös ortodoksisen kirkon edellytys asialle, Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
21612: että internaattina toimiva, teologisiin opin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21613: toihin kuuluvia harjoituksia hoitava ja hen-
21614: gellistä ohjausta antava ortodoksinen semi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21615: naari rakennetaan koulutuksen alkuvai- ortodoksisen seminaarin rakentamiseksi
21616: heessa Joensuuhun. Asetus ortodoksisesta Joensuuhun ja täten turvaisi ortodoksi-
21617: seminaarista on jo annettu, mutta seminaa- sen teologikoulutuksen ja alan koulu-
21618: rin suunnittelu on pahasti myöhässä. tuksen asianmukaisen kehittämisen.
21619: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21620: Pekka Puska
21621: 548 1990 vp.
21622:
21623: Toivomusaloite n:o 508
21624:
21625:
21626:
21627:
21628: Puska ym.: Laatokan-Karjalan instituutin perustamisesta
21629: Keski-Karjalaan
21630:
21631:
21632: Eduskunnalle
21633: Uudistukset Neuvosto-Karjalassa ovat yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa
21634: avaamassa aivan uusia mahdollisuuksia Neu- alueiden välillä. Suunnitelmien mukaan insti-
21635: vosto-Karjalan kanssa tapahtuvalle yhteis- tuutin rakentamisen ja toiminnan varat kate-
21636: työlle. Niiralan raja-aseman avautuminen taan instituutin luonteen johdosta useista eri
21637: merkitsee Laatokan-Karjalan ja erityisesti lähteistä.
21638: Sortavalan piirin sekä Suomen Keski-Karja- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21639: lan olennaista lähentymistä, koska etäisyydet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21640: alueiden välillä ovat hyvin pienet.
21641: Keski-Karjalan alueella on kuntien toimes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21642: ta suunniteltu erityisen instituutin - Laato- tarvittavan rahoitusosuuden järjestämi-
21643: kan-Karjalan instituutin- perustamista. Ta- seksi Suomen Keski-Karjalaan sijoitet-
21644: voitteena on, että tämä instituutti voisi olla tavan Laatokan-Karjalan instituutin pe-
21645: keskeisessä asemassa yritystoiminnan, tekno- rustamiseksi ja toiminnan käynnistämi-
21646: logian ja taitotiedon sekä matkailun alan seksi.
21647: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21648:
21649: Pekka Puska Matti Väistö
21650: 1990 vp. 549
21651:
21652: Toivomusaloite n:o 509
21653:
21654:
21655:
21656:
21657: Rajamäki ym.: Koulujen opetusohjelmien kehittämisestä
21658:
21659:
21660: Eduskunnalle
21661: Peruskoulun ja lukion opetusohjelmien ke- Keski- ja korkea-asteen laitoksilla ei yleen-
21662: hittämisessä tulisi enemmän ottaa huomioon sä ole säännöllistä liikunnanohjausta. Erityi-
21663: eri opetusaineiden integraatiomahdollisuu- sesti sen vuoksi olisi tärkeätä näissä oppilai-
21664: det. Samoin on tärkeätä koulujen ja yli- toksissa huolehtia liikuntatilojen rakentami-
21665: opistojen liikunnanohjauksen kehittäminen sesta.
21666: siten, että liikunnanopetuksessa käytettävien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21667: tilojen ja välineiden laatuun kiinnitetään kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21668: enemmän huomiota ja keski- ja korkea-as-
21669: teen opistoissa tutkitaan erityisesti laitosten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21670: välistä yhteiskäyttöä ja yhteissuunnittelua. opiskeluaineiden yhdistelmämahdolli-
21671: Eri aineiden opiskelun yhdistäminen lisää suuksien, oppiaineiden yhteyksien ja
21672: opiskelun mielekkyyttä ja lisää eri asioiden opiskelumielekkyyden lisäämiseksi sekä
21673: välisten asiayhteyksien ymmärtämistä. Näin että myös keski- ja korkea-asteen oppi-
21674: edistetään soveltavaa ja kokeilevaa oppimis- laitoksissa rakentamisvaiheessa huoleh-
21675: ta. dittaisiin riittävistä liikuntatiloista.
21676: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21677:
21678: Kari Rajamäki Timo Roos
21679: 550 1990 vp.
21680:
21681: Toivomusaloite n:o 510
21682:
21683:
21684:
21685:
21686: Ranta ym.: Kauppatieteellisen koulutuksen aloittamisesta
21687: Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa
21688:
21689:
21690: Eduskunnalle
21691: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Kauppatieteellisen koulutuksen aloittami-
21692: kehittämisellä on tärkeä merkitys Kymen lää- sesta Lappeenrannan teknillisessä korkea-
21693: nin ja laajemmin koko Itä-Suomen kannalta. koulussa opetusministeriö on tehnyt päätök-
21694: Korkeakoulun toimintojen kehittäminen on sen. Sen mukaan korkeakoulun tuotantota-
21695: keskeisellä sijalla Kymen läänin ongelmien louden osastolla voitaisiin aloittaa ekonomin
21696: poistamisessa ja myönteisen kehityksen ai- tutkintoon tähtäävä kauppatieteellinen kou-
21697: kaansaamisessa yhteiskunnan eri aloilla. Sa- lutus syksystä 1991 alkaen, ja se käsittäisi
21698: malla Kymen läänille luotaisiin paremmat 30-50 aloituspaikkaa. Koulutuksen käyn-
21699: edellytykset muodostua pääkaupunkiseudun nistämiseksi tulee pikaisesti laatia ja vahvis-
21700: kasvupaineiden purkamisen kohdealueeksi. taa tarvittavat säädökset. Alkuvaiheessa kou-
21701: Se vastaisi myös valtakunnallisesti hyväksyt- lutus toteutetaan mahdollisesti sekä lahjoi-
21702: tyä alueellisen kehittämisen tavoiteasettelua. tusvaroin että valtion varoin. Keväällä 1990
21703: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun valmistuvat yksityiskohtaiset suunnitelmat
21704: tärkeimmät kehittämishankkeet ovat tär- koulutuksen järjestämisestä.
21705: keysjärjestyksessä seuraavat: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
21706: - tilojen lisätarpeen tyydyttäminen Kymen läänin kansanedustajien yhteistyö-
21707: - puunjalostuksen koulutuksen ja tutki- ryhmässä.
21708: muksen kehittäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21709: - ympäristönsuojelutekniikan opetuksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21710: ja tutkimuksen kehittäminen
21711: - kauppatieteellisen koulutuksen aloitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21712: mmen Lappeenrannan teknillisen korkeakou-
21713: - levytekniikan tutkimuksen ja koulutuk- lun kauppatieteellisen koulutuksen
21714: sen keskuksen muodostaminen aloittamiseen tarvittavien säädösten
21715: -tietotekniikan tutkimuslaboratorioiden laatimiseksi ja vahvistamiseksi.
21716: kehittäminen ja opetuksen laajentaminen.
21717: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21718: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
21719: Matti Vähänäkki Riitta U osukaineo Sinikka Hurskainen-Leppänen
21720: Kari Häkämies Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo
21721: Esko Almgren
21722: 1990 vp. 551
21723:
21724: Toivomusaloite n:o 511
21725:
21726:
21727:
21728:
21729: Ranta ym.: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun lisätilo-
21730: jen lunastamisesta valtiolle
21731:
21732:
21733: Eduskunnalle
21734: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun - levytekniikan tutkimuksen ja koulutuk-
21735: kehittämisellä on tärkeä merkitys Kymen lää- sen keskuksen muodostaminen
21736: nin ja laajemmin koko Itä-Suomen kannalta. - tietotekniikan tutkimuslaboratorioiden
21737: Korkeakoulun toimintojen kehittäminen on kehittäminen ja opetuksen laajentaminen.
21738: keskeisellä sijalla Kymen läänin ongelmien Kiireeliisin tilantarve on tarkoitus tyydyt-
21739: poistamisessa ja myönteisen kehityksen ai- tää rakentamalla lisätiloja erityisjärjestelyin,
21740: kaansaamisessa yhteiskunnan eri aloilla. Sa- jolloin rahoituksesta vastaavat Lappeenran-
21741: malla Kymen läänille luotaisiin paremmat nan kaupunki ja Viipurin Taloudellinen Kor-
21742: edellytykset muodostua pääkaupunkiseudun keakouluseura ry. Valtion tulee lunastaa lisä-
21743: kasvupaineiden purkamisen kohdealueeksi. tilat viiden vuoden kuluessa. Tätä seuraavan
21744: Se vastaisi myös valtakunnallisesti hyväksyt- rakennusvaiheen hankesuunnittelu on tarkoi-
21745: tyä alueellisen kehittämisen tavoiteasettelua. tus aloittaa vuonna 1990 ja rakennustyöt
21746: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ajoittaa siten, että rakennus valmistuisi syys-
21747: tärkeimmät kehittämishankkeet ovat tär- lukukauden 1996 alkuun mennessä.
21748: keysjärjestyksessä seuraavat: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
21749: - tilojen lisätarpeen tyydyttäminen Kymen läänin kansanedustajien yhteistyö-
21750: ryhmässä.
21751: - puunjalostuksen koulutuksen ja tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21752: muksen kehittäminen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21753: - ympäristönsuojelutekniikan opetuksen
21754: ja tutkimuksen kehittäminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21755: - kauppatieteellisen koulutuksen aloitta- Lappeenrannan teknillisen korkeakou-
21756: minen lun lisätilojen lunastamiseksi valtiolle.
21757: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21758: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
21759: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
21760: Kari Häkämies Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo
21761: Esko Almgren
21762: 552 1990 vp.
21763:
21764: Toivomusaloite n:o 512
21765:
21766:
21767:
21768:
21769: Ranta ym.: Ammattikorkeakoulukokeilun käynnistämises-
21770: tä Kymenlaaksossa
21771:
21772:
21773: Eduskunnalle
21774: Kymenlaaksossa aloitettava ammattikor- oppilaitos. Nämä oppilaitokset muodostaisi-
21775: keakoulukokeilu tukisi maakunnan elinkei- vat Kotkan insinööri- ja merenkulkukorkea-
21776: noelämän kehittämistä. Alueella toimii tällä koulun.
21777: hetkellä oppilaitoksia, jotka täyttävät kokei- Seuraavassa vaiheessa vuonna 1991 Ky-
21778: lulta edellytettävät tasovaatimukset ja joilla menlaakson ammattikorkeakoulun Kouvo-
21779: on edellytykset tehdä yhteistyötä esim. teknil- lan alayksikön piiriin tulisi saada Kouvolan
21780: listen korkeakoulujen ja kauppakorkeakou- liiketalouden ja ulkomaankaupan instituutti,
21781: lujen kanssa. Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos ja Kou-
21782: Ammattikorkeakoulukokeilu tulisi käyn- volan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos.
21783: nistää koko Kymenlaaksoa koskevana hank- Nämä oppilaitokset voisivat muodostaa kau-
21784: keena yhteistyössä Helsingin yliopiston jat- pan, ulkomaankaupan (erityisesti idänkaup-
21785: ko- ja täydennyskoulutusyksikön kanssa si- papainotteisen) ja hallinnollisten ammatillis-
21786: ten, että Kotkan ja Kouvolan alayksiköt ten jatkotutkintojen yksikön.
21787: muodostaisivat Kymenlaakson ammattikor- Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon
21788: keakoulun. Alayksiköiden opetusohjelmien momentille 29.37.21 on varattu 14 000 000
21789: eriytyneisyys takaisi monipuolisen ja tehok- markan määräraha ammattikorkeakouluko-
21790: kaan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuk- keiluja varten.
21791: sen Kymenlaaksossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21792: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tulisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21793: toteuttaa siten porrastetusti, että ensimmäi-
21794: sessä vaiheessa vuonna 1990 vähintään viisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21795: vuotta kestävän kokeilun piiriin saataisiin Kymenlaakson ammattikorkeakouluko-
21796: Kotkan merenkulkuoppilaitos, Kotkan met- keilun käynnistämiseksi Kotkassa vuon-
21797: sä- ja puutalousoppilaitos sekä teknillinen na 1990.
21798: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21799: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
21800: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
21801: Kari Häkämies Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo
21802: Esko Almgren
21803: 1990 vp. 553
21804:
21805: Toivomusaloite n:o 513
21806:
21807:
21808:
21809:
21810: Rauramo ym.: Peruskoulujen Ja lukioiden rakentamisesta
21811: Uudenmaan läänissä
21812:
21813:
21814: Eduskunnalle
21815: Koulurakentamisen tarpeet ovat Uudella- lihinta on vuonna 1990 163 765 000 markkaa,
21816: maalla lisääntyneet voimakkaasti 1980-luvul- josta valtion osuus on 38 568 620 markkaa.
21817: la. Kouluhallituksen normaalihinta-arvion Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
21818: puitteissa lääniin on myönnetty vuosittain Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
21819: keskimäärin seitsemän rakentamislupaa telukunnassa.
21820: 1970-luvun puolivälistä lähtien. Todellinen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21821: tarve olisi ollut noin kymmenen lupaa enem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21822: män vuosittain, joten koulurakentaminen on
21823: todella jäljessä Uudellamaalla. Ongelma kär- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21824: jistyy joka vuosi yhä pahemmaksi erityisesti siin 15 rakennusluvan myöntämiseksi
21825: nopeasti kasvavissa kunnissa, ellei rakenta- Uudenmaan läänin peruskoulujen ja lu-
21826: mislupiin tule selvää lisäystä. Viidentoista kioiden rakentamiseen sekä valtion-
21827: peruskoulun ja lukion rakentamisen normaa- osuuksien saamiseksi täysimääräisinä.
21828:
21829: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21830:
21831: Anssi Rauramo Päivi V arpasuo Per-Henrik Nyman
21832: Lauri Metsämäki Arja Alho Markku Pohjola
21833: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Saara-Maria Paakkinen
21834: Matti Saarinen Pauli Uitto Martti Tiuri
21835: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Tarja Kautto
21836: Henrik Lax Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert
21837: Jouni J. Särkijärvi Claes Andersson Eeva-Liisa Moilanen
21838: Antti Kalliomäki Tuula Liunaiomaa Tauno Valo
21839: Elsi Hetemäki-Olander Marita Jurva
21840:
21841:
21842:
21843:
21844: 38 200136P
21845: 554 1990 vp.
21846:
21847: Toivomusaloite n:o 514
21848:
21849:
21850:
21851:
21852: Renko ym.: Peruskoulun tuntikehysjärjestelmän laajentami-
21853: sesta
21854:
21855:
21856: Eduskunnalle
21857: Peruskoulun sisällöllisen uudistamisen tävästi kehitetty tarvetta vastaavalla tavalla.
21858: aika on tullut, mutta siihen ei ole riittäviä Tuntikehyslisäyksellä ja valinnaisuutta lisää-
21859: mahdollisuuksia, ennen kuin lisätään tuntike- mällä sekä peruskoulun ala- että yläasteella
21860: hystä suurille ala-asteille ja myös suurille voitaisiin tyydyttää opetuksen tarpeet nykyis-
21861: yläasteille. Valinnaisuutta lisäämällä tarjo- tä paremmin.
21862: taan samat mahdollisuudet koko ikäluokalle, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21863: mitä yksityiskouluja ajavat tahot vaativat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21864: nykyään osalle ikäluokista.
21865: Peruskoulujärjestelmän säilyttäminen on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21866: välttämätöntä alueellisen ja sosiaalisen tasa- peruskoulun ala- ja yläasteen tuntike-
21867: arvon takia, mutta sen sisällöllisellä kehittä- hyksen lisäämiseksi, jotta valinnaisuu-
21868: misellä on erittäin kiire. Paineet yksityiskou- den lisääntymisellä tyydytetään opetuk-
21869: lujen syntyyn ovat lisääntymässä osittain siitä sen tarpeet nykyistä paremmin.
21870: syystä, että peruskoulua ei ole sisäisesti riit-
21871: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21872: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
21873: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen Juhani Alaranta
21874: Pirkko Ikonen Aapo Saari Juho Sillanpää
21875: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
21876: 1990 vp. 555
21877:
21878: Toivomusaloite n:o 515
21879:
21880:
21881:
21882:
21883: Renko ym.: Peruskoulujen rakentamisesta Oulun läänissä
21884:
21885:
21886: Eduskunnalle
21887: Peruskoulujen rakentamisrahat ovat olleet Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21888: riittämättömät jo vuosia, minkä johdosta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21889: hankkeet viivästyvät. Vuoroluku ja pitkät
21890: kuljetukset vaikeuttavat kasvatus- ja opetus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21891: työtä, jolloin koulupinnaukset ja häiriökäy- peruskoulujen rakentamismäärärahojen
21892: tökset lisääntyvät. Rakentamistarvetta on lisäämiseksi Oulun läänissä jo valtion
21893: etenkin kaupungeissa ja taajamissa eri puolil- vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
21894: la Oulun lääniä. seen.
21895: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21896: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Eino Siuruainen
21897: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
21898: 556 1990 vp.
21899:
21900: Toivomusaloite n:o 516
21901:
21902:
21903:
21904:
21905: Renko ym.: Lukioiden rakentamisesta Sieviin ja Rantsilaan
21906:
21907:
21908: Eduskunnalle
21909: Maamme keskiasteen verkko on varsin lurakennus tarjoaa toimitilat varsin pitkälle.
21910: epätasainen eri puolilla maata. Rantsilan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21911: Sievin kunta ovat jo pitkään anoneet oman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21912: lukion toimilupaa. Oman lukion toiminta
21913: vähentäisi kuljetuskustannuksia ja tukisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21914: yläasteen toimintaa yhteisten virkojen muo- lukioluvan saamiseksi Rantsilan ja Sie-
21915: dossa. Lukioluvat eivät juurikaan aiheuta vin kuntiin.
21916: uusia lisäkustannuksia, koska yläasteen kou-
21917: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21918:
21919: Tellervo Renko Eino Siuruainen Juhani Alaranta
21920: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
21921: 1990 vp. 557
21922:
21923: Toivomusaloite n:o 517
21924:
21925:
21926:
21927:
21928: Renko ym.: Lukioiden rakentamisesta Pyhäjoelle, Oulaisiin ja
21929: Oulunsalaan
21930:
21931:
21932: Eduskunnalle
21933: Lukiorakentamiseen tarvittavat maarara- tämätöntä saada koulutoiminta yhteen pis-
21934: hat ovat olleet riittämättömät, minkä vuoksi teeseen.
21935: rakennushankkeet viivästyvät huolestutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21936: vasti. Oulaisten kaupunki tarvitsee kiireelli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21937: sesti lukion saneeraukseen tarvittavat määrä-
21938: rahat. Pyhäjoen ja Oulunsalon lukiot toimi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21939: vat tilapäisissä tiloissa, vanhoissa asuin- lukiorakentamismäärärahojen osoitta-
21940: huoneistoissa ja toimistotiloissa, eri puolilla miseksi Pyhäjoen, Oulunsalon ja Ou-
21941: kuntaa. Koulun toiminnan kannalta on vält- laisten lukiaita varten.
21942: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21943:
21944: Tellervo Renko Eino Siuruainen Juhani Alaranta
21945: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
21946: 558 1990 vp.
21947:
21948: Toivomusaloite n:o 518
21949:
21950:
21951:
21952:
21953: Renko ym.: Maa-, puutarha- ja kotitalousoppilaitosten raken-
21954: tamisesta Oulun läänissä
21955:
21956:
21957: Eduskunnalle
21958: Oulun läänin maa-, puutarha- ja kotita- johdosta on kohtuullista, että jo vuoden 1991
21959: lousoppilaitosten rakennushankkeet ovat budjetissa korotetaan Oulun lääniin jaetta-
21960: odottaneet suunnittelu- ja rakentamisrahaa vien ammatillisten oppilaitosten rakentamis-
21961: noin 10 vuotta. - Keskiasteen uudistukseen rahoja tarvetta vastaavalla tavalla.
21962: ei ole täysin päästy, mikä johtuu tilanpuut- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21963: teesta ja alkeellisista tiloista. Muhoksen, Li- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21964: mingan, Haapaveden, Kempeleen ja Ruukin
21965: kunnissa sijaitsevat valtion keskiasteen oppi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21966: laitokset ovat huutavassa pulassa ja jonotta- maa-, puutarha- ja kotitalousoppilaitos-
21967: vat rakentamisrahoja. Yhteensä nämä hank- ten rakentamismäärärahojen lisäämi-
21968: keet ovat noin 120 milj. mk. Rakentamistar- seksi Oulun läänissä valtion vuoden
21969: peen suuruuden ja ajoituksen viivästymisen 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä.
21970: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21971: Tellervo Renko Eino Siuruainen Juhani Alaranta
21972: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
21973: 1990 vp. 559
21974:
21975: Toivomusaloite n:o 519
21976:
21977:
21978:
21979:
21980: Renko ym.: Opistoasteen perustamisesta Oulun käsi- ja taide-
21981: teolliseen oppilaitokseen
21982:
21983:
21984: Eduskunnalle
21985: Keskiasteen uudistus ei vielä kaikilta osin sisi myös alan oppilaitoksen käyneitä henki-
21986: ole toteutunut. Oulun lääni on maamme lää- löitä. Opistoaste palvelisi samalla myös ai-
21987: neistä ainoa, jossa ei vielä ole opistoastetta kuiskoulutustarpeita Oulun läänissä.
21988: käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Ou- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21989: lun kaupunki on anonut ja lääninhallitus kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21990: puoltanut opistoasteen saamista Oulun käsi-
21991: ja taideteolliseen oppilaitokseen. Oppilasha- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21992: ku on Ouluun runsas ja oppilaitokselle on jo opistoasteen saamiseksi Oulun käsi- ja
21993: nyt kysyntää yhteishaussa. Alueen elinkei- taideteolliseen oppilaitokseen vuoden
21994: noelämä ja etenkin pienyritystoiminta tarvit- 1991 aikana.
21995: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21996:
21997: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
21998: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
21999: 560 1990 vp.
22000:
22001: Toivomusaloite n:o 520
22002:
22003:
22004:
22005:
22006: Renko ym.: Uusien kirjastojen rakentamisesta Oulun lääniin
22007:
22008:
22009: Eduskunnalle
22010: Valtion vuoden 1990 budjetin kirjaston Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22011: rakentamismäärärahoilla ei ole luvattu ra- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22012: hoittaa yhtään Oulun läänin kirjastohanket-
22013: ta. Oulun läänissä on vielä 18 kuntaa, joilta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22014: puuttuu varsinainen kirjasto. Lisäksi on huu- kirjastojen rakentamiseen tarvittavien
22015: tava pula kirjastoautoista. määrärahojen varaamiseksi valtion vuo-
22016: Vuoden 1991 budjettiin tulisikin varata den 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä
22017: usean kirjaston rakentamisrahat myös Oulun Oulun läänissä.
22018: lääniin samalla, kun varataan riittävästi mää-
22019: rärahaa kirjastoautojen uusimiseen.
22020: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22021: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
22022: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
22023: 1990 vp. 561
22024:
22025: Toivomusaloite n:o 521
22026:
22027:
22028:
22029:
22030: Renko ym.: Monitaiteisten taidekoulujen saattamisesta val-
22031: tionosuuden piiriin
22032:
22033:
22034: Eduskunnalle
22035: Taideopetus hakee kokonaisuutenaan liset taidekoulut valtionosuuksien piiriin sa-
22036: uusia muotoja eri ikäluokkien osalta. Monis- moin kuin musiikkiopistotoimintakin on.
22037: sa kunnissa on perustettu omalla kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22038: sella monitaiteisia taidekouluja varhaisnuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22039: rille. Toiminta on positiivista ja on saanut
22040: myös vanhempien tuen. Monitaiteisten taide- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22041: koulujen kehittymistä vaikeuttaa kuitenkin monitaiteisten taidekoulujen saamiseksi
22042: niiden valtionosuuksien puuttuminen. Kehi- valtionosuuksien piiriin jo valtion vuo-
22043: tyksen turvaamiseksi tulisi saada monitaiteel- den 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä.
22044: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22045: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
22046: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen Juhani Alaranta
22047: Pirkko Ikonen Aapo Saari Juho Sillanpää
22048: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
22049: 562 1990 vp.
22050:
22051: Toivomusaloite n:o 522
22052:
22053:
22054:
22055:
22056: Renko ym.: Kulttuurisihteerin virkojen saamisesta valtion-
22057: avun piiriin Oulunsalossa ja Pyhäjoella
22058:
22059:
22060: Eduskunnalle
22061: Kunnallisen kulttuurityön edistämiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22062: tulee lisätä kulttuurisihteerin virkoja ja niiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22063: valtionavustusta. Toistaiseksi budjettiin mer-
22064: kityt rahat ovat olleet täysin riittämättömiä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22065: koko maassa. Oulun läänissä on myös yhdis- valtionavun saamiseksi kulttuurisihtee-
22066: telmävirkoja, joilla tehostetaan nuoriso- ja rin virkoihin Pyhäjoen ja Oulunsalon
22067: kulttuurityötä. Pyhäjoen kunnan ja Oulunsa- kuntiin.
22068: lon kunnan kulttuurisihteerin virkojen saami-
22069: nen valtionavun piiriin on kiireisintä.
22070: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22071: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
22072: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
22073: 1990 vp. 563
22074:
22075: Toivomusaloite n:o 523
22076:
22077:
22078:
22079:
22080: J. Roos ym.: Ala-asteiden koululaisten koulukuljetusten lisää-
22081: misestä
22082:
22083:
22084: Eduskunnalle
22085: Liikenneturvallisuus on asenteiden heike- suustyötä mahdollistamalla säännölliset kou-
22086: tessä asettanut yhä useamman suomalaisen lulaiskuljetukset jo 2-3 kilometrin matkoil-
22087: ongelmien eteen. Liikennemäärät kasvavat la.
22088: samanaikaisesti kun piittaamattomuus muis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22089: ta lisääntyy. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22090: Koululaiskuljetukset ovat jatkuvana kes-
22091: kustelun aiheena maamme eri kunnissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22092: Myös kuntien ratkaisut poikkeavat toisistaan ala-asteiden 1.-2.-luokkalaisten sään-
22093: asettaen täten nämä yhteiskuntamme pieni- nöllisten koululaiskuljetusten järjestä-
22094: osaisirumat eriarvoiseen asemaan. Jotkut miseksi tapauksissa, joissa matka kou-
22095: kunnat haluavat liikenneturvallisuuden uhal- lulle on 3 kilometriä, ja samalla myön-
22096: lakin pakottaa ala-asteiden 1.-2.-luokkalai- täisi kunnille harkintaoikeuden koulu-
22097: set kulkemaan vaarallisia väyliä alle 5 kilo- laiskuljetuksiin valtionavustuksin tätä-
22098: metrin matkoilla. Toiset puolestaan tekevät kin lyhyemmillä matkoilla, jos turvalli-
22099: rohkeasti tulevaisuuteen tähtäävää turvalli- suustekijät tätä edellyttävät.
22100:
22101: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22102: Jukka Roos Ilkka-Christian Björklund Sinikka Hurskainen-Leppänen
22103: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin
22104: Reijo Lindroos Virpa Puisto Saara-Maria Paakkinen
22105: Raimo Vuoristo Arto Lapiolahti Ensio Laine
22106: 564 1990 vp.
22107:
22108: Toivomusaloite n:o 524
22109:
22110:
22111:
22112:
22113: T. Roos ym.: Käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen perustami-
22114: sesta Nakkilaan
22115:
22116:
22117: Eduskunnalle
22118: Nakkilassa on toiminut jo vuodesta 1984 itsenäistymistä vastaan ole huomauttamista,
22119: lähtien käsi- ja taideteollisia aineita opettava vaan päinvastoin. Oppilaitoksen itsenäisty-
22120: Tyrvään käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen minen olisi välttämätöntä laitoksen kehittä-
22121: sivutoimipiste. Sille on kunta rakentanut hy- misenkin takia. Asialla on jo kiirekin.
22122: vät ja erittäin toimivat tilatkin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22123: Alun perinkin on ollut ajatuksena se, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22124: Nakkilan sivutoimipiste itsenäistyy mahdol-
22125: lisimman pian itsenäiseksi Nakkilan käsi- ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22126: taideteolliseksi oppilaitokseksi. Tätä Nakki- piteisiin Satakunnan käsi- ja taideteol-
22127: lan kunnanhallitus onkin hakenut ensimmäi- lisen oppilaitoksen perustamiseksi Nak-
22128: sen kerran jo 16.12.1988. Vammalassa toimi- kilaan.
22129: valla emolaitoksella ei Nakkilan toimipisteen
22130: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22131: Timo Roos Mikko Elo Heikki Rinne
22132: Raila Aho Timo Laaksonen Kauko Juhantalo
22133: Lea Mäkipää Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
22134: Kalevi Lamminen
22135: 1990 vp. 565
22136:
22137: Toivomusaloite n:o 525
22138:
22139:
22140:
22141:
22142: T. Roos: Ajoneuvomyyjän koulutuksen aloittamisesta Vam-
22143: malan ammattikoulussa ja Etelä-Satakunnan kauppaoppi-
22144: laitoksessa
22145:
22146:
22147: Eduskunnalle
22148: Ajoneuvokaupankäynti on maassamme Kokeilukoulutuksen jälkeen opiskelijana
22149: yhä lisääntymässä. Virallisesti järjestettyä olisi mahdollisuus jatkokouluttaa itseään
22150: koulutusta ei myyjillä kuitenkaan ole. Nyt aina korkeakoulutasolle sekä kaupalliseEc.
22151: Vammalassa sijaitseva Vammalan ammatti- että teknisellä alalla. Näin taataan opiskeb-
22152: koulu ja Huittisissa toimiva Etelä-Satakun- jalle suora jatko-opiskelumahdollisuus.
22153: nan kauppaoppilaitos ovat anomassa kokei- Kokeilusta saatavia tuloksia on mahdollis-
22154: lulupaa hyötyajoneuvomyyjän koulutuksen ta hyödyntää sekä nuorisoasteen että aikuis-
22155: aloittamiseen. koulutuksen kehittämisessä. Arvokasta tie-
22156: Koulutus on suunniteltu kaksivuotiseksi. toa saadaan myös eri peruslinjojen välisestä
22157: Pohjakoulutusvaatimuksena on yo-tutkinto yhteistyöstä.
22158: tai lukion oppimäärä taikka ammattikasva- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
22159: tushallituksen hyväksymä muu vastaava kou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22160: lutus.
22161: Koulutus ei tähtää kahteen erilliseen tut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22162: kintoon, vaan kokeilun tarkoituksena on sel- ajoneuvomyyjän koulutuksen aloittami-
22163: vittää eri alojen opetuksen yhdistämistä vas- seksi Vammalan ammattikoulussa ja
22164: taamaan työelämän asettamia koulutustar- Etelä-Satakunnan kauppaoppilaitok-
22165: peita. sessa.
22166: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22167:
22168: Timo Roos
22169: 566 1990 vp.
22170:
22171: Toivomusaloite n:o 526
22172:
22173:
22174:
22175:
22176: T. Roos ym.: Ylä-Satakunnan musiikkikoulun muuttamisesta
22177: musiikkiopistoksi
22178:
22179:
22180: Eduskunnalle
22181: Ylä-Satakunnan musiikkikoulu on tOimi- sikin, että lähimpäänkin, Tampereella sijait-
22182: nut Parkanossa jo vuodesta 1973 lähtien. sevaan vastaavaan laitokseen on matkaa 84
22183: Koulussa on nyt rehtorin lisäksi kuusi muuta kilometriä. Pidemmälle tähtäävien opintojen
22184: virkaa. Koulun toiminta-alueen muodostavat suorittaminen jo sielläkin asti on hankalaa ja
22185: Parkanon ja Ikaalisten kaupungit sekä Kih- monelle taloudellisestikin mahdotonta.
22186: niön kunta. Koulussa on varsinaisen musiik- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22187: kikoulun lisäksi musiikkileikkikoulu sekä ai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22188: kuisosasto. Päästötodistukseen oikeuttavan
22189: oppimäärän suorittaneiden lukumäärä on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22190: vuosittain ollut kasvussa. Ylä-Satakunnan musiikkikoulun muut-
22191: Koulun työohjelman hyväksyminen mu- tamiseksi musiikkiopistoksi.
22192: siikkiopiston työohjelmaksi olisi tärkeätä sik-
22193: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22194: Timo Roos Mikko Elo
22195: 1990 vp. 567
22196:
22197: Toivomusaloite n:o 527
22198:
22199:
22200:
22201:
22202: Rusanen: Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin pienyri-
22203: tyskeskuksen lisätilojen rakentamisesta
22204:
22205:
22206: Eduskunnalle
22207: Mikkelin pienyrityskeskus on pky-sekto- gin kannalta ei kuitenkaan ole kohtuullista,
22208: rilla valtakunnallisesti merkittävässä asemas- että se yksin joutuisi rakentamaan ja rahoit-
22209: sa. Sen toimintaa laajennetaan parhaillaan tamaan tarvittavat lisätilat. Kaupunki on jo
22210: kansainvälisyyskoulutukseen. Uusi BBA- hankkinut tontin tarkoitusta varten samasta
22211: koulutusohjelma (Bachelor of Business Ad- korttelista tämän vuoden kesäkuussa.
22212: ministration) käynnistyi lokakuussa 1989. Alustava arvio lisärakennuksen kustan-
22213: Pienyrityskeskus tarvitsee välttämättä lisäti- nuksista on 18 mmk. Kaupunki on esittänyt
22214: loja. sen rakentamista kaupungin toimesta ja että
22215: Helsingin yliopiston maaseudun tutki- valtio lunastaisi sen omistukseensa. Toisena
22216: mus- ja koulutuskeskus toimii samassa vaihtoehtona on ollut esillä kiinteistöyhtiön
22217: korttelissa pienyrityskeskuksen kanssa kau- muodostaminen siten, että valtio olisi vastaa-
22218: pungin kunnostamissa tiloissa. Mikkelin valla panostuksella mukana.
22219: kaupunki on luovuttanut nämä tilat viiden Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
22220: vuoden ajaksi vastikkeetta Helsingin yli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22221: opiston käyttöön. Toiminnan laajeneminen
22222: ja kehittyminen edellyttää jo nyt lisätilojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22223: rakentamista. Helsingin kauppakorkeakoulun Mikke-
22224: Ainoa ratkaisu tilaongelmaan on lisätilo- lin pienyrityskeskuksen ja Helsingin yli-
22225: jen rakentaminen molempien edellä mainittu- opiston maaseudun tutkimus- ja koulu-
22226: jen toimintojen käyttöön. Mikkelin kaupun- tuskeskuksen lisätilojen rakentamiseksi.
22227: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22228: Pirjo Rusanen
22229: 568 1990 vp.
22230:
22231: Toivomusaloite n:o 528
22232:
22233:
22234:
22235:
22236: Ryynänen ym.: Opettajien pätevöitymiskoulutuksen lisäämi-
22237: sestä
22238:
22239:
22240: Eduskunnalle
22241: Opettajapula on koulumme tämänhetkisis- man vuoden sisällä opettajia siirtyy eläkkeelle
22242: tä ongelmista kipeimpiä. Opettajankoulutuk- huomattavasti enemmän kuin uusia valmis-
22243: sen määrä ei olennaisesti kasva lukuvuonna tuu. Lukion tuntikehyksen laajentaminen li-
22244: 1990-1991. Kuitenkin pula on suuri sekä sää aineenopettajatarvetta. Peruskoulun op-
22245: luokanopettajista että erityisopettajista ja ai- pilasmäärä tulee kasvamaan vuoteen 1994
22246: neenopettajista, etenkin taideaineiden opetta- mennessä noin 20 000 oppilaalla.
22247: jista. Opettajavajaus on tällä hetkellä yhteen- Koulussa tarvitaan sisällöllistä uudistamis-
22248: sä yli 2 000 opettajaa. ta ja kasvatustehtävän korostamista. Kehit-
22249: On selvää, että tällä tilanteella jatkuessaan tämisen haasteisiin pystyy vastaamaan vain
22250: on kohtalokkaita kielteisiä seurauksia ope- pätevän koulutuksen saanut, työstään innos-
22251: tuksen tasoon koko maassa. Opettajankoulu- tunut opettajakunta.
22252: tuksen määrärahoja onkin tuntuvasti koro- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22253: tettava ja pätevöitymiskoulutusta on lisättä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22254: vä huomattavasti. Lisäksi säännöksiä päte-
22255: vöitymiskoulutukseen pääsemiseksi on väl- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22256: jennettävä. menpiteisiin opettajien pätevöitymis-
22257: Lähivuosina opettajapula tulee entisestään koulutuksen laajentamiseksi ja opetta-
22258: pahenemaan, ellei toimenpiteitä pulan pois- jankoulutuksen määrärahojen lisäämi-
22259: tamiseksi voimakkaasti tehosteta. Muuta- seksi.
22260: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22261:
22262: Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22263: 1990 vp. 569
22264:
22265: Toivomusaloite n:o 529
22266:
22267:
22268:
22269:
22270: Ryynänen: Koulutusvaihtoehtojen lisäämisestä keskiasteen
22271: oppilaille
22272:
22273:
22274: Eduskunnalle
22275: Keskiasteen eri koulutusvaihtoehdot ovat montakin kertaa. Tällöin jo keskiasteella on
22276: opetussuunnitelmiltaan melko joustamatto- oppilaille annettava mahdollisuus hankkia
22277: mia. Lukialaisen mahdollisuudet valita eri niitä tietoja ja taitoja, joita hän itse ajattelee
22278: aineiden välillä ovat erittäin rajalliset. Am- tarvitsevansa ja jotka häntä kiinnostavat.
22279: mattikouluissa asiat eivät ole paremmin. Joustava työelämä edellyttää joustavaa kou-
22280: Myös ainevalikoimat ovat rajalliset. Tällai- lutusta.
22281: nen käytäntö ei vastaa nyky-yhteiskunnan Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
22282: koulutukselle asettamiin haasteisiin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22283: Eri ammattien työnkuvat muuttuvat. Hen-
22284: kisen työn tekijä tarvitsee käytännön taitoja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22285: ja ruumiillisen työn tekijä yleissivistystä yhä jotta keskiasteen oppilailla olisi mah-
22286: enemmän. Ammattiin ei myöskään enää val- dollisuus kurssien suorittamiseen myös
22287: mistuta loppuelämäksi, vaan alaa vaihdetaan muissa keskiasteen oppilaitoksissa.
22288: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22289:
22290: Mirja Ryynänen
22291:
22292:
22293:
22294:
22295: 39 200136P
22296: 570 1990 vp.
22297:
22298: Toivomusaloite n:o 530
22299:
22300:
22301:
22302:
22303: Ryynänen ym.: Taiteen perusopetuksen järjestämisestä kun-
22304: nissa
22305:
22306:
22307: Eduskunnalle
22308: Koulun tehtävä on antaa elämässä tarvit- Opetusministeriössä on kehitelty taiteen
22309: tavia tietoja ja taitoja, mutta ennen kaikkea perusopetuksen järjestelmä, joka toisi taide-
22310: kykyä ja halua elämänikäiseen oppimiseen. kasvatuksen kiinteäksi osaksi koulun muuta
22311: Siksi koulun opetussisältöjen on oltava niin toimintaa kerhotuntien puitteissa. Samassa
22312: monipuolisia, että kaikilla on mahdollisuus yhteydessä on kehitelty kunnan yhteisen tai-
22313: kokea onnistumisen elämyksiä. Terveen itse- deaineiden opettajan toimenkuvaa ja koulu-
22314: tunnon vahvistaminen on keskeinen tavoite. tusta. Näiden suunnitelmien pohjalta pitäisi
22315: Sirpaleisen ja jäsentymättömän tietotulvan nopeasti päästä konkreettisiin toimenpiteisiin
22316: pakkotahtinen syöttäminen ei anna tilaa luo- tasokkaan taideopetuksen järjestämiseksi
22317: vuudelle, oma-aloitteisuudelle ja ajattelun ke- kaikissa kouluissa ja kunnissa.
22318: hittymiselle. Opetuksen pitäisi tukea nuoren Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22319: kokonaispersoonallisuuden kehittymistä ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22320: ihmisen monipuolisuutta.
22321: Viestinnän runsauden keskellä tarvitaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22322: valintakykyä, jonka pohjana on arvokasva- taiteen perusopetuksen järjestämiseksi
22323: tus. Omakohtaiset taide-elämykset auttavat joka kuntaan koulujen ja eri järjestöjen
22324: saamaan elävän kosketuksen arvoihin. Moni- toimesta sekä osoittaisi järjestelmän to-
22325: puolinen taideopetus tukee myös muuta op- teuttamiseen tarvittavan rahoituksen.
22326: pimista ja henkistä kasvua.
22327: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22328: Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22329: 1990 vp. 571
22330:
22331: Toivomusaloite n:o 531
22332:
22333:
22334:
22335:
22336: Ryynänen ym.: Kuntien nuorisotyön tukemisesta
22337:
22338:
22339: Eduskunnalle
22340: Kuntien nuorisotyön kattavaan järjestämi- että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
22341: seen ei ole osoitettu riittäviä taloudellisia kuntien nuorisotyöhön saadaan lisää
22342: resursseja. Esimerkiksi valtionosuudet liikun- voimavaroja.
22343: tatoimen kehittämiselle ovat huomattavasti
22344: suuremmat.
22345: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22346: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22347: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22348: Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki
22349: 572 1990 vp.
22350:
22351: Toivomusaloite n:o 532
22352:
22353:
22354:
22355:
22356: Ryynänen ym.: Nuorisotutkimuksen rahoituksen lisäämisestä
22357:
22358:
22359: Eduskunnalle
22360: Opetusministeriön vuonna 1986 hyväksy- Alhainen määräraha on johtanut pieni-
22361: mässä nuorisopoliittisessa tutkimusohjelmas- muotoiseen ja vakiintumattomaan tutkimuk-
22362: sa kiinnitetään huomiota nuorisoon ja nuori- seen. Pidemmät tutkimussopimukset johtaisi-
22363: sopolitiikan osa-alueisiin kohdistuvaan tutki- vat tutkimuksen tason kohoamiseen sekä
22364: mukseen. Ohjelman erityistavoitteena on tu- mahdollistaisivat nuorisotoiminnan kehittä-
22365: kea nuorisotutkimuksen teorian ja menetel- miselle tärkeiden kokeilujen tutkimuksen.
22366: mien kehittämistä sekä nuorisotoiminnan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22367: nuorisotyön tutkimusta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22368: Erityisesti nuorisopoliittisen päätöksen-
22369: teon kannalta nämä tavoitteet ovat tärkeitä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22370: Ohjelmassa esitetään lisäksi tavoitteena sil- nuorisotutkimuksen rahoituksen lisää-
22371: loisen nuorisotutkimuksen määrärahan kak- miseksi.
22372: sinkertaistamista. Tavoitteeseen ei kuiten-
22373: kaan ole päästy.
22374: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22375:
22376: Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
22377: 1990 vp. 573
22378:
22379: Toivomusaloite n:o 533
22380:
22381:
22382:
22383:
22384: Ryynänen: Urheilukoulukokeilun aloittamisesta Kuopiossa
22385:
22386:
22387: Eduskunnalle
22388: Pohjois-Savon ammattioppilaitoksessa on - huipputasolla toimivat urheiluseurat
22389: vuodesta 1986 lähtien toteutettu urheilijoiden -koulutettu ja arvostettu valmentajakun-
22390: ammatillisen koulutuksen kokeilua. ta
22391: Kokeilu on osoittanut, että ammatillinen -monipuoliset ammatilliset opiskelumah-
22392: koulutus ja urheiluvalmennus voidaan sovit- dollisuudet ja urheilulukio
22393: taa yhteen siten, että urheilijat voivat valmen- - oppilaitosten kiinnostus urheilukoulu-
22394: tautua ja kilpailla täysipainoisesti ja samalla toimintaan
22395: valmistua ammattiin. Kokeilu on osoittanut - yliopiston, liikuntalääketieteen tutki-
22396: myös sen, että toimiakseen kunnolla urheili- muslaitoksen, urheilulääkäriaseman, urhei-
22397: joiden ammatillinen koulutus vaatii tavan- luopiston tai testausaseman mahdollinen apu
22398: omaisesta opiskelusta poikkeavia toimintare- valmennustoiminnassa
22399: sursseja, jotta joustavat opetusjärjestelyt ja - alueellinen urheilukouluverkoston kat-
22400: urheiluvalmennukselliset asiat voidaan käy- tavuus.
22401: tännössä toteuttaa.
22402:
22403:
22404: Vakinaistaminen Miksi Kuopioon
22405: Ammattikasvatushallitus on tekemässä
22406: vuoden 1990 tulo- ja menoarvion pohjalta Kuopiossa on kaikki sijaintipaikkakunnan
22407: urheilijoiden ammatillisen koulutuksen vaki- edellytykset.
22408: naistamisesitystä opetusministeriölle. Kuopiossa on ollut urheilukoulukokeiluja
22409: Ammattikasvatushallituksen asettama työ- toiminnassa Pohjois-Savon ammattioppilai-
22410: ryhmä on tehnyt oman esityksensä urheilijoi- toksessa vuodesta 1986 alkaen, Kuopion
22411: den ammatillisen koulutuksen vakinaistami- Klassillisessa lukiossa vuodesta 1987 alkaen
22412: sesta. Työryhmä on jättänyt muistionsa am- ja Kuopion kauppaoppilaitoksessa vuodesta
22413: mattikasvatushallitukselle 20.2.1989. Muis- 1989 alkaen. Oppilaitokset ovat olleet kokei-
22414: tiossa on pidetty tärkeänä mm. sitä, että lun aikana yhteistyössä koko ajan ja sovelta-
22415: urheilukoulujen määrä on sellainen, että ur- neet ns. yhteistoimintamallia hyvällä menes-
22416: heiluvalmennettavien taso voidaan säilyttää tyksellä. Oppilaitoksilla on jo kokemusta
22417: riittävän korkeana. Suomessa tarvitaan enin- asiasta ja innostusta hoitaa asia.
22418: tään 10 muistiossa esitetyn yhteistoiminta- Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslai-
22419: mallin mukaisesti toimivaa urheilijoiden am- tos ja yliopisto sekä paikalliset urheiluseurat
22420: matillista koulutuskeskusta. SVUL, TUL ja ovat olleet yhteistyöhaluisia.
22421: SPL tekivät keskuudessaan selvityksen siitä, Kuopion huipputason valmentajakunta on
22422: mihin ko. keskukset tulisi sijoittaa. Kuopio ottanut urheilukoulutoiminnan vakavasti ja
22423: oli tällä listalla hyvin sijoittuneena. Kuopios- ollut kiitettävästi käytettävissä valmennus-
22424: ta löytyvät kaikki sellaiset tärkeät edellytyk- tunneilla.
22425: set, joita työryhmä piti välttämättöminä ur- Monet lajiliitot ovat asettaneet Kuopion
22426: heilukoulutoiminnalle. oman lajinsa erääksi valtakunnalliseksi val-
22427: Seuraavia tekijöitä pidettiin tärkeinä: mennuksen painopistealueeksi.
22428: -urheilijoiden kannalta hyvät ja moni- Kuopion kaupunki on jo osoittanut kiin-
22429: puoliset harjoitusolosuhteet nostuksensa nimeämällä v. 1986 urheilutoi-
22430: 574 1990 vp. - TA n:o 533
22431:
22432: mikunnan koordinoimaan urheilukouluasioi- keskiasteen ammatillisessa oppilaitoksessa tai
22433: ta kaupungissa. lukiossa. Urheiluvalmennustunneilla (2 tun-
22434: Läänin urheilulautakunta suosittelee Kuo- tia päivässä) urheilijat valmentautuisivat yh-
22435: piota lausunnossaan urheilukoulupaikka- teisissä harjoituksissa ammattitaitoisten laji-
22436: kunnaksi. valmentajien johdolla. Tarvittavat resurssit ja
22437: toimintaorganisaatio olisivat urheilijoiden
22438: ammatillisen koulutuksen vakinaistamista
22439: Millainen toimintamalli Kuopioon selvittäneen työryhmän muistion mukaiset.
22440: Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
22441: Urheilukoulukokeilussa mukana olevien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22442: oppilaitosten yksimielinen kanta lienee se,
22443: että Kuopioon sopisi parhaiten ns. yhteistoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22444: mintamallin mukainen valmennuskeskus. yhteistoimintamallin mukaisen urheilu-
22445: Tällöin urheilija voisi opiskella missä tahansa koulun perustamiseksi Kuopioon.
22446: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22447: Mirja Ryynänen
22448: 1990 vp. 575
22449:
22450: Toivomusaloite n:o 534
22451:
22452:
22453:
22454:
22455: Saapunki: Taloudellisissa vaikeuksissa olevien kansanopisto-
22456: jen toiminnan turvaamisesta
22457:
22458:
22459: Eduskunnalle
22460: Suomessa kansanopistoilla on pitkät ja an- erittäin suurten taloudellisten vaikeuksien
22461: siokkaat perinteet kansalaisten yleissivistävi- alaisena. Niiden tilannetta eivät köyhät kuu-
22462: nä sekä ammattiin valmentavina oppilaitok- natkaan voi riittävästi auttaa. Etenkin niillä
22463: sina. kansanopistoilla, joissa on tapahtunut vii-
22464: Muiden koulutusmuotojen valtakunnalli- meisten vuosien aikana investointeja, on to-
22465: nen kehitys on ollut monipuolista ja vilkasta. della taloudellisesti vaikeat ajat.
22466: Opetuksellisessa kehityksessä ovat pysyneet Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
22467: mukana myös kansanopistot, mutta taloudel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22468: listen voimavarojen suhteen yhteiskunta on
22469: jättänyt ko. opinahjot liian vähälle huomiol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22470: le. taloudellisissa vaikeuksissa olevien kan-
22471: Useat maamme kansanopistoista painivat sanopistojen toiminnan turvaamiseksi.
22472: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22473: Pauli Saapunki
22474: 576 1990 vp.
22475:
22476: Toivomusaloite n:o 535
22477:
22478:
22479:
22480:
22481: Saapunki: Urheiluseuroille myönnettävän t~en lisäämisestä
22482:
22483:
22484: Eduskunnalle
22485: Vapaalla kansalaistoiminnalla on suoma- Huolestuttavana on pidettävä kuitenkin
22486: laisessa yhteiskunnassa ollut vuosikymme- sitä, että edelleenkin yhteiskunnan tuella on
22487: nien ajan suuri merkitys. Se on siivittänyt voitu kattaa vain keskimäärin kymmenen
22488: nuorisotyötä, kulttuurin kaikinpuolista har- prosenttia urheiluseurojen toimintamenoista.
22489: rastamista sekä monia luonteeltaan yleishyö- Muilta osin rahoituksesta vastaavat - sa-
22490: dyllisiä elämänaloja. moin kuin ennen liikuntalakia - urheiluseu-
22491: Urheilun ja liikunnanharrastuksen alueella rat itse.
22492: vapaaehtoisuuteen perustuvan kansalaistoi- Urheiluseurailta odotetaan nykyään eri-
22493: minnan merkitys on yhteiskunnanemme kor- tyisesti nuorille suunnattua toimintaa. Tämä \
22494: vaamatonta. Urheiluseuraverkko on vuosi- edellyttää varmasti uusien ohjaajien rekry-
22495: kymmenien kuluessa levittäytynyt kattamaan toimista sekä mahdollisuutta vapauttaa ny-
22496: maamme jokaisen kunnan. Urheiluseuroihin kyisiä voimavaroja varainhankinnasta itse
22497: kuuluu tällä hetkellä yli viidennes maamme käytännön urheilu- ja liikunnanohjaustehtä-
22498: aikuisväestöstä ja peräti noin 40 % 7-14- viin.
22499: vuotiaista nuorista. Urheiluseuroissa toimii Yhteiskunta voi päätöksillään edistää tä-
22500: maamme laajin nuorisoliike. mänsuuntaista kehitystä jopa ratkaisevalla
22501: Liikuntalain säätämisen yhteydessä erääksi tavalla lisäämällä merkittävästi juuri urheilu-
22502: keskeisimmistä tavoitteista asetettiin urheilu- seurojen tukemiseen tarkoitettuja määrära-
22503: seurojen taloudellisten toimintaedellytysten hoja.
22504: kehittäminen vastaamaan toiminnan yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
22505: kunnallista merkitystä. Tavoitteeseen katsot- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22506: tiin päästävän luomalla kunnille silloista pa-
22507: remmat edellytykset lisätä merkittävästi ur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22508: heiluseuroille osoittamiaan avustuksia. Lii- yhteiskunnan urheiluseuroille osoitta-
22509: kuntalain mukaisesti valtion tulo- ja menoar- man tuen lisäämiseksi niin, että se vuo-
22510: vioon sisällytettiinkin määräraha käytettä- sikymmenen vaihteessa olisi vähintään
22511: väksi valtionosuuksiin kunnille urheiluseura- kolminkertainen verrattuna vuoden
22512: avustamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Jo 1985 tilanteeseen.
22513: nyt on havaittu, että järjestelmä on ohjannut
22514: kehitystä oikeaan suuntaan.
22515: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22516:
22517: Pauli Saapunki
22518: 1990 vp. 577
22519:
22520: Toivomusaloite n:o 536
22521:
22522:
22523:
22524:
22525: Saari ym.: Lehtimäen opiston käyttökustannuksiin maksetta-
22526: vien valtionapujen korottamisesta
22527:
22528:
22529: Eduskunnalle
22530: Lehtimäen opisto on maamme ainut vam- ne johtaa väistämättömästi Lehtimäen opis-
22531: maisten opiskeluun tarkoitettu kansanopisto. ton pysyviin rahoitusvaikeuksiin.
22532: Lehtimäen opiston opiskelijoitten joukossa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22533: on hyvinkin vaikeavammaisia opiskelijoita. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22534: Opiskelijain vammojen johdosta opiston
22535: käyttökustannukset luonnollisesti nousevat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22536: korkeammiksi kuin tavallisilla terveitten Lehtimäen opistolle maksettavan opis-
22537: opiskelijoitten kanssa toimivilla opistoilla. kelijaviikkokohtaisen käyttökustannus-
22538: Kuitenkin Lehtimäen opisto saa opiskelija- ten valtionavun maksamiseksi kaksin-
22539: viikkojen perusteella maksettavaa käyttökus- kertaisena vammaisten opiskelijoitten
22540: tannusten valtionapua samojen perusteiden osalta.
22541: mukaisesti kuin muutkin opistot. Tämä tilan-
22542: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22543: Aapo Saari Juho Sillanpää Tytti Isohookana-Asunmaa
22544: Johannes Virolainen Pentti Mäki-Hakola Anneli Jäätteenmäki
22545: Jukka Vihriälä
22546: 578 1990 vp.
22547:
22548: Toivomusaloite n:o 537
22549:
22550:
22551:
22552:
22553: Saari ym.: Tuomarniemen metsäoppilaitoksen peruskorjaus-
22554: suunnitelman toteuttamisesta
22555:
22556:
22557: Eduskunnalle
22558: Pitkät perinteet omaava Tuomarniemen ja puutteellisissa tiloissa. Oppilaitokselle on
22559: metsäoppilaitos on koko Vaasan läänin ainut laadittu saneeraus- ja laajennussuunnitelmat,
22560: metsäalan oppilaitos. 1960- ja 1970-luvuilla joiden toteuttaminen turvaisi oppilaitokselle
22561: toteutetut laajat metsäojitukset ovat tehneet mahdollisuudet toimia tehokkaasti nykyajan
22562: vähämetsäisestä Etelä-Pohjanmaasta vankan vaatimuksia vastaavissa puitteissa.
22563: metsämaakunnan. Suunnitellut teollisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22564: laajennushankkeet aiheuttavat tehostetun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22565: metsien hoidon tarvetta, etenkin maakunnan
22566: nuorissa ojitusalueitten metsissä. Tuomarnie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22567: men metsäoppilaitoksen tärkeys on siis enti- Tuomarniemen metsäoppilaitoksen sa-
22568: sestään korostumassa. Oppilaitos toimii kui- neeraus- ja laajennushankkeen toteutta-
22569: tenkin vanhoissa osittain heikkokuntoisissa miseksi.
22570: Heisingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22571: Aapo Saari Juho Sillanpää Tytti Isohookana-Asunmaa
22572: 1990 vp. 579
22573:
22574: Toivomusaloite n:o 538
22575:
22576:
22577:
22578:
22579: Saari ym.: Siirtolaismuseon perustamisesta Peräseinäjoelle
22580:
22581:
22582: Eduskunnalle
22583: Siirtolaisuus on ollut hyvin leimaa-antava kunnan hallussa. Valta- tai maakunnallisen
22584: piirre pohjalaiselle kulttuurille viime vuosisa- siirtolaismuseon perustaminen on kuitenkin
22585: dalla ja tämän vuosisadan alkupuolella. Ete- yhdelle kunnalle kohtuuttoman suuri uhraus
22586: lä-Pohjanmaalta on lähdetty runsain joukoin kulttuurin hyväksi.
22587: siirtolaisiksi paremman toimeentulon toivos- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22588: sa. Peräseinäjoella, joka on ollut yksi suuria kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22589: amerikansiirtolaispitäjiä, on vireillä hanke
22590: erityisen siirtolaismuseon perustamiseksi Pe- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22591: räseinäjoelle. Siirtolaismuseon sijoittumiseen menpiteisiin riittävän valtiontuen osoit-
22592: Peräseinäjoelle antaa erityisperustelun se, tamiseksi Peräseinäjoelle perustettavan
22593: että Suomen tunnetuin amerikansiirtolainen siirtolaismuseon perustamiskustannuk-
22594: Ville Ritola oli peräseinäjokelainen. Ville Ri- siin.
22595: tolan mitalikokoelma on jo nyt Peräseinäjoen
22596: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22597: Aapo Saari Juho Sillanpää
22598: Anneli Jäätteenmäki Tytti Isohookana-Asunmaa
22599: 580 1990 vp.
22600:
22601: Toivomusaloite n:o 539
22602:
22603:
22604:
22605:
22606: Savela: Turvealan professuurin perustamisesta Oulun yliopis-
22607: toon
22608:
22609:
22610: Eduskunnalle
22611: Suomen turvevaroista on noin kuusikym- turpeen käyttömuotoina tutkimuksen alla
22612: mentä prosenttia Oulun- ja Lapin läänien ovat mm. turpeen kemiallinen jatkojalostus
22613: alueella. Myös turvemarkkinat ovat Oulun "Vaalan turveprojekti" ja maatalouden ra-
22614: läänissä kehittyneet ja ovat lähes puolet koko vinteiden talteenotto turpeeseen kompostoi-
22615: Suomen polttoturvemarkkinoista. Turvetuo- malla sekä erilaiset ympäristöongelmien hoi-
22616: tanto työllistää Oulun läänissä tällä hetkellä tamiskysymykset turpeen avulla.
22617: jo lähes tuhat ihmistä. On kuitenkin todettava, että turvealalle ei
22618: Turve on monikäyitäinen biomassa ja ko- Suomessa ole järjestetty suunnitelmallista
22619: timainen biopolttoaine. Turveteollisuus on turvealan koulutus- ja tutkimustoimintaa
22620: tällä hetkellä pääosin keskittynyt ns. poltto- minkään korkeakoulun tai yliopiston toimes-
22621: turvetuotantoon, ja turpeen käyttö muihin ta varmistamaan edellä mainittujen kehitys-
22622: tarkoituksiin on vielä hyvin alkuvaiheessa. toimintojen onnistumista.
22623: Turpeen, muun kuin polttokäytön lisääntyes- Oulun yliopistossa on tehty viimeisten vii-
22624: sä, käytön esteenä on turpeen moninaiskäy- dentoista vuoden aikana uraauurtavaa työtä
22625: tön pienuus, eikä sillä näin ollen ole riittäväs- turvealan kehitystoiminnan hyväksi. Turve-
22626: ti voimavaroja itsenäisesti hoidettuun perus- teollisuuden tutkijajoukosta on pääosa saa-
22627: tutkimukseen ja uuden kehittämistoiminnan nut peruskoulutuksensa Oulun yliopistossa.
22628: hoitamiseen, Alan professuuri sopisi parhaiten Suomessa
22629: Turvetuotanto on tällä hetkellä yksi huo- Oulun yliopistolle. Sillä on riittävän laaja-
22630: mattava kotimainen bioenergia, jonka osuus alainen perusrakenne tämän luonnonvaran
22631: on noin neljä prosenttia maamme energian- tutkimuksen ja koulutuksen järjestämiseksi ja
22632: tuotannosta. Turve on lisäksi monipuolinen se lisäksi sijaitsee luonnonvarojen vieressä.
22633: ja käyttökelpoinen raaka-aine mm. ympäris- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
22634: tönsuojelutoiminnassa ja maanparannukses- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22635: sa. Pohjoissuomalaisena luonnonvarana tur-
22636: ve tulee olemaan yksi maamme merkittävim- että hallitus ryhtyisi toimiin turvealan
22637: mistä tulevaisuuden raaka-aineista. Turpeelle professuurin perustamiseksi Oulun yli-
22638: on löydettävissä monia uusia hyödyntämis- opistoon, jolloin maallemme tärkeät
22639: muotoja, mikäli asioiden tutkimus- ja kehi- luonnonvarat voitaisiin paremmin hyö-
22640: tystoimintaan saataisiin riittävän laaja-alai- dyntää.
22641: nen kehityspanos tuleville vuosille. Uusina
22642: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22643:
22644: Oiva Savela
22645: 1990 vp. 581
22646:
22647: Toivomusaloite n:o 540
22648:
22649:
22650:
22651:
22652: Savolainen ym.: Erityisammattioppilaitoksille myönnettävän
22653: valtion tuen lisäämisestä
22654:
22655:
22656: Eduskunnalle
22657: Elokuun 1. päivänä 1989 annetulla lain ta vastaavalla tavalla ja tarkoituksenmukai-
22658: muutoksella ja asetuksella 16 ammatillista sissa opetustiloissa myös muualla Suomessa
22659: erityisoppilaitosta siirtyi yleisiä ammattioppi- kuin vain pääkaupunkiseudulla.
22660: laitoksia koskevan lainsäädännön piiriin. Perttulan erityisammattikoulu Hämeenlin-
22661: Tässä yhteydessä niille säädettiin lisätehtäviä nassa kouluttaa kehitysvammaisia nuoria yk-
22662: varsinaisen koulutustehtävän lisäksi, mm. silöllisten opetussuunnitelmien mukaan mm.
22663: toimiminen konsulttina ja kehittämiskeskuk- maa- ja metsätalouden opintolinjalla, mikä
22664: sina muille ammattioppilaitoksille niiden in- mahdollistaa puutarha- ja puistotyöntekijöi-
22665: tegroidessa opetustaan erityisopetukseen. den sekä maisemanrakentajan ammattiin
22666: Samanaikaisesti varsinkin kehi tysvammai- kouliintumisen. Koulun kasvihuoneen ja
22667: sille tarkoitetuissa erityisammattikouluissa opintolinjan opetustilojen rakentamishanke
22668: oppilastarjonta on ollut kolmin-nelinkertai- on kuitenkin AKH:n esityksestä huolimatta
22669: nen vuotuisiin aloituspaikkoihin nähden siirtynyt KTS:n ulkopuolelle.
22670: (Perttulan erityisammattikoulun tilasto v. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22671: 1989). Em. erityisammattikoulut siirtyivät so- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22672: siaali- ja terveysministeriöitä opetusministe- vomuksen,
22673: riön alaisuuteen v. 1986, mikä merkitsi siirtoa
22674: edeltävinä vuosina investointien jäädyttämis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22675: tä. erityisammattioppilaitoksille myönnet-
22676: Opetusministeriön KTS:ssa erityisammat- tävän vuotuisen rakentamismäärärahan
22677: tikouluille varatut rakentamismäärärahat 2,3 korottamiseksi 15 000 000 markkaan ja
22678: milj. mk v. 1990, 6,1 milj. mk v. 1991 ja 4,8 huolehtisi vammaisten opetuksessa tar-
22679: milj. mk v. 1992 näyttävät menevän Näkö- vittavien kouluavustajien sekä opiskelu-
22680: vammaisten ammattikoulun asuntolan ra- tulkkien saamisesta, jotta vammaisten
22681: kentamiseen, minkä toteutuminen on toki ammatillinen koulutus turvataan lain-
22682: tarpeellinen. Vammaisten ammatillinen kou- säädännön edellyttämällä tavalla.
22683: lutus tulee hoitaa muuta ammatillista Opetus-
22684: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22685: Lea Savolainen Arto Lapiolahti Esko Helle
22686: Jorma Rantanen Hannu Tenhiälä Sirkka-Liisa Anttila
22687: Iiro Viinanen Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
22688: 582 1990 vp.
22689:
22690: Toivomusaloite n:o 541
22691:
22692:
22693:
22694:
22695: Sillanpää ym.: Rakennusavustuksen myöntämisestä Kauha-
22696: joen evankeliselle opistolle
22697:
22698:
22699: Eduskunnalle
22700: Kauhajoen evankelinen opisto on raken- lisista rakennuskustannuksista 12 prosenttia,
22701: nettu ns. päärakennuksen osalta 1929 ja opis- yhteensä 1 150 000 markkaa.
22702: torakennus II valmistui 1959. Näiden yhtei- Opisto on hakenut kuluvan vuoden valtion
22703: nen tilavuus on n. 13 130 m 3 . Opistoraken- tulo- ja menoarviosta 500 000 markan avus-
22704: nukset oli välttämätöntä saneerata ja perus- tusta perusparannustyön jälkirahoituksen
22705: korjata, jos nykyaikaista opetusta opistossa hoitamiseen.
22706: harjoitetaan jatkossa. On välttämätöntä, että anottu summa
22707: Saneeraus suoritettiin vuosina 1986-1989. myönnetään. Ilman rakennusavustuksen tuo-
22708: Se käsitti molemmat opistorakennukset ja maa helpotusta opiston talouden tasapainot-
22709: tonttialueen kunnostuksen. Nyt opisto on taminen on ylivoimaisen vaikeaa.
22710: muutettu vastaamaan nykyajan opistotyön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22711: vaatimuksia. Tämä saneeraus ja kunnostus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22712: maksoi n. 9,67 milj. markkaa. Opisto on muksen,
22713: rahoittanut rakentamisen pääasiassa lainalla
22714: ja avustuksilla. Lainamäärä v. 1989 oli 7,8 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22715: milj. markkaa. Korkea lainakorko vaikeuttaa rakennusavustuksen saamiseksi Kauha-
22716: opiston toimintaa talouden osalta. joen evankelisen opiston saneerausvel-
22717: Opisto on saanut valtionavustuksia todel- kojen jälkihoitoon.
22718: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22719:
22720: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki
22721: Pentti Mäki-Hakola Aapo Saari
22722: 1990 vp. 583
22723:
22724: Toivomusaloite n:o 542
22725:
22726:
22727:
22728:
22729: Sillanpää ym.: Kuntien nuorisotyöhön tarkoitetun valtion-
22730: avun lisäämisestä
22731:
22732:
22733: Eduskunnalle
22734: Vuoden 1986 valtionosuusperusteet kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22735: tien nuorisotyön osalta muuttuivat suoritepe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22736: rusteisista markkajasukas-perusteisiksi. Tä- vomuksen,
22737: män vuoksi läänimme pienet kunnat ovat
22738: menettäneet valtionosuuksia. Ns. nuoriso- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22739: markka eli avustus/asukas on kehittynyt vain kuntien nuorisotoimen valtionosuuden
22740: inflaation tahdissa vuosittain. Vuonna 1987 korottamiseksi valtion vuoden 1991
22741: se oli 6 markkaa/asukas, nyt vuonna 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä vähintään
22742: 8,50 markkaa/asukas. Jos kunnissa toimiville 12 markaksi asukkaalta.
22743: nuorisojärjestöille kyetään antamaan avus-
22744: tusta tyydyttävästi, on nuorisomarkka nos-
22745: tettava vähintään 12 markkaan/asukas.
22746: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22747: Juho Sillanpää Matti Maijala Aapo Saari
22748: 584 1990 vp.
22749:
22750: Toivomusaloite n:o 543
22751:
22752:
22753:
22754:
22755: Sillanpää ym.: Kuntien nuorisotilojen perustamiskustannuk-
22756: siin tarvittavien määrärahojen lisäämisestä
22757:
22758:
22759: Eduskunnalle
22760: Maamme kunnissa on nuorison toiminta- milj. markkaa vuosittain. Nuorisotilojen tar-
22761: tilojen rakentamis- ja saneeraustarve erittäin ve on kiistaton järjestäytyneen ja järjestäyty-
22762: merkittävä. Nuorisotilojen tarvetta esiintyy mättömän nuorison keskuudessa.
22763: kaikkein mittavimmin kuntien taajamissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22764: Kunnat eivät panosta riittävästi nuorisotiloi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22765: hin, vaikka tarvetta on. Tämä johtuu valtion vomuksen,
22766: osuuden vähäisestä määrästä kokonaisuudes-
22767: saan. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22768: sisältää vain 2 milj. markkaa. Esimerkiksi nykyistä suuremman määrärahan ja
22769: Vaasan läänin viisi kuntaa anoi 9,6 milj. valtionosuuden saamiseksi kuntien nuo-
22770: markkaa. Läänin osuus on vain 9,75% eli risotilojen perustamiskustannuksiin.
22771: 195 000 markkaa. Tarve olisi vähintään 2,4
22772: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22773: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki
22774: Matti Maijala Aåpo Saari
22775: 1990 vp. 585
22776:
22777: Toivomusaloite n:o 544
22778:
22779:
22780:
22781:
22782: Sillanpää ym.: Moottoriurheilualue Botniaring Oy:n rakenta-
22783: misesta J urvaan
22784:
22785:
22786: Eduskunnalle
22787: Valtakunnallisesti merkittäviä mootto- potentiaalinen kysyntä on vahva. Ajorata on
22788: riurheilukeskuksia on rakennettu ja suun- 2,68 kilometrin mittainen. Maansiirtotyöt
22789: nitteilla vain muutamia. Länsi-Suomessa on ajoradalla ja varikkoalueilla sekä mittavat
22790: vain Vetelin KeMoRan rata rakennettu ja päällystystyöt merkitsevät I vaiheen kustan-
22791: se on myös vilkkaassa käytössä. Jurvan nukseksi 2,7 milj. markkaa.
22792: kunta ja lähialueen kunnat Kauhajoki, När- Moottoriradalla on maakunnallis-valta-
22793: piö ja Teuva ovat yhdessä alan urheiluauto- kunnallista merkitystä autourheilun kehittä-
22794: järjestöjen kanssa perustaneet Botniaring- miseksi myös Etelä-Pohjanmaalle.
22795: nimisen osakeyhtiön, jonka toimintatarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22796: tuksena on rakentaa kansåinväliset mitat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22797: täyttävä moottoriurheilualue Jurvan kun- muksen,
22798: nan ns. Lintuharjulle.
22799: Etelä-Pohjanmaalla ja sen rannikkoalueel- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
22800: Ia on yli 6 000 autourheilun harrastajaa, jois- piteisiin taatakseen valtionrahoituksen
22801: ta 2/3 toimii aktiivisesti. Botniaring-autour- (veikkausvoittovarojen) moottoriurhei-
22802: heilukeskuksen välittömässä vaikutuspiirissä lualue Botniaring Oy:n rakentamiseen.
22803: on n. 150 000 asukasta, joten urheilualueen
22804: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22805: Juho Sillanpää Aapo Saari
22806: Håkan Malm Anneli Jäätteenmäki
22807: Jukka Vihriälä
22808:
22809:
22810:
22811:
22812: 40 200136P
22813: 586 1990 vp.
22814:
22815: Toivomusaloite n:o 545
22816:
22817:
22818:
22819:
22820: Siuruainen ym.: Turvealan professuurin perustamisesta Oulun
22821: yliopistoon
22822:
22823:
22824: Eduskunnalle
22825: Turveteknologian tutkimus ja koulutus jätteiden kompostoinnissa edellyttää tutki-
22826: sekä turpeen käytön ympäristövaikutusten muksen tehostamista ja käyttömenetelmien
22827: tutkimus edellyttävät alan professorin viran kehittämistä. Loppuun käytetyt nostoalueet
22828: perustamista Oulun yliopistoon. osaltaan edellyttävät tutkimusta.
22829: Kyseisen yliopiston valintaa puoltaa sijain- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22830: ti maan potentiaalisimmalla turvetuotanto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22831: alueella, monipuolinen tekninen tiedekunta
22832: ja korkeatasoiset biologian laitokset. Tur- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
22833: peen käytön lisääminen energiantuotannos- menpiteisiin turvealan professuurin pe-
22834: sa, kemianteollisuudessa, kasvualustana ja rustamiseksi Oulun yliopistoon.
22835: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22836:
22837: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
22838: Tellervo Renko Jukka Vihriälä Juhani Alaranta
22839: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Juhani Vähäkangas
22840: 1990 vp. 587
22841:
22842: Toivomusaloite n:o 546
22843:
22844:
22845:
22846:
22847: Skinnari ym.: Ammattikorkeakoulukokeilun toteuttamisesta
22848: Lahdessa
22849:
22850:
22851: Eduskunnalle
22852: Lahden kaupunki on tehnyt opetusmi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22853: nisteriölle esityksen ammattikorkeakouluko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22854: keilun aloittamisesta Lahdessa syksyllä 1990. muksen,
22855: Suunniteltu kokeilu on tarkoitus aloittaa
22856: kaupungin omistaman Lahden kauppaoppi- että hallitus toimenpiteillään mahdol-
22857: laitoksen sekä valtion omistamien Lahden listaisi Lahden ammattikorkeakouluko-
22858: teknillisen oppilaitoksen ja Lahden muotoi- keilun toteutuksen.
22859: luinstituutin yhteistyönä. Tavoitteena on vas-
22860: tata nimenomaan elinkeinoelämän uusiin
22861: koulutustarpeisiin.
22862: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22863: Jouko Skinnari Matti Luttinen Matti Viljanen
22864: 588 1990 vp.
22865:
22866: Toivomusaloite n:o 547
22867:
22868:
22869:
22870:
22871: Skinnari ym.: Nuoriso-ohjaajien virkojen perustamisesta
22872:
22873:
22874: Eduskunnalle
22875: Esitämme määrärahan varaamista 50:n valtionosuuteen. Opetusministeriössä kun-
22876: kuntien nuoriso-ohjaajan valtionosuusviran tien valtionosuushakemuksia nuorisotyövir-
22877: perustamista varten valtion vuoden 1991 koihin on lähes 200.
22878: tulo- ja menoarviossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22879: Määräraha tarvitaan mm. siksi, että nuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22880: riso-ongelma on koko maassa viime vuosina muksen,
22881: kärjistynyt. Erityisesti kyse on kaupungeista,
22882: joissa nuoriso-ohjaajien puuttumisen vuoksi että hallitus ottaisi riittävän määrä-
22883: nuorisolla ei ole viikonloppuisin muuta toi- rahan valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
22884: mintaa kuin katu ja tori. noarvioesitykseen 50:n kuntien nuoriso-
22885: Kaupungit ja kunnat eivät ole perustaneet ohjaajien valtionosuusviran perustami-
22886: uusia virkoja, kun valtiolla ei ole määrärahaa seksi.
22887: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22888:
22889: Jouko Skinnari Anna-Kaarina Louvo Kerttu Törnqvist
22890: Jorma Rantanen Pekka Leppänen Heikki Rinne
22891: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson
22892: 1990 vp. 589
22893:
22894: Toivomusaloite n:o 548
22895:
22896:
22897:
22898:
22899: Soininvaara: Rullasuksihiihdon harjoitusedellytysten turvaa-
22900: misesta
22901:
22902:
22903: Eduskunnalle
22904: Rullasuksihiihto on nouseva urheilumuo- edellytysten turvaamiseksi maahan pitäisi
22905: to, josta mahdollisesti myöhemmin kehittyy saada riittävästi lajiin soveltuvia sisähalleja
22906: olympialaji. Vaikka lajin suosio Suomessa on tai vaihtoehtoisesti ulkoharjoitteluratoja, jot-
22907: suuri ja toiveet kansainvälisestä menestykses- ka pidetään sulina maahan asetetuilla sähkö-
22908: tä siten korkealla, ankarat sääolomme vai- vastuksilla.
22909: keuttavat lajiharjoittelua talvisin, kun maa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
22910: on lumen ja jään peitossa. Ovatpahan jotkut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22911: lajin harrastajat joutuneet korvikkeena tyyty- muksen,
22912: mään jopa harjoitteluun pyörättömillä suk-
22913: silla. että hallitus ryhtyisi toimiin rullasuk-
22914: Koska vain lajin kovin kansallinen kärki sihiihdon ympärivuotisten harjoitusedel-
22915: voi ajatella talviharjoittelua etelässä, rulla- lytysten turvaamiseksi Suomessa.
22916: suksihiihdon ympärivuotisten harjoittelu-
22917: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22918: Osmo Soininvaara
22919: 590 1990 vp.
22920:
22921: Toivomusaloite n:o 549
22922:
22923:
22924:
22925:
22926: Taina ym.: Asumistuen maksamisesta omistusasunnoissa asu-
22927: ville opiskelijoille
22928:
22929:
22930: Eduskunnalle
22931: Tarjolla olevien opiskelija- ja vuokra- opiskelijalle. Myöskään asumistukilain mu-
22932: asuntojen vähyyden vuoksi ovat useat opis- kaista tukea opiskelijat eivät saa.
22933: kelijat joutuneet hankkimaan lainavaroin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
22934: omistusasunnon opiskelupaikkakunnalta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22935: Opintotukilain mukaan opintorahan asu-
22936: mislisään eivät ole oikeutettuja omassa asun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22937: nossa asuvat opiskelijat, vaikka opiskelun omistusasunnossa asuvien opiskelijoiden
22938: aiheuttama taloudellinen rasitus muodostuu saamiseksi asumistukilain piiriin.
22939: heille suuremmaksi kuin vuokralla asuvalle
22940: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22941:
22942: Anneli Taina Ritva Vastamäki
22943: Kirsti Ala-Harja Päivi V arpasuo
22944: 1990 vp. 591
22945:
22946: Toivomusaloite n:o 550
22947:
22948:
22949:
22950:
22951: Tenhiälä: Yksityisten ja kunnallisten ammattioppilaitosten
22952: valtionavun korottamisesta
22953:
22954:
22955: Eduskunnalle
22956: Ammatillisten oppilaitosten rahoitus on set perusteet, joiden mukaan ammattikasva-
22957: epäoikeudenmukainen yksityisiä oppilaitok- tushallitus vahvistaa erityyppisiä oppilaitok-
22958: sia kohtaan. Esimerkiksi valtionavustus pe- sia tai tarvittaessa eri oppilaitoksia varten
22959: rustamiskustannuksina toimeenpantaviin ra- lain 5 pykälän 1 momentin 5 kohdassa tar-
22960: kennusinvestointeihin on yksityisillä oppilai- koitettujen käyttömenojen oppilasta kohti
22961: toksilla 33 % rakennuskustannuksista, kun lasketun määrän.
22962: se kunnallisilla oppilaitoksilla on ollut kun- Yksityisiä oppilaitoksia kiinnostaa tieten-
22963: nan kantokykyluokituksesta riippuen 33- kin se, miksi em. asetelman mukaisesti kun-
22964: 51 %. Myöskään perustamiskustannuksena nallisille oppilaitoksille sekä normin pohja
22965: suoritettavan kaluston hankintaan eivät yk- (22 510 mk) että havaintotilalisä (5 000 mk)
22966: sityiset ole saaneet valtionavustusta saman ovat niin paljon suuremmat kuin yksityisille
22967: prosentin mukaan kuin kunnalliset. Nämäkin oppilaitoksille vahvistetut (11 430 mk ja
22968: epäoikeudenmukaisuudet pitäisi saada eh- 1 600 mk). Mainitut erät ovat kunnallisille
22969: dottomasti korjatuiksi, jotta yksityisillä kou- oppilaitoksille markkamääräisesti nousseet
22970: lunpitäjillä olisi toimintamahdollisuuksia. enemmän kuin yksityisille.
22971: Viime vuosina on ilmennyt myös eroavai- Yksityisten ammatillisten oppilaitosten
22972: suuksia käyttökustannusten osalta riippuen kohtelun tässä moniarvoisessa yhteiskunnas-
22973: oppilaitosten omistussuhteesta. Oppilaitok- sa pitää olla vastaava kuin muidenkin oppi-
22974: sen avustuksena saaman oppilaskohtaisen laitosten.
22975: markkamäärän perusarvo eli normin pohja ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
22976: siihen lisättävistä määristä havaintotilalisä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22977: ovat kunnallisissa ja kuntainliittopohjaisissa vomuksen,
22978: oppilaitoksissa huomattavasti suuremmat
22979: kuin yksityisissä oppilaitoksissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22980: Ammatillisten oppilaitosten rahoituslain jotta yksityiset ja kunnalliset ammat-
22981: (494/83) mukaan valtioneuvosto vahvistaa tioppilaitokset saisivat yhtä suuren val-
22982: etukäteen vuosittain todennäköisien keski- tion rahoitusosuuden niin investointi-
22983: määräisten kustannusten perusteella ne ylei- kuin oppilaskohtaisän menoihinsa.
22984: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22985: Hannu Tenhiälä
22986: 592 1990 vp.
22987:
22988: Toivomusaloite n:o 551
22989:
22990:
22991:
22992:
22993: Turunen ym.: Liikuntasihteerin viran perustamisesta Joen-
22994: suun yliopistoon
22995:
22996:
22997: Eduskunnalle
22998: Joensuun yliopistossa opiskelee tällä het- teeri suunnittelee, johtaa ja seuraa yliopiston
22999: kellä 4 210 opiskelijaa ja yliopistossa työs- opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntatoin-
23000: kentelee 540 henkeä. Joensuun yliopisto on ta. Liikuntasihteerijärjestelmä on osoittanut
23001: keskisuuri korkeakoulu, jossa kaikista sitä toimivuutensa, koska opiskelijoiden - var-
23002: suuremmista korkeakouluista poiketen ei ole sinkin naisten, jotka käyttävät eniten yliopis-
23003: korkeakoulun palkkaamaa liikuntasihteeriä toliikuntaa - liikuntaharrastus on voimak-
23004: (Åbo Akademi tekee poikkeuksen). Joensuun kaasti lisääntynyt.
23005: yliopistossa liikuntasihteerin saaminen olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23006: sikälikin erittäin perusteltua, että naisvaltai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23007: sena yliopistona sen opiskelijat tulisivat käyt-
23008: tämään runsaasti yliopistoliikunnan palve- että hallitus ottaisi valtion vuoden
23009: luksia, koska eivät niitä muualta saa. Joen- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mo-
23010: suun yliopistossakin on nyt aika siirtyä mo- mentille 29.10.01 varat Joensuun yli-
23011: nissa muissa korkeakouluissa käytettyyn lii- opiston liikuntasihteerin peruspalkkai-
23012: kuntasihteerijärjestelmään, jossa liikuntasih- sen viran perustamiseen.
23013: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23014: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Matti Väistö
23015: 1990 vp. 593
23016:
23017: Toivomusaloite n:o 552
23018:
23019:
23020:
23021:
23022: Tykkyläinen ym.: Nuorten palveluvuoden toteuttamisesta
23023:
23024:
23025: Eduskunnalle
23026: Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus on nuorten välisiä asenneongelmia. Joillekin se
23027: selvittänyt nuorten palveluvuoden toteutta- voisi lisäksi toimia virikkeenä ammatinvalin-
23028: mista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkos- taan sosiaali- ja terveydenhuollon tai kirkon
23029: sa kansainvälisten kokemusten ja aiempien diakonian tai vapaaehtoistyön tehtäviin.
23030: kokeilujen pohjalta. Nuorten palveluvuoden Käytännössä nuorten palveluvuosi voitai-
23031: tavoitteena olisi ohjata nuoria palvelutehtä- siin panna toimeen joko työllistämistoimin
23032: viin käytännön työn kautta. Tällaisella pal- mahdollistamaila ko. tehtävissä normaalia
23033: veluvuodella tarkoitetaan 9-12 kuukauden pidemmät, 9-12 kuukauden työllistämisjak-
23034: aikaa, jolloin 17-25-vuotias nuori työsken- sot tai osoittamalla tarvittavat määrärahat
23035: telee seurakunnassa, kristillisessä järjestössä nuorten keskuksen kautta, joka ohjaisi avus-
23036: tai laitoksessa vapaaehtoistyön luonteisissa tukset seurakunnille työllistämisjaksojen jat-
23037: tehtävissä. Palveluvuosi antaisi hyödyllisen kamiseen.
23038: tavan käyttää peruskoulutuksen loppumisen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23039: ja ammattiin opiskelun väliin mahdollisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23040: jäävän ajanjakson käytännölliseen lähim-
23041: mäispalvelutyöhön. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23042: Nuorten palveluvuosi voisi osaltaan vä- nuorten palveluvuoden toteuttamiseksi
23043: hentää erityisryhmien (vammaiset, pakolai- seurakuntien ja työvoimaviranomaisten
23044: set, päihdeongelmaiset jne.), vanhusten ja yhteistyönä.
23045: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23046: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi
23047: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
23048: Eeva-Liisa Moilanen
23049: 594 1990 vp.
23050:
23051: Toivomusaloite n:o 553
23052:
23053:
23054:
23055:
23056: Uosukainen ym.: Määrärahasta yksivuotisiin taiteilija-apura-
23057: hoihin
23058:
23059:
23060: Eduskunnalle
23061: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- apurahan turvin. Opintolainojen ja työväli-
23062: teilija-apurahoista annetun lain (734/69) ja neiden hankkimisesta aiheutuvien velkojen
23063: lain muuttamisesta annetun hallituksen esi- rasittamille taiteilijoille apuraha on usein ai-
23064: tyksen mukaisesti vuosittain jaettavien yksi- noa tapa rahoittaa esimerkiksi ulkomailla
23065: vuotisten apurahojen määrä on 112 aikaisem- tapahtuva jatko-opiskelu. Kolmivuotisten
23066: man 110 apurahan sijasta. Kolmivuotisten apurahojen määrä ei ole vuosiin kasvanut.
23067: apurahojen määrään ei ole esitetty korotusta. Taiteilijajärjestöt katsovat, että valtion vuot-
23068: Esitetyt kaksi uutta lyhytaikaista apurahaa ta 1991 koskevaan tulo- ja menoarvioon tulee
23069: eivät paranna tilannetta mainittavasti. varata määräraha, joka vastaa yhteensä 10
23070: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoi- uuden yksivuotisen taiteilija-apurahan kus-
23071: tettu nimenomaan nuorille taiteenharjoittajil- tannuksia.
23072: le. Viime vuosina niistä ovat kuitenkin pääs- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23073: seet nauttimaan vain harvat alle 35-vuotiaat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23074: taiteilijat. Yksivuotisten apurahojen määrän
23075: lisääminen on välttämätöntä taiteen jälkikas- että hallitus ryhtyisi toimiin varaa-
23076: vun turvaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille malla valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
23077: taiteenharjoittajille ja kriitikoille tulee varata noarvioesitykseen riittävän määrärahan
23078: mahdollisuus lisäopintoihin tai työskentelyyn käytettäväksi yksivuotisina taiteilija-
23079: apurahoina.
23080: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23081:
23082: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
23083: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
23084: 1990 vp. 595
23085:
23086: Toivomusaloite n:o 554
23087:
23088:
23089:
23090:
23091: Uosukainen ym.: Määrärahasta taiteilijajärjestöjen valtion-
23092: apujen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen
23093:
23094:
23095: Eduskunnalle
23096: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja tenkin 1980-luvulla jääneet yleisen kustan-
23097: menoarvioesityksessä momentilla 29.90.52 nuskehityksen jalkoihin. Esimerkiksi kuva-
23098: ehdotettiin veikkauksen ja raha-arpajaisten taidejärjestöjen valtionapu on vuodesta 1980
23099: voittovaroista yhteensä 9 270 000 mk käytet- (elinkustannusindeksillä mitaten) vähentynyt
23100: täväksi taiteilijajärjestöjen (kirjailija-, kuva- 90 000 markkaa ja vuodesta 1986 122 000
23101: taide-, säveltaide-, näyttämötaide-, tanssitai- markkaa. Yksistään maamme vanhimman
23102: de-, teollisuustaide-, graafisen suunnittelun, taiteilijajärjestön, 125-vuotiaan Suomen Tai-
23103: elokuva-alan ja valokuvajärjestöjen) toimin- teilijaseuran valtionapu on (todellista tilan-
23104: taan. Kyseiset määrärahat on tarkoitettu jär- netta paremmin kuvaavana palkkaindeksillä
23105: jestöjen jatkuvan toiminnan tukemiseen. mitaten) laskenut 1980-luvulla kolmannek-
23106: Taiteellisessa luovuudessa on taiteilijoiden sen. Samansuuntainen tilanne on muidenkin
23107: keskinäinen kanssakäyminen erittäin olen- taiteilijajärjestöjen osalla. Tämä taiteilijoiden
23108: naista. Taiteilijajärjestöt antavat taiteilija- kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa
23109: kunnalle mahdollisuuden toimia yhdessä ja vakavasti haittaava kehityssuunta tulisi
23110: tiedottaa taiteesta ja taiteilijoiden toiminnas- kääntää nousuun turvaamalla valtion varoin
23111: ta ja asemasta myös laajalle yleisölle. Taitei- taiteilijajärjestöjen toiminnan perusedellytyk-
23112: lijajärjestöt harjoittavat laajaa tiedotus-, jul- set.
23113: kaisu- ja näyttelytoimintaa. Erittäin keskeisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23114: taiteilijoille ovat aina olleet kansainväliset kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23115: yhteydet. Euroopan yhdentyessä tulisi kan-
23116: sainvälisten lähiyhteyksien olla nykyistä tii- että hallitus ryhtyisi toimiin Varaa-
23117: viimmät. Samalla taiteen globaalius edellyt- malla valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
23118: tää yhteyksien luomista ja lisäämistä myös noarvioesitykseen riittävän määrärahan
23119: kaukaisempiin kulttuureihin. taiteilijajärjestöjen valtionapujen jäl-
23120: Taiteilijajärjestöjen valtionavut ovat kui- keenjääneisyyden korjaamiseen.
23121: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23122:
23123: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
23124: 596 1990 vp.
23125:
23126: Toivomusaloite n:o 555
23127:
23128:
23129:
23130:
23131: Uosukainen ym.: Määrärahasta laitosmuotoisen sivistystyön
23132: keskusjärjestöjen valtionapuun
23133:
23134:
23135: Eduskunnalle
23136: Valtioneuvosto on esittänyt valtion vuoden kansalais- ja työväenopistolaki sekä kansan-
23137: 1990 tulo- ja menoarvioon momentille opistolaki muuttuvat, lisääntyvä aikuiskou-
23138: 29.57.54 valtionapujärjestöjen vapaata sivis- lutus tuo opistotyölle uusia tehtäviä ja infor-
23139: tystyötä varten 15 800 000 markkaa. Käyttö- maatiojärjestelmien kehitys sekä kasvava ai-
23140: suunnitelman mukaan tästä määrärahasta on kuiskoulutus tuovat paineita kirjastotoimin-
23141: 2 900 000 markkaa varattu laitosmuotoisen taan.
23142: sivistystyön keskusjärjestöjen valtionapua Edellä esitettyä taustaa vasten on kohtuu-
23143: varten. tonta, että mainittuja sivistysmuotoja edusta-
23144: Ko. keskusjärjestöt edustavat sivistyspal- vien keskusjärjestöjen tulo- ja menoarvioesi-
23145: velumuotoja, joiden verkosto kattaa koko tyksissä kaavailtu harkinnanvaraisen valtion-
23146: maan ja tarjoaa palveluksiaan käytännölli- avun kehitys ei noudata edes inflaatiovauh-
23147: sesti katsoen kaikille kansalaisille usein ilmai- tia. Järjestöille esitetty tulo- ja menoarvioon
23148: seksi. Keskusjärjestöt palvelevat toiminta- sisältyvä 70 000 markan, vajaan 3 prosentin
23149: kenttää, jonka valtionosuuksiin käytetään valtionapukorotus merkitsee yleisen palkka-
23150: vuosittain useita miljoonia markkoja. Kui- ja kustannustasokehityksen huomioon ottaen
23151: tenkaan järjestöjen kulut itse toimintaa tar- niiden toimintaedellytysten reaalista kaventa-
23152: kastellen eivät ylitä edes 0,5 prosentin tasoa. mista.
23153: Järjestöt tuottavat edustamalleen alalle Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23154: keskitetysti ja taloudellisesti edullisimmalla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23155: tavalla palveluja, joita kansanopistot, kansa-
23156: lais- ja työväenopistot sekä kirjastot eivät voi että hallitus ryhtyisi toimiin varaa-
23157: saada muualta ja jotka myös nostavat näiden malla valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
23158: laitosten laadullista toimintatasoa. noarvioesitykseen riittävän määrärahan
23159: Järjestöjen toimialalla on lisäksi tapahtu- laitosmuotoisen sivistystyön keskusjär-
23160: massa niille lisähaasteita antavia muutoksia: jestöjen valtionapuun.
23161: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23162: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
23163: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
23164: 1990 vp. 597
23165:
23166: Toivomusaloite n:o 556
23167:
23168:
23169:
23170:
23171: Uosukainen ym.: Määrärahasta Suomen Teatteriliiton uusien
23172: toimitilojen hankkimiseen
23173:
23174:
23175: Eduskunnalle
23176: Suomen Teatteriliitto ry. on 30 suomenkie- Kirjastoa käyttävät hyväkseen paitsi teat-
23177: lisen ammattiteatterin aatteellinen yhdistys. terit ja harrastajanäyttämöt myös erilaiset
23178: Liiton pääasiallisia tehtäviä ovat näytel- opinto- ja lukupiirit, lukioluokatkin, yliopis-·
23179: mäohjelmiston hankkiminen teattereille ja tojen ja korkeakoulujen opiskelijat ja näyttii-
23180: erilaisille harrastajanäyttämöille ja -ryhmille, mötaiteen tutkijat, sekä myös yksityiset kan-
23181: ohjelmiston valintaa ja muita näyttämötai- salaiset eri puolilla maata kaukolainausjär-
23182: teen kysymyksiä koskevien neuvojen antami- jestelmän välityksellä. Lainauksia on vuodes-
23183: nen, yleiseen käyttöön tarkoitetun näytelmä- sa kuutisentuhatta. Vilkkaus on kutakuinkin
23184: kirjaston ylläpitäminen ja kartuttaminen, se- sama kuin Teatterialan keskuskirjastossa.
23185: minaarien ja muiden koulutustapahtumien Liiton toimisto on yhdistetty kolmesta sok-
23186: järjestäminen, ammattiteattereiden ja julki- keloisesta asuinhuoneistosta osoitteessa Kai-
23187: sen hallinnon välisten suhteiden hoitaminen saniemenkatu 3 B 30-31-32. Työhuoneita
23188: sekä jäsenteattereiden tukeminen niiden tai- on viisi ja sama määrä on virkailijoita. Kir-
23189: teellisissa ja taloudellisissa pyrinnöissä. jasto levittäytyy jokaiseen huoneeseen. Ti-
23190: Liitto solmii vuosittain teattereiden, har- loissa on usein ulkopuolisia enemmän kuin
23191: rastajanäyttämöiden, opistojen, urheiluseu- omaa väkeä. Käytössä olevista neliömetreistä
23192: rojen sekä eläkeläisryhmien ja Yleisradion ja 78 on liiton omistamia; 58 on vuokrattu.
23193: MTV:n kanssa puolisentoistasataa näytel- Vuokrasopimuksen purkautumisen vaara on
23194: män esityssopimusta, teettää 30 suomennos- todellinen. Se merkitsisi katastrofia.
23195: ta, järjestää joko yksin tai yhteistyössä mui- Liiton työ on vuosi vuodelta lisääntynyt ja
23196: den teatterijärjestöjen tai julkisten laitosten tullut vaikeammaksi. Toiminnot ovat moni-
23197: kanssa puolenkymmentä seminaaria, neuvot- puolistuneet. Liitto on itse kasvattanut näy-
23198: telee ja solmii joka toinen vuosi teatterialan telmänvälitystään. Jäsenkentän palveluvaati-
23199: työehtosopimukset sekä antaa päivittäin jä- mukset ja kirjaston käyttö ovat kasvaneet
23200: senteattereille neuvoja niiden tulkinnasta ja itsestään. Henkilökunnan määrä on sama
23201: oikeasta soveltamisesta. Teatterityön asian- kuin neljännesvuosisata sitten, yhtä suurempi
23202: tuntijana liitto antaa pyydettäessä alan kysy- kuin jatkosodan päättyessä.
23203: myksistä lausuntoja, esimerkiksi valtion vi- Suomen Teatteriliitto ry. tarvitsee nykyistä
23204: ranomaisille ja toimikunnille. tilavamman toimiston. Liitto on itse valmis
23205: Liitolla on vaivattavanaan toistatuhatta sijoittamaan asiaan kaiken liikenevän. Jäsen-
23206: ulkomaisen näytelmän suomennosta ja edus- teatterit auttavat parhaansa mukaan. Kysy-
23207: tava valikoima kotimaisten kirjailijoiden mys ei ole pelkästään liiton toiminnan laajen-
23208: (mm. Jotuni, Manner, Meri, Suosalmi) tuo- tamisesta vaan myös sen turvallisen jatkumi-
23209: tantoa. Kirjastossa on yli 20 000 näytelmän sen varmistamisesta.
23210: suomenkieliset pääkirjat, kymmeniä metrejä Eduskunta onkin katsonut hyväksi myön-
23211: ulkomaisten näytelmien tekstejä, lähes sadan tää vuonna 1989 hankkeeseen alkusumman,
23212: musiikkiteoksen (operetin, oopperan, laulu- jonka avulla päästiin suunnittelemaan han-
23213: näytelmän) nuotistot, laaja teatterialan käsi- ketta. Kokonaisuuden toteuttamiseksi se kui-
23214: kirjasto ja vuosikymmenien ajan kerätty ja tenkin on riittämätön.
23215: huolellisesti kansioihin järjestetty ulkomais- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23216: ten teatterilehtien kokoelma. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23217: 598 1990 vp. - TA n:o 556
23218:
23219: että hallitus ryhtyisi to1mun varaa- han Suomen Teatteriliitto ry:n uusien
23220: malla valtion vuoden 1991 tulo- ja me- toimitilojen hankkimiseen.
23221: noarvioesitykseen riittävän määrära-
23222: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23223: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Kaarina Dromberg
23224: Riitta Saastamoinen Riitta Jouppila
23225: 1990 vp. 599
23226:
23227: Toivomusaloite n:o 557
23228:
23229:
23230:
23231:
23232: Uosukainen ym.: Määrärahasta Finland Festivals ry:n toimin-
23233: nan tukemiseen
23234:
23235:
23236: Eduskunnalle
23237: Finland Festivals ry. on toiminut kahden- keskuksen ja Finnairin kanssa. Yhdistyksen
23238: kymmenen vuoden ajan huomattavimpien vuoden 1989 suunnitelmiin kuului jatkaa tätä
23239: kulttuuritapahtumiemme keskusorganisaa- toimintaa ja lisätä festivaaliemme näkyvyyttä
23240: tiona. Yhdistys on etu-, tiedotus- ja markki- Isossa-Britanniassa ja Amerikassa.
23241: nointielin. Kaiken kaikkiaan Finland Festivals on toi-
23242: Vuonna 1988 Finland Festivals ry:njäseniä minnallaan lisäämässä kulttuuritapahtu-
23243: olivat 15 kansainvälisen tason kulttuurita- miemme tuntemusta ja yleisömääriä. Yhdis-
23244: pahtumaa, ja tämän lisäksi yhdistyksen suo- tyksen toiminnan piiriin kuuluvien tapahtu-
23245: situsketjuun kuului 38 muuta tapahtumaa. mien koko yleisömäärä on vuosittain toista
23246: Yhdistys päättää vuosittain ketjujensa ko- miljoonaa henkeä. Finland Festivals on laa-
23247: koonpanosta kuultuaan riippumatonta neu- dun tae ja monipuolisuuden ja omaleimaisuu-
23248: vottelukuntaa, joka edustaa alan asiantunte- den turvaaja. Finland Festivals ry:n valtion
23249: musta monipuolisesti. tuki on kuitenkin toimintaan verrattuna var-
23250: Tällainen kulttuuritapahtumien yhteistoi- sin vähäinen. Opetusministeriön veikkaus-
23251: minta on ainutlaatuista, ja useissa maissa on voittovaroista taiteen tukemiseen myöntämä
23252: osoitettu suurta mielenkiintoa yhdistyksen avustus vuonna 1987 oli 192 000 mk ja vuon-
23253: toimintatapoihin ja koko festivaalitoimin- na 1988 260 000 mk, josta 50 000 mk oli
23254: taamme. kerta-avustus eduskunta-aloitteen pohjalta.
23255: Vuonna 1988 Finland Festivals on osallis- Koska kulttuurifestivaalien taso ja kehitys
23256: tunut Scandinavia Today -kampanjaan To- on olennaisen tärkeä koko kulttuuritoimin-
23257: kiossa ja Osakassa, järjestänyt näkyvän tie- nallemme ja koska tämä työ antaa Suomesta
23258: dotuskampanjan Tukholmassa sekä tiedotus- myönteisen kuvan nykyaikaisena ja dynaami-
23259: tilaisuudet Uumajassa, Kööpenhaminassa, sena kulttuurimaana, tulisi Finland Festivals
23260: Hampurissa, Frankfurtissa ja Mi.inchenissä. ry:n valtiontuki saada nykyistä vakaammalle
23261: Lisäksi Finland Festivals on ilmoittanut alan pohjalle ja sitä tulisi merkittävästi korottaa.
23262: lehdissä Isossa-Britanniassa ja luonnollisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23263: kotimaassa. Suomessa on järjestetty myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23264: lukuisia tiedotustilaisuuksia, ja tiedotustoi-
23265: minta on muutoinkin intensiivistä yhdistyk- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
23266: sen vähäisiin voimavaroihin verrattuna. Suu- vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitystä
23267: ri osa tästä ja muusta markkinointi- ja tiedo- laatiessaan riittävän määrärahan va-
23268: tustoiminnasta on tapahtunut yhteistyössä raamiseksi Finland Festivals ry:n toi-
23269: ulkoasiainministeriön, Matkailun edistämis- minnan tukemiseen.
23270: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23271: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
23272: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
23273: 600 1990 vp.
23274:
23275: Toivomusaloite n:o 558
23276:
23277:
23278:
23279:
23280: Uosukainen ym.: Määrärahasta tanssitaiteen tukemiseen
23281:
23282:
23283: Eduskunnalle
23284: Maamme tanssitaiteen saarnat määrärahat Tärkeimpinä painopistealueina tanssitai-
23285: ovat vähäiset verrattuna muihin taiteenaloi- teen alalla olisivat tuki säännöllisesti toimi-
23286: hin. Tanssitaiteen kenttä kattavine eri tanssin ville tanssiryhmille, tanssiryhmien kiertuetoi-
23287: alojen ammatti- ja harrastajatoiminnan jär- minnalle sekä valtakunnallisille tanssitaide-
23288: jestöineen on kuitenkin osoittanut erinomai- järjestöille. Myös tanssin tiedotuskeskuksen
23289: sia saavutuksia sekä taiteellisella tasolla että perushankintoja ja toimintaa tanssin tiedot-
23290: harrastajajoukkojen määrällä mitattuna. tamiseksi kotimaassa ja ulkomailla sekä tans-
23291: Tanssitaide on nykyaikaan erityisen soveltu- sin harrastustoimintajärjestöjä ja harrastajien
23292: va taiteenala ja myös nuorisoa kiinnostava esitystoimintaa tulisi voida kehittää suunni-
23293: kasvatusala. Varojen puute estää voimavaro- telmallisemmin.
23294: jen täysitehoisen käytön ja alan kehittämisen. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23295: Valtion tanssitaidetoimikuntaa perustettaes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23296: sa tanssin saama osuus valtion taidemäärära-
23297: hoista jäi alimitoitetuksi, eivätkä myöhem- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
23298: mät prosenttikorotukset ole kyenneet korjaa- vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitystä
23299: maan tilannetta. laatiessaan riittävän määrärahan va-
23300: raamiseksi tanssitaiteen tukemiseen.
23301: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23302: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
23303: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
23304: 1990 vp. 601
23305:
23306:
23307: Toivomusaloite n:o 559
23308:
23309:
23310:
23311:
23312: Uosukainen ym.: Määrärahasta arkkitehtuurinäyttelyihin
23313:
23314:
23315: Eduskunnalle
23316: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja jouduttu taloudellisten edellytysten jälkeen-
23317: menoarvioesityksessä ehdotettiin veikkauk- jääneisyyden vuoksi rajaamaan paljon kysyn-
23318: sen ja raha-arpajaisten voittovaroista myön- tää suppeammaksi. Taiteilijajärjestöt katso-
23319: nettäväksi 1 050 000 markkaa arkkitehtuuri- vat, että arkkitehtuurinäyttelyihin myönnet-
23320: näyttelyihin. Esitetty 50 000 markan lisäys tävä määräraha on korotettava vastaamaan
23321: edelliseen vuoteen verrattuna on riittämätön, reaalisesti 1980-luvun alun resursseja.
23322: sillä määrä on 1980-luvulla (800 000 markkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23323: vuonna 1983) pysynyt markkamääräisesti lä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23324: hes samalla tasolla. Tämä on johtanut Suo-
23325: men rakennustaiteen museon näyttelytoimin- että hallitus ryhtyisi toimiin varaa-
23326: nan edellytysten tosiasialliseen supistamiseen. malla valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
23327: Suomen rakennustaiteen museon kansain- noarvioesitykseen riittävän määrärahan
23328: välisesti arvostettua toimintaa on sekä ulko- arkkitehtuurinäyttelyihin.
23329: maisten että kotimaisten näyttelyiden osalta
23330: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23331: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
23332: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
23333:
23334:
23335:
23336:
23337: 41 200136P
23338: 602 1990 vp.
23339:
23340: Toivomusaloite n:o 560
23341:
23342:
23343:
23344:
23345: Uosukainen ym.: Määrärahasta Visuaalisten taiteiden työs-
23346: kentelykeskus Yhdysvalloissa -säätiön toimintaan
23347:
23348:
23349: Eduskunnalle
23350: Valtion vuotta 1990 koskevassa tulo- ja valloissa. Tämä suomalaisen kulttuurin en-
23351: menoarvioesityksessä ehdotettiin myönnettä- simmäinen sillanpääasema -juuri visuaalis-
23352: väksi 400 000 markkaa käytettäväksi Visuaa- ten taiteiden osalta maailman merkittävim-
23353: listen taiteiden työskentelykeskus Yhdysval- mässä keskuksessa New Yorkissa - joutuu
23354: loissa -säätiön toimintaan. Määrärahan pitä- toimimaan vuokratiloissa, mutta esitetty
23355: minen ennallaan vaarantaa säätiön toiminta- määräraha ei kata edes huoneistokuluja. Tai-
23356: mahdollisuudet. teilijajärjestöt katsovat, että tämän kansain-
23357: Valtion tuella on perustettu kulttuurikes- välistyvän kulttuurielämän kannalta keskei-
23358: kukset Roomaan ja Ateenaan; toiminta li- sen säätiön toiminta on varmistettava määrä-
23359: sääntyy Pariisissa ja Lontoossa. Euroopan rahan korotuksella.
23360: kulttuurimetropoleissa olevien instituuttien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23361: rinnalle Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23362: Taiteilijaseura ja Teollisuustaiteen liitto Or-
23363: namo ovat perustaneet Visuaalisten taiteiden että hallitus ryhtyisi toimiin varaa-
23364: työskentelykeskus Yhdysvalloissa -säätiön, malla valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
23365: jonka tarkoituksena on antaa taiteilijoille noarvioesitykseen riittävän määrärahan
23366: mahdollisuus tehdä työtä New Yorkissa ja Visuaalisten taiteiden työskentelykes-
23367: lisätä suomalaisen taiteen tuntemusta Yhdys- kus Yhdysvalloissa -säätiön toimintaan.
23368: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23369: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
23370: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
23371: 1990 vp. 603
23372:
23373: Toivomusaloite n:o 561
23374:
23375:
23376:
23377:
23378: Uosukainen ym.: Määrärahasta karjalaisen kulttuuriperinteen
23379: tallentamiseen ja tutkimiseen
23380:
23381:
23382: Eduskunnalle
23383: Karjalan Liiton piirissä toimii karjalaisen vastausliuskoja on tähän mennessä tallennet-
23384: perinteen työryhmä, joka on perustettu vuon- tu jo yli 40 000. Kyselyt kohdistuvat kodin
23385: na 1969 Helsingin yliopiston kansantieteen interiööreihin, perheen päivärytmiin, nyky-
23386: laitoksen toimesta. Sen puheenjohtajana toi- päivän karjalaisuuteen ja ruokaperinteeseen.
23387: mi professori Niilo Valonen kuolemaansa Parhaillaan ovat käynnissä vuotuisperinnettä
23388: saakka vuoteen 1983. Hänen jälkeensä on ja käsityöperinnettä koskevat kyselyt.
23389: puheenjohtajana toiminut fil.lis. Pirkko Sal- Tähän mennessä tutkimuksen painopiste
23390: linen-Gimpl. Ryhmän perustaminen katsot- on ollut sotia edeltäneessä Karjalassa, nyt
23391: tiin aiheelliseksi siitä syytä, että mikään laitos ollaan siirtymässä sopeutumisen tutkimuk-
23392: ei ollut ottanut erityistehtäväkseen siirtoväen seen, sodanjälkeiseen aikaan.
23393: perinteen tallentamista ja tutkimusta, vaikka Keruualuetta on jo laajennettu Pohjois- ja
23394: Karjalan luovutetulla alueella syntynyt tai Etelä-Karjalaan. Neuvosto-Karjalaan äsket-
23395: kasvanut sukupolvi oli koko ajan vähene- täin perustettu Karjalan kulttuuriseura tar-
23396: mässä. Työryhmä laati ensi töikseen tutkimus- vitsisi myös kipeästi yhteistyötä rajantakai-
23397: ohjelman, jossa kartoitettiin ne alat, joilta sen karjalaisen kulttuurin tallentamiseen ja
23398: vielä puuttui aineistoa ja tutkimuksia: mm. tutkimiseen juuri tässä vaiheessa.
23399: Laatokan kalastus ja Kannaksen käsityöläis- Varoja tallentamiseen ja tutkimukseen on
23400: elinkeinot olivat ohjelmassa. toistaiseksi saatu eri säätiöistä vain vuodeksi
23401: Työryhmä keskittyy seuraaviin aloihin: kerrallaan, mikä on ollut esteenä pitkäaikais-
23402: 1. Luovutetun Karjalan tutkimus, joka pe- ten suunnitelmien luomiselle ja toteuttamisel-
23403: rustuu uusiin, tutkimusohjelman mukaisiin le. Korkeatasoisen kyselyn lattiminen ja
23404: aineistoihin, jotka on kerätty stipendiaatti- muokkaaminen vie aikaa yhden vuoden.
23405: töinä tai kenttätutkimuksina. Arkistoon on Tallentamis- ja tutkimustyötä hoitaa Kar-
23406: kertynyt lukuisia julkaisemattomia tutki- jalan Liiton piirissä pieni ydinjoukko talkoo-
23407: muksia. työnä. Karjalan Liitto on tukenut toimintaa
23408: 2. Luovutettua Karjalaa koskevien tutki- toimimalla kyselyjen päivystyspisteenä ja
23409: musten julkaiseminen, erityisesti työryhmän auttanut postituksessa. Toiminnan tehok-
23410: omia aineistoja hyödyntäen. Tavoitteena on kuus kärsii kuitenkin mm. työtilojen ja lait-
23411: tuoda julkisuuteen metodisesti uutta tutki- teiden puutteesta ja rahoituksen epävarmuu-
23412: musta. Tuloksista mainittakoon Karjalan desta. Tehtäviä työryhmällä olisi paljon, mm.
23413: Liiton toimesta julkaistut Karjalaisen perin- yksityisten kerääjien opastaminen ja karjalai-
23414: teen työryhmän tutkimuksia (1982) ja Koti sen kotiseutukeruun neuvonta. Työryhmässä
23415: Viipurin Havilla (1984). Näissä kummassakin on päteviä henkilöitä ja eri alojen asiantunti-
23416: on tutkimuksen kannalta uusia ongelmakent- joita, mutta varoja henkilöiden työllistämi-
23417: tiä ja ratkaisumalleja. Jälkimmäisessä on seen ei ole.
23418: mm. dokumentoitu kotiympäristö tavalla, Tutkimusohjelmasta on varsinainen tutki-
23419: joita kaupungeista on vähän olemassa. mustyö jäänyt taka-alalle, koska varat on
23420: 3. Keruu- ja kyselyverkoston luominen eri- jouduttu käyttämään kyselyihin. Kyselytoi-
23421: tyisesti luovutettua Karjalaa ajatellen ja mm. minta on katsottu kaikkein kiireellisimmäksi
23422: sen kaupunkeihin kohdistuvana. Yleisökyse- tehtäväksi, koska vanhin ikäpolvi entisestään
23423: lyt ovat saaneet laajan suosion, ja niiden vähenee. Julkaisutoimintaa ei myöskään ole
23424: 604 1990 vp. - TA n:o 561
23425:
23426: varojen puutteen vuoksi voitu toteuttaa että hallitus ryhtyisi toimiin varaa-
23427: suunnitelmien mukaan. mal/a valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
23428: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- noarvioesitykseen riittävän määrärahan
23429: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, karjalaisen kulttuuriperinteen tallenta-
23430: miseen ja tutkimiseen.
23431:
23432: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23433:
23434: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
23435: 1990 vp. 605
23436:
23437: Toivomusaloite n:o 562
23438:
23439:
23440:
23441:
23442: Uosukainen ym.: Määrärahasta Porvarillisen Kulttuurityön
23443: Liitolle kulttuuriharrastustyön edistämiseen
23444:
23445:
23446: Eduskunnalle
23447: Porvarillisen Kulttuurityön Liitto on toi- Porvarillisen Kulttuurityön Liiton erityise-
23448: minut vuodesta 1973 lähtien omaehtoisen nä toiminnan muotona on osallistuminen
23449: kulttuurityön ja harrastustoiminnan kehittä- mahdollisimman täysipainoisesti UNESCOn
23450: miseksi kansalaisten keskuudessa. Liitolla on julistaman maailman kulttuurikehityksen
23451: toiminnassa yli neljäkymmentä paikallis- vuosikymmenen tavoitteiden toteuttamiseen.
23452: yhdistystä ja henkilöjäseniä noin 4 000. Tämän toiminnan onnistuminen on kuiten-
23453: Liitolla on ainoastaan yksi osapäivätoimi- kin hyvin riippuvainen taloudellisista mah-
23454: nen henkilö, joka valtakunnallisen liiton toi- dollisuuksista ja avustusten saamisesta.
23455: minnassa on ehdottomasti liian vähän. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23456: hän mennessä liitto on saanut opetusministe- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23457: riöltä vuosittain toimintaansa vain 10 000---
23458: 40 000 markkaa, mikä hädin tuskin kattaa että hallitus ryhtyisi toimiin varaa-
23459: tiedotustoiminnan postikulut malla valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
23460: Liitto jatkaa vuonna 1991 Kulttuuri-Suo- noarvioesitykseen riittävän määrärahan
23461: mi 2030 -projektia, joka käsittää erilaisten Porvarillisen Kulttuurityön Liitolle
23462: tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisen kulttuuriharrastustyön edistämiseen ja
23463: koko valtakunnan alueella. Projektiin liittyy saattamalla liiton toiminnan rahoitus-
23464: eri taiteenalojen harrastustoimintaan liittyviä muodon nykyistä vakaammalle pohjalle.
23465: aktiviteetteja.
23466: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23467: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
23468: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
23469: 606 1990 vp.
23470:
23471: Toivomusaloite n:o 563
23472:
23473:
23474:
23475:
23476: Urpilainen ym.: Ammattikorkeakoulukokeilun aloittamisesta
23477: Vaasan läänissä
23478:
23479:
23480: Eduskunnalle
23481: Vaasan läänin väestön koulutustaso on maan, olisi ensiarvoisen olennaista se, että
23482: maan alhaisimpia. Läänin alueella on kor- kokeilut kohdennettaisiin eritoten alueille,
23483: keamman asteen koulutuspaikkoja Mikkelin joista puuttuu pysyvää tiedekorkeakoulutoi-
23484: läänin ohella vähiten koko maassa. Paitsi että mintaa. Näin voitaisiin oikeaoppisesti ottaa
23485: korkeamman asteen eli tiedekorkeakoulutuk- huomioon myös alueellinen näkökulma,
23486: sen opetuspaikkojen määrää on läänissä li- alueelliset tarpeet. Tällä on merkityksensä
23487: sättävä, tulee Vaasan lääniin luoda myös maan alueellisen tasapainoisen kehittämisen
23488: ammattikorkeakouluja. Näin etenkin Keski- kannalta.
23489: Pohjanmaalle, jossa on monella perusteella Erityisesti Vaasan läänissä ja Keski-Poh-
23490: arvioiden maamme alhaisin koulutustaso. janmaalla tarvitaan erilaisia koulutuspoliitti-
23491: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa sia toimenpiteitä, joilla voidaan monipuolis-
23492: on suunnittelumääräraha, jota voidaan ope- taa läänin ja maakunnan elinkeinorakennetta
23493: tusministeriön hallinnonalalla käyttää mm. luontevalla tavalla.
23494: ammattikorkeakoulujen suunnitteluun ja to- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23495: teutukseen. Jo tällä hetkellä on ministeriöön kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23496: jätetty kymmeniä kokeilusuunnitelmia eri
23497: puolilta maatamme. Laajasta kiinnostuksesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23498: päätellen voidaan sanoa, että ammattikor- ammattikorkeakoulukokeilun aloitta-
23499: keakouluja odotetaan mitä erilaisimmin pe- miseksi Vaasan läänissä Etelä- ja Kes-
23500: rustein. ki- Pohjanmaalla.
23501: Kun ja jos kokeilua lähdetään suunnittele-
23502: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23503: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
23504: 1990 vp. 607
23505:
23506: Toivomusaloite n:o 564
23507:
23508:
23509:
23510:
23511: Urpilainen ym.: Opettajien poikkeuskoulutuksen vakinaista-
23512: misesta Kokkolassa
23513:
23514:
23515: Eduskunnalle
23516: Kokkolassa toimii Jyväskylän yliopiston kohdentamisen takia olisi perusteltua kehit-
23517: täydennyskoulutuskeskuksen alainen Keski- tää vakinaista opettajankoulutusta esim.
23518: Pohjanmaan täydennyskoulutusyksikkö. Yk- Kokkolaan, jolla on jo useamman vuoden
23519: sikössä on annettu vuodesta 1987 lähtien kokemuksia tästä koulutuksesta. Lisäksi
23520: erityisopettajien poikkeuskoulutusta sekä Vaasan läänissä on tulevaisuudessakin ilmi-
23521: vuodesta 1988 alkaen luokanopettajien päte- selvää tarvetta omasta takaa tapahtuvalle
23522: vöitymiskoulutusta. Näiden lisäksi yksikössä opettajankoulutukselle. Kokkolan yksiköstä
23523: annetaan musiikinopettajien pätevöitymis- on myös saatu erittäin hyviä kokemuksia.
23524: koulutusta. Mm. näihin koulutusiinjoihin on Käytettävissä on myös nykyaikaiset opetus-
23525: kaikkina vuosina ollut hyvin hakijoita. Toi- tilat nykyistäkin suuremmalle koulutukselle.
23526: saalta Vaasan läänissä on suuri lisätarve ko. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23527: opettajista, sillä esim. luokanopettajien osalta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23528: läänin opettajien viroista peräti 10% on täy-
23529: tetty epäpätevillä opettajilla. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23530: Erilaiset ennusteet osoittavat, että jatkos- piteisiin Kokkolassa jo useamman vuo-
23531: sakin tarvitaan eri puolilla Suomea ns. vaki- den tapahtuneen opettajien poikkeus-
23532: naisen koulutuksen rinnalla muuta opetta- koulutuksen vakinaistamiseksi.
23533: jankoulutusta. Resurssien järkevän käytön ja
23534: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23535: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
23536: 608 1990 vp.
23537:
23538: Toivomusaloite n:o 565
23539:
23540:
23541:
23542:
23543: Urpilainen ym.: Peruskoulun yläasteen perustamisesta Ulla-
23544: valle
23545:
23546:
23547: Eduskunnalle
23548: Ullava on runsaan 1 100 asukkaan maa- aivan oikein, perustettu pieniinkin kuntiin
23549: laiskunta Keski-Pohjanmaalla. Kunnan väki- omia yläasteita (yksisarjaisia), olisi perustel-
23550: luku on ollut kasvussa jo useamman vuoden. tua saattaa Ullavan koululaiset tältä osin
23551: Etenkin lasten määrä on Ullavalla suuri syn- tasavertaiseen asemaan. Luontevimmin tämä
23552: tyvyyden ollessa korkealla tasolla. Kunnasta mahdollistuu perustamalla kuntaan oma
23553: puuttuu tällä hetkellä oma yläaste. Kunnan yläaste.
23554: oppilaat joutuvatkin käymään yläastettaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23555: kahden naapurikunnan kouluissa, eli Käl- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23556: viälläja Kaustisella. Yli puolelle oppilasmää-
23557: rästä kertyy koulumatkaa yhteen suuntaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23558: yli 30 kilometriä. peruskoulun yläasteen perustamisluvan
23559: Ullavalaisten koululaisten työpäivät veny- myöntämiseksi Ullavan kunnalle.
23560: vätkin pitkiksi. Koska viime vuosina on,
23561: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23562:
23563: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
23564: 1990 vp. 609
23565:
23566: Toivomusaloite n:o 566
23567:
23568:
23569:
23570:
23571: Urpilainen ym.: Uuden kirjaston rakentamisesta Lohtajalie
23572:
23573:
23574: Eduskunnalle
23575: Lohtaja on runsaan 3 000 asukkaan maa- kääntyä vielä vuodella tai parilla. Mikäli näin
23576: laiskunta Keski-Pohjanmaalla. Pieni mutta kävisi, olisi tilanne kohtuuton Lohtajan osal-
23577: yritteliäs kunta on päättänyt uuden kipeästi ta, joka kipeästi tarvitsee kirjastotoimintaan-
23578: tarvitsemansa kirjaston hankkimiseksi lähteä sa varten uuden kirjaston kyetäkseen palve-
23579: osakkaaksi perustettavaan kiinteistöosakeyh- lemaan lisääntyvää käyttäjäkuntaa. Siksi kir-
23580: tiöön. Yhtiöllä on tarkoitus rakentaa liiketa- jaston valtionosuudet tulisi kyetä osoitta-
23581: lo aivan Lohtajan kunnan keskustaan. Mikä- maan mahdollisimman nopeasti.
23582: li rahoitus- ym. seikat sen vain sallivat, alkaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23583: rakentaminen vielä vuoden 1990 aikana. Kir- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23584: jaston hyötyalaksi on laskettu 360 m 2 ja
23585: kustannusarvioksi rakennuksen osalta noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23586: 2,4 miljoonaa markkaa ja kaluston osalta valtionapujen turvaamiseksi Lohtajan
23587: 340 000 markkaa. uuden kirjaston rakentamiseksi mahdol-
23588: Viimeisimmät tiedot osoittavat, että hanke lisimman pian.
23589: saattaisi valtionrahoitusosuuden takia lyk-
23590: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23591:
23592: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
23593: 610 1990 vp.
23594:
23595: Toivomusaloite n:o 567
23596:
23597:
23598:
23599:
23600: Urpilainen ym.: Kunnalliseen liikuntatoimeen tarkoitettujen
23601: määrärahojen lisäämisestä
23602:
23603:
23604: Eduskunnalle
23605: Kunnallisen liikuntatoimen asukaskohtai- tamarkan tasoa korottaa tuntuvasti. Näin
23606: siksi menoiksi vahvistettiin vuonna 1988 18 siitäkin huolimatta, että varsinkin viimeisten
23607: markkaa. Vastaava summa oli nuorisotyön kahden vuoden aikana liikuntamarkkaan on
23608: sektorilla 6,5 markkaa asukasta kohden. Val- tullut tuntuvia korotuksia.
23609: tion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 vas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
23610: taavat menot nousivat nuorisotyön osalta 8 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23611: markkaan ja liikunnan osalta 21 markkaan
23612: asukasta kohden. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23613: Jotta liikuntamarkan reaalinen kehitys ns. liikuntamarkan nostamiseksi jo val-
23614: seuraisi liikuntakomitean aikoinaan määrit- tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
23615: telemää asukaskohtaista tasoa, tulisi liikun- tyksessä 30 markkaan asukasta kohden.
23616: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23617: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
23618: 1990 vp. 611
23619:
23620:
23621: Toivomusaloite n:o 568
23622:
23623:
23624:
23625:
23626: Urpilainen ym.: Valtionavun myöntämisestä Kälviän kunnan
23627: kulttuurisihteerin virkaan
23628:
23629:
23630: Eduskunnalle
23631: Kälviän kunta sijaitsee Keski-Pohjanmaal- 1988 lopulla valtioneuvosto ilmoitti, ettei
23632: la. Lähes 4 500 asukkaan kehittyvän kunnan Kälviän kunnan perustamaa virkaa ole vielä
23633: kunnanvaltuusto on jo vuonna 1985 päättä- voitu hyväksyä valtionosuuden piiriin. Lie-
23634: nyt perustaa kuntaan kulttuurisihteerin pää- nee kuitenkin kohtuullista, että Kälviälle taa-
23635: viran. Tähän saakka tehtävää on hoidettu taan nopeasti valtionosuus ko. viran palk-
23636: talvisin osa-aikaisena ja kesäisin lautakun- kauskustannuksiin.
23637: nalla on ollut päätoiminen työntekijä. Kult- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23638: tuuritoiminnan laajentuessa ja kehittyessä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23639: kunnanvaltuusto päätti täyttää viran päätoi-
23640: misesti vuoden 1989 alusta lukien. Virkaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23641: on valittu pätevä viranhaltija. Kälviän kunnan kulttuurisihteerin viran
23642: Kunta haki vuonna 1988 viran palkkaus- saamiseksi valtionapuun oikeuttavaksi
23643: kustannuksiin valtionosuutta. Aivan vuoden viraksi.
23644: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23645: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
23646: 612 1990 vp.
23647:
23648: Toivomusaloite n:o 569
23649:
23650:
23651:
23652:
23653: Urpilainen ym.: Aikuisopintotukijärjestelmän toteuttamisesta
23654:
23655:
23656: Eduskunnalle
23657: Aikuisopintotuki on mahdollistanut mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23658: nelle opiskelun turvaamalla toimeentulon. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23659: Aikuisopintotukijärjestelmä on kuitenkin muksen,
23660: vasta kokeilu. Sitä saa vain kaksi vuotta, se ei
23661: riitä koko opiskeluajalle. Aikuisopintotuki- että aikuisopintotukikokeilusta teh-
23662: ja opintotukijärjestelmän kehittämisen tulee dään pysyvä järjestelmä, jossa aikuis-
23663: tapahtua rinnakkain toisiaan tukien. opintotukea maksettaisiin koko opiske-
23664: luajan.
23665: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23666:
23667: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
23668: 1990 vp. 613
23669:
23670: Toivomusaloite n:o 570
23671:
23672:
23673:
23674:
23675: Vastamäki ym.: Itsemurhia ehkäisevän kasvatustyön tehosta-
23676: misesta kouluissa
23677:
23678:
23679: Eduskunnalle
23680: Suomalaisten itsemurhatilastot ovat huo- sä olosuhteissa, joissa on mahdollista saavut-
23681: lestuttavat. 1980-luvun keskivaiheilla itse- taa miehiä eri ikäkausina ja joissa se luonte-
23682: murha oli kuolinsyynä noin 1 000 henkilöllä vasti sopii opetukseen.
23683: vuosittain. Nyt luku lähenee 1 500:aa vuosit- Psykologia on lukioluokilla usein valinnai-
23684: tain. Syitä tähän on tutkittu viimeisten kah- sena aineena, joten vain harva mies tulee
23685: den vuoden aikana, eivätkä ne ole yksiselit- lukeneeksi sitä kouluaineenaan. Psykologiaa
23686: teisiä. Huomattavaa maamme itsemurhatilas- pitäisi kuitenkin opettaa jo alemmilla luokil-
23687: toissa on se, että itsemurhan tehneistä noin la, ammatillisissa oppilaitoksissa ja jopa ase-
23688: 5/6 on miehiä. Lisäksi vakavien itsemurha- velvollisille niiltä osin kuin psykologiassa kä-
23689: yritysten tekijöistä yhä useampi on miespuo- sitellään ihmiselämän kriisitilanteista selviä-
23690: linen. Tämä huomioiden tulisi myös ennalta mistä. Lisäksi eri korkeakouluopintoihin pi-
23691: ehkäisevän työn kohdistua miehiin. Etenkin täisi sisällyttää käyttäytymispsykologian ope-
23692: nuoret miehet ovat riskiryhmä. Yhä useam- tusta. Näin pystytään riskiryhmiä pienentä-
23693: malla itsemurhaan tai sen yritykseen pääty- mään ja vaikuttamaan myös elämän laatuun
23694: neellä on taustassaan lähimmän kahden vuo- kokonaisuudessaan.
23695: den aikana vaikeita elämänmurroksia, kuten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23696: avioliiton purkautuminen, puolison kuolema kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23697: tai työpaikan menetys. Usein kuvassa on toivomuksen,
23698: mukana myös alkoholinkäytön lisääntymi-
23699: nen. Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä pitäisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin dai-'
23700: kohdistaa juuri näihin riskiryhmän miehiin. menpiteisiin itsemurhia ehkäiseväärkas-
23701: Lisäksi oman elämän kriisitilanteiden käsit- vatustyön tehostamiseksi kaikilla kou-
23702: tely tulisi sisällyttää opetukseen kaikissa niis- lutusasteilla.
23703: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23704: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja Kalevi Lamminen
23705: Anneli Taina Tuula Liunaiomaa Riitta Jouppila
23706: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre Jorma Huuhtanen
23707: Reijo Lindroos
23708: 614 1990 vp.
23709:
23710: Toivomusaloite n:o 571
23711:
23712:
23713:
23714:
23715: Vastamäki ym.: Opintorahan saamisesta vanhempien tuloista
23716: riippumattomaksi
23717:
23718:
23719: Eduskunnalle
23720: Nykyisen lain mukaan opintorahan saami- mioon otetaan syntymäpäivä eikä syysluku-
23721: nen on vanhempien tuloista riippumatonta, kauden alku sekä kotoa poissa asuminen,
23722: mikäli opiskelija on täyttänyt 20 vuotta en- olisivat käytännössä lähes kaikki ilman van-
23723: nen hakuvuoden syyslukukauden alkua. hempien rahallista tukea opiskelevat nuoret
23724: Tämä on johtanut siihen, että vuoden loppu- samassa asemassa.
23725: puoliskolla syntyneet ovat koko opiskeluvuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23726: den eli sekä syys- että kevätlukukauden ajan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23727: vuoden alkupuoliskolla syntyneitä heikom- muksen,
23728: massa asemassa sinä vuonna, jona täyttävät
23729: 20 vuotta. Kuitenkin tämänikäiset opiskelijat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23730: varsinkin toisella paikkakunnalla opiskelles- menpiteisiin opintorahan saamiseksi
23731: saan elävät ilman vanhempien rahallista tu- vanhempien tuloista riippumattomaksi
23732: kea opintorahan ja opintovelan turvin. Jos 18 vuotta täyttäneille ilman vanhempien
23733: ikärajaa lasketaan kahdella vuodella ja huo- rahallista tukea opiskeleville nuorille.
23734: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23735: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja Kalevi Lamminen
23736: Riitta Uosukainen Anneli Taina Tuula Liunaiomaa
23737: Keijo Jääskeläinen Riitta Jouppila Sinikka Mönkäre
23738: 1990 rd. 615
23739:
23740: Hemställningsmotion nr 572
23741:
23742:
23743:
23744:
23745: Westerlund m.fl.: Om inledande av byggnadsarbetena vid
23746: Ekenäs skogsläroanstalt
23747:
23748:
23749: Tili Riksdagen
23750: Ekenäs skogsläroanstalt, som är vårt lands - kursgård för skogsägarutbildning.
23751: äldsta svenskspråkiga forstläroanstalt, arbe- T.ex. skogsfastighetsägare på veckoslutskur-
23752: tar i dag under svåra förhållanden på grund ser.
23753: av utrymmesbrist. kursgård för privatskogsbrukets perso-
23754: Skolan var ursprungligen tänkt för 20 ele- nal
23755: ver i en årsklass. Skolan har i dag i medeltal 1ägerskolor
23756: 70 elever fördelade på 6 klasser. Inkvarterings- - familjeläger
23757: platser finns för 68. Dessutom fungerar en - Skogen i skolan
23758: aktiv vuxenutbildningsavdelning vid skolan. - utbildning om hotet mot skogen mm.
23759: Behovet av nya skolutrymmen och internat Ekenäs skogsläroanstalt erbjuder goda möj-
23760: är därför skriande. ligheter tili det här. Skolans observationsskog
23761: Köket och matsalen är trånga, laboratori- på drygt 1 000 ha ger dessutom goda möj-
23762: um saknas helt och vuxenutbildningen, som ligheter tili utveckling av ett täckande utbud
23763: mycket väl kunde expandera, saknar utrym" av tjänster inom skogs- och naturbruket.
23764: men. Dessutom saknas ändamålsenliga klass- Penninganslag för projekteringsarbetena
23765: och förrådsutrymmen. En ny skolbyggnad har beviljats och som en följd därav har
23766: med internat borde enligt byggnadsstyrelsen byggnadsritningarna redan avancerat långt.
23767: ha börjat byggas 1989 och renoveringen av Med tanke på projektets brådskande karaktär
23768: den gamla skolbyggnaden kunde ha skett kunde en lösning vara en prioritering av
23769: något år senare. nybygget med den efterföljande renoveringen
23770: Med tanke på framtiden kunde skolan lätt, omedelbart därefter.
23771: med vettiga utrymmen, utvecklas tili en kurs- Hänvisande tili ovanstående föreslår vi
23772: central för skogsbruket . i Svensk-Finland. högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
23773: Grund- och tiliäggsutbildningen av skogs- ställa
23774: fackmän skulle givetvis vara stommen, men
23775: också andra verksamhetsformer kunde kom- att regeringen upptar erforderligt an-
23776: ma ifråga. Sådana är t.ex. slag så att de planerade byggnadsarbe-
23777: - skogsutbildning av kommunernas mil- tena vid Ekenäs skogsläroanstalt kan
23778: jöanställda påbörjas.
23779: Helsingfors den 13 februari 1990
23780:
23781: Henrik Westerlund Håkan Malm Lauri Metsämäki
23782: Elisabeth Rehn Tauno Valo Kaarina Dromberg
23783: Marjatta Väänänen Per-Henrik Nyman
23784: 616 1990 vp.
23785:
23786: Toivomusaloite n:o 572 Suomennos
23787:
23788:
23789:
23790:
23791: Westerlund ym.: Tammisaaren metsäopiston rakennustöiden
23792: aloittamisesta
23793:
23794:
23795: Eduskunnalle
23796: Tammisaaren metsäopisto, joka on maam- - metsänomistajakoulutuksen kurssikes-
23797: me vanhimpia ruotsinkielisiä metsäoppilai- kuksena toimiminen, esim. metsäkiinteistön
23798: toksia, työskentelee nykyään tilojen puutteen omistajille viikonloppukurssien järjestäminen
23799: vuoksi vaikeissa oloissa. - yksityismetsätalouden henkilöstön
23800: Koulu oli alun perin tarkoitettu 20 oppi- kurssikeskuksena toimiminen
23801: laalle yhdellä vuosiluokalla. Koulussa on ny- - leirikoulut
23802: kyään keskimäärin 70 oppilasta kuudella eri - perheleirit
23803: luokalla. Majoituspaikkoja on 68 oppilaalle. - Skogen i skolan -toiminta
23804: Lisäksi koulussa toimii aktiivinen aikuiskou- - metsän uhkatekijöitä ym. koskeva kou-
23805: lutusosasto. Uusista koulutiloista ja oppilas- lutus.
23806: asuntolasta on tämän vuoksi kipeä tarve. Tammisaaren metsäopisto tarjoaa hyvät
23807: Keittiö ja ruokasali ovat ahtaat, laborato- mahdollisuudet tällaiseen toimintaan. Run-
23808: riota ei ole ollenkaan ja aikuiskoulutukselta, saat tuhannen hehtaarin suuruinen koulun
23809: jota varsin hyvin voitaisiin laajentaa, puuttu- tarkkailumetsä antaa lisäksi hyvät mahdolli-
23810: vat tilat. Lisäksi tarkoituksenmukaisia luok- suudet metsä- ja luonnontalouden palvelui-
23811: ka- ja varastotiloja ei ole. Uuden kouluraken- den laajan tarjonnan kehittämiseen.
23812: nuksen rakentaminen oppilasasuntolaineen Määrärahoja suunnittelutöihin on myön-
23813: olisi rakennushallituksen mukaan tullut aloit- netty, ja tämän seurauksena rakennuspiirus-
23814: taa vuonna 1989, ja vanhan koulurakennuk- tukset ovat jo edenneet pitkälle. Ottaen huo-
23815: sen peruskorjaaminen olisi v.oinut tapahtua mioon hankkeen kiireellisen luonteen ratkai-
23816: joitakin vuosia myöhemmin. suna voisi olla uudisrakennuksen priorisoimi-
23817: Tulevaisuutta ajatellen koulusta tarkoituk- nen ja peruskorjauksen suorittaminen välit-
23818: senmukaisine tiloineen voitaisiin helposti ke- tömästi tämän jälkeen.
23819: hittää Suomen ruotsinkielisten seutujen met- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23820: sätalouden kurssikeskus. Metsäammattimies- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23821: ten perus- ja jatkokoulutus muodostaisi tie- muksen,
23822: tenkin rungon, mutta myös muut toiminta-
23823: muodot voisivat tulla kyseeseen. Tällaisia että hallitus varaisi riittävän määrä-
23824: ovat esim. rahan Tammisaaren metsäopiston suun-
23825: - kuntien ympäristötyöntekijöiden met- niteltujen rakennustöiden aloittamisek-
23826: säkoulutus si.
23827: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23828: Henrik Westerlund Håkan Malm Lauri Metsämäki
23829: Elisabeth Rehn Tauno Valo Kaarina Dromberg
23830: Marjatta Väänänen Per-Henrik Nyman
23831: 1990 rd. 617
23832:
23833: Hemställningsmotion nr 573
23834:
23835:
23836:
23837:
23838: Westerlund m.fl.: Om stödjande av Lovisanejdens musikskola
23839:
23840:
23841: Till Riksdagen
23842: Lovisanejdens musikskola grundades 1987 Likaså räknar man med, nu när skolan är
23843: av Östra Nylands sång- och musikförbund väletablerad, att de första ordinarie lärarbe-
23844: r.f. Samma förbund fungerar som upprätt- fattningarna skall inrättas i en nära framtid.
23845: hållare av skolan. Musikskolan har inlett sitt Rektorsbefattningen kommer att besättas
23846: fjärde verksamhetsår och har för tillfället 90 fr.o.m. höstterminen 1990 som ordinarie be-
23847: elever. Första året, 1987, var elevernas antal fattning.
23848: 60. Musikskolverksamheten är, p.g.a. att un-
23849: Undervisningen handhas av sammanlagt dervisningen är individuell, en mycket dyr
23850: 14 timlärare och undervisningen ges i 10 olika verksamhet. För att klara de åligganden som
23851: instrument. Den administrativa sidan sköts skolan åtagit sig behövs statsanslag även för
23852: av en rektor, vars uppgifter handhas inter- 1991.
23853: imistiskt av direktionens ordförande och en Hänvisande till ovanstående föreslår vi
23854: kanslist. h ögaktningsfull t
23855: Skolans kansli och fasta punkt finns i
23856: Lovisa svenska elevhem, vars stiftelse har att regeringen i anslutning tili 1991
23857: ställt sina utrymmen till förfogande. års budgetproposition upptar anslag för
23858: Musikskolans upprätthållare räknar med, stödjande av verksamhetsbetingelserna
23859: om ekonomin det medger, att under de när- vid Lovisanejdens musikskola.
23860: maste åren kunna utöka elevantalet till ca
23861: 130.
23862: Helsingforsden 13 februari 1990
23863:
23864: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
23865: Tauno Valo Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
23866:
23867:
23868:
23869:
23870: 42 200!36P
23871: 618 1990 vp.
23872:
23873: Toivomusaloite n:o 573 Suomennos
23874:
23875:
23876:
23877:
23878: Westerlund ym.: Loviisan seudun musiikkikoulun toiminnan
23879: tukemisesta
23880:
23881:
23882: Eduskunnalle
23883: Östra Nylands Sång- och musikförbund vuosina yli 130:een. Lisäksi koulun vakiin-
23884: r.f. -niminen liitto perusti Loviisan seudun nutettua asemansa arvioidaan, että ensim-
23885: musiikkikoulun vuonna 1987. Sama liitto on mäiset vakinaiset opettajantoimet voidaan
23886: koulun ylläpitäjänä. Musiikkikoulu on aloit- perustaa lähitulevaisuudessa. Rehtorintoimi
23887: tanut neljännen toiminta vuotensa, ja siinä on täytetään vakinaisesti syyslukukaudelta 1990
23888: nykyään 90 oppilasta. Ensimmäisenä toimin- alkaen.
23889: tavuotena 1987 oppilaita oli 60. Musiikkikoulutoiminta on yksilöllisen ope-
23890: Opetuksesta huolehtivat yhteensä 14 tun- tuksen vuoksi hyvin kallista. Koulun ottamien
23891: tiopettajaa, ja sitä annetaan 10 eri instru- velvoitteiden hoitamiseksi tarvitaan valtion
23892: mentin käytössä. Hallinnollisesta puolesta määrärahaa myös vuodeksi 1991.
23893: vastaavat rehtori, jonka tehtäviä hoitaa vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23894: liaikaisesti johtokunnan puheenjohtaja, ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23895: kanslisti. muksen,
23896: Koulun kanslia ja toimipiste sijaitsevat
23897: Loviisan ruotsinkielisessä oppilaskodissa. Op- että hallitus ottaisi valtion vuoden
23898: pilaskodin säätiö on asettanut tilat käytet- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
23899: täväksi. rärahan Loviisan seudun musiikkikou-
23900: Koulun ylläpitäjä otaksuu talouden sen lun toiminnan tukemiseen.
23901: salliessa oppilasmäärää voitavan lisätä lähi-
23902: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23903:
23904: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
23905: Tauno Valo Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
23906: 1990 vp. 619
23907:
23908:
23909: Toivomusaloite n:o 574
23910:
23911:
23912:
23913:
23914: Vihriälä ym.: Opettajien ulkomaille suuntautuvien opintomat-
23915: kojen lisäämisestä
23916:
23917:
23918: Eduskunnalle
23919: Jotta kansainvälistymiskehitys voitaisiin opintomatkojen rahoittamisen edistäminen
23920: ottaa huomioon opetustyössä, on huomatta- lisäämällä apurahoja.
23921: valle osalle opettajista luotava mahdollisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23922: opintokäynteihin ja työskentelemiseen ulko- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23923: mailla.
23924: Kansainvälistämisen edellyttämiä toimen- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23925: piteitä on selvitelty, mutta käytännön ratkai- piteisiin opettajien ulkomaisten työs-
23926: sut antavat edelleen odottaa itseään. kentelymahdollisuuksien ja ulkomaisten
23927: Eräs kannatettava ja edullinen kansainvä- opintomatkojen lisäämiseksi.
23928: linen muoto olisi opettajien ulkomaisten
23929: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23930: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Tytti Isohookana-Asunmaa
23931: Hannu Tenhiälä Esko Aho Matti Maijala
23932: Mauri Pekkarinen Tellervo Renko Martti Korkia-Aho
23933: Pirkko Ikonen Jorma Fred Annikki Koistinen
23934: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen Juho Sillanpää
23935: Aapo Saari
23936: 620 1990 vp.
23937:
23938: Toivomusaloite n:o 575
23939:
23940:
23941:
23942:
23943: Vihriälä ym.: Siirtolaismuseon perustamisesta Peräseinäjoelle
23944:
23945:
23946: Eduskunnalle
23947: Peräseinäjoen kuntaan on suunnitteilla uusi mintaan tulisi liittyä myös paluumuuttajille
23948: kirjastorakennus, jonka yhteyteen olisi mie- annettavat palvelut. Varsinkin paluumuutta-
23949: lekästä saada ajanmukaiset museotilat Siir- jien lasten sopeutuminen vaatii tietoa ja
23950: tolaismuseoajatus on elänyt Peräseinäjoella toimenpiteitä. Ennakoida tulisi myös mah-
23951: pitkään. Kirjastorakennuksen yhteydessä dollisten pakolaisten ja yhdentyvän Euroopan
23952: tämä ajatus voisi vihdoin toteutua. Siirtolai- muuttovirrat
23953: suus on ollut leimaa antava piirre pohjalaiselle Peräseinäjoen siirtolaismuseo olisi maakun-
23954: kulttuurille viime vuosisadalla ja tämän vuo- nallinen tiedon välittäjä keskellä suomenkie-
23955: sisadan alkupuolella. Etelä-Pohjanmaalta läh- listä Etelä-Pohjanmaata. Siirtolaismuseo toi-
23956: dettiin runsain joukoin siirtolaisiksi parem- misi työministeriön siirtolaisasiainneuvotte-
23957: man toimeentulon toivossa. Museon keskei- lukunnan, Turun siirtolaisinstituutin ja Suo-
23958: senä painotusalueena tulisi olla amerikansiir- mi-Seuran kanssa kiinteässä yhteistyössä.
23959: tolaisuuden, mutta myös Skandinavian sisäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23960: sen liikehdinnän tulee olla museon toimin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23961: nassa vahvasti esillä. Onhan erityisesti Ruotsi vomuksen,
23962: vetänyt runsaasti suomalaisia.
23963: Siirtolaismuseo olisi toimiva museo, jossa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23964: olisi materiaalia, tutkimusta, esittelyjä sekä siirtolaismuseon perustamiseksi Perä-
23965: siirtolaisuutta koskevaa informointia. Toi- seinäjoelle.
23966: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23967: Jukka Vihriälä Jorma Fred Pentti Mäki-Hakola
23968: 1990 vp. 621
23969:
23970: Toivomusaloite n:o 576
23971:
23972:
23973:
23974:
23975: Vihriälä ym.: Rock- ja rytmimusiikki-instituutin perustami-
23976: sesta Seinäjoelle
23977:
23978:
23979: Eduskunnalle
23980: Vaasan läänin taidetoimikunnan asettama koulutusta rockmusiikista kiinnostuneille
23981: työryhmä on pohtinut rockmusiikkia harras- nuorille. KEMU ry. toteaa omassa koulutus-
23982: tavien nuorten ilmaisumahdollisuuksia. mietinnössään, että rutinoituminen ja nuot-
23983: Vuonna 1988 Pohjanmaa-Rockin pohjalais- teihin sidonnaisuus on nykyisin musiikkiope-
23984: ten bändien katselmukseen osallistui yli 100 tuksen, myös pop- ja jazz-opetuksen, suurin
23985: yhtyettä. Karkeasti arvioidaan yksin Vaasan haitta. Musiikkiopetuksella olisi pyrittävä
23986: läänin alueella toimivan tällä hetkellä 200- nuorten persoonallisuuden herättämiseen ja
23987: 300 bändiä ja tuhansia nuoria, jotka ovat sen ilmentämiseen sellaisin musiikillisin kei-
23988: kiinnostuneita rockista, kuuntelevat sitä ja noin, jotka eivät ole ennalta määrättyjä. Me-
23989: etsivät sitä kautta omaa ilmaisuaan, omaa todi muistuttaa luonnollisesti kansanmusii-
23990: persoonallisuuttaan soittamisen, sanoittami- kin opettamisen ideaa. Rockmusiikkiin liitty-
23991: sen, säveltämisen, lavaesiintymisen ja laulun vän koulutuksen päämääränä on luovan ky-
23992: kautta. Rock on suurin nuorison kiinnostuk- vyn ja musiikkiharrastuksen kehittäminen.
23993: sen kohde tänä päivänä. Vaasan läänin taidetoimikunnan työryhmä
23994: Suomessa ei tällä hetkellä toimi pistettä, on päätynyt esittämään, että tulisi perustaa
23995: joka organisoidusti huolehtisi rockin kehittä- rockmusiikin kysymyksiä edistävä ja tutkiva
23996: misestä taidekasvatukselliset päämäärät huo- laitos. Rock- ja rytmimusiikin instituutti voisi
23997: mioon ottaen. Meillä ei ole tätä nykyä mah- olla suomalaisen rockmusiikin tiedotus- ja
23998: dollisuuksia opiskella vaikkapa sen laitteis- tutkimuslaitos, jonka tehtäviin kuuluu nuori-
23999: ton tuntemusta, joka rockmusiikkiin kuuluu. son musiikkiharrastuksen edistäminen, alan
24000: Jos haluaa kehittyä harrastuksessa, esimer- koulutuksen järjestäminen, rock- ja rytmimu-
24001: kiksi oppia jotakin äänenvahvistamisesta, ai- siikin tiedotus- ja tutkimustoiminta, alan
24002: noa keino on kääntyä alan mestareiden puo- kansainvälisten kontaktien edistäminen ja
24003: leen, niin kuin kansanmusiikin harrastukses- yleensä rockin ja rytmimusiikin edistäminen
24004: sa on aina tehty. suomalaisessa musiikki- ja kulttuurielämässä.
24005: Rockmusiikin erityiskysymyksissä ei mi- Sopiva sijaintipaikka rock- ja rytmimusiikki-
24006: kään olemassa oleva taho Suomessa järjestä instituutille olisi Seinäjoki.
24007: systemaattisesti koulutusta. Maassamme toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24008: miva musiikkioppilaitosjärjestelmä ei ole nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24009: huomioinut rock-alan koulutusta. Pop~ ja vomuksen,
24010: jazzmusiikkiin erikoistunut Oulunkylän Pop-
24011: ja Jazzmusiikkiopisto ei sekään varsinaisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24012: kouluta rytmimusiikin erityiskysymyksissä. rock- ja rytmimusiikki-instituutin pe-
24013: Vaasan läänin kehittyvän musiikin yhdistys rustamiseksi Seinäjoelle.
24014: KEMU on monen vuoden ajan järjestänyt
24015: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24016:
24017: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Anneli Jäätteenmäki
24018: 622 1990 vp.
24019:
24020: Toivomusaloite n:o 577
24021:
24022:
24023:
24024:
24025: Viinanen ym.: Opiskelijoiden ja nuorten asumismahdollisuuk-
24026: sien parantamisesta
24027:
24028:
24029: Eduskunnalle
24030: Asunto-olojen kehittämisrahastosta on ku- vavuokra- ja työsuhdeasuntoa on vuosina
24031: luvan vuoden alusta ollut mahdollista rahoit- 1995-2000 vapautumassa rajoituksitta myy-
24032: taa vuokra-asuntojen hankintaa olemassa täväksi pitkäaikaislainojen takaisinmaksun
24033: olevasta asuntokannasta asunnottomien, pa- seurauksena. Uhkana on nykyisen 1990-lu-
24034: kolaisten ja romaanien käyttöön. vulle suunnitellun asuntopolitiikan romuttu-
24035: Koska Suomessa harjoitetusta asuntopoli- minen, mikäli kohtuuhintaisen vuokra-asun-
24036: tiikasta eniten kärsimään joutuvien ryhmien, tokannan annetaan kadota arava-asuntojen
24037: nuorten ja opiskelijoiden, asunnontarvetta ei myynnin myötä.
24038: nykyisin asuntotuotantomäärin kyetä tyydyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24039: tämään, on asuntojen saatavuus edelleen kes- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24040: keisesti kiinni yleisestä vuokra-asuntotarjon- vomuksen,
24041: nasta. Läpi 1980-luvun on jatkunut yksityi-
24042: sen sektorin vuokra-asuntokannan katoami- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
24043: nen asuntojen myymisen seurauksena. Esi- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
24044: merkiksi Helsingissä vuokra-asunnot ovat dessä ryhtyisi toimiin, jotta valtion nk.
24045: vähentyneet 2 000-3 000 asunnolla vuodes- yhtenäislaina asuntojen hankintaan ole-
24046: sa. Tämän poistuman pysäyttäminen on massa olevasta asuntokannasta asun-
24047: kaikkien asunnontarvitsijoiden etujen mu- nottomien, pakolaisten ja romaanien
24048: kaista. käyttöön ulotettaisiin koskemaan myös
24049: Kuluvana vuonna käynnistyy ensimmäis- opiskelijoita ja nuoria sekä asuntojen
24050: ten 500 asumisoikeusasunnon rakentaminen. hankinnan rahoitukseen oikeutetuiksi
24051: Asumisoikeusasumista esitetään vaihtoehto- tahoiksi lisättäisiin opiskelija-asunto-
24052: na, joka sijoittuisi vuokra- ja omistusasumi- säätiöt, vuokra-asuntojen hankintaa
24053: sen väliin. Jotta todellisia vaihtoehtoja olisi harjoittavat ylioppilaskunnat ja muut
24054: olemassa, pitäisi yksityisen sektorin vuokra- nuorisoasuntotarjontaa ylläpitävät ta-
24055: asuntokannan olla vähintään yhtä suuri kuin hot ja että asuntoja voitaisiin hankkia
24056: 1980-luvun alussa. Samalla asumisoikeus- sekä vuokra- että asumisoikeusasun-
24057: asuntokannan tulisi olla riittävän laaja. noiksi.
24058: Noin 66 000 1970-luvulla rakennettua ara-
24059: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24060:
24061: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
24062: 1990 vp. 623
24063:
24064:
24065: Toivomusaloite n:o 578
24066:
24067:
24068:
24069:
24070: Vuoristo: Selkokielisen kirjallisuuden tukemisesta
24071:
24072:
24073: Eduskunnalle
24074: Selkokielessä kieltä on tietoisesti ja suun- listä kirjallisuutta on tuettu julkisista varoista
24075: nitelmallisesti muutettu niin rakenteellisesti jo vuodesta 1968 alkaen. Julkisen tuen avulla
24076: kuin sisällöllisesti helpommaksi ymmärtää. Ruotsissa on ilmestynyt jo yli 300 aikuisille ja
24077: Siinä on otettu mahdollisimman pitkälle huo- nuorille suunnattua selkokielistä kirjaa.
24078: mioon vastaanottajan edellytykset ymmärtää Suomessa selkokielisen kirjallisuuden ke-
24079: puhuttua ja kirjoitettua kieltä. hittämistyö on vasta alussa. Meillä on ilmes-
24080: Selkokielen tarvetta esiintyy hyvin erilaisis- tynyt parisenkymmentä selkokielistä kirjaa.
24081: sa väestöryhmissä ja kokonaistarpeesta on Julkista tukea kustantamiseen ei ole saatu.
24082: tähän mennessä esitetty vain alustavia arvioi- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
24083: ta. On arvioitu yli 200 000 suomalaisen ole- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24084: van selkokielisen kulttuurin ja tiedonvälityk-
24085: sen tarpeessa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24086: Selkokielinen kirjallisuus ei ole suomalai- selkokielisen kirjallisuuden tukemiseksi
24087: nen keksintö. Esimerkiksi Ruotsissa selkokie- Suomessa.
24088: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24089: Raimo Vuoristo
24090: 624 1990 vp.
24091:
24092: Toivomusaloite n:o 579
24093:
24094:
24095:
24096:
24097: Vuoristo: Kirjailija Väinö Riikkilän ennen julkaisemattomien
24098: pakinoitten ja novellien julkaisemisesta
24099:
24100:
24101: Eduskunnalle
24102: Väinö Riikkilä Seuran tarkoituksena on Väinö Riikkilä Seura haluaisi julkaista ky-
24103: toimia nuorten ja nuorisokirjailijoiden, kir- seisen kokoelman, jolla seuran mielestä on
24104: joittajien ja kirjailijoiden tukena heidän har- yleisempääkin merkitystä.
24105: rastuksessaan ja työssään sekä edistää kirjal- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
24106: lisuuden tuntemusta yleisesti. Seuran koti- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24107: paikka on Rauman kaupunki. muksen,
24108: Aikansa parhaimpiin kuulunut nuorisokir-
24109: jailija Väinö Riikkilä kiinnostaa edelleenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24110: lukijaansa. kirjailija Väinö Riikkilän julkaisemat-
24111: Kirjailija Väinö Riikkilä jätti jälkeensä tomien pakinoitten ja novellien saatta-
24112: mittavan pakinakokoelman, jonka kirjailijan miseksi kirjaksi.
24113: puoliso Meeri Riikkilä on siirtänyt Rauman
24114: kaupungin ja maalaiskunnan kirjastoihin säi-
24115: lytettäväksi.
24116: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24117:
24118: Raimo Vuoristo
24119: 1990 vp. 625
24120:
24121:
24122: Toivomusaloite n:o 580
24123:
24124:
24125:
24126:
24127: Vuoristo: Rauman murrepäivien järjestämisen tukemisesta
24128:
24129:
24130: Eduskunnalle
24131: Omalla ilmeikkäällä kielellä on vankka huolimatta valtakunnallinen tapahtuma, jon-
24132: jalansija raumalaisessa perinteessä. Kielipe- ka suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mu-
24133: rinteen säilyttäminen ja tallentaminen ovat kana maamme johtavat kielen ja murteen
24134: kulttuuriperintömme kannalta arvokas ja ta- asiantuntijat.
24135: voiteltava asia. Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
24136: Rauman murrepäivien teema on vuosittain kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24137: vaihtuva, ja murrepäivien sisältö kattaa myös
24138: suomen sukukielet ja ulottuu aina siirtolai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24139: suuteen saakka. Rauman murrepäivien järjestämisen tu-
24140: Murrepäivät ovat raumalaisuudestaan kemiseksi.
24141: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24142:
24143: Raimo Vuoristo
24144: 626 1990 vp.
24145:
24146: Toivomusaloite n:o 581
24147:
24148:
24149:
24150:
24151: Vuoristo: Rauman pitsiviikon järjestämisen tukemisesta
24152:
24153:
24154: Eduskunnalle
24155: Rauman pitsiviikko on oikeilta raumalai- ja keramiikkanäyttelyt, käden taitojen mark-
24156: silta juurilta syntynyt perinne- ja taidetapah- kinat, mustan pitsin yö jne.
24157: tuma. Pitsinnypläys on Raumalla nykypäivä- Pitsiviikon järjestämisellä ja tapahtumilla
24158: näkin elävää perinnettä. Nyplääjät ry. kuu- on huomattava valtakunnallinen ja kansain-
24159: luu jäsenenä kansainväliseen OIDFA-pitsi- välinen merkitys.
24160: järjestöön, jonka tehtävänä on pitsin kan- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
24161: sainvälistäminen. Pitsiviikolla kohtaavat nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24162: kansainväliset kädentaitajat käsi- ja taide-
24163: teollisuuden eri alueilta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24164: Pitsiviikon kohteista ja näyttelyistä voi- Rauman pitsiviikon järjestelyjen tuke-
24165: daan mainita mm. ulkomaiset pitsinäyttelyt, miseksi.
24166: raumanpitsien näyttely, kotimaiset tekstiili-
24167: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24168:
24169: Raimo Vuoristo
24170: 1990 vp. 627
24171:
24172: Toivomusaloite n:o 582
24173:
24174:
24175:
24176:
24177: Vuoristo: Rauman Pitsi-instituutin ja kädentaitojen keskuk-
24178: sen toiminnan tukemisesta
24179:
24180:
24181: Eduskunnalle
24182: Rauman Pitsi-instituutti on aloittanut toi- työskentelevien elinkeinomahdollisuuksia.
24183: mintansa. Instituutin tarkoituksena on laa- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
24184: jentua käsittämään nypläyksen opettamisen tavasti eduskunnan hyväksyttäksi toivomuk-
24185: ja kurssitoiminnan järjestämisen lisäksi sen,
24186: muutkin kädentaidot
24187: Kädentaitojen keskus, jossa yhdistyy työ, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24188: tutkimus, konsultointi ja markkinointi, pal- Rauman Pitsi-instituutin ja kädentaito-
24189: velee Raumalla koko maakuntaa ja on tuke- jen keskuksen viranhaltijan palkkaami-
24190: massa myös käsi- ja taideteollisuuden piirissä seksi.
24191: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24192: Raimo Vuoristo
24193: 628 1990 vp.
24194:
24195: Toivomusaloite n:o 583
24196:
24197:
24198:
24199:
24200: Vuoristo: Rauman kaupungin tilaaman juhlakantaatin esittä-
24201: misen tukemisesta
24202:
24203:
24204: Eduskunnalle
24205: Rauman kaupunki täyttää 550 vuotta Juhlakantaatina on epäilemättä valtakun-
24206: vuonna 1992. Professori, pianotaiteilija Ralf nallista merkitystä.
24207: Gothonilta on tilattu juhliin kantaattimuo- Edellä olevan viitaten ehdotan eduskun-
24208: toinen sävellysteos "Härkä ja hänen paime- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24209: nensa".
24210: Gothoni, joka on syntyään raumalainen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24211: työskentelee parhaillaan teoksen sävellystyön 550-vuotiaan Rauman juhlakantaalin
24212: parissa, ja työ valmistunee vuoden 1991 syk- esittämisen tukemiseksi.
24213: syyn mennessä.
24214: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24215: Raimo Vuoristo
24216: 1990 vp. 629
24217:
24218: Toivomusaloite n:o 584
24219:
24220:
24221:
24222:
24223: Vuoristo: Rauman kamarimusiikkiviikon Festivo -91 järjestä-
24224: misen tukemisesta
24225:
24226:
24227: Eduskunnalle
24228: Festivo, Rauman kamarimusiikkiviikko, kentän ajallisesti ja tyylillisesti ottaen usein
24229: on Rauman oman perinteen pohjalta noussut huomioon myös musiikkiteoksiin vaikutta-
24230: musiikkiviikko, jonka isänä on professori neet poikkitaiteelliset elementit (tanssi, kirjal·
24231: Ralf Gothoni. lisuus, visuaalinen ilmaisu jne.).
24232: Viikon tarkoituksena on tarjota "vähän Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskuc-
24233: mutta hyvää" -periaatteella kamarimusiikki- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24234: nautintoja uusin kokoonpanoin, samalla
24235: iloa, leikkimieltä ja juhlavuutta sekä paljon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24236: poikkeuksellisia elämyksiä. Pääroolissa ovat Rauman kamarimusiikkiviikon Festivo
24237: tämän päivät nuoret - huomisen mestarit. -91 järjestämisen tukemiseksi.
24238: Ohjelmisto kattaa kamarimusiikin laajan
24239: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24240: Raimo Vuoristo
24241: 630 1990 vp.
24242:
24243: Toivomusaloite n:o 585
24244:
24245:
24246:
24247:
24248: Väistö: Rakennusavustuksen myöntämisestä Pohjois-Karja-
24249: lan opistolle
24250:
24251:
24252: Eduskunnalle
24253: Pohjois-Karjalan opisto on taloudellisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24254: vaikeassa tilanteessa. Opiston taloutta rasit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24255: tavat rakentamiseen otettujen lainojen lyhen- vomuksen,
24256: nykset ja korot.
24257: Opiston talouden vakautus edellyttäisi val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24258: tiolta 1,5 miljoonan markan rakennusavus- 1,5 miljoonan markan rakennusavustuk-
24259: tusta. sen saamiseksi Pohjois-Karjalan opis-
24260: tolle.
24261: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24262: Matti Väistö
24263: 1990 vp. 631
24264:
24265: Toivomusaloite n:o 586
24266:
24267:
24268:
24269:
24270: Väistö ym.: Itä-Suomen Liikuntaopiston saamisesta lakisää-
24271: teisen valtionavun piiriin
24272:
24273:
24274: Eduskunnalle
24275: Joensuussa on toiminut runsaan 10 vuoden kelpuutettu lakisääteisen valtionavun piiriin.
24276: ajan osakeyhtiömuotoinen Itä-Suomen Lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24277: kuntaopisto. Opisto on parhaillaan perusta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24278: massa sivutoimipistettä Kuopioon. vomuksen,
24279: Itä-Suomen Liikuntaopiston toiminta vas-
24280: taa sekä laajuutensa että koulutusohjelmansa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24281: osalta lakisääteistä valtionosuutta saavien lii- Itä-Suomen Liikuntaopiston saamiseksi
24282: kuntaopistojen toimintaa. Toistaiseksi Itä- lakisääteisen valtionavun piiriin.
24283: Suomen Liikuntaopistoa ei kuitenkaan ole
24284: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24285: Matti Väistö Eeva Turunen
24286: Kerttu Törnqvist Riitta Myller
24287: 632 1990 vp.
24288:
24289: Toivomusaloite n:o 587
24290:
24291:
24292:
24293:
24294: Väistö: Koulutusyhteistyön lisäämisestä Pohjois-Karjalan ja
24295: Neuvosto-Karjalan välillä
24296:
24297:
24298: Eduskunnalle
24299: Koulutusyhteistyö Pohjois-Karjalan ja ohjelmaan. Metsäpuolen koulutuksen tär-
24300: Neuvosto-Karjalan välillä on jo käynnistynyt keys on tullut esille Ladenso-nimisen suoma-
24301: sekä maatalouden että metsätalouden alalla. lais-neuvostoliittolaisen yhteisyri ty ksen aloit-
24302: Uusina koulutusaloina ovat tulleet esille pal- taessa toimintaansa. Metsäpuolen kehittämi-
24303: velu- ja rakennusalat seen Neuvosto-Karjalassa halutaan kaikin
24304: Pohjois-Karjalassa on edellytyksiä koulu- puolin panostaa. Myös matkailu on ollut
24305: tusyhteistyön lisäämiseen. Maakunnassa on vahvasti esillä yhteistyöhankkeissa, ja Neu-
24306: neljä maatalousoppilaitosta sekä kolme met- vosto-Karjalassa matkailu tuleekin lähivuosi-
24307: säoppilaitosta, joilla kaikilla on valmiuksia na kasvamaan voimakkaasti.
24308: koulutustoiminnan järjestämiseen. Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24309: Karjalan ammatillisella kurssikeskuksella on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24310: myös erinomaiset valmiudet monipuolisen vomuksen,
24311: koulutuksen järjestämiseen. Joensuun yli-
24312: opistolla on jo pitkäaikaiset yhteistyösuhteet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24313: Petroskoin yliopiston kanssa. Pohjois-Karjalan ja Neuvosto-Karjalan
24314: Maatalousalan koulutus liittyy osana maa- välisen koulutusyhteistyön lisäämiseksi.
24315: talouden ja elintarviketuotannon kehittämis-
24316: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24317:
24318: Matti Väistö
24319: 1990 vp. 633
24320:
24321: Toivomusaloite n:o 588
24322:
24323:
24324:
24325:
24326: Väistö ym.: Kuntien yhteistyön tehostamisesta Laatokan-
24327: Karjalan instituutin perustamiseksi
24328:
24329:
24330: Eduskunnalle
24331: Keski-Karjalan kuntien yhteistyössä ovat tien perustama säätiö, jonka pääoma on 0,6
24332: mukana Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohma- miljoonaa markkaa. Instituutti tarvitsee
24333: järvi ja Värtsilä. Vireillä on yhteistyön tehos- myös valtion budjetin kautta tulevaa rahoi-
24334: taminen ja Laatokan-Karjalan instituutin pe- tusta lähinnä talousaluekohtaiseen kuntien
24335: rustaminen. yhteistyön ja yleisen kehittämistoiminnan
24336: Instituutin voimavaroiksi tullaan siirtä- kustannuksiin.
24337: mään osa kuntien nyt käyttämistä kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24338: misvaroista ja henkilöstöstä. Toiminnassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24339: olisivat keskeisellä sijalla Keski-Karjalan vomuksen,
24340: kuntien yhteistyö, yhteistyö Neuvosto-Karja-
24341: lan kanssa ja uuden tiedon välittäminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24342: alueen yritystoiminnalle. Keski-Karjalan kuntien välisen yhteis-
24343: Laatokan-Karjalan instituutti on uudenlai- työn tehostamiseksi ja Laatokan-Karja-
24344: nen yhteistyöelin. Instituutin perustaa kun- lan instituutin perustamiseksi.
24345: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24346:
24347: Matti Väistö Eeva Turunen
24348: Kerttu Törnqvist Riitta Myller
24349:
24350:
24351:
24352:
24353: 43 200136P
24354: 634 1990 vp.
24355:
24356: Toivomusaloite n:o 589
24357:
24358:
24359:
24360:
24361: Väistö ym.: Karjalaiskylähankkeen edistämisestä
24362:
24363:
24364: Eduskunnalle
24365: Karjalaiskyliksi on opetusministeriö ni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24366: mennyt Tuupovaaran Hoilalan ja Ilomantsin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24367: Hattuvaaran ja Mutalahden kylät. vomuksen,
24368: Karjalaiskylien kehittämistä valmistellaan
24369: tätä varten nimetyssä työryhmässä. Tavoit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24370: teena on säilyttää kylien elinvoimaisuus ja karjalaiskylähankkeen edistämiseksi
24371: tukea karjalaisen kulttuurin säilymistä. Ky- työryhmän esitysten mukaisesti.
24372: lien palvelujen turvaaminen edellyttää myös
24373: erityistoimenpiteitä.
24374: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24375: Matti Väistö Eeva Turunen
24376: Kerttu Törnqvist Riitta Myller
24377: 1990 vp.
24378: 635
24379:
24380: Toivomusaloite n:o 590
24381:
24382:
24383:
24384:
24385: Väänänen ym.: Teknillisen oppilaitoksen rakentamisesta Jär-
24386: venpäähän
24387:
24388:
24389: Eduskunnalle
24390: Järvenpään ja Keski-Uudenmaan radan- tuspaikkatavoitteista v. 1995 Uudenmaan
24391: varsikuntien voimakas väestönkehitys sekä läänissä.
24392: paikallisen elinkeinoelämän/teollisuuden tar- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
24393: peet edellyttävät teknillisen oppilaitoksen si- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
24394: joittumista Keski-Uudellemaalle. telukunnassa.
24395: Järvenpään kaupunki on varautunut hank- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24396: keen toteuttamiseen sisällyttämällä 1,0 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24397: mmk:n suunnittelurahan vuodeksi 1993 ja 20 vomuksen,
24398: mmk:n vuodeksi 1994. Hankkeen kokonais-
24399: kustannusarvio on 40 mmk. Hanke sisältyy että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24400: Uudenmaan lääninhallituksen ammattikas- teknillisen oppilaitoksen rakentamiseksi
24401: vatushallitukselle tekemään esitykseen aloi- Järvenpäähän.
24402: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24403: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund Tauno Valo
24404: 636 1990 vp.
24405:
24406: Toivomusaloite n:o 591
24407:
24408:
24409:
24410:
24411: Väänänen ym.: Kuntien kulttuuritoiminnan valtionosuuden
24412: korottamisesta
24413:
24414:
24415: Eduskunnalle
24416: Kuntien kulttuuritoiminnan osaksi tulevaa On tärkeää, että urheilua edelleen tuetaan
24417: valtionosuutta hallitus esitti vuoden 1990 riittävästi, mutta nyt vallitseva ero kulttuurin
24418: tulo- ja menoarviossa korotettavaksi 9 mark- ja urheilun tukemisessa on erittäin suuri kult-
24419: kaan asukasta kohti. Nousua ehdotuksessa tuuritoimen tappioksi. Epäkohta tulisi korja-
24420: oli 0,5 markkaa. Samanaikaisesti hallitus ta.
24421: esitti kuntien urheiluseuroille myönnettäviin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24422: avustuksiin ja kuntien liikuntatoimen yleistä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24423: kehittämistä varten valtionosuusperusteeksi muksen,
24424: vahvistettavaksi 23 markkaa asukasta koh-
24425: den. Nousua edelliseen vuoteen verraten oli 2 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24426: markkaa. kuntien kulttuuritoiminnan osaksi tule-
24427: van valtionosuuden korottamiseksi.
24428: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24429:
24430: Marjatta Väänänen Eino Siuruainen Aapo Saari
24431: Annikki Koistinen Hannu Tenhiälä Mauri Pekkarinen
24432: Pirkko Ikonen Matti Väistö Einari Nieminen
24433: Sirkka-Liisa Anttila
24434: 1990 vp. 637
24435:
24436: Toivomusaloite n:o 592
24437:
24438:
24439:
24440:
24441: E. Aho ym.: Turkistarhojen tukemiseksi tarvittavista toimen-
24442: piteistä
24443:
24444:
24445: Eduskunnalle
24446: Turkistarhauksen vuonna 1987 alkanut 1989 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin
24447: poikkeuksellisen pitkä ja syvä lama koettelee etsiä keinoja sekä toimintaansa jatkavien tar-
24448: pahoin Vaasan lääniä. Suomen koko turkis- haajien tukemiseksi että elinkeinon rakenne-
24449: tuotannosta lähes 85 prosenttia ja kaikista muutoksen helpottamiseksi. Tämä nk.
24450: turkistarhoista kolme neljännestä sijoittuu TAKO-työryhmä antoi väliraporttinsa
24451: Vaasan lääniin. Elinkeino työllistää suoraan 18.1.1990. Siinä ehdotettiin mm. turkisnah-
24452: ja välillisesti miltei kymmenenneksen läänin kojen suoran vientituen käyttöönottoa vuo-
24453: ammatissa toimivasta väestöstä. sille 1990 ja 1991, tarhaajien korkotukilaino-
24454: Laman seurauksena monet tarhaajat ovat jen ehtojen parantamista, vakauttamislaino-
24455: jo joutuneet lopettamaan tuotantonsa. Viime jen käyttöönottoa sekä lopettavien tarhaajien
24456: vuonna turkistarhojen lukumäärä alentui yli ja alan kriisin takia työttömäksi joutuneiden
24457: tuhannella. Kuluvan myyntikauden huuto- työllistämisen tukemista erityistoimenpitein.
24458: kauppojen entisestäänkin alentunut hintata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24459: so johtaa siihen, että vapaaehtoisesti tai kon- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24460: kurssien kautta tuotantonsa lopettavien tar- muksen,
24461: hojen lukumäärä kasvaa.
24462: Nyt ollaan lähestymässä tilannetta, jossa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24463: turkistarhauksen perusrakenteiden säilymi- menpiteisiin suomalaisen turkistar-
24464: nen on uhattuna. Kyse ei ole vain tuhansista hauksen pelastamiseksi osoittamalla
24465: työpaikoista vaan vuosikymmenten inves- riittävät määrärahat elinkeinon suo-
24466: toinneista tarharakenteisiin, siitoseläinkan- raan tukeen vuosille 1990 ja 1991,
24467: taan ja sen jalostukseen sekä alan osaami- parantamalla tarhaajille myönnettyjen
24468: seen. korkotukilainojen ehtoja sekä varaa-
24469: Turkistarhaajien omat voimavarat eivät la- malla riittävät määrärahat Vaasan
24470: masta selviytymiseen enää riitä. Tarvitaan lääninhallituksen asettaman TAKO-
24471: riittävän tehokkaita ja nopeita valtiovallan työryhmän ehdottamiin toimenpiteisiin
24472: tukitoimenpiteitä, joilla elinkeinolle luodaan turkistarhauksen kriisin takia työpaik-
24473: mahdollisuudet selviytyä nykyisestä kriisistä. kansa menettävien yrittäjien ja työnte-
24474: Vaasan lääninhallitus asetti lokakuussa kijöiden työllistämiseksi.
24475: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24476:
24477: Esko Aho Gustav Björkstrand Håkan Malm
24478: Mats Nyby Jorma Fred Anneli Jäätteenmäki
24479: Jukka Vihriälä Jarmo Wahlstiröm Pentti Mäki-Hakola
24480: Juho Sillanpää Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja
24481: 638 1990 vp.
24482:
24483: Toivomusaloite n:o 593
24484:
24485:
24486:
24487:
24488: E. Aho: Kalasataman rakentamisesta Kälviälle
24489:
24490:
24491: Eduskunnalle
24492: Kälviän kunnan alueella on yksi pienvene- alueen hyväksynyt ja laatinut sille alustavan
24493: satama, joka ei kuitenkaan kykene palvele- hankesuunnitelman. Kälviän kalasatama-
24494: maan nykyaikaisen kalastuksen ja veneilyn hanke sisältyy myös Pohjanlahden kalasata-
24495: tarpeita. Jos alueen hyviä edellytyksiä kalas- mien rakentamisohjelmaan.
24496: tukseen halutaan hyödyntää, sinne tulisi ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24497: kentaa uusi kalasatama. Sen rakentaminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24498: palvelisi samalla myös nopeasti lisääntyvän muksen,
24499: vapaa-ajan veneilyn tarpeita.
24500: Kälviän kunta on hankkinut uutta kalasa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24501: tamaa varten tarvittavan ranta-alueen. uuden kalasataman rakentamiseksi Kä/-
24502: TVL:n Keski-Pohjanmaan piiri on tarjotun viälle.
24503: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24504: Esko Aho
24505: 1990 vp. 639
24506:
24507: Toivomusaloite n:o 594
24508:
24509:
24510:
24511:
24512: E. Aho: Vapautuvien maidontuotantokiintiöiden jako-
24513: perusteiden muuttamisesta
24514:
24515:
24516: Eduskunnalle
24517: Maitokiintiöiden nykyinen palautusjärjes- Maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä
24518: telmä asettaa maidontuottajat maan eri osis- annettua lakia tulisikin muuttaa siten, että
24519: sa hyvin eriarvoiseen asemaan. Kun lisäkiin- esimerkiksi puolet palautuvista kiintiöistä
24520: tiöiden myöntäminen on sidottu saman maa- jaettaisiin valtakunnallisesti yhtäläisin perus-
24521: talouspiirin alueella vapautuviin maitokiin- tein, jolloin nykyisenkaltaisia räikeitä alueel-
24522: tiöihin, tarve ja mahdollisuudet maidontuo- lisia epäkohtia ei syntyisi.
24523: tannon kehittämiseen eivät kohtaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24524: Esimerkiksi viime vuonna Ylivieskan maa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24525: talouspiirin alueella, Keski-Pohjanmaalla, muksen,
24526: haetuista lisäkiintiöistä voitiin myöntää vain
24527: 12 prosenttia. Samaan aikaan eräissä muissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24528: maatalouspiireissä lähes kaikki lisäkiintiöha- maidon väliaikaisista tuotantokiintiöis-
24529: kemukset voitiin hyväksyä. tä annetun lain muuttamiseksi siten,
24530: Nykyjärjestelmä johtaa siihen, että todelli- että vähintään puolet palautuvista mai-
24531: nen tilakohtainen lisäkiintiön tarve ei ratkai- tokiintiöistä jaettaisiin valtakunnalli-
24532: se sen saantia. Maan eri osien maidontuotta- sesti tilakohtaisen lisäkiintiötarpeen pe-
24533: jat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. rusteella.
24534: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24535:
24536: Esko Aho
24537: 640 1990 vp.
24538:
24539: Toivomusaloite n:o 595
24540:
24541:
24542:
24543:
24544: E. Aho: Kalanviljelylaitoksen perustamisesta Himangalle
24545:
24546:
24547: Eduskunnalle
24548: Himangan kunta on jo vuonna 1983 tehnyt istutuksia Pohjanlahteen ja siihen laskeviin
24549: maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen ka- jokiin. Himangan alue Lestijoen suulla sovel-
24550: lanviljelylaitoksen rakentamiseksi Himangal- tuisi hyvin uuden kalanviljelylaitoksen sijain-
24551: le. Kunta on uudistanut ehdotuksensa kesä- tipaikaksi.
24552: kuussa 1987. Sitä ovat puoltaneet mm. Vaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24553: san lääninhallituksen ympäristönsuojeluosas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24554: to, Pohjanmaan Kalastajaseurojen liitto, muksen,
24555: Vaasan työvoimapiiri sekä Vaasan kalastus-
24556: piirin kalastustoimisto. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24557: Kalanistutusvelvoitteiden hoito edellyttää uuden kalanviljelylaitoksen perustami-
24558: huomattavia lohen, taimenen ja vaellussiian seksi Himangalle.
24559: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24560:
24561: Esko Aho
24562: 1990 vp. 641
24563:
24564: Toivomusaloite n:o 596
24565:
24566:
24567:
24568:
24569: Ajo: Poronlihan markkinoinnin edistämisestä
24570:
24571:
24572: Eduskunnalle
24573: Porotalous on Lapissa edelleen erittäin Vaikka tilanne on osittain rahamenetysten
24574: suurissa vaikeuksissa. Suurimmat vaikeudet osalta korjautunut valtion korvattua mene-
24575: aiheutuivat erittäin leudosta talvesta 1988- tyksiä, on ongelmia edelleen. Talvi 1989-
24576: 1989 sekä porojen pakkoteurastuksista syk- 1990 on edelleen ollut poronhoidolle vaikea.
24577: syllä 1988. Leuto talvi aiheutti lumessa säily- Ei ole saatu tarpeeksi koottua poroja erotuk-
24578: tettävien poronruhojen lievää pilaantumista. sia ja teurastusta varten. Edelleen tarvittai-
24579: Näitä vaikeuksia täydensivät vielä sekavuu- siin myös laajempaa markkinointia ja sen
24580: det Poro ja Riista Oy:ssä, siellä tapahtunut rahoitusta mainoskampanjoineen.
24581: lihojen pilaantuminen ja lopulta konkurssi Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
24582: epäsel vyy ksineen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24583: Edellä mainitusta johtunut häly tiedotus-
24584: välineissä romahdutti poronlihan myynnin ja
24585: hinnan. Syyttömät poronomistajat joutuivat että hallitus ryhtyisi toimiin poronli-
24586: tästä epäoikeudenmukaisesti kärsimään ja han markkinoinnin edistämiseksi sekä
24587: heiltä jäi saamatta miljoonia markkoja Poro kotimaassa että ulkomailla sekä viennin
24588: ja Riista Oy:ltä, joka oli ollut poronlihan edistämiseksi.
24589: miltei yksinomainen ostaja.
24590: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24591:
24592: Aimo Ajo
24593: 642 1990 vp.
24594:
24595: Toivomusaloite n:o 597
24596:
24597:
24598:
24599:
24600: Anttila ym.: Maatalousneuvonnan keskittämisestä Maatalou-
24601: den tutkimuskeskukseen Jokioisiin
24602:
24603:
24604: Eduskunnalle
24605: Maatalouden tutkimuskeskus suorittaa yhteydessä. Tällä läheisellä yhteydellä turva-
24606: maatalouden kehittämiseksi tutkimustoimin- taan tutkitun tiedon siirtyminen mahdolli-
24607: taa, jonka tulokset pitäisi voida siirtää simman nopeasti tuotantoon. Jo nyt Jokioi-
24608: käytännön toimintaan mahdollisimman no- sissa MTK:lla on siipikarja-ja kanatalouden
24609: peasti. Maatalousneuvontaa ollaan paraikaa erikoisneuvonta. Hyvin yleinen käytäntö on
24610: uudistamassa tavoitteena toiminnan tehosta- se, että tutkimustoiminta ja neuvonta ovat
24611: minen ja voimavarojen mahdollisimman te- sijoitetut yhteen paikkaan. Se turvaa oikean
24612: hokas käyttö. ja nopean tiedonvälityksen tuotantoon.
24613: Tulevaisuudessa Euroopan yhdentyessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24614: haasteet elintarviketuotannossakin kasvavat. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24615: On voitava entistä tehokkaammin ottaa huo- muksen,
24616: mioon kuluttajien odotukset ja toiveet. Näi-
24617: den toiveiden käytännön toteutus tapahtuu että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
24618: tehokkaimmin juuri neuvontajärjestöjen ja piteisiin maatalousneuvonnan keskuk-
24619: Maatalouden tutkimuskeskuksen yhteistyö- sen ja erikoisneuvontojen sijoittamiseksi
24620: nä. Maatalousneuvonnan tulee sijaita tiedon- Jokioisiin Maatalouden tutkimuskes-
24621: lähteillä, siis tutkimuskeskuksen välittömässä kuksen yhteyteen.
24622: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24623:
24624: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
24625: 1990 vp. 643
24626:
24627: Toivomusaloite n:o 598
24628:
24629:
24630:
24631:
24632: Anttila ym.: Hevostalouden tutkimusaseman hevossairaalan
24633: henkilökunnan lisäämisestä
24634:
24635:
24636: Eduskunnalle
24637: Ypäjällä toimiva ns. Valtion hevosjalostus- kärin virat ja pyrkiä kaikin keinoin saamaan
24638: laitos siirtyi 1.3.1989 alkaen Maatalouden virkojen haltijoiksi maan pätevintä ammatti-
24639: tutkimuskeskuksen alaisuuteen. Hevostalou- kuntaa. Tästä toiminnasta tulevat lisäkustan-
24640: den tutkimusasemalle Ypäjälle valmistui nukset ovat täysin ohjattavissa maksullisen
24641: uudet, ajanmukaiset hevossairaalan tilat vuo- palvelutoiminnan kautta palvelujen käyttäjil-
24642: den 1989 keväällä. Hevossairaalan tarkoituk- le. Kun otetaan huomioon mm. matkakus-
24643: sena on niin hevossairauksien hoito kuin tannukset Lounais-Hämeestä Laukaaseen
24644: hevosten tutkimuskin. Tällä hetkellä Hevos- Keski-Suomeen, muodostuvat ne todella mel-
24645: talouden tutkimusaseman toimintaa vaikeut- koisiksi. Tätä taustaa vasten palvelun saami-
24646: taa suuresti tutkimusaseman henkilökunta- nen lähempää on taloudellisesti vielä kannat-
24647: pula. Tutkimusasema toimii maksullista pal- tavaa, vaikka palvelutoiminnasta perittävät
24648: velutoimintaa harjoittavana toimintayksik- maksut olisivatkin nyt Hevostalouden tutki-
24649: könä, jonka tavoitteena tulee olla jatkossa musasemalla perittäviä korkeammat.
24650: myös hevossairaalan päivystyksen järjestämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24651: nen. Hevosten sairaudet eivät suinkaan ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24652: pahdu normaalin päivittäisen työajan puit- muksen,
24653: teissa, vaan useimmiten ilta- ja yöaikaan.
24654: Päivystyksen puuttuminen on johtanut sii- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
24655: hen, että alueen hevoset, jotka sairastuvat piteisiin eläinlääkäreiden vähintään
24656: virka-ajan ulkopuolella, joudutaan viemään kahden uuden sopimuspaikkaisen viran
24657: Laukaaseen Keski-Suomeen saakka hoidet- perustamiseksi Ypäjälle sekä eläinlää-
24658: taviksi ja tutkittaviksi. käriä avustavan henkilökunnan palk-
24659: Hevostalouden tutkimusaseman toimintaa kaamiseksi Hevostalouden tutkimusase-
24660: vaikeuttaa myös pätevän ja erityisesti hevos- man hevossairaalaan, sekä
24661: ten omistajien keskuudessa arvostettujen Hevostalouden tutkimusaseman he-
24662: eläinlääkäreiden saaminen. Eläinlääkäreiden vossairaalan päivystyksen järjestämistä
24663: hakeutumista Ypäjälle vaikeuttaa palkkauk- varten tarvittavan lisähenkilökunnan
24664: sen alhaisuus. Siksi valtion tuleekin perustaa palkkaamiseksi.
24665: Ypäjälle sopimuspaikkaiset erikoiseläinlää-
24666: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24667: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
24668: 644 1990 rd.
24669:
24670: Hemställningsmotion nr 599
24671:
24672:
24673:
24674:
24675: Björkstrand m.fl.: Om lindrande av effekterna av pälsnäring-
24676: ens kris
24677:
24678:
24679: Till Riksdagen
24680: Krisen inom pälsnäringen lämnar mycket Österbotten och man kan förvänta sig att den
24681: djupa spår på den österbottniska landsbyg- skall öka i styrka under krisperioden ifall inte
24682: den. De som stannar kvar inom näringen är i omedelbara och kraftfulla åtgärder sätts in.
24683: behov av stödåtgärder av olika slag. De som Med hänvisning till ovanstående föreslår
24684: övergår till andra områden behöver omskol- undertecknade att riksdagen måtte hemställa
24685: ning, start- och finansieringsbidrag för verk-
24686: samhet inom andra sektorer, rådgivning och att regeringen noggrant följer med
24687: experthjälp under begynnelseskedet m.m. Fö- utveck/ingen inom pälsnäringen och
24688: retagartraditionen är stark inom farmarkåren ställer behövliga medel tili förfogande
24689: och det gäller att finna nya verksamhetsfor- för att lindra effekterna av krisen och
24690: mer, där en acceptabel lönsamhetsnivå kan trygga de ekonomiska och utbildnings-
24691: uppnås. Alternativet till dessa åtgärder är mässiga förutsättningarna för dem som
24692: arbetslöshet eller emigration. Emigrationsbe- vill övergå tili andra områden.
24693: nägenheten har under alla tider varit stor i
24694: Helsingforsden 13 februari 1990
24695:
24696: Gustav Björkstrand Håkan Malm
24697: 1990 vp. 645
24698:
24699: Toivomusaloite n:o 599 Suomennos
24700:
24701:
24702:
24703:
24704: Björkstrand ym.: Turkistarhauselinkeinon kriisin vaikutusten
24705: lieventämisestä
24706:
24707:
24708: Eduskunnalle
24709: Turkistarhauselinkeinon kriisi jättää hyvin Pohjanmaalla hyvin suuri, ja sen voimakkuu-
24710: syvät jäljet Pohjanmaan maaseudulle. Elin- den odotetaan lisääntyvän kriisikauden aika-
24711: keinon piiriin jäävät ovat erilaisten tukitoi- na, jollei välittömiin ja voimakkaisiin toimen-
24712: menpiteiden tarpeessa. Muille aloille siirtyvät piteisiin ryhdytä.
24713: tarvitsevat uudelleenkoulutusta, käynnistys- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24714: ja rahoitusavustuksia muilla sektoreilla toi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24715: mimista varten, neuvontaa ja asiantuntija-
24716: apua alkuvaiheessa ym. Yrittäjäperinteet että hallitus seuraisi turkistarhaus-
24717: ovat voimakkaat tarhaajakunnassa, ja kyse elinkeinon kehitystä tarkoin ja asettaisi
24718: on sellaisten uusien toimintamuotojen löytä- tarvittavat varat käytettäväksi kriisin
24719: misestä, joissa voidaan saavuttaa tyydyttävä vaikutusten lieventämiseen sekä talou-
24720: kannattavuustaso. Vaih toeh toina näille toi- dellisten ja koulutuksellisten edellytys-
24721: menpiteille on työttömyys tai alueelta muut- ten turvaamiseen muille aloille siirtymi-
24722: to. Muuttoalttius on kautta aikojen ollut seen halukkaille.
24723: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24724:
24725: Gustav Björkstrand Håkan Malm
24726: 646 1990 vp.
24727:
24728: Toivomusaloite n:o 600
24729:
24730:
24731:
24732:
24733: Huuhtanen ym.: Maatalousalan oppilaitosten kurssitoimin-
24734: nan kehittämisestä kehitysalueilla
24735:
24736:
24737: Eduskunnalle
24738: Maamme keski- ja pohjoisosissa maatalou- le. Kummankin kurssiosaston vakinaistami-
24739: della ja maaseutuelinkeinoilla on edelleen nen on Pohjois-Savossa haja-asutusalueen ja
24740: erittäin suuri merkitys kansalaisten toimeen- maaseudun elinvoimaisuuden kannalta erityi-
24741: tulossa. Rakennemuutos edetessään nykyisel- sen tärkeää.
24742: lä vauhdilla edellyttää näillä alueilla panos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24743: tusta nimenomaan maaseutuelinkeinojen ke- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24744: hittämiseen. Parhaimmin tätä työtä tukee muksen,
24745: osaamisen ja taitotiedon lisääminen.
24746: Pohjois-Savossa tätä osaamista tarjotaan että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
24747: maatalousopetuksen yhteyteen perustetuissa erityisesti kehitysalueilla maaseutuelin-
24748: kurssiosastoissa. Suonenjoen maatalousoppi- keinoihin ja maaseudun tuotantotoimin-
24749: laitoksella ja Muuruveden maatalous- ja puu- taan panostettaisiin osaamisen ja taito-
24750: tarhaoppilaitoksella tätä toimintaa on käyn- tiedon lisäämiseksi perustamalla useita
24751: nistetty. Molemmat kurssiosastot ovat osoit- kurssiosastoja jokaiseen kehitysaluelää-
24752: tautuneet tarpeellisiksi varsinkin, kun ne ovat niin.
24753: erikoistuneet maaseutuelinkeinojen eri alueil-
24754: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24755:
24756: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki Mirja Ryynänen
24757: Kalle Röntynen Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
24758: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen
24759: 1990 vp. 647
24760:
24761: Toivomusaloite n:o 601
24762:
24763:
24764:
24765:
24766: Ikonen ym.: Sisävesien kalastajien työllisyyden turvaamiseksi
24767: tarvittavista toimenpiteistä
24768:
24769:
24770: Eduskunnalle
24771: Kalataloussuunnitelmien mukaan Järvi- - Ansiokalastuksen, jolla on voimakas
24772: Suomi tarjoaa hyvät mahdollisuudet niin an- sivuelinkeinoluonne, tavoitteelliseksi osuu-
24773: siokalastukselle, vapaa-ajan kalastukselle ja deksi esitetään 30 prosenttia luonnonkalasta.
24774: erityisesti virtavesillä harjoitettavalle urheilu- Kalan kulutuksen ihmisravinnoksi on ar-
24775: kalastukselle kuin myös kalanviljelylle. Kes- vioitu lisääntyvän koko maassa parisen pro-
24776: ki-Suomen lääniä esitetäänkin virtaavien ve- senttia vuodessa. Keski-Suomessa on mah-
24777: sien kalataloudellisten kunnostusten malli- dollisuuksia tätäkin nopeampaan lisäykseen,
24778: lääniksi. sillä kalan kulutus läänissä on keskimääräistä
24779: Kalatalouden edistäminen edellyttää myös alhaisempaa. Keski-Suomessa tuotetaan run-
24780: tukitoimia kalastajien ansiotason nostami- sas puolet läänissä ihmisravinnoksi käytetys-
24781: seksi, kalastustekniikan kehittämistä sekä ka- tä kalasta. Ulkomaisen kalan osuus kulutuk-
24782: lan alueellisen talteenoton ja markkinoinnin sesta on vielä noin kolmannes.
24783: järjestämistä. Kalavesien hoito, mm. vesiä Työpaikka- ja laitosruokalailla on tulevai-
24784: saastuttavan "roskakalan" kalastaminen, suudessa keskeinen merkitys väestön ravitse-
24785: edellyttää tukitoimia. Kalatalouden työlli- musta ja ravintotottumusten muotoutumista
24786: syysvaikutukset kohdistuvat merkittävässä ajatellen.
24787: määrin läänin heikosti kehittyneille alueille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24788: Kalataloudelle on asetettu mm. seuraavia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24789: tavoitteita: vomuksen,
24790: - Ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan
24791: omavaraisuustavoitteeksi vuonna 1995 esite- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24792: tään 60 prosenttia, mikä merkitsee vajaan 4 edistääkseen riittävillä valtion tukitoi-
24793: miljoonan kalakilon tuottamista vuosittain menpiteillä sisävesien kalastajien työlli-
24794: Keski-Suomessa. Siitä olisi luonnonkalan syyttä ja samalla kalavesien hoitoa.
24795: osuus noin 90 prosenttia.
24796: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24797: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Juhani Alaranta
24798: Tellervo Renko Jukka Vihriälä Kalle Röntynen
24799: Toimi Kankaanniemi Matti Väistö Eino Siuruainen
24800: Mirja Ryynänen Sirkka-Liisa Anttila Riitta Kauppinen
24801: 648 1990 vp.
24802:
24803: Toivomusaloite n:o 602
24804:
24805:
24806:
24807:
24808: Joutsensaari: Pitkäaikaisen vakautuslainajärjestelmän luomi-
24809: sesta maanviljelijöille
24810:
24811:
24812: Eduskunnalle
24813: Suomi on nopeaa vauhtia menossa mu- mä, jolla maamme viljelijöiden velkojen kor-
24814: kaan eurooppalaiseen integraatioon. Tämän korasitus alennettaisiin yhdentyvän Euroo-
24815: ansiosta Euroopasta on kuluvan vuosikym- pan tasolle. Vakautettavien lainojen takautu-
24816: menen aikana muodostumassa laaja vapaa- vuuden tulisi olla vähintään 10 vuotta ja
24817: kauppa-alue. Mikäli näin tulee tapahtumaan, vakautuksen tulisi koskea myös lyhytaikaisia
24818: niin Suomen maatalouden asema tulisi ennen luottoja. Tämän lisäksi viljelijöille tulisi val-
24819: eurooppalaisen talousalueen lopullista ..muo- tion toimesta antaa riittävän suuruista suoraa
24820: dostumista saattaa kilpailukykyiseksi. Asket- tuotantotukea.
24821: täin julkaistujen tietojen mukaan Keski-Eu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24822: roopan viljelijöiden kustannustaso on vain n. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24823: 40 % suomalaisen viljelijän kustannustasos- vomuksen,
24824: ta. Lisäksi varsinkin lyhytaikaisten velkojen
24825: korot ovat Suomessa erittäin paljon tulevia että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
24826: kilpailijamaita korkeammat. Tämän takia on miin uuden maanviljelzjöille tarkoitetun
24827: selvää, että asetelma on suomalaiselle viljeli- pitkäaikaisen vakautuslainajärjestel-
24828: jälle epäedullinen ja johtaa suuriin vaikeuk- män luomiseksi siten, että maatilojem-
24829: siin, ellei radikaaleja muutoksia saada pikai- me veloista aiheutuva kustannustasojen
24830: sesti aikaan maatalouspolitiikassa. ero verrattuna muun Euroopan maati-
24831: Eräänä mahdollisuutena tasapainottaa loihin saataisiin tasoitetuksi ja tällä ta-
24832: eroja Suomen ja muun Euroopan maanvilje- voin asetelmat yhdentyvässä Euroopas-
24833: lijöiden kustannustasossa olisi luoda maa- sa tasavertaisemmiksi suomalaisille
24834: hamme eräänlainen vakautuslainajärjestel- maanviljelystiloille.
24835: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24836: Gunnar Joutsensaari
24837: 1990 vp. 649
24838:
24839: Toivomusaloite n:o 603
24840:
24841:
24842:
24843:
24844: Jurva ym.: Maatilalain mukaisten asuinrakennuksia koske-
24845: vien rakentamissäännösten muuttamisesta
24846:
24847:
24848: Eduskunnalle
24849: Rakennettaessa maatilalle asuinrakennus- nusohjeet tehtäisiin yhteneväisiksi siten, että
24850: ta tulee rakennusmateriaalina käyttää ulko- maatilalain mukaiset rakentamiserikoissään-
24851: seinän sisärakenteessa ja ulkorakenteessa va- nöstöt kumottaisiin ja rakentaminen voisi
24852: littua materiaalia. Jos vastaava asuinraken- tapahtua aravarakentamisesta annettujen ra-
24853: nus rakennetaan aravalainoitettuna, ei edellä kentamisohjeiden mukaisesti.
24854: mainittua rajoitusta ole, vaan voidaan raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24855: taa käyttäen molempia materiaaleja. Kun nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24856: sekä maatilalle että palkansaajalle rakennet- vomuksen,
24857: tavat asuinrakennukset sijoittuvat nykyisin
24858: yleisesti toistensa naapuristoihin, ei ole mi- että hallitus ryhtyisi toimiin maatilal-
24859: tään perusteita erilaisten säännösten olemas- le rakennettavien asuinrakennusten ra-
24860: . saololle. Ristiriitaiset säännökset vaativat kentamisohjeiden muuttamiseksi yhte-
24861: monella tasolla tarpeetonta perehtymistä kes- näisiksi aravalainoitteisten asuinraken-
24862: kenään erilaisiin ohjeisiin. Tämän takia tulisi nusten kanssa.
24863: rakennusohjeita muuttaa siten, että raken-
24864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24865: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
24866: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
24867: Tina Mäkelä
24868:
24869:
24870:
24871:
24872: 44 200136P
24873: 650 1990 vp.
24874:
24875: Toivomusaloite n:o 604
24876:
24877:
24878:
24879:
24880: Kankaanniemi ym.: Metsätaloustilojen perustamisen tukemi-
24881: sesta
24882:
24883:
24884: Eduskunnalle
24885: Viime vuosina on erinäisin toimenpttem Pikaisesti tulee selvittää ne toimenpiteet,
24886: pyritty edistämään puhtaasti metsätaloudella joilla voitaisiin ehkäistä perinnönjaossa met-
24887: toimivien tilojen perustamista. Näiden tilojen sätilojen pirstoutuminen elinkelvottomiksi
24888: syntyminen on kuitenkin ollut melko hidasta. puhtaan metsätalouden harjoittamisen kan-
24889: Erityisinä syinä päätoimisten metsätalousti- nalta.
24890: lojen syntymiselle ovat verotus, eläkeoikeus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24891: ja metsätilojen pirstoutuminen perinnönjako- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24892: jen yhteydessä. muksen,
24893: Verotusta tulee uudistaa siten, että siinä
24894: otetaan todellisina huomioon ne erikoisteki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24895: jät, jotka koskevat puhtaasti metsätaloudesta metsätaloustilojen perustamisen estei-
24896: eläviä elinkeinonharjoittajia. Voimassa oleva den poistamiseksi ja tilojen synnyn edis-
24897: lainsäädäntö ei vastaa näitä tarpeita. Metsä- tämiseksi maaseudun elinvoimaisuuden
24898: taloudenharjoittajan osalta myöskään yrittä- turvaamiseksi.
24899: jäeläkeoikeus ei ole riittävä.
24900: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24901:
24902: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
24903: Sauli Hautala Jorma Fred
24904: Eeva-Liisa Moilanen
24905: 1990 vp. 651
24906:
24907:
24908: Toivomusaloite u:o 605
24909:
24910:
24911:
24912:
24913: Kankaanniemi ym.: Maidon tuotantorajoitusten poistamisesta
24914: Keski-Suomessa
24915:
24916:
24917: Eduskunnalle
24918: Maataloustuotannon rajoitustoimenpitei- nille maidontuotannon supistuminen merkit-
24919: den ja parin viime vuoden katotilanteiden see verotulojen alenemista. Näin näiden kun-
24920: vuoksi on maidontuotanto supistunut rajusti tien talous vaikeutuu ja kehitys uhkaa taan-
24921: Keski-Suomessa. tua.
24922: Maidontuotannon supistumisen voimak- Monien vakavien seurausten välttämiseksi
24923: kuus on aiheuttanut jo nyt monia vakavia on tarpeen pikaisesti luopua maidontuotan-
24924: vaikutuksia. Jos kehitys yhä jatkuu näin no- non rajoitustoimenpiteistä koko Keski-Suo-
24925: peana, on edessä maito- ja lihapula. Maata- men läänin alueella.
24926: lousväestön ikärakenne vinoutuu nopeasti, Edellä kerrotun perusteella ehdotamme
24927: kun nuoria ei lähde alalle. Maaseutu autioi- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
24928: tuu ja syvä kriisi uhkaa .~oko kansaa. toivomuksen,
24929: Tällä hetkellä jo mm. Aänekosken meijerin
24930: maidonsaanti on niin vähäistä, että 140 työ- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24931: paikkaa on vaarassa. Kuljetusten tarjoamat maidon tuotantorajoitusten purkami-
24932: työt ovat jo supistuneet voimakkaasti. seksi pikaisesti Keski-Suomen läänissä.
24933: Monille keskisuomalaisille maaseutukun-
24934: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24935: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
24936: Sauli Hautala Jorma Fred
24937: Eeva-Liisa Moilanen
24938: 652 1990 vp.
24939:
24940: Toivomusaloite n:o 606
24941:
24942:
24943:
24944:
24945: Kankaanniemi ym.: Maataloustuotteiden viennin lisäämisestä
24946: Neuvostoliittoon
24947:
24948:
24949: Eduskunnalle
24950: Maassamme on vuosia jatkunut eräiden myös oman maamme maaseutua kipeästi ra-
24951: maataloustuotteiden ylituotanto. Ylituotan- sittavia rajoitustoimia lieventää.
24952: toa on yhä monista rajoitustoimenpiteistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24953: huolimatta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24954: Sekä suomensukuisilla että muilla kansoil- muksen,
24955: la itärajamme takana melko lähellä Suomea
24956: ei ole riittävästi niitä elintarvikkeita, joita että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
24957: meillä on liikaa. Suomen olisi syytä antaa menpiteisiin maatalouden ylijäämän
24958: ylituotantotuotteita näille kansoille. Valtion viemiseksi Neuvostoliittoon.
24959: tulisi olla tässä välittäjänä. Näin voitaisiin
24960: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24961: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
24962: Sauli Hautala Jorma Fred
24963: Eeva-Liisa Moilanen
24964: 1990 vp. 653
24965:
24966: Toivomusaloite n:o 607
24967:
24968:
24969:
24970:
24971: Kankaanniemi ym.: Kotimaisen hunajantuotannon tukemi-
24972: sesta
24973:
24974:
24975: Eduskunnalle
24976: Hunaja on puhdas ja terveellinen luonnon- daan tätä tuotannonalaa edistää ja samalla
24977: tuote. Kotimaisen hunajantuotannon lisää- vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta.
24978: miseen on edellytyksiä, sillä maahamme jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24979: dutaan tuomaan hunajaa myös ulkomailta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24980: Hunajantuotanto on varteenotettava erikois- muksen,
24981: tumisala monille tiloille. Erikoistuminen
24982: edellyttää koulutusta ja tukea investointeihin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24983: sekä tuotteiden markkinointiin. kotimaisen hunajantuotannon tehosta-
24984: Hunajan käyttöä mm. valtion laitoksissa ja miseksi ja hunajan käytön lisäämiseksi
24985: kouluissa tulisi pyrkiä lisäämään. Näin voi- kouluissa ja valtion laitoksissa.
24986: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24987: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
24988: Sauli Hautala Jorma Fred
24989: Eeva-Liisa Moilanen
24990: 654 1990 vp.
24991:
24992: Toivomusaloite n:o 608
24993:
24994:
24995:
24996:
24997: Kettunen ym.: Kannuksen turkistalouden tutkimusaseman
24998: toimintaedellytysten parantamisesta
24999:
25000:
25001: Eduskunnalle
25002: Kannuksessa toimii tällä hetkellä maas- joittamaan nykyistä toimintaa täysipainoises-
25003: samme lähes ainoa turkistaloutta tutkiva lai- ti, ellei se saa lisää henkilökuntaa. Tämänhet-
25004: tos eli Turkistalouden tutkimusasema. Tur- kinen henkilökunta pystyy suorittamaan ai-
25005: kistalous muodostaa edelleenkin huolimatta noastaan toisarvoista tutkimusta eikä pääse
25006: rajusti vähentyneestä turkistilojen määrästä korkeampitasoiseen ja tuotekehittelyä tuke-
25007: erittäin merkittävän elinkeinohaaran varsin- vaan tutkimukseen. Tämän takia tulisi val-
25008: kin Pohjanmaan alueella. Alentuneiden nah- tion toimesta myöntää riittävät määrärahat
25009: kojen hintojen takia turkistalous on ollut Kannuksen turkistalouden tutkimusaseman
25010: merkittävissä vaikeuksissa. Osittain vaikeu- henkilökunnan lisäämiseksi ja tutkimustoi-
25011: det ovat johtuneet myös siitä, että maassam- minnan tehostamiseksi.
25012: me tuotetut nahat eivät ole olleet aivan huip- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25013: putasoisia kaikilta osiltaan. Osasyynä tähän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25014: on varmasti puutteellinen turkistalouden tut- vomuksen,
25015: kimus- ja kehittelytoiminta. Tämän takia
25016: Turkistalouden tutkimusasema on ensiarvoi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
25017: sen tärkeä, mikäli halutaan pelastaa turkista- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
25018: lous maassamme yli sitä vaivaavan kriisin. tävät määrärahat Kannuksen turkista-
25019: Kannuksessa sijaitseva Turkistalouden tut- louden tutkimusaseman henkilökunnan
25020: kimusasema ei kuitenkaan pysty tehosta- lisäämiseksi ja toiminnan tehostamisek-
25021: maan tutkimustoimintaansa eikä edes har- si.
25022: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25023: Pentti Kettunen Annikki Koistinen
25024: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
25025: Tina Mäkelä
25026: 1990 vp. 655
25027:
25028: Toivomusaloite n:o 609
25029:
25030:
25031: Kietäväinen ym.: Maaseudun kehittämiseksi tarvittavista toi-
25032: menpiteistä
25033:
25034: Eduskunnalle
25035: Maaseudun autioitumiskehitys on viime pitkälle jalostettuja elintarvikkeita kohtaan;
25036: aikoina uhkaavasti kiihtynyt. Julkiset perus- myös Euroopan yhdentyminen antaa uhkien
25037: palvelut aina tiestön kunnostamisesta posti- ohella mahdollisuuksia maaseudulle, jos ne
25038: ja koulupalveluihin ovat heikentyneet. Maa- vain osataan käyttää hyväksi, jne.
25039: seutuelinkeinojen verotus on kiristynyt rajus- Yhteiskuntapolitiikan suuntaa maaseudun
25040: ti. Mm. metsäverotusta on nostettu useaan suhteen tulee muuttaa pikaisesti. Maatalous-
25041: otteeseen, maatilan irtaimen omaisuuden politiikkaa tulee muuttaa puhtaasta supista-
25042: poisto-oikeudet on laskettu muuta yritystoi- misesta tilojen kehittämiseen; maaseutuelin-
25043: mintaa heikorumiksi jne. Tilojen kehittymi- keinojen uusia mahdollisuuksia on tutkittava
25044: nen on ollut vaikeaa, koska kustannukset ja kehitettävä nykyistä enemmän myös Eu-
25045: ovat nousseet huomattavasti, mutta tuotan- roopan yhdentymisen näkökulmasta käsin;
25046: toa ei ole vastaavasti voitu kehittää, koska maatilojen velkarasitusta on kevennettävä
25047: kotieläintuotanto on voimakkaasti kiintiöity. erityisesti nuorten viljelijöiden osalta; nuor-
25048: Tilojen, erityisesti nuorten viljelijöiden, vel- ten viljelijöiden tilanpidon aloittamiskynnys-
25049: kaantuneisuus on kasvanut huolestuttavasti tä on madallettava; maaseudun peruspalvelut
25050: ja velanhoitokulut koron nousun seuraukse- on turvattava; pienimuotoisen yritystoimin-
25051: na vielä nopeammin. Nämä toimenpiteet nan mahdollisuuksia on edistettävä ja on
25052: ovat merkittävästi heikentäneet henkistä il- estettävä maaseutuelinkeinojen verotuksen li-
25053: mapiiriä maaseudulla ja vähentäneet uskoa säkiristyminen.
25054: maaseudun mahdollisuuksiin. Esim. maata- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25055: lousoppilaitoksiin hakeneiden määrä on las- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25056: kenut romahdusmaisesti, mikä kuvaa hyvin
25057: tilannetta. Verouudistus leikatessaan työmat- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
25058: kakulujen verovähennysoikeutta vähensi piteisiin maaseudun pelastamisohjelman
25059: merkittävästi mielenkiintoa maaseudulla asu- ja toisaalta myös maamme puhtaita
25060: mista ja sieltä käsin taajamassa työssä käyn- elintarvikkeita ja/ostavan elintarvike-
25061: tiä kohtaan ja romahdutti monen näin muut- teollisuuden kehittämisohjelman laati-
25062: tansa tehneen perheen laskelmat. miseksi Euroopan yhdentymisen haas-
25063: Maaseudulla on kasvavia mahdollisuuksia teita ja mahdollisuuksia silmällä pitäen,
25064: kehittyä, jos yhteiskuntapoliittisesti siihen nuorten viljelijöiden kotieläintuotanto-
25065: annetaan mahdollisuudet: metsätalous tar- kiintiöiden joustavuuden lisäämiseksi,
25066: joaa lukuisia uusia työpaikkoja; pienimuotoi- mikä mahdollistaisi näiden tilojen kehit-
25067: sella yritystoiminnalla on paljon käyttämät- tymisen, pahasti velkaantuneiden maa-
25068: tömiä mahdollisuuksia; moni perhe haluaa tilojen tilanteen helpottamiseksi, maa-
25069: muuttaa maaseudulle asumaan ja käymään seudun peruspalveluvarustuksen turvaa-
25070: sieltä käsin työssä taajamassa; maidontuo- miseksi, maaseutututkimuksen lisäämi-
25071: tannosta luopumisen antamat mahdollisuu- seksi, pienimuotoisen yritystoiminnan
25072: det tulisi kohdentaa nuorten viljelijöiden tilo- mahdollisuuksien edistämiseksi ja maa-
25073: jen kehittämiseen; Keski-Euroopan saastumi- seutuelinkeinojen verotuksen epäkoh-
25074: nen lisää kiinnostusta suomalaisia puhtaita ja tien korjaamiseksi.
25075: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25076:
25077: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
25078: 656 1990 vp.
25079:
25080: Toivomusaloite n:o 610
25081:
25082:
25083:
25084:
25085: Kietäväinen ym.: Maatalouden alueellisten hintapoliittisten
25086: rajojen perusteiden muuttamisesta
25087:
25088:
25089: Eduskunnalle
25090: Maatalouden alueellisia hintapoliittisia lämpösumma on tosin korkea, mutta kivi-
25091: vyöhykkeitä määrättäessä on vuosittaisella syys, peltokuvioiden pirstoutuneisuus ja run-
25092: lämpösummalla keskeinen merkitys. Muita saat vesistöt aiheuttavat maatilataloudelle
25093: tuotanto-olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä ei huomattavia lisäkustannuksia, joita ei ole
25094: ole kuitenkaan otettu riittävästi huomioon. hintapoliittisia tukirajoja määrättäessä otettu
25095: Erityisesti maaperän kivisyys ja peltokuvioi- riittävästi huomioon.
25096: den pirstoutuneisuus tulisi ottaa rajoja mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25097: rättäessä huomioon lämpösumman ohella. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25098: Maaperän kivisyys rasittaa maatilojen konei-
25099: ta huomattavasti ja aiheuttaa niiden lop- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
25100: puunkulumisen nopeammin kuin muilla maatalouden alueellisten hintapoliittis-
25101: alueilla. Peltokuvioiden pirstoutuneisuus taas ten rajojen uudelleenmäärittelemiseksi
25102: lisää huomattavasti kustannuksia tilakohtai- niin, että peltojen kivisyys ja peltoku-
25103: sesti. Molemmat tekijät koetaan vaikeina vioiden pirstoutuneisuus otettaisiin riit-
25104: Mikkelin läänissä ja sen lähialueilla. Alueen tävästi huomioon.
25105: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25106:
25107: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
25108: 1990 vp. 657
25109:
25110: Toivomusaloite n:o 611
25111:
25112:
25113:
25114:
25115: Kohijoki ym.: Turkistarhauselinkeinon tukemisesta
25116:
25117:
25118: Eduskunnalle
25119: Tilapäisen turkisten kysynnän heikkenemi- Tarhauselinkeinon harjoittajille myönnet-
25120: sen sekä vientihintojen alenemisen johdosta tyjen ja myönnettävien korkotukilainojen eh-
25121: maamme turkistarhauselinkeinon väliaikai- toja toivotaan huomattavasti parannettavan
25122: nen kriisi on viime aikoina entisestään syven- nykyisestä. Aikaisemmin myönnettyjen lai-
25123: tynyt. Paitsi omassa maassamme tunnetaan nojen ehtoja tulisi parantaa ja uusien lainojen
25124: sen vaikutukset muissakin turkiksia tuotta- tulisi olla kahden ensimmäisen vuoden aika-
25125: vissa pohjoismaissa. Suomessa turkistarhaus- na korottomia. Valtion budjettiin tulisi myös
25126: elinkeinon harjoittajat edustavat korkeata varata määräraha, josta voitaisiin jakaa tu-
25127: taitotietoa. Elinkeinon jatkamisen mahdolli- kea niille yrittäjille, jotka pakon edessä tai
25128: suudet tulisi voida turvata. Siinä tarvitaan muuten joutuvat lopettamaan turkistarhaus-
25129: nyt valtiovallan toimenpiteitä. elinkeinon harjoittamisen.
25130: Ajankohtaisina tukitoimenpiteinä Turkis- Näiden edellä mainittujen väliaikaisten tu-
25131: tuottajat Oy:n ja Suomen Turkiseläinten kitoimenpiteiden avulla voitaisiin turvata
25132: Kasvattajain Liitto ry:n taholta toivotaan turkistarhauselinkeinon jatkuvuus ja samalla
25133: vientitukijärjestelmän käyttöönottoa siten, voitaisiin vahvistaa maaseudun elinvoimaa.
25134: että seuraavien kahden myyntikauden aikana Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25135: maasta vietäville turkisnahoille myönnettäi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25136: siin valtion varoista tukea niin, että niistä vomuksen,
25137: saataisiin minkinnahkojen osalta 120 markan
25138: ja ketunnahkojen osalta 250 markan keski- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
25139: hinta myyntikaudella 1990/1991. Yksittäisten menpiteisiin turkistarhauselinkeinon vä-
25140: tarhaajien osalta tuen määrä voisi vaihdella liaikaiseksi tukemiseksi.
25141: tuotantovalikoimasta ja laatutasosta riip-
25142: puen.
25143: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25144: Maunu Kohijoki Oiva Savela Martti Korkia-Aho
25145: Markku Lehtosaari Kalle Röntynen Päivi V arpasuo
25146: 658 1990 vp.
25147:
25148: Toivomusaloite n:o 612
25149:
25150:
25151:
25152:
25153: Kääriäinen ym.: Turkistarhauselinkeinon tukemiseksi tarvitta-
25154: vista toimenpiteistä
25155:
25156:
25157: Eduskunnalle
25158: Turkistarhauselinkeino on joutunut väliai- Turkisten liikatuotannon supistaminen
25159: kaisesti syvään kriisiin turkisten maailman- edellyttää luopumisjärjestelmän luomista,
25160: markkinahintojen pysytellessä alle tuotanto- jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin jo tapahtu-
25161: kustannusten. Kriisi on merkinnyt tarhaajille neilta konkursseilta. Tuotannon alentamisen
25162: kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia. Useat tulisi tapahtua asteittain. Järjestelmä olisi
25163: tarhat ovat joutuneet lopettamaan toimintan- voimassa niin kauan kuin tasapaino saavu-
25164: sa, ja vielä toimivat tarhat kamppailevat kas- tettaisiin ja markkinatilanne paranee. Vas-
25165: vavien rasitusten kourissa. taavasti markkinatilanteen parantuessa tulisi
25166: Paras ratkaisu tässä tilanteessa olisi val- saattaa voimaan hallittu laajentamisjärjestel-
25167: tion suora tuki maaseudun ja sen elinvoi- mä.
25168: maisuuden kannalta merkittävän elinkeinon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25169: aseman parantamiseksi. Vientitukijärjestel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25170: män käyttöönotto seuraavien kahden myyn- muksen,
25171: tikauden ajalle auttaisi parhaiten alan yri-
25172: tystoimintaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25173: Tarhauselinkeinolle myönnettyjen korko- turkistarhauselinkeinon laman lievittä-
25174: tukilainojen ehtojen parantaminen lieventäisi miseksi pikaisesti luomalla määräaikai-
25175: alan kriisiä merkittävästi. Myönnetyille lai- nen vientitukijärjestelmä, järjestämällä
25176: noille tulisi takaisinmaksuaikaa pidentää ja lainojen takaisinmaksuaikaa ja korko-
25177: korkotaso tulisi saattaa korkotuella 4 o/o:iin tasoa sekä luomalla turkistarhauksen
25178: tarhaajan osalta. luopumisjärjestelmä.
25179: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25180:
25181: Seppo Kääriäinen Lauha Männistö Kalle Röntynen
25182: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki Mirja Ryynänen
25183: Riitta Saastamoinen Esko Aho
25184: 1990 vp. 659
25185:
25186: Toivomusaloite n:o 613
25187:
25188:
25189:
25190:
25191: Lehtosaari ym.: Sisävesikalastuksen kehittämiskeskuksen pe-
25192: rustamisesta Kerimäelle
25193:
25194:
25195: Eduskunnalle
25196: Valtakuntaan ollaan suunnittelemassa nel- Kerimäen kunta on varautunut luovutta-
25197: jän sisävesikalastuksen kehittämiskeskuksen maan kehittämiskeskukselle sen tarvitseman
25198: perustamista. Kerimäen kunta on mitä sopi- rakennusalueen sopivalta paikalta Puruveden
25199: vin yhden kehittämiskeskuksen sijaintipaik- rannalta.
25200: kakunnaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25201: Kerimäen kunta on keskellä sisävesialueen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25202: ammattimaisen kalastuksen painopistealuet-
25203: ta. Puruveden ja muitten Kerimäen ympäris- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25204: tössä olevien vesialueitten yhteinen pinta-ala sisävesikalastuksen keskuksen perusta-
25205: on yli 220 000 hehtaaria. Normaalivuosina miseksi Puruveden rannalle Kerimäen
25206: kalastetaan satojen ammattimaisten kalasta- kuntaan.
25207: jien toimesta alueelta yli 2 milj. kiloa kalaa.
25208: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25209: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
25210: 660 1990 rd.
25211:
25212: Hemställningsmotion nr 614
25213:
25214:
25215:
25216:
25217: Malm m.fl.: Om ersättning till odlarna för bekämpningskost-
25218: naderna för flyghavre
25219:
25220:
25221: Till Riksdagen
25222: Flyghavren har blivit ett gissel för spann- De höga kostnaderna för den enskilde gör
25223: målsodlingen i vårt land. Problemen växer också att bekämpningen inte är så effektiv
25224: och den smittade arealen blir större för varje som den kunde vara.
25225: år. Problemet rör hela vårt lantbruk. Därför Man kan anta att problemen ytterligare
25226: bekostas också en del av bekämpningen med växer.
25227: statliga medel. Fortfarande bärs dock ett För att en effektivare bekämpning skall
25228: avsevärt ekonomiskt ansvar av de enskilda kunna genomföras och för att man skall
25229: odlarna. kunna ställa ännu hårdare krav på åtgärder
25230: På de områden där flyghavren är mest borde staten stå för en större andel av kost-
25231: spridd drabbas jordbrukarna oskäligt hårt av naderna vid bekämpningen.
25232: kostnaderna för bekämpningen. I Vörå kom- Hänvisande till ovanstående föreslår vi hög-
25233: mun betalade bönderna ca 1,4 miljoner mark aktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
25234: för bekämpningsmedlen och i Korsholm ca
25235: 1,6 miljoner mark. Av dessa kostnader beta- att regeringen vidtar åtgärder för att
25236: lade staten ca 50%. Den andra 50 %:en skall ändra lagen om bekämpning av flyghav-
25237: jordbrukarna själva stå för. Det är en för re så att statens ande/ av bekämpnings-
25238: tung utgift för dem som drabbas av flyghav- medelskostnaderna uppgår ti//80 %.
25239: rebesmittningen.
25240: Helsingfors den 13 februari 1990
25241: Håkan Malm Henrik Westerlund
25242: 1990 vp. 661
25243:
25244: Toivomusaloite n:o 614 Suomennos
25245:
25246:
25247:
25248:
25249: Malm ym.: Hukkakauran torjuntakustannusten korvaamises-
25250: ta viljelijöille
25251:
25252:
25253: Eduskunnalle
25254: Hukkakaurasta on tullut maamme viljan- Yksittäisille viljelijöille aiheutuvat suuret
25255: viljelyn vitsaus. Ongelmat kasvavat ja levin- kustannukset johtavat myös siihen, ettei tor-
25256: neisyysalue suurenee vuosi vuodelta. Ongel- junta ole niin tehokasta kuin se voisi olla.
25257: ma koskee koko maataloutta. Tämän vuoksi Ongelmien voidaan olettaa lisääntyvän yhi.
25258: osa torjunnasta tapahtuu valtion varoin. Yhä entisestään.
25259: edelleen yksityiset viljelijät kantavat huomat- Jotta torjunta voisi olla tehokkaampaa }a
25260: tavan taloudellisen vastuun. jotta toimenpiteille voitaisiin asettaa yhä tiu-
25261: Hukkakauran suurimmilla levinneisyys- kempia vaatimuksia, valtion tulisi vastata
25262: alueilla maanviljelijöille aiheutuu kohtuutto- suuremmasta osasta torjuntakustannuksia.
25263: mia kustannuksia torjunnasta. Vöyrin kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25264: nassa maanviljelijät maksavat noin 1,4 mil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25265: joonaa markkaa torjunta-aineista ja Musta-
25266: saaressa noin 1,6 miljoonaa markkaa. Valtio että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25267: maksoi näistä kustannuksista 50 prosenttia. muuttaakseen hukkakauran torjunnasta
25268: Toisesta 50 prosentista maanviljelijät joutu- annettua lakia siten, että valtion osuus
25269: vat vastaamaan itse. Tämä on liian raskas torjunta-ainekustannuksista olisi 80
25270: kulu niille viljelijöille, joiden viljelmiä hukka- prosenttia.
25271: kauratartunta koskee.
25272: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25273: Håkan Malm Henrik Westerlund
25274: 662 1990 vp.
25275:
25276: Toivomusaloite n:o 615
25277:
25278:
25279:
25280:
25281: Mattila: Meijerikohtaisten maidontuotantokiintiöiden ku-
25282: moamisesta
25283:
25284:
25285: Eduskunnalle
25286: Maidontuottajia koskevan tilakohtaisen tänyt kiintiötään ja maksanut ylitysmaksua
25287: kiintiöinnin ohella on käytössä vielä meijeri- 50-205 p/1, joutuu vielä tästäkin maksa-
25288: kohtainen tuotantokiintiö kuluvan vuoden maan kiintiömaksua meijerikiintiön ylittyes-
25289: loppuun saakka voimassa olevalla lailla. Sen sä 50 p/1. Kaksinkertaisen ylitysmaksun peri-
25290: mukaan meijeri joutuu maksamaan niistä minen tuntuu siis tyystin kohtuuttomalta.
25291: litroista, jotka ylittävät sen v. 1987 vastaan- Vaikka meijerikiintiömaksuja joutuivatkin
25292: ottaman maitomäärän, 50 p/1 kiintiönylitys- viime vuonna maksamaan vain voimakkaim-
25293: maksua. pien maidontuotantoalueiden meijerit, ei se
25294: Tilakohtaisia kiintiömaksuja lievennettiin pienennä järjestelmän heikkoutta. Nyt on jo
25295: viime vuonna ja samat lievennykset ovat voi- laskettavissa, että kiintiömaksua maksavien
25296: massa kuluvan vuoden aikanakin. Lieven- meijerien määrä moninkertaistuu kuluvan
25297: nykset ovat tervetulleita etenkin ns. maito- vuoden aikana. Näin meijerikiintiöstä saat-
25298: Suomen alueella, missä maatalous nojaavan- taa muodostua kehityksen jarru, joka estää
25299: kasti maidontuotantoon ja lihakarjan kasvat- kansantaloudellisesti edullisen kehityksen
25300: tamiseen. Uutena epäoikeudenmukaisuutena maidontuotannon siirtyessä alueille, joissa on
25301: koetaan nyt kuitenkin meijerikiintiöt. Eräi- ollut työvoimaa ja halua työvaltaiseen tuo-
25302: den meijereiden osalta meijerikiintiöiden yli- tantoon. Kärsijöiksi ovat joutuneet ja joutu-
25303: tykset aiheuttivat jopa 2 penniä litralta ta- massa maitoa tuottavat Pohjanmaan, Ylä-
25304: pahtuneen ylimääräisen kiintiömaksun kai- Savon ja Itä-Suomen alueet. Meijerikohtai-
25305: kille ko. meijerin maidontuottajille. Kun mei- sesta kiintiömaksusta annettu laki kohdentuu
25306: jeriä "sakotetaan" maitomäärän mukaan, näin eri tavalla maan eri osissa ja lisää eriar-
25307: kohdistuu sakotus kaikissa tapauksissa mei- voisuutta.
25308: jerin maidontuottajiin. Näin voi tuottaja, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
25309: joka pienen kiintiönsä puitteissa tuottaa mai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25310: toa, joutua maksamaan kiintiönylitysmaksua muksen,
25311: sellaisessakin tapauksessa, jossa kukaan sa-
25312: man meijerin maidontuottaja ei ylitä kiintiö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25313: tään, koska meijerikiintiön määrä on pienem- meijerikohtaisesta kiintiömaksusta an-
25314: pi kuin maidonlähettäjien kiintiöiden yhteis- netun lain kumoamiseksi.
25315: määrä. Toisaalta taas tuottaja, joka on ylit-
25316: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25317: Kalevi Mattila
25318: 1990 vp. 663
25319:
25320: Toivomusaloite n:o 616
25321:
25322:
25323:
25324:
25325: Moilanen ym.: Marjojen ja sienien talteenoton edistämisestä
25326:
25327:
25328: Eduskunnalle
25329: Maamme on maailman parhaita marjamai- mehutehtaiden ja varastojen riittämätön ka-
25330: ta. Myös sieniä on metsissämme runsaasti. pasiteetti. Kun on ilmeistä, että työttömyy-
25331: Puolukka ja mustikka ovat tyypillisimmät den olennainen väheneminen viipyy, on löy-
25332: metsämarjamme. Hyvinä vuosina niistä saa- dettävä uusia keinoja erityisesti nuorten työl-
25333: daan jopa n. 200 miljoonan kilon sato kum- listämiseksi.
25334: mastakin. Hillaa ja karpaloa tulee hyvinä Marjojen ja sienien talteenotto olisi yksi
25335: vuosina noin neljännesmiljoona kiloa. Metsä- tällainen tuottavan työn mahdollisuus. Nuo-
25336: vadelmasato on n. 10 miljoonaa kiloa. Vain rille työttömille tuleekin järjestää alan koulu-
25337: pieni osa marjoista ja sienistä kootaan vuo- tusta, ja työttömyyskorvausten maksamisen
25338: sittain talteen. sijasta heidät tulee työllistää mm. marjojen ja
25339: Marjojen talteenotto, jalostus ja vienti an- sienien poimimisella. Tämän vaihtoehdon
25340: tavat tuloja haja-asutusalueiden väestölle. myönteisiä kokemuksia on saatu eräästä ke-
25341: Talteenottoa tehostamalla marja- ja sienisa- hitysaluekunnasta, jossa nuoret ovat poimi-
25342: don arvoa voitaisiin kohottaa huomattavasti neet marjoja kunnan koululaitosta varten.
25343: nykyisestään. Se edellyttää valtiovallalta Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
25344: määrätietoista toimintaa keräyksen ja mark- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25345: kinoinnin järjestämiseksi. Sienien poimintaan vomuksen,
25346: liittyvät myrkyllisten sienilajikkeiden aiheut-
25347: tamat vaaratekijät voidaan poistaa järjestä- että hallitus ryhtyisi tehostettuihin
25348: mällä sienien kerääjille koulutusta. toimenpiteisiin marjojen ja sienien tal-
25349: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa teenottoa edistävän neuvonnan lisäämi-
25350: hajanainen keräilyorganisaatio. seksi ja mainittujen tuotteiden viennin
25351: Sisäänostojen määrää rajoittaa lähinnä jat- edistämiseksi.
25352: kokäsittelylaitosten, pakastamoiden, hillo-ja
25353: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25354: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
25355: 664 1990 vp.
25356:
25357: Toivomusaloite n:o 617
25358:
25359:
25360:
25361:
25362: Mäkelä ym.: Julkisyhteisöjen omistaman maatalousmaan
25363: saattamiseksi pois viljelykäytöstä
25364:
25365:
25366: Eduskunnalle
25367: Tällä hetkellä viljelijöiden riesana on tuo- tantoa, jota juuri kesannoinnilla yritetään
25368: tannonrajoitusten yhteydessä käyttöön otettu vähentää. Tämän takia tulisikin pikaisesti
25369: pakkokesannointi. Tämä asettaa monasti tutkia, kuinka paljon olisi mahdollista vähen-
25370: vaikeaan asemaan sellaiset varsinkin nuoret tää viljelijöihin kohdistuvaa pakkokesan-
25371: viljelijät, joiden tulisi pystyä maksimaalisesti nointia poistamalla ensiksi valtion, kuntien ja
25372: käyttämään hyväksi heillä oleva peltoala. yhteisöjen omistuksessa oleva maatalousmaa
25373: Vaikeuksia syntyy varsinkin silloin, kun vil- maataloustuotannon piiristä saattamalla se
25374: jelijällä ei ole edes riittävästi peltoa omasta kesannoinnin kohteeksi.
25375: takaa tilan tuotannon saamiseksi sille tasolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25376: että tilanpito olisi kannattavaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25377: Vastaavasti valtiolla, kunnilla ja monilla muksen,
25378: yhteisöillä on runsaasti omistuksessaan maa-
25379: talousmaata. Tämä maa on usein annettu että hallitus ryhtyisi toimiin valtion,
25380: vuokramaiksi tai sitten se on joutomaana kuntien ja eri yhteisöjen omistuksessa
25381: ilman varsinaista kesannointia. Lisäksi esi- olevan maatalousmaan saattamiseksi
25382: merkiksi lentokenttien ympäristössä olevat pois viljelykäytöstä ja vähentämään pai-
25383: laajat maa-alueet ovat usein viljelyjä vastaa- netta yksityisten viljelijöiden viljelys-
25384: vassa käytössä aiheuttaen näin ollen sitä tuo- maan pakkokesannointiin.
25385: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25386: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
25387: 1990 vp. 665
25388:
25389:
25390: Toivomusaloite n:o 618
25391:
25392:
25393:
25394:
25395: Mäkelä: Metsäntutkimuksen seuranta-aseman rakentamisesta
25396: Multialle
25397:
25398:
25399: Eduskunnalle
25400: Valtakunnalliseen 11 ves-metsän terveyskil- taisiin metsäntutkimuksen seuranta-asema.
25401: pailuun liittyvästi Multian säästöpankki suo- Multian kunta sopisi mitä parhaiten kyseisen
25402: ritti Multian kunnan alueella kyläkunnittain seuranta-aseman paikaksi, koska juuri Mul-
25403: neulastutkimukset, joiden tulokset julkaistiin tian alueella on huomattavat versosyövän
25404: metsänhoitoyhdistyksen syyskokouksessa ja tuhoalueet. Keski-Suomen alueella tehtäväs-
25405: luovutettiin metsänomistajille. Kokouksessa sä tutkimuksessa voitaisiin nopeasti selvittää
25406: todettiin yksimielisesti, että olisi erittäin tar- mm. se, tulisiko metsälannoitus kieltää Kes-
25407: peellista tämänlaatuisen tutkimuksen jatka- ki-Suomen alueella. Varsinkin lannoitteiden
25408: minen mm. lannoituksen tarpeellisuuden lentolevityksen on väitetty aiheuttavan luon-
25409: sekä metsän ja metsämaan tilan selvittämi- nonsuojelun kannalta tuhoisia seurauksia.
25410: seksi. Näin laaja tutkimus vaatii kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
25411: mittavampaa rahoitusta, johon ainoastaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25412: valtiovallan turvin on mahdollisuuksia. muksen,
25413: Tulevaa tutkimusta voitaisiin suorittaa
25414: Keski-Suomen alueella, koska ko. alueelle ei että hallitus ryhtyisi toimiin metsän-
25415: ole näillä näkymillä tulossa metsäntutkimus- tutkimuksen seuranta-aseman saami-
25416: asemaa. Parhaiten tämä tutkimuksen suorit- seksi Multian kunnan alueelle.
25417: taminen onnistuisi, mikäli Multialle perustet-
25418: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25419: Tina Mäkelä
25420:
25421:
25422:
25423:
25424: 45 200136P
25425: 666 1990 vp.
25426:
25427: Toivomusaloite n:o 619
25428:
25429:
25430:
25431:
25432: Mäkelä ym.: Metsänparannustöihin käytettävien määräraho-
25433: jen lisäämisestä
25434:
25435:
25436: Eduskunnalle
25437: Metsänparannusvarojen vajaus on koko parannustoimintaan ja samalla työllisyyteen
25438: maassa arviolta noin 110 milj. markkaa ja erityisesti Oulun ja Lapin läänissä, sillä koko
25439: Pohjois-Pohjanmaan metsälautakunnan alu- maamme metsänparannusvaroista käytetään
25440: eella noin 10 milj. markkaa. Näin suuri ra- noin 40 % näissä lääneissä.
25441: hoituksen epäsuhde, joka kohdistuu erityises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25442: ti avustusvaroihin, ei voi olla haittaamatta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25443: pahasti metsänparannustoimintaa sekä myös muksen,
25444: työllisyyttä.
25445: Mikäli metsänparannusvaroja saataisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25446: tarpeen mukainen määrä, voitaisiin koko menpiteisiin metsänparannusvarojen
25447: maassa työllistää lisää n. 860 miestyövuotta. saamiseksi tarpeenmukaiselle tasolle,
25448: Lisäykset tai vähennykset metsänparannus- jottei määrärahojen puutteella vaaran-
25449: varoissa vaikuttavat voimakkaasti metsien nettaisi metsiemme tulevaisuutta.
25450: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25451:
25452: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
25453: 1990 vp. 667
25454:
25455: Toivomusaloite n:o 620
25456:
25457:
25458:
25459:
25460: Mäkipää ym.: Kalatalouden tutkimuslaitoksen siirtämisestä
25461: Helsingistä Reposaareen
25462:
25463:
25464: Eduskunnalle
25465: Reposaaressa sijaitsevassa Turun yliopis- osa Helsingin toiminnoista Reposaareen eikä
25466: ton ympäristöntutkimuskeskuksessa tulee suinkaan Lohjalle. Asialliset perustelut Re-
25467: tänä kesänä toimimaan 15 tutkijaa. Koko- posaaren puolesta ovat kuitenkin vahvat. Mi-
25468: naismäärän noustessa myöhemmin jopa käli siis Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
25469: 30:een on luonnollista, että osa kalantutki- toksen kalatalouspuoli siirretään pois Helsin-
25470: muslaitoksesta sijoitettaisiin Reposaareen. gistä, sijoituspaikkana tulisi olla Reposaari;
25471: Tarvetta ainakin olisi, sillä koko Selkämeren jos siirtoa ei tapahdu, on Reposaaren toimi-
25472: kalastuksen tukikohta on kiistatta Reposaa- pistettä ehdottomasti laajennettava.
25473: ri. Ympäristöntutkimuskeskus ja kalatalou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25474: den tutkimuskeskus tukisivat toisiaan, jopa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25475: tarvitsevat toistensa apua. muksen,
25476: Nykyisin Reposaaressa on ainoastaan yksi
25477: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen että hallitus ryhtyisi toimiin kalatalou-
25478: tutkija, jonka toimipaikka on omakotitalon den tutkimuslaitoksen siirtämiseksi
25479: vinttikamarissa. Työtiloja sekä henkilökun- Helsingistä Reposaareen.
25480: taa pitäisi nopeasti lisätä, esim. siirtämällä
25481: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25482: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
25483: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
25484: Marita Jurva Tina Mäkelä
25485: 668 1990 vp.
25486:
25487: Toivomusaloite n:o 621
25488:
25489:
25490:
25491:
25492: Pokka ym.: Määrärahasta Itä-Lapin metsävauriotutkimuk-
25493: seen
25494:
25495:
25496: Eduskunnalle
25497: Toukokuussa 1989 Metsäntutkimuslaitos vaniemen tutkija-asemalta. Mahdollisuudet
25498: aloitti Itä-Lapin metsävaurioprojektin, jossa monipuoliseen, tieteidenväliseen tutkimuk-
25499: on tarkoituksena selvittää Kuolan alueen seen näyttävät hyviltä.
25500: saastepäästöjen vaikutus Lapin metsien elin- Jo tähänastiset tutkimustiedot Itä-Lapin
25501: voimaisuuteen. Tutkimuksesta on suunnitel- metsien tilasta ovat olleet erittäin huolestut-
25502: tu viisivuotista ja se on aloitettu maa- ja tavia. Metsätutkimukseen ei ole ryhdytty ai-
25503: metsä talousministeriön yh teis tu tkim usmää- nakaan liian aikaisin. Siksi on erittäin tär-
25504: rärahalla. Eduskunta myönsi vuodelle 1990 keää, että hyvin alkanut tutkimustyö saa
25505: viime joulukuussa valtion tulo- ja menoar- tarvitsemansa rahat. Esim. kuluvan vuoden
25506: vion käsittelyn yhteydessä 2 milj. markan tarpeesta (4 milj. mk) on valtion tulo- ja
25507: määrärahan. menoarviossa osoitettu vain puolet.
25508: Itä-Lapin metsävaurioprojektissa on mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25509: kana eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen tut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25510: kijoita. Metsäntutkimuslaitoksen lisäksi tut-
25511: kijoita on myös mm. Geologian tutkimuskes- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25512: kuksesta, Ilmatieteen laitokselta ja Lapin menpiteisiin riittävien määrärahojen va-
25513: vesi- ja ympäristöpiiristä sekä korkeakoulus- raamiseksi Itä-Lapin metsävauriotutki-
25514: ta. Tutkimus on osa ILME-projektia. Sitä musta varten.
25515: koordinoidaan Metsäntutkimuslaitoksen Ra-
25516: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25517:
25518: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Asko Apukka
25519: Aimo Ajo Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
25520: Paavo Väyrynen Keijo Jääskeläinen
25521: 1990 vp. 669
25522:
25523: Toivomusaloite n:o 622
25524:
25525:
25526:
25527:
25528: Pokka ym.: Kotimaisten marjojen ja sienten jatkojalostuksen
25529: edistämisestä
25530:
25531:
25532: Eduskunnalle
25533: Kotimaisten marjojen ja sienten jatkojalos- mattava merkitys väestön työllisyydelle Itä-
25534: tus ja tuotekehittely on maassamme laimin- ja Pohjois-Suomessa. Metsämarjojen ja sien-
25535: lyöty. Tällä hetkellä huomattava osa metsä- ten tuotekehittelyn, jatkojalostuksen ja tar-
25536: marjoistamme viedään jalostamattomana ul- peellisten varastojen rakentamisen edistämi-
25537: komaille. Marjojen kotimaista jalostusta nen ovat koko kansantaloutemme kannalta
25538: haittaa myös tarvittavien varastojen puute. erittäin kannatettavia sijoituksia.
25539: Valtion tukea varastojen rakentamiseen ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25540: saatu riittävästi. Lisäksi esim. Ruotsiin vietä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25541: vien eräiden kotimaisten marjojemme kuten
25542: esim. hillan kauppaa rasittaa omalaatuinen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25543: liikevaihtovero, joka vaikuttaa mm. poimijoi- menpiteisiin kotimaisten marjojen ja
25544: den saamaan hintaan. sienten jatkojalostuksen ja tuotekehitte-
25545: Metsämarjoilla ja sienillä on edelleen huo- lyn edistämiseksi.
25546: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25547: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Asko Apukka
25548: Aimo Ajo Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
25549: Paavo Väyrynen Keijo Jääskeläinen
25550: 670 1990 vp.
25551:
25552: Toivomusaloite n:o 623
25553:
25554:
25555:
25556:
25557: Puska ym.: Puutarhamarjojen saattamisesta varastointikor-
25558: vauksen piiriin
25559:
25560:
25561: Eduskunnalle
25562: Varastointikorvausjärjestelmä koskee ny- Kulutuksen lisääminen edellyttää kuitenkin,
25563: kyisellään vain metsämarjoja ja sieniä. Varas- että hyvälaatuisia kotimaisia marjoja olisi
25564: tointikorvausjärjestelmä tulisi ulottaa koske- saatavilla kohtuullisilla hinnoilla ympäri
25565: maan myös puutarhamarjoja. Puutarhamar- vuoden. Riittävä varastointikorvaus yrityk-
25566: jojen tuotanto tarjoaa olennaisia tuotannolli- sille mahdollistaisi myös sen, että kotimainen
25567: sia mahdollisuuksia Suomen maaseudulle, teollisuus voisi olennaisesti lisätä kotimaisten
25568: koska maamme olosuhteissa useat marjat puutarhamarjojen ostojaan.
25569: kasvavat hyvin, ovat aromirikkaita ja sisältä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25570: vät runsaasti hyödyllisiä vitamiineja ja kiven- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25571: näisaineita. Näin sekä työllisyys- että kansan-
25572: terveydelliset syyt suosivat kotimaisten mar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25573: jojen kulutuksen lisäystä, jolla sitä paitsi voi- puutarhamarjojen saattamiseksi varas-
25574: taisiin olennaisesti korvata hedelmäntuontia. tointikorvauksen piiriin.
25575: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25576:
25577: Pekka Puska Matti Väistö
25578: 1990 vp. 671
25579:
25580: Toivomusaloite n:o 624
25581:
25582:
25583:
25584:
25585: Renko ym.: Maitotalouden tutkimustoiminnan aloittamisesta
25586: Limingalla
25587:
25588:
25589: Eduskunnalle
25590: Limingan kunta on tehnyt esityksen maa- taan vaikuttaisi koko maaseudun sivuansio-
25591: ja metsätalousministeriölle uudenmuotoisen toiminnan elvyttämiseen.
25592: maitotalouden kokeilu- ja tutkimustoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25593: taa harjoittavan yksikön aikaansaamisesta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25594: Uusina toimintoina olisi mm. ravintorasvo-
25595: jen tutkimus- ja kehittämistoiminta ja ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25596: neosien sijoittaminen muuhun kuin elintar- maitotalouden tutkimus- ja kokeilutoi-
25597: vikkeisiin. Tutkimuksilla oletetaan olevan minnan aikaansaamiseksi Limingan
25598: avartavia mahdollisuuksia myös sovelta- kuntaan Pohjois-Pohjanmaalle.
25599: vaan muun alan tuotantoon, mikä puoles-
25600: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25601:
25602: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
25603: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
25604: 672 1990 vp.
25605:
25606: Toivomusaloite n:o 625
25607:
25608:
25609:
25610:
25611: Renko ym.: Turvesoiden metsittämisen tukemisesta
25612:
25613:
25614: Eduskunnalle
25615: Pohjois-Pohjanmaalla on noin 60 % maa- ka-ainetuotantoamme. Tämä edellyttää kui-
25616: alasta suota. Turpeen taloudellinen hyväksi- tenkin raakasuopohjan metsittämiseen tarvit-
25617: käyttö on alkanut jo 1970-luvulla. Osa Poh- tavaa rahoitusta, jonka tulisi langeta paitsi
25618: janmaan soista on loppuunkäytetty turpeen käyttäjien myös valtion vastuulle. Tätä var-
25619: osalta ja ne vaativat kunnostusta muuhun ten tulisi tehdä lainmuutos, joka mahdollis-
25620: käyttöön. Raaka kivennäispitoinen maaperä taisi käytöstä poistettujen turvesoiden metsit-
25621: soveltuu hyvin kasvulliselle metsälle. tämiseen saatavan valtionavustuksen.
25622: Turvesopimuksissa ei kuitenkaan ole sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25623: västi määritelty turvesoiden kunnostuksen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25624: jälkihoitovastuuta ja siitä johtuvia kustan- vomuksen,
25625: nuksia, joten soiden kunnostus on ratkaista-
25626: va yleisiä ehtoja noudattaen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25627: Maisemallisesti ja kansantalouden etuja käytöstä poistettujen turvesoiden met-
25628: ajatellen tulisi jo käytetyt turvesuot kunnos- sittämisen saamiseksi valtionavustuksen
25629: taa metsämaaksi ja siten saada edelleen hyö- piiriin.
25630: dyntämään energiatalouttamme ja puun raa-
25631: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25632:
25633: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
25634: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen Juhani Alaranta
25635: Pirkko Ikonen Aapo Saari Juho Sillanpää
25636: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
25637: 1990 vp. 673
25638:
25639: Toivomusaloite n:o 626
25640:
25641:
25642:
25643:
25644: Riihijärvi ym.: Maidontuotantokiintiöjärjestelmän uudistami-
25645: sesta
25646:
25647:
25648: Eduskunnalle
25649: Tällä hetkellä maidontuotannon kiintiöt tojen, kilpailukykyä kapasiteetin paremman
25650: supistavat tuotantoa aikana, jolloin maidosta käyttöasteen muodossa.
25651: on kausivaihteluiden vuoksi normaalivuosina Siirtyminen edellä esitettyyn yhdeksän
25652: puutetta. Maidontuotannon niukkuus on kuukauden kiintiöön vaikuttaisi siten, että
25653: vaikeaa vientiin suuntautuvien jalostusmeije- kesäkaudella tuotettu maito vähenisi ja toi-
25654: reiden kohdalla, jotka valmistavat päätuot- saalta tuotanto, joka kohdistuisi viljelijän,
25655: teenaan juustoja ja maitojauhetta. Maitoa jalostuksen, työllisyyden, kulutuksen, vien-
25656: tuottavien tilojen tuotanto on alhaisinta syys- nin, aluepolitiikan, valtiontalouden ja ylituo-
25657: ja talvikaudella. Lisäksi joudutaan kiintiöi- tannon kannalta edullisesti, mahdollistaisi ja-
25658: den ylittymisen pelossa supistamaan tuotan- lostuksen paremman kilpailukyvyn vapautu-
25659: toa aikana, jolloin kulutushuollon turvaami- villa markkinoilla ja todennäköisesti lisäisi
25660: nen vaatii pitkiä kuljetusmatkoja ja jalostus- kotimaista tuotantomahdollisuutta lievästi.
25661: laitokset joutuvat toimimaan vajaalla teholla Saman maatalouden tilakohtainen suunnitte-
25662: tai keskeyttämään jalostukset. lu paranisi, kun yhdeksän kuukauden kiintiö
25663: Kiintiölain muuttaminen siten, että kiintiö mahdollistaisi paremmin välitilinpäätöksen
25664: laskettaisiin vuoden yhdeksältä ensimmäisel- teot.
25665: tä kuukaudelta ja loppuvuosi olisi vapaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25666: kiintiöistä, toisi tuotantoon tarpeellista peli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25667: varaa ja vapautta. Näin tuotanto siirtyisi vomuksen,
25668: kulutuksen ja jalostuksen kannalta edullisem-
25669: paan ajankohtaan. Käytännössä uusien kiin- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
25670: tiöiden laskeminen olisi helposti tehtävissä miin nykyisen maidontuotannon kiintiö-
25671: tietokoneella ja uudistuksen yhteydessä voisi lain muuttamiseksi siten, että kiintiö
25672: tehdä lievän kiintiöiden yleiskorotuksen sen laskettaisiin vuoden yhdeksältä ensim-
25673: vaikuttamatta kielteisesti ylituotannon mark- mäiseltä kuukaudelta ja loppuvuosi olisi
25674: kinointiin, koska tuotannon siirtymä talvi- vapaa kiintiöistä.
25675: kauteen parantaisi jalosteiden, lähinnä juus-
25676: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25677:
25678: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
25679: 674 1990 vp.
25680:
25681: Toivomusaloite n:o 627
25682:
25683:
25684:
25685:
25686: Riihijärvi ym.: Emolehmäpalkkioiden maksuun varattujen
25687: määrärahojen korottamisesta
25688:
25689:
25690: Eduskunnalle
25691: Valtioneuvosto on aiemmin tehnyt päätök- yllättänyt maatilahallituksen, joka jakoi rahat
25692: sen tukea emolehmien pitämistä naudanlihan maatalouspiireille nurmi- ja rehuvilja-alojen
25693: kotimaisen tuotannon lisäämiseksi emoleh- ja entisten emolehmämäärien suhteessa.
25694: mäpalkkioita maksamalla. Valtioneuvosto Emolehmien pitäminen on arvokasta toi-
25695: on varannut tarkoitukseen 20 milj. markkaa. mintaa, voidaanhan naudanlihan lisääruistoi-
25696: Emolehmäpalkkiota on maksettu vuodesta menpiteiden avulla korvata ulkomailta ta-
25697: 1983 lähtien ja palkkiot maksetaan maata- pahtuvaa tuontia ja täten tervehdyttää kaup-
25698: louden hintapoliittisesta tuesta. patasetta. Tämän takia tulisi tarkoitukseen
25699: Valtioneuvoston päätös lupaa 1 500 mar- varattuja määrärahoja pikaisesti lisätä vii-
25700: kan vuotuisen palkkion emolehmästä, jonka meistään kuluvan vuoden lisämenoarviossa.
25701: maito käytetään yksinomaan vasikoiden ruo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25702: kintaan. Emolehmien pitäminen on maas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25703: samme hyvässä myötätuulessa ja suunnitel- muksen,
25704: missa on nostaa emolehmämäärä nykyisestä
25705: vajaasta kymmenestätuhannesta pitkällä ai- että hallitus ottaisi valtion vuoden
25706: kavälillä 50 000 kappaleeseen. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
25707: Emolehmäpalkkioihin varatut määrärahat tävät määrärahat kaikille halukkaille
25708: ovat jo nyt loppuneet niin, että maatilahal- maksellavaan 1 500 markan suuruiseen
25709: lituksen koko vuodeksi jakamat rahat eivät vuosittaiseen palkkioon emolehmää
25710: riitä edes huhtikuussa jätettyihin hakemuk- kohden.
25711: siin. Palkkioiden suuri suosio on ilmeisesti
25712: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25713: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
25714: 1990 vp. 675
25715:
25716:
25717: Toivomusaloite n:o 628
25718:
25719:
25720:
25721: Riihijärvi ym.: Kananmunien elintarviketeknologisen tutki-
25722: muksen lisäämisestä
25723:
25724: Eduskunnalle
25725: Maatalouspoliittisilla toimenpiteillä on py- avulla ja kehitettävissä elintarviketeollisuu-
25726: ritty hillitsemään kananmunan tuotantoa den käyttöön. Kananmuna sopii maito-, liha-
25727: maassamme niin, että tuotanto vastaisi ko- ja viljavalmisteisiin ja niistä tehtyihin valmis-
25728: timaista kulutusta. Rajoitustoimenpiteissä ei ruokiin, kunhan kananmunan tekniset käyt-
25729: ole kuitenkaan päästy lähellekään tavoitetta, töominaisuudet ovat sellaiset, että hygieenisen
25730: sillä tuotanto ylittää kulutuksen runsaasti ja riskin vaaraa ei ole olemassa. Kiinnittämällä
25731: vientitarvetta on edelleen melkoisesti. Viennin rehuntuotannossa huomiota kananmunan
25732: tukemiseen on varattu yli sata miljoonaa laadun kehittämiseen ja haluttujen ominai-
25733: markkaa ja sopivien vientikohteiden löytä- suuksien korostamiseen voidaan tuottaa mu-
25734: minen tuottaa vaikeuksia. Lisäksi kananmu- naraaka-ainetta, joka nykyistä paremmin
25735: nan vienti sellaisenaan suhteellisen kaukana sopii aiottuihin tarkoituksiin. Kananmuna-
25736: oleville markkinoille on taloudellisesti kan- valmisteiden joukossa on monia erittäin
25737: nattamatonta ja laatu heikkenee niin, että korkean hintatason artikkeleita. Näiden val-
25738: huonon laadun takia on eriä jouduttu jopa misteiden maailmankauppaa on tuskin omista
25739: palauttamaan maahamme. Tämä edelleenkin lähtökohdistamme edes alustavasti selvitetty.
25740: heikentää vientitoiminnan kannattavuutta. Kananmunan elintarviketeknologisen tut-
25741: Kananmuna on ravintoainesisällöltään ja kimuksen avulla on varsin nopeasti saatavissa
25742: elintarviketeknologisilta ominaisuuksiltaan siis uusia käyttömuotoja kananmunalle. Eräs
25743: erinomainen ruoka-aine. Kananmunan suh- jo tunnettu keino kananmunan nykyistä
25744: teellisen korkeata kolesterolisisältöä voidaan monipuolisempaan hyödyntämiseen on ka-
25745: teknologisin toimenpitein alentaa, jos koleste- nanmunan kuivaaminen ja jauhaminen.
25746: rolista tulee kynnyskysymys kananmunan Tätä varten tulisi maahamme perustaa oma
25747: hyväksikäytön edelleen kehittämiselle ja mo- tuotantolaitos. Tuotantolaitoksen luonnolli-
25748: nipuolistamiselle. simmaksi sijoituskohteeksi sopisi Laitilan
25749: Maassamme ei ole harjoitettu sanottavaa kunta, koska kunnan alueella on runsaasti
25750: kananmunan teknologista tutkimus- ja ko- kananmunan tuotantoa, ja lisäksi paikka-
25751: keilutoimintaa. Maatalouden tutkimuskes- kunnalla sijaitseva suurpakkaamo lopetetaan.
25752: kuksen elintarvikkeiden tutkimuslaitos on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25753: organisoitu toimimaan kananmunan elintar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25754: viketeknologista käsittelyä selvittävänä ja muksen,
25755: tutkivana laitoksena. Laitokselle varatut mää-
25756: rärahat tulisikin saada nopeasti vastaamaan että hallitus ottaisi valtion vuoden
25757: tarvetta, jotta kananmunan jatkojalostusta 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
25758: koskevaa tutkimustyötä voitaisiin tehostaa. tävät määrärahat Maatalouden tutki-
25759: Tämänhetkisillä määrärahoilla kyseisellä lai- muskeskuksen elintarvikkeiden tutki-
25760: toksella ei ole resursseja kananmunan tutki- muslaitokselle kananmunan elintarvike-
25761: muksen tekemiseen. Tutkimus- ja koetoimin- teknologisen tutkimuksen lisäämiseen ja
25762: nan avulla on osoitettavissa kananmunan monipuolistamiseen sekä kananmunien
25763: käyttöä koskevia uusia kohteita. Niitä on kuivaus- ja jauhatuslaitoksen perusta-
25764: omaksuttavissa ulkomaisten esimerkkien miseen Laitilan kuntaan.
25765: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25766:
25767: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
25768: 676 1990 vp.
25769:
25770: Toivomusaloite n:o 629
25771:
25772:
25773:
25774:
25775: Riihijärvi ym.: Maatalouden tutkimuskeskuksen toimintayk-
25776: sikön perustamisesta Vaasan lääniin
25777:
25778:
25779: Eduskunnalle
25780: Helsingin yliopiston maitotalouslaitos ja perustaa uudenmuotoisia kokeilu- ja tutki-
25781: valtion maitotalouden tutkimuslaitos Jokioi- mustoimintoja varten osasto Vaasan läänin
25782: sissa ovat ainoat alan tutkimusyksiköt, joita alueelle. Uusia toimintoja olisivat ravintoras-
25783: valtio ylläpitää. Helsingin yliopiston maitota- vojen tutkimus- ja kehittämistoimet, val-
25784: louslaitoksen tehtävänä on tutkimus ja kor- kuaisvalmisteiden tutkimus- sekä kehitystyö
25785: kein opetus. Sillä ei ole koemeijeriä, sen sekä maidon aineosien sijoittaminen muihin
25786: sijaan laboratoriotoiminta on kohtalaisen hy- kuin elintarvikkeisiin. Mikäli tällainen koe-
25787: vin järjestetty. Aikoinaan on sovittu, että toiminta- ja tutkimuspiste saadaan synty-
25788: valtion maitotalouden tutkimuslaitos toimii mään, sillä tulisi olla yhteydet sekä Helsingin
25789: Helsingin yliopiston maitoa vaativien kokei- että Oulun yliopiston niihin laitoksiin, jotka
25790: densuorittajanaja ylioppilaiden käytännölli- tuntevat kiinnostusta tällä alueella työsken-
25791: senä koulutuspisteenä. Näin on vältytty kah- telyyn. Kansainvälistä tarvetta tämänsuun-
25792: den koemeijerin perustamiselta. taiseen toimintaan on kiistattomasti olemas-
25793: Viimeisten vuosikymmenien aikana harjoi- sa.
25794: tetun maatalouspolitiikan vuoksi maidontuo- Mahdollista sijoituspaikkaa ajateltaessa on
25795: tanto on siirtynyt Etelä-Suomesta Keski- ja lähdettävä siitä, että liikenneyhteydet lentäen
25796: Pohjois-Suomeen. Valtion maitotalouden ovat alueelle hyvät. Hanke tulee lisäksi pitää
25797: tutkimuslaitos on perustettu 1930-luvulla, erillään perinteisestä meijeritoiminnasta, jot-
25798: jolloin tilanne sillä alueella oli maidontuotan- ta se ei julkisuudessa leimautuisi yhden suu-
25799: toon nähden aivan toinen kuin tällä hetkellä. ren keskusliikkeen hankkeeksi. Vastaisuudes-
25800: Helsingin yliopisto on perustanut Seinäjoelle sa kilpailupanoksia saattaa meijeritoiminnan
25801: maaseudun kehittämiskeskuksen tarkoituk- sektorillle löytyä myös vanhanmuotoisen
25802: sella saada ulottuvuutta Helsingin alueen ul- meijeritoiminnan ulkopuolelta, mitä tulevai-
25803: kopuolelle. Meijeritoiminnan ja maitoteolli- suuteen tähtäävässä tutkimus- ja kehittämis-
25804: suuden kehittämisen kannalta on tärkeätä, toiminnassa on käytettävä hyväksi.
25805: että alan tutkimus- ja koelaitokset ovat siinä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25806: ympäristössä, missä kiinnostus meijeritoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25807: minnan edistymiseen on luonnollista ja tar- muksen,
25808: peellista. Helsinki ja Jokioinen eivät tätä
25809: edellytystä täytä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25810: Jokioisissa on Maatalouden tutkimuskes- menpiteisiin sen selvittämiseksi, onko
25811: kus uusine rakennuksineen. Valtion maitota- mahdollisuuksia perustaa uudenmuotoi-
25812: louden tutkimuslaitoksen siirtoa Jokioisista sia kokeilu- ja tutkimustoimintoja var-
25813: ei tämän vuoksi voida pitää aiheellisena. Sen ten Maatalouden tutkimuskeskuksen
25814: sijaan tulisi selvittää, onko mahdollisuuksia osasto Vaasan läänin alueelle.
25815: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25816: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
25817: 1990 vp. 677
25818:
25819:
25820: Toivomusaloite n:o 630
25821:
25822:
25823:
25824:
25825: Riihijärvi ym.: Maatilamatkailun ja turkistarhauksen neuvon-
25826: nan lisäämisestä Mikkelin läänissä
25827:
25828:
25829: Eduskunnalle
25830: Mikkelin läänin alueella harjoitetaan suh- toiminnan lopettamisiakin. Nämä vaikeudet
25831: teellisen laajassa mitassa turkistarhausta ja voitaisiin helposti välttää lisäämällä neuvon-
25832: maatilamatkailua. Ennen kaikkea maatila- taa, jota tulisi valtiovallan toimesta tukea
25833: matkailulta odotetaan melkoisia kasvunäky- neuvontajärjestöjen kautta.
25834: miä, sillä Mikkelin lääni on luonnoltaan puh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25835: das ja kaunis sekä soveltuu erittäin hyvin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25836: matkailutarkoituksiin. vomuksen,
25837: Niin turkistarhausta kuin maatilamatkai-
25838: lun kehittämistäkin haittaa tällä hetkellä va- että hallitus ottaisi valtion vuoden
25839: kavasti tarpeellisen neuvontatoiminnan puu- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
25840: te. Puutteellisen neuvonnan takia monet ky- tävät määrärahat maatilamatkailun ja
25841: seisiä, lähinnä sivuelinkeinoja harjoittavat turkistarhauksen neuvonnan lisäämisek-
25842: henkilöt tekevät monesti kalliiksikin käyviä si ja vakinaistamiseksi Mikkelin läänis-
25843: virheitä ja tämän takia tapahtuu runsaasti sä.
25844: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25845:
25846: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
25847: 678 1990 vp.
25848:
25849: Toivomusaloite n:o 631
25850:
25851:
25852:
25853:
25854: Riihijärvi ym.: Metsätaloushallinnon uudistamisesta
25855:
25856:
25857: Eduskunnalle
25858: Metsätalouden hallinto-organisaation kus- Tällaisia olisivat esimerkiksi keskusmetsälau-
25859: tannukset maksavat metsänomistajat osittain takunnan muuttaminen yksityismetsäkes-
25860: itse metsänhoitomaksuna, jonka verotuksen kukseksi valitsemalla sinne samat henkilöt
25861: yhteydessä perii metsänhoitoyhdistys. Tämän hallintotehtäviin kuin aikaisemminkin. Tätä
25862: erikoisoikeuden vuoksi metsänhoitoyhdistys parempi järjestelmä olisi perustettavien yksi-
25863: sijoittuu hallintoon asettumalla mm. metsä- tyismetsäkeskuksien johtokuntaan edustuk-
25864: oikeudenkäynneissä metsälauta kun tien rinta- sen valitseminen myös Asutus- ja maatilata-
25865: maan sanoutuen irti yksityisen metsänomis- lousliitosta sekä Suomen Yksityismetsän-
25866: tajan puolustamisesta. omistajain Keskusliitosta sekä hallintomal-
25867: Metsätalouden hallinnossa on tällä hetkel- liksi yksityismetsäkeskuksen, metsätalouspii-
25868: lä paljon päällekkäisyyksiä, jotka tulisi karsia rien ja kuntain metsätaloussihteerien nimeä-
25869: paremman toimivuuden ja kustannussäästö- minen. Järjestelmä olisi siis kopio tällä
25870: jen aikaansaamiseksi. Nykyinen metsänhoi- hetkellä jo toimivasta maatilahallinnosta.
25871: toyhdistys, metsälautakunta, keskusmetsä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25872: lautakunta ja metsähallitus ovat täysin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25873: epäonnistuneet suhteiden hoitamisessa met- vomuksen,
25874: sänomistajiin. Useilla metsäoikeudenkäyn-
25875: neillä ja metsänrauhoituksilla on kyseisten että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
25876: organisaatioiden toimesta hävitetty metsän- miin nykyisen metsätalouden hallinnon
25877: omistajien omatoiminen metsänhoito. Tä- uudistamiseksi demokraattisemmaksi
25878: män seurauksena taimikot ovat jääneet hoi- siten, että metsähallinnon organisaatio
25879: tamatta ja risusavotat sekä ensiharvennukset luotaisiin maatilahallinnon tyyliin ( yk-
25880: tekemättä. Seurauksena on ollut myös eri sityismetsäkeskus, metsätalouspiirit ja
25881: teollisuuden haarojen valittama raaka-aine- kunnalliset metsätaloussihteerit) ja että
25882: pula, tuotetun puun huono laatu sekä tutki- johtokuntiin valittaisiin edustus myös
25883: joiden väliset kiistat ja toisin ajattelevien Asutus- ja maatilatalousliitosta sekä
25884: metsänomistajien mielipidevainot. Suomen Yksityismetsänomistajain Lii-
25885: Vallitsevaa tilannetta ei pystytä korjaa- tosta.
25886: maan pelkillä kosmeettisilla muutoksilla.
25887: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25888:
25889: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
25890: 1990 vp. 679
25891:
25892: Toivomusaloite n:o 632
25893:
25894:
25895:
25896:
25897: Ryynänen: Maatalousneuvonnan kehittämisestä maaseutu-
25898: neuvonnaksi
25899:
25900:
25901: Eduskunnalle
25902: Maataloustuotannon voimakas supistumi- non taantumiseen samaan aikaan kun sen
25903: nen on heikentänyt maaseudun elinvoimaa, ulkopuoliset haasteet edellyttäisivät tuotan-
25904: eivätkä yhdentyvät markkinat ole ainakaan non tilakohtaista tehostumista.
25905: vahvistamassa perinteisen maatalouden mah- Perinteisen maatalouden supistuminen
25906: dollisuuksia. edellyttää samaan aikaan elinkeinon moni-
25907: Maatalouselinkeinon supistumiseen nojau- puolistamista, että maaseudun elinvoima
25908: tuen valtiovalta on lähtenyt tänä vuonna pystyttäisiin turvaamaan edes lähimain ny-
25909: supistamaan maatalousneuvonnan määrära- kyisellä tasolla. Näin neuvontapalvelujen ky-
25910: hoja. Vähennys valtionavuissa on tänä vuon- syntä tulee suuntautumaan uusille alueille.
25911: na markkamääräisesti 2-3 prosentin luok- Maatalousneuvontaa ollaan parhaillaan laa-
25912: kaa, mutta reaalisesti jo noin 10 prosenttia. jentamassa maaseutuneuvonnaksi.
25913: Esimerkiksi Kuopion läänin maatalouskes- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
25914: kuksen rahoituksessa vajaus on vuositasolla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25915: jo noin 400 000 markkaa. Jos sama suunta vomuksen,
25916: jatkuu, jo lähivuosina on kyse miljoonaluo-
25917: kan vajauksesta ja toiminnan ratkaisevasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25918: supistumisesta. maatalousneuvonnan määrärahojen tur-
25919: Jos maatalousseurajärjestön budjettia yri- vaamiseksi reaalisesti nykytasolla ja
25920: tetään tasapainottaa palvelumaksuja korot- että maatalousneuvontaa voitaisiin ke-
25921: tamalla, se vaikuttaa välittömästi palvelujen hittää valtiovallan asettamien tavoittei-
25922: kysyntään. Se taas johtaa maatalouselinkei- den mukaisesti maaseutuneuvonnaksi.
25923: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25924:
25925: Mirja Ryynänen
25926: 680 1990 vp.
25927:
25928: Toivomusaloite n:o 633
25929:
25930:
25931:
25932:
25933: Ryynänen: Salaojitustuen myöntämisestä salaojituksen kus-
25934: tannusten mukaan
25935:
25936:
25937: Eduskunnalle
25938: Salaojituksen kustannukset vaihtelevat Valtion varoista maksettava salaojitustuki,
25939: maan eri osissa huomattavasti. Erot korostu- salaojalaina ja avustus ylettyvät vain 14 000
25940: vat sekä alueellisesti että tilakohtaisesti oji- markan kustannuksiin. Tämän vuoksi ojitus-
25941: tuksen lähestyessä kohti lopullisia tavoittei- suunnitelmat joudutaan vaikeimmissa koh-
25942: taan. teissa karsimaan väkivaltaisesti mainitun ra-
25943: Vuoden 1988 aikana valmistuneiden sala- jan alapuolelle, että hankkeet olisivat oikeu-
25944: ojasuunnitelmien mukainen keskimääräinen tettuja valtion lainaan tai avustukseen. Jous-
25945: hehtaarikustannus oli 9 860 markkaa. Hal- tamattoman, todellisia kustannuksia vastaa-
25946: vinta ojitus oli Hämeen läänissä ja kalleinta mattoman tuen ylärajan johdosta viljelijät
25947: Varsinais-Suomen saaristokunnissa. Ojitus- joutuvat eriarvoiseen asemaan yhteiskunnan
25948: kustannukset vaihtelivat maan eri puolilla tukeen nähden riippuen siitä, kuinka korkeat
25949: noin 8 500-15 000 markkaan hehtaarilta. ojituskustannukset tilakohtaisesti ovat.
25950: Itä- ja Pohjois-Suomessa ojituskustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
25951: set ovat kuvioiden pienuuden, maaston pie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25952: nimuotoisuuden sekä korkeiden vesijärjeste- muksen,
25953: lyjen johdosta tuntuvasti maan keskiarvoa
25954: korkeammat. Vuoden 1988 kustannustason että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25955: mukaan ne olivat keskimäärin Kuopion lää- salaojituskustannusten alueellisten ja ti-
25956: nissä 10 770 markkaa ja Mikkelin läänissä lakohtaisten erojen ottamiseksi huo-
25957: 11 275 markkaa hehtaarilta. Tilakohtaiset mioon salaojitustuen perusteita määri-
25958: vaihtelut nostavat hehtaarikustannukset aina teltäessä.
25959: 18 000-20 000 markkaan hehtaarilta.
25960: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25961:
25962: Mirja Ryynänen
25963: 1990 vp. 681
25964:
25965: Toivomusaloite n:o 634
25966:
25967:
25968:
25969:
25970: Ryynänen ym.: Maatalouden vesiensuojelutoimien kehittämi-
25971: sestä
25972:
25973:
25974: Eduskunnalle
25975: Maatalousyrittäjät haluaisivat suojella ve- nattavien avustusten käsittely tulisi siirtää
25976: siään. He toivovat keinolannoitteiden fosfo- ympäristöministeriön hallinnonalalta maa- ja
25977: ripitoisuutta alennettavaksi, ja he haluaisivat metsätalousministeriön hallinnonalalle ja nii-
25978: rakentaa suurempia varastotiloja lannalle, den käyttöä rajoittavat alueelliset ja taloudel-
25979: virtsalle ja puristenesteelle. Maataloutta on liset ehdot tulisi lieventää sellaisiksi, että
25980: hoidettu aina aikansa virallisten ohjeiden päästäisiin maatalouden vesiensuojelussa to-
25981: mukaan. Nyt olisi aika rakentaa suurempia delliseen työhön. Avustuksiin myönnettävät
25982: lanta- ja virtsasäiliöitä. Tämä on yhteinen budjettivarat tulisi lisätä 10 Mmk:aan.
25983: asia, josta hyötyy myös yleinen etu. Maata- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25984: louden vesiensuojeluavustuksia haetaan vesi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25985: ja ympäristöpiireiltä, vaikka muu rahoitus
25986: haetaan maatalouspiireiltä. "Yhden luukun" että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25987: -periaate olisi sekä hakijoiden että hallinnon maatalouden vesiensuojelutoimien ke-
25988: kannalta edullisempi. hittämiseksi ja avustusten lisäämiseksi.
25989: Maatalouden vesiensuojelutoimiin Suun-
25990: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25991:
25992: Mirja Ryynänen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anneli Jäätteenmäki
25993:
25994:
25995:
25996:
25997: 46 200136P
25998: 682 1990 vp.
25999:
26000: Toivomusaloite n:o 635
26001:
26002:
26003:
26004:
26005: Saapunki: Maidontuotantorajoitusten poistamisesta Pohjois-
26006: Suomesta
26007:
26008:
26009: Eduskunnalle
26010: Laki maidon kaksihintajärjestelmästä on Koska edellä mmmttu Pohjois-Suomen
26011: ulotettu koko valtakuntaa käsittäväksi siten, alue joutuu ostamaan ko. alueen ulkopuolel-
26012: ettei yhteiskunnan muita rakenneosia kuin ta tuotetun rehuviljan, kananmunat ym.
26013: maidon ylituotanto ole huomioitu ollenkaan. maataloustuotteita ja koska alueen maidon-
26014: Erityisesti Pohjois-Suomen maalaiskuntien tuotanto on vain 5-6 % koko valtakunnan
26015: negatiivinen väestönkehitys, poikkeuksellisen maidontuotannosta, niin katson, että vaati-
26016: korkea työttömyysaste, kuntien veroäyriker- mukseni maidontuotannon poikkeussäädös-
26017: tymän vähäisyydestä johtuva yleisen kehityk- ten osalta on perusteltua ja samalla kansan-
26018: sen hitaus sekä koko valtakunnan asuttuna taloudelliset näkökohdat huomioiden myös
26019: pitäminen myös Pohjois-Suomen osalta ovat tarkoituksenmukaista.
26020: mm. sellaisia tekijöitä, että lakiin maidon Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26021: kaksihintajärjestelmäksi olisi tullut ottaa eri- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26022: tyisalasuhteet huomioivat kohdat Pohjois- vomuksen,
26023: Suomen osalta mukaan.
26024: Aivan yleisesti maatalouden asiantuntija- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26025: piireissä katsotaan viljan kasvurajan päätty- Oulujokeen rajoittuvien kuntien, osan
26026: vän Oulujokeen rajoittuviin kuntiin, jonka Kainuuta sekä kyseisen rajan pohjois-
26027: pohjoispuolella lähes ainut merkittävä maa- puolisen osan Suomea, vapauttamiseksi
26028: talouden tuotantomuoto metsätalouden li- nykyisenkaltaisten maidontuotannon
26029: säksi on lypsykarjatalouteen perustuva mai- rajoitusten piiristä.
26030: don ja naudanlihan tuotanto.
26031: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26032:
26033: Pauli Saapunki
26034: 1990 vp. 683
26035:
26036: Toivomusaloite n:o 636
26037:
26038:
26039:
26040:
26041: Saari: Pinta-alalisien maksatusperusteen muuttamisesta
26042: Kuortaneen osalta
26043:
26044:
26045: Eduskunnalle
26046: Valtioneuvoston päätöksessä 27.4.1989/ deltään muistuttaa muita Suomenselän kun-
26047: 379, joka koskee maatalouden aluepoliittisen tia poiketen Etelä-Pohjanmaan lakeusalueen
26048: hintatuen maksamista, on Kuortaneen kunta olosuhteista, olisi oikeudenmukaista, että
26049: määrätty pinta-alalisien maksatusperusteena myös Kuortane kuuluisi Pohjois-Suomen ete-
26050: olevassa aluejaossa Keski-Suomen alueeseen. lä vyöhykkeeseen.
26051: Kuortaneen naapureina olevat muut Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26052: menselän alueen kunnat kuten Alavus, Leh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26053: timäki, Peräseinäjoki, Töysä, Ähtäri sekä vomuksen,
26054: Alajärvi on määrätty kuuluvaksi Pohjois-
26055: Suomen alueen etelävyöhykkeeseen. Tässä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26056: vyöhykkeessä pinta-alalisät maksetaan piteisiin Kuortaneen kunnan siirtämi-
26057: 20 %:lla korotettuna. Kun Kuortane niin seksi pinta-alatisien maksatusperusteita
26058: ilmasto-olosuhteiltaan, maaperäitään kuin koskevassa aluejaossa Pohjois-Suomen
26059: maatalouden rakenteelliselta kehittyneisyy- alueen etelävyöhykkeeseen.
26060: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26061: Aapo Saari
26062: 684 1990 vp.
26063:
26064: Toivomusaloite n:o 637
26065:
26066:
26067:
26068:
26069: Saari: Lietelantasäiliöiden rakentamiseen myönnettävien
26070: avustusten korottamisesta
26071:
26072:
26073: Eduskunnalle
26074: Tärkeitten ympäristökysymysten käsitte- seksi. Tarkoituksenmukaista olisikin, jos ko.
26075: lyssä on maatalouden aiheuttama vesistöjen rakentamisavustusten rahoitusosuus korotet-
26076: hajakuormitus saanut runsaasti huomiota. taisiin esim. 50 prosenttiin ja tulorajat myön-
26077: Maataloudelle on suunniteltu ja toteutettu tämisehdoista poistettaisiin.
26078: uusia lisärasitteita ympäristönsuojelunisin Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26079: perustein. Esimerkkinä voidaan mainita esi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26080: merkiksi fosforivero. vomuksen,
26081: Lietelannan käytöstä aiheutuvien haittojen
26082: poistamiseksi on lietelannan käsittelymää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26083: räyksiä tiukennettu. Maatalousyrittäjillä on maatalouden lietelantasäiliöiden ra-
26084: mahdollisuus saada avustusta riittävän ko- kentamisavustusten rahoitusosuuden
26085: koisten lietelantasäiliöiden rakentamiseen. korottamiseksi 50 prosenttiin ja tulo-
26086: Koska avustusosuus on pieni ja sen saamises- rajoitusten poistamiseksi myöntämis-
26087: sa on tuloraja, sen vaikutus on jäänyt vähäi- ehdoista.
26088: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26089:
26090: Aapo Saari
26091: 1990 vp. 685
26092:
26093: Toivomusaloite n:o 638
26094:
26095:
26096:
26097:
26098: Saari: Ahvenjoen perkaussuunnitelman toteuttamisesta
26099:
26100:
26101: Eduskunnalle
26102: Ahvenjoki on Lapuanjoen sivujoen Nur- joen perkaamiseksi. Suunnitelman kustannus-
26103: monjoen yksi sivuhaara. Ahvenjoki saa al- arvio on noin 4,8 milj. mk. Ahvenjoen per-
26104: kunsa Alavuden kaupungin alueelta, virtaa kaamisella on suuri merkitys joen varsilla
26105: Peräseinäjoen Pastonkylän halki ja laskee ol~va~ Paston kyläkunnan säilymiseen elin-
26106: Nurmon kunnan alueella Nurmonjokeen. vOimaisena.
26107: Maaston tasaisuuden ja joen liettymisen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26108: vuoksi Ahvenjoki on muuttunut erittäin tul- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26109: vaherkäksi, ja nykyajan maanviljelyn edellyt- muksen,
26110: tämä viljelysmaitten peruskuivatus joen var-
26111: silla on vaikeutunut. Vaasan vesi- ja ympä- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26112: ristöpiiri on laatinut suunnitelman Ahven- piteisiin Ahvenjoen perkaussuunnitel-
26113: man toteuttamiseksi.
26114: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26115: Aapo Saari
26116: 686 1990 vp.
26117:
26118: Toivomusaloite n:o 639
26119:
26120:
26121:
26122:
26123: Siuruainen ym.: Maataloustuotteiden jatkojalostuksen ja
26124: markkinoinnin kehittämisestä
26125:
26126:
26127: Eduskunnalle
26128: Suomen maataloustuotteet, luonnonmar- vaativille asiakkaille. Uudet mahdollisuudet
26129: jat ja sienet sekä kala tuotetaan kansainväli- on tutkittava, uusia tuotteita kehitettävä ja
26130: sesti arvioiden puhtaissa olosuhteissa. Näillä markkinat avattava. Tämä edellyttää suuria
26131: ominaisuuksilla ja aromirikkaudellaan suo- ponnisteluja tavoitteen saavuttamiseksi.
26132: malaisilla tuotteilla luulisi olevan mahdolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26133: suuksia nykyistä pidemmälle jalostettuina kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
26134: myös kansainvälisillä markkinoilla. Kulutta- toivomuksen,
26135: jille pitää pystyä antamaan tarkka ja oikea
26136: mielikuva raaka-aineiden tuotanto-olosuh- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26137: teista, jalostamisesta ja tuotantoympäristön piteisiin suomalaisen maatalous-, mar-
26138: jatkuvasta vaalimisesta. Suomen tuotteiden ja- ja kalataloustuotannon jalostuksen
26139: jalostaminen nykyistä pidemmälle edellyttää edistämiseksi ja markkinakanavien
26140: tietoa ulkopuolisista vaatimuksista, ihmisten avaamiseksi kehitetyille erikoistuotteil-
26141: kulutustottumuksista ja erikoismyynnistä le.
26142: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26143:
26144: Eino Siuruainen Marjatta Väänänen Tytti Isohookana-Asunmaa
26145: Riitta Jouppila Jukka Vihriälä Juhani Alaranta
26146: Tellervo Renko Juhani Vähäkangas Annikki Koistinen
26147: Matti Väistö Kauko Heikkinen
26148: 1990 vp. 687
26149:
26150: Toivomusaloite n:o 640
26151:
26152:
26153:
26154:
26155: Siuruainen ym.: Vatungin keskuskalasataman kehittämisestä
26156: Kuivaniemellä
26157:
26158:
26159: Eduskunnalle
26160: Kuivaniemen kunnassa sijaitseva Vatungin gin edustalla, mikä lisää sataman liikennettä.
26161: keskuskalasatama muodostaa luontaisesti Kuivaniemen kunta ei vähillä resursseillaan
26162: hyvän ja tarkoituksenmukaisen kalastus- ja pysty huolehtimaan sataman kehittämisestä,
26163: veneilytukikohdan. Satamassa on huoltohalli jolla on liikenteen kasvuun nähden hyvin
26164: ja ruopattu allas. Sataman laajentaminen on kiire.
26165: käynyt tarpeelliseksi sekä hallin että ruopat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26166: tavan satama-altaan osalta. Satamaliikenne kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
26167: käsittää trooleja ja muita kalastajaveneitä. toivomuksen,
26168: Sataman ,kautta kuljetettava kalamäärä on
26169: noin 700 000 kg vuodessa ja kalankasvatus- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
26170: rehumäärä noin 800 000-900 000 kg vuo- menpiteisiin Kuivaniemen Vatungin ka-
26171: dessa. Kalankasvatus on lisääntynyt Vatun- lasataman kehittämiseksi.
26172: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26173:
26174: Eino Siuruainen Tellervo Renko
26175: 688 1990 vp.
26176:
26177: Toivomusaloite n:o 641
26178:
26179:
26180:
26181:
26182: Siuruainen ym.: Peruskuivatusten aikataulun nopeuttamisesta
26183: Oulun läänissä
26184:
26185:
26186: Eduskunnalle
26187: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26188: runsaasti peruskuivatus- ja vesirakentamis- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
26189: kohteita, joiden suunnitelmat ovat valmiina, toivomuksen,
26190: mutta hankkeiden toteuttaminen viivästyy
26191: vuodesta toiseen määrärahojen puutteessa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
26192: Viljelysmaat ja metsäalueet vettyvät, mikä menpiteisiin nopeuttaakseen Oulun vesi-
26193: merkitsee suuria taloudellisia tappioita. Alu- ja ympäristöpiirin ja koko Oulun läänin
26194: eella on vesistöjen perkaustarvetta ja run- alueella ruuhkautuneita kuivatus- ja
26195: saasti luonnonhoitotöitä, joiden toteuttami- luonnonhoitotöitä.
26196: sella voidaan edistää kalastusta ja metsästys-
26197: tä sekä luonnonsuojelullisia näkökohtia.
26198: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26199:
26200: Eino Siuruainen Tellervo Renko
26201: 1990 vp. 689
26202:
26203: Toivomusaloite n:o 642
26204:
26205:
26206:
26207:
26208: Soininvaara: Maatalouspolitiikalle asetettavien tavoitteiden
26209: määrittelystä
26210:
26211:
26212: Eduskunnalle
26213: Maailman väestönkasvu, kasvihuoneilmiö vähentämiseen. Jos ne perustuisivat hehtaari-
26214: ja sen mahdollisesti tuoma tärkeiden viljelys- satojen alentamiseen esimerkiksi alentamalla
26215: alueiden kuivuminen sekä eräät voimaperäi- lannoitetasoa, tuotannon nostaminen kävisi
26216: sestä maataloudesta ja muista ekologisista tarvittaessa nopeammin.
26217: virheistä johtuvat seikat tekevät maailman Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26218: elintarvikehuollon näkymistä pessimistisiä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26219: Väestö- ja ruokayhtälöön liittyy monia epä- muksen,
26220: varmuustekijöitä, mutta joka tapauksessa on
26221: viisasta varautua tilanteeseen, jossa ravinto että hallitus laadituttaisi selvityksen
26222: maailmassa on olennaisesti nykyistä niukem- Suomen maataloustuotannon pitkän
26223: paa. ajan strategiasta ottaen huomioon
26224: Nykyiset suunnitelmat leikata maatalous- maailmanlaajuisen elintarvikepulan
26225: tuotantomme ylijäämää perustuvat peltoalan uhan.
26226: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26227:
26228: Osmo Soininvaara
26229: 690 1990 vp.
26230:
26231: Toivomusaloite n:o 643
26232:
26233:
26234:
26235:
26236: Urpilainen ym.: Keski-Pohjanmaan tutkimusaseman kehittä-
26237: misestä Toholammilla
26238:
26239:
26240: Eduskunnalle
26241: Keski-Pohjanmaa on kuulua maitomaa- talousmaakunnassa säilyy tulevaisuudessakin
26242: kuntaa. Luonnonolosuhteet ovat yhdessä omaa maatalouteen kohdistuvaa tutkimus-
26243: alueen väestön luontaisten taipumusten ohes- toimintaa.
26244: sa olleet vaikuttamassa siihen, että maakun- Tutkimusasemalla on tällä hetkellä johtaja
26245: nassa on karjatalous päätuotantosuuntana. sekä viisi vakinaista työntekijää. Näistä yh-
26246: Jotta karjatalous voisi vastakin kehittyä suo- den vakanssi on tällä hetkellä vain kuusitun-
26247: tuisasti, tarvitaan viljelijöiden tueksi erilaisia tinen. Edelleen tehtävien laajetessa ja moni-
26248: alueellisia tutkimuksia ja selvityksiä maan puolistuessa tarvittaisiin ainakin tutkijan va-
26249: muokkaamiseksi oikein, mahdollisimman kanssi sekä toimistoapulaisen virka/toimi.
26250: runsaan siementuotannon turvaamiseksi nur- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26251: mikasveille, luonnonmukaisen viljelyn aloit- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26252: tamiseksi näillä leveysasteilla, ympäristöhait-
26253: tojen minimoimiseksi luonnonkauneudestaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26254: kuulussa Lestijoessa jne. Mm. näiden ajan- Toholammilla sijaitsevan Keski-Poh-
26255: kohtaisten asioiden jatkuva tutkiminen sekä janmaan tutkimusaseman edelleenkehit-
26256: seuranta edellyttävät sitä, että vahvassa maa- tämiseksi.
26257: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26258:
26259: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
26260: 1990 rd. 691
26261:
26262: Hemställningsmotion nr 644
26263:
26264:
26265:
26266:
26267: Westerlund m.fl.: Om genomförande av Tessjö ås reglerings-
26268: projekt
26269:
26270:
26271: Till Riksdagen
26272: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för Arbetena med Tessjö ås vattenreglering
26273: Tessjö ås vattenreglering och kostnaderna för kommer att påbörjas under innevarande år
26274: förverkligandet av projektet uppskattas för med den anslagstilldelning om 1,5 miljon
26275: närvarande till ca 22 miljoner mark, varvid mark, som upptagits i 1990 års statsbudget.
26276: de uppnådda fördelarna klart överstiger den- Det är dock nödvändigt, med tanke på
26277: na summa. Förverkligandet av vattenregle- projektets omfattande karaktär, att anslaget
26278: ringsföretaget kommer att eliminera över- i 1991 års budget blir tillräckligt stort.
26279: svämningsolägenheterna för ett område om Avsikten är självfallet att det praktiska
26280: ca 2 500 ha enbart i Strömfors, Lappträsk arbetet och vattenregleringsåtgärderna skall
26281: och Elimä kommuner. Översvämningsområ- kunna fortsätta i en oavbruten följd med
26282: dena är nästan i sin helhet odlade åkrar. tillhjälp av 1990 års initialanslag och den
26283: Därtill skall Tessjö ås avrinning ökas ca anslagstilldelning som upptas i 1991 års
26284: 8-10 gånger från den nuvarande samt förut- statsbudget.
26285: sättningar skapas för vattenområdets an- Hänvisande till ovanstående föreslår vi hög-
26286: vändning för rekreationsändamål i nuvaran- aktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
26287: de vattendrag utan sjöar.
26288: Den relativa andel av odlingar som besvä- att regeringen i anslutning tili 1991
26289: ras av översvämningar är i Tessjö ås vatten- års budgetproposition upptar ett till-
26290: drag störst i vårt land med tanke på såväl räckligt stort anslag för att Tessjö ås
26291: omfattning som karaktär. I medeltal täcker vattenreglering, som är av synnerligen
26292: översvämningarna ca 10 % av odlingarna, brådskande karaktär, kan förverkligas
26293: men under svåra år är översvämningseffekten så snabbt som möjligt.
26294: flerfaldig.
26295: Helsingfors den 13 februari 1990
26296: Henrik Westerlund Tauno Valo
26297: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
26298: Per-Henrik Nyman
26299: 692 1990 vp.
26300:
26301: Toivomusaloite n:o 644 Suomennos
26302:
26303:
26304:
26305:
26306: Westerlund ym.: Taasianjoen järjestelyhankkeen toteuttami-
26307: sesta
26308:
26309:
26310: Eduskunnalle
26311: Vesihallitus on laatinut Taasianjoen järjes- vanvuoden aikana valtion vuoden 1990 tulo-
26312: telysuunnitelman. Hankkeen toteuttamiskus- ja menoarvioon otetun 1,5 miljoonan markan
26313: tannukset on arvioitu nykyään 22 miljoonak- määrärahan turvin. Hankkeen laajuuden
26314: si markaksi, ja sen tuottamat hyödyt ylittävät huomioon ottaen on välttämätöntä, että vuo-
26315: selvästi tämän summan. Järjestelyhankkeen den 1991 tulo- ja menoarvioon otettava mää-
26316: toteuttaminen lopettaa tulvaongelmat noin räraha muodostuu riittävän suureksi. Tarkoi-
26317: 2 500 hehtaarin alueella pelkästään Ruotsin- tuksena tietenkin on käytännön työn ja jär-
26318: pyhtään, Lapinjärven ja Elimäen kunnissa. jestelytoimenpiteiden jatkuminen keskeytyk-
26319: Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuudessaan settä vuoden 1990 aloitusmäärärahojen ja
26320: viljeltyjä peltoja. Lisäksi Taasianjoen virtaa- vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon otettavan
26321: maa voitaisiin lisätä kahdeksan-kymmen- määrärahan turvin.
26322: kertaiseksi nykyisestä ja luoda edellytykset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26323: vesialueen virkistyskäytölle nykyisin järvettö- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26324: mässä vesistössä. muksen,
26325: Tulvien vaivaama osuus viljelyksistä on
26326: Taasianjoen vesistöissä suhteellisesti suurin että hallitus ottaisi valtion vuoden
26327: maassamme sekä laajuudeltaan että luonteel- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
26328: taan. Vuosittain tulva peittää keskimäärin tävän määrärahan erityisen kiireisenä
26329: 10 % viljelyksistä, mutta vaikeina vuosina pidettävän Taasianjoen järjestelyn to-
26330: tulvan vaikutukset ovat moninkertaiset. teuttamiseksi mahdollisimman nopeasti.
26331: Taasianjoen järjestelytyöt aloitetaan kulu-
26332: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26333:
26334: Henrik Westerlund Tauno Valo
26335: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
26336: Per-Henrik Nyman
26337: 1990 vp. 693
26338:
26339:
26340: Toivomusaloite n:o 645
26341:
26342:
26343:
26344:
26345: Vihriälä ym.: Maidontuotantoedellytysten turvaamisesta
26346: Vaasan läänissä
26347:
26348:
26349: Eduskunnalle
26350: Maataloudella on alkutuotantona keskei- peruskorjaamiseen ja uusimiseen. Näin voi-
26351: nen merkitys Vaasan läänin koko kehityksel- daan parantaa maidontuotannon kannatta-
26352: le. Varsinkin läänin reunaosien pysyminen vuutta yksittäisillä tiloilla. Vaasan läänin
26353: asuttuna edellyttää maatalouden harjoittami- pohjois-ja itäosissa maidontuotannon merki-
26354: sen edellytysten turvaamista. Maatalouden tys on varsin suuri. Näillä alueilla maidon-
26355: rakenteen kehittäminen koskettaa voimak- tuotanto on päätuotantosuuntana yli puolel-
26356: kaasti myös Vaasan lääniä. Erityisesti mai- la kaikista tiloista.
26357: dontuottajien määrä on voimakkaasti vähen- Eduskunta on pitänyt tärkeänä, että no-
26358: tynyt, eikä uusia jatkajia ole riittävästi van- peasti käynnistetään valmistelu maidon bk-
26359: hempien luopuessa maidontuotannosta. sihintajärjestelmää koskevaksi nelivuotiseK:si
26360: Maidontuotantoa ohjataan tätä nykyä ns. lainsäädännöksi. Lain tulisi olla voimassa
26361: kaksihintajärjestelmällä eikä muuta lupajär- vuoden 1994 loppuun, mihin asti nykyinen
26362: jestelmää ole olemassa. Nykyinen maidon maataloustulolaki on voimassa. Maidontuo-
26363: kaksihintalaki on voimassa vuoteen 1991. tantoedellytykset tulisi uudessa laissa turvata
26364: Maidontuotannon kehittämismahdollisuudet erityisesti Vaasan läänin alueella.
26365: vaikuttavat keskeisesti siihen, miten Vaasan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26366: läänin maatilojen toimintaedellytyksiä voi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26367: daan parantaa. Maidontuotannon rajoitus- vomuksen,
26368: toimista huolimatta on huolehdittava nyt sii-
26369: tä, että tuotantoa jatkavilla tiloilla on mah- että hallitus valmistellessaan maidon
26370: dollisuus pitää työpaikkansa kohtuullisella kaksihintajärjestelmän jatkoa vuoden
26371: tasolla. Tämä tapahtuu parhaiten siten, että 1990 jälkeen huomioisi erityisesti Vaa-
26372: valtiovalta ryhtyy myöntämään enemmän san läänin maitotilojen kehittämistar-
26373: halpakorkoisia lainoja tuotantorakennusten peet.
26374: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26375:
26376: Jukka Vihriälä Esko Aho Martti Korkia-Aho
26377: Jorma Fred Pentti Mäki-Hakola Aapo Saari
26378: Juho Sillanpää Håkan Malm Gustav Björkstrand
26379: Anneli Jäätteenmäki Kirsti Ala-Harja Jarmo Wahlström
26380: 694 1990 vp.
26381:
26382: Toivomusaloite n:o 646
26383:
26384:
26385:
26386:
26387: Vihriälä ym.: Maidontuotantoavustuksen lisäämisestä Kuor-
26388: taneen kunnassa
26389:
26390:
26391: Eduskunnalle
26392: Kuortaneen kunta kuuluu Suomenselän sisäasiainministeriön Maaseutu 2010 -ohjel-
26393: kuntien alueeseen. Suomenselkä muodostaa maa, käy selville, että Kuortane ja Kortesjär-
26394: sekä luonnonolojen että maatalouden har- vi ovat ainoat kotieläin tuotantokunnat Etelä-
26395: joittamisen muiden edellytysten osalta selväs- Pohjanmaan alueella. Kuortane on jäänyt
26396: ti vhtenäisen alueen. Maatalouden luonnon- maatalouden aluepoliittisen tuen jaossa Suo-
26397: edellytykset ovat kaikkialla Suomenselän menselän kunnista heikoimpaan asemaan.
26398: alueella huonommat kuin muualla Etelä- Maidontuotantoavustusta, lihantuotanto-
26399: Pohjanmaalla, eikä Suomenselän aluetta voi- avustusta ja pinta-alalisää maksetaan luok-
26400: da jakaa selvästi toisistaan poikkeaviin osa- kaa korkeampana naapurikunnassa kuin
26401: alueisiin. Tutkimuksissa on todettu, ettei Kuortaneella. Lisäksi rehuviljan tuotanto-
26402: pohjoisen ja eteläisen Suomenselän välillä ole palkkiota ei Kuortaneella makseta.
26403: todettavissa oleellisia eroja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26404: Kuortane on merkittävä maidon ja nau- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26405: danlihan tuotantopitäjä. Muuta kotieläintuo- vomuksen,
26406: tantoa on hyvin vähän. Kuortane on erikois-
26407: tunut maidontuotantoon ja kuntaa kehite- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26408: tään jatkossakin tähän suuntaan. Maaseudun menpiteisiin Kuortaneen kunnan muut-
26409: tutkimus- ja koulutuskeskuksen tekemästä tamiseksi maidontuotantoavustuksen
26410: maaseutualueiden tyypityksestä, joka on osa aluejaossa 4 a alueesta 3 e alueeseen.
26411: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26412: Jukka Vihriälä Jorma Fred
26413: 1990 vp. 695
26414:
26415: Toivomusaloite n:o 647
26416:
26417:
26418:
26419:
26420: Vihriälä ym.: Ahvenjoen alaosan perkauksen aloittamisesta
26421:
26422:
26423: Eduskunnalle
26424: Ahvenjoen alaosan perkaushanke on vi- jonka yhtiösopimuksen on allekirjoittanut 97
26425: reillä Peräseinäjoen ja Nurmon kuntien sekä prosenttia hyödyn saajista. Kaikki hankkees-
26426: Alavuden kaupungin alueella. Hankkeen tar- ta vahinkoa kärsimään joutuneet ovat luopu-
26427: koituksena on poistaa tulvat 115 hehtaarin neet vahingonkorvauksista ja antaneet suos-
26428: alueelta sekä peruskuivatuksen parantami- tumuksensa hankkeen toteuttamiseen. Hank-
26429: nen. Maataloushyöty tulvan poistamisesta ja keen kokonaiskustannusarvio on 4 850 000
26430: peruskuivatuksen parantamisesta on 3,2 mil- markkaa.
26431: joonaa markkaa. Virkistyskäyttöhyöty Jääs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26432: kenjärven 100 huvilalle on 2,4 miljoonaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26433: markkaa. Perkauksen johdosta järven sään- vomuksen,
26434: nöstely helpottuu ja kesäaikaisessa säännös-
26435: telyssä voidaan ottaa virkistyskäyttö parem- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26436: min huomioon. Jääskenjärven säännöstelyn menpiteisiin Ahvenjoen alaosan per-
26437: haitat huomioon ottaen hanke tulisi toteuttaa kauksen aloittamiseksi Nurmon ja Pe-
26438: kokonaan valtion varoin. Suunnitelman to- räseinäjoen kunnissa sekä Alavuden
26439: teuttamiseksi on perustettu järjestely-yhtiö, kaupungissa.
26440: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26441: Jukka Vihriälä Jorma Fred
26442: 696 1990 vp.
26443:
26444: Toivomusaloite n:o 648
26445:
26446:
26447:
26448:
26449: Vihriälä ym.: Järviseudun kehittämisstrategiasuunnittelun
26450: käynnistämisestä
26451:
26452:
26453: Eduskunnalle
26454: Maaseutuelinkeinojen neuvottelukunta on strategia. Järviseudun kehittämisstrategian
26455: ollut erittäin huolestunut maaseudulla me- luomisen tulisi tapahtua kuntien alueen väes-
26456: neillään olevasta kehityksestä. Maaseudun tön ja ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteis-
26457: kehitys on erilaistumassa voimakkaasti. työnä. Hanke voisi olla myös yleisemmin
26458: Suurten keskusten läheiset maaseutualueet esimerkkinä tämäntyyppisten maaseutualuei-
26459: tulevat tässä kehityksessä menestymään, den kehittämisestä. Hankkeen toteutuksesta
26460: mutta syrjäisempien maaseutualueiden tule- vastaisi Helsingin yliopiston maaseudun tut-
26461: vaisuus näyttää huolestuttavalta. kimus- ja koulutuskeskus Seinäjoella. Kehit-
26462: Sisäasiainministeriön ja maa- ja metsäta- tämisstrategiahanke toteutettaisiin Kortes-
26463: lousministeriön johdolla on käynnistetty nyt järven, Evijärven, Lappajärven, Vimpelin,
26464: laaja maaseutuohjelman valmistelu. Läänin- Lehtimäen ja Soinin kunnissa sekä Alajärven
26465: hallitukset yhdessä piirihallintoviranomais- kaupungissa.
26466: ten kanssa vastaavat ohjelman valmistelusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26467: aluetasolla. Ohjelmatyössä kiinnitetään eri- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26468: tyistä huomiota erityyppiselle maaseutu- vomuksen,
26469: alueelle soveltuvien toimenpiteiden kehittä-
26470: miseen. Vaasan läänissä Järviseutu ja yleen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26471: säkin Suomenselkä on tyypillisesti sellaista Järviseudun kehit tämiss trategiahank-
26472: syrjäistä maaseutua, jonka kehittämiseksi oli- keen käynnistämiseksi.
26473: si löydettävä kuntarajat ylittävä kehittämis-
26474: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26475:
26476: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho
26477: Jorma Fred Aapo Saari
26478: 1990 vp. 697
26479:
26480: Toivomusaloite n:o 649
26481:
26482:
26483:
26484:
26485: Vähäkangas ym.: Maataloustulolain mukaisen tilakohtaisen
26486: tuen lisäämisestä
26487:
26488:
26489: Eduskunnalle
26490: Tuotantomääriin perustuva tuki, jolla val- Kesannoinnin tukemisen sijasta saattms1
26491: tio maataloustulolain mukaisesti pitää tuot- olla kannattavampaa metsittää liika maa sa-
26492: tajahinnat tietyllä tasolla, ohjaa suurimman malla, kun kesannointikorvaukset lisättäisiin
26493: tulon suurimmille tiloille. Samalla se kannus- muuhun suoraan tukeen.
26494: taa vain kalliiksi käyvään ylituotantoon, jos- Kilpailuviranomaisten tulisi tehokkaasti
26495: sa käytetään turhaan tuotantopanoksia, ku- puuttua siihen, että jalostus ja kauppa koh-
26496: ten lannoitteita. Tulon säilyttäminen edellyt- tuuttomasti nostavat elintarvikkeiden hinto-
26497: tää itse asiassa tuotannon jatkuvaa kasvatta- ja. Näin kuluttajien elinkustannukset kyllä
26498: mista. lisääntyvät, mutta se ei koidu viljelijän hyö-
26499: Toki nytkin osa maataloustuesta makse- dyksi.
26500: taan tulotukena tai aluetukena, mutta valitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26501: tavasti maataloustulolakiin aiemmin sisälty- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26502: nyt ajatus tulo- ja aluetukien asteittaisesta
26503: kasvattamisesta poistettiin muutama vuosi että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
26504: sitten. maataloustulolain kehittämiseksi niin,
26505: Maatalouden tukea tulisi suunnata suo- että tuotantomääriin perustuvan tuen
26506: raan tiloille. Tulotuen ja aluetuen osuutta asemesta lisättäisiin tilakohtaista tu-
26507: tulisi lisätä voimakkaasti ja niiden sisältöä kea.
26508: kehittää.
26509: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26510:
26511: Juhani Vähäkangas Lauha Männistö
26512: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen
26513: Vappu Säilynoja
26514:
26515:
26516:
26517:
26518: 47 200136P
26519: 698 1990 vp.
26520:
26521: Toivomusaloite n:o 650
26522:
26523:
26524:
26525:
26526: Vähänäkki: Viljansiemenen varastointilaitoksen perustamises-
26527: ta Elimäelle Korialle
26528:
26529:
26530: Eduskunnalle
26531: Uusi viljavarastolaki määrää Valtion vilja- tuotantoaluetta. Siemenviljelyä siellä rajoit-
26532: varaston pitämään viljansiemenisiä 100 milj. tavat pitkät kuljetusmatkat.
26533: kg:n varmuusvarastoa (vuotuinen käyttö 250 Kun siemenviljaa tuotetaan maakunnassa
26534: milj. kg). Tiloja tähän asti on käytettävissä noin 20 milj. kg/v, joka määrä myös käyte-
26535: seuraavasti: tään täällä, ja rahtiero on 12-15 p/kg, aiheu-
26536: tetaan maakunnan viljanviljelylle ylimääräi-
26537: Paikkakunta siilotila tasovarasto nen 2,0-3,0 milj. mk:n vuosikustannus pit-
26538: milj. kg milj. kg källä ylimääräisenä kuljetuksella.
26539: Kokemäki 45 15 Kuten edellä esitetystä ilmenee, tulisi sie-
26540: Loimaa 23 13 menviljan viljelyn painopistettä siirtää nykyi-
26541: Mustio 27 10 sestään Uudellemaalle, Kymenlaaksoon ja
26542: Ylivieska 3 10 osin Etelä-Karjalaankin. Tämän vuoksi Ky-
26543: menlaaksossa olisi Elimäen kunnan Korialla
26544: Yhteensä 98 48 viljavaraston yhteydessä erinomainen uuden
26545: Siilotiloista voidaan hyödyntää käytännös- siemenviljan käsittelyn ja varastointilaitok-
26546: sä n. 70-80 %, koska vajaata siiloa ei voi sen paikka. Laitos voisi hyvin toimia jo ole-
26547: täyttää eri lajikkeilla. Tasovarastotila sopii massa olevan viljavaraston organisaation yh-
26548: huonosti varmuusvarastointiin. Matiloilla tenä osana.
26549: voidaan varastoida 10-20 milj. kg. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
26550: Siemenen säilyvyys on n. 3 vuotta, joten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26551: 1/3 Varastotilasta tarvitaan vuotuiseen uusi- vomuksen,
26552: miseen. Tämän laskelman mukaan varmuus-
26553: varastotilat eivät riitä nykyisille varastomää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26554: rille. Koko Suomen siemenkunnostus on kes- siemenviljan uuden käsittely- ja varas-
26555: kittynyt Länsi-Suomeen. Itäisimmät laitokset tointilaitoksen perustamiseksi Elimäen
26556: ovat Hyvinkäällä ja Järvenpäässä. Itä-Suomi kunnan Korialla olevan viljavaraston
26557: on ilmastonsa puolesta erittäin hyvää Siemen- yhteyteen.
26558:
26559: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26560: Matti Vähänäkki
26561: 1990 vp. 699
26562:
26563: Toivomusaloite n:o 651
26564:
26565:
26566:
26567:
26568: Väistö: Luonnonmukaisen viljelyn tutkimuksen tukemisesta
26569:
26570:
26571: Eduskunnalle
26572: Luonnonmukaisesti tuotettuihin elintar- toksen maatiloille. Näin hajautettuna tutki-
26573: vikkeisiin on tunnettu lisääntyvää mielen- mustoiminta palvelisi myös maatalousalan
26574: kiintoa. Myös valtiovalta on osaltaan tuke- opiskelijoita Ilomantsin, Kiteen, Nurmeksen
26575: massa luonnonmukaista viljelyä. Kuluttajien ja Siikasalmen maatalousoppilaitoksissa an-
26576: taholla on virinnyt kasvavaa innostusta pe- tamalla luonnonmukaisen viljelyn käytännön
26577: rustaa ns. ruokapiirejä, jotka hankkivat pe- tietoa alan opiskelijoille.
26578: ruselintarvikkeita suoraan viljelijöiltä, usein Käynnistettävän tutkimushankkeen myötä
26579: luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilta ti- luonnonmukaisen viljelyn tutkimustieto pal-
26580: loilta. velisi koulutuksen ja neuvonnan ohella myös
26581: Luonnonmukaisen viljelyn tutkimus on kuluttajia, joita luonnonmukaisesti tuotetut
26582: maassamme vähäistä. Tutkimustietoa tarvit- elintarvikkeet kiinnostavat entistä enemmän.
26583: taisiin kuitenkin kipeästi, jotta käytännön Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26584: viljelyssä päästäisiin parhaaseen mahdolli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26585: seen tulokseen. vomuksen,
26586: Luonnonmukaisen viljelyn tutkimushanke
26587: soveltuu hyvin Maatalouden tutkimuskes- että hallitus osoittaisi riittävän mää-
26588: kuksen Karjalan tutkimusasemalle Tohma- rärahan luonnonmukaisen viljelyn tutki-
26589: järvelle. Osa koealoista soveltuisi sijoitetta- muksen käynnistämiseen Karjalan tut-
26590: vaksi maakunnan neljän maatalousoppilai- kimusasemalla Tohmajärvellä.
26591: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26592:
26593: Matti Väistö
26594: 700 1990 vp.
26595:
26596: Toivomusaloite n:o 652
26597:
26598:
26599:
26600:
26601: Väistö ym.: Maatalouden tuotantorajoitusten poistamisesta
26602: Pohjois-Karjalasta
26603:
26604:
26605: Eduskunnalle
26606: Maidontuotannon rajoitus- ja supistustoi- ki työ- ja toimeentulomahdollisuudet ovat
26607: met ovat purreet Pohjois-Karjalassa huoles- Pohjois-Karjalassa kipeästi tarpeen.
26608: tuttavan voimakkaasti. Maataloustuotannos- Maatalouden nykyisten rajoitusten poista-
26609: ta luopuminen murentaa vakavasti maaseu- minen on tarpeen myös muiden elinkeino-
26610: dun perusrakenneHaja myös kuntien taloutta. toimintojen säilyttämiseksi. Elintarvikkeiden
26611: Sukupolvenvaihdokset ovat hidastuneet ja jalostuksen sekä kuljetuksen, kaupan, neu-
26612: Pohjois-Karjalassa on käynnistetty tehokam- vonnan, lomitustoiminnan ja muun maata-
26613: panja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. louden palvelutoiminnan työpaikkojen säily-
26614: Tuotantorakennusten välttämätön uudista- misellä on maakunnassa suuri merkitys.
26615: minen ja peruskorjaus on monissa kunnissa Tuotantorajoitusten poistamista puoltaa
26616: lähes tyrehtynyt. myös laajeneva ja eri tavoin elintarvikesek-
26617: Maidontuotannon alenemisen ohella on toriakin koskettava yhteistyö Neuvostoliiton
26618: alentunut muukin kotieläintuotanto. Peltoa kanssa.
26619: on samoin poistunut runsaasti viljelystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26620: Jatkavilla tiloilla on kuitenkin liian vähän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26621: peltoa ja muita tuotantomahdollisuuksia. vomuksen,
26622: Pohjois-Karjalan maaseudun pelastamisek-
26623: si on välttämätöntä siirtyä tuotantoa rajoit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26624: tavasta politiikasta tuotantoa elvyttävään ja maatalouden tuotantorajoitusten pois-
26625: sukupolvenvaihdoksia edistävään toimintaan. tamiseksi ja maidontuotannon ja muun
26626: Perinteisen maataloustuotannon ohella on kotieläintuotannon elvyttämiseksi Poh-
26627: kaikin tavoin edistettävä metsätaloutta ja jois-}(arjalassa.
26628: muuta maaseudun elinkeinotoimintaa. Kaik-
26629: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26630:
26631: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
26632: 1990 vp. 701
26633:
26634:
26635: Toivomusaloite n:o 653
26636:
26637:
26638:
26639:
26640: Väistö: Valkeasuon tulevaa hyötykäyttöä koskevan tutkimuk-
26641: sen suorittamisesta
26642:
26643:
26644: Eduskunnalle
26645: Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran kuntien laajuus olisi tärkeää ennen muuta taloudelli-
26646: alueella sijaitsevan asteittain turvetuotannos- suusvertailujen vuoksi.
26647: ta vapautuvan Valkeasuon hyötykäytön tut- Tutkimushankkeen taustavoimina ovat
26648: kimushankkeesta on puhuttu vuosia. Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran kunnat.
26649: Valkeasuo-projektin nimellä kulkevan tut- Projektiin olisivat lisäksi lähdössä mukaan
26650: kimushankkeen selvitystyötä on jo tehty, Joensuun yliopisto sekä Maatalouden tutki-
26651: mutta tutkimuksen lopullinen rahoitus puut- muskeskuksen Karjalan tutkimusasema. Tut-
26652: tuu. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kimustulokset hyödyttäisivät myös turve-
26653: entisten turvesoiden kelpoisuutta peltovilje- alueiden käytön selvittämistä koko maassa.
26654: lylle vaihtoehtoisten viljelykasvien tuotan- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26655: toon. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26656: Puuntuotannon lisäksi kyseeseen voisi tul- vomuksen,
26657: la taimituotanto, marjanviljely tai muu eri-
26658: koistuotanto. Myös perinteisen viljelyn tutki- että hallitus osoittaisi riittävän mää-
26659: mustoiminnan harjoittamiseen alue antaisi rärahan Valkeasuon hyötykäytön tutki-
26660: oivalliset mahdollisuudet. Riittävä viljelyn mukseen.
26661: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26662:
26663: Matti Väistö
26664: 702 1990 vp.
26665:
26666: Toivomusaloite n:o 654
26667:
26668:
26669:
26670:
26671: Väistö: Mehiläistarhauksen kokeilu- ja tutkimustoiminnan
26672: tukemisesta
26673:
26674:
26675: Eduskunnalle
26676: Pohjois-Karjalassa on toteutettu mehiläis- jois-Karjalassa tutkimus- ja kokeilutoimin-
26677: hoidon kehittämisprojekti. Tänä aikana taan on hyvät mahdollisuudet, kunhan tar-
26678: alueen hunajantuotanto lisääntyi tuntuvasti. peellinen rahoitus järjestyy.
26679: Kehittämisprojektissa kiinnitettiin huo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26680: miota myös koulutukseen ja tautien torjun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26681: taan. Lisäksi Pohjois-Karjalan mehiläishoita- vomuksen,
26682: jat panostivat hunajan markkinointiin.
26683: Mehiläistarhauksen lisäämiseen on Poh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26684: jois-Karjalassa edelleen hyvät mahdollisuu- mehiläistarhauksen tutkimus- ja kokei-
26685: det. Uusia potentiaalisia laidunmaita voivat lutoiminnan käynnistämiseksi Pohjois-
26686: tulevaisuudessa tarjota myös turvetuotannos- Karjalassa ja varaisi valtion vuoden
26687: ta vapautuvat suoalueet 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen tätä
26688: Mehiläistarhauksen tutkimus- ja kokeilu- varten 300 000 markan määrärahan.
26689: toiminta on maassamme ollut vähäistä. Poh-
26690: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26691:
26692: Matti V äistö
26693: 1990 vp. 703
26694:
26695:
26696: Toivomusaloite n:o 655
26697:
26698:
26699:
26700:
26701: Aittoniemi: Perustoimeentulon turvaamisesta kansalaisille
26702:
26703:
26704: Eduskunnalle
26705: Perusturvakysymys on maassamme ikui- hansia ihmisiä toimeentulominimin rajalla,
26706: suusasia, joka otetaan esille aina vaalien lä- jopa sen alapuolella. Näiden ihmisten määrä
26707: hestyessä ja vaalien välillä opposition tahol- kasvaa ja tulee kasvamaan vuosittain. Tämän
26708: ta, mutta muuten asiasta vaietaan toimenpi- kehityksen kautta syntyy vuosien kuluessa
26709: teisiin ryhtymättä. Näin on käynyt myös lop- tietynlainen aikapommi, jos sitä ei nyt hyvis-
26710: puun kulumassa olevan vaalikauden aikana. sä ajoin lähdetä purkamaan ryhtymällä suun-
26711: Pienituloisin kansanosa on joutumassa yhä nittelemaan ja toteuttamaan perusturva-
26712: vaikeampaan asemaan, koska minkäänlaista uudistusta, jonka kautta kaikille kansalaisille
26713: tasokorotusta mm. kansaneläkkeiden osalta turvataan kohtuullinen, elintasovaltion kan-
26714: ei ole suoritettu. Vaikka eläkkeissä vuosittain salaiselle kuuluva toimeentulo.
26715: suoritetaan ns. indeksikorotus, tämä ei vas- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioit-
26716: taa todellista kustannusten nousua vaan elä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26717: keläisten reaalitulot jäävät jälkeen yleisestä sen,
26718: kehityksestä joka vuosi. Kun samanaikaisesti
26719: ylemmissä tuloluokissa prosentuaalisten pal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26720: kankorotusten kautta tapahtuu tuhansien perusturvajärjestelmän luomiseksi siten,
26721: markkojen lisäyksiä, suomalainen elintaso- että myös alemmissa tuloluokissa kan-
26722: haitari karkaa käsistä: salaisille taattaisiin kohtuullinen toi-
26723: Maassamme elää tällä hetkellä satojatu- meentulo.
26724: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26725: Sulo Aittoniemi
26726: 704 1990 vp.
26727:
26728: Toivomusaloite n:o 656
26729:
26730: Ala-Harja ym.: Päivähoitopaikkojen järjestämisestä myös sai-
26731: rastuneille lapsille
26732:
26733: Eduskunnalle
26734: Työssä käyvien vanhempien lasten sairas- Uusi palvelumuoto auttaisi myös ratkai-
26735: telu aiheuttaa suuria ongelmia sekä vanhem- semaan niitä kodin ja koulun yhteisiä on-
26736: mille että heidän työnantajilleen ja tietenkin gelmia, jotka aiheutuvat siitä, että koulun-
26737: myös lapsille. Vaikka sairaus sinänsä olisi käyntinsä alkuvaiheessa olevat lapset, jotka
26738: vaaratonkin, niin että varsinaista sairaanhoi- jo ehkä tulevat toimeen koulupäivän päät-
26739: toa ei tarvita, joutuu jompi kumpi vanhem- tymisen jälkeisen iltapäivän yksin, ovat kui-
26740: mista tavallisesti jäämään kotiin, kun lasta ei tenkin vielä liian pieniä olemaan yksin
26741: voida viedä sairaana päivähoitopaikkaan. sairaana koko pitkän työpäivän ajan.
26742: Tästä aiheutuu pois jäävän työpaikalla mo- Asian järjestämisestä koituvaa hyötyä ei
26743: ninaisia ongelmia, jotka varsinkin epidemia- voida laskea yksinomaan kaavamaisesti esi-
26744: aikoina ovat lähes voittamattomia. Vain har- merkiksi säästyvien poissaolopäivien perus-
26745: voin voidaan nykyisessä liikkuvassa yhteis- teella. Samalla suuri osa työpäivistä tulisi
26746: kunnassa turvautua isovanhempien tai mui- olemaan sellaisia, jolloin työpanos on täysi-
26747: den sukulaisten apuun, myöskään naapuri- tehoinen entisen puolitehoisen asemesta,
26748: apu ei tavallisesti toimi. Jos taas lapsi on jo kun ei enää tarvitse kantaa huolta ikään
26749: niin iso, että hänet uskaltaa jättää yksin kuin heitteillä olevasta sairaasta lapsestaan.
26750: kotiin, häiritsee huolen synnyttämä jännitys- Uudessa palvelumuodossa ei ainakaan
26751: tilanne sekä vanhempien keskittymistä työ- ensisijaisesti olisi kysymys tavanomaisesta
26752: hönsä että lapsen paranemista. sosiaalitoiminnasta, vaan ennen muuta luo-
26753: Asian laajakantoisuus on sitä luokkaa, taisiin turvallisuutta siinä suhteessa, että
26754: että sen hoitamiseksi tarvitaan yhteiskun- sinänsä poikkeuksellisten tilanteiden varalle
26755: nan erityistoimia. Sekä taloudelliselta että olisi olemassa luotettava ratkaisu. Näin
26756: henkiseltä, jopa mielenterveydelliseltä kan- ollen palvelumuodon käytöstä ei ilmeisesti
26757: nalta voitaisiinkin aivan ilmeisesti suhteelli- syntyisi vanhemmille kovin huomattavia li-
26758: sen pienin panoksin saavuttaa huomattavia säkustannuksia, vaikka siitä perittäisiinkin
26759: positiivisia tuloksia. Yksinkertaisin keino maksu ainakin omakustannusperiaatteella.
26760: olisi päivähoitopaikkojen perustaminen eri- Tämä helpottaisi merkittävästi järjestelmän
26761: tyisesti sairastuneita lapsia varten. Suurem- alkuunsaantia.
26762: milla paikkakunnilla paikkojen tarve olisi Poikkeuksellisuus ja lyhytaikaisuus lapsen
26763: sairastavuustilastojen perusteella varsin tar- kannalta merkitsisi myös sitä, että ainakaan
26764: koin arvioitavissa. säännönmukaisesti ei varmaankaan tarvittaisi
26765: Tärkeää olisi pitää selvä raja siinä suh- uusia rakennuksia, vaan asian hoitaminen
26766: teessa, että uutta palvelumuotoa ei olisi olisi useinkin ainoastaan järjestelykysymys.
26767: tarkoitettu varsinaista sairaalahoitoa tarvit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26768: seville lapsille. Lapsia vastaanottavan hen- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26769: kilöstön kokemuksen turvin ilmeisesti myös
26770: osa tällaisista lapsista ohjautuisi välittömäs- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26771: ti lääkärin vastaanotolle. Tällöin hyötyä sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
26772: tulisi myös sitä kautta, että entistä useam- seksi, joka veivoittaisi kunnat tietyin
26773: massa tapauksessa vältyttäisiin hoidon vii- edellytyksin perustamaan päivähoito-
26774: västymisen aiheuttamilta vahingoilta. paikkoja sairastuneita lapsia varten.
26775: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26776:
26777: Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki Riitta Jouppila
26778: 1990 vp. 705
26779:
26780:
26781: Toivomusaloite n:o 657
26782:
26783:
26784: Ala-Harja ym.: Äitiyslomasta työnantajalle aiheutuvien kus-
26785: tannusten siirtämisestä valtion maksettavaksi
26786:
26787: Eduskunnalle
26788: Yrittäjien lisäksi myös muissa yhteiskunta- jolla ei ole taloudellisia tai käytännön edelly-
26789: piireissä on viime aikoina herätty huomaa- tyksiä palkata erikseen sijaista äitiyslomalai-
26790: maan, millaisia ongelmia aiheutuu siitä, että selle, eihän sopivaa henkilöä usein edes ole
26791: äitiyslomaan liittyvä ja jatkuvasti kasvava saatavissa. Näin ollen ainoaksi mahdollisuu-
26792: välillisten työvoimakustannusten rasite koh- deksi jää, että yrittäjä itse hoitaa ainakin
26793: taa eri työnantajia hyvin epätasapuolisesti ja pääosan äitiyslomalla olevan tehtävistä. Ku-
26794: vaikeuttaa työllistämistä erityisesti naisval- ten edellä on todettu, voi tehtävää hoitaneista
26795: taisilla aloilla ja työvaltaisissa yrityksissä. useampikin samanaikaisesti olla ansaitsemas-
26796: Asiaan ovat mm. jotkut työntekijäjärjestöt ~a yrittäjän maksettaviksi tulevia sosiaalietu-
26797: kiinnittäneet huomiota. Tämä onkin hyvin Ja.
26798: ymmärrettävää, koska naisvaltaisten liittojen Tällainen rasitusten kasaantuminen on hy-
26799: jäsenet joutuvat kärsimään tilanteesta lisään- vin haitallista nuorille naisille sekä työnteki-
26800: tyvänä työttömyytenä. jöinä että yrittäjinä. Työntekijänä se merkit-
26801: Tilanne on päässyt kehittymään nykyisel- see työn saannin vaikeutumista, minkä lisäksi
26802: leen vähitellen ja ikään kuin huomaamatta se merkitsee yrittäjäuraa suunnittelevalle nai-
26803: sen vuoksi, että silloin kun lomakorvaus on selle usein pelottavan korkeaa kynnystä. Kun
26804: liitetty äitiyslomaan, mainittu loma on ollut uusi naisyrittäjyys on voimakkaasti alkanut
26805: varsin lyhyt, joten vaikutus ei ole ollut kovin kansainvälisten kehityslinjojen mukaisesti
26806: tuntuva. Tuolloin ei myöskään ole tunnettu kasvaa meilläkin, mitä kehitystä mm. valtio-
26807: lomaltapaluurahaa, joka on tullut myöhem- valta on osaltaan kannustanut, on palveluala
26808: min samalla kun äitiysloma on pidentynyt ollut sille eräs hyvin luonnollinen kohde.
26809: moninkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna. Tutkimustenkin mukaan puolestaan tytöt
26810: Nykyisin tapahtuu niinkin, että samaa tehtä- tuntevat entistä suurempaa kiinnostusta ha-
26811: vää vakinaisesti tai tilapäisesti hoitaneita on keutua työhön palvelualoille. Edellä todetuis-
26812: äitiyslomalla samanaikaisesti useampia. ta syistä kuitenkin nykyinen tilanne vaikeut-
26813: Yhteiskunnan kannalta on syntyvyyttä taa asiaa ehkäisemällä sekä naisten yrittäjyyt-
26814: luonnollisesti pyrittävä edistämään. Siksi ei tä että nuorten naisten pääsyä haluamiinsa
26815: ole syytä asettaa edellä mainittuja etuja ky- tehtäviin.
26816: seenalaiseksi, vaan kysymys on niiden entistä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26817: oikeudenmukaisemmasta jakamisesta. Täl- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26818: löin luonnollinen lähtökohta asiassa on se
26819: tosiasia, että kyseessä on ensisijaisesti koko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26820: yhteiskunnan etu. Näin ollen on johdonmu- äitiyslomaan liittyvien sosiaalisten etu-
26821: kaista, että myös asiasta aiheutuva rasite jen oikeudenmukaisemmaksi jakami-
26822: siirretään koko yhteiskunnan kannettavaksi. seksi siten, että ainakin vuosilomaedut,
26823: Muutoksen tarpeen havaitsee kärjistynee- lomakorvaus mukaan luettuna, siirret-
26824: nä silloin, kun kysymys on pienestä yritykses- täisiin kustannettavaksi yhteiskunnan
26825: tä, jossa ei ole vakituisia äitiyslomasijaisia ja varoista.
26826: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26827:
26828: Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki
26829: Anneli Taina Riitta Jouppila
26830: Lea Kärhä
26831: 706 1990 vp.
26832:
26833: Toivomusaloite n:o 658
26834:
26835:
26836:
26837:
26838: Alaranta ym.: Kehitysvammaisten palvelujen turvaamista
26839: koskevien ohjeiden antamisesta
26840:
26841:
26842: Eduskunnalle
26843: Eduskunta on säätänyt vammaispalvelu- noosista, vaikka lain 2 §:n mukaan tulee
26844: lain, joka tulee voimaan asteittain. Jo tässä ottaa huomioon myös henkilöstön sosiaa-
26845: vaiheessa on syntynyt ongelmia lain sovelta- liset olot ja elinympäristö.
26846: misesta.
26847: Kehitysvammaisten Tukiliittoon on tullut Lainsäätäjän tarkoitus on ollut asettaa
26848: muutamien viime kuukausien aikana useita kaikki vammaiset tasaveroiseen asemaan
26849: kyselyjä vammaispalvelulaista. Ongelmina vammaispalvelulain suhteen. Ei ole oikein,
26850: palveluita ja tukitoimia haettaessa on yleises- että yksi vammaisryhmä - kehitysvammai-
26851: ti koettu mm. seuraavanlaiset tulkinnat: set - jäävät väliinputoajan asemaan sen
26852: vuoksi, että lain kohderyhmän tulkinta on
26853: - kunnat katsovat edelleenkin, että vam- epäselvä.
26854: maispalvelulaki ei koske lainkaan kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26855: tysvammaisia, koska heihin tulee soveltaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26856: kehitysvammalakia vomuksen,
26857: - kehitysvammalaki tulkitaan ensisijaiseksi
26858: vammaispalvelulakiin nähden, vaikka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26859: vammaispalvelulain palvelut ja tukitoimet vammaispalvelulain soveltamisohjeiden
26860: olisivat parempia tai sopivampia vammai- tarkentamiseksi siten, että kehitysvam-
26861: sen kannalta maiset pääsevät tasavertaiseen asemaan
26862: - palvelujen ja tukitoimien saaminen riip- muihin vammaisiin nähden.
26863: puu ainoastaan lääketieteellisestä diag-
26864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26865: Juhani Alaranta Annikki Koistinen Juhani Vähäkangas
26866: 1990 vp. 707
26867:
26868: Toivomusaloite n:o 659
26869:
26870:
26871:
26872:
26873: Alaranta ym.: Maatalousyrittäjälle lapsen sairastumisen
26874: vuoksi annettavan sijaisavun perusteiden muuttamisesta
26875:
26876:
26877: Eduskunnalle
26878: Maatalousyrittäjä voi lain mukaan saada vanhemmillakin mahdollisuus saada SIJaiS-
26879: sijaisapua lapsen sairauden johdosta enin- apua esim. lapsen kuntoutusjaksojen tms.
26880: tään seitsemäksi päiväksi. Tämä aikaraja kir- ajaksi. Tämän mainitun sijaisavun perusteen
26881: jattiin lakiin hallituksen esityksen n:o 176/ kirjaaminen lakiin on tiukentanut oleellisesti
26882: 1988 vp. perusteella. Viranomaisten tulkin- sijaisavun saantia. Siksi olisi perusteltua lisä-
26883: nan mukaan lapsen sairaudella tarkoitetaan tä lakiin joustavuutta, joka ottaisi huomioon
26884: tässä yhteydessä vain ns. äkillistä sairastu- elävän elämän tarpeet.
26885: mista. Kun ennen em. lain muutosta lakiin ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26886: ollut kirjattu lapsen sairautta sijaisavun pe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26887: rusteeksi, oli käytäntönä, että mikäli lääkäri vomuksen,
26888: katsoi lapsen tarvitsevan vanhempiensa hoi-
26889: toa tai läsnäoloa, sijaisapua myönnettiin lää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26890: kärin määrittelemäksi ajaksi. Tällöin oli pit- lapsen sairauden johdosta annettavan
26891: käaikaisesti sairaiden tai vammaisten lasten sijaisavun aikamäärän joustamiseksi.
26892: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26893: Juhani Alaranta Annikki Koistinen Juhani Vähäkangas
26894: 708 1990 vp.
26895:
26896: Toivomusaloite n:o 660
26897:
26898:
26899:
26900:
26901: Alaranta ym.: Varusmiesten saamisesta maatiloille töihin
26902: maatalousyrittäjän kertausharjoitusten ajaksi
26903:
26904:
26905: Eduskunnalle
26906: Maatalousyrittäjien lomituspalveluista an- avulla varusmiehiä tilalleen hoitamaan tilan
26907: netun lain mukaan maatalousyrittäjälle on töitä kertausharjoitusten ajaksi.
26908: säädetty mahdollisuus saada sijaisapua ker- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26909: tausharjoitusten ajaksi. Koska maatalouslo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26910: mittajista on jatkuvasti pulaa, on sijaisavun vomuksen,
26911: järjestäminen usein käytännössä näissäkin ti-
26912: lanteissa vaikeaa, jopa mahdotonta. Siksi oli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26913: si perusteltua, että kun yhteiskunta velvoittaa varusmiesten lähettämiseksi maatiloille
26914: maatalousyrittäjän osallistumaan kertaus- töihin maatalousyrittäjän kertaushar-
26915: harjoituksiin, yrittäjä saisi yhteiskunnan joitusten ajaksi.
26916: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26917:
26918: Juhani Alaranta Annikki Koistinen
26919: 1990 vp. 709
26920:
26921: Toivomusaloite n:o 661
26922:
26923:
26924:
26925:
26926: Alaranta ym.: Ns. jatkettuna lapsilisänä suoritettavan lapsili-
26927: sän määrästä
26928:
26929:
26930: Eduskunnalle
26931: Lapsilisäjärjestelmämme mukaan makse- perheen toisten lasten lapsilisiin alentavasti.
26932: taan ns. jatkettuna suoritettavaa lapsilisää Epäkohtana voidaan pitää myös sitä, että
26933: lapsesta, nuoresta, joka on täyttänyt 16 vuot- jatkettua lapsilisää maksetaan vain siltä kuu-
26934: ta, mutta ei vielä 17 vuotta. Jatketuo lapsili- kaudelta, jonka aikana tuo edellä mainittu
26935: sän määrä on aina ensimmäisestä lapsesta ikä saavutetaan. Olisi perusteltua maksaa sitä
26936: maksettavan lapsilisän suuruinen. Kun per- koko vuodelta.
26937: heen lapsi saavuttaa mainitun iän ja "joutuu" Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26938: jatketulle lapsilisälle, samalla pienenee kaik- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26939: kien nuorempien lasten lapsilisätulo, koska vomuksen,
26940: ns. porrastuksessa siirrytään askel ylöspäin.
26941: Tätä ei voida pitää perusteltuna. Sen vuoksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26942: olisi järjestelmää muutettava siten, että jat- jatkettuna suoritettavan lapsilisän epä-
26943: kettuna suoritettava lapsilisä ei vaikuttaisi kohtien korjaamiseksi.
26944: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26945: Juhani Alaranta Tellervo Renko Riitta Jouppila
26946: Eino Siuruainen Matti Väistö Toimi Kankaanniemi
26947: Kalevi Mattila Annikki Koistinen
26948: 710 1990 vp.
26949:
26950: Toivomusaloite n:o 662
26951:
26952:
26953:
26954:
26955: Alaranta ym.: Sotainvalidien sairaskotien henkilöstön eläke-
26956: etujen parantamisesta
26957:
26958:
26959: Eduskunnalle
26960: Suomeen on rakennettu ja osittain raken- julkisen eläkejärjestelmän eläke-etujen kans-
26961: teilla sotainvalidien sairaskoti-ja kuntoutus- sa. Tämä edellyttäisi sitä, että lisäeläkkeiden
26962: laitosverkosto, jonka laitokset ovat yksityisiä vaatimat kustannukset hyväksyttäisiin sairas-
26963: valtionapua saavia sairaanhoitolaitoksia. kotien käyttökustannuksiin, jotka valtio kor-
26964: Sairaskotien eläketurva on järjestetty pää- vaa.
26965: asiassa TEL:n perusehtojen mukaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26966: Kuntainliittoina toimivien sairaanhoitopii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26967: rien ja terveyskeskusten henkilöstö kuuluu vomuksen,
26968: julkisen sektorin eläkejärjestelmään. Sotain-
26969: validien sairaskotien henkilöstön huonom- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26970: mat eläke-edut heikentävät niiden mahdolli- sotainvalidien sairaskotien henkilöstön
26971: suuksia saada pätevää työvoimaa. eläke-etujen saamiseksi tasavertaisiksi
26972: Sotainvalidien sairaskotien henkilöstö tuli- julkisen eläkejärjestelmän kanssa.
26973: Si nopeasti saattaa tasavertaiseen asemaan
26974:
26975: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26976: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
26977: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Matti Väistö
26978: Toimi Kankaanniemi Kalevi Mattila Annikki Koistinen
26979: 1990 vp. 711
26980:
26981:
26982: Toivomusaloite n:o 663
26983:
26984:
26985:
26986:
26987: Alaranta ym.: Äitiyspäivärahan ja lasten kotihoidon tuen
26988: saamisesta valinnaisiksi tukimuodoiksi
26989:
26990:
26991: Eduskunnalle
26992: Monissa lapsiperheissä koetaan nykyisin tuki pitäisi säätää valinnaisiksi siten, että
26993: ikävä yllätys uuden perheenjäsenen syntymi- perhe saisi valita itselleen edullisemman yh-
26994: sen edellä. Lasten kotihoidon tuen muuttues- teiskunnan tukimuodon.
26995: sa kotiäidin äitiyspäivärahaksi yhteiskunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26996: tuki tällaiselle lapsiperheelle alenee useita sa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26997: toja markkoja kuukautta kohti. Tämä ei liene vomuksen,
26998: ollut lainsäätäjän tarkoitus. Viranomaisten
26999: ohjeiden mukaan äitiyspäiväraha on kuiten- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27000: kin ensisijainen tuki edelleenkin, vaikka myös äitiyspäivärahan ja lasten kotihoidon
27001: kotihoidon t_l;lki on nykyisin lakisääteinen tuen säätämiseksi valinnaisiksi tuki-
27002: tukimuoto. Aitiyspäiväraha ja kotihoidon muodoiksi.
27003: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27004: Juhani Alaranta Tellervo Renko Riitta Jouppila
27005: Eino Siuruainen Matti Väistö Toimi Kankaanniemi
27006: Kalevi Mattila Annikki Koistinen
27007: 712 1990 vp.
27008:
27009: Toivomusaloite n:o 664
27010:
27011:
27012:
27013:
27014: Anttila: Sukupolvenvaihdoseläkkeen myöntämisperusteista
27015: eräissä tapauksissa
27016:
27017:
27018: Eduskunnalle
27019: Uinuvan sukupolvenvaihdoseläkkeen voi ja työkyvyttömien puolisoista umuvan elä-
27020: saada henkilö, joka luopumisvuonna täyttää keoikeuden ulkopuolelle.
27021: vähintään 51 vuotta, mutta ei kuitenkaan ole Kun sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmää
27022: vielä sukupolvenvaihdosikäinen. Perusedelly- ollaan jälleen uudistamassa, pidämme ensiar-
27023: tyksenä uinuvalle eläkkeelle pääsyyn on, että voisen tärkeänä, että uinuva sukupolvenvaih-
27024: puoliso on oikeutettu varsinaiseen sukupol- doseläkeoikeus ulotetaan koskemaan myös
27025: venvaihdoseläkkeeseen. Leskeys tai puolison sellaisia leskiä ja työkyvyttömien puolisoita,
27026: kansaneläke ei kuitenkaan estä uinuvaa elä- joille leskeys tai puolison työkyvyttömyys
27027: kettä, jos puoliso kuoli tai hänen kansaneläk- alkaa ennen hakijan täytettyä 50 vuotta.
27028: keensä alkoi vasta sen jälkeen, jona hakija Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27029: täytti 50 vuotta. Perusedellytyksenä tässäkin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27030: on, että puoliso oli kuollessaan tai kansan- muksen,
27031: eläkkeelle jäädessään sukupolvenvaihdos-
27032: eläkkeeseen oikeutettu. että hallitus ryhtyisi pikaisän toimen-
27033: Tämän poikkeussäännön perusteella pää- piteisiin sukupolvenvaihdoseläkkeen ui-
27034: sevät uinuvalle eläkkeelle siis vain ne, jotka nuvan eläkeoikeuden laajentamiseksi
27035: olisivat olleet siihen oikeutettuja sillä hetkel- koskemaan myös sellaisia leskiä ja työ-
27036: lä, kun yllättävä kuolema tai työkyvyttömäk- kyvyttömien maatalousyrittäjien puoli-
27037: si tulo tapahtui. Säännöksellä estetään niiden soita, joiden leskeys tai puolison työky-
27038: väliinputoaminen, joilla sukupolvenvaihdos vyttömyys alkaa ennen kuin hakija täyt-
27039: on jostakin syystä viivästynyt. Tämä uinuvan tää 50 vuotta.
27040: eläkeoikeuden rajaus jättää valtaosan leskistä
27041: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27042:
27043: Sirkka-Liisa Anttila
27044: 1990 vp. 713
27045:
27046:
27047: Toivomusaloite n:o 665
27048:
27049:
27050:
27051:
27052: Astala ym.: Kuntien ja kuntainliittojen maksamien sosiaali-
27053: turvamaksujen alentamisesta
27054:
27055:
27056: Eduskunnalle
27057: Työttömyyspäivärahojen verotuksen yh- sella liikelaitoksella 6,65 prosenttia, kunnalla
27058: teydessä kunnille, kuntainliitoille ja seura- ja kuntainliitolla 7,90 prosenttia sekä seura-
27059: kunnille asetettiin korotettu sotu-maksu. kunnilla 8, 15 prosenttia.
27060: Vaikka maksun ylimääräistä osuutta onkin Kunnilta, kuntainliitoilta, kunnallisilta lii-
27061: asteittain alennettu, niin vieläkin voimassa kelaitoksilta ja seurakunnilta tulee poistaa
27062: oleva yksityistä sektoria korkeampi osuus sosiaaliturvamaksun ylimääräinen korotus-
27063: vaikuttaa negatiivisesti kuntien, kuntainliit- osuus.
27064: tojen, kunnallisten liikelaitosten ja seurakun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27065: tien talouteen, mahdollisuuteen lisätä työvoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27066: maa sekä yksityisen sektorin kanssa käytä- muksen,
27067: vään kilpailuun.
27068: Työnantajan sosiaaliturvamaksun suuruus että hallitus ryhtyisi toimiin julkisen
27069: on yksityisen yritystoiminnan piiriin kuulu- sektorin sosiaaliturvamaksun ylimää-
27070: valla työnantajana 4,85 prosenttia, kunnalli- räisen korotusosuuden poistamiseksi.
27071: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27072:
27073: Heli Astala Asko Apukka Raila Aho
27074: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Jarmo Wahlström
27075: Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson Esko Helle
27076: Arvo Kemppainen Pauli Uitto Juhani Vähäkangas
27077: Timo Laaksonen Vappu Säilynoja
27078:
27079:
27080:
27081:
27082: 48 200136P
27083: 714 1990 vp.
27084:
27085: Toivomusaloite n:o 666
27086:
27087:
27088:
27089:
27090: Astala ym.: Työllisyyden turvaamisesta rakennemuutos-
27091: alueilla
27092:
27093:
27094: Eduskunnalle
27095: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon Rakennemuutoksesta johtuvien äkillisten
27096: on varattu 50 miljoonan markan erillinen työllisyyshäiriöiden lieventäminen edellyttää
27097: määräraha rakennemuutosten aiheuttamien myös aktiivista työvoimapolitiikkaa ja am-
27098: häiriöiden lieventämiseksi. matillisen aikuiskoulutuksen tuntuvaa tehos-
27099: Määrärahaa saa käyttää työllisyyden ja tamista.
27100: tuotantotoiminnan kannalta tarpeellisen ra- Tulevissa budjeteissa tulisi lisätä määrära-
27101: kennemuutosten aiheuttamien häiriöiden lie- hoja rakennemuutoksesta aiheutuvien työlli-
27102: ventämisen edellyttämien avustus- ja muiden syyshäiriöiden lieventämiseksi.
27103: menojen maksamiseen erityisesti alueellisten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27104: yhteistyöhankkeiden edistämiseksi valtioneu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27105: voston määräämin perustein. Määrärahan muksen,
27106: käytössä on tarkoitus korostaa suuria työ-
27107: paikkamenetyksiä ja muita haittoja korvaa- että hallitus ryhtyisi toimiin määrä-
27108: via toimenpiteitä rakennemuutoksesta kärsi- rahojen lisäämiseksi rakennemuutok-
27109: villä paikkakunnilla. sesta johtuvien haittojen torjumiseen ja
27110: Valtakunnan tasolle on rakennettu eri hal- rakennemuutoksesta kärsivien paikka-
27111: linnonaloja yhdistävä rakennemuutoksen toi- kuntien työpaikkamenetyksiä korvaa-
27112: mintaorganisaatio. Vastaavaa organisaatiota viin toimiin.
27113: rakennetaan myös aluetasolle.
27114: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27115:
27116: Heli Astala Raila Aho Pekka Leppänen
27117: Pertti Lahtinen Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen
27118: Claes Andersson Esko Helle Arvo Kemppainen
27119: Pauli Uitto Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
27120: Asko Apukka
27121: 1990 vp. 715
27122:
27123:
27124: Toivomusaloite n:o 667
27125:
27126:
27127:
27128:
27129: Astala ym.: Työllisyystilanteen parantamisesta Turun seu-
27130: dulla
27131:
27132:
27133: Eduskunnalle
27134: Erityisesti Turun seutua ovat koetelleet Erityisen vaikea on menneen syksyn aika-
27135: telakkateollisuuden sekä tekstiili-, vaatetus- na ollut myös toimihenkilöiden työllisyysti-
27136: ja kenkäteollisuuden rakennemuutosongel- lanne. Toisaalta selvää työvoimapulaa on
27137: mat ja useat konkurssit. Ne ovat synnyttä- esiintynyt sosiaali- ja terveydenhoitotyön, ra-
27138: neet suuria työllisyysongelmia, joiden heijas- kennustyön sekä konepaja- ja rakennusme-
27139: tusvaikutukset ulottuvat lähes koko läänin tallityössä. Hoitohenkilöstön vajaus oli eri-
27140: alueelle. tyisen suuri Turun ja Porin läänissä, missä oli
27141: Turun seudun TEVANAKE-teollisuutta vuoden alussa täyttämättä 900 virkaa tai
27142: koetelleessa konkurssiaallossa ja irtisanomi- tointa. Turun kaupungissa oli jopa 200 sai-
27143: sissa on vuoden 1988 syksystä lähtien mene- raanhoitajan virkaa täyttämättä.
27144: tetty yli 1 400 työpaikkaa. Viime syksyn ai- Työllisyystilanne ja kehitysnäkymät ovat
27145: kana on alan työpaikkoja hävinnyt 1 100. monella tavalla huolestuttavat.
27146: Pelkästään Turussa jätettiin viime vuoden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27147: aikana 144 konkurssihakemusta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27148: Turun työvoimatoimiston alueella työttö- muksen,
27149: myysaste on noussut 4, 7 % :iin (koko maassa
27150: 4,2 % ). Työllisyystilanne on heikentynyt että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
27151: konkurssivyöryn myötä. Valtionyhtiö Vaivil- kokonaisselvityksen sekä toimenpideoh-
27152: la on 29.1.1990 päättänyt aloittaa neuvottelut jelman laatimiseksi Turun seudun ra-
27153: tytäryhtiöidensä Barker Designin ja Barker kennemuutosongelmien ja hoitohenki-
27154: Woolin myynnistä. Valtio on siis myös tuot- löstön vajeen vaikutuksista sekä niiden
27155: tamassa turvattomuutta ja työttömyyttä. hoitamisesta.
27156: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27157: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
27158: Ensio Laine Virpa Puisto
27159: 716 1990 vp.
27160:
27161: Toivomusaloite n:o 668
27162:
27163:
27164:
27165:
27166: Backman ym.: Toimeentulotuen opiskelijoita koskevien
27167: myöntämisperusteiden tarkistamisesta
27168:
27169:
27170: Eduskunnalle
27171: Huolimatta eduskunnan oikeusasiamiehen opintotuen riittämättömyydestä ja sen raken-
27172: lausunnosta vuodelta 1988, jossa todettiin teellisista ongelmista, on kohtuutonta vaatia,
27173: opiskelijoiden oikeutus kunnalliseen toi- että opiskelijat maksavat opintotukijärjestel-
27174: meentulotukeen samoin perustein kuin muil- män puutteet opintojensa keskeytymisellä.
27175: lekin tuen tarpeessa oleville, opiskelijat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27176: edelleen kohdanneet kohtuuttomia vaikeuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27177: sia toimeentulotuen saamisessa. Varsin ylei- vomuksen,
27178: sesti kunnalliset sosiaaliviranomaiset ovat ke-
27179: hottaneet opiskelijoita keskeyttämään opin- että hallitus tarkistaisi päätöstään
27180: tonsa ja hakeutumaan työhön, jos he ovat toimeentulotuen myöntämisperusteista
27181: joutuneet muiden tulolähteidensä ehdyttyä siten, että opiskelijat saisivat toimeen-
27182: turvautumaan toimeentulotuen hakemiseen. tulotukea samoin perustein kuin muut-
27183: Vaikka kyse onkin suurelta osin opiskeli- kin tuen tarpeessa olevat.
27184: joiden ensisijaisen toimeentuloturvan eli
27185: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27186:
27187: Jouni Backman Jussi Ranta Antti Kalliomäki
27188: Matti Vähänäkki Tarja Kautto Jouko Skinnari
27189: Mats Nyby Ilkka-Christian Björklund Jukka Roos
27190: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin
27191: Aimo Ajo Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos
27192: Seija Karkinen Raimo Vuoristo Kai Kalima
27193: Arto Lapiolahti Jorma Rantanen Timo Roos
27194: 1990 vp. 717
27195:
27196:
27197: Toivomusaloite n:o 669
27198:
27199:
27200:
27201:
27202: Elo: Satakunnanrintamaveteraani-ja sotaveteraanijärjestöjen
27203: tukemisesta
27204:
27205:
27206: Eduskunnalle
27207: Maassamme toimivat veteraanijärjestöt te- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27208: kevät runsaasti hyvää työtä jäsenistönsä hy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27209: väksi. Veteraanien toiminta vetää puoleensa muksen,
27210: suuria määriä maamme itsenäisyyden puolus-
27211: tamiseen osallistuneita miehiä ja naisia. että hallitus ottaisi valtion vuoden
27212: Erityisen tärkeäksi on muodostunut vete- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
27213: raanipiirien toiminta. Piirit järjestävät mo- tävän määrärahan jaettavaksi Satakun-
27214: nenlaisia tapahtumia ja matkoja jäsenistöl- nan rintamaveteraanien ja sotaveteraa-
27215: leen. Tämä toiminta kaipaa valtion merkittä- nien piirijärjestöjen kesken.
27216: vää tukea.
27217: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27218: Mikko Elo
27219: 718 1990 vp.
27220:
27221: Toivomusaloite n:o 670
27222:
27223:
27224:
27225:
27226: Hautala ym.: Perhe-eläkkeen maksamisesta naisyrittäjän les-
27227: kelle
27228:
27229:
27230: Eduskunnalle
27231: Yrittäjien eläketurvan kannalta on valitet- nen toimii yrittäjänä miehen ollessa toisen
27232: tavaa, ettei miesleskien oikeutta perhe-eläk- palveluksessa.
27233: keeseen ole saatu järjestetyksi. Edellä todetun johdosta ehdotamme kun-
27234: Voimassa oleva eläkejärjestelmä ei enää nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27235: vastaa tämän hetken tarpeita. Esimerkiksi vomuksen,
27236: yrittäjäperheessä, jossa molemmat puolisot
27237: toimivat yrittäjinä ja maksavat itse eläkkeen- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
27238: sä, vaimon kuoltua eläkkeeseen ovat oikeu- piteisiin perhe-eläkejärjestelmän muut-
27239: tettuja ainoastaan alaikäiset lapset. Erityisen tamiseksi siten, että perhe-eläkettä mak-
27240: kärjistynyt epäkohta on perheissä, joissa nai- settaisiin myös naisyrittäjän leskelle.
27241: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27242: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
27243: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
27244: 1990 vp. 719
27245:
27246:
27247: Toivomusaloite n:o 671
27248:
27249:
27250:
27251:
27252: Heikkinen ym.: Työllisyystilanteen parantamisesta valtion
27253: tukemilla investoinneilla Kainuussa
27254:
27255:
27256: Eduskunnalle
27257: Kainuun työllisyystilanne on ollut koko lisyysperusteinen valtionapu ja myöntämis-
27258: maan vaikein jo useiden vuosien ajan ja tulee valtuus investointeihin mitoittaa siten, että
27259: jatkumaan sellaisena myös vuonna 1991. siitä pystytään osoittamaan Kainuun työvoi-
27260: Kainuun kunnat ovat omalta osaltaan täyt- mapiirin osuudeksi 70 mmk.
27261: täneet työllisyyslain mukaiset velvoitteet esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27262: merkillisellä tavalla. Kuntien työohjelmatöi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27263: den määrän pysymistä vakaana on tukenut vomuksen,
27264: työllisyysperusteella myönnetty valtionapu
27265: investointeihin. Kainuun kiintiötä on kuiten- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
27266: kin supistettu vuoden 1990 osalta. Tämä että työllisyysperusteiset valtion inves-
27267: tulee vaikeuttamaan omalta osaltaan työlli- toinnit mitoitetaan valtion vuoden 1991
27268: syystilannetta entisestään. Tilanne pitäisi tulo- ja menoarvioesityksessä siten, että
27269: korjata vuoden 1991 budjetin yhteydessä. siitä pystytään osoittamaan Kainuun
27270: Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon tulee työl- osuudeksi 70 mmk.
27271: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27272:
27273: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Sakari Valli
27274: Pentti Kettunen Annikki Koistinen Tellervo Renko
27275: 720 1990 vp.
27276:
27277: Toivomusaloite n:o 672
27278:
27279:
27280:
27281:
27282: Hilpelä: Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä toimivan
27283: henkilöstön lisäämisestä
27284:
27285:
27286: Eduskunnalle
27287: Valtioneuvosto vahvisti 11.9.1989 valta- Sosiaalihuoltoon suunnatuista viroista
27288: kunnalliset suunnitelmat vuosille 1990- vuodelle 1990 valtioneuvosto karsi yhteensä
27289: 1994. Vahvistetut sosiaali- ja terveydenhuol- 1 193 virkaa. Ministeriö esitti 3 868 ja valtio-
27290: lon virkamäärät ovat huomattavasti pienem- neuvosto vahvisti 2 675 virkaa.
27291: mät kuin sosiaali- ja terveysministeriö esitti. Tällainen uusien virkojen karsinta ei mah-
27292: Valtion ja kuntien välisessä kunnallistalou- dollista työajan lyhennyksestä johtuvan työ-
27293: den järjestelyasiakirjassa, joka allekirjoitet- paineen helpottamista, koska uudet virat me-
27294: tiin kesäkuussa 1989, karsittiin sosiaali- ja nevät uusien mittavien rakennushankkeiden
27295: terveydenhuollon virkoja hyvin voimakkaas- käynnistämiseen.
27296: ti. Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
27297: Valtioneuvoston päätöksestä näkyvät jär- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27298: jestelyasiakirjan päätökset. Valtioneuvosto
27299: karsi sosiaali- ja terveysministeriön tervey- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
27300: denhuoltoon vuonna 1990 esittämistä virois- piteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon
27301: ta yhteensä 570 virkaa. Ministeriö esitti 2 077 virkamäärien lisäämiseksi sosiaali- ja
27302: ja valtioneuvosto vahvisti 1 507 uutta virkaa. terveysministeriön esittämällä tavalla.
27303: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27304:
27305: Liisa Hilpelä
27306: 1990 vp. 721
27307:
27308:
27309: Toivomusaloite n:o 673
27310:
27311:
27312:
27313:
27314: Hurskainen-Leppänen ym.: Lapsiperheille sairausvakuutus-
27315: lain nojalla myönnettävien etuisuuksien laajentamisesta
27316:
27317:
27318: Eduskunnalle
27319: Suomessa on tuhansia lapsiperheitä, joilta teisöön on tarkoitus ottaa vaarannettuja lap-
27320: lapsia joudutaan ottamaan pois siksi, että siperheitä kokonaisina perheinä sosiaaliseen
27321: vanhemmilla menee heikosti. Nämä perheet kuntoutukseen ja perhekuntoutukseen. Ko-
27322: tarvitsevat apua mitä kiireimmin. Vanhem- tiyhteisön tarjoamat palvelut ovat kunnille
27323: pien auttamiseksi ei riitä se, että apua anne- ostopalveluja. Jyväskylän yliopiston toimesta
27324: taan vain heidän lapsilleen. käynnistetään tutkimus toiminnan alettua.
27325: Kymenlaakson Kotiyhteisö ry. aloittaa Tätä nykyä on jo lukuisia perheitä, jotka
27326: Anjalankoskella syksyllä 1990 kotiyhteisötoi- lapsensa tai nuorensa auttamiseksi hakeutui-
27327: minnan, jossa on kyseessä erityisesti koko sivai hoitoon. Taloudellisesti tilanne on kui-
27328: perheen auttaminen. Yhdistyksen tarkoitus- tenkin monelle perheelle mahdoton, koska
27329: periä on pohdittu jo vuosia. Mukana on ollut vanhempien tai vanhemman ollessa yhdessä
27330: kymenlaaksolaisia sosiaali- ja terveydenhuol- lapsensa kanssa hoidossa he eivät voi olla
27331: lon työntekijöitä ja luottamushenkilöitä sekä työssä ja näin toimeentulosta saati hoitomak-
27332: edustajia muun muassa: suista ei pystytä suoriutumaan. Kiistatta on
27333: - sosiaalihallituksesta ja lääkintöhallituk- Suomessa, niin kuin koko maailmassakin,
27334: todettu jo kauan sitten, että lapsen ja nuoren
27335: sesta oirehtiessa ei ole kyse vain hänestä, vaan kyse
27336: - Kymen lääninhallituksen sosiaali- ja ter-
27337: veysosastolta on koko perheen vaikeuksista- sairaudesta.
27338: - Lastensuojelun Keskusliitosta ja Manner- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27339: heimin Lastensuojeluliitosta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27340: - Raha-automaattiyhdistyksestä sekä vomuksen,
27341: - Kymenlaakson kasvatus- ja perheneuvo-
27342: lasta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27343: sairausvakuutuslain muuttamiseksi si-
27344: Toimintaa suunniteltaessa on pidetty usei- ten, että se mahdollistaa koko perheen
27345: ta kokouksia Elimäellä ja Anjalankoskella. hoidon ja kuntoutuksen sekä takaa näis-
27346: Kotiyhteisön tarkoituksena on tukea vai- sä tilanteissa kaikille sairausvakuutus-
27347: keassa elämäntilanteessa olevia aikuisia, nuo- lain mukaiset etuudet ja korvaukset.
27348: ria ja lapsia sekä heidän perheitään. Kotiyh-
27349: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27350:
27351: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre
27352: Jorma Rantanen Esko Almgren Reijo Lindroos
27353: Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby Virpa Puisto
27354: Risto Ahonen
27355: 722 1990 vp.
27356:
27357: Toivomusaloite n:o 674
27358:
27359:
27360:
27361:
27362: Häkämies: Opintolainan huomioon ottamisesta päivähoito-
27363: paikkojen jaossa
27364:
27365:
27366: Eduskunnalle
27367: Kunnissa noudatetaan sosiaalihallituksen lun jälkeen töihin siirtyneet ovat tehneet ra-
27368: ohjetta niistä perusteista, joiden mukaan las- haa. Sosiaalihallituksen ohjeisiin tulisi brut-
27369: ten päivähoitopaikat jaetaan ja maksuluokka totulojen lisäksi kirjata opintovelka perus-
27370: määrätään. Vaikka kunnilla on nyt lakiin teeksi. Valtion takaama opintovelka on hel-
27371: perustuva velvoite taata kaikille alle kolmi- posti erotettavissa muista veloista ja sen ot-
27372: vuotiaille päivähoitopaikka, ei lasten hoito- taminen huomioon bruttotuloja vähentävänä
27373: ongelma ole maastamme loppunut. Se on tekijänä on omiaan lisäämään tasa-arvoa eri
27374: vain siirtynyt koskemaan vanhempia, yli kol- ihmisryhmien välillä.
27375: mivuotiaita lapsia. Kun niukkuutta, eli yli Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
27376: kolmivuotiaiden päivähoitopaikkoja, jaetaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27377: ottavat kunnat sosiaalihallituksen ohjeen
27378: mukaisesti huomioon vain vanhempien brut- että hallitus ryhtyisi toimiin sosiaali-
27379: totulot. hallituksen ohjeiden muuttamiseksi niin,
27380: Opiskelunsa juuri päättäneet nuoret ovat että valtion takaama opintolaina otet-
27381: em. perusteiden kannalta huonoimmassa ase- taisiin bruttotuloja vähentävänä seikka-
27382: massa. Heidän bruttotulonsa ehkä ylittävät na huomioon lapsen päivähoitopaikka-
27383: keskitulot, mutta he ovat joutuneet elämään perusteissa.
27384: viimeiset 6-7 vuotta velaksi, kun heti kou-
27385: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27386:
27387: Kari Häkämies
27388: 1990 vp. 723
27389:
27390: Toivomusaloite n:o 675
27391:
27392:
27393:
27394:
27395: Ikonen ym.: Maatalouslomittajien palkkauksen parantami-
27396: sesta
27397:
27398:
27399: Eduskunnalle
27400: Maatalouslomitus on Suomessa vielä suh- nuoria hakeutumaan lomittajakoulutukseen.
27401: teellisen uusi asia, mutta on vuosi vuodelta Lomittajien palkkaus ja erityisesti tuntipaik-
27402: vakiinnuttanut paikkaansa maamme työelä- kaisten lomittajien n. 26 markan tuntikor-
27403: mässä. Maatalouslomitus tarjoaa työpaikko- vaus kaipaa kiireesti korjaamista, jos aiotaan
27404: ja enemmän kuin on lomittajia. Tälläkin het- lakisääteiset lomituspalvelut hoitaa maata-
27405: kellä on n. 6 500-7 000 lomittajan tarve. Sitä lousväestölle.
27406: on pyritty täyttämään tuntipaikkaisilla lomit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27407: tajilla, joita pääasiallisesti on käytetty äkilli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27408: siin sairaustapauksiin ja äitiyslomiin. vomuksen,
27409: Nyt tuntipaikkaisista lomittajista alkaa
27410: olla myös puute, sillä työn arvostuksen puute että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
27411: ja heikko palkkaus ottaen huomioon sen piteisiin maatalouslomittajien palkkata-
27412: vastuun, joka ammatissa on, ei houkuttele son korjaamiseksi.
27413: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27414: Pirkko Ikonen Juhani Alaranta Tellervo Renko
27415: Jukka Vihriälä Kalle Röntynen Toimi Kankaanniemi
27416: Matti Väistö Eino Siuruainen Mirja Ryynänen
27417: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Leppänen Aapo Saari
27418: Marjatta Väänänen Hannele Pokka Riitta Kauppinen
27419: 724 1990 vp.
27420:
27421: Toivomusaloite n:o 676
27422:
27423:
27424:
27425:
27426: Ikonen ym.: Kotirintamanaisten kuntoutuslomien aikaansaa-
27427: misesta
27428:
27429:
27430: Eduskunnalle
27431: Maassamme toimii aktiivisesti eri veteraa- merkittävä. He alkavat olla jo ikääntyneitä
27432: nijärjestöjä naiset mukaan lukien. Heidän eivätkä enää suuria odota, mutta toivovat
27433: tekemäänsä työtä arvostetaan, joskin yhteis- kerran pääsevänsä veteraanien tavoin lomal-
27434: kunnan osoittama taloudellinen tuki on riit- le, kuntoutuslomalle.
27435: tämätön. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27436: Näiden järjestöjen ulkopuolelle jää nais- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
27437: ryhmä, kotirintamanaiset ja sotalesket. Hei- toivomuksen,
27438: dän sodanaikainen työnsä ja työnsä vuosia
27439: sen jälkeenkin on ollut varsin raskasta ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27440: vaativaa. Heidän panoksensa sodan jälkeisen kotirintamanaisten kuntouttamislomien
27441: yhteiskuntamme rakentamisessa on ollut aikaansaamiseksi.
27442: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27443:
27444: Pirkko Ikonen Vappu Säilynoja Matti Lahtinen
27445: Juhani Alaranta Tellervo Renko Jukka Vihriälä
27446: Kalle Röntynen Toimi Kankaanniemi Matti Väistö
27447: Eino Siuruainen Mirja Ryynänen Sirkka-Liisa Anttila
27448: Tuula Paavilainen Aapo Saari Marjatta Väänänen
27449: Hannele Pokka Riitta Kauppinen
27450: 1990 vp. 725
27451:
27452: Toivomusaloite n:o 677
27453:
27454:
27455:
27456:
27457: Ikonen ym.: Sosiaali- ja terveysministeriön ennaltaehkäisevän
27458: työn osaston toimintaedellytysten turvaamisesta
27459:
27460:
27461: Eduskunnalle
27462: Tutkittaessa huumeita käyttävien taustoja hoitamiseen myös tupakan, alkoholin ja huu-
27463: on voitu panna merkille, että lähes poikkeuk- meitten osalta.
27464: setta huumeriippuvuuteen johtanut tie on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27465: lähtenyt liikkeelle tupakan ja alkoholin käy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27466: töstä. Jotta voitaisiin Suomessakin tehok- vomuksen,
27467: kaasti taistella yhä lisääntyviä huumeongel-
27468: mia vastaan, on edullisinta ja tehokkainta että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
27469: aloittaa toiminta ketjun alkupään ennalta menpiteisiin riittävien edellytysten luo-
27470: ehkäisevästä työstä. miseksi sosiaali- ja terveysministe6ön
27471: Sosiaali- ja terveysministeriön organisaatio uuden ennaltaehkäisevän työn osastclle
27472: uudistuu syksyllä 1990. Tässä yhteydessä pe- sen pyrkiessä ehkäisemään tupakan, al-
27473: rustettavan ennaltaehkäisevän työn osaston koholin ja huumeitten käytön aloitta-
27474: tulee saada alusta alkaen käyttöönsä riittävät mista.
27475: voimavarat osastolle niroettävien tehtävien
27476: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27477:
27478: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Lea Kärhä
27479: Boris Renlund Anna-Liisa Jokinen Jorma Fred
27480: Matti Saarinen Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
27481: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Riitta Kauppinen
27482: Anna-Kaarina Louvo
27483: 726 1990 vp.
27484:
27485: Toivomusaloite n:o 678
27486:
27487:
27488:
27489:
27490: Ikonen ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen karenssiajan kor-
27491: vaamisesta viljelijöille
27492:
27493:
27494: Eduskunnalle
27495: Koko sairausvakuutuslain voimassaolo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27496: ajan ovat viljelijät ja yrittäjät olleet eriarvoi- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
27497: sessa asemassa palkansaajiin nähden. toivomuksen,
27498: Sairausvakuutuslaissa oleva omavastuuai-
27499: ka tuottaa ongelmia viljelijöille ja yrittäjille,
27500: jotka eivät 7 vuorokauden ajalta saa toimeen- että hallitus ryhtyisi tutkimaan vilje-
27501: tuloturvaa. Kuitenkin heidän tulee vastata, lijöiden ja yrittäjien ansionmenetyksen
27502: että tehtävät tilalla tai yrityksessä tulevat korvaamista sairausvakuutuslaissa sää-
27503: tehdyiksi. detyltä 7 vuorokauden karenssiajalta.
27504: Joillakin palkansaaja-alueilla on ollut 1
27505: vuorokausi karenssiaikaa, mikä sekin on nyt
27506: poistumassa.
27507: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27508: Pirkko Ikonen Riitta Kauppinen
27509: Hannele Pokka Matti Väistö
27510: Einari Nieminen
27511: 1990 vp. 727
27512:
27513: Toivomusaloite n:o 679
27514:
27515:
27516:
27517:
27518: Isohookana-Asunmaa ym.: Lastaan kotona hoitavan vanhem-
27519: man sosiaaliturvan järjestämisestä
27520:
27521:
27522: Eduskunnalle
27523: Kotona hoitotyötä tekevistä on tullut so- kotihoidon tuesta ja hoitovapaasta, se edel-
27524: siaaliturvan näkökulmasta eräänlainen vä- lytti lakia hyväksyessään, että kotiin lasta
27525: liinputoajaryhmä, mikä vähentää kiinnostus- hoitamaan jäävän vanhemman sosiaaliturva
27526: ta tämänkaltaiseen työhön. Toisaalta julkis- järjestetään. Eri työryhmissä on myös kehi-
27527: ten hoitopalvelujen riittämättömyys ja ko- telty malleja siitä, millä tavalla kotona hoito-
27528: hoavat kustannukset todistavat kotona teh- työtä tekevän sosiaaliturva voitaisiin järjes-
27529: tävän hoitotyön kiistattoman merkityksen ja tää.
27530: arvon suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotona Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27531: lastaan haitavien vanhempien sosiaaliturvan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27532: ongelmat ovat pitkään olleet tiedossa. Niitä vomuksen,
27533: on myös selvitetty monissa sosiaali- ja ter-
27534: veysministeriön asettamissa työryhmissä. että hallitus ryhtyisi viipymättä lain-
27535: Tästä huolimatta eläketurva kotona hoito- säädännöllisiin toimenpiteisiin kotona
27536: työtä tekeville on edelleen järjestämättä. lastaan hoitavan vanhemman sosiaali-
27537: Kun eduskunta hyväksyi aikanaan lain turvan järjestämiseksi.
27538: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27539:
27540: Tytti lsohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Matti Maijala
27541: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
27542: Pentti Lahti-Nuuttila
27543: 728 1990 vp.
27544:
27545: Toivomusaloite n:o 680
27546:
27547:
27548:
27549:
27550: Jokinen ym.: Naisten työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämis-
27551: edellytysten tarkistamisesta
27552:
27553:
27554: Eduskunnalle
27555: Naisten eläketurvan parantaminen on otet- työt ja viljan korjuu. Monissa tapauksissa
27556: tava vakavan pohdinnan kohteeksi. Naisten juuri nämä naiset ovat myöhemmin olleet
27557: ennenaikaiselle tai sairauseläkkeelle pääsy on vielä työelämässä mukana, jolloin eläkkee-
27558: todella monen mutkan takana ja käytännössä seen oikeutettua työaikaa ei ole kertynyt
27559: miesten eläkkeelle siirtymistä monin verroin paljonkaan. Juuri näitä kansamme naisia ja
27560: vaikeampaa. Asia vaatii sekä perusteellista nykyisen hyvinvoinnin luojia kohdellaan täl-
27561: tutkimusta että myös käytössä olevien asen- lä hetkellä Suomessa kohtuuttoman kovin
27562: teiden pikaista korjaamista. Vanhempien ottein ja suorastaan törkeästi heidän hakies-
27563: naisten raskaassa työssä syntyneet kuluma- saan sairauseläkettä.
27564: vammat ja varsin usein myös työn aiheutta- Sota-ajan tehtaiden kylmät ja vetoiset työ-
27565: mat allergiset sairaudet sivuutetaan, koska tilat ovat turmelleet monen naisen terveyden
27566: oletetaan, että nainen pystyy sairaanakin jo nuoruusvuosina, mutta heille ei vieläkään
27567: suorittamaan työtehtäviä. Naisten sitkeys ja lääkärien lausunnoista huolimatta anneta oi-
27568: alistettu asema toisaalta ovat sallineet tämän keutta eläkkeeseen.
27569: nöyryytyksen vuodesta toiseen. Kysymys on niin kipeän ajankohtainen,
27570: Monet jo yli neljä vuosikymmentä yhtäjak- että se ei enää voi odottaa. Suurin osa näistä
27571: soisesti työelämässä mukana olleet ovat teh- kovia kokeneista on jo vanhuuden eläkkeellä
27572: neet pitkän ja raskaan työpäivän joko raken- tai kuollut nauttimatta päivänkään eläke-
27573: nuksilla siivoojina, sairaalassa tai teollisuu- etuuksia.
27574: den erilaisissa ja usein raskaissa ja kuluttavis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27575: sa tehtävissä. Kuinka monet tänä päivänä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27576: eläkettä turhaan hakevat naiset ovatkaan
27577: kamppailleet ilman lepohetkeä sotavuosien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27578: kotirintaman uskomattoman moninaista vas- menpiteisiin vanhempien naisten eläke-
27579: tuuta kantaen. Samalla he ovat kasvattaneet, hakemusten asianmukaisen käsittelyn
27580: kouluttaneet ja hoitaneet suurta lapsiparvea turvaamiseksi ja myönteisten päätösten
27581: maatalouden töiden ohella, joissa karjanhoi- määrän lisäämiseksi.
27582: don lisäksi äidin harteilla olivat myös pelto-
27583: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27584:
27585: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Vappu Säilynoja
27586: Pekka Leppänen Raila Aho Asko Apukka
27587: Heli Astala Lauha Männistö
27588: 1990 vp. 729
27589:
27590:
27591: Toivomusaloite n:o 681
27592:
27593:
27594:
27595:
27596: Jouppila ym.: Ylimääräisen rintamalisän korottamisesta
27597:
27598:
27599: Eduskunnalle
27600: Sotaveteraanien eläketurva on hyvin auttamiseksi olisi ylimääräistä rintamalisää
27601: vaihteleva. Heikoimmassa asemassa ovat ne korotettava. Samalla olisi sotavuodet otet-
27602: veteraanit, jotka ovat pienen yrittäjä- tai tava huomioon eläkkeen määrää laskettaes-
27603: maatalousyrittäjäeläkkeen varassa tai jotka sa.
27604: ovat olleet yksityisen palveluksessa. Heille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27605: ei mm. lasketa sotavuosia eläkkeeseen oi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27606: keuttavaksi ajaksi. Samoin eläketurva on muksen,
27607: heikointa vanhimmissa ikäluokissa, ts. niillä
27608: veteraaneilla, joilla rintamapalvelus kesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27609: pisimpään. Heikon eläkkeen varassa eläviä sotavuosien ottamiseksi huomioon elä-
27610: veteraaneja on suhteellisesti eniten Pohjois- ketulokertymää laskettaessa myös yksi-
27611: Suomessa ja yleensä maaseudulla, jossa tyisellä sektorilla ja että ylimääräisen
27612: palkkataso on ollut alhainen ja eläkekerty- rintamalisän tasoa nostetaan niin, että
27613: mä jäänyt pieneksi. Näiden veteraanien se on 30 % kansaneläkkeen lisäosasta.
27614: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27615:
27616: Riitta Jouppila Eino Siuruainen Tytti Isohookana-Asunmaa
27617: Tellervo Renko Pentti Kettunen Oiva Savela
27618: Sakari Valli Riitta Uosukainen Juhani Vähäkangas
27619: Juhani Alaranta Ole Wasz-Höckert Ritva Vastamäki
27620:
27621:
27622:
27623:
27624: 49 200136P
27625: 730 1990 vp.
27626:
27627: Toivomusaloite n:o 682
27628:
27629:
27630:
27631:
27632: Joutsensaari: Kotityötä tekevien eläketurvan järjestämisestä
27633:
27634:
27635: Eduskunnalle
27636: Suomessa on kansalaisten eläketurva pys- vat eläkeiässään tyytymään kaikkein pie-
27637: tytty järjestämään kansainvälisesti kohtuul- nimpään eläketurvaan verrattuna muihin
27638: lisella tavalla. Kansaneläkejärjestelmän ja kansalaisiin.
27639: sitä täydentävien työeläkejärjestelmien avul- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27640: la lähes kaikkien kansalaisten toimeentulo nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27641: on työelämästä poissiirtymisen jälkeen koh- muksen,
27642: tuullisella tasolla. Merkittävin niistä kansa-
27643: laisryhmistä, joiden eläketurva jää liian pie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27644: neksi, ovat kotiäidit ja muut kotityötä teke- miin kotiäitien ja muiden kotona palkat-
27645: vät henkilöt. He ovat tehneet yhteiskunnalle ta työtä tehneiden kansalaisten nykyi-
27646: erittäin arvokasta työtä palkatta kasvattaes- sen heikon eläketurvan parantamiseksi
27647: saan lapsia ja hoitaessaan perhettään. On perustamalla heille oman eläkejärjestel-
27648: varsin epäoikeudenmukaista kotona työtä män samoin kuin muilla kansalaisilla on
27649: tehneitä henkilöitä kohtaan, että he joutu- erityyppisiä työeläkejärjestelmiä.
27650: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27651: Gunnar Joutsensaari
27652: 1990 vp. 731
27653:
27654: Toivomusaloite n:o 683
27655:
27656:
27657:
27658:
27659: Joutsensaari: Rintamaveteraanien kuntoutuksen ja toimeentu-
27660: lon turvaamisesta
27661:
27662:
27663: Eduskunnalle
27664: Maassamme valmistaudutaan viettämään Näille kunniakansalaisille on suotava hei-
27665: talvisodan muistojuhlaa maaliskuun 13 päi- dän arvonsa mukainen kohtelu. Sotainvali-
27666: vänä 1990. 50 vuotta on kulunut siitä päiväs- deille, sotaveteraaneille ja vielä elossa oleville
27667: tä, jolloin aseet rintamilla vaikenivat, maa kaatuneiden lähiomaisille tulee antaa valtio-
27668: heräsi pelosta, sai kokea raskaan rauhan, vallan toimesta kaikki mahdollinen taloudel-
27669: mutta sai tuntea elävänsä edelleenkin itsenäi- linen apu heidän elämänolosuhteidensa tur-
27670: senä valtiona. vaamiseksi.
27671: Vastuun maan puolustamisesta kantoivat Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
27672: ne miehet ja naiset, jotka asettuivat lakiemme kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27673: ja velvollisuutensa mukaisesti torjumaan
27674: hyökkäystä. että hallitus ryhtyisi erittäin kiireelli-
27675: Näitä miehiä ja naisia, sotiemme veteraa- siin toimiin sotiemme kunniakansalais-
27676: neja, kutsutaan kunniakansalaisiksi. Arvoni- ten hyvinvoinnin turvaamiseksi kuntou-
27677: mi on oikeaan osunut. Nykyään me kaikki tuksen ja muun huollon suhteen, jolloin
27678: suomalaiset tiedämme, mistä me olemme pe- pienenä yksityiskohtana voisivat olla
27679: lastuneet lujan puolustustahtomme sekä näi- etelän auringon lämpöön suuntautuvat
27680: den miesten ja naisten velvollisuudentunnon kuntoutuslomamatkat.
27681: ansiosta.
27682: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27683:
27684: Gunnar Joutsensaari
27685: 732 1990 vp.
27686:
27687: Toivomusaloite n:o 684
27688:
27689:
27690:
27691:
27692: Juhantalo ym.: Perusturvaa koskevan puitelain säätäruisestä
27693:
27694:
27695: Eduskunnalle
27696: Viime vuosikymmenen sosiaaliturvauudis- Etuuksien saamiselle on sekä säädetty että
27697: tukset olivat, kansaneläkeuudistusta lukuun käytännössä asetettu erilaisia esteitä. Myös
27698: ottamatta, korostuneesti ansioturvaan koh- hakemusten käsittelyajat voivat aiheuttaa
27699: distettuja. Etenkin hyvätuloisten, pitkään ja toimeentulo-ongelmia. Asioita ei vielä käsi-
27700: vakiintuneesti työsuhteessa olleiden toimeen- tellä riittävästi viran puolesta ja palvelupe-
27701: tuloturva paranikin merkittävästi. Sen sijaan riaatetta korostaen.
27702: eri päivärahojen ja korvausten vähimmäista- Perusturvan kehittämisestä on puhuttu
27703: soa korotettiin varsin vähän, kun otetaan paljon. Asiaa on myös selvitetty jo varsin
27704: huomioon etuuksien samanaikainen muuttu- seikkaperäisesti. Silti nykyisen hallituksen
27705: minen veronalaisiksi. Tuloerot kasvoivat toimenpiteet ovat jääneet miltei olematta-
27706: myös sosiaaliturvan sisällä. Kuva on sitä miksi.
27707: selvempi, kun muistetaan uudistuksia edeltä- Suomen Keskustan eduskuntaryhmä on
27708: neinä vuosina tapahtunut vähimmäisturvan useissa eri yhteyksissä, mm. yhdessä SKDL:n
27709: jälkeenjääneisyys. Nykyinen hallitus ei ole kanssa, jo aiemmin vaatinut perusturvan
27710: kuitenkaan halunnut jatkaa sosiaaliturvan uudistustyön käynnistämistä. Perusturvan
27711: uudistamista perusturvaan kuuluvien vähim- uudistamisessa on kysymys ihmisarvoiseen
27712: mäisetuuksien osalta. elämiseen tarvittavasta rahallisesta, luonteel-
27713: Ansiosidonnainen etuus on yleensä ollut taan ensisijaisesta vähimmäistoimeentulon
27714: tasoltaan riittävä, ainakin, jos on kysymys turvasta ja Opiskeluajan taloudellisesta tues-
27715: parempituloisesta henkilöstä. Samalla perus- ta.
27716: teella maksettava vähimmäisturva ei kuiten- Uuden vuosikymmenen alkaessa on välttä-
27717: kaan ehkä riitä edes ihmisarvoiseen elämään. mätöntä parantaa vähimmäistoimeentulon
27718: Kaikkein heikoin on ennestään vaikeassa tasoa. Jotta perusturvauudistuksen toteutta-
27719: asemassa olevien syrjäytyneiden asema. misessa päästäisiin eteenpäin, tulisi perustur-
27720: Muutoinkin matalassa perusturvassa on van tärkeimpien etuuksien korottamiseen
27721: vielä tasoeroja. Niitä on perusteltu järjestel- ryhtyä mahdollisimman pian säätämällä pe-
27722: mien erilaisilla tavoitteilla. Tällä etuuden va- rusturvaa koskeva puitelaki. Samassa yhtey-
27723: rassa elävän kannalta keinotekoisella teorial- dessä tulisi puuttua etuuslainsäädännössä
27724: la on kuitenkin käytännössä puolusteltu vain oleviin moniin muihin epäkohtiin, kuten vä-
27725: sitä, että jonkin lain mukainen perusturva on liinputoamista aiheuttaviin tekijöihin, lapsi-
27726: vielä pienempi kuin jonkin toisen. korotusten riittämättömyyteen ja erilaisiin
27727: Yhtenäisen ja tasoltaan riittävän perustur- kohtuuttomiin rajoituksiin tai epäjohdonmu-
27728: van aikaansaaminen on tärkeä ja kiireellisesti kaisuuksiin. Puitelakiin tulisi sisällyttää mm.
27729: toteutettava tavoite. Yhteiskunnan velvolli- kansalaisten palvelun parantamiseksi sään-
27730: suutena on huolehtia siitä, että sosiaaliturva nökset siitä, että perusturva voitaisiin hakea
27731: toimii tehokkaasti ja nopeasti, kun siihen aina yhdeltä taholta (ns. yhden luukun peri-
27732: joudutaan turvautumaan. Aivan erityisesti aate).
27733: sosiaalisen yhteisvastuun periaate koskee vä- Katsomme, että puitelaissa tulisi säätää
27734: himmäistoimeentulon järjestämistä. nykyisistä vähimmäisetuuksista, kuten kan-
27735: Perusturva on myös aukollista. Järjestel- saneläkkeistä, työttömyyspäivärahasta, sai-
27736: mien väliinputoamisia tapahtuu edelleen. rauspäivärahasta, lasten kotihoidon tuesta ja
27737: 1990 vp. - TA n:o 684 733
27738:
27739:
27740: opintotuesta. Näiden vähimmäisetuuksien ta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27741: soa tulisi korottaa asteittain 3 000 markkaan perusturvaa koskevan puitelain säätä-
27742: kuukaudessa ja samalla tulisi korjata perus- miseksi siten, että vähimmäisetuuksien
27743: turvassa ilmenevät monet muut kohtuutto- taso korotettaisiin 3 000 markkaan
27744: muudet ja epäjohdonmukaisuudet. kuukaudessa sekä siten, että nykyiseen
27745: On syytä todeta, että eduskuntaryhmien järjestelmään liittyvät hallinnolliset ja
27746: asettaman perusturvatyöryhmän yksimieli- muut epäkohdat voitaisiin korjata.
27747: sessä muistiossa 2.6.1989 ehdotetaan puite-
27748: lain säätämistä.
27749: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27750: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27751: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27752:
27753: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen
27754: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
27755: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen
27756: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki
27757: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Annikki Koistinen
27758: Heikki Kokko Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari
27759: Matti Maijala Kalevi Mattila Einari Nieminen
27760: Seppo Pelttari Hannele Pokka Pekka Puska
27761: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
27762: Pauli Saapunki Aapo Saari Kimmo Sarapää
27763: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
27764: ·Taisto Tähkämaa Jukka Vihriälä Johannes Virolainen
27765: Matti Väistö Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen
27766: 734 1990 vp.
27767:
27768: Toivomusaloite n:o 685
27769:
27770:
27771:
27772:
27773: Juhantalo ym.: Sapattivapaajärjestelmän toteuttamisesta
27774:
27775:
27776: Eduskunnalle
27777: Työelämän nopean muutoksen johdosta min helpottaa sitä. Tämä on mahdollista
27778: tietyissä tehtävissä työskentelevät työntekijät siten, että uuvuttaviin ammatteihin ja toisaal-
27779: "palavat loppuun" liian suurten muutosten ja ta muuttuviin tehtäviin riittäisi paremmin
27780: paineiden alla. Toisissa tehtävissä taas työ työvoimaa, kun olisi mahdollisuus päästä
27781: saattaa olla yksitoikkoista. Lisäksi on suuri määrävälein vapaalle ja säilyttää terveys, hy-
27782: määrä fyysisesti rasittavia työtehtäviä, joissa vinvointi ja ammattitaito. Koska sapattiva-
27783: työntekijä uupuu. Tällaisissa tapauksissa sa- paan tavoitteena on työkyvyttömyyden eh-
27784: pattivapaa antaisi mahdollisuuden henkisten käiseminen, työkyvyttömyyden riski pitäisi
27785: ja fyysisten voimien kokoamiseen. ennakoida ja ehkäisy järjestää mahdollisim-
27786: Entistä pienempi osa kansalaisista siirtyy man varhain silloin, kun työntekijän omat
27787: eläkkeelle normaalissa eläkeiässä. Sapatti- voimat riittävät vielä toimintakyvyn ylläpitä-
27788: vapaajärjestelmän toteuttamisella on tavoit- miseen ja edistämiseen.
27789: teena edistää ihmisten halukkuutta työn te- Sapattivapaaseen tulisi olla oikeutettu jo-
27790: kemiseen ja parantaa heidän mahdollisuuk- kaisen, jonka palvelussuhde yhteen tai
27791: siaan mielekkäästi ja terveenä päästä eläk- useampaan työnantajaan on kestänyt tietyn
27792: keelle normaalissa eläkeiässä. Pyrkimyksenä määräajan. Jokaista määräaikaista jaksoa
27793: on myötävaikuttaa siihen, etteivät ihmiset kohti tulisi olla mahdollisuus laissa säädettä-
27794: uupuisija kyllästyisi työntekoon ennenaikai- vällä tavalla riittävän pituiseen sapattivapaa-
27795: sesti. seen. Omaa työtä tekeville tulisi olla oikeus
27796: Sapattivapaan ensisijaisena tavoitteena on saada lomitusapua sapattivapaan aikana.
27797: rikastuttaa käyttäjänsä elämää, mikä jo on Kunkin tulisi saada käyttää sapattivapaata
27798: sinänsä arvokasta. Toisaalta sapattivapaajär- itse valitsemaansa tarkoitukseen.
27799: jestelmä edistäisi työelämän kehittämistä. Sa- Sapattivapaan aikana palvelussuhde jat-
27800: pattivapaa aiheuttaa tehtävien kiertoa, mikä kuisi entiseen tapaan. Maksettava palkka
27801: osaltaan parantaa työvoiman ammattitaitoa kuitenkin poikkeaisi työssäoloajalta makset-
27802: ja elinkeinoelämään sopeutumiskykyä. Li- tavasta palkasta.
27803: säksi sapattivapaan mahdollisuus vaatii työn- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27804: antajalta suunnitelmallista työvoiman käyt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27805: töä ja koulutusta, mikä osaltaan parantaisi
27806: elinkeinoelämän kilpailukykyä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27807: Sapattivapaajärjestelmän toteuttamisen ei sapattivapaajärjestelmän toteuttami-
27808: tulisi lisätä työvoimapulaa, vaan mieluum- seksi.
27809:
27810: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27811:
27812: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen
27813: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
27814: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen
27815: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki
27816: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Annikki Koistinen
27817: Heikki Kokko Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari
27818: Matti Maijala Kalevi Mattila Einari Nieminen
27819: 1990 vp. - TA n:o 685 735
27820:
27821: Seppo Pelttari Hannele Pokka Pekka Puska
27822: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
27823: Pauli Saapunki Aapo Saari Kimmo Sarapää
27824: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
27825: Taisto Tähkämaa Jukka Vihriälä Johannes Virolainen
27826: Matti Väistö Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen
27827: 736 1990 vp.
27828:
27829: Toivomusaloite n:o 686
27830:
27831:
27832:
27833:
27834: Juhantalo ym.: Pienyrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta
27835:
27836:
27837: Eduskunnalle
27838: Pienyrittäjien sosiaaliturva on jäänyt sel- renssiaikaan liittyvä eriarvoisuus muihin am-
27839: västi jälkeen muihin ammattiryhmiin verrat- mattiryhmiin nähden. Sairausvakuutuslain
27840: tuna. Vaikka pienyrittäjien sosiaaliturvan ko- mukainen omavastuuaika koskee käytännös-
27841: hentamista on viime vuosina valmisteltu mm. sä lähes yksinomaan vain omaa työtään te-
27842: yrittäjien sosiaaliturvatoimikunnassa ja pien- keviä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Työso-
27843: yrittäjien lomatyöryhmässä, ei heidän sosiaa- pimuslain ja työehtosopimusten perusteella
27844: liturvansa ole juuri parantunut, vaan ero palkaton omavastuu on palkansaajien osalta
27845: muihin ammattiryhmiin on kasvanut. lyhyissä sairauksissa korkeintaan yksi päivä,
27846: Pienyrittäjän vuosilomajärjestelmän mu- kun se pienyrittäjien osalta on sairausvakuu-
27847: kainen vuosiloma on koko olemassaolonsa tuslain mukaan seitsemän päivää pidempi.
27848: ajan eli vuodesta 1977 pysynyt ennallaan Sairausvakuutuslakia olisi muutettava tältä
27849: kuutena työpäivänä. Tänä aikana on sekä osin vastaamaan palkansaajapuolella olevaa
27850: työntekijöiden että maatalousyrittäjien vuo- käytäntöä.
27851: siloman pituus kasvanut. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27852: Vuosiloman lyhyyden lisäksi pienyrittäjien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27853: lomaoikeutta rajoittaa vuosilomarahan pie-
27854: nuus ja varsinkin järjestelmän tiukat tulora- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
27855: jat. Ahtaiden tulorajojen vuoksi suuri osa menpiteisiin pienyrittäjien sosiaalitur-
27856: pienyrittäjistä on kokonaan vuosilomajärjes- van parantamiseksi kehittämällä pien-
27857: telmän ulkopuolella. yrittäjien vuosilomajärjestelmää ja ly-
27858: Toinen merkittävä pienyrittäjien sosiaali- hentämällä pienyrittäjien sairausvakuu-
27859: turvaan liittyvä epäkohta on sairausajan ka- tuksen omavastuuaikaa.
27860: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27861:
27862: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen
27863: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
27864: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen
27865: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki
27866: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Annikki Koistinen
27867: Heikki Kokko Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari
27868: Matti Maijala Kalevi Mattila Einari Nieminen
27869: Seppo Pelttari Hannele Pokka Pekka Puska
27870: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
27871: Pauli Saapunki Aapo Saari Kimmo Sarapää
27872: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
27873: Taisto Tähkämaa Jukka Vihriälä Johannes Virolainen
27874: Matti Väistö Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen
27875: 1990 vp. 737
27876:
27877:
27878: Toivomusaloite n:o 687
27879:
27880:
27881:
27882:
27883: Jurva ym.: Harkinnanvaraisen työllistämistuen korottamisesta
27884:
27885:
27886: Eduskunnalle
27887: Harkinnanvarainen työllistäminen on to- neena, sillä juuri harkinnanvaraisilla työllis-
27888: dettu tehokkaaksi työllisyyden hoitokeinoksi tämismäärärahoilla voidaan estää väliinpu-
27889: yksilötasolla. Se on myös tehokas menetelmä toajien syntyminen ja auttaa yksilötasolla
27890: ehkäistä pitkään jatkuvaa työttömyyttä sel- ihmisiä heidän työllisyysongelmissaan par-
27891: laisen henkilön osalta, joka on vaarassa jou- haiten.
27892: tua kokonaan ulos työmarkkinoilta. Harkin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27893: nanvarainen työllistäminen on havaittu lisäk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27894: si tehokkaaksi vajaakuntoisten työllistämis- vomuksen,
27895: keinoksi.
27896: Harkinnanvaraiset työllistämismäärärahat että hallitus ottaisi valtion vuoden
27897: ovat kuitenkin jatkuvasti alentuneet ja tästä 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
27898: on aiheutunut työllisyysviranomaisten mah- tävän määrärahan harkinnanvaraisen
27899: dollisuuksien heikkeneminen työllistämises- työllistämistuen korottamiseksi riittä-
27900: sä. Menettelyä ei voida pitää oikeaan Osu- välle tasolle.
27901: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27902: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
27903: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
27904: Tina Mäkelä
27905: 738 1990 vp.
27906:
27907: Toivomusaloite n:o 688
27908:
27909:
27910:
27911:
27912: Jurva ym.: Suomeen suuntautuvan paluumuuton helpottami-
27913: sesta
27914:
27915:
27916: Eduskunnalle
27917: Maassamme on tällä hetkellä varsinkin Valtiovallan tulisikin pikaisesti ryhtyä te-
27918: Ruuhka-Suomen alueella tosiasiallinen työ- hokkaisiin toimiin ulkomailla asuvien suo-
27919: voimapula. Siksi on ryhdytty puhumaan ul- malaisten paluumuuton esteiden poistami-
27920: komaisen työvoiman maahantuonnista. Aja- seksi, jolloin saataisiin maahamme runsaasti
27921: tus on saanut kannatusta jopa työvoimami- ammattitaitoista ja valmiiksi suomen kieltä
27922: nisteriössä. äidinkielenään puhuvaa työvoimaa. Tällöin
27923: Mikäli maahamme tarvitaan lisää työvoi- vältyttäisiin tarpeettomalta työvoiman kau-
27924: maa, on ensisijaisesti otettava huomioon ne kotuonnilta, josta seurauksena olisi mm. kie-
27925: suomalaiset, jotka ovat joutuneet aikoinaan liongelmia ja kulttuuriristiriitoja.
27926: suurtyöttömyyden johdosta muuttamaan ul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27927: komaille työnhakuun. Näitä siirtolaisia asuu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27928: esim. Ruotsissa satojatuhansia. muksen,
27929: Monet heistä olisivat edelleenkin valmiita
27930: muuttamaan takaisin kotimaahansa, mikäli että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
27931: heille saataisiin hankituksi työpaikka ja asun- menpiteisiin ulkomailla asuvien suoma-
27932: to. Tämän myöntää myös työvoimaministe- laisten paluumuuton helpottamiseksi.
27933: riön neuvotteleva virkamies.
27934: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27935: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
27936: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
27937: Tina Mäkelä
27938: 1990 vp. 739
27939:
27940: Toivomusaloite n:o 689
27941:
27942:
27943:
27944:
27945: Jurva ym.: Rintamalisän korottamisesta
27946:
27947:
27948: Eduskunnalle
27949: Asumiskustannukset ja elintarvikkeiden markkaan kuukaudessa. Veteraanien keski-
27950: hinnat ovat jatkuvasti nousseet enemmän ikä lähestyy tällä hetkellä jo 70:tä vuotta,
27951: kuin keskimääräinen kustannusnousu on ol- jolloin iän lisääntymisen myötä sodan aiheut-
27952: lut. Tämä on merkinnyt vaikeuksia ennen tamat fyysiset ja henkiset vammat· vaivaavat
27953: kaikkea pienituloisimmille henkilöille, joihin yhä enemmän. Tämän takia heidän kuollei-
27954: kuuluvat useissa tapauksissa eläkeläiset ja suutensa alkaa jyrkästi kasvaa, ja näin ollen
27955: sotiemme veteraanit. Tämä on merkinnyt kunniavelka on vaarassa jäädä maksamatta
27956: maamme vapautta puolustaneiden ihmisten yhä useammalle veteraanille.
27957: toimeen~ulon jyrkkää heikentymistä viimeisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27958: nä vuosma. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27959: Veteraanien ylimääräiseen rintamalisään vomuksen,
27960: saatiin vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
27961: aikaan korotus. Lisäksi on sovittu korotuk- että hallitus ottaisi valtion vuoden
27962: sesta vuoden 1991 aikana. Ylimääräinen rin- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
27963: tamalisä ei kuitenkaan tuo riittävää helpotus- tävän määrärahan veteraanien rintama-
27964: ta taloudelliseen tilanteeseen läheskään kai- lisän korottamiseksi 500 markkaan
27965: kille veteraaneille, joten olisi ehdottoman kuukaudessa.
27966: välttämätöntä korottaa rintamalisä 500
27967: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27968: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
27969: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
27970: Tina Mäkelä
27971: 740 1990 vp.
27972:
27973: Toivomusaloite n:o 690
27974:
27975:
27976:
27977:
27978: Jurva ym.: Vanhuskuraattoreiden toimien perustamisesta
27979:
27980:
27981: Eduskunnalle
27982: Eläkeikään ehtineet vanhukset ovat usein merkittävästi tehokkaampaan valvontaan ja
27983: voimattomia itse hoitamaan asioitaan ja kunnioittamiseen. Parhaiten tämä tapahtuisi
27984: pitämään puoliaan heihin kohdistuvissa siten, että valtion toimesta kunnille korvat-
27985: asioissa, joissa monesti esiintyy mm. syrjin- taisiin sellaisen henkilön palkkakulut nor-
27986: tää. Tälläisia tapauksia ovat mm. sosiaalivi- maalin valtioapujärjestelmän mukaan, jonka
27987: ranomaisten taholta esiintyvä piittaamatto- tehtävänä olisi toimia vanhusten etujen puo-
27988: muus ja epäinhimillisyys, asiaton puuttumi- lustajana kunnassa. Häntä voitaisiin nimit-
27989: nen vanhusten oikeuteen määrätä omista tää vaikkapa vanhuskuraattoriksi kunnassa.
27990: asioistaan, viranomaisten ja Kansaneläkelai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27991: toksen taholta tehtävät päätökset asian- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27992: omaista itseään kuulematta, vanhuksen elä- vomuksen,
27993: keoikeuksiin perusteeton puuttuminen, so-
27994: siaaliviranomaisten esitysten huomioon ot- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
27995: tamatta jättäminen Kansaneläkelaitoksessa miin valtion tuen avulla kuntiin palkat-
27996: ja niin edelleen. Tämän takia maassamme tavien vanhuskuraattoreiden toimien pe-
27997: tulisi pikaisesti ryhtyä vanhusten oikeuksien rustamiseksi.
27998: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27999:
28000: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
28001: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
28002: Tina Mäkelä
28003: 1990 vp. 741
28004:
28005:
28006: Toivomusaloite n:o 691
28007:
28008:
28009:
28010:
28011: Jäätteenmäki ym.: Työelämän tasa-arvotutkimuksen edistä-
28012: misestä
28013:
28014:
28015: Eduskunnalle
28016: Naisille ja miehille ei makseta samasta alainen ja ennakkoluuloton naisten ja mies-
28017: työstä eikä samanarvoisesta työstä samaa ten töiden ja tehtävien uudelleen arviointi.
28018: palkkaa, vaikka maamme on sitoutunut to- Uudelleenarvioinnissa tulee käyttää hyväksi
28019: teuttamaan muun muassa ko. asiaa koskevia sekä koti- että ulkomaisia ko. asiaan liittyviä
28020: ILOn sopimuksia. Samapalkkaisuuden to- tutkimuksia ja kokeiluja.
28021: teuttaminen käytännössä edellyttää naisten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28022: miesten töiden ja tehtävien laaja-alaista ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28023: ennakkoluulotonta uudelleenarviointia. Sii- muksen,
28024: hen liittyviä tutkimuksia ja kokeiluja on tehty
28025: monissa maissa ja niiden perusteella naisten että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28026: palkkauksessa olevia epäkohtia on voitu kor- piteisiin työelämän tasa-arvoa edistävän
28027: jata. tutkimus- ja kokeilutoiminnan kehittä-
28028: Naisten ja miesten palkkauksellisen eriar- miseksi.
28029: voisuuden poistamiseksi tulee suorittaa laaja-
28030: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28031:
28032: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää
28033: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen
28034: 742 1990 vp.
28035:
28036: Toivomusaloite n:o 692
28037:
28038:
28039:
28040:
28041: Jäätteenmäki ym.: Syöpäpotilaiden kipulääkekustannusten
28042: korvaamisesta täysimääräisesti
28043:
28044:
28045: Eduskunnalle
28046: Suomessa on kaikki tieto ja taito tehok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28047: kaaseen kivunlievitykseen. Sitä tulee myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28048: käyttää tarkoituksenmukaisesti potilaiden vomuksen,
28049: elämänlaadun parantamiseksi. Potilailla ja
28050: omaisilla tulee olla oikeus vaatia tehokasta että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28051: kivunlievitystä silloin, kun he katsovat sen piteisiin syöpäpotilaiden kalliiden kipu-
28052: tarpeelliseksi. Kipulääkkeet ovat kuitenkin lääkkeiden korvaamiseksi täysimääräi-
28053: syöpäpotilaille todella kalliita. sesti.
28054: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28055: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää
28056: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen
28057: Håkan Malm
28058: 1990 vp. 743
28059:
28060:
28061: Toivomusaloite n:o 693
28062:
28063:
28064:
28065:
28066: Jäätteenmäki ym.: Kotirintamanaisten kuntoutuksen järjestä-
28067: misestä
28068:
28069:
28070: Eduskunnalle
28071: Kotirintamanaiset tekivät sodan aikana vaatii, että myös sotaveteraanien puolisoille,
28072: hyvin arvokasta työtä tehtaissa, pelloilla, vi- kotirintamanaisille, annetaan entistä enem-
28073: rastoissa ja kaupoissa. He joutuivat kotirin- män mahdollisuuksia kuntoutukseen.
28074: tamalla vastaamaan kaikesta työstä miesten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28075: ollessa rintamalla. Raskaat sotavuodet ovat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28076: johtaneet ennenaikaiseen sairastamiseen. Li- vomuksen,
28077: säksi moni nainen on hoitanut sairasta puo-
28078: lisoaan ilman minkäänlaista yhteiskunnan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28079: tukea. piteisiin kotirintamanaisten kuntoutuk-
28080: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sen järjestämiseksi.
28081: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28082:
28083: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää Mirja Ryynänen
28084: 744 1990 vp.
28085:
28086: Toivomusaloite n:o 694
28087:
28088:
28089:
28090:
28091: Kalliomäki ym.: Huippu-urheilijoiden taloudellisen aseman
28092: turvaamisesta aktiiviuran päätyttyä
28093:
28094:
28095: Eduskunnalle
28096: On ilmeistä, että merkittävä enemmistö Tällöin menestyksen eteen tehdyt taloudel-
28097: suomalaisista kokee liikuntakulttuurin ja ur- liset ja muut uhraukset ovat usean urheilijan
28098: heilun ylipäänsä myönteisenä asiana. Paljolti kohdalla heijastuneet kielteisesti myöhempiin
28099: tähän on varmasti vuosien saatossa vaikutta- elämän vaiheisiin.
28100: nut maamme urheilijoiden menestys kansain- Myös nykypäivän olympiavoittaja joutuu
28101: välisissä suurkisoissa. saamastaan valmennus- ja muusta tuesta
28102: Suomalainen yhteiskunta ei kuitenkaan ole huolimatta tinkimään monesti kohtuuttoman
28103: menestyneimpienkään urheilijoidensa koh- paljon muista elämäntavoitteistaan esimer-
28104: dalla, Paavo Nurmen ja Ville Ritolan kaltai- kiksi koulutuksen ja sitä kautta tulevan am-
28105: sia poikkeuksia lukuun ottamatta, kiinnittä- matin kohdalla.
28106: nyt huomiota urheilijan urheilu-uran jälkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28107: seen, usein vaikeaan elämäntilanteeseen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28108: Suomessa elää määrällisesti pieni, mutta muksen,
28109: aikoinaan maalle suuria palveluksia tehnyt
28110: joukko olympiavoittajia, heistä osa taloudel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
28111: lisesti tai sosiaalisesti vaikeissa oloissa. joilla eläkejärjestelyjen tai vastaavien
28112: Nykyinen huippu-urheilua tukeva valmen- lähinnä sosiaalisten ratkaisujen kautta
28113: nustukijärjestelmä on ollut voimassa vasta vaikutettaisiin niiden ongelmien helpot-
28114: vajaat 20 vuotta. Sitä edeltävän ajan urheili- tamiseen, joita olympiavoiton saavutta-
28115: jat valmentautuivat lähes yksinomaan omin neille urheilijoille on urheilu-uran pää-
28116: kustannuksin. tyttyä ja sen johdosta aiheutunut.
28117: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28118:
28119: Antti Kalliomäki Jussi Ranta Timo Roos
28120: 1990 vp. 745
28121:
28122:
28123: Toivomusaloite n:o 695
28124:
28125:
28126:
28127:
28128: Kankaanniemi ym.: Väestöpoliittisen toimenpideohjelman laa-
28129: timisesta vanhusväestön osuuden kasvaessa
28130:
28131:
28132: Eduskunnalle
28133: Suomen kansan tulevaisuus on synkkä. massa. Myös lapsiperheiden taloudellinen
28134: Kun 1940- ja 1950-luvuilla syntyneet suuret asema on kohtuuttoman heikko. Päivähoito-
28135: ikäluokat tulevat eläkeikään 2000-luvun al- ja asuntoasiat ovat olleet ja ovat yhäkin
28136: kuvuosina ja -vuosikymmeninä, ovat par- heikosti hoidettuja.
28137: haassa työiässä 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla Äärettömän huolestuttavalta näyttävä ke-
28138: syntyneet pienet ikäluokat. Suuri vanhus- hitys on vielä osittain korjattavissa. Toimen-
28139: väestö tarvitsee paljon hoitohenkilöstöä ja piteillä on kuitenkin kiire. Tämän johdosta
28140: myös eläkkeiden maksajia. Näitä ei ole hallituksen tulisi kiireesti laatia väestöpoliit-
28141: riittävästi, koska työikäisten määrä on tuol- tinen ohjelma, jossa määriteltäisiin ne toi-
28142: loin liian pieni. Kehitys ajautuu siis väistä- menpiteet, joihin on ryhdyttävä kansallisen
28143: mättä syvään kriisiin. Kriisiä syventää lisäk- kriisin ehkäisemiseksi. Ohjelma pitäisi laatia
28144: si jatkuvasti kasvava ennenaikaiselle työky- pikaisesti ja asiasta tulisi hallituksen antaa
28145: vyttömyyseläkkeelle siirtyvien suuri määrä lisäksi eduskunnalle tiedonanto mahdollisim-
28146: sekä elintavoista, mm. alkoholismista, joh- man pian.
28147: tuva työkyvyn heikkeneminen nuorissa ikä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28148: luokissa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28149: Syntyvyys Suomessa on ollut parin viime muksen,
28150: vuosikymmenen aikana aivan liian alhainen.
28151: Suomi on ollut tietoisesti lapsivihamielinen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28152: yhteiskunta. Syntymättömiä lapsia on sur- piteisiin väestöpoliittisen toimenpideoh-
28153: mattu satojatuhansia sosiaalisin perustein sa- jelman laatimiseksi edessä olevan väes-
28154: manaikaisesti, kun taloudellinen kehitys tö- ja hoitokatastrofin ehkäisemiseksi
28155: maassa on ollut lähes nopeinta koko maail- Suomessa.
28156: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28157: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
28158: Sauli Hautala Jorma Fred
28159: Eeva-Liisa Moilanen
28160:
28161:
28162:
28163:
28164: 50 200136P
28165: 746 1990 vp.
28166:
28167: Toivomusaloite n:o 696
28168:
28169:
28170:
28171:
28172: Kankaanniemi ym.: Äitiysavustuksen markkamääräisen arvon
28173: korottamisesta
28174:
28175:
28176: Eduskunnalle
28177: Äitiysavustuksen arvo vuonna 1990 on 670 vuoksi, koska avustus maksetaan valtion va-
28178: mk. Avustus annetaan pakkauksena tai raha- roista.
28179: na. Aitiysavustuspakkaus on perinteisesti si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28180: sältänyt lähes täysin kotimaisia tuotteita. Vii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28181: meinen arvonkorotus oli kuitenkin niin alhai- muksen,
28182: nen, että se uhkaa avustuspakkauksen koti-
28183: maisuusasteen säilymistä entisellä korkealla että hallitus huolehtisi siitä, että äi-
28184: tasolla. tiysavustuksen markkamääräistä arvoa
28185: Äitiysavustuksen markkamääräistä arvoa korotetaan tuntuvasti ja samalla turva-
28186: tulee korottaa ja samalla tulee turvata se, että taan avustuspakkauksessa olevien tuot-
28187: pakkauksen sisältönä on kotimaisia korkea- teiden mahdollisimman korkea kotimai-
28188: laatuisia tuotteita. Tämä on tärkeää jo senkin suusaste.
28189: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28190: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
28191: Sauli Hautala Jorma Fred
28192: Eeva-Liisa Moilanen
28193: 1990 vp. 747
28194:
28195: Toivomusaloite n:o 697
28196:
28197:
28198:
28199:
28200: Kankaanniemi ym.: Kansaneläkeuudistuksen neljännen vai-
28201: heen toteuttamisesta
28202:
28203:
28204: Eduskunnalle
28205: Tulonjako maassamme on kehittynyt viime Ainoa mahdollisuus oikeudenmukaisuu-
28206: aikoina yhä epäoikeudenmukaisempaan den lisäämiseksi on kansaneläkeuudistuksen
28207: suuntaan. Erityisesti eläkeläisten kesken kä- pikainen eteenpäinvienti. Kansaneläkkeen li-
28208: teenjäävän tulon määrä on verouudistuksen säosan tuntuva tasokorotus, puolisovähen-
28209: ja eläkepolitiikan peruslinjan johdosta jakau- nyksen poistaminen ja indeksiturvan paran-
28210: tunut entistä epätasaisemmin. Todella suuri- taminen ovat toimenpiteitä, jotka tulee suo-
28211: tuloiset eläkeläiset ovat saaneet huomattavan rittaa kiireesti.
28212: hyödyn verouudistuksen johdosta. Sen sijaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28213: pelkän kansaneläkkeen tai vain pienen an- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28214: sioeläkkeen varassa elävät eivät ole hyötyneet muksen,
28215: verouudistuksesta lainkaan. Kun näihin eläk-
28216: keisiin ei ole tehty viime vuosina minkään- että hallitus viipymättä antaisi edus-
28217: laista tasokorotustakaan, ovat tähän väestö- kunnalle esitykset kansaneläkeuudis-
28218: ryhmään kuuluvat eläkeläiset pudonneet sy- tuksen neljännen vaiheen toteuttamises-
28219: vään kuoppaan. ta.
28220: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28221: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
28222: Sauli Hautala Jorma Fred
28223: Eeva-Liisa Moilanen
28224: 748 1990 vp.
28225:
28226: Toivomusaloite n:o 698
28227:
28228:
28229:
28230:
28231: Kauppinen ym.: Kasvatuksellisen tuen antamisesta perheille
28232:
28233:
28234: Eduskunnalle
28235: Lastensuojeluselonteon käsittelyn yhtey- gelmaa ei ratkaista sillä, että lapsi erotetaan
28236: dessä vuonna 1989 tuli selvästi esiin, että perheestään, koska koko perhe tarvitsee
28237: monien nuorten ja lasten ongelmien taustalla tukea.
28238: on kokonaisvaltaisempi, koko perhettä kos- Jos erilaisten tukitoimien avulla voidaan
28239: kettava tilanne. auttaa perheitä niin, että nuorten joutuminen
28240: Selviytyäkseen tästä perheet tarvitsisivat rikollisuus- tai päihteiden käyttökierteeseen
28241: kokonaisvaltaista tukea, ei ainoastaan talou- voidaan estää, on se inhimillisten tekijöiden
28242: dellisten ongelmiensa ratkaisemiseksi, vaan lisäksi myös tärkeä taloudellinen säästö tule-
28243: myös kasvatuksellista tukea. On kuitenkin vaisuudessa vähentyneinä vankila- yms. lai-
28244: osoittautunut, että kasvatusneuvolatoiminta toskuluina.
28245: muiden nykyisten auttamistaimien rinnalla ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28246: pysty riittävästi tukemaan ongelmalasten ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28247: -nuorten perheitä, jotta he selviytyisivät vai- vomuksen,
28248: keasta tehtävästään.
28249: Lapsen ja nuoren tulevaisuuden kannalta että hallitus osoittaisi varoja ongel-
28250: on ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta malasten ja -nuorten perheiden perhetu-
28251: voi viimeistäänkin tässä vaiheessa tehok- ki/omakohteiden kehittämiseen ja ra-
28252: kaasti toimia kasvatuksellisella tukena. On- kentamiseen.
28253: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28254: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28255: Markku Lehtosaari Pirkko Ikonen
28256: Annikki Koistinen
28257: 1990 vp. 749
28258:
28259:
28260: Toivomusaloite n:o 699
28261:
28262:
28263:
28264:
28265: Kauppinen ym.: Opiskelijoiden ja yrittäjien etujen parantami-
28266: sesta sairaustapauksissa
28267:
28268:
28269: Eduskunnalle
28270: Perheenemäntien, maanviljelijöiden, opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28271: kelijoiden ja yksityisyrittäjien sairastuessa he kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28272: joutuvat kustantamaan itselleen sijaisapua jo
28273: ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen, paitsi että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
28274: opiskelijat. Kaikilla näihin ryhmiin kuuluvil- menpiteisiin perheenemäntien, opiskeli-
28275: la on sairauden aiheuttamat lisäkustannukset joiden ja yrittäjien etujen parantamisek-
28276: yleensä jo ensimmäisestä sairauspäivästä al- si sairaustapauksissa ja että tähän kor-
28277: kaen. He eivät saa toimeentuloturvaa kuten vaukseen varattaisiin riittävät määrära-
28278: palkkatyössä käyvät saavat työehtosopimus- hat.
28279: ten nojalla koko sairausajalta. Tämä tuo
28280: eriarvoisuutta kansalaisten keskuuteen.
28281: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28282: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28283: Markku Lehtosaari Pirkko Ikonen
28284: Annikki Koistinen
28285: 750 1990 vp.
28286:
28287: Toivomusaloite n:o 700
28288:
28289:
28290:
28291:
28292: Kauppinen ym.: Saattajapäivärahan toteuttamisesta sairausva-
28293: kuutuksessa
28294:
28295:
28296: Eduskunnalle
28297: Vanhusten, vammaisten ja lasten käyminen päivärahan määräytymisperusteiden mu-
28298: eri terveydenhoidon pisteissä vaatii usein kaan.
28299: saattajan mukaan. Saattaja joutuu useissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28300: tapauksissa ottamaan mm. palkatonta lomaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28301: tai pitkien välimatkojen vuoksi ruokailemaan vomuksen,
28302: ja jopa yöpymäänkin asian hoidon vuoksi.
28303: Hän ei useinkaan ole oikeutettu saamaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28304: mitään korvausta menetyksistään. Ns. saat- saattajapäivärahan toteuttamiseksi ter-
28305: tajapäivärahalla voitaisiin asia hoitaa kun- veydenhoidossa.
28306: toon. Se voisi esimerkiksi määräytyä Sairaus-
28307: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28308:
28309: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28310: Markku Lehtosaari Pirkko Ikonen
28311: Annikki Koistinen
28312: 1990 vp. 751
28313:
28314: Toivomusaloite n:o 701
28315:
28316:
28317:
28318:
28319: Kautto ym.: Sosiaaliturvaetuisuuksien parantamisesta raskaus-
28320: ajalta
28321:
28322:
28323: Eduskunnalle
28324: Lapsiperheet ovat monella tavoin ahtaalla olisi kuitenkin paras. Samoin se olisi sitä
28325: taistellessaan lastenhoitovaikeuksien ja ta- myös työnantajan osalta, jolloin sijaisuudet
28326: loudellisten ongelmien parissa. Yhä vanhem- voitaisiin hoitaa pidempinä ja selkeämpinä
28327: pana tapahtuvien synnytysten ja taloudellis- kokonaisuuksina.
28328: ten ongelmien vuoksi useissa perheissä lapset Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28329: halutaan hankkia myös mahdollisimman ly- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28330: hyellä ikävälillä. Niinpä äiti on usein vielä
28331: äitiyslomalla alkaessaan odottaa seuraavaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28332: lastaan. lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
28333: Mikäli äiti haluaa olla kotona koko peräk- äidin peräkkäisten raskauksien koto-
28334: käisten synnytysten välin, se vaikuttaa alen- naoloaika ei heikentäisi perheen sosiaa-
28335: tavasti hänen äitiyspäivärahaansa. Lasten liturvaetuuksia tai muuta taloudellista
28336: hoidon ja äidin terveyden kannalta ratkaisu turvallisuutta.
28337: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28338:
28339: Tarja Kautto Tuula Paavilainen Matti Luttinen
28340: Riitta Myller Matti Saarinen Ole Wasz-Höckert
28341: Jouni J. Särkijärvi Ritva Laurila Eeva-Liisa Moilanen
28342: Antti Kalliomäki Lauri Metsämäki Kaarina Dromberg
28343: Saara-Maria Paakkinen
28344: 752 1990 vp.
28345:
28346: Toivomusaloite n:o 702
28347:
28348:
28349:
28350:
28351: Kautto ym.: Vanhusten ja vammaisten kotihoidon tukea kos-
28352: kevien säännösten selkeyttäruisestä
28353:
28354:
28355: Eduskunnalle
28356: Vammaisten lasten kotihoidon tilanne nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28357: vaihtelee kunnittain suuresti. Monissa kun- vomuksen,
28358: nissa kotihoidon tukeminen nähdään vain
28359: perheen taloudellisena tukimuotona eikä hoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28360: tomuotona. Kokonaisuudessaan vanhusten, menpiteisiin vanhusten, vammaisten ja
28361: vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoi- pitkäaikaissairaiden kotihoidon järjes-
28362: don tuen osalta voimassa olevaa säännöstöä telmän ja taloudellisten tukimuotojen
28363: ja tilannetta voidaan pitää erittäin epäselvänä selkeyttämiseksi ja taloudellisen yhden-
28364: ja sekavana. vertaisuuden toteuttamiseksi.
28365: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28366: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28367:
28368: Tarja Kautto Tuula Paavilainen Matti Luttinen
28369: Riitta Myller Matti Saarinen Jouni J. Särkijärvi
28370: Ritva Laurila Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg
28371: Saara-Maria Paakkinen
28372: 1990 vp. 753
28373:
28374: Toivomusaloite n:o 703
28375:
28376:
28377:
28378:
28379: Kautto ym.: Päihdeongelmaisten äitien tukitoiminnan aloitta-
28380: misesta turvakotien yhteydessä
28381:
28382:
28383: Eduskunnalle
28384: Eräs uusi lastensuojelun kehittämishaaste meen. Sosiaalityöntekijän työ nivellettäisiin
28385: on pienten lasten pähdeongelmaiset äidit. paikallisen lastensuojelun, A-klinikan ja neu-
28386: Kotona olevat äidit ovat usein vaikeasti ta- volan toimintaan. Äideille tulisi rakentaa tu-
28387: voitettavissa perinteisten hoitomuotojen pii- kiverkko, jossa he saavat kokonaisvaltaisen
28388: riin. Lähiyhteisön tuki puuttuu. koko elämäntilannetta kattavan tuen.
28389: Lastensuojelun kehittämisessä onkin tar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28390: peen uusien työmuotojen kehittäminen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28391: Avun tulee olla konkreettista ja toiminnallis- vomuksen,
28392: ta ja sen tulee olla läsnä siinä yhteisössä, jossa
28393: avun tarpeessa olevat lapsiperheet elävät. Sil- että hallitus ottaisi valtion vuoden
28394: loin tällöin tapahtuvat perinteiset toimisto- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
28395: keskustelut eivät ole riittävä tuki näille per- tävät määrärahat päihdeongelmaisten
28396: heille. äitien tukitoiminnan aloittamiseen tur-
28397: Toiminta nivoutuisi kuntien sosiaalitoi- vakotien yhteydessä.
28398: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28399:
28400: Tarja Kautto Tuula Paavilainen Matti Luttinen
28401: Riitta Myller Matti Saarinen Jouni J. Särkijärvi
28402: Ritva Laurila Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki
28403: Tuula Liunaiomaa Tauno Valo Lauri Metsämäki
28404: Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen
28405: 754 1990 vp.
28406:
28407: Toivomusaloite n:o 704
28408:
28409:
28410:
28411:
28412: Kekkonen: Lasten päivähoidon kehittämiskokeilun aloittami-
28413: sesta Kymen läänissä
28414:
28415:
28416: Eduskunnalle
28417: Kymen läänin kunnissa on järjestetty kun- koskevilla ja muilla ratkaisuilla voitaisiin li-
28418: nallisia lasten päivähoitopalveluita vähiten sätä päivähoitopaikkoja. Kokeilussa on otet-
28419: koko maassa. Erityisenä ongelmana ovat tava huomioon päivähoidon henkilöstön nä-
28420: kaupunkien päivähoito sekä päiväkotipaikat. kökohdat.
28421: Suurimpana syynä tähän ovat rakenne- Lasten päivähoidon järjestämisellä on lä-
28422: muutoksesta kärsivien kuntien heikentyneet heinen yhteytensä elinkeinotoiminnan kehit-
28423: mahdollisuudet päivähoitopaikkojen lisäämi- tämiseen, joten sitä ei voida tältäkään kan-
28424: seen. nalta katsottuna laiminlyödä Kymen läänin
28425: Myöskään vuoteen 1992 asti laaditut suun- kehittämispolitiikassa.
28426: nitelmat eivät muuta nykytilannetta, vaan Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
28427: Kymen lääni on edelleen heikoin päivähoito- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28428: lääni. Vuoteen 1990 mennessä Kymen lääniin
28429: tarvittaisiin lisää 3 000 päivähoitopaikkaa. että hallitus ottaisi riittävän määrä-
28430: Tilanteen korjaamiseksi on Kymen läänissä rahan valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
28431: tarpeen järjestää päivähoidon kehittämisko- noarvioesitykseen käytettäväksi lasten
28432: keilu, jossa selvitettäisiin muun muassa, mi- päivähoidon kehittämiskokeiluun Ky-
28433: ten päivähoidon tila- ja henkilöresursseja men läänissä.
28434: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28435: Antero Kekkonen
28436: 1990 vp. 755
28437:
28438: Toivomusaloite n:o 705
28439:
28440:
28441:
28442:
28443: Kettunen ym.: Perustoimeentuloturvan takaamisesta kansalai-
28444: sille
28445:
28446:
28447: Eduskunnalle
28448: Tutkimuksilla on osoitettu, että maassam- jien on syytä katsoa ympärilleen ja todeta
28449: me vielä nykyäänkin elää kansalaisiamme myös oman kansamme puutteet.
28450: toimeentulominimin alapuolella. Huomatta- Tämän päivän Suomessa on oikeutettua
28451: va osa heistä on eläkeläisiä, jotka ovat josta- vaatia, että jokaisella on kohtuullinen ja tur-
28452: kin syystä jääneet ns. väliinputoajiksi ja il- vattu toimeentulo sekä kunnollinen asunto
28453: man kunnollisia eläkkeitä. He elävät niin valoineen ja lämpöineen.
28454: sanotuilla nälkäeläkkeillä. Eläke- ja verotusjärjestelmiämme tulisi ke-
28455: Samanaikaisesti huomattava osa kansalai- hittää niin, että jokainen saisi itselleen riittä-
28456: sistamme nauttii lähes rajattomasta kulutus- vän perustoimeentuloturvan. Työtä vieroksu-
28457: juhlasta ja keskimäärin kansamme kansantu- vat ja muut ongelmaiset tulee käsitellä mui-
28458: lo on maapallon korkeimpia. den kuin perustoimeentuloturvan puitteissa.
28459: Korkeat päättäjämme ovat osoittaneet ul- Tällä hetkellä perustoimeentuloturvan tu-
28460: komaailmaan maamme vaurauden ja jaka- lisi olla n. 3 600 markkaa kuukaudessa verot-
28461: neet yhteistä hyväämme avokätisesti ja auliis- tomana.
28462: ti. Tästä avokätisyydestä on osoituksena se, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28463: että kuluvana vuonna Suomen jakama kehi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28464: tysapu lähentelee jo 4 000 000 000 markkaa. vomuksen,
28465: Osa niistä, jotka työllään ovat tämän vau-
28466: rauden tehneet, ovat jääneet lähes osattomik- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
28467: si hyvinvoinnista. Heidän saaliinsa on mene- eläke- ja verotussäädösten kehittämi-
28468: tetty terveys ja usein myös hyljeksittynä ja seksi siten, että noin 3 600 markan ve-
28469: jopa pilkattuna oleminen. roton perustoimeentuloturva kuukau-
28470: Tällainen meno ei voi olla oikein. Päättä- dessa olisi mahdollinen jo vuonna 1991.
28471: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28472: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
28473: Marita Jurva Tina Mäkelä
28474: Gunnar Joutsensaari
28475: 756 1990 vp.
28476:
28477: Toivomusaloite n:o 706
28478:
28479:
28480:
28481:
28482: Kietäväinen ym.: Nuorten aseman parantamiseksi tarvittavista
28483: toimenpiteistä
28484:
28485:
28486: Eduskunnalle
28487: Nuorten asema on viime vuosina heiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28488: tynyt. Tähän ovat vaikuttaneet mm. asunto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28489: jen hinnan nousu, korkotason raju kohoa- vomuksen,
28490: minen, opintotuen jälkeenjääneisyys ja va-
28491: rusmiesten päivärahojen alhainen taso. Ke- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
28492: hitys on mm. pidentänyt nuorten riippu- nuorten aseman parantamiseksi mm.
28493: vuutta vanhemmistaan, pidentänyt opiske- korottamalla opintotukea, varusmiesten
28494: luaikoja jne. Hallituksen tulisikin ryhtyä päivärahoja ja nuorten asunto-ongel-
28495: toimenpiteisiin nuorten erityisongelmien rat- mien poistamiseen tähtääviä määrära-
28496: kaisemiseksi viimeistään ensi vuoden budjet- hoja merkittävästi viimeistään ensi vuo-
28497: tiesitystä valmisteltaessa. Samoin hallituksen den budjettiesityksessä ja että hallitus
28498: tulisi antaa eduskunnalle nuorten aseman antaisi eduskunnalle nuorten asemaa
28499: kohentamista käsittelevä selonteko tai tiedon- käsittelevän selonteon tai tiedonannon,
28500: anto eduskunnalle, joka lähetettäisiin asian- joka lähetettäisiin valiokuntakäsitte-
28501: tuntijavaliokuntien käsittelyyn. lyyn.
28502: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28503:
28504: Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen Markku Lehtosaari
28505: 1990 vp. 757
28506:
28507: Toivomusaloite n:o 707
28508:
28509:
28510:
28511:
28512: Kietäväinen ym.: Pienyritysten välillisten työvoimakustannus-
28513: ten alentamisesta
28514:
28515:
28516: Eduskunnalle
28517: Välilliset työvoimakustannukset ovat ko- ohjelmansa lupaus työvoimavaltaisen yritys-
28518: honneet Suomessa viime vuosina nopeasti. toiminnan aseman kohentamisesta sosiaali-
28519: ETLAn mukaan teollisuus maksoi vuonna turvamaksujen rahoitusjärjestelmää uudista··
28520: 1988 yli 62 % välillisiä työvoimakustannuk- maila.
28521: sia. Välillisten työvoimakustannusten osuus Edellä olevan perusteella ehdotamme km:.-
28522: vaihtelee alakohtaisesti 58 %:sta 75 %:iin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28523: Hallituksen lupaus kohentaa työvoimaval- vomuksen,
28524: taisten yritysten asemaa uudistamalla sosiaa-
28525: liturvamaksujen rahoitusjärjestelmää ei ole että hallitus uudistaisi hallitusohiel-
28526: lainkaan toteutunut, päinvastoin. Tällainen man mukaisesti pikaisesti sosiaaliturva-
28527: kehitys on heikentänyt erityisesti työvoima- maksujen rahoitusjärjestelmän työvoi-
28528: valtaisen pienyritystoiminnan suhteellista kil- mavaltaista pienyritystoimintaa suosi-
28529: pailukykyä. Sitä ovat lisäksi heikentäneet valla tavalla perustamalla maksut esim.
28530: monet muutkin tekijät, kuten korkokustan- yrityksen liikevaihtoon maksettujen
28531: nusten huima nousu ja verouudistus. Halli- palkkojen sijasta.
28532: tuksen tulisikin pikaisesti lunastaa hallitus-
28533: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28534:
28535: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
28536: 758 1990 vp.
28537:
28538: Toivomusaloite n:o 708
28539:
28540:
28541:
28542:
28543: Kietäväinen ym.: Pienituloisten eläkeläisten taloudellisen ase-
28544: man parantamisesta
28545:
28546:
28547: Eduskunnalle
28548: Pienituloisten eläkeläisten toimeentulo- mat kasvavat yleisemminkin. Pienituloisten
28549: ongelmat ovat viime aikoina lisääntyneet eläkeläisten asemaa on ryhdyttävä pikaisesti
28550: huolestuttavasti. Tähän on syynä mm. kan- parantamaan.
28551: saneläkkeiden tason alhaisuus, mikä osal- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28552: taan johtuu heikosta kansaneläkkeiden in- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28553: deksisuojasta, kansaneläkeläiselle maksetta-
28554: van asumistukijärjestelmän epäkohdista, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28555: kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen piteisiin pienituloisten eläkeläisten ase-
28556: toteutuksen lykkäämisestä, pienten työeläk- man parantamiseksi suorittamalla kan-
28557: keiden kohtuuttoman suuresta kansaneläk- saneläkkeen lisäosaan tasokorotus ja
28558: keitä alentavasta vaikutuksesta ja veteraa- korottamalla kansaneläkeindeksi työ-
28559: nien liian alhaisesta ylimääräisestä rintama- eläkeindeksin tasolle, toteuttamalla
28560: lisästä. Pienituloisten eläkeläisten kannalta kansaneläkeuudistuksen neljäs vaihe sil-
28561: on erityisen kohtuutonta, että yhä suurempi tä osin, että puolison eläke ei enää
28562: joukko heistä joutuu turvautumaan kunnal- alentaisi toisen puolison eläketurvaa,
28563: liseen toimeentulotukeen toimeentulonsa korjaamalla kansaneläkeläisten asumis-
28564: turvaamiseksi. Se merkitsee heille luukulta tuen epäkohdat, yhteensovittamalla pie-
28565: toiselle juoksemista, monimutkaista paperi- net työeläkkeet ja kansaneläkkeet niin,
28566: sotaa ja huomattavaa henkistä painetta. että pienituloisten eläkeläisten asema
28567: Myös yhä liian heikosti toimiva kotiavus- kohenee, korottamalla ylimääräistä rin-
28568: tusjärjestelmä, liian vähäinen kuntoutus ja tamalisää veteraaniasiain neuvottelu-
28569: huomattavan monen heikot asumisolot li- kunnan esittämälle tasolle, tehostamal-
28570: säävät heidän ongelmiaan. Tänä vuonna la vanhusten asuntojen korjaustoimin-
28571: asunto-olot ovat yhä heikenneet, koska so- taa ja lisäämällä erityisesti veteraanien
28572: siaalista vanhusten asuntojen korjaustoimin- ja vammaista veteraania kotona hoita-
28573: taa leikataan merkittävästi ja asunto-ongel- neiden puolisoiden kuntoutusta.
28574: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28575:
28576: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
28577: 1990 vp. 759
28578:
28579: Toivomusaloite n:o 709
28580:
28581:
28582:
28583:
28584: Kohijoki ym.: Asevelvolliselle maksettavan kotiuttamisrahan
28585: korottamisesta
28586:
28587:
28588: Eduskunnalle
28589: Vuodesta 1986 lähtien on vakinaisesta pal- sen korottaminen nyt välttämätöntä. Nykyi-
28590: veluksesta kotiutettavalle asevelvolliselle sin kohtuuttoman vähäisestä kotiuttamisra-
28591: maksettava kotiuttamisraha ollut määrältään hasta aiheutuva huoli toimeentulosta kotiut-
28592: 300 markkaa. Kotiuttamisraha nykyisellään, tamisvaiheessa ei saisi vaikuttaa palvelusmo-
28593: hinta- ja kustannustason muutokset huo- tivaatioon eikä myöskään maanpuolustus-
28594: mioon ottaen, ei enää määrältään vastaa sille tahtoon. Suomella tulee olla tahtoa ja kykyä
28595: alun perin suunniteltua tarkoitusta. isänmaan vapauden turvaajiksi koulutetta-
28596: Lainsäädännössä kotiuttamisrahan suu- vien varusmiesten taloudellisen toimeentulon
28597: ruus määrättiin jo vuonna 1971 siten, että varmistamiseen siinä suuressa elämänolosuh-
28598: kotiutettava asevelvollinen voisi sen turvin teiden muutosvaiheessa, jota vakinaisesta
28599: tulla toimeen kotiuttamista seuraavat kaksi palveluksesta kotiutuminen asevelvollisille
28600: viikkoa. Tuolloin kotiuttamisrahan suuruut- merkitsee.
28601: ta määrättäessä vertailuarvoksi määriteltiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28602: vähimmäispalkkataso eikä huoltoapunormi. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
28603: Myös vuoden 1977 valtiopäivillä puolustus- toivomuksen,
28604: valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että
28605: vastaisuudessa varusmiesten sosiaalisia etuja että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
28606: määrättäessä ne pyrittäisiin rinnastamaan vä- menpiteisiin vakinaisesta palveluksesta
28607: himmäispalkkatasoon. kotiutettaville asevelvollisille maksetta-
28608: Kun kotiutuvalle varusmiehelle maksetta- van kotiuttamisrahan korottamiseksi
28609: van kotiuttamisrahan tarkoituksena on toi- vastaamaan vähimmäispalkkatason mu-
28610: meentulon turvaaminen välittömästi kotiut- kaista toimeentuloturvaa vähintään
28611: tamisen jälkeen ennen työ- tai muiden tulojen kahden viikon pituisen ajan.
28612: saantia vähintään kahden viikon aikana, on
28613: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28614: Maunu Kohijoki Timo Roos Oiva Savela
28615: Martti Korkia-Aho Markku Lehtosaari Kalle Röntynen
28616: Päivi V arpasuo
28617: 760 1990 vp.
28618:
28619: Toivomusaloite n:o 710
28620:
28621:
28622:
28623:
28624: Kohijoki ym.: Sotilasvammaelinkoron etuoikeuttamisesta
28625: eläkkeensaajien asumistuessa
28626:
28627:
28628: Eduskunnalle
28629: Asumistukiasetuksen 1.1.1990 voimaan 1.10.1989lukien niin, ettei elinkorkoa lukuun
28630: tulleen muutoksen (1080/89) perusteella ei ottamatta sen ikä- ja omaiskorotusta katsota
28631: sotilasvammalain mukaisia korvauksia enää kansaneläkkeen lisäosaan vaikuttavaksi tu-
28632: lueta asumistukeen vaikuttavaksi tuloksi. loksi.
28633: Eläkkeensaajien asumistuessa sotilasvamma- Eduskunnan sosiaalivaliokunta on asumis-
28634: korvaukset mukaan lukien haittakorvaukse- tukea koskevassa mietinnössään (So VM n:o
28635: na suoritettava elinkorko sen sijaan vaikutta- 29/1989 vp.) korostanut, että "asumistukijär-
28636: vat vähentävästi tukeen. Tämän vuoksi vai- jestelmiä kehitettäessä tulee pyrkiä siihen,
28637: keavammaiset sotainvalidit jäävät käytän- että väliinputoajaryhmiä ei synny ja että eri
28638: nössä lähes kokonaan eläkkeensaajien asu- järjestelmien kautta kanavoituva asumistuki
28639: mistuen ulkopuolelle. tuottaa vastaavassa asemassa oleville tuen-
28640: On epäoikeudenmukaista, että sotainvali- saajille suunnilleen samansuuruisen tuen."
28641: dien isänmaatamme puolustaessaan saaman Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28642: vamman aiheuttamasta jatkuvasta haitasta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28643: korvauksena suoritettava elinkorko vaikut-
28644: taa vähentävästi eläkkeensaajien asumistu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28645: keen. Sotilasvammalain mukainen elinkorko eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n
28646: on perusmäärältään katsottu nimenomaan muuttamiseksi siten, että sotilasvamma-
28647: haittakorvaukseksi. Tämän mukaisesti on lain mukaista elinkorkoa ei luettaisi tu-
28648: muun muassa kansaneläkelakia muutettu keen vaikuttavaksi tuloksi.
28649: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28650:
28651: Maunu Kohijoki Oiva Savela Martti Korkia-Aho
28652: Markku Lehtosaari Kalle Röntynen Päivi V arpasuo
28653: Timo Roos
28654: 1990 vp. 761
28655:
28656:
28657: Toivomusaloite n:o 711
28658:
28659:
28660:
28661:
28662: Kohijoki ym.: Vaikeavammaista sotainvalidia hoitaneen lesken
28663: huoltoeläkkeen korottamisesta
28664:
28665:
28666: Eduskunnalle
28667: Vaikea vammaisten sotainvalidien selviyty- poissa olleen ja samalta ajalta työeläketur-
28668: minen kotioloissa edellyttää yleensä runsaasti vansa menettäneen sotainvalidin puolison
28669: tukea lähiomaiselta. Käytännössä tämä hoi- työeläke on nettomäärältään noin 800
28670: totyö on jäänyt lähes yksinomaan sotainvali- markkaa pienempi kuukaudessa kuin jos
28671: dien puolisoiden vastuulle. Moni heistä on hän olisi vastaavana aikana ollut työssä ja
28672: joutunut jäämään kotiin pois työelämästä saanut vähimmäispalkkaa. Neuvottelukunta
28673: hoitamaan sotavammaista miestään. Tehdes- on tämän vuoksi katsonut, että työeläketur-
28674: sään palkatonta hoitotyötä kotona ovat so- van menetys tulisi osittain kompensoida
28675: tavammaisten puolisot samalla jääneet vaille myöntämällä noin 800 markan korotus
28676: kohtuullista työeläketurvaa. huoltoeläkkeeseen kuukaudessa. Tätä koro-
28677: Erityisesti vaikeimmin vammaisten sotain- tusta vastaa täyden huoltoeläkkeen korotta-
28678: validien kuten esimerkiksi sotasokeiden ja minen 35 prosentilla.
28679: selkäydinvammaisten aviopuolisot ovat usein Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28680: joutuneet hoitamaan vuosikymmeniä mies- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28681: tään kotona. Näissä tapauksissa on vaimon
28682: toimeentulo ollut pääasiassa miehen saaman että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28683: sotilasvammakorvauksen ja kansaneläkkeen piteisiin sotilasvammalain muuttami-
28684: varassa. Sotavammaisen kuollessa lesken toi- seksi siten, että pitkään vaikeavam-
28685: meentulo putoaa jyrkästi. maista sotainvalidia hoitaneelle avio-
28686: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta puolisolle suoritettaisiin huoltoeläke ko-
28687: on arvioinut, että työelämästä 10 vuotta rotettuna 35 prosentilla.
28688: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28689:
28690: Maunu Kohijoki Oiva Savela Martti Korkia-Aho
28691: Markku Lehtosaari Kalle Röntynen Päivi Varpasuo
28692: Timo Roos
28693:
28694:
28695:
28696:
28697: 51 200136P
28698: 762 1990 vp.
28699:
28700: Toivomusaloite n:o 712
28701:
28702:
28703:
28704: Kohijoki ym.: Rintamalisän suorittamisesta ulkomaalaisille
28705: vapaaehtoisille
28706:
28707:
28708: Eduskunnalle
28709: Rintamalisää maksetaan eläkkeensaajille, keisinä vuosina se päinvastoin merkitsi mo-
28710: joilla on rintamasotilas-, rintamapalvelus-, nille suuriakin vaikeuksia.
28711: rintama- tai veteraanitunnus. Vuoden 1989 Voimassa olevan asetuksen mukaan rinta-
28712: huhtikuusta lähtien on rintamalisää voitu masotilastunnus voidaan myöntää vain hen-
28713: maksaa myös ulkomailla asuville veteraaneil- kilölle, joka on osallistunut taisteluun Suo-
28714: le. Voimassa olevien säännösten perusteella men kansalaisena tai nyt on Suomen kansa-
28715: lisää voidaan myöntää sellaiselle 65 vuotta lainen. Koska sota-arkistossa on kuitenkin
28716: täyttäneelle edellä mainitun tunnuksen lähes täydelliset tiedot esimerkiksi jatkoso-
28717: omaavalle henkilölle, joka asuu tai on asunut dan aikana puolustusvoimissa palvelleista
28718: ulkomailla ja jolla ei sen vuoksi ole oikeutta inkeriläisistä ja virolaisista, ei sen selvittämi-
28719: kansaneläkelain mukaiseen kansaneläkkee- nen, ketkä ulkomaalaisista vapaaehtoisista
28720: seen. Myös muu ulkomailla asuva ulkomaan osallistumalla taistelutoimintaan olisivat oi-
28721: kansalainen, joka saa Suomesta kansanelä- keutettuja rintamalisään, muodostuisi yli-
28722: kettä sosiaaliturvasopimuksen perusteella, voimaiseksi. Kun vapaaehtoisia on elossa
28723: saa tunnuksen perusteella rintamalisän. Ul- ilmeisesti korkeintaan pari tuhatta, eivät
28724: komaille maksettavan rintamalisän ulkopuo- esteenä voi olla myöskään taloudelliset sei-
28725: lelle jäävät kuitenkin ne ulkomaalaiset va- kat. On huomattava, että nykyistä ulko-
28726: paaehtoiset, jotka vuosien 1939-1945 sotien maille maksettavaa rintamalisää arvioitiin
28727: aikana taistelivat puolustusvoimiemme jou- etukäteen suoritettavan 10 000 henkilölle,
28728: koissa. mutta todellisuudessa heitä on kertynyt vain
28729: Talvisodassa muun muassa ruotsalaiset va- noin 6 000.
28730: paaehtoiset kantoivat rintamavastuun Sallan Kun sodan syttymisestä on kulunut jo yli
28731: lohkolla vapauttaen sieltä suomalaisia jouk- 50 vuotta, on aika antaa konkreettinen tun-
28732: koja ratkaisutaisteluihin muualle. Myös jat- nustus niille ulkomaalaisille, jotka vapaaeh-
28733: kosotaan osallistui joukko ruotsalaisia. Hei- toisina taistelivat maamme puolesta.
28734: dän lisäkseen merkittävän panoksen jatkoso- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28735: dassa antoivat yli 2 500 virolaista, jotka pal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28736: velivat jalkaväkirykmentti JR 200:ssa sekä
28737: lähes tuhat heimopataljoonassa taistellutta että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
28738: inkeriläistä. Monet heistä myös haavoittuivat piteisiin rintamalisän myöntämiseksi
28739: rintamalla. Syksyllä 1944 monet näkivät ai- niille ulkomaalaisille, jotka vapaaehtoi-
28740: noaksi vaihtoehdoksi siirtyä pakoon Ruot- sina osallistuivat vuosien 1939-1945
28741: siin, osa palasi kotiseudulleen vapaaehtoisesti sotien aikana Suomen puolustusvoimis-
28742: ja osa palautettiin Neuvostoliittoon valvon- sa taisteluihin rintamavastuussa olleen
28743: takomission määräyksestä. Harva Suomen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi sen
28744: puolesta taistelleista ulkomaalaisista va- alueella taikka ilmatorjunta-ja rannik-
28745: paaehtoisista on saanut kiitosta maamme kojoukoissa, merivoimien alueyksikössä
28746: puolesta tekemistään uhrauksista, sodan jäl- tahi ilmavoimien lentoyksiköissä.
28747: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28748:
28749: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Päivi V arpasuo
28750: Tuula Liunaiomaa Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
28751: Oiva Savela Markku Lehtosaari Kalle Röntynen
28752: 1990 vp. 763
28753:
28754: Toivomusaloite n:o 713
28755:
28756:
28757:
28758:
28759: Koistinen ym.: Lomitusjärjestelmän luomisesta yrittäjille
28760:
28761:
28762: Eduskunnalle
28763: Yrittäjien lomarahajärjestelmä ei ole täyt- ajatella tähän tarkoitukseen luotavaa tukijär-
28764: tänyt siihen kohdistettuja odotuksia. Monien jestelmää. Sitä voisi myös pitää tietynlaisena
28765: muiden seikkojen ohella keskeinen syy tähän vastineena palkkatyössä maksettavalle loma-
28766: on ollut se, että yrittäjän on vaikea irrottau- rahalle (lomaltapaluurahalle), joka on luotu
28767: tua yrityksestään, koska ennen muuta pieni juuri lomasta aiheutuvien ylimääräisten kus-
28768: yritys on täysin ratkaisevasti hänen työpa- tannusten korvaamiseksi ja jonka maksami-
28769: noksensa varassa. Koska yritysten toimialat nen omille työntekijöille puolestaan aiheuttaa
28770: ja toimintatavat eroavat niin suuresti toisis- yrittäjälle lisäkustannuksia loma-ajalta.
28771: taan, eivät myöskään ulkopuolisten luomat Tukijärjestelmän tulisi olla sellainen, että
28772: lomitusjärjestelmät, jollaista sovelletaan yrittäjälle maksettaisiin tietty avustus, jonka
28773: maatalousyrittäjiin, voi käytännössä onnis- hän voisi käyttää vapaasti sijaisensa palkkaa-
28774: tua. miseen esimerkiksi omien työntekijöittensä
28775: Jotta loma voisi tuntua lomalta, on yrittä- joukosta. Vasta tällöin edellä mainitut edel-
28776: jän voitava jättää loman aikana toimiva yri- lytykset voisivat täyttyä.
28777: tys sellaisiin käsiin, että hän voi turvallisin Sijaisen paikkaamisella nimenomaan
28778: mielin viettää lomaa. Tämä puolestaan edel- omien työntekijöitten joukosta olisi myös
28779: lyttää sitä, että sijaiseksi jäävä todella tuntee positiivisia henkilöstöpoliittisia vaikutuksia,
28780: yrityksen ja sen toimintatavat ja että yrittäjä sillä se olisi samalla tehtävään valitulle huo-
28781: voi luottaa häneen. Tätä tuskin on mahdol- mattava tunnustuksenosoitus, joka kannus-
28782: lista saavuttaa muuten kuin siten, että yrittä- taisi tätä kehittämään itseään sekä ottamaan
28783: jä voi itse valita ja palkata sijaisensa. vastuuta yrityksen asioista entistä laajemmin.
28784: OteHakoonpa sijainen yrityksen sisältä tai Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28785: ulkopuolelta, se joka tapauksessa merkitsee eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28786: tuntuvaa palkkakustannusten lisäystä. Kun
28787: liiketoiminta monilla aloilla on loma-aikana että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28788: tavallista hiljaisempaa ja kun yrittäjän lo- yrittäjän lomitusjärjestelmän luomiseksi
28789: manvietto aiheuttaa myös ylimääräisiä kus- siten, että yrittäjää luettaisiin hänen
28790: tannuksia, voi asia kaatua jo taloudellisiin itsensä valitseman sijaisen palkkakus-
28791: kysymyksiin. Näiden voittamiseksi voitaisiin tannuksiin myönnettävällä avustuksella.
28792: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28793: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Matti Väistö
28794: Kauko Heikkinen Sakari Valli Eino Siuruainen
28795: Jukka Vihriälä Tellervo Renko Arvo Kemppainen
28796: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas Riitta Kauppinen
28797: 764 1990 vp.
28798:
28799: Toivomusaloite n:o 714
28800:
28801:
28802:
28803:
28804: Koistinen ym.: Päivähoitopalvelujenjoustavuuden lisäämisestä
28805:
28806:
28807: Eduskunnalle
28808: Suuri osa vanhemmista joutuu edelleen tatsl varmaan tilannekohtaisesti, perhekoh-
28809: etsimään lapsilleen päivähoitopaikan yksityi- taisesti ja nimenomaan kokonaisvaltaisesti
28810: seltä sektorilta kunnallisten paikkojen riittä- tehdä mielekäs suunnitelma perheen lasten ja
28811: mättömyyden takia. Vanhemmat joutuvat vanhusten hoidon järjestämiseksi. Kokonais-
28812: usein ponnistelemaan kohtuuttomasti ja eri- valtaista tilanteen harkintaa tarvitaan myös
28813: laisia voimavaroja (rahaa ilmoitteluun, aikaa silloin, kun aktiivityössä olevan perheenjäse-
28814: ja rahaa hoitopaikkojen katsomiseen, jopa nen pitää jäädä pois työstään kotiin hoita-
28815: olemaan työstä poissa tästä syystä) uhraten maan omia perheenjäseniä siitä syystä, ettei
28816: etsimään välillä toivottomaltakin tuntuvassa sosiaalitoimen kriteerien vuoksi ole mahdol-
28817: tilanteessa hoitopaikkaa lapsilleen- etenkin lista saada apua sieltä - perhe voi tässä
28818: kun hoitopaikan tarve tulee yllättäen hoita- esimerkissä joutua turvautumaan toimeentu-
28819: jan vaihtuessa. Koska kunnan sosiaalitoimen lotukeen esim. asuntovelkojensa maksuvai-
28820: tehtävänä on valvoa myös yksityistä päivä- keuksien takia. Kyseinen ongelma on erityi-
28821: hoitoa, sekä perhepäivähoitoa että päiväko- sesti nuorilla perheillä.
28822: teja, tuntuisi joustavalta, että päivähoitopai- Myös koulutukseen tulee jatkossa kiinnit-
28823: kan hakijat saisivat edes sosiaalitoimen pal- tää huomiota, jotta yhteiskunnassamme oli-
28824: veluna tietoa yksityisistä hoitomahdollisuuk- si riittävästi tarjolla ammattitaitoisia sekä
28825: sista. lasten että vanhusten hoitoon kykeneviä
28826: Toinen selvittämisen arvoinen epäkohta on työntekijöitä. Esim. päivähoitaja- ja kodin-
28827: sosiaalitoimen joustamattomuus palvelusten hoitajakoulutuksen yhdistämisen yhdeksi
28828: sektoroituneessa tarjonnassa sellaisessa tilan- koulutusohjelmaksi tulee olla harkittavana.
28829: teessa, jossa perheessä on päivähoitoikäisiä Tällä hetkellä lähinnä kodinhoitajilla on
28830: lapsia ja samanaikaisesti vanhus tai vanhuk- valmiudet hoitaa kotona sekä lapsia että
28831: sia, jotka tarvitsevat päivittäistä apua selviy- vanhuksia.
28832: tyäkseen. Tilanne voi tässä tapauksessa olla Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28833: esim. sellainen, että aamulla lapset viedään kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28834: vanhempien toimesta päivähoitoon, vanhem-
28835: mat menevät töihin ja kotipalvelutyöntekijä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28836: tai kotisairaanhoidon työntekijä käy perhees- päivähoitopalvelujen joustavuuden li-
28837: sä päivällä huoltamassa vanhusta. Kannat- säämiseksi.
28838: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28839:
28840: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Matti Väistö
28841: Kauko Heikkinen Sakari Valli Eino Siuruainen
28842: Jukka Vihriälä Arvo Kemppainen Lauha Männistö
28843: Juhani Vähäkangas Riitta Kauppinen
28844: 1990 vp. 765
28845:
28846: Toivomusaloite n:o 715
28847:
28848:
28849:
28850:
28851: Koistinen ym.: Päivähoitopaikkojen perustamisesta sairastu-
28852: neille lapsille
28853:
28854:
28855: Eduskunnalle
28856: Työssä käyvien vanhempien lasten sairas- sista lapsista ohjautuisi välittömästi lääkärin
28857: telu aiheuttaa suuria ongelmia sekä vanhem- vastaanotolle. Tällöin hyötyä tulisi myös sitä
28858: mille että heidän työnantajilleen ja tietenkin kautta, että entistä useammassa tapauksessa
28859: myös lapsille. Vaikka sairaus sinänsä olisi vältyttäisiin hoidon viivästymisen aiheutta-
28860: vaaratonkin, niin että varsinaista sairaanhoi- milta vahingoilta.
28861: toa ei tarvita, joutuu jompi kumpi vanhem- Uusi palvelumuoto auttaisi myös ratkaise-
28862: mista tavallisesti jäämään kotiin, kun lasta ei maan niitä kodin ja koulun yhteisiä ongel-
28863: voi viedä sairaana päivähoitopaikkaan. Tästä mia, jotka aiheutuvat siitä, että koulunkäyn-
28864: aiheutuu poisjäävän työpaikalla moninaisia tinsä alkuvaiheessa olevat lapset, jotka jo
28865: ongelmia, jotka varsinkin epidemia-aikoina ehkä tulevat toimeen koulupäivän päättymi-
28866: ovat lähes voittamattomia. Vain harvoin voi- sen jälkeen iltapäivän yksin, ovat kuitenkin
28867: daan nykyisessä liikkuvassa yhteiskunnassa vielä liian pieniä olemaan yksin sairaana
28868: turvautua isovanhempien tai muiden suku- koko pitkän työpäivän ajan.
28869: laisten apuun, myöskään naapuriapu ei taval- Asian järjestämisestä koituvaa hyötyä ei
28870: lisesti toimi. Jos taas lapsi on jo niin iso, että voida laskea yksinomaan kaavamaisesti esi-
28871: hänet uskaltaa jättää yksin kotiin, häiritsee merkiksi säästyvien poissaolopäivien perus-
28872: huolen synnyttämä jännitystilanne sekä van- teella. Suuri osa työpäivistä tulisi samalla
28873: hempien keskittymistä työhönsä että lapsen olemaan sellaisia, jolloin työpanos on täysi-
28874: paranemista. tehoinen entisen puolitehoisen asemesta, kun
28875: Asian laajakantoisuus on sitä luokkaa, ei enää tarvitse kantaa huolta ikään kuin
28876: että sen hoitamiseksi tarvitaan yhteiskunnan heitteillä olevasta sairaasta lapsestaan.
28877: erityistoimia. Sekä taloudelliselta että henki- Uudessa palvelumuodossa ei ainakaan en-
28878: seltä, jopa mielenterveydelliseltä kannalta sisijaisesti olisi kysymys tavanomaisesta so-
28879: voitaisiinkin aivan ilmeisesti suhteellisen pie- siaalitoiminnasta, vaan ennen muuta luotai-
28880: nin panoksin saavuttaa huomattavia positii- siin turvallisuutta siinä suhteessa, että sinän-
28881: visia tuloksia. Yksinkertaisin keino olisi sä poikk~uksellisten tilanteiden varalle olisi
28882: päivähoitopaikkojen perustaminen erityisesti olemassa luotettava ratkaisu. Näin ollen pal-
28883: sairastuneita lapsia varten. Suuremmilla velumuodon käytöstä ei ilmeisesti syntyisi
28884: paikkakunnilla paikkojen tarye olisi sairas- vanhemmille kovin huomattavia lisäkustan-
28885: tavuustilastojen perusteella varsin tarkoin nuksia, vaikka siitä perittäisiinkin maksu ai-
28886: arvioitavissa. nakin omakustannusperiaatteella. Tämä hel-
28887: Tärkeää olisi pitää selvä raja siinä suhtees- pottaisi merkittävästi järjestelmän alkuun-
28888: sa, että uutta palvelumuotoa ei olisi tarkoi- saantia.
28889: tettu varsinaista sairaalahoitoa tarvitseville Poikkeuksellisuus ja lyhytaikaisuus lapsen
28890: lapsille. Lapsia vastaanottavan henkilöstön kannalta merkitsisi myös sitä, että ainakaan
28891: kokemuksen turvin ilmeisesti myös osa tällai- säännönmukaisesti ei varmaankaan tarvit-
28892: 766 1990 vp. - TA n:o 715
28893:
28894: taisi uusia rakennuksia, vaan asian hoitami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28895: nen olisi useinkin ainoastaan järjestelykysy- sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
28896: mys. seksi, joka veivoittaisi kunnat tietyin
28897: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edellytyksin perustamaan päivähoito-
28898: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, paikkoja sairastuneita lapsia varten.
28899: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28900: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Matti Väistö
28901: Kauko Heikkinen Sakari Valli Eino Siuruainen
28902: Jukka Vihriälä Tellervo Renko Arvo Kemppainen
28903: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas Riitta Kauppinen
28904: 1990 vp. 767
28905:
28906: Toivomusaloite n:o 716
28907:
28908:
28909: Koistinen ym.: Äitiyslomasta työnantajalle aiheutuvien kus-
28910: tannusten korvaamisesta
28911:
28912: Eduskunnalle
28913: Yrittäjien lisäksi myös muissa yhteiskunta- jolla ei ole taloudellisia tai käytännön edelly-
28914: piireissä on viime aikoina herätty huomaa- tyksiä palkata erikseen sijaista äitiyslomalai-
28915: maan, millaisia ongelmia aiheutuu siitä, että selle, eihän sopivaa henkilöä usein edes ole
28916: äitiyslomaan liittyvä ja jatkuvasti kasvava saatavissa. Näin ollen ainoaksi mahdollisuu-
28917: välillisten työvoimakustannusten rasite koh- deksi jää, että yrittäjä itse hoitaa ainakin
28918: taa eri työnantajia hyvin epätasapuolisesti ja pääosan äitiyslomalla olevan tehtävistä.
28919: vaikeuttaa työllistämistä erityisesti naisval- Kuten edellä on todettu, voi tehtävää hoi-
28920: taisilla aloilla ja työvaltaisissa yrityksissä. taneista useampikin samanaikaisesti olla an-
28921: Asiaan ovat mm. jotkut työntekijäjärjestöt saitsemassa yrittäjän maksettaviksi tulevia
28922: kiinnittäneet huomiota. Tämä onkin hyvin sosiaalietuja.
28923: ymmärrettävää, koska naisvaltaisten liittojen Tällainen rasitusten kasaantuminen on hy-
28924: jäsenet joutuvat kärsimään tilanteesta lisään- vin haitallista nuorille naisille sekä työnteki-
28925: tyvän työttömyyden muodossa. jöinä että yrittäjinä. Työntekijänä se merkit-
28926: Tilanne on päässyt kehittymään nykyisel- see työn saannin vaikeutumista, minkä lisäksi
28927: leen vähitellen ja ikään kuin huomaamatta se merkitsee yrittäjäuraa suunnittelevalle nai-
28928: sen vuoksi, että silloin kun lomakorvaus on selle usein pelottavan korkeaa kynnystä. Kun
28929: liitetty äitiyslomaan, mainittu loma on ollut uusi naisyrittäjyys on voimakkaasti alkanut
28930: varsin lyhyt, joten vaikutus ei ole ollut kovin kansainvälisten kehityslinjojen mukaisesti
28931: tuntuva. Tuolloin ei myöskään ole tunnettu kasvaa meilläkin, mitä kehitystä mm. valtio-
28932: lomaltapaluurahaa, joka on tullut myöhem- valta on osaltaan kannustanut, on palveluala
28933: min, samalla kun äitiysloma on pidentynyt ollut sille eräs hyvin luonnollinen kohde.
28934: moninkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna. Tutkimustenkin mukaan tytöt tuntevat entis-
28935: Nykyisin tapahtuu niinkin, että samaa tehtä- tä suurempaa kiinnostusta hakeutua työhön
28936: vää vakinaisesti tai tilapäisesti hoitaneita on palvelualoille. Edellä todetuista syistä kuiten-
28937: äitiyslomalla samanaikaisesti useampia. kin nykyinen tilanne vaikeuttaa asiaa sekä
28938: Yhteiskunnan kannalta on syntyvyyttä ehkäisemällä naisten yrittäjyyttä että nuorten
28939: luonnollisesti pyrittävä edistämään. Siksi ei naisten pääsyä haluamiinsa tehtäviin.
28940: ole syytä asettaa edellä mainittuja etuja ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28941: seenalaisiksi, vaan kysymys on niiden entistä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28942: oikeudenmukaisemmasta jakamisesta. Täl-
28943: löin luonnollinen lähtökohta asiassa on se että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28944: tosiasia, että kyseessä on ensisijaisesti koko äitiyslomaan liittyvien sosiaalisten etu-
28945: yhteiskunnan etu. Näin ollen on johdonmu- jen oikeudenmukaisemmaksi jakami-
28946: kaista, että myös asiasta aiheutuva rasite seksi siten, että ainakin vuosilomaedut,
28947: siirretään koko yhteiskunnan kannettavaksi. lomakorvaus mukaan luettuna, siirret-
28948: Muutoksen tarpeen havaitsee kärjistynee- täisiin kustannettavaksi yhteiskunnan
28949: nä silloin, kun kysymys on pienestä yritykses- varoista.
28950: tä, jossa ei ole vakituisia äitiyslomasijaisia ja
28951: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28952:
28953: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Matti Väistö
28954: Kauko Heikkinen Sakari Valli Eino Siuruainen
28955: Tellervo Renko Jukka Vihriälä Arvo Kemppainen
28956: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas Riitta Kauppinen
28957: 768 1990 vp.
28958:
28959: Toivomusaloite n:o 717
28960:
28961:
28962:
28963:
28964: Koistinen ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan
28965: poistamisesta yrittäjiltä
28966:
28967:
28968:
28969:
28970: Eduskunnalle
28971:
28972: Sairausaikaan kohdistuva sosiaaliturva on taas, että yrittäjä on terveenä työntekijänsä
28973: hyvin epätasa-arvoisesti jakautunut sen sairausloman aikana, hän käytännössä taval-
28974: vuoksi, että sairausvakuutuslain 19 §:n mu- lisesti joutuu tekemään tämän työt kokonaan
28975: kainen omavastuuaika koskee käytännössä tai ainakin osittain.
28976: lähes yksinomaan vain omaa työtään tekeviä Kerrottu ongelma koskee luonnollisesti
28977: yrittäjiä ja ammatinharjoittajia. Tämä johtuu kaikkia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia, vaik-
28978: siitä, että työsopimuslain ja eri alojen työeh- ka käytännössä se tavallisimmin kohdistuu-
28979: tosopimusten sairausajan palkkaa koskevat kin naisyrittäjiin.
28980: säännökset merkitsevät sitä, että palkkatyötä Asia voidaan hoitaa ainoastaan lainsää-
28981: tekevät saavat täyden palkan joko koko mai- däntötoimin. Se on mahdollista muuttamalla
28982: nitulta omavastuuajalta tai palkattomaksi, sairausvakuutuslain 19 §:n sisältämää oma-
28983: siis todelliseksi omavastuuajaksi, jää korkein- vastuusäännöstä siten, että sellaisella vakuu-
28984: taan yksi päivä lyhyissä sairauksissa. tetulla, jolla on yrittäjien eläkelaissa tai maa-
28985: Mainittu tilanne johtuu siitä, että sairaus- talousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettu eläke-
28986: ajan sosiaaliturvaa suunniteltaessa on asiaa vastuu, on oikeus saada sairausvakuutuksen
28987: ajateltu ensisijaisesti palkkatyötä tekevän nä- päivärahaa ensimmäisestä sellaisesta työky-
28988: kökulmasta. Erityisesti pienessä yrityksessä vyttömyyspäivästä alkaen, joka muuten olisi
28989: tämä kuitenkin merkitsee epätasa-arvon räi- ollut hänen säännönmukainen työpäivänsä.
28990: keää kärjistymistä sen vuoksi, että yrittäjä- Esitetty muutos tasoittaisi samalla varsin
28991: työnantaja joutuu maksamaan työntekijäl- yksinkertaisen lainmuutoksen avulla pieneltä
28992: leen sairausajan palkan usein ensimmäisestä osaltaan sitä koko sosiaaliturvan alueella val-
28993: päivästä alkaen, mutta itse hän voi saada litsevaa vinoutumaa, joka johtuu yksipuoli-
28994: korvausta vain siinä tapauksessa, että hän sesta palkansaajanäkökulmasta ja joka ilme-
28995: ylipäätänsä pystyy irrottautumaan sairauslo- nee mm. myös oman eläketurvan itserahoi-
28996: malle. Yleensä tämä on mahdollista vasta tuksen muodossa. Samoin kyseessä olisi pieni
28997: ehdottoman pakon edessä. hyvitys siitä, että yrittäjät käytännössä ra-
28998: Ääritapauksena voidaan kuvitella tapaus- hoittavat, kokoavat ja tilittävät myös työnte-
28999: ta, jossa työntekijää työllistävä yrittäjä sai- kijöitten sairausvakuutuksen rahoituksen,
29000: rastuu samanaikaisesti työntekijänsä kanssa kuten valtaosaltaan muunkin sosiaaliturvan.
29001: ja molemmat jäävät viikon sairauslomalle, Ei ole mitään aihetta pelätä, että esitetty
29002: muutenkin lisääntyvien ongelmien ohella muutos johtaisi sairausvakuutusehtojen pe-
29003: yrittäjä joutuu tällöin maksamaan työnteki- rusteettomaan käyttöön, koska päivärahan
29004: jälle sairausajan palkan, josta hän ei tässä saamiseksi tarvittaisiin sama selvitys kuin
29005: tapauksessa saa myöskään palautusta sai- tähänkin saakka ja koska puhtaasti käytän-
29006: rausvakuutuksesta. Itse hän jää kokonaan nön syistä pienyrittäjän on varsin vaikeaa
29007: vaille mitään korvausta. Siinä tapauksessa jopa irrottautua sairauslomalle.
29008: 1990 vp. - TA n:o 717 769
29009:
29010: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme tuslain mukainen vakuutettu, jolla on
29011: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, yrittäjien eläkelaissa tai maatalousyrit-
29012: täjien eläkelaissa tarkoitettu eläkeva-
29013: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin kuutus, saisi sairausvakuutuksen päivä-
29014: sairausvakuutuslain 19 §:n muuttami- rahaa ilman omavastuuaikaa.
29015: seksi siten, että sellainen sairausvakuu-
29016: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29017:
29018: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Matti Väistö
29019: Kauko Heikkinen Sakari Valli Eino Siuruainen
29020: Jukka Vihriälä Arvo Kemppainen Lauha Männistö
29021: Juhani Vähäkangas Riitta Kauppinen
29022: 770 1990 vp.
29023:
29024: Toivomusaloite n:o 718
29025:
29026:
29027:
29028:
29029: Koistinen ym.: Yritysten tapaturma- ja työttömyysvakuutus-
29030: maksujen maksutavan muuttamisesta
29031:
29032:
29033: Eduskunnalle
29034: Nykyisen käytännön mukaan yritykset tystä voisi palkita alentamalla maksuja.
29035: maksavat työttömyys- ja tapaturmamaksut Tämä kiinnittäisi yrityksissä huomion entistä
29036: kerran vuodessa etukäteismaksuina. Tämä tehokkaampaan työsuojeluvalvontaan tapa-
29037: järjestelmä kuitenkin vaikeuttaa erityisesti turmien ehkäisemiseksi.
29038: pienyritystoimintaa. Sen vuoksi olisi parem- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29039: pi, että maksut olisi maksettava neljä kertaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29040: vuodessa.
29041: Edelleen työttömyys- ja tapaturmamaksui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29042: hin voitaisiin soveltaa ns. bonus-järjestelmää, yritysten työttömyys- ja tapaturma-
29043: jollainen on liikennevakuutusmaksuissakin. maksujen maksamistavan muuttamisek-
29044: Jos vuodessa ei tapahdu työtapaturmaa, yri- si.
29045: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29046:
29047: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Matti V äistö
29048: Kauko Heikkinen Sakari Valli Eino Siuruainen
29049: Jukka Vihriälä Tellervo Renko Riitta Kauppinen
29050: Arvo Kemppainen Lauha Männistö Juhani Vähäkangas
29051: 1990 vp. 771
29052:
29053: Toivomusaloite n:o 719
29054:
29055:
29056:
29057:
29058: Koistinen ym.: Pienyrittäjien suorittamien työeläkemaksujen
29059: maksutavan muuttamisesta
29060:
29061:
29062: Eduskunnalle
29063: Nykyisen käytännön mukaan ennakot tu- muutoksenhakuilmoituksia, vaan vuoden lo-
29064: levat edellisen vuoden palkkojen perusteella pussa tehtävästä vuosi-ilmoituksesta selviäisi
29065: neljä kertaa vuodessa maksettaviksi. Käytän- työntekijämäärä sekä suoritetut palkkakus-
29066: tö ei ole sovelias yrittäjille, jotka tekevät tannukset.
29067: tilaustyötä ja joilla näin tilapäiset työntekijät Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29068: vaihtuvat vuosittain. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29069: Parempi tapa olisi, että vakuutusmaksut
29070: voitaisiin suorittaa kerran kuukaudessa, ku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29071: ten ennakkoverotkin. Tämä maksutapa olisi pienyrittäjien TEL-maksuja koskevan
29072: joustava, eikä yrityksille aiheutuisi jatkuvia asetuksen muuttamiseksi.
29073: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29074: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Matti Väistö
29075: Kauko Heikkinen Sakari Valli Eino Siuruainen
29076: Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä Tellervo Renko
29077: Arvo Kemppainen Lauha Männistö Juhani Vähäkangas
29078: 772 1990 vp.
29079:
29080: Toivomusaloite n:o 720
29081:
29082:
29083:
29084:
29085: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Työttömyysturvan peruspäivära-
29086: han tarveharkinnan poistamisesta
29087:
29088:
29089: Eduskunnalle
29090: Kun työttömyysturvalainsäädäntö uudis- yksilö- ja perhetasolla suuria ongelmia. Näi-
29091: tettiin vuonna 1984, kävi jo silloin ilmi, että hin ongelmiin on erityisesti kiinnitetty huo-
29092: työmarkkinapoliittiseen kokonaisratkaisuun miota mielenterveystoimistoissa. Niissä on
29093: liitetty työttömyysturva tulisi sisältämään ki- havaittu, että usein perheiden sisäiset suhteet
29094: peän epäkohdan. Peruspäiväraha säädettiin ovat kitkaisia ja kun toimeentulo, tässä ta-
29095: tuolloin tarveharkintaiseksi, vaikka se on osa pauksessa työttömyysturvan peruspäiväraha,
29096: toimeentulon perusturvaa. Tämä olisi edellyt- on sidottu puolison tuloihin, syntyy äärim-
29097: tänyt, että myös työttömyysturvan peruspäi- mäisen vaikeita tilanteita. Tästäkin syystä
29098: väraha olisi säädetty henkilökohtaiseksi olisi täysin välttämätöntä, että työttömyys-
29099: etuudeksi. turvan peruspäiväraha samoin kuin palkka
29100: Vuosien mittaan on valmistunut useita saataisiin henkilökohtaisesti.
29101: selvityksiä ja laskelmia tarveharkinnan pur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29102: kamisesta. Työttömyysturvalainsäädännön nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29103: kokonaiskustannuksiin verrattuna tämän muksen,
29104: uudistuksen toteuttaminen olisi kustannuk-
29105: siltaan hyvin kohtuullinen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29106: Työttömyysturvan peruspäivärahan sidon- työttömyysturvan peruspäivärahan tar-
29107: naisuus puolison tuloihin aiheuttaa kuitenkin veharkintaisuudesta luopumiseksi.
29108: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29109:
29110: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki
29111: 1990 vp. 773
29112:
29113: Toivomusaloite n:o 721
29114:
29115:
29116:
29117:
29118: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Saattovapaajärjestelmän aikaan-
29119: saamisesta
29120:
29121:
29122: Eduskunnalle
29123: Pienten lasten hoitovapaalainsäädäntö on dollisuus olla lähiomaisensa vierellä hoitolai-
29124: ollut muutaman vuoden voimassa. Siitä on toksessa tai hoitaa häntä kotona. Aivan il-
29125: saatu hyviä kokemuksia pienten lasten koto- meistä tarvetta on myös osittaisen saattova-
29126: na tapahtuvan hoidon helpottamiseksi. Hoi- paan kehittämiseksi. Toimiva saattovapaa-
29127: tovapaa on antanut vanhemmille mahdolli- järjestelmä edellyttää myös toimeentulojär-
29128: suuden jäädä pois työstä rakentamaan tur- jestelmien tarkastelua ja uudistamista.
29129: vallisen ihmissuhteen perustaa ja sitten palata Inhimillisyyden lisääminen yhteiskunnas-
29130: takaisin työhön. samme edellyttää tuotantoelämän joustamis-
29131: Usein tarkastelemme perhettä aivan liian ta ihmisten tarpeiden hyväksi. Tätä kautta
29132: kapeasti. Unohdamme, että isän, äidin ja voidaan myös ennalta ehkäistä ihmisten lop-
29133: pienten lasten lisäksi siihen kuuluvat myös puunpalamista ja vähentää varhaiseläkkeitä.
29134: isovanhemmat. Aikaa ja yhdessäoloa tarvi- Ihmiset etsivät elämälleen mieltä ja tarkoitus-
29135: taan myös elämänkaaren toisessa päässä, ta. Työelämä ei voi niitä koskaan täysin
29136: kuoleman lähestyessä ja lähiomaisen sairas- tyydyttää, vaan ihmisellä on oltava mahdol-
29137: tuessa yhtäkkiä vakavasti. Yhdessäolo loh- lisuus rakentaa elämästään inhimillisen eheä
29138: duttaa lähtijää, mutta sillä on arvokasta an- kokonaisuus.
29139: nettavaa myös saattajalle. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29140: Hoitovapaajärjestelmää on pikaisesti kehi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29141: tettävä niin, että työntekijällä on mahdolli-
29142: suus saada työstä vapaata myös lähiomaisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteid.in·
29143: kuoleman kynnyksellä muutamia kuukausia saattovapaajärjestelmän aikaan:-.nami-
29144: ja palata sitten entiseen työhönsä. Tämän seksi.
29145: saattovapaan aikana työntekijällä on mah-
29146: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29147:
29148: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen
29149: 774 1990 vp.
29150:
29151: Toivomusaloite n:o 722
29152:
29153:
29154:
29155:
29156: Kärhä ym.: Kunnallisten perhepäivähoitajien työehtojen pa-
29157: rantamisesta
29158:
29159:
29160: Eduskunnalle
29161: Kotona hoitotyötä tekevä kunnallinen per- Vaikka eri kunnissa on kunnallisten perhe-
29162: hepäivähoitaja on työssään turvattomam- päivähoitajien palkkauksessa siirrytty kuu-
29163: massa asemassa kuin muut palkkatyötä teke- kausipalkkaukseen, ei edellä mainituista epä-
29164: vät. Epäkohtia on useitakin, joista voisi mai- kohdista ole päästy. Perhepäivähoitajien
29165: nita esimerkkinä oman tai hoitolapsen sai- osalta olisikin tehtävä kokonaisselvitys hei-
29166: rauden aiheuttamat ansionmenetykset. Jos dän työsuhteittensa ja palkkaustensa epäkoh-
29167: hoitajan lapsi sairastuu tarttuvaan tautiin ja dista ja pyrittävä niiden poistamiseen.
29168: lääkäri tämän johdosta kieltää sairauden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29169: tarttumisajaksi muiden lasten pidon, jää per- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29170: hepäivähoitaja ilman ansiotuloa. Samoin uh-
29171: kaa ansioiden pienentyminen siinä tapauk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29172: sessa, että perhepäivähoitajalle hoitoon oh- kunnallisten perhepäivähoitajien työeh-
29173: jattu lapsi sairastuu ja jää muutaman päivän tojen parantamiseksi.
29174: ajaksi tulematta hoitoon.
29175: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29176: Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo Kimmo Sasi
29177: Jorma Rantanen Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
29178: 1990 vp. 775
29179:
29180: Toivomusaloite n:o 723
29181:
29182:
29183:
29184:
29185: Laaksonen ym.: Sapattivapaajärjestelmän toteuttamisesta
29186:
29187:
29188: Eduskunnalle
29189: Ay-liikkeen piirissä on 1980-luvulta lähtien lisuuden hankkia vapaaehtoisesti ja oman
29190: keskusteltu työelämän uudistamisesta, työ- kiinnostuksen mukaan myös lisäkoulutusta
29191: ajan lyhentämisestä ja muun muassa ns. sa- tai tietoa muultakin kuin välittömästi työteh-
29192: pattivapaan käyttöön ottamisesta. täviin liittyvissä asioissa. Silti ei ole aihetta
29193: Työn sisällön kehittämisen ohella sapatti- muuntaa sapattivapaata sisällöltään pakolli-
29194: vapaa parantaisi työntekijän elämänlaatua. seksi koulutusvuodeksi.
29195: Ns. loppuunpalamisilmiön vaikutuksia voi- Järjestelmän perustamiseksi olisi ratkaista-
29196: taisiin lieventää, mikäli työntekijällä olisi esi- va ainakin seuraavat kysymykset:
29197: merkiksi joka 7. tai 10. vuosi mahdollisuus - rahoitus ja siitä huolehtiva organisaa-
29198: taloudellisesti turvattuun vapaaseen vuoteen tio,
29199: tai vapaisiin kuukausiin. Myös mielenterveys- - vapaan kesto, joka käynnistysvaiheessa
29200: ongelmat ovat lisääntyneet kiristyneen työ- jäisi lyhyemmäksi,
29201: tahdin ja rakennemuutoksen ongelmien takia - vapaaseen oikeuttavien työvuosien
29202: niin, että jo noin kolmannes eläkkeelle jää- määrä,
29203: neistä kärsii vakavista mielenterveysongel- - sapattivapaan aikaisen toimeentulon
29204: mista. suuruus ja mahdollisten muiden ansioiden
29205: Jotta sapattivapaa olisi useimmille mah- vaikutus siihen,
29206: dollinen, tulisi siltä ajalta maksettavan tuen - työhönpaluu sapattivapaalta.
29207: vastata vähintäänkin ansiosidonnaista työt-
29208: tömyysturvaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29209: Mikäli vapaan kesto olisi riittävä, tulisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29210: välttämättömäksi ja mahdolliseksi myös pal-
29211: kata tilalle sijainen, jolloin vapaa ei lisäisi että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
29212: muun henkilöstön työtaakkaa, niin kuin ly- sapattivapaajärjestelmän perusteiden ja
29213: hytaikaisten poissaolojen kohdalla saattaisi sisällön selvittämiseksi niin, että sitä
29214: käydä. voitaisiin ryhtyä soveltamaan vuoden
29215: Sapattivapaa antaisi työntekijälle mahdol- 1992 alusta lukien.
29216: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29217: Timo Laaksonen Raila Aho Pauli Uitto
29218: Asko Apukka Pertti Lahtinen Heli Astala
29219: Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen Lauha Männistö
29220: Esko Helle Jarmo Wahlström Vappu Säilynoja
29221: Esko Seppänen
29222: 776 1990 vp.
29223:
29224: Toivomusaloite n:o 724
29225:
29226:
29227:
29228:
29229: Laine ym.: Raskaissa ammateissa työskentelevien eläkeiän
29230: alentamisesta
29231:
29232:
29233: Eduskunnalle
29234: Eräillä toimialoilla ja ermssa ammateissa ikärajaksi vahvistaa 55 tai vähintään 58
29235: on päädytty poikkeavaan eläkeikään tervey- vuotta.
29236: dellisistä ja turvallisuussyistä. Eläkevakuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29237: tuslaitosten taholta esiintynyt vastustus on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29238: ainakin osaltaan vaikuttanut siihen, että
29239: yleisen eläkeiän alentamiseen edes terveydel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29240: le vaarallisissa ja raskaissa ammateissa ei nosturinkuljettajien, metsurien ja sukel-
29241: ole päästy. Näin on käynyt mm. metsurien, tajien sekä muiden terveydelle vaaralli-
29242: sukeltajien ja nosturinkuljettajien osalta. sissa ja raskaissa ammateissa työsken-
29243: Näissä ja myös eräissä muissa vastaavissa televien eläkeiän alentamiseksi 55 vuo-
29244: ammattiryhmissä tulisi eläkkeelle siirtymisen teen.
29245: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29246: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
29247: 1990 vp. 777
29248:
29249: Toivomusaloite n:o 725
29250:
29251:
29252:
29253:
29254: Laitinen: Rintamasotilastunnuksen ja rintamatunnuksen käsi-
29255: te-erojen selkiinnyttämisestä
29256:
29257:
29258: Eduskunnalle
29259: Eri yhteyksissä päätetyt ratkaisut ottaa erityinen taistelijalisä. Monien eri tahojen ja
29260: huomioon sodanaikainen palvelu maanpuo- järjestöjen selvitysten mukaan juuri etulinjas-
29261: lustustehtävissä ovat vieläkin eräiltä osin kes- sa taistelleiden taloudelliset olot ovat hei-
29262: ken paitsi tunnusnimikkeiden myöntämises- koimmat, sopeutuminen sodanjälkeiseen si-
29263: sä, myös taloudellisten hyvitysten osalta. Sik- viilielämään on ollut vaikeinta ja terveyden
29264: si olisi perusteltua määrittää tunnusten horjuminen tavanomaista voimakkaampaa
29265: myöntämisperusteet täsmällisesti, jotta oi- iän karttuessa.
29266: keudenmukaisesti voidaan selvittää tuen pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29267: rusteet ja tarpeellisuus. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29268: Varsinaisiin taistelutoimiin rykmentin ta- muksen,
29269: solla osallistuneet tulisi saattaa yksinomaan
29270: rintamasotilastunnuksen piiriin ja heille mak- että hallitus täsmentäisi rintamasoti-
29271: settavan lisän nimikkeenä tulisi olla rintama- lastunnuksen ja rintamatunnuksen kä-
29272: lisä. Rintamatunnuksen omaaville tulisi mak- sitteet ja niihin liittyvien etuuksien ni-
29273: saa etuus sotatoimilisän nimikkeellä. mikkeet sekä ryhtyisi toimenpiteisiin
29274: Rykmenttitasolla ja sitä vastaavalla taistel- erillisen taistelijalisän myöntämiseksi
29275: leiden tulisi saada nykyisen etuuden lisäksi rintamasotilastunnuksen omaaville.
29276: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29277: Juhani Laitinen
29278:
29279:
29280:
29281:
29282: 52 200136P
29283: 778 1990 vp.
29284:
29285: Toivomusaloite n:o 726
29286:
29287:
29288:
29289:
29290: P. Leppänen ym.: Ylimääräisen rintamalisän korottamisesta
29291:
29292:
29293: Eduskunnalle
29294: Useissa eri yhteyksissä on rintamamiesten Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29295: ja -naisten aseman parantamisesta esitetty kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29296: myönteisiä kannanottoja, mutta asian hoita-
29297: minen on jäänyt yleensä puolitiehen. että hallitus ottaisi määrärahan val-
29298: Veteraanien määrä vähenee vuosittain hy- tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
29299: vin huomattavasti, joten asialla on kiire, mi- tykseen ylimääräisen rintamalisän kak-
29300: käli aiotaan heille maksaa lupauksemme. sinkertaistamiseksi.
29301: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29302:
29303: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Juhani Vähäkangas
29304: Timo Laaksonen Raila Aho Anna-Liisa Jokinen
29305: Esko Seppänen Claes Andersson Arvo Kemppainen
29306: Asko Apukka Esko Helle Pirkko Ikonen
29307: Ensio Laine Vappu Säilynoja Toimi Kankaanniemi
29308: Erkki Pulliainen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä
29309: 1990 vp. 779
29310:
29311:
29312: Toivomusaloite n:o 727
29313:
29314:
29315:
29316:
29317: Löyttyjärvi ym.: Kunnallisen päivähoitopaikan turvaamisesta
29318: kaikille alle kouluikäisille lapsille
29319:
29320:
29321: Eduskunnalle
29322: Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan laki, henkilökuntajärjestöt ovat esittäneet vuotta
29323: joka takaa alle 3-vuotiaitten lasten vanhem- 1994 tavoitevuodeksi. Allekirjoittaneiden
29324: mille oikeuden valita lapselleen joko kunnal- mielestä kolmen vuoden aika on täysin riittä-
29325: linen päivähoito tai kotihoidon tuki. Tavoit- vä hoitopaikkojen perustamiseen sekä henki-
29326: teen toteuttamisessa oli erittäin suuria vai- lökunnan riittävyyden takaamiseen samalla
29327: keuksia, koska hallitukset ja kunnat eivät huolehtien hoidon laadusta. Paikkapulaa ei
29328: ajoissa ja suunnitelmallisesti osoittaneet va- saa poistaa esimerkiksi hoitoryhmiä kasvat-
29329: roja hoitopaikkojen perustamiseen. Tilannet- tamalla tai yksikköjä suurentamalla. Itse
29330: ta kärjistää myös henkilökuntapula, jonka asiassa henkilökunnan saatavuuden turvaa-
29331: taustalla on niin alhainen palkkaus, asunto- minen edellyttää myös työskentelyolosuhteis-
29332: pula ja elämisen kalleus kasvavilla paikka- ta ja työn sisällöstä huolehtimista, puhumat-
29333: kunnilla kuin koulutuksen suunnittelematto- takaan siitä, että korkeatasoinen hoito ja
29334: muuskin. Eräissä kunnissa tilanne onkin yhä pedagoginen kasvatus on lasten oikeus. Päi-
29335: se, ettei todellinen valinnanvapaus toteudu vähoidon kehittäminen vaatii myös uusia en-
29336: hoitopaikkapulan vuoksi. nakkoluulottomia ratkaisuja ja kokeilutoi-
29337: Alle 3-vuotiaita koskeva laki merkitsi mit- mintaa.
29338: tavaa askelta eteenpäin päivähoidon järjestä- Kokemus osoittaa, että tavoitteeseen pää-
29339: misessä lasten ja perheiden oikeuden pohjal- seminen edellyttää lakia ja sitovaa toteutta-
29340: ta. Hoitopaikan järjestämisen velvollisuutta misohjelmaa. Toteuttamisohjelmasta voisi
29341: jokaiselle sellaista tarvitsevalle lapselle on myös päättää eduskunta hallituksen selon-
29342: pikaisesti laajennettava koskemaan kaikkia teon pohjalta.
29343: alle kouluikäisiä. Niidenkin lasten osalta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29344: joilla ei varsinaista hoitopaikkatarvetta ole, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
29345: on huolehdittava mahdollisuudesta osallistua toivomuksen,
29346: päivähoidon pedagogiseen toimintaan ja
29347: esiopetukseen. että hallitus pikaisesti valmistelisi
29348: Tilastojen mukaan 3-6-vuotiailta lapsilta eduskunnan käsiteltäväksi esityksen
29349: puuttuu 20 000 päivähoitopaikkaa. Todelli- laiksi kaikkien alle kouluikäisten lasten
29350: nen tarve lienee vielä suurempi, sillä paikka- oikeudesta kunnalliseen päivähoitopaik-
29351: pula jo sinänsä ohjaa muihin ratkaisuihin ja kaan vuoteen 1994 mennessä sekä an-
29352: alentaa kysyntää. Tulopoliittiseen sopimuk- taisi eduskunnalle selonteon toteuttamis-
29353: seen sisältyy lupaus hoitopaikkapulan poista- ohjelmasta tämän tavoitteen saavutta-
29354: misesta vuoteen 1995 mennessä. Päivähoidon miseksi.
29355: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29356: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
29357: 780 1990 vp.
29358:
29359: Toivomusaloite n:o 728
29360:
29361:
29362:
29363:
29364: Maijala ym.: Rintamalisän korottamisesta
29365:
29366:
29367: Eduskunnalle
29368: Rintamalisää maksetaan kaikille rintama- saada nykyään myös ulkomailla asuvat vete-
29369: sotilaille, jotka saavat kansaneläkettä ja joille raanit, jotka eivät voi saada kansaneläkettä
29370: on myönnetty rintamasotilastunnus. Rinta- Suomesta.
29371: malisää maksetaan myös rintamapalvelus- Ehdotamme rintamalisän määrään tasoko-
29372: tunnuksen saaneille naisille, jotka saavat rotusta kaikille rintamasotilaseläkelain piiriin
29373: kansaneläkettä. Varhennetun vanhuuseläk- kuuluville veteraaneille siten, että rintamalisä
29374: keen saajalle rintamalisää maksetaan vasta olisi 300 markkaa kuukaudessa, kun se nyt
29375: kun saaja on täyttänyt 65 vuotta. on 189 markkaa.
29376: Rintamalisää maksetaan myös kansanelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29377: kettä saavalle, Suomessa asuvalle ulkomaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29378: kansalaiselle, jolla on rintamasotilas- tai rin-
29379: tamapalvelustunnus. Edelleen työvelvolliset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29380: on vuonna 1987 saatettu rintamasotilaseläke- rintamalisän korottamiseksi 300 mark-
29381: lain piiriin, minkä lisäksi rintamalisää voivat kaan kuukaudessa.
29382: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29383:
29384: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Mirja Ryynänen
29385: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää Kalle Röntynen
29386: Aapo Saari Kauko Heikkinen
29387: 1990 vp. 781
29388:
29389: Toivomusaloite n:o 729
29390:
29391:
29392:
29393:
29394: Mattila: Ylimääräisen rintamalisän korottamisesta
29395:
29396:
29397: Eduskunnalle
29398: Suomen veteraanijärjestöt ovat ottaneet aiheellista korottaakin 30 % :iin lisäosasta,
29399: yksimielisesti tavoitteekseen ylimääräisen rin- jolloin se olisi enimmillään noin 500 markkaa
29400: tamalisän korottamisen. Järjestöt ovatkin kuukaudessa.
29401: esittäneet näkemyksensä niin hallitukselle, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29402: veteraaniasiain neuvottelukunnalle kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29403: eduskuntaryhmillekin. muksen,
29404: Vaikka ylimääräisen rintamalisän korotta-
29405: misesta on tehty kuluvan vuoden tulo- ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
29406: menoarvion yhteydessä joitakin ratkaisuja, ei ylimääräisen rintamalisän korottami-
29407: niissä ole päästy veteraanijärjestöjen esittä- seksi 30 %:iin kansaneläkkeen lisäosas-
29408: mälle tasolle. Ylimääräinen rintamalisä on ta.
29409: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29410: Kalevi Mattila
29411: 782 1990 rd.
29412:
29413: Hemställningsmotion nr 730
29414:
29415:
29416:
29417:
29418: Melin m.fl.: Om beviljande av frontmannatecken åt utlänning-
29419: ar som deltagit som frivilliga i våra krig
29420:
29421:
29422: Till Riksdagen
29423: 1 våra senaste krig deltog utländska med- Som exempel kan nämnas att det under år
29424: borgare, bl.a. svenskar, ester, norrmän som 1989 till staben för Helsingfors militärdistrikt
29425: frivilliga i frontförband. riktats 30-40 ansökningar gällande front-
29426: Enligt förordning som trädde i kraft mannatecken som inte kunnat beviljas på
29427: 1.4.1989 kan fronttillägg även utbetalas till grund av att de berörda personerna var ut-
29428: utomlands bosatta frontmän. ländska medborgare.
29429: Enligt förordningen om frontmannatecken Hänvisande till det ovan anförda föreslår
29430: (340/86) kan frontmannatillägg som berätti- vi högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
29431: gar till fronttillägg och övriga förmåner som ställa
29432: beviljas frontmän endast ges åt finsk medbor-
29433: gare eller person viiken såsom finsk medbor- att regeringen vidtar åtgärder för att
29434: gare deltagit i de egentliga krigshandlingar i ändra förordningen om frontmanna-
29435: våra krig 1939-45. Detsamma gäller för tecken så att frontmannatecken skulle
29436: utländsk medborgare som deltagit i våra krig, kunna ges även åt personer som inte är
29437: men som nu är finsk medborgare. finska medborgare och ej heller varit
29438: Emellertid finns det fortfarande ett antal finska medborgare då de deltog i egent-
29439: utländska frivilliga som deltog i de egentliga liga krigshandlingar våra krig
29440: krigshandlingarna i våra krig 1939-45, som 1939-45.
29441: vore väl förtjänta av frontmannatecknet.
29442: Helsingfors den 13 februari 1990
29443:
29444: Ingvar S. Melin Elsi Hetemäki-Olander
29445: Per-Henrik Nyman Henrik Lax
29446: 1990 vp. 783
29447:
29448: Toivomusaloite n:o 730 Suomennos
29449:
29450:
29451:
29452:
29453: Melin ym.: Rintamasotilastunnuksen myöntämisestä vapaaeh-
29454: toisina sotiimme osallistuneille ulkomaalaisille
29455:
29456:
29457: Eduskunnalle
29458: Viime sotiimme osallistui ulkomaan kansa- vin ansatts1s1vat rintamasotilastunnuksen.
29459: laisia, mm. ruotsalaisia, virolaisia ja norjalai- Esimerkkinä voidaan mainita, että vuoden
29460: sia vapaaehtoisina rintamajoukkoihimme. 1989 aikana Helsingin sotilaspiirin esikunnal-
29461: Vuoden 1989 huhtikuun 1 päivänä voi- 1e on osoitettu 30--40 hakemusta rintamaso-
29462: maan tulleen asetuksen mukaan rintamalisää tilastunnuksesta, jota ei ole voitu myöntää
29463: voidaan maksaa myös ulkomailla asuville asianomaisten henkilöiden ulkomaan kansa-
29464: rintamamiehille. laisuuden vuoksi.
29465: Rintamasotilastunnuksesta annetun ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29466: tuksen (340/86) mukaan rintamalisään ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29467: muihin rintamamiehille tuleviin etuuksiin oi- muksen,
29468: keuttava rintamasotilastunnus voidaan antaa
29469: vain Suomen kansalaiselle tai henkilölle, joka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29470: on osallistunut varsinaisiin sotatoimiin sodis- muuttaakseen rintamasotilastunnukses-
29471: samme 1939-45. Sama koskee sotiimme ta annettua asetusta siten, että rintama-
29472: osallistunutta ulkomaan kansalaista, joka sotilastunnus voitaisiin myöntää myös
29473: kuitenkin nyt on Suomen kansalainen. henkilöille, jotka eivät ole Suomen kan-
29474: Edelleen on kuitenkin joukko varsinaisiin salaisia ja jotka eivät ole olleet Suomen
29475: sotatoimiin sodissamme 1939-45 osallistu- kansalaisia osallistuessaan varsinaisiin
29476: neita ulkomaalaisia vapaaehtoisia, jotka hy- sotatoimiin sodissamme 1939-45.
29477: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29478:
29479: Ingvar S. Melin Elsi Hetemäki-Olander
29480: Per-Henrik Nyman Henrik Lax
29481: 784 1990 vp.
29482:
29483: Toivomusaloite n:o 731
29484:
29485:
29486:
29487:
29488: Moilanen ym.: Työttömyyspäivärahan määräytymisperustei-
29489: den muuttamisesta
29490:
29491:
29492: Eduskunnalle
29493: Työttömyyspäiväraha on voimassa olevan Sosiaaliturvan tulisi tässäkin olla henkilö-
29494: lainsäädännön mukaisesti sidoksissa puoli- kohtaista.
29495: son palkkaan. Käytäntö tuo taloudellisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29496: vaikeuksien myötä helposti lisäkriiseja per- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29497: heeseen. Työttömäksi jääneelle puolisolle se muksen,
29498: saattaa merkitä jopa mielenterveydellisiä on-
29499: gelmia, kun työttömyyden itsetunnolle ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29500: heuttamien kolhujen lisäksi taloudellinen työttömyyspäivärahan ja myös muun
29501: riippuvaisuus puolisosta kasvaa. sosiaaliturvan muuttamiseksi henkilö-
29502: Toisaalta esimerkiksi mielenterveysongel- kohtaiseksi, muiden perheenjäsenten tu-
29503: mien vuoksi sairauspäivärahaa saavan ter- loista riippumattomaksi henkilökohtai-
29504: vehtymisen motivaatio saattaa heiketä, kun seksi etuudeksi.
29505: odotettavissa on toimeentulon kannalta vält-
29506: tämättömien taloudellisten etujen heikkene-
29507: minen.
29508: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29509:
29510: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
29511: 1990 vp. 785
29512:
29513: Toivomusaloite n:o 732
29514:
29515:
29516:
29517:
29518: Moilanen ym.: Lapsiasiamiestoiminnan järjestämisestä
29519:
29520:
29521: Eduskunnalle
29522: Valtakunnallinen lapsiasiamiestoiminta on sista koskee lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa
29523: aloitettu 1982. Toiminnan tarkoituksena on psyykkistä, fyysistä tai seksuaalista väkival-
29524: antaa lainopillista apua lapsia ja nuoria kos- taa.
29525: kevissa ongelmatilanteissa. Apu on vaihdellut Lisäksi lapsiasiamiehen toimintaan liittyy
29526: juridisesta neuvosta ja ohjauksesta avustami- laaja esitelmöinti- ja koulutustoiminta.
29527: seen oikeudenkäynnissä todistajana, asian- Viime vuoden alusta Mannerheimin Las-
29528: tuntijana tai erityistapauksissa myös oikeu- tensuojeluliiton lapsiasiamies on voinut toi-
29529: dellisena edustajana. mia kokopäiväisesti.
29530: Vaikka puhelinpäivystys on ollut rajoitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29531: tua, on yhteydenottoja kertynyt vuosittain yli kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29532: 500. Vuoden 1987 aikana yksittäisiä tapauk-
29533: sia oli noin 160, joissa on ollut kaiken kaik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29534: kiaan kysymys 200-300 lapsen ja nuoren lapsiasiamiestoiminnan järjestämiseksi
29535: olosuhteista ja oikeusturvasta. 70 % tapauk- maassamme.
29536: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29537:
29538: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
29539: 786 1990 vp.
29540:
29541: Toivomusaloite n:o 733
29542:
29543:
29544:
29545:
29546: Moilanen ym.: Äitiysavustuksen myöntämisestä adoptiovan-
29547: hemmille
29548:
29549:
29550: Eduskunnalle
29551: Adoptiolapsen vastaanottavat vanhemmat saamisen ehtona on, että äiti käy raskauden
29552: tekevät todella merkittävää yhteiskunnallista aikana neuvolassa. Laissa pitäisi kuitenkin
29553: työtä. He ovat kuitenkin biologisia vanhem- sallia poikkeus adoptioäitien kohdalla, kun
29554: pia heikommassa asemassa. he vastaanottavat lapsen suoraan synnytys-
29555: Nykyisen käytännön mukaan useat adop- laitokselta.
29556: tiolapset sijoitetaan tulevaan perheeseensä jo Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29557: suoraan synnytyslaitokselta. Tuleva adoptio- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29558: perhe saa tiedon lapsen saamisesta yleensä
29559: hyvin myöhäisessä vaiheessa ja yllättäen. En- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
29560: simmäisen lapsen kohdalla kaikki hankinnat adoptiovanhemmille ryhdyttäisiin mak-
29561: tulevat suoritettaviksi yhtäkkiä. samaan äitiysavustusta.
29562: Nykyisen lain mukaan äitiysavustuksen
29563: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29564: Eeva-Liisa Moilanen Heikki Riihijärvi
29565: Pekka Puska Toimi Kankaanniemi
29566: Esko Almgren
29567: 1990 vp. 787
29568:
29569: Toivomusaloite n:o 734
29570:
29571:
29572:
29573:
29574: Moilanen ym.: Lapsilisien maksamisesta ulkomailla työsken-
29575: televien suomalaisten lähetystyöntekijöiden lapsille
29576:
29577:
29578: Eduskunnalle
29579: Lapsilisään oikeutettuja ovat Suomessa isä tai äiti on suomalaisen työnantajan palve-
29580: asuvat alle 17-vuotiaat lapset. Lapsilisälakia luksessa. Suomalainen lähetysväki on jo pit-
29581: sovellettaessa lapsen katsotaan asuvan Suo- kään kokenut epäoikeudenmukaisena sen
29582: messa sinäkin aikana, jona hän tilapäisesti epäkohdan, että lähetys- ja kehitysyhteistyö-
29583: oleskelee ulkomailla. Tällaiseksi tilapäiseksi tä tekevien lapset jäävät ilman lapsilisää.
29584: oleskeluksi katsotaan myös se aika, jona lap- Epäkohta koskee arviolta korkeintaan tu-
29585: sen ulkomailla oleskelu johtuu siitä, että lapsi hatta lasta. Valtion budjetissa menoerä on
29586: on korkeakoulussa tai muussa oppilaitokses- vähäinen, mutta perheille se on merkittävä
29587: sa ulkomailla opiskelevan isänsä tai äitinsä apu.
29588: luona saamatta siellä lapsilisää. Samoin Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29589: men valtion palveluksessa ulkomailla olevan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29590: henkilön lapsi, joka on Suomen kansalainen,
29591: katsotaan kuitenkin Suomessa asuvaksi, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29592: vaikka hän oleskelisikin isänsä tai äitinsä lapsilisän maksamiseksi ulkomailla
29593: mukana ulkomailla. Sen sijaan muiden työn- työskentelevien suomalaisten lähetys-
29594: antajien kuin valtion palveluksessa ulkomail- työntekijöiden lapsille.
29595: la olevien lapset eivät tätä etuutta saa, vaikka
29596: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29597: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
29598: 788 1990 vp.
29599:
29600: Toivomusaloite n:o 735
29601:
29602:
29603:
29604:
29605: Moilanen ym.: Äitiyspäivärahan määräytymisperusteiden
29606: muuttamisesta
29607:
29608:
29609: Eduskunnalle
29610: Naisten siirryttyä suuressa määrin työelä- mään puoleksi vuodeksi, mikä puolestaan
29611: mään on moni suuri epäkohta naisten työ- aiheuttaa kohtuuttomia hankaluuksia työn-
29612: elämän tehtävien ja äidin tehtävän välillä antajalle eikä ole järkevää perheenkään
29613: jäänyt kuitenkin korjaamatta. Äitiys katkai- kannalta. Kohtuullista olisi, että äitiyspäi-
29614: see tavallisesti uran ja ammattitaidon kehit- väraha määräytyisi edellisen, so. edellistä
29615: tämisen eikä työelämään paluuta liioin hel- raskautta edeltäneen, työansion mukaan tai
29616: poteta. Tavallista onkin, että lapsia ei hanki- että äitiyspäivärahaa ei tarvitsisi ottaa vas-
29617: ta lainkaan, tai hankitaan vain yksi lapsi tai taan, jolloin äiti voisi jatkaa kotihoidon
29618: sovitetaan lasten saaminen peräjälkeen. Se on tuen vastaanottamista.
29619: kuitenkin yhteiskunnan kannalta huonoin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29620: kallein ratkaisu. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29621: Yksi ongelma on se, että suoraan koti- muksen,
29622: hoidon tuen varassa pidetyltä hoitovapaalta
29623: uudelle äitiyslomalle jäävän äitiyspäiväraha että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
29624: määräytyy kohtuuttoman pieneksi. Toisaal- menpiteisiin äitiyspäivärahan määräy-
29625: ta kotihoidon tuen maksu päättyy auto- tymisessä ilmenneiden epäkohtien kor-
29626: maattisesti. Taloudellisista syistä äidit jou- jaamiseksi.
29627: tuvat raskauksien välissä palaamaan työelä-
29628: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29629:
29630: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Kaarina Dromberg
29631: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Oiva Savela
29632: Pekka Puska Sauli Hautala Jorma Fred
29633: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Heikki Riihijärvi
29634: 1990 vp. 789
29635:
29636: Toivomusaloite n:o 736
29637:
29638:
29639:
29640:
29641: Moilanen ym.: Hammashoidon saattamisesta sairausvakuu-
29642: tuksen piiriin
29643:
29644:
29645: Eduskunnalle
29646: Voimassa olevien säännösten mukaan va- ta tai se viivästyy, mikä heikentää siten pysy-
29647: kuutetulle korvataan hammashuollon kus- viä hoitotuloksia. Kuitenkin asianmukainen
29648: tannuksia sairausvakuutuksen nojalla vain, hammashoito· on ehdoton edellytys terveyden
29649: kun kysymyksessä on muun kuin hammassai- säilymiselle ja sairauksien ehkäisylle. Siks.
29650: rauden parantamiseksi välttämätön hoito. tulisi sairausvakuutuslakia muuttaa niin, että
29651: Vastaavasti sairausvakuutuksen kattavuutta hammashoito kokonaisuudessaan tulee sai-
29652: laajennetaan niin, että vuoden 1990 alusta rausvakuutuskorvauksen piiriin.
29653: vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneille on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29654: korvattu hammaslääkärin suorittama hoito kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29655: tietyin edellytyksin, ei kuitenkaan oikomis- ja
29656: proteettista hoitoa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29657: Hampaiden hoito on suhteellisen kallista. hammashoidon saattamiseksi sairausva-
29658: Usein hoito kustannussyistä jää toteuttamat- kuutuksen piiriin.
29659: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29660:
29661: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgreu
29662: 790 1990 vp.
29663:
29664: Toivomusaloite n:o 737
29665:
29666:
29667:
29668:
29669: Moilanen ym.: Psykologien antaman psykoterapian saattami-
29670: sesta sairausvakuutuksesta korvattavaksi hoidoksi
29671:
29672:
29673: Eduskunnalle
29674: Psykoterapeuteista yli puolella on perusta- Tilanne on kohtuuton psykoterapiaa tar-
29675: na psykologin koulutus. Psykiatreja terapeu- vitsevien ihmisten kannalta. Psykoterapia on
29676: teista on vähemmistö. Valtaosa psykiatreista kallista, keskimäärin 200 markkaa kerta, ja
29677: toimiikin muissa tehtävissä, ja psykiatreista käyntejä tulee tavallisesti kahdesti viikossa
29678: on jopa pulaa. vuoden ajan tai pidempäänkin. Näin suurin
29679: Psykoterapeuttien koulutus on järjestetty osa tarjolla olevasta psykoterapiasta jää käy-
29680: siten, että koulutukseen voivat hakeutua lää- tännössä tavallisten ihmisten ulottumatto-
29681: kärit, psykologit ja jossain määrin myös so- miin. Kuitenkin psykologeilla on paitsi sama
29682: siaalityöntekijät ja erikoissairaanhoitajat. erikoiskoulutus myös alaan liittyvä perustut-
29683: Koulutus kestää kaikille saman kolme (eri- kinto ja useimmiten psykoterapeuttien kou-
29684: tyistaso) tai kuusi (vaativa erityistaso) vuot- luttajanakin toimii psykologi.
29685: ta, mutta koulutuksensa jälkeen psykotera- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29686: peutit ovatkin yllättäen eri asemassa, sillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29687: ainoastaan lääkärikoulutuksen saaneiden muksen,
29688: psykiatrien antama psykoterapia korvataan
29689: sairausvakuutuksen piirissä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29690: Ainoan poikkeuksen tekevät Kansaneläke- myös psykologien antaman psykotera-
29691: laitoksen kuntoutukseen osallistuvat sekä pian saattamiseksi sairausvakuutukses-
29692: kuntien ostopalvelusopimuksella lähettämät ta korvattavaksi hoidoksi.
29693: henkilöt, joille korvataan myös Kansaneläke-
29694: laitoksen hyväksymän psykologin antama
29695: psykoterapia.
29696: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29697: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Anneli Taina
29698: Kaarina Dromberg Tina Mäkelä Lea Mäkipää
29699: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
29700: Esko Almgren
29701: 1990 vp. 791
29702:
29703: Toivomusaloite n:o 738
29704:
29705:
29706:
29707:
29708: Moilanen ym.: Eläkeläisten osa-aikaisen työnteon edistämi-
29709: sestä
29710:
29711:
29712: Eduskunnalle
29713: Monet eläkeläiset voisivat kuntonsa puo- ko mahdollistettaisiin, olisi esim. se, että
29714: lesta toimia aika ajoin osa-aikaluonteisessa heidän työtuloverotuksensa järjestettäisiin
29715: työssä. Tämä on kuitenkin lähes mahdotonta lähdeverona siten, että tällainen työtulo ei
29716: voimassa olevien jäykkien ja jyrkkien sään- vaikuttaisi eläketulon verotukseen eikä osa-
29717: nösten vuoksi. aikaisesti työssäkäyvien eläkeläisten muihin
29718: Yhä useammalla alalla on huutava pula etuuksiin.
29719: työvoimasta samalla, kun suhteellisen hyvä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29720: kuntoiset ihmiset ovat eläkkeellä. Näiden elä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29721: keläisten työllistäminen ei vaarantaisi työ- muksen,
29722: ikäisen väestön työnsaantimahdollisuuksia.
29723: Sen sijaan toimenpide melkoisesti helpottaisi että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
29724: useiden alojen hälyttävää ja yhä pahenevaa miin, jotka mahdollistavat eläkeläisten
29725: työvoimapulaa. osa-aikaisen työnteon ilman eläke- ja
29726: Eräs järjestely, jolla osa-aikatyöhön pys- muiden etuuksien menetystä aloilla,
29727: tyvien ja sitä haluavien eläkeläisten työnte- joilla on työvoimapulaa.
29728: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29729: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Kaarina Dromberg
29730: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Sauli Hautala
29731: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
29732: Pekka Puska
29733: 792 1990 vp.
29734:
29735: Toivomusaloite n:o 739
29736:
29737:
29738:
29739:
29740: Moilanen ym.: Vammaisten kuljetuspalvelujen lisäämisestä
29741:
29742:
29743: Eduskunnalle
29744: Perusedellytyksiä vammaisten henkilöiden ottaa huomioon vammaiset kansalaiset ja
29745: tasavertaiselle osallistumiselle yhteiskunnan varata heille riittävä määrä kuljetuspalvelui-
29746: toimintoihin ovat asumis-, opiskelu- ja työ- ta. Kun kuitenkin eri kuntien alueella pal-
29747: olosuhteet sekä tyydyttävällä tavalla järjeste- velujen tarve ja liikenneolosuhteet sekä kun-
29748: tyt kuljetuspalvelut. tien mahdollisuudet tarjota näitä palveluja
29749: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suo- ovat erilaiset, on palvelujen tasapuolisen
29750: men komitea pitää vammaisten kansalaisten tarjonnan turvaamiseksi välttämätöntä, että
29751: liikkumisen kannalta tavoitteena, että nämä valtio erityisavustuksin tukee niitä kuntia,
29752: voivat tehdä itse tarpeellisiksi katsomansa joille vammaisten kuljetuspalvelujen tarjonta
29753: matkat samoin kustannuksin kuin muu väes- riittävässä laajuudessa tuottaa suuria vai-
29754: tö ja että heillä on tätä varten tarpeelliset keuksia.
29755: liikenne- ja kuljetuspalvelut. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
29756: Osa vammaisista saa helpotusta kuljetus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29757: kustannuksiinsa autoveron palautuksen
29758: myötä, mutta oman auton käyttö ei sovellu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29759: kaikille vammaisille. kuntien avustamiseksi vammaisten kul-
29760: Kuntien tulee liikennesuunnitelmissaan jetuspalvelujen lisäämiseksi.
29761: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29762:
29763: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
29764: 1990 vp. 793
29765:
29766: Toivomusaloite n:o 740
29767:
29768:
29769:
29770:
29771: Moilanen ym.: Vammaisten lomatoiminnan lisäämisestä
29772:
29773:
29774: Eduskunnalle
29775: Monet vaikeasti vammaiset eivät kykene varoja, jotta nämäkin yhteiskuntamme jäse-
29776: järjestämään itselleen minkäänlaista loman- net tulisivat tasavertaisesti osallisiksi muiden
29777: viettoa ja virkistystä ilman yhteiskunnan tun- kansalaisten kanssa lomanviettomahdolli-
29778: tuvaa taloudellista tukea. suudesta ja virkistyksestä.
29779: Vuonna 1981 Tampereella tehty tutkimus Vammaisten lomatoiminta palvelee saman-
29780: on osoittanut, että perin harvat vammaiset aikaisesti niin kuntoutusta kuin virkistystä-
29781: yltävät yli 1 500 markan kuukausiansioon. kin ja on siten omiaan vähentämään vam-
29782: Tuon suuruisilla ansioilla ei juuri lomanviet- maishuollon muita kustannuksia.
29783: toa kustanneta, koska jo päivittäinen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29784: meentulo aiheuttaa vammaiselle suurempia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29785: kustannuksia kuin terveelle ihmiselle. Vam-
29786: maisjärjestöjen mahdollisuudet palvella jäse- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29787: niään ovat nykyisellään rajalliset ja kaipaavat vammaisten lomatoiminnan tehostami-
29788: suoraa taloustukea valtion budjettivaroista. seksi ja laajentamiseksi.
29789: Vammaisten lomatoimintaan tulee osoittaa
29790: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29791:
29792: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
29793:
29794:
29795:
29796:
29797: 53 200136P
29798: 794 1990 vp.
29799:
29800: Toivomusaloite n:o 741
29801:
29802:
29803:
29804:
29805: Moilanen ym.: Palvelupuhelinverkoston luomisesta vanhuksille
29806:
29807:
29808: Eduskunnalle
29809:
29810: Vanhusten palvelupuhelinkokeilut maas- Vanhusten puhelimet ovat tavallaan yksi
29811: samme ovat osoittaneet, että palvelumuotoa kriisipuhelinten muoto, jotka yleistyivät
29812: tarvitaan. Vanhukset soittivat kokeilun aika- maassamme 1970-luvulla esim. lapsia, nuo-
29813: na puhelimeen yksinäisyyden tai asioiden ria, alkoholisteja ja mielenterveysongelmaisia
29814: hoidossa ilmenneiden vaikeuksien vuoksi. Il- varten.
29815: meni, että vanhukset usein kokevat neuvot- Käytäntö on osoittanut, että erilliset pal-
29816: tomuutta ja avuttomuutta asioitaan hoitaes- velujärjestelmät eri ryhmille ovat tarpeen,
29817: saan. He tuntevat, että kohtelu on kärsimä- vaikka ihmisten lokerointia tuleekin välttää.
29818: töntä ja usein jopa loukkaavaa. Lisäksi vanhukset soittavat mieluiten aikaisin
29819: Soiton syynä on usein sellainen tilanne, aamulla, jolloin palvelutarve on suurimmil-
29820: että hulttiopoika piinaa vanhaa äitiään kiris- laan.
29821: tämällä häneltä rahaa tai aviopuolison luon- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
29822: teenpiirteet aiheuttavat iän myötä yhä enem- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29823: män kestämättömiä tilanteita. Näin vanhuk-
29824: set tarvitsevat apua ahdistukseensa ja yksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29825: näisyyteensä ja myös käytännön asioiden kattavan palvelupuhelinverkoston luo-
29826: hoitoon. miseksi vanhuksille.
29827: Vanhusten puhelimeen voivat myös omai-
29828: set soittaa ja kysyä neuvoja.
29829: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29830: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
29831: 1990 vp. 795
29832:
29833: Toivomusaloite n:o 742
29834:
29835:
29836:
29837:
29838: Moilanen ym.: Rintamaveteraanien aseman parantamisesta
29839:
29840:
29841: Eduskunnalle
29842: Viime vuosikymmenellä on veteraanien Rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän
29843: asemaa kohennettu vuosittaisin budjettimää- maksaminen ovat myönteisiä uudistuksia,
29844: rärahoin. Määrärahat ovat kuitenkin olleet mutta ne ovat edelleen määrältään riittämät-
29845: niin niukat, että vain osa veteraaneista on tömiä ja edellyttävät korotuksen.
29846: päässyt nauttimaan korjauksista. Myös veteraanien asunto-oloissa on suuria
29847: Veteraanien tarpeiden kokonaiskartoitus puutteita, joihin eri yhteyksissä on kiinnitetty
29848: on kuitenkin osoittanut tarvittavien voima- huomiota ja esitetty korjauksia.
29849: varojen suuruuden, josta on käytännön toi- Korjaukset olisivat veteraanien kannalta
29850: missa tingitty. Nyt asialla alkaa olla jo todel- tärkeitä ja valtiontalouden kannalta varsin
29851: la kiire, mikäli veteraanien asiat ylipäänsä kohtuullisia.
29852: halutaan saattaa kuntoon, kutenjuhlapuheis- Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit-
29853: sa kyllä on aina luvattu. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29854: Veteraanien kuntoutusta tulee lisätä tuntu- muksen,
29855: vasti niin avo- kuin laitoskuntoutuksenkin
29856: osalta, jotta palvelut riittäisivät kaikille kun- että hallitus pikaisesti esittäisi riittä-
29857: toutusta tarvitseville. Tässä yhteydessä ei tule vät voimavarat ja määrärahat veteraa-
29858: unohtaa sotainvalideja kotonaan haitavien nien aseman kokonaisvaltaiseksi hoita-
29859: puolisoiden kuntoutusta ja lomia. miseksi niin, että veteraanit saavat tar-
29860: Myös kotona sotainvalidia hoitaneiden vitsemansa kuntoutuksen, eläkkeet ja
29861: puolisoiden eläketurva kaipaa kohennusta. kohtuullisen asunnon.
29862: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29863: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
29864: 796 1990 vp.
29865:
29866: Toivomusaloite n:o 743
29867:
29868:
29869:
29870:
29871: Moilanen ym.: Saattovapaan myöntämisestä sairasta läheis-
29872: tään hoitavalle
29873:
29874:
29875: Eduskunnalle
29876: Lääkintöhallituksen vuonna 1982 antamis- taloudellisista syistä vaikea vapautua ansio-
29877: sa terminaali- eli saattohoidon tai kuolevan työstään.
29878: potilaan hoidon ohjeissa korostetaan poti- Koska kotona tapahtuva hoito tulee usein
29879: laan oikeutta valita itse hoitopaikkansa. Yhä halvemmaksi yhteiskunnalle kuin laitoshoito
29880: useampi on toivonut mahdollisuutta kuolla ja koska se on myös laitoshoitoa inhimilli-
29881: kotona. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan sempi vaihtoehto, olisi kotona tapahtuvan
29882: hoitohenkilöstön ja omaisten yhteistyötä. saattohoidon edistäminen perusteltua. Näin
29883: Omaisten läsnäolo koetaan tarpeelliseksi tapahtuisi, mikäli mahdollistettaisiin yhteis-
29884: myös laitoksissa tapahtuvassa saattohoidos- kunnan korvaama saattovapaa kuolevaa lä-
29885: sa. heistään hoitavalle.
29886: Maamme terveydenhuoltojärjestelmään Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
29887: omaisten aktiivinen osallistuminen soveltuu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29888: luontevasti. Käytännössä omaisten on kui- vomuksen,
29889: tenkin vaikea toteuttaa potilaan toivomusta
29890: saada sairastaa tai kuolla kotona tai laitok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29891: sessa niin, että omainen on mukana saatto- saattovapaan järjestämiseksi läheistään
29892: hoidossa. Näin sen vuoksi, että omaisen on hoitavalle työntekijälle.
29893: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29894:
29895: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
29896: 1990 vp. 797
29897:
29898: Toivomusaloite n:o 744
29899:
29900:
29901:
29902:
29903: Mäkelä: Perustoimeentuloturvan toteuttamisesta
29904:
29905:
29906: Eduskunnalle
29907: SMP:n taholta on vuosikausia vaadittu kassa on tällä hetkellä ylijäämäinen useita
29908: kaikki kansalaiset kattavan perustoimeentu- miljardeja ja samansuuntainen kehitys näyt-
29909: loturvan luomista. Mielestämme kaikille kan- tää jatkuvan myös tulevaisuudessakin. Tä-
29910: salaisille tulisi turvata vähintäänkin 3 000 män takia tulisi perustoimeentuloturvan kal-
29911: markan verovapaa perustoimeentuloturva tainen merkittävä sosiaalipoliittinen uudistus
29912: kuukaudessa. Samalla sosiaalietuuksien jär- toteuttaa juuri tässä vaiheessa.
29913: jestelmiä ja byrokratiaa olisi yksinkertaistet- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29914: tava sekä poistettava niiden päällekkäisyyk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29915: siä ja toinen toisiaan kumoavia säännöksiä. vomuksen,
29916: Mielestämme perustoimeentuloturvan luomi-
29917: nen tulisi käynnistää vielä tämän vaalikauden että hallitus ryhtyisi toimiin ja ottaisi
29918: aikana ennen maaliskuun 1991 eduskunta- riittävän määrärahan valtion vuoden
29919: vaaleja. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen kai-
29920: Valtiovallan mahdollisuudet käynnistää kille kansalaisille taattavan vähintään
29921: perustoimeentuloturvan luominen ovat tällä 3 000 markan suuruisen verovapaan pe-
29922: hetkellä valtiontaloudellisesti hyvät. Valtion rustoimeentuloturvan luomiseksi.
29923: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29924:
29925: Tina Mäkelä
29926: 798 1990 vp.
29927:
29928: Toivomusaloite n:o 745
29929:
29930:
29931:
29932:
29933: Mäkelä: Lapsilisien maksatusajan pidentämisestä eräissä ta-
29934: pauksissa
29935:
29936:
29937: Eduskunnalle
29938: SMP:n mielestä lapsilisän maksatuskautta merkitystä juuri siinä vaiheessa, kun hän
29939: tulisi pidentää 18 ikävuoteen niiden nuorten muodostaa lopullisesti käsitystään kodin
29940: kohdalla, jotka asuvat vanhempiensa luona roolista yhteiskunnassamme.
29941: ja jotka eivät ole vielä mukana työelämässä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29942: esimerkiksi opiskelun takia. Mainitunkaltai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29943: nen lapsilisäkauden pidentäminen helpottaisi vomuksen,
29944: monien heikossa taloudellisessa asemassa
29945: olevien perheiden jokapäivästä elämää. Sa- että hallitus ryhtyisi toimiin lapsili-
29946: malla toimenpide korostaisi entisestään per- sien maksatuskauden pidentämiseksi 18
29947: heen keskeistä merkitystä eräänä yhteiskun- ikävuoteen niiden nuorten kohdalla, jot-
29948: nan keskeisimmistä tukipilareista. Toimenpi- ka asuvat vanhempiensa luona.
29949: de korostaisi myös nuorelle itselleen kodin
29950: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29951: Tina Mäkelä
29952: 1990 vp. 799
29953:
29954: Toivomusaloite n:o 746
29955:
29956:
29957:
29958:
29959: Mäkelä: Lasten kotihoidon tuen kaksinkertaistamisesta
29960:
29961:
29962: Eduskunnalle
29963: Lasten kotona tapahtuvan hoitamisen on van päivähoidon välillä. Tämän takia tulisi
29964: kiistattomasti todettu tutkimuksissa olevan pikaisesti lasten kotihoidon tukea eli nk. äi-
29965: lapsille paras vaihtoehto ja antavan kasvulle dinpalkkaa korottaa merkittävästi nykyises-
29966: parhaat edellytykset. Kotihoito on myös yh- tään. Lasten kotihoidon tuki tulisi saada
29967: teiskunnalle edullisin vaihtoehto, sillä se ei tasoltaan valtakunnallisesti sellaiseksi kuin se
29968: vaadi mittavia investointeja eikä laajaa työn- on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla. Tämä
29969: tekijöiden joukkoa. Lisäksi laitoskeskeinen merkitsisi nykyisen tuen kaksinkertaistamis-
29970: päivähoitojärjestelmä kärsii mm. työvoima- ta. Tämän jälkeen pääkaupunkiseudun kun-
29971: pulasta ja monista muista ongelmista, kuten nat voisivat harkita, tulisiko niiden säilyttää
29972: esim. väkivallasta ja lasten suuresta sairasta- nykyinen erillinen pääkaupunkilisänsä vai ei.
29973: vuudesta kotona hoidettaviin lapsiin verrat- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29974: tuna. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29975: SMP on aina korostanut lasten kotihoidon vomuksen,
29976: merkitystä yhteiskunnassamme. Maassamme
29977: on jo aikaansaatu lasten kotihoidon tukijär- että hallitus ottaisi valtion vuoden
29978: jestelmä, mutta se on tällä hetkellä vielä 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
29979: riittämätön turvaamaan perheille mahdolli- tävän määrärahan lasten kotihoidon
29980: suudet vapaasti ilman taloudellisia rasitteita tuen eli äidinpalkan kaksinkertaistami-
29981: valita lastensa kotona tai laitoksissa tapahtu- seksi nykyisestä tasostaan.
29982: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29983:
29984: Tina Mäkelä
29985: 800 1990 vp.
29986:
29987: Toivomusaloite n:o 747
29988:
29989:
29990:
29991:
29992: Mäkelä ym.: Sairaus- ja äitiyslomakustannusten tasaamisesta
29993:
29994:
29995: Eduskunnalle
29996: Sairaus- ja äitiys- ym. vastaavat lomaetuu- työntekijöiden sairaus- ja äitiyslomien ai-
29997: det on tällä hetkellä maassamme varsin hyvin heuttamiin kustannuksiin. Pitkällä tähtäimel-
29998: järjestetty. Lisäksi mm. äitiysloman pituuteen lä tulisi päästä siihen, että yhteiskunta vastai-
29999: ollaan edelleenkin suunnittelemassa piden- si kaikista yrittäjälle aiheutuvista kustannuk-
30000: nystä. Kehityssuunta on luonnollisesti oikea sista työntekijän sairaus- tai äitiysloman ajal-
30001: ja varsinkin äitien sosiaalisia etuja tulee edel- ta. Tämä olisi omalta osaltaan vähentämässä
30002: leenkin kehittää. sitä karsautta, jolla useat yrittäjät mahdolli-
30003: Nykyinen järjestelmä sairaus- ja äitiyslo- sesti suhtautuvat nuorten naisten palkkaami-
30004: ma-aikajärjestelyissä asettaa pienyrittäjät seen. Yhteiskunnan suurempi osallistuminen
30005: varsin vaikeaan asemaan. Esimerkiksi useat em. kustannuksiin olisi näin ollen omalta
30006: odottavat äidit jäävät jo 2-3 kuukautta en- osaltaan edistämässä tasa-arvoa työelämässä.
30007: nen synnytystä äitiys- tai sairauslomalle, jol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30008: loin pienyrittäjälle aiheutuu kohtuuttomia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30009: kustannuksia. Tämän lisäksi äitiysloman jäl- muksen,
30010: keen seuraa vielä monesti mahdollinen hoito-
30011: vapaa. Tämä aiheuttaa yrittäjälle uuden että hallitus ryhtyisi toimiin, joiden
30012: työntekijän koulutustarpeen ja monia muita ansiosta yhteiskunta vastaisi nykyistä
30013: kustannuksia. suuremmassa määrin pienyrittäjille ai-
30014: Työvaltaisen pienyrityksen kannalta tulisi heutuvista kustannuksista työntekijän
30015: valtiovallan nykyistä enemmän osallistua sairaus- tai äitiyslomien ajalta.
30016: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30017: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
30018: 1990 vp. 801
30019:
30020: Toivomusaloite n:o 748
30021:
30022:
30023:
30024:
30025: Mäkelä ym.: Sairauskulujen omavastuuosuuden poistamisesta
30026: pienituloisilta
30027:
30028:
30029: Eduskunnalle
30030: Sairauskuluhin säädettiin muutama vuosi esittämän 3 500 markkaa kuukaudessa an-
30031: sitten omavastuu, jonka tarkoituksena oli saitsevien osalta. Kyseinen 3 500 markkaa
30032: karsia pieniä sairauskuluja ja samalla yksin- kuukaudessa tulisi olla se määrä, joka kehi-
30033: kertaistaa verotusta. Ajatuksena oli, että ta- tettävän perusturvan avulla turvattaisiin kai-
30034: vanomaiset pienet sairauskulut jäisivät ve- kille kansalaisille puhtaana käteen. Tämän
30035: ronmaksajan itsensa vastattaviksi ja ainoas- takia olisi tärkeätä turvata kyseinen markka-
30036: taan kulujen noustessa merkittävälle tasolle määrä ilman verotuksessa tulevia omavastui-
30037: niistä voitaisiin tehdä verovähennykset. ta siksi, että todella taattaisiin kyseisen mark-
30038: Sairauskulujen omavastuu koskee tällä kamäärän jääminen lyhentämättömänä kan-
30039: hetkellä kaikkia kansalaisia. Omavastuu on salaisen käyttöön.
30040: samansuuruinen riippumatta tulojen määräs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30041: tä. Tästä aiheutuu ongelmia lähinnä pienitu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30042: loisille eläkeläisille, joilla tulot ovat pienet, vomuksen,
30043: mutta toisaalta lääkemenot suuret. Heidän
30044: osaltaan omavastuuosuus on tuloihin verrat- että hallitus ryhtyisi toimiin sairaus-
30045: tuna merkittävämpi kuin hyvätuloisella kan- kulujen omavastuun poistamiseksi vero-
30046: salaisella. Tämän takia tulisi eräänä osana tuksessa alle 3 500 markkaa kuukau-
30047: perusturvan kehittämisessä poistaa sairaus- dessa ansaitseviita kansalaisilta.
30048: kulujen omavastuu verotuksessa alle SMP:n
30049: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30050:
30051: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
30052: 802 1990 vp.
30053:
30054: Toivomusaloite n:o 749
30055:
30056:
30057:
30058:
30059: Mäkelä ym.: Allergisen ihottuman vaatiman kortisonihoidon
30060: korvaamisesta sairausvakuutuksen kautta
30061:
30062:
30063: Eduskunnalle
30064: Tällä hetkellä korvataan täysin sairausva- hansiin markkoihin. Tämän takia olisi koh-
30065: kuutuksen toimesta ainoastaan pienen jou- tuullista, että myös pitkäaikaisen allergisen
30066: kon sairauksia vaatima lääkehoito. Tällaisia ihottuman vaatima lääkehoito korvattaisiin
30067: ovat mm. insuliinihoidon ruiskeet sekä soke- täysin sairausvakuutuksen toimesta.
30068: ritaudin aiheuttamat muut kulut. Vastaavan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30069: laisia kalliiksi tulevia parantumattomia sai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30070: rauksia on kuitenkin muitakin. Eräs tällainen vomuksen,
30071: on pitkäaikainen allerginen ihottuma, joka
30072: vaatii jatkuvaa ja yleensä koko ajan lisäänty- että hallitus ryhtyisi toimiin pitkäai-
30073: vää kortisoni-, antibiootti- sekä sädehoitoa. kaisen allergisen ihottuman vaatiman
30074: Lisäksi hoidossa tarvitaan vielä runsaasti pe- kortisoni- ym. hoidon saamiseksi sai-
30075: rusvoiteita. Usein kyseisten lääkkeiden vuo- rausvakuutuksen täysin korvattavien
30076: sikustannukset saattavat nousta useisiin tu- lääkkeiden joukkoon.
30077: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30078:
30079: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
30080: 1990 vp. 803
30081:
30082: Toivomusaloite u:o 750
30083:
30084:
30085:
30086:
30087: Mäkelä ym.: Vitamiini- ja hivenainevalmisteiden korvaamises-
30088: ta sairausvakuutuksen kautta
30089:
30090:
30091: Eduskunnalle
30092: Viime vuosina on kansalaisten mielenkiin- korvata sairausvakuutuksen kautta suoraan,
30093: to erilaisiin vitamiineihin ja hivenaineisiin vaan potilaan on haettava korvausta erikseen
30094: lisääntynyt merkittävästi. Tämä on nähtävis- Kansaneläkelaitokselta ja toimitettava lääkä-
30095: sä sekä käsikaupasta että reseptien välityksel- rin kirjoittama B-lausunto sairauksista, joi-
30096: lä astettavien vitamiinien ja hivenaineiden hin lääkkeitä potilaalle on määrätty. Vastaa-
30097: määrän kasvuna koko 1980-luvun aikana. vaa menettelyä ei muiden lääkkeiden ostami-
30098: Vastaavasti luontaistuotekaupoista ostetaan sessa sairausvakuutuskorvauksen saamiseksi
30099: erilaisia valmisteita vuosittain yli 300 miljoo- vaadita.
30100: nalla markalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30101: Monet sairaudet, kuten esim. allergia sekä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30102: sydän- ja verisuonitaudit, ovat vitamiini- ja muksen,
30103: hivenainehoidolla saatavissa hallintaan. Tä-
30104: män takia suomalaislääkäreiden kiinnostus että hallitus ottaisi valtion vuoden
30105: näitä aineita kohtaan on jatkuvasti kasva- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
30106: nut. tävän määrärahan vitamiini- ja hivenai-
30107: Potilaiden kannalta ongelmallista vitamii- nevalmisteiden korvaamiseksi potilaille
30108: ni- ja hivenainehoidossa on se, ettei niitä sairausvakuutuksen kautta apteekissa.
30109: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30110: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
30111: 804 1990 vp.
30112:
30113: Toivomusaloite n:o 751
30114:
30115:
30116:
30117:
30118: Mäkelä ym.: Vaihtoehtolääketieteellisten tutkimusanalyysien
30119: hyväksymisestä sairausvakuutuksen piiriin
30120:
30121:
30122: Eduskunnalle
30123: Ulkomailta, paaasmssa Yhdysvalloista, potilaalle voitu aloittaa vitamiini- ja hivenai-
30124: kantautuneiden tietojen mukaan on mine- nehoitoja. Tämän takia kyseisten analyysien
30125: raali-, elektrolyytti- ja raskasmetallianalyy- tulisi kuulua yhdessä tutkimuksen kanssa sai-
30126: silla saatu selville erilaisia sairauksia ja rausvakuutuksen piiriin.
30127: myrkytystiloja potilaiden elimistöstä. Myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30128: Suomesta löytyy lääkäreitä, jotka ovat jo nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30129: vuosia tehneet potilaistaan näitä tutkimuk- muksen,
30130: sia. Heidän ottamaosa näytteet on tähän
30131: saakka analysoitu Yhdysvalloissa, mikä on että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
30132: aiheuttanut tuntuvia kustannuksia ja tulos- menpiteisiin mineraali-, elektrolyytti- ja
30133: ten viipymistä. raskasmetallianalyysien korvaamiseksi
30134: Mineraali-, elektrolyytti- ja raskasmetalli- lääkärin määräyksestä tehtyinä sai-
30135: analyyseista saatujen tulosten perusteella on rausvakuutuksen toimesta.
30136: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30137:
30138: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
30139: 1990 vp. 805
30140:
30141: Toivomusaloite n:o 752
30142:
30143:
30144:
30145:
30146: Mäkelä: Rintamaveteraaneja koskevan erillisen sosiaalilain-
30147: säädännön aikaansaamisesta
30148:
30149:
30150: Eduskunnalle
30151: Sotiemme veteraaneja koskevat tällä het- nien asioiden hoitaminen myös pois päivän-
30152: kellä useat eri lait. Tämän johdosta veteraa- poliittisista kiistelyistä ja jatkuvasta vuosit-
30153: nien asioiden hoito on usein poukkoilevaa ja taisesta budjetin valmistelusta. Veteraaneja
30154: ristiriitaista. Lisäksi veteraanien itsensä on koskeva kokonaislainsäädäntö olisi saatava
30155: vaikeata saada selkoa heille kuuluvista eduis- aikaan pikaisesti, sillä veteraanit eivät voi
30156: ta niiden moninaisuuden ja kirjavuuden ta- enää odottaa vuosikausia asioidensa kuntoon
30157: kia. saattamista.
30158: Veteraanien asioiden hoitamista helpottai- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30159: si merkittävästi se, että heille luotaisiin muis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30160: ta järjestelmistä erillään oleva kattava erillis- vomuksen,
30161: lainsäädäntö, jossa olisi otettu huomioon
30162: mm. eläkkeet, terveydenhoito- ja kuntoutus- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
30163: palvelut, erilliset lisät sekä asuntokysymyk- miin veteraanien kaikki asiat kattavan
30164: set. Näin menettelemällä saataisiin veteraa- erillislainsäädännön aikaansaamiseksi.
30165: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30166:
30167: Tina Mäkelä
30168: 806 1990 vp.
30169:
30170: Toivomusaloite n:o 753
30171:
30172:
30173:
30174:
30175: Mäkelä ym.: Rintamaveteraaneille myönnettävästä taistelu-
30176: rahasta
30177:
30178:
30179: Eduskunnalle
30180: Sotiemme aikana talvi- ja jatkosodassa Kunkin sodissa taistelleen veteraanin taiste-
30181: taistelivat varusmiehet varsin erityyppisissä lupaikka selviää helposti sotilaspassista, ja
30182: olosuhteissa. Useat sotilaat olivat pitkiä ai- näin ollen kyseisen rahan oikeudenmukainen
30183: koja kaikkein raskaimmassa rintamavastuus- myöntäminen ei olisi käytännössä ongelma.
30184: sa etulinjassa. Tätä heidän erityisen vaarallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30185: ta ja vaativaa tehtäväänsä ei ole kuitenkaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30186: millään tavoin erityisesti huomioitu valtio- vomuksen,
30187: vallan taholta. Viettäessämme tänä vuonna
30188: talvisodan päättymisen 50-vuotisjuhlaa tulisi että hallitus ottaisi riittävän määrä-
30189: hallituksen muistaa etulinjassa taistelleita so- rahan valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
30190: tilaita jonkintyyppisellä erityisellä huomion- noarvioesitykseen etulinjassa taistelleil-
30191: osoituksella. Parhaiten tämä toteutuisi le veteraaneille myönnettäväksi erityi-
30192: myöntämällä heille erityinen taisteluraha. seksi taistelurahaksi.
30193: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30194: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
30195: 1990 vp. 807
30196:
30197: Toivomusaloite n:o 754
30198:
30199:
30200:
30201:
30202: Mäkelä: Rintamaveteraanien ilmaisen hammashuollon toteut-
30203: tamisesta
30204:
30205:
30206: Eduskunnalle
30207: Sotiemme veteraanit ovat tehneet tämän aktiiviväestöstä on ilmaisen hammashuollon
30208: päivän aktiiviväestölle suurimman mahdolli- piirissä. Tämän takia on täysin kohtuutonta,
30209: sen palveluksen pelastaessaan maamme itse- että useissa tapauksissa pienillä eläkkeillä
30210: näisyyden viime sotien aikana. Tästä on saa- elämään joutuvat veteraanit eivät pääse il-
30211: tu yhä konkreettisempia esimerkkejä Neu- maisen hammashuollon piiriin.
30212: vostoliiton arkistojen auettua tutkijoiden Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30213: käyttöön. Huolimatta siitä, että sodissa tais- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30214: telleiden miesten panoksen arvo on entises- vomuksen,
30215: tään selkeytynyt, ei veteraanien asemaa ole
30216: kuitenkaan saatettu kuntoon lopullisesti. että hallitus ottaisi valtion vuoden
30217: Yksi tälläinen epäkohta on veteraanien ham- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
30218: mashuollon puuttuminen. Tällä hetkellä il- tävän määrärahan sotiemme veteraa-
30219: maisen hammashuollon piiriin kuuluvat nien saattamiseksi ilmaisen hammas-
30220: maassamme jo lähes kaikki alle 30-vuotiaat huollon piiriin.
30221: henkilöt. Näin ollen myös merkittävä osa
30222: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30223: Tina Mäkelä
30224: 808 1990 vp.
30225:
30226: Toivomusaloite n:o 755
30227:
30228:
30229:
30230:
30231: Mäkelä ym.: Rintamaveteraanien kuntoutusmahdollisuuksien
30232: lisäämisestä
30233:
30234:
30235: Eduskunnalle
30236: Veteraanien kuntoutuslaki on suhteellisen nollisesti heillä voi olla oikeus kieltäytyä heil-
30237: uusi, vuodelta 1988. Siitä huolimatta kuntou- le kuuluvasta kuntoutusmahdollisuudesta.
30238: tuslaki on osiltaan vanhentunut tai se ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30239: ainakaan vastaa tämänpäiväistä tilannetta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30240: Kuntoutusta haluava veteraani joutuu sitä vomuksen,
30241: hakemaan kirjallisesti, ja tämä on aiheutta-
30242: nut ongelmia monille varsinkin iäkkäämmille että hallitus ryhtyisi toimiin rinta-
30243: veteraaneille. Tämän takia tulisi lakia pikai- maveteraanien kuntoutusjärjestelmän
30244: sesti muuttaa siten, että ainakin talvisodan uudistamiseksi siten, että ainakin van-
30245: veteraanit pääsisivät säännönmukaisesti ker- himmat veteraanit kuten esim. talviso-
30246: ran vuodessa tai kerran kahdessa vuodessa dan veteraanit pääsisivät säännöllisesti
30247: kuntoutukseen ilman erillistä hakua. Luon- kuntoutukseen ilman erillistä hakua.
30248: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30249:
30250: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
30251: 1990 vp. 809
30252:
30253: Toivomusaloite n:o 756
30254:
30255:
30256:
30257:
30258: Mäkelä: Sotaleskien kuntoutuksen lisäämisestä
30259:
30260:
30261: Eduskunnalle
30262: SMP:n taholta ja myös Kaatuneiden tyään vähintään 10 vuoden ajan joutuivat
30263: Omaisten Liiton toimesta on useina viime hoitamaan yksin alaikäisiä lapsiaan ja joiden
30264: vuosina tehty esitys sosiaali- ja terveysminis- nykyinen terveydentila on heikko. Tämän
30265: teriölle rintamaveteraanien kuntoutukseen jälkeen järjestelmää voitaisiin tulevina vuosi-
30266: varatun budjettimäärärahan jakoperusteiden na laajentaa koskemaan vähitellen kaikkia
30267: laajentamisesta koskemaan myös sotaleskiä. sotaleskiä.
30268: Huolimatta tästä asiassa ei ole edistytty mi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30269: hinkään. Määrärahojen riittävyydestä ei voi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30270: asian korjaaminen olla kiinni, sillä valtion vomuksen,
30271: talous on useita miljardeja markkoja ylijää-
30272: mäinen ja toisaalta uudistus ei vaatisi määrä- että hallitus ottaisi valtion vuoden
30273: rahoja kovinkaan suuria määriä. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
30274: Sotaleskien kuntoutusmääräraha voitaisiin tävän määrärahan sotaleskien saami-
30275: käyttää ensi vaiheissa niiden sotaleskien ter- seksi kuntoutuksen piiriin ainakin as-
30276: veyden kohentamiseen, jotka leskeksi jää- teittain.
30277: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30278:
30279: Tina Mäkelä
30280:
30281:
30282:
30283:
30284: 54 200136P
30285: 810 1990 vp.
30286:
30287: Toivomusaloite n:o 757
30288:
30289:
30290:
30291:
30292: Mäkelä ym.: Sotilasvammalain soveltamisalan laajentamisesta
30293: koskemaan myös tunnevammoja
30294:
30295:
30296: Eduskunnalle
30297: WHO eli Maailman Terveysjärjestö suosit- jaa tässä asiassa voidaan pitää ihmisarvoa
30298: teli jo 1940-luvulla tunnevamman mukaanot- väheksyvänä ja arveluttavana.
30299: toa sotavammoihin hyväksyttävien vammo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30300: jen joukkoon. Joissakin maissa näin on me- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30301: neteltykin, mutta Suomessa kyseistä suositus- vomuksen,
30302: ta ei ole toistaiseksi otettu millään tavoin
30303: huomioon. Maamme lainsäädäntöä tulisi so- että hallitus ryhtyisi toimiin sotilas-
30304: tilasvammalain osalta pikaisesti korjata, kos- vammalain muuttamiseksi siten, että
30305: ka tunnevamma aiheuttaa joskus suurem- myös tunnevamma hyväksyttäisiin lain
30306: man invaliditeetin kuin somaattinen sairaus piiriin.
30307: tai ruumiinvamma. Suomen harjoittamaa Iin-
30308: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30309:
30310: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
30311: 1990 vp. 811
30312:
30313: Toivomusaloite n:o 758
30314:
30315:
30316:
30317:
30318: Mäkelä: Vanhustenhuollon parantamisesta
30319:
30320:
30321: Eduskunnalle
30322: Eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söder- ton lainsäädäntö vanhustenhuollon osalta
30323: man on ottanut viime aikoina esille vanhus- niin, että kaikille vanhuksille voitaisiin taata
30324: ten oikeusturvan Suomessa. Hänen mukaan- asianmukainen hoito heille parhaiten sopi-
30325: sa vanhusten oikeusturva maassamme on vassa paikassa. Asioiden hoito ei saisi mis-
30326: varsin heikko. Vanhustenhuollossa on ha- sään tapauksessa jäädä pelkän vapaaehtoi-
30327: vaittavissa piirteitä, jotka eivät tänä päivänä suuden tai kuntien hyväntahtoisuuden va-
30328: enää kestä julkista tarkastelua. raan.
30329: Kansalaiset, jotka ovat maksaneet lähes 50 Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30330: vuotta veroja, eivät läheskään aina saa tänä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30331: päivänä asianmukaista hoitopaikkaa. Useim- vomuksen,
30332: mille muille kansalaisryhmille kuten lapsille
30333: ja opiskelijoille on välttämättömät palvelut että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
30334: turvattu lailla. Vanhustenhuolto näyttää kui- miin vanhustenhuollon parantamiseksi
30335: tenkin jääneen yksinomaan kuntien vapaaeh- maassamme ja aukotloman vanhusten-
30336: toisen toiminnan varaan. Tämän takia tulisi huoltolainsäädännön säätämiseksi.
30337: maahamme saada pikaisesti luoduksi auko-
30338: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30339: Tina Mäkelä
30340: 812 1990 vp.
30341:
30342: Toivomusaloite n:o 759
30343:
30344:
30345:
30346:
30347: Mäkelä ym.: Mustalaislähetys ry:n toiminnan tukemisesta
30348:
30349:
30350: Eduskunnalle
30351: Mustalaislähetys ry. tekee sosiaalista ja Kahtena viimeisenä vuotena peräkkäin kir-
30352: opetuksellista työtä romaaniväestön keskuu- kolta ei ole tullut virallista kirkkokolehtia.
30353: dessa koko valtakunnan alueella. Työ tapah- Tämä on vaikeuttanut yhdistyksen työn pit-
30354: tuu suurelta osin yhteistyössä sosiaali- ja käjänteisyyttä ja työn suunnittelua sekä jo
30355: opetusviranomaisten kanssa. Kenttätyössä suunnitellun toiminnan toteuttamista. Ole-
30356: on viime vuosina keskitytty erityisesti lasten massa olevan toiminnan lisäksi yhdistyksellä
30357: koulunkäynnin edistämiseen, mikä käytän- olisi suuri tarve lisätä työvoimaa ja nimen-
30358: nössä edellyttää yleensä koko perhetilanteen omaan käyttää romaaniväestöä työn suorit-
30359: tukemista, asuntoasioiden hoitamista ja niin tajina. Tämän takia tarvittaisiin edelleenkin
30360: edelleen. valtiovallalta lisääntyvää tukea Mustalaislä-
30361: Mustalaislähetyksellä on kolme lastenkotia hetys ry:n toiminnan tukemiseen ja edelleen
30362: ja päiväkoti sekä nuorten tukikoti. Lasten- kehittämiseen.
30363: suojelun tarve eri muodoissa on tullut entistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30364: tärkeämmäksi. Esimerkiksi Ruotsista muut- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30365: tavien romaaniperheiden tilanne on asunnot- vomuksen,
30366: tomuuden ja toimeentulovaikeuksien vuoksi
30367: erittäin tukala. että hallitus ottaisi valtion vuoden
30368: Mustalaislähetys ry:n toimintarahoitus on 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
30369: oman toiminnan lisäksi tullut pääasiassa kir- tävän määrärahan Mustalaislähetys
30370: kon kolehtituloina ja avustuksina. Nämä tu- ry:n toiminnan tukemiseen ja edelleen
30371: lot eivät ole kuitenkaan oleet säännölliset. kehittämiseen.
30372: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30373:
30374: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
30375: 1990 vp. 813
30376:
30377:
30378: Toivomusaloite n:o 760
30379:
30380:
30381:
30382:
30383: Mäkipää ym.: Maatalouslomitusta koskevien vuosilomasään-
30384: nösten tarkistamisesta
30385:
30386:
30387: Eduskunnalle
30388: Maatalouslomitusjärjestelmää luotaessa tilalle pienimuotoiseen liitännäiselinkeinoon
30389: tarkoituksena oli, että kaikki karjataloutta verrattavaa tuloa.
30390: harjoittavien tilojen viljelijät voisivat amma- Nykyisen lainsäädännön mukaan, jossa
30391: tin sitovuuden takia viettää lomaa säännölli- ensisijaisuus on annettu kunnalliselle lomi-
30392: sesti joka vuosi. Tämän takia oli tarkoitus tustoiminnalle, ovat omaa lomittajaa käyttä-
30393: palkata kuntiin riittävä määrä kunnallisia vien sekä lomitettavan että lomittajan edut
30394: lomittajia siten, että he voisivat hoitaa ensi- huonommat kuin käytettäessä kunnallista lo-
30395: sijaisesti kaikki lomitukset. Tavoitteena oli mituspalvelua. Ongelmana on mm. se, että
30396: luopua järjestelmän kehittyessä kokonaan ti- omaa lomittajaa käytettäessä lomitettava on
30397: lojen omalla työvoimalla tapahtuneista lomi- saanut useita tunteja lyhyemmän loman ja
30398: tuksista. lomittaja vastaavasti pienemmät korvaukset.
30399: Järjestelmän oltua voimassa muutamia Tällä hetkellä tämä ero on vähintään 9 mi-
30400: vuosia ei kuitenkaan juuri missään ole pääs- nuuttia/päivä.
30401: ty tavoitteeseen riittävästä lomittajamääräs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30402: tä, vaan päinvastoin lomittajapula on viime nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30403: aikoina jatkuvasti pahentunut. Tällä hetkel- vomuksen,
30404: lä on olemassa paljon tiloja, joilla lomituk-
30405: set on hoidettu ja voidaan hoitaa oman että hallitus ryhtyisi toimiin maata-
30406: työvoiman avulla käyttäen lähinnä tilan louslomituksesta annetun vuosilomalain
30407: nuorisoa lomitustehtävissä. Tällä tavoin lo- muuttamiseksi siten, että omaa tomitta-
30408: mitukset on voitu hoitaa ammattitaitoisesti jaa käyttävät lomaoikeutetut ja tomit-
30409: antaen samalla mahdollisuus nuorille hank- tajat saatettaisiin tasavertaiseen ase-
30410: kia rahaa omiin menoihin. Tällä tavoin maan kunnallista lomittajaa käyttävien
30411: hoidettuna lomitus tukee tilan taloutta ja on kanssa.
30412: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30413:
30414: Lea Mäkipää Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa
30415: Tina Mäkelä Maunu Kohijoki Marita Jurva
30416: Raila Aho
30417: 814 1990 vp.
30418:
30419: Toivomusaloite n:o 761
30420:
30421:
30422:
30423:
30424: Mäkipää ym.: Lääkärin määräämän hierontahoidon korvaa-
30425: misesta sairausvakuutuksesta
30426:
30427:
30428: Eduskunnalle
30429: Suomessa on vuosikymmenien ajan käytet- Tämän takia tulisi ohjeita saada pikaisesti
30430: ty hierontaa lihasjännitys- ja kiropraktisena muutetuksi niin, että lääkärin määräämä hie-
30431: hoitokeinona. Erilaisten manipulatiivisten ronta korvataan potilaalle siinäkin tapauk-
30432: hoitojen suosio on taas lähtenyt nousuun sessa, ettei hoitomääräykseen sisälly muuta
30433: kansalaisten keskuudessa vaihtoehtoisena fysikaalista hoitoa.
30434: hoitomuotona lääkityksen ja perinteisten lää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30435: kärien suorittamien hoitotoimenpiteiden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30436: kanssa. muksen,
30437: Tänä päivänä hieronta ei kuulu sairausva-
30438: kuutuskorvausten piiriin, ellei lääkäri ole hoi- että hallitus ottaisi riittävän määrä-
30439: tomääräykseen kirjoittanut potilaalle myös rahan valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
30440: fysikaalista hoitoa. Kaikille potilaille eivät noarvioesitykseen, jotta mahdollistet-
30441: kuitenkaan fysikaaliset hoitomuodot sovi tai taisiin lääkärin määräämän hieronnan
30442: niistä ei hänen oireidensa kokonaisuuden korvaaminen potilaalle sairausvakuu-
30443: kannalta ole vastaavaa hyötyä. Monissa näis- tuksen kautta myös siinä tapauksessa,
30444: tä tapauksista hieronnasta on saatavissa no- ettei hoitomääräykseen sisälly muuta
30445: pein ja tehokkain apu hänen vaivoihinsa. fysikaalista hoitoa.
30446: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30447: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
30448: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Marita Jurva
30449: Tina Mäkelä
30450: 1990 vp. 815
30451:
30452: Toivomusaloite n:o 762
30453:
30454:
30455:
30456:
30457: Mäkipää ym.: Kansaneläkkeiden tasokorotuksen toteuttami-
30458: sesta
30459:
30460:
30461: Eduskunnalle
30462: Täysi kansaneläke on vuonna 1989 eläk- 1984 vuoteen 1989 mennessä jälkeen 8,8 pro-
30463: keensaajan aviosuhteesta ja asuinkunnan senttia eli 147-181 markkaa eläkkeensaajaa
30464: kuntakalleusluokasta riippuen 1 673-2 069 kohden kuukaudessa. Vuositasolla kansan-
30465: markkaa kuukaudessa. Lähes 200 000 eläk- eläkkeiden jälkeenjääneisyys ansioeläkkeisiin
30466: keensaajaa elää pelkän kansaneläkkeen va- verrattuna on 1 500 miljoonaa markkaa.
30467: rassa. Viimeisin tasokorotus kansaneläkkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30468: siin tehtiin vuoden 1984 alusta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30469: Kansaneläkkeitä tarkistetaan vuosittain muksen,
30470: elinkustannusindeksin mukaan, kun taas
30471: TEL-indeksiin sidottuja ansioeläkkeitä tar- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
30472: kistetaan työntekijäin eläkeasetuksen 9 §:ssä kansaneläkkeiden tuntuvaksi tasokorot-
30473: tarkoitetun palkkaindeksin mukaan. Erilai- tamiseksi ja kansaneläkkeiden tarkista-
30474: sen indeksitarkistuksen vuoksi kansaneläk- miseksi kunkin vuoden alusta TEL-elä-
30475: keet ovat jääneet ansioeläkkeistä vuodesta keindeksin mukaan.
30476: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30477:
30478: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
30479: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Marita Jurva
30480: Tina Mäkelä
30481: 816 1990 rd.
30482:
30483: Hemställningsmotion nr 763
30484:
30485:
30486:
30487:
30488: Nordman m.fl.: Om förhöjning av hemvårdsstödet
30489:
30490:
30491: Tili Riksdagen
30492: Lagen om vård av barn i hemmet infördes dagvårdsplats eller hemvårdsstöd. En del be-
30493: för att utgöra ett alternativ tili barndagvård i talar ett tillägg som är avsevärt större än det
30494: daghem och i familjedagvård. Men även efter lagstadgade hemvårdsstödet. Detta innebär
30495: en ordinär förhöjning i samband med 1990 en kostnadsöverföring på kommunerna i frå-
30496: års statsbudget är hemvårdsstödet alltför lågt ga.
30497: för att utgöra ett verkligt alternativ för famil- En ordentlig förhöjning av grunddelen,
30498: jerna. Grunddelen är för närvarande 1 388 syskonförhöjningen och tiliäggsdelen är mo-
30499: mark per månad, med tillägg om 277 mark tiverad.
30500: för syskon under tre år. Många kommuner Med hänvisning tili ovanstående föreslår
30501: har sett sig tvungna att betala vårdtillägg, undertecknade att riksdagen måtte hemställa
30502: som inte berättigar tili statsandel, för att
30503: kunna uppfylla skyldigheten att erbjuda för- att regeringen verkar för en ordentlig
30504: äldrar tili barn under tre år en kommunal förhöjning av hemvårdsstödet.
30505: Helsingfors den 13 februari 1990
30506: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
30507: 1990 vp. 817
30508:
30509: Toivomusaloite n:o 763 Suomennos
30510:
30511:
30512:
30513:
30514: Nordman ym.: Kotihoidon tuen korottamisesta
30515:
30516:
30517: Eduskunnalle
30518: Laki lasten kotihoidon tuesta syntyi vaih- hoitopaikka tai kotihoidon tukea. Osa kun-
30519: toehdoksi päiväkodeissa ja perhepäivähoi- nista maksaa huomattavasti lakisääteistä ko-
30520: dossa tapahtuvalle lastenhoidolle. Vuoden tihoidon tukea suurempaa lisää. Tämä mer-
30521: 1990 tulo- ja menoarvion yhteydessä tapah- kitsee kustannusten siirtymistä kyseisille kun-
30522: tuneesta tavanmukaisesta korotuksesta huo- nille.
30523: limatta kotihoidon tuki on liian alhainen, Perusosan, sisarkorotuksen ja lisäosan tun-
30524: jotta se muodostaisi todellisen vaihtoehdon tuva korotus on perusteltua.
30525: perheille. Perusosa on nykyään 1 388 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30526: kaa kuukaudessa lisättynä 277 markalla alle nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30527: 3-vuotiaista sisaruksista. Monet kunnat ovat muksen,
30528: katsoneet joutuvansa maksamaan valtion-
30529: osuuteen oikeuttamatonta hoito lisää, jotta ne että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30530: pystyisivät täyttämään velvollisuutensa tarjo- kotihoidon tuen korottamiseksi tuntu-
30531: ta alle 3-vuotiaille lapsille kunnallinen päivä- vasti.
30532: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30533: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
30534: 818 1990 vp.
30535:
30536: Toivomusaloite n:o 764
30537:
30538:
30539:
30540:
30541: Paavilainen ym.: Kotona hoitotyötä tekevien sosiaaliturvan
30542: parantamisesta
30543:
30544:
30545: Eduskunnalle
30546: Avohoitoideologian toteuttaminen merkit- työhön, josta tulee eläkeoikeus, oikeus vuo-
30547: see yhteiskunnalta avohoitohenkilöstöön si- silomaan ja muihin sosiaalisiin etuuksiin. Sa-
30548: joittamista, mikä sittenkin tulee taloudellises- malla tulee muissakin kuin lasten kotihoito-
30549: ti edullisemmaksi kuin laitoshoito. Lasten, tapauksissa taata työntekijälle oikeus palata
30550: sairaitten, vammaisten ja vanhusten kotihoi- entiseen työhönsä.
30551: to on tätä avohoitoa, josta suuren osan jo nyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30552: ja oletettavasti tulevaisuudessa yhä suurem- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30553: man osan suorittaa perheenjäsen, useimmiten vomuksen,
30554: äiti. Sosiaalityöhön ja hoitotyöhön ei olla
30555: enää sankoinjoukoin hakeutumassa. Työvoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30556: mapula koettelee jo monia hoitoaloja. kotona lasta, sairasta, vammaista tai
30557: Siksi on aika rinnastaa kotona tehtävä vanhusta hoitavan perheenjäsenen so-
30558: hoitotyö, jota perheenjäsenet tekevät, hoito- siaaliturvan järjestämiseksi.
30559: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30560:
30561: Tuula Paavilainen Mats Nyby Tarja Kautto
30562: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila
30563: Pentti Lahti-Nuuttila Jussi Ranta Kerttu Törnqvist
30564: Heikki Rinne Kari Rajamäki Iiris Hacklin
30565: Mauri Pekkarinen
30566: 1990 vp. 819
30567:
30568: Toivomusaloite n:o 765
30569:
30570:
30571:
30572:
30573: Paavilainen ym.: Perhekohtaisen sosiaalisen kuntoutuksen
30574: edistämisestä
30575:
30576:
30577: Eduskunnalle
30578: Perhe tulee nähdä nykyistä paremmin ko- koko perheen hoiviinsa ja ohjaa ja opastaa
30579: konaisuutena, kun on kyse sosiaalisista, las- uusien ratkaisujen ja toimintamallien löytä-
30580: tensuojelullisista tai mielenterveydellisistä misessä perhepiirissä.
30581: ongelmista yhdelläkään sen jäsenistä. Per- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30582: heen selviytymistä tulee voida tukea. Se edel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30583: lyttää uusien toimintamallien etsimistä ja yh- vomuksen,
30584: teiskunnan resurssien lisäämistä huono-osai-
30585: suuden poistamiseen. Sosiaalisen huono-osai- että hallitus ryhtyisi toimiin sosiaali-
30586: suuden perimä on mahdollista katkaista. sen kuntoutuksen lisäämiseksi sekä so-
30587: Sosiaalinen kuntoutus, jota mm. Ensi- ja siaalisen kuntoutuksen saamiseksi sai-
30588: Turvakotien liitto järjestää ja kehittää, ottaa rausvakuutuksen piiriin.
30589: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30590: Tuula Paavilainen Mats Nyby Tarja Kautto
30591: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila
30592: Jussi Ranta Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
30593: Heikki Rinne Iiris Hacklin Kari Rajamäki
30594: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
30595: 820 1990 vp.
30596:
30597: Toivomusaloite n:o 766
30598:
30599:
30600:
30601:
30602: Paavilainen ym.: Lapsi- ja perhetutkimuksen kehittämisestä
30603:
30604:
30605: Eduskunnalle
30606: Rakennemuutos ravistelee voimakkaasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30607: perheinstituutiota. Voidaan kysyä, mikä on lapsi- ja perhetutkimuksen kehittämi-
30608: nykyperhe rakenteellisesti ja sisällöllisesti. seksi Varhaislapsuuden ja -kasvatuksen
30609: Meiltä puuttuu oma monitieteinen perhe- ja tutkimustoimikunnan mietinnössä ( Ko-
30610: lapsitutkimus. Se on välttämätön edellytys miteanmietintö 1989:28) esitetyllä ta-
30611: tulevaisuuden lainsäädäntöä rakennettaessa. valla.
30612: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30613: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30614: vomuksen,
30615: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30616:
30617: Tuula Paavilainen Mats Nyby Tarja Kautto
30618: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Jussi Ranta
30619: Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila Heikki Rinne
30620: Iiris Hacklin Kari Rajamäki Pirkko Ikonen
30621: Mauri Pekkarinen
30622: 1990 vp. 821
30623:
30624:
30625: Toivomusaloite n:o 767
30626:
30627:
30628:
30629:
30630: Paavilainen ym.: Lastensuojelulle asetettujen tavoitteiden to-
30631: teuttamisesta
30632:
30633:
30634: Eduskunnalle
30635: Lastensuojelun toteutuminen eri kunnissa viranomaistahojen toimesta. Samoin läänin-
30636: on varsin kirjavaa. Lastensuojelulaki asettaa hallitusten tulee ottaa lastensuojelussa koor-
30637: tulevaisuudessa kunnille uusia veivoittavia dinointi-, ohjaus- ja arviointitehtävä alueel-
30638: tehtäviä mm. asuntoasioitten ja terapia- ja laan.
30639: palvelumuotojen järjestämisessä, ja ne tulevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kuL-
30640: myös asiakkaan oikeudeksi. Kuitenkin las- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30641: tensuojelussa ennalta ehkäisevien toimenpi- vomuksen,
30642: teitten tulee saada yhä suurempi painoarvo.
30643: Nämä asiat tulee kunnissa toteuttaa suunni- että hallitus veivoittaisi kunnat teke-
30644: telmallisesti sosiaali-, asuntoasiain-, koulu- mään lastensuojelun tavoitesuunnitel-
30645: tus-, terveys- ja vapaa-ajan lautakuntien, seu- mat sekä lääninhallitukset koordinoi-
30646: rakunnan, järjestöjen ja mahdollisten muitten maan tätä tehtävää.
30647: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30648: Tuula Paavilainen Mats Nyby Tarja Kautto
30649: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila
30650: Jussi Ranta Kerttu Törnqvist Pentti Lahti--Nuuttila
30651: Heikki Rinne Iiris Hacklin Kari Rajamäki
30652: Mauri Pekkarinen
30653: 822 1990 vp.
30654:
30655: Toivomusaloite n:o 768
30656:
30657:
30658:
30659:
30660: Paavilainen ym.: Lapsiasiamiehen viran perustamisesta
30661:
30662:
30663: Eduskunnalle
30664: Valtioneuvoston lastensuojelua koskevan hen tehtävänä olisi osallistua lapsia koske-
30665: selonteon pohjalta syksyllä 1989 eduskunnas- vien säädösten ja päätösten valmisteluun ja
30666: sa käydyssä keskustelussa vallitsi laaja yksi- lasten oikeusturvan valvontaan sekä tehdä
30667: mielisyys siitä, että lasten oikeudet ja asema esityksiä ja aloitteita lasten ja nuorten ase-
30668: on entistä laaja-alaisemmin otettava huo- man parantamiseksi.
30669: mioon koko yhteiskunnallisessa päätöksen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30670: teossa yli perinteisten hallintorajojen. Tässä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30671: työssä tarvitaan yhteistä kansalaisvastuuta vomuksen,
30672: lapsista, mutta tarvitaan myös mahdollisim-
30673: man konkreettista lasten edun valvontaa että hallitus ryhtyisi mahdollisimman
30674: suunnittelussa, hallinnossa, lainsäädännön pikaisesti toimiin ja viimeistään valtion
30675: valmistelussa jne. vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
30676: Yhtenä keinona lasten yhteiskunnallisen sen yhteydessä tekisi esityksen lapsi-
30677: aseman kohentamiseksi on esitetty erityisen asiamiehen viran perustamisesta.
30678: lapsiasiamiehen viran perustamista. Asiamie-
30679: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30680:
30681: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Lea Savolainen
30682: Kerttu Törnqvist Timo Roos Virpa Puisto
30683: Matti Vähänäkki Sinikka Hurskainen-Leppänen Pentti Lahti-Nuuttila
30684: Tarja Kautto Mats Nyby Riitta Myller
30685: Matti Luttinen Jukka Gustafsson Saara-Maria Paakkinen
30686: Matti Saarinen Iiris Hacklin Pirkko Ikonen
30687: Mauri Pekkarinen Marjatta Väänänen Pekka Leppänen
30688: 1990 vp. 823
30689:
30690: Toivomusaloite n:o 769
30691:
30692:
30693:
30694:
30695: Paavilainen ym.: Vanhusten avohuollon kehittämiseksi tarvit-
30696: tavista toimenpiteistä
30697:
30698:
30699: Eduskunnalle
30700: Terveydenhuollossa toteutetaan väestövas- ten käyttö ei ole riittävää, eivät auta esimer-
30701: tuuta. Vanhustenhuollossa siirrytään yhä kiksi tapauksessa, jossa puolisoaan hoitava
30702: enenevässä määrin avohuoltoon perustellen vanhus saa sairauskohtauksen, ja hänen hoi-
30703: sitä paitsi kustannuskysymyksillä myös van- dettava puolisonsa on dementoitunut. Ongel-
30704: husten omatoimisuus- ja viihtyvyyskysymyk- maa lisää se, että lähiomaiset yhä useammissa
30705: sillä. Avohuollon henkilöstöresurssit eivät tapauksissa ovat muilla paikkakunnilla.
30706: kuitenkaan kaikissa kunnissa ole tälläkään Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
30707: hetkellä riittävät, puhumattakaan tulevaisuu- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
30708: desta, jolloin vanhusten määrä huomattavas- toivomuksen,
30709: ti lisääntyy.
30710: Muutamien surullisten esimerkkien valossa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30711: on nähtävissä, että yksin asuvat vanhukset väestövastuun ulottamiseksi vanhusten-
30712: tai ikääntyneet avioparit saattavat jäädä yh- huoltoon niin, että kunnissa veivoitetaan
30713: teisen turvaverkon ulkopuolelle. Ankeimman jokin viranomainen vastaamaan niitten-
30714: päätöksen nämä tilanteet saavat, kun yksi- kin vanhusten turvallisuudesta, jotka ei-
30715: näinen vanhus tai puolisot löydetään asun- vät varsinaisesti ole vanhusten- tai ter-
30716: nostaan kuolleina. Turvapuhelimetkaan, joit- veydenhuollon avopalvelujen piirissä.
30717: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30718: Tuula Paavilainen Tarja Kautto Timo Roos
30719: Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila Jussi Ranta
30720: Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila Heikki Rinne
30721: Kari Rajamäki Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
30722: 824 1990 vp.
30723:
30724: Toivomusaloite n:o 770
30725:
30726:
30727:
30728:
30729: Pelttari ym.: Työllisyyden parantamiseksi tarvittavista toi-
30730: menpiteistä Lapin läänissä
30731:
30732:
30733: Eduskunnalle
30734: Työllisyystilanne Lapissa on parempi kuin myös kunnossapidon osalta pääteihin ja
30735: pitkään aikaan. Tämän ovat aikaansaaneet tämä uhkaa vakavasti alemmanasteisen tie-
30736: yleisesti tiedossa olevat korkeasuhdanne ym. verkon asemaa. Määrärahojen puutteesta
30737: seikat. Vähemmälle huomiolle ovat sen sijaan johtuva päätiepainotteinen tiepolitiikka joh-
30738: jääneet väestön ikärakenteen vanhenemisen taa muun tieverkon kehittämisen lähes täy-
30739: tuomat ongelmat. Mainittu seikka saa vuosi- delliseen loppumiseen ja teiden rappeutumi-
30740: tuhannen vaihteen tienoolla aikaan sen, että seen. Alemmanasteinen tieverkko joutuu mo-
30741: työstälähtijöiden tilalle ei uutta tulijaa ole. nin paikoin niin huonoon kuntoon, että sitä
30742: Sen vuoksi erityisesti nuoren väestön muut- ei enää voida korjata, vaan se joudutaan
30743: tohalukkuutta Lapista pois on kaikin tavoin rakentamaan kokonaan uudelleen. Koko
30744: pyrittävä vähentämään. Tästä syystä valtio- kansantaloudelle tästä koituu monin verroin
30745: neuvoston päätös tammikuulta 1990 tulisi suurempi lasku kuin riittävien määrärahojen
30746: muuttaa noudattamaan pääosin 15.12.1988 osoittamisesta ajoissa tieverkon kunnossapi-
30747: tehtyä päätöstä sitovuustasoa nostaen. Lisä- toon.
30748: menoarviossa työllisyysrahojen noin 120 milj. Lapin teiden rakentamiseen on kuluvalle
30749: markan pudotus tulisi kattaa. Lisäksi koulu- vuodelle osoitettu 117 milj. markkaa ja siitä-
30750: tuksen järjestämisvastuuta tulee kiireellisesti kin pääosa kohdentuu Rovaniemen alueelle.
30751: siirtää keskushallinnosta läänintasolle. Määrärahojen pudotus on 13 milj. markkaa.
30752: Valtion on noudatettava työllisyyslakia ja Tiemäärärahat tulee saattaa vähintään Tie
30753: vastattava oman osuutensa hoidosta alueel- 2000 -ohjelman mukaisiksi ja päätieverkko
30754: listen työllisyyserojen tasaamiseksi. Työlli- Lapin osalta tulee ottaa uudestaan tarkastel-
30755: syysmäärärahat on ohjattava entistä enem- tavaksi.
30756: män elinkeinotoiminnan edistämiseen (pois Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30757: temputuslinjalta). Kuluvan vuoden lisäbud- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30758: jettiin on varattava riittävät määrärahat lop-
30759: puvuoden työllisyyden hoitamiseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30760: Kuluvan vuoden budjetissa on jälleen ker- nuorten muuttohalukkuuden vähentämi-
30761: ran karsittu voimakkaasti tie- ja vesiraken- seksi ja samalla työllisyyden parantami-
30762: nushallituksen esityksiä yleisten teiden hoi- seksi Lapin läänissä sekä Lapin tiemää-
30763: toon ja ylläpitoon esitettävistä määrärahois- rärahojen saattamiseksi Tie 2000 -oh-
30764: ta. Tiepolitiikan päähuomio on kiinnittynyt jelman mukaisiksi.
30765: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30766:
30767: Seppo Pelttari Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen
30768: Kimmo Sarapää Paavo Väyrynen Hannele Pokka
30769: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka
30770: 1990 vp. 825
30771:
30772: Toivomusaloite n:o 771
30773:
30774:
30775:
30776:
30777: Puisto ym.: Valtakunnallisten lastensuojelujärjestöjen avo-
30778: huoltotyön turvaamisesta
30779:
30780:
30781: Eduskunnalle
30782: Hallituksen syksyllä 1989 antamassa las- vat puhelimet sekä perhekerhot ovat esimerk-
30783: tensuojeluselonteossa korostetaan kriisiper- kejä näistä toiminnoista.
30784: heiden ja heidän lastensa erityisavun tarvetta. Hallitus painottaa lastensuojelun avohuol-
30785: Käytännön sosiaalityötä tekevät ovat jo lollista kehittämistä. Järjestöjen suorittama
30786: kauan tiedostaneet ennalta ehkäisevän las- avo- ja jälkihuoltotyö ei kuitenkaan ole
30787: tensuojelutyön ensiarvoisen tärkeäksi. Voi- SVOL:n alaista toimintaa, joten kuntien ta-
30788: mavarojen niukkuuden vuoksi kunnat kui- loudellinen tuki on niukkaa ja Raha-auto-
30789: tenkin joutuvat käyttämään kapasiteettiosa maattiyhdistyksen avustus määräaikaista.
30790: korjaavaan sosiaalityöhön. Tämä vaarantaa toimintojen jatkuvuuden.
30791: Valtakunnalliset lastensuojeluj ärjestöt, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30792: joista esimerkkeinä Ensi- ja turvakotien Liit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30793: to, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja vomuksen,
30794: Folkhälsan ovat Raha-automaattiyhdistyk-
30795: sen varojen turvin kehittäneet kunnallista että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
30796: sosiaalitointa täydentävää perheiden avo- menpiteisiin valtakunnallisten lasten-
30797: huoltoverkostoa. Yksinhuoltajien asuin- ja suojelujärjestöjen suorittaman avohuol-
30798: palvelutalot, tenavatuvat, tapaamispaikat, lollisen lastensuojelutyön saattamiseksi
30799: perhekoulutustyö, lasten ja nuorten palvele- SVOL:n alaiseksi toiminnaksi.
30800: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30801: Virpa Puisto Jukka Roos Matti Vähänäkki
30802: Timo Roos Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen
30803: Kai Kalima Heli Astala Sinikka Hurskainen-Leppänen
30804: Risto Ahonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
30805:
30806:
30807:
30808:
30809: 55 200136P
30810: 826 1990 vp.
30811:
30812: Toivomusaloite n:o 772
30813:
30814:
30815:
30816:
30817: Puisto ym.: Sairaalle lapselle maksettavan hoitotuen myöntä-
30818: misperusteiden yhdenmukaistamisesta
30819:
30820:
30821: Eduskunnalle
30822: Kansaneläkelaitoksen eri paikallistoimis- ruiseen hoitotukeen. Tällainen selkeä kriteeri
30823: tot myöntävät erisuuruisia hoitotukia sa- voisi olla esimerkiksi sellaisten viikoittaisten
30824: maa sairautta poteville ja hoidettavuudel- terapiakertojen määrä, joihin vanhemmat itse
30825: taan samanlaisille lapsille. Tällaisia sairaus- joutuvat lastaan kuljettamaan. Nykytilanne
30826: ryhmiä, joiden sisällä hoitotuen määrä vaih- saattaa sairaan lapsen ja hänen vanhempansa
30827: telee suuresti, ovat mm. syöpä, dysfasia ja asuinpaikan mukaan eriarvoiseen asemaan
30828: MBD. maassamme.
30829: Tavallisen, korotetun ja erityishoitotuen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30830: myöntämistä varten tulisi laatia selkeät oh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30831: jeet, joita eri paikallistoimistoissa noudatet- vomuksen,
30832: taisiin johdonmukaisesti. Vaikka ratkaisut
30833: luonnollisesti tehdäänkin tapauskohtaisesti, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30834: pitäisi kuitenkin määritellä tietyt kriteerit, sairaan lapsen hoitotuen myöntämispe-
30835: jotka ilman muuta oikeuttaisivat tietyn Suu- rusteiden yhdenmukaistamiseksi.
30836: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30837:
30838: Virpa Puisto Matti Saarinen
30839: 1990 vp. 827
30840:
30841: Toivomusaloite n:o 773
30842:
30843:
30844:
30845:
30846: Puisto ym.: Syöpäpotilaiden kipulääkkeiden kustannusten
30847: korvaamisesta sairausvakuutuksesta
30848:
30849:
30850: Eduskunnalle
30851: Suomessa sairastaa syopaa noin 60 000 ketarpeenja uusia valmisteita on tullut mark-
30852: henkilöä. Nykyisillä hoitomenetelmillä pysty- kinoille. Nämä lääkkeet ovat kuitenkin huo-
30853: tään parantamaan noin 40 % syöpäpotilais- mattavasti kalliimpia kuin perinteinen mor-
30854: ta. Niilläkin potilailla, jotka eivät parane, fiinihydrokloridiliuos tai metadonitabletit.
30855: pitenee elinaika leikkausten sekä säde- ja Sama suuntaus on havaittavissa miedompien
30856: lääkehoitojen ansiosta useilla vuosilla. Noin kipulääkkeiden kohdalla.
30857: puolella syöpäpotilaista on kipuja, taudin Viime aikoina on tullut esille potilaiden
30858: loppuvaiheessa noin 70 %:lla. Kun Suomessa entistä suurempi halukkuus viettää sairauten-
30859: syöpään kuolee noin 9 000 potilasta vuosit- sa loppuvaihe kotihoidossa, joka on yhteis-
30860: tain, merkitsee tämä sitä, että noin 7 000 kunnalle sairaalahoitoa edullisempaa. Syöpä-
30861: tarvitsee kipulääkitystä tai muita kipuhoito- potilaille itselleen tulee kotisairaanhoito sai-
30862: Ja. raalahoitoa kalliimmaksi, ja kipulääkkeet
30863: Samalla kun syöpätautien etenemistä ra- muodostavat sitä suuremman menoerän,
30864: joittavat hoitotoimenpiteet ovat kehittyneet mitä pitemmälle tauti kehittyy ja kivut pahe-
30865: voimakkaasti, on syöpäpotilaiden oireita lie- nevat. Itse syövän hoitoon käytettävät lääk-
30866: vittävä hoito jäänyt vähemmälle huomiolle. keet ovat jo kokonaan korvattavia, kipulääk-
30867: Amerikkalainen kipututkija J. J. Ponica väit- keet sen sijaan eivät ole.
30868: tääkin, että joka kolmas syöpäpotilas kärsii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30869: tautinsa loppuvaiheessa turhaan kivuista, jot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30870: ka olisivat lääkkein tai muulla tavoin hoidet- muksen,
30871: tavissa. Ongelma on maailmanlaajuinen, ja
30872: Maailman terveysjärjestö onkin ottanut syö- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen
30873: päpotilaiden kivunhoidon erääksi painopis- piteisiin, jotta syöpäpotilaiden kipu-
30874: teal ueekseen. lääkkeet saatetaan sairausvakuutuksen
30875: Myös lääketeollisuus on huomannut syö- JOO %:n korvauksen piiriin.
30876: päpotilaiden kivunhoidossa esiin tulleen lää-
30877: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30878: Virpa Puisto Jukka Roos Matti Vähänäkki
30879: Tapio Holvitie Timo Roos Kerttu Törnqvist
30880: Tuula Paavilainen Heikki Perho Sinikka Hurskainen-Leppänen
30881: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sauli Niinistö Kai Kalima
30882: Heli Astala Risto Ahonen Gunnar Joutsensaari
30883: 828 1990 vp.
30884:
30885: Toivomusaloite n:o 774
30886:
30887:
30888:
30889:
30890: Puisto ym.: Vammaispalvelulain tavoitteiden toteuttamisesta
30891:
30892:
30893: Eduskunnalle
30894: Hallituksen esityksessä laiksi vammaisuu- vaikeavammaisuus on riidattomasti osoitet-
30895: den perusteella järjestettävistä palveluista ja tu. Lääninoikeuksien lausunnot kunnille ovat
30896: tukimuodoista (380/87) korostetaan vam- toisistaan poikkeavat.
30897: maisten henkilöiden tasa-arvoa ja osallistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30898: mismahdollisuuksia. Useissa kunnissa ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30899: vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tu- muksen,
30900: kitoimia järjestetä lainsäätäjän tarkoittamas-
30901: sa laajuudessa. Kuntakohtaiset erot ovat kas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
30902: vaneet huolestuttavan suuriksi. joilla taataan vammaispalvelulain toteu-
30903: Nykytilanne lain tulkinnan suhteen on tuminen tasavertaisesti eri puolilla maa-
30904: hämmentävä, esimerkiksi kuljetuspalvelujen ta.
30905: ja henkilökohtaisen avustajan osalta, kun
30906: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30907:
30908: Virpa Puisto Jukka Roos Matti Vähänäkki
30909: Timo Roos Kerttu Törnqvist Sinikka Hurskainen-Leppänen
30910: Tuula Paavilainen Kai Kalima Heli Astala
30911: Risto Ahonen Heikki Perho Gunnar Joutsensaari
30912: Sauli Niinistö Tapio Holvitie
30913: 1990 vp. 829
30914:
30915: Toivomusaloite n:o 775
30916:
30917:
30918:
30919:
30920: Puisto ym.: Vammaisten henkilökohtaisten avustajien koulu-
30921: tuksen lisäämisestä ja aseman parantamisesta
30922:
30923:
30924: Eduskunnalle
30925: Hallituksen esityksessä vammaislaiksi 1on puute. Lain hengen toteutuminen edellyt-
30926: vammaisuuden perusteella järjestettävistä tää myös henkilökohtaisten avustajien kou-
30927: palveluista ja tukitoimista (380/87) koroste- lutuksen pikaista tehostamista.
30928: taan vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30929: osallistumismahdollisuuksia. Henkilökohtai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30930: nen avustaja mahdollistaa vammaisen ihmi- muksen,
30931: sen itsenäisen elämän ja yhteiskunnan toi-
30932: mintoihin osallistumisen. Henkilökohtaisiksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30933: avustajiksi ryhtyvistä on kuitenkin suuri puu- vammaisten henkilökohtaisten avusta-
30934: te. Vaativaan työhön hakeutumista ehkäisee jien työolosuhteiden korjaamiseksi ja
30935: omalta osaltaan henkilökohtaisten avustajien koulutuksen lisäämiseksi.
30936: lomarahan, työaikalain ja työterveydenhuol-
30937: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30938:
30939: Virpa Puisto Jukka Roos Matti Vähänäkki
30940: Timo Roos Kerttu Törnqvist Sinikka Hurskainen-Leppänen
30941: Tuula Paavilainen Kai Kalima Heli Astala
30942: Risto Ahonen Heikki Perho Gunnar Joutsensaari
30943: Sauli Niinistö Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
30944: 830 1990 vp.
30945:
30946: Toivomusaloite n:o 776
30947:
30948:
30949:
30950:
30951: Puska: Epilepsiasäätiön päiväkeskuksen tukemisesta
30952:
30953:
30954: Eduskunnalle
30955: Huhtikuun 1 päivänä 1974 tuli voimaan vammaista selviytymään päivittäisistä toi-
30956: laki invaliidihuoltolain muuttamisesta (1005/ minnoista ilman laitoshoitoa sekä auttaa hei-
30957: 73), jonka 22 f ja 22 g § koskivat vaikeavam- dän kuntoutumistaan ja viihtyvyyttään tar-
30958: maisille invalideille järjestettäviä asumispal- joamalla harrastus-, terapia- ja kuntoutustoi-
30959: veluja. mintaa. Epilepsiasäätiön päiväkeskus on
30960: Lakiin liittyvä asetus (475/74) määritteli viisitoistapaikkainen hoitoyksikkö.
30961: palvelujen antajiksi palvelutalot, palvelu- Vastatakseen lisääntyneeseen palvelujen
30962: asuntoryhmät ja päiväkeskukset Asumispal- kysyntään Epilepsiasäätiön tarkoitus on laa-
30963: veluiden järjestäjinä voivat olla kunnat, kun- jentaa ja monipuolistaa tarjoamiaan palvelu-
30964: tainliitot sekä invalidihuollon alalla toimivat ja. Kyseinen laajennus lisää laitoksen käyttö-
30965: yhdistykset ja säätiöt. kustannuksia sekä vaatii myös henkilökun-
30966: 1.1.1988 voimaan tullut laki ja asetus vam- nan lisäämistä.
30967: maisuuden perustella järjestettävistä palve- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30968: luistaja tukitoimista kumoavat em. säännök- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30969: set ja sisällyttävät asumispalveluihin asumi- vomuksen,
30970: seen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämät-
30971: tömiä asukkaan jokapäiväiselle selviytymisel- että hallitus ryhtyisi toimiin Epilep-
30972: le. Näihin kuulunevat myös päiväkeskuspal- siasäätiön avohoitopalveluja tuottavan
30973: velut päiväkeskuksen tukemiseksi ja ottaisi
30974: Epilepsiasäätiö on perustanut 1981 vaikea- valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
30975: vammaisille invalideille tarkoitetun päiväkes- vioesitykseen 300 000 markan määrära-
30976: kuksen, jonka tavoitteena on auttaa Vaikea- han tähän tarkoitukseen.
30977: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30978: Pekka Puska
30979: 1990 vp. 831
30980:
30981:
30982: Toivomusaloite n:o 777
30983:
30984:
30985:
30986:
30987: Rajamäki ym.: Pienten lasten kotona tapahtuvan hoidon
30988: tukemisen tehostamisesta
30989:
30990:
30991: Eduskunnalle
30992: Vanhempainrahan maksukauden pidenty- valtion ja kunnan kotihoidon tuki riittäväksi
30993: meisestä huolimatta ei vanhemmilla ole aina turvaamaan taloudellisesti pienten lasten ko-
30994: taloudellisesti mahdollisuuksia hyödyntää tona tapahtuva hoito vanhempien niin halu-
30995: sitä pienten lasten kotona tapahtuvaksi hoi- tessa aina 3-vuotiaaksi saakka. Kotihoidon
30996: doksi. Lapsiperheiden taloudellinen tilanne tuki tulee porrastaa siten, että se on tuntuva
30997: on muutoinkin kireä mm. asuntolainojen juuri pienten lasten kotona tapahtuvan hoi-
30998: vuoksi. Kaavamaisista järjestelyistä poiketen don mahdollistamiseksi ja että siinä otetaan
30999: tulee löytää taloudelliset mahdollisuudet van- huomioon perheen käytettävissä olevat tulot
31000: hempainrahan maksukauden täysimittaiseen tuen tasoa määrättäessä.
31001: käyttöön. Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
31002: Useasti äitiysrahan tason riittävyyden tur- toivomuksen,
31003: vaamiseksi on äidin myös palattava tietyksi
31004: ajaksi töihin, ennen kuin vanhemmat talou- että hallitus kehittäisi pienten lasten
31005: dellisesti uskaltavat ajatella seuraavan lapsen vanhemmille annettavaa vanhempainra-
31006: hankintaa. Syntyvyyden turvaamisen kannal- haa ja kotihoidon tukea niin, että se
31007: ta on siis vanhempien taloudellisen tilanteen mahdollistaa todellisuudessa ja talou-
31008: parantaminen mitä keskeisintä. dellisesti perheille pienten lasten kotona
31009: Yhteiskuntataloudellisesti ja pienten lasten tapahtuvan hoidon.
31010: hoidon kannalta on myös järkevää kehittää
31011: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31012:
31013: Kari Rajamäki Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
31014: 832 1990 vp.
31015:
31016: Toivomusaloite n:o 778
31017:
31018:
31019:
31020:
31021: Rajamäki ym.: Perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen
31022: parantamisesta
31023:
31024:
31025: Eduskunnalle
31026: Vaikka osa perhepäivähoitajien työolosuh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31027: teisiin vaikuttavista kysymyksistä jää ratkais- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31028: taviksi yleisinä työmarkkinakysymyksinä, on
31029: perhepäivähoidon asema osana lasten päivä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31030: hoitokokonaisuutta niin keskeinen, että alan perhepäivähoitajien työaikalainsäädän-
31031: työntekijöiden kokemat ongelmat vaativat töön liittyvien epäkohtien poistamiseksi
31032: laajempaa pohdintaa. sekä huolehtisi perhepäivähoitajien las-
31033: Erityisinä kysymyksinä nousevat esille ten hoidosta saamien kulukorvausten
31034: työaikalain soveltamiskysymykset sekä per- verottomuudesta.
31035: hepäivähoitajan kustannuskorvauksen vero-
31036: tuskäytäntö.
31037: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31038:
31039: Kari Rajamäki Timo Roos Jorma Rantanen
31040: 1990 vp. 833
31041:
31042: Toivomusaloite n:o 779
31043:
31044:
31045:
31046:
31047: Rajamäki: Pienten työeläkkeiden korottamisesta
31048:
31049:
31050: Eduskunnalle
31051: Pienten työeläkkeiden syntyyn on vaikut- Työeläkkeiden jatkokehittelyssä on myös tär-
31052: tanut työeläkejärjestelmän myöhäinen syn- keätä varmistaa, ettei synny uusia väliinpu-
31053: tyminen sekä eläkkeen määräytymiseen vai- toajia. Sapattivapaa mm. ei saa katkaista
31054: kuttaneet epäkohdat. Rintamaveteraaneilla eläkkeen karttumista. Muutoinkin eläkepal-
31055: ei yksityisellä sektorilla ole rintamapalvelus- kan laskentaperusteita tulee kehittää riittä-
31056: aikaa laskettu eläkkeeseen oikeuttavaksi. Li- vän työeläketurvan varmistamiseksi.
31057: säksi mm. viimeisten vuosien sairastavuus ja Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31058: huonommat tulot ovat aiheuttaneet pitkän- vomuksen,
31059: kin päivätyön jälkeen todella pienet työeläk-
31060: keet. että hallitus pikaisesti selvittää pien-
31061: Varsinkin vanhojen pienten työeläkkeiden ten työeläkkeiden nostamiseen vaikutta-
31062: tasoa tulee korottaa. Samoin työeläkkeen ja vat mahdollisuudet ja ottaa valtion vuo-
31063: kansaneläkkeen lisäosan yhteensovitus tulee den 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä
31064: suorittaa niin, että pienet ja keskisuuret työ- tähän tarvittavat määrärahat, sekä
31065: eläkkeet eivät enää pienentäisi kansaneläk- että hallitus esittää eläkelainsäädän-
31066: keen lisäosaa. töön yhteensovitusepäkohtien korjaami-
31067: Heinäkuun indeksitarkistusten palauttami- seksi työeläketurvaa parantavat muu-
31068: nen korjaisi myös osaltaan eläkkeiden tasoa. tokset.
31069: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31070:
31071: Kari Rajamäki
31072: 834 1990 vp.
31073:
31074: Toivomusaloite n:o 780
31075:
31076:
31077:
31078:
31079: Rajamäki: Valtionhallinnon luottamustehtävissä toimivien
31080: eläketurvan järjestämisestä
31081:
31082:
31083: Eduskunnalle
31084: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläke- tustoimikuntien Jasema. Näissä tehtävissä
31085: lailla saatettiin jo vuoden 1978 alusta kunnal- saattaa luottamushenkilölle kertyä jopa kym-
31086: listen luottamushenkilöiden tehtävistään saa- meniä kokouspäiviä vuosittain. Näiden an-
31087: rnat palkkiot ja ansionmenetysten korvaukset sionmenetyspäivien kompensoiminen työ- ja
31088: täysimääräisesti eläketurvan piiriin. Jo aiem- virkaeläkkeiden määräytymisessä on järjes-
31089: min oli työntekijäin eläkelaissa (1 b §) mah- tetty vaihtelevalla tavalla, eikä itse luotta-
31090: dollistettu eläketurvan järjestäminen yksityis- mustehtävän palkkioista kerry eläketurvaa.
31091: ten yritysten ja muiden organisaatioiden luot- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
31092: tamustoimissa oleville henkilöille. Merkittä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31093: väksi aukoksi on jäänyt se, ettei eläketurvaa vomuksen,
31094: valtionhallinnon luottamustehtävien osalta
31095: ole kattavalla tavalla järjestetty. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
31096: Tämä ongelma koskee esimerkiksi paikal- piteisiin kattavan eläketurvan järjestä-
31097: listasolla hyvin suurta joukkoa verolautakun- miseksi valtionhallinnon luottamusteh-
31098: tien, työvoimatoimikuntien ja sairausvakuu- tävissä toimiville henkilöille.
31099: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31100:
31101: Kari Rajamäki
31102: 1990 rd. 835
31103:
31104: Hemställningsmotion nr 781
31105:
31106:
31107:
31108:
31109: Rehn m.fl.: Om räknande av den tid som berättigar tili
31110: hemvårdsstöd som arbetspensionsberättigande tid
31111:
31112:
31113: Till Riksdagen
31114: Genom tilikomsten av systemet med hem- då kvinnan får flere barn och väljer att stanna
31115: vårdsstöd har större jämlikhet uppnåtts när hemma för att sköta dessa. Dels "straffas" en
31116: det gäller olika former av barndagvård. Sys- sådan kvinna ekonomiskt genom att hem-
31117: temet är emellertid inte fullt utvecklat ännu vårdsstödets belopp är relativt lågt, dels tili-
31118: tili alla delar. kommer som sten på den ekonomiska bördan
31119: En brist i systemet med hemvårdsstöd är att hon när hon pensioneras får en avsevärt
31120: att den som väljer att vårda sitt barn hemma lägre arbetspension än en sådan kvinna, som
31121: under längre tid än moderskapsledigheten, placerat sina barn i daghem och återgått tili
31122: inte får sig den tiden tiligodoräknad som arbetslivet. Just detta förhållande ställer
31123: pensionsberättigande tid för arbetspensio- kvinnorna i en oerhört ojämlik ställning. För
31124: nen. Detta ställer en sådan kvinna i sämre att i någon mån utjämna denna brist på
31125: ställning när det gäller arbetspension än en jämställdhet bör den period en kvinna upp-
31126: kvinna som placerat sitt barn i daghem och bär hemvårdsstöd räknas som pensionsberät-
31127: gått ut på arbetsmarknaden omedelbart efter tigande tid för arbetspension.
31128: moderskapsledigheten. Med hänvisning till det ovan anförda före-
31129: 1 vårt samhälle borde vi ha råd att upp- slår vi att riksdagen måtte hemställa
31130: skatta vården av barn i hemmet, även i det
31131: fall att det är fråga om enbart egna barn, så att regeringen vidtar åtgärder som
31132: mycket att den tid kvinnan är berättigad tili leder tili att den period som en kvinna
31133: hemvårdsstöd även skulle inräknas i den pen- erhåller hemvårdsstöd för vård av barn
31134: sionsberättigande tiden för arbetspension. 1 måtte räknas som pensionsberättigande
31135: synnerhet kan de framtida effekterna på en tid för arbetspension.
31136: kvinnas arbetspension bli förödande i de fall
31137: Helsingforsden 13 februari 1990
31138: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
31139: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
31140: Lauri Metsämäki
31141: 836 1990 vp.
31142:
31143: Toivomusaloite n:o 781 Suomennos
31144:
31145:
31146:
31147:
31148: Rehn ym.: Kotihoidon tukeen oikeuttavan ajan lukemisesta
31149: työeläkkeeseen oikeuttavaksi
31150:
31151:
31152: Eduskunnalle
31153: Kotihoidontukijärjestelmän syntymisen sa, joissa nainen saa useampia lapsia ja jää
31154: myötä tasa-arvoisuus lasten päivähoitomuo- kotiin hoitamaan näitä. Toisaalta tällaista
31155: tojen välillä on lisääntynyt. Järjestelmä ei naista "rangaistaan" taloudellisesti, koska
31156: vielä kuitenkaan ole kaikilta osin täysin ke- kotihoidon tuen määrä on suhteellisen vähäi-
31157: hittynyt. Kotihoidontukijärjestelmän puut- nen. Toisaalta taloudelliseksi lisätaakaksi tu-
31158: teena on, että kotiin lasten äitiyslomaa pi- lee, että eläkkeelle siirtyessään hän saa huo-
31159: demmäksi aikaa hoitamaanjäävä ei saa lukea mattavasti pienempää työeläkettä kuin nai-
31160: tätä aikaa hyväkseen työeläkkeeseen oikeut- nen, joka on pannut lapsensa päiväkotiin ja
31161: tavaksi ajaksi. Tämä asettaa työeläkkeen palannut työelämään. Juuri tämä tilanne
31162: osalta tällaisen naisen huonompaan asemaan saattaa naiset erittäin eriarvoiseen asemaan.
31163: kuin naisen, joka on pannut lapsensa päivä- Jotta tätä tasa-arvon puutetta voitaisiin jos-
31164: kotiin ja lähtenyt työmarkkinoille välittö- sain määrin korjata, työeläkkeeseen oikeutta-
31165: mästi äitiysloman jälkeen. vaksi ajaksi tulisi lukea aika, jona nainen saa
31166: Yhteiskunnassamme tulisi olla varaa ar- kotihoidon tukea.
31167: vostaa lasten kotihoitoa myös silloin, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31168: kyse on ainoastaan omista lapsista, niin että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31169: työeläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi luettai-
31170: siin myös aika, jona nainen on oikeutettu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31171: kotihoidon tukeen. Erityisesti naisen työeläk- jotta työeläkkeeseen oikeuttavaksi
31172: keeseen kohdistuvat vaikutukset voivat tule- ajaksi luettaisiin aika, jona nainen saa
31173: vaisuudessa muodostua tuhoisiksi tapauksis- lapsen hoitoon kotihoidon tukea.
31174: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31175:
31176: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
31177: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
31178: Lauri Metsämäki
31179: 1990 vp. 837
31180:
31181: Toivomusaloite n:o 782
31182:
31183:
31184:
31185:
31186: Renko ym.: Lasten kotihoidon tuen korottamisesta
31187:
31188:
31189: Eduskunnalle
31190: Lasten päivähoitoa koskeva laki tulee laa- tukea markkamääräisesti niin, että sen käyttö
31191: jenemaan tehdyn tuporatkaisun myötä. Ta- nykyisestään laajenee. Kotihoidon tukeen tu-
31192: voitteena on, että vuoteen 1995 mennessä lee saada tasokorotus niin, että se on kilpai-
31193: kaikki alle kouluikäiset saavat hoitopaikan lukykyinen muiden hoitomuotojen kanssa.
31194: joko kotihoitona, perhepäivähoitona tai päi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31195: väkotihoitona. Laki edellyttää todellista ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31196: tasa-arvoista vanhempien valintaa hoitopai-
31197: kan suhteen. On odotettavissa, että päiväko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31198: tirakentaminen hidastuu ja työntekijäpula li- lasten kotihoidon tuen korottamiseksi
31199: sääntyy päiväkodeissa. Tällöin on yhteiskun- vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitystä
31200: nan kannalta edullisinta korottaa kotihoidon valmistellessaan.
31201: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31202:
31203: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
31204: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen Juhani Alaranta
31205: Pirkko Ikonen Aapo Saari Juho Sillanpää
31206: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
31207: 838 1990 vp.
31208:
31209: Toivomusaloite n:o 783
31210:
31211:
31212:
31213:
31214: Renko ym.: Yksityisyrittäjien sairauskarenssiajan lyhentämi-
31215: sestä
31216:
31217:
31218: Eduskunnalle
31219: Omaa työtään tekevien yrittäjien sairaus- rausvakuutuslakia niin, että yrittäjien oma-
31220: vakuutuslain mukainen sairausajan omavas- vastuuaika tulisi samaksi kuin palkansaajilla.
31221: tuu on 7 päivää. Tämä tuottaa suuria ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31222: mia sijaisten palkkauksessa ja yritystoimin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31223: nan hoitamisessa sairauden ajalla. Työehto-
31224: sopimuksilla ja työsopimuslailla turvataan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
31225: palkansaajille vähäisempi omavastuuaika, menpiteisiin sairausvakuutuslain muut-
31226: mutta tämä ei koske yrittäjiä. Eriarvoisuuden tamiseksi niin, että yrittäjien sairauslo-
31227: poistamiseksi tulisikin pikaisesti muuttaa sai- man omavastuupäivien määrä saadaan
31228: samaksi kuin palkansaajilla.
31229: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31230: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
31231: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen Juhani Alaranta
31232: Pirkko Ikonen Aapo Saari Juho Sillanpää
31233: Vappu Säilynoja
31234: 1990 vp. 839
31235:
31236: Toivomusaloite n:o 784
31237:
31238:
31239:
31240:
31241: Renko ym.: Vammaispalvelukeskuksen toteuttamisesta Reis-
31242: järvellä
31243:
31244:
31245: Eduskunnalle
31246: Reisjärven kunta on tehnyt uraauurtavaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31247: työtä ja kartoittanut usean vuoden ajan mah- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31248: dollisuuksia kehittää vammaispalvelukeskus-
31249: ta omaan kuntaansa. Hanke on suunnitel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31250: mien puolesta valmis ja odottaa rahoittamis- Reisjärven vammaispalvelukeskushank-
31251: ta. keen rahoittamiseksi niin, että työt voi-
31252: daan alkaa mahdollisimman pian.
31253: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31254:
31255: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
31256: Kauko Heikkinen Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
31257: Juhani Vähäkangas
31258: 840 1990 vp.
31259:
31260: Toivomusaloite n:o 785
31261:
31262:
31263:
31264:
31265: Renko ym.: Rintamatunnuksen myöntämisestä vuonna 1926
31266: syntyneille rintama veteraaneille
31267:
31268:
31269: Eduskunnalle
31270: Rintamatunnuksen saaminen v. 1926 syn- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31271: tyneille ja sodassa olleille katsotaan oikeu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31272: tetuksi ja sitä vaaditaan yleisesti veteraa-
31273: nien kokouksissa. Asiaa koskevia aloitteita että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31274: ja kyselyjä on tehty sosiaali- ja terveysmi- rintamatunnuksen myöntämiseksi v.
31275: nisteriölle samoin kuin puolustusministeriöl- 1926 syntyneille sodassa olleille henki-
31276: lekin. löille.
31277: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31278:
31279: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
31280: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen Juhani Alaranta
31281: Pirkko Ikonen Aapo Saari Juho Sillanpää
31282: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
31283: 1990 vp. 841
31284:
31285: Toivomusaloite n:o 786
31286:
31287:
31288:
31289:
31290: Renko ym.: Rintamaveteraanien taloudellisen aseman turvaa-
31291: misesta
31292:
31293:
31294: Eduskunnalle
31295: Hallitusohjelman mukaan kansaneläkeuu- meentulon rajoilla olevien määrät. Niinpä
31296: distuksen 4. vaihetta ei aiota toteuttaa nyt sotiemme invalidit, heidän puolisonsa ja ve-
31297: istuvan hallituksen aikana. Maassamme on teraanit sekä kotirintamanaiset olisivat oi-
31298: kuitenkin yli 500 000 alle 2 000 mk:n kuukau- keutettuja saamaan vähimmäistoimeentulo-
31299: siansiona toimeentulevaa ihmistä. Heistä turvan, joka olisi esim. 3 000 mk nettona
31300: suurin osa on sotainvalideja, heidän leskiään, maksettava perusturvaraha.
31301: veteraaneja ja kotirintamanaisia, joilla ei elä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31302: mänsä parhaina vuosina ollut mahdollisuuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31303: sia hankkia työeläkkeeseen oikeuttavaa toi-
31304: meentuloa. Isänmaan puolustaminen ja ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31305: kentaminen veivät heidän henkilökohtaisen sotainvalidien, heidän leskiensä, vete-
31306: aikansa ja etujen tavoitteleminen oli mahdot- raanien ja kotirintamanaisten 3 000
31307: tomuus. markan perusturvan aikaansaamiseksi
31308: Maan talouden tiukentuessa tulisi kuiten- jo valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
31309: kin pyrkiä vaiheittain poistamaan minimitoi- vion yhteydessä.
31310: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31311:
31312: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
31313: Jukka Vihriälä Aapo Saari Pirkko Ikonen
31314: Kauko Heikkinen Juhani Alaranta Juho Sillanpää
31315: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
31316:
31317:
31318:
31319:
31320: 56 200!36P
31321: 842 1990 rd.
31322:
31323: Hemställningsmotion nr 787
31324:
31325:
31326:
31327:
31328: Renlund m.fl.: Om jämlik behandling av föräldrarna vid
31329: vården a v barn
31330:
31331:
31332: Till Riksdagen
31333: Jämställdheten mellan man och kvinna Då ett barn insjuknar har modern rätt att
31334: angående vården av barn har fortfarande stanna hemma 4 dagar i ett streck, utan att
31335: stora brister. avdrag från lönen görs. Detsamma gäller inte
31336: ldag måste modern stanna hemma för fadern. Han blir utan ekonomisk ersättning,
31337: den tid hon erhåller moderskapspenning. då han stannar hemma för att sköta ett sjukt
31338: Efter moderskapsledigheten börjar föräldra- barn.
31339: ledigheten. 1 teorin kan antingen modern Med hänvisning till det ovan anförda före-
31340: eller fadern stanna hemma med barnet vid slår vi undertecknade högaktningsfullt att
31341: föräldraledigheten. 1 praktiken är det dock riksdagen måtte hemställa
31342: ändå modern som stannar hemma då ersätt-
31343: ningen fastställs på basis av senaste beskatt- att regeringen vidtar av åtgärder för
31344: ning. att föräldrarna själva skall få välja vem
31345: Om modern är arbetslös eller arbetssökan- som stannar hemma med barnet och
31346: de och stannar hemma för att vårda barnet erhåller ersättning,
31347: erhåller hon moderskaps- och föräldrapen- att möjligheten att vara föräldrale-
31348: ning uträknad på basis av senaste verkställda dig skall vara densamma oberoende av
31349: statsbeskattning. Om däremot fadern är ar- kön,
31350: betslös och önskar stanna hemma för att att en lagstadgad rätt tili ersättning
31351: vårda barnet, erhåller han ingen föräldrapen- för inkomstbortfall vid vård av sjukt
31352: ning. Fadern måste lämna förvärvsarbete för barn införs likvärdigt för båda könen.
31353: att få föräldrapenning.
31354: Helsingfors den 13 februari 1990
31355:
31356: Boris Renlund Gustav Björkstrand
31357: Håkan Nordman Håkan Malm
31358: 1990 vp. 843
31359:
31360:
31361: Toivomusaloite n:o 787 Suomennos
31362:
31363:
31364:
31365:
31366: Renlund ym.: Vanhempien tasapuolisesta kohtelusta lastenhoi-
31367: dossa
31368:
31369:
31370: Eduskunnalle
31371: Lastenhoidossa miehen ja naisen välisessä neljäksi päiväksi yhtäjaksoisesti kotiin ilman,
31372: tasa-arvossa on edelleen suuria puutteita. että palkasta tehdään pidätystä. Tämä ei
31373: Nykyään äiti joutuu olt:!Ilaan kotona ajan, koske isää. Hän jää vaille taloudellista kor-
31374: jolta hän saa äitiysrahaa. Aitiyslomanjälkeen vausta jäädessään kotiin hoitamaan sairasta
31375: alkaa vanhempainloma. Teoriassa joko äiti lasta.
31376: tai isä voi jäädä lapsen kanssa kotiin vanhem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31377: painloman ajaksi. Käytännössä kuitenkin äiti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31378: jää kotiin, koska korvaus määräytyy viimeksi muksen,
31379: toimitetun verotuksen perusteella.
31380: Jos äiti on työttömänä tai työnhakijana että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31381: jäädessään kotiin hoitamaan lasta, hän saa jotta vanhemmat itse saisivat valita,
31382: viimeksi toimitetun valtionverotuksen perus- kumpi vanhemmista jää hoitamaan las-
31383: teella laskettua äitiys- ja vanhempainrahaa. ta ja saa tästä korvauksen,
31384: Jos sen sijaan isä on työtön ja haluaa jäädä jotta oikeus vanhempainlomaan olisi
31385: kotiin hoitamaan lasta, hän ei saa vanhem- sukupuolesta riippumaton, ja
31386: painrahaa. Isän on jätettävä ansiotyö, jotta jotta molemmilla sukupuolilla olisi
31387: hän voisi saada vanhempainrahaa. oikeus korvaukseen sairaan lapsen hoi-
31388: Lapsen sairastuessa äidillä on oikeus jäädä dosta aiheutuvasta tulonmenetyksestä.
31389: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31390: Boris Renlund Gustav Björkstrand
31391: Håkan Nordman Håkan Malm
31392: 844 1990 rd.
31393:
31394: Hemställningsmotion nr 788
31395:
31396:
31397:
31398:
31399: Renlund m.fl.: Om slopande av bindningen mellan front-
31400: tillägget och folkpensionen
31401:
31402:
31403: Till Riksdagen
31404: Fronttillägget utbetalas också härefter till i nästan samtliga veteraner har uppnått lag-
31405: utlandet bosatta krigsveteraner fastän de inte stadgad pensionsålder finns det ingen orsak
31406: lyfter folkpension i Finland. För övriga vete- att binda fronttillägget till folkpensionen.
31407: raners del är fronttillägget bundet till folk- Därför måste man förutsätta att åtgärder
31408: pensionen, vilket medfört en klar orättvisa vidtas med det snaraste för att korrigera
31409: för många veteraner, vilka av olika skäl inte denna klara brist i vår lagstiftning.
31410: lyfter folkpension. Med hänvisning till det ovan anförda före-
31411: På grund av vårt brokiga pensionssystem slår vi undertecknade högaktningsfullt att
31412: och av att det för många innebär ett inkomst- riksdagen måtte hemställa
31413: bortfall att lyfta folkpensionen, vilket i sig
31414: också måste anses som en klar brist i vårt att regeringen i brådskande ordning
31415: pensionssystem, har man avstått från att lyfta vidtar åtgärder så att rätten att lyfta
31416: folkpensionen. Orättvisan drabbar i dessa fall fronttillägg inte är bundet tili folkpen-
31417: veteranerna särskilt hårt, då de samtidigt går sionen och så att varje veteran kan
31418: miste om fronttillägget. 1 en situation då erhålla fronttillägg.
31419: Helsingfors den 13 februari 1990
31420:
31421: Boris Renlund Gustav Björkstrand
31422: Håkan Nordman Håkan Malm
31423: 1990 vp. 845
31424:
31425: Toivomusaloite n:o 788 Suomennos
31426:
31427:
31428:
31429:
31430: Renlund ym.: Rintamalisän ja kansaneläkkeen välisen sidon-
31431: naisuuden poistamisesta
31432:
31433:
31434: Eduskunnalle
31435: Rintamalisää maksetaan tästä lähtien Tilanteessa, jossa lähes kaikki veteraanit ovat
31436: myös ulkomailla asuville sotaveteraaneille, saavuttaneet lakisääteisen eläkeiän, ei ole mi-
31437: vaikka he eivät saa kansaneläkettä Suomesta. tään syytä sitoa rintamalisää kansaneläkkee-
31438: Muiden veteraanien rintamalisä on sidoksissa seen. Tämän vuoksi on edellytettävä, että
31439: kansaneläkkeeseen, mistä aiheutuu selvää tämän lainsäädännössämme olevan selvän
31440: epäoikeudenmukaisuutta monille veteraa- puutteen korjaamiseksi toimenpiteisiin ryh-
31441: neille, jotka eivät eri syistä nosta kansanelä- dytään pikaisesti.
31442: kettä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus"
31443: Kirjavan eläkejärjestelmämme ja kansan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31444: eläkkeen nostamisesta aiheutuvan tulonme-
31445: netyksen vuoksi, mitä sinänsä on myös pidet- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
31446: tävä eläkejärjestelmämme puutteena, monet piteisiin rintamalisän ja kansaneläkkeen
31447: ovat luopuneet kansaneläkkeen nostamises- välisen sidonnaisuuden poistamiseksi ja
31448: ta. Epäoikeudenmukaisuudesta kärsivät näis- lisän myöntämiseksi kaikille veteraa-
31449: sä tapauksissa erityisen pahoin veteraanit, neille.
31450: koska he samalla menettävät rintamalisän.
31451: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31452: Boris Renlund Gustav Björkstrand
31453: Håkan Nordman Håkan Malm
31454: 846 1990 vp.
31455:
31456: Toivomusaloite n:o 789
31457:
31458:
31459:
31460:
31461: Riihijärvi ym.: Kotiäitien sosiaaliturvan parantamisesta
31462:
31463:
31464: Eduskunnalle
31465: Kotiäidit tekevät arvokasta työtä, jonka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31466: arvoa ei ole kuitenkaan yhteiskunnan taholta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31467: tunnustettu kuin aivan nimeksi. Nyt on kor- vomuksen,
31468: kea aika korjata tämä epäkohta maksamalla
31469: valtion varoista äidinpalkkaa ja ottamalla että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
31470: myös kotona tehdyt työvuodet huomioon miin äitien kotityön saattamiseksi palk-
31471: virkavuosina työpaikkaa haettaessa ja eläket- kaus- ja eläkelainsäädännön piiriin.
31472: tä määrättäessä.
31473: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31474: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
31475: 1990 vp. 847
31476:
31477:
31478: Toivomusaloite n:o 790
31479:
31480:
31481:
31482:
31483: Riihijärvi ym.: Maatalousyrittäjille sivuansioista kertyneiden
31484: eläkkeiden maksun varhentamisesta
31485:
31486:
31487: Eduskunnalle
31488: Maataloudessa tehtäessä sukupolvenvaih- Suurin hyöty edellä esitetystä muutoksesta
31489: dosta tai sopimusta maataloustuotannosta eläkekäytännössä koituisi niille, jotka ovat
31490: luopumisesta saa luopuja eläkkeen, joka harjoittaneet maataloustuotantoa pienillä ti-
31491: muodostuu varhennetusta maatalousyrittä- loilla ja huoltaneet perheensä raskailla si-
31492: jien eläkelain (MYEL) mukaisesta eläkkees- vuansioilla. He saisivat huomattavan paran-
31493: tä, tai luopuessaan maataloustuotannosta nuksen nykyisiin niukkoihin eläkkeisiinsä.
31494: luopumiseläkkeen. Lisäksi asuinpaikoista ja iästä johtuvat teki-
31495: Viljelijän luopuminen maatilan isännyy- jät vaikuttavat siten, että todennäköisyys
31496: destä tai maataloustuotannosta merkitsee saada sopivaa työtä on vähäinen, joten var-
31497: useimmiten vetäytymistä pois myös muusta hennetut muiden eläkekertymien eläkkeet
31498: työelämästä. Usein ikä, ruumiillinen kunto toimisivat oikeudenmukaisesti työmahdolli-
31499: tai asuinpaikka ovat esteenä töihin hakeutu- suuksiin ja olosuhteisiin nähden.
31500: miselle. Koska varsinkin pienien sivuansioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31501: den varassa toimeentulleiden tilojen viljeli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31502: jöille on muodostunut eläkekertymää muiden vomuksen,
31503: eläkelaitosten tileille (TEL, LEL jne.) tulisi
31504: lainsäädäntöä muuttaa siten, että muihin elä- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
31505: kelaitoksiin kertyneet eläkkeet voitaisiin miin, että maatalouden sukupolvenvaih-
31506: myöntää varhennettuina henkilöille, jotka doseläkkeelle tai maataloustuotannosta
31507: ovat tehneet tilalleen joko sukupolvenvaih- luopumissopimuksen mukaiselle eläk-
31508: dos- tai maataloustuotannosta luopumis- keelle siirtyvä maatalousyrittäjä saisi
31509: eläkehakemukset. Tulisi luoda mahdollisuus välittömästi myös muista eläkelaitoksis-
31510: näiden eläkkeiden saamiselle, jos edellä mai- ta mahdollisista sivuansioistaan kerty-
31511: nittu eläkkeensaaja haluaa omien olosuhtei- neet eläkkeet samanaikaisesti itselleen,
31512: densa vuoksi siirtyä eläkkeelle. Nykyisin mui- koska useimmiten hänen mahdollisuu-
31513: hin eläkelaitoksiin kertyneet eläkekertymät tensa tehdä ansiotyötä maatalousyri-
31514: tulevat eläkkeiksi vasta varsinaisessa 65 vuo- tyksestä luopumisen jälkeen ovat erit-
31515: den eläkeiässä. täin pienet.
31516: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31517:
31518: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
31519: 848 1990 vp.
31520:
31521: Toivomusaloite n:o 791
31522:
31523:
31524:
31525:
31526: Riihijärvi ym.: Liikunnanohjaajien ja kuntohoitajien eläkeiän
31527: alentamisesta psykiatrisissa sairaaloissa
31528:
31529:
31530: Eduskunnalle
31531: Psykiatristen sairaaloiden käsityö-, askar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31532: telu- ja ulkotyönohjaajien eläkeikä on 57 vomuksen,
31533: vuotta. Tästä ryhmästä puuttuvat kuitenkin
31534: kuntohoitajat ja liikunnanohjaajat, joitten että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
31535: työ on rasittavuudessaan verrattavissa käsi- psykiatristen sairaaloiden liikunnanoh-
31536: työ-, askartelu- ja ulkotyönohjaajien työhön. jaajien ja kuntohoitajien eläkeiän muut-
31537: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tamiseksi 57 vuoteen.
31538: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31539: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
31540: 1990 vp. 849
31541:
31542: Toivomusaloite n:o 792
31543:
31544:
31545:
31546:
31547: Rinne: Sairauskulujen omavastuuosuuden alentamisesta
31548:
31549:
31550: Eduskunnalle
31551: Suomesta on tulossa maa, jossa vain hyvä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31552: tuloisilla ja rikkailla on mahdollisuus täyteen vomuksen,
31553: terveydenhoitoon. Omavastuun kohtuutto-
31554: muudet pienituloisilla ja varattomilla ihmisil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31555: lä johtavat syrjäytymiseen. sairauskulujen omavastuuosuuksien
31556: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- alentamiseksi.
31557: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31558:
31559: Heikki Rinne
31560: 850 1990 vp.
31561:
31562: Toivomusaloite n:o 793
31563:
31564:
31565:
31566:
31567: Rinne: Lasten sairauskulujen korvaamisesta kokonaan
31568:
31569:
31570: Eduskunnalle
31571: Kukaan ei sairasta huvin vuoksi. Varak- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31572: kaalle ja suurituloiselle sairauskulut eivät vomuksen,
31573: muodosta ongelmaa. Vaikeimmassa tilan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31574: teessa ovat pienituloiset lapsiperheet. jotka johtavat lasten sairauskulujen
31575: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- maksamisen yhteiskunnan tehtäväksi.
31576: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31577:
31578: Heikki Rinne
31579: 1990 vp. 851
31580:
31581: Toivomusaloite n:o 794
31582:
31583:
31584:
31585:
31586: Rinne: Väkivallan vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
31587:
31588:
31589: Eduskunnalle
31590: Yksilöön kohdistuva väkivalta on lisäänty- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31591: nyt ja erityisesti raaistunut. vomuksen,
31592: Väkivaltarikollisen pääsääntöinen tausta
31593: on syrjäytyneisyys. Yhteiskunnallisen eriar- että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
31594: voisuuden lisääminen lisää väkivaltaa. Tällai- miin väkivaltakehityksen kääntämiseksi
31595: nen kehityskulku on Suomessa nyt menossa. laskuun yhteiskunnallista eriarvoisuus-
31596: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- kehitystä hilliten.
31597: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31598: Heikki Rinne
31599: 852 1990 vp.
31600:
31601: Toivomusaloite n:o 795
31602:
31603:
31604:
31605:
31606: J. Roos ym.: Ilmaisen päivähoidon järjestämisestä alle koulu-
31607: ikäisille lapsille
31608:
31609:
31610: Eduskunnalle
31611: Huoli maamme elinkeinoelämän työvoi- ta tehdä. Väestön vanhetessa on kuitenkin
31612: man turvaamisesta ja lasten hoitomahdolli- uskaltauduttava tunnustamaan perhepolitii-
31613: suuksien varmistamisesta on viime vuosina kan tärkeys.
31614: johtanut siihen, että vanhemmille on eri ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31615: voin turvattu tasavertaiset lähtökohdat saada nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31616: lapsensa yhteiskunnan järjestämään hoitoon muksen,
31617: tai hankkia oma-aloitteisesti muu hoitotapa.
31618: Tässä vaiheessa lasten hoito on lakisääteisesti että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
31619: turvattu kaikille alle 3-vuotiaille. piteisiin laatiakseen perhepoliittisen oh-
31620: Kehitys kuitenkin osoittaa, että lapsiper- jelman, jolla kaikille alle kouluikäisille
31621: heiden taakka jatkuvasti kasvaa eikä kunnol- turvataan ilmainen päivähoitopaikka
31622: lista perhepoliittista ratkaisua haluta tai Osa- vuoteen 2000 mennessä.
31623: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31624:
31625: Jukka Roos Ilkka-Christian Björklund Sinikka Hurskainen-Leppänen
31626: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin
31627: Aimo Ajo Saara-Maria Paakkinen Virpa Puisto
31628: Reijo Lindroos Raimo Vuoristo Arto Lapiolahti
31629: Ensio Laine Matti Saarinen
31630: 1990 vp. 853
31631:
31632: Toivomusaloite n:o 796
31633:
31634:
31635:
31636:
31637: J. Roos ym.: Eläkkeensaajien asumistuen enimmäismäärän
31638: korottamisesta
31639:
31640:
31641: Eduskunnalle
31642: Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä tuli Jotta asumistukeen oikeuttavat kustan-
31643: nykymuodossaan voimaan vuoden 1983 alus- nukset saatettaisiin samalle käyvälle tasolle
31644: ta. Silloin asumiskustannusten vuotuiseksi kuin viisi vuotta sitten, tulisi enimmäismäärå
31645: enimmäismääräksi vahvistettiin 7 910 mark- nostaa noin 1 500 markkaan kuukaudessa eL
31646: kaa vuodessa, mikä summa sidottiin kansan- 18 000 markkaan vuodessa.
31647: eläkeindeksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31648: Indeksitarkistukset ovat nostaneet enim- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31649: mäismäärän noin 13 000 markkaan vuodes- muksen,
31650: sa, mutta samaan aikaan vuokralla asuvien
31651: asumiskustannukset ovat nousseet selvästi että hallitus ryhtyisi pikaisesti IOi-
31652: nopeammin. Myös kuntien tilavammissa miin eläkkeensaajien asumistukilain
31653: asunnoissa on törmätty eläkkeensaajien asu- mukaisen asumistuen enimmäismäärän
31654: mistukeen oikeuttavien asumiskustannusten korottamiseksi todellisia vuokratason
31655: enimmäismäärään. muutoksia vastaavaksi.
31656: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31657:
31658: Jukka Roos Arto Lapiolahti Virpa Puisto
31659: Heikki Perho Gunnar Joutsensaari Heli Astala
31660: Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
31661: Tapio Holvitie Risto Ahonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31662: 854 1990 vp.
31663:
31664: Toivomusaloite n:o 797
31665:
31666:
31667:
31668:
31669: T. Roos ym.: Hammashoidon sisällyttämisestä työterveyshuol-
31670: toon
31671:
31672:
31673: Eduskunnalle
31674: Lasten ja nuorten hammashuolto on jo siten, että työnantajalle maksettaisiin kor-
31675: yhteiskunnan tuen piirissä, mutta aikuisväes- vausta hammashuollon kustannuksista, kun
31676: tön osalta tilannetta ollaan vasta korjaamas- työnantaja ja -tekijä ovat sopineet hammas-
31677: sa. Sairausvakuutuslain säännöstenkään pe- hoidon sisällyttämisestä työterveyshuoltoon.
31678: rusteella ei työnantajan järjestämästä työter- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31679: veyshuollosta suoriteta korvausta siltä osin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31680: kuin työnantaja on lakisääteisten velvoittei- muksen,
31681: den lisäksi järjestänyt työterveyshuoltona
31682: hammashoitoa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31683: Hammashoito on varsin kallista. Monet sairausvakuutuslain muuttamiseksi si-
31684: työikäiset joutuvat juuri sen takia luopumaan ten, että työnantajalle maksettaisiin
31685: varsin tarpeellisestakin hammashoidosta. Sii- työterveyshuollon kustannuksista kor-
31686: tä saattaa taas puolestaan myöhempinä vuo- vausta myös siltä osin kuin työterveys-
31687: sina olla erittäin haitallisiakin terveydellisiä huoltoon sisältyy työntekijöille järjes-
31688: seurauksia. tettyä hammashoitoa.
31689: Sairausvakuutuslakia tulisikin täydentää
31690: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31691: Timo Roos Tuula Paavilainen Mikko Elo
31692: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Reijo Lindroos
31693: 1990 vp. 855
31694:
31695: Toivomusaloite n:o 798
31696:
31697:
31698:
31699:
31700: T. Roos ym.: Lääkekustannusten korvaamisesta sotaveteraa-
31701: neille täysimääräisesti
31702:
31703:
31704: Eduskunnalle
31705: Viime sotiimme osallistuneiden naisten ja kunnan talous ei mitenkään järkkyisi, vaikka
31706: miesten terveydentila heikkenee vuosi vuo- sotaveteraanit vapautettaisiin kokonaan os-
31707: delta. Yhä useampi joutuu turvautumaan eri- tamiensa ja käyttämiensä lääkkeiden oma-
31708: laisiin kuntoutushoitoihin ja vielä useampi vastuuosuudesta.
31709: lääkkeisiin. Sodanjälkeiset jälleenrakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31710: sen vuodet vaativat myös viimeistään nyt nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31711: raskaan veronsa. muksen,
31712: Erilaisten myöhemmin säädettyjen etuuk-
31713: sienkin jälkeen varsin monen sotiin osallistu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31714: neen usein pienestä eläkkeestä kohtuuton osa viime sotiemme veteraanien vapautta-
31715: kuluu lääkkeiden maksuun. miseksi heille määrättyjen lääkkeiden
31716: Nykyisen korkean elintason aikana kansa- omavastuuosuuksien maksamisesta.
31717: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31718: Timo Roos Tuula Paavilainen Mikko Elo
31719: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Reijo Lindroos
31720: 856 1990 vp.
31721:
31722: Toivomusaloite n:o 799
31723:
31724:
31725:
31726:
31727: T. Roos ym.: Kansaneläkelain muuttamisesta yksilöllistä var-
31728: haiseläkettä koskevien säännösten osalta
31729:
31730:
31731: Eduskunnalle
31732: Kansaneläkelain eräänä johtavana periaat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31733: teena on alusta alkaen ollut se, että jokainen muksen,
31734: Suomessa oleva vakuutettu saa kaikki lain
31735: mukaiset edut sukupuoleen tai ammattiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31736: katsomatta. Tämä sama periaate hyväksyt- kansaneläkelain 22 a §:n muuttamiseksi
31737: tiin vuonna 1978 kansaneläkeuudistusta aloi- siten, että pykälän 1 momentin ensim-
31738: tettaessa. Silloin vakiinnutettiin kansaneläke- mäinen virke olisi seuraava: "Sen estä-
31739: ja työeläkejärjestelmien asema ja tehtäväjako mättä, mitä 22 §:ssä on säädetty, on 55
31740: luomalla kansaneläkkeestä vähimmäisturva, vuotta täyttäneellä vakuutetulla oikeus
31741: jota täydennetään ansioeläkkeellä. saada työkyvyttömyyseläkettä yksilölli-
31742: Yksilöllisen varhaiseläkkeen osalta näistä senä varhaiseläkkeenä,jos hänen työky-
31743: periaatteista on luovuttu, koska eläkkeen kynsä huomioon ottaen sairaus, vika tai
31744: myöntämisen eräänäedellytyksenä on kansan- vamma, ikääntymiseen liittyvät tekijät,
31745: eläkelaissa "ammatissa olon pitkäaikaisuus" hänelle työstään aiheutunut rasittunei-
31746: ja toisena se, "ettei hänen kohtuudella voida suus ja kuluneisuus sekä työolosuhteet,
31747: edellyttää enää jatkavan ansio työtään". Näin on pysyvästi siinä määrin alentunut,
31748: kansaneläkkeisiin tuli perinteisesti ansioeläk- ettei hänen kohtuudella voida edellyttää
31749: keisiin kuuluvat edellytykset. enää jatkavan entistä työtään."
31750: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31751: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31752:
31753: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
31754: Raimo Vuoristo Reijo Lindroos
31755: 1990 vp. 857
31756:
31757: Toivomusaloite n:o 800
31758:
31759:
31760:
31761:
31762: T. Roos ym.: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelain
31763: soveltamisalan laajentamisesta
31764:
31765:
31766: Eduskunnalle
31767: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläke- minen kuitenkin on täysin kunnalliseen lau-
31768: laki tuli voimaan 1.1.1978. Siitä alkaen on takuntatoimintaan verrattavaa.
31769: luottamushenkilöille maksettuja sekä eläk- Luottamushenkilöinä suoritetuista tehtä-
31770: keeseen oikeuttavia palkkioita ja ansionme- vistä tuleva eläke on suuruudeltaan varsin
31771: netyskorvauksia kerätty Kuntien eläkeva- vaatimaton. Harvalie saajistaan sillä on rat-
31772: kuutuksen ylläpitämään luottamushenkilöi- kaisevaa taloudellista merkitystä. Syystäkin
31773: den palkkiorekisteriin. se kuitenkin koetaan tunnustukseksi usein
31774: Nykyisen lain mukaan kuitenkaan luotta- pitkään tehdystä työstä.
31775: mushenkilöt eivät ole aivan samanarvoisessa Siksi olisi tärkeätä, että kunnan taholta
31776: asemassa. Toisesta luottamustoimesta tulee nimetyistä luottamustehtävistä kaikista ker-
31777: eläkekertymää, toisesta ei. Kuitenkaan tehtä- tyisi samalla tavalla eläkettä vaikka vähäistä-
31778: vät luonteeltaan tai niihin käytetyltä ajaltaan kin.
31779: eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Jos on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31780: toiminut luottamushenkilönä esim. ammatti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31781: koulukuntainliitossa, on se laskettu eläkeker- muksen,
31782: tymään. Ammatillisen kurssikeskuksen val-
31783: tuuskunnassa toimiminen ei kertymää ole että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31784: lisännyt. Syyksi on katsottu se, että ko. kurs- kunnallisten luottamushenkilöiden elä-
31785: sikeskus ei ole Kuntien eläkevakuutuksen kelain muuttamiseksi koskemaan myös
31786: jäsenyhteisö. verohallinnon luottamustehtäviä sekä
31787: Myöskään verohallinnon luottamustoimet esim. ammatillisen kurssikeskuksen
31788: eivät ole tällaiseen eläkkeeseen oikeuttavia. luottamustehtävissä toimimista.
31789: Niin vero- kuin tutkijalautakunnassa toimi-
31790: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31791: Timo Roos Tuula Paavilainen Mikko Elo
31792: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Reijo Lindroos
31793:
31794:
31795:
31796:
31797: 57 200136P
31798: 858 1990 vp.
31799:
31800: Toivomusaloite n:o 801
31801:
31802:
31803:
31804:
31805: Ryynänen: Perhepäivähoitajien palkkaus- ja työolosuhteiden
31806: parantamisesta
31807:
31808:
31809: Eduskunnalle
31810: Perhepäivähoitajat tekevät arvokasta ja On kohtuutonta, että yöhoitokorvaus on
31811: vastuullista työtä antaessaan hoitolapsilleen vain 35 mk yöltä riippumatta lasten luku-
31812: perheenomaisen, yksilöllisen hoidon kotiym- määrästä, ja että ensimmäiseltä ylityötunnilta
31813: päristössä. Monet vanhemmat haluaisivat va- ei makseta lainkaan korvausta. Myös hoito-
31814: lita lapsilleen tämän hoitomuodon, mutta kustannuskorvaus on täysin riittämätön ja
31815: esteenä on perhepäivähoitajien puute. Lasten verotuskohtelu kohtuuton.
31816: hoitotyötä sinänsä arvostetaan, mutta koulu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31817: tukseen ja työhön hakeutumishalukkuutta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31818: vähentävät perhepäivähoitajan työn monet, vomuksen,
31819: lähinnä palkkaukselliset epäkohdat.
31820: Perhepäivähoitajat tarvitsevat takuupal- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
31821: kan. Varahoitojärjestelmää on kehitettävä ja piteisiin perhepäivähoitajien palkkaus-
31822: yöhoito- ja ylityökorvauksia parannettava. ja työolosuhteiden parantamiseksi.
31823: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31824: Mirja Ryynänen
31825: 1990 vp. 859
31826:
31827: Toivomusaloite n:o 802
31828:
31829:
31830:
31831:
31832: Saapunki: Kotihoidon tuen määrän korottamisesta
31833:
31834:
31835: Eduskunnalle
31836: Kotihoidontuki on eräs merkittävimmistä ottaa nykyistä huomattavasti suurempi vas-
31837: lasten ja vanhusten hoitomuodoista. Kotihoi- tuu kotihoidon kehittämisessä.
31838: dolla päästään huomattavasti halvempaan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31839: lopputulokseen kuin laitoshoidolla. Kotihoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31840: dontuki on tällä hetkellä kuitenkin niin pieni, muksen,
31841: etteivät äidit ja vanhusten kotiväki pysty
31842: useinkaan jäämään kokopäiväisesti kotihoi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
31843: don tehtäviin. Kalliiden laitospaikkojen rin- menpiteisiin kotihoidon tuen saattami-
31844: nalle tulisikin kehittää kotihoidosta merkittä- seksi niin korkealle tasolle, että lasten
31845: vä vaihtoehto hoitomuotoja suunniteltaessa. ja vanhusten kotihoito tulisi todelliseksi
31846: Kuntien resurssit kyseisessä toiminnassa vaihtoehdoksi laitoshoidolle.
31847: ovat rajallisia, joten valtionhallinnon tulisi
31848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31849: Pauli Saapunki
31850: 860 1990 vp.
31851:
31852: Toivomusaloite n:o 803
31853:
31854:
31855:
31856:
31857: Saapunki: Maatalouden lomituspalvelujen turvaamisesta
31858:
31859:
31860: Eduskunnalle
31861: Maatalouden lomituspalvelut ovat yksi loustuotannon supistuminen. Tällöin myös
31862: merkittävimmistä toimenpiteistä, joilla turva- valtakunnan elintarvikeomavaraisuus on
31863: taan maatalouden jatkuvuus ja omavaraisuus uhattuna, mikä kriisialttiissa maailmantilan-
31864: tulevaisuudessa. Lomitustoiminnan raskaus, teessa voi koitua kansakunnalle hyvin hanka-
31865: vastuullisuus ja pieni palkkaetu ovat vähen- laksi tekijäksi.
31866: täneet alalle pyrkijöitä siinä määrin, että työ- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31867: voimapula on jo olemassa ja pahenee nopeaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31868: vauhtia. Ilmiöstä seuraa se, etteivät nuoret muksen,
31869: halua sitoa itseään maatalouden vaativaan
31870: ammattiin, koska vapaa-aikaa ei ole turvattu. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31871: Maatalouden ikärakenteen vanhetessa ja maatalouden lomituspalveluiden turvaa-
31872: sukupolvenvaihdosten määrän laskiessa syn- miseksi ja sukupolvenvaihdosten vauh-
31873: tyy tulevaisuudessa romahdusmainen maata- dittamiseksi.
31874: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31875: Pauli Saapunki
31876: 1990 vp. 861
31877:
31878: Toivomusaloite n:o 804
31879:
31880:
31881:
31882:
31883: Saapunki: Rintamasotilas-ja rintamapalvelustunnusten perus-
31884: teella myönnettävien etujen yhtenäistämisestä
31885:
31886:
31887: Eduskunnalle
31888: Rintamasotilastunnuksen ja rintamapalve- nen saa lisäeläkkeeseen oikeuttavan tunnuk-
31889: lustunnuksen saaneet miehet ja naiset saavat sen ja toinen ei sitä saa.
31890: pienen lisäeläkkeen isänmaan hyväksi teh- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31891: dystä työstä. Kyseiset tunnukset annetaan eri nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31892: perustein miehille ja naisille. muksen,
31893: Nykyisenä tasa-arvon aikakautena tulisi
31894: valtiovallan käsitellä isänmaamme tärkeintä, että hallitus ryhtyisi muuttamaan
31895: hyvinvointimme ja itsenäisyytemme turvan- asetuksia rintamasotilastunnuksesta ja
31896: uutta ja luonutta väestönosaamme, tasa-ar- rintamapalvelustunnuksesta siten, että
31897: von periaatteella. On väärin, että täysin toi- miesten ja naisten samanarvoisuus ky-
31898: siinsa rinnastettavien tehtävien mukaan toi- seisten tunnusten saamisessa toteutuu.
31899: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31900:
31901: Pauli Saapunki
31902: 862 1990 vp.
31903:
31904: Toivomusaloite n:o 805
31905:
31906:
31907:
31908:
31909: Saapunki: Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan lisäämi-
31910: sestä
31911:
31912:
31913: Eduskunnalle
31914: Rintamaveteraanit, sotainvalidit, heidän Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31915: puolisonsa sekä rintaman takaisissa sotatoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31916: mitehtävissä olleet henkilöt ovat saaneet val- muksen,
31917: tion ja kuntien avustuksella kuntoutusmah-
31918: dollisuuksia maamme eri kuntoutuslaitoksis- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
31919: sa. Kysyntä ja tarve ovat kuitenkin huomat- menpiteisiin rintamaveteraanien, so-
31920: tavasti suurempia kuin tarjonta. tainvalidien, heidän puolisoidensa ja rin-
31921: Hyvinvointivaltiomme kunniavelka tälle taman takaisissa sotatoimitehtävissä ol-
31922: väestönosalle on siinä määrin suuri, että kun- leiden henkilöiden kuntoutustoiminnan
31923: toutustoiminnan tarjonta tulisi nopeasti saat- saattamiseksi kysyntää vastaavalle ta-
31924: taa kysyntää vastaavalle tasolle. solle.
31925: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31926: Pauli Saapunki
31927: 1990 vp. 863
31928:
31929: Toivomusaloite n:o 806
31930:
31931:
31932:
31933:
31934: Savolainen ym.: Takuueläkejärjestelmän käyttöönotosta rinta-
31935: maveteraanien vähimmäiseläketason parantamiseksi
31936:
31937:
31938: Eduskunnalle
31939: Rintamaveteraanien toimeentulon kohen- Rintamaveteraanien eläkkeet tulisi nostaa
31940: tamiseksi on monipolvinen järjestelmä, joka tietylle vähimmäistasolle takuueläkejärjestel-
31941: koostuu mm. rintamasotilaseläkkeestä, rinta- mällä. Veteraanien takuueläke määriteltäisiin
31942: malisästä, ylimääräisestä rintamalisästä, rin- esimerkiksi 5 000 markaksi. Jos normaali elä-
31943: tamaveteraanien varhaiseläkkeestä ja sotilas- ke jäisi tämän rajan alle, erotus täydennettäi-
31944: vammalain mukaisista etuuksista. Näiden eri siin takuueläkkeellä. Mikäli veteraanieläke
31945: etuuksien yhteensovittamisessa sosiaali- ja olisi taas yli 5 000 markkaa, ei erillistukia
31946: eläketurvajärjestelmään on ilmennyt ongel- maksettaisi. Takuueläkkeen määrä tulee si-
31947: mia ja kokonaisuutena rintamaveteraaneille toa indeksiin. Takuueläkejärjestelmä korvaisi
31948: ei ole turvattu riittävää toimeentulotasoa ylimääräisen rintamalisän.
31949: maan vaurastumisen huomioon ottaen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31950: Vuoden 1989 lopulla oli noin 120 000 rin- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
31951: tamaveteraania, joiden eläke jäi alle 3 000 toivomuksen,
31952: markan kuukaudessa. Yli puolella näistä ko-
31953: konaiseläke jäi alle 2 500 markan kuukaudes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31954: sa. Kuitenkin rintamaveteraanit ovat kunnia- rintamaveteraanien vähimmäiseläketa-
31955: kansalaisia, joille yhteiskunta on kiitollisuu- son parantamiseksi takuueläkejärjestel-
31956: den velassa ja jotka ovat ansainneet erityis- mällä.
31957: kohtelun ja kunnon eläketurvan.
31958: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31959:
31960: Lea Savolainen Jukka Gustafsson Timo Roos
31961: Reijo Lindroos Jukka Roos Antti Kalliomäki
31962: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo
31963: 864 1990 vp.
31964:
31965: Toivomusaloite n:o 807
31966:
31967:
31968:
31969:
31970: Stenius-Kaukonen ym.: Ympäristönsuojelua koskevan valvon-
31971: nan ja yhteistoiminnan järjestämisestä työpaikoilla
31972:
31973:
31974: Eduskunnalle
31975: Työsuojelun valvontalain mukaan työpai- Organisaatio voidaan järjestää työpaikan on-
31976: koille on valittu työsuojeluvaltuutetut ja gelmat, koko ja muut vastaavat tekijät huo-
31977: -asiamiehet työntekijöiden edustajiksi työn mioon ottaen vaihtoehtoisilla tavoilla. Ym-
31978: turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa ky- päristönsuojelukysymysten liittäminen työ-
31979: symyksissä. Samoilla tekijöillä, joilla on vai- suojeluorganisaatioon ja sen kehittäminen
31980: kutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyy- laajentuneita tehtäviä vastaavasti on varmas-
31981: teen yhdellä työpaikalla, on vaikutusta myös ti käyttökelpoinen vaihtoehto ongelmien
31982: ympäristöön ja muiden ihmisten terveyteen. kiinteän yhteyden vuoksi.
31983: Koska työsuojelu ja ympäristönsuojelu ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31984: kiinteästi kytkeytyneet toisiinsa, pitäisi työn- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31985: tekijöiden edustajilla olla mahdollisuus saada
31986: tietoa ja valvoa tuotantoprosessin vaikutuk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvit-
31987: sia myös ympäristöön. tämään ympäristönsuojelun valvonnan
31988: Työsuojeluorganisaatiota vastaavasti pi- ja yhteistoiminnan järjestämistä työpai-
31989: täisi työpaikoille luoda myös yhteistoimin- koilla työsuojeluorganisaatiota vastaa-
31990: taorganisaatio ympäristönsuojelua varten. vasti tai sen osana.
31991: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31992:
31993: Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala Reijo Lindroos
31994: Pertti Lahtinen Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen
31995: Heli Astala Jouko Skinnari Ensio Laine
31996: Pekka Leppänen Pentti Lahti-Nuuttila Lea Mäkipää
31997: Esko Helle Timo Laaksonen Pekka Haavisto
31998: Heikki Rinne
31999: 1990 vp. 865
32000:
32001: Toivomusaloite n:o 808
32002:
32003:
32004:
32005:
32006: Stenius-Kaukonen ym.: Sosiaaliturvan vähimmäisetuisuuksien
32007: korottamisesta
32008:
32009:
32010: Eduskunnalle
32011: Sosiaaliturvan vähimmäisetuuksiin ei edus- turvaa edes vähimmäistoimeentuloa. Mainit-
32012: kunnan toistuvista kannanotoista huolimatta tujen etuuksien saajat joutuvat usein turvau-
32013: ole hallituksen toimesta esitetty tasokorotuk- tumaan toimeentulotukeen, koska ensisijai-
32014: sia. Vuoden 1990 alusta alkaen yksinäisen sesta etuudesta jää vähemmän käteen. Tämä
32015: henkilön täysi kansaneläke on I kuntaryh- merkitsee ihmisten juoksuttamista luukulta
32016: mässä 2 214 mk/kkja II kuntaryhmässä 2 119 toiselle ja heidän elämänsä pikkutarkkaa
32017: mk/kk. Vastaavasti eläkeläispuolisoiden kan- kontrollointia. Kannanotoissaan eduskunta
32018: saneläkkeet ovat vain 1 867 mk/kk ja 1 791 onkin kiireellisimpinä toimenpiteinä vaatinut
32019: mk/kk. Eläketulovähennyksen vuoksi niistä ensisijaisten etuuksien korottamista toimeen-
32020: ei mene veroa. Pelkkää kansaneläkettä saa- tulotuen yläpuolelle. Se vapauttaisi myös so-
32021: vien määrä on noin 200 000. Heistä osa on siaalityöntekijöitä ennalta ehkäisevään so-
32022: nuoria, joille ei ole ennättänyt kertyä lain- siaalityöhön, johon eri tahoilla on suuri tar-
32023: kaan työeläketurvaa, joten he joutuvat to- ve.
32024: dennäköisesti elämään pelkän kansaneläk- Demokraattisen Vaihtoehdon eduskunta-
32025: keen varassa koko elämänsä. ryhmä on tehnyt aloitteita perusturvan kehit-
32026: Työttömyysturvan peruspäiväraha on 95 tämisestä siten, että vähimmäisetuudet nos-
32027: mk viideltä päivältä viikossa eli 2 042 mk/kk, tettaisiin verottomina 3 000 markkaan kuu-
32028: josta menee noin 300 mk/kk veroa. Käteen kaudessa askeleena yhtenäisen perusturvajär-
32029: jää runsas 1 700 mk/kk. Peruspäiväraha jää jestelmän kehittämiseksi. Ryhmä on valmis
32030: puolison tulojen vuoksi usein tätäkin pienem- etenemään asteittain ja on ollut mukana val-
32031: mäksi. mistelemassa eduskuntaryhmien yhteisiä esi-
32032: Sairausvakuutuksen vähimmäispäiväraha tyksiä kiireellisimmin tarvittavista toimista.
32033: on 55,50 mk ja sitä maksetaan kuudelta Ryhmä pitää tärkeänä kaikille maksettavaan
32034: päivältä viikossa. Kuukausiansio on 1 387,50 perustuloon liittyvää selvitystyötä mm. so-
32035: mk, josta verotuksen jälkeen jää käteen noin siaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamiseksi,
32036: 1 220 mk/kk. tulonjaon oikeudenmukaistamiseksi ja koko
32037: Opintotuki antaa korkeimmillaan korkea- työn käsitteen uudelleenarvioimiseksi.
32038: kouluopiskelijoille noin 2 000 markan kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32039: kausitulon, muissa oppilaitoksissa tätäkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32040: vähemmän. Opintotuesta suurin osa on opin-
32041: tolainaa, josta on maksettava korkoa ja joka että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
32042: on maksettava takaisin. tykset sosiaaliturvan vähimmäisetuuk-
32043: Toimeentulotuen laajennettu perusosa, jo- sien korottamiseksi asteittain 3 000
32044: hon kaikissa kunnissa on siirryttävä vuoteen markkaan ja ryhtyisi selvittämään edel-
32045: 1993 mennessä, on I kuntaryhmässä 1 771 lytyksiä siirtyä kaikille maksellavaan
32046: mk/kk ja II kuntaryhmässä 1 695 mk/kk. perustulojärjestelmään.
32047: Sosiaaliturvan vähimmäisetuudet eivät siis
32048: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32049:
32050: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
32051: 866 1990 vp.
32052:
32053: Toivomusaloite n:o 809
32054:
32055:
32056:
32057:
32058: Taina ym.: Keliakiaa sairastaville maksettavien erityisravinto-
32059: kustannusten korvausten yhtenäistäruisestä
32060:
32061:
32062: Eduskunnalle
32063: Keliakiaa sairastaville korvataan erityisra- tämiseksi Kansaneläkelaitoksen hoidettavak-
32064: vinnosta aiheutuvat kustannukset vammais- si ei ole tehty.
32065: palvelulain mukaan. Maksettavan korvauk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32066: sen määrä vaihtelee kunnittain. Keliakian kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32067: vaatiman erityisravinnon ylimääräisten kus-
32068: tannusten korvaus kuuluisi luontevammin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32069: sairausvakuutuksen tai vammaisille makset- keliakiaa sairastavien erityisravintokus-
32070: tavan hoitotuen piiriin kuin kuntien korvat- tannusten korvausten siirtämiseksi sai-
32071: tavaksi. Säännösten muuttamista on selvitet- rausvakuutuslain tai vammaistuen pii-
32072: ty, mutta ratkaisuja korvauskäytännön siir- riin.
32073: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990 ·
32074:
32075: Anneli Taina Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja
32076: 1990 vp. 867
32077:
32078: Toivomusaloite n:o 810
32079:
32080:
32081:
32082:
32083: Tenhiälä: Sosiaalityöntekijän toimen perustamisesta Harvia-
32084: lan koulukotiin
32085:
32086:
32087: Eduskunnalle
32088: Harvialan koulukoti tmmn 12-paikkaise- siä, jotka luonnollisesti kuuluisivat sosiaali-
32089: na, oppivelvollisuutensa suorittaneiden poi- työntekijälle. Laitoksen sisällä ja kun on kyse
32090: kien ammattikoulutukseen ja työelämään oh- juuri tämänikäisistä pojista sosiaalityönteki-
32091: jaavana jälkihuoltolaitoksena. jällä olisi paljon tehtäviä, joita muut henkilö-
32092: Koulukodin tavoitteena on kehittää jatku- kunnan jäsenet eivät omien töittensä ohella
32093: vasti hoidollisia, kasvatuksellisia ja opetuk- ottaen huomioon jo muutenkin vähäisen hen-
32094: sellisia toimintatapoja. Jotta näihin tavoittei- kilöstömäärän pysty suorittamaan.
32095: siin päästäisiin, tarvitaan riittävästi alan eri- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32096: koiskoulutuksen saaneita työntekijöitä. Har- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32097: vialan koulukodissa, ainoana koulukodeista, vomuksen,
32098: ei ole yhtään erityistyöntekijän virkaa. So-
32099: siaalityöntekijän puuttuminen on laitoksessa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
32100: koettu ongelmalliseksi. menpiteisiin sosiaalityöntekijän saami-
32101: Harvialan koulukodista joudutaan pitä- seksi Harvialan koulukotiin.
32102: mään ulkopuolelle laitoksen sellaisia yhteyk-
32103: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32104:
32105: Hannu Tenhiälä
32106: 868 1990 vp.
32107:
32108: Toivomusaloite n:o 811
32109:
32110:
32111:
32112:
32113: Tennilä ym.: Velvoitetyöllistettyjen työllistämisjakson pidentä-
32114: misestä
32115:
32116:
32117: Eduskunnalle
32118: Uusi työllisyyslaki liittyy perustuslakiin pauksissa myös siihen, ettei työntekijä voi
32119: 1970-luvun alkupuolella otettuun määritel- riittävästi motivoitua uutta työtä oppimaan.
32120: mään, jonka mukaan valtiovallan tehtävänä Pysyväisesti työssä olevia taas voi haitata se,
32121: on tarvittaessa turvata jokaiselle Suomen että he joutuvat jatkuvasti opettamaan samo-
32122: kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä. ja töitä uusille ja taas uusille työllistetyille.
32123: Viime eduskuntakaudella säädetty työlli- Onkin välttämätöntä pidentää työllistä-
32124: syyslaki on siten hyvin tärkeä perusoikeuk- misjakso vuoteen kerrallaan. Siksi ehdotam-
32125: sien turvaamisen kannalta. Uusi työllisyysla- mekin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32126: ki on vaikuttanut myös käytännössä myön- muksen,
32127: teisesti, työttömyyttä vähentäen.
32128: Työllisyyslaissa on kuitenkin korjaamisen että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
32129: tarvetta. Tämä koskee erityisesti velvoitetyöl- tyksen työllisyyslain muuttamisesta si-
32130: listämisen kestoa, joka on liian lyhyt eli vain ten, että velvoitetyöllistettyjen työllistä-
32131: kuusi kuukautta. Näin lyhyt työperiodi on misjakso pidennetään puolesta vuodesta
32132: hankala sekä työntekijälle että työnantajalle. vuoteen.
32133: Liian lyhyt työjakso vaikuttaa joissakin ta-
32134: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32135:
32136: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka Seppo Pelttari
32137: Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen Hannele Pokka
32138: Aimo Ajo
32139: 1990 vp. 869
32140:
32141: Toivomusaloite n:o 812
32142:
32143:
32144:
32145:
32146: Törnqvist ym.: Työttömyyspäivärahan määräytymisperustei-
32147: den muuttamisesta
32148:
32149:
32150: Eduskunnalle
32151: Työttömyysturvajärjestelmän ansioon suh- sissa tilanteissa, jos päivärahan perusteena
32152: teutettu päiväraha jää tietyissä tilanteissa pa- oleva palkka joudutaan hakemaan vielä kah-
32153: hasti jälkeen ansiokehityksestä. den tai kolmen vuoden takaa.
32154: Jos ansioturvaan oikeutettu jää työttömäk- Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tulisi
32155: si tilanteessa, jota on edeltänyt pitkä poissa- ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa
32156: olo työmarkkinoilta esimerkiksi vanhem- laskettaessa perusteena olevat palkkatulot
32157: painlomalla tai hoitovapaalla, hänen työttö- tarkistaa palkkaindeksin muutoksia vastaa-
32158: myyspäivärahansa määräytyy jopa vuosien vasti, kun palkkatiedot tai päivärahalaskel-
32159: takaisista ansioista. Tällöin ansiosidonnainen ma ovat esimerkiksi yli vuoden takaa.
32160: päiväraha ei vastaa työttömyyden aikana sa- Jotta ansiosidonnainen työttömyysturva
32161: masta työstä maksettuun palkkaan perustu- erityisesti pienipalkkaisten kohdalla ei jäisi
32162: vaa päivärahaa. Samantapainen jälkeenjää- jälkeen perusturvan kehittämisestä, tulisi
32163: neisyys syntyy ansioturvaa saaville pitkäai- työttömyysturvalain 23 §:n mukaisessa päi-
32164: kaistyöttömille, kun työttömyysturvan in- värahan laskennassa ansio-osan suuruus nos-
32165: deksitarkistukset vaikuttavat ansiosidonnai- taa 45 prosentista 50 prosenttiin päiväpalkan
32166: siin päivärahoihin vajaatehoisesti. ja perusosan erotuksesta.
32167: Matalapalkkaisen huoltovelvollisen jou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32168: tuessa työttömäksi hänen päivärahansa leik- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
32169: kautuu usein ns. 90 %:n säännön mukaisesti toivomuksen,
32170: eikä hän saa täysimääräisesti hyväkseen an-
32171: sio-osaa lapsikorotuksien kanssa. Esimerkik- että hallitus ryhtyisi pikaisest.itival-
32172: si 22 markan tuntipalkan mukaan laskettu mistelemaan muutoksia työttömyystur-
32173: päiväraha on 131,45 markkaa ja kahden lap- valakiin ja työttömyyspäivärahan pe-
32174: sen huoltajalla lapsikorotuksen jälkeen rusteena olevan palkan määrittämisestä
32175: 161,45 markkaa. Työttömyyspäiväraha voi annettuun asetukseen siten, että ansio-
32176: olla enintään 90% päivärahan perusteena turvan perusteena oleva palkka sidotaan
32177: olevasta palkasta, joten päivärahasta leika- palkkaindeksiin ja työttömyyspäivära-
32178: taan 3 markkaa. Päiväraha ei nouse lainkaan, han ansio-osa nostetaan 50 prosenttiin
32179: vaikka työttömyys jatkuisi seuraavan työttö- päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuk-
32180: myyspäivärahojen indeksitarkistuksen yli. sesta.
32181: Päivärahan jälkeenjääneisyys kärjistyy tällai-
32182: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32183:
32184: Kerttu Törnqvist Timo Roos Tuula Paavilainen
32185: Riitta Myller Matti Vähänäkki Virpa Puisto
32186: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen Sinikka Hurskainen-Leppänen
32187: 870 1990 vp.
32188:
32189: Toivomusaloite n:o 813
32190:
32191:
32192:
32193:
32194: Vastamäki ym.: Eläkejärjestelmän kehittämisestä osa-aikaelä-
32195: kettä suosivammaksi
32196:
32197:
32198: Eduskunnalle
32199: Viimeaikainen eläkejärjestelmien kehittä- keikä korjaisi tämän epäkohdan. Näiden
32200: minen on johtanut osin epätyydyttävään lop- kahden eläkkeen ikärajojen vaihtaminen kes-
32201: putulokseen. Sekä yksityisellä että julkisella kenään korjaisi käytäntöä siten, että työky-
32202: sektorilla on esiintynyt odotettua enemmän vyn alentuessa olisi mahdollisuus siirtyä vai-
32203: halukkuutta yksilölliseen varhaiseläkkeeseen heittain työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä lie-
32204: alentuneen työkyvyn takia. Se sijaan osaelä- nee ollut alkuperäinen tarkoitus eläkejärjes-
32205: kettä haetaan odotettua vähemmän. Ikärajat telmiä kehitettäessä ja mikä tukisi myös työ-
32206: näille eläkkeille ovat 55, 58 ja 60 vuotta. voimapulan ehkäisyä tulevaisuudessa.
32207: Työkyvyn menetys tapahtuu useimmiten Nykyinen käytäntö on jo nyt saanut ai-
32208: vähitellen, jolloin asianomaisella olisi mah- kaan sen, että 55-60-vuotiaat henkilöt, jot-
32209: dollisuus käyttää jäljellä olevaa työkykyään ka eivät enää jaksa tehdä kokopäiväistä työ-
32210: ja ammattitaitoaan, mikäli työaikaa voisi ly- tään, ovat kuitenkin jääneet yksilöllistä var-
32211: hentää tai työtehtäviä keventää ansiotasoa haiseläkeratkaisua hakiessaan sen ulkopuo-
32212: oleellisesti heikentämättä. 55-vuotiaalla ei ole lelle ja ovat näin ollen kohtuuttoman vai-
32213: mahdollisuutta osaeläkkeeseen. Alkavat ku- keassa asemassajoutuessaan etsimään ratkai-
32214: lumasairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, sua kevyempään työhön siirtymisestä, mikä
32215: psyykkinen stressi ja usein myös näiden hoi- ei kyseisellä iällä ole enää helposti tehtävissä
32216: toon käytetyt lääkkeet alentavat työkykyä, ilman elintason oleellista laskua ja eläkkeen
32217: mutta eivät kuitenkaan anna vielä mahdolli- pienenemistä tulevaisuudessa.
32218: suutta yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. Toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32219: saalta useilla yksilöllisellä varhaiseläkkeellä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32220: olevilla olisi vielä halua ja kykyä käyttää toivomuksen,
32221: jäljellä olevaa työkykyään, mutta sen estää
32222: tehokkaasti yksilöllistä varhaiseläkettä naut- että hallitus ryhtyisi eläkejärjestel-
32223: tivan ansaitsemistuloraja, jonka ylittämisen män muuttamiseen siten, että se mah-
32224: jälkeen eläke katkeaa. Osaeläkeikärajan alen- dollistaisi nykyistä paremmin asteittai-
32225: taminen samaan kuin yksilöllinen varhaiselä- sen eläkkeelle siirtymisen.
32226: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32227: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja Anneli Taina
32228: Keijo Jääskeläinen Tuula Liunaiomaa Riitta Jouppila
32229: Kalevi Lamminen Sinikka Mönkäre
32230: 1990 rd. 871
32231:
32232: Hemställningsmotion nr 814
32233:
32234:
32235:
32236:
32237: Westerlund m.fl.: Om förbättrande av lantbruksföretagarnas
32238: och företagarnas pensionsförmåner
32239:
32240:
32241: Tili Riksdagen
32242: Enligt lagen om pension för arbetstagare fortgår 1.1.1970 skulle tiden mellan 1. 7.1962
32243: (APL) och lagen om pension för arbetstagare och 1.1.1979 också beaktas såsom till pension
32244: i kortvariga arbetsförhållanden (KAPL) har berättigande då företagarpensionerna beräk-
32245: arbetstagare som är födda före 1.11.1922 nas. Genom ändringen skulle nivåskillnaden i
32246: under vissa förutsättningar garanterats en pensionerna slopas för alla åldersklassers vid-
32247: pension på minst 38 procent av den pensions- kommande. Samtidigt skulle man därmed
32248: grundande lönen. Pensionen för dem som är reducera den eftersläpning i pensionerna som
32249: födda efter nämnda datum blir större än förorsakats av att företagarpensionslagarna
32250: detta procenttal redan med tillämpning av stiftades senare. Det må konstateras att då
32251: den normala principen för pensionens till- APL trädde i kraft beviljades under vissa
32252: växt. förutsättningar en viss tid före lagens ikraft-
32253: Enligt lagen om pension för lantbruksföre- trädande också såsom till pension berättigan-
32254: tagare och lagen om pension för företagare de för arbetstagarna.
32255: (LFöPL och FöPL) uppnås 38 procents pen- Dessutom är lantbruksföretagarnas pen-
32256: sion för dem som är födda före 1.5.1930. sioner också på grund av andra faktorer än
32257: Samma ålderskategori inom APL och KAPL ovan nämnda lagtekniska orsaker mindre än
32258: har möjlighet att uppnå en 54 procents pen- tjänstemanna- och andra löntagarpensioner.
32259: sion. Skillnaden kan alltså uppgå till t.o.m. 16 Hänvisande till ovanstående föreslår vi
32260: procentenheter. Den senare tidsgränsen beror högaktningsfullt att riksdagen måtte hemstäl-
32261: på att företagarpensionslagarna trädde i la,
32262: kraft senare än de andra arbetspensionslagar-
32263: na. Detta förorsakar en eftersläpning i själva att regeringen vidtar åtgärder för att
32264: pensionerna. Pensionerna för de företagare eliminera den olikvärdighet som råder
32265: som är födda efter 1.11.1922 blir i procent på grund av att arbetspensionslagarna
32266: mindre än APL- och KAPL-pensionerna för trätt i kraft vid olika tidpunkt. Rege-
32267: arbetstagare i motsvarande ålder. En del av ringen borde dessutom klarlägga hur
32268: dessa har en 38 procents pension och den man kunde korrigera den bristande jäm-
32269: åldersgrupp som är född år 1925 går senast likhet som de som redan är pensionsta-
32270: detta år i pension. gare råkat ut för.
32271: För att slopa förenämnda nivåskillnader
32272: föreslås att såvida företagarverksamheten
32273: Helsingforsden 13 februari 1990
32274:
32275: Henrik Westerlund Håkan Malm
32276: 872 1990 vp.
32277:
32278: Toivomusaloite n:o 814 Suomennos
32279:
32280:
32281:
32282:
32283: Westerlund ym.: Maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläke-etujen
32284: parantamisesta
32285:
32286:
32287: Eduskunnalle
32288: Työntekijäin eläkelain (TEL) ja lyhytaikai- Edellä mainittujen tasoerojen poistamisek-
32289: sessa työsuhteissa olevien työntekijäin eläke- si ehdotetaan, että mikäli yritystoiminta on
32290: lain (LEL) mukaan työntekijöille, jotka ovat jatkunut 1.1.1970, yrittäjäeläkkeitä lasket-
32291: syntyneet ennen 1.11.1922, taataan tietyin taessa eläkkeeseen oikeuttavana otettaisiin
32292: edellytyksin eläke, joka on vähintään 38 % myös huomioon 1. 7.1962 ja 1.1.1979 välinen
32293: eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Tätä aika. Muutoksella eläkkeiden tasoero poistet-
32294: päivämäärää myöhemmin syntyneiden eläke taisiin kaikkien ikäluokkien osalta. Samalla
32295: muodostuu tätä prosenttilukua suuremmaksi yrittäjäeläkelakien myöhemmästä säätämi-
32296: jo soveltamalla normaalia eläkkeen kasvua sestä johtunutta eläkkeiden jälkeenjäänei-
32297: koskevaa periaatetta. syyttä vähennettäisiin. Todettakoon, että
32298: Maatalousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien TEL:n tullessa voimaan tietty aika ennen lain
32299: eläkelain (MYEL ja YEL) mukaan 38 %:n voimaantuloa myönnettiin tietyin edellytyk-
32300: eläkkeen saavuttavat ne, jotka ovat syntyneet sin eläkkeeseen oikeuttavaksi työntekijöille.
32301: ennen 1.5.1930. Samalla ikäluokalla TEL:n ja Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeet ovat
32302: LEL:n piirissä on mahdollisuus saavuttaa myös muista kuin edellä mainituista lakitek-
32303: 54 %:n eläke. Ero voi siis olla jopa 16 pro- nisistä syistä virkamiesten ja muiden työnte-
32304: senttiyksikköä. Viimeksi mainittu aikaraja kijöiden eläkkeitä pienempiä.
32305: johtuu siitä, että yrittäjäeläkelait tulivat voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32306: maan muita työeläkelakeja myöhemmin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32307: Tästä aiheutuu itse eläkkeiden jälkeenjäänei- muksen,
32308: syyttä. Ennen 1.11.1922 syntyneiden yrittä-
32309: jien eläkkeet muodostuvat samanikäisten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32310: työntekijöiden TEL- ja LEL-eläkkeitä pro- työeläkelakien eri voimaantuloajankoh-
32311: sentuaalisesti pienemmiksi. Osalla näistä on dista johtuvan eriarvoisuuden poistami-
32312: 38 % :n eläke, ja vuonna 1925 syntynyt ikä- seksi ja selvittäisi, miten jo eläkkeellä
32313: luokka siirtyy viimeistään tänä vuonna eläk- olevien välinen eriarvoisuus voitaisiin
32314: keelle. korjata.
32315: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32316:
32317: Henrik Westerlund Håkan Malm
32318: 1990 vp. 873
32319:
32320: Toivomusaloite n:o 815
32321:
32322:
32323:
32324:
32325: Vihriälä ym.: Rintamaveteraanien vähimmäiseläketurvan pa-
32326: rantamisesta
32327:
32328:
32329: Eduskunnalle
32330: Talvisodan alkamisesta on kulunut 50 käymä taistelu edellyttää, että heidän vähim-
32331: vuotta. Lukuisin tilaisuuksin on näitä raskai- mäiseläketurvansa korjataan kiireellisesti vä-
32332: ta muistojen aikoja vietetty. Maamme talou- hintään 3 000 markkaan kuukaudessa ja sa-
32333: dellinen hyvinvointi perustuu itsenäisyyteen, massa yhteydessä varmistetaan, että he saisi-
32334: jonka meille ovat antaneet sotien veteraanit vat tähän vähimmäiseläkkeeseensä tulevai-
32335: ja kotirintaman naiset. Veteraaneilla on siten suudessa vähintään saman suhteellisen reaa-
32336: hyvin perusteltu oikeus vaatia omaa osuut- likorotuksen kuin huippuluokkaa oleviin
32337: taan yhteiskunnan hyvinvoinnista. Veteraa- työeläkkeisiin tänään tulee. Veteraanien vä-
32338: nien lukumäärä vähenee nopeasti, joten ve- himmäiseläke tuleekin kaikilta osiltaan kyt-
32339: toamisesta puuttuviin taloudellisiin resurssei- keä TEL-indeksiin tai muuhun indeksiin,
32340: hin tulisi luopua, koska veteraanien eläketur- joka kaikissa oloissa antaa vähintään saman
32341: van kohtuullinen parantaminen ei nykyisissä korotuksen kuin TEL-indeksi.
32342: olosuhteissa enää voi olla suotuisan taloudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32343: lisen kehityksen este. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32344: Rintamaveteraanit ja heidän järjestönsä vomuksen,
32345: ovat pitkään vaatineet veteraanien vähim-
32346: mäiseläketurvan parantamista kehittämällä että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
32347: rintamaveteraaneille oma erityinen vähim- kunnalle lakiesityksen, jolla toteutetaan
32348: mäiseläketurva. Pienempituloisten veteraa- rintamaveteraanien oikeudenmukainen
32349: nien osalta yhteiskunta on huonosti toteutta- vähimmäiseläketurva ja sidotaan se te-
32350: nut velvollisuutensa veteraaneja kohtaan, sil- hokkaasti indeksiin siten, että vähim-
32351: lä heidän vähimmäiseläketurvansa jää hei- mäiseläketurva ei tulevaisuudessa jää
32352: koimmissa tapauksissa lähelle 2 100 markkaa jälkeen muiden yhteiskuntaryhmien tu-
32353: kuukaudessa. Veteraanien isänmaan puolesta lotason kehityksestä.
32354: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32355:
32356: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Tytti Isohookana-Asunmaa
32357: Hannu Tenhiälä Esko Aho Matti Maijala
32358: Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta Kalle Röntynen
32359: Tellervo Renko Martti Korkia-Aho Pirkko Ikonen
32360: Kauko Heikkinen Jorma Fred Heikki Kokko
32361: Eino Siuruainen Annikki Koistinen Juho Sillanpää
32362: Aapo Saari Anneli Jäätteenmäki
32363:
32364:
32365:
32366:
32367: 58 200136P
32368: 874 1990 vp.
32369:
32370: Toivomusaloite n:o 816
32371:
32372:
32373:
32374:
32375: Vihriälä ym.: Kirkkotyönantajan sairausvakuutusmaksun
32376: alentamisesta
32377:
32378:
32379: Eduskunnalle
32380: Vuodesta 1985 lukien kuntatyönantajan ja perusteltu. Kunnat ja seurakunnat ovat kui-
32381: kirkkotyönantajan sairausvakuutusmaksu on tenkin julkisyhteisöinä ja henkilöstönsä puo-
32382: ollut suurempi kuin yksityisen työnantajan lesta niin samankaltaisessa asemassa, että
32383: sairausvakuutusmaksu. Tämä johtui työttö- maksut olisi tullut säilyttää samansuuruise-
32384: myysturvaetuuksien veronalaistamisesta. Täs- na. Vuodelta 1990 suoritettavassa sairausva-
32385: tä verouudistuksesta aiheutuva tulojen lisäys kuutusmaksussa maksujen perusteeton ero
32386: kunnille ja kirkolle perittiin nimittäin koro- on edelleen säilytetty. Tämä 0,25 prosentin
32387: tettuna kansaneläke- ja sairausvakuutusmak- ero merkitsee Suomen evankelis-luterilaisen
32388: suna takaisin valtiolle. Vuoden 1988 lopussa kirkon seurakunnille vuositasolla yhteensä
32389: sekä kuntien että kirkon sairausvakuutus- noin neljän miljoonan markan ylimääräistä
32390: maksu oli 3,95 prosenttia palkoista. Vuoden kustannusta.
32391: 1989 alusta kuntatyönantajan sairausvakuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32392: tusmaksu alennettiin 3,95 prosentista 3,70 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32393: prosenttiin, mutta kirkon sairausvakuutus- vomuksen,
32394: maksu säilyi 3,95 prosenttina. Sama ero säilyi
32395: myös 1.5.1989 voimaan tulleessa laissa, jossa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32396: sairausvakuutusmaksua korotettiin 0,2 pro- menpiteisiin kunnallisen ja kirkkotyön-
32397: senttiyksiköllä vuoden 1989 loppuun saakka, antajan sairausvakuutusmaksun palaut-
32398: jolloin kirkkotyönantajan maksu oli siis 4,20 tamiseksi keskenään samojen perustei-
32399: prosenttia, kun se kuntatyönantajana oli den mukaisiksi.
32400: 3,95. Ehdotuksia tehtäessä muutosta ei oltu
32401: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32402:
32403: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Tytti Isohookana-Asunmaa
32404: Matti Maijala . Mauri Pekkarinen Hannu Tenhiälä
32405: Juhani Alaranta Kalle Röntynen Tellervo Renko
32406: Jorma Fred Annikki Koistinen Eino Siuruainen
32407: Kauko Heikkinen Juho Sillanpää Aapo Saari
32408: 1990 vp. 875
32409:
32410: Toivomusaloite n:o 817
32411:
32412:
32413:
32414:
32415: Vuoristo: Rintamalisän suuruuden määräämisestä palvelus-
32416: vuosien mukaan
32417:
32418:
32419: Eduskunnalle
32420: Rintamalisä, jonka arvo rahassa on vain den palveluksesta kaksinkertainen summa,
32421: symbolinen, maksetaan nykyisin kaikille, oli- alle kolmen vuoden palveluksesta kolminker-
32422: pa henkilön palvelusaika kuukausi tai viisi tainen summa jne.
32423: vuotta. Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
32424: Rintamalisää tulisi verrata eläkkeisiin ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32425: maksaa sitä palveluvuosien mukaan, kuten
32426: työeläkkeitäkin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32427: Rintamalisän maksamista voitaisiin muut- rintamalisän jaksottamiseksi palvelus-
32428: taa siten, että alle vuoden palveluksesta mak- vuosien mukaan.
32429: settaisiin nykyinen summa, alle kahden vuo-
32430: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32431:
32432: Raimo Vuoristo
32433: 876 1990 vp.
32434:
32435: Toivomusaloite n:o 818
32436:
32437:
32438:
32439:
32440: Vähäkangas ym.: Harkinnanvaraisen työllistämistuen lisäämi-
32441: sestä
32442:
32443:
32444: Eduskunnalle
32445: Työllisyyslain tultua voimaan työllisyys- On myös tarpeen varautua työllisyyden
32446: määrärahat jaettiin kahteen ryhmään siten, heikkenemiseen.
32447: että osalla työllistetään lain tarkoittamat vel- Harkinnanvaraisia työllistämismääräraho-
32448: voitetyöllistettävät ja lopuilla työllistetään ja tulisikin saada jo vuotta 1990 koskevaan
32449: työttömiä harkinnanvaraisesti. Käytännössä lisäbudjettiin ja niiden tason tulisi olla ny-
32450: kävi niin, että työllisyyslain tullessa asteittain kyistä suurempi vuoden 1991 varsinaisessa
32451: voimaan siirtyy samalla tavalla asteittain tu- tulo- ja menoarviossa.
32452: kea harkinnanvaraisesta työllistämisestä vel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32453: voitetyöllistämiseen niin, ettei työllistettä vien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32454: määrä kasva, vaan henkilöt vain vaihtuvat.
32455: Monissa kunnissa olisi halua ja mahdolli- että hallitus lisäisi harkinnanvaraisen
32456: suus harkinnanvaraisen työllistämisen lisää- työllistämistuen määrää vuoden 1990
32457: miseen, mikäli valtion määrärahat vain riit- lisämenoarviossa ja ottaisi valtion vuo-
32458: täisivät. Tarvetta työllistämiseen on myös den 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen
32459: monissa kunnissa, sillä työvoimapula on sit- nykyistä selvästi enemmän määrärahoja
32460: tenkin vain alueittaista ja alakohtaista eikä harkinnanvaraiseen työllistämiseen.
32461: suinkaan koko maata koskeva ilmiö.
32462: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32463:
32464: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Pekka Leppänen
32465: Arvo Kemppainen Vappu Säilynoja
32466: 1990 vp. 877
32467:
32468: Toivomusaloite n:o 819
32469:
32470:
32471:
32472:
32473: Vähänäkki: Rintamaveteraaneille kuntoutuksesta aiheutuvien
32474: kustannusten alentamisesta
32475:
32476:
32477: Eduskunnalle
32478: Vuosittain yhä laajentunut joukko rinta- tyhjää kapasiteettia, tmsm sanoen monissa
32479: maveteraaneja on päässyt kokonaan ilmaisel- viikon tai kahden jaksoissa on tyhjiä kuntou-
32480: le, valtion ja kuntien kustantamalle kuntou- tuspaikkoja, joille ei ole ilmoitettu tulijaa, ei
32481: tusjaksolle asianomaisiin kuntoutuskeskuk- yhteiskunnan kustaotamaa eikä omakustan-
32482: siin, joita maassamme on jo useita. Lisäänty- teista. Tämän vuoksi monet rintamaveteraa-
32483: nyt kuntoutuskapasiteetti on mahdollistanut nit ja rintamaveteraaniosastot ovat esittäneet
32484: monille jopa vuosittaisen ilmaisen kuntoutus- toivomuksen, että itsemaksavia veteraaneja
32485: loman ja pyrkimyksenä lienee jatkuvasti lisä- otettaisiin tyhjiksi jääville paikoille 50 % :n
32486: tä rintamaveteraanien kuntouttamista yhteis- alennuksella, esim. Peurungan kuntoutuskes-
32487: kunnan toimesta. kukseen, josta KELA omistanee huomatta-
32488: Lisääntyneistä määrärahoista huolimatta vimman osuuden.
32489: ilmenee usein rintamaveteraanien keskuudes- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32490: sa tarvetta käydä kuntoutuslomilla ko. kes- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32491: kuksissa myös kokonaan omalla kustannuk- muksen,
32492: sella, koska kokonaan ilmainen lähete ei lä-
32493: heskään kaikissa tapauksissa riitä kunnon että hallitus ryhtyisi Kansaneläkelai-
32494: ylläpitämiseen ja kohentamiseen. Näissä ta- toksen kautta toimenpiteisiin, joiden
32495: pauksissa perivät kuntoutuslaitokset luon- seurauksena nk. itsemaksavat rintama-
32496: nollisesti asianomaiselta täydet maksut vah- veteraanit, joilla on rintamatunnus,
32497: vistettujen taksojensa mukaisesti. pääsisivät Peurungan ja mahdollisesti
32498: Saadun selvityksen mukaan on toisaalta muihinkin rintamaveteraanien kuntou-
32499: tiedossa, että monilla kuntoutuslaitoksilla on tuskeskuksiin 50 %:n alennuksella.
32500: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32501:
32502: Matti Vähänäkki
32503: 878 1990 vp.
32504:
32505: Toivomusaloite n:o 820
32506:
32507:
32508:
32509:
32510: Väistö ym.: Työvoimatoimistojen perustamisesta eräisiin Poh-
32511: jois-Karjalan kuntiin
32512:
32513:
32514: Eduskunnalle
32515: Työllisyyslain tavoitteena on työvoimapal- Työvoimapalvelujen saatavuuden paranta-
32516: velujen parantaminen ja niiden saaminen miseksi ja eri tahojen yhteistyön tiivistämi-
32517: mahdollisimman lähelle asiakkaita. Tärkein seksi on tarpeen, että työvoimatoimisto on
32518: tavoite on luonnollisesti työllisyyden paran- jokaisessa kunnassa. Pohjois-Karjalassa oma
32519: taminen. työvoimatoimisto tulisi perustaa Kesälahdel-
32520: Työllisyyden hoidossa keskeisellä sijalla on le, Kiihtelysvaaraan, Rääkkylään ja Valti-
32521: monimuotoisen pienyritystoiminnan edistä- molle.
32522: minen. Tässä onnistuminen edellyttää sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32523: yrittäjä- että työllisyyskoulutusta tai täyden- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32524: nyskoulutusta samalla kun yritystoiminnan vomuksen,
32525: edellytyksiä yleensä parannetaan.
32526: Keskeisellä sijalla tulee olemaan kuntien, että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
32527: elinkeinoelämän ja työvoimaviranomaisten menpiteisiin työvoimavoimistojen perus-
32528: yhteistoiminta. Erityisen tärkeää tämä on tamiseksi Kesälahdelle, Kiihtelysvaa-
32529: alueen yrittäjä- ja työllisyyskoulutuksen raan, Rääkkylään ja Valtimolle.
32530: suuntaamisessa.
32531: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32532:
32533: Matti Väistö Eeva Turunen
32534: Kerttu Törnqvist Riitta Myller
32535: 1990 vp. 879
32536:
32537: Toivomusaloite n:o 821
32538:
32539:
32540:
32541:
32542: Väistö ym.: Viljelijäperheiden lasten päivähoitopalvelujen ja
32543: kotihoidon tuen kehittämisestä
32544:
32545:
32546: Eduskunnalle
32547: Viljelijäperheiden lapset hoidetaan useim- västi. Muutaman kuukauden olo kunnallises-
32548: miten kotona. Maatilojen työhuippujen aika- sa päivähoidossa on voinut viedä perheeltä
32549: na on kuitenkin lisääntyvästi tarvetta lasten toisaalta kotihoidon tuen koko vuodelta.
32550: päivähoidon vaihtoehtoiseen järjestämiseen. Viljelijäperheiden pienten lasten päivähoi-
32551: Parhaana vaihtoehtona viljelijäperheissä topalvelujen järjestäminen edellyttää eri hoi-
32552: pidetään selvitysten mukaan sitä, että hoitaja tomuotojen yhteensovittamista ja joustavuut-
32553: saataisiin kotiin. Lapset ollaan valmiit vie- ta. Kotihoidon tukea on myös kehitettävä
32554: mään myös päivähoitoon kodin ulkopuolelle. v.iljelijäperheiden tarpeet huomioon ottavak-
32555: Kausiluonteiset työhuiput ajoittuvat tiloil- SL
32556: la kesäkauteen. Useimmiten ulkopuolisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32557: hoitajan tarve olisi vuosittain vain muutamia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32558: kuukausia. vomuksen,
32559: Eri yhteyksissä on selkeästi todettu, että
32560: pienten lasten "hoitopaikka" ei ole sen enem- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32561: pää navetassa kuin peltotöissäkään vanhem- viljelijäperheiden lasten päivähoitopal-
32562: pien mukana. Konetöissä tapaturmat ovat velujenja kotihoidon tuen kehittämisek-
32563: yleisiä. si sekä eri hoitomuotojen käytön saami-
32564: Lasten päivähoidon järjestämiseen liittyy seksi joustavaksi ja viljelijäperheiden
32565: kuitenkin pulmia. Haja-asutusalueilla päivä- tarpeet huomioon ottavaksi.
32566: hoitopalveluja ei useinkaan ole tarjolla riittä-
32567: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32568:
32569: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
32570: 880 1990 vp.
32571:
32572: Toivomusaloite n:o 822
32573:
32574:
32575:
32576:
32577: Väistö: Pienyrittäjien lomituskokeilun käynnistämisestä Poh-
32578: jois-Karjalassa
32579:
32580:
32581: Eduskunnalle
32582: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän epä- Lomaoikeuden kehittämiseksi tuleekin
32583: kohtia on selvitetty työryhmässä. Työryhmä ryhtyä kiireesti toimenpiteisiin. Samoin on
32584: esitti muun muassa lomituskokeilun käynnis- ryhdyttävä kokeilemaan pienyrittäjien lomi-
32585: tämistä joissakin kunnissa. Hanke ei ole kui- tusjärjestelmää, joka mahdollistaisi loman
32586: tenkaan edennyt, vaikka pienyrittäjät ovat kaikille yrittäjille. Käynnistettävässä kokei-
32587: itse olleet asiaan innostuneita. lussa on selvitettävä myös lomajärjestelmän
32588: Riittävän laaja-alaisten kokemusten saa- rahoitusvaihtoehdot, jotta lomaoikeuden
32589: miseksi pienyrittäjien lomituskokeilu tulisi osalta todella päästäisiin eteenpäin.
32590: käynnistää koko Pohjois-Karjalan läänissä. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32591: Maakunnassa on yhteensä noin 5 500 teolli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32592: suuden, rakennustoiminnan ja palvelualojen vomuksen,
32593: yritystä, joissa työntekijöiden määrä on alle
32594: 20. Pääosa yrityksistä on 1~5 hengen yrityk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32595: siä. Pienyrittäjien vuosilomarahalain piirissä pienyrittäjien lomituskokeilun käynnis-
32596: maakunnan alle 20 työntekijän yrityksistä on tämiseksi Pohjois- Karjalassa.
32597: vain viidesosa.
32598: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32599:
32600: Matti Väistö
32601: 1990 vp. 881
32602:
32603: Toivomusaloite n:o 823
32604:
32605:
32606:
32607:
32608: Aaltonen: Ilmajoen lentopaikan kehittämisestä reittilentoken-
32609: täksi
32610:
32611:
32612: Eduskunnalle
32613: Rengonharju-säätiön ylläpitämän Ilma- Ilmajoen lentopaikan kehittyminen suo-
32614: joen lentopaikan matkustajamäärät ja lento- menkielisen Etelä-Pohjanmaan noin 200 000
32615: rahti ovat seuraavat: Vuonna 1989 säännöl- asukkaan talousalueen normaaliksi reittilen-
32616: linen reittiliikenne oli 9 545 henkilöä, koko- tokentäksi edellyttää lentokentän kehittämis-
32617: naismatkustajamäärä 11 865 henkilöä ja len- suunnitelman ja -ohjelman välitöntä laatimis-
32618: torahti 20 477 kg. Lentopaikka on osoittanut ta ja valtion lisääntyvää panostusta kentän
32619: tarpeellisuutensa, ja matkustajamäärä sa- ylläpito- ja kehittämismenoihin.
32620: moin kuin lentorahti tulee edelleen kehitty- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32621: mään. Mm. Finnaviation Oy:n postilentotoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32622: minta Kauhavalta on siirtynyt 8.1.1990 Ilma- muksen,
32623: joen lentopaikalta tapahtuvaksi.
32624: Ilmajoen lentopaikalle on viime vuosina että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32625: myönnetty avustusta 1,0~2,1 milj. markkaa menpiteisiin Ilmajoen lentopaikan ke-
32626: vuosittain lentopaikan rakenteiden ja laittei- hittämiseksi normaaliksi reittilentoken-
32627: den parantamiseen, kentän ylläpitoon sekä täksi ja sen ottamiseksi valtion haltuun.
32628: rakentamiseen otettujen lainojen hoitomenoi-
32629: hin.
32630: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32631:
32632: Markus Aaltonen
32633: 882 1990 vp.
32634:
32635: Toivomusaloite n:o 824
32636:
32637:
32638:
32639:
32640: E. Aho: Perhon ja Salamajärven välisen maantien peruskor-
32641: jauksesta
32642:
32643:
32644: Eduskunnalle
32645: Perhon ja Kinnulan kuntakeskukset yhdis- Tälle vuodelle tien parantamiseen on osoi-
32646: tävä maantie n:o 752 on pikaisen perusparan- tettu 2,0 milj. mk:n määräraha töiden aloit-
32647: tamisen tarpeessa. Tieyhteydellä on huomat- tamista varten. Parantamistyön jatkamisen
32648: tava merkitys paikallisen väestön yhteyksien, rahoitus varsinaisilla tienrakentamisvaroilla
32649: alueen puutavarakuljetusten sekä matkailun näyttää epävarmalta. Perhon kunta onkin
32650: kannalta. Tien heikko kunto haittaa liiken- esittänyt, että hankkeenjatkorahoitus turvat-
32651: nettä etenkin kelirikkokausina. taisiin työllisyysvaroin.
32652: Suunnitelmat tien perusparantamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32653: ovat valmiina. Tieosuus Perho-Salamajärvi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32654: oli TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin toimen- muksen,
32655: pideohjelmassa vuosina 1988-92 ja töiden
32656: oli sen mukaan määrä käynnistyä vuonna että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32657: 1989. Seuraavista toimenpideohjelmista han- riittävän jatkorahoituksen järjestämi-
32658: ke on kuitenkin kokonaan poistettu. seksi maantien n:o 752 parantamistyön
32659: Parannettavan tien pituus on 20,5 kilomet- loppuun saattamiseksi tieosuudella Per-
32660: riä ja kokonaiskustannukset vuoden 1987 ho-Salamajärvi.
32661: arvion mukaan 16,5 mi1j. mk.
32662: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32663: Esko Aho
32664: 1990 vp. 883
32665:
32666: Toivomusaloite n:o 825
32667:
32668:
32669:
32670:
32671: Aittoniemi: Liikennesääntöjen noudattamisen valvonnan te-
32672: hostamisesta
32673:
32674:
32675: Eduskunnalle
32676: Liikennekuri on maassamme viimeisten Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32677: vuosien aikana höltynyt merkittävästi. Seu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32678: rauksena tästä on liikennekuolemien yhä li- muksen,
32679: sääntyvä kasvu sekä liikenneonnettomuuk-
32680: sissa vakavasti tai lievemmin vammautunei- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
32681: den määrä, joka on kasvanut myös merkittä- liikennekurin palauttamiseksi ja liiken-
32682: västi. Valtiovallan taholta ei ole ryhdytty neonnettomuuksien huolestuttavan ke-
32683: minkäänlaisiin toimenpiteisiin huolestutta- hityksen pysäyttämiseksi maassamme.
32684: van kehityksen pysäyttämiseksi. Muun muas-
32685: sa liikenteen valvonta on tietyistä syistä lähes
32686: kokonaan laiminlyöty.
32687: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32688:
32689: Sulo Aittoniemi
32690: 884 1990 vp.
32691:
32692: Toivomusaloite n:o 826
32693:
32694:
32695:
32696:
32697: Ajo ym.: Lapin tiestön parantamisesta
32698:
32699:
32700: Eduskunnalle
32701: Rinnakkaisten kuljetusmuotojen lähes täy- raaka-aineen kuljetuksissa. Suora seuraus
32702: dellinen puuttuminen ja huomattavan pitkät tästä on teollisuuden kilpailukyvyn heikkene-
32703: kuljetusetäisyydet asettavat Lapin tiestön mmen.
32704: poikkeuksellisen merkittävään asemaan koko Lapin tiemäärärahoista on tullut jo päi-
32705: maakunnan kehittämisen kannalta. Tämän temmän aikaa huomattavan suuri osa, n.
32706: lisäksi pohjoiskalottikuljetukset Norjan ja 30 %, työministeriön määrärahoista. Tämä
32707: Neuvostoliiton kautta ovat lisääntyneet vuosi on aiheuttanut jatkuvasti epävarmuutta mää-
32708: vuodelta. Lapin metsäteollisuus on siirtynyt rärahojen saannin ja käytön osalta. Valtion
32709: kuljettamaan puuta entistä enemmän maan- työ tulisi toteuttaa tehokkaasti, tuottavasti ja
32710: teille. Näistä syistä Lapin teollisuus, kauppa taloudellisesti. Tiemäärärahojen taloudellista
32711: ja matkailu kantavat erittäin suurta huolta ja tehokasta käyttöä parantaisi se, että ne
32712: Lapin läänin maanteiden nykykunnosta ja osoi tettaisiin täysimääräisinä, normaaleina
32713: tulevaisuuden rakennussuunnitelmista. Tie budjettivaroina liikenneministeriön pääluo-
32714: 2000 -ohjelman toteuttaminen suunnitellussa kan kautta.
32715: muodossaan pystyisi pitämään tiet liikennöi- Juuri valmistuneessa Tie 2000 -ohjelmassa
32716: tävässä kunnossa. Tämänhetkinen rahoitus, on mitoitettu tiemäärärahojen todellinen tar-
32717: joka on 121 mmkliikenneministeriön pääluo- ve yhteismitallisesti koko maata silmällä pi-
32718: kan kautta ja mahdollisesti 50 mmk työmi- täen ottaen huomioon teiden liikennemäärät.
32719: nisteriön työllisyysvaroista, merkitsee sitä, Tiemäärärahat tulisi mitoittaa myös valtion
32720: että Lapin tiestön kunnon rappeutuminen on tulo- ja menoarviossa tasapuolisesti koko
32721: käynnistynyt. maahan Tie 2000 -ohjelman mukaisesti. Tie
32722: Rappeutuva tiestö aiheuttaa lisäkustan- 2000 -ohjelman mukainen tarve Lapissa kus-
32723: nuksia polttoaine-, rengas- ja korjauskustan- tannustason nousun huomioon ottaen oli 241
32724: nusten muodossa. Voi vain arvailla, mikä on mmkvuodelle 1988.
32725: seuraus, jos tilanne vielä pahenee. Monilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32726: tieosuuksilla joudutaan siirtymään yksin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32727: omaan talvi- ja kesäsydämellä tapahtuviin muksen,
32728: kuljetuksiin, koska vain tällöin tiet ovat lii-
32729: kennöitävässä kunnossa. Tämä taas aiheut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32730: taa teollisuudelle lisäkustannuksia, varsinkin miin Lapin tiestön parantamiseksi.
32731: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32732:
32733: Aimo Ajo Kimmo Sarapää Esko-Juhani Tennilä
32734: Keijo Jääskeläinen Seppo Pelttari Hannele Pokka
32735: Paavo Väyrynen Asko Apukka
32736: 1990 vp. 885
32737:
32738: Toivomusaloite n:o 827
32739:
32740:
32741:
32742:
32743: Ala-Harja ym.: Seinäjoen-Vaasan radan sähköistäruisestä
32744:
32745:
32746: Eduskunnalle
32747: Seinäjoen-Vaasan rata, vajaat 80 kilo- tavaa parannusta nykyisen höyryveturiliiken-
32748: metriä, on vielä sähköistämättä. Vaasan kau- teen tilalle.
32749: punki on Vaasan läänin hallinnon keskus, se Seinäjoen seutu ja Vaasan seutu ovat mo-
32750: on myös merkittävä teollisuuskaupunki. lemmat vilkkaita taloudellisia painopiste-
32751: Mm. Wärtsilä ja Strömberg tarvitsevat eri- alueitaja rautatie Vaasan ja Seinäjoen välil'z.
32752: koiskuljetuksia rautateitse. Vaasa on eräs sähköistymisen jälkeen yhdistäisi nämä kabi
32753: merkittävimmistä kasvavista satamakaupun- talousaluetta ja merkittävästi parantaisi niin
32754: geista, ja sen kautta sekä henkilöliikenne että alueellisesti kuin valtakunnallisesti yhteyks1ä
32755: rahtiliikenne tapahtuu Ruotsiin ja Pohjois- ja samalla tukisi talouselämää.
32756: maihin. Jos Seinäjoen-Vaasan rata saatai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32757: siin sähköistettyä, täydentyisi rautatiekulje- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32758: tusverkko merkittävästi. Se antaisi myös muksen,
32759: edellytykset niin poikkiliikenteen kuin Ruot-
32760: sin liikenteen lisääntymiselle. Sähköistämi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32761: nen merkitsisi myös huomattavia rautatieka- Seinäjoen- Vaasan rataosuuden säh-
32762: luston taloudellisia säästöjä. Ympäristönsuo- köistämiseksi pikaisesti.
32763: jelullisesti sähköistäminen merkitsisi huomat-
32764: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32765:
32766: Kirsti Ala-Harja Gustav Björkstrand Håkan Ma~m
32767: Jarmo Wahlström Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred
32768: Anneli Jäätteenmäki Martti Korkia-Aho Aapo Saari
32769: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää
32770: 886 1990 vp.
32771:
32772: Toivomusaloite n:o 828
32773:
32774:
32775:
32776:
32777: Alaranta ym.: Pyhäjoen-Pyhänkosken maantien perusparan-
32778: tamisesta
32779:
32780:
32781: Eduskunnalle
32782: Pyhäjoelta Pyhänkosken talouskylälle Me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32783: rijärven kunnan puolelle Pyhäjoen pohjois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32784: puolta kulkeva maantie n:o 7891 on sora- vomuksen,
32785: päällysteinen ja heikkokuntoinen. Tien vai-
32786: kutuspiirissä sijaitsevat Pyhäjoen kunnan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32787: puolella Pirttikosken ja Ylisenojan talousky- Pyhäjoen-Pyhänkosken maantien pe-
32788: lät. Pyhäjoen ja Merijärven kunnat ovat usei- rusparantamiseksi.
32789: den vuosien ajan esittäneet tieosuuden perus-
32790: parantamista. Parantamissuunnittelu ei kui-
32791: tenkaan ole käynnistynyt.
32792: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32793: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
32794: 1990 vp. 887
32795:
32796: Toivomusaloite n:o 829
32797:
32798:
32799:
32800:
32801: Alaranta ym.: Kantatien n:o 86 (Oulu-Ylivieska) merkitse-
32802: misestä päätieverkkosuunnitelmaan
32803:
32804:
32805: Eduskunnalle
32806: Oulaisten kaupungin läpi kulkee Oulusta Pohjois-Pohjanmaalla ainoastaan rantatie ja
32807: Ylivieskaan kantatie n:o 86. Tie jatkuu valtatie n:o 4. Sen sijaan em. kantatie n:o 86
32808: alempitasaisena maantienä Seinäjoelle, josta on alempitasoinen tie. Tieyhteyksillä on erit-
32809: edelleen valtatienä Tampereelle ja on tällaise- täin keskeinen merkitys alueen kehitykselle.
32810: na lyhin yhteys Pohjanmaalta Seinäjoen Tieverkko 2030 toteutuessaan merkitsee erit-
32811: kautta Tampereelle. Valtateiden n:ot 4 ja 8 täin tuhoisaa taantumaa Pohjois-Pohjan-
32812: välissä ei toistaiseksi ole päätieverkkoon kuu- maalle, erityisesti läänin eteläosalle, mm. Ou-
32813: luvaa tietä Pohjois-Pohjanmaalta Etelä-Poh- laisten kaupungille.
32814: janmaalle ja edelleen Etelä-Suomeen. Tällai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32815: nen yhteys olisi kuitenkin hyvin tarpeellinen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32816: Pohjanmaan kasvavia kuorma-, rekka- ja vomuksen,
32817: henkilöautoliikenteen tarpeita ajatellen sekä
32818: teiden n:ot 4 ja 8 liikennevirtojen vähentämi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32819: seksi. Tieviranomaisten toimesta on valmis- kantatien n:o 86 (Oulu- Ylivieska)
32820: tunut suunnitelma Suomen tieverkoksi v. merkitsemiseksi päätieverkkosuunnitel-
32821: 2030. Sen mukaan päätieverkkoon kuuluvat maan.
32822: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32823:
32824: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
32825: 888 1990 vp.
32826:
32827: Toivomusaloite n:o 830
32828:
32829:
32830:
32831:
32832: Alaranta ym.: Lukkaroisen tien kunnostamisesta Vihannissa
32833:
32834:
32835: Eduskunnalle
32836: Lukkaroisen perän tie Vihannissa on erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32837: täin huonokuntoinen. Se kuuluu koko 13 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32838: kilometrin pituudeltaan TVL:n kunnossapi- vomuksen,
32839: dettäviin paikallisteihin. Tien varressa on yli
32840: 20 taloutta, joiden asukkaat käyttävät tietä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32841: päivittäin työ-, koulu- ja asiointiliikennöin- Lukkaroisen tien kunnostamiseksi Vi-
32842: tiin. hannissa.
32843: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32844:
32845: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
32846: 1990 vp. 889
32847:
32848: Toivomusaloite n:o 831
32849:
32850:
32851:
32852:
32853: Alho ym.: Joukkoliikenteen suosimisesta työmatkoilla
32854:
32855:
32856: Eduskunnalle
32857: Erityisesti pääkaupunkiseudulla joukkolii- Joukkoliikenteen merkitys pitää nähdä
32858: kenne on järjestetty varsin hyvin. Joukkolii- myös pääkaupunkiseudulle tehtävissä liiken-
32859: kenne voisi palvella erinomaisesti työmatkoja neinvestoinneissa. Valmisteilla olevan inves-
32860: tehtäessä. Kuitenkin monista mm. verotuk- tointiohjelman tulee selkeästi olla raideliiken-
32861: sellisista syistä yksityisautoilun suosio näyt- nepainotteinen. Lisäratojen saaminen ja säh-
32862: tää yhä vain kasvavan. Helsingin kantakau- köistyksen ulottaminen rantaradalla Karjaal-
32863: pungin alue on jo pitkään kärsinyt vakavista le lisää koko seudun mahdollisuuksia lisätä
32864: ruuhkista, samoin kuin keskeiset sisääntulo- joukkoliikenteen osuutta työmatkoilla.
32865: väylät. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32866: Pienillä yksityiskohdilla on vaikutusta ih- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32867: misten valintoihin työmatkoja tehtäessä joko
32868: omalla autolla tai joukkoliikenteen palveluja että hallitus valmistelisi osana pää-
32869: käyttäen. Esimerkkejä tästä ovat verotukses- kaupunkiseudun toimenpideohjelmaa
32870: sa omavastuuosuuden nostaminen korkeam- ehdotukset, joiden avulla joukkoliiken-
32871: maksi kuin esimerkiksi HKL:n vuosilippu, teen suosiota voitaisiin parantaa suh-
32872: autoedun kytkeminen ajettuihin kilometrei- teessa yksityisautoiluun erityisesti työ-
32873: hin ja linja-autoliikenteeltä poistettu vero- matkoilla perusteluissa esitetyllä taval-
32874: etuus. Kuitenkin pääkaupunkiseudun jouk- la.
32875: koliikenteen sujuvuuden ja suosion kannalta
32876: kaikilla näillä valtakunnallisesti ehkä toimi-
32877: villa ratkaisuilla on ollut kielteinen vaikutus.
32878: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32879:
32880: Arja Alho Antero Kekkonen
32881:
32882:
32883:
32884:
32885: 59 200136P
32886: 890 1990 vp.
32887:
32888: Toivomusaloite n:o 832
32889:
32890:
32891:
32892:
32893: Andersson ym.: Henkilöliikenteen turvaamisesta Hangon ja
32894: Karjaan välisellä rataosuudella
32895:
32896:
32897: Eduskunnalle
32898: Henkilöjunaliikenne radalla Hanko-Kar- lisuuden kannalta vaarallinen. Parannustöitä
32899: jaa on uhattuna. Kesäksi 1990 aiotaan pois- ei ole luvassa ennen kuin vuosina 1993-94.
32900: taa tältä rataosuudelta yksi juna, mikä mer- Koko henkilöliikenteen siirtyminen maantiel-
32901: kitsee kahden vuoron vähentämistä päivit- le olisi täten vastuutonta. Myös ympäristönä-
32902: täin. Hangon tavarasataman laajentamis- kökohdat puoltavat voimakkaasti raidelii-
32903: suunnitelmien johdosta on odotettavissa, että kenneratkaisua.
32904: tavaraliikenne tällä rataosuudella tulee lähi- Tässä aloitteessa ehdotetaan, että hallitus
32905: vuosina lisääntymään, mikä merkitsee uhkaa ryhtyisi toimenpiteisiin, jotka turvaavat hen-
32906: koko henkilöjunaliikenteen olemassaololle. kilöjunaliikenteen rataosuudella Hanko-
32907: Erääksi syyksi henkilöjunaliikenteen supis- Karjaa.
32908: tamiseen on sanottu olevan heikko taloudel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32909: linen kannattavuus. Tämä johtuu osittain eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32910: siitä, että liikennettä hoidetaan tarkoitukseen
32911: ylisuurilla vetureilla, jotka ovat korvanneet että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
32912: aikaisemmat raidebussit. miin henkilöjunaliikenteen turvaamisek-
32913: Hankoon johtava maantie on huonokun- si Hangon ja Karjaan välisellä rata-
32914: toinen, kapea ja mutkainen ja liikenneturval- osuudella.
32915: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32916: Claes Andersson Henrik Westerlund Gustav Björkstrand
32917: Pirjo-Riitta Antvuori Elisabeth Rehn Sakari Knuuttila
32918: 1990 vp. 891
32919:
32920: Toivomusaloite n:o 833
32921:
32922:
32923:
32924:
32925: Anttila ym.: Kuuriian ja Kalvolan Lautaportaan välisen
32926: maantien peruskorjaamisesta
32927:
32928:
32929: Eduskunnalle
32930: Maantie n:o 286 Kumilasta Lautaportaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme
32931: seen Kalvolassa on tärkeä seudullinen tie, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32932: joka yhdistää Urjalan ja Tammelan kunnan toivomuksen,
32933: asukkaat Kalvolan ja Iittalan suuntiin. Kuu-
32934: riian-Lautaportaan tietä ollaan valtioneu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
32935: voston työllisyysmäärärahoilla peruskorjaa- piteisiin Kuuriian ja Kaivalan Lautapor-
32936: massa tänä vuonna miljoonalla markalla. taan välisen maantien n:o 286 peruskor-
32937: Hankkeen jatkototeutus on toistaiseksi jauksen jatkamiseksi.
32938: avomna.
32939: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32940: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
32941: 892 1990 vp.
32942:
32943: Toivomusaloite n:o 834
32944:
32945:
32946:
32947:
32948: Anttila: Liikennepalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla
32949:
32950:
32951: Eduskunnalle
32952: Valtion budjetissa myönnetään vuosittain markasta 120 milj. markkaa käytetään linja-
32953: määrärahaa, jolla tuetaan linja-autoilla ja liikenteen kilometritukena maksettaessa lin-
32954: takseilla järjestettävää ns. peruspalveluliiken- ja-autoyhtiöille kilometrikohtaista tukea, jol-
32955: nettä haja-asutusalueella. Tätä tukea voidaan la halvennetaan linja-autojen asiakkailta pe-
32956: myöntää kouluvuoroille, työmatkavuoroille rimiä maksuja. On käsittääkseni täysin vää-
32957: ja asiointivuoroille. Tarkoituksena on, että rin, että vuosittain noin 1 000 haja-asutus-
32958: kunta ja valtio yhdessä tukevat joukko liiken- alueen joukkoliikennettä palvelevaa vuoroa
32959: nettä. Vuosittain tukea on myönnetty noin jää tukea paitsi. Vuorot ovat sellaisia, jotka
32960: 4 OOO:lle haja-asutusalueen joukkoliikenne- kuitenkin täyttävät nämä ehdot.
32961: vuorolle, jotka toteutetaan joko linja-autoa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32962: tai taksia käyttäen. Vuosittain myös noin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32963: 1 000 tällaista vuoroa, jotka täyttävät ehdot, muksen,
32964: jää vaille tätä tukea, koska valtion määrära-
32965: ha ei riitä. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
32966: Vertailuksi voi mainita, että mm. Helsingin piteisiin riittävien taloudellisten resurs-
32967: kaupunki subventoi HKL:n liikennettä noin sien turvaamiseksi maaseudun ns. pe-
32968: 400 milj. markalla vuosittain. Samanaikaises- ruspalveluliikenteelle huomioon ottaen
32969: ti valtion budjetissa niin joukkoliikennetu- sen, että vuosittain noin 1 000 vuoroa,
32970: keen kuin linjaliikenteen kilometritukeenkin jotka täyttävät tuen saamisen ehdot, jää
32971: on osoitettuna yhteinen määräraha, tänä rahoituksellisista syistä tukea paitsi.
32972: vuonna 240 milj. markkaa. Tästä 240 milj.
32973: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32974:
32975: Sirkka-Liisa Anttila
32976: 1990 vp. 893
32977:
32978: Toivomusaloite n:o 835
32979:
32980:
32981:
32982:
32983: Anttila: Alikulkutunnelin rakentamisesta valtatien n:o 10 alitse
32984: Tammelassa
32985:
32986:
32987: Eduskunnalle
32988: Tie- ja vesirakennushallitus on 16.5.1989 tie- ja vesirakennuspiirille kyseisen alikulku-
32989: antanut päätöksensä tiesuunnitelman vahvis- tunnelin rakentamisesta. Samalla on otettava
32990: tamisesta, joka koskee Vieremän Myllykyläs- huomioon se, että yhä kasvavia paineita mm.
32991: sä maantien n:o 282 parantamista välillä omakotirakentamiseen on jo tällä hetkellä
32992: Lamala-valtatie n:o 10. Suunnitelmaan si- valtatien n:o 10 pohjoispuolella eli juuri Niit-
32993: sältyy myös valtatien n:o 10 parantaminen tykulman tien vaikutuspiirissä.
32994: Isoniityn liittymän kohdalla. Kyläläiset ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32995: kyseisen tien vaikutusalueelta toimittaneet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32996: kunnanhallitukselle esityksen, jossa tode- muksen,
32997: taan, että alkuperäissuunnitelmasta on pois-
32998: tettu alikulkusilta. Lasten turvallisen koulu- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
32999: tien ja paikallisen liikenteen vuoksi alikulku- piteisiin alikulkutunnelin rakentamisek-
33000: silta on välttämätön. Kunnalle toimitetun si valtatien n:o JO alitse Isoniityn liitty-
33001: esityksen on allekirjoittanut 71 henkilöä. män kohdalla Tammelassa.
33002: Kunta on tehnyt virallisen esityksen Hämeen
33003: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33004:
33005: Sirkka-Liisa Anttila
33006: 894 1990 vp.
33007:
33008: Toivomusaloite n:o 836
33009:
33010:
33011:
33012:
33013: Anttila: Pätiiän paikallistien n:o 13881 muuttamisesta maan-
33014: tieksi Koskella Hl.
33015:
33016:
33017: Eduskunnalle
33018: Kosken Hl. kunta on jo useana vuonna nen. Kosken Hl. kunnan alueella on paikal-
33019: tehnyt tieviranomaisille esityksiä Pätiiän pai- listeitä yhteensä 72 kilometriä ja maanteitä
33020: kallistien n:o 13881 muuttamisesta maantiek- vain 27 kilometriä. Paikallisteiden kunnossa-
33021: si. Pätiiän paikallistien liikennemäärät olivat pitokustannusten osuus muodostaakin kun-
33022: TVL:n vuoden 1985 liikennelaskentojen mu- nan taloutta selvästi rasittavan tekijän. Viime
33023: kaan 230 autoa vuorokaudessa, mikä vastaa vuosina kyseinen maksuosuus on vastannut
33024: monien samanlaisten maanteiden liikenne- jopa 0,4 penniä veroäyrin hinnasta.
33025: määriä. Edellä mainittu tie on luokiteltu yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33026: dystieksi ja Päijät-Hämeen seutukaavaliiton nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33027: suunnitelmassa kokoojatieksi. Tiellä on myös muksen,
33028: runsaasti raskasta liikennettä. Pätiiän paikal-
33029: listien Kosken puoleinen seitsemän kilomet- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
33030: rin osa on tiemestaripiirin kunnossapitova- piteisiin Kosken Hl. alueella olevan Pä-
33031: roin peruskorjattu vuosina 1985-86, jolloin tilän paikallistien n:o 13881 muuttami-
33032: tie on saanut myös soppi-pintauksen. TVL:n seksi maantieksi.
33033: suunnitelmissa on tien parannuksen jatkami-
33034: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33035:
33036: Sirkka-Liisa Anttila
33037: 1990 vp. 895
33038:
33039: Toivomusaloite n:o 837
33040:
33041:
33042:
33043:
33044: Anttila: Levannon ja Putulan välisen maantien n:o 295 perus-
33045: korjauksesta
33046:
33047:
33048: Eduskunnalle
33049: Valtatie neljältä Levannolta Koskelie Hl. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33050: ja edelleen Putulaan kulkeva seudullinen tie muksen,
33051: vaatisi perusparantamista. Mm. Koskisen sa-
33052: han ja Nesteen raskaan liikenteen hoitaminen että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
33053: on tien heikon kunnon vuoksi vaikeaa. En- menpiteisiin maantien n:o 295 (Levanto
33054: simmäisessä vaiheessa tulisi rakentaa tie- -Koski Hl.-Putula) korjaussuunni-
33055: osuus Levannosta Huljalaan. Noin 30 kilo- telman käynnistämiseksi ja peruskor-
33056: metrin tieosuuden kustannusarvio olisi 55- jauksen toteuttamiseksi vuosina 1991-
33057: 65 milj. markkaa. 93.
33058: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33059: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33060:
33061: Sirkka-Liisa Anttila
33062: 896 1990 vp.
33063:
33064: Toivomusaloite n:o 838
33065:
33066:
33067:
33068:
33069: Anttila: Lammin ja Oitin välisen maantien peruskorjauksesta
33070:
33071:
33072: Eduskunnalle
33073: Lammin, Padasjoen ja Hausjärven kunnat tein ne kokoojatiet, yleensä siis maantiet,
33074: ovat useasti julkituoneet huolestumisensa joiden kesäliikenne on yli 350 autoa vuoro-
33075: vanhan nelostien peruskorjauksen lykkäänty- kaudessa ja yhdystiet, yleensä paikallisteitä,
33076: misestä välillä Lammi-Oitti. joiden kesäliikenne on yli 400 autoa vuoro-
33077: Yksistään pääteiden rahoitustarpeet Hä- kaudessa, vuoteen 1993 mennessä."
33078: meen tiepiirin alueella sekä valtatiellä n:o 3, Mommilan-Lammin maantien liikenne-
33079: Tampereen ympäristössä valtatiellä n:o 9 ja määrä on koko vuoden keskiarvona 130--
33080: Lahden ohitusteillä valtatiellä n:o 12 heiken- 200 autoa vuorokaudessa. Kesäliikenne on
33081: tävät alemmanasteisen tieverkon kehittämis- kuitenkin puolitoista-kaksinkertaista. Tien
33082: tä ja erityisesti huonompikuntoisten soratei- parantaminen olisi liikenteelliseltä merkityk-
33083: den peruskorjaamista. Päätieverkon rakenta- seltään 1990-luvun puoliväliin ajoittuva. Tien
33084: missuunnitelmat ovat tiepiirimme alueella mutkaisuuden vuoksi hanke on kuitenkin
33085: niin mittavat, että näillä perusteilla korjaus- ajoitettu tienpidon toimenpideohjelmassa to-
33086: toimenpiteiden lykkäystä on perusteltu vuo- teutettavaksi vuosina 1991-93. Hankkeen
33087: sittain suunnitelmien toteutuksen siirtyessä. kustannusarvio on noin 30 milj. markkaa.
33088: Liikenneministeri Matti Luttinen on Hankkeen tie- ja rakennussuunnittelu on
33089: 12.2.1987 vastannut suulliseen eduskunnassa aloitettu.
33090: tehtyyn kysymykseen seuraavasti: "Tienpi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33091: don tämänhetkisenä yleistavoitteena on pa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33092: rantaa ruuhkautuneita pääteitä, päällystetyn muksen,
33093: tieverkon kuntoa ja taajamien liikenneturval-
33094: lisuutta. Alempaa tieverkkoakaan ei tieten- että hallitus ottaisi valtion vuoden
33095: kään unohdeta. Sorateiden parantamiseen on 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen eri-
33096: edelleen tarkoitus ohjata rahoitusta noin tyisesti kokoojateinä toimivien maantei-
33097: 300-350 milj. markkaa vuodessa. Tavoittee- den peruskorjaustarpeen ja aivan erityi-
33098: na on päällystää pääosin liikenteellisin perus- sesti Lammin ja M ommilan välisen
33099: maantien peruskorjauksen.
33100: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33101:
33102: Sirkka-Liisa Anttila
33103: 1990 vp. 897
33104:
33105: Toivomusaloite n:o 839
33106:
33107:
33108:
33109:
33110: Apukka: Valtatien n:o 4 perusparantamisesta välillä Lohijo-
33111: ki-Vuotso
33112:
33113:
33114: Eduskunnalle
33115: Hallitus on perustellut tiebudjettiaan sillä, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33116: että se keskittyy päätieverkon ensisijaiseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33117: rakentamiseen. Eurooppa 4 -tie lienee Suo- vomuksen,
33118: men eittämätöntä päätiestöä, mutta sen ra-
33119: kentaminen tapahtuu jatkuvasti pieninä pät- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
33120: kinä, jopa välivuosin sekin. piteisiin valtatien n:o 4 perusparantami-
33121: Keski-Lapin alueen kuorma-automiehillä seksi välillä Lohijoki- Vuotso.
33122: on lisäksi erittäin vaikea työllisyystilanne,
33123: koska vuodelle 1990 on vain pieni nelostien
33124: pätkä työn alla.
33125: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33126: Asko Apukka
33127: 898 1990 vp.
33128:
33129: Toivomusaloite n:o 840
33130:
33131:
33132:
33133:
33134: Apukka: Tele-X-satelliitin käyttämisestä pohjoiskalotin vies-
33135: tiyhteyksiä parannettaessa
33136:
33137:
33138: Eduskunnalle
33139: Suomi on sijoittanut Tele-X-projektiin etenkin, kun esim. valokaapeliyhteys pohjoi-
33140: useita kymmeniä miljoonia ja sen hyödyntä- simpaan Suomeen on vielä useiden vuosien
33141: minen voi tapahtua useita vuosia eteenpäin päässä.
33142: minimaalisin kustannuksin. Tele-X on te- Utsjoella toimiva Palaarienergia Oy on
33143: leyhteyssatelliitti, eikä siten ole tarkoitettu kehitellyt ansiokkaasti kysymystä teoreetti-
33144: pelkästään yksisuuntaiseen tv- ja radiotoi- sella tasolla mm. tammikuussa 1990 pidetyil-
33145: mintaan. Tele-X:n tarkoituksena on yhdis- lä Kaamos- ja revontulipäivillä alan huippu-
33146: tää mm. Suomen teknologiakylät monipuo- asiantuntijoiden alustusten pohjalta, ja kysei-
33147: lisin data-, puhe- ja videoyhteyksin toisiinsa, sen yhtiön mukaan hanketta voitaisiin toteut-
33148: mutta samalla se mahdollistaisi teleyhteyden taa esim. sellaisen yhtiön toimesta, jossa val-
33149: mihin tahansa pohjoiskalotin kolkkaan. tion laitokset olisivat mukana suuremmilla
33150: Näin myöskin Neuvostoliiton Kuolan alue panoksilla ja pienet, kuten Palaarienergia Oy,
33151: olisi liitettävissä nopeasti ja tehokkaasti eri pienemmin panoksin.
33152: viestintämuotojen piiriin. Näin Lapin ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33153: Kuolan kaikenlaista kanssakäymistä olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33154: helpompi kehittää. vomuksen,
33155: Luonnollisesti satelliittiyhteys mahdollis-
33156: taisi kaikenlaisen radio- ja TV-toiminnan ke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33157: hittämisen pohjoisilla alueilla. Tele-X:n avul- pohjoiskalotin viestintäyhteyksien ke-
33158: la pohjoisin Suomi olisi nopeasti saatavissa hittämiseksi Tele-X-satelliittia hyväksi
33159: muun maan kanssa tasa-arvoiseen asemaan käyttäen.
33160: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33161:
33162: Asko Apukka
33163: 1990 vp. 899
33164:
33165: Toivomusaloite n:o 841
33166:
33167:
33168:
33169:
33170: Apukka: Akujärven ja Neuvostoliiton rajan välisen maantien
33171: peruskorjauksesta
33172:
33173:
33174: Eduskunnalle
33175: Lapin ja Kuolan alueen yhteistyö ei ole tä saattaa valtakuntia yhdistävän tien edellyt-
33176: mahdollista ilman hyviä liikenneyhteyksiä. tämään kuntoon.
33177: Sen lisäksi, että Koillis-Lapista Sailasta tulisi Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
33178: avata uudet sekä rautatie- että maantieyhtey- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33179: det rajanylityspaikkoineen Neuvostoliittoon,
33180: tulisi olemassa oleva yhteys Rajajoosepin että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
33181: kautta saada kiireesti ajanmukaiselle tasolle. piteisiin Akujärven ja Neuvostoliiton ra-
33182: Akujärveltä Neuvostoliiton rajalle jatkuva tie jan välisen maantien peruskorjaamisek-
33183: on kunnoltaan alkeellinen. Se tulisi viipymät- si.
33184: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33185: Asko Apukka
33186: 900 1990 vp.
33187:
33188: Toivomusaloite n:o 842
33189:
33190:
33191:
33192:
33193: Apukka: Oulun ja Kelloselän välisen rataosuuden peruskor-
33194: jauksesta ja sähköistämisestä
33195:
33196:
33197: Eduskunnalle
33198: Rautatie on edullisin ja saasteettornin koska sähkö on edullinen ja puhdas ener-
33199: kuljetusvaihtoehto. Siksi Oulusta pohjoiseen giamuoto.
33200: Rovaniemelle, Kemijärvelle ja Sallan Kello- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33201: selkään jatkuvan radan kunnostusta tulisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33202: jatkaa. Tulevina vuosina varmasti kuljetus- vomuksen, '
33203: tarpeet Koillis-Lappiinkin tulevat lisäänty-
33204: mään Neuvostoliiton pohjoisten osien kans- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33205: sa käytävän yhteistyön myötä. Oulusta Oulun ja Kelloselän välisen rataosuuden
33206: pohjoiseen päin jatkuva rataosa tulisi pe- peruskorjaamiseksi ja sähköistämiseksi.
33207: ruskorjauksen yhteydessä myös sähköistää,
33208: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33209: Asko Apukka
33210: 1990 vp. 901
33211:
33212: Toivomusaloite n:o 843
33213:
33214:
33215:
33216:
33217: Apukka: Maantien n:o 965 (Kemihaaran silta-Pyhäjoen silta)
33218: korjauksesta
33219:
33220:
33221: Eduskunnalle
33222: Savukosken ja Sallan kuntien elinkeinoelä- vukosken kunnalle Sokli-hankkeen siirtymi-
33223: män ja erityisesti matkailun kehittämiseksi nen tulevaisuuteen oli merkittävä isku, minkä
33224: maantie n:o 965 on merkittävä, koska se vuoksi tilalle tulisi tarjota muita työkohteita.
33225: yhdistää mainitut kuntakeskukset. Samalla Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33226: tieyhteys mahdollistaa matkailijaliikenteen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33227: Koillis-Lapin kautta niin, ettei kaikki liiken- vomuksen,
33228: ne ohjaudu vain viitostielle.
33229: Kyseistä tieosuutta on perusparannettu jo että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
33230: pitkään, eikä se läheskään ole vielä kokonaan piteisiin Kemihaaran sillan ja Pyhäjoen
33231: valmis. Tie on erittäin heikkokuntoinen ja sillan välisen maantien n:o 965 perus-
33232: kapea, minkä lisäksi alueella ei juurikaan ole korjaamiseksi.
33233: mitään suurempia työkohteita. Erityisesti Sa-
33234: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33235: Asko Apukka
33236: 902 1990 vp.
33237:
33238: Toivomusaloite n:o 844
33239:
33240:
33241:
33242:
33243: Apukka: Maantien n:o 950 (Salla-Onkamon th.) peruskor-
33244: jauksesta
33245:
33246:
33247: Eduskunnalle
33248: Sallan kunta on Lapin ja koko Suomen jetusta. Sallan kunnan alueella ei ole mitään
33249: vaikeimpia työttömyyskuntia. Kunta on itse merkittäviä tietyökohteita eikä muitakaan
33250: yrittänyt voimakkaasti kehittää erityisesti valtion tai kunnan työmaita.
33251: matkailuelinkeinoa, johon sille asemansa ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33252: luontonsa puolesta onkin erittäin hyvät mah- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33253: dollisuudet. Tämä kuitenkin edellyttää, että vomuksen,
33254: myös peruspalvelut, erityisesti tiet, ovat sie-
33255: dettävässä kunnossa. Osuus Salla-Onka- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
33256: mon tienhaara on erittäin mutkainen, kapea menpiteisiin Sallan ja Onkamon tien-
33257: ja heikkokuntoinen, mutta samalla vilkkaasti haaran välisen maantien n:o 950 perus-
33258: liikennöity. Matkailuliikenteen lisäksi tie- korjaamiseksi.
33259: osuudella on runsaasti mm. puutavarankul-
33260: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33261: Asko Apukka
33262: 1990 rd. 903
33263:
33264: Hemställningsmotion nr 845
33265:
33266:
33267:
33268:
33269: Donner: Om ombildande av Helsingfors-Vanda flygplats tili ett
33270: fristående aktiebolag
33271:
33272:
33273: Tili Riksdagen
33274: Helsingfors-Vanda flygplats är en skam- investeringstakt kommer flygplatsen ständigt
33275: fläck, både ur nationellt och internationellt att vara efterbliven i förhållande tili grann-
33276: perspektiv. ländernas motsvarande flygplatser.
33277: De statliga investeringarna belöper sig vis- En möjlighet är att förvandla Helsingfors-
33278: serligen tili rätt ansenliga belopp, med tyngd- Vanda flygplats tili ett separat aktiebolag,
33279: punkten år 1990 förlagd tili en förbättring av där staten eventuellt förblir majoritetsägare,
33280: bilparkeringen, men byggandet av en inrikes- men vars verksamhet och finansiering verk-
33281: terminal samt övriga nödvändiga investering- ställs på annan bas än genom statsbudgeten.
33282: ar löper inte i takt med den ökade trafiken. Detta borde ske omedelbart.
33283: Samtidigt sker en kännbar upprustning av Med hänvisning tili ovanstående föreslår
33284: övriga nordiska flygplatser i huvudstadsre- undertecknad vördsamt att riksdagen måtte
33285: gionerna, vilket kan leda tili att det nationella hemställa
33286: flygbolaget Finnair förlorar marknadsande-
33287: lar. att regeringen utreder möjligheten att
33288: Flygplatsen är ett av de viktigaste visitkor- förvandla Helsingfors- Vanda flygplats
33289: ten med tanke på resenärer från utlandet. tili ett fristående aktiebolag.
33290: Fakta är välkända, men med nuvarande
33291: Helsingfors den 13 februari 1990
33292: Jörn Donner
33293: 904 1990 vp.
33294:
33295: Toivomusaloite n:o 845 Suomennos
33296:
33297:
33298:
33299:
33300: Donner: Helsinki-Vantaan lentokentän muuttamisesta erilli-
33301: seksi osakeyhtiöksi
33302:
33303:
33304: Eduskunnalle
33305: Helsinki-Vantaan lentokenttä on häpeä- kyisellä investointivauhdilla lentokenttä jää
33306: pilkku sekä kansallisesta että kansainvälises- jatkuvasti jälkeen naapurimaiden vastaavista
33307: tä näkökulmasta. lentokentistä.
33308: Valtion investoinnit tosin ovat summiltaan Yhtenä mahdollisuutena on muuttaa Hel-
33309: huomattavia, ja vuonna 1990 pääpaino on sinki-Vantaan lentokenttä erilliseksi osa-
33310: autojen paikoitustilojen parantamisessa, kun keyhtiöksi, jossa valtio mahdollisesti pysyisi
33311: taas kotimaan terminaalin rakentaminen enemmistöosakkaana, mutta jonka toiminta
33312: sekä muut välttämättömät investoinnit eivät ja rahoitus toteutettaisiin muulta pohjalta
33313: edisty lisääntyvän liikenteen vauhtia. kuin valtion budjetista. Tämän tulisi tapah-
33314: Samanaikaisesti tapahtuu muiden Pohjois- tua välittömästi.
33315: maisten lentokenttien tuntuvaa kunnostamis- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33316: ta pääkaupunkiseuduilla, minkä seurauksena nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33317: kansallinen lentoyhtiö Finnair saattaa menet- vomuksen,
33318: tää markkinaosuuksia.
33319: Lentokenttä on ulkomailta saapuvien mat- että hallitus selvittäisi mahdollisuu-
33320: kustajien kannalta yksi tärkeimmistä käynti- den muuttaa Helsinki- Vantaan lento-
33321: korteista. kenttä erilliseksi osakeyhtiöksi.
33322: Tosiasiat ovat hyvin tunnettuja, mutta ny-
33323: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33324:
33325: Jörn Donner
33326: 1990 vp. 905
33327:
33328: Toivomusaloite n:o 846
33329:
33330:
33331:
33332:
33333: Dromberg ym.: Martinlaakson radan jatkamisesta
33334:
33335:
33336: Eduskunnalle
33337: Rataverkon kehittäminen Uudellamaalla alueen joukkoliikennettä. Martinlaakson ra-
33338: on pikaisesti aloitettava. Helsingin seudun dan jatkaminen helpottaisi erityisesti Helsin-
33339: työmatkaliikenteen sujuvuuden kannalta on gin seudun työmatkaliikennettä.
33340: syytä ohjata ihmisiä käyttämään joukkolii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33341: kennettä. Tämä edellyttää joukkoliikennerat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33342: kaisujen tekemistä mahdollisimman jousta- vomuksen,
33343: viksi. Raideliikenteen kehittämistä puoltavat
33344: myös ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33345: Uudenmaan läänin tasapainoisen kehittämi- Martinlaakson radan jatkamisen suun-
33346: sen kannalta on myös välttämätöntä kehittää nitteluun ja toteuttamiseen pikaisesti.
33347: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33348: Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen Tarja Kautto
33349: Claes Andersson Antti Kalliomäki Tauno Valo
33350:
33351:
33352:
33353:
33354: 60 200136P
33355: 906 1990 vp.
33356:
33357: Toivomusaloite n:o 847
33358:
33359:
33360:
33361:
33362: Elo: Merikarvian ja Träskvikin välisen maantien peruskor-
33363: jauksesta
33364:
33365:
33366: Eduskunnalle
33367: Ahlaisten, Merikarvian ja Siipyyn kautta Soratien kunnossapito vaatii vilkkaan ke-
33368: kulkeva maantie n:o 660 eli ns. rantatie on säaikaisen liikenteen takia paljon voimava-
33369: viime vuosina suurimmaksi osaksi peruspa- roja ja tulee kustannuksiltaan suhteettoman
33370: rannettu ja päällystetty. Tiestä on kunnosta- kalliiksi. Tien kunnostamisella olisi huo-
33371: matta ja sorapintaisena osuus Merikarvialta mattava työllistävä vaikutus rakentamisai-
33372: Vaasan läänin rajalle. Suunnitelmat tieosuu- kana.
33373: den kunnostamiseksi ovat valmiit. Tien ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33374: kenteen parantaminen on TVL:n ohjelmassa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33375: vuosina 1993~1995. Tieosuuden pituus on muksen,
33376: noin 17 km ja kustannusarvio noin 14 milj.
33377: markkaa. Tien kunnostaminen on tärkeää että hallitus varaisi valtion vuoden
33378: paikallisten kulkuyhteyksien ja vilkkaan 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
33379: loma-asutus- ja matkailuliikenteen kannalta. tävän määrärahan Merikarvian~
33380: Tien kunnostaminen edistäisi seudun matkai- Träskvikin maantien perusparantami-
33381: lua, koska tie kulkee paikoin merenrannan seen.
33382: välittömässä läheisyydessä ja tien varrella on
33383: useita kiinnostavia matkailukohteita.
33384: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33385:
33386: Mikko Elo
33387: 1990 vp. 907
33388:
33389: Toivomusaloite n:o 848
33390:
33391:
33392:
33393:
33394: Elo ym.: Hyveiän ja Söörmarkun välisen valtatien peruskor-
33395: jauksesta
33396:
33397:
33398: Eduskunnalle
33399: Valtatiellä n:o 8 on Porin pohjoispuolella sille 1988-1994 tiehanketta varten on osoi-
33400: Hyveiän ja Söörmarkun välillä keskeisen tär- tettu 75,1 mmk vuosille 1992-1994. Tie-
33401: keä tehtävä. Tieosuus välittää valtakunnalli- osuuden yleissuunnitelma on laadittavana.
33402: sessa päätieverkossa liikennettä valtatien n:o Tiehankkeen tämänhetkinen kustannusarvio
33403: 8 (Turku-Pori-Vaasa) ja valtatien n:o 23 on vaihtoehdoista riippuen runsaat 100 mmk.
33404: (Pori-Jyväskylä) suunnassa sekä lisäksi val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33405: tatien n:o 8 ja valtatien n:o 2 välistä (Helsin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33406: ki-Vaasa) liikennettä. Tieosa on myös seu- muksen,
33407: dullisesti tärkeä. Tieosuuden liikennemäärä
33408: on jatkuvassa kasvussa (noin 4 prosenttia että hallitus varaisi valtion vuoden
33409: vuodessa), ja tieosa on jo nyt ajoittain ruuh- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
33410: kautunut. Liikennemäärä vuonna 1988 oli tävän määrärahan tiehankkeen Hyve-
33411: noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. lä-Söörmarkku peruskorjauksen aloit-
33412: TVL:n tienpidon toimenpideohjelmassa vuo- tamiseen.
33413: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33414:
33415: Mikko Elo Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
33416: Timo Roos Lea Mäkipää Raila Aho
33417: Heikki Rinne
33418: 908 1990 vp.
33419:
33420: Toivomusaloite n:o 849
33421:
33422:
33423:
33424:
33425: Elo ym.: Satakunnan tiepiirin perustamisesta
33426:
33427:
33428: Eduskunnalle
33429: Valtion piirihallinnon kehittäminen Sata- kaan Satakunnan osuus määrärahoista on
33430: kunnan talousmaakunnan tarpeita vastaa- laskussa, eivätkä määrärahat jatkossa vastaa
33431: vaksi on Satakunnassa koettu ensiarvoisen läheskään Satakunnan liikennesuoritteen
33432: tärkeäksi tavoitteeksi. Satakuntaan on jo pe- osuutta piirissä. Satakunnassa on vireillä
33433: rustettu työvoimapiiri, teollisuuspiiri, laajen- suuri määrä merkittäviä tiehankkeita. Pel-
33434: nettu KERA Oy:n toiminta koko Satakun- kästään Porin seudulla tulisi lähivuosina to-
33435: nan kattavaksi, ja vuoden 1989 aikana aloitti teuttaa Pohjoisen satamatien rakentaminen,
33436: toimintansa TEKES Oy:n alueyksikkö. Edel- valtatien n:o 8 rakentaminen välillä Hyvelä-
33437: lä mainituille toimille Satakunnan tiepiirin Söörmarkku, valtatiehen n:o 2liittyvät järjes-
33438: perustaminen olisi johdonmukainen jatko. telyt ja Mäntyluodontien nelikaistaistaminen.
33439: Tie- ja vesirakennuslaitoksen osalta Sata- Edellä mainittujen kohteiden yhteen lasketut
33440: kunta kuuluu Turun tie- ja vesirakennuspii- kustannusarviot ovat useita satoja miljoonia
33441: riin, jonka piirikonttori sijaitsee Turussa. Tu- markkoja.
33442: run tiepiirin yleisten teiden pituus on suurem- Varsinais-Suomen-Satakunnan läänintoi-
33443: pi kuin muissa Suomen tiepiireissä. Toimin- mikunnan mietinnössä esitettiin Satakuntaan
33444: nan erityispiirteenä on lisäksi laajan Turun perustettavaksi oma tiepiiri. Mietinnön mu-
33445: saariston edellyttämä tienpito. Turun ja Po- kaan perustettavan piirin organisaatio vastai-
33446: rin läänin autotiheys oli vuoden 1987 lopussa si nykyisen Turun piirin organisaatiota lu-
33447: 420 autoa/1 000 asukasta, kun vastaava ti- kuun ottamatta vesitietoimialaa, jota Sata-
33448: heys koko maassa oli 390 autoa/1 000 asu- kunnan vesiteiden vähäisyyden vuoksi ei ole
33449: kasta. Länsirannikko on Ahvenanmaan jäl- tarpeen perustaa. Tiepiirin vuotuisiksi kus-
33450: keen maan autoistuneinta aluetta. Turun tie- tannuksiksi arvioitiin tuolloin n. 9 milj.
33451: piirin rahoitusosuus ei vastaa tiepiirin liiken- markkaa.
33452: nesuoriteosuutta (14,3 %). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33453: Satakunnan kehittämismuistion 1988 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33454: (SSKL) mukaan Satakunnan päätiestön kun- muksen,
33455: to, välityskyky ja turvallisuus ovat mm. ties-
33456: tön iän johdosta tiepiirin eteläpäätä tuntu- että hallitus varaisi valtion vuoden
33457: vasti heikommat. Alemman tieverkon pääl- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
33458: lystystilanne on myös Satakunnassa huo- tävän määrärahan Satakunnan tiepiirin
33459: nompi. Tiepiirin toimenpideohjelman mu- perustamiseen.
33460: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33461:
33462: Mikko Elo Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
33463: Kalevi Lamminen Timo Roos Lea Mäkipää
33464: Raila Aho Heikki Rinne
33465: 1990 vp. 909
33466:
33467: Toivomusaloite n:o 850
33468:
33469:
33470:
33471:
33472: Elo: Kaasmarkun ja Leineperin välisen paikallistien korjauk-
33473: sesta
33474:
33475:
33476: Eduskunnalle
33477: Kunnanhallitus esittää vuodelle 1991 rantaminen on välttämätöntä myös Leinepe-
33478: myönnettäväksi 3,5 milj. mk:n suuruisen rin ruukinalueen paremmalle hyödyntämisel-
33479: määrärahan Leineperin paikallistien n:o le.
33480: 12903 parantamiseksi välillä Kaasmarkku- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33481: Leineperi. Ko. tiehanke on siirtynyt jo usei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33482: den vuosien ajan TVL:n toimenpideohjelmis- muksen,
33483: sa toteuttamisvuorossa myöhemmäksi.
33484: Nykyisen erittäin huonon kuntonsa vuoksi että hallitus varaisi valtion vuoden
33485: ko. tieyhteys haittaa Leineperin kylän asuk- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
33486: kaiden jokapäiväisiä liikennöintiyhteyksiä tävän määrärahan Leineperin paikallis-
33487: valtatielle n:o 11. Kyseisen tieyhteyden pa- tien n:o 12903 perusparantamiseen.
33488: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33489:
33490: Mikko Elo
33491: 910 1990 vp.
33492:
33493: Toivomusaloite n:o 851
33494:
33495:
33496:
33497:
33498: Elo: Eritasoliittymän rakentamisesta Noormarkun keskustaan
33499:
33500:
33501: Eduskunnalle
33502: Valtatien n:o 23 ja ns. vanhan Vaasantien piirin seuraavan tienpidon toimenpideohjel-
33503: risteys Noormarkun keskustassa kirkon vie- man puitteissa.
33504: ressä on erittäin vilkasliikenteinen ja aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33505: taa ajoittain ruuhkia valtatietä risteävällä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33506: tiellä sekä aiheuttaa vaaratekijöitä liikenne- muksen,
33507: turvallisuudelle valtatiellä n:o 23. Risteyksen
33508: liikennejärjestelyjen parantamiseksi tulee tä- että hallitus ottaisi valtion vuoden
33509: män ns. kirkon risteyksen eritasoliittymän 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
33510: suunnittelu saattaa vireille mitä pikimmin, tävän määrärahan valtatien n:o 23 ja
33511: jotta voimakkaasti kasvavan liikenteen suju- ns. Vaasantien eritasoliittymän suunnit-
33512: vuus voidaan taata. Eritasoliittymän raken- teluun ja rakentamiseen Noormarkun
33513: taminen tulisi voida toteuttaa TVL:n Turun keskustassa.
33514: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33515: Mikko Elo
33516: 1990 vp. 911
33517:
33518: Toivomusaloite n:o 852
33519:
33520:
33521:
33522:
33523: Elo: Luvian ja Porin välisen valtatien leventämisestä
33524:
33525:
33526: Eduskunnalle
33527: Turun tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon Porin välillä on vilkas työmatka- ja asiointi-
33528: toimenpideohjelman mukaan v. 1994 on liikenne. Valtatien n:o 8 kapeus hankaloittaa
33529: suunniteltu aloitettavaksi valtatien n:o 8 ra- ja tekee vaaralliseksi nykyisin suosiossa ole-
33530: kenteen parantaminen ja leventäminen välillä vaa polkupyörällä tapahtuvaa työmatkalii-
33531: Luvia-Pori 10 kilometrin matkalla. Hank- kennettä.
33532: keen kustannusarvio on 10 milj. markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33533: Luvian kunnanhallitus esittää hankkeen ai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33534: kaistamista erittäin voimakkaasti kasvaneen muksen,
33535: liikennemäärän tähden. On hyvin todennä-
33536: köistä, että liikennemäärät kasvavat edelleen että hallitus varaisi valtion vuoden
33537: ottaen huomioon mm. sen, mitä Hangassuon 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
33538: kaatopaikka ja Hangassuon kaatopaikalle tävän määrärahan valtatien n:o 8 leven-
33539: suunniteltu toiminta aiheuttavat. Luvian ja tämiseen Luvian ja Porin välillä.
33540: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33541:
33542: Mikko Elo
33543: 912 1990 vp.
33544:
33545: Toivomusaloite n:o 853
33546:
33547:
33548:
33549:
33550: Elo: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Nakkilassa
33551:
33552:
33553: Eduskunnalle
33554: TVL:n Turun piiri on suunnitellut kevyen on Nakkilan Konepajan tuotanto- ja kontto-
33555: liikenteen väylät ns. vanhalle Porin-Helsin- ritiloihin liittyvää liikennettä.
33556: gin maantielle Arantilan siltatieltä Harjaval- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33557: lan suuntaan noin kilometrin matkalle. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33558: Hankkeeseen liittyy myös kevyen liikenteen muksen,
33559: alikulkusiltojen rakentaminen Arantilan sil-
33560: tatien alitse. Hankkeen kustannusarvio on että hallitus varaisi valtion vuoden
33561: 4 milj. markkaa (v. 1988). 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
33562: Ko. maantien varressa sijaitsee vanhastaan tävän määrärahan Nakkilan kunnan ke-
33563: asutusta, liikkeitä ja uusi n. 100 asuntoa vyen liikenteen väylien rakentamishank-
33564: käsittävä Penttalan asuntoalue. Lisäksi tiellä keisiin.
33565: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33566: Mikko Elo
33567: 1990 vp. 913
33568:
33569: Toivomusaloite u:o 854
33570:
33571:
33572:
33573:
33574: Elo: Paikallisteiden kunnostamisesta Nakkilan Järvikylässä
33575:
33576:
33577: Eduskunnalle
33578: Nakkilan Järvikylä sijaitsee noin 18 km Lattomeren paikallistietä ja Haistilan paikal-
33579: Porista ja 10 km Nakkilan keskustasta. Jär- listietä. Nakkilaan kuljetaan Tervasmäen
33580: vikylän 145 taloudessa asuu n. 500 asukasta, paikallistietä ja Kivimaan paikallistietä. Lii-
33581: jotka omistivat toukokuussa 1989 354 rekis- kenne näillä teillä ei aivan riitä TVL:n nor-
33582: teröityä moottoriajoneuvoa. Kylän asukkaat mien mukaan perusparannuksen toteuttami-
33583: tekevät oman ilmoituksensa mukaan 2 292 seen, mutta jos yksi tie Poriin ja yksi tie
33584: matkaa viikoittain kylän ulkopuolelle, mikä Nakkilaan korjattaisiin, liikenne keskittyisi
33585: merkitsee 327 matkaa päivittäin (haastattelu- korjatuille teille.
33586: tutkimus toukokuussa 1989). Oman lisänsä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33587: Järvikylän teille tuo alueen maanviljelyksen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33588: aiheuttama kuljetusliikenne. Alueella tuote- muksen,
33589: taan viljaa vuosittain noin 6 milj. kiloa ja
33590: Sokerijuurikasta ja perunaa noin 2,5 milj. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
33591: kiloa. piteisiin Nakkilan Järvikylän paikallis-
33592: Nakkilan Järvikylästä kuljetaan Poriin teiden kunnostamiseksi.
33593: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33594: Mikko Elo
33595: 914 1990 vp.
33596:
33597: Toivomusaloite n:o 855
33598:
33599:
33600:
33601:
33602: Elo: Harjavallan ja Kokemäen välisen vesiliikenneväylän mer-
33603: kitseruisestä
33604:
33605:
33606: Eduskunnalle
33607: Kokemäenjoen patoallas muodostaa Har- vä liikennöinti joella asianmukaiseen järjes-
33608: javallan alueella suuren järvimäisen maise- tykseen.
33609: matekijän. Jo nyt allasta hyödynnetään mo- TVL on uusimmissa kannanotoissaan an-
33610: nin tavoin niin virkistystoiminnassa kuin tanut ymmärtää, että vesiteiden rakentami-
33611: muutoinkin. Esimerkkeinä mainittakoon vi- sessa otetaan huomioon yhä enenevässä mää-
33612: reä vesihiihtoharrastus, monimuotoinen ja rin virkistys- ja huviveneilyn tarpeet. Vesi- ja
33613: elpyvä kalastustoiminta, veneily, uinti yms. ympäristöhallinnon rooli vesien virkistyskäy-
33614: Harjavallan kaupunki pyrkii jatkuvasti tön rakentamisessa on myös merkittävä lä-
33615: edistämään tämän arvokkaan ja Satakunnan hinnä "keveiden" hankkeiden rakentamises-
33616: alueella harvinaisen vesistön käyttöä. Kau- sa. Tällöinkin on yleensä edellytetty kuntien
33617: pungissa on esim. hyväksytty Kokemäenjoen osallistuvan hankkeisiin jollakin panoksella.
33618: moninaiskä yttösuunni telma, Harja vallan Työnjaossa kuntien ja valtion viranomais-
33619: kaupunki on ollut aloitteentekijänä ja on ten kanssa esiintyy alueittain selvää vaihte-
33620: edelleenkin mukana Kokemäenjokilaakson lua. Harjavallan kaupungin mielestä olisikin
33621: matkailun ja virkistyskäytön lisäämiseen täh- pyrittävä yhtenäisempään linjaan siten, että
33622: täävässä projektissa, vesihiihtotoiminnalle on valtiovalta yhä enenevässä määrin osallistuisi
33623: pyritty turvaamaan edellytykset pitkälle tule- myös sisävesiliikenteen kehittämistoimenpi-
33624: vaisuuteen, venelaitureita on rakennettu jne. teiden rahoitukseen.
33625: Viime vuonna aloitti myös yksityinen jokilai- Harjavallan kaupunki on valmis siihen,
33626: vayhtiö liikennöintinsä Harjavallan ja Koke- että se asianmukaisen luvan saatuaan omalta
33627: mäen välillä. Kokemäenjoen veden laatu on osaltaan ylläpitää vesikulkuväylän osoittami-
33628: myös viime vuosina selvästi parantunut. seen tarvittavia laitteita patoaltaassa Harja-
33629: Näistä kaikista edellä mainituista kaupun- vallan ja Kokemäen välillä, mikäli valtio
33630: gin toimenpiteistä sekä Kokemäenjoen tar- suorittaa kustannuksellaan väylän ensikertai-
33631: joamia mahdollisuuksia kohtaan heränneestä sen merkitsemisen.
33632: yleisestä mielenkiinnosta johtuu, että on sel- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33633: västi syntynyt paineita veneilyharrastuksen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33634: lisäämiseen Harjavallassa. muksen,
33635: Kokemäenjoki on kuitenkin karikkoinen,
33636: paikoitellen hyvinkin virtaava ja entisenä tu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33637: kinuittoväylänä "vaikea" väylä veneilyyn, jos vesiliikenneväylän ensikertaiseksi mer-
33638: ei alan harrastajille pystytä osoittamaan rei- kitsemiseksi patoaltaassa Harjavallan
33639: marimerkein turvallista ajoreittiä. Tällä saa- ja Kokemäen välillä.
33640: taisiin myös odotettavissa oleva yhä lisäänty-
33641: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33642: Mikko Elo
33643: 1990 vp. 915
33644:
33645: Toivomusaloite n:o 856
33646:
33647:
33648:
33649:
33650: Hacklin ym.: Paikallisteiden rakentamisesta ja peruskorjaami-
33651: sesta Keski-Suomen läänissä
33652:
33653:
33654: Eduskunnalle
33655: Keski-Suomessa ns. alemmanasteisen ties- matta. Tällaisia ovat mm. taajamissa ja taa-
33656: tön kunto on heikko. Viime vuosikymmenel- jamien välillä hankkeet kevyen liikenteen
33657: lä pääosa Keski-Suomeen kohdistuvista tie- väylien rakentamiseksi.
33658: määrärahoista käytettiin Jyväskylän ohitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33659: teihin ja liikennejärjestelyihin. Valtakunnalli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33660: sen tiepolitiikan mukaan päähuomio on tällä vomuksen,
33661: hetkellä päätieverkon kohentamisessa. Hy-
33662: vien liikenneyhteyksien säilyttämiseksi Kes- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
33663: ki-Suomessa tarvitaan erityispanostusta lisävoimavarojen ohjaamiseksi alem-
33664: alemmanasteisen tiestön kuntoon saattami- manasteisen tiestön parantamiseen ja
33665: seen. ns. pieniin tiehankkeisiin Keski-Suomen
33666: Ns. pienet tiehankkeet ovat myös määrä- läänissä.
33667: rahojen vähyyden vuoksi jääneet toteutta-
33668: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33669: Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo
33670: 916 1990 vp.
33671:
33672: Toivomusaloite n:o 857
33673:
33674:
33675:
33676:
33677: Heikkinen ym.: TVL:n Kainuun piirin tiestön rakentamisesta
33678: ja peruskorjauksesta
33679:
33680:
33681: Eduskunnalle
33682: TVL:n Kainuun piirille teiden rakentami- Kajaanin sellutehdas kääntää puutavaravir-
33683: seen ja peruskorjaukseen osoitettua rahaa on toja myös Kainuun ulkopuolelta Kainuuseen
33684: supistettu viime vuosien aikana erittäin voi- päin. TVH on kuitenkin kehyksiä määritel-
33685: makkaasti. Merkittävä osa rakentamiseen lessään käyttänyt Kainuun kohdalla huomat-
33686: tulleista varoista on osoitettu sitä paitsi työ- tavasti pienempiä kasvukertoimia kuin koko
33687: ministeriön työllisyyden turvaamiseksi vara- maassa.
33688: tuista sijoitusmenoista. Kainuun piirillä on Myös Oulun lääninhallitus on kannanotos-
33689: tällä hetkellä nimettyjä kohteita, joiden suun- saan esittänyt huolestuneisuutensa erityisesti
33690: nitelmat on vahvistettu ja jotka eivät sisälly Kainuun tiemäärärahojen kehitysnäkymistä.
33691: hyväksyttyihin työohjelmiin, yhteiseltä kus- · Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33692: tannusarvioitaan n. 230 mmk:n verran. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33693: Kainuussa on liikenteen kasvu ollut yhtä vomuksen,
33694: suurta kuin koko maassa. Se tulee lähivuosi-
33695: na vielä voimistumaan. Tätä enteilevät tällä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33696: hetkellä vireillä olevat 700 mmk:n matkai- TVL:n Kainuun piirin vuoden 1991 ra-
33697: luinvestoinnit kentamismäärärahan vahvistamiseksi
33698: Kainuun Voima Oy:n turvevoimala on vähintään JOO 000 000 markan suurui-
33699: synnyttänyt uutta raskasta turpeen kuljetus- seksi.
33700: liikennettä. Tulossa oleva Metsä-Botnia Oy:n
33701: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33702: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Sakari Valli
33703: Pentti Kettunen Annikki Koistinen Tellervo Renko
33704: 1990 vp. 917
33705:
33706:
33707: Toivomusaloite n:o 858
33708:
33709:
33710:
33711:
33712: Heikkinen ym.: Puolangan Paljakan ja Hyrynsalmen Ukko-
33713: hallan hiihtokeskusten välisen tien rakentamisesta
33714:
33715:
33716: Eduskunnalle
33717: Kainuusta on muodostunut merkittävä tal- den tien tarve olisi todennäköisesti vain noin
33718: vimatkailun maakunta. Matkailun perusedel- 6-7 km. Yhdystie parantaisi merkittävästi
33719: lytyksiä ovat lisänneet erityisesti Puolangan rinnehiihtokeskusten, siellä sijaitsevien hotel-
33720: kunnassa sijaitsevan Paljakan ja Hyrynsal- li- ym. tilojen ympärivuotista matkailukäyt-
33721: men kunnassa sijaitsevan Ukkohallan rinne- töä. Ympärivuotinen matkailukäyttö para,l-
33722: hiihtokeskusten avaaminen. Molemmat kes- taisi myös pysyvien työpaikkojen luomista,
33723: kukset ovat jo saavuttaneet suuren suosion. mikä olisi vaikean työttömyysalueen kunniUe
33724: Molemmissa paikoissa on jo suoritettu mm. merkittävä asia.
33725: valtion tuen turvin merkittävät investoinnit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33726: ja ne tulevat jatkumaan vielä tulevinakin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33727: vuosina. Vaikka rinnehiihtokeskusten väli- muksen,
33728: nen etäisyys on vain runsaat 10 km, ovat ne
33729: kuitenkin nykyisen tiestön vuoksi liikenteel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33730: lisesti yli 50 km:n päässä toisistaan. riittävän määrärahan ottamiseksi val-
33731: Käytön monipuolisuuden lisäämiseksi, tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
33732: vaihtoehtojen ja valinnanvapauden turvaa- tykseen Paljakan ja Ukkohallan rinne-
33733: miseksi sekä yhteismarkkinoinnin parantami- hiihtokeskusten välisen yhdystien ra-
33734: seksi ja onnistumiseksi rinnehiihtokeskukset kentamiseksi.
33735: tarvitsisivat välttämättömästi yhdystien. Uu-
33736: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33737:
33738: Kauko Heikkinen Arvo ~emppainen Sakari Valli
33739: Pentti Kettunen Annikki Koistinen Tellervo Renko
33740: 918 1990 vp.
33741:
33742: Toivomusaloite n:o 859
33743:
33744:
33745:
33746:
33747: Helle ym.: Tielainsäädännön korvaus- ja lunastusmenettelyn
33748: uudistamisesta
33749:
33750:
33751: Eduskunnalle
33752: Voimassa olevassa tielainsäädännössä on Esisuunnitelmat ja niihin perustuvat alue-
33753: lainvoimainen tiesuunnitelma ainoa suunni- varaukset voivat usein käytännössä merkitä
33754: telma, jonka pohjalta hankkeesta johtuvia esim. sitä, ettei jotakin rakennusta enää koeta
33755: vahinkoja tai haittoja korvataan. Kun tie- järkeväksi pitää kunnossa tai peruskorjata,
33756: suunnitelman jälkeen päästään korvausasiat mutta korvaus- tai lunastusmenettelykään ei
33757: hoitamaan kuntoon, tien rakentamisen aika- ole mahdollinen. Näin voi syntyä ao. ihmisen
33758: taulussa tapahtuvat muutokset eivät välittö- kannalta kohtuuton tilanne. Tämän kaltais-
33759: mästi enää kosketa asianosaisten em. oikeuk- ten kohtuuttomuuksien hoidon mahdollista-
33760: sia. miseksi tulisi tehdä tielainsäädäntöön tarvit-
33761: Erityisesti valtakunnan pääteiden suunnit- tavat muutokset.
33762: teluaika ja toteuttamisjänne on varsin pitkä. Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
33763: Pääteiden pääsuuntaselvityksiä tehdään jopa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33764: useita vuosikymmeniä ennen kyseisen tien vomuksen,
33765: rakentamista. Samoin yleissuunnitelman laa-
33766: timisesta on pitkä aika tiesuunnitelmavaihee- että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
33767: seen. Kuitenkin näissä esisuunnitelmissa menpiteisiin tielainsäädännön uudista-
33768: (pääsuuntaselvitys ja yleissuunnitelma) on miseksi siten, että korvaus- ja lunastus-
33769: usein perusteltua hakea hyvinkin tarkka tien menettely olisi mahdollinen myös pää-
33770: sijoitus esim. sellaisilla vyöhykkeillä, joissa suunta- ja yleissuunnitelmatasoisten esi-
33771: muu maankäyttö on intensiivisiä ja yhteen- suunnitelmien pohjalta silloin, kun nii-
33772: sovitus siten vaikeaa. Näiden suunnitelmien den sisältämä ratkaisu aiheuttaa asian-
33773: mukaiset ratkaisut pyritään myös sisällyttä- osaiselle kohtuuttomuutta.
33774: mään seutukaavoihin ja muihin maankäyttö-
33775: suunnitelmiin, jotta ko. tien tuleva toteutta-
33776: minen olisi mahdollista.
33777: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33778: Esko Helle Lea Savolainen Arto Lapiolahti
33779: Hannu Tenhiälä Jorma Rantanen Sirkka-Liisa Anttila
33780: 1990 vp. 919
33781:
33782: Toivomusaloite n:o 860
33783:
33784:
33785:
33786:
33787: Hurskainen-Leppänen ym.: Vakiovuorojen turvaamisesta
33788: maaseudun linja-autoliikenteessä
33789:
33790:
33791:
33792:
33793: Eduskunnalle
33794: Maaseudun vakiovuoroliikenteessä ajettiin veluliikenteen tukea. Tämän tuen turvin hoi-
33795: Linja-autoliitto ry:ltä saatujen tietojen mu- detaan noin 40 miljoonaa ajokilometriä kou-
33796: kaan vuonna 1985 181,7 miljoonaa ajokilo- lumatka-, työmatka- ja asiointiliikennettä.
33797: metriä ja vuonna 1988 enää 162,6 miljoonaa Tuen taso on kuitenkin niin alhainen, että sen
33798: ajokilometriä. Vastaavasti matkustajamäärät avulla voidaan kattaa keskimäärin vain 2/3
33799: ovat pudonneet vuoden 1985 80,7 miljoonas- liikenteen todellisista kustannuksista. Tuen
33800: ta vuoden 1988 65,7 miljoonaan. Tämän lii- määrä on vuonna 1990 alun perin ilmoitettu
33801: kennelajin matkustajamäärä on siis vähenty- olevan 130 miljoonaa markkaa. Tulo- ja me-
33802: nyt lähes 20 %, kun tarjonta on samana noarvion eduskuntakäsittelyssä ao. momen-
33803: aikana supistunut runsaalla 10 %:lla. tin perusteluja on muutettu siten, että osa
33804: Maaseudun vakiovuoroliikenne huolehtii peruspalveluliikenteen tukimäärärahoista
33805: lakisääteisistä koululaiskuljetuksista sekä siirtyisi linjaliikenteen kilometripohjaiseen
33806: moninaisista päivittäisistä sekä harvemmin tukeen käytettäväksi. Kilometripohjaisen
33807: toistuvista asiointi-, työmatka- ym. liikenne- tuen tarkoituksena on matkustajien maksa-
33808: tarpeista. Liikenteen rationalisointia on vii- man taksan alentaminen. Mikäli peruspalve-
33809: meksi kuluneiden vuosien aikana suoritettu, luliikenteen tukeen käytettävä määräraha
33810: mutta rationalisointi ei ole mahdollista va- alenee, ei se riitä edes nykymääräisenä liiken-
33811: paasti, vaan sitä rajoittavat muut tekijät. teen tukemiseen, minkä johdosta tarpeellista
33812: Tärkein näistä tekijöistä on ns. ristisubven- liikennettä joudutaan lakkauttamaan.
33813: tioperiaate, jonka mukaan liikenteenharjoit- Tuen tarpeessa olevien vuorojen määrä on
33814: taja joutuu kannattavan liikenteensä turvin noin 50 % suurempi kuin mille tuki on voitu
33815: hoitamaan myös kannattamaUomia vuoroja. myöntää. Määrärahojen uudelleensuuntaa-
33816: Tämän ristisubventiovelvoitteen aste on kui- minen uhkaa aiheuttaa tämän vinoutuman
33817: tenkin selkiintymätön ja sen soveltaminen kasvamisen. Ennakkotiedot vuoden 1989
33818: riippuu tapauskohtaisesta harkinnasta, jota matkustajamäärä- ja talouskehityksestä ovat
33819: varten ei ole olemassa yksiselitteistä ohjeis- sen suuntaiset, että tuen tarpeessa olevien
33820: toa. Aiemmin kannattavan liikenteen kan- vuorojen määrä tulee edelleen kasvamaan.
33821: nattavuuden heikkeneminen on nyttemmin Koska maaseudun vakiovuoroliikenne
33822: johtanut siihen, että linja-autoyritysten mah- muodostaa tärkeän peruspalvelun, tulee sen
33823: dollisuudet hoitaa kannattamaUomia vuoro- toimintaedellytykset turvata. Ellei näin teh-
33824: ja ovat heikentyneet. dä, on seurauksena liikennejärjestelmän rap-
33825: Kaikkein kannattamattomimman, mutta peutuminen, minkä jälkeen palvelujen uudel-
33826: kuitenkin tarpeelliseksi katsotun liikenteen leenjärjestäminen tulisi monin verroin ny-
33827: ylläpitoon on mahdollista saada ns. peruspal- kyistä tukijärjestelmää kalliimmaksi.
33828: 920 1990 vp. - TA n:o 860
33829:
33830: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- liikenteen toimintamahdollisuuksien
33831: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, heikkenemiseen ja selvittäisi pikaisesti
33832: keinot tämän liikenteen jatkuvuuden
33833: että hallitus kiinnittäisi vakavaa huo- turvaamiseksi.
33834: miota maaseudun vakiovuorolinja-auto-
33835: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33836:
33837: Sinikka Hurskainen-Leppänen Saara-Maria Paakkinen Timo Roos
33838: Virpa Puisto . Matti Vähänäkki Tuula Paavilainen
33839: Kerttu Törnqvist Antero Kekkonen Seppo Pelttari
33840: Mirja Ryynänen Erkki Pulliainen Raila Aho
33841: Tellervo Renko Sakari Knuuttila Gustav Björkstrand
33842: Heikki Järvenpää
33843: 1990 vp. 921
33844:
33845: Toivomusaloite n:o 861
33846:
33847:
33848:
33849:
33850: Ikonen ym.: Rutalahden venesataman rakentamisesta Leivon-
33851: mäelle
33852:
33853:
33854: Eduskunnalle
33855: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää ve- toteuttaminen tulisi ottaa huomioon valmis-
33856: siliikennettä. Keski-Suomen monissa kunnis- teltaessa vuoden 1991 tulo- ja menoarviota.
33857: sa on valmiit suunnitelmat venesatamien ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33858: kentamiseen. Näin myös Leivonmäen kun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33859: nan Rutalahden kylässä, joka sai rakentamis- vomuksen,
33860: luvan tammikuussa 1990 Itä-Suomen vesioi-
33861: keudelta. että hallitus ottaisi valtion vuoden
33862: Hankkeen kustannusarvio on 1,4 milj. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
33863: markkaa, josta valtion osuus 0,7 milj. mark- rärahan Leivonmäen venesataman ra-
33864: kaa. Hanke on ollut jo pitkään vireillä ja sen kentamiseksi.
33865: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33866:
33867: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
33868: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
33869:
33870:
33871:
33872:
33873: 61 200!36P
33874: 922 1990 vp.
33875:
33876: Toivomusaloite n:o 862
33877:
33878:
33879:
33880:
33881: Isohookana-Asunmaa ym.: Piippolan ja Kuusamon välisen
33882: maantien muuttamisesta seudulliseksi tieksi
33883:
33884:
33885: Eduskunnalle
33886: Keski-Pohjanmaalta Koillismaalle on ryh- rakentamisen myötä yhteydet Pietarsaaren,
33887: dytty suunnittelemaan ns. Koillistietyö-ni- Kokkolan ja Kalajoen satamiin paranisivat
33888: mellä kulkevaa tieyhteyttä siten, että maan- olennaisesti. Lisäksi yhteys edistäisi liikennet-
33889: tieyhteys Piippola-Kestilä-Vaala-Puo- tä Rokuan kunto keskukseen, jossa vuosittain
33890: lanka-Taivalkoski-Kuusamo hallinnolli- käy kymmeniä tuhansia asiakkaita.
33891: sessa luokituksessa muutettaisiin seudullisek- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33892: si tieksi. Esitetty seudullinen tie muodostaisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33893: luontevan jatkoyhteyden tieosuudelle Kok- muksen,
33894: kola-Ylivieska-Haapavesi-valtatie n:o 4.
33895: Edelleen Koillistie liittää toisiinsa sekä rahti- että hallitus ryhtyisi viipymättä toimen-
33896: liikenteen että matkailuliikenteen osalta Kes- piteisiin Piippolan-Kestilän- Vaa-
33897: ki-Pohjanmaan, Oulujärven alueen ja Koillis- lan- Puolangan-Taivalkosken- Kuu-
33898: maan. Tehdyt liikennesuoritemittaukset eivät samon maantien muuttamiseksi seudut-
33899: anna oikeata kuvaa po. tieyhteyden tarpees- liseksi tieksi ja sen peruskorjaamiseksi
33900: ta, koska etenkin Piippolan ja Kestiiän väli- esitettyä Iuokitusta vastaavaksi ja että
33901: sen tieyhteyden heikko kunto on näihin ai- TVH huomioisi Koillistien suunnittelus-
33902: koihin asti estänyt liikenteen voimakkaam- sa sen, että tieyhteys voitaisiin myöhem-
33903: man siirtymisen tälle tiejaksolle. Koillistien mässä vaiheessa korottaa kantatieksi.
33904:
33905: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33906: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Aho Juhani Alaranta
33907: 1990 vp. 923
33908:
33909: Toivomusaloite n:o 863
33910:
33911:
33912:
33913:
33914: Isohookana-Asunmaa ym.: Postinjakelun tehostamisesta Ou-
33915: lun postialueelia
33916:
33917:
33918: Eduskunnalle
33919: Maaseutujen postinjakelupalvelut ovat vii- pitäisi tulla ainakin viitenä päivänä viikossa.
33920: me vuosina heikentyneet jatkuvasti. Ainakin Postilaitoksella on erilaisia mahdollisuuksia
33921: Oulun läänin alueella näyttäisi siltä, että uusi hoitaa tämä peruspalvelu kansalaisille.
33922: postiliikelaitos ei kykene samaan palveluta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33923: soon, johon postilaitos kykeni jo 1960-luvul- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33924: la. Oulun postialueelia on esimerkiksi tällä vomuksen,
33925: hetkellä 112 yksittäistä taloutta, joihin ei
33926: lainkaan voida järjestää kohtuullista postin- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
33927: jakelua. Postinjakelun järjestämisen tavoit- menpiteisiin postinjakelun järjestämi-
33928: teena tulisi kuitenkin olla, että kaikille ta- seksi Oulun postialueella niin, että kaik-
33929: louksille kyettäisiin tasapuolisesti järjestä- kiin talouksiin posti voitaisiin päivittäin
33930: mään kohtuullinen postinjakelu, eli postin kohtuullisesti jakaa.
33931: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33932:
33933: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
33934: 924 1990 vp.
33935:
33936: Toivomusaloite n:o 864
33937:
33938:
33939:
33940:
33941: Jokinen ym.: Moottoriteiden rakentamisen rajoittamisesta Tu-
33942: run ja Helsingin välillä
33943:
33944:
33945: Eduskunnalle
33946: Emme enää elä puhtaassa Suomessa, vaan kevat juuri Etelä-Suomen viljelyalueiden hal-
33947: ilman saasteet uhkaavat jo kansalaistenkin ki.
33948: terveyttä. Metsien kuolemat antavat jo riittä- Parhaillaan ollaan tie- ja vesirakennushal-
33949: vän selviä näyttöjä meidänkin maassamme, lituksen toimesta ajamassa läpi Turun ja Hel-
33950: jossa tutkijat seuraavat tilannetta yhä huoles- singin välistä moottoritietä aivan uudelle
33951: tuneempina. Tuhoja aiheuttavat saasteet ei- väylälle. Näin tuhottaisiin ne viimeisetkin
33952: vät suinkaan tule kaikki maamme rajojen elämää ylläpitävät luonnon mahdollisuudet
33953: ulkopuolelta, vaan nimenomaan omista teol- täällä etelän viljelyalueilla, jotka vielä ovat
33954: lisuuslaitoksistamme ja myrkkyjen kylvön säästyneet. Tähän vastuuttomaan ja lyhytnä-
33955: seurauksina kaikkialle leviten. köiseen toimintaan tulee maan hallituksen
33956: Aivan liian vähän on kiinnitetty huomiota nopeasti puuttua, sillä nykyistä tieväylää voi-
33957: siihen voimakkaasti kasvavaan ja ratkaise- daan korjata ja leventää, ja näin säästää
33958: vasti luonnon tuhoutumiseen vaikuUavaan luonnon ja ympäristön lopullinen tuhoutumi-
33959: tekijään, jonka autojen päästöt aiheuttavat. nen tällä maamme tiheään asutulla alueella.
33960: Maamme pohjoinen ilmasto on lisäksi ete- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33961: läisten alueiden ilmastoa herkempi näille kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33962: saasteille.
33963: Samanaikaisesti kun autojen pakokaasujen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
33964: aiheuttamien vaikutusten tuhot tunnetaan, menpiteisiin luonnon ja ympäristön suo-
33965: suunnitellaan ja rakennetaan yhä kiihtyvällä jaamiseksi niin, ettei Turun ja Helsingin
33966: vauhdilla lisää moottoriteitä, vaikka näin li- välisellä alueella tuhota alueita uusia
33967: sätään ratkaisevalla tavalla myös viljelysten moottoriteitä rakentamalla.
33968: saastuttamista, koska nämä moottoritiet kul-
33969: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33970: Anna-Liisa Jokinen Asko Apukka Pekka Leppänen
33971: Vappu Säilynoja Heli Astala Ensio Laine
33972: Raila Aho
33973: 1990 vp. 925
33974:
33975: Toivomusaloite n:o 865
33976:
33977:
33978:
33979:
33980: Jokinen ym.: Turun ja Helsingin välisen rautatien sähköistä-
33981: misestä
33982:
33983:
33984: Eduskunnalle
33985: Liikenteen aiheuttamat saasteet leviävät ja Turun välinen rautatie sähköistetään ja
33986: Etelä-Suomen alueella aiheuttaen haittaa niin rakennetaan kaksiraiteiseksi ensi tilassa. Tä-
33987: viljan viljelylle kuin vihannesten ja juurikas- män seurauksena liikenne tulisi suurelta osin
33988: vien kasvatukselle. Saastepitoisuudet ylittä- siirtymään rautatielle, mikä samalla vaikut-
33989: vät sallitun rajan kaikkialla valtateiden var- taisi ratkaisevasti luonnon ja viljelysten saas-
33990: silla, joissa viljelyä tapahtuu teiden läheisyy- teiden vähenemiseen. Samalla liikenneturval-
33991: dessä. lisuus parantuisi ratkaisevasti. Kaksiraitei-
33992: Tähän vakavasti uhkaavaan ja kansalais- nen rataväylä voisi hoitaa myös alueen maa-
33993: ten terveyttä vaaraotavaan kehitykseen tulisi seudun liikennetarpeita kokonaan toisella ta-
33994: puuttua kieltämällä elintarvikkeiden kasva- voin kuin nykyinen. Nykyisin junat ajavat
33995: tus moottori- ja muiden vilkkaasti liikennöi- pysähtymättä ohi suurtenkin liikekeskusten
33996: tyjen teiden tuntumassa. ja pakottavat yksityisautoilun ympäristöä va-
33997: Raideliikenteen kehittämisen kautta ja hingoittavan toiminnan lisääntymään.
33998: avulla voitaisiin tätä vakavaa uhkatekijää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33999: torjua. Varsinkin Turun ja Helsingin välisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34000: henkilö- ja tavaraliikenteen siirtäminen ny-
34001: kyistä enemmän rautatielle olisi tervetullut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34002: ratkaisu. Siksi olisikin tämän maamme vilk- menpiteisiin Turun ja Helsingin välisen
34003: kaimmin liikennöidyn alueen raideliikenne- rautatien sähköistämiseksi ja rakenta-
34004: palveluja kehitettävä ajan vaatimuksia vas- miseksi kaksiraiteiseksi.
34005: taavalle tasolle. Se edellyttää, että Helsingin
34006: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34007:
34008: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Raila Aho
34009: Ensio Laine Pekka Leppänen Lauha Männistö
34010: 926 1990 vp.
34011:
34012: Toivomusaloite n:o 866
34013:
34014:
34015:
34016:
34017: Jokinen ym.: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitta-
34018: vista lainsäädäntötoimenpiteistä
34019:
34020:
34021: Eduskunnalle
34022: Liikennerikkomukset ovat huolestuttavasti tietoa, jota nykyinen turvallinen liikenne
34023: lisääntyneet Suomessa. Tämä kehitys on joh- edellyttää. Siksi liikennepoliittisen vastuun
34024: tanut myös liikenneonnettomuuksien jyrk- aikaansaamista on vahvistettava lainsäädän-
34025: kään kasvuun. Nykyinen lainsäädäntömme ei nön avulla. LiikennerikkomusteD tulisi joh-
34026: enää vastaa näihin vakaviin haasteisiin. Au- taa välittömästi uudelleen määrättävään tent-
34027: tojen käyttö lisääntyy jatkuvasti ja samalla tiin ja ajo kokeeseen, räikeimmissä tapauksis-
34028: onnettomuusriski kasvaa, koska lainsäädän- sa kortin hyllyttämiseen määräajaksi.
34029: tö ei seuraa ajan vaatimuksia. Liikennekult- Valitettavan yleiseksi muodostunut huma-
34030: tuurin lasku johtuu osaltaan myös siitä, että lassa ajaminenkaan ei rajoitu enää viikonlop-
34031: tarvittavaa liikenneopetusta ei anneta mil- puihin. Tämän tosiasian tulisi vihdoinkin ha-
34032: lään peruskoulutuksen tasolla. Kuitenkin vahduttaa lainsäätäjät, jotta tämä todellinen
34033: näin välittömästi jokaista kansalaista kosket- vaara voitaisiin poistaa liikenteestä.
34034: tavaa opetusta olisi tuntuvasti tehostettava. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
34035: Enää ei riitä se, että liikenneopetus on yksi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34036: tyisen yrityksen vastuulla. Jokaisen kansalai-
34037: sen tulisi tuntea kaikkien moottoriajoneuvo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34038: jen toimintaperiaatteet ja ominaisuudet. menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
34039: Esim. tavallinen suomalainen koululainen ei kaansaamiseksi, jolla nykyinen holtitto-
34040: tiedä edes sitä, että liukkaalla kelillä ei autoa muus ja piittaamattomuus liikenteessä
34041: voi pysäyttää lyhyellä matkalla. Ajokortin voidaan poistaa.
34042: saaminen ei vielä anna sitä välttämätöntä
34043: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34044: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Asko Apukka
34045: Raila Aho Heli Astala Ensio Laine
34046: Vappu Säilynoja Pekka Leppänen
34047: 1990 vp. 927
34048:
34049: Toivomusaloite n:o 867
34050:
34051:
34052:
34053:
34054: Jokinen ym.: Joukkoliikenteen toimivuuden parantamisesta
34055:
34056:
34057: Eduskunnalle
34058: Joukkoliikenteen tukeminen jää edelleen linja-autot odottamaan pitkiäkin aikoja jo-
34059: toisarvoiseen asemaan, vaikka kaikki nyky- nossa, kun yksin henkilöautossaan istuvat
34060: kehityksen näkymät vaativat huomion kiin- yksityisautoilijat tukkivat liikenneväylät
34061: nittämistä nimenomaan joukkoliikenteen tu- Tämä lisää esim. työmatkaan käytettyä aikaa
34062: kemiseen. kohtuuttomasti. Tämänlaatuinen viivytys oli-
34063: Kaikissa maissa, joissa liikenne voimak- si poistettavissa päivittäin kymmeniltä tuhan-
34064: kaasti lisääntyy, on kiinnitetty erityistä huo- silta kansalaisilta, jos joukkoliikenteelle mää-
34065: miota joukkoliikenteen palvelujen tehostami- rättäisiin omat väylät. Kaikki sellaiset toi-
34066: seen. Suomi on tässä suhteessa edelleen kehi- menpiteet, joilla nykyistä todella kelvotonta
34067: tysmaa, ja lisäksi liikennekulttuuri on muu- liikennepolitiikkaa voitaisiin korjata, ovat
34068: toinkin häpeäksi maallemme. Siitä kertovat ajankohtaisia.
34069: mm. huolestuttavasti kasvaneet onnetto- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
34070: muustilastot. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34071: Liikenteen aiheuttamien saasteiden määrä
34072: yltää jo huolestuttaviin lukuihin kaikissa suu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34073: rimmissa kaupungeissa, mutta tilannetta pa- menpiteisiin joukkoliikenteen toimivuu-
34074: rantavat toimet viipyvät. Varsinkin ruuhka- den parantamiseksi kaikin käytettävissä
34075: aikoina joutuvat matkustajia täynnä olevat olevin keinoin.
34076: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34077: Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö Pekka Leppänen
34078: Raila Aho Asko Apukka Heli Astala
34079: Ensio Laine Vappu Säilynoja
34080: 928 1990 vp.
34081:
34082: Toivomusaloite n:o 868
34083:
34084:
34085:
34086:
34087: Joutsensaari: Turun ja Helsingin välisen valtatien n:o 1 perus-
34088: korjauksesta
34089:
34090:
34091: Eduskunnalle
34092: Turun ja Helsingin välinen maantieyhteys, nen on eduskunnan tahdon vastaisesti siirret-
34093: valtatie n:o 1, Euroopasta Suomeen tapahtu- ty epämääräiseen tulevaisuuteen.
34094: van maantieliikenteen valtaväylä, on liiken- Viimeisen tieviranomaisten suorittaman
34095: teellisesti vaarallinen. Sitä on rakenteellisesti tutkimuksen mukaan liikenteen määrä tällä
34096: viimeksi parannettu 1950-luvun alussa. Lii- tieosuudella kasvaa vuosittain noin 22 %.
34097: kenteen määrä tällä tieosuudella on kasvanut Todellisuuspohjaisina ei voida pitää niitä
34098: suuriin lukuihin, kaluston painot ovat lisään- väittämiä, joiden mukaan raideliikenteen ke-
34099: tyneet ja niiden myötä on tien vaarallisuus hittämisellä voitaisiin aikaansaada merkittä-
34100: myös suuren ulkomaalaisliikenteen myötä li- vää kevennystä tämän maantieosuuden hy-
34101: sääntynyt. väksi.
34102: Eduskunta on valtion vuoden 1990 tulo- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
34103: menoarviossa osoittanut 15 miljoonan mar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34104: kan määrärahan moottoritien rakentamisen vomuksen,
34105: aloittamiseksi välillä Turku-Paimio. Tievi-
34106: ranomaiset olivat valmiudessa aloittamaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34107: rakennustyön heti kuluvan vuoden alkupuo- miin Turun ja Helsingin välisen tienra-
34108: lella. Hanke poistettiin kuitenkin valtioneu- kennustyön aloittamiseksi välittömästi
34109: voston päätöksellä työohjelmasta ja näin tä- ja sen vuotuisen toteuttamisen aikatau-
34110: män erittäin tärkeän tieyhteyden rakentami- lun lyhentämiseksi.
34111: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34112: Gunnar Joutsensaari
34113: 1990 vp. 929
34114:
34115: Toivomusaloite n:o 869
34116:
34117:
34118:
34119:
34120: Joutsensaari: Tie- ja vesirakennuslaitoksen rakennushankkei-
34121: den aloittamisesta Turun ja Porin läänissä
34122:
34123:
34124: Eduskunnalle
34125: Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1990 määrä lisääntynyt ja lisääntyy jatkuvasti ra-
34126: tulo- ja menoarviossa määrärahat useiden hoitustilanteen kiristäessä yksityistä raken-
34127: tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun ja Porin nustoimintaa. Juuri työllisyysnäkökohdat
34128: läänin alueella olevien tärkeiden kohteiden edellyttäisivät valtion käynnistävän omia ra-
34129: rakentamiseksi. Joukossa on tienrakennus- kennushankkeitaan helpottamaan läänin vai-
34130: töitä sekä myös varsinaista talonrakennusta, keaa tilannetta.
34131: joista merkittävä on Turun kaupungissa to- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
34132: teutettava TVL:n varikko- ja korjaamora- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34133: kennus. vomuksen,
34134: Valtioneuvosto on vuoden 1990 työohjel-
34135: man hyväksyessään poistanut ohjelmasta että hallitus ryhtyisi erittäin kiireelli-
34136: myös edellä mainitun varikkorakennuksen. siin toimiin valtion työohjelman muutta-
34137: Muutoinkin on ohjelmaa karsittu alueellisesti miseksi siten, että eduskunnan vuodelle
34138: ankarammin verrattuna siihen, mitä muualla 1990 hyväksymässä valtion tulo- ja me-
34139: Suomessa on toteutettu. Perusteeksi on ilmoi- noarviossa tarkoitetut tie- ja vesiraken-
34140: tettu ylikuumentunut työllisyystilanne. nuslaitoksen rakennuskohteet Turun ja
34141: Tämä perustelu ei pidä paikkaansa. Muun Porin läänin alueella käynnistettäisiin
34142: muassa Turun seudulla on työnhakijoiden välittömästi.
34143: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34144: Gunnar Joutsensaari
34145: 930 1990 vp.
34146:
34147: Toivomusaloite n:o 870
34148:
34149:
34150:
34151:
34152: Joutsensaari: Turun ja Helsingin välisen kauttakulkuliikenteen
34153: ohjaamisesta Salossa
34154:
34155:
34156: Eduskunnalle
34157: Salon kaupunki on tärkeä liikenteellinen kana kehityksen hidastuminen ja lopulta sen
34158: keskus Turun-Helsingin rautatien ja maan- pysähtyminen.
34159: tien kohdalla. Kaupunkia ympäröi elinvoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
34160: mainen maaseutu, jonka keskipisteenä itse nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34161: kaupunki jatkaa kehittymistään keskeisenä vomuksen,
34162: kaupan ja muun elinkeinoelämän toteuttaja-
34163: na. Kaupungin halki kulkevan rantaradan ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34164: maantieliikenteen liittymiset varsinaiseen miin Salon kaupungin halki kulkevan
34165: kaupunkiliikenteeseen ovat muodostuneet rautatie- ja maantieliikenteen sopeutta-
34166: kaupungin kehityksen kannalta ongelmalli- miseksi kaupungin omaan liikenneverk-
34167: siksi. Mikäli näitä liikenteenisiä ratkaisuja ei koon liikenneturvallisuus-ja kaupungin
34168: saada pian kaupungin myönteisen kehittymi- kehittymisnäkökohtien mukaiseksi.
34169: sen kannalta suotuisaan ratkaisuun, on uh-
34170: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34171:
34172: Gunnar Joutsensaari
34173: 1990 vp. 931
34174:
34175: Toivomusaloite n:o 871
34176:
34177:
34178:
34179:
34180: Joutsensaari: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitta-
34181: vista toimenpiteistä
34182:
34183:
34184: Eduskunnalle
34185: Liikenneturvallisuus Suomessa on olennai- koksentekijä ei itse pidä kovin suurena syn-
34186: sesti huonontunut. Liikenneonnettomuuksis- tinä. Lain kunnioitus on siten vähentynyt ja
34187: sa kuolleiden ihmisten lukumäärä on jyrkästi lainsäätäjän on mitoitettava näistä rikoksista
34188: noussut ja onnettomuuksien lukumäärä li- tuomittavat rangaiustusseuraamukset niin,
34189: sääntynyt. Suomen maanteillä eletään hyvin että rangaistusten ennalta ehkäisevä vaikutus
34190: turvatonta aikaa. tehostuu. Ajoneuvon menettämisseuraamus
34191: Liikenneonnettomuuksien syynä ovat Suo- on vaikea asia, mikä johtuu siitä, ettei sitä
34192: messa huono tiestö, verotussyiden johdosta tasapuolisesti voida kohdistaa erilaisiin omis-
34193: huonokuntoinen kalusto ja kuljettajien alhai- tussuhteisiin. Ajokiellot on määrättävä riittä-
34194: nen ajomoraali. Olemme liian nuori autokan- vän pitkiksi.
34195: sa, ja henkilökohtaiset tunnelataukset tulevat Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
34196: hyvin usein näkyviin liikenteessä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34197: Rattijuopumuksia koskeva rangaistuskäy- vomuksen,
34198: täntö on vuosikymmenten aikana vaihdellut
34199: hyvin suuresti. Kun 1960-luvulta 1970-luvun että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34200: puoliväliin tuomittiin pääasiassa ehdottomia miin liikennerikosten, erityisesti ratti-
34201: vankeusrangaistuksia, jotka sovitettiin erityi- juopumusten, estämiseksi ja rangaistus-
34202: sissä työpalvelua suorittavissa rangaistuslai- seuraamusten tehostamiseksi sekä myös
34203: toksissa, siirryttiin 1970-luvun loppupuolella tiestön rakentamiseksi nykyaikaista
34204: ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja oheis- ajoneuvoliikennettä vastaavaksi, minkä
34205: sakkoihin, joiden rikoksia ehkäisevä vaikutus lisäksi autoverotusta tulee kehittää si-
34206: on ollut hyvin heikko. ten, että se edistäisi turvallisten autojen
34207: Rattijuopumuksista on yhä ilmeisimmin saamista vuosi vuodelta lisääntyvään
34208: tullut taparikollisuus, johon syyllistymistä ri- maantieliikenteeseen.
34209: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34210: Gunnar Joutsensaari
34211: 932 1990 vp.
34212:
34213: Toivomusaloite n:o 872
34214:
34215:
34216:
34217:
34218: Joutsensaari: Paikallisradioiden taajuustaulujen saamisesta
34219: tienvarsille
34220:
34221:
34222: Eduskunnalle
34223: Maassamme on useiden eri tahojen toimes- tieto oli hyödyllinen, ja 77 % katsoi, että
34224: ta otettu esille lukuisiksi lisääntyneiden pai- pelkkä taajuustunnus riittää ilman lisäselvi-
34225: kallisradioiden taajuustaulujen saaminen tei- tyksiä.
34226: den varsiin. Tämä olisi varsin hyödyllistä, Edellä olevat tutkimustulokset puoltavat
34227: sillä tällä hetkellä teillä liikkuvat eivät pysty omalta osaltaan sitä, että teidemme varsille
34228: mistään saamaan selville kyseisellä alueella tulisi kiireellisesti saada selkeät paikallisra-
34229: toimivan paikallisradion kuuluvuustaajuutta. dioiden taajustaulut. Tämä tulisi parhaiten
34230: Kansainvälisesti asia on yleensä hoidettu tei- suoritetuksi TVL:n toimesta, kunhan tarkoi-
34231: den varsilla olevilla näkyvillä taajuustauluil- tusta varten varattaisiin riittävät määrärahat
34232: la. Kyseinen käytäntö olisi tervetullut myös valtion budjettiin.
34233: Suomeen, sillä paikallisradioita on jo tällä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
34234: hetkellä useita kymmeniä ja määrä on jatku- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34235: vassa kasvussa. vomuksen,
34236: Lahden MM-kisojen yhteydessä TVL teki
34237: oman kyselynsä, joka koski autoilijoiden ra- että hallitus ottaisi valtion vuoden
34238: dionkuuntelua yleisemmin. Paikallisradioliit- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
34239: to teki kyselynsä suhtautumisesta taajuustau- tävät määrärahat paikallisradioiden
34240: luihin ja näistä kyselyistä on jo tietoa olemas- laajuustaulujen pystyttämiseksi teiden
34241: sa. Haastatelluista noin 300 autoilijasta varsille.
34242: 81,8 % oli sitä mieltä, että taulun antama
34243: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34244:
34245: Gunnar Joutsensaari
34246: 1990 vp. 933
34247:
34248:
34249: Toivomusaloite n:o 873
34250:
34251:
34252:
34253:
34254: Juhantalo ym.: Liikenneturvallisuuden parantamisesta
34255:
34256:
34257: Eduskunnalle
34258: Liikenneturvallisuus Suomessa parani on parempi ja turvallisempi autokanta. Lii-
34259: koko 1980-luvun alkupuolen, mutta liiken- kenneturvallisuudessa emme pääse Ruotsin,
34260: teen onnettomuudet alkoivat lisääntyä vuosi- Englannin, Hollannin ja Norjan turvallisuus-
34261: kymmenen loppua kohti. Tilastotietojen mu- tasolle, ellei autokantaa saada nykyistä pa-
34262: kaan vuosikymmenen puolivälin jälkeen lii- remmaksi ja turvallisemmaksi.
34263: kenteen henkilövahingot lisääntyivät selvästi Liikenneturvanisu uden parantamiseksi
34264: autokannan ja ajosuoritteen kasvua nopeam- tarvitaan rinnakkaisia toimia. Liikennetur-
34265: mm. vallisuutta edistävää koulutusta on lisättävä
34266: Viimeisten 10 vuoden aikana autonkuljet- ja liikenteeseen suhtautumista on muokatta-
34267: tajien ja matkustajien kuolemaan johtaneiden va vastuullisemmaksi. Keskittymisen puute ja
34268: onnettomuuksien määrät ovat selvästi lisään- olosuhteisiin nähden liian kova vauhti ovat
34269: tyneet. Onnettomuustyypeistä kohtaamison- tutkimusten mukaan keskeisimmät onnetto-
34270: nettomuudet ja tieltäsuistumiset edustavat jo muuksien syntymiseen vaikuttavat tekijät.
34271: lähes puolta kuolemaan johtaneista onnetto- Välinpitämättömyyttä muita tiellä liikkujia
34272: muuksista. Risteysonnettomuudet ovat vii- kohtaan osoittaa myös kasvussa oleva ratti-
34273: meisen vuoden aikana lisääntyneet, mutta juoppojen määrä. Liikenneraittiuden kohen-
34274: ohitusonnettomuuksien määrä on pysynyt tamiseksi on tehtävä vastuuta korostavaa
34275: suunnilleen ennallaan. kasvatustyötä.
34276: Liikennekulttuurissa heijastelevat samat Liikennevirtojen kasvaessa taajamien lii-
34277: asenteiden muutokset, mitkä yhteiskunnassa kenteen ongelmat ovat lisääntyneet nopeasti ..
34278: ovat laajemminkin nähtävissä, elämän rytmi Etenkin koulujen ja oppilaitosten ja suurum
34279: on muuttunut yhä kiireisemmäksi ja turhia työpaikkojen lähistöjen liikenneympäils'tön
34280: riskejä otetaan entistä helpommin. Viimei- rakentamisessa kunnat ovat jääneet yksin.
34281: sen vuoden aikana tieliikenteessä kuolleiden Kevyen liikenteen väylät ja eritasoliittymät
34282: määrä lisääntyi arvioiden mukaan noin sekä paikoitusalueet ovat monin paikoin jää-
34283: sadalla ja loukkaantuneiden määrä noin neet rakentamatta. Taajamien liikenneratkai-
34284: 1 500:lla. Kaikkiaan poliisille ilmoitettiin sujen suunnitteluun ja toteuttamiseen olisi
34285: onnettomuuksia viime vuonna 49 500. Suh- saatava nykyistä enemmän valtion tukea.
34286: teessa eniten viime vuoden aikana lisääntyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34287: vät polkupyöräilijöiden ja jalankulkijoiden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34288: kuolemaan johtaneet onnettomuudet. vomuksen,
34289: Autoverotuksessa olisi siirryttävä nykyistä
34290: enemmän auton hankintaverotuksesta suori- että hallitus osoittaisi lisää valtion-
34291: teverotukseen. Autoverotuksen porsaanrei- apua kuntien liikenneturvallisuutta edis-
34292: kien paikkauksesta olisi päästävä asteittai- tävien ratkaisujen suunnitteluun ja to-
34293: seen autoveron alentamiseen. Jokaisessa mei- teuttamiseen.
34294: dän liikennettämme turvallisemmassa maassa
34295: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34296:
34297: Kauko Juhantalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Mauri Pekkarinen
34298: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
34299: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen
34300: 934 1990 vp. - TA n:o 873
34301:
34302: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki
34303: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Annikki Koistinen
34304: Heikki Kokko Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari
34305: Matti Maijala Kalevi Mattila Einari Nieminen
34306: Seppo Pelttari Hannele Pokka Pekka Puska
34307: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
34308: Pauli Saapunki Aapo Saari Kimmo Sarapää
34309: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
34310: Taisto Tähkämaa Jukka Vihriälä Johannes Virolainen
34311: Matti Väistö Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen
34312: 1990 vp. 935
34313:
34314: Toivomusaloite n:o 874
34315:
34316:
34317:
34318:
34319: Jurva ym.: Piirron ja Polvenkylän välisen paikallistien perus-
34320: korjauksesta Kurikassa
34321:
34322:
34323: Eduskunnalle
34324: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34325: Kurikan kunnassa kulkee paikallistie Piirto vomuksen,
34326: -Polvenkylä. Tie on tällä hetkellä erittäin
34327: heikossa kunnossa ja kelirikkoaltis. Tiellä on että hallitus ottaisi valtion vuoden
34328: kuitenkin erittäin suuri merkitys kylän asuk- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
34329: kaiden kannalta ja sillä on kohtalaisesti lii- rärahat Piirron ja Polvenkylän välisen
34330: kennettä. Tämän takia tie tulisi saada pikai- paikallistien peruskorjaamiseksi Kuri-
34331: sesti peruskorjattua ja levennettyä. kassa.
34332: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34333: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34334:
34335: Marita Jurva Heikki Riihijärvi
34336: Pentti Kettunen Lea Mäkipää
34337: Tina Mäkelä
34338: 936 1990 vp.
34339:
34340: Toivomusaloite n:o 875
34341:
34342:
34343:
34344:
34345: Järvenpää: Maanteiden suolauksen rajoittamisesta
34346:
34347:
34348: Eduskunnalle
34349: Päätiestömme on linjattu kaikissa niissä rakennettu niin, että ne profiililtaan ovat
34350: tapauksissa, joissa se on ollut mahdollista, muuttuneet turvallisemmiksi. Myös auton-
34351: helposti rakennettavien harjualueiden kautta. renkaiden kitkakertoimet ovat onnistuneen
34352: Nämä samat alueet ovat myös tärkein pohja- tuotekehittelyn vuoksi nousseet. Nämäkin
34353: vesivarantomme. Maanteiden suolaus on nyt seikat osaltaan puoltavat suolauksesta luopu-
34354: johtamassa tilanteeseen, joka saattaa aiheut- mista.
34355: taa korvaamattomia haittoja pohjavesillem- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
34356: me. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34357: Tietyissä äärimmäisen vaikeissa keliolo- muksen,
34358: suhteissa suolaus vastaisuudessakin tulee ra-
34359: joitetusti sallia, mutta viime vuosien käytän- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34360: nön mukaisesta maanteiden ylimitoitetusta maanteiden suolauksen saliimiseksi vain
34361: suolauksesta on luovuttava. tietyissä erityisen vaikeissa keliolosuh-
34362: Maanteitämme on viime vuosien aikana teissa.
34363: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34364: Heikki Järvenpää
34365: 1990 vp. 937
34366:
34367: Toivomusaloite n:o 876
34368:
34369:
34370:
34371:
34372: Jäätteenmäki ym.: Autokoulun teoriaopetuksen antamisesta
34373: keskiasteen oppilaitoksissa valionaisena oppiaineena
34374:
34375:
34376: Eduskunnalle
34377: Useimmille nuorille ajokortti on kallis si- täminen keskiasteen oppilaitosten valinnai-
34378: joitus. Vähintään kuusituhatta markkaa seksi oppiaineeksi vähentäisi kustannuksia
34379: maksava ajokortti on usein, varsinkin maa- nuorten osalta huomattavasti.
34380: seudulla, lähes välttämätön. Ajokorttia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34381: hankkiessaan nuoret ovat yleensä opiskele- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34382: massa keskiasteen oppilaitoksissa. Nuorten vomuksen,
34383: taloudellinen tilanne ei silloin ole paras mah-
34384: dollinen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34385: Autokoulujen korkeat hinnat on lisäksi autokoulun teoriaopetuksen siirtämi-
34386: usein sovittu eri autokoulujen kesken. Lähes seksi keskiasteen oppilaitosten valinnai-
34387: monopolimainen hintapolitiikka ei palvele seksi oppiaineeksi.
34388: kuluttajan etua. Autokoulun teoriaosan siir-
34389: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34390: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää Mirja Ryynänen
34391:
34392:
34393:
34394:
34395: 62 200136P
34396: 938 1990 vp.
34397:
34398: Toivomusaloite n:o 877
34399:
34400:
34401:
34402:
34403: Kalliomäki ym.: Poikittaisen raideliikenteen lisäämisestä pää-
34404: kaupunkiseudulla
34405:
34406:
34407: Eduskunnalle
34408: Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelu- teyksiä ei suunnitelmassa ole riittävästi ar-
34409: kunta sai kuluvan vuoden alussa valmiiksi vostettu. Erityisesti tämä koskee raideliiken-
34410: suosituksensa seudun tärkeistä liikenneinves- neratkaisuja.
34411: toinneista ulottuen aina vuoteen 2010. Ar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34412: vioitu rahoitustarve on n. 11 mrd. markkaa, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34413: ja investoinnit painottuvat ajallisesti siten, vomuksen,
34414: että 1990-luvulla on painopiste tieinvestoin-
34415: neissa ja sen jälkeen raideinvestoinneissa. että hallitus tehdessään pääkaupunki-
34416: Suunnitelma näyttää perusratkaisultaan seudun suuriin liikenneinvestointeihin
34417: edelleen tukeutuvan niin sanotun sormimal- liittyviä päätöksiä kiinnittäisi huomiota
34418: lin toimivuuteen. Liikenneväyliä ja sen mu- poikittaisen raideliikenteen suomiin
34419: kaisesti seudullisen yhdyskuntarakenteen etuihin joukkoliikennöintiä, yhdyskun-
34420: kehittämistä katsotaan liiaksi Helsingin nä- ta- ja työpaikkarakenteen tervehdyttä-
34421: kökulmasta. Pendelöintiliikennettä ja seudun mistä, ympäristöarvoja ja taloudelli-
34422: kuntien työpaikkaomavaraisuutta tasaavia, suutta ajatellen.
34423: joukkoliikenteellisesti toimivia poikittaisyh-
34424: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34425:
34426: Antti Kalliomäki Jussi Ranta
34427: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen
34428: Tarja Kautto
34429: 1990 vp. 939
34430:
34431: Toivomusaloite n:o 878
34432:
34433:
34434:
34435:
34436: Kankaanniemi ym.: TVL:n tiepiirien päätösvallan lisäämisestä
34437:
34438:
34439: Eduskunnalle
34440: Eräissä tiepiireissä koetaan ongelmana se, denosalta tämä taso on tiepiiri. Valtakunnal-
34441: että teiden rakentamisrahojen käyttö tiepiirin listen päätiehankkeiden rahoitus tulisi samal-
34442: sisällä on sidottu joko valtion budjetissa tai la eriyttää piirien rahoitusosuuksista niin,
34443: muutoin annetuilla sitovilla ohjeilla ja mää- että ne eivät vähentäisi piirin muiden tieraho-
34444: räyksillä. Tästä syystä viime aikoina on esi- jen määrää.
34445: merkiksi Keski-Suomen tiepiirissä jouduttu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34446: aloittamaan eräs suuri päätiehanke, jonka nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34447: rakentaminen ei olisi niin kiireellinen kuin muksen,
34448: monet alemmanasteiset tiehankkeet.
34449: Tiukasti keskitetty päätösvalta ei ole sopu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
34450: soinnussa nykyisen hallintokulttuurin kans- joilla TVL:n tiepiirien itsenäistä pää-
34451: sa. Päätösvalta tulee antaa sinne, missä asiat tösvaltaa määrätä teiden rakentamis-
34452: ja tarpeet parhaiten tunnetaan. Tiehankkei- kohteista lisätään.
34453: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34454: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
34455: Sauli Hautala Jorma Fred
34456: Eeva-Liisa Moilanen
34457: 940 1990 vp.
34458:
34459: Toivomusaloite n:o 879
34460:
34461:
34462:
34463:
34464: Kankaanniemi ym.: Valtatien n:o 13 peruskorjauksesta Keski-
34465: Suomessa
34466:
34467:
34468: Eduskunnalle
34469: TVH:n päätieverkkosuunnitelmissa on Tien luokituksen alentamissuunnitelmat
34470: kaavailtu nykyisen valtatien n:o 13 alenta- tulee hylätä. Valtatietä n:o 13 tulee mahdol-
34471: mista valtakunnallisen pääväylän asemasta lisimman pian perusparantaa mm. Saarijär-
34472: alempaan luokkaan. Tämä olisi tuntuva hei- ven ja Karstulan alueella.
34473: kennys tämän tärkeän tien vaikutusalueella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34474: Valtatie n:o 13 johtaa Kokkolasta Jyväskylän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34475: kautta Lappeenrantaan. Se luo toimivan yh- muksen,
34476: teyden Pohjanlahden rannikolta aina itärajan
34477: taakse Viipuriin ja edelleen syvemmälle Neu- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
34478: vostoliittoon. Se on todellinen tulevaisuuden valtatie n:o 13 kokonaisuudessaan ja
34479: tie. erityisesti Jyväskylän ja Kokkolan väli-
34480: Keski-Suomessa valtatiellä n:o 13 on kor- seltä osuudelta säilytettäisiin valtakun-
34481: vaamattoman suuri merkitys mm. Saarijär- nallisena pääväylänä ja ryhdyttäisiin pi-
34482: ven kaupungille sekä Karstulan ja Kyyjärven kaisesti tien perusparannustöihin Keski-
34483: kunnille. Samoin Keski-Pohjanmaan alueelle Suomessa.
34484: tie on elintärkeä.
34485: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34486:
34487: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen Sakari Knuuttila
34488: 1990 vp. 941
34489:
34490: Toivomusaloite n:o 880
34491:
34492:
34493:
34494:
34495: Kankaanniemi ym.: Postipalvelujen turvaamisesta haja-asutus-
34496: alueilla
34497:
34498:
34499: Eduskunnalle
34500: Maassamme on monia haja-asutusalueiden vuustavoitteita ei postitoimene saa asettaa,
34501: postitoimipaikkoja lakkautettu viime vuosi- jotka edellyttävät palveluiden lopettamista.
34502: na. Perinteisesti yhteiskunnan peruspalveluk- Postin nykyiset toimipaikan kannattavuus-
34503: si mielletyn postipalvelun lopettaminen koe- vaatimukset ovat liian suuret.
34504: taan aina kipeänä iskuna sitä aluetta koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34505: taan, jossa lakkautus tapahtuu. Usein postin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34506: lakkauttaminen on se päätös, joka vie kylältä muksen,
34507: viimeisenkin toivon valoisammasta tulevai-
34508: suudesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34509: PTL:n tulee perustaa uusia postitoimipaik- postin palveluvarustuksen parantami-
34510: koja ja turvata nykyisten toiminta. Postin seksi haja-asutusalueilla ja postitoimi-
34511: palvelu on julkinen peruspalvelu, joka tulee paikkojen sulkemisen estämiseksi.
34512: turvata kaikkialla maassa. Sellaisia tuotta-
34513: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34514:
34515: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
34516: Sauli Hautala Jorma Fred
34517: Eeva-Liisa Moilanen
34518: 942 1990 vp.
34519:
34520: Toivomusaloite n:o 881
34521:
34522:
34523:
34524:
34525: Kauppinen ym.: Kokonaisvaltaisen liikennepoliittisen suunni-
34526: telman laatimisesta
34527:
34528:
34529: Eduskunnalle
34530: Maamme tarvitsee toimivan, taloudellisen, tyistä syytä kiinnittää huomiota, koska rin-
34531: tarkoituksenmukaisen ja toisiaan täydentä- nakkaiset investoinnit rasittavat vain talou-
34532: vän liikenteellisen kokonaisuuden. dellisesti eikä mitään liikenteen aluetta saada
34533: Kuitenkin maassamme kehitetään maan- kokonaisuutta palvelevaksi toiminnaksi.
34534: tiestöä, raideliikennettä, vesiliikennettä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34535: lentoliikennettä verraten itsenäisinä osina. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34536: Pienenä kansana ja harvaanasuttuna maana
34537: tarvitsisimme mitä pikaisimmin kokonaisval- että hallitus ryhtyisi toimiin koko-
34538: taisen liikennepoliittisen suunnitelman sekä naisvaltaisen liikennepoliittisen suunni-
34539: liikenteellisten hallinnollisten osien läheistä telman luomiseksi ja samalla veivoittaisi
34540: yhteistyötä, vailla keskinäistä kilpailua sa- eri liikenteelliset osa-alueet kiinteään
34541: moista kuljetettavista. Yhdentyvän Euroo- yhteistyöhön.
34542: pan luomassa kilpailupaineessa on tähän eri-
34543: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34544: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
34545: Markku Lehtosaari Pirkko Ikonen
34546: Annikki Koistinen
34547: 1990 vp. 943
34548:
34549: Toivomusaloite n:o 882
34550:
34551:
34552:
34553:
34554: Kauppinen ym.: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvit-
34555: tavista toimenpiteistä
34556:
34557:
34558: Eduskunnalle
34559: Liikenneturvallisuuden kehittäminen on ten yhteydessä ei ole yleensä ottaen mahdol-
34560: tärkeää lisääntyneen ajoneuvokannan, hei- lisuuksia riittävän tarkoin tutkia nykyliiken-
34561: kentyneen liikennemoraalin ja moottoriajo- teen edellyttämää huomiointi- ja toimintano-
34562: neuvojen kehittymisen johdosta. Tieverkos- peutta kokonaisvaltaisessa tilanteessa.
34563: tomme ei ole vastaavasti kehittynyt, vaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34564: turvallisten ohituspaikkojen löytäminen on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34565: erittäin vaikeaa jo kesäkelilläkin saati sitten vomuksen,
34566: talviliikenteessä.
34567: Liikenteen viikastuessa myös ajoneuvon että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
34568: kuljettajalle asetettavat vaatimukset lisäänty- menpiteisiin turvallisten ohituspaikko-
34569: vät huomiointi- ja reagointikyvyn suhteen. jen riittäväksi rakentamiseksi sekä ajo-
34570: Varsin monilla iän myötä nämä heikkenevät. korttivaatimusten muuttamiseksi ikään-
34571: Puolestaan sillä voi olla osuutta lisääntynei- tyneiden ryhmässä siten, että heille tu-
34572: siin vakaviin onnettomuuksiin. Ikääntynyt lisi tavanomaisen lääkärintarkastuksen
34573: menehtyy myös huomattavasti vähäisempiin lisäksi suorittaa neuropsykologinen tut-
34574: vammoihin kuin nuorempi henkilö. Ajoluvan kimus.
34575: säilyttämiseksi tehtävien Iääkärintarkastus-
34576: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34577:
34578: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
34579: Markku Lehtosaari Pirkko Ikonen
34580: Annikki Koistinen
34581: 944 1990 vp.
34582:
34583: Toivomusaloite n:o 883
34584:
34585:
34586:
34587:
34588: Kauppinen ym.: Etelä-pohjoissuunnassa kulkevan valtakun-
34589: nallisen runkotien rakentamisesta
34590:
34591:
34592: Eduskunnalle
34593: Tulevaisuuden lisääntyvään nopeaan Iän itäpuolitse ja Kuopion länsipuolitse sekä
34594: maantiekuljetustarpeeseen nähden meillä ei edelleen Kajaanin länsipuolitse Rovaniemelle
34595: ole etelä-pohjoissuunnassa kansainvälistä ta- saakka.
34596: soa vastaavaa nopeaa moottoriliikennetietä. Nykyiset ja jo rakenteilla olevat tiet toimi-
34597: Tällaisen tien rakentaminen vähentäisi liiken- sivat maakunnallisina yhteysteinä ja kokoo-
34598: nekuolemia ollessaan suuremmille nopeuksil- jateinä kyseiselle valtakunnalliselle pääväy-
34599: le turvallisempi. Lisäksi se nopeuttaisi ajalli- lälle.
34600: sesti ko. suunnassa liikkumista toimien ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34601: koojatienä pitkien matkojen autolla ajossa ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34602: olisi myös omiaan tarkoituksenmukaisena vomuksen,
34603: vähentämään ympäristöön kohdistuvia pääs-
34604: töjä, koska kulkumatkat lyhenisivät tien ol- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
34605: lessa suorin mahdollinen. piteisiin etelä-pohjoissuunnassa kulke-
34606: Jotta kyseinen tie palvelisi mahdollisim- van valtakunnallisen runkotien suunnit-
34607: man suurta osaa maamme väestöä, se tulisi telemiseksi ja toteuttamiseksi.
34608: suunnata esim. Helsingistä Lahteen, Jyväsky-
34609: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34610: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
34611: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen
34612: 1990 vp. 945
34613:
34614: Toivomusaloite n:o 884
34615:
34616:
34617:
34618:
34619: Kauppinen ym.: Rautatieliikenteen kehittämisestä Savossa
34620:
34621:
34622: Eduskunnalle
34623: Koko Euroopassa eletään nopeiden ja voi- että hallitus osoittaisi tuntuvaa val-
34624: makkaiden muutosten aikaa. Tuleva kehitys tionapua Savonrata-projektin suunnit-
34625: maassamme riippu varsin oleellisesti liiken- telutyön nopeuttamiseksi viideksi vuo-
34626: teellisten olosuhteiden kehittymisestä. No- deksi ja tutkisi uusia rahoitusmahdolli-
34627: peat raideliikenneyhteydet ovat erityisen tär- suuksia valtion osuuden lisäksi täysin
34628: keitä suuren henkilökuljetuskapasiteettinsa uuden, suoraan 350 km:n tuntinopeu-
34629: johdosta. teen tähtäävän ja henkilöliikenteelle
34630: Nyt aloitettu Savonrata-projekti on tärkeä tarkoitetun Savonradan nopeaksi to-
34631: osa liikenteen kehittämistä. Sen aikataulu teuttamiseksi entisen jäädessä palvele-
34632: julkisuudessa olleiden tietojen mukaan on maan tavaran kuljetustehtäviä.
34633: nykyaikaan nähden varsin hidas.
34634: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34635: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34636: vomuksen,
34637: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34638:
34639: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
34640: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen
34641: 946 1990 vp.
34642:
34643: Toivomusaloite n:o 885
34644:
34645:
34646:
34647:
34648: Kautto ym.: Pyörähtälän-Kuivannon tieosuuden kunnosta-
34649: misesta Orimattilassa
34650:
34651:
34652: Eduskunnalle
34653: Kuivannon kylä on Orimattilan keskustaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34654: jaman jälkeen väestömäärältään kunnan suu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34655: rin talouskylä. Tieyhteydet Kuivannosta Ori- vomuksen,
34656: mattilan keskustaan ovat huonot. Orimatti-
34657: lan tasapainoisen kehityksen vuoksi tien no- että hallitus osoittaisi valtion vuoden
34658: pea kunnostaminen on tarpeen. Hankkeen 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
34659: kustannusarvio on noin 12 milj. markkaa. rärahan maantien n:o 1701 Pyörähtä-
34660: Hanke sisältyy tienpidon toimenpideohjel- län-Kuivannon tieosuuden kunnosta-
34661: maan kahtena erillisenä hankkeena. miseen.
34662: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34663:
34664: Tarja Kautto Matti Saarinen
34665: Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen
34666: 1990 vp. 947
34667:
34668: Toivomusaloite n:o 886
34669:
34670:
34671:
34672:
34673: Kekkonen: Tieliikennesuunnittelun tehostamisesta Kymen lää-
34674: nissä
34675:
34676:
34677: Eduskunnalle
34678: Kymen läänin pääteiden liikenne on kas- vallisuuden vaatimien suunnittelutarpeiden
34679: vanut ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Ties- takia olisi välttämätöntä, että Kymen tie- ja
34680: töä kuormittavat satamien, teollisuuden, vesirakennuspiirille varattaisiin v. 1991 riittä-
34681: kaupan ja muun elinkeinoelämän hyötykulje- vä suunnittelumääräraha.
34682: tukset sekä vilkas asiointi- ja matkailuliiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
34683: ne. Pääteiden kehittäminen on yksi koko nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34684: läänin kehittämisen avaintehtävistä, näin to- muksen,
34685: tesi mm. Kymi-neuvottelukunta. Pääteiden
34686: suunnittelu on monivaiheinen, paljon ympä- että hallitus ottaisi valtion vuoden
34687: ristö- ja muita erillisselvityksiä ja vaihtoehto- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
34688: jen tutkimista vaativa prosessi. tävän määrärahan Kymen tie- ja vesira-
34689: Ennen kaikkea päätiestön ja liikennetur- kennuspiirin suunnittelutarpeisiin.
34690: Helsingissä 13 päiv~nä helmikuuta 1990
34691:
34692: Antero Kekkonen
34693: 948 1990 vp.
34694:
34695: Toivomusaloite n:o 887
34696:
34697:
34698:
34699:
34700: Kettunen ym.: TVL:n Oulun ja Kainuun piirien alueella ole-
34701: vien maanteiden peruskorjauksesta
34702:
34703:
34704: Eduskunnalle
34705: TVL:n Oulun ja Kainuun piirien alueella PT 19183 Viitavaara-Heinälahti, MT 9002
34706: on paljon teitä, jotka kaipaavat kunnostusta Leväjoki-Kantola, Sotkamo, PT 19113 Ly-
34707: ja päällysteiden uusimista. Liikenteen jatku- lykylä, Puolanka, MT 8852 Mieslahti-Heik-
34708: vasti kasvaessa on välttämätöntä, että huo- kisenjoki, Paltamo.
34709: lehditaan siitä, että jo olemassa olevan ties- Oulun piiri: MT 834 Laitasaari-Ylikii-
34710: tön ei anneta rapistua, vaan kunnostus ja minki, Muhos-Ylikiiminki.
34711: päällysteiden uusiminen aloitetaan ajoissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34712: Seuraavat tieosuudet kaipaavat pikaista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34713: korjaamista:
34714: Kainuun piiri: PT 19033 Vuottolahti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
34715: Vuoreslahti, Vuolijoki-Kajaani, MT 895 joilla perusteluissa lueteltuja TVL:n
34716: Pesionkylä-Askankylä, Suomussalmi, PT Oulun ja Kainuun piirien alueella szjait-
34717: 19339 Pyyvaara, Suomussalmi, MT 913 Jun- sevia tietyök~teita aikaistettaisiin ja
34718: tusranta, Suomussalmi, MT 892 ja 891 Kive- että niitä varten otettaisiin aloitusmää-
34719: länvaara-Kyrö, Suomussalmi-Puolanka, rärahat jo valtion vuoden 1991 tulo- ja
34720: MT 874 Eevala-Mustolanmutka, Sotkamo, menoarvioesitykseen.
34721: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34722: Pentti Kettunen Annikki Koistinen
34723: Heikki Riihijärvi Marita Jurva
34724: Tina Mäkelä
34725: 1990 vp. 949
34726:
34727: Toivomusaloite n:o 888
34728:
34729:
34730:
34731:
34732: Kettunen ym.: Miilurannan-Välikylän maantien peruskorjaa-
34733: misesta Kärsämäellä
34734:
34735:
34736: Eduskunnalle
34737: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin alueeliaja Tie tulisi siis peruskorjata ja päällystää.
34738: Kärsämäen kunnassa sijaitsee Miilurannan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
34739: Välikylän tie. Tie on heikkokuntoinen ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34740: aikoinaan osittain rakennettujopa talkoovoi-
34741: min. Tietä ei ole kiirehtimisistä huolimatta että hallitus ryhtyisi toimiin niin, etti
34742: kunnostettu, vaikka tien vaikutuspiirissä valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
34743: asuu 443 henkilöä. Talouksia on 132 ja ta- vioesitykseen otettaisiin riittävät mää-
34744: louksilla yhteensä 299 ajoneuvoa. rärahat Miilurannan-Välikylän tien
34745: Tiellä liikennöivät lisäksi päivittäin kolme perusparantamisen ja päällystämisen
34746: linja-autovuoroa, maitoautot ja kauppa-au- aloittamiseksi Kärsämäen kunnassa
34747: tot. Tietä rasittavat myös puutavara- ja tule- TVL:n Keski-Pohjanmaan piirissä.
34748: va turveliikenne sekä turisti- ja muu läpikul-
34749: kuliikenne.
34750: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34751:
34752: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi Marita Jurva
34753: 950 1990 vp.
34754:
34755: Toivomusaloite n:o 889
34756:
34757:
34758:
34759:
34760: Kettunen ym.: Töykkälän yksityistien perusparantamisesta
34761: Tyrnävällä
34762:
34763:
34764: Eduskunnalle
34765: Tyrnävän kunnassa SIJaitseva Töykkälän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34766: yksityistie on heikossa kunnossa. Tie vaatisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34767: peruskorjauksen, joka vaatii huomattavia ta- muksen,
34768: lousvaroja. Kunnostuksen kalleutta lisää
34769: mm. se seikka, että tarvittavat sora-alueet että hallitus ja liikenneministeriö kä-
34770: sijaitsevat kaukana. Tienhoitokunta ei omin sittelisivät Töykkälän yksityistien tien-
34771: rahoin selviydy kunnostuksesta. hoitokunnan taholta lähiaikoina tehtä-
34772: Kunnostussuunnitelmat ovat valmiina. vää valtionavustushakemuksen pikaises-
34773: Tienhoitokunta tulee hakemaan kunnostuk- ti ja myöntäisivät tien kunnostukseen
34774: seen avustusta myös valtion varoista. Jos valtionosuuden.
34775: valtio ei varoja myönnä, niin kunnostus jää
34776: suorittamatta ja tien kunto vain jatkuvasti
34777: heikkenee.
34778: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34779: Pentti Kettunen Heikki Riihijärvi
34780: Marita Jurva Tina Mäkelä
34781: 1990 vp. 951
34782:
34783: Toivomusaloite n:o 890
34784:
34785:
34786:
34787:
34788: Kettunen ym.: Oulun-Kajaanin-Iisalmen radan sähköistä-
34789: misestä
34790:
34791:
34792: Eduskunnalle
34793: Tulevaisuutta ajatellen raskaan tavaran Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34794: kuljetuksien perussuuntana tulee olla maas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34795: samme raideliikenteen edelleen kehittäminen. muksen,
34796: Tämä todettiin myös liikennepoliittisessa se-
34797: lonteossa, joka eduskunnalle annettiin vuon- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
34798: na 1988. Kehityssuunta on perusteltu niin menpiteisiin ja varaisi riittävät määrä-
34799: teiden säästämisellä raskaalta kuormitukselta rahat valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
34800: kuin ympäristöystävällisyytensäkin takia. noarvioesitykseen Oulun-Kajaanin-
34801: Oulun läänin alueella keskeisin tavoite rai- Iisalmen radan sähköistystöiden aloitta-
34802: deliikenteen kehittämiseksi on Oulun-Ka- miseksi.
34803: jaanin-Iisalmen radan sähköistäminen.
34804: Tämä toimenpide olisi johdonmukaista jat-
34805: koa suoritetuille ja parhaillaan käynnissä ole-
34806: ville radan perusparannustöille.
34807: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34808:
34809: Pentti Kettunen Annikki Koistinen Heikki Riihijärvi
34810: Marita Jurva Tina Mäkelä
34811: 952 1990 vp.
34812:
34813: Toivomusaloite n:o 891
34814:
34815:
34816:
34817:
34818: Kettunen ym.: Paikallisradiotaajuuksien osoittamisesta liiken-
34819: nemerkeillä
34820:
34821:
34822: Eduskunnalle
34823: Viimeisten kahden vuoden aikana on olosuhteiden johdosta siellä ei onnistune
34824: maassamme aloittanut toimintansa yli viisi- sama menettely kuin muualla maassamme.
34825: kymmentä paikallisradiota. Paikallisradioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34826: den ohjelmat käsittävät paikallisten uutisten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34827: lisäksi myös informaatiota maanteiden keli- vomuksen,
34828: olosuhteista sekä mahdollisista kolareista ja
34829: muista liikennettä vaarantavista tekijöistä. että hallituksessa ja liikenneministe-
34830: Teillä liikkuvien ongelmaksi on muodostu- riössä ryhdyttäisiin pikaisesti valmiste-
34831: nut löytää omasta radiovastaanottimestaan lemaan muutosta liikennemerkkiasetuk-
34832: kunkin alueen paikallinen radioasema tai ra- seen niin, että se sallisi asettaa päätei-
34833: dioasemat. Jotta tämä ongelma poistuisi, tu- den varsille tarpeelliset paikallisradioi-
34834: lisi pääteiden varsilla olla selvä merkintä den taajuutta osoittavat merkit tai että
34835: niiden radioiden taajuuksista, jotka kullakin muita ao. säädöksiä muutettaisiin siten,
34836: alueella kuuluvat, tai siitä, minkä radion että paikallisradioiden taajuuksien
34837: kuuluvuusalueelle on tultu. Selvillä taajuus- osoittaminen riittävän selkeästi päätei-
34838: opasteilla vältettäisiin turha radion taajuuset- den varsilla olisi lain mukaan mahdol-
34839: sintä ja näin edistettäisiin myös liikennetur- lista.
34840: vallisuutta. Pääkaupunkiseudun erityis-
34841: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34842:
34843: Pentti Kettunen Annikki Koistinen Lea Mäkipää
34844: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Tina Mäkelä
34845: 1990 vp. 953
34846:
34847: Toivomusaloite n:o 892
34848:
34849:
34850:
34851:
34852: Kohijoki ym.: Kokemäen-Äetsän maantien rakentamisesta
34853:
34854:
34855: Eduskunnalle
34856: Kunnollisen maantieyhteyden rakentami- tieyhteys jatkuisi Kokemäeltä Euran-Säky-
34857: nen seudullisena tienä Äetsän kunnasta Kau- län kautta Turun suuntaan. Merkittävänä
34858: vatsan kautta Kokemäen kaupunkiin on ol- osana edellä esitetyn kaltaista tieyhteyttä
34859: lut hankkeena kauan vireillä. Turun tiepiirin Äetsän-Kokemäen tie tulisi edesauttamaan
34860: toimesta laadituissa selvityksissä ja suunnitel- suurten alueiden ja keskusten välistä vuoro-
34861: missa on uuden tieyhteyden tarkoituksenmu- vaikutusta. Sen avulla voitaisiin hyvin mer-
34862: kaisuus ja tarve todettu sanotussa suunnassa, kittävästi lisätä yritysten ja laitosten sijoittu-
34863: jossa sijaitsee yli 40 kilometrin levyinen alue mismahdollisuuksia. Samalla voitaisiin tur-
34864: ilman seudullista tieyhteyttä. Liikennemäärät vata eri alueiden jatkuvan ja tasapuolisen
34865: ja alueen asukastiheys olisivat sitä jo edellyt- kehittymisen mahdollisuudet myös tulevai-
34866: täneet. Seudullisen tien avulla tässä suunnas- suudessa.
34867: sa voitaisiin merkittävästi parantaa ja lyhen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
34868: tää kokoojaluokkaisia tieyhteyksiä. Hyvin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34869: merkittäviä kuljetustaloudellisia säästöjä saa- vomuksen,
34870: taisiin aikaan, kun Äetsän ja Kokemäen vä-
34871: linen yhteys lyhenisi nykyisestä 15 kilometril- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34872: lä eli 36:sta 21 kilometriin. Sf!.udullisen tieyhteyden Kokemäki-
34873: Uuden seudullisen tieyhteyden merkitys Aetsä rakentamissuunnitelmien loppuun
34874: korostuu sillä, että se liittyisi seudulliseen saattamiseksi sekä tien rakentamistöi-
34875: tieyhteyteen Äetsästä Vammalan kautta Ky- den aloittamisen jouduttamiseksi.
34876: röskoskelle valtatiellä n:o 3 ja seudullisena
34877: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34878:
34879: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
34880: Kalle Röntynen Timo Roos
34881:
34882:
34883:
34884:
34885: 63 200136P
34886: 954 1990 vp.
34887:
34888: Toivomusaloite n:o 893
34889:
34890:
34891:
34892:
34893: Kohijoki ym.: Katsastustoimipaikan saamisesta Parkanoon
34894:
34895:
34896: Eduskunnalle
34897: Parkanon kaupunki on Luoteis-Satakun- tot01mmnan ajokortin saamiseksi ja vielä
34898: nan talouselämän ja liikenteen vilkkain kes- erikseen sen, että katsastustoimipaikoista il-
34899: kus. Parkanoon on mm. keskittynyt talous- meisesti tullaan muodostamaan sananmukai-
34900: alueen vetovoimainen ja monipuolinen auto- sesti liikenneturvallisuustyön keskuksia toi-
34901: kaupan verkosto sekä hyvin suuri määrä mialueilleen, näyttäisi olevan tarkoituksen-
34902: autoliikennettä palvelevaa korjaamotoimin- mukaista sijoittaa pysyvä katsastustoimi-
34903: taa. paikka Parkanoon. Oman läänin alueella si-
34904: Parkanosta kuitenkin puuttuu autojen jaitsevien naapurikuntien lisäksi Parkanon
34905: myynti-, vaihto- sekä korjaustoimintaakin katsastustoimipaikan toimialueeseen näh-
34906: välittömästi palveleva autojen katsastusase- däksemme vallan hyvin voitaisiin liittää joi-
34907: ma. Aikanaan Parkanossa oli valtion toimes- takin kuntia myös naapuriläänien puolelta,
34908: ta katsastustoimintaa, mikä silloin tapahtui kuten esimerkiksi naapurikunta Kuru Hä-
34909: väliaikaisissa tiloissa. Sitä ei kuitenkaan on- meen läänin puolelta jne.
34910: nistuttu vakinaistamaan, vaan se lopetettiin Kansantaloudellisesti sekä aivan yksityistä
34911: Ikaalisten katsastusaseman valmistuttua. Sil- ihmistä ajatellen olisi tarkoituksenmukaista
34912: loin kaikki katsastustoiminta keskitettiin rakentaa kyllin tiheä katsastustoimipaikko-
34913: Ikaalisiin. jen verkosto. Siten säästyisi vuosittain suun-
34914: Katsastusaseman ja katsastustoiminnan naton määrä ajokilometrejä sekä arvokasta
34915: puuttuminen koetaan Parkanossa kuntalais- aikaa, kun katsastustoimipaikkojen palveluja
34916: ten keskuudessa hyvin suurena epäkohtana, ei tarvitsisi lähteä hakemaan kaukaa naapu-
34917: ja se myös haittaa sekä hidastaa autoalan rikaupungeista.
34918: myönteistä kehitystä. Jo nyt ja vastaisuudes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34919: sa yhä enemmän katsastusaseman puuttumi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34920: nen vaikuttaa heikentävästi liikenneturvalli- vomuksen,
34921: suustyön kehittämistä tarkoittavaan toimin-
34922: taan Parkanon kaupungissa sekä sen naapu- että hallitus ryhtyisi joutuisasti toi-
34923: rikunnissa. Ottaen huomioon autokannan menpiteisiin katsastustoimipaikan pe-
34924: ennakoitua huomattavasti voimakkaamman rustamiseksi ja sijoittamiseksi Parka-
34925: kasvun sekä koko ikäluokat kattavan tutkin- non kaupunkiin.
34926: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34927:
34928: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
34929: Kalle Röntynen Timo Roos
34930: 1990 vp. 955
34931:
34932: Toivomusaloite n:o 894
34933:
34934:
34935:
34936:
34937: Kokko: Pikavuoroyhteyden saamisesta Lappeenrannasta Ylä-
34938: maan kautta Helsinkiin
34939:
34940:
34941: Eduskunnalle
34942: Julkiset liikenneyhteydet Ylämaalta Hel- tulokseen. Saimaan Osuus-Auto on halukas
34943: sinkiin ovat heikot. Lähin rautatieasema ja hoitamaan tämän liikennöinnin, mutta sen
34944: lentokenttä ovat 35 kilometrin päässä Lap- lupa-anomukset ovat toistaiseksi kariutu-
34945: peenrannassa, jonne taas nopeita julkisia kul- neet.
34946: kuyhteyksiä ei ole. Lappeenrannan ja Vaali- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
34947: maan välisellä 1970-luvun alkupuolella val- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34948: mistuneelia tiellä ei ole aikataulun mukaista vomuksen,
34949: pikalinja-autoliikennettä lainkaan.
34950: Ylämaan kunta on useita vuosia pyrkinyt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34951: saamaan pikalinjavuoroa Lappeenrannan ja pikavuoroyhteyden saamiseksi Lap-
34952: Helsingin välille Ylämaan kautta. Tähänasti- peenrannasta Ylämaan kautta Helsin-
34953: set toimet eivät kuitenkaan ole johtaneet kiin.
34954: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34955: Heikki Kokko
34956: 956 1990 vp.
34957:
34958: Toivomusaloite n:o 895
34959:
34960:
34961:
34962:
34963: Korkia-Aho: Jyväskylän-Seinäjoen-Vaasan valtatien suun-
34964: nittelun nopeuttamisesta
34965:
34966:
34967: Eduskunnalle
34968: Vuonna 1984 liikenneministeriö teki pää- Vaasan valtatietä kehitetään edelleen. Tien
34969: töksen valtatiestä välille Vaasa-Seinäjoki- rakentaminen on perusteltua mm. siksi, että
34970: Ähtäri-Jyväskylä. Päätös merkitsee toteu- poikittainen rautatieyhteys Haapamäki-Sei-
34971: tuessaan huomattavaa etua länsi-itäsuuntai- näjoki on viime vuosina menettänyt merki-
34972: sessa kaukoliikenteessä ja antaa paremmat tystään.
34973: mahdollisuudet kehittää alueen elinolosuhtei- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
34974: ta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34975: Ähtäri on omalta osaltaan pyrkinyt edistä- muksen,
34976: mään valtatien toteuttamista laatimalla yleis-
34977: kaavan, jossa on otettu huomioon tuleva että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34978: valtatie. Jyväskylän-Seinäjoen- Vaasan valta-
34979: Toivonkin, että Jyväskylän-Seinäjoen- tien suunnittelun nopeuttamiseksi.
34980: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34981: Martti Korkia-Aho
34982: 1990 vp. 957
34983:
34984: Toivomusaloite n:o 896
34985:
34986:
34987:
34988:
34989: Korkia-Aho: Virtain-Ähtärin-Lehtimäen maantien perus-
34990: parantamisesta
34991:
34992:
34993: Eduskunnalle
34994: Tiejakson Virrat-Ähtäri-Lehtimäki- ton hyväksymä kohde Vaasan läänin yhteys-
34995: Alajärvi-Vimpeli osalta tehtiin vuoden 1989 verkon kehittämisessä. Toivon, että tiejaksoa
34996: alussa TVH:ssa päätös siitä, että ns. Suomen- kehitetään ainakin em. aikataululla. Tiejak-
34997: selkälien muodostamisesta luovutaan, mutta solla on alueen kuntien elinkeinoelämän kan-
34998: alueen tieverkkoa kehitetään seudullisena tie- nalta tärkeä merkitys. Kaikissa alueen kun-
34999: nä. nissa Vimpelissä, Alajärvellä, Lehtimäellä ja
35000: Yhdeksi kehitettäväksi tiejaksoksi katsot- Ähtärissä on voimakkaasti panostettu elin-
35001: tiin Virrat-Ähtäri-Lehtimäki. keinoelämän kehittämiseen, jolle yksi este on
35002: Vuosien 1988-1994 TVL:n Vaasan piirin heikko pohjois-eteläsuuntainen tieyhteys.
35003: toimenpideohjelmaan em. tiejaksosta sisältyy Myös alueen matkailu tarvitsee hyvää tieyh-
35004: perusparannuskohde.. maantie n:o 349 Hä- teyttä.
35005: meen piirin raja-Ahtäri vuosina 1990- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
35006: 1992. Kustannusarvio on 18,3 miljoonaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35007: markkaa: 9,5 milj. mk vuodelle 1990, 3,2 milj. muksen,
35008: mk vuodelle 1991 ja 5,6 milj. mk vuodelle
35009: 1992. Vielä julkaisemattomassa TVL:n Vaa- että hallitus ryhtY.Zsi toimenpiteisiin
35010: san piirin uudessa toimenpideohjelmassa työt tiejakson Virrat-Ahtäri-Lehtimäki
35011: aloitetaan vuoden 1991 aikana. perusparantamiseksi.
35012: Suomenselän tiestön kehittäminen on yksi
35013: Vaasan läänin seutukaavaliiton liittovaltuus-
35014: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35015:
35016: Martti Korkia-Aho
35017: 958 1990 vp.
35018:
35019: Toivomusaloite n:o 897
35020:
35021:
35022:
35023:
35024: Korkia-Aho: Henkilö- ja tavaraliikenteen palvelutason ylläpi-
35025: tämisestä Haapamäen radalla
35026:
35027:
35028: Eduskunnalle
35029: Rautateiltä on edellytetty viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
35030: kannattavaa toimintaa. Toteutetut ja suun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35031: nitteilla olevat saneeraustoimenpiteet ovat muksen,
35032: heikentäneet Haapamäen radan mahdolli-
35033: SUl;l_ksia palvella alueen liikennetarpeita. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35034: Ahtärin kaupunki toivoo, että tämä rata- Haapamäen radan henkilö- ja tavaralii-
35035: osa voisi palvella alueen henkilö- ja tavaralii- kenteen palvelukyvyn ylläpitämiseksi
35036: kenteen tarpeita edes nykyisellä tavalla ja vähintään nykyisellään.
35037: toivoo, ettei tilannetta heikennettäisi.
35038: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35039:
35040: Martti Korkia-Aho
35041: 1990 vp. 959
35042:
35043: Toivomusaloite n:o 898
35044:
35045:
35046:
35047:
35048: Kärhä ym.: Teiden maapohjien lunastusmenettelyn nopeutta-
35049: misesta
35050:
35051:
35052: Eduskunnalle
35053: Valtion vuotuiseen tulo- ja menoarvioon korvauksia vuosia. Tilannetta pahentaa li-
35054: momentille 31.24.87 varatut määrärahat ovat säksi se, että lopullisille tiekorvauksille mak-
35055: erään TVL:n virkamiehen antaman ilmoituk- settava viivästymiskorko on usein alhaisempi
35056: sen mukaan viimeisten 27 vuoden aikana kuin vuotuinen inflaation taso.
35057: lähes joka vuosi loppuneet kesken. Kysymys Jotta usko valtiovallan kykyyn hoitaa kan-
35058: on määrärahoista, joilla maanomistajille kor- salaisten asioita oikeudenmukaisesti ja tasa-
35059: vataan rakennettavan tien alle jäävät maat. puolisesti säilyisi, olisi valtiovallan taholta
35060: Muun muassa viime vuonna puheena olevat pystyttävä täyttämään viivytyksettä ne vel-
35061: määrärahat loppuivat kesken, minkä johdos- vollisuudet, jotka valtiovalta on itselleen sää-
35062: ta ainakaan Uudellamaalla maanomistajille tänyt. Kansalaisille maksettavien korvausten
35063: tulevia korvauksia ei voitu suorittaa ajallaan. jatkuva ja tahallinen viivästyttäminen muren-
35064: Varsinkin valtakunnallisten suurten teiden taa tuota luottamusta. Myös hallitusmuodos-
35065: rakentaminen tuottaa usein sivullisille suuria sa edellytetään, että valtion vuotuiseen tulo-
35066: ongelmia, joillekin se on suorastaan murhe- ja menoarvioon otetaan varainhoitovuoden
35067: näytelmä. Muun muassa parhaillaan raken- tulot ja menot.
35068: nettavan Helsingin~Hämeenlinnan mootto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35069: ritien alle jäi asukkaiden koteja, ja tien raken- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35070: taminen huononsi monen henkilön ammatin- muksen,
35071: harjoittamisen tai tuhosi kokonaan maanvil-
35072: jelystilan. On täysin kohtuutonta, että esim. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
35073: sellainen maanomistaja, jonka on ammattin- jotta yleisten teiden alle jäävät maapoh-
35074: sa jatkamiseksi hankittava muualta lisämaa- jat pystyttäisiin korvaamaan maan-
35075: ta, joutuu odottamaan valtion maksamia omistajille ilman viivästymistä.
35076: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35077: Lea Kärhä Jouni J. Särkijärvi Per-Henrik Nyman
35078: Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo Tauno Valo
35079: Markku Pohjola Matti Saarinen Marita Jurva
35080: 960 1990 vp.
35081:
35082: Toivomusaloite n:o 899
35083:
35084:
35085:
35086:
35087: Kääriäinen ym.: Savon kanavan rakentamisen vaikutusten
35088: selvittämisestä
35089:
35090:
35091: Eduskunnalle
35092: Kun Päijänteen~Keiteleen kanavan ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35093: kentaminen on alkanut, on noussut ajankoh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35094: taiseksi kysymys uuden vesireitin hyväksi-
35095: käytöstä, mm. Savon kanavan rakentamises- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
35096: ta. Savon kanavan rakentamisen vaikutuksia joilla Savon kanavahankkeen vaikutuk-
35097: ei ole selvitetty sitten 1980-luvun alun. Kui- set selvitetään niin alueen elinkeinoelä-
35098: tenkin sen vaikutukset Sisä-Savolle ja laajem- män ja työllisyyden kuin myös laajem-
35099: minkin ovat toteutuessaan mittavat. Savon man liikennepoliittisen intressin kannal-
35100: kanavahankkeen toteuttaminen on myös ym- ta.
35101: päristöpoliittisesti kestävän kehityksen mu-
35102: kainen ratkaisu.
35103: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35104:
35105: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen
35106: 1990 vp. 961
35107:
35108: Toivomusaloite n:o 900
35109:
35110:
35111:
35112:
35113: Laaksonen ym.: Päätieverkon kehittämiseen osoitettavasta
35114: erillismäärärahasta
35115:
35116:
35117: Eduskunnalle
35118: Kun tiestön kehittämistarpeet ja niihin investoinneista kohdistuu v. 1990-95 lähes
35119: käytettävissä olleet määrärahat eivät Etelä- 40 % valtatielle n:o 1. Tämän seurauksena
35120: Suomessa ole olleet keskenään oikeassa suh- Satakunnan osuus tiepiirin varoista on uh-
35121: teessa, on syntynyt tilanne, jossa alemmanas- kaavasti vähenemässä. Satakunnan liikenne-
35122: teisen tieverkon kehittäminen on kärsinyt. suorite on 35 % koko piiristä, kun määrära-
35123: Ongelma tulisi ratkaista lisäämällä päätiever- haosuus toimenpideohjelman 1989-95 nime-
35124: kon kehittämiseen erillinen määräraha nykyi- tyistä hankkeista on vain 22 %:n luokkaa.
35125: sin teiden tekemiseen osoitettujen varojen Satakunnassa on kuitenkin sekä useita suuria
35126: lisäksi. Kun valtakunnallisesti tärkeät koh- päätieverkkohankkeita että alemman tason
35127: teet rahoitettaisiin erillisvaroilla, voitaisiin tiestön paran tamistarpei ta.
35128: tiepiirikohtaisilla määrärahoilla kehittää Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35129: alueellisesti tärkeää tieverkkoa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35130: Helsingin ja Turun välillä rakennetaan
35131: 1990-luvulla valtatietä n:o 1 moottoritienä, että hallitus päättäisi osoittaa erillis-
35132: jonka kustannuksista TVL:n Turun piirin määrärahan päätieverkon kehittämi-
35133: osuus on noin kaksi miljardia. Turun piirin seen.
35134: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35135:
35136: Timo Laaksonen Heikki Rinne Raila Aho
35137: Lea Mäkipää Timo Roos Mikko Elo
35138: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Kauko Juhantalo
35139: Einari Nieminen
35140: 962 1990 vp.
35141:
35142: Toivomusaloite n:o 901
35143:
35144:
35145:
35146:
35147: Lahti-Nuuttila ym.: Huutijärven ja Raikun välisen kevyen
35148: liikenteen väylän rakentamisesta valtatielle n:o 12
35149:
35150:
35151: Eduskunnalle
35152: Aiheellisesti ja perustellusti Pirkanmaan menpiteitä, jotta se sijoittuisi maisemallisesti
35153: sairaalan henkilökuntaneuvosto on esittänyt onnistuneella tavalla osittain erittäin arkaan
35154: kevyen liikenteen väylän rakentamista valta- luontoon ja palvelisi myös hankalien liitty-
35155: tielle n:o 12 välille Huutijärvi-Raikun ris- mien parantamista.
35156: teys. Kasvavat liikennemäärät ovat jatkuvas- Tarpeellisuudestaan huolimatta kevyen lii-
35157: ti vakavina uhkina niin jalankulkijoiden kuin kenteen väylän rakentaminen ei ole vielä tie-
35158: polkupyöräilijöidenkin turvalliselle liikkumi- ja vesirakennuslaitoksen Hämeen piirin vuo-
35159: selle tällä välillä. Tieosalla liikenneonnetto- teen 1995 ulottuvassa toimenpideohjelmassa.
35160: muudet ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35161: Kevyen liikenteen määrä on mm. koko ajan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35162: muuttuvien liikkumistottumusten ansiosta muksen,
35163: sekä jalan ja polkupyörällä suoritettavien
35164: työmatkojen vuoksi enentynyt mainitulla tie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
35165: osuudella. joilla kevyen liikenteen väylän rakenta-
35166: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen minen valtatielle n:o 12 Huulijärven ja
35167: Huutijärveltä Raikkuun palvelisi kaikenikäi- Raikun välille sisällytetään tie- ja vesi-
35168: siä ihmisiä ja lisäisi merkittävästi liikennetur- rakennuslaitoksen Hämeen piirin toi-
35169: vallisuutta vilkasliikenteisellä tieosalla. Väy- menpideohjelmaan ja sen suunnittelu
35170: län rakentaminen edellyttää varsin suuria toi- aloitetaan.
35171: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35172: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi Matti Maijala
35173: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
35174: 1990 vp. 963
35175:
35176: Toivomusaloite n:o 902
35177:
35178:
35179:
35180:
35181: Lahti-Nuuttila ym.: Tampere-Pirkkalan lentoaseman laajenta-
35182: misesta
35183:
35184:
35185:
35186:
35187: Eduskunnalle
35188: Lentoliikenteen arvioidaan 1990-luvulla kansainvälistyvä liike-elämä sekä korkeakou-
35189: kaksinkertaistuvan nykytasosta noin 20 mil- lujen kansainvälinen yhteistyö ja tutkijavaih-
35190: joonaan matkustajaan vuodessa. Tästä ti- to sekä kongressitoiminta edellyttävät ny-
35191: lausliikenteen osuus on runsas viidennes. kyistä joustavammin toimivia ja monipuoli-
35192: Voimakas liikenteen kasvu ja keskittyminen sempia lentoliikenteen yhteyksiä oheispalve-
35193: Helsinki-Vantaalle ruuhkauttaa lentoaseman luineen.
35194: ja aiheuttaa miljardi-investoinnit. Liikenteen Erityisen ajankohtaisen Tampere-Pirkka-
35195: keskittämisen sijasta onkin harkittava liiken- lan lentokentän kehittämistarpeen tuo ulko-
35196: teen tarkoituksenmukaista jakamista maan maan ykkösluokan postin lajittelun siirtymi-
35197: muille lentokentille, mm. Tampere-Pirkka- nen vuonna 1990 Helsingistä Tampereen pos-
35198: laan. tin työksi.
35199: Liikenne Tampere-Pirkkalasta on viime Tampereen yliopiston tekemässä Tampere-
35200: vuosina nopeasti lisääntynyt. Nopeimmin on Pirkkalan käyttäjäkuntaa koskevassa tutki-
35201: lisääntynyt kansainvälinen liikenne, jonka muksessa on tehty laskelmia potentiaalisista
35202: kasvu vuonna 1988 oli 35 % (koko maassa käyttäjämääristä sekä selvitetty matkustajien
35203: 18 %) ja vuoden 1989 alkupuolella 25 %. ja kentän käyttöä suunnittelevien odotuksia.
35204: Nopeasti kansainvälistyvä liike-elämä, Tam- Tutkimuksen haastattelutietojen perusteella
35205: pereen ja maakunnan panostukset kongressi- yli viidennes suomalaisista olisi valmis käyt-
35206: matkailuun sekä korkeakoulujen lisääntyvä tämään Tampere-Pirkkalaa ensisijaisena läh-
35207: kansainvälisyys edellyttävät ehdottomasti ny- töpaikkana. Tätä kokonaisväestöön perustu-
35208: kyistä joustavampia ja monipuolisempia len- vaa arviota on pienennetty ottamalla huo-
35209: toliikenteen yhteyksiä oheispalveluineen. mioon lentomatkan tehneet tai sellaiselle ai-
35210: Tampere-Pirkkalan voimakasta kehittä- kovat, jolloin on saatu Tampere-Pirkkalan
35211: mistä puoltavat alue- ja työllisyyspoliittiset potentiaaliseksi tilausliikenteen käyttäjäjou-
35212: syyt, kun halutaan todella hyödyntää Tam- koksi noin 400 000 henkilöä edellyttäen, että
35213: pereen ja Pirkkalan seudun mahdollisuudet matkustajille pystytään tarjoamaan odotus-
35214: pääkaupunkiseudulle vaihtoehtoisena kas- ten mukaiset kilpailukykyiset palvelut.
35215: vualueena. Pääkaupunkiseudun erityisongel- Myönteisimmin Tampere-Pirkkalan käyt-
35216: mien toimenpideohjelman vaihtoehtoisten töön suhtaudutaan Pirkanmaan, Satakun-
35217: keskusten kehittämistä koskevissa avainkei- nan, Keski-Suomen läänin sekä Vaasan lää-
35218: noissa esitetään suorien ulkomaisten yhteyk- nin alueilta.
35219: sien toteuttamista pääkaupunkiseudun ohella Tampere-Pirkkalan lentoaseman palvelu-
35220: 1-2 muulta lentokentältä. Myös Tampereen tasoa tulisi nopeasti parantaa mm. laajenta-
35221: kaupungin voimakas panostus kongressimat- malla yleisötiloja, myös matkatavaroiden kä-
35222: kailuun, voimakkaasti kehittyvä ja nopesti sittelytiloja, joiden toimenpiteiden kustannus-
35223: 964 1990 vp. - TA n:o 902
35224:
35225: arvio on noin 10 miljoonaa markkaa. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35226: malla tulisi käynnistää kiitotien suunnittelu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35227: ja toteuttaminen niin, että kiitotie pidennet- muksen,
35228: täisiin 2,7 kilometristä 3,3 kilometriin, mikä
35229: on kustannuksiltaan noin 6 miljoonaa mark- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35230: kaa. menpiteisiin Tampere-Pirkkalan lento-
35231: aseman laajentamiseksi.
35232: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35233:
35234: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi
35235: Matti Maijala Pertti Lahtinen
35236: 1990 vp. 965
35237:
35238: Toivomusaloite n:o 903
35239:
35240:
35241:
35242:
35243: Lahti-Nuuttila ym.: Työväen Sivistysliiton Helsingin opinto-
35244: järjestön paikallisradiotoiminnan tukemisesta
35245:
35246:
35247: Eduskunnalle
35248: Kaupallisten paikallisradioiden tmmmta ja kehittäminen edellyttää yhteiskunnalta li-
35249: on maassamme käynnistynyt ehkä yllättä- säpanostusta.
35250: vänkin menestyksellisesti. Ei-kaupalliset pai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
35251: kallisradiot eivät sen sijaan taloudellisen tuen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
35252: puuttuessa ole kehittyneet todellisiksi vaih- vomuksen,
35253: toehdoiksi paikallisen tiedonvälityksen ken-
35254: tässä. Pääkaupunkiseudulla on Työväen Si- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35255: vistysliiton Helsingin opintojärjestön pyörit- Työväen Sivistysliiton Helsingin opinto-
35256: tämä Lähiradio tuonut monipuolisuutta ja järjestön paikallisradiotoiminnan ( Lä-
35257: virikkeellisyyttä paikallisradioiden ohjelma- hiradio) tukemiseksi vähintään 300 000
35258: tarjontaan, mutta sen toiminnan jatkaminen markan summalla.
35259: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35260: Pentti Lahti-Nuuttila Antti Kalliomäki Jouni Backman
35261: Risto Ahonen Raimo Vuoristo
35262: 966 1990 vp.
35263:
35264: Toivomusaloite n:o 904
35265:
35266:
35267:
35268:
35269: Laine ym.: Eri liikennemuotojen taloudellisuusvertailun suo-
35270: rittamisesta
35271:
35272:
35273: Eduskunnalle
35274: Maamme liikennepolitiikan sääntely ja oh- savertaisuus. Tämä edellyttää eri liikenne-
35275: jaaminen ei ole perustunut eri liikennemuo- muotojen taloudellisuuden, niiden ympäris-
35276: tojen keskinäisen vertailun ja edullisuuden tövaikutusten ja mahdollisten väestöpoliittis-
35277: näkökohtiin. Ratkaisevinta on ollut ennen ten seurannaisvaikutusten selvittämistä.
35278: kaikkea yksityisten liikennöitsijöiden, liiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35279: neyhtiöiden ja kunkin liikennemuodon etu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35280: näkökohtiin pohjautuva liikennepoliittinen
35281: näkökulma. Yhteiskunnan kokonaisedut että hallitus kiireellisesti selvittäisi
35282: ovat jääneet vaille riittävää huomiota. eri liikennemuotojen hyödyllisyyden ja
35283: Liikennepolitiikan toteuttamisessa tulee taloudellisuuden ottamalla huomioon
35284: ottaa huomioon liikennepalveluja käyttävien tulevaisuuden tarpeet, ympäristökysy-
35285: edut. Tärkeätä on turvata joukkoliikennepal- mykset, väestöpoliittiset vaikutukset ja
35286: velujen saatavuus ja eri liikennemuotojen ta- alueellisen tasa-arvon toteuttamisen.
35287: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35288: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
35289: Jukka Roos Marja-Liisa Löyttyjärvi
35290: 1990 vp. 967
35291:
35292: Toivomusaloite n:o 905
35293:
35294:
35295:
35296:
35297: Laine ym.: Eritasoliittymien rakentamisesta Raumaan vievälle
35298: tielle Laitilassa
35299:
35300:
35301: Eduskunnalle
35302: Rauman tien ylittävä liikenne Laitilan Asiaa ei voida enää siirtää kaukaisessa tule-
35303: kohdalla on erittäin altis liikenneonnetto- vaisuudessa toteutettavaksi. Toimenpiteisiin
35304: muuksille kaikkine siitä aiheutuvine vaaroi- tulisi ryhtyä välittömästi.
35305: neen. Tämä johtuu siitä, että vilkasliikentei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35306: sen tien ylitystä esim. Uudenkaupungin suun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35307: taan tai sieltä Laitilan keskustaan ei ole
35308: järjestetty eritasoliittymien kautta tapahtu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35309: vaksi. perusteluissa mainittujen eritasoliitty-
35310: Laitilan ja lähialueiden asukkaat ja heitä mien rakentamiseksi Rauman tielle Lai-
35311: edustavat yhteisöt ovat jo pitkään tehneet tilassa.
35312: ehdotuksia eritasoliittymien rakentamiseksi.
35313: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35314: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
35315: 968 1990 vp.
35316:
35317: Toivomusaloite n:o 906
35318:
35319:
35320:
35321:
35322: Lapiolahti ym.: Riihimäen-Forssan-Turun rautatien raken-
35323: tamisesta
35324:
35325:
35326: Eduskunnalle
35327: Rautatieliikenteen asema maassamme san kautta Turkuun. Rataosuuden valmistu-
35328: on sekä henkilöliikenteen että tavarankulje- minen nopeuttaa ja parantaa rautateiden pal-
35329: tuksenkin osalta merkittävä. On selvää myös veluja merkittävällä tavalla.
35330: se, että tulevaisuudessa niin yhteiskunnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
35331: kuin kansalaisten ja elinkeinoelämän kannal- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
35332: ta on tärkeätä kuljetusten turvallisuus, no- vomuksen,
35333: peus ja ympäristöystävällisyys sekä yleinen
35334: liikenneturvallisuuden lisääntyminen. Tällöin että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
35335: rautateiden palvelumahdollisuuksien lisäämi- menpiteisiin uuden rautatieyhteyden
35336: nen on kansantaloudellisestikin otettava ny- suunnittelun ja rakentamisen aloittami-
35337: kyistä paremmin huomioon. Rautateiden seksi Riihimäen ja Turun välille siten,
35338: palvelumahdollisuuksien lisäämiseksi on tar- että rataosuudella voitaisiin tulevaisuu-
35339: peellista uuden rautatien suunnittelun ja ra- dessa liikkua myös ns. supernopeilla
35340: kentamisen aloittaminen Riihimäeltä Fors- junilla.
35341: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35342:
35343: Arto Lapiolahti Jukka Roos
35344: Iiro Viinanen Ilkka Joenpalo
35345: 1990 vp. 969
35346:
35347: Toivomusaloite n:o 907
35348:
35349:
35350:
35351:
35352: Lehtosaari ym.: Haja-asutusalueiden teiden rakentamisen ja
35353: kunnossapidon turvaamisesta
35354:
35355:
35356: Eduskunnalle
35357: Viimeaikainen kehitys tiemäärärahojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35358: osalta on ollut päätieverkkoa suosiva. Tämä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35359: kehitys on johtanut siihen, että alempiastei-
35360: nen tieverkko on jäänyt kunnossapidon ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
35361: rakentamisen osalta liian vähälle huomiolle. ettei alempiasteinen tieverkon rakenta-
35362: Tämä kehitys on nähtävissä valtakunnas- mis- ja kunnossapitotaso laskisi päätie-
35363: samme monella alueella, mm. Mikkelin lää- verkon kustannuksella.
35364: nissä.
35365: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35366:
35367: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
35368:
35369:
35370:
35371:
35372: 64 200136P
35373: 970 1990 vp.
35374:
35375: Toivomusaloite n:o 908
35376:
35377:
35378:
35379:
35380: Lehtosaari ym.: Savonlinnan-Kolin tien rakentamisesta
35381:
35382:
35383: Eduskunnalle
35384:
35385: Välille Savonlinna-Koli ollaan suunnitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35386: lemassa ns. matkailutietä. Tämä suunniteltu kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35387: tieyhteys palvelisi alueen kuntien elinkeino-
35388: elämän ja matkailun tarpeita. Erityisen tär- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35389: keä esitelty tieyhteys olisi alueen matkailu- matkailutien perustamiseksi välille Sa-
35390: elinkeinolle. Tien vaikutuspiiriin tulisivat Itä- vonlinna-Koli.
35391: Suomen keskeisimmät matkailukohteet, joit-
35392: ten saavutettavuus paranisi huomattavasti
35393: nykyisestään.
35394: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35395:
35396: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
35397: 1990 vp. 971
35398:
35399:
35400: Toivomusaloite n:o 909
35401:
35402:
35403:
35404:
35405: Lehtosaari ym.: Postipalvelujen turvaamisesta haja-asutus-
35406: alueilla
35407:
35408:
35409: Eduskunnalle
35410: Posti- ja telelaitoksen muututtua liikelai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35411: tokseksi on laitoksen toimesta kerrottu, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35412: satoja postitoimipaikkoja tullaan maakun-
35413: nissa lakkauttamaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35414: Mikäli kaavailut toteutuvat, tulee iso mää- postipalvelujen turvaamiseksi ja työ-
35415: rä työpaikkoja eri puolilla maata purkautu- paikkojen säilyttämiseksi maakunnissa
35416: maan. Samalla postitoimipaikkojen sulkemi- eri puolilla Suomea.
35417: nen tietää palvelujen heikkenemistä laajojen
35418: kansanjoukkojen kohdalla.
35419: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35420: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen Riitta Kauppinen
35421: 972 1990 vp.
35422:
35423: Toivomusaloite n:o 910
35424:
35425:
35426:
35427:
35428: P. Leppänen ym.: Kuorma-autojen kuormia koskevien paino-
35429: rajoitusten lieventämisestä talvikausina
35430:
35431:
35432: Eduskunnalle
35433: Puutavaran kuljetuksessa käytetyistä tila- rasittaviin ylikuormiin ja ajoturvallisuuden
35434: vuuden perusteella määritellyistä laskennalli- vaaran tumiseen.
35435: sista painorajoituksista luovuttiin tämän Olisi kuitenkin aihetta selvittää, voitaisiin-
35436: vuoden alusta lukien. Painoperusteisiin kul- ko talvikautena sallia suurempien kuormien
35437: jetuksiin siirtymistä koskeva asetus annettiin kuljettaminen.
35438: vuonna 1987, mikä teoriassa antoi mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35439: suuden varautua järjestelmän muutokseen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35440: Kuorma-autoilijoille muutos on kuitenkin
35441: tuottanut ongelmia. että hallitus selvittäisi pikaisesti mah-
35442: Muutosta on perusteltu mm. sillä, että dollisuutta sallia talvikuukausina suu-
35443: tilavuuspainojärjestelmä ja siihen liittyvät ak- rempia kuorma-autojen kuormia kuin
35444: seli-, teli- ja kokonaispainojen ylitysmahdol- muina aikoina.
35445: lisuudet ovat johtaneet tie- ja siltarakenteita
35446: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35447:
35448: Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas Raila Aho
35449: Asko Apukka Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen
35450: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Ensio Laine
35451: Vappu Säilynoja
35452: 1990 vp. 973
35453:
35454: Toivomusaloite n:o 911
35455:
35456:
35457:
35458:
35459: Lindroos: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämisestä
35460:
35461:
35462: Eduskunnalle
35463: Lentoliikenteen arvioidaan 1990-luvulla sien toteuttamista pääkaupunkiseudun ohella
35464: kaksinkertaistuvan nykytasosta noin 20 mil- 1-2 muulta lentokentältä. Myös Tampereen
35465: joonaan matkustajaan vuodessa. Tästä ti- kaupungin voimakas panostus kongressimat-
35466: lausliikenteen osuus on runsas viidennes. kailuun, voimakkaasti kehittyvä ja nopeasti
35467: Voimakas liikenteen kasvu ja keskittyminen kansainvälistyvä liike-elämä, korkeakoulujen
35468: Helsinki-Vantaalle ruuhkauttaa lentoaseman kansainvälinen yhteistyö ja tutkijavaihto
35469: ja aiheuttaa miljardi-investoinnit. Liikenteen sekä kongressitoiminta edellyttävät nykyistä
35470: keskittämisen sijasta onkin harkittava liiken- joustavammin toimivia ja monipuolisempia
35471: teen tarkoituksenmukaista jakamista maan lentoliikenteen yhteyksiä oheispalveluineen.
35472: muille lentokentille, mm. Tampere-Pirkka- Erityisenajankohtaisen Tampere-Pirkkalan
35473: laan. lentokentän kehittämistarpeen tuo ulkomaan
35474: Tampere-Pirkkalan voimakasta kehittä- ykkösluokan postin lajittelun siirtyminen
35475: mistä puoltavat alue- ja työllisyyspoliittiset vuonna 1990 Helsingistä Tampereen postin
35476: syyt, kun halutaan todella hyödyntää Tam- työksi.
35477: pereen ja Pirkkalan seudun mahdollisuudet Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
35478: pääkaupunkiseudulle vaihtoehtoisena kas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35479: vualueena. Pääkaupunkiseudun erityisongel-
35480: mien toimenpideohjelman vaihtoehtoisten että hallitus ryhtyisi toimiin riittävän
35481: keskusten kehittämistä koskevissa avainkei- määrärahan varaamiseksi Tampere-
35482: noissa esitetään suorien ulkomaisten yhteyk- Pirkkalan lentoaseman ja kiitotien ke-
35483: hittämiseksi.
35484: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35485:
35486: Reijo Lindroos
35487: 974 1990 vp.
35488:
35489: Toivomusaloite n:o 912
35490:
35491:
35492:
35493:
35494: Liunaiomaa ym.: Rautatieverkon kehittämisestä Uudella-
35495: maalla
35496:
35497:
35498: Eduskunnalle
35499: Rataverkon kehittäminen Uudellamaalla Hyvinkään-Karjaan rataosuus on Helsin-
35500: on pikaisesti aloitettava. Helsingin seudun gin ratapiirin heikkokuntoisimpia suhteessa
35501: työmatkaliikenteen sujuvuuden kannalta on radan kuormitukseen. Rataosalla sallittu ak-
35502: syytä ohjata ihmisiä käyttämään joukkolii- selipaino on tällä hetkellä 20 tonnia. Sen
35503: kennettä. Raideliikenteen kehittämistä puol- nostaminen 22,5 tonniin (myöhemmin 25
35504: tavat myös ympäristö- ja turvallisuusnäkö- tonniin) on palvelutason kannalta välttämä-
35505: kohdat Uudenmaan läänin tasapainoisen ke- töntä. Raskaita junia ja vaunuja on jouduttu
35506: hittämisen kannalta on myös välttämätöntä kierrättämään Riihimäeltä Helsingin kautta
35507: kehittää alueen joukkoliikennettä. Karjaalle. Seurauksena on kuljetusmatkan ja
35508: Tärkeimpiä ajankohtaisia ratahankkeita -ajan pidentyminen sekä kustannusten kasvu.
35509: ovat Martinlaakson radan jatkaminen, ran- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
35510: taradan kunnostaminen ja sähköistäminen Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
35511: sekä Hyvinkään-Hangon radan korjaus ja telukunnassa.
35512: sähköistys. Martinlaakson radan jatkaminen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
35513: helpottaisi erityisesti Helsingin seudun työ- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
35514: matkaliikennettä. Rantarata on kunnostetta- vomuksen,
35515: va vastaamaan ajan vaatimuksia sekä Länsi-
35516: Uudenmaan, etenkin sen raskaan teollisuu- että hallitus ryhtyisi rataverkon ke-
35517: den, että satamien kuljetustarvetta. Radan hittämiseen Uudellamaalla, erityisesti
35518: sähköistys mahdollistaa myös paikallisliiken- Martinlaakson radan jatkamisen, ran-
35519: teen kehittämisen mm. Siuntion ja pääkau- taradan ja Hyvinkään-Hangon radan
35520: punkiseudun välillä. parantamisen ja sähköistämisen suh-
35521: teen.
35522: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35523:
35524: Tuula Liunaiomaa Päivi V arpasuo Per-Henrik Nyman
35525: Lea Kärhä Lauri Metsämäki Claes Andersson
35526: Ingvar S. Melin Jouni J. Särkijärvi Tarja Kautto
35527: Ole Wasz-Höckert Markku Pohjola Pauli Uitto
35528: Marja-Liisa Löyttyjärvi Saara-Maria Paakkinen Eeva-Liisa Moilanen
35529: Matti Saarinen Martti Tiuri Kaarina Dromberg
35530: Marita Jurva Henrik Lax Ritva Laurila
35531: Antti Kalliomäki Elsi Hetemäki-Olander Tauno Valo
35532: 1990 vp. 975
35533:
35534:
35535: Toivomusaloite n:o 913
35536:
35537:
35538:
35539:
35540: Maijala ym.: Liikenneturvallisuuskampanjan toteuttamisesta
35541:
35542:
35543: Eduskunnalle
35544: Julkisuudessa on todettu, että maamme sesti pyrittävä vaikuttamaan kaikkien tiellä
35545: tieliikenneturvallisuuskehitys jatkui kielteise- liikkuvien asenteisiin niiden muuttamiseksi,
35546: nä vuonna 1989. Tieliikenteessä kuoli silloin pidämme siinä tarkoituksessa hyvin tärkeänä
35547: arviolta 750 ja loukkaantui yli 13 000 henki- laajan liikenneturvallisuuskampanjan järjes-
35548: löä. Määrät ovat suurimmat vuoden 1976 tämistä. Siihen tulisi saada mukaan kaikki
35549: jälkeen. mahdolliset kansalaispiirit ja -järjestöt. Ta-
35550: Valtioneuvosto on viime syyskuussa tehnyt voitteena olisi pidettävä sekä liikennettä kos-
35551: periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuu- kevien säännösten ja ohjeiden muistiin pa-
35552: den parantamista tarkoittavista toimenpiteis- lauttamista että toisten tiellä liikkuvien pa-
35553: tä, joihin sisältyivät mm. ajokorttisäännösten rempaa huomioon ottamista eli ns. yhteispe-
35554: uudistaminen, kuljettajaopetuksen uudista- liä. Seuraava kalenterivuosi voisi olla teema-
35555: minen, ajoneuvotekniset toimet, liikenteen vuosi.
35556: valvonta, rattijuopumus, liikenneturvalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35557: suustiedotus, nopeusrajoitusjärjestelmän ke- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35558: hittäminen, liikenteen ohjaus, tienpidon toi-
35559: met, alueellinen liikenneturvallisuustyö ja että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
35560: kaavoitus. piteisiin laajan liikenneturvallisuuskam-
35561: Ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeellisia. panjan järjestämiseksi maassamme.
35562: Kun kuitenkin näyttää siltä, että olisi erityi-
35563: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35564:
35565: Matti Maijala Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki
35566: Juho Sillanpää Kalle Röntynen Aapo Saari
35567: Kauko Heikkinen
35568: 976 1990 vp.
35569:
35570: Toivomusaloite n:o 914
35571:
35572:
35573:
35574:
35575: Maijala ym.: Vesiliikenneturvallisuuden parantamisesta
35576:
35577:
35578: Eduskunnalle
35579: Veneilyonnettomuuksissa hukkuu vuosit- Säännösten suhteen on todettu, että turva-
35580: tain noin 100-130 henkilöä. Noin 3/4 onnet- varusteet vaaditaan vain rekisteröitäviltä ve-
35581: tomuuksista tapahtuu sisävesillä ja loputkin neiltä, joita onnettomuustapauksissa on hy-
35582: meren rannikoilla, satamissa ja jokisuissa. vin vähän. Pienet ja turvattomat veneet jää-
35583: Hukkumisista 70-80 % on tapahtunut hu- vät niiden ulkopuolelle. Veneiden rakenteesta
35584: malatilassa. Onnettomuusveneistä yli 80 % ei ole normistoja.
35585: on joko soutuveneitä tai alle rekisteröintira- Käytännön vesiliikennejuopumusraja on
35586: jan olevia moottoriveneitä. Loputkin ovat 1,5 %. Hukkuneiden promillemäärän on to-
35587: yleensä pieniä avoveneitä. Vain harvat käyt- dettu harvoin olleen alle 1,5 %. Korkealla
35588: tävät veneilyliivejä, vaikka liivien käytön ar- rajalla on kuitenkin suuri asenteellinen mer-
35589: vellaan pelastavan eri todennäköisyyksillä kitys. Sitä olisikin alennettava tieliikenteen
35590: 90 % hukkuneista. tasolle.
35591: Vaikutusmahdollisuuksia ovat tiedottami- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35592: nen, valvonta sekä venekalustoa koskevien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35593: säännösten muuttaminen. Liikkuvan poliisin
35594: taholta on todettu, että tiedottamista hoita- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
35595: vat lähinnä vapaaehtoistahot, se on hajanais- menpiteisiin vesiliikenneturvallisuuden
35596: ta ja sattumanvaraista sekä kohdistuu turval- tehostamiseksi.
35597: lisuuden kannalta epäoleelliseen. Myös mää-
35598: rärahoja puuttuu. Valvontaa on myös liian
35599: vähän eikä se kohdistu ongelmaryhmään.
35600: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35601:
35602: Matti Maijala Pentti Lahti-Nuuttila Mirja Ryynänen
35603: Juho Sillanpää Kalle Röntynen Anneli Jäätteenmäki
35604: Aapo Saari Kauko Heikkinen
35605: 1990 rd. 977
35606:
35607:
35608: Hemställningsmotion nr 915
35609:
35610:
35611:
35612:
35613: Malm m.fl.: Om ökade väganslag tili Vasa väg- och vatten-
35614: byggnadsdistrikt
35615:
35616:
35617: Tili Riksdagen
35618: Vägarna är livsnerver i samhället. Vägar i avstånd och höga kostnader som följd. A vse-
35619: acceptabelt skick är en förutsättning för värda delar av länet har dålig grund för
35620: boendet, för att arbetsplatser skall finnas och vägbyggande. Också detta medför förhöjda
35621: för att servicen tili människorna skall kunna byggnadskostnader.
35622: upprätthållas. Vägar i gott skick är förutsätt- Vasa Iän har proportionellt sett mindre
35623: ningen för att kommunikationerna mellan riksvägar än landet i medeltal. Däremot har
35624: olika regioner i landet skall fungera. länet en stor andel regionala vägar. Detta gör
35625: I samhället behövs goda huvudvägar men att satsningen på riksvägar för hela landets
35626: det är lika viktigt att också det lägre vägnätet del ger Vasa Iän en mindre andel av de totala
35627: är i acceptabelt skick. De flesta medborgarna väganslagen än vad antalet vägkilometer och
35628: prioriterar goda vägar högt på sin önskelista. trafiken skulle förutsätta. Detta leder tili en
35629: Samtidigt är det ett faktum att de årliga ohållbar situation i längden.
35630: anslagen för vägbyggandet och -underhållet i Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
35631: statsbudgeten inte är tiliräckliga för att vi vördsamt att riksdagen måtte hemställa
35632: skall kunna upprätthålla det nuvarande väg-
35633: nätet i gott skick. att regeringen i statsbudgeten för
35634: I Vasa Iän finns 7 322 km eller 9,6% av 1991 avdelar JO% av de totala vägan-
35635: landets allmänna vägar. I länet är det brist på slagen tili Vasa väg- och vattenbygg-
35636: vägbyggnadsmaterial med långa transport- nadsdistrikt.
35637: Helsingfors den 13 februari 1990
35638:
35639: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund
35640: Pentti Mäki-Hakola Anneli Jäätteenmäki Gustav Björkstrand
35641: Mats Nyby Jukka Vihriälä Jorma Fred
35642: Esko Aho Martti Korkia-Aho Aapo Saari
35643: Jarmo Wahlström Juho Sillanpää Kirsti Ala-Harja
35644: 978 1990 vp.
35645:
35646: Toivomusaloite n:o 915 Suomennos
35647:
35648:
35649:
35650:
35651: Malm ym.: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirille osoitettavien
35652: tiemäärärahojen lisäämisestä
35653:
35654:
35655: Eduskunnalle
35656: Tiet ovat yhteiskunnan elinhermoja. Hy- Merkittävässä osassa lääniä maapohja on
35657: väksyttävässä kunnossa olevat tiet muodos- huono tienrakentamiselle. Myös tämä johtaa
35658: tavat edellytyksen asumiselle sekä työpaikoil- suuriin rakentamiskustannuksiin.
35659: le ja palvelujen ylläpitämiselle. Myös toimi- Vaasan läänissä on suhteellisesti vähem-
35660: vat liikenneyhteydet maamme eri alueiden män valtateitä kuin maassamme keskimää-
35661: välillä edellyttävät hyväkuntoisia teitä. rin. Sitä vastoin läänissä alueellisten teiden
35662: Yhteiskunnassa tarvitaan hyviä pääteitä, osuus on suuri. Tämä johtaa siihen, että
35663: mutta yhtä tärkeää on, että myös alempi Vaasan lääni saa pienemmän osan tienraken-
35664: tieverkosto on hyväksyttävässä kunnossa. nuksen kokonaismäärärahoista kuin mitä tie-
35665: Useimmat kansalaiset asettavat hyväkuntoi- kilometrimäärä ja liikenne edellyttäisivät.
35666: set tiet kärkisijoille toivomuslistallaan. Tosi- Tämä tosiasia johtaa ajan mittaan kestämät-
35667: asia on kuitenkin, että vuotuiset teiden ra- tömään tilanteeseen.
35668: kentamiseen ja ylläpitämiseen valtion tulo- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35669: menoarviossa osoitetut määrärahat eivät riitä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
35670: nykyisen tieverkoston pitämiseen hyväkun- vomuksen,
35671: toisena.
35672: Vaasan läänissä on 7 322 km eli 9,6% että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
35673: maan yleisistä teistä. Läänissä on puute tien- ja menoarvioesityksessä kohdistaisi
35674: rakennusmateriaalista, mikä johtaa pitkiin JO % kokonaistiemäärärahoista Vaa-
35675: kuljetusmatkoihin ja suuriin kustannuksiin. san tie- ja vesirakennuspiirille.
35676: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35677: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund
35678: Pentti Mäki-Hakola Anneli Jäätteenmäki Gustav Björkstrand
35679: Mats Nyby Jukka Vihriälä Jorma Fred
35680: Esko Aho Martti Korkia-Aho Aapo Saari
35681: Jarmo Wahlström Juho Sillanpää Kirsti Ala-Harja
35682: 1990 vp. 979
35683:
35684: Toivomusaloite n:o 916
35685:
35686:
35687: Mattila ym.: Oulun-Oulaisten-Ylivieskan-Seinäjoen tien
35688: liittämisestä päätieverkostoon
35689:
35690:
35691: Eduskunnalle
35692: Maantieyhteys Ylivieska-Oulainen-Ou- kantatieksi. Vastaisia ratkaisuja varten on
35693: lu toteutuu kantatietä n:o 86 pitkin tapahtu- syytä korostaa niin maantien n:o 740 kuin
35694: valla liikennöinnillä. Ylivieskan-Sievin- kantatien n:o 86 luontevaa yhteenkuulumista
35695: Kaustisen-Seinäjoen maantie n:o 740 on sekä tällaisen tieyhteyden aluerakenteellista
35696: suoranainen jatkoyhteys edellä mainitulle. vaikutusta yhtäältä tien lähituntumaan ja
35697: Tieviranomaisten toimesta on valmistunut toisaalta laajalti Oulun-Etelä-Suomen väli-
35698: suunnitelma Suomen tieverkoksi v. 2030. Sen selle alueelle. Tien vaikutusalueella vahviste-
35699: mukaan päätieverkkoon kuuluvat Pohjan- taan elinkeinoelämää ja kehitetään korkeata-
35700: maalla ainoastaan rantatie ja valtatie n:o 4. soisia palveluja. Esitetty maantien n:o 740
35701: Sen sijaan em. kantatie n:o 86 katsotaan muuttaminen kantatieksi ja sen sekä kanta-
35702: alempitasoiseksi tieksi samoin kuin maantie tien n:o 86 liittäminen valtakunnalliseen pää-
35703: n:o 740. tieverkkosuunnitelmaan parantaisi kiistatta
35704: Tienvarsialueen kunnat sekä Pohjois-Poh- tiealueen ympäristökuntien vastaista kehittä-
35705: janmaan ja Vaasan läänin seutukaavaliitot mistä. Tämän hetken tilanne vaikeuttaa tien-
35706: ovat kaikissa vaiheissa korostaneet maantien varsialueen kuntien ja niiden lähialueiden
35707: n:o 740 kehittämistä kantatietasoiseksi, jol- toimintaedellytyksiä ja tarpeidenmukaista
35708: loin se muodostaisi luontevan yhteyden myös kehittämistä.
35709: Ouluun kantatien n:o 86 kautta. Samansuun- Ottaen huomioon em. tiealueiden kuntien
35710: taiset kannanotot ovat esittäneet voimak- omaehtoisen kehittämistahdon voidaan mel-
35711: kaasti myös Vaasan ja Keski-Pohjanmaan koisella varmuudella todeta, että esitetty tu-
35712: tie- ja vesirakennuspiiritkin, jotka pitävät leva tilanne toiminta- ja tierakenteen muut-
35713: maantien n:o 740 muuttamista kantatieksi tuessa nostaa liikennesuoritteita nykyisestä ja
35714: perusteltuna ja tieverkon kehittämisen kan- korostaa tien merkitystä. Tuolloin voidaan
35715: nalta tarpeellisena. Liikenneyhteyksien mer- todeta sen olevan luonteva osa päätieverk-
35716: kitys korostuu aivan erityisesti tällä vuosi- koa. Hankkeita voidaan pitää toiminnallises-
35717: kymmenellä siirryttäessä yhä enemmän vuo- ti hyvin perusteltuina ja sen edellyttämät
35718: rovaikutusyhteiskuntaan. Tulevaisuudessa rahoituslisäyksetkin lienee sopeutettavissa
35719: Etelä-Suomen talousaluevyöhykkeet vahvis- tierahoitukseen, etenkin kun korostetaan lii-
35720: tuvat ja myös muiden pääkeskusten kehitys kenneministeriön hallinnonalalla aluepoliitti-
35721: jatkuu myönteisenä, mikäli liikenneyhteyk- sen lainsäädännön tavoitteiden toteutumista.
35722: sistä ei muodostu kehityksen jarrua. On luon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35723: nollista, että pääteistä tärkeimmät kehitetään nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35724: korkealuokkaisina, mutta niiden ohella pää- muksen,
35725: tieverkon parantaminen edellyttää myös tie-
35726: verkon täydentämistä. että hallitus päättäisi muuttaa maan-
35727: Valitettavana on pidettävä sitä, ettei Seinä- tien n:o 740 kantatieksi sekä edelleen
35728: joen-Ylivieskan tietä ole tähän mennessä päättäisi tämän sekä kantatien n:o 86
35729: lueteltu niihin tieyhteyksiin, jotka muutetaan ottamisesta päätieverkkoon kuuluviksi.
35730: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35731:
35732: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
35733: 980 1990 vp.
35734:
35735: Toivomusaloite n:o 917
35736:
35737:
35738:
35739:
35740: Mattila: Suomenseläntien rakentamisesta
35741:
35742:
35743: Eduskunnalle
35744: Alueellisen kehityksen edistämiseen kuulu- Liikenneministeriön kannanotossa todetaan,
35745: vat hyvä tieverkosto ja hyvät liikenneyhtey- että erillistä Suomenselkätietä ei rakenneta,
35746: det. Suomenselän kunnat Keuruu, Pylkön- vaan olemassa olevia tiejaksoja kehitetään
35747: mäki, Multia, Karstula, Kivijärvi, Kinnula, tai parannetaan Suomenselän teiksi. Tär-
35748: Lestijärvi, Kärsämäki ja Reisjärvi ovat aktii- keimpiä selvityksiä vaativista tiejaksoista on
35749: visesti ajaneet Suomenselän erittäin puutteel- mm. tieyhteys Keuruu-Karstula-Kärsä-
35750: listen pääväylien rakentamista. Alueelta mäki.
35751: puuttuvat etelä-pohjoissuuntaiset pääväylät Yhtenäisesti numeroidun ja liikennöinti-
35752: ja Suomenselän eteläosan itä-länsisuuntaiset kelpoisen tieyhteyden muodostaminen Suo-
35753: tiet, kuten komiteanmietinnössä 1980:68 menselän alueelle pohjois-eteläsuunnassa on
35754: seikkaperäisesti todetaan. erittäin merkittävä kaikille Suomenselän
35755: Valtioneuvoston tekemissä Suomenselän kunnille ja niiden kehittämiselle. Siksi on
35756: kehittämistä koskevissa periaatepäätöksissä mitä välttämättömintä, että yli kymmenen
35757: 6.6.1981 ja 25.6.1981 on todettu, että Suo- vuoden ajan erilaisten selvitysten alaisena
35758: menselän alueen seudullista tieverkkoa tihen- ollut Suomenselän tieyhteyden kehittäminen
35759: netään ja kehittämistä nopeutetaan lähinnä mitä pikimmin toteutetaan.
35760: tie- ja vesirakennuslaitoksen laatiman tiever- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
35761: kon runkosuunnitelman pohjalta erityisesti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35762: vaikeimmilla työttömyysalueilla. muksen,
35763: TVH:n pyytämissä lausunnoissa tieverk-
35764: kosuunnitelmasta kunnat painottivat voi- että hallitus välittömästi ryhtyisi käy-
35765: makkaasti aluepoliittisia näkökohtia, minkä tännön toimiin yhtenäisesti numeroidun
35766: takia asia siirtyi TVH:n esittämänä valtio- Suomenselän tieyhteyden toteuttami-
35767: neuvoston ratkaistavaksi. Liikenneministe- seksija varaisi toteuttamista varten tar-
35768: riön ja TVH:n kannanotot ovat yhtenevät. vittavat määrärahat.
35769: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35770: Kalevi Mattila
35771: 1990 rd. 981
35772:
35773: Hemställningsmotion nr 918
35774:
35775:
35776:
35777:
35778: Metsämäki m.fl.: Om projekter.ipg och byggande av landsväg
35779: nr 103 melian Björsby och Osterby
35780:
35781:
35782: Tili Riksdagen
35783: Väg- och vattenbyggnadsverket, Nylands Den nuvarande vägen är en gamma! grus-
35784: distrikt, har färdigstälit förprojektering för väg som specielit vintertid är mycket besvär-
35785: förbättring av landsväg nr 103 melian Björs- lig och farlig, eftersom vägen är både smal,
35786: by och Österby. krokig och backig. Den motsvarar på inte
35787: Vägförbättringen är av största vikt både sätt den nuvarande trafikens behov och fon 1-
35788: för Ekenäs och Pojo. Vägen skulie på ett nngar.
35789: avgörande sätt förbättra förbindelserna mel- Hänvisande tili det ovan anförda föreslar
35790: lan de båda orterna. Vägen har också en stor vi att riksdagen måtte hemstälia
35791: betydelse som en reserförbindelse under even-
35792: tuelia krissituationer från Hangöudd att regering i brådskande ordning l'id-
35793: och -hamn tili inlandet. Senast behövdes vä- tar årgärder för att påbörja projekte-
35794: gen i detta avseende i början av 60-talet, när ring och byggande ur av landsväg nr 103
35795: ett tankfartyg koliiderade med den dåvaran- mellan Björsby och Österby.
35796: de svängbron över Pojoviken och avstängde
35797: trafiken där.
35798: Helsingfors den 13 februari 1990
35799:
35800:
35801: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
35802: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
35803: Elisabeth Rehn
35804: 982 1990 vp.
35805:
35806: Toivomusaloite n:o 918 Suomennos
35807:
35808:
35809:
35810:
35811: Metsämäki ym.: Björsbyn ja Österbyn välisen maantien n:o
35812: 103 suunnittelusta ja rakentamisesta
35813:
35814:
35815: Eduskunnalle
35816: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Uudenmaan Nykyinen tie on vanhaa soratietä, joka on
35817: piiri on saanut esisuunnitelman valmiiksi erityisesti talvisaikaan hyvin hankala ja vaa-
35818: maantien n:o 103 parantamisesta välillä rallinen, koska tie on sekä kapea ja mutkai-
35819: Björsby~Österby. nen että mäkinen. Tie ei mitenkään vastaa
35820: Tienparannus on mitä tärkein sekä Tam- nykyisen liikenteen tarpeita ja vaatimuksia.
35821: misaarelle että Pohjalle. Tie parantaisi ratkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35822: sevasti molempien paikkakuntien välisiä yh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35823: teyksiä. Tiellä on myös suuri merkitys va-
35824: rayhteytenä mahdollisissa kriisitilanteissa että hallitus ryhtyisi .~iireesti toimen-
35825: Hankoniemeltä ja Hangon satamasta sisä- piteisiin Björsbyn ja Osterbyn välisen
35826: maahan. Viimeksi tietä tarvittiin tässä mieles- maantien n:o 103 suunnittelemiseksi ja
35827: sä 1960-luvun alussa, jolloin säiliöalus törmä- rakentamiseksi.
35828: si Pohjanlahden kääntösiltaan tukkien liiken-
35829: teen.
35830: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35831: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
35832: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
35833: Elisabeth Rehn
35834: 1990 rd. 983
35835:
35836: Hemställningsmotion nr 919
35837:
35838:
35839:
35840:
35841: Metsämäki m.fl.: Om förbättring och asfaltering av bygdevä-
35842: gen mellan lngvalsby och Prästkulla
35843:
35844:
35845: Tili Riksdagen
35846: Bygdevägen Ingvalsby-Prästkulla är en fiken ställer på vägnätet. Vägen är i behov
35847: viktig förbindelse mellan Tenala kommuns både av förbättring av vägens bärighet och en
35848: sydvästra delar och kommuncentrum. Under ny ytbeläggning.
35849: veckosluten och speciellt under sommarmå- Hänvisande tili det ovan anförda föreslår
35850: naderna utnyttjas den också av många som- vi att riksdagen måtte hemställa
35851: margäster som har sina villor i Tenala skär-
35852: gård. att regering i brådskande ordning vid-
35853: Vägen är en gammal grusväg i dåligt skick. tar åtgärder för att påbörja förbättring
35854: Den kan inte på något sätt svara för de och asfaltering av bygdevägen lngvals-
35855: fordringar och krav som den nuvarande tra- by-Prästkulla.
35856: Helsingfors den 13 februari 1990
35857:
35858: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
35859: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
35860: Elisabeth Rehn
35861: 984 1990 vp.
35862:
35863: Toivomusaloite n:o 919 Suomennos
35864:
35865:
35866:
35867:
35868: Metsämäki ym.: Ingvalsbynja Prästkullan välisen paikallistien
35869: korjaamisesta ja asfaltoinnista
35870:
35871:
35872: Eduskunnalle
35873: Ingvalsbynja Prästkullan välinen paikallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35874: tie on Tenholan kunnan lounaisten osien ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35875: kunnan keskuksen välillä tärkeä yhteys. Tietä muksen,
35876: käyttävät viikonloppuisin ja erityisesti kesä-
35877: kuukausina useat kesävieraat, joilla on huvi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35878: loita Tenholan saaristossa. menpiteisiin Ingvalsbyn ja Prästkullan
35879: Tie on vanha, huonossa kunnossa oleva välisen paikallistien kunnostamiseksi ja
35880: soratie. Se ei millään tavoin vastaa nykyisen asfaltoimiseksi.
35881: liikenteen tieverkolle asettamia vaatimuksia.
35882: Tie on sekä kantavuuden parantamisen että
35883: uuden pinnoitteen tarpeessa.
35884: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35885: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
35886: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
35887: Elisabeth Rehn
35888: 1990 rd. 985
35889:
35890: Hemställningsmotion nr 920
35891:
35892:
35893:
35894:
35895: Metsämäki m.fl.: Om grundförbättring och asfaltering av
35896: bygdevägen Lappers-Solberg-Degerby
35897:
35898:
35899: Till Riksdagen
35900: För några år sedan grundförbättrades en Den kan inte på något sätt svara för de
35901: del av den aktuella vägen nämligen sträckan fordringar och krav som den nuvarande tra-
35902: mellan Lappers-Flyt. Resten av vägen blev fiken ställer för vägnätet. Vägen är i behov
35903: olagad i väntan på bättre tider. både av föbättring av vägens bärighet och en
35904: Både Soiberg och Degerby är små tillväxt- ny ytbeläggning.
35905: centrum i Ingå, där befolkningsutvecklingen Hänvisande till det ovan anförda föreslår
35906: har varit positiv under de senaste åren. Vägen undertecknade högaktningsfullt att riksdagen
35907: har en stor betydelse för vidareutvecklingen måtte hemställa
35908: av områdena, samtidigt som den också i stort
35909: tjänar den interna trafiken i Ingå kommuns att regeringen i brådskande ordning
35910: Östra och Sjundeå kommuns nordvästra de- vidtar åtgärder för att påbörja grund-
35911: lar. förbättring och asfaltering av bygdevä-
35912: Vägen är en gammal grusväg i dåligt skick. gen Lappers-Solberg-Degerby.
35913: Helsingfors den 13 februari 1990
35914: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
35915: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
35916: Elisabeth Rehn
35917:
35918:
35919:
35920:
35921: 65 200136P
35922: 986 1990 vp.
35923:
35924: Toivomusaloite n:o 920 Suomennos
35925:
35926:
35927:
35928:
35929: Metsämäki ym.: Paikallistien Lappers-Päivölä-Degerby pe-
35930: ruskorjaamisesta ja asfaltoinnista
35931:
35932:
35933: Eduskunnalle
35934: Joitakin vuosia sitten osa paikallistietä ei voi mitenkään vastata nykyisen liikenteen
35935: Lappers-Päivölä-Degerby peruskorjattiin, tieverkolle asettamia vaatimuksia. Tie on
35936: nimittäin Lappersin ja Flytin välinen osuus. sekä kantavuuden parantamisen että uuden
35937: Loput tiestä jäi kunnostamatta odottamaan pinnoitteen tarpeessa.
35938: parempia aikoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35939: Sekä Päivölä että Degerby ovat pieniä kas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35940: vukeskuksia Inkoossa, joiden väestökehitys muksen,
35941: on ollut viime vuosina myönteinen. Tiellä on
35942: suuri merkitys alueiden kehittymiselle, samal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35943: la kun se pitkälti palvelee Inkoon kunnan menpiteisiin paikallistien Lappers-
35944: itäisten osien ja Siuntion kunnan luoteisten Päivölä-Degerby peruskorjaamisen ja
35945: osien sisäistä liikennettä. asfaltoinnin aloittamiseksi.
35946: Tie on vanha huonokuntoinen soratie. Tie
35947: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35948: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
35949: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
35950: Elisabeth Rehn
35951: 1990 rd. 987
35952:
35953: Hemställningsmotion nr 921
35954:
35955:
35956:
35957:
35958: Metsämäki m.fl.: Om flyttning av Järnvägsinstitutet tili Karis
35959:
35960:
35961: Tili Riksdagen
35962: Järnvägsinstitutet som är Statsjärnvägar- fastigheten om institutets placering. Grund-
35963: nas interna skolningsinrättning för persona- renoverat torde fastigheten väl motsvara för
35964: len verkar i Helsingfors i stationsbyggnaden. institutets behov.
35965: Institutet har ett elevantai mellan 40-60. Karis torde också tili övriga delar fylla de
35966: Utrymmena i stationsbyggnaden är oända- krav institutet kan ställa för placeringsorten.
35967: målsenliga och trånga och det har varit svärt Staden är inom en timmes tågresa från Hel-
35968: att i Helsingfors ordna behövlig inkvartering singfors, kan erbjuda god service och är en
35969: för eleverna. Därtill torde SJ i framtiden gamma! traditionsrik järnvägsort.
35970: behöva utrymmen för andra ändamål. Hänvisande tili det ovan anförda föreslår
35971: SJ har redan en tid sökt nya utrymmen vi att riksdagen måtte hemställa
35972: inom en radie som man kan nå med en
35973: timmes tågresa från Helsingfors. Goda kom- att regeringen i 1991 års statsbudget
35974: munikationer är viktiga eftersom eleverna reserverar tillräckliga medel och vidtar
35975: kommer från alla delar av landet. behövliga åtgärder för att flytta Stats-
35976: Karis stad har anmält intresse för Järn- järnvägarnas utbildningscentral från
35977: vägsinstitutet och fört redan preliminära un- Helsingfors tili Karis.
35978: derhandlingar med ägaren tili den s.k. Toli
35979: Helsingforsden 13 februari 1990
35980: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
35981: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Elisabeth Rehn
35982: 988 1990 vp.
35983:
35984: Toivomusaloite u:o 921 Suomennos
35985:
35986:
35987:
35988:
35989: Metsämäki ym.: Valtionrautateiden koulutuskeskuksen siirtä-
35990: misestä Karjaalle
35991: Valtionrautateiden henkilöstön sisäinen ruskorjattuna kiinteistö vastannee hyvin
35992: koulutuslaitos, rautatieopisto, toimii Helsin- opiston tarpeita.
35993: gin asemarakennuksessa. Opiston oppilas- Karjaa täyttänee myös muilta osin opiston
35994: määrä on 40----60. Asemarakennuksen tilat sijoituspaikalle asetettavat vaatimukset.
35995: ovat epätarkoituksenmukaiset ja ahtaat, ja Kaupunki on tunninjunamatkan päässä Hel-
35996: vaikeuksia on ollut järjestää tarvittavaa ma- singistä ja voi tarjota hyviä palveluja. Lisäksi
35997: joitusta oppilaille Helsingissä. Lisäksi VR kaupunki on vanha perinteikäs rautatiepaik-
35998: tarvinnee tulevaisuudessa tilat muihin tarkoi- kakunta.
35999: tuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36000: VR on jo jonkin aikaa etsinyt uusia tiloja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36001: tunnin junamatkan etäisyydellä Helsingistä.
36002: Hyvät yhteydet ovat tärkeät, koska oppilaita että hallitus varaisi valtion vuoden
36003: on maan kaikista osista. 1991 tulo- ja menoarviossa riittävät va-
36004: Karjaan kaupunki on ilmoittanut kiinnos- rat ja ryhtyisi toimenpiteisiin Valtion-
36005: tuksensa rautatieopistoa kohtaan ja käynyt rautateiden koulutuskeskuksen siirtämi-
36006: jo alustavia neuvotteluja ns. Talin kiinteistön seksi Helsingistä Karjaalle.
36007: omistajan kanssa opiston sijoituksesta. Pe-
36008: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36009:
36010: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
36011: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Elisabeth Rehn
36012: 1990 vp. 989
36013:
36014: Toivomusaloite n:o 922
36015:
36016:
36017:
36018:
36019: Moilanen ym.: Ammattiliikenteeseen oikeuttavan ajokortin
36020: myöntämisestä 17-vuotiaille
36021:
36022:
36023: Eduskunnalle
36024: Ammattiliikenne on kasvattanut kuljetus- pimäärän suorittaneille käynnistetään. Erää-
36025: suoritettaan merkittävästi viime vuosien ai- nä ratkaisuna olisi esimerkiksi muutos ajo-
36026: kana, minkä johdosta riittävän ammattitai- korttisäännöksiin siten, että ABC-ajokortin
36027: toisen työvoiman laadullinen ja määrällinen voisi saada jo 17-vuotiaana, jolloin ajoneu-
36028: tarjonta ei ole riittänyt tyydyttämään ammat- von kuljettaminen olisi sallittua esim. toisen
36029: timaisen tavaraliikenteen kasvaneita tarpeita. ajokortillisen henkilön läsnäollessa.
36030: Erityiseksi ongelmaksi koetaan se, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36031: nuorten ammatinvalinta ajoittuu yhä selvem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36032: min ajokortti-ikää edeltäviin vuosiin. Edes muksen,
36033: alan ammattikoulutuksessa oleva nuori ei
36034: yleensä saa ajokorttia koulutuksen aikana että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36035: eikä saa siten käytännön tuntumaakaan opis- ajokortin mahdollistamiseksi ammatti-
36036: kelemaansa alaan. Siten on vaarana, että liikenteen palvelukseen hakeutuville 17-
36037: nuori koulutuksensa jälkeen ajokortittomana vuotiaille nuorille ja ammattitaitoisen
36038: hakeutuukin muulle alalle. Ongelma koros- kuljettaja-aineksen turvaamiseksi kuor-
36039: tuu lähivuosina, kun autonkuljettajan am- ma-autoliikenteeseen.
36040: mattiin valmistava koulutus peruskoulun op-
36041: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36042:
36043: Eeva-Liisa Moilanen Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36044: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
36045: Esko Almgren Heikki Riihijärvi Pekka Puska
36046: 990 1990 vp.
36047:
36048: Toivomusaloite n:o 923
36049:
36050:
36051:
36052:
36053: Moilanen ym.: Kypäränkäytön säätämisestä pakolliseksi pol-
36054: kupyöräilijöille
36055:
36056:
36057: Eduskunnalle
36058: Polkupyöräonnettomuudet ovat merkittä- prosenttia on polkupyörävammoja, mutta
36059: viä lasten tapaturmia. 85 prosenttia vam- myös lisääntynyt rullalautailu on lisännyt
36060: moista voidaan estää käyttämällä kypärää. onnettomuuksia.
36061: Pyörällä kaatumisesta saa samanlaisen aivo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36062: vamman kuin ajautumisesta kiekkokaukalon nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36063: reunaan pää edellä. Myös rullalautailussa muksen,
36064: pitäisi käyttää kypärää.
36065: Liikenteessä kuolee edelleen noin 50 lasta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36066: vuodessa, vaikka määrät ovat vähentyneet kypäräpakon säätämiseksi polkupyöräi-
36067: 1970-luvulta. Lasten onnettomuuksista 90 lijöille ja rullalautailijoille.
36068: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36069: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Anneli Taina
36070: Kaarina Dromberg Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36071: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
36072: Esko Almgren Pekka Puska
36073: 1990 vp. 991
36074:
36075: Toivomusaloite n:o 924
36076:
36077:
36078:
36079:
36080: Moilanen ym.: Puhalluskokeiden lisäämisestä liikennevalvon-
36081: nassa
36082:
36083:
36084: Eduskunnalle
36085: Poliisin liikenneturvallisuustyötä selvittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36086: neen työryhmän esityksen mukaan puhallus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36087: kokeesta tulisi tehdä rutiininomainen. vomuksen,
36088: Tärkeää liikennerikosten ennaltaehkäisys-
36089: sä on valistuksen ja asennekasvatuksen ohel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36090: la kiinnijoutumisriski. Näin rattijuopumusta puhalluskokeiden lisäämiseksi liikenne-
36091: ehkäistäessä tulisi myös puhalluskoe tehdä valvonnan rutiinitoimenpiteenä.
36092: mahdollisimman usein, kun auto pysäyte-
36093: tään, erityisesti kun autoilija on tehnyt ajota-
36094: pavirheen.
36095: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36096:
36097: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
36098: 992 1990 vp.
36099:
36100: Toivomusaloite n:o 925
36101:
36102:
36103:
36104:
36105: Moilanen ym.: Linja-autoliikenteen nuorisoalennuksen kohde-
36106: ryhmän laajentamisesta
36107:
36108:
36109: Eduskunnalle
36110: Valtionrautatiet nosti vuoden 1990 alussa nuksia tuetaan valtion varoin. Alue- ja yh-
36111: lapsialennuksen yläikärajaa, jonka jälkeen teiskuntapoliittisesti olisi oikein, että julkisin
36112: alle 17 -vuotiaat pääsevät matkustamaan puo- varoin mahdollistettaisiin 12-16-vuotiaille
36113: leen hintaan. Tämä alennus koskee kuitenkin yhtä edulliset matkaliput kaikissa joukkolii-
36114: pääasiassa vain niitä nuoria, jotka asuvat kennevälineissä. Linja-autoliikenteessä alen-
36115: junaliikenteen vaikutuspiirissä. nuksen myöntäminen vähentäisi lipputuloja
36116: Henkilöliikenteen rautateitä on noin 4 000 noin 50 miljoonaa markkaa.
36117: kilometriä. Bussien linjaliikenneverkosto kat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36118: taa käytännössä koko tieverkoston ja se on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36119: pituudeltaan noin 70 000 kilometriä. Bussit muksen,
36120: kuljettavat vuosittain yli 400 miljoonaa mat-
36121: kustajaa, joista joka viides kuuluu 12-16- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
36122: vuotiaiden ikäryhmään. 12-16-vuotiaat saatettaisiin nuoriso-
36123: Valtionrautateiden sosiaalisin ja yhteis- alennuksen piiriin myös linja-autoliiken-
36124: kuntapoliittisin perustein myöntämiä alen- teessä.
36125: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36126:
36127: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Kaarina Dromberg
36128: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Oiva Savela
36129: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
36130: Esko Almgren Heikki Riihijärvi Pekka Puska
36131: 1990 vp. 993
36132:
36133: Toivomusaloite n:o 926
36134:
36135:
36136:
36137:
36138: Moilanen ym.: Lentoliikenteen turvallisuuden varmistamisesta
36139:
36140:
36141: Eduskunnalle
36142: Tampereen seudulla vuonna 1989 sattu- Vantaan pahin puute on maaliikennetutkan
36143: neita vaaratilanteita tutkinut lautakunta sa- puuttuminen. Maaliikennetutka olisi mm.
36144: noo, että "läheltä piti" -tilanteiden taustalla voinut estää 4.2.1990 sattuneen onnettomuu-
36145: ovat Suomen lennonvarmistuksen vanhanai- den. Tällaisilla laitteilla lennonjohto voi tar-
36146: kaisuus ja henkilöstön puute. Vaaratilan- kistaa, että kiitotiet ovat vapaat silloinkin,
36147: teessa olleissa koneissa ei ollut laitevikoja kun näkyvyys on heikko. Lisäksi lähestymis-
36148: eikä itse lentoliikenteessä virheitä. Henkilös- järjestelmää olisi nykyaikaistettava. Yhteen-
36149: töä on liian vähän erityisesti suunnittelu- sä uudistuksia olisi tehtävä alle 20 miljoonal-
36150: töissä ja lennonjohdon avustustehtävissä. la markalla.
36151: Suomen lennonvarmistusjärjestelmää ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36152: kehitetty lentoliikenteen nopean kasvun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36153: edellyttämällä tavalla. Vaikka lennonvar- muksen,
36154: mistusjärjestelmässä ei liene selviä aukkoja,
36155: puutteet ovat kuitenkin ilmeisiä ja ne on että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
36156: korjattava. Tilanne on sama muillakin ken- maamme lennonvarmistusta kehitetään
36157: tillämme. edelleen vastaamaan nopeasti kasva-
36158: Tärkeimmän lentokenttämme Helsinki- neen lentoliikenteen vaatimuksia.
36159: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36160:
36161: Eeva-Liisa Moilanen Kalevi Lamminen Anneli Taina
36162: Kaarina Dromberg Lea Mäkipää Tina Mäkelä
36163: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
36164: Heikki Riihijärvi Pekka Puska
36165: 994 1990 vp.
36166:
36167: Toivomusaloite n:o 927
36168:
36169:
36170:
36171:
36172: Mäkelä ym.: Kuusan ja Tankolammen välisen maantien n:o
36173: 637 peruskorjauksesta
36174:
36175:
36176: Eduskunnalle
36177: Maantie n:o 637 Kuusa-Tankolampi riittävät määrärahat jo tulevaan valtion bud-
36178: TVL:n Keski-Suomen piirin alueella on erit- jettiin.
36179: täin heikossa kunnossa. Tiepiirin vuosille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36180: 1990-1995 hyväksymän kuusivuotissuunni- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36181: telman mukaisesti tieosuutta ei ole kuiten- vomuksen,
36182: kaan tarkoitus perusparantaa. Mikäli näin
36183: kävisi, joutuisivat kyseisen tieosuuden varrel- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36184: la asuvat henkilöt sietämään vielä vuosikau- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36185: sia erittäin heikkokuntoista tietä, joka pa- tävän määrärahan Kuusan ja Tanko-
36186: himmassa tapauksessa vaarantaa liikennetur- lammen välisen maantien n:o 637 perus-
36187: vallisuutta. Tämän takia tulisi maantien n:o parantamisen aloittamiseksi.
36188: 637 perusparantamisen aloittamiseksi varata
36189: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36190: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36191: 1990 vp. 995
36192:
36193: Toivomusaloite n:o 928
36194:
36195:
36196:
36197:
36198: Mäkelä ym.: Kuusan, Tankolammen ja Sumiaisten välisen
36199: maantien n:o 637 peruskorjauksesta
36200:
36201:
36202: Eduskunnalle
36203: Kuusan-Tankolammen maantie (n:o 637) henkilön allekirjoittama vetoomus liikenne-
36204: on noin 13 kilometriä pitkä ja vilkkaasti ministeriöön.
36205: liikennöity. Tie on sorapintainen, erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36206: huonokuntoinen ja vaarallinen mäkineen ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36207: mutkineen. Tiellä sattuu vuosittain kymme- vomuksen,
36208: niä kolareita tien huonon kunnon takia. Tiel-
36209: lä tapahtuvasta liikenteestä merkittävä osa että hallitus ottaisi valtion vuoden
36210: on työssäkäyntiliikennettä. Niillä yrityk~.illä, 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36211: jotka toimivat tien varrella sijaitsevassa Aijä- tävän määrärahan Kuusan, Tankolam-
36212: län kylässä, ei ole menestymisen mahdolli- men ja Sumiaisten välisen maantien n:o
36213: suuksia, ellei maantietä lähitulevaisuudessa 637 peruskorjauksen pikaiseksi aloitta-
36214: pystytä peruskorjaamaan. Kyseisen tien pe- miseksi.
36215: ruskorjaamisesta on jätetty noin tuhannen
36216: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36217: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36218: 996 1990 vp.
36219:
36220: Toivomusaloite n:o 929
36221:
36222:
36223:
36224:
36225: Mäkelä ym.: Perhon, Salamajärven ja Kinnulan välisen maan-
36226: tien n:o 752 peruskorjauksesta
36227:
36228:
36229: Eduskunnalle
36230: Maantie n:o 752 yhdistää Kinnulan ja Per- tulisi tien peruskorjaus saada käyntiin myös
36231: hon kuntakeskukset toisiinsa. Kyseinen tie- TVL:n Keski-Suomen piirin alueella niin,
36232: os~ms on suurimmalta osalta sorapintainen ja että koko tie tulisi korjatuksi muutaman vuo-
36233: pitkältä matkalta erittäin heikossa kunnossa. den sisällä.
36234: Tien varressa sijaitsee useita isoja kyliä sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36235: Kinnulan että Perhon kunnan puolella. Lii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36236: kenneministeriö on osoittanut tien korjauk- vomuksen,
36237: seen vuodelle 1990 2 miljoonaa markkaa
36238: Perhon keskustan alueella tapahtuviin tien- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36239: parannustöihin. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36240: Tie vaatii kuitenkin koko matkaltaan pi- tävän määrärahan Perhon, Salamajär-
36241: kaista peruskorjausta, sillä tie on todennä- ven ja Kinnulan välisen maantien n:o
36242: köisesti TVL:n Keski-Suomen piirin puolella 752 peruskorjauksen aloittamiseksi
36243: Kinnulan alueella huonoimmassa kunnossa myös TVL:n Keski-Suomen piirin alu-
36244: kaikista samantasoisista teistä. Tämän takia eella.
36245: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36246:
36247: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36248: 1990 vp. 997
36249:
36250: Toivomusaloite n:o 930
36251:
36252:
36253:
36254:
36255: Mäkelä: Joutsan-Pertunmaan maantien peruskorjauksesta
36256:
36257:
36258: Eduskunnalle
36259: TVL:n Keski-Suomen piirin julkistetussa takia tulisi valtion tulo- ja menoarvioon vuo-
36260: kuusivuotissuunnitelmassa on vastoin edellis- delle 1991 saada määrärahat kyseisen tie-
36261: tä suunnitelmaa supistettu J outsan ja Pertuu- osuuden perusparannuksen pikaiseksi aloit-
36262: maan välisen tien perusparantamista. Aikai- tamiseksi.
36263: sempien suunnitelmien mukaisesti kyseistä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
36264: tietä oli määrä parantaa 17,6 kilometrin mat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36265: kalla 11 ,2 miljoonan markan kustannuksin. vomuksen,
36266: Uuden suunnitelman mukana tien kunnostus
36267: koskisi ainoastaan 3-5 kilometrin matkaa. että hallitus ottaisi riittävän määrä-
36268: Tämä suoritettaisiin paikallisen tiemestaripii- rahan valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
36269: rin toimesta, jolloin tien lopullinen kuntoon noarvioesitykseen Joutsan ja Pertun-
36270: saaminen veisi kolmesta viiteen vuoteen. maan välisen maantien perusparantami-
36271: Tämä on kuitenkin kohtuutonta tien heikon sen aloittamiseksi.
36272: kunnon ja sen laajan käytön takia. Tämän
36273: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36274:
36275: Tina Mäkelä
36276: 998 1990 vp.
36277:
36278: Toivomusaloite n:o 931
36279:
36280:
36281:
36282:
36283: Mäkelä ym.: Katuvalojen rakentamisesta Jyväskylän lentoase-
36284: man tien ja valtatien n:o 4 ristykseen
36285:
36286:
36287: Eduskunnalle
36288: Jyväskylän lentokeskuksesta on esitetty taan. Näin ollen risteys on jäämässä köyhyys-
36289: varsin pitkälle meneviä ja laajoja suunnitel- loukkuun ja hankaloittamassa Jyväskylän
36290: mia. Tälläkin hetkellä kenttä on varsin vilk- lentokeskuksen kehittämistä ja samalla vaa-
36291: kaassa käytössä ja kasvusuuntaus on nopea. ranlamassa kentälle menevien tai sieltä tule-
36292: Edellä olevaan verrattuna on varsin nurin- vien turvallisuutta. Tämän takia tulisi kiireel-
36293: kurista, että kentän risteykseen nelostielle ei lisesti saada valtiovallan toimesta määrära-
36294: useista yrityksistä huolimatta ole saatu min- hat Jyväskylän lentokeskukselle menevän
36295: kääntyyppistä valaistusta. Lentokenttää ym- tien ja nelostien risteyksen valaisemiseksi.
36296: päröi edelleenkin synkkä pimeys, mikä ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36297: heuttaa esimerkiksi runsaasti vaaratilanteita kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36298: vilkkaasti liikennöidyltä nelostieltä lentoken-
36299: tälle menevän tien ristyksessä. Laukaan kun- että hallitus ottaisi riittävän määrä-
36300: nan vuoden 1990 budjetissa ei löydy edelleen- rahan valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
36301: kään varoja kyseisen risteyksen valaisemi- noarvioesitykseen Jyväskylän lentokes-
36302: seen. TVL on omasta puolestaan ilmoittanut, kukselle menevän tien ja valtatien n:o 4
36303: ettei heillä ole varoja tämänkaltaiseen toimin- risteykseen rakennettaviin katuvaloihin.
36304: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36305:
36306: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36307: 1990 vp. 999
36308:
36309: Toivomusaloite n:o 932
36310:
36311:
36312:
36313:
36314: Mäkelä ym.: Kälän-Hirvensalmen maantien peruskorjauk-
36315: sesta Joutsassa
36316:
36317:
36318: Eduskunnalle
36319: TVL:n Keski-Suomen piirin julkistetussa tärkeää saada pikaisesti kunnostetuksi Jout-
36320: 6-vuotissuunnitelmassa vuosille 1989-1995 san kunnan kehittämisen ja tien varrella asu-
36321: on tieosuus Kälä-Hirvensalmi pudotettu pe- vien kansalaisten kannalta. Tämän takia tu-
36322: ruskorjattavien teiden joukosta vastoin edel- lisi tien perusparannuksen aloittamiseen saa-
36323: listä suunnitelmaa. Tämä on varsin outoa da määräraha jo valtion vuoden 1991 tulo- ja
36324: myös siksi, että TVL:n Mikkelin piirin puo- menoarvioon.
36325: lella Kälän ja Hirvensalmen välisen tien pa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36326: rannus toteutuu Joutsan rajalle saakka. Jout- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36327: san eli Keski-Suomen läänin puolella ei kui- vomuksen,
36328: tenkaan tien kunnossa tapahtuisi seuraavien
36329: kuuden vuoden aikana minkäännäköistä pa- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36330: ranemista. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36331: Kälän-Hirvensalmen tie Joutsan kunnan tävän määrärahan Kälän ja Hirvensal-
36332: alueella on kuitenkin tällä hetkellä erittäin men välisen maantien perusparannuksen
36333: heikossa kunnossa varsinkin kelirikkoai- aloittamiseksi Joutsan kunnassa.
36334: kaan. Kyseinen tie olisi kuitenkin erittäin
36335: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36336:
36337: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36338: 1000 1990 vp.
36339:
36340: Toivomusaloite n:o 933
36341:
36342:
36343:
36344:
36345: Mäkelä ym.: Pahkalan risteyksen peruskorjaustöiden aloitta-
36346: misen aikaistamisesta Leivonmäellä
36347:
36348:
36349: Eduskunnalle
36350: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36351: alueelle on suunnitelmissa vuodelle 1992 Pah- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36352: kalan risteyksen muutostyöt Leivonmäen vomuksen,
36353: kunnassa. Koska tällä hetkellä ei Leivon-
36354: mäen alueella ole juuri mitään tienrakennus- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36355: hankkeita ja toisaalta risteyksen muutostyö 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36356: olisi liikenneturvallisuuden kehittämisen kan- tävän määrärahan Keski-Suomen tie- ja
36357: nalta ensiarvoisen tärkeätä, tulisi hanketta vesirakennuspiirille Pahkalan risteyk-
36358: aikaistaa ainakin siten, että työt aloitettaisiin sen muutostöiden aloittamiseksi Leivon-
36359: vuoden 1991 aikana. Tämän takia tulisi val- mäen kunnassa.
36360: tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon vara-
36361: ta riittävä määräraha kyseisen hankkeen
36362: aloittamiseksi.
36363: Helsingissä 13 päivänä helmikuu ta 1990
36364:
36365: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36366: 1990 vp. 1001
36367:
36368: Toivomusaloite n:o 934
36369:
36370:
36371:
36372:
36373: Mäkelä: Eräiden tietöiden suorittamisesta Pihlajaveden ase-
36374: man läheisyydessä
36375:
36376:
36377: Eduskunnalle
36378: Haapamäen Petäisjärven ja Pihlajaveden kaupan ja aseman pihat rauhoittuisivat pai-
36379: aseman välisen tien perusparannus- ja pääl- kallisliikenteelle laajennetun tienparannuk-
36380: lystystyöt ovat alkaneet pitkän odottamisen sen ansiosta.
36381: jälkeen. Valitettavasti aloitetut työt jäävät Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
36382: puutteellisiksi siksi, että suunnitelman mu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36383: kaan työt päättyvät keskelle kylää Keuruulie
36384: lähtevän tien risteykseen. Näin ollen eri suun- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36385: nitelmaan kuuluva asemanseudun teiden pa- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36386: rannusohjelma ei kuuluisi nyt toteutettavaan tävän määrärahan Haapamäen-Koipi-
36387: työvaiheeseen. Jotta tie tulisi samalla kertaa kankaan ja Pihlajaveden aseman laajen-
36388: kuntoon koko kylän alueella tulisi parannus- tamiseksi siten, että perusparannuksen
36389: töiden jatkua Valkeajärven suuntaan n. kilo- piiriin saataisiin myös tienoikaisu Pih-
36390: metri ja Keuruun suuntaan n. 0,5 kilometriä. lajaveden aseman ja aseman koulun vä-
36391: Töiden laajentaminen olisi tärkeätä mm. Val- lillä sekä 0,5 kilometrin matkalta Keu-
36392: keajärven suuntaan siksi, että siellä sijaitsee ruun suuntaan.
36393: koulu. Myös rakennetun uuden rivitalon,
36394: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36395:
36396: Tina Mäkelä
36397:
36398:
36399:
36400:
36401: 66 200136P
36402: 1002 1990 vp.
36403:
36404: Toivomusaloite n:o 935
36405:
36406:
36407:
36408:
36409: Mäkelä ym.: Vehkaperän paikallistien peruskorjauksesta Kyy-
36410: järvellä
36411:
36412:
36413: Eduskunnalle
36414: Vehkaperän paikallistie n:o 16863 on kunnon takia tulisi kuitenkin määrärahat
36415: liikennemääräänsä ja kuormitukseensa näh- kunnostukseen saada valtion vuoden 1991
36416: den huonokuntoinen ja varsinkin sen reu- budjettiin.
36417: nojen kantavuus on erittäin heikko. Mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36418: VAPOn raskaiden turvekuljetusten voimak- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36419: kaasti lisäännyttyä paikallistiellä on jo nyt vomuksen,
36420: sattunut runsaasti vaaratilanteita tien huo-
36421: non kunnon vuoksi. Hanke sisältyy TVL:n että hallitus ottaisi valtion vuoden
36422: Keski-Suomen piirin toimenpideohjelmaan, 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36423: mutta sen toteuttaminen uhkaa siirtyä useil- tävän määrärahan Vehkaperän paikal-
36424: la vuosilla kireän rahoitustilanteen takia. listien parantamiseksi Kyyjärven kun-
36425: Tien runsaan käytön ja erittäin huonon nassa.
36426: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36427: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36428: 1990 vp. 1003
36429:
36430: Toivomusaloite n:o 936
36431:
36432:
36433:
36434:
36435: Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Kinnu-
36436: laan
36437:
36438:
36439: Eduskunnalle
36440: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin ole kyseistä hanketta pitänyt tärkeänä. Lisäk-
36441: alueella Kinnulan kirkonkylän lävitse kulke- si väylien rakentaminen on otettu esiin useis-
36442: va tie on tällä hetkellä varsin heikkokuntoi- sa eri yhteyksissä tienvarsiasukkaiden toi-
36443: nen ja kapea. Tien liikenneturvallisuus on mesta. Hankkeen kiireellisyyden takia tulisi
36444: heikko suhteellisen vilkkaan liikenteensä ja määrärahat Kinnulan kirkonkylän lävitse
36445: ennen kaikkea kapeutensa vuoksi. Lisäksi kulkevan tien kevyen liikenteen väylien ra-
36446: vaarallisuutta lisää se, että tieltä puuttuvat kentamiseksi saada valtion vuoden 1991 tulo-
36447: täysin kevyen liikenteen väylät. ja menoarvioon.
36448: Kyseisen kirkonkylän taajaman alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36449: tiellä tapahtunut useita liikenneonnetto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36450: muuksia, joista pahimmat ovat johtaneet vomuksen,
36451: kuolemantapauksiin. Erityisen vaaralliseksi
36452: tilanteen tekee se, että kyseinen tie toimii että hallitus ottaisi valtion vuoden
36453: myös koululaisten koululiikenneväylänä. Lii- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36454: kenneministeriö on esittänyt kyseisen työn tävän määrärahan kevyen liikenteen
36455: tekemistä työministeriölle työllisyysmäärära- väylien rakentamiseksi Kinnulan kir-
36456: hoilla, vaikka TVL:n Keski-Suomen piiri ei konkylän lävitse kulkevalle tielle.
36457: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36458:
36459: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36460: 1004 1990 vp.
36461:
36462: Toivomusaloite n:o 937
36463:
36464:
36465:
36466:
36467: Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Kyyjär-
36468: ven keskustaajamaan
36469:
36470:
36471: Eduskunnalle
36472: Honkalehdon paikallistie n:o 16870 valta- kin toteuttaa jo vuonna 1991 edellä mainit-
36473: tieltä n:o 13 Lintulahden risteyksestä Kyyjär- tujen perustelujen johdosta. Tämän takia tu-
36474: ven keskustaajamaan toimii yhdystienä kes- lisi tarvittavat määrärahat varata jo valtion
36475: kustan ja mm. teollisuusalueiden ja Honka- vuoden 1991 budjettiin.
36476: lehdon asuntoalueen välillä. Asutuksen run- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36477: sas lisääntyminen tien vaikutuspiirissä ja pal- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36478: veluiden rakentaminen tien varteen on lisän- vomuksen,
36479: nyt tien vaarallisuutta erityisesti kevyelle
36480: liikenteelle. Tien kapeus ja mutkaisuus yhdis- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36481: tyneenä kovaan vauhtiin aiheuttaa jatkuvia 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36482: vaaratilanteita, varsinkin kun tietä käyttävät tävän määrärahan Keski-Suomen tie- ja
36483: useat kymmenet pienet ala-asteen koululaiset vesirakennuspiirille kevyen liikenteen
36484: myös pimeänä aikana. Esitys kyseisen kevyen väylän rakentamiseksi Honkalehdon
36485: liikenteen väylän rakentamisesta on tehty paikallistielle n:o 16870 valtatieltä n:o
36486: vuosittain ja se sisältyy tiepiirin toimenpi- 13 Lintulahden risteyksestä Kyyjärven
36487: deohjelmaan 1990-luvun alkupuolella mah- keskustaajamaan Kyyjärven kunnassa.
36488: dollisesti toteutettavana. Hanke tulisi kuiten-
36489: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36490:
36491: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36492: 1990 vp. 1005
36493:
36494: Toivomusaloite n:o 938
36495:
36496:
36497:
36498:
36499: Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Leivon-
36500: mäelle
36501:
36502:
36503: Eduskunnalle
36504: Leivonmäen kunta on tehnyt liikennemi- ilmeinen, tulisi kyseinen rakennushanke to-
36505: nisteriölle esityksen jalkakäytävän ja pyörä- teuttaa jo vuoden 1991 aikana.
36506: tien rakentamiseksi Leivonmäen kirkonkylän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36507: alueelle läpikulkevaan maantiehen. Hanke on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36508: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin toi- vomuksen,
36509: menpideohjelmassa suunniteltu kuitenkin
36510: vasta vuodelle 1994. Hankkeen kustannusar- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36511: vio on n. 2 miljoonaa markkaa. Koska liiken- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36512: ne on kuitenkin keskustan alueella suhteelli- tävän määrärahanjalankulku-ja pyörä-
36513: sen vilkasta ja jalankulkijoiden ja pyöräilijöi- teiden rakentamiseksi Leivonmäen kir-
36514: den mahdollisuus joutua onnettomuuteen on konkylän alueelle.
36515: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36516: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36517: 1006 1990 vp.
36518:
36519: Toivomusaloite n:o 939
36520:
36521:
36522:
36523:
36524: Mäkelä ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Saari-
36525: järveltä Autiolahteen
36526:
36527:
36528: Eduskunnalle
36529: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin valmiina ja kaupunki on sitoutunut osallistu-
36530: tienpidon ohjelmassa on vuodelle 1993 mer- maan kustannuksiin 50 % :lla. Kevyen liiken-
36531: kitty kevyen liikenteen väylän rakentaminen teen väylän rakentaminen suunniteltua no-
36532: Saarijärven keskustasta Autiolahteen. Hank- peammalla aikataululla olisi välttämätöntä
36533: keen kustannusarvion valtionosuus on noin liikenteen vilkkauden ja sitä käyttävän ke-
36534: 1,7 miljoonaa markkaa. vyen liikenteen suuren määrän ja jatkuvan
36535: Saarijärven kaupungin keskusta-alueen kasvun takia.
36536: asutus on levinnyt ja leviää vastaisuudessa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36537: kin Kannonkosken ja Viitasaaren tien suun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36538: taan. Tieosuudelle keskusta-Mustikkakor- vomuksen,
36539: ventie on tällä hetkellä liikennettä 7 500
36540: ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiellä ei ole kui- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36541: tenkaan minkäänlaisia jalkakäytäviä eikä 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36542: pyöräteitä. tävän määrärahan Keski-Suomen tie- ja
36543: Viimeisimmässä Keski-Suomen tie- ja vesi- vesirakennuspiirille kevyen liikenteen
36544: rakennuspiirin tienpidon ohjelmassa hanke väylän rakentamiseen Saarijärven kes-
36545: on siirretty kahdella vuodella eteenpäin eli kustasta Autiolahteen vuoden 1991 ai-
36546: vuodelle 1993. Hankkeesta on suunnitelmat kana.
36547: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36548:
36549: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36550: 1990 vp. 1007
36551:
36552: Toivomusaloite n:o 940
36553:
36554:
36555:
36556:
36557: Mäkelä ym.: Haapamäen kautta kulkevan junaliikenteen li-
36558: säämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
36559:
36560:
36561: Eduskunnalle
36562: Haapamäen kautta kulkeva nk. vanha muiden ratojen peruskunnostuksen ohella
36563: Pohjanmaan rata muodostaa toisen raidepa- runsaasti erilaisia työtilaisuuksia ennen muu-
36564: rin Tampereen ja Seinäjoen välille Parkanon ta radanvarren kuntiin. Junaliikenteen uusi
36565: kautta kulkevan oikoradan lisäksi. Radan tuleminen on ennakoitavissa. Tätä varten ra-
36566: peruskunnostukseen on tarpeen kiinnittää dat, myös Haapamäen kautta kulkevat, tulee
36567: huomiota, jotta se voi jatkossakin palvella saada ajoissa kuntoon vastaamaan liikenne-
36568: tehokkaasti junaliikennettä. Samalla jo ny- tarpeita.
36569: kyisin on mielekästä siirtää osa Parkanon Jotta Haapamäen kautta voidaan ohjata
36570: kautta kulkevan oikoradan liikenteestä Haa- kulkemaan lisää liikennettä, on Haapamäen
36571: pamäen kautta kulkevaksi oikoradan liiken- veturitalli palautettava takaisin toimintaan.
36572: teen ruuhkien välttämiseksi. Esimerkiksi yksi Tämä olisi myös yksi valtiovallan myöntei-
36573: yöpikajunapari tulisi palauttaa Haapamäen nen teko kielteisten asemesta erityistukipaik-
36574: kautta kulkevaksi. Samalla VR:n tariffikäy- kakunta Haapamäelle.
36575: täntö tulisi siten muuttaa, että matkustaja, Haapamäen kautta kulkevaa henkilölii-
36576: joka ilman poikkeamista matkustaa pitem- kennettä voitaisiin parantaa edellä mainitun
36577: män reitin, saisi tehdä sen yöpikajunassa yöpikajunaparin palauttamisella, nykyistä ai-
36578: oikoradan lipun hinnalla. Aiemmin on ke- kaisemmalla Haapamäeltä Jyväskylään saa-
36579: vääseen 1978 asti pikajunapari P 51 ja 52 puvalla junalla sekä vastaavasti illalla Jyväs-
36580: liikennöinut Haapamäen kautta. kylästä nykyistä myöhemmin Haapamäelle
36581: Myös tavaraliikennettä tulee lisätä Haapa- saapuvalla junalla. Samoin Tampereelta tulisi
36582: mäen kautta kulkeville radoille. Ei ole järke- saada aiemmin olleen junan tilalle noin kello
36583: vää, että Jyväskylän ja Seinäjoen välinen 15.00 Haapamäelle lähtevä juna. Junaliiken-
36584: tavaraliikenne ajetaan ruuhkaratoja pitkin teen lisääminen parantaisi junan käyttömah-
36585: Tampereen kautta, kun lyhin ja paljolti lii- dollisuuksia, jotka nykyisellään supistusten
36586: kenteen puutetta poteva rata kulkee Haapa- seurauksena ovat minimissään liian rajoite-
36587: mäen kautta tarjoten sekä mielekkäimmän tut. Mahdollisesti vielä muutakin liikennettä
36588: että nopeimman yhteyden tavaraliikenteelle. saattaisi olla mielekästä ohjata Haapamäen
36589: Myös erityistukialuepaikkakunta Haapamä- kautta kulkevaksi.
36590: ki tarvitsee nopeat ja tehokkaat tavaraliiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36591: nepalvelut henkilöliikenteen yhteyksien lisäk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36592: SI. vomuksen,
36593: Haapamäeltä Poriin menevä rata on suu-
36594: relta osin vailla käyttöä. Poikittaisliikenteen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36595: kehittämisen kannalta tämä rata tulisi myös miin Haapamäen kautta kulkevanjuna-
36596: peruskorjata, koska maapohja on valtion ja liikenteen lisäämiseksi ja että Haapa-
36597: olemassa olevat rakenteet vielä nykyisellään mäen kautta kulkevat radat peruskun-
36598: olisivat hyödynnettävissä. Tämä tarjoaisi nostetaan.
36599: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36600:
36601: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36602: 1008 1990 vp.
36603:
36604: Toivomusaloite n:o 941
36605:
36606:
36607:
36608:
36609: Mäkelä ym.: Vaasan ja Jyväskylän välisen henkilöliikenteen
36610: jatkumisen turvaamisesta
36611:
36612:
36613: Eduskunnalle
36614: Valtionrautatiet suunnittelee Vaasan ja Jy- pitäminen olisi kuitenkin edelleen ajankoh-
36615: väskylän välisen radan henkilöliikenteen lo- taista. Tämän takia ei olisi perusteltua lak-
36616: pettamista kannattama ttomana. Radan vaiku- kauttaa myöskään henkilöliikennettä, vaan
36617: tusalueen asukkaat ovat keränneet laajasti jatkaa sitä mahdollisen valtionavun turvin.
36618: nimiä adressiin, jossa vaaditaan henkilölii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36619: kenteen säilyttämistä ilman aikataulusupis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36620: tuksia. Rataosan henkilöliikenteen säilyttä- vomuksen,
36621: mistä pidetään tärkeänä asukkaiden palvelu-
36622: jen säilyttämisen kannalta ja toisaalta rauta- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36623: tieliikennettä puolustellaan ympäristöystä- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36624: vällisyydellä. Lisäksi rataosalla tulisi tavara- tävän määrärahan henkilöliikenteen jat-
36625: liikenne todennäköisesti jopa nykyisestään kumisen turvaamiseksi Vaasan ja Jy-
36626: lisääntymään ja näin ollen radan kunnossa- väskylän välisellä radalla.
36627: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36628:
36629: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36630: 1990 vp. 1009
36631:
36632: Toivomusaloite n:o 942
36633:
36634:
36635:
36636:
36637: Mäkelä ym.: Liikuntaesteisille suunniteltujen junanvaunujen
36638: hankkimisesta VR:lle
36639:
36640:
36641: Eduskunnalle
36642: Vaikeavammaisilla on ollut jatkuvasti on- siin ottamaan huomioon vaikeavammaisten
36643: gelmia julkisten kulkuvälineiden käyttämises- liikkuminen. Mikäli vaunujen suunnitteluvai-
36644: sä mm. apuvälineenä käytettävän pyörätuo- heessa kiinnitettäisiin huomiota asiaan, jäisi-
36645: lin takia. Liikenneministeriössä on valmistu- vät kustannukset pienemmiksi kuin vanhojen
36646: nut vuonna 1981 mietintö "liikuntaesteiset ja vaunujen korjaaminen myöhemmin. Kysei-
36647: joukkoliikenne". Vuonna 1989 on asiasta val- sestä asiasta on eduskunnalle ja ministeriöi-
36648: mistunut toinen mietintö "kyytiä kaikille", hin jätetty useita kirjelmiä ja vetoomuksia,
36649: joten vaikeavammaisten liikkumisesta julki- kuten esimerkiksi Invalidiliiton kirjelmä kai-
36650: sissa kulkuneuvoissa ja siinä esiintyvistä vai- kille eduskuntaryhmille.
36651: keuksista on olemassa laajasti tietoa valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36652: hallinnossa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36653: Valtionrautateiden toimesta ei tähän saak- vomuksen,
36654: ka ole kuitenkaan ryhdytty laajamittaisiin
36655: toimenpiteisiin vaikeavammaisten liikkumi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
36656: sen helpottamiseksi rautateillä. Tämä tuntuu Valtionrautateiden kalustohankinnoissa
36657: sitäkin ihmeellisemmältä siksi, että tällä het- liikuntaesteisille soveltuvien junanvau-
36658: kellä ollaan rakentamassa tuntuvasti uusia nujen suunnittelemiseksi ja nykyistä
36659: vaunuja ja jo niiden suunnittelussa pystyttäi- laajemmaksi hankkimiseksi.
36660: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36661:
36662: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36663: 1010 1990 vp.
36664:
36665: Toivomusaloite n:o 943
36666:
36667:
36668:
36669:
36670: Mäkelä ym.: Keiteleen ja Päijänteen vesialueiden yhdistämi-
36671: sestä Kymijoen kautta Suomenlahteen
36672:
36673:
36674: Eduskunnalle
36675: Keiteleen ja Päijänteen välistä kanavaa ol- keskeisestä Suomesta Suomenlahdelle ja edel-
36676: laan parasta aikaa rakentamassa pitkällisten leen ulkomaille. Tämän takia tulisikin pikai-
36677: tutkimusten ja valmistelujen jälkeen. Päätös sesti ryhtyä suunnittelemaan Keiteleen-Päi-
36678: on merkittävä ja ennakkoluuloton Keski- jänteen alueen yhdistämistä Suomenlahteen
36679: Suomen vesitieyhteyksien kehittämisen kan- Kymijoen kautta tehtävällä kanavalla.
36680: nalta. Kyseisen kanavan rakentaminen ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36681: kuitenkaan täysin ratkaise vesitieyhteyson- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36682: gelmia, sillä tämän jälkeen ongelmaksi muo- vomuksen,
36683: dostuu Keiteleen-Päijänteen alueen yhdistä-
36684: minen Suomenlahteen. Mikäli saataisiin ka- että hallitus ottaisi valtion vuoden
36685: navayhteys esimerkiksi Kymijoen kautta 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36686: Suomenlahteen, Päijänteeltä pystyttäisiin ta- tävän määrärahan Keiteleen ja Päijän-
36687: varankuljetukset hoitamaan saasteettomasti teen vesialueen yhdistämiseksi Kymi-
36688: ja teitä kuluttamatta sekä myös nopeasti joen kautta kanavalla Suomenlahteen.
36689: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36690:
36691: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36692: 1990 vp. 1011
36693:
36694:
36695: Toivomusaloite n:o 944
36696:
36697:
36698:
36699:
36700: Mäkelä ym.: Rutalahden venesataman rakentamisesta Leivon-
36701: mäellä
36702:
36703:
36704: Eduskunnalle
36705: Leivonmäen kunnassa on vaihesuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36706: miltaan valmiina ja vesioikeuden lupakäsitte- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36707: lyssä Rutalahden venesataman rakennushan- vomuksen,
36708: ke. Hankkeen kustannusarvio on 1,4 miljoo-
36709: naa markkaa, josta valtion osuus olisi puolet että hallitus ottaisi valtion vuoden
36710: eli 700 000 markkaa. Hanke on kiireellinen, 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
36711: sillä tällä hetkellä Rutalahdessa ei ole käytön tävän määrärahan Rutalahden venesa-
36712: määrään huomioon ottaen kunnollista sata- taman rakentamiseen Leivonmäen kun-
36713: maa. Hanketta varten tulisi valtion vuoden nassa.
36714: 1991 tulo- ja menoarvioon saada 700 000
36715: markan määräraha rakentamiseen.
36716: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36717:
36718: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36719: 1012 1990 vp.
36720:
36721: Toivomusaloite n:o 945
36722:
36723:
36724:
36725:
36726: Mäkelä ym.: Kuulovammaisten tekstipuhelinpalveluista perit-
36727: tävistä maksuista
36728:
36729:
36730: Eduskunnalle
36731: Posti- ja telelaitoksen toimesta hoidetaan minen ei kuuluisi liikelaitoksena toimivalle
36732: tällä hetkellä kuulovammaisten tekstipuhe- posti- ja telelaitokselle, vaan sosiaali- ja ter-
36733: linpalvelujen hoitaminen ja hintojen määrää- veysministeriölle. Ministeriön toimesta tulisi
36734: minen. Asiasta virisi kevättalvella 1989 julki- määritellä niin palvelujen laajuus kuin hinta
36735: nen kirjeenvaihto silloisen liikenneministerin ja mahdolliset korvaukset posti- ja telelaitok-
36736: ja posti- ja telelaitoksen pääjohtajan välillä. selle.
36737: Keskustelun seurauksena posti- ja telelaitos Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36738: peruutti suunnittelemansa maksujen koro- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36739: tukset kuulovammaisten tekstipuhelinpalve- vomuksen,
36740: luissa.
36741: Kuulovammaisille tekstipuhelinpalvelut että hallitus ryhtyisi toimiin kuulo-
36742: ovat kuitenkin erittäin olennainen osa mui- vammaisten tekstipuhelinpalvelujen laa-
36743: den kanssa käytävässä kommunikoinnissa ja juuden ja hintatason sekä kustannusten
36744: tämän takia ei kyseisten palvelujen hintoja määrittelemiseksi sosiaali- ja terveysmi-
36745: tulisi määritellä liiketaloudellisin perustein. nisteriön toimesta.
36746: Tämän takia puhelujen hintojen määrittele-
36747: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36748: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
36749: 1990 vp. 1013
36750:
36751: Toivomusaloite n:o 946
36752:
36753:
36754:
36755:
36756: Mäkipää ym.: Kujansuun ja Hulkon välisen maantien n:o 273
36757: peruskorjauksesta
36758:
36759:
36760: Eduskunnalle
36761: Pohjois-Satakunnassa monet maantiet Karvian kuntalaisten lisäksi tietä käyttää
36762: ovat huonossa kunnossa ja varsinkin keväisin valtatieltä n:o 3 läpikulkuna valtatielle n:o 23
36763: kelirikon aikaan tiet ovat poikki, routivat ja raskas liikenne lisääntyneellä määrällä sen
36764: kulku monilla teillä on jopa hengenvaarallis- jälkeen, kun Jalasjärven puoleinen osa maan
36765: ta. tiestä n:o 273 peruskorjattiin.
36766: Maantie n:o 273 (Kujansuu-Hulkko) on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36767: mutkainen ja edellä mainittu tie ei ole vain nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiv8-
36768: keväisin huonossa kunnossa, vaan se on to- muksen,
36769: dellisen perusparannuksen tarpeessa.
36770: TVL:n Turun piirin tulisi tehdä varsinkin että hallitus ryhtyisi toimiin Kuj.:m-
36771: öiseen aikaan liikennelaskentaa, koska silloin suun ja Hulkon välisen maantien paran-
36772: kaikkein raskain liikenne erikoiskuljetuksi- tamisen aloittamiseksi.
36773: neen käyttää tietä.
36774: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36775:
36776: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
36777: 1014 1990 vp.
36778:
36779: Toivomusaloite n:o 947
36780:
36781:
36782:
36783:
36784: Mäkipää ym.: Leineperin paikallistien n:o 12903 peruskor-
36785: jauksesta
36786:
36787:
36788: Eduskunnalle
36789: Leineperin paikallistie n:o 12903 on Leine- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36790: perin ja Kaasmarkun kylien tärkeä yhteys- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36791: väylä valtatielle n:o 11. Tien ongelmia ovat muksen,
36792: jatkuva routivuus, huono kantavuus, kapeus
36793: ja päällysteen kuluneisuus. Lisäksi tie on vain että hallitus ryhtyisi toimiin Leinepe-
36794: osittain päällystetty. rin paikallistien kunnostamiseksi.
36795: Paikallistietä tulisi leventää, perusparantaa
36796: ja päällystää.
36797: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36798: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
36799: 1990 vp. 1015
36800:
36801: Toivomusaloite n:o 948
36802:
36803:
36804:
36805:
36806: Mäkipää ym.: Leväsjoen ja Pomarkun välisen paikallistien n:o
36807: 1303 7 peruskorjauksesta
36808:
36809:
36810: Eduskunnalle
36811: TVL:n Turun piirin toimenpideohjelmassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36812: 1988-1994 esiintyvän Leväsjoen-Pomar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36813: kun paikallistien n:o 13037 rakenteen paran- muksen,
36814: tamistyö on toimenpideohjelmassa ajoitettu-
36815: na vuosille 1994-1995. Ko. tieosuuden pa- että hallitus ryhtyisi toimiin Leväs-
36816: rantaminen on erityisen tärkeää, kun ottaa joen ja Pomarkun välisen paikallistien
36817: huomioon raskaan liikenteen kuljetusmah- n:o 13037 töiden aientamiseksi.
36818: dollisuudet Järvi-Suomen suuntaan.
36819: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36820:
36821: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
36822: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
36823: Marita Jurva Tina Mäkelä
36824: 1016 1990 vp.
36825:
36826: Toivomusaloite n:o 949
36827:
36828:
36829:
36830:
36831: Mäkipää ym.: Järvi-Suomen tieltä Kihniön asemalle johtavan
36832: Mäkikylän paikallistien peruskorjauksesta
36833:
36834:
36835: Eduskunnalle
36836: Järvi-Suomen tieltä Kihniön asemalle joh- Koska maaseudun elämisen yhtenä tärkeänä
36837: tava ns. Mäkikylän paikallistie on pituudel- vaikuttimena on teiden kunto, olisi välttämä-
36838: taan n. 13 kilometriä. Tie on mutkainen, töntä, että Mäkikylän paikallistie tulee perus-
36839: kapea ja varsinkin keväisin kulkeminen on teellisen kunnostuksen piiriin mahdollisim-
36840: autolla vaikeaa, koska tien routimisen takia man pikaisesti.
36841: se on liejuinen ja monin paikoin ylitsepääse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36842: mätön. Teiden varsilla on paljon kesäasutus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36843: ta ja kesäisin valtava tiepöly on kulkijoiden muksen,
36844: riesana.
36845: Vaikka varsinainen asutus ei ole kovin että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
36846: taajaa, tietä käyttävät suuret kuorma-autot, miin Mäkikylän paikallistien kunnos-
36847: mm. turpeenkuljetus- ja puutavara-autot. tuksen aloittamiseksi.
36848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36849:
36850: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
36851: 1990 vp. 1017
36852:
36853:
36854: Toivomusaloite n:o 950
36855:
36856:
36857:
36858:
36859: Mäkipää ym.: Porin seudun pohjoisen Satamatien rakentami-
36860: sesta
36861:
36862:
36863: Eduskunnalle
36864: Pohjoinen Satamatie yhdistää Meri-Porin Hanke on suunniteltu valmiiksi Ämttööseen
36865: satamineen ja muine toimintoineen Koke- asti. TVL:n Turun piirin toimenpideohjel-
36866: mäenjoen suiston ,pohjoispuolisen saariston maan kohde on merkitty aloitettavaksi vuon-
36867: kautta Ahlaisiin Amttöön paikallistielle ja na 1991.
36868: valtatielle n:o 8 sekä edelleen valtatielle n:o Suunnitellun hankeen kustannusarvio on
36869: 23. noin 55,3 miljoonaa markkaa.
36870: Tien toteuttamiseksi tarvittava vesioikeu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36871: den lupapäätös on saanut lainvoiman. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36872: Pohjoisella Satamatiellä on työllisyyden- muksen,
36873: hoidon kannalta pysyvä tärkeä merkitys.
36874: Tien jatkoyhteydet Vaasantien ja Järvi-Suo- että hallitus ryhtyisi toimiin Porin ja
36875: men tien suuntaan ovat vaiheittain kehitettä- Ahlaisten välisen pohjoisen Satamatien
36876: vissä, jolloin tien merkitys myös pitkäaikaista rakentamisen alkuunsaattamiseksi.
36877: liikennettä välittävänä yhteytenä korostuu.
36878: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36879:
36880: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
36881: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
36882: Marita Jurva Tina Mäkelä
36883:
36884:
36885:
36886:
36887: 67 200136P
36888: 1018 1990 vp.
36889:
36890: Toivomusaloite n:o 951
36891:
36892:
36893:
36894:
36895: Mäkipää ym.: Porin Lattomereltä Järvimaan kautta Nakki-
36896: laan vievän paikallistien kunnostamisesta
36897:
36898:
36899: Eduskunnalle
36900: Porin tiemestaripiirin alueella johtaa pai- kasvisvihanneksia. Myös moninaista pienyri-
36901: kallistie Porin Lattomereltä Järvimaan "J är- tystoimintaa on teiden vaikutuspiirin alueel-
36902: vikylän" kautta Nakkilaan. Tie koostuu seu- la. Alueella liikennöi linja- ja taksiautoliiken-
36903: raavista osista: Lattomeren paikallistie n:o nettä yksityisautoilun lisäksi.
36904: 12871 tieosa 2, pituudeltaan 6,050 km ja Järvikylän asukkaat ovat vuosikausia vaa-
36905: tieosa 3, pituudeltaan 6,078 km, sekä Kivi- tineet kylätoimikunnan kokouksissaan aina-
36906: maan paikallistie n:o 12875, jonka pituus on kin yhden kylään johtavan tien päällystämis-
36907: 6,354 kilometriä. Edellä mainittujen teiden tä. Olisi erittäin tärkeää, että valtiovalta suh-
36908: yhteinen pituus on 18,482 kilometriä. Lisäksi tautuisi myötämielisemmin maaseudun ih-
36909: kylän toiselta laidalta johtaa haaratie valta- misten elinmahdollisuuksiin. Kyseinen tie on
36910: tielle n:o 2 Pori-Helsinki, nimeltään Haisti- todella kunnostamisen tarpeessa.
36911: lan paikallistie, n:o 12881 ja sen pituus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36912: 4,222 kilometriä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36913: Tiealueen välittömässä vaikutuspiirissä on muksen,
36914: noin 250 taloutta, joista päivittäin suuntau-
36915: tuu huomattavan paljon työmatka-ajoja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36916: muualle maakuntaan. Alueella tuotetaan menpiteisiin ns. Järvikylän paikallistien
36917: runsaasti maataloustuotteita esim. viljaa, li- kunnostamiseksi.
36918: haa, maitoa, Sokerijuurikasta sekä juuri- ja
36919: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36920: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
36921: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Marita Jurva
36922: Tina Mäkelä
36923: 1990 vp. 1019
36924:
36925:
36926: Toivomusaloite n:o 952
36927:
36928:
36929:
36930:
36931: Mäkipää ym.: Siikaisjärven Eteläpäänlahden kunnostamisesta
36932: Siikaisissa
36933:
36934:
36935: Eduskunnalle
36936: Siikaisten kunta on perustamassa Siikais- kunta lähettänyt kirjelmän, jolla on korostet-
36937: järven rannalle ns. Eteläpäänlahden alueelle tu vesialueen kunnostamisen tärkeyttä. Kun-
36938: virkistys- ja matkailukohdetta, joka palvelisi nostus tulisi tapahtua vuonna 1990 valtion
36939: niin kuntalaisten omia virkistys- ja vapaa- budjettivaroin sekä Siikaisten kunnan vuo-
36940: ajantarpeita kuin myös ulkopaikkakuntalais- den 1990 budjettiinsa varaaman määrärahan
36941: ten matkailullisia tarpeita. Tähän liittyvästi turvin. Kustannukset ovat noin 700 000
36942: Siikaisten kunta on laadituttanut vuonna markkaa, josta kunnan osuus olisi 350 000
36943: 1986 Siikaisjärven Eteläpäänlahtea koskevan markkaa. Siikaisten kunta on varautunut ve-
36944: toiminnallisen suunnitelman, jossa on kartoi- sialueen kunnostussuunnitelmien hyväksymi-
36945: tettu alueelle sijoitettavat virkistys- ja vapaa- sestä lähtien vuosittain rahoitusosuudenansa
36946: ajan toiminnot. Alue on tarkoitus saada ym- em. summalla hankkeen toteuttamiseen.
36947: pärivuotiseen käyttöön, jolloin pystyttäisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36948: luomaan myös pysyviä työpaikkoja. Kyseise- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36949: nä vuonna Siikaisten kunta on laadituttanut muksen,
36950: myös Eteläpäänlahden vesialueiden pohjatut-
36951: kimukset ja kunnostustoimenpiteitä koske- että hallitus ryhtyisi toimiin Siikais-
36952: van yleissuunnitelman. Y mpäristöministe- järven Eteläpäänlahtea koskevan vesi-
36953: riölle sekä vesi- ja ympäristöhallitukselle on alueen kunnostamiseksi.
36954: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36955: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
36956: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Marita Jurva
36957: Tina Mäkelä
36958: 1020 1990 vp.
36959:
36960: Toivomusaloite n:o 953
36961:
36962:
36963:
36964:
36965: Mäkipää ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Kar-
36966: vian ja Sarvelan välille
36967:
36968:
36969: Eduskunnalle
36970: Karvian kunnassa sijaitseva maantie n:o teen väylä välille Karvian kirkonkylä-Sar-
36971: 273 on liikennelaskentojen mukaan läänin vela (Raiskion Saha). Rakennettava matka
36972: vilkkaimmin liikennöity ajopinnan leveysluo- on noin 3,5 kilometriä pitkä, ja arvioidut
36973: kassa ja on erittäin vaarallinen jalankulkijoil- kustannukset 3 miljoonaa markkaa.
36974: le ja pyöräilijöille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36975: Tietä käytetään läpikulkuna Etelä-Pohjan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36976: maalta Porin ja Helsingin suuntiin. Lähes muksen,
36977: kaikki Karvian Konepajan, Raiskion Sahan
36978: ja suuri osa Karvian Puu Oy:n ja Ollin Me- että hallitus ryhtyisi toimiin kevyen
36979: talli Oy:n työntekijöistä käyttävät tietä päi- liikenteen väylän rakentamiseksi Kar-
36980: vittäin työmatkoillaan. viaan maantien n:o 273 viereen Karvian
36981: Siksi olisi jo liikenneturvallisuusnäkökoh- kirkonkylän ja Sarvelan ( Raiskion
36982: dat huomioon ottaen tärkeää, että maantien Saha) välille.
36983: n:o 273 viereen tulisi rakentaa kevyen liiken-
36984: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36985:
36986: Lea Mäkipää Timo Roos Kalevi Lamminen
36987: Raila Aho Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
36988: Marita Jurva Tina Mäkelä
36989: 1990 vp. 1021
36990:
36991:
36992: Toivomusaloite n:o 954
36993:
36994:
36995:
36996:
36997: Mäkipää ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Lapi-
36998: joen ja kirkonkylän välille Eurajoella
36999:
37000:
37001: Eduskunnalle
37002: Lapijoen noin tuhannen asukkaan suurui- Eurajoen kunta esittää, että TVL:n Turun
37003: nen taajama sijaitsee noin 5 kilometrin pääs- piiri käynnistäisi kevyen liikenteen väylän
37004: sä kirkonkylästä Raumalle päin valtatien n:o suunnittelun valtatien n:o 8 varteen välille
37005: 8 varrella ja sen molemmin puolin. Nykyisel- Lapijoki-kirkonkylä.
37006: lään liikkuminen polkupyörällä tai kävellen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37007: valtatiellä n:o 8 on vaarallista. Mm. koulu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37008: laiset käyttäisivät yläastetta ja lukiota käy- muksen,
37009: dessään nykyistä enemmän polkupyörää
37010: koulumatkoillaan, mikäli olisi käytettävissä että hallitus ryhtyisi toimiin kevyen
37011: kevyen liikenteen väylä. Lisänä olisi työssä- liikenteen väylän rakentamiseksi Lapi-
37012: käyntiliikenne ja asiointiliikenne polkupyö- joen ja kirkonkylän välille Eurajoella.
37013: rällä.
37014: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37015:
37016: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
37017: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
37018: Marita Jurva Tina Mäkelä
37019: 1022 1990 vp.
37020:
37021: Toivomusaloite n:o 955
37022:
37023:
37024:
37025:
37026: Mäkipää ym.: Autokatsastusaseman rakentamisen aientami-
37027: sesta Parkanossa
37028:
37029:
37030: Eduskunnalle
37031: Tällä hetkellä Parkanosta puuttuu auto- kentamisen aikaistamista puoltaa se, että vii-
37032: katsastusasema. Lähimmät katsastusasemat me vuosina autoliikkeitä on tullut Parkanoon
37033: ovat Ikaalisissa ja Kankaanpäässä. lisää ja oma katsastusasema on tarpeellinen
37034: Parkano on kehittynyt vuosien varrella myös lähikuntien tarpeita ajatellen.
37035: varsin merkittäväksi autokaupan keskuspai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37036: kaksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37037: Autorekisterikeskuksen mukaan Parka- muksen,
37038: noon olisi tarkoitus vuonna 1994 rakentaa
37039: katsastusasema. että hallitus ryhtyisi toimiin autokat-
37040: Kuitenkin Autorekisterikeskuksen edusta- sastusaseman rakentamisen aientami-
37041: jan mukaan Parkanon katsastusaseman ra- seksi Parkanoon.
37042: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37043: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
37044: 1990 vp. 1023
37045:
37046: Toivomusaloite n:o 956
37047:
37048:
37049:
37050:
37051: Mäkipää ym.: Parkanon aseman peruskorjaustöiden aloitta-
37052: misesta
37053:
37054:
37055: Eduskunnalle
37056: Tampereen ja Seinäjoen välisen radan pe- tieyhteys Järvi-Suomen tieltä Parkanon ase-
37057: rusparannustyöt aloitetaan vuonna 1990 Ylö- malle, on oletettavaa, että Parkanon aseman
37058: järveltä. Parkano on listalla viimeisenä ja käyttö entisestään lisääntyy.
37059: kunnostukset olisivat vuoteen 1995 mennessä Siksi olisikin tärkeätä, että Parkanon ase-
37060: Parkanon kohdalta valmiina. man rakennus- ja ratapihan uudelleenjärjes-
37061: Alustavasti on suunniteltu Parkanon ase- telyt ja rakentaminen voitaisiin suorittaa vii-
37062: man kunnostusta, mutta suunnitteilla on uu- meistään vuoden 1991 aikana.
37063: den asemarakennuksen rakentaminen, koska Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37064: Parkano on nyt keskeinen liikennepaikka. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37065: Parkanon asemalta myytiin esim. vuonna muksen,
37066: 1989 lippuja 35 000 kpl, mikä osoittaa liiken-
37067: teen roiman kasvun. että hallitus ryhtyisi toimiin Parka-
37068: Junaa käyttävät runsaasti eläkeläiset ja non aseman rakentamisen ja ratapihan
37069: nuoret, ja myös koulutettavina olleiden YK- uudelleenjärjestelyjen aloittamiseksi jo
37070: miesten osuus näkyy Parkanon tilastoissa. vuoden 1991 aikana.
37071: Koska tämän vuoden kuluessa valmistuu
37072: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37073:
37074: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
37075: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
37076: Marita Jurva Tina Mäkelä
37077: 1024 1990 rd.
37078:
37079: Hemställningsmotion nr 957
37080:
37081:
37082:
37083:
37084: Nyby: Om grundförbättrande av vägen Lillby-Kortesjärvi
37085:
37086:
37087: Till Riksdagen
37088: 1 Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikts senarelägga vägprojektet måste därför änd-
37089: åtgärdsprogram för 1990-95 finns inte 1äng- ras.
37090: re vägen Lillby-Kortesjärvi med. 1 tidigare Med hänvisning till ovanstående föreslår
37091: program har vägens grundförbättringsarbe- jag att riksdagen måtte hemställa
37092: ten funnits på åren 1994-95.
37093: Trafiken Kortesjärvi-Jakobstad är myck- att regeringen vidtar åtgärder i syfte
37094: et 1ivlig och många pendlare använder vägen att vägen Lillby-Kortesjärvi grundför-
37095: dagligen. Vägen är också betydelsefull för bättras i enlighet med den ursprungliga
37096: storindustrins transporter. Planerna på att tidtabellen.
37097: Helsingforsden 13 februari 1990
37098:
37099: Mats Nyby
37100: 1990 vp. 1025
37101:
37102: Toivomusaloite n:o 957 Suomennos
37103:
37104:
37105:
37106:
37107: Nyby: Lillbyn ja Kortesjärven välisen tien peruskorjaamisesta
37108:
37109:
37110: Eduskunnalle
37111: Lillbyn ja Kortesjärven välinen tie ei enää nitelmia tiehankkeen myöhentämisestä on tä-
37112: sisälly Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toi- män vuoksi muutettava.
37113: menpideohjelmaan vuosiksi 1990-95. Aikai- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
37114: semmissa ohjelmissa tien peruskorjaustyöt oli kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37115: merkitty vuosiksi 1994--95.
37116: Kortesjärven ja Pietarsaaren välinen liiken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37117: ne on hyvin vilkasta, ja monet käyttävät tietä Lillbyn ja Kortesjärven välisen tien pe-
37118: päivittäin työmatkoihin. Tiellä on myös mer- ruskorjaamiseksi alkuperäisen aikatau-
37119: kitystä suurteollisuuden kuljetuksille. Suun- lun mukaisesti.
37120: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37121: Mats Nyby
37122: 1026 1990 rd.
37123:
37124: Hemställningsmotion nr 958
37125:
37126:
37127:
37128:
37129: Nyby: Om förlängning av landningsbanan på Kronoby flygfält
37130:
37131:
37132: Till Riksdagen
37133: Också vid flygfältet i Kronoby har passa- Ifall att landningsbanan vid Kronoby flyg-
37134: gerarantalet ökat kraftigt under senare år. fält förlängdes med 400 meter - den totala
37135: Utöver de reguljära inrikesflygningarna har längden skulle då uppgå till 2 500 meter -
37136: också en viss chartertrafik inletts. Utrikestra- kunde direktflyg upprätthållas till alla flyg-
37137: fiken från Kronoby flygfält försvåras av att fält i Europa. Kostnaden för denna förläng-
37138: fulltankade DC 9:or inte kan lyfta på grund ning uppgår till 5, 7 miljoner mark.
37139: av att landningsbanan är för kort. Detta Med hänvisning till ovanstående föreslår
37140: medför att flygplan som är på väg t.ex. till jag att riksdagen måtte hemställa
37141: Sydeuropa måste mellanlanda i Helsingfors
37142: för tankning. Det kan knappast anses natio- att regeringen vidtar åtgärder i syfte
37143: nalekonomiskt försvarbart. Dessutom belas- att förlänga landningsbanan på Krono-
37144: tas det redan nu hårt trafikerade flygfältet i by flygfält med 400 meter.
37145: Vanda ytterligare.
37146: Helsingfors den 13 februari 1990
37147: Mats Nyby
37148: 1990 vp. 1027
37149:
37150: Toivomusaloite n:o 958 Suomennos
37151:
37152:
37153:
37154:
37155: Nyby: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan pidentämisestä
37156:
37157:
37158: Eduskunnalle
37159: Myös Kruunupyyn lentokentän matkusta- Jos Kruunupyyn lentokentän kiitorataa pi-
37160: jamäärä on lisääntynyt voimakkaasti viime dennettäisiin 400 metriä, kokonaispituudeksi
37161: vuosina. Säännöllisten kotimaanvuorojen li- tulisi 2 500 metriä. Tällöin suoria lentoyh-
37162: säksi myös tilausliikennettä on aloitettu. teyksiä voitaisiin ylläpitää kaikille Euroopan
37163: Kruunupyyn lentokentältä lähtevän ulko- lentokentille. Pidennyksestä aiheutuvat kus-
37164: maanliikenteen haittana on, etteivät täyteen tannukset olisivat 5, 7 miljoonaa markkaa.
37165: tankatut DC-9-koneet pysty nousemaan liian Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
37166: lyhyen kiitoradan vuoksi. Tämän takia esim. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37167: Etelä-Eurooppaan matkalla olevien koneiden
37168: täytyy tehdä välilasku Helsinkiin tankkausta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37169: varten. Tämä on tuskin kansantaloudellisesti Kruunupyyn lentokentän kiitoradan pi-
37170: puolusteltavissa. Sitä paitsi tämä kuormittaa dentämiseksi 400 metrillä.
37171: lisää jo nyt vilkkaasti liikennöityä Vantaan
37172: lentokenttää.
37173: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37174: Mats Nyby
37175: 1028 1990 rd.
37176:
37177: Hemställningsmotion nr 959
37178:
37179:
37180:
37181:
37182: Nyby m.fl.: Om utökad sebarhet av Finlands TV i Sverige
37183:
37184:
37185: Till Riksdagen
37186: I Sverige vidareutsänds Finlands TV via Finland byggt för svensk TV i Finland bör
37187: Nackasändaren. Detta ger en god sebarhet i ytterligare tre sändare byggas, t.ex. i Göte-
37188: hela Storstockholmsområdet. Finska invan- borg, Borås och Norrköping. Investerings-
37189: drare och deras organisationer har länge kostnaderna för dessa blir drygt 16 miljoner
37190: krävt att sebarheten borde utökas till att kronor. De årliga tekniska driftskostnaderna
37191: täcka hela Sverige. uppgår tili 8 miljoner kronor. Därutöver
37192: Två utredningar (1987 och 1989) har lagt tillkommer upphovsrättsersättningarna. En
37193: fram förslag tili tekniska lösningar för hur hel rikstäckning skulle innebära investeringar
37194: YLE:s sändningar skulle nå också andra de- om ca 350 miljoner kronor.
37195: lar av Sverige än Storstockholmsområdet. Ett Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
37196: begränsat antal frekvenser och upphovsrätts- att riksdagen måtte hemställa
37197: frågorna har framförts som de svåraste pro-
37198: blemen att lösa. att regeringen vidtar åtgärder för att
37199: Om Sverige skall uppföra lika många sebarheten för Finlands TV i Sverige
37200: marksändare för finländsk TV i Sverige som utökas.
37201: Helsingfors den 13 februari 1990
37202:
37203: Mats Nyby Per-Henrik Nyman
37204: 1990 vp. 1029
37205:
37206: Toivomusaloite n:o 959 Suomennos
37207:
37208:
37209:
37210:
37211: Nyby ym.: Suomen televisiolähetysten näkyvyysalueen laajen-
37212: tamisesta Ruotsissa
37213:
37214:
37215: Eduskunnalle
37216: Suomen televisiolähetysten edelleenlähet- nut Ruotsin televisio-ohjelmien lähettämisek-
37217: täminen Ruotsissa tapahtuu Nackan lähetti- si Suomessa, vielä olisi rakennettava kolme
37218: men kautta. Tämä tarjoaa hyvän näkyvyyden lähetintä esim. Göteborgiin, Boråsiin ja
37219: koko Suur-Tukholman alueella. Suomalaiset Norrköpingiin. Näiden investointikustan-
37220: siirtolaiset ja heidän järjestönsä ovat pitkään nukset ovat runsaat 16 miljoonaa kruunua.
37221: vaatineet näkyvyysalueen laajentamista koko Vuotuiset tekniset käyttökustannukset ovat 8
37222: Ruotsin kattavaksi. miljoonaa kruunua. Lisäksi tulevat vielä te-
37223: Kahdessa selvityksessä (1987 ja 1989) on kijänoikeuskorvaukset. Koko valtakunnan
37224: tehty ehdotukset teknisiksi ratkaisuiksi, joilla kattavuus merkitsisi noin 350 miljoonan
37225: YLEn lähetykset saataisiin näkymään Suur- kruunun investointeja.
37226: Tukholman alueen lisäksi myös muissa osissa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37227: Ruotsia. Rajoitettua taajuuksien määrää ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37228: tekijänoikeuskysymyksiä on pidetty vaikeim-
37229: min ratkaistavina ongelmina. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37230: Jos Ruotsi rakentaisi yhtä monta maalähe- Suomen televisiolähetysten näkyvyys-
37231: tintä Suomen televisio-ohjelmien lähettämis- alueen laajentamiseksi Ruotsissa.
37232: tä varten Ruotsissa kuin Suomi on rakenta-
37233: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37234:
37235: Mats Nyby Per-Henrik Nyman
37236: 1030 1990 vp.
37237:
37238: Toivomusaloite u:o 960
37239:
37240:
37241:
37242:
37243: Paavilainen ym.: Jyväskylän lentoaseman kehittämisestä
37244:
37245:
37246: Eduskunnalle
37247: Sisämaan maakunnan kehittymisen kan- Messutoiminnassa Jyväskylä on Helsingin
37248: nalta avainasemassa ovat nopeat liikenneyh- ja Turun jälkeen merkittävin paikkakunta.
37249: teydet pääkaupunkiin ja ulkomaille. Lentolii- Keski-Suomen keskeisen sijainnin, teolli-
37250: kenteen palvelutasolla on aivan ratkaiseva suuden rakenteen ja monipuolisten tapahtu-
37251: merkitys koko Keski-Suomen menestymisen mien johdosta lentoliikenteellä on hyvät ke-
37252: kannalta. hitysnäkymät. Menestyminen edellyttää kui-
37253: Keski-Suomen teollisuuden rungon muo- tenkin muiden liikennemuotojen kanssa kil-
37254: dostavat viennistä riippuvainen puu- ja pape- pailukykyisiä toimintaolosuhteita.
37255: riteollisuus sekä metalliteollisuus. Viennin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37256: osuus teollisuuden tuotannosta on 40 pro- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37257: senttia. Vain Kymen läänissä osuus on suu- vomuksen,
37258: rempi.
37259: Keski-Suomessa on Uudenmaan lääninjäl- että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
37260: keen eniten korkeakoulupaikkoja. Jyväsky- Jyväskylän lentoasemaa vahvistetaan
37261: län yliopistolla on varsin laajat kansainväliset valtakunnallisena keskuslentoasemana
37262: yhteydet. ja lentorahtiliikenteen keskuksenaja sil-
37263: Jyväskylä on myös huomattava kokous- ja le avataan myös kansainväliset yhtey-
37264: kongressikaupunki. Toiminnan kehittäminen det.
37265: edellyttäisi erityisesti pohjoiseen suuntautu-
37266: vien, poikki maan kulkevien ja kansainvälis-
37267: ten lentoyhteyksien kehittämistä.
37268: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37269: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila
37270: Heikki Rinne Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
37271: 1990 vp. 1031
37272:
37273: Toivomusaloite n:o 961
37274:
37275:
37276:
37277:
37278: Pekkarinen ym.: Maantien n:o 431 perusparantamisesta välillä
37279: Joutsan Mieskonmäki-TVL:n Mikkelin piirin raja
37280:
37281:
37282: Eduskunnalle
37283: Maantie n:o 431 on suorin tieyhteys Jout- Tien perusparantaminen alkaa vuoden
37284: san kunnan itäisistä osista ja Leivonmäeltä 1990 tulo- ja menoarviossa osoitetuilla va-
37285: Hirvensalmen ja Mikkelin suuntaan. Tie on roilla TVL:n Mikkelin piirin puolella ulot-
37286: elinkeinoelämän, matkailun ja julkisten pal- tuen läänin rajaan saakka. Sen sijaan TVL:n
37287: velusten saatavuuden kannalta tärkeä suurel- Keski-Suomen piirin ohjelmiin hanke ei ole
37288: le määrälle ihmisiä läänin rajan molemmin yltänyt.
37289: puolin. Tiellä on mainittava asiointiliiken- Maantien n:o 431 suunnitelmat tulisikin
37290: teellinen merkitys myös Joutsan itäisistä ky- saada nopeasti valmiiksi ja hanke työn alle.
37291: listä Joutsan taajamaan. Joutsan ja TVL:n Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37292: Keski-Suomen piirin alueella tiestä on noin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37293: 15 km:n pituinen osuus.
37294: Tie on erittäin heikkokuntoinen, sorapin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37295: tainen, kapeahko, mutkainen ja mäkinen. maantien n:o 431 perusparannustöiden
37296: Erityisesti raskaan liikenteen kannalta tie on aloittamiseksi välillä Joutsan Mieskon-
37297: aika ajoin lähes käyttökelvoton. mäki-TVL:n Mikkelin piirin raja.
37298: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37299:
37300: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
37301: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
37302: Pekka Leppänen
37303: 1032 1990 vp.
37304:
37305: Toivomusaloite n:o 962
37306:
37307:
37308:
37309:
37310: Pekkarinen ym.: Kivijärven-Kinnulan maantien perusparan-
37311: tamisesta
37312:
37313:
37314: Eduskunnalle
37315: Maantie n:o 646 välillä Kinnula-Kivijär- Kivijärveltä Karstulan suuntaan eli Ylä-
37316: vi on heikkokuntoinen, perusteellisesti rik- päähän saakka tämän tien perusparantami-
37317: koontuneella öljysorapinnalla oleva, mut- nen käynnistyy TVL:n Keski-Suomen piirin
37318: kainen ja mäkinen maantie. Tie yhdistää suunnitelmien mukaan 1990. Töiden jatko
37319: Kinnulan ja Kivijärven kuntakeskukset. Sil- Kinnulan suuntaan tulisi saada liikkeelle
37320: lä on lisäksi mainittavaa läpikulkuliikennet- vuonna 1991.
37321: tä Karstulan suunnalta ja valtatieltä n:o 13 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37322: Pohjanmaalle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37323: Kivijärvellä ja Kinnulalla on runsaasti sekä
37324: taloudellista että hallinnollista yhteistyötä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37325: Niinpä asiointiliikenteen määrä kuntakeskus- Kivijärven-Kinnulan maantien perus-
37326: ten välillä on suuri. parannustöiden toteuttamiseksi.
37327: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37328: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
37329: Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen
37330: Pekka Leppänen
37331: 1990 vp. 1033
37332:
37333: Toivomusaloite n:o 963
37334:
37335:
37336:
37337:
37338: Pekkarinen ym.: Eräiden teiden peruskorjauksesta Kyyjärvellä
37339:
37340:
37341: Eduskunnalle
37342: Valtatiet n:ot 16 ja 13 risteävät Kyyjärven Käytännössä tämä edellyttää alikulkutien ra-
37343: kirkonkylässä. Risteys on taso risteys, joka on kentamista. Tien jatke Honkalehdon paikal-
37344: osoittautunut erittäin vaaralliseksi. Valta- listienä vaatii puolestaan peruskorjausta,
37345: kunnallinen liikenne vaikeuttaa paikallisten suuntauksen pieniä tarkistuksia ja ennen
37346: asukkaiden liikkumista ja päinvastoin. muuta kevyen liikenteen väylien rakentamis-
37347: Risteysalueelta lähtee ns. Honkalehdon ta.
37348: paikallistie kohti Honkalehdon mäkeä run- Hankekokonaisuuden arvioidut kustan-
37349: saan parin kilometrin päässä. Kyyjärven kir- nukset ovat runsaat 4 milj. mk, joista kunta
37350: konkylän taajama on viime vuosina laajentu- on valmis vastaamaan tielain mukaisesta
37351: nut voimakkaasti juuri Honkalehdonmäen osuudesta.
37352: suuntaan. Tie on huonokuntoinen eikä siinä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37353: ole kevyen liikenteen väyliä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37354: Kyyjärven kunnan ja nyttemmin myös
37355: TVL:n Keski-Suomen piirin toimesta on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37356: käynnistetty hanke risteysalueen saattami- Kyyjärven kirkonkylän tiejärjestelyjen
37357: seksi risteyksen liikennemäärien mukaiselle ja toteuttamiseksi.
37358: liikenneturvallisuutta parantavalle tasolle.
37359: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37360:
37361: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
37362: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
37363: Pekka Leppänen
37364:
37365:
37366:
37367:
37368: 68 200136P
37369: 1034 1990 vp.
37370:
37371: Toivomusaloite n:o 964
37372:
37373:
37374:
37375:
37376: Pekkarinen ym.: Kurupulan yksityistien muuttamisesta paikal-
37377: listieksi Kyyjärvellä
37378:
37379:
37380: Eduskunnalle
37381: Kurupulan kylä sijaitsee noin 15 kilometrin jatkuu Sinisen tien yli Vastingin kylään Kars-
37382: päässä Kyyjärven kirkonkylästä. Kylän asu- tulan puolelle. Sinisen tien Vastingin osuudel-
37383: jaimistosta noin 100 henkilöä asuu Kurupu- ta tie on jo muutama vuosi sitten hyväksytty
37384: lan yksityistien varrella. Tien varrella sijait- paikallistieksi.
37385: sevat myös kylän kauppa ja koulu, samoin Myös Sinisen tien ja Kurupulan väliltä tie
37386: mm. oma yhdeksän asunnon vanhustentalo. tulisi välttämättä ottaa edellä sanotuin perus-
37387: Sekä kylän omassa liikenteessä että liiken- tein paikallistieksi.
37388: neyhteytenä ns. Siniselle tielle ja sitä kautta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37389: Kyyjärven kirkonkylään tie on ahkerassa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37390: käytössä.
37391: Tien kunnossapito on muodostunut kui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37392: tenkin kohtuuttomaksi tiehoitokunnalle. Tie Kumpulan yksityistien ottamiseksi pai-
37393: kallistieksi.
37394: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37395:
37396: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
37397: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
37398: Pekka Leppänen
37399: 1990 vp. 1035
37400:
37401: Toivomusaloite n:o 965
37402:
37403:
37404:
37405:
37406: Pekkarinen ym.: Autokatsastustoiminnan vakinaistamisesta
37407: Karstulassa
37408:
37409:
37410: Eduskunnalle
37411: Luoteisen Keski-Suomen katsastustoimi Karstulan katsastuspistettä tulisikin kehit-
37412: on järjestetty tällä hetkellä siten, että Ääne- tää siten, että katsastuspäiviä aluksi lisätään
37413: kosken katsastustoimisto suorittaa 14 kat- ja toiminta sittemmin vakinaistetaan.
37414: sastusmatkaa vuodessa Karstulaan. Katsas- Autorekisterikeskuksen suunnitelmissa
37415: tustoimenpiteet suoritetaan Karstulan kun- hanketta ei ole kuitenkaan esitetty lähivuosil-
37416: nan järjestämissä tiloissa ja hankkimilla lait- le.
37417: teilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37418: Nämä harvat katsastuspäivät eivät tietysti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37419: sovi kaikille autonkäyttäjille. Monet joutu-
37420: vatkin hakemaan palveluksensa jopa lähes että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37421: 100 km:n etäisyydeltä. Kannonkoskelle, Kyy- katsastustoiminnan vakinaistamiseksi
37422: järvelle, Pylkönmäelle, Kivijärvelle ja osalle Karstulan kunnassa.
37423: Saarijärveä Karstula on kuitenkin Aänekos-
37424: kea ja Alajärveä läheisempi katsastuspaikka-
37425: kunta.
37426: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37427:
37428: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen
37429: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
37430: Pekka Leppänen
37431: 1036 1990 vp.
37432:
37433: Toivomusaloite n:o 966
37434:
37435:
37436:
37437:
37438: Pekkarinen ym.: Äänekosken-Suolahden tien kevyen liiken-
37439: teen väylän rakentamisesta
37440:
37441:
37442: Eduskunnalle
37443: Äänekosken ja Suolahden välinen tieyh- Hankkeen I vaiheena on tarkoitus raken-
37444: teys on erittäin vilkkaasti liikennöity. Tietä taa kevytväylät välille Äänekosken silta
37445: käyttää mm. yksi Suomen suurimpiin kuulu- -Kovalan liittymä. Hankkeen kustannusar-
37446: vista metsäteollisuuskeskuksista. Metsä-Bot- vio on noin 2 milj. mk. Myös loppuosa
37447: nian uuden suurtehtaan käynnistyttyä liiken- tieosuuden kevyistä väylistä tulisi toteuttaa
37448: ne, sekä raskas että kevyt, ovat lisääntyneet mahdollisimman pian.
37449: merkittävästi. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37450: Kevyen liikenteen väylien puuttuminen täl- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37451: tä tieltä haittaa sekä raskasta liikennettä että
37452: ennen muuta vaarantaa vilkkaan kevyen lii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37453: kenteen. Vireillä onkin ollut jo pitkään ke- Å"änekosken-Suolahden tien kevyen
37454: vyen liikenteen väylien rakentaminen koko liikenteen väylien rakentamiseksi.
37455: tieosuudelle.
37456: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37457: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen
37458: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
37459: 1990 vp. 1037
37460:
37461: Toivomusaloite n:o 967
37462:
37463:
37464:
37465:
37466: Pekkarinen ym.: Sataman rakentamisesta Kuhmoisten kirkon-
37467: kylään
37468:
37469:
37470: Eduskunnalle
37471: Kuhmoisten kunta ja sen kirkonkylä sijait- Suomen piirin kanssa. Hankkeen kustannus-
37472: see Päijänteen rannalla. Kunnan kehittämis- arvio on noin 1,5 milj. mk, josta valtion osuus
37473: työhön on viime vuosina alettu kiinnittää on 50 % ja kunnan toiset 50 %. Kunnalla on
37474: lisääntyvää huomiota. Jo tällä hetkellä laiva- valmius töiden aloittamiseen välittömästi.
37475: liikenne alueella on aika vilkas säännöllisine Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37476: vuoroineen. Laivalaituri on kuitenkin huono- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37477: kuntoinen. Vierasvenesatama kirkonkylästä
37478: puuttuu tyystin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37479: Kuhmoisten kirkonkylä tarvitseekin kun- sataman rakentamiseksi Kuhmoisten
37480: non sataman. Tarvittavat suunnitelmat ovat kirkonkylään.
37481: valmistumassa yhteistyössä TVL:n Keski-
37482: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37483: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen
37484: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
37485: 1038 1990 vp.
37486:
37487: Toivomusaloite n:o 968
37488:
37489:
37490:
37491:
37492: Pekkarinen ym.: Rutalahden sataman rakentamisesta Leivon-
37493: mäellä
37494:
37495:
37496: Eduskunnalle
37497: Rutalahden kylä on erittäin aktiivinen kylä on valmisteltu suunnitelmat kylän sataman
37498: Leivonmäen kunnassa Päijänteen Rutalah- toteuttamiseksi. Tarvittavat maa-alueet kun-
37499: den päässä. Leivonmäen kunta on omasta ta on jo hankkinut omistukseensa. Sataman
37500: puolestaan tarttunut aktiivisesti kylän kaik- kustannusarvio on noin 1 milj. mk. Hanke
37501: kinaiseen kehittämiseen. Kylä soveltuu muun soveltuu työllisyyskohteeksi.
37502: ohessa mitä erinomaisirumin Päijänteen ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37503: neilyn yhdeksi keskuspaikaksi. Lisäksi ky- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37504: lään on nousemassa sekä kesä- että vakituista
37505: asuntokantaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37506: Kunnan ja vesiviranomaisten yhteistyössä Rutalahden sataman rakentamiseksi.
37507: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37508:
37509: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen
37510: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
37511: 1990 vp. 1039
37512:
37513: Toivomusaloite n:o 969
37514:
37515:
37516:
37517:
37518: Pekkarinen: Suomenselän lentokentän kunnostamisesta
37519:
37520:
37521: Eduskunnalle
37522: Suomenselän alueelle, Kivijärven kuntaan, Kyseessä olevasta lentokenttähankkeesta
37523: toteutetaan Kannonkosken, Kinnulan, Kivi- ovat puoltavan lausunnon antaneet Matkai-
37524: järven, Kyyjärven ja Perhon kuntien sekä lun Edistämiskeskus, Suomen Lentotoimen-
37525: Kivijärven Ilmailukerho ry:n yhteishankkee- harjoittajien liitto, ilmavoimien esikunta,
37526: na 2. luokkaan kuuluva lentokenttä. Keski-Suomen Maakuntaliitto, Kannonkos-
37527: Tähän mennessä perustettavan Suomense- ken kunta, Karstulan kunta, Kinnulan kun-
37528: län Lentokenttä Oy:n osakepääoman merkit- ta, Kyyjärven kunta, Perhon kunta, Pylkön-
37529: semisestä ovat tehneet päätöksen seuraavat mäen kunta ja Helsingin yliopiston Lahden
37530: tahot: tutkimus- ja koulutuskeskus. Keski-Suomen
37531: seutukaavaliiton 2. vaihekaavassa Kivijärvi
37532: Kannonkosken kunta ....... . 30 000 mk on merkitty pienlentokentän sijaintipaikaksi.
37533: Kinnulan kunta .............. . 30 000 mk Kalastus- ja erämatkailupalveluiden saa-
37534: Kivijärven kunta ............. . 100 000 mk vutettavuuden ja kehittämisen kannalta on
37535: Kyyjärven kunta ............. . 30 000 mk erityisen tärkeää 2. luokan lentokentän pe-
37536: Perhon kunta ................ . 20 000 mk rustaminen Suomenselän alueelle.
37537: Kivijärven Ilmailukerho ..... . 250 000 mk Lentokenttähankkeen etenemisen kannalta
37538: Yhteensä 460 000 mk on välttämätöntä, että valtion vuoden 1990
37539: tulo- ja menoarviossa olevasta lentokenttien
37540: rakentamiseen ja kunnostukseen varatusta
37541: Tällä hetkellä Kivijärven Ilmailukerhon määrärahasta voidaan osoittaa varoja jo
37542: omistuksessa oleva nurmipäällysteinen n. 800 vuoden 1990 aikana Kivijärvellä sijaitsevan
37543: metrin pituinen kiitorata siirtyy perustetta- Suomenselän lentokentän kunnostukseen 2.
37544: van osakeyhtiön osakepääomaksi. Kiitorataa luokan lentokentäksi.
37545: on tarkoitus jatkaa n. 1 200 metrin pituiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
37546: ja päällystää se sekä myöhemmin rakentaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37547: käyttötoiminnan kehittämisen kannalta muksen,
37548: muut tarpeelliset valmiudet.
37549: Tulevaa kenttää kohtaan ovat mm. ansio- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37550: lentotoiminnan harjoittajat tunteneet kiin- Kivijärvellä sijaitsevan Suomenselän
37551: nostusta ja alustavia neuvotteluja on käyty lentokentän kunnostamiseksi 2. luokan
37552: säännönmukaisen viikoittaisen lentoliiken- lentokentäksi.
37553: teen harjoittamiseksi väleillä Kivijärvi-Jy-
37554: väskylä ja Kivijärvi-Helsinki.
37555: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37556:
37557: Mauri Pekkarinen
37558: 1040 1990 vp.
37559:
37560: Toivomusaloite n:o 970
37561:
37562:
37563:
37564:
37565: Pokka ym.: Rautatieyhteyden rakentamisesta Sailasta Kuo-
37566: laan
37567:
37568:
37569: Eduskunnalle
37570: Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gor- Ajankohtaiseksi Sanan-Kantalahden ra-
37571: batshov otti äskettäisen Suomen vierailun dan tekee Suomen ja Neuvostoliiton välillä
37572: yhteydessä esille kysymyksen rautatieyhtey- käynnistyvä yhteistyö Kuolan alueen kehittä-
37573: den saamisesta Lapin kautta Neuvostoliiton miseksi. Naapurimaan päämiehen vierailun
37574: Kuolan alueelle. yhteydessä solmitut sopimukset merkitsevät
37575: Aiemmin mm. Murmanskin alueen maa- ensi vaiheessa Outokummun hankkeiden
37576: herra on esittänyt rajan avaamista Sallan käynnistymistä Kuolassa. Käynnistyvät
37577: Kelloselässä ja radan rakentamista Kellose- hankkeet voinevat tuoda lisää kuljetustarvet-
37578: lästä Kantalahden eteläpuolelle Kirksiin. Ra- ta tuonniukin osalle, joka tähän asti on nähty
37579: dan pituus rajalle olisi 170 km. Uusittavaa Kuolasta Suomeen liian vähäiseksi ja siten
37580: rataa olisi Alakurtilta rajalle 68 km. Suomen esteeksi ratahankkeen kannattavuudelle.
37581: puolella olisi vahvistettava rataa Kemijärven Mielestämme Kelloselän rajan ja radan
37582: Isoltakylältä Sallan Kelloselkään yhteensä 80 avaus olisi kiireellisesti selvitettävä.
37583: km:n matkalta ja vanhaa rataa olisi uudistet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
37584: tava Kelloselästä rajalle noin 8 km. Tämän kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
37585: urakan kustannuksiksi Suomen osuudelta on toivomuksen,
37586: arvioitu Sokli-selvitysten yhteydessä 200 milj.
37587: mk. Kelloselän kautta olisi Suomesta raken- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
37588: nettavissa lyhin yhteys Murmanskiin. Tähän menpiteisiin rautatieyhteyden rakenta-
37589: liittyy koko ratajakson Kemi-Kemijärvi pe- miseksi Lapista Sallan kautta Kuolaan.
37590: ruskorjaaminen, joka on ajankohtainen asia.
37591: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37592: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Asko Apukka
37593: Aimo Ajo Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
37594: Paavo Väyrynen Keijo Jääskeläinen
37595: 1990 vp. 1041
37596:
37597: Toivomusaloite n:o 971
37598:
37599:
37600:
37601:
37602: Rajamäki: Kantatien n:o 69 perusparantamisesta
37603:
37604:
37605: Eduskunnalle
37606: Kantatie n:o 69 on kiireellisen perusparan- män vuoden tulo- ja menoarviossa on aloi-
37607: tamisen tarpeessa. Tie on tärkein liikenneyh- tusraha välille Rautalammin keskusta-Kes-
37608: teys seutukeskukseen Suonenjoelle ja Kuo- ki-Suomen piirin raja.
37609: pioon. Tien elinkeinopoliittista merkitystä li- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
37610: sää myös yhteys Jyväskylän lentokentälle ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37611: länsirannikon satamiin. muksen,
37612: Raskaan liikenteen osuus on kasvanut ja
37613: tietä myöten tapahtuvat kuljetukset mm. Ää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37614: nekosken Metsä-Botnian ja Suolahden Rau- kantatien n:o 69 perusparantamisen
37615: ma-Repolan tehtaille. Tien merkitys matkai- loppuun saattamiseksi vuoteen 1992
37616: lulle on myös keskeinen. Kantatien n:o 69 mennessä, jotta Rautalammin kunnan
37617: perusparantaminen välillä Rautalampi- päätiet saadaan nykyajan liikenteen
37618: Koskela ja samoin välillä Keski-Suomen pii- vaatimuksia vastaaviksi.
37619: rin raja-Konnevesi on aloitettu. Valtion tä-
37620: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37621:
37622: Kari Rajamäki
37623: 1042 1990 vp.
37624:
37625: Toivomusaloite n:o 972
37626:
37627:
37628:
37629:
37630: Rajamäki: Savon kanavan rakentamisesta
37631:
37632:
37633: Eduskunnalle
37634: Savon kanava -hanke liittyy kiinteästi Kei- nava rakennetuksi liittyen Keiteleen-Päijän-
37635: teleen-Päijänteen kanavan toteuttamiseen teen kanavan toteuttamiseen.
37636: muodostaen meritieyhteyden Päijänteeltä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
37637: Saimaan kanavan kautta Suomenlahteen. Sa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37638: ' von kanava- hankkeesta on tehty vuonna muksen,
37639: 1982 vaikutusselvitys, ja sittemmin on Poh-
37640: jois-Savon seutukaavaliitto suorittanut tutki- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
37641: muksen Pohjois-Savon tavaraliikenteestä ka- piteisiin, jotta Savon kanavasta tehdyt
37642: navaa pitkin. kannattavuuslaskelmat ja suunnitelmat
37643: Tällä hetkellä on ajankohtaista, että Savon saatetaan ajan tasalle sekä kanava ra-
37644: kanavasta tehdyt kannattavuuslaskelmat ja kennetaan liittyen Keiteleen-Päijän-
37645: suunnitelmat saatetaan ajan tasalle sekä ka- teen kanavan toteuttamiseen.
37646: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37647:
37648: Kari Rajamäki
37649: 1990 vp. 1043
37650:
37651: Toivomusaloite n:o 973
37652:
37653:
37654:
37655:
37656: Ranta ym.: Päätieverkon peruskorjaushankkeiden nopeutta-
37657: misesta Kymen tiepiirissä
37658:
37659:
37660: Eduskunnalle
37661: Kymen läänin pääteiden liikenne on 1980- son satamien kilpailukykyä maamme suurim-
37662: luvulla kasvanut erittäin voimakkaasti. Lii- pina vientisatamina ja maamme kaakkoisen
37663: kenteen kasvu on ollut 6-7% vuodessa ja osan elinkeinoelämän kehittämismahdolli-
37664: uusimpien ennusteiden mukaan liikennemää- suuksia mm. suunnitellun vapaakauppa-
37665: rät kasvavat noin kaksinkertaisiksi vuoteen alueen perustamiseksi.
37666: 2010 mennessä. Tämä merkitsee ruuhkien Valtion vuotuisen budjetin ja tie- ja vesira-
37667: nopeaa lisääntymistä. Kymen läänin päätiet kennushallituksen uusien rahoituskehysten
37668: -raportissa marraskuulta 1989 todetaan, että mukainen, Kymen tie- ja vesirakennuspiirin
37669: vuonna 2010 jo kolmannes kilometreistä jou- rahoituksen vähäisyys kuitenkin vaikeuttaa
37670: dutaan ajamaan ruuhkissa. Edelleen raportis- piirin tienpidon kehittämiselle asetettujen su-
37671: sa todetaan pääteiden ruuhkautumisen vai- juvuus- ja turvallisuustavoitteiden toteutta-
37672: keuttavan tulevaisuudessa talouselämän kul- mista. On varsin todennäköistä, että alem-
37673: jetuksia ja huonontavan Kymen läänin yri- man tieverkon kuntoa ei voida parantaa ja
37674: tysten kilpailukykyä. että sen kuntoa ei voida ylläpitää edes nyky-
37675: Koko Kymen läänissä on pääteitä runsaat tasolla normaalein kunnossapitotoimenpi-
37676: 650 km eli 6 % koko Suomen päätieverkon tein. Käytännössä rahoituksen kireys tulee
37677: pituudesta. Näistä vain noin 20 km on raken- vaikuttamaan siten, että hankkeitajoudutaan
37678: nettu moottoriväyliksi. Koko läänissä on 5 siirtämään vuosi vuodelta myöhemmin aloi-
37679: km moottoriteitä ja 15 km moottoriliikenne- tettaviksi.
37680: teitä. Kymen läänin lähivuosien liikenteellisesti
37681: Kymen läänin päätieverkkoa koskeneessa merkittävät hankkeet valtateillä n:ot 6, 7, 12,
37682: selvityksessä todetaan myös, että tulevaisuu- 13 ja 15 vaativat jo nyt suunnitteluvaiheessa
37683: den liikenteen sujuvuuden takaamiseksi ja huomattavasti määrärahoja.
37684: onnettomuuksien kasvun hillitsemiseksi olisi Kokonaisuudessaan tiepiirin suunnittelu-
37685: varauduttava yhtenäisten moottoriteiden ra- määrärahatarve on 35---40 miljoonaa mark-
37686: kentamiseen vilkkaimmille tieosuuksille. Sel- kaa vuodessa. Tarpeellisten päätieverkon ke-
37687: vityksissä esitetään moottoritien rakentamis- hittämishankkeiden toteuttaminen vuoteen
37688: ta väleille Lahti-Imatra, Helsinki-Hamina 2010 mennessä vaatii vuosittain 300 miljoo-
37689: ja Koskenkylä-Kouvola. On ehdotettu naa markkaa.
37690: myös Kotkan sisääntulotien rakentamista Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
37691: moottoritietasoisena. Kymen läänin kansanedustajien yhteistyö-
37692: Moottoriteiden rakentaminen vahvistaisi ryhmässä.
37693: Kymen läänin asemaa. Kymen läänin näkö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
37694: kulmasta moottoriteiden rakentaminen näh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37695: dään myös kilpailutekijänä pyrittäessä säilyt- vomuksen,
37696: tämään alueen yritysten kilpailukyky. Samal-
37697: la Kymen läänille luodaan edellytyksiä toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37698: mia pääkaupunkiseudun kasvua tasaavana Kymen läänin päätieverkon hankkeiden
37699: alueena ja edistetään siten tasapainoista nopeuttamiseksi ja tiepiirin rahoitusta-
37700: alueellista kehitystä. Lisäksi moottoriväylien son nostamiseksi siten, että suunnitteilla
37701: rakentaminen vahvistaisi Etelä-Kymenlaak- olevat päätieverkon hankkeet voidaan
37702: 1044 1990 vp.- TA n:o 973
37703:
37704: viedä läpi vuoteen 2010 mennessa, Ja hoituksen erottamiseksi muusta tienpi-
37705: edelleen, että hallitus ryhtyisi toimenpi- don rahoituksesta.
37706: teisiin päätieverkon rakentamisen ra-
37707: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37708: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
37709: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
37710: Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo Antero Kekkonen
37711: Esko Almgren
37712: 1990 vp. 1045
37713:
37714: Toivomusaloite n:o 974
37715:
37716:
37717:
37718:
37719: Ranta ym.: HELI-radan eri rakentamisvaihtoehtojen kannat-
37720: tavuusvertailun tekemisestä
37721:
37722:
37723: Eduskunnalle
37724: Suoran rautatieyhteyden puuttuminen on liikenneministeriön hallinnonalalla varat-
37725: Helsingin ja Kaakkois-Suomen välillä on jo tuna 1 miljoonan markan suunnittelumäärä-
37726: pitkään koettu ongelmaksi. Maan alueellisen raha, josta puolet tulee käyttää ns. HELI-
37727: kehityksen tasapainottamisen eräänä keino- ratavaihtoehtojen kannattavuus- ja vaikutus
37728: na on esitetty toimenpiteitä pääkaupunkiseu- selvitysten tekemiseen.
37729: dun kasvupaineiden siirtämiseksi Kaakkois- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
37730: Suomeen, mikä entisestään korostaa nopei- Kymen läänin kansanedustajien yhteistyö-
37731: den kulkuyhteyksien tarvetta pääkaupunki- ryhmässä.
37732: seudun ja Kaakkois-Suomen välillä. Suoran Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme k'm-
37733: rautatieyhteyden saaminen Saimaan alueen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37734: teollisuudelle sekä transitoliikenteelle itäisen muksen,
37735: Suomenlahden vientisatamiin on myös ylei-
37736: sesti tunnustettu tärkeäksi ja kiireelliseksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37737: Edelleen junaliikenteessä tavoitteeksi asetettu Helsingistä Kaakkois-Suomeen suun-
37738: nopeuksien kasvattaminen 200 kilometriin tautuvien HELI-ratavaihtoehtojen kan-
37739: tunnissa lisää paineita HELI-ratana tunnetun nattavuus- ja vaikutusselvityksen teke-
37740: uuden ratahankkeen toteutukselle. miseksi siten, että selvitystyö valmistui-
37741: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa si kevään 1990 aikana.
37742: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37743:
37744: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
37745: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
37746: Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo Esko Almgren
37747: Antero Kekkonen
37748: 1046 1990 rd.
37749:
37750: Hemställningsmotion nr 975
37751:
37752:
37753:
37754:
37755: Rehn m.fl.: Om en säker transport av farliga ämnen
37756:
37757:
37758: Till Riksdagen
37759: Under senaste år inträffade en rad allvar- Den preventiva verksamheten för att und-
37760: liga olycksincidenter i samband med trans- vika olyckor och incidenter vid transport med
37761: port av farliga ämnen. Det transporteras i farliga ämnen bör ta sikte på att skapa trygga
37762: vårt land stora mängder farliga ämnen, gifti- och säkra transportsystem. Därför vore det
37763: ga ochjeller explosiva, liksom sådana som viktigt att satsa kraftigt på forskning och
37764: inte i sig är farliga för människor men skad- produktutveckling av transportsystemen till
37765: liga för miljön. Transporteroa går ofta ige- lands, tili sjöss och i luften. Genom statlig
37766: nom stora befolkningscentra utan att de försorg borde bättre och säkrare teknik för
37767: människor som vistas där ens har en aning transportutrustning och transportbetingelser
37768: om att transporteroa görs. Det är förståeligt forskas fram. Samtidigt bör utbildningen hos
37769: att när incidenter händer, sprider sig en stor dem, som handskas med farliga ämnen vara
37770: oro bland befolkningen. på en tillräckligt hög nivå, liksom även be-
37771: Vi är medvetna om att det inom regeringen redskapen att ingripa vid olyckor.
37772: arbetas med dessa frågor. Men det räcker inte Med hänvisning till det ovan anförda före-
37773: tili bara med övervakning och eventuell efter- slår vi att riksdagen måtte hemställa
37774: sanering när olyckan varit framme. Det bor-
37775: de ske en kraftig satsning på preventiv verk- att regeringen vidtar åtgärder Jör att
37776: samhet. Det vore också lönsamt, eftersom öka säkerheten vid hantering och trans-
37777: t.ex. erfarenheteroa från oljeolyckoroa till port av farliga ämnen genom att Jrämja
37778: havs och i skärgården har visat att eftersane- forskning och produktutveckling kring
37779: ringen kostar oerhörda summor och att mil- säkrare transportsystem för farliga äm-
37780: jöskadoroa tar mycket lång tid på sig för att nen.
37781: helna.
37782: Helsingforsden 13 februari 1990
37783: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
37784: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
37785: 1990 vp. 1047
37786:
37787: Toivomusaloite n:o 975 Suomennos
37788:
37789:
37790:
37791:
37792: Rehn ym.: Vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuuden
37793: varmistamisesta
37794:
37795:
37796: Eduskunnalle
37797: Viime vuonna vaarallisten aineiden kulje- Kuljetusten yhteydessä tapahtuvien onnet-
37798: tuksissa sattui useita vakavia onnettomuusta- tomuuksien välttämiseksi ennalta ehkäisevän
37799: pauksia. Maassamme kuljetetaan suuria toiminnan tavoitteena tulee olla turvallisten
37800: määriä vaarallisia aineita, myrkyllisiä ja/tai ja varmojen kuljetusjärjestelmien luominen.
37801: räjähtäviä aineita sekä aineita, jotka eivät Tämän vuoksi olisi tärkeää panostaa voi-
37802: sinänsä ole vaarallisia ihmisille mutta haital- makkaasti maa-, meri- ja ilmakuljetusjärjes-
37803: lisia ympäristölle. Kuljetukset tapahtuvat telmien tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.
37804: usein suurien väestökeskusten läpi ilman, että Valtion toimesta tulisi tutkia kuljetusvälinei-
37805: ihmisillä olisi niistä aavistustakaan. On ym- den ja kuljetusolojen tekniikan parantamista
37806: märrettävää, että onnettomuuksien tapah- ja tekemistä turvalliseksi. Samalla vaarallisia
37807: tuessa huolestuneisuus leviää väestön kes- aineita käsittelevien koulutuksen tulisi olla
37808: kuuteen. riittävän korkealla tasolla samoin kuin val-
37809: Tiedämme hallituksen työskentelevän näi- miuden ryhtyä toimenpiteisiin onnettomuuk-
37810: den kysymysten parissa. Valvonta ja mahdol- sien sattuessa.
37811: linen jälkipuhdistus eivät kuitenkaan riitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37812: kun onnettomuus on sattunut. Ennalta eh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37813: käisevään toimintaan tulisi panostaa voimak-
37814: kaasti. Tämä olisi myös kannattavaa, koska että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37815: esim. merellä ja saaristossa tapahtuneista öl- vaarallisten aineiden käsittelyn ja kulje-
37816: jyonnettomuuksista saadut kokemukset tusten turvallisuuden lisäämiseksi edis-
37817: osoittavat jälkipuhdistuksen maksavan suun- tämällä vaarallisten aineiden turvallis-
37818: nattomia summia ja ympäristövaurioiden pa- ten kuljetusjärjestelmien tutkimusta ja
37819: ranemisen kestävän hyvin kauan. tuotekehittelyä.
37820: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37821:
37822: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
37823: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
37824: 1048 1990 vp.
37825:
37826: Toivomusaloite n:o 976
37827:
37828:
37829:
37830:
37831: Renko ym.: Oulun ja Keski-Pohjanmaan tiepiirien tiemäärä-
37832: rahojen korottamisesta
37833:
37834:
37835: Eduskunnalle
37836: Alemman tieverkon kunto on huono koko Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37837: Oulun läänin alueella. Teiden kuntoa heiken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37838: tävät pitkät routakaudet ja kelirikot. Alem-
37839: man tieverkon ainoa kunnostustoimenpide että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37840: on ns. savivellin lanaaminen, mikä ei edesau- tiemäärärahojen korottamiseksi valtion
37841: ta tien kantavuutta. Tämä hidastaa puun- ja vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk-
37842: turpeen kuljetusta sekä siviililiikennettä. Ou- sessä Oulun läänin alemman tieverkon
37843: lun lääniin tarvittaisiin vähintään 100 milj. kunnostamista varten.
37844: markan erillisbudjetointi tieverkon kunnosta-
37845: mista varten, ja se tulisi suunnata alemman
37846: tieverkon kunnostamiseen.
37847: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37848:
37849: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
37850: Jukka Vihriälä Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
37851: Juhani Vähäkangas
37852: 1990 vp. 1049
37853:
37854: Toivomusaloite n:o 977
37855:
37856:
37857:
37858:
37859: Renko ym.: Lemmityn paikallistien sillan rakentamisesta Kui-
37860: vaniemellä
37861:
37862:
37863: Eduskunnalle
37864: Luola-aavan koulupiirin kuljetuksien, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37865: puutavarankuljetuksien ja turvekuljetuksien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37866: takia on välttämätöntä, että Lemmityn pai-
37867: kallistien silta saadaan uusittua. Määrära- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37868: hojen niukkuuden johdosta siltahanke on määrärahojen saamiseksi Lemmityn
37869: siirtynyt ja se tulisi toteuttaa v. 1991 paikallistiehankkeen sillan rakentamis-
37870: budjetti varoin. ta varten vuoden 1991 aikana.
37871: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37872:
37873: Tellervo Renko Eino Siuruainen
37874:
37875:
37876:
37877:
37878: 69 200J36P
37879: 1050 1990 vp.
37880:
37881: Toivomusaloite n:o 978
37882:
37883:
37884:
37885:
37886: Renko ym.: Kansainvälisen lentokentän rakentamisesta Ou-
37887: lunsaloon
37888:
37889:
37890: Eduskunnalle
37891: Liikennepoliittisen selonteon keskusteluis- ta kohden. Kansainvälisen lentokentän saa-
37892: sa ja eduskuntakyselyissä liikenneministeri miseksi Oulunsaloon tulisi toteutusaikatau-
37893: on antanut lupauksia kansainvälisen lento- lua jouduttaa ja saada toteutus alulle jo
37894: kentän saamisesta Oulunsaloon. Ulkomaan vuoden 1991 budjetissa.
37895: liikenteen hajauttamsella vähennettäisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37896: myös paineita Vantaan kentän ongelmiin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37897: Oulu on maamme valtakunnanosakeskus ja
37898: vilkas teknologia- ja yliopistokaupunki, mis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37899: tä suorat yhteydet ulkomaille ovat välttämät- kansainvälisen lentokentän aikaansaa-
37900: tömät. Suorilla yhteyksillä alennetaan myös miseksi Oulunsaloon jo valtion vuoden
37901: matkojen hintaa noin 1 000 markalla asiakas- 1991 tulo- ja menoarvion perusteella.
37902: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37903:
37904: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
37905: Kauko Heikkinen Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
37906: Juhani Vähäkangas
37907: 1990 vp. 1051
37908:
37909: Toivomusaloite n:o 979
37910:
37911:
37912:
37913:
37914: Renko ym.: Puhelin- ja telemaksujen yhtenäisen hintajärjestel-
37915: män toteuttamisesta
37916:
37917:
37918: Eduskunnalle
37919: Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37920: minen vaatisi monien epäkohtien poistamista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37921: ja maan sisäisten eriarvoisuuksien oikaise-
37922: mista. Yksi niistä on pitkien matkojen aiheut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37923: tama eriarvoisuus puhelin- ja teleliikenteessä yhtenäisen hintajärjestelmän kehittämi-
37924: sekä liikennemaksuissa. Tämän epäkohdan seksi ja käyttöönotoksi niin, että puhe-
37925: poistamiseksi tulisi maahamme luoda yhte- lin- ja telemaksujen eriarvoisuus poiste-
37926: näinen hintajärjestelmä puhelin- ja telemak- taan maan eri osien väliltä.
37927: suille.
37928: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37929: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
37930: Jukka Vihriälä Kauko Heikkinen Juhani Alaranta
37931: Pirkko Ikonen Aapo Saari Juho Sillanpää
37932: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
37933: 1052 1990 rd.
37934:
37935: Hemställningsmotion nr 980
37936:
37937:
37938:
37939:
37940: Renlund m.fl.: Om att vägskyltarna bör ange orternas officiella
37941: namn
37942:
37943:
37944: Till Riksdagen
37945: Vägskyltningen i Finland är såväl ur prin- enlighet med kommunens språkförhållanden
37946: cipen om jämlik språkbehandling som ur är korrekt. Men då det gäller den information
37947: turistsynvinkel snedvriden. Trafikministeriet som skyltarna ger vid riksvägarna är förord-
37948: har med stöd av 50§ i vägtrafiklagen av den ningstexten bristfällig. Vi anser att det inte är
37949: 3 april 1981 (267/81) och 54§ i vägtrafikför- ändamålsenligt att informationsmärken en-
37950: ordningen av den 5 mars 1982 (182/82) utfär- dast i svenska kommuner skall vara på två
37951: dat beslut om trafikanordningar (203/82). 1 språk. Det skulle vara viktigare att oberoen-
37952: enlighet med 10 § i trafikministeriets beslut de av var skylten finns skulle alla ortnamn
37953: skall frågan om vilket språk som skall använ- som skylten informerar om skrivas ut. Exem-
37954: das på vägmärke och tilläggsskylt avgöras av pel på dagens ologiska system är den skylt-
37955: språkförhållandena i den kommun där mär- ning som finns vid riksväg nr 1 vid Salo som
37956: ket befinner sig. 1 enlighet härmed skall text- visar vägen till Ekenäs. På skylten står det
37957: en på vägmärke eller på tilläggsskylt till detta enbart Tammisaari. Något missvisande såväl
37958: i enspråkig kommun vara enspråkig i öve- med tanke på turister som med tanke på
37959: rensstämmelse med kommunens språk och i principen om jämlik språkbehandling. Lik-
37960: tvåspråkig kommun tvåspråkig med kommu- nande exempel har vi också på stamväg nr 67,
37961: nens majoritetsspråk överst. Med avvikelse där man enbart skyltar med Uusikaarlepyy.
37962: härifrån skall dock informationsmärke, som Med hänvisning till ovan anförda föreslår
37963: anger vägens riktning vid huvud- och stam- vi undertecknade högaktningsfullt att riksda-
37964: väg samt vid motorväg och motortrafikled gen måtte hemställa
37965: inom enspråkigt svensk kommun också vara
37966: försett med finskspråkig text nedanför den att regeringen vidtar åtgärder för att
37967: svenskspråkiga. Detta enligt lag och för- vägskyltarna vid våra huvudvägar skulle
37968: ordning. bli mera språkligt jämlika och ange
37969: Vi undertecknade anser att skyltningen i orternas alla officiella namn.
37970: Helsingfors den 13 februari 1990
37971: Boris Renlund Gustav Björkstrand
37972: Håkan Nordman Håkan Malm
37973: 1990 vp. 1053
37974:
37975: Toivomusaloite n:o 980 Suomennos
37976:
37977:
37978:
37979:
37980: Renlund ym.: Paikkakuntien virallisten nimien ilmoittamisesta
37981: liikennemerkeissä
37982:
37983:
37984: Eduskunnalle
37985: Tienviitoitus on Suomessa sekä kielien yh- informaatioon valtateiden varsilla, asetus-
37986: denvertaisuutta koskevan periaatteen että teksti on puutteellinen. Emme pidä tarkoi-
37987: matkailun kannalta vääristynyt. Liikennemi- tuksenmukaisena sitä, että opastemerkit oli-
37988: nisteriö on 3 päivänä huhtikuuta 1981 anne- sivat kaksikielisiä ainoastaan ruotsinkielisis-
37989: tun tieliikennelain (267 /81) 50 §:n nojalla sä kunnissa. Tärkeämpää olisikin, että siitä
37990: sekä 5 päivänä maaliskuuta 1982 annetun riippumatta, missä merkki sijaitsee, kaikki
37991: tieliikenneasetuksen (182/82) 54 §:n nojalla paikannimet, joista merkki tiedottaa, kirjoi-
37992: antanut päätöksen liikenteen ohjauslaitteista tettaisiin siihen. Esimerkkinä nykyisestä epä-
37993: (203/82). Liikenneministeriön päätöksen 10 loogisesta tilanteesta on valtatiellä n:o 1 Sa-
37994: §:n mukaan ratkaisevat liikennemerkissä sen lon kohdalla oleva merkki, joka osoittaa tien
37995: lisäkilvessä käytettävän tekstin kielen sen Tammisaareen. Merkissä on ainoastaan suo-
37996: kunnan kielisuhteet, jossa merkki sijaitsee. menkielinen teksti Tammisaari. Tämä on jos-
37997: Tämän mukaan tulee liikennemerkissä tai sen sain määrin harhaanjohtavaa sekä matkaili-
37998: lisäkilvessä käytettävän tekstin olla yksikieli- joiden kannalta että yhdenvertaisen kielelli-
37999: sessä kunnassa yksikielinen kunnan kielen sen kohtelun periaatetta ajatellen. Vastaavia
38000: mukaan ja kaksikielisessä kunnassa kaksikie- esimerkkejä on myös kantatiellä n:o 67, jolla
38001: linen, kunnan enemmistökieli ylempänä. olevassa merkissä ilmoitetaan Uusikaarlepyy
38002: Poikkeuksena tässä tulee kuitenkin yksikieli- vain suomeksi.
38003: sessä ruotsinkielisessä kunnassa sijaitsevalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38004: valta- ja kantatiellä sekä moottori- ja moot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38005: toriliikennetiellä olla myös suomenkielinen muksen,
38006: teksti tien suuntaa osittavassa opastusmerkis-
38007: sä ruotsinkielisen tekstin alapuolella. Näin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38008: siis lain ja asetuksen mukaan. pääteidemme varrella olevien liikenne-
38009: Me allekirjoittaneet pidämme kunnan kie- merkkien tekemiseksi kielellisesti tasa-
38010: lisuhteiden mukaisia liikennemerkkejä oikei- arvoisemmiksi ja paikkakuntien kaik-
38011: na. Mutta mitä tulee merkkien antamaan kien virallisten nimien ilmoittamiseksi
38012: niissä.
38013: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38014: Boris Renlund Gustav Björkstrand
38015: Håkan Nordman Håkan Malm
38016: 1054 1990 vp.
38017:
38018: Toivomusaloite n:o 981
38019:
38020:
38021:
38022:
38023: Riihijärvi ym.: Kalvitsan-Narilan maantien peruskorjauksen
38024: aloittamisesta
38025:
38026:
38027: Eduskunnalle
38028: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin alueella puutavaramääräkuljetusten rasittama tie sai-
38029: kulkeva maantie Kalvitsa-Narila on vuosi- si kunnostusmäärärahat valtion vuoden 1991
38030: kausia ollut parannussuunnitelmien kohtee- budjettiin.
38031: na. Tähän saakka kohde on aina lykätty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38032: myöhemmäksi, ja tien kunto on edelleen hei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38033: kentynyt. Tielle on kuitenkin jo suoritettu vomuksen,
38034: vaaitus ja punnitus sekä kartoitus, ja näin
38035: ollen peruskorjaus olisi valmis aloitettavaksi että hallitus ottaisi valtion vuoden
38036: milloin tahansa. Ainoana ongelmana on koh- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
38037: teeseen tarkoitettujen määrärahaesitysten tävät määrärahat Mikkelin tie- ja ve-
38038: hylkääminen vuosittain jopa vastoin liiken- sirakennuspiirille Kalvitsan-Narilan
38039: neministeriön esitystä. Tämän takia tulisi pi- maantien peruskorjauksen aloittamisek-
38040: kaisesti huolehtia siitä, että kyseinen suurten si.
38041: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38042:
38043: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
38044: 1990 vp. 1055
38045:
38046: Toivomusaloite n:o 982
38047:
38048:
38049:
38050:
38051: Riihijärvi ym.: Västinniemen-Hietapohjan tien kunnostami-
38052: sesta Muuruvedellä
38053:
38054:
38055: Eduskunnalle
38056: Västinniemen-Hietapohjan tie n:o 567 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38057: Muuruveden pitäjässä on osittain kunnos- vomuksen,
38058: tettu ja osittain kunnostamatta. Tiellä on
38059: kova liikenne n. 700 autoajvrk. Huonokun- että hallitus ottaisi valtion vuoden
38060: toisen tien johdosta autot vioittuvat koh- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
38061: tuuttomasti ja tienkäyttäjien turvallisuus tävän määrärahan Västinniemen-Hie-
38062: vaarantuu. tapohjan tien n:o 567 kuntoon saattami-
38063: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seksi.
38064: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38065: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
38066: 1056 1990 vp.
38067:
38068: Toivomusaloite n:o 983
38069:
38070:
38071:
38072:
38073: Riihijärvi ym.: Ns. HELEMI-radan yleissuunnittelun aloitta-
38074: misesta
38075:
38076:
38077: Eduskunnalle
38078: Suomessa on vireillä useita uusia ratahank- edullisinta kyseisen HELEMI-radan rakenta-
38079: keita, joissa on tarkoitus parantaa ja täyden- miselle niin, että se palvelee mahdollisimman
38080: tää olemassa olevaa rataverkkoa ja tällä ta- hyvin koko itäisen Suomen liikennettä ja
38081: voin luoda entistä merkittävästi nopeampia elinkeinoelämän kehittymistä.
38082: kulkuyhteyksiä Helsingistä muualle Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38083: meen. Eräs tällainen suunnitelma on nk. HE- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38084: LEMI-ratasuunnitelma. Tämän hankkeen vomuksen,
38085: tulisi liittyä VR:n nopeiden pitkittäisyhteyk-
38086: sien kehittämiseen. Mikkelin lääninhallitus että hallitus ottaisi valtion vuoden
38087: on esittänyt kyseisen hankkeen suunnitteluun 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
38088: 2 miljoonan markan määrärahaa, jonka tur- tävät määrärahat nk. HELEMI-radan
38089: vin voitaisiin eri linjausvaihtoehtoja tutkia yleissuunnittelun aloittamiseen.
38090: perusteellisesti ja selvittää, mikä reititys olisi
38091: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38092: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
38093: 1990 vp. 1057
38094:
38095: Toivomusaloite n:o 984
38096:
38097:
38098:
38099:
38100: J. Roos ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Halik-
38101: koon
38102:
38103:
38104: Eduskunnalle
38105: Halikossa ollaan huolissaan jalankulkijoi- Kiireellisimpinä on pidettävä kevyen lii-
38106: den ja pyöräilijöiden turvallisuudesta vilk- kenteen tietä Rikalan~Tunilan maantielle
38107: kaasti liikennöidyllä ja kapeilla maanteillä n:o 2355 valtatieltä n:o 1 Halikon~Paimion
38108: Asemanseudulla, Vaskiolla ja Hajalassa. tielle, sillä tämän tien varrella on runsaasti
38109: Mielestämme tulisi rakentaa kevyen liiken- asutusta, Mustamäen ala-asteen koulu ja pal-
38110: teen tiet seuraavasti: jon teollisuutta, joka tuo alueelle raskasta
38111: ~ valtatien n:o 1 viereen välille Iilikenmä- liikennettä.
38112: ki~Rikala~Tunilan maantien n:o 2355 ris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38113: teys, Rikalan~Tunilan maantielle ja edelleen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38114: Tunilasta Halikon~Paimion maantielle n:o muksen,
38115: 23 51 Halikon sillalle.
38116: ~ Vaskion kylään Halikon~Auran että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
38117: maantielle n:o 124 Kuusjoen tienhaarasta piteisiin, jotta Halikon kuntaan voitai-
38118: Onnenperän tienhaaraan. siin rakentaa kevyen liikenteen väylät
38119: ~ Hajalan kylään Halikon~Paimion Asemanseudulle, Vaskioonja Haja/aan.
38120: maantielle n:o 2351 välille Saarimäen koulu
38121: ~ vanhainkodin tienhaara.
38122:
38123: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38124:
38125: Jukka Roos Heikki Perho Gunnar Joutsensaari
38126: Heli Astala Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen
38127: Tapio Holvitie Risto Ahonen Ensio Laine
38128: 1058 1990 vp.
38129:
38130: Toivomusaloite n:o 985
38131:
38132:
38133:
38134:
38135: J. Roos ym.: Liikennekasvatuksen sisällyttämisestä koulu-
38136: opetukseen
38137:
38138:
38139: Eduskunnalle
38140: Tasavallan presidentti kiinnitti viimeisim- varhemmin siten, että vuosien säännöllinen
38141: mässä julkisessa puheessaan huomiota liiken- liikennekasvatus päättyy ajokorttitutkintoon
38142: neturvallisuuden jatkuvaan heikkenemiseen yhteiskunnan kustannuksella. Tällä menette-
38143: sekä piittaamattomuuteen liikennekäyttäyty- lyllä voidaan paitsi saattaa liikennekäyttäyty-
38144: misessä. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, täs- minen osaksi opetuksen kautta tapahtuvaa
38145: tä aiheutuu paitsi suuria inhimillisiä kärsi- kansalaiskasvatusta myös pitkällä aikavälillä
38146: myksiä vaaroja suomalaiselle elämänmenolle parantaa olennaisesti liikenneturvallisuutta.
38147: sekä talouselämälle. Ainoa keino parantaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38148: liikenneturvallisuutta on kiinnittää siihen yhä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38149: enemmän huomiota ja ottaa liikennekasvatus vomuksen,
38150: mukaan kansalaisten elämään jo kouluope-
38151: tuksessa. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
38152: Monissa maissa, esim. Pohjois-Amerikan piteisiin parantaakseen liikenneturvalli-
38153: Yhdysvalloissa, autokoulun suorittaminen suutta kiinnittämällä siihen enemmän
38154: perustuu koululaitoksen opetusohjelmaan. huomiota ja ottamalla liikennekasvatus
38155: Mutta liikennekasvatus voidaan aloittaa jo mukaan kansalaisten elämään jo kou-
38156: luopetuksessa.
38157: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38158:
38159: Jukka Roos Matti Saarinen Ilkka-Christian Björklund
38160: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen-Leppänen
38161: Iiris Hacklin Aimo Ajo Saara-Maria Paakkinen
38162: Virpa Puisto Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
38163: Reijo Lindroos Raimo Vuoristo Arto Lapiolahti
38164: Heikki Perho Gunnar Joutsensaari Heli Astala
38165: Liisa Hilpelä Risto Ahonen
38166: 1990 vp. 1059
38167:
38168: Toivomusaloite n:o 986
38169:
38170:
38171:
38172:
38173: T. Roos ym.: Yleisen tien lakkauttamista koskevien säännös-
38174: ten muuttamisesta
38175:
38176:
38177: Eduskunnalle
38178: Käytännön toiminnassa on havaittu nykyi- että tielaitos ei voisikaan lakkauttaa yleistä
38179: sessä tielainsäädännössä yksityiskohta, joka tietä, vaan se tapahtuisi vasta maanmittaus-
38180: tulisi saada korjatuksi. Nykyisten säännösten toimituksessa. Siinä samalla kun tieoikeus
38181: mukaan tielaitos voi yksioikoisesti lakkaut- lakkautetaan, perustettaisiin lakanneelle tiel-
38182: taa entisen tien uuden valmistuttua. Samalla le yksityistiekunta ja uudet oikeudet.
38183: poistuvat myös kaikki tieoikeudet Kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38184: saattaa kyseiselle lakkautetulle tielle johtaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38185: useiden tiekuntien ja jopa satojen talouksien muksen,
38186: tiet. Lakkautetulle yleiselle tielle tieoikeudet
38187: saadaan kuitenkin vasta yleensä noin 2-3 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
38188: vuoden kuluttua maanmittaustoimituksen joilla muutettaisiin nykyistä yleisen tien
38189: avulla. lakkauttamista koskevaa lainsäädän-
38190: Ratkaisu tähän epäkohtaan olisi esim. se, töä.
38191: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38192: Timo Roos Tuula Paavilainen
38193: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila
38194: Reijo Lindroos
38195: 1060 1990 vp.
38196:
38197: Toivomusaloite n:o 987
38198:
38199:
38200:
38201:
38202: T. Roos ym.: Porin-Tampereen tien sisällyttämisestä Suomen
38203: päätieverkkosuunnitelmaan
38204:
38205:
38206: Eduskunnalle
38207: Tie- ja vesirakennushallitus on viime vuon- si maakuntakeskusta, Porin ja Tampereen.
38208: na esittänyt maamme päätieverkon kehittä- Tie on merkittävä yhteys myös väli-Suomen
38209: miseksi kaksi vaihtoehtoista mallia A:n ja teollisuuden kannalta: suora yhteys sisämaas-
38210: B:n. Ns. satamatie Pori-Tampere sisältyi ta Porin syväsatamaan. Näin se on oleellinen
38211: aluerakennepainotteiseen vaihtoehtoon A. myös Porin satamatoimintojen kannalta ja
38212: Nyttemmin vaihtoehtoisten kehittämis- suora jatke merenkulkumme valtaväylälle.
38213: suunnitelmien oltua lausunnoilla on tie- ja Satamatie Pori-Tampere tulee sisällyttää
38214: vesirakennushallituksessa laadittu luonnos Suomen 2030 päätieverkkoon.
38215: Suomen päätieverkoksi vuonna 2030. Sata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38216: matie Pori-Tampere ei ko. luonnokseen si- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38217: sälly. muksen,
38218: Satamatie Pori-Tampere on maamme
38219: aluerakenteen kannalta hyvin merkittävä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38220: tieyhteys. Se yhdistää suoraan kaksi talous- satamatien Pori- Tampere sisällyttä-
38221: aluetta, Satakunnan ja Pirkanmaan sekä kak- miseksi Suomen 2030 päätieverkkoon.
38222: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38223:
38224: Timo Roos Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila
38225: Raila Aho Kauko Juhantalo Reijo Lindroos
38226: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Heikki Rinne
38227: Timo Laaksonen Kalevi Lamminen Lea Mäkipää
38228: 1990 vp. 1061
38229:
38230:
38231: Toivomusaloite n:o 988
38232:
38233:
38234:
38235:
38236: T. Roos ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Kul-
38237: laalle
38238:
38239:
38240: Eduskunnalle
38241: Kullaan kunnassa maantiellä n:o 2581 vä- Kaikki nämä vaarantavat kevyen liikenteen
38242: lillä Kullaan metsäoppilaitos-valtatie n:o II liikenneturvallisuutta.
38243: ja maantiellä n:o 255 välillä Harjula-valtatie Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38244: n:o II sekä Koskin kylän paikallistiellä n:o nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38245: 12917 on kasvavassa määrin jalankulku- ja muksen,
38246: polkupyöräliikennettä mm. peruskoulun ala-
38247: asteen oppilaiden ja metsäoppilaitoksen opis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38248: kelijoiden vuoksi. määrärahan saamiseksi KuUaan kunnan
38249: Em. teillä on myös varsin paljon puutava- alueella kevyen liikenteen väylien suun-
38250: rankuljetuksia ja muuta raskasta liikennettä. nittelemiseen ja rakentamiseen.
38251: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38252:
38253: Timo Roos Raimo Vuoristo Maunu Kohijoki
38254: Timo Laaksonen Raila Aho Mikko Elo
38255: Heikki Rinne Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää
38256: Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
38257: 1062 1990 vp.
38258:
38259: Toivomusaloite n:o 989
38260:
38261:
38262:
38263:
38264: Rusanen: Valtatien n:o 5 perusparantamisesta välillä Lusi-
38265: Otava
38266:
38267:
38268: Eduskunnalle
38269: Valtatie n:o 5 on yksi maamme vilkkaim- nettomuustiheys tiellä on korkea. Liikennöi-
38270: min liikennöityjä valtateitä. Sillä on keskei- tävyys ja liikenneturvallisuus edellyttävät,
38271: nen merkitys Itä-Suomen kaukoliikenteen että valtatien n:o 5 parantaminen toteutetaan
38272: väylänä. Se on tärkeä ennen kaikkea Mikke- Lahden-Lusin hankkeen toteuduttua mah-
38273: lin läänin kehittämisen kannalta. Valtatien dollisimman pian edelleen Lusista Otavaan.
38274: n:o 5 merkitys näkyy käytännössä siten, että Mikkelin seudun kuntien kasvuedellytysten
38275: sen varrella olevissa kunnissa on elinkeino- vahvistaminen ja Mikkelin kaupungin kehit-
38276: elämän ja väestön kehitys ollut merkittävästi täminen vahvaksi läänin keskukseksi edellyt-
38277: voimakkaampaa kuin muualla Savossa. tävät tämän tieosuuden mahdollisimman pi-
38278: Määräpaikkatutkimusten mukaan ei valta- kaista parantamista.
38279: tietä n:o 5 voida korvata muilla kokonaan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38280: uuteen paikkaan sijoittuvilla linjausratkai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38281: suilla, koska valtaosalle tien käyttäjistä mat- vomuksen,
38282: kan lähtö- ja määräpaikka sijoittuvat juuri
38283: valtatien n:o 5 varrelle. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
38284: Väli Heinola-Mikkeli on olosuhteiltaan menpiteisiin valtatien n:o 5 parantami-
38285: heikompia valtatieosuuksia maassamme. On- seksi välillä Lusi-Otava.
38286: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38287: Pirjo Rusanen
38288: 1990 vp. 1063
38289:
38290: Toivomusaloite n:o 990
38291:
38292:
38293:
38294:
38295: Rusanen: Valtionrautateiden Pieksämäen konepajan toimin-
38296: nan laajentamisesta
38297:
38298:
38299: Eduskunnalle
38300: Valtionrautateillä on ollut Pieksämäen maan tilalle korvaavia työpaikkoja, joiden
38301: kaupungin ja koko seutukunnan kehittymi- osalta on tosin vielä huomattavasti toivomi-
38302: selle ratkaiseva merkitys. Työpaikkojen li- sen varaa.
38303: säksi VR:n vaikutus on heijastunut monille Erityisesti pysyvien työpaikkojen saanti
38304: elämän eri aloille, joilla tapahtuva toiminta menetettyjen tilalle luo pohjaa kaupungin ja
38305: on aikojen kuluessa muovannut omalta osal- seutukunnan tulevalle kehitykselle. Kaupun-
38306: taan Pieksämäen nykyilmettä. gin työpaikoista VR:n osuus on runsas vii-
38307: Valtionrautatiet on kehittänyt edelleen toi- dennes.
38308: mintojaan Pieksämäellä mm. rakentamalla VR:n Pieksämäen konepajan kapasiteetin
38309: uuden ja ajanmukaisen vetokalustohallin lisääminen ja töiden siirtäminen sinne entistä
38310: vanhan varikon tilalle. Toisaalta viime vuo- suuremmassa määrin Etelä-Suomesta on täs-
38311: sina VR:n työpaikat paikkakunnalla ovat sä tilanteessa erityisen perusteltua, sillä se
38312: kuitenkin vähentyneet rationalisointi- ja mui- voidaan toteuttaa mahdollisimman pienin in-
38313: den toimenpiteiden seurauksena. Vähenemis- vestoinnein.
38314: tä on tapahtunut 1980-luvun aikana noin 400 Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38315: työpaikkaa yli 1 700:sta noin 1 300:aan. VR:n nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38316: kehittämissuunnitelmien mukaan tämän vuo- vomuksen,
38317: sikymmenen loppuun mennessä työpaikkoja
38318: poistuu vielä lisää. Merkittäviin irtisanomi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38319: siin ei kuitenkaan ole jouduttu turvautu- Valtionrautateiden Pieksämäen kone-
38320: maan, vaan väheneminen on tapahtunut ns. pajan kapasiteetin lisäämiseksi.
38321: luonnollista tietä. Kaupunki on pyrkinyt Saa-
38322: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38323: Pirjo Rusanen
38324: 1064 1990 vp.
38325:
38326: Toivomusaloite n:o 991
38327:
38328:
38329:
38330:
38331: Ryynänen ym.: Päärataverkon sähköistämisen jatkamisesta
38332:
38333:
38334: Eduskunnalle
38335: Rautateiden sähköistäminen on ollut pit- tystyötä. Varsinkin päärataverkon jatkosäh-
38336: kään keskeytyksissä. Valtionrautateiden köistämisellä on kiire.
38337: muututtua liikelaitokseksi rautateiden kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38338: täminen ja jatkorakentaminen on siirtynyt nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38339: yksinomaan rautatiehallituksen tehtäväksi. muksen,
38340: Julkisen liikenteen kehittäminen edellyttää
38341: raideliikenteen lisäämistä ja sen palvelutuo- että hallitus veivoittaisi rautatiehalli-
38342: tannon kehittämisen jatkotyötä. Rataverkon tuksen pikaisesti laatimaan päärataver-
38343: sähköistäminen on olennainen osa tätä kehi- kon jatkosähköistämisen suunnitelmat.
38344: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38345:
38346: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen
38347: Juhani Laitinen Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen
38348: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
38349: 1990 vp. 1065
38350:
38351: Toivomusaloite n:o 992
38352:
38353:
38354:
38355:
38356: Ryynänen: Savon kanavan suunnittelun jatkamisesta
38357:
38358:
38359: Eduskunnalle
38360: Savon kanavahanke liittyy kiinteästi Kei- suunnitelmat saatetaan ajan tasalle sekä ka-
38361: teleen~Päijänteen kanavan toteuttamiseen navahanke rakennetuksi liittyen Keiteleen~
38362: muodostaen meritieyhteyden Päijänteellä Päijänteen kanavan toteuttamiseen.
38363: Saimaan kanavan kautta Suomenlahteen. Sa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38364: von kanavahankkeesta on tehty vuonna 1982 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38365: vaikutusselvitys, ja sittemmin on Pohjois- vomuksen,
38366: Savon seutukaavaliitto suorittanut tutkimuk-
38367: sen Pohjois-Savon tavaraliikenteestä kana- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
38368: vaa pitkin. Savon kanavahankkeen suunnittelun
38369: Tällä hetkellä on ajankohtaista, että Savon ajan tasalle saattamiseksi.
38370: kanavasta tehdyt kannattavuuslaskelmat ja
38371: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38372: Mirja Ryynänen
38373:
38374:
38375:
38376:
38377: 70 200136P
38378: 1066 1990 vp.
38379:
38380: Toivomusaloite n:o 993
38381:
38382:
38383:
38384:
38385: Ryynänen: Äyskosken laiturihankkeen toteuttamisesta Tervos-
38386: sa
38387:
38388:
38389: Eduskunnalle
38390: Lohimaan kalastusmatkailukeskus Tervos- ta siltä puuttuu niiden rahoitus. Hankkeen
38391: sa on kehittynyt erittäin merkittäväksi vapaa- kokonaiskustannusarvio on noin 700 000
38392: ajan keskukseksi. Lohimaassa käy vuosittain markkaa.
38393: 60 000-80 000 vierasta. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38394: Lohimaahan on rakennettu väylä laiva- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38395: veneilyliikennettä varten sekä satama. Sen vomuksen,
38396: laituritilat ovat kuitenkin osoittautuneet riit-
38397: tämättömiksi kasvavaa liikennettä varten. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38398: Tervon kunta on yhdessä TVL:n Kuopion Åyskosken laiturihankkeen toteuttami-
38399: piirin kanssa laatinut suunnitelmat uusien seksi ja ottaisi sitä koskevan määrära-
38400: laituritilojen rakentamiseksi Lohimaahan. han valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
38401: Tie- ja vesirakennuspiirillä on valmiudet noarvioesitykseen.
38402: hankkialaituriavarten betoniponttonit, mut-
38403: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38404:
38405: Mirja Ryynänen
38406: 1990 vp. 1067
38407:
38408: Toivomusaloite n:o 994
38409:
38410:
38411:
38412:
38413: Ryynänen: Tele- ja kaukopuhelinmaksujen yhtenäistämisestä
38414:
38415:
38416: Eduskunnalle
38417: Kaukopuhelin- ja teleliikenteen maksut jan nykyiseltä välimatkaan sidotulta hinnoit-
38418: ovat reaalisesti alentuneet viime vuosikym- telulta. Aluepoliittisesti merkittävä ja oikeu-
38419: menellä hyvin merkittävästi. Tästä huolimat- denmukainen käytäntö edellyttäisi, että kau-
38420: ta Posti-Telen ylijäämä on pysytellut erittäin kopuhelin-ja teletariffit yhtenäistettäisiin vä-
38421: korkealla tasolla. Lähinnä kaukopuhelinlii- littömästi koko maassa samalle tasolle. Näin
38422: kenteestä kertyvän ylijäämän Posti-Tele on tietoliikenneyhteyden kustannukset olisivat
38423: tulouttanut valtion budjettiin. riippumattomat siitä, mistä ja minne yhteys
38424: Käytännössä valtion liikelaitoksen ylläpi- otetaan maan rajojen sisäpuolella. Samalla
38425: tämästä tietoliikennemonopolista on tullut olisi mitoitettava tariffit vuosittain sellaiselle
38426: ylimääräinen vero kehitysalueiden yrityksille tasolle, että ne kattavat toiminnasta aiheutu-
38427: ja yksityisille kansalaisille, jotka kaukopuhe- vat kustannukset, mutta eivät tuota voittoa.
38428: linliikenteen pääosin maksavat. Samalla Posti-Tele olisi vapautettava voitto-
38429: Tämän vuoden alussa liikennelaitokseksi jen tulouttamisesta valtion kassaan.
38430: muuttunut Posti-Tele on käynnistänyt kalliin Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
38431: kampanjan markkinoidakseen edelleen hal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38432: penevia tietoliikenneyhteyksiä. Tosiasiassa
38433: kaukopuhelinmaksut ja telemaksut ovat edel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38434: leen varsin korkeat verrattaessa niitä kan- tele- ja kaukopuhelinmaksujen yhtenäis-
38435: sainväliseen tasoon. Liikelaitos Posti-Tele on tämiseksi koko maassa ja niiden todel-
38436: yhä erittäin tuottoisa valtiolle. Tietoliiken- lisia kustannuksia vastaavalle tasolle jo
38437: neyhteyksien automatisointi on vienyt poh- vuoden 1991 alusta lukien.
38438: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38439: Mirja Ryynänen
38440: 1068 1990 vp.
38441:
38442: Toivomusaloite n:o 995
38443:
38444:
38445:
38446:
38447: Saapunki: Alempiasteisen maantie- ja paikallistieverkon pa-
38448: rantamisesta
38449:
38450:
38451: Eduskunnalle
38452: Eräs merkittävimmistä kansallisista voi- kunto rajoittaa jo nykyisellään kuljetustoi-
38453: mavaroistamme on riittävän moniulotteinen mintojen joustavaa hoitamista.
38454: ja hyvässä kunnossa oleva maantieverkosto. Nyt olisi jo kiire suunnata kansantalouden
38455: Hyvät kulkuyhteydet luovat pohjan harvaan- kakusta riittävästi resursseja alempiasteisien
38456: asutun ja laajan maamme kansantalouden teiden kunnostukseen. Vain siten turvaamme
38457: toimivuudelle. kansantalouden toimivuuden myös maamme
38458: Viime vuosien aikana on maamme talou- harvaan asutuilla alueilla.
38459: dellisia voimavaroja suunnattu pääasiassa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38460: valtaväylinä pidettyjen maanteiden kunnos- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38461: tamiseen ja rakentamiseen. muksen,
38462: Kyseiset väylät ovat kieltämättä tehostetun
38463: huollon tarpeessa. Samalla on kuitenkin lä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
38464: hes kokonaan unohdettu laajan alempiasteis- menpiteisiin myös alempiasteisen maan-
38465: ien teiden verkoston kunnossapito ja perus- tie- ja paikallistieverkon peruskorjaus-
38466: parannus. Kyseisten teiden nykyinen huono ten sekä rakentamisten osalta.
38467: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38468:
38469: Pauli Saapunki
38470: 1990 vp. 1069
38471:
38472: Toivomusaloite n:o 996
38473:
38474:
38475:
38476:
38477: Saari: Suokonmäen-Viranperän maantien n:o 706 paranta-
38478: misesta
38479:
38480:
38481: Eduskunnalle
38482: Lehtimäeltä pohjoiseen suuntautuva Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38483: maantie n:o 706 Suokonmäki-Viranperä on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38484: osa Virtain-Ähtärin-Lehtimäen-Alajär- vomuksen,
38485: ven-Vimpelin tiejaksoa, jonka TVH vuonna
38486: 1989 tekemässään päätöksessä totesi seudul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38487: lisena tienä pikaisesti kehitettäväksi tiejak- maantien n:o 706 (Suokonmäki--Vi-
38488: soksi. Tälle 13,5 km:n pitkälle tiejaksolle ranperä) parantamiseksi.
38489: TVL:n Vaasan piiri on laatinut parantamis-
38490: suunnitelman, joka on valmiina.
38491: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38492:
38493: Aapo Saari
38494: 1070 1990 vp.
38495:
38496: Toivomusaloite n:o 997
38497:
38498:
38499:
38500:
38501: Saari: Maantien n:o 7071 perusparantamisesta välillä Ranta-
38502: töysä-Kätkänjoki
38503:
38504:
38505: Eduskunnalle
38506: Maantie n:o 7071 kulkee Alavuden aseman ja mutkaisuutensa vuoksi ei tie parantamat-
38507: seudulta Rantatöysän ja Kätkänjoen kylien tomalta osaltaan vastaa nykyisiä liikennetar-
38508: kautta Kuortaneen Virtalaan, jossa se yhtyy peita.
38509: Töysän-Kuortaneen maantiehen. Mainitun Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
38510: tien varrella sijaitsevat mm. Alavuden puun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38511: jalostustehtaan noin 600 työntekijän tuotan-
38512: tolaitokset. Tie on parannettu väliltä Alavus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38513: as.-Rantatöysä. Parannus välillä Rantatöy- maantien n:o 7071 parantamiseksi välil-
38514: sä-Kätkänjoki on kuitenkin yhä toteutta- lä Rantatöysä-Kätkänjoki.
38515: matta. Heikon kantavuutensa, routivuutensa
38516: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38517:
38518: Aapo Saari
38519: 1990 vp. 1071
38520:
38521:
38522: Toivomusaloite n:o 998
38523:
38524:
38525:
38526:
38527: Saari: Lehtimäen-Soinin maantien perusparantamisesta
38528:
38529:
38530: Eduskunnalle
38531: Soinin kunta on Vaasan läänin itäosassa Maantie n:o 697 Lehtimäki-Soini on Soi-
38532: sijaitseva köyhä kunta, jolle on tyypillistä nin kehittymiselle ensiarvoisen tärkeä. Se on
38533: ollut korkea työttömyys, yksipuolinen elin- ainut käyttökelpoinen tieyhteys Soinista
38534: keinorakenne, alhainen väestön tulotaso ja oman maakuntansa ja talousalueensa kes-
38535: aleneva väestökehitys. kuksen suuntaan.
38536: Viime vuosina Soinissa on kuitenkin kun- Kyseinen maantie on vuonna 1950 raken-
38537: nan ja yrittäjien yhteistyöllä saatu alkuun nettu kapea, mutkainen ja routavaurioista
38538: voimakkaan kehityksen kausi. Uusia teolli- kärsivä öljysoratie. Tie ei lainkaan vastaa
38539: sia työpaikkoja on syntynyt kunnan kokoon nykyajan kuljetustarpeiden vaatimuksia.
38540: nähden merkittävästi ja väestön vähentymi- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
38541: nen on onnistuttu lähes pysäyttämään. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38542: Myös työttömyysaste on onnistuttu paina-
38543: maan aikaisempaa lähemmäksi koko Vaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38544: san läänin tasoa. Nyt kunnan kehittymisen maantien n:o 697 (Lehtimäki-Soini)
38545: esteeksi ovat nousseet ala-arvoiset tieolot pikaiseksi parantamiseksi.
38546: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38547:
38548: Aapo Saari
38549: 1072 1990 vp.
38550:
38551: Toivomusaloite n:o 999
38552:
38553:
38554:
38555:
38556: Saari: Paikallistien n:o 17471 perusparantamisesta välillä Lep-
38557: pälänkylä-Länsikylä
38558:
38559:
38560: Eduskunnalle
38561: Paikallistie n:o 17471 (Leppälänkylä- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
38562: Länsikylä) on mainittujen kylien kautta kul- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38563: keva yhteys Kuortaneelta Lehtimäelle. Hei-
38564: kon kantavuutensa ja kelirikkoalttiutensa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38565: vuoksi tie ei pysty tyydyttävästi palvelemaan paikallistien n:o 17471 ( Leppälänky-
38566: niitä liikennetarpeita, joita tienvarren asutus lä-Länsikylä) parantamiseksi.
38567: ja tielle suuntautuva läpikulkuliikenne edel-
38568: lyttävät.
38569: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38570:
38571: Aapo Saari
38572: 1990 vp. 1073
38573:
38574: Toivomusaloite n:o 1000
38575:
38576:
38577:
38578:
38579: Saari: Luomankylän-Siltalan-Juupakylän paikallistien pe-
38580: rusparantamisesta Peräseinäjoella
38581:
38582:
38583: Eduskunnalle
38584: Paikallistie Luomankylä-Siltala-Juupa- Kantavuudeltaan heikkoa parantamatonta
38585: kylä Peräseinäjoen kunnassa on vilkkaasti osuutta on vielä noin 12 km.
38586: liikennöity. Tien vaikutuspiirissä sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38587: useita Vapon turvesoita, joten tiellä on run- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38588: saasti raskasta liikennettä. Lisäksi tie toimii muksen,
38589: läpikulkutienä Sulkavankylään ja edelleen
38590: Alavudelle, joten sillä on myös seudullista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38591: merkitystä. Tien alkupäätä on noin 5 km:n paikallistien n:o 17143 ( Luomankylä-
38592: matkalta parannettu kunnossapitovaroin. Siltala-Juupakylä) parantamiseksi.
38593: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38594:
38595: Aapo Saari
38596: 1074 1990 vp.
38597:
38598: Toivomusaloite n:o 1001
38599:
38600:
38601:
38602:
38603: Saari: Itä-Ähtärin paikallistien peruskorjauksesta väHillä Ra-
38604: sisalo-Kukonkylä
38605:
38606:
38607: Eduskunnalle
38608: ltä-Ähtärin paikallistie n:o 17281 on lii- noin puolet. Jäljellä oleva 6,9 km on tarkoitus
38609: kenteellisesti tärkeä tie. Alueensa asukkaiden parantaa vuosina 1990--1992. Vailla paran-
38610: liikennöinnin lisäksi sille ohjautuu merkittä- tamissuunnitelmaa on kuitenkin vielä väli
38611: vässä määrin Ähtäristä pohjoiseen suuntau- Rasisalo-Kukonkylä.
38612: tuvaa liikennettä. Koska Itä-Ähtärin paikal- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38613: listie on lyhin reitti merkittävä~. yhteistyötä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38614: harjoittavien Soinin kunnan ja Ahtärin kau- vomuksen,
38615: pungin välillä, se on tärkeä merkittävälle
38616: asiointiliikenteelle. Tälle routivalle ja heikon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38617: kantavuuden omaavalle tielle on laadittu pa- perusparannussuunnitelman laatimisek-
38618: rantamissuunnitelma 13,8 km:n matkalle vä- si Jtä-Å.htärin paikallistien n:o 17281
38619: lille Ähtäri-Rasisalo. Siitä on toteutettu välille Rasisalcr-Kukonkylä.
38620: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38621: Aapo Saari
38622: 1990 vp. 1075
38623:
38624: Toivomusaloite n:o 1002
38625:
38626:
38627:
38628:
38629: Saari: Tuurin-Holkonkylän-Ähtärin paikallistien perus-
38630: parantamisesta
38631:
38632:
38633: Eduskunnalle
38634: Paikallistie n:o 19251 palvelee paitsi tien tiemestaripiirin varatyönä perusparannettu
38635: varrella olevia kyläkuntia myös huomattavaa noin 3 kilometriä. Parantamatonta osuutta
38636: läpikulkuliikennettä, joka suuntautuu toi- ko. tiellä on kuitenkin edelleen noin 16 kilo-
38637: saalta Tuurin kauppakeskukseen ja toisaalta metriä.
38638: Ähtärin matkailukeskukseen. Tie on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38639: kin niin mutkainen, routiva ja kantavuudel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38640: taan heikko, että kelirikkoaikoina jopa tien- vomuksen,
38641: varrella olevien maatalousyritysten elintär-
38642: keät kuljetukset joutuvat suuriin vaikeuksiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38643: Heikon liikenneturvallisuuden osoituksena paikallistien n:o 19251 (Tuuri-Hol-
38644: ovat tiellä sattuneet monet liikenneonnetto- konkylä-Å.htäri) perusparantamisek-
38645: muudet. Ähtärin puoleisesta päästä tietä on si.
38646: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38647: Aapo Saari
38648: 1076 1990 vp.
38649:
38650: Toivomusaloite n:o 1003
38651:
38652:
38653:
38654:
38655: Saari ym.: Poikittaisjunayhteyden saamisesta Vaasasta Itä-
38656: Suomeen
38657:
38658:
38659: Eduskunnalle
38660: Suomen liikenneverkko on kehittynyt vali- dan kunto, ellei kunnossapitotöitä oleellisesti
38661: tettavan Helsinki-keskeiseksi. Usein kuulee lisätä, rapistuu nopeasti sille tasolle, ettei
38662: esimerkkejä Länsi- ja Itä-Suomen välisistä nopean, nykyajan vaatimuksia vastaavan lii-
38663: matkoista, jotka on tehtävä Etelä-Suomen kenteen harjoittaminen ole enää mahdollista.
38664: kautta kiertäen, jos aikoo matkustaa yleisellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38665: kulkuneuvolla. Kun Vaasan lääni on tunne- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38666: tusti korkeakoulupaikkojen puutteesta kärsi- vomuksen,
38667: vä alue, erityisesti opiskelijat joutuvat kärsi-
38668: mään poikittaisliikenneyhteyksien puutteesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38669: matkustaessaan Pohjanmaalta Jyväskylän nopean yhtenäisen poikittaisjunayhtey-
38670: tahi Itä-Suomen korkeakouluihin. Rauta- den saamiseksi Vaasasta Haapamäen
38671: tieyhteys Vaasasta Seinäjoen-Haapamäen kautta Itä-Suomeen ja Seinäjoen-
38672: ja Jyväskylän kautta on olemassa. Yhtenäiset Haapamäen-Pieksämäen radan saat-
38673: kohtuullisen nopeat junayhteydet reitiltä kui- tamiseksi nykyaikaisen liikenteen edel-
38674: tenkin puuttuvat. Vanhan Haapamäen radan lyttämään kuntoon.
38675: ja Haapamäen-Jyväskylän-Pieksämäen ra-
38676: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38677:
38678: Aapo Saari Juho Sillanpää Tytti lsohookana-Asunmaa
38679: Johannes Virolainen Håkan Malm Jukka Vihriälä
38680: Anneli Jäätteenmäki Kirsti Ala-Harja
38681: 1990 vp. 1077
38682:
38683: Toivomusaloite n:o 1004
38684:
38685:
38686:
38687:
38688: Saari ym.: Kaukopuhelumaksujen alentamisesta ja yhtenäis-
38689: tämisestä
38690:
38691:
38692: Eduskunnalle
38693: Posti- ja telelaitos aloitti kuluvan vuoden maassa tarjoamaan samantasoisia verkkopal-
38694: alusta toimintansa valtion liikelaitoksena. veluita ja että kaukoliikennetaksa voitaisiin
38695: Kuluvan vuoden tulostavoitteeksi on valtion nopeasti alentaa niin alas, ettei se olisi esteenå
38696: budjetissa asetettu Posti- ja telelaitokselle 395 yritysten sijoittumiselle syrjäisemmillek"L
38697: miljoonaa markkaa, joka on tuloutettava val- alueille. Valtion Posti- ja telelaitokselle ase,-
38698: tiolle ennakkona. Tästä tuloutettavasta voi- tama korkea tuottovaatimus on selvänä es-
38699: tosta 374 miljoonaa markkaa lasketaan ker- teenä edellä esitetylle kehitykselle.
38700: tyvän teletoiminnasta. Teletoiminnassa kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38701: koliikenne on selvästi parhaiten tuottava toi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38702: miala. Televerkon teknisellä tasolla ja teleta-
38703: riffeilla on jo nyt suuri ja nopeasti kasvava että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38704: merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytyk- Posti- ja telelaitokselle aseteltavan tuot-
38705: sille. Valtakunnan alueellisesti tasapainoisen totavoitteen ja telekaukoliikennetarif-
38706: kehityksen kannalta olisi erittäin tärkeätä, fien alentamiseksi voimakkaasti, tavoit-
38707: että Posti- ja telelaitos pystyisi kaikkialla teena koko maan kattava tasatarifji.
38708: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38709:
38710: Aapo Saari Juho Sillanpää Tytti Isohookana-Asunmaa
38711: Johannes Virolainen Esko Aho Martti Korkia-Aho
38712: Jukka Vihriälä
38713: 1078 1990 vp.
38714:
38715: Toivomusaloite n:o 1005
38716:
38717:
38718:
38719:
38720: Sillanpää ym.: Maantien n:o 664 (Isojoki-Honkajoki) perus-
38721: parantamisesta
38722:
38723:
38724: Eduskunnalle
38725: Eduskunta on hyväksynyt maantien n:o tyn toimenpiteen jälkeen maantie n:o 664
38726: 664 perusparantamisen vuoden 1990 budjet- tyydyttäisi sille asetetut liikenteelliset tavoit-
38727: tiin Isojoen keskustan osalta, ja Vaasan lää- teet.
38728: nin tiepiirin toimenpideohjelmassa esitetään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38729: jatkorahoitus vuosille 1991-92 välillä Isojo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38730: ki-Dagsmark, joka on toteutuessaan mer- muksen,
38731: kittävä parannus läänin eteläisen osan liiken-
38732: neverkossa. On kuitenkin välttämätöntä, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38733: myös maantie perusparannetaan välillä Iso- Isojoen ja Honkajoen välisen maantien
38734: joki-Honkajoki välittömästi edellisen suun- n:o 664 perusparantamiseksi.
38735: nitelmaosan valmistuessa. Vasta tämän esite-
38736: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38737: Juho Sillanpää Aapo Saari
38738: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
38739: 1990 vp. 1079
38740:
38741: Toivomusaloite n:o 1006
38742:
38743:
38744:
38745:
38746: Sillanpää ym.: Maantien n:o 665 (Tiukka-Myrkky-Perälä)
38747: perusparantamisen aikaistamisesta
38748:
38749:
38750: Eduskunnalle
38751: Maantie n:o 665 (Tiukka-Myrkky-Perä- äsken julkistetussa tienpidon suunnitelmassa
38752: lä) on 19 kilometriä pitkä heikkokuntoinen vuosiksi 1990-95. Rakentamisvuodet olisi-
38753: sorapäällysteinen maantie. Tien kustannusar- vat nyt, 1994--95, eli suunnittelukauden vii-
38754: vio on 19,5 milj. markkaa ja tie kulkee Kris- meiset vuodet.
38755: tiinankaupungin, Karijoen ja Teuvan kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38756: alueella. Tie on yksi läänimme heikkorunkoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38757: simpia teitä. Kevät ja syksy on painorajoituk- muksen,
38758: sien takia estänyt kaiken raskaamman kulje-
38759: tuksen ko. tiellä. Maantie n:o 665 on siirtynyt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38760: Vaasan tie- ja vesirakennuslaitoksen toimen- maantien n:o 665 perusparantamisen ai-
38761: pideohjelmissa useina vuosina myöhemmille kaistamiseksi.
38762: toteuttamisvuosille. Näin on käynyt myös
38763: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38764: Juho Sillanpää Aapo Saari Jukka Vihriälä
38765: 1080 1990 vp.
38766:
38767: Toivomusaloite n:o 1007
38768:
38769:
38770:
38771:
38772: Sillanpää: Paikallistien n:o 17213 (Riippi-Norinkylä) perus-
38773: parantamisesta
38774:
38775:
38776: Eduskunnalle
38777: Paikallistie Riippi-Norinkylä SiJaitsee kuljetukset, turve- ja puutavarakuljetukset
38778: Teuvan kunnassa ja se on kehittyneen kylän kokonaisuudessaan tarvitsevat kantavuudel-
38779: tieyhteys Teuvan kunnan liike- ja asiointi- taan ja pintarakenteen osalta nykyaikaisen,
38780: keskukseen. Aikaisemmin on suoritettu pe- raskasta ja monipuolista liikennettä kestä-
38781: rusparannus merkittävälle osalle ko. tietä vän tieyhteyden.
38782: Norinkylän ja Riipin kylien osalta. Välille Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38783: on jäänyt noin 10,3 kilometrin mittainen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38784: perusparantamaton osa. Tie toimii yhdystie- muksen,
38785: nä kantatien n:o 67 ja maantien n:o 685
38786: välillä ja on monipuolisen yritystoiminnan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
38787: välttämätön kulkuyhteys. Tien vaikutus- piteisiin Riipin ja Norinkylän välisen
38788: alueella mm. maatalous, pienyritykset, SOra- paikallistien n:o 17213 korjaamiseksi.
38789: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38790: Juho Sillanpää
38791: 1990 vp. 1081
38792:
38793: Toivomusaloite n:o 1008
38794:
38795:
38796:
38797:
38798: Sillanpää ym.: Kauhajoen lentokentän valtionosuuden lisää-
38799: misestä
38800:
38801:
38802: Eduskunnalle
38803: Kauhajoen lentokenttää ylläpitävän osa- set lähinnä elinkeinoelämän tarvitsemille no-
38804: keyhtiön osakkaana on Kauhajoen lisäksi peille yhteyksille ympäri vuoden.
38805: kahdeksan Suupohjan kuntaa ja kaupunkia: Säännöllisen reittilentoliikenteen johdosta
38806: Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kris- kentän käyttökustannukset nousevat merkit-
38807: tiinankaupunki, Kurikka, Närpiö ja Teuva. tävään osuuteen. Valtion tuen lisääminen
38808: Yhtiö on rakentanut reittilentoliikenteelle so- kentän ylläpitoon on perusteltua osakaskun-
38809: veltuvan lentokentän. Tähänastiset toimenpi- tien, niiden asukkaiden, elinkeinoelämän ja
38810: teet on rahoitettu pienehköillä valtionavus- yleisen kehityksen vuoksi.
38811: tuksilla sekä Kauhajoen kunnan myöntämillä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
38812: avustuksilla. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
38813: Reittilentoliikenne Helsinki-Vantaan len- toivomuksen,
38814: toasemalle aloitetaan säännöllisenä tämän
38815: kevään aikana. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38816: Kauhajoen oma ja osakaskuntien elinkei- aikaisempaa merkittävämmän valtion-
38817: noelämä on jo vuosia toivonut lentoliiken- osuuden saamiseksi Kauhajoen lento-
38818: neyhteyksiä pääkaupunkiseudulle. Lentoken- kentän ylläpitämiseen.
38819: tän kehittämisellä on haluttu luoda edellytyk-
38820: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38821:
38822: Juho Sillanpää Aapo Saari
38823:
38824:
38825:
38826:
38827: 71 200136P
38828: 1082 1990 vp.
38829:
38830: Toivomusaloite n:o 1009
38831:
38832:
38833:
38834:
38835: Siuruainen ym.: Pudasjärven lentokentän saattamisesta käyt-
38836: tökuntoon
38837:
38838:
38839: Eduskunnalle
38840: Pudasjärven lentokenttää on rakennettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38841: viime vuosina lähinnä työllisyysvaroin. Kent- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38842: tä on rakennettu ja kunnostettu lähinnä puo- vomuksen,
38843: lustuslaitoksen ja ilmailunharrastajien tarpei-
38844: siin. Keskellä suosittua matkailualuetta ken- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
38845: tällä on tulevaisuudessa myös muuta käyttöä. menpiteisiin Pudasjärven lentokentän
38846: Lentokentän käyttökuntoon saattaminen saattamiseksi käyttökuntoon.
38847: edellyttää kuitenkin vielä valaistuksen toteut-
38848: tamista, päällystystöitä ja huoltorakennuk-
38849: sen rakentamista.
38850: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38851:
38852: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
38853: Tellervo Renko Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
38854: 1990 vp. 1083
38855:
38856: Toivomusaloite n:o 1010
38857:
38858:
38859:
38860:
38861: Tenhiälä ym.: Päätiehankkeiden toteuttamisesta erillisillä mää-
38862: rärahoilla
38863:
38864:
38865: Eduskunnalle
38866: Tie- ja vesirakennuslaitoksessa on valmis- tön kehittämispolitiikka lopettaa alempias-
38867: teilla valtakunnallinen päätieverkon kehittä- teiseen tieverkkoon kohdistuvan rakentami-
38868: misohjelma, jossa pitkällä aikavälillä tarkas- sen kokonaan.
38869: tellaan maan päätieverkon kehittämistarvet- Jotta valtakunnan yleisen kehityksen kan-
38870: ta. Ohjelman on tarkoitus valmistua kesään nalta tarpeellinen päätieverkko voitaisiin to-
38871: 1990 mennessä. teuttaa, mutta turvata samalla yksittäisten
38872: Jo nyt pääteiden rakentamiseen käytetään kansalaisten päivittäisen työ- ja asiointilii-
38873: useissa tiepiireissä yli puolet piirien teiden kenteen kannalta tärkeän alempiasteisen tie-
38874: rakentamismäärärahoista. Päätieverkon ke- verkon kehittäminen, olisi päätieverkon ja
38875: hittämisohjelman valmistuttua tarve tämän- muun tiestön määrärahat erotettava toisis-
38876: asteisen tiestön rakentamismäärärahojen li- taan. Tämä on mahdollista toteuttamalla
38877: säämiseen kasvaa. päätieverkon kehittämisohjelman hankkeet
38878: Eduskunta on toistuvasti lausunut, että nykyisestä piirikohtaisesta tierahoituksesta
38879: päätieverkon kehittämistä on kiirehdittävä, erillisenä lisärahoituksella.
38880: mutta se ei saa tapahtua alempiasteisen ties- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38881: tön kustannuksella. Viime vuosien kehitys nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38882: kuitenkin osoittaa, että seudullisen ja paikal- vomuksen,
38883: listiestön kehittäminen on selvästi hidastu-
38884: nut. Kuilu teiden rakentamisen kokonaistar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
38885: peen ja käytettävissä olevien määrärahojen joilla toteutettaisiin päätiehankkeiden
38886: välillä kasvaa vuosi vuodelta. Ilman tiemää- rahoitus nykyisestä tierahoituksesta
38887: rärahojen olennaista lisäystä nykyinen ties- erillisillä määrärahoilla.
38888: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38889: Hannu Tenhiälä Lea Savolainen Esko Helle
38890: Arto Lapiolahti Jorma Rantanen Sirkka-Liisa Anttila
38891: Matti Viljanen Ritva Vastamäki Jouko Skinnari
38892: Iiro Viinanen Ilkka Joenpalo
38893: 1084 1990 vp.
38894:
38895: Toivomusaloite n:o 1011
38896:
38897:
38898:
38899:
38900: Tenhiälä: Nuijaportintien (n:o 13961) perusparantamisesta
38901:
38902:
38903: Eduskunnalle
38904: Nuijaportintien n:o 13961 rakentaminen ja Vuolijoki. Lisäksi alueella on huomattava
38905: perusparantaminen olisi pitänyt alkaa suun- määrä vapaa-ajan asuntoja sekä kunnan tilo-
38906: nitelmien mukaan jo useita vuosia sitten. ja. Raskaan liikenteen määrä tiellä on huo-
38907: Tämän tien liikenne on todettu melko vilk- mattava, kuten myös henkilöliikenteen mää-
38908: kaaksi. Liikennemäärien perusteella tien kun- rä linja- ja henkilöautoilla.
38909: non pitäisi olla huomattavasti nykyistä pa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38910: rempi.Tie on erittäin mutkainen, kuoppainen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38911: ja keväisin laaja-alaisesti routiva ja näin ollen vomuksen,
38912: aiheuttaa kohtuutonta vaaraa tiellä liikkuvil-
38913: le. että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
38914: Nuijaportintien alueella on kolme maata- menpiteisiin Nuijaportintien n:o 13961
38915: lousvaltaista kylää, Torvoila, Miehoila ja rakentamiseksi ja perusparantamiseksi.
38916: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38917:
38918: Hannu Tenhiälä
38919: 1990 vp. 1085
38920:
38921: Toivomusaloite n:o 1012
38922:
38923:
38924:
38925:
38926: Urpilainen ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta
38927: Kannukseen
38928:
38929:
38930: Eduskunnalle
38931: Kannus on runsaan 6 000 asukkaan nuori vyen liikenteen väylät saatava kaupungin ja
38932: kaupunki Keski-Pohjanmaalla Vaasan läänin TVL:n yhteistoiminnassa laaditun liikenne-
38933: pohjoisosassa. Kaupunki on viimeisten kym- suunnitelman mukaisena
38934: menen vuoden aikana kehittynyt ripeästi suo- - Kannuksen - Himangan maantielle
38935: tuisan väestölisäyksen ansiosta. Alueen pää- (mt n:o 771) Kannuksen koulun molemmin
38936: tieverkon kulkiessa aivan Kannuksen ydin- puolin on saatava riittävän pitkät kevyen
38937: keskustan halki on alueesta tullut etenkin liikenteen väylät
38938: kevyen liikenteen harjoittajille hankala ja - Kokkolan-Kajaanin kantatien (kt n:o
38939: vaarallinen. Tämä johtuu luonnollisesti myös 85) varteen välille Kannus-Roikola toteu-
38940: siitä, että liikennesuoritteet ovat kasvaneet tettavien kevyen liikenteen järjestelyjen yh-
38941: tuntuvasti. teydessä tulee Roikolaan rakentaa kantatielle
38942: Voimakkaan liikenteen kasvun takia on alitus ja rakentaa kevyen liikenteen väylät
38943: perusteltua, että vilkasliikenteisten teiden myös välille rautatie-Roikolan koulu.
38944: varteen rakennetaan erilliset turvalliset ke- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
38945: vyen liikenteen väylät. Tarvetta näyttää ole- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38946: van etenkin seuraavilla tieosilla:
38947: - Kannuksen - Taholammen maantie että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
38948: (mt n:o 759) väli Pouttu Oy-Korpela piteisiin kevyen liikenteen väylien ra-
38949: - Kokkolan-Kajaanin kantatie (kt n:o kentamiseksi Kannukseen liikennetur-
38950: 85) väli kirkon risteys-Minkinrehu vallisuuden lisäämiseksi.
38951: - uimahalli-urheilutalolle johtavat ke-
38952: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38953:
38954: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
38955: 1086 1990 vp.
38956:
38957: Toivomusaloite n:o 1013
38958:
38959:
38960:
38961:
38962: Urpilainen ym.: Inter-City-junayhteyden perustamisesta Kok-
38963: kolasta Helsinkiin
38964:
38965:
38966: Eduskunnalle
38967: Mittavan peruskorjaustyön kohteena ollut kökohdat puoltaisivat kuitenkin ko. junayh-
38968: Pohjanmaan rata on aina tarjonnut tärkeän teyden ulottamista myös Keski-Pohjanmaalle
38969: liikenneyhteyden maan eteläisiin osiin. Rata Kokkolaan.
38970: sähköistettiin 1980-luvun alkupuolella. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38971: Matkustajaliikenteen edelleen kehittämi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38972: nen Keski-Pohjanmaalta etelään edellyttäisi
38973: nykyistä nopeampia liikenneyhteyksiä. VR että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38974: on kehittänyt Inter-City-vuoron, joka ei kui- Inter-City-junayhteyden saamiseksi
38975: tenkaan vielä ulotu Kokkolaan saakka, vaan Kokkolasta ja Pietarsaaresta Helsin-
38976: jää Seinäjoelle ja Vaasaan. Kilpailulliset nä- kiin.
38977: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38978:
38979: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
38980: 1990 rd. 1087
38981:
38982: Hemställningsmotion nr 1014
38983:
38984:
38985:
38986:
38987: Westerlund m.fl.: Om grundförbättring av landsväg nr 155
38988: (Ebbo-Gäddrag)
38989:
38990:
38991: Tili Riksdagen
38992: Hösten 1984 har förbättrings- och asfalte- men budgetanslag har fortfarande inte bevil-
38993: ringsarbetena på vägen söderut från Borgå jats.
38994: tili Sunisund slutförts samtidigt som den fas- Det måste ses som ytterst viktigt att lands-
38995: ta vägförbindelsen tili Peliinge öppnats. Det- väg nr 155 melian Ebbo och Gäddrag med
38996: ta innebär att vägen melian Stensböle tili det snaraste breddas, uträtas och asfalteras.
38997: Virvik vägskäl i Ebbo är i relativt gott skick, Hänvisande tili ovanstående föreslår vi
38998: likaså sträckan Gäddrag-Sunisund. Där- högaktningsfulit att riksdagen måtte hemstäl-
38999: emot har sträckan Ebbo-Gäddrag fortfa- la
39000: rande inte åtgärdats.
39001: Detta innebär en ojämn trafikbelastning då att regeringen i anslutning tili stats-
39002: en stor del av den södergående trafiken kom- budgetenför år 1991 upptar erforderligt
39003: mer att gå via den längre vägsträckan Stens- anslag så att grundförbättringen av
39004: böle-(Fagersta)-Vålax-Grännäs. Projek- landsväg nr 155 Ebbo-Gäddrag i Bor-
39005: teringen av ifrågavarande vägavsnitt är klar gå landskommun kan påbörjas.
39006: Helsingfors den 13 februari 1990
39007:
39008: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
39009: Tauno Valo Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
39010: 1088 1990 vp.
39011:
39012: Toivomusaloite n:o 1014 Suomennos
39013:
39014:
39015:
39016:
39017: Westerlund ym.: Maantien n:o 155 (Epoo-Gäddrag) perus-
39018: korjaamisesta
39019:
39020:
39021: Eduskunnalle
39022: Syksyllä 1984 saatiin Porvoosta etelään Epoon ja Gäddragin välisen maantien n:o
39023: Sunisalmeen johtavalla tiellä parannus- ja 155 pikainen leventäminen, oikaiseminen ja
39024: asfaltointityöt loppuun samanaikaisesti Pel- asfaltoiminen on erittäin tärkeää.
39025: Iingin kiinteän tieyhteyden avaamisen kans- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39026: sa. Stensbölen ja Virvikin tienhaaran välinen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39027: tieosuus Epoossa on suhteellisen hyvässä muksen,
39028: kunnossa samoin kun osuus Gäddrag-Suni-
39029: salmi. Sen sijaan osuutta Epoo-Gäddrag ei että hallitus ottaisi valtion vuoden
39030: ole vieläkään korjattu. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen
39031: Tämä merkitsee epätasaista liikennekuor- tarvittavan määrärahan maantien n:o
39032: mitusta, koska suuri osa etelään menevä- 155 Epoo--Gäddrag peruskorjaamisen
39033: stä liikenteestä käyttää pidempää tieosuutta aloittamiseksi Porvoon maalaiskunnas-
39034: Stensböle-(Fagersta)-Voolahti-Grännäs. sa.
39035: Kyseisen tieosuuden suunnittelu on valmis,
39036: mutta budjettimäärärahoja ei vieläkään ole
39037: myönnetty.
39038: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39039:
39040: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
39041: Tauno Valo Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
39042: 1990 rd. 1089
39043:
39044: Hemställningsmotion nr 1015
39045:
39046:
39047:
39048:
39049: Westerlund m.fl.: Om grundförbättring av bygdeväg nr 11893
39050: mellan Li1jendal och Mörskom
39051:
39052:
39053: Tili Riksdagen
39054: Det lokala vägnätets förbättringar utgör en från norra Liljendal och Mörskom tili Lovi-
39055: grundbetingelse för glesbygdens förutsätt- sa.
39056: ningar att utvecklas. Inom Liljendal och Vägens längd: PT nr 11893 Eski1om-
39057: Mörskom kommuner fästes speciell vikt vid Michelspiltom 4 421 m, Michelspiltom-Mör-
39058: bygdeväg nr 11893. Vägen utgör den enda skom 10 700 m
39059: direkta vägförbindelsen mellan Liljendal och PT nr 11891 inte ytbelagt avsnitt i Eskilom
39060: Mörskom kommuncentrum och är i ett mise- 800 m.
39061: rabelt skick. Med hänvisning tili det ovan anförda före-
39062: Vägen, som går genom Michelspiltom by, slår vi högaktningsfullt att riksdagen måtte
39063: innebär att befolkningen där är helt beroende hemställa
39064: av densamma. Den nuvarande grusvägen är
39065: ibland i praktiskt taget ofarbart skick på att regeringen i anslutning tili stats-
39066: grund av att vägbanan är lägre än Övre budgeten för år 1991 upptar erforderligt
39067: terrängen på öppna ställen, vilket medför anslag för inledande av vägförbättrings-
39068: snö- och översvämningsproblem. Vägen ut- arbetena på ovan nämnda väg nr 11893.
39069: gör en synnerligen viktig och central trafikled
39070: Helsingforsden 13 februari 1990
39071:
39072: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
39073: Tauno Valo Kaarina Dromberg
39074: Per-Henrik Nyman
39075: 1090 1990 vp.
39076:
39077: Toivomusaloite n:o 1015 Suomennos
39078:
39079:
39080:
39081:
39082: Westerlund ym.: Liljendalin ja Myrskyiän välisen paikallistien
39083: n:o 11893 peruskorjaamisesta
39084:
39085:
39086: Eduskunnalle
39087: Paikallisen tieverkon parantaminen on pe- Tien pituus: pt n:o 11893 Eskilom -Mic-
39088: rusedellytyksenä haja-asutusalueiden kehitty- helspiltom 4 421 m, Michelspiltom- Myrs-
39089: miselle. Liljendalin ja Myrskyiän kunnissa kylä 10 700 m ja pt n:o 11891, päällystämä-
39090: kiinnitetään erityistä huomiota paikallistie- tön osuus Eskilomissa 800 m.
39091: hen n:o 11893. Tie on ainoa suora yhteys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39092: Liljendalin ja Myrskyiän kunnankeskuksen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39093: välillä ja se on surkeassa kunnossa. muksen,
39094: Michelspiltomin asukkaat ovat täysin riip-
39095: puvaisia kylän läpi kulkevasta tiestä. Nykyi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
39096: nen soratie on joskus käytännöllisesti kat- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
39097: soen kulkukelvottomassa kunnossa, koska vittavan määrärahan paikallistien n:o
39098: ajorata on avoimilla paikoilla muuta maas- 11893 tienparannustöiden aloittami-
39099: toa alempana, mistä seuraa lumi- ja tulvaon- seen.
39100: gelmia. Tie on erittäin tärkeä ja keskeinen
39101: liikenneväylä Liljendalin pohjoisosista ja
39102: Myrskyiästä Loviisaan.
39103: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39104: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
39105: Tauno Valo Kaarina Dromberg
39106: Per-Henrik Nyman
39107: 1990 rd. 1091
39108:
39109:
39110: Hemställningsmotion nr 1016
39111:
39112:
39113:
39114:
39115: Westerlund m.fl.: Om byggande av vägen Isnäs~Kabböle i
39116: Pernå
39117:
39118:
39119: Tili Riksdagen
39120: Isnäs~Kabböle landsvägen har i VoV:s Vid sidan av att trafiken speciellt sommar-
39121: femårsplan upptagits sålunda att 1992 har tid är livlig på ifrågavarande vägsträcka,
39122: 200 000 mk anslagits för förbättring av vä- kommer det nya fritids- och golfcentret i
39123: gen; för år 1993 900 000 mk; för år 1994 Rönnäs att betydligt öka trafiken såväl som-
39124: likaledes 900 000 mk. Kostnadsförslaget för martid som även under andra årstider.
39125: den 13 kilometer långa sträckan har för Med tanke på tidtabellen för Sea Golf och
39126: närvarande budgeterats tili 10,2 miljoner Tegelbruksstranden benämnda projekt vore
39127: mark, vilket dock i dagens kostnadsläge tor- det av vikt att redan under år 1991 erhålla ett
39128: de vara något underdimensionerat. anslag för påbörjande av förbättringen av
39129: För närvarande har man utgått ifrån att Isnäs~Kabböle landsvägen.
39130: medlen skulle anvisas från underhållsansla- Hänvisande tili ovanstående föreslår vi
39131: gen, något som ej förefaller realistiskt ge- högaktningsfullt att riksdagen måtte hemstäl-
39132: nomförbart med tanke på den ringa totalre- la
39133: surs som anvisas årligen för vägarnas un-
39134: derhåll. att regeringen i anslutning tili stats-
39135: Sålunda borde medlen för förbättrandet av budgeten för år 1991 upptar erforderli-
39136: Isnäs~Kabböle vägen anvisas från bygg- ga anslag för påbörjandet av byggnads-
39137: nadsanslagen i Nylands väg- och vattenbygg- arbetena på Isnäs~Kabböle landsväg i
39138: nadsdistrikts budget och därtill framförallt Pernå kommun.
39139: tidigareläggas med tanke på vägens vikt och
39140: betydelse.
39141: Helsingfors den 13 februari 1990
39142:
39143: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
39144: Tauno Valo Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
39145: 1092 1990 vp.
39146:
39147: Toivomusaloite n:o 1016 Suomennos
39148:
39149:
39150:
39151:
39152: Westerlund ym.: Isnäsin ja Kabbölen välisen maantien raken-
39153: tamisesta Pernajassa
39154:
39155:
39156: Eduskunnalle
39157: Isnäsin ja Kabbölen välinen maantie on Sen lisäksi, että liikenne erityisesti kesäai-
39158: tie- ja vesirakennushallituksen viisivuotis- kana on vilkasta kyseisellä tieosuudella, uusi
39159: suunnitelmassa otettu huomioon seuraavasti: vapaa-aika- ja golfkeskus Rönnäsissä tulee
39160: Vuodeksi 1992 on osoitettu 200 000 markkaa lisäämään huomattavasti liikennettä sekä ke-
39161: tien parantamiseen, vuodeksi 1993 900 000 säaikana että muina vuodenaikoina.
39162: markkaa ja vuodeksi 1994 samoin 900 000 Seagolfin ja Tegelbruksstranden-nimisen
39163: markkaa. Tämän 13 kilometriä pitkän osuu- projektin aikataulun huomioon ottaen olisi
39164: den kustannusarvio on nykyään budjetoitu tärkeää, että määräraha Isnäsin ja Kabbölen
39165: 10,2 miljoonaksi markaksi, mikä kuitenkin välisen maantien korjauksen käynnistämi-
39166: tämän päivän tilanteessa vaikuttaa alimitoi- seen saataisiin jo vuonna 1991.
39167: tetulta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39168: Tällä hetkellä on lähdetty siitä, että varat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39169: osoi tettaisiin kunnossa pi tomäärärahoista, muksen,
39170: mikä ei vaikuta toteuttamiskelpoiselta ottaen
39171: huomioon teiden kunnossapitoon vuosittain että hallitus ottaisi valtion vuoden
39172: osoitetut vähäiset kokonaisresurssit. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
39173: Näin ollen varat Isnäsin ja Kabbölen väli- vittavat määrärahat Isnäsin ja Kabbö-
39174: sen tien parantamiseen tulisi osoittaa Uuden- len välisen maantien rakennustöiden
39175: maan tie- ja vesirakennuspiirin rakennus- aloittamiseksi Pernajan kunnassa.
39176: määrärahoista, ja lisäksi nämä varat tulisi
39177: aikaistaa ottaen huomioon tien tärkeän mer-
39178: kityksen.
39179: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39180:
39181: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
39182: Tauno Valo Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
39183: 1990 rd. 1093
39184:
39185: Hemställningsmotion nr 1017
39186:
39187:
39188:
39189:
39190: Westerlund m.fl.: Om byggande av vägen Jokivarsi-Nickby
39191:
39192:
39193: Till Riksdagen
39194: Vägsträckningen Jokivarsi-Nickby, som så snabbt som möjligt och initialanslag för
39195: är ca 9 km lång, utgör en viktig förbindelse- ändamålet upptas inom ramen för nästa års
39196: länk från Sibbo kommuns centrum till det statsbudget.
39197: yttre vägnätet. Hänvisande till ovanstående föreslår vi
39198: Denna synnerligen betydelsefulla väg- högaktningsfullt att riksdagen måtte hemstäl-
39199: sträcka har gång efter annan uppskjutits med la
39200: tanke på åtgärdsprogrammet. En av huvud-
39201: orsakerna till att så varit fallet är de betydan- att regeringen i statsbudgeten för år
39202: de anslag som motorvägnätet de senaste åren 1991 upptar ett tillräckligt stort initial-
39203: har krävt. Då speciellt ovan nämnda väg är av anslag för inledandet av vägbyggnads-
39204: stor och central betydelse i synnerhet för arbetet av vägen Jokivarsi-Nickby.
39205: Sibbo kommun, borde en omprioritering ske
39206: Helsingfors den 13 februari 1990
39207: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
39208: Tauno Valo Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
39209: 1094 1990 vp.
39210:
39211: Toivomusaloite n:o 1017 Suomennos
39212:
39213:
39214:
39215:
39216: Westerlund ym.: Jokivarren ja Nikkilän välisen tien rakenta-
39217: misesta
39218:
39219:
39220: Eduskunnalle
39221: Tiejakso Jokivarsi-Nikkilä, joka on noin simman pian, ja aloitusmäärärahat tarkoi-
39222: 9 kilometriä pitkä, on tärkeä yhdysside Si- tukseen tulisi ottaa valtion seuraavan vuoden
39223: poon kunnan keskustasta ulkoiselle tiever- tulo- ja menoarvioon.
39224: kolle. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39225: Tämä erityisen merkittävä tieosuus on ker- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39226: ta toisensa jälkeen lykätty toimenpideohjel-
39227: massa. Yhtenä pääsyynä lykkäämiseen on että hallitus ottaisi vuoden 1991 tulo-
39228: ollut moottoritieverkon viime vuosina vaati- ja menoarvioesitykseen riittävän suuren
39229: mat huomattavat määrärahat. Kun juuri aloitusmäärärahan Jokivarren ja Nikki-
39230: edellä mainitulla tiellä on suuri ja keskeinen län välisen tien rakennustöiden aloitta-
39231: merkitys erityisesti Sipoon kunnalle, pitäisi miseksi.
39232: uudelleen priorisoinnin tapahtua mahdolli-
39233: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39234: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
39235: Tauno Valo Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
39236: 1990 rd. 1095
39237:
39238: Hemställningsmotion nr 1018
39239:
39240:
39241:
39242:
39243: Westerlund m.fl.: Om grundförbättring av bygdevägen mellan
39244: Ekenäs och Baggö
39245:
39246:
39247: Tili Riksdagen
39248: Vid utbyggnad och förbättring av kommu- nr 11039 Ekenäs-Baggö innefattande fast
39249: nikationslederna inte minst i skärgårdsbyg- broförbindelse över Grobbfjärden bör dock
39250: der har redan under många år i en allt större föregås av beslut om att vägens karaktär
39251: utsträckning strävan varit att eliminera de i förändras tilllandsväg. Den gamla bygdevä-
39252: längden såväl obekväma som dyrbara färjför- gen Ekenäs-Baggö har med tiden i en allt
39253: bindelserna. Bygdeväg nr 11039 Baggövägen större omfattning kommit att betjäna icke-
39254: inom Ekenäs stad innefattar även en färjför- ortsbor genom den allt mera växande semes-
39255: bindelse över Grobbfjärden tili Skåldö. Den- terbebyggelsen.
39256: na färjförbindelseled borde snarast ersättas Då den lokala trafikens betydelse avsevärt
39257: med en fast broförbindelse. En undersökning minskat i förhållande till den totala trafikvo-
39258: och projektering av broförbindelse i samband lymen, torde sålunda de i väglagens paragraf
39259: med utarbetandet av generalplanen för vägen 7 punkt 1 nämnda förutsättningarna för änd-
39260: Ekenäs-Baggö utfördes redan under år rande av bygdeväg tili landsväg föreligga.
39261: 1983. Hänvisande tili ovanstående föreslår vi
39262: Undersökningen omfattade tre olika alter- högaktningsfullt att riksdagen måtte hemstäl-
39263: nativ med varierande smärre förändringar av la
39264: vägen och riktningen, men gemensamt för
39265: samtliga tre förslag var en fast broförbindel- att regeringen i anslutning tili stats-
39266: se. Såväl med tanke på kostnaden som ur budgeten för år 1991 upptar erforderli-
39267: miljösynpunkt synes alternativ III i den of- ga anslag för påbörjandet av utbyggnad
39268: fentliggjorda planen som den mest ändamåls- och ombyggnad av vägen Ekenäs-
39269: enliga, viiken även Ekenäs stad rekommen- Baggö innefattande en fast broförbin-
39270: derat. Viktigt är likaså att brokonstruktio- delse över Grobbj]ärden.
39271: nens pelarsystem i tillräcklig utsträckning
39272: beaktas så att vattenströmningsförhållande-
39273: na icke påverkas.
39274: Beslutet om vägförbättringsarbetet av väg
39275: Helsingforsden 13 februari 1990
39276:
39277: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
39278: Tauno Valo Per-Henrik Nyman
39279: Kaarina Dromberg
39280: 1096 1990 vp.
39281:
39282: Toivomusaloite n:o 1018 Suomennos
39283:
39284:
39285:
39286:
39287: Westerlund ym.: Tammisaaren ja Baggön välisen paikallistien
39288: peruskorjaamisesta
39289:
39290:
39291: Eduskunnalle
39292: Liikenneväylien rakentamisessa ja paran- Päätöstä Tammisaaren ja Baggön välisen
39293: tamisessa on jo usean vuoden ajan ollut tien n:o 11039 parannustöistä, joihin sisältyisi
39294: pyrkimyksenä päästä myös saaristoalueilla kiinteän siltayhteyden rakentaminen Grobb-
39295: eroon lauttayhteyksistä, jotka pitkällä täh- fjärdenin yli, tulee kuitenkin edeltää päätös
39296: täyksellä ovat sekä epämukavia että kalliita. tien luonteen muuttamisesta maantieksi.
39297: Baggön tiehen, joka on paikallistie n:o 11039 Vanha paikallistie Tammisaari-Baggö on
39298: Tammisaaren kaupungissa, kuuluu myös ajan myötä yhä suuremmassa määrin joutu-
39299: lauttayhteys Grobbfjärdenin yli Skåldöön. nut palvelemaan muita kuin paikallisia asuk-
39300: Tämä lauttareitti tulisi mitä pikimmin korva- kaita jatkuvasti lisääntyvän loma-asutuksen
39301: ta kiinteällä siltayhteydellä. Tutkimus ja han- vuoksi.
39302: kesuunnitelma siltayhteydestä tehtiin jo Kun paikallisen liikenteen merkitys suh-
39303: vuonna 1983 Tammisaaren-Baggön tien teessa liikenteen koko määrään on huomat-
39304: yleissuunnitelman laadinnan yhteydessä. tavasti vähentynyt, lienevät tielain 7 §:n 1
39305: Tutkimus sisälsi kolme erilaista vaihtoeh- kohdan mukaiset edellytykset paikallistien
39306: toa, joissa ehdotettiin erilaisia tien ja suun- muuttamiseksi maantieksi olemassa.
39307: tauksen vähäisiä muutoksia, mutta joille kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39308: kille yhteistä oli, että ne sisälsivät kiinteän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39309: siltayhteyden. Sekä kustannusten kannalta muksen,
39310: että ympäristön näkökulmasta näyttäisi jul-
39311: kistetun suunnitelman vaihtoehto III tarkoi- että hallitus ottaisi valtion vuoden
39312: tuksenmukaisimmalta, ja myös Tammisaaren 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
39313: kaupunki on suositellut sitä. Tärkeää on niin vittavan määrärahan Tammisaaren ja
39314: ikään, että siltarakenteen piiarijärjestelmän Baggön välisen tien peruskorjaamisen
39315: laadinnassa huolehditaan siitä, etteivät veden aloittamiseen ja kiinteän siltayhteyden
39316: virtaussuhteet muutu. rakentamiseen Grobbjjärdenin yli.
39317: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39318: Henrik Westerlund Lauri Metsämäki
39319: Tauno Valo Per-Henrik Nyman
39320: Kaarina Dromberg
39321: 1990 vp. 1097
39322:
39323: Toivomusaloite n:o 1019
39324:
39325:
39326:
39327:
39328: Vihriälä ym.: Maantien n:o 7233 (Rannanjärvi-Viemärö)
39329: kunnostamisesta
39330:
39331:
39332: Eduskunnalle
39333: Ylihärmästä valtatielle n:o 16 menevä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39334: maantie Rannanjärvi-Viemärö on erittäin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39335: mutkainen ja huonokuntoinen. Tien vaiku- vomuksen,
39336: tuspiirissä on runsaasti teollisuutta ja asutus-
39337: ta. Tien kunnostaminen ei ole vielä Vaasan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39338: tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon suunnitel- maantien n:o 7233 ( Rannanjärvi-Vie-
39339: missa. Tien kunnostamishanke olisikin saata- märö) kunnostamiseksi.
39340: va tiepiirin seuraavaan suunnitelmaan.
39341: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39342: Jukka Vihriälä Jorma Fred
39343:
39344:
39345:
39346:
39347: 72 200136P
39348: 1098 1990 vp.
39349:
39350: Toivomusaloite n:o 1020
39351:
39352:
39353:
39354:
39355: Vihriälä: Maantien n:o 7333 (Seppälä-Mustamaa) peruskor-
39356: jaamisesta
39357:
39358:
39359: Eduskunnalle
39360: Maantien n:o 7333 (Mustamaa-Kauha- tuus on noin 10 kilometriä. Tie on linjauksel-
39361: va) tieosuuden Seppälä-Mustamaa varrella taan suoraviivainen, eikä siinä ole pahoja
39362: sijaitsee Oravankylä, jonka Vaasan läänin mutkia.
39363: seutukaavaliitto on luokitellut yhdeksi Kau- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39364: havan seitsemästä itsenäisestä talouskylästä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39365: Kylässä toimii peruskoulun ala-aste. Tien vomuksen,
39366: varressa on erittäin tiheä asutus. Tie on huo-
39367: nokuntoinen ja vaatii pikaisia korjaustoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39368: menpiteitä. Tien kunnostaminen parantaisi menpiteisiin maantien n:o 7333 (Seppä-
39369: osaltaan Kauhavan yhteyksiä Alajärven ja lä-Mustamaa) peruskorjaamiseksi
39370: Lapuan suuntaan. Seutukaavaliitto on myös Kauhavan ja Lapuan kaupunkien
39371: todennut tiestön yhdistävyyden Kauhavalta alueella.
39372: Alajärven suuntaan olevan heikko. Tien pi-
39373: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39374:
39375: Jukka Vihriälä
39376: 1990 vp. 1099
39377:
39378: Toivomusaloite n:o 1021
39379:
39380:
39381:
39382:
39383: Vihriälä ym.: Maantien n:o 7091 (Niemisvesi-Kukko) perus-
39384: korjaamisesta
39385:
39386:
39387: Eduskunnalle
39388: Maantie n:o 7091 (Niemisvesi-Kukko) on aloittamassa jyrsinturpeen noston Soidin-
39389: huonokuntoinen. Ähtärin kaupunki ja Soinin suon työmaalta. Turve kuljetetaan Rasin-
39390: kunta pitävät omissa kannanotoissaan maan- tien-Niemesveden-Ihnan kautta joko
39391: tien kiireellistä perusparantamista tärkeänä. Imatran Voima Oy:lle Jyväskylään tai Yhty-
39392: Niemisveden-Kukon maantie on runkona neet Paperitehtaat Oy:lle Jämsänkoskelle.
39393: molemmille sivuille haarautuvalle poikkeuk- Tien pikainen kunnostaminen on välttämä-
39394: sellisen laajalle yksityistieverkolle ja Kalun- töntä, ettei tien kunto olisi esteenä turvetyö-
39395: Raitamäen paikallistielle. Tien vaikutus- maan toiminnan aloittamiselle.
39396: alueella olevien asuntojen määrä on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39397: suuri. Tie sijoittuu hyvin laajan metsä- ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39398: turvealueen keskelle. Puutavarayhtiöiden vomuksen,
39399: häiriöttämän toiminnan kannalta Niemisve-
39400: den-Kukon tien peruskorjaaminen on vält- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39401: tämätöntä. Asevarikko 7:n varastoalue sijait- menpiteisiin maantien n:o 7091 ( Nie-
39402: see noin kahden kilometrin päässä Niemisve- misvesi-Kukko) peruskorjaamiseksi
39403: den-Kukon maantien risteyksestä. Varikko Xhtärin kaupungissa ja Soinin kunnas-
39404: kuljettaa räjähtävää materiaalia päivittäin sa.
39405: kyseiselle alueelle tai sieltä pois. Vapo Oy on
39406: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39407: Jukka Vihriälä Jorma Fred
39408: 1100 1990 vp.
39409:
39410: Toivomusaloite n:o 1022
39411:
39412:
39413:
39414:
39415: Vihriälä ym.: Seinäjoen Ämmäiänkylään johtavan maantien
39416: (n:ot 17389 ja 17353) kunnostamisesta
39417:
39418:
39419: Eduskunnalle
39420: Seinäjoen Ämmäiänkylään johtava maan- Vapo omistaa turvesoita kylän länsipuolel-
39421: tie (n:ot 17389 ja 17353) on käynyt nykyiselle la. Näyttää ilmeiseltä, että suoalueet otetaan
39422: liikenteelle riittämättömäksi. Liikenteen voi- tuotantoon lähivuosina, kun Seinäjoelle val-
39423: makas lisääntyminen johtuu osin asukasmää- mistuu suuri turvevoimala. Luonnollinen
39424: rän kasvusta, osin autokannan lisääntymises- kulkuyhteys Vapon turvesoille on kyseisen
39425: tä. Merkittävä liikenteen lisäys on kauttakul- tien kautta.
39426: kuliikenteellä Nurmon Ylijoelta Ämmäiän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39427: kautta Seinäjoelle. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39428: Metsäautoteiden rakentamisen myötä puu- vomuksen,
39429: tavaran kuljetukset ovat lisääntyneet huo-
39430: mattavasti ja raskas liikenne vie tien huo- että hallitus ryhtyis(pikaisiin toimen-
39431: noon kuntoon. Kylällä liikennöi säännöllises- piteisiin Seinäjoen Ammälän kylään
39432: ti linja-auto, koulutaksi ja maidonkeräysau- johtavan maantien (n:ot 17389 ja
39433: to. Tien kapeuden ja kaarteisuuden takia 17353) kunnostamiseksi.
39434: talvisin sattuu kymmenittäin ojaanajoja ja
39435: kesällä petolliset tien reunat vaikeuttavat ajo-
39436: neuvojen kohtaamista.
39437: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39438:
39439: Jukka Vihriälä Jorma Fred
39440: 1990 vp. 1101
39441:
39442: Toivomusaloite n:o 1023
39443:
39444:
39445:
39446:
39447: Vihriälä ym.: Lantelan-Sadeharjun-Nyyssölän tien muutta-
39448: misesta paikallistieksi Lappajärvellä
39449:
39450:
39451: Eduskunnalle
39452: Lantelan-Sadeharjun-Nyyssölän tie on töön lyhentäisi matkaa Kortesjärven suun-
39453: ns. rengastie ja se sijaitsee Lappajärven kun- taan noin viisi kilometriä ja alentaisi merkit-
39454: nassa Tarvolan kylässä. Tie alkaa Laitilan- tävästi puutavarankuljetusten kustannuksia.
39455: Lamminkylän maantieltä n:o 736 ja päättyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39456: samalle tieosuudelle. Tien vaikutusalueella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39457: on 19 pysyvästi asuttua taloa, joiden yhteen- vomuksen,
39458: laskettu asukasluku on 60. Tien vaikutuspii-
39459: rissä on noin 3 000 hehtaaria metsämaata. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39460: Puutavarayhtiöt kuljettavat tien kautta vuo- Lantelan-Sadeharjun-Nyyssöläntien
39461: sittain runsaasti puutavaraa. Tien parantami- muuttamiseksi paikallistieksi Lappajär-
39462: nen ja sen saaminen ympärivuotiseen käyt- ven kunnassa.
39463: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39464:
39465: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Jorma Fred
39466: 1102 1990 vp.
39467:
39468: Toivomusaloite n:o 1024
39469:
39470:
39471:
39472:
39473: Vihriälä ym.: Lillbyn-Kortesjärven maantien kunnostamisesta
39474:
39475:
39476: Eduskunnalle
39477:
39478: Maantie Lappajärven Söyringistä Pietar- nitelma välillä Lillby-Kortesjärvi tulisikin
39479: saareen on erittäin huonokuntoinen. Erityi- saattaa Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin seu-
39480: sesti välillä Lillby-Kortesjärvi on suuria on- raavaan tienpidon suunnitelmaan.
39481: gelmia kelirikkoaikoina, koska puutavaran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39482: kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti järvi- nioittavasti eduskunnan hyvväksyttäväksi
39483: seudun alueelta kyseisen tien kautta Pietar- toivomuksen,
39484: saareen. Lillbynja Kortesjärven väli oli aiem-
39485: min esitetty toteutettavaksi tienpidon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39486: ohjelmissa vuosina 1993-94, mutta nykyis- maantien n:o 741 kunnostamiseksi vä-
39487: ten suunnitelmien mukaan hanketta on edel- lillä Lillby-Kortesjärvi.
39488: leen siirretty. Maantien n:o 741 korjaussuun-
39489: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39490: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Jorma Fred
39491: 1990 vp. 1103
39492:
39493: Toivomusaloite n:o 1025
39494:
39495:
39496:
39497:
39498: Vuoristo: Veneilyväylän parantamisesta välillä Rauma-Po-
39499: ri-Merikarvia
39500:
39501:
39502: Eduskunnalle
39503: Turun tie- ja vesirakennuspiirin toteutta- suudessaan jäämässä tästä kehityksestä jäl-
39504: misohjelmaan on vuosille 1988-1992 mer- keen.
39505: kitty Selkämeren nippuhinausväylän paran- Kuitenkin veneilymatkailun kasvunäky-
39506: tamishanke. Suunnitteilla oleva parannettu mät ovat erittäin hyvät ja venematkailun
39507: väylä on hyvin tarpeellinen puunjalostusteol- lisääntyminen olisi tulon muodostajana ja
39508: lisuuden kuljetustarpeiden kannalta ja venei- palvelutason ylläpitäjänä tärkeää monille
39509: lymatkailun turvallisuudelle. Selkämeren rannikon vähävaraisille paikka-
39510: Venematkailu on Varsinais-Suomen ran- kunnille.
39511: nikkoseudulla erittäin runsaasti tuloja tuot- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
39512: tava matkailumuoto. Selkämeren veneilyn nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39513: mahdollistavat reitit ovat erittäin huonosti-
39514: jos ollenkaan - merkittyjä ja vain joidenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39515: paikkakuntalaisten tiedossa. On selvää, että Selkämeren rannikon veneily- ja nippu-
39516: kasvava veneily pyrkii hakeutumaan sinne, hinausväylien kuntoon saattamiseksi ja
39517: missä veneily koetaan turvalliseksi. Näin ol- väylien merkitsemiseksi lateraaliviitoi-
39518: len Selkämeren rannikko on lähes kokonai- tuksin.
39519: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39520: Raimo Vuoristo
39521: 1104 1990 vp.
39522:
39523: Toivomusaloite n:o 1026
39524:
39525:
39526:
39527:
39528: Vähäkangas ym.: Alpuan-Haapaveden paikallistien muutta-
39529: misesta maantieksi
39530:
39531:
39532: Eduskunnalle
39533: Alpuan-Haapaveden paikallistie on huo- hankkeilleen, sillä kaivoksen loppuminen on
39534: nokuntoinen sorapäällysteinen tie. Kuitenkin saattanut kunnan suuriin vaikeuksiin. Ties-
39535: se on tärkeä ja suorin yhteys Vihannin ja tön kunnolla on oma tärkeä merkityksensä
39536: Haapaveden kuntakeskusten välillä. Haapa- Vihannin kunnan kehitykselle.
39537: veden lämpölaitoksen aloitettua toimintansa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39538: tapahtuu Vihaunista nostetun polttoturpeen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39539: ajo kyseistä tietä pitkin. Nykyisellään tien
39540: kunto ei sitä kestä, ja tien kapeus sekä mut- että hallitus ryhtyisi toimiin Al-
39541: kaisuus vaikeuttaa kuljetuksia. Vihannin puan-Haapaveden paikallistien paran-
39542: kunta tarvitsisi kaiken mahdollisen tuen tamiseksi ja muuttamiseksi maantieksi.
39543: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39544: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
39545: 1990 vp. 1105
39546:
39547: Toivomusaloite n:o 1027
39548:
39549:
39550:
39551:
39552: Vähäkangas ym.: Katsastuskonttorin rakentamisesta Raaheen
39553:
39554:
39555: Eduskunnalle
39556: Katsastuskonttorin rakentaminen Raa- ja niiden tuloksena maa-alueita vaihtamalla
39557: heen on ollut vireillä useita vuosia, mutta asia saataneen tältä osin kuntoon lähiaikoi-
39558: käytännön toimenpiteisiin ei ole päästy. na.
39559: Nykyinen tilanne on vaikea, koska katsas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39560: tuskonttori toimii vuokratiloissa, jotka eivät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39561: ole asianmukaiset, ja tilanahtaus vaikeuttaa vomuksen,
39562: suuresti palvelua. Oulun autorekisterikes-
39563: kuksen suunnitelmissa on Raahen katsas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39564: tustoimiston rakentaminen. Tontin osalta Raahen katsastustoimiston rakentami-
39565: ovat neuvottelut käynnissä valtion kanssa, sen aloittamiseksi.
39566: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39567: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Juhani Alaranta
39568: 1106 1990 vp.
39569:
39570: Toivomusaloite n:o 1028
39571:
39572:
39573:
39574:
39575: Vähänäkki: Yhdystien rakentamisesta Pyhtääoja Ruotsinpyh-
39576: tään kirkonkylien välille
39577:
39578:
39579: Eduskunnalle
39580: Uudistettaessa valtatietä n:o 7 Kymen ja edellytykset sen mukaisesti kohentuisivat rat-
39581: Uudenmaan läänien rajalla tulisi samalla kaisevasti. Sen sijaan, mikäli yhdystie jäisi
39582: huolehtia siitä, että lähikuntien keskustaaja- rakentamatta, kuntien välinen yhteydenpito
39583: mien yhteydet valtatielle paranevat. Erityisen vähentyisi entisestään uuden valtatien liitty-
39584: hankalaksi on koettu jo vuosikymmeniä se mien muotoutuessa kirkonkylien osalta eri
39585: seikka, että Ruotsinpyhtään kunnan yhteydet paikkoihin. Seurauksena olisi mahdollisesti
39586: valtatielle välillä Loviisa-Kotka ovat epä- mm. pikalinjavuorojen vähentyminen näistä
39587: tarkoituksenmukaiset. Valtatien tullessa ai- kunnista Helsingin suuntaan. Yhdystie mah-
39588: kanaan oikaistuksi ja rakennetuksi moottori- dollistaisi myös mm. ruotsinpyhtääläisten
39589: liikenne- tahi moottoritieksi tulevaisuuden vaivattoman asiointiliikenteen Pyhtään kun-
39590: tilanne kenties entisestään huononee, ellei nan hyvinvarustettuihin liikepaikkoihin.
39591: tarpeelliseksi koettua, vaikkapa vain paikal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
39592: listietasoista uutta yhdystietä rakenneta Pyh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39593: tään ja Ruotsinpyhtään (Strömfors) kuntien
39594: kirkonkylien välille. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39595: Mikäli suora tieyhteys rakennettaisiin mai- paikallistietasoisen yhdystien suunnitte-
39596: nittujen kirkonkylien välille, molempien kun- lemiseksi ja rakentamiseksi Pyhtään
39597: tien liikenneyhteydet sekä itään että länteen kunnan ja Ruotsinpyhtään kunnan kir-
39598: parantuisivat oleellisesti ja kunnan kehitys- konkylien välille.
39599: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39600: Matti Vähänäkki
39601: 1990 vp. 1107
39602:
39603: Toivomusaloite n:o 1029
39604:
39605:
39606:
39607:
39608: Vähänäkki: Reittilentoliikenteen mahdollisuuksien selvittämi-
39609: sestä Etelä-Kymenlaaksosta Helsinkiin
39610:
39611:
39612: Eduskunnalle
39613: Kotkan kaupungissa sijaitsevalta Kymin Mikäli Kymin kentän kunnostaminen ei
39614: pienkonekentältä ei koskaan ole ollut varsi- tule kysymykseen kotimaisen reittiliikenteen
39615: naista säännöllistä reittiliikennettä Helsin- aloittamiseksi vaikkapa 10-30 hengen mat-
39616: kiin. Kenttä on toiminut harrastelijoiden har- kustajakoneilla, tulisi mitä pikimmin selvit-
39617: joituskenttänä, sotilaslentokenttänä, taksilii- tää mahdollisuudet uuden lentokentän sijoit-
39618: kennekenttänä yms. tamiseksi Etelä-Kymenlaaksoon. Todennä-
39619: Etelä-Kymenlaakso kamppailee tällä het- köistä kuitenkin lienee, että käyttökelpoinen
39620: kellä rakennemuutoksen elinkeinoelämälle kenttä on saatavissa olemassa olevaa, mainit-
39621: aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi. tua kenttää kehittämällä.
39622: Asiassa on mm. valtion toimenpitein saatu Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
39623: paljon myönteistä aikaan. - Yhä nopeampia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39624: yhteyksiä vaativa yrityselämä edellyttää kui-
39625: tenkin valtiovallaltakin yhä suurempia pon- että hallitus ryhtyisi mitä pikimmin
39626: nistuksia yhteisten yritysedellytysten luomi- toimiin säännöllisen reittilentoliikenteen
39627: seksi. Yksi tällainen edellytys on lentoliiken- mahdollisuuksien selvittämiseksi Etelä-
39628: teen saaminen säännölliseksi pääkaupunkiin Kymenlaaksosta Helsinkiin.
39629: ja muualle kotimaahan päin. Samoin puhu-
39630: taan jo laajalti lentoyhteyksien saamisesta
39631: Viroon ja Leningradin seuduille.
39632: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39633: Matti Vähänäkki
39634: 1108 1990 vp.
39635:
39636: Toivomusaloite n:o 1030
39637:
39638:
39639:
39640:
39641: Almgren: Lappeenrannan varuskunta-alueen peruskorjaustöi-
39642: den aloittamisesta
39643:
39644:
39645: Eduskunnalle
39646: Uudenmaan rakuunapataljoonan toimin- varuskunta-alueen ja Päällystöopiston kun-
39647: nan lakatessa Lappeenrannassa vuodesta totalon rakentamiseen. Rakuunapataljoonan
39648: 1990 tulee varuskunta-alueen käyttösuunni- lakkauttamista kompensoivien toimenpitei-
39649: telman mukaisesti vanhoja kasarmeja ja mui- den toteuttamista varten tulee tulo- ja me-
39650: ta rakennuksia korjata uudenlaiseen käyt- noarvion menokohdalta 25.50.76 osoittaa 2,0
39651: töön. Varuskunta-alueelle siirtynee mm. milj. mk Lappeenrannan varuskunta-alueen
39652: Päällystöopiston oppilasmajoitus-, koulutus- saneeraustyöhön vuodelle 1991.
39653: ym. toimintoja. Maaherran johtamassa ra- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
39654: kuunapataljoonatoimikunnassa on ollut esil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39655: lä mm. puolustusvoimain kertausharjoitus- ja
39656: koulutuskeskuksen perustaminen Lappeen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39657: rantaan. Lappeenrannan varuskunta-alueen sa-
39658: Vankilasta vapautuneiden työllistämis- neeraamiseksi vankilasta vapautuneiden
39659: määrärahoja käytetään vuoden 1990 tulo- ja työllisyystöinä.
39660: menoarviosta 1,8 milj. mk Lappeenrannan
39661: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39662:
39663: Esko Almgren
39664: 1990 vp. 1109
39665:
39666: Toivomusaloite n:o 1031
39667:
39668:
39669:
39670:
39671: Kohijoki ym.: Varusmiesten ja kertausharjoituksiin kutsuttu-
39672: jen asevelvollisten päivärahan korottamisesta
39673:
39674:
39675: Eduskunnalle
39676: Voimakkaasti kohonneen hinta- ja kustan- mitea on tavoitteksi määritellyt päivärahan,
39677: nustason huomioon ottaen varusmiesten ja joka keskimäärin olisi viidennes, 20 %, val-
39678: reservin kertausharjoituksiin kutsuttujen ase- tion virkamiehille maksettavasta päivärahas-
39679: velvollisten päiväraha on kohtuuttoman al- ta. Sen mukaisesti varusmiesten ja reserviL
39680: hainen. Nykyisellään päiväraha, 18 markkaa kertausharjoituksiin kutsuttujen asevelvolli~
39681: tai 240 päivää ylittävältä ajalta 18,50 mark- ten päivärahan tulisi jo nyt olla keskimääria
39682: kaa, ei mitenkään voi riittää asevelvollisten ja 29 markkaa. Korottamalla päiväraha viipy-
39683: erityisesti varusmiesten omiin henkilökohtai- mättä tähän määrään voitaisiin samalla te-
39684: siin päivittäisiin kuluihin, puhumattakaan hokkaasti vaikuttaa siihen, että palvelusmo-
39685: välttämättömistä matkakuluista. Kolmas tivaatio ja maanpuolustustahto vastaisuudes-
39686: parlamentaarinen puolustuskomitea on mie- sakin kehittyisivät myönteisesti.
39687: tinnössään (Komiteanmietintö 1981:1) erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39688: sen painokkaasti korostanut, että varusmies- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39689: ten palvelusolosuhteita sekä sosiaalista ja ta- vomuksen,
39690: loudellista asemaa on parannettava siten, että
39691: ottaen huomioon varusmiespalvelusta suorit- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
39692: tavien yleisen toimeentulo- ja elämäntilan- menpiteisiin varusmiesten ja reservin
39693: teen heille ja heidän omaisilleen kansalaisvel- kertausharjoituksiin kUlsuttujen asevel-
39694: vollisuudesta aiheutuvat rasitteet jäisivät vä- vollisten päivärahan korottamiseksi kol-
39695: häisiksi ja varusmiesten palvelusmotivaatio mannen parlamentaarisen puolustusko-
39696: säilyisi korkeana. mitean esittämälle tasolle.
39697: Jo tuolloin parlamentaarinen puolustusko-
39698: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39699:
39700: Maunu Kohijoki Timo Roos Oiva Savela
39701: Päivi Varpasuo Martti Korkia-Aho Markku Lehtosaari
39702: Kalle Röntynen
39703: 1110 1990 vp.
39704:
39705: Toivomusaloite n:o 1032
39706:
39707:
39708:
39709:
39710: P. Leppänen ym.: Varusmiesten palvelusajan lyhentämisestä
39711:
39712:
39713: Eduskunnalle
39714: Eri yhteyksissä on tullut esiin, että varus- aloilla, voisi mielestämme varusmiespalvelua
39715: miesten peruskoulutus saadaan jo ensimmäis- lyhentää.
39716: ten neljän kuukauden aikana, jonka jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39717: varusmies ei enää saa koulutuksesta oleelli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39718: sesti uutta. Tämän on todennut mm. Varus-
39719: miesliiton edustaja eduskunnan puolustusva- että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvit-
39720: liokunnan kokouksessa. tämään mahdollisuuksia varusmiesten
39721: Kun meillä on pula työvoimasta monilla palvelusajan lyhentämiseksi.
39722: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39723: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Timo Laaksonen
39724: Raila Aho Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
39725: Arvo Kemppainen Asko Apukka Ensio Laine
39726: Vappu Säilynoja Erkki Pulliainen
39727: 1990 vp. 1111
39728:
39729: Toivomusaloite n:o 1033
39730:
39731:
39732:
39733:
39734: Metsämäki ym.: Pelastushelikopterilentueen perustamisesta
39735: Hankoon
39736:
39737:
39738: Eduskunnalle
39739: Merionnettomuuksissa, joissa ihmishen- van laivaliikenteen, saariston ammattikalas-
39740: kien pelastamiseen on tarvittu nopeita ja tajien ja lisääntyvän huviveneilyn turvalli-
39741: tehokkaita toimenpiteitä, ovat helikopterit suustarpeiden kanssa.
39742: osoittautuneet tehokkaimmiksi ja parhaim- Etelä-Suomen meripelastustoiminnan
39743: miksi apuvälineiksi. eräänä osana on Turun helikopterilentue,
39744: Laivaliikenteen kasvu ja erityisesti lisään- joka perustettiin Viikinki- ja Malmi-alusten
39745: tynyt huviveneily tulevat vastaisuudessa yhä onnettomuuksien jälkeen. Lentueen perusta-
39746: lisäämään onnettomuusriskejä ja vaatimaan minen on osoittautunut meripelastustoimin-
39747: tehokkaampaa ja nopeampaa pelastusval- nan kannalta kaikin tavoin onnistuneeksi rat-
39748: miutta. kaisuksi.
39749: Etelä-Suomen meripelastustoiminta on lä- Lisääntyvän vesiliikenteen turvallisuustar-
39750: hes kokonaan merivartioston toiminnan va- peet edellyttävät kuitenkin uusia ratkaisuja.
39751: rassa. Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa on Matka Turusta esimerkiksi Hangon etelä-
39752: kuitenkin lakkauttaa Suomenlahden meri- puolisille, vilkkaasti liikennöidyille vesialueil-
39753: vartioston alueella kolme merivartioasemaa le on nopeutta vaativissa merkipelastustoi-
39754: ja Saaristomeren merivartioston alueella viisi missa liian pitkä, jotta pelastustoimet voitai-
39755: asemaa. siin kaikissa tilanteissa turvata.
39756: Merivartioasemien lakkauttaminen mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39757: kitsee suurella todennäköisyydellä myös pe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39758: lastusvalmiuden heikkenemistä. Rajavartio- vomuksen,
39759: laitoksen suunnitelmista ei kuitenkaan käy
39760: selville, millä tavoin tämänsuuntainen kehitys että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
39761: olisi ehkäistävissä. Heikentyvä pelastusval- piteisiin helikopterilentueen perustami-
39762: mius ei myöskään ole sopusoinnussa kasva- seksi Hankoon.
39763: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39764: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
39765: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Elisabeth Rehn
39766: 1112 1990 vp.
39767:
39768: Toivomusaloite n:o 1034
39769:
39770:
39771:
39772:
39773: Moilanen ym.: Vanhemmuuteenvalmennuksen antamisesta
39774: asevelvollisille
39775:
39776:
39777: Eduskunnalle
39778: Turvallinen lapsuus kuuluu jokaisen lapsen Kokeiluista on saatu myönteisiä tuloksia.
39779: oikeuksiin. Perhe- ja kasvatusneuvonnalla on Näiden tulosten perusteella tuleekin saada
39780: tärkeä merkitys myönteisen kasvuympäristön aikaan perhekasvatuksen ja lastenhoidon
39781: luomisessa. Lapsen asema on kuitenkin jää- opetus yhtenäisenä oppiaineena peruskoulun
39782: mässä vaille riittävää huomiota maassamme. 9. luokalle.
39783: Tarvitaan kasvatusta lapsimyönteisyyteen, Peruskoulussa aloitettavaa valmennusta
39784: jotta voidaan riittävästi arvostaa lapsen mer- vanhemmuuteen tulee jatkaa puolustusvoi-
39785: kitystä yhteiskunnassa. missa asevelvollisuuden suoritusaikana.
39786: Yhteiskuntamuutoksen myötä useita suku- Äitiysneuvoloiden perhevalmennus jatkaa
39787: polvia käsittävästä suurperheestä on tullut äitiyteen ja isyyteen valmentamista siitä, mi-
39788: pieni ydinperhe. Nykyisin nuoret vanhemmat hin peruskoulun ja asevelvollisuuden suorit-
39789: ovat vailla lastenhoitokokemusta sekä val- tamisen aikana on päästy. Valmennus jatkuu
39790: mennusta vanhemmuuteen. He kokevat it- aikanaan lapsen syntymän jälkeen pidettävil-
39791: sensä epävarmoiksi kasvatus- ja hoitotehtä- lä vanhempain kursseilla.
39792: vässään ja tarvitsevat ympäristön tukea. Edellä esitetty valmennusjärjestelmä olisi
39793: Peruskoulun tulisi nykyistä enemmän val- omiaan lisäämään myönteistä suhtautumista
39794: mentaa oppilaita vastuuseensa ja tehtäväänsä lapsiin ja valmiuksia lapsen hoitoon ja kas-
39795: vanhempina. Peruskoulussa lastenhoito ja vatukseen sekä siten edistämään lasten tasa-
39796: perhekasvatus sisältyi kansalaistaidon ja ko- painoista ja myönteistä kehitystä.
39797: titalouden opetukseen 9. luokalla, jolloin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39798: koko ikäryhmä oli koolla. Valtioneuvoston nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39799: päätös 15.3.1975 poisti kansalaistaidon tun- muksen,
39800: nit 9. luokalta, ja samalla kotitalous tuli
39801: valinnaiseksi aineeksi. Tämän johdosta pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39802: ruskoulun antaman perhekasvatuksen mah- vanhemmuuteenvalmennuskurssin ai-
39803: dollisuudet heikkenivät olennaisesti. kaansaamiseksi asevelvollisten koulu-
39804: Lastenhoidon ja perhekasvatuksen opetus- tusohjelmaan.
39805: ta on tämän jälkeen kokeiltu eri kouluissa.
39806: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39807: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
39808: 1990 vp. 1113
39809:
39810: Toivomusaloite n:o 1035
39811:
39812:
39813:
39814:
39815: Moilanen ym.: Lämpökameroiden hankkimisesta etsintäkäyt-
39816: töön
39817:
39818:
39819: Eduskunnalle
39820: Lämpökamera kokoaa optisesti kohteesta kea, mutta toisaalta tulee muistaa myös se,
39821: tulevan lämpösäteilyn, muuntaa sen sähköi- että etsintäorganisaation koulutus, ylläpito ja
39822: seksi signaaliksi ja elektronisen käsittelyn jäl- käyttö maksaa sekin suuria summia. Ihmis-
39823: keen nähtäväksi kuvaksi. Kameraan voidaan hengen arvoa ei kukaan pysty laskemaan; se
39824: liittää tv-monitori ja kuvan tallentamista var- on kuitenkin kalliimpi kuin lämpökamerat ja
39825: ten videonauhuri. etsintäorganisaatioiden kulut yhteensä.
39826: Lämpökameralla varustettu helikopteri on Etsinnässä on lähes aina kysymys myös
39827: tehokkain etsintäyksikkö. Lämpökameran nopeudesta. Siinä lämpökameralla varustettu
39828: pitkä toimintaetäisyys mahdollistaa sen, että helikopteri voittaa maassa liikkuvan etsintä-
39829: etsintälento voidaan vaikeissakin lento-olo- joukon kirkkaasti. Helikopterilla pystytään
39830: suhteissa suorittaa turvallisesta lentokorkeu- myös etsimään muutamassa minuutissa suu-
39831: desta. ret ja vaikeakulkuisetkin alueet, joiden tar-
39832: Etsittävä henkilö, kuten arka vanhus, hä- kastaminen veisi jalkaisin liikkuvilta etsijöiltä
39833: tääntynyt eksyjä tai kadonnut pikkulapsi useita tunteja. Lämpökameralla voidaan et-
39834: käyttäytyy yleensä päinvastoin kuin pitäisi. sintää suorittaa yöllä ja vaikeissakin sääolo-
39835: Hän saattaa etsijäiden äänen kuullessaan pii- suhteissa, jolloin muut etsintäorganisaatiot
39836: loutua tai kylmissään ja peloissaan kätkeytyä eivät pysty toimimaan.
39837: kallion koloihin ja muihin suojaisiin paikkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39838: hin. Tällainenkin kohde löytyy lämpökame- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39839: ralla yhtä hyvin päivällä kuin yöllä. muksen,
39840: Etsintäkäyttöön sopivat lämpökameramal-
39841: lit maksavat varusteista ja suorituskyvystä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39842: riippuen 300 000~900 000 mk. Hinta on kor- lämpökameroiden hankkimiseksi etsin-
39843: täkäyttöön.
39844: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39845:
39846: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
39847:
39848:
39849:
39850:
39851: 73 200136P
39852: 1114 1990 vp.
39853:
39854: Toivomusaloite n:o 1036
39855:
39856:
39857:
39858:
39859: Saari: Asevarikko 7:n kehittämis- ja rakentamisohjelman to-
39860: teuttamisesta Ähtärissä
39861:
39862:
39863: Eduskunnalle
39864: Ähtärin kaupungissa sijaitseva asevarikko Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39865: 7 on ammushuoltoon erikoistunut asevarik- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39866: ko. Varikolla on toteutettu kehittämisohjel- vomuksen,
39867: maa, johon on sisältynyt huomattavassa
39868: määrin toiminnan kannalta välttämätöntä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39869: uudisrakentamista. Varikon rakennusohjel- asevarikko 7:n keskeneräisen kehittä-
39870: man toteuttaminen on kesken siten, että siitä mis- ja rakentamissuunnitelman lop-
39871: puuttuu vielä seitsemän toiminnan kannalta puun saattamiseksi.
39872: välttämättömän varastorakennuksen raken-
39873: taminen.
39874: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39875: Aapo Saari
39876: 1990 vp. 1115
39877:
39878: Toivomusaloite n:o 1037
39879:
39880:
39881:
39882:
39883: Savolainen ym.: Kahden sotilaspastorin viran perustamisesta
39884: puolustusvoimiin
39885:
39886:
39887: Eduskunnalle
39888: Päätoimisia sotilaspappeja on puolustus- peutumisvaikeuksia Ja varusmiespalvelun
39889: voimien palveluksessa 25. Heidän lisäkseen keskeyttämisiä voitaisiin vähentää henkilö-
39890: on 24 osa-aikaista pappia, jotka varsinaisen kohtaisen keskustelutyön avulla. Osa-aikai-
39891: päätoimensa ohessa hoitavat varuskunnissa sen sotilaspapin työaika on täysin riittämä-
39892: ko. tehtäviä. tön jatkuvasti kasvavien tarpeiden hoitami-
39893: Päätoimisten virkojen riittämättömyyden seen.
39894: johdosta suurissakin varuskunnissa, kuten Puolustusvoimissa on meneillään virkojen
39895: mm. Keuruulla, Tuusulassa, Riihimäellä, käytön uudelleenarviointi. Sotilaspastorin
39896: Turun laivastoasemalla ja Rannikkolaivas- päätoimisia virkoja voidaan lisätä myös sitä
39897: tossa, tehtäviä hoitavat osa-aikaiset työnte- kautta.
39898: kijät. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39899: Päätoimisen sotilaspapin toimenkuvaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39900: kuuluu toimia varusmiesten keskuudessa va- muksen,
39901: ruskunnissa, leireillä ja harjoituksissa. Yh-
39902: teisten kokoontumisien ja oppituntien lisäksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39903: henkilökohtaisen keskustelun tarve on kasva- kahden päätoimisen sotilaspastorin vi-
39904: nut varusmiesten sopeutumisvaikeuksien ran perustamiseksi puolustusvoimien
39905: merkittävästi lisäännyttyä viime vuosina. So- käyttöön vuoden 1991 alusta.
39906: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39907: Lea Savolainen Aimo Ajo Timo Roos
39908: Ilkka Joenpalo Kerttu Törnqvist Jukka Roos
39909: Ritva Vastamäki
39910: 1116 1990 vp.
39911:
39912: Toivomusaloite n:o 1038
39913:
39914:
39915:
39916:
39917: Urpilainen ym.: Kovapanosammuntojen aiheuttamien kala-
39918: kuolemien selvittämisestä Lohtajan Vattajalla
39919:
39920:
39921: Eduskunnalle
39922: Lohtajan Vattajalla suoritetaan kovapanos- yien ammusten käytöstä aiheutuvia vahinko-
39923: ammuntoja noin 180-200 päivänä vuodessa. Ja.
39924: Rannikkotykistö ja asekoulu käyttävät maa- Koska kysymys on laajalle alueelle ulottu-
39925: liammunnoissa myös räjähtäviä ammuksia. van vahingon selvittämisestä, mahdollisesta
39926: Näitä ammutaan noin 55-60 päivänä vuo- korvaamisesta ja kompensoinnista, olisi pe-
39927: dessa. Leirejä pidetään yksitoista. rusteltua, että valtiovalta ryhtyisi asian vaa-
39928: Kalastajat ja viranomaiset ovat havain- timiin toimenpiteisiin mitä pikimmin.
39929: neet, että räjähtävien ammusten käytöstä ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39930: heutuu laajalle alueelle ulottuvia kalakuole- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39931: mia. Ammunnoista on siten paitsi haittaa
39932: kalastuksen harjoittajille, myös vahinkoa ka- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
39933: lakannoille. piteisiin Lohtajan Vattajalla ammutta-
39934: Puolustuslaitoksella ei ole ollut resursseja, vien räjähtävien ammusten aiheutta-
39935: ei myöskään taloudellisia, selvittää räjähtä- mien kalakuolemien selvittämiseksi.
39936: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39937:
39938: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
39939: 1990 vp. 1117
39940:
39941: Toivomusaloite n:o 1039
39942:
39943:
39944:
39945:
39946: Vuoristo: Merivartioasemien toimintaedellytysten turvaami-
39947: sesta
39948:
39949:
39950: Eduskunnalle
39951: Veneliikenne lisääntyy vuosittain huomat- koasemia, joiden paikallistuntemusta voitiin
39952: tavasti. Veneiden kasvaneet koot antavat hätätilanteessa käyttää hyväksi jne.
39953: mahdollisuuden yhä pitemmälle suuntautu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39954: viin matkoihin. Matkat kuitenkin tapahtuvat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39955: yleensä kotimaan vesistöissä ja saaristossa vomuksen,
39956: tukien näin kotimaan matkailua.
39957: Jatkuvasti päivystävällä, alueensa hyvin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39958: tuntevalla ja turvallisesti miehitetyllä meri- Turun ja Ahvenanmaan tiheän saariston
39959: vartioasemalla on tärkeä merkitys veneliiken- merivartioasemien säilyttämiseksi mie-
39960: teen turvallisuudelle. hitettyinä valvontavalmiudessaan ja tar-
39961: Suunta on kuitenkin sellainen, että meri- koituksenmukaisella kalustolla varus-
39962: vartioasemien miehitystä vähennetään. Tele- tettuina.
39963: hallintokeskus on lopettanut useita rannik-
39964: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39965: Raimo Vuoristo
39966: 1118 1990 vp.
39967:
39968: Toivomusaloite n:o 1040
39969:
39970:
39971:
39972:
39973: Antvuori ym.: Psykiatristen potilaiden asuntopalvelujen paran-
39974: tamisesta
39975:
39976:
39977: Eduskunnalle
39978: Maassamme on laskelmien mukaan n. ta tulevat potilaat. Asuntojen järjestäminen,
39979: 20 000 asunnotonta, joista noin puolet ei paitsi inhimillisenä ratkaisuna, on myös yh-
39980: pysty hankkimaan vapailta markkinoilta teiskunnalle taloudellisesti kevyempi vaih-
39981: asuntoa. Tähän ryhmään kuuluvat muun toehto kuin kalliiden sairaalapaikkojen yllä-
39982: muassa vaikeavammaiset ja psykiatriset poti- pitäminen.
39983: laat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39984: Psykiatristen potilaiden kotiuttaminen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
39985: vaatii asuntopalvelujen parantamista. vomuksen,
39986: Mielenterveyslaissa tulisikin olla asumista
39987: koskevat säännökset. Asuntojen järjestämi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
39988: nen tulee kuulua asuntoviranomaisille, jotta menpiteisiin psykiatristen potilaiden
39989: avohoito pystyisi ottamaan vastaan laitoksis- asuntojen hankinnan järjestämiseksi.
39990: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39991: Pirjo-Riitta Antvuori Ritva Vastamäki Anneli Taina
39992: 1990 vp. 1119
39993:
39994: Toivomusaloite n:o 1041
39995:
39996:
39997:
39998:
39999: Antvuori: Nuorten yhteisöasuntojen välitystoiminnan tukemi-
40000: sesta
40001:
40002:
40003: Eduskunnalle
40004: Asuntotilanne maassamme, erityisesti pää- ganisaatiota, joka vastaisi asuntojen välittä-
40005: kaupunkiseudulla, on edelleen erityisen vai- misestä yhteisöille.
40006: kea ongelma. Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
40007: Nuorten asuntotilanne on kaikkein vaikein kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40008: ja siksi sen ratkaisemiseksi on syytä käyttää
40009: kaikki olemassa olevat keinot mahdollisim- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
40010: man tarkkaan. Tilanne monilla alueilla maas- ja menoarvioesitystä laatiessaan varaisi
40011: samme on se, että tarjonta asuntomarkkinoil- tarvittavan määrärahan ympäristömi-
40012: la ei kohtaa kysyntää. Näin on erityisesti nisteriön hallinnonalalle yhteisöasunto-
40013: suurten asuntojen kohdalla. jen välitystoiminnasta aiheutuviin kului-
40014: Nuoret ovat valmiit yhteisöasumiseen, jos- hin niin, että määrärahalla edistetään
40015: sa ryhmä asukkaita vastaa yhteisesti asumi- yhteistyötä kunnissa asunto-, sosiaali-
40016: sestaan yleensä suuressa huoneistossa tai ja nuorisotoimen kesken siten, että voi-
40017: omakotitalossa tai vastaavassa. Yhteisöasu- daan luoda kuntakohtainen sopiva jär-
40018: mista tukemalla ja kehittämällä saataisiin jestelmä yhteisöasuntojen välittämiseksi
40019: suuretkin asunnot kunnissa käyttöön. Tällä nuorille alle 30-vuotiaille asunnontarvit-
40020: hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa välitysor- sijoille.
40021: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40022:
40023: Pirjo-Riitta Antvuori
40024: 1120 1990 vp.
40025:
40026: Toivomusaloite n:o 1042
40027:
40028:
40029:
40030:
40031: Astala ym.: Valtion tukeman asuntorakentamisen lisäämisestä
40032: Turun ja Porin läänissä
40033:
40034:
40035: Eduskunnalle
40036: Turun ja Porin läänin asuntolainakiintiötä desta 1983 vuoteen 1987 13 prosentista 11,3
40037: olisi nostettava tuntuvasti. Lainakiintiö olisi prosenttiin. Lainoitettujen asuntojen määrä
40038: kiireellisesti tarkistettava nykyisestä 12,6 pro- on viimeisten kymmenen vuoden aikana pu-
40039: sentin tasosta läänin asukaslukua vastaavaksi donnut noin 4 500 asunnosta vajaaseen 2 000
40040: eli 14,5 prosenttiin. asuntoon. Lääninhallituksen mukaan kiin-
40041: Selvitysten mukaan läänin eri kuntiin olisi tiöitä laadittaessa ei ole riittävästi huomioitu
40042: tulossa uusia työpaikkoja. Jotta työpaikat tulevaa työpaikkakehitystä. Ei ole huomioitu
40043: pystytään täyttämään, uusia asuntoja tarvi- myöskään sitä, että lääni on maamme van-
40044: taan parin seuraavan vuoden aikana ehkä husvoittoisin lääni.
40045: 3 000-4 000. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40046: Määrärahojen lisäämiseen olisi puututtava nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40047: jo senkin vuoksi, että Turun kaupunkiseudul- muksen,
40048: la asuntojen puutteesta on syntymässä sa-
40049: manlainen ongelma kuin pääkaupunkiseu- että hallitus ryhtyisi toimiin Turun ja
40050: dulla. Porin läänin asuntolainakiintiön tuntu-
40051: Turun ja Porin läänin osuus koko maass:t vaksi nostamiseksi.
40052: lainoitetuista asunnoista on pudonnut vuo-
40053: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40054: Heli Astala Raila Aho Ensio Laine
40055: Jukka Roos Virpa Puisto Anna-Liisa Jokinen
40056: Timo Laaksonen
40057: 1990 vp. 1121
40058:
40059: Toivomusaloite n:o 1043
40060:
40061:
40062:
40063:
40064: Gustafsson: Uusien vuokra-asuntojen lisäämisestä Ruovedellä
40065:
40066:
40067: Eduskunnalle
40068: Ruoveden alueella ollaan huolestuneita kunnan ulkopuolelta. Myös tasapainoinen
40069: kuntaa vaivaavasta vuokra-asuntopulasta. väestökehitys edellyttää muuttovoittoa.
40070: Asuntopulasta on tullut keskeinen kunnan Viime vuonna naapurikunnista muutti
40071: kehittämistä jarruttava tekijä. Erityisesti asukkaita Ruovedelle enemmän kuin Ruove-
40072: asuntopula koskettaa kirkonkylää sekä jos- deltä naapurikuntiin. Kunnassa on vetovoi-
40073: sain määrin myös Visuvettä. maa, joka pitäisi pystyä hyödyntämään ny-
40074: Paikkakunnan suurimman työnantajan Vi- kyistä paremmalla vuokra-asuntotarjonnalla.
40075: suvesi Oy:n työntekijöistä noin kolmasosa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
40076: asuu kunnan ulkopuolella. Ainakin osa heis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40077: tä olisi saatavissa Ruovedelle asumaan pa- vomuksen,
40078: rantamalla asuntotarjontaa.
40079: Kunnassa pitäisi olla myös jonkin verran että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40080: vuokra-asuntovaraumaa, jotta paikkakun- Ruoveden kunnan vuokra-asuntotarjon-
40081: nan teollisuus voisi kehittyä. Läheskään nan parantamiseksi kuntaan muuttaval-
40082: kaikkien ammattialojen työvoimaa ei ole le ammattityövoimalle vuokra-asunto-
40083: kunnassa saatavissa, vaan avoimiin työpaik- määrärahoja lisäämällä.
40084: koihin joudutaan hankkimaan työvoimaa
40085: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40086:
40087: Jukka Gustafsson
40088: 1122 1990 vp.
40089:
40090: Toivomusaloite n:o 1044
40091:
40092:
40093:
40094:
40095: Hietala ym.: Asuntorahaston kehittämisestä asuntopankiksi
40096:
40097:
40098: Eduskunnalle
40099: Vuoden 1990 alussa aloitti toimintansa vakaata ja hinnaltaan siedettävää omistus-
40100: ~sunto-olojen kehittämisrahasto. Rahasto asunnon rahoitusvaihtoehtoa enää ole va-
40101: perustettiin, jotta arava-asuntojen rahoitus pailla markkinoilla olemassa, eikä tilantee-
40102: saataisiin vakaammalle perustalle. Rahastos- seen ole odotettavissa lähivuosina muutosta.
40103: ta myönnetään lainoja sekä aravavuokra- Kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi
40104: että aravaomistusasuntojen tuottamiseen ja yhä useammille asunnontarvitsijoille asunto-
40105: myös peruskorjauksiin. Lainoitusosuus voi rahaston toimintaedellytyksiä on parannetta-
40106: olla aravavuokra-asunnoissa jopa 95 prosent- va.
40107: tia, joten valtion panostus nousee aiempiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
40108: vuosiin verrattuna. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40109: Rahasto muodostuu valtion asuntolaino- vomuksen,
40110: jen lyhennyksistä ja korkotuloista sekä tulo-
40111: ja menoarviossa osoitettavasta määrärahas- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
40112: ta. Rahastolla on myös rajoitetut lainanotto- menpiteisiin asuntorahaston toiminta-
40113: valtuudet maksuvalmiutensa turvaamiseksi. edellytysten parantamiseksi ja toimin-
40114: Asuntorahaston perustaminen oli suuri as- nan laajentamiseksi siten, että asunto-
40115: kel kohti vakaampaa asuntorahoitusta. Jo rahasto voisi nykyistä laajemmin tur-
40116: nyt on kuitenkin nähtävissä, ettei rahastolla vautua ulkopuolelta saatavaan rahoi-
40117: ole riittävästi varoja nykyisten tehtävien to- tukseen esim. asunto-obligaatiota hy-
40118: teuttamiseen. Toisaalta pankeista saatavien väksikäyttäen sekä rahoittaa nykyistä
40119: asuntolainojen korkojen raju nousu on joh- suuremman väestönosan asuntotarpeet;
40120: tamassa siihen, että yhä enemmän on niitä asuntorahastosta on kehitettävä asunto-
40121: asunnontarvitsijoita, jotka eivät pysty hank- pankki, jonka rahoituksen avulla turva-
40122: kimaan omaa asuntoa pankkien tarjoamilla taan riittävä vuokra-asuntojen saata-
40123: markkinaehtoisilla lainaehdoilla. Rahamark- vuus sekä lainoitetaan nykyistä laajem-
40124: kinoiden muututtua 1980-luvun lopussa ei man väestönosan asunnonhankintaa.
40125: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40126:
40127: Pertti Hietala Jussi Ranta Matti Vähänäkki
40128: Arja Alho Timo Roos Tuula Paavilainen
40129: Jukka Roos Virpa Puisto Kai Kalima
40130: Saara-Maria Paakkinen Sinikka Hurskainen-Leppänen Arto Lapiolahti
40131: Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari
40132: Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist Tarja Kautto
40133: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller Matti Luttinen
40134: Mats Nyby Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo
40135: Lea Savolainen Raimo Vuoristo
40136: 1990 vp. 1123
40137:
40138: Toivomusaloite n:o 1045
40139:
40140:
40141:
40142: Hietala ym.: Asuntolainojen korkorasituksen alentamisesta
40143:
40144:
40145: Eduskunnalle
40146: Rahamarkkinoiden vapautuminen ja kor- Peruskoron korottamisen ohella asunto-
40147: kosäännöstelyn purku aiheuttivat asunto- kustannusten nousuun on vaikuttanut mark-
40148: markkinoilla ennalta arvaamattomia muu- kinahintaisten luottojen korkojen nousu.
40149: toksia vuosina 1988 ja 1989. Ulkomaisen Monessa tapauksessa perheen asuntoluotto-
40150: tuotonoton vapautuminen ilmeni rahan tar- jen korko on viimeksi kuluneen vuoden aika-
40151: jonnan kasvuna taloudessa ja se lisäsi välilli- na noussut useita prosentteja.
40152: sesti asuntojen kysyntää niin paljon, että Asuntojen hinnat näyttävät pääkaupunki-
40153: asuntojen hinnat nousivat vuonna 1988 kes- seudulla laskeneen muutaman prosenttiyksi-
40154: kimäärin 40 prosenttia. Korkotason raju kön, kun ne muualla Suomessa näyttävät
40155: nousu vuonna 1989 puolestaan pysäytti asun- pysyneen keskimäärin ennallaan. Jyrkät
40156: tokaupan lähes täysin. vaihtelut asuntojen hinnoissa ovat aiheutta-
40157: Suomen Pankki korotti 20 päivänä loka- neet kohtuuttomia vaikeuksia asunnon vaih-
40158: kuuta 1989 peruskorkoa 7,5 prosentista 8,5 tajille. Vanhan asunnon markkinointi on
40159: prosenttiin marraskuun 1 päivästä 1989 lu- korkotason noustua osoittautunut lähes
40160: kien. Näin menetettiin sen jälkeen, kun vuo- mahdottomaksi.
40161: den 1989 yhdistelmäratkaisuun liittyen perus- Erityisiä ongelmia koron ja hintojen nousu
40162: korkoa oli erityisesti ammattiyhdistysliikkeen on aiheuttanut niille parin viime vuoden ai-
40163: vaatimuksesta alennettu 0,5 prosenttia. Tässä kana ensiasunnon hankkineille nuorille pa-
40164: tilanteessa ammattiyhdistysliikkeessä katsot- reille, joiden asunnon hankintaa on Sosiali-
40165: tiin, että peruskoron alentaminen oli ollut demokraattisen eduskuntaryhmänkin toi-
40166: yksi yhdistelmäratkaisuun liittyneistä talous- menpitein viime vuosina pyritty edistämään.
40167: poliittisista toimenpiteistä ja että Suomen Nuorten itsenäistymistä ja siirtymistä omaan
40168: Pankki oli kesken sopimuskauden kajonnut asuntoon asuntoluottojen korkomenojen
40169: niihin edellytyksiin, joiden perusteella yhdis- kasvu on niin ikään omiaan hidastamaan.
40170: telmäratkaisu allekirjoitettiin. Teuvo Kallion laatiman ehdotuksen hy-
40171: Korkojen nousu vuoden 1989 lopulla ja väksyminen talous- ja tulopoliittiseksi ratkai-
40172: tämän vuoden alussa ovat rajoittaneet asun- suksi vuoden 1990 alussa on sillä tavoin
40173: nontarvitsijoiden mahdollisuuksia asunto- parantanut talouden näkymiä, että nyt olisi
40174: luottojen ottamiseen. Koska suuri osa asun- oikea ajankohta selvittää, mitkä ovat tarkoi-
40175: toluotoista on peruskorkosidonnaisia, johti tuksenmukaisimmat toimenpiteet toisaalta
40176: myös peruskoron nousu asuntokustannusten yleisen korkotason ja toisaalta erityisesti
40177: lisääntymiseen. asuntoluottojen korkojen alentamiseksi.
40178: 1124 1990 vp.- TA n:o 1045
40179:
40180: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- korkorasituksen alentamiseksi sekä val-
40181: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- mistelisi toimenpideohjelman niitä asun-
40182: vomuksen, tovelallisia varten, jotka ovat joutuneet
40183: vaikeuksiin joko kohonneen korkotason
40184: että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- tai sen seurauksena tapahtuneen asun-
40185: menpiteisiin asuntolainoista aiheutuvan tokaupan pysähtymisen johdosta.
40186: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40187:
40188: Pertti Hietala Jussi Ranta Matti Vähänäkki
40189: Arja Alho Timo Roos Tuula Paavilainen
40190: Jukka Roos Virpa Puisto Kai Kalima
40191: Saara-Maria Paakkinen Sinikka Hurskainen-Leppänen Arto Lapiolahti
40192: Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Luttinen
40193: Jouko Skinnari Reijo Lindroos Kerttu Törnqvist
40194: Tarja Kautto Marja-Liisa Tykkyläinen Raimo Vuoristo
40195: Riitta Myller Mats Nyby Iiris Hacklin
40196: Ilkka Joenpalo Lea Savolainen
40197: 1990 vp. 1125
40198:
40199: Toivomusaloite n:o 1046
40200:
40201:
40202:
40203:
40204: Hurskainen-Leppänen ym.: Asuntojen peruskorjauslainojen
40205: lisäämisestä
40206:
40207:
40208: Eduskunnalle
40209: Perusparannushankkeet jäävät nykyisin Rakennusten peruskorjaukseen kohdistet-
40210: varsin usein ilman valtion lainoitusta. Tule- tuja kuntien asuntolainamäärärahoja tulee
40211: vaisuudessa perusparannuslainojen tarve lisätä.
40212: kasvaa, koska monet vuokratalot ovat perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40213: korjauksen tarpeessa. Lisäksi valtion korjaus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40214: avustusmäärärahojen kohdistaminen erik-
40215: seen nuorille henkilöille olisi pikimmiten to- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40216: teutettava toimenpide. Asuntotuotantomää- rakennusten peruskorjaukseen kohdis-
40217: rärahojen riittävä taso turvaisi Kymenlaak- tettujen kuntien asuntolainamääräraho-
40218: son kuntien kehityksen ja työvoiman saan- jen lisäämiseksi.
40219: nm.
40220: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40221: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Almgren
40222: 1126 1990 vp.
40223:
40224: Toivomusaloite n:o 1047
40225:
40226:
40227:
40228:
40229: Ikonen ym.: Kuntien vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi
40230: tarvittavista toimenpiteistä
40231:
40232:
40233: Eduskunnalle
40234: Vuokra-asuntoja haetaan kunnilta tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40235: hetkellä huomattavasti tarjontaa enemmän. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40236: Kunnilla on myös halukkuutta ja tarvetta vomuksen,
40237: vuokra-asuntojen rakentamiseen, koska sitä
40238: vaativat: että hallitus ottaisi kuntien tarpeet
40239: - taajamien nopea väestönkasvu vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi
40240: - elinkeinopoliittiset haasteet, sillä uusien nykyistä paremmin huomioon asunto-
40241: yritysten sijoittumispäätökset ovat suoranai- tuotannon lainoitustarvetta arvioides-
40242: sesti riippuvaisia vuokra-asuntotilanteesta saan.
40243: - sosiaalisin perustein vuokra-asuntoja
40244: haetaan aikaisempaa enemmän.
40245: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40246:
40247: Pirkko Ikonen Raila Aho Vappu Säilynoja
40248: Matti Lahtinen Juhani Alaranta Tellervo Renko
40249: Jukka Vihriälä Kalle Röntynen Toimi Kankaanniemi
40250: Matti Väistö Eino Siuruainen Mirja Ryynänen
40251: Sirkka-Liisa Anttila Pekka Leppänen Hannele Pokka
40252: Riitta Kauppinen
40253: 1990 vp. 1127
40254:
40255: Toivomusaloite n:o 1048
40256:
40257:
40258:
40259:
40260: Isohookana-Asunmaa ym.: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän
40261: uudistamisesta
40262:
40263:
40264: Eduskunnalle
40265: Oman asunnon hankkiminen on nuorille tosäästöpalkkiojärjestelmä olisi kuitenkin
40266: tänä päivänä suorastaan ylivoimaisen vaikea- edelleen käyttökelpoinen tapa auttaa nuoria
40267: ta. Maassamme on kehitetty esimerkiksi asunnon hankinnassa.
40268: asuntosäästöpalkkiojärjestelmä erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40269: nuorten auttamiseksi omaan asuntoon. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40270: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmää ei ole kui- vomuksen,
40271: tenkaan viime vuosina kehitetty niin, että se
40272: olisi tehokas tapa asunnon hankkimiseksi. että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
40273: Laina-aika on nykyisin oman asunnon han- piteisiin asuntosäästöpalkkiojärjestel-
40274: kintaan myönnettävien lainojen korkotuesta män uudistamiseksi niin, että laina-aika
40275: annetun asetuksen mukaan viisi kertaa sääs- nostetaan enintään 25 vuoteen ja että
40276: töaika eli korkeintaan 15 vuotta. Myös oma oma säästöosuus alennetaan välittömäs-
40277: säästöosuusvaatimus on liian korkea. Asun- ti JO prosenttiin.
40278: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40279: Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä Matti Maijala
40280: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
40281: Pentti Lahti-Nuuttila
40282: 1128 1990 vp.
40283:
40284: Toivomusaloite n:o 1049
40285:
40286:
40287:
40288:
40289: Joenpalo ym.: Asuntotuotantomäärärahojen lisäämisestä
40290:
40291:
40292: Eduskunnalle
40293: Asuntohallituksen arvion mukaan tänä jestelmän mukaisen ensisijaislainoituksen ta-
40294: vuonna aloitettaneen noin 49 000 asunnon lousarviovaje. Tämä on asuntoneuvoston ar-
40295: rakentaminen. Niistä alle puolet on ns. arava- vion mukaan noin 1 500 miljoonaa markkaa.
40296: asuntoja. Asumistasomme kehittämiseksi ja Asuntorahoitus on vakautettava niin, että
40297: korkean poistuman johdosta asuntotuotan- asuntoviranomaiset, kunnat ja rakennuttajat
40298: non tulisi 1990-luvun ajan jatkua 44 000~ voivat pitkäjänteisesti suunnitella ja toteuttaa
40299: 45 000 asunnon vuosivauhtia. asuntotuotannon.
40300: Rajujen tuotanto- ja hintaheilahtelujen es- Asuntopulaa ei voida helpottaa tekemällä
40301: tämiseksi aravatuotannon osuutta tulisi kas- tietoisesti alimitoitettuja asuntobudjetteja.
40302: vattaa. Sen tulisi olla noin 2/3 kokonaistuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40303: tannosta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40304: Tavoitteisiin pääsemiseksi on asuntotuo-
40305: tantoon osoitettavia määrärahoja lisättävä että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
40306: tuntuvasti. Asuntoneuvoston selvitysten mu- ja menoarvioesitystä valmistellessaan
40307: kaan aravavuokra- ja omistusasuntotuotan- huolehtisi siitä, että aikaisempien vuo-
40308: non rahoituksen vaatima lisätarve on vuosina sien asuntomäärärahojen vajaukset ka-
40309: 1990~ 1991 noin 1 500 miljoonaa markkaa tetaan, ja esittäisi tulo- ja menoarvioon
40310: voimassa olevaan vuoden 1990 määrärahata- tehtäväksi asuntomäärärahojen osalta
40311: soon verrattuna. tuotantotavoitteiden mukaiset lisäykset.
40312: Tämän lisäksi on osoitettava vanhan jär-
40313: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40314:
40315: Ilkka Joenpalo Iiris Hacklin
40316: Pentti Lahti-Nuuttila Ritva Vastamäki
40317: Arto Lapiolahti
40318: 1990 vp. 1129
40319:
40320: Toivomusaloite n:o 1050
40321:
40322:
40323:
40324:
40325: Joenpalo ym.: Asumisoikeusasuntojen rakentamisen lainoitta-
40326: miseksi tarvittavasta määrärahasta
40327:
40328:
40329: Eduskunnalle
40330: Vuokra- ja omistusasumisen väliin kehite- 500 asumisoikeusasuntoa. Asumismuotoon
40331: tään uutta asumisen muotoa: asumisoikeus- tunnetaan varsin suurta mielenkiintoa, josta
40332: asuntoja. Asukkailla on niissä pysyvä asu- osoituksena ovat mm. asuntohallitukseen jä-
40333: misoikeus sekä oikeus luovuttaa asunto lähi- tetyt noin 800 asunnon hakemukset.
40334: sukulaiselle. Asuntohallituksen arvioiden mukaan voi-
40335: Asunnot on tarkoitus toteuttaa 90 prosen- taisiin vuonna 1991 asumisoikeusasuntoja
40336: tin valtion vuokratalolainalla. Asukkaan tuottaa noin 2 000 kappaletta. Vaikean asun-
40337: oma panos olisi 10 %. Asuntoon pääsisi liit- totilanteen helpottamiseksi tarvittavat mää-
40338: tymällä asumisoikeusyhdistykseen ja säästä- rärahat eivät saa olla pois muusta ns. arava-
40339: mällä vuotuisen minimisäästösumman. Per- tuotannosta.
40340: heasunnon tarpeessa olevalla olisi mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40341: suus päästä suurempaan asuntoon. Pois- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40342: muuttaessaan asukas saisi maksamaosa sääs-
40343: töosuuden indeksillä tarkistettuna. että hallitus ottaisi valtion vuoden
40344: Lähtökohtana on, että tällaiseen asumi- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
40345: seen ei liity odotusarvoja. Pääasia on turval- rärahan noin 2 000 omistusoikeusasun-
40346: linen asuminen todellisten kustannusten mu- non lainoittamiseksi ja että tämä olisi
40347: kaisesti. lisäyksenä asunto-olojen kehittämisoh-
40348: Vuoden 1990 tulo- ja menoarvion mukaan jelman ja muiden päätösten mukaisiin
40349: voidaan kokeilunluonteisesti lainaittaa noin arava-asuntojen tuotantomääriin.
40350: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40351: Ilkka Joenpalo Iiris Hacklin
40352: Arto Lapiolahti Pentti Lahti-Nuuttila
40353:
40354:
40355:
40356:
40357: 74 200136P
40358: 1130 1990 vp.
40359:
40360: Toivomusaloite n:o 1051
40361:
40362:
40363:
40364:
40365: Joenpalo ym.: Asuntojen peruskorjauksen tukemisesta
40366:
40367:
40368: Eduskunnalle
40369: Asuntohallituksen selvitysten mukaan van- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40370: henevaa asuntokantaamme on korjattava kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40371: 1990-luvulla noin 65 000 asuntoa vuodessa.
40372: Perusparantamisen turvaamiseksi ja asun- että hallitus ryhtyisi toimiin riittävän
40373: tokannan pitämiseksi kunnossa valtion pa- määrärahan ottamiseksi valtion 1990-
40374: nostus tulee palauttaa aiempien vuosien ta- luvun tulo- ja menoarvioesityksiin asun-
40375: solle ja sen jälkeen nostaa niin, että valtio tojen perusparantamisen rahoittamisek-
40376: osallistuu vähintään 15 prosenttiin peruspa- si.
40377: rantamisen kustannuksista.
40378: Tämä edellyttäisi valtiolta yli 1 000 miljoo-
40379: nan markan vuotuista panostusta.
40380: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40381:
40382: Ilkka Joenpalo Iiris Hacklin
40383: Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
40384: 1990 vp. 1131
40385:
40386: Toivomusaloite n:o 1052
40387:
40388:
40389:
40390:
40391: Jokinen ym.: Väkivaltavideoiden markkinoinnin rajoittami-
40392: sesta
40393:
40394:
40395: Eduskunnalle
40396: Väkivallan lisääntyminen huolestuttaa hoa vain lasten fyysistä olemusta pahoinpite-
40397: kansalaisia yhä laajemmin. Nuorison keskuu- lyjen lisääntyessä, vaan vaurioittavat myös
40398: dessa väkivallan seuraukset aiheuttavat kor- henkistä kehitystä. Nykyinen lainsäädäntö ei
40399: jaamattomia vammautumisia, koska ei ole rajoituksista huolimatta ole pystynyt vaikut-
40400: tietoa siitä, mitä seurauksia pahoinpitelyt ai- tamaan juuri lainkaan siihen Suomeenkin
40401: heuttavat. Televisio näyttää kovankin lyömi- virtaavaan materiaaliin, joka todella vahin-
40402: sen, jopa aseiden käytön olevan mahdollista goittaa maamme lapsia ja nuoria huolestut-
40403: ilman suurempia vaurioita. Tämän törkeän tavana tavalla. Seurauksia paikkaamaHa ja
40404: televisiokasvatuksen seuraukset aiheuttavat rankaisutoimilla, joita kohdistetaan nuoriin,
40405: jopa päivittäin korjaamattomia vaurioita ei tilannetta voida korjata, vaan on puutut-
40406: suomalaisen nuorison keskuudessa. tava syihin ja rikollisuuden aiheuttajiin, joita
40407: Tämän vakavan kehityksen vastatoimiin ovat henkisen saasteen levittäjät.
40408: olisi ryhdyttävä välittömästi. Suomessa jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40409: kuvasti tarjolla olevat toinen toistaan raaem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40410: mat videokasetit ovat vapaasti käytettävissä
40411: ja kopioitavissa kotikäytöön, jossa pienem- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40412: pienkin lasten tutustuminen niihin on täysin menpiteisiin raakaa väkivaltaa esittä-
40413: mahdollista. Nämä törkeät tekeleet eivät tu- vien videokasettien levittämisen estämi-
40414: seksi.
40415: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40416:
40417: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Vappu Säilynoja
40418: Lauha Männistö Heli Astala Pekka Leppänen
40419: Raila Aho Asko Apukka
40420: 1132 1990 vp.
40421:
40422: Toivomusaloite n:o 1053
40423:
40424:
40425:
40426:
40427: Juhantalo ym.: Nuorten asuntotilanteen parantamiseksi tarvit-
40428: tavista toimenpiteistä
40429:
40430:
40431: Eduskunnalle
40432: Epäonnistuneen talous- ja aluepolitiikan ra-asuntojen tarjonnan turvaaminen on en-
40433: seurauksena nousivat asuntojen hinnat parin siarvoisen tärkeää. Nykyisillä toimenpiteillä
40434: viime vuoden aikana lähes kaksinkertaisiksi. ei riittävää vuokra-asuntokantaa ole kyetty
40435: Talouspolitiikan epäonnistuminen aiheutti järjestämään. Hallituksen tarkoituksena on
40436: myös korkotason tuntuvan nousun, joka on lisäksi vielä luopua hyvin toimivasta vuokra-
40437: ajanut monen asuntovelallisen kestämättö- asuntolainojen korkotukijärjestelmästä. Kor-
40438: mään tilanteeseen. Budjettiesityksissä ovat kotukea lisäämällä pystyttäisiin nopeasti
40439: asuntomäärärahat pysyneet ennallaan, jopa edistämään vuokra-asuntojen tarjontaa.
40440: laskeneet. Tehokas keino lisätä kohtuuhintaisten
40441: Vaikka asuntoja on rakennettu runsaasti, vuokra-asuntojen tarjontaa on säätää uusi
40442: on vuokra-asuntojen poistuma ja jatkuva veronhuojennuslaki, jolla pitkäksi ajaksi
40443: muuttoliike pahentanut etenkin pääkaupun- asunnon vuokraavalle tarjotaan määräaikai-
40444: kiseudun asuntopulaa entisestään. Erityisesti nen verovapaus vuokratuloista. Myös perin-
40445: tästä kärsivät nuoret, joiden mahdollisuudet töverotusta tulee muuttaa niin, että lapset
40446: hankkia kalliita omistusasuntoja ovat lähes voisivat saada vanhemmiltaan tai isovanhem-
40447: ylitsepääsemättömät. Suuri joukko aikuisiäs- miltaan asunnon perinnöksi ilman perintö- ja
40448: sä olevia nuoria ei pysty itsenäistymään, kos- lahjaveroa.
40449: ka heillä ei ole mahdollisuutta muuttaa pois Kunnilla ja valtiolla on käytössään riittä-
40450: kotoaan. vät keinot nuorten asunto-ongelmien ratkai-
40451: Erityisesti nuorten kannalta asumisoikeus- semiseksi, jos vain poliittista tahtoa löytyy.
40452: asuminen olisi joustava asumismuoto. Asu- Pienten lasten päivähoidon järjestäminen rat-
40453: misoikeusasumiseen pääsee kiinni pienellä kaistiin kuntia ja valtiota veivoittavalla eri-
40454: pääomalla. Ruotsissa järjestelmästä on saatu tyislailla. Ainakin suurimmille kaupungeille
40455: hyviä kokemuksia. Käynnissä olevasta asu- tulisi asettaa lakisääteinen velvoite nuorten
40456: misoikeusasuntokokeilusta on pikaisesti siir- tarvitsemien vuokra-asuntojen tuottamiseen.
40457: ryttävä käytännön tekoihin. Kustannuksista vastaisivat valtio ja kunnat
40458: Nuorten kannalta kohtuuhintaisten vuok- yhdessä.
40459: 1990 vp.- TA n:o 1053 1133
40460:
40461: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- lan ratkaisemiseksi lisäämällä vuokra-
40462: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, asuntoja kuntia veivoittavalla lailla, ve-
40463: ronhuojennuksilla ja korkotuella sekä
40464: että hallitus välittömästi ryhtyisi toi- kehittämällä asumisoikeusasumista.
40465: menpiteisiin nuorten vaikean asuntopu-
40466: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40467:
40468: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
40469: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila
40470: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Tytti Isohookana-Asunmaa
40471: Pirkko Ikonen Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki
40472: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen Annikki Koistinen
40473: Heikki Kokko Seppo Kääriäinen Markku Lehtosaari
40474: Matti Maijala Kalevi Mattila Einari Nieminen
40475: Seppo Pelttari Hannele Pokka Pekka Puska
40476: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
40477: Pauli Saapunki Aapo Saari Kimmo Sarapää
40478: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Hannu Tenhiälä
40479: Taisto Tähkämaa Jukka Vihriälä Johannes Virolainen
40480: Matti Väistö Paavo Väyrynen Marjatta Väänänen
40481: 1134 1990 vp.
40482:
40483: Toivomusaloite n:o 1054
40484:
40485:
40486:
40487:
40488: Kalima ym.: Y-säätiön ja kuntien asuntotuotannon tukemises-
40489: ta vuokra-asuntojen määrän lisäämiseksi
40490:
40491:
40492: Eduskunnalle
40493: Varsinkin kohtuuhintaisten vuokra-asun- asunnon puutteen vuoksi hoitolaitoksiin si-
40494: tojen puuttuminen pääkaupunkiseudulla ja joitettuna on arviolta n. 1 300 henkilöä.
40495: muualla Helsingin työssäkäyntialueella eri- Asunnottomista valtaosa on yksinäisiä
40496: tyisesti vaikeuttaa kansalaisten mahdolli- asunnottomia, pääosa miehiä. Asunnotto-
40497: suuksia ihmisarvoiseen elämiseen. Yhä edel- muus onkin muodostunut suurten asutuskes-
40498: leen vuokra-asuntoja poistuu asuntomarkki- kusten ja erityisesti pääkaupungin ja pääkau-
40499: noilta kohtuuttoman paljon. punkiseudun kuntien ongelmaksi. Puutteelli-
40500: UudellFtmaalla on vuokra-asunnon haki- sesti asuvien ja asunnottomien olojen paran-
40501: joita kunnallisissa asunnonjakotoimistoissa tamisessa keskeisin keino on jo olemassa
40502: keskimäärin viisi hakijaruokakuntaa jokaista olevan asuntokannan käyttö.
40503: julkisesti haettavaa asuntoa kohti, kun vas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
40504: taava luku koko maassa on noin kolme. Yhtä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
40505: hyvin hakijaruokakuntien koon kuin niiden toivomuksen,
40506: maksukyvyn vuoksi vuokra-asuntojen kysyn-
40507: tä kohdistuu voittopuolisesti pienasuntoihin. että hallitus ottaisi valtion vuoden
40508: Asunnottomien määräksi koko maassa on 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
40509: arvioitu n. 20 000, joista Uudenmaan alueella tävän määrärahan asuntolainoihin
40510: on noin puolet ja Helsingissä kolmannes. Y-säätiölle ja kunnille kohtuuhintaisten
40511: Läänin asunnottomista ulkona, tilapäissuo- vuokra-asuntojen lisäämiseksi.
40512: jissa ja yömajoissa majailevia on n. 3 500 ja
40513: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40514:
40515: Kai Kalima Matti Vähänäkki
40516: Virpa Puisto Heikki Rinne
40517: 1990 vp. 1135
40518:
40519: Toivomusaloite n:o 1055
40520:
40521:
40522:
40523:
40524: Kankaanniemi ym.: Korkotukijärjestelmän kehittämisestä
40525: asuntotuotannon tehostamiseksi
40526:
40527:
40528: Eduskunnalle
40529: Suomessa vallitsee yhä asuntopula, vaikka asunnonhankkija voi ottaa lainapääoman
40530: asuntotuotantoa on pyritty tehostamaan mo- muualtakin kuin vain valtiolta. Valtion osuu-
40531: nin tavoin. Viimeksi on perustettu asuntora- deksi jäisi korkotukea maksamalla auttaa
40532: hasto, joka rahoittaa sekä omistus- että asunnonhankkijaa selviytymään eteenpäin.
40533: vuokra-asuntoja. Suuret pääomat kulkevat Korkotukijärjestelmä sopii hyvin asunto-
40534: rahastobyrokratian kautta. politiikan keinoksi suurilla paikkakunnilla,
40535: Sen ohella, että asuntorahastoa tulee kehit- joissa on pääomia. Sen sijaan maaseudulla
40536: tää ja sille tulee antaa riittävät mahdollisuu- valtion asuntolainoitus on ensisijainen me-
40537: det asuntotuotannon rahoittamiseen, on pe- nettelytapa pääomien niukkuuden vuoksi.
40538: rusteltua kehittää myös korkotukijärjestel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40539: mää. Varsinkaan suurissa asutuskeskuksissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40540: ei ole puutetta asuntorakentamiseen tarvitta- muksen,
40541: vista pääomista. Sen sijaan asunnonostajien,
40542: varsinkin nuorten perheiden, mahdollisuudet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40543: selvitä korkokustannuksista ovat heikot. asuntotuotannon korkotukijärjestelmän
40544: Korkotukijärjestelmä merkitsee sitä, että kehittämiseksi todelliseksi vaihtoehdok-
40545: si asuntopolitiikassa.
40546: Helsingissä 13 pä+änä helmikuuta 1990
40547:
40548: To~mi Kankaanniemi Esko Almgren
40549: Sa~li Hautala Jorma Fred
40550: 1 Eeva-Liisa Moilanen
40551: 1
40552: 1136 1990 vp.
40553:
40554: Toivomusaloite n:o 1056
40555:
40556:
40557:
40558:
40559: Kankaanniemi ym.: Yleishyödyllisten rakennuttajaorganisaa-
40560: tioiden omistuspohjan selvittämisestä
40561:
40562:
40563: Eduskunnalle
40564: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valvonnan ja erityisen tarkastelun kohteeksi.
40565: maassamme toimivien useiden ns. yleishyö- On erittäin häpeällistä, että jatkuvasta asun-
40566: dyllisten rakennuttajaorganisaatioiden toi- topulasta kärsivä kansa ei voi luottaa tällai-
40567: minnassa on yhä arveluttavia piirteitä taan- seen järjestelmään, joka osaltaan voimak-
40568: noin esillä olleista monista oikeudenkäyn- kaasti on nostamassa asuntojen hintoja koh-
40569: neistä huolimatta. Näillä suurelta osin yhteis- tuuttomalle tasolle tavallisen kansalaisen ta-
40570: kunnan asuntotuotantovaroilla toimintaansa voittamattomiin.
40571: pyörittävillä yhteisöillä on tiukat sidonnai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40572: suudet tiettyihin poliittisiin puolueisiin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40573: Suomen kansan silmissä tällaiset epämää- muksen,
40574: räiset ja arveluttavia piirteitä sisältävät seikat
40575: aiheuttavat luottamuspulaa sekä asuntopoli- että hallitus viipymättä selvittäisi ns.
40576: tiikkaa kohtaan että myös kaikkia poliittisia yleishyödyllisten rakennuttajaorgani-
40577: puolueita kohtaan. Tämän johdosta on vält- saatioiden toiminnan ja niiden siteet
40578: tämätöntä, että jokainen ns. yleishyödyllinen poliittisiin puolueisiin sekä ryhtyisi tar-
40579: rakennuttajaorganisaatio saatetaan julkisen vittaviin tervehdyttämistoimenpiteisiin.
40580: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40581: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
40582: Sauli Hautala Jorma Fred
40583: Eeva-Liisa Moilanen
40584: 1990 vp. 1137
40585:
40586: Toivomusaloite n:o 1057
40587:
40588:
40589:
40590:
40591: Kankaanniemi ym.: Suomen kansalaisia koskevien rekisteritie-
40592: tojen turvaamisesta yhdentyvässä Euroopassa
40593:
40594:
40595: Eduskunnalle
40596: Euroopan yhteisön piirissä laaditaan laa- Näkymät ja uhkakuvat ovat vakavat. Nii-
40597: joja tietokonejärjestelmiä, joiden tarkoituk- hin tulee varautua ajoissa. Suomalaisten jou-
40598: sena on lähitulevaisuudessa laatia tiedosto- tuminen kansainvälisiin tietokantoihin on eh-
40599: ja, joihin kerätään tiedot mahdollisimman dottomasti estettävä. Suomen tulee lisäksi
40600: laajasti ihmisistä kaikkialla maailmassa. toimia siten, että tällaisia kansainvälisiä re-
40601: Myös suomalaiset saattavat joutua näihin kisterejä ei oteta muuallakaan käyttöön.
40602: tiedostoihin, joiden käytöstä emme voi itse Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40603: päättää. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40604: Kotimaassa on voimassa tietosuojalainsää- muksen,
40605: däntö. Sen hengen mukaisesti tulee suomalai-
40606: sia suojata kansainvälisiltä rekistereiltä, jotka että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
40607: helposti saattavat johtaa itsenäisen Suomen piteisiin sen estämiseksi, että Suomen
40608: vapaiden kansalaisten henkilökohtaisten tie- kansalaisia koskevat tiedot tulisivat Eu-
40609: tojen arveluttavaan käyttöön ja suomalaisiin- roopan yhdentyessä tai muutoin rekiste-
40610: kin kohdistuvaan valvontaan. röidyiksi kansainvälisiin tietokantoihin.
40611: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40612:
40613: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
40614: Sauli Hautala Jorma Fred
40615: Eeva-Liisa Moilanen
40616: 1138 1990 vp.
40617:
40618: Toivomusaloite n:o 1058
40619:
40620:
40621:
40622:
40623: Kauppinen ym.: Pienyrittäjien aseman parantamisesta kon-
40624: kurssi tilanteissa
40625:
40626:
40627: Eduskunnalle
40628: Alihankintaurakointien yhteydessä saattaa kurssien yhteydessä tämä on tullut varsin
40629: muuten täysin elinkelpoinen yritys joutua konkreettisena esiin ja osoittanut lainsäädän-
40630: ilman omaa syytään myös konkurssiin. Li- tömme puutteellisuuden näissä tapauksissa.
40631: säksi pienyrityksellä ei nykylainsäädännön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40632: puitteissa ole mitään mahdollisuutta periä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40633: saataviaan, koska niiden saatavat eivät ole vomuksen,
40634: erityisasemassa kuten ovat palkkasaatavat.
40635: Kuitenkin alihankkijoiden työ- ym. suoritteet että hallitus osoittaisi määrärahan
40636: ovat lisäämässä konkurssipesän arvoa. Myös pienyrittäjien auttamiseksi konkurssiti-
40637: pienyrittäjän oma työpanos on luokiteltavis- lanteissa ja nopeuttaisi uuden konkurs-
40638: sa palkan luonteiseksi. Eräiden suurten kon- silainsäädännön aikaansaamista.
40639: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40640:
40641: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
40642: Markku Lehtosaari Pirkko Ikonen
40643: Annikki Koistinen
40644: 1990 vp. 1139
40645:
40646: Toivomusaloite n:o 1059
40647:
40648:
40649:
40650:
40651: Kautto ym.: Asumisoikeusasuntojen lainoituksen lisäämisestä
40652:
40653:
40654: Eduskunnalle
40655: Vuokra- ja omistusasumisen väliin kehite- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
40656: tään uutta asumisen muotoa- asumisoikeus- vomuksen,
40657: asuntoja -joissa asukkaalla on pysyvä asu-
40658: misoikeus sekä oikeus luovuttaa asunto lähi- että hallitus ryhtyisi toimiin asumis-
40659: sukulaiselle. oikeusasuntojen lainoitusmahdollisuu-
40660: Valtion tulo- ja menoarvion mukaan voi- den ulottamiseksi valtion vuoden 1991
40661: daan kokeilunluonteisesti lainaittaa noin 500 tulo- ja menoarvioesityksessä 2 000
40662: asumisoikeusasuntoa. Asuntohallitukselle on asuntoon ja niiden kohdentamiseksi hel-
40663: jätetty hakemuksia noin 800 asuntoon. pottamaan erityisesti nuorten vaikeaa
40664: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- asuntotilannetta.
40665: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40666:
40667: Tarja Kautto Tuula Paavilainen Matti Luttinen
40668: Riitta Myller Matti Saarinen Eeva-Liisa Moilanen
40669: Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen
40670: 1140 1990 vp.
40671:
40672: Toivomusaloite n:o 1060
40673:
40674:
40675:
40676:
40677: Koistinen ym: Yhteisöasumisen kehittämiseksi tarvittavista
40678: toimenpiteistä
40679:
40680:
40681: Eduskunnalle
40682: Nykyisin keskuudessamme on jo joukko tiön omistajat. Tässä uudenlaisessa asuinosa-
40683: ihmisiä, jotka odottavat asumiselta paljon keyhtiössä olisi siis kahdenlaisia osakkeita:
40684: muutakin kuin katon päänsä päälle. Asumi- kantaosakkeita, jotka omistaisi kunta tai
40685: seen mielletään kuuluvan varsinaisen asuin- muu kiinteistön rakennuttanut yhteisö, ja
40686: ympäristön oheispalveluineen lisäksi yhteisiä B-osakkeita, jotka oikeuttaisivat yhteisössä
40687: harrastustiloja, sosiaalisia tiloja ja mahdolli- olevan tietyn asunnon ja yhteistilojen käyt-
40688: suuksia yhteydenpitoon ja vuorovaikutuk- töön.
40689: seen yhteisön muiden asukkaiden kanssa. Yleishyödyllinen rakennuttaja perustaisi
40690: Halutaan myös tietynlaista yhteisvastuuta siis yhtiön ja kunta merkitsisi sen osakepää-
40691: asukkaiden kesken alueen toiminnoissa ja oman ja sijoittaisi tietyn peruspanoksen sa-
40692: hoidossa. Tällaisen ilmentymä on mm. Jyväs- moin kuin nykyisiin vuokrakiinteistöihin. Tä-
40693: kylän Tuulenkylä-niminen yhteisö. män jälkeen talo rakennettaisiin esim. RA-
40694: Lisäksi kaivataan perinteisen omistusasu- lainoituksen ja pankkilainoituksen turvin
40695: misen ja vuokralla asumisen väliin jotain valmiiksi. Sen jälkeen kantaosakkeiden omis-
40696: joustavampaa hallintomuotoa, joka takaisi taja valitsisi halukkaista hakijoista yhtiöön
40697: matalan asuntoonpääsykynnyksen, turvalli- tulevat asukkaat ja myisi näille asumisoikeus-
40698: sen asumisen, oikeuden asukasdemokratiaan osakkeet eli B-osakkeet.
40699: ja tietysti viihtyisän asumisen. B-osakkeiden hinta olisi esim 10 % kiin-
40700: Omistusasunnon hankkiminen monelle, teistön arvosta, ja rahalla maksettaisiin yh-
40701: varsinkin nuorelle, on ylivoimaisen vaikeaa, tiön rakennuslainoja pois. Loppupääoma
40702: ja asuminen on monissa asuntoyhtiöissä hy- maksettaisiin vastikkeina. Kun joku asuk-
40703: vin eristynyttä; yhteisiä tiloja ei ole. Asumi- kaista myöhemmin haluaisi myydä B-osak-
40704: nen kunnallisissa vuokrakiinteistöissäkään ei keensa, hän saisi sen vapaasti hinnoitella ja
40705: tyydytä kaikkia, sillä vuokra-asunto ei tunnu myydä edelleen. Yhtiön kantaosakkeiden
40706: omalta kodilta, vaikuttamismahdollisuuksia omistajalla voisi kyllä olla lunastusoikeus
40707: ei ole, yhteisissä tiloissa ja ympäristössä on käypään hintaan. B-osakkeen arvo siis nou-
40708: toivomisen varaa, asukkaat vaihtuvat hyvin sisi sitä mukaa kuin yhtiön velat on maksettu
40709: useasti eikä yhteenkuuluvuutta synny. ja rahoitusvastike pienenee.
40710: Eräissä kannanotoissa on kaivattu ratkai- Asukkaan intressi hoitaa hyvin ja kehittää
40711: suksi asunto-osuuskuntien uudelleen käyt- kiinteistöä muodostuisi siis B-osakkeen ar-
40712: töönottoa. Osuuskuntamuotoinen hallinto ei von säilymisestä ja asumisviihtyvyyden tur-
40713: kuitenkaan ole osoittautunut käyttökelpoi- vaamisesta, ja lisäksi hän saisi hyväkseen
40714: seksi, vaan aikoinaan mm. sotaveteraaneille rahoitusvastikkeina maksamansa pääoman
40715: rakennetut osuuskunnat lienee jo kaikki kuoletukset, mikäli kiinteistö on säilynyt hy-
40716: muutettu osakeyhtiöiksi. vässä kunnossa.
40717: Ratkaisu ongelmaan voisi löytyä esim. uu- Asuntoyhteisön asioita hoitaisi yhtiön hal-
40718: denlaisen osakeyhtiömuodon kehittämisestä. litus, jossa olisi jäseninä sekä kantaosakkei-
40719: Perusratkaisultaan sen tulisi olla vähän sa- <;i;en omistajia että B-osakkeiden omistajia.
40720: mantapainen kuin jotkut lomakylä yhtiöt, jot- Aänivalta yhtiökokouksessa voisi olla esim.
40721: ka myyvät määräaikaiseen hallintaan oikeut- 60 % kantaosakkeilla ja 40 % B-osakkeilla.
40722: tavia osakkeita. Erikseen ovat varsinaiset yh- Rakennuksena tällaisen yhteisön tulisi kä-
40723: 1990 vp. - TA n:o 1060 1141
40724:
40725: sittää varsinaisten asuinhuoneiden lisäksi yh- että hallitus ryhtyisi selvittämään
40726: teiset oleskelu-, harrastus-, lastenhoito-, leik- mahdollisuuksia yhteisöasumisen kehit-
40727: ki- yms. tilat. tämiseksi.
40728: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40729: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40730: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40731: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Matti Väistö
40732: Kauko Heikkinen Sakari Valli Eino Siuruainen
40733: Jukka Vihriälä Tellervo Renko Arvo Kemppainen
40734: Lauha Männistö Juhani Vähäkangas Riitta Kauppinen
40735: 1142 1990 vp.
40736:
40737: Toivomusaloite n:o 1061
40738:
40739:
40740:
40741:
40742: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Yhteiskotien rakentamisesta eläke-
40743: läisille
40744:
40745:
40746: Eduskunnalle
40747: Suomessa asuu yhä enemmän iäkkäitä ih- teisö. Hyvin monet yksin elävät eläkeläiset,
40748: misiä yksin. Heidän lukumääränsä on selväs- erityisesti naiset, ovat esittäneet, että Suo-
40749: sä kasvussa varsinkin Etelä-Suomen asutus- messakin perustettaisiin enemmän eläkeläis-
40750: taajamissa. Ihmisen perustarpeisiin kuuluvat ten yhteiskoteja. Niissä tulisi olla erikokoisia
40751: asunto, toimeentulo ja erilaiset peruspalvelut. vuokra- ja omistusasuntoja sekä yhteisiä tilo-
40752: Hyvin usein kuitenkin on unohtunut, että ja. Yhteiskodin asukkaat voisivat sitten osal-
40753: ihminen on kokonaisuus ja että ihmisellä on listua kykyjensä ja halujensa mukaan yhteis-
40754: tunteet ja yhteyden tarve toisiin ihmisiin. kodissa tapahtuviin toimintoihin ja toinen
40755: Turvallisuuden tarve muodostuu siitä var- toisensa auttamiseen ja palvelemiseen. Tämä
40756: muudesta, että kun jotain tapahtuu, joku loisi elämäniloa ja tarpeellisuuden tunnetta.
40757: minusta välittää ja joku minua auttaa, sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40758: toisaalta siitä tarpeellisuuden tunteesta, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40759: minä voin tehdä jotain toisten hyväksi.
40760: Vanhenevien ihmisten asunto-olot ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40761: vielä monin tavoin puutteelliset. Suurimpia yhteiskotien aikaansaamiseksi eri puo-
40762: ongelmia on toimimaton ja turvaton asuinyh- lilla maata.
40763: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40764:
40765: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Anneli Jäätteenmäki Mirja Ryynänen
40766: 1990 vp. 1143
40767:
40768: Toivomusaloite n:o 1062
40769:
40770:
40771:
40772:
40773: Laine ym.: Asuntorahaston kehittämisestä valtion asuntolai-
40774: noituksesta vastaavaksi pankiksi
40775:
40776:
40777: Eduskunnalle
40778: Oikeuden asuntoon pitäisi nykypäivänä Asuntopankin tehtävänä olisi:
40779: olla perustuslain takaama oikeus jokaiselle. 1. Myöntää asuntolainoja kotitalouksille.
40780: Sen tulee olla turvattu kaikissa olosuhteissa Tällöin asunnontarvitsija saisi koko asunto-
40781: eivätkä asumiskustannukset saa rasittaa koh- lainan samasta paikasta.
40782: tuuttomasti toimeentuloa. Koko asuntopoli- 2. Myöntää rakennusaikaista lainaa val-
40783: tiikan perustana on pidettävä kohtuuhintai- tion rakennusyritykselle. Kohteen valmistut-
40784: sen vuokra-asuntotuotannon turvaamista. tua laina muuttuisi pitkäaikaiseksi lainaksi
40785: Tämän tavoitteen toteuttamista edistäisi pe- ko. taloyhtiölle.
40786: rustetun valtion asuntorahaston kehittämi- 3. Myöntää lainoja kunnille maan hankin-
40787: nen valtion asuntopankiksi. taa varten, jolloin kysymyksessä olisivat pit-
40788: Valtion asuntopankista tulisi valtion omis- käaikaiset lainat.
40789: taa yli puolet ja kuntien ja työeläkerahastojen 4. Myöntää lainoja kunnille vuokra-asun-
40790: loput. Asuntopankin omaan pääomaan voi- tojen ostamiseksi nykyisestä omistusasunto-
40791: taisiin siirtää valtion budjetissa olleet arava- kannasta.
40792: lainojen myöntämisvaltuudet ja aravalaino- Asuntopankin toiminta voitaisiin kytkeä
40793: jen lyhennykset ja korot, yhteensä n. 5 000 asuntohallituksen ja Postipankin yhteyteen.
40794: miljoonaa markkaa. Asuntopankin käyttöön Asuntohallitus hoitaisi lainoitusehtoja koske-
40795: voitaisiin osoittaa myös TEL- ja LEL-rahas- vat asiat kuten nytkin ja yhdessä kuntien
40796: toissa olevia varoja. kanssa lainoituksen käytännöllisen jaon. Pos-
40797: Asuntopankki voisi kerätä varoja myös tipankin konttorit voisivat hoitaa itse rahalii-
40798: obligaatioiden avulla arvopaperimarkkinoil- kennettä.
40799: ta, kotitalouksilta ja työeläkelaitoksilta. Se Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
40800: ottaisi vastaan myös yleisötalletuksia sekä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40801: asuntosäästäjiltä että muilta. Varojen han-
40802: kinta valtion budjetin kautta pienentyisi as- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40803: teittain tähänastisesta aravalainojen myöntä- valtion asuntorahaston kehittämiseksi
40804: misvaltuuksien mukaisesta määrästä. asuntolainoituksesta vastaavaksi val-
40805: Asuntopankista saatavina olisivat asunto- tion asuntopankiksi, johon kerättäisiin
40806: lainat kotitalouksille, lainat kuntien maan- budjettirahoituksen lisäksi varoja mm.
40807: hankintoihin, lainat valtion rakennusyrityk- yleisötalletuksin ja obligaatioiden avul-
40808: sen rakennusaikaiseen rahoitukseen sekä pit- la arvopaperimarkkinoilta, kotitalouk-
40809: käaikaiset lainat arava-asuntoyhtiöille. silta ja työeläkelaitoksilta.
40810: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40811:
40812: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
40813: 1144 1990 vp.
40814:
40815: Toivomusaloite n:o 1063
40816:
40817:
40818:
40819:
40820: Lapiolahti ym.: Vuokralaisten Keskusliitto ry:n toiminnan
40821: tukemisesta
40822:
40823:
40824: Eduskunnalle
40825: Vuokralaisten Keskusliitto ry:lle on usei- keskusliitto ja sen jäsenyhdistykset votstvat
40826: den vuosien aikana myönnetty valtionavus- riittävästi edistää vuokralaisten tietämystä
40827: tusta valistus- ja neuvontatoimintaan. Kun myös aravavuokratalojen hallintoon ja talou-
40828: uusi pitkään valmisteltu huoneenvuokralaki teen liittyvissä ongelmissa, tarvittaisiin myös
40829: tuli voimaan 1.12.1987, on sekin osaltaan tähän lisää taloudellisia voimavaroja.
40830: lisännyt vuokralaisiin kohdistuvan neuvonta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40831: työn tarvetta. Samaten on keskusliiton pon- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40832: nisteluja paikallisen neuvontatoiminnan ke- muksen,
40833: hittämiseksi syytä tukea. Keskusliiton neu-
40834: vonta kohdistuu paljolti vähävaraisiin vuok- että hallitus ottaisi valtion vuoden
40835: ralaisiin ja on maksutonta. 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
40836: Myös vuokralaisdemokratian kehittämi- tävän määrärahan Vuokralaisten Kes-
40837: sessä ollaan edistymässä, kun asiasta valmis- kusliitto ry:lle vuokralaisten valistus- ja
40838: tuneessa työryhmän mietinnössä on päädytty neuvontatyöhön sekä näiden kehittämi-
40839: esittämään demokratiajärjestelmän lakisää- seen.
40840: teisyyttä ainakin aravavuokrataloissa. Jotta
40841: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40842:
40843: Arto Lapiolahti Jukka Roos
40844: Kari Urpilainen Ilkka Joenpalo
40845: 1990 rd. 1145
40846:
40847: Hemställningsmotion nr 1064
40848:
40849:
40850:
40851:
40852: Lax m.fl.: Om möjlighet att försätta en överskuldsatt person i
40853: konkurs
40854:
40855:
40856: Tili Riksdagen
40857: De radikala förändringar som kreditmark- 1 en del andra länder, t.ex. Danmark, USA,
40858: naden och vårt kreditväsen har genomgått Storbritannien och Schweiz, är det också
40859: under de senaste åren har blottat att vår möjligt att försätta enskilda personer i kon-
40860: konkurslagstiftning måste revideras också kurs eller jämka deras skulder tili en nivå som
40861: vad gäller enskilda personer som råkat in i de klarar av. Samtidigt tryggas fordrings-
40862: övermäktiga betalningssvårigheter. Gällande ägarnas intressen utan att låntagaren binds
40863: lagstiftning utgår fortfarande från att skuld- tili ett livslångt skuldslaveri som förstör alla
40864: sättning är en moralisk fråga. hans framtidsutsikter.
40865: Oftast när skulderna har blivit för stora är Enligt den danska modellen kan en över-
40866: orsaken en plötslig förändring i levnadssitua- skuldsatt person få sina skulder nedskrivna
40867: tionen som har omintetgjort tidigare kalky- så att han med en stram livsföring kan klara
40868: ler. Internationella undersökningar visar att av dem på fem år. Fordringsägarna har då
40869: de flesta som råkat in i skuldkriser väl hade också fått någonting i stället för att bli helt
40870: klarat av sina åtaganden om deras inkomst utan eller tvingas tili dyra indrivningsproce-
40871: hade förblivit sådan den var när de tog lånen. durer. Den här nedskrivningsmöjligheten kan
40872: En företagare kan i princip låta sitt företag bara utnyttjas en gång. Man får alltså göra
40873: gå i konkurs och därmed bli fri att skuldfri ett misstag men inte flera.
40874: börja på ny kula. Något moraliskt förkastligt Med hänvisning tili det ovanstående före-
40875: vilar inte över en småföretagare som drivs i slår vi att riksdagen ville hemställa
40876: konkurs av sviktande konjukturer eller fel-
40877: slagna kalkyler. Lagstiftningen utgår av na- att regeringen vidtar åtgärder för att
40878: turliga skäl från att konkursmöjligheten inte det skall bli möjligt att också i Finland
40879: skall få missbrukas. försätta en överskuldsatt person i kon-
40880: Motsvarande förfarande för enskilda per- kurs eller jämka hans betalningsansvar
40881: soner saknas i vårt land. tili fördel för fordringsägare och honom
40882: själv.
40883: Helsingfors den 13 februari 1990
40884:
40885: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert
40886: Ingvar S. Melin Matti Saarinen
40887:
40888:
40889:
40890:
40891: 75 200136P
40892: 1146 1990 vp.
40893:
40894: Toivomusaloite n:o 1064 Suomennos
40895:
40896:
40897:
40898:
40899: Lax ym.: Ylivelkaantuneen henkilön konkurssiin saattamis-
40900: mahdollisuudesta
40901:
40902:
40903: Eduskunnalle
40904: Luottomarkkinoidemme ja luottolaitok- Joissakin muissa maissa esim. Tanskassa,
40905: siemme viime vuosina kokemat muutokset USA:ssa, Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä on
40906: ovat paljastaneet konkurssilainsäädännön myös mahdollista asettaa yksittäisiä henkilöi-
40907: uudistamistarpeen myös sellaisten yksittäis- tä konkurssiin tai tasata heidän velkojaan
40908: ten henkilöiden osalta, jotka ovat joutuneet tasolle, josta he selviävät. Samalla turvataan
40909: ylivoimaisiin maksuvaikeuksiin. Voimassa velkojien edut ilman, että lainanottaja sido-
40910: oleva lainsäädäntö lähtee edelleenkin siitä, taan elinkautiseen velkaorjuuteen, joka tu-
40911: että velkaantuminen on moraalinen ongelma. hoaa kaikki hänen tulevaisuudennäkymänsä.
40912: Useimmiten velkojen muodostuessa liian Tanskalaisen mallin mukaan ylivelkaantu-
40913: suuriksi syynä on elämäntilanteen äkillinen nut henkilö voi saada velkansa alennetuksi
40914: muutos, joka on tehnyt tyhjäksi aikaisemmat siten, että hän voi kireästi eläen selvitä niistä
40915: laskelmat. Kansainväliset tutkimukset osoit- viidessä vuodessa. Velkojat ovat tällöin myös
40916: tavat, että useimmat velkakriiseihin joutu- saaneet jotakin sen sijaan, että olisivat jää-
40917: neet olisivat selvinneet hyvin velvoitteistaan, neet täysin vaille tai joutuneet kalliisiin peri-
40918: jos heidän tulonsa olisivat pysyneet sellaisina, mismenettelyihin. Tätä alentamismahdolli-
40919: mitä ne olivat lainoja otettaessa. suutta voidaan käyttää vain kerran. Siis yh-
40920: Yrittäjä voi periaatteessa sallia yrityksensä den erehdyksen saa tehdä, mutta ei useampia.
40921: mennä konkurssiin ja siten vapautua aloitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40922: maan alusta velattomana. Mitään moraali- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40923: sesti tuomittavaa ei laskeudu pienyrittäjän
40924: ylle, joka ajautuu konkurssiin heilahtelevien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
40925: suhdanteiden tai väärien laskelmien vuoksi. jotta myös Suomessa olisi mahdollisuus
40926: Lainsäädäntö lähtee luonnollisista syistä sii- asettaa ylivelkaantunut henkilö kon-
40927: tä, että konkurssimahdollisuutta ei saa käyt- kurssiin tai tasata hänen maksuvastuu-
40928: tää väärin. taan velkojien ja hänen itsensä eduksi.
40929: Maassamme puuttuu vastaava menettely
40930: yksittäisten henkilöiden osalta.
40931: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40932:
40933: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert
40934: Ingvar S. Melin Matti Saarinen
40935: 1990 vp. 1147
40936:
40937: Toivomusaloite n:o 1065
40938:
40939:
40940:
40941:
40942: P. Leppänen ym.: Asuntokaupan pysähtymisestä asunnon-
40943: vaihtajille aiheutuvista ongelmista
40944:
40945:
40946: Eduskunnalle
40947: Suomen Pankin hätäinen pääomaliikkei- toiminnasta, jota eduskunnan pankkivaltuus-
40948: den vapauttaminen johti asuntojen hinnat miehet ovat sivusta seuranneet asioihin puut-
40949: hurjaan nousuun. Yhtä nopeasti Suomen tumatta.
40950: Pankki myös romautti asuntomarkkinat niin, On kiireesti määriteltävä ne tapaukset,
40951: että korkeat korot lähes pysäyttivät ne. joissa valtion puuttuminen on tarpeen. Olisi
40952: Vaikeuksiin tällainen tempoilu ajoi ne, jot- syytä harkita esimerkiksi määräaikaisen kor-
40953: ka olivat ehtineet ostaa uuden asunnon, mut- kotuen maksamista, samalla kun hallitus so-
40954: ta eivät olleet vielä ehtineet myydä entistä pisi pankkien kanssa maksuajan pidentämi-
40955: asuntoa ennen kaupankäynnin tyrehtymistä sestä. On syytä uskoa, että asuntomarkkinoi-
40956: ja vastaavaa hintojen romahdusta. Entisestä den lama helpottuu jo vuoden kuluessa, ellei
40957: asunnosta saatava hinta ei enää vastaakaan Suomen Pankki tietoisesti jatka sitä korkean
40958: uuden asunnon rahoituksessa sitä osuutta, koron politiikalla. Hakemusten käsittelyn
40959: joksi se oli alun perin arvioitu. Perheet usein- nopeuttamiseksi apua jakavaksi elimeksi so-
40960: kin mitoittivat uuden asunnon mahdollisuuk- pisi kunnissa esimerkiksi sosiaalilautakunta.
40961: siensa ylärajoille. Nyt ei entisestä asunnosta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40962: saatavalla hinnalla kyetä enää rahoittamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40963: puuttuvaa osuutta, vaan tällöin tulisi lisätä
40964: luotonottoa, mihin ei kuitenkaan ole mahdol- että hallitus antaisi eduskunnalle pi-
40965: lisuutta. kaisesti esityksen asuntokaupan pysäh-
40966: Tämä tuskallinen tilanne on johtunut en- tyessä asunnon vaihdossa vaikeuksiin
40967: nen kaikkea Suomen Pankin tempoilevasta joutuneiden auttamiseksi.
40968:
40969: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40970: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Sakari Knuuttila
40971: Juhani Vähäkangas Timo Laaksonen Tina Mäkelä
40972: Raila Aho Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
40973: Ensio Laine Erkki Pulliainen Toimi Kankaanniemi
40974: Arvo Kemppainen Asko Apukka Pirkko Ikonen
40975: Vappu Säilynoja
40976: 1148 1990 vp.
40977:
40978: Toivomusaloite n:o 1066
40979:
40980:
40981:
40982:
40983: P. Leppänen ym.: Vuokralaisdemokratian kokeilemisesta Kes-
40984: ki-Suomen läänissä
40985:
40986:
40987: Eduskunnalle
40988: Keski-Suomessa on monissa vuokratalois- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40989: sa kokeiltu vuokralaisdemokratiaa ja kokei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40990: lut ovat hyvin myönteisiä.
40991: Tulevan lain kokeilulääninä voisi olla mm. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40992: Keski-Suomi, koska siellä on jo hyvin paljon vuokralaisdemokratian kokeilemiseksi
40993: kokemusta. Keski-Suomen läänissä.
40994: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40995: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Juhani Vähäkangas
40996: Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen Asko Apukka
40997: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila
40998: Tina Mäkelä
40999: 1990 vp. 1149
41000:
41001:
41002: Toivomusaloite n:o 1067
41003:
41004:
41005:
41006:
41007: Mäkelä ym.: Asunnon hankinnan helpottamisesta verotuksel-
41008: lisin keinoin
41009:
41010:
41011: Eduskunnalle
41012: Maassamme on pitemmän aikaa vallinnut sun korvaaminen asuntovelallisille sekä asun-
41013: varsinkin suurissa asutuskeskuksissa vaikea to-osuuskuntien merkittävästi nykyistä laa-
41014: asuntopula. Asuntopulaa on pyritty helpot- jempi käyttöön ottaminen maassamme.
41015: tamaan useilla eri keinoilla, mutta toistai- Hallituksen tulisi pikaisesti ryhtyä ennak-
41016: seksi kaikki yritykset ovat osoittautuneet koluulottomasti toteuttamaan SMP:n esittä-
41017: epäonnistuneiksi tai vähintäänkin riittämät- miä asuntopoliittisia toimenpiteitä, jotta val-
41018: tömiksi. Valtiovallalta ei ole löytynyt riittä- litsevasta asuntokurjuudesta päästäisiin
41019: vän tehokkaita ja nopeita toimenpiteitä ti- maassamme lähivuosien aikana eroon. Tä-
41020: lanteen pikaiseksi korjaamiseksi. Tämän ta- män takia niiden toteuttamiseen tulisi varata
41021: kia varsinkin nuoret perheet ja täysin asun- riittävät määrärahat valtion vuoden 1991
41022: nottomat henkilöt ovat joutuneet monissa tulo- ja menoarviossa.
41023: tapauksissa erittäin vaikeisiin tilanteisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41024: asunnon suhteen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41025: SMP:n taholta on esitetty useita keinoja vomuksen,
41026: asuntopulan helpottamiseksi ja korjaamisek-
41027: si. Valitettavasti esityksemme ovat olleet suu- että hallitus ryhtyisi välittömästi seu-
41028: rille puolueille liian radikaaleja ja pitkälle raaviin toimiin valtion vuoden 1991
41029: meneviä tai ajastaan edellä olevia. Tämän tulo- ja menoarvioesitystä valmistelles-
41030: takia niiden toteuttamiseen ei ole ryhdytty. saan: poistaisi ensiasunnon ostajilta lek.
41031: Tämäntyyppisiä toimenpiteitä ovat mm. lei- maveron, vapauttaisi yksityishenkiiilf:.'
41032: maveron poistaminen ensiasunnon ostajilta, den vuokraamien asuntojen vuokMtulot
41033: yksityishenkilöiden vuokratulojen vapautta- tuloverosta määräajaksi, saattaisi uu-
41034: minen kokonaan tuloverosta 10 vuodeksi, delleen voimaan asuntotuotannon ve-
41035: asuntotuotannon veronhuojennuslain saatta- ronhuojennuslain sekä korvaisi korkean
41036: minen uudelleen voimaan, peruskoron ai- peruskoron aiheuttamat kohtuuttomat
41037: heuttaman asuntolainojen korkotason nou- korkojen nousut asuntovelallisille.
41038: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41039:
41040: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
41041: 1150 1990 vp.
41042:
41043: Toivomusaloite n:o 1068
41044:
41045:
41046:
41047:
41048: Mäkelä: Asunto-osuuskuntajärjestelmän käyttöön ottamisesta
41049:
41050:
41051: Eduskunnalle
41052: Maassamme on pitemmän aikaa vallinnut asuntotuotannon veronhuojennuslain saatta-
41053: varsinkin suurissa asutuskeskuksissa vaikea minen uudelleen voimaan, peruskoron ai-
41054: asuntopula. Asuntopulaa on pyritty helpot- heuttaman asuntolainojen korkotason nou-
41055: tamaan useilla eri keinoilla, mutta toistai- sun korvaaminen asuntovelallisille sekä asun-
41056: seksi kaikki yritykset ovat osoittautuneet to-osuuskuntien merkittävästi nykyistä laa-
41057: epäonnistuneiksi tai vähintäänkin riittämät- jempi käyttöön ottaminen maassamme.
41058: tömiksi. Valtiovallalta ei ole löytynyt riittä- Hallituksen tulisi pikaisesti ryhtyä ennak-
41059: vän tehokkaita ja nopeita toimenpiteitä ti- koluulottomasti toteuttamaan SMP:n esittä-
41060: lanteen pikaiseksi korjaamiseksi. Tämän ta- miä asuntopoliittisia toimenpiteitä, jotta val-
41061: kia varsinkin nuoret perheet ja täysin asun- litsevasta asunto kurjuudesta päästäisiin
41062: nottomat henkilöt ovat joutuneet monissa maassamme lähivuosien aikana eroon. Tä-
41063: tapauksissa erittäin vaikeisiin tilanteisiin män takia niiden toteuttamiseen tulisi varata
41064: asunnon suhteen. riittävät määrärahat valtion vuoden 1991
41065: SMP:n taholta on esitetty useita keinoja tulo- ja menoarviossa.
41066: asuntopulan helpottamiseksi ja korjaamisek- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
41067: si. Valitettavasti esityksemme ovat olleet suu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41068: rille puolueille liian radikaaleja ja pitkälle vomuksen,
41069: meneviä tai ajastaan edellä olevia. Tämän
41070: takia niiden toteuttamiseen ei ole ryhdytty. että hallitus ottaisi valtion vuoden
41071: Tämäntyyppisiä toimenpiteitä ovat mm. lei- 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
41072: maveron poistaminen ensiasunnon ostajilta, tävät määrärahat asunto-osuuskunta-
41073: yksityishenkilöiden vuokratulojen vapautta- järjestelmän laajaksi käyttöön ottami-
41074: minen kokonaan tuloverosta 10 vuodeksi, seksi maassamme.
41075: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41076: Tina Mäkelä
41077: 1990 rd. 1151
41078:
41079: Hemställningsmotion nr 1069
41080:
41081:
41082:
41083:
41084: Nordman m.fl.: Om utvecklande av Martens Trädgårdsstiftel-
41085: ses grönsaksforskningsstation
41086:
41087:
41088: Tili Riksdagen
41089: Den konkurrenssituation som uppkommer statsstöd för forsknings- och utvecklingsarbe-
41090: vid genomförandet av EG:s inre marknad är te inom näringen.
41091: oklar. Situationen hänger bl.a. samman med Martens Trädgårdsstiftelse i Övermark,
41092: i viiken omfattning vi kan bibehålla de särd- Närpes, bedriver sedan 1969 försöksodling.
41093: rag som är utmärkande för Finland. Exem- Ett litet årligt statsstöd erhålls sedan år 1978.
41094: pelvis grönsaksnäringen är beroende av År 1984 ingicks avtal med Lantbrukets forsk-
41095: gränsskydd i förhållande tili utlandet. ningscentral och upprättades LFC-Martens
41096: 1 fråga om grönsaksodling har Finland i grönsaksforskningsstation för att främja i
41097: dag en självförsörjningsgrad om ca 80 pro- första hand grönsaksodling i växthus. Enhe-
41098: cent. Under en viss tid av året förekommer ett ten är den enda statsstödda med den inrikt-
41099: mindre överskott för export, medan vi måste ningen. Lantbrukets forskningscentrals sats-
41100: ty oss tili import vintertid. En betydande del ning på stationen har inte matsvarat förvänt-
41101: av odlingen av tomat och gurka i vårt land ningarna och behovet.
41102: sker i Sydösterbotten. Växthusnäringen är Med hänvisning tili växthusnäringens situa-
41103: utomordentligt viktig för sysselsättningen tion - och Vasaläns utvecklingsproblem-
41104: och den allmänna utvecklingen i svenska är det motiverat att efterlysa en större sats-
41105: Österbotten. Det ligger i landets intresse att ning på Martens Trädgårdsstiftelse/grönsaks-
41106: skapa förutsättningar för att näringen klarar forskningsstation med hjälp av statsmedel.
41107: sig i en hårdnande internationell konkurrens. Martens bör utvecklas tili ett kunskapscen-
41108: Ett framtidsinriktat utvecklingsarbete är trum både för grönsaksodling under glas och
41109: nödvändigt. frilandsodling.
41110: Det behövs ett intensifierat arbete för bätt- Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
41111: re odlingsteknik, nya byggnadstekniska lös- att riksdagen måtte hemställa
41112: ningar, ökad ekonomisk kunskap, produkt-
41113: utveckling och bearbetning av den inhemska att regeringen verkar för utvecklande
41114: och utländska marknaden. En ökad självför- av Martens Trädgårdsstiftelsejgrön-
41115: sörjning i fråga om flera och nya produkter saksforskningsstation.
41116: bör eftersträvas. Detta förutsätter större
41117: Helsingforsden 13 februari 1990
41118: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
41119: 1152 1990 vp.
41120:
41121: Toivomusaloite n:o 1069 Suomennos
41122:
41123:
41124:
41125:
41126: Nordman ym.: Martens Trädgårdsstiftelse -nimisen säätiön
41127: vihannestutkim usaseman kehittämisestä
41128:
41129:
41130: Eduskunnalle
41131: EY:n sisämarkkinoiden toteuttamisen Martens Trädgårdsstiftelse Närpiön Yli-
41132: myötä syntyvä kilpailutilanne on epäselvä. markussa on harjoittanut kokeiluviljelyä
41133: Tilanne riippuu mm. siitä, missä määrin voi- vuodesta 1969lähtien. Säätiö on saanut pien-
41134: daan säilyttää Suomelle ominaiset erityispiir- tä vuosittaista valtionapua vuodesta 1978
41135: teet. Esimerkiksi vihannesviljelyelinkeino on lähtien. Vuonna 1984 tehtiin sopimus Maa-
41136: riippuvainen rajasuojasta suhteessa ulkomai- talouden tutkimuskeskuksen kanssa ja perus-
41137: hin. tettiin LFC-Martens grönsaksforskningssta-
41138: Vihannesviljelyssä Suomella on nykyään tion -niminen vihannestutkimusasema edistä-
41139: noin 80 prosentin omavaraisuusaste. Tiettynä mään ensisijaisesti kasvihuoneessa tapahtu-
41140: aikana vuodesta syntyy pieni vientiylijäämä, vaa vihannesviljelyä. Asema on ainoa tätä
41141: kun taas talvisaikaan joudutaan turvautu- suuntausta edustava valtion tukea saava yk-
41142: maan tuontiin. Merkittävä osa tomaatin ja sikkö. Maatalouden tutkimuskeskuksen ase-
41143: kurkun viljelystä maassamme tapahtuu Ete- malle antama tuki ei ole vastannut odotuksia
41144: lä-Pohjanmaalla. Kasvihuoneviljely on erit- eikä tarvetta.
41145: täin tärkeä työllisyydelle ja yleiselle kehityk- Viitaten kasvihuone-elinkeinon tilantee-
41146: selle ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Maan seen- ja Vaasan läänin kehitysongelmiin-
41147: edun mukaista on luoda edellytykset elinkei- on perusteltua vaatia enemmän valtion varo-
41148: non selviämiselle kovenevassa kansainvälises- ja Martens Trädgårdsstiftelsen vihannestut-
41149: sä kilpailussa. Tulevaisuuteen tähtäävä kehi- kimusasemalle. Martens tulisi kehittää sekä
41150: tystyö on tarpeen. lasin alla että avomaalla tapahtuvan vihan-
41151: Viljelytekniikan parantamiseen, uusiin ra- nesviljelyn tietokeskukseksi.
41152: kennusteknisiin ratkaisuihin, taloudellisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41153: tiedon lisäämiseen, tuotekehittelyyn ja koti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41154: maan ja ulkomaan markkinoiden työstämi- muksen,
41155: seen tarvitaan tehokasta työtä. Useiden uu-
41156: sien tuotteiden omavaraisuutta tulisikin pyr- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41157: kiä lisäämään. Tämä edellyttää suurempaa Martens Trädgårdsstiftelse -nimisen
41158: valtion tukea elinkeinon piirissä tehtävälle säätiön vihannestutkimusaseman kehit-
41159: tutkimus- ja kehitystyölle. tämiseksi.
41160: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41161:
41162: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
41163: 1990 rd. 1153
41164:
41165: Hemställningsmotion nr 1070
41166:
41167:
41168:
41169:
41170: Nordman m.fl.: Om utvecklande av bostadssparpremiesyste-
41171: met
41172:
41173:
41174: Tili Riksdagen
41175: Hyresbostädernas minskning och ägobo- och i bostadspolitiska utredningar. Antalet
41176: städernas prisstegring har försatt unga bo- nya personer som får räntestöd och sparpre-
41177: stadsbehövande i svår situation. Det råder mie beräknas tili ca 12 000 årligen. En höj-
41178: stor enighet om att de ungas bostadssitua- ning av sparpremien från nu gäliande 4 500
41179: tion kräver åtgärder av staten m.fl. parter. mark tili 6 000 mark skulie m. a. o. kosta
41180: Statens hjälp tili unga vid anskaffande av staten ca 18 miljoner mark. Därtili bör pre-
41181: den första ägobostaden i form av sparpre- mien höjas från 800 mark tili 1 500 mark per
41182: mie är fortfarande otiliräckligt. Många av- barn.
41183: bryter sparandet, eftersom de inte förmår Anskaffande och reparation av gamma!
41184: samla sin självfinansieringsandel, samtidigt bostad bör underlättas med liknande stöd
41185: som de betalar hög hyra och har andra som gälier vid byggande och köp av ny.
41186: omfattande levnadskostnader. Detta trots Den minskande sparbenägenheten bland
41187: att andelen sänkts och lånetiden förlängts. alimänheten kan motverkas genom stimule-
41188: Ingen höjning av sparpremien skedde i ring av denna sparform.
41189: statsbudgeten för 1990. Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
41190: En ytterligare sänkning av den egna ande- att riksdagen måtte hemstälia
41191: len och en kännbar höjning av sparpremien
41192: är motiverad. Detta föreslås även i program- att regeringen vidtar åtgärder för ut-
41193: met för utvecklande av bostadsförhåliandena vecklande av bostadssparpremiesyste-
41194: met.
41195: Helsingfors den 13 februari 1990
41196:
41197: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
41198: 1154 1990 vp.
41199:
41200: Toivomusaloite n:o 1070 Suomennos
41201:
41202:
41203:
41204:
41205: Nordman ym.: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittämi-
41206: sestä
41207:
41208:
41209: Eduskunnalle
41210: Vuokra-asuntojen vähentyminen ja omis- selvityksissä. Korkotukea ja säästöpalkkiota
41211: tusasuntojen hintojen nousu on ajanut nuoret saavien uusien henkilöiden osuus arvioidaan
41212: asunnontarvitsijat vaikeaan tilanteeseen. vuosittain noin 12 000 henkilöksi. Säästö-
41213: Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että nuor- palkkion korottaminen nykyisestä 4 500 mar-
41214: ten asuntotilanne vaatii toimenpiteitä valtiol- kasta 6 000 markkaan maksaisi siis valtiolle
41215: ta ja muilta osapuolilta. Valtion tuki nuorille noin 18 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi
41216: ensimmäisen omistusasunnon hankkimiseen säästöpalkkiota tulisi korottaa 800 markasta
41217: säästöpalkkiona on edelleen riittämätön. 1 500 markkaan lasta kohden.
41218: Monet keskeyttävät säästämisen, koska he Vanhan asunnon hankkimista ja korjaa-
41219: eivät kykene keräämään omarahoitusosuut- mista tulee helpottaa uuden rakentamista ja
41220: taan maksaessaan samanaikaisesti suurta ostamista vastaavalla tuella.
41221: vuokraa ja muita huomattavia elinkustan- Säästämishalukkuuden vähenemistä voi-
41222: nuksia. Näin siitäkin huolimatta, että omara- daan torjua tätä säästämismuotoa kannusta-
41223: hoitusosuutta on alennettu ja laina-aikaa pi- malla.
41224: dennetty. Säästöpalkkiota ei korotettu val- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41225: tion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41226: Oman osuuden edelleen alentaminen ja
41227: tuntuva säästöpalkkion korottaminen on pe- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41228: rusteltua. Tätä esitetään myös asunto-olojen asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehit-
41229: kehittämisohjelmassa ja asuntopoliittisissa tämiseksi.
41230: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41231:
41232: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
41233: 1990 vp. 1155
41234:
41235: Toivomusaloite n:o 1071
41236:
41237:
41238:
41239:
41240: Paavilainen ym.: Arava-asuntotuotannosta vastaavan raken-
41241: nuttajaorganisaation perustamisesta
41242:
41243:
41244: Eduskunnalle
41245: Tällä hetkellä Suomessa to1m1 kymmen- Hitas-tuotantoa, ei ole olemassa selkeitä tuo-
41246: kunta rakennuttajaorganisaatiota, joista jot- tantotavoitteita. Näistä yksikään tai ne yh-
41247: kut ovat selkeästi puolueisiin sidonnaisia. dessä eivät näytä johtavan kohtuullisessa
41248: Yhtenä yleisenä piirteenä näistä voi sanoa, ajassa asuntopulan poistamiseen nykyisin
41249: että ne toimivat itsenäisinä alueellisina raken- keinoin. Vankasti valtiovallan toimesta oh-
41250: nuttajina, ja niitten toimintaedellytyksenä on jattu asuntotuotanto on olemassa Ruotsissa,
41251: liiketaloudellinen kannattavuus, joka tarkoit- ja on nähtävissä, että asunto-ongelma siellä ei
41252: taa jatkuvaa paikallista kilpailuasetelmaa ra- ole yhtä paha kuin meillä.
41253: kennuttajien välillä. Tästä syystä niillä ei voi Koska asuntopolitiikka perustuu kolmeen
41254: olla selkeää yhtä tavoitetta (esim. poistaa tärkeään osa-alueeseen eli maapolitiikkaan,
41255: asuntopula). urakointijärjestelmään ja rahapolitiikkaan,
41256: Kun ne toimivat itsenäisesti, alueellisesti tarvitaan vahva keskitetty valtiovallan ylläpi-
41257: kilpaillen keskenään, voi tilanne alueellisesti tämä rakennuttajaorganisaatio valvomaan ja
41258: olla hyvin erilainen. Tällöin myöskään valta- toteuttamaan lainsäädännöllisin ja muin toi-
41259: kunnallinen asuntopulan poistamistavoite ei min kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotan-
41260: toteudu. Toiminnallinen tavoite niillä ei voi toa. Ei voi vain moittia valtion ja kuntien
41261: olla valtakunnallisesti yleishyödyllinen. maa politiikkaa, pankkeja, rakennusliikkeitä
41262: Samoin kunnat ja kaupungit toimivat vain tms., vaan on luotava vahva järjestelmä tuo-
41263: omilla ehdoillaan. Toisaalta ne jakavat ra- tannon edellytyksille ja saatava vahva raken-
41264: kennuttajille tontteja poliittisin perustein kir- nuttaja toteuttamaan riittävä määrä vuokra-
41265: javasti tai toimivat itse rakennuttajina, mihin asuntoja asuntopulan poistamiseksi.
41266: niillä ei välttämättä ole riittäviä taitotieto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41267: edellytyksiä. Näille kaikille pitäisi keskitetyn nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41268: rakennuttajatahon luoda toimintaedellytyk- vomuksen,
41269: set, yhteiset tavoitteet ja velvoitteet. Valtio-
41270: vallan puolella näyttää olevan sama tilanne: että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
41271: hintavalvottujen asuntojen vetovastuu on ha- menpiteisiin valtakunnallisen hintaval-
41272: jallaan. vottua vuokra-asuntotuotantoa toteut-
41273: Kun on olemassa erilaisia aravalainoitettu- tavan vahvan rakennuttajaelimen ai-
41274: ja asuntotuotantomuotoja: aravaomistus- ja kaansaamiseksi.
41275: aravavuokratalotuotantoa, asumisoikeus- ja
41276: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41277:
41278: Tuula Paavilainen Tarja Kautto Mats Nyby
41279: Riitta Myller Pertti Hietala Jukka Gustafsson
41280: Saara-Maria Paakkinen Matti Saarinen Iiris Hacklin
41281: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
41282: 1156 1990 vp.
41283:
41284: Toivomusaloite n:o 1072
41285:
41286:
41287:
41288:
41289: Pekkarinen ym.: Asuntovelkaisten vakauttamislainalain säätä-
41290: misestä
41291:
41292:
41293: Eduskunnalle
41294: Maamme asuntopolitiikassa viimeiset vuo- nessa tapauksessa kohonnut, on hallitus kui-
41295: det ovat olleet ennenkokemattoman myller- tenkin leikannut asuntolainakorkojen vero-
41296: ryksen aikaa. Hallituksen talous-, vero- ja vähennysoikeutta voimaliisin ottein.
41297: asuntopolitiikan seurauksena asuntojen hin- Tavallinen asunnontarvitsija on tällaiseen
41298: nat ovat karanneet käsistä ja asuntolainako- menoon syytön. Asuntojen hintojen raju nou-
41299: rot nousseet historian korkeimmalle tasolle. su - runsaasti yli rakennuskustannusten
41300: Kymmenettuhannet asunnontarvitsijat ovat käynyt nousu -johtuu mm. hallituksen inf-
41301: joutuneet tässä menossa suuriin taloudellisiin laation torjuntapolitiikan epäonnistumisesta.
41302: vaikeuksiin. Ennen muuta se on kuitenkin seurausta hal-
41303: Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hin- lituksen täydellisestä kyvyttömyydestä estää
41304: nat nousivat vuoden 1987 ensimmäisestä velkaantuminen. Juuri vaihtotaseen rajun
41305: vuosineljänneksestä vuoden 1989 vastaavaan kasvun seurauksena ovat markkinakorot ja
41306: ajankohtaan mennessä peräti 74 %:1la. Mo- rahan hinta yleisemminkin nousseet tasolle,
41307: nilta, varsinkin nuorilta lapsiperheiltä, jossa velkarahan reaalikorko on eräiden ar-
41308: omaan asuntoon tällaisessa asuntoinflaatios- vioiden mukaan maailman korkeimmalla ta-
41309: sa yltäminen on vaatinut äärimmäisiä talou- solla.
41310: dellisia ponnisteluja. Useissa tapauksissa vel- Näiden talous- ja asuntopoliittisten virhei-
41311: kataakka on mitoitettu kestokyvyn rajoille. den kaataminen velkaantuneiden asunnon-
41312: Vuoden 1989 loppupuolella asuntojen hin- tarvitsijoiden kannettavaksi on kohtuutonta.
41313: nannousu kuitenkin tasaantui kääntyen vii- Mm. rahalaitosten suunnasta on jo kuulunut
41314: me vuoden lopulla jopa lievään laskuun. Kal- arvioita siitä, että asuntovelkataakan vuoksi
41315: liin asuntonsa ja suuret velat hankkineita saattavat monet asunnnontarvitsijat ajautua
41316: tämä ei kuitenkaan ole helpottanut, päinvas- jopa henkilökohtaiseen konkurssiin. Tällais-
41317: toin. ten ja muidenkin kohtuuttomien vaikeuksien
41318: Hintojen laskun seurauksena asuntojen va- syntyminen tulee valtiovallan toimenpitein
41319: kuusarvot ovat luonnollisesti pienentyneet. estää.
41320: Velanhoitokustannukset eivät ole kuitenkaan Yksi tapa asian hoitamiseen on säätää
41321: pienentyneet vaan päinvastoin nousseet voi- sellainen vakauttamislainalaki, jonka perus-
41322: makkaasti lainakorkojen, sekä valtion että teella pahimmin velkaantuneita autettaisiin
41323: ennen muuta pankkiluototuksen osalta. Yhä rahalaitosten myöntämillä korkotukilainoil-
41324: suurempi osa pankkien viime aikoina myön- la, joille valtio maksaisi korkotuen. Vakaut-
41325: tämistä asuntoluotoista on ollut joko kolmen tamislainan avulla asuntovelallinen saisi näin
41326: tai viiden vuoden viitekorkoisia tai jopa heli- vakauttaa korkorasitteeltaan raskaimmat
41327: bor-sidonnaisia luottoja. luotot siedettävälle tasolle. Samalla vakaut-
41328: Rinnan velanhoitokustannusten rajun tamislainan takaisinmaksuehdot v01tmsnn
41329: nousun kanssa valtiovalta on myös verotuk- tehdä normaaleja pankkilainoja edullisem-
41330: senisin keinoin kaventanut velkaantuneiden miksi.
41331: mahdollisuuksia selviytyä kasvaneesta ja Tällainen vakauttamislaina v01tmsnn
41332: useissa tapauksissa yhä kasvavasta velkataa- myöntää niille, joiden asuntovelkojen määrä
41333: kasta. . ylittää tietyn rajan ja joiden velkojen vuosit-
41334: Vaikka jo otettujen lainojen korko on mo- taiset korkokustannukset ovat vuoden 1987
41335: 1990 vp. - TA n:o 1072 1157
41336:
41337: jälkeen nousseet lyhentämättömästä velka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41338: pääomasta laskien kohtuulliseksi katsottavaa pahiten velkaantuneille asuntovelallisil-
41339: määrää enemmän. le tarkoitetun vakauttamislainalain sää-
41340: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- tämiseksi.
41341: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41342: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41343:
41344: Mauri Pekkarinen Esko Aho
41345: 1158 1990 vp.
41346:
41347: Toivomusaloite n:o 1073
41348:
41349:
41350:
41351:
41352: Pohjola ym.: Opiskelija-asuntosäätiöiden asuntojen hankinnan
41353: helpottamisesta
41354:
41355:
41356: Eduskunnalle
41357: Vuonna 1988 alle puolet opiskelija-asunto- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toi-
41358: säätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä vottavaa.
41359: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnon- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41360: tarpeen tyydyttäminen on edelleen huomat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41361: tavassa määrin riippuvainen myös vuokra-
41362: asuntojen saatavuudesta yleisillä asunto- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
41363: markkinoilla. Koska opiskelijoiden asunto- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
41364: pulaa ei voida ratkaista yksinomaan uustuo- dessä ryhtyisi toimiin, jotta opiskelija-
41365: tannon avulla, olisi tärkeää, että opiskelija- asuntosäätiöille ryhdytään maksamaan
41366: asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä korko- ja lainatuen ohella valtion oma-
41367: enemmän hankkimaan vanhasta asuntokan- pääoma-avustusta opiskelija-asuntojen
41368: nasta asuntoja osoitettaviksi opiskelijoille hankkimiseksi vanhasta rakennuskan-
41369: vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiskelija- nasta,ja varaisi toiminnan käynnistämi-
41370: asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hidas- seen riittävät määrärahat.
41371: taa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on
41372: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41373:
41374: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Matti Saarinen
41375: 1990 vp. 1159
41376:
41377: Toivomusaloite n:o 1074
41378:
41379:
41380:
41381:
41382: Pokka ym.: Asuntorahaston kehittämisestä asuntopankiksi
41383:
41384:
41385: Eduskunnalle
41386: Viimeaikainen korkea korkotaso on enti- asuntorahastosta eurooppalaisten esikuvien
41387: sestään heikentänyt oman asunnon saantia mukaan asuntopankki, joka lainoittaisi il-
41388: maassamme. Erityisen vaikea tilanne on pää- man sosiaalisia tai tulorajoja ainakin ensi-
41389: kaupunkiseudulla, mutta huonosti hoidetus- asunnon hankkijoita. Selvää on, että nykyi-
41390: ta asuntopolitiikasta asunnontarvitsijat kär- sine rahoineen asuntorahasto ei kykene täl-
41391: sivät koko maassa. laista laaja-alaista tehtävää vastaanotta-
41392: Eduskunnan tämän vuoden tulo- ja me- maan. Keinoja asuntorahasto-asuntopankin
41393: noarvion yhteydessä tekemän päätöksen pe- pääoman kartuttamiseen on varmasti löydet-
41394: rusteella valtion tukemaa asuntorahoitusta tävissä. Esim. eurooppalaiset asuntopankit ja
41395: varten perustetaan asuntorahasto. Asuntora- -rahastot hankkivat varoja lainapääomaansa
41396: hastosta myönnetään halpakorkoisia lainoja mm. myymällä obligaatioita. Mikäli asun-
41397: sekä omistusasuntoja (arava) että vuokra- nontarvitsijat saisivat asuntopankilta koh-
41398: asuntotuotantoa varten. tuullisilla ehdoilla halpakorkoisia lainoja,
41399: Rahamarkkinoiden vapauduttua näyttää esim. nykyisenkaltaisten verotuksessa myön-
41400: selvältä, että kansalaisten perusoikeutta saa- nettävien asuntolainojen korkovähennysoi-
41401: da oma asunto ei voida enää jättää yksistään keuden merkitys pienenisi.
41402: pankkien ja markkinavoimien armoille. Po- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41403: liittisten puolueiden usein toistama tavoite nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41404: siitä, että asunnonhankkijana pitää olla mah- vomuksen,
41405: dollisuus saada lainaa oman kodin hankkimi-
41406: seen alhaisella korolla ja kohtuullisella mak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41407: suajalla, ei koskaan toteudu, ellei asuntopo- asuntorahaston kehittämiseksi halpa-
41408: litiikassa kyetä tekemään radikaaleja uudis- korkoisia, pitkällä maksuajalla myön-
41409: tuksia. nettäviä asuntoluottoja jakavaksi asun-
41410: Eräs harkinnanarvoinen keino on kehittää topankiksi.
41411: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41412:
41413: Hannele Pokka Hannu Tenhiälä Kauko Heikkinen
41414: Tellervo Renko Juho Sillanpää Juhani Alaranta
41415: Marjatta Väänänen Anneli Jäätteenmäki Pirkko Ikonen
41416: Aapo Saari Sirkka-Liisa Anttila
41417: 1160 1990 vp.
41418:
41419: Toivomusaloite n:o 1075
41420:
41421:
41422:
41423:
41424: Rajamäki: Vanhusten ja rintamaveteraanien asuntojen perus-
41425: korjauksen tukemisesta
41426:
41427:
41428: Eduskunnalle
41429: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvio- voimakkaasti lisääntyessä sekä sosiaali- ja
41430: esityksessä on myönnetty 45 miljoonaa mark- terveydenhuollon lisätessä avohoitopainot-
41431: kaa avustusten maksamiseen asuntojen kor- teisuuttaan tarvitaan tulevina vuosina huo-
41432: jaustoimintaan sosiaalisin perustein. Avus- mattavasti enemmän määrärahoja vanhusten
41433: tusta on tarkoitus käyttää erityisesti vanhus- asuntojen peruskorjaustoimintaan.
41434: ten ja rintamaveteraanien asuntojen korjauk- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
41435: siin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41436: Vuoden 1988 30 miljoonan markan mää-
41437: rärahalla on avustettu yhteensä 3 300 asun- että hallitus ottaisi riittävän määrä-
41438: non korjaamista sekä 600 asunnon peruspa- rahan valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
41439: rannussuunnittelua. Vuonna 1990 arvioidaan noarvioesitykseen vanhusten ja rintama-
41440: avustettavia asuntoja olevan noin 6 000. veteraanien asuntojen peruskorjauksiin.
41441: Vanhusten ja rintamaveteraanien määrän
41442: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41443: Kari Rajamäki
41444: 1990 vp. 1161
41445:
41446: Toivomusaloite n:o 1076
41447:
41448:
41449:
41450:
41451: Rajamäki: Leppävirran asuntolainoituskiintiön tarkistami-
41452: sesta
41453:
41454:
41455: Eduskunnalle
41456: Asuntotuotantomäärärahojen kunnittaisia hakijaa) vuoksi tulee korottaa ensinnäkin
41457: kiintiöitä ei tarkisteta edes rakennuskustan- kunnan peruskiintiötä asuntotuotantomäärä-
41458: nusten kasvua vastaavalla määrällä. Niinpä rahoista ja sen lisäksi myöntää erityistarve-
41459: esim. Leppävirran olosuhteissa alle 5 miljoo- määrärahasta tarvittavaa ensiapua perustel-
41460: nan markan peruskiintiö vastaa vajaata vii- tuihin hankkeisiin.
41461: desosaa vuoden 1990 uustuotantoa ja perus- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
41462: parannusta koskevista asuntolainahakemuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41463: sista. Tämä osoittaa kunnan peruskiintiön muksen,
41464: tosiasiallisen pienuuden.
41465: Kunnan kehittämishankkeiden (esim. Sor- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
41466: sakoski-projekti) ja niiden myötä syntynei- piteisiin Leppävirran asuntolainakiin-
41467: den ja syntyvien uusien työpaikkojen sekä tiön tarkistamiseksi kunnan esittämällä
41468: toisaalta asunnonhakijoiden määrä (yli 170 tavalla.
41469: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41470:
41471: Kari Rajamäki
41472:
41473:
41474:
41475:
41476: 76 200136P
41477: 1162 1990 vp.
41478:
41479: Toivomusaloite n:o 1077
41480:
41481:
41482:
41483:
41484: Ranta ym.: Asuntolainamäärärahojen lisäämisestä Kymen lää-
41485: nissä
41486:
41487:
41488: Eduskunnalle
41489: Asuntomarkkinatilanne Kymen läänissä että ne mahdollistavat kunnissa asetettujen
41490: on vaikea koko maan tilanteeseen verrattuna. asuntotuotantotavoitteiden saavuttamisen.
41491: Muun muassa hakijamäärä julkisesti haetta- Myös perusparannuslainojen tarve on kas-
41492: vana olleisiin aravavuokra-asuntoihin (3, 1 vamassa, ja erityisesti monet vanhat vuokra-
41493: hakijaa/asunto vuonna 1988) on maan toi- talot ovat peruskorjauksen tarpeessa.
41494: seksi korkein Uudenmaan jälkeen. Talon val- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
41495: mistuessa myymättä olleiden omistusasunto- Kymen läänin kansanedustajien yhteistyö-
41496: jen määrä on niin ikään Uudenmaan jälkeen ryhmässä.
41497: toiseksi pienin, mikä kuvaa omistusasuntojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
41498: kysynnän vilkkautta Kymen läänissä. Kymen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41499: läänin kiintiöprosentiksi vuodelle 1990 asun- muksen,
41500: tohallitus on alustavasti arvioinut 5,8 %,
41501: missä on edellisen vuoden kiintiöprosenttiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41502: verrattuna laskua 0,2 prosenttiyksikköä. Kymen läänin asuntolainakiintiön nos-
41503: Kymen läänin osuus asuntomäärärahoista tamiseksi vastaamaan läänin väestö-
41504: tulee vähitellen nostaa vastaamaan väestö- osuutta sekä asuntojen perusparannuk-
41505: osuutta (6,8 %). Valtion on osoitettava asun- seen tarkoitettujen määrärahojen lisää-
41506: torahastoon siinä laajuudessa määrärahoja, miseksi.
41507: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41508:
41509: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
41510: Sinikka Hurskainen-Leppänen Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen
41511: Kari Häkämies Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo
41512: Esko Almgren
41513: 1990 vp. 1163
41514:
41515: Toivomusaloite n:o 1078
41516:
41517:
41518:
41519:
41520: Riihijärvi ym.: Asuntotuotantomäärärahojen korottamisesta
41521: Itä-Suomen lääneissä
41522:
41523:
41524: Eduskunnalle
41525: Asuntotuotanto ja asunnottomuuden jois-Karjalan läänissä. Mikäli näiden läänien
41526: poistaminen ovat istuvan hallituksen tär- prosentuaalisen osuuden korottaminen koko
41527: keimpiä ja haastavimpia tehtäviä. Julkisuu- asuntomäärärahoista on jostain syystä mah-
41528: dessa käyty keskustelu asuntopulasta on tä- dotonta, tulisi kokonaismäärää kasvattaa
41529: hän saakka pääosiltaan sivunnut pääkaupun- niin, että kyseiset läänit pääsisivät nykyistä
41530: kiseutua ja muuta ruuhka-Suomea, jossa suurempiin kokonaisrahoitusmahdollisuuk-
41531: luonnollisesti ongelmatkin ovat suurimmat. siin ilman prosenttiosuutensa kasvattamista.
41532: Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41533: muualla nk. haja-asutus-Suomessa olisi asun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41534: to-ongelmia. Mm. Itä-Suomessa ongelma on vomuksen,
41535: lähinnä asuntotuotannon lainoituksen ja ra-
41536: hoituksen riittämätön määrä. Tällä hetkellä että hallitus ryhtyisi toimiin Itä-Suo-
41537: mm. Mikkelin läänin osuus koko Suomen men läänien Mikkelin läänin, Kuopion
41538: kiintiöstä on riittämätön ja se tulisi saada läänin, Kymen lääninja Pohjois-Karja-
41539: nousemaan läänin osalta 5,1 %:iin koko kiin- lan läänin asuntotuotantolainoituskiin-
41540: tiöstä. Sama tilanne on myös muissa itäisen tiöiden korottamiseksi nykyisestään.
41541: Suomen lääneissä Kymen, Kuopion ja Poh-
41542: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41543:
41544: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
41545: 1164 1990 vp.
41546:
41547: Toivomusaloite n:o 1079
41548:
41549:
41550:
41551:
41552: Rinne: Asuntolainojen korkojen alentamisesta
41553:
41554:
41555: Eduskunnalle
41556: Asuntolainojen korkea korko on vienyt Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
41557: monen nuoren lapsiperheen talouden kon- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41558: kurssipisteeseen. Pääasiallinen syy uuteen ko-
41559: dittomuuteen on asumisen kalleus. että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
41560: Yhteiskunnallinen hinta perheiden joutu- miin asuntolainojen kohtuuttomien kor-
41561: misesta mieron tielle on kohtuuton, ja tällai- kojen alentamiseksi suorin tukitoimin.
41562: nen toiminta on estettävä.
41563: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41564: Heikki Rinne
41565: 1990 vp. 1165
41566:
41567: Toivomusaloite n:o 1080
41568:
41569:
41570:
41571:
41572: T. Roos ym.: Vanhuksille tarkoitettujen asuntojen lisäämisestä
41573:
41574:
41575: Eduskunnalle
41576: Huolimatta viime aikoina lisääntyneestä vä. Toisaalta kunnat myös pyrkivät pitämään
41577: asuntorakennustoiminnasta asunnoista on aikuistuvat nuorensa itsellään ja luomaan
41578: edelleen pulaa. Erityisen kiusallisessa tilan- kuntaan uusia työpaikkoja. Näidenkin pyrki-
41579: teessa ovat rakennuskohteista päättävät sil- mysten onnistuminen edellyttää riittäviä va-
41580: loin, kun joudutaan tekemään ratkaisuja roja asuntotuotantoon.
41581: nuorten ja vanhusten asunnontarpeen kes- Molempien tarpeiden tyydyttämistä sel-
41582: ken. kiyttäisi, jos vanhusväestön asuntotuotan-
41583: Avainkysymyksenä vanhusten hoidossa toon osoitettaisiin oma määräraha.
41584: nähdään nyt avohoidon kehittäminen. Kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41585: nollisen avohoidon edellytyksenä on mm. se, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41586: että on osoittaa vanhuksille varustetasoltaan muksen,
41587: kunnollinen asunto.
41588: Erityisesti maaseutukunnissa mutta myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41589: koko maassa vanhusväestön osuus on kasva- erillisen määrärahan osoittamiseksi
41590: massa. Heidän asuntoasiansa on järjestettä- vanhusten asuntotuotantoon.
41591: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41592:
41593: Timo Roos Tuula Paavilainen Mikko Elo
41594: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Reijo Lindroos
41595: 1166 1990 vp.
41596:
41597: Toivomusaloite n:o 1081
41598:
41599:
41600:
41601:
41602: Röntynen ym.: Maaseutuelinkeinolain valmistelun kiirehtimi-
41603: sestä
41604:
41605:
41606: Eduskunnalle
41607: Maatilalainsäädännön uudistamistaimi- kotukea. Toimikunta on laskenut maaseutu-
41608: kunta on jättänyt yksimielisen mietintönsä elinkeinolain piiriin kuuluvan julkisen rahoi-
41609: maa- ja metsätalousministeriölle 29.9.1989 tuksen tarpeen vuosille 1991-1996.
41610: (Komiteanmietintö 1989:40). Ehdotetun Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämi-
41611: maaseutuelinkeinolain on tarkoitus korvata seksi on tärkeää, että ehdotettu laki saadaan
41612: maatilalaki, laki maaseudun pienimuotoisen voimaan mahdollisimman pikaisesti ja mie-
41613: elinkeinotoiminnan edistämisestä, valtioneu- luimmin 1.1.1991 lukien. Tämä edellyttää,
41614: voston päätökset käynnistystuen maksami- että eduskunta saa lakiehdotuksen käsitte-
41615: sesta nuorille viljelijöille, laki maataloustuo- lyyn helmi-maaliskuussa 1990. Samalla on
41616: tevarastojen korkotukilainoista sekä osa val- tärkeää pitää huoli siitä, että lain tehokas
41617: tioneuvoston ja kauppa- ja teollisuusministe- toimeenpano turvataan riittävällä julkisella
41618: riön päätöksiin perustuvasta pienyritystues- rahoituksella.
41619: ta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41620: Lain tavoitteeksi on asetettu maatilatalou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41621: den rakenteen ja toimintaedellytysten paran- muksen,
41622: taminen sekä maaseudun elinkeinotoiminnan
41623: edistäminen ja monipuolistaminen. Ehdotet- että hallitus kiirehtisi maaseutuelin-
41624: tavan lain tavoitteiden toteuttamiseksi on keinolain valmistelua ja sen tuomista
41625: tarkoitus myöntää avustusta, lainaa ja kor- eduskunnan käsittelyyn.
41626: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41627: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen
41628: Kari Rajamäki Mirja Ryynänen
41629: Lauha Männistö
41630: 1990 vp. 1167
41631:
41632: Toivomusaloite n:o 1082
41633:
41634:
41635:
41636:
41637: Röntynen: Lannoitteiden ja ravinteiden hyväksikäytön tehos-
41638: tamisesta
41639:
41640:
41641: Eduskunnalle
41642: Koska väitetään maa- ja metsätalouden että hallitus ottaisi valtion vuoden
41643: saastuttavan runsaasti mm. vesistöjä, tulisi 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen
41644: tarvittava määräraha myöntää Kuopion ym- JO 000 000 markkaa Kuopion ympäris-
41645: päristöpiirille ja maatalouskeskukselle tutki- töpiirille ja maatalouskeskukselle lan-
41646: muksen suorittamiseksi kyseessä olevassa noitteiden ja ravinteiden tehokkaam-
41647: asiassa. man hyväksikäytön tutkimiseksi.
41648: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
41649: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41650: muksen,
41651: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41652:
41653: Kalle Röntynen
41654: 1168 1990 vp.
41655:
41656: Toivomusaloite n:o 1083
41657:
41658:
41659:
41660:
41661: Soininvaara: Indeksiin sidottujen korottomien asuntolainojen
41662: aikaansaamisesta
41663:
41664:
41665: Eduskunnalle
41666: Pitkien asuntolainojen tarjoaminen osana Lainat voisi antaa valtion perustama asun-
41667: sosiaalista asuntopolitiikkaa sisältää melkoi- tolainarahasto, joka rahoittaisi toimintansa
41668: sen inflaatiosta johtuvan epäkohdan. Jos laskemalla liikkeelle pitkäaikaisia, vastaaval-
41669: korko on inflaatiota alempi, kyse on pää- la tavalla indeksiin sidottuja obligaatioita,
41670: omalahjoituksesta, koska inflaatio syö lainaa joiden korko voisi indeksiehdon ansiosta olla
41671: pois. Tällaiset lainat lisäävät asuntojen hin- hyvin matala. Valtion rahoitettavaksi jäisi
41672: tapaineita. Jos taas korko on inflaatiota suu- vain korkoetu. Indeksiin sidotut obligaatiot
41673: rempi, asumismenot muodostuvat alkuvuosi- voisivat olla tervetullut säästämisen vaih-
41674: na kohtuuttomiksi. toehto niille, jotka eivät halua osallistua uh-
41675: Eräs ratkaisu voisivat olla korottomat, in- kapeliin pörssissä ja jotka etsivät ennen kaik-
41676: deksiin sidotut asuntolainat, joissa indeksi- kea turvaa säästöilleen eivätkä korkeata tuot-
41677: korotus lisättäisiin pääomaan. Jos lainat toa.
41678: maksetaan takaisin tasasuuruisin, indeksiin Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
41679: sidotuin lyhennyksin, lainan aiheuttama rasi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41680: tus pysyisi koko ajan reaalisesti yhtä suurena. muksen,
41681: Indeksiehto tekee mahdolliseksi myös takai-
41682: sinmaksun sitomisen elämäntilanteeseen, las- että hallitus ryhtyisi toimiin korotto-
41683: ten ikään, perinnön saamiseen ja niin edel- mien, pitkäaikaisten ja indeksiin sidot-
41684: leen. Asuntopoliittinen tuki voitaisiin suun- tujen asuntolainojen tarjoamiseksi ylei-
41685: nata paremmin tuen tarpeessa oleville eikä se sölle osana sosiaalista asuntopolitiik-
41686: nykyiseen tapaan nostaisi asuntojen hintoja. kaa.
41687: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41688: Osmo Soininvaara
41689: 1990 vp. 1169
41690:
41691:
41692: Toivomusaloite n:o 1084
41693:
41694:
41695:
41696:
41697: Taina ym.: Vuokratakuujärjestelmän luomisesta yksityisille
41698: vuokra-asuntomarkkinoille
41699:
41700:
41701: Eduskunnalle
41702: Yhtenä syynä vuokra-asuntojen vähyyteen ajaksi. Jos saatavia ei ole ja asunto on kun-
41703: on yksityisten vuokra-asuntojen häviäminen nossa, saisi vuokralainen rahansa pois vuok-
41704: vuokra-asuntomarkkinoilta lähes kokonaan. rasuhteen päätyttyä. Tällä järjestelmällä voi-
41705: Yksityisten henkilöiden omistamia vuokra- taisiin luoda asumisoikeusjärjestelmä yksityi-
41706: asuntoja ei ole tai ne pidetään tyhjillään. sille vuokramarkkinoille yksityisillä varoilla.
41707: Syynä tähän on yleensä se, että pelätään Tiettävästi Saksan Iiittotasavallassa, jossa
41708: syntyvän vuokrasaatavia tai että asuntoa vuokralla asuminen on yleistä, on tällainen
41709: vaurioitetaan niin, että vuokratulot kuluvat järjestelmä.
41710: korjauskuluihin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
41711: Tilanteen korjaamiseksi pitäisi luoda ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41712: kuuvuokrajärjestelmä, joka takaisi ongelma-
41713: tilanteissa vuokranantajalle vuokrasaatavat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41714: tai mahdolliset asunnon korjaustyöt. Takuu- vuokratakuujärjestelmän luomiseksi
41715: vuokraa varten otettu laina voisi vastata yksityisille vuokra-asuntomarkkinoille
41716: asuntolainaa verokohtelultaan. Takuuvuok- vuokra-asuntojen lisäämiseksi.
41717: ra olisi talletettava pankkiin vuokrasuhteen
41718: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41719:
41720: Anneli Taina Ritva Vastamäki
41721: Kirsti Ala-Harja Päivi Varpasuo
41722: 1170 1990 vp.
41723:
41724: Toivomusaloite n:o 1085
41725:
41726: Törnqvist ym.: Korkotukilainoituksen säilyttämisestä vuokra-
41727: asuntotuotannossa
41728:
41729: Eduskunnalle
41730: Korkotukilainoitettu vuokra-asuntotuo- tena. Näin ollen voidaan olettaa, että korko-
41731: tanto täydentää ja monipuolistaa kunnan tukilainoitettua tuotantoa suunnataan niille
41732: tarjoamia vaihtoehtoja. Tuotanto täydentää alueille, joilla aravavuokratalojen hintataso
41733: aravavuokra-asuntotuotantoa ja antaa mah- ja urakkahinnat eivät ole asuntohallituksen
41734: dollisuuden vuokra-asuntoon myös muille hyväksyttävissä. Pelättävissä on, että korko-
41735: kuin aravan tulorajoihin mahtuville hakijoil- tukilainoitettu tuotanto suuntautuu pääasial-
41736: le. Myös yhteiskunnallisten palvelujen laajen- lisesti pääkaupunkiseudulle. Tämä on ongel-
41737: tamistarve sosiaali- ja terveydenhuollon aloil- ma niille kunnille ja kaupungeille, jotka tar-
41738: la vaatii henkilöstön hankinnan tueksi uusia vitsisivat tulosidonnaisen tuotannon lisäksi
41739: asuntopoliittisia toimenpiteitä. myös muuta vuokra-asuntokantaa. Korkotu-
41740: Esimerkiksi Joensuussa suunniteltuja kor- kilainoitettua tuotantoa tuleekin lainaittaa ta-
41741: kotukilainoitettuja vuokra-asuntoja tultaisiin sapuolisesti maan eri kaupunkeihin ja kun-
41742: käyttämään sekä kaupungin oman henkilö- tiin.
41743: kunnan palvelussuhdeasuntoina että elinkei- Erityisen tärkeää on säilyttää korkotukilai-
41744: noelämän palvelukseen tulevien ruokakun- noitus myös tulevien vuosien valtion tulo- ja
41745: tien vuokra-asuntoina. Asunnot on tarkoitet- menoarvioissa. Tuen suuntaaminen pelkäs-
41746: tu erityisesti ruokakunnille, jotka eivät saa tään aravavuokra-asuntokantaan ja sen ra-
41747: asuntoa aravavuokra-asuntokannasta. Joen- kentamiseen ei ongelmia ratkaise. Samanai-
41748: suun kaupunki on jättänyt asuntohallituksel- kaisesti täytyy olla muitakin vaihtoehtoja eli
41749: le korkotukilainahakemukset kolmen vuok- asumisoikeusasuntoja, korkotukilainoitettu-
41750: ratalon rakentamiseksi. Tarkoitus on jättää ja vuokra-asuntoja ja omistusarava-asuntoja.
41751: tämän vuoden alkupuolella vielä kaksi hake- Aravavuokra-asuntotuotantoa ei saa vähen-
41752: musta. Hankkeissa on kaikkiaan 115 asuntoa. tää, vaan edellä lueteltuihin muihin laina-
41753: Kuitenkin nyt, kun monilta paikkakunnil- muotoihin on osoitettava lisämäärärahoja.
41754: ta korkotukilainahakemuksia on jätetty, val- Vain näin voidaan saada aikaan pysyvästi
41755: tiovalta aikoo luopua koko järjestelmästä. lisää asuntoja. Tilannetta ei helpota se, että
41756: Ensimmäiset korkotukilainoitetut talot ovat olemassa olevia niukkoja määrärahoja suun-
41757: valmistumassa. Mikäli lainoitus poistetaan nataan uudelleen ja eri tavalla. Asuntopula
41758: tulevien vuosien tulo- ja menoarvioista, kun- on hoidettavissa vain riittävän suurella mo-
41759: nat pystyvät tuottamaan vain tiukasti tulosi- nipuolisella tarjonnalla.
41760: donnaisia aravavuokra-asuntoja tai kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41761: on panostettava vapaarahoitteiseen vuokra- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41762: asuntotuotantoon. Pelättävissä kuitenkin on, vomuksen,
41763: että vapaarahoitteisessa tuotannossa vuokra-
41764: taso nousisi niin korkealle, että niissä ei pys- että hallitus valtion vuoden 1991 tulo-
41765: tyttäisi asumaan ilman yhteiskunnan tukea. ja menoarvioesityksessä varaisi riittävät
41766: Valtiovallan taholta on annettu ymmärtää, määrärahat vuokra-asuntotuotantoon
41767: että tämän vuoden korkotukilainamäärära- myönnettävien lainojen korkotukea var-
41768: hoja jaettaessa otetaan huomioon myös ara- ten ja selvittäisi mahdollisuudet korko-
41769: vavuokratalojen rahoitus. Vuokratalojen ra- tukilainajärjestelmän jatkamiseen myös
41770: hoitusta on tarkoitus tarkastella kokonaisuu- tulevina vuosina.
41771: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41772:
41773: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
41774: Pekka Puska Matti V äistö
41775: 1990 vp. 1171
41776:
41777: Toivomusaloite n:o 1086
41778:
41779:
41780:
41781:
41782: Urpilainen ym.: Asumisoikeusasuntojen rakentamisesta
41783:
41784:
41785: Eduskunnalle
41786: Tyydyttävän asumistason saavuttaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41787: ilman kohtuuttomia lainarasituksia on usein nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41788: nuorille ja opiskelijoille mahdotonta korkei- muksen,
41789: den asumis- ja muiden elinkustannusten
41790: vuoksi. että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
41791: Asuntopula on vaikea ongelma varsinkin asumisoikeusjärjestelmän käyttöön ot-
41792: opiskelijakaupungeissa. Asumisoikeusasun- tamiseksi ja näiden asuntojen tuottami-
41793: not mahdollistaisivai tyydyttävän asumista- seksi laajassa mitassa jo tämän vuoden
41794: son ilman kohtuuttoman korkeata lainarasi- kuluessa.
41795: tusta. Varsinkin nuorten asemaa helpottaisi,
41796: jos asumisoikeusasunnot varattaisiin ensisi-
41797: jaisesti 16--30-vuotiaille.
41798: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41799: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
41800: 1172 1990 vp.
41801:
41802: Toivomusaloite n:o 1087
41803:
41804:
41805:
41806:
41807: Vähäkangas ym.: Asuntotuotannon tukemisesta kehitys-
41808: alueilla
41809:
41810:
41811: Eduskunnalle
41812: Asuntopula on muodostunut kehitysalueil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41813: la esteeksi teollisten työpaikkojen saamiselle. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
41814: Se uhkaa kuntien normaalia kehitystä. Asun- vomuksen,
41815: totuotantoon osoitettujen erityismääräraho-
41816: jen osuus on osoittautunut jatkuvasti liian että hallitus ryhtyisi toimenpltezsun
41817: pieneksi. Paitsi yleisen asuntopolitiikan hoi- erityismäärärahojen osoittamiseksi ke-
41818: tamisen kannalta, myös aluepoliittisesti näillä hitysalueiden asuntotuotantoon.
41819: määrärahoilla olisi suuri merkitys.
41820: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41821:
41822: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja Juhani Alaranta
41823: