<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
158 Käyttäjää paikalla!
0.0074479579925537
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990 1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 |
1: Vuoden 1990
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E3
10: Raha-asia-aloitteet 1-1164
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18:
19: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Raha-asia-aloitteet 1-1164
26:
27: Sivu Sivu
28: 1 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta 13 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
29: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirille Keski- kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
30: Pohjanmaan järvien kunnostamiseen ..... Kaiannin ja Uudenkaupungin välille ..... . 13
31:
32: 2 R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta 14 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
33: virkojen perustamiseksi Turun ja Porin alikulkutunnelin rakentamiseen Kaiannin
34: lääninhallituksen Porin toimipisteeseen ... 2 keskustaan ............................... . 14
35:
36: 3 R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta 15 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
37: Porin pohjoisen satamatien rakentamiseen 3 eritasoliittymän rakentamiseen ja teiden
38: kunnostamiseen Laitilassa ............... . 15
39: 4 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
40: partioveneiden hankkimiseksi merivartios- 16 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
41: toille ..................................... . 4 Isonkarin luotsiaseman peruskorjaukseen 16
42: 5 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta val- 17 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
43: tion virastotalon rakentamiseen Uuteen- Uudenkaupungin Hepokarin satamaan
44:
45: ::::::~i:n~~~jr·~~~~-~-s~i~~~~;:~:t~ ~~~
46: 5
47: johtavan väylän parantamiseen .......... . 17
48:
49: 18 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
50: härannan Ihoden peruskoulun ala-asteen
51: Turun ja Uudenkaupungin välisen henki-
52: peruskorjaamiseen ....................... . 6
53: löliikenteen säilyttämiseksi ............... . 18
54: 7 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
55: 19 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
56: pohjoismaisen huilukilpailun järjestämi-
57: seen Uudenkaupungin Crusell-viikolla .... 7 Putsaaren sähköistämiseen Uudessakau-
58: pungissa ................................. . 19
59: 8 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
60: 20 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
61: Uudenkaupungin Roima -nimisen urheilu-
62: Laitilan vanhainkodin rakentamiseen ..... 20
63: seuran toiminnan tukemiseen ............ . 8
64: 21 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami-
65: 9 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta sesta viittomakielen tulkkipalvelujen pa-
66: Saaristomeren merikalastuksen tutkimus- rantamiseen .............................. . 21
67: yksikön suunnitteluun Kustaviin . . . . . . . . . . 9
68: 22 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta
69: 10 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Merimieseläkeläisyhdistysten Keskusliiton
70: eteläisen Vakka-Suomen yhdysvesijohdon toiminnan tukemiseen ................... . 22
71: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
72: 23 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
73: 11 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Hämeen lääninvankilan rakennustöiden
74: Sirppujoen perkaustöihin ................ . II jatkamiseen .............................. . 23
75:
76: 12 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 24 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
77: Lehmänkurkun tien rakentamiseen 12 poliisin henkilöstön lisäämiseen .......... . 24
78:
79: 200052Y
80: 4 Sisällysluettelo
81:
82: Sivu Sivu
83: 25 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 38 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
84: toimistokoneiden hankkimiseen poliisille .. 25 kevyen liikenteen väylien rakentamiseen
85: Vilppulan keskustassa ................... . 38
86: 26 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
87: radioliikenteen puheensalauslaitteiston 39 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
88: hankkimiseksi poliisille .................. . 26 kevyen liikenteen väylien rakentamiseen
89: maantiellä n:o 348 Vilppulan Kolhossa ... 39
90: 27 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
91: 40 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
92: Tampereen poliisikoulun rakennustöiden
93: Syvinkisalmen sillan rakentamiseen Ruo-
94: jatkamiseen .............................. . 27
95: vedellä ................................... . 40
96: 28 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 41 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
97: Kiinteistö Oy Atalpan liikuntatilojen lai- Vilppulan vierasvenesataman suunnitte-
98: nanhoitokustannuksiin ................... . 28 luun ..................................... . 41
99:
100: 29 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 42 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
101: Virtain nuorisomatkailukeskuksen raken- Mäntän katsastusaseman lunastamiseen
102: tamiseen ................................. . 29 valtiolle .................................. . 42
103:
104: 30 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 43 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
105: suunnitelman laatimiseksi valtatien n:o 9 happamoituneiden vesistöjen kalkitukseen 43
106: perusparantamiseksi välillä Orivesi-Jäm-
107: sä ........................................ . 30 44 Ala-Harja: Määrärahan osoittamisesta
108: Kauhajoen evankelisen opiston perus-
109: korjauksen jälkihoitoon ................. . 44
110: 31 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
111: Laitamon-Kuhmalahden maantien n:o 45 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
112: 326 peruskorjaamiseen ................... . 31
113: sesta Eteläpohjalaiset Spelit Kansan-
114: musiikkiyhdistyksen toiminnan tukemi-
115: 32 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta seen ...................................... . 45
116: maantien n:o 334 (Luomajärvi-Kihniö)
117: parantamiseen ........................... . 32 46 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
118: sesta Rytmi-instituutin perustamiseksi Sei-
119: 33 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta näjoelle .................................. . 46
120: maantien n:o 349 (Virrat-Ähtäri) paran-
121: tamiseen ................................. . 33 47 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
122: sesta poliisikuorojen toiminnan tukemi-
123: 34 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta seen ...................................... . 48
124: Sappeen tien n:o 3233 kunnostamiseen
125: Pälkäneellä .............................. . 34 48 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
126: sesta ylimääräisen rintamalisän korottami-
127: 35 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta seen ...................................... . 49
128: Kirkkokankaan ja rautatien välisten tei-
129: 49 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
130: den parantamiseen Vilppulassa .......... . 35
131: sesta Epilepsiasäätiön avohoitopalveluja
132: tukevaan päiväkeskustoimintaan ......... . 50
133: 36 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
134: Ylöjärven-Kurun tien perusparantami- 50 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
135: seen Ylöjärven taajamassa ............... . 36 eduskunnan kansainvälisen toiminnan laa-
136: jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
137: 37 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
138: kevyen liikenteen väylän ja alikulkutunne- 51 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
139: lin rakentamiseksi Ruoveden Visuveden Suomen Lausujain Liitolle toimistotyönte-
140: taajamaan ............................... . 37 kijän palkkaamiseen ..................... . 52
141: Sisällysluettelo 5
142:
143: Sivu Sivu
144: 52 Alho ymo: Määrärahan osoittamisesta 67 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
145: taidekoulu MAAn toiminnan tukemiseen 53 sesta asuntosäästöpalkkioihin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 68
146:
147: 53 Alho ymo: Määrärahan osoittamisesta 68 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
148: Sysmän Suvisoiton tukemiseen oooo ooo 0 0 0 0 0 54 sesta ammattikorkeakoulukokeilun käyn-
149: nistämiseen Kymenlaaksossa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 69
150: 54 Alho ymo: Määrärahan osoittamisesta
151: rytmimusiikin edistämiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 55 69 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
152: sesta Kymenlaakson peruskoulujen ja lu-
153: 55 Alho ymo: Määrärahan osoittamisesta kioiden suunnitteluun ja rakentamiseen 0 0 0 70
154: Suomi-Nicaragua-Seuran toimintaan 0 0 0 0 56
155: 70 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
156: 56 Alho ymo: Määrärahan osoittamisesta sesta Pyhtään pääkirjaston peruskorjauk-.
157: Eristetään Etelä-Afrikka -kampanjan (EE- seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 71
158: LAK) tukemiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 57
159: 71 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
160: 57 Alho ymo: Määrärahan osoittamisesta sesta Näkövammaisten kirjaston eräisiin
161: kansalaisjärjestöille pakolaisten sopeutu- palkkausmenoihin o ooooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 72
162: misen edistämiseen ooo ooooooo ooooooo ooo 0 0 0 0 58
163: 72 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
164: 58 Alho ymo: Määrärahan osoittamisesta
165: sesta Kotkan teknillisen oppilaitoksen tie-
166: kunnille maanostolainojen korkotukeen 59
167: totekniikan ja automaation .laboratorion
168: 0 0
169:
170:
171:
172:
173: rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 73
174: 59 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
175: sesta humanitaariseen apuun lähetysjärjes-
176: 73 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
177: töjen kautta 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 60
178: sesta Haminan ja Kotkan Kyminlinnan
179: linnoitusten korjaustöihin 74
180: 60 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
181: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
182:
183:
184:
185:
186: sesta moshavi Jad Hashmonan rakennus-
187: 74 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
188: töihin0 00 0 0 0 oo
189: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 61
190: sesta jäänmurtaja Tarmon Kotkaan siirtä-
191: 61 Almgren ymo: Määrärahan osoittami- miseen ja peruskorjaukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 75
192: sesta poliisiveneen hankkimiseksi Hami-
193: nan poliisipiiriin ooo oooooo oooooo ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 62 75 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
194: sesta vapaille kirkko- ja seurakunnille
195: 62 Almgren ymo: Määrärahan osoittami- kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten 0 0 0 0 0 0 76
196: sesta Kymenlaakson kunnille väestönsuo-
197: jien rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 63 76 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
198: sesta valtion viljavaraston rakentamiseen
199: 63 Almgren ymo: Määrärahan osoittami- Parikkalaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 77
200: sesta Kotkan merivartioaseman perus-
201: korjauskustannuksiin o ooooooooooooooooo o 0 0 64 77 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
202: sesta kalaportaiden rakentamiseen Kymi-
203: 64 Almgren ymo: Määrärahan osoittami- joen läntiseen haaraan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 78
204: sesta Miehikkälän rajajääkärikomppanian
205: jätevesien puhdistamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 65 78 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
206: sesta Etelä-Suomen Merikalastajain Liitol-
207: 65 Almgren ymo: Määrärahan osoittami- le vaellussiian poikasten istuttamiseksi
208: sesta kylätoimikuntien toiminnan tukemi- Suomenlahteen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 79
209: seen Parikkalassa o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 66
210: 79 Almgren ymo: Määrärahan osoittami-
211: 66 Almgren ymo: Määrärahan osoittami- sesta Kotkan ja Anjalankosken kaupun-
212: sesta Kotkan varuskuntarakennusten pe- geille sekä Vehkalahden kunnalle korkotu-
213: ruskorjaukseen oooo ooooooo ooooooooooo 0 0 0 0 0 67 kena runkovesijohdon rakentamiseksi 0 0 0 0 80
214: 6 Sisällysluettelo
215:
216: Sivu Sivu
217: 80 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 93 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
218: sesta runkovesijohdon rakentamiseen Val- sesta Kymenlaakson Ensi-Koti Yhdistys
219: kealasta Anjalankoskelle, Kotkaan ja ry:n turvakotitoimintaan Kotkassa ....... . 94
220: Vehkalahdelle ............................ . 81
221: 94 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
222: 81 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta raittiuspiirijärjestöjen toiminnan tu-
223: sesta Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnan kemiseen ................................. . 95
224: tukemiseen ............................... . 82
225: 95 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
226: 82 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta päihdeongelmaisten päiväkeskustoi-
227: sesta Parikkalan Särkisalmen-Melkonie- minnan laajentamiseen ................... . 96
228: men-Peruspohjan-Simpeleen maantien
229: peruskorjausta varten .................... . 83 96 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
230: sesta Kotkan hoitokodin rakentamiseen . . . 97
231: 83 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 97 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
232: sesta Kotkan ja Haminan satamatoiminto-
233: sesta Sininauhaliitolle päihdeongelmaisten
234: jen kehittämiseen ........................ . 84
235: päiväkeskustoiminnan laajentamiseen..... 98
236:
237: 84 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 98 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
238: sesta Kotkan kaupungin ottamien lainojen sesta Sininauhaliitolle suomalaisturistien
239: korkotukeen syväsataman rakentamiseksi 85 päihdeongelmien ehkäisy- ja hoitotyöhön 99
240:
241: 85 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 99 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
242: sesta HELI-radan eri suuntavaihtoehtojen sesta Lähetysnuoret-järjestön nuorten
243: kannattavuuslaskelmien suorittamiseen ... 86 suojakotitoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 100
244:
245: 86 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 100 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
246: sesta Kotkan kaupungin ottamien lainojen sesta Lehtomäen narkomaanikodin toi-
247: korkotukeen radan rakentamiseksi Mussa- minnan tukemiseen Nilsiässä.............. 101
248: lon syväsatamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
249: lOI Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
250: 87 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta toimitilojen hankkimiseksi JSK-Pal-
251: sesta Kotkan Mussalon syväsataman käy- velukotiyhdistys ry:lle..................... 102
252: tön markkinointiin ....................... . 88
253: 102 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
254: 88 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta JSK-Kellari ry:n toiminnan tukemi-
255: sesta Keksijäyhdistysten Keskusjärjestölle 89 seen Haminassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
256:
257: 103 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
258: 89 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
259: sesta Kymijoen kokonaiskäytön suunnitte-
260: sesta kunnille keksijätoiminnan edistämi-
261: lun loppuun saattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
262: seksi ..................................... . 90
263: 104 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
264: 90 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta veteraanikotien rakentamiseen tar-
265: sesta pienteollisuuden korkotukilainoihin 91 koitettuihin lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
266:
267: 91 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 105 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
268: sesta Ruotsinsalmen merikeskuksen raken- sesta rintamaveteraanien asuntojen perus-
269: tamiseksi Kotkaan ....................... . 92 korjauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
270:
271: 92 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 106 Andersson ym.: Määrärahan osoitta-
272: sesta Yksinhuoltajien Liiton toiminnan tu- misesta valtion Porvoon virastotalon ra-
273: kemiseen ................................. . 93 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
274: Sisällysluettelo 7
275:
276: Sivu Sivu
277: 107 Andersson ymo: Määrärahan osoitta- 121 Björkstrand mofl.: Om anvisande av
278: misesta kantatien n:o 53 (Skogby-Han- anslag för verksamheten vid det arktiska
279: ko) parannustöihin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 108 museet i Jakobstad 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 122
280:
281: 108 Andersson ymo: Määrärahan osoitta- 121 Björkstrand ymo: Määrärahan osoitta-
282: misesta maantien n:o 113 (Kivenlahti- misesta arktisen museon toimintaan Pie-
283: Virkkala) perusparannukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 109 tarsaaressa0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 123
284:
285: 109 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta 122 Björkstrand mofl.: Om anvisande av
286: Uudenmaan läänin taidetoimikunnalle tai- anslag tili Maxmo Hembygdsförening r. f.
287: teilijoiden apurahoiksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 110 för inrättande av ett hembygdsmuseum 0 0 0 124
288:
289: 110 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta 122 Björkstrand ymo: Määrärahan osoitta-
290: viittomakielen opetuksen tehostamiseen ooo 111 misesta Maxmo Hembygdsförening r. f.
291: -nimiselle yhdistykselle kotiseutumuseon
292: 111 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta perustamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 125
293: itsemurhien ehkäisyprojektiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 112
294: 123 Björkstrand mofl.: Om anvisande av
295: 112 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta anslag för renovering av Residenshuset i
296: psykosomaattisen fysioterapiakoulutuksen Nykarleby o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 126
297: käynnistämiseen oooooooooooooooooooooooooo 113
298: 123 Björkstrand ymo: Määrärahan osoitta-
299: 113 Antvuori ymo: Määrärahan osoittami-
300: misesta Uudessakaarlepyyssä sijaitsevan
301: sesta Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan
302: Residenshuset-nimisen rakennuksen perus-
303: tukemiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 114
304: korjaamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 127
305: 114 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
306: 124 Björkstrand moflo: Om anvisande av
307: henkisen tuen antamista katastrofitilan-
308: anslag för att trygga fortsatt verksamhet
309: teissa koskevaan kurssitoimintaan 0 0 0 0 0 0 0 0 115
310: vid W asa teater 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 128
311: 115 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
312: virkistysalueiden hankintaanoo oooooooooooo 116 124 Björkstrand ymo: Määrärahan osoitta-
313: misesta Wasa teater -nimisen teatterin toi-
314: 116 Astala ymo: Määrärahan osoittamises- minnan turvaamiseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 129
315: ta Vanhan Suurtorin alueen rakennusten
316: peruskorjaukseen Turussa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 117 125 Björkstrand mofl.: Om anvisande av
317: anslag tili Karleby ungdomsförening r. f.
318: 117 Astala ymo: Määrärahan osoittamises- för teaterverksamhet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 130
319: ta Saaristomeren kansallispuiston Kasnä-
320: sin opastuskeskuksen näyttelysuunnitte- 125 Björkstrand ymo: Määrärahan osoitta-
321: luun 0000oooooooooooooooooooooooooooooooooo 118 misesta Karleby ungdomsförening rf.
322: -nimiselle yhdistykselle teatteritoimintaan 131
323: 118 Astala ymo: Määrärahan osoittamises-
324: ta Saaristomeren kansallispuiston maan- 126 Björkstrand mofl.: Om anvisande av
325: hankintaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 119 anslag för byggande av en skyddshamn
326: vid Tankar i Karleby 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 132
327: 119 Backman ymo: Määrärahan osoittami-
328: sesta Joensuun yliopiston Savonlinnan 126 Björkstrand ymo: Määrärahan osoitta-
329: täydennyskoulutuskeskuksen kalustohan- misesta turvasataman rakentamiseksi
330: kintoihin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 120 Kokkolan Tankariin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 133
331:
332: 120 Backman: Määrärahan osoittamisesta 127 Björkstrand moflo: Om anvisande av
333: Itä-Karjalan kansanopiston asuntola-ruo- anslag för en förlängning av start- och
334: kalarakennuksen rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 121 landningsbanan vid Kronoby flygfält 0 0 0 0 0 134
335: 8 Sisällysluettelo
336:
337: Sivu Sivu
338: 127 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta- 137 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
339: misesta Kruunupyyn lentokentän kiitora- misesta Pirkanmaan terveydenhuoltoalan
340: dan pidentämiseen........................ 135 oppilaitoksen lisärakennukseen ja perus-
341: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
342: 128 Donner: Om anvisande av anslag för
343: uppgörande av en läslig sammanfattning 138 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
344: av statsbudgeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136 misesta Tampereen teknillisen oppilaitok-
345: sen laajennukseen......................... 150
346: 128 Donner: Määrärahan osoittamisesta
347: helppolukuisen tiivistelmän laatimiseksi 139 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
348: valtion tulo- ja menoarviosta . . . . . . . . . . . . . 137 misesta Työväen keskusmuseoyhdistys
349: ry:n toiminnan tukemiseen................ 151
350: 129 Donner: Om anvisande av ans1ag för
351: distribuering av inhemsk film via landets 140 Gustafsson: Määrärahan osoittamises-
352: bibliotek . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 ta Aitovuoren-Teiskon tien perusparan-
353: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
354: 129 Donner: Määrärahan osoittamisesta
355: kotimaisten elokuvien levittämiseen kirjas- 141 Gustafsson: Määrärahan osoittamises-
356: tojen kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 ta postin luukkuunkantokokeiluun........ 153
357:
358: 130 Donner: Määrärahan osoittamisesta 142 Gustafsson: Määrärahan osoittamises-
359: elokuvan laatutukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 ta Valmetin teollisuusraiteen perusparan-
360: tamiseen Tampereella..................... 154
361: 131 Donner: Om anvisande av anslag för
362: stödjande av cirkus- och serietecknings- 143 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
363: konsten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 misesta Pirkkalan lentoaseman asemara-
364: kennuksen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 155
365: 131 Donner: Määrärahan osoittamisesta
366: sirkus- ja sarjakuvataiteiden tukemiseen . . 142 144 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
367: misesta työajan lyhentämisestä johtuvaan
368: 132 Donner: Om anvisande av anslag för lisävirkojen perustamiseen terveydenhuol-
369: stöd tili opinionstidningarna . . . . . . . . . . . . . . 143 toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
370:
371: 132 Donner: Määrärahan osoittamisesta 145 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
372: mielipidelehtien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 144 misesta sapattivapaan tutkimus- ja selvi-
373: tystoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
374: 133 Dromberg: Määrärahan osoittamises-
375: ta Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminnan 146 Gustafsson: Määrärahan osoittamises-
376: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145 ta ympäristön- ja metsiensuojeluun Suo-
377: men lähialueilla........................... 158
378: 134 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta-
379: misesta Ruotsinpyhtään ruukin rakennus- 147 Gustafsson: Määrärahan osoittamises-
380: ten kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 ta teollisuudelta vapautuvien tilojen vas-
381: taisen käytön järjestämiseen Tampereella 159
382: 135 Gustafsson: Määrärahan osoittamises-
383: ta Nokian nimismiespiirin sivutoimipis- 148 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
384: teen avaamiseksi Pirkkalassa.............. 147 misesta Työväen keskusmuseon toimitilo-
385: jen hankkimiseen Tampereella............ 160
386: 136 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta-
387: misesta tulevaisuuden tutkimuksen perus- 149 Gustafsson: Määrärahan osoittamises-
388: yksikön perustamiseen Tampereen yliopis- ta vuokra-asuntojen rakentamiseen kasvu-
389: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 keskusalueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
390: Sisällysluettelo 9
391:
392: Sivu Sivu
393: 150 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 164 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
394: sesta Haapamäen avovankilan rakentami- sesta ylimääräisenä lisänä rintamasotilas-
395: seen....................................... 162 eläkkeisiin ja asumistukeen . . . . . . . . . . . . . . . 176
396:
397: 151 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 165 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
398: sesta valtion virastotalon rakentamiseen sesta nuorten tupakoinnin vähentämiseen
399: Saloon..... .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 Terve koulu -ohjelman yhteydessä . . . . . . . . 177
400: 152 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
401: 166 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
402: sesta valtion virastotalon rakentamiseen
403: sesta elektronisten apuvälineiden hankki-
404: Taivassaloon.............................. 164
405: miseen näkövammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
406: 153 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
407: sesta valtion virastotalon suunnitteluun 167 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
408: Uuteenkaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165 sesta Pelastakaa nuoret - auta Eevaa
409: auttamaan ry:n avustamiseen . . . . . . . . . . . . . 179
410: 154 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
411: sesta autoveron budjettiperusteiseen pa- 168 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta-
412: lauttamiseen vammaisten lasten perheiden misesta TVL:n Kainuun piirille teiden
413: auton hankinnan helpottamiseksi . . . . . . . . . 166 suunnitteluun, rakentamiseen ja perus-
414: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
415: 155 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
416: sesta peruskoulujen ja lukioiden perus- 169 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta-
417: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167 misesta Kontiomäen-Vuokatin rataosan
418: perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
419: 156 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
420: sesta Turun kristillisen opiston rakentami-
421: 170 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta
422: seen....................................... 168
423: Suomen MS-yhdistysten Liitto - Finlands
424: MS-föreningars Förbund ry:n toimintaan 182
425: 157 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
426: sesta paikallisen kulttuuritoiminnan jär-
427: jestämiseen ja tukemiseen................. 169 171 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta
428: Lihastautiliitto ry:n toiminnan tukemiseen 183
429: 158 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
430: sesta kuntien kulttuuritoiminnan palk- 172 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta
431: kauskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 afasiapotilaiden kuntoutuskurssitoimin-
432: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
433: 159 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
434: sesta kuntien kulttuuritoimintaan tarvitta- 173 Hokkanen: Määrärahan osoittamises-
435: via tiloja ja laitteita varten . . . . . . . . . . . . . . . . 171 ta Kiinteistö Oy Atalpan liikuntatilojen
436: lainanhoitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
437: 160 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
438: sesta saamenkielisen julkaisutoiminnan tu- 174 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta
439: kemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 selvitykseen opiskelijoiden kesäharjoitte-
440: lupalkkojen vapauttamiseksi sosiaaliturva-
441: 161 Hautala ym.: Määrärahan osoittami-
442: maksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186
443: sesta kevyen liikenteen alikulkutunnelin
444: rakentamiseen valtatielle n:o 1 Salossa . . . . 173
445: 175 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta
446: 162 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- valtion virastotalon rakentamiseen Raisi-
447: sesta rautatien alikulun rakentamiseksi oon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187
448: Meriniityn teollisuusalueelle Salossa . . . . . . 174
449: 176 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta
450: 163 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- kaikkien Steiner-koulujen saattamiseksi
451: sesta Turun saariston sähköistämiseen .... 175 valtion tuen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
452: JO Sisällysluettelo
453:
454: Sivu Sivu
455: 177 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 190 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
456: kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön han osoittamisesta Kotkan puutalousopis-
457: sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräi- ton Ruokolahden toimipisteen oppilas-
458: sen työn korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 asuntolan rakentamiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . 202
459:
460: 178 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 191 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
461: Turun ja Porin läänin opettajien tietoko- han osoittamisesta Parikkalan maatalous-
462: nekoulutuksen tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . 190 oppilaitoksen lisärakentamiseen.. . . . . . . . . . 204
463:
464: 179 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 192 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
465: ammatillisten oppilaitosten opettajien työ- han osoittamisesta Lemin musiikkipäivien
466: elämään tutustumisapurahoihin . . . . . . . . . . . 191 tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205
467:
468: 180 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 193 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
469: Aurinkobaletin toiminnan tukemiseen . . . . 192 han osoittamisesta tienrakennuskohteisiin
470: Kuusankoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
471: 181 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta
472: Turun Vanhan Suurtorin saneeraukseen . . 193 194 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
473: han osoittamisesta tienparannuskohteisiin
474: 182 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
475: Turun seudun vedenhankintasuunnitel-
476: man toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194 195 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
477: han osoittamisesta Särkisalmen - Simpe-
478: leen tien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
479: 183 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta
480: Lehmänkurkun tien rakentamiseen Kusta-
481: 196 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
482: vin ja Lokalahden välille......... . . . . . . . . . 195
483: han osoittamisesta Äitsaaren-Härskiän-
484: saaren paikallistien rakentamiseen . . . . . . . . 209
485: 184 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta
486: Turun lentoaseman kehittämiseen ........ . 196
487: 197 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
488: han osoittamisesta Kuivasensaaren kalasa-
489: 185 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta taman rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
490: Saaristomeren kansallispuiston maanhan-
491: kintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197 198 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
492: han osoittamisesta Kyläniemen kalasata-
493: 186 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- man laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
494: han osoittamisesta Lappeenrannan varus-
495: kunnan koulutuskeskuksen saneeraukseen 198 199 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
496: han osoittamisesta Taipatsaaren kirkonky-
497: 187 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- län laivalaiturin rakentamiseen............ 212
498: han osoittamisesta ympäristönsuojelutek-
499: niikan opetuksen ja tutkimuksen kehittä- 200 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
500: miseen.................................... 199 han osoittamisesta Imatran katsastusase-
501: man rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
502: 188 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
503: han osoittamisesta luokanopettajien poik- 201 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
504: keuskoulutukseen Kymenlaakson täyden- han osoittamisesta Lappeenrannan-
505: nyskoulutuslaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 Simolan rataosuuden perusparantamiseen 214
506:
507: 189 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 202 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära-
508: han osoittamisesta Jamilahden opiston han osoittamisesta valtion teletoimikes-
509: päärakennuksen peruskorjaukseen........ 201 kuksen perustamiseen Imatralle........... 215
510: Sisällysluettelo II
511:
512: Sivu Sivu
513: 203 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 216 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
514: han osoittamisesta Mielakan, Lehtomäen Sunilan teollisuusalueen suojeluun . . . . . . . . 229
515: ja Vahteron päiväkotien rakentamiseen
516: Kouvolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216 217 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami-
517: sesta Haapamäen avovankilan rakennus-
518: 204 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
519: han osoittamisesta Ensi- ja Turvakotien
520: Liiton perhekuntoutusprojektille........ . . 217 218 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami-
521: sesta PiispaJan kurssi- ja leirikeskuksen
522: 205 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- jatkorakentamiseen Kannonkaskeila . . . . . . 231
523: han osoittamisesta Suomen ilmakehän-
524: muutosten tutkimusohjelman (SILMU) te- 219 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
525: hostamiseen Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . . . 218 han osoittamisesta hammaskuvauslaitteis-
526: ton hankkimiseksi Oulun yliopiston ham-
527: 206 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- maslääketieteen laitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . 232
528: han osoittamisesta seudullisten virkistys-
529: alueiden perustamiseen Suur-Saimaalle . . . 219 220 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
530: han osoittamisesta peruskoulun 1.-3.
531: 207 Huuhtanen ym.: Määrärahojen osoit- luokkien koululaiskuljetuksiin . . . . . . . . . . . . 233
532: tamisesta Kuopion yliopiston bioteknolo-
533: gian tutkimustoiminnan kehittämiseen . . . . 220 221 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
534: han osoittamisesta Iin ympäristöinstituu-
535: 208 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta tin toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
536: kasarmin rakentamiseen Vekaranjärven
537: varuskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221 222 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
538: han osoittamisesta Kiiminkijoen veneily-
539: reitin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235
540: 209 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
541: Pyhtään kunnan pääkirjaston perus-
542: 223 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
543: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
544: han osoittamisesta J äälinjärven kunnos-
545: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
546: 210 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
547: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietotek-
548: 224 1sohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
549: niikan ja automaation laboratorion raken-
550: han osoittamisesta Muhosjokisuun kun-
551: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
552: nostukseen.......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
553: 211 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 225 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami-
554: jäänmurtaja Tarmon peruskorjaukseen . . . 224 sesta Kanta-Hämeen seudullisten virkistys-
555: alueiden toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
556: 212 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
557: virka-aluslaiturin rakentamiseen Haminas- 226 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta-
558: sa......................................... 225 misesta Ylämyllyn varuskunnan kasar-
559: mien peruskorjauksen suunnitteluun . . . . . . 239
560: 213 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
561: Anjalankosken katsastusaseman perus- 227 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta-
562: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 226 misesta Kesälahden kalatalouden kehittä-
563: miskeskuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 240
564: 214 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
565: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan raken- 228 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta-
566: nuskiviteollisuuden jatkotutkimuksiin . . . . 227 misesta TVL:n Pohjois-Karjalan piirille
567: yleisten teiden tekemiseen................. 241
568: 215 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
569: Kymen erityishuoltopiirin Kotkan hoito- 229 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta-
570: kodin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 misesta Ihalansalmen sillan rakentamiseen 242
571: 12 Sisällysluettelo
572:
573: Sivu Sivu
574: 230 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 244 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit-
575: misesta eräiden lentopaikkojen rakentami- tamisesta Tampereen Työväenyhdistyksen
576: seen ja ylläpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 talon kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257
577:
578: 231 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 245 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit-
579: sesta Kiviojan jatkoperkaukseen . . . . . . . . . . 244 tamisesta virkojen perustamiseen teolli-
580: suuspiireihin pienyritysten neuvontatoi-
581: 232 Jouppila: Määrärahan osoittamisesta mintaan..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258
582: Keski-Pohjanmaan Yksityismetsänomista-
583: jat ry:n julkaisutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . 245 246 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit-
584: tamisesta ilmaislääkityksen laajentamiseen 259
585: 233 Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta
586: kuntien yhteistyöhankkeiden tukemiseen . . 246 247 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit-
587: tamisesta lääkärin määräämien lääkkeiden
588: 234 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- saattamiseksi ilmaislääkkeiksi odottavalle
589: ta valtion virastotalojen rakentamiseen äidille ja vauvalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
590: Uudellemaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
591: 248 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit-
592: 235 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta aikuisten hammashuollon kus-
593: ta Helsingin opiskelijaliikuntatilojen suun- tannusten alentamiseksi................... 261
594: nittelemisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
595: 249 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit-
596: 236 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- tamisesta elatustuen korottamiseen . . . . . . . 262
597: ta rikollisuutta ennalta estävään toimin-
598: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 250 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit-
599: tamisesta sairaalamaksun poistamiseksi
600: 237 Järvenpää: Määrärahojen osoittami- synnytyksen saamiseksi maksuttomaksi . . . 263
601: sesta erityishenkilöstön koulutuskeskuk-
602: sen perustamiseen Lappeenrantaan . . . . . . . 250 251 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami-
603: sesta matkailuprofessorin viran perustami-
604: 238 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- seen Lapin korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . 264
605: ta Lappeenrannan teknillisen korkeakou-
606: lun neljännen rakennusvaiheen toteutta- 252 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami-
607: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251 sesta Lapin korkeakoulun ja Rovaniemen
608: kaupungin yhteisen liikuntahallin rakenta-
609: 239 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- miseen.................................... 265
610: ta yhdentyvän Euroopan vaikutusten sel-
611: vittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 253 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami-
612: sesta inarin- ja koltansaamenkielisten op-
613: 240 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- pimateriaalityöntekijöiden palkkaamiseen
614: ta valtionavustuksena Etelä-Karjalan sai- sekä saamenkielisen oppimateriaalin tuot-
615: raanhoitopiirille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266
616:
617: 241 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 254 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami-
618: ta kansainväliseen apuun ilmansuojelu- ja sesta Inarin opiston uudisrakentamiseen . . 267
619: ympäristöinvestointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
620: 255 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami-
621: 242 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit- sesta Rovaniemen teknillisen oppilaitok-
622: tamisesta maatalousverotarkastajan virko- sen lisärakennus- ja peruskorjaushank-
623: jen lisäämiseen............................ 255 keen suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268
624:
625: 243 Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoit- 256 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami-
626: tamisesta hammaslääketieteelliseen tutki- sesta Länsi-Pohjan viestintä- ja taideoppi-
627: mustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256 laitoksen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269
628: Sisällysluettelo 13
629:
630: Sivu Sivu
631: 257 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- 270 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
632: sesta virkojen perustamiseksi Arktiseen osoittamisesta Suotietokeskukselle troop-
633: keskukseen............................... 270 pisen turvetutkimuksen käynnistämiseen . . 283
634:
635: 258 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- 271 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
636: sesta Lapin läänin rakennusperinne ry:n osoittamisesta Haapamäen avovankilan
637: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284
638:
639: 259 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- 272 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
640: sesta Kemijärven Kansainväliselle Kelon- osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitus-
641: veistoviikolle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285
642:
643: 273 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
644: 260 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami-
645: osoittamisesta läänien kehittämisrahaa
646: sesta Hetan Musiikkipäivien järjestämi-
647: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
648: seen....................................... 273
649: 274 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
650: 261 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Tikkakosken varuskunnan
651: sesta Särkijärven kalanviljelylaitoksen laa- rakennustöihin................ . . . . . . . . . . . . 287
652: jennukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 4
653: 275 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
654: 262 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- osoittamisesta valtion virastotalojen ra-
655: sesta Riista- ja kalatalouden tutkimus- kentamiseen Jämsään ja Keuruulie........ 288
656: laitoksen Utsjoen tutkimusaseman perus-
657: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275 276 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
658: osoittamisesta maaseutuinstituutin perus-
659: 263 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- tamiseen Keski-Suomeen.................. 289
660: sesta maantien rakentamiseen välille Jä-
661: niskoski-Norjan raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 277 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
662: osoittamisesta yrittäjien perus- ja täyden-
663: 264 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- nyskoulutuskeskuksen perustamiseksi
664: sesta Joulumaan vetovoimaisen keskus- Keski-Suomeen .......................... . 290
665: kohteen suunnittelua varten Rovaniemen
666: maalaiskunnan Syväsenvaaraan . . . . . . . . . . . 277 278 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
667: osoittamisesta peruskoulujen rakentami-
668: 265 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- seen Keski-Suomen läänissä .............. . 291
669: sesta matkailukalastusprojektiin . . . . . . . . . . 278
670: 279 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
671: osoittamisesta Uuraisten Kirkonkylän pe-
672: 266 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit-
673: ruskoulun ala-asteen uuden kouluraken-
674: tamisesta Rovaniemen lentoaseman mat-
675: nuksen rakentamiseen 292
676: kustaja-asemarakennuksen rakentamiseen 279
677: 280 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
678: 267 Jääskeläinen: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Japanin ja Thaimaan suo-
679: sesta Suvannon kylän perusparannuksia malaisille kouluille ....................... . 293
680: varten Pelkosenniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
681: 281 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
682: 268 Kalima ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Uuraisten ja Hankasalmen
683: sesta Helsingin yliopistollisen keskussai- kirjasto-, nuoriso- ja kulttuuritilojen ra-
684: raalan lastenklinikan toiminnan turvaami- kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
685: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281
686: 282 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
687: 269 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta sosiaalialan koulutuksen
688: misesta rantaradan perusparantamiseen ja aloittamiseksi Karstulan evankelisessa
689: sähköistykseen............................ 282 kansanopistossa ......................... . 295
690: 14 Sisällysluettelo
691:
692: Sivu Sivu
693: 283 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 296 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
694: osoittamisesta ulkomaalaisten opiskelu- osoittamisesta kansalaisten tietoverkkoko-
695: mahdollisuuksien lisäämiseksi Suomen keilun järjestämiseen Keski-Suomen tele-
696: maatalousoppilaitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . 296 piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
697:
698: 284 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 297 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
699: osoittamisesta Tarvon maatalousoppilai- osoittamisesta yrittäjäkoulutusta ja -neu-
700: toksen lisärakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297 vontaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310
701:
702: 285 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 298 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
703: osoittamisesta valtion viljavaraston suun- osoittamisesta turvevoimalan suunnittele-
704: nitteluun Keuruun Haapamäelle . . . . . . . . . . 298 miseen läntiseen Keski-Suomeen . . . . . . . . . . 311
705:
706: 286 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
707: 299 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
708: osoittamisesta viljan varmuusvarastoinnin
709: osoittamisesta eräiden veteraanijärjestöjen
710: lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299
711: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312
712: 287 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
713: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tuke- 300 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
714: miseen.................................... 300 osoittamisesta vanhustenhuoltohankkeille
715: Keski-Suomen läänissä.................... 313
716: 288 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
717: osoittamisesta siirtona maatilatalouden 301 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
718: kehittämisrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär-
719: jestelmän kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
720: 289 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
721: osoittamisesta kalastuksen kehittämiskes- 302 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
722: kuksen perustamiseen Pihtiputaalle . . . . . . . 302 osoittamisesta aborttineuvonnan järjestä-
723: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315
724: 290 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
725: osoittamisesta haja-asutusalueiden vesi- 303 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
726: huoltotöitä varten Keski-Suomen läänissä 303 osoittamisesta Kuulonhuoltoliiton Kopo-
727: lan kurssikeskuksen rakennusinvestointei-
728: 291 Kankaanniemi ym.: Määrärahan hin........................................ 316
729: osoittamisesta metsäntutkimusaseman pe-
730: rustamiseksi Multialle..... . . . . . . . . . . . . . . . . 304
731: 304 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
732: osoittamisesta Puustellin Tuki ry:n työ-
733: 292 Kankaanniemi ym.: Määrärahan keskuksen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
734: osoittamisesta tiestön perusparantamiseen
735: Keski-Suomen tiepiirin alueella . . . . . . . . . . . 305
736: 305 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
737: 293 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin Kristillisen Työväen-
738: osoittamisesta Jyväskylän - Vaasan val- yhdistyksen katulähetysjaosto !Ie . . . . . . . . . . 318
739: tatien rakentamisen aloittamista varten
740: Petäjävedellä ja Multialla................. 306 306 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
741: osoittamisesta kristillisellä perustalla toi-
742: 294 Kankaanniemi ym.: Määrärahan mivien yksityisten alkoholistihoitokotien
743: osoittamisesta maantien n:o 625 (Kintaus tukemiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 319
744: - Uurainen) perusparantamiseen . . . . . . . . . 307
745: 307 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
746: 295 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristillinen alkoholisti- ja
747: osoittamisesta Jyväskylän lentoaseman ke- narkomaanityö ry:lle alkoholistien perhe-
748: hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 hoitokodin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 320
749: Sisällysluettelo 15
750:
751: Sivu Sivu
752: 308 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 322 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
753: osoittamisesta Väentupa ry:lle alkoholis- misesta alemmanasteisen tieverkon kor-
754: tien hoitokodin toiminnan laajentamiseen jaamiseen Mikkelin läänissä . . . . . . . . . . . . . . 335
755: Laukaassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321
756: 323 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
757: 309 Kankaanniemi ym.: Määrärahan misesta Savonrata-hankkeen jatkosuunnit-
758: osoittamisesta harkinnanvaraisiin työllis- teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336
759: tämisavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
760: 324 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
761: 310 Kankaanniemi ym.: Määrärahan sesta poliisin virka-aseistuksen uusimista
762: osoittamisesta pienyrittäjien sopimus- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337
763: saatavien turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
764: 325 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
765: 311 Kankaanniemi ym.: Määrärahan
766: sesta poliisin radioverkon varustamiseksi
767: osoittamisesta opiskelija-asuntojen hank-
768: salaamislaitteilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338
769: kimiseen Jyväskylän seudulla . . . . . . . . . . . . . 324
770:
771: 312 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 326 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
772: osoittamisesta pohjoismaisen ympäristö- sesta Maanpuolustuskiltojen liiton ja sen
773: tuomioistuimen perustamisen suunnittele- jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen . . . . 339
774: miseen.................................... 325
775: 327 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
776: 313 Karkinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta kansallisen veteraanipäivän juhlati-
777: sesta asumistukeen Uudenmaan läänissä . . 326 laisuuksien järjestämiseksi ............... . 340
778:
779: 314 Kautto ym.: Määrärahan osoittami- 328 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
780: sesta Jokivarren - Nikkilän tien rakenta- sesta metsäpatologian professorin viran
781: miseen.................................... 327 perustamista varten johonkin yliopistoon 341
782:
783: 315 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 329 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
784: ta lauttaterminaalin rakentamiseen Kot- sesta lukion perustamiseksi Noormark-
785: kaan...................................... 328 kuun ..................................... . 342
786: 316 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 330 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
787: ta jäänmurtaja Tarmon kunnostamiseen . . 329 sesta peruskoulun ala-asteen koulutilojen
788: rakentamiseen Kiikoisten Kirkonkylän
789: 317 Kemppainen ym.: Määrärahojen
790: koululle .................................. . 343
791: osoittamisesta Vartiuksen rajanylityspai-
792: kan avaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
793: 331 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
794: 318 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- sesta Merikarvian koulukeskuksen lisätilo-
795: tamisesta ammattikorkeakoulukokeilun jen rakentamiseen 344
796: käynnistämiseksi Kainuussa............... 331
797: 332 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
798: 319 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- sesta peruskoulun ala-asteen koulutilojen
799: tamisesta Kainuun kalanviljelylaitoksen rakentamiseen Lapin Tl. Kirkonkylän
800: henkilökunnan palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . 332 koululle .................................. . 345
801:
802: 320 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 333 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
803: tamisesta maakaasuputken vetämiseksi sesta Köyliön pääkirjaston rakentamista
804: Kostamuksesta Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . 333 varten ................................... . 346
805:
806: 321 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 334 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
807: sesta SVUL:n Kainuun piirille pesäpallon sesta Länsi-Suomen opistolle uuden oppi-
808: junioritoiminnan tukemiseen.............. 334 lasasuntolan rakentamista varten ........ . 347
809: 16 Sisällysluettelo
810:
811: Sivu Sivu
812: 335 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 347 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
813: sesta KuUaan metsä- ja puutalouden oppi- sesta valtatien n:o 11 peruskorjaamiseen
814: laitoksen lisäopetustilojen ja oppilasasun- Mc..uhijärven alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361
815: tojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348
816: 348 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
817: 336 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta kantatien n:o 42 perusparantamiseen
818: sesta Ulvilan maa- ja kotitalousoppilaitok- välillä Eura - RaijaJan risteys . . . . . . . . . . . . 362
819: sen toimitilojen suunnitteluun ja rakenta-
820: misen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 349 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
821: sesta Virttaan - Säkylän maantien n:o
822: 337 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 211 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
823: Porin Diakonialaitoksen Säätiölle Porin
824: sosiaalialan oppilaitoksen kalustehankin- 350 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
825: noista aiheutuneiden menojen korvaami- sesta maantien n:o 214 perusparantami-
826: seen....................................... 350 seen välillä Puolimatka - Ristola . . . . . . . . 364
827:
828: 338 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 351 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
829: sesta Satakunnan Kotiteollisuusyhdistys sesta Lavian - Mouhijärven maantien
830: ry:n Noormarkun neuvonta-aseman neu- n:o 259 peruskorjaukseen................. 365
831: vojan palkkausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
832: 352 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
833: 339 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien n:o 270 parantamiseen vä-
834: sesta Kiikoisten musiikkijuhlien (purpuri- lillä Pyntäinen - Honkajoki . . . . . . . . . . . . . 366
835: juhlien) tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
836: 353 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
837: 340 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien n:o 273 peruskorjaukseen
838: sesta valtionosuutena Honkajoen monitoi- Karvialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367
839: mitalon rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 353
840: 354 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
841: 341 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien n:o 332 peruskorjausta
842: sesta presidentti Risto Rytin muistomerk- varten välillä Parkano - Hämeen läänin
843: kihankkeen toteuttamista varten . . . . . . . . . . 354 raja....................................... 368
844:
845: 342 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 355 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
846: sesta ruotsalaisten vapaaehtoisten historia- sesta maantien n:o 2594 peruskorjaami-
847: teoksen painatuskuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 355 seksi välillä Suodenniemi - Kilvakkala . . . 369
848:
849: 343 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 356 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
850: sesta Sotavangit ry:lle sotavankeja koske- sesta Hirvilahden - Kyrönlahden maan-
851: van historiateoksen "Muistatko ... " jul- tien n:o 2771 peruskorjaamiseen Viljakka-
852: kaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356 lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370
853:
854: 344 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 357 Kohijoki; Määrärahan osoittamisesta
855: turkistalousneuvojan palkkaamiseen Sata- Rihtniemen paikallistien n:o 12629 perus-
856: kunnan Maatalouskeskukseen . . . . . . . . . . . . 357 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
857:
858: 345 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 358 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
859: sesta Kokemäenjoen keskiosan ja Loimi- sesta Ilmiön paikallistien n:o 12735 perus-
860: joen tulvien poistamiseksi tarkoitetun jär- korjaamiseksi Huittisten ja Punkalaitu-
861: jestelysuunnitelman toteuttamiseksi.... . . . 358 men alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372
862:
863: 346 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 359 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
864: valtatien n:o 8 rakentamista varten neli- sesta paikallisteiden n:ot 12871 ja 12875
865: kaistaiseksi päätieksi välillä Hyvelä - peruskorjausta varten Nakkilan J ärviky-
866: Söörmarkku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 lässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373
867: Sisällysluettelo 17
868:
869: Sivu Sivu
870: 360 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 372 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
871: sesta Kivijärven paikallistien n:o 12847 sesta Tampereen-Vaasan valtatien sekä
872: peruskorjausta ja päällystämistä varten . . . 374 Häijään-Kyröskosken maantien risteyk-
873: sen rakentamiseen eritasoristeykseksi . . . . . 387
874: 361 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
875: sesta paikallistien n:o 12903 (Kaasmarkku 373 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
876: - Leineperi) peruskorjausta ja päällystä- sesta eritasoristeyksen rakentamiseen
877: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 Souppaan risteykseen Eurassa . . . . . . . . . . . . 388
878:
879: 362 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 374 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
880: sesta Kortejärven paikallistien n:o 12953 sesta eritasoristeyksen rakentamiseen Eu-
881: peruskorjaamiseen Äetsässä ja Kiikoisissa 376 rajoen kirkonkylässä...................... 389
882:
883: 363 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 375 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
884: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- sesta valtatien n:o 8 ja siihen liittyvien
885: seksi paikallistielle n:o 13139 Ikaalisissa . . 377 yleisten teiden liikenneturvallisuuden pa-
886: rantamiseen Luvian alueella . . . . . . . . . . . . . . 390
887: 364 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
888: sesta paikallistien n:o 13341 peruskorjaa- 376 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
889: miseksi Kihniön alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378 sesta liikenneturvallisuusjärjestelyihin
890: maantielle n:o 211 Köörnummen - Broi-
891: lertalon teollisuusalueen kohdalla Säkyläs-
892: 365 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
893: sesta läntisen ohikulkutien rakentamiseksi sä......................................... 391
894: Honkajoella osana Pohjanmaantietä...... 379
895: 377 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
896: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
897: 366 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
898: seksi valtatien n:o 3 yhteyteen Ikaalisista
899: sesta risteysjärjestelyihin Huittisissa . . . . . . 380
900: Kilvakkalaan ja Tuomariaan.............. 392
901: 367 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 378 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
902: sesta Oriniemen - Tursankankaan pai- sesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
903: kallistien peruskorjaamiseen Punkalaitu- seksi valtatien n:o 8 yhteyteen välille
904: mella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381 Pori-Luvia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393
905:
906: 368 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 379 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
907: sesta maantien Vammala-Punkalaidun- sesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
908: Murronharju rakentamiseksi Pohjan- seksi maantien n:o 247 yhteyteen ja tien
909: maantien jatkeeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382 peruskorjaukseen välillä J aara - Terva-
910: hauta Kiikoisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394
911: 369 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
912: sesta eritasoristeyksen suunnitteluun valta- 380 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- ·
913: tien n:o 11 ja Vammalan-Kyröskosken sesta maantien ja kevyen liikenteen väylän
914: maantien risteykseen Mouhijärvellä . . . . . . . 384 rakentamiseksi Kankaanpään keskustan ja
915: Niinisalon varuskunta-alueen välille . . . . . . 395
916: 370 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
917: sesta eritasoristeyksen rakentamiseen val- 381 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
918: tatien n:o 23 sekä maanteiden n:ot 258 ja sesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
919: 271 risteykseen Kankaanpäässä . . . . . . . . . . . 385 seksi välille Karkun keskusta - Heinoo
920: Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
921: 371 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
922: sesta Järvi-Suomen tien eli valtatien n:o 382 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
923: 23 sekä valtatien n:o 3 risteyksen rakenta- sesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
924: miseen Parkanon Linnankylässä . . . . . . . . . . 386 seen Köyliössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397
925:
926: 2 200052Y
927: 18 Sisällysluettelo
928:
929: Sivu Sivu
930: 383 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 396 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
931: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- sesta valtionavustuksena valtakunnallisten
932: seen tieosalle Säkylän Iso-Vimma-Euran veteraaniliittojen toiminnan tukemiseen... 412
933: Kiiskimäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398
934: 397 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
935: 384 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta Maailman veteraanijärjestön Helsin-
936: sesta Inkulan maantiesillan uusimiseksi gissä pidettävän 20. yleiskokouksen kus-
937: Viljakkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399 tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413
938:
939: 385 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 398 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
940: sesta Kilpinokan sillan rakentamiseen sesta Satakunnan Syöpäyhdistys ry:lle
941: Vammalassa.............................. 400 syöpäpotilaiden kotipalvelutoiminnan jär-
942: jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414
943: 386 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta
944: Rauman meriväylän syventämiseksi....... 401 399 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
945: sesta Eteläpäänlahden vesialueen kunnos-
946: 387 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta tushankkeen toteuttamista varten Siikai-
947: ajoharjoitteluradan rakentamiseen Porin sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415
948: Hangassuolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402
949: 400 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
950: 388 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- sesta Vanha Rauma -säätiölle Vanhan
951: Rauman kulttuurihistoriallisesti arvok-
952: sesta Porin-Kankaanpään-Parkanon
953: rautatien kunnossapidon tehostamiseen . . . 403 kaan miljöön säilyttämiseen ja entistämi-
954: seen....................................... 416
955: 389 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
956: 401 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami-
957: sesta Jäminharjun lentokentän kiitorato-
958: sesta Pelson keskusvankilan toimistora-
959: jen peruskorjaukseen Jämijärvellä . . . . . . . . 404
960: kennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 417
961: 390 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami-
962: 402 Kokko ym.: Määrärahan osoittami-
963: sesta lisähenkilöstön palkkaamiseen soti- sesta Ilmatieteen laitoksen Kaakkois-Suo-
964: lasvammalain mukaisten hakemusten kä-
965: men toimipisteen perustamiseen Lappeen-
966: sittelyä varten tapaturmavirastossa. . . . . . . . 405
967: rantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418
968:
969: 391 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 403 Kokko ym.: Määrärahan osoittami-
970: sesta Vapaussoturien Huoltosäätiölle va- sesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin pe-
971: paussoturien kuntoutustoimintaan . . . . . . . . 406 rustamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin 420
972:
973: 392 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 404 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
974: sesta Siikaisten vesistöjärjestelysuunnitel- misesta Lohtajan kunnalle korvauksena
975: man toteuttamista varten Siikaisissa . . . . . . 407 Vattajanniemen käytöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . 421
976:
977: 393 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 405 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
978: sesta rintamaveteraanien hammashuollon sesta asevarikko 7:n kehittämiseen Ähtä-
979: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408 rissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422
980:
981: 394 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 406 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
982: sesta sodan aikana rasittavissa tehtävissä sesta monipaikkaisen ajoneuvon ostoon
983: toimineiden kotirintaman naisten kuntout- myönnettävään tukeen suurperheisille..... 423
984: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409
985: 407 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
986: 395 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- misesta Keski-Pohjanmaan täydennyskou-
987: sesta sotaleskien kuntoutukseen........... 411 lutusyksikön valtiollistamiseen . . . . . . . . . . . . 424
988: Sisällysluettelo 19
989:
990: Sivu Sivu
991: 408 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 421 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
992: misesta Kannuksen keskustan ala-asteen sesta Lappajärven Musiikkiyhdistys ry:IIe
993: rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 425 musiikki- ja koulutustoimintaan . . . . . . . . . . 438
994:
995: 409 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 422 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
996: misesta Ullavan yläasteen rakentamiseen . . 426 sesta Lohtajan Kirkkomusiikkipäivilie . . . . 439
997:
998: 410 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 423 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
999: misesta Lohtajan kunnankirjaston raken- misesta Toholammin Harmonikkaviikko
1000: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 ry:n toiminnan tukemiseen................ 440
1001:
1002: 411 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 424 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1003: misesta Kaustisen evankelisen kansanopis- misesta Suomen Kansansoitinmuseon yllä-
1004: ton peruskorjauslainojen hoitokustannuk- pitämisen pysyvään valtionapuun . . . . . . . . . 441
1005: sia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
1006: 425 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1007: 412 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta Perhonjokilaakson musiikkikou-
1008: misesta Keski-Pohjanmaan kansanopiston lun perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442
1009: ruokalan ja auditorion rakentamisesta
1010: johtuvien kulujen peittämiseen............ 429
1011: 426 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1012: misesta Alajärven Ankkurit ry:n toimin-
1013: 413 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443
1014: sesta Tuomarniemen metsäoppilaitoksen
1015: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430
1016: 427 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1017: sesta Vimpelin Vedon toiminnan turvaa-
1018: 414 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- miseksi ja katetun katsomon rakentami-
1019: misesta Kaustisen hevostalousoppilaitok-
1020: seen....................................... 444
1021: sen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431
1022: 428 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1023: 415 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1024: misesta Jukola 91 :n järjestäjille liikenne-
1025: sesta Keski-Pohjanmaan emäntäkoulun
1026: ja viestiyhteyksien rakentamiseen . . . . . . . . . 445
1027: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432
1028:
1029: 416 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 429 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1030: misesta Pohjanmaan Yrittäjäopiston toi- misesta Pulkkisen nuorisoseura ry:lle ta-
1031: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 433 lon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 446
1032:
1033:
1034: 417 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 430 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1035: sesta pk-yritysten ja maatilayritysten hen- misesta Alajärven Nuorisoseuran talon va-
1036: kilöstön liikkeenjohtokoulutukseen . . . . . . . 434 rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447
1037:
1038: 418 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 431 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1039: misesta kulttuurisihteerin viran perustami- sesta Evijärven Nuorisoseuran toimitalon
1040: seksi Kälviälle.................... . . . . . . . . . 435 laajennukseen............................. 448
1041:
1042: 419 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 432 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1043: sesta Kaustisen kansantaiteen keskuksen misesta Chydenius-instituutin toiminnan
1044: jatkosuunnitteluun ja käynnistämiseen.... 436 kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449
1045:
1046: 420 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 433 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1047: sesta Kaustisen kansanmusiikkijuhlien tu- misesta maaseudun pienimuotoisen elin-
1048: kemiseen..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 437 keinotoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 450
1049: 20 Sisällysluettelo
1050:
1051: Sivu Sivu
1052: 434 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 447 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1053: sesta turkistarhaajien taloudellisen aseman sesta Salamajärven tien kunnostamiseen
1054: parantamiseksi ja elinkeinotoiminnan tur- Perhossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464
1055: vaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 451
1056: 448 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1057: 435 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta Särkikylän-Småböndersin tien
1058: misesta Luodon-Öjanjärven kalateiden ra- rakentamiseen ja perusparantamiseen..... 465
1059: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
1060: 449 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1061: 436 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- misesta kevyen liikenteen väylien rakenta-
1062: sesta Kirsinpäkin perkaamiseen Evijärvel- miseen Kannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466
1063: lä. .. . . . . . . ... . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . ... . . 453
1064: 450 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1065: 437 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- sesta valtionapuna keskuskalasatamien ra-
1066: sesta Evijärven Kniivilänlahden kunnosta- kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467
1067: miseen.................................... 454
1068: 451 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1069: 438 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- misesta Tankkarin suojasataman rakenta-
1070: misesta Savonjoen perkaustöihin . . . . . . . . . 455 miseen.................................... 468
1071:
1072: 439 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 452 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1073: misesta Ullavanjoen alaosan järjestelyihin 456 misesta Kruunupyyn lentokentän kiitora-
1074: dan jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
1075: 440 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1076: misesta tutkijan viran perustamiseksi 453 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1077: Maatalouden tutkimuskeskuksen Keski- misesta VOR-majakkahankkeeseen Kruu-
1078: Pohjanmaan asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457 nupyyn lentokentälle.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470
1079:
1080: 441 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 454 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1081: misesta eläinlääkärin viran perustamiseen misesta TEKESin konsultointiyksikön pe-
1082: Valtion eläinlääketieteelliseen laitokseen . . 458 rustamiseksi Kokkolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471
1083:
1084: 442 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 455 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1085: misesta tiestön rakentamiseen TVL:n sesta Teknologian kehittämiskeskuksen
1086: Keski-Pohjanmaan piirin alueelle . . . . . . . . . 459 (TEKES) alaisen yksikön perustamiseksi
1087: Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan........... 472
1088: 443 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1089: sesta maantien n:o 737 (Vimpeli-Söder- 456 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1090: vik) sekä maantien n:o 750 (Södervik- misesta Vaasan läänin elinkeinojen kehit-
1091: Tunkkari) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . 460 tämisprojektin toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . 473
1092:
1093: 444 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 457 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1094: sesta maantien n:o 740 (Evijärvi-Kortes- misesta Kehitysaluerahaston yritystutkijan
1095: järvi) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461 sijoittamiseksi Kokkolaan................. 474
1096:
1097: 445 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 458 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1098: sesta Räyringin - Kalliojärven paikallis- sesta Lakeaharjun lomakylän kehittämi-
1099: tien n:o 18067 perusparantamiseen........ 462 seen....................................... 475
1100:
1101: 446 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- 459 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta-
1102: misesta Märsylän-Raution maantien pe- misesta Himangan maretaarion rakenta-
1103: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463 miseen.................................... 476
1104: Sisällysluettelo 21
1105:
1106: Sivu Sivu
1107: 460 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 474 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta-
1108: sesta koronaari by pass -ostopalveluleik- misesta eräiden teiden parantamiseen
1109: kauksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477 Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 491
1110:
1111: 461 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 475 Laaksonen ym.: Määrärahan osoitta-
1112: sesta Alajärven kunnostamiseen . . . . . . . . . . 478 misesta Selkämeren nippuhinausväylän
1113: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492
1114: 462 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1115: sesta Halsuanjärven kunnostamiseen...... 479 476 Laaksonen ym.: Määrärahan osoitta-
1116: misesta maakaasujohdon jatkamiseen Sa-
1117: 463 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- takuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 493
1118: sesta Koiraspotin järven kunnostamiseen
1119: Alajärvellä................................ 480 477 Laaksonen ym.: Määrärahan osoitta-
1120: misesta Satakunnan työsuojelupiirin pe-
1121: 464 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoitta- rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494
1122: misesta Kortesjärven kunnostukseen . . . . . . 481
1123: 478 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1124: 465 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Oriveden asevarikon uudis-
1125: sesta Kortesjärven järjestely- ja saneeraus- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
1126: hankkeen rahoittamiseen Kortesjärvellä... 482
1127: 479 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1128: osoittamisesta Tampereen yliopiston Vir-
1129: 466 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1130: tain tutkimusaseman rakentamiseen . . . . . . 496
1131: sesta Paalijärven kunnostamiseen Alajär-
1132: vellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
1133: 480 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1134: osoittamisesta Suomen Työväen Musiikki-
1135: 467 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami-
1136: liiton puhallinorkesteritoimintaan. . . . . . . . . 497
1137: sesta vesistöjen kunnostamiseen Ähtärissä 484
1138: 481 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1139: 468 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamises-
1140: osoittamisesta Virtain nuorisomatkailu-
1141: ta nuorten sosiaalista hyvinvointia tuke- keskuksen rakennusinvestointien aloitta-
1142: van video-ohjelman tuottamiseksi. . . . . . . . . 485 miseen.................................... 498
1143: 469 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamises- 482 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1144: ta radan alikulkutunneleiden rakentami- osoittamisesta syöttövesijohdon rakenta-
1145: seen Keravalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486 miseen Oriveden kaupungissa . . . . . . . . . . . . . 499
1146:
1147: 470 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamises- 483 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1148: ta kehitys- ja aistivammaisille tarkoitetun osoittamisesta Hallin - Mäntän maantien
1149: tupakkaa koskevan terveyskasvatusaineis- n:o 343 perusparantamiseen 500
1150: ton tuottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487
1151: 484 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1152: 471 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta ei-kaupallisten paikallisra-
1153: ta Uudenmaan läänin terveyskeskusten ra- dioiden tekijänoikeus- ja laitekustannuk-
1154: kennushankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488 snn 501
1155:
1156: 472 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamises- 485 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan
1157: ta Nurmijärven pääterveysaseman laajen- osoittamisesta Iharin venereitin kunnosta-
1158: nukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 489 miseen.................................... 502
1159:
1160: 473 Kääriäinen ym.: Määrärahan osoitta- 486 Laine ym.: Määrärahan osoittamises-
1161: misesta Ylä-Savon instituutin toiminnan ta Turun yliopiston liikuntatilojen raken-
1162: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 490 tamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503
1163: 22 Sisällysluettelo
1164:
1165: Sivu Sivu
1166: 487 Laine ym.: Määrärahan osoittamises- 499 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1167: ta läänien nuorisolautakunnille kokeilutoi- misesta sotilassoittokuntien toiminnan te-
1168: minnan ja kansainvälisten yhteistyökoh- hostamiseen .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 516
1169: teiden tukemiseen . . . .. .. . . . . . . . .. . .. . . . . . . 504
1170: 500 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1171: 488 Laine ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Rovajärven tykistöleirin esikunta-
1172: ta maakaasuputken rakentamiseksi välille rakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 517
1173: Riihimäki-Uusikaupunki . . . . . . . . . . . . . . . . 505
1174: 501 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1175: 489 Laine ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Rovajärven tykistöleirin ruokalan
1176: ta taloudellista yhteistyötä Neuvostoliiton rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 518
1177: kanssa edistävän rahoitus- ja neuvontapal-
1178: velukeskuksen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . 506 502 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1179: misesta Rovajärven tykistöleirin Heinun
1180: 490 Laine ym.: Määrärahan osoittamises- sotilaskodin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 519
1181: ta Euroopan taloudellisen yhdentymisen
1182: aiheuttamien alkoholi- ja terveyspoliittis- 503 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1183: ten ongelmien selvitystyöhön. . . . . . . . . . . . . . 507 misesta kauppatieteen kandidaatin koulu-
1184: tuksen aloittamiseksi Porin koulutus- ja
1185: 491 Laine ym.: Määrärahan osoittamises- tutkimuskeskuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 520
1186: ta Saaristomeren alueen ja Lounais-Suo-
1187: men saariston öljyntorjunnan kehittämi- 504 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1188: seen....................................... 508 misesta korkeakoulutasoisen isännöitsijä-
1189: koulutuksen aloittamiseksi Porin koulu-
1190: tus- ja tutkimuskeskuksessa............... 521
1191: 492 Laine ym.: Määrärahan osoittamises-
1192: ta Turun ja Porin läänin kunnille vuokra-
1193: 505 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1194: asuntojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
1195: misesta kansainvälisen Sata-Häme Soi
1196: -harmonikkatapahtuman tukemiseen . . . . . 522
1197: 493 Laitinen ym.: Määrärahan osoittami-
1198: sesta Kuopion yliopiston eläinlääketieteen
1199: 506 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1200: koetilan suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510
1201: misesta Satakunnan Nuorisoseurojen Liit-
1202: to ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 523
1203: 494 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta
1204: Suomen Lohenkasvattajain Liitolle eläin- 507 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1205: lääkärin palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 511 misesta emokalalaitoksen perustamiseen
1206: Merikarvialle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 524
1207: 495 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta
1208: Luostarien tien perusparantamiseen välillä 508 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1209: Mikkelin piirin raja- Pajumäki . . . . . . . . . 512 misesta Pohjajoen kalataloudellisen kun-
1210: nostussuunnitelman toteuttamiseen . . . . . . . 525
1211: 496 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta
1212: laiva- ja veneilyliikenteen laiturin rakenta- 509 Lamminen ym. :·Määrärahan osoitta-
1213: miseen Tervon Äyskoskelle . . . . . . . . . . . . . . . 513 misesta Kodesjoen perkaukseen Honkajo-
1214: ella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526
1215: 497 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta
1216: Kuopion yliopiston yhteyteen perustetta- 510 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1217: van VTT:n laboratoriojaoksen suunnitte- misesta kantatien n:o 41 risteyksen raken-
1218: lun käynnistämiseen . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. 514 tamiseen Varopulassa . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 527
1219:
1220: 498 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta 511 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1221: Leppävirran - Varkauden yhteiskaato- misesta Suomen CP-liiton vaikeavammais-
1222: paikkahankkeen rahoittamiseen. . . . . . . . . . . 515 palveluiden kehittämiseen................. 528
1223: Sisällysluettelo 23
1224:
1225: Sivu Sivu
1226: 512 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 522 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta
1227: misesta Euran kunnan asuntotuotantoon 529 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
1228: Sipoon Kalkkirannantielle . . . . . . . . . . . . . . . . 543
1229: 513 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta-
1230: misesta Köyliön kunnan asuntotuotantoon 530 523 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag
1231: för en utredning av att Statsjärnvägarnas
1232: 514 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- utbildningscentral förläggs tili Karis . . . . . . 544
1233: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta-
1234: miseksi välille Lopen kirkonkylä - Oitti.. 531 523 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta
1235: Valtionrautateiden koulutuskeskuksen si-
1236: 515 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- joittamista Karjaalle koskevaan selvityk-
1237: misesta Valtionrautateiden säiliövaunujen seen....................................... 545
1238: pesulaitoksen rakentamiseen Riihimäelle . . 532
1239: 524 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag
1240: 516 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- för upprustning av en familjedaghemslo-
1241: misesta Pernunnummen - Keritynjärven kal i Pellinge . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546
1242: suojelualueen toteuttamiseen.............. 533
1243: 524 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta
1244: 517 Laurila ym.: Määrärahan osoittami- perhepäiväkodin varustamiseen Pellingissä 547
1245: sesta vientiasiamiestoiminnan laajentami-
1246: seen Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534 525 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag
1247: för en utredning av behovet av service på
1248: 518 Laurila ym.: Määrärahan osoittami-
1249: svenska vid olycksfallsverket........ . . . . . . 548
1250: sesta Epilepsiasäätiön päiväkeskustoimin-
1251: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535 525 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta
1252: tapaturmaviraston ruotsinkielisen palvelu-
1253: 519 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag tili
1254: tarpeen selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
1255: Västra Nylands regionplaneförbund för
1256: att bistå medlemskommunerna med strate-
1257: 526 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag
1258: gisk konsultation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536
1259: för bekämpning av drogmissbruk tili Fin-
1260: 519 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta lands Föräldraförening mot Narkotika rf. 550
1261: Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitolle jä-
1262: 526 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta
1263: senkuntien strategista konsultointia varten 537
1264: Suomen Vanhempain Yhdistys Irti Huu-
1265: 520 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag meista ry. -nimiselle yhdistykselle huumei-
1266: för en attityduppföljningsundersökning den käytön vastustamistyöhön . . . . . . . . . . . . 551
1267: vid Nylands Brigad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538
1268: 527 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta
1269: 520 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampellan Tampereen kantatehdasalueen
1270: asenneseurantaa koskevaan tutkimukseen historian taltiointiin.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552
1271: Uudenmaan Prikaatissa................... 539
1272: 528 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta
1273: 521 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag Hankoon sijoitettavan Itämeri-keskuksen
1274: för en studie rörande grundande av ett suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553
1275: framtidsforskningscentrum i Karis stad . . . 540
1276: 529 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit-
1277: 521 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta rakennusavustuksena Sirola-
1278: Karjaalle suunniteltavan tulevaisuudentut- opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555
1279: kimuskeskuksen perustamisselvitystyöhön 541
1280: 530 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit-
1281: 522 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag tamisesta kevyen liikenteen väylän raken-
1282: för en gång- och cykelled invid Kalk- tamiseksi Kinnulan rakennuskaava-alueel-
1283: strandsvägen i Sibbo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556
1284: 24 Sisällysluettelo
1285:
1286: Sivu Sivu
1287: 531 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 544 Linnainmaa: Määrärahan osoittami-
1288: tamisesta Kuiville Pyrkivien Tuki ry:n toi- sesta korvausten maksamiseen pienyrit-
1289: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 557 täjille toimeksiantajan konkurssitapauk-
1290: sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 570
1291: 532 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami-
1292: sesta Oriveden asevarikon toimitilojen ra- 545 Louvo: Määrärahan osoittamisesta
1293: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558 eräiden esikuntien sijoittamiseen Kouvo-
1294: laan....................................... 571
1295: 533 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami-
1296: sesta Hallin varuskunnan autotallin raken- 546 Louvo: Määrärahan osoittamisesta
1297: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559 Jamilahden kristillisen kansanopiston pää-
1298: rakennuksen kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . 572
1299: 534 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami-
1300: sesta Suomen Siirtolapuutarhaliiton toi- 547 Louvo: Määrärahan osoittamisesta
1301: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560 Valkealan kristillisen kansanopiston ra-
1302: kennusavustukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 573
1303: 535 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami-
1304: sesta Mäntän kaupungin ja Vilppulan 548 Louvo: Määrärahan osoittamisesta
1305: kunnan pohjavedenhankintasuunnitelman Anjalan koulutilan henkilökunnan asuin-
1306: toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561 rakennuksen rakentamiseen............... 574
1307:
1308: 536 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 549 Louvo: Määrärahan osoittamisesta
1309: sesta maantien n:o 343 Mänttä-Kuoreve- Kuusankosken terveydenhuolto-oppilai-
1310: si (Halli) parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562 toksen kehittämiseen...................... 575
1311:
1312: 537 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 550 Louvo: Määrärahan osoittamisesta
1313: sesta maantien n:o 348 parantamiseen Haminan satamaan johtavan syväväylän
1314: Vilppulan Kolhossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
1315:
1316: 538 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 551 Louvo: Määrärahan osoittamisesta
1317: sesta Virtain Äijännevan paikallistien pa- Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piiri
1318: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564 ry:lle sotainvalidien ja heidän puolisoiden-
1319: sa kuntoutus- ja virkistystoiminnan järjes-
1320: 539 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
1321: sesta katsastusaseman rakentamisen aloit-
1322: tamiseksi Orivedelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 552 Louvo: Määrärahan osoittamisesta
1323: Kymen vesi- ja ympäristöpiirin laborato-
1324: 540 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- rion laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
1325: sesta Mäntän katsastusaseman lunastami-
1326: seksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566 553 Luttinen ym.: Määrärahan osoittami-
1327: sesta valtatien n:o 5 suunnitteluun ja ra-
1328: 541 Linnainmaa: Määrärahan osoittami- kentamiseen välillä Järvenpää-Lahti-
1329: sesta tietokirjallisuuden apurahoihin . . . . . . 567 Heinola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 579
1330:
1331: 542 Linnainmaa ym.: Määrärahan osoitta- 554 Luttinen ym.: Määrärahan osoittami-
1332: misesta Hyvinkään-Hangon radan kor- sesta Käkisalmen uuden sillan rakentami-
1333: jaukseen ja sähköistykseen................ 568 seen maantielle n:o 314 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 580
1334:
1335: 543 Linnainmaa: Määrärahan osoittami- 555 Luttinen ym.: Määrärahan osoittami-
1336: sesta pienyrittäjien vuosiloman pidentämi- sesta sisävesien kanavoinnin kannatta-
1337: seen....................................... 569 vuusselvitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581
1338: Sisällysluettelo 25
1339:
1340: Sivu Sivu
1341: 556 Luttinen ym.: Määrärahan osoittami- 563 Malm ym.: Määrärahan osoittamises-
1342: sesta Teknologian kehittämiskeskuksen ta Österhankmon ja Västerhankmon tei-
1343: Lahden konsultointiyksikön perustami- den perusparantamiseen Mustasaaressa . . . 595
1344: seen....................................... 582
1345: 564 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
1346: 557 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoitta- för upprustning av Långskärs centralfiske-
1347: misesta Uudenmaan virkistysalueyhdistyk- hamn i Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596
1348: sen toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
1349: 564 Malm ym.: Määrärahan osoittamises-
1350: 558 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag ta Långskärin keskuskalasataman varusta-
1351: tili stöd för Åbo Svenska Musikskola . . . . . 584 miseen Vaasassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
1352:
1353: 558 Malm ym: Määrärahan osoittamisesta 565 Mattila: Määrärahan osoittamisesta
1354: Åbo Svenska Musikskola -nimisen musiik- Raudaskylän kristillisen opiston rakennus-
1355: kikoulun toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 585 avustukseen............................... 598
1356:
1357: 559 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 566 Mattila: Määrärahan osoittamisesta
1358: för byggande av en vattenledning tili kalastusmestarin viran perustamiseen
1359: Härkmeri och Skaftung byar i Kristine- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
1360: stad....................................... 586 Kalajoen tutkimusasemalle . . . . . . . . . . . . . . . 599
1361:
1362: 559 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- 567 Mattila: Määrärahan osoittamisesta
1363: ta vesijohdon rakentamiseksi Skaftungin Muhosjoen järjestelytöihin 600
1364: ja Härkmeren kyliin Kristiinankaupungis-
1365: sa......................................... 587 568 Melin m.fl.: Om anvisande av anslag
1366: för tryggande av polisens verksamhetsför-
1367: 560 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag utsättningar i Helsingfors . . . . . . . . . . . . . . . . . 601
1368: för upprensningsarbetena i Malax å . . . . . . . 588
1369: 568 Melin ym.: Määrärahan osoittamises-
1370: 560 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- ta poliisin toimintaedellytysten turvaami-
1371: ta Maalahdenjoen perkaustöiden aloitta- seksi Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
1372: miseen.................................... 589
1373: 569 Melin ym.: Määrärahan osoittamises-
1374: 561 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag ta vientiasiamiestoiminnan käynnistämi-
1375: för grundförbättring av Strandvägen på seen pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . 603
1376: avsnittet Molpe-Korsnäs................. 590
1377: 570 Metsämäki m.fl.: Om anvisande av
1378: 561 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- anslag för planering och byggande av
1379: ta Rantatien perusparantamiseen välillä landsarkivet för Nylands Iän i Ekenäs . . . . . 604
1380: Moikipää-Korsnäs....................... 591
1381: 570 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta-
1382: 562 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag misesta Uudenmaan maakunta-arkiston
1383: för invallningsarbeten vid Härkmerifjär- suunnitteluun ja rakentamiseen Tammi-
1384: den i Kristinestad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 592 saareen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
1385:
1386: 562 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- 571 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta-
1387: ta Kristiinankaupungissa sijaitsevan Härk- misesta lohiportaiden rakentamiseen Kar-
1388: merenlahden pengerrystöihin . . . . . . . . . . . . . 593 jaanjoen vesistöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 606
1389:
1390: 563 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 572 Metsämäki m.fl.: Om anvisande av
1391: för grundförbättring av Österhankmo- anslag för planering och byggandet av
1392: Västerhankmo vägarna i Korsholm . . . . . . . 594 Karis västra omfartsväg................ . . . 607
1393: 26 Sisällysluettelo
1394:
1395: Sivu Sivu
1396: 572 Metsämäki ymo: Määrärahan osoitta- 586 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1397: misesta Karjaan läntisen ohitustien raken- sesta yksinhuoltajien lapsille tarkoitetun
1398: tamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 608 lapsilisäjärjestelmän luomiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 622
1399:
1400: 573 Metsämäki ymo: Määrärahan osoitta- 587 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1401: misesta kantatien n:o 53 peruskorjaukseen sesta kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen
1402: välillä Skogby-Hanko 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 609 toteuttamisen aloittamiseen vuonna 1991 623
1403:
1404: 574 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- 588 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1405: sesta Kehitysyhteistyön Palvelukeskus sesta dialyysihoidon lisäämiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 625
1406: ry:lle kehitysjoukkotoiminnan tukemiseen 610
1407: 589 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1408: 575 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- sesta Mannerheimin Lastensuojeluliitolle
1409: sesta Vapautuvien Tuki ry:lle työntekijöi- päivystyshenkilökunnan palkkaamiseen 0 0 0 626
1410: den palkkaamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 611
1411: 590 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1412: 576 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- sesta Helsingfors Gästhem och Natthär-
1413: sesta poliisikokelasvirkojen perustamiseen 612 bärge rf:n (Helsingin Vieraskoti) asunto-
1414: lan rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 627
1415: 577 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1416: sesta diabetesprofessuurin perustamiseen 613 591 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1417: sesta Kovaosaisten Ystävät - De Nöd-
1418: 578 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1419: ställdas Vänner ry:n asuntolan saunatilo-
1420: sesta korkeakoulujen laitehankintoihin 614
1421: jen rakentamiseen 628
1422: 0 0 0
1423:
1424: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1425:
1426:
1427:
1428:
1429: 579 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1430: 592 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1431: sesta opintorahan asumislisän ympärivuo-
1432: sesta huumeita käyttävien nuorten hoito-
1433: tiseen maksamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 615
1434: kotien perustamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 629
1435: 580 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1436: sesta Helsingin kristillisen koulun kanna- 593 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1437: sesta naisten alkoholiklinikoiden toimin-
1438: tusyhdistyksen toiminnan tukemiseen 0 0 0 0 0 616
1439: taa varten0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 630
1440: 581 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1441: sesta keskiasteen ammatillisten oppilaitos- 594 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1442: ten liikuntatuntien tapaturmavakuutuk- sesta Naiset yhdessä irti päihteistä ry:lle
1443: seen0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 617 naisten päihdeklinikan perustamiseen 0 0 0 0 0 631
1444:
1445: 582 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- 595 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1446: sesta Kampin-Töölönlahden kulttuurira- sesta Suomen Valkonauhaliiton toiminta-
1447: kennuksiin o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 618 tilojen peruskorjaukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 632
1448:
1449: 583 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- 596 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1450: sesta pääkaupunkiseudun tiemäärärahojen sesta Pelastusarmeijan raittius- ja alkoho-
1451: lisäämiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 619 lityön tukemiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 633
1452:
1453: 584 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- 597 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami-
1454: sesta suojaverkon rakentamiseen keski- sesta alkoholismin ja huumeiden käytön
1455: kaistojen väliin Länsiväylällä oo o ooo oo 0 0 0 0 0 620 kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten 0 0 0 634
1456:
1457: 585 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- 598 Myller ymo: Määrärahan osoittamises-
1458: sesta lennonvarmistuksen puutteiden kor- ta uusien virkojen perustamiseen Värtsilän
1459: jaamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 621 Niiralan tulliasemalle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 635
1460: Sisällysluettelo 27
1461:
1462: Sivu Sivu
1463: 599 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 612 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoit-
1464: ta Värtsilän Niiralan tulliaseman ja henki- tamisesta moottoriurheilualueen rakenta-
1465: lökunnan asuntojen rakentamiseen . . . . . . . 636 miseen Jurvassa........................... 649
1466:
1467: 600 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 613 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittami-
1468: ta Pohjois-Karjalan opistolle rakennuslai- sesta golfkeskuksen rakentamiseen Nur-
1469: nojen hoitoon.......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 637 moon...... ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 650
1470:
1471: 601 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- 614 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoit-
1472: ta täydennyskoulutuslaitoksen perustami- tamisesta seurantalomuseon perustami-
1473: seen Outokummun ammatilliseen oppilai- seen Laihialie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651
1474: tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638
1475: 615 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoit-
1476: 602 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta Seinäjoen vedenottamon raken-
1477: ta Outokummun kaivosmuseon toiminnan tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652
1478: tukemiseen..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639
1479: 616 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoit-
1480: 603 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta vesihuoltotöihin Nurmossa . . . . . 653
1481: ta Joensuun Laulujuhlien toimintaan . . . . . 640
1482: 617 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoit-
1483: 604 Myller ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta Vesihuoltoliiton toiminnan
1484: ta Patvinsuon biosfäärialueen perustami- avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 654
1485: seen....................................... 641
1486: 618 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoit-
1487: - 605 Myller ym.: Määrärahan osoittamises-
1488: tamisesta Paavolan - Vasunmäen -
1489: ta Outokummun kaivosmiljöön säilyttä-
1490: Mikkilän maantien kunnostamiseen . . . . . . . 655
1491: miseen.................................... 642
1492: 619 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1493: 606 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami-
1494: sesta Karvianjoen vesistön vesistöjärjeste-
1495: sesta peruskoulun elämisentaidon opetus-
1496: lyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656
1497: ohjelman tuottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 643
1498:
1499: 607 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 620 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1500: sesta tietokoneavusteisen tapakasvatusoh- sesta maantien n:o 270 parantamiseen vä-
1501: jelman tuottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 lillä Siikainen - Pyntäinen - Honkajoki 657
1502:
1503: 608 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 621 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1504: sesta liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja sesta maantien n:o 660 perusparantami-
1505: tutkimustyöhön sekä toimintaan . . . . . . . . . . 645 seen välillä Träskvik - Merikarvia . . . . . . . 658
1506:
1507: 609 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 622 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1508: sesta Pahkalan risteyksen rakentamiseen sesta maantien n:o 2594 perusparantami-
1509: Leivonmäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646 seen välillä Suodenniemi - Kilvakkala . . . 659
1510:
1511: 610 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 623 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1512: sesta kevyen liikenteen väylien rakentami- sesta ohituskaistan rakentamiseen Porin
1513: seen ja paikallistien kunnostamiseen Lei- - Jyväskylän ja Kihniön - Isoniemen
1514: vonmäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647 teiden risteykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660
1515:
1516: 611 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoit- 624 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami-
1517: tamisesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun sesta PoroJan paikallistien kunnostami-
1518: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648 seen Kokemäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
1519: 28 Sisällysluettelo
1520:
1521: Sivu Sivu
1522: 625 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- 639 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta
1523: sesta valtatien n:o 23 ja nso vanhan Vaa- Turun yliopiston liikuntatilojen rakenta-
1524: santien eritasoliittymän suunnitteluun miseen 0 ooo
1525: 0 0 0 ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 676
1526: Noormarkussa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 662
1527: 640 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta
1528: 626 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- Salon itäisen ohikulkutien rakentamiseen 677
1529: sesta kuntien ympäristönsuojelutyön te-
1530: hostamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 663 641 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta
1531: valtatien n:o 1 alikulkuteiden rakentami-
1532: 627 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- seen Salossa o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 678
1533: sesta järvien kunnostustöihin Kihniössä 0 0 0 664
1534: 642 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta
1535: Kuusjoen ja Halikon kuntakeskusten väli-
1536: 628 Männistö ymo: Määrärahan osoittami-
1537: sen paikallistien peruskorjaamiseen 0 0 0 0 0 0 0 679
1538: sesta läänien kehittämisrahan korottami-
1539: seen0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 665 643 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta
1540: kevyen liikenteen väylien rakentamiseen
1541: 629 Männistö ymo: Määrärahan osoittami- Halikossa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 680
1542: sesta Keyrityn yksityistien kunnostamiseen 666
1543: 644 Niinistö ymo: Määrärahan osoittami-
1544: 630 Männistö ymo: Määrärahan osoittami- sesta eritasoristeysten rakentamiseen ran-
1545: sesta erillisiin pienehköihin liikenneturval- taradalle Salon kaupungin alueella 0 0 0 0 0 0 0 0 681
1546: lisuutta parantaviin töihin o o oo oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 667
1547: 645 Nordman mo flo: Om anvisande av
1548: 631 Männistö ymo: Määrärahan osoittami- anslag för planering, renovering och till-
1549: sesta paikallisteiden parantamiseen välillä byggnad av Vasa övningsskolas gymna-
1550: Riovaara-Nurmeslahti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 668 sium 0 0oo 0 0 oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 682
1551:
1552: 632 Mönkäre ymo: Määrärahan osoittami- 645 Nordman ymo: Määrärahan osoitta-
1553: sesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin lu- misesta Vasa övningsskola -nimisen kou-
1554: nastuskorvauksiin o oo ooooooo oo ooooooo 0 0 0 0 0 669 lun lukion peruskorjauksen ja laajennuk-
1555: sen suunnitteluun oooooooooo o o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 683
1556: 633 Mönkäre ymo: Määrärahan osoittami-
1557: sesta Etelä-Karjalan allergia- ja ympäris- 646 Nordman mofl.: Om anvisande av
1558: töinstituutin toiminnan tukemiseen oo oo 0 0 0 670 anslag för planering av Vasa svenska häl-
1559: sovårdsläroanstalts tillbyggnad 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 684
1560: 634 Nieminen ymo: Määrärahan osoitta-
1561: 646 Nordman ymo: Määrärahan osoitta-
1562: misesta KuUaan metsä- ja puuteollisuus-
1563: misesta Vasa svenska hälsovårdsläroan-
1564: oppilaitoksen kalustohankintoihin 0 0 0 0 0 0 0 0 671
1565: stalt -nimisen terveydenhuolto-oppilaitok-
1566: sen lisärakennuksen suunnitteluun 0 0 0 0 0 0 0 0 685
1567: 635 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
1568: teiden tekemiseen Turun tie- ja vesiraken- 647 Nordman moflo: Om anvisande av
1569: nuspiirissä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 672 anslag för Malax hantverkarcentral och
1570: konserveringscentrum 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 686
1571: 636 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
1572: tienrakennustöihin Huittisissa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 673 647 Nordman ymo: Määrärahan osoitta-
1573: misesta Maalahden käsityö- ja konser-
1574: 637 Nieminen: Määrärahan osoittamisesta vointikeskukselle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 687
1575: paikallistien n:o 12713 perusparantami-
1576: seen ja Rutavan sillan leventämiseen 0 0 0 0 0 0 674 648 Nordman moflo: Om anvisande av
1577: anslag för anläggningskostnader för riks-
1578: 638 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta omfattande Jäger- och kurscentra för ung-
1579: valtion virastotalon rakentamiseksi Saloon 675 dom oo
1580: 0 0 oo oo
1581: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 000 0 0 0 0 0 688
1582: Sisällysluettelo 29
1583:
1584: Sivu Sivu
1585: 648 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 655 Nyby: Om anvisande av anslag för
1586: misesta valtakunnallisten nuorison leiri- ja planering av en tvåspråkig högskola i
1587: kurssikeskusten perustamiskustannuksiin 689 Vasa...................................... 702
1588:
1589: 649 Nordman m.fl.: Om anvisande av 655 Nyby: Määrärahan osoittamisesta
1590: anslag för utbyggnad av Kilens Jäger- och kaksikielisen korkeakoulun suunnittelemi-
1591: kurscentrum för ungdom . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 seen Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703
1592:
1593: 649 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 656 Nyby: Om anvisande av anslag för
1594: misesta nuorison leiri- ja kurssikeskuksen muddringsarbeten vid inloppet tili Svart-
1595: laajentamiseen Kiilissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 691 grundsfjärden i Jakobstad . . . . . . . . . . . . . . . . 704
1596:
1597: 656 Nyby: Määrärahan osoittamisesta
1598: 650 Nordman m.fl.: Om anvisande av
1599: Svartgrundsfjärdenin tuloväylän ruop-
1600: anslag för Malax kommuns pälsdjurskris-
1601: paustöihin Pietarsaaressa . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
1602: bekämpningsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692
1603: 657 Nyby: Om anvisande av anslag för
1604: 650 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- grundförbättring av Iandsväg nr 7263 på
1605: misesta Maalahden turkistarhauskriisin sträckan Särkimo-Österö . . . . . . . . . . . . . . . . 706
1606: torjuntahankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693
1607: 657 Nyby: Määrärahan osoittamisesta
1608: 651 Nordman m.fl.: Om anvisande av maantien n:o 7263 peruskorjaukseen välil-
1609: anslag för byggande av Björköby fiske- lä Särkimo-Österö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707
1610: hamn i Korsholm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694
1611: 658 Nyby: Om anvisande av anslag för
1612: 651 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- byggande av en vägtunnel för den Iätta
1613: misesta Björköbyn kalasataman rakenta- trafiken i Pörtom i Närpes . . . . . . . . . . . . . . . . 708
1614: miseksi Mustasaareen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695
1615: 658 Nyby: Määrärahan osoittamisesta ke-
1616: 652 Nordman m.fl.: Om anvisande av vyen liikenteen alikulkutunnelin rakenta-
1617: anslag för byggande av en servicebyggnad miseen Närpiön Pirttikylässä.............. 709
1618: i Storkors centralfiskehamn i Korsnäs..... 696
1619: 659 Nyby: Om anvisande av anslag för
1620: 652 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- grundförbättring av järnvägen på sträckan
1621: misesta Storkorsin keskuskalasataman Seinäjoki-Kaskö......................... 710
1622: huoltorakennuksen rakentamiseksi Kors-
1623: näsiin..................................... 697 659 Nyby: Määrärahan osoittamisesta
1624: rautatien perusparantamiseen välillä Sei-
1625: näjoki-Kaskinen......................... 711
1626: 653 Nordman m.fl.: Om anvisande av
1627: anslag för elektrifiering av bansträckan
1628: 660 Nyby: Om anvisande av anslag för
1629: Seinäjoki- Vasa......................... 698
1630: renovering av Nicklinska huset i Jakob-
1631: stad....................................... 712
1632: 653 Nordman ym.: Määrärahan osoitta-
1633: misesta Seinäjoen-Vaasan rataosuuden 660 Nyby: Määrärahan osoittamisesta
1634: sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699 Nicklinin talon kunnostamiseen Pietarsaa-
1635: ressa...................................... 713
1636: 654 Nordman m.fl.: Om anvisande av
1637: anslag för a11skaffning av mark för na- 661 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1638: turskyddsändamål . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 för högskoleundervisning i västra Nyland 714
1639:
1640: 654 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 661 Nyman ym.: Määrärahan osoittami-
1641: misesta maanhankintaan luonnonsuojelu- sesta läntisellä Uudellamaalla annettavaan
1642: tarkoituksiin.............................. 701 korkeakouluopetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715
1643: 30 Sisällysluettelo
1644:
1645: Sivu Sivu
1646: 662 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 669 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1647: sesta Porvooseen sijoitettavan teknillisen för inledande av vägarrangemang i Nickby 728
1648: oppilaitoksen käyttökustannuksiin........ 716
1649: 669 Nyman ym.: Määrärahan osoittami-
1650: 663 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag sesta Nikkilän tiejärjestelyjen käynnistä-
1651: tili Östnylands allmogebåtsförening r. f. miseen.................................... 729
1652: för genomförande av kulturhistoriskt vik-
1653: tiga projekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 717 670 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1654: för byggande av Kuggsundets bro mellan
1655: 663 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- Tolkis och Emsalö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730
1656: sesta Östnylands allmogebåtsförening
1657: -nimiselle yhdistykselle kulttuurihistorialli- 670 Nyman ym.: Määrärahan osoittami-
1658: sesti tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi 718 sesta Tolkkisen ja Emäsalon välisen Kugg-
1659: sundin sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 731
1660: 664 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1661: för planering av ett naturcentrum i Borgå 719 671 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1662: för upprustning av fiskehamnar........... 732
1663: 664 Nyman ym.: Määrärahan osoittami-
1664: sesta luontokeskuksen suunnitteluun Por- 671 Nyman ym.: Määrärahan osoittami-
1665: voossa.................................... 720 sesta kalasatamien varustamiseen . . . . . . . . . 733
1666: 665 Nyman ym.: Määrärahan osoittami-
1667: 672 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1668: sesta Ruotsinpyhtään valtakunnallisen för anskaffning av en isstäv för oljebe-
1669: nuorison leiri- ja kurssikeskuksen perus-
1670: kämpning i isförhållanden . . . . . . . . . . . . . . . . 734
1671: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 721
1672: 672 Nyman ym.: Määrärahan osoittami-
1673: 666 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag
1674: sesta jääkeulan hankkimiseen jääoloissa
1675: för sanering av passagerarfartyget J. L.
1676: tapahtuvaan öljyntorjuntaan. . . . . . . . . . . . . . 735
1677: Runeberg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 722
1678:
1679: 666 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 673 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1680: sesta matkustaja-alus J. L. Runebergin misesta YK:n pakolaisten avustus- ja työ-
1681: kunnostamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 723 elimen UNRW A:n toimintaan . . . . . . . . . . . . 736
1682:
1683: 667 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 674 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1684: för planering av den s.k. Skärgårdsvägen misesta Suomen Meripelastusseuran kalus-
1685: från Tarkis i Borgå landskommun tili ton ja laitteiston uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . 737
1686: Skarpens vid Borgå omfartsväg . . . . . . . . . . . 724
1687: 675 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1688: 667 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- misesta valtion virastotalon laajennukseen
1689: sesta Porvoon maalaiskunnan Tarkkisista Järvenpäässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
1690: Skarpensiin Porvoon ohikulkutielle raken-
1691: nettavan ns. Saaristotien suunnitteluun . . . 725 676 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1692: misesta varhaisnuorisojärjestöjen pun-
1693: 668 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag työntekijöiden palkkausjärjestelyihin . . . . . 739
1694: för byggande av en anslutningsramp vid
1695: korsningen av Borgå omfartsväg och 677 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1696: Finnbyvägen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726 misesta ammattialakohtaisten rauhanjär-
1697: jestöjen toiminnan tukemiseen............ 740
1698: 668 Nyman ym.: Määrärahan osoittami-
1699: sesta liittymän rakentamiseen Porvoon 678 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1700: ohikulkutien ja Suomenkyläntien risteyk- misesta Arabikansojen Ystävyysseuran
1701: seen....................................... 727 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 741
1702: Sisällysluettelo 31
1703:
1704: Sivu Sivu
1705: 679 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 692 Pekkarinen: Määrärahan osoittami-
1706: misesta Tuusulantien rakentamiseen välil- sesta kevyen liikenteen väylien rakentami-
1707: lä Valkoisenlähteentie-Hyrylä . . . . . . . . . . . 742 seen Kinnulan kirkonkylän taajama-
1708: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755
1709: 680 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1710: misesta yhdysvesijohdon rakentamiseen 693 Pekkarinen: Määrärahan osoittami-
1711: Pohjan kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 743 sesta Kärkistensalmen sillan rakennustöi-
1712: den aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756
1713: 681 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta-
1714: misesta syöpäsairaiden kipulääkityspump- 694 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami-
1715: pujen hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744 sesta Länsi-Pohjan ammatillisen kurssi-
1716: keskuksen Pellon kurssiosaston asuntolan
1717: 682 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- laajennukseen............................. 757
1718: misesta tuberkuloosia sairastaneiden kun-
1719: 695 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami-
1720: touttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745
1721: sesta Simojoen tulvasuojeluun Simossa . . . 758
1722: 683 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 696 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami-
1723: misesta Setlementti Louhelan toiminnan sesta valtatien n:o 21 (Tornio-Kilpisjär-
1724: tukemiseen Järvenpäässä . . . . . . . . . . . . . . . . . 746 vi) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759
1725:
1726: 684 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 697 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami-
1727: misesta Keski-Uudenmaan meriviemärin sesta maantien n:o 932 perusparantami-
1728: keskuspuhdistamon rakentamiskustan- seen välillä Koivistonpää-Kantamaanpää
1729: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 747 Ylitorniolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 760
1730:
1731: 685 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 698 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami-
1732: misesta nuorille rakennettaviin vuokra- sesta Alaniemen - Koivun maantien pe-
1733: asuntoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748 rusparantamiseen välillä Lehmikumpu-
1734: Sompujärvi ja Tervola-Lehmikumpu . . . . 761
1735: 686 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1736: misesta Vaajakosken syöttövesijohdon ra- 699 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
1737: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749 Arpelan-Könölän-Liakan maantien pe-
1738: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 762
1739: 687 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1740: misesta kemikaalilaboratoriotoiminnan 700 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
1741: käynnistämiseen Jyväskylässä............. 750 Arpelan - Virkkumaan paikallistien ra-
1742: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 763
1743: 688 Pekkarinen: Määrärahan osoittami-
1744: 701 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
1745: sesta vesihuoltohankkeen toteuttamiseksi
1746: Juoksengin - Saunavaaran paikallistien
1747: Petäjäveden kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 751
1748: parantamiseen Pellossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 764
1749: 689 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 702 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami-
1750: sesta Keitelepohjan pysäkin ja Keitelepoh- sesta Ketomellan - Peltovuoman ja Pel-
1751: jan välisen tieosuuden (n:o 759) paranta- tovuoman - Nunnasen teiden rakentami-
1752: miseen.................................... 752 seen....................................... 765
1753:
1754: 690 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 703 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta
1755: sesta Rönnyn-Elämäjärven paikallistien Lautiosaaren - Elijärven maantien ra-
1756: n:o 16963 parantamiseen.................. 753 kentamiseen Keminmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . 766
1757:
1758: 691 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 704 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami-
1759: sesta Jämsän-Kaipolan kevyen liikenteen sesta Pallaksen - Raattaman maantien
1760: väylän rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 754 perusparantamiseen Kittilässä............. 767
1761: 32 Sisällysluettelo
1762:
1763: Sivu Sivu
1764: 705 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 718 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1765: sesta Rauhalan - Kutuilivan maantien misesta Satakunnan Kotiteollisuusyhdis-
1766: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 768 tyksen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781
1767:
1768: 706 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 719 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1769: sesta ns. Simojoen pohjoisrannan tien pe- misesta "Opettajankoulutusta Raumalla
1770: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 769 100 vuotta" -teoksen kirjoittamiseen..... . 782
1771:
1772: 707 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 720 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1773: Pellon Sirkkakosken ja Ylitornion Pakis- misesta kantatien n:o 42 perusparantami-
1774: j ärven välisen tien kunnostamiseen. . . . . . . . 770 sen jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 783
1775:
1776: 708 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 721 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1777: tien perusparantamiseen välillä valtatie misesta Rauma E-eritasoliittymän raken-
1778: n:o 4 - Viitakoski Keminmaalla . . . . . . . . . 771 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784
1779:
1780: 709 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 722 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1781: tien rakentamiseen Äkäsjärven itäpuolitse misesta Rauman sataman sisääntuloväylän
1782: välille Äkäsmylly - Soukka Muoniossa . . 772 syventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 785
1783:
1784: 710 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 723 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1785: sesta Kivirannan - Alavojakkalan ja Ar- misesta Kokemäen - Rauman rataosuu-
1786: pelan kevyen liikenteen väylien rakentami- den perusparannukseen ja sähköistämi-
1787: seen Torniossa............................ 773 seen....................................... 786
1788:
1789: 711 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 724 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1790: sesta Röyttän satamaan johtavan väylän misesta vammaisen lapsen vanhempien
1791: ruoppaamiseen Tornion kaupungissa . . . . . 774 vanhempainraha-ajan pidennykseen . . . . . . 78i
1792:
1793: 712 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 725 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami-
1794: sesta Ylitornion ja Övertorneån yhteisen sesta uusien poliisin virkojen perustami-
1795: lentokentän rakentamiseen................ 775 seksi Länsi-Uudenmaan nimismiespiirei-
1796: hin........................................ 788
1797: 713 Perho ym.: Määrärahan osoittamises-
1798: ta Uudenkaupungin - Forssan maantien 726 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami-
1799: rakennustöiden jatkamiseen välillä Alasta- sesta kahden erikoistilintarkastajan toi-
1800: ra - Virttaa - Yläne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 776 men perustamiseksi tutkimaan konkurs-
1801: sien laillisuutta Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . 789
1802: 714 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1803: misesta Merivartiokoulun siirtoon Rau- 727 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami-
1804: malle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 777 sesta valtion Karjaan virastotalon suunnit-
1805: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 790
1806: 715 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1807: misesta kauppaoppilaitosten opettajien 728 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami-
1808: jatkokoulutukseen ........................ · 778 sesta valtion Orimattilan virastotalon laa-
1809: jentamiseen............................... 791
1810: 716 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1811: misesta Kuurojen kansanopiston opiskeli- 729 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami-
1812: joiden opintososiaalisiin menoihin . . . . . . . . 779 sesta Työväenperinne - Arbetartradition
1813: ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan........ 792
1814: 717 Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoitta-
1815: misesta Rauman terveydenhuolto-oppilai- 730 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami-
1816: toksen toimitilojen suunnitteluun ja ra- sesta lasten ja nuorten kuvataidekoulujen
1817: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780 tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793
1818: Sisällysluettelo 33
1819:
1820: Sivu Sivu
1821: 731 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 744 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1822: sesta valtatien n:o 2 peruskorjaukseen vä- ta avustuksiin luonnonhoitotilojen perus-
1823: lillä Olkkala - Karkkila . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794 tamista ja ylläpitämistä varten . . . . . . . . . . . . 807
1824:
1825: 732 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 745 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1826: sesta maantien n:o 1701 peruskorjaukseen ta poroaidan rakentamiseen Suomussal-
1827: välillä Orimattilan keskustaajama - Kui- men etelärajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 808
1828: vanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795
1829: 746 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1830: 733 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- ta vaelluskalakantojen elvyttämiseen...... 809
1831: sesta Nikkilän tiejärjestelyihin . . . . . . . . . . . . 796
1832: 747 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1833: 734 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- ta Oulujärven kalatalouden kehittämiseen 810
1834: sesta alikulkutunnelin rakentamiseen val-
1835: tatien n:o 2 alitse Vihdin kirkonkylään.... 797 748 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1836: ta vanhojen kotieläinrotujen säilyttämi-
1837: 735 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- seen geenipankkina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811
1838: sesta HIV -epidemian ja AIDS-taudin ro-
1839: kote- ja torjuntatoimenpiteiden tutkimuk- 749 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1840: seen....................................... 798 ta luonnonvarojen kestävään käyttöön
1841: liittyviin tutkimuksiin..................... 812
1842: 736 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami-
1843: 750 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1844: sesta Kalliolan alkoholistien kuntootuskli-
1845: ta tutkimukseen vaihtoehtoisista metsän-
1846: nikan katkaisu- tai selviämisaseman ra-
1847: hoitotavoista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813
1848: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799
1849: 751 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1850: 737 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- ta luonnonmukaisen maa- ja metsätalou-
1851: sesta veneilyasiain neuvottelukunnan toi-
1852: den projektin rahoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . 814
1853: mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800
1854: 752 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1855: 738 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- ta tutkimukseen Pohjois-Suomen maakaa-
1856: sesta asumistukeen........................ 801 suverkosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815
1857: 739 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 753 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1858: ta kalabiologian professorin viran perus- ta Oulujoen Sotkakosken pohjapadon ra-
1859: tamiseksi Oulun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . 802 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 816
1860:
1861: 740 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- 754 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1862: ta korkeakoulujen valtiontyötehtäväva- ta Haukipotaan Kalimenojan suuosan
1863: roilla rahoitettujen työtehtävien vakinais- kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817
1864: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803
1865: 755 Pulliainen: Määrärahan osoittamises-
1866: 741 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- ta Kiiminkijoen vesiretkeilyreittisuunnitel-
1867: ta Luonto-Liitto ry:lle luontokerhotoimin- man toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 818
1868: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
1869: 756 Puska ym.: Määrärahan osoittamises-
1870: 742 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- ta Joensuun ortodoksisen seminaarin
1871: ta Tiedekauppa ry:lle projektityön edistä- suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . 819
1872: miseen.................................... 805
1873: 757 Puska ym.: Määrärahan osoittamises-
1874: 743 Pulliainen: Määrärahan osoittamises- ta Joensuun metsäntutkimusaseman ja
1875: ta maaseudun uudentyyppisten tuotanto- Joensuun yliopiston metsätieteellisen tie-
1876: ja asuinyhteisökokeilujen avustamiseen . . . 806 dekunnan lisärakennuksen suunnitteluun 820
1877:
1878: 3 200052Y
1879: 34 Sisällysluettelo
1880:
1881: Sivu Sivu
1882: 758 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 772 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1883: ta Neuvosto-Karjalasta tulevien opiskeli- misesta kalojen rodunjalostuslaitoksen ra-
1884: joiden kouluttamiseen erityisesti Pohjois- kentamiseksi Nilsiän Pieksänkoskelle . . . . . 835
1885: Karjalan ammatillisissa oppilaitoksissa . . . 821
1886: 773 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta
1887: 759 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- Varkauden pohjavesihankkeeseen......... 836
1888: ta Pohjois-Karjalan terveydenhuolto-oppi-
1889: laitoksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822
1890: 774 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1891: misesta Suonenjoen marjantutkimusase-
1892: 760 Puska ym.: Määrärahan osoittamises-
1893: maprojektille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837
1894: ta Joensuun tiedepuiston rakentamiseen . . 823
1895:
1896: 761 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 775 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta
1897: ta kalatalouden edistämiseen Pohjois-Kar- Pyykankaan-Koivumäen- Varpaisjär-
1898: jalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824 ven maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 838
1899:
1900: 762 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 776 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1901: ta maantien n:o 490 (Niirala - valtakun- misesta korkean teknologian alueellisen
1902: nan raja) kunnostamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 825 kehittämistoiminnan tehostamiseen . . . . . . . 839
1903: 763 Puska ym.: Määrärahan osoittamises-
1904: 777 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1905: ta maantien n:o 500 perusparantamiseen
1906: misesta sydänpiiritoiminnan kehittämiseen 840
1907: Mutalahden kylän ja Ilomantsin välillä . . . 826
1908:
1909: 764 Puska: Määrärahan osoittamisesta 778 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1910: Lylyvaaran - Hiiskosken - Huhuksen misesta Säviän - Pielaveden kirkonkylän
1911: tien peruskorjaukseen Ilomantsissa . . . . . . . 827 siirtoviemärin ja syöttövesijohdon raken-
1912: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841
1913: 765 Puska ym.: Määrärahan osoittamises-
1914: ta Romppalan - Ahvenisen - Rahkeen 779 Ranta ym.: Määrärahan osoittamises-
1915: tien peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 828 ta ammattikorkeakoulukokeilun käynnis-
1916: tämiseen Kymenlaaksossa................. 842
1917: 766 Puska ym.: Määrärahan osoittamises-
1918: ta metsätalouden ympäristövaikutusten 780 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
1919: seurantatutkimukseen eli Nurmes-tutki-
1920: saimaannorpan suojeluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 843
1921: mukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
1922:
1923: 767 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 781 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
1924: ta Patvinsuon kansallispuiston palvelujen Lauritsalan tieyhteyksien parantamiseen . . 844
1925: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830
1926: 782 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
1927: 768 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- Kutilan kanavan rakentamiseen Taipalsaa-
1928: ta vuokra-asuntolainojen korkotukeen . . . . 831 rella ..................................... . 845
1929:
1930: 769 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 783 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Si-
1931: Rautalammin kunnan paloaseman raken- molan - Lappeenrannan rataosan kun-
1932: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 832 nostamiseen 846
1933: 770 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta-
1934: misesta yritysinformaatikon palkkaami- 784 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
1935: seen Kuopion yliopiston koulutus- ja ke- Vainikkalan ratapihan laajentamiseen .... 847
1936: hittämiskeskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 833
1937: 785 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
1938: 771 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- Lappeenrannan rautatieaseman henkilölii-
1939: misesta Suonenjoen Soitto -tapahtumaan 834 kenneterminaalin suunnitteluun........... 848
1940: Sisällysluettelo 35
1941:
1942: Sivu Sivu
1943: 786 Ranta ym.: Määrärahan osoittamises- 800 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1944: ta Kaakkois-Suomessa tehtävään tutki- misesta valtatien n:o 9 parantamiseen vä-
1945: mukseen ilmansaasteiden vaikutuksesta lillä Urjala - Kylmäkoski - Viiala -
1946: metsien terveydentilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849 Lempäälä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 863
1947:
1948: 787 Ranta ym.: Määrärahan osoittamises- 801 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1949: ta virkistysalueiden valtionavustuksiin . . . . 850 misesta maanteiden n:ot 2985 ja 2983
1950: (Tottijärvi - Vesilahti -Viiala) paranta-
1951: 788 Ranta: Määrärahan osoittamisesta miseen.................................... 864
1952: virkistys- ja suojelualueiden hankintaan
1953: Suur-Saimaalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851 802 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1954: misesta Toijalan kevyen liikenteen väylien
1955: 789 Ranta: Määrärahan osoittamisesta rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865
1956: vanhustentalon rakentamiseen Lappeen-
1957: rantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 852
1958: 803 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1959: misesta Viialan ja Toijalan välisen kevyen
1960: 790 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1961: liikenteen väylän rakentamiseen maantiel-
1962: misesta Päivöiän kansanopiston rakennus-
1963: lä n:o 303 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 866
1964: avustukseen............... . . . . . . . . . . . . . . . . 853
1965:
1966: 791 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 804 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1967: misesta Valkeakosken kaupunginteatterin misesta palvelutalon rakentamiseen Val-
1968: tilojen saneeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 854 keakoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 867
1969:
1970: 792 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 805 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1971: misesta Työväen Musiikkitapahtuman misesta Etelä-Hämeen lomakodin kanna-
1972: avustamiseen Valkeakoskella . . . . . . . . . . . . . 855 tusyhdistykselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 868
1973:
1974: 793 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 806 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1975: misesta Suomen Keskusshakkiliiton toi- misesta haja-asutusalueiden osoitejärjes-
1976: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 856 telmän kustannuksiin Etelä-Pirkanmaalla 869
1977:
1978: 794 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 807 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1979: misesta Työväen Shakkiliiton toiminnan misesta jätteenkäsittelyprojektiin (ns. Wa-
1980: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 857 bio-projekti) Etelä-Pirkanmaalla.......... 870
1981:
1982: 795 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 808 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1983: misesta Valkeakosken jäähallin rakenta- misesta vuokra-asuntotuotantoon Viialas-
1984: miseen.................................... 858 sa......................................... 871
1985: 796 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1986: 809 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta
1987: misesta Valkeakosken moottoriurheilujär-
1988: Mikkelin läänissä toimivien reserviläisjär-
1989: jestöille moottoriratojen rakentamiseen . . . 859
1990: jestöjen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 872
1991: 797 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta-
1992: misesta Valkeakosken nuorisotilan raken- 810 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta
1993: tamisavustukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 860 Jyväskylän yliopiston liikuntafilosofian
1994: yliassistentin peruspalkkaisen viran perus-
1995: 798 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 873
1996: misesta Valkeakosken työväentalon kor-
1997: jausavustukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861 811 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta
1998: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen
1999: 799 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- tiedekunnan liikunnanopettajakoulutuk-
2000: misesta vaelluskalakantojen elvyttämiseen 862 sen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 874
2001: 36 Sisällysluettelo
2002:
2003: Sivu Sivu
2004: 812 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta 822 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
2005: teknillisten oppilaitosten liikuntaresurssei- tili understöd för Finlands Föräldraför-
2006: hin........................................ 875 ening mot Narkotika rf . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888
2007:
2008: 813 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta 822 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
2009: Kangasniemen musiikkijuhlien tukemiseen 876 Suomen Vanhempain Yhdistys Irti Huu-
2010: meista ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 889
2011: 814 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta
2012: liikuntapaikkojen ja -tilojen rakentami- 823 Renlund m. fl.: Om anvisande av an-
2013: seen ja saneeraukseen liittyvään tutkimus- slag för understöd tili renovering av ung-
2014: työhön.................................... 877 domslokaler . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890
2015:
2016: 815 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta 823 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
2017: kansainväliseen liikunta-alan yhteistyöhön sesta nuorisoseurojen tilojen kunnostami-
2018: ja liikuntatutkijoiden ja -kasvattajien seen....................................... 891
2019: opintomatkoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 878
2020: 824 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
2021: 816 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta slag för reglering av Ullava ås nedre lopp
2022: liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja tutki- och Emmes sjögrupp i Nedervetil . . . . . . . . . 892
2023: mustyöhön sekä toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . 879
2024: 824 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
2025: 817 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta sesta Ullavanjoen alajuoksun ja Emmes-
2026: Helsingin opiskelijaliikuntatilojen suun- järviryhmän säännöstelyyn Alavetelissä . . . 893
2027: nittelemisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 880
2028: 825 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
2029: 818 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta slag för byggandet av landsvägen nr 741
2030: keskiasteen ammatillisten oppilaitosten lii- på avsnittet Lillby - Kortesjärvi . . . . . . . . . 894
2031: kuntatuntien tapaturmavakuutukseen . . . . . 881
2032: 825 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
2033: 819 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag sesta maantien n:o 741 rakentamiseksi
2034: för understöd tili Finlands Svenska Sång- tieosuudella Lillby - Kortesjärvi . . . . . . . . . 895
2035: och Musikförbund rf för en jubileums-
2036: sång- och musikfest . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882 826 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
2037: slag för förlängning av startbanan och en
2038: 819 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta utbyggnad av flygterminalen i Kronoby . . . 896
2039: Finlands Svenska Sång- och Musikför-
2040: bund -nimiselle liitolle musiikkijuhlien jär- 826 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
2041: jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 883 sesta Kruunupyyn lentokentän kiitoradan
2042: pidentämiseen ja lentoterminaalin laajen-
2043: 820 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 897
2044: för utgivande av en historik över Svenska
2045: folkpartiet rp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 884 827 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
2046: slag för muddring av Esse och Purmo åars
2047: 820 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta nedre lopp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898
2048: Ruotsalainen kansanpuolue rp:n historii-
2049: kin julkaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 885 827 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
2050: sesta Ähtävän- ja Purmonjokien alajuok-
2051: 821 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag sun ruoppaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 899
2052: för understöd tili Ideresurs rf . . . . . . . . . . . . . 886
2053: 828 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
2054: 821 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöosaston osastopäällikön viran
2055: lderesurs rf. -nimisen yhdistyksen toimin- perustamiseksi Mikkelin lääninhallituk-
2056: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887 seen....................................... 900
2057: Sisällysluettelo 37
2058:
2059: Sivu Sivu
2060: 829 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 843 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2061: läänien kehittämisrahaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 901 kuntien avustamiseen luonnonsuojelu- ja
2062: virkistysalueiden hankinnassa............. 915
2063: 830 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
2064: Mikkelin oikeus- ja poliisitalon suunnitte- 844 Rinne: Määrärahan osoittamisesta Sa-
2065: luun . . . . . . . . . . . . . . . ... .. . . . . . . . .. . .. .. . .. . 902 takunnan ym päristönt ut k im usk esk uk sen
2066: resurssien lisäämiseen..................... 916
2067: 831 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
2068: kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuk- 845 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2069: sen asuntolan lisärakennuksen rakentami- ympäristönsuojelun teknologiaan erikois-
2070: seen....................................... 903 tuvan teknillisen korkeakoulun perustami-
2071: seen Poriin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917
2072: 832 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
2073: Enonkosken kalatalouskoulun rakentami- 846 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2074: sen aloittamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904 koulupurjealuksen suunnittelun aloittami-
2075: seen Raumalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 918
2076: 833 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
2077: Pieksämäen metsäoppilaitoksen perus- 847 Rinne: Määrärahan osoittamisesta or-
2078: korjaukseen ja lisärakennuksen rakenta- kestereille ja yhtyeille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919
2079: miseen.................................... 905
2080: 848 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2081: 834 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n toimin-
2082: Mikkelin maakunta-arkiston lisäraken- nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 920
2083: nuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906
2084: 849 Rinne: Määrärahan osoittamisesta vä-
2085: kivallan vastaisen muistomerkin rakenta-
2086: 835 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
2087: miseen Huittisiin.......................... 921
2088: Etelä-Savon muinaisjäännösten suoja-alu-
2089: eiden määrittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 907 850 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2090: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-
2091: 836 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 922
2092: sesta Pöljän vesiosuuskunnan vesijohdon
2093: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908 851 Rinne: Määrärahan osoittamisesta tei-
2094: den parantamiseen Satakunnassa . . . . . . . . . 923
2095: 837 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
2096: sesta maantien n:o 576 parantamiseen vä- 852 Rinne: Määrärahan osoittamisesta ke-
2097: lillä Koivumäki- Varpaisjärvi . . . . . . . . . . . 909 vyen liikenteen väylien lisärakentamiseen
2098: Satakunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924
2099: 838 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
2100: sesta Sääskiniemen paikallistien n:o 16421 853 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2101: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 910 kiskoliikenteen uusimpien teknisten sovel-
2102: lutusten käyttöön ottamiseen Valtionrau-
2103: 839 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta tateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925
2104: Puumalansalmen sillan rakentamisen
2105: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 911 854 Rinne ym.: Määrärahan osoittamises-
2106: ta rataosien Kokemäki - Pori/Rauma
2107: 840 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta perusparantamiseen ja sähköistämiseen . . . 926
2108: Savonrata-hankkeen suunnitteluun . . . . . . . 912
2109: 855 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2110: 841 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- Porin Tahkoluotoon rakennettavan voi-
2111: sesta Keyritynjoen kunnostukseen . . . . . . . . 913 malan ilmansuojeluinvestointeihin . . . . . . . . 927
2112:
2113: 842 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 856 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2114: ympäristörikoksia koskevan lainsäädäntö- turpeen jatkojalostuksen tutkimiseen Poh-
2115: työn tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 914 jois-Satakunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 928
2116: 38 Sisällysluettelo
2117:
2118: Sivu Sivu
2119: 857 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 871 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2120: vammaisille tarkoitettujen teknisten apu- helmisimpukan suojelun edistämiseen Vil-
2121: välineiden kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 jakkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943
2122:
2123: 858 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 872 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2124: valtakunnallisen suojatyötä järjestävän maatalouden ja metsätalouden aiheutta-
2125: valtionyrityksen perustamiseen. . . . . . . . . . . . 930 man vesistöjen kuormituksen tutkimiseen
2126: ja puhdistussuunnitelman tekemiseen
2127: 859 Rinne: Määrärahan osoittamisesta Vammalan seudulle....................... 944
2128: työvoimahallinnon asiakaspalvelun virko-
2129: jen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 931 873 Rinne: Määrärahan osoittamisesta Sa-
2130: takunnan vesien happamoitumisen tutki-
2131: 860 Rinne: Määrärahan osoittamisesta miseen ja suojelusuunnitelman tekemiseen 945
2132: monipalvelutoimiston perustamiseksi
2133: lkaalisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 932 874 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
2134: sesta Aurinkobaletin kannatusyhdistys
2135: 861 Rinne: Määrärahan osoittamisesta ry:lle tanssi- ja videotalon suunnitteluun
2136: työvoimatoimiston perustamiseksi Karvi- ja saneeraustyön jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . 946
2137: alle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 933
2138: 875 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
2139: 862 Rinne: Määrärahan osoittamisesta sesta vesihuollon turvaamiseen Dragsfjär-
2140: Porin työvoimatoimiston palvelujen laa- dissä...................................... 947
2141: jentamiseen Porin Pihlavaan.............. 934
2142: 876 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
2143: 863 Rinne: Määrärahan osoittamisesta sesta alikulkutunnelin rakentamiseen val-
2144: työllisyyskoulutuksen tehostamiseen . . . . . . 935 tatielle n:o 1 Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948
2145:
2146: 864 Rinne: Määrärahan osoittamisesta ns. 877 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
2147: harkinnanvaraiseen työllistämiseen . . . . . . . 936 sesta Salon - Teijon - Mathildedalin
2148: tieyhteyden korjaamiseksi................. 949
2149: 865 Rinne: Määrärahan osoittamisesta
2150: Hämeenkyrön alueen työllisyyden turvaa- 878 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
2151: miseen.................................... 937 sesta Saaristomeren kansallispuiston toi-
2152: mintojen kehittämiseksi................... 950
2153: 866 Rinne: Määrärahan osoittamisesta Sa-
2154: takunnan määräämiseksi hallitun rakenne- 879 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
2155: muutoksen työllisyyden ja koulutuksen te- sesta projektityöntekijöiden palkkaami-
2156: hostettujen toimenpiteiden erityisalueeksi 938 seksi Turun ja Porin läänin nuorisolauta-
2157: kuntaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951
2158: 867 Rinne: Määrärahan osoittamisesta va-
2159: jaakuntoisten työhön sijoittamiseen....... 939 880 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
2160: sesta Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon
2161: 868 Rinne: Määrärahan osoittamisesta tutkimusaseman lisähenkilöstön palkkaa-
2162: työpaikkojen siirtotukeen pääkaupunki- miseen.................................... 952
2163: seudulta Satakuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 940
2164: 881 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
2165: 869 Rinne: Määrärahan osoittamisesta sesta maantien n:o 2594 (Suodenniemi -
2166: ympäristönsuojeluun liittyvien keksintöjen Kilvakkala) perusparantamisen aloittami-
2167: palkitsemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 941 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953
2168:
2169: 870 Rinne: Määrärahan osoittamisesta Ol- 882 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami-
2170: kiluodon voimalan ympäristövaikutusten sesta Kiikoisten kunnassa olevan Kuorsu-
2171: tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 942 maanjärven kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . 954
2172: Sisällysluettelo 39
2173:
2174: Sivu Sivu
2175: 883 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 896 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta
2176: Helsingin yliopiston konservointitoimin- vesistö- ja ympäristönsuojelutöihin Poh-
2177: nan ja sanomalehtien mikrofilmauksen jois-Savossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 968
2178: siirtämiseksi Mikkeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 955
2179: 897 Saarinen ym.: Määrärahan osoittami-
2180: 884 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta sesta eräisiin Uudenmaan läänin tiehank-
2181: Helsingin kauppakorkeakoulun Mikkelin keisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969
2182: pienyrityskeskuksen ja Helsingin yliopis-
2183: ton maaseudun tutkimus- ja koulutus- 898 Saarinen ym.: Määrärahan osoittami-
2184: keskuksen lisätilojen rakentamiseen....... 956 sesta kantatien n:o 53 parantamiseen . . . . . 971
2185:
2186: 885 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 899 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit-
2187: Mikkelin teknillisen oppilaitoksen lisära- tamisesta Kuopion yliopiston opetusvirko-
2188: kennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 957 jen lisäämiseen............................ 972
2189:
2190: 886 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 900 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit-
2191: Joroisten musiikkiyhdistys ry:n toiminnan tamisesta Kuopion yliopiston 4. rakennus-
2192: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958 vaiheen suunnitteluun... . . . . . . . . . . . . . . . . . . 973
2193:
2194: 887 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 901 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit-
2195: Kangasniemen musiikkipäivien tukemi- tamisesta Juankosken veneilysataman ja
2196: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959 Kallaveden - Vuotjärven veneyhteyden
2197: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974
2198: 888 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
2199: Savonrata-hankkeen suunnittelun loppuun 902 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit-
2200: saattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 960 tamisesta Pohjois-Savon Sotaveteraanipii-
2201: ri ry:n toimintaan......................... 975
2202: 889 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta
2203: Mikkelin lentokentän investointi- ja yllä- 903 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suo-
2204: pitokustannuksiin......................... 961 mi - Amerikka -yhdistysten Liitto ry:n
2205: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 976
2206: 890 Ryynänen ym.: Määrärahojen osoitta-
2207: misesta Kuopion yliopiston koulutus- ja 904 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suo-
2208: malais-amerikkalainen ystävyysstipendira-
2209: kehittämiskeskukselle maaseudun kehittä-
2210: hastoyhdistys ry:n stipendienjakotoimin-
2211: jien täydennyskoulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . 962
2212: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977
2213: 891 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta
2214: 905 Sasi: Määrärahan osoittamisesta jäte-
2215: nuorten viljelijöiden tukemiseen . . . . . . . . . . 963
2216: veden siirtoviemärin rakentamiseen Saha-
2217: lahdelta Kangasalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 978
2218: 892 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta
2219: peruskuivatuksiin Kuopion läänissä . . . . . . . 964
2220: 906 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2221: valtatien n:o 3 muuttamiseen moottori-
2222: 893 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta tieksi välillä Lamminpää - Ylöjärven
2223: Kuopion läänin kuntien vesihuoltotöihin.. 965 keskusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 979
2224:
2225: 894 Röntynen ym.: Määrärahan osoitta- 907 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Kau-
2226: misesta Pohjois-Savon metsänparannus- pin - Kämmenniemen (Tampere) tien
2227: töihin..................................... 966 rakentamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 980
2228:
2229: 895 Röntynen ym.: Määrärahan osoitta- 908 Savela: Määrärahan osoittamisesta ki-
2230: misesta pienyritysten ja pääkaupunkiseu- rurgin viran perustamiseen Pohjan sotilas-
2231: dulta siirtyvien yritysten tukemiseen . . . . . . 967 sairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981
2232: 40 Sisällysluettelo
2233:
2234: Sivu Sivu
2235: 909 Savela: Määrärahan osoittamisesta 923 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami-
2236: tuntiopettajien virkojen muuttamiseen sesta kuntien nuorisotilojen rakentamiseen 996
2237: lehtorin viroiksi Oulun yliopistossa . . . . . . . 982
2238: 924 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami-
2239: 910 Savela: Määrärahan osoittamisesta sesta maantien n:o 295 (Levanto - Putu-
2240: turkiselinkeinon toimintaedellytysten tur- la) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 997
2241: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983
2242: 925 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami-
2243: 911 Savela: Määrärahan osoittamisesta sesta Savonrata-hankkeen suunnitteluun . . 998
2244: yksityismetsätalouden metsänparannustöi-
2245: hin........................................ 984 926 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2246: osoittamisesta Costa Rican Rauhanyli-
2247: 912 Savela: Määrärahan osoittamisesta opiston toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 999
2248: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
2249: välille Parhalahti - Pyhäjoki............. 985 927 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2250: osoittamisesta valtion virastotalon suun-
2251: 913 Savela: Määrärahan osoittamisesta nitteluun Nokialle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000
2252: Sangin sillan rakentamiseen Oulujoelle . . . 986
2253: 928 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2254: osoittamisesta työsuojeluteknologian pro-
2255: 914 Savela: Määrärahan osoittamisesta
2256: karjanlanta-turve-tuotekehitysprojektin fessorin ja apulaisprofessorin virkojen pe-
2257: toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987 rustamiseen teknillisiin korkeakouluihin . . 1001
2258:
2259: 929 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2260: 915 Savela: Määrärahan osoittamisesta
2261: osoittamisesta idänkaupan koulutuksen
2262: Oulun vesi- ja ympäristöpiirille pienehköi-
2263: tehostamiseen Lahden tutkimuskeskukses-
2264: hin vesistötöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988
2265: sa......................................... 1002
2266: 916 Sillanpää ym.: Määrärahan osoittami-
2267: 930 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2268: sesta Hyypänjoen perkaukseen............ 989
2269: osoittamisesta postin loukkuunkantoko-
2270: keiluun Tampereella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1003
2271: 917 Sillanpää ym.: Määrärahan osoittami-
2272: sesta Suupohjan radan peruskorjaamiseen 931 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2273: rataosuudella Koskenkorva - Kaskinen . . 990 osoittamisesta alennuslippukäytännön laa-
2274: jentamiseen Valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . 1004
2275: 918 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
2276: misesta valtion Pudasjärven virastotalon 932 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2277: laajennukseen ja peruskorjaukseen . . . . . . . 991 osoittamisesta TEKESille Neuvostoliiton
2278: kanssa käytävän kaupan kehittämiseen . . . 1005
2279: 919 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
2280: misesta Pudasjärven maatalousoppilaitok- 933 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2281: sen liikuntatilan rakentamiseen . . . . . . . . . . . 992 osoittamisesta Suomen liittymiseen SEV:n
2282: teknologiaohjelmiin....................... 1006
2283: 920 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
2284: misesta Pudasjärven katsastusaseman 934 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2285: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . 993 osoittamisesta Valtion hankintakeskuksel-
2286: le tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta... 1007
2287: 921 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
2288: misesta lietelannan ja yhdyskuntajätteiden 935 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2289: turpeen kanssa kompostoinnin kehittämi- osoittamisesta kuntootussihteerien palk-
2290: seen....................................... 994 kaamiseksi kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1008
2291:
2292: 922 Skinnari ym.: Määrärahan osoitta- 936 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
2293: misesta Hollolan kulttuurikeskuksen osoittamisesta henkilökohtaisten avusta-
2294: 1-rakennusvaiheeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 995 jien palkkaamiseen vaikeavammaisille . . . . 1009
2295: Sisällysluettelo 41
2296:
2297: Sivu Sivu
2298: 937 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 950 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
2299: osoittamisesta vaikeavammaisten kuljetus- sesta Rääkkylän kansanmusiikkikeskuk-
2300: ja saattopalvelujen kehittämiseen . . . . . . . . . 1010 sen toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023
2301:
2302: 938 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 951 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
2303: osoittamisesta Tampereen yliopistollisen sesta Outokummun katsastusaseman lu-
2304: keskussairaalan laajennukseen . . . . . . . . . . . . 1011 nastamiseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024
2305:
2306: 939 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 952 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
2307: osoittamisesta eräiden jätteiden hyödyntä- sesta Joensuun lentokentän kiitoradan jat-
2308: mislaitosten perustamiseen................ 1012 kamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1025
2309:
2310: 940 Särkijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 953 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
2311: misesta valtion Espoon virastotalon ra- sesta yhteisyritysten tukemiseen valtion ta-
2312: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1013 kauksilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1026
2313:
2314: 941 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- 954 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
2315: ta Pirkanmaan kotiteollisuus ry:lle val- sesta Juuan kirkonkylän vanhan osan en-
2316: tionaputoimien perustamiseen . . . . . . . . . . . . 1014 tistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027
2317:
2318: 955 Tykky1äinen ym.: Määrärahan osoit-
2319: 942 Taina ym.: Määrärahan osoittamises-
2320: ta Pirkanmaan musiikkiopiston ottami- tamisesta läänien kehittämisrahaan . . . . . . . 1028
2321: seen valtionosuuden piiriin................ 1015
2322: 956 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
2323: tamisesta ammattikorkeakoulukokeiluun 1029
2324: 943 Taina ym.: Määrärahan osoittamises-
2325: ta tapaturmavirastolle sotilasvammalain
2326: 957 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
2327: mukaisten hakemusten käsittelyn nopeut-
2328: tamisesta peruskoulujen ja lukioiden pe-
2329: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 16
2330: rustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030
2331: 944 Taina ym.: Määrärahan osoittamises-
2332: 958 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
2333: ta työsuojelun ja teknisten apuvälineiden
2334: tamisesta Työväen Sivistysliitolle atk-han-
2335: kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuol-
2336: kintoihin.................................. 1031
2337: lossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1017
2338: 959 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
2339: 945 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta ammattioppilaitosten opettajien
2340: ta yksityisten huumeklinikoiden toimin- sijaisten palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032
2341: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018
2342: 960 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
2343: 946 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- tamisesta Snellman-instituutin toiminnan
2344: ta Alzheimer- ja Dementia-yhdistysten toi- turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033
2345: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1019
2346: 961 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
2347: 947 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Työväen Näyttämöiden Liiton
2348: Länsiväylän parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1020 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034
2349:
2350: 948 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta 962 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
2351: tieto- ja tiedeväylän perustamiseen Uuden- tamisesta Työväen Näyttämöiden Liiton
2352: maan lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1021 atk-hankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035
2353:
2354: 949 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 963 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit-
2355: sesta Sibelius-akatemialle musiikinopetta- tamisesta Työväen Teatterisunnuntai
2356: jien poikkeuskoulutuskurssiin Joensuussa 1022 -tapahtumaan ............................ . 1036
2357: 42 Sisällysluettelo
2358:
2359: Sivu Sivu
2360: 964 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 978 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2361: tamisesta Teatteriväki-lehden ilmestymi- tamisesta Niiniveden työväentalon perus-
2362: sen turvaamiseen 1037 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 korjaukseen 1051
2363: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2364:
2365:
2366:
2367:
2368: 965 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 979 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2369: tamisesta Kuopion musiikkikeskuksen ra- tamisesta Valkeisenjärven vedenpinnan
2370: kentamiskustannuksiin 1038 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 nostamiseen ja pohjapadon rakentamiseen 1052
2371:
2372: 966 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 980 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2373: tamisesta orkestereille sekä niiden aluetoi- tamisesta Vaajasalon yksityistien muutta-
2374: mintaan 0 0 0 0 0 0 0 1039
2375: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 miseksi paikallistieksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1053
2376:
2377: 967 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami- 981 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2378: sesta Kuopion Syksy -tapahtumaa varten 1040 tamisesta Pohjois-Savon pientiestön pa-
2379: rantamiseen 0 1054
2380: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2381:
2382:
2383:
2384:
2385: 968 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2386: tamisesta Suomen Kansanmusiikkiliiton 982 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2387: toiminnan tukemiseen 1041 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tamisesta maantien n:o 542 (Mikkelin pii-
2388: rin raja - Pajumäki) parantamiseen 0 0 0 0 0 0 l 055
2389: 969 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2390: tamisesta kulttuuri- ja elokuvatoiminnan 983 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2391: tukemiseen Keiteleen työväentalolla 1042 0 0 0 0 0 0 0 tamisesta tekstiili- ja vaatetusteollisuuden
2392: tuotteiden idänkaupan tukemiseen 1056 0 0 0 0 0 0 0 0
2393:
2394:
2395:
2396:
2397: 970 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2398: tamisesta Rautalammin työväentalon teat- 984 Tykkyläinen ymo: Määrärahojen
2399: teritoiminnan tukemiseen ooo oooooo ooooo 1043 0 0 0 osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou-
2400: tukseen 0 0 0 0 0 01057
2401: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2402:
2403:
2404:
2405:
2406: 971 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2407: tamisesta kuvataidenäyttelyihin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1044 985 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2408: tamisesta kotirintamalla työskennelleiden
2409: 972 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- naisten kuntoutukseen ja virkistykseen 1058 0 0 0 0
2410:
2411:
2412:
2413:
2414: tamisesta erikoismuseoiden tilasuunnitte-
2415: luun 0 0 0 0 0 0 0 0 0 01045
2416: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 986 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2417: tamisesta työpaikkaterveystutkimuksen
2418: 973 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- kehittämiseen 10590 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2419:
2420:
2421:
2422:
2423: tamisesta taito- ja taidealan opiskelija-
2424: vaihto-ohjelmiin 1046 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 987 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2425: tamisesta hengityselinsairaiden kuntoutuk-
2426: 974 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1060
2427: tamisesta Kuopion Karjalaiset ry:lle muis-
2428: topatsaan kuluihin 1047 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 988 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2429: tamisesta Suomen Katulähetysliitolle käy-
2430: 975 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- tettäväksi tukihenkilötoimintaan 1061 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2431:
2432:
2433:
2434:
2435: tamisesta Iisalmen Evakkokeskuksen ra-
2436: kennuskustannuksiin oooooo oooooo oooooo 1048 0 0 0 989 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami-
2437: sesta Pohjois-Savon Lomahuolto ry:n Lo-
2438: 976 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- makoti Tuomirannan uudisrakennukseen
2439: tamisesta Riuttalan talonpoikaismuseon ja peruskorjaukseen 1062 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2440:
2441:
2442:
2443:
2444: kunnostuksen loppuun saattamiseen 1049 0 0 0 0 0 0
2445:
2446:
2447:
2448:
2449: 990 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit-
2450: 977 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- tamisesta Kuopion Heinälammen kokoo-
2451: tamisesta Iisveden Kirin seurojentalon pe- javiemärin ja runkovesijohdon rakentami-
2452: ruskorjaukseen o 1050 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1063
2453: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2454: Sisällysluettelo 43
2455:
2456: Sivu Sivu
2457: 991 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 1004 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
2458: tamisesta vuokra-asuntojen hankkimiseen misesta Onkamon - Niiralan rataosan
2459: rintamaveteraaneille . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 1064 kunnostamiseen ja perusparannukseen . . . . 1077
2460:
2461: 992 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1005 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
2462: misesta Hattuvaaran rajavartioston raken- misesta lentokentän perustamissuunnitte-
2463: nusten perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1065 luun Lieksan ja Nurmeksen seudulle . . . . . . 1078
2464:
2465: 993 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1006 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta-
2466: misesta Niiralan rajanylityspaikan valvon- misesta Puhoksen vanhan teollisuusmil-
2467: tahenkilökunnalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066 jöön säilyttämiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1079
2468:
2469: 994 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1007 Uitto ym.: Määrärahan osoittamises-
2470: misesta Pohjois-Karjalan piirirakennustoi- ta eräiden pääradan alikulkutunneleiden
2471: miston perustamisen suunnitteluun ja hen- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1080
2472: kilöstömenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1067
2473: 1008 Uitto ym.: Määrärahan osoittamises-
2474: 995 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- ta alikulkukäytävän rakentamiseksi Hy-
2475: misesta Joensuun ortodoksisen seminaarin vinkään rautatieasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081
2476: rakentamiseen 1068
2477: 1009 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2478: 996 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Helsingin yliopiston kirjaston
2479: misesta kalaportaiden rakentamiseen musiikkikokoelmien ja audiovisuaalisen
2480: Lieksankoskeen ja Pankakoskeen......... 1069 aineiston tutkijapalveluiden järjestämiseen 1082
2481:
2482: 997 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1010 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2483: misesta Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäris- tamisesta lukion oppilaanohjauksen ja
2484: töpiirille Lieksan pohjavedenottamoa ja työelämään tutustumisen kehittämiseen . . . 1083
2485: vesijohtotöitä varten . .. . . . .. .. .. .. .. .. .. .. 1070
2486: 1011 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2487: 998 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta valtakunnallisen keskuskirjaston
2488: misesta valtatien n:o 18 perusparantami- toimintaan................................ 1084
2489: seen Juuan ja Nurmeksen välillä . . . . . . . . . . 1071
2490: 1012 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2491: 999 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta ammatillisten oppilaitosten
2492: misesta maantien n:o 524 (Nurmijärvi - opettajien käytännön työelämään osallis-
2493: Kainuun piirin raja) parantamiseen . . . . . . . 1072 tumista varten myönnettäviin apurahoihin 1085
2494:
2495: 1000 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1013 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2496: misesta maantien n:o 5224 Anttosen ja tamisesta kansainvälisen semiotiikan insti-
2497: Naarajoen välisen osan parantamiseen . . . . 1073 tuutin perustamiseen ja toimintaan . . . . . . . 1086
2498:
2499: 1001 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1014 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2500: misesta alikulkutunnelin suunnittelemi- tamisesta Karjalan kannakselle haudattu-
2501: seen ja rakentamiseen Joensuun - Nur- jen sankarivainajien muistomerkin pystyt-
2502: meksen kantatielle Surpeenvaaran kylässä 1074 tämiseksi Lappeenrantaan . . . . . . . . . . . . . . . . 1087
2503:
2504: 1002 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1015 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2505: misesta Oulun ja Joensuun välisen rata- tamisesta Taavetin ja Haminan välisen
2506: osan sähköistyssuunnitelman laatimiseen 1075 maantieyhteyden parantamiseksi . . . . . . . . . . 1088
2507:
2508: 1003 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1016 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2509: misesta Nurmeksen - Kontiomäen rata- tamisesta valtatien n:o 6 liikennejärjeste-
2510: osan perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1076 lyihin Utin kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1089
2511: 44 Sisällysluettelo
2512:
2513: Sivu Sivu
2514: 1017 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1031 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2515: tamisesta kevyen liikenteen väylän raken- misesta Invalidiliiton toiminnan tukemi-
2516: tamiseen kantatien n:o 62 yhteyteen välillä seen....................................... 1104
2517: Kaukopää - Rasila. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090
2518: 1032 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2519: 1018 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- misesta Vaasan läänin rakennemuutoson-
2520: tamisesta veneväylien suunnitteluun Sai- gelmien hoitamiseksi...................... 1105
2521: maan vesistön alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091
2522: 1033 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2523: 1019 Uosukainen: Määrärahan osoittami- misesta Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin
2524: sesta Imatran katsastusaseman rakentami- uuden laboratorion rakentamiseen . . . . . . . . 1106
2525: seen....................................... 1092
2526: 1034 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2527: 1020 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2528: misesta Perhon ja Lestijärven kunnissa
2529: tamisesta Pakolaisneuvontapisteen tuke-
2530: SIJaitsevan Iso- Vaivaui-nimisen järven
2531: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093
2532: kunnostamiseen.................. . . . . . . . . . 1107
2533: 1021 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit-
2534: tamisesta aluearkkitehtikokeilun aloitta- 1035 Valli ym.: Määrärahan osoittamises-
2535: miseksi Pohjois-Kymenlaaksossa . . . . . . . . . 1094 ta Kajaanin varuskunnan kiinteistöjen pe-
2536: ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108
2537: 1022 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2538: misesta Oulun yliopistolle latvavesiprojek- 1036 Valli ym.: Määrärahan osoittamises-
2539: titutkimukseen............................ 1095 ta Suomi Keskus Finnland Zentrum e. V:n
2540: toiminnan tukemiseen Berliinissä . . . . . . . . . 1109
2541: 1023 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2542: misesta Oulun yliopistolle Keski-Pohjan- 1037 Valli ym.: Määrärahan osoittamises-
2543: maan grafiittiprojektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1096 ta vähäarvoisen kalan tehostettuun pyyn-
2544: tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1110
2545: 1024 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2546: misesta Kaustisen kansantaiteen keskuk- 1038 Valli ym.: Määrärahan osoittamises-
2547: sen suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1097 ta Paltamon Hakasuon kalanviljelylaitok-
2548: sen toiminnan tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1111
2549: 1025 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2550: misesta jazzin koulutustoimintaa varten . . 1098 1039 Valo ym.: Määrärahan osoittamises-
2551: ta Tuusulan varuskunnan rakennustöihin 1112
2552: 1026 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2553: misesta valtakunnallisten nuorison leiri- ja 1040 Valo ym.: Määrärahan osoittamises-
2554: kurssikeskusten perustamiskustannuksiin 1099
2555: ta valtion virastotalon rakentamiseen Hy-
2556: rylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113
2557: 1027 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2558: misesta meritaimen- ja harjuskannan el-
2559: 1041 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta-
2560: vyttämiseksi Lestijoessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1100
2561: misesta Uudenmaan maakunta-arkiston
2562: 1028 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114
2563: misesta Evijärvellä sijaitsevan Kirsinpäkin
2564: perkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1101 1042 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta-
2565: misesta geriatrian opetusvirkojen perus-
2566: 1029 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- tamiseksi maamme lääketieteellisiin tiede-
2567: misesta Kortesjärven - Lillbyn tien pe- kuntiin.................................... 1115
2568: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102
2569: 1043 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta-
2570: 1030 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta kolmen sivutoimisen psykiatrian
2571: misesta Öjan kevyen liikenteen väyliin . . . . 1103 professorin virkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116
2572: Sisällysluettelo 45
2573:
2574: Sivu Sivu
2575: 1044 Vastamäki ymo: Määrärahan osoitta- 1055 Vihriälä ymo: Määrärahan osoittami-
2576: misesta Lounais-Hämeen Musiikkipäivät sesta maantien n:o 723 (Untamala -
2577: ry:n toiminnan tukemiseen 1117 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pouttula) perusparannukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1130
2578:
2579: 1045 Vastamäki ymo: Määrärahan osoitta- 1056 Vihriälä ymo: Määrärahan osoittami-
2580: misesta valtatien n:o 2 monitasoliittymän sesta Siltalan liittymän rakentamiseksi
2581: rakentamiseen Forssaan 1118 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2582: kantatielle n:o 67 Ilmajoen kunnassa 1131 0 0 0 0 0
2583:
2584:
2585:
2586:
2587: 1046 Vastamäki ymo: Määrärahan osoitta- 1057 Vihriälä ymo: Määrärahan osoittami-
2588: misesta alkoholisairauksien tutkimiseen sesta allergiakeskuksen rakentamiseen Ja-
2589: osoitettuihin virkoihin o 1119 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2590: lasjärvelle 0 0 0 01132
2591: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2592:
2593:
2594:
2595:
2596: 1047 Vastamäki ymo: Määrärahan osoitta-
2597: 1058 Vihriälä ymo: Määrärahan osoittami-
2598: misesta anestesialääkärien virkojen perus-
2599: sesta Alajärven Kirkkolahden kunnostuk-
2600: tamiseen erikoissairaanhoitopiireihin alue-
2601: seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1133
2602: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2603:
2604:
2605: sairaaloihin sijoitettaviksi 1120 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2606:
2607:
2608:
2609:
2610: 1048 Wasz-Höckert ymo: Määrärahan 1059 Viinanen: Määrärahan osoittamises-
2611: osoittamisesta suomalaisten lasten koulun- ta Riihimäen keskusvankilan perus-
2612: käynnin tukemiseen Fuengirolassa Espan- korjaukseen 1134
2613: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2614:
2615:
2616:
2617:
2618: jassa 0 0 0 0 0 1121
2619: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2620:
2621:
2622:
2623: 1060 Viinanen ymo: Määrärahan osoitta-
2624: 1049 Wasz-Höckert moflo: Om anvisande misesta keskusvankiloiden henkilökunnan
2625: av anslag för byggande av en bränsleför- asuntojen peruskorjaukseen 1135 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2626:
2627:
2628:
2629:
2630: säljningsstation i Nagu 1122 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2631:
2632:
2633:
2634:
2635: 1061 Viinanen ymo: Määrärahan osoitta-
2636: 1049 Wasz-Höckert ymo: Määrärahan misesta Riihimäen poliisitalon muutostöi-
2637: osoittamisesta polttoaineen myyntiaseman hin ja saneerauksen aloittamiseen 1136 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2638:
2639:
2640:
2641:
2642: rakentamiseen Nauvoon 1123 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2643:
2644:
2645:
2646:
2647: 1062 Viinanen ymo: Määrärahan osoitta-
2648: 1050 Wasz-Höckert ymo: Määrärahan misesta Hämeenlinnan, Riihimäen ja Hat-
2649: osoittamisesta kasvatusaineistojen hankki- tulan varuskuntien rakennustöihin 1137 0 0 0 0 0 0 0 0
2650:
2651:
2652:
2653:
2654: miseksi päiväkodeille 1124 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2655:
2656:
2657:
2658:
2659: 1063 Viinanen ymo: Määrärahan osoitta-
2660: 1051 Westerlund moflo: Om anvisande av misesta Riihimäen varuskunnan ruokalan
2661: anslag för barnintensivvårdsplatsernas er- rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1138
2662: forderliga apparatur vid Helsingfors uni-
2663: versitets centralsjukhus barnklinik oooooooo 1125 1064 Viinanen: Määrärahan osoittamises-
2664: ta vapaaehtoisen maanpuolustustyön tu-
2665: 1051 Westerlund ymo: Määrärahan osoit-
2666: kemiseen 0 0 0 0 1139
2667: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2668:
2669: tamisesta Helsingin yliopistollisen keskus-
2670: sairaalan lastenklinikan tehohoitopaikoilla
2671: 1065 Viinanen ymo: Määrärahan osoitta-
2672: tarvittavaan laitteistoon oo o 1126 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2673:
2674: misesta Valtion askartelunohjaajaopiston
2675: 1052 Vihriälä ymo: Määrärahan osoittami- rakentamiseen Riihimäelle 1140 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2676:
2677:
2678:
2679:
2680: sesta Jukola 91 -viestin järjestämiseen
2681: Vimpelin ja Alajärven Lakeaharjulla 1127 0 0 0 0 0
2682: 1066 Viinanen ymo: Määrärahan osoitta-
2683: misesta Suomen Lasimuseon valtionapuun 1141
2684: 1053 Vihriälä ymo: Määrärahan osoittami-
2685: sesta Vimpelin Vedon toiminnan tukemi- 1067 Viinanen ymo: Määrärahan osoitta-
2686: seen0 0 0 0 0 01128
2687: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2688: misesta Riihimäen Teatterin tukemiseen 0 0 1142
2689:
2690: 1054 Vihriälä ymo: Määrärahan osoittami- 1068 Viinanen ymo: Määrärahan osoitta-
2691: sesta Nurmon yhdys- ja syöttövesijohdon misesta Riihimäen Musiikinystävät ry:n
2692: rakentamiseen 1129 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 konserttitoimintaan 1143 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2693: 46 Sisällysluettelo
2694:
2695: Sivu Sivu
2696: 1069 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta- 1082 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
2697: misesta Suomen Partiolaiset ry:lle valta- misesta Päijät-Hämeen rahtilentokentän
2698: kunnallisen johtajakoulutustapahtuman suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1157
2699: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1144
2700: 1083 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta-
2701: 1070 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Vesivehmaan lentokentän laajen-
2702: misesta Riihimäen ja Hausjärven välisten nukseen................................... 1158
2703: tieyhteyksien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1145
2704: 1084 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2705: 1071 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Kymin tuomiokunnan toiminnan
2706: misesta maantien n:o 132 perusparannuk- siirtämiseen Kotkasta Haminaan . . . . . . . . . . 1159
2707: seen välillä Uudenmaan piirin raja -
2708: Vihtijärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146 1085 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2709: sesta merivartiokoulun siirtämiseen Kot-
2710: 1072 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta- kaan...................................... 1160
2711: misesta maantien n:o 293 (Lammi -
2712: Hausjärvi) päällystämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1147 1086 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2713: sesta Miehikkälän rajajääkärikomppanian
2714: 1073 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta- jätevedenpuhdistamon rakentamiseen..... 1161
2715: misesta Perähuhdan risteyksen valaisemi-
2716: seksi kantatiellä n:o 54.................... 1148 1087 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2717: sesta Haminan varuskunnan upseerikerho-
2718: 1074 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta- rakennuksen saneeraamiseen.............. 1162
2719: misesta Hiiden sillan rakentamiseen maan-
2720: tiellä n:o 2901 Janakkalassa . . . . . . . . . . . . . . 1149 1088 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2721: sesta valtion virastotalon rakentamiseksi
2722: 1075 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta- Kotkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1163
2723: misesta Valtionrautateiden Riihimäen
2724: kappaletavaraterminaalin peruskor jauk- 1089 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2725: seen....................................... 1150 sesta valtion virastotalon suunnittelemi-
2726: seen Elimäelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1164
2727: 1076 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta-
2728: misesta Valtionrautateiden liikenneopiston 1090 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2729: rakentamiseksi Riihimäelle. . . . . . . . . . . . . . . . 1151 sesta oikeustalon suunnitteluun Lappeen-
2730: rantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1165
2731: 1077 Viinanen ym.: Määrärahan osoitta-
2732: misesta Teurojoen perkauksen aloittami- 1091 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2733: seen Hausjärvellä......................... 1152 sesta Jamilahden kansanopiston vanhan
2734: päärakennuksen saneeraukseen ja kunnos-
2735: 1078 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1166
2736: misesta Uudenkylän aluevaraston työtila-
2737: rakennuksen rakentamiseen............... 1153 1092 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2738: sesta Jamilahden kansanopiston oppilas-
2739: 1079 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- asuntolan rakentamisesta aiheutuneisiin
2740: misesta Kullervo-projektin toteuttamiseksi kustannuksiin............................. 1167
2741: Jean Sibeliuksen juhlavuonna............. 1154
2742: 1093 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2743: 1080 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Kotkan teknillisen oppilaitoksen lisä-
2744: misesta maantien n:o 169 (Viljamaa - rakennus- ja perusparannushankkeeseen . . 1168
2745: Villähde) perusparantamiseen............. 1155
2746: 1094 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2747: 1081 Viljanen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Kuusankosken kaupungin rakennut-
2748: misesta Pätiälän paikallistien n:o 13881 taman sairaanhoito-oppilaitoksen lunasta-
2749: muuttamisesta maantieksi................. 1156 miseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1169
2750: Sisällysluettelo 47
2751:
2752: Sivu Sivu
2753: 1095 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1108 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2754: sesta Haminan Iinnoitusten hoidon ja käy- sesta kantatien n:o 61 perusparantamiseen
2755: tön tehostamiseen......................... 1170 välillä Summa- Taavetti . . . . . . . . . . . . . . . . 1183
2756:
2757: 1096 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1109 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2758: sesta Mustilan Kotikunnas Säätiön omis- sesta Virojoen - Miehikkälän - Taave-
2759: taman Mustilan Arboretumin kehittämi- tin maantien n:o 384 parantamiseen välillä
2760: seen....................................... 1171 Virojoki- Miehikkälän kk. . . . . . . . . . . . . . 1184
2761:
2762: 1097 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1110 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2763: sesta Veikko Lavi -laulukilpailujen järjes- sesta Muhniemen- Ummeljoen maantien
2764: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172 n:o 3543 rakentamiseen................... 1185
2765: 1098 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2766: 1111 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2767: sesta kansankulttuurikeskuksen perus-
2768: sesta jalankulku- ja pyörätien rakentami-
2769: tamiseksi Miehikkälään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1173
2770: seen Tavastilan - Ylänummen maantielle
2771: 1099 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- n:o 3582 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1186
2772: sesta Kymenlaakson kansainvälisen nuori-
2773: somatkailukeskuksen perustamiseen Val- 1112 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2774: kealaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1174 sesta maantien n:o 3602 suunnitteluun
2775: välillä Kausala - Haapakimola. . . . . . . . . . . 1187
2776: 1100 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2777: sesta Suomi-Vietnam-Seuran toiminnan 1113 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2778: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ll7 5 sesta Kymintehtaan paikallistien n:o 14594
2779: parantamiseen Kuusankoskella . . . . . . . . . . . 1188
2780: 1101 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2781: sesta suomalaisten luonnonkalojen istu- 1114 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2782: tuksiin itäisen Suomenlahden rannikkove- sesta Pitkänkosken - Miehikkälän pai-
2783: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1176 kallistien n:o 14736 perusparantamiseen . . 1189
2784:
2785: 1102 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1115 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2786: sesta kalanviljelylaitoksen rakentamiseen sesta Kannusjärven paikallistien n:o 14675
2787: Jaalan Sannanjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177 kunnostamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190
2788:
2789: 1103 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1116 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2790: sesta Kymenlaakson raakavesihankkee- sesta Uimin paikallistien n:o 14750 paran-
2791: seen....................................... 1178 tamiseen Lemillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1191
2792: 1104 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2793: 1117 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2794: sesta kahden hydrokopterin hankintaan
2795: sesta paikallistien n:o 14784 perusparanta-
2796: Pyhtään saaristossa asuvien kulkuyhteyk-
2797: miseen Taipalsaarella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1192
2798: sien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179
2799:
2800: 1105 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1118 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2801: sesta valtatien n:o 6 suunnitteluun moot- sesta Anjalankosken kaupungin Ummel-
2802: toritieksi välillä Puhjo - Tykkimäki . . . . . 1180 joen taajaman ohitustien rakentamiseen . . 1193
2803:
2804: 1106 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1119 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2805: sesta valtatien n:o 7 rakentamiseen välillä sesta Keihässalmen sillan korjaamiseen
2806: Otsola- Summa......................... 1181 Pyhtäällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1194
2807:
2808: 1107 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1120 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2809: sesta valtatien n:o 15 perusparantamisen sesta Kuivasensaaren kalasataman raken-
2810: suunnitteluun välillä Kouvola - Kotka . . . 1182 tamiseen Savitaipaleella................... 1195
2811: 48 Sisällysluettelo
2812:
2813: Sivu Sivu
2814: 1121 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1134 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2815: sesta valtion osallistumiseen osakkaana sesta Kotkan - Haminan - Raipon ra-
2816: Kotkan ja Haminan seuduilla pienvenesa- dan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1209
2817: tamia ylläpitäviin osakeyhtiöihin . . . . . . . . . . 1196
2818: 1135 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2819: 1122 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta vaarallisia kemikaaleja välittävien
2820: sesta Haminan satamaan johtavan syvä- rataosuuksien ja ratapihojen turvallisuu-
2821: väylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1197 den parantamiseen Kymen läänissä . . . . . . . 1210
2822:
2823: 1123 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1136 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2824: sesta Kutilan kanavan (Taipalsaari) raken- sesta vaarallisten aineiden säilytysratapi-
2825: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1198 hojen rakentamiseen Haminan ja Kotkan
2826: satamiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1211
2827: 1124 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2828: sesta virka-aluslaiturin rakentamiseen Ha-
2829: 1137 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2830: minaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1199
2831: sesta Haminan kaupungille uusien öljy- ja
2832: 1125 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- kuivalastisatamien laitteistojen palvelujen
2833: sesta Joutsenon matkustajasataman laitu- markkinointiin............................ 1212
2834: rin rakentamiseen ja väylän merkitsemi-
2835: seen....................................... 1200 1138 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2836: sesta suomalaisen raakakiven jalostus- ja
2837: 1126 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- markkinointimahdollisuuksien kehittämi-
2838: sesta Keihässalmen kalastussataman ra- seen ....................................... 1213
2839: kentamiseen Pyhtäälie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201
2840: 1139 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2841: 1127 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta etanolitehtaan perustamista Valkea-
2842: sesta Kutveleen laiturin rakentamiseen Al- laan koskevan selvityksen tekemiseen . . . . . 1214
2843: minrantaan Ruokolahdella................ 1202
2844: 1140 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2845: 1128 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta Luumäen terveyskeskuksen sairas-
2846: sesta Pyhtään Kaunissaaren reitti- ja vie- osaston saneeraukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215
2847: rasvenesataman II rakennusvaiheen to-
2848: teuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1203 1141 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2849: sesta ympäristönhoitoavustuksiksi Suo-
2850: 1129 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- menlahden saaristokunnille . . . . . . . . . . . . . . . 1216
2851: sesta Mäntyniemen matkustajalaiturin ra-
2852: kentamiseen Pyhtäällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204
2853: 1142 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2854: sesta virkistysalueiden hankkimiseen Suo-
2855: 1130 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2856: menlahden saaristosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1217
2857: sesta Sapokan yhdysliikennelaiturin ra-
2858: kentamiseen Kotkassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1205
2859: 1143 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2860: 1131 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta Pohjois-Kymenlaakson alueen poh-
2861: sesta Ulko-Tammion saaren ja Kuorsalon javesitutkimuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218
2862: saaren laitureiden rakentamiseen.......... 1206
2863: 1144 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2864: 1132 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta viherlevän ja muiden merta saastut-
2865: sesta ajoharjoitteluradan rakentamiseen tavien tekijöiden selvittämiseen itäisellä
2866: Anjalankoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1207 Suomenlahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1219
2867:
2868: 1133 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1145 Vähänäkki: Määrärahan osoittami-
2869: sesta Anjalankosken autokatsastusaseman sesta Kymen vesi- ja ympäristöpiirin labo-
2870: suunnittelukustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208 ratorion rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1220
2871: Sisällysluettelo 49
2872:
2873: Sivu Sivu
2874: 1146 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1156 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
2875: sesta Haminassa ja Vehkalahdella sijaitse- misesta läänien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . 1231
2876: van Kirkkojärven kunnostamiseksi........ 1221
2877: 1157 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
2878: 1147 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- misesta Eläinlääketieteellisen korkeakou-
2879: sesta Lupinlahteen johtavan Pappilansal- lun Hautjärven laitosten klinikkaraken-
2880: men perkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1222 nuksen rakentamiseksi Mäntsälään . . . . . . . 1232
2881:
2882: 1148 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 1158 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
2883: sesta Pohjois-Karjalan lääninvankilan misesta läänintaidetoimikuntien ns. ohja-
2884: Juuan vankilaosaston saneeraukseen...... 1223 tun määrärahan korottamiseen . . . . . . . . . . . 1233
2885:
2886: 1149 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 1159 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
2887: sesta Hattuvaaran rajavartioston perus- misesta säveltaidejärjestöille . . . . . . . . . . . . . . 1234
2888: parannukseen ............................ . 1224
2889: 1160 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
2890: 1150 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- misesta Uudenmaan Maatalouskeskukselle
2891: sesta Sääperin entisen vartioaseman kun- maaseutuneuvonta-agronomin toimen pe-
2892: nostamiseen 1225 rustamiseen .............................. . 1235
2893:
2894: 1151 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 1161 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
2895: sesta Onkamon metsäkoulun perus- misesta vihannesviljelykonsulentin toimen
2896: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1226 perustamiseksi Uudenmaan Maatalous-
2897: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236
2898: 1152 Väistö ym.: Määrärahan osoittami-
2899: sesta turkistuotannon vientitukeen . . . . . . . . 1227 1162 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
2900: misesta Uudenmaan kasvinviljelyn ja vi-
2901: 1153 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- hannesviljelyn tutkimusaseman perustami-
2902: sesta Puhoksen syväväylän parantamiseen 1228 seen....................................... 1237
2903:
2904: 1154 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 1163 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
2905: sesta Puhoksen teollisuusraiteen rakenta- misesta Järvenpään - Pornaisten tieyh-
2906: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1229 teyden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1238
2907:
2908: 1155 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 1164 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta-
2909: sesta Lehmon - Kontioniemen siirtovie- misesta Orimattilan Kuivannon tien perus-
2910: märin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1230 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1239
2911:
2912:
2913:
2914:
2915: 4 200052Y
2916: 1990 vp.
2917:
2918: Raha-asia-aloite n:o 1
2919:
2920:
2921:
2922:
2923: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan vesi- ja ympä-
2924: ristöpiirille Keski-Pohjanmaan järvien kunnostamiseen
2925:
2926:
2927: Eduskunnalle
2928: Järvien rehevöityminen ja umpeenkasva- kalliimpaa. Kokkolan vesi- ja ympäristöpii-
2929: minen on erityisen vakava ongelma Keski- rille tulisikin osoittaa tarvittavat varat hank-
2930: Pohjanmaalla. Alueen järvet ovat matalia ja keiden suunnitteluun ja töiden pikaiseen
2931: siksi rehevöitymisen haitat tulevat nopeasti aloittamiseen.
2932: näkyviin. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
2933: Alustavia suunnitelmia järvien kunnosta- nioittaen,
2934: miseksi on tehty. Hankkeiden toteuttaminen
2935: on kuitenkin viivästynyt siksi, että Kokkolan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2936: vesi- ja ympäristöpiirillä ei ole voimavaroja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2937: kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseen. 35.25.77 2 000 000 markkaa Kokkolan
2938: Yksityisten ihmisten tai edes kuntien varoin vesi- ja ympäristöpiirille käytettäväksi
2939: hankkeita ei kyetä toteuttamaan. mm. Räyringinjärven, Patananjärven,
2940: Järvien kunnostamisella on kiire. Tilanne Halsuanjärven ja Ullavanjärven kun-
2941: huononee nopeasti ja myöhemmin vahinko- nostamiseen.
2942: Jen korjaaminen on entistä vaikeampaa ja
2943: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2944:
2945: Esko Aho
2946: 2 1990 vp.
2947:
2948: Raha-asia-aloite n:o 2
2949:
2950:
2951:
2952:
2953: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustami-
2954: seksi Turun ja Porin lääninhallituksen Porin toimipistee-
2955: seen
2956:
2957:
2958: Eduskunnalle
2959: Turun ja Porin lääninhallituksen Porin toi- seksi ja ylitarkastajat kaavoitus- ja rakennus-
2960: mipiste on toiminut jo yli 20 vuotta. Tällä asioiden ja ympäristönsuojelutehtävien hoi-
2961: hetkellä toimipisteessä on kolme viranhalti- tamiseksi.
2962: jaa elinkeinovalvonnan aluehallinnon ja Lääninhallituksen toiminnan kehittäminen
2963: vuokraneuvonnan tehtävissä. Tämän lisäksi Satakunnassa vastaa niitä tavoitteita, joita
2964: lääninhallitus on viime vuosina kehittänyt on asetettu hallinnon palvelukyvyn paranta-
2965: vastaanottotoimintaansa Porissa. Toimintaa miseksi ja hallinnon hajauttamiseksi. Hallin-
2966: on harjoitettu kaavoitus- ja asuntotoimiston, non kehittäminen Satakunnassa tukee myös
2967: jätehuollon, ammattikasvatuksen ja yhteisva- asetettuja aluepoliittisia tavoitteita.
2968: linnan tehtävissä. Kokemukset ovat olleet Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2969: myönteisiä ja toiminta on todettu tarpeelli-
2970: seksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2971: Lääninhallituksen toiminnan kehittämi- 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000
2972: seksi Satakunnassa on lääninhallitus omissa markkaa osastosihteerin ja kahden yli-
2973: suunnitelmissaan esittänyt kolmen uuden vi- tarkastajan viran perustamiseksi Turun
2974: ran perustamista, joiden sijoituspaikkana oli- ja Porin lääninhallituksen Porin toimi-
2975: si Pori: osastosihteeri asiakirjojen jätön ja pisteeseen.
2976: noudon sekä lupahallinnon asioiden hoitami-
2977: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
2978:
2979: Raila Aho Lea Mäkipää Timo Roos
2980: Mikko Elo Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
2981: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen Heikki Rinne
2982: 1990 vp. 3
2983:
2984: Raha-asia-aloite n:o 3
2985:
2986:
2987:
2988:
2989: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin pohjoisen
2990: satamatien rakentamiseen
2991:
2992:
2993: Eduskunnalle
2994: Pohjoinen satamatie yhdistää Meri-Porin si vuonna 1992, ja se on tarkoitus luovuttaa
2995: satamineen ja muine toimintoineen Koke- liikenteelle vuonna 1995. Koska Tahkoluo-
2996: mäenjoen suiston pohjoispuolisen saariston don suurvoimalaa koskevat rakentamispää-
2997: kautta Ahlaisten Amttöön paikallistielle ja tökset on tehty tänä syksynä, tulisi tiehanket-
2998: valtatielle n:o 8 sekä edelleen valtatielle n:o ta aientaa siten, että tie on liikennöitävässä
2999: 23. Länsitien valmistumisen jälkeenkin tieyh- kunnossa viimeistään vuoden 1993 syksyllä.
3000: teys lyhentää matkaa Tahkoluodosta Ahlai- TVL:llä on käytännössä valmiudet rakenta-
3001: siin 38 km, Vaasan suuntaan 28 km ja Jyväs- misen aloittamiseen. Tien tämänhetkinen
3002: kylän suuntaan 7 km. Tien toteuttamiseksi kustannusarvio on 60 Mmk.
3003: tarvittava vesioikeuden lupapäätös on saanut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3004: lainvoiman. Vesioikeus katsoo, että tiehank-
3005: keen toteuttaminen on yleisen tarpeen vaati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3006: ma. Tien rakennussuunnitelmat ovat valmis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3007: tuneet lukuun ottamatta siltasuunnittelua, jo- 31.30.77 20 000 000 markkaa Porin
3008: ten tien rakentaminen voidaan aloittaa jo pohjoisen satamatien suunnittelua ja ra-
3009: syksyllä 1990. TVL:n Turun piirin toimenpi- kentamista varten.
3010: deohjelmaan kohde on merkitty aloitettavak-
3011: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3012:
3013: Raila Aho Maunu Kohijoki Timo Roos
3014: Timo Laaksonen Mikko Elo Kalevi Lamminen
3015: 4 1990 vp.
3016:
3017: Raha-asia-aloite n:o 4
3018:
3019:
3020:
3021:
3022: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta partioveneiden hankki-
3023: miseksi merivartiostoille
3024:
3025:
3026: Eduskunnalle
3027: Merivartiostojen venekalustoon kuuluu riittävän nopeita, eivätkä ne täytä työturval-
3028: partiovene, joka on merivartioaseman eniten lisuusvaatimuksia.
3029: käyttämä alus ja tarpeellinen jokaisella ase- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3030: malla. Tällä hetkellä useita merivartioasemia nioittaen,
3031: on ilman partiovenettä. Veneet on jouduttu
3032: poistamaan käytöstä niiden huonokuntoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3033: suuden vuoksi. Monella merivartioasemalla 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3034: on vielä käytössä varsin huonokuntoisia jo 26.90. 70 15 000 000 markkaa kuuden
3035: 1960-luvulla rakennettuja partioveneitä, jot- partioveneen hankkimiseksi rajavartio-
3036: ka pitäisi poistaa välittömästi. Nämä vanhat laitoksen merivartiostoille.
3037: veneet eivät ole tämän päivän partiointiin
3038: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3039: Risto Ahonen
3040: 1990 vp. 5
3041:
3042: Raha-asia-aloite n:o 5
3043:
3044:
3045:
3046:
3047: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
3048: kentamiseen Uuteenkaupunkiin
3049:
3050:
3051: Eduskunnalle
3052: Suunnitelma valtion virastotalon rakenta- heikentävänä tekijänä. Erityisesti poliisien
3053: miseksi Uuteenkaupunkiin on ollut vireillä jo käytössä olevista tiloista osa on puutteellisia,
3054: kymmenkunta vuotta. Suunnitelman etene- jopa ala-arvoisia työskentelyolosuhteiltaan.
3055: misen esteenä on ollut rakennushallitusta Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3056: tyydyttävän rakennuspaikan puute Uudessa- nioittaen,
3057: kaupungissa. Uusikaupunki on elokuussa
3058: 1988 myynyt rakennushallitukselle virastota- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3059: lon tontin Uudenkaupungin keskusta-alueel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3060: ta. 28.64.76 4 000 000 markkaa valtion vi-
3061: Valtion virastot ovat Uudessakaupungissa rastotalon rakentamiseksi Uuteenkau-
3062: hajallaan ympäri keskustaa ja tämä koetaan punkiin.
3063: palvelujen käyttäjien taholla palvelutasoa
3064: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3065: Risto Ahonen
3066: 6 1990 vp.
3067:
3068: Raha-asia-aloite n:o 6
3069:
3070:
3071:
3072:
3073: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Pyhärannan Ihoden pe-
3074: ruskoulun ala-asteen peruskorjaamiseen
3075:
3076:
3077: Eduskunnalle
3078: Turun ja Porin lääniin on vuosittain osoi- Suunnitelmien osalta Pyhärannan kunnan
3079: tettu rakentamismäärärahoja n. 6-8 nor- valmius toteuttaa Ihoden ala-asteen perus-
3080: maalihintaisen peruskouluhankkeen toteut- korjaus ja laajennus on ollut olemassa jo
3081: tamiseen. Kiireellisten hankkeiden jonon ly- vuodesta 1989 alkaen. Hankkeen kustannus-
3082: hentämiseksi tarve olisi ollut 10-----12 hank- arvio on n. 5 000 000 mk.
3083: keen rahoitus vuosittain. Myönnetyt varat Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3084: eivät ole läänin koulukurjuutta helpottaneet, nioittaen,
3085: vaan tilanne on edelleen jatkuvasti kärjisty-
3086: nyt ja kiireellisten hankkeiden jono on kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3087: vanut. 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
3088: Pyhärannan Ihoden ala-asteen koulu on 29.46.34 3 000 000 markkaa Pyhäran-
3089: rakennettu v. 1912. Se on viimeksi peruskor- nan Ihoden ala-asteen peruskorjaukseen
3090: jattu v. 1969, eikä se opetustilojensa puolesta ja laajentamiseen.
3091: enää vastaa nykypäivän vaatimuksia, mm.
3092: liikuntatilat puuttuvat kokonaan.
3093: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3094:
3095: Risto Ahonen
3096: 1990 vp. 7
3097:
3098: Raha-asia-aloite n:o 7
3099:
3100:
3101:
3102:
3103: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaisen huilukil-
3104: pailun järjestämiseen Uudenkaupungin Crusell-viikolla
3105:
3106:
3107: Eduskunnalle
3108: Uudessakaupungissa on vuodesta 1982 al- Toiminta on tähän saakka rahoitettu Uu-
3109: kaen järjestetty vuosittain puupuhallintapah- denkaupungin kaupungin sekä muutamien
3110: tuma Crusell-viikko. Tapahtuma on viime sponsoreiden avulla. Vuoden 1990 pohjois-
3111: vuosina kehittynyt valtakunnallisesti erittäin mainen huilukilpailu sekä juhlien kansainvä-
3112: huomattavaksi tapahtumaksi. Crusell-viikol- listyminen lisää kuitenkin kustannuksia siinä
3113: la on vankka kannattajajoukkonsa, koska määrin, että yhteiskunnan tukea tarvitaan
3114: tapahtuma on ainoa puupuhaltimiin keskit- nykyistä enemmän.
3115: tynyt musiikkijuhla Suomessa. Klarinettiseu-
3116: ra, Suomen Huiluseura ja Oboe- ja fagotti- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3117: seura ovat olleet useina vuosina mukana sekä nioittaen,
3118: yleisönä että esiintyjinä. Yleisömäärät ovat
3119: nykyään n. 4 000 kävijää. Konsertteja Cru- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3120: sell-viikon aikana on nykymuodossa 10---15 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3121: kappaletta. 29.90.52 150 000 markkaa Uudenkau-
3122: Puupuhallinkilpailut ovat olleet myös osa- pungin Crusell-viikolla järjestettävän
3123: na musiikkijuhlaa. Klarinettikilpailu on jär- pohjoismaisen huilukilpailun aiheutta-
3124: jestetty neljästi ja oboekilpailu kerran. Vuon- miin kustannuksiin.
3125: na 1990 on vuorossa pohjoismainen Crusell-
3126: huilukilpailu.
3127: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3128: Risto Ahonen
3129: 8 1990 vp.
3130:
3131: Raha-asia-aloite n:o 8
3132:
3133:
3134:
3135:
3136: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin Roima
3137: -nimisen urheiluseuran toiminnan tukemiseen
3138:
3139:
3140: Eduskunnalle
3141: Yleisurheiluseura Uudenkaupungin Roima Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3142: on laajaa juniorityötä tekevä kasvattajaurhei- nioittaen,
3143: luseura. Seuran pääasialliset tulolähteet ovat
3144: tällä hetkellä jäsenmaksut, taikootyö ja avus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3145: tukset. den 1991 tulo- ja menoarvioon mo-
3146: Toimintaedellytystensä parantamiseksi mentille 29.91.54 JOO 000 markkaa
3147: seura on hankkinut omistukseensa 37,5 m 2 :n käytettäväksi Uudenkaupungin Roima
3148: toimistotilat Uudestakaupungista. Suurin -nimisen urheiluseuran toiminnan tuke-
3149: osa hankintahinnasta, 246 000 mk, on katet- miseen.
3150: tu lainavaroin. Seuran talous on tämän vuok-
3151: si lähivuosina erittäin tiukoilla.
3152: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3153: Risto Ahonen
3154: 1990 vp.
3155:
3156: Raha-asia-aloite n:o 9 9
3157:
3158:
3159:
3160:
3161: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren merika-
3162: lastuksen tutkimusyksikön suunnitteluun Kustaviin
3163:
3164:
3165: Eduskunnalle
3166: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Merenkulkuhallitus on !opettamassa Lau-
3167: alaisen merikalastuksen ja meriviljelyn tutki- pusissa sijaitsevan luotsiasemansa toimintaa.
3168: musyksikön tarpeesta ja sen sijoituspaikasta Tyhjiksi jäävät luotsiaseman tilat soveltuvat
3169: on muutaman vuoden ajan käyty asianomai- hyvin tutkimusaseman tiloiksi. MKH:n omis-
3170: sissa piireissä keskustelua. Esillä on voimak- tuksessa olevan alueen kokonaispinta-ala on
3171: kaasti ollut Saaristomeren alue, joka olosuh- n. 2 ha, joten tarvittaville lisärakennuksille
3172: teittensa vuoksi erinomaisesti sopii tutkimus- on riittävästi rakennusmaata.
3173: toimintaan. Saaristolaki edellyttää toimenpiteitä, joilla
3174: Kustavin kunnan maantieteellinen sijainti estetään saariston autioituminen ja turvataan
3175: ja erityisesti eteläisin Laupusten kylä on vakituinen asutus. Laupusten luotsiaseman
3176: Saaristomeren keskeisintä aluetta, ja se on lopettaminen uhkaa koko Laupusten kylän
3177: myös riittävän kaukana vesistöjä kuormit- tulevaisuutta. Tutkimuslaitoksen perustami-
3178: tavista asutuskeskuksista. Kunnan alueella nen täyttäisi näin luotsiaseman lopettamises-
3179: on myös n. 4 000 ha:n Alastalon tila, joka ta aiheutuvan menetyksen.
3180: muodostuu saaristo- ja vesialueista, jotka Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3181: ovat säilyneet täysin vapaa-ajan rakentami- nioittaen,
3182: selta ja soveltuvat näin ainutlaatuisuutensa
3183: vuoksi erinomaisesti tutkimusalueiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3184: Omistajat ovat suostuvaisia tutkimustoimin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3185: nan sallimiseen. Kustavin kunnan alueella 30.38.75 500 000 markkaa merikalas-
3186: on jo vuodesta 1970 lähtien toiminut Riis- tuksen ja meriviljelyn tutkimusyksikön
3187: ta- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alai- perustamisen suunnitteluun Kustavin
3188: nen kenttäasema. Laupusiin.
3189: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3190: Risto Ahonen
3191: 10 1990 vp.
3192:
3193: Raha-asia-aloite n:o 10
3194:
3195:
3196:
3197:
3198: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen
3199: yhdysvesijohdon rakentamiseen
3200:
3201:
3202: Eduskunnalle
3203: Valtion vesihuoltotyönä rakennetaan yh- Suomen yhdyskuntien juomakelpoisen ve-
3204: dysvesijohtoa eteläisessä Vakka-Suomessa den saantia.
3205: Uudestakaupungista Vehmaalle, Taivassa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3206: loon ja Kustaviin. Hankkeeseen on aikai- nioittaen,
3207: semmin osoitettu valtion vuosien 1987-
3208: 1990 tulo- ja menoarviOissa yhteensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3209: 5 860 000 markkaa. Tämä rahoitustaso ei 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3210: riitä hankkeen suunnitelman mukaiseksi val- 30.40.77 2 000 000 markkaa eteläisen
3211: mistumiseksi. Määrärahojen riittämättö- Vakka-Suomen yhdysvesijohdon raken-
3212: myys vaarantaa vakavasti eteläisen Vakka- tamiseen.
3213: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3214:
3215: Risto Ahonen
3216: 1990 vp. II
3217:
3218: Raha-asia-aloite n:o 11
3219:
3220:
3221:
3222:
3223: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Sirppujoen perkaus-
3224: töihin
3225:
3226:
3227: Eduskunnalle
3228: Sirppujoen perkaushanke on ollut vireillä keanvedenaltaaseen, josta kaupunki ottaa
3229: jo 1970-luvun alkupuolelta saakka. Vesi- kaiken raakavetensä. Perkauksesta aiheutu-
3230: oikeuden lupa perkauksen toteuttamiseen van happamoitumisuhan vuoksi perkaushan-
3231: on saanut lainvoiman korkeimman hallinto- ke olisi suoritettava mahdollisimman lyhyes-
3232: oikeuden ratkaisulla 18.5.1988, joten estettä sä ajassa.
3233: työn täysitehoiselle suorittamiselle ei ole. Hankkeen suunnitteluun on tähän mennes-
3234: Sirppujoen riittämätön vedenjohtokyky on sä käytetty 2 milj. markkaa, sekä rakentami-
3235: nostanutjoen tulvaherkkyyden varsin pahak- seen 2,7 milj. markkaa vuoden 1990 tulo- ja
3236: si. Esimerkiksi vuoden 1987 elokuun alun menoarviossa.
3237: suurtulva levittäytyi pahimpien syys- ja ke- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3238: vättulvien suuruisille alueille. Maataloudelle nioittaen,
3239: aiheutui tuolloin tulvista yli 2,5 miljoonan
3240: markan vahingot. Viimeisin tulva alueella oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3241: helmikuun alkupuolella 1990. Tulvat uhkaa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3242: vat myös Laitilan kaupungin alueella n. 50 30.40.77 7 000 000 markkaa käytettä-
3243: omakotitalon asutusta sekä kaupungin jäte- väksi Sirppujoen perkausiyöhön Turun
3244: vedenpuhdistamon toimintaa. vesi- ja ympäristöpiirissä.
3245: Sirppujoki laskee Uudenkaupungin ma-
3246: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3247: Risto Ahonen
3248: 12 1990 vp.
3249:
3250: Raha-asia-aloite n:o 12
3251:
3252:
3253:
3254:
3255: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien ra-
3256: kentamiseen
3257:
3258:
3259: Eduskunnalle
3260: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on tos sekä kaupalliset ja teolliset palvelut. Leh-
3261: ollut vireillä jo vuodesta 1957 lähtien ja viral- mänkurkun tien rakentamisella on myös suu-
3262: linen aloite tien rakentamiseksi on tehty Kus- ri merkitys yhä lisääntyvälle lounaisrannikon
3263: tavin ja Lokalahden kuntien toimesta v. asuntovaunumatkailulle sekä muille matkai-
3264: 1967. luelinkeinoille.
3265: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta Tiehankkeen suunnittelu on käynnissä.
3266: Lehmänkurkun tie on tärkeimpiä alueellisia ~anke tulisi käynnistää mahdollisimman
3267: tiehankkeita. Se on erityisen tärkeä työmat- p1an.
3268: ka-, asiointi- ja yhteiskuntapalveluliikenteen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3269: helpottamiseksi mm. Kustavissa asuville. nioittaen,
3270: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhen-
3271: täisi Uudenkaupungin ja Kustavin välistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3272: matkaa 7-35 kilometriä. Tämä on merkittä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3273: vää jo siitäkin syystä, että Uudessakaupun- 31.24. 77 8 000 000 markkaa Turun tie-
3274: gissa sijaitsevat monet kustavilaisten käyttä- ja vesirakennuspiirille käytettäväksi
3275: mät tarpeelliset palvelut, kuten mm. aluesai- Lehmänkurkun tien rakentamiseen.
3276: raala, ammattikoulu, lukio, kauppaoppilai-
3277: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3278:
3279: Risto Ahonen
3280: 1990 vp. 13
3281:
3282: Raha-asia-aloite n:o 13
3283:
3284:
3285:
3286:
3287: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
3288: rakentamiseen Kaiannin ja Uudenkaupungin välille
3289:
3290:
3291: Eduskunnalle
3292: Moottoriajoneuvoliikenne maantiellä n:o Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi kevyt
3293: 198 Kaiannin ja Uudenkaupungin välillä on liikenne on pikaisesti saatava omalle väyläl-
3294: erittäin vilkasta. Uudenkaupungin junalaut- leen.
3295: tasataman aloitettua toimintansa on ras-
3296: kas ajoneuvoliikenne lisääntynyt huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3297: vasti. nioittaen,
3298: Suurimmalla osalla mainittua väliä on ke-
3299: vyt liikenne edelleen samalla väylällä muun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3300: ajoneuvoliikenteen kanssa. Myös merkittävä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3301: osa Kalannissa kouluaan käyvistä lapsista 31.24. 77 1 500 000 markkaa kevyen lii-
3302: joutuu suorittamaan päivittäiset koulumat- kenteen väylän rakentamiseen Kaiannin
3303: kansa tällä tieosuudella, mikä lisää oleellisesti ja Uudenkaupungin välille.
3304: koulumatkojen onnettomuusriskiä.
3305: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3306: Risto Ahonen
3307: 14 1990 vp.
3308:
3309: Raha-asia-aloite n:o 14
3310:
3311:
3312:
3313:
3314: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin raken-
3315: tamiseen Kalanuin keskustaan
3316:
3317:
3318: Eduskunnalle
3319: Poikittainen kevytliikenne Uudenkaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3320: gin-Laitilan maantiellä n:o 198 Kalanuin nioittaen,
3321: keskustassa on lisääntynyt voimakkaasti.
3322: Erityisesti elokuussa 1988 poikittaisliikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3323: lisääntyi merkittävästi, kun Kalanuin yläas- den 1991 tulo- ja menoarvioon momen-
3324: teen koulu aloitti toimintansa. Tällöin tien- tille 31.24.77 1 000 000 markkaa Tu-
3325: ylittäjien joukkoon liittyi n. 200 yläasteen run tie- ja vesirakennuspiirille käytet-
3326: oppilasta, lisäksi kunnan liikuntapaikkojen täväksi alikulkutunnelin rakentamiseen
3327: käyttäjät lisäävät kevyen liikenteen määrää Uudenkaupungin-Laitilan maantien
3328: tien ylityksessä. n:o 198 ali Kaiannin keskustan koh-
3329: Liikenneturvanisu uden parantamiseksi dalla.
3330: mainitussa kohdassa maantien alikulkutun-
3331: neli on pikaisesti välttämätön.
3332: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3333: Risto Ahonen
3334: 1990 vp. 15
3335:
3336: Raha-asia-aloite n:o 15
3337:
3338:
3339:
3340:
3341: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta eritasoliittymän rakenta-
3342: miseen ja teiden kunnostamiseen Laitilassa
3343:
3344:
3345: Eduskunnalle
3346: Laitilan kaupunki on teettänyt suunnitel- Liikenneturvallisuuden parantaminen ja
3347: man alueensa välttämättämistä tienparan- liikenneolojen kehittäminen vaatii ehdotto-
3348: nuskohteista. Suunnitelma, "Laitilan tiepa- masti suunniteltujen töiden aloittamista pi-
3349: ketti 2", on toimitettu TVL:n Turun piirille v. kaisesti.
3350: 1986. TVL:n Turun piiri onkin ottanut Lai- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3351: tilan suunnitelmat toimenpideohjelmaansa, nioittaen,
3352: mutta vasta vuodesta 1992 alkaen. Myös
3353: valtatien n:o 8 ja maantien n:o 198 risteys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3354: Laitilan keskustassa on osoittautunut liiken- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3355: nemäärien kasvaessa erittäin vaaralliseksi 31.24.77 7 000 000 markkaa käytettä-
3356: varsinkin ruuhka-aikoina. Eritasoliittymän väksi suunnitelmien mukaisten tienpa-
3357: rakentaminen ko. risteykseen on ainoa keino rannuskohteitten ja eritasoliittymän ra-
3358: parantaa pysyvästi liikenneturvallisuutta ja kentamisen aloittamiseen Laitilan kau-
3359: liikenteen sujuvuutta risteyksessä. pungissa.
3360: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3361: Risto Ahonen
3362:
3363:
3364:
3365:
3366: 5 200052Y
3367: 16 1990 vp.
3368:
3369: Raha-asia-aloite n:o 16
3370:
3371:
3372:
3373:
3374: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Isonkarin luotsiaseman
3375: peruskorja ukseen
3376:
3377:
3378: Eduskunnalle
3379: Merenkulkuhallitus on keskittämässä Saa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3380: ristomeren luotsitoimintaa Isonkarin luotsi- nioittaen,
3381: asemalle. Tehtäviä ei voida kuitenkaan kes-
3382: kittää ennen kuin Isonkarin luotsiasema on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3383: peruskorjattu. Merenkulkuhallitus on esittä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3384: nyt jo vuoden 1989 tulo- ja menoarviosta 31.30.74 5 000 000 markkaa käytettä-
3385: lähtien määrärahaa mainittuun peruskor- väksi Isonkarin luotsiaseman peruskor-
3386: jaukseen. Korjausmäärärahaa ei kuitenkaan jaukseen.
3387: aikaisemmille vuosille ole hyväksytty.
3388: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3389: Risto Ahonen
3390: 1990 vp. 17
3391:
3392: Raha-asia-aloite n:o 17
3393:
3394:
3395:
3396:
3397: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin Hepo-
3398: karin satamaan johtavan väylän parantamiseen
3399:
3400:
3401: Eduskunnalle
3402: Uudenkaupungin Hepokarin satamasta al- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3403: koi myös autolauttaliikenne Ruotsiin Hargs- nioittaen,
3404: hamnin satamaan 1.1.1989, sekä junalautta-
3405: liikenne 1.9.1989. Tavaraliikenne on tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3406: hetkellä jo 400 000 tonnia vuodessa. Sisääntu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3407: loväylä, jonka kulkusyvyys on tällä hetkellä 31.30.77 4 500 000 markkaa Uuden-
3408: 7 m, on jyrkkien mutkien vuoksi kovalla kaupungin Hepokarin satamaan johta-
3409: tuulella erittäin vaikea ja vaarallinen. Sisään- van väylän syventämiseen sekä oikai-
3410: tuleva laiva on jo kerran kovassa tuulessa suun.
3411: ajautunut matalikolle jyrkässä mutkassa ko-
3412: van tuulen painamana.
3413: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3414: Risto Ahonen
3415: 18 1990 vp.
3416:
3417: Raha-asia-aloite n:o 18
3418:
3419:
3420:
3421:
3422: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Uudenkaupun-
3423: gin välisen henkilöliikenteen säilyttämiseksi
3424:
3425:
3426: Eduskunnalle
3427: Valtionrautatiet suunnittelee edelleen su- Liikennepoliittisista syistä on tappiollinen
3428: pistavansa henkilöliikenteen junavuoroja Tu- henkilöliikenne ko. rataosuudella säilytettävä
3429: run ja Uudenkaupungin välisellä rataosuu- ylimenokauden ajan yhteiskunnan tuella.
3430: della toukokuussa 1991. Näin siitä huolimat- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3431: ta, että kyseisellä rataosuudella matkustaja- nioittaen,
3432: määrät ovat tasaisesti kasvaneet viime vuosi-
3433: na. Syyksi supistamiselle on julkisuudessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3434: esitetty sopivan kaluston puute ja tappiolli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3435: nen liikenne. 31.57.40 3 500 000 markkaa käytettä-
3436: Ratojen sähköistyssuunnitelmien mukaan väksi Turun ja Uudenkaupungin välisen
3437: Uudenkaupungin ja Turun välinen rataosuus henkilöliikenteen aiheuttaman tappion
3438: sähköistettäneen joskus 1990-luvun puolen- korvaamiseksi VR: IIe.
3439: välin vaiheilla. Tällöin on käytettävissä jäl-
3440: leen sopivaa henkilöliikennekalustoa myös
3441: mainitulle rataosuudelle.
3442: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3443:
3444: Risto Ahonen
3445: 1990 vp. 19
3446:
3447:
3448: Raha-asia-aloite n:o 19
3449:
3450:
3451:
3452:
3453: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Putsaaren sähköistämi-
3454: seen Uudessakaupungissa
3455:
3456:
3457: Eduskunnalle
3458: Saariston sähköistyssuunnitelmien mu- tysavustus ollut suurimmillaan n. 490 000
3459: kaan sähköistyksen piiriin tullaan saatta- mk/talous. Putsaaren sähköistyksen osalta
3460: maan kaikki ne saariston osat, missä on avustus tulisi olemaan enintään 290 000 mk/
3461: vähintään 5 sellaista taloutta, joissa asutaan talous.
3462: pysyvästi vähintään 6 kuukautta vuoden ai- Sähköistäminen palauttaisi Putsaaren ky-
3463: kana. län jälleen asutuksi ympäri vuoden.
3464: Uudenkaupungin Putsaaressa asuu tällai- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3465: sia talouksia 7 kpl. Lisäksi saarella on n. 70 nioittaen,
3466: loma-asuntoa. Putsaaren sähköistäminen
3467: mahdollistaisi mainittujen 7 talouden ympä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3468: rivuotisen asumisen saaressa sekä toisi lisää 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
3469: yli 6 kuukautta saaressa asuvia talouksia. 32.55.41 2 000 000 markkaa Putsaaren
3470: Vuoden 1989 aikana on saariston sähköis- sähköistämiseen Uudessakaupungissa.
3471: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3472:
3473: Risto Ahonen
3474: 20 1990 vp.
3475:
3476: Raha-asia-aloite n:o 20
3477:
3478:
3479:
3480:
3481: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Laitilan vanhainkodin
3482: rakentamiseen
3483:
3484:
3485: Eduskunnalle
3486: Vanhustenhuollon kehittäminen on keskei- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3487: simpiä Laitilan kaupungin painopistealueita. nioittaen,
3488: Laitilan vanhainkotina toimii tällä hetkellä
3489: puutalo, joka on tilailtaan ahdas ja epäkäy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3490: tännöllinen, eikä se vastaa nykyisellään niitä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3491: tasovaatimuksia, joita seniorikansalaistemme 33.32.31 7 400 000 markkaa käytettä-
3492: asumiselle ja henkilökunnan työskentelyolo- väksi Laitilan vanhainkodin rakentami-
3493: suhteille asetetaan. seen.
3494: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n.
3495: 14 000 000 mk.
3496: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3497: Risto Ahonen
3498: 1990 vp. 21
3499:
3500: Raha-asia-aloite n:o 21
3501:
3502:
3503:
3504:
3505: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta viittomakielen tulk-
3506: kipalvelujen parantamiseen
3507:
3508:
3509: Eduskunnalle
3510: Voimassa olevan vammaishuoltolain mu- Kuurojen tulkkipalvelujen saatavuuden
3511: kaan vammaisella on oikeus yhteiskunnan parantamiseksi on suurimpiin kuntiin ja kun-
3512: kustantamiin tukipalveluihin, jotta hän voisi tainliittoihin perustettava päätoimisia viitto-
3513: vammastaan huolimatta elää tasa-arvoisesti makielen tulkin virkoja.
3514: ja täysipainoisesti yhteiskuntamme jäsenenä.
3515: Kuitenkin syksyllä 1989 suuri joukko kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3516: roja ei voinut aloittaa opintojaan oppilaitok- nioittaen,
3517: sissa, joihin heidät oli hyväksytty. Syynä oli
3518: opintotulkkien puute. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3519: Myös virka-aikana kuurojen tulkkipalve- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3520: lujen saatavuus ei vastaa tarvetta, koska 33.32.31 5 000 000 markkaa viittoma-
3521: useimmat viralliset viittomakielen tulkit toi- kielen tulkin virkojen perustamiseen
3522: mivat ns. freelancer-tulkkeina ja ovat päätoi- kuntiin ja kuntainliittoihin.
3523: misesti muualla työssä.
3524: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3525:
3526: Risto Ahonen Virpa Puisto Jukka Gustafsson
3527: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Kari Urpilainen
3528: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Mats Nyby
3529: Antti Kalliomäki
3530: 22 1990 vp.
3531:
3532: Raha-asia-aloite n:o 22
3533:
3534:
3535:
3536:
3537: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Merimieseläkeläisyhdis-
3538: tysten Keskusliiton toiminnan tukemiseen
3539:
3540:
3541: Eduskunnalle
3542: Suurimpien satamakaupunkien alueilla toi- Merenkulkualan eläkeläiset eivät ole kui-
3543: mivat merimieseläkeläisyhdistykset perusti- tenkaan menneet mukaan nk. poliittisiin elä-
3544: vat vuoden 1983 alkupuolella valtakunnalli- keläisjärjestöihin, vaan ovat perustaneet
3545: sen keskusjärjestön, joka merkittiin yhdistys- oman keskusjärjestön. Keskusjärjestö on saa-
3546: rekisteriin 30.6.1983. nut valtion tukea vuodesta 1986 alkaen. Saa-
3547: Merimieseläkeläisyhdistysten Keskusliiton mansa tuen järjestö on käyttänyt vanhus-
3548: toiminta käynnistettiin aluksi Suomen Meri- huoltotyöhön sekä vapaa-ajan toimintojen
3549: mies-Unionin tuella, koska paikallisyhdistyk- kehittämiseen.
3550: sillä ei ollut resursseja riittävästi. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3551: nioittaen,
3552: Keskusliiton toiminnan varmistamiseksi
3553: tulisi liiton taloudellisia toimintaedellytyksiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3554: turvata myös yhteiskunnan tuella. Suomessa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3555: toimii useita valtakunnallisia eläkeläisjärjes- 33.33.51 90 000 markkaa Merimieselä-
3556: töjä, joiden toimintaa tuetaan valtion varois- keläisyhdistysten Keskusliitto ry:n toi-
3557: ta. minnan tukemiseen.
3558: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3559: Risto Ahonen
3560: 1990 vp. 23
3561:
3562: Raha-asia-aloite n:o 23
3563:
3564:
3565:
3566:
3567: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Hämeen lääninvanki-
3568: lan rakennustöiden jatkamiseen
3569:
3570:
3571: Eduskunnalle
3572: Hämeen lääninvankilan rakennustöiden Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3573: kustannusarvio on 70 miljoonaa markkaa, nioittaen,
3574: josta on valtion tulo- ja menoarvioissa myön-
3575: netty tähän mennessä 19,5 miljoonaa mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3576: kaa tämän vuoden osuuden ollessa 16,5 mil- 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
3577: joonaa markkaa. Lääninvankilan valmistu- markkaa Hämeen lääninvankilan ra-
3578: mista Kylmäkoskelie olisi syytä kiirehtiä, jot- kennustöiden jatkamiseen Kylmäkos-
3579: ta nykyisin Hämeenlinnassa sijaitsevat tilat kella.
3580: voitaisiin vapauttaa niille tarkoitettuun käyt-
3581: töön.
3582: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3583:
3584: Sulo Aittoniemi
3585: 24 1990 vp.
3586:
3587: Raha-asia-aloite n:o 24
3588:
3589:
3590:
3591:
3592: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta poliisin henkilöstön
3593: lisäämiseen
3594:
3595:
3596: Eduskunnalle
3597: Hyväksyessään esitutkintalain eduskunta ty osa todetuista rikoksista voidaan asettaa
3598: edellytti 450 lisäviran perustamista poliisior- tutkintaan, osa jää kokonaan sen ulkopuolel-
3599: ganisaatiolle nimenomaan esitutkintalain le. Yhteiskunta ei enää pysty vastaamaan
3600: mukanaan tuoman lisätarpeen tyydyttämi- kansalaisten turvallisuudesta ja oikeusturvas-
3601: seksi. Eduskunnan päätöksen mukaisesti po- ta. Osansa kehitykseen on tuonut epäonnis-
3602: liisin muista resurssitarpeista oli huolehditta- tunut kriminaalipolitiikka.
3603: va erikseen. Esitutkinnan resurssitarpeista on Poliisihenkilöstön merkittävä lisääminen
3604: tähän mennessä huolehdittu vain siten, että on välttämätöntä, joskaan sillä ei tilannetta
3605: todellisuudessa on perustettu 200 lisävirkaa enää pystytä pelastamaan.
3606: esitutkintaan ja muut tarpeet on jätetty ko- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3607: konaan huomioon ottamatta. nioittaen,
3608: Kun pidätysaika on laskenut seitsemään
3609: päivään ja lähiaikoina tulee alenemaan vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3610: tästä neljään päivään, tilanne on se, että 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
3611: rikollisuus on selvästi ryöstäytynyt käsistä ja markkaa 300 poliisiviran perustami-
3612: tilanne tulee nopeasti pahenemaan. Vain tiet- seen.
3613: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3614:
3615: Sulo Aittoniemi
3616: 1990 vp. 25
3617:
3618: Raha-asia-aloite n:o 25
3619:
3620:
3621:
3622:
3623: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta toimistokoneiden
3624: hankkimiseen poliisille
3625:
3626:
3627: Eduskunnalle
3628: Esitutkintalain voimaantulon myötä ny- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3629: kyaikaisen toimistokonekannan hankkimi- nioittaen,
3630: nen tuli poliisin työskentelyn kannalta entistä
3631: välttämättömämmäksi. Esimerkiksi kopiointi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3632: lisääntyi poliisipiireissä moninkertaisesti. 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
3633: Tästä huolimatta poliisipiireissä on vain ra- markkaa toimistokoneiden hankkimi-
3634: joitetusti kelvollista kopiointivälineistöä ja seen poliisille.
3635: muuta nykyaikaista konttorikonelaitteistoa.
3636: Kaluston asteittainen mutta nopea uudista-
3637: minen on välttämätöntä.
3638: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3639:
3640: Sulo Aittoniemi
3641: 26 1990 vp.
3642:
3643: Raha-asia-aloite n:o 26
3644:
3645:
3646:
3647:
3648: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta radioliikenteen pu-
3649: heensalauslaitteiston hankkimiseksi poliisille
3650:
3651:
3652: Eduskunnalle
3653: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviota Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa asiaan
3654: koskevassa mietinnössään valtiovarainvalio- osoitettiin 600 000 markan määräraha, kun
3655: kunta sekä mietinnön hyväksyessään edus- asian hoitamiseen liittyvä kokonaistarve on
3656: kunta edellyttivät, että hallitus ryhtyy toi- noin 50 miljoonaa markkaa. Tuolla 600 000
3657: menpiteisiin poliisin radioliikenteen ns. pu- markan määrärahalla ei asiassa ole mitään
3658: heensalauslaitteiston hankkimiseksi. Selvitet- merkitystä.
3659: ty ongelma on se, että kuka tahansa voi Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3660: halvalla radiolaitteella kuunnella poliisin nioittaen,
3661: viestiliikennettä ja saada haltuunsa tietoja,
3662: jotka henkilörekisterilain ja sen perusteella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3663: annettujen lakien nojalla on pidettävä salas- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
3664: sa. markkaa poliisin radioliikenteen pu-
3665: heensalauslaitteiston hankkimiseksi.
3666: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3667:
3668: Sulo Aittoniemi
3669: 1990 vp. 27
3670:
3671: Raha-asia aloite n:o 27
3672:
3673:
3674:
3675:
3676: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Tampereen poliisi-
3677: koulun rakennustöiden jatkamiseen
3678:
3679:
3680: Eduskunnalle
3681: Eduskunta on vuoden 1990 tulo- ja me- nalta uusien opetustilojen käyttöön saaminen
3682: noarviossa myöntänyt Tampereen poliisikou- ol~si kuitenkin välttämätöntä mitä nopeim-
3683: lun rakennustöiden jatkamiseen 18 miljoonaa mm.
3684: markkaa. Aikaisemmin tarkoitukseen on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3685: myönnetty 11 miljoonaa markkaa ja koko nioittaen,
3686: kustannusarvio on 109 miljoonaa markkaa.
3687: Rakennustyön eteneminen on hidasta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3688: kohteen valmistuminen kaukana tulevaisuu- 1991 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
3689: dessa, koska vuosittain myönnetyt määrära- markkaa Tampereen poliisikoulun ra-
3690: hat vaivoin kattavat rakennuskustannusten kennustöiden jatkamiseen.
3691: vuotuisen nousun. Poliisikoulutuksen kan-
3692: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3693: Sulo Aittoniemi
3694: 28 1990 vp.
3695:
3696: Raha-asia-aloite n:o 28
3697:
3698:
3699:
3700:
3701: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Kiinteistö Oy Atalpan
3702: liikuntatilojen lainanhoitokustannuksiin
3703:
3704:
3705: Eduskunnalle
3706: Kiinteistö Oy Atalpan osakkaina ovat lat opiskelijaliikuntaan ilman valtion rahoi-
3707: Tampereen kaupunki, Tampereen Opiskelija- tusta, kun muilla paikkakunnilla valtio pää-
3708: tuki ry., Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö sääntöisesti tarjoaa tilat opiskelijaliikunnan
3709: (TOAS), Tampereen yliopiston ylioppilas- käyttöön. On perusteltua, että valtio tukee
3710: kunta (TAMY), Tampereen ev.lut. seurakun- myös tamperelaista opiskelijaliikuntaa niin,
3711: nat ja Tampereen yliopiston tukisäätiö. Atal- että Kiinteistö Oy Atalpa voi tulevaisuudes-
3712: pan liikuntatilat valmistuivat 31.8. 1987, jon- sakin tarjota hyviä palveluitaan opiskelijoille.
3713: ka jälkeen Tampereen yliopiston ja monen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3714: muun oppilaitoksen opiskelijat ovat voineet nioittaen,
3715: harjoittaa liikuntaa hyvissä tiloissa. Atalpa
3716: on kuitenkin taloudellisissa vaikeuksissa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3717: koska lainanhoitokustannukset ovat nous- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3718: seet oletettua korkeammiksi mm. opetusmi- 29.90.50 2 000 000 markkaa käytettä-
3719: nisteriön hylättyä alustavat piirustukset, min- väksi avustuksena Kiinteistö Oy Atal-
3720: kä johdosta rakennustyö viivästyi. Tampe- pan liikuntatilojen lainanhoitokustan-
3721: reelle on vihdoin saatu kunnolliset liikuntati- nuksiin.
3722:
3723: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3724: Sulo Aittoniemi
3725: 1990 vp. 29
3726:
3727: Raha-asia-aloite n:o 29
3728:
3729:
3730:
3731:
3732: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Virtain nuorisomat-
3733: kailukeskuksen rakentamiseen
3734:
3735:
3736: Eduskunnalle
3737: Virtain kaupungin nuorisomatkailukes- Hämeen läänin nuorisolautakunta pitää
3738: kushanke on ollut opetusministeriön valta- Virtain keskushanketta tärkeänä vuoden
3739: kunnallisia nuorison kurssi- ja leirikeskuksia 1991 rahoituskohteena läänin alueella sekä
3740: koskevassa kehittämisohjelmassa jo vuodesta esittää, että keskukselle myönnettäisiin ra-
3741: 1980 lähtien. Virtain keskusta koskevat suun- hoitusavustuksena 2,5 miljoonaa markkaa.
3742: nitelmat on hyväksytty opetusministeriössä Alueellinen matkailuorganisaatio Pirkan-
3743: vuonna 1985 ja viimeksi suunnitelmat on maan Matkailu ry. on 25.1.1988 lausunnos-
3744: tarkistettu tammikuussa 1990. Vuonna 1988 saan Tampereen Seutukaavaliiton elinkeino-
3745: Virtain hanke hyväksyttiin nuorisotyölain poliittisesta toimenpideohjelmasta todennut,
3746: perusteella avustettavaksi kohteeksi. Opetus- että Virtain keskushankkeen investointien ja
3747: ministeriö on 23.8.1989 tekemällään päätök- käyttökustannusten rahoittamiseen tulee va-
3748: sellä hyväksynyt Virtain keskuksen mukaan rata valtion budjettiin riittävästi varoja. Pe-
3749: rakentamisen ajoittamisohjelman siten, että rusteluina todettiin mm. seuraavaa: Virtain
3750: päärakennusta ja ensimmäistä majoitusra- keskushankkeen merkitys on valtakunnalli-
3751: kennusta päästäisiin rakentamaan ja avustet- nenja maakunnallinen, hankkeen toteuttami-
3752: taisiin opetusministeriön varoista vuosina nen tukee nuorison kasvatusta kansainväli-
3753: 1991-93. syyteen ja matkailuun, hanke tukee toteu-
3754: Hämeen läänin nuorisolautakunta on ai- tuessaan elinkeinoelämää ja muuta matkailua
3755: koinaan esittänyt Virtain nuorisomatkailu- Pirkanmaaan alueella, valtakunnallisena ja
3756: keskushanketta Hämeen läänin kohteeksi. kansainvälisenä nuorison toimintakeskukse-
3757: Hämeen lääninhallitus ja Pirkanmaan Maa- na hanke tuo esille koko Pirkanmaata.
3758: kuntaliitto ovat vuosittain omissa hanke-esi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3759: tyksissään esittäneet tukensa Virtain hank- nioittaen,
3760: keelle. Hanke sisältyy Hämeen lääninhalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3761: tuksen läänin tulo- ja menoarvioesityskannan- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3762: ottoon vuodelle 1991. Samoin se on mukana 29.91.51 2 500 000 markkaa Virtain
3763: Pirkanmaan Maakuntaliiton omassa kan- nuorisomatkailukeskuksen rakentami-
3764: nanotossa vuodelle 1991. seen.
3765: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3766:
3767: Sulo Aittoniemi
3768: 30 1990 vp.
3769:
3770: Raha-asia-aloite n:o 30
3771:
3772:
3773:
3774:
3775: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
3776: seksi valtatien n:o 9 perusparantamiseksi välillä Orivesi-
3777: Jämsä
3778:
3779:
3780: Eduskunnalle
3781: Valtatie n:o 9 Tampereelta Jämsään on telmat olisi pitänyt viedä tässä vaiheessa lop-
3782: erittäin vilkkaasti ja raskaasti liikennöity. Tie puun tulevaa toteutusta varten.
3783: on perusparannettu Tampereelta Orivedelle, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3784: mutta siitä eteenpäin Jämsään tie on mäki- nioittaen,
3785: nen, mutkainen ja huonokuntoinen. Saatujen
3786: tietojen mukaan tieosuuden perusparannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3787: suunnitelmien tekeminen on keskeytetty ja tie 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
3788: siirretty toistaiseksi pois toimenpideohjel- markkaa valtatien n:o 9 perusparannus-
3789: masta .. Toimenpide tuntuu käsittämättömäl- suunnitelman laatimiseen välillä Orive-
3790: tä erityisesti siitä syystä, että ainakin suunni- si-Jämsä.
3791: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3792: Sulo Aittoniemi
3793: 1990 vp. 31
3794:
3795: Raha-asia-aloite n:o 31
3796:
3797:
3798:
3799:
3800: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Laitamon-Kuhma-
3801: lahden maantien n:o 326 peruskorjaamiseen
3802:
3803:
3804: Eduskunnalle
3805: Maantie n:o 326 Laitamo-Kuhmalahti Kyseiselle tielle laaditaan tällä hetkellä pa-
3806: Hämeen läänissä kulkee noin 20 km:n mittai- rantamissuunnitelmaa, joka valmistunee tä-
3807: sena Oriveden-Kangasalan tieltä n:o 324 män vuoden loppuun mennessä. Tämän het-
3808: Kuhmalahdelle, jossa se yhtyy maantiehen ken suunnitelmien mukaan tarkoituksena on,
3809: n:o 325. että tien kunnostaminen aloitetaan varatyö-
3810: kohteena kunnossapitovaroja käyttäen. Kun
3811: Kyseinen tieosuus on hyvin vilkkaasti lii- tien kunnostamiseen aikanaan päästään,
3812: kennöity, sillä useiden linja-autovuorojen li- tämä merkitsee sitä, että se etenee enintään 3
3813: säksi sitä käyttää vilkas paikallisliikenne eri- km:n vuosivauhdilla. Parhaimmillaankin tie-
3814: tyisesti Oriveden suuntaan. Tie on myös eri- osuuden kunnostaminen kestäisi näin ainakin
3815: tyisesti raskaan puutavaraliikenteen rasitta- 7-8 vuotta, mikä on kohtuuton rasitus jo
3816: ma. Nimenomaan sen jälkeen, kun tieosuu- liiken teellisesti.
3817: della rakennettiin muutamia vuosia sitten Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3818: uudelleen Ränninsalmen ja Kuoresalmen sil- nioittaen,
3819: lat, raskas puutavaraliikenne lisääntyi mo-
3820: ninkertaisesti. Tiepohja ei nykyisellään ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3821: tällaiseen liikenteeseen sopiva. Liikenteen 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
3822: vilkkauden ja tien kunnon välinen epäsuhde markkaa maantien n:o 326 ( Laitamo-
3823: on viime aikoina ollut mm. julkisen sanan Kuhmalahti) peruskorjaamiseen maan-
3824: kasvavan huomion kohteena. Routivuuden teiden n:ot 324 ja 325 välisellä osuudel-
3825: lisäksi tie on varsin mutkainen ja kapea. la.
3826: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3827:
3828: Sulo Aittoniemi
3829:
3830:
3831:
3832:
3833: 6 200052Y
3834: 32 1990 vp.
3835:
3836: Raha-asia-aloite n:o 32
3837:
3838:
3839:
3840:
3841: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 334
3842: (Luomajärvi-Kihniö) parantamiseen
3843:
3844:
3845: Eduskunnalle
3846: Luomajärven-Kihniön maantie n:o 334 saman mittainen osuus on pohjustustyön
3847: johtaa Kurun kunnan Luoteen kylästä Ku- alaisena. Tien kuntoon saattaminen kestää
3848: run-Parkanon tieltä n:o 332 Kihniön kir- nykyisin toimenpitein useita vuosia, kenties
3849: konkylään 23,2 km:n mittaisena. Kuru on 10 vuotta. Näin pitkään kestävä kunnostus-
3850: Hämeen, Kihniö taas Turun ja Porin lääniä. työ on jo liikenteellisesti kohtuuton haitta.
3851: Paikallisliikenteen ja erityisesti raskaan puu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3852: tavaraliikenteen käytössä oleva tie on varsin nioittaen,
3853: mutkainen ja kapea sekä kantavuudeltaan
3854: heikko. Tietä on pyritty parantamaan Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3855: meen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta kun- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
3856: nossapitomäärärahoilla, mutta työn edisty- markkaa maantien n:o 334 ( Luomajär-
3857: minen on erittäin hidasta. Tietä on tähän vi-Kihniö) parantamistyön nopeutta-
3858: mennessä saatu päällystetyksi noin 5 km, ja miseen.
3859: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3860: Sulo Aittoniemi
3861: 1990 vp. 33
3862:
3863: Raha-asia-aloite n:o 33
3864:
3865:
3866:
3867:
3868: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 349
3869: (Virrat-Ähtäri) parantamiseen
3870:
3871:
3872: Eduskunnalle
3873: Hämeen läänissä Virroilta Ähtär_iin johta- teellisesti jopa erittäin vaaralliseksi erityisesti
3874: va maantie n:o 349 on erityisesti Ahtärin ja talvella ja pahimpaan kelirikkoaikaan. Tie on
3875: samalla Vaasan läänin rajalle saakka erittäin ollut jo pitempään TVH:n toimintasuunnitel-
3876: mutkainen ja kapea sekä voimakkaasti rou- missa, mutta suunnitelmien valmistuminen
3877: tiva noin 16,5 km:n matkalta. Vain Virtain on viivästynyt tielinjaa koskevien erimieli-
3878: puoleisessa päässä tie on muutaman kilomet- syyksien vuoksi. Suunnitelmat kuitenkin val-
3879: rin verran kohtuullisessa kunnossa aikaisem- mistunevat vuoden 1991 rahoitusta edellyttä-
3880: min suoritetun parantamistyön johdosta. vällä tavalla.
3881: Tie on erityisen vilkasliikenteinen, koska Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3882: tien vaikutuspiirissä ovat mm. Vääräkosken nioittaen,
3883: saha sekä Inkan ja Fiskarsin tehtaat. Lisäksi
3884: tiellä on erityisesti kesäaikaan runsas matkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3885: luliikenne Ähtärissä sijaitsevan, suuria yleisö- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
3886: määriä keräävän eläinpuiston vuoksi. markkaa maantien n:o 349 (Virrat-
3887: Nykykunnossa tie voidaan katsoa liiken- Åhtäri) parantamisen aloittamiseen.
3888: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3889:
3890: Sulo Aittoniemi
3891: 34 1990 vp.
3892:
3893: Raha-asia-aloite n:o 34
3894:
3895:
3896:
3897:
3898: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Sappeen tien n:o 3233
3899: kunnostamiseen Pälkäneellä
3900:
3901:
3902: Eduskunnalle
3903: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirissä tie n:o liikennekelvottomassa kunnossa. Tie vaatii
3904: 3233 (Sappeen tie) on sekä vilkkaassa paikal- nopeata peruskunnostusta.
3905: liskäytössä että raskaisiin puutavarankulje- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3906: tuksiin käytetty tie. Tien käyttöä lisää mer- nioittaen,
3907: kittävästi Sappeen hiihtokeskus. Tiestä on
3908: aikaisemmin kunnostettu Sahalahden suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3909: nassa noin 5 km:n pituinen osuus. 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
3910: Tie on mutkainen ja erittäin voimakkaasti markkaa Sappeen tien n:o 3233 perus-
3911: routiva. Osan vuotta se on paikoittain lähes korjauksen aloittamiseen.
3912: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3913: Sulo Aittoniemi
3914: 1990 vp.
3915: 35
3916: Raha-asia-aloite n:o 35
3917:
3918:
3919:
3920:
3921: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Kirkkokankaan Ja
3922: rautatien välisten teiden parantamiseen Vilppulassa
3923:
3924:
3925: Eduskunnalle
3926: Vilppulan kunnassa välillä Kirkkokan- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3927: gas-rautatie sijaitsevat maantiet n:ot 347 ja nioittaen,
3928: 348 sekä paikallistie n:o 14337 ovat vilkkaasti
3929: liikennöityjä, mutta kunnoltaan ja mitoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3930: seltaan kasvavaan liikenteeseen nähden keh- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
3931: noja ja alimitoitettuja. Teiden kiireinen pa- markkaa teiden n:ot 347, 348 ja 14337
3932: rantaminen mainitulla osuudella on välttä- parantamiseen välillä Kirkkokangas-
3933: mätöntä. rautatie Vilppulassa.
3934: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3935:
3936: Sulo Aittoniemi
3937: 36 1990 vp.
3938:
3939: Raha-asia-aloite n:o 36
3940:
3941:
3942:
3943:
3944: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Yläjärven-Kurun
3945: tien perusparantamiseen Yläjärven taajamassa
3946:
3947:
3948: Eduskunnalle
3949: Seudullinen tie n:o 330 Yläjärveltä Kuruun Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3950: on vilkkaasti liikennäity tie. Suunnitelmien nioittaen,
3951: mukaan on tarkoituksena suorittaa peruspa-
3952: rannus sanotulla tieosuudella kuitenkin siten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3953: että ensi vaiheessa suunnitelmat ovat valmis- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
3954: tuneet Yläjärven keskustaajaman osalta. Ylöjärven-Kurun tien perusparantami-
3955: Tien parantaminen tältä osin onkin ensiar- seksi Yläjärven keskustaajaman koh-
3956: voisen tärkeä ja kiireellinen toimenpide, kos- dalla.
3957: ka erityisesti tällä kohdalla liikenne on run-
3958: sainta ja tie kapea.
3959: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3960: Sulo Aittoniemi
3961: 1990 vp. 37
3962:
3963: Raha-asia-aloite n:o 37
3964:
3965:
3966:
3967:
3968: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
3969: län ja alikulkutunnelin rakentamiseksi Ruoveden Visuve-
3970: den taajamaan
3971:
3972:
3973: Eduskunnalle
3974: Ruovedellä, Visuveden taajamassa Visuve- löliikenne valtatien yli muodostaa erittäin
3975: si Oy:n tehtaan kohdalla on päivittäin valta- suuren liikenteellisen vaaran.
3976: tien n:o 66 ylittävä vilkas jalankulku- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
3977: polkupyöräliikenne. Liikenne johtuu osin nioittaen,
3978: mainitun tehtaan toiminnasta, osin siitä, että
3979: asuntoalue ja tärkeät palvelupisteet sijaitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3980: vat eri puolilla valtatietä. Mainittuun paik- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
3981: kaan on katsottu tarpeelliseksi rakentaa ali- markkaa alikulkutunnelin ja kevyen lii-
3982: kulkutunneli sekä siihen liittyen noin 200- kenteen väylän rakentamiseksi Visuve-
3983: 300 metriä kevyen liikenteen väylää. Ilman den taajamaan valtatielle n:o 66 Ruove-
3984: näitä toimenpiteitä jatkuvasti kasvava henki- den kunnassa.
3985: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
3986:
3987: Sulo Aittoniemi
3988: 38 1990 vp.
3989:
3990: Raha-asia-aloite n:o 38
3991:
3992:
3993:
3994:
3995: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
3996: lien rakentamiseen Vilppulan keskustassa
3997:
3998:
3999: Eduskunnalle
4000: Vilppulan keskustassa vilkkaasti liikennöi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4001: dyillä maanteillä n:ot 347 ja 348 on valmiit nioittaen,
4002: suunnitelmat kevyen liikenteen väylien ra-
4003: kentamiseksi. Rakentamisen aloittaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4004: kuitenkin toistuvasti siirretty, ja liikenteen 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
4005: kasvaessa tilanne erityisesti kevyen liikenteen markkaa kevyen liikenteen väylien ra-
4006: osalta on käynyt vaaralliseksi. Kevyen liiken- kentamiseksi Vilppulan keskustassa
4007: teen väylien rakentaminen vahvistettujen maanteillä n:ot 347 ja 348.
4008: suunnitelmien mukaan tulisi mitä pikimmin
4009: aloittaa.
4010: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4011: Sulo Aittoniemi
4012: 1990 vp. 39
4013:
4014: Raha-asia-aloite n:o 39
4015:
4016:
4017:
4018:
4019: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
4020: lien rakentamiseen maantiellä n:o 348 Vilppulan Kolhossa
4021:
4022:
4023: Eduskunnalle
4024: Vilppulan Kolho Pohjois-Hämeessä on vil- rä- ja muun kevyen liikenteen osalta. Kevyen
4025: kas ja kehittyvä taajama, jonka läpi kulkee liikenteen väylät siis tulisi rakentaa kiireelli-
4026: Riihiniemen-Keuruun maantie n:o 348. Sii- sinä.
4027: tä huolimatta, että mainitun maantien sa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4028: moin kuin samassa taajamassa sijaitsevan nioittaen,
4029: Kankaanpään paikallistien n:o 14354 yhtey-
4030: teen on suunniteltu kevyen liikenteen väylät, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4031: niiden rakentamiseen ei ole osoitettu määrä- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
4032: rahoja. Jatkuvasti vilkastuva liikenne aiheut- markkaa teihin n:ot 348 ja 14354 liitty-
4033: taa vuosi vuodelta yhä suuremman onnetto- vien kevyen liikenteen väylien rakenta-
4034: muusriskin erityisesti jalankulku-, polkupyö- miseen Vilppulan Kolhossa.
4035: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4036: Sulo Aittoniemi
4037: 40 1990 vp.
4038:
4039: Raha-asia-aloite n:o 40
4040:
4041:
4042:
4043:
4044: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Syvinkisalmen sillan
4045: rakentamiseen Ruovedellä
4046:
4047:
4048: Eduskunnalle
4049: TVH:n suunnitelmien mukaan Syvinkisal- valmiit toteuttamista varten. Sillan kokonais-
4050: men lossi Mustajärven-Haapamäen tiellä kustannusarvio on 14,4 miljoonaa markkaa.
4051: n:o 3481 on tarkoitus poistaa ja korvata Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4052: paikalle rakennettavalla maantiesillalla. Ot- nioittaen,
4053: taen huomioon tien liikennemäärät nykyisin
4054: käytössä oleva lossi on vesiväylän ylittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4055: sessä erittäin paljon liikennettä hankaloittava 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
4056: este. Valmiista suunnitelmista huolimatta sil- markkaa Syvinkisalmen sillan raken-
4057: lan rakennustöitä on kuitenkin toistuvasti nustöiden aloittamiseen Ruovedellä.
4058: siirretty. Sillan rakentamissuunnitelmat ovat
4059: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4060: Sulo Aittoniemi
4061: 1990 vp. 41
4062:
4063:
4064: Raha-asia-aloite n:o 41
4065:
4066:
4067:
4068:
4069: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Vilppulan vierasvene-
4070: sataman suunnitteluun
4071:
4072:
4073: Eduskunnalle
4074: Vilppulan kunnan keskustaajamaan on ve- laatia suunnitelmat venesataman rakentami-
4075: siyhteys Tampereelta saakka Ruoveden ja seksi. Huomattakoon, että paikalle johtavaa
4076: Virtojen kautta. Vesireitillä on matkailu vii- vesireittiä on jo Ukonselän suunnasta jossain
4077: me vuosina merkittävästi lisääntynyt siten, määrin ruopattu vene- ja laivaliikennettä var-
4078: että Tampereelta eri vesiliikennemuotoja ten.
4079: käyttäen matkaan lähteneet useasti suuntaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4080: vat matkansa Vilppulaan saakka, yöpyvät nioittaen,
4081: siellä ja palaavat toisena matkapäivänä takai-
4082: sin. Vilppulassa on reitin päätepisteessä erin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4083: omainen vierassataman paikka, joka osin on 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
4084: jo veneliikenteen käytössä, mutta jota ei ole markkaa Vilppulan vierasvenesataman
4085: riittävässä määrin sellaiseksi suunniteltu ja suunnitteluun.
4086: rakennettu. Tästä syystä tulisi kiireellisesti
4087: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4088: Sulo Aittoniemi
4089: 42 1990 vp.
4090:
4091: Raha-asia-aloite n:o 42
4092:
4093:
4094:
4095:
4096: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Mäntän katsastusase-
4097: man lunastamiseen valtiolle
4098:
4099:
4100: Eduskunnalle
4101: Mäntän katsastusasema on toiminut vuo- Kaupan aikaansaaminen vuoden 1991 aikana
4102: desta 1981 alkaen Mäntän kaupungin raken- helpottaisi omalta osaltaan merkittävästi
4103: nuttamassa ja omistamassa katsastushallissa, kaupungin rahoi tustilannetta.
4104: josta valtio on maksanut sovitun vuokran. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4105: Sopimuksen mukaan valtio on oikeutettu lu- nioittaen,
4106: nastamaan kyseisen hallitilan itselleen.
4107: Mäntän kaupungin taloudellinen tilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4108: on useasta eri syystä viime vuosina merkittä- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 800 000
4109: västi heikentynyt. Tästä syystä kaupunki on markkaa Mäntän katsastusaseman
4110: toistuvasti ilmoittanut halukkuutensa katsas- käytössä olevan hallin lunastamiseksi
4111: tushallin myymiseen valtiolle. Toistaiseksi valtiolle.
4112: tätä koskevaa sopimusta ei ole syntynyt.
4113: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4114: Sulo Aittoniemi
4115: 1990 vp. 43
4116:
4117: Raha-asia-aloite n:o 43
4118:
4119:
4120:
4121:
4122: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta happamoituneiden
4123: vesistöjen kalkitukseen
4124:
4125:
4126: Eduskunnalle
4127: Maassamme on runsaasti vesistöjä, jotka tännön toimenpiteisiin mm. järvien kalkitus-
4128: ovat pitkälle happamoituneet. Viime vuosina ta lisäämällä.
4129: on valtion rahoittamana suoritettu kasvavas- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4130: sa määrin tutkimuksia happamoitumisen to- nioittaen,
4131: teamiseksi. Koetoiminta ei kuitenkaan yksi-
4132: nään pelasta vesistöjä, vaan hankittujen tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4133: kimustulosten ohjaamana on ryhdyttävä 1991 tulo- ja menoarvioon 120 000 000
4134: myös vesistöjen tilan parantamiseen. Hallitus markkaa happamoituneiden vesistöjen
4135: onkin vuoden 1990 budjettia käsitellessään kalkitukseen.
4136: tehnyt päätöksen ryhtyä koetoiminnasta käy-
4137: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4138: Sulo Aittoniemi
4139: 44 1990 vp.
4140:
4141: Raha-asia-aloite n:o 44
4142:
4143:
4144:
4145:
4146: Ala-Harja: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen evankeli-
4147: sen opiston peruskorjauksen jälkihoitoon
4148:
4149:
4150: Eduskunnalle
4151: Kauhajoen evankelisen opiston pääraken- kansanopistoissa täysin nykyajan vaatimus-
4152: nus valmistui käyttöön vuonna 1929. Se on ten tasolle. Työryhmä esittää, että eduskun-
4153: massiivinen kivirakennus. Opistorakennus 2 nan myöntämiä valtionapuja kohdennettai-
4154: valmistui 1959. Näissä rakennuksissa opisto siin tuntuvasti vammaisia kouluttaviin kan-
4155: on työskennellyt pian 30 vuotta. Rakennuk- sanopistoihin. Kauhajoen evankelinen opisto
4156: set ovat palvelleet opetusta, asumista, ruokai- on yksi mietinnössä mainituista yhdestätoista
4157: lua ja muita opistotoiminnan vaatimia toi- kansanopistosta.
4158: mintoja. Vaikka opistorakennuksiin on tehty Vuosina 1986-1989 on toteutunut Kau-
4159: normaalit kunnostustyöt, yleinen tarkastus hajoen evankelisen opiston rakennushanke ja
4160: maaliskuussa 1979 kiinnitti huomiota perus- vuodelle 1990 jäi osa päärakennuksen ulko-
4161: korjaamisen tarpeellisuuteen. Saneerauksessa maalausurakasta. Opiston taloudellinen ti-
4162: 1986~-89 on perusteellisesti korjattu molem- lanne on viime vuosikymmenet ollut tyydyt-
4163: mat opistorakennukset ja tonttialue. Vanho- tävä. Tulot ja menot ovat syntyneet pääosin
4164: jen tilojen käyttötarkoitus on muutettu vas- toiminnasta. Runsaan 9 miljoonan markan
4165: taamaan nykyajan opistotyön vaatimuksia. rakennushanke on moninkertaistanut talou-
4166: Opetus-, asumis-, ruokailu-, keittiö-, hallinto- dellisen vastuun. Rakennusaikainen rahoitus
4167: ja vapaa-ajan tilat palvelevat nyt asianmukai- on pääosin lainaa. Pitkäaikaista lainaa vuon-
4168: sesti käyttäjiä. Samoin majoitustilat ja henki- na 1985 oli 0,5 miljoonaa, 1986 3 miljoonaa,
4169: lökunnan tilat on varustettu ajanmukaisilla 1987 6 miljoonaa, 1988 8,5 miljoonaa ja viime
4170: wc- ja peseytymistiloilla. VIS-laitteet ja ko- vuonna lainasaldo oli noin 7,8 miljoonaa
4171: neet on molemmissa rakennuksissa uusittu. markkaa. Pääomamenot ovat vielä pitkään
4172: Peruskorjaus oli välttämätön toteuttaa, kos- suuret. Korkea lainojen korkotaso vaikeut-
4173: ka osa päärakennuksesta oli rappeutumisen taa entisestään velkojen hoitoa. Taloudellisen
4174: vuoksi käyttökiellossa. Lämmityslaitteisto oli taakan keventämiseksi Kauhajoen evankeli-
4175: osin rikkoutunut. Työskentely epäkäytännöl- nen opisto toivoo rakennusavustusta, jolla
4176: lisissä ja osin huonokuntoisissa tiloissa vai- hankkeen taloudellinen jälkihoito nykytilan-
4177: kutti epäsuotuisasti opiskelijoiden ja henkilö- teessa voitaisiin järjestää. Taloudellisen taa-
4178: kunnan viihtyvyyteen ja työskentelyyn. Ny- kan keventäminen vapauttaisi pienen oppilai-
4179: kyaikaisessa aikuiskoulutuksessa korostuu toksen voimavaroja tarpeelliseen oppilaitok-
4180: opistotyön luonne palveluyrityksenä. sen kehittämistyöhön.
4181: Opetusministeriön asettama työryhmä on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
4182: mietinnössään (vammaisten kansanopisto- nioittaen,
4183: opiskelun kehittämistyöryhmän muistio 35/
4184: 1985) korostanut vammaisten opiskelun si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4185: sällöllisen kehittämisen lisäksi myös opisto- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
4186: jen rakennuskannan ajanmukaisuuden tär- markkaa Kauhajoen evankelisen opis-
4187: keyttä. Koulutuksen kehittäminen edellyttää ton toteutetun peruskorjaushankkeen
4188: ulkoisten toimintaedellytysten saattamista jälkihoitoon.
4189: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4190: Kirsti Ala-Harja
4191: 1990 vp. 45
4192:
4193: Raha-asia-aloite n:o 45
4194:
4195:
4196:
4197:
4198: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Eteläpohjalaiset
4199: Spelit Kansanmusiikkiyhdistyksen toiminnan tukemiseen
4200:
4201:
4202: Eduskunnalle
4203: Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyh- Lisäksi kymmenissä eri tilaisuuksissa enti-
4204: distys ry. järjestää 1.-7.7.1991 Evijärvellä seen tapaan esiintyvät pelimannit, laulajat ja
4205: 20. kerran Länsi-Suomen musiikkijuhlat, tanssijat eri puolilta Suomea ja Skandina-
4206: Spelit. Spelit on vakiinnuttanut asemansa viaa. Vuoden 1991 Spelien yhteydessä järjes-
4207: maamme merkittävimpien kansainvälisten ja tetään eurooppalaisen kulttuurin pohjalta ar-
4208: valtakunnallisten kulttuuritapahtumien jou- vovaltainen seminaari, jonka aiheena on
4209: kossa. Vuoden 1991 Spelit-tapahtumaan on identiteetti. Spelit ry. järjestää vuoden 1991
4210: tulossa laulajia, soittajia, tanssijoita sekä aikana lukuisia musiikin ja tanssin koulutus-
4211: nuorisoyhtyeitä Ruotsista, Saksan Iiittotasa- tilaisuuksia professori Jorma Panulan johdol-
4212: vallasta, USA:sta, Liettuasta ja Latviasta la.
4213: sekä mahdollisesti Ranskasta. Spelien talousarvio vuodelle 1991 on
4214: Spelien aikana järjestetään mm. Shamaani- 700 000 markkaa, josta Evijärven kunnan
4215: en yö - vanhaan suomalaiseen 1000---1100- avustus on 100 000 markkaa. Vaikka suurin
4216: lukujen primitiiviseen musiikkiin perustuva osa esiintyjistä esiintyykin maksutta, on val-
4217: laaja ohjelmakokonaisuus, Maakunnat koh- tionavustuksena myönnetty määräraha vuo-
4218: taavat Speleissä - maakuntien yhteinen mu- sittain ollut ratkaiseva tämän kansainvälisen
4219: siikki- ja tanssikonsertti, Jazz-Spelit - Län- tapahtuman onnistumiseksi.
4220: si-Suomen jazzmuusikot konsertoivat, Valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4221: kunnallinen pelimannikisa 91 - mandolii- nioittaen,
4222: nin, viulun, huuliharpun ja klarinetin SM-
4223: kilpailut yhteistyössä Suomen Kansanmu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4224: siikkiliiton kanssa, Valtakunnallinen 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
4225: tämmäyskisa - kilpaillaan maamme par- markkaa Eteläpohjalaiset Spelit Kan-
4226: haan säestäjän tittelistä, Valtakunnallinen sanmusiikkiyhdistys ry:n toiminnan tu-
4227: pelimannirock-kilpailu yhtyeille- maamme kemiseen sekä Länsi-Suomen Musiikki-
4228: nuorisoyhtyeet sovittavat ja tulkitsevat suo- juhlan Spelit järjestämiseen.
4229: malaista kansanmusiikkia.
4230: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4231: Kirsti Ala-Harja Gustav Björkstrand Håkan Malm
4232: Jarmo Wahlström Pentti Mäki-Hakola Martti Korkia-Aho
4233: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki Aapo Saari
4234: Jukka Vihriälä
4235: 46 1990 vp.
4236:
4237: Raha-asia-aloite n:o 46
4238:
4239:
4240:
4241:
4242: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Rytmi-instituutin
4243: perustamiseksi Seinäjoelle
4244:
4245:
4246:
4247: Eduskunnalle
4248: Rock-instituutin kannattajayhdistyksen Tulevalla toimintakaudella Rytmi-instituutin
4249: tarkoituksena on suomalaiseen rock- ja po- tehtävänä on oppimateriaalin suunnittelu ja
4250: puläärimusiikkiin liittyvän koulutus-, tutki- luominen sekä alan kirjallisuuden hankkimi-
4251: mus-, julkaisu-, tiedotus- ja valistustoimin- nen. Tähän tehtävään palkataan koulutus-
4252: nan harjoittaminen ja edistäminen, rock- ja ohjaaja heti instituutin toiminnan alkaessa.
4253: populäärimusiikin harrastuksen kehittämi- Kehittyvän Musiikin koulutussäätiö on pal-
4254: nen ja alan kotimaisten ja kansainvälisten kannut kyseistä koulutustoimintaa kehittä-
4255: suhteiden luominen ja ylläpitäminen. mään ja suunnittelemaan puolipäiväisen hen-
4256: Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kilön, jonka toimikausi kestää näillä näky-
4257: perustaa maaliskuussa 1990 Seinäjoelle Ryt- min tammikuun 1990 loppuun. Tarkoitukse-
4258: mi-instituutin. Rytmi-instituutti aloittaa va- na on, että uutta rock-koulutussysteemiä to-
4259: kituisen toimintansa heinäkuussa 1990, jol- teutetaan myöhemmin koko valtakunnan ta-
4260: loin sen työntekijöiksi palkataan instituutin solla.
4261: johtaja ja koulutusohjaaja. Rytmi-instituutin Rytmi-instituutti järjestää myös tutkimus-
4262: kannatusyhdistyksen varsinainen hallintoelin ta, jota Suomessa ei tällä hetkellä missaän
4263: on yhdistyksen hallitus, joka toimii instituu- suoriteta. Suomesta löytyy nykyään nuori ja
4264: tin ohjesääntöjen puitteissa. nopeasti kasvava, erityisesti rock-musiikkiin
4265: Rytmimusiikin erityiskysymyksissä ei mi- ja -kulttuuriin erikoistunut tutkijasukupolvi,
4266: kään olemassa oleva taho Suomessa järjestä jolle ei juurikaan ole tarjolla alan työpaikko-
4267: systemaattista koulutusta. Maassamme toi- ja. Kevättalvella Rytmi-institruutti järjestää
4268: miva musiikkioppilaitosjärjestelmä ei ole ot- Seinäjoella rock-musiikkiseminaarin, jonka
4269: tanut huomioon rock-alan koulutusta. Ryt- tarkoituksena on antaa monipuolista evästys-
4270: mi-instituutissa ryhdytään luomaan uutta tä instituutin tulevan toiminnan muodoille.
4271: rock-musiikin elävän luonteen paremmin Tämän lisäksi Rytmi-instituutti järjestää yh-
4272: huomioon ottavaa rock-koulutussysteemiä. dessä Vaasan läänin Kehittyvän Musiikin
4273: Tämän systeemin yleisiä lähtökohtia ovat Yhdistyksen Kemun, W omad-organisaation
4274: soittajien kokonaisvaltainen elämänkatso- ja Seinäjoella toimivan Tampereen yliopiston
4275: mus, ei-ammattipainotteisuus sekä suuri va- täydennyskurssikeskuksen kanssa kesäkuun
4276: linnanvapaus. Opetus kattaa soiton lisäksi vaihteessa ja Provinssi-rockin yhteydessä
4277: myös muut rockin osa-alueet, kuten rockin maailman musiikkiseminaarin.
4278: kulttuurihistorian, välineet, tekniikan, mik- Julkaisu- ja tiedotustoiminnan perustana
4279: sauksen, rock-fysiologian ja rockin filoso- toimii Kehittyvän Musiikin Yhdistyksen
4280: fian. Kemu ry:n säännöllisesti julkaisema Botnia-
4281: Vaasan läänin kehittyvän musiikin koulu- beat-lehti.
4282: tussäätiö on vuosia harjoittanut Seinäjoella Rytmi-instituutin varsinaisen toiminnan
4283: omaa koulutustoimintaansa, joka on osittain käynnistyessä heinäkuussa 1990 palkataan
4284: perustunut edellä mainitun koulutussystee- siis instituutin työntekijöiksi johtaja ja kou-
4285: min suunnitelmiin. Tämä toiminta on Rytmi- lutusohjaaja. Instituutin tarvitsemat työsken-
4286: instituutin koulutustoiminnan lähtökohtana. telytilat järjestyvät Seinäjoen kaupungin toi-
4287: 1990 vp. - RA n:o 46 47
4288:
4289: mesta. Rytmi-instituuttiin voidaan suunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4290: mien mukaan ottaa 60 opiskelijaa. Kustan- nioittaen,
4291: nusarvio vuodelle 1990 on 339 000 markkaa,
4292: josta Seinäjoen kaupunki maksaa 200 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4293: markkaa, Vaasan läänin taidetoimikunta ja 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
4294: Kehittyvän Musiikin Yhdistys maksavat yh- markkaa Rytmi-instituutin perustami-
4295: teensä 44 000 markkaa ja jäsen- ja kurssi- seksi Seinäjoelle
4296: maksut ovat 7 000 markkaa. Toiminnan on-
4297: nistumiseksi 200 000 markkaa olisi paikal-
4298: laan yhteiskunnan tukena.
4299: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4300:
4301: Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki Kalevi Lamminen
4302: Anneli Jäätteenmäki Markus Aaltonen Keijo Jääskeläinen
4303: Tapio Holvitie Riitta Jouppila
4304:
4305:
4306:
4307:
4308: 7 200052Y
4309: 48 1990 vp.
4310:
4311: Raha-asia-aloite n:o 47
4312:
4313:
4314:
4315:
4316: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisikuorojen
4317: toiminnan tukemiseen
4318:
4319:
4320: Eduskunnalle
4321: Suomessa toimii seitsemän poliisikuoroa, nallinen vuosipäivä, massaesiintyminen, joka
4322: Etelä-Pohjanmaan, Tampereen, Porin, Tu- tänä vuonna on Oulussa. Tähän tilaisuuteen
4323: run, Helsingin, Oulun ja Kuopion poliisikuo- valtio maksaa matka- ja päivärahan.
4324: rot ja Helsingin Poliisien soittokunta, jotka Kaikki edellä mainitut kuorot toimivat it-
4325: tekevät erinomaista pr-työtä esiintymällä senäisesti. Kustannuksia muodostuu harjoi-
4326: maksutta sairaaloissa, vanhainkodeissa, vete- tustilojen vuokraus- ja siivouskuluista, johta-
4327: raani-, sotainvalidi- ja eläkeläisjärjestöjen jien palkkauksista ja nuotistojen hankinnas-
4328: juhlissa ja myös kouluissa, joissa ne järjestä- ta, koska alkuperäinen nuotti maksaa 10
4329: vät liikenneopetukseen tähtääviä konsertteja markkaa kappale ja niitä tarvitaan jokaiselle
4330: oppilaille. Poliisikuorot järjestävät omilla kuorolaiselle. Esimerkiksi 40 laulajaa tarvit-
4331: alueillaan myös syys- ja kevätkonsertteja ja see 40 nuottia kutakin laulua kohti. Nämä
4332: itsenäisyyspäiväkonsertteja. Nämä konsertit kustannukset ovat kuoroille raskaita ja
4333: ovat kuulijoille maksuttomia. Myös valtio- 10 000 markan tuki kuoroa kohti on ollutkin
4334: valta käyttää poliisikuoroja erilaisissa tilai- ratkaiseva apu.
4335: suuksissa kuten maaherran järjestämissä ti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4336: laisuuksissa ja maakunnallisissa tilaisuuksis- nioittaen,
4337: sa. Poliisit esiintyvät juhlavirkapuvussa,
4338: mikä lähentää poliiseja ja yleisöä. Poliisikuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4339: ron jäsenet eivät saa kuoromatkoiltaan päi- 1991 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark-
4340: värahaa eivätkä matkaraha-avustusta, he te- kaa seitsemän poliisikuoron ja Helsin-
4341: kevät kaiken työn talkootyönä. Joka toinen gin Poliisien soittokunnan tukemiseen.
4342: vuosi järjestetään poliisikuorojen valtakun-
4343: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4344: Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki Kaarina Dromberg
4345: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Päivi V arpasuo
4346: Riitta Jouppila Jouni J. Särkijärvi Anneli Jäätteenmäki
4347: Sakari Valli Markus Aaltonen Tapio Holvitie
4348: Lea Kärhä
4349: 1990 vp. 49
4350:
4351: Raha-asia-aloite n:o 48
4352:
4353:
4354:
4355:
4356: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rin-
4357: tamalisän korottamiseen
4358:
4359:
4360: Eduskunnalle
4361: Maassamme on toisen maailmansodan ve- ajaneet veteraanien eläketurvan kehittämistä
4362: teraaneja tällä hetkellä noin 300 000. Heistä ehdottarualla erityisen ruinimieläkkeen säätä-
4363: noin 50 000 on rintamaolosuhteissa palveliei- mistä.
4364: ta naisia. Rintamaveteraaneista on sodassa Monet veteraanit asuvat varsin puutteelli-
4365: vammautuneita tai sairastuneita sotainvali- sesti varustetuissa asunnoissa ja useiden elä-
4366: deja noin 44 000. Nuorimmat veteraanit täyt- keturva on alle minimitason. On hyvä raken-
4367: tävät tänä vuonna 64 vuotta. Rintamalisää taa palvelutaloja veteraaneille ja kuntoutus-
4368: maksetaan 65 vuotta täyttäneille, joilla on koteja invalideille, mutta sotaveteraanit ha-
4369: rintamasotilastunnus tai rintamapalvelustun- luavat asua omassa kodissaan mahdollisim-
4370: nus. Rintamalisä on 176 markkaa kuukau- man pitkään. Kaikkein heikoimmassa talou-
4371: dessa. Ylimääräistä rintamalisää on maksettu dellisessa asemassa olevat veteraanit
4372: vuodesta 1986 lähtien. Ylimääräisellä rinta- tavoittaa parhaiten ylimääräinen rintamalisä
4373: malisäilä hyvitetään pientä eläketurvaa por- ja sen korottaminen. Koska varhaiseläkkeet
4374: rastamaila etuutta tosiasiallisen eläketurvan veteraanien ikääntyessä loppuvat, säästyy
4375: mukaan. Sen määrä on tällä hetkellä pienim- eläkemenoja 178 miljoonaa vuonna 1991.
4376: millään 23 markkaa kuussa ja suurimmillaan Ylimääräisen rintamalisän korottaminen 500
4377: 123 markkaa kuukaudessa tulotasosta riip- markkaan kuukaudessa vaatisi lisävaroja 450
4378: puen. Se on verovapaata tuloa ja nousee miljoonaa markkaa. Tämä lisätulo kohentaisi
4379: elokuun alusta 12,5 prosenttiin kansaneläk- erityisesti vaikeassa taloudellisessa asemassa
4380: keen lisäosasta. Ylimääräistä rintamalisää olevien veteraanien sosiaaliturvaa niin kuin
4381: saa noin 170 000 veteraania ja se on keski- hallitusohjelmassa luvataan.
4382: määrin 70 markkaa kuukaudessa. Veteraani- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4383: kuntoutukseen pääsee noin 20 000 veteraania nioittaen,
4384: vuosittain, vaikka määrärahoja on nostettu.
4385: Vain murto-osa veteraaneistamme on päässyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4386: veteraanikuntoutukseen. Monet veteraaneis- 1991 tulo- ja menoarvioon 450 000 000
4387: ta ovat jo niin iäkkäitä ja sairaita, että kun- markkaa ylimääräisenä määrärahana
4388: toutuksen hyöty ei ole paras mahdollinen. sotaveteraanien ylimääräisen rintamali-
4389: Painopisteen asettaminen kuntoutuksen li- sän korottamiseen 500 markkaan kuu-
4390: säämiseen hyödyttää vain osaa veteraaneis- kaudessa.
4391: tamme. Veteraanijärjestöt ovat voimakkaasti
4392: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4393:
4394: Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki Kalevi Lamminen
4395: Anneli Taina Tapio Holvitie Esko Almgren
4396: Lea Kärhä
4397: 50 1990 vp.
4398:
4399: Raha-asia-aloite n:o 49
4400:
4401:
4402:
4403:
4404: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsiasäätiön
4405: avohoitopalveluja tukevaan päiväkeskustoimintaan
4406:
4407:
4408: Eduskunnalle
4409: Huhtikuun 1 päivänä 1974 tuli voimaan kuksen, jonka tavoitteena on auttaa vaikea-
4410: laki invalidihuoltolain muuttamisesta (1005/ vammaista selviytymään päivittäisistä toi-
4411: 73), jonka 22 f ja 22 g § koskivat vaikeavam- minnoista ilman laitoshoitoa sekä auttaa hei-
4412: maisille invalideille järjestettäviä asumispal- dän kuntoutumistaan ja viihtyvyyttään tar-
4413: veluja. joamalla harrastus-, terapia- ja kuntoutustoi-
4414: Lakiin liittyvä asetus (475/74) määritteli mintaa. Epilepsiasäätiön päiväkeskus on 15-
4415: palvelujen antajiksi palvelutalot, palvelu- paikkainen hoitoyksikkö.
4416: asuntoryhmät ja päiväkeskukset Asumispal- Vastatakseen lisääntyneeseen palveluiden
4417: veluiden järjestäjinä voivat olla kunnat, kun- kysyntään Epilepsiasäätiön tarkoitus on laa-
4418: tainliitot sekä invalidihuollon alalla toimivat jentaa ja monipuolistaa tarjoamiaan palvelu-
4419: yhdistykset ja säätiöt. ja. Kyseinen laajennus lisää laitoksen käyttö-
4420: 1.1.1988 voimaan tulleet laki ja asetus kustannuksia sekä vaatii myös henkilökun-
4421: vammaisuuden perusteella järjestettävistä nan lisäämistä.
4422: palveluista ja tukitoimista kumoavat em. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4423: säännökset ja sisällyttävät asumispalveluihin nioittaen,
4424: asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat vält-
4425: tämättömiä asukkaan jokapäiväiselle selviy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4426: tymiselle. Näihin kuuluvat myös päiväkes- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
4427: kuspalvelut markkaa Epilepsiasäätiön avohoitopal-
4428: Epilepsiasäätiö on perustanut 1981 vaikea- veluja tukevaan päiväkeskustoimintaan.
4429: vammaisille invalideille tarkoitetun päiväkes-
4430: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4431: Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki Anneli Taina
4432: Keijo Jääskeläinen Tapio Holvitie Riitta Jouppila
4433: Esko Almgren Lea Kärhä
4434: 1990 vp. 51
4435:
4436: Raha-asia-aloite n:o 50
4437:
4438:
4439:
4440:
4441: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan kansain-
4442: välisen toiminnan laajentamiseen
4443:
4444:
4445: Eduskunnalle
4446: Ulkoasiainvaliokunta ja Suomen IPU-ryh- nan kansainvälinen toiminta oikeastaan tun-
4447: mä perinteisesti hoitavat eduskunnan kan- ne virallisen kansainvälisen yhteistyön
4448: sainvälisiä suhteita. Eduskunnan piirissä on ulkopuolelle jäävää NGO-aktiviteetteja lä-
4449: kuitenkin viime vuosien aikana lisääntynyt hellä olevaa parlamentaarista toimintaa.
4450: erilaisten ystävyysryhmien ja muiden kan- Kyse on henkilöresurssien ja määrärahojen
4451: sainvälisistä kysymyksistä kiinnostuneiden puutteesta. Mikäli eduskunnan kansainvälis-
4452: parlamentaaristen yhteisöjen määrä. Tällai- tä toimintaa- ja samalla yhteistyötä ulkoa-
4453: sia ovat mm. rotusorron vastainen ryhmä, siainhallintoon - voitaisiin laajentaa ja tii-
4454: joka samalla toimii Suomen AWEPAA-ryh- vistää, suomalaiset kansanedustajat voisivat
4455: mänä (Association of Westeuropean Parlia- osallistua ja näkyä - raportointivelvollisuu-
4456: mentarians for Actions Against Apartheid), della - paljon laajemmin erilaisissa parla-
4457: naisparlamentaarikkojen WWPP-ryhmä mentaarikkojen yhteisöissä. Samalla tieto- ja
4458: (World Women Parliamentarians for Peace), kontaktimäärä lisääntyisi. Voimavarojen li-
4459: Euro-Arab-yhteistyöryhmä jne. Parlamen- sääminen mahdollistaisi myös eri yhteisöjen
4460: taarikkojen yhteistyö näyttää laajentuvan toiminnan arvioimisen ja kansanedustajien
4461: edelleen. Erilaisten maailmanlaajuisten on- keskinäisen työnjaon järkeistämisen. Näin
4462: gelmien ympärille, kuten kehitysmaitten vel- voitaisiin päästä parempaan suunnitteluun ja
4463: kakysymykset, väestöohjelmat jne., syntyy saada enemmän irti yhteyksistä.
4464: parlamentaarikkojen yhteistyöryhmiä. Eduskunnan työn uudistamisen eräänä
4465: Suomen kannalta olisi hyödyllistä osallis- keskustelunkohteena on ollut juuri kansain-
4466: tua yhä laajenevaan kansainväliseen toimin- välisen toiminnan kehittäminen. Jotta pyrki-
4467: taan aktiivisesti. Parlamentaarikkojen yhtei- myksille saataisiin vauhtia, edellä olevan pe-
4468: söt tarjoavat luonnollisen ja konkreettisen rusteella ehdotamme,
4469: tavan edistää Suomen ulkopoliittisia pyrki-
4470: myksiä ja solmia yhteyksiä sekä mahdollisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4471: den uusiin ulkopoliittisiin avauksiin. Käytän- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4472: nössä suomalaisten kansanedustajien osallis- 22.99.22 500 000 markkaa eduskunnan
4473: tuminen ko. ryhmien toimintaan on sattu- kansainvälisen toiminnan kehittämi-
4474: manvaraista. Ongelmana on, ettei eduskun- seen.
4475: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4476: Arja Alho Antero Kekkonen
4477: 52 1990 vp.
4478:
4479: Raha-asia-aloite n:o 51
4480:
4481:
4482:
4483:
4484: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Lausujain
4485: Liitolle toimistotyöntekijän palkkaamiseen
4486:
4487:
4488: Eduskunnalle
4489: Suomen Lausujain Liitolle kuluva vuosi on merkitsee myös järjestöllisen valmiuden pa-
4490: ollut 52. toimintavuosi. Lausujain Liitto toi- rantamista. Jäsenmaksutuotot ja nykyinen
4491: mii aktiivisesti lausuntataiteen edistämiseksi valtionapu eivät riitä toimistotyöntekijän
4492: ja koulutuksen järjestämiseksi. Suomen Lau- palkkaamiseen, joka kuitenkin olisi välttämä-
4493: sujain Liitto järjestää myös ainutlaatuisia töntä.
4494: lausuntatilaisuuksia, joista on tullut jo perin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4495: ne, kuten mm. itsenäisyyspäivän lausuntaesi-
4496: tys. Lausujain Liitto valmistautuu myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4497: Kantelettaren 150-vuotisjuhlavuoteen. 1991 tulo- ja menoarvioon momen tille
4498: Suomen Lausujain Liitto ry. on maamme 29.90.52 JOO 000 markan määrärahan
4499: ainoa valtakunnallinen puheilmaisun ja pu- Suomen Lausujain Liitto ry:tä varten
4500: hetaiteen järjestö. Toiminnan laajentuminen toimistotyöntekzjän palkkaamiseen.
4501: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4502:
4503: Arja Alho Antero Kekkonen
4504: 1990 vp. 53
4505:
4506: Raha-asia-aloite n:o 52
4507:
4508:
4509:
4510:
4511: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta taidekoulu MAAn toi-
4512: minnan tukemiseen
4513:
4514:
4515: Eduskunnalle
4516: Taidekoulu MAA - Maharishi Art Aca- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4517: demy - on perustettu syksyllä 1986. Se on nioittaen,
4518: yksityisen kannatusyhdistyksen ylläpitämä
4519: taidemaalarin ammattiin valmistava vapaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4520: taiteen oppilaitos. Taidekoulu MAA on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4521: omalta osaltaan helpottamassa kuvataiteitten 29.90.52 200 000 markan määrärahan
4522: opiskelupaikkojen puutetta ja oppilaitoksen taidekoulu MAAn toiminnan tukemi-
4523: näytöt puhuvat sen jatkuvuuden turvaamisen seen.
4524: puolesta.
4525: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4526:
4527: Arja Alho Antero Kekkonen
4528: 54 1990 vp.
4529:
4530: Raha-asia-aloite n:o 53
4531:
4532:
4533:
4534:
4535: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Sysmän Suvisoiton
4536: tukemiseen
4537:
4538:
4539: Eduskunnalle
4540: Sysmän Suvisoiton tarkoituksena on jär- tajana ja yhteyksien solmijana on toiminut
4541: jestää korkeatasoisista ja monipuolisista mu- kapellimestari Ari Rasilainen. Sysmän luon-
4542: siikkiesityksistä koostuva kesätapahtuma nonkauniissa ympäristössä tunnetut taiteili-
4543: Sysmän ja Luhangan alueella. Tapahtuman jat ovat yltäneet huikeisiin suorituksiin.
4544: ohella annetaan musiikkiopetusta ja järjeste- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4545: tään kuukausikonsertteja. Sysmän Suvisoitto
4546: perustettiin 1986. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4547: Sysmän Suvisoitosta on kehittynyt mielen- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4548: kiintoinen pienimuotoinen musiikillinen ke- 29.90.52 JOO 000 markan määrärahan
4549: sätapahtuma. Taikoovoimat eivät kuiten- Sysmän Suvisoittoa varten.
4550: kaan enää pelkästään riitä. Taiteellisena joh-
4551: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4552: Arja Alho Antero Kekkonen
4553: 1990 vp. 55
4554:
4555: Raha-asia-aloite n:o 54
4556:
4557:
4558:
4559:
4560: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta rytmimusiikin edistä-
4561: miseen
4562:
4563:
4564: Eduskunnalle
4565: Rock-SM-kilpailu on Suomen Muusikko- Viime vuoden Rock-SM:n yhteydessä jär-
4566: jen Liitto ry:n jäsenjärjestön Rockmuusikot jestettiin myös äänentoiston peruskursseja.
4567: ry:n järjestämä vuosittainen ja jo vakiintunut Kurssi oli tarkoitettu kaikille äänentoistosta
4568: koulutustapahtuma. Rock-muusikoitten jär- kiinnostuneille, sillä alalla ei ole mitään kou-
4569: jestämällä virallisella mestaruuskilpailulla on lutusta siitä huolimatta, että ilman äänentois-
4570: voitu torjua monien kielteisten piirteitten toa ei juuri mikään enää nyky-yhteiskunnas-
4571: esiintyminen mestaruuskisamuotoisessa kou- sa toimi.
4572: lutustoiminnassa, joka muuten alalla vaikut- Rock-muusikot ovat tehneet tärkeää työtä
4573: tavan laajan kaupallisen toiminnan vuoksi rockin SM-kisojen järjestämisessä. Julkinen
4574: olisi voinut olla luonnollista. keskustelu SM-kisojen ympäriltä tuo kuiten-
4575: Rock-SMkoostuu alku- ja loppukilpailuis- kin jatkuvasti lisää paineita kehittää ja uudis-
4576: ta. Käytännössä kouluttaminen on alkukil- taa mestaruuskisoja.
4577: pailujen tuomaristopalautetta, jossa alan ar- Jotta mestaruuksista voisivat olla luotetta-
4578: vostetut ammattilaiset arvioivat ja kannusta- vat ja hyvin järjestetyt (tuomaristotyöskente-
4579: vat aloittelevia bändejä. Jatkoon useimmiten ly, alkukarsinnat, derno-nauhojen tekemises-
4580: pääsi bändi, joka oli soittanut samassa ko- sä tukeminen jne.) olisi kohtuullista, että
4581: koonpanossa jo vähän kauemmin ja joka oli mestaruuskisoja tuettaisiin säännöllisesti
4582: tuottanut omia demo-nauhoja. myös valtiovallan taholta. Kilpailuja rahoite-
4583: Harrastelijabändien toiminnan tukemises- taan nyt pääsääntöisesti konsertti- ja sponso-
4584: sa tärkeää olisi kunnallisen nuoriso- ja kult- rointituloilla. Valtionavustus tästä kokonai-
4585: tuurityön tuki. Harjoittelupaikoista ja esiin- suudesta on ollut vähäinen.
4586: tymistilaisuuksista on jatkuvasti puutetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4587: Mutta varmasti bändien motivaation kannal-
4588: ta on merkittävää, että on olemassa väylä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4589: tulla mestaruuskisojen kautta valtakunnalli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4590: sesti tunnetuksi ja arvioinnin kautta saada 29.90.52 200 000 markkaa rytmimusii-
4591: palautetta jatkamisen ja mahdollisen ammat- kin edistämiseksi ja erityisesti Rock-
4592: tilaisuran valinnassa. SM-kilpailujen järjestämiseksi.
4593: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4594: Arja Alho Antero Kekkonen
4595: 56 1990 vp.
4596:
4597: Raha-asia-aloite n:o 55
4598:
4599:
4600:
4601:
4602: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Nicaragua-
4603: Seuran toimintaan
4604:
4605:
4606: Eduskunnalle
4607: Suomi-Nicaragua-Seura on saanut val- ettei valtiovallan tukea enää tarvittaisi. Edel-
4608: tiovallan tukea Nicaragua-tiedotustoimin- lisenä vuonna järjestettiin mm. naivistisen
4609: taanja tiedotustoimiston perustamiseen. Saa- taiteen näyttely ja konserttikiertue. Suomen
4610: dun tuen turvin on voitu avata toimisto ja ja Nicaraguan kehitysyhteistyön laajentumi-
4611: palkata toiminnanjohtaja. Seura onkin jul- nen ja muutoinkin kanssakäymisen lisäänty-
4612: kaissut tietopaketteja Väli-Amerikan rau- minen asettaa lisävaateita tiedotustoiminnal-
4613: hanprosessista. Seura on tuen turvin myös le, sillä suomalaisten kansalaisjärjestöjen toi-
4614: järjestänyt yleisötilaisuuksia ajankohtaisista minta Nicaraguassa tarvitsee seuran tukea.
4615: ja kiinnostavista aiheista kuten Väli-Ameri- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4616: kan rauhansuunnitelmasta, vapautuksen teo-
4617: logiasta jne. Samoin tuen turvin on voitu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4618: saada nicaragualaisia seuran vieraaksi. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4619: Seuran toimintaa ei pyrkimyksistä huoli- 29.98.50 200 000 markan määrärahan
4620: matta ole kyetty kehittämään niin, että osoitettavaksi Suomi-Nicaragua-Seu-
4621: omaehtoinen varainhankinta olisi niin laajaa, ralle.
4622: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4623:
4624: Arja Alho Antero Kekkonen
4625: 1990 vp. 57
4626:
4627: Raha-asia-aloite n:o 56
4628:
4629:
4630:
4631:
4632: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Eristetään Etelä-Afrik-
4633: ka -kampanjan (EELAK) toiminnan tukemiseen
4634:
4635:
4636: Eduskunnalle
4637: Eristetään Etelä-Afrikka -kampanja EE- EELAKin t01mmta on t01mmtaa, johon
4638: LAK ja Eelakin tuki tekevät arvokasta kan- solidaarisuustyöstä ja kansainvälisistä kysy-
4639: sainvälisyyskasvatustyötä. EELAK on apart- myksistä kiinnostuneet kansalaiset voivat
4640: heid-järjestelmää vastustava liike, joka on mielekkäällä ja toiminnallisella tavalla osal-
4641: toiminut vuodesta 1983 alkaen ja kokoaa listua. EELAK on mm. kampanjoinut poliit-
4642: noin 70 erilaista kansalaisjärjestöä. Eelakin tisten vankien ja pidätettyjen lasten puolesta.
4643: tuki on rekisteröity syksyllä 1988. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4644: Suomi on toiminut eri kansainvälisissä yh- nioittaen,
4645: teisöissä apartheidin vastaisten päätöslausei-
4646: mien aikaansaamisen puolesta. Myös Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4647: men oma lainsäädäntö on omaksunut talou- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4648: dellisia pakotteita tukevan linjan. Kuitenkin 29.98.50 300 000 markan määrärahan
4649: Suomessa kuten myös muissa Pohjoismaissa Eristetään Etelä-Afrikka -kampanjan
4650: on esiintynyt Etelä-Afrikan kanssa käytävän ( EELAK) toiminnan tukemiseksi ja sen
4651: kaupan kieltävän lain kiertämistä. EELAK toimiston toiminnan jatkuvuuden tur-
4652: järjestönä voisi tehdä tarpeellista selvitystyö- vaamiseksi.
4653: tä, mikäli sillä siihen olisi resursseja. Samoin
4654: EELAK voisi lisätä tiedotustoimintaansa ja
4655: kansainvälistä yhteistyötä.
4656: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4657: Arja Alho Antero Kekkonen
4658: 58 1990 vp.
4659:
4660: Raha-asia-aloite n:o 57
4661:
4662:
4663:
4664:
4665: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille
4666: pakolaisten sopeutumisen edistämiseen
4667:
4668:
4669: Eduskunnalle
4670: Suomen pakolaispolitiikassa on tapahtu- Kansalaisjärjestöillä on ollut merkittävä
4671: nut viimeisen vuoden kuluessa myönteinen panos ihmisten asenteitten muuttamisessa ke-
4672: suunnanmuutos. Eri yhteyksissä on ilmoitet- hitysyhteistyölle myönteisiksi. Kansalaisjär-
4673: tu, että Suomi tulee vastaanottamaan entistä jestöjen työn kautta kehitysmaitten ihmiset ja
4674: enemmän pakolaisia, samalla kun tukea an- olosuhteet ovat tulleet tutummiksi. Kansa-
4675: netaan pakolaisille eri kansainvälisten järjes- laisjärjestöille tulisikin antaa mahdollisuus
4676: töjen kautta sinne, missä pakolaisuus on syn- olla mukana tukemassa pakolaisia heidän
4677: tynyt. Viranomaiset ovat myös kiitettävällä totutellessaan uuteen ympäristöön. Järjestöil-
4678: tavalla käynnistäneet keskustelut kuntien lä on lisäksi olemassa olevat mahdollisuudet
4679: kanssa niin, että kunnilla olisi valmiuksia toimia yhteyksien luomisessa pakolaisten ja
4680: ottaa vastaan pakolaisia. Neuvottelut ovat kuntalaisten välille. Tähän tarkoitukseen tar-
4681: johtaneet siihen, että keskeisistä kysymyksis- vittaisiin paitsi kannustusta myös jonkin ver-
4682: tä on löydetty yhteisymmärrys. ran taloudellisia mahdollisuuksia, jotta toi-
4683: Pakolaiskysymyksen ympärillä on käyty vottu toiminta voisi käynnistyä.
4684: myös laajaa kansalaiskeskustelua. Pakolais- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4685: ten vastaan ottaminen, heihin tutustuminen ja
4686: kaikinpuolinen kanssakäyminen heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4687: kanssaan on arkipäivän kansainvälisyyskas- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
4688: vatusta. Myönteisten suhteitten luominen, markkaa kansalaisjärjestöille käytettä-
4689: pakolaisten sopeutumisen edesauttaminen ja väksi pakolaisten sopeutumisen ja kans-
4690: kansalaisten mahdollisuuksien lisääminen ot- sakäymisen edistämiseen.
4691: taa osaa keskusteluun pakolaisuuden syistä
4692: ja ongelmista edellyttää yhteistoimintaa
4693: muutenkin kuin viranomaistasolla.
4694: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4695:
4696: Arja Alho Antero Kekkonen
4697: 1990 vp. 59
4698:
4699: Raha-asia-aloite n:o 58
4700:
4701:
4702:
4703:
4704: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille maanostolai-
4705: nojen korkotukeen
4706:
4707:
4708: Eduskunnalle
4709: Asuntorakentamiseen tarvittavan maan Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
4710: hinta on varsinkin pääkaupunkiseudulla voi- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
4711: makkaasti noussut. Tämä on huomattavasti telukunnassa.
4712: vaikeuttanut kuntien asuntotuotantoon tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4713: vittavan maan hankintaa. nioittavasti,
4714: Uudellamaalla on pulaa kohtuuhintaisista
4715: vuokra-asunnoista. Jotta vuokra-asuntoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4716: voitaisiin tulevina vuosina tuottaa tarpeen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4717: mukaan, tulisi valtion myöntää kunnille kor- 35.45.30 15 000 000 markkaa kuntien
4718: kotukilainoja maanhankintaan asuntolainoi- maanhankintaan annettavaa korkotu-
4719: tettua tuotantoa varten. kea varten.
4720: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4721:
4722: Arja Alho Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman
4723: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Markku Pohjola
4724: Saara-Maria Paakkinen Martti Tiuri Matti Saarinen
4725: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Marita Jurva
4726: Anssi Rauramo Henrik Lax Ritva Laurila
4727: Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi Tarja Kautto
4728: Claes Andersson Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki
4729: Tuula Liunaiomaa Tauno Valo Elsi Hetemäki-Olander
4730: Lauri Metsämäki
4731: 60 1990 vp.
4732:
4733: Raha-asia-aloite n:o 59
4734:
4735:
4736:
4737:
4738: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen
4739: apuun lähetysjärjestöjen kautta
4740:
4741:
4742: Eduskunnalle
4743: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. hu- tavien järjestöjen kautta, jotka ovat jo pit-
4744: manitaarista apua antamalla. Humanitaari- kään toimineet kehitysmaissa. Tällaisia jär-
4745: nen apu käsittää mm. hätätilanteissa annet- jestöjä ovat lähetysjärjestöt. Niiden palveluk-
4746: tavan avun ja muun kiireellisen avun. sessa olevat työntekijät ovat useimmissa ta-
4747: pauksissa hankkineet hyvän ammattikoulu-
4748: H umani taarinen a pu,jota käytetään hädän- tuksen. Kehitysmaissa pitkään olleina he tun-
4749: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen tevat erittäin hyvin myös paikalliset
4750: lievittämiseen, eroaa luonteeltaan varsinai- olosuhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti
4751: sesta kehitysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla apua tarvitsevat.
4752: yhteistyössä jonkin maan hallituksen kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4753: Kuitenkin kansainvälisessä tilastoinnissa hu- nioittaen,
4754: manitaarinen apu lasketaan kehitysavuksi sil-
4755: tä osin kuin kohteet ovat kehitysmaissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4756: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4757: lena on se, että varsinkin toiminnan alkuvai- 24.30.69 ( Humanitaarinen apu kehitys-
4758: heessa hallintomenot vievät suuren osan maille) 2 000 000 markkaa lähetysjär-
4759: avustusmäärärahoista. Tämän vuoksi olisi jestöjen kautta anneftavaan humanitaa-
4760: tuloksellisinta toimittaa apu sellaisten luotet- riseen apuun.
4761: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4762:
4763: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4764: Sauli Hautala Jorma Fred
4765: 1990 vp. 61
4766:
4767: Raha-asia-aloite n:o 60
4768:
4769:
4770:
4771:
4772: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hash-
4773: monan rakennustöihin
4774:
4775:
4776: Eduskunnalle
4777: Maamme rajojen ulkopuolella toimii mo- loudellisesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja
4778: nissa maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka keskinäiseen apuun perustuen,
4779: ovat katsoneet tehtäväkseen toisaalta antaa -järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma-
4780: tukensa sille valtakunnalle, jonka alueella ne kylän ja palvelusten pohjalta siten, että siitä
4781: toimivat, ja toisaalta eri tavoin auttaa ja tulee Suomesta Israeliin suuntautuvan mat-
4782: tukea niitä suomalaisia, jotka joko vierailevat kailun kohde, joka toimii myös muiden Israe-
4783: tai jäävät pysyvästi maahan asumaan. lissa olevien suomalaisten kotina ja keskuk-
4784: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä sena, ja
4785: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaa- -perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä
4786: lista ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat erilaisia Raamattua ja Israelia koskevia kurs-
4787: myönteisinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteis- seja varten sekä antaa suomalaisille Israelia
4788: työn nimissä lähetysjärjestöille annettu tuki koskevia ja israelilaisille Suomea koskevia
4789: sekä Merimieslähetysseuralle annettu vuosit- tietoja.
4790: tainen tuki. Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen
4791: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla jälkeen noussut useita rakennuksia ja raken-
4792: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, taminen jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lo-
4793: joka toimii Israelin valtiossa Jerusalemin makylän rakentaminen Suomesta Israeliin
4794: kaupungin lähituntumassa. Israelin valtio on suuntautuvaa matkailua varten sekä kurssi-
4795: osoittanut ainutlaatuista myönteisyyttä Suo- keskuksen pystyttäminen suomalaisille Israe-
4796: mea kohtaan sallimalla perustaa alueelleen lia koskevien ja israelilaisille Suomea koske-
4797: moshavin, jonka hallinnassa on yli kymme- vien tietojen antamiseksi.
4798: nen hehtaaria maata. Jad Hashmonan mos- Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan
4799: havi on rekisteröity Israelissa 15.3.1971. kuitenkin muitakin kuin rakentajien omasta
4800: keskuudestaan keräämiä ja lahjoituksina saa-
4801: Moshavin tarkoituksena on tuja varoja.
4802: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4803: na, jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja nioittaen,
4804: henkiset kykynsä sekä omaisuutensa auttaak-
4805: seen Israelin maan rakentamista ja tunnus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4806: taakseen kahdeksan juutalaisen luovuttami- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
4807: sen sota-aikana Suomesta saksalaisten käsiin, markkaa moshavi Jad Hashmonassa
4808: -järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoi- suoritettavien rakennustöiden tukemi-
4809: tuksenmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, ta- seen.
4810: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4811: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4812: Sauli Hautala Jorma Fred
4813: 62 1990 vp.
4814:
4815: Raha-asia-aloite n:o 61
4816:
4817:
4818:
4819:
4820: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisiveneen hank-
4821: kimiseksi Haminan poliisipiiriin
4822:
4823:
4824: Eduskunnalle
4825: Haminan poliisipiirin käyttöön tulisi saada operaatioissa. Vesiliikenteen valvonta ei ny-
4826: riittävän nopeakulkuinen ja turvallinen vene. kyisellä kalustolla ole mahdollista.
4827: Samalla pitäisi saada riittävä miehistö venet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4828: tä varten. nioittaen,
4829: Liikkuvan poliisin komennuskunnan lak-
4830: kauttamisen jälkeen Haminasta on siirretty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4831: pois nopeakulkuinen poliisivene. Se on an- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4832: nettu Merentutkimuslaitoksen käyttöön. Po- 26.75.71 500 000 markkaa nopeakul-
4833: liisilla ei tällä hetkellä ole riittävän merikel- kuisen moottoriveneen hankkimiseen
4834: poista venettä käytettäväksi mm. pelastus- Haminan poliisipiiriin.
4835: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4836: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4837: Sauli Hautala Jorma Fred
4838: 1990 vp. 63
4839:
4840: Raha-asia-aloite n:o 62
4841:
4842:
4843:
4844:
4845: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson
4846: kunnille väestönsuojien rakentamiseen
4847:
4848:
4849: Eduskunnalle
4850: Kemikaalikuljetukset lisääntyvät jatku- ja kallioväestönsuojan rakentaminen. Arvioi-
4851: vasti, ja saastepilvien mukana voivat vaara- dut kokonaiskustannukset ovat 15 mmk. Ra-
4852: tilanteet levitä hyvinkin laajalle. Tämän hoitustarve vuonna 1991 on 0,5 mmk. Hanke
4853: vuoksi on syytä kohdistaa vakava huomio ajoittuu vuosille 1990-92.
4854: Kymenlaaksossa vallitsevaan väestönsuoje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4855: lun tasoon. Varsinkin pienissä kunnissa on nioittaen,
4856: aivan riittämättömästi tarkoitukseen sovel-
4857: tuvaa tai siihen suunniteltua väestönsuoja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4858: tilaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4859: Muun muassa Kouvolan kaupungissa on markkaa avustuksena Kymenlaakson
4860: käynnistetty väestönsuojelun johtokeskuksen kunnille väestönsuojien rakentamiseen.
4861: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4862: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4863: Sauli Hautala Jorma Fred
4864:
4865:
4866:
4867:
4868: 8 200052Y
4869: 64 1990 vp.
4870:
4871: Raha-asia-aloite n:o 63
4872:
4873:
4874:
4875:
4876: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merivar-
4877: tioaseman perusko rj a usk us tann uksiin
4878:
4879:
4880: Eduskunnalle
4881: Kotkan merivartioasema Kotkan kaupun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4882: gin Puistolan niemessä kaipaa pikaista perus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4883: parannusta. Joka suhteessa vilkastunut me- 26.90.74 5 200 000 markkaa Kotkan
4884: rillä liikkuminen on lisännyt kaikkia toimin- merivartioaseman perusparannusta var-
4885: toja. Nykyiset tilat eivät ole toimintojen ny- ten.
4886: kyaikaistumista vastaavassa kunnossa.
4887: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4888: nioittaen,
4889: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4890:
4891: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4892: Sauli Hautala Jorma Fred
4893: 1990 vp. 65
4894:
4895: Raha-asia-aloite n:o 64
4896:
4897:
4898:
4899:
4900: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän raja-
4901: jääkärikomppanian jätevesien puhdistamiseksi
4902:
4903:
4904: Eduskunnalle
4905: Miehikkälän rajajääkärikomppanian ko- Valtion rakennushankkeissa vuosille 1985
4906: mentopaikan alueella olevien rakennusten jä- -1988 on Miehikkälän rajajääkärikomppa-
4907: tevesien puhdistaminen on toteutettu siten, nian puhdistamon uusinta merkitty toteutet-
4908: että alueella olevien kolmen asunnon rivita- tavaksi vuonna 1988.
4909: lon jätevedet puhdistetaan biologista puhdis- Miehikkälän kunnan mielestä Miehikkälän
4910: tamista hyväksi käyttäen. Imeytyskentästä rajajääkärikomppanian jä tevedenpuhdista-
4911: jätevedet ohjataan laskuojan kautta Valkjär- mon uusinta ja uuden puhdistamon rakenta-
4912: veen. minen olisi toteutettava kiireellisesti.
4913: Kuudentoista asunnon kerrostalon, kasar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4914: mirakennuksen ja autotallin jätevedet ohja- nioittaen,
4915: taan viemäriputkea pitkin suolle, johon jäte-
4916: vedet imeytetään. Suosta menee laskuputki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4917: Valkjärveen. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4918: Valkjärven rannalla on rajajääkärikomp- 26.90.77 1 500 000 markkaa Miehikkä-
4919: panian sauna ja uimapaikat, ja vesi on vielä län rajajääkärikomppanian jätevesien
4920: uimakelpoista. Otettujen näytteiden mukaan puhdistamista varten.
4921: Valkjärven vesi huononee jatkuvasti.
4922: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4923: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4924: Sauli Hautala Jorma Fred
4925: 66 1990 vp.
4926:
4927: Raha-asia-aloite n:o 65
4928:
4929:
4930:
4931:
4932: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kylätoimikuntien
4933: toiminnan tukemiseen Parikkalassa
4934:
4935:
4936: Eduskunnalle
4937: Parikkalan kunnassa toimivat hyvin aktii- Viljelyn uusien muotojen ja kasvien tutki-
4938: visesti kylätoimikunnat Kattava toiminta- musta tapahtuu korkeakoulussa. Kylätoimi-
4939: suunnitelma kylien toimintojen elvyttämisek- kuntien tarkoituksena on soveltaa saatuja
4940: si perustuu Euroopan neuvoston maaseudun tuloksia esim. siten, että tyhjilleen jääneiden
4941: elämää elvyttävään kampanjaan "Elävä ky- koulujen tontteja käytettäisiin kokeellisen vil-
4942: lä". jelyn keskuksina. Tampereen yliopiston alue-
4943: Kylätoimikuntien tarkoituksena on vaalia tieteen laitos on ottanut kylätoiminnan kehit-
4944: perinnetietoutta, julkaista kylälehtiä, järjes- tämisen tutkimusalakseen. Parikkalan kylä-
4945: tää juhlia, toimittaa radio-ohjelmia ja toimia toimikuntien on tarkoitus olla yhteistyössä
4946: niiden konkreettisten hankkeiden toteutta- myös Tampereen yliopiston kanssa.
4947: miseksi, joilla helpotetaan kylien elämää. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4948: Näitä ovat ennen muuta tie- ja siltahankkeet nioittaen,
4949: sekä tietoliikenneyhteyksien aikaansaaminen
4950: ja parantaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4951: Parikkalan kylätoimikunnat pyrkivät lä- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
4952: heiseen yhteistyöhön Lappeenrannan teknil- markkaa Parikkalan kunnalle kylätoi-
4953: lisen korkeakoulun kanssa. Suunnitteilla on mikuntien toiminnan tukemiseen "Elävä
4954: mm. maaseudun asuin- ja tuotantorakennus- kylä" -maaseutukampanjan kehittämi-
4955: ten korjauskurssi. seksi.
4956: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4957:
4958: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4959: Sauli Hautala Jorma Fred
4960: 1990 vp. 67
4961:
4962: Raha-asia-aloite n:o 66
4963:
4964:
4965:
4966:
4967: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan varuskun-
4968: tarakennusten peruskorjaukseen
4969:
4970:
4971: Eduskunnalle
4972: Varuskuntien varsin suuret saneeraus- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4973: rakentamistarpeet tarjoalSlvat merkittä- nioittaen,
4974: viä työllistämismahdollisuuksia. Suurimmat
4975: hankkeet Kymenlaaksossa ovat mm. Kotkan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4976: ja Haminan alueella. Vuodelle 1990 myönne- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
4977: tyt määrärahat ovat varsin vaatimattomia ja markkaa varuskuntarakennusten perus-
4978: riittämättömiä pelkästään saneeraus- ja ra- korjaukseen Kotkassa.
4979: kennustarpeitakin ajatellen.
4980: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
4981: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4982: Sauli Hautala Jorma Fred
4983: 68 1990 vp.
4984:
4985: Raha-asia-aloite n:o 67
4986:
4987:
4988:
4989:
4990: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalk-
4991: kioihin
4992:
4993:
4994: Eduskunnalle
4995: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4996: tulivat vuonna 1981 voimaan asuntosäästö- nioittaen,
4997: palkkiolaki ja korkotukijärjestelmä. Tällä
4998: ASP-järjestelmällä ei ole riittävästi voitu hel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4999: pottaa ensiasunnon saantia. Ongelmana ovat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5000: olleet liian matalat hankintahintojen ylärajat 28.87.53 JO 000 000 markkaa asunto-
5001: korkotukea myönnettäessä sekä varsin vähäi- säästöpalkkiolain mukaisiin palkkioi-
5002: nen säästöpalkkio. hin.
5003: Nuorten asunnonhankintamahdollisuuk-
5004: sien parantamiseksi tulisi asuntosäästöpalk-
5005: kioihin varata riittävä määräraha.
5006: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5007:
5008: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5009: Sauli Hautala Jorma Fred
5010: 1990 vp. 69
5011:
5012: Raha-asia-aloite n:o 68
5013:
5014:
5015:
5016:
5017: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkea-
5018: koulukokeilun käynnistämiseen Kymenlaaksossa
5019:
5020:
5021: Eduskunnalle
5022: Ammattikorkeakoulukokeilut käynniste- Kotkassa tulisi vähintään viisi vuotta kes-
5023: tään Suomessa joko vuonna 1990 tai 1991. tävän kokeilun piiriin ensivaiheessa saada
5024: Edellytyksenä kokeilun käynnistämiselle on, Kotkan merenkulkuoppilaitos, Kotkan met-
5025: että kokeilussa mukana olevat ammatilliset sä- ja puutalousoppilaitos ja Kotkan teknilli-
5026: oppilaitokset ovat jo saavuttaneet riittävän nen oppilaitos. Em. oppilaitokset muodostai-
5027: korkean tason. sivat Kotkan insinööri- ja merenkulkukor-
5028: Ammattikorkeakoulukokeilut muodostai- keakoulun.
5029: sivat erinomaisen apuvälineen Kymenlaak- Kouvolassa kokeilun piiriin tulisi ensivai-
5030: son elinkeinoelämän kehittämiselle. Alueella heessa saada Kouvolan liiketalouden ja ulko-
5031: toimii tällä hetkellä oppilaitoksia, jotka täyt- maankaupan instituutti, Kouvolan käsi- ja
5032: tävät erinomaisesti kokeilulta edellytettävät taideteollisuusoppilaitos ja Kouvolan kään-
5033: tasovaatimukset ja joilla on samoin edelly- täjänkoulutuslaitos. Em. oppilaitokset voisi-
5034: tykset tehdä yhteistyötä esim. teknillisten vat muodostaa kaupan, ulkomaankaupan,
5035: korkeakoulujen ja kauppakorkeakoulujen erityisesti idänkaupan, ja hallinnollisten am-
5036: kanssa. matillisten jatkotutkintojen yksikön.
5037: Ammattikorkeakoulukokeilu tulisi aloittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5038: Kotkassa ja Kouvolassa yhteistyössä Helsin- nioittaen,
5039: gin yliopiston jatko- ja täydennysyksikön
5040: kanssa. Kotkan ja Kouvolan alayksiköt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5041: muodostaisivat hallinnollisesti yhden koko 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5042: Kymenlaakson kattavan ammattikorkeakou- 29.37.21 1 000 000 markkaa ammatti-
5043: lun. Alayksiköiden opetusohjelmien eriyty- korkeakoulukokeilun käynnistämiseksi
5044: neisyys takaisi monipuolisen ja tehokkaan Kymenlaaksossa.
5045: ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen
5046: Kymenlaaksossa.
5047: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5048:
5049: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5050: Sauli Hautala Jorma Fred
5051: 70 1990 vp.
5052:
5053: Raha-asia-aloite n:o 69
5054:
5055:
5056:
5057:
5058: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson pe-
5059: ruskoulujen ja lukioiden suunnitteluun ja rakentamiseen
5060:
5061:
5062: Eduskunnalle
5063: Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa perus- että kaikki ne rakennushankkeet, joihin kun-
5064: koulun ja lukion rakentamislupien myöntä- nilla on valmius, saadaan toteutettua.
5065: misvaltuus on 277 mmk, mistä lääninhallitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5066: ten päätettävien hankkeiden osuus on 37 nioittaen,
5067: mmk. Myöntämisvaltuuden korotusta edelli-
5068: sestä vuodesta on 35 mmk. Koska Kymen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5069: lääni ei ole saanut useana vuonna väestömää- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
5070: räänsä suhteutettuna kohtuullista osuutta ra- markkaa Kymenlaakson peruskoulujen
5071: kentamiseen varatuista määrärahoista, on ja lukioiden suunnitteluun ja rakentami-
5072: suunnittelukauden aikana pyrittävä siihen, seen varattavaksi valtionosuudeksi.
5073: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5074:
5075: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5076: Sauli Hautala Jorma Fred
5077: 1990 vp. 71
5078:
5079: Raha-asia-aloite n:o 70
5080:
5081:
5082:
5083:
5084: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään pääkirjas-
5085: ton peruskorjaukseen
5086:
5087:
5088: Eduskunnalle
5089: Pyhtään kuntasuunnitelmaan sisältyy kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5090: nan pääkirjaston peruskorjaus vuodelle 1991. 1991 tulo- ja menoarvioon 140 000
5091: Kunta esittää hankkeelle valtionosuutta markkaa Pyhtään pääkirjaston perus-
5092: 140 000 mk vuodelle 1991. korjaukseen.
5093: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ·
5094: nioittaen,
5095: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5096: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5097: Sauli Hautala Jorma Fred
5098: 72 1990 vp.
5099:
5100: Raha-asia-aloite n:o 71
5101:
5102:
5103:
5104:
5105: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten
5106: kirjaston eräisiin palkkausmenoihin
5107:
5108:
5109: Eduskunnalle
5110: Näkövammaisten kirjaston määrärahoja ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5111: tulo- ja menoarvioesityksessä ole lisätty reaa- nioittaen,
5112: lisesti. Kirjasto tarvitsee kipeästi lainaus- ja
5113: tuotantopuolelle ruuhka-apulaisten palk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5114: kaukseen sekä muihin palkkoihin ja palkkioi- 1991 tulo- ja menoarvioon momen tille
5115: hin (oikolukijoita ym.) käyttösuunnitelmassa 29.58.01 900 000 markkaa Näkövam-
5116: ja siihen perustuvalla momentilla 29.58.01 maisten kirjaston kausi-, ruuhka- yms.
5117: olevaa rahasummaa suuremman määrära- apulaisten palkkaukseen sekä muihin
5118: han. palkkoihin ja palkkioihin.
5119: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5120: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5121: Sauli Hautala Jorma Fred
5122: 1990 vp. 73
5123:
5124: Raha-asia-aloite n:o 72
5125:
5126:
5127:
5128:
5129: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen
5130: oppilaitoksen tietotekniikan ja automaation laboratorion
5131: rakentamiseen
5132:
5133:
5134: Eduskunnalle
5135: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietotek- ta hyväksikäyttöä ja oppilaitosten tarjoaman
5136: niikan ja automaation laboratoriot toimivat opetuksen laadullista kehittämistä. Kotkan
5137: nykyisin puutteellisissa tiloissa, jotka eivät teknillinen oppilaitos on avainasemassa kou-
5138: anna mahdollisuuksia täysipainoiseen ope- lutettaessa maakunnan väestöä 1990-luvun
5139: tustoimintaan. Myös suunnitteilla oleva Ky- tietoyhteiskunnan tarpeita varten.
5140: menlaakson teknologiakeskus edellyttää uu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5141: sien toimitilojen rakentamista oppilaitoksen nioittaen,
5142: yhteyteen. Samoin kaavailtu yhteistyö Lap-
5143: peenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5144: edellyttää uusien toimitilojen rakentamista. 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
5145: Kymenlaakson maakunnan elinkeinotoi- markkaa Kotkan teknillisen oppilaitok-
5146: minnan kehittäminen edellyttää nykyisten sen tietotekniikan ja automaation labo-
5147: koulutusresurssien mahdollisimman tehokas- ratorion rakentamiseen.
5148: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5149:
5150: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5151: Sauli Hautala Jorma Fred
5152: 74 1990 vp.
5153:
5154: Raha-asia-aloite n:o 73
5155:
5156:
5157:
5158:
5159: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan ja Kot-
5160: kan Kyminlinnan Iinnoituslen korjaustöihin
5161:
5162:
5163: Eduskunnalle
5164: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee run- työsiirtoloiden perustamiseen. Kyminlinnan
5165: saasti vanhoja linnoitusalueita. Näistä mai- ja eräiden muidenkin Iinnoituslen korjaustyö
5166: nittakoon erityisesti Kyminlinna. Sen saami- vaatisikin Haminan työsiirtolan perustamis-
5167: nen kulttuuri- ja matkailukäyttöön olisi mer- ta. Hanke on ollut alun perin suunnitelmissa
5168: kittävä saavutus. vuodelle 1980. Siitä huolimatta, että koko-
5169: Töiden suorittamiseksi museoviraston tuli- naisratkaisua ei vielä nyt ole mahdollista
5170: si kiireellisesti laadituttaa suunnitelmat lin- saada aikaan, voidaan Kyminlinnan korjaus-
5171: nakkeiden entistämiseksi. Hankkeet soveltui- työn välttämättömimmät osat toteuttaa tai
5172: sivat mainiosti esim. työllisyysvaroin tehtä- ainakin panna alulle sellaiset työt, jotka ovat
5173: viksi. tarpeen jo siitä syystä, että eräät osat linnoi-
5174: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun tuksesta ovat osoittautuneet ohikulkijoiden-
5175: liittyy museotoiminnan kehittäminen. Ky- kin kannalta vaarallisiksi sen tähden, että
5176: menlaakson ja Kotkan museotoiminnan ke- kiveys irtoaa eräistä kohdin äkkiarvaamatta.
5177: hittämistä on pitkään jarruttanut se, ettei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5178: lakisääteinen valtionapujärjestelmä ole käyn- nioittaen,
5179: nistynyt suunnitelmien mukaisesti. Kyminlin-
5180: nan alue muodostaisi luontevan kokonaisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5181: den ja lähtökohdan maakuntamuseohank- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5182: keille Kymenlaaksossa. 29.84.74 1 500 000 markkaa Haminan
5183: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaus- ja Kotkan Kyminlinnan Iinnoituslen
5184: työt ovat olleet jossain määrin sidoksissa korjaustöihin.
5185: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5186:
5187: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5188: Sauli Hautala Jorma Fred
5189: 1990 vp. 75
5190:
5191: Raha-asia-aloite n:o 74
5192:
5193:
5194:
5195:
5196: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta jäänmurtaja Tar-
5197: mon Kotkaan siirtämiseen ja peruskorjaukseen
5198:
5199:
5200: Eduskunnalle
5201: M useajäänmurtaja Tarmo esitetään siirret- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5202: täväksi Helsingistä Kotkan satamaan. Val- nioittaen,
5203: tion tulo- ja menoarvioon tulee varata Tar-
5204: mon peruskorjaukseen riittävät määrärahat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5205: Jäänmurtaja avataan yleisölle v. 1992, jolloin 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5206: Kotka on suurten purjelaivojen kilpailun markkaajäänmurtajaTarmon Kotkaan
5207: isäntäkaupunkina osana Ruotsinsalmen tais- siirtämistä ja peruskorjausta varten.
5208: ~elun 200-vuotisjuhlia.
5209:
5210: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5211:
5212: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5213: Sauli Hautala Jorma Fred
5214: 76 1990 vp.
5215:
5216: Raha-asia-aloite n:o 75
5217:
5218:
5219:
5220:
5221: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko- ja
5222: seurakunnille kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten
5223:
5224:
5225: Eduskunnalle
5226: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suoritta- Ruotsin vapaille seurakunnille on Ruotsin
5227: vat mittavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, valtion budjetista jaettu yli 20 miljoonaa
5228: nuorisotyötä ja ennalta ehkäisevää toimintaa kruunua vuosittain kullekin niiden jäsenmää-
5229: alkoholismia, tupakointia ja muita terveydel- rää vastaavassa suhteessa.
5230: lisesti haitallisia elämäntapoja vastaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5231: Nämä kirkko- ja seurakunnat, Helluntaihe- nioittaen,
5232: rätys, Vapaakirkko, Pelastusarmeija, Baptis-
5233: tiyhdyskunta ja Adventtikirkko, eivät kokoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5234: varoja verotuksella kuten valtionkirkot 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5235: Eräitten vapaitten seurakuntien taloutta ra- 29.99.50 5 000 000 markkaajaettavak-
5236: sittavat kiinteistöistä perittävät kirkollis-, si vapaille kirkko- ja seurakunnille nii-
5237: valtion- ja kunnallisverot. Näille kirkko- ja den kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa var-
5238: seurakunnille voitaisiin myöntää varoja ni- ten sekä toimintakeskusten rakentami-
5239: menomaan kulttuuri- ja sosiaalityötä sekä seen.
5240: toimintakeskusten rakentamista varten.
5241: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5242:
5243: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5244: Sauli Hautala Jorma Fred
5245: 1990 vp. 77
5246:
5247: Raha-asia-aloite n:o 76
5248:
5249:
5250:
5251:
5252: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaras-
5253: ton rakentamiseen Parikkalaan
5254:
5255:
5256: Eduskunnalle
5257: Viljavarastoista on maassamme suuri puu- myönnettävä se, että varsinaiset viljanvilje-
5258: te. Tämä puute on havaittu erityisesti viime lyalueet ovat Lounais- ja Länsi-Suomi.
5259: aikoina, jolloin maassamme on ollut runsas On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
5260: viljasato eikä ylijäämäviljojen markkinointiin myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja
5261: ole riittänyt valtion varoja. Tasausvarastojen että se sijoitettaisiin yhteen Pohjois-Karjalan,
5262: aikaansaaminen ja uusien viljavarastojen pe- Mikkelin ja Kymen läänin itäisimmistä kun-
5263: rusta~inen on juuri nyt erittäin ajankohtai- nista, esim. Parikkalan kuntaan.
5264: nen asia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5265: On todettava, että viljavarastojen rakenta- nioittaen,
5266: misessa jotkut maamme osat on jätetty vä-
5267: hemmälle huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5268: tetty täysin tyhjäksi alueeksi. Viranomaisilta 1991 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29
5269: olisi odottanut tasapuolisempaa ja oikeuden- uudelle momentille 4 000 000 markkaa
5270: mukaisempaa käytäntöä, olletikin kun myyn- valtion viljavaraston rakentamiseksi
5271: tiviljelyä tapahtuu kaikkialla maassa, siis Parikkalan kuntaan tyydyttämään Itä-
5272: myös Itä-Suomessa. Tosiasiana on tietenkin Suomen tarpeita.
5273: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5274: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5275: Sauli Hautala Jorma Fred
5276: 78 1990 vp.
5277:
5278: Raha-asia-aloite n:o 77
5279:
5280:
5281:
5282:
5283: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden ra-
5284: kentamiseen Kymijoen läntiseen haaraan
5285:
5286:
5287: Eduskunnalle
5288: Kymijoki on Suomen neljänneksi suurin naan vaelluskala pääsee nousemaan Mylly-
5289: joki, jonka pituus läntisimmän haaran mu- kaskelle saakka. Ruotsinpyhtäälie on merki-
5290: kaan mitattuna on 204 km. Ruotsinpyhtään tystä Ahvenkoskelle, Strömforsiin ja Paas-
5291: osalle jokea tulee noin 35 km:n matkalle. koskelle rakennettavilla kalaportailla, jotka
5292: Joen merkitys on kunnalle huomattava run- mahdollistaisivat Ahvenkoskenlahden arvo-
5293: saan kalakannan ja luonnollisen kulkureitin kalojen pääsyn Hirvivuolteen padolle saak-
5294: vuoksi. Teollista toimintaa kunnassa on har- ka. Näin virkistys- ja kotitarvekalastuksen
5295: joitettu joen koskivoimaa hyväksi käyttäen sekä matkailun toimintaedellytyksiä paikka-
5296: vuodesta 1695. kunnalla saataisiin parannettua.
5297: Tänä päivänä Kymijoki on edelleen valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5298: suoni, joka luo perusedellytykset ihmisten nioittaen,
5299: monille toiminnoille. Sen virkistysarvo pai-
5300: kallisille asukkaille on kiistaton, ja kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5301: kehittämissuunnitelmissa se muodostaa oleel- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
5302: lisen perustan. markkaa kalaportaiden rakentamiseen
5303: Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään Ahvenkosken voimalaitokseen sekä
5304: vuonna 1987 määrännyt kalaportaiden ra- Strömfarsin ja Paaskosken patoihin.
5305: kentamisesta Kymijokeen siten, että aika-
5306: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5307: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5308: Sauli Hautala Jorma Fred
5309: 1990 vp. 79
5310:
5311: Raha-asia-aloite n:o 78
5312:
5313:
5314:
5315:
5316: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen Me-
5317: rikalastajain Liitolle vaellussiian poikasten istuttamiseksi
5318: Suomenlahteen
5319:
5320:
5321: Eduskunnalle
5322: Suomenlahden vaellussiikakanta on ollut lussiikaistutukset hyödyttäisivät paaas1assa
5323: erittäin heikko 1980-luvulla. Siikaa on jou- suomalaisia kalastajia. Voimakas vaellussii-
5324: duttu hankkimaan alueelle kulutukseen Poh- kakanta parantaisi huomattavasti Kymen
5325: janlahden ja Perämeren rannikolta. rannikon ammattikalastuksen toimintaedel-
5326: Kymijoki on aikoinaan ollut paitsi hyvä lytyksiä ja turvaisi kotimaisen siian saannin
5327: lohijoki myös huomattava vaellussiian tuot- alueen kalateollisuudelle.
5328: taja. Kymijoen vaellussiika taantui joen pa- Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna
5329: toamisen ja likaantumisen johdosta. Nykyi- 1987 tekemä päätös edellyttää kalateiden ra-
5330: sin on joessa jonkin verran luontaista lisään- kentamista useimpiin Kymijoen patoihin.
5331: tymistä, mutta valtaosin on Kymen rannikon Kun vapaata koskialuetta on Anjalankosken
5332: vaellussiikakanta istutusten varassa. alapuolisella jokiosuudella jäljellä noin 50
5333: Kymen läänin rannikolle on 1980-luvulla hehtaaria ja veden laatu tulee tulevaisuudessa
5334: istutettu keskimäärin 100 000 kesän vanhaa paranemaan nykyisestä, olisi voimakkailla
5335: vaellussiianpoikasta vuodessa. Kahden viime istutuksilla myös mahdollista käynnistää
5336: vuoden aikana on määrä ollut runsaat vaellussiian luontaista tuotantoa Kymijoessa.
5337: 200 000 vuodessa. Istutusten vaikutuksesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5338: ovat siikasaaliit parin viime vuoden aikana nioittaen,
5339: parantuneet. Myös muualle Suomenlahteen
5340: tehdyt vaellussiikaistutukset ovat antaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5341: hyviä tuloksia. Kymen rannikon vaellussiika- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5342: kannan vahvistaminen edellyttää kuitenkin markkaa Etelä-Suomen Merikalasta-
5343: istutusten huomattavaa lisäämistä. jain Liitto ry:lle vaellussiian poikasten
5344: Merkintätutkimusten perusteella voidaan istuttamiseksi Suomenlahteen.
5345: päätellä, että Kymijokisuulle tehtävät vael-
5346: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5347: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5348: Sauli Hautala Jorma Fred
5349:
5350:
5351:
5352:
5353: 9 200052Y
5354: 80 1990 vp.
5355:
5356: Raha-asia-aloite n:o 79
5357:
5358:
5359:
5360:
5361: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan ja Anjalan-
5362: kosken kaupungeille sekä Vehkalahden kunnalle korkotu-
5363: kena runkovesijohdon rakentamiseksi
5364:
5365:
5366: Eduskunnalle
5367: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla kotukilainoin tukemaan kuntien rahoitus-
5368: sekä Vehkalahden kunnalla on tarkoituksena taakkaa.
5369: rakentaa runkovesijohto Pohjois-Kymen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5370: laaksosta mainittujen kuntien vesiohjelman nioittaen,
5371: ra tkai semise ksi.
5372: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5373: 100 miljoonaa markkaa. Kotkan kaupunki 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5374: joutuu ottamaan runsaasti lainaa hankkeen 30.40.30 1 000 000 markkaa korkotu-
5375: toteuttamiseksi. Kun vaikea työllisyystilan- kea varten Kotkan ja Anjalankosken
5376: ne, jatkuva työpaikkojen väheneminen ja ve- kaupungeille sekä Vehkalahden kunnal-
5377: rotulojen kasvun pysähtyminen ovat luoneet le niihin lainoihin, joita nämä kunnat
5378: tietyn epävarmuustekijän kunnallistalouteen, ottavat runkovesijohdon rakentamisen
5379: on välttämätöntä, että valtio tulee mukaan rahoittamiseksi.
5380: suuren hankkeen rahoittamiseen ja myös kor-
5381: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5382:
5383: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5384: Sauli Hautala Jorma Fred
5385: 1990 vp. 81
5386:
5387: Raha-asia-aloite n:o 80
5388:
5389:
5390:
5391:
5392: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta runkovesijohdon
5393: rakentamiseen Valkealasta Anjalankoskelle, Kotkaan ja
5394: Vehkalahdelle
5395:
5396:
5397: Eduskunnalle
5398: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla ja ratkaisuun, jota kaikki asukkaat eteläisessä
5399: Vehkalahden kunnalla on tarkoituksena rat- Kymenlaaksossa pitävät ensiarvoisen tärkeä-
5400: kaista vedensaantinsa siten, että ns. tekopoh- nä asiana. Kun hanke on saatava nopeasti
5401: javettä johdettaisiin Pohjois-Kymenlaaksosta käyntiin, olisi työt päästävä aloittamaan
5402: mainittujen kuntien käyttöön. Hanke tunne- vuonna 1991.
5403: taan Utti-projektin nimellä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5404: Kaikki selvitykset osoittavat, että tutkituil- nioittaen,
5405: ta alueilta voidaan johtaa vettä etelään ilman,
5406: että pumppauspaikkakunta mitenkään kärsi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5407: si hankkeesta. Noin 100 000 ihmisen vesi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5408: huolto olisi saatava pikaisesti ratkaistuksi. 30.40. 77 5 000 000 markkaa runkove-
5409: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli sijohdon rakentamiseksi Valkealasta
5410: IOO miljoonaa markkaa. On luonnollista, että AnjalankoskeIIe, Kotkaan ja Vehkalah-
5411: valtion on tultava mukaan näin vaativaan delle.
5412: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5413:
5414: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5415: Sauli Hautala Jorma Fred
5416: 82 1990 vp.
5417:
5418: Raha-asia-aloite n:o 81
5419:
5420:
5421:
5422:
5423: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suo-
5424: jelu ry:n toiminnan tukemiseen
5425:
5426:
5427: Eduskunnalle
5428: Koe-eläinten Suojelu ry. on tehnyt jatku- Koe-eläinten Suojelu ry:n laaja-alaisen toi-
5429: vasti laaja-alaista eläinsuojeluun liittyvää va- minnan huomioon ottaen tulisi sille valtion-
5430: listus- ja ohjaustyötä koko maassa. Maan apuna jaettavaa avustusta korottaa.
5431: eläinsuojelua edistävän toiminnan ohella jär-
5432: jestö pyrkii vaikuttamaan siten, että Suomes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5433: sa kuten monessa muussa maassa koe-eläin- nioittaen,
5434: toimintaa korvattaisiin käytettävissä olevilla
5435: vaihtoehtomenetelmillä. Koe-eläinten Suoje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5436: lu ry:llä oli vuoden 1986 alussa n. 9 000 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5437: jäsentä. Maamme suurimpana eläinsuojelu- 30.80.50 180 000 markkaa valtionapu-
5438: järjestönä Koe-eläinten Suojelu ry. saa vähi- na Koe-eläinten Suojelu ry:lle.
5439: ten valtionapua muihin eläinsuojelujärjestöi-
5440: hin verrattuna.
5441: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5442:
5443: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5444: Sauli Hautala Jorma Fred
5445: 1990 vp. 83
5446:
5447: Raha-asia-aloite n:o 82
5448:
5449:
5450:
5451:
5452: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Särki-
5453: salmen-Melkoniemen-Peruspohjan-Simpeleen maan-
5454: tien peruskorjausta varten
5455:
5456:
5457: Eduskunnalle
5458: Parikkalan Melkoniemen tie on kunnos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5459: tuksen alaisena. Työ saataneen päätökseen nioittaen,
5460: vuoden 1989 loppuun mennessä. Tien lop-
5461: puosasta ei ole tehty päätöksiä eikä suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5462: telmiakaan. Tien pituus kunnostamattomaita 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5463: osaltaan on n. 16 km. 31.24.77 500 000 markkaa Särkisal-
5464: Peruspohjan kylä on Parikkalan kaukaisin. men-Melkoniemen-Peruspohjan-
5465: Matkaa Parikkalan keskustaan tulee 30 km. Simpeleen maantien loppuosuuden pe-
5466: Peruspohjassa ei ole kaupan ja postin palve- rusparannustöiden suunnitelmia varten.
5467: luja. Kylän asukkaista osa käy työssä Särki-
5468: salmen meijerissä, rajavartiossa ja Parikkalan
5469: keskustaajamassa.
5470: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5471: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5472: Jorma Fred Sauli Hautala
5473: 84 1990 vp.
5474:
5475: Raha-asia-aloite n:o 83
5476:
5477:
5478:
5479:
5480: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan ja Hami-
5481: nan satamatoimintojen kehittämiseen
5482:
5483:
5484: Eduskunnalle
5485: Kotkan sataman tehokkaan käytön tur- varmistaa riittävillä valtion määrärahoilla.
5486: vaamiseksi tulee varata riittävä rahoitus sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5487: tamatoimintojen kehittämistä varten. Sata- nioittaen,
5488: mille tulee luoda valmiudet mm. kansainväli-
5489: selle tavaralauttaliikenteelle, erityisesti Kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5490: ki-Euroopan tuontiliikenteelle. Kysymys liit- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
5491: tyy tältä osin myös Baltlink-liikenteeseen. markkaa Kotkan ja Haminan satama-
5492: Baltlink-tavaralauttaliikenteen kehittämi- toimintojen kehittämiseen.
5493: nen pääsatamina Kotka ja Hamina tulee
5494: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5495: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
5496: 1990 vp. 85
5497:
5498: Raha-asia-aloite n:o 84
5499:
5500:
5501:
5502:
5503: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin
5504: ottamien lainojen korkotukeen syväsataman rakentami-
5505: seksi
5506:
5507:
5508: Eduskunnalle
5509: Kotkaan rakennetaan uusi syväsatama. Se kaupunki saa rahoitusta varten korkotukilai-
5510: sijoittuu Mussalon saaren etelärannalle, jo- naa valtion varoista.
5511: hon saadaan melko vähäisin kustannuksin yli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5512: 15 metrin syväväylä. Uusi syväsatama palve- nioittaen,
5513: lee koko valtakuntaa, mutta erityisesti Itä- ja
5514: Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5515: Valtio tulee hankkeeseen mukaan ja rahoi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5516: tus on näin ollen sekä valtion että Kotkan 31.32.31 2 000 000 markkaa korkotu-
5517: kaupungin harteilla. Kotkan kaupunki jou- kea varten Kotkan kaupungille niihin
5518: tuu kuitenkin sijoittamaan hankkeeseen va- lainoihin, jotka Kotkan kaupunki ottaa
5519: roja niin paljon, että on kohtuullista, että syväsataman rakentamiseen.
5520: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5521: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5522: Sauli Hautala Jorma Fred
5523: 86 1990 vp.
5524:
5525: Raha-asia-aloite n:o 85
5526:
5527:
5528:
5529:
5530: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta HELI-radan eri
5531: suuntavaihtoehtojen kannattavuuslaskelmien suorittami-
5532: seen
5533:
5534:
5535: Eduskunnalle
5536: Helsingistä itään suuntautuvan nk. HELI- Kymenlaaksossa että Uudellamaalla. Samal-
5537: radan suunnitelmat valmistuivat 1970-luvun la rata osaltaan purkaisi pääkaupunkiseudun
5538: lopulla ja 1980-luvun alussa. HELI-radan kasvupaineita. Mikäli rataa jatkettaisiin Ky-
5539: osalta on olemassa kaksi vaihtoehtoista lin- menlaaksosta Leningradin suuntaan, olisi sil-
5540: jausvaihtoehtoa. Linjausvaihtoehdot on mer- lä merkitystä myös Neuvostoliiton luoteis-
5541: kitty Kymenlaakson seutukaavaan ja vaikut- osan talousuudistusten, esim. mahdollisten
5542: tavat siten ohjaavasti kuntien maankäyttöön. vapaakauppa-alueiden hyödyntämisessä.
5543: Rautatieliikenteen kehittämiseen on viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5544: vuosina suunnattu entistä enemmän voima- nioittaen,
5545: varoja. Hallitus ja Valtionrautatiet ovat mm.
5546: käynnistäneet selvityksiä rautatieliikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5547: kehittämisvaihtoehdoista. Eri yhteyksissä on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5548: tuotu esille perusteita HELI-ratahankkeen 31.57.62 1000 000 markkaa HELI-ra-
5549: merkityksestä koko itäiselle Suomelle. dan eri suuntavaihtoehtojen kannatta-
5550: Helsingistä itäänpäin suuntautuva rata pa- vuuslaskelmien suorittamiseen.
5551: rantaisi elinkeinotoiminnan edellytyksiä sekä
5552: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5553: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5554: Sauli Hautala Jorma Fred
5555: 1990 vp. 87
5556:
5557: Raha-asia-aloite n:o 86
5558:
5559:
5560:
5561:
5562: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin
5563: ottamien lainojen korkotukeen radan rakentamiseksi
5564: Mussalon syväsatamaan
5565:
5566:
5567: Eduskunnalle
5568: Kotkan M ussalon syväsataman hankkee- ki joutuu rahoituksessaan turvautumaan val-
5569: seen liittyy raideyhteyden rakentaminen säh- tioon.
5570: köistyksineen. Kun satamahanke toteute- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5571: taan, Valtionrautatiet pitää em. raideyhtey- nioittaen,
5572: den rakentamista välttämättömänä. VR:n
5573: osuus satamaratahankkeesta on arvioitu 24 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5574: miljoonaksi markaksi vuosina 1987-1989. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5575: VR on tehnyt esityksen liikenneministeriölle markkaa korkotukea varten Kotkan
5576: em. vuosiksi. kaupungille niihin lainoihin, jotka Kot-
5577: Myös Kotkan kaupunki joutuu rahoitta- kan kaupunki ottaa raideyhteyden ra-
5578: maan osan raideyhteyden kustannuksista. kentamista varten Mussalon syväsata-
5579: Yhdessä varsinaisten satamatöiden kanssa maan.
5580: kokonaishanke on niin mittava, että kaupun-
5581: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5582: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5583: Sauli Hautala Jorma Fred
5584: 88 1990 vp.
5585:
5586: Raha-asia-aloite n:o 87
5587:
5588:
5589:
5590:
5591: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon
5592: syväsataman käytön markkinointiin
5593:
5594:
5595: Eduskunnalle
5596: Suomen kauppamerenkulun tilanne on töntä, että valmistunut satama kalliine inves-
5597: monessa suhteessa vaikea. Tehokas sata- tointeineen toimii tehokkaasti ja ulkomaan-
5598: mainvestointitOiminta osoittaa kuitenkin, vientiä edistävästi. Tämän vuoksi sataman
5599: että Suomessa uskotaan kasvavaan vientiin ja tehokas markkinointi on välttämätöntä.
5600: hyvinvoinnin lisäämiseen ulkomaankaupan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5601: avulla. nioittaen,
5602: Kotkan Mussaloon on rakenteilla uusi te-
5603: hokas syväsatama. Kaupungin omat inves- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5604: toinnit satamaan ovat suuret. Valtio on tullut 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5605: mukaan myöntämällä määrärahoja väylätöi- 31.99.22 1 000 000 markkaa Kotkan
5606: hin ja rautatien rakentamiseen. Mussalon syväsataman tehokkaan käy-
5607: Sataman toiminnan kannalta on väittämä- tön markkinointiin.
5608: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5609:
5610: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5611: Sauli Hautala Jorma Fred
5612: 1990 vp. 89
5613:
5614: Raha-asia-aloite n:o 88
5615:
5616:
5617:
5618:
5619: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten
5620: Keskusjärjestölle
5621:
5622:
5623: Eduskunnalle
5624: Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan uu- pääsevät kirvoittamaan koko kansantalout-
5625: sia tuotteita. Uusien tuotteiden keksiminen tamme.
5626: on paljolti riippuvainen siitä tuesta, jota Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5627: valtiovalta voi antaa yksityisille keksijöille nioittaen,
5628: ja heidän keskusjärjestölleen. Suomessa kek-
5629: sijöiden tukeminen on jäänyt vaille huomio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5630: ta. Oivallukset tapahtuvat nimenomaan yk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5631: silötasolla, ja valtiovallan tehtävänä on huo- 32.46.44 1 200 000 markkaa Keksi-
5632: lehtia siitä, että aloitteellisuus ja luovuus jäyhdistysten Keskusjärjestö/le.
5633: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5634:
5635: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5636: Sauli Hautala Jorma Fred
5637: 90 1990 vp.
5638:
5639: Raha-asia-aloite n:o 89
5640:
5641:
5642:
5643:
5644: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille keksijätoi-
5645: minnan edistämiseksi
5646:
5647:
5648: Eduskunnalle
5649: Työllisyystilanne ei parane muutoin kuin ovatkin sijoittaneet huomattavia summia eri-
5650: antamalla yrityksille mahdollisuus kehittää laisten hallien rakentamiseen. Nyt on aika
5651: uusia tuotteita. Tähän asti vain suurimmilla sijoittaa kuntien kautta keksintötoiminnan
5652: yrityksillä on ollut mahdollisuus laajamittai- hyväksi.
5653: sempaan tutkimustoimintaan ja keksintöjen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5654: kehittämiseen. Nyt tulisi suunnata huomio nioittaen,
5655: pienyrityksiin. Yksityisen henkilön luovuus
5656: voi päästä parhaimmilleen, jos sitä kannuste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5657: taan oikealla tavalla. 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
5658: Kuntien ja yritysten yhteistoiminta on jo markkaa kunnille keksintötoiminnan
5659: antanut joissakin tapauksissa hyviä tuloksia. tukemiseksi yrityksissä kunnan alueella.
5660: Kunnat ovat riittävän lähellä yrittäjiä. Ne
5661: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5662: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5663: Sauli Hautala Jorma Fred
5664: 1990 vp. 91
5665:
5666: Raha-asia-aloite n:o 90
5667:
5668:
5669:
5670:
5671: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden
5672: korkotukilainoihin
5673:
5674:
5675: Eduskunnalle
5676: Huolimatta pääomahuollon monipuolistu- sessä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannal-
5677: misesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kas- ta katsoen olisi tärkeätä, että pääomien saan-
5678: vusta muodostaa pääoman hankkiminen eri- tia helpotettaisiin julkisin varoin. Hyvänä
5679: tyisesti pienyrittäjälle jatkuvan huolen ai- myönteisenä esimerkkinä oli aikanaan Kehi-
5680: heen. Tähänastiset valtiovallan toimenpiteet tysaluerahaston perustaminen, jonka tulisi
5681: yritysten pääomansaannin helpottamiseksi ensisijaisesti tukea pienen ja keskisuuren kan-
5682: eivät ole olleet riittäviä. Pienteollisuuslainat nattavan teollisuuden syntymistä ja kehittä-
5683: ovat siirryttyään ainakin osaksi investointira- mistä. Kuitenkin mainitut teollisuusyritykset
5684: haston alaisuuteen saaneet aikaisempaa epä- ovat käytännössä saaneet verrattain vähän
5685: edullisemman luonteen. Palveluelinkeinot tukea mainitulta rahastolta, suuryritykset
5686: ovat jääneet melkein kokonaan vaille valtion ovat vetäneet varoista pidemmän korren.
5687: tukea, vaikka kaupan ja liikenteen suhteelli- Kun näin on ja kun palveluelinkeinot eivät
5688: nen osuus bruttokansantuotteesta on jatku- lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston piiriin ja
5689: vasti nousussa ja niilläkin on merkittävä työl- kun pienten ja keskisuurten yritysten tukemi-
5690: lisyyttä välittömästi ja välillisesti lisäävä vai- nen on tärkeää koko maassa, ehdotamme
5691: kutus. Pääomien tarve koetaan siis erittäin kunnioittaen,
5692: kipeästi niin pienen ja keskisuuren teollisuu-
5693: den kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5694: Vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
5695: saannissa, on lainanantajien vaatimien, taval- markkaa pienteollisuuden korkotukilai-
5696: lisesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämi- noja varten.
5697: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5698:
5699: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5700: Sauli Hautala Jorma Fred
5701: 92 1990 vp.
5702:
5703: Raha-asia-aloite n:o 91
5704:
5705:
5706:
5707:
5708: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen me-
5709: rikeskuksen rakentamiseksi Kotkaan
5710:
5711:
5712: Eduskunnalle
5713: Kotkan kaupunki on päättänyt toteuttaa nallisestikin merkittävän hankkeen toteutta-
5714: Ruotsinsalmen merikeskuksen. Pyrkimykse- miseksi on välttämätöntä saada myös valtion
5715: nä on luoda Kotkalle omaperäinen ja kan- rahoitusta.
5716: sainvälisestikin kiinnostava vetovoimatekijä, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5717: jonka avulla saadaan merkittävästi kehite-
5718: tyksi matkailuelinkeinoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5719: Merikeskus rakennetaan paikalle, josta on 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5720: esteetön näköala historialliselle Ruotsinsal- markkaa Ruotsinsalmen merikeskuksen
5721: men meritaistelupaikalle. Tämän valtakun- rakentamiseksi Kotkaan.
5722: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5723: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5724: Sauli Hautala Jorma Fred
5725: 1990 vp. 93
5726:
5727: Raha-asia-aloite n:o 92
5728:
5729:
5730:
5731:
5732: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien
5733: Liiton toiminnan tukemiseen
5734:
5735:
5736: Eduskunnalle
5737: Yksinhuoltajien Liitto on yksinhuoltaja- minta voi pelkästään vapaaehtoisvoimin saa-
5738: perheiden etujärjestö. Sen päätarkoituksena da sitä kantavuutta, mitä nykyaikainen toi-
5739: on huolehtia yksinhuoltajien ja varsinkin hei- minta edellyttäisi.
5740: dän lastensa aseman ja oikeusturvan paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5741: tamisesta. Liitto pyrkii myös tukemaan yk- nioittaen,
5742: sinhuoltajia heidän kasvatustehtävässään
5743: mm. julkaisemalla Yksinhuoltaja-lehteä, tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5744: dottamalla ja kouluttamalla. 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
5745: Nykyisin liiton tehtävät suoritetaan tal- markkaa Yksinhuoltajien Liitolle toi-
5746: koovoimin. Koska yksinhuoltajien taakkana minnan tukemiseen ja toimihenkilön
5747: ovat yksinhuoltajien velvollisuudet, ei toi- palkkaamiseen toimistotehtäviä varten.
5748: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5749:
5750: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5751: Sauli Hautala Jorma Fred
5752: 94 1990 vp.
5753:
5754: Raha-asia-aloite n:o 93
5755:
5756:
5757:
5758:
5759: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson
5760: Ensi-Koti Yhdistys ry:n turvakotitoimintaan Kotkassa
5761:
5762:
5763: Eduskunnalle
5764: Kymenlaakson Ensi-Koti Yhdistys ry. yl- tavat palvelut saadaan aikaan myös edullises-
5765: läpitää paitsi ensikotia myös turvakotia. Yh- ti, jos tehtävään antautuneet yhdistykset saa-
5766: teiskunnassa lisääntynyt väkivalta, joka ilme- vat asian hoitaakseen.
5767: nee valitettavan usein myös perheväkivalta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5768: na, aiheuttaa tilanteita, joissa turvakotityyp- nioittaen,
5769: pinen palvelu antaa nopeasti parhaan avun.
5770: Kaupungeissa näyttää tilanne tulevan yhä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5771: pahemmaksi. Siksi on pyrittävä tukemaan 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5772: niitä yhteisöjä, jotka asiantuntevasti ja tehok- markkaa Kymenlaakson Ensi-Koti Yh-
5773: kaasti pystyvät reagoimaan yhä useammin distys ry:lle turvakotitoiminnan kehittä-
5774: esiintyvissä hätätapauksissa. Näyttää siltä, miseen ja ylläpitämiseen Kotkassa.
5775: että nopeuden ja tehokkuuden lisäksi tarvit-
5776: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5777: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5778: Sauli Hautala Jorma Fred
5779: 1990 vp. 95
5780:
5781: Raha-asia-aloite n:o 94
5782:
5783:
5784:
5785: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuspiirijärjestö-
5786: jen toiminnan tukemiseen
5787:
5788:
5789: Eduskunnalle
5790: Raittiustyölain 10 §:n tarkoittamia avus- tiustyön avustusjärjestelmässä. Kuitenkin nii-
5791: tuksia voidaan myöntää paitsi valtakunnalli- den olemassaolo ja toiminta on välttämätön-
5792: sille raittiusjärjestöille myös niiden piirijärjes- tä sekä keskusjärjestöille että paikallisyhdis-
5793: töille. Käytännössä kuitenkin piirijärjestöjen tyksille. Julkisen hallinnon puolella kiinteää
5794: tätä kautta saama julkinen taloudellinen tuki yhteistoimintaa raittiuspiirijärjestöjen kanssa
5795: on jäänyt vähäiseksi. Syynä ovat olleet sekä harjoittavat etenkin raittiuslautakunnat ja
5796: keskusjärjestöjen omat rahoitustarpeet että lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot,
5797: piiriavustusten vaivalloinen hakemismenette- joista jälkimmäisten kanssa raittiusjärjestöil-
5798: ly, joka edellyttää ao. raittiuspiirien toimin- lä on virallisia pysyviä yhteistoimintaelimiä
5799: tasuunnitelmien ja talousarvioiden lähettä- sekä koulutus- ja kampanjayhteistyötä.
5800: mistä keskusjärjestöjen valtionavustusano- Kun on epätodennäköistä, että raittiuspii-
5801: muksen liiteasiakirjoina avustusvuotta edel- rijärjestöt voisivat saada riittävää julkista
5802: tävän vuoden lokakuun loppuun mennessä. rahoitusta toisaalta keskusjärjestöjensä väli-
5803: Raittiuspiirijärjestöjen toinen mahdolli- tyksellä valtiolta ja toisaalta alueensa kunnil-
5804: suus saada julkista taloudellista tukea toi- ta, olisikin tarkoituksenmukaista pyrkiä sii-
5805: mintaansa ovat kunnan avustukset raittius- hen, että niille kohdistettava julkinen rahoi-
5806: työtä tekeville yhdistyksille. Tämän avustus- tus ohjattaisiin vastaisuudessa lääninhallitus-
5807: muodon hankaluutena on, että sen tarkoitta- ten kautta. Tämä järjestely olisi hakemus- ja
5808: man toiminnan on tapahduttava avustusta tilitysmenettelyn, samoin kuin valvonnankin
5809: myöntävän kunnan alueella tai muuten koh- osalta huomattavasti yksinkertaisempi ja no-
5810: distuttava tämän kunnan väestöön. Läänissä peampi kuin nykyinen kahtaalle suuntautuva
5811: tai sen osassa toimivalle raittiuspiirijärjestölle paperisota ja vapauttaisi raittiuspiirijärjestö-
5812: tämän avustusehdon toteutumisen osoittami- jen yhteistoimintaa lääninhallitusten kanssa
5813: nen on usein hankalaa. Käytännössä tämä ja myös eri raittiuspiirijärjestöjen keskinäistä
5814: avustusedellytys onkin saanut aikaan sen, yhteistoimintaa, mikä mahdollistaisi esimer-
5815: että raittiuspiirijärjestöt ovat voineet saada kiksi yhteisten koulutustilaisuuksien järjestä-
5816: merkittäviä kunnan avustuksia, mm. palk- misen. Vain tältä pohjalta olisi myös mahdol-
5817: kaustukea, vain niiltä kaupungeilta, jotka lista saada toiminnallisesti riittävän laajoille
5818: ovat niiden yhdistysrekisteriin merkittyjä ko- raittiuspiirijärjestöille sellaisia kokopäivätoi-
5819: tipaikkoja. Sen sijaan muut kunnat eivät ole misia toimihenkilöitä, jotka voisivat tasapuo-
5820: raittiuspiirijärjestöille myöntäneet yleisavus- lisesti palvella koko toimialuettaan.
5821: tuksia tai avustukset ovat olleet niin vähäisiä, Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun-
5822: etteivät ne ole vastanneet edes niiden hake- nioittaen,
5823: misesta aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan
5824: raittiuspiirijärjestöt ovat kyllä saaneet kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5825: nilta niissä toteutettaviin hankkeisiinsa mer- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
5826: kittäviäkin erityis- eli projektiavustuksia. markkaa myönnettäväksi lääninhalli-
5827: Raittiuspiirijärjestöt ovatkin eräänlaisia tusten kautta raittiuspiirijärjestöille.
5828: väliinputoajia nykyisessä vapaaehtoisen rait-
5829: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5830: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5831: Sauli Hautala Jorma Fred
5832:
5833: 10 200052Y
5834: 96 1990 vp.
5835:
5836: Raha-asia-aloite n:o 95
5837:
5838:
5839:
5840:
5841: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta päihdeongelmaisten
5842: päiväkeskustoiminnan laajentamiseen
5843:
5844:
5845: Eduskunnalle
5846: Valtioneuvoston hyväksymässä sosiaali- päiväkeskusten työntekijöitä ja antamaan
5847: huollon valtakunnallisessa suunnitelmassa tarpeellisia neuvoja ja ohjeita.
5848: suositetaan kuntien perustavan päihdeongel- Liiton tavoitteena on saada perustettavat
5849: maisille päiväkeskuksia vuoteen 1991 men- päiväkeskukset mahdollisimman pian osto-
5850: nessä. palvelusopimusten piiriin. Toiminnan alussa
5851: Sininauhaliiton aloitteesta on Lahdessa rahoitus on saatava järjestymään erikoisjär-
5852: t01mm ut päi väkesk us-harrastetoimintakes- jestelyin. Sininauhaliitto tulisi maksamaan
5853: kus vuodesta 1982 lähtien, ja siitä saadut perustettavien keskusten yhden työntekijän
5854: kokemukset ovat myönteisiä. Toiminnalla on palkan ensimmäisenä vuotena ja vastaamaan
5855: ollut alkoholin suurkuluttajiin tervehdyttävä muistakin menoista lukuun ottamatta kiin-
5856: vaikutus. Keskuksessa asiakkaiden tulee olla teistökuluja, joista kunnat tai seurakunnat
5857: selviä ja he itse pitävät tätä käytäntöä välttä- vastannevat alusta alkaen.
5858: mättömänä. Liitto perustaa 5-6 päiväkeskusta kokei-
5859: Sininauhaliitto on noin kymmenen vuoden lunluonteisesti erityyppisiin kaupunkeihin
5860: ajan seurannut vastaavanlaista toimintaa edellyttäen, että rahoitus järjestyy.
5861: Ruotsissa, jossa päiväkeskuksia on jo yli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5862: sata. nioittaen,
5863: Sininauhaliiton pyrkimyksenä on perustaa
5864: yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5865: töjen kanssa harrastetoimintakeskuksia, joi- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
5866: den suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu markkaa Sininauhaliitto ry:lle 5-6 uu-
5867: huomioon aikaisemmasta toiminnasta saadut den päihdeongelmaisten päiväkeskuksen
5868: kokemukset. perustamiseksi maahamme.
5869: Liitto pyrkii kouluttamaan perustettavien
5870: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5871:
5872: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5873: Sauli Hautala Jorma Fred
5874: 1990 vp. 97
5875:
5876: Raha-asia-aloite n:o 96
5877:
5878:
5879:
5880:
5881: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan hoitokodin
5882: rakentamiseen
5883:
5884:
5885: Eduskunnalle
5886: Kotkaan perustetaan hoitokoti, jossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5887: kaksi kuusipaikkaista yksikköä. Henkilökun- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
5888: taa hoitokotiin tarvitaan 12. Laitoksen perus- markkaa Kotkan hoitokodin rakentami-
5889: tamiskustannukset ovat noin 5 milj. mark- seen.
5890: kaa. Kuntainliitto rakentaa hoitokodin Kot-
5891: kan kaupungin osoittamalle tontille.
5892: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5893: nioittaen,
5894: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5895:
5896: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5897: Sauli Hautala Jorma Fred
5898: 98 1990 vp.
5899:
5900: Raha-asia-aloite n:o 97
5901:
5902:
5903:
5904:
5905: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Sininauhaliitolle
5906: päihdeongelmaisten päiväkeskustoiminnan laajentamiseen
5907:
5908:
5909: Eduskunnalle
5910: Sosiaalihuollon valtakunnallisessa suunni- Päiväkeskustoiminnan laajentamisen estee-
5911: telmassa esitetään kunnille päihdeongelmais- nä ovat kuntien rajoitetut mahdollisuudet
5912: ten päiväkeskusten perustamista vuoden tehdä ostopalvelusopimuksia päiväkeskuksia
5913: 1991 loppuun mennessä. Monissa kunnissa suunnittelevien yhdistysten ja seurakuntien
5914: ollaan epätietoisia siitä, miten päiväkeskus kansssa. Päiväkeskusten perustamista voitai-
5915: tulisi toteuttaa, jotta toiminta vastaisi siihen siin helpottaa antamalla Sininauhaliitolle
5916: asetettuja toiveita. määräraha, josta liitto jakaisi avustuksia niil-
5917: Sininauhaliitto ry. on ollut mukana perus- le keskuksille, joita kunnat eivät heti kykene
5918: tamassa Lahteen päivätoimintakeskusta avustamaan tai joiden kanssa kunnat eivät
5919: vuonna 1981, ja liitto on seurannut tämän ja pysty tekemään palvelujen ostosopimusta.
5920: myöhemmin perustettujen keskusten toimin- Liitto pyrkii saamaan kaikki vaikutuspiiris-
5921: taa kuten myös vastaavaa toimintaa Ruotsis- sään perustettavat päiväkeskukset mahdolli-
5922: sa, jossa päiväkeskuksia on yli sata. Sininau- simman pian ostopalvelusopimuksen piiriin.
5923: haliitto sai valtion vuoden 1988 tulo- ja me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5924: noarviossa 600 000 mk päiväkeskustoimin- nioittaen,
5925: nan laajentamiseen ja kehittämiseen. Liiton
5926: piirissä on nyt toiminnassa 16 päiväkeskusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5927: ja liitto on antanut asiantuntija-apua muille- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5928: kin päiväkeskusten suunnittelijoille. markan määrärahan Sininauhaliitto
5929: Päiväkeskusten toiminta on osoittautunut ry:lle päihdeongelmaisten päiväkeskus-
5930: tarpeelliseksi. Se täydentää ja tukee muita toiminnan laajentamista ja kehittämistä
5931: päihdehuollon palveluja. Päiväkeskustoimin- varten.
5932: nalla on raitistava vaikutus alkoholin suur-
5933: kuluttajiin ja alkoholisteihin.
5934: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5935:
5936: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5937: Sauli Hautala Jorma Fred
5938: 1990 vp. 99
5939:
5940: Raha-asia-aloite n:o 98
5941:
5942:
5943:
5944:
5945: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Sininauhaliitolle
5946: suomalaisturistien päihdeongelmien ehkäisy- ja hoitotyö-
5947: hön
5948:
5949:
5950: Eduskunnalle
5951: Yleisesti on tiedossa suomalaisturistien teella liitto suunnittelee ja toteuttaa ennalta
5952: runsas alkoholinkäyttö etelän lomakohteissa. ehkäisevän valistusprojektin suomalaisturis-
5953: Myös suomalaisten huumeiden käyttö on li- tien parissa sekä toteuttaa kokeilunluontei-
5954: sääntymässä niissä maissa, joissa huumeita sesti kahden vuoden ajanavopalvelu-ja kon-
5955: on helposti saatavissa. Tästä seuraa monen- taktitoimintaa päihdeongelman kannalta vai-
5956: laisia ongelmia, jotka aiheuttavat asianomai- keimmassa turistikohteessa. Avopalvelutoi-
5957: sille hankaluuksia lomakohteessa, vaikeutta- minnassa pyritään antamaan tai järjestämään
5958: vat toisten lomanviettoa ja lisäävät valtion, akuuttia hoitoa sitä tarvitseville sekä hoitoon-
5959: vakuutusyhtiöiden, matkatoimistojen, sai- ohjausta.
5960: raaloiden ja lentoyhtiöiden työtä ja kustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5961: nuksia. Tämä johtaa myös matkavakuutus- nioittavasti,
5962: ten hintojen nousuun ja vaarantaa lentotur-
5963: vallisuutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5964: Sininauhaliitto ry. on tehnyt suunnitelman 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
5965: selvittää etelän turistikohteissa lomailevien ja kan määrärahan Sininauhaliitto ry:lle
5966: pysyvästi asuvien suomalaisten ongelmien turistityöprojektin toteuttamiseen.
5967: luonnetta, syitä ja määriä. Selvityksen perus-
5968: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
5969:
5970: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
5971: Sauli Hautala Jorma Fred
5972: 100 1990 vp.
5973:
5974: Raha-asia-aloite n:o 99
5975:
5976:
5977:
5978:
5979: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähetysnuoret-jär-
5980: jestön nuorten suojakotitoiminnan tukemiseen
5981:
5982:
5983: Eduskunnalle
5984: Lähetysnuoret-niminen nuorisojärjestö on taa päihdenuorten auttamiseksi. Kunnostus-
5985: toiminut 10 vuoden ajan nuorten parissa työt ovat meneillään.
5986: kaduilla, kouluissa ja eri seurakunnissa. Koska toiminta nuorten päihdeongelmais-
5987: Katu- ja teetupatyön kautta on järjestön ten auttamiseksi pääsemään eroon alkoholis-
5988: suojiin ja hoitoon tullut kymmeniä alkoholis- ta ja huumeista ja aloittamaan uuden terveen
5989: ti- ja huumenuoria. Lähetysnuorilla on toi- ja rakentavan elämän on erittäin arvokasta
5990: minnassa hoito- ja suojakoti nuorille, jotka sosiaalista toimintaa, on yhteiskunnan syytä
5991: haluavat päästä eroon päihteistä ja aloittaa osallistua suojakodin perustamisesta ja yllä-
5992: uuden elämän. Tulokset ovat olleet rohkaise- pidosta aiheutuviin kustannuksiin.
5993: via. Tällä hetkellä suojakodissa on 15 nuorta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5994: Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen nioittaen,
5995: avustustyön ja lahjoitusten varassa. Järjestöl-
5996: lä on palveluksessaan 30 palkattua työnteki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5997: jää, mutta suuri osa työstä tehdään palkatta. 1991 tulo- ja menoarvioon 750 000
5998: Syksyllä 1980 Lähetysnuoret-järjestö osti markkaa Lähetysnuoret-järjestölle
5999: 80 ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tar- päihdeongelmaisten nuorten suojakoti-
6000: peelliseksi osoittautunutta suojakotitoimin- toimintaa varten.
6001: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6002: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6003: Sauli Hautala Jorma Fred
6004: 1990 vp. 101
6005:
6006: Raha-asia-aloite n:o 100
6007:
6008:
6009:
6010:
6011: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtomäen narko-
6012: maanikodin toiminnan tukemiseen Nilsiässä
6013:
6014:
6015: Eduskunnalle
6016: Nilsiässä toimiva Lehtomäen narkomaani- tumistaan rakennuksessa toimi teollisuusyri-
6017: koti on toiminut vuodesta 1978. Se on tarjon- tys. Rakennus muutettiin palvelemaan nykyi-
6018: nut kristillisen hoitokodin päihdeongelmaisil- siä toimintoja talkoovoimin. Koko toiminta
6019: le työkykyisille miehille. Hoitokoti on yhdek- nojaa pääasiassa yksityisiin lahjoituksiin.
6020: sänpaikkainen. Se on muodostunut työkes- Yhteiskunnan tulisi tunnustaa Lehtomäen
6021: kukseksi niille, jotka tahtovat toimia vai- narkomaanikodin arvokas työ mm. siten,
6022: keuksiin joutuneiden lähimmäistemme hy- että sitä tuettaisiin valtion tulo- ja menoar-
6023: väksi. vioon otetulla määrärahalla.
6024: Lehtomäen narkomaanikoti tarjoaa mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6025: dollisuuden elää turvallisessa kristillisessä yh- nioittaen,
6026: teisössä. Se antaa henkilökohtaista tukea sie-
6027: lunhoidollisessa mielessä. Asumispalvelujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6028: lisäksi kodissa tehdään kuuden tunnin työ- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
6029: päiviä työ halleissa, sahalla, metsässä ja talon- markkaa Itä-Suomen ev.lut. Jengi- ja
6030: miehen töissä. Katulähetys ry:n ylläpitämän Lehto-
6031: Narkomaanikoti toimii entisessä kansa- mäen narkomaanikodin toiminnan tuke-
6032: koulussa. Ennen narkomaanikodiksi Valmis- miseen Nilsiässä.
6033: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6034: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6035: Sauli Hautala Jorma Fred
6036: 102 1990 vp.
6037:
6038: Raha-asia-aloite n:o 101
6039:
6040:
6041:
6042:
6043: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta toimitilojen hank-
6044: kimiseksi JSK-Palvelukotiyhdistys ry:lle
6045:
6046:
6047: Eduskunnalle
6048: JSK-Palvelukotiyhdistys ry. on aloittanut nut yksityiskodissa Vehkalahdella noin kuu-
6049: toimintansa vuosien 1988-89 aikana Hami- den vuoden ajan. Hoidossa on ollut 1-5
6050: nan, Kotkan, Vehkalahden, Virolahden ja henkilöä kerrallaan. Tänä aikana ei ole ollut
6051: Miehikkälän alueella. Yhdistys toimii kristil- yhtään maksusitoumusta eikä muutakaan
6052: lisellä pohjalla ja perustaa kuntoutuskodin maksua, koska toiminta ei ole ollut virallis-
6053: antaakseen hoitoa, työterapiaa sekä avo- ja tettua.
6054: jälkihuoltoa henkilöille, jotka pyrkivät eroon Tulijoita olisi paljon, mutta mahdollisuuk-
6055: vääristä elämäntottumuksista, alkoholista, sia ei ole näissä puitteissa, joten yhdistys
6056: huumeista ja muista päihteistä. ehdottomasti tarvitsee paikan, jossa toiminta
6057: JSK-Palvelukotiyhdistys ry. tarjoaa kodin jatkuu tehokkaasti ja vireästi.
6058: 6---12 henkilölle. He oleskelevat kodissa Lääninhallitus suhtautuu positiivisesti
6059: n. 3 kk kerrallaan. Sitä lyhyempi hoitoaika asiaan. Myös kunnat puoltavat toiminnan
6060: on kokemusten perusteella osoittautunut aloitusta.
6061: liian lyhyeksi. Useimmat heistä tulevat so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6062: siaalitoimiston kautta. Tulee olemaan myös nioittaen,
6063: tapauksia, joilla ei ole kunnan antamaa sitou-
6064: musta. Juuri ne tapaukset, joista ei voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6065: saada maksusitoumusta, aiheuttavat kustan- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
6066: nuspaineita. markkaa toimitilojen hankkimiseksi
6067: Tähän asti hoitokotitoiminta on tapahtu- JSK-Palvelukotiyhdistys ry:lle.
6068: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6069: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6070: Sauli Hautala Jorma Fred
6071: 1990 vp. 103
6072:
6073: Raha-asia-aloite n:o 102
6074:
6075:
6076:
6077:
6078: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta JSK-Kellari ry:n
6079: toiminnan tukemiseen Haminassa
6080:
6081:
6082: Eduskunnalle
6083: JSK-Kellari ry. toimii Haminassa, Isoym- Englannista, Ruotsista, Itävallasta ym. yhdis-
6084: pyränkatu 13:ssa. Yhdistys toimii kristillisellä tys on saanut pitää vierailijoita, opettajia
6085: pohjalla ja on perustettu elokuussa 1983. yms. luonaan toiminnan ylläpitämiseksi.
6086: Yhdistyksen tiloissa toimii kahvila, pelitilat, Ainoa tulolähde ovat kirpputori ja ystäväl-
6087: kirpputori, kokoustilat, kirkkotila ja sielun- listen ihmisten ja yhdistysten lahjoitukset.
6088: hoito- ja puhelinpalvelu ym. Toistaiseksi viralliset tahot ovat osallistuneet
6089: Kävijöitä on viikoittain n. 600 henkilöä, n. 2 000 mk:lla vuodessa.
6090: joista alkoholiongelmaisia on noin puolet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6091: Toiminta pyörii täysin vapaaehtoisilla voi- nioittaen,
6092: milla. Nyt on tarkoitus ostaa toimitilat omik-
6093: si, koska vuokramenot vuodessa ovat jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6094: 44 000 mk. 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
6095: Toiminta on laajentunut koko maailman markkaa JSK-Kellari ry:n toiminnan
6096: käsittäväksi. Jopa Intiasta, Amerikasta, Yh- tukemiseen.
6097: dysvalloista, Espanjasta, Italiasta, Saksasta,
6098: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6099: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6100: Sauli Hautala Jorma Fred
6101: 104 1990 vp.
6102:
6103: Raha-asia-aloite n:o 103
6104:
6105:
6106:
6107:
6108: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen koko-
6109: naiskäytön suunnittelun loppuun saattamiseen
6110:
6111:
6112: Eduskunnalle
6113: Kymijoesta on tehty useita eri sektorisuun- Toimikunnan loppuraportissa 1.10.1988
6114: nitelmia ja selvityksiä, mutta ne ovat osittain esitettiin valintaa kahden päävaihtoehdon
6115: ristiriidassa keskenään. Tämän lisäksi laadi- välillä sekä sektorisuunnitelmien tarkistamis-
6116: tut voimataloudelliset kehittämissuunnitel- ta ja jatkamista. Kokonaan laatimaHa on
6117: mat ovat ristiriidassa voimassa olevan kos- edelleen mm. luonnonsuojelusuunnitelma,
6118: kiensuojelulain kanssa. eikä ratkaisua lopullisesta kehittämismallista
6119: Kymen läänin maaherra Matti Jaatinen ole vielä tehty. Nyt olisi kiireellisesti laaditta-
6120: asetti keväällä 1987 toimikunnan käynnistä- va puuttuvat ja keskeneräiset sektorisuunni-
6121: mään eri intressitahojen kesken keskustelun telmat ja tehtävä niiden pohjalta Kymijoen
6122: siitä, miten Kymijokea tulisi tulevaisuudessa kokonaissuunnitelma. Erillisten sektorisuun-
6123: kehittää. Kymijoki-toimikunnan työskente- nitelmien toteuttamisesta tulisi pidättäytyä
6124: lyn tuloksena valmistui Kymen vesi- ja ym- ennen lopullisen suunnitelman valmistumis-
6125: päristöpiirissä 18.3.1988 selvitys "Kymijoen ta.
6126: kokonaiskäytön kehittämisvaihtoehdot", jos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6127: sa esitettiin kuusi vaihtoehtoista, tavoitteil- nioittaen,
6128: taan erilaista mallia kehittää Kymijokea.
6129: Mallien tavoiteasettelun painopisteet vaihte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6130: livat toisaalta voimatalouden, tulvasuojelun 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
6131: ja vesiliikenteen sekä toisaalta luonnonsuoje- markkaa Kymijoen kokonaiskäytön
6132: lun ja virkistyskäytön tehostamisen välillä. suunnittelun loppuun saattamiseen.
6133: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6134: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6135: Sauli Hautala Jorma Fred
6136: 1990 vp. 105
6137:
6138: Raha-asia-aloite n:o 104
6139:
6140:
6141:
6142:
6143: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanikotien ra-
6144: kentamiseen tarkoitettuihin lainoihin
6145:
6146:
6147: Eduskunnalle
6148: Monien rintamaveteraanien liikuntakunto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6149: on huono, ja useat heistä eivät kykene hoita- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6150: maan edes jokapäiväisiä askareitaan. Tilan- 35.45.83 75 000 000 markkaa veteraa-
6151: teen korjaamiseksi ikääntyneiden veteraanien nikotien rakentamiseen tarkoitetuiksi
6152: kohdalta tulisikin osoittaa vuoden 1991 tulo- !ainoiksi.
6153: ja menoarvioon veteraanikotien rakentami-
6154: seen 75 milj. mk lainoina.
6155: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6156: nioittaen,
6157: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6158: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6159: Sauli Hautala Jorma Fred
6160: 106 1990 vp.
6161:
6162: Raha-asia-aloite n:o 105
6163:
6164:
6165:
6166:
6167: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
6168: asuntojen peruskorjauksiin
6169:
6170:
6171: Eduskunnalle
6172: Varsinkin Lapin, Pohjois-Karjalan ja Ou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6173: lun lääneissä ovat lukuisien rintamaveteraa- nioittaen,
6174: nien asunto-olot erittäin huonot. Monista
6175: asunnoista puuttuvat esim. lämpöeristykset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6176: ja sosiaalitilat kokonaan. Myös muualla 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6177: maassa esiintyy veteraanien asunto-oloissa 35.45.83 JO 000 000 markkaa käytet-
6178: kiireesti korjattavia puutteellisuuksia. Asian- täväksi puutteellisesti asuvien rintama-
6179: tilan parantamiseksi tulisi ensi vuoden tulo- veteraanien asuntojen peruskorjauksiin.
6180: ja menoarvioon varata 10 milj. markkaa.
6181: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6182: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
6183: 1990 vp. 107
6184:
6185: Raha-asia-aloite n:o 106
6186:
6187:
6188:
6189:
6190: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Porvoon
6191: virastotalon rakentamiseen
6192:
6193:
6194: Eduskunnalle
6195: Valtion virastot toimivat hajallaan eri puo- miin, mutta toteuttamista on joka vuosi siir-
6196: lilla Porvoota. Virastotalohanke on tärkeä retty.
6197: myös Porvoon maalaiskunnalle. Kaupungin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6198: toimesta on tehty ja vahvistettu tarkoituk- nioittavasti,
6199: seen soveltuva asemakaava. Rakennushalli-
6200: tus on vuonna 1986 ostanut kyseisen tontin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6201: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6202: noin 36,5 mmk. Porvoon virastotalo on jo 28.64.76 6 000 000 markkaa valtion
6203: vuosia sisältynyt valtion investointisuunnitel- Porvoon virastotalon rakentamiseen.
6204: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6205:
6206: Claes Andersson Tarja Kautto Per-Henrik Nyman
6207: Tauno Valo Kaarina Dromberg Pauli Uitto
6208: 108 1990 vp.
6209:
6210: Raha-asia-aloite n:o 107
6211:
6212:
6213:
6214:
6215: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53
6216: (Skogby-Hanko) parannustöihin
6217:
6218:
6219: Eduskunnalle
6220: Skogbyn-Hangon tie on Hankoon johta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6221: va ainoa tie, joka on kapea ja mutkikas. Tie nioittaen,
6222: on hyvin vilkkaasti liikennöity. Ajoneuvoista
6223: merkittävä osa on Hankoniemellä sijaitsevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6224: raskaan teollisuuden kuljetuksia, joihin liit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6225: tyy myös vaarallisten aineiden kuljetuksia. 31.24.77 JO 000 000 markan määrära-
6226: Tien huono kunto ei takaa turvallista liiken- han kantatien n:o 53 ( Skogby-Han-
6227: nettä, ja se on esteenä Hangon sataman ko) parannustöihin.
6228: kehittämiselle. Hanke sisältyy tienpidon toi-
6229: menpideohjelmaan vuonna 1994, mutta mai-
6230: nituista syistä parannustöitä tulisi aientaa.
6231: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6232: Claes Andersson Kai Kalima Ole Wasz-Höckert
6233: 1990 vp. 109
6234:
6235: Raha-asia-aloite n:o 108
6236:
6237:
6238:
6239:
6240: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 113
6241: (Kivenlahti-Virkkala) perusparannukseen
6242:
6243:
6244: Eduskunnalle
6245: Tieosuus Kivenlahti-Virkkala maantiellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6246: n:o 113 on 9,3 km pitkä, ja varsinkin osuu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6247: della Evitskog-Virkkala erittäin heikossa 31.24.77 11 000 000 markkaa maan-
6248: kunnossa, mistä koituu kohtuutonta haittaa tien n:o 113 (Kivenlahti- Virkkala)
6249: varsinkin Siuntion ja Kirkkonummen asuk- perusparannustöitä varten.
6250: kaille. Työt tulisi aloittaa mahdollisimman
6251: pian, koska nykyisellään tie on vaarallinen.
6252: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6253: nioittaen,
6254: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6255:
6256: Claes Andersson Asko Apukka
6257: 110 1990 vp.
6258:
6259: Raha-asia-aloite n:o 109
6260:
6261:
6262:
6263:
6264: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin tai-
6265: detoimikunnalle taiteilijoiden apurahoiksi
6266:
6267:
6268: Eduskunnalle
6269: Uudenmaan läänissä asuu yli 60% koko keätä tukea heitä siellä, missä heillä on jat-
6270: maan taiteilijakunnasta. Tätä ei ole kuiten- kokoulutusmahdollisuudet
6271: kaan riittävästi huomioitu jaettaessa apura- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
6272: hoja läänien taidetoimikunnille. nioittaen,
6273: Kuluvan vuoden aikana Uudellamaalla on
6274: voitu käyttää apurahoihin 640 000 markkaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6275: kun niitä haettiin 22,6 milj. mk:n edestä, eli 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
6276: niitä on saanut vain 3 % hakijoista. markkaa Uudenmaan läänin taidetoimi-
6277: Nuoria, lahjakkaita ja vastavalmistuneita kunnalle jaettavaksi taiteilijoiden apu-
6278: taiteilijoita tulisi tukea oikeassa suhteessa rahoihin.
6279: heidän asuinpaikkaansa, ja toisaalta on tär-
6280: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6281: Pirjo-Riitta Antvuori
6282: 1990 vp. 111
6283:
6284: Raha-asia-aloite n:o 110
6285:
6286:
6287:
6288:
6289: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta viittomakielen opetuk-
6290: sen tehostamiseen
6291:
6292:
6293: Eduskunnalle
6294: Viittomakielen käyttö on lisääntynyt kuu- teiskunta ei ole osoittanut varoja eikä ryhty-
6295: rojen opetuksessa ja yhteiskunnallisessa toi- nyt toimenpiteisiin viittomakielen laajamit-
6296: minnassa 1970-luvulta alkaen. Silti viittoma- taisen ja korkeatasoisen opetuksen, opettaja-
6297: kielen määrittelemätön asema lainsäädännös- koulutuksen ja materiaalin valmistamisen
6298: sä on johtanut kirjavuuteen ja alueelliseen turvaamiseksi.
6299: eriarvoisuuteen käytännön elämässä. Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioit-
6300: Suomessa ei ole riittävästi resursseja järjes- taen,
6301: tää viittomakielen opetusta kaikille kuurojen
6302: lasten perheille. Ongelmana on edelleen viit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6303: tomakielen heikko arvostus: pelätään väärin 1991 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
6304: perustein sen estävän puheen oppimisen ja kaa viittomakielen opetusmenetelmien
6305: eristävän kuurot kuulevista ihmisistä. Viitto- kehittämiseen sekä 300 000 markkaa
6306: makielen heikosta asemasta johtuu, että yh- viittomakielikeskuksen suunnitteluun.
6307: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6308: Pirjo-Riitta Antvuori
6309:
6310:
6311:
6312:
6313: ll 200052Y
6314: 112 1990 vp.
6315:
6316: Raha-asia-aloite n:o 111
6317:
6318:
6319:
6320:
6321: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta itsemurhien ehkäisy-
6322: projektiin
6323:
6324:
6325: Eduskunnalle
6326: Itsemurhakuolleisuus on Suomessa kan- Psykiatrian Tutkimussäätiön, tutkimus-
6327: sainvälisesti erittäin korkealla tasolla. Näin professori Jouko Lönnqvistin toimesta on
6328: on erityisesti miesten osalta. Korkea itsemur- tehty tutkimussuunnitelma, jonka työstämi-
6329: hakuolleisuus, 25 itsemurhaa 10 000 asukasta seen ja hoitomallien luomiseen itsemurhaa
6330: kohden vuodessa, on vallinnut Suomessa jo yrittäneille on saatava tarvittavat voimava-
6331: yli kymmenen vuoden ajan. Vaikka yli 35- rat.
6332: vuotiaiden itsemurhakuolleisuus on ollut hie- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioit-
6333: man laskussa, ovat samanaikaisesti alle 35- taen,
6334: vuotiaiden itsemurhat voimakkaasti lisäänty-
6335: neet. Menetämme vuosittain yli 25 000 työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6336: ikäisen väestön elinvuotta itsemurhien vuok- 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000
6337: si. Jos tilanne ei parane, tulee jokaisesta markkaa Psykiatrian Tutkimussäätiölle
6338: viisitoista vuotta täyttävästä ikäluokasta yli tutkijan palkkaamiseksi itsemurhien eh-
6339: 3 % miehistä ja noin 1 % naisista kuolemaan käisyprojektiin.
6340: aikanaan itsemurhaan.
6341: Itsemurhaa voidaan perustellusti pitää
6342: merkittävänä kansanterveysongelmana.
6343: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6344: Pirjo-Riitta Antvuori
6345: 1990 vp. 113
6346:
6347: Raha-asia-aloite n:o 112
6348:
6349:
6350:
6351:
6352: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta psykosomaattisen fysio-
6353: terapiakoulutuksen käynnistämiseen
6354:
6355:
6356: Eduskunnalle
6357: Viime vuosina on fysioterapeuttisten toi- lemassa kokeiluprojektia työpaikoille tämän
6358: menpiteiden määrä ja tarve jatkuvasti lisään- uudentyyppisen fysioterapian käynnistämi-
6359: tynyt. Tuoreet tutkimukset Skandinaviasta seksi sekä koulutusjärjestelmän luomiseksi
6360: osoittavat, että kysymyksessä saattaa olla Suomeen.
6361: liian toimenpidekeskeinen asennoituminen. Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa
6362: B. Bunkan Norjasta sekä M. Roxendahl koulutuksen on suunniteltu kestävän kaksi
6363: Ruotsista edustavat kumpikin uutta fysiote- vuotta. Tämän mallin muuntaminen suoma-
6364: rapeuttista ajattelua. He pohjaavat annetta- laisiin olosuhteisiin on ajankohtainen. Suo-
6365: vat toimenpiteet ihmisen kokonaisvaltaiseen men Mielenterveysseura on onnistunut hank-
6366: huomioon ottamiseen ja painottavat erityi- kimaan kouluttajat ja perusohjelman.
6367: sesti hoitomotivaation lisäämistä. Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioit-
6368: Sekä Ruotsissa että Norjassa on erittäin taen,
6369: hyviä tuloksia psykosomaattisen fysiotera-
6370: pian käytöstä. Myös Suomessa on jossain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6371: määrin yritetty antaa tätä koulutusta (noin 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
6372: 20:lle). markkaa psykosomaattisen fysiotera-
6373: Suomen Mielenterveysseura on yhdessä piakoulutuksen käynnistämiseen.
6374: Lääkintävoimistelijaliiton kanssa suunnitte-
6375: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6376: Pirjo-Riitta Antvuori
6377: 114 1990 vp.
6378:
6379: Raha-asia-aloite n:o 113
6380:
6381:
6382:
6383:
6384: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeis-
6385: ta ry:n toiminnan tukemiseen
6386:
6387:
6388: Eduskunnalle
6389: Vapaaksi Huumeista ry. on kansalaisjär- tetta niin huumeiden käyttäjien kuin viran-
6390: jestö, joka tekee erittäin arvokasta työtä huu- omaistenkin taholta, joten toiminnan jatku-
6391: meita vastaan sekä auttaa nuoria huumeiden vuus on syytä varmistaa.
6392: käyttäjiä. Vapaaksi Huumeista ry. on ylläpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6393: tänyt vastaanottokotitoimintaa Pukinmäen nioittaen,
6394: toimipisteessä jo yli 6 vuotta, jona aikana on
6395: luotu hyvät kontaktit huumeiden käyttäjien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6396: kenttään. Työtä on tehty lähes vapaaehtoisin 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000
6397: voimin ja erittäin alkeellisissa olosuhteissa. markkaa Vapaaksi Huumeista ry:n toi-
6398: Toiminnasta on kuitenkin saatu hyvää palau- minnan turvaamiseksi.
6399: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6400:
6401: Pirjo-Riitta Antvuori Ritva Vastamäki Anneli Taina
6402: 1990 vp. 115
6403:
6404: Raha-asia-aloite n:o 114
6405:
6406:
6407:
6408:
6409: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta henkisen tuen antamis-
6410: ta katastrofitilanteissa koskevaan kurssitoimintaan
6411:
6412:
6413: Eduskunnalle
6414: Suomalainen yhteiskunta on varustautu- palo- ja pelastustoimen henkilöstölle sekä
6415: nut selviytymään hyvin äkillisistä katastrofi- väestönsuojelutyöhön osallistuville. Tarkoi-
6416: ja kriisi tilanteista. Valmiusaste sairaaloissa ja tuksena on myös ottaa yhteyttä puolustusvoi-
6417: terveyskeskuksissa on varsin hyvä. Henkilö- miin tämänkaltaisen koulutusyhteistyön li-
6418: kuntaa on koulutettu jatkuvasti ja yhteistyö säämisestä.
6419: palo- ja poliisitoimen kanssa on hyvää. Tällä hetkellä on tekeillä perusaineistoa,
6420: Kansainvälisten tutkimusten mukaan kui- jota voitaisiin käyttää opetuksen pohjana.
6421: tenkin nykyisestä ensiapukoulutuksesta Lisäksi on suunniteltu kansainvälisten luen-
6422: puuttuu psykososiaalinen näkökulma. Tehty- noitsijoiden tuottamisesta Suomeen sekä se-
6423: jen tiedustelujen pohjalta näkökulma puut- minaarin järjestämisestä eri ammattiryhmille
6424: tuu myös suomalaisesta kriisi- ja katastrofi- läänikohtaisesti.
6425: tilanteiden valmiuskoulutuksesta. Henkilöstö Myös yleisön valistustyöhön on tarkoitus
6426: on saanut varsin hyvän ensiapukoulutuksen, kiinnittää huomiota.
6427: mutta se ei juuri ole saanut opetusta henkis- Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioit-
6428: ten tekijöiden huomioon ottamiseen tapatur- taen,
6429: missa tai suuronnettomuuksissa.
6430: Henkisen tuen näkökulmaa valottavasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6431: aineistosta on puutetta. Suomen Mielenter- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
6432: veysseuran kaavailema koulutus ja sen poh- markkaa katastrofitilanteiden henkisen
6433: jaksi tehtävä materiaali on suunniteltu täyt- tuen oppimateriaalin valmistamiseen
6434: tämään tätä aukkoa. Koulutusta on tarkoitus sekä kurssien käynnistämiseen.
6435: järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon ja
6436: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6437: Pirjo-Riitta Antvuori
6438: 116 1990 vp.
6439:
6440: Raha-asia-aloite n:o 115
6441:
6442:
6443:
6444:
6445: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden han-
6446: kintaan
6447:
6448:
6449: Eduskunnalle
6450: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle palvelut, luonto taas säilyy, kun virkistysalue
6451: 1989 on varattu 2 000 000 markkaa kuntien rajaa käytön virkistykseen eikä esimerkiksi
6452: ja kuntien perustamien yhteisöjen virkistys- teiden tai muiden laitosten rakentamiseen.
6453: alueiden hankintaan. Kunnallinen hyvin va- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
6454: rustettu, lähietäisyydellä ja hyvien joukkolii- nioittaen,
6455: kenneyhteyksien päässä oleva virkistysalue
6456: on kaikin puolin järkevää liikunta- ja luon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6457: nonsuojelupolitiikkaa. Kun luontoliikunta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6458: mahdollisuudet on keskitetty asiantuntevasti 35.15.32 3 000 000 markkaa avustuk-
6459: tietyille alueille, niin sekä käyttäjät että luon- siin virkistysalueiden hankintaan.
6460: to hyötyvät. Käyttäjät saavat halvat ja hyvät
6461: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6462: Pirjo-Riitta Antvuori
6463: 1990 vp. 117
6464:
6465:
6466: Raha-asia-aloite n:o 116
6467:
6468:
6469:
6470:
6471: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Suurtorin
6472: alueen rakennusten peruskorjaukseen Turussa
6473:
6474:
6475: Eduskunnalle
6476: Turun Vanha Suurtori on jo 1300-luvulla kennus- ja toiminnallinen suunnitelma on
6477: ollut merkittävä kauppa- ja kulttuuriteiden tehty, on kokonaisuuteen sisällytetty Raati-
6478: kohtauspaikka. Turku on aina 1800-luvun huoneen, Brinkkalan ja Hjeltin talojen lisäksi
6479: alkuun asti ollut Ruotsin itäisen maakunnan, myös Brahen talo (nyk. sosiaalikeskus) sekä
6480: nykyisen Suomen, hallinnollinen ja sivistyk- Katedralskolanin sivurakennuksia, jotta
6481: sellinen keskus. Turun kaupungin keskukse- Suurtorilta Rettigin palatsille johtava kes-
6482: na on suurpaloon v. 1827 saakka ollut Raa- kiaikainen Luostarin Välikatu voitaisiin ava-
6483: tihuoneentori, nykyinen Vanha Suurtori, ym- ta ja sen varrelle sijoittaa taidekäsityöpajoja
6484: päröivine rakennuksineen. Rakennukset si- ja putiikkeja. Brahen taloon on tarkoitus
6485: joittuvat vielä nykyisinkin näkyvissä olevalle sijoittaa mm. Lasten kulttuurikeskus, muita
6486: keskiaikaiselle kaupunkiasemakaavalle. Sii- kulttuuritiloja ja kulttuuriravintola Teini.
6487: näkin mielessä alue on harvinaisuus Suomes- Myös piha- ja torialueet, Aurajoen ranta ja
6488: sa. joen yli rakennettava Pennisilta kuuluvat
6489: Vanhan Suurtorin ympärille keskittyneet kulttuurikeskuksen toimintasuunnitelmiin.
6490: toiminnot ovat olleet edelläkävijöitä Suomes- Kulttuurikeskuksen investointikulut seu-
6491: sa. Alueen nykyinen rakennuskanta edustaa raavien viiden vuoden aikana ovat noin 31,5
6492: sekin omaleimaista ja kulttuurihistoriallisesti miljoonaa markkaa.
6493: merkittävää kokonaisuutta. Alueen kunnos- Vanhan Suurtorin kulttuurikeskus on sekä
6494: tuksen ja säilyttämisen tulevia sukupolvia merkittävä turkulainen että valtakunnallinen
6495: varten tulisi tapahtua Turun kaupungin ja hanke. On edellytettävä myös valtiovallan
6496: valtion yhteistyönä. mukaantuloa näin arvokkaan kulttuurihank-
6497: Tietoisena Vanhan Suurtorin alueen ar- keen toteuttamisen rahoittamiseen.
6498: vokkuudesta päätti Turun kaupunginval- Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa on
6499: tuusto vuonna 1984, että aluekokonaisuuteen momentille "Rakennusten entistämisavus-
6500: kuuluvat käytöstä vapautuvat rakennukset tukset" varattu 4 300 000 markkaa. Määrära-
6501: kunnostetaan ja alueesta muodostetaan ns. ha on täysin riittämätön.
6502: harrastus- ja kulttuurikeskus. Valtuusto Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6503: päätti myös, että Suurtorin alue ja sen lä-
6504: hiympäristö on säilytettävä mahdollisimman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6505: muuttumattomana. 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
6506: Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Van- markan määrärahan Turun Vanhan
6507: han Suurtorin yleissuunnitelmassa, jonka Suurtorin alueen rakennusten peruskor-
6508: pohjalta koko Turun kulttuurikeskuksen ra- jaukseen.
6509: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6510:
6511: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
6512: Jukka Roos Virpa Puisto
6513: 118 1990 vp.
6514:
6515: Raha-asia-aloite n:o 117
6516:
6517:
6518:
6519:
6520: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kan-
6521: sallispuiston Kasnäsin opastuskeskuksen näyttelysuunnit-
6522: teluun
6523:
6524:
6525: Eduskunnalle
6526: Talonrakennukseen osoitetulla 1 000 000 somaan tyhjinä 1-2 vuotta odottamassa
6527: mk:n määrärahalla on tarkoitus aloittaa Kas- määrärahoja näyttelyjen tekoon, ja lopputu-
6528: nasm pääopastuskeskuksen rakennustyöt loksessa on väärästä suunnittelujärjestykses-
6529: loppuvuodesta 1990. Koko kustannusarvio tä johtuen toivomisen varaa. Tätä virhettä ei
6530: on 4 850 000 mk, josta loppuosaa odotetaan saa toistaa enää täällä. Näin ollen momentille
6531: vuoden 1991 talousarvioon. 35.15.22 (luonnonsuojelualueiden hoito ja
6532: Nyt kun Kasnäsin opastuskeskuksen ra- kunnossapito) tarvitaan lisää 300 000 mk
6533: kennussuunnittelu käynnistyy, tulisi voida Saaristomeren kansallispuiston Kasnäsin
6534: aloittaa myös keskuksen näyttelyjen ja toi- opastuskeskuksen näyttelysuunnittelun aloit-
6535: minnan suunnittelu. Nämä toiminnat tulevat tamiseen.
6536: maksamaan liki 1 mmk ja työllistämään suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6537: ren joukon eri alojen asiantuntijoita. Jotta
6538: keskuksesta tulisi toimiva ja tarkoituksenmu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6539: kainen, tulee tämä osa suunnittelusta aloittaa 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
6540: rinnan rakennussuunnittelun kanssa. Pahim- markkaa Saaristomeren kansallispuis-
6541: mat epäkohdat maamme muiden opastuskes- ton Kasnäsin opastuskeskuksen näytte-
6542: kusten suunnittelussa on tehty juuri tässä: lysuunnittelun aloittamiseen.
6543: valmiit opastuskeskukset ovat joutuneet sei-
6544: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6545: Heli Astala Virpa Puisto
6546: Ensio Laine Jukka Roos
6547: 1990 vp. 119
6548:
6549:
6550: Raha-asia-aloite n:o 118
6551:
6552:
6553:
6554:
6555: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kan-
6556: sallispuiston maanhankintaan
6557:
6558:
6559: Eduskunnalle
6560: Valtioneuvoston periaatepäätösten mu- toisia maakauppoja on tehty useiden vuosien
6561: kaisten suojeluohjelmien toteuttamisen suu- aikana. Tavoitteista on saavutettu vasta noin
6562: rimpana esteenä on ollut maanhankintaan kolmasosa. Kansallispuiston edelleen kehit-
6563: käytettävien ostomäärärahojen niukkuus. tämiseksi tulisi vuoden 1991 budjettiin osoit-
6564: Luonnonsuojelun, maanomistajien oikeus- taa maakauppojen tekemiseen 20 milj. mark-
6565: turvan ja kansantalouden kannalta suoje- kaa.
6566: luohjelmat pitäisi kuitenkin toteuttaa mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6567: dollisimman nopeasti. Varsinais-Suomessa nioittaen,
6568: määrärahojen niukkuus on korostunut, kos-
6569: ka maanhinta on täällä maamme korkeimpia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6570: Erityisesti Saaristomeren kansallispuiston to- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6571: teutuminen on kärsinyt varojen niukkuudes- 35.15.87 20 000 000 markkaa Saaris-
6572: ta. Suojelualueiden hankintamäärärahaan pi- tomeren kansallispuiston maanhankin-
6573: tääkin tehdä selvä tasokorotus. taan.
6574: Saaristomeren kansallispuiston vapaaeh-
6575: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6576:
6577: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
6578: Jukka Roos Virpa Puisto
6579: 120 1990 vp.
6580:
6581: Raha-asia-aloite n:o 119
6582:
6583:
6584:
6585:
6586: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopis-
6587: ton Savonlinnan täydennyskoulutuskeskuksen kalusto-
6588: hankintoihin
6589:
6590:
6591: Eduskunnalle
6592: Joensuun yliopiston Savonlinnan täyden- Edellä kuvattu uudentyyppinen opiskelu
6593: nyskoulutuskeskusyksikön toiminta- ja ta- uutta tekniikkaa hyväksi käyttäen on erityi-
6594: loussuunnitelmassa vuosille 1990--94 tode- sen tarpeellista Savonlinnan kaltaisella pien-
6595: taan elinkeinoelämän kehittämishankkeista ja keskisuuren teollisuuden alueella, joka
6596: mm. seuraavaa: "Niin tietotekniikan vienti kamppailee rakennemuutoksesta johtuvan
6597: yrityksiin kuin muukin koulutus etsii uusia korkean työttömyyden kanssa. Noin 500 000
6598: muotoja sen vuoksi. että potentiaaliset osan- markan laitehankintoja edellyttävää uutta
6599: ottajat. etenkin pienimmistä yrityksistä eivät opetusmuotoa ei voida kuitenkaan käynnis-
6600: voi osallistua pitkäkestoiseen ja kokopäiväi- tää normaalin vuotuisen rahoituksen puit-
6601: seen koulutukseen. Tämä edellyttää erilaisten teissa, joten se edellyttää erillismäärärahaa.
6602: etäisopetusmuotojen suunnittelua. Video- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6603: opetus studiossa ja jopa kaapeliverkon kaut-
6604: ta kotona tai työpaikalla tarjoaa uusia, kiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6605: nostavia mahdollisuuksia. Uusien koulutus- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
6606: muotojen kehittämistä varten tulisikin varau- kan määrärahan Joensuun yliopiston
6607: tua uuden tekniikan, kuten videoneuvottelu- Savonlinnan täydennyskoulutuskeskus-
6608: studion ym. kaluston hankkimiseen myös yksikölle videoneuvottelu- ja luentoka-
6609: Savonlinnaan, sopivimmin Savonniemen uu- luston hankintaan.
6610: siin toimitiloihin. Tämä antaisi mahdollisuu-
6611: den siirtää joustavasti opetusta Savonlinnaan
6612: Joensuusta ja muista korkeakouluista."
6613: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6614: Jouni Backman Riitta Myller
6615: 1990 vp. 121
6616:
6617: Raha-asia-aloite n:o 120
6618:
6619:
6620:
6621:
6622: Backman: Määrärahan osoittamisesta Itä-Karjalan kansan-
6623: opiston asuntola-ruokalarakennuksen rakentamiseen
6624:
6625:
6626: Eduskunnalle
6627: Itä-Karjalan kansanopisto on Punkahar- opisto on rahoittanut lainavaroin. Korko- ja
6628: julla sijaitseva yleissivistävän koulutuksen li- lyhennysmenot hankkeesta ovat vuosittain
6629: säksi hoito-, sosiaali- ja palvelualojen koulu- noin 1,1-1,3 milj. markkaa, pääomakor-
6630: tukseen erikoistunut opisto. Opiston tilat vauksen kattaessa siitä noin puolet. Ensim-
6631: ovat käyneet opiskelijamäärien kasvaessa ja mäisten vuosien osalta lainanhoitokustan-
6632: lyhytkurssitoiminnan lisääntyessä ahtaiksi. nukset ovat kaikkein raskaimmat ja edellyt-
6633: Tämän vuoksi maaliskuussa 1989 käynnistyi tävät lisätukea.
6634: uuden opiskelija-asuntola-ruokalan raken- Edellä olevan perusteella ehdotan,
6635: nustyöt. Hanke valmistui keväällä 1990. Ko-
6636: konaiskustannukset ovat noin 9,2 milj. mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6637: kaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
6638: Opisto on saanut rakennushankkeeseen kan määrärahan Itä-Karjalan kansan-
6639: valtion rakennusavustusta ja työllisyysvaroja opiston asuntola-ruokalan rakentamis-
6640: yhteensä noin 2 milj. markkaa. Pääosan ra- kustannuksiin.
6641: kennuskustannuksista, noin 7 milj. markkaa,
6642: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6643: Jouni Backman
6644: 122 1990 rd.
6645:
6646: Finansmotion nr 121
6647:
6648:
6649:
6650:
6651: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för verksamheten
6652: vid det arktiska museet i Jakobstad
6653:
6654:
6655: Till Riksdagen
6656: Föreningen Nanuk r.f. har uppfört ett ark- nödvändigt för att föreningen skall kunna
6657: tiskt museum i Fäboda, Jakobstad för att komplettera sina samlingar och bygga ut sin
6658: sprida kännedom om polarfolkens historia verksamhet.
6659: och levnadsvillkor samt samspelet mellan På basis av det ovan anförda föreslår vi
6660: människa och djur. vördsamt
6661: På området finns en mängd byggnader och
6662: en omfattande samling föremål som Pentti att Riksdagen i statsbudgeten för år
6663: Kronqvist har samlat ihop under sina resor 1991 upptar JOO 000 mark tili förening-
6664: till arktiska områden. Museet besöks redan i en Nanuk rf. för verksamheten vid det
6665: stor utsträckning av t.ex. skolklasser. arktiska museet i Jakobstad.
6666: Uppförandet av museiområdet har krävt
6667: stora insatser av frivilliga. Samhällets stöd är
6668: Helsingfors den l3 februari 1990
6669:
6670: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6671: 1990 vp. 123
6672:
6673: Raha-asia-aloite n:o 121 Suomennos
6674:
6675:
6676:
6677:
6678: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta arktisen museon
6679: toimintaan Pietarsaaressa
6680:
6681:
6682: Eduskunnalle
6683: Nanuk-niminen yhdistys on rakentanut suurta vapaaehtoispanosta. Yhteiskunnan
6684: arktisen museon Fäbodaan Pietarsaareen le- tuki on tarpeen, jotta yhdistys voisi täydentää
6685: vittämään tietoa napaseudun kansojen histo- kokoelmiaan ja laajentaa toimintaansa.
6686: riasta ja elinoloista sekä ihmisten ja eläinten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6687: välisestä vuorovaikutuksesta. nioittaen,
6688: Alueella on joukko rakennuksia ja laaja
6689: esinekokoelma, jonka Pentti Kronqvist on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6690: kerännyt arktisille alueille tekemillään mat- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
6691: koilla. Jo nyt museossa käy paljon esim. markkaa Nanuk-nimiselle yhdistykselle
6692: koululuokkia. arktisen museon toimintaan Pietarsaa-
6693: Museoalueen rakentaminen on vaatinut ressa.
6694: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6695:
6696: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6697: 124 1990 rd.
6698:
6699: Finansmotion nr 122
6700:
6701:
6702:
6703:
6704: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag tili Maxmo Hem-
6705: bygdsförening r.f. för inrättande av ett hembygdsmuseum
6706:
6707:
6708: Tili Riksdagen
6709: Maxmo Hembygdsförening r.f. har köpt och offerplatser. Miljön är unik och med en
6710: två av Klemetsgårdarna invid riksväg nr 8 i rätt blygsam satsning från samhällets sida
6711: Maxmo. De finns upptagna i regionplaneför- kan planerna realiseras.
6712: bundets förteckning över kulturhistoriskt På basis av det ovan anförda föreslår vi
6713: värdefulla byggnader och härstammar från vördsamt
6714: 1700-talet.
6715: A vsikten är att skapa ett levande hem- att Riksdagen i statsbudgeten för år
6716: bygdsmuseum på området med restaurerade 1991 upptar JOO 000 mark för skapan-
6717: byggnader, husdjur, örtagård, lekplatser för det av ett hembygdsmuseum vid de s.k.
6718: barn m.m. I närheten finns vikingatida gra- Klemetsgårdarna i Maxmo.
6719: var och husgrunder samt gamla marknads-
6720: Helsingfors den 13 februari 1990
6721: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6722: 1990 vp. 125
6723:
6724: Raha-asia-aloite n:o 122 Suomennos
6725:
6726:
6727:
6728:
6729: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Maxmo Hem-
6730: bygdsförening r.f. -nimiselle yhdistykselle kotiseutumu-
6731: seon perustamiseen
6732:
6733:
6734: Eduskunnalle
6735: Maxmo Hembygdsförening r.f. -mmmen perustaja sekä vanhoja markkina- ja uhri-
6736: yhdistys on ostanut kaksi Klemetsgårdarna- paikkoja. Ympäristö on ainutlaatuinen. Yh-
6737: nimiseen tilaan kuuluvaa tilaa valtatien n:o 8 teiskunnan hyvin vaatimattomalla tuella
6738: varrella Maksamaassa. Nämä 1700-luvulta suunnitelmat voitaisiin toteuttaa.
6739: peräisin olevat tilat on merkitty seutukaava- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6740: liiton kulttuurihistoriallisesti arvokkaista ra- nioittaen,
6741: kennuksista pitämään luetteloon.
6742: Tarkoituksena on luoda alueelle elävä ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6743: tiseutumuseo kunnostettuine rakennuksi- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
6744: neen, kotieläimineen, yrttitarhoineen, lasten markkaa kotiseutumuseon perustami-
6745: leikkipaikkoineen jne. Läheisyydessä on vii- seen ns. Klemetsgårdarna-nimisen tilan
6746: kinkiajalta peräisin olevia hautoja ja talojen yhteyteen Maksamaalla.
6747: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6748:
6749: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6750: 126 1990 rd.
6751:
6752: Finansmotion nr 123
6753:
6754:
6755:
6756:
6757: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för renovering av
6758: Residenshuset i Nykarleby
6759:
6760:
6761: Till Riksdagen
6762: Residenshuset hör till det gamla semina- underhåll har medfört vattenläckage från
6763: rieområdet, som enligt inrikesministeriets in- rännor och takkanter med allvarliga skador
6764: ventering av år 1980 är en kulturhistorisk som följd på den rikt artikulerade renässans-
6765: miljö av riksomfattande betydelse. Byggna- fasaden. För undvikande av större skador
6766: den, som tidigare har tjänat seminariets be- bör åtgärder sättas in snarast möjligt.
6767: hov, är tekniskt utvecklingsduglig och dispo- På basis av det ovan anförda föreslår vi
6768: neras nu av Arbetarinstitutet. Det kommer vördsamt
6769: att krävas omfattande renoveringsåtgärder
6770: innan ·utrymmena blir ändamålsenliga och att Riksdagen i statsbudgeten för år
6771: fullt användbara. Arbetarinstitutet är i skri- 1991 upptar 1 500 000 mark för reno-
6772: ande behov av egna utrymmen. vering av det s.k. Residenshuset på se-
6773: Också husets exteriör är i omedelbart be- minarieområdet i Nykarleby.
6774: hov av åtgärder. En lång tid av eftersatt
6775: Helsingfors den 13 februari 1990
6776: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6777: 1990 vp. 127
6778:
6779:
6780: Raha-asia-aloite n:o 123 Suomennos
6781:
6782:
6783:
6784:
6785: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudessakaarle-
6786: pyyssä sijaitsevan Residenshuset-nimisen rakennuksen pe-
6787: ruskorjaamiseen
6788:
6789:
6790: Eduskunnalle
6791: Residenshuset kuuluu vanhaan seminaa- vuotoja vesikouruista ja räystäiltä. Tästä on
6792: rialueeseen, joka sisäasiainministeriön vuon- aiheutunut pahoja vaurioita rikkaasti jäsen-
6793: na 1980 tekemän inventoinnin mukaan on neilylle uusrenessanssityyliselle julkisivulle.
6794: valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihisto- Suurempien vaurioiden välttämiseksi toimen-
6795: riallinen ympäristö. Aikaisemmin seminaarin piteisiin tulisi ryhtyä mahdollisimman no-
6796: tarpeita palvellut rakennus on teknisesti ke- peasti.
6797: hityskelpoinen, ja se on tällä hetkellä työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6798: väenopiston käytössä. Laaja peruskorjaus on nioittaen,
6799: kuitenkin tarpeen, ennen kuin tilat saadaan
6800: tarkoituksenmukaisiksi ja täysin käyttökel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6801: poisiksi. Työväenopisto tarvitsee kipeästi 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
6802: omia tiloja. markkaa Residenshuset-nimisen raken-
6803: Myös talon ulkopuoli on välittömien toi- nuksen peruskorjaamiseen seminaari-
6804: menpiteiden tarpeessa. Pitkäaikainen kun- alueella Uudessakaarlepyyssä.
6805: nossapidon laiminlyönti on aiheuttanut Vesi-
6806: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6807:
6808: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6809:
6810:
6811:
6812:
6813: 12 200052Y
6814: 128 1990 rd.
6815:
6816: Finansmotion nr 124
6817:
6818:
6819:
6820:
6821: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för att trygga
6822: fortsatt verksamhet vid Wasa teater
6823:
6824:
6825: Tili Riksdagen
6826: Wasa Teater har fungerat sedan 1981 med statsmaktens sida är nödvändigt för att sane-
6827: stor framgång som en regionteater i de sven- ra teaterns ekonomi så att den framtida
6828: ska och tvåspråkiga områdena i Vasa Iän. verksamheten kan tryggas.
6829: Teaterns verksamhet hämmas dock i detta nu På basis av det ovan anförda föreslår vi
6830: i stor utsträckning av att det ekonomiska vördsamt
6831: stödet från statsmaktens sida inte har nått
6832: upp till den nivå som verksamhetens omfatt- att Riksdagen i statsbudgeten för år
6833: ning skulle förutsätta. Detta har lett till ett 1991 upptar ett til/äggsanslag om
6834: betydande ekonomiskt underskott i verksam- 200 000 mark tili Wasa Teater för att
6835: heten under de senaste åren. Det uppgick år trygga teaterns fortsatta verksamhet.
6836: 1989 till 640 000 mk. Ett extra anslag från
6837: Helsingfors den 13 februari 1990
6838: Gustav Björkstrand Håkan Malm
6839: 1990 vp. 129
6840:
6841: Raha-asia-aloite n:o 124 Suomennos
6842:
6843:
6844:
6845:
6846: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Wasa teater
6847: -nimisen teatterin toiminnan turvaamiseen
6848:
6849:
6850: Eduskunnalle
6851: Wasa teater on t01mmut vuodesta 1981 raha on välttämätön teatterin tulevan toimin-
6852: lähtien hyvin menestyksellisesti Vaasan lää- nan turvaamiseksi.
6853: nin ruotsin- ja kaksikielisten alueiden alue- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6854: teatterina. Teatterin toimintaa haittaa kui- nioittaen,
6855: tenkin tällä hetkellä suuresti, ettei valtion
6856: tuki ole yltänyt toiminnan laajuuden edellyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6857: tämälle tasolle. Tämä on johtanut toiminnan 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
6858: huomattavaan taloudelliseen vajeeseen viime kan lisämäärärahan Wasa teater -nimi-
6859: vuosina. Vaje oli 640 000 markkaa vuonna sen teatterin tulevan toiminnan turvaa-
6860: 1989. Valtion osoittama ylimääräinen määrä- miseen.
6861: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6862:
6863: Gustav Björkstrand Håkan Malm
6864: 130 1990 rd.
6865:
6866: Finansmotion nr 125
6867:
6868:
6869:
6870:
6871: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag till Karleby ung-
6872: domsförening r.f. för teaterverksamhet
6873:
6874:
6875: Till Riksdagen
6876: Karleby ungdomsförenings teaterverksam- Jungsborg och uppföra en ny teatersalong
6877: het har väckt berättigad nationell och inter- samt arbets- och övningsutrymmen.
6878: nationell uppmärksamhet. Under hela 1980- Nybyggnaden blir på 576m2 och beräknas
6879: talet har man årligen satt upp flera föreställ- kosta över 3 miljoner mark.
6880: ningar och haft mellan 5 000 och 10 000 På basis av det ovan anförda föreslår vi
6881: åskådare per år. Bredden i verksamheten är vördsamt
6882: imponerande, allt ifrån Topelius barnpjäser
6883: till West Side Story och krönikespelet om att Riksdagen i statsbudgeten för år
6884: Anders Chydenius. 1991 upptar 1 500 000 mark tili Karle-
6885: För att kunna fortsätta och utveckla sin by ungdomsförening för uppförande av
6886: verksamhet behöver föreningen genomföra teatersalong och sanering av teater-
6887: en sanering av sin gamla teaterfastighet fastigheten Jungsborg.
6888: Helsingfors den 13 fe bruari 1990
6889: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6890: 1990 vp. 131
6891:
6892: Raha-asia-aloite n:o 125 Suomennos
6893:
6894:
6895:
6896:
6897: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Karleby ung-
6898: domsförening rf. -nimiselle yhdistykselle teatteritoimin-
6899: taan
6900:
6901:
6902: Eduskunnalle
6903: Karleby ungdomsförening -nimisen yhdis- nettava uusi teatterisali sekä työ- ja harjoitus-
6904: tyksen teatteritoiminta on herättänyt ansait- tilat. Uudisrakennuksen pinta-ala on 576m 2 ,
6905: tua sekä kansallista että pohjoismaista arvos- ja sen arvioidaan maksavan yli kolme miljoo-
6906: tusta ja tunnustusta. Koko 1980-luvun ajan naa markkaa.
6907: on vuosittain valmistettu näyttämölle useita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6908: esityksiä, ja katsojamäärät ovat vaihdelleet nioittaen,
6909: 5 000-10 000 katsojaan vuodessa. Toimin-
6910: nan laajuus aina Topeliuksen lastennäytel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6911: mistä West Side Storyyn ja kronikkanäytel- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
6912: mään Anders Chydeniuksesta on hyvin vai- markkaa Karleby ungdomsförening r f
6913: kuttava. -nimiselle yhdistykselle teatterisalin ra-
6914: Jotta yhdistys voisi jatkaa ja kehittää toi- kentamiseen ja Jungsborgin teatteri-
6915: mintaansa, sen on tehtävä vanhan Jungsbor- kiinteistön peruskorjaamiseen.
6916: gin teatterikiinteistön peruskorjaus ja raken-
6917: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6918:
6919: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6920: 132 1990 rd.
6921:
6922: Finansmotion nr 126
6923:
6924:
6925:
6926:
6927: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en
6928: skyddshamn vid Tankar i Karleby
6929:
6930:
6931: Tili Riksdagen
6932: Den snabbt växande småbåtstrafiken i På basis av det ovan anförda föreslår vi
6933: Bottniska viken ställer allt större krav på vördsamt
6934: säkerhetsanordningar tili sjöss. 1 det sam-
6935: manhanget spelar tillgången på nödhamnar i att Riksdagen i statsbudgeten för år
6936: den yttre skärgården en central roll. 1991 upptar 7 000 000 mark för byg-
6937: Det finns mot den här bakgrunden ett gande av en skyddshamn vid Tankar i
6938: uppenbart behov av att man snarast möjligt Karleby.
6939: verkställer föreliggande planer på att bygga
6940: en nödhamn på Tankar utanför Karleby.
6941: Helsingforsden 13 februari 1990
6942:
6943: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6944: 1990 vp. 133
6945:
6946: Raha-asia-aloite n:o 126 Suomennos
6947:
6948:
6949:
6950:
6951: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta turvasataman
6952: rakentamiseksi Kokkolan Tankariin
6953:
6954:
6955: Eduskunnalle
6956: Nopeasti lisääntyvä pienveneliikenne Poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6957: janlahdella asettaa yhä suurempia vaatimuk- nioittaen,
6958: sia meriturvallisuuslaitteille. Täten hätäsata-
6959: milla on keskeinen merkitys ulkosaaristossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6960: Tätä taustaa vasten on olemassa ilmeinen 1991 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
6961: tarve, että olemassa olevat suunnitelmat hä- markkaa turvasataman rakentamiseksi
6962: täsataman rakentamiseksi Tankariin Kokko- Kokkolan Tankariin.
6963: lan ulkopuolelle pannaan toimeen.
6964: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
6965:
6966: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6967: 134 1990 rd.
6968:
6969: Finansmotion nr 127
6970:
6971:
6972:
6973:
6974: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för en förlängning
6975: av start- och landningsbanan vid Kronoby flygfält
6976:
6977:
6978: Till Riksdagen
6979: Start- och landningsbanan vid Kronoby På basis av det ovan anförda föreslår vi
6980: flygfält uppgår till 2 100 m. 1 den allt inten- vördsamt
6981: sivare trafiken, inte minst när det gäller di-
6982: rektflygen till utlandet, har den visat sig vara att Riksdagen i statsbudgeten för år
6983: alldeles för kort. Man har redan gjort grund- 1991 upptar 5 000 000 markför enför-
6984: läggningsarbeten för en förlängning på längning av start- och landningsbanan
6985: 200m. Med tanke på den aktuella situationen vid Kronoby flygfält.
6986: och morgondagens krav borde förlängningen
6987: bli 400 m. Denna förlängning borde verkstäl-
6988: las snarast möjligt.
6989: Helsingforsden 13 februari 1990
6990:
6991: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
6992: 1990 vp. 135
6993:
6994: Raha-asia-aloite n:o 127 Suomennos
6995:
6996:
6997:
6998:
6999: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn
7000: lentokentän kiitoradan pidentämiseen
7001:
7002:
7003: Eduskunnalle
7004: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7005: tuus on 2 100 metriä. Liikenteen, erityisesti nioittaen,
7006: suorien ulkomaanlentojen yhä viikastuessa
7007: kiitorata on osoittautunut aivan liian lyhyek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7008: si. Perustustöitä 200 metrin pidennystä var- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7009: ten on jo tehty. Ajankohtaisen tilanteen ja markkaa Kruunupyyn lentokentän kii-
7010: tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottaen toradan pidentämiseen.
7011: pidennyksen tulisi olla 400 metriä. Tämä
7012: pidennys tulisi toteuttaa mahdollisimman
7013: pian.
7014: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7015: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm
7016: 136 1990 rd.
7017:
7018: Finansmotion nr 128
7019:
7020:
7021:
7022:
7023: Donner: Om anvisande av anslag för uppgörande av en läslig
7024: sammanfattning av statsbudgeten
7025:
7026:
7027: Till Riksdagen
7028: Det har vid flera olika tillfällen framkom- Dessutom anges i skriften olika statsråds
7029: mit att budgetpropositionen är praktiskt ta- ansvarsbefogenheter. Det torde inte vara be-
7030: get oläslig för en lekman, som inte är insatt i kant för en större allmänhet att en finländsk
7031: tekniken för uppgörande av statsbudgeten. försvarsminister är ansvarig för fiskerifrågor,
7032: Det är också tänkbart att budgeten är oläslig för att ta ett exempel.
7033: för ett antal medlemmar av riksdagen. En skrift som liknar den svenska, eller
7034: Som exempel på svårigheten att överblicka rentav är klarare, vore i våra förhållanden
7035: budgeten kan anges att förslaget för år 1990 välkommen. Allmänheten skulle rentav få
7036: upptar ett anslag under statsrådets huvudti- information om vad Skyddspolisen kostar
7037: tel, momentet 23.99.25, för utgivning av J.W. skattebeta1arna, eller kostnaderna för riksdag
7038: Snellmans verk, medan anslag för utgivning och regering.
7039: av president Paasikivis verk förekommer un- Det bör inte bereda oöverstigliga svårighe-
7040: der undervisningsministeriets huvudtitel, mo- ter för finansministeriet att efter budgetens
7041: ment 29.99.25. Dessa tilltänka publikationer slutbehandling i riksdagen presentera stats-
7042: torde utgöra delar av en större helhet, som nu budgeten i dess slutligt godkända skick på ett
7043: är splittrad. sätt som är mera begriplig för delar av lan-
7044: Till saken hör att den av riksdagen slutli- dets befolkning, men det förutsätter intresse
7045: gen godkända budgeten endast presenteras i och självfallet god vilja, vilka egenskaper
7046: form av beslut som är svårtillgängliga för troligen finansministeriet i hög grad besitter.
7047: medborgarna. På basis av det ovan anförda föreslår jag
7048: 1 vårt västra grannland Sverige, där man vördsamt
7049: försöker göra den politiska processen begrip-
7050: ligare för medborgarna, utges på Finansde- att Riksdagen i statsbudgeten för år
7051: partementets försorg årligen en kortfattad 1991 på momentet 28.01.29 upptar
7052: och läslig sammanfattning av budgeten, i 600 000 mark för uppgörande och
7053: form av ett häfte på ca 100 sidor, där fördel- tryckning av en läslig sammanfattning
7054: ningen mellan departementet och olika an- av statsbudgeten i dess s/utgi/tigt god-
7055: slag är angivna med lättläsliga grafiska tabel- kändaform.
7056: ler.
7057: Helsingfors den 13 februari 1990
7058: Jörn Donner
7059: 1990 vp. 137
7060:
7061: Raha-asia-aloite n:o 128 Suomennos
7062:
7063:
7064:
7065:
7066: Donner: Määrärahan osoittamisesta helppolukuisen tiivistel-
7067: män laatimiseksi valtion tulo- ja menoarviosta
7068:
7069:
7070: Eduskunnalle
7071: Eri yhteyksissä on käynyt ilmi, että valtion Lisäksi kirjasessa ilmoitetaan eri ministe-
7072: tulo- ja menoarvion laatiruistekniikkaan pe- rien valtuudet. Suuren yleisön tietoisuudessa
7073: rehtymättömän maallikon on käytännöllises- ei esimerkiksi liene, että Suomen puolustus-
7074: ti mahdotonta saada selkoa tulo- ja menoar- ministeri vastaa kalastuskysymyksistä.
7075: vioesityksestä. On myös luultavaa, että bud- Ruotsalaisten julkaisua vastaava tai jopa
7076: jetti on vaikeaselkoinen monille eduskunnan selkeämpi julkaisu olisi myös meidän olois-
7077: jäsenille. samme tervetullut. Kansalaiset saisivat tietoa
7078: Esimerkkinä budjetin hahmottamisvaikeu- siitä, mitä suojelupoliisi maksaa veronmaksa-
7079: desta voidaan todeta, että vuoden 1990 esi- jille tai mitä kustannuksia eduskunnasta ja
7080: tykseen sisältyy valtioneuvoston pääluokassa hallituksesta aiheutuu.
7081: momentilla 23.99.25 määräraha J. W. Snell- Valtiovarainministeriölle ei aiheutune yli-
7082: manin teosten julkaisemiseen, kun taas mää- pääsemättömiä vaikeuksia budjetin tultua lo-
7083: räraha presidentti Paasikiven teosten julkai- pullisesti hyväksytyksi eduskunnassa esittää
7084: semiseen on opetusministeriön pääluokassa valtion tulo- ja menoarviota sen lopullisessa
7085: momentilla 29.99.25. Nämä suunnitellut jul- hyväksytyssä muodossa tavalla, joka on help-
7086: kaisut muodostanevat osia suuremmasta ko- potajuisempi suuremmalle osalle maan väes-
7087: konaisuudesta, joka on nyt hajallaan. töstä. Tämä edellyttää kuitenkin kiinnostusta
7088: Asiaan kuuluu, että eduskunnan lopullises- asiaan ja tietysti hyvää tahtoa, joita ominai-
7089: ti hyväksymä budjetti esitetään ainoastaan suuksia valtiovarainministeriöllä luultavasti
7090: kansalaisten kannalta vaikeasti saatavien onkin mitä suurimmassa määrin.
7091: päätösten muodossa. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7092: Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa, nioittaen,
7093: jossa poliittisesta prosessista pyritään teke-
7094: mään kansalaisten kannalta ymmärrettäväm- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7095: pää, valtiovarainministeriön toimesta laadi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7096: taan vuosittain lyhyt ja helppolukuinen tiivis- 28.01.29 600 000 markkaa helppolu-
7097: telmä budjetista. Tässä noin 100 sivua käsit- kuisen tiivistelmän laatimiseksi ja pai-
7098: tävässä vihkosessa ministeriöiden ja eri mää- nattamiseksi valtion tulo- ja menoar-
7099: rärahojen väliset jakaumat esitetään helppo- viosta sen lopullisesti hyväksytyssä
7100: lukuisten graafisten taulukoiden avulla. muodossa.
7101:
7102: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7103: Jörn Donner
7104: 138 1990 rd.
7105:
7106: Finansmotion nr 129
7107:
7108:
7109: Donner: Om anvisande av anslag för distribuering av inhemsk
7110: film via landets bibliotek
7111:
7112: Tili Riksdagen
7113: Nyproducerad inhemsk film visas, utom på vare anser sig kunna nå ett förmånligare eller
7114: biograferna, oftast småningom i television. intressantare avtal på annat sätt, skall denna
7115: Biografernas besökssiffror har dock under önskan självfallet respekteras.
7116: det senaste decenniet i huvudsak varit vikan- För Stiftelsens del tillkommer kostnaderna
7117: de. Den kommersiella videomarknaden har för framställning av videokassetterna, vilka
7118: saknat intresse och möjliheter att hålla in- sedan gratisdistribueras tilllandets bibliotek.
7119: hemsk film tillgänglig. Kassetterna skall förses med en upplysning
7120: Landets bibliotek kan bli en utmärkt kanal om att de ej får återkopieras och, såvitt det är
7121: för samhällelig videodistribution av den in- tekniskt möjligt, upplysning i bildrutan som
7122: hemska filmen. Biblioteken är spridda över möjliggör spårning av upphovet tili återko-
7123: hela landet, även på orter där det inte finns pierad kassett.
7124: biografer. Distributionen via biblioteken sker i övrigt
7125: Största delen av den inhemska filmpro- på samma villkor som gäller böcker, gram-
7126: duktionen är på ett eller annat sätt offentligt mofonskivor etc. med det förbehållet att en
7127: subventionerad i produktionsledet, medan eventuell ändring av bibliotekslagen kan leda
7128: distributionen handhas av privatägda bio- till att biblioteken får rätt att uppta serviceav-
7129: grafer. gift för andra tjänster än utlåning av böcker.
7130: 1 Videokommissionens V betänkande, av- Närmare bestämmelser om distributionen
7131: givet den 31 december 1989, konstateras (s. skall fastställas av undervisningsministeriet i
7132: 32 i den finska texten) att förekomsten av samråd med biblioteksväsendet och Finlands
7133: videoapparater i hemmen minskat biografbe- Filmstiftelse.
7134: sökens antal. Försäljningen av videobandspe- En del av kassetterna skall förses med
7135: lare uppgick år 1988 tili närmare 200 000 och svensk text. Svenskspråkiga filmer dock med
7136: den torde inte ha minskat år 1989. finsk text.
7137: Redan år 1988 föreslog Videokommissio- Efter försöksperioden skall verksamheten
7138: nen att biblioteksvideoverksamheten skulle utvärderas. Därest den är framgångsrik skall
7139: utvidgas. l sitt nya betänkande konstaterar den göras permanent, varvid möjligheten att
7140: kommissionen att dess förslag om ett separat- förse biblioteken med ett urval inhemska
7141: anslag för inköp av videorättigheterna till filmklassiker på videokassett skall utredas.
7142: inhemska filmer inte förverkligats. På basis av det ovan anförda föreslår jag
7143: Av denna anledning föreslås följande: vördsamt
7144: Under en försöksperiod, som kan tänkas
7145: vara tre år, ställs medel till förfogande för att Riksdagen i statsbudgeten för år
7146: Finlands filmstiftelse att inköpa videorättig- 1991 på momentet 29.56.62 (nytt mo-
7147: heterna till alla nyproducerade inhemska fil- ment) upptar 2 000 000 mark Jör inköp
7148: mer- eventuellt även dokumentärfilmer- av videorättigheter tili inhemsk film i
7149: för en summa av ca 150 000 mark per film. avsikt att distribuera dem tili landets
7150: l fall producenten eller filmens rättsinneha- bibliotek.
7151: Helsingfors den 13 februari 1990
7152: Jörn Donner
7153: 1990 vp. 139
7154:
7155: Raha-asia-aloite n:o 129 Suomennos
7156:
7157:
7158: Donner: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten elokuvien
7159: levittämiseen kirjastojen kautta
7160:
7161:
7162: Eduskunnalle
7163: Uusia kotimaisia elokuvia esitetään eloku- taja katsoo pystyvänsä saamaan edullisem-
7164: vateattereiden lisäksi useimmiten aikaa myö- man tai mielenkiintoisemman sopimuksen
7165: ten myös televisiossa. Elokuvissa kävijöiden muutoin, tätä toivomusta on tietenkin kun-
7166: määrä on kuitenkin viime vuosikymmenen nioitettava.
7167: aikana pääosin alentunut. Kaupallisilla vi- Säätiölle aiheutuu kustannuksia videoka-
7168: deomarkkinoilla ei ole ollut kiinnostusta eikä settien valmistuksesta. Nämä kasetit levitet-
7169: mahdollisuuksia pitää kotimaisia elokuvia täisiin sitten ilmaiseksi maan kirjastoihin.
7170: saatavina. Kasetteihin merkittäisiin jälleenkopioiruis-
7171: Maamme kirjastot voisivat toimia oivalli- ta koskeva kielto, ja mikäli teknisesti mah-
7172: sena kanavana kotimaisten elokuvien yhteis- dollista, kuvaruudussa olisi tieto, joka mah-
7173: kunnalliselle videolevitykselle. Kirjastoja on dollistaisi jälleenkopioidun kasetin alkuperän
7174: kaikkialla maassamme, myös vailla elokuva- jäljittämisen.
7175: teatteria olevilla paikkakunnilla. Levitys kirjastojen kautta tapahtuisi muu-
7176: Suurin osa kotimaisen elokuvan tuotan- toin samoilla ehdoilla kuin kirjojen, äänilevy-
7177: nosta on tavalla tai toisella julkisesti subven- jen ym. levitys sillä varauksella, että mahdol-
7178: toitua tuotantoportaassa, kun taas jakelusta linen kirjastolain muutos voisi johtaa siihen,
7179: vastaavat yksityisessä omistuksessa olevat että kirjastot saisivat oikeuden periä palvelu-
7180: elokuvateatterit. maksun muista kuin kirjojenlainaamispalve-
7181: Videotoimikunnan V mietinnössä, joka an- luistaan.
7182: nettiin 31 päivänä joulukuuta 1989, todetaan Tarkempia levitystä koskevia määräyksiä
7183: (s. 32) kotiin hankittujen videolaitteiden vä- antaisi opetusministeriö yhdessä kirjastolai-
7184: hentäneen elokuvissakäyntien määrää. Vi- toksen ja Suomen elokuvasäätiön kanssa.
7185: deonauhureiden myynti oli vuonna 1988 lä- Osa kaseteista varustettaisiin ruotsinkieli-
7186: hes 200 000 kappaletta, eikä se liene vähen- sellä tekstillä, ruotsinkieliset elokuvat kuiten-
7187: tynyt vuonna 1989. kin suomenkielisellä tekstillä.
7188: Jo vuonna 1988 videotoimikunta ehdotti Kokeilujakson jälkeen toiminta arvioitai-
7189: kirjastovideotoiminnan laajentamista. Uu- siin. Sikäli kuin se olisi menestyksellistä, se
7190: dessa mietinnössään toimikunta toteaa, ettei tehtäisiin pysyväk~i, jolloin selvitettäisiin
7191: sen ehdotus erillisestä määrärahasta koti- mahdollisuus toimittaa kirjastoihin valikoi-
7192: maisten elokuvien video-oikeuksien ostami- ma videokaseteilla olevia kotimaisia eloku-
7193: seksi ole toteutunut. vaklassikoita.
7194: Tämän johdosta ehdotan seuraavaa: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7195: Kokeilukaudella, joka voisi olla kolme nioittaen,
7196: vuotta, Suomen elokuvasäätiön käyttöön
7197: asetettaisiin varoja kaikkien uusien kotimais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7198: ten elokuvien - mahdollisesti myös doku- 1991 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
7199: menttielokuvien - video-oikeuksien ostami- mentille 29.56.62 2 000 000 markkaa
7200: seksi noin 150 000 markan hintaan elokuval- kotimaisten elokuvien video-oikeuksien
7201: ta. ostamiseen elokuvien levittämiseksi
7202: Jos tuottaja tai elokuvan oikeuksien omis- maamme kirjastoihin.
7203: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7204:
7205: Jörn Donner
7206: 140 1990 vp.
7207:
7208: Raha-asia-aloite n:o 130
7209:
7210:
7211:
7212:
7213: Donner: Määrärahan osoittamisesta elokuvan laatutukeen
7214:
7215:
7216: Eduskunnalle
7217: Ilmeinen epäkohta on se, ettei kotimaisen tetaan tuotantotuesta ja että sille annetaan
7218: elokuvan tuotantotuki jakaannu suoranai- erillinen nimike. Tämä on ennenkin ollut
7219: seen tuotantotukeen ja valtion myöntämään mahdollista.
7220: elokuvan laatutukeen, kuten on asianlaita Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7221: esim. eräiden muiden taidemuotojen kohdal- nioittaen,
7222: la.
7223: Laatutuen suuruuden on viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7224: vahvistanut opetusministeriö, jolla tuskin on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7225: täyttä pätevyyttä tähän toimintaan. 29.90.52 1 500 000 markkaa elokuvan
7226: Tämän vuoksi ehdotan, että laatutuki irro- laatu tukeen.
7227: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7228: Jörn Donner
7229: 1990 rd. 141
7230:
7231: Finansmotion nr 131
7232:
7233:
7234:
7235:
7236: Donner: Om anvisande av anslag för stödjande av cirkus- och
7237: serieteckningskonsten
7238:
7239:
7240: Tili Riksdagen
7241: Medan de traditionellt godkända konstar- ytterligare motivering skall också påpekas att
7242: terna åtnjuter statsmaktens stöd och upp- de snabba förändringarna inom konsten inte
7243: skattning, är förhållandet ett annat när det alltid ryms in innanför de ramar som offentlig
7244: gäller konstformer som inte på samma sätt är finansiering ställer, och att ett anslag av
7245: etablerade. Här kan nämnas cirkus och serie- denna typ därför är på sin plats.
7246: teckningar. På basis av det ovan anförda föreslår jag
7247: Eftersom stödet t.ex. tili de ovan nämnda vördsamt
7248: konstformerna är oprövade, föreslås här ett
7249: nytt stöd, tili undervisningsministeriets förfo- att Riksdagen i statsbudgeten för år
7250: gande, för att under en försöksperiod utvär- 1991 på momentet 29.90.52 upptar
7251: dera möjligheterna av permanenta stödfor- 500 000 mark för stödjande av cirkus-
7252: mer för tidigare obeaktade konstformer. Som och serieteckningskonsten.
7253: Helsingfors den 13 februari 1990
7254: Jörn Donner
7255: 142 1990 vp.
7256:
7257: Raha-asia-aloite n:o 131 Suomennos
7258:
7259:
7260:
7261:
7262: Donner: Määrärahan osoittamisesta sirkus- ja sarjakuvataitei-
7263: den tukemiseen
7264:
7265:
7266: Eduskunnalle
7267: Perinteisesti hyväksyttyjen taidemuotojen Lisäperusteluina on todettava, etteivät tai-
7268: nauttiessa valtiovallan tukea ja arvostusta teessa tapahtuvat nopeat muutokset aina
7269: tilanne on toinen samalla tavoin vakiintu- mahdu julkisen rahoituksen asettamiin ke-
7270: mattomien taidemuotojen kohdalla. Tällai- hyksiin, minkä vuoksi tällainen määräraha
7271: sista taidemuodoista voidaan mainita sirkus on paikallaan.
7272: ja sarjakuvat. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7273: Koska esim. edellä mainittujen taidemuo- nioittaen,
7274: tojen tukea ei ole kokeiltu, opetusministeriön
7275: käytettäväksi ehdotetaan uutta tukea, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7276: kokeilukauden aikana voitaisiin arvioida 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7277: mahdollisuudet pysyvien tukimuotojen pe- 29.90.52 500 000 markkaa sirkus- ja
7278: rustamiseen aikaisemmin huomiota vaille sarjakuvataiteiden tukemiseen.
7279: jääneille taidemuodoille.
7280: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7281: Jörn Donner
7282: 1990 rd. 143
7283:
7284: Finansmotion nr 132
7285:
7286:
7287:
7288:
7289: Donner: Om anvisande av anslag för stöd tili opinionstidning-
7290: arna
7291:
7292:
7293: Tili Riksdagen
7294: 1 Finland utkommer ett stort antal olika av stöd tili pressen som ingår under trafikmi-
7295: tidningar som man kan kalla opinionstid- nisteriets huvudtitel.
7296: ningar. Dessa tidningar utgör ett gott kom- Då det under gruppen opinionstidningar
7297: plement tili den mer etablerade dagspressen. ingår en hei del olika slag av tidningar anser
7298: Opinionstidningarna som ofta till sitt inne- undertecknad det vara skäligt att det statliga
7299: håll är rätt specialiserade, utkommer av den stödet tili opinionstidningarna höjs.
7300: anledningen i rätt små upplagor. Trots tid- På basis av det ovan anförda föreslår jag
7301: ningarnas små upplagor utgör de ett viktigt vördsamt
7302: inslag och komplement i den finländska tid-
7303: ningsfloran. Med beaktande av det stora att Riksdagen i statsbudgeten för år
7304: antal opinionstidningar som utkommer är det 1991 på momentet 29.99.50 i tillägg
7305: statliga stödet tili dessa rätt snålt tilltaget upptar 650 000 mark för opinionstid-
7306: exempelvis i jämförelse med de olika former ningar.
7307: Helsingfors den 13 februari 1990
7308: Jörn Donner
7309:
7310:
7311:
7312:
7313: 13 200052Y
7314: 144 1990 vp.
7315:
7316: Raha-asia-aloite n:o 132 Suomennos
7317:
7318:
7319:
7320:
7321: Donner: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien tukemi-
7322: seen
7323:
7324:
7325: Eduskunnalle
7326: Suomessa ilmestyy suuri joukko erilaisia Koska mielipidelehtien ryhmään sisältyy
7327: lehtiä, joita voidaan kutsua mielipidelehdiksi. suuri joukko erilaisia lehtiä, katson valtion
7328: Nämä lehdet täydentävät hyvin vakiintu- tuen korottamisen mielipidelehdille olevan
7329: neenpaa päivälehdistöä. Mielipidelehdet ovat kohtuullista.
7330: usein sisällöltään hyvin erikoistuneita, minkä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7331: vuoksi ne ilmestyvät kovin pieninä painoksi- nioittaen,
7332: na. Pienistä painoksistaan huolimatta lehdet
7333: muodostavat tärkeän osan ja lisän Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7334: lehdistöön. Ottaen huomioon ilmestyvien 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
7335: mielipidelehtien suuren määrän valtion tuki 29.99.50 lisäyksenä 650 000 markkaa
7336: näille on hyvin niukka esim. verrattuna eri- mielipidelehtien tukemiseen.
7337: muotoiseen lehdistötukeen liikenneministe-
7338: riön pääluokassa.
7339: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7340: Jörn Donner
7341: 1990 vp. 145
7342:
7343: Raha-asia-aloite n:o 133
7344:
7345:
7346:
7347:
7348: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Lapsibaletti
7349: ry:n toiminnan tukemiseen
7350:
7351:
7352: Eduskunnalle
7353: Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminta on Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminta on saa-
7354: osoittautunut erittäin merkittäväksi niin las- nut laajaa tunnustusta niin ammattilaisten,
7355: ten kuin nuorten sekä liikunta- että tapa- yleisön kuin oppilaiden vanhempien taholta.
7356: kasvatuksen ja taiteellisen kasvatuksen kan- Toiminnan edelleen kehittämisen kannalta
7357: nalta. Koulun opettajina toimivat alansa taiteen edistämiseksi lasten ja nuorten hyväk-
7358: ammattilaiset, mm. taiteellisena esimiehenä si on tärkeätä, että valtiovalta tukee sellaista
7359: ja koreografina Marin Veltchev, joka on taidetoimintaa, jolla on kehittymisen mah-
7360: aikaisemmin työskennellyt balettimestarina dollisuudet.
7361: Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7362: sekä tanssinopettajina oopperatanssijatar nioittaen,
7363: Tamara Perovuo-Veltcheva ja balettipeda-
7364: gogi Pirjo Kuha. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7365: Koska tanssi on esiintyvä taidelaji, kuuluu den 1991 tulo- ja menoarvioon momen-
7366: balettikoulun opetusohjelmaan klassisen ba- tille 29.90.53 400 000 markkaa Van-
7367: letin, historiallisen tanssin, karakteeritanssin, taan Lapsibaletti ry:n toiminnan tuke-
7368: stepin ja jazzin opetuksen lisäksi näyttämö- miseen.
7369: ja ilmaisutaidon opetus, jota opitaan esitysten
7370: valmistelussa ja näytöksissä.
7371: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7372:
7373: Kaarina Dromberg
7374: 146 1990 vp.
7375:
7376: Raha-asia-aloite n:o 134
7377:
7378:
7379:
7380:
7381: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään
7382: ruukin rakennusten kunnostukseen
7383:
7384:
7385: Eduskunnalle
7386: Ruotsinpyhtäällä on aloitettu ns. ruukki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7387: projekti, jonka tavoitteena on säilyttää alue nioittavasti,
7388: rakennuksineen sekä kehittää ruukista elävä
7389: käsiteollisuus-, matkailu- ja kurssikeskusko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7390: konaisuus. Lopullinen toteuttaminen tapah- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7391: tuu perustettavan ruukkiyhtiön toimesta, 35.32.34 2 000 000 markkaa Ruotsin-
7392: jonka pääomaan on kunnan talousarviossa pyhtään ruukin rakennusten kunnostuk-
7393: varattu määrärahat. seen.
7394: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7395: Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund
7396: Saara-Maria Paakkinen Marjatta Väänänen Claes Andersson
7397: Antti Kalliomäki Tauno Valo
7398: 1990 vp. 147
7399:
7400: Raha-asia-aloite n:o 135
7401:
7402:
7403:
7404:
7405: Gustafsson: Määrärahan osoittamisesta Nokian nimismiespii-
7406: rin sivutoimipisteen avaamiseksi Pirkkalassa
7407:
7408:
7409: Eduskunnalle
7410: Pirkkalan kunta kuuluu Nokian nimis- Tällä hetkellä tarvittavan sivutoimipisteen
7411: miespiiriin. Tämä on merkinnyt sitä, että olisi hyvä olla kuntalaisten käytettävissä joka
7412: Pirkkalan kunnassa asuvat ihmiset joutuvat päivä, tai minimissään kahtena kolmena päi-
7413: asioimaan poliisin toimialaan kuuluvissa vänä viikossa. Minimivaihtoehdon toteutta-
7414: asioissa Nokialla. minen vaatinee vähintään yhden toimistosih-
7415: Vallitsevaa tilannetta on pidetty eri tahoil- teerin tai toimistosihteeritasoisen toimihenki-
7416: la suurena epäkohtana ja on toivottu pikaista lön (lisä)palkkaamisen Nokian nimismiespii-
7417: parannusta asiaan. Tästä osoituksena on riin. Tavoitetila vaatinee kahden kansliahen-
7418: mm. se, että Hämeen läänin poliisitoimen kilökuntaan kuuluvan palkkaamisen.
7419: 5-vuotissuunnitelmassa juuri Pirkkala on Yhteiskunnallisesti välttämättömien perus-
7420: yksi kolmesta kiireellisimmästä kunnasta, palvelujen, joita myös poliisitoimen palvelut
7421: jonne tulisi saada paikallinen sivutoimipiste. ovat, kohtuullinen saatavuus on kansalaisten
7422: Myös poliisipiirin neuvottelukunta on pitä- perusoikeuksia. On tärkeää, että kansalaisten
7423: nyt tärkeänä palvelupisteen saamista Pirkka- tasavertaisuutta voidaan lisätä niin alueelli-
7424: laan. sesti kuin paikallisestikin niinkin tärkeän toi-
7425: Pirkkalan kunnassa on asukkaita noin men kuin poliisitoimen kohdalla.
7426: 11 000. Asiointi Nokialla on hankalaa ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7427: ongelmallista sekä melko pitkän (15-25 km) nioittaen,
7428: matkan vuoksi että varsin huonojen julkisten
7429: liikenneyhteyksien vuoksi. Pirkkalassa asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7430: villa ei ole kovin paljon luonnollisia asioimis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7431: tarpeita Nokialle, vaan ne suuntautuvat pää- 26.75.01 300 000 markkaa kahden
7432: asiallisesti Tampereelle. kansliahenkilökuntaan kuuluvan henki-
7433: Tilanne on jatkunut ja koettu hankalana jo lön palkkaamiseksi Nokian nimismies-
7434: pitkään. Vuonna 1983 Pirkkalassa oli vuoden punn sivutoimipisteen avaamiseksi
7435: verran kokeilunluonteisesti palvelupiste ker- Pirkkalan kunnassa.
7436: ran viikossa. Toimintaa pidettiin hyvänä,
7437: mutta se jouduttiin henkilöstöpulan johdosta
7438: lopettamaan.
7439: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7440: Jukka Gustafsson
7441: 148 1990 vp.
7442:
7443: Raha-asia-aloite n:o 136
7444:
7445:
7446:
7447:
7448: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta tulevaisuuden
7449: tutkimuksen perusyksikön perustamiseen Tampereen yli-
7450: opistoon
7451:
7452:
7453: Eduskunnalle
7454: Holkerin hallituksen hallitusohjelman mu- Keskuksen perusyksikkö sijoitettaisiin Suo-
7455: kaisesti maahamme ollaan perustamassa tu- men Akatemian yhteyteen.
7456: levaisuuden tutkimuskeskusta. Tutkimuskes- Tampereen yliopiston monipuolisuuden ja
7457: kuksen tavoitteena on lähinnä hahmotella ja Pirkanmaan alueen teknologisen ja koulutus-
7458: tutkia erilaisia tulevaisuuden kuvia. Tällaiset toiminnallisen laaja-alaisuuden johdosta hy-
7459: mallit voisivat antaa päättäjille mahdollisuu- vin perusteltu valinta on Tampereen yliopis-
7460: den arvioida rationaalisesti, mihin erilaiset ton ottaminen perustutkimusyksikön sijoi-
7461: suuntavaihtoehdot johtavat. tuspaikaksi.
7462: Asiaa selvitellyt työryhmä on päätynyt eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7463: dottamaan tulevaisuuden tutkimuksen ver- nioittaen,
7464: koston rakentamista, johon keskuksen lisäksi
7465: haluttaisiin mukaan SITRA ja Valtion teknil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7466: linen tutkimuskeskus, korkeakouluja ja mui- 1991 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
7467: ta tulevaisuuden tutkimusta harrastavia yksi- markkaa tulevaisuuden tutkimuksen pe-
7468: köitä. Pysyvä keskus halutaan muodostaa rusyksikön perustamiseen Tampereelle.
7469: tutkimuksen jatkuvuuden turvaamiseksi.
7470: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7471: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi
7472: 1990 vp. 149
7473:
7474: Raha-asia-aloite n:o 137
7475:
7476:
7477:
7478:
7479: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan ter-
7480: veydenhuoltoalan oppilaitoksen lisärakennukseen ja pe-
7481: ruskorjaukseen
7482:
7483:
7484: Eduskunnalle
7485: Pirkanmaan terveydenhuoltoalan oppilai- 7 000 neliömetriä ja hankkeen kustannusar-
7486: tos toimii vuosisadan alussa valmistuneen vio 39 miljoonaa markkaa. Rahoitus on alus-
7487: yleisen sairaalan vanhoissa tiloissa. Kaikki tavasti suunniteltu alkavaksi vuonna 1991 ja
7488: soveltuvat tilat on saatettu opetuskäyttöön. hanke toteutuvaksi sen jälkeen.
7489: Jo nykyisin tilat ovat ahtaat ja epätarkoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7490: senmukaiset. Lisätiloja tarvitaan nopeasti, nioittaen,
7491: sillä opiskelijamäärät ovat lisääntyneet ja
7492: alan koulutustarve kasvaa nopeasti. Laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7493: nus ja saneeraus on kiireellinen. Perustamis- 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
7494: suunnitelma on valmistunut. Ammattikasva- markkaa Pirkanmaan terveydenhuolto-
7495: tushallituksen kts:n mukainen laajuus on oppilaitoksen laajennushankkeeseen.
7496: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7497: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
7498: 150 1990 vp.
7499:
7500: Raha-asia-aloite n:o 138
7501:
7502:
7503:
7504:
7505: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen tek-
7506: nillisen oppilaitoksen laajennukseen
7507:
7508:
7509: Eduskunnalle
7510: Rakennemuutostyöryhmän kannanotossa 33,5 miljoonaa markkaa. Tämän osan raken-
7511: Tampereen kehittämisehdotusten toteuttami- taminen on kiireellinen.
7512: seen suositettiin suunnittelumäärärahan va- Tampereen teknillisen oppilaitoksen lisäti-
7513: raamista jo vuoden 1989 tulo- ja menoar- latarve aiheutuu aikuiskoulutuksen lisäänty-
7514: vioon Tampereen teknillisen oppilaitoksen misestä, valtakunnallisen opettajakoulutuk-
7515: lisärakennushanketta varten. Huolimatta sii- sen käynnistymisestä, teknologian nopeasta
7516: tä, että erityisesti osaa hankkeesta voidaan kehityksestä ja sen aiheuttamista muutostar-
7517: pitää kiireellisenä mm. työsuojelusyistä, on peista, uuden lainsäädännön oppilaitoksille
7518: hankkeen rahoitus merkitty ammattikasva- siirtämästä päätöksenteosta ja sen edellyttä-
7519: tushallituksen suunnitelmiin alkavaksi vasta mästä valmistelu- ja suunnittelutyöstä sekä
7520: vuonna 1991. oppilashallinnon lisääntymisestä.
7521: Oppilaitoksen toiminnan kannalta kiireel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7522: lisin on lisärakennus 1, joka sisältää mm. nioittaen,
7523: ruokalan ja keittiön, hallinto- ja sosiaalisia
7524: tiloja, tietokonekeskuksen, tietokoneteknii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7525: kan ja elektroniikan laboratoriot ja työhuo- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7526: neet sekä erityisopetustiloja. Kustannusarvio markkaa Tampereen teknillisen oppilai-
7527: siihen liittyvät muutostyöt mukaan lukien on toksen laajennuksen aloittamiseen.
7528: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7529: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
7530: 1990 vp. 151
7531:
7532: Raha-asia-aloite n:o 139
7533:
7534:
7535:
7536:
7537: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen keskus-
7538: museoyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
7539:
7540:
7541: Eduskunnalle
7542: Työväen keskusmuseoyhdistys ry:n toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7543: minnan turvaamiseksi vuonna 1991 on vält- nioittavasti,
7544: tämätöntä saada valtiolta toiminnan tukemi-
7545: seksi 700 000 markkaa. Tämä summa raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7546: tuu valtaosin henkilöstömenoista, joita on 1991 tulo- ja menoarvioon 700 000
7547: noin 400 000 markkaa. Lisäksi toimitilojen markkaa Työväen keskusmuseoyhdistys
7548: vuokrakustannuksia tulee olemaan noin ry:n toiminnan turvaamiseksi.
7549: 150 000 markkaa. Loput 150 000 markkaa
7550: tarvitaan välttämättömiin kalusto-, laite- ja
7551: toimintakuluihin.
7552: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7553: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos Lea Savolainen
7554: Pertti Lahtinen Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen
7555: Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Paavilainen Jouko Skinnari
7556: 152 1990 vp.
7557:
7558: Raha-asia-aloite n:o 140
7559:
7560:
7561:
7562:
7563: Gustafsson: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teis-
7564: kon tien perusparantamiseen
7565:
7566:
7567: Eduskunnalle
7568: Tampereen Aitovuoren ja Teiskon välisen kentamiseksi valmistuivat vuoden 1987 aika-
7569: tien parantaminen on tiepiirin ohjelmassa. na ja Aitovuori-Kämmenniemi-suunnitel-
7570: Nykyinen tie on kapea ja mutkainen sekä mat ovat valmistuneet vuonna 1988. Vuoden
7571: välityskyvyltään ja erityisesti kevyen liiken- 1990 budjetissa on käynnistysraha työn aloit-
7572: teen kannalta liikenneturvallisuudeltaan tamiseen. Tien parantamisen kokonaiskus-
7573: heikko. Liikennemäärät ovat olleet jatkuvas- tannus on noin 32 milj. markkaa. Hanketta
7574: sa kasvussa. Vilkkaimmilla osilla liikenne- kiirehtii sekä nykyisen tien liikenteenvälitys-
7575: määrät ovat noin 3 800 ja muuallakin paran- kyvyn että liikenneturvallisuuden heikkous.
7576: tamissuunnitelman osuudella noin 2 500 ajo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7577: neuvoa vuorokaudessa. Kiireisimmin toi- nioittaen,
7578: menpiteitä kaivataan vilkkaimman tieosan
7579: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7580: Aitovuoren ja Kämmenniemen välisen tie- 1991 tulo- ja menoarvioon 32 000 000
7581: osan parantamiseen. markkaa Aitovuoren-Teiskon tien pa-
7582: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylän ra- rantamiseen.
7583:
7584: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7585: Jukka Gustafsson
7586: 1990 vp. 153
7587:
7588: Raha-asia-aloite n:o 141
7589:
7590:
7591:
7592:
7593: Gustafsson: Määrärahan osoittamisesta postin luukkuunkan-
7594: tokokeiluun
7595:
7596:
7597: Eduskunnalle
7598: Suomessa on noin 2,3 milj. postinsaajata- postinkanto kaikkialla maassa taajama-
7599: loutta. Näistä vajaa puolet saa postinsa laa- alueilla suoritettaisiin luukkuunkantona ja
7600: tikkoonkantona. Mikäli postipalveluiden ja- että taajama-alueen määrittelystä PTL:lle
7601: kelu taajama-alueilla suoritettaisiin kaikille annettaisiin velvoittava ohje.
7602: tasapuolisesti luukkuunkantona, merkitsisi se Liikenneministeriön tulisi järjestää kokei-
7603: noin 1 000 uutta työpaikkaa. Kustannuksia lu postipalveluiden jakelusta luukkuunkan-
7604: tästä aiheutuisi 200--250 milj. markkaa vuo- tona Tampereen postialueen asemakaavoite-
7605: dessa. tulla alueella. Tämä tietäisi noin 30 uutta
7606: Ongelmana postipalvelujen jakelun epäta- työpaikkaa. Kustannuksia tästä aiheutuisi
7607: saisuuden ovat kokeneet taajama-alueilla noin 3 milj. markkaa.
7608: olevat postinsaajataloudet, joista löytyy rin- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7609: nan niin luukkuunkantoa kuin laatikkoon- nioittaen,
7610: kantoa. Toteutuessaan luukkuunkanto taa-
7611: jama-alueilla merkitsee postipalveluiden ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7612: sapuolistumista sekä lisää pysyvien työpaik- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
7613: kojen määrää. markkaa postin luukkuunkantokokei-
7614: Tästä syystä Posti- ja telelaitoksen palve- luun Tampereen asemakaavoitetulla
7615: lutasotavoitetta tulisi muuttaa siten, että alueella.
7616: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7617: Jukka Gustafsson
7618: 154 1990 vp.
7619:
7620: Raha-asia-aloite n:o 142
7621:
7622:
7623:
7624:
7625: Gustafsson: Määrärahan osoittamisesta Valmetin teollisuus-
7626: raiteen perusparantamiseen Tampereella
7627:
7628:
7629: Eduskunnalle
7630: Mm. uusien veturityyppien koeajot suori- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7631: tetaan pääosiltaan Valmetin teollisuusraiteel- nioittaen,
7632: la Tampereella. Koska raiteessa oleva kisko-
7633: tus on painoluokaltaan 30 kgjm, se ei täytä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7634: tällaiselle käytölle asetettuja vaatimuksia. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7635: Raiteen päällysrakenne olisikin uusittava ja markkaa Valmetin teollisuusraiteen
7636: kiskotus vaihdettava. päällysrakenteen parantamiseen ja kis-
7637: Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 20 kojen vaihtoon.
7638: miestyökuukautta. Hanke voitaisiin suorittaa
7639: velvoitetyöllistettävien ja vakituisen henkilö-
7640: kunnan toimesta.
7641: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7642: Jukka Gustafsson
7643: 1990 vp. 155
7644:
7645: Raha-asia-aloite n:o 143
7646:
7647:
7648:
7649:
7650: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkkalan lento-
7651: aseman asemarakennuksen laajentamiseen
7652:
7653:
7654: Eduskunnalle
7655: Lentoliikenteen arvioidaan 1990-luvulla ykkösluokan postin lajittelun siirtyminen
7656: kaksinkertaistuvan nykytasosta noin 20 mil- vuonna 1990 Helsingistä Tampereen postin
7657: joonaan matkustajaan vuodessa. Tästä ti- työksi.
7658: lausliikenteen osuus on runsas viidennes. Tampereen yliopiston tekemässä Tampere-
7659: Voimakas liikenteen kasvu ja keskittyminen Pirkkalan käyttäjäkuntaa koskevassa tutki-
7660: Helsinki-Vantaalle ruuhkauttaa lentoaseman muksessa on tehty laskelmia potentiaalisista
7661: ja aiheuttaa miljardi-investoinnit. Liikenteen käyttäjämääristä sekä selvitetty matkustajien
7662: keskittämisen sijasta onkin harkittava liiken- ja kentän käyttöä suunnittelevien odotuksia.
7663: teen tarkoituksenmukaista jakamista maan Tutkimuksen haastattelutietojen perusteella
7664: muille lentokentille, mm. Tampere-Pirkka- yli viidennes suomalaisista olisi valmis käyt-
7665: laan. tämään Tampere-Pirkkalaa ensisijaisena läh-
7666: Tampere-Pirkkalan voimakasta kehittä- töpaikkana. Tätä kokonaisväestöön perustu-
7667: mistä puoltavat alue- ja työllisyyspoliittiset vaa arviota on pienennetty ottamalla huo-
7668: syyt, kun halutaan todella hyödyntää Tam- mioon lentomatkan tehneet tai sellaiselle ai-
7669: pereen ja Pirkkalan seudun mahdollisuudet kovat, jolloin on saatu Tampere-Pirkkalan
7670: pääkaupunkiseudulle vaihtoehtoisena kas- potentiaaliseksi tilausliikenteen käyttäjäjou-
7671: vualueena. Pääkaupunkiseudun erityisongel- koksi noin 400 000 henkilöä edellyttäen, että
7672: mien toimenpideohjelman vaihtoehtoisten matkustajille pystytään tarjoamaan odotus-
7673: keskusten kehittämistä koskevissa avainkei- ten mukaiset kilpailukykyiset palvelut.
7674: noissa esitetään suorien ulkomaisten yhteyk- Myönteisimmin Tampere-Pirkkalan käyt-
7675: sien toteuttamista pääkaupunkiseudun ohella töön suhtaudutaan Pirkanmaan, Satakun-
7676: 1-2 muulta lentokentältä. Myös Tampereen nan, Keski-Suomen läänin sekä Vaasan lää-
7677: kaupungin voimakas panostus kongressimat- nin alueilla.
7678: kailuun, voimakkaasti kehittyvä ja nopeasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7679: kansainvälistyvä liike-elämä sekä korkeakou- nioittaen,
7680: lujen kansainvälinen yhteistyö ja tutkijavaih-
7681: to sekä kongressitoiminta edellyttävät ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7682: kyistä joustavarumin toimivia ja monipuoli- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
7683: sempia lentoliikenteen yhteyksiä oheispalve- markkaa Tampere-Pirkkalan asemara-
7684: luineen. kennuksen laajentamiseen sekä kiitolin-
7685: Erityisen ajankohtaisen Tampere-Pirkkala jan jatkamisen suunnitteluun ja toteut-
7686: lentokentän kehittämistarpeen tuo ulkomaan tamiseen.
7687: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7688: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
7689: 156 1990 vp.
7690:
7691: Raha-asia-aloite n:o 144
7692:
7693:
7694:
7695:
7696: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan lyhentä-
7697: misestä johtuvaan lisävirkojen perustamiseen terveyden-
7698: huoltoon
7699:
7700:
7701: Eduskunnalle
7702: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle virkaa. On tärkeätä yhteiskunnan toimivuu-
7703: 1990 ei ole otettu riittävästi huomioon työ- den ja hyvinvoinnin kannalta, että keskeisistä
7704: ajan lyhennykseen tarvittavia lisävirkoja ter- peruspalveluista ei tarvitse tinkiä eikä saattaa
7705: veydenhuollossa. Hoitohenkilöstön virkoja työntekijöitä kohtuuttoman työmäärän suo-
7706: tarvitaan runsaasti lisää sekä työajan lyhen- rittajiksi. Kysymys on myös siitä, että työn-
7707: nyksen toteuttamiseen että hoitovapaan an- tekijöitä saadaan silloin työtehtäviä hoita-
7708: tamiseen. Osittainen hoitovapaa lyhentää maan, kun työtaakka on kohtuullinen.
7709: työaikaa, ja tämä merkitsee jo olemassa ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7710: vankin työvoimavajauksen syvenemistä. Ti- nioittaen,
7711: lanne on kerta kaikkiaan ryöstäytymässä kä-
7712: sistä ja hoitohenkilöstön työmäärä on koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7713: tuuton. 1991 tulo- ja menoarvioon 120 000 000
7714: markkaa työajan lyhentämisen vuoksi
7715: Terveystyöntekijöiden ammattijärjestön tarvittavien terveydenhuollon virkojen
7716: laskelmien mukaan työajan lyhennyksistä ai- perustamiseen.
7717: heutuva lisävirkojen tarve on vuosittain 925
7718: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7719: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
7720: 1990 vp. 157
7721:
7722:
7723: Raha-asia-aloite n:o 145
7724:
7725:
7726:
7727:
7728: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta sapattivapaan
7729: tutkimus- ja selvitystoimintaan
7730:
7731:
7732: Eduskunnalle
7733: Sapattivapaauudistus on rinnan aikuiskou- rettyjä vuosilomaviikkoja, ylitöitä jne.) ja esi-
7734: lutuksen kehittämisen kanssa eräs keskeinen merkiksi säästetystä palkan osasta,
7735: yhteiskunnallinen uudistustyön alue alkaval- Tällä hetkellä odotetaan sapattivapaata
7736: la vuosikymmenellä. Aikuiskoulutustuella tu- pohtivan ministeri Puhakan asettaman asian-
7737: lee kannustaa sapattivapaan käyttöä itsensä tuntijakomitean esitystä. Tämän esityksen
7738: kehittämiseen, vaikka sapattivapaan aikana jälkeen Suomessa on kolme perusselvitystä
7739: onkin oikeus tehdä mitä itse haluaa. Kahden asiasta. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon tut-
7740: viime vuoden aikana sapattivapaan perusaja- kimus- ja selvitystoimintaa, jota tutkimustyö-
7741: tus on saanut laajaa kannatusta ja on etene- tä tähän mennessä on Lapin korkeakoulussa
7742: mässä pitkin harppauksin. SDP ja mm. Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksella suoritet-
7743: AKAVA ovat päätyneet aika paljon saman- tu kiitettävällä tavalla.
7744: kaltaisiin perusmalleihin sapattivapaan uu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7745: distamisessa. nioittaen,
7746: Esitysten mukaan sapattivapaan aikainen
7747: perustulo olisi noin 30 prosenttia palkasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7748: esimerkiksi kuuden kuukauden aikana. Tä- 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
7749: män lisänä olisi yhteiskunnan aikuisopinto- markkaa sapattivapaan tutkimus- ja
7750: tuki sekä vapaaehtoinen työntekijän oma ra- selvitystoimintaan.
7751: hoitus, joka koostuisi työaikapankista (siir-
7752: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7753: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
7754: 158 1990 vp.
7755:
7756: Raha-asia-aloite n:o 146
7757:
7758:
7759:
7760:
7761: Gustafsson: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja met-
7762: siensuojeluun Suomen lähialueilla
7763:
7764:
7765: Eduskunnalle
7766: Kansainvälinen ympäristöyhteistyö on purivaltioiden kanssa käynnistää tehokas Itä-
7767: otettava vuoden 1991 valtion toimissa paino- meren alueen ja F ennoskandian ympäristöin-
7768: pistealueeksi. Saasteiden kaukokulkeutumi- vestointiohjelma, jossa alueen pahimmat
7769: sen vuoksi tehokkaatkaan ympäristönsuoje- saastuttajat saataisiin kuriin tehokkaammal-
7770: lutoimet omassa maassa eivät välttämättä la teknologialla ja päästöjen puhdistuksen
7771: takaa ilman, veden ja maaperän myrkyttymi- lisäämisellä.
7772: sen vähentymistä. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7773: Tällainen on tilanne myös Suomessa. Rik- nioittaen,
7774: kipäästöt mm. Kuolan ja Leningradin alueil-
7775: ta, Narvan lämpövoimalaitoksesta, DDR:stä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7776: ja Puolasta muodostavat akuutin uhan koti- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
7777: maisten saasteiden lisäksi Suomen metsille ja markkaa käytettäväksi Suomen lähi-
7778: koko luonnolle. alueiden ympäristön- ja metsiensuoje-
7779: Tämän vuoksi Suomen tulisi yhdessä naa- luinvestointeihin.
7780: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7781: Jukka Gustafsson
7782: 1990 vp. 159
7783:
7784: Raha-asia-aloite n:o 147
7785:
7786:
7787:
7788:
7789: Gustafsson: Määrärahan osoittamisesta teollisuudelta vapau-
7790: tuvien tilojen vastaisen käytön järjestämiseen Tampereella
7791:
7792:
7793: Eduskunnalle
7794: Teollisuuden rakennemuutoksen eräitä vitystä paitsi oman organisaationsa puitteissa
7795: seurausilmiöitä ovat tyhjät tehdassalit Eri- myös valtion ja Tampereen teknillisen kor-
7796: tyisesti Tampereella on vapautunut ja vapau- keakoulun kesken.
7797: tumassa poikkeuksellisen paljon teollisuusti- Selvitys on tärkeä myös valtion eri hallin-
7798: laa~ kaikkiaan yli 12 ha eli n. 20 jalkapal- nonalojen tulevia tilantarpeita silmällä pi-
7799: lokentällistä. Parhaillaan on käyttötarkoi- täen. Myös useiden valtionaputoiminnan pii-
7800: tuksen muutoksen alaisena teollisuustiloja rissä olevien yksiköiden sijainninjärjestelyt
7801: suunnilleen saman verran. riippuvat ko. tilojen käyttömahdollisuuksista
7802: Tulevaisuudessa arvioidaan, että Tampe- ja -valmiuksista.
7803: reella on vielä tulossa uuskäyttöön n. 25 ha. Tämän vuoksi on kohtuullista ja välttämä-
7804: Käytännössä tämä merkitsee erittäin huo- töntä, että valtio osallistuu tuntuvalla talou-
7805: mattavia uuskäytön järjestelyjä. dellisella panoksella Tampereen teollisuudel-
7806: Koska kyseessä ovat koko yhteiskuntaa ta vapautuvien tilojen uuskäytön järjestelyyn.
7807: koskevan rakennemuutoksen järjestelyt ja Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
7808: Tampereen osalta vielä koko Suomen teollis- nioittaen,
7809: ta historiaa koskevien ja siksi pääosin säily-
7810: tettävien tilojen järjestelyt, ei kaupunki yksin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7811: voi vastata tämänlaajuisen ja -laatuisen teh- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7812: tävän suorittamisesta. markkaa käytettäväksi Tampereen
7813: Tampereen kaupunki pitää tärkeänä teol- teollisuudelta vapautuvien tilojen uus-
7814: lisuudelta vapautuvien tilojen uuskäytön sel- käytön järjestelykustannuksiin.
7815: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7816: Jukka Gustafsson
7817:
7818:
7819:
7820:
7821: 14 200052Y
7822: 160 1990 vp.
7823:
7824: Raha-asia-aloite n:o 148
7825:
7826:
7827:
7828:
7829: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen keskus-
7830: museon toimitilojen hankkimiseen Tampereella
7831:
7832:
7833: Eduskunnalle
7834: Työväen keskusmuseon tuleviksi toimiti- suunnitteluun Työväen keskusmuseon tule-
7835: loiksi on jo vuosia suunniteltu Finlayson & vaa toimintaa niissä silmällä pitäen. Yhteensä
7836: Co:n Tampereen tehtaiden tehdasrakennuk- valtion tulisi näin varata lähinnä ympäristö-
7837: sia 1, 2 ja 5, joiden rakennushistoriallinen ministeriön käyttöön tätä tarkoitusta varten
7838: arvo paitsi valtakunnallisesti myös pohjois- arviolta 5 000 000 markkaa.
7839: maisittain on erittäin huomattava. Raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7840: nusten pelastamiseksi on välttämätöntä nioittavasti,
7841: hankkia ne valtion omistukseen ja osoittaa ne
7842: sellaiseen käyttöön, että niiden rakennushis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7843: toriallinen arvo kyetään samalla turvaamaan. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7844: Koska rakennuksilla ei ole taloudellista ar- markkaa Tampereen Finlaysonin teh-
7845: voa, niiden hankintakustannukset koostuisi- taiden vanhimpien tehdasrakennusten
7846: vat vuonna 1991 rakennusten "ensiapukun- kunnostamiseksi Työväen keskusmu-
7847: nostustöistä" sekä ylläpitokustannuksista. seon tuleviksi toimitiloiksi.
7848: Lisäksi varoja tulisi osoittaa rakennusten
7849: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7850:
7851: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos Lea Savolainen
7852: Kimmo Sasi Pertti Lahtinen Marjatta Stenius-Kaukonen
7853: Timo Roos Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila
7854: 1990 vp. 161
7855:
7856: Raha-asia-aloite n:o 149
7857:
7858:
7859:
7860:
7861: Gustafsson: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen ra-
7862: kentamiseen kasvukeskusalueille
7863:
7864:
7865: Eduskunnalle
7866: Vuokra-asuntojen väheneminen on vai- Tärkeää on saada olennainen käänne suo-
7867: keuttanut pieni- ja keskituloisten, kasvuko- malaiseen asuntopolitiikkaan. Vasta noin
7868: distaan irtautuvien nuorten ja elämäntilantei- 20 000 vuokra-asunnon lisärakentaminen oi-
7869: den muutosten seurauksena asunnontarpees- keuttaisi puhumaan kansallisista vuokra-
7870: sa olevien ihmisten asunnonhankkimismah- asuntotalkoista.
7871: dollisuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
7872: Asuntopolitiikan yksi keskeinen painopis- nioittaen,
7873: tealue on vuokra-asuntojen määrän lisäämi-
7874: nen. Suurimpiin asutuskeskuksiin tulisi luoda että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7875: kohtuuhintainen vuokra-asuntokanta. Tätä den 1991 tulo- ja menoarvioon
7876: on vaatinut mm. SAK:lainen ay-liike perää- 2 350 000 000 markkaa vuokra-asunto-
7877: mällä kansallisten vuokra-asuntotalkoiden jen uustuotantoon erityisesti kasvukes-
7878: käynnistämistä. kusalueilla.
7879: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7880:
7881: Jukka Gustafsson
7882: 162 1990 vp.
7883:
7884: Raha-asia-aloite n:o 150
7885:
7886:
7887:
7888:
7889: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avo-
7890: vankilan rakentamiseen
7891:
7892:
7893: Eduskunnalle
7894: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7895: Haapamäen avovankilan rakentamisesta jo
7896: vuonna 1980. Vankila-alue on hankittu val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7897: tion omistukseen vuonna 1982. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7898: Vankila käsittää 90 vankilapaikkaa ja 50 25.50.74 JO 000 000 markkaa Haapa-
7899: pysyvää työpaikkaa. Haapamäen taajaman mäen avovankilan rakentamisen aloitta-
7900: elinmahdollisuuksien ja jo olemassa olevan miseen.
7901: yhdyskuntarakenteen säilymiselle on Haapa-
7902: mäen avovankilahanke erityisen merkittävä.
7903: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7904: Iiris Hacklin Pentti Lahti-Nuuttila
7905: 1990 vp. 163
7906:
7907: Raha-asia-aloite n:o 151
7908:
7909:
7910:
7911:
7912: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
7913: rakentamiseen Saloon
7914:
7915:
7916: Eduskunnalle
7917: Valtion virastotalon rakentamishanke Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7918: loon on ollut vireillä jo kauan. nioittaen,
7919: Valtion virastot sijaitsevat tilapäistiloissa
7920: eri puolilla kaupunkia. Käytettävät tilat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7921: monesti epäkäytännöllisiä ja heikkokuntoi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7922: sia. Virastotalohankkeen toteutuminen tekisi 28.64.76 2 000 000 markkaa valtion
7923: vihdoin mahdolliseksi saada eri toiminnat virastotalon rakentamiseen Saloon.
7924: samaan taloon.
7925: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7926: Sauli Hautala Jorma Fred
7927: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
7928: 164 1990 vp.
7929:
7930: Raha-asia-aloite n:o 152
7931:
7932:
7933:
7934:
7935: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
7936: rakentamiseen Taivassaloon
7937:
7938:
7939: Eduskunnalle
7940: Taivassalossa olevien valtion virastojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7941: kuten poliisin ja verotoimiston sijoittaminen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7942: uusiin tiloihin on välttämätön ja nopeasti 28.64.76 2 000 000 markkaa valtion
7943: suoritettava toimenpide. Toimistot ovat ah- virastotalon suunnitteluun ja rakentami-
7944: taat, epäkäytännölliset sekä heikkokuntoiset. sen aloittamiseen Taivassaloon.
7945: Näistä syistä uudisrakentaminen ei pitkää
7946: viivyttelyä siedä.
7947: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7948: nioittaen,
7949: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7950: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
7951: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
7952: 1990 vp. 165
7953:
7954: Raha-asia-aloite n:o 153
7955:
7956:
7957:
7958:
7959: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
7960: suunnitteluun Uuteenkaupunkiin
7961:
7962:
7963: Eduskunnalle
7964: Valtion virastotalohanke Uuteenkaupun- kyisin hajallaan sijaitsevat valtion virastot
7965: kiin on ollut vireillä n. 30 vuotta. Kaupunki yhteiseen asiointipaikkaan. Hankkeen kus-
7966: on osoittanut virastotalon paikaksi vanhan tannusarvio on n. 20 milj. markkaa.
7967: sairaalan tontin Sorvakonmäellä. Kaupunki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7968: suunnittelee oman virastotalonsa rakenta- nioittaen,
7969: mista samalle alueelle 1990-luvun alkupuolel-
7970: la. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7971: Rakennushallituksessa on tehty päätös 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7972: tontin ostamisesta, ja talon suunnittelu on 28.64.76 2 000 000 markkaa valtion
7973: käynnistynyt. Aikataulun mukaan virastota- virastotalon suunnitteluun Uuteenkau-
7974: lon pitäisi olla valmiina vuonna 1991. Viras- punkiin.
7975: totalon valmistumisen myötä saatettaisiin ny-
7976: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
7977: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
7978: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
7979: 166 1990 vp.
7980:
7981: Raha-asia-aloite n:o 154
7982:
7983:
7984:
7985:
7986: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta autoveron budjetti-
7987: perusteiseen palauttamiseen vammaisten lasten perheiden
7988: auton hankinnan helpottamiseksi
7989:
7990:
7991: Eduskunnalle
7992: Perheet, joilla on vammaisia lapsia, koke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7993: vat vaikeuksia tällaisten lastensa kuljettami- nioittaen,
7994: sessa. Tilanne helpottuu huomattavasti, jos
7995: perhe kykenee hankkimaan oman auton. Se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7996: ei ole taloudellisista syistä kuitenkaan usein 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7997: mahdollista. Suomessahan auto on maailman 28.99.61 3 000 000 markkaa autoveron
7998: kalleimpia. Auton hankkiminen helpottuisi, budjettiperusteiseen palauttamiseen
7999: mikäli autovero poistettaisiin, silloin kun sen vammaisen lapsen perheelle.
8000: ostaa perhe, jossa on vammainen lapsi.
8001: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8002: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8003: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8004: 1990 vp. 167
8005:
8006: Raha-asia-aloite n:o 155
8007:
8008:
8009:
8010:
8011: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja
8012: lukioiden perustamiskustannuksiin
8013:
8014:
8015: Eduskunnalle
8016: Erityisesti Varsinais-Suomen kunnat ovat mioon monien vuosien inflaation aiheutta-
8017: joutuneet kärsimään siitä, että valtiovalta ei maa tappiota.
8018: ole huolehtinut omasta osuudestaan kouluja Valtiovallan tulisi laissa edellytetyn kus-
8019: rakennettaessa. Kun rakentamistarve on ol- tannustenjaon mukaisesti huolehtia velvoit-
8020: lut pakottava, ei rakennusten toteuttamista teistaan eikä jättää niitä nykyisellä tavalla
8021: ole voinut siirtää, vaikka valtio ei olekaan kuntien huolehdittavaksi.
8022: suorittanut osuuttaan. Sen kunnat ovat saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8023: net vasta monia vuosia myöhemmin jälkira- nioittaen,
8024: hoituksena.
8025: Mainitusta seikasta on seurauksena, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8026: kuntien talous valtiovallan laiminlyönnin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8027: vuoksi kiristyy. Siitä on myös taloudellista 29.46.34 280 000 000 markkaa perus-
8028: menetystä kunnille senkin vuoksi, ettei valtio- koulujen ja lukioiden perustamiskustan-
8029: valtajälkirahoituksessaan ota ollenkaan huo- nusten valtionosuuteen.
8030: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8031: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8032: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8033: 168 1990 vp.
8034:
8035: Raha-asia-aloite n:o 156
8036:
8037:
8038:
8039:
8040: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kristillisen
8041: opiston rakentamiseen
8042:
8043:
8044: Eduskunnalle
8045: Kansanopistot ovat yksityisiä oppilaitok- Edellä mainituista syistä Turun kristillinen
8046: sia, jotka joutuvat rahoittamaan rakentami- opisto anoi valtion vuoden 1989 tulo- ja
8047: sensa omatoimisesti. Valtiovalta tukee kui- menoarvioon rakennusavustusta 1 milj. mk,
8048: tenkin rakentamista jakamalla rakennus- mutta sai vain 200 000 mk, mikä oli aivan
8049: avustuksia. liian vähäinen määrä suuriin investointeihin
8050: Turun kristillinen opisto on rakentanut verrattuna.
8051: tilansa kokonaan uudelleen. Se on tapahtu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8052: nut kahdessa vaiheessa: 1. vaihe v. 1973 ja 2. nioittaen,
8053: vaihe v. 1987.
8054: Opisto on rahoittanut rakentamisen pank- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8055: kilainoin, joiden määrä tällä hetkellä on 8, 7 den 1991 tulo- ja menoarvioon momen-
8056: milj. mk. Valtion rakennusavustusta opisto tille 29.57.52 800 000 markkaa raken-
8057: on saanut 200 000 mk v. 1973 ja 300 000 mk nusavustuksena Turun kristilliselle opis-
8058: V. 1988. tolle.
8059: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8060: Sauli Hautala Jorma Fred
8061: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8062: 1990 vp. 169
8063:
8064:
8065: Raha-asia-aloite n:o 157
8066:
8067:
8068:
8069:
8070: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisen kulttuu-
8071: ritoiminnan järjestämiseen ja tukemiseen
8072:
8073:
8074: Eduskunnalle
8075: Kulttuuritoimintalain 5 §:n mukaan kunta ottaen tuki on riittämätön. Tuen tulisi koho-
8076: voi saada valtionosuutta paikallisen kulttuu- ta 10 markkaan asukasta kohti.
8077: ritoiminnan järjestämisestä ja tukemisesta ai- Erityisesti taloudellisesti heikossa asemas-
8078: heutuviin kustannuksiin valtion tulo- ja me- sa olevien kuntien ei ole mahdollista kunnal-
8079: noarviossa vahvistetun enimmäismäärän ku- lisverotuksen kautta saavuttaa riittävää kult-
8080: takin kunnassa henkikirjoitettua asukasta tuuripalvelujen tasoa. Nykytilan vallitessa
8081: kohti. epäsuhde kulttuuritoimen osalta tulee näin
8082: Kun kulttuuritoimintalaki tuli voimaan ollen kasvamaan eri kuntien välillä.
8083: vuonna 1981, tämä enimmäismäärä oli 3 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8084: markkaa, ja suunnitelmien mukaan sen piti nioittaen,
8085: nousta 5 markkaan jo vuonna 1982.
8086: Tuen kehitys ei kuitenkaan ole ollut odo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8087: tusten mukaista. Vuonna 1988 valtionosuutta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8088: myönnettiin vasta 7 markan enimmäismenoi- 29.90.30 33 000 000 markkaa paikalli-
8089: hin kutakin kunnassa henkikirjoitettua asu- sen kulttuuritoiminnan järjestämiseen ja
8090: kasta kohti. Toiminnalliset tarpeet huomioon tukemiseen.
8091: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8092: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8093: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8094: 170 1990 vp.
8095:
8096: Raha-asia-aloite n:o 158
8097:
8098:
8099:
8100:
8101: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuri-
8102: toiminnan palkkauskustannuksiin
8103:
8104:
8105: Eduskunnalle
8106: Kulttuuritoimintalain toimimisen edelly- nykyisin useimmiten valtionosuusehdolla.
8107: tyksenä on kunnallisen tason kulttuurihallin- Nykyisen valtionosuusvirkojen perustamisai-
8108: to. Vuosina 1982-1983 valtion tulo- ja me- kataulun mukaisesti viimeiset kunnat saisivat
8109: noarvioon sisältyi vuosittain varat 60 kult- valtionosuusvirkansa vasta pitkälti 3. vuosi-
8110: tuuritoimen pääviran valtionosuutta varten. tuhannella. Aikataulu on aivan liian hidas ja
8111: Sen jälkeen kunnallisen tason kulttuurihallin- epäoikeudenmukainen niille kunnille, joiden
8112: non luominen on olennaisesti hidastunut. Vii- kulttuuritoimen kehitys muihin kuntiin näh-
8113: me vuosina valtion tulo- ja menoarvioon on den hidastuu kulttuuritoimesta vastaavan ja
8114: vuosittain sisältynyt määräraha vain 10 uu- sitä kunnassa koordinoivan toimihenkilön
8115: den pääviran perustamista varten. puuttumisen vuoksi.
8116: Kuitenkin kuntien kulttuuritoiminnasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8117: annetun lain 5 § ja opetusministeriön sen nioittaen,
8118: soveltamisesta antamat ohjeet sallivat 333
8119: pääviran ja 195 sivu- ja yhdistelmäviran pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8120: rustamisen. Kuluvana vuonna valtionosuu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8121: teen oikeutettuja virkoja on kaikkiaan vasta 29.90.30 25 000 000 markkaa kuntien
8122: 190, joten valtaosa kunnista on vielä järjes- kulttuuritoiminnan palkkauskus tannuk-
8123: telmän ulkopuolella. siin.
8124: Kultturitoimen virat perustetaan kunnissa
8125: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8126: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8127: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8128: 1990 vp. 171
8129:
8130: Raha-asia-aloite n:o 159
8131:
8132:
8133:
8134:
8135: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuri-
8136: toimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten
8137:
8138:
8139: Eduskunnalle
8140: Kulttuuritoimintalain 8 §:ään perustuen piin investointeihin. Huolimatta määrärahan
8141: kunnat voivat saada valtiolta avustusta ja vähäisyydestä ja pienuudesta perusteltuja ha-
8142: lainaa kulttuuritoimintaa varten tarvittavien kemuksia on ollut sangen paljon (158 kpl;
8143: kokoontumis-, työskentely-, näyttely- ja esi- 40,8 milj. mk), mikä osoittaa määrärahan
8144: tystilojen rakentamista, hankkimista, kun- tasokorotuksen tarpeellisuutta.
8145: nostamista ja perusparannuksia sekä kulttuu- Tuki on erittäin tärkeä erityisesti pienille ja
8146: ritoiminnan kannalta tarpeellisten laitteiden taloudellisesti heikossa asemassa oleville kun-
8147: ja välineiden hankkimista varten. Tuen piiriin nille, joilta puuttuvat usein edes tyydyttävät
8148: eivät kuitenkaan kuulu suuret taiderakennus- näyttely- ja esitystilat ja työskentelytilat sekä
8149: hankkeet (teatterit, konserttitalot, museot), tarpeelliset välineet ja laitteet ja joille nykyi-
8150: joita tuetaan veikkausvoittovaroin. Laki on sessä taloudellisessa tilanteessa niiden hank-
8151: saanut kunnat tekemään runsaasti kulttuuri- kiminen ei ole edes mahdollista ilman valtion
8152: toimen investointisuunnitelmia. tukitoimia.
8153: Valtion tulo- ja menoarviossa tarkoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8154: seen osoitettu määräraha on kuitenkin kas- nioittaen,
8155: vanut hyvin hitaasti. Vuonna 1988 se oli vain
8156: 4 miljoonaa markkaa. Määrärahan pienuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8157: den vuoksi opetusministeriö on jakanut siitä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8158: pelkästään avustuksia, jotka ovat suurimmil- 29.90.30 JO 000 000 markkaa kuntien
8159: laan 100 000 markkaa. Ne riittävät lähinnä kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja
8160: välinehankintoihin, eivät mihinkään suurem- laitteita varten.
8161: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8162: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8163: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8164: 172 1990 vp.
8165:
8166: Raha-asia-aloite n:o 160
8167:
8168:
8169:
8170:
8171: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen jul-
8172: kaisutoiminnan tukemiseen
8173:
8174:
8175: Eduskunnalle
8176: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vä- den kääntäminen ja tuottaminen saamen kie-
8177: hän kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkie- lellä.
8178: linen peruskoulutus on aloitettu joitakin vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8179: sia sitten, mikä osaltaan edistää kielen ja nioittaen,
8180: kulttuurin säilymistä. Alkaneen myönteisen
8181: kehityksen turvaamiseksi ja monipuolistami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8182: seksi tulee saamenkielistä julkaisutoimintaa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8183: tukea nykyistä voimakkaammin. Tällöin 29.99.50 1 600 000 markkaa saamen-
8184: mahdollistetaan myös hengellisen kirjallisuu- kielisen julkaisutoiminnan tukemiseen.
8185: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8186: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8187: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8188: 1990 vp. 173
8189:
8190: Raha-asia-aloite n:o 161
8191:
8192:
8193:
8194:
8195: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
8196: alikulkutunnelin rakentamiseen valtatielle n:o 1 Salossa
8197:
8198:
8199: Eduskunnalle
8200: Kevyen liikenteen alikulkutunneli valtatien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8201: n:o 1 alitse rautatien alikulun kohdalla Salos- nioittaen,
8202: sa sisältyy TVL:n toimenpideohjelmaan.
8203: Tunnelin rakentaminen valtatien alitse on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8204: työmatkaliikenteen vuoksi liikenneturvalli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8205: suussyistä välttämätön. Paikalla tapahtuneet 31.24.77 3 000 000 markkaa kevyen lii-
8206: liikennevahingot ja mm. yksi kuolemaan joh- kenteen alikulkutunnelin rakentamisek-
8207: tanut liikennetapaturma antavat perustellun si valtatien n:o 1 ali Salossa.
8208: syyn hankkeen kiirehtimiseen.
8209: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8210:
8211: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8212: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8213: 174 1990 vp.
8214:
8215: Raha-asia-aloite n:o 162
8216:
8217:
8218:
8219:
8220: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien alikulun
8221: rakentamiseksi Meriniityn teollisuusalueelle Salossa
8222:
8223:
8224: Eduskunnalle
8225: Salon kaupungin merkittävin teollisuus- kaupungin talousarviossa liikenneväylien ra-
8226: alue, tällä hetkellä n. 3 000 ja tulevaisuudessa kentamiseen on vuosittain varattu normaalis-
8227: yli 4 000 työpaikkaa käsittävä Meriniityn ti 6--7 milj. mk.
8228: teollisuusalue sijaitsee rautatien toisella puo- Kun junien nopeus karjatulla rantaradalla
8229: lella. Kaikki sinne johtavat kadut ovat taso- tulee nousemaan huomattavasti nykyises-
8230: risteyksiä. Liikenteen sujumisen ja liikenne- tään, tulee alikulkutunneli mahdollisimman
8231: turvallisuuden vuoksi on välttämätöntä, että pian rakentaa.
8232: viimeistään rantaradan oikaisutyön ehtiessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8233: Salaan on voitu toteuttaa alikulkutunneli nioittaen,
8234: Joensuunkadulle johtamaan liikennettä tur-
8235: vallisesti teollisuusalueelle. Hanke on mitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8236: va, sillä sen kustannusarvioksi on VR:n ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8237: kaupungin yhteisessä työryhmässä laskettu 31.24.77 2 000 000 markkaa rautatien
8238: 34 000 000 mk. Hankkeen mittavuutta Salon alikulun rakentamiseksi Meriniityn
8239: kaupungin oloihin sovellettuna kuvaa se, että teollisuusalueelle Salossa.
8240: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8241:
8242: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8243: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8244: 1990 vp. 175
8245:
8246: Raha-asia-aloite n:o 163
8247:
8248:
8249:
8250:
8251: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun saariston
8252: sähköistämiseen
8253:
8254:
8255: Eduskunnalle
8256: Turun saaristossa asuu vielä ihmisiä, joilla Turun saaristo on yksi maailman kauneim-
8257: ei ole ollut mahdollisuutta saada kotiinsa mista. On myös pidettävä huolta, että se
8258: sähköä. Syinä ovat suuret etäisyydet ja poik- säilyy elävänä ja toimivana. Sähköistys aut-
8259: keukselliset saaristo-olosuhteet. Tarvitaan taa siinä.
8260: valtiovallan erityistä asioihin puuttumista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8261: Sähkö on välttämätön hyödyke ihmisten nioittaen,
8262: jokapäiväisessä elämässä. Sen puute aiheut-
8263: taa monenlaisia rajoituksia ja esteitä talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8264: dellisessa toiminnassa. Turunmaan sähköis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8265: tämisen loppuun saattaminen toisi siellä vielä 32.55.41 JO 000 000 markkaa Turun
8266: asuville ihmisille ratkaisevan helpotuksen saariston sähköistämiseen.
8267: heidän kamppailuunsa toimeentulosta.
8268: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8269: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8270: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8271:
8272:
8273:
8274:
8275: 15 200052Y
8276: 176 1990 vp.
8277:
8278: Raha-asia-aloite n:o 164
8279:
8280:
8281:
8282:
8283: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisänä
8284: rintamasotilaseläkkeisiin ja asumistukeen
8285:
8286:
8287: Eduskunnalle
8288: Hallitusohjelmassa mainitaan vaikeimmas- Ylimääräistä rintamalisää tulisi korottaa
8289: sa asemassa olevien rintamaveteraanien ja 30 prosenttiin maksettavan kansaneläkkeen
8290: sotainvalidien huomioon ottamisesta rinta- määrästä. Tämä edellyttää, että rintamasoti-
8291: maveteraanien sosiaaliturvan kehittämisessä. laseläkkeiden ja asumistuen määrärahaa
8292: Tämän toteutuminen edellyttää erityisesti yli- huomattavasti korotettaisiin nykyisestä ta-
8293: määräisen rintamalisän korottamista vete- sosta.
8294: raanien eläketurvan kehittämistoimena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8295: Kaikkein ahtaimmalla elävien veteraanien nioittaen,
8296: aseman korjaaminen tulisi suorittaa nopeasti.
8297: Se on hyvinvointivaltion kunniavelka. Tässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8298: on kysymys henkilöstä, jotka eivät saa työ- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8299: eläkettä lainkaan tai saavat sitä perin vähän 33.21.52 1 JOO 000 000 markkaa yli-
8300: siitä huolimatta, että he ovat suorittaneet määräisenä lisänä rintamasotilaseläk-
8301: pitkän päivätyön raskaassa työssä. Lisäksi keisiin ja asumis tukeen.
8302: heidän ikäluokkansa osalle tuli erityisen pit-
8303: kä sotapalvelusaika.
8304: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8305: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8306: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8307: 1990 vp. 177
8308:
8309: Raha-asia-aloite n:o 165
8310:
8311:
8312:
8313:
8314: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten tupakoin-
8315: nin vähentämiseen Terve koulu -ohjelman yhteydessä
8316:
8317:
8318: Eduskunnalle
8319: Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan -toiminta. Lukuvuoden 1990-91 alusta aloi-
8320: tupakointi nuorten parissa on edelleen lisään- tetaan peruskoulun 6. luokilta tupakkaa kos-
8321: tynyt 1980-luvun taitteesta alkaen. Nuorten keva tehostettu terveyskasvatusohjelma. Sii-
8322: tupakoinnin vähentäminen on kuitenkin te- nä käytetään Itä-Suomen nuorisoprojektissa
8323: hokkain yksittäinen keino kansanterveyden ja eri puolilla maailmaa kehitettyä opetusme-
8324: edistämiseksi. netelmää tupakoimattomuuden tukemiseksi.
8325: Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja Ohjelma laajenee seuraavana vuonna perus-
8326: terveydenhuollon järjestämiseksi sekä ympä- koulun yläasteen 7. Iuokalle ja edelleen seu-
8327: ristönsuojelun hallinnosta vuosina 1990- raavina vuosina koko peruskoulun yläasteel-
8328: 1994 asettaa yleiseksi tavoitteeksi raittius- le sekä myöhemmin lukioon ja ammatillisiin
8329: työssä lasten ja nuorten päihteiden ja tupa- oppilaitoksiin. Ohjelmaan liittyy tieteellinen
8330: kan käytön aloittamisen ehkäisyn. Raittius- seuranta ja arviointi. Terve koulu -ohjelmaa
8331: työtä koskevissa yleisissä ohjeissa todetaan tukevat kouluhallitus, ammattikasvatushalli-
8332: muun ohessa: "Järjestetään yhteistyössä kou- tus, Opettajien Ammattijärjestö OAJ sekä
8333: luviranomaisten kanssa lasten ja nuorten useat muut valtakunnalliset viranomaiset ja
8334: vanhemmille valistusta ja neuvontaa päihtei- kansalaisjärjestöt.
8335: den ja tupakan käytön ehkäisyyn liittyvistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8336: asioista. Tarjotaan kunnan kouluviranomai- nioittavasti,
8337: sille koulujen raittiuskasvatustyössä tarvitta-
8338: via asiantuntija- ja materiaalipalveluja sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8339: osallistutaan kouluviranomaisten kanssa 1991 tulo- ja menoarvioon 260 000
8340: koulujen raittiuskasvatuksen suunnitteluun markkaa Terve koulu - No smoking
8341: ja toteutukseen." -ohjelman tekemiseksi peruskoulun 7.
8342: Lääkintöhallituksen aloitteesta on kouluis- luokkia varten.
8343: sa aloitettu Terve koulu - No smoking
8344: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8345: Sauli Hautala Pekka Puska Marja-Liisa Löyttyjärvi
8346: Tina Mäkelä Esko Almgren Pekka Haavisto
8347: Ole Wasz-Höckert Claes Andersson Lea Kärhä
8348: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
8349: 178 1990 vp.
8350:
8351: Raha-asia-aloite n:o 166
8352:
8353:
8354:
8355:
8356: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta elektronisten apu-
8357: välineiden hankkimiseen näkövammaisille
8358:
8359:
8360: Eduskunnalle
8361: Näkövamma merkitsee, että ihmisen tär- tiedontallentamis-, -välittämis- ja -vastaanot-
8362: kein tietoa välittävä elin- silmä- ei toimi tojärjestelmiin mahdollistavat näkövammai-
8363: tai toimii erittäin rajoitetusti. Ihminen tarvit- sille moninkertaisen tiedonsaannin nykyiseen
8364: see silmän välittämää tietoa lähes kaikessa tilanteeseen verrattuna. Ne avaavat näkö-
8365: toiminnassaan, kuten päivittäisten asioiden vammaisille mahdollisuuden mm. joukko-
8366: hoitamisessa, yhteiskunnallisessa osallistumi- viestinnän entistä tehokkaampaan hyväksi-
8367: sessa, koulunkäynnissä, työssä ja vapaa-ajan käyttöön.
8368: toiminnoissa. Näkövammaisten tiedonsaan- Elektronisten apuvälineiden hankkiminen
8369: nin parantaminen on näkövammaisten kan- on näkövammaisille itselleen kohtuuttoman
8370: nalta keskeinen asia pyrittäessä teeman "Täy- kallista. Yhteiskunnan tulisikin osallistua
8371: si osallistuminen ja tasa-arvo" toteutumiseen. niistä aiheutuviin kuluihin. Tuetaanhan val-
8372: Tällä hetkellä näkövammaisille tuotetaan tion varoista myös tavanomaisten tiedotusvä-
8373: muutamaa piste- ja kasettilehteä, joita julkai- lineiden julkaisemista.
8374: sevat lähinnä näkövammaisjärjestöt. Paikal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8375: lisia kasettilehtiä ilmestyy muutamia, mutta nioittaen,
8376: niiden toimittaminen on sattumanvaraista
8377: sekä taloudelliselta että toimitukselliselta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8378: kannalta katsoen. 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
8379: Uudet elektroniset apuvälineet pistenau- markkaa käytettäväksi elektronisten
8380: hurit, puhuvat atk-päätteet, lukutelevisiot apuvälineiden hankkimiseksi näkövam-
8381: jne. yhdistettynä tietotekniikan tarjoamiin maisille.
8382: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8383:
8384: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
8385: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8386: 1990 vp. 179
8387:
8388: Raha-asia-aloite n:o 167
8389:
8390:
8391:
8392:
8393: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa nuoret
8394: -auta Eevaa auttamaan ry:n avustamiseen
8395:
8396:
8397: Eduskunnalle
8398: Pelastakaa nuoret - auta Eevaa autta- tavia normeja. Hoitotyö jatkuu väliaikaisissa
8399: maan ry. toimii erityisesti huumeongelmais- tiloissa muualla. Jotta yhdistyksen tärkeä työ
8400: ten nuorten auttamiseksi vapautumaan riip- huumenuorten parissa voisi vakiintua, se tar-
8401: puvuudestaan huumeisiin. Yhdistyksen toi- vitsisi välttämättä omat pysyvät tilat. Se on
8402: minta on tähän mennessä keskittynyt pää- mahdollista vain valtiovallan riittävän tuen
8403: asiassa Turun ja sen ympäristön nuorten avulla.
8404: parnn. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8405: Avun tarvetta on runsaasti. Vapaaehtoi- nioittaen,
8406: seen hoitoon pyrkijöitä on ollut ja ilahdutta-
8407: via hoitotuloksia on saatu. Hoito- ja autta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8408: mistyön jatkuvuus tulisi turvata. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8409: Yhdistys aloitti toimintansa Paraisilla si- 33.93.53 lisäyksenä 200 000 markkaa
8410: jaitsevassa kiinteistössä, josta on kuitenkin Pelastakaa nuoret- auta Eevaa autta-
8411: jouduttu luopumaan viranomaisten mää- maan ry:n avustamiseen.
8412: räyksestä, koska tilat eivät täyttäneet Vaadit-
8413: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8414:
8415: Sauli Hautala Jorma Fred
8416: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
8417: 180 1990 vp.
8418:
8419: Raha-asia-aloite n:o 168
8420:
8421:
8422:
8423:
8424: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Kainuun
8425: piirille teiden suunnitteluun, rakentamiseen ja peruskor-
8426: jaukseen
8427:
8428:
8429: Eduskunnalle
8430:
8431: TVL:n Kainuun piirissä tarvitaan suunnittelua, rakentamista ja peruskorjausta seuraaville
8432: tieosuuksille:
8433:
8434: Vt 22 välillä Petäjäiahti-Kajaani eli ns. oikotie Kajaani-Oulu,
8435: suunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000 mk
8436: Kt 78 Väyrylä-Leipivaara, Puolanka............................... 10 000 000 mk
8437: Kt 76 Kuhmon kesKusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 000 000 mk
8438: Mt 912 {)._uhmon keskusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 000 000 mk
8439: Mt 892 Ammänsaari-Kivelänvaara, Suomussalmi.................. 10 000 000 mk
8440: Mt 907 Iivantiira-Moisiovaara, Kuhmo ja Suomussalmi . . . . . . . . . . 10 000 000 mk
8441: Mt 9161 Kianto-Linnansalmi, Suomussalmi.......................... 10 000 000 mk
8442: Vt 18 luurikkalahti -Eevala, Sotkamo............................. 10 000 000 mk
8443: Kt 76 Sotkamon keskustan kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .- - - , -5-000 000 mk
8444: --'---:-
8445: Yhteensä 70 000 000 mk
8446:
8447:
8448: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31.24.77 70 000 000 markkaa TVL:n
8449: nioittaen, Kainuun piirin alueella tapahtuvaan tei-
8450: den suunnitteluun, rakentamiseen ja pe-
8451: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ruskorjaukseen.
8452: 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8453: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8454: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Sakari Valli
8455: Pentti Kettunen Annikki Koistinen Tellervo Renko
8456: 1990 vp. 181
8457:
8458: Raha-asia-aloite n:o 169
8459:
8460:
8461:
8462:
8463: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-
8464: Vuokatin rataosan perusparannukseen
8465:
8466:
8467: Eduskunnalle
8468: Kontiomäen-Vuokatin rataosalla on vie- tiomäen-Vuokatin rataosalla. Tällöin syn-
8469: lä käytössä kevyet K 30 -kiskot. Vuokatti on tyisi myös merkittäviä kustannussäästöjä.
8470: merkittävä talkin ja raakapuun lähetysase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8471: ma. Erityisesti talkin kuljetuksessa joudutaan nioittaen,
8472: jo nyt akselipainoa pudottamaan rataosan
8473: heikon kunnon vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8474: Kontiomäen-Oulun rataosalla peruspa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8475: rannus ja kiskoovaihto ovat jo pitkällä. VR:n 31.57.62 9 000 000 markkaa Kontio-
8476: Pohjois-Suomen aluejohtajan mukaan tämän mäen-Vuokatin rataosan perusparan-
8477: työn yhteydessä vapautuvia parhaita K 43 nukseen.
8478: -kiskoelementtejä olisi järkevää käyttää Kon-
8479: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8480: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Sakari Valli
8481: Pentti Kettunen Annikki Koistinen Tellervo Renko
8482: 182 1990 vp.
8483:
8484: Raha-asia-aloite n:o 170
8485:
8486:
8487:
8488:
8489: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-yhdistysten
8490: Liitto - Finlands MS-föreningars Förbund ry:n toimin-
8491: taan
8492:
8493:
8494: Eduskunnalle
8495: Suomen MS-yhdistysten Liiton yksi kes- dellinen haaste, johon MS-yhdistysten Liitto
8496: keinen toimintaperiaate on oikean tiedon le- on saanut, mutta tarvitsee edelleen yhteis-
8497: vittäminen MS-tautia sairastaville ja myös kunnan tukea. Sen ohella myös muut toimin-
8498: suurelle yleisölle. Tähän tarkoitukseen liitto ta-alueet on voitava hoitaa ainakin nykyises-
8499: on valmistanut opasjulkaisuja ja julkaisee sä laajuudessa.
8500: myös kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää MS- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8501: avain-nyckeln-lehteä. nioittaen,
8502: Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus ovat
8503: toinen tärkeä painopiste liiton toiminnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8504: Nyt mahdollisuudet tähän ovat ratkaisevasti 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
8505: parantuneet, kun liiton toimesta valmistui kaa Suomen MS-yhdistysten Liitto -
8506: Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus. Finlands MS-föreningars Förbund ry:n
8507: Tämä hanke on luonnollisesti valtava talou- toimintaan.
8508: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8509: Liisa Hilpelä
8510: 1990 vp. 183
8511:
8512: Raha-asia-aloite n:o 171
8513:
8514:
8515:
8516:
8517: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Lihastautiliitto ry:n toi-
8518: minnan tukemiseen
8519:
8520:
8521: Eduskunnalle
8522: Lihastautiliitto ry:n t01mmta kohdistuu sekä kartoittanut ja koonnut lain myötä saa-
8523: monipuolisesti lihastautia sairastavien henki- dut alueelliset kokemukset. Erityisesti on seu-
8524: löiden ja heidän omaistensa auttamiseen. rattu saattaja- ja avustajatoiminnan toteutta-
8525: Liitto järjestää kursseja lihastautia sairasta- mista.
8526: ville aikuisille ja lapsille sekä perhevalmen- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8527: nusta heidän perheenjäsenilleen. Liitto julkai- nioittaen,
8528: see myös Porras-nimistä jäsenlehteä, joka
8529: ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Edelleen lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8530: ton toimesta valmistui vuoden 1987 aikana 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
8531: ALS-opas. kaa Lihastautiliitto ry:n toiminnan tu-
8532: Lihastautiliitto on myös aktivoinut jäsen- kemiseen.
8533: yhdistyksiään vammaispalvelulain puitteissa
8534: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8535: Liisa Hilpelä
8536: 184 1990 vp.
8537:
8538: Raha-asia-aloite n:o 172
8539:
8540:
8541:
8542:
8543: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta afasiapotilaiden kuntou-
8544: tuskurssitoimintaan
8545:
8546:
8547: Eduskunnalle
8548: Afasiapotilaiden sopeutumisvalmennus- ja lutaloissa olevat afaatikot jäävät varsin usein
8549: kuntoutuskurssitoiminta on vakiintumassa kurssien ulkopuolelle laitospaikkansa takia.
8550: SVOL:n tuoman roolijaon jälkeen. Nykyisin Samalla Kela seuloo työikäiset ja keskussai-
8551: afasiapotilaille ja heidän omaisilleen järjeste- raala sellaiset, joiden kuntoutus on yhteis-
8552: tään erityyppisiä kursseja, jolloin pyritään kunnallisesti vielä kannattavaa. Mitä tapah-
8553: takaamaan alueellinen kattavuus ja myös toi- tuu iäkkäille, jo aktiivikuntoutusvaiheen
8554: minnallinen monipuolisuus. taakseen jättäneille vanhuksille, joita par-
8555: Vuoden 1984 lakiuudistuksen jälkeen tren- haassa tapauksessa yrittää vielä hoitaa koto-
8556: di kurssitoiminnassa ei kuitenkaan ole ollut na samanikäinen puoliso? Vastaus on, että he
8557: yksinomaan positiivinen. Afasia- ja aivohal- jäävät ilman minkäänlaista kuntoutusta.
8558: vauspotilaiden kursseja kustantavat sosiaali- Näitä afasiapotilaita hyödyttäisi elämänlaa-
8559: hallitus, Kansaneläkelaitos ja keskussairaala- dullisesti ja virkistystä ajatellen kuntoutus-
8560: piirit. Kun on monta rahoittajaa, on toiminta kurssi, joka olisi perushoitopainotteinen.
8561: aika ajoin hajanaista ja rahoittajat kiistelevät Kuntoutusta voitaisiin antaa opettamalla
8562: keskenään siitä, kuka kustantaa mitäkin ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä sekä
8563: minkälaisille potilaille. antamalla pienimuotoista fysikaalista hoitoa.
8564: Karkeasti arvioiden voidaan afasiapotilai- Virkistyminen, jota tällaiseen kurssiin sisäl-
8565: den sanoa jakautuvan eri kursseille seuraa- tyisi, olisi tietysti myös eräänlaista elämän-
8566: vasti: laadullista kuntoutumista. Näille potilaille
8567: - keskussairaalakurssit akuuttipotilaat, järjestettäviä kursseja varten tulisi valtion
8568: joilla on hyvä ennuste ja joiden kuntoutus on tulo- ja menoarvioon sisällyttää määräraha
8569: yhteiskunnallisesti "kannattavaa", vuosittain.
8570: - Kansaneläkelaitos: työikäinen väestö, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8571: nuoret aikuiset, ei laitospotilaita, nioittaen,
8572: - sosiaalihallitus: kroonistumassa olevat
8573: potilaat ja omaiset, lapset, perheet kokonai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8574: suutena. 1991 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark-
8575: On huomattava, että vanhainkodeissa ja kaa kroonikkoafasiapotilaiden kuntou-
8576: terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä palve- tuskurssitoimintaan.
8577: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8578: Liisa Hilpelä
8579: 1990 vp. 185
8580:
8581: Raha-asia-aloite n:o 173
8582:
8583:
8584:
8585:
8586: Hokkanen: Määrärahan osoittamisesta Kiinteistö Oy Atalpan
8587: liikuntatilojen lainanhoito kustannuksiin
8588:
8589:
8590: Eduskunnalle
8591: Kiinteistö Oy Atalpan osakkaina ovat reelle on vihdoin saatu kunnolliset tilat opis-
8592: Tampereen kaupunki, Tampereen Opiskelija- kelijaliikuntaan ilman valtion rahoitusta, kun
8593: tuki ry., Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö muilla paikkakunnilla valtio pääsääntöisesti
8594: (TOAS), Tampereen yliopiston ylioppilas- tarjoaa tilat opiskelijaliikunnan käyttöön. On
8595: kunta (TAMY), Tampereen ev.lut. seurakun- perusteltua, että valtio tukee myös tampere-
8596: nat ja Tampereen yliopiston tukisäätiö. Atal- laista opiskelijaliikuntaa niin, että Kiinteistö
8597: pan liikuntatilat valmistuivat 31.8.1987, jon- Oy Atalpa voi tulevaisuudessakin tarjota hy-
8598: ka jälkeen Tampereen yliopiston ja monen viä palveluitaan opiskelijoille.
8599: muun oppilaitoksen opiskelijat ovat voineet Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8600: harjoittaa liikuntaa hyvissä tiloissa. Atalpa nioittaen,
8601: on kuitenkin taloudellisissa vaikeuksissa,
8602: koska lainanhoitokustannukset ovat nous- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8603: seet oletettua korkeammiksi mm. opetusmi- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8604: nisteriön hylättyä alustavat piirustukset, min- markkaa Kiinteistö Oy Atalpan liikun-
8605: kä johdosta rakennustyö viivästyi. Tampe- tatilojen lainanhoitokustannuksiin.
8606: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8607: Matti Hokkanen
8608: 186 1990 vp.
8609:
8610: Raha-asia-aloite n:o 174
8611:
8612:
8613:
8614:
8615: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvitykseen opiskelijoi-
8616: den kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaalitur-
8617: vamaksuista
8618:
8619:
8620: Eduskunnalle
8621: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoitte-
8622: voimakkaasti työvoimaansa 1980-luvulla lupalkat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamak-
8623: opiskelijoiden kesäharjoittelupaikkojen saan- suista. Järjestely ei kausiluonteisuutensa ta-
8624: ti vaikeutuu entisestään. kia vähentäisi vakituista henkilökuntaa, vaan
8625: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmis- opettaisi tulevan sukupolven työntekoon ja
8626: tuu suoraan työttömyyskortistoihin, koska käytännön ammattitaitoon. Käytännön am-
8627: heillä ei ole ollut tilaisuutta saada ammat- mattitaidon hankkiminen helpottaisi opiske-
8628: tiaan vastaavaa harjoittelua opiskeluaika- lijoiden valmistuttua heidän työnsaantiaan ja
8629: naan. oman yrityksen perustamista.
8630: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8631: estää (esim. alkoholismin takia) monesti lo- nioittaen,
8632: pullisesti hänen työhönpääsynsä.
8633: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8634: sitoo myös yrityksen vakinaista henkilökun- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar-
8635: taa, ja kun harjoittelijoiden palkka- ja sosiaa- kan määrärahan selvityksen tekemisek-
8636: likustannukset ovat aikaan saatuun tuotok- si mahdollisuudesta vapauttaa opiskeli-
8637: seen nähden monesti suhteettoman korkeita, joiden kesäharjoittelupalkat sosiaalitur-
8638: ei harjoittelijoiden työhönottoa suosita. vamaksuista.
8639: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8640: Tapio Holvitie
8641: 1990 vp. 187
8642:
8643: Raha-asia-aloite n:o 175
8644:
8645:
8646:
8647:
8648: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
8649: kentamiseen Raisioon
8650:
8651:
8652: Eduskunnalle
8653: Valtion työyksiköt toimivat Raisiossa ha- lolle osoittaa rakentamiseen 10,5 milj. mk.
8654: jautettuina ja vuokratiloissa. Raision virasto- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8655: talo on ollut vuoden 1988 budjetissa rahoi- nioittaen,
8656: tettuna suunnittelukohteena, mutta kuluvan
8657: vuoden budjetissa se on saanut vain 1 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8658: Virastotaloa tarvitaan lisäksi kipeästi Uudes- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8659: sakaupungissa ja Salossa. 28.64.76 JO 500 000 markkaa valtion
8660: Jotta rakentamisen jatkuvuus Varsinais- Raision virastotalon rakentamiseen.
8661: Suomessa taattaisiin, tulisi Raision virastota-
8662: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8663: Tapio Holvitie
8664: 188 1990 vp.
8665:
8666: Raha-asia-aloite n:o 176
8667:
8668:
8669:
8670:
8671: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kaikkien Steiner-koulu-
8672: jen saattamiseksi valtion tuen piiriin
8673:
8674:
8675: Eduskunnalle
8676: Steiner-kouluista vain osalle annetaan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8677: avustusta valtion varoista. Steinerkoulutuk- nioittavasti,
8678: sen saaman yhä kasvavan suosion johdosta
8679: Steiner-kouluja on viime vuosina perustettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8680: yhä enemmän. Jotta kaikki koulut tulisivat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8681: samanarvoisiksi valtionavun suhteen, olisi 29.46.30 5 000 000 markkaa kaikkien
8682: uusiakin Steiner-kouluja tuettava valtion va- Steiner-koulujen saattamiseksi valtion
8683: roin samoin perustein kuin vanhoja kouluja. tuen piiriin.
8684: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8685: Tapio Holvitie
8686: 1990 vp. 189
8687:
8688: Raha-asia-aloite n:o 177
8689:
8690:
8691:
8692:
8693: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen
8694: yhteistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen
8695: työn korvaamiseen
8696:
8697:
8698: Eduskunnalle
8699: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelus- Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja
8700: sa on todettu, että koulun työrauha ei ole niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta
8701: vain koulun ongelma. Se koskee myös koteja paljonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja
8702: ja kaikkia kasvattajia. Se on suomalaisen harrastuneisuutta.
8703: yhteiskunnan ongelma. Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita
8704: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallin- tilanteita, jolloin on tavattava oppilaiden
8705: nollisesti toteutetuksi koko maassa on ryh- vanhempia henkilökohtaisesti opetustuntien
8706: dyttävä sen sisäiseen kehittämiseen ja paran- ulkopuolella. Tällaiset tapaamiset on useim-
8707: tamiseen. Oppilasikäryhmien pienentäminen miten järjestettävä vasta iltaisin, jolloin van-
8708: tuo säästöä peruskoulumenoihin noin 50 hemmat ovat ansiotyöstään vapautuneet.
8709: milj. markkaa vuodessa. Vapautuvia resurs- Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat
8710: seja on käytettävä kiireisesti koulun työsken- tällaiset henkilökohtaiset tapaamiset vaati-
8711: telyolosuhteiden kaikinpuoliseen parantami- neet opettajilta kohtuuttoman paljon opetus-
8712: seen. tuntien ulkopuolista, palkatonta toimintaa.
8713: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8714: ehdoton alkuedellytys. Opetusryhmien pie- nioittaen,
8715: nentämisen ohella pitäisi kiinnittää erityistä
8716: huomiota kodin ja opettajien mahdollisuuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8717: siin tehdä tätä tärkeää työtä. 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
8718: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet markan määrärahan kodin ja koulun
8719: juhlia ja vanhempainiltoja, jotka ovat täh- välisen yhteistyön kehittämiseen ja
8720: dänneet kodin ja koulun lähentämiseen ja opettajille aiheutuvan työn korvaami-
8721: yhteistyöhön. Vanhemmille tarkoitetut tilai- seen.
8722: suudet ovat lisääntyneet peruskoulujärjestel-
8723: mään siirryttäessä.
8724: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8725: Tapio Holvitie
8726: 190 1990 vp.
8727:
8728: Raha-asia-aloite n:o 178
8729:
8730:
8731:
8732:
8733: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin
8734: opettajien tietokonekoulutuksen tehostamiseksi
8735:
8736:
8737: Eduskunnalle
8738: Tietokoneopetus maamme kouluissa li- arv101tu 1,5 miljoonaa markkaa. Valtion
8739: sääntyy lähivuosina erittäin huomattavasti. osuudeksi on kaavailtu 0,5 miljoonaa mark-
8740: Lukioissa tietokoneopetus on ollut valinnais- kaa. Kunnissa kannetaan huolta näiden kus-
8741: aineena jo muutaman vuoden. Peruskoulun tannusten paisumisesta varsinkin, jos opetta-
8742: yläasteilla atk-opetus tuli valinnaiseksi ai- jien atk-koulutus tarpeettomasti pitkittyy.
8743: neeksi syksyllä 1987. Atk-opetuksen tuntuva Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8744: lisääntyminen kouluissa edellyttää maamme nioittaen,
8745: opettajakunnan koulimista näiden laitteiden
8746: käyttöön. Yksistään Turun ja Porin läänissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8747: on tarpeen kurssittaa noin 5 700 opettajaa 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
8748: näiden laitteiden hallintaan. Atk-koulutuk- kan määrärahan opettajien tietokone-
8749: sen järjestäminen opettajille tietää kunnille koulutuksen turvaamiseksi Turun ja Po-
8750: suuria kustannuksia. Turun ja Porin läänin rin läänissä.
8751: osalta kokonaiskustannuksiksi vuodessa on
8752: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8753: Tapio Holvitie
8754: 1990 vp. 191
8755:
8756: Raha-asia-aloite n:o 179
8757:
8758:
8759:
8760:
8761: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilai-
8762: tosten opettajien työelämään tutustumisapurahoihin
8763:
8764:
8765: Eduskunnalle
8766: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja tulisi aloittaa siten, että vuonna 1989 varau-
8767: menoarviossa momentilla 29.59.54 on myön- dutaan 1 000 opettajan osalta kolmen kuu-
8768: netty apurahoja ammatillisten oppilaitosten kauden työelämäjaksoon. Opettajan palk-
8769: opettajien käytännön työelämään osallistu- kaus- ja muut henkilöstömenot voidaan ar-
8770: mista varten 10 milj. mk. Vaikka määräraha vioida keskimäärin 15 000 markaksi kuukau-
8771: on suurempi kuin vuodelle 1988 hyväksytyssä dessa.
8772: tulo- ja menoarviossa, se on edelleen riittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8773: mätön. nioittaen,
8774: Ammatillisissa oppilaitoksissa on noin
8775: 15 000 päätoimista opettajaa. Pitkällä aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8776: välillä tavoitteena tulisi olla, että vuosittain 1991 tulo- ja menoarvioon 45 000 000
8777: noin 2 000 opettajaa voisi osallistua käytän- markkaa apurahoihin ammatillisten op-
8778: nön työelämään paitsi kotimaassa myös ul- pilaitosten opettajien työelämään osal-
8779: komailla. listumista varten.
8780: Määrärahatason olennainen korottaminen
8781: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8782: Tapio Holvitie
8783:
8784:
8785:
8786:
8787: 16 200052Y
8788: 192 1990 vp.
8789:
8790: Raha-asia-aloite n:o 180
8791:
8792:
8793:
8794:
8795: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Aurinkobaletin toimin-
8796: nan tukemiseen
8797:
8798:
8799: Eduskunnalle
8800: Turkulainen Aurinkobaletti on ainoa Hel- tereissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Aurin-
8801: singin seudun ulkopuolella toimiva ammatti- kobaletin taiteellinen työ on huomattu myös
8802: tanssiteatteri maassamme. Se on perustami- ulkomailla.
8803: sestaan vuodesta 1981 lähtien vastannut mer- Koska Aurinkobaletin kannatusyhdistys
8804: kittävällä tavalla länsisuomalaisen tanssitai- ry:n saama valtionavustus ei nykyisellään luo
8805: teen esitystoiminnasta sekä oman alueensa riittävän vakaata perustaa Aurinkobaletin
8806: ammattitanssijoiden koulutuksesta ja työllis- toiminnoille, ehdotan,
8807: tämisestä (ryhmässä on tänään 14 vakituista
8808: työntekijää, näistä 10 tanssijaa). että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8809: Aurinkobaletin toimialueena on koko 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8810: maa, ja sen vuosittaiset esitykset (noin 130) 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
8811: tavoittavat keskimäärin 40 000 katsojaa teat- Aurinkobaletin toiminnan tukemiseen.
8812: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8813: Tapio Holvitie
8814: 1990 vp. 193
8815:
8816: Raha-asia-aloite n:o 181
8817:
8818:
8819:
8820:
8821: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun Vanhan Suurto-
8822: rin saneeraukseen
8823:
8824:
8825: Eduskunnalle
8826: Turun Vanhan Suurtorin saneeraushanke Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8827: on Pohjoismaiden merkittävimpiä vanhan ra- nioittaen,
8828: kennuskannan kunnostamisprojekteja ja toi-
8829: minnallisuuden korostamisenaan suurta kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8830: sainvälistä mielenkiintoa saavuttanut kohde. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8831: Hanke ei kuitenkaan etene riittävän nopeasti. 29.90.52 3 000 000 markkaa Turun
8832: Valtion tulee osallistua rakennusten kun- Vanhan Suurtorin saneeraushankkeen
8833: nostamiseen osoittamalla varoja tarkoituk- toteuttamiseen.
8834: seen joko veikkausvoittovaroista tai momen-
8835: tilta 29.90.52.
8836: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8837: Tapio Holvitie
8838: 194 1990 vp.
8839:
8840: Raha-asia-aloite n:o 182
8841:
8842:
8843:
8844:
8845: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun veden-
8846: hankintasuuuni telman toteuttamiseen
8847:
8848:
8849: Eduskunnalle
8850: Turun Seudun Vesi Oy, neljännesmiljoo- aloittamiseen tai vähintään sama osuus kuin
8851: naa asukasta edustava vedenhankinta-ja ja- millä valtio avustaa Kymenlaaksossa.
8852: keluyhtiö, on saanut lainvoimaisen päätök- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8853: sen vedenhankintahankkeelleen Pyhäjärves- nioittaen,
8854: tä. Valtio on samalla sitoutunut osaltaan
8855: vastaamaan korvaus/tulvavesijärjestelyistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8856: välillä Eurajoen Luusua-Kokemäenjoki, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8857: ensi vaiheessa suunnittelukustannuksista. 30.40.77 JO 000 000 markkaa Turun
8858: Tulo- ja menoarvioon tulisi varata hankkeen seudun vedenhankintasuunnitelman to-
8859: toteuttamiseksi 10 mmk:n määräraha suun- teuttamiseen.
8860: nittelun jatkamiseen ja korvausjärjestelyjen
8861: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8862: Tapio Holvitie
8863: 1990 vp. 195
8864:
8865: Raha-asia-aloite n:o 183
8866:
8867:
8868:
8869:
8870: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien ra-
8871: kentamiseen Kustavin ja Lokalahden välille
8872:
8873:
8874: Eduskunnalle
8875: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on kittävää siitä syystä, että Uudessakaupungis-
8876: ollut vireillä jo vuodesta 1957 lähtien, ja sa sijaitsevat monet kustavilaisten käyttämät
8877: virallinen aloite tien rakentamiseksi on tehty ja tarvitsemat palvelut, kuten mm. aluesai-
8878: Kustavin ja Lokalahden kuntien toimesta raala, ammattikoulu, kauppaoppilaitos sekä
8879: vuonna 1967. kaupalliset ja teolliset palvelut. Lehmänkur-
8880: Vuosille 1978-1990 laaditusta tieverkon kun tien rakentamisen merkitys ei ole vähäi-
8881: runko- ja kehittämissuunnitelmasta ilmenee, nen myöskään matkailun ja kalastuksen ke-
8882: että Lehmänkurkun tie on merkitty vuosien hittämiselle.
8883: 1984-1990 hankeluetteloon. Tien pituus on Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyn-
8884: 8 km, ja vuonna 1980 kustannuksiksi arvioi-
8885: tiin mahdollisimman pian, sillä aikaisemmat
8886: tiin 15 milj. markkaa. suunnitelmat ovat osittain vanhentuneet.
8887: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta on
8888: Tätä suunnittelutyötä varten tulisi valtion
8889: Lehmänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon saada l
8890: alueella. Se on tärkeä palveluvarustuksen milj. markan määräraha.
8891: saavutettavuuden turvaamiseksi alueen kaik-
8892: kien kuntien asukkaille edes lähimain tasa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8893: vertaisesti. Suunniteltu tie lyhentäisi oleelli- nioittaen,
8894: sesti matkaa Kustavista Uuteenkaupunkiin
8895: ja helpottaisi kunnan asukkaiden asiointia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8896: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhen- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8897: täisi Uudenkaupungin ja Kustavin välistä markkaa Lehmänkurkun tien suunnitte-
8898: matkaa noin 30 kilometriä. Tämä on jo mer- lutyötä varten.
8899: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8900:
8901: Tapio Holvitie
8902: 196 1990 vp.
8903:
8904: Raha-asia-aloite n:o 184
8905:
8906:
8907:
8908:
8909: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun lentoaseman ke-
8910: hittämiseen
8911:
8912:
8913: Eduskunnalle
8914: Turun lentoasemaa on kehitetty Helsinki- - MSSR-tutkien hankinta 1,25 milj. mk
8915: Vantaan varakenttänä. Kiitotien pituus, rul- - rahtiterminaalin rakentaminen 4,85
8916: lausteitten keskeneräisyys, tavaraterminaalin milj. mk
8917: kunto ja laajuus sekä puutteet lennonvarmis- - uuden rahtiaseman edellyttämät liiken-
8918: tuslaitteissa estävät kentän täysipainoisen nealueet 3,5 milj. mk.
8919: käytön ao. tarkoitukseen. Tulo- ja menoar- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8920: viossa tulisikin varata toimenpiteiden aloitta- nioittaen,
8921: miseen lentoaseman rahoitussuunnitelman
8922: mukaisesti 21 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8923: Turun lentoaseman kehittämisen kannalta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8924: keskeiset hankkeet ja niiden määrärahan tar- 31.92.74 21 000 000 markkaa Turun
8925: ve: lentoaseman kehittämiseen.
8926: Helsingissä l3 päivänä helmikuuta 1990
8927:
8928: Tapio Holvitie
8929: 1990 vp. 197
8930:
8931: Raha-asia-aloite n:o 185
8932:
8933:
8934:
8935:
8936: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kansallis-
8937: puiston maanhankintaan
8938:
8939:
8940: Eduskunnalle
8941: Saaristomeren kansallispuiston vapaaeh- budjettiin tulisi varata kansallispuistoa var-
8942: toisia maanhankintoja on suoritettu useitten ten 2 mmk.
8943: vuosien aikana. Alustavasta tavoitteesta on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
8944: kuitenkin saavutettu vasta noin kolmannes. nioittaen,
8945: Jotta kansallispuiston aiottuun käyttöön
8946: päästäisiin, tulisi maanhankintamäärärahoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8947: merkittävästi lisätä sekä aloittaa puiston 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8948: toiminnan kannalta välttämättömät opas- 35.15.87 2 000 000 markkaa Saaristo-
8949: tuskeskus- ja vastaavat työt. Vuoden 1991 meren kansallispuiston maanhankin-
8950: taan.
8951: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8952: Tapio Holvitie
8953: 198 1990 vp.
8954:
8955: Raha-asia-aloite n:o 186
8956:
8957:
8958:
8959:
8960: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lap-
8961: peenrannan varuskunnan koulutuskeskuksen saneerauk-
8962: seen
8963:
8964:
8965: Eduskunnalle
8966: Lappeenrannan varuskunnassa t01m1van viilityöntekijöiden koulutus voi käyttää yh-
8967: Uudenmaan Rakuunapataljoonan siirto teistä työvoimaa sekä yhteisiä tiloja. Tarvit-
8968: Mikkeliin vuonna 1991 vapauttaa henkilös- tavat majoitus- ja opetustilat olisivat sanee-
8969: töä ja toimitiloja muihin tarkoituksiin. rattavissa nyt osittain vapaaksi jääviin tiloi-
8970: Lappeenrannan Päällystöopiston yhtey- hin.
8971: teen tulee perustaa puolustusvoimain erikois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8972: ammatti- ja siviilihenkilöstön koulutuskes- nioittaen,
8973: kus.
8974: Puolustusvoimien palveluksessa on siviili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8975: työntekijöitä noin 11 000. Päällystöopiston 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
8976: käytettävissä ovat mm. ruokala-, varuskun- markkaa alueelle suoritettavia sanee-
8977: tasairaala-, sotilaskoti-, huolto-, varasto- ym. raustöitä varten.
8978: oheistilat. Erikoisammattihenkilöstön ja si-
8979: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
8980: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Esko Almgren
8981: 1990 vp. 199
8982:
8983: Raha-asia-aloite n:o 187
8984:
8985:
8986:
8987:
8988: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympä-
8989: ristönsuojelutekniikan opetuksen ja tutkimuksen kehittä-
8990: miseen
8991:
8992:
8993: Eduskunnalle
8994: Ympäristönsuojelutekniikan alalla Lap- työkumppaneita olisivat Ilmatieteen laitos,
8995: peenrannan teknillinen korkeakoulu on jo VTT, ympäristöministeriö ja alan konsultti-
8996: käynnistänyt päästöjen mittaus- ja vähentä- toimistot. Korkeakoulun täydennyskoulutus-
8997: mistekniikan laboratorion synnyttämisen. keskus suuntaa myös toimintaansa ympäris-
8998: Yhteistyö opetuksessa ja tutkimuksessa on tönsuojelukysymyksiin. Korkeakoulun ta-
8999: myös lähtemässä liikkeelle Kuopion yliopis- voitteena on saada aikaan yhteistyötä ope-
9000: ton kanssa. tuksessa ja tutkimuksessa Neuvostoliiton
9001: Tarkoituksena on kehittää päästöjen mit- koulutus- ja tutkimusyksikköjen kanssa.
9002: taus- ja vähentämistekniikan laboratoriota Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9003: edelleen kansainväliseen yhteistoimintaan nioittavasti,
9004: tähtääväksi laaja-alaiseksi ympäristönsuoje-
9005: lutekniikan laboratorioksi. Lappeenrannan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9006: teknologiamiljöö tarjoaa hyvät puitteet mui- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9007: denkin ympäristönsuojelutekniikkaan liitty- 29.10.01 3 300 000 markkaa ympäris-
9008: vien laboratorioiden keskittyneelle sijoittami- tönsuojelutekniikan opetuksen ja tutki-
9009: selle. Tällaisia synergistä etua tuovia yhteis- muksen kehittämiseen.
9010: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9011: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Almgren
9012: Pentti Lahti-Nuuttila Jussi Ranta
9013: 200 1990 vp.
9014:
9015: Raha-asia-aloite n:o 188
9016:
9017:
9018:
9019:
9020: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta luo-
9021: kanopettajien poikkeuskoulutukseen Kymenlaakson täy-
9022: dennyskoulutuslaitoksessa
9023:
9024:
9025: Eduskunnalle
9026: Helsingin yliopiston Kymenlaakson täy- keuksellisen suuri määrä ja uutena tekijänä
9027: dennyskoulutuslaitoksen toimipisteet ovat mahdollisuus siirtyä yksilölliselle varhais-
9028: Kotkassa ja Kouvolassa. Niiden toiminta- eläkkeelle. Kokovuotista sijaisuutta hoita-
9029: edellytyksiä on parannettava ja toimintaa neista vain muutamalla on pätevyys.
9030: tuettava yhteistyössä jo olemassa olevien or- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9031: ganisaatioiden kanssa. Täydennys- ja jatko- nioittaen,
9032: koulutus luovat tarpeita ja edellytyksiä kor-
9033: keakoululle, joka alueelta puuttuu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9034: Epäpätevien luokanopettajien määrä on 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9035: jatkuvasti kasvanut koko maassa 1980-luvun markkaa luokanopettajien poikkeus-
9036: jälkipuoliskolla. Tähän ovat vaikuttaneet koulutukseen Helsingin yliopiston Ky-
9037: monet syyt, mm. arvioitua pitempi koulu- menlaakson täydennyskoulutuslaitok-
9038: tusaika, vanhuuseläkkeelle siirtyvien poik- sessa.
9039: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9040: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Almgren
9041: 1990 vp. 201
9042:
9043: Raha-asia-aloite n:o 189
9044:
9045:
9046:
9047:
9048: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jami-
9049: lahden opiston päärakennuksen peruskorjaukseen
9050:
9051:
9052: Eduskunnalle
9053: Karjalan Evankelinen Seura ry. omistaa ja riallisesti arvokkaaksi määrittelemä paara-
9054: ylläpitää Haminan kaupungissa Jamilahden kennus voidaan säilyttää arvoisessaan kun-
9055: kansanopistoa. Opiston ns. uusi puoli 42 nossa. Hankkeen alustava kustannusarvio on
9056: opiskelijan oppilasasuntoloineen valmistui 6 miljoonaa markkaa.
9057: vuonna 1986. Tämän rakennustyön jäljiltä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9058: opiston ylläpitäjäyhdistystä rasittavat run- nioittaen,
9059: saan kahden miljoonan markan velat.
9060: Opiston vanha Poitsilan kartanon päära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9061: kennus on vuodelta 1867. Nämä tilat vaativat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9062: pikaista ja perusteellista korjausta, jotta opis- 29.57.52 300 000 markkaa Jamilahden
9063: ton toimintoja voidaan kehittää ja jotta Ky- opiston päärakennuksen peruskorjauk-
9064: menlaakson seutukaavaliiton rakennushisto- seen.
9065: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9066: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Esko Almgren
9067: 202 1990 vp.
9068:
9069: Raha-asia-aloite n:o 190
9070:
9071:
9072:
9073:
9074: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kot-
9075: kan puutalousopiston Ruokolahden toimipisteen oppilas-
9076: asuntolan rakentamiseen
9077:
9078:
9079: Eduskunnalle
9080: Metsäopetuksen nopea kehittäminen on tuksesta Ruokolahdelle heti, kun ajanmukai-
9081: Etelä-Karjalan ja koko Kymen läänin metsä- set uudet tilat ovat käytettävissä. Koulutuk-
9082: teollisuuden toimintaedellytysten turvaami- sen vaatimien lisätilojen tilapäisratkaisuna
9083: seksi välttämätöntä. on kunnan toimesta aloitettu pienteollisuus-
9084: Kotkan puutalousopistolla ei sijaintinsa talon laajennuksen suunnittelu, jotta tilat
9085: vuoksi ole mahdollisuuksia riittävän tiivii- voitaisiin ottaa käyttöön kuluvan vuoden
9086: seen yhteistyöhön, mitä alueen metsäteolli- syksyllä. Lisäksi kunnalla on rakenteilla
9087: suuden huipputietämyksen, tarpeiden, ope- vuokra-asuntoja, jotka väliaikaisesti voidaan
9088: tuskohteiden ja asiantuntijoiden hyödyntä- vuokrata oppilasasunnoiksi. Väliaikaisrat-
9089: minen opetuksen kehittämisessä edellyttää. kaisut eivät kuitenkaan tarjoa mahdollisuuk-
9090: Kehityksen kärjessä pysyminen vaatii myös sia opetuksen kehittämiseen tarpeita vastaa-
9091: jatkuvaa palautetta puunjalostuksen puolel- vaksi.
9092: ta. Myös alan innovaatioiden nopea siirtämi- Etelä-Karjala on maamme suurin metsä-
9093: nen opetukseen on välttämätöntä. Alueen teollisuuden keskus. Kuitenkin metsäopetuk-
9094: metsäteollisuus on erityisesti korostanut sitä, sen aloituspaikoista on Kymen läänissä vain
9095: että puun tuottaminen ja alan teknologian 4,4 %, vaikka hakkuumäärät ovat jo nyt 6%
9096: kehitys on erittäin nopeaa. Itsenäisen oppi- koko maan hakkuista ja hakkuumahdolli-
9097: laitoksen sijaitseminen metsäteollisuuden lä- suudet ovat edelleen kasvussa. Metsäteolli-
9098: hellä on edellytys sille, että uudet koulutusoh- suuden mielestä Ruokolahden metsäoppilai-
9099: jelmat tukevat nopeasti kehittyvää toimintaa toksella olisi ainutlaatuiset edellytykset kehit-
9100: ja ovat heti opetuksen hyödynnettävissä. tyä mukautumiskykyiseksi teknologian no-
9101: Metsäteollisuudella on tulevaisuudessa• niin peaan kehitykseen ja muutostarpeisiin no-
9102: suuret henkilöstönsä koulutustarpeet, että peasti vastaavaksi oppilaitokseksi mm. seu-
9103: koulun yhteyteen tulee välttämättä perustaa raavien näkökohtien perusteella:
9104: aikuiskoulutusosasto. - laajat metsäalueet, joissa on yli 30 vuot-
9105: Opetus tapahtuu nyt kunnan vuokraamis- ta harjoitettu voimakasta puuntuotantoa ja
9106: sa väliaikaistiloissa pienteollisuustalossa ja monikäyttöä
9107: vanhassa Kirkonkylän kansakoulurakennuk- - monipuolisen metsäteollisuuden lähei-
9108: sessa. Majoitus on hoidettu kunnan vuokra- syys
9109: asunnoissa. Tilanne on opetuksen ja sen ke- - kaikkien puutavarankuljetusmuotojen
9110: hittämisen kannalta epätyydyttävä ja vaikut- terminaalitoiminnot
9111: taa kilpailutilanteessa muiden oppilaitosten - monipuoliset harjoitus- ja havainto-
9112: kanssa alalle hakeutumiseen kielteisesti. kohteet
9113: Enso-Gutzeit Oy on ilmoittanut tarpeensa - siemenviljelyalueet ja taimituotanto
9114: siirtää metsurikoulutuksensa sekä neuvosto- - metsätoimialan ulkomaantoiminnot
9115: liittolaisen osapuolen kanssa perusteilla ole- - metsäteollisuuden teollisuusoppilaitos
9116: van yhteisyrityksensä vaatiman koulutuksen - alan huipputietotekniikka (Carelcomp,
9117: ensi syksynä Ruokolahden metsäkoululle. Tietotekno)
9118: Samoin yhtiö on ilmaissut halunsa siirtää - metsäalan huippuasiantuntemus, jota
9119: osan metsätoimialansa toimihenkilökoulu- jatkuvasti kehitetään ja ylläpidetään.
9120: 1990 vp. - RA n:o 190 203
9121:
9122: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 595 000
9123: nioittaen, markkaa Kotkan puutalousopiston
9124: Ruokolahden toimipisteen oppilasasun-
9125: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tolan rakentamiseen.
9126: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9127:
9128: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen
9129: Jussi Ranta Esko Almgren
9130: 204 1990 vp.
9131:
9132: Raha-asia-aloite n:o 191
9133:
9134:
9135:
9136:
9137: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parik-
9138: kalan maatalousoppilaitoksen lisärakentamiseen
9139:
9140:
9141: Eduskunnalle
9142: Parikkala on Kymen läänin koillisosan kuntayhteistyön yhteydessä esille tullut neu-
9143: kuntakeskus, jonka palveluja myös ympäris- vostoliittolaisten oppilaiden koulutustarve.
9144: tökunnat käyttävät. Seudun pääelinkeino on Perinteisen koulutusalan lisäksi maata-
9145: maatalous. Parikkalan seutukunnalla ei ole lousoppilaitosta tulee kehittää tulevaisuudes-
9146: muuta pysyvää ammatillista keskiasteen kou- sa monipuoliseksi koulutuskeskukseksi, joka
9147: lua kuin maatalousoppilaitos. Lisäksi Parik- palvelee seutukunnan yrityksiä esim. ammat-
9148: kalassa on 2-luokkasarjainen lukio ja väliai- ti- ja täydennyskoulutuksella.
9149: kaista Imatran ammattikoulun alaista ravit- Suunnitellut investoinnit vuosille 1991-94
9150: semistyöntekijäkoulutusta. ovat noin 10,9 miljoonaa markkaa ja sisältä-
9151: Parikkalan Särkisalmella toimiva maata- vät asuntolan, lämpökeskuksen, kouluraken-
9152: lousoppilaitos tarjoaa hyvät puitteet maata- nuksen laajennuksen sekä korjaamon ja hit-
9153: lousopetuksen kehittämiseen. Koulussa on saus- ja puutyöosaston peruskorjauksen.
9154: nykyisin peruskoulu- ja ylioppilaspohjaisia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9155: opintolinjoja. Lisäksi siellä järjestetään ai- nioittaen,
9156: kuiskoulutusta.
9157: Parikkalan maatalousoppilaitosta tulee ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9158: hittää siten, että se syksyllä 1991 voi ottaa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9159: hoitaakseen Imatran ammattikoulun alaisena 29.63.74 6 000 000 markkaa Parikka-
9160: tähän saakka toteutetun väliaikaisen koulu- lan maatalousoppilaitoksen opetustilo-
9161: tuksen ja että siellä voidaan antaa maaseu- jen, liikuntahallin ja lämpökeskuksen
9162: dun sivuelinkeinoja tukevaa koulutusta sekä rakentamiseen.
9163: tyydyttää Neuvostoliiton puolelta ystävyys-
9164: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9165: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre
9166: Jussi Ranta Esko Almgren
9167: 1990 vp. 205
9168:
9169: Raha-asia-aloite n:o 192
9170:
9171:
9172:
9173:
9174: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Le-
9175: min musiikkipäivien tukemiseen
9176:
9177:
9178: Eduskunnalle
9179: Lemin musiikkipäivät on ainoa Etelä-Kar- alueelle ja ennen kaikkea alueen kulttuuritoi-
9180: jalassa järjestettävä tapahtuma, joka tarjoaa minnalle on kiistämätön.
9181: laadukasta konserttimusiikkia laajalle musii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9182: kin ystäväjoukolle. Lemin musiikkipäivät on nioittaen,
9183: huomattava kulttuuritapahtuma Etelä-Kar-
9184: jalassa ja niistä on muodostunut jo perinne, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9185: sillä musiikkipäivät järjestetään ensi vuonna 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
9186: jo seitsemännen kerran. markkaa Lemin musiikkipäivien tuke-
9187: Lemin musiikkijuhlien merkitys taiteilijoil- mista varten.
9188: le, musiikin koulutukselle, elinkeinoille,
9189: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9190: Sinikka Hurskainen-Leppänen Pentti Lahti-Nuuttila
9191: Riitta Uosukainen Esko Almgren
9192: 206 1990 vp.
9193:
9194: Raha-asia-aloite n:o 193
9195:
9196:
9197:
9198:
9199: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien-
9200: rakennuskohteisiin Kuusankoskella
9201:
9202:
9203: Eduskunnalle
9204: Kuusankoskella tulisi suorittaa seuraavat Mainittujen kohteiden välinen liikenne
9205: tiehankkeet: joutuu nykyisin kiertämään tonttikatujen
9206: 1. Kymintehtaan paikallistien parantami- kautta. Uudelle tielle on varattu paikka ase-
9207: nen ja Ekholmin sillan rakentaminen makaava-alueiden väliselle rakentamatto-
9208: Kymintehtaan paikallistie (Ahlmannintie) malle ja kaavoittamattomalle alueelle. Kysei-
9209: on Pohjois- Kymenlaakson kaupunkiseudun nen tieosuus tulee rakentaa mahdollisimman
9210: liikenneverkossa Kuusaantien ohella toinen pian, ja sen suunnittelun ja rakentamisen
9211: Kouvolan ja Kuusankosken keskustojen vä- yhteydessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota
9212: linen pääyhteys. Paikallistien parantaminen poikittaisen jalankulku- ja pyöräliikenteen
9213: ja jatkoyhteyksien rakentaminen paikallistien turvalliseen hoitamiseen.
9214: pääkohdista Kuusankosken keskustaan on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9215: liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuu- nioittaen,
9216: den kannalta tarpeellinen.
9217: 2. Keitin ja Voikkaan sillan välisen maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9218: tien rakentaminen välillä Valtakadun risteys 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9219: - Kymenranta markkaa Kuusankosken tiehankkeisiin.
9220: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9221: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Esko Almgren
9222: 1990 vp. 207
9223:
9224: Raha-asia-aloite n:o 194
9225:
9226:
9227:
9228:
9229: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien-
9230: parannuskohteisiin Miehikkälässä
9231:
9232:
9233: Eduskunnalle
9234: Miehikkälässä tulisi toteuttaa seuraavat Kalliokosken paikallistien parantamiseen
9235: tien parannukset: tulee varata 2 mmk vuonna 1991 Kymen
9236: 1. Kalliokosken paikallistien (pt 14736) tiepiirin TPO:ssa.
9237: parantaminen välillä Miehikkälä-Pitkäkos- 2. Miehikkälän-Muurikkalan paikallis-
9238: ki-Suurmiehikkälä. tien (pt 14745) parantaminen.
9239: Tärkeimpänä kohteena kunta on pitänyt 3. Multasillan-Pyhältön maantien (mt
9240: Kalliokosken paikallistien (pt 14736) paran- 383) ja Purhon paikallistien (pt 14706) paran-
9241: tamista välillä Miehikkälä-Pitkäkoski- taminen.
9242: Suurmiehikkälä. TVL:n suunnitelmien mu- 4. Virojoen-Miehikkälän-Taavetin maan-
9243: kaisesti saatiin vuonna 1980 perusparanne- tien (mt 384) parantaminen.
9244: tuksi paikallistiet n:ot 14691 ja 14715 välillä Kohteisiin 2-4 tulee varata 300 000 mar-
9245: Paijärvi-Pitkäkoski. Tämänkin jälkeen jää- kan suunnittelumääräraha vuonna 1991 Ky-
9246: vät tieyhteydet kirkonkylään kunnan länsi- men tiepiirin TPO:ssa.
9247: osista, Salomiehikkälästä ja Pitkäkoskelta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9248: heikoiksi, ellei parannustyötä jatke ta edelleen nioittaen,
9249: Pitkäkoskelta eteenpäin.
9250: Kymen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9251: deohjelmaan tulee sisällyttää siellä aiemmin 1991 tulo- ja menoarvioon 2 300 000
9252: jo ollut Kalliokosken paikallistien (pt 14736) markkaa Miehikkälän tienparannus-
9253: parantaminen välillä Miehikkälä-Pitkäkos- kohteisiin.
9254: ki vuosille 1990-91.
9255: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9256:
9257: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre
9258: Jussi Ranta Esko Almgren
9259:
9260:
9261:
9262:
9263: 17 200052Y
9264: 208 1990 vp.
9265:
9266: Raha-asia-aloite n:o 195
9267:
9268:
9269:
9270:
9271: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särki-
9272: salmen-Simpeleen tien kunnostamiseen
9273:
9274:
9275: Eduskunnalle
9276: Rautjärven ja Parikkalan kunnan alueella ta ajoneuvoista aiheutuu erityistä vaaraa tien
9277: on tie n:o 405, joka kulkee Särkisalmelta kunnon vuoksi.
9278: Melkoniemen kautta Simpeleelle. Tien lop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9279: puosa Riehtilänmäeltä Peruspohjan kautta nioittaen,
9280: Simpeleelle on erittäin huonokuntoinen ja
9281: mäkinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9282: Tietä käyttävät tienvarren asukkaiden li- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9283: säksi myös matkailijat. Tie on erittäin ahke- markkaa tien n:o 405 loppuosan kun-
9284: rassa puutavaran kuljetuskäytössä, ja suuris- nostamisen aloittamista varten.
9285: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9286:
9287: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen
9288: Jussi Ranta Esko Almgren
9289: 1990 vp. 209
9290:
9291: Raha-asia-aloite n:o 196
9292:
9293:
9294:
9295:
9296: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äit-
9297: saaren~Härskiänsaaren paikallistien rakentamiseen
9298:
9299:
9300:
9301: Eduskunnalle
9302: Äi tsaaren~ Härskiänsaaren paikallistien lossin käyttökustannukset nousisivat lisäksi
9303: rakentamishanke sisältyy TVL:n Kymen pii- huomattavasti.
9304: rin tienpidon toimenpideohjelmaan merkitty- 4. Ruokolahdella maanrakennusalan työl-
9305: nä kohteena vuosille 1988~1989. Paikallis- lisyysnäkymät ovat uhkaavasti heikentymäs-
9306: tien kustannusarvio on n. 6 mmk. sä, varsinkin kun valtatien n:o 6 perusparan-
9307: Lisäperusteluiksi esitämme seuraavaa: taminen on saatettu loppuun.
9308: 1. Vesioikeuden lupapäätöksessä on ehto, 5. Härskiänsaari kuuluu saaristolain piiriin
9309: että työ on toteutettava viiden vuoden ku- ja on sisäasiainministeriön päätöksellä n:o
9310: luessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lu- 369/1989 määrätty 1. perusvyöhykkeen B-
9311: papäätös on valituksen jälkeen tullut lainvoi- tukialueeseen, joten saaren kaikinpuolinen
9312: maiseksi 6.2.1985. kehittäminen on lainsäädännölläkin perustel-
9313: 2. Kymen lääninhallitus, Etelä-Karjalan tua. Kymen lääni on maan ainoa väestötap-
9314: seutukaavaliitto sekä saaristoasiain neuvot- piolääni, ja ongelmallisin on tilanne Etelä-
9315: telukunta puoltavat lausunnoissaan hanket- Karjalassa, erityisesti Imatran talousalueella.
9316: ta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9317: 3. Härskiänsaaren nykyinen liikenne on nioittavasti,
9318: pienen, vanhan ja heikkokuntoisen kapula-
9319: lossin varassa. Lossin jäljellä oleva käyttöikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9320: on lyhyt ja lossin uusiminen moottorilossiksi 1991 tulo- j~ menoarvioon 6 000 000
9321: on huomattava investointi, koska varsinaisen markkaa Aitsaaren~Härskiänsaaren
9322: lossin lisäksi jouduttaisiin uusimaan myös paikallistien rakentamista varten.
9323: molempien rantojen lossilaiturit. Vuotuiset
9324: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9325:
9326: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Jussi Ranta
9327: 210 1990 vp.
9328:
9329: Raha-asia-aloite n:o 197
9330:
9331:
9332:
9333:
9334: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kui-
9335: vasensaaren kalasataman rakentamiseen
9336:
9337:
9338: Eduskunnalle
9339: Saimaan kanavan kanavakonttori on laa- vuodelle 1989 ja edelleen vuodelle 1990, mut-
9340: tinut suunnitelmat Kuivasensaaren kalasata- ta rahoitusta ei ole toistaiseksi saatu.
9341: maa varten. Hanke sisältää tuloväylän, aal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9342: lonmurtajan ja laiturin. Kustannusarvio on nioittaen,
9343: 0,3 milj. mk.
9344: Kunnan suunnitelmissa on rakentaa kalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9345: käsi ttel yrakenn us keskuskalastussatama- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
9346: avustuksen avulla. Rakennuksen kustan- markkaa Kuivasensaaren kalasataman
9347: nusarvio on 0,2 milj. mk. ja kalankäsittelyrakennuksen rakenta-
9348: Suunnitelman toteuttamista oli esitetty jo mista varten.
9349: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9350: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre
9351: Jussi Ranta Esko Almgren
9352: 1990 vp. 211
9353:
9354: Raha-asia-aloite n:o 198
9355:
9356:
9357:
9358:
9359: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kylä-
9360: niemen kalasataman laajentamiseen
9361:
9362:
9363: Eduskunnalle
9364: Kyläniemen kalasatama on tarkoitettu ensi va kustannusarvio on 1 milj. mk. Toteutta-
9365: sijassa paikallisten kalastajien käyttöön. Se minen tulisi ajoittaa vuodelle 1992.
9366: on osoittautunut ahtaaksi ja sitä tulisi laajen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9367: taa. Samalla tulisi varata myös vierasvene- nioittaen,
9368: paikkoja mm. läheisessä kaupassa asiointia
9369: varten. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9370: Laituria koskevat tutkimukset ja suunni- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9371: telmat on tarkoitus laatia vuonna 1990. markkaa Kyläniemen kalasataman laa-
9372: Saimaan kanavan kanavakonttorin alusta- jentamista varten.
9373: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9374: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Esko Almgren
9375: 212 1990 vp.
9376:
9377: Raha-asia-aloite n:o 199
9378:
9379:
9380:
9381:
9382: Hnrskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tai-
9383: palsaaren kirkonkylän laivalaiturin rakentamiseen
9384:
9385:
9386: Eduskunnalle
9387: Taipalsaaren kirkonkylän laivalaituri tulisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9388: uusia ja samalla rakentaa sen yhteyteen vie- nioittaen,
9389: rasvenepaikkoja. Laiturisuunnitelma on val-
9390: mistumassa Saimaan kanavan kanavakontto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9391: rissa. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
9392: Kustannusarvio on suuruusluokkaa 0,5 markkaa Taipatsaaren kirkonkylän lai-
9393: milj. mk. Suunnitelmaan sisältyy myös pien- valaiturin rakentamista varten.
9394: venelaitureita, joiden rakentaminen ei sisälly
9395: kustannusarvioon. Laiturin toteuttamisvuo-
9396: deksi esitetään vuotta 1991.
9397: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9398: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Esko Almgren
9399: 1990 vp. 213
9400:
9401: Raha-asia-aloite n:o 200
9402:
9403:
9404:
9405:
9406: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imat-
9407: ran katsastusaseman rakentamiseen
9408:
9409:
9410: Eduskunnalle
9411: Imatran katsastusasema toimii tällä hetkel- Imatran katsastusaseman nykyinen vuok-
9412: lä vuokratiloissa, jotka ovat käyneet ahtaiksi rasopimus on voimassa vielä noin neljä vuot-
9413: ja ovat osittain epäkäytännölliset. Tilat ovat ta. Rakentaminen olisi tarkoituksenmukaista
9414: puutteellisemmat kuin missään Kymen lää- ajoittaa siten, että uudet tilat olisivat käytös-
9415: nin kaupungissa. sä vuokrasopimuksen päättyessä.
9416: Teollisuustien varrella olevalta teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9417: alueelta on asemakaavassa osoitettu tontti nioittaen,
9418: katsastusasemalle. Maa-aluevaihdot kaupun-
9419: gin ja rakennushallituksen kesken on juuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9420: saatu päätökseen. Tontti on kokonaisuudes- 1991 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
9421: saan valtion omistuksessa ja rakentamiskel- markkaa Imatran katsastusaseman ra-
9422: poinen. kentamista varten.
9423: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9424: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta
9425: Riitta Uosukainen Esko Almgren
9426: 214 1990 vp.
9427:
9428: Raha-asia-aloite n:o 201
9429:
9430:
9431:
9432:
9433: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lap-
9434: peenrannan-Simolan rataosuuden perusparantamiseen
9435:
9436:
9437: Eduskunnalle
9438: Lappeenrannan kaupunki on investoinut kaupungin ja valtion yhteistoimenpitein ai-
9439: voimakkaasti Mustolan sataman ja myös VR kaansaaduille elinkeinoelämää palveleville
9440: eteläisen teollisuusradan rakentamiseen. Yh- investoinneille ja Lappeenrannan maaseutu-
9441: tenä vahvuutena tällä maantie-, vesi- ja rai- maisten alueiden kehittämistyölle.
9442: deliikenteen yhdistäväliä terminaalikeskuk- Radan peruskorjaus tulee toteuttaa vuosi-
9443: sella on Neuvostoliiton rajan läheisyys. na 1990-91. Kustannukset sähköistyksineen
9444: Suora rautatieyhteys välillä Lappeenran- ovat noin 27 milj. mk.
9445: ta-Simola-Vainikkala on säilytettävä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9446: rata kunnostettava ja sähköistettävä nykyistä nioittaen,
9447: paremmin liikennöitävään kuntoon. Liiken-
9448: nemäärät rataosuudella ovat Mustolan sata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9449: man ja teollisuusraiteen käyttöönoton joh- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
9450: dosta selvästi lisääntymässä. Rataosuuden markkaa Lappeenrannan-Simolan ra-
9451: lakkauttaminen merkitsisi vakavaa iskua taosuuden perusparantamiseen.
9452: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9453:
9454: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Esko Almgren
9455: 1990 vp. 215
9456:
9457: Raha-asia-aloite n:o 202
9458:
9459:
9460:
9461:
9462: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta val-
9463: tion teletoimikeskuksen perustamiseen Imatralle
9464:
9465:
9466: Eduskunnalle
9467: Eräänä osana Etelä-Karjalan tietoliiken- Uusien tilojen tarve johtuu olevien tilojen
9468: neolojen ja teletoiminnan kehittämistoimen- riittämättömyydestä. Lisäksi tilojen sijainti
9469: piteitä esitetään rakennettavaksi Imatralle on hajallaan, mikä vaikeuttaa töiden ohjaus-
9470: valtion teletoimikeskus kooltaan 2 054 m 2 • ta ja eri yksiköiden välistä yhteistoimintaa.
9471: Sen perustamiskustannuksiksi on arvioitu Rakennushallitus on 17.11.1987 hyväksy-
9472: 11,9 Mmk. Imatran kaupunki tulee tarvitse- nyt Imatran teletoimikeskusta koskevat
9473: maan nykyisin käytössä olevat (entinen Imat- suunnitelmat tarkoituksin, että rakennus val-
9474: ran Voima Oy:n navetta) tilat omaan käyt- mistuisi vuonna 1990.
9475: töönsä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9476: Teletoimikeskus tulee olemaan toimipiste, nioittaen,
9477: johon keskitetään koko alueen televerkon
9478: rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9479: huolehtivan henkilökunnan toimisto-, työ-, 1991 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
9480: kokoontumis- ja henkilöstötilat sekä alueen markkaa teletoimikeskuksen perusta-
9481: käyttövarasto. miskustannuksiin.
9482: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9483:
9484: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Esko Almgren
9485: 216 1990 vp.
9486:
9487: Raha-asia-aloite n:o 203
9488:
9489:
9490:
9491:
9492: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mie-
9493: lakan, Lehtomäen ja Vahteron päiväkotien rakentamiseen
9494: Kouvolassa
9495:
9496:
9497: Eduskunnalle
9498: Kunnallisia lasten päivähoitopaikkoja tu- Mielakan päiväkotia varten tulee varata
9499: lee lisätä sekä alle 3-vuotiaille että 3-6 4,5 mmk sekä Lehtomäen ja Vahteron päivä-
9500: -vuotiaille tarvetta vastaavaksi. Myös päivä- koteja varten 0,4 mmkvuonna 1991.
9501: hoidon laatua tulisi kehittää. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9502: Kouvolassa on aloitettu kolmen uuden nioittaen,
9503: päiväkodin hankesuunnittelu:
9504: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9505: Ajoitus Kok.kust. 1991 tulo- ja menoarvioon 4 900 000
9506: (mmk)
9507: markkaa Mielakan, Lehtomäen ja Vah-
9508: - Mielakan päiväkoti 1989-90 5,5 teron päiväkotien rakentamiseen.
9509: - Lehtomäen päiväkoti 1991-92 4,5
9510: - Vahteron päiväkoti 1993 4,5
9511:
9512: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9513: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Almgren
9514: 1990 vp. 217
9515:
9516: Raha-asia-aloite n:o 204
9517:
9518:
9519:
9520:
9521: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi-
9522: ja Turvakotien Liiton perhekuntoutusprojektille
9523:
9524:
9525: Eduskunnalle
9526: Perheinstituutio on tullut yhä haavoittu- maisryhmille. Perheiden kohdalla jo yksin ja
9527: vammaksi ulkoisille tekijöille, rakennemuu- nimenomaan lasten kestokyky ja kehitys vaa-
9528: toksen aiheuttamille paineille ja perhemuo- tii tehokasta tilanteen selvittelyä.
9529: don vaihtelun riskitekijöille. Koko perheen yhteiskuntoutuksella saavu-
9530: Nuoret perheet kamppailevat asuntoon ja tetaan pysyviä ja motivointiin perustuvia tu-
9531: työhön liittyvissä sekä taloudellisissa että loksia. Kuntoutusjaksot voivat kestoajaltaan
9532: keskinäisissä sopeutumisvaikeuksissa. Las- vaihdella viikonlopusta joihinkin viikkoihin.
9533: tensuojelutyöntekijät kohtaavat perheiden Ensi- ja turvakodeilla on luonteensa ja pit-
9534: ahdistuksen, joka saattaa puhjeta lapsiin käaikaisen kokemuksensa vuoksi valmiudet
9535: kohdistuvana pahoinpitelynä ja muuna kal- tehostettuun perhetyöhön niin laitos- kuin
9536: toinkohteluna, uupumisena, päihteiden käyt- avohuollon menetelmin. Ensi- ja Turvakotien
9537: tönä ja ns. uusavuttomuutena. Liiton suunnitelmaa luoda järkevät sosiaali-
9538: Lastensuojelun tavoitteena on tukea van- sen perhekuntoutuksen ohjelmat käyttäen
9539: hempia lasten kasvatuksessa. Pyritään ennal- koulutuskeskuksensa puitteita menetelmä-
9540: ta ehkäisevään perhekeskeiseen työhön. Haa- mallien luomiseksi tulisi yhteiskunnan tukea.
9541: voittuvissa oloissa elävät moniongelmaiset Liitto voi perhekuntoutuskeskus Sopukas-
9542: perheet tarvitsevat ja ansaitsevat tehostettua saan Sipoossa jo vuonna 1991 toteuttaa ar-
9543: sosiaalista perhekuntoutusta. Lastensuojelul- vokkaan kriisiperheiden kuntoutuksen kehit-
9544: lisen laitoshoidon kehittäminen koko per- tämisprojektin.
9545: heen huomioon ottavaksi perhekuntoutustoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9546: minnaksi olkoonkin 90-luvun keskeisin haas- nioittaen,
9547: te.
9548: Valtiovallan tulisi selvityttää ne toimenpi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9549: teet, joihin on ryhdyttävä, jotta riskitilanteis- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
9550: sa eläville perheille voitaisiin tarjota sosiaa- markkaa Ensi- ja Turvakotien Liiton
9551: lista perhekuntoutusta samoin edellytyksin kriisiperheiden kuntoutuksen kehittä-
9552: kuin kuntoutusta veteraaneille ja eri vam- misprojektia varten.
9553: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9554: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila
9555: Mats Nyby Sinikka Mönkäre Jouko Skinnari
9556: Reijo Lindroos Jorma Rantanen Virpa Puisto
9557: Marja-Liisa Tykkyläinen Erkki Pulliainen Kari Rajamäki
9558: Liisa Jaakonsaari Marita Jurva Kerttu Törnqvist
9559: Antti Kalliomäki Esko Almgren
9560: 218 1990 vp.
9561:
9562: Raha-asia-aloite n:o 205
9563:
9564:
9565:
9566:
9567: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suo-
9568: men ilmakehänmuutosten tutkimusohjelman (SILMU) te-
9569: hostamiseen Kymen läänissä
9570:
9571:
9572: Eduskunnalle
9573: Ilmakehän seurantatutkimuksissa ja Suo- tutkia ilmansaasteiden yhteisvaikutuksia ja
9574: men ja Neuvostoliiton tutkimusyhteistyön selvittää Kymen läänin metsien ja vesistöjen
9575: yhteydessä on käynyt ilmi, että mm. Kaak- terveydentila. Tutkimuksessa voidaan hyö-
9576: kois-Suomessa on korkea rikkilaskeuma ja dyntää monia Kymen läänissä jo meneillään
9577: alueella on useita happamoituneita vesistöjä. olevia ilmanlaatuun ja sen seurantaan liitty-
9578: Alueelta tarvitaan pikaisesti tutkimustietoja viä hankkeita ja kehitellä jo alulle pantua
9579: mm. Suomen ja Neuvostoliiton kahdenväli- alueellisen tason ilmansuojeluyhteistyötä
9580: sen ilmansuojeluyhteistyön pohjaksi. Neuvostoliiton kanssa.
9581: HAPROn (happamuusprojekti) valtakun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9582: nallinen näytteenottojärjestelmä oli liian yli- nioittavasti,
9583: malkainen kuvaamaan Kaakkois-Suomen ti-
9584: lannetta. Tästä syystä vuonna 1990 käynnis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9585: tetyn SILMU-projektin yhteydessä tulisi sel- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
9586: vittää ilmansaasteiden sekä metsien ja vesis- markkaa Suomen ilmakehänmuutosten
9587: töjen terveydentilan syy-seuraussuhteet, so- tutkimusohjelman (SILMU) tehosta-
9588: veltaa olemassa olevaa tietoa koealoilla, miseen Kymen läänissä.
9589: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9590: Sinikka Hurskainen-Leppänen Esko Almgren
9591: 1990 vp. 219
9592:
9593: Raha-asia-aloite n:o 206
9594:
9595:
9596:
9597:
9598: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta seu-
9599: dullisten virkistysalueiden perustamiseen Suur-Saimaalle
9600:
9601:
9602: Eduskunnalle
9603: Etelä-Karjalan ja Saimaan seudullisten vir- 1989 aikana Etelä-Saimaan virkistysaluesää-
9604: kistysalueiden toteuttamiseksi tarvitaan vuo- tiö, joka ryhtyi huolehtimaan eteläisen Sai-
9605: delle 1990 valtion varoja 1,5 milj. mk. Sai- maan virkistysalueen hankinnasta ja ylläpi-
9606: maan rakentamattomien rantojen suojelu on dosta.
9607: 1990-luvun alkuvuosina erityisen merkityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9608: sellistä, kun metsäyhtiöt ovat luovuttamassa nioittaen,
9609: viimeisetkin luonnonvaraiset ranta-alueet ja
9610: saaret loma-asutuskäyttöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9611: Etelä-Karjalan ydinaluekuntien, Imatran, 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
9612: Joutsenon ja Lappeenrannan, sekä Taipal- markkaa virkistysalueiden perustami-
9613: saaren kunnan toimesta perustettiin vuoden seen Suur-Saimaalle.
9614: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9615: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Uosukainen Esko Almgren
9616: 220 1990 vp.
9617:
9618: Raha-asia-aloite n:o 207
9619:
9620:
9621:
9622:
9623: Huuhtanen ym.: Määrärahojen osoittamisesta Kuopion yli-
9624: opiston bioteknologian tutkimustoiminnan kehittämiseen
9625:
9626:
9627: Eduskunnalle
9628: Kuopion yliopisto on yksi maamme bio- sen lisäämiseksi. Yliopiston laitoksilla suori-
9629: teknologisen tutkimuksen ja koulutuksen tettavaa tutkimusta varten tarvitaan yksi tut-
9630: keskittymistä ja se on mukana laaditussa kijan, yksi laboratorioteknikon ja yksi labo-
9631: valtakunnallisessa rahoitusohjelmassa. Bio- ratoriomestarin toimi. A. l. Virtanen -insti-
9632: teknologian tutkimusta koordinoimaan on tuutin toiminnan kehittämistä varten esite-
9633: perustettu 1.1.1990 lukien A. l. Virtanen tään perustettavaksi projektipäällikön toimi.
9634: -instituutti yliopiston erillislaitokseksi. Sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9635: tehtävänä on suorittaa perustutkimukseen nioittaen,
9636: pohjautuvaa soveltavaa biokemiallista ja bio-
9637: tieteiden tutkimusta, joka liittyy elinkeinoelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9638: män edistämiseen erityisesti lääketuotannon, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9639: kasvien ja eläinten tuotannon sekä ravitse- 29.10.01 Kuopion yliopistolle 800 000
9640: muksen alalla. markkaa projektipäällikön palkkauk-
9641: Bioteknologian rahoitusta tulee lisätä sekä seen ja momentille 29.10.21 1 950 000
9642: perustutkimuksen että soveltavan tutkimuk- markkaa opetus- ja tutkimusmenoihin.
9643: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9644:
9645: Jorma Huuhtanen Juhani Laitinen Kalle Röntynen
9646: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen Lauha Männistö
9647: Kari Rajamäki Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
9648: 1990 vp. 221
9649:
9650: Raha-asia-aloite n:o 208
9651:
9652:
9653:
9654:
9655: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta kasarmin rakentami-
9656: seen Vekarajärven varuskunnassa
9657:
9658:
9659: Eduskunnalle
9660: Puolustusministeriö teki elokuussa 1989 vuotiskauden aikana. Pioneeripataljoonan
9661: päätöksen Kymen pioneeripataljoonan siirtä- siirtymiselle ja varuskunnan kehittämiselle
9662: misestä Vekarajärvelle, pioneerikoulun siirtä- välttämättömiä rakennushankkeita ovat mm.
9663: misestä Keuruulie ja 3. erillisen autokomppa- uusi kasarmirakennus, varastojen laajennus,
9664: nian nykyisten tehtävien siirtämisestä Mikke- ruokalan saneeraus, korjaamo- ja huoltotilo-
9665: liin ja Vekarajärvelle. Päätös merkitsee käy- jen laajennusaluetyöt ja ajoneuvokatoksen ja
9666: tännössä sitä, että varusmieskoulutus Kou- koulutuskalustohallin rakentaminen.
9667: volan ja Korian varuskunnissa lakkaa ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9668: kiinteistöistä ja maaoloista tullaan pääosin nioittaen,
9669: luopumaan 1990-luvulla.
9670: Ylimenovaiheen kestoaika on ratkaisevasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9671: riippuvainen rakentamiseen osoitettavista 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
9672: määrärahoista. Sotilasläänin käsityksen mu- markkaa Vekarajärven varuskunnan
9673: kaan rakentamisen painopisteen tulee olla uuden kasarmirakennuksen rakentami-
9674: Vekarajärven kehittämisessä seuraavan 5- seen.
9675: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9676:
9677: Kari Häkämies
9678: 222 1990 vp.
9679:
9680: Raha-asia-aloite n:o 209
9681:
9682:
9683:
9684:
9685: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään kunnan pää-
9686: kirjaston peruskorjaukseen
9687:
9688:
9689: Eduskunnalle
9690: Pyhtään kunnan kirjaston toimitilat eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9691: vastaa tämän hetken tarpeita. Kunnan tar- 1991 tulo- ja menoarvioon 140 000 mar-
9692: koitus on peruskorjata pääkirjasto vuonna kan määrärahan Pyhtään pääkirjaston
9693: 1991. peruskorjausta varten.
9694: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
9695: taen,
9696: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9697: Kari Häkämies
9698: 1990 vp. 223
9699:
9700: Raha-asia-aloite n:o 210
9701:
9702:
9703:
9704:
9705: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen
9706: oppilaitoksen tietotekniikan ja automaation laboratorion
9707: rakentamiseen
9708:
9709:
9710: Eduskunnalle
9711: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietotek- ta hyväksikäyttöä ja oppilaitosten tarjoaman
9712: niikan ja automaation laboratoriot toimivat opetuksen laadullista kehittämistä. Kotkan
9713: nykyisin puutteellisissa tiloissa, jotka eivät teknillinen oppilaitos on avainasemassa kou-
9714: anna mahdollisuuksia täysipainoiseen ope- lutettaessa maakunnan väestöä 1990-luvun
9715: tustoimintaan. Myös suunnitteilla oleva Ky- tietoyhteiskunnan tarpeita varten.
9716: menlaakson teknologiakeskus edellyttää uu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9717: sien toimitilojen rakentamista oppilaitoksen nioittaen,
9718: yhteyteen. Samoin kaavailtu yhteistyö Lap-
9719: peenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9720: edellyttää uusien toimitilojen rakentamista. 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9721: Kymenlaakson maakunnan elinkeinotoi- markan määrärahan Kotkan teknillisen
9722: minnan kehittäminen edellyttää nykyisten oppilaitoksen tietotekniikan ja auto-
9723: koulutusresurssien mahdollisimman tehokas- maation laboratorion rakentamista var-
9724: ten.
9725: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9726:
9727: Kari Häkämies
9728:
9729:
9730:
9731:
9732: 18 200052Y
9733: 224 1990 vp.
9734:
9735: Raha-asia-aloite n:o 211
9736:
9737:
9738:
9739:
9740: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta jäänmurtaja Tarmon
9741: peruskorjaukseen
9742:
9743:
9744: Eduskunnalle
9745: Museojäänmurtaja Tarmo on esitetty siir- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9746: rettäväksi Helsingistä Kotkan satamaan. nioittaen,
9747: Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata
9748: Tarmon peruskorjaukseen riittävät määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9749: hat. Jäänmurtaja olisi tarkoitus avata yleisöl- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9750: le vuonna 1992, jolloin Kotka on suurten markkaa jäänmurtaja Tarmon perus-
9751: purjelaivojen kilpailun isäntäkaupunkina korjausta varten.
9752: osana Ruotsinsalmen meritaistelun 200-vuo-
9753: tisjuhlia.
9754:
9755: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9756:
9757: Kari Häkämies
9758: 1990 vp. 225
9759:
9760: Raha-asia-aloite n:o 212
9761:
9762:
9763:
9764:
9765: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta virka-aluslaiturin ra-
9766: kentamiseen Haminassa
9767:
9768:
9769: Eduskunnalle
9770: Haminaan on suunniteltu virka-aluslaitu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9771: rin rakentamista siten, että sen käyttäjinä nioittaen,
9772: olisivat kaikki viranomaistahot, kuten tulli,
9773: luotsi, poliisi ja palokunta ym. Hanke olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9774: mahdollista toteuttaa myös työllisyyslain pe- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
9775: rusteella kaupungin kautta valtion omalla markkaa virka-aluslaiturin rakentami-
9776: työvoimalla. seen Haminassa.
9777: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9778: Kari Häkämies
9779: 226 1990 vp.
9780:
9781: Raha-asia-aloite n:o 213
9782:
9783:
9784:
9785:
9786: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Anjalankosken kat-
9787: sastusaseman perustamiseen
9788:
9789:
9790: Eduskunnalle
9791: Anjalankosken kaupunki on tehnyt Auto- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9792: rekisterikeskukselle aloitteen autokatsastus- nioittaen,
9793: aseman perustamisesta Anjalankoskelle.
9794: Hanke niveltyy joustavasti maakunnalliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9795: ajoharjoitteluratahankkeeseen, jota varten 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
9796: on perustettu laajapohjainen osakeyhtiö. markkaa Anjalankosken autokatsastus-
9797: Muutoinkin autokatsastusasemalle on tar- aseman perustamiseen.
9798: vetta Anjalankosken kaupungissa.
9799: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9800:
9801: Kari Häkämies
9802: 1990 vp. 227
9803:
9804: Raha-asia-aloite n:o 214
9805:
9806:
9807:
9808:
9809: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson ja Ete-
9810: lä-Karjalan rakennuskiviteollisuuden jatkotutkimuksiin
9811:
9812:
9813: Eduskunnalle
9814: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan seutu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9815: kaavaliitot ovat vuosien 1987-1988 aikana nioittaen,
9816: teettäneet teolliseen toimintaan tähtäävän ra-
9817: kennuskiviselvityksen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9818: Tämän alustavan selvityksen perusteella 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
9819: on inventoitu jatkotutkimuskohteet, jotka markkaa Kymenlaakson ja Etelä-Kar-
9820: ovat kivilaadultaan hyviä ja joita suositellaan jalan seutukaavaliitoille rakennuskivi-
9821: rakennuskiviteollisuudelle esiintymän hyö- teollisuuden jatkotutkimuksia varten.
9822: dyntämiseen tähtääviä tutkimuksia varten.
9823: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9824:
9825: Kari Häkämies
9826: 228 1990 vp.
9827:
9828: Raha-asia-aloite n:o 215
9829:
9830:
9831:
9832:
9833: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kymen erityishuolto-
9834: piirin Kotkan hoitokodin rakentamiseen
9835:
9836:
9837: Eduskunnalle
9838: Kymen erityishuoltopiirin kuntainliitto on tenkin tarvitaan myös toinen hoitokoti.
9839: asettanut tavoitteekseen keskuslaitoshoidon Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9840: vähentämisen ja kehitysvammaisten ympäri- nioittaen,
9841: vuorokautisen hoidon järjestämisen pienissä
9842: hoitokodeissa kehitysvammaisten asuinpaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9843: kakunnilla. Tätä varten pitkällä tähtäyksellä 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
9844: tulee perustaa hoitokoteja useille paikkakun- markkaa Kymen erityishuoltopiirin
9845: nille Kymenlaaksossa. Kotkan hoitokodin rakentamista var-
9846: Yhden hoitokodin perustamisesta Kot- ten.
9847: kaan on ennakkopäätös vuodelta 1990. Kui-
9848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9849: Kari Häkämies
9850: 1990 vp. 229
9851:
9852: Raha-asia-aloite n:o 216
9853:
9854:
9855:
9856:
9857: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Sunilan teollisuus-
9858: alueen suojeluun
9859:
9860:
9861: Eduskunnalle
9862: Sunila Oy:n teollisuuslaitokset ja asunto- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9863: alue muodostavat ainutlaatuisen tehdasmil- nioittaen,
9864: jöön koko maailmassa. Alue on arkkitehti
9865: Alvar Aallon suunnittelema. Alueeseen käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9866: dään tutustumassa asiantuntijoiden toimesta 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9867: ympäri maailman. Tämänkaltaisen tehdas- markkaa Sunilan tehdasalueen säilyttä-
9868: miljööalueen säilyttäminen olisi tulevaisuutta mistä varten.
9869: ajatellen välttämätöntä.
9870: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9871: Kari Häkämies
9872: 230 1990 vp.
9873:
9874: Raha-asia-aloite n:o 217
9875:
9876:
9877:
9878:
9879: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovan-
9880: kilan rakennustöiden aloittamiseen
9881:
9882:
9883: Eduskunnalle
9884: Haapamäen avovankilasta on tehty periaa- menoarvioon tulee osoittaa aloitusmäärära-
9885: tepäätös syksyllä 1980. Vankila-alue onhan- ha.
9886: kittu valtion omistukseen v. 1982. Valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9887: vuoden 1987 budjetissa olleiden suunnittelu- nioittavasti,
9888: määrärahojen turvin ollaan lopulliset suunni-
9889: telmat saattamassa päätökseen kevään aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9890: na. 1991 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
9891: Haapamäen avovankilan rakentaminen ei markan määrärahan Haapamäen avo-
9892: saa enää siirtyä, vaan vuoden 1991 tulo- ja vankilan rakennustöiden aloittamiseen.
9893: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9894: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
9895: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
9896: Sakari Knuuttila
9897: 1990 vp. 231
9898:
9899: Raha-asia-aloite n:o 218
9900:
9901:
9902:
9903:
9904: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Piispalan kurssi- ja
9905: leirikeskuksen jatkorakentamiseen Kannonkoskelie
9906:
9907:
9908: Eduskunnalle
9909: Keski-Suomen läänin hankkeena edenneen syrjäinen sijainti sekä indeksi- ja suhdanne-
9910: Piispalan kurssi- ja leirikeskuksen pääraken- korjaukset aiheuttavat omalta osaltaan nou-
9911: nuksen rakennustyöt on aloitettu. Pohjan sua urakkatarjouksiin.
9912: valutyöt ovat valmistuneet. Piispalan käyttötilastot viime vuodelta
9913: Opetusministeriö myönsi vuodelle 1989 osoittavat sekä nuoriso- että aikuiskäytön
9914: opetusministeriön ja työministeriön varoista runsasta kasvua. Päärakennuksen rakentami-
9915: tähän rakennushankkeeseen 5 miljoonaa nen tulee viedä päätökseen ilman käyttötar-
9916: markkaa avustusta. Urakkakilpailujen tulos koitusta heikentäviä karsintoja, jotta taattai-
9917: ja kustannusten tarkentuminen ovat osoitta- siin pohjoiselle Keski-Suomelle ja valtakun-
9918: neet, että normaalihintalaskelma vuoden nalliseen nuorisokäyttöön asianmukaiset ko-
9919: 1989 valtionapuanomuksissa ei ollut riittävä. kous-, koulutus-, leirikoulu-ja muut nuoriso-
9920: Vuoden takaisessa kustannusarviossa ei tilat.
9921: ole otettu huomioon monitoimisalin kokous-, Työttömyysasteeltaan korkea Kannonkos-
9922: teatteri-, musiikki-, tanssi- ja liikuntakäytön ken kunta pystyy saattamaan rakennushank-
9923: edellyttämää akustiikka-, äänentoisto- ja va- keen päätökseen vain riittävän valtionavun
9924: laistuslaitteistoa. Tarkentumista on tapahtu- turvin.
9925: nut myös AV-luokan, laborointiluokan, kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9926: tosalin ja toimistojen asianmukaisen varusta- kunnioittavasti,
9927: misen osalta.
9928: Kustannuksia korottavat vielä vanhan ul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9929: korakennuksen purku ja uusi varastolaajen- 1991 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
9930: nus, majoitusmökin ja kaapeleiden siirrot markan määrärahan Kannonkosken
9931: sekä öljylämmityksen lisääminen hakelämmi- kunnassa sijaitsevan Piispalan kurssi- ja
9932: tyksen varajärjestelmäksi. Rakennuskohteen leirikeskuksen jatkorakentamiseen.
9933: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9934: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi
9935: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
9936: Tuula Paavilainen
9937: 232 1990 vp.
9938:
9939: Raha-asia-aloite n:o 219
9940:
9941:
9942:
9943:
9944: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ham-
9945: maskuvauslaitteiston hankkimiseksi Oulun yliopiston
9946: hammaslääketieteen laitokselle
9947:
9948:
9949: Eduskunnalle
9950: Oulun yliopiston hammaslääketieteen lai- dollista nähdä. Scanora-laitteisto mahdollis-
9951: toksen röntgenosaston laitteisto on puutteel- taa myös uudenlaisen tutkimustoiminnan lai-
9952: linen. Kymmenen vuotta sitten perustetun toksella.
9953: röntgenosaston perushankintarahoilla ei voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9954: tu hankkia kaikkia välttämättömiä laitteita. nioittavasti,
9955: Nyt laitos on uusimassa kallonkuvauslaitteis-
9956: toaan. Laitos tarvitsisi välttämättä 1 000 tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9957: tokoneohjelmaa sisältävän monipuolisen 1991 tulo- ja menoarvioon 650 000
9958: hammaskuvauslaitteiston. Se ei korvaa enti- markkaa hammaskuvauslaitteiston
9959: siä laitteita, vaan eräiltä tärkeiltä osin täy- hankkimiseksi Oulun yliopiston ham-
9960: dentää niitä. Laitteella päästään näkemään maslääketieteen laitokselle.
9961: kohteita, joita nykyisillä laitteilla ei ole mah-
9962: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
9963: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
9964: 1990 vp. 233
9965:
9966: Raha-asia-aloite n:o 220
9967:
9968:
9969:
9970:
9971: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta perus-
9972: koulun 1.-3. luokkien koululaiskuljetuksiin
9973:
9974:
9975: Eduskunnalle
9976: Peruskoululain (476/83) 47 §:n 1 momentin asteen oppilaat, joiden koulumatka ylittää
9977: mukaan kunnan on järjestettävä peruskoulun kolme kilometriä, kuljetetaan kunnan kus-
9978: oppilaalle maksuton kuljetus kouluun tai tannuksella. Menettely on saattanut oppilaat
9979: avustettava riittävästi oppilaan kouluun kul- osittain eriarvoiseen asemaan kotikuntiensa
9980: jettamisessa tai saattamisessa, jos oppilaan varakkuuserojen perusteella.
9981: koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Li- Koululaiskuljetusten laajentaminen turvai-
9982: säksi kunnan velvollisuutena on järjestää pe- si liikennepalvelujen säilymistä haja-asutus-
9983: ruskoulun oppilaan kuljetus kouluun, vaikka alueilla. Siten se osaltaan auttaisi asutusra-
9984: koulumatka olisi viittä kilometriä lyhyempi- kenteen säilyttämisessä ja kehittämisessä
9985: kin, jos koulumatka oppilaan ikä tai muut sekä haja-asutusalueella että taajama-asutuk-
9986: olosuhteet huomioon ottaen muodostuu op- sen reuna-alueilla.
9987: pilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaa- Peruskoulun 1.-3. luokkien koulukulje-
9988: ralliseksi. tuksista aiheutuisi noin 15 miljoonan markan
9989: Koulukuljetuksia tulisi laajentaa siten, että suuruiset kustannukset, mistä valtionosuus
9990: kunta järjestäisi maksuttoman kuljetuksen olisi 12 milj. markkaa.
9991: myös peruskoulun 1.-3. luokan oppilaalle, Edellä olevan perusteella ehdotamme
9992: jos koulumatka on kolmea kilometriä pitem- kunnioittaen,
9993: pi.
9994: Yleinen yhteiskunnallinen kehitys on lisän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9995: nyt liikennevälineiden käyttöä niin, että kol- 1991 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
9996: mea kilometriä pidempää koulumatkaa pide- markkaa käytettäväksi peruskoulun
9997: tään yleisesti kohtuuttomana peruskoulun koululaiskulje tus ten budje ttiperus !ei-
9998: ala-asteen 1.-3. luokan oppilaille. Osassa seksi ulottamiseksi 1.-3. luokkien op-
9999: kuntia kuljetus on jo järjestetty kunnan kus- pilaisiin kolmea kilometriä pidempien
10000: tannuksella ja jopa siten, että kaikki ala- matkojen osalta.
10001: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10002:
10003: Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Maijala Esko Aho
10004: Juhani Alaranta Pentti Lahti-Nuuttila Sirkka-Liisa Anttila
10005: 234 1990 vp.
10006:
10007: Raha-asia-aloite n:o 221
10008:
10009:
10010:
10011:
10012: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin
10013: ympäristöinstituutin toimintaan
10014:
10015:
10016: Eduskunnalle
10017: Vuoden 1986 lopulla käynnistettiin Oulun koulujen asianomaisilla laitoksilla sekä erityi-
10018: läänissä lääninrahan turvin Iin ympäristöins- sesti tutkimuksen osalta myös valtion asian-
10019: tituutin toiminta, joka painottuu sekä alueel- omaisilla tutkimuslaitoksilla. Kuitenkin mm.
10020: liseen että valtakunnalliseen ympäristötutki- Iin ympäristöinstituutti kykenisi tekemään
10021: mukseen ja koulutukseen. Ympäristöinsti- valtakunnallista ympäristötutkimusta ja olisi
10022: tuutin toiminta tulisi turvata valtion rahoi- Pohjois-Suomessa Oulun yliopiston rinnalla
10023: tuksella. ainoa tutkimusyksikkö.
10024: Opetusministeriö on 21.12.1988 asettanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10025: toimikunnan, jonka tehtävänä on 31.5.1990 nioittaen,
10026: mennessä laatia ehdotus ympäristönsuojelun
10027: perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisestä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10028: mitoituksesta ammatillisissa oppilaitoksissa, 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
10029: yliopistoissa ja korkeakouluissa. Päävastuu markkaa Iin ympäristöinstituutin toi-
10030: valtakunnallisesta ympäristöntutkimuksesta mintaan.
10031: ja koulutuksesta on yliopistojen ja korkea-
10032: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10033:
10034: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
10035: 1990 vp. 235
10036:
10037: Raha-asia-aloite n:o 222
10038:
10039:
10040:
10041:
10042: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kii-
10043: minkijoen veneilyreitin rakentamiseen
10044:
10045:
10046: Eduskunnalle
10047: Kiiminkijoen jokivarsikunnat ovat yhdessä sella merkityksellä. Hankkeen kokonaiskus-
10048: valmistaneet Oulun vesi- ja ympäristöpiirin tannukset ovat 600 000 markkaa, josta anot-
10049: kanssa Kiiminkijoen vesiretkeilyreittisuunni- tu valtionsosuus on 400 000 markkaa.
10050: telman, johon kuuluu mm. tauko- ja leiriyty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10051: mispaikkojen rakentaminenjokivarteensekä nioittaen,
10052: eräiden koskien (6 kappaletta) entistämisen
10053: täydentäminen lähinnä melontaa varten. Kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10054: minkijoki on Projekt Aqua -vesistö, jonka 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10055: merkitys vesiretkeilyreittinä on jatkuvasti 35.25.77 400 000 markkaa Kiiminki-
10056: kasvanut. Valtion varojen käyttöä hankkee- joen veneilyreitin rakentamiseen.
10057: seen voidaan perustella juuri valtakunnalli-
10058: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10059: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
10060: 236 1990 vp.
10061:
10062: Raha-asia-aloite n:o 223
10063:
10064:
10065:
10066:
10067: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäälin-
10068: järven kunnostukseen
10069:
10070:
10071: Eduskunnalle
10072: Kiimingin kunnan toimesta on laadittu yhteistyöhankkeena. Hankkeen toteuttami-
10073: suunnitelma Jääiinjärven kunnostuksesta. sella olisi kova kiire, koska osa järvestä on
10074: Jääiinjärven kunnostussuunnitelma on saa- pahoin maatunut. Jääiinjärvi sijaitsee keskel-
10075: nut myös vesioikeuden luvan. Suunnittelua lä tiheää taajama-asutusta.
10076: on ohjannut seurantaryhmä, jossa paikalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10077: nen vesi- ja ympäristöpiiri on ollut mukana, nioittaen,
10078: samoin vesi- ja ympäristöhallitus. Hankkeen
10079: kokonaiskustannukset ovat 3,3 milj. mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10080: kaa, josta valtion osuus on puolet. Jääiinjär- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10081: ven kunnostus on tarkoitus toteuttaa Oulun 35.25.77 1 650 000 markkaa Jääiinjär-
10082: vesi- ja ympäristöpiirin ja Kiimingin kunnan ven kunnostukseen.
10083: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10084: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
10085: 1990 vp. 237
10086:
10087: Raha-asia-aloite n:o 224
10088:
10089:
10090:
10091:
10092: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Mu-
10093: hosjokisuun kunnostukseen
10094:
10095:
10096: Eduskunnalle
10097: Muhoksen kunta on tehnyt aloitteen Mu- uimaranta. Oulujoella ei ole Muhoksen kun-
10098: hosjokisuun kunnostamisesta. Muhoksen nan alueella yleistä vene- eikä uimarantaa.
10099: kunnan, Oulujoki Oy:n ja Oulun vesi- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10100: ympäristöpiirin kesken käytyjen neuvottelu- nioittaen,
10101: jen tuloksena Muhosjokisuun kunnostuksen
10102: yleissuunnitelma on nyt valmistunut. Suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10103: telman toteuttamiskustannukset ovat 3 mil- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
10104: joonaa markkaa. Kunnostuksen tavoitteena markkaa Muhosjokisuun kunnostusta
10105: on poistaa Muhosjoen länsihaaran edustalla varten.
10106: oleva liettymä ja rakentaa jokisuulle vene- ja
10107: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10108: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
10109: 238 1990 vp.
10110:
10111: Raha-asia-aloite n:o 225
10112:
10113:
10114:
10115:
10116: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen
10117: seudullisten virkistysalueiden toteuttamiseen
10118:
10119:
10120: Eduskunnalle
10121: Kanta-Hämeen järvien suunnitellut virkis- Kanta-Hämeen kunnat ovat laajana rinta-
10122: tysrannat ovat laajamittaisesti ja kiihtyvällä mana perustettavan yhdistyksen kautta
10123: vauhdilla siirtymässä loma-asutuksen käyt- hankkimassa ja rahoittamassa em. maanhan-
10124: töön. Viimeiset jäljellä olevat laajat vapaana kintaohjelmaa lähimpien vuosien aikana.
10125: olevat ranta-alueet ovat lähinnä vahvistettu- Koska kyseiset virkistysalueet toimivat pal-
10126: jen seutukaavojen virkistys- ja suojelualueil- jolti myös pääkaupunkiseudun asukkaiden
10127: la, ja näilläkin on vireillä useita rantakaavoi- virkistysalueina, kunnat esittävät, että tähän
10128: tushankkeita. Nyt ovat käsillä viimeiset het- tarkoitukseen valtion tulo- ja menoarviossa
10129: ket näiden alueiden ostamiselle- muutaman momentille 35.15.32 (Avustukset virkistys-
10130: vuoden päästä tilanne on pääosin ohi. Erityi- alueiden hankintaan) varatusta määrärahasta
10131: sesti pääkaupunkiseudulta Kanta-Hämee- avustukset näihin ylimaakunnallisiin kohtei-
10132: seen suuntautuva virkistys- ja vapaa-ajan- siin myönnettäisiin korkeimman mahdollisen
10133: alueiden sekä loma-asuntotonttien kysyntä prosentin eli 50 %:n suuruisena. Kanta-Hä-
10134: tekee tilanteen kriittiseksi. meessä tarvitaan lähivuosina valtionapua
10135: Maakunnassa perustetaan parhaillaan näihin tarkoituksiin noin 2,5 mmk/vuosi.
10136: Kanta-Hämeen virkistysalueyhdistystä - Koska seudullisten virkistysalueiden to-
10137: sen perustava kokous on kuluvan talven ai- teuttaminen on kiihtymässä myös muilla
10138: kana. Maanhankinnan lähivuosien painopis- maamme seutukaava-alueilla, tulee valtion
10139: tealueina ovat: tulo- ja menoarvion kyseiseen määrärahaan
10140: - Pääjärvi (Loppi, Tammela, Renko) saada mahdollisimman pikaisesti olennainen
10141: - Vanajanranta (Kalvola) taso korotus.
10142: - Hietasalo (Lammi) Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
10143: - Ruostejärvi (Tammela) nioittavasti,
10144: - Valajärvi (Janakkala, Renko)
10145: Ostettavaa maata on runsaat 400 hehtaaria että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10146: ja rantaviivaa noin 15 kilometriä. Näiden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10147: alueiden maanhankintaan tarvitaan yhteensä 35.15.32 JO 000 000 markkaa virkistys-
10148: noin 25 mmk viiden vuoden aikana. alueiden hankintaan Kanta-Hämeestä.
10149: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10150: Ilkka Joenpalo Lea Savolainen Esko Helle
10151: Arto Lapiolahti Hannu Tenhiälä Jorma Rantanen
10152: Ritva Vastamäki Iiro Viinanen
10153: 1990 vp. 239
10154:
10155: Raha-asia-aloite n:o 226
10156:
10157:
10158:
10159:
10160: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylämyllyn varus-
10161: kunnan kasarmien peruskorjauksen suunnitteluun
10162:
10163:
10164: Eduskunnalle
10165: Liperin kunnassa sijaitsevan Ylämyllyn va- toimintojen jatkuminen, kuten koko maa-
10166: ruskunnan kohtalo on ollut epävarma. Poh- kunnalle ja erityisesti Liperin kunnalle on
10167: jois-Karjalan patteriston toimintojen siirtä- luvattu. Mikäli kasarmeja ei peruskorjata,
10168: minen Kajaaniin merkitsee 40 työpaikan vä- luo tilanne vääjäämättä väliaikaisuuden mie-
10169: henemistä Liperissä. Ylämyllyn varuskunnas- likuvan. Kiireeliisin on kasarmi l :n peruskor-
10170: sa jatkaa toimintaa Joensuun pataljoona, jaus.
10171: joka on uusi yksikkö. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10172: Varuskunnan kasarmien kunto on jo heik- nioittaen,
10173: ko. Niitä ei ole peruskorjattu, koska sotilas-
10174: toimintojen jatkumisesta ei ole tietoa. Patle- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10175: riston lakkauttamisen yhteydessä päätetty 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10176: uuden pataljoonan sijoittaminen Ylämyllyn 27.27.74 300 000 markkaa Ylämyllyn
10177: varuskuntaan merkitsee, että kasarmit on varuskunnan kasarmi 1:n peruskorjauk-
10178: peruskorjattava. Näin myös taataan Sotilas- sen suunnitteluun.
10179: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10180: Esko Jokiniemi Pekka Puska Matti Väistö
10181: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
10182:
10183:
10184:
10185:
10186: 19 200052Y
10187: 240 1990 vp.
10188:
10189: Raha-asia-aloite n:o 227
10190:
10191:
10192:
10193:
10194: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kesälahden kala-
10195: talouden kehittämiskeskuksen suunnitteluun
10196:
10197:
10198: Eduskunnalle
10199: Kesälahti on Itä-Suomessa keskeisimpiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10200: kalatalouden harjoittamispaikkakuntia. Ka- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10201: lastuksen edistämiseksi on perusteltua laajen- 30.37.23 500 000 markkaa Kesälah-
10202: taa opetustoimintaa koskemaan kaikkea ka- den kalatalouden kehittämiskeskuksen
10203: lastukseen liittyvää toimintaa. Siksi on tar- suunnitteluun.
10204: peellista ja välttämätöntä perustaa kalatalou-
10205: den kehittämiskeskus Kesälahdelle.
10206: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10207: nioittaen,
10208: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10209: Esko Jokiniemi Pekka Puska Matti Väistö
10210: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
10211: 1990 vp. 241
10212:
10213: Raha-asia-aloite n:o 228
10214:
10215:
10216:
10217:
10218: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Pohjois-
10219: Karjalan piirille yleisten teiden tekemiseen
10220:
10221:
10222: Eduskunnalle
10223: Pohjois-Karjalan teiden pituus on 6, 7 pro- kin matka meren satamiin pitkä. Myös haja-
10224: senttia maan tiestöstä ja liikennesuorite 4,0 asutusalueen vähemmän käytetyt tiet on voi-
10225: prosenttia. Pohjois-Karjalan teistä monet tava kunnostaa. Viime vuosina maakuntaan
10226: ovat vuosisadan alussa rakennettuja ja ny- teiden tekemiseen osoitetut määrärahat ovat
10227: kyaikaan sopimattomia, joten ne pitäisi uu- lähes kokonaan menneet Joensuun ympäris-
10228: distaa kokonaan. Uimaharjun tehtaiden suu- töön rakennettaviin pääteihin.
10229: ri laajennus ja Niiralan rajanylityspaikan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10230: avautuminen myös henkilöliikenteelle asetta- nioittavasti,
10231: vat lisää vaatimuksia Pohjois-Karjalan ties-
10232: tölle. Pohjois-Karjalaan osoitetut määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10233: hat ovat jo viitenä vuotena olleet alle liiken- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10234: nesuoritusprosentin koko maan teiden teke- 31.24.77.6 JOO 000 000 markkaa
10235: misen määrärahasta. TVL:n Pohjois-Karjalan piirille yleisten
10236: Teiden merkitys korostuu Pohjois-Karja- teiden tekemiseen.
10237: lassa, jossa välimatkat ovat suuret ja Varsin-
10238: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10239:
10240: Esko Jokiniemi Pekka Puska Matti Väistö
10241: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
10242: 242 1990 vp.
10243:
10244: Raha-asia-aloite n:o 229
10245:
10246:
10247:
10248:
10249: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ihalansalmen sil-
10250: lan rakentamiseen
10251:
10252:
10253: Eduskunnalle
10254: Rääkkylän kunnan Varpasalon saaressa tyttävä hoitamaan toimintansa ja palveluta-
10255: asuu 152 asukasta, mikä on yli neljä prosent- sonsa ilman saaristokuntaetuja. Sillan raken-
10256: tia kunnan asukasmäärästä. Saareen on vain taminen muuttaisi kunnan olemusta saaristo-
10257: lossiyhteys, mikä monella tavalla vaikeuttaa kuntana, helpottaisi saaren asukkaiden elä-
10258: jokapäiväistä toimintaa ja liikennöimistä mää ja vilkastaisi Varpasalon elinkeinoelä-
10259: kunnan keskukseen. TVL:n piirin tien- ja mää.
10260: vesitienpidon ohjelmassa Oravisalon ja Var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10261: pasalon välinen Ihalansalmen silta on suun- nioittaen,
10262: niteltu rakennettavaksi vuosien 1988-94 vä-
10263: lisenä aikana. Nyt on kuulunut huhuja, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10264: rakentaminen siirtyisi useilla vuosilla. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10265: Rääkkylän kunta menettää saaristokun- 31.24.77 4 000 000 markkaa Ihalansal-
10266: taetunsa vuoden 1992 alussa, ja sen on pys- men sillan rakentamiseen.
10267: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10268: Esko Jokiniemi Pekka Puska Matti V äistö
10269: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
10270: 1990 vp. 243
10271:
10272: Raha-asia-aloite n:o 230
10273:
10274:
10275:
10276:
10277: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden lentopaik-
10278: kojen rakentamiseen ja ylläpitoon
10279:
10280:
10281: Eduskunnalle
10282: Kiteen kunta on eteläisen Pohjois-Karjalan tamiskustannukset eivät voi olla yhden kun-
10283: (Keski-Karjalan) keskus, jossa on paljon nan velvollisuus. Siihen tarvitaan myös val-
10284: teollisuutta ja ympärillä laaja vaikutusalue. tiovallan rahoitusosuutta.
10285: Kiteeitä on lähimmälle lentokentälle matkaa Kun samanlaista tarvetta on useilla lento-
10286: lähes 100 kilometriä. Liikenneyhteyksiensä kentillä, olisi määrärahaa koko maassa syytä
10287: parantamiseksi Keski-Karjala tarvitsee kun- korottaa entisestään.
10288: nollisen lentokentän, jolle myöhemmin voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10289: daan ohjata myös vakinaista reittiliikennettä. nioittaen,
10290: Kiteen kunta on jo rakentanut lentoken-
10291: tän, mutta siitä puuttuu kunnollinen päällys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10292: te ja laitteistoa. Kentän täysipainoisen käy- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10293: tön ja lentoturvallisuuden kannalta on vält- 31.99.41 15 000 000 markkaa eräiden
10294: tämätöntä, että kenttä saatetaan mahdolli- lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpi-
10295: simman pian hyvään liikennöimiskuntoon. tämiseen.
10296: Laajaa aluetta palvelevan lentokentän raken-
10297: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10298: Esko Jokiniemi Pekka Puska Matti Väistö
10299: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
10300: 244 1990 vp.
10301:
10302: Raha-asia-aloite n:o 231
10303:
10304:
10305:
10306:
10307: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiviojan jatkoper-
10308: kaukseen
10309:
10310:
10311: Eduskunnalle
10312: Kivioja on luonnonoja, joka kuuluu Tyr- Kysymys ei ole vain syys- ja kevättulvista,
10313: nävän~Ängeslevän- ja Temmesjoen tulva- vaan myös runsas kesäsade aiheuttaa tulvan,
10314: alueeseen. Alaosa Kiviojasta aukaistiin v. koska uoma on pieni. Alue on lisäksi kunnan
10315: 1985 valtion budjettivaroilla ko. jokien tulva- taajaman välittömässä läheisyydessä. Näin
10316: järjestelymäärärahoilla ja yläosan perkaus oli ollen Kiviojan perkaus on hyvin perusteltua.
10317: tarkoitus toteuttaa välittömästi, koska se 11 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10318: km:n pituisena kuuluu samaan alueeseen nioittaen,
10319: muodostaen luonnonvesialueen, jonka ylä-
10320: osaan liittyy 25 km metsäojitusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10321: Kiviojaan liittyy 5 pienvaltaoja-aluetta, 1991 tulo- ja menoarvioon 900 000
10322: jotka laskevat siihen. Pellon hyötyalue on n. markkaa Kiviojan yläosan jatkoper-
10323: 1 000 ha, joten perkauskustannus on vesipii- kaukseen.
10324: rin arvion mukaan n. 900 000 mk huomioon
10325: ottaen runko-osan ja 40 siltaa, jotka tarvi-
10326: taan viljelyksille ja talouskeskuksiin.
10327: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10328:
10329: Riitta Jouppila Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa
10330: Eino Siuruainen Tellervo Renko Pentti Kettunen
10331: Oiva Savela Juhani Alaranta Sakari Valli
10332: 1990 vp. 245
10333:
10334: Raha-asia-aloite n:o 232
10335:
10336:
10337:
10338:
10339: Jouppila: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan Yk-
10340: sityismetsänomistajat ry:n julkaisutoimintaan
10341:
10342:
10343: Eduskunnalle
10344: Keski-Pohjanmaan Yksityismetsänomista- 19.-20. lokakuuta 1990 pidettävien metsä-
10345: jat ry. täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhla- päivien yhteydessä. Teoksen kustannusarvio
10346: vuotensa kunniaksi se aikoo toimittaa julkai- on 50 000 markkaa.
10347: sun, jossa käsitellään sen omaa toimintaa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10348: yksityismetsätalouden hyväksi, samalla kun nioittaen,
10349: teoksen on tarkoitus sisältää metsätalouden
10350: asiantuntijoiden metsänhoitoa ja metsien ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10351: laa koskevia kirjoituksia. Tämänlaatuista 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
10352: teosta on pidettävä tänä aikana, kun metsien kaa Keski-Pohjanmaan Yksityismet-
10353: tila herättää huolta eri kansalaispiireissä, hy- sänomistajat ry:n julkaisutoiminnan tu-
10354: vin ajankohtaisena ja tarpeellisena. kemiseen.
10355: Teos on tarkoitus julkistaa Nivalassa
10356: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10357: Riitta J ouppila
10358: 246 1990 vp.
10359:
10360: Raha-asia-aloite n:o 233
10361:
10362:
10363:
10364:
10365: Juhantalo: Määrärahan osoittamisesta kuntien yhteistyö-
10366: hankkeiden tukemiseen
10367:
10368:
10369: Eduskunnalle
10370: Kuntien tehtäväkenttä on laajentunut vii- laajan yhteistyön organisointi edellyttää kun-
10371: me vuosina voimakkaasti. Samalla niiden nilta lisäpanostusta mm. kokopäiväisen vetä-
10372: taloudelliset resurssit eivät enää ole kasva- jän palkkaukseen.
10373: neet yhtä nopeasti kuin ennen. Laajentuvan Kuntien välisen yhteistyön monipuolista-
10374: tehtäväkentän hoitaminen on pakottanut minen koskemaan laajasti niiden eri tehtävien
10375: kunnat etsimään uusia toimintamuotoja, järjestämistä ja alueellista työnjakoa on kui-
10376: mikä on johtanut nopeasti kuntien välisen tenkin tärkeää. Laajan yhteistyön avulla voi-
10377: yhteistyöhalukkuuden lisääntymiseen. daan saada aikaan huomattavia kustannus-
10378: Useilla alueilla on jo nyt olemassa erityyp- säästöjä sekä kohottaa kuntien palvelutasoa
10379: pistä kuntien välistä yhteistyötä. Yhteistyö- ja tehokkuutta. Samalla voidaan parantaa
10380: hankkeet ovat yleensä liittyneet kuntien yh- yksittäisten kuntien taloudellista tilannetta
10381: teisen matkailumarkkinoinnin järjestämi- sekä välttää mahdollisesti muutoin edessä
10382: seen, mutta myös kuntien elinkeinotoimin- olevat pienten kuntien pakkoliitokset. Siksi
10383: nan yhteistyöhankkeet ovat viime aikoina usean kunnan välisiä yhteistyöhankkeita tu-
10384: lisääntyneet. Yhteistyön keskeisenä ongelma- lee tukea.
10385: na on kuitenkin ollut se, että yhteistyöhank- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10386: keet ovat usein olleet vain muutaman kunnan nioittaen,
10387: välisiä ja lyhytaikaisia. Systemaattinen ja laa-
10388: ja-alainen useamman kunnan välinen yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10389: työ kuntien tehtävien ja palvelujen järjestä- 1991 tulo- ja menoarvioon lukuun 26.97
10390: miseksi on vielä toistaiseksi ollut varsin vä- 2 000 000 markan erillisen määrärahan
10391: häistä. Eräänä syynä tähän on ollut se, että kuntien välisen yhteistyön edistämiseen.
10392: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10393: Kauko Juhantalo
10394: 1990 vp. 247
10395:
10396: Raha-asia-aloite n:o 234
10397:
10398:
10399:
10400:
10401: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalojen
10402: rakentamiseen Uudellemaalle
10403:
10404:
10405: Eduskunnalle
10406: Useissa Uudenmaan läänin kunnissa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10407: tarve valtion virastotalon rakentamiseen. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10408: Tällä hetkellä virastot sijaitsevat hajallaan 28.64.76
10409: jopa hyvin kaukanakin toisistaan. Monissa - JO 000 000 markkaa valtion vi-
10410: virastoissa ovat tilat myös käymässä pieniksi. rastotalon rakentamiseen Espooseen,
10411: Keskittämällä toiminnot yhteen pisteeseen - 1 000 000 markkaa valtion viras-
10412: kyetään aikaansaamaan kustannussäästöjä ja totalon suunnitteluun Hyrylään,
10413: samalla parannetaan palvelujen saatavuutta. - 1 000 000 markkaa valtion viras-
10414: Virastotalojen piirustukset ovat useimmis- totalon laajennuksen suunnitteluun Jär-
10415: sa tapauksissa jo tehtynä ja tontti varattuna. venpäässä,
10416: Rakentamisen aloittamista on vain lykätty. - 1 000 000 markkaa valtion viras-
10417: Valtion tulisi nyt 1990-luvulla rakentaa tar- totalon suunnitteluun Karjaalle,
10418: peelliset virastotalot ja näin kantaa vastuuta - 6 000 000 markkaa valtion viras-
10419: omalta osaltaan palvelujen parantamisesta. totalon rakentamiseen Porvooseen ja
10420: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty - 1 000 000 markkaa valtion viras-
10421: Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot- totalon suunnitteluun Tammisaareen.
10422: telukunnassa.
10423: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10424: nioittavasti,
10425: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10426: Marita Jurva Lauri Metsämäki Tuula Liunaiomaa
10427: Eeva-Liisa Moilanen Claes Andersson Jouni J. Särkijärvi
10428: Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman Markku Pohjola
10429: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Saara-Maria Paakkinen
10430: Tauno Valo Tarja Kautto Henrik Lax
10431: Matti Saarinen Pauli Uitto Martti Tiuri
10432: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Anssi Rauramo
10433: Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila Antti Kalliomäki
10434: Elsi Hetemäki-Olander Arja Alho
10435: 248 1990 vp.
10436:
10437: Raha-asia-aloite n:o 235
10438:
10439:
10440:
10441:
10442: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin opiskelijalii-
10443: kuntatilojen suunnittelemisen aloittamiseen
10444:
10445:
10446: Eduskunnalle
10447: Helsingissä on huutava pula liikuntatilois- lutyö, jonka tehtävänä on selvittää kaikki
10448: ta. Esimerkiksi Teknillisen oppilaitoksen rakentamis- ja saneerausmahdollisuudet, joil-
10449: opiskelijat ovat tyystin vailla omia liikuntati- la saataisiin aikaan kunnolliset liikuntatilat
10450: loja, Kauppakorkeakoulun opiskelijat toimi- niitä tarvitseville opiskelijoille. Suunnittelus-
10451: vat täysin alamittaisissa tiloissa ja Helsingin sa olisi otettava huomioon myös tilojen yh-
10452: yliopiston opettajankoulutuslaitokselta puut- teisrahoituksen ja -käytön mahdollisuudet.
10453: tuvat myös omat tilat. Sekä Teknillisessä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10454: oppilaitoksessa että opettajankoulutuslaitok-
10455: sessa tilanpuute haittaa tai estää täydellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10456: liikunnanopetuksen järjestämisen. Muissa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10457: oppilaitoksissa puute koskee eniten vapaaeh- 29.91.50 500 000 markan määrärahan
10458: toista, ohjattua tai omaehtoista liikuntaa. Helsingin opiskelijaliikuntatilojen suun-
10459: Koska Helsingin keskustan tilanpuute on nittelun aloittamista varten.
10460: valtava, olisi pikaisesti aloitettava suunnitte-
10461: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10462: Marita Jurva Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen
10463: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
10464: 1990 vp. 249
10465:
10466: Raha-asia-aloite n:o 236
10467:
10468:
10469:
10470:
10471: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta rikollisuutta ennalta
10472: estävään toimintaan
10473:
10474:
10475: Eduskunnalle
10476: Vuoden 1989 aikana ovat rikollisuutta ku- sen katkaiseminen edellyttää rikollisuutta en-
10477: vaavat tilastot osoittaneet huolestuttavaa nalta estävän toiminnan tehostamista. Niin-
10478: kasvusuuntaa. Erityisen huolestuttavaa on pä on tärkeää jatkaa ja voimistaa niitä polii-
10479: väkivaltarikollisuuden kasvu ja niiden teko- sin jo aikaisemmin aloittamia kampanjoita,
10480: jen lisääntyminen, jotka johtavat huomatta- jotka mahdollisimman tehokkaasti kohdistu-
10481: van koviin rangaistuksiin. vat ennalta ehkäisevään työhön. Laajojen
10482: Rikoksentekijöiden lukumäärä on niin- kampanjakokonaisuuksien avulla on mah-
10483: ikään kasvussa ja laittomuuksiin syyllistyy dollisuus vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja
10484: yhä useammin yhä nuorempia henkilöitä. sitä kautta saavuttaa toivottuja tuloksia.
10485: Rinnan rikollisuuden kasvun kanssa tähän Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10486: liittyen tai erillisenä ilmiönä on yleistä huolta nioittaen,
10487: aiheuttanut liikenneonnettomuuksien mää-
10488: rän lisääntyminen. Vakavat kuolemaan joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10489: taneet liikenneonnettomuudet ovat trendin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10490: omaisesti kasvaneet viimeisten vuosien aika- 26.75.26 lisäyksenä 400 000 markkaa
10491: na. rikollisuutta ennalta estävään toimin-
10492: Edellä kuvaamani huolestuttavan kehityk- taan.
10493: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10494: Heikki Järvenpää
10495: 250 1990 vp.
10496:
10497: Raha-asia-aloite n:o 237
10498:
10499:
10500:
10501:
10502: Järvenpää: Määrärahojen osoittamisesta erityishenkilöstön
10503: koulutuskeskuksen perustamiseen Lappeenrantaan
10504:
10505:
10506: Eduskunnalle
10507: Puolustusvoimien palveluksessa on noin tua juuri Päällystöopiston tarjoamiin erityis-
10508: 11 000 siviilityöntekijää. Tämän erityisam- resursseihin.
10509: mattihenkilöstön ja yleensä siviilityöntekijöi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10510: den koulutus tapahtuu parhaiten erityisen nioittaen,
10511: koulutuskeskuksen perustamisella.
10512: Puolustusvoimain erityisammatti- ja siviili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10513: henkilöstön koulutuskeskukselle tarpeelliset 1991 tulo- ja menoarvioon määräraha-
10514: tilat ovat osoitettavissa Lappeenrannan va- haksi 1 200 000 markkaa Lappeenran-
10515: ruskunta-alueelta Uudenmaan Rakuunapa- nan varuskunta-alueelle sijoitettavan
10516: taljoonan pääosan siirryttyä Mikkeliin. erityishenkilöstön koulutuskeskuksen
10517: Päällystöopiston käytettävissä on kaikki menoihin, mistä momentille 27.12.01
10518: tarvittavat oheistilat, kuten ruokala, varus- 200 000 markkaa palkkausmenoihin ja
10519: kuntasairaala, sotilaskoti, huolto- ja varasto- momentille 27.27.74 1 000 000 mark-
10520: tilat. Erityisammattihenkilöstön ja siviili- kaa rakennusten saneeraamiseen.
10521: työntekijöiden koulutuksessa voidaan tukeu-
10522: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10523: Heikki Järvenpää
10524: 1990 vp. 251
10525:
10526: Raha-asia-aloite n:o 238
10527:
10528:
10529:
10530:
10531: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan tek-
10532: nillisen korkeakoulun neljännen rakennusvaiheen toteut-
10533: tamiseksi
10534:
10535:
10536: Eduskunnalle
10537: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun Mikäli valtio sitoutuu lunastamaan ulko-
10538: merkitys tietyillä erikoisaloilla on valtakun- puolisesti rahoitetun neljännen rakennusvai-
10539: nallisestikin mittava. Korkeakoulun ja sen heen, on budjettirahoitukseen tarpeen tur-
10540: yhteyteen rakentuneen teknologiakeskuksen vautua vasta myöhemmin. Päätös lunastami-
10541: vaikutukset koko Itä-Suomen kehitykselle sesta on kuitenkin tehtävä pikaisesti.
10542: ovat olleet huomattavat. Edellä olevan perusteella ehdotan,
10543: Korkeakoulun neljännen rakennusvaiheen
10544: toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10545: ten, että vuonna 1992 tämä vaihe on valmii- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10546: na, on korkeakoulun kehityksen kannalta markan määrärahan Lappeenrannan
10547: välttämätön. Neljännen vaiheen toteuttami- teknillisen korkeakoulun neljännen ra-
10548: nen antaa mahdollisuuden täysimääräisesti kennusvaiheen toteuttamiseksi, tai si-
10549: hyödyntää aikaisemmin korkeakoululle toutuu lunastamaan ko. rakennusvai-
10550: suunnattuja resursseja. heen viiden vuoden kuluessa.
10551: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10552: Heikki Järvenpää
10553: 252 1990 vp.
10554:
10555: Raha-asia-aloite n:o 239
10556:
10557:
10558:
10559:
10560: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta yhdentyvän Euroopan
10561: vaikutusten selvittämiseksi
10562:
10563:
10564: Eduskunnalle
10565: Euroopan yhdentyminen on Suomen kal- vanlaatuinen toiminta on ollut koordinoima-
10566: taisen pienen maan kannalta yksi merkittä- tonta, hajanaista ja jossain määrin tehotonta.
10567: vimmistä tapahtumista vuosikymmeniin. Sen On melkoisen selvää, että varsinkin koululai-
10568: kaikkien vaikutusten arviointi ei ole kovin set ja opiskelijat ovat sellainen kohderyhmä,
10569: yksinkertainen asia eikä uuteen tilanteeseen jolle juuri valtiovallan taholta on suunnatta-
10570: sopeutuminen helppoa. va asioita selventävää informaatiota. Sen tu-
10571: lee tapahtua erityisen kampanjan muodossa
10572: Toisaalta on arveltavissa, että yhdentymi- siten, että asiantuntijoita käyttäen sanoman
10573: sen seurausvaikutuksia on dramatisoitu ja perille meno on taattu, ja siten, että kampan-
10574: erilaisia pelkoja ja uhkakuvia on katteetto- joinnissa käytetään nykyaikaisia välineitä.
10575: masti levitetty. Selvää kuitenkin on, että kan- Edellä olevan perusteella ehdotan,
10576: salaisten ja varsinkin nuoremman polven ta-
10577: solla kaivataan melkoisessa määrin lisää in- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10578: formaatiota uuden tilanteen vaikutuksista. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10579: Muualla Pohjoismaissa on jo jonkin aikaa markkaa vuoden 1990 aikana toteutet-
10580: järjestetty erilaisia kampanjoita, joiden avulla tavan yhdentyvää Eurooppaa käsittele-
10581: tietoa on pyritty jakamaan. Suomessa Vastaa- vän kampanjan toteuttamiseksi.
10582: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10583: Heikki Järvenpää
10584: 1990 vp. 253
10585:
10586: Raha-asia-aloite n:o 240
10587:
10588:
10589:
10590:
10591: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena
10592: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirille
10593:
10594:
10595: Eduskunnalle
10596: Etelä-Saimaan keskussairaalan ja sosiaali- huomattavasti yli 100 miljoonan markan kus-
10597: ja terveysministeriön kesken on muutama tannuksiin nouseva saneerausvaihe on toteu-
10598: vuosi sitten aloitettu neuvottelut valtionavus- tumassa, muodostavat sairaanhoitopiirin pe-
10599: tuksen saamisesta Etelä-Karjalan sairaanhoi- rustaminen ja siitä aiheutuvat lunastuskor-
10600: topiirin perustamisesta aiheutuviin kuntien vaukset sairaanhoitopiirin kunnille kohtuut-
10601: välisiin lunastuskorvauksiin. toman rasituksen.
10602: Neuvottelut johtivat viime syksynä tulok- Edellä olevan perusteella ehdotan,
10603: seen, jonka mukaisesti vuoden 1990 budjet-
10604: tiin otettiin pienehkö määräraha sairaanhoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10605: topiirille tarkoitettaviin lunastuskorvauksiin. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10606: Etelä-Saimaan keskussairaala on yksi niis- 33.79.35 14 000 000 markan määrära-
10607: tä 1950-luvun alkupuolella rakennetuista ns. han Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin
10608: vanhoista keskussairaaloista, joissa sanee- perustamisesta aiheutuneisiin kuntien
10609: rausta ei toistaiseksi ole toteutettu. Nyt kun välisiin lunastuskorvauksiin.
10610: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10611: Heikki Järvenpää
10612: 254 1990 vp.
10613:
10614: Raha-asia-aloite n:o 241
10615:
10616:
10617:
10618:
10619: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta kansainväliseen
10620: apuun ilmansuojelu- ja ympäristöinvestointeihin
10621:
10622:
10623: Eduskunnalle
10624: Kaakkois-Suomen metsien ja maaperän ti- Hallituksen on pikaisesti selvitettävä, onko
10625: lasta on tutkittu aineistoa ainakin 15 vuoden mahdollista kohdistaa osa nyt kehitysyhteis-
10626: ajalta. Ensimmäiset vertailukelpoiset satelliit- työhön käyttämistämme varoista puhdistus-
10627: tikuvat on ao. alueesta otettu 1970-luvun laitosten rakentamiseen niille alueille Suomen
10628: alussa. Myös näiden kuvien perusteella on itä- ja eteläpuolella, jotka kaukolaskeuman
10629: mahdollista tehdä selvityksiä metsien tervey- osalta ovat kannaltamme pahimpia. Tämän
10630: dentilan kehityksestä. Niidenkin perusteella lisäksi on tavoitteeksi asetettava, että 0,3
10631: näyttää siltä, että Kaakkois-Suomen kuormi- prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään
10632: tus on vähintään Itä-Lapin kuormituksen näiden samojen maiden avustamiseen, jolloin
10633: suuruinen. ilman laatu Suomessa ratkaisevasti paranee.
10634: Oleellista tilanteelle on se, että tällä alueel- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10635: la asuu monikymmenkertainen määrä ihmi- nioittaen,
10636: siä Lappiin verrattuna. Myöskään maaperän
10637: sietokyky ei ole niin vahva kuin muualla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10638: Etelä-Suomessa. 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
10639: Melko pitävästi on arvioitu, että kauko- markkaa kansainväliseen apuun ilman-
10640: kulkeutumisen osuus päästöistämme on noin suojelu- ja ympäristöinvestointien to-
10641: 85 prosenttia, jolloin on selvää, että vain teuttamiseksi Suomen itä- ja eteläpuo-
10642: kansainvälisen yhteistyön avulla on ratkaise- lella.
10643: via tuloksia saavutettavissa.
10644: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10645: Heikki Järvenpää
10646: 1990 vp. 255
10647:
10648: Raha-asia-aloite n:o 242
10649:
10650:
10651:
10652:
10653: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta maatalousve-
10654: rotarkastajan virkojen lisäämiseen
10655:
10656:
10657: Eduskunnalle
10658: Maatalousverotuksen tarkastustoiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10659: on muuta verotarkastusta huomattavasti vä- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10660: häisempää. Maatalouden kirjanpito ei ole markkaa maatalousverotarkastajan vir-
10661: kaikilla tiloilla ajan vaatimuksia vastaavaa ja kojen lisäämiseen.
10662: on siksi muihin yrittäjinä verotettaviin ver-
10663: rattuna jäänyt ajan vaatimuksista jälkeen.
10664: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10665: nioittaen,
10666: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10667: Riitta Järvisalo-Kanerva
10668:
10669:
10670:
10671:
10672: 20 200052Y
10673: 256 1990 vp.
10674:
10675: Raha-asia-aloite n:o 243
10676:
10677:
10678:
10679:
10680: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta hammaslää-
10681: ketieteelliseen tutkimustoimintaan
10682:
10683:
10684: Eduskunnalle
10685: Hammaslääketieteellinen tutkimus on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10686: edennyt Pohjoismaissa viime vuosina merkit- nioittaen,
10687: tävästi. Kun suun alueen terveydellä ja suu-
10688: hun sijoitetuilla vierailla aineilla on merkitys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10689: tä ihmisen kokonaisterveyden kannalta, on 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10690: tärkeätä, että tätä tieteenalaa kehitetään jat- markkaa hammaslääketieteen edistämi-
10691: kuvasti. seen.
10692: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10693: Riitta Järvisalo-Kanerva
10694: 1990 vp. 257
10695:
10696: Raha-asia-aloite n:o 244
10697:
10698:
10699:
10700:
10701: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Tampereen
10702: Työväenyhdistyksen talon kunnostukseen
10703:
10704:
10705: Eduskunnalle
10706: Tampereen Työväenyhdistyksen talo on Taloa on viime vuosina korjattu sisätilail-
10707: rakennettu vuonna 1890. Taloa on sittemmin taan merkittävästi. Ulkomaa1austyö ja por-
10708: laajennettu vuosina 1900, 1905, 1911-1912 rastilojen kunnostus ovat osarahoitukseltaan
10709: ja 1930. Talossa on tällä hetkellä järjestötilo- avoinna.
10710: jen lisäksi käytössä oleva teatterisali, Tampe- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10711: reen teatterikoulutukselle uudistetut tilat nioittavasti,
10712: sekä Lenin-museo. Talon voidaan katsoa ole-
10713: van historialtaan merkittävä. Se on toiminut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10714: mm. Venäjän sosialidemokraattisen I puolue- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
10715: kokouksen tapahtumapaikkana v. 1905. Sa- markkaa Tampereen Työväenyhdistyk-
10716: moin siellä on pidetty Suomen Ammattijär- sen talon kunnostukseen.
10717: jestön perustava kokous.
10718: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10719: Riitta Järvisalo-Kanerva
10720:
10721:
10722:
10723:
10724: /
10725: 258 1990 vp.
10726:
10727: Raha-asia-aloite n:o 245
10728:
10729:
10730:
10731:
10732: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta virkojen pe-
10733: rustamiseen teollisuuspiireihin pienyritysten neuvontatoi-
10734: mintaan
10735:
10736:
10737: Eduskunnalle
10738: Pienyritysjohdon "kynnys" teollisuuspii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10739: rien neuvonta- ja koulutustoimintaan on ny- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10740: kyään liian korkea. Lisäksi näille yrityksille 32.02.01 JO 000 000 markkaa uusien
10741: välttämätön ohjaus- ja seurantakapasiteetti yritystutkijan virkojen perustamiseen
10742: puuttuu virkojen vähyyden vuoksi lähes ko- teollisuuspiireihin pienyritysten neuvon-
10743: konaan. tatoimintaan.
10744: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10745: nioittaen,
10746: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10747: Riitta Järvisalo-Kanerva
10748: 1990 vp. 259
10749:
10750: Raha-asia-aloite n:o 246
10751:
10752:
10753:
10754:
10755: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta ilmaislääki-
10756: tyksen laajentamiseen
10757:
10758:
10759: Eduskunnalle
10760: Pääministeri Harri Holkerin hallituksen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10761: ohjelmaan liittyy verouudistus. Kun vähen- nioittavasti,
10762: nysjärjestelmää on olennaisesti karsittu, on
10763: tärkeätä, että samanaikaisesti sairauskuluvä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10764: hennyksen muutoksen kanssa toteutetaan en- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
10765: tistä laajempi ilmaislääkitys erityisesti pit- markkaa ilmaislääkityksen laajentami-
10766: käaikaissairauksien hoitoon. seen.
10767: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10768: Riitta Järvisalo-Kanerva
10769: 260 1990 vp.
10770:
10771: Raha-asia-aloite n:o 247
10772:
10773:
10774:
10775:
10776: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta lääkärin mää-
10777: räämien lääkkeiden saattamiseksi ilmaislääkkeiksi odotta-
10778: valle äidille ja vauvalle
10779:
10780:
10781: Eduskunnalle
10782: Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 Edellä olevaan viitaten ehdotan,
10783: lasta. Kansakunnan kannalta olisi tärkeätä,
10784: että yhteiskunta olisi nykyistä lapsimyöntei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10785: sempi. Kun nuorten perheitten toimeentulo 1991 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
10786: on yleensä niukkaa, tulisi niitä tukimuotoja markan määrärahan lääkärin määrää-
10787: lisätä, jotka liittyvät uuden perheenjäsenen mien lääkkeitten saattamiseksi ilmais-
10788: huoltamiseen. Yksi mahdollisuus tukea per- lääkkeiksi sekä äidin odotusajan että
10789: heitä näitten välttämättömien menojen osalta lapsen kolmen ensimmäisen ikävuoden
10790: olisi turvata ilmaislääkkeet sekä äidin odo- osalta.
10791: tus- ja äitiyslomakauden ajalle että lapselle
10792: aina 3. ikävuoteen saakka.
10793: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10794: Riitta Järvisalo-Kanerva
10795: 1990 vp. 261
10796:
10797: Raha-asia-aloite n:o 248
10798:
10799:
10800:
10801:
10802: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta aikuisten
10803: hammashuollon kustannusten alentamiseksi
10804:
10805:
10806: Eduskunnalle
10807: Suomessa aikuisväestön hammashuolto Edellä olevaan viitaten ehdotan,
10808: kohtuullisin kustannuksin on järjestämättä.
10809: Sen vuoksi aikuisten hampaitten ja suun hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10810: totaso on varsin alhainen, mikä aiheuttaa 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
10811: sairastuvuutta. markan määrärahan aikuisten hammas-
10812: Järjestetyn lasten ja nuorten hammashuol- huollon järjestämiseksi siten, että poti-
10813: lon tähänastiset tulokset osoittavat, että yh- laan osuus hoitokerrasta olisi terveys-
10814: teiskunnan mukaantulo hammashuoltoon keskusmaksun suuruinen.
10815: muutoinkin kuin verovähennysjärjestelmällä
10816: on oikea ja välttämätön vaihtoehto osana
10817: kansanterveyden hoitoa.
10818: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10819: Riitta Järvisalo-Kanerva
10820: 262 1990 vp.
10821:
10822: Raha-asia-aloite n:o 249
10823:
10824:
10825:
10826:
10827: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta elatustuen ko-
10828: rottamiseen
10829:
10830:
10831: Eduskunnalle
10832: Elatusavun ennakot siltä osin, kuin elatus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10833: velvollinen ei ole niitä suorittanut eikä hänen 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
10834: osuuttaan ole perittävissä, ovat jääneet pa- markkaa ylimääräisenä määrärahana
10835: hasti jälkeen verrattuna muihin perhepoliitti- elatustuen määrän nostamiseksi kaksin-
10836: siin toimiin. Elatusavun ennakon osuus on kertaiseksi.
10837: kuitenkin oleellisin erityisesti pienituloisen
10838: yksinhuoltajan kannalta.
10839: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10840: nioittaen,
10841: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10842: Riitta Järvisalo-Kanerva
10843: 1990 vp. 263
10844:
10845: Raha-asia-aloite n:o 250
10846:
10847:
10848:
10849:
10850: Järvisalo-Kanerva: Määrärahan osoittamisesta sairaalamak-
10851: sun poistamiseksi synnytyksen saamiseksi maksuttomaksi
10852:
10853:
10854: Eduskunnalle
10855: Suomessa syntyy vuosittain 60 000 lasta. nyttäviltä äideiltä täyden sairaalamaksun
10856: Kansakunnan kannalta olisi tärkeää, että synnyttäjän sairaalassaoloajalta.
10857: yhteiskunta olisi nykyistä lapsimyönteisempi. Edellä olevaan viitaten ehdotan,
10858: Kun nuorten perheitten toimeentulo on
10859: yleensä niukka, tulisi niitä tukimuotoja lisätä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10860: jotka liittyvät synnytykseen ja lasten huolta- 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
10861: miseen. markan määrärahan, jotta synnytyk-
10862: Synnytys ei Suomessa ole vielä ilmaista, seen liittyvät sairaalamaksut voidaan
10863: vaan esimerkiksi keskussairaalat perivät syn- poistaa.
10864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10865: Riitta Järvisalo-Kanerva
10866: 264 1990 vp.
10867:
10868: Raha-asia-aloite n:o 251
10869:
10870:
10871:
10872:
10873: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta matkailuprofesso-
10874: rin viran perustamiseen Lapin korkeakouluun
10875:
10876:
10877: Eduskunnalle
10878: Matkailu on muodostumassa yhä tärkeäm- suomalaista koulutusta, olisi matkailun pro-
10879: mäksi Lapin elinkeinoksi. Matkailuyrityksiä fessorin viran perustaminen Lapin korkea-
10880: perustetaan lisää sekä entisiä laajennetaan. kouluun erittäin tärkeä ja kiireellinen toimen-
10881: Keskiasteen matkailualan ammatillinen kou- pide.
10882: lutus on hoidettu ammatillisten oppilaitosten Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10883: toimesta, vaikkakaan ei riittävästi, kuitenkin nioittaen,
10884: laadullisesti hyvin. Liikkeenjohdolta puuttuu
10885: nimenomaan matkailuun painottuva koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10886: tus. Merkittävissä kilpailijamaissamme Ruot- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
10887: sissa ja Norjassa on matkailukorkeakoulut. markkaa matkailuprofessorin viran pe-
10888: Jotta matkailuyritystemme liikkeenjohto saisi rustamiseen Lapin korkeakouluun.
10889: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10890: Keijo Jääskeläinen
10891: 1990 vp. 265
10892:
10893: Raha-asia-aloite n:o 252
10894:
10895:
10896:
10897:
10898: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Lapin korkeakou-
10899: lun ja Rovaniemen kaupungin yhteisen liikuntahallin ra-
10900: kentamiseen
10901:
10902:
10903: Eduskunnalle
10904: Lapin korkeakoulun toiseen rakennusvai- niemen taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksen
10905: heeseen liittyvänä voidaan pitää Lapin kor- liikunnanopetusta varten.
10906: keakoulun ja Rovaniemen kaupungin yhtei- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10907: sen liikuntahallin rakentamista. Liikuntahal- nioittaen,
10908: lin rakentaminen tulee ajoittaa korkeakoulun
10909: toisen vaiheen mukaisesti, koska se on kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10910: vatustieteen osaston luokanopettajain koulu- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10911: tusohjelman liikunnanopetuksen kannalta markkaa Lapin korkeakoulun ja Rova-
10912: välttämätön. Yhtä välttämätön se on myös niemen kaupungin yhteisen liikuntahal-
10913: Rovaniemen kauppaoppilaitoksen ja Rova- lin rakentamiseen.
10914: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10915: Keijo Jääskeläinen
10916: 266 1990 vp.
10917:
10918: Raha-asia-aloite n:o 253
10919:
10920:
10921:
10922:
10923: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta inarin- ja koltan-
10924: saamenkielisten oppimateriaali työntekijöiden palkkaami-
10925: seen sekä saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen
10926:
10927:
10928: Eduskunnalle
10929: Inarin- ja koltansaamelaiset ovat Suomen tamiseen tarvittava määräraha vuodelle 1991
10930: pienimmät saamelaisryhmät. Sekä inarin- on 2 124 085 markkaa.
10931: että koltansaamelaiset puhuvat omaa kiel- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10932: tään, joka eroaa selvästi laajemmalla alueella nioittaen,
10933: käytetystä pohjoissaamesta. Inarin- ja kol-
10934: tansaame ovat uhanalaisessa asemassa. La- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10935: pin lääninhallitukseen tulisi palkata oppima- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
10936: teriaalityöntekijät kaikkia kouluasteita var- markkaa inarin-ja koltansaamenkielis-
10937: ten. Vuonna 1990 voidaan palkata yksi ten oppimateriaalityöntekijöiden palk-
10938: henkilö saamenkielisen oppimateriaalin ke- kaamiseen sekä saamenkielisen oppima-
10939: hittämiseen. Kustannukset vuodelle 1991 teriaalin tuottamiseen.
10940: ovat 320 000 markkaa. Oppimateriaalin tuot-
10941: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10942: Keijo Jääskeläinen
10943: 1990 vp. 267
10944:
10945: Raha-asia-aloite n:o 254
10946:
10947:
10948:
10949:
10950: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Inarin opiston
10951: uudisrakentamiseen
10952:
10953:
10954: Eduskunnalle
10955: Inarin opisto on pieni, maan syrjäisin ja voisi toimia Pohjois-Lapin nuorten hyväksi,
10956: ainut saamelaisten ylläpitämä kansanopisto. ehdotan, että opistolle myönnettävää määrä-
10957: Opistossa on mm. pohjoisten kielten linja, rahaa uudisrakentamista varten lisättäisiin
10958: jolla opetuksen pääpaino on saamen kielen ja 1,2 miljoonalla markalla.
10959: saamelaisen kulttuurin edistämisessä. Opis- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10960: ton eri linjoille on ollut runsaammin hakijoita nioittaen,
10961: kuin oppilaspaikoille on voitu ottaa.
10962: Opistolla on rakenteilla lisärakennus, jon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10963: ka rahoittaminen opiston itsensä toimesta 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
10964: tuottaa suunnattomia vaikeuksia. Opiston markkaa Inarin opistolle uudisrakenta-
10965: velat tulevat olemaan vuoden loppuun men- mista varten.
10966: nessä 4,8 miljoonaa markkaa. Jotta opisto
10967: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10968: Keijo Jääskeläinen
10969: 268 1990 vp.
10970:
10971: Raha-asia-aloite n:o 255
10972:
10973:
10974:
10975:
10976: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen teknil-
10977: lisen oppilaitoksenlisärakennus-ja peruskorjaushankkeen
10978: suunnittelua varten
10979:
10980:
10981: Eduskunnalle
10982: Rovaniemen teknillisen oppilaitoksen käytettävissä enintään viisi vuotta. Kun ope-
10983: vuonna 1966 valmistunut kiinteistö on suun- tusta annetaan eri paikoissa, on laboratorioi-
10984: niteltu 200 opiskelijaa varten. Oppilaitoksen den järkevä käyttö lähes mahdotonta.
10985: opiskelijamäärä lisääntyy vuoteen 1991 men- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
10986: nessä n. 450 opiskelijaan, mikä johtuu vuon- nioittaen,
10987: na 1987 käynnistyneestä insinöörikoulutuk-
10988: sesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10989: Nykyiset tilat eivät riitä enää, vaan kou- 1991- tulo- ja menoarvioon JOO 000
10990: lutusta joudutaan järjestämään epäsäännölli- markkaa Rovaniemen teknillisen oppi-
10991: sissä ja epätaloudellisissa vuokratiloissa. laitoksen lisärakennus-ja peruskorjaus-
10992: Vuokratiloja ei saada riittävästi ja ne ovat hankkeen suunnittelua varten.
10993: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
10994: Keijo Jääskeläinen
10995: 1990 vp. 269
10996:
10997: Raha-asia-aloite n:o 256
10998:
10999:
11000:
11001:
11002: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Pohjan vies-
11003: tintä- ja taideoppilaitoksen perustamiseen
11004:
11005:
11006: Eduskunnalle
11007: Ammattikasvatushallituksessa on tehty pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11008: riaatepäätös viestintäalan oppilaitosten pe- nioittaen,
11009: rustamisesta vuonna 1991. Hanketta on La-
11010: pissa kehitelty projektina läänin kehittämis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11011: rahalla. Kuntainliitto on esittänyt valtioneu- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11012: vostolle, että Lapin taidekoulusta ja muista markkaa Länsi-Pohjan viestintä- ja tai-
11013: yhteistoimintaoppilaitoksista muodostetaan deoppilaitoksen perustamiseen.
11014: viestintä- ja taideoppilaitos vuoden 1991
11015: alussa.
11016: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11017: Keijo Jääskeläinen
11018: 270 1990 vp.
11019:
11020: Raha-asia-aloite n:o 257
11021:
11022:
11023:
11024:
11025: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustami-
11026: seksi Arktiseen keskukseen
11027:
11028:
11029: Eduskunnalle
11030: Arktisen keskuksen ensimmäiset virat pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11031: rustettiin 1.9.1988 alkaen. Keskus aloitti toi- nioittaen,
11032: mintansa Lapin korkeakoulun erillislaitokse-
11033: na 1.2.1989. Vuosi 1991 muodostuu keskei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11034: seksi Arktisen keskuksen perusvarustamisen 1991 tulo- ja menoarvioon 8 500 000
11035: osalta. Tällöin tulisi perustaa sen perustoi- markkaa Arktisen keskuksen varusta-
11036: mintojen edellyttämät keskeiset virat: näytte- miseen.
11037: lytoimintaan 5 virkaa, tutkimustoimintaan 3
11038: virkaa ja tietopalveluun 2 virkaa.
11039: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11040: Keijo Jääskeläinen
11041: 1990 vp. 271
11042:
11043: Raha-asia-aloite n:o 258
11044:
11045:
11046:
11047:
11048: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin raken-
11049: nusperinne ry:n toimintaan
11050:
11051:
11052: Eduskunnalle
11053: Lapin läänin rakennusperinne ry:n toimin- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11054: nan oleellisin piirre on Lapin kulttuuriympä- nioittaen,
11055: ristöjen kokonaisvaltainen kehittäminen. Yh-
11056: distyksen neuvonta- ja ohjaustoiminnassa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11057: paneuduttu kylä- ja kaupunkikuvaa koske- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
11058: viin kysymyksiin sekä painotettu säilyttämi- kaa Lapin läänin rakennusperinne ry:n
11059: sen ja saneerauksen ohella myös uudisraken- toiminnan tukemiseen.
11060: tamisen ympäristövaik utuksia.
11061: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11062: Keijo Jääskeläinen
11063:
11064:
11065:
11066:
11067: 21 200052Y
11068: 272 1990 vp.
11069:
11070: Raha-asia-aloite n:o 259
11071:
11072:
11073:
11074:
11075: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven Kan-
11076: sainväliselle Kelonveistoviikolle
11077:
11078:
11079: Eduskunnalle
11080: Kemijärven Kansainvälinen Kelonveisto- Lapista ja koko maastamme ja antaa omille
11081: viikko on järjestetty jo neljänä perättäisenä taiteilijoillemme mahdollisuuden tehdä työtä
11082: vuonna, viimeksi kesällä 1988. Tapahtumasta todella kovassa kansainvälisessä kuvanveis-
11083: on tullut Kemijärven seudulle jo perinteinen täjäjoukossa.
11084: kesätapahtuma. Sen osanottajakunta on kas- Kelonveistoviikon työn tuloksena syntyy
11085: vanut ja kansainvälistynyt vuosi vuodelta. ja jää maahamme mielenkiintoisia taideteok-
11086: Kelonveistoviikolle olisi tulossa kuvanveistä- sia. Tärkeää on myös se, että nuorisomme
11087: jiä eri puolilta maailmaa vuosittain satakun- näkee viikon aikana, miten kuvanveistoksia
11088: ta, mutta heistä on voitu ottaa mukaan vain tehdään. Toivottavasti työn läheltä seuraami-
11089: 30 veistäjää. Samoin on kasvanut näyttelyyn nen tai taideteoskokoelmaan tutustuminen
11090: tutustuneiden turistien määrä. paikan päällä Kemijärvellä antaa uusia virik-
11091: Kemijärven Kansainvälinen Kelonveisto- keitä nousevalle taiteilijapolvellemme.
11092: viikko on koko Lappiakio ajatellen hieno ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11093: todella omaleimainen kulttuuritapahtuma. Se nioittaen,
11094: liittyy erinomaisesti maamme kesän kulttuu-
11095: ritapahtumien joukkoon. Tapahtuma tuo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11096: Suomeen vuosittain eteviä ulkomaisia taitei- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
11097: lijoita, näyttää heille Suomen luonnon yöttö- markkaa Kemijärven Kansainvälisen
11098: män yön aikaan ja avaa monia arvokkaita Kelonveistoviikon järjestämiseen.
11099: kansainvälisiä yhteyksiä. Se levittää tietoa
11100: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11101: Keijo Jääskeläinen
11102: 1990 vp. 273
11103:
11104: Raha-asia-aloite n:o 260
11105:
11106:
11107:
11108:
11109: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäi-
11110: vien järjestämiseen
11111:
11112:
11113: Eduskunnalle
11114: Hetan Musiikkipäivät ovat kohta pari- vuoden kokemusten pohjalta on arvtmtu,
11115: kymmenvuotisen historiansa kuluessa osoit- että vuoden 1991 Hetan Musiikkipäivät voi-
11116: tautuneet yhdeksi laadukkaista kulttuurita- daan viedä läpi n. 100 000 markan budjetilla.
11117: pahtumista maassamme. Tunturi-Lapin saa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11118: melaisalueella pääsiäisenä soiva kirkkomu- nioittaen,
11119: siikkikonserttien sarja on valtakunnallisesti
11120: ainutlaatuinen. Musiikkipäivät ovat selkeästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11121: myös kalottialueen tapahtuma. Esiintyjiä on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11122: mukana Suomen lisäksi muista Pohjoismais- 29.90.52 JOO 000 markkaa Hetan Mu-
11123: ta. siikkipäivien järjestämiseen.
11124: Viime pääsiäisen tiliselvitysten ja usean
11125: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11126: Keijo Jääskeläinen
11127: 274 1990 vp.
11128:
11129: Raha-asia-aloite n:o 261
11130:
11131:
11132:
11133:
11134: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Särkijärven kalan-
11135: viljelylaitoksen laajennukseen
11136:
11137:
11138: Eduskunnalle
11139: Särkijärven kalanviljelylaitoksen laajen- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11140: nushanke on tärkeä Tornionjoen meritaimen- nioittaen,
11141: kannan elvyttämiseksi. Laitoksella on me-
11142: neillään suunnittelutyö mm. jätevesiasiain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11143: kuntoon saattamiseksi ennen laajennusta. 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
11144: Varsinainen saneeraus aloitetaan vuonna markkaa Särkijärven kalanviljelylai-
11145: 1991. toksen laajennukseen.
11146: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11147: Keijo Jääskeläinen
11148: 1990 vp. 275
11149:
11150: Raha-asia-aloite n:o 262
11151:
11152:
11153:
11154:
11155: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kalata-
11156: louden tutkimuslaitoksen Utsjoen tutkimusaseman perus-
11157: tamiseen
11158:
11159:
11160: Eduskunnalle
11161: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11162: Utsjoen tutkimusaseman tarkoituksena on nioittaen,
11163: tutkia Tenojokea ja muita Jäämereen laske-
11164: via virtaavia vesiä. Suunniteltu tutkimusase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11165: ma toimisi pohjoisten jokivesistöjen tutki- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11166: muskeskuksena vastaten erityisesti kansain- markkaa Riista- ja kalatalouden tutki-
11167: välisten sopimusten velvoitetutkimuksista muslaitoksen Utsjoen tutkimusaseman
11168: Teno- ja Näätämäjoella sekä Tuolomajoen perustamiseen.
11169: vesistön yhteistutkimuksista neuvostoliitto-
11170: laisten kanssa.
11171: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11172: Keijo Jääskeläinen
11173: 276 1990 vp.
11174:
11175: Raha-asia-aloite n:o 263
11176:
11177:
11178:
11179:
11180: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
11181: miseen välille Jäniskoski-Norjan raja
11182:
11183:
11184: Eduskunnalle
11185: Jäniskosken ja Norjan rajan välisen maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11186: tiehankkeen kustannusarvio on noin 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
11187: 30 000 000 markkaa. Nykyinen polkutie on markkaa maantien rakentamiseen välil-
11188: viimeinen rakentamaton osuus pitkästä kan- le Jäniskoski-Norjan raja.
11189: sainvälistä liikennettä palvelevasta Kaama-
11190: sen ja Norjan rajan välisestä tiestä.
11191: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11192: nioittaen,
11193: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11194: Keijo Jääskeläinen
11195: 1990 vp. 277
11196:
11197: Raha-asia-aloite n:o 264
11198:
11199:
11200:
11201:
11202: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Joulumaan veto-
11203: voimaisen keskuskohteen suunnittelua varten Rovanie-
11204: men maalaiskunnan Syväsenvaaraan
11205:
11206:
11207: Eduskunnalle
11208: Joulumaahanke on koko Suomen matkai- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11209: lun kannalta erittäin merkittävä. Rovanie- nioittaen,
11210: men kaupunki ja maalaiskunta yhdessä ovat
11211: hoitaneet napapiirillä sijaitsevan Joulupukin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11212: postikonttorin matkamuistomyymälöineen 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11213: tähän asti. Onnistuakseen hanke tarvitsee markkaa Joulumaan vetovoimaisen kes-
11214: kuitenkin nykyisiä laajemmat ja suuremmat kuskohteen suunnittelemista varten Ro-
11215: puitteet, jotta maahamme ja Lappiin saatai- vaniemen maalaiskunnan Syväsenvaa-
11216: siin houkutelluksi yhä suuremmat määrät raan.
11217: matkailijoita. Napapiirillä sijaitsevaan Syvä-
11218: senvaaraan louhittava luola eli Joulupukin
11219: varsinainen päämaja on suunnitteilla.
11220: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11221: Keijo Jääskeläinen
11222: 278 1990 vp.
11223:
11224: Raha-asia-aloite n:o 265
11225:
11226:
11227:
11228:
11229: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta matkailukalastus-
11230: projektiin
11231:
11232:
11233: Eduskunnalle
11234: Matkailukalastusprojekti on käynnistetty päässä Inarin ja Sodankylän luonnonkalan
11235: rakennemuutosmäärärahalla vuonna 1989 markkinointia pääosin Etelä-Suomeen. Kas-
11236: erityisaluekunnissa ja vaikeimmissa työttö- vaneen muikkukannan saaliin markkinointi
11237: myyskunnissa. Projektilie esitetään 3 000 000 edellyttää kuljetustukea.
11238: markan määrärahaa vuodelle 1991 kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11239: misohjelman mukaisten perustamistoimenpi- nioittaen,
11240: teiden loppuun saattamiseksi istutusten osal-
11241: ta. Vastuuorganisaatio on kalastuspiiri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11242: Maa- ja metsätalousministeriö on myöntä- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 350 000
11243: nyt Lapin kalastuspiirille kalankuljetustu- markkaa matkailukalastusprojektiin.
11244: keen ko. määrärahan. Rahalla on tuettu etu-
11245: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11246: Keijo Jääskeläinen
11247: 1990 vp. 279
11248:
11249: Raha-asia-aloite n:o 266
11250:
11251:
11252:
11253:
11254: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen
11255: lentoaseman matkustaja-asemarakennuksen rakentami-
11256: seen
11257:
11258:
11259: Eduskunnalle
11260: Rovaniemen lentoasemasta tulee yhä mer- rälle tämän päivän lukuihin verrattuna. Len-
11261: kittävämpi lentomatkustajamäärien noustes- toaseman matkustaja-asemarakennuksen
11262: sa vuosi vuodelta. Vuodesta 1979 vuoteen välttämättömyyttä korostavat Lapin ja Ro-
11263: 1987 on paikallis- ja vaihtomatkustajien vuo- vaniemen suuret matkailuinvestointihank-
11264: tuinen keskimääräinen lisäys ollut noin 5,5 % keet, kuten Arktinen keskus ja Napapiirin-
11265: vuodessa. Tällä hetkellä kasvu on huomat- Ounasvaaran alueet.
11266: tavsti nopeampaa. Matkustajamäärien kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11267: vun seurauksena ovat lentoaseman yleiset nioittaen,
11268: tilat käyneet vuosi vuodelta ahtaammiksi.
11269: Pian on Rovaniemen lentoasema myös maan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11270: ahtain. Lentoaseman yleisötilojen tulisi Ro- 1991 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
11271: vaniemen lentoasemalla vastata kansainvälis- markan määrärahan Rovaniemen lento-
11272: ten suunnittelijoiden mukaisia tilasuosituk- aseman matkustaja-asemarakennuksen
11273: sia, ja ne olisi mitoitettava noin 370 000 rakentamiseen.
11274: matkustajalle eli noin kaksinkertaiselle mää-
11275: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11276:
11277: Keijo Jääskeläinen Aimo Ajo Seppo Pelttari
11278: Kimmo Sarapää Paavo Väyrynen Hannele Pokka
11279: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
11280: 280 1990 vp.
11281:
11282: Raha-asia-aloite n:o 267
11283:
11284:
11285:
11286:
11287: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Suvannon kylän
11288: perusparannuksia varten Pelkosenniemellä
11289:
11290:
11291: Eduskunnalle
11292: Pelkosenniemen Suvannon kylä on ainut- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11293: laatuinen kyläkokonaisuus, jonka arvo on nioittaen,
11294: laajalti tunnustettu. Jotta kylä saataisiin pe-
11295: rusparannetuksi siten, ettei ole välitöntä vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11296: raa ja pelkoa vanhojen rakennusten hajoami- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 300 000
11297: sesta ja sortumisesta, olisi määrärahaa saata- markkaa Suvannon kylän perusparan-
11298: va lisää 1 300 000 markkaa. nuksia varten Pelkosenniemellä.
11299: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11300: Keijo Jääskeläinen
11301: 1990 vp. 281
11302:
11303: Raha-asia-aloite n:o 268
11304:
11305:
11306:
11307:
11308: Kalima ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistol-
11309: lisen keskussairaalan lastenklinikan toiminnan turvaami-
11310: seksi
11311:
11312:
11313: Eduskunnalle
11314: Lastenklinikan sairaala on Helsingin yli- sä ensisijaiseksi HYKSin voimavaroja jaet-
11315: opistollisen keskussairaalan yksikkö, jonka taessa eri klinikoiden kesken. Hoitotyö las-
11316: tehtävänä on valtakunnallisesti hoitaa sairai- tenklinikan sairaalassa on erityisen raskasta,
11317: ta lapsia. Tällä hetkellä lastenklinikan sairaa- mikä on osaltaan vaikeuttanut henkilökunta-
11318: lan toimintaedellytykset ovat sairaalan kah- tilannetta. Myöskään lääkärien spesialisoin-
11319: den osaston tultua suljetuiksi olennaisesti tijärjestelmä ei tuota riittävästi lastentautien
11320: vaarantuneet. Henkilökuntapula ja myös hoitoon erikoistuneita lääkäreitä eikä ole
11321: muiden voimavarojen puute haittaavat sai- mahdollistanut tarpeellisten lääkärinvirkojen
11322: raalan toiminnan kehittämistä. Esimerkiksi perustamista.
11323: lapsipotilaan jatkuvan tarkkailun järjestämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11324: nen tuottaa henkilökuntapulan vuoksi vai- nioittaen,
11325: keuksia.
11326: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11327: Lastenklinikan mahdollisuudet voimava- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11328: rojen saamiseen HYKSin organisaation kaut- markkaa Helsingin yliopistollisen kes-
11329: ta ovat olleet riittämättömät. Lastentautien kussairaalan lastenklinikan toiminnan
11330: hoitamista ei ole asetettu tärkeysjärjestykses- turvaamiseksi.
11331: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11332:
11333: Kai Kalima Raimo Vuoristo Mats Nyby
11334: Claes Andersson Matti Vähänäkki Timo Roos
11335: Heikki Rinne
11336: 282 1990 vp.
11337:
11338: Raha-asia-aloite n:o 269
11339:
11340:
11341:
11342:
11343: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta rantaradan pe-
11344: rusparantamiseen ja sähköistykseen
11345:
11346:
11347: Eduskunnalle
11348: Perusparannustöitä rataosuudella Kar- Radan sähköistys mahdollistaa myös paikal-
11349: jaa-Turku tulee jatkaa niin, että työt saa- lisliikenteen kehittämisen mm. Siuntion ja
11350: daan valmiiksi vuoden 1993 loppuun men- pääkaupunkiseudun välillä. Nykyisin siun-
11351: nessä. Radan taso on varsin heikko maamme tiolaisten mahdollisuudet raideliikenteen hy-
11352: muihin samanarvoisiin rataosiin verrattuna. väksikäyttöön ovat huonot.
11353: Rantarata on kunnostettava vastaamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11354: ajan vaatimuksia sekä Länsi-Uudenmaan, nioittaen,
11355: etenkin sen raskaan teollisuuden ja satamien,
11356: kuljetus tarvetta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11357: Rataosuuden Kirkkonummi-Karjaa säh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11358: köistyksen tulee alkaa v. 1990, ja koko rata- 31.57.62 40 000 000 markkaa rantara-
11359: osuuden tulee olla sähköistetty v. 1993. Säh- dan perusparantamiseen ja sähköistyk-
11360: köistyksen kustannusarvio on 147,0 mmk. seen.
11361: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11362:
11363: Antti Kalliomäki Tauno Valo
11364: Lauri Metsämäki Kaarina Dromberg
11365: 1990 vp. 283
11366:
11367: Raha-asia-aloite n:o 270
11368:
11369:
11370:
11371:
11372: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suotietokes-
11373: kukselle trooppisen turvetutkimuksen käynnistämiseen
11374:
11375:
11376: Eduskunnalle
11377: Turvetutkimus on laajenemassa maassam- määräraha kehitysyhteistyömäärärahoihin ja
11378: me voimakkaasti. Jyväskylässä on aloitta- tätä koskeva maininta momentin 24.40.66
11379: massa toimintansa Suotietokeskus. Lisäksi perustel uihin.
11380: Kotimaisten polttoaineiden laboratoriolla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11381: Jyväskylässä laaja kokemus turpeen hyväksi- nioittaen,
11382: käytön edistämisestä.
11383: Kehitysmaissa, erityisesti trooppisilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11384: alueilla, turpeen hyötykäyttö on vielä selvit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11385: tämättä. Tätä selvitystyötä varten on tärkeää 24.40.66 2 000 000 markkaa Suotieto-
11386: käynnistää erityinen trooppisen turvetutki- keskukselle trooppisen turvetutkimuk-
11387: muksen kehittämisohjelma. Hanke voidaan sen kehittämisohjelman käynnistämistä
11388: aloittaa lisäämällä tarkoitusta varten riittävä varten.
11389: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11390: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11391: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11392: 284 1990 vp.
11393:
11394: Raha-asia-aloite n:o 271
11395:
11396:
11397:
11398:
11399: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen
11400: avovankilan rakentamiseen
11401:
11402:
11403: Eduskunnalle
11404: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon tuneet, on aanmmamen kiire saada uusia
11405: oli varattu 2 mmk:n suunnittelumääräraha työpaikkoja tilalle, joten avovankilan raken-
11406: Keski-Suomen avovankilaa varten. Määrära- tamiseen tulee ryhtyä jo vuonna 1991. Myös
11407: hasta voitiin käyttää osa muihinkin kohtei- vankeinhoidon kehittäminen puoltaa hank-
11408: siin. keen aikaistamista.
11409: Haapamäelle suunniteltava avovankila on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11410: merkittävä sekä vankeinhoidon kannalta että nioittaen,
11411: Haapamäen taajaman työllisyyden kannalta.
11412: Haapamäeltä on poistunut sadoittain valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11413: ylläpitämiä työpaikkoja viime aikoina. Kor- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11414: vaavia työnsaantimahdollisuuksia ei ole val- 25.50.74 5 000 000 markkaa Keski-
11415: tion suorin toimenpitein saatu tilalle. Vankila Suomen avovankilan rakennustyön
11416: tuo näitä. aloittamista varten Haapamäellä.
11417: Koska työpaikkamenetykset ovat jo tapah-
11418: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11419: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11420: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11421: 1990 vp. 285
11422:
11423: Raha-asia-aloite n:o 272
11424:
11425:
11426:
11427:
11428: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ylei-
11429: siin rahoitusavustuksiin
11430:
11431:
11432: Eduskunnalle
11433: Suurella osalla kunnistamme on suuria ta- harkinnanvaraisia avustuksia tulee lisätä eikä
11434: loudellisia vaikeuksia. Velkamäärä on kasva- supistaa.
11435: nut nopeasti ja paine veroäyrin hintojen ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11436: rottamiseen on valtavan suuri erityisesti niis- nioittaen,
11437: sä kunnissa, joissa äyrinhinta ennestäänkin
11438: on korkein. Kunnallisten palvelujen supista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11439: minen on näissä kunnissa mahdotonta, koska 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11440: se merkitsisi yhä suurempia vaikeuksia. 26.97.30 500 000 000 markkaa kun-
11441: Vaikeuksissa olevien kuntien tulot eivät tien yleisiin rahoitusavustuksiin.
11442: lisäänny menoja vastaavasti, joten valtion
11443: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11444:
11445: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11446: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11447: 286 1990 vp.
11448:
11449: Raha-asia-aloite n:o 273
11450:
11451:
11452:
11453:
11454: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien ke-
11455: hittämisrahaa varten
11456:
11457:
11458: Eduskunnalle
11459: Läänien kehittämisrahasta on erittäin hy- tuntemuksen arvostusta. Samalla kun läänin-
11460: viä kokemuksia mm. Keski-Suomen läänissä. hallinnon demokratisointia tulee laajentaa,
11461: Määräraha on ollut kuitenkin riittämätön, on myös läänien kehittämisrahaa lisättävä.
11462: joten monia toteuttamiskelpoisia hankkeita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11463: on jouduttu tästä syystä hylkäämään. nioittaen,
11464: Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarviossa
11465: oli tarkoitukseen vain 86 000 000 mk:n mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11466: räraha. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11467: Läänin tasolla jaettava määräraha merkit- 26.98.43 150 000 000 markkaa läänien
11468: see uudenlaista ajattelua ja alueellisen asian- kehittämisrahaa varten.
11469: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11470: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11471: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11472: 1990 vp. 287
11473:
11474: Raha-asia-aloite n:o 274
11475:
11476:
11477:
11478:
11479: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tikkakosken
11480: varuskunnan rakennustöihin
11481:
11482:
11483: Eduskunnalle
11484: Jyväskylän mlk:n Tikkakoskella SIJaitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11485: van varuskunnan soittokunnan tilat vaativat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11486: kiireellistä saneerausta. Tähän tarkoitukseen 27.27.74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
11487: tulee varata määräraha valtion vuoden 1991 soittokunnan tilojen saneerausta ja vies-
11488: tulo- ja menoarvioon. Samoin viestikoulun tikoulun luokkahuoneen rakentamista
11489: luokkahuoneen rakentaminen edellyttää varten Tikkakosken varuskunnassa.
11490: määrärahavarausta, jota budjettiesitys ei si-
11491: sällä.
11492: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11493: nioittaen,
11494: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11495:
11496: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11497: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11498:
11499:
11500:
11501:
11502: 22 200052Y
11503: 288 1990 vp.
11504:
11505: Raha-asia-aloite n:o 275
11506:
11507:
11508:
11509:
11510: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viras-
11511: totalojen rakentamiseen Jämsään ja Keuruulie
11512:
11513:
11514: Eduskunnalle
11515: Valtion paikallishallinnon virastot toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11516: vat sekä Jämsän että Keuruun kaupungeissa 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
11517: osaksi epätyydyttävissä vuokratiloissa. Tarve markkaa Jämsän ja Keuruun valtion
11518: omien tilojen saamiselle on kiireellinen. Jäm- virastotalojen suunnittelua ja rakennus-
11519: sässä kaupunki tarvitsee valtiolle vuokraa- töiden aloittamista varten.
11520: mansa tilat lähiaikoina omaan käyttöönsä.
11521: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11522: nioittaen,
11523: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11524: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11525: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11526: 1990 vp. 289
11527:
11528: Raha-asia-aloite n:o 276
11529:
11530:
11531:
11532:
11533: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuins-
11534: tituutin perustamiseen Keski-Suomeen
11535:
11536:
11537: Eduskunnalle
11538: Yhteiskunnallinen kehitys tuo jatkuvasti tällaiselle laitokselle riittävät toimintamah-
11539: monimuotoisia uusia asioita ja ongelmia esil- dollisuudet, mikäli itse instituutti sijoitettai-
11540: le myös maaseudulla. Elinkeinoelämä, väes- siin esimerkiksi Petäjäveden kuntaan Petäjä-
11541: tökehitys, palvelut ja ihmisten elinympäristö veden käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen
11542: ja elintavat kokevat muutoksia, jotka aiheut- yhteyteen.
11543: tavat uusia haasteita ja edellyttävät uudenlai- Maaseutuinstituutin perustaminen Petäjä-
11544: sia valmiuksia päätöksenteolta. veden kuntaan on yksi merkittävä eurooppa-
11545: Maassamme ei ole erityisesti maaseudun laisen "Maaseutu eläväksi" -kampanjan osa,
11546: tutkimukseen ja kehitykseen painottunutta joka tulisi pikaisesti toteuttaa.
11547: tutkimus- ja koulutuslaitosta. Tarve tällai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11548: seen on yhä suurempi. nioittaen,
11549: Suomeen olisi perustettava maaseutuinsti-
11550: tuutti, joka olisi perusteltua sijoittaa maaseu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11551: dulle, mutta kuitenkin kiinteästi yliopiston 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
11552: läheisyyteen. Keski-Suomessa Jyväskylän markkaa maaseutuinstituutin perusta-
11553: yliopistolla on sijaintinsa ja muiden valmiuk- miseen Petäjävedelle.
11554: siensa puolesta parhaat edellytykset tarjota
11555: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11556: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11557: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11558: 290 1990 vp.
11559:
11560: Raha-asia-aloite n:o 277
11561:
11562:
11563:
11564:
11565: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien pe-
11566: rus- ja täydennyskoulutuskeskuksen perustamiseksi Kes-
11567: ki-Suomeen
11568:
11569:
11570: Eduskunnalle
11571: Yrittäjien pysyvä perus- ja jatkokoulutus peruskoulun käytöstä uusien tilojen myötä.
11572: on maassamme heikosti järjestetty. Työllisyy- Yrittäjäkoulutuskeskus sopii erittäin hyvin
11573: den parantamiseksi ja tasaisen alueellisen ke- vapautuviin tiloihin. Toiminta voitaneen jär-
11574: hityksen turvaamiseksi tulisi valtion järjestää jestää Jyväskylän yliopiston alaisuudessa. Jy-
11575: yrittäjien pysyvä koulutus. Pienyrittäjien tu- väskylän yliopistolla on jo kokemusta yrittä-
11576: lee itse hallita mm. yrityksen tuotantoon, jäkoulutuksesta. Näin tämä koulutus voi-
11577: markkinointiin, henkilöstöhallintoon, vero- daan vakinaistaa ja sitä kehittää nykyajan
11578: tukseen ja muihin lainopillisiin asioihin liitty- vaatimuksia vastaavaksi.
11579: vät perustiedot. Näiden asioiden hallinta luo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11580: perustan yrityksen menestymiselle ja on myös nioittaen,
11581: yhteiskunnan ja työntekijäin edun mukaista.
11582: Yrittäjien perus- ja täydennyskoulutus tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11583: lee järjestää pysyvästi eri osissa maata esi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11584: merkiksi yliopistojen alaisuudessa ja vastuul- 29.10.28 4 000 000 markkaa yrittäjien
11585: la. perus- ja täydennyskoulutuskeskuksen
11586: Yrittäjäkoulutus voidaan aloittaa kokei- perustamiseksi Jyväskylän yliopiston
11587: lunluonteisesti esimerkiksi Keski-Suomen alaisuuteen Uuraisiin nykyisen Kirkon-
11588: läänissä. Läänin keskellä, 35 km Jyväskylästä kylän ala-asteen koulun tiloihin.
11589: sijaitsevan Uuraisten kunnan Kirkonkylän
11590: ala-asteen koulun rakennukset vapautuvat
11591: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11592:
11593: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11594: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11595: 1990 vp. 291
11596:
11597: Raha-asia-aloite n:o 278
11598:
11599:
11600:
11601:
11602: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulu-
11603: jen rakentamiseen Keski-Suomen läänissä
11604:
11605:
11606: Eduskunnalle
11607: Peruskoulujen rakentaminen on ollut erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11608: täin vähäistä viime vuosina Keski-Suomen nioittaen,
11609: läänissä. Lukuisia hankkeita on siirtynyt
11610: vuodesta toiseen. Tilanne monella paikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11611: kunnalla on äärimmäisen vaikea. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11612: Pahin tilanne on Jämsän Jokivarren, 29.46.34 25 000 000 markkaa Jämsän,
11613: Uuraisten Kirkonkylän, Jyväskylän mlk:n Uuraisten, Jyväskylän maalaiskunnan
11614: Jyskän ja Luhangan Tammijärven peruskou- ja Luhangan peruskoulurakennusten
11615: luhankkeiden aloittamisen osalta. aloittamista varten.
11616: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11617:
11618: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11619: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11620: 292 1990 vp.
11621:
11622: Raha-asia-aloite n:o 279
11623:
11624:
11625:
11626:
11627: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten
11628: Kirkonkylän peruskoulun ala-asteen uuden kouluraken-
11629: nuksen rakentamiseen
11630:
11631:
11632: Eduskunnalle
11633: Uuraisten kunnan asukasmäärä on kasva- on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevin-
11634: nut yhdeksän viime vuoden aikana joka vuo- tä.
11635: si. Kasvu on keskittynyt Kirkonkylän ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11636: asteen koulun toiminta-alueelle. Koulun op- nioittaen,
11637: pilasmäärä on samalla kasvanut erittäin no-
11638: peasti. Nykyisen koulun tilat ovat vanhat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11639: hyvin ahtaat. Koululta puuttuvat kokonaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11640: mm. teknisen käsityön ja liikunnan tilat sekä 29.46.34 6 000 000 markkaa Uurais-
11641: juhlasali. Koulun sijainti on epätarkoituksen- ten Kirkonkylän peruskoulun ala-asteen
11642: mukainen ja tontti on huono. Uuden koulun uuden koulurakennuksen rakentamista
11643: rakentaminen yläasteen koulun läheisyyteen varten.
11644: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11645: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11646: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11647: 1990 vp. 293
11648:
11649: Raha-asia-aloite n:o 280
11650:
11651:
11652:
11653:
11654: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Japanin ja
11655: Thaimaan suomalaisille kouluille
11656:
11657:
11658: Eduskunnalle
11659: Japanissa toimii suomalainen koulu, jonka taa valtion tukea tasavertaisesti ja riittävästi
11660: saama valtionavustus Suomesta ei riitä kat- muihin vastaaviin kouluihin verrattuna.
11661: tamaan kustannuksia, vaan koulun ylläpitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11662: jille jää tuntuvasti enemmän kuluja kuin ko- nioittaen,
11663: timaassa. Valtionavustusta tulisi kiireesti li-
11664: sätä. Erityisesti tulisi valtion antaa avustusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11665: rakennuskustannusten ja ensikertaisen kalus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11666: tamisen rahoitukseen. 29.46.55 lisäyksenä 500 000 markkaa
11667: Thaimaassa Bangkokissa toimii myös suo- Japanin ja Thaimaan suomalaisten kou-
11668: malainen koulu. Sen toimintaan tulisi osoit- lujen toiminnan tukemiseen.
11669: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11670: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11671: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11672: 294 1990 vp.
11673:
11674: Raha-asia-aloite n:o 281
11675:
11676:
11677:
11678:
11679: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten ja
11680: Hankasalmen kirjasto-, nuoriso- ja kulttuuritilojen raken-
11681: tamista varten
11682:
11683:
11684: Eduskunnalle
11685: Kirjasto- ja nuorisotilojen rakentaminen varten Hankasa1mella tarvitaan myös uusia
11686: Keski-Suomen läänissä on edennyt viime tiloja.
11687: vuosina hitaasti. Erityisen pitkään rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11688: misvuoroaan ovat odottaneet Uuraisten ja nioittaen,
11689: Hankasalmen kunnat. Syynä on ollut valtion
11690: rahoituksen viipyminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11691: Uuraisilla kirjasto toimii erittäin heikoissa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11692: tiloissa yläasteella. Kirjasto on kaikilta osin 29.56.31 15 000 000 markan määrära-
11693: ala-arvoinen. Nuorisotiloja ei Uuraisilla ole han Uuraisten ja Hankasalmen kuntien
11694: lainkaan. Hankkeella on siten kiire. kirjasto-, nuoriso- ja kulttuuritilojen ra-
11695: Hankasalmen pääkirjasto toimii myös kentamista varten.
11696: puutteellisissa tiloissa. Kulttuuripalveluja
11697: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11698:
11699: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen Sakari Knuuttila
11700: 1990 vp. 295
11701:
11702: Raha-asia-aloite n:o 282
11703:
11704:
11705:
11706:
11707: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan
11708: koulutuksen aloittamiseksi Karstulan evankelisessa kan-
11709: sanopistossa
11710:
11711:
11712: Eduskunnalle
11713: Karstulan evankelisella kansanopistolla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11714: hyvä valmius aloittaa sosiaalialan koulutus nioittaen,
11715: erityisesti kodinhoitajien ja päivähoitajien
11716: osalta. Tarvetta tällaiseen koulutukseen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11717: luoteisen Keski-Suomen ja itäisen Pohjan- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
11718: maan alueella. Opistolla on sekä tarvittavat markkaa sosiaalialan koulutuksen aloit-
11719: tilat että opettajavoimat koulutuksen aloitta- tamiseksi Karstulan evankelisessa kan-
11720: mista varten. Koulutus voidaan aloittaa pe- sanopistossa.
11721: ruskoulu- tai ylioppilaspohjaisena.
11722: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11723: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11724: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11725: 296 1990 vp.
11726:
11727: Raha-asia-aloite n:o 283
11728:
11729:
11730:
11731:
11732: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomaalais-
11733: ten opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi Suomen maata-
11734: lousoppilaitoksissa
11735:
11736:
11737: Eduskunnalle
11738: Suomen antamassa kehitysavussa maa- ja oppilaitoksista voitaisiin painottaa opettaja-
11739: metsätalouden tehostaminen alikehittyneissä voimittaan sekä muulta varustukseltaan sel-
11740: maissa on yhtenä painopistealueena. Tämä laisiksi, että ne voisivat kouluttaa sekä kehi-
11741: on tärkeää, koska elintarvikehuolto on mo- tysmaiden että Baltian maiden opiskelijoita.
11742: nien maiden kipein ongelma-alue. Pysyvän Tähän tarvittaisiin kuitenkin valtion erityis-
11743: avun saamiseksi näille kansoille tarvitaan eri- tukea ja toimenpiteitä.
11744: tyisesti alan koulutusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11745: Osa maamme korkeatasoisista maa- ja nioittavasti,
11746: metsätalousalan oppilaitoksista kärsii nykyi-
11747: sin oppilaspulaa. Tämän johdosta saattaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11748: olla paikallaan järjestää sekä kehitysmaiden 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
11749: että myös Viron ja muiden Baltian maiden markkaa ulkomaalaisten ja erityisesti
11750: nuorille mahdollisuuksia opiskella näillä va- eestiläisten opiskelumahdollisuuksien li-
11751: pailla oppilaspaikoilla. säämiseksi Suomen maatalousoppilai-
11752: Muutama nykyisistä maa- ja metsätalous- toksissa.
11753: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11754: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11755: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11756: 1990 vp. 297
11757:
11758: Raha-asia-aloite n:o 284
11759:
11760:
11761:
11762:
11763: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvon maa-
11764: talousoppilaitoksen lisärakentamiseen
11765:
11766:
11767: Eduskunnalle
11768: Saarijärven kaupungissa toimivat sekä Saarijärven maa- ja metsätalouden tieto- ja
11769: Tarvaalan maatalousoppilaitos että Saarijär- koulutuskeskuksen syntymisen edistämiseksi
11770: ven metsäoppilaitos. Nämä oppilaitokset an- on välttämätöntä saada pikaisesti Tarvaalan
11771: tavat erinomaiset mahdollisuudet kehittää maatalousoppilaitoksen lisärakennuksen ra-
11772: Saarijärvelle koko pohjoista Keski-Suomea kentamista ja perusparantamista varten mää-
11773: ja myös laajempaakin aluetta palveleva maa- rärahat vuoden 1991 ja sitä seuraavien vuo-
11774: ja metsätalouden tieto- ja koulutuskeskus. sien valtion tulo- ja menoarvioon.
11775: Molemmissa oppilaitoksissa on jo opisto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11776: tasoista koulutusta. Tämä luo hyvän pohjan nioittaen,
11777: opetuksen tason edelleen kohottamiselle.
11778: Keskeisen tärkeää on tason parantamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11779: lisäksi kehittää myös aikuiskoulutusta. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11780: Oppilaitosten mahdollisuuksia lisätä ja tii- markan määrärahan Tarvaalan maata-
11781: vistää yhteistyötä maamme yliopistojen kans- lousoppilaitoksen lisärakentamista ja
11782: sa ja myös yhteyksien parantaminen ulko- perusparantamista varten Saarijärvellä.
11783: maille on tärkeää.
11784: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11785: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen Sakari Knuuttila
11786: 298 1990 vp.
11787:
11788: Raha-asia-aloite n:o 285
11789:
11790:
11791:
11792:
11793: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion vilja-
11794: varaston suunnitteluun Keuruun Haapamäelle
11795:
11796:
11797: Eduskunnalle
11798: Valtion viljavarastolla ei ole varastotiloja sopiva sijoituspaikka viljavarastolle, jollaisen
11799: Keski-Suomen läänin alueella. Myöskään lä- rakentaminen keskiseen Suomeen on hyvin
11800: hialueella ei varastotiloja ole olemassa. perusteltua.
11801: Vuoden 1987 vaikeat sääolot osoittivat vil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11802: jan varastoinoissa puutteita, joiden johdosta nioittaen,
11803: on välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpi-
11804: teisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11805: Haapamäen taajama Keuruun kaupungis- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
11806: sa on keskeinen rautateiden risteyspaikka, markkaa valtion viljavaraston suunnit-
11807: joka rautatieliikenteen supistumisen tähden telua varten Keuruun Haapamäelle.
11808: on vaikeuksissa. Haapamäki olisi erityisen
11809: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11810: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11811: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11812: 1990 vp. 299
11813:
11814: Raha-asia-aloite n:o 286
11815:
11816:
11817:
11818:
11819: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan var-
11820: muusvarastoinnin lisäämiseen
11821:
11822:
11823: Eduskunnalle
11824: Vuonna 1989 saatiin maassamme sekä satovuodet sekä maataloutta koetelleet supis-
11825: määrällisesti että laadullisesti hyvä viljasato. tustoimet ovat ajaneet pääosan viljelijöistä
11826: Tämä antaa mahdollisuuden lisätä kaikenlai- erittäin tukalaan taloudelliseen asemaan.
11827: sen viljan varmuusvarastointia. Varmuusva- Valtion tulee nyt hankkia viljelijöiltä mahdol-
11828: rastoinnin lisäämiseen on erityisiä perusteita lisimman paljon hyvälaatuista viljaa omis-
11829: mm. ympäristökysymysten johdosta. tukseensa ja varmuusvarastoitavaksi. Val-
11830: Hallitus aikoo antaa esityksen laiksi Val- tiontaloudellinen tilanne luo tähän juuri nyt
11831: tion viljavarastosta. Tähän lakiin tulee saada myös hyvät mahdollisuudet.
11832: sitovat määräykset varmuusvarastoinnin riit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11833: tävän suurista määristä. Viljan, siemenviljan nioittaen,
11834: ja nurmikasvien siementen varmuusvaraston
11835: tulee olla jo vuoden 1990 loppuun mennessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11836: 800 miljoonaa kiloa ja vuoteen 1993 mennes- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11837: sä määrä tulee nostaa 1 000 miljoonaan ki- 30.29.64 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
11838: loon. kaa Valtion viljavarastolle viljan var-
11839: Viljan varmuusvarastoinnin voimakas li- muusvarastoinnin lisäämiseksi.
11840: sääminen on valtion vastuulla. Useat heikot
11841: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11842: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11843: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11844: 300 1990 vp.
11845:
11846: Raha-asia-aloite n:o 287
11847:
11848:
11849:
11850:
11851: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten vilje-
11852: lijöiden tukemiseen
11853:
11854:
11855: Eduskunnalle
11856: Maatalousväestön ikärakenne on varsin vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11857: noutunut. Sukupolvenvaihdoksien määrä ei nioittaen,
11858: ole riittävä. Maatalouden monet uhkatekijät
11859: ja vaikeudet hidastavat edelleen sukupolven- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11860: vaihdosten lisääntymistä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11861: Nuorten ryhtymistä maatilatalouden har- 30.33.40 200 000 000 markkaa nuor-
11862: joittajiksi tulee rohkaista ja tukea entistä ten viljelijöiden tukemista varten.
11863: tuntuvammin, jotta elintarvikehuolto voi-
11864: daan taata edelleenkin. Määrärahaa startti-
11865: rahaa varten tulee korottaa.
11866: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11867: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11868: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11869: 1990 vp. 301
11870:
11871: Raha-asia-aloite n:o 288
11872:
11873:
11874:
11875:
11876: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
11877: tilatalouden kehittämisrahastoon
11878:
11879:
11880: Eduskunnalle
11881: Maatilatalouden kehittämisrahastoon vuo- jen luottojen vakauttamistarve sekä suurimit-
11882: sittain osoitettu määräraha on viime vuosina taisen konkurssinuhan poistaminen nuorten
11883: valtion budjeteissa jatkuvasti supistunut. ja velkaisten viljelijäin yltä suurten satova-
11884: Suurimmillaan se on ollut 630 000 000 mk. hinkojen rasittaessa vakavasti.
11885: Vuonna 1988 määräraha oli 390 000 000 mk, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11886: mikä oli 45 000 000 mk edellisvuotta vähem- nioittaen,
11887: män.
11888: Maatilatalouden kehittäminen edelleen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11889: välttämätöntä. Mm. asunto-olot maatiloilla 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11890: ovat yhä jäljessä yleisestä asumistasosta. Li- 30.33.60 630 000 000 markkaa siirto-
11891: säksi luontaiselinkeinojen ja porotilojen ke- na maatilatalouden kehittämisrahas-
11892: hittämiseen tarvitaan lisää voimavaroja. toon.
11893: Keskeiseksi ongelmaksi on tullut maatilo-
11894: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11895: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11896: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11897: 302 1990 vp.
11898:
11899: Raha-asia-aloite n:o 289
11900:
11901:
11902:
11903:
11904: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastuksen
11905: kehittämiskeskuksen perustamiseen Pihtiputaalle
11906:
11907:
11908: Eduskunnalle
11909: Pihtiputaalle on suunniteltu sisävesikalas- Kalastuksen kehittämiskeskuksen perusta-
11910: tusta edistävän kalastuksen kehittämiskes- minen edellyttäisi määrärahan ottamista val-
11911: kuksen perustamista. Tarve tällaisen keskuk- tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon.
11912: sen perustamiselle on ilmeinen, sillä sisävesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11913: kalastus on yhä sekä teknisesti että markki- nioittaen,
11914: noinnin suhteen heikosti hoidettu.
11915: Kalatalouden Keskusliitto on esittänyt ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11916: hittämiskeskuksen perustamista Pihtiputaal- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11917: le. Keskuksen toiminnan keskeisimmät ta- 30.37.41 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11918: voitteet olisivat kalastustekniikan kehittämi- kalastuksen kehittämiskeskuksen perus-
11919: nen ja soveltaminen, laatukalan tasainen tamiseksi Pihtiputaalle.
11920: tuottaminen, kalan jalostuksen ja markki-
11921: noinnin kehittäminen sekä kalastajien tulota-
11922: son turvaaminen.
11923: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11924: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11925: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11926: 1990 vp. 303
11927:
11928: Raha-asia-aloite n:o 290
11929:
11930:
11931:
11932:
11933: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutus-
11934: alueiden vesihuoltotöitä varten Keski-Suomen läänissä
11935:
11936:
11937: Eduskunnalle
11938: Monissa Keski-Suomen kunnissa on val- seen haja-asutusalueiden vesihuollon tekni-
11939: miita suunnitelmia haja-asutusalueiden vesi- sen, taloudellisen ja hallinnollisen optimita-
11940: huollon järjestämistä varten. Suunnitelmia van löytämiseksi.
11941: on laadittu, koska vesiongelmat ovat olleet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11942: jatkuvasti kasvussa. Suunnitelmien toteutta- nioittaen,
11943: minen on kuitenkin lähes pysähdyksissä, kos-
11944: ka valtion tuki ei ole ollut riittävää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11945: Vesihuollon rakentamiseen tarvittaisiin li- 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
11946: sämäärärahaa, josta osa (100 000 mk) kuiten- markkaa haja-asutusalueiden vesihuol-
11947: kin olisi syytä osoittaa erityisenä määräraha- totöiden suunnittelua ja suorittamista
11948: na Viitasaaren kunnalle selvityksen tekemi- varten Keski-Suomen läänissä.
11949: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11950: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11951: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11952:
11953:
11954:
11955:
11956: 23 200052Y
11957: 304 1990 vp.
11958:
11959: Raha-asia-aloite n:o 291
11960:
11961:
11962:
11963:
11964: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutki-
11965: musaseman perustamiseksi Multialle
11966:
11967:
11968: Eduskunnalle
11969: Keski-Suomen läänin länsiosissa on ilmen- Hanke on tärkeä ja tulisi toteuttaa viipymät-
11970: nyt jo usean vuoden ajan vakavia metsätuho- tä.
11971: ja. Näiden tuhojen syitä ei ole riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11972: selvitetty. Yksi syy selvitysten vähyyteen on nioittaen,
11973: se, että Keski-Suomessa ei ole pysyvää met-
11974: säntutkimusasemaa. Läänissä kasvaa noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11975: kymmenesosa maan koko metsistä. Alueen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11976: suurimman luonnonvaran säilyminen on erit- 30.76.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11977: täin tärkeää. metsäntutkimusaseman perustamiseksi
11978: Multian kunta on esittänyt, että kuntaan Multialle Keski-Suomeen.
11979: perustettaisiin pysyvä metsäntutkimusasema.
11980: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
11981: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
11982: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
11983: 1990 vp. 305
11984:
11985: Raha-asia-aloite n:o 292
11986:
11987:
11988:
11989:
11990: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta tiestön perus-
11991: parantamiseen Keski-Suomen tiepiirin alueella
11992:
11993:
11994: Eduskunnalle
11995: TVL:n Keski-Suomen piirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11996: maan keskitasoa huomattavasti heikompi- nioittaen,
11997: kuntoinen tieverkko. Piirin alueella on pit-
11998: kään jouduttu rakentamaan ja perusparanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11999: maan valtakunnallisesti tärkeitä pääteitä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12000: Alempi tieverkko on kärsinyt tästä syystä 31.24.77 50 000 000 markkaa alem-
12001: määrärahojen puutteesta. man tieverkon perusparannustöttä var-
12002: Vuonna 1991 on välttämätöntä lisätä mää- ten TVL:n Keski-Suomen piirin alueel-
12003: rärahoja Keski-Suomen läänin alueen alem- la.
12004: man tieverkon perusparantamiseen jälkeen-
12005: jääneisyyden korjaamiseksi.
12006: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12007: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12008: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12009: 306 1990 vp.
12010:
12011: Raha-asia-aloite n:o 293
12012:
12013:
12014:
12015:
12016: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-
12017: Vaasan valtatien rakentamisen aloittamista varten Petäjä-
12018: vedellä ja M ultialla
12019:
12020:
12021: Eduskunnalle
12022: Uuden Jyväskylän-Vaasan valtatien ra- Uuden valtatien rakentaminen tulee aloit-
12023: kentamissuunnitelmat ovat valmiina niin, taa Petäjäveden ja Multian kuntien alueella
12024: että rakennustyöt Petäjäveden ja Multian vuonna 1990.
12025: kuntien alueella voidaan aloittaa vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12026: 1991. Määrärahaa tähän tarkoitukseen ei nioittaen,
12027: kuitenkaan sisältynyt valtion tulo- ja me-
12028: noarvioon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12029: Tien rakennustyön aloittaminen on tär- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12030: keää tämän tieyhteyden pikaiseksi aikaansaa- 31.24.77 15 000 000 markkaa Jyväs-
12031: miseksi. Myös maanrakennusalan työkohtei- kylän- Vaasan valtatien rakennustyötä
12032: den vähyys Keski-Suomessa uhkaa vakavasti varten Petäjäveden ja Multian kuntien
12033: alan työllisyyttä mm. kuorma-autoilijoiden alueella.
12034: osalta.
12035: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12036: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12037: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12038: 1990 vp. 307
12039:
12040: Raha-asia-aloite n:o 294
12041:
12042:
12043:
12044:
12045: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o
12046: 625 (Kintaus-Uurainen) perusparantamiseen
12047:
12048:
12049: Eduskunnalle
12050: Maantie n:o 625 on Keski-Suomen läänin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12051: alueella yksi merkittävimmistä teistä, jotka nioittaen,
12052: ovat hiekkapintaisia. Tällä tiellä on huomat-
12053: tava merkitys mm. puutavarankuljetusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12054: kannalta Jämsänkoskelle. Tie on tärkeä myös 199/ tulo- ja menoarvioon momentille
12055: siksi, että sen varrella on paljon asutusta. 31.24.77 JO 000 000 markkaa maan-
12056: Mainittu tie kärsii joka vuosi erittäin pit- tien n:o 625 ( Kintaus-Uurainen) pe-
12057: kään vaikeasta kelirikosta. Tien perusparan- rusparantamista ja kestopäällystämistä
12058: taminen pikaisesti on perusteltua myös Petä- varten.
12059: jäveden ja Uuraisten kuntien työllisyystilan-
12060: teen kannalta.
12061: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12062: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12063: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12064: 308 1990 vp.
12065:
12066: Raha-asia-aloite n:o 295
12067:
12068:
12069:
12070:
12071: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän
12072: lentoaseman kehittämiseen
12073:
12074:
12075: Eduskunnalle
12076: Lentoliikenne kasvaa maassamme nopeas- kaksi tehokasta lentoasemaa, on toiseksi Hel-
12077: ti. Nykyisten lentoasemien palvelukyky ei sinki-Vantaan lentoaseman rinnalle otettava
12078: riitä tyydyttämään kasvavaa tarvetta. Laajan Jyväskylän lentoasema. Tätä tarkoitusta var-
12079: maamme liikennetarpeet edellyttävät, että ten tulee valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
12080: Keski-Suomessa kehitetään myös lentoasema noarvioon ottaa erillinen määräraha lento-
12081: vastaamaan kansainvälisiä ja kotimaisia tar- aseman kehittämisen eteenpäinviemiseksi.
12082: peita. Tällaiseksi kehittämiskohteeksi tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12083: ottaa Jyväskylän lentoasema. Se on sijainnil- nioittaen,
12084: taan paras mahdollinen. Se pystyy palvele-
12085: maan sekä Keski-Suomen että Itä- ja Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12086: jois-Suomen lentoliikennetarpeita paremmin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12087: kuin mikään muu kenttä. Koska maahamme 31.92.74 1 000 000 markan määrära-
12088: tuskin on muodostettavissa useampia kuin han Jyväskylän lentoaseman kehittämi-
12089: seen.
12090: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12091: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12092: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12093: 1990 vp. 309
12094:
12095: Raha-asia-aloite n:o 296
12096:
12097:
12098:
12099:
12100: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisten
12101: tietoverkkokokeilun järjestämiseen Keski-Suomen telepii-
12102: rissä
12103:
12104:
12105: Eduskunnalle
12106: Tietoliikenteen tarpeiden ja teknisen kehi- tien uhka. Tällainen vaara on olemassa, jos
12107: tyksen edetessä tulee entistä ajankohtaisem- tietoverkko joudutaan rakentamaan ilman
12108: maksi kansalaisten tietopalvelujen järjestä- perusteellista kokeilua ja selvitystyötä.
12109: mismahdollisuuksien selvittäminen mm. ko- Kansalaisten tietoverkkokokeilu tulisi to-
12110: keilujen avulla. teuttaa vuonna 1991 jossakin Keski-Suomen
12111: Keski-Suomen telepiirikonttori on edellä- kunnassa.
12112: kävijä uuden teknologian käyttöönotossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12113: maassamme. Keski-Suomessa on valmiutta nioittaen,
12114: aloittaa heti kokeilunluonteisena kansalais-
12115: ten tietoverkkopalvelu. Kokeilun pikainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12116: aloittaminen on välttämätöntä, jotta voidaan 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12117: saada tietoja niistä tarpeista, joita kansalai- markkaa kansalaisten tietoverkkoko-
12118: silla on tietopalvelun suhteen. Kokeilulla voi- keilun aloittamista varten Keski-Suo-
12119: daan myös ehkäistä vääränlaisten investoi- men telepiirin alueella.
12120: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12121: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12122: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12123: 310 1990 vp.
12124:
12125: Raha-asia-aloite n:o 297
12126:
12127:
12128:
12129:
12130: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yrittäjäkoulu-
12131: tusta ja -neuvontaa varten
12132:
12133:
12134: Eduskunnalle
12135: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä lä ei useinkaan ole taloudellisia eikä muita-
12136: merkittävämmässä asemassa sekä työllisyy- kaan mahdollisuuksia palkata konsultteja.
12137: den ylläpitämisessä että koko kansantalou- Jos omat tiedot eivät riitä, edessä on vaikeuk-
12138: den myönteisessä kehittymisessä. sia, jotka näkyvät mm. ikävinä konkurssita-
12139: Pienyrittäjät ovat kuitenkin lähes ainoa pauksina, joista kaikki osapuolet kärsivät
12140: ryhmä yhteiskunnassa, jonka perus- ja täy- sekä aineellisesti että henkisesti. Valtion edun
12141: dennyskoulutusta ei ole julkisin toimenpitein mukaista on tehostaa voimakkaasti yrittäjä-
12142: ja varoin järjestetty. Lainsäädäntö, työmark- koulutusta ja -neuvontaa.
12143: kinajärjestelmä, verotus, kansainvälisyys ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12144: moni muu asia vaatii yrittäjältä monipuolista nioittaen,
12145: tietoa ja taitoa varsinaisen yritystoiminnan
12146: hoitamisen ohella. Yrittäjien ohella myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12147: työntekijät ja yhteiskunta hyötyvät suuresti 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12148: siitä, jos yrittäjä hallitsee toimintaansa liitty- 32.50.24 40 000 000 markkaa yrittäjä-
12149: vät moninaiset toiminnot hyvin. Pienyrittäjil- koulutusta ja -neuvontaa varten.
12150: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12151: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12152: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12153: 1990 vp. 311
12154:
12155: Raha-asia-aloite n:o 298
12156:
12157:
12158:
12159:
12160: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvevoima-
12161: lan suunnittelemiseen läntiseen Keski-Suomeen
12162:
12163:
12164: Eduskunnalle
12165: Maamme energiahuollon turvaaminen tu- pavesi-tyyppinen turvevoimalaitos. Sen jär-
12166: levina vuosina ja vuosikymmeninä vaatii te- kevin sijoituspaikka olisi läntisessä Keski-
12167: hokkaita toimenpiteitä ja suunnitelmien laa- Suomessa Suomense~!'ln turvesuoalueiden ja
12168: timista mahdollisimman pian. Ydinvoiman 1ämsä-1yväskylä-Aänekoski-akselin väli-
12169: lisärakentamisesta tulee pidättäytyä, kunnes maastossa esimerkiksi Petäjäveden, Keu-
12170: laitosten turvallisuus on taattu huomattavasti ruun, Multian tai Uuraisten kuntien alueella.
12171: nykyistä paremmin ja jäteongelma on rat- Tällöin turvekuljetukset olisivat lyhyehköt ja
12172: kaistu niin, että riskit ovat täysin hallinnassa. sähkönsiirtoverkon rakentaminen suuriin ku-
12173: Energiahuolto tulee rakentaa jatkossakin lutuskeskuksiin helpointa.
12174: monipuolisten vaihtoehtojen varaan. Koti- Turvevoimalan suunnittelu läntiseen Kes-
12175: maisten polttoaineiden käytölle tulee antaa ki-Suomeen pitäisi aloittaa viipymättä, ja
12176: keskeinen asema. tätä varten tulisi valtion tulo- ja menoarvioon
12177: Keski-Suomen lääni on energian- ja erityi- varata määräraha jo vuonna 1991.
12178: sesti sähköntuotannon osalta alituotanto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12179: aluetta. Keski-Suomessa on kasvavia ener- nioittaen,
12180: giankäytön alueita, !!J.m. Jämsänjokilaakso,
12181: Jyväskylän seutu ja Aänekosken seutu. Toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12182: saalta erityisesti läänin länsiosissa ns. Suo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12183: menselän alueella on laajoja suoalueita, joilta 32.55.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
12184: voidaan nostaa polttoturvetta nykyistä huo- turvevoimalaitoksen suunnitteluun län-
12185: mattavasti enemmänkin. tiseen Keski-Suomeen.
12186: Keski-Suomeen tulisi suunnitella ns. Haa-
12187: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12188: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12189: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12190: 312 1990 vp.
12191:
12192: Raha-asia-aloite n:o 299
12193:
12194:
12195:
12196:
12197: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden vete-
12198: raanijärjestöjen toiminnan tukemiseen
12199:
12200:
12201: Eduskunnalle
12202: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa erilaisia keräyksiä ja tuki-ilmoitushankintoja.
12203: oli veteraanijärjestöjen valtionavustuksiin Määrärahaa tulee korottaa.
12204: 700 000 markkaa. Vuonna 1988 määräraha Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12205: oli 880 000 markkaa, ja vuonna 1987 näitä nioittaen,
12206: järjestöjä tuettiin valtion varoista 1 485 000
12207: markalla. Avustuksia on siten supistettu erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12208: täin rajusti. Samanaikaisesti on veteraanien 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12209: omatoiminen varojenhankinta entisestään 33.23.53 1 000 000 markkaa veteraani-
12210: vaikeutunut, kun henkilöt ovat ikääntyneet järjestöjen valtionavustuksia varten.
12211: eivätkä kykene entiseen tapaan suorittamaan
12212: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12213:
12214: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12215: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12216: 1990 vp. 313
12217:
12218: Raha-asia-aloite n:o 300
12219:
12220:
12221:
12222:
12223: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten-
12224: huoltohankkeille Keski-Suomen läänissä
12225:
12226:
12227: Eduskunnalle
12228: Vanhustenhuollon tarpeet ovat jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12229: kasvaneet Keski-Suomen läänissä. Erityisesti 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12230: näin on Jyväskylässä, Pihtiputaalla ja Petäjä- 33.32.31 20 000 000 markkaa Jyväs-
12231: vedellä. Näille hankkeille ei kuitenkaan ole kylän, Pihtiputaan ja Petäjäveden van-
12232: osoitettu varoja. hustenhuoltohankkeiden investointien
12233: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- aloittamista varten.
12234: nioittaen,
12235: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12236: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12237: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12238: 314 199.0 vp.
12239:
12240: Raha-asia-aloite n:o 301
12241:
12242:
12243:
12244:
12245: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
12246: vuosi lomajärjestelmän kustannuksiin
12247:
12248:
12249: Eduskunnalle
12250: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmässä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12251: monia vakavia puutteita. Lomaoikeutta ra- nioittaen,
12252: joittavat monet tekijät, joista osa on todella
12253: kohtuuttomia, mm. tuloraja. Loma on lyhyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12254: ja lomarahan määrä on myös erittäin vähäi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12255: nen. 33.57.42 50 000 000 markkaa pienyrit-
12256: Pienyrittäjien asemaa tulee pikaisesti pa- täjien vuosilomajärjestelmän kustan-
12257: rantaa. Verouudistuksessa on vaarana heidän nuksia varten.
12258: asemansa heikkeneminen.
12259: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12260:
12261: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12262: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12263: : 1990 vp. 315
12264:
12265: Raha-asia-aloite n:o 302
12266:
12267:
12268:
12269:
12270: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta aborttineu-
12271: vonnan järjestämistä varten
12272:
12273:
12274: Eduskunnalle
12275: Suomen väkiluvun kehitys on huolestutta- jestetty. Itse neuvonta tulisi järjestää terveys-
12276: va. Vinoutunut väestön ikärakenne aiheuttaa keskuksissa, ja tätä varten tulisi järjestää
12277: jo tällä hetkellä ongelmia, jotka kärjistyvät koulutusta sekä jatkuvaa tiedotustoimintaa.
12278: muutaman vuosikymmenen kuluessa. Synty- Aborttineuvonnan järjestämisellä voidaan
12279: vyys on liian alhaisella tasolla. Yleistä suh- vaikuttaa myönteisellä tavalla vaikeuksissa
12280: tautumista lapsiin ja erityisesti lapsiperheiden olevien ihmisten elämään sekä saada synty-
12281: taloudelliseen asemaan tulee pikaisesti muut- vyyttä nousemaan. Neuvonta tulee järjestää
12282: taa. Mutta tämä ei yksin riitä, vaan maassam- kiireellisesti, ja samalla tulee ryhtyä valmiste-
12283: me tarvitaan pikaisia ja tehokkaita toimenpi- lemaan nykyisen aborttilain muuttamista.
12284: teitä syntyvyyden lisäämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12285: Maassamme tehdään vuosittain toistakym- nioittaen,
12286: mentätuhatta aborttia, joista osa taloudelli-
12287: sista syistä. Osa aborteista tehdään sen vuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12288: si, että vanhemmat eivät ole riittävästi tietoi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12289: sia muista mahdollisuuksista. Maassamme 33.78.30 1 000 000 markkaa abortti-
12290: on aborttia hakevien neuvonta järjestämättä. neuvonnan järjestämiseksi.
12291: Esimerkiksi Norjassa tämä neuvonta on jär-
12292: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12293:
12294: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
12295: Jorma Fred Esko Almgren
12296: 316 1990 vp.
12297:
12298: Raha-asia-aloite n:o 303
12299:
12300:
12301:
12302:
12303: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuol-
12304: toliiton Kapolan kurssikeskuksen rakennusinvestointeihin
12305:
12306:
12307: Eduskunnalle
12308: Kuulonhuoltoliitto ry:llä on kurssikeskus Kurssikeskus on merkittävä työllistäjä pie-
12309: Kuhmoisten kunnassa. Kapolan kurssikes- nehkössä maaseutukunnassa Kuhmoisissa.
12310: kuksessa järjestetään kuntoutustoimintaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12311: kuulovammaisille. Lisäksi kurssikeskus tar- nioittaen,
12312: joaa koulutus-, loma- ja muuta virkistystoi-
12313: mintaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12314: Kapolan kurssikeskuksen tilat ovat laajen- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
12315: tuneen toiminnan johdosta ahtaat. Puutetta markkaa Kuulonhuoltoliitto ry:n Kapo-
12316: on sekä opetus- että muista tiloista. Lisäksi lan kurssikeskuksen laajennusinvestoin-
12317: kurssikeskus tarvitsisi kipeästi lisää kohde- nin suunnitteluaja rakennustöiden aloit-
12318: ryhmien erityistarpeita vastaavia ja muitakin tamista sekä irtaimiston hankintaa var-
12319: opetusvälineitä, mm. audiometrejä, videoty- ten.
12320: kin jne.
12321: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12322: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12323: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12324: 1990 vp. 317
12325:
12326: Raha-asia-aloite n:o 304
12327:
12328:
12329:
12330:
12331: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Puustellin
12332: Tuki ry:n työkeskuksen laajentamiseen
12333:
12334:
12335: Eduskunnalle
12336: Laukaan kunnassa t01mu Puustellin työ- laajentaa toimintaa mm. rakentamalla uusia
12337: keskus, joka tarjoaa suojatyöpaikkoja eri työtiloja ja välttämättömiä hallintotiloja.
12338: vammaisryhmiin kuuluville henkilöille. Toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12339: minta perustuu laajasti yksityiseen hyvänte- nioittaen,
12340: keväisyyteen. Kuntien maksusitoumuksilla ja
12341: Raha-automaattiyhdistyksen tuella on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12342: merkittävä osuus tuloista, mutta tarve toi- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
12343: minnan jatkuvaan kehittämiseen edellyttää markkaa Puustellin Tuki ry:n ylläpitä-
12344: Iisätukea. Työkeskuksessa on noin 40 suoja- män työkeskuksen investointien ja toi-
12345: työssä olevaa henkilöä. mintamenojen kattamiseen.
12346: Puustellin Tuki ry:llä on suunnitelmissa
12347: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12348:
12349: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12350: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12351: 318 1990 vp.
12352:
12353: Raha-asia-aloite n:o 305
12354:
12355:
12356:
12357:
12358: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin Kris-
12359: tillisen Työväenyhdistyksen katulähetysjaostolle
12360:
12361:
12362: Eduskunnalle
12363: Kemin Kristillisen Työväenyhdistyksen kuvasti kasvussa erityisesti nuorison keskuu-
12364: katulähetysjaosto tekee vapaaehtoista avus- dessa. Yhdistyksellä ei kuitenkaan ole varoja
12365: tustyötä päihdeongelmaisten auttamiseksi. auton hankintaan.
12366: Pääpaino on ennalta ehkäisevässä huolto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12367: työssä, mutta jaosto tekee myös erilaista te- nioittaen,
12368: rapiatyötä päihteistä vapautuneiden keskuu-
12369: dessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12370: Jaosto tarvitsisi työhönsä linja-auton, jolla 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
12371: voidaan parhaiten saavuttaa erityisesti nuo- markkaa Kemin Kristillisen Työväenyh-
12372: riso, joka kaupungin kaduilla viettää aikaan- distyksen katulähetysjaostolle linja-au-
12373: sa. Yhdistyksen työ on hyvin tuloksellista ton hankkimista varten.
12374: kaupungissa, jossa päihteiden käyttö on jat-
12375: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12376: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12377: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12378: 1990 vp. 319
12379:
12380: Raha-asia-aloite n:o 306
12381:
12382:
12383:
12384:
12385: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kristillisellä
12386: perustalla toimivien yksityisten alkoholistihoitokotien tu-
12387: kemiseen
12388:
12389:
12390: Eduskunnalle
12391: Maassamme toimii kristillisellä pohjalla suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Erityi-
12392: useita hoito- ja kuntoutuskoteja, jotka tar- sesti valtion tukea tarvitaan kiinteistöjen
12393: joavat apua ja tukea alkoholista ja muista hankintaan ja kunnostamiseen sekä lainojen
12394: huumeista eroon pyrkiville henkilöille. hoitomenoihin.
12395: Näiden hoitokotien toiminnan tulokset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12396: ovat muihin laitoksiin verrattuna varsin hy- nioittaen,
12397: vät. Lukuisat päihteiden johdosta työkykyn-
12398: sä, asuntonsa, perheensä ja muut normaalin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12399: elämisen edellytykset menettäneet ovat us- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
12400: koontulon jälkeen saamansa kristillisen hoi- markkaa avustuksiin yksityisille kristil-
12401: tokotipaikan ansiosta kuntoutuneet työky- lisellä pohjalla toimiville yhteisöille
12402: kyisiksi kansalaisiksi. päihdetyön kustannuksiin.
12403: Hoitokodit toimivat kuitenkin jatkuvasti
12404: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12405:
12406: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12407: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12408:
12409:
12410:
12411:
12412: 24 200052Y
12413: 320 1990 vp.
12414:
12415: Raha-asia-aloite n:o 307
12416:
12417:
12418:
12419:
12420: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristillinen
12421: alkoholisti- ja narkomaanityö ry:lle alkoholistien perhe-
12422: hoitokodin rakentamiseen
12423:
12424:
12425: Eduskunnalle
12426: Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö sä mukaan, mikä useissa tapauksissa merkit-
12427: ry. on yhdistys, joka tekee alkoholista vapau- see perheen elämän uutta alkua. Tästä koituu
12428: tuneiden parissa hoito-, kuntoutus- ja tera- erityinen hyöty koko perheelle sekä myös
12429: piatyötä. Yhdistys toimii kristilliseltä pohjal- yhteiskunnalle.
12430: ta ja ottaa hoitoon omasta vapaasta tahdos- KAN ry. rakentaisi vuonna 1991 perhehoi-
12431: taan pyrkiviä henkilöitä. tokodin toisen vaiheen. Tällöin hoitokotiin
12432: Yhdistys toimii pääosin jäsentensä ja seu- tulisi useita uusia huoneistoja perhehoitoa
12433: rakuntien vapaaehtoisten lahjoitusten varas- varten. Rakentaminen edellyttää valtion eril-
12434: sa. Osa käyttömenoista katetaan kuntien listukea, koska yhdistyksen varat eivät riitä
12435: maksusitoumuksilla. investointeihin.
12436: KAN ry:llä on seitsemän hoitokotia eri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12437: puolilla maata. Niissä monet ihmiset ovat nioittaen,
12438: saaneet perustan uudelle elämälleen. Yhdis-
12439: tys rakentaa parhaillaan uutta perhehoitoko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12440: tia Kortesjärven kuntaan. Perhehoito on ko- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
12441: konaan uusi hoitomuoto, josta Ruotsissa on markkaa Kristillinen alkoholisti- ja nar-
12442: erityisen hyvät kokemukset. Hoidossa oleva komaanityö ry:lle perhehoitokodin jat-
12443: henkilö voi saada tällaisessa kodissa perheen- korakentamista varten Kortesjärvel/ä.
12444: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12445: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12446: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12447: 1990 vp. 321
12448:
12449: Raha-asia-aloite n:o 308
12450:
12451:
12452:
12453:
12454: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Väentupa
12455: ry:lle alkoholistien hoitokodin toiminnan laajentamiseen
12456: Laukaassa
12457:
12458:
12459: Eduskunnalle
12460: Laukaan kunnassa on muutaman vuoden 4. työntekijän palkkaus.
12461: ajan toiminut alkoholistien hoitokoti Seuk- Edellä todettuihin kohteisiin yhdistys tar-
12462: kala. Hoitokoti toimii kristillisellä perustalla. vitsisi valtion tukea vuonna 1991 yhteensä
12463: Tarve tällaiseen vapaaehtoiseen kärsivien lä- noin 900 000 mk. Toiminnan laajentuessa
12464: himmäisten auttamistyöhön kasvaa jatkuvas- paranisivat mahdollisuudet kuntouttaa alko-
12465: ti. holin tuhoamia ihmisiä takaisin työelämään,
12466: Jokin aika sitten on hoitokodin toimintaa jolloin sijoitetut varat tulisivat varsin nopeasti
12467: uudistettu ja laajennettu. Tällöin perustettiin moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle.
12468: Väentupa ry., jonka tarkoituksena on entisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12469: yhdistyksen työn jatkaminen. Lisäksi yhdis- nioittaen,
12470: tys ryhtyy ylläpitämään asuntoloita sekä tar-
12471: joaa työpaikkoja, kursseja, koulutusta ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12472: Edessä olevat hankkeet ovat seuraavat: 1991 tulo- ja menoarvioon 900 000
12473: 1. ruokalan laajennus ja kokoontumistilat markkaa Väentupa ry:n rakennus- ja
12474: 2. asunnottomien rivitalon rakentaminen muihin investointeihin sekä muihin toi-
12475: 3. perushankinnat, mm. auto ja työkoneita mintoihin.
12476: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12477:
12478: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12479: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12480: 322 1990 vp.
12481:
12482: Raha-asia-aloite n:o 309
12483:
12484:
12485:
12486:
12487: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanva-
12488: raisiin työllistämisavustuksiin
12489:
12490:
12491: Eduskunnalle
12492: Työllisyyslaki tuli eräillä uusilla alueilla syys on este joustavalle ja tehokkaalle työlli-
12493: voimaan vuonna 1989. Lain velvoitteiden to- syyspolitiikalle. Varsinkin Keski-Suomen
12494: teuttamiseksi tarvitaan riittävät määrärahat työvoimapiirissä harkinnanvaraisten työllis-
12495: valtion tulo- ja menoarvioon. Monien hyvien tämisavustusten käyttö on osoittautunut te-
12496: työkohteiden toteuttamiseksi tarvitaan jous- hokkaaksi.
12497: tavasti käytettävissä olevia harkinnanvarai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12498: sia työllistämisavustusvaroja, joilla kunnille, nioittaen,
12499: kuntainliitoille tai valtion virastoille tahi lai-
12500: toksille voidaan antaa tuki mm. hallinto-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12501: työnjohto- ja muita vastaavia oheismenoja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12502: varten. Tällaiseen tarkoitukseen valtion tulo- 34.50.30 lisäyksenä 50 000 000 mark-
12503: ja menoarviossa osoitettu määrä on riittämä- kaa harkinnanvaraista työllistämisavus-
12504: tön tarpeeseen nähden. Määrärahan vähäi- tusta varten.
12505: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12506:
12507: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12508: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12509: 1990 vp. 323
12510:
12511: Raha-asia-aloite n:o 310
12512:
12513:
12514:
12515:
12516: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
12517: sopimussaatavien turvaamiseen
12518:
12519:
12520: Eduskunnalle
12521: Maassamme tapahtuu vuosittain kasvava tysten korvaamista varten. Määräraha on
12522: määrä konkursseja. Konkurssiin ajautuvat äärettömän pieni eikä riitä alkuunkaan tur-
12523: yritykset aiheuttavat usein sopimuskumppa- vaamaan niitä menetyksiä, joita pienyrittäjil-
12524: neilleen suuria taloudellisia menetyksiä. Pien- le aiheutuu. Työpaikkojen säilymisenkin täh-
12525: yrittäjille nämä saamatta jäävät saatavat ai- den määrärahaa tulee tuntuvasti lisätä.
12526: heuttavat suuria vaikeuksia ja useissa ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12527: pauksissa jopa vararikon. nioittaen,
12528: Palkansaajien osalta palkkaturva kattaa
12529: saatavat, mutta pienyrittäjien osalta saatavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12530: jäävät saamatta, koska niiden etuoikeus on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12531: heikko eikä palkkaturvaa vastaavaa etuutta 34.99.49 JO 000 000 markkaa palkka-
12532: ole. saataviin rinnastettavien saamisten tur-
12533: Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarviossa vaamista varten pienyrittäjille.
12534: oli vain pieni määräraha pienyrittäjäin mene-
12535: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12536:
12537: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12538: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12539: 324 1990 vp.
12540:
12541: Raha-asia-aloite n:o 311
12542:
12543:
12544:
12545:
12546: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-
12547: asuntojen hankkimiseen Jyväskylän seudulla
12548:
12549:
12550: Eduskunnalle
12551: Maassamme jatkuu yhä puute vuokra- Opiskelijain maaran kasvu vaikeuttaa
12552: asunnoista. Erityisen vaikea vuokra-asunto- myös muiden asunnontarvitsijain asunnon-
12553: tilanne on Jyväskylässä ja Jyväskylän maa- saantia. Vuokra-asuntojen rakentamista tu-
12554: laiskunnassa. Mainituissa kunnissa ovat lee lisätä nopeasti.
12555: opiskelupaikat jatkuvasti lisääntyneet. Vuok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12556: ra-asuntojen määrä ei ole kuitenkaan vastaa- nioittaen,
12557: vasti noussut.
12558: Jyväskylän maalaiskunnassa aloitti vast- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12559: ikään toimintansa uusi sosiaalialan oppilai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12560: tos. Tämä yhdessä useiden Jyväskylän kau- 35.45.83 25 000 000 markkaa vuokra-
12561: pungissa toimivien oppilaitosten kanssa on asuntojen hankkimista varten opiskeli-
12562: tuonut seudulle entistä enemmän opiskelijoi- joille Jyväskylän seudulla.
12563: ta.
12564: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12565: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12566: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12567: 1990 vp. 325
12568:
12569: Raha-asia-aloite n:o 312
12570:
12571:
12572:
12573:
12574: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjoismai-
12575: sen ympäristötuomioistuimen perustamisen suunnittelemi-
12576: seen
12577:
12578:
12579: Eduskunnalle
12580: Ympäristöongelmat kasvavat jatkuvasti. tulisi kiireesti selvittää. Realistisin mahdolli-
12581: Monet vakavat saaste- ja ympäristöongelmat suus on aloittaa pohjoismaisesta yhteistyöstä,
12582: ovat vaikutuksiltaan kansainvälisiä. Myös johon on mahdollisimman pian pyrittävä
12583: syyt näihin ovat monessa tapauksessa toisten saamaan muutkin valtiot mukaan.
12584: valtakuntien puolella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12585: Ympäristöongelmien ratkaisemisessa tarvi- nioittaen,
12586: taan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Jotta
12587: vakaviin epäkohtiin voidaan riittävästi puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12588: tua, on aiheellista perustaa kansainvälinen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12589: ympäristötuomioistuin, jonka valtuudet ovat 35.99.24 1 000 000 markkaa pohjois-
12590: kattavat ja tehokkaat. maisen ympäristötuomioistuimen perus-
12591: Ympäristötuomioistuimen perustaminen tamisen suunnittelemista varten.
12592: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12593:
12594: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred
12595: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
12596: 326 1990 vp.
12597:
12598: Raha-asia-aloite n:o 313
12599:
12600:
12601:
12602:
12603: Karkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistukeen
12604: Uudenmaan läänissä
12605:
12606:
12607: Eduskunnalle
12608: Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseu- ratalojen vuokrat ovat korkeammat pääkau-
12609: dun asuntotilanne on 1980-luvulla jatkuvasti punkiseudulla kuin muualla maassa. Lisää-
12610: huonontunut, ja asumiskustannukset ovat mällä asumistukea voidaan tehdä mahdolli-
12611: nousseet huomattavasti muuta maata kor- seksi kaikille saavuttaa kohtuullinen asumis-
12612: keammiksi. taso kohtuullisin kustannuksin.
12613: Pääkaupunkiseudulla ihmisten kuukausit- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
12614: taiset asumiskustannukset ovat neljänneksen Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
12615: korkeammat kuin muualla maassa. Asunto- telukunnassa.
12616: jen kokoon suhteutettuna pääkaupunkiseu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12617: dulla asumiskustannukset ovat jopa kolman- nioittavasti,
12618: neksen korkeammat kuin koko maassa, kos-
12619: ka asunnot ovat seudulla pienempiä kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12620: muualla maassa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12621: Tilastokeskuksen vuokratiedustelun mu- 35.45.54 310 000 000 markkaa asu-
12622: kaan sekä vapaarahoitteisten että aravavuok- mistukeen Uudenmaan läänissä.
12623: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12624:
12625: Seija Karkinen Eeva-Liisa Moilanen Päivi V arpasuo
12626: Tuula Linnainmaa Per-Henrik Nyman Lea Kärhä
12627: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
12628: Martti Tiuri Matti Saarinen Marjatta Väänänen
12629: Tarja Kautto Kaarina Dromberg Marita Jurva
12630: Anssi Rauramo Henrik Lax Ritva Laurila
12631: Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi Claes Andersson
12632: Antti Kalliomäki Pauli Uitto Elsi Hetemäki-Olander
12633: Tauno Valo Lauri Metsämäki Arja Alho
12634: 1990 vp. 327
12635:
12636: Raha-asia-aloite n:o 314
12637:
12638:
12639:
12640:
12641: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokivarren-Nikki-
12642: län tien rakentamiseen
12643:
12644:
12645: Eduskunnalle
12646: Sipoon kunnan keskustaajaman Nikkilän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12647: ja Lahdentien välinen vuorokausiliikenne on nioittaen,
12648: kasvanut merkittävästi. Tien rakentamisen
12649: tärkeys korostuu koko ajan asutuksen lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12650: tyessä alueella. Tien rakentamisella kyetään 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12651: myös parantamaan liikenneturvallisuutta. 31.24.77 4 500 000 markkaa Jokivar-
12652: Hanketta tulisikin aientaa vuodella TVL:n ren-Nikkilän tieyhteyden rakentami-
12653: rakennussuunnitelmaan nähden. Rakentami- seen.
12654: sen kustannusarvio on 18,7 mmk.
12655: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12656:
12657: Tarja Kautto Matti Saarinen Ritva Laurila
12658: Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen
12659: 328 1990 vp.
12660:
12661: Raha-asia-aloite n:o 315
12662:
12663:
12664:
12665:
12666: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta lauttaterminaalin ra-
12667: kentamiseen Kotkaan
12668:
12669:
12670: Eduskunnalle
12671: Viime aikoina on keskustelu lauttayhtey- vä tietojenkäsittely ja tietoliikenne on Kot-
12672: den saamisesta Suomenlahden yli Tallinnaan kassa sijaitsevan Laivaustieto Oy:n toimesta
12673: virinnyt uudelleen. Tästä kuljetusreitistä Kes- kehitetty pitemmälle kuin missään muussa
12674: ki-Eurooppaan toivotaan kilpailijaa Ruotsin Suomen satamassa.
12675: ja Tanskan kautta suunnitelluille "linkeille". Satamateknisesti ei auto- ja/tai junalautan
12676: Kotkan satama on Suomen teollisuuden sijoittaminen Kotkan satamaan tuota ongel-
12677: suurin vientisatama, ja sen vuoksi se on luon- mia, ja tarvittavat investoinnit ovat vähäi-
12678: nollisin sijoituspaikka tällaisen yhteyden siä. Käynnissä oleva syväsataman rakenta-
12679: Suomen puoleiselle terminaalille. Lauttayh- minen vapauttaa laituri- ja ratapihakapasi-
12680: teyden sijoittaminen Kotkaan on sen vuoksi teettia juuri sopivasti tällaiseen tarkoituk-
12681: paras ratkaisu sekä yhteyden taloudellisen seen.
12682: kannattavuuden että vakiintuneiden kuljetus- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12683: reittien vuoksi. Sähköistetty rata johtaa sata- nioittaen,
12684: maan asti, ja maanteitse satama on helposti
12685: saavutettavissa ohi Helsinki-seudun ruuhka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12686: keskuksen. Merelle johtaa turvallinen väylä 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12687: ja ajoaika Tallinnan satamaan on lyhyt. Ta- markkaa lauttaterminaalin rakentami-
12688: varan käsittelyyn nykyisin olennaisesti liitty- seen Kotkaan.
12689: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12690: Antero Kekkonen
12691: 1990 vp. 329
12692:
12693: Raha-asia-aloite n:o 316
12694:
12695:
12696:
12697:
12698: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta jäänmurtaja Tarmon
12699: kunnostamiseen
12700:
12701:
12702: Eduskunnalle
12703: Kotkan kaupunki on käynyt neuvotteluja hyödyntämisestä nykyistä monipuolisem-
12704: merenkulkuhallituksen alaisuudessa olevan paan käyttöön.
12705: jäänmurtaja Tarmon kunnostamisesta ja siir- Jäänmurtaja Tarmo liittyy oleellisena osa-
12706: tämisestä Kotkaan. Perusteluksi on esitetty na uudentyyppisen vapaa-ajan viettoon ja
12707: nykyisen Kantasataman alueen tulevaisuu- satamakulttuuriin.
12708: den suunnitelmia, joissa on etsitty Mussalo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12709: projektin toteutumisen jälkeisiä vaihtoehtoi- nioittaen,
12710: sia käyttömuotoja alueelle. Uudistuskaavai-
12711: lut liittyvät Kotkan tulevaisuuden visioihin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12712: kehityspyrkimyksiin jatkuvasti lisääntyvästä 1991 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
12713: vapaa-ajasta ja perinteisten satama-alueiden markkaa jäänmurtaja Tarmon kunnos-
12714: tamiseen.
12715: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12716:
12717: Antero Kekkonen
12718: 330 1990 vp.
12719:
12720: Raha-asia-aloite n:o 317
12721:
12722:
12723:
12724:
12725: Kemppainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta Vartiuksen
12726: rajanylityspaikan avaamiseksi
12727:
12728:
12729: Eduskunnalle
12730: Kostamuksen työmaan aikana Kuhmon Rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen toi-
12731: Vartiuksessa toimi yli kymmenen vuoden mintaa varten tarvittaisiin Vartiukseen uudet
12732: ajan pysyvä rajanylityspaikka, joka palveli kunnolliset rakennukset, joiden suunnittelu
12733: sekä työmaan henkilö- ja tavaraliikennettä ja rakentaminen tulisi pikimmiten käynnis-
12734: että muuta lähinnä kulttuurivaihtoon liitty- tää. Myös tullilaitokselle tulisi saada pysyvä
12735: vää rajanylitystarvetta. Erillisluvin on raja henkilökunta Vartiusta varten.
12736: voitu ylittää Vartiuksesta tämän jälkeenkin, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12737: mutta menettely on hidas ja byrokratiaa vaa-
12738: tiva. Ylityslen määrä lisääntyi viime vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12739: valtavasti ja turistiliikennekin jo käynnistyi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12740: Kainuusta Kostamukseen. 28.40.21 1 250 000 markkaa palkka-
12741: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätök- menoihin ja momentille 28.40. 74
12742: sen Vartiuksen rajanylityspaikan avaamisesta 8 000 000 markkaa talonrakennustöihin
12743: pysyvästi. Neuvostoliitto on osaltaan ilmoit- Vartiuksen rajanylityspaikan avaami-
12744: tanut valmiutensa pysyvän rajanylitystoimin- seksi.
12745: nan aloittamiseen jo kuluvan vuoden aikana.
12746: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12747:
12748: Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
12749: 1990 vp. 331
12750:
12751:
12752: Raha-asia-aloite n:o 318
12753:
12754:
12755:
12756:
12757: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkea-
12758: koulukokeilun käynnistämiseksi Kainuussa
12759:
12760:
12761: Eduskunnalle
12762:
12763: Koulutusjärjestelmässämme on vielä mo- Oulun läänin tekniset oppilaitokset ovat
12764: nia aukkoja ja umpiperiä varsinkin keski- ja sopineet Oulun teknillisen tiedekunnan kans-
12765: korkea-asteen koulutustasojen välillä. Yliop- sa ammattikorkeakoulukokeilun aloittami-
12766: pilaita valmistuu vuosittain jopa kolme ker- sesta. Kajaanissa toimivat kauppaoppilaitos,
12767: taa se määrä. mikä voidaan ottaa yliopistoi- teknillinen oppilaitos ja terveydenhuolto-op-
12768: hin jatkamaan opintojaan. He joutuvat ha- pilaitos ovat ilmaisseet valmiutensa kokei-
12769: keutumaan joko ammatillisiin tai opistotason luun ryhtymiseen. Kajaanin kauppaoppilaitos
12770: oppilaitoksiin tai jopa jäävät kokonaan vaille ja teknillinen oppilaitos ovat keskenään sopi-
12771: jatko-opiskelupaikkaa. Tämä merkitsee huo- neet jo mahdollisesta ammattikorkeakoulu-
12772: mattavaa kansantaloudellista ja yksilöllistä kokeilusta insinöörikoulutuksessa, mikäli
12773: resurssien hukkaa. laajemmat hankkeet eivät toteudu.
12774: Opistotasoisesta opetuksesta korkeakou- Kainuusta puuttuu varsinainen tiedekor-
12775: luihin siirtyminen ei ole ollenkaan ongelma- keakoulu Oulun yliopiston alaisena toimivaa
12776: tonta. Sellaista reittiä korkea-asteen amma- opettajankoulutuslaitosta ja täydennyskoulu-
12777: tilliseen loppututkintoon, jossa peruskoulus- tusyksikköä lukuun ottamatta, jotka nekin
12778: ta ei-lukiotien valinneet pääsisivät etene- ovat lähinnä ammatillista opetusta antavia.
12779: mään. ei ole. On korkea aika ryhtyä kehittä- Siksi ammattikorkeakoulukokeilun käynnis-
12780: m~iän järjestelmää niin, että tällaiset esteet ja täminen Kainuussa olisi erittäin perusteltua.
12781: yhden opiskelutien valinnutta kohtaavat um- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12782: piperät voitaisiin poistaa.
12783: Yhdentyvä Eurooppa luo paineita tutkin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12784: tojen vertailukelpoisuuden parantamiseen 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12785: kaikilla ammatillisten tutkintojen tasoilla, ei markkaa kaupaffis-teknilfisen alan tai
12786: vähiten opistoasteen tutkinnon suorittanei- /aaja-alaisemmankin ammattikorkea-
12787: den kohdalla. koulukokeilun käynnistämiseksi Kai-
12788: Ammattikorkeakouluidea on syntynyt yh- nuussa.
12789: deksi ratkaisuksi poistamaan edellä kuvattu-
12790: ja ongelmia. Asiaa on meilläkin selvitetty ja
12791: ollaan ryhtymässä kokeiluihin.
12792: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12793:
12794: Arvo Kemppainen Lauha Männistö Annikki Koistinen
12795: Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
12796: 332 1990 vp.
12797:
12798: Raha-asia-aloite n:o 319
12799:
12800:
12801:
12802:
12803: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun kalan-
12804: viljelylaitoksen henkilökunnan palkkaamiseen
12805:
12806:
12807: Eduskunnalle
12808: Kainuun kalanviljelylaitoksen (ent. nimi miehen sekä kahden kalanviljelijän vakans-
12809: Hakasuon kalanviljelylaitos) rakennustyöt sit.
12810: ovat vuosien ellei peräti vuosikymmenien vii- Kainuun kalanviljelylaitoksella tulee ole-
12811: västelyn jälkeen vihdoin sellaisessa vaiheessa, maan suuri merkitys ei vain Kainuun vaan
12812: että laitos voi aloittaa toimintansa tänä vuon- laajemminkin Pohjois-Suomen vesistöjen ka-
12813: na. Kyseessä on varsin mittava investointi, lataloudellisen tilan parantamisessa. Siksi toi-
12814: jonka toiminnot vaativat korkeaa ammatti- minta tulisi mahdollisimman pian saattaa
12815: taitoa ja asiantuntemusta. Laitokselle ei kui- käyntiin. Paras tilanne olisi se, että jo vuoden
12816: tenkaan osoitettu tämän vuoden tulo- ja me- 1990 aikana lisämenoarvioissa osoitettaisiin
12817: noarviossa tarvittavia virkoja ja toimia, joten varat tarvittavien virkojen ja toimien perus-
12818: laitoksen toiminta ei pääse kunnolla käyntiin tamiseen. Ellei näin kuitenkaan jostain syys-
12819: vain kahden ammattihenkilön voimin. Työl- tä käy, ehdotamme,
12820: lisyysvaroilla palkattua henkilökuntaa ei ole
12821: saatavissa tällaista ammattitaitoa vaativiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12822: tehtäviin. 1991 tulo- ja menoarvioon 750 000 mar-
12823: Laitoksen toiminnan käynnistämiseen ja kan määrärahan Kainuun kalanviljely-
12824: ylläpitämiseen tarvittaisiin ainakin kahden laitoksen tarvitsemien virkojen ja :oi-
12825: kalastusmestarin, toimistosihteerin, laitos- mien perustamiseen.
12826: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12827: Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
12828: 1990 vp. 333
12829:
12830: Raha-asia-aloite n:o 320
12831:
12832:
12833:
12834:
12835: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuput-
12836: ken vetämiseksi Kostamuksesta Pohjois-Suomeen
12837:
12838:
12839: Eduskunnalle
12840: Maakaasu on ympäristöystävällinen ener- Neuvostoliiton puolella ollaan vetämässä
12841: giamuoto, jonka käyttöä on maassamme li- maakaasuputki Kostamukseen tällä vuosi-
12842: sätty viime vuosina huomattavasti. Pohjois- kymmenellä. Sitä olisi mahdollista jatkaa
12843: Suomessa on myös selvitetty maakaasun Pohjois-Suomeen. Suomalaisten vitkastelu
12844: käyttömahdollisuuksia sekä energianlähtee- asiassa saattaa kuitenkin johtaa siihen, että
12845: nä että teollisuuden raaka-aineena. Pohjois- putken mitoitusta koskevat päätökset teh-
12846: Suomen tutkimuslaitoksen selvitysten mu- dään niin, että maakaasun saanti Pohjois-
12847: kaan putken vetäminen Pohjois-Suomeen oli- Suomeen Kostamuksesta ei enää olekaan
12848: si jo nyt kannattavaa. Paraikaa lisäselvitys- mahdollista.
12849: työtä tekee lääninhallituksen asettama laaja- Päätökset asiasta pitäisi tehdä mahdolli-
12850: alainen asiantuntijaryhmä. simman pian. Sen vuoksi tämän putkiyhtey-
12851: Maamme maakaasunkin varaan rakentu- den suunnittelua ja valmistelua varten ehdo-
12852: van energiahuollon kannalta on tärkeää, että tamme määrärahaa valtion ensi vuoden tulo-
12853: rakennettaisiin myös toinen putkiyhteys jo ja menoarvioon.
12854: olemassa olevan lisäksi Neuvostoliitosta Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12855: meen. Mahdollisuudet maakaasutoimituksiin
12856: maamme kautta Neuvostoliitosta Ruotsiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12857: ovat myös kasvaneet. Suomella olisi suuret 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12858: mahdollisuudet edistää pohjoisen energiayh- 32.55.40 1 500 000 markkaa suunnitte-
12859: teistyötä juuri rakentamalla toinen maakaa- lu- ja tutkimusmäärärahana maakaasu-
12860: suputkiyhteys Neuvostoliitosta Pohjois-Suo- putken vetämiseksi Kostamuksesta
12861: meen. Pohjois-Suomeen.
12862: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12863: Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas Vappu Säilynoja
12864: 334 1990 vp.
12865:
12866: Raha-asia-aloite n:o 321
12867:
12868:
12869:
12870:
12871: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta SVUL:n Kainuun
12872: piirille pesäpallon junioritoiminnan tukemiseen
12873:
12874:
12875: Eduskunnalle
12876:
12877: Pesäpallon suosio nuorison keskuudessa Jotta kainuulaiset pesäpallon harrastajat
12878: Kainuussa on viime aikoina saavuttanut lisää olisivat tasavertaisessa asemassa ja jotta tule-
12879: jalansijaa. vaisuuden seuratoiminta turvattaisiin, tarvit-
12880: Pesäpallolla joukkuelajina on Kainuussa taisiin näinä vuosina ylimääräistä tukea.
12881: pitkät perinteet - saavuttihan Sotkamon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12882: Jymy 1960-luvun alkupuolella peräti Suomen nioittaen,
12883: mestaruuden.
12884: Pitkien etäisyyksien vuoksi kainuulaisilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12885: seuroilla on talousasioidensa kanssa paljon 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12886: suurempia vaikeuksia kuin rintamailla toimi- 29.91.50 50 000 markkaa ylimääräi-
12887: villa. Junioritoiminnan kehittämiseen ja sitä seksi avustukseksi SVUL:n Kainuun
12888: kautta tulevaisuuden pelaajamateriaalin tur- piirille pesäpallon junioritoiminnan tu-
12889: vaamiseen jää vuosi vuodelta aina vähemmän kemiseen.
12890: resursseja.
12891: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12892:
12893: Pentti Kettunen Annikki Koistinen Heikki Riihijärvi
12894: Marita Jurva Tina Mäkelä
12895: 1990 vp. 335
12896:
12897: Raha-asia-aloite n:o 322
12898:
12899:
12900:
12901:
12902: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alemmanastei-
12903: sen tieverkon korjaamiseen Mikkelin läänissä
12904:
12905:
12906: Eduskunnalle
12907: Mikkelin läänin tiemäärärahat ovat sel- (Himalanpohja) ja pt n:o 14730 (Saramäki)
12908: västi alimitoitetut tarpeeseen nähden. Kaik- Ristiinassa.
12909: kein kipeimmin tiemäärärahojen puute koe- Näiden hankkeiden aloittamiseksi tarvit-
12910: taan alemmanasteisen tieverkon kunnon hei- taisiin lisämäärärahaa vähintään 25 milj.
12911: kentymisenä. Kiireellisiä aloitettavia kohtei- mk Mikkelin tiepiirin käyttöön yli tälle
12912: ta on läänissä lukuisia. Näistä alemmanas- vuodelle varatun kiintiön. Aloitetta puoltaa
12913: teisista tiehankkeista, jotka kaipaavat pikai- myös se, että Mikkelin läänissä on yleisistä
12914: sesti kunnostusta, tärkeimpinä voidaan teistä selvästi maan keskiarvoa suurempi
12915: pitää seuraavia: Kalvitsan ja Narilan väli- osuus sorateitä. Valtakunnallisesti ja maa-
12916: nen tieyhteys Juvalla, Puumalan ja Sulkavan kunnallisesti tärkeän 5-tien rakentaminen
12917: välinen tieyhteys, Vekara-Tiimataipale (mt erityisesti Heinolan seudulla vie kohtuutto-
12918: 438 Sulkavalla), Pöytälahden ja Latvalam- man suuren osan tiepiirin rakentamisvarois-
12919: men välinen tieyhteys (mt 477 Heinävedel- ta ensi vuonnakin, mikä näkyy alemmanas-
12920: lä), Linkolan ja Kolkonpään välinen tieyh- teisen tieverkon osuuden vähäisyytenä.
12921: teys (mt 437 Sulkavalla), Voikosken maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme
12922: tie (mt 414:n kunnostuksen loppuun saatta- kunnioittaen,
12923: minen Heinolan mlk:ssa), Suopellon maan-
12924: tie (mt 4131 Sysmässä), Rantasalmen kk:n että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12925: ja valtatien n:o 5 tienhaaran Joroisissa väli- den 1991 tulo- ja menoarvioon momen-
12926: nen tieyhteys (mt 465), Haukivuoren ja tille 31.24.77 25 000 000 markkaa
12927: Porsaskosken välinen tieyhteys (mt 4474), Mikkelin tiepiirille erityismäärärahana
12928: Jäppilän ja Suonenjoen välisen tieyhteyden normaalin kiintiön lisäksi alemmanas-
12929: ja siihen liittyvän pt n:o 15329:n kunnostus teisen tieverkon korjaamiseen Mikkelin
12930: ja tieluokan muutos sekä pt n:o 15119 läänissä.
12931: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12932:
12933: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
12934:
12935:
12936:
12937:
12938: 25 200052Y
12939: 336 1990 vp.
12940:
12941: Raha-asia-aloite n:o 323
12942:
12943:
12944:
12945:
12946: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonrata-
12947: hankkeen jatkosuunnitteluun
12948:
12949:
12950: Eduskunnalle
12951: Savonradan oikaisemiseksi on toimittu nattavaa. Olisi tärkeää, että hankkeen jatko-
12952: vuosikymmenien ajan. Kuluvan vuoden tulo- suunnittelun rahoitus turvattaisiin myös
12953: ja menoarvion käsittelyn yhteydessä edus- vuonna 1991.
12954: kunta lisäsi momentille 31.99.22 miljoona Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12955: markkaa ja edellytti, että määrärahasta puo-
12956: let käytettäisiin HELI-radan suuntausvaih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12957: toehtojen selvittämiseen ja Savonrata-hank- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12958: keen tutkimiseen. Savonrata-hankkeen to- 31.99.22 JO 000 000 markkaa Savonra-
12959: teuttaminen on jo tässä vaiheessa saatujen ta-hankkeen suunnittelun jatkamiseen.
12960: tietojen perusteella yhteiskunnallisesti kan-
12961: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12962: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
12963: 1990 vp. 337
12964:
12965: Raha-asia-aloite n:o 324
12966:
12967:
12968:
12969:
12970: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin virka-aseis-
12971: tuksen uusimista varten
12972:
12973:
12974: Eduskunnalle
12975: Yli kymmenen vuotta sitten aloitettu polii- Tämänkaltainen, olosuhteiden pakosta
12976: sin virka-aseistuksen uusiminen ei ole toteu- johtuva vanhentuneiden virka-aseiden ylläpi-
12977: tunut tarkoitetulla tavalla. Esimerkiksi vuon- to on täysin epätaloudellista. Onnetonta on
12978: na 1990 pystytään käytettävissä olevan mää- tässä tilanteessa myös se, että vaihtoasevaras-
12979: rärahan puitteissa hankkimaan vain 400 vir- taa ei ole ollenkaan.
12980: ka-asetta koteloineen. Jotta poliisin henkilökohtaisen virka-aseis-
12981: Suunnilleen 9 000 virka-asetta käsittävästä tuksen välttämätöntä ajanmukaistamista voi-
12982: määrästä lähes puolet koostuu edelleen kulu- taisiin ratkaisevasti nopeuttaa, tulisi sitä var-
12983: van vuosisadan alkuvuosien mallia olevista ten vuosina 1991 ja 1992 valtion budjetissa
12984: FN-pistooleista. Loppuun kulumisesta aiheu- olla kumpanakin vuonna 4,5 miljoonan mar-
12985: tuvien toimintahäiriöiden vuoksi nuo van- kan määräraha.
12986: hentuneet virka-aseet olisi tullut uusia jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12987: vuosikymmeniä sitten. Näitä pistoolimalleja nioittaen,
12988: ei enää valmisteta eikä myöskään niiden va-
12989: raosia. Käytössä olevaa vanhentunutta ase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12990: kantaa on jouduttu ylläpitämään jopa käsi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12991: työnä valmistettavin varaosin. Sen vuoksi 26.75.70 4 500 000 markkaa poliisin
12992: näiden aseiden korjauttamiskustannukset käytössä olevan vanhentuneen ja lop-
12993: saattavat nousta jopa uuden revolverityyppi- puun kuluneen virka-aseistuksen uusi-
12994: sen aseen hintaa vastaavaksi. mista varten.
12995: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
12996:
12997: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
12998: 338 1990 vp.
12999:
13000: Raha-asia-aloite n:o 325
13001:
13002:
13003:
13004:
13005: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin radiover-
13006: kon varustamiseksi salaamislaitteilla
13007:
13008:
13009: Eduskunnalle
13010: Poliisin uusi, koko maan kattava radio- salaisten intimiteettisuoja kärsii poliisin ra-
13011: verkko on saatu rakennetuksi. Radioverkon dioliikenteen luvatlomasta kuuntelemisesta,
13012: rakentamista varten myönnetyt määrärahat sillä useimmiten, ja miltei yksinomaan, jou-
13013: eivät kuitenkaan riittäneet erityisten salaa- dutaan arkaluontoisetkin asiat myös henki-
13014: mislaitteiden hankintaan radioverkkoon. Po- löiden nimiä mainiten viestittämään kentältä
13015: liisin radioverkossa salaamislaitteet ovat tul- poliisiradion avulla. Puhelinliikenteen käyt-
13016: leet välttämättömiksi. Suomessa poliisin ra- tämiseen voi vain harvoin olla aikaa. Mutta
13017: dioverkossa tapahtuvan radioliikenteen sekin hankaloittaa vähälukuisen poliisin toi-
13018: kuunteleminen luvattomasti on kovin yleistä. mintaa kovassa työn paineessa työskennel-
13019: Kuuntelemiseen soveliaita erittäin tehokkai- täessä.
13020: ta, pienikokoisia ja suhteellisen halpoja vas- Poliisin radioliikenteen saiaarniseksi on
13021: taanottimia on vapaasti ostettavissa, vaikka saatavissa tekniikaltaan, hinnaltaan ja tasol-
13022: niiden käyttäminen poliisin radioliikenteen taan monenlaisia salaamislaitteita. Tietenkin
13023: kuuntelemiseen onkin lain mukaan kiellettyä. tulisi saada käyttöön sellainen salaamisjärjes-
13024: Näiden radiolähetysten kuunteleminen on telmä, joka matemaattisteknisesti on varmas-
13025: saamassa ja on jo saanutkin eräänlaisen kan- ti avaamaton pitkänkin ajan kuluessa. Tällai-
13026: sanhuvin luonteen. set erittäin varmat laitteet ovat tietenkin kal-
13027: Mutta vakavinta on se, että rikosten liita, mutta vain todella varmojen laitteiden
13028: tekijät pystyvät täysin turvallisesti ohjelmoi- hankinta on tarkoituksenmukaista.
13029: maan omat tekonsa sekä paikallisesti että Tällä hetkellä on olemassa noin 3 500 sa-
13030: ajallisesti. Poliisin radioliikennettä kuuntele- laamis1aitteen tarve. Niiden hankkiminen tu-
13031: malla he pystyvät seuraamaan kentällä ole- lisi toteuttaa lyhyellä aikavälillä.
13032: van vähälukuisen poliisin toimintaa ja valit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13033: semaan omat kohteensa ja toimintahetkensä nioittaen,
13034: sen mukaisesti.
13035: Aivan samalla tavalla pystyvät menettele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13036: mään muutkin laittomuutta harrastavat ja 1991 tulo- ja menoarvioon 17 500 000
13037: harjoittavat, kuten esimerkiksi ne, jotka tah- markkaa poliisin radioverkon varusta-
13038: tovat välttyä joutumasta rattijuopporatsioi- miseksi salaamislaitteilla hankintaoh-
13039: hin tarkastettavaksi. jelman mukaisesti.
13040: Erityisesti on myös huomattava, että kan-
13041: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13042: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
13043: Päivi V arpasuo Timo Roos
13044: 1990 vp. 339
13045:
13046: Raha-asia-aloite n:o 326
13047:
13048:
13049:
13050:
13051: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Maanpuolustuskil-
13052: tojen liiton ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen
13053:
13054:
13055: Eduskunnalle
13056:
13057: Vapaaehtoista maanpuolustustyötä teke- Toimintapiirissään palvelevien asevelvollis-
13058: vien maanpuolustuskiltojen toiminnan tar- ten keskuudessa ne pyrkivät edistämään sel-
13059: koituksena on maanpuolustustahdon kasvat- laista ajattelutapaa, että varusmiehet yleisesti
13060: taminen ja lujittaminen, maanpuolustustie- kokisivat asepalveluksensa suorittamisen ja
13061: touden levittäminen ja maanpuolustusharras- muun puolustusvoimissa tehtävän työn mie-
13062: tuksen edistäminen. J äsenjärjestöinä maan- lekkäänä ja arvokkaana.
13063: puolustuskillat kuuluvat valtakunnalliseen Arvostetun toimintansa perusteella maan-
13064: Maanpuolustuskiltojen liittoon. Maanpuolus- puolustuskillat ovat saavuttaneet kansalais-
13065: tuskiltojen liitto ry. ja sen jäsenjärjestöt järjestöjen luonteen. Kiltatyötä on kehitetty
13066: tukevat Suomen virallista turvallisuuspoli- ja kehitetään niin, että se vastaa erityisesti
13067: tiikkaa ja tekevät sitä tunnetuksi. Toiminta myös nuorten isänmaallisia harrastuksia. Jot-
13068: on puoluepoliittisesti täysin riippumatonta. ta maanpuolustuskiltojen suorittamaa arvo-
13069: Maanpuolustuskillat ovat maanpuolus- kasta työtä voitaisiin tehokkaasti jatkaa, laa-
13070: tustyön yhdistyksiä, joiden jäseniksi kaikki jentaa ja kehittää, tulisi sitä varten ottaa
13071: voivat liittyä ikään, sukupuoleen ja sotilasar- vuosittain nimetty määräraha valtion tulo- ja
13072: voon katsomatta. Niiden yhteinen jäsenmää- menoarvioon osoitettuna Maanpuolustuskil-
13073: rä on jo useita kymmeniätuhansia, ja etenkin tojen liitto ry:lle jaettavaksi sen jäsenjärjes-
13074: nuorten sekä naisten osuus on voimakkaassa töille toiminnan ja jäsenmäärän edellyttämäs-
13075: kasvussa. Kiltojen jäsenyyden avaaminen sä suhteessa.
13076: täysin tasavertaisesti myös naisille on mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13077: dollistanut sen, että nyt myös perhekunnit- nioittaen,
13078: tain tullaan mukaan vapaaehtoiseen maan-
13079: puolustustyöhön. Perinteiden kunnioittami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13080: nen ja joukko-osaston tai aselajin historian 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
13081: vaaliminen ovat kiltatyön eräs osa. Mutta markkaa Maanpuolustuskiltojen liitto
13082: ensisijaisesti maanpuolustuskillat suuntaavat ry:n ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan
13083: toimintaansa nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. tukemista varten.
13084: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13085:
13086: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Päivi Varpasuo
13087: 340 1990 vp.
13088:
13089: Raha-asia-aloite n:o 327
13090:
13091:
13092:
13093:
13094: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen veteraa-
13095: nipäivän juhlatilaisuuksien järjestämiseksi
13096:
13097:
13098: Eduskunnalle
13099: Jo 12.4.1988 sosiaali- ja terveysministeriö vänä vietettävän juhlatilaisuuden järjestämi-
13100: on esittänyt sisäasiainministeriölle, että se nen maamme jokaisessa läänissä yhteistoi-
13101: ottaisi huomioon tulo- ja menoarviota lää- minnassa lääninhallituksen ja sotilasviran-
13102: ninhallitusten osalta tehdessään määräraha- omaisten kanssa siten, että lääninhallitus
13103: tarpeen 10 000 markkaa osoitettavaksi kulle- huolehtisi kustannuksista sitä varten nimetyn
13104: kin lääninhallitukselle maaherrojen vastaan- määrärahan puitteissa. Sen vuoksi tulisi val-
13105: oton järjestämiseksi vuosittain jokaisessa lää- tion tulo- ja menoarvioon jo vuodelle 1991
13106: nissä juhlatilaisuutena veteraaneille kansalli- ottaa määrärahat lääninhallituksille, Ahve-
13107: sena veteraanipäivänä 27.4. Toistaiseksi ei nanmaa mukaan lukien, 12 x 5 000 markkaa
13108: kyseistä määrärahaa ole ollut käytettävissä. sekä sotilaslääneille 7 x 5 000 markkaa, ja
13109: Maaherrat ovat ilmoittaneet myönteisen näiden lisäksi samaa tarkoitusta varten kan-
13110: suhtautumisensa alueillaan yhteistoiminnas- sallisen veteraanipäivän työryhmälle 15 000
13111: sa sotilasviranomaisten kanssa järjestettäviin markkaa, eli yhteinen määrärahatarve vuon-
13112: juhlavastaanottoihin veteraaneille, mutta va- na 1991 on kaikkiaan 110 000 markkaa.
13113: rojen puuttumisen takia niitä ei valtion ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13114: hoittamina ole voitu järjestää. nioittaen,
13115: Keräysvaroin ja yhteistoiminnassa eräiden
13116: kuntien kanssa järjestetystä veteraanipäivän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13117: eräästä juhlavastaanotosta maaherran joh- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 JO 000
13118: dolla on saatu myönteisiä kokemuksia (Loi- markkaa kansallisen veteraanipäivän
13119: maa v. 1989). juhlatilaisuuksien järjestämistä varten
13120: Nyt vihdoinkin olisi aika koko maassa vuonna 1991 maamme jokaisessa lää-
13121: aloittaa vuosittain kansallisena veteraanipäi- nissä.
13122: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13123:
13124: Maunu Kohijoki Timo Roos
13125: Martti Korkia-Aho Päivi V arpasuo
13126: 1990 vp. 341
13127:
13128:
13129: Raha-asia-aloite n:o 328
13130:
13131:
13132:
13133:
13134: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäpatologian
13135: professorin viran perustamista varten johonkin yliopis-
13136: toon
13137:
13138:
13139: Eduskunnalle
13140: Asiantuntijat Suomessa kuten muuallakin Sairaitten metsiemme tilan, sekä syiden
13141: näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että il- että seurausten, kaikinpuolista selvittämistä
13142: mansaasteilla ja metsätuhoilla on syy-yhteys. varten ja vielä terveitten metsiemme varjele-
13143: Myös omassa maassamme tiedetään ilman- mista varten tulisi Suomeen viipymättä pe-
13144: saasteiden muodostavan vakavimman uhan rustaa ainakin yksi metsäpatologian profes-
13145: metsillemme. Vaikka metsätuhoista Suomes- sorin virka maamme yliopistolaitokseen niin,
13146: sa jo nykyisin esitettävät arvioluvut ovat että viran hoito alkaisi heti vuoden 1991
13147: erittäin suuria, ovat myös valtiovallan toi- alusta.
13148: menpiteet metsätuhojen tutkimiseksi, hillitse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13149: miseksi ja pysäyttämiseksi jääneet riittämät- nioittaen,
13150: tömiksi.
13151: Kun myös kansainvälisten sopimusten ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13152: kaansaaminen ja teho näissä asioissa on jo 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13153: osoittautunut aivan liian hitaaksi ja riittä- 29.10.01 1 200 000 markkaa metsäpa-
13154: mättömäksi, näyttää siltä, että parhaillaan- tologian professorin viran perustamista
13155: kin ja myös lähitulevaisuudessa metsätuhois- varten Suomen yliopistolaitokseen.
13156: ta aiheutuvat taloudelliset menetykset Suo-
13157: messa tulevat entisestään lisääntymään.
13158: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13159: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
13160: Päivi Varpasuo Timo Roos
13161: 342 1990 vp.
13162:
13163: Raha-asia-aloite n:o 329
13164:
13165:
13166:
13167:
13168: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustami-
13169: seksi Noormarkkuun
13170:
13171:
13172: Eduskunnalle
13173: Noormarkun kunta on jo usemman vuo- Heti alusta lähtien Noormarkun lukiosta
13174: den ajan anonut lukiota kuntaan. Lääninhal- muodostuisi hyvin toimiva 2-luokkasarjainen
13175: litus on puoltanut hanketta ja se on sisältynyt lukio. Noormarkun lukiohankkeen oltua vi-
13176: läänin keskiasteen kehittämisohjelmiin. Pal- reillä lähes kymmenen vuoden ajan on kun-
13177: velutasoltaan kunta kuuluu seutusuunnitel- taan tänä aikana muuttanut asumaan perhei-
13178: massa luokkaan E2. Kuitenkin tästä poiketen tä siinä toivossa ja uskossa, että peruskoulun
13179: kunta opetuspalvelujen suhteen kuuluu luok- jälkeen on mahdollisuus opiskella omassa
13180: kaan Fl, mikä johtuu siitä, että kunnassa ei kunnassa sijaitsevassa lukiossa.
13181: ole lainkaan keskiasteen koulutusta. Opetus- Noormarkun kunta on ollut voimakkaasti
13182: toimi on siis alentamassa kunnan yleistä pal- kehittyvä ja väestömäärältään kasvava kunta
13183: velutasoa. ja tulee ilmeisesti olemaan jatkossakin. Kun-
13184: Kunnan väestökehitys on ollut pitkään nasta on kokonaan puuttunut pysyvä perus-
13185: muuttovoittoista ja säilynee samansuuntaise- koulun jälkeinen koulutus. Lukiokoulutus
13186: lla. Väestö on ikärakenteeltaan suhteellisen olisi keskiasteen koulutuksesta parhaiten si-
13187: nuorta jakaantuen ikäryhmien mukaan seu- joitettavissa kunnan koulujärjestelmään,
13188: raavasti: mm. opettajavoimien ja opetustilojen takia.
13189: Lukiota käyvien oppilaiden koulumatkat ly-
13190: 0-14 V. 21,2% henisivät uuden lukion myötä huomattavasti,
13191: 15-65 V. 67,8% joten kunnan ja valtion vastattavaksi tulevat
13192: yli 65 V. 11,0% koulumatkakustannukset kevenisivät.
13193: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13194: Kunnan koko väkimäärä on viimeisen ko- nioittaen,
13195: tipaikkarekisteritiedon mukaan noin 6 100
13196: henkeä. Peruskoulun yhdeksännellä luokalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13197: on ollut lukuvuonna 1988-1989 103 oppilas- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13198: ta. Siirtymä peruskoulusta lukioon on ollut 29.46.34 4 000 000 markkaa lukion
13199: vuosittain noin 53 %:n luokkaa, mikä tar- toiminnan aloittamista varten Noor-
13200: koittaa lukioon siirtyviä olevan noin 50 op- markussa 1.8.1991 alkaen.
13201: pilasta.
13202: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13203:
13204: Maunu Kohijoki Timo Laaksonen Lea Mäkipää
13205: Aino Pohjanoksa Timo Roos Raila Aho
13206: Kalevi Lamminen
13207: 1990 vp. 343
13208:
13209: Raha-asia-aloite n:o 330
13210:
13211:
13212:
13213:
13214: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-
13215: asteen koulutilojen rakentamiseen Kiikoisten Kirkonkylän
13216: koululle
13217:
13218:
13219: Eduskunnalle
13220: Turun ja Porin lääniin kuuluvan Kiikois- keen toteuduttua voidaan kunnan sivukylissä
13221: ten kunnan peruskoulun ala-asteen kouluti- toimivista peruskoulun ala-asteen pienistä
13222: lojen rakentaminen Kirkonkylän koululle on yksiköistä kaksi siirtää ja sijoittaa uuteen
13223: ollut vireillä hyvin monta vuotta. Uudisra- Kirkonkylän kouluun.
13224: kennushankkeen suunnitelmat ovat valmistu- Läänin suurista keskuksista sivussa sijait-
13225: neet ja edenneet viranomaiskäsittelyyn. sevan Kiikoisten kunnan saama osuus val-
13226: Lääninhallituksen koulurakentamisohjel- tion investoinneista on jäänyt vähäiseksi. Jäl-
13227: massa hanke on sijoitettu vuodelle 1992, mut- keenjääneisyyttä tulisi voida nyt korvata jou-
13228: ta oikeampaa olisi aloittaa rakentaminen jo duttamalla vireillä olevaa koulurakennus-
13229: vuonna 1991 ja saattaa työ päätökseen vuon- hanketta. Samalla poistuisivat ne haitat, mitä
13230: na 1992. Uudisrakentamisen lisäksi osa enti- vanhoista puutteellisista koulutiloista on ai-
13231: sestä koulurakennuksesta tulisi peruskorjat- heutunut opetustyölle.
13232: tavaksi opetuskäyttöön. Uuteen kouluraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13233: nukseen on suunniteltu varsinaisten luokka- nioittaen,
13234: tilojen lisäksi keittiö- ja kouluruokailutilat
13235: sekä liikuntasali ja tarpeelliset sosiaalitilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13236: sekä terveydenhoitotilat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13237: Koko hankkeen kustannusarvio on noin 8 29.46.43 2 600 000 markkaa Kiikois-
13238: miljoonaa markkaa, josta valtionosuus noin ten Kirkonkylän peruskoulun ala-asteen
13239: 4,6 miljoonaa markkaa. Kiikoisten kunnalle rakennustyön aloittamista varten.
13240: tämä hanke on erittäin merkittävä. Hank-
13241: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13242: Maunu Kohijoki Timo Roos
13243: 344 1990 vp.
13244:
13245: Raha-asia-aloite n:o 331
13246:
13247:
13248:
13249:
13250: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian kou-
13251: lukeskuksen lisätilojen rakentamiseen
13252:
13253:
13254: Eduskunnalle
13255: Merikarvian kunta on useiden vuosien Kysymyksessä olevan ala-asteen (Yliky-
13256: ajan toiminut suunnitelmallisesti ja määrätie- lä-Ahlströmin ala-aste) saneerauksen sekä
13257: toisesti sivistyskeskus-koulukeskuksen ai- lisätilojen kustannusarvio on yhteensä noin
13258: kaansaamiseksi kunnan keskustaajamaan. 9,5 miljoonaa markkaa, josta kalustamisen
13259: Suuri hanke on jo edennyt niin, että uusi osuuden lasketaan olevan noin 1,5 miljoonaa
13260: lukio valmistui vuonna 1987 ja uusi yläasteen markkaa. Valtionosuutta hankkeeseen on ar-
13261: koulurakennus sekä kirjasto valmistuivat vioitu saatavan noin 6 miljoonaa markkaa.
13262: vuonna 1989. Hankkeesta on vielä toteutta- Ilman valtionosuutta ensimmäiseen kantoky-
13263: matta kulttuuri- ja koulukeskuksen viimeise- kyluokkaan kuuluva Merikarvian kunta ei
13264: nä osana ala-asteen (Ylikylä-Ahlströmin edellä mainittua kouluhanketta voi toteuttaa.
13265: ala-aste) koulurakennuksen saneeraus lisäti- Kunnan talousarviolainojen määrä on jo nyt
13266: loineen. Sen suunnitelmat on jo hyväksytty asukasta kohti miltei kaksinkertainen kun-
13267: viranomaiskäsittelyssä. Ala-asteen koulutilat tien keskimääräiseen velkaantumisasteeseen
13268: ovat kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa, verrattuna.
13269: ja koko koulukeskusta palvelevan koulukeit- Hyvin suunnitellun Merikarvian kulttuuri-
13270: tolan sekä ruokailutilojen rakentaminen on ja koulukeskuksen vielä jäljellä olevan raken-
13271: välttämätöntä. Nykyisessä ahtaassa ala-as- nushankkeen nopealla toteuttamisella voitai-
13272: teen koulukeittiössä on valmistettu ruoka siin tässä tapauksessa myös erittäin tehok-
13273: myös lukiolaisille, mutta yläasteen 136 oppi- kaasti edistää maaseudun yleisiä ja erityisiä
13274: laalle nykyisin ruoka joudutaan päivittäin kehittymisedellytyksiä.
13275: kuljettamaan puolentoista kilometrin etäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13276: syydellä sijaitsevan koulukäytöstä muuten nioittaen,
13277: poistetun vanhan koulun vanhasta keittiöstä.
13278: Sen käytössä pitäminen on epätaloudellista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13279: Koulukeittiön sekä ruokailutilojen puuttu- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
13280: minen häiritsee toimintaa, ja eniten siitä kär- markkaa Merikarvian koulukeskukseen
13281: sivät suuren koulukeskuksen nykyiset 332 kuuluvan ala-asteen koulun saneerausta
13282: oppilasta sekä noin 20 opettajaa ja koko ja lisätilojen rakentamista varten.
13283: koulukeskuksen taloushenkilökunta.
13284: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13285: Maunu Kohijoki Timo Roos
13286: 1990 vp. 345
13287:
13288: Raha-asia-aloite n:o 332
13289:
13290:
13291:
13292:
13293: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-
13294: asteen koulutilojen rakentamiseen Lapin Tl. Kirkonkylän
13295: koululle
13296:
13297:
13298: Eduskunnalle
13299: Turun ja Porin lääniin kuuluvan Lapin huoltotilat sijoittuvat uuteen koulurakennuk-
13300: kunnan peruskoulun ala-asteen koulutilojen seen. Koulun liikuntatilat on rakennettu jo
13301: rakentaminen Kirkonkylän koululle on ollut aikaisemmin.
13302: vireillä noin viisitoista vuotta. Nyt uudisra- Uuden koulurakennuksen kustannusarvio
13303: kennushankkeen suunnitelmat ovat valmiina on yli seitsemän miljoonaa markkaa ja val-
13304: ja ne on hyväksytty viranomaiskäsittelyssä. tionosuus siitä noin 4,3 miljoonaa markkaa.
13305: Myös Turun ja Porin läänin lääninneuvotte- Se tulisi saada ainakin aloitusmäärärahan
13306: lukunta on ehdottanut tämän hankkeen to- osalta valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
13307: teuttamista jo niin, että rakentaminen pääsisi vioon.
13308: alkamaan vuonna 1991. Se olisi välttämätön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13309: tä sen vuoksi, että vanhojen opetustilojen nioittaen,
13310: puutteellisuudet ovat jo kauan häiritsevästi
13311: haitanneet opetustyötä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13312: Uuteen koulurakennukseen on suunniteltu 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13313: seitsemän varsinaista luokkahuonetta ja näi- markkaa Lapin Tl. Kirkonkylän perus-
13314: den lisäksi pienryhmien opetustiloja sekä koulun ala-asteen koulurakennuksen ra-
13315: kouluruokala. Myös kirjasto sekä terveyden- kennustöiden aloittamiseen.
13316: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13317:
13318: Maunu Kohijoki Timo Roos
13319: 346 1990 vp.
13320:
13321: Raha-asia-aloite n:o 333
13322:
13323:
13324:
13325:
13326: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Köyliön pääkirjas-
13327: ton rakentamista varten
13328:
13329:
13330: Eduskunnalle
13331:
13332: Pääkirjaston rakennushanke on ollut koulun omaan käyttöön. Näin koulu vo1s1
13333: kauan vireillä Köyliön kunnassa. Valmiit päästä toimimaan yhdessä toimipisteessä, ja
13334: suunnitelmat ovat edenneet viranomaiskäsit- vältyttäisiin hajasijoituksen aiheuttamilta
13335: telyn kautta niin, että hanke on sijoitettu haitoilta. Köyliön kunta on omissa suunnitel-
13336: myös lääninhallituksen toteuttamisohjel- missaan varautunut pääkirjaston rakentami-
13337: maan. Pääkirjaston rakentamiskustannuk- seen vuonna 1991.
13338: siksi on arvioitu noin 1 300 000 markkaa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13339: josta valtionosuus olisi noin 700 000 mark- nioittaen,
13340: kaa.
13341: Nykyisin kunnan pääkirjasto toimii väliai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13342: kaisesti sijoitettuna Köyliön kunnan Kepolan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13343: peruskoulun ala-asteen tiloissa. Kepolan 29.56.31 700 000 markkaa valtion-
13344: koulu on kunnan suurin ala-asteen koulu, osuurena Köyliön kunnan pääkirjaston
13345: jossa nyt kirjaston käytössä olevat tilat vält- rakentamista varten.
13346: tämättä tarvittaisiin tilanpuutteen vuoksi
13347: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13348:
13349: Maunu Kohijoki Timo Roos
13350: 1990 vp. 347
13351:
13352: Raha-asia-aloite n:o 334
13353:
13354:
13355:
13356:
13357: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Suomen
13358: opistolle uuden oppilasasuntolan rakentamista varten
13359:
13360:
13361: Eduskunnalle
13362: Huittisten kaupungissa sijaitsevan Länsi- laina-ajat ovat 5-10 vuotta. Opiston vuotui-
13363: Suomen opiston uusi oppilasasuntola valmis- set lainanhoitokulut ovat 1990-luvun alku-
13364: tui vuonna 1989. Asuntolassa on majoitusti- vuosina lähes 500 000 markkaa. Sen vuoksi
13365: lat yli 30 opiskelijalle. Uudisrakentamisen opiston taloudellinen tila muodostuu tuka-
13366: yhteydessä rakennettiin opistolle myös uusi laksi.
13367: lämpökeskus. Oppilasasuntolan ja opiston Uuden oppilasasuntolan ja lämpökeskuk-
13368: uuden aluelämpökeskuksen rakentaminen sen rakentamisesta aiheutuneista rasitteista
13369: tuli maksamaan yhteensä 4 753 924 markkaa. selviytymiseksi tulisi valtion vuoden 1991
13370: Länsi-Suomen opistolle on 13.2.1989 myön- tulo- ja menoarvioon ottaa Länsi-Suomen
13371: netty korkotukilainaa 250 000 markkaa ja opistoa varten rakennusavustusta 500 000
13372: valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon on markkaa rakennuslainojen lyhentämiseksi.
13373: merkitty rakennusavustusta 200 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13374: kaa. Milloinkaan aikaisemmin Länsi-Suo- nioittaen,
13375: men opisto ei ole saanut valtiolta rakennus-
13376: avustusta eikä myöskään korkotukilainaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13377: Uudisrakentamisen rahoittamista varten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13378: opisto on joutunut ottamaan lainaa paikalli- 29.57.52 500 000 markkaa rakennus-
13379: sista rahalaitoksista 2,5 miljoonaa markkaa. avustuksena Länsi-Suomen opistolle.
13380: Lainojen korko vaihtelee 9-12 %:n välillä ja
13381: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13382:
13383: Maunu Kohijoki Timo Roos
13384: 348 1990 vp.
13385:
13386: Raha-asia-aloite n:o 335
13387:
13388:
13389:
13390:
13391: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kullaan metsä- ja
13392: puutalouden oppilaitoksen lisäopetustilojen ja oppilas-
13393: asuntojen rakentamiseen
13394:
13395:
13396: Eduskunnalle
13397: KuUaan metsä- ja puutalouden oppilaitos lasasuntojen rakentamista. Ammattikasva-
13398: on valittu atk-koulutuskeskukseksi sekä sa- tushallitus on hyväksynyt nämä hankesuun-
13399: hatekniikan koulutuskeskukseksi Länsi-Suo- nitelmat, joiden kustannusarvio on 12 miljoo-
13400: messa. Oppilaitoksessa annetaan edelleen naa markkaa. Rakennustyöt tulisi voida
13401: opetusta peruskoulupohjaisella yleisjaksolla aloittaa vuonna 1991.
13402: metsurin, metsäkoneenkuljettajan ja metsäta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13403: lousteknikon opintolinjoilla. Ylioppilaspoh- nioittaen,
13404: jaisella opistotasoisella sahateollisuustekni-
13405: kon opintolinjalla on annettu väliaikaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13406: koulutusta vuodesta 1983 lähtien. Opetusmi- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
13407: nisteriön päätöksellä tämä erikoistumislinja markkaa lisäopetustilojen ja oppilas-
13408: vakinaistettiin elokuussa 1989. asuntojen rakentamisen aloittamista
13409: KuUaan metsä- ja puutalouden oppilaitok- varten Kultaan metsä- ja puutalouden
13410: sen toiminnan tason säilyttäminen ja kehittä- oppilaitokselle.
13411: minen edellyttää lisäopetustilojen sekä Oppi-
13412: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13413: Maunu Kohijoki Timo Roos
13414: 1990 vp. 349
13415:
13416: Raha-asia-aloite n:o 336
13417:
13418:
13419:
13420:
13421: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Ulvilan maa- ja
13422: kotitalousoppilaitoksen toimitilojen suunnitteluun ja ra-
13423: kentamisen aloittamiseen
13424:
13425:
13426: Eduskunnalle
13427: Ulvilan maa- ja kotitalousoppilaitoksen nustöiden aloittamista varten tulisi valtion
13428: toimitilojen (opetustilat sekä oppilasasunto- vuoden 1991 menoarvioon ottaa 2 miljoonan
13429: la) rakentaminen sisältyy Ulvilan kunnan markan määräraha.
13430: omiin sekä Turun ja Porin läänin ammatilli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13431: sen koulutuksen toiminta- ja taloussuunnitel- nioittaen,
13432: man rakennusinvestointeihin. Tässä ohjel-
13433: massa oppilaitoksen oppilasasuntolan raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13434: taminen on ajoitettu vuosille 1990-1992. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
13435: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin markkaa Ulvilan maa- ja kotitalousop-
13436: 11,3 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus pilaitoksen toimitilojen suunnittelua ja
13437: on noin 4,6 miljoonaa markkaa. Rakennus- rakennustöiden aloittamista varten.
13438: ten yksityiskohtaista suunnittelua ja raken-
13439: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13440:
13441: Maunu Kohijoki Timo Roos
13442: 350 1990 vp.
13443:
13444: Raha-asia-aloite n:o 337
13445:
13446:
13447:
13448:
13449: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Porin Diakonialaitok-
13450: sen Säätiölle Porin sosiaalialan oppilaitoksen kalustehan-
13451: kinnoista aiheutuneiden menojen korvaamiseen
13452:
13453:
13454: Eduskunnalle
13455: Porin Diakonialaitoksen Säätiön ylläpitä- sen Säätiö joutunut taloudellisesti tukalaan
13456: mänä käynnistyi opetusministerön, ammatti- asemaan sosiaalialan oppilaitoksen toimin-
13457: kasvatushallituksen ym. viranomaisten suun- nan aloittamisesta aiheutuneiden huomatta-
13458: nitelmien ja hyväksymisten mukaisesti Porin vien kustannusten, suuruudeltaan 506 310
13459: sosiaalialan oppilaitoksen toiminta 1.8.1988, mk, takia.
13460: jolloin opiskelun aloitti muun muassa kodin- Jotta Porin Diakonialaitoksen Säätiön toi-
13461: hoitaja- ja päivähoitajakoulutuksen yleisjak- mesta käynnistynyt sosiaalialan oppilaitok-
13462: solla noin 190 oppilasta. 1.8.1989 oppilas- sen toiminta välttämättömänä oppilaitokse-
13463: määrä lisääntyi 277:ään, kun koulutukseen na voitaisiin turvata, tulisi valtion budjetissa
13464: tuli oppilaita entisten lisäksi koulutettavaksi vuonna 1991 osoittaa edellä selostetusta laite-
13465: vajaamielishoitajiksi, vajaamielisohjaajiksi ja kalustehankinnasta aiheutunut menoerä
13466: sekä aikuiskoulutukseen. 1.8.1990 oppilas- 506 310 markkaa korvauksena Porin Diako-
13467: määräksi on suunniteltu yhteensä 324, jollai- nialaitoksen Säätiölle, osoite 28500 Pori.
13468: sena se tulisi pysymään toistaiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
13469: Kun tämä Porin sosiaalialan oppilaitoksen nioittaen,
13470: toiminta alkoi uutena toimintana, joutui Po-
13471: rin Diakonialaitoksen Säätiö hankkimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13472: huomattavan määrän laitteita ja kalusteita 1991 tulo- ja menoarvioon 506 310
13473: uuden oppilaitoksen käyttöön. Koska yksi- markkaa Porin sosiaalialan oppilaitok-
13474: tyisenä säätiönä toimiva oppilaitoksen ylläpi- sen laite- ja kalustehankinnoista aiheu-
13475: täjä saa näihin mainittuihin hankintoihin val- tuneiden menojen korvaamiseksi Porin
13476: tionapua vain 51 % sen sijaan, että kuntain- Diakonialaitoksen Säätiölle.
13477: liitot saavat 70 %, on Porin Diakonialaitok-
13478: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13479:
13480: Maunu Kohijoki
13481: 1990 vp. 351
13482:
13483: Raha-asia-aloite n:o 338
13484:
13485:
13486:
13487:
13488: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Koti-
13489: teollisuusyhdistys ry:n Noormarkun neuvonta-aseman
13490: neuvojan palkkausta varten
13491:
13492:
13493: Eduskunnalle
13494: Noormarkussa on toiminut vuodesta 1977 Kotiteollisuusyhdistys on valtionosuusre-
13495: alkaen Satakunnan Kotiteollisuusyhdistys surssien puuttumisen vuoksi jäämässä jälkeen
13496: ry:n ylläpitämä neuvonta-asema. Asema toi- yleisestä valtakunnallisesta tasosta, mikä il-
13497: mii A. Ahlström Osakeyhtiön vapaasti käyt- menee myös Noormarkun neuvonta-aseman
13498: töön luovuttamissa tiloissa, joiden lämmityk- kohdalla. Uusien valtionosuustoimien akuut-
13499: sestä ja muusta ylläpidosta sekä neuvojan ti tarve yhdistyksen alueella on tällä hetkellä
13500: paikkaamisesta vastaa Satakunnan Kotiteol- viisi neuvojan tointa, yksi konsulentin toimi
13501: lisuusyhdistys. Kunnan avustus vuonna 1989 sekä toimistosihteerin toimi.
13502: oli 20 000 markkaa. Vuosittain tulisi valtion budjetissa osoittaa
13503: Käsityön tekemisen arvostus on vapaa- määräraha Satakunnan Kotiteollisuusyhdis-
13504: ajan lisääntyessä noussut ja erityisesti nuoret tys ry:n Noormarkun neuvonta-aseman neu-
13505: ovat innostuneet käsitöiden teosta. Nuorten vojan palkkausta varten. Määrärahatarve v.
13506: käsityötaidot eivät ole yhtä hyvät kuin aikai- 1991 on 120 000 mk.
13507: semmin. Tämä johtuu siitä, että käsityötaito Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13508: ei enää periydy kotoa ja koulussakin opetus nioittaen,
13509: on vähentynyt, joten nuoret tarvitsevat varsin
13510: paljon ohjausta toimissaan. Kotiteollisuusyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13511: distyksen rooli maaseutuväestön pienimuo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13512: toisen elinkeinotoiminnan kehittämisessä on 29.69.54 120 000 markkaa neuvojan
13513: myös tärkeä. palkkausta varten Satakunnan Koti-
13514: Kotiteollisuusyhdistysten valtionosuuteen teollisuusyhdistys ry:n Noormarkun
13515: oikeuttavat toimet ovat pääasiassa ruuhkau- neuvonta-asemalle.
13516: tuneet Itä- ja Pohjois-Suomeen. Satakunnan
13517: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13518:
13519: Maunu Kohijoki Timo Roos
13520:
13521:
13522:
13523:
13524: 26 200052Y
13525: 352 1990 vp.
13526:
13527: Raha-asia-aloite n:o 339
13528:
13529:
13530:
13531:
13532: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiikoisten musiik-
13533: kijuhlien (purpurijuhlien) tukemiseen
13534:
13535:
13536: Eduskunnalle
13537: Kiikoinen on itsenäisyydestään tiukasti suuntautumiskysymyksissä kamppailevan
13538: kamppaileva satakuntalainen pienkunta, kunnallispolitiikan kirkastamisessa on pidet-
13539: joka on kuusikymmenluvun lopulta alkaen tävä myös erityisen arvokkaana kuntaa ja
13540: tullut tunnetuksi aktiivisesta perinnekulttuu- kuntalaisia yhdistävänä tekijänä.
13541: rin vaalimisestaan: jokakesäiset purpurijuh- Hellittämättömän työn tuloksena ja myös
13542: lat ovat keränneet pitäjään sen omaan väki- taloudellisin uhrauksin on Kiikoisten purpu-
13543: lukuun (1 400 henkeä) verrattuna moninker- rijuhlien taiteellinen taso ja arvostus onnis-
13544: taisen kävijämäärän. Purpurijuhlat tunne- tuttu turvaamaan. Kahdenkymmenen vuo-
13545: taan sekä valtakunnallisesti että maakunnal- den aikana Kiikoisten purpurijuhlista on ke-
13546: lisesti aitona ei-kaupallisena kulttuuritapah- hittynyt yksi korkeatasoisimmista kesätapah-
13547: tumana, jonka rakentamiseen osallistuu tumista musiikin piirissä.
13548: taikoohengessä satoja työntekijöitä. Musiikkijuhlien jatkuvuuden ja taiteellisen
13549: Purpurijuhlien järjestämisessä ovat aktii- tason edelleen kehittämiseksi tulisi Kiikoisten
13550: visesti mukana Kiikoisten Nuorisoseura ry. purpurijuhlien järjestäjien vihdoin päästä
13551: sekä Kiikoisten Kotiseutuyhdistys ry., jon- osalliseksi myös valtion tuesta. Sitä varten
13552: ka omaehtoisen rakennustoiminnan seu- tulisi valtion tulo- ja menoarviossa vuonna
13553: rauksena Kiikoisten Tervahautaan on nous- 1991 osoittaa määräraha musiikkijuhlien tu-
13554: sut arvokas kotiseutumuseoalue, joka toimii kemiseen.
13555: juhla-alueena myös purpurijuhlien aikana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13556: Juhla-alueen ytimen muodostaa nk. Rauta- nioittaen,
13557: van torpparimuseo, joka monipuolisine ra-
13558: kennuksineen kuvastaa erinomaisella tavalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13559: paikkakunnan pienviljelijävaltaista talonpoi- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
13560: kaishenkeä sekä historiaa. markkaa Kiikoisten musiikkijuhlien
13561: Purpurijuhlien (keskeisenä ohjelmanume- (purpurijuhlien) tukemista varten Kii-
13562: rona Kiikoisten oma arvokas purpuri) mer- koisten Kotiseutuyhdistys ry:lle ja Kii-
13563: kitystä positiivisen kuntakuvan luomisessa ja koisten Nuorisoseura ry:lle.
13564: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13565: Maunu Kohijoki Timo Roos
13566: 1990 vp. 353
13567:
13568: ·Raha-asia-aloite n:o 340
13569:
13570:
13571:
13572:
13573: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuutena
13574: Honkajoen monitoimitalon rakentamista varten
13575:
13576:
13577: Eduskunnalle
13578: Pohjois-Satakunnassa Honkajoella on non turvin. Merkittävistä valtion investoin-
13579: kunnan tärkeimpänä rakennushankkeena vi- neista Honkajoen kunta ei ole päässyt osal-
13580: reillä monitoimitalon aikaansaaminen kun- liseksi. Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän
13581: nan keskustaan. Valmistuttuaan monitoimi- ja koko maaseutuympäristön kehittymise-
13582: talo tulee olemaan kuntalaisten käytössä mo- dellytyksiä Honkajoen monitoimitalo tulee
13583: nipuolisesti kaikenlaisen hyödyllisen harras- voimakkaasti tukemaan. Hankkeen toteutu-
13584: tustoiminnan keskuksena. Erityisen tarpeelli- minen pitkän odotusajan jälkeen nyt vih-
13585: nen monitoimitalo on myös nuoriso- ja lii- doin ja joutuisasti antaisi erityisesti nuorille
13586: kuntatoiminnan kannalta. Mutta näiden luottamusta turvalliseen tulevaisuuteen
13587: toimintojen lisäksi monitoimitaloa tullaan omassa kotikunnassa.
13588: säännöllisesti käyttämään Honkajoen lukion Kun monitoimitalohanke toteutuakseen
13589: ja peruskoulun yläasteen liikuntatiloina. tarvitsee myös valtion rahoitusosuuden, tulisi
13590: Opetuskäyttöön liikuntatilaa tulee monitoi- valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon
13591: mitalossa olemaan 653m 2 , ja talon kokonais- sitä varten ottaa nimetty määräraha niin, että
13592: pinta-ala tulee olemaan 2 200 m 2 . Viran- rakennustyöt voitaisiin aloittaa viimeistään
13593: omaiskäsittelyssä hyväksyttyjen suunnitel- vuoden 1991 alusta.
13594: mien mukaan monitoimitalon kustannusar- Huomionarvoinen asia Honkajoen moni-
13595: vio on 11 200 000 markkaa. toimitalohankkeessa on, että kunta on talon
13596: Jotta Honkajoen lukion ja peruskoulun suunnitteluvaiheesta lähtien tiukasti pitäyty-
13597: yläasteen oppilaat eivät joutuisi kohtuutto- nyt siinä, että monitoimitaloon tulevien ope-
13598: masti kärsimään liikuntatilojen puuttumises- tus- ja liikuntatilojen yhteiskäyttö toimii te-
13599: ta, tulisi monitoimitalo saada valmiina käyt- hokkaasti ja taloudellisesti.
13600: töön viimeistään vuonna 1991. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13601: Suurista keskuksista etäällä olevana kun- nioittaen,
13602: tana Honkajoki on tähän asti joutunut
13603: selviytymään velvoitteistaan miltei yksin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13604: omaan oman aktiivisuuden ja kunnassa vi- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13605: reänä toimivan monipuolisen yrittäjyyden markkaa monitoimitalon rakentamisen
13606: sekä erityisesti myös toimeliaan alkutuotan- aloittamiseksi Honkajoen kunnassa.
13607: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13608:
13609: Maunu Kohijoki Kauko Juhantalo Aino Pohjanoksa
13610: Raila Aho Lea Mäkipää Kalevi Lamminen
13611: Timo Roos Timo Laaksonen
13612: 354 1990 vp.
13613:
13614: Raha-asia-aloite n:o 341
13615:
13616:
13617:
13618:
13619: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta presidentti Risto
13620: Rytin muistomerkkihankkeen toteuttamista varten
13621:
13622:
13623: Eduskunnalle
13624: Toisen maailmansodan raivotessa Euroo- denttinä, jotta Suomi säilyisi ja pelastuisi
13625: passa joutui Suomi Neuvostoliiton sotavoi- itsenäisenä valtiona rauhaan suursodan kuri-
13626: mien hyökkäyksen kohteeksi 30. päivänä muksesta, johon se tahtomattaan oli joutu-
13627: marraskuuta 1939, jolloin talvisodaksi nimi- nut.
13628: tetty sota alkoi. Jo talvisodan toisena päivänä Pakon alaisena säädetyn, länsimaisen oi-
13629: silloisesta Suomen Pankin pääjohtajasta Ris- keusjärjestyksen periaatteiden vastaisen taan-
13630: to Rytistä tuli 1.12.1939 muodostetun uuden nehtivan lain ja menettelyn perusteella Riston
13631: hallituksen pääministeri. Siihen tehtävään Rytin osaksi tuli pitkän vapausrangaistuksen
13632: Risto Ryti suostui silloisen tasavallan presi- kärsiminen Suomen kansan yhtenä sijaiskär-
13633: dentin Kyösti Kallion nimenomaisesta pyyn- sijänä.
13634: nöstä. Nyt kun presidentti Risto Rytin muisto-
13635: Suomen tasavallan presidentiksi Risto Ryti merkkihanke vihdoin on vireillä valtiovallan
13636: tuli valituksi joulukuussa 1940. Valinta ta- toimenpitein, tulisi hanke tasavallan presi-
13637: pahtui suuremmalla äänimäärällä kuin ku- denttien arvon mukaisen muistomerkin ai-
13638: kaan muu ennen häntä tai hänenjälkeensä on kaansaamiseksi maamme pääkaupunkiin
13639: saanut. Miltei yhtä suurella äänimäärällä ja Risto Rytin elämäntyön ja muiston kunnioit-
13640: yksimielisyydellä valitsijamiehet valitsivat tamiseksi toteuttaa viipymättä.
13641: Risto Rytin tasavallan presidentiksi vielä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13642: toistamiseen toisen maailmansodan edelleen nioittaen,
13643: riehuessa Euroopassa ja Suomen ollessa mu-
13644: kana sen kurimuksessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13645: Pääministerinä ja tasavallan presidenttinä 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
13646: Risto Ryti eduskunnan ja hallituksen tahtoa markkaa presidentti Risto Rytin muis-
13647: noudattaen palveli isänmaataan pyyteettö- tomerkkihankkeen toteuttamista var-
13648: mästi, kansan ja maan parasta tarkoittaen. ten.
13649: Hän uhrasi oman asemansa tasavallan presi-
13650: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13651:
13652: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Päivi V arpasuo
13653: 1990 vp. 355
13654:
13655: Raha-asia-aloite n:o 342
13656:
13657:
13658:
13659:
13660: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsalaisten va-
13661: paaehtoisten historiateoksen painatuskuluihin
13662:
13663:
13664: Eduskunnalle
13665: \
13666: Talvisodan puhjettua syksyllä 1939 Suomi dyssiteenä. Sen lisäksi yhdistys on kuluneiden
13667: pyrki saamaan kansainvälistä tukea taiste1ul- vuosikymmenien aikana mahdollisuuksiensa
13668: leen. Merkittävän osan saamastamme avusta mukaan antanut sekä aineellista että henkistä
13669: muodostivat eri maista saapuneet vapaaeh- tukea suomalaisille sotainvalideille.
13670: toiset. Suurin osa heistä oli ruotsalaisia, joita Yhdistyksen työ vapaaehtoisten toimintaa
13671: oli talvisodassa yhteensä 8 500. Helmikuusta koskevan historiateoksen julkaisemiseksi täy-
13672: 1940 lähtien Svenska Frivilligkår vastasi dentää tärkeällä tavalla myös kuvaa Suomen
13673: pääosin Sallan suunnan puolustuksesta va- tuon ajan historiasta. Rahoituksen puuttues-
13674: pauttaen näin suomalaisia joukkoja torjunta- sa uhkaa tämä työ kuitenkin jäädä kesken.
13675: taisteluihin muualle. Myös jatkosodan aika- Maamme kannalta olisi kuitenkin tärkeää
13676: na maamme sai apua ruotsalaisilta vapaaeh- varmistaa, että tämä Suomen kohtalonvuosia
13677: toisilta, joista koottu pataljoona osallistui sekä Ruotsin ja Suomen tuon ajan läheisiä
13678: muun muassa Hangon rintaman taisteluihin. suhteita käsittelevä historiateos saataisiin
13679: Uhrautuvasta avusta ruotsalaiset vapaaeh- valmiiksi. Tuen antaminen teokselle olisi sa-
13680: toiset joutuivat maksamaan myös sodan ras- malla tunnustus niille tuhansille ruotsalaisil-
13681: kaan veron kaatuneiden ja haavoittuneiden le, jotka henkensä ja terveytensä vaarantaen
13682: muodossa. 50 vuotta sitten olivat valmiita auttamaan
13683: Kun talvisodan syttymisestä tulee tänä maatamme.
13684: vuonna kuluneeksi 50 vuotta, on ruotsalais- Tuki olisi ohjattavissa saajalle Sotainvali-
13685: ten vapaaehtoisten yhdistys Förbundet dien Veljesliiton kautta.
13686: Svenska Finlandsfrivilliga ryhtynyt työhön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13687: vapaaehtoisten vuosien 1939-1944 toimin- nioittaen,
13688: taa koskevan historian selvittämiseksi ja jul-
13689: kaisemiseksi. Eri tutkimussäätiöiltä saatujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13690: yhteensä 85 000 kruunun suuruisten apura- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar-
13691: hojen turvin on varsinainen tutkimus- ja kir- kan määrärahan Förbundet Svenska
13692: joitustyö jo suoritettu. Noin 660 sivua käsit- Finlandsfrivilliga -nimiselle Ruotsissa
13693: tävän kirjan painatus tulee kuitenkin maksa- toimivalle yhdistykselle Sotainvalidien
13694: maan noin 250 000 kruunua, jonka rahoitus Veljesliiton kautta käytettäväksi ruot-
13695: on pääosin edelleen avoin. salaisten vapaaehtoisten osallistumista
13696: Förbundet Svenska Finlandsfrivilliga on sotiimme 1939-1944 käsittelevän his-
13697: 800 jäsentä käsittävä yhdistys, joka toimii toriateoksen painatuskuluihin.
13698: Ruotsissa muun muassa vapaaehtoisten yh-
13699: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13700:
13701: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Päivi V arpasuo
13702: 356 1990 vp.
13703:
13704: Raha-asia-aloite n:o 343
13705:
13706:
13707:
13708:
13709: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:lle
13710: sotavankeja koskevan historiateoksen "Muistatko ... "
13711: julkaisemiseen
13712:
13713:
13714: Eduskunnalle
13715: Sotavangit ry. on vuonna 1969 perustettu vaksi maamme kirjastoihin sekä kouluihin.
13716: valtakunnallinen järjestö. Sen tarkoituksena Näin onkin jo menetelty, mutta pienen pai-
13717: on koota yhteen sodassa pakkotilanteessa nosmäärän vuoksi eivät läheskään kaikki kir-
13718: sotavankeuteen joutuneet sotilaat jatkamaan jastot ja koulut ole saaneet tätä teosta. Sota-
13719: sotavankeudessa syntynyttä veljeyttä, sekä vangit ry. on valmis ottamaan kirjasta toisen
13720: heidän etujensa ajaminen. painoksen, 1 500 kappaletta, mutta se on
13721: Sotavangit ovat Suomen lähihistorian elä- mahdollista vain siten, että valtion vuoden
13722: viä ja vielä näkyviä todistajia. He eivät vaadi 1991 budjettiin otettaisiin sitä varten nimetty
13723: mitään erikoista asemaa muiden veteraanien määräraha 75 000 markkaa.
13724: joukossa, mutta he haluavat julkisesti tuoda Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13725: esille totuuden suomalaisten sotavankeudes- nioittaen,
13726: ta.
13727: Sitä varten Sotavangit ry. on omien sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13728: keräysvarojen turvin kustantanut vuonna 1991 tulo- ja menoarvioon 75 000 mark-
13729: 1989 painetun suomalaisia sotavankeja ja kaa Sotavangit ry:lle toisen painoksen
13730: sotavankeutta koskevan historiateoksen ottamiseen sotavankeutta koskevasta
13731: Muistatko ... Tämä 243 sivua käsittävä si- historiateoksesta "Muistatko ... ".
13732: dottu kirja on alun perin tarkoitettu jaetta-
13733: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13734:
13735: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Päivi V arpasuo
13736: 1990 vp. 357
13737:
13738: Raha-asia-aloite n:o 344
13739:
13740:
13741:
13742:
13743: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta turkistalousneuvojan
13744: palkkaamiseen Satakunnan Maatalouskeskukseen
13745:
13746:
13747: Eduskunnalle
13748: Turun ja Porin läänin lääninhallitus on tuksen osoittautuneen alueeksi, jolla on pal-
13749: esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle, jon tehtävää ammattitaidon kehittämiseksi
13750: että Satakuntaan perustettavaksi suunniteltu turkistarhaajien keskuudessa.
13751: turkistalousneuvojan toimi hyväksyttäisiin Turkistalousneuvojan avulla turkistarhaus
13752: valtionosuuteen oikeuttavaksi vuoden 1990 Turun ja Porin läänissä voisi säilyä ja kehit-
13753: tulo- ja menoarviossa. Määrärahaa ei saatu. tyä elinkeinona tasavertaisesti muiden lää-
13754: Turun ja Porin lääni on lääneistä ainoa, nien ja maakuntien kanssa.
13755: jossa tähän asti ei ole ollut turkistalousneu- Satakunnan Maatalouskeskuksen yhtey-
13756: vojaa. Vuonna 1988 Turun ja Porin läänissä teen perustettavaksi suunnitellun turkista-
13757: oli yhteensä 138 turkiseläintarhaa. Niiden lousneuvojan toimen palkkaus- ym. kustan-
13758: yhteinen tuotanto oli 152 000 minkin- ja nukset tulisivat kustannusarvion mukaan
13759: 36 000 ketunnahkaa. Läänin turkistarhojen olemaan noin 170 000 markkaa vuodessa.
13760: viennin arvo mainittuna vuotena oli 21,5 Esimerkiksi Vaasan läänissä turkistalousneu-
13761: miljoonaa markkaa. vojan toimesta aiheutuvista kustannuksista
13762: Vaikka turkistarhauselinkeinon jatkuvuus valtio nykyisin maksaa osuutenaan 50 % si-
13763: Suomessa on uhattuna, on Satakunnan alu- käläiselle maatalouskeskukselle.
13764: eella Luvian ja Eurajoen kunnissa meneillään Satakunnan Maatalouskeskuksen yhtey-
13765: olevan turkistarhauksen kehittämisprojektin teen ehdotettu turkistalousneuvoja tulisi kou-
13766: puitteissa neljä uutta yrittäjää aloittamassa lutustehtävän lisäksi toimimaan yhteyshenki-
13767: tarhauksen. Sekin omalta osaltaan osoittaa, lönä tarhaajien, alan organisaatioiden sekä
13768: että tarhaajat uskovat tulevaisuuden mahdol- kuntien ja muiden viranomaisten välillä.
13769: lisuuksiin. Vuonna 1988 läänin kehittämisra- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
13770: hasta myönnettiin Eurajoen ja Luvian kun- nioittaen,
13771: nille yhteensä 150 000 markkaa avustuksena
13772: kyseisten kuntien turkistarhauksen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13773: misprojektia varten, mutta muuta avustusta 1991 tulo- ja menoarvioon 85 000 mark-
13774: valtion varoista turkistarhauksen kehittämis- kaa turkistalousneuvojan toimesta ai-
13775: tä varten ei ole saatu. heutuviin kustannuksiin Satakunnan
13776: Edellä mainitun turkistarhauksen kehittä- Maatalouskeskukselle.
13777: misprojektin väliraportissa todetaan koulu-
13778: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13779:
13780: Maunu Kohijoki
13781: 358 1990 vp.
13782:
13783: Raha-asia-aloite n:o 345
13784:
13785:
13786:
13787:
13788: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen kes-
13789: kiosan ja Loimijoen tulvien poistamiseksi tarkoitetun jär-
13790: jestelysuunnitelman toteuttamiseksi
13791:
13792:
13793:
13794: Eduskunnalle
13795: Kokemäenjoki ja Loimijoki ovat vuosi- Erikseen todettakoon, että keväällä ja
13796: kymmenien ajan tulvineet toistuvasti Koke- keskikesään asti 1988 Kokemäenjoen kes-
13797: mäen, Huittisten, Vampulan sekä Alastaron kiosan alueilla oli yksi tämän vuosisadan
13798: kuntien alueilla aiheuttaen suurta haittaa ja pahimmista tulvista. Lopulliset tiedot vahin-
13799: vahinkoa seudun asutukselle ja elinkeinoelä- kojen suuruudesta eivät vielä ole käytettä-
13800: mälle. vissä.
13801: Tulvien poistamiseksi on vesi- ja ympäris- Vuonna 1984 kevättulvan aikana Huittis-
13802: töhallituksen sekä Turun vesipiirin yhteistyö- ten Pappilankarin yläpuolella tulvavesi nou-
13803: nä valmistunut Kokemäenjoen keskiosan ja si suunnilleen samoihin korkeuksiin kuin
13804: Loimijoen järjestelysuunnitelma, joka sisäl- ennätystulvan aikana vuonna 1966. Silloin
13805: tää Kokemäenjoessa Säpilän oikaisukanavan tulvavedet tunkeutuivat Huittisten kaupun-
13806: tekemisen ja Kyttälänhaaran perkauksen gin kaava-alueilla kymmenien kiinteistöjen
13807: sekä Laimijoessa Pappilankarin, Loimankos- alakerta- ja kellaritiloihin. Loimankosken
13808: ken ja Sailiian voimalaitoksen yläpuolisen yläpuolella tulva levittäytyi yli 1 000 pelto-
13809: osan perkauksen. Hankkeen kustannusarvio hehtaarin viljelysalueelle jättäen saanoksiin
13810: on 83 miljoonaa markkaa. Järjestelysuunni- ja vahingoittaen lukuisia asuntoja sekä ta-
13811: telmassa on edellytetty voimatalouden osal- lous- ja kotieläinrakennuksia. Myös Alasta-
13812: listuvan kustannuksiin saamansa hyödyn ron kunnan alueella tulva tuolloin tunkeu-
13813: määrällä. tui rakennusten alakerta- ja kellaritiloihin.
13814: Oikaisukanavan tekemisellä ja perkauksel- Silloin myös kunnan jätevesilaitos verkos-
13815: la poistuvat tulvat noin 2 300 hehtaarin toineen oli tulvauhan alaisena. Tulvaherk-
13816: alueelta, joka pääasiallisesti on korkealuok- kyyden lisääntymistä Kokemäenjoen kes-
13817: kaista viljelysmaata, myös erikoiskasvien vil- kiosalla kuvastaa myös se, että kevät- ja
13818: jelyyn soveltuvaa. kesätulvan aikana v. 1988 tulvavedet levit-
13819: Koko hankkeen toteuttamisella saadaan täytyivät Kokemäenjokisuiston viUelyla-
13820: maatilatalouden toimintaedellytysten para- keuksilla Kokemäellä, Huittisissa ja Aetsän
13821: nemisen lisäksi muita merkittäviä hyötyjä, seudulla aina heinäkuun alkupuolelle asti.
13822: joita ovat ranta-alueiden kaavoituksen hel- Paitsi tulvien ja tulvavahinkojen estämi-
13823: pottuminen, loma-asutuksen toimintaedelly- sen kannalta, olisi nopeasti käyntiin saatet-
13824: tysten paraneminen, jokivarsiasutuksen toi- tavilla Kokemäenjoen ja Loimijoen perkaus-
13825: mintaedellytysten turvaaminen sekä veden- töillä suotuisa vaikutus väestökadosta ja
13826: laadun paraneminen ja maantieliikenteen hel- pitkäaikaisesta työttömyydestä kärsivässä
13827: pottuminen. Satakunnassa.
13828: Perkauksilla estetään tulvavahingot, jotka Koko hankkeen toteuttaminen ja rahoitus
13829: jo yhdessä vaikeassa tulvatilanteessa voivat olisi jaettavissa muutaman vuoden ajalle,
13830: olla arvioiden mukaan 15 miljoonaa mark- mutta nyt vihdoin ripeällä perkaustöiden
13831: kaa. aloittamisella valtiovallan taholta voitaisiin
13832: 1990 vp. -RA n:o 345 359
13833:
13834: käytännössä osoittaa todeksi pyrkimykset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13835: maaseutuelinkeinojen ja koko maaseudun ke- 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
13836: hittämiseksi. markkaa Kokemäenjoen keskiosan ja
13837: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Loimijoen tulvien poistamiseksi tarkoi-
13838: nioittaen, tettuun järjestelysuunnitelmaan kuulu-
13839: vien töiden aloittamiseksi.
13840: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13841: Maunu Kohijoki Timo Roos
13842: 360 1990 vp.
13843:
13844: Raha-asia-aloite n:o 346
13845:
13846:
13847:
13848:
13849: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 8 rakenta-
13850: mista varten nelikaistaiseksi päätieksi välillä Hyvelä-
13851: Söörmarkku
13852:
13853:
13854: Eduskunnalle
13855: Valtakunnallisessa päätieverkossa välillä laadun eli seurausten suhteen näin vaikeaa
13856: Hyvelä-Söörmarkku liikennemäärät ovat tieosuutta.
13857: nousseet jo yli viiteentoistatuhanteen moot- Kysymyksessä olevan tieosuuden rakenta-
13858: toriajoneuvoon vuorokaudessa. Seudullisen minen nelikaistaiseksi päätieksi nopeutetun
13859: liikenteen lisäksi kysymyksessä on päätielii- rakentamisajan puitteissa on välttämätöntä.
13860: kenne välillä Turku-Pori-Vaasa, Pori-Jy- Töiden alkamisen esteenä ei enää saa olla
13861: väskylä sekä Helsinki-Vaasa. Keskimääräi- suunnittelu, joka jo nyt on kestänyt kohtuut-
13862: nenkin liikenne tällä vanhalla ja kapealla, toman kauan. Yleissuunnitelma on olemassa,
13863: noin viiden kilometrin pituisella valtatieosuu- ja yksityiskohtainen suunnitelma on tehtävis-
13864: della on yli 10 000 autoa vuorokaudessa. sä niin, että tien rakentaminen voi alkaa
13865: Liikenne tällä valtatieosuudella on aamus- vuonna 1991. Sitä varten tulisi valtion bud-
13866: ta iltaan hyvin ruuhkaista. Liikenneturvatto- jettiin tuona vuotena ottaa aloitusmääräraha
13867: muus tieosuudella on erittäin vakava asia. 20 miljoonaa markkaa.
13868: Viimeisten kymmenen vuoden aikana on tällä Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
13869: noin viiden kilometrin pituisella tieosuudella, dotan,
13870: Hyveiän ja Söörmarkun hankalat ja turvat-
13871: tomat risteykset mukaan lukien, sattunut yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13872: 100 viranomaisten tietoon tullutta liiken- 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
13873: neonnettomuutta, joissa on kuollut useita markkaa töiden aloittamiseksi valtatien
13874: ihmisiä ja vammautuneiden määrä on useita n:o 8 rakentamista varten nelikaistai-
13875: kymmeniä. Tuskin löytyy koko Suomesta seksi päätieksi välillä Hyvelä-Söör-
13876: toista tämänkaltaista liikenteen ruuhkaisuu- markku Porin kaupungin sekä Noor-
13877: den ja liikenneonnettomuuksien määrän sekä markun kunnan alueilla.
13878: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13879:
13880: Maunu Kohljoki
13881: 1990 vp. 361
13882:
13883: Raha-asia-aloite n:o 347
13884:
13885:
13886:
13887:
13888: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 11
13889: peruskorjaamiseen Mouhijärven alueella
13890:
13891:
13892: Eduskunnalle
13893: Valtatien n:o 11 kunto Mouhijärven kun- Ennen päällystämistä tulisi tien runkoa
13894: nan alueella on huolestuttavasti heikentynyt. tarpeellisilta osilta vahvistaa. Päällystämisen
13895: Maaperän runsaan routimisen johdosta tien yhteydessä pientareita tulisi levittää, ja sa-
13896: runkorakenteet ovat osoittautuneet liian hei- malla tulisi rakentaa muutamia lisäkaistoja
13897: koiksi. Kovin monissa kohdin tiellä on jatku- vilkkaimpien risteysten kohdalle.
13898: vasti pahenevia painumia. Myös tien päällys- Töiden aloittamiseksi tulisi vuoden 1991
13899: te on tien rungon pettämisen ja kulumisen budjettiin ottaa kolmen miljoonan markan
13900: vuoksi epätasainen ja urainen. määräraha.
13901: Yhtenä koko Suomen poikittaisena sata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13902: matienä tiellä on erittäin suuri merkitys koko nioittaen,
13903: Länsi-Suomen vienti- ja tuontiliikenteen
13904: käyttämänä tieyhteytenä. Metsäteollisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13905: raskaiden kuljetusten osuus tiellä on erittäin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13906: suuri. Mouhijärven kunnassa työssäkäynti-, 31.24. 77 3 000 000 markkaa valtatien
13907: asiointi- ja koulumatkaliikenne tällä tiellä on n:o 11 peruskorjaamiseksi, päällystämi-
13908: niin ikään hyvin suuri. Jalankulku-ja polku- seksi ja lisäkaistojen rakentamiseksi
13909: pyöräliikenteen lisäksi paikallisen ja seudulli- niin, että työt aloitettaisiin Mouhijärven
13910: sen liikenteen osuus on suuri. Hyvin suuri on kunnan alueella.
13911: myös tämän tien matkailullinen merkitys
13912: Länsi- ja Sisä-Suomen kautta Itä-Suomeen
13913: johtavana tieyhteytenä.
13914: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13915: Maunu Kohijoki Timo Roos
13916: 362 1990 vp.
13917:
13918: Raha-asia-aloite n:o 348
13919:
13920:
13921:
13922:
13923: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 42
13924: perusparantamiseen välillä Eura~Raijalan risteys
13925:
13926:
13927: Eduskunnalle
13928: Suurten liikenne- ja kuljetusmäärien perus- man~Pirkanmaan ja Keski-Suomen välillä
13929: teella kantatie n:o 42 Raijalan risteyksen nopeasti ja erittäin merkittävästi lisäänty-
13930: (Huittisissa) ja Rauman välillä kuuluu valta- neet. Sama kehitys jatkuu. Myös Raumalla
13931: kunnallisen ja alueellisen merkityksensä pe- sijaitsevan puunjalostusteollisuuden raaka-
13932: rusteella maamme päätieverkkoon erittäin ainekuljetukset lisääntyvät edelleen voimak-
13933: tärkeänä tieyhteytenä. Tien tekninen taso ja kaasti. Tuskin löytyy maastamme niin suuria
13934: heikko kunto peruskorjaamattomilta osilta ja raskaita liikennemääriä palvelevaa muuta
13935: on kuitenkin pahimpia Etelä-Satakunnan tie- heikkoa päätietä kuin on tekniseltä tasoltaan
13936: verkon epäkohtia. Rauman suunnasta Lapin ja kunnoltaan heikko kantatie n:o 42 nykyi-
13937: Tl. kunnan keskustan kohdalle jo edennyttä sellään. Kansantaloudellisesti ja kuljetusta-
13938: ja siitä edelleen Euran suuntaan aloitettua loudellisesti sen peruskorjauksen nopeutta-
13939: tien perusparantamista tulisi jouduttaa otta- minen olisi nyt tarkoituksenmukaista.
13940: malla valtion vuoden 1991 menoarvioon ni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13941: metty määräraha tien perusparantamistöiden nioittaen,
13942: aloittamista varten jo vuonna 1990 Euran
13943: kunnan kohdalta Huittisten kaupungissa si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13944: jaitsevaan Raijalan risteykseen asti. jossa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13945: kantatie n:o 42 liittyy valtatiehen n:o 2. 31.24. 77 5 000 000 markkaa kantatien
13946: Satamaliikenteen vienti- ja tuontikuljetuk- n:o 42 peruskorjauksen aloittamista
13947: set kantatietä n:o 42 käyttäen ovat Rau- varten välillä Eura~Raijala.
13948: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13949:
13950: Maunu Kohijoki Timo Roos
13951: 1990 vp. 363
13952:
13953: Raha-asia-aloite n:o 349
13954:
13955:
13956:
13957:
13958: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Virttaan-Säkylän
13959: maantien n:o 211 peruskorjaukseen
13960:
13961:
13962: Eduskunnalle
13963: Loimaan kaupungin suunnasta Alastaron siin turvata nopeuttakin vaativat kuljetukset,
13964: kautta Virttaalle johtavan maantien perus- joita aiheutuu muun ohella siitä syystä, että
13965: korjaaminen on merkitty Turun tiepiirin toi- Köyliön ja Säkylän kuntien aluesairaalapai-
13966: menpideohjelmaan vuosille 1988-1994. kat, mukaan lukien synnytyssairaalapaikat,
13967: Virttaan risteyksestä kysymyksessä olevan sijaitsevat Loimaalla.
13968: maantien jatkona Säkylän suuntaan on Säkylän varuskunnan ja sen alueella sijait-
13969: maantie n:o 211. Se on vanha, kapea ja sevan puolustusvoimien erään suuren huolto-
13970: varsinkin Säkylän kunnan alueella varsin laitoksen kuljetuksille ja liikenteelle maantie
13971: mutkainen maantie, jonka peruskorjaamista, n:o 211 on tärkeimpiä tieyhteyksiä.
13972: mutkien oikaisemista ja ajoradan levittämistä Edellä mainituista syistä ja myös siitä syys-
13973: alueen kunnat ja elinkeinoelämä ovat kauan tä, että Säkylän seudulla Pyhäjärven rannoil-
13974: toivoneet. 1980-luvulla siitä on tehty tiepiiril- la on hyvin runsas Loimaan seudun yhteisö-
13975: le useita esityksiä. jen sekä yksityisten loma- ja vapaa-ajan asu-
13976: Tien kuntoon saattaminen olisi välttämä- tus, on liikenne maantiellä n:o 211 ympäri-
13977: töntä nopeasti eri syistä. Kuljetustaloudelli- vuotisesti erittäin runsasta. Maantieliikennet-
13978: sesti maantiellä n:o 211 on erittäin tärkeä tä tällä seudulla tulee voimakkaasti lisää-
13979: merkitys Etelä-Satakunnan ja Lounais-Suo- mään alueella toimiva ja yhä laajeneva
13980: men alueen yritystoiminnalle raaka-aineiden teollisuus ja muu yritystoiminta sekä erityi-
13981: ja valmiiden tuotteiden kuljetuksissa. Maan- sesti myös elintarviketeollisuus. Kysymykses-
13982: tien n:o 211 nopealla kuntoon saattamisella sä olevan maantien perusparannustyöt tulisi
13983: voitaisiin nopeasti parantaa yhteyksiä myös voida aloittaa jo vuonna 1991.
13984: asiointiliikenteessä Helsingin ja Säkylän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13985: Euran seudun välillä. Suuren alueen väestön nioittaen,
13986: liikenneyhteyksiä voitaisiin merkittävästi pa-
13987: rantaa, kun osa linjaliikenteen pikavuoroista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13988: Rauman ja Helsingin välillä voisi kulkea 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13989: Säkylän-Alastaron-Loimaan kautta. Ky- 31.24.77 4 000 000 markkaa maantien
13990: seisen maantien nopea peruskorjaus olisi n:o 211 peruskorjauksen aloittamista
13991: välttämätöntä myös sen vuoksi, että voitai- varten välillä Virttaa-Säkylä.
13992: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
13993:
13994: Maunu Kohijoki Timo Roos
13995: 364 1990 vp.
13996:
13997: Raha-asia-aloite n:o 350
13998:
13999:
14000:
14001:
14002: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 214
14003: perusparantamiseen välillä Puolimatka-Ristola
14004:
14005:
14006: Eduskunnalle
14007: Säkylän-Peipohjan maantien n:o 214 uu- liikenteessä liikkuvien ihmisten tarpeita.
14008: delleenpäällystäminen on merkitty Turun tie- Myös erityisesti maaseudun elinkeinojen
14009: piirin toimenpideohjelmaan vuosille 1989- edellytysten parantamiseksi tieosuuden pe-
14010: 1990. Liikenteen määrän ja laadun voimak- rusparantaminen palvelisi koko laajaa ta-
14011: kaasti lisäännyttyä ei pelkkä uudelleenpääl- lousmaakuntaa. Perusparannustyöt tällä
14012: lystäminen enää ole riittävä, vaan tämä noin tieosalla tulisi voida aloittaa jo vuonna 1991,
14013: yhdeksän kilometrin mittainen tieosuus tulisi ja sitä varten valtion vuoden 1991 menoar-
14014: välttämättä ottaa viipymättä perusparannus- vioon tulisi ottaa nimetty määräraha.
14015: kohteeksi. Erityisesti teollisuuden raaka-ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14016: neiden ja tuotteiden kuljetukset läpikulkulii- nioittaen,
14017: kenteenä ovat aivan viime vuosina lisäänty-
14018: neet raskaan ajoneuvoliikenteen osalta tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14019: tieosuudella, jonka ajorata on aivan liian 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14020: kapea nykyisellään. Kuljetustaloudellisesti 31.24.77 3 000 000 markkaa maantien
14021: sekä liikenneturvallisuuden kannalta tämän n:o 214 perusparantamista varten välil-
14022: melko lyhyen tieosuuden perusparantaminen lä Puolimatka-Ristola Köyliön kun-
14023: palvelisi parhaalla tavalla talouselämän sekä nassa.
14024: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14025:
14026: Maunu Kohijoki Timo Roos
14027: 1990 vp. 365
14028:
14029: Raha-asia-aloite n:o 351
14030:
14031:
14032:
14033:
14034: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavian-Mouhijär-
14035: ven maantien n:o 259 peruskorjaukseen
14036:
14037:
14038: Eduskunnalle
14039: Maantie n:o 259 Lavian kirkonkylästä Lavian, Suodenniemen ja Mouhijärven
14040: Suodenniemen kirkonkylän ja Mouhijärven kuntien kehittymisedellytysten turvaamiseksi
14041: kirkonkylän kautta valtatielle n:o 11 eli Tam- tulisi sanottu maantie viipymättä saattaa hy-
14042: pereen-Porin valtatielle on mainittujen kun- vään kuntoon. Sen tulisi olla osa sitä maa-
14043: tien tärkeä tieyhteys. Suuriin keskuksiin joh- seudun elämänolosuhteiden elvyttämistä,
14044: tavana tienä tällä tiellä on henkilö- ja linja- mistä valtiovallan taholta lupauksia on an-
14045: liikennettä hyvin paljon. Elinkeinoelämän ja nettu.
14046: erityisesti metsäteollisuuden raskaat kulje- Jakamalla rahoitus ja peruskorjaustyöt
14047: tukset sekä soranottoalueilta tapahtuvat kahden vuoden ajalle voitaisiin myönteisellä
14048: maa- ja kiviaineksen raskaat kuljetukset sa- tavalla edistää myös seudun työllisyyttä.
14049: notulla maantiellä ovat säännöllisinä ajo- Tien peruskunnostaminen tulisi toteuttaa
14050: neuvomääriltään erittäin suuria. viipymättä senkin vuoksi, ettei se jäisi etelän
14051: Kysymyksessä oleva maantie on vanha, suurten tiehankkeitten takia tekemättä.
14052: savisorapintainen, mutkainen ja kapea. Pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14053: koitellen tiellä on liikennettä vaikeuttavia nioittaen,
14054: jyrkkiä mäkiä, joita peruskorjauksen ja pääl-
14055: lystämisen yhteydessä tulisi loiventaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14056: Mouhijärven kunnan alueella olevan ve- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14057: denottamon ja sen ympäristön turvaamiseksi 31.24.77 6 000 000 markkaa Lavian-
14058: tulisi maantie sillä kohdalla rakentaa uuteen Suodenniemen-Mouhijärven maantien
14059: paikkaan. peruskorjaamiseksi ja päällystämiseksi.
14060: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14061: Maunu Kohijoki Timo Roos
14062: 366 1990 vp.
14063:
14064: Raha-asia-aloite n:o 352
14065:
14066:
14067:
14068:
14069: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 270
14070: parantamiseen välillä Pyntäinen~Honkajoki
14071:
14072:
14073: Eduskunnalle
14074: Turun tiepiirin toimesta laaditut maantien Suurista keskuksista etäällä olevina kunti-
14075: n:o 270 peruskorjaussuunnitelmat ovat olleet na Siikaisten ja Honkajoen kunnat eivät ole
14076: valmiina jo kauan. Tien alkuosassa lyhyeh- päässeet osallisiksi merkittävistä valtion in-
14077: köllä matkalla Siikaisten kirkonkylän puolei- vestoinneista. Tieyhteyksien nopealla kun-
14078: sessa päässä työt ovat käynnissä. Mutta koko toon saaattamisella voitaisiin elinkeinoelä-
14079: tieosuus Siikaisten ja Honkajoen kirkonky- män ja kaiken yritystoiminnan kehittämis-
14080: lien välillä tulisi saada välittömästi peruskor- edellytyksiä ratkaisevasti edistää. Siten myös
14081: jatuksi. Tieosa Pyntäinen~Honkajoki ei ole toteutuisivat käytännössä toimenpiteet maa-
14082: paikkakuntalaisten vuosikymmeniä kestä- seudun kehittämiseksi. Siihen eivät riitä julis-
14083: neistä odotuksista huolimatta päässyt tiepii- tukset eivätkä juhlapuheet.
14084: rin toteuttamisohjelmiin. On häpeäksi tämän suuren läänin tiepiiril-
14085: Vilkkaan henkilöautoliikenteen lisäksi ky- lekin, että täältä löytyy niin rappiokuntoinen
14086: symyksessä olevalla maantiellä on erittäin tie, kuin mistä nyt on kysymys. Sen takia
14087: paljon raskasta liikennettä. Tätä poikittais- liikenteenharjoittajat ovat esittäneet oikeu-
14088: tietä pitkin ajetaan Siikaisten Otamon kai- tettua terävää kritiikkiä. Raskaitten ja tien
14089: voksesta kalkkikuljetukset raskain kuormin kurjan kunnon takia hitaasti liikkuvien ajo-
14090: naapurikuntiin ja myös naapurimaakuntaan neuvojen ohittaminen tällä tiellä on jokset:n-
14091: Etelä-Pohjanmaalle asti. Tiellä tapahtuu hy- kin mahdotonta, koska raskaat ajoneuvot
14092: vin paljon myös sorakuljetuksia soranotto- tien reunojen upottavuuden takia eivät voi
14093: alueilta. siirtyä syrjään keskitieltä.
14094: Vapo Oy:n suuret turvetuotantolaitokset Vuosikymmeniä sitten tapahtuneet tien
14095: sijaitsevat niin ikään tämän tien vaikutuspii- reunojen ojitusten jäljet tämän maantien si-
14096: rissä, ja suurimittaiset säännölliset päivittäi- vuilla ovat ajat sitten umpeutuneet. Se tieten-
14097: set kuljetukset suuntautuvat mm. Poriin. kin vain pahentaa tilannetta aiheuttaen tien-
14098: Erittäin runsasta sanotulla maantiellä on pohjien jatkuvasta märkyydestä johtuvaa
14099: myös metsäteollisuuden puutavarankuljetus. runsasta routimista.
14100: Koko pituudeltaan Siikaisten~Honkajoen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14101: maantie on ala-arvoisessa kunnossa. Sen rap- nioittaen,
14102: piokuntoisuudesta aiheutuu kuljetustaloudel-
14103: lisia menetyksiä. Samalla tämä maantie jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14104: vuosikymmenien ajan rappiokuntoisena ol- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14105: leena on ollut merkittävin este Siikaisten ja 31.24.77 8 000 000 markkaa maantien
14106: Honkajoen kuntien kehittymiselle. Se on n:o 270 peruskorjauksen ja päällystämi-
14107: vuosien aikana ollut myös yhtenä syynä paik- sen aloittamiseksi tieosalla Pyntäinen~
14108: kakuntien väestökatoon. Aktiivinen väestön- Honkajoki Siikaisten ja Honkajoen
14109: osa on kotikuntiensa takapajuiset liikenne- kuntien alueilla.
14110: olosuhteet tuntien nähnyt tulevaisuuden
14111: mahdollisuudet riittämättöminä.
14112: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14113:
14114: Maunu Kohijoki Timo Roos
14115: 1990 vp. 367
14116:
14117: Raha-asia-aloite n:o 353
14118:
14119:
14120:
14121: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 273
14122: peruskorjaukseen Karvialla
14123:
14124:
14125: Eduskunnalle
14126: Maantie n:o 273 on erittäin vilkkaasti ja jo vuosia sitten saatettu kohtullisen hyvään
14127: raskaasti liikennöity maantie. Se on yhdystie kuntoon, osoittaa omalta osaltaan jälleen
14128: kahden valtakunnallisen päätien, valtatien kerran sen, kuinka suuri merkitys tiepiirin
14129: n:o 3 Jalasjärven Ilvesjoen suunnasta Kar- hallintopaikan sijainnilla on - tässä ta-
14130: vian kirkonkylään ja sieltä Kankaanpään pauksessa sen sijaitessa Karviasta katsottu-
14131: Niinisaloon varalaskupaikalle valtatien n:o na kovin kaukaisessa Turussa.
14132: 23 risteykseen. Vaasan läänin puolella Jalas- Ottamalla viipymättä maantie n:o 273
14133: järven kunnan alueella oleva osuus tästä Turun tiepiirin toimenpideohjelmaan perus-
14134: maantiestä on peruskorjaamalla ja päällystä- korjauksen sekä päällystämisen osalta ja
14135: mällä saatettu kohtuullisen hyvään kuntoon, myös toteuttamalla se ohjelma olisi samalla
14136: mutta pääosa maantiestä, Turun tiepiirin alu- mahdollisuus käytännössä osoittaa, että vie-
14137: eella oleva osuus, on peruskorjaamatta. lä pääasiassa juhlapuheiden asteelle ainakin
14138: Karvian kunnalle ja koko Pohjois-Sata- näillä seuduilla jääneillä julistuksilla maa-
14139: kunnan elinkeinoelämälle tällä maantiellä on seudun elävänä ja asuttuna pitämisestä tar-
14140: ratkaisevan tärkeä merkitys. Jos tämä tie olisi koitetaan totta.
14141: koko pituudeltaan hyväkuntoinen, niin lii- Kuten mainittiin, on maantien n:o 273
14142: kennetaloudellisesti sen merkitys kasvaisi varrella koko pituudeltaan hyvin tiheää asu-
14143: myös Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän tusta. Siitä syystä tällä tiellä on hyvin paljon
14144: kannalta. myös kevyempää liikennettä. Erityisesti ja-
14145: Karvian kunnassa asutus ja elinkeinotoi- lankulkijat sekä pyöräilijät asiointi-, työ-
14146: minta on paljolti sijoittunut juuri maantien matka- ja koululaisliikenteessä tällä peräti
14147: n:o 273 varrelle ja läheisyyteen. Metsäteolli- kapealla maantiellä liikkuessaan ovat alitui-
14148: suuden raaka-aine- ja vientikuljetukset tällä sessa hengenvaarassa. Ainakin osittain tien
14149: maantiellä ovat ympärivuotisia, samaten heikkokuntoisuuden vuoksi useita vakavia-
14150: erittäin laajassa mitassa tapahtuvat poltto- kin liikenneonnettomuuksia on sattunut täl-
14151: turvekuljetukset, jotka ovat jopa ympäri- lä tieosuudella.
14152: vuorokautisiakin. Karviassa toimivan ras- Aloittamalla maantien n:o 273 peruskor-
14153: kaan metalliteollisuuden raskaat erikoiskul- jaus viipymättä voitaisiin samalla helpottaa
14154: jetukset sanotulla maantiellä ovat miltei runsaan työttömyyden kourissa kamppaile-
14155: jokapäiväisiä. Tähän asti koko Karvian vien kuntien ja asukkaiden asemaa Pohjois-
14156: kunta ja siellä oleva harva valtion tieverkko Satakunnassa.
14157: on jäänyt melko osattomaksi valtion tiein- Edellä olevan perusteella ehdotamme
14158: vestoinneista. Kovin kapeana, paikoitellen kunnioittaen,
14159: talviroutimisen vaivaamana ja epätasaisena
14160: tämä maantie on koko Satakunnan hei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14161: koimpia ja kuitenkin on kysymyksessä lii- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
14162: kennetaloudelliselta merkitykseltään erittäin markkaa maantien n:o 273 peruskor-
14163: tärkeä tieosuus. Se, että tämä maantie on jauksen ja päällystystöiden aloittami-
14164: Vaasan tiepiirin alueella olevalta osuudelta seksi Karvian kunnan alueella.
14165: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14166: Maunu Kohijoki Timo Roos
14167:
14168: 27 200052Y
14169: 368 1990 vp.
14170:
14171: Raha-asia-aloite n:o 354
14172:
14173:
14174:
14175:
14176: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 332
14177: peruskorjausta varten välillä Parkano-Hämeen läänin
14178: raja
14179:
14180:
14181: Eduskunnalle
14182: Parkanoo suunnasta Hämeen läänin alu- jon metsäteollisuuden kuljetuksia ympäri
14183: eella sijaitsevan Kurun kautta Tampereen vuoden. Läntisen Suomen alueelta autolii-
14184: suuntaan on Ylä-Satakunnan elinkeinoelä- kenne on entistä enemmän hakeutumassa
14185: män kannalta erittäin tärkeä tieyhteys. Hä- maantietä n:o 332 käyttäen Kurun kautta
14186: meen läänin puolella läänin rajalta alkaen Vilppulaan, Mänttään ja Ruovedelle, nyt kun
14187: Tampereelle tie on saatu hyväkuntoiseksi, teiden peruskorjaus Hämeen läänin puolella
14188: mutta Turun ja Porin läänin alueella tie on päättymässä. Sen vuoksi on Parkanoo ja
14189: Parkanosta Aureskoskelle Hämeen läänin ra- Hämeen läänin rajan välisen maantieosuuden
14190: jalle on erittäin heikkokuntoinen ja mutkai- nopea kuntoon saattaminen tullut aivan
14191: nen savi-soratie, jota ei koskaan ole kunnolla ajankohtaiseksi. Peruskorjaamalla ja päällys-
14192: perustettu eikä peruskorjattu. Tieosuus on 17 tämällä kyseinen tieosuus voitaisiin samalla
14193: kilometrin pituinen. Sen kunnostamiseen tu- tehokkaasti edistää koko Ylä-Satakunnan
14194: lisi ryhtyä viipymättä. Tähän asti sanottu tie kuntien, elinkeinojen ja myös maaseudun ke-
14195: on hyvin paljolti heikkokuntoisuutensa takia hittymistä.
14196: vaikutusalueensa kuntien ja elinkeinoelämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14197: kehittymisedellytysten esteenä. Tien nykyisen nioittaen,
14198: kunnon takia sillä liikkuvien liikenneturvat-
14199: tomuus on jokahetkistä todellisuutta. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14200: raskaan liikenteen kuljetuskalusto samaten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14201: kuin muutkin ajoneuvot kärsivät huonokun- 31.24.77 8 000 000 markkaa maantien
14202: toisen tien rasituksista. n:o 332 peruskorjauksen ja päällystämi-
14203: Tien vaikutusalueella olevien suurten met- sen aloittamiseksi välillä Parkano-
14204: säalueiden sijainti ja metsäteollisuuden lai- Hämeen läänin raja.
14205: tokset aiheuttavat sanotulle tielle erittäin pal-
14206: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14207:
14208: Maunu Kohijoki Timo Roos
14209: 1990 vp. 369
14210:
14211: Raha-asia-aloite n:o 355
14212:
14213:
14214:
14215:
14216: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2594
14217: peruskorjaamiseksi välillä Suodenniemi-Kilvakkala
14218:
14219:
14220: Eduskunnalle
14221: Suurista keskuksista etäällä sijaitseva Suo- Nyt kysymyksessä olevan tieosuuden no-
14222: denniemen kunta on vuosikymmenien ajan pealla kuntoon saattamisella voitaisiin rat-
14223: tähän päivään asti joutunut selviytymään kaisevasti edistää koko Suodenniemen ja
14224: suuren läänin ja suuren tiepiirin heikoimpien Ikaalisten seudun yleistä kehittymistä. Siten
14225: maantieyhteyksien varassa. Sillä on ollut erit- voitaisiin käytännössä toteuttaa toimenpitei-
14226: täin haitallisia vaikutuksia kunnan kehitty- tä maaseudun kehittämiseksi niin, että ihmi-
14227: misedellytyksiin ja myös suureen väestöka- set voisivat tuntea tulevaisuutensa turvalli-
14228: toon edellisten vuosikymmenien aikana. seksi kotiseudullaan.
14229: Kysymyksessä olevan tiehankkeen suunni- Suodenniemen-Kilvakkalan tien varrella
14230: telmat ovat valmistuneet muutama vuosi sit- ja vaikutusalueella asuvat ihmiset ovat veron-
14231: ten ja ne on TVH:ssa hyväksytty. Hanke on maksajina, isänmaamme rakentajina, täyttä-
14232: ollut myös tiepiirin toimenpideohjelmassa, neet velvollisuutensa ja siten osallistuneet
14233: mutta toteuttamista on siirretty vuodesta maamme muiden osien kehittämiseen. Hei-
14234: vuoteen. dän voimakkaat vetoomuksensa kysymykses-
14235: Kysymyksessä oleva tie on elintärkeä sä olevan tiehankkeen toteuttamiseksi nyt
14236: tieyhteys vaikutusalueensa asukkaille ja elin- vihdoin ja viipymättä ovat varmasti oikeutet-
14237: keinonharjoittajiiie Suodenniemellä ja Ikaali- tuja ja myös velvoittavia.
14238: sissa. Runsaan huvila-asutuksen ja loma-asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14239: tuksen vuoksi tällä tiellä on myös huomatta- nioittaen,
14240: va ympärivuotinen matkailullinen merkitys.
14241: Erittäin tärkeä merkitys tiellä on metsäteolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14242: suuden puutavarankuljetuksille sekä sora- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14243: alueiden sijainnin johdosta maa- ja kiviainek- 31.24.77 6 000 000 markkaa Suoden-
14244: sen ympärivuotisille kuljetuksiiie. Kelirik- niemen-Kilvakkalan maantien n:o
14245: koaikoina tämän savi-sorapintaisen heikko- 2594 peruskorjauksen ja päällystämisen
14246: kuntoisen tien liikennerajoituksista aiheutuu, aloittamiseksi.
14247: paitsi Suodenniemen kunnalle, myös yleisiä
14248: kuljetustaloudellisia tappioita.
14249: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14250: Maunu Kohijoki Timo Roos
14251: 370 1990 vp.
14252:
14253: Raha-asia-aloite n:o 356
14254:
14255:
14256:
14257:
14258: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvilahden-Ky-
14259: rönlahden maantien n:o 2771 peruskorjaamiseen Viljakka-
14260: lassa
14261:
14262:
14263: Eduskunnalle
14264: Viljakkalan kunnan alueella Hirvilahden- vuosien ajan, mutta kerta kerran jälkeen pe-
14265: Kyrönlahden maantiellä on huomattava seu- ruskorjauksen toteuttamista on siirretty tun-
14266: dullinen merkitys talouselämän ja yritystoi- temattomaan tulevaisuuteen.
14267: minnan kuljetuksia ajatellen. Vilkastuneen Elinkeinoelämän, kunnan ja ihmisten elä-
14268: matkailutoiminnan takia tämän tieyhteyden mänolosuhteiden kehittymisen turvaamiseksi
14269: merkitys on nopeasti kasvanut ja kunnan tulisi suurista keskuksista sivussa olevan Vil-
14270: sisäisen liikenteen kannalta tieyhteys on rat- jakkalan kuntalaisten ja lähiseutujen asuk-
14271: kaisevan tärkeä. kaiden vuosikymmenien takaiset toiveet kun-
14272: Nykyisellään tie on ikivanha, erittäin ka- nollisista tieyhteyksistä vihdoin ja viipymättä
14273: pea, mäkinen ja mutkainen savi-sorapintai- toteuttaa.
14274: nen maantie. Se yhdistää kunnan kirkonky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14275: län ja kunnan tärkeimmän talouskylän eli nioittaen,
14276: Karhen kylän. Viljakkalan kunnan eräitä
14277: kunnallisteknisiä suunnitelmia ei ole voitu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14278: toteuttaa kysymyksessä olevan maantien pe- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14279: ruskorjaamattomuuden takia. 31.24.77 4 000 000 markkaa Hirvilah-
14280: Turun tiepiirin hankeohjelmassa tien pe- den-Kyrönlahden maantien n:o 2771
14281: ruskorjaus on ollut merkittynä jo useiden peruskorjauksen aloittamista varten.
14282: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14283: Maunu Kohijoki Timo Roos
14284: 1990 vp. 371
14285:
14286: Raha-asia-aloite n:o 357
14287:
14288:
14289:
14290:
14291: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Rihtniemen paikallis-
14292: tien n:o 12629 peruskorjaukseen
14293:
14294:
14295: Eduskunnalle
14296: Noin neljän kilometrin p1tumen Rihtnie- osuus ja samalla päällystää se. Tämän tie-
14297: men paikallistie Pyhärannan kunnassa on osuuden peruskorjaus olisi samalla näkyvä
14298: hyvin vanha peruskorjaamaton paikallistie. osoitus maaseudun olosuhteiden kaikinpuo-
14299: Vakinaisen asutuksen lisäksi tätä luonnon- lisesta kehittämisestä.
14300: nähtävyyksiltään harvinaisen kauniissa ym- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
14301: päristössä sijaitsevaa paikallistielä käyttää nioittaen,
14302: erittäin suuri määrä ihmisiä vapaa-aikoinaan
14303: ja loma-aikoinaan. Muun ohella ovat monet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14304: ulkomaalaiset tätä tietä kesäisin käyttävät 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14305: lausuneet hämmästyksensä suomalaisesta 31.24.77 2 000 000 markkaa Rihtnie-
14306: valtion teiden hoitamattomuudesta. Sen men paikallistien n:o 12629 peruskor-
14307: vuoksi jo Suomi-kuvankin kannalta olisi jausta ja päällystämistä varten.
14308: välttämätöntä kunnostaa sanottu lyhyt tie-
14309: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14310:
14311: Maunu Kohijoki
14312: 372 1990 vp.
14313:
14314: Raha-asia-aloite n:o 358
14315:
14316:
14317:
14318:
14319: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmiön paikallistien
14320: n:o 12735 peruskorjaamiseksi Huittisten ja Punkalaitumen
14321: alueella
14322:
14323: Eduskunnalle
14324: Huittisten kaupungin alueella valtatieltä Ilmiön paikallistien vaikutusalueella asuvat
14325: n:o 2 Huhtamon kylän kohdalta on paikal- ja toimivat ovat osallistuneet teiden ja muun
14326: listietä n:o 12735 myöten (Ilmiön paikallistie) hyvinvoinnin rakentamiseen läänin ja muun
14327: yhteys Punkalaitumen kuntaan maantielle maan alueella, mutta omalla asuin- ja toimin-
14328: n:o 231 Kanteenmaan kylässä. Sanotun Il- ta-alueellaan he eivät ole päässeet osallisiksi
14329: miön paikallistien pituus on 6,1 kilometriä. valtion tieinvestoinneista. Mutta heillä on
14330: Tien varrella sen kummallakin puolella on oikeus vaatia, ja vaatimuksiin suostuminen
14331: runsas asutus, kymmeniä talouksia. Tämän kunnollisten tieyhteyksien saamiseksi on val-
14332: paikallistien Huittisten puoleisessa päässä, tion velvollisuus. Sitä velvollisuutta ei saa
14333: Huhtamon alueella, sijaitsee valtion tielaitok- koettaa kiertää edes kaavan mukaan tehdyllä
14334: sen käytössä oleva sora- ja kiviaineksen otto- liikennelaskennalla, jolla tien liikennemäärät
14335: paikka. voidaan tarvittaessa osoittaa vähäisiksi. On
14336: 1980-luvun puolivälin aikaan Ilmiön pai- selvää, että liikennemäärät heikkokuntoisella
14337: kallistien peruskorjaus oli tielaitoksen tiemes- Ilmiön paikallistiellä eivät voi olla kovin suu-
14338: taripiirin varatyöohjelmassa, mutta korjaus- ria juuri tien huonon kunnon vuoksi. Sen
14339: hanke on edelleen toteuttamatta. vuoksi nyt on käytettävä matkoja pidentäviä
14340: Sanotun tien liikenteellinen merkitys on kierto teitä.
14341: aivan viime vuosina huomattavasti lisäänty- Kuitenkin Suomen jokaisen alueen kehit-
14342: nyt, kun tien varteen on sijoittunut ja laajen- täminen ja elinkeinollinen edistyminen vaatii
14343: tunut yritystoimintaa, mm. suuri rauta- ja hyväkuntoisia tieyhteyksiä. Valtiovaltaa sii-
14344: teräsalan yritys, jonka raskaita kuljetuksia hen vihdoin myös velvoittavat nykyisen hal-
14345: varten tien jo tulisi olla peruskorjattu ja lituksen toimesta esitetyt pyrkimykset maa-
14346: päällystetty. seudun kehittymisedellytysten turvaamiseksi.
14347: Nyt kun maantien n:o 231 (Kanteen- Konkreettisesti näitä pyrkimyksiä voitaisiin
14348: maan-Punkalaitumen maantie) peruskor- toteuttaa peruskorjaamalla ja päällystämällä
14349: jauksen yhteydessä voitaisiin Ilmiön paikal- Ilmiön paikallistie (n:o 12735) viipymättä ja
14350: listielä käyttää oikotienä sora- ja kiviainek- viimeistään vuonna 1991. Sitä varten valtion
14351: sen kuljetuksissa Huhtamon alueelta, olisi vuoden 1991 budjettiin tulisi ottaa kaksi mil-
14352: Ilmiön paikallistien peruskorjaaminen sa- joonaa markkaa tai irrottaa se pieniä hank-
14353: manaikaisesti Kan teenmaan-Punkalai tu- keita varten varatusta määrärahasta.
14354: men maantien n:o 231 kanssa tarkoituksen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14355: mukaista ja valtion kannalta kaikkein edulli- nioittaen,
14356: sinta.
14357: Se olisi myös alueen asukkaita kohtaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14358: valtion velvollisuus, sillä vuosikymmenien 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14359: ajan on toivomuksia tämän paikallistien pe- 31.24.77 2 000 000 markkaa Ilmiön
14360: ruskorjaamiseksi ja päällystämiseksi esitetty. paikallistien n:o 12735 peruskorjaami-
14361: Uskollisina ja tunnollisina veronmaksajina seksi ja päällystämiseksi.
14362: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14363:
14364: Maunu Kohijoki Timo Roos
14365: 1990 vp. 373
14366:
14367: Raha-asia-aloite n:o 359
14368:
14369:
14370:
14371:
14372: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden n:ot
14373: 12871 ja 12875 peruskorjausta varten Nakkilan Järviky-
14374: lässä
14375:
14376:
14377: Eduskunnalle
14378: Nakkilan kunnan Järvikylä sijaitsee noin korjaamattomia, hyvin heikkokuntoisia savi-
14379: 10 kilometrin etäisyydellä Nakkilan keskus- sorateitä. Vaikkakaan näiden paikallisteiden
14380: tasta. Poriin on matkaa noin 18 kilometriä. keskimääräiset normien mukaiset liikenne-
14381: Järvikylässä paikallisteiden n:ot 12871 ja määrät eivät aivan jatkuvasti yltäisi perus-
14382: 12875 varrella ja läheisyydessä on hyvin tiheä korjauksen edellyttämiin lukuihin, tulisi
14383: asutus. Talouksia on miltei 150 ja asukkaita nämä tiet siitä huolimatta viipymättä ottaa
14384: noin 500. Järvikylän asukkaat omistavat yli peruskorjauksen alaisiksi teiksi. Veronmak-
14385: 350 rekisteröityä moottoriajoneuvoa. Kylä- sajina sekä isänmaan puolustajina ja raken-
14386: toimikunnan teettämän tutkimuksen mukaan tajina Järvikylän seudun asukkaat ovat vuo-
14387: kylän asukkaat tekevät noin 2 300 matkaa sikymmenien kuluessa osallistuneet koko
14388: viikoittain kylän ulkopuolelle, mikä merkit- Suomen hyvinvoinnin edellytysten turvaami-
14389: see 327 matkaa päivittäin (haastattelututki- seen. Nyt olisi aika heidän päästä omassa
14390: mus toukokuussa 1989). työ- ja asuinympäristössään osallisiksi val-
14391: Järvikylän seutu on voimaperäistä viljelys- tion tieinvestoinneista, joista he toistaiseksi
14392: aluetta. Alueella tuotetaan markkinoitavaksi ovat liian kauan jääneet miltei osattomiksi.
14393: viljaa vuosittain noin 6 miljoonaa kiloa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14394: perunaa sekä Sokerijuurikasta noin 2,5 mil- nioittaen,
14395: joonaa kiloa. Näistä toiminnoista kylän pai-
14396: kallisteille aiheutuu hyvin runsaasti kuljetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14397: liikennettä. Raskasta kuljetusliikennettä ky- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14398: län paikallisteille aiheutuu lisäksi maanpa- 31.24.77 2 500 000 markkaa Nakkilan
14399: rannusaineiden sekä teollisuuden käyttöön kunnan Järvikylän seudun paikallistei-
14400: menevän puuraaka-aineen kuljetuksista. den peruskorjauksen aloittamista var-
14401: Järvikylän seudun paikallistiet ovat perus- ten.
14402: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14403:
14404: Maunu Kohijoki Timo Roos
14405: 374 1990 vp.
14406:
14407: Raha-asia-aloite n:o 360
14408:
14409:
14410:
14411:
14412: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven paikal-
14413: listien n:o 12847 peruskorjausta ja päällystämistä varten
14414:
14415:
14416: Eduskunnalle
14417: Vammalan kaupungin alueella SIJaitseva tiivisesti työskennellyt myös kunnollisten
14418: Kivijärven paikallistie n:o 12847 on noin 15 tieyhteyksien aikaansaamiseksi. Seutu sijait-
14419: kilometrin pituinen ikivanha, peruskorjaa- see vähän sivussa suurista keskuksista, mutta
14420: maton, kapea ja heikkokuntoinen paikallis- senkin tulisi päästä osalliseksi valtion inves-
14421: tie. Tien liikennemäärät eivät ole niin suuria, toinneista tieverkoston kohentamiseksi. Us-
14422: että tien peruskorjaushanke sillä perusteella kollisina uurastajina asukkaat Sammaljoen
14423: olisi päässyt Turun tiepiirin lähivuosien toi- kylän ja Kivijärven paikallistien suunnassa
14424: menpideohjelmaan. Mutta peruskorjattuna ovat veronmaksajina osallistuneet teiden ja
14425: tämä paikallistie tulisi palvelemaan nykyistä muun hyvinvoinnin rakentamiseen läänin ja
14426: paljon suurempaa käyttäjämäärää. Tien vai- koko maankin alueella, mutta omilla asuin-
14427: kutusalueella olevalle asutukselle sekä sinne alueillaan he ovat jääneet osattomiksi valtion
14428: viime vuosina sijoittunelle yritys- ja elinkei- investoinneista. Kuitenkin Suomen jokaisen
14429: notoiminnalle Kivijärven paikallistien merki- alueen kehittämisedellytyksiä voidaan turva-
14430: tys on erittäin suuri. Hyvin runsaasti tätä ta kunnollisilla tieyhteyksillä. Muutkin pe-
14431: tietä käytetään teollisuuden raaka-ainekulje- rusteet kuin pelkät tilastoidut liikennemäärät
14432: tuksissa. Useat metsäautotiet liittyvät Kivi- tulisi tieviranomaisten ottaa huomioon teiden
14433: järven paikallistiehen, ja sen vuoksi tämä tie peruskorjausohjelmissa.
14434: on erittäin tärkeä metsäteollisuuden raaka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14435: aineiden kuljetusten turvaamiseksi. Tien pe- nioittaen,
14436: ruskorjauksessa tarvittavaa kiviainesta on yli
14437: tarpeenkin saatavissa aivan tien varrelta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14438: läheisyydestä. Maanomistajat varmasti olisi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14439: vat valmiita yhteistyöhön edullisesti tienpitä- 31.24.77 4 000 000 markkaa Kivijärven
14440: jän kanssa. paikallistien peruskorjauksen aloitta-
14441: Kivijärven paikallistien vaikutusalueella si- mista varten Vammalan kaupungin alu-
14442: jaitsevan Sammaljoen kylätoimikunta on ak- eella.
14443: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14444:
14445: Maunu Kohijoki Timo Roos
14446: 1990 vp. 375
14447:
14448: Raha-asia-aloite n:o 361
14449:
14450:
14451:
14452:
14453: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o
14454: 12903 (Kaasmarkku-Leineperi) peruskorjausta ja pää1-
14455: lystämistä varten
14456:
14457:
14458: Eduskunnalle
14459: Ulvilan kunnan Kaasmarkun kylästä Kul- Valtion investoinneista miltei osattomiksi
14460: laan kunnan Leineperin kylään johtava pai- jääneet yrittäjät ja asukkaat tällä alueella
14461: kallistie n:o 12903 on ainoa tieyhteys Leine- tulisi saada vakuuttuneiksi valtiovallan oi-
14462: perin kylästä valtatielle n:o 11 ja Porin suun- keudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta
14463: taan. Nykyisellään sanottu paikallistie on investointivarojen jaossa. Siitä osoituksena
14464: savi-sorapintainen ja erittäin heikkokuntoi- tulisi olla paikallistien n:o 12903 peruskorjaa-
14465: nen. Tien peruskorjaussuunnitelmat on hy- minen ja päällystäminen viimeistään vuonna
14466: väksytty tie- ja vesirakennushallituksessa, 1991.
14467: mutta tiepiirin toimenpideohjelmassa perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14468: korjaushankkeen toteuttamista on siirretty nioittaen,
14469: tuonnemmaksi.
14470: Kullaan kunnalle ja Leineperin kylän ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14471: hittymiselle tällä tieosuudella on ratkaisevan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14472: tärkeä merkitys. Kunnollisen tieosuuden toi- 31.24.77 3 500 000 markkaa paikallis-
14473: vossa on Leineperin kylässä aikaansaatu uut- tien n:o 12903 ( Kaasmarkku-Leinepe-
14474: ta yritys- ja elinkeinotoimintaa ja asutus ky- ri) peruskorjausta ja päällystämistä
14475: lässä sekä tämän paikallistien vaikutusalueel- varten Ulvilan ja Kullaan kuntien alueil-
14476: la on merkittävästi lisääntynyt. la.
14477: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14478:
14479: Maunu Kohijoki Timo Roos
14480: 376 1990 vp.
14481:
14482: Raha-asia-aloite n:o 362
14483:
14484:
14485:
14486: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisest<;1; Kortejärven paikal-
14487: listien n:o 12953 peruskorjaamiseen Aetsässä ja Kiikoisis-
14488: sa
14489:
14490:
14491: Eduskunnalle
14492: Vähän yli 20 kilometri~ pituinen Kortejär- Valtakunnallisena arvostuksen osoitukse-
14493: ven paikallistie erkanee Aetsän kunnan Kii- na Vähähaara julistettiin voittajana vuoden
14494: kan keskustaajamasta ja johtaa vanhan asu- kyläksi. Voittajakylälle sopiva palkinto olisi
14495: tuksen ja edelleen hyvin tiheästi asuttujen nyt kunnollisen tieyhteyden saaminen.
14496: Kiikan kylien kuten Vehkakorven ja Vähä- Vuosikymmenestä vuosikymmeneen kysy-
14497: haaran kautta Kortejärven kylään, josta se myksessä olevan paikallistien varressa ja
14498: jatkuu Kiikoisten kunnan Jaarankylässä Kii- vaikutusalueella asuvat ja toimivat ihmiset
14499: koisten kirkonkylään johtavaan maantiehen ovat odottaneet tämän paikallistien perus-
14500: n:o 258. korjaamista ja nyt myös päällystämistä. Us-
14501: Heikkokuntoisin tä.I)lä Kortejärven paikal- kollisina uurastajina ja veronmaksajina he
14502: listie n:o 12953 on Aetsän kunnan Kiikan ovat osallistuneet teiden ja muun hyvinvoin-
14503: kylien alueella. Siellä tämä paikallistie on nin rakentamiseen läänin ja koko maankin
14504: kapeaa savi-soratietä, hyvin mutkaista ja alueilla, mutta itse he ovat jääneet asuin-
14505: routivaa, ja paikoitellen kumpareisessa maas- alueillaan osattomiksi valtion tieinvestoin-
14506: tossa tien mutkaisuuden takia näkyvyys on neista.
14507: heikko. Kortejärven paikallistien peruskorjaushan-
14508: Käytännössä Kortejärven paikallistiellä on ke on saatu tielaitoksen varatyöohjelmaan.
14509: kaksi kirkonkylää (Kiikka ja Kiikoinen) yh- Tien peruskorjaus- ja myös päällystämishan-
14510: distävänä tienä erittäin suuri alueellinen ja ke tulisi toteuttaa viipymättä varsinaisena
14511: seudullinen merkitys. Perinteisten maa- ja peruskorjaushankkeena. Sitä varten valtion
14512: metsätaloustilojen lisäksi tämän tien varteen vuoden 1991 budjettiin tulisi ottaa aloitus-
14513: on sijoittunut paljon omakotiasutusta ja määrärahaksi neljä miljoonaa markkaa.
14514: myös yritystoimintaa. Metsäteollisuuden Suomen jokaisen alueen kehittäminen ja
14515: puutavarankuljetuksia tiellä on myös hyvin elinkeinollinen edistäminen vaatii hyväkun-
14516: paljon, samoin maa- ja kiviaineksen raskasta toisia tieyhteyksiä. Valtiovaltaa tässä asiassa
14517: kuljetusta. velvoittavat lisäksi nykyisen hallituksen toi-
14518: Kyläläisten toiminta sanotun paikallistien mesta esitetyt pyrkimykset maaseudun kehit-
14519: varressa on esimerkillisen oma-aloitteista ja tymisedellytysten turvaamiseksi.
14520: aktiivista. Siitä osoituksena on tien varressa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14521: sijaitseva äskeittäin kyläläisten yhteiseen nioittaen,
14522: käyttöön talkoovoimin ja -varoin rakennettu
14523: Vähähaaran kotiseututalo. Sitä pidetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14524: maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin erit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14525: täin merkittävänä maaseudun asukkaiden 31.24.77 4 000 000 markkaa Kortejär-
14526: kotikylänsä perinteitä ja elinvoimaisuutta ven paikallistien n:o 12953 peruskor-
14527: turvaavana, omatoimisuudella aikaansaatu- jaus- ja päällystystöiden aloittamiseksi
14528: na saavutuksena. Xetsän kunnan Kiikan kylien alueilla.
14529: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14530: Maunu Kohijoki Timo Roos
14531: 1990 vp. 377
14532:
14533: Raha-asia-aloite n:o 363
14534:
14535:
14536:
14537:
14538: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
14539: väylän rakentamiseksi paikallistielle n:o 13139 Ikaalisissa
14540:
14541:
14542: Eduskunnalle
14543: Paikallistie n:o 13139 Ikaalisissa on entistä turvallisuutta liikenteessä tällä tieosuudella.
14544: valtatietä Sikurin ja Sarkkilan kautta Ikaalis- Suunnitelmat kevyen liikenteen väylän ra-
14545: ten kaupungin keskukseen. Sanottu paikallis- kentamiseksi tulisi voida toteuttaa viipymät-
14546: tie on hyvin kapea ja sijaitsee mäkisessä tä. Tähän asti, ja aivan liian kauan, on
14547: maastossa. Minkäänlaisia kulkukelpoisia Ikaalisten seutu jäänyt osattomaksi määrära-
14548: pientareita ei tällä tiellä ole. Linja-autoliiken- hoista kevyen liikenteen väylien rakentami-
14549: teen vakiovuorojen ohella tiellä on paljon seksi.
14550: myös muuta säännöllistä raskasta liikennettä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14551: henkilöautoliikenteen lisäksi. Asutuksen, eri- nioittaen,
14552: laisten laitosten ja koulujen sekä työpaikko-
14553: jen sijainnin johdosta on tällä tiellä erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14554: paljon myösjalankulku-ja polkupyöräliiken- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14555: nettä. Kevyen liikenteen asema paikallistien 31.24.77 1 500 000 markkaa erillisen
14556: kapealla ajoradalla on turvaton. Lukuisia kevyen liikenteen väylän rakentamisen
14557: tuhoisia liikenneonnettomuuksia on tällä tiel- aloittamiseksi paikallistielle n:o 13139
14558: lä sattunut. Erillisen kevyen liikenteen väylän Ikaalisten kaupungissa.
14559: avulla voitaisiin ratkaisevasti lisätä ihmisten
14560: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14561:
14562: Maunu Kohijoki Timo Roos
14563: 378 1990 vp.
14564:
14565: Raha-asia-aloite n:o 364
14566:
14567:
14568:
14569:
14570: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o
14571: 13341 peruskorjaamiseksi Kihniön alueella
14572:
14573:
14574: Eduskunnalle
14575: Kankarin paikallistie n:o 13341 on elintär- sekä Vapo Oy:n turvekuljetuksia. Tien var-
14576: keä tieyhteys Kihniön kunnalle, mutta myös rella ja vaikutuspiirissä olevalle asutukselle
14577: naapurikunnille. Tämän paikallistien kor- tien merkitys työssäkäynti-, asiointi- ja kou-
14578: jaushanke on ollut vireillä hyvin kauan. lulaisliikennettä ajatellen on erittäin tärkeä.
14579: Suunnitelmat ovat olleet kauan valmiina, Elinkeinoelämän edellytysten ja ihmisten
14580: mutta Turun tiepiirin keskuspaikasta Turus- elämänolosuhteiden kehittymisen turvaami-
14581: ta noin 300 kilometrin etäisyydellä sijaitseva- seksi tulisi suurista keskuksista etäällä olevan
14582: na on hankkeen toteuttamista piirin toimen- Kihniön kuntalaisten ja lähiseutujen asukkai-
14583: pideohjelmassa siirretty kerta kerran jälkeen den vuosikymmenien takaiset toiveet kunnol-
14584: tuonnemmaksi. lisista tieyhteyksistä voida vihdoin ja viipy-
14585: Kysymyksessä olevaanKankarin paikallis- mättä toteuttaa.
14586: tiehen liittyvä Pyhäniemen paikallistie val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14587: mistuu v. 1990. Silloin viimeistään myös nioittaen,
14588: Kankarin paikallistien n:o 13341 tulisi olla
14589: koko pituudeltaan peruskorjattu ja päällys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14590: tetty. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14591: Kankarin paikallistie muodostaa tärkeän 31.24.77 3 000 000 markkaaKankarin
14592: tieyhteyden Kihniön kirkonkylästä valtatiel- paikallistien n:o 13341 peruskorjaus- ja
14593: tä n:o 23 valtatielle n:o 3. Tällä tiellä on päällystystöiden aloittamiseksi Kihniön
14594: paljon metsäteollisuuden puutavarankulje- kunnan alueella.
14595: tuksia, samoin maa- ja kiviaineskuljetuksia
14596: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14597:
14598: Maunu Kohijoki Timo Roos
14599: 1990 vp. 379
14600:
14601: Raha-asia-aloite n:o 365
14602:
14603:
14604:
14605:
14606: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta läntisen ohikulku-
14607: tien rakentamiseksi Honkajoella osana Pohjanmaantietä
14608:
14609:
14610: Eduskunnalle
14611: Pohjois-eteläsuuntainen maantieliikenne maankäyttömahdollisuuksien kehittämiseksi,
14612: Honkajoen kirkonkylän kohdalla kulkee ny- myös yritystoimintaa ajatellen, ohitustien no-
14613: kyisin kunnan keskustan kautta. Alun perin pealla aikaansaamisella koko kunnan kehit-
14614: on ollut tavoitteena ohikulkutien rakentami- tymisedellytyksiä voidaan parantaa. Ohikul-
14615: nen noin 4,4 kilometrin pituisena. Turun kutien avulla voidaan liikenneturvallisuutta
14616: tiepiirin tekemien suunnitelmien ja arvion kunnan keskustan alueella ratkaisevasti pa-
14617: mukaan ohikulkutien rakentaminen tulisi rantaa.
14618: maksamaan 7,9 miljoonaa markkaa. Kauan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14619: rakenteilla muilta osin ollutta Pohjanmaan- nioittaen,
14620: tietä ja siihen tehtyjä investointeja päästäisiin
14621: täysimääräisesti hyödyntämään Honkajoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14622: kohdalla vasta sitten, kun ohikulkutie on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14623: rakennettu. Sen takia ohikulkutiehankkeella 31.24.77 7 900 000 markkaa ohikulku-
14624: on kiire. tien rakentamiseksi Honkajoen kunnas-
14625: Honkajoen kunnan kirkonkylän seudun sa osana Pohjanmaantietä.
14626: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14627:
14628: Maunu Kohijoki Timo Roos
14629: 380 1990 vp.
14630:
14631: Raha-asia-aloite n:o 366
14632:
14633:
14634:
14635:
14636: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta risteysjärjestelyihin
14637: Huittisissa
14638:
14639:
14640: Eduskunnalle
14641: Valtatie n:o 2 kulkee pitkin erästä maam- tasoliittymää ja runsaasti niihin liittyviä vä-
14642: me merkittävintä yhdyskuntavyöhykettä, häisempiä kohteita. Hankkeen kustannusar-
14643: Kokemäenjokilaaksoa, yhdistäen Satakun- vio on 22,8 miljoonaa markkaa. Työt piti
14644: nan rannikon sisämaahan ja koko maakun- aloittaa vuonna 1990, mutta valtion tämän-
14645: nan pääkaupunkiseutuun. Valtatie n:o 2 ris- vuotisessa tulo- ja menoarviossa ei ole varoja
14646: teää Huittisissa kantatien n:o 41 kanssa, joka tähän hankkeeseen osoitettu. TVL:n Turun
14647: on Turun ja Tampereen välinen yhteys. Huit- piirin toimenpideohjelmassa on nyt esitetty,
14648: tisissa myös kantatie n:o 42, joka johtaa että hanke toteutetaan vuosina 1991-1993.
14649: Raumalta sisämaahan, liittyy valtatiehen n:o Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14650: 2. Huittinen on siis useiden valtakunnallises-
14651: tikin merkittävien teiden risteyspaikka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14652: Huittisiin on suunniteltu valtatielle n:o 2 ja 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14653: kantatielle n:o 41 rakennettavaksi kolme eri- markkaa Huittisten tiejärjestelyihin.
14654: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14655:
14656: Maunu Kohijoki Mikko Elo Aino Pohjanoksa
14657: Kalevi Lamminen Heikki Rinne Raila Aho
14658: Lea Mäkipää Timo Roos Timo Laaksonen
14659: 1990 vp. 381
14660:
14661: Raha-asia-aloite n:o 367
14662:
14663:
14664:
14665:
14666: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriniemen-Tur-
14667: sankankaan paikallistien peruskorjaamiseen Punkalaitu-
14668: mella
14669:
14670:
14671: Eduskunnalle
14672: Punkalaitumen kunnassa sijaitseva Orinie- Erikseen on huomattava, että Oriniemen-
14673: men-Tursankankaan paikallistie on kunnan Tursankankaan paikallistietä käytetään var-
14674: pohjoisosassa tärkeä liikenneyhteys. Tämä sin runsaasti puutavarankuljetuksiin ja
14675: suuri osa Punkalaitumen kunnan alueesta on muunkin raskaan liikenteen osuus tiellä on
14676: vuosikymmenien kuluessa jäänyt jokseenkin hyvin merkittävä.
14677: osattomaksi valtion tieinvestoinneista. Ny- Turun tiepiirin toimesta laaditut tien kun-
14678: kyisellään kovin kapea, perustamaton ja nostamissuunnitelmat ovat valmiina. Perus-
14679: mutkainen tie ei lähestulkoonkaan vastaa korjaussuunnitelman mukaiset työt tulisi
14680: nykyhetken tarpeita. Liikenneturvallisuuden aloittaa viipymättä. Oriniemen ja Tursankan-
14681: kannalta tämä kapea tie on peräti ongelmal- kaan alueen työllisyystilannetta hankkeella
14682: linen. voitaisiin myös parantaa.
14683: Tiellä liikkuessaan ovat vaarassa erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14684: työmatka-, asiointi- ja koulunkäyntiliiken- nioittaen,
14685: teessä olevat polkupyöräilijät ja jalankulku-
14686: jat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14687: Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14688: koko maaseudun kehittymisedellytyksiä Pun- 31.24.77 3 000 000 markkaa Orinie-
14689: kalaitumella voitaisiin merkittävästi edistää men- Tursankankaan tien peruskor-
14690: mainitun tieyhteyden saattamisella peruskor- jauksen aloittamiseksi Punkalaitumen
14691: jattuna sille tasolle, jolle tämän suuren läänin kunnassa.
14692: eteläosan vastaavankaltaiset paikallistiet on
14693: jo ajat sitten saatu.
14694: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14695:
14696: Maunu Kohijoki Timo Roos
14697: 382 1990 vp.
14698:
14699: Raha-asia-aloite n:o 368
14700:
14701:
14702:
14703:
14704: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien Vamma-
14705: la-Punkalaidun-M urronharju rakentamiseksi Pohjan-
14706: maantien jatkeeksi
14707:
14708:
14709:
14710:
14711: Eduskunnalle
14712: Tieliikenteen valtaväylistä vähän sivussa juuri Vammalan-Punkalai tumen-M urron-
14713: oleva Punkalaitumen kunta Kaakkois-Sata- harjun maantietä oikotienä. Kokonaismat-
14714: kunnassa on läänien sekä talousalueiden ra- kaa oleellisesti lyhentävänä jatkoyhteytenä
14715: jakuntana jäänyt melko osattomaksi valtion tällä olisi huomattava taloudellinen merki-
14716: tieinvestoinneista. Tarmokkaan yritystoimin- tys.
14717: nan sekä Punkalaitumen kunnan määrätie- Ennen muuta olisi hyvillä tieyhteyksillä
14718: toisen toiminnan tuloksena on Punkalaitu- merkitystä Punkalaitumen kaltaiselle kunnal-
14719: men keskustaajamasta onnistuttu kehittä- le, sillä teollisuus ja muu yritystoiminta sijoit-
14720: mään niin voimakas kuntakeskus, että sen tumisestaan päättäessään tulee vastaisuudes-
14721: palveluksia nykyisin käyttävät kaikki naapu- sakin hakeutumaan seudulle, jossa työvoi-
14722: ri-)~ lähikunnat ylitse läänin- ja talousalue- maa on tarjolla, on olemassa hyvät liiken-
14723: raJOJen. neyhteydet ja kunnan palveluvarustus muu-
14724: Punkalaitumen kunnan taloudellisen kehit- tenkin on riittävä.
14725: tymisen edellytyksiä heikentävät heikkokun- Pohjanmaantien jatkoyhteydeksi tässä esi-
14726: toiset valtion maantiet. Kuntakeskukseen tetyn Vammalan-Punkalaitumen-M urron-
14727: johtavat maantiet ovat kovin vanhoja, kapei- harjun maantien ottaminen tiepiirin toteutta-
14728: ta, mutkaisia ja jopa päällystämättömiä savi- misohjelmaan olisi myös osoitus läänin ja
14729: sorateitä. maakunnan alueellisesti tasapuolisesta koh-
14730: Yksi Punkalaitumen tärkeimmistä tieyh- telusta ja kehittämisestä. Sillä olisi myös erit-
14731: teyksistä on maantieyhteys kantatieltä n:o 41 täin oleellinen merkitys yleensä elämisen
14732: Vammalasta Punkalaitumen keskustan kaut- edellytysten turvaamiseksi maaseudulla nyt,
14733: ta Murronharjulle, jossa maantie yhtyy val- kun valtiovallan taholtakin on vihdoin otettu
14734: tatiehen n:o 2 eli Porin-Helsingin valtatie- tavoitteeksi maaseudun kaikinpuolinen ke-
14735: hen. hittäminen.
14736: Tieosuuksien Vammala-Punkalaidun (tie Vammalan-Punkalai tumen-M urronhar-
14737: n:o 252) ja Punkalaidun-Murronharju (tie jun maantien saattaminen kelvolliseksi Poh-
14738: n:o 2312) merkitys tulee voimakkaasti koros- janmaantien jatkoyhteydeksi olisi peruskor-
14739: tumaan sen jälkeen, kun Vaasan läänin puo- jausta tarpeellisilta osin välillä Vammala-
14740: lelta Kauhajoelta Honkajoen, ~ankaanpään, Punkalaidun, mutta välillä Punkalaidun-
14741: Lavian, Kiikoisten, Kiikan ja Aetsän kautta Murronharju tieosuuden mutkaisuuden ja
14742: kantatiehen n:o 41 yhtyvä Pohjanmaantieksi mäkisyyden johdosta se olisi paikoitellen
14743: kutsuttu maantie pian valmistuu. myös uudelleen rakentamista. Kokonaista-
14744: Yhtenä luontevana jatkoyhteytenä Poh- loudellisesti tämä kaikki olisi kannattavaa,
14745: janmaantietä käyttävät ajoneuvot voisivat sillä näin saataisiin parhaiten hyödynnettyä
14746: Helsingin suunnassa liikkuessaan käyttää se, mitä Pohjanmaantiehen on investoitu.
14747: 1990 vp. - RA n:o 368 383
14748:
14749: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markkaa Pohjanmaantien jatkoyhtey-
14750: nioittaen, deksi tulevan maantien Vammala-
14751: Punkalaidun-Murronharju rakentami-
14752: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden sen ja peruskorjauksen aloittamiseksi.
14753: 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
14754: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14755:
14756: Maunu Kohijoki Timo Roos
14757:
14758:
14759:
14760:
14761: 28 200052Y
14762: 384 1990 vp.
14763:
14764: Raha-asia-aloite n:o 369
14765:
14766:
14767:
14768:
14769: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen
14770: suunnitteluun valtatien n:o 11 ja Vammalan-Kyröskos-
14771: ken maantien risteykseen Mouhijärvellä
14772:
14773:
14774: Eduskunnalle
14775:
14776: Mouhijärven kunnassa sijaitseva Porin- osassa ovat jatkuvasti olleet suuria, eikä ti-
14777: Tampereen valtatien n:o 11 ja Vammalan- lannetta nyt kysymyksessä olevassa risteyk-
14778: Kyröskosken maantien (n:ot 249 ja 262) ris- sessä voida ratkaisevasti parantaa millään
14779: teys on erittäin vilkasliikenteinen paikka. Se muulla kuin rakentamalla jo vihdoin kysy-
14780: on osoittautunut myös erittäin vaaralliseksi myksessä oleva risteys eritasoristeykseksi.
14781: risteykseksi. Siinä on sattunut lukuisia kuo- Sitä varten tulisi jo valtion vuoden 1991 tulo-
14782: lemaan ja vakaviin henkilövahinkoihin johta- ja menoarvioon ottaa ainakin 1,5 miljoonan
14783: neita liikenneonnettomuuksia. Pelkät aineel- markan määräraha suunnitelmien teettämi-
14784: liset vahingotkin tässä risteyksessä sattunei- seksi joutuisasti sekä eritasoristeyksen raken-
14785: den kolarien osalta lienevät jo suuremmat, tamistöiden aloittamiseksi v. 1991. Jakamalla
14786: kuin mitä olisi maksanut turvalliseksi raken- rahoitus- ja rakentamistyöt kahden vuoden
14787: nettu eritasoristeys. ajalle voitaisiin saada myös pitempiaikaista
14788: Käytäntö on jo osoittanut, ettei ihmisten helpotusta lähiseudun työttömyystilantee-
14789: turvallisuutta ole pystytty turvaamaan pakol- seen. Saattamalla tieyhteydet vastaamaan ih-
14790: lista pysähtymistä osoittavilla liikennemer- misten tarpeita myös turvallisuuden kannalta
14791: keillä. voidaan tässä tapauksessa myös tehokkaasti
14792: Kysymyksessä olevassa risteyksessä on edistää elinkeinojen kehittymistä maaseudul-
14793: erittäin paljon Länsi-Suomen satamien ja la.
14794: Sisä-Suomen teollisuuden vienti- ja tuontita- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14795: varan kuljetuksesta aiheutuvaa raskasta lii- nioittaen,
14796: kennettä.
14797: Myös kaikki muu liikenne, asiointi-, kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14798: lunkäynti- ja työmatkaliikenne tässä risteyk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14799: sessä on erittäin runsasta. 31.24.77 1500 000 markkaa suunnitel-
14800: Suuresta läänistä muodostuvan suuren Tu- man teettämiseksi eritasoristeyksen ra-
14801: run tiepiirin pohjoisosa on viime vuosina ja kentamista varten ja rakentamisen
14802: vuosikymmeninä jäänyt jokseenkin osatto- aloittamiseksi valtatien n:o 11 ja Vam-
14803: maksi eritasoristeysten rakentamisen määrä- malan-Kyröskosken maantien risteyk-
14804: rahoista. Sen seurauksena omalta osaltaan seen Hä!jään kylässä Mouh!järvellä.
14805: liikenneonnettomuusluvut läänin pohjois-
14806: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14807:
14808: Maunu Kohijoki Timo Roos
14809: 1990 vp. 385
14810:
14811: Raha-asia-aloite n:o 370
14812:
14813:
14814:
14815:
14816: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen
14817: rakentamiseen valtatien n:o 23 sekä maanteiden n:ot 258 ja
14818: 271 risteykseen Kankaanpäässä
14819:
14820:
14821: Eduskunnalle
14822: Kankaanpään kaupungin ydinkeskustan kin muualle enää riittäisi, kuten jo on annettu
14823: tuntumassa sijaitseva valtatien n:o 23 sekä ymmärtää.
14824: Pohjanmaantien risteys (maantiet n:ot 258 ja Jotta kaksi maakuntaa, Etelä-Pohjanmaan
14825: 271) on liikenteenvälityskyvyltään riittämä- ja Satakunnan, eteläiseen Suomeen yhdistä-
14826: tön ja kovin ruuhkainen. Tieliikenteen ruuh- vään maantiehen, Pohjanmaantiehen, inves-
14827: kat sanotussa risteyksessä ovat jokapäiväisiä. toidut pääomat saataisiin kokonaan hyödyt-
14828: Ruuhkaisuuden sekä osaltaan myös sen joh- tämään tieliikennettä, olisi Kankaanpään eri-
14829: dosta, että risteys sijaitsee syvässä notkelmas- tasoristeyksen rakentaminen ja valmistumi-
14830: sa, johon kaikki risteävät tiet laskevat, on nen kansantaloudellisesti ja kuljetustaloudel-
14831: tämä risteys jo vuosikaudet ollut liikennetur- lisesti erittäin perusteltu hanke. Sen toteutta-
14832: vallisuuden ja erityisesti juuri ihmisten turval- minen tulee osaltaan hyvin merkittävällä
14833: lisuuden kannalta peräti ongelmallinen paik- tavalla myös edistämään elinkeinoelämän ke-
14834: ka. Siinä on sattunut lukuisia vakaviakin hittymistä suurella vaikutusalueellaan Poh-
14835: liikenneonnettomuuksia. Vaaratilanteet ovat janmaalla ja Satakunnassa.
14836: jokapäiväisiä ja joka-aikaisia. Kysymyksessä olevan eritasoristeyksen ra-
14837: Tieliikenteen ruuhkaisuus ja turvattomuus kentamistyöt sekä rahoitus olisi tarkoituk-
14838: voidaan poistaa rakentamalla paikalle erita- senmukaista jakaa kahden vuoden ajalle. Sil-
14839: soristeys. Sen aikaansaamisessa ei enää ole lä voitaisiin myös helpottaa merkittävästi
14840: lupa viivytellä, kun eritasoristeyksen raken- Pohjois-Satakunnan työttömyystilannetta.
14841: tamissuunnitelmat vihdoin ovat valmistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14842: neet. Sen takia, että eritasoristeyksen raken- nioittaen,
14843: tamiskustannukset ovat nousseet ennakoitua
14844: suuremmiksi eli noin 30 miljoonaan mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14845: kaan, ei hankkeen toteuttamista saisi siirtää 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14846: tuonnemmaksi. Päinvastoin tulisi eritasoris- 31.24.77 JO 000 000 markkaa eritaso-
14847: teyksen rakentamistyöt aloittaa heti, etteivät risteyksen rakentamisen aloittamiseksi
14848: hankkeen toteuttamisen esteeksi muodostuisi Kankaanpään kaupungissa valtatien n:o
14849: Turun tiepiirin suuret eteläiset moottoritie- 23 ja Pohjanmaantien (maantiet n:ot
14850: hankkeet, joiden takia rakentamisrahaa tus- 258 ja 271) risteykseen.
14851: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14852:
14853: Maunu Kohijoki Timo Roos
14854: 386 1990 vp.
14855:
14856: Raha-asia-aloite n:o 371
14857:
14858:
14859:
14860:
14861: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvi-Suomen tien
14862: eli valtatien n:o 23 sekä valtatien n:o 3 risteyksen raken-
14863: tamiseen Parkanon Linnankylässä
14864:
14865:
14866: Eduskunnalle
14867: Nykyinen valtateiden risteys Parkanon Turun tiepiirin laatimassa kyseisen risteyk-
14868: kaupungin Linnankylässä on sijaintinsa takia sen uudestaan rakentamista koskevassa
14869: osoittautunut hyvin vaaralliseksi paikaksi. suunnitelmassa on liikenneturvallisuusnäkö-
14870: Siinä valtatie n:o 23 eli Järvi-Suomen tie kohdat otettu huomioon.
14871: liittyy mäkien ympäröimän laakson pohjalla Saavutettaviin etuihin nähden on risteyk-
14872: Tampereen-Vaasan tiehen eli valtatiehen sen uudestaan rakentamisesta aiheutuvia
14873: n:o 3. Tämän risteyksen sijainti on osaltaan kustannuksia pidettävä vähäisinä. Risteyksen
14874: myötävaikuttanut lukuisiin liikenneonnetto- nykytilasta johtuvasta yhdestäkin liikenneon-
14875: muuksiin ja vaara tilanteisiin. Erityisen ongel- nettomuudesta aiheutuvat menetykset saatta-
14876: malliseksi kyseinen risteys on osoittautunut vat olla moninkertaiset verrattuna risteyksen
14877: vaikeissa sää- ja keliolosuhteissa. Silloin eri- raken tamisk ustann uksiin.
14878: tyisesti raskaan liikenteen osalta ongelmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14879: korostuvat. nioittaen,
14880: Nykyiseen risteykseen laakson pohjalle
14881: valtatiet laskevat kolmesta suunnasta. Liuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14882: kailla keleillä ovat raskaasti kuormatut autot 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14883: vaikeuksissa kääntyessään risteyksessä mihin 31.24.77 1 500 000 markkaa valtatei-
14884: suuntaan tahansa - aina on ylämäki edessä. den n:ot 23 ja 3 risteyksen rakentamisen
14885: Useita liikenneturmia tällä paikalla on jo aloittamiseksi uuteen paikkaan Parka-
14886: tapahtunut. Liikenneturvallisuussyistä olisi non Linnankylässä.
14887: risteys rakennettava uuteen paikkaan noin
14888: 700 metriä nykyisestä paikasta pohjoisen
14889: suuntaan.
14890: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14891:
14892: Maunu Kohijoki Timo Roos
14893: 1990 vp. 387
14894:
14895: Raha-asia-aloite n:o 372
14896:
14897:
14898:
14899:
14900: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Vaa-
14901: san valtatien sekä Häijään-Kyröskosken maantien ris-
14902: teyksen rakentamiseen eritasoristeykseksi
14903:
14904:
14905: Eduskunnalle
14906: Hämeenkyrön kunnassa sijaitseva valta- soristeyksen rakentamiseksi tulisi voida heti
14907: tien n:o 3 eli Tampereen-Vaasan valtatien toteuttaa.
14908: sekä maantien n:o 262 eli Häijään-Kyrös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14909: kosken maantien risteys on ahtaine ajoratoi- nioittaen,
14910: neen ja erittäin vilkkaasti liikennöitynä osoit-
14911: tautunut jo vuosia sitten yhdeksi koko läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14912: vaikeimmista ja vaarallisimmista risteyksistä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14913: Lukuisia vakavia henkilö- ja omaisuusvahin- 31.24.77 8 000 000 markkaa eritaso-
14914: koihin johtaneita liikenneonnettomuuksia on risteyksen rakentamisen aloittamiseksi
14915: sattunut tässä risteyksessä. Risteyksessä sat- Hämeenkyrön kunnan Kyröskosken ky-
14916: tuneiden vahinkojen arvo on jo suurempi lässä valtatien n:o 3 sekä maantien n:o
14917: kuin eritasoristeyksen rakentamiskustannuk- 262 risteykseen.
14918: set olisivat olleet. Valmiit suunnitelmat erita-
14919: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14920:
14921: Maunu Kohijoki Timo Roos
14922: 388 1990 vp.
14923:
14924: Raha-asia-aloite n:o 373
14925:
14926:
14927:
14928:
14929: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen
14930: rakentamiseen Souppaan risteykseen Eurassa
14931:
14932:
14933: Eduskunnalle
14934: Souppaan risteyksenä tunnettu kantatien loudellisesti olisi tarkoituksenmukaista ra-
14935: n:o 42 ja maantien n:o 219 risteys Eurassa on kentaa sanottu risteys eritasoristeykseksi. Sen
14936: hyvin vilkasliikenteinen ja liikenneturvalli- suunnittelua varten tulisi valtion vuoden
14937: suuden kannalta ongelmallinen paikka. Siinä 1991 menoarvioon ottaa nimetty määräraha.
14938: on sattunut paljon tuhoisiakin liikenneonnet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14939: tomuuksia. Vaikka näkyvyys risteyksessä on nioittaen,
14940: hyvä, tai ehkäpä juuri siksi, vaaratilanteet
14941: tässä risteyksessä ovat usein johtaneet onnet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14942: tomuuksiin. Kantatiellä n:o 42 liikennemää- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14943: rät ovat nopeasti lisääntyneet myös raskaan 31.24.77 500 000 markkaa eritasoris-
14944: liikenteen osalta. Samaten maantiellä n:o 219 teyksen suunnittelua varten kantatien
14945: liikennemäärät lisääntyvät edelleen nopeasti, n:o 42 ja maantien n:o 219 risteyskoh-
14946: sillä sitä käytetään hyvin paljon myös Turun taan ( Souppaan risteys) Euran kunnas-
14947: ja Porin välisenä tieyhteytenä. Liikennetur- sa.
14948: vallisuuden parantamiseksi sekä kuljetusta-
14949: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14950: Maunu Kohijoki Timo Roos
14951: 1990 vp. 389
14952:
14953: Raha-asia-aloite n:o 374
14954:
14955:
14956:
14957:
14958: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen
14959: rakentamiseen Eurajoen kirkonkylässä
14960:
14961:
14962: Eduskunnalle
14963: Eurajoen kunnan kirkonkylässä sijaitseva Liikenneturvallisuusnäkökohtien lisäksi
14964: valtatien n:o 8 sekä siihen liittyvien maantien eritasoristeyksen rakentaminen olisi kuljetus-
14965: n:o 217 ja paikallistien n:o 12779 risteys on taloudellisesti erittäin tärkeä hanke. Sen to-
14966: liikenteenvälityskyvyltään riittämätön ja lii- teuttaminen palvelisi ja edistäisi myös elinkei-
14967: kenneturvallisuuden kannalta peräti ongel- noelämän kehittymistä koko Eurajoen-
14968: mallinen paikka. Valtatiellä tässä risteyksessä Rauman seudun talousalueella. Määräraha
14969: liikkuu jo nyt yli 7 000 autoa vuorokaudessa. eritasoristeyksen rakentamisen aloittamista
14970: Asumisesta, asioinnista, työ- sekä koulun- varten tulisi saada jo valtion vuoden 1991
14971: käyntimatkoista johtuvaa valtatien ylittävää tulo- ja menoarvioon.
14972: poikittaisliikennettä risteyksessä on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14973: runsaasti. Vaaratilanteet risteyksessä ovat jo- nioittaen,
14974: kapäiväisiä ja vakavia, myös kuolemaan joh-
14975: taneita liikenneonnettomuuksia siinä on sat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14976: tunut paljon. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14977: Tieliikenteen ruuhkaisuus ja turvattomuus 31.24.77 6 000 000 markkaa eritaso-
14978: tässä risteyksessä on poistettavissa rakenta- risteyksen rakentamisen aloittamista
14979: malla siihen eritasoristeys. Sen välttämätön varten valtatielle n:o 8 Eurajoen kirkon-
14980: tarve on kauan sitten ollut tiedossa ja suun- kylässä.
14981: nitelmia on tehty, mutta rahoituksen puuttu-
14982: misen vuoksi hanketta ei ole voitu vielä to-
14983: teuttaa.
14984: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
14985:
14986: Maunu Kohijoki Timo Roos
14987: 390 1990 vp.
14988:
14989: Raha-asia-aloite n:o 375
14990:
14991:
14992:
14993:
14994: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 8 ja
14995: siihen liittyvien yleisten teiden liikenneturvallisuuden pa-
14996: rantamiseen Luvian alueella
14997:
14998:
14999: Eduskunnalle
15000: Erittäin vilkkaan autoliikenteen takia val- n:o 2177 risteysten väliselle osuudelle. Erityi-
15001: tatien n:o 8 risteyskohdat Luvian kunnan sessä vaarassa, hengenvaarassa, ovat tällä
15002: alueella ovat liikenteen sujuvuuden ja liiken- tieosuudella pimeän aikana liikkuvat jalan-
15003: neturvallisuuden kannalta hyvin ongelmalli- kulkijat sekä pyöräilijät, joita työ-, asiointi-
15004: sia. Yleisten teiden risteyksissä valtatiellä tu- ja koulumatkoilla liikkuu tällä valtatiellä ja
15005: levien ja melko nopeaan liikenteeseen liitty- sen muiden risteysten kautta paljon.
15006: vien ajoneuvojen kuljettajien ongelmat johtu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15007: vat lisäkaistojen puuttumisesta. Samankaltai- nioittaen,
15008: sia ovat ongelmat niillä, jotka aikovat kään-
15009: tyä valtatieltä risteäville yleisille teille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15010: Pimeän aikana ongelmat erityisesti korostu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15011: vat. Kaikki Luvian kunnan alueella sijaitse- 31.24.77 4 000 000 markkaa valtatien
15012: vat valtatien n:o 8 ja muiden siihen liittyvien n:o 8 ja siihen liittyvien yleisten teiden
15013: yleisten teiden risteykset tulisi viipymättä va- risteysten valaisemista varten sekä lisä-
15014: rustaa hyvällä tievalaistuksella. kaistojen rakentamista varten Luvian
15015: Yhtenäinen tievalaistus tulisi saada valta- kunnan alueella.
15016: tielle n:o 8 maantien n:o 264 sekä maantien
15017: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15018:
15019: Maunu Kohijoki Timo Roos
15020: 1990 vp. 391
15021:
15022: Raha-asia-aloite n:o 376
15023:
15024:
15025:
15026:
15027: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneturvalli-
15028: suusjärjestelyihin maantielle n:o 211 Köörnummen-Broi-
15029: lertalon teollisuusalueen kohdalla Säkylässä
15030:
15031:
15032: Eduskunnalle
15033: Säkylän kunnassa maantien n:o 211 mo- tunut. Paitsi teollisuuden raaka-aineiden ja
15034: lemmilla puolilla sijaitsevilla Köörnummen ja valmiiden tuotteiden kuljetuksista sekä usei-
15035: Broilertalon teollisuusalueella sijaitsee jo nyt den satojen työntekijöiden ajoneuvomääristä
15036: pitkälti toistakymmentä yritystä, joiden yh- aiheutuu maantiellä näiden teollisuusaluei-
15037: teinen työntekijämäärä on jo noin 500. Vielä den kohdalla hyvin huomattava kääntyvän ja
15038: vapaana olevat noin 20 valmista tonttia teol- liittyvän liikenteen lisäys teollisuusalueella si-
15039: lisuutta varten tulevat pian olemaan yritys- jaitsevien jätteidenkäsittelylaitoksen sekä jä-
15040: toiminnan käytössä ja näin koko suuren teol- tevesipuhdistamon johdosta.
15041: lisuusalueen merkitys kasvaa. Erittäin vilk- Työkoneiden ja muiden hitaasti liittyvien
15042: kaasti liikennöidyn maantien n:o 211 ja jo ajoneuvojen määrä kysymyksessä olevien
15043: mainittujen teollisuusalueiden teiden liitty- teollisuusalueiden kohdalla tuo oman lisänsä
15044: mäkodista on muodostunut liikenteellisesti ja ajonopeuksien hajontaan maantiellä. Myös
15045: liikenneturvallisuuden kannalta hyvin ongel- siitä aiheutuvia vaaratilanteita sekä liiken-
15046: mallinen paikka. Maantiellä n:o 211 on näi- teen ruuhkautumista voitaisiin estää rakenta-
15047: den teollisuusalueiden kohdalla molempiin malla maantielle tälle kohdalle lisäkaistat. Jo
15048: suuntiin vain yksi kaista. Paikallistieltä n:o yhdestäkin vakavasta liikennevahingosta ai-
15049: 12691 Köörnummen teollisuusalueen kautta heutuvat menetykset saattavat olla paljon
15050: maantielle n:o 211 johtavan yhdystien val- suuremmat kuin lisäkaistojen rakentamisesta
15051: mistumisen jälkeen myös kevyen liikenteen aiheutuvat kustannukset. Sen vuoksi lisäkais-
15052: määrä maantien ylittävänä liikenteenä näi- tojen rakentamisen tulisi tapahtua viipymättä
15053: den teollisuusalueiden kohdalla on huomat- ja viimeistään vuoden 1991 kuluessa.
15054: tavasti lisääntynyt. Liikenneturvallisuutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15055: tällä kohdalla voitaisiin merkittävästi paran- nioittaen,
15056: taa rakentamalla siihen maantien n:o 211
15057: alittava kevyen liikenteen väylä. Sen lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15058: tulisi maantielle näiden teollisuusalueiden tie- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15059: liittymien kohdalle rakentaa riittävät lisä- 31.24.77 3 000 000 markkaa lisäkais-
15060: kaistat. Nyt lisäkaistojen puuttuessa maan- tojen sekä kevyen liikenteen alikulku-
15061: tiellä tällä kohdalla vaaratilanteet ovat joka- tien rakentamista varten maantielle n:o
15062: aikaisia ja liikennevahinkoja siinä on jo sat- 211 Köörnummen kohdalle Säkylässä.
15063: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15064:
15065: Maunu Kohijoki Timo Roos
15066: 392 1990 vp.
15067:
15068: Raha-asia-aloite n:o 377
15069:
15070:
15071:
15072:
15073: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
15074: väylän rakentamiseksi valtatien n:o 3 yhteyteen Ikaalisista
15075: Kilvakkalaan ja Tuomariaan
15076:
15077:
15078: Eduskunnalle
15079:
15080: Valtatie n:o 3 Ikaalisten kohdalla on erit- Erillisen kevyen liikenteen väylän rakenta-
15081: täin vilkkaasti liikennöity. Viimeisen lasken- mista sanotulle tieosuudelle ei enää saisi yh-
15082: nan mukaan keskimääräinen ajoneuvomäärä tään viivyttää, kun kerran suunnitelmat ovat
15083: on 5 600 autoa vuorokaudessa. olemassa. Työt erillisen kevyen liikenteen
15084: Kaupungin asutuksen ja kaupungissa si- väylän rakentamiseksi tulisi aloittaa jo vuon-
15085: jaitsevien koulujen sekä laitosten ja työpaik- na 1991.
15086: kojen sijainnista johtuen Ikaalisissa valtatiel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15087: lä n:o 3 on erityisen paljon myös kevyttä nioittaen,
15088: liikennettä. Nykyisellään jalankulkijat ja
15089: pyöräilijät asiointi-, työ- ja koulumatkoillaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15090: joutuvat välttämättä käyttämään valtatietä, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15091: josta puuttuu kevyen liikenteen väylä. Sen 31.24.77 3 000 000 markkaa erillisen
15092: takia he valtatiellä liikkuessaan nyt ovat ali- kevyen liikenteen väylän rakentamisen
15093: tuisessa hengenvaarassa. aloittamiseksi valtatielle n:o 3 Ikaalisis-
15094: Kuolemaan johtaneiden ja muiden tuhoi- ta Kilvakkalaan ja Tuomariaan Ikaalis-
15095: sien liikenneonnettomuuksien määrä kysy- ten kaupungissa.
15096: myksessä olevalla valtatieosuudella on erit-
15097: täin suuri, mikä myös johtuu kevyen liiken-
15098: teen väylän puuttumisesta.
15099: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15100:
15101: Maunu Kohijoki Timo Roos
15102: 1990 vp. 393
15103:
15104: Raha-asia-aloite n:o 378
15105:
15106:
15107:
15108:
15109: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
15110: väylän rakentamiseksi valtatien n:o 8 yhteyteen välille
15111: Pori-Luvia
15112:
15113:
15114: Eduskunnalle
15115: Erillisen kevyen liikenteen väylän puuttu- Maapohja valtatien varressa Porin ja Lu-
15116: misesta huolimatta Porin ja Luvian välisellä vian välillä on hyvin paljolti tasaista kangas-
15117: valtatiellä n:o 8 on paljon polkupyöräliiken- maata. Erillisen kevyen liikenteen väylän ra-
15118: nettä. Se on huomattavassa määrin kunto- kentaminen tälle tieosuudelle ei niinkään olisi
15119: pyöräilyä, mutta hyvin paljon myös säännöl- menoerä. Enemmänkin se olisi hyvä sijoitus,
15120: listä asiointi- ja työmatkaliikennettä sen mutta nyt sen tulee olla valtion velvollisuus.
15121: vuoksi, että valtatien n:o 8 varressa ja lähei- Kun ensimmäisessä vaiheessa saataisiin Porin
15122: syydessä Porin kaupungin alueella sijaitsee ja Luvian välinen kevyen liikenteen erillinen
15123: tiheästi asuttuja kyliä. Hyvin paljon Porin ja väylä, tulee tavoitteena olla sen jatkaminen
15124: Luvian välisellä valtatieosuudella on myös aikanaan Eurajoelle ja Raumalle asti. Onhan
15125: polkupyörillä tapahtuvaa koululaisliikennet- läänimme eteläisessä osassa jo nyt peninkul-
15126: tä. Porissa Niittymaan koulupiiri ja ala-as- mien pituisia erillisiä kevyen liikenteen väy-
15127: teen koulu sijaitsevat kysymyksessä olevan liä.
15128: valtatien varrella ja läheisyydessä. Erillisen kevyen liikenteen väylän rakenta-
15129: Parista etelään ja Luvialie johtavan valta- minen ensimmäisessä vaiheessa Porin ja Lu-
15130: tien ajorata on nykyistä autoliikennettä aja- vian väliselle valtatieosuudelle olisi erittäin
15131: tellen aivan liian kapea. Keskimääräinen tarpeellinen ja myönteinen asia ajatellen
15132: moottoriajoneuvomäärä on noin 10 000 au- kaikkien ihmisten turvallisuutta liikenteessä
15133: toa vuorokaudessa. Ajoradan päällysteen ja tässä tapauksessa myös niitä satoja ja
15134: reunaviivoilla merkityt pientareet ovat hyvin tuhansiakin nuoria, jotka Luvialla peruskou-
15135: kapeat. Erillisen kevyen liikenteen väylän lun kuusi luokkaa suoritettuaan tulevat vas-
15136: puuttuessa kyseisellä valtatiellä sen pienta- taisuudessa jatkamaan koulunkäyntiään ja
15137: reilla liikkuvat jalankulkijat sekä pyöräilijät opiskeluaan Porissa peruskoulun yläasteella,
15138: ovat alituisessa hengenvaarassa valoisanakin lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä
15139: aikana liikkuessaan, saati pimeän aikana, muissa koulutuspaikoissa.
15140: jolloin huonoissa olosuhteissa erikuntoiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15141: autojen kuljettajat eivät aina edes huomaa nioittaen,
15142: tien reunoilla liikkujia.
15143: Kiireimmiten tulisi tieosuudelle Pori-Lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15144: via rakentaa erillinen kevyen liikenteen väylä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15145: Sitä käyttäisi työ-, asiointi- ja koulumatkoilla 31.24.77 5 000 000 markkaa erillisen
15146: liikkuvien lisäksi terveellistä kuntopyöräilyä kevyen liikenteen väylän rakentamista
15147: harrastavien yhä enenevä joukko, samaten varten valtatien n:o 8 yhteyteen välille
15148: hyvin suuri osa niistä, joiden vapaa-ajan Pori-Luvian kunnan keskustaajama.
15149: asunto sijaitsee Luvialla.
15150: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15151:
15152: Maunu Kohijoki Timo Roos
15153: 394 1990 vp.
15154:
15155: Raha-asia-aloite n:o 379
15156:
15157:
15158:
15159:
15160: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
15161: väylän rakentamiseksi maantien n:o 247 yhteyteen ja tien
15162: peruskorjaukseen välillä Jaara-Tervahauta Kiikoisissa
15163:
15164:
15165: Eduskunnalle
15166: Suurin osa Kiikoisten kunnan väestöstä Kysymyksessä olevalla maantiellä liikkues-
15167: asuu kunnan keskustan alueella Jaaran- saan jalankulkijat ja pyöräilijät, erityisesti
15168: Tervahaudan maantien n:o 247 varressa. Sa- lapset ja vanhukset, ovat alituisessa hengen-
15169: notun tien varteen ovat luonnollisesti sijoit- vaarassa. Huonoissa sää- ja keliolosuhteissa
15170: tuneet myös jokseenkin kaikki kunnassa si- sekä pimeän aikana he tuskin itse voivat
15171: jaitsevat julkisia palveluja tarjoavat laitokset, aavistaa vaaran suuruutta tällä tiellä, jolla
15172: Kirkonkylän koulu sekä talouselämän ja yri- heidän päivittäin on kaikissa olosuhteissa
15173: tystoiminnan palvelut. liikuttava.
15174: Maantie n:o 247 on erittäin kapea, mutkai- Rakenteilla olevan Pohjanmaantien val-
15175: nen ja mäkisessä maastossa sijaitseva vanha mistuttuakin nykyinen valtaväylä, maantie
15176: tie. Se on kuitenkin koko Kiikoisten kunnan n:o 247 välillä Jaara- Tervahauta, on pidet-
15177: valtaväylä, ja sellaisena se tulee jo edellä tävä maantienä. Sen Iuokitusta ei saa huo-
15178: mainituista syistä pysymään senkin jälkeen, nontaa paikallistieksi, jolloin myös kunnan
15179: kun keskustaajaman ulkopuolelle jäävä poi- tierasitus lisääntyisi.
15180: kittaissuunnassa taajaman ohittava Pohjan- Mutta kysymyksessä olevaa maantietä on
15181: maantie aikanaan valmistuu. kunnostettava, sen varteen on koko pituudel-
15182: Nykyisin Kiikoisten kunta lienee yksi niis- taan välille Jaara-Tervahauta rakennettava
15183: tä kunnista, joissa ei ole metriäkään valtion viipymättä kevyen liikenteen väylä. Myös
15184: toimesta rakennettua kevyen liikenteen väy- tievalaistus on saatava asianmukaiseksi.
15185: lää, ei myöskään ainuttakaan merkittyä suo- Paitsi ihmisten turvallisuutta liikenteessä
15186: jatietä. Jotta esimerkiksi koulujen liikenne- voitaisiin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan
15187: turvallisuusopetusta voitaisiin havainnollis- sekä koko Kiikoisten maaseutukunnan kehit-
15188: taa ja harjoitella, tulisi kevyen liikenteen väy- tymisedellytyksiä merkittävästi edesauttaa
15189: lien sekä merkittyjen suojateiden puuttuessa saattamalla maantie n:o 247 peruskorjattuna,
15190: oman kunnan alueelta matkustaa koululuo- kevyen liikenteen väylineen ja tievalaistuksi-
15191: kittainja kouluittain kauaksi naapurikuntiin. neen samalle tasolle kuin tämän suuren lää-
15192: Kapealla ja mutkaisella sekä kumpareises- nin eteläosan kunnat jo vuosia sitten.
15193: sa maastossa sijaitsevalla Kiikoisten valta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15194: väylällä, maantiellä n:o 247, ei tietenkään ole nioittaen,
15195: minkäänlaisia kulkukelpoisia pientareita. Sen
15196: vuoksi myös jalankulkijoiden ja polkupyöräi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15197: lijöiden on käytettävä kapeaa ajorataa, jossa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15198: autoliikenne on erittäin vilkasta. Oman run- 31.24.77 2 000 000 markkaa kevyen
15199: saan lisänsä muodostavat raskaasti kuorma- liikenteen väylän rakentamisen sekä pe-
15200: tut suuret puutavarankuljetusajoneuvot sekä rusko~jauksen aloittamiseksi välillä
15201: kaikki muut talouselämän ja yritystoiminnan Jaara- Tervahauta (maantie n:o 247)
15202: kuljetuksia hoitavat ajoneuvot. Kiikoisten kunnassa.
15203: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15204:
15205: Maunu Kohijoki Timo Roos
15206: 1990 vp. 395
15207:
15208: Raha-asia-aloite n:o 380
15209:
15210:
15211:
15212: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ja kevyen
15213: liikenteen väylän rakentamiseksi Kankaanpään keskustan
15214: ja Niinisalon varuskunta-alueen välille
15215:
15216: Eduskunnalle
15217: Kankaanpään kaupungin toimesta on jo sesti jalankulkijat ja pyöräilijät ovat kevyen
15218: toistakymmentä vuotta sitten laadittu suun- liikenteen väylän puuttuessa todellisessa hen-
15219: nitelma tieyhteyden rakentamiseksi Kan- genvaarassa tieosalla liikkuessaan.
15220: kaanpään kaupungin keskustaajaman ja Nii- Kankaanpään kaupungin keskustan ja Nii-
15221: nisalon kaupunginosassa sijaitsevan varus- nisalon välille suunnitellun maantien ja sen
15222: kunta-alueen välille. Runsaan asutuksen ja yhteyteen tulevaksi tarkoitetun kevyen liiken-
15223: taloudellisen toimeliaisuuden johdosta Niini- teen väylän pituus on alle kuusi kilometriä.
15224: salon seutu on Kankaanpään kaupungissa Tien tämänhetkiset rakentamiskustannukset
15225: erittäin merkittävä alue, jossa sijaitsee yksi kevyen liikenteen väylä mukaan lukien ovat
15226: koko Suomen suurimmista varuskunnista. noin 10,5 miljoonaa markkaa. Tämä kiireel-
15227: Nykyisin Niinisalon alueelta ei ole ollen- linen tiehanke tulisi heti ottaa tiepiirin toteut-
15228: kaan suoraa tieyhteyttä Kankaanpään kau- tamisohjelmaan. Sitä ei saa lykätä jonnekin
15229: pungin keskustaan, vaan liikenne tällä välillä epämääräisiin Tie 2000 -ohjelmiin.
15230: tapahtuu valaisematonta ja melko kapeaakin Ottamalla tämä nyt kysymyksessä oleva
15231: valtatietä n:o 23 käyttäen. tiehanke vuoden 1991 toteuttamisohjelmaan
15232: Autoliikenne tällä valtatiellä on erittäin voidaan Niinisalon varuskunta sekä Niinisa-
15233: vilkasta: nyt jo yli 5 000 autoa vuorokaudes- lon ja Kankaanpään keskusta-alueen välillä
15234: sa. Liikenteen määrää tällä osuudella lisää säännöllisesti liikkuvat ihmiset saattaa tur-
15235: erityisesti jalkaisin ja pyöräillen tapahtuva vallisen liikkumisen edellytysten kannalta ta-
15236: työssäkäynti-, asiointi- ja koululaisliikenne savertaiseen asemaan moniin muihin paikka-
15237: sen vuoksi, että kaupungin keskustan alueella kuntiin verrattaessa.
15238: sijaitsevat suuret ammatilliset oppilaitokset Aivan ensi tilassa aloitettavana tieraken-
15239: sekä lukio ja peruskoulun suuri yläasteen nuskohteena tällä olisi huomattava merkitys
15240: koulu. Näissä oppilaitoksissa ja kouluissa suuresta työttömyydestä kärsivälle ympäris-
15241: opiskelevat myös kaikki Niinisalon alueella tölle.
15242: asuvat koululaiset. Myös aikuisten asiaimi- Jakamalla rakentamis- ja rahoituskustan-
15243: sen ja työssäkäynnin johdosta on Niinisalon nukset vaikkapa kahden vuoden ajalle ei
15244: ja Kankaanpään keskustaajaman välillä erit- hankkeen toteuttaminen sanottavasti vaikut-
15245: täin paljon pyöräily- ja jalankulkuliikennettä. taisi tiepiirin muihin hankkeisiin.
15246: Oman osuutensa valtatien liikenteeseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15247: muodostaa suuri varusmiesten määrä myös nioittaen,
15248: vapaa-aikanaan liikkuessaan varuskunnan ja
15249: kaupungin keskustan välillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15250: Perustellusti voidaan sanoa, ettei läänin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15251: alueelta löydy toista tieosuutta, missä myös 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien
15252: kevyen liikenteen väylä olisi niin tarpeellinen ja kevyen liikenteen väylän rakentami-
15253: ja välttämätön kuin juuri tällä Niinisalon- seksi Kankaanpään keskustan alueen ja
15254: Kankaanpään keskustan alueella. Nyt erityi- Niinisalon kaupunginosan välille.
15255: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15256:
15257: Maunu Kohijoki Timo Roos
15258: 396 1990 vp.
15259:
15260: Raha-asia-aloite n:o 381
15261:
15262:
15263:
15264:
15265: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
15266: väylän rakentamiseksi välille Karkun keskusta-Heinoo
15267: Vammalassa
15268:
15269:
15270: Eduskunnalle
15271: Aikanaan Vammalan kaupunkiin liitetyn keliolosuhteissa sekä pimeän aikana liikkues-
15272: entisen Karkun kunnan väestöstä hyvin suuri saan jalankulkijat ja pyöräilijät tuskin itse
15273: osa asuu Karkun taajamassa maantien n:o voivat aavistaa sen vaaran suuruutta, jossa
15274: 2496 ja sen jatkeena olevan paikallistien n:o heidän päivittäin on kaikissa olosuhteissa
15275: 12981 varrella ja läheisyydessä. Näiden tei- liikuttava.
15276: den varteen ovat sijoittuneet myös miltei Puheena olevalle noin viiden kilometrin
15277: kaikki entisessä kuntakeskuksessa julkisia pituiselle tieosuudelle tulisi viipymättä raken-
15278: palveluja tarjoavat laitokset sekä talouselä- taa erillinen kevyen liikenteen väylä sekä
15279: män ja yritystoiminnan tuottamat palvelut. samalla kunnollinen tievalaistus ja asianmu-
15280: Samaten näiden teiden varressa, vajaan vii- kaiset suojatiet Nykyisellään Karkun taaja-
15281: den kilometrin matkalla, sijaitsevat erittäin maseudun liikenneolosuhteet ovat peräti ke-
15282: vireästi toimivat kolme keskiasteen oppilai- hittymättömät. Ihmisten turvallisuudesta ei
15283: tosta, Karkun kirkko sekä ala-asteen perus- ole huolehdittu.
15284: koulu. Jo mainitut maantie ja sen jatkeena Paitsi ihmisten turvallisuutta liikenteessä
15285: oleva paikallistie yhdessä muodostavat Kar- voitaisiin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan
15286: kun keskustan pääväylän. Sen ajorata on sekä koko Karkun seudun kehittymisedeliy-
15287: erittäin kapea, mitään kulkukelpoisia pienta- tyksiä merkittävästi edistää saattamalla tässä
15288: reita ei ole eikä kevyen liikenteen väylää. Sen aloitteessa tarkoitettu pääväylä kevyen lii-
15289: vuoksi jalankulkijain ja pyöräilijöiden on kenteen väylineen ja tievalaistuksineen asian-
15290: käytettävä samaa ajorataa kuin moottori- mukaiselle tasolle. Jo yhdenkin puutteellisista
15291: käyttöiset ajoneuvotkin. Autoliikenne tällä tieolosuhteista aiheutuvan vakavan liikenne-
15292: Karkun keskustan valtaväylällä on hyvin vil- vahingon johdosta menetykset saattavat olla
15293: kasta. Oman lisänsä siihen tuovat alueella suuremmat kuin tässä tapauksessa tarvittavat
15294: sijaitseva erittäin runsas vapaa-ajan asutus investoinnit.
15295: sekä myös yritystoiminnan ja koko talous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15296: elämän kuljetuksia hoitavat ajoneuvot nioittaen,
15297: Tässä aloitteessa tarkoitettu noin viiden
15298: kilometrin pituinen tieosuus sijaitsee hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15299: mäkisessä maastossa. Tällä tieosuudella liik- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15300: kuessaan erityisesti jalankulkijat ja pyöräili- markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
15301: jät, koululaisten ja muiden opiskelijoiden kentamiseksi Karkun keskustaan noin
15302: suuri joukko sekä erityisesti myös vanhukset viiden kilometrin pituiselle tieosuudelle
15303: ovat alituisessa hengenvaarassa. Kun tieva- sekä puuttuvan tievalaistuksen lisäämi-
15304: laistuskin puuttuu noin kahden kilometrin seen ja suojateiden merkitsemiseen.
15305: pituiselta matkalta, niin huonoissa sää- ja
15306: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15307:
15308: Maunu Kohijoki Timo Roos
15309: 1990 vp. 397
15310:
15311: Raha-asia-aloite n:o 382
15312:
15313:
15314:
15315:
15316: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
15317: väylän rakentamiseen Köyliössä
15318:
15319:
15320: Eduskunnalle
15321: Noin kahden kilometrin pituinen kevyen kunnan peruskoulut, ala- ja yläasteen koulut,
15322: liikenteen väylä Köyliössä Kankaanpään- ovat juuri tällä alueella. Kevyen liikenteen
15323: Lähteenkylän maantien n:o 2131 sekä Loi- väylä yhteensä noin kahden kilometrin mat-
15324: maan-Säkylän maantien n:o 213 varteen on kalle olisi kiireellisesti saatava aikaan, sillä jo
15325: ollut jo muutaman vuosikymmenen ajan yhdestä vakavasta liikenneonnettomuudesta
15326: Köyliön kunnan ja seudun asukkaiden toi- aiheutuvat menetykset saattavat olla paljon
15327: veena. Sanotut maantiet ovat vanhoja hyvin suuremmat kuin koko väylähankkeen kus-
15328: kapeita teitä, eikä minkäänlaisia kulkukel- tannukset.
15329: poisia pientareita ole. Teollisuuden raaka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15330: aineiden sekä valmiiden tuotteiden ja myös nioittaen,
15331: ympärivuotisen runsaan soranajon johdosta
15332: sanotuilla tieosilla on erittäin paljon raskait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15333: ten ajoneuvojen liikennettä. Taajan asutuk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15334: sen vuoksi myös muu autoliikenne näillä 31.24.77 1 300 000 markkaa kevyen
15335: tieosilla on hyvin runsasta. Erityisessä vaa- liikenteen väylän rakentamista varten
15336: rassa, jopa alituisessa hengenvaarassa, ovat maanteiden n:o 2131 sekä n:o 213 var-
15337: näillä tieosilla liikkuvat jalankulkijat sekä teen Kankaanpäänkylässä Köyliön kun-
15338: pyöräilijät, joita asiointi-, työ- ja koulumat- nassa.
15339: kojen johdosta on erittäin paljon. Köyliön
15340: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15341:
15342: Maunu Kohijoki Timo Roos
15343: 398 1990 vp.
15344:
15345: Raha-asia-aloite n:o 383
15346:
15347:
15348:
15349:
15350: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
15351: väylän rakentamiseen tieosalle Säkylän Iso-Vimma-Eu-
15352: ran Kiiskimäki
15353:
15354:
15355: Eduskunnalle
15356: Säkylässä Pyhäjärven rannan suuntainen keen asti, jossa se yhtyisi siellä jo olevaan
15357: paikallistie n:o 12691 on erittäin vilkkaasti kevyen liikenteen väylään. Sanotun tieosuu-
15358: liikennöity tie. Se yhdistää Säkylän ja Euran den pituus on noin neljä kilometriä. Samalla
15359: Kauttuan keskustaajamat Tämä tie on van- tieosalla Luvianlahden ja Hiekkarannan vä-
15360: ha, kapea ja mutkainen paikallistieksi muu- lillä kysymyksessä olevalla paikallistiellä on
15361: tettu entinen maantie. Tiheän asutuksen li- "hevosenkengän mutkana" tunnettu erittäin
15362: säksi tämän paikallistien varrella sijaitsee yri- vaarallinen paikka. Siinä on vuosien ja vuo-
15363: tyksiä, joista suurin on Lännen Tehtaat Oy. sikymmenien kuluessa ehtinyt sattua lukuisia
15364: Teollisuuden raaka-aineiden sekä valmiiden vakavia liikenneonnettomuuksia. Se olisi kii-
15365: tuotteiden kuljetuksen johdosta tällä paikal- reellisesti oikaistava jo vihdoin vuonna 1991.
15366: listiellä on hyvin paljon raskasta ajoneuvolii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15367: kennettä muun autoliikenteen lisäksi. Run- nioittaen,
15368: saan loma-asutuksen vuoksi autoliikenne täl-
15369: lä tiellä on hyvin runsasta talvellakin. Kevyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15370: tä liikennettä varten paikallistiellä ei ole ol- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15371: lenkaan piennarta. Sen vuoksi Säkylän kes- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen
15372: kustasta Iso-Vimman seudulle asti on liikenteen väylän rakentamista varten
15373: rakennettu erillinen kevyen liikenteen väylä. välille Iso- Vimma-Kiiskimäki paikal-
15374: Asiointi-, työmatka- ja koululaisliikennettä listielle n:o 12691 sekä tieosalla olevan
15375: varten kevyen liikenteen väylää olisi jatketta- "hevosenkengän mutkan" oikaisua var-
15376: va Ison-Vimman seudulta Euran Kiiskimä- ten.
15377: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15378:
15379: Maunu Kohijoki Timo Roos
15380: 1990 vp. 399
15381:
15382: Raha-asia-aloite n:o 384
15383:
15384:
15385:
15386:
15387: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkulan maantiesil-
15388: lan uusimiseksi Viljakkalassa
15389:
15390:
15391: Eduskunnalle
15392: Tieliikenteen valtaväylistä sivussa oleva kilometrin etäisyydellä tiepunn keskuspai-
15393: Viljakkalan kunta on kuluneiden vuosikym- kasta saa olla syynä siihen, että vuodesta
15394: menien aikana jäänyt melko osattomaksi val- vuoteen toistuvasti siirretään erinomaisen
15395: tion tieinvestoinneista. Osaltaan se on hei- tärkeäksi tiedetyn siltahankkeen toteuttamis-
15396: kentänyt Viljakkalan kunnan taloudellisen ta kuten tässä tapauksessa.
15397: kehittymisen edellytyksiä. Yksi Viljakkalan Maantiellä n:o 276 olevalla Inkulan sillalla
15398: seudun tärkeimmistä teistä on maantie n:o on erittäin tärkeä merkitys teollisuuden kul-
15399: 276 eli tieyhteys Viljakkalasta Ikaalisten Lu- jetuksille. Sen kautta liikkuvien raskaiden
15400: halahteen. Tällä maantieosuudella Viljakka- ajoneuvoyhdistelmien määrä on suuri. Suuri
15401: lassa on ikivanha, erittäin kapea Inkulan on sanotun tien matkailullinenkin merkitys,
15402: silta. Sen uusiminen on ollut vireillä vuosi- sillä tien varsilla sijaitsee kappale kauneinta
15403: kymmenien ajan. Tiepiirin toimesta laaditut Suomea.
15404: suunnitelmat sillan uusimiseksi ovat olleet Jotta korjattu maantieyhteys Viljakkala-
15405: valmiina hyvin kauan. Monta kertaa sillan Luhalahti olisi mahdollisimman pian hyö-
15406: uusimishanke on ollut listoilla Turun tiepiirin dynnettävissä, tulisi Inkulan sillan uusimis-
15407: toimenpideohjelmassa, mutta kerta kerran työ aloittaa viimeistään vuonna 1991. Aloi-
15408: jälkeen sitä on siirretty tuonnemmaksi. Suu- tusmäärärahan tulisi olla viisi miljoonaa
15409: ria toiveita uuden sillan suhteen herätti se, markkaa eli lähes puolet hankkeen kokonais-
15410: että siltahanke oli tiepiirin toimenpideohjel- kustannuksista.
15411: massa merkitty toteutettavaksi vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15412: 1992-1993. Muttajälleen kerran kuntalaiset nioittaen,
15413: ja tienkäyttäjät ovat saaneet havaita, että
15414: uusimmassa tiepiirin hankeohjelmassa Inku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15415: lan sillan uusimistyö on merkitty aivan ohjel- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
15416: man takarajoille eli aloitettavaksi vasta vuon- markkaa Inkulan maantiesillan raken-
15417: na 1995. nustöiden aloittamista varten Viljakka-
15418: Kuntalaiset ovat jo ehtineet todeta, ettei lan kunnassa.
15419: kunnan sijainti vaikkapa muutaman sadan
15420: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15421: Maunu Kohijoki Timo Roos
15422:
15423:
15424:
15425:
15426: 29 200052Y
15427: 400 1990 vp.
15428:
15429: Raha-asia-aloite n:o 385
15430:
15431:
15432:
15433:
15434: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan
15435: rakentamiseen Vammalassa
15436:
15437:
15438: Eduskunnalle
15439: Vammalan kaupungin keskustassa olevan tan kivisillasta aiheutuvat ongelmat lisäänty-
15440: vanhan kivisillan liikenteenvälityskyky on jo vät voimakkaasti.
15441: kauan ollut riittämätön. Sen takia autoliiken- Senkin takia uuden Kilpinokan sillan ra-
15442: ne Vammalan keskustan ydinalueella on kennustyöt muine liikennejärjestelyineen tuli-
15443: ruuhkaista ja myös liikenneturvallisuus vaa- si aloittaa jo vuonna 1991, ja töiden aloitus-
15444: rantuu. Nämä ongelmat ovat nyt jokapäiväi- määräraha tulisi sitä varten ottaa vuoden
15445: siä. Ongelmien ratkaisemiseksi pitäisi voida 1991 budjettiin.
15446: pikaisesti aloittaa kauan vireillä olleen Kilpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15447: nokan siltahankkeen sekä siihen liittyvien nioittaen,
15448: liikennejärjestelyjen toteuttaminen.
15449: Pohjanmaantien (maantie Kauhajoelta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15450: Honkajoen, Kankaanpään, Lavian ja Kii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15451: koisten kautta Kiikkaan) valmistuttua tulee 31.24.77 4 000 000 markkaa Kilpino-
15452: siitä aiheutuva maantieliikenteen lisääntymi- kan sillan rakentamisen ja siihen liitty-
15453: nen Vammalan suuntaan ja erityisesti Vam- vien liikennejärjestelyjen aloittamiseksi
15454: malan keskustaan olemaan niin suurta, että Vammalassa.
15455: vanhasta ja ahtaasta Vammalan ydinkeskus-
15456: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15457: Maunu Kohijoki Timo Roos
15458: 1990 vp. 401
15459:
15460: Raha-asia-aloite n:o 386
15461:
15462:
15463:
15464:
15465: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Rauman meriväylän
15466: syven tämiseksi
15467:
15468:
15469: Eduskunnalle
15470: Kunnallisena satamana Rauman satama Rauman sataman kiireellinen kehitystavoi-
15471: on neljänneksi suurin Suomessa. Vaikutus- te on saada satamaan johtavan eteläisen väy-
15472: alueellaan Rauman satama toimii Yhtynei- län kulkusyvyys lisätyksi nykyisestä yhdek-
15473: den Paperitehtaiden (Jämsänjokilaakso ja sästä metristä vähintään kymmeneen metriin.
15474: Valkeakoski) sekä Rauma-Repolan kemialli- Väylän kulkusyvyyden lisäämiseksi tarvitta-
15475: sen metsäteollisuuden pääasiallisena vientisa- vat työt tulisi voida aloittaa vuonna 1991,
15476: tamana. Nykyisin paperin viennin määrä jotta sen avulla päästäisiin nopeasti kasvavaa
15477: Rauman satamasta on 1 470 000 tonnia vuo- laivaliikennettä hyödyntämään.
15478: dessa. Tehtyjen investointipäätösten ja vireil- Rauman väylän syventämishanke sisältyy
15479: lä olevien suunnitelmien mukaan kokonais- merenkulkuhallituksen väyläohjelmaan. Sen
15480: vienti Rauman satamasta tulee vuoteen 2000 kustannusarvio on 57 miljoonaa markkaa.
15481: mennessä nousemaan 4 000 000 tonniin. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
15482: Rauman satama on kemiallisen metsäteol- nioittaen,
15483: lisuuden vientilaivausten hoitamisen lisäksi
15484: erikoistunut saman teollisuudenalan toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15485: nalle välttämättömien prosessikemikaalien, 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
15486: raaka-aineiden, kivihiilen ja nestemäisten markkaa Rauman meriväylän syventä-
15487: polttoaineiden tuontiin. Näiden lisäksi sata- mistöiden aloittamista ja täysitehoista
15488: massa on mm. vilja- ja transitoliikennettä. toteuttamista varten.
15489: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15490:
15491: Maunu Kohijoki
15492: 402 1990 vp.
15493:
15494: Raha-asia-aloite n:o 387
15495:
15496:
15497:
15498:
15499: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluradan ra-
15500: kentamiseen Porin Hangassuolle
15501:
15502:
15503: Eduskunnalle
15504: Tieliikennelain tarkoittaman kaksivaihei- tökustannukset tullaan paaosin kattamaan
15505: sen ajo-opetuksen mahdollistamiseksi tarvit- käyttäjiltä perittävinä maksuina.
15506: tava Porin seudun ja Rauman seudun yhtei- Taloudellisten vaikeuksiensa johdosta Po-
15507: nen ajoharjoittelurata tulee rakennettavaksi rin kaupunki on ollut erityisaluetukeen oi-
15508: valtatien n:o 8 läheisyyteen noin 11 kilomet- keutettu vuosina 1988 ja 1989. Rauma ja
15509: rin etäisyyteen Porista Rauman suuntaan. Rauman maalaiskunta on nimetty erityis-
15510: Raumalta matkaa ajoharjoitteluradalle tulee alueiksi vuosiksi 1990-1991. Kohtuutonta
15511: olemaan noin 38 kilometriä. Ajoharjoittelu- olisi, jos Pori ja Rauman seutu pääasiallisina
15512: radan säätiön säädekirjan allekirjoittajakun- maksajina joutuisivat ilman valtionosuutta
15513: tia tässä vaiheessa ovat olleet kaikkiaan yh- rahoittamaan ajoharjoitteluradan rakentami-
15514: deksän kuntaa Porin ja Rauman seudulta, ja sen. Sen vuoksi tulisi valtion vuoden 1991
15515: lisäksi säätiöön ovat liittyneet Suomen Auto- budjettiin ottaa nimetty määräraha, 350 000
15516: koululiitto, Satakunnan Autokouluyhdistys, markkaa, tarkoitukseen käytettäväksi.
15517: Autoliiton Porin osasto ja Satakunnan Ur- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
15518: heiluautoilijat. Tällä seudulla vuosittain suo- nioittaen,
15519: ritettavien ajotutkintojen määrä on jo nykyi-
15520: sin noin 4 000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15521: Kysymyksessä olevan ajoharjoitteluradan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15522: kustannusarvio on 4 300 000 markkaa. Lai- 31.40.50 350 000 markkaa ajoharjoit-
15523: noituksen lisäksi radan rakennussuunnitelma teluradan rakentamista varten Porin
15524: perustuu siihen, että valtiolta saataisiin H angassuolle.
15525: 350 000 markkaa. Ajoharjoitteluradan käyt-
15526: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15527: Maunu Kohijoki
15528: 1990 vp. 403
15529:
15530: Raha-asia-aloite n:o 388
15531:
15532:
15533:
15534:
15535: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Kankaan-
15536: pään-Parkanon rautatien kunnossapidon tehostamiseen
15537:
15538:
15539: Eduskunnalle
15540: Rautatiehallituksen päätöksellä on henki- non rautatie kunnossapidettynä ja kunnostet-
15541: löliikenne rataosalla Pori-Kankaanpää- tuna tulee aina olemaan vaihtoehtoinen kan-
15542: Parkano lakkautettu 1.6.1981 sekä tavaralii- nattava kuljetusmuoto myös vienti- ja tuon-
15543: kenne rataosalla Pori (Ruosiniemi)-Kan- tiliikenteen osalta.
15544: kaanpää 2.6.1985 alkaen. Radan vaikutus- Kysymyksessä olevan koko rataosuuden
15545: alueen kunnat sekä useat maakunnalliset tulevan käytön turvaamiseksi tulisi tarkoi-
15546: yhteisöt ovat aikanaan eri yhteyksissä vedon- tukseen vuosittain osoittaa normaalia run-
15547: neet rautatiehallitukseen kysymyksessä ole- saammat vuosikorjausmäärärahat, kunnes
15548: van radan säilyttämiseksi liikennöitävässä saadaan riittävät peruskorjausmäärärahat.
15549: kunnossa tulevien tarpeiden varalta. Radan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15550: vastaista käyttöä koskevia selvitystöitä on nioittaen,
15551: tehty ja perusteluja esitetty.
15552: Porin Tahkoluotoon valmistuneen uuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15553: syväsataman, monitoimisataman, vaikutus- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
15554: alueeseen kuuluvat Länsi-Suomen lisäksi markkaa Porin-Kankaanpään-Par-
15555: suuret osat Keski-Suomea ja myös Pohjois- kanon rautatien kunnossapidon tehosta-
15556: Suomea. Tehtyjen selvitysten perusteella tie- miseksi.
15557: detään, että Porin-Kankaanpään-Parka-
15558: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15559:
15560: Maunu Kohijoki Timo Roos
15561: 404 1990 vp.
15562:
15563: Raha-asia-aloite n:o 389
15564:
15565:
15566:
15567:
15568: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäminharjun lento-
15569: kentän kiitoratojen peruskorjaukseen Jämijärvellä
15570:
15571:
15572: Eduskunnalle
15573: Jämijärven kunnassa Pohjois-Satakunnas- Jäminharjun maa-alueen sekä kiitoradat
15574: sa sijaitsevan Jäminharjun ilmailukoulun alu- omistaa puolustusministeriö. Peruskorjaa-
15575: eella on useiden vuosikymmenien ajan harjoi- mattomien kiitoratojen kunto on hyvin heik-
15576: tettu purjelentäjien koulutusta. Toiminta jat- ko. Siitä kärsivät nyt Jäminharjun ilmailutoi-
15577: kuu vilkkaana edelleen ja siihen on liittynyt minta ja sen harrastajat. Ilmailualan koulu-
15578: muitakin ilmailun alaan kuuluvia koulutus- tus- ja harrastustoiminnan ylläpitämiseksi ja
15579: ja harrastustoimintoja. Sekä Satakunnan että kehittämiseksi tulisi kiitoratojen peruskor-
15580: Pirkanmaan ilmailukerhot pääasiassa ylläpi- jaus toteuttaa nopeasti.
15581: tävät Jäminharjun ilmailutoimintoja, joihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15582: kuuluvat myös vuosittain järjestettävät muu- nioittaen,
15583: tamat valtakunnalliset tapahtumat.
15584: Jäminharjun toimintojen kehittämiseksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15585: perustettu Jämi-säätiö, joka hallitsee alueella 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15586: sijaitsevia rakennuksia, kuten ilmailukoulun markkaa ilmailutoiminnassa tarvitta-
15587: rakennuksia, halleja ym. Jämi-säätiön toi- vien kiitoratojen peruskorjausta varten
15588: minnassa ovat järjestöjen lisäksi mukana Jä- Jäminharjulla Jämijärven kunnassa.
15589: mijärven kunta ja muutamat muut Pohjois-
15590: Satakunnan kunnat.
15591: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15592:
15593: Maunu Kohijoki Timo Laaksonen Martti Korkia-Aho
15594: Kauko Juhantalo Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
15595: Timo Roos Raila Aho Lea Mäkipää
15596: 1990 vp. 405
15597:
15598: Raha-asia-aloite n:o 390
15599:
15600:
15601:
15602:
15603: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilöstön
15604: palkkaamiseen sotilasvammalain mukaisten hakemusten
15605: käsittelyä varten tapaturmavirastossa
15606:
15607:
15608: Eduskunnalle
15609: Useiden vuosien ajan jatkuneen hakemus- ta korvausasioiden käsittelytilanteesta on
15610: asioiden vaikean ruuhkautumisen vuoksi so- myös se, että korvauspäätösten viipyessä siir-
15611: tainvalidien korvausasioiden käsittelyajat ta- tyy sotainvalidien pääsy lain mukaiseen kun-
15612: paturmavirastossa ovat edelleen kohtuutto- toutukseen. Se omalta osaltaan vaikuttaa
15613: man pitkiä. Kuluvan vuoden 1990 alussa oli haitallisesti sotainvalidien terveydentilaan,
15614: käsittelemättä noin 24 700 hakemusta. Ratio- jota määräajoin tapahtuvin kuntoutustoi-
15615: nalisoinnin avulla tapaturmavirasto on te- menpitein tulisi lain mukaan edistää.
15616: hostanut toimintaansa, mutta työvoiman vä- Eduskunnan sosiaalivaliokunta edellytti
15617: hyys on tosiasiallinen syy työruuhkiin. Asioi- sotilasvammalain muutosta koskevassa mie-
15618: den käsittelyn valmisteluvaiheessa on pulaa tinnössään (SoVM n:o 12/1987 vp.), että
15619: henkilöstöstä ja samaten esittelijävakansseja hallitus turvaa tapaturmavirastolle riittävät
15620: on riittämättömästi. henkilöstövoimavarat, koska 1.7.1988 voi-
15621: Nykyinen vaikea ja sotavammaisten kan- maan tullut lainmuutos entisestään lisää ta-
15622: nalta kohtuuton tilanne on korjattavissa sillä, paturmaviraston suurta työmäärää.
15623: että tapaturmavirasto saa riittävät henkilös- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15624: tövoimavarat viipymättä. nioittaen,
15625: Pahimmillaan sotavammaisten korvausha-
15626: kemusten käsittely vieläkin saattaa kestää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15627: lähes kaksi vuotta. Vuosittain useita kymme- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
15628: niä sotainvalideja ehtii kuolla ennen heidän markkaa lisähenkilöstön palkkaukseen
15629: ensikertaisten korvaushakemustensa käsitte- sotilasvammalain mukaisten hakemus-
15630: lyä ja päätöstä. asioiden käsittelyn nopeuttamista var-
15631: Vakavana lisäseurauksena ruuhkautunees- ten tapaturmavirastossa.
15632: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15633:
15634: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
15635: Päivi Varpasuo Timo Roos
15636: 406 1990 vp.
15637:
15638: Raha-asia-aloite n:o 391
15639:
15640:
15641:
15642:
15643: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaussoturien
15644: Huoltosäätiölle vapaussoturien kuntoutustoimintaan
15645:
15646:
15647: Eduskunnalle
15648: Vapaussoturit hankkivat Suomelle itsenäi- kaikille vapaussotureille, joille se on mahdol-
15649: syyden yli 70 vuotta sitten. Heitä, soturivan- lista, järjestää tilaisuus muutaman viikon
15650: huksia, elää keskuudessamme vielä toistatu- kestävään kuntoutukseen. Asian käytännölli-
15651: hatta. nen toteuttaminen sopisi erinomaisen hyvin
15652: Vapaussoturien Huoltosäätiön hankkimin Vapaussoturien Huoltosäätiölle, jolla piiri- ja
15653: keräysvaroin on kaikkein heikoimmassa ta- paikallistoimikuntien avulla on jatkuva kans-
15654: loudellisessa asemassa oleville vapaussotu- sakäyminen vapaussoturien kanssa.
15655: reille voitu ajoittain järjestää vähäistä aineel- Vapaussoturien kuntoutustoimintaa var-
15656: lista tukea. !kääntyneet soturivanhukset ha- ten tulisi valtion budjettiin vuosittain ottaa
15657: luaisivat mahdollisimman pitkään asua omis- nimetty määräraha Vapaussoturien Huolto-
15658: sa asunnoissaan. Laitosasumiseen verrattuna säätiön käytettäväksi. Vuoden 1991 budjet-
15659: se myös yhteiskuntataloudellisesti arvioiden tiin tulisi siihen tarkoitukseen saada varoja
15660: olisi jokaiselle vanhukselle paras asumismuo- 250 000 markkaa. Vapaussotureille kiitollise-
15661: to. na vapaasta isänmaasta olisi myös valtioval-
15662: Vapaussoturien asumisen mahdollisuuksia lan nyt oltava mukana siinä työssä, mitä
15663: omissa kodeissaan vähentää heidän fyysisen soturivanhusten hyväksi vielä vähän aikaa
15664: kuntonsa heikkeneminen. Valtion taholta ei voidaan tehdä.
15665: vapaussotureille ole järjestetty säännöllistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15666: kuntoutusta. Sen tarve on jo kauan ollut nioittaen,
15667: suuri erityisesti selkäsairauksien ja erilaisten
15668: nivelrikkojen takia, joiden perimmäinen syy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15669: sodan rasitusten ja vammojen lisäksi on yli- 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
15670: rasittuneisuus ankarassa ja raskaassa työssä markkaa Vapaussoturien Huoltosää-
15671: sekä aikanaan saamatta jääneet hoito- ja tiölle käytettäväksi vapaussoturien kun-
15672: kuntoutustoimenpiteet. Vielä käytettävissä toutustoimintaan.
15673: olevan ajan puitteissa tulisi jäljellä oleville
15674: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15675:
15676: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho Päivi V arpasuo
15677: 1990 vp. 407
15678:
15679: Raha-asia-aloite n:o 392
15680:
15681:
15682:
15683:
15684: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten vesistö-
15685: järjestelysuunnitelman toteuttamista varten Siikaisissa
15686:
15687:
15688: Eduskunnalle
15689: Siikaisten kunnan ja Tampereen vest- Ja Siikaisten vesistöjärjestelyhankkeen kus-
15690: ympäristöpiirin yhteistyönä on valmistettu tannusarvio on 11,5 miljoonaa markkaa. Sii-
15691: Siikaisten vesistön kunnostussuunnitelma. tä Siikaisten kunnan osuudeksi on määritelty
15692: Suunnitelmassa on otettu huomioon lintuve- 0, 7 miljoonaa markkaa. Loppuosa on esitetty
15693: sialueen rehevän vesistötyypin säilyttäminen, toteutettavaksi valtion kustantamana.
15694: virtaamavaihtelujen tasaaminen tulvahaitto- Koko suunnitelmasta, myös rahoituksen
15695: jen poistamiseksi, vesiväylien liiallisen kuivu- osalta, Siikaisten kunta on antanut myöntei-
15696: misen ehkäiseminen sekä Siikaisten kunnan sen lausunnon ja kiirehtii hankkeen toteutta-
15697: keskustan alueen vesialueiden ja rantojen mista. Myös Satakunnan seutukaavaliitto
15698: maisemallinen kunnostus. sekä Satakunnan Maakuntaliitto pitävät
15699: Nykyisellään Siikaisten kirkonkylän seu- hanketta hyvänä ja toivovat sen pikaista to-
15700: dun jokiväylät, Siikaisjoki, Koirajoki ja Rii- teuttamista. Vesistöjärjestelytöiden aloitta-
15701: hijoki, ovat vähävetisinä aikoina lähes tyystin mista varten Siikaisissa tulisi valtion vuoden
15702: kuivia. Sen vuoksi esimerkiksi veneily ja muu 1991 budjetissa osoittaa kolmen miljoonan
15703: tämän vesistöalueen virkistyskäyttö ei kesäai- markan määräraha.
15704: kana yleensä ole mahdollista. Tulva-aikoina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15705: nämä joet sen sijaan herkästi tulvivat yli nioittaen,
15706: äyräittensä. Nämä toistuvat tulvat ovat va-
15707: hingoittaneet keskustan ranta-alueiden ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15708: kennuksia. Haittoja on aiheutunut liikenteel- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
15709: le, ja myös kunnan tekninen vesihuolto on markkaa Siikaisten vesistöjärjestelytöi-
15710: kärsinyt. Maataloudelle toistuvat tulvat ovat den aloittamista varten Siikaisien kun-
15711: aiheuttaneet huomattavia vahinkoja sadon nassa.
15712: menetyksinä lähes 300 hehtaarin viljelysmaa-
15713: alueilla.
15714: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15715: Maunu Kohijoki Timo Roos
15716: 408 1990 vp.
15717:
15718: Raha-asia-aloite n:o 393
15719:
15720:
15721:
15722:
15723: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
15724: hammashuollon järjestämiseen
15725:
15726:
15727: Eduskunnalle
15728: Veteraanijärjestöjen taholta on vuosien ku- vuoden aikana on mallikelpoisesti saatettu
15729: luessa lukuisia kertoja vedottu valtiovaltaan nuoret ikäluokat järjestelmällisen hammas-
15730: veteraanien hammashuollon järjestämiseksi huollon piiriin myös siitä aiheutuvien kustan-
15731: ja siitä aiheutuvien menojen maksamiseksi nusten osalta, tulisi hammashuolto nyt vih-
15732: valtion varoista. Sillä turvattaisiin se, että doin järjestää myös kaikille sitä haluaville
15733: jokainen sotiemme veteraani voisi päästä sotiemme veteraaneille.
15734: osalliseksi siitä tärkeästä osasta terveyden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15735: huoltoa, jota hammashuolto merkitsee. nioittaen,
15736: Eräät kunnat ovat omatoimisesti, ilman
15737: valtionapua, ryhtyneet toimenpiteisiin vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15738: raanien hammashuollon alalla. Mutta vete- 1991 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
15739: raaneja ajatellen on kohtuutonta, jos kunta- markkaa sotiemme veteraanien järjes-
15740: rajat ovat esteenä hammashuollosta osalli- telmällisen hammashuollon aloittami-
15741: seksi pääsemiselle. seksi ja siitä aiheutuvien menojen mak-
15742: Samaan tapaan kuin Suomessa jo usean samiseksi.
15743: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15744:
15745: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
15746: Päivi Varpasuo Timo Roos
15747: 1990 vp. 409
15748:
15749: Raha-asia-aloite n:o 394
15750:
15751:
15752:
15753:
15754: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta sodan aikana rasit-
15755: tavissa tehtävissä toimineiden kotirintaman naisten kun-
15756: touttamiseen
15757:
15758:
15759: Eduskunnalle
15760: Talvi- ja jatkosodan aikana sotatoimi- Näissä kaikissa tehtävissä ja paljossa
15761: alueilla toimineiden naisten lisäksi myös ko- muussa kotirintaman naisten uhrautuva työ
15762: tirintamalla toimineet naiset osoittivat teoil- omalta osaltaan muodostui valtavaksi maan-
15763: laan muullekin maailmalle esikuvaksi kelpaa- puolustustahdoksi. Se myös rohkaisi taistelu-
15764: valla tavalla, mitä uhrautuva ja ihanteellinen rintamilla miesten mieliä. Vielä sotavuosien
15765: mieli saa aikaan, kun on tartuttava ajan jälkeenkin, moninaisten puutteiden keskellä
15766: kovimpiinkin tehtäviin ja velvollisuuksiin. elettäessä, suomalaiset sodanajan naiset oli-
15767: Lukemattomissa tehtävissään suomalaiset vat mukana rakentamassa maatamme uuteen
15768: sodanajan naiset joutuivat ankariin ponnis- kukoistukseen.
15769: tuksiin, mutta he myös ylsivät erittäin suuria Kovia kokeneista kotirintaman naisista on
15770: henkisiä ja fyysisiä voimavaroja vaativiin vielä erikseen mainittava sankarivainajien
15771: suorituksiin. omaiset sekä Karjalan heimoon kuuluvat,
15772: Sotien aikana kotirintamalla maatalouden jotka menettivät kotiseutunsa ja kotinsa li-
15773: töissä ja hoidossa naisten osaksi tuli vastuu säksi myös omia rakkaitaan. Kun suruviesti
15774: kansakunnan ruokkimisesta. Raskaita ja ra- taistelurintamilta tuotiin koteihin, joutuivat
15775: sittavia ylipitkinä työpäivinä olivat suoma- sodanajan naiset kotirintamalla kantamaan
15776: laisten sodanajan naisten työt myös tehtaissa. sen surun suurimmat taakat.
15777: Naisten oli osattava ja jaksettava tehdä kaik- Eräänlaisena tunnustuksena isänmaan va-
15778: kia niitä töitä, joita miehet silloin eivät olleet pauden hyväksi tehdystä työstä ja uhrautu-
15779: tekemässä. misesta tulisi valtiovallan toimesta nyt myös
15780: Sairastuessaan kotirintaman naisilla ei sil- ryhtyä järjestämään kuntoutusta suomalaisil-
15781: loin ollut mahdollisuuksia hoitotoimenpitei- le sodanajan, kotirintaman, naisille. Kuntou-
15782: siin. Velvollisuudet oli täytettävä sairaana- tuksen tarve on nyt erityisen suuri sodanai-
15783: kin. Aina oli myös lapset ja kotityöt hoidet- kaisen ylirasittuneisuuden vuoksi ja sen ta-
15784: tava varsinaisen työpäivän jälkeen. Ylipitkät kia, että asianmukaiset hoitotoimenpiteet jäi-
15785: työpäivät ja jatkuva huoli taistelurintamilla vät aikanaan saamatta. Ensimmäisinä kun-
15786: olevista omaisista asettivat naisten kestoky- toutukseen tulisi päästä juuri niiden kotirin-
15787: vyn äärirajoilleen. taman naisten, jotka jo mainituista syistä
15788: Taistelujen pitkinä vuosina suomalaiset so- eniten ovat kuntoutuksen tarpeessa.
15789: danajan naiset, kotirintaman naiset, olivat Päätökset kotirintaman naisten kuntou-
15790: monella tavalla mukana varustamassa rinta- tuksen aloittamisesta tulisi tehdä viipymättä,
15791: majoukkoja. Tuhansin tonnein naiset maa- ja sitä varten tulisi jo valtion vuoden 1991
15792: laistaJoissa leipoivat ja lähettivät leipää rin- budjetin valmistelussa osoittaa erikseen ni-
15793: tamajoukoille. Kotirintaman naisten käsien metty määräraha sodanajan kotirintaman
15794: kautta myös valmistuivat niiden miljooniin naisten kuntoutusta varten. Siihen Suomen
15795: nousevien pakettien sisältö, jotka he lähetti- valtiolla on nyt varaa ja siihen valtiolla on
15796: vät taistelurintamille. myös velvollisuus.
15797: 410 1990 vp. - RA n:o 394
15798:
15799: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markkaa sodan aikana 1939-1945 ra-
15800: nioittaen, sittavissa tehtävissä toimineiden koti-
15801: rintaman naisten kuntouttamista var-
15802: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ten.
15803: 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
15804: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15805: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
15806: Päivi V arpa!!UO Timo Roos
15807: 1990 vp. 411
15808:
15809: Raha-asia-aloite n:o 395
15810:
15811:
15812:
15813:
15814: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaleskien kuntou-
15815: tukseen
15816:
15817:
15818: Eduskunnalle
15819: Eduskunnan hyväksymässä valtion vuoden man edellyttämiin hoitotoimenpiteisiin. Yli-
15820: 1990 tulo- ja menoarviossa on ensimmäisen pitkät työpäivät raskaissa töissä aiheuttivat
15821: kerran itsenäisyytemme aikana mainittu so- kohtuutonta fyysistä rasitusta. Lisäksi syvä
15822: taleskien mahdollisuudesta päästä osallisiksi suru kaatuneesta aviomiehestä asetti myös
15823: valtion varoilla järjestettävästä kuntoutustoi- henkisen kestokyvyn äärirajoilleen.
15824: minnasta. Valtion talousarvion menokohdas- Ennen vuotta 1990 ei sotaleskille ole järjes-
15825: sa 33.22.56 mainittua sotainvalidien puolisoi- tetty kuntoutusta valtion budjettivaroin. Nyt
15826: den ja vaikeavammaista sotainvalidia hoita- vastedes kuntoutuksen tarve on suuri erityi-
15827: neiden leskien kuntouttamismäärärahaa ei sesti selkäsairauksien ja erilaisten nivelviko-
15828: vuonna 1990 korotettu kuin kustannustason jen johdosta. Niiden perimmäinen syy on
15829: nousua vastaavasti, vaikka kuntoutukseen ankara ylirasittuneisuus sekä se, että aika-
15830: oikeutettuina mainittiin samassa menokoh- naan ovat asianmukaiset hoitotoimenpiteet
15831: dassa myös sotalesket. Oikeampaa olisi ollut, jääneet saamatta.
15832: että sotaleskien kuntoutusta varten olisi mer- Tulevina vuosina tulisi sotaleskien sään-
15833: kitty erikseen nimetty määräraha, jotteivät nöllinen kuntouttaminen turvata valtion
15834: mahdollisuudet sotainvalidien puolisoiden ja budjettivaroin siten, että sitä varten valtion
15835: vaikeavammaista sotainvalidia hoitaneiden tulo- ja menoarviossa vuosittain osoitettaisiin
15836: leskien kuntouttamiseen olisi vähentyneet. tarvetta vastaava nimetty määräraha. Ensim-
15837: Huoltoeläkettä saavia sotaleskiä on maas- mäisinä kuntoutukseen tulisi päästä kaikkien
15838: samme vielä noin 9 600. Aikanaan sotales- niiden sotaleskien, jotka kaikkein pisimpään
15839: kien vastuulle jäi kaatuneen koko perhe, jos- ovat yksinäänjoutuneet hoitamaan alaikäisiä
15840: sa useimmiten oli useita alaikäisiä lapsia. sotaorpoja. Sotaleskien valtakunnallisella
15841: Huoltoeläke oli tuolloin niin pieni, ettei sen keskusjärjestöllä, Kaatuneitten Omaisten Lii-
15842: turvin pystynyt hoitamaan lapsiperheiden ta- tolla, on täsmälliset tiedot kuntoutustoimin-
15843: loudesta aiheutuvia kustannuksia. Sen takia nan käytännön järjestelyjä varten.
15844: useimpien sotaleskien oli pakko työskennellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15845: ansiotyössä kodin ulkopuolella. Työpäivät nioittaen,
15846: muodostuivat pitkiksi - useimmiten koh-
15847: tuuttoman pitkiksi ja rasittaviksi. Kotityöt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15848: oli tehtävä iltaisin ja öisin. 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
15849: Kun sotaleski yksinään oli vastuussa per- markkaa nimettyrzä määrärahana sota-
15850: heestään, lapsistaan, ei hänellä ollut mahdol- leskien kuntoutustoiminnasta aiheutu-
15851: lisuuksia edes välttäviin sairauden tai vam- vien kustannusten maksamista varten.
15852: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15853: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
15854: Päivi V arpasuo Timo Roos
15855: 412 1990 vp.
15856:
15857: Raha-asia-aloite n:o 396
15858:
15859:
15860:
15861:
15862: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena
15863: valtakunnallisten veteraaniliittojen toiminnan tukemiseen
15864:
15865:
15866: Eduskunnalle
15867: Maassamme toimivat rinatamaveteraanien henkistä tukea. Näiden hoitamiseen tarvitaan
15868: liitot tekevät monin tavoin arvokasta työtä myös veteraaneja nuorempaa palkattua työ-
15869: sotiemme veteraanien hyväksi. Niiden toi- voimaa.
15870: minta kentällä piiri- ja paikallisyhdistyksissä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15871: perustuu suuressa määrin veteraanien itsensä
15872: suorittamaan vapaaehtoiseen työhön. Li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15873: sääntyvän iän mukana järjestötoiminta tällä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15874: pohjalla jatkuvasti vaikeutuu. 33.23.53 3 000 000 markan määrära-
15875: Valtiovalta tukee veteraaniliittojen toimin- han käytettäväksi Suomen Sotaveteraa-
15876: taa osoittamalla valtion menoarviossa sitä niliiton, Rintamamiesveteraanien liiton
15877: varten määrärahan (momentti 33.23.53). Tä- ja Rintamanaisten liiton sekä niiden pii-
15878: män tuen määrää tulisi nyt tuntuvasti lisätä, ri- ja paikallisyhdistysten toiminnasta
15879: jotta liittojen työ piiri- ja paikallistasolla te- aiheutuvien kustannusten peittämiseen,
15880: hostuisi. !kääntyvät veteraanit tarvitsevat sekä Sotavangit ry:lle 50 000 markkaa
15881: yhä lisääntyvässä määrin tietoja ja neuvontaa vastaavaan tarkoitukseen.
15882: heitä koskevissa asioissa sekä aineellista ja
15883: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15884:
15885: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
15886: Päivi V arpasuo Timo Roos
15887: 1990 vp. 413
15888:
15889: Raha-asia-aloite n:o 397
15890:
15891:
15892:
15893:
15894: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Maailman veteraa-
15895: nijärjestön Helsingissä pidettävän 20. yleiskokouksen kus-
15896: tannuksiin
15897:
15898:
15899: Eduskunnalle
15900: Suomessa järjestetään lokakuussa 1991 raaniliittojen edustajille, ja nimenomaan ke-
15901: Maailman veteraanijärjestön 20. yleiskokous. hitysmaiden veteraanit saattavat saada heille
15902: Tähän järjestöön kuuluu jäseninä maamme arvokasta tietoa sotainvalidihuollon eri muo-
15903: neljä valtakunnallista veteraaniliittoa, joista doista maassamme.
15904: vanhin, Sotainvalidien Veljesliitto, liittyi jäse- Tällaisen kokouksen järjestäminen Suo-
15905: neksi maailmanliittoon jo vuonna 1954. messa on maallemme velvoittava tehtävä ja
15906: Maailmanliiton toiminnassa suomalaisten ve- siitä on voitava suoriutua kunniakkaasti.
15907: teraaniliittojen edustajat ovat olleet jo usean Kokouksen järjestämiskustannukset, joista
15908: vuosikymmenen ajan aktiivisesti mukana pääosan vievät simultaanitulkkauksen kulut,
15909: monin eri tavoin. Sen yleiskokous on pidetty nousevat noin miljoonaan markkaan.
15910: lukuisissa eri maissa, viimeksi vuonna 1988 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15911: Filippiineillä. Suomessa se pidetään vuonna
15912: 1991 ensimmäistä kertaa. Järjestön toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15913: nan keskeiset alueet ovat toimiminen maail- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15914: man rauhan, aseriisunnan ja turvallisuuden markan määrärahan Maailman vete-
15915: edistämiseksi sekä sodan uhrien aseman pa- raanijärjestön Helsingissä vuonna 1991
15916: rantamiseksi. Näissä kysymyksissä Suomella pidettävän 20. yleiskokouksen järjeste-
15917: on paljon annettavaa muiden maiden vete- lykustannuksia varten.
15918: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15919:
15920: Maunu Kohijoki Martti Korkia-Aho
15921: Päivi Varpasuo Timo Roos
15922: 414 1990 vp.
15923:
15924: Raha-asia-aloite n:o 398
15925:
15926:
15927:
15928:
15929: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Syö-
15930: päyhdistys ry:lle syöpäpotilaiden kotipalvelutoiminnan
15931: järjestämiseen
15932:
15933:
15934: Eduskunnalle
15935: Satakunnassa sairastuu syöpätauteihin työstä ja sen haasteista, mutta taloudellisia
15936: vuosittain noin 700 ihmistä. Määrä lisääntyy; edellytyksiä välttämättömän kotipalvelutoi-
15937: suuri osa sairastuneista on iäkkäitä ja moni- minnan ylläpitämiseen jatkuvana toimintana
15938: sairaita. Hyvin suuri määrä syöpään sairas- riittävässä laajuudessa ei ole.
15939: tuneista toivoo saavansa ja voivansa olla Huomattavia kustannuksia aiheutuu vä-
15940: kotonaan vakavastakin sairaudestaan huoli- hintään yhden päätoimisen hoitotyön am-
15941: matta. Mutta he toivovat myös, että olisi mattilaisen paikkaamisesta. Hänen tehtävä-
15942: järjestelmä, jonka puitteissa joku ihminen nään olisi suorittaa kotikäynnit, olla yhtey-
15943: toimisi, välittäisi ja pitäisi heistä huolta hei- dessä tarvittaessa ja potilaan luvalla hänen
15944: dän kotona asuessaankin. Nyt ei ole olemas- hoitoyksikköönsä, kunnan sosiaali- ja ter-
15945: sa järjestelmää, joka turvaisi avun apua tar- veysviranomaisiin. Hän voisi toimia myös
15946: vitseville. tehtävien jakajana vapaaehtoisina toimiville
15947: Erityistä tarvetta syöpään sairastuneiden avustajille sekä neuvoa ja kannustaa heitä.
15948: kotipalvelutoimintaan on esimerkiksi silloin, Satakunnan Syöpäyhdistykselle aiheutuisi
15949: kun potilas on masentunut, alakuloinen, aloi- kustannuksia kotipalvelutoiminnan ylläpitä-
15950: tekyvytön, ei jaksa ulkoilla, ei ole mistään miseksi tarvittavasta henkilöstön, myös mah-
15951: kiinnostunut, tarvitsee saattajaa asioillaan dollisten vapaaehtoisten, kouluttamisesta
15952: taikka häntä mahdollisesti kotona hoitava muutaman päivän lyhytkursseilla ja sitä täy-
15953: omainen tai muu henkilö välttämättä tarvit- dentävästä jatkokoulutuksesta.
15954: see vapaata hoitotehtävistä.
15955: Syöpäpotilaiden kotipalvelutoiminnan Satakunnan Syöpäyhdistys ry:llä on val-
15956: avulla voitaisiin täydentää ja tukea julkisen mius käynnistää syöpäpotilaiden kotipalvelu-
15957: hallinnon tuottamia sosiaali- ja terveyspalve- toimintajatkuvana toimintana vuodesta 1991
15958: luja kohdistamalla palvelut ja samalla pereh- alkaen edellyttäen, että valtion budjettivaroja
15959: tymällä juuri syöpäpotilaiden ongelmiin ja tarkoitukseen saadaan vuodesta 1990 alkaen
15960: tarpeisiin. Sen avulla voitaisiin lisätä turval- noin 250 000 markkaa.
15961: lisuuden tunnetta ja elämisen laatua antamal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15962: la syöpäpotilaille myös henkistä tukea ja nioittaen,
15963: suorittamalla palveluksia, jotka helpottavat
15964: paitsi potilasta myös hänen mahdollista per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15965: heenjäsentään syöpätilanteeseen sidotussa 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
15966: elämässä. markkaa syöpäpotilaiden kotipalvelu-
15967: Satakunnan Syöpäyhdistyksellä on koke- toiminnan ylläpitämiseen jatkuvana toi-
15968: muksellista tietoa syöpäpotilaiden auttamis- mintana Satakunnassa.
15969: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
15970: Maunu Kohijoki Timo Roos
15971: 1990 vp. 415
15972:
15973: Raha-asia-aloite n:o 399
15974:
15975:
15976:
15977:
15978: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Eteläpäänlahden
15979: vesialueen kunnostushankkeen toteuttamista varten Sii-
15980: kaisissa
15981:
15982:
15983: Eduskunnalle
15984: Siikaisten kunta on perustamassa Siikais- voi lähteä saattamaan aluettaan toiminnalli-
15985: ten kunnan keskustassa sijaitsevan Siikaisjär- seen käyttöön.
15986: ven rannalle ns. Eteläpäänlahden alueelle vir- Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on ko-
15987: kistys- ja matkailukohdetta, joka palvelisi rostanut omissa jo vuotta 1990 koskevissa
15988: niin kuntalaisten omia virkistys- ja vapaa- budjettiesityksissään Siikaisten Eteläpään-
15989: ajan tarpeita kuin myös ulkopaikkakunta- lahden vesistön kunnostushankkeen toteutta-
15990: laisten matkailullisia tarpeita. Tähän asiaan misen tärkeyttä.
15991: liittyen Siikaisten kunta on laadituttanut Vesi- ja ympäristöpiirin suunnitelmien mu-
15992: vuonna 1986 Siikaisjärven Eteläpäänlahtea kaisesti Eteläpäänlahden vesialueen kunnos-
15993: koskevan toiminnallisen suunnitelman, jossa tushankkeen toteuttaminen tulisi maksa-
15994: on kartoitettu alueelle sijoitettavat virkistys- maan 700 000 markkaa. Taloudellisista vai-
15995: ja vapaa-ajan toiminnot. Alue on tarkoitus keuksistaan huolimatta Siikaisten kunta voisi
15996: saada ympärivuotiseen käyttöön, jolloin pys- osallistua hankkeen kustannuksiin puolella
15997: tyttäisiin luomaan myös pysyviä työpaikkoja. osuudella, ja toinen puoli eli 350 000 mark-
15998: Kyseisenä vuonna Siikaisten kunta on laadi- kaa toivotaan saatavan valtion rahoituksena.
15999: tuttanut myös Eteläpäänlahden vesialueiden Suurista keskuksista vähän sivussa oleva
16000: pohjatutkimukset ja kunnostustoimenpiteitä Siikaisten kunta on vuosikymmenien aikana
16001: koskevan yleissuunnitelman. jäänyt peräti vähälle osuudelle valtion inves-
16002: Eteläpäänlahti -suunnitelman to teu ttami- toinneista. Toteuttamalla ripeästi Siikaisten
16003: nen on Siikaisten kunnalle ja siikaislaisille kunnan toivomalla tavalla Eteläpäänlahden
16004: ensiarvoisen tärkeää, varsinkin kun ottaa vesialueen kunnostushanke voitaisiin samalla
16005: huomioon sen, että Siikaisten kunnassa ei edesauttaa merkittävällä tavalla, joskin vähin
16006: vielä tällä hetkellä ole olemassa suunnitelmis- kustannuksin, Siikaisten maaseutukunnan
16007: sa esitetyn kaltaista vapaa-ajan ja virkistyk- kehittämisedellytyksiä.
16008: sen kohdealuetta. Suunnitelman kokonais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16009: valtainen toteuttaminen ei ole mahdollista nioittaen,
16010: kunnan vähien taloudellisten voimavarojen
16011: johdosta yksinomaan kunnan omilla varoilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16012: Eteläpäänlahden virkistysalueen toteutta- 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000
16013: minen on täysin riippuvainen vesialueen kun- markkaa Eteläpäänlahden vesialueen
16014: nostuksesta. Niin kauan kuin vesialueen kun- kunnostushankkeen toteuttamista var-
16015: nostustyö on tekemättä, Siikaisten kunta ei ten Siikaisten kunnassa.
16016: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16017: Maunu Kohijoki Timo Roos
16018:
16019:
16020:
16021:
16022: 30 200052Y
16023: 416 1990 vp.
16024:
16025: Raha-asia-aloite n:o 400
16026:
16027:
16028: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanha Rauma
16029: -säätiölle Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisesti arvok-
16030: kaan miljöön säilyttämiseen ja entistämiseen
16031:
16032:
16033: Eduskunnalle
16034: Rauman kaupungissa vanhan kaupungin- Vanhan Rauman alueen kunnostus- ja en-
16035: osan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra- tistämistoiminnan tehostamiseksi tulisi voida
16036: kennusten ja koko kaupunginosan, Vanhan palkata erityinen projektihenkilö, jonka teh-
16037: Rauman, omaperäisen miljöön säilyttäminen tävänä olisi erilaisten suunnittelu-, tutkimus-
16038: on voitava turvata kulttuurihistoriallisena ja kunnostustoimenpiteiden koordinointi ja
16039: kokonaisuutena. Vanhan Rauman alueella johtaminen. Erityisinä selvittelykohteina voi-
16040: on Rauman kaupunki jo suorittanut varsin sivat olla rakennusten kuntotutkimus, Van-
16041: mittavia peruskorjauksia. Niiden yhteydessä han Rauman Kauppakadun sekä Kunin-
16042: on voitu myös toteuttaa tähän omaperäiseen kaankadun julkisivufasadit entistävä toteu-
16043: miljööseen soveltuvaa rakennustoimintaa tus, kunnostusprojektit palkattujen ammatti-
16044: vanhusväestön asumistarpeita varten. henkilöiden avulla, vesikattojen järjestelmäl-
16045: Ostojen kautta Rauman kaupunki on saa- linen entistävä korjaaminen sekä alueen por-
16046: nut haltuunsa kyseiseltä alueelta kulttuurihis- tit käsittävä korjaus- ja entistämisprojekti
16047: toriallisesti merkittäviä alueita rakennuksi- yhteistyössä esimerkiksi Rauman teknillisen
16048: neen. Kaupunki on ollut myös mukana pe- ammattikoulun kanssa.
16049: rustamassa Vanha Rauma -säätiötä, jonka Jotta nämä edellä lyhyesti mainitut välttä-
16050: peruspääomasta kaupungin osuus on merkit- mättömät hankkeet voitaisiin toteuttaa, tulisi
16051: tävin. Vanha Rauma hyväksyä valtion erityistuen
16052: Toistaiseksi on Vanhan Rauman entistä- piiriin. Jotta hanke kokonaisuudessaan voi-
16053: minen ja perusparannus tapahtunut pääosin taisiin toteuttaa, tulisi valtion vuosien 1991-
16054: yksityisten toimesta. Jossain määrin on asun- 1993 budjetteihin sisällyttää kullekin vuodel-
16055: tojen sekä asuntojen aputiloina käytettävien le miljoonan markan suuruinen määräraha
16056: muutamien talousrakennusten kunnostustoi- erityismäärärahana Rauman kaupungin
16057: menpiteitä voitu rahoittaa myös perusparan- käyttöön Vanhan Rauman kaupunginosan
16058: nuslainoituksella. Mutta tämän rahoitus- kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken-
16059: muodon ulkopuolelle ovat jääneet pääosin nusten sekä koko alueen omaperäisen mil-
16060: kaikki ulkorakennukset sekä lähes koko jöön entistämisen ja säilyttämisen turvaami-
16061: alueen laaja liikekeskusta. seksi.
16062: Nykyinen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16063: toimintaa haittaavaa resurssien puutetta. nioittaen,
16064: Myös alueen dokumentointia ja entistämistä
16065: palveleva tutkimus on riittämätöntä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16066: Käynnistämättä on edelleen erityisinä pro- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16067: jekteina mm. pihapiireihin oleellisesti kuulu- 35.32.34 1 000 000 markkaa Vanhan
16068: vien ulkorakennusten pelastaminen vesivau- Rauman alueen kulttuurihistoriallisesti
16069: rioilta sekä toiminnallisesti vilkkaan ja moni- arvokkaan miljöön peruskorjaukseen,
16070: puolisen liikekeskuksen ympäristön paranta- entistämiseen ja säilyttämiseen Rauman
16071: minen. kaupungissa.
16072: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16073:
16074: Maunu Kohijoki Timo Roos
16075: 1990 vp. 417
16076:
16077: Raha-asia-aloite n:o 401
16078:
16079:
16080:
16081:
16082: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelson keskusvan-
16083: kilan toimistorakennuksen suunnitteluun
16084:
16085:
16086: Eduskunnalle
16087: Pelson keskusvankilan toimistorakennus vankilan vanhimmassa, korjauskelvottomas-
16088: on tilailtaan hyvin puutteellinen. Täytän- sa osassa.
16089: töönpanotoimisto tarvitsee lisätiloja viimeis- Rakennuskustannusten on alustavasti ar-
16090: tään atk:lle siirtymisvaiheessa. Perhetapaa- vioitu olevan n. 10-20 milj. mk.
16091: mistilat puuttuvat ja myös muut tapaamisti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16092: lat ovat hyvin puutteelliset. Uusille virkamie- nioittaen,
16093: hille ei ole osoitettavana toimitiloja. Nais-
16094: puolisten työntekijöitten sosiaalitilat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16095: olemattomat, sillä nykyisiä sosiaalitiloja ra- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16096: kennettaessa ei ole ollenkaan otettu huo- 400 000 markkaa Pelson keskusvanki-
16097: mioon naisvartijoitten tuloa vankilan palve- lan toimistorakennuksen suunnitteluun.
16098: lukseen. Miesvartijoitten lepotilat sijaitsevat
16099: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16100: Annikki Koistinen Juhani Alaranta Matti Väistö
16101: Kauko Heikkinen Sakari Valli Eino Siuruainen
16102: Arvo Kemppainen Juhani Vähäkangas
16103: 418 1990 vp.
16104:
16105: Raha-asia-aloite n:o 402
16106:
16107:
16108:
16109:
16110: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmatieteen laitoksen
16111: Kaakkois-Suomen toimipisteen perustamiseen Lappeen-
16112: rantaan
16113:
16114:
16115:
16116:
16117: Eduskunnalle
16118: Ilmatieteen laitos on tehnyt Saimaan vesi- makkaana teollisuusalueena vaatii erityistä
16119: liikenteen sääpalvelutarpeesta selvityksen ja ilman laadun valvontaa ja tutkimusta. Ym-
16120: sääpalvelua on kokeiltu vuosina 1988 ja 1989. päristönsuojeluun liittyvien tutkimusyksiköi-
16121: Sääpalvelun vakinaistamiseksi ja laajentami- den keskitetty sijoittaminen Lappeenrannan
16122: seksi tulee Lappeenrantaan perustaa Ilmatie- teknologiamiljöön yhteyteen tuo kaikille yh-
16123: teen laitoksen sääpalveluyksikkö vuonna teistyökumppaneille synergistä etua. Tällaisia
16124: 1991. yhteistyökumppaneita ovat Ilmatieteen lai-
16125: Alueellisen sääpalveluyksikön sijoittami- toksen alueyksikön lisäksi mm. Lappeenran-
16126: nen Lappeenrantaan on perusteltua mm. seu- nan teknillisen korkeakoulun päästöjen mit-
16127: raavista syistä: taus- ja vähentämistekniikan laboratorio ja
16128: - Etelä-Karjalan maatalouskeskuksella muut ympäristönsuojeluun liittyvät yksiköt
16129: on valmiudet yhteistyöhön maatalouden sää- korkeakoulussa, aluetyöterveyslaitos ja Val-
16130: palvelun käytännön toteuttamisessa. tion teknillinen tutkimuskeskus. Korkeakou-
16131: - Liikenteen erityissääpalveluja tarvitse- lu näkee mahdolliseksi kehittää omia toimin-
16132: vat tieliikenteen lisäksi lentoliikenne ja vesi- tojaan kansainväliseen yhteistoimintaan täh-
16133: liikenne. Lentoaseman, Saimaan laivaliiken- tääväksi laaja-alaiseksi ympäristönsuojelu-
16134: teen painopisteen, Saimaan kanavan ja sen tekniikan laboratorioksi.
16135: kanavakonttorin (merenkulkuhallituksen si- Alueyksikön toiminta liittyy myös läheises-
16136: sävesipiirin), meripelastustoimintojen ja mat- ti Kaakkois-Suomessa käynnistettäväksi esi-
16137: kailutoimintojen sijoittumisen kannalta Lap- tettyyn alueelliseen (SILMUun liittyvään) il-
16138: peenranta on hyvä ratkaisu sääpalveluyksi- man epäpuhtauksien vaikutuksia metsiin
16139: kön sijaintipaikaksi. koskevaan tutkimustoimintaan samoin kuin
16140: - Rakennustoiminta alueella on vilkasta meneillään olevaan ilman hajuyhdisteiden
16141: mm. teollisuus- ja liikerakentamisen, maa- ja vaikutuksia ihmisen terveyteen koskevaan
16142: vesirakentamisen sekä asuntorakentamisen tutkimukseen.
16143: aloilla. Kansainvälinen yhteistoiminta ilman laa-
16144: - Teknogiakeskus Kareltek Oy on tarjon- dun seurannassa on myös tarpeen, sillä
16145: nut mahdollisuutta varata sääpalveluyksik- alueen ilman tilaan vaikuttavat oleellisesti
16146: köä varten tarpeelliset tilat, joista on hyvät valtakunnan rajan läheisyydessä Neuvostolii-
16147: tiedon välityskana vat. ton puolella sijaitsevat suuret asutuskeskuk-
16148: Sääpalvelun kannalta sopivan sijainnin li- set ja teollisuuslaitokset. Tästä syystä Ilma-
16149: säksi alueyksikön sijoittamista Lappeenran- tieteen laitoksen Lappeenrannan alueyksikön
16150: taan puoltavat useat näkökohdat. Alueyksi- tehtäväkuvaan sopii erittäin hyvin kansain-
16151: kön tehtäviin tulee sisällyttää myös ilman välinen yhteistoiminta Leningradin alueen
16152: laadun seuranta, sillä Kaakkois-Suomi voi- vastaavien elinten kanssa.
16153: 1990 vp. - RA n:o 402 419
16154:
16155: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markkaa Ilmatieteen laitoksen Kaak-
16156: nioittaen, kois-Suomea palvelevan sääpalveluyksi-
16157: kön perustamiseen Lappeenrannan tek-
16158: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden nologiamiljöön yhteyteen.
16159: 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16160: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16161: Heikki Kokko Jussi Ranta
16162: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen
16163: 420 1990 vp.
16164:
16165: Raha-asia-aloite n:o 403
16166:
16167:
16168:
16169:
16170: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sai-
16171: r~anhoitopiirin perustamisesta aiheutuneisiin kustannuk-
16172: snn
16173:
16174:
16175: Eduskunnalle
16176: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin perusta- osoittaa tarvittaviin lunastuskorvauksiin 20
16177: miseen kytkeytyy Etelä-Karjalan alueella si- milj. markan avustukset sekä 30 milj. markan
16178: jaitsevien suurten sairaalakuntainliittojen, korkotukilainan. Vuosien 1988-90 tulo- ja
16179: Tiurun ja Rauhan sairaaloiden, omistuspoh- menoarvioissa on lunastuskorvauksia varten
16180: jissa tapahtuvat muutokset. Etelä-Karjalan varattu yhteensä 5,5 milj. markkaa, joten
16181: alueen ulkopuolisten kuntien irtaannuttua loppurahoitustarve on 14,5 milj. markkaa.
16182: Tiurun ja Rauhan sairaaloiden kuntainliitos- Vuodelle 1991 tulee tästä osoittaa 7,0 milj.
16183: ta joutuvat Etelä-Karjalan kunnat lunasta- markkaa.
16184: maan eroavien kuntien sairaansijaosuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16185: Runsaan 55 milj. markan lunastuskustan- nioittaen,
16186: nuksen ohella sairaaloiden vuosittaiset käyt-
16187: tömenot uhkaavat Etelä-Karjalan kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16188: osalta kohota, kun kuntainliitossa maksajien 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16189: määrä vähenee ja hoitopäivän hinta nousee. 33.79.35 7 000 000 markkaa käytettä-
16190: Lisäksi samanaikaisesti vuosina 1989-90 väksi valtionavustuksena Etelä-Karja-
16191: laajennetaan ja saneerataan Etelä-Saimaan lan sairaanhoitopiirin perustamisesta
16192: keskussairaalaa. aiheutuneisiin lunastuskorvauksiin ja
16193: Etelä-Karjalan kunnat ja sairaanhoitopii- näitä varten otettujen lainojen korko-
16194: rin kuntainliitto edellyttävät, että valtio menoihin.
16195: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16196: Heikki Kokko Jussi Ranta
16197: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen
16198: 1990 vp. 421
16199:
16200: Raha-asia-aloite n:o 404
16201:
16202:
16203:
16204:
16205: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan kun-
16206: nalle korvauksena Vattajanniemen käytöstä
16207:
16208:
16209: Eduskunnalle
16210: Lohtajan kunnan Vattajanniemi on ollut kunnalla on naapurikunnan Kalajoen Hiek-
16211: puolustusvoimien käytössä jo pitkän aikaa. kasärkkien alue, joka suuruudeltaan on kui-
16212: Alue on erinomaista hiekkarantaa, ja sen tenki~ huomattavasti Vattajan aluetta pie-
16213: vuoksi Lohtajan kunta katsoo, että kunnalle nempi.
16214: tulisi korvata valtion varoista noin miljoona Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16215: markkaa vuodessa korvauksena siitä hyödys- nioittaen,
16216: tä, joka kunnalle jää saamatta, kun puolus-
16217: tusvoimien aluetta ei voida käyttää taloudel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16218: liseen toimintaan. Muut kunnan alueella ole- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16219: vat rannat eivät ole virkistysarvoltaan lähes- markkaa Lohtajan kunnalle korvauk-
16220: kään Vattajan arvoisia. Vertailukohtana seksi Valtajanniemen käytöstä.
16221: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16222:
16223: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
16224: 422 1990 vp.
16225:
16226: Raha-asia-aloite n:o 405
16227:
16228:
16229:
16230:
16231: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta asevarikko 7:n ke-
16232: hittämiseen Ähtärissä
16233:
16234:
16235: Eduskunnalle
16236: Asevarikko 7 on puolustusvoimien aktiivi- maan rakennustyöväkensä. Asevarikko 7:n
16237: sesti kehitettävä toimipiste. Tuotantolaitok- kehittämiseen tarY.ittaisiin riittävästi varoja.
16238: sena ja säilyttävänä varikkona alueella on Varikko on yksi Ahtärin suurimpia työnan-
16239: rakennettu jatkuvasti ja varoja tähän on voi- tajia.
16240: tu osoittaa myös työvoimahallinnon toimi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16241: alalta. nioittaen,
16242: Koska työvoimavarat ohjautuvat tällä het-
16243: kellä pääsääntöisesti työllisyyslain mukaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16244: painopisteisiin, heijastuu se siten, että mm. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16245: asevarikko 7 joutuu tänä keväänä irtisano- markkaa asevarikko 7:n kehittämiseksi.
16246: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16247: Martti Korkia-Aho
16248: 1990 vp. 423
16249:
16250: Raha-asia-aloite n:o 406
16251:
16252:
16253:
16254:
16255: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta monipaikkaisen ajo-
16256: neuvon ostoon myönnettävään tukeen suurperheisille
16257:
16258:
16259: Eduskunnalle
16260: Monilapsisissa suurperheissä, joissa on Laajentamalla osittainen verovähennysoi-
16261: useampia alaikäisiä perheenjäseniä, perheen keus koskemaan monilapsisten perheiden
16262: yhteisen matkustamisen esteenä on auton ajoneuvohankintaa mahdollistetaan huoliet-
16263: paikkaluvun vähyys. tavien lasten ja vanhempien yhteinen turval-
16264: Useimmissa tapauksissa toisen ajoneuvon linen matkustaminen.
16265: hankinta on taloudellisesta syystä mahdo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16266: tonta. nioittaen,
16267: Vaihtoehtona on uuteen useampipaikkai-
16268: seen ajoneuvokantaan siirtyminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16269: Monilapsisille perheille muutoinkin jo 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
16270: suurten menojen vuoksi syntyy tästä kohtuu- markkaa riittävän monipaikkaisen ajo-
16271: ton rasite. neuvon hankintaan suurperheisille
16272: Invalidiajoneuvoihin ja takseihin ym. so- myönnettävään ylimääräiseen tukeen.
16273: velletaan verovähennysmahdollisuutta.
16274: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16275:
16276: Martti Korkia-Aho
16277: 424 1990 vp.
16278:
16279: Raha-asia-aloite n:o 407
16280:
16281:
16282:
16283:
16284: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjan-
16285: maan täydennyskoulutusyksikön valtiollistamiseen
16286:
16287:
16288: Eduskunnalle
16289: Jyväskylän yliopiston Keski-Pohjanmaan vittavat toimintamäärärahat sekä vastata
16290: täydennyskoulutusyksikköä perustettaessa huoneistomenoista koko koulutus- ja tutki-
16291: Kokkolan kaupunki sitoutui järjestämään muskeskuksen osalta. Tilojen vuokra on ny-
16292: toimitilat sekä vastaamaan henkilökunnan kyhetkellä 826 000 markkaa.
16293: palkoista ja toimintakuluista vuoteen 1989 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16294: saakka, jonka jälkeen valtion oli tarkoitus nioittaen,
16295: vastata kustannuksista. Näin ei ole vielä ta-
16296: pahtunut. Niinpä valtion tulisikin perustaa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16297: ottaa vastatakseen vuodesta 1991 lähtien täy- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16298: dennyskoulutuspäällikön, koulutussuunnit- markkaa Keski-Pohjanmaan täyden-
16299: telijan ja toimistosihteerin virat, varata tar- nyskoulutusyksikön valtiollistamiseen.
16300: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16301:
16302: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
16303: 1990 vp. 425
16304:
16305: Raha-asia-aloite n:o 408
16306:
16307:
16308:
16309:
16310: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen kes-
16311: kustan ala-asteen rakentamisen aloittamiseen
16312:
16313:
16314: Eduskunnalle
16315: Kannuksen ja erityisesti sen keskustaaja- tilanahtaudessa. Suunnitellulla rakentamisel-
16316: man kasvu on ollut 1980-luvulla ripeää. la voitaisiin helpottaa yläasteen tilanahtaut-
16317: Väestö on ikärakenteeltaan nuorta ja synty- ta.
16318: vyys korkea. Kannuksen keskustan ala-as- Jokivarren koululle (mukautetun opetuk-
16319: teen oppilasmäärän kasvaessa tarvitaan uutta sen erityiskoulu) saneerataan ajanmukaiset
16320: koulutilaa. Nykyisin käytössä olevat tilat ei- tilat Mattilan koulun peruskorjauksen yhtey-
16321: vät vastaa tämän päivän vaatimuksia. dessä.
16322: Kouluhallitus hyväksyi 20.5.1987 huoneti- Kannus kasvaa ja kehittyy nopeasti, minkä
16323: laohjelman vanhan urheilukentän lähistölle vuoksi Kannuksen kaupunki pitää nyt esitet-
16324: rakennettavaa uutta Takalan koulutaloa var- tyä rakennushanketta erittäin kiireellisenä.
16325: ten sekä hyväksyi Mattilan koulun peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16326: jattavaksi. Rakennushankkeet toteutetaan nioittaen,
16327: heti kun opetusministeriöltä saadaan raken-
16328: tamislupa. Rakentamislupaa on haettu vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16329: delle 1990. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16330: Kannuksen yläaste laajenee suunnittelu- 29.46.34 2 000 000 markkaa Kannuk-
16331: kaudella 4-luokkasarjaiseksi ja toimii jo ny- sen kaupungin keskustan ala-asteen ra-
16332: kyisin tuntikehysjärjestelmän aiheuttamassa kentamisen aloittamiseen.
16333: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16334: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
16335: 426 1990 vp.
16336:
16337: Raha-asia-aloite n:o 409
16338:
16339:
16340:
16341:
16342: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Ullavan yläas-
16343: teen rakentamiseen
16344:
16345:
16346: Eduskunnalle
16347: Periaatteessa jokaisella kunnalla tulisi olla Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto on an-
16348: oma yläaste. Koulunkäynti vieraalla paikka- tanut myönteisen lausunnon Ullavan yläas-
16349: kunnalla vieraannuttaa nuorison omasta teen tarpeellisuudesta.
16350: kunnasta ja tällä on vaikutusta jopa muutto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16351: liikkeeseen. Ullavan kunnassa ei ole yläastet- nioittaen,
16352: ta, vaan oppilaat käyvät nykyisin kahden
16353: naapurikunnan, Kaustisen ja Kälviän yläas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16354: tetta, jonne kertyy matkaa puolelle oppilas- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16355: määrästä yli 30 km. 29.46.34 2 000 000 markkaa Ullavan
16356: Oppilasennuste Ullavassa on positiivinen, yläasteen rakentamisen aloittamiseen
16357: eikä yläasteen rakentamisella olisi haitallisia vuonna 1991.
16358: vaikutuksia naapurikuntien koulutoimeen.
16359: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16360: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
16361: 1990 vp. 427
16362:
16363: Raha-asia-aloite n:o 410
16364:
16365:
16366:
16367:
16368: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan kun-
16369: nankirjaston rakentamiseen
16370:
16371:
16372: Eduskunnalle
16373: Lohtajan kunnanvaltuusto on päättänyt 1992. Näin ollen kunta joutuisi olemaan
16374: hankkia kirjaston lähtemällä osakkaaksi vuokratiloissa tähän saakka. Koska kirjasto-
16375: kiinteistöosakeyhtiöön, joka rakentaa liiketa- talo joka tapauksessa rakennetaan aikaisem-
16376: lon Lohtajan keskustaan. Rakentaminen min, myös valtion olisi syytä pysyä alkupe-
16377: aloitetaan keväällä 1990. Kirjaston hyötyala räisessä aikataulussa.
16378: on 360 m 2 ja kustannusarvio noin 2,8 miljoo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16379: naa markkaa, josta kaluston osuus on noin nioittaen,
16380: 350 000 markkaa.
16381: Vaasan lääninhallituksen laatimassa kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16382: jastojen 5-vuotisohjelmassa Lohtajan kirjasto 1991 tulo- ja menoarvioon 2 800 000
16383: oli alun perin suunniteltu rahoitettavaksi markkaa Lohtajan kunnankirjaston ra-
16384: vuonna 1991. Nyt hanke on siirretty vuoteen kentamiseen.
16385: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16386:
16387: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
16388: 428 1990 vp.
16389:
16390: Raha-asia-aloite n:o 411
16391:
16392:
16393:
16394:
16395: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen evan-
16396: kelisen kansanopiston peruskorjauslainojen hoitokustan-
16397: nuksia varten
16398:
16399:
16400: Eduskunnalle
16401: Kaustisen evankelisessa kansanopistossa Lainojen hoidon osalta opisto on jo nyt ja
16402: suoritettiin vuosina 1986-87 päärakennuk- tulee lähivuosina olemaan, kuten edellä ole-
16403: sen mittava muutos- ja perusparannustyö. vista luvuista voi päätellä, ylivoimaisten on-
16404: Sen kustannukset olivat yhteensä 4 598 545 gelmien edessä ilman ulkopuolista lisärahoi-
16405: markkaa. Opisto joutui nopean rakentamis- tusta. On selvää, että pieni opisto ei pysty
16406: aikataulun ja valtionrahoituksen usean vuo- tehokkaallakaan toiminnallaan rahoitta-
16407: den viiveen takia rahoittamaan investoinnin maan lainojen hoitoa tässä laajuudessa.
16408: lähes kokonaan lainavaroin. Kaustisen evankelinen kansanopisto on
16409: Opiston lainojen hoitokustannukset tänä pieni kansanopisto (45 opiskelijapaikkaa).
16410: ja seuraavina lähivuosina ovat seuraavat: Tämänhetkisessä tilanteessa pienet opistot ei-
16411: vät yleensäkään ole taloudellisesti hyvässä
16412: Korot Lyhennykset Yhteensä
16413: asemassa, vaan hyvin ahtaalla.
16414: 1989 460 996,- 731 580,- 1 192 576,-
16415: 1990 464 833,- 632 100,- 1 096 933,- Edellä sanotun johdosta opisto toivoo, että
16416: 1991 413 470,- 2 055 100,- 2 468 570,- käytettävissä olevien rahoitusmahdollisuuk-
16417: sien puitteissa valtiovalta järjestäisi lisäav 1 ts-
16418: Loppuvuoden 1989 (elo-joulukuu) laino- tuksen joko kuluvan vuoden lopussa tai ensi
16419: jen hoitokustannukset olivat 234 846 mark- vuoden alussa.
16420: kaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16421: Opisto on saanut tähän mennessä vuosina nioittaen,
16422: 1986-89 valtion rakennusavustusta yhteen-
16423: sä 850 000 markkaa, mikä on 18,4% raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16424: nuskustannuksista. Keskimääräinen raken- 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
16425: nusavustusten määrä vastaavanlaisissa hank- markkaa Kaustisen evankelisen kansan-
16426: keissa on kansanopistoissa 30-35 %. opiston muutos- ja perusparannustöistä
16427: Lisäavustuksia opisto on saanut vuosina johtuvien lainojen hoitokustannuksia
16428: 1987-89 yhteensä 260 000 markkaa. varten.
16429: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16430: Martti Korkia-Aho Maunu Kohijoki
16431: Kirsti Ala-Harja Kari Urpilainen
16432: 1990 vp. 429
16433:
16434: Raha-asia-aloite n:o 412
16435:
16436:
16437:
16438:
16439: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjan-
16440: maan kansanopiston ruokalan ja auditori on rakentamises-
16441: ta johtuvien kulujen peittämiseen
16442:
16443:
16444: Eduskunnalle
16445: Määräraha 700 000 mk käytetään Keski- Lisärakennus on oppilaitoksen toiminnan
16446: Pohjanmaan Kansanopiston Kannatusyhdis- kannalta välttämätön ja tarpeen vaatima.
16447: tys ry:n omistaman ja ylläpitämän ruokala- ja Auditoria palvelee lisäksi opiston toiminta-
16448: auditoriarakennuksen sekä Kälviänjoen yli alueen harrastajateatteritoimintaa koulutus-
16449: rakennukselle johtavan sillan rahoittamiseen. paikkana, teatterina ja musiikkisalina.
16450: Rakennus kalusteineen ja siltoineen tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16451: maksamaan 8,3 mmk. Rahoituksesta on hoi- nioittaen,
16452: dettu pitkäaikaisin lainoin 6 mmk ja valtion
16453: rakennusavustuksella 200 000 mk. Rahoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16454: sesta on edelleen avoimena 2,1 mmk. Kanna- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16455: tusyhdistyksellä itsellään ei ole mahdollisuut- 29.57.52 700 000 markkaa Keski-Poh-
16456: ta rahoittaa hanketta loppuun. Yhdistyksen janmaan kansanopiston ruokala- ja au-
16457: tilinpäätös vuodelta 1988 osoitti n. 195 000 ditoriorakennuskustannusten peittämi-
16458: markan tappiota. seen.
16459: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16460:
16461: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
16462: 430 1990 vp.
16463:
16464: Raha-asia-aloite n:o 413
16465:
16466:
16467:
16468:
16469: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Tuomarniemen met-
16470: säoppilaitoksen kehittämiseen
16471:
16472:
16473: Eduskunnalle
16474: Ammattikasvatushallituksen alaisen Tuo- Neuvottelukunta esittää, että Tuomarnie-
16475: marniemen metsäoppilaitoksen saneeraus- ja men metsäoppilaitoksen toiminnan edellytys-
16476: laajennushanke on ajankohtainen. Vaasan ten turvaamiseksi ammattikasvatushallitus
16477: läänin kehittämisneuvottelukunnan välimie- valmistelee oppilaitoksen peruskorjaus- ja
16478: tinnössä joulukuutta 1989 todetaan seuraa- laajennussuunnitelman toteutusvaiheeseen
16479: vaa: "Tuomarniemen metsäoppilaitos vastaa 1990-luvun alkupuolella. Alueen työllisyysti-
16480: Vaasan l~fi.nin suomenkielisestä metsäope- lanne huomioiden myös työllisyysvarojen
16481: tuksesta. Ahtärin Tuomarniemen lisäksi op- osoittaminen hankkeeseen olisi perusteltua.
16482: pilaitos ylläpitää toimipaikat Kannuksessa, Hankkeen kustannusarvio on noin 20 miljoo-
16483: Kurikassa ja Vetelissä. naa markkaa ja rakentamissuunnitelmat ovat
16484: Oppilaitoksen koulutusmäärät ovat kasva- valmiit."
16485: neet ja laatutasovaatimus noussut opistoas- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16486: teen ja ammatillisen korkea-asteen kautta. nioittaen,
16487: Samalla aikuiskoulutus on monipuolistunut.
16488: Koulutustehtävän hoitamiseksi ja toiminto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16489: jen edelleen kehittämiseksi oppilaitosta var- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
16490: ten on tehty laajennussuunnitelma, joka sisäl- markan määrärahan Tuomarniemen
16491: tää mm. luokkaopetus-, laboratorio-, ATK-, metsäoppilaitoksen peruskorjaus- ja
16492: kirjasto- ja liikuntatilat. laajennussuunnitelman toteuttamiseksi.
16493: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16494: Martti Korkia-Aho
16495: 1990 vp. 431
16496:
16497: Raha-asia-aloite n:o 414
16498:
16499:
16500:
16501:
16502: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen he-
16503: vostalousoppilaitoksen perustamiseen
16504:
16505:
16506: Eduskunnalle
16507: Kaustisella toimivan Kannuksen maata- ti-, kalusto- ja opetusvälinekustannukset ovat
16508: lousoppilaitoksen alaisen va. hevostalous- yhteensä n. 13,3 milj. mk. Kustannuksista
16509: koulutuksen oppilasmäärä on 50 opiskelijaa. valtionosuuden osuus on 6,9 milj. mk ja
16510: Alan koulutuksesta tulisi valmistua vuosit- kunnan netto-osuus 6,5 milj. mk.
16511: tain 200 hevostenhoitajaa. Koulutuksen li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16512: säykseen tarvitaan 30 aloituspaikkaa vuodes- nioittaen,
16513: sa lisää.
16514: Asia voidaan hoitaa Kaustisen koulutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16515: sen vakinaistamisella eli perustamalla Kaus- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
16516: tisen hevostalousoppilaitos vuonna 1991. markkaa Kaustisen hevostalousoppilai-
16517: Oppilaitoksen rakennustarve vuosina toksen perustamiseen.
16518: 1990-1991 on n. 2 600m 2 • Rakennus-, tont-
16519: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16520: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
16521:
16522:
16523:
16524:
16525: 31 200052Y
16526: 432 1990 vp.
16527:
16528: Raha-asia-aloite n:o 415
16529:
16530:
16531:
16532:
16533: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
16534: emäntäkoulun toiminnan tukemiseen
16535:
16536:
16537: Eduskunnalle
16538: Vetelin kunnan alueella toimii yksityinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16539: Keski-Pohjanmaan emäntäkoulu. Oppilaitos 1991 tulo- ja menoarvioon 750 000 mar-
16540: on saanut vuosittain harkinnanvaraista val- kan määrärahan Keski-Pohjanmaan
16541: tion avustusta. emäntäkoulun toiminnan avustamiseen.
16542: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16543: nioittaen,
16544: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16545: Martti Korkia-Aho
16546: 1990 vp. 433
16547:
16548: Raha-asia-aloite n:o 416
16549:
16550:
16551:
16552:
16553: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan
16554: Yrittäjäopiston toiminnan tukemiseen
16555:
16556:
16557: Eduskunnalle
16558: Pohjanmaan Yrittäjäopisto on valtakun- rottamista 800 000 markkaan. Samoin Vaa-
16559: nallinen yrittäjäkoulutusta antava oppilaitos. san lääninhallitus on kannanotossaan vuo-
16560: Opiston omistaa Kauhavan kaupunki. Val- den 1990 tulo- ja menoarvioesitykseen esittä-
16561: tion osuus Yrittäjäopiston hyväksyttäviin nyt määrärahan korottamista 800 000 mark-
16562: käyttömenoihin on 75 %, joten loppuosa jää kaan.
16563: kaupungin vastattavaksi. Kyseiseen osaan on Koulutoimintaa koskevan talousarvion
16564: saatu vuonna 1989 ylimääräistä avustusta vuodelta 1990 mukaan jää kaupungin osuu-
16565: 600 000 markkaa, silloin anottiin 800 000 deksi vielä 1 980 000 markkaa, vaikka yli-
16566: markkaa. Pohjanmaan Yrittäjäopiston 165 määräinen avustus on budjetoitu 800 000
16567: oppilaasta on kauhavalaisia vain kymmenen. markaksi.
16568: Pohjanmaan Yrittäjäopistolla annettavaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16569: koulutusta ei lueta peruskoulutukseksi, joten nioittaen,
16570: lain perusteella se ei voi laskuttaa nettotap-
16571: pio-osuutta niiltä kunnilta, joista oppilaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16572: tulevat. Peruskoulutusta antavat ammattiop- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16573: pilaitokset voivat näin tehdä. 29.69.51 800 000 markkaa Pohjan-
16574: Ammattikasvatushallitus on esittänyt ope- maan Yrittäjäopiston toiminnan tuke-
16575: tusministeriölle ylimääräisen määrärahan ko- miseksi.
16576: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16577:
16578: Martti Korkia-Aho Oiva Savela Maunu Kohijoki
16579: Juhani Laitinen Riitta Uosukainen Jukka Vihriälä
16580: Sirpa Pietikäinen Kirsti Ala-Harja Keijo Jääskeläinen
16581: Sakari Valli Pentti Mäki-Hakola Kari Urpilainen
16582: Matti Lahtinen Lea Kärhä Kalevi Lamminen
16583: Juho Sillanpää Jorma Fred
16584: 434 1990 vp.
16585:
16586: Raha-asia-aloite n:o 417
16587:
16588:
16589:
16590:
16591: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta pk-yritysten ja maa-
16592: tilayritysten henkilöstön liikkeenjohtokoulutukseen
16593:
16594:
16595: Eduskunnalle
16596: Pk-yritysten ja maatilayritysten henkilös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16597: tön liikkeenjohdolliseen kouluttamiseen tulisi 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
16598: varata 150 000 mk rakennemuutoksen joh- markkaa pk-yritysten ja maatilayritys-
16599: dosta vaikeuksissa olevaan Kortesjärven ten henkilöiden liikkeenjohdolliseen
16600: kuntaan. koulutukseen.
16601: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16602: nioittaen,
16603: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16604:
16605: Martti Korkia-Aho
16606: 1990 vp. 435
16607:
16608: Raha-asia-aloite n:o 418
16609:
16610:
16611:
16612:
16613: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurisihtee-
16614: rin viran perustamiseksi Kälviälle
16615:
16616:
16617: Eduskunnalle
16618: Kälviän kunnanvaltuusto on kokoukses- nisteriö ilmoitti 30.12.1988, ettei Kälviän
16619: saan 12.8.1985 päättänyt perustaa kulttuuri- kunnan perustamaa virkaa ole vielä voitu
16620: sihteerin pääviran. Tehtävää on hoidettu tal- hyväksyä valtionosuuden piiriin, mutta asia
16621: visin osa-aikaisena ja kesäisin lautakunnalla on luvattu ottaa esille uudelleen vuoden 1990
16622: on ollut päätoiminen työntekijä. Kulttuuri- talousarvion yhteydessä.
16623: toiminnan laajentuessa ja kehittyessä kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16624: nanvaltuusto päätti täyttää viran vuoden nioittaen,
16625: 1989 alusta päätoimisesti. Virkaan valittiin
16626: pätevä viranhaltija. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16627: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
16628: nojalla suoritetaan kunnille valtionosuutta kaa kulttuurisihteerin viran perustamis-
16629: kulttuuritoimen viranhaltijoiden paikkaami- kustannuksiin Kälviän kuntaan.
16630: sesta aiheutuviin kustannuksiin. Opetusmi-
16631: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16632:
16633: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
16634: 436 1990 vp.
16635:
16636: Raha-asia-aloite n:o 419
16637:
16638:
16639:
16640:
16641: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansan-
16642: taiteen keskuksen jatkosuunnitteluun ja käynnistämiseen
16643:
16644:
16645: Eduskunnalle
16646: Kansantaiteiden perinnön vaaliminen vel- Sen keskeisiä toimintamuotoja tulevat ole-
16647: voittaa tarkoituksenmukaisten toimintaedel- maan näyttely-, konsertti-, julkaisu- ja tiedo-
16648: lytysten luomiseen. Kaustiselle perustettava tustoiminta sekä yhteistyö yliopistojen ja
16649: laaja-alainen kansantaiteen keskus nähdään korkeakoulujen kanssa.
16650: valtakunnallisesti keskeisenä kulttuuri-, tut- Esisuunnitelman mukaan hankkeen kus-
16651: kimus- ja taidehankkeena, jonka merkitys tannusarvio on 16 miljoonaa markkaa. Sekä
16652: tulee säteilemään koko maahan. Sillä tulee Kansanmusiikkijuhlien kannatusyhdistyksen
16653: olemaan myös laaja kansainvälinen ulottu- mahdollisuudet että paikkakunnan vähäiset
16654: vuus. taloudelliset voimavarat huomioon ottaen
16655: Kaustisen omaksuman edelläkävijän roo- keskuksen toteuttaminen on mahdollista vain
16656: lin ansiosta ja paikkakunnalla jo olemassa valtion ja muun yhteiskunnan tuella.
16657: olevien puitteiden johdosta sillä on parhaat Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16658: mahdollisuudet kansantaiteiden saavutusten nioittaen,
16659: esilletuomiseen ja hyödyntämiseen.
16660: Kansantaiteen keskuksesta tullaan muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16661: dostamaan johtava valtakunnallinen, perin- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
16662: teen pohjalta uutta luova ja osallistujaa akti- markkaa käytettäväksi Kaustiselle to-
16663: voiva tiedekeskustyyppinen kulttuurilaitos, teutettavan valtakunnallisen kansantai-
16664: jolla on kansallisen kulttuurin kannalta mer- teen keskuksen jatkosuunnitteluun sekä
16665: kittävä kansainvälinen tehtävä. kehittämis- ja käynnistämistoimiin.
16666: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16667: Martti Korkia-Aho
16668: 1990 vp. 437
16669:
16670: Raha-asia-aloite n:o 420
16671:
16672:
16673:
16674:
16675: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansan-
16676: musiikkijuhlien tukemiseen
16677:
16678:
16679: Eduskunnalle
16680: Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ovat vuo- nuoret taiteilijat joutuvat jäämään tapahtu-
16681: sittainen merkkitapahtuma Keski-Pohjan- mien ulkopuolelle.
16682: maalla ja koko Suomessa. Se kokoaa vuosit- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16683: tain noin 2 500 koti- ja ulkomaalaista esiin- nioittaen,
16684: tyjää sekä lähes 100 OOO:een kohoavan juh1a-
16685: vierasjoukon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16686: Se on kulttuuritapahtuma, joka on säilyt- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16687: tänyt asemansa. 29.90.52 lisäyksenä 400 000 markkaa
16688: Vuotuinen valtionavustus ei ole ollut riit- Kaustisen kansanmusiikkijuhlien järjes-
16689: tävä. tämistä varten sekä äänentoisto- ja va-
16690: Juhlien järjestäjät joutuvat rajoittamaan laistusjärjestelmien kehittämiseen ja to-
16691: toimintaansa, ja näin ollen monet varsinkin teuttamiseen.
16692: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16693: Martti Korkia-Aho
16694: 438 1990 vp.
16695:
16696: Raha-asia-aloite n:o 421
16697:
16698:
16699:
16700:
16701: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven Mu-
16702: siikkiyhdistys ry:lle musiikki- ja koulutustoimintaan
16703:
16704:
16705: Eduskunnalle
16706: Lappajärven musiikkipäivät on koko Jär- tyjistä mainittakoon kapellimestari Alexan-
16707: viseudun ja koko maakunnan yhteinen mu- der Muhlin ja säestäjä Ulrich Koneffke.
16708: siikkitapahtuma. Musiikkipäivillä järjestetään myös koulu-
16709: Musiikkipäiviä on järjestetty useiden vuo- tusta, jonka vaikutus ulottuu koko yhteis-
16710: sien aikana. Se on tapahtuma, joka vilkastut- kuntaan.
16711: taa kulttuuritoimintaa niin Järviseudun pitä- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16712: jissä kuin koko Pohjanmaalla. nioittaen,
16713: Tilaisuuksia järjestetään nyt 10 päivän
16714: ajan. Tilaisuuksia on yhteensä 13 ja toiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16715: tapahtuu 7 kunnan alueella. Esiintyjinä on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16716: maan parhaimmisto (Jaakko Ryhänen, Sep- 29.90.52 400 000 markkaa Lappajär-
16717: po Ruohonen, Leena Kosola, Kalevi Olli, ven Musiikkiyhdistys ry:n musiikki- ja
16718: Tom Krause, Heikki Orama, Anssi Hirvo- koulutus toimintaan.
16719: nen, Heikki Siukola jne.) Ulkomaisista esiin-
16720: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16721: Martti Korkia-Aho
16722: 1990 vp. 439
16723:
16724: Raha-asia-aloite n:o 422
16725:
16726:
16727:
16728:
16729: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan Kirkko-
16730: musiikkipäiville
16731:
16732:
16733: Eduskunnalle
16734: Lohtajan Kirkkomusiikkipäiviä on pidetty Musiikkipäivien kustannusarvio on
16735: jo kymmenen vuoden ajan. Esiintyjinä on 460 000 markkaa.
16736: ollut kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16737: joista mainits~mme muutamia: Esa Ruuttu- nioittaen,
16738: nen, Tauno Aikää, Jorma Silfvast, Hannu
16739: Niemelä, Kalevi Olli ja Veikko Sinisalo. Oh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16740: jelmassa on vain kirkkomusiikkia. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16741: Kirkkomusiikkipäivät ovat olleet aikai- 29.90.52 150 000 markkaa Lohtajan
16742: semmin vain Lohtajan kunnan ja seurakun- Kirkkomusiikkipäivien kustannusten
16743: nan järjestämiä. Nyt on toiminta-alue laajen- peittämiseksi.
16744: nettu koskemaan myös Kokkolan kaupun-
16745: kia.
16746: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16747: Martti Korkia-Aho
16748: 440 1990 vp.
16749:
16750: Raha-asia-aloite n:o 423
16751:
16752:
16753:
16754:
16755: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Taholammin
16756: Harmonikkaviikko ry:n toiminnan tukemiseen
16757:
16758:
16759: Eduskunnalle
16760: Harmonikkaleirillä oli 10 harmonikansoi- Kurvinen. Erityisesti mainittakoon yhdysval-
16761: ton opettajaa: Oleg Sharov Neuvostoliitosta, talainen Frank Maroccon jazz-konsertti,
16762: Matti Rantanen, Marjut Tynkkynen, Seppo joka mahdollistui Eesti Kultuurifondin osal-
16763: Valkeajoki, Päivi Valkeajoki, Erkki Ihalai- listuttua matkakustannuksiin. Menneenä ke-
16764: nen, Unto Jutila, Armas Piippo ja Heidi sänä perjantain konserteissa avusti pieni yh-
16765: Velamo; musiikinteoriaa opetti Osmo Jämsä. tye (Harri Sarkkinen basso, Juhani Okkonen
16766: Matti Rantasen palkkauksesta vastasi osit- vibrafoni ja Simo Peltola rummut). Samoin
16767: tain Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto; kurs- laajennettiin ohjelmistoa laulun ja harmoni-
16768: silla oli kymmenen opiskelijaa. Päivi Valkea- kan yhteisesiintymiseen: Oleg Sharov säesti
16769: joen ja Osmo Jämsän palkkauksesta huolehti laulajatar Lidia Sharovaa konserttinsa jälki-
16770: myös Taholammin kansalaisopisto. Opiskeli- puoliskolla. Unto Jutilan sävellyskonsertissa
16771: joita leirillä oli 60, joista yksi oli Ruotsista, merkittävän panoksen antoi Taholammin
16772: yksi Ranskasta, muut eri puolilta Suomea. koulusoittokunta esittäessään Oleg Sharovin
16773: Oman ryhmänsä leiriläisistä muodostivat ns. kanssa Konserton harmonikalle ja orkesteril-
16774: kerhosoittajat, joita ohjasi Armas Piippo. le. Keskiviikon lavatanssien järjestämisestä
16775: Opetus tapahtui Taholammin käsi- ja taide- kantoi päävastuun Taholammin harmonik-
16776: teollisuusoppilaitoksen tiloissa sekä yläasteen kakerho, joka esiintyi myös muissa viikon
16777: musiikkiluokassa yksityistunnein (a 40 min) tilaisuuksissa. Kerhojen perinteisessä osuu-
16778: klo 9-12 ja 12.45-14.15; lounaan jälkeinen dessa lauantai-iltana esiintyi kahdeksan poh-
16779: aika oli varattu osittain yhtyeharjoituksiin. jalaista harmonikkakerhoa sekä Kotka-har-
16780: Leirin opettajien ja oppilaiden majoitus ja monikat.
16781: ruokailu oli järjestetty edelliskesien tapaan. Konserttien juontajina toimivat Viljo S.
16782: Edellisvuosien tapaan on todettava ope- Määttälä, Paula Määttälä, Teuvo Laurinolli,
16783: tuksen korkea taso, josta leiriläiset antavat Mikko Mylly kangas, Antti Koskela ja Erkki
16784: myönteistä palautetta monissa eri yhteyksis- Kujala.
16785: sä. Kurssimaksun jonkinmoinen korotus lie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16786: nee edessä, samoin kuin kurssilaisten määrän nioittaen,
16787: rajaaminen tilanpuutteen vuoksi 50:een.
16788: Taholammin IV Harmonikkaviikon aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16789: na järjestettiin kahdeksan konserttia, kolme 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
16790: soittotuokiota ja yksi toritapahtuma. Niissä kaa Taholammin Harmonikkaviikko
16791: esiintyivät mm. leirin opettajat ja oppilaat ry:n koulutus-, yhdistys- ja Harmonik-
16792: sekä Mika Väyrynen, Mika Huusari ja Kalle kaleiritoiminnan tukemiseen.
16793: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16794:
16795: Martti Korkia-Aho Maunu Kohijoki
16796: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
16797: 1990 vp. 441
16798:
16799: Raha-asia-aloite n:o 424
16800:
16801:
16802:
16803:
16804: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kan-
16805: sansoitinmuseon ylläpitämisen pysyvään valtionapuun
16806:
16807:
16808: Eduskunnalle
16809: Osana Kaustisen valtakunnallista kansan- mista ja tätä erityistarkoitusta varten tulisi
16810: musiikkikeskusta toimii Suomen Kansansoi- Suomen Kansansoitinmuseolle saada pysyvä
16811: tinmuseo. Sen kokoelma koostuu lähes tu- valtionapu.
16812: hannesta kansansoittimesta ja alan tausta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16813: aineistosta. Museo on nykyaikainen alan tut- nioittaen,
16814: kijoiden, harrastajien ja matkailijoiden vireä
16815: kohtaamispaikka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16816: Kaustisen kunnan tarkoitus on kehittää 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
16817: museosta museolain mukainen valtakunnalli- markkaa Suomen Kansansoitinmuseon
16818: nen erityismuseo. Museosta vastuun kanta- pysyvää valtionapua varten.
16819: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16820:
16821: Martti Korkia-Aho Mats Nyby Jorma Fred
16822: 442 1990 vp.
16823:
16824: Raha-asia-aloite n:o 425
16825:
16826:
16827:
16828:
16829: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhonjokilaak-
16830: son musiikkikoulun perustamiseen
16831:
16832:
16833: Eduskunnalle
16834: Perhonjokilaakson musiikkikoulun perus- on varhaisin momentille suunnitelluista mu-
16835: tajina toimivat seitsemän alueen kuntaa. siikkikouluista maassa. Sen edullisuus perus-
16836: Kouluun tulee aluksi 160 oppilaspaikkaa, tuu konservatoriolta luovutettaviin oppilas-
16837: joista valtaosa tulee Keski-Pohjanmaan kon- paikkoihin. Aloitusmääräraha vahvistaa
16838: servatorion koululle luovuttamista paikoista. kuntien ja muun musiikkikoulutuksen yh-
16839: Lisäksi koululle tulisi saada 50 uutta oppilas- teyttä maakunnassa.
16840: paikkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16841: Musiikkikoulun toiminta on suunniteltu nioittaen,
16842: alkavaksi 1.8.1991. Hakemus on opetusmi-
16843: nisteriön käsiteltävänä, missä suunnitellaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16844: omaa momenttia maamme musiikkikoulujen 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
16845: perustamiseen. markkaa Perhonjokilaakson musiikki-
16846: Perhonjokilaakson musiikkikouluhanke koulun perustamiseen.
16847: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16848:
16849: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
16850: 1990 vp. 443
16851:
16852: Raha-asia-aloite n:o 426
16853:
16854:
16855:
16856:
16857: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven Ank-
16858: kurit ry:n toiminnan tukemiseen
16859:
16860:
16861: Eduskunnalle
16862: Alajärven Ankkurit ry. on perustettu nassa on ollut vetäjinä noin 40 vapaaehtoista
16863: vuonna 1944. Seura on yleisseura ja siinä urheilu- ja nuorisotyötä tekevää henkilöä.
16864: toimii tällä hetkellä yhdeksän jaostoa. Näin laaja vapaaehtoinen seuratyö vaatii
16865: Toiminnaltaan laajin ja menestynein urhei- huomattavan määrän taloudellisia voimava-
16866: lumuoto on ollut ylivoimaisesti pesäpallo. roja, jotka pääosin on hankittu keräyksin
16867: Seura on pelannut usean vuoden miesten ym. vapaaehtoisella varainhankinnalla.
16868: mestaruussarjassa, ja menestyksekkäin saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16869: vutus on ollut vuosina 1988 ja 1989 Suomen nioittaen,
16870: mestaruus. Mestaruussarjan ohella seuralla
16871: on ollut 21 muuta joukkuetta, jotka ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16872: pääosin pelanneet nuorisosarjoissa. Toiminta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16873: on perustunut paljolti vapaaehtoiseen seura- 29.91.50 50 000 markkaa Alajärven
16874: työhön, josta esimerkkinä voidaan mainita, Ankkurit ry:n toiminnan tukemiseksi.
16875: että pelkästään nuorisojoukkueiden toimin-
16876: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16877:
16878: Martti Korkia-Aho Kalevi Lamminen
16879: 444 1990 vp.
16880:
16881: Raha-asia-aloite n:o 427
16882:
16883:
16884:
16885:
16886: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin Vedon toi-
16887: minnan turvaamiseksi ja katetuo katsomon rakentamiseen
16888:
16889:
16890: Eduskunnalle
16891: Vuonna 1934 perustettu Vimpelin Veto on 90 on 1,5 milj. markkaa. Varat toimintaan
16892: eräs maamme tunnetuimpia urheiluseuroja saadaan pääosin pesäpallon lipputuloista,
16893: päälajinsa pesäpallon ansiosta. Vedon jäsen- mainossopimuksista sekä perinteisestä seuro-
16894: määrä, noin 900 henkilöä, on huomattava jen varainhankinnasta tempauksineen ja ta-
16895: paikkakunnan asukaslukuun (3 800) verrat- pahtumineen. Sekä toiminnan että talouden
16896: tuna. Jäsenistöstä lähes puolet osallistuu ak- hoito perustuu vapaaehtoiseen seuratyöhön.
16897: tiivisesti kilpailutoimintaan ja suuri osa seu- Varojen hankkiminen laajan toiminnan
16898: ran muihin toimintoihin. pyörittämiseen on aina ollut ongelmallista.
16899: Vimpelin Veto on yleisseura, jossa lajitoi- Tulevalla kaudella seuran taloutta tulee eri-
16900: minnasta huolehtivat jaostot. tyisesti rasittamaan Vimpelin kunnan kanssa
16901: Pesäpallon lippulaivana on miesten ykkös- tehty sitoumus, jonka mukaan Vimpelin Veto
16902: joukkue, joka kaudella -90 pelaa supersarjas- osallistuu 600 000 markalla Saarikentän ka-
16903: sa. Lisäksi sarjoihin osallistuu 3 muuta mies- tetun katsomon rakentamiseen. Hanke on
16904: joukkuetta, naisten suomisarjajoukkue sekä seuralle suuri taloudellinen ongelma, mutta
16905: 11 juniorijoukkuetta. Koripallon edustus- samalla myös haaste, jonka myötä Vimpelin
16906: joukkue suomisarjassa on piirin parhaita. Veto varmistaa tulevaisuudessakin pysymi-
16907: Lisäksi seuraa edustaa toinen miesjoukkue, sensä kansallispelimme kärkiseurojen joukos-
16908: naisjoukkue ja kaksi juniorijoukkuetta. sa.
16909: Jääkiekkoa pelataan III-divisioonassa ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16910: kahden juniorijoukkueen voimin. nioittaen,
16911: Lentopallossa on miesten joukkue.
16912: Yleisurheilun parissa tehdään mittavaa ju- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16913: niori työtä, jonka hedelmänä saavutettiin vii- 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000
16914: me kesänä pitkän tauon jälkeen suomenmes- markkaa Vimpelin Vedon toiminnan
16915: taruus. turvaamiseksi ja katsomon rakennus-
16916: Vimpelin Vedon budjetti kaudelle 1989- kustannuksiin.
16917: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16918:
16919: Martti Korkia-Aho
16920: 1990 vp. 445
16921:
16922: Raha-asia-aloite n:o 428
16923:
16924:
16925:
16926:
16927: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Jukola 91:n
16928: järjestäjille liikenne- ja viestiyhteyksien rakentamiseen
16929:
16930:
16931: Eduskunnalle
16932: Perinteinen suurtapahtuma Jukolan viesti tukea alueen kartoitukseen ja karttojen pai-
16933: järjestetään v. 1991 Vimpelin Lakeaharjulla. nattamiseen.
16934: Kilpailun järjestäminen on uskottu seurayh- Kilpailualueelle joudutaan rakentamaan li-
16935: tymälle, johon kuuluvat Kauhavan Visa, sää liikenne- ja viestiyhteyksiä, jotka jäävät
16936: Lappajärven Veikot, Alajärven Ankkurit ja palvelemaan Lakeaharjun-Pyhävuoren ul-
16937: Vimpelin Hiihtoseura. Tapahtumaan arvioi- koilu- ja virkistysaluetta.
16938: daan ottavan osaa noin 30 000 kilpailijaa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16939: katselijaa. Myös tiedotusvälineet ovat vuosi nioittaen,
16940: vuodelta kiinnostuneet yhä enemmän Juko-
16941: lasta, ja sillä on myönteistä liikuntapoliittista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16942: kantavuutta. 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
16943: Varsinainen kilpailu käydään Vimpelin markkaa avustukseksi Jukola 91:n jär-
16944: kunnan ja Alajärven kaupungin alueella. Mo- jestäjille liikenne- ja viestiyhteyksien
16945: lemmat kunnat ovat antaneet taloudellista parantamiseksi.
16946: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16947:
16948: Martti Korkia-Aho Kalevi Lamminen
16949: 446 1990 vp.
16950:
16951: Raha-asia-aloite n:o 429
16952:
16953:
16954:
16955:
16956: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Pulkkisen nuo-
16957: risoseura ry:lle talon rakentamiseen
16958:
16959:
16960: Eduskunnalle
16961: Vetelin kunnassa Pulkkisen kylässä Keski- takia tulisi valtiovallan ojentaa auttava kä-
16962: Pohjanmaalla toimii aktiivinen nuorisoseura tensä Pulkkisen nuorisoseura ry:n talonra-
16963: nimeltään Pulkkisen nuorisoseura ry. Yhdis- kennushankkeelle.
16964: tys on ostanut hiljattain tontin tarkoitukse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16965: naan ryhtyä rakentamaan omaa taloa. Tar- nioittaen,
16966: koituksena on päästä mahdollisimman pian
16967: perustöiden aloittamiseen sekä edelleen lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16968: hinnä talkoovoimin tapahtuvaan talon ra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16969: kentamiseen. Kyläläisten aktiivisuutta osoit- 29.91.51 50 000 markkaa avustukseksi
16970: taa mm. se, että tähän mennessä on kerätty Pulkkisen nuorisoseura ry:n talonra-
16971: varoja 70 000 markkaa. Hanke kaipaa kui- kennushankkeeseen Vetelissä.
16972: tenkin myös julkista rahoitusta, ja tämän
16973: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
16974:
16975: Martti Korkia-Aho Kalevi Lamminen
16976: 1990 vp. 447
16977:
16978: Raha-asia-aloite n:o 430
16979:
16980:
16981:
16982:
16983: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven Nuo-
16984: risoseuran talon varustamiseen
16985:
16986:
16987: Eduskunnalle
16988: Alajärven Nuorisoseura on korjauttanut Talo on osa Alajärven Aalto-keskusta, jo-
16989: talonsa käyttökuntoon tulipalon tuhojen jäl- hon kuuluu viisi muuta rakennusta 1920- ja
16990: keen noin 1 000 000 markalla. Opetusminis- 1960-luvulta.
16991: teriöltä on korjaustöihin saatu vuosien Nuorisoseuran toiminta on vilkastunut
16992: 1984-1987 aikana yhteensä 325 000 mark- 1980-luvulla oman talon korjaamisen jäl-
16993: kaa. Vakuutus korvasi 360 000 markkaa. Lo- keen. Nyt toimii kaksi näytelmäryhmää,
16994: put on hoidettu keräyksin ja muulla toimin- kruunuhääryhmä, Kalevan Nuorten tanhu-
16995: nalla. ryhmä ja alkamassa on puhallinorkesteritoi-
16996: Talo on vielä keskeneräinen. Toiminnan minta.
16997: painopisteenä ovat teatteriesitykset, mikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16998: edellyttää ajanmukaista laitteistoa ja näyttä- nioittaen,
16999: möä. Alajärven kaupungissa ei ole vastaavaa
17000: teatterinäyttämöä, joten tila palvelee koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17001: kaupungin tarpeita. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17002: Kokonaiskustannusarvio on 383 100 29.99.50 50 000 markkaa Alajärven
17003: markkaa, josta valaistuslaitteiston (1 vaihe) Nuorisoseuran talon teatteritekniikan
17004: osuus on 207 500 markkaa ja äänikaluston varusteita ja asennuksia varten.
17005: (II vaihe) 17 5 600 markkaa.
17006: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17007: Martti Korkia-Aho Kalevi Lamminen
17008:
17009:
17010:
17011:
17012: 32 200052Y
17013: 448 1990 vp.
17014:
17015: Raha-asia-aloite n:o 431
17016:
17017:
17018:
17019:
17020: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Evijärven Nuoriso-
17021: seuran toimitalon laajennukseen
17022:
17023:
17024: Eduskunnalle
17025: Evijärven Nuorisoseuran talo on laajasti 2 440 000 mk ja alakerran liikuntaosien
17026: tunnettu nuorison ja tanssivan yleisön koh- 1 180 000 mk. Evijärven kunta on jo myön-
17027: taamispaikka. Se on myös suosittu suurten- tänyt hankkeeseen 300 000 mk. Auditoria-
17028: kin kokousten pitopaikka ja edelleen se on elokuvateatterin rakentamiseen toivotaan
17029: paikkakunnan liikuntakeskus. valtion budjettiin 1,2 milj. markan määrära-
17030: Erilaisten kulttuuritoimintojen lisäämi- haa. Lopun rahoituksen seura hoitaisi itse
17031: seksi seuran johtokunta on ryhtynyt toimen- omatoimisella varainhankinnalla ja lainoi-
17032: piteisiin talon laajentamiseksi. Ensisijaisesti tuksella. Valtion osuus olisi n. 50%.
17033: olisi tarkoitus saada maaseudun elokuvatar- Auditoria-elokuvateatterista tulisi 200-
17034: jontaa lisätyksi, ja tätä silmällä pitäen laajen- paikkainen nykyaikainen teatteri. Se palvelisi
17035: nusosan tärkein kohde on auditoria-elokuva- laajempaakin aluetta, sillä kunnollista eloku-
17036: teatterin rakentaminen toimitalon yhteyteen. vateatteria ei ole lähikunnissakaan.
17037: Elokuvien lisäksi auditoriossa voitaisiin pitää Auditoria-elokuvateatterin laajuus tulisi
17038: konsertteja ja teatteriesityksiä. olemaan 341 m 2 ja 1 900m 3 . Suunnittelutoi-
17039: Laajennusosan alakertaan tulisi kuntosali misto Heikki Boren Oy on laatinut laajen-
17040: nykyaikaisin välinein ja squash-halli. Näitä nuksesta asianmukaiset suunnitelmat.
17041: varten on jo lähetetty läänin urheilulautakun- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17042: nalle anomus veikkausvoittovarojen saami- nioittaen,
17043: seksi.
17044: Hankkeet ovat kuitenkin niin mittavia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17045: että ilman valtion huomattavaa tukea seura 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
17046: ei pystyne laajennusta toteuttamaan. Audito- markkaa Evijärven Nuorisoseuran toi-
17047: ria-elokuvateatterin kustannusarvio on mitalon laajennusta varten.
17048: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17049:
17050: Martti Korkia-Aho
17051: 1990 vp. 449
17052:
17053: Raha-asia-aloite n:o 432
17054:
17055:
17056:
17057:
17058: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Chydenius-ins-
17059: tituutin toiminnan kehittämiseen
17060:
17061:
17062: Eduskunnalle
17063: Chydenius-instituutti on Kokkolassa vuo- haisuutena ja tutkimustoiminnan vähäisyyte-
17064: desta 1978 saakka toiminut tutkimuslaitos. nä. Näillä molemmilla on tärkeä merkityk-
17065: Sen tehtävänä on harjoittaa lähinnä Keski- sensä elinkeinoelämän yleisten edellytysten
17066: Pohjanmaahan kohdistuvaa talouden ja kult- kannalta. Myös aluepoliittisessa ajattelussa
17067: tuurin tutkimusta. Myös Anders Chydeniuk- on viime aikoina alettu yhä enemmän koros-
17068: sen elämäntyön vaaliminen kuuluu luonnol- taa koulutuksen ja tutkimuksen roolia maa-
17069: lisesti laitoksen toimenkuvaan. kuntien kehittämisresurssina.
17070: Instituutin rahoitus on tähän saakka pe- Ehdotammekin nyt, että valtiovalta sitou-
17071: rustunut kiinteiden kulujen osalta kannatus- tuisi Chydenius-instituutin toiminnan tuke-
17072: yhdistyksen, käytännössä pääasiassa Kokko- miseen maakunnallisena tutkimuslaitoksena
17073: lan kaupungin avustukseen, joka tänä vuon- vuosittaisen määrärahan avulla. Jo 200 000
17074: na oli 500 000 markkaa. Projektikohtaista markan avustus takaisi yhden vakinaisen tut-
17075: tukea on saatu erilaisilta yhteisöiltä ja rahas- kijan palkkaamisen. Se vahvistaisi huomatta-
17076: toilta. Opetusministeriö on vuonna 1986 vasti instituutin mahdollisuuksia pitkäjäntei-
17077: myöntänyt kertaluonteisena määrärahana seen Keski-Pohjanmaata koskevaan tutki-
17078: 150 000 markkaa. Tähän mennessä tutkimus- mustyöhön.
17079: raportteja on kertynyt yhteensä 35 kappalet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17080: ta. nioittaen,
17081: Instituutin toiminnan kehittämiseksi on
17082: käynyt välttämättömäksi pyrkiä saamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17083: myös valtiovalta kiinteämmin rahoitukseen 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
17084: mukaan. Keski-Pohjanmaa on niitä harvoja markkaa Chydenius-instituutin toimin-
17085: maakuntia Suomessa, joissa ei ole omaa kor- nan kehittämiseen.
17086: keakoulua. Se näkyy mm. koulutustason al-
17087: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17088:
17089: Martti Korkia-Aho Oiva Savela Maunu Kohijoki
17090: Sirpa Pietikäinen Lea Kärhä Kalevi Lamminen
17091: Juho Sillanpää Kari Urpilainen Matti Lahtinen
17092: Sakari Valli Riitta Uosukainen Pentti Mäki-Hakola
17093: Jukka Vihriälä Kirsti Ala-Harja Jorma Fred
17094: 450 1990 vp.
17095:
17096: Raha-asia-aloite n:o 433
17097:
17098:
17099:
17100:
17101: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pie-
17102: nimuotoisen elinkeinotoiminnan tukemiseen
17103:
17104:
17105: Eduskunnalle
17106: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinoelä- sään korkeampia avustusprosentteja, syr]at-
17107: män tukemislain toteuttaminen on päässyt simmissä maaseutukunnissa jopa lain salli-
17108: hyvään vauhtiin. Laki tuli voimaan v. 1987. mia enimmäismääriä.
17109: Tuen myöntämisessä ei alun alkaenkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17110: käytetty pääsääntöisesti lain mahdollistamia nioittaen,
17111: korkeimpia avustusprosentteja. Maatilahalli-
17112: tuksen suosituksesta maatalouspiirit pienen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17113: sivät viime vuonna avustuksia hieman. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17114: Maaseutuelinkeinotuen myöntämisval- markkaa maaseudun pienimuotoisen
17115: tuutta olisi korotettava, että maatalouspiirit elinkeinotoiminnan tukemiseen.
17116: voisivat ympäri vuoden käyttää päätöksis-
17117: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17118:
17119: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17120: 1990 vp. 451
17121:
17122: Raha-asia-aloite n:o 434
17123:
17124:
17125:
17126:
17127: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta turkistarhaajien ta-
17128: loudellisen aseman parantamiseksi ja elinkeinotoiminnan
17129: turvaamiseksi
17130:
17131:
17132: Eduskunnalle
17133: Suomalainen turkistarhaus on suurissa vai- nat. Korkotuki sekä rehunkuljetustuki olisi-
17134: keuksissa. Tarhaturkiseläinten nahoista huu- vat tässä tilanteessa paikallaan.
17135: tokaupoissa saadut rahat eivät vastaa edes 3. Tuen järjestämisellä tarhureille on kiire,
17136: tuotantokustannuksia. Tämä tilanne on aja- jotta vältymme vaikeilta katastrofeilta, maas-
17137: nut sadat tarhaajat konkurssin partaalle tai tamuutailta ym.
17138: ainakin hyvin suuriin vaikeuksiin. 4. Kotimaisen ylijäämäsilakan, viljan sekä
17139: Nyt tarvitaan järjestelyä, joka mahdollis- teurasjätteiden saantia on helpotettava ja
17140: taa tarhaajien selviytymisen kriisiajan yli. hintatasoa pudotettava.
17141: 1. Koko elinkeino kamppailee tällä hetkel- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17142: lä käyttöpääoman puutteessa. Elinkeinon on nioittaen,
17143: ollut pakko turvautua kalliiseen lainapää-
17144: omaan selviytyäkseen rehu- ym. kustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17145: sista matalasuhdanteen yli. Käytettävissä ole- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
17146: vat vaadittavat vakuudet on käytetty lop- markkaa taloudelliseen ahdinkoon jou-
17147: puun. tuneiden turkistarhaajien pelastamisek-
17148: 2. Rehu- sekä korkokulut ylittävät tänä si ja koko elinkeinotoiminnan turvaa-
17149: päivänä minkin- ja ketunnahoista saadut hin- miseksi.
17150: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17151:
17152: Martti Korkia-Aho
17153: 452 1990 vp.
17154:
17155: Raha-asia-aloite n:o 435
17156:
17157:
17158:
17159:
17160: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Luodon-Öjan-
17161: järven kalateiden rakentamiseen
17162:
17163:
17164: Eduskunnalle
17165: Luodon-Öjanjärvi on Kokkolan ja Pietar- siirtyvät Oy Wisa Forestille (entinen Schau-
17166: saaren välissä sijaitseva mere.~tä padottu man) ja Öjanjärven säännöstely-yhtiölle.
17167: makeavesiallas, johon laskevat Ahtävänjoki, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17168: Kruunupyynjoki, Purmonjoki sekä Kovjoki. nioittaen,
17169: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirillä on suun-
17170: nitelmissa rakentaa kaksi kalatietä Luodon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17171: Öjanjärven ja meren välille. Hankkeen val- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17172: mistuttua kalateiden käyttö ja kunnossapito 1 250 000 markkaa Luodon-Öjanjärven
17173: kalateiden rakentamiseen.
17174: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17175: Martti Korkia-Aho Mats Nyby Jorma Fred
17176: 1990 vp. 453
17177:
17178: Raha-asia-aloite n:o 436
17179:
17180:
17181:
17182:
17183: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Kirsinpäkin perkaa-
17184: miseen Evijärvellä
17185:
17186:
17187: Eduskunnalle
17188: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin toimisto Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17189: on laatinut suunnitelman Kirsinpäkin per- nioittaen,
17190: kaamiseksi. Hankkeen toteuttaminen on
17191: kiinni ainoastaan määrärahoista. Perkaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17192: nen on välttämätöntä, jotta voidaan pienen- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17193: tää Kirsinpäkin varrella olevien viljelysmai- 35.27.77 600 000 markkaa Kirsinpäkin
17194: den sekä metsien tulvavahinkoja. perkaamiseen Evijärvellä.
17195: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17196:
17197: Martti Korkia-Aho
17198: 454 1990 vp.
17199:
17200: Raha-asia-aloite n:o 437
17201:
17202:
17203:
17204:
17205: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Evijärven Kniivilän-
17206: lahden kunnostamiseen
17207:
17208:
17209: Eduskunnalle
17210: Kniivilänlahti on noin 2 km 2 :n suuruinen seen, jonka toteuttaminen on erittäin vaikeaa
17211: Evijärveen kuuluva lahti, joka sijaitsee kes- ilman lahden kunnostamista.
17212: kellä Evijärven kunnan keskustaajamaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17213: Lahti on voimakkaasti rehevöitynyt erityises- nioittaen,
17214: ti Kirsinpäkin suuosan tuntumasta. Osasyy-
17215: nä rehevöitymiseen ovat Kirsinpäkkiä myö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17216: ten johdetut jätevedet. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17217: Kniivilänlahden kunnostaminen on välttä- 35.25.77 1 000 000 markkaa Evijärven
17218: mätön ympäristön kannalta. Hanke kytkey- Kniivilänlahden kunnostamiseen.
17219: tyy oleellisena osana Kirsinpäkin perkaami-
17220: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17221:
17222: Martti Korkia-Aho
17223: 1990 vp. 455
17224:
17225: Raha-asia-aloite n:o 438
17226:
17227:
17228:
17229:
17230: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonjoen per-
17231: kaustöihin
17232:
17233:
17234: Eduskunnalle
17235: Vaasan vesi- Ja ympäristöpiiri on tehnyt 164--222 väliseltä osalta osin itse kustanta-
17236: pääosin Alajärven kaupungin alueella sijait- maan perkauksen, vaikka pääasiallinen syy
17237: sevan Savonjoen perkaussuunnitelman. Ky- peltojen märkyyteen onkin aikaisempina
17238: seinen joki on yläjuoksultaan perattu vuosien vuosina Vapon hallinnassa olevien turvetuo-
17239: 1985 ja 1986 aikana, jolloin perkaus suoritet- tantoalueiden kuivatuksen johdosta suoritet-
17240: tiin noin 450 hehtaarin turvetuotantoalueen tu joen yläjuoksun perkaus.
17241: kuivatusta varten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17242: Nyt suunnitelmissa oleva perkausalue on nioittaen,
17243: pääosiltaan hyötyalueena peltoa, koska ai-
17244: kaisemmat perkaukset ovat aiheuttaneet jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17245: kavuotisia tulvia alueen pelloille, joista noin 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
17246: 13,9 %on salaojitettuja. Yläjuoksulta eli tur- markkaa perkausiyön suorittamiseen
17247: vetuotantoalueelta tulevat vedet aiheuttavat Savonjoella tehdyn perkaussuunnitel-
17248: sen, etteivät varsinkaan salaojituspellot pääse man mukaan paalujen 164-222 välillä,
17249: juurikaan kuivumaan. Sama tilanne on myös jotta maanomistajat eivät joutuisi itse
17250: hyötyalueen muiden peltojen kohdalla. osallistumaan perkausten aiheuttamiin
17251: Tehdyn perkaussuunnitelman mukaan kustannuksiin.
17252: alueen maanomistajat joutuvat paalujen
17253: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17254: Martti Korkia-Aho Kalevi Lamminen
17255: 456 1990 vp.
17256:
17257: Raha-asia-aloite n:o 439
17258:
17259:
17260:
17261:
17262: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Ullavanjoen
17263: alaosan järjestelyihin
17264:
17265:
17266: Eduskunnalle
17267: Ullavanjoen alaosan järjestelyyn Kruunu- keen toteutumista. Järvien alivesipintojen
17268: pyyssä tarvitaan 2 100 000 mk. Hankkeen nosto ja ruoppaukset parantavat myös ruo-
17269: hyötyalue on yhteensä 96 ha peltoa ja noin 40 hottumassa olevien järvien virkistyskäyttöar-
17270: ha muuta maata. Hankkeen tulvasuojelu- ja voa.
17271: maankuivatushyöty on arvioitu sillä perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17272: teella, että työn ansiosta tulva poistuu pysy- nioittaen,
17273: västi 83 ha:n peltoalueelta. Hanke sijaitsee
17274: Överbyn-Norrbyn uusjakoalueella. Uusja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17275: kotoimitus on päätösvaiheessa, ja jako on jo 1991 tulo- ja menoarvioon 2 JOO 000
17276: pääosin toteutettu maanomistusolojen muu- markkaa Ullavanjoen alaosan järjeste-
17277: tosten osalta. Jako edellyttää järjestelyhank- lyyn Kruunupyyn kunnassa.
17278: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17279: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17280: 1990 vp. 457
17281:
17282: Raha-asia-aloite n:o 440
17283:
17284:
17285:
17286:
17287: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan viran
17288: perustamiseksi Maatalouden tutkimuskeskuksen Keski-
17289: Pohjanmaan asemalle
17290:
17291:
17292: Eduskunnalle
17293: Keski-Pohjanmaan tutkimusasema palve- tuvia peltoalueita löytyisi aseman ympäris-
17294: lee kiinteää, karjataloudeltaan Suomen voi- töstä.
17295: maperäisintä ja maatilatalouden osalta jat- Ympäristökysymysten ja luonnonmukai-
17296: kossakin ennallaan säilyvää maakuntaa. Tut- sen viljelyn tutkiminen edellyttäisivät johta-
17297: kimusasema sijaitsee Toholammilla, joka jan lisäksi toisen tutkijan viran perustamista
17298: puolestaan on koskiensuojeluohjelmassakin asemalle. Lisätyövoiman avulla voitaisiin tut-
17299: olevan Lestijoen varrella. Lestijoelle on vesi- kia myös rukiinviljelyn edellytyksiä Keski-
17300: ja ympäristöpiirin johdolla laadittu äskettäin Pohjanmaalla. Ruis saattaa olla tulevaisuu-
17301: perusteellinen luonnontalouden kehittämis- dessa tärkeä kasvi myös karjamaakunnassa.
17302: suunnitelma. Toisen tutkijan saaminen antaisi myös pa-
17303: Keski-Pohjanmaan tutkimusasema on jo remmat mahdollisuudet havaintojen ja tutki-
17304: mukana eräissä ympäristökysymyksiin liitty- musten tekemiseen itse karjatiloilla.
17305: vissä tutkimusprojekteissa. Yhdessä vesipii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17306: rin kanssa ko. asemalle on perustettu laaja nioittaen,
17307: huuhtoutumiskenttä, jonka avulla tullaan
17308: tutkimaan mm. turkistalouden ympäristö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17309: vaikutuksia. Tutkimusasemalla on jo ennes- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17310: tään kokemusta mm. minkinlannan käyttö- 200 000 markkaa tutkijan viran perus-
17311: kokeista viljelyksillä. Tutkimusasemalla olisi tamiseksi Maatalouden tutkimuskes-
17312: kiinnostusta laajentaa alaa myös luonnon- kuksen Keski-Pohjanmaan tutkimus-
17313: mukaisen viljelyn tutkimiseen. Tähän sovel- asemalle.
17314: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17315:
17316: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17317: 458 1990 vp.
17318:
17319: Raha-asia-aloite n:o 441
17320:
17321:
17322:
17323:
17324: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääkärin
17325: viran perustamiseen Valtion eläinlääketieteelliseen laitok-
17326: seen
17327:
17328:
17329: Eduskunnalle
17330: Turkistalous on vaikeuksissa monella ta- temus monipuolistuisi ratkaisevasti ja yhteis-
17331: paa. Tarhaajien ja turkisalan järjestöjen ta- työstä olisi molemminpuolista hyötyä. Eläin-
17332: loudellisten vaikeuksien kanssa yhtä aikaa lääkäristä hyötyisivät luonnollisesti myös tar-
17333: turkiseläimissä esiintyy kulkutauteja. Tilanne haajat sekä turkista1ouden tutkimusaseman
17334: on vaikuttanut mm. siihen, että Valtion eläin- välittömässä läheisyydessä olevat tutkimus-
17335: lääketieteelliselle laitokselle on esitetty ensi ja opetusyksiköt: turkistalouskoulu, maata-
17336: vuodelle lisää varoja maksullista palvelutoi- lousoppilaitos, Metsäntutkimuslaitoksen tut-
17337: mintaa varten. Toiselta puolen on olemassa kimusasema sekä Maatalouden tutkimuskes-
17338: uhka, että turkisalan järjestöt joutuvat vä- kuksen Keski-Pohjanmaan tutkimusasema.
17339: hentämään Pohjanmaalla omaa eläinlääkin- Järjestelyn tuloksena momentilta 30.84.28
17340: tähenkilöstöään. säästyisi oletettavasti samalla varoja 100 000
17341: Helpotusta tilanteeseen toisi ratkaisu, että markkaa.
17342: eläinlääketieteelliselle laitokselle perustettai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17343: siin virka sijaintipaikkana turkistalouden tut- nioittavasti,
17344: kimuslaitos Kannuksessa. Turkistalouden
17345: tutkimuslaitoksella on uudet, hienot valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17346: rakentamat tilat, jotka ovat pääosin tyhjil- 1991 tulo- ja menoarvioon 170 000 mar-
17347: lään. Laitoksella on johtajan lisäksi vain yksi kan suuruisen määrärahan eläinlääkä-
17348: tutkija. rin viran perustamiseen Valtion eläin-
17349: Eläinlääkärin sijoittaminen vuokralaiseksi lääketieteelliseen laitokseen sijainti-
17350: tutkimusasemalle olisi erinomainen vahvistus paikkana Kannus.
17351: laitoksen henkiseen ympäristöön. Alan tun-
17352: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17353: Martti Korkia-Aho Oiva Savela Maunu Kohijoki
17354: Kirsti Ala-Harja Kari Urpilainen
17355: 1990 vp. 459
17356:
17357: Raha-asia-aloite n:o 442
17358:
17359:
17360:
17361:
17362: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta tiestön rakenta-
17363: miseen TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin alueelle
17364:
17365:
17366: Eduskunnalle
17367: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Poh- Kunnossapidon rahoitus vuoden 1988 kes-
17368: janmaan piirin rakentamisen rahoitus vuoden kimääräisessä kustannustasossa (tr-ind. 159)
17369: 1988 keskimääräisessä kustannustasossa (tr- oli seuraava:
17370: ind. 159) oli seuraava:
17371: Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988
17372: Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988 Rahoitus (Mmk) 56,0 59,5 60,7 63,4 63,9 64,0
17373: Rahoitus (Mmk) 57,5 52,9 48,2 47,4 44,5 41,1
17374: Muutos(%) -8,0 -8,9 -1,7 -6,1 -7,6 Liikennesuorite on kasvanut viime vuosina
17375: keskimäärin 4 %, kanta- ja valtateillä
17376: Luvut eivät sisällä Haapaveden turvevoi- 5-7%. Mm. edellä olevanjohdosta kunnos-
17377: malalle johtavaa tietä. sapidon rahoitustarve kasvaa mm. päällystä-
17378: Tie 2000 -suunnitelman mukaan rakenta- mistarpeen lisääntymisen vuoksi.
17379: misen rahoituksen tulisi olla keskimäärin 59
17380: Mmk/vuosi, jolloin pystyttäisiin turvaamaan Tie 2000 -suunnitelman mukaan kunnossa-
17381: nykyinen tieverkon taso. pidon rahoituksen tulisi olla keskimäärin 74
17382: Samalla kun Keski-Pohjanmaan piirin Mmk/vuosi.
17383: reaalinen rahoitus on laskenut selvästi esim. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17384: vuodesta 1983 vuoteen 1988 16,4 Mmk, on nioittaen,
17385: piirin suhteellinen osuus koko maan rahoi-
17386: tuksesta selvästi laskenut, ollen nykyisin alle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17387: liikennesuoriteosuudenkin (3,3 %) ja selvästi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17388: alle tiepituusosuuden (4,8 %). 31.24.77 JO 000 000 markkaa tiestön
17389: Mm. Haapaveden turvevoimalan vaati- rakentamiseen tie- ja vesirakennuslai-
17390: mien turvekuljetusteiden toteuttaminen voi- toksen Keski-Pohjanmaan piirin alueel-
17391: malan käynnistämisen edellyttämän aikatau- le.
17392: lun mukaisesti ei ole mahdollista vuoden
17393: 1988 mukaisella rahoitustasolla.
17394: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17395: Martti Korkia-Aho Oiva Savela Maunu Kohijoki
17396: Kirsti Ala-Harja Kalevi Lamminen Kari Urpilainen
17397: Jukka Vihriälä Matti Lahtinen Sakari Valli
17398: Pentti Mäki-Hakola Juho Sillanpää Jorma Fred
17399: 460 1990 vp.
17400:
17401: Raha-asia-aloite n:o 443
17402:
17403:
17404:
17405:
17406: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 737
17407: (Vimpeli-Södervik) sekä maantien n:o 750 (Södervik-
17408: Tunkkari) peruskorjaukseen
17409:
17410:
17411: Eduskunnalle
17412: Maantie n:o 737 välillä Vimpeli-Södervik Vimpelin puoleinen osuus on jäänyt kunnos-
17413: on rakenteeltaan heikko öljysoratie, jonka tamatta.
17414: liikennemäärä on 1 200 autoa vuorokaudes- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17415: sa. nioittaen,
17416: Tie on rakenteeltaan niin huono, että se
17417: kaipaisi pikaista kunnostusta. Tien jatko-osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17418: tie n:o 750 on myös rakenteeltaan heikkoa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17419: öljysoratietä, jonka liikennemäärä on noin 31.27. 77 2 000 000 markkaa maantien
17420: 500--550 autoa vuorokaudessa. n:o 737 ( Vimpeli-Södervik) sekä
17421: Vetelin kunnan puoleisen osuuden kanta- maantien n:o 750 ( Södervik- Tunkka-
17422: vuutta on parannettu vuonna 1987, mutta ri) perusparantamiseksi.
17423: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17424: Martti Korkia-Aho
17425: 1990 vp. 461
17426:
17427: Raha-asia-aloite n:o 444
17428:
17429:
17430:
17431:
17432: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 740
17433: (Evijärvi~Kortesjärvi) peruskorjaukseen
17434:
17435:
17436:
17437: Eduskunnalle
17438: Maantie Evijärvi~Kortesjärvi liittyy osa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17439: na Seinäjoelta pohjoiseen suuntautuviin tie- nioittaen,
17440: hankkeisiin. Tie on mutkainen ja mäkinen
17441: ja kantavuuden suhteen on melkoisia ongel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17442: mia. Tien peruskunnostus olisi saatava vii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17443: pymättä käyntiin ja aloitettava suunnittelu 31.24.77 2 000 000 markkaa maantien
17444: tien saamiseksi kantatietasoiseksi kulkuväy- n:o 740 ( Evijärvi~Kortesjärvi) perus-
17445: läksi. korjauksen aloittamiseksi.
17446: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17447: Martti Korkia-Aho
17448: 462 1990 vp.
17449:
17450: Raha-asia-aloite n:o 445
17451:
17452:
17453:
17454:
17455: Korkia·Aho: Määrärahan osoittamisesta Räyringin-Kallio-
17456: järven paikallistien n:o 18067 perusparantamiseen
17457:
17458:
17459: Eduskunnalle
17460: Kalliojärven paikallistie n:o 18067 (Räy- Kylätoimikunnan mielestä on aivan käsit-
17461: rinki-Kalliojärvi) on ollut TVL:n Keski- tämätöntä, miten tie voidaan poistaa toimen-
17462: Pohjanmaan piirin toimenpideohjelmassa pideohjelmasta, kun tiedetään, mitä valmis-
17463: vuosille 1988-91, mistä se nyt on poistettu. teluja ja suunnitelmia on tähän mennessä
17464: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri tehty. Viimeisenä toimenpiteenä mainitta-
17465: on laatinut 29.11.1984 päivätynja 19.6.1985 koon, että haltuunottokatselmus on tehty
17466: korjatun suunnitelman Kalliojärven paikal- joulukuussa 1987.
17467: listien n:o 18067 parantamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17468: Hankkeen kokonaiskustannukset on ar- nioittaen,
17469: vioitu 2 800 000 markaksi, josta tielain 9 lu-
17470: vun mukaisesti korvaukset ovat 237 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17471: markkaa. Vetelin kunnan tulee osallistua pai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17472: kallistien parannuskustannuksiin yleisistä 31.24.77 1 000 000 markkaa Vetelin
17473: teistä annetun lain mukaisesti. kunnassa sijaitsevan Kalliojärven pai-
17474: Suunnitelma on pidetty yleisistä teistä an- kallistien n:o 18067 parannustyön aloit-
17475: netun asetuksen mukaisesti nähtävänä Vete- tamiseksi.
17476: lin kunnassa.
17477: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17478: Martti Korkia-Aho
17479: 1990 vp. 463
17480:
17481: Raha-asia-aloite n:o 446
17482:
17483:
17484:
17485:
17486: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Märsylän-
17487: Raution maantien perusparantamiseen
17488:
17489:
17490: Eduskunnalle
17491: Tieyhteys entisestä Raution kunnasta Kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17492: nuksen kaupunkiin on ikivanha, mutta al- nioittaen,
17493: kuosaltaan erittäin mutkainen, kapea ja huo-
17494: nokuntoinen. Märsylästä Kannuksen keskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17495: taan tie on perusparannettu ja hyvässä kun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17496: nossa. Vastaavasti tie on perusparannettu 31.24.77 7 000 000 markkaa Märsy-
17497: Raution ja Kalajoen kirkonkylän väliltä. Si- län-Raution maantien perusparanta-
17498: ten Märsylän-Raution yhteyden parantami- miseen.
17499: nen lähentäisi liikenteellisesti myös Kalajoen
17500: kuntaa ja Kannuksen kaupunkia.
17501: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17502: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17503:
17504:
17505:
17506:
17507: 33 200052Y
17508: 464 1990 vp.
17509:
17510: Raha-asia-aloite n:o 447
17511:
17512:
17513:
17514:
17515: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Salamajärven tien
17516: kunnostamiseen Perhossa
17517:
17518:
17519: Eduskunnalle
17520: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin toimenpi- Perhon kunta pitää tärkeänä, että ko.
17521: deohjelmassa vuosiksi 1987-1993 on esitetty maantiellä suoritettaisiin suunnitellut paran-
17522: maantien n:o 752 (Perho-Salamajärvi) pa- tamistoimenpiteet, koska tien nykyinen kun-
17523: rantaminen vuosina 1989-1990. Paranta- to on niin heikko, että se selvästi vaikuttaa
17524: mishankkeen kokonaiskustannukset ovat tien liikennöitävyyteen.
17525: 16,5 milj. mk ja parannettavan tien pituus Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17526: 20,5 km. nioittaen,
17527: Maantie on merkittävä poikittaisen liiken-
17528: teen kannalta. Tie on Perhon ja Kinnulan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17529: kuntakeskusten välinen tie, joka aikanaan on 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
17530: rakennettu kunnan tienä, eikä tiellä ole eräitä 31.24. 77 3 600 000 markkaa Perhon
17531: siltatöitä lukuun ottamatta suoritettu perus- kunnassa sijaitsevan Salamajärven tien
17532: parannustöitä. Tiellä on huomattava merki- kunnostamiseen.
17533: tys puutavarankuljetuksen kannalta. Salama-
17534: järven kylässä maantien eteläpuolella sijaitsee
17535: Salamajärven kansallispuisto.
17536: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17537:
17538: Martti Korkia-Aho
17539: 1990 vp. 465
17540:
17541: Raha-asia-aloite n:o 448
17542:
17543:
17544:
17545:
17546: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkikylän-
17547: Småböndersin tien rakentamiseen ja perusparantamiseen
17548:
17549:
17550: Eduskunnalle
17551: Kruunupyyn Småböndersin kylän ja Vete- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17552: lin kirkonkylän välisen tien perusparantami- nioittaen,
17553: sesta on tehty päätökset. Tämä antaa perus-
17554: teita sille, että paikallisten kuntien jo aiem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17555: min tekemä esitys Småböndersin ja Evijärven 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17556: Särkikylän välille rakennettavasta tieyhtey- 31.24.77 7 000 000 markkaa Småbön-
17557: destä toteutetaan. Tällöin yhteys Vetelistä dersin ja Särkikylän välisen tieyhteyden
17558: Evijärvelle ja samoin Vetelistä läänin pää- rakentamiseen ja perusparantamiseen.
17559: kaupunkiin sekä Etelä-Pohjanmaalle lyhenisi
17560: peräti 8-9 km. Tieyhteydestä noin 3 km on
17561: ennestään rakentamatonta.
17562: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17563:
17564: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17565: 466 1990 vp.
17566:
17567: Raha-asia-aloite n:o 449
17568:
17569:
17570:
17571:
17572: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liiken-
17573: teen väylien rakentamiseen Kannukseen
17574:
17575:
17576: Eduskunnalle
17577: Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on vien kevyen liikenteen järjestelyjen yhteydes-
17578: Kannuksessa jäänyt pääosin toteuttamatta. sä tulee Roikolaan rakentaa kantatielle alitus
17579: Voimakas liikenteen kasvu edellyttää, että ja rakentaa kevyen liikenteen väylät myös
17580: vilkasliikenteisten teiden varteen rakenne- välille rautatie-Roikolan koulu.
17581: taan erilliset turvalliset kevyen liikenteen väy- Kannus-Himanka-maantielle (n:o
17582: lät. Tarvetta on etenkin seuraavilla tieosuuk- 771) Välikannuksen koulun molemmin puo-
17583: silla: lin tulee rakentaa riittävän pitkät kevyen
17584: Kannus-Toholampi-maantie (n:o liikenteen väylät.
17585: 759), väli Pouttu Oy-Korpela
17586: - Kokkola-Kajaani-kantatie (n:o 85), Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17587: väli kirkon risteys-Minkinrehu nioittaen,
17588: - Uimahalli-urheilutalolle johtavat ke-
17589: vyen liikenteen väylät kaupungin ja TVL:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17590: yhteistoiminnassa laatiman liikennesuunni- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17591: telman mukaisesti markkaa kevyen liikenteen väylien ra-
17592: - Kokkola-Kajaani-kantatien (n:o 85) kentamiseen Kannuksen kaupunkiin.
17593: varteen välille Kannus-Roikola toteutetta-
17594: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17595: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17596: 1990 vp. 467
17597:
17598: Raha-asia-aloite n:o 450
17599:
17600:
17601:
17602:
17603: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna kes-
17604: kuskalasatamien rakentamiseen
17605:
17606:
17607: Eduskunnalle
17608: Kotimaisen ruokalan kulutusta voidaan Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa
17609: oleellisesti vielä nostaa korvaamalla ulko- ehdotettiin, että momentille 31.27.40 otettai-
17610: maista kalaa kotimaisella kalalla. Kalansaa- siin 1 000 000 markkaa, missä oli vähennystä
17611: liiden määräkin voidaan pitää ennallaan, kun 500 000 markkaa verrattuna edelliseen vuo-
17612: pienennetään rehukalan osuutta. teen, vaikka eri puolilla maata elpyneen ka-
17613: Tämä kehitys edellyttää mm. kalojen väli- lastuksen jatkuvalle kehitykselle tulisi myös
17614: töntä jäittämistä ja esikäsittely- sekä kylmä- valtion luoda edellytyksiä.
17615: säilytystiloja satamissa, jotta kala saadaan
17616: hyvälaatuisena markkinoille. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17617: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa nioittaen,
17618: oli momentilla 31.27.40 1 500 000 markkaa,
17619: missä oli lisäystä 500 000 markkaa edelliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17620: vuoteen verrattuna. Momentin määrärahasta 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17621: haettiin 4,2 miljoonaa markkaa avustuksina 500 000 markkaa käytettäväksi keskus-
17622: kohteisiin, jotka kaikki parantavat kalan toi- kalasatamien varustamiseen.
17623: mittamista hyvälaatuisena markkinoille.
17624: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17625:
17626: Martti Korkia-Aho
17627: 468 1990 vp.
17628:
17629: Raha-asia-aloite n:o 451
17630:
17631:
17632:
17633:
17634: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Tankkarin suo-
17635: jasataman rakentamiseen
17636:
17637:
17638: Eduskunnalle
17639: Kokkolaan valmistui TVL:n toimesta 1984 pyyntiä ulkomereltä. Lisäksi kalastajat voi-
17640: Trullevin keskuskalasatama. Tämä lisäsi en- vat käyttää satamaa tilapäisenä tukikohtana
17641: tisestään mahdollisuuksia harjoittaa voima- ja hätätilanteessa suojasatamana.
17642: peräisiä kalastuselinkeinoa Kokkolassa. Li- Tankkarin saarella sijaitsee myös luotsiase-
17643: säksi Trullevin kalasatamaa käyttävät hyvin ma, ja tähän saakka heidän satamaansa on
17644: monet Perämeren kalastajat tukisatamanaan. käytetty hätätilanteissa suojasatamana sekä
17645: Kalastajien keskuudessa on esiintynyt voi- veneilijöiden tukikohtana. Luotsisatama on
17646: makasta tarvetta suojasataman rakentami- erittäin ahdas, eikä siellä riitä venepaikkoja
17647: seksi Kokkolan edustalle. Tarve on tiedostet- ulkopuolisille.
17648: tu myös valtion ja kunnan viranomaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17649: keskuudessa ja yhteistyönä on laadittu suo- nioittaen,
17650: jasatamasuunnitelma Tankkariin.
17651: Tankkari on Kokkolan edustan uloimpia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17652: saaria ja sijaitsee n. 15 km:n päässä Ykspih- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 JOO 000
17653: lajan satamasta. Kokkolan väylä on saaren markkaa Tankkarissa sijaitsevan suoja-
17654: läheisyydessä. Suunniteltu suojasatama pa- sataman rakentamiseen.
17655: rantaa kalastajien mahdollisuuksia harjoittaa
17656: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17657: Martti Korkia-Aho Maunu Kohijoki
17658: Kirsti Ala-Harja Kari Urpilainen
17659: 1990 vp. 469
17660:
17661: Raha-asia-aloite n:o 452
17662:
17663:
17664:
17665:
17666: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn
17667: lentokentän kiitoradan jatkamiseen
17668:
17669:
17670: Eduskunnalle
17671: Kruunupyyn lentoaseman liikenne on vil- nupyyssä. Osalle matkaa maastotöitä on jo
17672: kastunut ja konekoko kasvanut. Mm. Carter- tehty.
17673: lennot ovat yleistyneet. Lentoturvallisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17674: kannalta on tärkeää, että kiitorataa jatke- nioittaen,
17675: taan. Samalla päästään eroon sellaisista ta-
17676: pauksista, että Kruunupyyn lentokentälle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17677: laskeutuvat suuret koneet joutuvat kuitenkin 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17678: tekemään välilaskun tankkausta varten Seu- 5 700 000 markkaa Kruunupyyn lento-
17679: tulaan. llmailuhallituksella on valmiit suun- kentän kiitoradan jatkamiseen.
17680: nitelmat 400 metrin kiitoradanjatkolle Kruu-
17681: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17682: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17683: 470 1990 vp.
17684:
17685: Raha-asia-aloite n:o 453
17686:
17687:
17688:
17689:
17690: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta VOR-majakka-
17691: hankkeeseen Kruunupyyn lentokentälle
17692:
17693:
17694: Eduskunnalle
17695: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan lähes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17696: tymistä helpottava VOR-majakkahanke on 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
17697: ilmailuhallituksen rakentamissuunni telmissa. markkaa VOR-majakkahankkeeseen
17698: Kustannukset ovat noin 1 500 000 markkaa. Kruunupyyn lentokentälle.
17699: Hanketta tulee kiirehtiä siten, että se toteute-
17700: taan vuonna 1991.
17701: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17702: nioittaen,
17703:
17704: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17705: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17706: 1990 vp. 471
17707:
17708: Raha-asia-aloite n:o 454
17709:
17710:
17711:
17712:
17713: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta TEKESin kon-
17714: sultointiyksikön perustamiseksi Kokkolaan
17715:
17716:
17717: Eduskunnalle
17718: Keski-Pohjanmaan teknologian taso ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17719: sitä, mitä kilpailukyky jatkossa vaatii. Tilan- nioittaen,
17720: teen korjaamiseksi on perustettu mm. tekno-
17721: logiapalvelukeskus. Tämä ei ole kuitenkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17722: vielä riittävä panostus. Etenkin Tekesin kon- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17723: sultointiyksikön perustaminen Kokkolaan 500 000 markkaa Tekesin konsultointi-
17724: täydentäisi merkittävästi teknologian tason yksikön perustamiseksi Kokkolaan.
17725: kohottamisvälineistöä. Uuden yksikön tulisi
17726: aloittaa toimintansa Kokkolassa 1991.
17727: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17728: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17729: 472 1990 vp.
17730:
17731: Raha-asia-aloite n:o 455
17732:
17733:
17734:
17735:
17736: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehit-
17737: tämiskeskuksen (TEKES) alaisen yksikön perustamiseksi
17738: Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan
17739:
17740:
17741: Eduskunnalle
17742: Keski-Pohjanmaan maakunnan elinkeino- rustettaisiin TEKESin toimintayksikkö, joka
17743: rakenne on edelleen vahvasti maa- ja metsä- omalta osaltaan voisi olla tukemassa elinkei-
17744: talousvaltainen. Muina merkittävinä työtilai- norakenteen monipuolistamista.
17745: suuksien tarjoajina ovat metalli- ja vaatetus- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17746: teollisuus. Näiltä kaikilta aloilta on viime nioittaen,
17747: vuosina menetetty työpaikkoja merkittävä
17748: määrä. Maakunnan elinkeinorakenteen mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17749: nipuolistaminen ja nimenomaan uutta tekno- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17750: logiaa tuottavan teollisuuden saaminen olisi markkaa Teknologian kehittämiskes-
17751: ensiarvoisen tärkeää. kuksen (TEKES) alaisen toimintayksi-
17752: Koska alueella ei ole riittävästi omasta kön perustamiseksi Keski-Pohjanmaalle
17753: takaa tutkimus- ja kehitystyötä tekeviä lai- Kokkolaan.
17754: toksia, olisi perusteltua, että maakuntaan pe-
17755: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17756:
17757: Martti Korkia-Aho
17758: 1990 vp. 473
17759:
17760: Raha-asia-aloite n:o 456
17761:
17762:
17763:
17764:
17765: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin
17766: elinkeinojen kehittämisprojektin toteuttamiseksi
17767:
17768:
17769: Eduskunnalle
17770: Vaasan läänissä kehitystarve on todellinen. vuotta. Myönteisten tulosten myötä toimin-
17771: Läänin yritystoiminnan menestymisen kan- nasta tulisi tehdä pysyvä. Sisäänajovaiheen
17772: nalta tärkeitä kehittämisen alueita ovat yri- jälkeen rahoitusta vaiheittain siirrettäisiin sii-
17773: tysten välinen yhteistyö, olemassa olevien hen suuntaan, että kustannukset tultaisiin
17774: toimialakeskittymien vahvistaminen, uuden kattamaan toimeksiantojen laskutuksella.
17775: yritystoiminnan luominen, yksityisten yritys- Hallitus on katsonut tarpeelliseksi ryhtyä
17776: palvelujen kehittäminen, julkisten yrityspal- ohjaamaan ja edistämään ruuhka-Suomesta
17777: velujen yhteistyö ja läänin vetovoimaisuuden kehitysalueille siirtyvää yritystoimintaa.
17778: lisääminen yritysten ja työntekijöiden sijoit- Hanke tukee siten myös näitä pyrkimyksiä.
17779: tumisympäristönä. Työvoiman ja asuntojen tarjonta osoittaa,
17780: Yrittäjäopisto ja sen yhteydessä toimiva että yritystoimintaa tulisi pyrkiä ohjaamaan
17781: Yritysklinikka muodostavat luonnollisen ja Vaasan lääniin ja myös sen pieniin kuntiin.
17782: laaja-alaisen kontaktipinnan läänin yrittäjä- Tietotekniikan käytön edistäminen koetaan
17783: kuntaan. Sillä on valmiudet käytännön tasol- tärkeänä. Aikavien yrityshankkeiden epäon-
17784: la toteutettavaan kouluttamiseen, konsul- nistumiset johtuvat usein puutteellisista en-
17785: tointiin ja tietopalveluun. nakkosuunnitelmista ja virheellisistä laskel-
17786: Tavoitteena on 3-5 vuoden kuluessa mer- mista sekä selvistä virheratkaisuista. Tällais-
17787: kittävästi parantaa yritysten sisäisiä toimin- ten epäonnistumisten estämisessä ulkopuoli-
17788: toja taloushallinnon, atk:n ja markkinoinnin nen asiantuntija voisi olla ratkaisevana apu-
17789: osa-alueilla ja toisena tavoitteena on aktivoi- na.
17790: da yhteistyötä kunnan sisällä, kuntien välillä Läänin tulevaisuudesta huolehtiminen on
17791: sekä yhteismarkkinoinnin alueella. muuta kuin asiasta puhumista. Vaasan läänin
17792: Projektin henkilöresurssin muodostaa elinkeinojen kehittämisprojekti hakee ratkai-
17793: Yrittäjäopiston ja sen yhteydessä toimivan sun realistisesta, käytännön taitamiseen pe-
17794: Yritysklinikan henkilökunta, jolla on käytän- rustuvasta toteuttamisesta.
17795: nön tason kokemusta ja ammattitaito toteu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17796: tukseen. nioittaen,
17797: Hanke toteutettaisiin aluksi valtion rahoi-
17798: tuksella niin, että klinikka tekee tarvittavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17799: perusselvitykset. Klinikka antaa myös yrittä- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 400 000
17800: jä- ja kuntakohtaista konsultointia erikseen markkaa Vaasan läänin elinkeinojen
17801: rajattavan määrän veloituksetta. Tällä rahoi- kehittämisprojektin tukemiseksi.
17802: tusperiaatteella halutaan toteuttaa 3-4
17803: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17804:
17805: Martti Korkia-Aho Oiva Savela Maunu Kohijoki
17806: Kirsti Ala-Harja Kari Urpilainen Sirpa Pietikäinen
17807: Matti Lahtinen Pentti Mäki-Hakola Kalevi Lamminen
17808: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä Jorma Fred
17809: 474 1990 vp.
17810:
17811: Raha-asia-aloite n:o 457
17812:
17813:
17814:
17815:
17816: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluera-
17817: haston yritystutkijan sijoittamiseksi Kokkolaan
17818:
17819:
17820: Eduskunnalle
17821: Keski-Pohjanmaan alue on voimakkaasti seksi tulisi Keski-Pohjanmaan alueelle mie-
17822: yrittäjähenkistä, ja alueella sijaitseekin suuri luimmin Kokkolaan sijoittaa Keran yritys-
17823: määrä työllistäviä pieniä ja keskisuuria yri- tutkija pysyvästi.
17824: tyksiä. Myös uusien yritysten perustaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17825: on alueella runsasta, ja perustamiseen käyte- nioittaen,
17826: tään laajasti Keran rahoitusta.
17827: Yritysten perustamista kuitenkin hanka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17828: loittaa se, että Keralla ei tätä nykyä ole 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
17829: pysyvää yritystutkijaa Keski-Pohjanmaan markkaa Keran yritystutkijan sijoitta-
17830: alueella. Aloittavien yrittäjien mahdollisim- miseksi pysyvästi Keski-Pohjanmaan
17831: man hyvän ja nopean palvelun varmistami- alueelle Kokkolaan.
17832: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17833:
17834: Martti Korkia-Aho Kalevi Lamminen
17835: 1990 vp. 475
17836:
17837: Raha-asia-aloite n:o 458
17838:
17839:
17840:
17841:
17842: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Lakeaharjun loma-
17843: kylän kehittämiseen
17844:
17845:
17846: Eduskunnalle
17847: Lakeaharju on Etelä-Pohjanmaan suurin lomakylänä Lakeaharju on Etelä-Pohjan-
17848: rinnehiihtokeskus mitattuna rinteiden pituu- maan suurimpia.
17849: della ja korkeuserolla. Parhaillaan rakenne- Lappajärven rantaan kunnostetaan vene-
17850: taan kahta uutta rinnettä sekä lisätään hissi- laituri ja uimaranta ns. Katajanlahteen. Ran-
17851: kapasiteettia 2 800 nousulla tunnissa. Koko- taviivaa alueella on noin kilometri. Näin
17852: naiskapasiteetti on tulevana talvena 4 000 turvataan mökkikylän ympäristön käyttö.
17853: nousua tunnissa. Investoinnit rinteisiin ovat Lakeaharju on osa kokonaisuudesta. Par-
17854: lähes 5 000 000 markkaa. haillaan on menossa Lappajärven ympäristö-
17855: Vimpelin kunnanvaltuusto on hyväksynyt kuntien matkailun kehittämisprojekti, jonka
17856: 1989 Lakeanharjun alueen rakennuskaavan. tavoitteena on markkinoida Lappajärveä
17857: Kaavaan on varattu alueet rinnehiihtokes- matkailullisena kokonaisuutena. Hankkeessa
17858: kustoimintoja varten sekä matkailua palvele- ovat Vimpelin kunnan lisäksi mukana Lap-
17859: viin toimintoihin. Kaavan mukaisesti alueelle pajärven kunta sekä Alajärven kaupunki.
17860: tulee 60 lomamökkitonttia sekä kaksi rivita- Lappajärven ympäristöstä on muodostumas-
17861: lokorttelia, joissa yhteinen rakennusoikeus sa valtakunnallisestikin merkittävä matkailu-
17862: on noin 1 800m2 . Lisäksi kaavaan on varattu kokonaisuus, onhan Lappajärvelle valmistu-
17863: alueet hotelli-ravintolan rakentamiselle sekä massa terveyskylpylä Kivitippu ja Alajärven
17864: matkailuperävaunualueelle. Matkailuperä- puolelle useita pieniä lomakyliä sekä hotelli-
17865: vaunualueena on 50 perävaunupaikkaa. ravintola.
17866: Lomamökkikylä tulee toteutumaan siten, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17867: että yhtiö myy tontit ja yksityiset tontinosta- nioittaen,
17868: jat rakentavat alueelle lomamökit. Alueen
17869: kaikki tontit on varattu ja lomamökkikylän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17870: tulee olla valmis keväällä 1991. Yhteensä 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17871: alueelle tulee noin 100 huoneistoa, mikä tar- markkaa Lakeaharjun lomakylän kehit-
17872: koittaa 400-600 vuodepaikkaa. Yksittäisenä tämiseen.
17873: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17874:
17875: Martti Korkia-Aho
17876: 476 1990 vp.
17877:
17878: Raha-asia-aloite n:o 459
17879:
17880:
17881:
17882:
17883: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Himangan ma-
17884: retaarion rakentamiseen
17885:
17886:
17887: Eduskunnalle
17888: Himangalle tullaan rakentamaan maanko- Matkailun edistämiskeskus, Kehitysaluera-
17889: hoamisilmiöön perustuva maretaario, joka hasto, sisäasiainministeriö, Vaasan läänin-
17890: tulee olemaan tiedekeskustyyppinen matkai- hallitus ja Merenkurkun neuvosto. Maretaa-
17891: lu- ja opetuskeskus. Sen ympärille rakenne- riolla on huomattava opetuksellinen ja yleis-
17892: taan erityinen maretaariokylä, johon sijoite- sivistyksellinen merkitys ja maretaarioon liit-
17893: taan aiheeseen liittyviä toimintoja sekä mat- tyy myös leirikoulutoimintaa. Tämän vuoksi
17894: kailupalveluksia tuottavia yksiköitä. Raken- on myös perusteltua, että opetusministeriö
17895: nuksen yhteyteen liitetään myös kunnan ve- osallistuisi erityisrahoituksella hankkeeseen.
17896: sitorni sekä maauimala. Näiden yhteinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17897: kustannusarvio on noin 30 milj. markkaa. nioittaen,
17898: Maretaariohanke toteutetaan Lestijoki-
17899: suuhun, meren rannalle Sautinkarin niemeen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17900: johon on jo aikaisemmin ennakoivasti raken- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17901: nettu 40 hotellitasoista talviasuuavaa mare- 500 000 markkaa Himangan maretaa-
17902: taariomökkiä. rion rakentamiseen opetusministeriön
17903: Maretaarion suunnittelua ovat tukeneet erityisavustuksena.
17904:
17905: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17906:
17907: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
17908: 1990 vp. 477
17909:
17910: Raha-asia-aloite n:o 460
17911:
17912:
17913:
17914:
17915: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta koronaari by pass
17916: -ostopalveluleikkauksia varten
17917:
17918:
17919: Eduskunnalle
17920: Ostopalveluohitusleikkauksia varten oli potilasta. Pisin odotusaika on edelleen yli
17921: vuodelle 1989 meidän sairaanhoitopiirissäm- kaksi vuotta. Jono olisi vielä pitempi, mikäli
17922: me varattu miljoona markkaa, joka elokuun ikäraja (65 v.) poistettaisiin. Hengen pelasta-
17923: loppuun mennessä oli loppuun käytetty. va toimenpide ei saa olla kiinni puuttuvista
17924: Näillä määrärahoilla saatiin yhteensä 14leik- määrärahoista.
17925: kausta ostopalveluna OYKS:sta sekä yksi Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17926: Tallinnasta, yksi Mehiläisen sairaalasta sekä nioittaen,
17927: kaksi ohitusleikkausta Helsingin Diakonissa-
17928: laitokselta, yhteensä siis 18 ostopalveluleik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17929: kausta. Virkatyönä saatiin OYKS:sta kesä- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
17930: kuun puoliväliin mennessä 17 leikkausta. markkaa Keski-Pohjanmaan sairaan-
17931: Tästä huolimatta esitutkimusta ja leik- hoitopiirin kuntainliitolle koronaari by
17932: kausta odottavien potilaiden lukumäärä oli pass -ostopalveluleikkauksia varten.
17933: piirissämme 22.8.1989 OYKS:ssa noin 100
17934: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17935:
17936: Martti Korkia-Aho
17937: 478 1990 vp.
17938:
17939: Raha-asia-aloite n:o 461
17940:
17941:
17942:
17943:
17944: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Alajärven kunnosta-
17945: miseen
17946:
17947:
17948: Eduskunnalle
17949: Alajärven kaupungissa sijaitseva Alajärvi kalastus. Myös maisemalliset näkökohdat
17950: on matala ja helposti liettyvä, ja sen johdosta vaativat järven kunnostusta. Järven kunnos-
17951: järveen on muodostunut huomattava määrä tukseen on laadittu kunnostussuunnitelma.
17952: sekä korte- että lummekasvustoa. Järven tila Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17953: heikkenee koko ajan, joten järvi on pikaisen nioittaen,
17954: ruoppauksen tarpeessa. Järven tukkiintumi-
17955: nen kasvustolla erityisesti Kirkkolahden ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17956: Pekkolanlahden osalta on haittana kyläläis- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
17957: ten ja 1omalaisten virkistys- ja lomatoimin- markkaa Alajärven kunnostustöiden
17958: nalle. Lisäksi vaarantuu erityisesti Virkistys- aloittamiseen Alajärven kaupungissa.
17959: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17960: Martti Korkia-Aho
17961: 1990 vp. 479
17962:
17963: Raha-asia-aloite n:o 462
17964:
17965:
17966:
17967:
17968: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Halsuanjärven kun-
17969: nostamiseen
17970:
17971:
17972: Eduskunnalle
17973: Halsuanjärven kunnostukseen ja järven suunnitelman mukaisesti. Kustannusarvio on
17974: säännöstelyyn kuuluvat suunnitelmat ovat 2 150 000 markkaa.
17975: olleet valmiina jo useita vuosia. Kyseessä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17976: oleva säännöstelypato on kiireellisen kor- nioittaen,
17977: jauksen tarpeessa.
17978: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17979: Hankkeen toteuttamiseksi olisi nyt saatava 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
17980: aloitusmääräraha, jotta työt voitaisiin aloit- markkaa Halsuanjärven kunnostami-
17981: taa Halsuanjärvellä ja Alajoen myllyllä Voi- seksi ja säännöstelyyn kuuluvan suunni-
17982: marakenne Oy:n tekemän kustannusarvion ja telman ykkösvaiheen toteuttamiseksi.
17983: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
17984: Martti Korkia-Aho
17985:
17986:
17987:
17988:
17989: 34 200052Y
17990: 480 1990 vp.
17991:
17992: Raha-asia-aloite n:o 463
17993:
17994:
17995:
17996:
17997: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Koiraspotin järven
17998: kunnostamiseen Alajärvellä
17999:
18000:
18001: Eduskunnalle
18002: Vaasan vesipiiri on tehnyt Koiraspotin jär- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18003: vestä kunnostussuunnitelman sekä rahoitus- nioittaen,
18004: suunnitelman. Rahoituksessa ovat mukana
18005: Alajärven kaupunki sekä Luoma-ahon loma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18006: toimikunta. Rahoitus edellyttää valtion ra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18007: hoitusta 270 000 markkaa. 35.25.77 270 000 markkaa Alajärven
18008: Järvi sijaitsee kauniilla paikalla aivan ky- kaupungissa sijaitsevan Koiraspotin jär-
18009: län keskellä, mutta on pahasti soistunut. ven kunnostamiseen.
18010: Kylä on lisäksi tunnettu aktiivisena kylänä
18011: Kylä elää -kampanjassa.
18012: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18013:
18014: Martti Korkia-Aho
18015: 1990 vp. 481
18016:
18017: Raha-asia-aloite n:o 464
18018:
18019:
18020:
18021:
18022: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortesjärven
18023: kunnostukseen
18024:
18025:
18026: Eduskunnalle
18027: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirillä on suhteet järven virkistyskäytölle. Se helpottai-
18028: suunnitelmia Kortesjärven kunnostamiseksi si Kortesjärven kunnan ja lisäksi Kauhavan
18029: nostamalla sen keskivesipintaa 1,2 metriä. kaupungin vaikeaa uimarantatilannetta.
18030: Ranta-alueiden suojaamiseksi ja kuivaami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18031: seksi on suunniteltu rakennettavaksi kaksi nioittaen,
18032: pengertä ja nykyisen pohjoispään penger on
18033: suunniteltu siirrettäväksi ja vahvistettavaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18034: Kortesjärven kunnostuksella luotaisiin olo- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
18035: markkaa Kortesjärven kunnostukseen.
18036: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18037: Martti Korkia-Aho Jorma Fred
18038: 482 1990 vp.
18039:
18040: Raha-asia-aloite n:o 465
18041:
18042:
18043:
18044:
18045: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Kortesjärven järjes-
18046: tely- ja saneeraushankkeen rahoittamiseen Kortesjärvellä
18047:
18048:
18049: Eduskunnalle
18050: Kortesjärven Ylikylässä sijaitsevan Kor- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18051: tesjärven järjestely- ja saneeraushankkeen ra- nioittaen,
18052: hoittamista varten tarvitaan 300 000 markan
18053: aloitusmääräraha. Suunnitelmat ovat valmii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18054: na ja tällä hetkellä Länsi-Suomen vesioikeus- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
18055: käsittelyssä. Kokonaiskustannukset ovat markkaa Kortesjärven kunnassa sijait-
18056: noin 1,5 milj. mk, josta kunta vastaa 50 sevan Kortesjärven järjestely- ja sanee-
18057: %:sta. raushankkeen rahoittamiseksi.
18058: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18059:
18060: Martti Korkia-Aho
18061: 1990 vp. 483
18062:
18063: Raha-asia-aloite n:o 466
18064:
18065:
18066:
18067:
18068: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Paalijärven kunnos-
18069: tamiseen Alajärvellä
18070:
18071:
18072: Eduskunnalle
18073: Alajärven kaupungissa sijaitseva Paalijärvi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18074: on pahasti soistunut, maatunut ja ruohottu- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
18075: nut. Järvi sijaitsee kauniilla paikalla keskellä markkaa Paalijärven kunnostamiseen
18076: kylää. Järven kunnostaminen on välttämä- Alajärven kaupungissa.
18077: töntä yleisen viihtyvyyden kannalta.
18078: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18079: nioittaen,
18080: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18081: Martti Korkia-Aho
18082: 484 1990 vp.
18083:
18084: Raha-asia-aloite n:o 467
18085:
18086:
18087:
18088:
18089: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta vesistöjen kunnosta-
18090: miseen Ähtärissä
18091:
18092:
18093: Eduskunnalle
18094: Vesistöjen tila huolestuttaa mm. Ähtärin vassa kaupunki määrätään toteuttamaan
18095: kaupunkia. Ähtärissä on vesistöjen tilaan kunnostamissuunnitelma.
18096: vaikuttanut metsäojitus, lannoitus sekä tur- Kaikkiaan tarve vesistöjen kunnostami-
18097: vetuotanto. Myös ulkoisilla ympäristöteki- seen kasvaa jatkuvasti ja kaupunki toivoo,
18098: jöillä lienee vaikutuksensa järvien happamoi- että valtio ~soittaisi riittävästi varoja kunnos-
18099: tumiseen. Yhtenä erityisenä kunnostamis- tamiseen. Ahtärin kaupunki on omalta osal-
18100: kohteena tulee lähivuosina olemaan Peränne- taan varannut talousarviossaan määrärahoja
18101: järven pohjoisosa. vesistöjen kunnostamiseen. Kaupungin omat
18102: Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään voimavarat eivät kuitenkaan ole alkuunkaan
18103: 1/1988/1 n:o 87067 velvoittanut Ähtärin kau- riittävät.
18104: pungin hakemaan uutta jätevesien johtamis- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18105: lupaa. Lupahakemuksen mukaan tuli liittää nioittaen,
18106: selvitys Perännejärven pohjoisosan kunnos-
18107: tamisesta. Kunnostamisen yleissuunnitelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18108: on laadittu vuonna 1988. Yleissuunnitelmas- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 QQO
18109: sa esitettyjen toimenpiteiden kustannukset markkaa vesistöjen kunnostamiseen Ah-
18110: ovat noin 1,5 miljoonaa markkaa. On odo- tärin kaupungissa.
18111: tettavissa, että uudessa jätevesien johtamislu-
18112: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18113: Martti Korkia-Aho
18114: 1990 vp. 485
18115:
18116: Raha-asia-aloite n:o 468
18117:
18118:
18119:
18120:
18121: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten sosiaalista
18122: hyvinvointia tukevan video-ohjelman tuottamiseksi
18123:
18124:
18125: Eduskunnalle
18126: Peruskouluissa ja lukioissa ovat videonau- seksi lähinnä peruskoulun yläasteella ja vas-
18127: hurit viime vuosina lisääntyneet. Suuri osa taavanikäisten kerhoissa on suunniteltu tuo-
18128: opettajista pitää elokuvan käyttöä opetuksen tettavaksi noin 40 minuutin video-ohjelma.
18129: apuna hyvin tarpeellisena. Yli 80 % opetta- Filmissä käsitellään nuorekkaalla tavalla
18130: jista piti kuvallista viestintää hyvin tarpeelli- nuoren suhdetta itseensä, samanikäisiin ja
18131: sena mm. Kaarina Wekströmin tutkimukses- yhteiskuntaan yleensä sekä sitä ylläpitäviin
18132: sa vuonna 1986. arvoihin.
18133: Opetustarkoitukseen tulisi laatia Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18134: oloihin sopivaa kasvatuksellista videofilmi- nioittaen,
18135: tuotantoa. "Sähköinen kulttuurimaisema" on
18136: nykynuorten arkipäivää. Nykytekniikkaa tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18137: leekin käyttää myönteisen kasvun välineenä. 1991 tulo- ja menoarvioon 180 000
18138: Nuorten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy markkaa käytettäväksi video-ohjelman
18139: läheisesti kyky tulla toimeen itsensä, muiden tuottamiseen nuorten sosiaalisen hyvin-
18140: ja koko elämän kanssa. Asian käsittelemi- voinnin edistämiseksi.
18141: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18142:
18143: Lea Kärhä Ole Wasz-Höckert Pirkko Ikonen
18144: Pekka Puska Aino Pohjanoksa Anna-Liisa Jokinen
18145: Ritva Vastamäki Pekka Haavisto Lea Mäkipää
18146: Esko Almgren Kirsti Ala-Harja
18147: 486 1990 vp.
18148:
18149: Raha-asia-aloite n:o 469
18150:
18151:
18152:
18153:
18154: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta radan alikulkutunne-
18155: leiden rakentamiseen Keravalla
18156:
18157:
18158: Eduskunnalle
18159: Keravan keskusta laajenee pääradan itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18160: puolelle. Kävelykadun jatkeeksi on suunni- nioittaen,
18161: teltu radan alitusta, joka yhdistää keskusta-
18162: alueet toisiinsa. Hanke tulisi toteuttaa yhtai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18163: kaa Sampalan rakentamisen kanssa 1990- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
18164: luvun alussa. Tämän lisäksi on ajankohtaista markkaa radan alikulkutunneteiden ra-
18165: Kytömaan, Savion ja Säteilyturvakeskus- kentamiseen Keravalla.
18166: kulttuuritalon alikulkujen rakentaminen.
18167: Valtion tulee osallistua rahoitukseen.
18168: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18169:
18170: Lea Kärhä Matti Saarinen Marjatta Väänänen
18171: Marita Jurva Kaarina Dromberg Tarja Kautto
18172: Antti Kalliomäki Tauno Valo
18173: 1990 vp. 487
18174:
18175: Raha-asia-aloite n:o 470
18176:
18177:
18178:
18179:
18180: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitys- ja aistivam-
18181: maisille tarkoitetun tupakkaa koskevan terveyskasvatusai-
18182: neiston tuottamiseen
18183:
18184:
18185: Eduskunnalle
18186: Kehitys- ja aistivammaisten koulutus on omaisista oppilaitoksista usem. Varojen
18187: maassamme järjestetty tyydyttävällä tavalla. puutteessa kehitys- ja aistivammaisille tar-
18188: Lainsäädännön mukaan oppivelvollisuudesta koitettuja aineistoja ei ole kuitenkaan val-
18189: ei enää vapauteta kehitys- tai aistivammai- mistettu.
18190: suuden vuoksi. Kuntien tehtävänä on järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18191: tää kaikille oppivelvollisuusikäisille opetusta nioittaen,
18192: oppivelvollisuuden puitteissa.
18193: Terveyskasvatukseen liittyviä tupakka-ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18194: neistoja on tuotettu peruskoulun, lukion ja 1991 tulo- ja menoarvioon 120 000
18195: ammatillisten oppilaitosten tarpeisiin. Näitä markkaa tupakkaa koskevan terveys-
18196: on myös kyseisissä oppilaitoksissa runsaasti kasvatusaineiston tuottamiseen käytet-
18197: käytetty. täväksi kehitys- ja aistivammaisten kou-
18198: Kehitys- ja aistivammaisille tarkoitettua lutuksessa.
18199: terveyskasvatusaineistoa kysytään asian-
18200: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18201:
18202: Lea Kärhä Ole Wasz-Höckert Pirkko Ikonen
18203: Pekka Puska Aino Pohjanoksa Pekka Haavisto
18204: Lea Mäkipää Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki
18205: Anna-Liisa Jokinen
18206: 488 1990 vp.
18207:
18208: Raha-asia-aloite n:o 471
18209:
18210:
18211:
18212:
18213: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin
18214: terveyskeskusten rakennushankkeisiin
18215:
18216:
18217: Eduskunnalle
18218: Uudenmaan läänin kansanterveystyön ter- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18219: veysasemaverkosto tulee saada kattavaksi nioittavasti,
18220: vuoteen 1995 mennessä. Läänin terveyskes-
18221: kuksilla on vielä yli 20 terveysasemahanketta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18222: ja lukuisia saneeraushankkeita. Näiden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18223: hankkeiden toteuttaminen ja miehittäminen 33.78.31 47 JOO 000 markkaa terveys-
18224: vähentävät alueellisia eroja palvelujen tarjon- asemahankkeiden valtionosuuteen seu-
18225: nassa. Tämän vuoksi on tärkeää rakentaa raavasti: Helsinki, Munkkiniemen ter-
18226: terveysasemat suunnitellussa aikataulussa veysasema 15,1 mmk; Helsinki, Taka-
18227: niille alueille, joilta terveysasemat vielä puut- Töölön terveysasema 9,3 mmk; Nurmi-
18228: tuvat, ja suorittaa välttämättömät terveysase- järvi, terveysaseman laajennus 10,6
18229: mien saneeraukset ja laajennukset. mmk; Porvoon seudun kansanterveys-
18230: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty työn kuntainliitto, Näsin pääterveysase-
18231: Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot- man laajennus 12,1 mmk.
18232: telukunnassa.
18233: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18234: Lea Kärhä Päivi V arpasuo Per-Henrik Nyman
18235: Marja-Liisa Löyttyjärvi Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen
18236: Martti Tiuri Matti Saarinen Pauli Uitto
18237: Marjatta Väänänen Tuula Liunaiomaa Tarja Kautto
18238: Kaarina Dromberg Marita Jurva Anssi Rauramo
18239: Henrik Lax Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert
18240: Jouni J. Särkijärvi Claes Andersson Eeva-Liisa Moilanen
18241: Antti Kalliomäki Elsi Hetemäki-Olander Tauno Valo
18242: Lauri Metsämäki
18243: 1990 vp. 489
18244:
18245: Raha-asia-aloite n:o 472
18246:
18247:
18248:
18249:
18250: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmijärven pääter-
18251: veysaseman laajennukseen
18252:
18253:
18254: Eduskunnalle
18255: Hankkeen kustannusarvio on noin 26,6 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18256: mmk. Rakennussuunnitteluvaihe on meneil- nioittavasti,
18257: lään. Hanke sisältyy valtakunnallisen suunni-
18258: telman merkittävien hankkeiden luetteloon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18259: aloitettavaksi vuonna 1991 ja käyttöönoton 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18260: ajankohta on kesäkuu 1992. 33.78.31 7 000 000 markkaa Nurmijär-
18261: Laajennusosaan tulee 35 lisävuodepaik- ven pääterveysaseman laajennuksen val-
18262: kaa, jolloin sairaansijojen kokonaismääräksi tionosuu teen.
18263: tulee 80. Hanke tulee toteuttaa suunnitellulla
18264: tavalla.
18265: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18266:
18267: Lea Kärhä Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
18268: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Marita Jurva
18269: Ole Wasz-Höckert Eeva-Liisa Moilanen Tauno Valo
18270: 490 1990 vp.
18271:
18272: Raha-asia-aloite n:o 473
18273:
18274:
18275:
18276:
18277: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon insti-
18278: tuutin toiminnan tukemiseen
18279:
18280:
18281: Eduskunnalle
18282: Ylä-Savon instituutti on lyhyen olemassa- ha instituutin toimintaa varten momentille
18283: olonsa aikana osoittanut tehonsa Ylä-Savon 29.88.53.
18284: kuntia ja kyliä vireyttävänä yksikkönä. Insti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18285: tuutti huolehtii lähinnä maaseutua koskevan nioittaen,
18286: tutkimuksen ja koulutuksen organisoinnista.
18287: Instituutti välittää nimenomaan Ylä-Savosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18288: puuttuvaa yhteiskunnallista ja taloudellista 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18289: tietämystä alueelle. markan määrärahan Ylä-Savon insti-
18290: Valtion tulo- ja menoarviossa vuonna 1990 tuutin toiminnan tukemiseen.
18291: on myönnetty 400 000 markan arviomäärära-
18292: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18293:
18294: Seppo Kääriäinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
18295: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen
18296: 1990 vp. 491
18297:
18298:
18299: Raha-asia-aloite n:o 474
18300:
18301:
18302:
18303:
18304: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden teiden
18305: parantamiseen Kuopion läänissä
18306:
18307:
18308: Eduskunnalle
18309: Kuopion läänin tiestön kunto ja palveluta- -Maantie n:o 576 Koivumäki-Varpais-
18310: so ovat maan alhaisimpia. Yleisistä teistä on järvi on 17 km pitkä kantavuudeltaan ja
18311: päällystetty vain 48 %, kun koko maan kes- suuntaukseltaan huono öljysoratie. Tie on
18312: kiarvo on 60 %. Tienopeudet ovat maan tärkeä yhteys Varpaisjärven kunnasta Kuo-
18313: alhaisimmat. Yli 80 kilometrin nopeus on pioon. Tien liikennemäärä on n. 400 autoa/
18314: sallittu vain 10,2 %:1la teistä. Koko maan vrk. Hankkeen kustannusarvio on 19 milj.
18315: keskiarvo on 15,2 %. Liikenne on Kuopion mk. Vuonna 1991 tarvittava rahoitus on 5
18316: läänissä kasvanut viime vuosina keskimäärin milj. mk.
18317: 7 % vuodessa. - Valtatien n:o 5 osuus Taipale-Ohen-
18318: Kuopion läänin suuret päätiehankkeet mäki Iisalmen eteläosassa on 5 km pitkä.
18319: ovat perusteltuja, mutta ne vaativat varsin Liikennemäärä on 4 500 autoajvrk. Tien
18320: suuren rahoituksen. Alemmalla tieverkolla puutteina ovat kapeus ja suuri yksityistieliit-
18321: on samanaikaisesti saatava toteutetuksi lii- tymien määrä. Päällyste on vahvistettava lä-
18322: kenteellisesti tärkeitä kohteita. Pääteillä on hivuosina. Hankkeen kustannusarvio on 8
18323: osuuksia, jotka olisi vahvistettava tien raken- milj. mk. Vuonna 1991 tarvitaan 3 milj. mk.
18324: teellisen kunnon säilyttämiseksi.
18325: Seuraavien kohteiden toteutus olisi saatava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18326: alkamaan vuonna 1991. nioittaen,
18327: - Sääskiniemen paikallistie (pt n:o 16421)
18328: Nilsiän kunnassa on 7 km:n pituinen kapea, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18329: kunnoltaan ja suuntaukseltaan huono öljyso- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18330: ra tie. Sen liikenteellinen merkitys on nopeasti 31.24.77 12 000 000 markkaa tiekoh-
18331: kasvamassa alueen matkailuelinkeinon kehit- teiden Sääskiniemen paikallistie (pt n:o
18332: tyessä. Tien liikenne on keskimäärin 400 au- 16421), mt n:o 576 (Koivumäki-Var-
18333: toa vuorokaudessa (talvimatkailukaudella paisjärvi) ja vt n:o 5 välillä Taipale-
18334: 2 000 autoa vuorokaudessa). Hankkeen kus- Ohenmäki parantamisen aloittamiseen
18335: tannusarvio on 11 milj. mk. Vuonna 1991 Kuopion läänissä.
18336: tarvittava rahoitus on 4 milj. mk.
18337: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18338: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen
18339: Kari Rajamäki Mirja Ryynänen Lauha Männistö
18340: Riitta Saastamoinen
18341: 492 1990 vp.
18342:
18343: Raha-asia-aloite n:o 475
18344:
18345:
18346:
18347:
18348: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Selkämeren nip-
18349: puhinausväylän parantamiseen
18350:
18351:
18352: Eduskunnalle
18353: Tie- ja vesirakennuslaitoksen toteuttamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18354: ohjelmaan sisältyy vuosille 1988-1992 Sel- nioittaen,
18355: kämeren nippuhinausväylän parantaminen
18356: Porin ja Merikarvian välillä. Hankkeen kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18357: tannusarvio on n. 2,3 milj. mk. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18358: Puutavarankuljetusten ohella uusi paran- 31.30.77 1 000 000 markkaa Selkäme-
18359: nettava väylä palvelisi hyvin myös venemat- ren nippuhinausväylän parantamiseen.
18360: kailua ja edistäisi sen lisääntymistä. Meri-
18361: karvialle on rakennettu vierasvenesatama v.
18362: 1978-1988.
18363: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18364:
18365: Timo Laaksonen Raila Aho Raimo Vuoristo
18366: Heikki Rinne Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki
18367: Timo Roos Kauko Juhantalo
18368: 1990 vp. 493
18369:
18370: Raha-asia-aloite n:o 476
18371:
18372:
18373:
18374:
18375: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon
18376: jatkamiseen Satakuntaan
18377:
18378:
18379: Eduskunnalle
18380: Maakaasujohdon laajennusvaihe on par- yhä useammin teolliseen tuotantoon raaka-
18381: haillaan menossa. Mm. Länsi-Suomen kautta aineeksi. Maakaasun käytön lisäämisellä voi-
18382: ollaan suunnittelemassa maakaasuputken ve- daan kasvattaa myös Suomen ja Neuvostolii-
18383: tämistä Ruotsiin, joten on perusteltua ottaa ton kauppavaihtoa ja siten lisätä vientiämme,
18384: huomioon tässä yhteydessä koko Länsi-Suo- joka tuonnin arvon laskun takia on joutu-
18385: men ja Satakunnan tuleva hanke maakaasun massa vaikeuksiin.
18386: laajemmasta käytöstä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18387: Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitut nioittaen,
18388: sopimukset antavat myös oivallisen mahdol-
18389: lisuuden laajentaa maakaasun käyttöä Sata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18390: kuntaan. Silti ei pidä laiminlyödä ponnistelu- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
18391: ja jo rakennetun verkoston käytön lisäämi- markkaa maakaasujohdon jatkamiseksi
18392: seksi. Satakuntaan.
18393: Maakaasu on ympäristön kannalta myön-
18394: teinen energianlähde. Tämän lisäksi se kelpaa
18395: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18396:
18397: Timo Laaksonen Raila Aho Raimo Vuoristo
18398: Heikki Rinne Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki
18399: Timo Roos Kauko Juhantalo
18400: 494 1990 vp.
18401:
18402: Raha-asia-aloite n:o 477
18403:
18404:
18405:
18406:
18407: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan työ-
18408: suojelupiirin perustamiseen
18409:
18410:
18411: Eduskunnalle
18412: Satakunnan työsuojeluvalvonnan hoitaa osuus laskee jonkin verran, palveluelinkei-
18413: Turun ja Porin työsuojelupiirin työsuojelu- noissa työvoima sen sijaan lisääntyy. Elinkei-
18414: toimiston alaisuudessa toimiva Porin sivutoi- norakenteen ja Satakunnan muun piirihallin-
18415: mista. Porin toimistossa työskentelee tällä non kehittymisen huomioon ottaen tulisi Sa-
18416: hetkellä 12 tarkastajaa, Raumalla on kolme takunnan työsuojelupiiri perustaa pikaisesti.
18417: tarkastajaa ja kahdeksassa muussa kunnassa Vuoden 1989 alusta lähtien Porin sivutoimis-
18418: yksi tarkastaja. Kaikki mainitut tarkastajat iolla on ollut käytettävissään uudet tilat,
18419: ovat työsuojeluhallinnossa tapahtuneen uu- jotka riittävät myös työsuojelupiirin tarvitse-
18420: distuksen jälkeen valtion viranhaltijoita. Täl- mille viranhaltijoille.
18421: tä osin hallinnossa on tapahtunut selvää ke- Satakunnan työsuojelupiiri edellyttäisi pii-
18422: hitystä. ripäällikön, lakimiehen ja kolmen toimisto-
18423: Satakunnan elinkeinorakenne on voimak- virkailijan viran perustamista.
18424: kaasti teollisuustyövoimavaltainen. Teolli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18425: suuden osuus maakunnassa on kolmannes
18426: työvoimasta, mikä maakunnittain tarkastel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18427: tuna on maan korkeimpia. Työsuojelupiirin 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18428: valvonnassa oli vuoden 1988 lopussa Sata- markkaa Satakunnan työsuojelupiirin
18429: kunnassa 12 135 työpaikkaa. Kuten muualla- perustamiseen.
18430: kin maassa teollisuustyövoiman suhteellinen
18431: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18432: Timo Laaksonen Heikki Rinne Raila Aho
18433: Lea Mäkipää Timo Roos Mikko Elo
18434: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Kauko Juhantalo
18435: 1990 vp. 495
18436:
18437: Raha-asia-aloite n:o 478
18438:
18439:
18440:
18441:
18442: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden ase-
18443: varikon uudisrakentamiseen
18444:
18445:
18446: Ed usk unnal Ie
18447: Oriveden asevarikko 6:n uudisrakennustoi- osaltaan perustellulla ehdotuksella kiirehtinyt
18448: minta keskeytyi vuonna 1979. Varikon toi- Oriveden asevarikon uudisrakentamista. Se
18449: minnan kannalta, ajatellen myös työllisyyden on asiantuntijalausuntoihin perustuen arvioi-
18450: parantamista, on tärkeätä aloittaa vuonna nut määrärahan tarpeen noin 12,5 miljoo-
18451: 1991 uudisrakennustoiminnan jatkaminen. naksi markaksi tässäkin aloitteessa mainit-
18452: Kiireisimmin asevarikolla olisi toteutettava tujen rakennushankkeiden toteuttamiseksi.
18453: esikuntarakennushanke, mutta myös autotal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18454: lin, autohuoltamon ja kalustokatoksen ra- nioittaen,
18455: kennustöiden tekeminen on ajankohtaista.
18456: Samalla olisi kiinnitettävä huomiota myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18457: asevarikko 6:n henkilöstön Iisäykseen huo- 1991 tulo- ja menoarvioon 12 500 000
18458: lehtimalla vakinaisten työsuhteiden syntymi- markkaa Oriveden asevarikon esikunta-
18459: sestä myös tulevaisuudessa. Myönteistä kehi- rakennuksen, autotallin, autohuoltamon
18460: tystä tässä suhteessa on jo tapahtunut työn- ja kalustokatoksen rakennustöiden te-
18461: tekijämäärän noustua yli 120:n. kemiseksi.
18462: SAK:n Hämeen läänin neuvottelukunta on
18463: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18464: Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Taina Matti Maijala
18465:
18466:
18467:
18468:
18469: 35 200052Y
18470: 496 1990 vp.
18471:
18472: Raha-asia-aloite n:o 479
18473:
18474:
18475:
18476:
18477: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen
18478: yliopiston Virtain tutkimusaseman rakentamiseen
18479:
18480:
18481: Eduskunnalle
18482: Tampereen yliopistossa on jo kauan koettu minaareihin ja kokouksiin. Samoin asemaa
18483: puutteeksi, että yliopistolla ei ole tutkimus- ja hyödyntävät täydennyskoulutuskeskus ja yli-
18484: kenttäasemaa, jossa olisi mahdollista harjoit- opiston henkilöstökoulutus. Myös ulkopuo-
18485: taa kenttätutkimusta, suorittaa tutkimushar- liset tahot, esim. muut korkeakoulut, voivat
18486: joittelua ja antaa opetusta kenttäolosuhteis- olla käyttäjinä.
18487: sa. Myös yliopiston täydennyskoulutuskes- Hankkeen mitoituksessa on käytetty ta-
18488: kus ja henkilöstökoulutus tarvitsevat koulu- vanomaisia viimeaikaisia tutkimusasema-
18489: tustoimintaansa internaattityyppisiä toimiti- hankkeissa hyväksyttyjä mitoitusperusteita
18490: loja. Omien tilojen puuttuessa on jouduttu (esim. Jyväskylän yliopiston Konneveden
18491: turvautumaan muiden yliopistojen tarjoa- biologisen aseman 1 ja II vaihe). Mitoituksen
18492: miin palveluihin, joita niiden sijainnin joh- lähtökohtana on ollut, että tutkimusasemalla
18493: dosta on vaikea hyödyntää, sekä kalliiseen voi samanaikaisesti toimia enintään 26 hen-
18494: hotellimajoitukseen. gen ryhmä.
18495: Kenttätutkimusedellytysten luomiseksi Hankkeen hyötyala on 576 m 2 • Tilaohjel-
18496: Tampereen yliopisto ja Virtain kaupunki maan sisältyy tutkimus-, opetus-, majoitus-
18497: ovat 15.12.1984 tehneet yhteistyösopimuk- sekä erilaisia aputiloja.
18498: sen. Siinä todetaan mm., että yhteistyön Tutkimusasema on tarkoitus rakentaa Vir-
18499: yleistavoitteena on keskinäisen kulttuuri- ja tain kaupungin Virtainkylän Marttisen saa-
18500: perinneyhteistyön, tutkimusyhteistyön sekä reen perinnekylän välittömään läheisyyteen.
18501: seminaari- ja koulutustyön harjoittaminen. Kaupunki on varannut tältä alueelta 13 000
18502: Samoin todetaan tavoitteena olevan kulttuu- m 2 :n määräalan tutkimusaseman sijaintipai-
18503: rintutkimusaseman perustaminen Virroille. kaksi. Rakennuspaikan perustamisolosuhteet
18504: Yhteistoiminta on käynnistynyt 1.1.1985 ovat hyvät.
18505: viisivuotisen tutkimus- ja yhteistyösuunnitel- Koska hanke ei ole voinut edetä suunnitel-
18506: man puitteissa. Suunnitelma tarkistetaan lulla tavalla, on tarpeen, että eduskunta ottaa
18507: vuosittain ja uusitaan viisivuotiskausittain. kantaa hankkeeseen myöntämällä rakennus-
18508: Tampereen yliopiston Virtain tutkimusase- töitä varten määrärahan.
18509: man rakentamisella luodaan edellytykset yli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18510: opiston eri tieteenalojen kenttätutkimukselle. nioittaen,
18511: Tällaisia tieteenaloja ovat mm. kansanperin-
18512: ne ja kansanmusiikki, suomen kieli, kirjalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18513: suustiede ja muut taideaineet, historia, alue- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18514: tiede, kunnallistiede ja kansanterveystiede. 29.10.74 4 000 000 markkaa Tampe-
18515: Asemaa käytetään myös muuhun tieteelliseen reen yliopiston Virtain tutkimusaseman
18516: toimintaan, kuten tutkimusprojekteihin, Se- rakentamiseksi.
18517: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18518:
18519: Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Taina Matti Maijala
18520: 1990 vp. 497
18521:
18522: Raha-asia-aloite n:o 480
18523:
18524:
18525:
18526:
18527: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työ-
18528: väen Musiikkiliiton puhallinorkesteritoimintaan
18529:
18530:
18531: Eduskunnalle
18532: Suomen Työväen Musiikkiliitto on tehnyt mutta vaatii myös paljon rahavaroja, joita
18533: 70 vuotta musiikkityötä koko maamme työ- kulttuurijärjestöllä ei ole läheskään tarpeeksi.
18534: väestön musiikkiharrastusten edistäjänä ja STM:lla on hyvä suunnitelma uuden, koko-
18535: kokoajana. Erityisesti viime vuosikymmeninä naan suomalaista musiikkia sisältävän puhal-
18536: STM:n musiikkitoiminta on laajentunut linorkesterilevyn aikaansaamiseksi . .å.änitettä
18537: kaikkia kansalaispiirejä palvelevaksi laajan varten tilataan uusia sävellyksiä suomalaisil-
18538: musiikkikustannustoiminnan ja musiikin ta säveltäjiltä, sävellykset painetaan ja saate-
18539: koulutustoiminnan ansiosta. taan äänitteen kanssa kaikkien orkestereiden
18540: STM:n tehtäväkenttä on laaja ulottuen soitettaviksi. Näin STM osaltaan mahdollis-
18541: musiikin kustannus- ja nuottipalvelutoimin- taa sen, että orkesterit voivat konserteissaan
18542: nasta musiikin koulutuksen järjestämiseen, käyttää nykyistä enemmän suomalaista mu-
18543: valtakunnallisiin musiikkijuhliin sekä myös siikkia, mikä on tärkeätä.
18544: kansainvälisten yhteyksien ylläpitämiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18545: Varsin keskeinen osuus liiton toiminnassa on nioittaen,
18546: aina ollut puhallinorkesteritoiminnalla sekä
18547: aikuisten että nuorison toimintana. Liiton että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18548: tehtävänä tässä työssä on uusien sävellysten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18549: ja koulutuksen tarjoaminen sekä soittajille 29.90.53 200 000 markkaa Suomen
18550: että orkesterien ohjaajille. Uusien puhallinor- Työväen Musiikkiliitto ry:n puhallinor-
18551: kesterille sävellettyjen suomalaisten teosten kesteritoiminnan tukemiseen.
18552: tuottaminen on arvokasta kulttuurityötä,
18553: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18554:
18555: Pentti Lahti-Nuuttila Pauli Uitto Sinikka Hurskainen-Leppänen
18556: Antti Kalliomäki Markku Pohjola Tuula Paavilainen
18557: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Timo Roos
18558: Sinikka Mönkäre Pertti Hietala Jouko Skinnari
18559: Antero Kekkonen Saara-Maria Paakkinen Matti Vähänäkki
18560: Kerttu Törnqvist Tarja Kautto Sakari Knuuttila
18561: Iiris Hacklin Ilkka Joenpalo Pertti Lahtinen
18562: Pekka Leppänen Jorma Rantanen Marja-Liisa Löyttyjärvi
18563: 498 1990 vp.
18564:
18565: Raha-asia-aloite n:o 481
18566:
18567:
18568:
18569:
18570: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain nuo-
18571: risomatkailukeskuksen rakennusinvestointien aloittami-
18572: seen
18573:
18574:
18575: Eduskunnalle
18576: Virtain kaupungin nuorisomatkailukes- kukselle myönnettäisiin rakennusavustus.
18577: kushanke on ollut opetusministeriön valta- Pirkanmaan Matkailu ry. on jo 25.1.1988
18578: kunnallisia nuorison kurssi- ja leirikeskuksia lausunnossaan Tampereen seutukaavaliiton
18579: koskevassa kehittämisohjelmassa jo vuodesta elinkeinopoliittisesta toimenpideohjelmasta
18580: 1980 lähtien. Virtain keskuksen suunnitelmat todennut, että Virtain keskushankkeen inves-
18581: on hyväksytty opetusministeriössä vuonna tointien ja käyttökustannusten rahoittami-
18582: 1985. Vuonna 1988 Virtain hanke hyväksyt- seen tulee varata valtion budjettiin riittävästi
18583: tiin nuorisotyölain perusteella avustettavaksi varoja. Perusteluina todettiin mm. seuraavaa:
18584: kohteeksi. Virtain keskushankkeen merkitys on valta-
18585: Hämeen läänin nuorisolautakunta on ai- kunnallinen ja maakunnallinen, hankkeen to-
18586: koinaan esittänyt Virtain nuorisomatkailu- teuttaminen tukee nuorison kasvatusta kan-
18587: keskushanketta Hämeen läänin kohteeksi. sainvälisyyteen ja matkailuun, hanke tukee
18588: Hämeen lääninhallitus ja Pirkanmaan Maa- toteutuessaan elinkeinoelämää ja muutamat-
18589: kuntaliitto ovat vuosittain omissa hanke-esi- kailua Pirkanmaan alueella, valtakunnallise-
18590: tyksissään esittäneet tukensa Virtain keskus- na ja kansainvälisenä nuorison toimintakes-
18591: hankkeelle. Hanke sisältyy Hämeen läänin- kuksena hanke tuo esille koko Pirkanmaata.
18592: hallituksen läänin tulo- ja menoarvioesitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18593: kannanottoon vuodelle 1990 ja vuodelle nioittaen,
18594: 1991. Samoin se on mukana Pirkanmaan
18595: Maakuntaliiton omassa kannanotossa vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18596: delle 1990 ja vuodelle 1991. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18597: Hämeen läänin nuorisolautakunta pitää 29.91.51 2 500 000 markkaa Virtain
18598: Virtain keskushanketta tärkeänä vuoden nuorisomatkailukeskuksen rakennusin-
18599: 1991 rahoituskohteena sekä esittää, että kes- vestointien käynnistämiseen.
18600: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18601: Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Taina Matti Maijala
18602: 1990 vp. 499
18603:
18604: Raha-asia-aloite n:o 482
18605:
18606:
18607:
18608:
18609: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta syöttövesi-
18610: johdon rakentamiseen Oriveden kaupungissa
18611:
18612:
18613: Eduskunnalle
18614: Oriveden kaupungin vesijohtoverkosto asutuksen nykyisen ja tulevan vedentarpeen.
18615: ulottuu nauhamaisena Hirsilän, Keskustan, Suunnitellulla yhdysvesijohdolla saadaan jär-
18616: Lehdistön ja Asemanseudun taajamiin. Ase- jestetyksi merkittävä osa kaupungin haja-
18617: manseudun pohjavedenottaman veden pi- asutusalueen vedenhankinnasta. Lisäksi ve-
18618: laannuttua vedenjakelussa on ollut erityisiä denjakelu kriisitilanteiden jakeluhäiriötilan-
18619: vaikeuksia. Yröskulman ja Karhunotkon ot- teissa varmistuu. Tampereen vesi- ja ympäris-
18620: tamoiden ja niiltä keskustaan johtavan syöt- töpiiri on sijoittanut hankkeen ohjelmaansa
18621: töjohdon kapasiteetti on jo kokonaan käy- vuosille 1991-94, mutta ottaen huomioon
18622: tössä. syöttövesijohdon kiireellisen rakentamistar-
18623: Vedenhankinnan turvaamiseksi Orivedellä peen sen valtionosuusrahoitus olisi varmistet-
18624: on tutkittu useita vaihtoehtoja. Parhaiten tava jo vuodelle 1991.
18625: vedenhankinta on järjestettävissä ottamalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18626: käyttöön kaupungin pohjoisosassa olevat nioittaen,
18627: pohjavesivarat sekä yhdistämällä Oriveden ja
18628: Juupajoen vesijohtoverkostot. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18629: Oriveden syöttövesijohdon kustannusarvio 1991 tulo- ja menoarvioon 4 400 000
18630: on 13 miljoonaa markkaa, mistä valtion markkaa syöttövesijohdon rakentami-
18631: osuuden tulisi olla vähintään 4,4 miljoonaa seen Oriveden kaupungissa.
18632: markkaa. Hanke varmistaa Oriveden taaja-
18633: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18634:
18635: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi Matti Maijala
18636: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
18637: 500 1990 vp.
18638:
18639: Raha-asia-aloite n:o 483
18640:
18641:
18642:
18643:
18644: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hallin-
18645: Mäntän maantien n:o 343 perusparantamiseen
18646:
18647:
18648: Eduskunnalle
18649: Hallin-Mäntän maantie n:o 343 on avain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18650: yhteys Kuoreveden kunnan kehittämisen ja nioittaen,
18651: palveluiden saatavuuden kannalta. Laajan
18652: kunnallisen yhteistoiminnan ohella tien tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18653: keyttä Kuoreveden kunnalle, Mäntän kau- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18654: pungille ja Vilppulan kunnalle korostaa päi- 31.24.77 5 000 000 markkaa Hallin-
18655: vittäinen koko seutua palveleva reittilentolii- Mäntän maantien n:o 343 perusparan-
18656: kenne Halli-Helsinki-Halli. tamiseen.
18657: Peruskorjattavan tien pituus on n. 18 km ja
18658: korjauskustannukset ovat n. 20 milj. mark-
18659: kaa.
18660: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18661: Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Taina Matti Maijala
18662: 1990 vp. 501
18663:
18664: Raha-asia-aloite n:o 484
18665:
18666:
18667:
18668:
18669: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta ei-kaupallis-
18670: ten paikallisradioiden tekijänoikeus- ja laitekustannuksiin
18671:
18672:
18673: Eduskunnalle
18674: Ei-kaupalliset paikallisradiot tekevät mer- siin, jotta ei-kaupallisten paikallisradioiden
18675: kittävää kulttuuri- ja tiedonvälitystyötä pit- vaihtoehtoisella ohjelmapolitiikalla olisi elä-
18676: kälti vapaaehtoisin voimin. Voidakseen kil- misen edellytyksiä.
18677: pailla kaupallisten paikallisradioiden kanssa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18678: niiden tulisi kyetä tuottamaan teknisesti kor- nioittaen,
18679: keatasoista ohjelmaa ja myös lisäämään oh-
18680: jelma-aikaa. Tämä merkitsee jatkuvaa lait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18681: teiston uusimista ja kasvavia ohjelmakustan- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
18682: nuksia mm. Teosta-maksujen muodossa. Yh- markkaa ei-kaupallisten paikallisra-
18683: teiskunnan tulee osallistua näihin kustannuk- dioiden Teosta- ja laitekustannuksiin.
18684: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18685: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala Timo Laaksonen
18686: Antti Kalliomäki Jouni Backman Tytti Isohookana-Asunmaa
18687: Pertti Lahtinen Risto Ahonen Raimo Vuoristo
18688: 502 1990 vp.
18689:
18690: Raha-asia-aloite n:o 485
18691:
18692:
18693:
18694:
18695: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Iharin vene-
18696: reitin kunnostamiseen
18697:
18698:
18699: Eduskunnalle
18700: lharin venereitin kokonaispituus on noin Iharin venereitti yhdistää väylät Valkea-
18701: 7,5 km. Venereittiin liittyy välillisesti Pätkä- koski-Längelmäki ja Valkeakoski-Aitoa,
18702: neveden alapuolella oleva noin 1,5 km pitkä joiden syväys on 1,8 metriä. Samalla reitti
18703: Kostianvirta, joka on nykyisellään tarpeeksi muodostaa venematkailua ja -retkeilyä palve-
18704: syvä venekulkua varten. levan rengasreitin välillä Längelmävesi-Päl-
18705: Venereitillä on kuitenkin useita kunnostus- kenevesi-Mallasvesi-Roine-Längelmä ve-
18706: kohteita. Ensimmäinen perkauskohde on Sal- si. Rengasreitin pituus kokonaisuudessaan
18707: menkannas noin 425 metrin matkalta. Iharin olisi n. 45 km. Toteutettuna hanke mahdol-
18708: kannas erottaa toisistaan Heposelän ja Iha- listaa kulkuyhteyden Längelmäveden ja Päl-
18709: rinjoen. Kannaksen alueella uomaa olisi kai- käneen välille.
18710: vettava yhteensä n. 110 metrin matkalla. Iharin kannaksen aukaiseminen mahdollis-
18711: lharin kannaksen jälkeen reitti jatkuu Iharin- taa pintaveden vaihtumisen Heposelän ja
18712: jokea pitkin noin 2, 7 km. Iharinjokea olisi Pälkäneveden välillä, joka parantaa veden
18713: perattava n. 2,3 kilometrin matkalla. vaihtuvuutta ja ehkäisee lharinjoen umpeen-
18714: Salmenkannaksen yli kulkee Heponiemen kasvua.
18715: paikallistie n:o 13989. Suunnitellun reitin yli Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 2,3
18716: johtaa silta, joka on uusittava. Iharin kan- milj. markkaa, josta siltatöiden osuus on noin
18717: naksen yli kulkee Kirpun-Tursolan maantie 1,3 milj. markkaa.
18718: n:o 3231. Iharin venereitti puhkaisee kannak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18719: sen, ja maantien kohdalle on rakennettava nioittaen,
18720: silta.
18721: Veneilyreitin varrella tai sen läheisyydessä että Eduskunta_sJttaisi valtion vuoden
18722: sijaitsevat mm. Kostianvirran ja Luikalan 1991 tulo- ja mlnoarvioon 2 300 000
18723: (Pälkäne) sekä Kisarannan (Kangasala) lei- markkaa Iharin venereitin kunnostami-
18724: rintäalueet sekä useita historiallisesti merkit- seen.
18725: täviä nähtävyyksiä.
18726: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18727: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sasi Matti Maijala
18728: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
18729: 1990 vp. 503
18730:
18731: Raha-asia-aloite n:o 486
18732:
18733:
18734:
18735:
18736: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston lii-
18737: kuntatilojen rakentamisen aloittamiseen
18738:
18739:
18740: Eduskunnalle
18741: Turun yliopiston liikuntatilojen rakenta- ja henkilökuntaa 130 eli yhteensä käyttäjiä
18742: mista on viivytetty jo useiden vuosien ajan. olisi noin 18 500. Turun yliopistoon raken-
18743: Turun seudulla kuitenkin tarve uusiin liikun- nettavat liikuntatilat palvelisivat myös näitä
18744: tatiloihin lisääntyy jatkuvasti opiskelijamää- muita oppilaitoksia ja niiden opiskelijoita.
18745: rien kasvaessa. Myöskään muut seudun kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18746: keakoulut (TUKK ja ÅA) eivät omista kun-
18747: nollisia liikuntatiloja. Turun yliopistossa oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18748: opiskelijoita vuonna 1988 10 080 ja henkilö- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18749: kuntaa 1 620. Åbo Akademissa oli opiskeli- 29.10.21 5 000 000 markan määrära-
18750: joita 4 450 ja henkilökuntaa 610. Turun han Turun yliopiston liikuntatilojen ra-
18751: kauppakorkeakoulussa opiskelijoita oli 1 660 kentamisen aloittamiseen.
18752:
18753: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18754:
18755: Ensio Laine Jukka Roos
18756: 504 1990 vp.
18757:
18758: Raha-asia-aloite n:o 487
18759:
18760:
18761:
18762:
18763: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien nuorisolauta-
18764: kunnille kokeilutoiminnan ja kansainvälisten yhteistyö-
18765: kohteiden tukemiseen
18766:
18767:
18768: Eduskunnalle
18769: Läänin nuorisolautakunnan tehtävät pe- Keskeisiä alueita, joihin lisäresursseja ko-
18770: rustuvat läänin nuorisolautakunnasta annet- keilutoiminnan osalta tulisi alueellisesti löy-
18771: tuun asetukseen, sen 6 §:ään. Tämä tehtävä- tyä, ovat
18772: luettelo antaa läänin nuorisolautakunnalle - nuorisotilojen hallinnon ja sisällön ke-
18773: varsin moninaisen tehtäväkentän ja velvoit- hittäminen
18774: taa mm.
18775: -tekemään aloitteita ja esityksiä nuoriso- - nuorten ja kaikenikäisten vapaan kan-
18776: työn, nuorisotoiminnan ja nuorisopolitiikan salaistoiminnan yhteyden ja tukemisen löytä-
18777: edistämiseksi läänin alueella minen
18778: - edistämään kuntien nuorisolautakun- - koko nuorisotyön hallinnon ja työn
18779: tien, nuorisojärjestöjen piirijärjestöjen sekä sisällön kehittäminen ja mielekkäiden työko-
18780: nuorisotyön ja nuorisopolitiikan alalla toimi- konaisuuksien etsiminen kokeiluna erilaisten
18781: vien viranomaisten ja yhteisöjen toimintaa vaihtoehtojen pohjalta
18782: läänin alueella - kansainvälisen toiminnan osalta mah-
18783: - edistämään kansainvälistä nuorisoyh- dollisuus alueellisella tasolla tukea uusia ko-
18784: teistyötä sekä -kehittämään nuorten kult- keiluja tai kohdentaa resursseja alueen näkö-
18785: tuuriharrastustoimintaa. kulmasta mielenkiintoisiin kohteisiin.
18786: Läänin nuorisolautakunnan resurssit näi-
18787: den tehtävien hoitamiseen ovat varsin niukat. Turun ja Porin läänin nuorisolautakunta
18788: Käytännössä läänin nuorisolautakunnalla on on esittänyt opetusministeriölle, että se vuo-
18789: vapaat kädet keskustella ja määrärahojen den 1991 budjettiin varaisi uuden määrära-
18790: puitteissa järjestää koulutusta, muttei todel- han läänien nuorisolautakuntien käyttöön.
18791: lisuudessa resursseja paneutua nuorisotyön Turun ja Porin läänin osalta kehittämisrahan
18792: tutkimustoimintaan tai edes selvitysten te- suuruuden tulisi olla vähintään 200 000
18793: koon, uusien työmuotojen suunnitteluun tai markkaa.
18794: kokeilutoiminnan tukemiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18795: Keskeisenä läänin nuorisolautakunnan nioittaen,
18796: työn kehittämisalueena kohdistuu toive lää-
18797: nin nuorisolautakunnan rooliin uuden etsin- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18798: nässä, kokeilutoiminnassa ja sen tukemisessa. den 1991 tulo- ja menoarvioon
18799: On todettava, että esim. kuntien nuorisotoi- 2 000 000 markkaa läänien nuorisolau-
18800: messa ei juurikaan ole käytettävissä resursse- takuntien käyttöön uusien nuorisopro-
18801: ja uusien työmuotojen suunnitteluun ja ko- jektien, kokeilutoiminnan suunnittelun
18802: keilutoimintaan. Tarvetta ja halua sen sijaan ja kansainvälisten yhteistyökohteiden
18803: löytyy. tukemiseen.
18804: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18805: Ensio Laine Arto Lapiolahti
18806: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen
18807: 1990 vp. 505
18808:
18809: Raha-asia-aloite n:o 488
18810:
18811:
18812:
18813:
18814: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken ra-
18815: kentamiseksi välille Riihimäki-Uusikaupunki
18816:
18817:
18818: Eduskunnalle
18819: Maakaasu on todettu ympäristöystävälli- Kansantaloudelliset ja ulkomaankauppa-
18820: seksi ja muutoinkin luotettavaksi polttoai- poliittiset näkökohdat puoltavat maakaasu-
18821: neeksi erityisesti teollisuuden ja energialaitos- putken pikaista rakentamista ja valtion osal-
18822: ten sekä myös kotitalouksien käyttöön. Suo- listumista maakaasuputkien rakentamisesta
18823: men ja Neuvostoliiton kesken solmitut sopi- aiheutuviin kustannuksiin. Entistäkin ajan-
18824: mukset maakaasutoimitusten lisäämiseksi kohtaisemmaksi on maakaasuputkihankkeen
18825: Suomeen ovat luoneet mahdollisuuden toi- tehnyt Neuvostoliiton pääministeri Ryzkovin
18826: mittaa maakaasua myös Lounais-Suomen Ruotsin vierailun yhteydessä allekirjoitettu
18827: suuriin väestökeskuksiin. pöytäkirja aikomuksesta ostaa kaasua Neu-
18828: Varsinais-Suomen maakaasutyöryhmän ja vostoliitosta ja toimittaa se Ruotsiin Suomen
18829: muiden yhteisöjen piirissä suoritetut selvityk- kautta.
18830: set ja yhteenvedot osoittavat Lounais-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18831: messa olevan halukkuutta ja edellytyksiä var-
18832: sin huomattaviin maakaasun ostoihin. Par- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18833: haillaan suoritetaan uusia selvityksiä kaasun 1991 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
18834: käyttäjistä siinä tapauksessa, että maakaasu- markkaa maakaasuputken rakentami-
18835: putki rakennettaisiin joko Riihimäen tai Jär- sen aloittamiseen välillä Riihimäki-
18836: venpään tienoilta Lounais-Suomeen. Uusikaupunki.
18837: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18838: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
18839: 506 1990 vp.
18840:
18841: Raha-asia-aloite n:o 489
18842:
18843:
18844:
18845:
18846: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyö-
18847: tä Neuvostoliiton kanssa edistävän rahoitus- ja neuvonta-
18848: palvelukeskuksen perustamiseen
18849:
18850:
18851: Eduskunnalle
18852: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-talou- Tuotannollinen yhteistyö lepää vielä suh-
18853: dellista, tuotannollista ja tieteellis-teknistä teellisen kapealla pohjalla. Tämä sekä yleen-
18854: yhteistyötä koskeva pitkän ajanjakson ohjel- säkin Suomen ja Neuvostoliiton talousyhteis-
18855: ma (PAO), yhteistyön tuloksellisuus ja neu- työ on huomattavan suuryritysvaltaista.
18856: vostoliittolaisen osapuolen valmius jatkaa ja Pienten ja keskisuurten suomalaisten yritys-
18857: laajentaa 40 vuoden aikana kehittyneitä yh- ten mukaanpääsy on ollut korkean kynnyk-
18858: teistyösuhteita ovat vakuuttavia osoituksia sen takana. Tämän epäkohdan korjaamiseksi
18859: siitä, että jatkuvalle aktivoitumiselle Suomen valtion toimin tulisi luoda rahoitus- ja neu-
18860: ja Neuvostoliiton taloussuhteiden kehittämi- vontapalvelua, jolla pientä ja keskisuurta
18861: sessä on olemassa pohjaa ja näköaloja. teollisuutta voitaisiin auttaa alkuun pitkäjän-
18862: Erityisesti aktiivisuuden lisäämisen vaati- teisessä tuotannollisessa yhteistyössä.
18863: mus perustuu siihen, että Suomen ja Neuvos- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18864: toliiton taloussuhteiden kehityksen historias-
18865: sa ollaan astumassa uuteen vaiheeseen, tuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18866: tannolliseen yhteistyöhön. Seuraavien 15 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
18867: vuoden aikana keskeinen asia Suomen ja markan määrärahan käytettäväksi
18868: Neuvostoliiton välisen kansainvälisen työn- pienten ja keskisuurten yritysten Suo-
18869: jaon syventämisessä tulee olemaan tuotan- men ja Neuvostoliiton tuotannollista yh-
18870: nollisen yhteistyön laajentaminen. Esim. teistyötä edistävän rahoitus- ja neuvon-
18871: Kuolan projekti ja Barentsin alueen kaasuva- tapalvelukeskuksen perustamista var-
18872: rojen hyödyntäminen saattavat avata suuria ten.
18873: tulevaisuuden näkymiä taloudellisen yhteis-
18874: työn kehittämisessä.
18875: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18876:
18877: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
18878: 1990 vp. 507
18879:
18880: Raha-asia-aloite n:o 490
18881:
18882:
18883:
18884:
18885: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Euroopan taloudelli-
18886: sen yhdentymisen aiheuttamien alkoholi- ja terveyspoliit-
18887: tisten ongelmien selvitystyöhön
18888:
18889:
18890: Eduskunnalle
18891: Euroopan taloudellisen yhdentymisen pro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18892: sessi tuo tullessaan myös Suomeen ulottuvia 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18893: haasteita alkoholi- ja terveyspolitiikan kysy- 33.01.22 110 000 markkaa Euroopan
18894: myksissä. Edessä olevat ongelmat vaativat taloudellisen yhdentymisen mukanaan
18895: hyvissä ajoin käynnistyvää, laajalla rintamal- tuomien alkoholi- ja terveyspoliittisten
18896: la toteutettavaa selvitystyötä. Tämän työn ongelmien varhaista selvittämistä var-
18897: aloittaminen ei ongelman suuruuden vuoksi ten.
18898: voi alkaa liian aikaisin.
18899: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18900: nioittaen,
18901: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18902:
18903: Ensio Laine Anna-Kaarina Louvo Jorma Fred
18904: Lea Kärhä Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila
18905: Matti Saarinen Anna-Liisa Jokinen
18906: 508 1990 vp.
18907:
18908: Raha-asia-aloite n:o 491
18909:
18910:
18911:
18912:
18913: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren alueen
18914: ja Lounais-Suomen saariston öljyntorjunnan kehittämi-
18915: seen
18916:
18917:
18918: Eduskunnalle
18919: Rahtilaiva Eiran karilleajosta aiheutuneet lauttojen rakentamiseen, .~uten ympäristömi-
18920: öljyvahingot Merenkurkun saaristoalueilla nisteriö on ehdottanut. Oljyntorjuntalautto-
18921: ja eräät muut aikaisemmat pienemmän suu- jen rakentaminen helpottaisi myös telakoiden
18922: ruusluokan öljyvahingot kuvastavat hyvin työntekijöiden työllistämistä.
18923: selkeällä tavalla öljyntorjuntavalmiuden ti- Maamme öljyntorjuntavalmiuksien kehit-
18924: laa ja puutteita maassamme. Tilanteen en- täminen ja öljyntorjuntavahinkojen ennal-
18925: nalleen jääminen voi milloin tahansa kas- taehkäisy edellyttävät tehostettuja toimia
18926: tautua äärimmäisen tuhoisin seurauksin suunnittelun ja määrärahavarausten osalta.
18927: esim. Saaristomeren alueella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18928: Öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisys- nioittaen,
18929: sä keskeinen merkitys on väyläturvallisuudel-
18930: la, jonka tehostamiseen esim. väyliä leventä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18931: mällä ja niiden merkintää parantamalla olisi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18932: kiinnitettävä nykyistä suurempaa huomiota 35.25.27 15 000 000 markkaa käytet-
18933: erityisesti Saaristomeren sokkeloisilla väylil- täväksi Saaristomeren alueen ja Lou-
18934: lä. nais-Suomen saariston öljyntorjuntatu-
18935: Öljyntorjuntavalmisteiden kehittämisessä hojen ennaltaehkäisyä, öljyntorjunta-
18936: on koulutuksen ja normaalin kalustohankin- valmiuksien kehittämistä ja öljyntorjun-
18937: nan ohella uhrattava varoja Öljyntorjunta- takaluston hankkimista varten.
18938: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18939:
18940: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
18941: 1990 vp. 509
18942:
18943: Raha-asia-aloite n:o 492
18944:
18945:
18946:
18947:
18948: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin
18949: kunnille vuokra-asuntojen rakentamiseen
18950:
18951:
18952: Eduskunnalle
18953: Valtion asuntolainoituksen pienentymisen Ilman tyydyttävää varustelutasoa olevia
18954: johdosta on myös Turun ja Porin läänin asuntoja on läänin alueella yli 20 000 eli
18955: valtion lainoittama asuntotuotanto selvästi enemmän kuin minkään muun läänin alueel-
18956: laskenut. Kun läänin osuus on lisäksi jäänyt la. Opiskelija-asunnoista on jatkuva puute.
18957: viime vuosien aikana merkittävästi alle asu- Läänin vanhusvoittoisuus asettaa kasvavia
18958: kasosuuden ja laskennallisen kiintiön, on seu- vaatimuksia asuntotuotannolle.
18959: rauksena ollut läänin asuntotason heikkene- Erityisen suuri puute on vuokra-asunnois-
18960: minen muihin lääneihin verrattuna. Pahinta ta, joita Turun ja Porin läänissä on rakennet-
18961: on ollut se, että asuntojen määrä on jäänyt tu muita vähemmän. Läänin asuntokannasta
18962: yhä kauemmas asuntojen tarpeesta. on vuokra-asuntoja vain n. 25 % vuokra-
18963: Turun ja Porin läänin osuus valtion asun- asuntokannan ollessa koko maassa n. 29 %.
18964: tomäärärahasta esim. vuonna 1978 oli Erityisen perusteltua on kunnallisen vuokra-
18965: 15,1 % eli 282 milj. markkaa, mutta vuonna asuntotuotannon lisääminen.
18966: 1984 enää 13,5 % eli 256 milj. markkaa, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18967: asuntohallituksen suunnitelmat edellyttävät
18968: läänin määrärahaosuuden supistamista edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18969: leen. 1991 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
18970: Turun ja Porin läänin asumistaso on huo- markan määrärahan käytettäväksi kun-
18971: mattavasti jäljessä valtakunnan keskitasosta, tien toimesta tapahtuvan vuokra-asun-
18972: ja läänissä on asumiseen liittyviä monia eri- totuotannon lainoittamiseen Turun ja
18973: tyisongelmia. Ilman vakituista asuntoa on Porin läänissä erityisesti ahtaasti asu-
18974: läänissä arvion mukaan 1 500 henkilöä. ville lapsiperheille, nuorille, asunnotto-
18975: Asuntopulan ja asuntojen kalliiden hintojen mille ja muille pienituloisille asuntojen
18976: johdosta 8 000 perhettä asuu liian ahtaasti. tarvitsijoille.
18977: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
18978: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
18979: 510 1990 vp.
18980:
18981: Raha-asia-aloite n:o 493
18982:
18983:
18984:
18985:
18986: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston
18987: eläinlääketieteen koetilan suunnitteluun
18988:
18989:
18990: Eduskunnalle
18991: Kuopion yliopiston eläinlääketieteen koe- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18992: tila toimii tällä hetkellä tilapäisissä, Niuvan- nioittaen,
18993: niemen sairaalan luovuttamissa tiloissa. Tilo-
18994: jen pitempiaikainen käyttö edellyttäisi suurta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18995: peruskorjausta. Kuopion yliopiston toimin- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18996: ta- ja taloussuunnitelman mukaan koetilan markan määrärahan Kuopion yliopiston
18997: rakentaminen tulisi aloittaa vuonna 1991. eläinlääketieteen koetilan suunnittelua
18998: Kuopion kaupungin kanssa on neuvoteltu varten.
18999: mm. Savisaaresta mahdollisena sijoituspaik-
19000: kana.
19001: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19002: Juhani Laitinen
19003: 1990 vp. 511
19004:
19005: Raha-asia-aloite n:o 494
19006:
19007:
19008:
19009:
19010: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Lohenkasvat-
19011: tajain Liitolle eläinlääkärin palkkaamiseen
19012:
19013:
19014: Eduskunnalle
19015: Suomessa kalojen tautitilanne on viime suuksia palkata eläinlääkäriä, jota maa- ja
19016: aikoihin asti ollut maailman parhaita. Täällä metsätalousministeriön eläinlääkintäosastol-
19017: ei ole tavattu viljellyissä kaloissa vaarallisia ta on esitetty. Arvio eläinlääkärin paikkaami-
19018: virus- tai bakteeritauteja. Näin onkin maam- sesta ja toiminnan rahoittamisesta aiheutu-
19019: me kalanviljelyelinkeino voinut laajentua ri- vista kuluista on 300 000 markkaa vuosittain.
19020: peaästi, ja hyvän tautitilanteen ansiosta on Jos asialle olisi järjestettävissä vakaa perus-
19021: voitu jopa viedä kalanpoikasia. Kuitenkin rahoitus siten, että se kattaisi puolet kustan-
19022: viime vuonna löydetyt furunkuloosi- eli pai- nuksista, loppurahoitus olisi järjestettävissä.
19023: setautitapaukset paljastivat uuden ongelman: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
19024: meillä on maassamme kalatauteihin perehty- nioittaen,
19025: neitä eläinlääkäreitä ja muita asiantuntijoita
19026: aivan liian vähän. Tällaisten asiantuntijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19027: kouluttamiseksi ja heidän käytännön toimin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19028: tansa rahoittamiseksi ei näytä olevan varoja. 30.37.49 150 000 markkaa Suomen Lo-
19029: Suomen Lohenkasvattajain Liitolla ei yk- henkasvattajain Liitolle eläinlääkärin
19030: sin tällä hetkellä ole taloudellisia mahdolli- palkkaamiseen.
19031: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19032:
19033: Juhani Laitinen
19034:
19035:
19036:
19037:
19038: 36 200052Y
19039: 512 1990 vp.
19040:
19041: Raha-asia-aloite n:o 495
19042:
19043:
19044:
19045:
19046: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Luostarien tien perus-
19047: parantamiseen välillä Mikkelin piirin raja-Pajumäki
19048:
19049:
19050: Eduskunnalle
19051: Luostarien tie, tie n:o 542, vaatii pikaista Salokylän ja luurikkamäen kylien asukkaille,
19052: perusparannusta välillä Mikkelin piirin ra- jotka ovat yhteisesti sopien pysyttäytyneet
19053: ja-Pajumäki. Tieosan pituus on 31 kilomet- asumassa kyläkulmillaan tiehankkeen toteu-
19054: riä, ja se on huonokuntoinen öljysoratie, tumiseen luottaen, vaikka kylän asukkaiden
19055: mutkainen, mäkin en ja kapea. Tieosan toinen työpaikat ovat valtaosin Tuusniemen kirkol-
19056: puoli, Kuopion piirin raja-Karvio, on juuri la.
19057: kunnostettu. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
19058: Luostarien tietä käyttää läpikulkureittinä nioittaen,
19059: yhä lisääntyvä turistiliikenne Lintulan ja Va-
19060: lamon luostareihin. Kuopion läänin itäisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19061: osien puutavarankuljetus ohjautuisi tälle tiel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19062: le kunnostuksen jälkeen, nyt on kierrettävä 31.24.77 JO 000 000 markkaa Luosta-
19063: joko Kuopion tai Viinijärven kautta. rien tien perusparannukseen välillä
19064: Tiellä on keskeinen paikallisliikenteellinen Mikkelin piirin raja-Pajumäki.
19065: merkitys Kosulan, Ruskilan, Kojanlahden,
19066: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19067: Juhani Laitinen
19068: 1990 vp. 513
19069:
19070: Raha-asia-aloite n:o 496
19071:
19072:
19073:
19074:
19075: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta laiva- ja veneilyliiken-
19076: teen laiturin rakentamiseen Tervon Äyskoskelle
19077:
19078:
19079: Eduskunnalle
19080: Lohimaan kalastusmatkailukeskukseen, edistämisen kannalta on kiireellinen. Vesi-
19081: jonka kävijämäärä on vakiintunut noin matkailun ja veneilyn jatkuva voimakas kas-
19082: 60 000-80 000 kävijän tasolle vuodessa, on vu edellyttää kunnollisten ja riittävien laitu-
19083: rakennettu laiva- ja veneilyliikennettä varten ritilojen rakentamista pikaisesti.
19084: väylä. Lohimaan yritystoiminnasta vastaava Kesällä aikataulun mukaan liikennöivä
19085: Erätuote Oy on rakentanut toimintaa varten m/s Tuulikannel tarvitsee myös soveliaita lai-
19086: sataman ja jonkin verran laituri tilaa. Laituri- turitiloja.
19087: tilat ovat kuitenkin alusta lähtien osoittautu- Lohimaan kalastusmatkailukeskus on
19088: neet täysin riittämättömiksi jatkuvasti kasva- Rautalammin reitin keskeisellä alueella ole-
19089: nutta ja edelleen kasvavaa laiva- ja veneilylii- va vetovoimaisin matkailukeskus, jonka
19090: kennettä ajatellen. edelleen kehittämisen painopiste on vesis-
19091: Tervon kunta laadituttaa parhaillaan kun- töön liittyvien aktiviteettien puolella. Kun-
19092: nollisten laituritilojen rakentamista silmällä nollisten laituritilojen puuttuminen on muo-
19093: pitäen suunnitelmat, jotka lähtevät vesioi- dostunut pullonkaulaksi toimintojen kehit-
19094: keuden lupakäsittelyyn helmikuun alussa. tämiselle.
19095: TVL:n Kuopion piirillä olisi valmiudet osoit- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
19096: taa laituria varten betoniponttoonit, mutta nioittaen,
19097: rakentamiseen tarvittava muu rahoitus puut-
19098: tuu. Laiturihankkeen kokonaiskustannusar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19099: vio on noin 700 000 markkaa (em. ponttoo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19100: nien osuus on noin 250 000 markkaa). 31.32.30 450 000 markkaa Tervon
19101: Hankkeen toteuttaminen kunnan elinkei- Åyskosken laiturihankkeen toteutuk-
19102: noelämän ja eritoten matkailuelinkeinon seen.
19103: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19104:
19105: Juhani Laitinen
19106: 514 1990 vp.
19107:
19108: Raha-asia-aloite n:o 497
19109:
19110:
19111: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston yh-
19112: teyteen perustettavan VTT:n laboratoriojaoksen suunnit-
19113: telun käynnistämiseen
19114:
19115: Eduskunnalle
19116: Kuopion yliopiston yhteyteen esitettiin pe- mian, ympäristöhygienian, ravitsemustieteen
19117: rustettavaksi VTT:n biotekniikan laborato- ja elintarvikkeiden tutkimukseen perustuvia
19118: rio. Koska Otaniemessä toimii jo bioteknii- tutkimuslaboratorioita, laitoksia ja yrityksiä.
19119: kan laboratorio, hanketta on myöhemmin BioTekniaan sijoittuu myös perusteilla ole-
19120: täsmennetty siten, että Kuopioon perustettai- van A. 1. Virtanen -instituutin keskus. Ra-
19121: siin laboratoriojaos, joka toimialaltaan poik- kennuksen suunnittelu alkoi syksyllä 1989 ja
19122: keaisi Otaniemen laitoksesta. Biotekniikka on jo ohittanut harjakorkeusvaiheen toteu-
19123: soveltuu Kuopion laboratorioyksikön toi- tuksessa. Tilat laboratorioyksikölle voitaisiin
19124: mialaksi hyvin sen vuoksi, että yliopistossa hankkia kiinteistöyhtiön osakkeiden ostona
19125: on bioteknologian opetusta ja tutkimusta ja tai vuokraamalla ne Teknologiakeskukselta.
19126: biotekniikalla on hyvät soveltamismahdolli- VTT:llä ja Kuopion yliopistolla on jo yh-
19127: suudet alueella vahvoilla tuotannonaloilla, teistyötä useiden tutkimusprojektien muo-
19128: maataloudessa ja elintarviketuotannossa. dossa, ja projekteissa työskentelee puolen-
19129: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toi- kymmentä henkilöä. Täydessä vahvuudes-
19130: minnan kehittämisessä biotekniikka on kes- saan suunnitellussa laboratorioyksikössä
19131: keinen kohdeala. työskentelisi 50-60 henkilöä. Tilojen puoles-
19132: Kuopion laboratorioyksikön toimialoiksi ta laboratorioyksikkö voisi kasvaa vähitellen
19133: esitetään ympäristöbioteknologiaa, biotek- täyteen kokoansa siten, että ensimmäisinä
19134: niikan turvallisuuskysymyksiä, tuotannollis- vuosina henkilökunnan koko olisi 5-10.
19135: ta eläin- ja kasvisolutekniikkaa, farmaseuttis- Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvion
19136: ta bioteknologiaa ja diagnostista bioteknolo- lukuun 32.42 (Valtion teknillinen tutkimus-
19137: giaa. Nämä alat eivät ole mainittavasti edus- keskus) tulisi sisällyttää maininta, jonka mu-
19138: tettuina VTT:n Otaniemessä sijaitsevassa kaan Kuopioon perustetaan biotekniikan la-
19139: biotekniikan laboratoriossa. Aloilla on mer- boratorioyksikkö. Laboratorioyksikön suun-
19140: kittävää kansallista tutkimustarvetta ja niillä nitteluun tulisi osoittaa 500 000 markan mää-
19141: löytyy asiantuntemusta Kuopion yliopistosta räraha vuonna 1991.
19142: ja sen lähellä sijaitsevista muista tutkimuslai- VTT:n biotekniikan Kuopion laborato-
19143: toksista ja alueen yrityksistä. Bioteknologian rioyksikkö on Kuopion läänin tärkein yksit-
19144: professuuri ja bioteknologian koulutus liitty- täinen vuoden 1991 budjettihanke.
19145: vät laboratorion toimialaan ja tukevat sitä. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
19146: VTT:n biotekniikan Kuopion laborato- nioittaen,
19147: rioyksikkö olisi tarkoituksenmukaista sijoit-
19148: taa Kuopion Teknologiakeskus Teknian toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19149: seen rakennusvaiheeseen BioTekniaan. Tä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19150: hän rakennukseen pyritään sijoittamaan yli- 32.42.74 500 000 markkaa Kuopion
19151: opistossa, tutkimuskeskus Neulc>.sessa ja yli- yliopiston yhteyteen perustettavan
19152: opistollisessa keskussairaalassa tapahtuvan VTT:n laboratoriojaoksen suunnitte-
19153: biotekniikan, lääketieteen, farmasian, ke- luun ja käynnistämiseen.
19154: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19155:
19156: Juhani Laitinen
19157: 1990 vp. 515
19158:
19159: Raha-asia-aloite n:o 498
19160:
19161:
19162:
19163:
19164: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta Leppä virran-Varkau-
19165: den yhteiskaatopaikkahankkeen rahoittamiseen
19166:
19167:
19168: Eduskunnalle
19169: Leppävirran kunta ja Varkauden kaupunki tukseen, eli kolmanneksella hankkeen kus-
19170: ovat perustaneet yhteisen kaatopaikkahank- tannuksista. Ottaen huomioon sen, että Sor-
19171: keen ja hankkineet tarvittavan maa-alueen sakoski on nimetty vuodeksi 1990 erityistu-
19172: sekä laadituttaneet Suunnittelukeskus Oy:ltä kialueeksi, olisi valtion osallistuminen kaato-
19173: asianmukaiset toteuttamissuunnitelmat,jotka paikkahankkeen rahoitukseen siltäkin kan-
19174: myös täyttävät ympäristöministeriön vaati- nalta perusteltua.
19175: mukset malli- ja tutkimuskaatopaikasta. Varkauden ja Leppävirran yhteiskaato-
19176: Hankkeen kustannusarvio on noin II miljoo- paikkahanke täyttää valtioneuvoston
19177: naa markkaa, ja sen lisäksi alueelle on raken- 31.5.1988 eduskunnalle ympäristöpolitiikasta
19178: nettava tie, joka samalla palvelee yhdystienä annetussa selonteossa asetetut tavoitteet, joi-
19179: Leppävirran kunnan Sorsakosken taajaman hin kuuluvat kaatopaikkojen määrän vähen-
19180: ja Varkauden kaupungin yhdystienä, lyhen- täminen ja kuntien yhteistyön lisääminen jät-
19181: täen välimatkaa 35 kilometristä 20 kilomet- teiden käsittelyssä. Neuvotteluja käydään
19182: riin. Tiehankkeen kustannusarvio on runsaat myös lähikuntien mukaantulosta hankkee-
19183: 3 milj. markkaa. Kun kaatopaikalle ohjautuu seen.
19184: teollisuusjätteitä sekä Varkaudesta että Sor- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
19185: sakoskelta yhdyskuntajätteen lisäksi, olisi nioittaen,
19186: tämä kohde sopiva samanlaiseksi mallikaato-
19187: paikaksi ja tutkimuskohteeksi kuin Nurmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19188: järvelle rakenteilla jo oleva on, lisättynä teol- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19189: lisuusjätteiden tutkimuksella. Siten olisi pe- 35.12.62 4 000 000 markkaa Leppävir-
19190: rusteltua, että valtio osallistuisi samalla osuu- ran-Varkauden yhteiskaatopaikan ra-
19191: della kaatopaikkahankkeen rahoitukseen kentamiseksi tutkimus- ja kokeilukaa-
19192: kuin Nurmijärven kokeilukaatopaikan rahoi- topaikaksi.
19193: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19194:
19195: Juhani Laitinen
19196: 516 1990 vp.
19197:
19198: Raha-asia-aloite n:o 499
19199:
19200:
19201:
19202:
19203: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotilassoittokun-
19204: tien toiminnan tehostamiseen
19205:
19206:
19207: Eduskunnalle
19208: Sotilassoittokuntien soitinvajauksen pois- aikuis- ja koululaiskonserttien suunnitelmal-
19209: taminen on ollut päätavoitteenamme 1980- linen toteuttaminen on huomattavan vai-
19210: luvulla. Se ei kuitenkaan ole toteutunut toi- keaa, koska konserttitoimintaan ei ole lain-
19211: minta- ja taloussuunnitelmissa suunnitellulla kaan määrärahoja. Puhallinmusiikkikulttuu-
19212: tavalla. Saatujen kertamäärärahojen pienuus rin vieminen myös kaupunkien ulkopuolelle
19213: on vaikeuttanut suunnitelmallista hankinto- nähdään erittäin tärkeänä.
19214: jen toteuttamista. Eräiden soitinryhmien lop-
19215: puunkuluneisuus kuuluu soitossa tai soitti- Puolustusvoimissa toimivat 1.1.1990 seu-
19216: mia ei voi enää käyttää. Vuosittaiset määrä- raavat soittokunnat (vast):
19217: rahat kattavat vain soittimien poistuman Kaartin Soittokunta Helsinki 2+41
19218: korvaamisen. Edelleen joudutaan toimimaan Panssarisoittokunta Hämeenlinna 1 + 20
19219: soittajien omilla soittimilla, lainasoittimilla Uudenmaan Sotilassoittokunta Tammisaari 1 + 14
19220: tai tinkimään ohjelmistosta. Soittajille ei Pohjan Sotilassoittokunta Oulu 1 + 20
19221: makseta kaupunginorkesterien tapaan soitin- Lapin Sotilassoittokunta Rovaniemi 1 + 16
19222: Kainuun Sotilassoittokunta Kajaani 1 + 16
19223: korvausta omien soittimien käytöstä. Savon Sotilassoittokunta Mikkeli 1+ 20
19224: Soittimien perusvajaus on kaikkien soitto- Rakuunasoittokunta Lappeenranta 1 + 15
19225: kuntien osalta 2 700 000 markkaa. Perussoit- Satakunnan Sotilassoittokunta Niinisalo 1+ 14
19226: timiston osalta vajaus on 20 %, muiden soit- Karjalan Sotilassoittokunta Kontiolahti 1 + 15
19227: timien, kuten patarummut, ksylofonit, sousa- Pohjanmaan Sotilassoittokunta Vaasa 1 + 15
19228: Puolustusvoimien
19229: fonit jne. osalta 80 %. Varusmiessoittokunta Haminan 1 +3+43
19230: Nuotistojen uusiminen on myös välttämä- Laivaston Soittokunta Turku 1+20
19231: töntä, koska määrarahojen puutteen vuoksi Ilmavoimien Soittokunta Luonetjärvi 1+19
19232: on kustannettua materiaalia kopioitu aikai- Sotilasmusiikkikoulu Lahti 2 > 2+4+75
19233: sempina vuosikymmeninä laittomasti. Laitto-
19234: l) Ensimmäinen saapumiserä astuu palvelukseen
19235: mien kopioiden korvaaminen ja uuden mate- 1.3.1990. Varsinaiseen soittotoimintaan soittokunta
19236: riaalin hankkiminen edellyttäisi 250 000 mar- osallistuu vuosittain 1.6.-6.12. välisenä aikana.
19237: kan lisämäärärahaa. 2
19238: > Soittokunta esiintyy opiskelun sallimissa puitteissa.
19239: Kolmas huomattava puuteryhmä on sävel- Soitto-oppilaskurssien yhteisvahvuuden lisäksi on hen-
19240: lys-, sovitus- ja nuotinkirjoitustyöhön tarvit- kilökunnan kursseilla vuosittain 10-20 oppilasta.
19241: tavien atk-laitteiden puute. Helsinkiin Kaar-
19242: tin soittokunnalle on hankittu em. laitteet, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19243: mutta muut sotilassoittokunnat ovat niitä nioittaen,
19244: ilman. Etenkin sotilasmusiikkialan opetuk-
19245: sesta vastaava Sotilasmusiikkikoulu Lahdes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19246: sa tarvitsee laitteita. Kokonaiskustannus 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
19247: hankinnoille on 720 000 markkaa. markkaa sotilassoittokuntien kaluston
19248: Sotilassoittokuntien alueellinen konsertti- ja materiaalin hankintoihin sekä kon-
19249: toiminta rahoitetaan suurelta osalta yksityis- serttitoimintaan.
19250: ten yritysten ja yhteisöjen turvin. Alueellisten
19251: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19252: 4
19253: Kalevi Lamminen Kirsti Ala-Harja
19254: Pentti Mäki-Hakola Ritva Vastamäki
19255: 1990 vp. 517
19256:
19257: Raha-asia-aloite n:o 500
19258:
19259:
19260:
19261:
19262: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovajärven tykis-
19263: töleirin esikuntarakennuksen rakentamiseen
19264:
19265:
19266: Eduskunnalle
19267: Lapissa Rovajärvellä toimii läpi vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19268: tykistön ampumaleiri. Toimintaa on siellä nioittaen,
19269: harjoitettu jo 40 vuotta. Muutamat raken-
19270: nukset alkavat olla varsin heikkokuntoisia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19271: eivätkä ne tarjoa kunnollista suojaa ankaris- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 244 000
19272: sa sääoloissa. Näin on esimerkiksi esikunta- markkaa Rovajärven tykistöleirin esi-
19273: rakennuksen laita. Uuden rakennuksen koko kuntarakennuksen rakentamiseen.
19274: olisi 480m2 , a 5 500 mk, jolloin koko kustan-
19275: nuserä on 2 244 000 mk.
19276: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19277: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
19278: Mikko Elo Timo Roos Lea Mäkipää
19279: Keijo Jääskeläinen
19280: 518 1990 vp.
19281:
19282: Raha-asia-aloite n:o 501
19283:
19284:
19285:
19286:
19287: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovajärven tykis-
19288: töleirin ruokalan rakentamiseen
19289:
19290:
19291: Eduskunnalle
19292: Lapissa Rovaniemellä on toiminut jo 40 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19293: vuotta tykistön ampumaleiri. Vuosittain siel- nioittaen,
19294: lä koulutetaan n. 10 000 varusmiestä ja reser-
19295: viläistä. Aikojen kuluessa ovat rakennukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19296: päässeet rapistumaan juuri kovan käytön 1991 tulo- ja menoarvioon 4 704 000
19297: seurauksena. Ruokalarakennus tulisi aivan markkaa Rovajärven tykistöleirin ruo-
19298: pikaisesti uusia, mikäli toimintaa aiotaan kalarakennuksen uusimiseen.
19299: siellä näissä puitteissa jatkaa. Uuden raken-
19300: nuksen kustannusarvio on 1 176 m 2 a 4 000
19301: mk = 4 704 000 mk.
19302: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19303:
19304: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
19305: Kauko Juhantalo Mikko Elo Keijo Jääskeläinen
19306: Timo Roos
19307: 1990 vp. 519
19308:
19309: Raha-asia-aloite n:o 502
19310:
19311:
19312:
19313:
19314: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovajärven tykis-
19315: töleirin Heinun sotilaskodin rakentamiseen
19316:
19317:
19318: Eduskunnalle
19319: Rovajärvellä Lapissa on jo 40 vuotta toi- Uuden 669 m2 :n laajuisen sotilaskodin kus-
19320: minut tykistön ampumaleiri. Vuosittain siellä tannusarvio on 669 m 2 å 5 000 mk =
19321: koulutetaan n. 10 000 varusmiestä ja reservi- 3 345 000 mk.
19322: läistä. Heinun sotilaskoti toimii varsin aktii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19323: visesti, mutta aikojen saatossa se on pahasti nioittaen,
19324: rapistunut. Jopa niin, että vapaaehtoisella
19325: pohjalla toimivat vihreät sisaret joutuvat var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19326: sinkin talvileireillä palvelemaan varusmiehiä 1991 tulo- ja menoarvioon 3 345 000
19327: kirjaimellisesti arktisissa oloissa. Sanomatta- markkaa Heinun sotilaskodin rakenta-
19328: kin on selvää, että mm. juomat pakkaavat miseen.
19329: jäätymään pakkasilla.
19330: Sotilaskotisisaret asuvat kolmisenkin viik-
19331: koa näissä ankeissa oloissa.
19332: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19333: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
19334: Mikko Elo Timo Roos Lea Mäkipää
19335: Keijo Jääskeläinen
19336: 520 1990 vp.
19337:
19338: Raha-asia-aloite n:o 503
19339:
19340:
19341:
19342:
19343: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppatieteen
19344: kandidaatin koulutuksen aloittamiseksi Porin koulutus- ja
19345: tutkimuskeskuksessa
19346:
19347:
19348: Eduskunnalle
19349: Porin koulutus- ja tutkimuskeskuksessa, merkonomien kouluttamista kauppatieteen
19350: joka toimii Tampereen teknillisen korkea- kandidaateiksi. Tämä koulutus voisi painot-
19351: koulun ja Turun kauppakorkeakoulun alai- tua esimerkiksi markkinointiin.
19352: suudessa, on käynnistynyt tietotekniikkapai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19353: notteinen diplomi-insinöörin tutkintoon täh- nioittaen,
19354: täävä insinöörikoulutus.
19355: Teknistä ja kaupallista koulutusta antaval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19356: le jatko- ja täydennyskoulutuskeskukselle so- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19357: veltuisi hyvin edellä olevan teknistä koulutus- markkaa kauppatieteen kandidaatin
19358: ta koskevan ratkaisun soveltaminen myös koulutuksen aloittamiseksi Porin koulu-
19359: kaupalliseen koulutukseen. Tämä merkitsisi tus- ja tutkimuskeskuksessa.
19360: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19361:
19362: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki
19363: Lea Mäkipää Kauko Juhantalo
19364: Mikko Elo Timo Roos
19365: Heikki Rinne Timo Laaksonen
19366: 1990 vp. 521
19367:
19368: Raha-asia-aloite n:o 504
19369:
19370:
19371:
19372:
19373: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluta-
19374: soisen isännöitsijäkoulutuksen aloittamiseksi Porin koulu-
19375: tus- ja tutkimuskeskuksessa
19376:
19377:
19378: Eduskunnalle
19379: Suomessa annettava isännöitsijäkoulutus kiinteistöalan koulutusohjelmissa. Korkea-
19380: perustuu kahteen tasoon: perustasoon eli koulutasoisen isännöitsijätutkinnon lähtöta-
19381: isännöitsijätutkintoon (ITS) ja ammattita- soina voitaisiin ajatella seuraavaa: AIT-tut-
19382: soon eli ammatti-isännöitsijätutkintoon kinto-merkonomi, -insinööri, -ekonomi, -Dl.
19383: (AIT). ITS-koulutusta antavat Kiinteistöalan Porin koulutus- ja tutkimuskeskuksella on
19384: Koulutuskeskus Oy ja Markkinointi-insti- mahdollisuuksia ko. koulutuksen käynnistä-
19385: tuutti Oy, AIT-koulutusta antaa vain Kiin- miseen Porin Dl-koulutuksen ohessa.
19386: teistöalan Koulutuskeskus Oy. Ammatti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19387: isännöitsijän tutkinto vastannee opistotason nioittaen,
19388: tutkintoa sisältäen mm. laajahkon lopputut-
19389: kielman. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19390: Kiinteistöliiton mielestä AIT -tutkintoa 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
19391: vaativampi jonkinasteinen korkeakoulutasoi- markkaa korkeakoulutasoisen isännöit-
19392: nen tutkinto tulee jatkossa välttämättömäksi sijäkoulutuksen aloittamiseksi Porissa.
19393: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19394: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki
19395: Lea Mäkipää Kauko Juhantalo
19396: Mikko Elo Timo Roos
19397: Heikki Rinne Timo Laaksonen
19398: 522 1990 vp.
19399:
19400: Raha-asia-aloite n:o 505
19401:
19402:
19403:
19404:
19405: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen
19406: Sata-Häme Soi -harmonikkatapahtuman tukemiseen
19407:
19408:
19409: Eduskunnalle
19410: Ikaalisissa vietettävästä Sata-Häme Soi vastaa juhlan laatua, kulttuuripoliittista mer-
19411: -juhlasta on kasvanut maailman suurin har- kitystä ja laajuutta. Opetusministeriön jaka-
19412: monikkajuhla, joka ainutlaatuisuutensa masta avustuksesta juhlakulujen peittämi-
19413: vuoksi kerää laajaa kansainvälistä huomiota. seen on riittänyt vuosittain alle 100 000 mar-
19414: Kansallisesti Sata-Häme Soi on maamme kan summa. Noin 1,5 miljoonan markan
19415: vanhin harmonikkajuhla, jonka kautta har- kuluista tämä on varsin pieni osa, ja kolmena
19416: monikkamusiikin arvostus on tuntuvasti vuonna peräkkäin juhla onkin tehnyt tap-
19417: noussut maassamme. Vuonna 1990 juhla jär- piollisen tilinpäätöksen. Juhlan erinomaiset
19418: jestetään jo 18. kerran, edellisvuoden tapaan kehitysnäkymät, niin kansallisesti kuin kan-
19419: 10-päiväisenä. Kolmena edellisvuonna juhla sainvälisesti tarkastellen, huomioon ottaen
19420: on koonnut noin 70 000 hengen yleisön. Vuo- Sata-Häme Soi -juhlalle tulisi myöntää val-
19421: den 1988 lopulla oli myös toinen Sata-Häme tion vuoden 1991 budjettiin erillinen 300 000
19422: Soi -talvitapahtuma, jossa viiden päivän ajan markan avustus.
19423: oli koulutusta ja konsertteja konserttimusii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19424: kin alueelta. Tämä tapahtuma järjestettiin nioittaen,
19425: myös vuonna 1989. Näin Sata-Häme Soi on
19426: kasvamassa jo 15-päiväiseksi vuosittaiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19427: tapahtumaksi, joka lisäksi sisältää seminaari- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19428: tapahtumia varsinaisten juhlaviikkojen ulko- 29.90.52 300 000 markan määrärahan
19429: puolella. Sata-Häme Soi -tapahtuman tukemi-
19430: Sata-Häme Soi -juhlan valtionavustus ei seksi.
19431: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19432:
19433: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki
19434: Lea Mäkipää Kauko Juhantalo
19435: Mikko Elo Timo Roos
19436: Heikki Rinne Timo Laaksonen
19437: 1990 vp. 523
19438:
19439: Raha-asia-aloite n:o 506
19440:
19441:
19442:
19443:
19444: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Nuo-
19445: risoseurojen Liitto ry:n toiminnan tukemiseen
19446:
19447:
19448: Eduskunnalle
19449: Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ry. on nen lisälaina, joka on jouduttu ottamaan
19450: yksi yhdeksästätoista piirijärjestöstä eli kes- vielä tämän vuoden puolella. Taloudellisen
19451: kusseurasta. Paikallisia nuorisoseuroja on tilanteen vuoksi Satakunnan Nuorisoseuro-
19452: maakunnan alueella 55, yhteisjäsenmääräl- jen Liitto on joutunut lomauttamaan
19453: tään 8 500. Kokonaismenot olivat viime 1.11.1988 lähtien toimistotyöntekijän.
19454: vuonna yli 483 000 mk. Suurin osa varain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19455: hankinnasta saadaan erilaisin aktiviteetein. nioittaen,
19456: Vuonna 1986 Satakunnan Nuorisoseuro-
19457: jen Liitto hankki toimitilat hintaan 350 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19458: mk. Hankinnasta johtuvaa pankkilainaa on 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
19459: jäljellä 90 000 mk sekä 30 000 mk:n suurui- markkaa Satakunnan Nuorisoseurojen
19460: Liitto ry:n toiminnan tukemiseen.
19461: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19462:
19463: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Lea Mäkipää
19464: Kauko Juhantalo Mikko Elo Timo Roos
19465: Heikki Rinne Timo Laaksonen
19466: 524 1990 vp.
19467:
19468: Raha-asia-aloite n:o 507
19469:
19470:
19471:
19472:
19473: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta emokalalaitoksen
19474: perustamiseen Merikarvialle
19475:
19476:
19477: Eduskunnalle
19478: Pohjois-Satakunnassa olevan Karvianjoen emokalalaitoksen, jonka tarkoituksena olisi
19479: vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia on ottaa jokeen kudulle nousevia emolohia ja
19480: selvitetty jo usean vuoden ajan. Tampereen säilyttää niitä poikastuotantoon. Laitoksen
19481: vesi- ja ympäristöpiiri on jo ryhtynyt toimen- toiminnan avulla pystyttäisiin turvaamaan
19482: piteisiin vesialueen kalatalouden kehittämi- istutukset, joita tehdään yli miljoonan mar-
19483: seksi. Tarkoituksena on mm. elvyttää vesis- kan arvosta vuodessa.
19484: töjen suuhaarojen vaelluskalakantoja. Laitos edellyttää rakennettavaksi altaita ja
19485: Merikarvianjoki tarjoaa luonnonolojensa kevyitä huoltorakennuksia sekä tehtäväksi
19486: ansiosta mahdollisuuksia merilohen lisäänty- vähäisiä vesistöjärjestelyjä.
19487: miselle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19488: tos on 1980-luvulla istuttanut Merikarvianjo- nioittaen,
19489: keen vuosittain n. 100 000 Nevan lohen poi-
19490: kasta. Osa aikuisista lohista saapuu vuosit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19491: tain jokeen kudulle. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19492: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on markkaa M erikarvian emokalalaitok-
19493: suunnitellut Merikarvianjokeen Nevan lohen sen rakentamiseen.
19494: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19495:
19496: Kalevi Lamminen Oiva Savela
19497: 1990 vp. 525
19498:
19499: Raha-asia-aloite n:o 508
19500:
19501:
19502:
19503:
19504: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjajoen kala-
19505: taloudellisen kunnostussuunnitelman toteuttamiseen
19506:
19507:
19508: Eduskunnalle
19509: Vesi- ja ympäristöhallitus on maa- ja met- vuolosuhteita. Myös merilohen elinolosuh-
19510: sätalousministeriön kehotuksen johdosta an- teet paranevat kunnostuksen myötä. Virkis-
19511: tanut Tampereen vesi- ja ympäristöpiirille tyskalastusmahdollisuudet lisääntyvät huo-
19512: tehtäväksi suunnitelman laatimisen Merikar- mattavasti kunnostusten ansiosta. Myös al-
19513: vianjoen, Pohjajoen ja Eteläjoen kalatalou- kuperäistä, vaihtelevaa koskimaisemaa pa-
19514: dellisesta kunnostamisesta. Ensimmäisenä lautetaan ennalleen, tällä hetkellä osa koskis-
19515: näistä suunnitelmista on valmistunut v. 1989 ta on perkaustenjohdosta rännimäisiä väyliä.
19516: Pohjajoen kalataloudellinen kunnostussuun- Kaikilta kuunastettavien vesialueiden hai-
19517: nitelma. tijoilta ja tarvittavilta rannanomistajilta on
19518: Pohjajoki on mainittu vaelluskalakantojen saatu suostumus suunnitelman toteuttami-
19519: elvyttämistyöryhmän mietinnössä ns. lyhyen seen. Hankkeen kustannusarvio on 530 000
19520: aikavälin ohjelmaan sisältyvänä luokkaan 1 markkaa.
19521: kuuluvana kohteena. Pohjajoen vaelluska- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19522: loista merkittävin on meri taimen, jonka nou- nioittaen,
19523: sua on edistänyt muutama vuosi sitten joki-
19524: suulla tehty ruoppaus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19525: Pohjajoen suunnitelma sisältää yhdentois- 1991 tulo- ja menoarvioon 530 000 mar-
19526: ta kosken kunnostuksen ja yhden kalatien kan määrärahan Pohjajoen kalatalou-
19527: rakentamisen. Ensisijaisena tavoitteena on dellisen kunnostussuunnitelman toteut-
19528: parantaa meritaimenen lisääntymis- ja kas- tamiseen.
19529: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19530:
19531: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
19532: Mikko Elo Timo Laaksonen Heikki Rinne
19533: Raila Aho Lea Mäkipää Timo Roos
19534: Kauko Juhantalo
19535: 526 1990 vp.
19536:
19537: Raha-asia-aloite n:o 509
19538:
19539:
19540:
19541:
19542: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kodesjoen per-
19543: kaukseen Honkajoella
19544:
19545:
19546: Eduskunnalle
19547: Kodesjoki on perattu v. 1933, jonka jäl- sillä Honkajoella on työttömyysprosentti
19548: keen on luonnollisesti tulvaherkkyys maini- 6---7.
19549: tulla joella kasvanut ja vaatisi uutta perkaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19550: ta. Keväällä Kodesjoessa suoritettiin tarken- nioittaen,
19551: tavia tulvamittauksia ja hanke todettiin vält-
19552: tämättömäksi suorittaa. Tampereen vesi- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19553: ympäristöpiirillä ei ole ollut määrärahoja. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
19554: Joki on nykyisin pahasti umpeutunut yläpuo- markkaa Kodesjoen perkaamiseksi
19555: lisen metsäojituksen kuljettaman lietteen ta- Honkajoen kunnassa.
19556: kia. Hanke työllistäisi samalla kuntalaisia,
19557: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19558: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
19559: Kauko Juhantalo Mikko Elo Timo Laaksonen
19560: Heikki Rinne Raila Aho Lea Mäkipää
19561: 1990 vp. 527
19562:
19563: Raha-asia-aloite n:o 510
19564:
19565:
19566:
19567:
19568: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 41
19569: risteyksen rakentamiseen Vampulassa
19570:
19571:
19572: Eduskunnalle
19573: Vampulan kunnan halkaisee Turun ja kaiden turvallisuuden takia ja kasvavan teol-
19574: Tampereen välinen kantatie n:o 41. Maantie lisuuden tarpeet huomioon ottaen olisi ehdot-
19575: n:o 211 ylittää em. kantatien Alastaron koh- toman tärkeätä, että paikalle rakennettaisiin
19576: dalla jatkuen aina Säkylään ja länsipuolella joko yli- tai alikulku em. maantielle n:o 211.
19577: kantatietä oleville kalkkikaivokselle ja -teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19578: taalle. Liikenne on risteyksessä varsin vilkas, nioittaen,
19579: ja sanotussa risteyksessä on tapahtunut lu-
19580: kuisia kuolemaankin johtaneita onnetto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19581: muuksia. Vampulan kunnalla olisi mahdolli- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19582: suus saada tien länsipuolelta alueita teolli- markkaa yli- tai alitasokulun rakenta-
19583: suuskäyttöön, mutta se tekisi ko. risteyksen miseen kantatielle n:o 41 Vampulan
19584: vieläkin vaarallisemmaksi. Vampulan asuk- kunnan kohdalle.
19585: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19586: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Lea Mäkipää
19587: Kauko Juhantalo Mikko Elo Timo Roos
19588: Heikki Rinne Timo Laaksonen
19589:
19590:
19591:
19592:
19593: 37 200052Y
19594: 528 1990 vp.
19595:
19596: Raha-asia-aloite n:o 511
19597:
19598:
19599:
19600:
19601: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen CP-liiton
19602: vaikea vammaispal vel uiden kehittämiseen
19603:
19604:
19605: Eduskunnalle
19606: Suomen CP-liitto on CP-vammaisten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19607: heidän omaistensa etujärjestö. Liiton päätoi- nioittaen,
19608: mintamuotoja ovat sopeutumisvalmennus- ja
19609: kuntoutustoiminta sekä ammattihenkilöiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19610: koulutus. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19611: Lähitulevaisuudessa liiton toiminnan pai- 33.93.52 500 000 markkaa Suomen
19612: nopiste on vaikeavammaispalveluiden kehit- C P-liiton vaikeavammaispalveluiden
19613: tämisessä. Tällöin tavoitteina ovat palvelu- kehittämiseen.
19614: asumisen kehittäminen, henkilökohtaisen
19615: palvelijan järjestäminen sekä asumisharjoitte-
19616: lun kehittäminen.
19617: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19618:
19619: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Lea Mäkipää
19620: Mikko Elo Timo Roos Heikki Rinne
19621: Timo Laaksonen
19622: 1990 vp. 529
19623:
19624: Raha-asia-aloite n:o 512
19625:
19626:
19627:
19628:
19629: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Euran kunnan
19630: asuntotuotantoon
19631:
19632:
19633: Eduskunnalle
19634: Euran kunnan asuntotuotantotavoite vuo- siin vuodessa 8,1 mmk. Tämä edellyttää Eu-
19635: sina 1989-93 on keskimäärin 110 asuntoa ralle osoitetun asuntolainakiintiön voimakas-
19636: vuodessa. Tavoite on kaksinkertainen 1980- ta lisäämistä.
19637: luvun keskimääräiseen tasoon verrattuna. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19638: Asuntotuotannon voimistaminen on tärkeätä nioittaen,
19639: mm. asuntopulan ja tulevien työpaikkalisäys-
19640: ten takia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19641: Asunto-ohjelman mukaisen asuntotuotan- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 100 000
19642: non kokonaiskustannukset ovat 270 mmk. markkaa Euran kunnan asuntotuotan-
19643: Ohjelman toteuttaminen edellyttää, että non lisäämiseen.
19644: asuntohallituksen rahoitusta Euraan saatai-
19645: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19646:
19647: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Lea Mäkipää
19648: Mikko Elo Timo Roos Heikki Rinne
19649: Timo Laaksonen
19650: 530 1990 vp.
19651:
19652: Raha-asia-aloite n:o 513
19653:
19654:
19655:
19656:
19657: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Köyliön kunnan
19658: asuntotuotantoon
19659:
19660:
19661: Eduskunnalle
19662: Köyliön kunnan laskennallinen asuntolai- nuorelle työvoimalle. Vuodelle 1989 on kun-
19663: nakiintiö v. 1988 oli 857 000 mk. Kunnalle nan omassa asunto-ohjelmassa merkitty 13
19664: jätetyt talokohtaiset lainahakemukset sisälsi- valtion lainoittaman asunnon rakentamisen
19665: vät 21 asuntoa, ja niiden vaatima lainamäärä aloittaminen.
19666: oli 3 535 000 mk. Kunnan puoltama lainoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19667: tusmäärä oli 12 asuntoa/2 095 000 mk. Jat- nioittaen,
19668: kossa asetetuista tavoitteista jäädään vuosi
19669: vuodelta jälkeen yhä enemmän. Kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19670: työttömyysaste on vain 2 % ja vakava työ- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
19671: voimapula vaivaa yrityksiä juuri sen takia, markkaa Köyliön kunnan asuntotuotan-
19672: ettei kunnalla ole osoittaa vuokra-asuntoja toon.
19673: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19674:
19675: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Lea Mäkipää
19676: Mikko Elo Timo Roos Heikki Rinne
19677: Timo Laaksonen
19678: 1990 vp. 531
19679:
19680: Raha-asia-aloite n:o 514
19681:
19682:
19683:
19684:
19685: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
19686: väylän rakentamiseksi välille Lopen kirkonkylä-Oitti
19687:
19688:
19689: Eduskunnalle
19690: Liikenneturvallisuuden kannalta kantatien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19691: n:o 54 rinnalle rakennettava kevyen liiken- 1991 tulo- ja menoarvioon 11 000 000
19692: teen väylä parantaisi liikenneturvallisuutta markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
19693: Lopen, Hausjärven ja Riihimäen kuntien kentamiseen ja suunnitteluun kantatien
19694: työssäkäyntialueella oleellisesti. n:o 54 rinnalle välille Lopen kirkonky-
19695: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lä-Oitti.
19696: nioittaen,
19697: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19698:
19699: Arto Lapiolahti Kari Urpilainen
19700: Iiro Viinanen Ilkka Joenpalo
19701: 532 1990 vp.
19702:
19703: Raha-asia-aloite n:o 515
19704:
19705:
19706:
19707:
19708: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautatei-
19709: den säiliövaunujen pesulaitoksen rakentamiseen Riihi-
19710: mäelle
19711:
19712:
19713: Eduskunnalle
19714: Valtionrautateiden säiliövaunujen pesu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19715: nykyisellään hoidettu tavalla, joka ei vastaa nioittaen,
19716: nykyajan ympäristö- ja taloudellisuusvaati-
19717: muksia. Ekokem Oy:n yhteyteen Riihimäelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19718: on suunniteltu ajanmukaisen laitoksen ra- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
19719: kentamista, mikä olisi jätteiden asiallisen kä- markkaa Valtionrautateiden säiliövau-
19720: sittelyn kannalta perusteltua. Siksi on välttä- nujen pesulaitoksen rakentamiseen Rii-
19721: mätöntä, että osoitetaan määräraha kyseisen himäelle.
19722: pesulaitoksen rakentamiseen.
19723: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19724:
19725: Arto Lapiolahti Kari Urpilainen
19726: Iiro Viinanen Ilkka Joenpalo
19727: 1990 vp. 533
19728:
19729: Raha-asia-aloite n:o 516
19730:
19731:
19732:
19733:
19734: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Peruunnum-
19735: men-Keritynjärven suojelualueen toteuttamiseen
19736:
19737:
19738: Eduskunnalle
19739: Peruunnummen-Keritynjärven alue on rakentamiseen ovat suuret. Osayleiskaavoi-
19740: lainvoimaisessa seutukaavassa varattu luon- tusta varten annettu rakennuskielto on pian
19741: nonsuojelualueeksi S U !-merkinnällä. Alue- päättymässä.
19742: varauspäätös on tehty Kanta-Hämeen 1. seu- Suojelualueiden toteuttamisvastuu on val-
19743: tukaavassa jo vuonna 1979. tiovallalla.
19744: Kyseinen alue on valtakunnallisissa selvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19745: tyksissä todettu erääksi Etelä-Suomen mer- nioittaen,
19746: kittävimmistä vielä rakentamattomista ranta-
19747: alueista. Sillä on poikkeuksellisen hyvät omi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19748: naisuudet sekä luonnonsuojelun että retkei- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19749: lyn kannalta. 35.15.87 2 000 000 markkaa Pernun-
19750: Tällä erämaa-alueella on vireillä laajoja nummen-Keritynjärven suojelualueen
19751: rantakaavoitushankkeita - paineet rantojen maanhankinnan käynnistämiseen.
19752: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19753:
19754: Arto Lapiolahti Lea Savolainen Esko Helle
19755: Hannu Tenhiälä Jorma Rantanen Sirkka-Liisa Anttila
19756: Jukka Roos Kari Urpilainen Ritva Vastamäki
19757: Ilkka Joenpalo
19758: 534 1990 vp.
19759:
19760: Raha-asia-aloite n:o 517
19761:
19762:
19763:
19764:
19765: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta vientiasiamiestoi-
19766: minnan laajentamiseen Uudellamaalla
19767:
19768:
19769: Eduskunnalle
19770:
19771: Vientiasiamiestoiminta on Suomessa toi- Vientiasiamiestoiminnalle on ollut tyypil-
19772: minut 1980-luvun alusta lähtien. Tällä hetkel- listä läheinen yhteistoiminta kunnallisen sek-
19773: lä vientiasiamiesyksiköt on perustettu koko torin kanssa. Kunnat ovat halunneet osallis-
19774: maahan lukuun ottamatta Keski- ja eräitä tua toiminnan rahoitukseen ja ovat varmista-
19775: Itä-Uudenmaan kuntia sekä pääkaupunki- neet siten palvelujen saannin oman alueensa
19776: seutua. Vientiasiamiestoiminnan käynnistä- yrityksille. Uudenmaan Maakuntaliitto on
19777: minen koko Uudenmaan kattavasti olisi en- tiedustellut Keski- ja Itä-Uudenmaan kuntien
19778: siarvoista, sillä Uudellamaalla pk-yrityksiä halukkuutta osallistua vientiasiamiestoimin-
19779: oli 24,8 % vuonna 1985 koko maan pk- nan aloittamiseen vuoden 1990 alusta ja sa-
19780: yrityksistä. Erityisesti uusmaalaisilla pk-yri- moin YTV pääkaupunkiseudun kuntien osal-
19781: tyksillä on hyvin paljon tutkimustyötä: ta. Ko. kunnat ovat ilmoittaneet valmiutensa
19782: 42,9 % koko maan pk-yritysten tutkimustoi- osallistua toiminnan kustannuksiin ja pitävät
19783: minnasta. tärkeänä vientiasiamiestoiminnan aloittamis-
19784: Uusmaalaiset kansanedustajat haluavat ta mahdollisimman pian.
19785: painottaa vientiasiamiestoiminnan tärkeyttä Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
19786: erityisesti nyt, kun ollaan kulkemassa kohti Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
19787: yhdentyvää Eurooppaa. Pk-yritysten edelly- telukunnassa.
19788: tykset osallistua kansainväliseen kauppaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19789: ovat olleet ongelmalliset. Yrityksillä ei ole nioittaen,
19790: ollut aina riittävää tietoa viennin aloittami-
19791: seen liittyvistä asioista. Kun vientiasiamies- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19792: toiminnan tehtävissä painottuu erityisesti yri- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19793: tyskohtainen neuvonta ja vientisuunnitel- 32.85.45 500 000 markkaa vientiasia-
19794: mien laatiminen tai niissä avustaminen, tun- miestoiminnan käynnistämiseen myös
19795: tuisi oudolta, että Uudellamaalla sijaitsevat Keski- ja eräissä Itä-Uudenmaan kun-
19796: pk-yritykset jäisivät tämän palvelumuodon nissa sekä pääkaupunkiseudulla.
19797: ulkopuolelle.
19798: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19799:
19800: Ritva Laurila Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman
19801: Saara-Maria Paakkinen Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi
19802: Tuula Liunaiomaa Eeva-Liisa Moilanen Henrik Lax
19803: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Markku Pohjola
19804: Tarja Kautto Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
19805: Martti Tiuri Matti Saarinen Marita Jurva
19806: Antti Kalliomäki Elsi Hetemäki-Olander Tauno Valo
19807: Lauri Metsämäki Arja Alho
19808: 1990 vp. 535
19809:
19810: Raha-asia-aloite n:o 518
19811:
19812:
19813:
19814:
19815: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsiasäätiön päi-
19816: väkeskustoimintaan
19817:
19818:
19819: Eduskunnalle
19820:
19821: Huhtikuun l päivänä 1974 tuli voimaan päiväkeskuksen, jonka tavoitteena on auttaa
19822: laki invalidihuoltolain muuttamisesta (1 005/ vaikeavammaista selviytymään päivittäisistä
19823: 73), jonka pykälät 22 f ja 22 g koskivat vai- toiminnoista ilman laitoshoitoa sekä auttaa
19824: keavammaisille invalideille järjestettäviä asu- heidän kuntoutumistaan ja viihtyvyyttään
19825: mispalveluja. tarjoamalla harrastus-, terapia- ja kuntoutus-
19826: Lakiin liittyvä asetus (475/74) määritteli toimintaa. Epilepsiasäätiön päiväkeskus on
19827: palvelujen antajiksi palvelutalot, palvelu- viisitoistapaikkainen hoitoyksikkö.
19828: asuntoryhmät ja päiväkeskukset Asumispal- Vastatakseen lisääntyneeseen palvelujen
19829: veluiden järjestäjinä voivat olla kunnat, kun- kysyntään Epilepsiasäätiön tarkoitus on laa-
19830: tainliitot sekä invalidihuollon alalla toimivat jentaa ja monipuolistaa tarjoamiaan palvelu-
19831: yhdistykset ja säätiöt. ja. Kyseinen laajennus lisää laitoksen käyttö-
19832: 1.1.1988 voimaan tullut laki ja asetus vam- kustannuksia sekä vaatii myös henkilökun-
19833: maisuuden perusteella järjestettävistä palve- nan lisäämistä.
19834: luista ja tukitoimista kumoavat em. säännök- Epilepsiasäätiön päiväkeskustoiminnan
19835: set ja sisällyttävät asumispalveluihin asumi- palvelujen turvaamiseksi ehdotamme kun-
19836: seen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämät- nioittaen,
19837: tömiä asukkaan jokapäiväiselle selviytymisel-
19838: le. Näihin kuulunevat myös päiväkeskuspal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19839: velut 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
19840: Epilepsiasäätiö on perustanut vuonna 1981 markkaa Epilepsiasäätiön avohoitopal-
19841: vaikeavammaisille invalideille tarkoitetun veluja tukevaan päiväkeskus toimintaan.
19842: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19843:
19844: Ritva Laurila Anna-Kaarina Louvo
19845: Ritva Vastamäki Kaarina Dromberg
19846: 536 1990 rd.
19847:
19848: Finansmotion nr 519
19849:
19850:
19851:
19852:
19853: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag tili Västra Nylands
19854: regionplaneförbund för att bistå medlemskommunerna
19855: med strategisk konsultation
19856:
19857:
19858: Till Riksdagen
19859: Konkurrensen om kunniga personer hård- strategisk analys och verksamhetsutvecklings-
19860: nar snabbt på alla områden. På grund av processer, utan vilka kommunerna inte kom-
19861: förändringen i befolkningsstrukturen och där- mer att klara sig, talar för att denna kompe-
19862: av följande minskning av utbudet på perso- tens borde samlas hos regionplaneförbunden,
19863: ner i arbetsför ålder måste också kommuner- vilka redan nu besitter viktiga sakuppgifter
19864: na lägga om sin verksamhet och klara sig och kunskaper som är oundgängliga för att
19865: med ett minskande antal anställda. Det gäller det skall kunna skapas kommunala utveck-
19866: också för kommunerna att utveckla verksam- lingsprogram som också håller i ett vidare
19867: heter eller funktioner med hög attraktions- regionalt och nationellt perspektiv. Region-
19868: kraft och olika former av allmänt erkänd planeförbunden har alla förutsättningar att
19869: specialkompetens. Annars blir det helt omöj- ta sig an nya angelägna uppgifter som utveck-
19870: ligt att hålla utvecklingsdugliga ungdomar i lingskonsultationsorgan för medlemskom-
19871: landet och att konkurrera om utlänningar munerna. Det är uppenbart att få kommuner
19872: med speciell sakkunskap för att samhällsma- ensamma lyckas tackla de allt mera påträng-
19873: skineriet skall kunna hållas igång. ande närings-, bostads- och miljöproblemen.
19874: En förutsättning för att detta skall lyckas På basis av det ovan anförda föreslår vi
19875: är att kommunerna var för sig och i samråd vördsamt
19876: med kommunerna i samma region på skar-
19877: pen börjar ägna sig åt att analysera vilka att Riksdagen i statsbudgeten för år
19878: strategiska satsningar de skall göra och vad 1991 upptar 150 000 mark tili Västra
19879: de skall låta andra ta sig an och själva Nylands regionplaneförbund för att
19880: avveckla. bygga upp kompetens att bistå medlems-
19881: Ett rationellt utnyttjande av de förhållan- kommunerna med strategisk konsulta-
19882: devis få personer med hög kompetens på tion.
19883: Helsingforsden 13 februari 1990
19884:
19885: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert
19886: Ingvar S. Melin Matti Saarinen
19887: 1990 vp. 537
19888:
19889: Raha-asia-aloite n:o 519 Suomennos
19890:
19891:
19892:
19893:
19894: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Uudenmaan seu-
19895: tukaavaliitolle jäsenkuntien strategista konsultointia var-
19896: ten
19897:
19898:
19899: Eduskunnalle
19900: Kilpailu osaavista ihmisistä kovenee kai- tevien henkilöiden järkiperäinen käyttäminen
19901: killa aloilla. Väestörakenteen muutoksen ja -ilman heitä kunnat eivät selviä- puoltaa
19902: siitä seuraavan työikäisen henkilöstön tarjon- tämän osaamisen kokoamista seutukaavaliit-
19903: nan vähenemisen vuoksi myös kunnat joutu- toihin. Niillä on jo nykyään tärkeitä asiatie-
19904: vat järjestämään toimintaansa uudelleen ja toja ja tehtäviä, jotka ovat välttämättömiä
19905: selviytymään vähäisemmän työntekijämää- alueellisesti tai kansallisesti pitävien kunnal-
19906: rän avulla. Kuntien on myös kehitettävä kiin- listen kehittämisohjelmien luomiseksi. Seutu-
19907: nostavia toimintoja ja monenlaista yleisesti kaavaliitoilla on kaikki edellytykset ottaa
19908: tunnustettua erityisosaamista. Muutoin on hoidettavakseen uusia tärkeitä tehtäviä jäsen-
19909: täysin mahdotonta pitää kehityskelpoiset kuntien kehittämisen konsultaatioeliminä.
19910: nuoret kotimaassa ja kilpailla erityistaitoja On ilmeistä, että vain harvat kunnat pystyvät
19911: omaavista ulkomaalaisista yhteiskunnan ko- yksin ratkaisemaan yhä vaikeampia elinkei-
19912: neiston käynnissä pitämiseksi. no-, asunto- ja ympäristöongelmia.
19913: Yhtenä edellytyksenä tämän onnistumisel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19914: le on, että kunnat sekä erikseen että yhteis- nioittaen,
19915: työssä saman alueen kuntien kanssa ryhtyvät
19916: toden teolla analysoimaan, millaisia strategi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19917: sia panostuksia niiden on tehtävä, mitä ne 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
19918: voivat jättää toisten huolehdittavaksi ja mistä markkaa Länsi- Uudenmaan seutukaa-
19919: ne itse voivat luopua. valiitolle valmiuden luomiseksi jäsen-
19920: Suhteellisen harvojen strategiseen analyy- kuntien avustamiseen strategisessa kon-
19921: siin ja toiminnan kehittämisprosesseihin pä- sultaatiossa.
19922: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19923:
19924: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert
19925: Ingvar S. Melin Matti Saarinen
19926: 538 1990 rd.
19927:
19928: Finansmotion nr 520
19929:
19930:
19931:
19932:
19933: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för en attityduppföljnings-
19934: undersökning vid Nylands Brigad
19935:
19936:
19937: Tili Riksdagen
19938: Vid Nylands Brigad planeras en personal- en person med akademisk kompetens på om-
19939: och ledarskapsutvecklingsprocess som bl.a. rådet.
19940: tar sikte på att ge de anställda och beväring- För tillfället saknas det anslag för dylik
19941: arna en klarare uppfattning om brigadens personal- och organisationsutveckling inom
19942: uppgifter och syftet med utbildningen. Avsik- brigaden, vilket är ett effektivt hinder för att
19943: ten är att höja deras motivation och därige- ta i bruk tidsenliga metoder i det interna
19944: nom skapa förutsättningar för bättre trivsel utvecklingsarbetet.
19945: och prestationer. På basis av det ovan anförda föreslår vi
19946: För att processen effektivt skall kunna vördsamt
19947: riktas in på att tillrättalägga brister i organi-
19948: sationen och verksamheten och ett bestående att Riksdagen i statsbudgeten för år
19949: gott resultat skall kunna uppnås, krävs det en 1991 upptar 70 000 markför en attityd-
19950: uppföljningsundersökning som mäter för- uppföljningsundersökning i anslutning
19951: ändringar i uppfattningarna hos de berörda tili en personal- och ledarutvecklings-
19952: personerna. Undersökningen bör utföras av process vid Nylands Brigad.
19953: Helsingfors den 13 februari 1990
19954:
19955: Henrik Lax Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
19956: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
19957: 1990 vp. 539
19958:
19959: Raha-asia-aloite n:o 520 Suomennos
19960:
19961:
19962:
19963:
19964: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta asenneseurantaa koske-
19965: vaan tutkimukseen Uudenmaan Prikaatissa
19966:
19967:
19968: Eduskunnalle
19969: Uudenmaan Prikaatissa suunnitellaan hen- Tällä hetkellä ei ole määrärahoja tällaiseen
19970: kilöstön ja johdon kehittämisprosessia, jonka prikaatin henkilöstön ja organisaation kehit-
19971: tavoitteena on mm. antaa työntekijöille ja tämiseen, mikä estää tehokkaasti ajanmu-
19972: varusmiehille selkeämpi käsitys prikaatin teh- kaisten menetelmien käyttöönottoa sisäisessä
19973: tävistäja koulutuksen tarkoituksesta. Tavoit- kehitystyössä.
19974: teena on motivaation kohottaminen ja siten
19975: edellytysten luominen viihtyvyyden ja suori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19976: tusten paranemiselle. nioittaen,
19977: Prosessin tehokkaaksi suuntaamiseksi or-
19978: ganisaatiossa ja toiminnassa oleviin puuttei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19979: siin ja pysyvästi hyvän tuloksen saavuttami- 1991 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
19980: seksi tarvitaan seurantatutkimusta, joka mit- kaa Uudenmaan Prikaatissa suoritetta-
19981: taa kyseisten henkilöiden käsityksissä tapah- vaan henkilöstön ja johdon kehittämis-
19982: tuneita muutoksia. Tutkimuksen tekijän tuli- prosessiin liittyvään asenneseurantatut-
19983: si olla henkilö, jolla on akateeminen pätevyys kimukseen.
19984: alalla.
19985: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
19986:
19987: Henrik Lax Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
19988: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
19989: 540 1990 rd.
19990:
19991: Finansmotion nr 521
19992:
19993:
19994:
19995:
19996: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för en studie rörande
19997: grundande av ett framtidsforskningscentrum i Karis stad
19998:
19999:
20000: Tili Riksdagen
20001: Framtidsforskningens betydelse för ut- särskilt sekretariat (Sekretariatet för fram-
20002: vecklingsarbetet inom de olika samhällssek- tidsforskning) och ett antal forskningscentra-
20003: torerna tilltar. Särskilt kraftigt har behovet ler för ändamålet. På åtgärd av sekretariatet
20004: av tillförlitliga analyser av verkningarna av har sammanställts bl.a. det omfattande pro-
20005: olika drivkrafter bakom utvecklingen ökat jektet "Kommunerna och framtiden" som
20006: inom den statliga och korumunala sektorn. upplevts vara mycket nyttigt.
20007: Efterfrågan har t.o.m. redan skapat en grund Också i Finland bör framtidsforskningen
20008: för affärsmässig forskningsverksamhet. samlas under samma tak. Med beaktande av
20009: Jämfört med den traditionella forskningen förbindelserna mellan de största högskolestä-
20010: är framtidsforskningen likväl mycket styv- derna (Helsingfors, Tammerfors och Åbo) i
20011: moderligt behandlad. Kontakterna mellan vårt land och de aktuella planerna på hög-
20012: forskarna på detta område är i många fall skolesamarbete i den västnyländska regionen
20013: obefintliga. Framtidsforskningen är en skulle Karis stad vara en naturlig placerings-
20014: mångfasetterad tvärvetenskaplig verksamhet. ort för ovan beskrivna forskningscentrum.
20015: Det är omöjligt att frambringa en fruktbar På basis av det ovan anförda föreslår vi
20016: växelverkan mellan företrädare för olika ve- vördsamt
20017: tenskapsgrenar utan ett permanent forum, ett
20018: eget forskningscentrum. att Riksdagen i statsbudgeten för år
20019: Såsom exempel kan anföras att det i Sve- 1991 upptar 2 000 000 markför en stu-
20020: rige i anslutning tili forskningsförvaltningen die rörande grundande av ett framtids-
20021: (Forskningsrådsnämnden) har grundats ett .forskningscentrum i Karis stad.
20022: Helsingfors den 13 februari 1990
20023:
20024: Henrik Lax Johannes Virolainen
20025: Matti Saarinen Päivi V arpasuo
20026: 1990 vp. 541
20027:
20028: Raha-asia-aloite n:o 521 Suomennos
20029:
20030:
20031:
20032:
20033: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaalle suunnitelta-
20034: van tulevaisuudentutkimuskeskuksen perustamisselvitys-
20035: työhön
20036:
20037:
20038: Eduskunnalle
20039: Tulevaisuudentutkimuksen merkitys yh- teeristö (Sekretariatet för framtidsforskning)
20040: teiskuntamme eri lohkojen kehittämisen kan- ja muutamia tutkimuskeskuksia. Sihteeristön
20041: nalta kasvaa. Erityisen voimakkaasti valtion toimesta on koottu mm. kunnat ja tulevai-
20042: ja kuntasektorin tarve saada päteviä analyy- suus -niminen laaja ja hyödylliseksi koettu
20043: sejä erilaisten kehitysvoimien vaikutuksista projekti.
20044: on lisääntynyt. Kysyntä on jo luonut pohjaa Myös Suomessa tulevaisuudentutkimus tu-
20045: jopa liiketoiminnan muodossa harjoitettaval- lee koota saman katon alle. Ajatellen yhteyk-
20046: le tutkimustoiminnalle. siä maamme suurimpiin korkeakoulukau-
20047: Perinteiseen tutkimukseen verrattuna tule- punkeihin (Helsinki, Tampere ja Turku) ja
20048: vaisuudentutkimus on kuitenkin pahasti lap- läntisellä Uudellamaalla suunnitteilla olevaa
20049: sipuolen asemassa. Yhteydet alan tutkijoiden korkeakouluyhteistyötä Karjaan kaupunki
20050: välillä ovat monesti olemattomat. Tulevai- olisi luontainen sijaintipaikka edellä kuvatul-
20051: suudentutkimus on monitahoista poikkitie- le tutkimuskeskukselle.
20052: teellistä toimintaa. Eri tieteenhaarojen edus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20053: tajia on mahdotonta saattaa hedelmälliseen nioittaen,
20054: vuorovaikutukseen ilman pysyvää kohtaa-
20055: mispaikkaa, omaa tutkimuskeskusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20056: Esimerkkinä mainittakoon, että Ruotsissa 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20057: tulevaisuudentutkimusta varten on perustet- markkaa Karjaan kaupunkiin sijoitetta-
20058: tu tutkimushallintoon (Forskningsrådsnämn- van tulevaisuudentutkimuskeskuksen
20059: den) erityinen tulevaisuudentutkimuksen sih- perustamisselvitystyöhön.
20060: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20061:
20062: Henrik Lax Johannes Virolainen
20063: Matti Saarinen Päivi Varpasuo
20064: 542 1990 rd.
20065:
20066: Finansmotion nr 522
20067:
20068:
20069:
20070:
20071: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för en gång- och cykelled
20072: invid Kalkstrandsvägen i Sibbo
20073:
20074:
20075: Tili Riksdagen
20076: Kalkstrandsvägen (nr 1533) i Sibbo har av 1 väg- och vattenbyggnadsverkets planer
20077: myndigheterna klassats som farlig skolväg ingår att i ett senare skede bygga en fot-
20078: ifråga om sträckningen mellan Salpar skola gängar- och cykelled parallellt med det
20079: och Linnasvägen. Hastighetsbegränsningen farliga vägavsnittet. Av ovan nämnda skäl
20080: har sänkts, skyddsväg vid skolan införts och borde dock arbetet komma igång med det
20081: vägbelysningen förbättrats. Nu skall också snaraste.
20082: sikten förbättras genom röjning vid avsnittet På basis av det ovan anförda föreslår vi
20083: i skolans omedelbara närhet. vördsamt
20084: Den smala, krokiga och kuperade vägen
20085: trafikeras dagligen a v stora långtradare som att Riksdagen i statsbudgeten för år
20086: åker till och från Sibbo kalkbruk med tung 1991 upptar 1 900 000 mark för en
20087: last. Särskilt under vintertid utgör denna gång- och cykelled invid Kalkstrandsvä-
20088: trafik en betydande fara för fotgängare och gen i Sibbo mellan Salpar skola och
20089: cyklister. 1 skolan upprätthålls också allehan- Linnasvägen.
20090: da kvällsaktiviteter.
20091: Helsingfors den 13 februari 1990
20092:
20093: Henrik Lax Per Henrik Nyman
20094: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
20095: 1990 vp. 543
20096:
20097: Raha-asia-aloite n:o 522 Suomennos
20098:
20099:
20100:
20101:
20102: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
20103: rakentamiseen Sipoon Kalkkirannantielle
20104:
20105:
20106: Eduskunnalle
20107: Viranomaiset ovat luokitelleet Kalkkiran- Tie- ja vesirakennuslaitoksen suunnitel-
20108: nantien (n:o 1533) Sipoossa vaaralliseksi miin sisältyy kävely- ja pyöräilyväylän raken-
20109: koulutieksi Saiparin koulun ja Linnäsintien taminen vaarallisen tieosuuden suuntaisena
20110: väliseltä osuudeltaan. Nopeusrajoitusta on myöhemmässä vaiheessa. Edellä mainituista
20111: alennettu, koulun lähelle on rakennettu suo- syistä tämä työ tulisi kuitenkin käynnistää
20112: jatie ja tien valaistusta on parannettu. Nyt mitä pikimmin.
20113: parannetaan myös näkyvyyttä raivaamalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20114: koulun välittömässä läheisyydessä oleva tie- nioittaen,
20115: osuus.
20116: Kapealla, mutkaisella ja mäkisellä tiellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20117: liikennöivät päivittäin suuret, raskaasti kuor- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 900 000
20118: matut rekat Sipoon kalkkitehtaalle ja sieltä markkaa jalankulku- ja pyöräilyväylän
20119: takaisin. Erityisesti talviaikaan tämä liikenne rakentamiseksi Saiparin koulun ja Lin-
20120: muodostaa huomattavan vaaran jalankulki- näsintien väliselle osuudelle Kalkkiran-
20121: joille ja pyöräilijöille. Koulussa järjestetään nantien varteen Sipoossa.
20122: myös erilaista iltatoimintaa.
20123: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20124:
20125: Henrik Lax Per-Henrik Nyman
20126: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
20127:
20128:
20129:
20130:
20131: 38 200052Y
20132: 544 1990 rd.
20133:
20134: Finansmotion nr 523
20135:
20136:
20137:
20138:
20139: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för en utredning av att
20140: Statsjärnvägarnas utbildningscentral förläggs till Karis
20141:
20142:
20143: Till Riksdagen
20144: Vid Statsjärnvägarna övervägs en nyloka- andra yrkesutbildningsinrättningar förefaller
20145: lisering av affärsverkets utbildningscentral. en lokalisering av verksamheten till Karis
20146: Vid centralen som huvudsakligen verkar i naturlig. Staden har långa traditioner som en
20147: Helsingfors utbildas bl.a. lokförare, växlings- viktig järnvägsknutpunkt och den ligger väl
20148: arbetsledare, konduktörer, tågexpeditörer till med tanke på förbindelserna till våra tre
20149: och personer för olika administrativa uppgif- största universitets- och utbildningscentralor-
20150: ter. Dessutom ges fortbildning av olika slag. ter, Helsingfors, Tammerfors och Åbo.
20151: Till följd av personalnedskärningen och an- På basis av det ovan anförda föreslår vi
20152: ställningsstoppet inom affärsverket har ut- vördsamt
20153: bildningsvolymen minskat. Ifjol var antalet
20154: elevdagar ca 17 000 mot att under de mest att Riksdagen i statsbudgeten .för år
20155: expansiva skedena ha legat kring 100 000. 1991 upptar 100000 mark .för en
20156: Med tanke på den utbildning som ges och utredning av möjligheterna att förläg-
20157: behovet att kunna skapa och upprätthålla ga Statsjärnvägarnas utbildningscen-
20158: mångsidiga kontakter med högskolor och tral tili Karis stad.
20159: Helsingfors den 13 februari 1990
20160:
20161: Henrik Lax Per-Henrik Nyman
20162: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
20163: 1990 vp. 545
20164:
20165: Raha-asia-aloite n:o 523 Suomennos
20166:
20167:
20168:
20169:
20170: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden kou-
20171: lutuskeskuksen sijoittamista Karjaalle koskevaan selvityk-
20172: seen
20173:
20174:
20175: Eduskunnalle
20176: Valtionrautateillä harkitaan liikelaitoksen tioppilaitosten kanssa, toiminnan sijoittami-
20177: koulutuskeskuksen uudelleensijoittamista. nen Karjaalle tuntuisi luonnolliselta. Kau-
20178: Pääasiassa Helsingissä toimivassa keskukses- pungilla on pitkät perinteet tärkeänä rauta-
20179: sa koulutetaan mm. veturinkuljettajia, vaih- teiden solmukohtana, ja sillä on hyvät yhtey-
20180: detyönjohtajia, konduktöörejä, junanlähettä- det suurimpiin yliopisto- ja koulutuskeskus-
20181: jiä ja erilaisiin hallintotehtäviin tarvittavia paikkakuntiin Helsinkiin, Tampereelle ja
20182: henkilöitä. Lisäksi keskuksessa annetaan eri- Turkuun.
20183: laista täydennyskoulutusta. Liikelaitoksessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20184: tapahtuneen henkilöstön vähentämisen ja nioittaen,
20185: työhönottokiellon vuoksi koulutuksen määrä
20186: on vähentynyt. Viime vuonna oppilaspäivien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20187: määrä oli noin 17 000, kun se on laajimmil- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
20188: laan ollut noin 100 000. markkaa selvityksen tekemiseen Val-
20189: Ottaen huomioon, että annettavan koulu- tionrautateiden koulutuskeskuksen si-
20190: tuksen tulisi luoda ja ylläpitää monipuolisia joittamisesta Karjaan kaupunkiin.
20191: yhteyksiä korkeakoulujen ja muiden ammat-
20192: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20193:
20194: Henrik Lax Per-Henrik Nyman
20195: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
20196: 546 1990 rd.
20197:
20198: Finansmotion nr 524
20199:
20200:
20201:
20202:
20203: Lax m.fl.: Om anvisande av ans1ag för upprustning av en
20204: fami1jedaghems1oka1 i Pellinge
20205:
20206:
20207: Ti11 Riksdagen
20208: 1 Pellinge har behovet av dagvård ökat i svar för ett gruppfami1jedaghem. Det finns en
20209: och med att unga fami1jer kunnat bosätta sig utrymd sko1a som efter rätt anspråks1ösa
20210: där sedan den fasta väg- och färjförbinde1sen reparationer kunde tas i bruk för ändamå1et
20211: tillkom. F1erta1et barn under sko1å1dern som och några ki1ometer 1ängre bort 1igger en
20212: nu ges dagvård utanför hemmet skall dag1i- sko1a med ett kök som gott och vä1 kunde
20213: gen transporteras tiota1s ki1ometer till de k1ara matlagningen för daghemmet. Ortsbor-
20214: dagvårdsp1atser som Borgå 1andskommun er- na har förk1arat sig villiga till frivilliginsatser
20215: bjuder uppe på fast1andssidan. Fami1jedag- för att rusta upp sko1an och sköta veckostäd-
20216: vård har hittills kunnat erbjudas hos en fa- ningen. Dessutom har kommunen signa1erat
20217: mi1jedagvårdare som dock inte är beredd att beredskap för arrangemanget om ortsborna
20218: ensam föra verksamheten vidare på nuvaran- kan sätta sko1an i skick.
20219: de sätt. Ansvaret känns tungt och besvärliga På basis av det ovan anförda föres1år vi
20220: situationer uppstår då syss1orna inte kan vördsamt
20221: de1as med någon annan. Dessutom utsätts
20222: hemmet för s1itage. att Riksdagen i statsbudgeten för år
20223: På orten finns alla möj1igheter att etab1era 1991 upptar 70 000 mark för upprust-
20224: s.k. gruppfami1jedagvård. Det finns två kom- ning av skolbyggnaden på Tullandet
20225: petenta dagvårdare som är villiga att ta an- Pellinge för familjedagvårdsändamål.
20226: He1singfors den 13 februari 1990
20227:
20228: Henrik Lax Per-Henrik Nyman
20229: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
20230: 1990 vp. 547
20231:
20232: Raha-asia-aloite n:o 524 Suomennos
20233:
20234:
20235:
20236:
20237: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta perhepäiväkodin varus-
20238: tamiseen Pellingissä
20239:
20240:
20241: Eduskunnalle
20242: Pellingissä on päivähoidon tarve lisäänty- kodista. Tyhjillään oleva koulu voitaisiin hy-
20243: nyt sitä mukaa kuin nuoret perheet ovat vin vaatimattomien korjaustöiden jälkeen ot-
20244: voineet asettua asumaan sinne kiinteän tie- ja taa tarkoitukseen käytettäväksi, ja muuta-
20245: lauttayhteyden synnyttyä. Useimpia nyt ko- man kilometrin päässä on koulu, jonka keit-
20246: din ulkopuolella päivähoidossa olevia alle tiö voisi varsin hyvin selvitä päiväkotia
20247: kouluikäisiä lapsia joudutaan kuljettamaan varten tarvittavasta ruoanlaitosta. Paikka-
20248: päivittäin kymmeniä kilometrejä Porvoon kuntalaiset ovat ilmoittautuneet halukkaiksi
20249: maalaiskunnan järjestämiin päivähoitopaik- vapaaehtoisiin toimiin koulun kunnostami-
20250: koihin mantereen puolelle. Perhepäivähoitoa seksi ja viikkosiivouksen hoitamiseksi. Lisäk-
20251: on tähän saakka voitu tarjota yhden perhe- si kunta on viitannut järjestelyvalmiuteensa,
20252: päivähoitajan luona, joka ei kuitenkaan ole jos paikkakuntalaiset pystyvät kunnosta-
20253: valmis jatkamaan toimintaa yksin nykyisellä maan koulun.
20254: tavalla. Vastuu on raskas, ja kiusallisia tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20255: teita syntyy, kun tehtäviä ei voida jakaa nioittaen,
20256: kenenkään toisen kanssa. Lisäksi koti joutuu
20257: kulutuksen kohteeksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20258: Paikkakunnalla on kaikki mahdollisuudet 1991 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
20259: aloittaa ns. ryhmäperhepäivähoito. Kaksi pä- kaa koulurakennuksen kunnostamiseksi
20260: tevää päivähoitajaa on ilmoittanut halukkuu- perhepäivähoitotoimintaan Peliingin
20261: tensa vastuun ottamiseen ryhmäperhepäivä- Tullandetissa.
20262: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20263:
20264: Henrik Lax Per-Henrik Nyman
20265: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
20266: 548 1990 rd.
20267:
20268: Finansmotion nr 525
20269:
20270:
20271:
20272:
20273: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för en utredning av
20274: behovet av service på svenska vid olycksfallsverket
20275:
20276:
20277: Till Riksdagen
20278: Olycksfallsverket torde idag knappast ha Ett effektivt åtgärdande av problemet krä-
20279: någon anställd som har svenska som moders- ver en grundlig inventering av behoven och
20280: mål. Verkets ledning upplever situationen en nyorganisering av skötseln av svensksprå-
20281: som svår. Förutom att servicen för den sven- kiga och skandinaviska ärenden. Upp-
20282: ska befolkningen nu blir lidande borde också enbarligen måste någon eller några nya tjänst-
20283: ett ökande antal ärenden i förhållande tili de er inrättas för ändamålet. Först måste dock
20284: skandinaviska länderna kunna handläggas en sakkunnigutredning utföras.
20285: och expedieras på svenska. På basis av det ovan anförda föreslår vi
20286: Situationen är av sådan art att det är vördsamt
20287: omöjligt att anställa någon eller några
20288: svenskspråkiga personer att vid sidan om sitt att Riksdagen i statsbudgeten för år
20289: egentliga arbete ta sig an de frågor som skall 1991 upptar 80 000 mark för en utred-
20290: skötas på svenska. Med nuvarande tjänstein- ning av behovet av service på svenska
20291: delning och lönesättning är det dessutom vid o/ycksfallsverket.
20292: orealistiskt att verket kunde konkurrera om
20293: personer med fullständiga kunskaper i sven-
20294: ska.
20295: Helsingfors den 13 februari 1990
20296: Henrik Lax Per-Henrik Nyman
20297: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
20298: 1990 vp. 549
20299:
20300: Raha-asia-aloite n:o 525 Suomennos
20301:
20302:
20303:
20304:
20305: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta tapaturmaviraston ruot-
20306: sinkielisen palvelutarpeen selvittämiseen
20307:
20308:
20309: Eduskunnalle
20310: Tapaturmavirastolla on tällä hetkellä tus- Ongelman tehokas hoitaminen vaatii tar-
20311: kin ainoatakaan työntekijää, jolla olisi ruotsi peiden perusteellista kartoitusta ja ruotsin-
20312: äidinkielenä. Viraston johto kokee tilanteen kielisten ja Skandinavian asioiden hoidon
20313: vaikeaksi. Sen lisäksi että ruotsinkieliselle uudelleen järjestämistä. Ilmeisesti uusi virka
20314: väestölle tarjottavat palvelut kärsivät, tulisi tai joitakin uusia virkoja joudutaan perusta-
20315: myös yhä lisääntyvä Skandinavian maihin maan tähän tarkoitukseen. Ensin on kuiten-
20316: suuntautuva asiamäärä voida käsitellä ja hoi- kin tehtävä asiantuntijaselvitys.
20317: taa ruotsin kielellä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20318: Tilanne on laadultaan sellainen, että on nioittaen,
20319: mahdotonta palkata jotakin tai joitakin ruot-
20320: sinkielisiä henkilöitä varsinaisen toimensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20321: ohella hoitamaan ruotsin kielellä hoidettavia 1991 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark-
20322: asioita. Nykyisellä virkojen jakaumalla ja kaa tapaturmaviraston ruotsinkielisten
20323: palkkahinnoittel ulla on lisäksi epärealistista palvelujen tarpeen selvittämiseksi.
20324: odottaa, että virasto pystyisi kilpailemaan
20325: henkilöistä, joilla on täydellinen ruotsin kie-
20326: len taito.
20327: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20328:
20329: Henrik Lax Per-Henrik Nyman
20330: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin
20331: 550 1990 rd.
20332:
20333: Finansmotion nr 526
20334:
20335:
20336:
20337:
20338: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för bekämpning av
20339: drogmissbruk till Finlands Föräldraförening mot Narko-
20340: tika rf.
20341:
20342:
20343: Till Riksdagen
20344: Vi vet från andra Iänder att det är omöjligt I motsats till många andra Iänder saknas
20345: för myndigheterna att effektivt bekämpa nar- inarbetade former för samhällsstöd till denna
20346: kotikamissbruk utan ett väl utbyggt nätverk slags verksamhet. Föreningens verksamhet
20347: av frivilligt stödarbete. Också i Finland ut- och också finansiering bygger på frivilliga
20348: förs en engagerad kamp mot missbruket på insatser. Samhällsstödet har hittills inskränkt
20349: frivillig bas. Finlands Föräldraförening mot sig till sporadiska och blygsamma ans1ag.
20350: Narkotika rf. ger omfattande skolning och På basis av det ovan anförda föreslår vi
20351: upplysning i skolor och utbildningsinrätt- vördsamt
20352: ningar, sprider information vid festivaler och
20353: andra tillställningar för ungdomar, upprätt- att Riksdagen i statsbudgeten för år
20354: håller kristelefondejour och terapilägerverk- 1991 upptar 300 000 mark till Finlands
20355: samhet. Dessutom har föreningen på kort tid Föräldraförening mot Narkotika rf för
20356: engagerat 500 medlemmar i ett omfattande upplysnings- och terapilägerverksamhet
20357: projekt Y outh Against Drugs (YAD), som och krisinsatser i bekämpningen av nar-
20358: leds av föreningens enda anställda person. kotikamissbruk.
20359: Helsingfors den 13 fe bruari 1990
20360:
20361: Henrik Lax Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
20362: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin Matti Saarinen
20363: 1990 vp. 551
20364:
20365: Raha-asia-aloite n:o 526 Suomennos
20366:
20367:
20368:
20369:
20370: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Vanhempain
20371: Yhdistys Irti Huumeista ry. -nimiselle yhdistykselle huu-
20372: meiden käytön vastustamistyöhön
20373:
20374:
20375: Eduskunnalle
20376: Muiden maiden kokemuksesta tiedämme, Päinvastoin kuin monissa muissa maissa
20377: että viranomaisten on mahdotonta torjua te- meillä tällaisen toiminnan yhteiskunnallisen
20378: hokkaasti huumeiden väärinkäyttöä ilman tuen muodot eivät ole vakiintuneet. Yhdis-
20379: vapaaehtoisen tukityön laajaa verkostoa. tyksen toiminta ja rahoituskin on vapaaeh-
20380: Myös Suomessa käydään vapaaehtoispohjal- toispanosten varassa. Yhteiskunnan tuki on
20381: ta tiivistä taistelua väärinkäyttöä vastaan. toistaiseksi rajoittunut satunnaisiin ja vaati-
20382: Suomen Vanhempain Yhdistys Irti Huumeis- mattomiin määrärahoihin.
20383: ta tekee laajaa koulutus- ja valistustyötä kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20384: luissa ja muissa oppilaitoksissa, levittää tie- nioittaen,
20385: toa festivaaleilla ja muissa nuorisotilaisuuk-
20386: sissa sekä pitää yllä kriisipuhelinpäivystystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20387: ja terapialeiritoimintaa. Lisäksi yhdistys on 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
20388: lyhyenä aikana saanut 500 jäsentä mukaan markkaa Suomen Vanhempain Yhdis-
20389: laajaan, yhdistyksen ainoan työntekijän joh- tys Irti Huumeista ry:n tiedotus- ja
20390: tamaan projektiin Youth Against Drugs terapialeiritoimintaan sekä kriisitoimiin
20391: (YAD). huumeiden väärinkäytön torjunnassa.
20392: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20393: Henrik Lax Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
20394: Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin Matti Saarinen
20395: 552 1990 vp.
20396:
20397: Raha-asia-aloite n:o 527
20398:
20399:
20400:
20401:
20402: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampellan Tampereen
20403: kantatehdasalueen historian taltiointiin
20404:
20405:
20406: Eduskunnalle
20407: Oy Tampella Ab, joka vuonna 1856 aloitti Työ on pääosin saatava valmiiksi ensi vuo-
20408: teollisen toimintansa Tammerkosken partaal- den loppuun mennessä. Projektin kokonais-
20409: la, siirtää lähivuosien aikana tehdaslaitoksen- kustannuksiksi on arvioitu noin 3,5 milj.
20410: sa pois tuolta 26 hehtaarin suuruiselta Tam- markkaa.
20411: pereen ydinkeskustan alueelta. Yhtiö on Se, että Tampere maamme ensimmäisenä
20412: käynnistänyt mittavan taltiointiprojektin, teollisena kaupunkiyhteisönä olennaisilta
20413: jotta kysymyksessä olevan tehdasyhteisön osin on rakentunut ko. alueen ja tehdastoi-
20414: historia konepajatoimintoineen ja pellavape- minnan ympärille, korostaa käynnistetyn tal-
20415: rinteineen saataisiin kattavasti ja monipuoli- tiointiprojektin laajaa kulttuurihistoriallista
20416: sesti talteen. merkitystä.
20417: Projektin puitteissa suoritetaan kohteiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20418: kuvatallennusta käyttäen valokuvausta, gra- nioittaen,
20419: fiikkaa, öljyväritöitä, videoita ja pienoismal-
20420: leja. Kerätään ja luetteloidaan alueen histo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20421: riaan liittyvä esineistö, joka käsittää mm. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20422: tuotteita ja tuotantokoneita. Myös alueella markkaa Oy Tampella Ab:n Tampereen
20423: oleva historiallinen arkistomateriaali kerä- kantatehdasalueen historian taltiointia
20424: tään ja luetteloidaan. Lisäksi laaditaan varten.
20425: alueen historiikki. Huomattava osa kootta-
20426: vasta aineistosta on tarkoitus sijoittaa ole-
20427: massa oleviin museoihin.
20428: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20429:
20430: Henrik Lax Anneli Taina Erkki Pystynen
20431: Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen Reijo Lindroos
20432: Matti Hokkanen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
20433: Kimmo Sasi Heikki A. Ollila
20434: 1990 vp. 553
20435:
20436: Raha-asia-aloite n:o 528
20437:
20438:
20439:
20440:
20441: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankoon sijoitettavan
20442: Itämeri-keskuksen suunnitteluun
20443:
20444:
20445: Eduskunnalle
20446: Itämeren aluetta tulee ja voidaan kehittää vuorovaikutukseen keskenään. Vain nam
20447: yhdentyvän Euroopan tärkeäksi painopiste- voidaan toteuttaa hedelmällistä yhteistyötä ja
20448: alueeksi yhdistämään itää ja länttä. Tähän työnjakoa eri projektien osalta. Erityisesti
20449: tähtää pohjoismaiden ulkoministereiden tutkimustoiminnan ja viranomaisten yhtey-
20450: 15.8.1989 pitämän kokouksen yhteydessä he- det teollisuuteen katkeilevat. Yhteisen hyö-
20451: rätetty ajatus Itämeren konferenssin järjestä- dyn irtiottaminen vaatii yhteisen kohtaamis-
20452: misestä käsittelemään mm. alueen ympäris- paikan, foorumin.
20453: töön, talouteen ja kulttuuriin liittyviä kysy-
20454: myksiä. Konferenssin valmistelu on käynnis- Suomessa on vasta käynnistynyt mm. SIT-
20455: sä ja myös Suomen on varauduttava esittä- RAn rahoituksella toteutettava esiselvitys
20456: mään konferenssissa käsiteltäviä aloitteita. Itämeri-keskuksen perustamisesta Hankoon
20457: Suomen kannalta on erityisen tärkeää edis- organisoimaan laajaa yhteistyötä Itämeren
20458: tää Itämeren alueen valtioiden välistä vuoro- alueen valtioiden välillä ympäristöasioita
20459: vaikutusta, ettei maamme jäisi Itä- ja Länsi- koskevan tutkimuksen osalta ja ympäristö-
20460: Euroopan välillä orastavan, nk. Brysselin ja asioiden huomioonottamisessa alueen talou-
20461: Moskovan yhteistyöakselin ulkopuolelle. dellisen hyötykäytön edistämiseksi. Ekonon
20462: Itämerta ja sitä ympäröiviä maita voidaan suorittama selvitys valmistuu tänä vuonna, ja
20463: kehittää vahvaksi talous- ja kulttuurialueeksi hankkeen toteuttaminen vaatii perusteellisen
20464: vain, mikäli aluetta uhkaavat vakavat ympä- jatkoselvityksen. Selvitystyötä tukevat Hel-
20465: ristöongelmat saadaan taltutetuiksi. Ympä- singin ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi
20466: ristökysymyksiä selvitetään parastaikaa samoin kuin teollisuusyritykset Enso, IVO,
20467: alueen eri valtioissa. Myös paljon muuta Neste ja Tampella. Lähipäivinä asia esitel-
20468: Itämeren alueen kannalta tärkeää tutkimus- lään Itämeren komission istunnossa.
20469: ja kehittämistyötä, esim. kalatalouden, kulje- Suomen erinomaiset yhteydet niin itään
20470: tuselinkeinojen, maatalouden ja teollisuuden kuin länteen, täällä toimivat ainutlaatuinen
20471: alueilla suoritetaan tänä päivänä. Tvärminnen luonnontutkimuslaitos ja Itäme-
20472: Suuri osa tästä arvokkaasta työstä etenee ren suojelukomission sihteeristö, samoin kuin
20473: yksipuolisesti eri maissa ilman yhteistyötä ja koko talven sulana pysyvä Hangonniemen
20474: koordinointia. Meneillään olevasta tutkimus- kärki siellä olevine satamineen puoltavat,
20475: ja kehittämistyöstä saataisiin monin verroin että Suomi tarjoutuu isäntämaaksi edellä ku-
20476: enemmän tehoa ja hyötyä, mikäli mainittuun vattua toimintaa ohjaavalle kansainväliselle
20477: työhön liittyvät tahot koko alueella saataisiin Itämeri-keskukselle.
20478: 554 1990 vp.- RA n:o 528
20479:
20480: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20481: nioittaen, markkaa Hankoon perustettavan Itä-
20482: meri-keskuksen suunnitteluun.
20483: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20484: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20485:
20486: Henrik Lax Gustav Björkstrand Henrik Westerlund
20487: Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman
20488: Markku Pohjola Lea Kärhä Tuula Liunaiomaa
20489: Ingvar S. Melin Matti Saarinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
20490: Pauli Uitto Martti Tiuri Marjatta Väänänen
20491: Kaarina Dromberg Marita Jurva Anssi Rauramo
20492: Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi
20493: Tarja Kautto Claes Andersson Eeva-Liisa Moilanen
20494: Antti Kalliomäki Tauno Valo Ilkka-Christian Björklund
20495: Lauri Metsämäki Elsi Hetemäki-Olander
20496: 1990 vp. 555
20497:
20498: Raha-asia-aloite n:o 529
20499:
20500:
20501:
20502:
20503: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavus-
20504: tuksena Sirola-opistolle
20505:
20506:
20507: Eduskunnalle
20508: Eduskunta on useana aikaisempana vuon- taen on perusteltua sisällyttää myös ensi vuo-
20509: na tunnustanut Sirola-opiston tekemän työn den tulo- ja menoarvioon määräraha Sirola-
20510: merkittävyyden ja toisaalta ne erityiset kus- opistolle. Pyrkiessään säilyttämään raken-
20511: tannukset, jotka aiheutuvat kulttuurihisto- nukset Sirola-opisto on joutunut velkaantu-
20512: riallisesti merkittävän rakennuskokonaisuu- maan kohtuuttomasti.
20513: den säilyttämisestä jälkipolville käyttämällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20514: sitä sellaisessa muodossa, joka sallii raken- nioittaen,
20515: nusten säilymisen ja toisaalta tarjoaa mah-
20516: dollisuuden nimenomaan työväestön sivis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20517: tyksellisen tason kohottamiseen. Laitoksen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20518: ylläpidon erityiskustannuksen huomioon ot- 29.57.52 2 000 000 markkaa rakennus-
20519: avustuksena Sirola-opistolle.
20520: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20521:
20522: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Timo Laaksonen
20523: Vappu Säilynoja Raila Aho Anna-Liisa Jokinen
20524: Claes Andersson Arvo Kemppainen Asko Apukka
20525: Esko Helle
20526: 556 1990 vp.
20527:
20528: Raha-asia-aloite n:o 530
20529:
20530:
20531:
20532:
20533: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liiken-
20534: teen väylän rakentamiseksi Kinnulan rakennuskaava-
20535: alueelle
20536:
20537:
20538: Eduskunnalle
20539: Taajamajärjestelyt on Keski-Suomen tien- Kunnan puolesta on suunnitelma esitetty
20540: pidon toimenpideohjelmassa ajoitettu vasta aikaistettavaksi vuodelle 1990. Hanke sopisi
20541: vuodelle 1994. Vuoden 1989 hintatason mu- työllisyysvaroin toteutettavaksi. Edellä ole-
20542: kaan hankkeen kustannusarvio on 4 800 000 van perusteella ehdotamme kunnioittaen,
20543: mk. Ottaen huomioon kirkonkylän raken-
20544: nuskannan merkittävän tiivistymisen ja eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20545: tyisesti yritystoiminnan kehittymisen olisi 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20546: hanketta liikenneturvallisuussyistä aikaistet- markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
20547: tava. kentamiseen Kinnulan rakennuskaava-
20548: alueelle.
20549: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20550:
20551: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
20552: Tina Mäkelä Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen
20553: Erkki Pulliainen Sakari Knuuttila
20554: 1990 vp. 557
20555:
20556: Raha-asia-aloite n:o 531
20557:
20558:
20559:
20560:
20561: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuiville Pyrki-
20562: vien Tuki ry:n toiminnan tukemiseen
20563:
20564:
20565: Eduskunnalle
20566: Jyväskylän maalaiskunnassa, Vaajakosken Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20567: taajamassa on toiminut Kuiville Pyrkivien nioittaen,
20568: Tuki ry. jo usean vuoden ajan. Se on tuotta-
20569: nut asuntoja sekä muita tukipalveluja entisil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20570: le alkoholisteille. Saadut kokemukset ovat 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
20571: vain myönteisiä, koska hoidon keskeyttänei- markkaa Kuiville Pyrkivien Tuki ry:n
20572: den määrä on pieni. Kustannukset tulevat toiminnan tukemiseen.
20573: myös halvemmiksi yhteiskunnalle verrattuna
20574: laitoshoitoon.
20575: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20576:
20577: Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi Pauli Uitto
20578: Sakari Knuuttila Erkki Pulliainen Pirkko Ikonen
20579: Anna-Liisa Jokinen Tina Mäkelä Asko Apukka
20580: Arvo Kemppainen Raila Aho Claes Andersson
20581: Pertti Lahtinen
20582: 558 1990 vp.
20583:
20584: Raha-asia-aloite n:o 532
20585:
20586:
20587:
20588:
20589: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden asevari-
20590: kon toimitilojen rakentamiseen
20591:
20592:
20593: Eduskunnalle
20594: Oriveden asevarikko 6:n uudisrakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20595: nen keskeytyi vuonna 1979. Mm. SAK:n nioittaen,
20596: Hämeen läänin neuvottelukunta esittää, että
20597: vuoden 1991 budjettiin otettaisiin määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20598: hat esikuntarakennuksen, autotallin, auto- 1991 tulo- ja menoarvioon 12 500 000
20599: huoltamon sekä kalustokatoksen rakennus- markkaa Oriveden asevarikon uudisra-
20600: töiden tekemiseksi, yhteensä 12,5 milj. mk. kentamiseen.
20601: Näillä toimilla autetaan lisäksi alueen
20602: rakentajien tämänhetkistä heikkoa työlli-
20603: syyttä.
20604: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20605:
20606: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
20607: 1990 vp. 559
20608:
20609: Raha-asia-aloite n:o 533
20610:
20611:
20612:
20613:
20614: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Hallin varuskun-
20615: nan autotallin rakentamiseen
20616:
20617:
20618: Eduskunnalle
20619: Hallin varuskunnan autotallin nykyinen Esitämme, että Hallin varuskunnan auto-
20620: kunto ei vastaa tämän päivän tarpeita auto- tallin uudisrakentamiseen työllisyyden tuke-
20621: tallin vanhasta iästä johtuvan epäkäytännöl- miseksi varataan 4,5 miljoonaa markkaa.
20622: lisyyden vuoksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20623: Arvokasta kalustoa seisoo ulkotiloissa nioittaen,
20624: ruostumassa, ja jopa huoltoja joudutaan te-
20625: kemään ulkona. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20626: Vaarana on, että 10-15 miestä joutuu 1991 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
20627: työttömäksi tai siirtymään muihin puolustus- markkaa Hallin varuskunnan autotallin
20628: voimien yksiköihin. uudisrakennuksen rakentamiseen.
20629: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20630:
20631: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
20632:
20633:
20634:
20635:
20636: 39 200052Y
20637: 560 1990 vp.
20638:
20639: Raha-asia-aloite n:o 534
20640:
20641:
20642:
20643:
20644: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen SiirtoJa-
20645: puutarhaliiton toiminnan tukemiseen
20646:
20647:
20648: Eduskunnalle
20649: Suomen SiirtoJapuutarhaliitto ry. on vuon- SiirtoJapuutarhatoiminta on lisääntymäs-
20650: na 1930 perustettu valtakunnallinen keskus- sä, kuten eri puolilla Suomea tapahtuvat
20651: järjestö, jonka tarkoituksena on edistää siir- maavaraukset osoittavat. Lisääntyvä toimin-
20652: toJapuutarhatoimintaa ja valvoa jäsenistönsä ta vaatii myös kasvavassa määrin ohjaus- ja
20653: etuja. SiirtoJapuutarhaliittoon kuuluu 42 jä- valistustyötä, joten liiton voimavarojen kas-
20654: senyhdistystä, joissa on jäseniä noin 5 200. vattaminen on tärkeää. Uusien alueiden
20655: Liiton toimintamuotoina on valistustilai- suunnittelu- ja perustamisvaiheessa on liiton
20656: suuksien ja kurssien järjestäminen ja opetus- edustajien yhteyksillä kuntien viranomaisiin
20657: ja neuvontatyö. Liiton toiminta on valtakun- tärkeä merkitys.
20658: nallista. Liitto julkaisee kuusi kertaa vuodes- Liiton toimihenkilöt ovat pääosin luotta-
20659: sa ilmestyvää SiirtoJapuutarha-nimistä leh- musmiespohjaisia: liitolla on yksi kokopäivä-
20660: teä, jossa annetaan ohjeita ja neuvoja pien- toimineo järjestösihteeri sekä palkkiopohjai-
20661: puutarhojen hoidossa. Liitto julkaisee myös nen lehden vastaava toimittaja ja provisio-
20662: muuta tiedotusmateriaalia. palkkainen ilmoitushankkija.
20663: Siirtolapuutarhoilla on suuri merkitys asu- Edellä esitettyjen perustelujen nojalla on
20664: tustaajamien vihreinä keuhkoina, ja asukkai- liiton toiminnan tukeminen tärkeää. Tähän
20665: den virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdolli- viitaten ehdotamme kunnioittaen,
20666: suuksien lisääjänä ne ovat huomionarvoinen
20667: vaihtoehto. Niillä on merkitystä myös lasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20668: ja nuorten ympäristökasvatuksen kannalta. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20669: SiirtoJapuutarhatoimintaa onkin pidettävä 30.30.47 250 000 markan määrärahan
20670: viljelytoiminnan ohella useita muita yhteis- Suomen Siirtolapuutarhaliiton toimin-
20671: kunnallisia tavoitteita edistävänä toimintana. nan tukemiseen.
20672: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20673:
20674: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Löyttyjärvi
20675: Matti Väistö Anna-Liisa Jokinen
20676: 1990 vp. 561
20677:
20678: Raha-asia-aloite n:o 535
20679:
20680:
20681:
20682:
20683: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän kaupungin
20684: ja Vilppulan kunnan pohjavedenhankintasuunnitelman
20685: toteuttamiseen
20686:
20687:
20688: Eduskunnalle
20689: Mäntän kaupunki ja Vilppulan kunta ovat puun saakka. Hankkeen johto-osuuksien
20690: allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, joka osalta on tekeillä toteuttamissuunnitelma,
20691: koskee pohjavedenhankintaa Jämsänjärven joka valmistuu tämän vuoden aikana.
20692: pohjavesialueelta. Sopimuksen edellytyksenä Hankkeen kokonaiskustannukset ovat
20693: on nähty, että hanke toteutetaan valtion ve- noin 16,0 Mmk, josta valtion osuus noin 7,0
20694: sihuoltotyönä. Mmk ja Vilppulan kunnan osuus noin 3,0
20695: Mäntän kaupunki ostaa pääosan käyttä- Mmk. Kunnat ovat sijoittaneet hankkeen
20696: mästään talousvedestä Metsä-Serla Oy:ltä. toteuttamisohjelmiinsa ja siten varautuneet
20697: Metsä-Serla Oy käyttää raakavetenä Keurus- omalta osaltaan sen rahoittamiseen vuosina
20698: selän vettä, jonka laatu on viime vuosina 1990-1992.
20699: huolestuttavasti heikentynyt. Metsä-Serla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20700: Oy:n edustajat ovat neuvotteluissa lisäksi il- nioittaen,
20701: moittaneet, ettei Metsä-Serla Oy voi enää
20702: pitkään toimittaa kaupungille talousvettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20703: Kunnat ovat laatineet hankkeen yleissuun- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20704: nitelman. Suunnitelman mukaan tullaan poh- markkaa Mäntän kaupungin ja Vilppu-
20705: javedenottarnosta johtamaan vettä Mänttään lan kunnan yhteisen pohjavedenhankin-
20706: 1 500 m 3 jvrk ja Vilppulaan 500 m 3 jvrk. Poh- tasuunnitelman toteuttamiseen valtion
20707: javedenotalie (2 000 m 3 :iin saakka) on voi- vesihuolto työnä.
20708: massa vesioikeuden lupa vuoden 1992 lop-
20709: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20710:
20711: Reijo Lindroos Pentti Lahti-Nuuttila
20712: 562 1990 vp.
20713:
20714: Raha-asia-aloite n:o 536
20715:
20716:
20717:
20718:
20719: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 343
20720: Mänttä~Kuorevesi (Halli) parantamiseen
20721:
20722:
20723:
20724: Eduskunnalle
20725: Mäntän ja Kuoreveden kunnan taajamien kahden kuntakeskuksen keskeisenä yhteyte-
20726: välisen maantien n:o 343 kunto ei tällä het- nä. Mm. terveyden- ja sairaanhoidon palve-
20727: kellä vastaa Koillis-Pirkanmaan kahden kun- lut sekä lisääntyvässä määrin elinkeinoelä-
20728: takeskuksen väliselle pääyhteydelle asetetta- män palvelujärjestelmät ovat kunnat toteut-
20729: via vaatimuksia. Tie on kapea ja paikoin taneet yhteistoiminnassa. Tien parantamista
20730: pahasti routiva. Heikkorunkoista tietä kuor- on pidettävä merkittävänä erityisesti Kuore-
20731: mittaa lisäksi raskas puutavaraliikenne erityi- veden kunnan kehittymisedellytysten kannal-
20732: sesti keväisin. Parannusta kaipaavan välin ta.
20733: Tynnyrisuo~Runttimäki pituus on 14,5 km Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
20734: ja kustannusarvio n. 12 mmk. Suunnitelma
20735: tien parantamisesta valmistunee vuoden 1990 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20736: aikana. Tien alueellista merkitystä korostaa 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20737: se, että yhteys palvelee Koillis-Pirkanmaan markan määrärahan maantien n:o 343
20738: kuntien lisääntyvän yhteistoiminnan tarpeita parantamiseen.
20739: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20740:
20741: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
20742: 1990 vp. 563
20743:
20744: Raha-asia-aloite n:o 537
20745:
20746:
20747:
20748:
20749: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 348
20750: parantamiseen Vilppulan Kolhossa
20751:
20752:
20753: Eduskunnalle
20754: Vilppulan kunnan Kolhon kylästä on val- kaudessa, ja autoliikennettä on 2,5 kertaa
20755: mistunut kuluneen vuoden aikana tehty lii- enemmän.
20756: kennesuunnitelma. 1,1 km:n matkalla on suoritettava tien
20757: 1. kiireellisyysluokkaan on sijoitettu maan- perusparannus, jalankulku- ja polkupyörä-
20758: tien n:o 348, niin sanotun Keuruuntien pa- tien sekä rautatien alikulun rakentaminen.
20759: rantaminen välillä Riihitie-Postitie. Matkan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20760: pituus on 1,1 km, ja tälle välille sijoittuu nioittaen,
20761: uuden alikulun rakentaminen rautatien Ori-
20762: vesi-Haapamäki alitukseen. Nykyisellään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20763: maantielle tehty silta-aukko on niin kapea, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20764: ettei vastakkain tulevien autojen lisäksi silta- 31.24.77 1 220 000 markkaa maantien
20765: aukkoon mahdu jalankulkijoita, saati sitten n:o 348 parantamiseen Vilppulan Kol-
20766: polkupyöräilijää. Tässä kohdassa kevyen lii- hossa.
20767: kenteen määrä on noin 650 yksikköä Vuoro-
20768: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20769:
20770: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
20771: 564 1990 vp.
20772:
20773: Raha-asia-aloite n:o 538
20774:
20775:
20776:
20777:
20778: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain Äijännevan
20779: paikallistien parantamiseen
20780:
20781:
20782: Eduskunnalle
20783: Paikallistie Virtain Äijännevalta valtatielle Kuitenkin enty1sesti pnnn pohjoisilla
20784: n:o 23 on noin kymmenen kilometrin mittai- alueilla on vielä runsaasti kunnostamaaomia
20785: nen, ja sitä käytetään erityisesti turvekulje- sorateitä, jotka routivat pahasti ja joilla jou-
20786: tuksiin. Tie tarvitsee parantamista. Hank- dutaan käyttämään painorajoituksia. Tämä
20787: keen rahoitustarve on 5,0 miljoonaa mark- merkitsee mm. elinkeinoelämän kuljetuksille
20788: kaa. Suunnitelmat tien parantamiseksi ovat tuntuvaa haittaa ja selviä lisäkustannuksia.
20789: valmiina. Äijännevan paikallistien paranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20790: minen helpottaisi turvekuljetuksia ja vaikut- nioittaen,
20791: taisi myönteisesti myös Virtain seudun työt-
20792: tömyyteen, joka on nopeasti lisääntynyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20793: Alempiasteisen tiestön kunnostamista Pir- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20794: kanmaalla tulisi kiirehtiä siksikin, että Hä- 31.24.77 5 000 000 markkaa Virtain
20795: meen tiepiirin tienrakentamisen painopiste Xtjännevan paikallistien parantamiseen.
20796: näyttää lähivuosina siirtyvän päätiestön suu-
20797: riin hankkeisiin ja Kanta-Hämeeseen.
20798: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20799:
20800: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
20801: 1990 vp. 565
20802:
20803: Raha-asia-aloite n:o 539
20804:
20805:
20806:
20807:
20808: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman
20809: rakentamisen aloittamiseksi Orivedelle
20810:
20811:
20812: Eduskunnalle
20813: Oriveden kaupunki on pyrkinyt paranta- katsastettavaa ajoneuvoa. Tämän lisäksi
20814: maan tarjoamiaan palveluja kuntalaisille. On Längelmäellä SIJaitseva perävaunutehdas
20815: kuitenkin alueita, joihin kunnan yksittäinen Jyki joutuu käyttämään Tampereella katsas-
20816: päätöksenteko ei yllä. Tällainen alue on tettavana satoja uusia perävaunuja sekä run-
20817: moottoriajoneuvojen katsastusaseman puut- saat 100 peruskorjattua perävaunua. Tämä jo
20818: tuminen. Nykyään Orivedellä katsastetaan sinänsä aiheuttaa yrityskohtaisesti varsin
20819: ainoastaan yhtenä päivänä viikossa ja vain runsaita kustannuksia. Oriveden kaupunki
20820: ns. "pienkalustoa". Tämä on aivan riittämä- on varannut katsastusasemalle rakennuspai-
20821: tön mahdollisuus autokatsastukseen Orive- kan. Hämeen lääninhallitus on antanut ra-
20822: dellä. Katsastusaseman puuttuminen Orive- kentamisesta puo1tavan lausunnon.
20823: dellä aiheuttaa asukkaille huomattavaa ajan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20824: hukkaa ja kustannuksia. Orivedellä vallitse- nioittaen,
20825: van työttömyystilanteen vuoksi ja lisäksi pal-
20826: velujen saamiseksi kohtuulliselle tasolle tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20827: katsastusaseman rakentaminen aloittaa pi- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20828: kaisesti. markkaa Oriveden katsastusaseman
20829: Katsastusasema palvelisi kolmen kunnan suunnitteluun, maanhankintaan ja ra-
20830: aluetta: Orivettä, Juupajokea ja Längelmä- kennustöiden aloittamiseen.
20831: keä. Tällä alueella on runsaat 5 000 uusinta-
20832: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20833:
20834: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson
20835: 566 1990 vp.
20836:
20837: Raha-asia-aloite n:o 540
20838:
20839:
20840:
20841:
20842: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän katsastus-
20843: aseman lunastamiseksi valtiolle
20844:
20845:
20846: Eduskunnalle
20847: Mäntän kaupunki rakensi autokatsastus- ja G. A. Serlachius Oy:n fuusio (Metsä-Serla)
20848: aseman vuonna 1981. Kesäkuun 23 päivänä aiheutti Mäntässä voimakasta verotulojen
20849: 1981 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella pienenemistä. Yrityksen keskushallinnon siir-
20850: asema vuokrattiin valtiolle (Autorekisterikes- tyminen Mäntästä sekä työpaikkojen vähen-
20851: kus). Sopimus on edelleen voimassa. Vuok- tyminen aiheuttivat kaupungille vähintään 10
20852: rasopimuksen 8. kohdassa sanotaan, että milj. veroäyrin vähentymisen. Katsastusase-
20853: vuokralaisella on oikeus milloin tahansa so- man omaksi lunastamisellaan valtio edesaut-
20854: pimuksen voimassaoloaikana lunastaa tontti taisi kaupungin mahdollisuuksia työllisyyden
20855: ja rakennus omakseen hankintahinnasta. hoidossa.
20856: Tontin hankintahinta on 144 855 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20857: Katsastusasemarakennuksen hankintahinta nioittaen,
20858: sopimushetkellä oli 2 224 204 markkaa. Piha-
20859: työt olivat 199 829 markkaa. Lunastushinta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20860: on näin ollen 2 568 888 markkaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 568 888
20861: Mäntän kaupungin rahantarve elinkeino- markkaa Mäntän autokatsastusaseman
20862: elämän järjestelyistä aiheutuvien muutosten lunastamiseksi valtiolle.
20863: vuoksi on oleellisesti lisääntynyt. Metsäliiton
20864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20865:
20866: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
20867: 1990 vp. 567
20868:
20869: Raha-asia-aloite n:o 541
20870:
20871:
20872:
20873:
20874: Linnainmaa: Määrärahan osoittamisesta tietokirjallisuuden
20875: apurahoihin
20876:
20877:
20878: Eduskunnalle
20879: Lakiin eräistä kirjailijoille ja kääntäjille tuksessa ei ole syytä tehdä heikentämällä
20880: myönnettävistä apurahoista (236/61) tehtiin kaunokirjailijoiden asemaa nykyisestään. Jos
20881: vuonna 1983 muutos (1 080/83), jolla tietokir- sen sijaan kokonaisrahoitusta nostetaan, voi-
20882: jallisuus oikeutettiin saamaan oma, joskin daan tietokirjallisuuden prosenttiosuutta
20883: vaatimaton osuus ns. kirjastokorvausapura- nostaa kaunokirjallisuuden kärsimättä.
20884: hoista. Samalla tietokirjailijat ja tietokirjalli- Tietokirjallisuuden apurahat ovat pitkään
20885: suuden kääntäjät tunnustettiin sellaisiksi luo- olleet niukat haettuihin määriin verrattuna,
20886: van työn tekijöiksi, jotka voivat saada valtio- ja hakijoiden lukumäärä on kasvanut. Jos
20887: vallalta apurahoja korvaukseksi siitä, että tietokirjallisuuden tukea lähivuosien tulo- ja
20888: heidän teoksiaan on julkisissa kirjastoissa menoarvioissa kasvatetaan, mahdollista on
20889: yleisön vapaasti .lainattavissa. myös apurahoitettavan tietokirjallisuuden
20890: Lakiin jäi kuitenkin maininta, jonka mu- alueen laajentaminen.
20891: kaan varsinaiset tieteelliset kirjoitukset ja op- Tietokirjailijoiden rahoitus pitäisi ensisijai-
20892: pikirjat eivät kuulu sen piiriin. Pidämme koh- sesti hoitaa lakia muuttamalla. Nykyisen ti-
20893: tuuttomana ja perusteettomana oppi- ja am- lanteen parantamiseksi eduskunnan on mie-
20894: mattikirjallisuuden jättämistä pois kirjasto- lestämme kuitenkin lisättävä tietokirjailijoi-
20895: korvausapurahoituksesta. Samalla haluam- den kirjastokorvauksia ylimääräisellä määrä-
20896: me huomauttaa siitä, että tietokirjallisuuden rahalla.
20897: osalle tuleva apurahoituksen määrä on 1 % Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
20898: valtion vuotuisten kirjastomäärärahojen ko- nioittaen,
20899: konaissummasta ja 10 % kirjastokorvaus-
20900: apurahojen määrästä. Apurahoituksen mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20901: rä on kaikkiaan erittäin pieni. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20902: Käsitykseni mukaan tietokirjailijoiden ase- 29.90.55 1 500 000 markkaa tietokir-
20903: man parantamista kirjastokorvausapurahoi- jallisuuden apurahoihin.
20904: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20905:
20906: Tuula Liunaiomaa
20907: 568 1990 vp.
20908:
20909: Raha-asia-aloite n:o 542
20910:
20911:
20912:
20913:
20914: Liunaiomaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään-
20915: Hangon radan korjaukseen ja sähköistykseen
20916:
20917:
20918: Eduskunnalle
20919: Hyvinkään-Karjaan rataosuus on Helsin- Hankkeen kustannusarvio on noin 100 mmk.
20920: gin ratapiirin heikkokuntoisimpia suhteessa Hanke tulee saada valmiiksi vuoden 1992
20921: radan kuormitukseen. Rataosalla sallittu ak- loppuun mennessä.
20922: selipaino on tällä hetkellä 20 tonnia. Sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20923: nostaminen 22,5 tonniin (myöhemmin 25 nioittaen,
20924: tonniin) on palvelutason kannalta välttämä-
20925: töntä. Raskaita junia ja vaunuja on jouduttu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20926: kierrättämään Riihimäestä Helsingin kautta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20927: Karjaalle. Seurauksena on kuljetusmatkan ja 31.57.62 20 000 000 markkaa Hyvin-
20928: ajan pidentyminen sekä kustannusten kasvu. kään-Hangon radan korjaukseen ja
20929: sähköistykseen.
20930: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20931: Tuula Liunaiomaa Tauno Valo
20932: Lauri Metsämäki Kaarina Dromberg
20933: 1990 vp. 569
20934:
20935: Raha-asia-aloite n:o 543
20936:
20937:
20938:
20939:
20940: Linnainmaa: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosi-
20941: loman pidentämiseen
20942:
20943:
20944: Eduskunnalle
20945: Pienyrittäjän vuosilomarahajärjestelmä Silloisista 6 päivästä heidän lomaoikeutensa
20946: pohjautuu sosiaali- ja terveysministeriön v. on kasvanut siten, että se v. 1990 on 21
20947: 1974 asettaman työryhmän ehdotuksiin. päivää. Tällaiselle yritysmuodosta riippu-
20948: Tuolloin työryhmä katsoi, että pienyrittä- valle eriarvoisuudelle ei ole kestäviä perustei-
20949: jän tulisi periaatteessa olla loma-ajan pituu- ta.
20950: den suhteen samassa asemassa kuin muutkin Pienyrittäjän vuosiloman pituutta tulee as-
20951: väestöryhmät. Loman pituuden tulisi siten teittain lisätä tavoitteena maatalousyrittäjän
20952: määräytyä vuosilomalaissa omaksuttujen pe- vuosiloman pituus.
20953: riaatteiden mukaisesti. Vuosilomarahajärjes- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
20954: telmää päätettiin ryhtyä toteuttamaan asteit- nioittaen,
20955: tain.
20956: Pienyrittäjän vuosilomajärjestelmän mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20957: kainen vuosiloma on kuitenkin koko olemas- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20958: saolonsa ajan eli vuodesta 1977 ollut pituu- 33.57.42 30 000 000 markkaa pienyrit-
20959: deltaan 6 työpäivää. täjän vuosiloman budjettiperusteiseksi
20960: Maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmä pidentämiseksi.
20961: on ollut voimassa vuodesta 1974 lähtien.
20962: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
20963: Tuula Liunaiomaa
20964: 570 1990 vp.
20965:
20966: Raha-asia-aloite n:o 544
20967:
20968:
20969:
20970:
20971: Linnainmaa: Määrärahan osoittamisesta korvausten maksa-
20972: miseen pienyrittäjille toimeksiantajan konkurssitapauksis-
20973: sa
20974:
20975:
20976: Eduskunnalle
20977: Tässä aloitteessa ehdotetaan, että turvat- Vuosien 1987-1989 tulo- ja menoarvioissa
20978: taisiin pienyrittäjän toimeksiantosuhteeseen oli pienyrittäjien saatavien turvaaminen otet-
20979: perustuvat saatavat toimeksiantajan kon- tu huomioon. Työvoimaministeriö asetti
20980: kurssin johdosta valtion varoista. 9.3.1988 pienyrittäjäin ansioturvatoimikun-
20981: Valtio turvaa työntekijän työsuhteesta joh- nan, jonka tuli valmistella palkkaturvalakia
20982: tuvien saatavien suorituksen työnantajan vastaava ansioturvalaki työntekijään verrat-
20983: konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden tavissa olevia pienyrittäjiä varten. Toimikun-
20984: varalta palkkaturvalain nojalla. Palkkaturva- ta antoi mietintönsä 2.6.1988 hallituksen esi-
20985: lakia ei voida soveltaa itsenäisen yrittäjän tyksen muodossa, ja ehdotettu laki oli tarkoi-
20986: toimeksiantajalta oleviin saataviin. Ne eivät tettu tulemaan voimaan 1.6.1989. Hallituk-
20987: myöskään ole etuoikeutettuja saatavia kon- sen esitystä pienyrittäjien ansioturvalaiksi ei
20988: kurssissa. kuitenkaan saatu aikaan ja kyseinen mo-
20989: Useat aliurakoitsijat ja muut pienyrittäjät mentti ja määräraha poistettiin vuoden 1990
20990: ovat sosiaalisesti samassa asemassa kuin tulo- ja menoarviosta.
20991: työntekijät. Heidän toimintansa tulos perus- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
20992: tuu pääasiallisesti omaan työpanokseen tai nioittaen,
20993: he ovat muutoin työntekijään rinnastettavas-
20994: sa asemassa. Toimeksiannosta ei johdu sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20995: mankaltaisia velvollisuuksia kuin työsuhtees- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20996: ta, ja siksi työsuhteessa olevien työntekijöi- 34.99.49 1 000 000 markkaa pienyrit-
20997: den sijasta töitä ja palveluksia teetetään ali- täjien palkkasaatavUn rinnastettavien
20998: urakoitsijalla ja muilla pienyrittäjillä. He saamisten turvaamiseksi toimeksianta-
20999: ovat yhtä lailla työntekijöiden kanssa palk- jan konkurssissa.
21000: katurvaa vastaavan tuen tarpeessa.
21001: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21002: Tuula Liunaiomaa
21003: 1990 vp. 571
21004:
21005: Raha-asia-aloite n:o 545
21006:
21007:
21008:
21009:
21010: Louvo: Määrärahan osoittamisesta eräiden esikuntien sijoit-
21011: tamiseen Kouvolaan
21012:
21013:
21014: Eduskunnalle
21015: Puolustusvoimien organisaation kehittä- Kouvolan ja muiden Pohjois-Kymenlaak-
21016: mistä jatketaan. Organisaatiouudistuksen son varuskuntien sekä puolustushallinnon
21017: seuraavana kohteena on hallinnonalan- ja yksiköiden juuret ulottuvat 1900-luvun alku-
21018: hallintojärjestelmän kehittäminen. Keskeisin- puolelle. Kouvolan hyvä liikenteellinen si-
21019: tä tässä uudistuksessa on päätösvallan, vas- jainti ja kehittyneet viestiliikenneyhteydet ja
21020: tuun ja voimavarojen hajauttaminen keskus- -valmiudet muodostavat erinomaiset toimin-
21021: hallinnosta alueelliselle ja kunnalliselle tasol- nalliset edellytykset maanpuolustusalueen
21022: le. Puolustusvoimien alueorganisaatiossa li- esikunnan toiminnalle. Puolustusvoimien or-
21023: sätään sotilasläänien lukumäärää ja näiden ganisaatiouudistukseen liittyen muun muassa
21024: yläpuolelle perustetaan kolme maanpuolus- Pohjois-Kymenlaakson kunnat ja maakunta-
21025: tusaluetta. Alueorganisaatioiden esikuntien liitto ovat esittäneet itäisen maanpuolustus-
21026: lukumäärää suunnitellaan supistettavaksi alueen ja sotilasläänin esikunnan sijoittamis-
21027: noin puoleen nykyisestään. ta Kouvolaan.
21028: Uusista sotilaslääneistä on tarkoitus muo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21029: dostaa aluehallinnon keskeisiä johtoportaita. nioittaen,
21030: Niiden rajat noudattaisivat Uuttamaata lu-
21031: kuun ottamatta lääninhallinnon rajoja. Ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21032: kyisten sotilaspiirien tehtävät ja resurssit siir- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21033: retään uusille sotilaslääneille ja toisaalta 27.02.29 1 000 000 markan suunnittelu-
21034: joukko-osastoille ja laitoksille. Muutoksen määrärahan ztazsen maanpuolustus-
21035: toteuttaminen kestänee kolmesta neljään alueen ja sotilasläänin esikunnan sijoit-
21036: vuotta. tamiseksi Kouvolaan.
21037: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21038: Anna-Kaarina Louvo
21039: 572 1990 vp.
21040:
21041: Raha-asia-aloite n:o 546
21042:
21043:
21044:
21045:
21046: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Jamilahden kristillisen
21047: kansanopiston päärakennuksen kunnostamiseen
21048:
21049:
21050: Eduskunnalle
21051: Sortavalassa perustettu Jamilahden kristil- arvokas päärakennus, jossa on ruokailu-, toi-
21052: linen kansanopisto täyttää ensi vuonna 70 misto- ja luentotiloja. Koska opistolla on
21053: vuotta. Sotien jälkeen opisto on toiminut täysin omin rahoitusjärjestelyin rakentamas-
21054: Haminassa Poitsilan vanhan kartanon tilois- taan lisärakennuksesta vielä huomattava
21055: sa. Opistossa toimii mm. tiedotusaineiden määrä lainoja, opisto on esittänyt valtion-
21056: linja, kehitysvammaisille tarkoitettu asumis- avustusta nyt tähän 6 milj. markkaa maksa-
21057: valmennuslinja ja nyt syksyllä toimintansa van päärakennuksen saneeraukseen.
21058: aloittanut musiikillisen näyttämöilmaisun Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21059: linja. Opiston tavoitteena on kehittyä koko nioittaen,
21060: seutukunnan eli "Kaakonkulman aikuiskou-
21061: lutuskeskukseksi". että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21062: Vuonna 1986 opistolle valmistui uusi lisä- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
21063: rakennus, jossa on luento- ja majoitustiloja. 29.57.52 1 000 000 markkaa Jamilah-
21064: Opiston toiminnalle ja kehittämiselle on kui- den kristillisen kansanopiston päära-
21065: tenkin välttämätöntä saada kunnostetuksi kennuksen kunnostamiseksi.
21066: myös vanha, rakennushistoriallisesti erittäin
21067: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21068: Anna-Kaarina Louvo
21069: 1990 vp. 573
21070:
21071: Raha-asia-aloite n:o 547
21072:
21073:
21074:
21075:
21076: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Valkealan kristillisen kan-
21077: sanopiston rakennusavustukseksi
21078:
21079:
21080: Eduskunnalle
21081: Tärkeäksi Pohjois-Kymenlaakson aikuis- halkeamista ja vesivahingoista rapistuneen
21082: koulutuslaitokseksi kehittynyt Valkealan ulkoasun korjaamiseksi.
21083: kristillinen kansanopisto on koko 1980-luvun Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21084: toteuttanut merkittävää, opiston toiminnalle nioittaen,
21085: välttämätöntä kouluhallituksen hyväksymää
21086: rakennus- ja perusparantamisohjelmaa, josta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21087: opistolla on edelleen huomattava määrä vel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21088: koja. Kuluneen vuoden aikana on tätä velka- 29.57.52 300 000 markkaa Valkealan
21089: määrää ollut pakko entisestään kasvattaa 40 kristillisen kansanopiston rakennus-
21090: vuotta vanhan päärakennuksen seinäpintojen avustukseksi.
21091: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21092: Anna-Kaarina Louvo
21093: 574 1990 vp.
21094:
21095: Raha-asia-aloite n:o 548
21096:
21097:
21098:
21099:
21100: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Anjalan koulutilan henki-
21101: lökunnan asuinrakennuksen rakentamiseen
21102:
21103:
21104: Eduskunnalle
21105: Ammattikasvatushallitus on jo vuonna vuoksi olisi koulutilalla asuminen kuitenkin
21106: 1983 hyväksynyt suunnitelman Anjalan kou- mielekkäämpää.
21107: lutilan henkilökunnan asuinrakennukseksi, ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21108: tarvittavat rakennusluvat ovat myös kunnos- nioittaen,
21109: sa. Hanketta on yritetty viedä eteenpäin ano-
21110: malla työllisyysvaroja hankkeen toteuttami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21111: seksi tässä kuitenkaan onnistumatta. Tarve 1991 tulo- ja menoarvioon 1 800 000
21112: 4--5 perheen rivitalon rakentamiseen Anja- markkaa henkilökunnan asuinraken-
21113: lan koulutilalle koetaan hyvin tärkeäksi, kos- nuksen rakentamiseksi Anjalan kouluti-
21114: ka nyt henkilökuntaa joutuu perheineen asu- lalle.
21115: maan muualla. Opetus- ja hoitotyön luonteen
21116: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21117:
21118: Anna-Kaarina Louvo
21119: 1990 vp. 575
21120:
21121: Raha-asia-aloite n:o 549
21122:
21123:
21124:
21125:
21126: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken terveyden-
21127: huolto-oppilaitoksen kehittämiseen
21128:
21129:
21130: Eduskunnalle
21131: Kuusankosken terveydenhuolto-oppilaitos rattu samalle tontille jo paikkakin. Lisära-
21132: on vuodesta 1983 alkaen toiminut Kuusan- kennuksen suunnittelu olisikin voitava kii-
21133: kosken kaupungin rakennuttamassa ja oppi- reesti aloittaa. Myös aikuiskoulutusosaston
21134: laitokselle vuokraamassa uudessa ajanmu- johtajan virka olisi voitava välittömästi pe-
21135: kaisessa oppilaitosrakennuksessa. Nyt tilat rustaa.
21136: ovat käyneet kuitenkin kovin ahtaiksi opis- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21137: kelijamäärän kaksinkertaistuessa 400 opiske- nioittaen,
21138: lijaan koulu-uudistuksen pidentäessä opiske-
21139: luaikoja. Lisäksi vuodenvaihteessa vakinaise- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21140: na aloittanut, suurta suosiota saanut aikuis- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
21141: koulutusosasto, jossa nyt opiskelee 40 opis- markkaa Kuusankosken terveydenhuol-
21142: kelijaa, ja myös useat täydennyskoulutus- to-oppilaitoksen lisärakennuksen suun-
21143: kurssit lisäävät paineita saada lisätiloja nittelemiseksi ja aikuiskoulutusosaston
21144: suunnitellusta lisärakennuksesta, jolle on va- johtajan viran perustamiseksi.
21145: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21146:
21147: Anna-Kaarina Louvo
21148:
21149:
21150:
21151:
21152: 40 200052Y
21153: 576 1990 vp.
21154:
21155: Raha-asia-aloite n:o 550
21156:
21157:
21158:
21159:
21160: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Haminan satamaan johta-
21161: van syväväylän rakentamiseen
21162:
21163:
21164: Eduskunnalle
21165: Haminan kaupungin satamiin johtaa tällä on 20% Suomen satamien kautta kulkevasta
21166: hetkellä 10 metriä syvä väylä, joka on nykyi- tavaraliikenteestä. Nämä satamat ovat
21167: selle aluskannalle liian matala. Haminan kau- maamme metsäteollisuuden tärkeimmät vien-
21168: punki on investoinut merkittävästi viime tisatamat. Hanke vaatii huomattavaa valtion
21169: vuosina sataman kehittämiseen ja on satama- tukea.
21170: laitureita rakentaessaan varautunut omalta Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21171: osaltaan mm. suurempiin aluskokoihin. Väy- nioittaen,
21172: län syventäminen 11 ,5-12-metriseksi on
21173: välttämätöntä Palokankaan syvälaiturin te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21174: hokkaan käytön takaamiseksi ja koko Kaak- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21175: kois-Suomen yleisen kilpailukyvyn lisäämi- 31.30.77 20 000 000 markkaa Haminan
21176: seksi. Kotkan ja Haminan valtakunnallisesti satamaan johtavan syväväylän rakenta-
21177: merkittävän satamaparin kokonaisliikenne- miseen.
21178: määrä oli vuonna 1988 yli 10 milj. tn., joka
21179: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21180: Anna-Kaarina Louvo
21181: 1990 vp. 577
21182:
21183: Raha-asia-aloite n:o 551
21184:
21185:
21186:
21187:
21188: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton
21189: Kymen piiri ry:lle sotainvalidien ja heidän puolisoidensa
21190: kuntoutus- ja virkistystoiminnan järjestämiseen
21191:
21192:
21193: Eduskunnalle
21194: Sotainvalidien ikääntyessä ~ heidän kes- tainvalidia, onkin lisännyt jatkuvasti vuodes-
21195: ki-ikänsä on jo yli 72 vuotta ~ on heidän ta 1983 alkaen tätä toimintaa. Piirin omat
21196: kuntoutustarpeensa tullut yhä polttavam- varat eivät kuitenkaan ole olleet läheskään
21197: maksi. Varhaiskuntoutus mahdollistaa mo- riittävät, koska tarve on yhä lisääntynyt.
21198: nessa tapauksessa kotihoidon pitempään. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21199: Tämä koskee niin sotainvalideja itseään kuin nioittaen,
21200: heidän puolisoitaankin, jotka vuosiakin il-
21201: man loman suomaa lepoa ja palautumista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21202: ovat hoitaneet usein hyvinkin vaikeavam- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
21203: maista puolisoaan. Tarve kuntoutus- ja vir- markkaa Sotainvalidien Ve/jesliiton
21204: kistystoimintaan onkin sotainvalidien kes- Kymen piiri ry:lle sotainvalidien ja hei-
21205: kuudessa valtava. dän aviopuolisoidensa kuntoutus- ja vir-
21206: Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piiri ry., kistystoimintaan.
21207: johon kuuluu 27 osastoa ja lähes 3 000 so-
21208: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21209:
21210: Anna-Kaarina Louvo
21211: 578 1990 vp.
21212:
21213: Raha-asia-aloite n:o 552
21214:
21215:
21216:
21217:
21218: Louvo: Määrärahan osoittamisesta Kymen vesi- ja ympäris-
21219: töpiirin laboratorion laajentamiseen
21220:
21221:
21222: Eduskunnalle
21223: Vesi- ja ympäristöpiirin laboratorion teh- laajennuksen. Laboratorion laitteet ovat sekä
21224: täviin kuuluvat erilaiset valvontatehtävät, laadultaan että määrältään puutteellisia ja
21225: kuten teollisuuden jätevesipäästöjen ja vesis- sen tilat ovat ahtaat. Hankkeen suunnittelu-
21226: töjen laadun tarkkailu, ympäristöministeriön ja rakentamiskustannukset ovat 7,5 mmk.
21227: teettämät tutkimukset, kalakuolematapaus- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21228: ten selvittäminen, maatalouden hajakuormi- nioittaen,
21229: tuksen ja ilmansaasteiden vaikutukset vesis-
21230: töihin, pohjavesitutkimukset jne. Kymen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21231: vesi- ja ympäristöpiirin laboratoriossa teh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21232: dään vuosittain yli 40 000 analyysia. Kymen 35.25.74 500 000 markkaa Kymen vesi-
21233: vesi- ja ympäristöpiiri on jo useiden vuosien ja ympäristöpiirin laboratorion laajen-
21234: ajan pyrkinyt saamaan vireille laboratorion tamisen suunnittelua varten.
21235: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21236:
21237: Anna-Kaarina Louvo
21238: 1990 vp. 579
21239:
21240: Raha-asia-aloite n:o 553
21241:
21242:
21243:
21244:
21245: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 5
21246: suunnitteluun ja rakentamiseen välillä Järvenpää-Lah-
21247: ti-Heinola
21248:
21249:
21250: Eduskunnalle
21251: Valtatien n:o 5 moottoritiesuunnitelma daan aloittaa myös vuonna 1991. Moottori-
21252: Järvenpää-Lahti-Heinola välillä tulee to- tien rakentamisen kustannusarvio on n. 800
21253: teuttaa nopeasti, koska liikennemäärät ovat mmk ja suunnittelun n. 35 mmk.
21254: lisääntyneet paljon ennakoitua nopeammin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21255: Parempi liikenneyhteys helpottaisi oleellisesti nioittaen,
21256: myös pääkaupunkiseudun liikakasvun pur-
21257: kautumista Päijät-Hämeeseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21258: Moottoritien suunnittelu käynnistyy tänä 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
21259: vuonna TVL:n Uudenmaan piirin alueella. markkaa valtatien n:o 5 moottoritieksi
21260: Suunnittelua tulee jatkaa vuonna 1991 suunnitteluun ja rakentamisen aloitta-
21261: TVL:n Uudenmaan, Hämeen ja Mikkelin miseen välillä Järvenpää-Lahti-Hei-
21262: piirien alueilla niin, että rakentaminen voi- nola.
21263: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21264:
21265: Matti Luttinen Jouko Skinnari
21266: 580 1990 vp.
21267:
21268: Raha-asia-aloite n:o 554
21269:
21270:
21271:
21272:
21273: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käkisalmen uuden
21274: sillan rakentamiseen maantielle n:o 314
21275:
21276:
21277: Eduskunnalle
21278: Asikkalan kunnan alueelle Pulkkilan har- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21279: julle suunnitellun 14 metriä korkean sillan nioittaen,
21280: rakentamisen aloittaminen on siirtynyt useita
21281: kertoja. Uuden leveämmän ja korkeamman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21282: sillan rakentaminen on maantieliikenteen ja 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
21283: vesiliikenteen kannalta erittäin tärkeää. Sil- markkaa Käkisalmen uuden sillan ra-
21284: lan kustannusarvio on 17 mmk. kentamisen aloittamiseen maantielle
21285: n:o 314.
21286: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21287:
21288: Matti Luttinen Jouko Skinnari
21289: 1990 vp. 581
21290:
21291: Raha-asia-aloite n:o 555
21292:
21293:
21294:
21295:
21296: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesien kana-
21297: voinuin kannattavuusselvitykseen
21298:
21299:
21300: Eduskunnalle
21301: Valtiovallan päätös Päijänteen-Keiteleen Vuonna 1984 laaditussa Kymijoen kana-
21302: kanavan rakentamisesta osoittaa pyrkimystä voinuin kannattavuusselvityksessä todettiin,
21303: suunnata liikennettä myös taloudellisesti että 5-10 vuoden sisällä tulisi harkita uuden
21304: edulliseen vesiliikenteeseen. Tämän kanava- kannattavuusselvityksen tekemistä.
21305: hankkeen jälkeen tulee ajankohtaiseksi Ky- Kymijoen kanavointihankkeen kustannus-
21306: mijoen kanavointi, jonka merkitys tulee ole- arvio vaihtelee hankkeen toteuttamistavasta
21307: maan usealle maakunnalle tärkeä. riippuen n. 1 200 mmk:sta 1 600 mmk:aan.
21308: Koska Kymijoen kanavointi liittyy osana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21309: koko Järvi-Suomen kanavointiin, tulisi välit- nioittaen,
21310: tömästi suorittaa koko sisävesiverkostoa kos-
21311: keva kannattavuusselvitys. Lähtökohtana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21312: olisi ympärivuotinen yhteys merelle sekä yh- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21313: teys Keiteleen, Päijänteen ja Saimaan vesis- markkaa sisävesikanavoinnin kannatta-
21314: töjen välillä. vuusselvityksen laatimiseen.
21315: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21316:
21317: Matti Luttinen Jouko Skinnari
21318: 582 1990 vp.
21319:
21320: Raha-asia-aloite n:o 556
21321:
21322:
21323:
21324:
21325: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehit-
21326: tämiskeskuksen Lahden konsultointiyksikön perustami-
21327: seen
21328:
21329:
21330: Eduskunnalle
21331: Lahden ja sen talousalueen yritystmmm- mmk:n määräraha, jolla katettaisiin neljän
21332: nan tarvitsema Teknologian kehittämiskes- työntekijän palkkakustannukset ja vuokra-
21333: kuksen antama konsultointi on hoidettu menot.
21334: Tampereen yksiköstä käsin, mitä ei talous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21335: alueen kannalta voida pitää tyydyttävänä. nioittaen,
21336: Lahti-keskeistä Etelä-Hämeen teollisuuspii-
21337: riä lukuun ottamatta kaikissa muissa teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21338: suuspiireissä sijaitsee myös TEKESin konsul- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
21339: tointiyksikkö. Jotta yksikön toiminta Lah- markkaa Teknologian kehittämiskes-
21340: dessa voisi käynnistyä, tulisi saada n. l ,2 kuksen konsultointiyksikön perustami-
21341: sen vuotuismenoihin.
21342: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21343:
21344: Matti Luttinen Matti Viljanen
21345: Jouko Skinnari Tapani Mörttinen
21346: 1990 vp. 583
21347:
21348: Raha-asia-aloite n:o 557
21349:
21350:
21351:
21352:
21353: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan vir-
21354: kistysalueyhdistyksen toimintaan
21355:
21356:
21357: Eduskunnalle
21358: Uudellemaalle on vuonna 1988 perustettu kistysalueiden hankinnan avustamiseen osoi-
21359: Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Yhdistyk- tettava riittävä osuus Uudellemaalle.
21360: sen tarkoituksena on hankkia ja hoitaa Uu- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
21361: denmaan asukkaita palvelevia virkistysaluei- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
21362: ta ostamalla tai vuokraamalla sekä huolehti- telukunnassa.
21363: malla niiden käytön edellyttämästä hoidosta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21364: ja rakentamisesta. nioittaen,
21365: Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen pe-
21366: rustamisen valmistelussa on lähdetty siitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21367: että valtio osallistuisi yhdistyksen rahoituk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21368: seen kymmenellä miljoonalla markalla. 35.15.32 7 000 000 markkaa Uuden-
21369: Uudenmaan virkistysmahdollisuuksien maan virkistysalueyhdistyksen toimin-
21370: turvaamisen kiireellisyyden ja valtakunnalli- taan.
21371: sen merkityksen huomioon ottaen on vir-
21372: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21373:
21374: Marja-Liisa Löyttyjärvi Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman
21375: Lea Kärhä Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen
21376: Martti Tiuri Matti Saarinen Pauli Uitto
21377: Kaarina Dromberg Marita Jurva Anssi Rauramo
21378: Henrik Lax Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert
21379: Jouni J. Särkijärvi Tarja Kautto Claes Andersson
21380: Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki Tuula Liunaiomaa
21381: Arja Alho Tauno Valo Elsi Hetemäki-Olander
21382: Lauri Metsämäki
21383: 584 1990 rd.
21384:
21385: Finansmotion nr 558
21386:
21387:
21388:
21389:
21390: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag till stöd för Åbo Svenska
21391: Musikskola
21392:
21393:
21394: Till Riksdagen
21395: Åbo Svenska Musikskola fungerar nu un- kunna upprätthålla sin verksamhet i nuva-
21396: der sitt lO:e verksamhetsår. Musikskolan rande omfattning krävs större anslag för i
21397: fungerar dels som musikskola för ca 75 ele- synnerhet anskaffning av musikinstrument
21398: ver, dels som musiklekskola för ca 35 elever. och för att arrangera specialkurser.
21399: Den är den enda helt svenskspråkiga musik- På basis av det ovan anförda föreslår vi
21400: skolan i Åbo. vördsamt
21401: Som stöttepelare för anskaffningen av me-
21402: del för verksamheten fungerar Åbo Svenska att Riksdagen i statsbudgeten för år
21403: Musikskolas Understödsförening rf. Skolan 1991 på momentet 29.90.53 upptar
21404: har hittills erhållit blygsamma statliga under- 70 000 mark tili Åbo Svenska Musik-
21405: stöd, varför den kämpar med stora ekono- skolas Understödsförening rf för mu-
21406: miska problem. sikskolans verksamhet.
21407: För att Åbo Svenska Musikskola skall
21408: Helsingfors den 13 februari 1990
21409: Håkan Malm Håkan Nordman Gustav Björkstrand
21410: Henrik Westerlund Boris Renlund
21411: 1990 vp. 585
21412:
21413: Raha-asia-aloite n:o 558 Suomennos
21414:
21415:
21416:
21417:
21418: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbo Svenska Musik-
21419: skola -nimisen musiikkikoulun toiminnan tukemiseen
21420:
21421:
21422: Eduskunnalle
21423: Åbo Svenska Musikskola toimii nyt kym- ylläpitämään toimintaansa nykyisessä laajuu-
21424: menettä vuottaan. Musiikkikoulu toimii toi- dessa, tarvitaan suurempia määrärahoja eri-
21425: saalta noin 75 oppilaan musiikkikouluna, tyisesti musiikki-instrumenttien hankintaan
21426: toisaalta noin 35 oppilaan musiikkileikkikou- ja erityiskurssien järjestämiseen.
21427: luna. Se on ainoa täysin ruotsinkielinen mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21428: siikkikoulu Turussa. nioittaen,
21429: Toimintaan tarvittavien varojen hankin-
21430: nassa tukipilarina toimii Åbo Svenska Mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21431: sikskolas Understödsförening rf -niminen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21432: kannatusyhdistys. Koulu on toistaiseksi saa- 29.90.53 70 000 markkaa Aho Svenska
21433: nut vaatimatonta valtionapua, minkä vuoksi Musikskolas Understödsförening rf
21434: sillä on suuria taloudellisia vaikeuksia. -nimiselle kannatusyhdistykselle mu-
21435: Jotta Åbo Svenska Musikskola pystyisi siikkikoulun toiminnan tukemiseen.
21436: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21437: Håkan Malm Håkan Nordman Gustav Björkstrand
21438: Henrik Westerlund Boris Renlund
21439: 586 1990 rd.
21440:
21441: Finansmotion nr 559
21442:
21443:
21444:
21445:
21446: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en
21447: vattenledning till Härkmeri och Skaftung byar i Kristine-
21448: stad
21449:
21450:
21451: Till Riksdagen
21452: U nder några år har det i Kristinestad Genom att bygga ovan nämnda vattenled-
21453: planerats en vattenledning till Härkmeri och ningsprojekt skulle Skaftung och Härkmeri
21454: Skaftung byar. Avsikten är att ta vatten från byar få grundvatten av hög kvalitet.
21455: Heden vattentag. Projektet är i överensstäm- De totala byggnadskostnaderna kommer
21456: melse med den plan för vattenförsörjning i att uppgå till 7,3 milj. mk. Statens andel
21457: Kristinestad som färdigställdes 1976. De bå- skulle uppgå till 3,4 milj. mk.
21458: da byarna är i dag helt beroende av privata På basis av det ovan anförda föreslår vi
21459: brunnar, både vanliga och borrade, med vördsamt
21460: övervägande järnhaltigt vatten av dålig kva-
21461: litet. att Riksdagen i statsbudgeten för år
21462: lnom området bor ca 900 personer. År 1991 upptar ett anslag om 700 000
21463: 2010 beräknas vattenbehovet uppgå till markför påbörjandet av vattenlednings-
21464: 270 m 3 jd. Statens arbete skulle omfatta ca 25 arbetena tili Skaftung och Härkmeri
21465: km. Staden skulle stå för materialet, två byar i Kristinestad.
21466: tryckstationer, utbyggnaden av vattentaget
21467: och 7 km distributionsledningar.
21468: Helsingfors den 13 februari 1990
21469:
21470: Håkan Malm Håkan Nordman
21471: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21472: 1990 vp. 587
21473:
21474: Raha-asia-aloite n:o 559 Suomennos
21475:
21476:
21477:
21478:
21479: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta vesijohdon rakentami-
21480: seksi Skaftungin ja Härkmeren kyliin Kristiinankaupun-
21481: gissa
21482:
21483:
21484: Eduskunnalle
21485: Joidenkin vuosien ajan Kristiinankaupun- denottamon laajentamiseta ja jakelujohdois-
21486: gissa on suunniteltu vesijohdon vetämistä ta seitsemän kilometrin matkalla.
21487: Härkmeren ja Skaftungin kyliin. Tarkoituk- Toteuttamalla edellä mainittu vesijohto-
21488: sena on veden ottaminen Hedenin vedenot- hanke Skaftungin ja Härkmeren kylät saisi-
21489: tamosta. Hanke on vuonna 1976 valmistu- vat korkealaatuista pohjavettä.
21490: neen Kristiinankaupungin vesihuoltosuunni- Rakennuskustannukset kokonaisuudes-
21491: telman mukainen. Molemmat kylät ovat saan olisivat 7,3 milj. mk. Valtion osuus olisi
21492: nykyään täysin riippuvaisia yksityisistä kai- 3,4 milj. mk.
21493: voista, niin tavallisista kuin porakaivoista- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21494: kin, joiden suurelta osin rautapitoinen vesi nioittaen,
21495: on huonolaatuista.
21496: Alueella asuu noin 900 ihmistä. Vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21497: 2010 veden tarve arvioidaan 270 kuutiomet- 1991 tulo- ja menoarvioon 700 000
21498: riksi vuorokaudessa. Kaupungin työosuus markkaa vesijohtotöiden aloittamiseksi
21499: käsittäisi noin 25 kilometriä. Kaupunki vas- Skaftunginja Härkmeren kyliin Kristii-
21500: taisi kalustosta, kahdesta paineasemasta, ve- nankaupungissa.
21501: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21502:
21503: Håkan Malm Håkan Nordman
21504: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21505: 588 1990 rd.
21506:
21507: Finansmotion nr 560
21508:
21509:
21510:
21511:
21512: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensningsarbete-
21513: na i Malax å
21514:
21515:
21516: Till Riksdagen
21517: Det statliga anslaget för torrläggningsarbe- vattendistriktet och kommunen. Man är
21518: ten har under de senaste åren ökat men långt överens om hur arbetet skall utföras.
21519: motsvarar inte ännu behovet. Utdikningen av Den långa väntan på statspengar har gjort
21520: mindre vattendrag sker dock snabbare nu än att markägarna utfört en del rensningsarbe-
21521: tidigare. Likaså satsas avsevärda resurser på ten på egen bekostnad i åns mellersta lopp. I
21522: utdikning av våra skogar. Den tidigare långa enlighet med vattenlagen har rensningsarbe-
21523: väntetiden på statliga pengar har medfört att ten skett till en nivå som är fastställd i en
21524: mindre vattendrag rensats med markägarnas tidigare plan. Grävningar och kalkningen av
21525: egna medel. Däremot anslås fortfarande inte jordmassorna har skett enligt direktiv från
21526: tillräckliga medel för nödvändiga arbeten i vatten- och miljödistriktet. Detta har lett till
21527: större vattendrag. Dessa förhållanden har lett att översvämningsområdena kommer att flyt-
21528: till avsevärda bekymmer för markägarna tas lägre ner längs ån.
21529: kring Malax å. Sjäva ån har inte iståndsatts Den nuvarande utvecklingen är inte accep-
21530: då däremot ovanför liggande skogsområden tabel. Det är inte riktigt att enskilda mark-
21531: och mindre vattendrag dikats. För närvaran- ägare måste ikläda sig kostnaderna för upp-
21532: de utförs avsevärda torrläggningsarbeten i rensningen av större vattendrag. De vidtagna
21533: åns Övre lopp och i dess sidogrenar med åtgärderna visar å andra sidan den despera-
21534: privata medel. Därtill planeras dikning av tion som i dag finns hos jordbrukarna på
21535: rätt stora skogsområden vars vatten skall ner området. Det brådskar med statliga åtgärder.
21536: till ån. Detta har medfört att Malax å sväm- På basis av det ovan anförda föreslår vi
21537: mar över sina breddar också vid långsam vördsamt
21538: snösmältning och mindre regnperioder.
21539: För närvarande fördigställs en plan för att Riksdagen i statsbudgeten för år
21540: upprensningsarbetenas utförande. Planen har 1991 på momentet 30.40.77 upptar
21541: uppgjorts i samarbete med olika intressegrup- 2 000 000 mark för påbörjandet av upp-
21542: per såsom jordbrukare, miljövårdare, fiskare, rensningsarbetena i M alax å.
21543: Helsingforsden 13 februari 1990
21544: Håkan Malm Håkan Nordman
21545: 1990 vp. 589
21546:
21547: Raha-asia-aloite n:o 560 Suomennos
21548:
21549:
21550:
21551:
21552: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahdenjoen per-
21553: kaustöiden aloittamiseen
21554:
21555:
21556: Eduskunnalle
21557: Valtion kuivatustöihin myöntämä määrä- tönsuojelijoiden, kalastajien, vestpurm ja
21558: raha on viime vuosina kasvanut, mutta se ei kunnan yhteistyönä. Töiden suorittamisesta
21559: vielä vastaa tarvetta. Pienten vesistöjen ojitus ollaan varsin yksimielisiä.
21560: tapahtuu nyt kuitenkin nopeammin kuin ai- Pitkä valtion varojen odotus on saanut
21561: kaisemmin. Samoin huomattavia varoja pa- maanomistajat tekemään osan perkaustöistä
21562: nostetaan metsiemme ojitukseen. Valtion va- joen keskijuoksulla omalla kustannuksellaan.
21563: rojen aikaisempi pitkä odotusaika on johta- Vesilain mukaisesti perkaustyöt ovat saavut-
21564: nut pienten vesistöjen perkaamiseen maan- taneet aikaisemmassa suunnitelmassa vahvis-
21565: omistajien omilla varoiiia. Sitä vastoin vielä- tetun tason. Maamassojen kaivaukset ja kal-
21566: kään ei osoiteta riittävästi varoja suurehko- kitus on tapahtunut vesi- ja ympäristöpiirin
21567: jen vesistöjen välttämättömiä töitä varten. ohjeiden mukaisesti. Tästä seuraa tulva-
21568: Tästä on aiheutunut Maalahdenjoen seudun alueiden siirtyminen kohti joen alaosaa.
21569: maanomistajille melkoisia huolia. Itse jokea Nykyinen kehitys ei ole hyväksyttävissä. Ei
21570: ei ole kunnostettu, vaikka sen yläjuoksun ole oikein, että yksittäiset maanomistajatjou-
21571: varrella olevia metsäalueita ja pieniä vesistöjä tuvat vastaamaan suurien vesistöjen perkaa-
21572: onkin ojitettu. Tällä hetkellä huomattavia miskustannuksista. Toimenpiteet osoittavat
21573: kuivatustöitä tehdään joen yläjuoksulla ja toisaalta, millaisen epätoivon vallassa alueen
21574: sen sivuhaaroilla yksityisin varoin. Lisäksi maanviljelijät nykyään ovat. Valtion toimen-
21575: suunnitellaan ojitettavaksi varsin suuria met- piteillä on kiire.
21576: säalueita, joiden vedet tulevat virtaamaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21577: jokeen. Tästä on ollut seurauksena Maalah- nioittaen,
21578: denjoen tulviminen yli äyräittensä myös sil-
21579: loin, kun lumen sulaminen on hidasta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21580: sadekaudet vähäisempiä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21581: Tällä hetkellä valmistellaan perkaustöiden 30.40. 77 2 000 000 markkaa M aalah-
21582: työsuunnitelmaa. Suunnitelma om tehty eri denjoen perkaustöiden aloittamiseksi.
21583: eturyhmien kuten maanviljelijöiden, ympäris-
21584: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21585: Håkan Malm Håkan Nordman
21586: 590 1990 rd.
21587:
21588: Finansmotion nr 561
21589:
21590:
21591:
21592:
21593: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
21594: Strandvägen på avsnittet Molpe-Korsnäs
21595:
21596:
21597: Till Riksdagen
21598: Åren 1987-88 grundförbättrades lands- skall lämnas i så dåligt skick som avsnittet
21599: väg nr 673 på sträckan Malax-Molpe i Molpe-Korsnäs. Avsnittet borde grundför-
21600: Korsnäs. Sträckan från Molpe in till Korsnäs bättras med det snaraste för att samhällsser-
21601: kby lämnades utanför förbättringen. Den är vicen skall fungera.
21602: nu i synnerligen dåligt skick och försämras På basis av det ovan anförda föreslår vi
21603: snabbt. vördsamt
21604: Vasa utgör en större centralort för Kors-
21605: näs. Korsnäs och Malax har samarbete när att Riksdagen i statsbudgeten för år
21606: det gäller skolorna, hälsovården, Folkpen- 1991 på momentet 31.24.77 upptar
21607: sionsanstalten mm. Mot denna bakgrund är 1 000 000 mark för påbörjandet av
21608: det oskäligt att ett kortare avsnitt av strand- grundförbättringen av Strandvägen på
21609: vägen som leder från Korsnäs kby norrut avsnittet Molpe-Korsnäs.
21610: Helsingfors den 13 februari 1990
21611: Håkan Malm Håkan Nordman
21612: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21613: 1990 vp. 591
21614:
21615: Raha-asia-aloite n:o 561 Suomennos
21616:
21617:
21618:
21619:
21620: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantatien peruspa-
21621: rantamiseen välillä Moikipää-Korsnäs
21622:
21623:
21624: Eduskunnalle
21625: Vuosina 1987-88 maantietä n:o 673 pe- kylästä pohjoiseen, jätetään niin huonoon
21626: ruskorjattiin matkalla Maalahti-Moikipää kuntoon kuin Moikipään-Korsnäsin osuus.
21627: Korsnäsissä. Osuus Moikipää-Korsnäsin Osuus tulisi peruskorjata mitä pikimmin, jot-
21628: kirkonkylä jätettiin vaille perusparannusta. ta yhteiskunnalliset palvelut voisivat toimia.
21629: Tämä osuus on nyt erittäin huonossa kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21630: nossa ja huononee nopeasti. nioittaen,
21631: Korsnäsin suurempana keskuspaikkakun-
21632: tana on Vaasa. Korsnäsillä ja Maalahdella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21633: on kouluihin, terveydenhuoltoon, Kansan- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21634: eläkelaitokseen ym. liittyvää yhteistyötä. Tä- 31.24.77 1 000 000 markkaa Rantatien
21635: män vuoksi on kohtuutonta, että lyhyt ran- perusparantamiseen välillä Moikipää-
21636: tatien osuus, joka johtaa Korsnäsin kirkon- Korsnäs.
21637: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21638:
21639: Håkan Malm Håkan Nordman
21640: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21641:
21642:
21643:
21644:
21645: 41 200052Y
21646: 592 1990 rd.
21647:
21648: Finansmotion nr 562
21649:
21650:
21651:
21652:
21653: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för invallningsarbeten
21654: vid Härkmerifjärden i Kristinestad
21655:
21656:
21657: Till Riksdagen
21658: En invallning av Härkmerifjärden i Kristi- när planerna beaktar de rimliga krav som
21659: nestad har länge varit aktuell. Den ursprung- framställts måste de nu förverkligas. Planens
21660: liga planen uppgjordes redan år 1981. Avsik- förverkligande kommer att ge berörda mark-
21661: ten med invallningsplanen är att genom rens- ägare ypperliga områden för odling av pota-
21662: ning, invallning och samfälld täckdikning tis. l Härkmeri by har jordbrukarna speciali-
21663: grundtorrlägga 200 ha odlingsmark vid serat sig på den odlingen.
21664: Härkmerifjärden. På basis av det ovan anförda föreslår vi
21665: Projektet har i olika repriser behandlats av vördsamt
21666: vatten- och miljöstyrelsen. Den har justerats i
21667: enlighet med de krav som framställts från att Riksdagen i statsbudgeten för år
21668: olika håll. Den slutliga planen har beaktat de 1991 på momentet 30.40.77 upptar
21669: krav som vattenstyrelsen framställt i januari 1 000 000 mark för påbörjandet av in-
21670: 1986. vallningsarbetena vid Härkmerifjärden i
21671: Eftersom projektet länge varit aktuellt och Kristinestad.
21672: Helsingfors den 13 februari 1990
21673:
21674: Håkan Malm Håkan Nordman
21675: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21676: 1990 vp. 593
21677:
21678: Raha-asia-aloite n:o 562 Suomennos
21679:
21680:
21681:
21682:
21683: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupungis-
21684: sa sijaitsevan Härkmerenlahden pengerrystöihin
21685:
21686:
21687: Eduskunnalle
21688: Härkmerenlahden pengerrys Kristiinan- tetyt kohtuulliset vaatimukset, ne on toteu-
21689: kaupungissa on ollut pitkään vireillä. Alku- tettava nyt. Suunnitelman toteuttaminen an-
21690: peräinen suunnitelma tehtiin jo vuonna 1981. taa kyseeseen tuleville maanomistajille erin-
21691: Pengerryssuunnitelman tarkoituksena on omaisia perunanviljelyalueita. Härkmeren
21692: perkaamalla, pengertämällä ja yhteissalaoji- kylän maanviljelijät ovat erikoistuneet peru-
21693: tuksella kuivattaa 200 hehtaaria viljelymaata nanviljelyyn.
21694: Härkmerenlahdessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21695: Vesi- ja ympäristöhallitus on käsitellyt nioittaen,
21696: hanketta useita eri kertoja. Suunnitelmaa on
21697: tarkistettu eri tahoilta esitettyjen vaatimusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21698: mukaisesti. Lopullisessa suunnitelmassa vesi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21699: hallituksen tammikuussa 1986 esittämät vaa- 30.40. 77 1 000 000 markkaa H ärkme-
21700: timukset on otettu huomioon. renlahden pengerrystöiden aloittami-
21701: Koska hanke on ollut pitkään vireillä, ja seen Kristiinankaupungissa.
21702: kun suunnitelmissa on otettu huomioon esi-
21703: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21704:
21705: Håkan Malm Håkan Nordman
21706: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21707: 594 1990 rd.
21708:
21709: Finansmotion nr 563
21710:
21711:
21712:
21713:
21714: Ma~~ m.fl.: Om anvisande av ans1ag för grundförbättring av
21715: Osterhankmo-Västerhankmo vägarna i Korsho1m
21716:
21717:
21718: Ti11 Riksdagen
21719: Kostnaderna för vägbyggande och -under- movägen är 258 fordon per dygn. Trafiken
21720: håll är exceptionellt höga inom Vasa väg- och förutsätter, en1igt gällande normer, att vägar-
21721: vattenbyggnadsdistrikt, speciellt i kustregio- na skulle vara permanentbelagda.
21722: nen. Landskapet utgörs 1ångt av gamma1t Den livliga trafiken på Hankmo-vägarna
21723: sjöbotten vi1ket gör att grunden är svag och utgörs dels av transporter till 1antbruket och
21724: kräver dyra 1ösningar för dagens trafikbe- pälsdjursnäringen, dels av en liv1ig pende1tra-
21725: läggning. Detta har gjort att distriktet har fik till arbetsplatser i K vev1ax och Vasa. Som
21726: många grusvägar med stor trafiktäthet som läget är nu är vägarna hart när oframkomliga
21727: är i synnerligen då1igt skick. Vid förde1ningen vissa tider av året, något som inte kan accep-
21728: av ans1ag för vägbyggande och -underhåll teras. Grundförbättring och beläggning är
21729: borde detta faktum beaktas i högre grad än ofrånkomligt för att utkomsten och servicen
21730: hittills. till befolkningen skall kunna tryggas.
21731: Två vägar som är typexempe1 på dessa På basis av det ovan anförda föreslår vi
21732: dåliga grusvägar är bygdeväg nr 17813 till vördsamt
21733: Österhankmo och nr 17819 till Västerhank-
21734: mo i Korsholms kommun. Den förra är 10,2 att Riksdagen i statsbudgeten för år
21735: km och den senare 3,2 km 1ång och båda har 1991 på momentet 31.24.77 upptar
21736: sin början från den s.k. Petsmovägen. Trafik- 500 000 mark för påbörjandet av
21737: tätheten på Österhankmovägen är 430 fordon grundförbättr_ingsarbetena och belägg-
21738: per dygn med hela 485 fordon på de 8 första ningen av Osterhankmo och Väster-
21739: ki1ometerna. Trafiktätheten på Västerhank- hankmo vägarna i Korsholm.
21740: Helsingfors den 13 februari 1990
21741:
21742: Håkan Malm Håkan Nordman
21743: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21744: 1990 vp. 595
21745:
21746: Raha-asia-aloite n:o 563 Suomennos
21747:
21748:
21749:
21750:
21751: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Österhankmon ja
21752: Västerhankmon teiden perusparantamiseen Mustasaares-
21753: sa
21754:
21755:
21756: Eduskunnalle
21757: Teiden rakentamis- ja ylläpitokustannuk- rin matkalla. Västerhankmon tien liikenneti-
21758: set ovat poikkeuksellisen suuret Vaasan tie- heys on 258 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lii-
21759: ja vesirakennuspiirissä, erityisesti rannikko- kenne edellyttää voimassa olevien normien
21760: alueella. Alue on suureksi osaksi vanhaa me- mukaan teiden päällystämistä.
21761: renpohjaa, minkä vuoksi perusta on heikko Hankmon teiden liikenteen vilkkaus joh-
21762: ja vaatii kalliita ratkaisuja vastatakseen tä- tuu osittain maatalouden ja turkistarhauksen
21763: män päivän liikenteen vaatimuksia. Tämän kuljetuksista, osittain vilkkaasta työmatkalii-
21764: seurauksena piirissä on paljon sorateitä, joi- kenteestä Koivulahdella ja Vaasassa sijaitse-
21765: den liikennetiheys on suuri ja jotka ovat viin työpaikkoihin. Tätä nykyä tiet ovat lähes
21766: varsin huonossa kunnossa. Jaettaessa määrä- liikennekelvottomia joinakin aikoina vuodes-
21767: rahoja teiden rakentamiseen ja ylläpitoon ta, mitä ei voida hyväksyä. Perusparannus ja
21768: tämä tosiasia tulisi ottaa nykyistä paremmin päällystys on välttämätöntä, jotta väestön
21769: huomioon. toimeentulo ja palvelut voitaisiin turvata.
21770: Kahtena malliesimerkkinä tällaisista huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21771: noista sorateistä ovat paikallistiet n:o 17813 nioittaen,
21772: Österhankmoon ja n:o 17819 Västerhank-
21773: moon Mustasaaren kunnassa. Edellisen pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21774: tuus on 10,2 km ja jälkimmäisen 3,2 km, ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21775: molemmat alkavat ns. Petsmon tiestä. Öster- 31.24.77 500 000 markkaa Österhank-
21776: hankmon tien liikennetiheys on 430 ajoneu- mon ja Västerhankmon teiden peruspa-
21777: voa vuorokaudessa määrän ollessa peräti 485 rantamisen ja päällystämisen aloittami-
21778: ajoneuvoa kahdeksan ensimmäisen kilomet- seksi Mustasaaressa.
21779: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21780:
21781: Håkan Malm Håkan Nordman
21782: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21783: 596 1990 rd.
21784:
21785: Finansmotion nr 564
21786:
21787:
21788:
21789:
21790: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för upprustning av
21791: Långskärs centralfiskehamn i Vasa
21792:
21793:
21794: Till Riksdagen
21795: Fiskerinäringen är viktig inte bara för hamn. Däremot saknas nödvändiga byggna-
21796: skärgården, utan den har även nationaleko- der och utrustning. För att hamnen fullt skall
21797: nomisk betydelse. Upprätthållande av ar- kunna utnyttjas borde satsningar på dessa
21798: betsplatser inom yrkesfisket är billigt för göras.
21799: samhället, även om näringen stöds i större På basis av det ovan anförda föreslår vi
21800: omfattning än för närvarande. vördsamt
21801: Fiskarnas utkomst kan i första hand för-
21802: bättras genom bättre hantering och vidareför- att Riksdagen i statsbudgeten för år
21803: ädling. Detta förutsätter att fiskehamnarna 1991 på momentet 31.32.30 upptar
21804: rustas upp och förses med servicebyggnader 500 000 mark för upprustning av Lång-
21805: och ismaskiner. skärs centralfiskehamn i Vasa.
21806: För Långskärs del finns det en välutbyggd
21807: Helsingfors den 13 februari 1990
21808:
21809: Håkan Malm Håkan Nordman
21810: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21811: 1990 vp. 597
21812:
21813: Raha-asia-aloite n:o 564 Suomennos
21814:
21815:
21816:
21817:
21818: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Långskärin keskuska-
21819: lasataman varustamiseen Vaasassa
21820:
21821:
21822: Eduskunnalle
21823: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä pelkästään tusta satamasta. Sen sijaan välttämättömät
21824: saaristolle, vaan sillä on myös kansantalou- rakennukset ja laitteet puuttuvat. Näihin oli-
21825: dellinen merkitys. Työpaikkojen ylläpitämi- sikin panostettava, jotta satamaa voitaisiin
21826: nen ammattikalastuksen piirissä on yhteis- käyttää täydessä laajuudessaan.
21827: kunnalle halpaa, vaikka elinkeinoa tuettai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21828: siinkin nykyistä laajemmin. nioittaen,
21829: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensisijai-
21830: sesti parantaa kalan käsittelyä ja jatkojalos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21831: tusta parantamalla. Tämä edellyttää kalasa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21832: tamien kunnostamista ja varustamista huol- 31.32.30 500 000 markkaa Långskärin
21833: torakennuksin ja jääkonein. keskuskalasataman varustamiseen Vaa-
21834: Långskärin osalta on kyse hyvin rakenne- sassa.
21835: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21836:
21837: Håkan Malm Håkan Nordman
21838: Boris Renlund Gustav Björkstrand
21839: 598 1990 vp.
21840:
21841: Raha-asia-aloite n:o 565
21842:
21843:
21844:
21845:
21846: Mattila: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristillisen
21847: opiston rakennusavustukseen
21848:
21849:
21850: Eduskunnalle
21851: Raudaskylän kristillisen opiston piirissä ja toksen - osalta edellisen vuoden ja vuoden
21852: opistoa ylläpitävän kannatusyhdistyksen 1986 aikana kasautui rasitteita yhteensä lähes
21853: alaisuudessa toimii kansanopiston ohella seu- 300 000 mk, joihin ei saatu valtionavustustus-
21854: rakunnan nuorisotyönohjaajien koulutus ta ja joihin kunnat eivät tuolloin myöskään
21855: sekä Ylivieskan sosiaalialan oppilaitos. Kan- osallistuneet.
21856: natusyhdistys on joutunut saneeraamaan tar- Opiston piirissä jatkuu edelleen oppilas-
21857: vittavat opetus- ja oppilaiden majoitustilat asuntojen ja luokkatilojen saneeraus.
21858: em. toimintoja varten. Luonnollista on, että Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21859: investoinnit on jouduttu suorittamaan pää- nioittaen,
21860: osin lainavaroilla. Lainojen hoitorasitteet
21861: vaikeuttavat opiston toiminnallista työtä, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21862: siksi on välttämätöntä keventää rahoitusra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21863: sitteita valtion tuella vielä vuoden 1991 aika- 29.57.52 400 000 markkaa Raudasky-
21864: na. Huomattavaa on, että ammatillisen oppi- län kristilliselle opistolle rakennusavus-
21865: laitoksen - Ylivieskan sosiaalialan oppilai- tukseksi.
21866: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21867:
21868: Kalevi Mattila
21869: 1990 vp. 599
21870:
21871: Raha-asia-aloite n:o 566
21872:
21873:
21874:
21875:
21876: Mattila: Määrärahan osoittamisesta kalastusmestarin viran
21877: perustamiseen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
21878: Kalajoen tutkimusasemalle
21879:
21880:
21881: Eduskunnalle
21882: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ty ansiokasta huomiota ja lisätty kotimaisen
21883: Kalajoen tutkimusasema tekee merkittävää kalan kulutuskysyntää.
21884: lähinnä merikalastukseen liittyvää tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21885: työtä. Tutkimusasemalla on vain yksi tutkija. nioittaen,
21886: Tutkijan avuksi tarvitaan välttämättä yksi
21887: kalastusmestari, jolloin aseman tutkimuspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21888: nos tehostuisi nykyisestään. Tämä on välttä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21889: mätöntä alueella, missä merikalastuksella on 30.38.01 JOO 000 markkaa Riista- ja
21890: merkittävä osuus ja missä myös kalanjalos- kalatalouden tutkimuslaitoksen Kala-
21891: tukseen on useamman vuoden ajan kiinnitet- joen tutkimusaseman kalastusmestarin
21892: palkkaamiseksi.
21893: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21894:
21895: Kalevi Mattila
21896: 600 1990 vp.
21897:
21898: Raha-asia-aloite n:o 567
21899:
21900:
21901:
21902:
21903: Mattila: Määrärahan osoittamisesta Muhosjoen järjestelytöi-
21904: hin
21905:
21906:
21907: Eduskunnalle
21908: Muhoksen kunnan Kylmälän kylän koh- aiheuttaen täten maatalouden harjoittajille
21909: dalle on laadittu Muhosjoen toistuvien tul- tuntuvia vahinkoja. Oulun vesi- ja ympäris-
21910: vien eliminoimiseksi tulvasuojelusuunnitel- töpiirin ja Muhoksen kunnan toimesta on
21911: ma, joka on saanut myös vesioikeuden hy- laadittu tarpeellinen tulvasuojelusuunnitel-
21912: väksymisen. ma, jolla toistuvat vuosittaiset vahingot kyet-
21913: Joki jakaa Kylmälän kylän tavallaan kah- täisiin estämään.
21914: tia. Joen poikki on rakennettu aikoinaan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
21915: heikkorakenteisia, pääasiassa puusiltoja, jot- nioittaen,
21916: ka mahdollistavat maatilatalouden välittö-
21917: män liikennetarpeen. Joen toistuvat kevät- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21918: myös kesätulvat eivät ainoastaan vaikeuta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21919: maatilatalouden harjoittamista, vaan myös 30.40.77 1 000 000 markkaa Oulun
21920: estävät tarpeellisen liikenteen tulvien aikana vesi- ja ympäristöpiirille Muhosjoen tul-
21921: vasuojelutöiden aloittamiseksi.
21922: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
21923:
21924: Kalevi Mattila
21925: 1990 rd. 601
21926:
21927: Finansmotion nr 568
21928:
21929:
21930:
21931:
21932: Melin m.fl.: Om anvisande av anslag för tryggande av polisens
21933: verksamhetsförutsättningar i Helsingfors
21934:
21935:
21936: Tili Riksdagen
21937: 1 Helsingfors polisdistrikt har brottsfre- tvärtom en förstärkning av polisens personal-
21938: kvensen under första halvåret 1989 ökat syn- resurser i Helsingfors välmotiverad.
21939: nerligen kännbart i jämförelse med samma I regeringens proposition med förslag tili
21940: halvår 1988. Som exempel kan nämnas att lagstiftning om förundersökning och tvångs-
21941: brotten riktade mot egendom ökade under de åtgärder i samband med brottmål förutsattes
21942: första sex månaderna 1989 i Helsingfors från att det i samband med förundersöknings-
21943: 23 414 under motsvarande tid 1988 tili reformen inrättas 450 nya tjänster vid poli-
21944: 30 060. Procentuellt ökade dessa brott med sen. 1 sitt svar förutsatte riksdagen detsam-
21945: 28 %. Brotten mot offentlig myndighet, all- ma. Stadgandena trädde i kraft 1.1.1989. Av
21946: män ordning, trafikfylleri och övriga brott sparsamhetsskäl och av organisatoriska orsa-
21947: mot strafflagen ökade under samma tid med ker lär ett stort antal av dessa tjänster ännu
21948: 95 %. Statistiken över alla brott begångna i vara oinrättade.
21949: Helsingfors under första halvåret 1989 utvi- Under de senaste månaderna har även ett
21950: sar en ökning om 24 % i jämförelse med ökat antal ban.~rån i huvudstaden väckt upp-
21951: brottsfrekvensen ett år tidigare. Enligt en märksamhet. A ven dessa företeelser motive-
21952: färsk uppgift (US 11.2.1990) ökade egen- rar att ett tillräckligt antal av de tjänster som
21953: domsbrotten i Helsingfors år 1989 med 30 %. ovan berörs inrättas vid Helsingfors polisdi-
21954: Sett mot denna bakgrund förefaller planer- strikt.
21955: na att en del av Helsingforspolisens vakanser Hänvisande tili det ovan anförda föreslår
21956: skulle indras medan en motsvarande för- vi högaktningsfullt
21957: stärkning av polisresurserna i den övriga
21958: huvudstadsregionen skulle genomföras helt att Riksdagen i statsbudgeten för år
21959: omotiverade. Ä ven om det i den snabbt väx- 1991 på momentet 26.75.01 upptar ett
21960: ande huvudstadsregionen utanför Helsing- tilläggsanslag om 20 000 000 mark för
21961: fors säkert behövs förstärkning av polisen att möjliggöra bibehållandet av Hel-
21962: bör en sådan åtgärd inte drabba polisresur- singforspolisens resurser och även för-
21963: serna i Helsingfors. Mot denna bakgrund är stärkandet av dessa.
21964: Helsingfors den 13 februari 1990
21965:
21966: Ingvar S. Melin Henrik Lax
21967: 602 1990 vp.
21968:
21969: Raha-asia-aloite n:o 568 Suomennos
21970:
21971:
21972:
21973:
21974: Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin toimintaedel-
21975: lytysten turvaamiseksi Helsingissä
21976:
21977:
21978: Eduskunnalle
21979: Helsingin poliisipiirissä on rikosten määrä eivät saa kärsiä tällaisista toimenpiteistä.
21980: vuoden 1989 ensimmäisellä puoliskolla li- Tätä taustaa vasten Helsingin poliisiresurs-
21981: sääntynyt erityisen tuntuvasti verrattuna sien voimistaminen onkin päinvastoin hyvin
21982: vuoden 1988 samaan vuosipuoliskoon. Esi- perusteltua.
21983: merkkinä voidaan mainita, että omaisuusri- Hallituksen esityksessä esitutkintaa ja pak-
21984: kokset lisääntyivät vuoden 1989 ensimmäisi- kokeinoja rikosasioissa koskevaksi lainsää-
21985: nä kuutena kuukautena 30 060:een oltuaan dännöksi edellytettiin, että esitutkintauudis-
21986: 23 414 vastaavana aikana vuonna 1988. Pro- tuksen yhteydessä perustetaan 450 uutta vir-
21987: sentuaalisesti nämä rikokset lisääntyivät kaa poliisiin. Eduskunta edellytti samaa vas-
21988: 28 %. Julkiseen viranomaiseen, yleiseen jär- tauksessaan. Säännökset tulivat voimaan
21989: jestykseen ja liikennejuopumukseen kohdis- 1.1.1989. Säästäväisyys- ja organisatoristen
21990: tuneet rikokset ja muut rikoslain vastaiset syiden vuoksi suuri osa näistä viroista kuuluu
21991: rikokset lisääntyivät samanaikaisesti 95 %. olevan vielä perustamatta.
21992: Kaikkia Helsingissä vuoden 1989 ensimmäi-
21993: sellä vuosipuoliskolla tehtyjä rikoksia koske- Viime kuukausina myös pankkiryöstöjen
21994: va tilasto osoittaa 24 %:n kasvua verrattuna lisääntyminen pääkaupunkiseudulla on he-
21995: rikosten määrään vuotta aikaisemmin. Tuo- rättänyt huomiota. Myös nämä ilmiöt teke-
21996: reimman tiedon mukaan (US 11.2.1990) vät perustelluksi perustaa riittävä määrä vir-
21997: omaisuusrikokset lisääntyivät Helsingissä koja Helsingin poliisipiiriin.
21998: 30 % vuonna 1989. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21999: Tätä taustaa vasten suunnitelmat osan nioittaen,
22000: Helsingin poliisin toimien lakkauttamisesta
22001: ja vastaa vien resurssien vahvistamisesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22002: muualla pääkaupunkiseudulla vaikuttavat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22003: olevan täysin vailla perusteita. Vaikka no- 26.75.01 20 000 000 markan suuruisen
22004: peasti kasvavalla pääkaupunkiseudulla Hel- lisämäärärahan Helsingin poliisin voi-
22005: singin ulkopuolella varmasti tarvitaankin po- mavarojen säilyttämiseen ja myös nii-
22006: liisin vahvistamista, Helsingin poliisiresurssit den lisäämiseen.
22007: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22008:
22009: Ingvar S. Melin Henrik Lax
22010: 1990 vp. 603
22011:
22012: Raha-asia-aloite n:o 569
22013:
22014:
22015: Melin ym.: Määrärahan osoittamisesta vientiasiamiestoimin-
22016: nan käynnistämiseen pääkaupunkiseudulla
22017:
22018:
22019: Eduskunnalle
22020: Lukuisten pääkaupunkiseudulla toimivien nan. Tärkeä vientiasiamiehen tehtävä on
22021: pk-yritysten toivomuksesta sekä Helsingin myös antaa pk-yrityksille realistinen kuva
22022: Kauppakamarin aloitteesta on Suomen Ul- yrityksen vientimahdollisuuksista, viennin
22023: komaankauppaliitto esittänyt vientiasiamies- kustannuksista ja pitkäjänteisyydestä, jota
22024: toiminnan käynnistämistä myös pääkaupun- yritykseltä edellytetään menestyksellisen
22025: kiseudulla vuoden 1990 alusta. Valtion kulu- viennin aikaansaamiseksi.
22026: van vuoden tulo- ja menoarviossa ei kuiten- Vientiasiamiehet tekevät aktiivisesti myös
22027: kaan osoitettu määrärahaa vientiasiamiestoi- yrityskäyntejä, joiden avulla he saavat oikean
22028: minnan käynnistämiseksi ja päätös vienti- kuvan yrityksen toiminnasta ja sen tuotteista.
22029: asiamiestoiminnan aloittamisesta pääkau- Vientiasiamiehet ovatkin Ulkomaankauppa-
22030: punkiseudulla siirtyi. liiton sekä kaupallisten sihteerien paras tieto-
22031: Suomen Ulkomaankauppaliiton palveluk- lähde tuotannosta, jota alueen yritykset voi-
22032: sessa toimii tällä hetkellä kaikkiaan 16 vien- vat vientimarkkinoille tarjota.
22033: tiasiamiestä eri maakunnissa ja heidän apu- Vientiasiamiestoiminta rahoitetaan valtion
22034: naan 10 vientisihteeriä. tuella sekä toimialueen kuntien ja järjestöjen
22035: Vientiasiamiesten tehtävänä on toimia lä- yhteispanostuksella. Valtio korvaa toimin-
22036: heisessä yhteistyössä alueensa pk-yritysten nan valtionavun piiriin kuuluvista kuluista
22037: kanssa ja auttaa yrityksiä vientimahdolli- budjettiperustelujen mukaisesti 60 prosentti-
22038: suuksien kartoittamisessa sekä vientitoimin- sesti. Vientiasiamiesten antama perusneuvon-
22039: nan aloittamisessa ja kehittämisessä. ta on yritykselle maksutonta. Laajemmista
22040: Vientiasiamiesten työ on käytännönläheis- yritysten toimeksiannoista peritään yrityksil-
22041: tä, ja he avustavat yrityksiä mm. tä maksu, joka kattaa osan toiminnan kus-
22042: - vientisuunnitelmien ja markkinaselvi- tannuksista. Lisäksi yritykset maksavat ko-
22043: tysten tekemisessä konaisuudessa toimeksiautoihin liittyvät suo-
22044: -ostaja- ja edustajakontaktien hankkimi- ranaiset kustannukset, kuten esim. matka- ja
22045: sessa ja valinnassa hotellikulut
22046: - vientitarjousten ja liikekirjeiden laatimi- Pääkaupunkiseudun vientiasiamiehen alus-
22047: tavan kustannusarvion mukaan pääkaupun-
22048: sessa kiseudun/YTV:n (toimeksiantajan) osuus oli-
22049: -vientirutiineissa si 195 000 mk v. 1991. Vientiasiamies toimisi
22050: - osallistumalla tarvittaessa yhdessä yri- Ulkomaankauppaliiton toimistosta käsin,
22051: tyksen kanssa myyntimatkoihin josta hän saisi myös toimistopalvelut ja avuk-
22052: - välittämällä muita valtakunnallisia seen noin puolet yhden vientisihteerin ajasta.
22053: vienninedistämispalveluja ja opastamalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22054: kaupallisten sihteerien palvelujen käytössä nioittaen,
22055: - neuvomalla yleisesti vienti- ja tuontitoi-
22056: mintaan liittyvissä kysymyksissä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22057: Toiminnasta saadut kokemukset kautta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22058: maan ovat olleet yksiselitteisesti myönteisiä. 32.85.45 400 000 markkaa vientiasia-
22059: Vientiasiamiesten avustuksella on vuosittain miestoiminnan käynnistämiseksi pää-
22060: 200-300 pk-yritystä aloittanut vientitoimin- kaupunkiseudulla vuoden 1991 alusta.
22061: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22062:
22063: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg Tauno Valo
22064: Jouni J. Särkijärvi Marjatta Väänänen
22065: 604 1990 rd.
22066:
22067: Finansmotion nr 570
22068:
22069:
22070:
22071:
22072: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för planering och
22073: byggande av landsarkivet för Nylands Iän i Ekenäs
22074:
22075:
22076: Tili Riksdagen
22077:
22078: Det nyländska landsarkivet är för närva- Ekenäs stad har anmält sitt intresse som
22079: rande placerat i Tavastehus. Arrangemanget placeringsort. Staden är gammal tvåspråkig
22080: varken fungerar eller betjänar Nyland på ett kulturstad med goda kommunikationer.
22081: tillfredsställande sätt. Landskapsmuseet för Västra Nyland är pla-
22082: På grund av utrymmesbrist i Tavastehus cerat i Ekenäs. Ä ven regionpolitiska aspekter
22083: har riksarkivet i Helsingfors fått emotta stora talar för placering utanför huvudstadsregio-
22084: delar av det nyländska arkivmaterialet. Situa- nen, t.ex. i Västnyland.
22085: tionen är tili förfång för både riksarkivet och Ekenäs stad har för sin del förberett ären-
22086: för landsarkivet i Nyland och försvårar det. Staden har genom ett fullmäktigebeslut
22087: forskning och övrig användning av arkivma- reserverat ett ca 3 ha stort område för lands-
22088: terialet. arkivet i anslutning till Västerby gård. Staden
22089: 1 slutet av 1960-talet uppgjordes en pian ställer området fritt tili statens förfogande i
22090: för utvecklandet av arkivväsendet i vårt land. så fall att det används för landsarkivet.
22091: 1 den planen underströks vikten av ett eget På basis av det ovan anförda föreslår vi
22092: arkiv för Nylands Iän. vördsamt
22093: Behovet av ett eget landsarkiv för Nyland
22094: har under de gångna tjugo åren, efter utred- att Riksdagen i statsbudgeten för år
22095: ningen, vuxit ytterligare och är redan skrian- 1991 på momentet 29.83.74 upptar
22096: de. Alla sakskäl talar för att man snabbt 2 000 000 mark för planering och byg-
22097: borde lösa landsarkivproblemet för Nylands gande av landsarkivet i Nylands Iän i
22098: Iän. Ekenäs.
22099: Helsingfors den 13 februari 1990
22100: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen
22101: Markku Pohjola Elisabeth Rehn
22102: 1990 vp. 605
22103:
22104: Raha-asia-aloite n:o 570 Suomennos
22105:
22106:
22107:
22108:
22109: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan
22110: m~akunta-arkiston suunnitteluun ja rakentamiseen Tam-
22111: misaareen
22112:
22113:
22114: Eduskunnalle
22115: Uudenmaan maakunta-arkisto on tätä ny- sa toimia sijoituspaikkana. Kaupunki on
22116: kyä sijoitettu Hämeenlinnaan. Järjestely ei kaksikielinen vanha kulttuurikaupunki. Län-
22117: toimi eikä palvele Uuttamaata tyydyttävästi. si-Uudenmaan maakuntamuseo on sijoitettu
22118: Hämeenlinnassa vallitsevan tilanpuutteen Tammisaareen. Myös aluepoliittiset näkö-
22119: vuoksi Helsingissä sijaitseva Valtionarkisto kohdat puoltavat sijoitusta pääkaupunkiseu-
22120: on joutunut ottamaan vastaan suuret määrät dun ulkopuolelle, esim. Länsi- Uudellemaalle.
22121: Uudenmaan arkistomateriaalia. Tilanne on Tammisaaren kaupunki on valmistellut osal-
22122: haitaksi sekä Valtionarkistolie että Uuden- taan asiaa. Kaupunki on valtuuston päätök-
22123: maan maakunta-arkistolle, mikä vaikeuttaa sellä varannut maakunta-arkistolle noin kol-
22124: tutkimusta ja muuta arkistomateriaalin käyt- men hehtaarin suuruisen alueen Västerbyn
22125: töä. kartanon yhteydestä. Kaupunki asettaa
22126: Maassamme laadittiin 1960-luvun lopulla alueen vapaasti valtion käytettäväksi, jos
22127: arkistolaitoksen kehittämissuunnitelma. alue käytetään maakunta-arkiston rakenta-
22128: Suunnitelmassa korostettiin Uudenmaan lää- miseen.
22129: nin oman arkiston merkistystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22130: Uudenmaan maakunta-arkiston tarve on nioittaen,
22131: selvityksen tekemisestä kuluneiden 20 vuoden
22132: aikana kasvanut edelleen ja tarve on jo huu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22133: tava. Kaikki asiasyyt puoltavat Uudenmaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22134: läänin maakunta-arkiston ongelman nopeaa 29.83.74 2 000 000 markkaa Uuden-
22135: ratkaisemista. maan maakunta-arkiston suunnitteluun
22136: Tammisaari on ilmoittanut kiinnostuksen- ja rakentamiseen Tammisaareen.
22137: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22138:
22139: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen
22140: Markku Pohjola Elisabeth Rehn
22141: 606 1990 vp.
22142:
22143: Raha-asia-aloite n:o 571
22144:
22145:
22146:
22147:
22148: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lohiportaiden
22149: rakentamiseen Karjaanjoen vesistöön
22150:
22151:
22152: Eduskunnalle
22153:
22154: Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri tekee par- leen vesistön yläjuoksulla Lohjalla, Vihdissä
22155: haillaan Karjaanjoen tulevaa käyttöä koske- ja Karkkilassa.
22156: vaa tutkimusta ja suunnittelua. Tutkimuksen Vesistössä on viisi voimalaa: Åminnefors,
22157: ja suunnittelun tavoitteena on vesistön moni- Pinjainen, Peltokoski, Mustio ja Karkkila,
22158: naiskäyttö, jossa otetaan huomioon niin hyö- joihin kaikkiin olisi rakennettava lohipor-
22159: ty- kuin virkistyskäyttökin. taat, jotta lohen nousu aikaisemmin hyvin
22160: Aina 1920-1uvulle saakka, jolloin ensim- lohirikkaaseen jokeen mahdollistettaisiin.
22161: mäiset voimalat rakennettiin jokeen, Kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22162: jaanjoki oli Etelä-Suomen parhaita lohijokia. nioittaen,
22163: Vielä nykyäänkin lohi nousee Åminneforsin
22164: voimalalle saakka, johon sen tie katkeaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22165: Vesistön tulevaa hyöty- ja virkistyskäyttöä 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22166: ajatellen olisi erittäin merkittävää, että lohi markkaa lohiportaiden suunnitteluun ja
22167: voisi jälleen nousta muinaisille kutupaikoil- rakentamiseen Karjaanjokeen.
22168: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22169:
22170: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
22171: Markku Pohjola Elisabeth Rehn Saara-Maria Paakkinen
22172: 1990 rd. 607
22173:
22174: Finansmotion nr 572
22175:
22176:
22177:
22178:
22179: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för planering och
22180: byggandet av Karis västra omfartsväg
22181:
22182:
22183: Tili Riksdagen
22184: Karis västra omfartsväg har redan länge Projektet finns med i väghållningens åt-
22185: varit föremål för olika utredningar och pla- gärdsprogram för år 1991. De totala kostna-
22186: neringar. De första utredningarna är redan derna uppgår till ca 25 miljoner mark.
22187: från början av 1960-talet. På basis av det ovan anförda föreslår vi
22188: Behovet av en omfartsväg är uppenbart. vördsamt
22189: Ali trafik som skall västerut är idag tvungen
22190: att köra genom Karis. Detta medför ett oskä- att Riksdagen i statsbudgeten för år
22191: ligt hårt slitage på gatunätet, trafiksäkerhets- 1991 på momentet 31.24.77 upptar
22192: problem och buller-, damm- och andra olä- JO 000 000 markför planering och byg-
22193: genheter för miljön. gande av Karis västra omfartsväg.
22194: Helsingfors den 13 februari 1990
22195:
22196: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
22197: Markku Pohjola Elisabeth Rehn Saara-Maria Paakkinen
22198:
22199:
22200:
22201:
22202: 42 200052Y
22203: 608 1990 vp.
22204:
22205: Raha-asia-aloite n:o 572 Suomennos
22206:
22207:
22208:
22209:
22210: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan läntisen
22211: ohitustien rakentamiseen
22212:
22213:
22214: Eduskunnalle
22215: Karjaan läntinen ohitustie on jo kauan vuoden 1991 toimenpideohjelmassa. Koko-
22216: ollut erilaisten selvitysten ja suunnitelmien naiskustannukset ovat noin 25 miljoonaa
22217: kohteena. Ensimmäiset selvitykset ovat pe- markkaa.
22218: räisin 1960-luvun alusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22219: Ohitustien tarve on ilmeinen. Kaikki län- nioittaen,
22220: teen suuntautuva liikenne joutuu nykyään
22221: ajamaan Karjaan läpi. Tämä aiheuttaa koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22222: tuuttoman kovaa katuverkoston kulutusta, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22223: liikenneongelmia ja sekä melu- ja pölyhaitto- 31.24. 77 JO 000 000 markkaa Karjaan
22224: ja että muita haittoja ympäristölle. läntisen ohitustien suunnitteluun ja ra-
22225: Hanke on tie- ja vesirakennuslaitoksen kentamiseen.
22226: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22227:
22228: Lauri Metsämäki Per-Henrik Nyman Matti Saarinen
22229: Markku Pohjola Elisabeth Rehn Saara-Maria Paakkinen
22230: 1990 vp. 609
22231:
22232: Raha-asia-aloite n:o 573
22233:
22234:
22235:
22236:
22237: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53
22238: peruskorjaukseen välillä Skogby~Hanko
22239:
22240:
22241: Eduskunnalle
22242: Hankoon johtava vilkkaasti liikennöity Myös muu liikenne Hankoon on erittäin
22243: kantatie n:o 53 on välillä Skogby~Hanko vilkasta. Kesäaikana liikennettä lisäävät lo-
22244: kapea ja mutkikas, ja sillä on tämän vuoksi mamatkailijat, jotka käyvät Hangon matkai-
22245: 80 km:n nopeusrajoitus. Raskas liikenne on lukohteissa ja kesätapahtumissa.
22246: tiellä viime vuosina kasvanut erittäin voi- Normaalin liikenteen lisäksi käyttävät
22247: makkaasti, mikä näkyy erityisesti päällysteen kantatietä myös puolustusvoimien joukko-
22248: kulumisenaja urautumisena. osastojen sotilasajoneuvot liikennöidessään
22249: Kantatien n:o 53 liikenteestä merkittävän Syndalenin harjoitusalueelle. Hitaat sotilas-
22250: osan muodostavat kemiallisen, metalli- ja ajoneuvot aiheuttavat kapealla ja mutkaisella
22251: konepajateollisuuden raskaat ja osittain vaa- tieosuudella jatkuvasti jonoja ja turvallisuus-
22252: rallisetkin kuljetukset. riskejä.
22253: Kasvava Hangon satamaliikenne merkitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22254: myös huomattavaa lisäkuormitusta. Sataman nioittaen,
22255: kautta tuotiin vuonna 1989 n. 120 000 henki-
22256: löautoa, jotka kuljetetaan edelleen muualle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22257: maahamme autokuljetuksina. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22258: Railshipin junalautat kuljettavat, junan- 31.24.77 5 000 000 markkaa kantatien
22259: vaunujen lisäksi, vuosittain n. 12 000 puoli- n:o 53 oikaisemisen ja leventämisen
22260: perävaunua, jotka kulkevat kantatiellä mo- suunnitteluun ja töiden aloittamiseen
22261: lempiin suuntiin. Tänä vuonna tullaan liiken- Skogbyn ja Hangon välillä.
22262: teeseen asettamaan kolmas junalautta, joka
22263: tulee kasvattamaan yhtiön kuljetuskapasi-
22264: teettia n. 50 prosenttia.
22265: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22266:
22267: Lauri Metsämäki Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
22268: Matti Saarinen Elisabeth Rehn Saara-Maria Paakkinen
22269: Markku Pohjola
22270: 610 1990 vp.
22271:
22272: Raha-asia-aloite n:o 574
22273:
22274:
22275:
22276:
22277: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysyhteistyön
22278: Palvelukeskus ry:lle kehitysjoukkotoiminnan tukemiseen
22279:
22280:
22281: Eduskunnalle
22282: Kehitysyhteistyön uudelle tmmmtamuo- maan viranomaisten osoittamiin tehtäviin.
22283: dolle, kehitysjoukoille, osoitettu määräraha Toiminta on käynnistynyt Sambiassa
22284: 10 miljoonaa markkaa on riittämätön niiden vuonna 1987 ja sinne on lähetetty jo toinen-
22285: suunnitelmien toteuttamiseksi, joita kehitys- kin ryhmä. Vuonna 1990 toiminta on lisäksi
22286: joukkotoiminnasta vastaava Kehitysyhteis- tarkoitus laajentaa Nepaliin.
22287: työn Palvelukeskus ry. yhteistyössä ulkoasi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22288: ainministeriön kehitysyhteistyöosaston kans- nioittaen,
22289: sa on laatinut.
22290: Kehitysjoukkotoiminta tarkoittaa ammat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22291: titaitoisten ja vähintäänkin kahden vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22292: työkokemuksen omaavien henkilöiden lähet- 24.30.67 2 000 000 markkaa Kehitys-
22293: tämistä kehitysyhteistyötehtäviin vähintään yhteistyön Palvelukeskus ry:n kehitys-
22294: kahden vuoden työsopimuksella yhteistyö- joukkotoiminnan tukemiseen.
22295: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22296:
22297: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22298: 1990 vp. 611
22299:
22300:
22301: Raha-asia-aloite n:o 575
22302:
22303:
22304:
22305:
22306: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapautuvien Tuki
22307: ry:lle työntekijöiden palkkaamiseen
22308:
22309:
22310: Eduskunnalle
22311: Vapautuvien Tuki ry. on vapautuvien van- tuu päivittäin noin 30 henkilöä, joista keski-
22312: kien parissa vapaaehtoistyötä kristilliseltä määrin 20 on täysin vailla asuntoa. Pukin-
22313: pohjalta tekevä järjestö. Työ jakaantuu van- mäen keskus tarjoaa asunnottomina vapau-
22314: kilassa tapahtuviin yhteydenottoihin ja va- tuville tilapäistä majoitusta.
22315: paudessa tapahtuvaan jälkihoito- sekä tuki- Vapautuvien Tuki ry. paikkaaja täydentää
22316: henkilötyöhön. Yhdistyksen vapaaehtois- käytännössä pahasti laiminlyötyä vankilasta
22317: työntekijät vierailevat vankiloissa keskustele- vapautuvien jälkihoitotyötä, joka kuuluisi
22318: massa vankien aineellisista, henkisistä ja hen- valtiovallalle.
22319: gellisistä tarpeista. Lisäksi vankien kanssa Yhdistys tarvitsisi toimintansa turvaami-
22320: ollaan kirjeenvaihdossa ja autetaan heitä säi- seksi myös paikallisia työntekijöitä isännäksi,
22321: lyttämään kosketus normaalielämään ja arki- emännäksi ja sosiaalityöntekijäksi sekä toi-
22322: päivän asioihin. minnanjohtajaksi.
22323: Yhdistyksellä on Helsingin Pukinmäessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22324: sijaitseva keskus, jossa pyritään tarjoamaan nioittaen,
22325: virikkeitä laitostuneille ja aloitekyvyttömille
22326: vapautuneille. Lisäksi autetaan työnhakuun, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22327: koulutukseen, asunnonhankintaan sekä viran- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22328: omaiskontakteihin liittyvissä asioissa. Yhdis- 25.50.51 350 000 markkaa Vapautu-
22329: tys käynnistää keskuksessa myös alihankin- vien Tuki ry:n työntekijöiden palkkaa-
22330: tatöitä tekevän työpajan. Vankilasta vapau- miseksi.
22331: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22332:
22333: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22334: 612 1990 vp.
22335:
22336: Raha-asia-aloite n:o 576
22337:
22338:
22339:
22340:
22341: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisikokelasvir-
22342: kojen perustamiseen
22343:
22344:
22345: Eduskunnalle
22346: Maamme poliisitoimi on joutunut huoleh- Myös poliisitoimen edelleen kehittämiseksi ja
22347: timaan jatkuvasti vaikeutuneista ja lisäänty- poliisin korkean tason säilyttämiseksi on riit-
22348: neistä tehtävistään varsin vaatimattomin tävästä poliisivirkojen määrästä huolehditta-
22349: henkilöstön lisäyksin ja toimintaedellytysten va.
22350: parannuksin. Työajan lyhentymisestä johtu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22351: vaa lisätyövoiman tarvetta ei ole korvattu. nioittaen,
22352: Myös uusien poliisien kouluttaminen on jää-
22353: nyt tarkoitettua suppeammaksi mm. tarvitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22354: vien kokelasvakanssien puutteessa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22355: Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön 26.75.01 1 000 000 markkaa poliisiko-
22356: voimaantulo edellyttää uusia poliisivirkoja, kelasvakanssien perustamiseen.
22357: joihin valtiovalta jo aikoinaan sitoutuikin.
22358: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22359: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22360: 1990 vp. 613
22361:
22362: Raha-asia-aloite n:o 577
22363:
22364:
22365:
22366:
22367: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta diabetesprofessuu-
22368: rin perustamiseen
22369:
22370:
22371: Eduskunnalle
22372: Suomessa diabetesta sairastaa noin komplikaatioiden ja lisäsairauksien ehkäise-
22373: 130 000 henkeä. Sokeritauti on Suomessa eri- miseksi. Diabetespotilailla ovat verisuonten
22374: tyinen terveysongelma, jonka erityistekijöitä kalkkeutuminen ja sydänveritulpat 2-3 ker-
22375: ei toistaiseksi tunneta. Suomessa diabetes on taa yleisempiä kuin väestössä yleensä. Vuo-
22376: noin 2-2,5 kertaa yleisempi kuin muissa sittain maassamme tehtävistä munuaissiir-
22377: Pohjoismaissa ja yli 30 kertaa yleisempi kuin roista 20--30% eli noin 100 siirtoa suorite-
22378: esimerkiksi Japanissa. taan sokeritautisille. Lisäsairauksia voidaan
22379: Tällä hetkellä maassamme saa insuliini- sitä paremmin ehkäistä, mitä paremmin ol-
22380: hoitoa n. 30 000 ihmistä, tablettihoidossa on laan selvillä tautitekijöistä.
22381: noin 80 000 ja pelkästään ruokavalion turvin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22382: tulee toimeen noin 20 000 ihmistä. Diabetes nioittaen,
22383: on pitkäaikaissairaus, joka vaatii jatkuvaa
22384: erikoishoitoa ja -tarkkailua. Diabetekseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22385: liittyy useita erityistekijöitä, joita ei vielä ole 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22386: pystytty tieteellisesti selvittämään. Tutki- 29.10.01 250 000 markkaa diabetes-
22387: muksen ja hoidon kehittämiseksi tarvitaan professuurin perustamiseksi johonkin
22388: erikoiskoulusta ja oma diabetesprofessuuri. maamme lääketieteelliseen tiedekun-
22389: Diabeteksen korkeatasoinen, jatkuva ja taan.
22390: säännöllinen hoito on välttämätöntä jo
22391: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22392:
22393: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22394: 614 1990 vp.
22395:
22396: Raha-asia-aloite n:o 578
22397:
22398:
22399:
22400:
22401: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
22402: laitehankintoihin
22403:
22404:
22405: Eduskunnalle
22406: Kansainvälinen kehitys on johtanut siihen, soisina ja kansainvälisesti vertailukelpoisina.
22407: että pisimmälle teollistuneiden maiden tär- Tämä edellyttää, että korkeakouluilla on
22408: kein kilpailuvaltti maailmanmarkkinoilla on käytettävissä riittävästi nykyaikaisia tutki-
22409: osaaminen. Tästä syystä tutkimus- ja kehitys- muslaitteita ja -välineitä.
22410: panokset ovat viime vuosina kasvaneet voi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
22411: makkasti ja koulutukseen kiinnitetään yhä Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
22412: enemmän huomiota. telukunnan työvaliokunnassa.
22413: Myös Suomen korkeakoululaitoksen ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22414: hittämissuunnitelmassa pyritään korkeakou- nioittaen,
22415: lujen tutkimusedellytykset turvaamaan siten,
22416: että Suomessa kyetään vastaanottamaan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22417: soveltamaan muualla luotua tietoa ja että 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22418: meillä on myös omaa kansainvälisesti merkit- 29.10.70 400 000 000 markkaa kor-
22419: tävää tietoa. Erityisesti tulee turvata uusmaa- keakoulujen laitehankintoja varten.
22420: laisten korkeakoulujen säilyminen korkeata-
22421: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22422:
22423: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22424: 1990 vp. 615
22425:
22426: Raha-asia-aloite n:o 579
22427:
22428:
22429:
22430:
22431: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan asu-
22432: mislisän ympärivuotiseen maksamiseen
22433:
22434:
22435: Eduskunnalle
22436: Opiskelijoille myönnetaan opintotuen Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen
22437: opintorahan yhteydessä asumislisää opiske- muodostaa välttämättömän ja tärkeän hyvin-
22438: lukuukausilta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta voinnin tekijän, myös opiskelijalle. On koh-
22439: vuodessa. Opiskelija-asuntoloissa noudate- tuutonta, että opiskelija joutuu maksamaan
22440: taan kuitenkin ympärivuotista vuokranperin- jopa 50 % opintotuen koko arvosta pelkkänä
22441: tää, jolloin opiskelijan on maksettava kolme vuokrana.
22442: kuukautta ilman mitään asumistukea. Kesä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22443: ajalta asumislisä myönnetään vain, jos opis- nioittaen,
22444: kelija opiskelee myös kesäkuukaudet. Huo-
22445: mattava osa opiskelijoista joutuu kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22446: työskentelemään kesäaikana, usein myös toi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22447: sella paikkakunnalla kuin missä opiskelija- 29.39.55 60 000 000 markan määrära-
22448: asunto sijaitsee. Näin he joutuvat maksa- han opintotuen asumislisän maksami-
22449: maan asumiskuluja kahdesta asunnosta. seksi ympärivuotisena.
22450: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22451:
22452: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22453: 616 1990 vp.
22454:
22455: Raha-asia-aloite n:o 580
22456:
22457:
22458:
22459:
22460: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kristilli-
22461: sen koulun kannatusyhdistyksen toiminnan tukemiseen.
22462:
22463:
22464: Eduskunnalle
22465: Helsingin kristillinen koulu perustettiin teita. Koulu toimii vuokratiloissa Helsingin
22466: 12.2.1987. Koulutoiminta alkoi 18.8.1988. Hämeentie 62:ssa. Vanhemmat ovat toimi-
22467: Koulua aloitettaessa oli oppilaita yhteensä neet aktiivisesti koulun hyväksi.
22468: kuusi. Koulun opettajat ovat hyvän pätevyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22469: den omaavia ja työstään kiinnostuneita. nioittaen,
22470: Kannatusyhdistys ei ole voinut tähän men-
22471: nessä saada avustuksia eikä edes valtakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22472: nallista keräyslupaa. Toiminta on tapahtunut 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
22473: yksittäisten lahjoitusten turvin. Tavaralahjoi- markkaa Helsingin kristillisen koulun
22474: tuksia on saatu siten, että on saatu oppima- kannatusyhdistyksen toiminnan tukemi-
22475: teriaalia, kalusteita, astioita, koneita ja Iait- seen.
22476: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22477:
22478: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
22479: Sauli Hautala Jorma Fred Heikki Riihijärvi
22480: 1990 vp. 617
22481:
22482: Raha-asia-aloite n:o 581
22483:
22484:
22485:
22486:
22487: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen amma-
22488: tillisten oppilaitosten liikuntatuntien tapaturmavakuutuk-
22489: seen
22490:
22491:
22492: Eduskunnalle
22493: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa koskisi kaikkea oppilaitosyhteisön toimintaa
22494: opiskeli vuonna 1989 yli 150 000 opiskelijaa. mukaan lukien liikuntatunnit sekä koulu- ja
22495: Kun kaikki nämä opiskelijat syksyn 1989 työharjoittelumatkat.
22496: alusta osallistuvat liikunnanopetukseen, niin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22497: tapaturmiltakaan ei voida välttyä. Kun opis- nioittaen,
22498: kelijat eivät ole olleet vakuutuksen piirissä,
22499: on voinut tapahtua monia kohtalokkaitakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22500: onnettomuuksia, joiden korvautuvuus va- 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
22501: kuutuksen avulla olisi edes lievittänyt tapah- markkaa keskiasteen ammatillisten op-
22502: tunutta. Järjestelmä voisi toimia samoin pe- pilaitosten liikuntatuntivakuutusta var-
22503: rustein kuin työllisyyskoulutuksessa olevien ten.
22504: vakuutus, jolloin pakollinen vakuutusturva
22505: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22506: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22507: 618 1990 vp.
22508:
22509: Raha-asia-aloite n:o 582
22510:
22511:
22512:
22513:
22514: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kampin-Töölön-
22515: lahden kulttuurirakennuksiin
22516:
22517:
22518: Eduskunnalle
22519: Kampin-Töölönlahden uuden keskustan vuoksi. Viisivuotiskaudella 1991-1996
22520: kulttuurirakennukset muodostavat niin val- käynnistyvien hankkeiden kustannusarvio on
22521: takunnan kuin maakunnankin kannalta mer- noin 350 mmk.
22522: kittävän lisän tulevaisuuden palvelutarjon- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
22523: taan. Kansallisoopperan lisäksi toteutetaan Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
22524: lisärakennukset Finlandia-talolle ja Kaupun- telukunnassa.
22525: ginmuseolle. Jälkimmäinen toimii myös maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22526: kuntamuseona. Taidemuseoita suunnitellaan nioittaen,
22527: kaksi, joista toinen on Helsingin kaupungin
22528: oma ja toinen on valtion nykytaiteen museo. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22529: Voimavaroja tulee suunnata nykyistä enem- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
22530: män kulttuurilaitosten käyttötoimintoihin markkaa Kampin- Töölönlahden kult-
22531: hankkeiden valtakunnallisen merkityksen tuurirakennusten rakentamiseen.
22532: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22533:
22534: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Seija Karkinen
22535: Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen Pauli Uitto
22536: Matti Saarinen Päivi V arpasuo Markku Pohjola
22537: Lea Kärhä Ingvar S. Melin Marja-Liisa Löyttyjärvi
22538: Tuula Linnainmaa Saara-Maria Paakkinen Ilkka-Christian Björklund
22539: Martti Tiuri Marita Jurva Ritva Laurila
22540: Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi Tarja Kautto
22541: Antti Kalliomäki Tauno Valo Elsi Hetemäki-Olander
22542: 1990 vp. 619
22543:
22544:
22545: Raha-asia-aloite n:o 583
22546:
22547:
22548:
22549:
22550: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseu-
22551: dun tiemäärärahojen lisäämiseen
22552:
22553:
22554: Eduskunnalle
22555: Autoilijoilta veroina ja maksuina kerää- seurauksena syntynyt vinouma lisää pääkau-
22556: mistään varoista valtio käyttää vain kolman- punkiseudun ja eritoten Helsingin vaikeuksia
22557: neksen tieliikenteen hyväksi. Suurin epäsuhta rahoittaa tämän hetken ja lähitulevaisuuden
22558: vallitsee pääkaupunkiseudulla, etenkin Hel- välttämättömät liikenneinvestoinnit kuten
22559: singissä, missä valtio kerää autonkäyttäjiltä mm. länsisuunnan metro ja Pasilan orsi. Tie-
22560: 1 250 milj. mk ja käyttää tieliikenteen hyväksi määrärahat tulisikin osin panna uusjakoon,
22561: vain 8 milj. mk eli 0,6 prosenttia. Näin hel- jossa otetaan kohtuullisesti huomioon liiken-
22562: sinkiläisten valtiolle maksamasta 8 333 mar- nemäärät ja kustannusvastaavuus.
22563: kan keskimääräisestä veromarkasta palautuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22564: kaupungin tiemenoihin vajaat 16 mk, 2 761 nioittaen,
22565: mk siirretään muun maan menoihin ja 5 556
22566: mk aivan muihin tarkoituksiin kuin tiemenoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22567: hin. Tilanne on melko vastaavanlainen Es- den 1991 tulo- ja menoarvioon momen-
22568: poossa ja Vantaalla. tille 31.24.77 30 000 000 markkaa
22569: Samanaikaisesti Helsingin ja koko pääkau- tiemäärärahojen uudelleen jakamiseksi
22570: punkiseudun tiestön kulutus on suurin koko siten, että Helsinki ja pääkaupunkiseu-
22571: maassa. Teitä kuluttavat suureksi osaksi tu saisivat niille kuuluvan osuuden ja
22572: muut kuin seudun omat asukkaat juuri että vuosien aikana syntynyt vinouma
22573: alueen pääkaupunkiseutuluonteen johdosta. tiemäärärahojen jaossa korjattaisiin.
22574: Edellä kerrottu vuosikausien kehityksen
22575: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22576:
22577: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
22578: 620 1990 vp.
22579:
22580: Raha-asia-aloite n:o 584
22581:
22582:
22583:
22584:
22585: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta suojaverkon ra-
22586: kentamiseen keskikaistojen väliin Länsiväylällä
22587:
22588:
22589: Eduskunnalle
22590: Onnettomuudet Helsingistä länteen johta- taminen ns. Jorvaksen tien (kantatie n:o 51)
22591: valla ns. Länsiväylällä ovat viime aikoina osuudelle. Tähän tarkoitukseen on määrära-
22592: lisääntyneet huomattavasti. Tilastot osoitta- ha vuodelle 1990, mutta toinen puoli puut-
22593: vat selvää kasvua, joka onnettomuusuutisten tuvasta suojaverkko-osuudesta jää vielä ra-
22594: perusteella yhä jatkuu, vaikka kuluvalta vuo- kentamatta. Suojaverkko on tarpeellinen ra-
22595: delta tilastotietoja ei olekaan saatavissa. joittamaan onnettomuustilanteessa syntyviä
22596: Vuonna 1988 Länsiväylällä välillä Pork- vahinkoja.
22597: kalankatu-Kirkkonummi sattui 119 liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme
22598: neonnettomuutta, joista 29 tapauksessa ai- kunnioittaen,
22599: heutui henkilövahinkoja ja yksi henkilö me-
22600: netti henkensä. Tänä vuonna ihmishengen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22601: vaatineita onnettomuuksia on sattunut jo 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
22602: useita. Sen sijaan vuosina 1984-87 tapahtui markkaa Länsiväylän liikenneturvalli-
22603: vuosittain keskimäärin noin 70 onnetto- suuden parantamiseksi rakentamalla
22604: muutta. suojaverkko keskikaistojen väliin koko
22605: Vastakkaisiin suuntiin menevien kaistojen puuttuvalle osuudelle.
22606: väliin on suunnitelmissa suojaverkon raken-
22607: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22608:
22609: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22610: 1990 vp. 621
22611:
22612: Raha-asia-aloite n:o 585
22613:
22614:
22615:
22616:
22617: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lennonvarmistuk-
22618: sen puutteiden korjaamiseen
22619:
22620:
22621: Eduskunnalle
22622: Tampereen seudulla vuonna 1989 sattunei- voinut estää 4.2.1990 sattuneen onnettomuu-
22623: ta vaaratilanteita tutkinut lautakunta sanoo, den. Tällaisilla laitteilla lennonjohto voi tar-
22624: että "läheltä piti" -tilanteiden taustalla ovat kistaa, että kiitotiet ovat vapaat silloinkin,
22625: Suomen lennonvarmistuksen vanhanaikai- kun näkyvyys on heikko. Lisäksi lähestymis-
22626: suus ja henkilöstön puute. Vaaratilanteessa järjestelmää olisi nykyaikaistettava. Yhteen-
22627: olleissa koneissa ei ollut laitevikoja eikä itse sä uudistuksia olisi tehtävä alle 20 miljoonal-
22628: lentoliikenteessä virheitä. Henkilöstöä on la markalla.
22629: liian vähän erityisesti suunnittelutöissä ja Ien- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22630: nonjobdon avustustehtävissä. Suomen len- nioittaen,
22631: nonvarmistusjärjestelmää ei ole kehitetty len-
22632: toliikenteen nopean kasvun edellyttämällä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22633: valla. Vaikka lennonvarmistusjärjestelmässä 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
22634: ei liene selviä aukkoja, puutteet ovat kuiten- markkaa lennonvarmistuksen suunnitte-
22635: kin ilmeisiä ja ne on korjattava. Tilanne on lu- ja avustavan henkilöstön palkkaami-
22636: sama muillakin kentillämme. seen sekä nopeasti kasvaneen lentolii-
22637: Tärkeimmän lentokenttämme, Helsinki- kenteen vaatimuksia vastaaviin laite-
22638: Vantaan, pahin puute on maaliikennetutkan hankintoihin.
22639: puuttuminen. Maaliikennetutka olisi mm.
22640: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22641:
22642: Eeva-Liisa Moilanen Lea Mäkipää Tina Mäkelä
22643: Sauli Hautala Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
22644: Esko Almgren Heikki Riihijärvi Pekka Puska
22645: Kalevi Lamminen
22646: 622 1990 vp.
22647:
22648: Raha-asia-aloite n:o 586
22649:
22650:
22651:
22652:
22653: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksinhuoltajien
22654: lapsille tarkoitetun lapsilisäjärjestelmän luomiseen
22655:
22656:
22657: Eduskunnalle
22658:
22659: Etenkin keskituloisten yksinhuoltajien ve- kea olisi maksettava kunnes nuori täyttää 18
22660: rotus on kiristynyt vuoden 1989 alusta voi- vuotta. Yksinhuoltajien ja muiden yhden
22661: maan tulleen verouudistuksen myötä. Vain huoltajan perheiden lapsille olisi maksettava
22662: kaikkein pieni- ja suurituloisimmat ovat uu- lisälapsilisää, jonka suuruus aluksi olisi 4 000
22663: distuksesta hyötyneet. Kuitenkin useimmat markkaa vuodessa.
22664: yksinhuoltajat ovat pieni- ja keskituloisia, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22665: joiden nettoansio pieneni kuukaudessa 200- nioittaen,
22666: 600 markkaa. Verotusta onkin uudistettava
22667: nykyistä enemmän lapsiperheitä suosivaksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22668: mutta tuen kohdentamiseksi oikein on myös 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22669: suoria tutkimuotoja lisättävä. 33.15.52 75 000 000 markkaa yksin-
22670: Yksi suora tuki, jonka kehittäminen on huoltajien lapsille tarkoitetun ylimää-
22671: edelleen kesken, on lapsilisäjärjestelmä. Lap- räisen lapsilisäjärjestelmän aloittami-
22672: silisien määrä on jäänyt jälkeen. Lisäksi tu- seksi.
22673: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22674:
22675: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
22676: 1990 vp. 623
22677:
22678: Raha-asia-aloite n:o 587
22679:
22680:
22681:
22682:
22683: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkeuudis-
22684: tuksen IV vaiheen toteuttamisen aloittamiseen vuonna
22685: 1991
22686:
22687:
22688:
22689: Eduskunnalle
22690: Eläke-erot maassamme ovat erittäin suu- joiden puoliso ei vielä ole eläkkeensaaja, li-
22691: ret. Jopa alle 2 000 markan kuukausieläkkeen säosan taso lOO:sta 85 prosenttiin.
22692: varassa joutuvat elämään mm. monen ras- Kunnallisverotuksen eläketulovähennys
22693: kaan, pitkän ja ansiokkaan elämäntyön ko- muodostuu tulo- ja varallisuusverolain (1240/
22694: tona tehneet perheenäidit. 88) 108 §:n 2 momentin perusteella pienem-
22695: Pelkän kansaneläkkeen varassa elävät ovat mäksi silloin, kun molemmat puolisoista saa-
22696: monessa suhteessa hyvin epäoikeudenmukai- vat eläkettä. Tätäkin kautta eläkeläispuoli-
22697: sessa asemassa, mm. heikon indeksijärjestel- soiden kohtelu koskee ennen kaikkea pieni-
22698: män johdosta. Kansaneläkeuudistuksen jat- ja keskituloisia eläkeläisiä, koska säännöksel-
22699: kaminen on ollut pysähdyksissä, mistä kärsi- lä on merkitystä vain siihen tulotasoon saak-
22700: vät muutoinkin taloudellisesti kaikkein ah- ka, josta oikeus eläketulovähennykseen mui-
22701: taimmalla olevat yksinäiset ja avioparieläke- den tulojen suuruuden vuoksi lakkaa. Siten
22702: läiset. tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n
22703: 2 momentti on kumottava.
22704: Vielä toteutumaton ns. kansaneläkeuudis- Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheeseen
22705: tuksen IV vaihe kuuluu olennaisena osana kuuluu myös laitoshoidossa olevan eläkeläi-
22706: kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistuk- sen lisäosaa koskevan rajoitussäännöksen
22707: seen. Sen toteuduttua eläkkeensaajapuolisoil- poistaminen. Nykyisen lainsäädännön mu-
22708: le maksettaisiin kansaneläkkeen lisäosat sa- kaan lisäosasta ei siltä ajalta, kun eläkkeen-
22709: moin perustein kuin yksinäisille eläkkeensaa- saaja on ollut laitoshoidossa yli kolme kuu-
22710: jille. Samalla poistuisi se rajoitus, jonka mu- kautta, makseta sitä osaa, joka ylittää ensim-
22711: kaan eläkkeen lisäosa maksetaan pitkäaikai- mäisessä kuntaryhmässä 43 ja toisessa kun-
22712: sessa laitoshoidossa olevalle alennettuna. taryhmässä 40 prosenttia täysimääräisestä
22713: normaalista lisäosasta (kansaneläkelain
22714: Nykyisen lainsäädännön mukaan, jos mo-
22715: 42 b §:n 1 mom., laki 103/82).
22716: lemmat puolisoista saavat kansaneläkettä tai
22717: toinen heistä saa kansaneläkettä ja toinen Tällaiselle eläkkeen alentamiselle laitoshoi-
22718: rintamasotilaseläkettä, täysimääräisenä li- don aikana ei ole perusteita. Täysimääräisen
22719: säosana maksetaan 81 prosenttia yksinäisen kansaneläkkeen taso on siinä määrin vaati-
22720: henkilön täydestä lisäosasta. Rajoitussään- maton, ettei sen mactaitaminen tässäkään ti-
22721: nös vaikuttaa myös eläkkeiden verotukseen. lanteessa ole kohtullista. Eläkkeen alentami-
22722: Yhdessä nämä tekijät pienentävät eläketuloa nen ja siitä ehkä seuraava hoitomaksun alen-
22723: enimmillään 400 markalla kuukaudessa. Val- taminen on tarpeetonta byrokratiaa, eikä
22724: tion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa tosin vastaavaa säännöstä sovelleta esimerkiksi
22725: eläkeläispuolisoille maksettava lisäosa koro- työeläkkeisiin nähden.
22726: tetaan 81 :stä 85 prosenttiin, mutta korotus Lisäksi on pikaisesti ryhdyttävä toimenpi-
22727: koskee vain muutoksen jälkeen myönnettäviä teisiin eri eläkejärjestelmien indeksien yhte-
22728: eläkkeitä, ja toimenpide rahoitetaan alenta- näistämiseksi siten, että kansaneläkkeet sido-
22729: malla niiden avioliitossa olevien eläkeläisten, taan TEL-indeksiin.
22730: 43 200052Y
22731: 624 1990 vp. -RA n:o 587
22732:
22733: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33.19.60 200 000 000 markkaa ns.
22734: nioittaen, kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen
22735: aloittamiseksi vuonna 1991 tarvittaessa
22736: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden budjettiperusteisin järjestelyin.
22737: 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22738: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22739:
22740: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22741: 1990 vp. 625
22742:
22743: Raha-asia-aloite n:o 588
22744:
22745:
22746:
22747:
22748: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta dialyysihoidon
22749: lisäämiseen
22750:
22751:
22752: Eduskunnalle
22753: Nykyisin munuaisen vaikeaa kroonista va- si siihen välineet. Noin kolmasosa dialyysipo-
22754: jaatoimintaa voidaan hoitaa leikkausten sekä tilaista voidaan tilastojen mukaan hoitaa ko-
22755: sairaala- ja kotidialyysihoidon avulla. Näin tidialyysissä. Dialyysihoidon tarve tarjontaan
22756: monet ihmiset ovat välttyneet varmalta en- verrattuna on kuitenkin moninkertainen.
22757: nenaikaiselta kuolemalta ja työkyvyttömyy- Hoitotulokset ovat hyvät. Siksi tarvittaisiin
22758: deltä. Dialyysihoitojen välillä potilaat voivat pikaisesti lisää hoitomahdollisuuksia.
22759: elää varsin normaalia elämää. Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
22760: Dialyysihoitomahdollisuuksia on viime nioittavasti,
22761: vuosina lisätty. Mutta samalla hoitoa tarvit-
22762: sevien määrä on kasvanut niin, että kaikki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22763: hoitoa tarvitsevat eivät hoitoon pääse. Monet 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
22764: selviytyisivät kotidialyysissä, mikäli heillä Oli- markkaa dialyysihoidon lisäämiseen.
22765: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22766: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22767: 626 1990 vp.
22768:
22769: Raha-asia-aloite n:o 589
22770:
22771:
22772:
22773:
22774: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mannerheimin
22775: Lastensuojeluliitolle päivystyshenkilökunnan palkkaami-
22776: seen
22777:
22778:
22779: Eduskunnalle
22780: Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on yh- Helsingin Puhelinyhdistyksen puhelinti-
22781: teensä kuudella paikkakunnalla lasten ja heysmittaus osoittaa, että puhelujen määrä
22782: nuorten puhelin. Näistä Helsingin puhelin kohoaisi noin nelinkertaiseksi, jos toiminta-
22783: ottaa vastaan puheluita koko maasta. Lasten aikoja voitaisiin pidentää. Toiminnan laajen-
22784: soittojen syynä ovat olleet ihmissuhdeongel- tamisen edellytyksenä on kuitenkin yhden
22785: mat kodissa, koulussa ja ystäväpiirissä, seu- vakituisen työntekijän paikkaaminen jokai-
22786: rustelu, sukupuoliasiat ja seksuaalinen hy- selle puhelinpaikkakunnalle.
22787: väksikäyttö sekä ahdistavat tunteet. Vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22788: 1987 puheluita vastaanotettiin 24 000 ja mää- nioittaen, ·
22789: rä kasvaa vuosittain. Tarve toiminnan laajen-
22790: tamiseen on ilmeinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22791: Puhelinpäivystys on tällä hetkellä arkisin 1991 tulo- ja menoarvioon 720 000
22792: klo 14-18 ja perjantaisin ja lauantaisin lisäk- markkaa työntekijöiden palkkaamiseen
22793: si 18-22. Päivystystyössä on mukana 30 Mannerheimin Lastensuojeluliiton las-
22794: vapaaehtoista, mutta vapaaehtoisten valinta ten ja nuorten puhelintoimintaan.
22795: ja kouluttaminen on vähäisten työntekijäre-
22796: surssien myötä hankalaa.
22797: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22798:
22799: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22800: 1990 vp. 627
22801:
22802: Raha-asia-aloite n:o 590
22803:
22804:
22805:
22806:
22807: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingfors Gäst-
22808: hem och Natthärbärge rf:n (Helsingin Vieraskoti) asunto-
22809: lan rakentamiseen
22810:
22811:
22812: Eduskunnalle
22813: Helsingfors Gästhem och Natthärbärge elämään siirtyville mielenterveyspotilaille.
22814: (Helsingin Vieraskoti) on kristillinen yhdis- Asuntola olisi välivaihe etsittäessä asuntoa ja
22815: tys, jolla on meneillään 107. toimintavuosi. työpaikkaa. Hankkeeseen liittyy myös van-
22816: Yhdistys ylläpitää Helsingin kaupungissa han kiinteistön osan saneeraus.
22817: miesten ja naisten asuntolaa sekä kuutta per- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22818: heiden kriisiasuntoa. nioittaen,
22819: Yhdistyksellä on Helsingin kaupungissa
22820: asuntolakiinteistö, jonka tontilla on vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22821: käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tontille on 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
22822: suunniteltu siipirakennus, jossa yhdistyksen markkaa Helsingfors Gästhem och
22823: on tarkoitus kokeilla uudenlaista asuntola- Natthärbärge r{n asuntolahankkeen
22824: toimintamuotoa. Asuntola olisi tarkoitettu rahoittamiseksi.
22825: pääasiassa laitoshoidosta takaisin normaaliin
22826: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22827:
22828: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22829: 628 1990 vp.
22830:
22831: Raha-asia-aloite n:o 591
22832:
22833:
22834:
22835:
22836: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kovaosaisten Ys-
22837: tävät- De Nödställdas Vänner ry:n asuntolan saunatilo-
22838: jen rakentamiseen
22839:
22840:
22841: Eduskunnalle
22842: Kovaosaisten Ystävät - De Nödställdas majoittaa merkittävästi myös sairaita asun-
22843: Vänner ry. on asuntolatoimintaa Helsingissä nottomia.
22844: harjoittava rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22845: asuntolassa Helsingin Kalevankadulla on nioittaen,
22846: neljässä kerroksessa JOO-paikkainen asuntola
22847: sekä tukiasuntoja. Asuntola on asuintiloil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22848: taan perusteellisesti korjattu vuoden 1987 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
22849: aikana, mutta varojen puutteessa asuntolaan markkaa Kovaosaisten Ystävät - De
22850: ei ole voitu rakentaa suunniteltuja sauna- ja Nödställdas Vänner ry:n asuntolan sau-
22851: saniteettitiloja, jotka asuntolatoiminnassa na- ja saniteettitilojen rakentamiseen.
22852: ovat välttämättömiä. Kovaosaisten Ystävät
22853: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22854:
22855: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22856: 1990 vp. 629
22857:
22858: Raha-asia-aloite n:o 592
22859:
22860:
22861:
22862:
22863: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeita käyttä-
22864: vien nuorten hoitokotien perustamiseen
22865:
22866:
22867: Eduskunnalle
22868: Maassamme on arvioiden mukaan kymme- rikoksiin, saadakseen huumeannoksensa.
22869: niätuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeon- Maassamme on puute huumeiden käyttä-
22870: gelma on viime vuosina yleistynyt ja vaikeu- jien hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoi-
22871: tunut entisestään niin, että se ei enää rajoitu topaikoista. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien
22872: vain pääkaupunkiseudulle ja muiden suurten auttaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtä-
22873: kaupunkien alueelle. Yhä useammat ja yhä väksi. Käytäntö on osoittanut, että pysyvien
22874: nuoremmat kokeilevat huumeita jouduttuaan hoitotulosten saavuttamiseksi tarvitaan erit-
22875: huumekauppiaiden tehokkaan myyntiver- täin voimakas hoitomotivaatio. Tällaiseksi
22876: koston tarjousten uhreiksi. Yhä useampi ko- on osoittautunut esimerkiksi kristilliseen us-
22877: keilija ajautuu vakituiseksi huumeiden käyt- koon perustuva ·pysyvä elämänkatsomuksen
22878: täjäksi ja siirtyy pian lievistä aineista ns. muutos. Kristillisellä pohjalla tehdystä huu-
22879: koviin aineisiin. · . metyöstä on siten saatu pysyviä hoitotulok-
22880: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria hmi" . sia. Sen vuoksi maahamme tulisi perustaa
22881: meiden vuoksi jäätyään ilman apua. Ongel- · kristilliseltä pohjalta toimivia huumeiden
22882: man vakavuudesta huolimatta maassamme ei käyttäjien hoitokoteja.
22883: ole kyetty järjestämään riittävän tehokasta Edcllä olevan perusteella ehdotamme kun-
22884: hoitoa nuorten pelastamiseksi. nioittaen.,
22885: Huumeiden käyttöön liittyy myös omai-
22886: suus- ja väkivaltarikollisuuden kasvu. Vaki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22887: tuinen huumeiden käyttäjä ei pysty laillisin 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
22888: keinoin turvaamaan päivittäisen huumean- markkaa kristilliseltä pohjalta toimi-
22889: noksensa saantia, vaan hän joutuu turvautu- vien hoitokotien perustamiseen huumei-
22890: maan rikoksiin, joskus jopa vakaviin henki- ta käyttäville nuorille.
22891: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22892: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22893: 630 1990 vp.
22894:
22895: Raha-asia-aloite n:o 593
22896:
22897:
22898:
22899:
22900: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten alkoholi-
22901: klinikoiden toimintaa varten
22902:
22903:
22904: Eduskunnalle
22905: Naisten alkoholinkäyttö on viime vuosina kokenut hoidon turvalliseksi ja ihmisarvoa
22906: kasvanut ja yleistynyt. Naisten juominen ta- kohentavaksi.
22907: pahtuu usein pitkään salajuomisenaja usein Toiminnan tarpeellisuus ja hyödyllisyys al-
22908: kehittyy ongelmaksi, ennen kuin ympäristö koholiongelmaisten hoidossa on jo todettu.
22909: huomaa mitään erikoista ja tiedostaa tilan- Ongelmana on usein rahan puutteesta johtu-
22910: teen. Arvioiden mukaan Suomessa jopa va hoitopaikkapula. Kuitenkin hoito olisi
22911: 13 000-80 000 naista tarvitsisi apua ja kun- yhteiskunnan kannalta taloudellista ja tar-
22912: toutusta tähän piilossa olevaan ongelmaan. koituksenmukaista sekä hoidettavan ihmisen
22913: Naisten alkoholiongelmiin erikoistuneiden kärsimyksiä ja hätää lievittävää toimintaa.
22914: klinikoiden toiminnasta on kokemuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22915: muista maista useiden vuosien ajalta. Myös nioittaen,
22916: ulkomailla saatujen kokemusten mukaan
22917: naisten omatoiminen hoitoon hakeutuminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22918: yleistyy, kun on olemassa naisten ongelmaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22919: erikoistunut kuntoutusklinikka. Sinne uskal- 33.93.53 500 000 markan määrärahan
22920: letaan hakeutua hoitoon ilman leimatuksi naisten alkoholiklinikoiden toimintaa
22921: tulemisen pelkoa, ja klinikalla nainen on varten.
22922: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22923:
22924: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22925: 1990 vp. 631
22926:
22927: Raha-asia-aloite n:o 594
22928:
22929:
22930:
22931:
22932: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Naiset yhdessä irti
22933: päihteistä ry:lle naisten päihdeklinikan perustamiseen
22934:
22935:
22936: Eduskunnalle
22937: Naiset yhdessä irti päihteistä ry. on perus- Klinikka toimii 800-1 000 m 2 :n vuokrati-
22938: tanut vuoden 1988 aikana naisten kuntou- loissa ja sisältää 24 potilaspaikkaa sekä kat-
22939: tusklinikan. Klinikkaa varten yhdistys onkin kaisuyksikön.
22940: jo saanut Raha-automaattiyhdistykseltä 2 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22941: miljoonaa markkaa, jolla hankitaan laitteisto nioittaen,
22942: ja välineet sekä koulutetaan työntekijöitä.
22943: Avustus on kuitenkin riittämätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22944: Kyseessä on uudentyyppinen hoitopaikka, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22945: klinikka naisille, jotka haluavat päästä eroon 33.93.53 300 000 markkaa Naiset yh-
22946: päihteistä. Klinikkatoiminnan käynnistävään dessä irti päihteistä ry:lle Leppävirralla
22947: Naiset yhdessä irti päihteistä ry:een kuuluu toimivan naisten päihdeklinikan vuokra-
22948: viisitoista jäsenjärjestöä, mm. Marttaliitto, ja muihin toimintamenoihin.
22949: Naisjuristit, Pelastusarmeijan Sosiaalinen
22950: Naistyö ja puolueiden naisjärjestöt.
22951: Helsingissä 13 päivänä helmikuu ta 1990
22952:
22953: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22954: 632 1990 vp.
22955:
22956: Raha-asia-aloite n:o 595
22957:
22958:
22959:
22960:
22961: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Valko-
22962: nauhaliiton toimintatilojen peruskorjaukseen
22963:
22964:
22965: Eduskunnalle
22966: Suomen Valkonauhaliitto on valtakun- Suomen Valkonauhaliitolla on naisten li-
22967: nallinen naisten kristillinen raittiusjärjestö, paikkainen huoltokoti Pakilassa. Tämän Lii-
22968: jolla on 10 paikallisyhdistystä eri puolilla sankoti-nimisen asuntolan peruskorjaus
22969: Suomea. maksaisi 150 000 markkaa.
22970: Liitto pitää yllä nuorison neuvonta-asemaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22971: Helsingissä ja Hämeenlinnassa, palvelevaa nioittaen,
22972: puhelinta Helsingissä ja Turussa ja järjestää
22973: tukihenkilökursseja sekä muita kursseja ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22974: seminaareja. Edelleen liitto tukee narkomaa- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
22975: nikotia Hongkongissa sekä Namibiassa teh- markkaa Suomen Valkonauhaliiton Lii-
22976: tävää alkoholityötä. sankodin peruskorjaukseen.
22977: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
22978: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
22979: 1990 vp. 633
22980:
22981: Raha-asia-aloite n:o 596
22982:
22983:
22984:
22985:
22986: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastusarmeijan
22987: raittius- ja alkoholityön tukemiseen
22988:
22989:
22990: Eduskunnalle
22991: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 al- elämäntapojen edistämiseksi on voimistetta-
22992: koholilakivaliokunta mietintönsä perusteluis- va.
22993: sa totesi, että elintason nousu ja alkoholikau- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä aut-
22994: pan muutokset tulevat joka tapauksessa li- tavaa että pelastavaa raittiustyötä jo alkoho-
22995: säämään kulutusta, joten valistus- ja ohjaus- liongelmaan joutuneiden keskuudessa, sekä
22996: työn merkitystä on pidettävä entistä tähdelli- miesten että naisten kohdalla, ja ehkäisevää
22997: sempänä. raittiustyötä nuorten ja lasten kohdalla.
22998: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22999: täyttyneen täsmälleen. nioittaen,
23000: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen
23001: myötä erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23002: ja nuoriso joutuvat helposti alkoholisoitumi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23003: sen vaaroille alttiiksi. 33.93.53 300 000 markkaa Pelastusar-
23004: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava meijan raittius- ja alkoholityöhön.
23005: ja asennekasvatusta raittiiden ja terveiden
23006: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23007: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
23008: 634 1990 vp.
23009:
23010: Raha-asia-aloite n:o 597
23011:
23012:
23013:
23014:
23015: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja
23016: huumeiden käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten
23017:
23018:
23019: Eduskunnalle
23020: Maailman terveysjärjestön yleiskokouksen listumisvarojen puuttumisen takia. Valitut
23021: 25 päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän kokousedustajat ovat joutuneet osallistu-
23022: päätöslauselman mukaan alkoholin liikakäy- maan kokouksiin mm. omilla henkilökohtai-
23023: tön haitat kuuluvat maailman uusimpiin ter- silla varoillaan.
23024: veysongelmiin. Yleiskokous kehotti jäsenvai- Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuk-
23025: tiaitaan ryhtymään tarpeellisiin toimenpitei- sen lisääntymiseen eri maissa on ollut man-
23026: siin alkoholijuomien kulutuksen vähentämi- nermaisen juomatavan leviäminen. Se ei ole
23027: seksi. Se antoi Maailman terveysjärjestön missään syrjäyttänyt vanhoja kulutustotto-
23028: tehtäväksi kehottaa eri maita toimimaan en- muksia, vaan se on tullut niiden lisäksi.
23029: tistä enemmän yhdessä alkoholiongelmien Huumausaineiden kauppa on kansainvä-
23030: ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. listä rikollisuutta, jonka hallinta edellyttää
23031: Maailman terveysjärjestön apuelimenä täs- yhteisiä toimenpiteitä eri maiden viranomai-
23032: sä toiminnassa on kansainvälinen alkoholi- ja silta. Nykyisissä oloissa ehkäisy voi olla te-
23033: huumeneuvosto (lnternational Council on hokasta vain silloin, kun siihen pyritään sa-
23034: Alcohol and Addictions, ICAA), jonka toi- mantapaisin toimenpitein mahdollisimman
23035: misto sijaitsee Lausannessa Sveitsissä. Sen monessa maassa. Siksi kansainvälisten työ-
23036: suomalaiset jäsenjärjestöt, Alkoholitutkimus- muotojen ylläpitäminen ja kehittäminen on
23037: säätiö ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto, ensiarvoisen tärkeätä juuri nyt, huumeiden
23038: ovat aktiivisesti ottaneet osaa neuvoston toi- katukauppahintojen ollessa laskusuunnassa
23039: mintaan vuonna 1985, ja vuoden 1986 kesä- ja huumeiden ollessa yhä useamman saatavil-
23040: seminaari pidettiin Budapestissä Unkarissa. la.
23041: Riittävän osanoton varmistaminen Kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23042: sainvälisen alkoholi- ja huumeneuvoston ko- nioittaen,
23043: kouksiin, seminaareihin ja kongresseihin on
23044: osoittautunut vaikeaksi. Sosiaali- ja terveys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23045: ministeriöllä ja Suomen Raittiusjärjestöjen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23046: Liitolla ei ole ollut riittävästi määrärahoja 33.99.25 250 000 markkaa kansainvä-
23047: näihin tarkoituksiin. Myöskään Pohjoismai- liseen toimintaan alkoholismin ja huu-
23048: den raittiusneuvoston toimintaan osallistu- meiden käytön ehkäisemiseksi.
23049: minen ei ole ollut täysitehoista riittävien osal-
23050: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23051:
23052: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
23053: 1990 vp. 635
23054:
23055: Raha-asia-aloite n:o 598
23056:
23057:
23058:
23059:
23060: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen pe-
23061: rustamiseen Värtsilän Niiralan tulliasemalle
23062:
23063:
23064: Eduskunnalle
23065: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikka ava- on virat syytä perustaa viimeistään vuoden
23066: taan henkilöliikenteelle vuonna 1990. Suori- 1991 budjetissa.
23067: tetuissa tutkimuksissa on todettu, että rajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23068: ylittäisi jo ensimmäisenä vuonna 100 000- nioittaen,
23069: 150 000 matkustajaa. Se työllistää huomatta-
23070: vasti tullin henkilökuntaa. Kun aiemmin ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23071: Värtsilässä ole tarvittu tullin henkilökuntaa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23072: henkilöliikennettä varten, on uusien virkojen 28.40.21 600 000 markkaa tullihenki-
23073: tarve kiistämätön. Jotta rajanylityspaikka löstön lisäämiseksi Värtsilän Niiralan
23074: palvelisi matkustajia heti alusta alkaen hyvin, tulliasemalle.
23075: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23076:
23077: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö
23078: Kerttu Törnqvist Pekka Puska
23079: 636 1990 vp.
23080:
23081: Raha-asia-aloite n:o 599
23082:
23083:
23084:
23085:
23086: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän Niiralan
23087: tulliaseman ja henkilökunnan asuntojen rakentamiseen
23088:
23089:
23090: Eduskunnalle
23091: Rajanylityspaikan avaamisesta maantielii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23092: kenteelle Värtsilän Niiralassa on tehty val- nioittaen,
23093: tioiden välinen periaatepäätös. Jotta suoma-
23094: lainen osapuoli voi vastata velvoitteistaan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23095: tulee viimeistään vuoden 1991 valtion tulo- ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23096: menoarvioesitykseen varata määrärahat tul- 28.40.74 8 000 000 markkaa Värtsilän
23097: liaseman ja tullin henkilökunnan asuntojen Niiralan tulliaseman ja tullin henkilö-
23098: rakentamista varten. kunnan asuntojen rakentamiseen.
23099: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23100:
23101: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö
23102: Kerttu Törnqvist Pekka Puska
23103: 1990 vp. 637
23104:
23105: Raha-asia-aloite n:o 600
23106:
23107:
23108:
23109:
23110: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
23111: opistolle rakennuslainojen hoitoon
23112:
23113:
23114: Eduskunnalle
23115: Pohjois-Karjalan opisto on viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23116: joutunut kunnostamaan ja saneeraamaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23117: vanhoja opiston rakennuksia. Opisto on vel- 29.57.52 1 500 000 markkaa Pohjois-
23118: kaantunut niin paljon, että se tarvitsee pikai- Karjalan opistolle rakennusavustuksiin
23119: sesti lisätukea myös valtiolta. Jotta opiston käytettäväksi otettujen lainojen hoi-
23120: rahoitusasemaa voitaisiin korjata kunnolla, toon.
23121: olisi määrärahan oltava tarpeeksi suuri.
23122: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23123: nioittaen,
23124: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23125:
23126: Riitta Myller Pekka Puska Matti Väistö
23127: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
23128: 638 1990 vp.
23129:
23130: Raha-asia-aloite n:o 601
23131:
23132:
23133:
23134:
23135: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta täydennyskoulutus-
23136: laitoksen perustamiseen Outokummun ammatilliseen op-
23137: pilaitokseen
23138:
23139:
23140: Eduskunnalle
23141: Outokummun kaupunki sai luvan aloittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23142: ammattioppilaitoksen ja sosiaalialan oppilai- nioittaen,
23143: toksen 1.8.1988. Oppilaitoksen koulutusalat
23144: ovat sosiaaliala, kone- ja metallitekniikka ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23145: kivenjalostus. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23146: Jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestä- 29.65.30 200 000 markkaa Outokum-
23147: minen näillä aloilla on aivan välttämätöntä, mun ammatillisen oppilaitoksen täyden-
23148: koska ammattitaitoisesta työvoimasta on jat- nyskoulutuskeskuksen perustamiseen.
23149: kuva puute.
23150: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23151:
23152: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö
23153: Kerttu Törnqvist Pekka Puska
23154: 1990 vp. 639
23155:
23156: Raha-asia-aloite n:o 602
23157:
23158:
23159:
23160:
23161: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun kai-
23162: vosmuseon toiminnan tukemiseen
23163:
23164:
23165: Eduskunnalle
23166: Outokummun kaivosmuseo on Kaivosmu- Outokummun kaivosmuseo pitää määritel-
23167: seosäätiön ylläpitämä kaivosteollisuuden lä valtakunnalliseksi erikoismuseoksi, jonka
23168: menneisyyttä ja nykyisyyttä tallentanut mu- valtionapu käyttömenoihin on 39 prosenttia.
23169: seo. Se sijaitsee Outokummun vanhan kai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23170: voksen alueella, joka on valtakunnallisesti nioittaen,
23171: merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde.
23172: Kaivosteollisuudesta kertovaa aineistoa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23173: esineistöä on Outokummussa runsaasti va- 1991 tulo- ja menoarvioon 117 000
23174: rastoituna, mutta Kaivosmuseosäätiön talou- markkaa Kaivossäätiölle Outokummun
23175: delliset resurssit eivät mahdollista aineiston ja kaivosmuseon toiminnan tukemiseen.
23176: esineistön kunnostamista.
23177: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23178:
23179: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö
23180: Kerttu Törnqvist Pekka Puska
23181:
23182:
23183:
23184:
23185: ..
23186: 44 200052Y
23187: 640 1990 vp.
23188:
23189: Raha-asia-aloite n:o 603
23190:
23191:
23192:
23193:
23194: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun Laulujuh-
23195: lien toimintaan
23196:
23197:
23198: Eduskunnalle
23199: Joensuun Laulujuhlat ovat eräs merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23200: vimmistä musiikkitapahtumista Suomessa ja nioittaen,
23201: juhlat ovat saavuttaneet kansainvälistä mai-
23202: netta. Juhlien taloudesta kantaa lähes koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23203: naan päävastuun Joensuun kaupunki. Valtio- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23204: valta avustaa yli 2 miljoonalla markalla Sa- 29.90.52 500 000 markkaa Joensuun
23205: vonlinnan Oopperajuhlia, joten olisi kohtuul- Laulujuhlien toimintaan.
23206: lista, että myös toista merkittävää itäsuoma-
23207: laista musiikkitapahtumaa tuettaisiin.
23208: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23209:
23210: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö
23211: Kerttu Törnqvist Pekka Puska
23212: 1990 vp. 641
23213:
23214: Raha-asia-aloite n:o 604
23215:
23216:
23217:
23218:
23219: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Patvinsuon biosfää-
23220: rialueen perustamiseen
23221:
23222:
23223: Eduskunnalle
23224: Suomeen ollaan perustamassa kaksi bio- mon alueeseen, jolloin ko. biosfäärialueesta
23225: sfäärialuetta. Alkuperäisen suunnitelman saadaan mittava ainutkertainen kokonai-
23226: mukaan toinen näistä olisi ollut Patvinsuon suus.
23227: kansallispuisto ympäristöineen. Uusien suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23228: nitelmien mukaan biosfäärialue tulisi perus- nioittaen,
23229: taa suomalais-neuvostoliittolaisena yhteis-
23230: työhankkeena, jolloin osa alueesta sijaitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23231: Neuvostoliiton puolella. Hanke tulisi toteut- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23232: taa siten, että kaavaillun Kuhmon alueen 35.11.26 250 000 markkaa biosfääri-
23233: lisäksi Patvinsuo ja sen yhteistoiminta-alue alueiden perustamiseen Patvinsuolle.
23234: liitetään Neuvostoliiton alueen kautta Kuh-
23235: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23236:
23237: Riitta Myller Pekka Puska Matti Väistö
23238: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
23239: 642 1990 vp.
23240:
23241: Raha-asia-aloite n:o 605
23242:
23243:
23244:
23245:
23246: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun kai-
23247: vosmiljöön säilyttämiseen
23248:
23249:
23250: Eduskunnalle
23251: Outokummun kaivosmiljöö on ainutker- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23252: tainen Suomen kaivostoiminnan historiassa. nioittaen,
23253: Outokummun vanhan kaivoksen alue on val-
23254: takunnallisesti merkittävä kulttuurihistorial- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23255: linen kohde. Alue on suojeltu asema- ja seu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23256: tukaavamääräyksin ja -suosituksin. Sen säi- 35.32.34 500 000 markkaa Outokum-
23257: lyttäminen jälkipolville on ensiarvoisen tär- mun kaivosmiljöön säilyttämiseen ja en-
23258: keää. Säilyttäminen ja entistäminen ovat kus- tistämiseen.
23259: tannuksiltaan varsin kalliita toimenpiteitä,
23260: joiden suorittaminen ei ole mahdollista ilman
23261: valtiovallan tukea.
23262: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23263:
23264: Riitta Myller Eeva Turunen Matti Väistö
23265: Kerttu Törnqvist Pekka Puska
23266: 1990 vp. 643
23267:
23268: Raha-asia-aloite n:o 606
23269:
23270:
23271:
23272:
23273: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun elämi-
23274: sentaidon opetusohjelman tuottamiseen
23275:
23276:
23277: Eduskunnalle
23278: Lääkintöhallituksen toimeksiannostaN uo- Elämänhallinta ja elämisen strategiat on
23279: risokasvatusliitto on tuottanut elämisentai- omaksuttava nykyelämässä entistä aikaisem-
23280: don opetusohjelman peruskoulun yläastetta min, jotta monimutkaisessa yhteiskunnassa
23281: varten. voisi kasvaa yhteisön jäsenyyteen. Tietojen
23282: Nykylapsi ja -nuori joutuu jo varhaisessa lisäksi tarvitaan taitoja elämistä varten. Siksi
23283: vaiheessa kohtaamaan aikaisempaa moni- peruskoulun ala-asteelle tarkoitettu elämi-
23284: mutkaisemman ympäristön ja tiedotustul- sentaidon opetusohjelma sisältää elämänta-
23285: van. Hän ei itse pysty valitsemaan niitä paa ja elämän tyylejä, sairauden ehkäisemistä,
23286: vaikutteita ja virikkeitä, jotka täyttävät hä- vaaratilanteita, tupakkaa ja alkoholia, eri-
23287: nen tajuntansa tiedotusvälineissä, koulumat- tyisruokavaliota, kouluyhteisöä, opiskelutot-
23288: koilla, koulussa ja vapaa-ajanvieton yhtey- tumuksia, suhteita aikuisiin ja tovereihin,
23289: dessä. Nuori kohtaa jatkuvasti uusia tilan- kiusaamista sekä harrastuksia ja ajankäyttöä
23290: teita ja hänet pakotetaan valintoihin, joita koskevia asioita.
23291: hän ei ole voinut ennalta harjoitella, eikä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23292: hänellä näin ollen ole valmiuksia valita nioittaen,
23293: terveyttä ja turvallisuutta sekä sosiaalista
23294: hyvinvointia edistäviä vaihtoehtoja. USA: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23295: ssa ja Englannissa sekä myös Suomessa 1991 tulo- ja menoarvioon 210 000
23296: valmistetuilla opetusohjelmilla on voitu markkaa elämisentaidon opetusohjel-
23297: edistää elämisentaitojen oppimista ja valin- man tuottamiseksi peruskoulun 3.-4.
23298: tavalmiuksien harjoittelua. ja 5.-6. luokkia varten.
23299: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23300:
23301: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Pekka Puska
23302: 644 1990 vp.
23303:
23304: Raha-asia-aloite n:o 607
23305:
23306:
23307:
23308:
23309: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta tietokoneavusteisen
23310: tapakasvatusohjelman tuottamiseen
23311:
23312:
23313: Eduskunnalle
23314: Tietokoneet ovat yleistyneet kaikkialla omaksuvat tietokoneiden käytön paremmin
23315: työelämässä, kodeissa ja kouluissa. Tietotek- kuin tytöt, joita tietokoneet kiinnostavat vain
23316: niikka muuttaa maailmaa ja samalla myös vähän.
23317: ihmisiä. Muutosten tulisi kuitenkin tapahtua Toisenlaisten ohjelmien tarjoaminen lisää
23318: siten, että itse pystymme vaikuttamaan nii- myös tyttöjen kiinnostusta tasa-arvoisesti
23319: den suuntaan. poikien rinnalla. Monipuolisilla ohjelmilla
23320: Tietokoneilla on todettu olevan lukuisia voidaan vaikuttaa tietotekniikan aiheutta-
23321: hyviä ominaisuuksia. Kouluissa tehty kartoi- man muutoksen laatuun.
23322: tus osoittaa, että tietokoneavusteinen opetus Ehdotamme laadittavaksi tietokoneohjel-
23323: tuo vaihtelua ja iloa oppimiseen, motivoi man tapakasvatuksen avuksi. Aihe tarjoaa
23324: työskentelyä, mahdollistaa opetuksen yksi- mahdollisuuksia käsitellä nuoren elämään
23325: löinoin ja parantaa työrauhaa sekä lisää sy- liittyviä ilmiöitä laajasti. Ohjelmassa esitettäi-
23326: vällisiä keskusteluja opittavasta asiasta. siin animaation keinoin ihmisten välisiä kans-
23327: Tänä päivänä lapset tutustuvat tietokonei- sakäymisen sääntöjä ja tarkoitusta. Ohjel-
23328: siin usein jo kotona, mutta viimeistään kou- man avulla oppilas voisi kokeilla erilaisia
23329: lussa. Koulut hankkivat käyttöönsä tietoko- vaihtoehtoja ja niiden vaikutusta.
23330: neita yhä useammin. Ongelmaksi on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23331: kin muodostunut se, ettei ole tarkoitukseen nioittaen,
23332: sopivia monipuolisia ohjelmia. Kotikäytössä
23333: ovat yleisimpiä erilaiset tuhoamispelit, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23334: kiehtovat pelaajaa nopeudellaan, väreillään 1991 tulo- ja menoarvioon 180 000
23335: ja korkeatasoisilla kuvillaan. Niiden sisältö markkaa tietokoneavusteisen opetusoh-
23336: on kuitenkin lähes poikkeuksetta väkivaltai- jelman tuoaarniseksi tapakasvatuksen
23337: nen. Ongelma on myös siinä, että pojat edistämiseksi kouluissa.
23338: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23339: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Pekka Puska
23340: 1990 vp. 645
23341:
23342: Raha-asia-aloite n:o 608
23343:
23344:
23345:
23346:
23347: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntatieteelliseen
23348: suunnittelu- ja tutkimustyöhön sekä toimintaan
23349:
23350:
23351: Eduskunnalle
23352: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle keämpää kuin koskaan aiemmin. Liikunnan
23353: 1990 on osoitettu 13 500 000 markkaa liikun- vaikutus mielenterveyteen ja sopeutumiseen
23354: tatieteelliseen suunnittelu- ja tutkimustyö- uusiin työ- ja yhteisömuotoihin vaatii myös
23355: hön. Liikuntatieteellinen· tutkimus on edel- tutkimuksensa. Liikuntatieteellinen tutkimus
23356: leenkin varsin nuorta ja monia tutkimuksen ei valtioneuvoston päätöksen vastaisesti saa-
23357: alueita on lähes kokonaan jäänyt vaille pit- nut luvattua 15 %:n korotusta määrärahoi-
23358: käjänteistä tutkimustyötä. Näistä mainitta- hinsa kuluvalle vuodelle.
23359: koon liikuntafilosofian, liikunnan ja luon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23360: non, liikunnan, urheilun ja ruumiillisuuden, nioittaen,
23361: liikuntapaikkarakentamisen, liikunnan ja es-
23362: tetiikan, liikunnan ja työelämän muutosten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23363: jne. tutkimukset. Liikunta on saamassa ih- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23364: misten arkielämässä yhä enemmän merkitys- 29.91.50 6 000 000 markkaa liikunta-
23365: tä, joten tietämys jälkiteollisen ajan ihmisen tieteelliseen suunnittelu- ja tutkimus-
23366: elämäntapaan vaikuttavista tekijöistä on tär- työhön sekä toimintaan.
23367: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23368:
23369: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
23370: 646 1990 vp.
23371:
23372: Raha-asia-aloite n:o 609
23373:
23374:
23375:
23376:
23377: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pahkalan risteyksen
23378: rakentamiseen Leivonmäellä
23379:
23380:
23381: Eduskunnalle
23382: Ns. Pahkalan liittymä Leivonmäen kun- paikkaan. Tämä risteysjärjestelyjen muutos
23383: nassa on kirkonkylän eteläinen liittymä kan- luo edellytykset sujuvalle raskaalle liikenteel-
23384: tatielle n:o 59. Liittymä on raskaalle liiken- le kirkonkylästä ja idän suunnasta kantatielle
23385: teelle vaikea, mikä johtuu liittymän teiden n:o 59. Hanke on piirin tienpidon suunnitel-
23386: pituuskaltevuuksista. Liittymä on mäessä, massa ajoitettu vuodelle 1992, mutta on vaa-
23387: josta on vaikea lähteä etelän suuntaan. Liit- rassajoka vuosi siirtyä tuleville vuosille. Kos-
23388: tymää käyttävää raskasta liikennettä on pal- ka hanke on kirkonkylän liikenneturvallisuu-
23389: jon: valtaosa Leivonmäen Sahan tuotteista den kannalta ensiarvoisen tärkeä ja hank-
23390: laivataan Keski-Eurooppaan Kotkassa. Va- keelle on TVH:n vahvistama suunnitelma,
23391: pon Höystösensuon turvetuotantoalueen tur- tulisi tarvittavat määrärahat varata jo vuo-
23392: vekuljetukset ajetaan liittymän kautta. Kaik- den 1991 tulo- ja menoarvioon.
23393: ki kantatiellä n:o 59 liikennöivät linja-auto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23394: liikenteen vakiovuorot kulkevat kirkonkylän nioittaen,
23395: kautta.
23396: Kantatien n:o 59 liikenne on viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23397: kasvanut merkittävästi. Tämä on entisestään 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
23398: korostanut liittymän liikenneturvallisuusris- markkaa ns. Pahkalan risteyksen lii-
23399: kejä. Tiesuunnitelman mukaan risteys siirre- kennejärjestelyihin Leivonmäen kirkon-
23400: tään noin 400 metriä pohjoisemmaksi pituus- kylässä.
23401: kaltevuuksien kannalta ongelmattomaan
23402: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23403:
23404: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita J urva
23405: 1990 vp. 647
23406:
23407: Raha-asia-aloite n:o 610
23408:
23409:
23410:
23411:
23412: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
23413: väylien rakentamiseen ja paikallistien kunnostamiseen
23414: Leivonmäellä
23415:
23416:
23417: Eduskunnalle
23418: Paikallistie Leivonmäen kirkonkylän kes- dontoimenpideohjelmassa vuosille 1983-89,
23419: kustassa on ahdas. Päivittäin tiellä liikkuvat jossa se oli ajoitettu vuodelle 1988. Vaikka
23420: kymmenet puutavara-autot kirkonkylän kes- hankkeen toteuttamiselle on vahvat perusteet
23421: kustassa toimivalle Yhtyneiden Paperitehtai- ja rakentamiskustannukset ovat vähäiset, on
23422: den Leivonmäen Sahalle. Kevyen liikenteen toteuttamista siirretty muiden hankkeiden
23423: väylien puuttuessa jalankulkijoille ja muulle vuoksi piirin ohjelmassa vuosittain. Koska
23424: kevyelle liikenteelle aiheutuu suurta vaaraa. hanke on kirkonkylän liikenneturvallisuuden
23425: Lisäksi kaikki kantatien n:o 59 (tuleva kannalta ensiarvoisen tärkeä ja hankkeelle on
23426: valtatie) kymmenet päivittäiset linja-auto- TVH:n vahvistama suunnitelma, tulisi mää-
23427: vuorot kulkevat kirkonkylän läpi paikallisen rärahat v.arata jo valtion vuoden 1991 tulo- ja
23428: liikenteen lisäksi. Todettakoon, että läpikul- menoarv10on.
23429: kuliikenteen käytössä olevalle kaavatielle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23430: kunta on rakentanut kevyen liikenteen väy- nioittaen,
23431: län. Paikallistieltä tämä puuttuu. Kirkonky-
23432: län rakennuskaavassa on jalankulku- ja pol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23433: kupyörätiet otettu huomioon. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 130 000
23434: Hanke on Keski-Suomen tie- ja vesiraken- markkaa Leivonmäen kirkonkylän ke-
23435: nuspiirin tienpidon suunnitelmassa vuosille vyen liikenteen väylien rakentamiseen ja
23436: 1990-95 ja se on ajoitettu vuodelle 1994. kirkonkylän paikallistien rakenteen pa-
23437: Hanke oli ensimmäisen kerran piirin tienpi- rantamiseen.
23438: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23439:
23440: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Marita Jurva
23441: 648 1990 vp.
23442:
23443: Raha-asia-aloite n:o 611
23444:
23445:
23446:
23447:
23448: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen am-
23449: mattikorkeakoulun suunnitteluun
23450:
23451:
23452: Eduskunnalle
23453: Vaasan lääni on korkeakouluopetuksen ja koulukokeilun vaatimukset täyttää aloite
23454: tutkimuksen katvealuetta. Erityisesti suo- monialaisen ammattikorkeakoulun perusta-
23455: menkielinen korkeakouluopetus on laajentu- miseksi Seinäjoelle. Seinäjoen ammattikor-
23456: nut hitaasti. Korkeakoulujen aloituspaikois- keakoulukokeiluun osallistuisivat
23457: ta vain noin 3 % on Vaasan läänin korkea- a) ensi vaiheessa Ilmajoen maatalousoppi-
23458: kouluyksiköissä. laitos ja Seinäjoen kauppaoppilaitos; ja
23459: Viime vuoden aikana kysymys ammatti- b) toisessa vaiheessa Seinäjoen terveyden-
23460: korkeakoulujen perustamisesta on noussut huolto-oppilaitos ja Seinäjoen sosiaalialan
23461: esille: ajatus on saanut eri tahoilla myöntei- oppilaitos.
23462: sen vastaanoton. Ammattikorkeakoulu on Ammattikorkeakoulun opetussuunnitel-
23463: opistoasteen koulutuksesta ja korkea-asteen mat on tarkoitus laatia yhteistyössä Helsin-
23464: ammatillisesta koulutuksesta muodostettava gin yliopiston ja Tampereen yliopiston Seinä-
23465: oppilaitos. Sen tutkintotaso rinnastuisi kor- joella toimivien yksiköiden kanssa.
23466: kea-asteen alempiin tutkintoihin. Seinäjoen ammattikorkeakoulukokeilun
23467: Opetusministeriö on toiminta- ja talous- käynnistämistä maatalous-kaupallisella alal-
23468: suunnitelmassaan asettanut ammattikorkea- la tukee se, että Vaasan läänissä maatalouden
23469: koulujen kokeilutoiminnalle eräitä perustei- osuus on elinkeinotoiminnassa erittäin mer-
23470: ta. Niitä ovat muun muassa: kittävä. Läänin maatalousoppilaitokset eivät
23471: - ammattikorkeakoulujen muodostami- myöskään pode oppilaspulaa kuten muualla
23472: nen nykyisistä ammatillisista oppilaitoksista Suomessa. Maatalouden ja kaupan eri elin-
23473: (y h teenlii ttymänä) keinojen piiristä voidaan tarjota Etelä-Poh-
23474: - alueellisten ja paikallisten tarpeiden janmaalla uusia sijoittumismahdollisuuksia
23475: huomioon ottaminen korkeatasoisen ammatillisen koulutuksen
23476: - kaikkien koulutusalojen huomioon ot- saaneille asiantuntijoille.
23477: taminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23478: - sellaisten paikkakuntien ensisijaisuus, nioittaen,
23479: joilla ei ole korkeakoulua
23480: - yhteydet nuorisokoulukokeiluihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23481: Etelä-Pohjanmaalta on tehty useita aloit- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23482: teita ammattikorkeakoulukokeilujen käyn- markkaa Seinäjoen monialaisen am-
23483: nistämiseksi. Erityisen hyvin ammattikorkea- mattikorkeakoulun suunnitteluun.
23484: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23485:
23486: Pentti Mäki-Hakola Håkan Malm Jorma Fred
23487: Kirsti Ala-Harja Jarmo Wahlström Esko Aho
23488: Juho Sillanpää Gustav Björkstrand Aapo Saari
23489: Martti Korkia-Aho Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä
23490: 1990 vp. 649
23491:
23492: Raha-asia-aloite n:o 612
23493:
23494:
23495:
23496:
23497: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriur-
23498: heilualueen rakentamiseen Jurvassa
23499:
23500:
23501: Eduskunnalle
23502: Jurvaan on rakenteilla Lintuharjun moot- nitelmaan, mutta rahoitusta ei ole vielä val-
23503: toriurheilualue. Sen omistaa Lintuharjun tion taholta myönnetty. Työt ovat käynnissä
23504: Moottoristadion Oy, jonka osakepääoma on ja rahoitustarve on kipeä.
23505: 940 000 markkaa. Osakepääomasta omistaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23506: Jurvan kunta 100/188. Muita omistajia on 55.
23507: Toimivia moottoriratoja on maassa vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23508: pari kappaletta, joten tämä hanke on varsin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23509: tarpeellinen. Keskus tulee täyttämään kan- 29.91.50 yhteensä 1 000 000 markkaa
23510: sainväliset mitat. Hankkeen kustannusarvio rakennusavustuksena Lintuharjun moot-
23511: on n. 3 miljoonaa markkaa. Hanke on hyväk- toriurheilualueelle Jurvan kunnassa.
23512: sytty opetusministeriön liikuntapaikkasuun-
23513: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23514:
23515: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred Kirsti Ala-Harja
23516: 650 1990 vp.
23517:
23518: Raha-asia-aloite n:o 613
23519:
23520:
23521:
23522:
23523: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta golfkeskuksen ra-
23524: kentamiseen N urmoon
23525:
23526:
23527: Eduskunnalle
23528: Nurmon kunnan aktiivisella tuella on Nur- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
23529: moon päätetty perustaa korkean luokan 18- nioittaen,
23530: reikäinen golfrata. Aluetta varten tarpeelliset
23531: maa-alueet on hankittu ja suunnittelu on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23532: käynnissä amerikkalaisen korkealuokkaisen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23533: asiantuntemuksen avulla. 29.91.50 1 000 000 markkaa Etelä-
23534: Golfrata on osakeyhtiömuotoinen. Sen Pohjanmaan Golfkeskus Oy:n rakenta-
23535: pääosakkaat ovat Nurmon kunta ja Seinä- miseen.
23536: joen kaupunki. Kustannusarvio on n. 20 mil-
23537: joonaa markkaa. Rakennustyöt aloitetaan
23538: kuluvan vuoden keväällä.
23539: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23540:
23541: Pentti Mäki-Hakola
23542: 1990 vp. 651
23543:
23544: Raha-asia-aloite n:o 614
23545:
23546:
23547: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta seurantalomu-
23548: seon perustamiseen Laihialie
23549:
23550:
23551: Eduskunnalle
23552: Suomessa toimii tällä hetkellä noin 2 600 malaisen seurantalomaakunnan Etelä-Poh-
23553: seurantaloa. Näistä nuorisoseurantaloja on janmaan sydämeen.
23554: noin 900. Muita seurantaloja ovat mm. rait- Seurantalomuseon perustaminen Laihialie
23555: tiustalot, marttatalot, kotiseututalot, maa- on aloitettu eduskunnan myöntämän määrä-
23556: miesseurantalot jne. Lisäksi Suomessa on rahan ja Laihian kunnan avustuksen turvin.
23557: noin 900 työväentaloa. Parhaillaan laaditaan kokonaisuunnitelmaa
23558: Ensimmäiset seurantalot on rakennettu museosta peruskorjauksineen ja toimintoi-
23559: noin 100 vuotta sitten. Ne ovat olleet suoma- neen. Samalla rakenteellinen peruskorjaus
23560: laisen yhdistys- ja kansalaistoiminnan tyyssi- on meneillään.
23561: jC?ja ja tukikeskuksia koko olemassaolonsa Seurantalomuseon toteutuminen edellyttää
23562: aJan. valtion tukea edelleen vuodelle 1991. A vus-
23563: Talojen keskeinen sijainti ja perinteikäs tuksen turvin on tarkoitus jatkaa peruskor-
23564: rakennustapa ovat turvanneet sen, että ne jausta ja rakentaa Laihian nuorisoseuranta-
23565: ovat olleet myös kulttuurimaisemallisesti ja loon museon tarvitsemat pientilat, rakentaa
23566: rakennusteknisesti tärkeitä kyläkuvan kes- näyttelytilat pysyville ja vaihtuville näyttelyil-
23567: kuksia. le ja alkaa koota näyttelymateriaalia eri puo-
23568: Seurantaloja on korjattu aktiivisesti 1970- lilta Suomea.
23569: luvun lopulta lähtien. Tällä hetkellä noin Tarkoituksena on tehdä talosta toimiva
23570: puolet taloista on korjattu. Lopuissakin on seurantalomuseo, jota museaalisen toimin-
23571: peruskorjaus meneillään, alkamassa tai suun- nan lisäksi käytetään siinä määrin kuin se on
23572: nitteilla. mahdollista opetus- ja koulutustilana sekä
23573: Seurantalo on niin keskeinen instituutio seuranjäsenten, kuntalaisten ja maakunta-
23574: kulttuurihistoriassa, että se tarvitsee oman väen toimintatilana.
23575: seurantalomuseon. Työväentalomuseo on ol- Seurantalomuseon perustaminen tarvitta-
23576: lut jo pitemmän aikaa Riihimäellä. Sen pe- vine korjauksineen vie aikaa noin kolme
23577: rustamiseen on saatu aikanaan yhteiskunnan vuotta. Hankkeen toteutuksesta vastaa Suo-
23578: tukea. Työväentalomuseo kuvastaa suoma- men Nuorison Liitto yhdessä Etelä-Pohjan-
23579: laista työväentaloperinnettä. maan Nuorisoseuran ja Laihian Nuorisoseu-
23580: Seurantaloinstituutio on ollut myös niin ran kanssa.
23581: keskeinen kulttuurivaikuttaja Suomessa, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23582: oman seurantalomuseon aikaansaaminen on nioittaen,
23583: hyvin perusteltua. Museoksi on valittu Lai-
23584: hian nuorisoseurantalo, jonka on suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23585: lut arkkitehti Bertil Strömmer. Talo on ra- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
23586: kenteiltaan hyvässä kunnossa. Se on myös markkaa Suomen Nuorison Liitto ry:lle
23587: sijainniltaan hyvä ja arkkitehtonisesti kau- seurantalomuseon perustamiseen Lai-
23588: nis. Näin siitä saa oikeaoppisella peruskor- hian nuorisoseurantaloon.
23589: jaamisella oivallisen seurantalomuseon suo-
23590: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23591:
23592: Pentti Mäki-Hakola Kirsti Ala-Harja
23593: 652 1990 vp.
23594:
23595: Raha-asia-aloite n:o 615
23596:
23597:
23598:
23599:
23600: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ve-
23601: denottamon rakentamiseen
23602:
23603:
23604: Eduskunnalle
23605: Seinäjoen kaupungin käyttöveden heikko tamistyön osuus on n. 35 miljoonaa mark-
23606: laatu on tunnettu valtakunnallisestikin. Nyt kaa. Hankkeen rahoitukseen on valtion tuki
23607: kuitenkin Länsi-Suomen vesioikeus on välttämätön. Hanke tulisikin toteuttaa val-
23608: 21.12.1989 antanut Kyrönjokilaakson Vesi tion vesihuoltotyönä.
23609: Oy:lle luvan pohjaveden ottamiseen ja veden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23610: hankintalaitoksen rakentamiseen. Vesi tul- nioittaen,
23611: laan ottamaan Kauhajoen kunnan alueella
23612: olevilta pohjavesialueilta. Vesioikeuden pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23613: tös sisältää työluvan rakentamiseen ryhtymi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23614: seksi ennen päätöksen lainvoimaa. Tämä 30.40. 77 yhteensä JO 000 000 markkaa
23615: osoittaa hankkeen kiireellisyyttä. Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n vesihuol-
23616: Pohjavesihankkeen kustannusarvio on 120 tohankkeen toteuttamiseksi.
23617: miljoonaa markkaa, josta vesijohdon raken-
23618: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23619:
23620: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred Jukka Vihriälä
23621: 1990 vp. 653
23622:
23623: Raha-asia-aloite n:o 616
23624:
23625:
23626:
23627:
23628: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltotöi-
23629: hin N urmossa
23630:
23631:
23632: Eduskunnalle
23633: Nurmon kunta on yksi maamme nopeim- enty1sen kehittämisneuvottelukunnan. Ke-
23634: min kasvavista kunnista. Sen väkiluku on hityksen perusedellytys on vesihuolto.
23635: parinkymmenen vuoden aikana kaksinker- Edellä mainituista syistä Nurmon kunnan
23636: taistunut. Kunnan teollistuminen on myös edessä ovat suuret vesihuoltoinvestoinnit.
23637: voimakasta. Parhaillaan osuusteurastamo Tarkoituksenmukaisinta ko. hankkeet olisi
23638: Itikka on käynnistämässä n. 300 miljoonaa suorittaa valtion vesihuoltotyönä.
23639: markkaa maksavaa, Euroopan ajanmukai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23640: simpana pidetyn lihanjalostustehtaan raken- nioittaen,
23641: nushanketta.
23642: Erityisesti on syytä todeta, että Nurmo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23643: kuuluu osana Seinäjoen kasvukeskusaluee- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23644: seenja alueen kehitys palvelee koko maakun- markkaa valtion vesihuoltotöihin Nur-
23645: nan kehitystä. Läänin kehittämistä varten on mon kunnassa.
23646: valtioneuvosto viime vuonna perustanut jopa
23647: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23648:
23649: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred
23650: 654 1990 vp.
23651:
23652: Raha-asia-aloite n:o 617
23653:
23654:
23655:
23656:
23657: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltolii-
23658: ton toiminnan avustamiseen
23659:
23660:
23661: Eduskunnalle
23662: Vesihuoltoliitto on vesi- ja viemärilaitosten kustannuksia niin, että esimerkiksi koulutus-
23663: erikoisjärjestö, jonka tehtävänä on toimia ta voitaisiin toteuttaa täysin tyydyttävällä
23664: vesihuoltoalan edistäjänä ja edunvalvojana. tavalla. Näin ollen olisi välttämätöntä, että
23665: Sen jäseniä ovat vesihuoltoyhtiöt, vesihuolto- tämän tärkeän tehtävän edistämiseen ja ke-
23666: osuuskunnat ja -yhtymät sekä kunnat. Vesi- hittämiseen tulisi mukaan myös valtio avus-
23667: huoltoliitto on erityisesti yhdysside vesilai- tusten muodossa.
23668: tosten ja viranomaisten välillä, vesihuolto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23669: alan yleisten edellytysten kehittäjä ja varsin- nioittaen,
23670: kin keskitetyn vesihuoltoalan koulutuksen
23671: antaja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23672: Vapaaehtoisena järjestönä sen jäsenmak- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
23673: suja ja koulutusmaksuja on kuitenkin vaikea markkaa Vesihuoltoliiton toiminnan tu-
23674: nostaa vastaamaan toiminnasta aiheutuvia kemiseen.
23675: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23676:
23677: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred Kirsti Ala-Harja
23678: 1990 vp. 655
23679:
23680: Raha-asia-aloite n:o 618
23681:
23682:
23683:
23684:
23685: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-
23686: Vasunmäen-Mikkilän maantien kunnostamiseen
23687:
23688:
23689: Eduskunnalle
23690: Kuortaneen kunnassa ja Lapuan kaupun- aloittaminen on välittömästi mahdollista.
23691: gissa oleva maantie välillä Paavola-Va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23692: sunmäki-Mikkilä on erittäin heikkokuntoi- nioittaen,
23693: nen. Se on kelirikkoaikana miltei kulkukel-
23694: voton. Tien parantamista ovat asukkaat mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23695: nin tavoin kiirehtineet. Kuortaneen kunnan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23696: puoleiset tien tarvitsijat ovat jo 18.4.1983 31.24.77 500 000 markkaa Paavo-
23697: luovuttaneet TVL:n Vaasan piirille n. 250 lan-Vasunmäen-Mikkilän maantien
23698: henkilön allekirjoittaman vetoomuksen tien parantamista varten Lapuan kaupungis-
23699: parantamiseksi. sa ja Kuortaneen kunnassa.
23700: Tiesuunnitelmat ovat valmiit, joten tietyön
23701: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23702: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred
23703: Aapo Saari Kirsti Ala-Harja
23704:
23705:
23706:
23707:
23708: 45 200052Y
23709: 656 1990 vp.
23710:
23711: Raha-asia-aloite n:o 619
23712:
23713:
23714:
23715:
23716: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesis-
23717: tön vesistöjärjestelyihin
23718:
23719:
23720: Eduskunnalle
23721: Karvianjoen vesistössä merkittäviä ongel- Satakunnan Maatalouskeskus ovat osaltaan
23722: mia ovat tulvat ja virkistyskäytön kannalta ajaneet Karvianjoen vesistön lasku-uomien
23723: aika ajoin liian matalat vedet. Vesistön ve- kalataloudellista kunnostamista. Pohjajoen
23724: sienkäytön suunnittelun on vesi- ja ympäris- kalataloudellisen kunnostuksen kustannusar-
23725: töhallitus antanut Tampereen vesi- ja ympä- vio on 530 000 markkaa.
23726: ristöpiirin tehtäväksi. Suunnitelmat koskevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23727: Merikarvianjoen, Pohjajoen ja Eteläjoen ka- nioittaen,
23728: lataloudellista kunnostamista. Suunnittelu-
23729: työ on jaettu kolmeen erilliseen vaiheeseen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23730: jotka ovat 1. Pohjajoki, 2. Merikarvianjoki ja 1991 tulo- ja menoarvioon 630 000
23731: 3. Eteläjoki. Ensimmäisenä näistä suunnitel- markkaa, josta 530 000 markkaa Poh-
23732: mista on valmistunut Pohjajoen kalatalou- jajoen kalataloudelliseen kunnostami-
23733: dellinen kunnostussuunnitelma. Merikar- seen sekä JOO 000 markkaa Eteläjoen
23734: vianjoen osalta suunnitelma valmistuu vuo- kalataloudellisen kunnostussuunnitel-
23735: den 1990 aikana ja Eteläjoen suunnitelma man laatimiseen.
23736: vuonna 1991. Satakunnan Maakuntaliitto ja
23737: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23738:
23739: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
23740: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
23741: Marita Jurva Tina Mäkelä
23742: 1990 vp. 657
23743:
23744:
23745: Raha-asia-aloite n:o 620
23746:
23747:
23748:
23749:
23750: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 270
23751: parantamiseen välillä Siikainen-Pyntäinen-Honkajoki
23752:
23753:
23754: Eduskunnalle
23755: Maantiellä n:o 270 liikennöidään nykyisin jetukset Siikaisten Otamoita Honkajoelle,
23756: tavanomaisen henkilöautokaluston lisäksi Karviaan, Parkanoon, Kihniöön ja sieltä
23757: varsin huomattavassa määrin myös raskailla edelleen Etelä-Pohjanmaalle ajetaan tätä poi-
23758: ajoneuvoilla. Mainitun tien kunto on jo vuo- kittaisyhteyttä pitkin. Tien välittömässä vai-
23759: sikausia ollut niin kehno, että erityisesti lii- kutuspiirissä on useita huomattavJ.n suuria
23760: kenteen ja kuljetuksen ammattilaiset yhdessä so rano ttoal uei ta.
23761: tien vaikutuspiirissä asuvien kanssa ovat esit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23762: täneet tietä kohtaan voimakasta kritiikkiä. nioittaen,
23763: Ohitukset ovat hengenvaarallisia, sikäli
23764: kuin yleensä ovat mahdollisia, sillä raskaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23765: ajoneuvot eivät uskalla antaa tietä, koska 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
23766: tienreunat ovat erittäin heikkoja. markkaa maantien n:o 270 parantami-
23767: Tiepiirin tiedossa on, että esim. kalkkikul- seksi välillä Pyntäinen-Honkajoki.
23768: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23769:
23770: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
23771: 658 1990 vp.
23772:
23773: Raha-asia-aloite n:o 621
23774:
23775:
23776:
23777:
23778: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 660
23779: perusparantamiseen välillä Träskvik-Merikarvia
23780:
23781:
23782: Eduskunnalle
23783: Ahlaisten, Merikarvian ja Siipyyn kautta Parannettavan tieosan pituus on n. 17 ki-
23784: kulkeva maantie n:o 660 on viime vuosina lometriä. Rakenteen parantamisen ja päällys-
23785: suurimmaksi osaksi perusparannettu ja pääl- tämisen kustannukset ovat n. 13 Mmk. Tien
23786: lystetty. Tiestä on kunnostamatta ja sorapin- kunnostus on jo useita vuosia sisältynyt
23787: taisena osuus Merikarvialta Vaasan läänin TVL:n Turun piirin toimenpideohjelmaan,
23788: rajalle. Suunnitelmat tieosuuden parantami- mutta hankkeen toteuttaminen on lykkään-
23789: seksi ovat valmiit. Tien kunnostaminen on tynyt. Vuosien 1989-1995 toimenpideohjel-
23790: tärkeää paikallisten kulkuyhteyksien ja vilk- maan sisältyy osa tien rakennustöistä vuosina
23791: kaan loma-asutus- sekä matkailuliikenteen 1992-1994.
23792: kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23793: Tien kunnostaminen edistää seudun mat- nioittaen,
23794: kailua, koska tie kulkee merenrannan välit-
23795: tömässä läheisyydessä ja tien varrella on usei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23796: ta kiinnostavia matkailukohteita. Soratien 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
23797: kunnossapito vaatii myös vilkkaan kesäaikai- markkaa Träskvikin-Merikarvian tie-
23798: sen liikenteen takia paljon voimavaroja ja hankkeen aloittamiseen maantiellä n:o
23799: tulee kustannuksiltaan suhteettoman kalliik- 660.
23800: si. Tien kunnostamisella on myös huomatta-
23801: va työllistävä vaikutus rakentamisaikana.
23802: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23803: Lea Mäkipää Timo Roos Mikko Elo
23804: Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
23805: Timo Laaksonen Heikki Rinne Raila Aho
23806: Marita Jurva Tina Mäkelä
23807: 1990 vp. 659
23808:
23809: Raha-asia-aloite n:o 622
23810:
23811:
23812:
23813:
23814: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2594
23815: perusparantamiseen välillä Suodenniemi-Kilvakkala
23816:
23817:
23818: Eduskunnalle
23819: Maantie n:o 2594 (Suodenniemi-Kilvak- tamissuunnitelma on vahvistettu ja hankkeen
23820: kala) on ns. rakentamaton tie, sorapintainen, kustannusarvio on 17,1 miljoonaa markkaa.
23821: mutkainen ja erittäin routiva. Tie muodostaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23822: kuitenkin seudullisesti merkittävän liikenne- nioittaen,
23823: väylän Kokemäenjokilaaksosta Suodennie-
23824: men ja Ikaalisten kautta Pohjanmaalle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23825: Keski-Suomeen päin. Tien perusparannus on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23826: poistettu toimenpideohjelmasta, jossa sen 31.24.77 2 000 000 markkaa maantien
23827: edellisen ohjelman mukaan piti olla kunnos- n:o 2594 ( Suodenniemi-Kilvakkala)
23828: tuksen alla jo vuonna 1989. Tien perusparan- perusparannuksen aloittamiseksi.
23829: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23830:
23831: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
23832: 660 1990 vp.
23833:
23834: Raha-asia-aloite n:o 623
23835:
23836:
23837:
23838:
23839: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistan ra-
23840: kentamiseen Porin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen
23841: teiden risteykseen
23842:
23843:
23844: Eduskunnalle
23845: Porin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen Risteyksen teollisuusjärjestelyissä on lisäk-
23846: teiden risteys on pääasiallinen Kihniön kes- si muitakin kuin yksistään liikenteellisiä nä-
23847: kustaan Järvi-Suomen tieltä johtava ja sillä kökohtia, sillä Kihniön keskustaajaman ve-
23848: on merkitystä myös läpikulkuliikenteelle Sei- denottamo sijaitsee vain muutaman kymme-
23849: näjoen suuntaan. ne~ metrin päässä risteyksestä.
23850: Kyseinen risteys on pitkän, jyrkän kaar- Oljyvahinkoja aiheuttava liikenneturma
23851: teen keskivaiheilla. Jyväskylän suunnasta tul- risteyksessä saattaisi kerralla pilata koko
23852: taessa näkyvyys ennen risteystä on vain muu- Kihniön keskustaajaman vesihuollon ja ai-
23853: tama kymmenen metriä. Lisäksi tiessä Jyväs- heuttaa arvaamattomat kustannukset talou-
23854: kylän suunnasta tultaessa on ennen risteystä dellisesti heikossa asemassa olevalle kunnalle.
23855: yli puolen kilometrin pituinen nousu. Varsin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23856: kin liukkaan kelin aikana raskas rekkaliiken- nioittaen,
23857: ne joutuu ottamaan melkoisen vauhdin pääs-
23858: täkseen mäen ylös. Voi kuvitella, miltä tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23859: tuu istua henkilöautossa ryhmittyneenä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23860: kääntymään Kihniön-Isoniemen tielle. Kun 31.24.77 1 000 000 markkaa ohitus-
23861: Jyväskylän suunnasta lähestyy rekka-auto ja kaistan rakentamiseksi Porin-Jyväs-
23862: samoin Porin suunnasta, hyvällä onnella ta- kylänja Kihniön-Isoniemen teiden ris-
23863: kaa tuleva rekka saa vauhdin pysähtymään teykseen.
23864: tai onnistuu pientareen kautta ohittamaan
23865: oikealta puolen.
23866: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23867: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
23868: 1990 vp. 661
23869:
23870: Raha-asia-aloite n:o 624
23871:
23872:
23873:
23874:
23875: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta PoroJan paikallis-
23876: tien kunnostamiseen Kokemäellä
23877:
23878:
23879: Eduskunnalle
23880: PoroJan paikallistie n:o 12921 on peruskor- henkilöä. Tien välittömässä vaikutuspiirissä
23881: jauksen tarpeessa. Tienparannus oli TVH:n on asukkaita runsaat 230 henkeä.
23882: toimenpideohjelmassa jo 3---4 vuotta ja töi- Kustannusarvio on runsaat 3 miljoonaa
23883: den piti alkaa syyskesällä v. 1987, mutta markkaa.
23884: vuoden 1986 lopulla ilmoitettiin aloittamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23885: vuodeksi vasta vuosi 1992. nioittaen,
23886: PoroJan paikallistien varrella on Oinosen
23887: Terästuote, jossa on yli kymmenen työnteki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23888: jää. Tämän teollisuuslaitoksen raskaat kulje- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23889: tukset rasittavat huonokuntoista tietä, joten 31.24.77 1 000 000 markkaa Porolan
23890: peruskorjaus olisi välttämätöntä. Myös Sei- paikallistien perusparannuksen aloitta-
23891: jan Pitopalvelu on melkoisen suuri tienkäyt- miseen Kokemäellä.
23892: täjä, samoin muualla työssä käyviä on n. 30
23893: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23894:
23895: Lea Mäkipää Marita Jurva Tina Mäkelä
23896: 662 1990 vp.
23897:
23898: Raha-asia-aloite n:o 625
23899:
23900:
23901:
23902:
23903: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 23 ja
23904: ns. vanhan Vaasantien eritasoliittymän suunnitteluun
23905: Noormarkussa
23906:
23907:
23908: Eduskunnalle
23909: Valtatien n:o 23 ja vanhan Vaasantien taminen tulisi voida toteuttaa TVL:n Turun
23910: risteys Noormarkun keskustassa kirkon vie- piirin seuraavan tienpidon toimenpideohjel-
23911: ressä on erittäin vilkasliikehteinen ja aiheut- man puitteissa.
23912: taa ajoittain ruuhkia valtatietä risteävällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23913: tiellä sekä aiheuttaa vaaratekijöitä liikenne- nioittaen,
23914: turvallisuudelle valtatiellä n:o 23. Risteyksen
23915: liikennejärjestelyjen parantamiseksi tulee tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23916: män ns. kirkon risteyksen eritasoliittymän 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
23917: suunnittelu saattaa vireille mitä pikimmin, markkaa valtatien n:o 23 ja ns. vanhan
23918: jotta voimakkaasti kasvavan liikenteen suju- Vaasantien eritasoliittymän suunnitte-
23919: vuus voidaan taata. Eritasoliittymän raken- luun Noormarkun keskustassa.
23920:
23921: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23922:
23923: Lea Mäkipää Timo Roos Raila Aho
23924: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki
23925: Marita Jurva Tina Mäkelä
23926: 1990 vp. 663
23927:
23928: Raha-asia-aloite n:o 626
23929:
23930:
23931:
23932:
23933: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ympäris-
23934: tönsuojelutyön tehostamiseen
23935:
23936:
23937: Eduskunnalle
23938: Kunnallishallinto on ympäristönsuojelun sesti nykyisen, vielä kehittymättömän ympä-
23939: toteuttamisen yhteiskunnallinen perustaso, ristönsuojelulainsäädännön aikana. Viran-
23940: jolla tapahtuvasta toiminnasta paljolti riip- haltijain saaminen tehostaisi olennaisesti
23941: puvat ympäristön tila ja sen kehittäminen kunnallishallinnon mahdollisuuksia ympäris-
23942: maassa. Kunnallishallinnon mahdollisuuk- tönsuojelussa ja lisäisi sen kykyä palvella
23943: sien parantaminen ympäristönsuojelun alalla asukkaita ympäristöasioissa.
23944: lisää myös kuntien asukkaiden osallistumis- Kunnissa toimivien ympäristönsuojelujär-
23945: ja vaikuttamismahdollisuuksia heidän omaa jestöjen tukeminen lisäisi taloudellisesti edul-
23946: elinympäristöään koskevien asioiden hoi- lisella tavalla ympäristöasioiden tiedottamis-
23947: toon. mahdollisuuksia ja asukkaiden vaikuttamis-
23948: Ympäristön tilaa koskevia perusselvityksiä mahdollisuuksia.
23949: on tähän mennessä laadittu vähän. Vain täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23950: laisten selvitysten perusteella, joiden tulisi nioittaen,
23951: kattaa sekä alkuperäinen luonto, rakennettu
23952: ympäristö ja luonnonvarain suojelu että ym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23953: päristön pilaantuminen, on mahdollista edetä 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23954: suunnitelmalliseen ympäristön hyväksikäyt- markkaa käytettäväksi avustuksiin kun-
23955: töön ja suojelemiseen. nille niiden ympäristön tilan perusselvi-
23956: Ympäristönsuojeluun laajasti perehtyneitä tyksiin, kunnan ympäristönsuojelun
23957: sekä sen suunnittelua ja yhteensovittamista yleissuunnitteluun ja -valvontaan sekä
23958: hoitavia viranhaltijoita on toistaiseksi vain ympäristöasioiden yhteensovittamista
23959: muutamissa kunnissa. Tämän puutteen on haitavien henkilöiden palkkaamiseen ja
23960: todettu selvästi haitauneen kuntien mahdol- paikallisten ympäristönsuojeluyhdistys-
23961: lisuuksia edistää ympäristönsuojelua erityi- ten tukemiseen.
23962: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23963:
23964: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
23965: 664 1990 vp.
23966:
23967: Raha-asia-aloite n:o 627
23968:
23969:
23970:
23971:
23972: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta järvien kunnostus-
23973: töihin Kihniössä
23974:
23975:
23976: Eduskunnalle
23977: Kihniön kunnassa on paljon matalia rehe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23978: vöityneitä järviä, jotka ovat pikaisen kunnos- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
23979: tuksen tarpeessa. Monet järvet ovat ruohot- markkaa Kihniön kunnan alueella sijait-
23980: tuneet satoja metriä rannoilta. Jotta järvet sevien järvien kunnostamiseen.
23981: voitaisiin pelastaa, valtiovallan tulisi kiinnit-
23982: tää entistä enemmän huomiota tähän asiaan.
23983: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23984: nioittaen,
23985: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
23986:
23987: Lea Mäkipää Marita J urva Tina Mäkelä
23988: 1990 vp. 665
23989:
23990: Raha-asia-aloite n:o 628
23991:
23992:
23993:
23994:
23995: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
23996: misrahan korottamiseen
23997:
23998:
23999: Eduskunnalle
24000: Läänien kehittämiseen tarkoitetun määrä- tietotekniikan kehittämisprojekti (CAD-pro-
24001: rahan kokeilu aloitettiin vuonna 1985 Lapin jekti) ja useita matkailun kehittämisprojekte-
24002: läänissä. Kokeilun antamien myönteisten tu- ja. Kehittämisraha on selvästi lisännyt
24003: losten seurauksena läänin kehittämisraha on omaehtoista kehitystyötä, mikä on uuden
24004: vakinaistettu ja laajennettu koko maahan. aluepolitiikan perusajatus.
24005: Vuonna 1989 koko maahan varattiin 86 Jatkossa tilanne vaikeutuu koko ajan, kos-
24006: miljoonaa markkaa ja kuluvana vuonna 90 ka edellisvuoden rahoituksella käynnistetyt
24007: miljoonaa markkaa läänien kehittämiseen. useampivuotiset projektit sitovat huomatta-
24008: Pääasiassa elinkeinoelämän toimintaan liitty- van osan vuotuisista määrärahoista. Tämän
24009: vien kehittämisprojektien rahoittamiseksi vuoksi määrärahan tuntuva korottaminen on
24010: anottiin Kuopion läänissä näinä vuosina val- paikallaan.
24011: tion avustusta moninkertainen määrä myön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24012: nettävissä olleeseen määrärahaan nähden. nioittaen,
24013: Lukuisia arvokkaita hankkeita jäi toteutta-
24014: matta kehittämisrahan vähäisyyden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24015: Läänin kehittämismäärärahalla käynnis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24016: tettiin maakunnassa tärkeitä hankkeita: yri- 26.98.43 170 000 000 markkaa läänien
24017: tystoiminnan kehittämisprojekti (Savotta 3), kehittämiseen.
24018: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24019:
24020: Lauha Männistö Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
24021: Juhani Laitinen Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki
24022: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen
24023: 666 1990 vp.
24024:
24025: Raha-asia-aloite n:o 629
24026:
24027:
24028:
24029:
24030: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Keyrityn yksityis-
24031: tien kunnostamiseen
24032:
24033:
24034: Eduskunnalle
24035: Keyrityn yksityistie on erittäin kapea ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24036: sivukaltevassa kallioisessa maastossa. Tiellä nioittaen,
24037: on heikko kantavuus ja huono kuivatus.
24038: Tien liikennettä tulee huomattavasti lisää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24039: mään Kiparin vapaa-ajan matkailukeskus, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24040: johon on jo rakennettu kunnallistekniikka ja 31.24.50 2 500 000 markkaa Keyrityn
24041: paikoitustilat. Keikkamäki on ollut jo valmii- yksityistien maantiekuntoon saamisek-
24042: na syksystä 1989 alkaen. Ko. tiestä on tehty si.
24043: maantiealoite. Hankkeen kustannusarvio on
24044: 2,5 miljoonaa markkaa.
24045: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24046: Lauha Männistö Riitta Saastamoinen Kalle Röntynen
24047: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki Mirja Ryynänen
24048: Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen
24049: 1990 vp. 667
24050:
24051: Raha-asia-aloite n:o 630
24052:
24053:
24054:
24055:
24056: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta erillisiin pieneh-
24057: köihin liikenneturvallisuutta parantaviin töihin
24058:
24059:
24060: Eduskunnalle
24061: Liikenneturvallisuustilanne on huonontu- pion läänin osuus rahasta olisi noin 10 Mmk.
24062: nut huolestuttavasti viime aikoina. Erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24063: kuolemaan johtaneiden ja henkilövahinkoja nioittaen,
24064: aiheuttaneiden onnettomuuksien lukumäärä
24065: olisi saatava alenemaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24066: Turvallisuustilanteeseen voidaan usem 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24067: merkittävästi vaikuttaa pienehköillä paran- 31.24.77 150 000 000 markkaa käytet-
24068: nustoimenpiteillä. Liikenneturvallisuuskoh- täväksi erillisten pienehköjen liikenne-
24069: teisiin tulisi osoittaa koko maassa 150 milj. turvallisuutta parantavien kohteiden to-
24070: mk:n ylimääräinen rahoitus, joka ohjataan teuttamiseen.
24071: tiestön pituuden suhteessa eri lääneihin. Kuo-
24072: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24073: Lauha Männistö Riitta Saastamoinen Kalle Röntynen
24074: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki Mirja Ryynänen
24075: Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen
24076: 668 1990 vp.
24077:
24078: Raha-asia-aloite n:o 631
24079:
24080:
24081:
24082:
24083: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden pa-
24084: rantamiseen välillä Riovaara-Nurmeslahti
24085:
24086:
24087: Eduskunnalle
24088: Tieyhteys Riovaara-Nurmeslahti (paikal- Tiehankkeen pituus on 11 km ja sen kus-
24089: listiet n:o 16469, 16451 ja 16437) Rautavaa- tannukset ovat 3 500 000 mk. Parantaminen
24090: ran ja Nilsiän kunnissa on huonokuntoista on tärkeää lisääntyvän matkailuliikenteen
24091: soratietä. Tien käyttöä haittaavat kevättal- turvallisuuden vuoksi.
24092: vella routaheitot ja keväällä kelirikko. Tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24093: mutkaisuus aiheuttaa vaaraa tienkäyttäjille. nioittaen,
24094: Tien merkitys kasvaa olennaisesti Rauta-
24095: vaaran kunnassa sijaitsevan Kiparin vapaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24096: aikakeskuksen valmistuttua. Kiparissa on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24097: kansainväliset määräykset täyttävä ohjas- 31.24.77 3 500 000 markkaa tieyhtey-
24098: kelkkarata. Tienvarsiasutuksen aiheuttaman den Riovaara-Nurmeslahti (paikallis-
24099: liikenteen ohella tiellä on raskasta puutava- tiet n:o 16469, 16451 ja 16437) paran-
24100: raliikennettä. tamiseksi.
24101: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24102: Lauha Männistö Riitta Saastamoinen Kalle Röntynen
24103: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Kari Rajamäki
24104: Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen
24105: 1990 vp. 669
24106:
24107: Raha-asia-aloite n:o 632
24108:
24109:
24110:
24111:
24112: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sai-
24113: raanhoitopiirin lunastuskorvauksiin
24114:
24115:
24116: Eduskunnalle
24117: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin perusta- laajennetaan ja saneerataan Etelä-Saimaan
24118: miseen kytkeytyvät Etelä-Karjalan alueella keskussairaalaa. Vuosien 1988 ja 1990 tulo-
24119: sijaitsevien suurten sairaalakuntainliittojen, ja menoarviossa on lunastuskorvauksia var-
24120: Tiurun ja Rauhan sairaaloiden, omistuspoh- ten saatu yhteensä 5,5 miljoonaa markkaa.
24121: jissa tapahtuvat muutokset. Etelä-Karjalan Kunnat ovat edellyttäneet 20 miljoonan mar-
24122: alueen ulkopuolisten kuntien irtaannuttua kan avustusta. Vastaavanlaista rahoitustar-
24123: Tiurun ja Rauhan sairaaloiden kunlainliitos- vetta 1unastuskorvauksiin ei ole syntymässä
24124: ta joutuvat Etelä-Karjalan kunnat Junasta- muiden sairaanhoitopiirien osalta.
24125: maan eroavien kuntien sairaansijaosuudet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24126: Runsaan 55 miljoonan markan lunastuskus- nioittaen,
24127: tannusten ohella sairaaloiden vuosittaiset
24128: käyttömenot uhkavat Etelä-Karjalan kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24129: osalta kohota, kun kuntainliitossa maksajien 1991 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
24130: määrä vähenee ja hoitopäivän hinta nousee. markkaa Etelä-Karjalan sairaanhoito-
24131: Lisäksi samanaikaisesti vuosina 1989-90 piirin lunastuskorvauksiin.
24132: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24133:
24134: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen
24135: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta
24136: 670 1990 vp.
24137:
24138: Raha-asia-aloite n:o 633
24139:
24140:
24141:
24142:
24143: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan al-
24144: lergia- ja ympäristöinstituutin toiminnan tukemiseen
24145:
24146:
24147: Eduskunnalle
24148: Etelä-Karjalassa aloitti vuonna 1983 toi- toiminta painottuu alueellisesti Etelä-Karja-
24149: mintansa Kaakkois-Suomen Allergiakeskus, laan ja tutkimuksellisesti ihmisen ja ympäris-
24150: joka nyt on muuttanut nimensä Etelä-Karja- tön väliseen vuorovaikutukseen.
24151: lan allergia- ja ympäristöinstituutiksi. Insti- Etelä-Karjalan alueella on todettu maam-
24152: tuutti on saanut rahoituksensa Allergialiitol- me laajin näkyvä mäntyjen vaurioalue. Li-
24153: ta, suoraan eri tutkimuksia rahoittavilta ta- säksi Etelä-Karjala on puunjalostusteolli-
24154: hoilta, Raha-automaattiyhdistykseltä ja suusaluetta ja alueen hengitysilmaa rasittavat
24155: alueen kunnilta. Instituutin keskeisenä tehtä- vielä Leningradin alueelta tulevat rikkipääs-
24156: vänä on tutkimustyö, eriasteinen koulutus eri töt
24157: ammattiryhmille sekä oheisaineistojulkaisut Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinsti-
24158: ja oppikirjatyö. Instituutti tekee myös Etelä- tuutilla on merkittävä haaste suomalaisessa
24159: Karjalan alueellaväestöneuvonta-ja valistus- ja nykyisin myös kansainvälisessä ympäristö-
24160: työtä. tutkimuksessa.
24161: Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinsti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24162: tuutti on vahvistanut tutkimustoimintaansa nioittaen,
24163: koko ajan. Yhteistyökumppaneita ovat Suo-
24164: men Akatemia, ympäristöministeriö, Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24165: Karjalan kunnat ja teollisuuslaitokset. Vuon- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
24166: na 1986 aloitettiin laaja ilmansaastetutkimus, markkaa Etelä-Karjalan allergia- ja
24167: joka jatkuu vuoteen 1990. ympäristöinstituutin toiminnan tukemi-
24168: Instituutti toimii vakiintuneena vapaana seen.
24169: tutkimus- ja tietopalvelulaitoksena, jonka
24170: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24171: Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen Heikki Kokko
24172: Jussi Ranta Sinikka Hurskainen-Leppänen
24173: 1990 vp. 671
24174:
24175: Raha-asia-aloite n:o 634
24176:
24177:
24178:
24179:
24180: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsä- ja
24181: puuteollisuusoppilaitoksen kalustohankintoihin
24182:
24183:
24184: Eduskunnalle
24185: KuUaan metsä- ja puutalousoppilaitoksen totekniikan keinoin mahdollisuudet koulut-
24186: peruskoulupohjaisella yleisjaksolla annetaan taa sahateollisuusteknikoita, jotka hallitsevat
24187: opetusta metsurin, metsäkoneenkuljettajan monipuolisesti työalansa. Keskus palvelee
24188: ja metsätalousteknikon opintolinjoilla. Yli- myös tutkimustoimintaa, alueen metsäteolli-
24189: oppilaspohjaisella opistotasoisella sahateolli- suutta sekä muita alan oppilaitoksia.
24190: suusteknikon opintolinjalla on annettu vä- Keskuksen rakennustyöt on jo aloitettu ja
24191: liaikaista koulutusta vuodesta 1983. Tämä kuluvan vuoden aikana on tarkoitus ryhtyä
24192: erikoistumislinja on vakinaistettu elokuussa toteuttamaan varsinaista saharakennusta.
24193: 1989. Vuonna 1991 tulisi asentaa sahan pääko-
24194: Kehittyvä metsäteollisuus edellyttää mm. neet.
24195: sahateollisuusteknikoilta monipuolista alku- Edellä olevan perusteella ehdotamme
24196: tuotannon, teollisen tuotannon ja markki- kunnioittaen,
24197: noinnin tuntemusta. KuUaan metsä- ja puu-
24198: talousoppilaitoksen yhteyteen on suunniteltu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24199: Teknillisen korkeakoulun, Metsäntutkimus- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
24200: laitoksen ja Valtion teknillisen tutkimuskes- markan määrärahan KuUaan metsä- ja
24201: kuksen yhteistyönä sahaopetus- ja tutki- puutalousoppilaitoksen sahan pääkonei-
24202: muskeskus. Keskus tarjoaa nykyaikaisen tie- den hankintaan.
24203: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24204: Einari Nieminen Timo Laaksonen Heikki Rinne
24205: Raila Aho Lea Mäkipää Timo Roos
24206: Mikko Elo Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
24207: Kauko Juhantalo
24208:
24209:
24210:
24211:
24212: 46 200052Y
24213: 672 1990 vp.
24214:
24215: Raha-asia-aloite n:o 635
24216:
24217:
24218:
24219:
24220: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta teiden tekemiseen Tu-
24221: run tie- ja vesirakennuspiirissä
24222:
24223:
24224: Eduskunnalle
24225: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa nuspiirissä oli varattu 282 milj. mk, pitäisi
24226: lisättiin tienpidon määrärahoja 8,6 %. Kun nyt varata noin 20 % enemmän eli 340 milj.
24227: ottaa huomioon, että liikenne teillämme on mk.
24228: kasvanut erittäin runsaasti, ei lisäys ole ollut Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24229: riittävä. Siksi vuoden 1991 tulo- ja menoar- nioittaen,
24230: viota laadittaessa olisi määrärahoja lisättävä,
24231: jotta ne toimenpiteet, jotka viime vuosina on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24232: jouduttu lykkäämään, voitaisiin toteuttaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 340 000 000
24233: Kun vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa yleis- markkaa yleisten teiden tekemiseen Tu-
24234: ten teiden tekemiseen Turun tie- ja vesiraken- run tie- ja vesirakennuspiirissä.
24235: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24236:
24237: Einari Nieminen
24238: 1990 vp. 673
24239:
24240: Raha-asia-aloite n:o 636
24241:
24242:
24243:
24244:
24245: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta tienrakennustöihin
24246: Huittisissa
24247:
24248:
24249: Eduskunnalle
24250: Huittisten kaupunki ja valtion tieviran- vuoden aikana niin sanotun Huittisten tiepa-
24251: omaiset ovat valmistelleet yhdessä useamman ketin.
24252: Tähän pakettiin kuuluu:
24253: Valtatie n:o 2:
24254: Loimankylän eritaso liittymä, kustannukset ............................. . 3 780 000 mk
24255: Korkeakosken risteyssilta, kustannukset ................................. . 4 019 000 "
24256: Kantatiellä n:o 41:
24257: Sammun liittymä ja tiejärjestelyt ......................................... . 2 660 000 "
24258: Pappilanniemen eritasoliittymä ........................................... . 3 840 000 "
24259: Kantatien n:o 41 eteläinen sisääntulotie tiejärjestelyineen ............. . 4 830 000
24260: Sisääntulotien n:o 229 jatke ................................................. . 710 000 "
24261: Maurun paikallistien n:o 12821 siirto ...................................... . 335 000 "
24262:
24263: Kokonaiskustannukset ovat noin tänyt vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon aloi-
24264: 22 250 000 mk, josta kaupungin osuus on tusmäärärahan, mutta valtioneuvosto ei ole
24265: 3 900 000 mk. esitystä hyväksynyt.
24266: Pakettia valmisteltaessa on sovittu em. Tässä yhteydessä on todettava, että pake-
24267: kustannusten jaosta valtion ja kaupungin tin toteuttamista on jo kerran aikaisemmin
24268: kesken edellytyksellä, että hanke toteutetaan siirretty.
24269: TVL:n toimenpideohjelman mukaisella aika- Kun tiepaketti merkitsee paikkakunnalle
24270: taululla, joka on seuraava: huomattavaa liikenneturvallisuuden paranta-
24271: mista ja luo paremmat edellytykset kaupun-
24272: 1990 5,8 milj. mk
24273: gin suunnitelmalliselle kehittämiselle, olisi
24274: V.
24275: välttämätöntä, että valtion vuoden 1991 tulo-
24276: V. 1991 9,0 ja menoarvioon osoitettaisiin edellä maini-
24277: 1992 7,7 "
24278: V. tuille hankkeille aloitusmääräraha.
24279: Yht. "
24280: 22,5 milJ. mk Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24281: nioittaen,
24282: Kaupungin kehityksen kannalta merkittä-
24283: viä investointeja on suunniteltu yksityisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24284: sektorin toimesta niin, että ne on nivelletty 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
24285: edellä sanotun paketin aikatauluun. Näitä markkaa Huittisten kaupunkiin suunni-
24286: investointeja ei voida suorittaa, mikäli pake- tellun tiepaketin toteutuksen aloittami-
24287: tin ensimmäistä vaihetta ei suoriteta. seen.
24288: TVL:n Turun piiri on tietoni mukaan esit-
24289: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24290:
24291: Einari Nieminen
24292: 674 1990 vp.
24293:
24294: Raha-asia-aloite n:o 637
24295:
24296:
24297:
24298:
24299: Nieminen: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 12713
24300: perusparantamiseen ja Rutavan sillan leventämiseen
24301:
24302:
24303: Eduskunnalle
24304: Vampulan kunnan ja Huittisten kaupungin va Partek Oy:n tehdas aloittaa kalkinajon
24305: alueella sijaitseva Loimijoen paikallistie n:o tämän vuoden aikana ko. sillan kautta Puno-
24306: 12713 on vielä sorapintainen. Tiellä on vilkas lan kylässä sijaitsevalle kalkkitehtaalle. Ka-
24307: liikenne, sekä runsas paikallisliikenne että pealla sillalla jalankulkijoiden ja polkupyö-
24308: koululaisliikenne. Runsasliikenteisyyden räilijöiden liikenne vaarantuu huomattavasti.
24309: vuoksi tie on kuoppainen ja vaikeasti hyvä- Pahiten kärsii Soinilan ala-asteen koululais-
24310: kuntoisena pidettävä. Koska tie paikoin liikenne.
24311: myötäilee Loimijokivartta, siihen on synty- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24312: nyt joitakin sortumia, minkä seurauksena nioittaen,
24313: tiellä on jouduttu linja-autoliikenne lopetta-
24314: maan. Edellä olevaan perustuen tielle pitää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24315: suorittaa perusteelliset parannustyöt ja saada 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24316: kestopinnoitus. markkaa Loimijoen paikallistien ja Ru-
24317: Edellä mainitulta tieltä haarautuu Kukon- tavan sillan kevyen liikenteen väylän
24318: harjan tie, jonka alkupäässä on Loimijoen yli suunnitteluun ja rakentamiseen.
24319: johtava Rutavan silta. Paikkakunnalla toimi-
24320: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24321: Einari Nieminen
24322: 1990 vp. 675
24323:
24324: Raha-asia-aloite n:o 638
24325:
24326:
24327:
24328:
24329: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
24330: kentamiseksi Saloon
24331:
24332:
24333: Eduskunnalle
24334: Valtion virastot Salon kaupungissa toimi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24335: vat eri puolilla kaupunkia pääosin vuokrati- nioittaen,
24336: loissa ja tilanahtaudessa.
24337: Vanha virastotalo ei riitä tyydyttämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24338: edes sinne jääneiden virastojen tilantarvetta, 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24339: vaan esim. posti tarvitsee välttämättä lisäti- markkaa valtion uuden virastotalon ra-
24340: loja. kentamiseksi Salon kaupunkiin.
24341: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24342:
24343: Sauli Niinistö
24344: 676 1990 vp.
24345:
24346: Raha-asia-aloite n:o 639
24347:
24348:
24349:
24350:
24351: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston liikun-
24352: tatilojen rakentamiseen
24353:
24354:
24355: Eduskunnalle
24356: Turun yliopiston liikuntatilojen rakenta- ja henkilökuntaa 130, eli yhteensä käyttäjiä
24357: mista on viivytetty jo useiden vuosien ajan. olisi noin 18 500. Turun yliopistoon raken-
24358: Turun seudulla kuitenkin uusien liikuntatilo- nettavat liikuntatilat palvelisivat myös näitä
24359: jen tarve lisääntyy jatkuvasti opiskelijamää- muita oppilaitoksia ja niiden opiskelijoita.
24360: rien kasvaessa. Myöskään muut seudun kor- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24361: keakoulut (TuKK ja ÅA) eivät omista kun- nioittaen,
24362: nollisia liikuntatiloja. Turun yliopistossa oli
24363: vuonna 1988 opiskelijoita 10 080 ja henkilö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24364: kuntaa 1 620. Abo Akademissa oli opiskeli- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24365: joita 4 450 ja henkilökuntaa 610. Turun markkaa Turun yliopiston liikuntatilo-
24366: kauppakorkeakoulussa opiskelijoita oli 1 660 jen rakentamisen aloittamiseen.
24367: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24368:
24369: Sauli Niinistö
24370: 1990 vp. 677
24371:
24372: Raha-asia-aloite n:o 640
24373:
24374:
24375:
24376:
24377: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Salon itäisen ohikulku-
24378: tien rakentamiseen
24379:
24380:
24381: Eduskunnalle
24382: Voimakkaasti kasvavan Salon kaupungin Turku-Helsinki edellyttämiin kaupungin
24383: liikenneongelmat ovat lisääntyneet mm. koko itäpuolisiin liikennejärjestelyihin.
24384: talousalueen liikenteen paineiden kasvaessa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24385: ja kohdistuessa Salon kaupungin sisäiseen tie- nioittaen,
24386: verkkoon.
24387: Suunnitelmat Salon itäisen ohikulkutien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24388: rakentamiseksi ovat valmistuneet. Kaupunki 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24389: on kaavoituksessaan varautunut tiehen ja 31.24.77 5 000 000 markkaa itäisen
24390: pitänyt linjausta avoinna jo vuosikymmenien ohikulkutien rakentamiseen Salon kau-
24391: ajan. punkiin.
24392: Po. ohikulkutie tulisi pikaisesti toteuttaa ja
24393: samassa yhteydessä varautua moottoritien
24394: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24395:
24396: Sauli Niinistö
24397: 678 1990 vp.
24398:
24399: Raha-asia-aloite n:o 641
24400:
24401:
24402:
24403:
24404: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 1 alikulkul-
24405: kuteiden rakentamiseen Salossa
24406:
24407:
24408: Eduskunnalle
24409: Valtatie n:o 1 kulkee Salon kaupungin pia koko läänin alueella. Liikenneturvalli-
24410: alueella keskustan välittömässä tuntumassa suutta on mm. liikennevalojärjestelyillä yri-
24411: halkoen asemakaavoitetun alueen niin, että tetty parantaa, mutta toimenpiteet eivät ole
24412: tien itäpuolelle jää huomattava osa kaupun- tuottaneet parannusta.
24413: gin asutusalueista. Valtio on tienpitäjänä valtatiellä n:o 1,
24414: Kun valtatien nykyistä linjaa rakennettiin Somerontiellä ja lnkereentiellä. Tässä omi-
24415: Salon kaupungin alueelle 1970-luvun puoles- naisuudessa valtio on velvollinen pitämään
24416: sa välissä, valtio kieltäytyi rakentamasta eri- tiet ja niiden risteykset sellaisessa kunnossa,
24417: tasoristeyksiä ja Salon kaupunki joutui osal- että ne kohtuudella vastaavat liikenneturval-
24418: listumaan jopa itse valtatien n:o 1 rakennus- lisuuden asettamia vaatimuksia. Ainoa rat-
24419: kustannuksiin. kaisu tämän velvollisuuden täyttämiseksi on
24420: Valtatie n:o 1 leikkaa ko. alueella Salosta alikulkujen rakentaminen ko. risteyksiin.
24421: Somerolie sekä Salosta Perttelin lnkereelle Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24422: johtavat tiet, jotka kumpikin ovat erittäin nioittaen,
24423: vilkkaasti liikennöityjä.
24424: Valtatien n:o 1 ja Somerontien sekä lnke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24425: reentien tasoristeykset eivät vastaa liikenne- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
24426: turvallisuuden vaatimuksia. Kummassakin markkaa valtatien n:o 1 eritasoristeys-
24427: risteyksessä onnettomuustiheys on korkeim- ten rakentamiseen Salon kaupungissa.
24428: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24429:
24430: Sauli Niinistö
24431: 1990 vp. 679
24432:
24433: Raha-asia-aloite n:o 642
24434:
24435:
24436:
24437:
24438: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Kuusjoen ja Halikon
24439: kuntakeskusten välisen paikallistien peruskorjaamiseen
24440:
24441:
24442: Eduskunnalle
24443: Kuusjoen ja Halikon kuntakeskusten väli- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24444: nen paikallistie n:o 12315 on erittäin huono- nioittaen,
24445: kuntoinen. Erityisesti Kuusjoen kunnan kan-
24446: nalta tie on varsin tärkeä, koska se on em. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24447: kuntakeskusten välinen yhdystie. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24448: Tietä käytetään erityisesti koulukuljetuk- 31.24.77 3 000 000 markkaa Kuusjoen
24449: siin ja lyhimpänä yhteytenä Kuusjoelta Tur- ja Halikon kuntakeskusten välisen pai-
24450: kuun. kallistien n:o 12315 peruskorjaamisek-
24451: Tie tulisi pikaisesti peruskorjata sekä si.
24452: muuttaa maantieksi.
24453: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24454:
24455: Sauli Niinistö
24456: 680 1990 vp.
24457:
24458: Raha-asia-aloite n:o 643
24459:
24460:
24461:
24462:
24463: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
24464: lien rakentamiseen Halikossa
24465:
24466:
24467: Eduskunnalle
24468: Halikon kunnan kirkonkylästä suuntautuu Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
24469: vilkas kevyt liikenne Halikon aseman seudul- nioittaen,
24470: le ja siitä edelleen valtatien n:o 1 varrella
24471: olevalle teollisuusalueelle. Välillä ei ole eril- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24472: listä kevyen liikenteen väylää ja tie on kapea 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24473: ja mutkainen. 31.24.77 2 000 000 markkaa kevyen lii-
24474: Liikenneturvallisuus ja liikenteen jousta- kenteen väylän rakentamiseksi Halikon
24475: vuus edellyttävät, että välille rakennetaan kirkonkylän, Halikon aseman ja valta-
24476: erillinen kevyen liikenteen väylä. tien n:o 1 välille.
24477: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24478:
24479: Sauli Niinistö
24480: 1990 vp. 681
24481:
24482: Raha-asia-aloite n:o 644
24483:
24484:
24485:
24486:
24487: Niinistö ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeysten ra-
24488: kentamiseen rantaradalle Salon kaupungin alueella
24489:
24490:
24491: Eduskunnalle
24492: Peruskorjattava Helsingin ja Turun väli- Kysymyksessä olevien kolmen risteyksen
24493: nen rantarata kulkee Salossa läpi asemakaa- rakentaminen eri tasoon tulee maksamaan n.
24494: voitetun keskusta-alueen. Pääosa asunto- 50-70 miljoonaa markkaa riippuen siitä,
24495: alueesta jää radan itäpuolelle, mutta sen län- miten eritasoristeys toteutetaan. Kustannuk-
24496: sipuolelle jää mm. Meriniityn teollisuusalue siin vaikuttaa oleellisesti se, että maaperä
24497: ja muutoinkin suurin osa teollisuudesta ja aiheuttaa huomattavia lisäongelmia radan
24498: työpaikoista. alitukselle. Tässä suhteessa peruskorjattavan
24499: Edellä mainituista syistä päivittäinen lii- ratalinjan korkeusasemalla tulee myös ole-
24500: kennevirta radan yli on huomattavan suuri. maan merkitystä.
24501: Liikenne on järjestetty vain tasoristeyksiin, Salon kaupungilla ei ole taloudellisia mah-
24502: joiden liikenteenvälityskyky on heikko. dollisuuksia eritasoristeysten rakentamiseen.
24503: Työajan alkamis- ja päättymisajankohtina Radan pääasiallinen merkitys liittyy Turun ja
24504: liikkuvat junat aiheuttavat käytännöllisesti Helsingin välisen liikenteen välittämiseen, jo-
24505: katsoen puolen kaupungin liikenteen pysäh- ten sen aiheuttamien ongelmien poistaminen
24506: tymisen. Tasoristeykset ovat myös liikenne- Salon kaupungin alueella ei kohtuudella voi
24507: turvallisuuden kannalta ongelmallisia ja niillä olla yksin kaupungin asia.
24508: on tapahtunut lukuisasti onnettomuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24509: Erityisen ongelmallisia radan risteyksiä ovat nioittaen,
24510: Joensuunkadun, Satamakadun ja Tehdaska-
24511: dun risteykset. Tasoristeykset eivät alkuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24512: kaan vastaa liikenteen asettamia vaatimuk- 1991 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
24513: sia, ja rantaradan peruskorjauksen myötä on markkaa käytettäväksi rantaradan pe-
24514: todennäköistä, että rautatieliikennekin tulee ruskorjauksen yhteydessä eritasoliitty-
24515: vielä vilkastumaan. Näin ollen kaikki edellä mien rakentamiseen Salon kaupungissa.
24516: mainitut risteykset tulisi rakentaa eritasoris-
24517: teyksiksi.
24518: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24519:
24520: Sauli Niinistö Jukka Roos Arto Lapiolahti
24521: Virpa Puisto Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
24522: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Gunnar Joutsensaari
24523: Heikki Perho Risto Ahonen Liisa Hilpelä
24524: 682 1990 rd.
24525:
24526: Finansmotion nr 645
24527:
24528:
24529:
24530:
24531: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för planering, reno-
24532: vering och tillbyggnad av Vasa övningsskolas gymnasium
24533:
24534:
24535: Tili Riksdagen
24536: Renovering och tillbyggnad av Vasa öv- Det är mycket angeläget att planeringen
24537: ningsskolas gymnasium brådskar. Byggnads- kan utföras 1991.
24538: projektet har sedan 1987 funnits i ekonomi- På basis av det ovan anförda föreslår vi
24539: och verksamhetsplanen för Åbo Akademi vördsamt
24540: /Vasa övningsskola. Renoveringen har be-
24541: räknats tili ca 5 miljoner mark liksom till- att Riksdagen i statsbudgeten för år
24542: byggnaden, dvs. hela projektet tili ca 10 1991 på momentet 29.11.74 upptar
24543: miljoner mark. Anhållan om anslag i stats- 500 000 mark för Abo Akademi/ Vasa
24544: förslaget för såväl planering som byggnads- övningsskola för planering av renove-
24545: arbeten har gjorts utan att ha lyckats hittills. ring och tillbyggnad av gymnasiet.
24546: Helsingfors den 13 februari 1990
24547:
24548: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24549: 1990 vp. 683
24550:
24551: Raha-asia-aloite n:o 645 Suomennos
24552:
24553:
24554:
24555:
24556: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Vasa övningsskola
24557: -nimisen koulun lukion peruskorjauksen ja laajennuksen
24558: suunnitteluun
24559:
24560:
24561: Eduskunnalle
24562: Vasa övningsskola -nimisen koulun lukion On hyvin tärkeää, että suunnittelu voidaan
24563: peruskorjauksella ja laajennuksella on kiire. suorittaa vuonna 1991.
24564: Rakennushanke on vuodesta 1987 lähtien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24565: ollut Åbo AkademinjVasa övningsskolan ta- nioittaen,
24566: lous- ja toimintasuunnitelmassa. Peruskor-
24567: jauksen on arvioitu maksavan noin 5 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24568: markkaa kuten laajennuksenkin eli koko 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24569: hankkeen yhteensä noin 10 milj. markkaa. 29.11.74 500 000 markkaa Vasa öv-
24570: Esityksiä määrärahojen saamisesta valtion ningsskola -nimisen koulun lukion pe-
24571: tulo- ja menoarvioon sekä suunnittelua että ruskorjauksen ja laajennuksen suunnit-
24572: rakennustöitä varten on tehty toistaiseksi teluun.
24573: kuitenkaan siinä onnistumatta.
24574: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24575: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24576: 684 1990 rd.
24577:
24578: Finansmotion nr 646
24579:
24580:
24581:
24582:
24583: Nordman m.fl.: Om anvisande av ans1ag för p1anering av Vasa
24584: svenska hä1sovårds1äroansta1ts tillbyggnad
24585:
24586:
24587: Till Riksdagen
24588: Vasa svenska hä1sovårds1äroansta1 t in1ed- nadsanslag har gjorts sedan länge, men pro-
24589: de sin verksamhet år 1959. Undervisningsut- jektet har ständigt framskjutits i statens KTS-
24590: rymmena är dimensionerade för 150 stude- program. Ytterligare dröjsmå1 bidrar till brist
24591: rande med tillhörande e1evinternat. Höstter- på arbetskraft inom hälsovården.
24592: minen 1989 var anta1et e1ever 49 5, och en1igt På basis av det ovan anförda föreslår vi
24593: yrkesutbi1dningsstyre1sens p1aner hela 660 år vördsamt
24594: 1995. Läroanstalten tvingas hyra 560 resp.
24595: 1 790m 2 på annat håll i staden. Verksamhe- att Riksdagen i statsbudgeten för år
24596: ten splittras och hyreskostnaderna är höga. 1991 upptar 1 000 000 mark för plane-
24597: An1äggningsplanen har gjorts i samarbete ring av Vasa svenska hälsovårdsläroan-
24598: med länsstyre1sen och yrkesutbi1dningsstyrel- stalts tillbyggnad.
24599: sen. Framställning om planerings- och bygg-
24600: Helsingfors den 13 februari 1990
24601:
24602: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24603: 1990 vp. 685
24604:
24605: Raha-asia-aloite n:o 646 Suomennos
24606:
24607:
24608:
24609:
24610: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Vasa svenska häl-
24611: sovårdsläroanstalt -nimisen terveydenhuolto-oppilaitok-
24612: sen lisärakennuksen suunnitteluun
24613:
24614:
24615: Eduskunnalle
24616: Vasa svenska hälsovårdsläroanstalt aloitti kennusmäärärahoista on tehty jo kauan,
24617: toimintansa vuonna 1959. Opetustilat oppi- mutta hanketta on lykätty jatkuvasti valtion
24618: lasasuntoloineen on mitoitettu 150 oppilaal- KTS-ohjelmassa. Lisäviivytykset pahentavat
24619: le. Syyslukukaudella 1989 oppilaiden määrä terveydenhuollon työvoimapulaa.
24620: oli 495, ja ammattikasvatushallituksen suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24621: nitelmien mukaan oppilasmäärä olisi vuonna nioittaen,
24622: 1995 jopa 660. Oppilaitos joutuu vuokraa-
24623: maan 560 ja vastaavasti 1 790 neliömetriä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24624: tilaa muualta kaupungista. Toiminta hajoaa 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24625: ja vuokrakustannukset ovat suuret. markkaa Vasa svenska hälsovårdslä-
24626: Perustamissuunnitelma tehtiin lääninhalli- roanstalt -nimisen terveydenhuolto-op-
24627: tuksen ja ammattikasvatushallituksen välise- pilaitoksen lisärakennuksen suunnitte-
24628: nä yhteistyönä. Esityksiä suunnittelu- ja ra- luun.
24629: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24630:
24631: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24632: 686 1990 rd.
24633:
24634: Finansmotion nr 647
24635:
24636:
24637:
24638:
24639: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Malax hantver-
24640: karcentral och konserveringscentrum
24641:
24642:
24643: Till Riksdagen
24644: Malax kommun har för avsikt att grunda miljonet mark, även om gamla utrymmen
24645: en hantverkarcentral och ett konserverings- kan iordningställas för ändamålet. Projektets
24646: centrum. Museer och privatpersoner behöver förverkligande är beroende av ytterligare
24647: vid restaurering och konservering av gamla statsstöd.
24648: föremål, möbler och annat hjälp av sakkun- På basis av det ovan anförda föreslår vi
24649: niga och yrkesskickliga personer. Något så- vördsamt
24650: dant centrum finns inte i vårt land, medan det
24651: finns flera exempelvis i Sverige. Ä ven viss att Riksdagen i statsbudgeten för år
24652: nytillverkning planeras komma i fråga. 1991 på momentet 29.88.53 upptar
24653: I 1990 års budget finns anslag om 200 000 400 000 mark för M alax hantverkar-
24654: mark för Malax konserveringscentrum. central och konserveringscentrum.
24655: Grundläggningskostnaderna blir minst tre
24656: Helsingfors den 13 februari 1990
24657: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24658: 1990 vp. 687
24659:
24660: Raha-asia-aloite n:o 647 Suomennos
24661:
24662:
24663:
24664:
24665: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden käsi-
24666: työ- ja konservointikeskukselle
24667:
24668:
24669: Eduskunnalle
24670: Maalahden kunnan tarkoituksena on pe- set ovat vähintään kolme miljoonaa mark-
24671: rustaa käsityö- ja konservointikeskus. Mu- kaa, vaikka vanhoja tiloja voitaisiinkin kun-
24672: seot ja yksityishenkilöt tarvitsevat kunnos- nostaa tähän tarkoitukseen. Hankkeen to-
24673: taessaan ja konservoidess?.an vanhoja esinei- teuttaminen on riippuvainen valtion lisätues-
24674: tä, huonekaluja jne. asiantuntijoiden ja am- ta.
24675: mattitaitoisten henkilöiden apua. Maassam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24676: me ei ole tällaista keskusta, kun taas esim. nioittaen,
24677: Ruotsissa niitä on useita. Myös tiettyä uus-
24678: tuotantoa on suunnitteilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24679: Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24680: 200 000 markan määräraha Maalahden kon- 29.88.53 400 000 markkaa Maalahden
24681: servointikeskukselle. Perustamiskustannuk- käsityö- ja konservointikeskukselle.
24682: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24683: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24684:
24685:
24686:
24687:
24688: 47 200052Y
24689: 688 1990 rd.
24690:
24691: Finansmotion nr 648
24692:
24693:
24694:
24695:
24696: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anläggningskost-
24697: nader för riksomfattande läger- och kurscentra för ung-
24698: dom
24699:
24700:
24701: Till Riksdagen
24702: Ett tyngdpunktsområde i det riksomfattan- stöd bör utgå för att placeringskommunens
24703: de ungdomsarbetet kommer de närmaste kostnadsandel inte skall bli oskäligt stor.
24704: åren att vara skapande av ett nät av läger- Om inte anslaget, 3,8 miljoner mark i 1990
24705: och kurscentra i landet. Läger- och kursgår- års statsbudget, höjs de närmaste åren, kom-
24706: darna kommer i första hand att betjäna mer förverkligandet av länens planer att
24707: lägerskolverksamheten, ungdomsturismen räcka mycket länge.
24708: samt kommunernas och ungdomsorganisa- På basis av det ovan anförda föreslår vi
24709: tionernas utbildningsverksamhet. l valet av vördsamt
24710: placeringsorter och i planeringen spelar läns-
24711: ungdomsnämnderna en central roll. lnveste- att Riksdagen i statsbudgeten för år
24712: ringskostnaderna blir betydande på många 1991 på momentet 29.91.51 upptar
24713: håll. Exempelvis Elba läger- och kurscentrum 6 300 000 mark för anläggningskostna-
24714: i Karleby beräknas kosta ca 30 miljoner der för riksomfattande läger- och kurs-
24715: mark. U ndervisningsministeriet har godkänt centra för ungdom.
24716: projektet för förverkligande. Ett rejält stats-
24717: Helsingfors den 13 februari 1990
24718:
24719: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24720: 1990 vp. 689
24721:
24722: Raha-asia-aloite n:o 648 Suomennos
24723:
24724:
24725:
24726:
24727: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
24728: nuorison leiri- ja kurssikeskusten perustamiskustannuksiin
24729:
24730:
24731: Eduskunnalle
24732: Valtakunnallisen nuorisotyön painopiste- sijoituskunnan kustannusosuus ei muodos-
24733: alueena on lähivuosina leiri- ja kurssikeskus- tuisi kohtuuttoman suureksi.
24734: ten verkoston luominen eri puolille maata. Jollei vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
24735: Leiri- ja kurssikeskukset tulevat ensisijaisesti osoitettua 3,8 milj. markan määrärahaa ko-
24736: palvelemaan leirikoulutoimintaa, nuoriso- roteta lähivuosina, läänien suunnitelmien to-
24737: matkailua sekä kuntien ja nuorisojärjestö- teutuminen kestää hyvin kauan.
24738: jen koulutustoimintaa. Sijoituspaikkakuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24739: valinnassa ja suunnittelussa läänien nuoriso- nioittaen,
24740: lautakunnilla on keskeinen rooli. Investointi-
24741: kustannukset muodostuvat monin paikoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24742: merkittäviksi. Esimerkiksi Elban leiri- ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24743: kurssikeskuksen Kokkolassa arvioidaan 29.91.51 6 300 000 markkaa valtakun-
24744: maksavan noin 30 milj. markkaa. Opetusmi- nallisten nuorison leiri- ja kurssikeskus-
24745: nisteriö on hyväksynyt hankkeen toteutetta- ten perustamiskustannuksiin.
24746: vaksi. Tuntuvaa valtiontukea tarvitaan, jotta
24747: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24748:
24749: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24750: 690 1990 rd.
24751:
24752: Finansmotion nr 649
24753:
24754:
24755:
24756:
24757: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för utbyggnad av
24758: Kilens läger- och kurscentrum för ungdom
24759:
24760:
24761: Till Riksdagen
24762: Vasa läns ungdomsnämnd har uppgjort ett Avsikten är att utveckla Kilen till ett centrum
24763: program för skapande av läger- och kurscen- för hela Svenskfinland. Kostnaderna beräk-
24764: tra för ungdom. Enligt nämnden bör bl.a. ett nas till 1,5 milj. mark.
24765: riksomfattande centrum åstadkommas i Kar- På basis av det ovan anförda föreslår vi
24766: leby, Elba läger- och kurscentrum, snarast vördsamt
24767: möjligt och ett regionalt centrum i Kilen,
24768: Kristinestad åren 1991-93. att Riksdagen i statsbudgeten för år
24769: Verksamheten i Kilen är redan omfattande 1991 på momentet 29.91.51 upptar
24770: och har rikskaraktär men beg~~nsas av brist 500 000 mark för utbyggnad av Kilens
24771: på inkvarteringsmöjligheter. A ven nya ut- läger- och kurscentrumför ungdom Kris-
24772: rymmen behövs för den utbildning som skall tinestad.
24773: komma i fråga på ett läger- och kurscentrum.
24774: Helsingfors den 13 februari 1990
24775:
24776: Håkan Nordman Håkan Malm
24777: 1990 vp. 691
24778:
24779: Raha-asia-aloite n:o 649 Suomennos
24780:
24781:
24782:
24783:
24784: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison leiri- ja
24785: kurssikeskuksen laajentamiseen Kiilissä
24786:
24787:
24788: Eduskunnalle
24789: Vaasan läänin nuorisolautakunta on laati- ten. Tarkoitus on kehittää Kiilistä Suomen
24790: nut ohjelman nuorison leiri- ja kurssikeskus- kaikkien ruotsinkielisten alueiden keskus.
24791: ten luomiseksi. Lautakunnan mukaan mm. Kustannukset arvioidaan 1,5 milj. markaksi.
24792: valtakunnallinen keskus, Elban leiri- ja kurs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24793: sikeskus, tulisi saada Kokkolaan mahdollisim- nioittaen,
24794: man pian ja alueellinen keskus Kiiliin, Kris-
24795: tiinankaupunkiin vuosina 1991-93. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24796: Toiminta Kiilissä on jo nykyisellään laajaa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24797: ja luonteeltaan valtakunnallista, mutta sitä 29.91.51 500 000 markkaa nuorison
24798: rajoittaa majoitusmahdollisuuksien puuttu- leiri- ja kurssikeskuksen laajentamiseen
24799: minen. Uusia tiloja tarvitaan myös leiri- ja Kiilissä Kristiinankaupungissa.
24800: kurssikeskuksissa annettavaa koulutusta var-
24801: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24802:
24803: Håkan Nordman Håkan Malm
24804: 692 1990 rd.
24805:
24806: Finansmotion nr 650
24807:
24808:
24809:
24810:
24811: Nordman m.fl.: Om anvisande av ansiag för Maiax kommuns
24812: päisdjurskrisbekämpningsprojekt
24813:
24814:
24815: Tiil Riksdagen
24816: Vasa Iän genomgår som bäst en krävande jektiedare har anställts på heitid. Under det
24817: strukturomvandiing. Svårigheterna är störst första året koncentreras verksamheten till
24818: på Iandsbygden, som drabbas hårt av päis- Petaiax. De Iöpande kostnaderna beräknas
24819: dj urskrisen. till ca 250 000 mark för 1990. Inget statsstöd
24820: Till päisdjurskommunerna hör bl.a. Maiax, har ännu erhållits. Farmningens akutkom-
24821: där päisdjursodiarna stått för ca 10 procent mission, FAKO, som tillsatts av Iänsstyreisen
24822: av skatteintäkterna. Avsättnings- och Iön- i Vasa Iän, stöder projektet och kommer att
24823: samhetskrisen väntas Ieda till att ungefär 150 noggrant föija med arbetet.
24824: personer måste få annan sysseisättning och På basis av det ovan anförda föresiår vi
24825: utkomst. Hårdast drabbas Petaiax by, som vördsamt
24826: har förhållandevis mest päisdjursodiare. Situa-
24827: tionen förvärras av att ca 100 arbetspiatser att Riksdagen i statsbudgeten för år
24828: upphört p.g.a. konkurser de senaste åren. 1991 upptar 125 000 mark för Malax
24829: Mot denna bakgrund har Maiax kommun kommuns pälsdjurskrisbekämpnings-
24830: startat ett projektarbete för att bekämpa projekt.
24831: föijderna av päisdjurskrisen. En särskiid pro-
24832: Heisingfors den 13 februari 1990
24833:
24834: Håkan Nordman Håkan Malm
24835: 1990 vp. 693
24836:
24837: Raha-asia-aloite n:o 650 Suomennos
24838:
24839:
24840:
24841:
24842: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Maalahden turkis-
24843: tarhauskriisin torjuntahankkeeseen
24844:
24845:
24846: Eduskunnalle
24847: Vaasan läänissä on meneillään vaativa ra- seurausten torjumiseksi. Erityinen kokopäi-
24848: kennemuutos. Ongelmat ovat suurimmat vätoiminen projektinjohtaja on palkattu. En-
24849: maaseudulla, joka kärsii pahoin turkistar- simmäisen vuoden aikana toiminta keskite-
24850: hauskriisistä. Turkistarhauskuntiin kuuluu tään Petolahteen. Juoksevat kulut arvioidaan
24851: mm. Maalahti, jossa turkiseläinten kasvatta- noin 250 000 markaksi vuonna 1990. Valtion
24852: jat ovat vastanneet noin kymmenestä prosen- tukea ei ole vielä saatu. Vaasan läänin lää-
24853: tista verotuloja. Menekki- ja kannattavuus- ninhallituksen asettama tarhauksen tukiryh-
24854: kriisin odotetaan johtavan siihen, että noin mä TAKO tukee hanketta ja tulee seuraa-
24855: 150 henkilön on saatava muuta työtä ja maan työtä tarkoin.
24856: toimeentulonsa muusta toiminnasta. Pahiten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24857: tilanteesta kärsii Petolahden kylä, jossa on nioittaen,
24858: suhteellisesti eniten turkiseläinten kasvatta-
24859: jia. Tilannetta pahentaa se, että noin 100 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24860: työpaikkaa on menetetty viime vuosien kon- 1991 tulo- ja menoarvioon 125 000
24861: kursseissa. markkaa Maalahden kunnan turkistar-
24862: Tämän vuoksi Maalahden kunta on hauskriisin torjuntahankkeeseen.
24863: käynnistänyt hankkeen turkistarhauskriisin
24864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24865:
24866: Håkan Nordman Håkan Malm
24867: 694 1990 rd.
24868:
24869: Finansmotion nr 651
24870:
24871:
24872:
24873:
24874: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av
24875: Björköby fiskehamn i Korsholm
24876:
24877:
24878: Till Riksdagen
24879: lntresset för fiskerinäringen är stort i Vasa hantering och förädling av fångsten. Den
24880: läns kustområde. Till det bidrar bl.a. försäm- planerade hamnen kommer att betjäna flera
24881: rade utkomstmöjligheter i pälsdjursnäringen. tiotal yrkesfiskare. Värdet av deras fångst
24882: Vasa län är det nätstörsta fiskerilänet i lan- uppskattades till ca 1,7 milj. mk år 1985. En
24883: det. tidsenlig hamn kommer att öka användning-
24884: Yrkesfiskarna tvingas längre ut, till ett en och fångstvärdet. Trålfiskare i Bottniska
24885: mera havsbetonat fiske vilket förutsätter viken kommer att använda hamnen som
24886: större båtar. Detta igen ställer nya krav på stödpunkt vissa tider under året. Vasa dis-
24887: farlederna och fiskehamnarna. Anslagen i trikts vattenvägsavdelning har föreslagit pro-
24888: ' statsbudgeten är alldeles otillräckliga för byg- jektet redan för år 1990.
24889: gande och utrustande av fiskehamnar som På basis av det ovan anförda föreslår vi
24890: motsvarar tidens krav. vördsamt
24891: Enbart i Österbotten finns ett tiotal projekt
24892: i byggnadskön. Till dessa hör bl.a. Björköby att Riksdagen i statsbudgeten för år
24893: fiskehamn i Korsholm. Projektet beräknas 1991 upptar 1 200 000 mark för byg-
24894: kosta 3,6 milj. mk, inklusive kostnaderna för gande av Björköby fiskehamn i Kors-
24895: servicebyggnad och nödvändig utrustning för holm.
24896: Helsingfors den 13 februari 1990
24897:
24898: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24899: 1990 vp. 695
24900:
24901: Raha-asia-aloite n:o 651 Suomennos
24902:
24903:
24904:
24905:
24906: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Björköbyn kalasa-
24907: taman rakentamiseksi Mustasaareen
24908:
24909:
24910: Eduskunnalle
24911: Kiinnostus kalastuselinkeinoa kohtaan on huoltorakennuksesta sekä saaliin käsittelyyn
24912: suuri Vaasan läänin rannikkoalueella. Tähän ja jalostukseen tarvittavista välineistä aiheu-
24913: vaikuttaa mm. toimeentulomahdollisuuksien tuvat kustannukset. Suunniteltu satama pal-
24914: heikkeneminen turkistarhauselinkeinon pii- velisi useita kymmeniä ammattikalastajia.
24915: rissä. Vaasan lääni on maamme toiseksi suu- Heidän saaliinsa arvo arvioitiin noin 1, 7 mil-
24916: rin kalastuslääni. joonaksi markaksi vuonna 1985. Sataman
24917: Ammattikalastajat joutuvat lähtemään ajanmukaistaminen lisäisi sen käyttöä ja saa-
24918: ulommas merelle, siis harjoittamaan meripai- liin arvoa. Pohjanlahden troolikalastajat
24919: notteisempaa kalastusta, mikä edellyttää suu- käyttäisivät satamaa tukikohtanaan tiettyinä
24920: rempia veneitä. Tämä puolestaan asettaa uu- vuodenaikoina. Vaasan piirin vesitieosasto
24921: sia vaatimuksia väylille ja kalasatamille. on ehdottanut hanketta jo vuodeksi 1990.
24922: Määrärahat valtion budjetissa ovat täysin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24923: riittämättömät ajanmukaisten kalasatamien nioittaen,
24924: rakentamiseen ja varustamiseen.
24925: Pelkästään Pohjanmaalla on kymmeniä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24926: hankkeita rakennusjonossa. Näiden joukossa 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
24927: on mm. Björköbyn kalasatama Mustasaares- markkaa Björköbyn kalasataman ra-
24928: sa. Hankkeen arvioidaan maksavan 3,6 mil- kentamiseen Mustasaareen.
24929: joonaa markkaa. Tähän summaan sisältyy
24930: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24931:
24932: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24933: 696 1990 rd.
24934:
24935: Finansmotion nr 652
24936:
24937:
24938:
24939:
24940: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en
24941: servicebyggnad i Storkors centralfiskehamn i Korsnäs
24942:
24943:
24944: Till Riksdagen
24945: Fiskerinäringen är viktig inte bara för ligt. Enbart i Österbotten finns ett tiotal
24946: skärgården och kustbygder utan har också projekt i bidragskön. Korsnäs korumun har
24947: betydande nationalekonomisk betydelse. Fis- flera år ansökt om statsstöd för en service-
24948: ket sysselsätter ca 7 000 yrkesfiskare och vär- byggnad i Storkors centralfiskehamn. 1 kom-
24949: det av fångsten stiger till flera hundra miljo- munen finns ett fyrtiotal yrkesfiskare och
24950: ner mark i året. Men förutom det yrkesmäs- ungefär lika många binäringsfiskare. Kors-
24951: siga fisket består fiskerinäringen av mycket näs korumun har beviljats status som special-
24952: annat. område och är i behov av näringsfrämjande
24953: Upprätthållande av arbetsplatser inom yr- stöd.
24954: kesfisket är billigt för samhället, även om På basis av det ovan anförda föreslår vi
24955: näringen stöds i större omfattning än för vördsamt
24956: närvarande. Fiskarnas utkomst kan i första
24957: hand förbättras genom bättre hantering och att Riksdagen i statsbudgeten för år
24958: vidareförädling. Detta förutsätter att fiske- 1991 upptar 500 000 mark för en servi-
24959: hamnarna rustas upp och förses med service- cebyggnad i Storkors centralfiskehamn
24960: byggnader och ismaskiner. Anslaget i stats- i Korsnäs.
24961: budgeten för ändamålet är alldeles otillräck-
24962: Helsingfors den 13 februari 1990
24963:
24964: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24965: 1990 vp. 697
24966:
24967: Raha-asia-aloite n:o 652 Suomennos
24968:
24969:
24970:
24971:
24972: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Storkorsin keskus-
24973: kalasataman huoltorakennuksen rakentamiseksi Korsnä-
24974: siin
24975:
24976:
24977: Eduskunnalle
24978: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä pelkästään kästään Pohjanmaalla on kymmeniä hank-
24979: saaristolle ja rannikkoseuduille, vaan sillä on keita avustusjonossa. Muun muassa Korsnä-
24980: myös huomattava kansantaloudellinen mer- sin kunta on useiden vuosien ajan anonut
24981: kitys. Kalastus työllistää noin 7 000 ammat- valtion tukea Storkorsin keskuskalasataman
24982: tikalastajaa, joiden saaliin arvo on useita huoltorakennusta varten. Kunnassa on neli-
24983: satoja miljoonia markkoja vuodessa. Am- senkymmentä ammattikalastajaa ja lähes
24984: mattikalastuksen lisäksi kalastuselinkeino yhtä monta sivutoimenaan kalastusta harjoit-
24985: käsittää paljon muutakin. tavaa. Korsnäsin kunnalle on myönnetty eri-
24986: Työpaikkojen ylläpitäminen ammattika- tyisalueen asema, ja kunta tarvitsee elinkei-
24987: lastuksen piirissä on yhteiskunnalle halpaa, notukea.
24988: vaikka elinkeinoa tuettaisiinkin nykyistä laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24989: jemmin. Kalastajien toimeentuloa voidaan nioittaen,
24990: ensisijaisesti parantaa parantamalla kalan
24991: käsittelyä ja jatkojalostusta. Tämä edellyttää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24992: kalasatamien kunnostamista ja niiden varus- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
24993: tamista huoltorakennuksin ja jääkonein. Val- markkaa Storkorsin keskuskalasata-
24994: tion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen va- man huoltorakennuksen rakentamiseksi
24995: rattu määräraha on täysin riittämätön. Pel- Korsnäsiin.
24996: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
24997:
24998: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
24999: 698 1990 rd.
25000:
25001: Finansmotion nr 653
25002:
25003:
25004:
25005:
25006: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för elektrifiering av
25007: bansträckan Seinäjoki-Vasa
25008:
25009:
25010: Tili Riksdagen
25011: Goda kommunikationer blir allt viktigare föreslår elektrifiering av bansträckan Seinä-
25012: för utvecklingen i landets olika delar. Strä- joki-Vasa. Åtgärden är väl motiverad för
25013: vandena att stärka järnvägens betydelse som att vända utvecklingen och stärka Vasas ställ-
25014: transportmedel förutsätter att den kan erbju- ning som alternativ tili Helsingforsregionen.
25015: da konkurrenskraftig service. Det är möjligt På basis av det ovan anförda föreslår vi
25016: med hjälp av elektrifiering och höjda hastig- vördsamt
25017: heter på bansträckor mellan landets huvud-
25018: orter. att Riksdagen i statsbudgeten för år
25019: Den delegation, som tillsatts för att utar- 1991 på momentet 31.57.62 upptar
25020: beta förslag för utvecklande av Vasa Iän, som 5 000 000 mark för elektrifiering av
25021: brottas med strukturproblem och utflyttning, bansträckan Seinäjoki- Vasa.
25022: Helsingfors den 13 februari 1990
25023: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
25024: 1990 vp. 699
25025:
25026: Raha-asia-aloite n:o 653 Suomennos
25027:
25028:
25029:
25030:
25031: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Vaa-
25032: san rataosuuden sähköistämiseen
25033:
25034:
25035: Eduskunnalle
25036: Hyvät liikenneyhteydet muodostuvat yhä den sähköistämistä. Toimenpide on hyvin
25037: tärkeämmäksi maan eri osien kehitykselle. perusteltu kehityksen kääntämiseksi ja Vaa-
25038: Pyrkimys rautateiden merkityksen vahvista- san aseman vahvistamiseksi vaihtoehtona
25039: miseen kuljetusten suorittajana edellyttää, Helsingin seudulle.
25040: että rautatiet voivat tarjota kilpailukykyisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25041: palveluja. Tämä on mahdollista sähköistä- nioittaen,
25042: mällä ja korottamalla nopeuksia maan kes-
25043: keisten paikkakuntien välisillä rataosuuksil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25044: la. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25045: Rakenneongelmien ja poismuuton kanssa 31.57.62 5 000 000 markkaa Seinäjoen
25046: kamppailevan Vaasan läänin kehittämiseksi ja Vaasan välisen rataosuuden sähköis-
25047: ehdotuksia tekemään asetettu neuvottelu- tämiseen.
25048: kunta ehdottaa Seinäjoen-Vaasan rataosuu-
25049: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25050:
25051: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
25052: 700 1990 rd.
25053:
25054: Finansmotion nr 654
25055:
25056:
25057:
25058:
25059: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av
25060: mark för naturskyddsändamål
25061:
25062:
25063: Tili Riksdagen
25064: För anskaffning av mark för naturskydds- ten inte inom rimlig tid är beredd tili inlösen,
25065: ändamål anslås 60 miljoner mark i statsbud- ägobyte eller ersättning. En förhöjning av
25066: geten för 1990, dvs. lika mycket som för 1989. anslaget är motiverat med hänsyn tili natur-
25067: Med sådan tilldelning kommer inte av stats- skyddsintressen.
25068: rådet fastställda och godkända skyddspro- På basis av det ovan anförda föres1år vi
25069: gram att kunna förverkligas, varken i fråga vördsamt,
25070: om tidtabell eller omfattning. Exempelvis
25071: statsrådets principbeslut om fredning av att Riksdagen i statsbudgeten för år
25072: Mickelsörarna i Vasa Iän beräknas kosta 1991 upptar 70 000 000 mark för an-
25073: 25-30 miljoner mark. Enskilda markägare skaffning av markför naturskyddsända-
25074: kan inte förväntas eller tvingas respektera mål.
25075: begränsningar i nyttjanderätten, såvida sta-
25076: Helsingfors den 13 februari 1990
25077:
25078: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
25079: 1990 vp. 701
25080:
25081: Raha-asia-aloite n:o 654 Suomennos
25082:
25083:
25084:
25085:
25086: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maanhankintaan
25087: luonnonsuojelutarkoituksiin
25088:
25089:
25090: Eduskunnalle
25091: Luonnonsuojelutarkoituksiin tapahtuvaan käyttöoikeuden rajoituksia, mikäli valtio ei
25092: maanhankintaan osoitetaan 60 milj. markkaa kohtuullisen ajan kuluessa ole valmis lunas-
25093: valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa eli tukseen, aluevaihtoon tai korvaukseen. Mää-
25094: siis yhtä paljon kuin vuodeksi 1989. Tällä ei rärahan korottaminen on perusteltua luon-
25095: pystytä toteuttamaan valtioneuvoston vah- nonsuojeluintressejä ajatellen.
25096: vistamaa ja hyväksymää suojeluohjelmaa ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25097: kataulullisesti eikä laajuudeltaan. Esimerkik- nioittaen,
25098: si valtioneuvoston periaatepäätöksen Mikke-
25099: linsaarten rauhoittamisesta Vaasan läänissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25100: arvioidaan maksavan 25-30 milj. markkaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 70 000 000
25101: Yksityisiä maanomistajia ei voida pakottaa markkaa maanhankintaan luonnonsuo-
25102: tai heidän ei voida odottaa kunnioittavan jelutarkoituksiin.
25103: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25104:
25105: Håkan Nordman Håkan Malm Boris Renlund
25106: 702 1990 rd.
25107:
25108: Finansmotion nr 655
25109:
25110:
25111:
25112:
25113: Nyby: Om anvisande av anslag för planering av en tvåspråkig
25114: högskola i Vasa
25115:
25116:
25117: Tili Riksdagen
25118: År 1986 utgjorde de statliga anslagen för bi1dningen i Vasa kan utvecklas på ett kraft-
25119: högskoleverksamheten i hela Jandet 467 mk fullt sätt endast genom att grunda en tvåsprå-
25120: per invånare. l Nylands Iän utgjorde motsva- kig högskola, alternativt ett tvåspråkigt uni-
25121: rande summa 842 mk medan den i Vasa Iän versitet. Vasa Iän är inne i en svår kris. De
25122: var endast 98 mk per invånare. Vasa Iän fick regioner i Jandet som har en välfungerande
25123: sålunda 1,9 procent av det totala anslaget högskola har kunnat uppleva en positiv ut-
25124: medan 9 procent av landets befolkning bor i veckling. Det är därför hög tid att inleda
25125: Vasa Iän. Under senare år har uppenbarligen planeringen av en tvåspråkig högskola tili
25126: denna skevhet i någon mån rättats tili. Fak- Vasa.
25127: tum kvarstår dock: högskoleutbildningen i På basis av det ovan anförda föreslår jag
25128: Vasa Iän bör få en kraftig förstärkning och i vördsamt
25129: en sådan form att den verkligen stöder länets
25130: utveckling. Sådan utbildning kunde t.ex. vara att Riksdagen i statsbudgeten för år
25131: handelshögskoleutbildning med inriktning på 1991 på momentet 29.10.01 upptar
25132: småföretagsamhet och teknisk utbildning. 1 000 000 mark som planeringsanslag
25133: Diskussionen om hur Vasa kunde stärkas för grundandet av en tvåspråkig högsko-
25134: som högskoleort har pågått länge. Främst la, alternativt ett tvåspråkigt universitet
25135: har debatten gällt organisationsmodeller. Det i Vasa.
25136: förefaller allt mera uppenbart att högskoleut-
25137: Helsingfors den 13 februari 1990
25138:
25139: Mats Nyby
25140: 1990 vp. 703
25141:
25142: Raha-asia-aloite n:o 655 Suomennos
25143:
25144:
25145:
25146:
25147: Nyby: Määrärahan osoittamisesta kaksikielisen korkeakou-
25148: lun suunnittelemiseen Vaasaan
25149:
25150:
25151: Eduskunnalle
25152: Vuonna 1986 valtion määrärahat korkea- että korkeakoulutusta Vaasassa voidaan ke-
25153: koulutoimintaan koko maassa olivat 467 hittää voimakkaasti ainoastaan perustamalla
25154: markkaa asukasta kohden. Uudenmaan lää- kaksikielinen korkeakoulu tai vaihtoehtoises-
25155: nissä vastaava summa oli 842 markkaa, mut- ti kaksikielinen yliopisto. Vaasan lääni on
25156: ta Vaasan läänissä ainoastaan 98 markkaa vaikeassa kriisissä. Maassamme alueet, joilla
25157: asukasta kohden. Vaasan lääni sai näin ollen on toimiva korkeakoulu, ovat kehittyneet
25158: 1,9 % kokonaismäärärahasta, vaikka läänis- myönteisesti. Tämän vuoksi on jo aika aloit-
25159: sä asuu 9 % maan väestöstä. Viime vuosina taa kaksikielisen korkeakoulun suunnittelu
25160: tätä vinoutumaa on jossain määrin korjattu. Vaasaan.
25161: Tosiseikka kuitenkin on, että korkeakoulu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
25162: tusta Vaasan läänissä on vahvistettava tuntu- nioittaen,
25163: vasti ja sillä tavalla, että se todella tukee
25164: läänin kehitystä. Tällaista koulutusta voisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25165: esim. olla pienyritystoimintaan suuntautunut 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25166: kauppakorkeakoulutus ja tekninen koulutus. 29.10.01 1 000 000 markan määrära-
25167: Keskustelua Vaasan vahvistamisesta korkea- han käytettäväksi suunnittelumäärära-
25168: koulupaikkakuntana on käyty pitkään. Kes- hana kaksikielisen korkeakoulun tai
25169: kustelu on koskenut ennen kaikkea organi- vaihtoehtoisesti kaksikielisen yliopiston
25170: saatiomalleja. Vaikuttaa yhä ilmeisemmältä, perustamiseksi Vaasaan.
25171:
25172: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25173:
25174: Mats Nyby
25175:
25176:
25177:
25178:
25179: 48 200052Y
25180: 704 1990 rd.
25181:
25182: Finansmotion nr 656
25183:
25184:
25185:
25186:
25187: Nyby: Om anvisande av anslag för muddringsarbeten vid
25188: inloppet till Svartgrundsfjärden i Jakobstad
25189:
25190:
25191: Till Riksdagen
25192: Den kraftiga landhöjningen i Österbotten En muddring av Långgrundshålet skulle lösa
25193: gör att viktiga sund och strömmar långsamt dessa problem och kostnadsberäknas till ca
25194: stängs. 1 vissa områden påskyndas utveck- 150 000 mk. Vestersundsby samfälligheter
25195: lingen av utsläpp. Det här medför att vattnets har beviljat 10 000 mark för ändamålet.
25196: självrening försvåras och att fiskeproduktio- På basis av det ovan anförda föreslår jag
25197: nen avtar. Sunden utnyttjas också som små- vördsamt
25198: båtsfarleder både av yrkesfiskare och för
25199: rekreation. Under senare år har vattencirku- att Riksdagen i statsbudgeten för år
25200: lationen i Svartgrundsfjärden, Jakobstad, 1991 på momentet 30.40.77 upptar
25201: starkt försämrats. Tidvis är vattenkvaliteten JOO 000 mark för muddringsarbeten vid
25202: mycket dålig. Vid lågvatten är det svårt att inloppet tili Svartgrundsjjärden i Jakob-
25203: komma in med båt genom Långgrundshålet. stad.
25204: Helsingfors den 13 februari 1990
25205:
25206: Mats Nyby
25207: 1990 vp. 705
25208:
25209: Raha-asia-aloite n:o 656 Suomennos
25210:
25211:
25212:
25213:
25214: Nyby: Määrärahan osoittamisesta Svartgrundsfjärdenin tulo-
25215: väylän ruoppaustöihin Pietarsaaressa
25216:
25217:
25218: Eduskunnalle
25219: Voimakas maan kohoaminen Pohjanmaal- paaminen ratkaisisi nämä ongelmat. Kustan-
25220: la johtaa tärkeiden salmien ja virtojen hitaa- nusarvio olisi noin 150 000 markkaa. Vester-
25221: seen umpeutumiseen. Eräillä alueilla kehitys- sundsby samfälligheter on myöntänyt 10 000
25222: tä jouduttavat teollisuuden päästöt. Tämä markkaa tähän tarkoitukseen.
25223: vaikeuttaa veden itsepuhdistusta ja vähentää Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
25224: kalojen lisääntymistä. Sekä ammattikalasta- nioittaen,
25225: jat että vapaa-ajan veneilijät käyttävät salmia
25226: myös pienveneväylinä. Viime vuosien aikana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25227: veden kierto Svartgrundsfjärdenissä Pietar- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25228: saaressa on heikentynyt tuntuvasti. Ajoittain 30.40.77 JOO 000 markkaa Svart-
25229: veden laatu on erittäin huono. Matalan ve- grundsjjärdenin tuloväylän ruoppaami-
25230: den aikana on vaikea päästä Långgrundshå- seen Pietarsaaressa.
25231: letin läpi veneellä. Långgrundshåletin ruop-
25232: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25233:
25234: Mats Nyby
25235: 706 1990 rd.
25236:
25237: Finansmotion nr 657
25238:
25239:
25240:
25241:
25242: Nyby: Om anvisande av anslag för grun.~förbättring av lands-
25243: väg nr 7263 på sträckan Särkimo-Osterö
25244:
25245:
25246: Till Riksdagen
25247: Grundförbättringsarbetena på skärgårds- På basis av det ovan anförda föreslår jag
25248: vägen (landsväg nr 7263), sträckan Kaitsor vördsamt
25249: -Särkimo är slutförda. Denna sträcka utgör
25250: dock endast två tredjedelar av den s.k. skär- att Riksdagen i statsbudgeten för år
25251: gårdsvägen. Utan grundförbättring är ännu 1991 på momentet 31.24.77 upptar
25252: 9.mkring 10 km på sträckan Särkimo- 1 000 000 mark för påbörjandet av
25253: Osterö. Eftersom den vägsträckan är helt grundförbättringsarbetena på sträckan
25254: utsliten bör grundförbättringsarbetena inle- Särkimo-Österö landsväg nr 7263.
25255: das med det snaraste. Ett välfungerande väg-
25256: nät är en förutsättning för en levande skär-
25257: gård.
25258: Helsingfors den 13 februari 1990
25259:
25260: Mats Nyby
25261: 1990 vp. 707
25262:
25263: Raha-asia-aloite n:o 657 Suomennos
25264:
25265:
25266:
25267:
25268: Nyby: Määrärahan osoittamisesta.. maantien n:o 7263 perus-
25269: korjaukseen välillä Särkimo-Osterö
25270:
25271:
25272: Eduskunnalle
25273: Perusparannustyöt saaristotiellä (maantie Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
25274: n:o 7263) osuudella Kaitsor-Särkimo on nioittaen,
25275: suoritettu loppuun. Tämä osuus on kuitenkin
25276: vain kaksi kolmasosaa saaristotiestä. Pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25277: rusparantamatta on viel~. noin 10 kilometrin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25278: osuus välillä Särkimo-Osterö. Koska tämä 31.24.77 1 000 000 markkaa maantien
25279: tieosuus on täysin kulunut, perusparannus- n:o 7263 perusparannustöiden aloitta-
25280: työt tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti. miseen välillä Särkimo-Österö.
25281: Hyvin toimiva tieverkosto on elävän saaris-
25282: ton edellytys.
25283: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25284: Mats Nyby
25285: 708 1990 rd.
25286:
25287: Finansmotion nr 658
25288:
25289:
25290:
25291:
25292: Nyby: Om anvisande av anslag för byggande av en vägtunnel
25293: för den lätta trafiken i Pörtom i Närpes
25294:
25295:
25296: Tili Riksdagen
25297: Riksväg nr 8 går genom Pörtom centrum i av en tunnel skulie avsevärt förbättra trafik-
25298: Närpes. Denna närhet tili riksvägen utgör säkerheten men också bidra tili kommunde-
25299: paradoxalt nog ett alivarligt hinder för kom- lens utveckling.
25300: mundelens utveckling. På vägens västra sida På basis av det ovan anförda föreslår jag
25301: finns industrti- och fritidsanläggningar men vördsamt
25302: även tomtmark lämpad för bostadsbyggande.
25303: Servicefunktioner som bank, skola och buti- att Riksdagen i statsbudgeten för år
25304: ker ligger på vägens Östra sida. Riksvägen är 1991 på momentet 31.24.77 upptar
25305: livligt trafikerad och inte minst för skolele- 1 000 000 mark för reglering av den
25306: verna är det farligt att ta sig över vägen. En lätta trafiken i Pärtom och byggande av
25307: reglering av den lätta trafiken och byggande tunne! under riksväg nr 8.
25308: Helsingfors den 13 februari 1990
25309:
25310: Mats Nyby
25311: 1990 vp. 709
25312:
25313: Raha-asia-aloite n:o 658 Suomennos
25314:
25315:
25316:
25317:
25318: Nyby: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen alikulku-
25319: tunnelin rakentamiseen Närpiön Pirttikylässä
25320:
25321:
25322: Eduskunnalle
25323: Valtatie n:o 8 kulkee Pirttikylän keskustan huomattava parannus liikenneturvallisuu-
25324: läpi Närpiössä. Tämän valtatien läheisyys teen, ja se edistäisi myös kunnanosan kehitys-
25325: muodostaa, paradoksaalista kyllä, todellisen tä.
25326: esteen tämän kunnanosan kehitykselle. Tien Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
25327: läntisellä puolella on teollisuuslaitoksia ja nioittaen,
25328: vapaa-ajanviettopaikkoja, mutta myös asun-
25329: torakentamiseen sopivaa tonttimaata. Palve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25330: lut, kuten pankki, koulu ja kaupat, ovat tien 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25331: itäisellä puolella. Valtatie on vilkkaasti lii- 31.24.77 1 000 000 markkaa kevyen lii-
25332: kennöity, ja varsinkin koululaisille tien ylit- kenteen järjestelyihin Närpiön Pirttiky-
25333: täminen on vaarallista. Kevyen liikenteen lässä ja tunnelin rakentamiseen valta-
25334: järjestelyt ja tunnelin rakentaminen olisivat tien n:o 8 alitse.
25335: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25336:
25337: Mats Nyby
25338: 710 1990 rd.
25339:
25340: Finansmotion nr 659
25341:
25342:
25343:
25344:
25345: Nyby: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
25346: järnvägen på sträckan Seinäjoki-Kaskö
25347:
25348:
25349: Till Riksdagen
25350: Järnvägen mellan Seinäjoki och Kaskö är På basis av det ovan anförda föreslår jag
25351: undermålig. Belastningen per axel och hastig- vördsamt
25352: heten måste därför begränsas. Detta leder
25353: bl.a. tili omlastningar som är en avsevärd att Riksdagen i statsbudgeten för år
25354: olägenhet för trafiken på banavsnittet. Ham- 1991 på momentet 31.57.62 upptar
25355: nen och träförädlingsindustrin i Kaskö är i JO 000 000 mark för grundförbättring
25356: hög grad beroende av en välfungerande järn- av järnvägen på sträckan Seinäjoki
25357: vägsförbindelse. -Kaskö.
25358: Helsingfors den 13 februari 1990
25359:
25360: Mats Nyby
25361: 1990 vp. 711
25362:
25363: Raha-asia-aloite n:o 659 Suomennos
25364:
25365:
25366:
25367:
25368: Nyby: Määrärahan osoittamisesta rautatien perusparantami-
25369: seen välillä Seinäjoki-Kaskinen
25370:
25371:
25372: Eduskunnalle
25373: Rautatie välillä Seinäjoki-Kaskinen on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
25374: ala -arvoisessa kunnossa. Akselikuormitusta nioittaen,
25375: ja nopeutta joudutaan tämän vuoksi rajoitta-
25376: maan. Tämä johtaa mm. uudelleenlastauk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25377: siin, joista on huomattavaa haittaa rataosuu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25378: den liikenteelle. Kaskisten satama ja puunja- 31.57.62 JO 000 000 markkaa Seinä-
25379: lostusteollisuus ovat pitkälti riippuvaisia hy- joen ja Kaskisten välisen radan perus-
25380: vin toimivasta rautatieyhteydestä. parantamiseen.
25381:
25382: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25383:
25384: Mats Nyby
25385: 712 1990 rd.
25386:
25387: Finansmotion nr 660
25388:
25389:
25390:
25391:
25392: Nyby: Om anvisande av anslag för renovering av Nicklinska
25393: huset i Jakobstad
25394:
25395:
25396: Tili Riksdagen
25397: Jakobstad har erhållit SAFA-priset för sin På basis av det ovan anförda föreslår jag
25398: centrumplanering och för bevarandet av vördsamt
25399: gamla byggnader. Den s.k. Nicklinska gården
25400: byggdes 1824 och representerar en tidstypisk att Riksdagen i statsbudgeten för år
25401: gustaviansk stil. Huset har flyttats från sin 1991 på momentet 35.32.50 upptar
25402: ursprungliga plats. Huset ägs av föreningen JOO 000 mark att användas av Jakob-
25403: Jakobstadsnejdens Natur som pietetsfullt re- stadsnejdens Natur för renovering av
25404: noverar det. Avsikten är att huset skall fung- Nicklinska huset.
25405: era som föreningens klubblokal. För för-
25406: eningen är renoveringsarbetet både kostnads-
25407: och arbetskrävande.
25408: Helsingfors den 13 februari 1990
25409: Mats Nyby
25410: 1990 vp. 713
25411:
25412: Raha-asia-aloite n:o 660 Suomennos
25413:
25414:
25415:
25416:
25417: Nyby: Määrärahan osoittamisesta Nicklinin talon kunnosta-
25418: miseen Pietarsaaressa
25419:
25420:
25421: Eduskunnalle
25422: Pietarsaari on saanut SAFAn palkinnon Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
25423: keskustansuunnittelustaan ja vanhojen ra- nioittaen,
25424: kennusten säilyttämisestä. Niin sanottu Nick-
25425: linin talo rakennettiin vuonna 1824 ja se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25426: edustaa ajalle tyypillistä kustavilaista tyyliä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25427: Talo on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan. 35.32.50 JOO 000 markkaa Jakobstads-
25428: Talon omistaa Jakobstadsnejdens Natur nejdens Natur -nimiselle yhdistykselle
25429: -yhdistys, joka pieteettisesti kunnostaa sitä. Nicklinin talon kunnostamiseen.
25430: Tarkoituksena on, että talo toimisi yhdistyk-
25431: sen kerhotilana. Kunnostamisesta aiheutuu
25432: yhdistykselle sekä kustannuksia että työtä.
25433: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25434:
25435: Mats Nyby
25436: 714 1990 rd.
25437:
25438: Finansmotion nr 661
25439:
25440:
25441:
25442:
25443: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för högskoleundervis-
25444: ning i västra Nyland
25445:
25446:
25447: Till Riksdagen
25448: Under de två senaste åren har en på ini- ka högskolan och samtliga högskolor har
25449: tiativ av Nylands svenska landskapsförbund visat ett positivt och aktivt intresse för pro-
25450: och Västra Nylands regionplansförbund till- jektet. Avsikten är att det lokalt skulle admi-
25451: satt delegation dryftat frågan om en s.k. nistreras t.ex. inom ramen för redan existe-
25452: öppen högskoleundervisning i Nyland. Bak- rande institutioner.
25453: grunden till utredningen har varit att struk- Undervisningen inom den nyländska hög-
25454: turförändringarna i samhället har medfört ett skoleutbildningen skall ske i samråd med
25455: ökat behov av kunnande inom olika bran- olika existerande läroinrättningar.
25456: scher och på olika nivåer. A vsikten är att inleda verksamheten så
25457: Avsikten är att verksamheten skall vara snart som möjligt.
25458: flexibel och dels bereda möjligheter till under- På basis a v det ovan anförda föreslår vi
25459: visning både på svenska och på finska och vördsamt
25460: samtidigt ge möjligheter att tillgodose utbild-
25461: ningsbehov i alla delar av Nyland, oberoende att Riksdagen i statsbudgeten för år
25462: av snäva regiongränser. 1991 på momentet 29.10.21 upptar
25463: Delegationen har underhandlat med Åbo 200 000 mark för högskoleutbi/dning i
25464: Akademi, Helsingfors universitet och Teknis- västra Nyland.
25465: Helsingfors den 13 februari 1990
25466:
25467: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25468: Henrik Lax Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
25469: Henrik Westerlund
25470: 1990 vp. 715
25471:
25472:
25473: Raha-asia-aloite n:o 661 Suomennos
25474:
25475:
25476:
25477:
25478: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta läntisellä Uudella-
25479: maalla annettavaan korkeakouluopetukseen
25480:
25481:
25482: Eduskunnalle
25483: Kahden viime vuoden aikana Nylands niilisen korkeakoulun kanssa. Nämä korkea-
25484: svenska landskapsförbund -nimisen maakun- koulut ovat osoittaneet myönteistä ja aktii-
25485: taliiton ja Västra Nylands regionplansför- vista mielenkiintoa hankkeeseen. Tarkoituk-
25486: bund - Läntisen Uudenmaan seutukaavalii- sena on hoitaa tämä hanke paikallisesti esim.
25487: ton aloitteesta asetettu neuvottelukunta on nykyisten laitosten avulla.
25488: pohtinut kysymystä läntisellä Uudellamaalla Läntisen Uudenmaan korkeakouluopetus
25489: annettavasta ns. avoimesta korkeakouluope- tapahtuisi yhteistyössä jo olemassa olevien
25490: tuksesta. Selvityksen taustana on ollut yhteis- eri oppilaitosten kanssa.
25491: kunnan rakennemuutosten aiheuttama li- Tarkoitus on käynnistää toiminta mahdol-
25492: sääntynyt osaamisen tarve eri aloilla ja tasoil- lisimman nopeasti.
25493: la. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25494: Tarkoituksena on saada toiminta jousta- nioittaen,
25495: vaksi ja tarjota mahdollisuudet sekä ruotsin
25496: että suomen kielellä annettavaan opetukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25497: sekä samalla mahdollistaa koulutustarpeiden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25498: tyydyttäminen myös muualla Uudellamaalla 29.10.21 200 000 markkaa läntisellä
25499: tiukoista alueellisista rajoista riippumatta. Uudellamaalla annellavaan korkeakou-
25500: Neuvottelukunta on käynyt neuvotteluja luopetukseen.
25501: Åbo Akademin, Helsingin yliopiston ja Tek-
25502: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25503:
25504: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25505: Henrik Lax Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
25506: Henrik Westerlund
25507: 716 1990 vp.
25508:
25509: Raha-asia-aloite n:o 662
25510:
25511:
25512:
25513:
25514: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvooseen sijoitet-
25515: tavan teknillisen oppilaitoksen käyttökustannuksiin
25516:
25517:
25518: Eduskunnalle
25519: Porvoossa koetaan erityisen tärkeäksi tek- annettaisiin myös insinööritason opetusta.
25520: nisen oppilaitoksen opistotason koulutus- Oppilaitos toimisi toistaiseksi Porvoon am-
25521: paikkojen lisääminen varsinkin aikuisopiske- mattikoulun tiloissa.
25522: lijoille. Kun otetaan huomioon Uudenmaan Oppilaitoksen vuoden 1991 käyttökustan-
25523: tuntuva teknisten opistotason koulutuspaik- nukset ovat noin 1,5 mmk ja laitehankinta-
25524: kojen vajaus verrattuna muuhun Suomeen, kustannukset noin 2,0 mmk, joiden valtion-
25525: olisi Itä-Uudenmaan teknillisen oppilaitok- osuudet ovat yhteensä noin 2 mmk.
25526: sen koulutuspaikoilla vähentävä merkitys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25527: läänissä vallitsevaan teknisten alojen koulu- nioittavasti,
25528: tuspaikkapulaan, ja samalla se vähentäisi tar-
25529: vetta investoida pääkaupungissa tapahtu- että Eduskunta kiirehtisi päätöstä
25530: vaan koulutukseen. opistoasteen opetuksen aloittamisesta
25531: Porvoon ammattioppilaitoksen yhteyteen Porvoossa ja ottaisi valtion vuoden 1991
25532: perustetaan kone- ja metallitekniikan, auto- tulo- ja menoarvioon momentille
25533: maation ja laboratoriotekniikan opistotason 29.65.30 2 000 000 markan määrära-
25534: koulutukseen tähtäävät opintolinjat vuosiksi han Porvoossa tapahtuvan teknillisen
25535: 1991-1996 teknisen oppilaitoksen sivutoimi- oppilaitoksen opistoasteen opetuksen
25536: pisteenä. Toiminta itsenäistyisi myöhemmin käyttökustannuksiin.
25537: Porvoon teknilliseksi oppilaitokseksi, jossa
25538: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25539:
25540: Per-Henrik Nyman Päivi Varpasuo Markku Pohjola
25541: Matti Saarinen Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg
25542: Marita Jurva Henrik Westerlund Ritva Laurila
25543: Ole Wasz-Höckert Tarja Kautto Eeva-Liisa Moilanen
25544: Tauno Valo Lauri Metsämäki Elisabeth Rehn
25545: 1990 rd. 717
25546:
25547: Finansmotion nr 663
25548:
25549:
25550:
25551:
25552: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag tili Östnylands allmo-
25553: gebåtsförening r.f. för genomförande av kulturhistoriskt
25554: viktiga projekt
25555:
25556:
25557: Tili Riksdagen
25558: Östnylands allmogebåtsförening r.f. med i Porssjö träsk i Karis. Båten genomgår för
25559: hemort i Borgå har som syfte att främja närvarande en omfattande konservering och
25560: båtkulturen, verka för bevarandet av gamla restaurering. Tävlingar och föreläsningar
25561: båttyper samt samla fakta om båtkultur och samt studieresor finns också på föreningens
25562: båtbyggartraditioner. Verksamhetsområdet program, som exempelvis under år 1987 om-
25563: sträcker sig från Kotka till Esbo. fattade sammanlagt ca 25 särskilda aktivite-
25564: Föreningen bygger för ögonblicket en egen ter.
25565: allmogebåt enligt modell från Estland. Båt- På basis av det ovan anförda föreslår vi
25566: byggeriet där har starkt påverkat båttraditio- vördsamt
25567: nerna vid den nyländska kusten.
25568: Bland de båtrariter som föreningen har att Riksdagen i statsbudgeten för år
25569: insamlat finns en sälbåt, minst 100 år gam- 1991 på momentet 29.88.53 upptar
25570: ma!, byggd på Våtskär i Pernå skärgård. JOO 000 mark för genomförande av kul-
25571: Föreningens främsta historiska attraktion turhistoriskt viktiga projekt.
25572: är en ca 700 år gammal stockbåt, som hittats
25573: Helsingfors den 13 februari 1990
25574:
25575: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25576: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25577: Elisabeth Rehn
25578: 718 1990 vp.
25579:
25580: Raha-asia-aloite n:o 663 Suomennos
25581:
25582:
25583:
25584:
25585: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Östnylands allmoge-
25586: båtsförening -nimiselle yhdistykselle kulttuurihistorialli-
25587: sesti tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi
25588:
25589:
25590: Eduskunnalle
25591: Östnyland allmogebåtsförening r.f. -nimi- naula on noin 700 vuotta vanha yksipuinen
25592: sen yhdistyksen, jonka kotipaikka on Por- ruuhi, joka on löydetty Porssjön järvestä
25593: voo, tarkoituksena on venekulttuurin edistä- Karjaalta. Vene on parhaillaan laajan kon-
25594: minen, vanhojen venetyyppien säilyttäminen servointi- ja kunnostustyön alla. Kilpailuja ja
25595: sekä venekulttuuria ja veneenrakennusperin- luentoja sekä opintomatkoja kuuluu myös
25596: teitä koskevan aineiston kerääminen. Toi- yhdistyksen ohjelmaan, joka esimerkiksi
25597: minta-alue ulottuu Kotkasta Espooseen. vuonna 1987 käsitti kaikkiaan noin 25 erilais-
25598: Yhdistys rakentaa tällä hetkellä omaa all- ta toimintaa.
25599: moge-venettään Virosta peräisin olevan mal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25600: lin mukaisesti. Virolainen veneenrakennus on nioittaen,
25601: vaikuttanut voimakkaasti Uudenmaan ranni-
25602: kon veneperinteisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25603: Yhdistyksen keräämien veneharvinaisuuk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25604: sien joukkoon kuuluu ainakin 100 vuotta 29.88.53 JOO 000 markkaa kulttuuri-
25605: vanha hyljevene, joka on rakennettu Våt- historiallisesti tärkeiden hankkeiden to-
25606: skärissä Pernajan saaristossa. teuttamiseksi.
25607: Yhdistyksen ehdoton historiallinen veto-
25608: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25609:
25610: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25611: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25612: Elisabeth Rehn
25613: 1990 rd. 719
25614:
25615:
25616: Finansmotion nr 664
25617:
25618:
25619:
25620:
25621: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av ett
25622: naturcentrum i Borgå
25623:
25624:
25625: Ti II Riksdagen
25626: I en tid av ökad insikt om människans med allsidig service samt ett arkiv i kombina-
25627: skyldighet att slå vakt om och bevara naturen tion med ett redan existerande unikt biblio-
25628: krävs ökad satsning på information och olika tek.
25629: slags redovisning av naturens funktioner och Naturcentrets totala investeringsbehov be-
25630: villkor. Inom Naturhistoriska museet i Borgå räknas i dag tili ca 10 miljoner mark.
25631: har man tagit initiativ tili ett Naturcentrum, För utvecklande av iden skulle ett mind-
25632: vars planer omfattar bl.a. en museal avdel- re planeringsanslag fylla en viktig uppgift.
25633: ning med utgångspunkt från naturhistoriska På basis a v det ovan anförda föreslår vi
25634: museets i många stycken unika samlingar, en vördsamt
25635: geologisk avdelning för forskning, skolning
25636: och malmletning, en sälklinik som en logisk att Riksdagen i statsbudgeten för år
25637: följd på museets verksamhet hittills för sälbe- 1991 på momentet 29.88.53 upptar
25638: ståndets bevarande i Finland, en klinik för JOO 000 mark för fortsatt planering av
25639: fria naturdjur, en konserveringsavdelning ett naturcentrum i Borgå.
25640: Helsingfors den 13 februari 1990
25641:
25642: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25643: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25644: Elisabeth Rehn
25645:
25646:
25647:
25648:
25649: 49 200052Y
25650: 720 1990 vp.
25651:
25652: Raha-asia-aloite n:o 664 Suomennos
25653:
25654:
25655:
25656:
25657: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta luontokeskuksen
25658: suunnitteluun Porvoossa
25659:
25660:
25661: Eduskunnalle
25662: Kun tieto ihmisen velvollisuudesta vaalia ne palveluineen sekä arkisto yhdistettynä jo
25663: ja säilyttää luontoa kasvaa, vaaditaan lisään- olemassa olevaan ainutlaatuiseen kirjastoon.
25664: tyvää tiedottamista ja erilaisia selvityksiä Luontokeskuksen nykyinen kokonaisin-
25665: luonnon toiminnoista ja ehdoista. Porvoon vestointitarve arvioidaan noin 10 miljoonaksi
25666: luonnontieteellisessä museossa on tehty aloite markaksi.
25667: luontokeskuksen perustamisesta. Luontokes- Ajatuksen kehittelemiseksi pienehkö suun-
25668: kukseen on suunniteltu mm. museo-osasto, nittelumääräraha täyttäisi tärkeän tehtävän.
25669: jonka perustana ovat luonnontieteellisen mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25670: seon monessa mielessä ainutlaatuiset kokoel- nioittaen,
25671: mat, tutkimukseen, koulutukseen ja malmin-
25672: etsintään suuntautuva geologinen osasto, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25673: hyljeklinikka, joka olisi looginen jatko mu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25674: seon tähänastiselle toiminnalle hyljekannan 29.88.53 JOO 000 markkaa luontokes-
25675: säilyttämiseksi Suomessa, villien luontoeläin- kuksen suunnittelun jatkamiseen Por-
25676: ten klinikka, konservointiosasto monipuolisi- voossa.
25677:
25678: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25679:
25680: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25681: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25682: Elisabeth Rehn
25683: 1990 vp. 721
25684:
25685: Raha-asia-aloite n:o 665
25686:
25687:
25688:
25689:
25690: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään val-
25691: takunnallisen nuorison leiri- ja kurssikeskuksen perusta-
25692: miseen
25693:
25694:
25695: Eduskunnalle
25696: Ruotsinpyhtäälie on suunniteltu valtakun- osoittaa vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
25697: nallista nuorison leiri- ja kurssikeskusta, kos- investointiavustusta ja toimintatukea.
25698: ka Uudenmaan läänissä sellaiseen on erityistä Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
25699: tarvetta. Nuorisomatkailukeskuksen suun- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
25700: nittelu aloitettiin kunnassa vuonna 1987. telukunnassa.
25701: Nuorisoma tkai1 ukeskuksen kokeilutoiminta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25702: on aloitettu kunnassa olemassa olevissa ti- nioittaen,
25703: loissa.
25704: Ruotsinpyhtää on lääninhallituksen ja lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25705: nin nuorisolautakunnan ehdokas ko. keskuk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25706: sen sijaintipaikaksi. Ruotsinpyhtään nuori- 29.91.51 400 000 markkaa Ruotsinpyh-
25707: son leiri- ja kurssikeskushanke tulee sisällyt- tään nuorison leiri- ja kurssikeskuksen
25708: tää opetusministeriön kehittämissuunnitel- investointiavustukseen.
25709: maan siten, että hanketta varten voidaan
25710: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25711:
25712: Per-Henrik Nyman Päivi Varpasuo Markku Pohjola
25713: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Tuula Liunaiomaa
25714: Saara-Maria Paakkinen Matti Saarinen Pauli Uitto
25715: Martti Tiuri Tarja Kautto Marjatta Väänänen
25716: Kaarina Dromberg Marita Jurva Anssi Rauramo
25717: Henrik Westerlund Henrik Lax Ritva Laurila
25718: Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi Claes Andersson
25719: Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki Elsi Hetemäki-Olander
25720: Lauri Metsämäki Elisabeth Rehn
25721: 722 1990 rd.
25722:
25723: Finansmotion nr 666
25724:
25725:
25726:
25727:
25728: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för sanering av passa-
25729: gerarfartyget J. L. Runeberg
25730:
25731:
25732: Tili Riksdagen
25733: Det klassiska skärgårdspassagerarfartyget tionellt högt pris till utlandet. På museiver-
25734: mjs J. L. Runeberg, med hemort i Borgå, men kets inrådan avslog undervisningsministeriet
25735: med kontinuerlig sommartrafik över hela det Rederi Ab J. L. Runebergs ansökan om att få
25736: nyländska kustbandet, står igen inför en nöd- sälja fartyget. Därmed åtog sig statsmakten
25737: vändig grundlig sanering. Den utslitna diesel- ett moraliskt ansvar för att bidra tili upprust-
25738: motorn och det genomruttna Övre däcket ningen av fartyget så att det kan fullgöra sin
25739: måste förnyas och kostnaden för detta stiger uppgift.
25740: tili sammanlagt ca 500 000 mark. På basis av det ovan anförda föreslår vi
25741: Fartyget är unikt, det har också kallats vördamt
25742: "flaggskeppet i vår skärgårdsflotta". Det är
25743: otänkbart att fartygets framtid inte skulle att Riksdagen i statsbudgeten för år
25744: tryggas. 1991 på momentet 29.99.50 upptar
25745: Rederi Ab J. L. Runeberg mottog år 1988 500 000 mark för sanering av mjs J. L.
25746: ett erbjudande om försäljning till ett excep- Runeberg.
25747: Helsingfors den 13 fe bruari 1990
25748:
25749: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25750: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25751: Elisabeth Rehn
25752: 1990 vp. 723
25753:
25754: Raha-asia-aloite n:o 666 Suomennos
25755:
25756:
25757:
25758:
25759: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta matkustaja-alus J. L.
25760: Runebergin kunnostamiseen
25761:
25762:
25763: Eduskunnalle
25764: Klassisen saariston matkustaja-aluksen titarjouksen ulkomailta. Museoviraston neu-
25765: m/s J. L. Runebergin kotipaikka on Porvoo. vosta opetusministeriö hylkäsi varustamon
25766: Alus on kuitenkinjatkuvassa kesäliikenteessä anomuksen aluksen myynnistä. Näin ollen
25767: pitkin Uudenmaan rannikkoa, ja se onjälleen valtiovalta otti moraalisen vastuun avustaa
25768: perusteellisen kunnostuksen tarpeessa. Kulu- aluksen kunnostamisessa siten, että alus voi
25769: nut dieselmoottori ja läpeensä laho yläkansi täyttää tehtävänsä.
25770: on uusittava. Tästä aiheutuvat kustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25771: ovat yhteensä n. 500 000 markkaa. nioittaen,
25772: Alus on ainutlaatuinen, ja sitä on myös
25773: kutsuttu "saaristolaivastomme lippulaivak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25774: si". Ei voida ajatella, että aluksen tulevaisuus 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25775: jätettäisiin turvaamatta. 29.99.50 500 000 markkaa m/s J. L.
25776: 1. L. Runeberg -varustamo sai vuonna Runebergin kunnostamiseen.
25777: 1988 poikkeuksellisen korkeahintaisen myyn-
25778: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25779: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25780: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25781: Elisabeth Rehn
25782: 724 1990 rd.
25783:
25784: Finansmotion nr 667
25785:
25786:
25787:
25788:
25789: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av den
25790: s.k. Skärgårdsvägen från Tarkis i Borgå landskommun till
25791: Skarpens vid Borgå omfartsväg
25792:
25793:
25794: Tili Riksdagen
25795: Den gamla stadsbebyggelsen i olika delar Olika alternativa åtgärder har prövats,
25796: av Borgå har lett tili att trafiklösningarna är men diskussionen återvänder alitid tili "Skär-
25797: ytterst komplicerade och den interna trafiken gårdsvägen" enligt ovan nämnda sträckning.
25798: i stadens kärna är beroende av vägnätet i Aktiva åtgärder borde vidtas för att projektet
25799: omgivningen. Redan länge har man i diskus- med det snaraste skall komma i gång.
25800: sioner melian stadens representanter och väg- På basis av det ovan anförda föreslår vi
25801: myndigheter diskuterat nödvändigheten av vördsamt
25802: den s.k. "Skärgårdsvägen" från Tarkis i Bor-
25803: gå landskommun via Borgå stads östra delar att Riksdagen i statsbudgeten för år
25804: till anslutningen tili omfartsvägen i Skarpens. 1991 på momentet 31.24.77 upptar
25805: Den väldiga mängden av tunga transporter 1 000 000 markför planering ochförbe-
25806: (sand) från skärgårdsområdet liksom också redande arbete i syfte att snarast fär-
25807: den hela tiden starkt växande andelen av digställa "Skärgårdsvägen "från Tarkis
25808: sommargäster och annat fritidsfolk bildar en i Borgå landskommun tili Skarpens vid
25809: strid trafikström, som nu måste ledas rakt Borgå omfartsväg.
25810: igenom stadskärnan, i huvudsak tili och från
25811: Helsingfors.
25812: Helsingforsden 13 februari 1990
25813: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25814: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25815: Elisabeth Rehn
25816: 1990 vp. 725
25817:
25818: Raha-asia-aloite n:o 667 Suomennos
25819:
25820:
25821:
25822:
25823: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon maalais-
25824: kunnan Tarkkisista Skarpensiin Porvoon ohikulkutielle
25825: rakennettavan ns. Saaristotien suunnitteluun
25826:
25827:
25828: Eduskunnalle
25829: Porvoon eri osien vanhan kaupunkiasu- Erilaisia vaihtoehtoisia toimia on kokeiltu,
25830: tuksen johdosta liikenneratkaisut ovat hyvin mutta keskustelu palaa aina edellä mainitun
25831: monimutkaisia, ja kaupungin keskustan si- reitin mukaiseen ns. Saaristotiehen. Tehok-
25832: säinen liikenne on riippuvainen ympäristön kaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta
25833: tieverkosta. Jo pitkään on kaupungin edusta- hanke lähtisi pikaisesti käyntiin.
25834: jien ja tieviranomaisten välisissä neuvotteluis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25835: sa keskusteltu ns. Saaristotien välttämättö- nioittaen,
25836: myydestä Porvoon maalaiskunnan Tarkkisis-
25837: ta Porvoon kaupungin itäisten osien läpi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25838: ohitustien liittymään Skarpensissa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25839: Raskaiden kuljetusten (hiekka) valtava 31.24.77 1 000 000 markkaa Porvoon
25840: määrä saaristoalueelta samoin kuin myös jat- maalaiskunnan Tarkkisista Skarpensiin
25841: kuvasti kasvava kesävieraiden ja muiden va- Porvoon ohikulkutielle rakennettavan
25842: paa-ajan viettäjien osuus aiheuttavat voimak- ns. Saaristotien suunnitteluun ja alusta-
25843: kaan liikennevirran pääasiassa Helsinkiin ja viin töihin.
25844: Helsingistä. Tämä virta on ohjattava nyt
25845: suoraan läpi kaupungin keskustan.
25846: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25847:
25848: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25849: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25850: Elisabeth Rehn
25851: 726 1990 rd.
25852:
25853: Finansmotion nr 668
25854:
25855:
25856:
25857:
25858: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en
25859: anslutningsramp vid korsningen av Borgå omfartsväg och
25860: Finnbyvägen
25861:
25862:
25863: Till Riksdagen
25864: Då Borgå omfartsväg, det s.k. Drägsby- förekommande Specialtransporter inte ryms
25865: -Rita-projektet, byggdes i slutet av 1970- in under den bro, där Finnbyvägen nu går
25866: talet, skedde en ödesdiger felplanering, som i över omfartsvägen, utan den allra tyngsta tra-
25867: dag allvarligt återverkar på trafiken inte bara fiken måste sålunda ledas genom Borgå stad,
25868: i den närmaste regionen utan i hela sydöstra något som man avsåg att eliminera i samband
25869: och Östra Finland, vars trafikströmmar pas- med planeringen av omfartsvägen.
25870: serar omfartsvägen. En ramp som gör det möjligt att sköta en
25871: En i sig riktig strävan var att undvika smidig anslutning till omfartsvägen, och som
25872: alltför många anslutningar till omfartsvägen, därtill gör det möjligt för de största och
25873: av trafiktekniska och trafiksäkerhetsskäl. tyngsta fordonen att passera brohindret ter
25874: Det hade emellertid varit ett absolut efter- sig som en nödvändig åtgärd med det allra
25875: giftligt krav att bygga en anslutning i Finnby, snaraste.
25876: i korsningen med den norrgående vägen från På basis av det ovan anförda föreslår vi
25877: Borgå. Härvid hade den mot Helsingfors vördsamt
25878: gående trafiken från hela den norra delen av
25879: Borgå stad och likaså från de norrom omfarts- att Riksdagen i statsbudgeten för år
25880: vägen liggande delarna av Borgå lk kunnat 1991 på momentet 31.24.77 upptar
25881: styras direkt till omfartsvägen i stället för 1 000 000 mark för omedelbar planering
25882: som nu till betydande delar sker genom den och inledning av arbetena på en anslut-
25883: särskilt ömtåliga och nationellt värdefulla ningsramp vid korsningen av Borgå om-
25884: Gamla stan i Borgå. fartsväg och Finnbyvägen.
25885: Det har också visat sig att dagens ofta
25886: Helsingfors den 13 februari 1990
25887: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25888: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25889: Elisabeth Rehn
25890: 1990 vp. 727
25891:
25892:
25893: Raha-asia-aloite n:o 668 Suomennos
25894:
25895:
25896:
25897:
25898: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta liittymän rakentami-
25899: seen Porvoon ohikulkutien ja Suomenkyläntien risteyk-
25900: seen
25901:
25902:
25903: Eduskunnalle
25904: Porvoon ohikulkutietä (ns. Treksilä-Ri- On myös osoittautunut, että nykyiset useat
25905: ta-hanke) rakennettaessa 1970-luvun lopulla erikoiskuljetukset eivät mahdu sen sillan alit-
25906: tapahtui kohtalokas suunnitteluvirhe, jolla se, jossa Suomenkyläntie ylittää ohitustien.
25907: on nykyään vakavat seuraukset liikenteelle Näin joudutaan kaikkein raskain liikenne
25908: lähialueen lisäksi koko kaakkoisessa ja itäi- ohjaamaan Porvoon kaupungin läpi, minkä
25909: sessä Suomessa, jonka liikennevirrat kulke- välttäminen oli tarkoitus ohitustien suunnit-
25910: vat ohitustietä pitkin. telussa.
25911: Sinänsä oikeana pyrkimyksenä oli välttää Rampin rakentaminen, joka mahdollistaa
25912: liian monien liittymien rakentaminen ohitus- joustavan liittymisen ohitustielle ja joka li-
25913: tielle liikenneteknisistä ja liikenneturvalli- säksi mahdollistaa suurimpien ja raskaimpien
25914: suussyistä. kulkuneuvojen siltaesteen ohittamisen, vai-
25915: Ehdottomana vaatimuksena olisi kuiten- kuttaa välttämättömältä toimenpiteeltä, jo-
25916: kin ollut liittymän rakentaminen Suomenky- hon pitäisi ryhtyä mitä pikimmin.
25917: lään, Porvoosta tulevan pohjoiseen menevän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25918: tien risteykseen. Tällöin olisi Helsinkiin me- nioittaen,
25919: nevä liikenne koko Porvoon kaupungin poh-
25920: joisesta osasta ja Porvoon maalaiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25921: ohitustien pohjoispuolella olevista osista voi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25922: tu ohjata suoraan ohitustielle. Nythän pitkäl- 31.24.77 1 000 000 markkaa Porvoon
25923: ti tapahtuu niin, että tämä liikenne ohjataan ohikulkutien ja Suomenkyläntien ris-
25924: hyvin herkän ja kansallisesti arvokkaan Por- teyksen liittymän välittömään suunnit-
25925: voon Vanhankaupungin läpi. teluun ja töiden aloittamiseen.
25926: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25927:
25928: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25929: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25930: Elisabeth Rehn
25931: 728 1990 rd.
25932:
25933: Finansmotion nr 669
25934:
25935:
25936:
25937:
25938: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för inledande av
25939: vägarrangemang i Nickby
25940:
25941:
25942: Tili Riksdagen
25943: Sibbo kommun är stadd i stark och expan- strikts byggnadsplaner för allmänna vägar
25944: siv utveckling, vilket ställer stora krav bl.a. för åren 1990-91 och kostnadsförslaget har
25945: på trafiklederna. Ända sedan år 1986 har beräknats tili 8,6 miljoner mark.
25946: kommunen fört fram vägprojektet 0096 väg- Denna motion har behandlats och god-
25947: arrangemang i Nickby (tiehanke 0096, Nik- känts i arbetsutskottet för nyländska riks-
25948: kilän tiejärjestelyt). dagsmännens delegation.
25949: På grund av den samhällsstruktur som nu På basis av det ovan anförda föreslår vi
25950: växer fram i Sibbo som helhet, men framför vördsamt
25951: allt i kommunens förvaltningscentrum i
25952: Nickby, är det nödvändigt att också vägför- att Riksdagen i statsbudgeten för år
25953: hållandena följer med i utvecklingen. lfråga- 1991 på momentet 31.24.77 upptar
25954: varande vägplan är av avgörande betydelse 3 000 000 mark för inledande av plan-
25955: bl.a. med tanke på kommunens nyplanerade enligt förverkligande av projektet 0096
25956: egnahems- och radhusområden. Projektet vägarrangemang i Nickby.
25957: ingår i Nylands väg- och vattenbyggnadsdi-
25958: Helsingfors den 13 februari 1990
25959:
25960: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25961: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25962: Elisabeth Rehn
25963: 1990 vp. 729
25964:
25965: Raha-asia-aloite n:o 669 Suomennos
25966:
25967:
25968:
25969:
25970: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Nikkilän tiejärjeste-
25971: lyjen käynnistämiseen
25972:
25973:
25974: Eduskunnalle
25975: Sipoon kunta on voimakkaassa ja ekspan- siksi 1990-91. Kustannusarvio on 8,6 milj.
25976: siivisessa kehitysvaiheessa, mikä asettaa suu- markkaa.
25977: ria vaatimuksia mm. liikenneväylille. Aina Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
25978: vuodesta 1986 lähtien kunta on esittänyt Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
25979: tiehanketta 0096, Nikkilän tiejärjestelyt. telukunnan työvaliokunnassa.
25980: Nyt Sipooseen syntyvän yhdyskuntaraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25981: teen vuoksi, mutta ennen kaikkea kunnan nioittaen,
25982: hallintokeskuksen Nikkilän kannalta on tar-
25983: peen, että myös tieolot seuraavat kehitystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25984: Kyseisellä tiesuunnitelmalla on ratkaiseva 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25985: merkitys mm. kuntaan suunniteltujen uusien 31.24.77 3 000 000 markkaa hankkeen
25986: omakoti- ja rivitaloalueiden kannalta. Hanke 0096, Nikkilän tiejärjestelyt, suunnitel-
25987: sisältyy Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin man mukaisen toteuttamisen aloittami-
25988: yleisten teiden rakennussuunnitelmiin vuo- seen.
25989: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
25990:
25991: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
25992: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
25993: Elisabeth Rehn
25994: 730 1990 rd.
25995:
25996: Finansmotion nr 670
25997:
25998:
25999:
26000:
26001: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av
26002: Kuggsundets bro mellan Tolkis och Emsalö
26003:
26004:
26005: Tili Riksdagen
26006: Färjan över Kuggsundet mellan Tolkis och relsen gav pos1t1vt utlåtande om planen
26007: Emsalö i Borgå lk är den livligast trafikerade 10.12.1984 och väg- och vattenbyggnadssty-
26008: färjan inom VVV:s Nylands distrikt. Särskilt relsen godkände planen 5.6.1986.
26009: under sommartid och under veckoskiften är Kuggsunds bro finns upptagen i Nylands
26010: väntetiderna långa och också under normal väg- och vattenbyggnadsdistrikts vägbygg-
26011: vardag uppkommer köbildning under rus- nads- och vägunderhållsprogram för år
26012: ningstid. 1986-92 för åren 1988 och 1989, men har
26013: Den fast bosatta befolkningen på Emsalö inte beretts plats i statsbudgeten för år 1990.
26014: är ca 300 personer, men den kraftiga utflytt- Totalkostnaderna för bron är beräknade
26015: ningen borde stävjas och kunna vändas tili en tili ca 25 Mmk, varav 20 Mmk för bron och
26016: inflyttning. Arbertsplatserna är i dag 90, men 5 Mmk för anslutningsvägar (2,4 km).
26017: antalet ökar på grund av ny småindustrietab- På basis av det ovan anförda föreslår vi
26018: lering på Emsalö. vördsamt
26019: Semesterbostädernas antal är 350 på Em-
26020: salö och antalet blir större då strandplane- att Riksdagen i statsbudgeten för år
26021: ringen vidareutvecklas. 1991 på momentet 31.24.77 upptar
26022: En bro tili Emsalö har diskuterats i tjugo 1 000 000 mark för inledande av arbe-
26023: års tid. 1981 gav kommunstyrelsen i Borgå lk tena på Kuggsundets bro mellan Tolkis
26024: sitt första positiva utlåtande och en general- och Emsalö i enlighet med redan god-
26025: pian för bron blev färdig 1984. Kommunsty- kända planer.
26026: Helsingfors den 13 februari 1990
26027: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
26028: Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
26029: 1990 vp. 731
26030:
26031: Raha-asia-aloite 670 Suomennos
26032:
26033:
26034:
26035:
26036: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Tolkkisen ja Emäsa-
26037: lon välisen Kuggsundin sillan rakentamiseen
26038:
26039:
26040: Eduskunnalle
26041: Tolkkisen ja Emäsalon välinen Kuggsun- vesirakennushallitus hyväksyi suunnitelman
26042: din lossi Porvoon maalaiskunnassa on tie- ja 5.6.1986.
26043: vesirakennuslaitoksen Uudenmaan piirin Kuggsundin silta on merkitty Uudenmaan
26044: vilkkaimmin liikennöity lossi. Erityisesti ke- tie- ja vesirakennuspiirin vuosien 1986---92
26045: säisin ja viikonloppuisin odotusajat ovat pit- tienrakennus- ja -kunnossapito-ohjelmaan
26046: kiä. Myös normaaleina arkipäivinä muodos- vuosiksi 1988 ja 1989, mutta sille ei ole
26047: tuu jonoja ruuhka-aikana. a~nettu tilaa vuoden 1990 tulo- ja menoar-
26048: Emäsalossa asuu vakituisesti noin 300 hen- viOssa.
26049: kilöä. Voimakasta muuttoa sieltä pitäisikin
26050: voida hillitä ja kääntää sinne muutoksi. Työ- Sillan kokonaiskustannukset on arvioitu
26051: paikkoja Emäsalossa on nykyään 90, mutta noin 25 miljoonaksi markaksi, josta sillan
26052: määrä lisääntyy pienteollisuusyritysten pe- osuus on 20 miljoonaa markkaa ja liittymä-
26053: rustamisen myötä. teiden (2,4 km) osuus 5 miljoonaa markkaa.
26054: Emäsalossa on 350 loma-asuntoa, ja määrä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26055: suurenee rantojen kaavoituksen kehittyessä. nioittaen,
26056: Emäsalon sillan rakentamisesta on käyty
26057: keskustelua 20 vuoden ajan. Porvoon maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26058: laiskunnan kunnanhallitus antoi vuonna 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26059: 1981 ensimmäisen myönteisen lausunnon, ja 31.24.77 1 000 000 markkaa Tolkkisen
26060: sillan yleissuunnitelma valmistui vuonna ja Emäsalon välisen Kuggsundin sillan
26061: 1984. Kunnanhallitus antoi myönteisen lau- rakentamistöiden aloittamiseksi hyväk-
26062: sunnon suunnitelmasta 10.12.1984, ja tie- ja syttyjen suunnitelmien mukaisesti.
26063: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26064: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
26065: Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
26066: 732 1990 rd.
26067:
26068: Finansmotion nr 671
26069:
26070:
26071:
26072:
26073: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för upprustning av
26074: fiskehamnar
26075:
26076:
26077: Till Riksdagen
26078: För att vårt lands fiskerinäring skall kunna som inte har resurser att utrusta fiskeham-
26079: möta utmaningarna på 1990-talet, då han- narna så att fisken kan behandlas på ett
26080: deln med fiskprodukter frigörs, måste vi ha ändamålsenligt sätt. Detta är allvarligt, efter-
26081: en livskraftig fiskerinäring och en förädlings- som vi med en pressad prisnivå måste med
26082: industri som kan konkurrera på den gemen- särskild tyngd satsa på kvalitet. - Ett rimligt
26083: samma marknaden. Detta förutsätter ett nät krav är att staten på upprustning av fiske-
26084: av fiskehamnar med ändamålsenliga utrym- hamnarna satsar 10,5 Mmk under tio år.
26085: men och förutsättningar för en produkthan- På basis av det ovan anförda föreslår vi
26086: tering som garanterar en hög kvalitet. vördsamt
26087: Av de sammanlagt 78 miljoner mark som
26088: staten under åren 1976-87 har anslagit för att Riksdagen i statsbudgeten för år
26089: fiskehamnarna har 67,6 miljoner mark an- 1991 på momentet 31.32.60 upptar
26090: vänts för byggande och förbättringar av de JO 500 000 mark för bidrag åt kommu-
26091: egentliga hamnarna, medan endast 11,5 mil- ner med central fiskenäring för upprust-
26092: joner har via understöd till kommunerna ning av ji'skehamnar för tryggande av
26093: satsats på hamnarnas serviceutrustning. Vik- kvalitetsmässig hantering av fiske-
26094: tiga fiskeområden befiner sig emellertid ofta fångsterna.
26095: inom glesbygds- och avfolkningskommuner,
26096: Helsingfors den 13 februari 1990
26097: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
26098: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
26099: Elisabeth Rehn
26100: 1990 vp. 733
26101:
26102: Raha-asia-aloite n:o 671 Suomennos
26103:
26104:
26105:
26106:
26107: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta kalasatamien varus-
26108: tamiseen
26109:
26110:
26111: Eduskunnalle
26112: Jotta maamme kalastuselinkeino pystyisi kalasatamia siten, että kalan tarkoituksen-
26113: kohtaamaan 1990-luvun haasteet kalatuottei- mukainen käsittely voitaisiin turvata. Tämä
26114: den kaupan tuolloin vapautuessa, meillä on on vakava asia, koska hintatason kiristyessä
26115: oltava yhteismarkkinoilla kilpailuun pystyvä on erityisen painokkaasti panostettava laa-
26116: elinvoimainen kalastuselinkeino ja jalostus- tuun. Kohtuullisena vaatimuksena on, että
26117: teollisuus. Tämä edellyttää sellaisten kalasa- valtio osoittaa kalasatamien varustamiseen
26118: tamien verkostoa, joissa on tarkoituksenmu- 10,5 milj. markkaa kymmenen vuoden aika-
26119: kaiset tilat ja edellytykset korkean laadun na.
26120: takaavaan tuotteiden käsittelyyn. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26121: Yhteensä 78 milj. markasta, jonka valtio nioittaen,
26122: on vuosina 1976-87 osoittanut kalasatamil-
26123: le, 67,6 milj. markkaa on käytetty varsinais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26124: ten satamien rakentamiseen ja niihin tehtä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26125: viin parannuksiin, kun taas ainoastaan 11,5 31.32.60 JO 500 000 markkaa avustuk-
26126: milj. markkaa on kunnille osoitetun tuen sena kunnille, joissa kalastuselinkeino
26127: kautta panostettu satamien palveluvarustuk- on keskeinen, kalasatamien varustami-
26128: seen. Tärkeitä kalastusalueita on kuitenkin seen kalansaaliiden laadullisen käsitte-
26129: usein haja-asutusaluekunnissa ja autioituvis- lyn turvaamiseksi.
26130: sa kunnissa, joilla ei ole resursseja varustaa
26131: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26132:
26133: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
26134: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
26135: Elisabeth Rehn
26136: 734 1990 rd.
26137:
26138: Finansmotion nr 672
26139:
26140:
26141:
26142:
26143: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av en
26144: isstäv för oljebekämpning i isförhållanden
26145:
26146:
26147: Till Riksdagen
26148: Ända sedan Antonia Gramsci-olyckan Mot bakgrunden av de fortlöpande risker
26149: utanför Borgå år 1987, då enorma mängder som ansluter sig till oljetransporterna till
26150: olja spreds ut över skärgårdsisarna, har det havs måste varje uppskov i anskaffningen av
26151: framstått som en självklarhet att utrustning en isstäv ses som en allvarlig ansvarsflykt.
26152: för oljebekämpning i vinterförhållanden mås- Totalkostnaden för anskaffning av en isstäv
26153: te anskaffas. Principiell överenskommelse stiger i dag till 5 500 000 mark.
26154: finns också mellan miljöministeriet och en På basis av det ovan anförda föreslår vi
26155: tillverkare med förutsättningar att bygga en vördsamt
26156: bevisligen effektiv s.k. isstäv.
26157: 1 budgetförslaget för 1990 har emellertid att Riksdagen i statsbudgeten för år
26158: inte tillräckliga medel anvisats för ändamålet. 1991 på momentet 35.25.71 upptar
26159: Det beställningstillstånd som ges, utöver ett 4 500 000 mark för anskaffning av en
26160: betydelselöst anslag om 1 000 000 mk, skjuter isstäv för oljebekämpning.
26161: emellertid på anskaffningen åtminstone för
26162: ytterligare ett år.
26163: Helsingfors den 13 februari 1990
26164:
26165: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
26166: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
26167: Elisabeth Rehn
26168: 1990 vp. 735
26169:
26170: Raha-asia-aloite n:o 672 Suomennos
26171:
26172:
26173:
26174:
26175: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta jääkeulan hankkimi-
26176: seen jääoloissa tapahtuvaan öljyntorjuntaan
26177:
26178:
26179: Eduskunnalle
26180: Aina Antonio Gramscin onnettomuudesta Merellä tapahtuviin öljynkuljetuksiin liit-
26181: lähtien Porvoon edustalla vuonna 1987, jol- tyvät jatkuvat riskit huomioon ottaen jääkeu-
26182: loin suunnattomat määrät öljyä levisi saaris- lan hankinnan jokaista lykkäystä on pidettä-
26183: ton jäille, on varustuksen hankkimista talvi- vä vakavana vastuun pakoiluna. Jääkeulan
26184: oloissa tapahtuvaan öljyntorjuntaan pidetty hankinnan kokonaiskustannukset nousevat
26185: selviönä. Periaatteellinen sopimus on myös nykyään 5 500 000 markkaan.
26186: olemassa ympäristöministeriön ja erään val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26187: mistajan välillä, jolla on edellytykset raken- nioittaen,
26188: taa todistettavasti tehokas ns. jääkeula.
26189: Tulo- ja menoarviossa vuodeksi 1990 tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26190: hän tarkoitukseen ei kuitenkaan ole osoitettu 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26191: riittäviä varoja. Merkityksettämän 1 000 000 35.25.71 4 500 000 markkaajääkeulan
26192: markan suuruisen määrärahan lisäksi annet- hankkimiseksi öljyntorjuntaan.
26193: tava tilauslupa siirtää hankintaa ainakin vielä
26194: yhden vuoden eteenpäin.
26195: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26196:
26197: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
26198: Henrik Lax Lauri Metsämäki Ingvar S. Melin
26199: Elisabeth Rehn
26200:
26201:
26202:
26203:
26204: 50 200052Y
26205: 736 1990 vp.
26206:
26207: Raha-asia-aloite n:o 673
26208:
26209:
26210:
26211:
26212: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisestaYK:npakolaisten
26213: avustus- ja työelimen UNRWA:n toimintaan
26214:
26215:
26216: Eduskunnalle
26217: Jo yli neljä vuosikymmentä jatkunut Lähi- UNRWA:n toiminnalla on suuri merkitys
26218: idän kriisi on aiheuttanut suunnattomia kär- inhimillisen hädän lievittäjänä. Järjestön toi-
26219: simyksiä ennen kaikkea Palestiinan arabi- mintaa tukemalla voidaan myös myötävai-
26220: kansalle, josta suurin osa joutuu elämään kuttaa koko alueen kriisin ratkaisuun, josta
26221: joko miehityksen alaisena tai naapurimaiden kansainvälisellä yhteisöllä on vastuu.
26222: pako laisleireillä. Suomi on vastannut myönteisesti UNR-
26223: YK:n Lähi-idässä toimiva pakolaisten WA:n pyyntöön avustusten lisäämisestä, ja
26224: avustus- ja työelin UNRWA on tärkein pa- maamme tuki järjestölle on suhteellisen no-
26225: lestiinalaisten pakolaisten koulutuksesta ja peasti kasvanut. Tästä huolimatta Suomen
26226: terveydenhuollosta huolehtiva kansainväli- avustus on vielä riittämätön ja kaukana esim.
26227: nen elin. Sen avustusten piiriin kuuluu noin muiden pohjoismaiden antamasta tuesta.
26228: kaksi ja puoli miljoonaa palestiinalaista eli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26229: noin puolet palestiinalaisista. nioittaen,
26230: Joulukuussa 1987 alkanut palestiinalaisten
26231: kansannousu Israelin kehittämillä alueilla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26232: suuresti lisännyt UNRWA:n työmäärää. Jär- 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
26233: jestön taloudelliset voimavarat eivät ole li- markkaa YK:n Lähi-idässä toimivalle
26234: sääntyneet samassa suhteessa. pakolaisten avustus- ja työelimelle
26235: UNRWA:n toiminnalla on suuri merkitys ( UN R WA) annellavaan avustukseen.
26236: paitsi inhimillisen hädän lievittäjänä, myös
26237: yleisemminkin koko Palestiinan kysymyksen
26238: ratkaisemiseksi rauhanomaisesti.
26239: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26240:
26241: Saara-Maria Paakkinen Päivi V arpasuo Timo Roos
26242: Jussi Ranta Matti Saarinen Pauli Uitto
26243: Claes Andersson Tarja Kautto Marjatta Stenius-Kaukonen
26244: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist
26245: 1990 vp. 737
26246:
26247: Raha-asia-aloite n:o 674
26248:
26249:
26250:
26251:
26252: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Meripe-
26253: lastusseuran kaluston ja laitteiston uusimiseen
26254:
26255:
26256: Eduskunnalle
26257: Veneily ja liikkuminen vesillä yleensäkin Meripelastusseuran tehokkaanja tuloksek-
26258: on lisääntynyt viime vuosina. Tämä edellyt- kaan toiminnan edellytyksenä on kuitenkin
26259: tää tehostettuja toimia vesilläliikkujien tur- nykyisen vanhentuneen kaluston ja laitteis-
26260: vallisuuden takaamiseksi. Suunnitelmat pien- ton uusiminen. Kiireeliisin tarve on kuuden
26261: ten merivartioasemien lakkauttamisesta sopi- rannikkovartioveneen tilaus ja yhdeksän ke-
26262: vat huonosti tähän tilanteeseen. Ainakin ke- vyen valvontaveneen hankinta. Olemassa ole-
26263: säisin, vilkkaimpana vesiliikuntakautena, on vien veneiden korjaus ja polttoaineet vaativat
26264: pienten merivartioasemien toiminnan jatku- vuosittain lisääntyvät määrärahat.
26265: minen varmistettava. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26266: Samanaikaisesti on kehitettävä myös mui- nioittaen,
26267: ta mahdollisuuksia turvallisuuden paranta-
26268: miseksi vesialueilla. Meripelastusseuran va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26269: paaehtoisella pelastustoiminnalla on erityisen 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
26270: suuri merkitys turvallisuuden lisääjänä huip- markan määrärahan Suomen M eripe-
26271: pukauden aikana, sillä vakituisen pelastus- lastusseuran kaluston ja laitteiston uu-
26272: henkilökunnan lisääminen ei ole ollut mah- simiseen ja seuran toiminnan tukemi-
26273: dollista. seen.
26274: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26275:
26276: Saara-Maria Paakkinen Kerttu Törnqvist Lauri Metsämäki
26277: Markku Pohjola Matti Saarinen Kaarina Dromberg
26278: Pauli Uitto Tuula Paavilainen Timo Roos
26279: Tarja Kautto Jussi Ranta Antti Kalliomäki
26280: 738 1990 vp.
26281:
26282: Raha-asia-aloite n:o 675
26283:
26284:
26285:
26286:
26287: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastota-
26288: lon laajennukseen Järvenpäässä
26289:
26290:
26291: Eduskunnalle
26292: Järvenpäässä toimivat valtion virastot tar- 1 200 m 2 . Kustannusten on arv101tu koko
26293: vitsevat lisää tiloja. Tilanahtaus on ajanut jo laajennushankkeen osalta nousevan lähes 30
26294: työvoimatoimiston pois virastotalosta pari miljoonaan markkaan.
26295: vuotta sitten. Nyt virastotalossa toimivat Laajennus on kiireellinen. Se on valtion
26296: tuomiokunta, verovirasto, posti ja poliisi. suunnitelmissa merkitty kuitenkin vasta vuo-
26297: Palvelujen pitäminen samassa talossa sa- delle 1994. Tätä aikataulua on aikaistettava.
26298: man katon alla on perusteltua mm. siksi, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26299: mainitut virastot palvelevat järvenpääläisten nioittaen,
26300: lisäksi tuusulalaisia ja muidenkin naapuri-
26301: kuntien asukkaita. Kaikkien Keski-Uuden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26302: maan kuntien väkiluku on viime vuosina 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26303: voimakkaasti kasvanut. Se on merkinnyt 28.64.76 2 000 000 markkaa käytettä-
26304: myös palvelutarpeiden kasvamista. väksi Järvenpäässä olevan valtion viras-
26305: Virastotaloon tarvitaan lisätilaa n. 2 000 totalon laajennuksen suunnitteluun ja
26306: m 2 , mistä yksistään veroviraston tarve on rakennustöiden aloittamiseen.
26307: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26308:
26309: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Matti Saarinen
26310: Kaarina Dromberg Pauli Uitto Antti Kalliomäki
26311: Jussi Ranta Lauri Metsämäki Tarja Kautto
26312: 1990 vp. 739
26313:
26314: Raha-asia-aloite n:o 676
26315:
26316:
26317:
26318:
26319: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta varhaisnuoriso-
26320: järjestöjen piirityöntekijöiden palkkausjärjestelyihin
26321:
26322:
26323: Eduskunnalle
26324: Varhaisnuorisojärjestöt tormrvat maas- sen tasapuolisen toiminnan ja järjestelmälli-
26325: samme lasten ja varhaisnuorten vapaa-ajan sen työnohjauksen ja koulutuksen toteutta-
26326: harrastustoimintaa järjestävinä kasvatusjär- minen vaikeata.
26327: jestöinä. Toiminnan piirissä on satojatuhan- Työntekijöiden kelpoisuusehtoja ei voida
26328: sia lapsia. Järjestöjen toiminta kattaa koko johdonmukaisesti asettaa noudatettavaksi,
26329: maan. Tämä edellyttää henkilökuntaa myös mikä olisi kasvatusjärjestöille hyvin tärkeä
26330: koko maahan. asia. Tilanne on hyvin samankaltainen kai-
26331: Varhaisnuorisojärjestöissä piirien työnte- kissa varhaisnuorisojärjestöissä. Tämän
26332: kijöiden asema on muodostunut ongelmalli- vuoksi olisi järkevintä palkata keskusjärjes-
26333: seksi. Piirit ovat erikokoisia ja jäsenmäärät töjen ja piirijärjestöjen työntekijät samoilla
26334: niissä vaihtelevat. Olosuhteet ovat hyvin pal- kelpoisuusehdoilla ja samoilla työsuhteen eh-
26335: jon toisistaan poikkeavat. Kaikilla piireillä ei doilla järjestöjen palvelukseen. Valtion bud-
26336: ole samanlaisia mahdollisuuksia työntekijöi- jetissa nyt olevissa määrärahaehdotuksissa ei
26337: den palkkaamiseen. tähän ole varauduttu.
26338: Esimerkiksi Nuorten Kotkain Keskuslii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26339: tolla on 16 piirijärjestöä. Kaikki piirit eivät nioittaen,
26340: ole pystyneet ollenkaan pitämään vakituisesti
26341: työntekijää. Lomautuksia on jouduttu toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26342: meenpanemaan. Palkat vaihtelevat 3 500 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
26343: markasta 6 500 markkaan kuukaudessa. markan määrärahan käytettäväksi var-
26344: Useimmat palkat jäävät ns. minimipalkan haisnuorisojärjestöjen piirityöntekijöi-
26345: alapuolelle. den aseman järjestämiseen yhtenäisten
26346: Siitä syystä, että työnantajia näin ollen työsuhteen ehtojen pohjalle keskusjär-
26347: myös on useita (kukin piiri), on yhdenmukai- jestöjen työntekijöinä.
26348: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26349:
26350: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Markku Pohjola
26351: Matti Saarinen Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist
26352: Timo Roos Lauri Metsämäki Jussi Ranta
26353: Tarja Kautto
26354: 740 1990 vp.
26355:
26356: Raha-asia-aloite n:o 677
26357:
26358:
26359: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattialakoh-
26360: taisten rauhanjärjestöjen toiminnan tukemiseen
26361:
26362:
26363: Eduskunnalle
26364: Maahamme on 1980-luvulla perustettu on järjestäytynyttä yhteistoimintaa. Allekir-
26365: toistakymmentä ammattialakohtaista rau- joittaneet 14 järjestöä muodostavat nykyisin
26366: hanjärjestöä, jotka kukin ovat osa kansain- epävirallisen neuvottelufoorumin ja järjestä-
26367: välistä laajaa ja verraten voimakasta ammat- vät vuosittain 1-2 yhteistä seminaaria. Kiin-
26368: tialakohtaista rauhanliikeverkostoa. Monilla teämmästäkin yhteistoiminnasta on keskus-
26369: aloilla on kansainvälisiä yhteysjärjestöjäkin, teltu.
26370: joista IPPNW (lnternational Physicians for Useilla näistä järjestöistä on ollut merki-
26371: the Prevention of Nuclear War) sai vuoden tystä kansainvälisellä kentällä aloitteenteki-
26372: 1985 Nobelin rauhanpalkinnon edustaen va- jöinä ja linjanmuodostajina kansainvälisten
26373: lintatilanteessa asiallisesti kaikkia ammatti- ammattikuntakohtaisten rauhanjärjestöjen
26374: alakohtaisia ja yleisiäkin rauhanjärjestöjä. piirissä.
26375: Ammattialakohtaisten rauhanjärjestöjen Järjestöjen edustajat osallistuvat myös lu-
26376: toiminta on ollut mittavaa. Ne ovat järjestä- kuisiin kansainvälisiin kokouksiin, seminaa-
26377: neet suuria kansainvälisiä kokouksia, kuten reihin ja muihin tilaisuuksiin, millä on mer-
26378: esimerkiksi IPPNW:n 4. kansainvälinen kitystä Suomen kansalaisjärjestöihinkin no-
26379: kongressi Espoossa, Psykologien Euroopan jautuvan kansainvälisen politiikan kannalta.
26380: rauhankokous 1986, lakimiesten kansainväli- Useilla järjestöillä on jatkuvaa ja laajaa
26381: set ja pohjoismaiset symposiumit mm. ydin- kotimaista toimintaa, joka edellyttää run-
26382: aseiden ja kansainvälisen oikeuden sekä Poh- saasti toimistotyötä.
26383: jolan ydinaseettoman vyöhykesopimuksen Kaikki edeltävä on vaatinut myös talou-
26384: aihepiireistä, journalistien kansainväliset ja dellista toimintaa, varojen keräystä ja ajan-
26385: pohjoismaiset kokoukset, vuosittainen kan- käytöllistä venymistä. Moni hyvä projekti on
26386: sainvälinen aikuiskasvattajien "Meeting in jäänyt toteuttamatta taloudellisten voimava-
26387: Finland" -konferenssi jne. Tulossa ovat mm. rojen puuttuessa. Toiminnan ylläpitäminen
26388: PANDin "Maailmat kohtaavat" -festivaali yksinomaan projektirahoituksen turvin käy
26389: Joensuussa 1990 ja Opettajain Rauhanliiton ajan mittaan raskaaksi ja edellyttää myös
26390: 60-vuotisjuhlatapahtuma ja historiikki vuon- opetusministeriöltä runsaasti energiaa pien-
26391: na 1991. ten kertapäätösten teossa.
26392: Järjestöillä on myös laajamittainen julkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26393: sutoiminta. Monet teokset ovat käsi- ja op- nioittaen,
26394: pikirjoina korkeakouluissa, opistoissa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26395: kouluissa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26396: Järjestöt harjoittavat myös muuta valistus- 29.99.50 1 000 000 markkaa ammat-
26397: ja opetustoimintaa opiskelijoiden, eri alojen tialakohtaisten rauhanjärjestöjen toi-
26398: kasvattajien, ammattialojensa edustajien ja minnan tukemiseen.
26399: laajan yleisön parissa.
26400: Ammattialakohtaisilla rauhanjärjestöillä
26401: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26402:
26403: Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki Kerttu Törnqvist
26404: Jussi Ranta Pentti Lahti-Nuuttila Matti Saarinen
26405: Marjatta Stenius-Kaukonen Tuula Paavilainen Claes Andersson
26406: Tarja Kautto Ole Wasz-Höckert Timo Roos
26407: 1990 vp. 741
26408:
26409: Raha-asia-aloite n:o 678
26410:
26411:
26412:
26413:
26414: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Arabikansojen
26415: Ystävyysseuran toiminnan tukemiseen
26416:
26417:
26418: Eduskunnalle
26419: Lähi-idän kysymys on jo yli neljä vuosi- puolesta; tällä toiminnalla on merkittävä vai-
26420: kymmentä ollut polttavimpia kansainvälisiä kutus myös asenteiden muokkaajana Lähi-
26421: ongelmia. Jännitys alueella on purkautunut idän rauhanpyrkimyksille myönteiseksi.
26422: useita kertoja avoimeksi sodaksi. Jo kolmatta Arabikansojen Ystävyysseura ry. ylläpitää
26423: vuotta on jatkunut palestiinalaisten kansan- lisäksi laajaa kulttuurivaihtoa useiden arabi-
26424: nousu - intifada - Israelin miehittämillä maiden kanssa ja on tiiviissä valtuuskuntien
26425: alueilla. vaihdossa paitsi arabimaiden kansalaisjärjes-
26426: Arabikansojen Ystävyysseura ry. on toimi- töjen myös Israelin rauhanvoimien kanssa.
26427: nut Suomessa toistakymmentä vuotta Lähi- Muutokset ja kehitys ovat edenneet valta-
26428: idän rauhanratkaisun puolesta YK:n päätös- valla voimalla ja nopeudella maailmassa vii-
26429: lauseimien pohjalta. Järjestö on aktiivisesti me kuukausina. Vain Lähi-idän kysymykses-
26430: ollut mukana luomassa tiiviissä yhteistyössä sä ei ole päästy lähestymään rauhanomaista
26431: YK:n kanssa toimivaa kansalaisjärjestöjen ratkaisua, mutta siihen on kaikki mahdolli-
26432: yhteistoimintaa YK:n Lähi-itää koskevan suudet. Nyt tarvitaan entistä suurempaa ak-
26433: kansainvälisen rauhankonferenssin koolle- tiivisuutta kaikilta mailta, kansoilta, kansa-
26434: kutsumiseksi. Seura on vuodesta 1986 lähtien laisjärjestöiltä ja kansalaisilta ratkaisun ai-
26435: toiminut Euroopan kansalaisjärjestöjen kaansaamiseksi.
26436: koordinaatiokomitean puheenjohtajana, jos- Ottaen huomioon seuran pitkäjännitteisen
26437: sa tehtävässä sillä on suuri vastuu koko ja merkittävän työn Suomen ja arabikansojen
26438: maanosan yleisen mielipiteen aktivoimisessa. yhteisymmärryksen rakentajana sekä Lähi-
26439: Tätä kautta on voitu vaikuttaa palestiinalais- idän rauhanratkaisun edistämiseksi, ehdo-
26440: ten ja israelilaisten kansalaisten kahdenväli- tamme kunnioittavasti edellä esitettyyn vii-
26441: seen keskusteluun ja yhteistoimintaan, mistä taten,
26442: osoituksena oli viime vuodenvaihteen rau-
26443: hantapahtuma "Rauhan aika- 1990" Jeru- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26444: salemissa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26445: Arabikansojen Ystävyysseura harjoittaa 29.98.50 200 000 markan määrärahan
26446: kehitysyhteistyöprojektien ohella laajaa käytettäväksi Arabikansojen ystävyys-
26447: kummitoimintaa orpojen palestiinalaislasten seura ry:n toiminnan tukemiseen.
26448: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26449:
26450: Saara-Maria Paakkinen Marjatta Stenius-Kaukonen Pauli Uitto
26451: Lauha Männistö Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist
26452: Jussi Ranta Tarja Kautto Pentti Lahti-Nuuttila
26453: Claes Andersson Lauri Metsämäki
26454: 742 1990 vp.
26455:
26456: Raha-asia-aloite n:o 679
26457:
26458:
26459:
26460:
26461: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulantien ra-
26462: kentamiseen välillä Valkoisenlähteentie-Hyrylä
26463:
26464:
26465: Eduskunnalle
26466: Nykyinen Tuusulantie on eräs pahiten välttämättömät toimenpiteet on sovittu to-
26467: ruuhkautuneista tieosuuksista. Tällä hetkellä teutettavaksi Tuusulantien rakentamisen yh-
26468: Hyrylän ja Helsingin välinen ajoaika on teydessä. Mikäli Tuusulantien rakentaminen
26469: ruuhka-aikoina jopa yli tunnin. Lisäksi osa viivästyy, jouduttaneen liikenneturvallisuu-
26470: liikenteestä on ohjautunut Tuusulantieltä rin- den parantamiseksi tekemään miljoonia
26471: nakkaisille paikallisteille, joiden kapasiteetti markkoja maksavia tilapäisjärjestelyjä.
26472: ja liikenneturvallisuus muodostaa vakavan Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
26473: ongelman. Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
26474: TVL:n Uudenmaan piiri rakentaa parhail- telukunnassa.
26475: laan Tuusulantietä välillä Tammisto-Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26476: koisenlähteentie. Piiri on joutunut luomaan nioittaen,
26477: hanketta varten mittavan organisaation, jon-
26478: ka väliaikainen purkaminen aiheuttaisi huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26479: mattaviakin lisäkustannuksia. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26480: Tuusulantien nykyisistä suurista liikenne- 31.24.77 JOO 000 000 markkaa Tuusu-
26481: määristä johtuen liikenneturvallisuuden taso lantien rakentamiseen välillä Valkoisen-
26482: lukuisissa liittymissä on erittäin heikko. lähteentie-Hyrylä.
26483: Useimmat liikenneturvallisuutta parantavat
26484: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26485:
26486: Saara-Maria Paakkinen Matti Saarinen Päivi V arpasuo
26487: Per-Henrik Nyman Lea Kärhä Markku Pohjola
26488: Martti Tiuri Marjatta Väänänen Tarja Kautto
26489: Kaarina Dromberg Marita Jurva Anssi Rauramo
26490: Henrik Lax Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert
26491: Jouni J. Särkijärvi Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki
26492: Tuula Liunaiomaa Elsi Hetemäki-Olander Tauno Valo
26493: Lauri Metsämäki
26494: 1990 vp. 743
26495:
26496: Raha-asia-aloite n:o 680
26497:
26498:
26499:
26500:
26501: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysvesijohdon
26502: rakentamiseen Pohjan kunnassa
26503:
26504:
26505: Eduskunnalle
26506: Pohjan kunta on yhdessä Helsingin vesi- ja Yhdysjohdon vaikutusalueen väestömäärä
26507: ympäristöpiirin kanssa valmistellut valtion on 1 550, ja johto palvelee myös Åminne-
26508: vesihuoltotyönä toteutettavaksi vesijohto- forsin ja Pinjaisten teollisuusalueita. Lisäksi
26509: hanketta, jolla Pohjan eri taajamien veden- suunniteltu hanke yhdistää Pohjan kunnan ja
26510: hankinta yhdistetään toimivaksi kokonaisuu- Karjaan kaupungin vedenhankintajärjestel-
26511: deksi. mät varmentaen vesihuoltoa poikkeustilan-
26512: Järjestelmän viimeinen osa, yhdysvesijohto teissa.
26513: välillä Brunkom-Åminnefors-Pinjainen oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26514: vesi- ja ympäristöhallinnon suunnitelmissa nioittaen,
26515: esitetty toteutettavaksi vuosina 1990-91,
26516: mutta tulo- ja menoarviossa ei hankkeelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26517: esitetty määrärahoja. Valtion osuus hank- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 300 000
26518: keen kustannuksista on 1,3 miljoonaa mark- markkaa yhdysvesijohdon rakentami-
26519: kaa (kustannusarvio 2,45 mmk). seen Pohjan kunnassa.
26520: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26521: Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo Markku Pohjola
26522: Matti Saarinen Marita Jurva Tarja Kautto
26523: Kaarina Dromberg Antti Kalliomäki Lauri Metsämäki
26524: Tauno Valo
26525: 744 1990 vp.
26526:
26527: Raha-asia-aloite n:o 681
26528:
26529:
26530:
26531:
26532: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairaiden
26533: kipulääkityspumppujen hankintaan
26534:
26535:
26536: Eduskunnalle
26537: Vaikeasti syöpää sairastavien elämää hel- va sairaiden hoidosta ja kipulääkityspumput
26538: pottaisivat suuresti kipulääkityspumput, jot- ovat olennaisen tärkeä osa mm. syöpäsairai-
26539: ka turvaavat jatkuvan tasaisen lääkityksen den hoitoa.
26540: eikä potilaan välttämättä tarvitse olla sairaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26541: lan sänkyyn sidottu. Näin siis vapautettaisiin nioittaen,
26542: sairaansijoja muille potilaille ja helpotettai-
26543: siin terveydenhuollon vaikeata hoitotilannet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26544: ta kokonaisuudessakin. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
26545: Kipupumppuja on maassamme liian vähän markan määrärahan kipupumppujen
26546: potilaiden käytössä. Varoja niiden hankkimi- hankkimiseksi syöpäpotilaiden käyt-
26547: seen kerätään vapaaehtoistyönä kansalaiske- töön.
26548: räyksin. Yhteiskunnan on kuitenkin vastatta-
26549: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26550: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Päivi V arpasuo
26551: Markku Pohjola Matti Saarinen Tarja Kautto
26552: Kaarina Dromberg Tuula Paavilainen Kerttu TÖrnqvist
26553: Timo Roos Jussi Ranta Antti Kalliomäki
26554: Lauri Metsämäki
26555: 1990 vp. 745
26556:
26557: Raha-asia-aloite n:o 682
26558:
26559:
26560:
26561:
26562: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tuberkuloosia
26563: sairastaneiden kuntouttamiseen
26564:
26565:
26566: Eduskunnalle
26567: Ajankohtana, jolloin tuberkuloosia ei vielä Keuhkovammaliitossa tehdyn kuntoutus-
26568: tarkoin tunnettu, jouduttiin turvautumaan tarveselvityksen mukaan vähimmäistarvear-
26569: varsin maoimuatoisiin hoitokäytäntöihin. viona voidaan pitää 5 000 kuntoutettavaa
26570: Hoidat olivat erittäin voimakkaasti potilaan tuberkuloosia sairastauutta henkilöä. Tutkit-
26571: kuntoa koettelevia. Turvauduttiin mm. kirur- tujen kuntoutustarve oli runsasta, koska noin
26572: gisun toimenpiteisiin, pleurapunktioihin, 2/3 tutkituista oli laitoskuntoutuskurssin tai
26573: keuhkon typetykseen, öljyilmarintaan, pal- avohoitona annetun fysioterapian tarpeessa.
26574: lean relaksaatioleikkauksiin ja imusolmuk- Kriteerinä pidettiin henkilökohtaisiin tutki-
26575: keiden sädetyksiin. muksiin perustuvaa aihetta kirjoittaa lääkä-
26576: Tilanne alkoi muuttua vasta 1950-luvulla, rinlausunto tai hoitomääräys em. tarkoituk-
26577: jolloin saatiin laajemmassa mitassa käytöön sia varten. Lähes puolet näistä tutkituista oli
26578: tehokkaat tuberkuloosilääkkeet laitoskuntoutuksen tarpeessa. Useimmissa
26579: Kirurgista hoitoa saaneiden, tuberkuloosin tapauksissa ns. tuberkuloosikuntoutuskurssi
26580: vuoksi hoidettujen potilaiden osalle ovat jää- (3-4 viikkoa) olisi sopivin laitoskuntoutus-
26581: neet tulematta ne kuntoutustoimenpiteet, joi- muoto ja noin viidenneksellä tutkituista jokin
26582: ta tämän päivän lääketiede tarjoaa hoidoksi muu kuntoutusjakso laitoksessa olisi aiheel-
26583: rintakehän alueelle suuntautuneiden toimen- linen.
26584: piteiden jättämien invalidisoivien muutosten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26585: korjaamiseksi. Erityisesti kuntoutustarpeessa nioittaen,
26586: ovat henkilöt, joille on suoritettu rintakehän
26587: muovausleikkaus (thorakoplastia), keuhkon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26588: tai yksittäisten keuhkolohkojen poisto tai 1991 tulo- ja menoarvioon 6 900 000
26589: ilmarintahoito. Suurin osa kuntoutustarpees- markan määrärahan tuberkuloosia sai-
26590: sa olevista tuberkuloosia sairastaneista hen- rastaneiden henkilöiden kuntoutukseen.
26591: kilöistä on iäkkäitä. Kuntoutustarve heidän
26592: kohdallaan on välitön. Yhteiskunta ei tue
26593: tätä kuntoutusta riittävässä määrin.
26594: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26595: Saara-Maria Paakkinen Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
26596: Jouko Skinnari Markku Pohjola Matti Saarinen
26597: Pauli Uitto Ole Wasz-Höckert Tuula Paavilainen
26598: Kerttu Törnqvist Jussi Ranta Lauri Metsämäki
26599: Tarja Kautto
26600: 746 1990 vp.
26601:
26602: Raha-asia-aloite n:o 683
26603:
26604:
26605:
26606:
26607: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Setlementti Lou-
26608: helan toiminnan tukemiseen Järvenpäässä
26609:
26610:
26611: Eduskunnalle
26612: Louhelan kannatusyhdistys ry:n ylläpitä- Setlementti Louhelan talous on pohjautu-
26613: mä Setlementti Louhela on toiminut Järven- nut lahjoitusvaroihin, taikootyöhön ja oma-
26614: päässä vuodesta 1945 alkaen. Louhelalla on toimiseen varainhankintaan. Louhelan kan-
26615: oma toimitalo, minkä lisäksi se pyörittää natusyhdistys ry. ei ole saanut valtion-
26616: vanhusten asuntolapalveluja as. Oy Louhelan avustuksia, kuten vastaavia toimintoja har-
26617: palvelutalossa. joittavat yhteisöt ja laitokset yleensä saavat.
26618: Setlementti Louhelan päätoimintamuotoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26619: lla ovat 72-paikkainen päiväkoti, nuorisotyö, nioittaen,
26620: opinto- ja harrastustoiminta sekä eläkeläis-
26621: toiminta. Monipuoliset opinto- ja harrastus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26622: piirit ja tapahtumat keräävät viikoittain tois- 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
26623: tatuhatta järvenpääläistä ja ympäristökun- kan määrärahan käytettäväksi Setle-
26624: tien asukasta Louhelan toiminnan piiriin. mentti Louhelan toiminnan tukemiseen.
26625: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26626:
26627: Saara-Maria Paakkinen Päivi V arpasuo Tauno Valo
26628: Markku Pohjola Matti Saarinen Tarja Kautto
26629: Jouni J. Särkijärvi
26630: 1990 vp. 747
26631:
26632: Raha-asia-aloite n:o 684
26633:
26634:
26635:
26636:
26637: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uuden-
26638: maan meriviemärin keskuspuhdistamon rakentamiskus-
26639: tannuksiin
26640:
26641:
26642: Eduskunnalle
26643:
26644: Keski-Uudenmaan menv1emäri on otettu Iin, olisi kohtuutonta em. kuntien taloudelle
26645: vuoden 1988 aikana käyttöön siten, ettäjäte- kustantaa vielä keskuspuhdistamokin, joten
26646: vedet pumpataan Pihlajamäen jäteveden valtion tulisi tukea hankkeen toteuttamisessa
26647: pumppaamoita Viikin keskuspuhdistamolle. Vantaan kaupunkia ja Keski-Uudenmaan
26648: Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja kuntia. Hanke on valmis suunnitelmien mu-
26649: Keski- Uudenmaan vesiensuojelukuntainliitto kaisesti v. 1993.
26650: ovat aloittaneet uuden keskuspuhdistamon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26651: rakentamisen Helsinkiin. Hanke on vesien- nioittaen,
26652: suojelun kannalta seudullisesti erittäin tär-
26653: keä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26654: noin 720 mmk, josta Vantaan kaupunki ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26655: Keski-Uudenmaan vesiensuojelukuntainlii- 35.25.77 JO 000 000 markan määrära-
26656: ton osuus on 22,8 % eli 164 mmk. Koska han Keski- Uudenmaan meriviemärin
26657: Vantaan kaupunki ja Keski-Uudenmaan keskuspuhdistamon rakennuskustan-
26658: kunnat ovat jo kustantaneet viemärin tunne- nuksiin.
26659: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26660:
26661: Saara-Maria Paakkinen Marita Jurva Kaarina Dromberg
26662: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Tauno Valo
26663: 748 1990 vp.
26664:
26665: Raha-asia-aloite n:o 685
26666:
26667:
26668:
26669:
26670: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorille raken-
26671: netta viin vuokra -asuntoihin
26672:
26673:
26674: Eduskunnalle
26675: Nuoren ihmisen ensimmamen asunto on siin nuorille tarkoitettujen vuokra-asuntojen
26676: lähes poikkeuksetta vuokra-asunto. Nuori ei tuotannon lisäämiseksi.
26677: halua eikä aina edes voi sitoa itseään omis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26678: tusasunnon velkaan. Nuori ei myöskään ha- nioittaen,
26679: lua sitoa itseään heti tiettyyn paikkaan tai
26680: paikkakuntaan vanhempiensa kodista irtaan- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
26681: nuttuaan. Luontevin ratkaisu nuorelle on den 1991 tulo- ja menoarvioon
26682: vuokra-asunto, mutta niitä ei ole riittävästi. 2 000 000 000 markkaa käytettäväksi
26683: Sen vuoksi on ryhdyttävä erityistoimenpitei- nuorten vuokra-asuntoihin.
26684: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26685: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Markku Pohjola
26686: Matti Saarinen Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist
26687: Antti Kalliomäki Timo Roos Jussi Ranta
26688: Lauri Metsämäki Tarja Kautto
26689: 1990 vp. 749
26690:
26691: Raha-asia-aloite n:o 686
26692:
26693:
26694:
26695:
26696: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajakosken
26697: syöttövesijohdon rakentamiseen
26698:
26699:
26700: Eduskunnalle
26701: Jyväskylän mlk:n Vaajakosken taajama ot- 1990-1993. Kanavan rakentamissopimus on
26702: taa nykyisin pintavettä Leppävedestä ja Jy- tehty ja työt alkavat touko-kesäkuussa
26703: väskylän kaupunki samoin pintavettä Tuo- 1990. Kanavan on määrä olla valmiina vuon-
26704: miojärvestä. Vaajakosken raakavedenotto on na 1993. Kanavoinuin yhteydessä tehtävät
26705: suunniteltu siirrettäväksi Leppäveden etelä- perkaukset samentavat Vaajakosken veden-
26706: osalle Leppälahden pohjavesiesiintymään, ottovesistön. Myös haitallisia yhdisteitä
26707: josta on saatavissa rantaimeytykseen perus- saattaa lähteä liikkeelle pohjasedimentistä.
26708: tuvaa tekopohjavettä 12 000-15 000 m 3 jd. Aivan vedenottaman yläpuolella tapahtuva
26709: Vesi tultaisiin käsittelemään nykyisessä pin- perkaus ajoittuu syksyyn 1992. Vaajakosken
26710: tavesilaitoksessa. Saatavasta vesimäärästä vedenotto tulisi turvata kanavatöiden ja ka-
26711: riittäisi noin 8 500 m 3 jd Jyväskylän kaupun- navan käytön aiheuttamilta haitoilta.
26712: gin käyttöön. Vaajakosken syöttövesijohdon rakenta-
26713: Alueen vedenhankinta kriisitilanteessa on miskustannukset arvioidaan 17,0 miljoonaksi
26714: riskialtis. Suunnitellulla ratkaisulla voidaan markaksi, mistä valtion osuus olisi 4,0 mil-
26715: koko kaupunkiseudun vedenhankinnasta joonaa markkaa kahdelle tai kolmelle vuo-
26716: merkittävä osa poikkeustilanteissa hoitaa delle jaksotettuna.
26717: pohjavettä vastaavalla tavalla. Kaupungin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26718: Vaajakosken asukasmäärä on yhteensä nioittaen,
26719: 75 000. Alueen vedenhankinnan turvaaminen
26720: kuntien yhteistyönä on erittäin tärkeää ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26721: hanke täyttää valtioneuvoston päätöksen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26722: 976/85) ja edellytykset. Erityisen kiireelliseksi 30.40.77 3 500 000 markkaa Vaajakos-
26723: hankkeen tekee Keiteleen-Päijänteen kana- ken syöttövesijohdon rakentamiseen.
26724: van rakennustyö, joka ajoittuu vuosille
26725: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26726:
26727: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila
26728: Heikki Rinne Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen
26729: 750 1990 vp.
26730:
26731: Raha-asia-aloite n:o 687
26732:
26733:
26734:
26735:
26736: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kemikaalilabo-
26737: ratoriotoiminnan käynnistämiseen Jyväskylässä
26738:
26739:
26740: Eduskunnalle
26741: Syyskuun 1 patvana 1990 voimaan tuleva tävien puolesta se olisi selvästi valtakunnalli-
26742: kemikaalilaki edellyttää toimeenpanevalta nen ja vesi- ja ympäristöhallituksen alainen.
26743: viranomaiselta riittävästi tietoa ja asiantun- Ympäristöministeriön Vesi- ja ympäristöpii-
26744: temusta kemikaalien mahdollisten ympäris- rien tutkimustyöryhmä (VYTTI) on mietin-
26745: töhaittojen tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. nössään (41/1988) 15.12.1988 esittänyt kemi-
26746: Kemikaalien valmistajat ja maahantuojat kaalitutkimuksen aloittamista Keski-Suomen
26747: esittävät tutkimusdokumentteja, joiden ar- vesi- ja ympäristöpiirissä, jota vesi- ja ympä-
26748: viointiin tarvitaan viranomaisen omaa selvi- ristöhallinto on eri yhteyksissä kannanotois-
26749: tys-, tutkimus- ja testaustoimintaa. saan tukenut.
26750: Tätä toimintaa varten tarvitaan kemikaa- Laboratoriohankkeen kokonaiskustan-
26751: lilaboratoriota. Laboratorion tehtävä on ke- nukset arvioidaan 33 miljoonaksi markaksi,
26752: mikaalien Suomen oloihin sopivien ympä- mikä jakautuisi kolmelle vuodelle.
26753: ristökäyttäytymistä luotaavien teoreettisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26754: mallien sekä kokeellisten testien valinta, tar- nioittaen,
26755: kistus ja kehittäminen.
26756: Kemikaalilaboratorio on tarkoitus sijoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26757: taa Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin 1991 tulo- ja menoarvioon 28 500 UOO
26758: laboratorion yhteyteen Palokkaan. Täällä on markan määrärahan kemikaalilabora-
26759: jo tontti valmiina laboratoriota varten. La- torion rakentamiseen ja toiminnan
26760: boratorio olisi hallinnollisesti ja taloudellises- käynnistämiseen Jyväskylässä.
26761: ti piirin organisaatioon kuuluva, vaikka teh-
26762: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26763: Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Sakari Knuuttila
26764: Kerttu Törnqvist Heikki Rinne Iiris Hacklin
26765: Mauri Pekkarinen
26766: 1990 vp. 751
26767:
26768: Raha-asia-aloite n:o 688
26769:
26770:
26771:
26772:
26773: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltohankkeen
26774: toteuttamiseksi Petäjäveden kunnassa
26775:
26776:
26777: Eduskunnalle
26778: Vesihuollon kunnollinen järjestäminen Pe- tannettavaksi ja muilta osin asiasta vastaisi
26779: täjäveden kunnassa edellyttää nopeita toi- kunta. Koko hankkeen kustannusarvio on
26780: menpiteitä uuden vedenottaman ja runkove- 4,1 milj. mk. Valtion osuus olisi 1,9 milj. mk.
26781: sijohdon rakentamiseksi. Pengerjoen kylältä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26782: noin 9 km:n päästä kirkonkylästä tarkoituk- nioittaen,
26783: seen sopiva vedenottama onkin löytynyt. Sen
26784: hyödyntämiskuntoon rakentaminen ja run- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26785: kovesijohdon rakentaminen kirkonkylään 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26786: nähdään koko Petäjäveden taajaman jatko- markkaa valtionosuudeksi vesihuolto-
26787: rakentamisenkin kannalta tärkeäksi. hankkeen toteuttamiseksi Petäjäveden
26788: Normaalin vesihuoltohankkeen mukaisesti kunnassa.
26789: varsinainen rakentaminen tulisi valtion kus-
26790: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26791:
26792: Mauri Pekkarinen
26793:
26794:
26795:
26796:
26797: 51 200052Y
26798: 752 1990 vp.
26799:
26800: Raha-asia-aloite n:o 689
26801:
26802:
26803:
26804:
26805: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Keitelepohjan pysä-
26806: kin ja Keitelepohjan välisen tieosuuden (n:o 759) paranta-
26807: miseen
26808:
26809:
26810: Eduskunnalle
26811: Maantie n:o 759 välillä Keitelepohjan py- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26812: säkki-Keitelepohja on mutkainen, huono- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26813: kuntoinen ja päällystevaurioinen. Tien suun- 31.24.77 4 500 000 markkaa Keitele-
26814: tauksen parantamiseksi ja muutoinkin kun- pohjan pysäkin ja Keitelepohjan välisen
26815: nostamiseksi ovat suunnitelmat valmiit. maantien parannustöihin.
26816: Hankkeen kustannusarvio tällä noin 4,4 ki-
26817: lometrin matkalla on 4,5 milj. mk.
26818: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26819: taen,
26820: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26821: Mauri Pekkarinen
26822: 1990 vp. 753
26823:
26824: Raha-asia-aloite n:o 690
26825:
26826:
26827:
26828:
26829: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Rönnyn-Elämäjär-
26830: ven paikallistien n:o 16963 parantamiseen
26831:
26832:
26833: Eduskunnalle
26834: Rönnyn-Elämäjärven paikallistie on noin Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26835: 8,6 km:n mittainen, entisen valtatien n:o 4 nioittaen,
26836: linjauksella kulkeva tie. Paikallistieksi tie on
26837: poikkeuksellisen vilkkaasti liikennöity. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26838: rakenne tulisi kuitenkin parantaa ja päällys- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26839: tää. 31.24.77 1 000 000 markkaa Rönnyn-
26840: Hankkeen kustannusarvio on noin 3,5 milj. Elämäjärven paikallistien parantami-
26841: mk. Hanke kuului Keski-Suomen tiepiirin seen.
26842: toimenpideohjelmaan vuosille 1986-92.
26843: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26844:
26845: Mauri Pekkarinen
26846: 754 1990 vp.
26847:
26848: Raha-asia-aloite n:o 691
26849:
26850:
26851:
26852:
26853: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan
26854: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi
26855:
26856:
26857: Eduskunnalle
26858: Jämsän-Kaipolan kapea ja heikkokuntoi- varmistuessa viimeisteltävissä hyvinkin no-
26859: nen tie on erittäin vilkkaasti liikennöity. Tie- peasti. Hankkeen kustannusarvio on noin 2
26860: tä käyttävät päivittäin sekä Kaipolan koulun milj. mk.
26861: oppilaat että Kaipolan tehtailla työskentele- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26862: vät työntekijät, joita on tällä hetkellä lähes nioittaen,
26863: 2 000.
26864: Tällaiselle koululais- ja muulle kevyelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26865: liikenteelle tie on poikkeuksellisen vaaralli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26866: nen. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
26867: tällä välillä onkin kiireinen ja välttämätön kevyen liikenteen väylän rakentamiseen
26868: toimenpide. välille Jämsä-Kaipola.
26869: Tarvittavat suunnitelmat ovat rahoituksen
26870: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26871: Mauri Pekkarinen
26872: 1990 vp. 755
26873:
26874: Raha-asia-aloite n:o 692
26875:
26876:
26877:
26878:
26879: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
26880: väylien rakentamiseen Kinnulan kirkonkylän taajama-
26881: alueelle
26882:
26883:
26884: Eduskunnalle
26885: Kinnulan kirkonkylän taajama-alue on vii- on ajoitettu vuodelle 1990. Liikenneturvalli-
26886: meisten vuosien aikana kehittynyt nopeasti. suussyistä hanke tulisi kuitenkin aloittaa
26887: Alueen liikenteen, nimenomaan kevyen lii- huomattavasti aikaisemmin.
26888: kenteen vilkkautta on suuresti lisännyt mm. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26889: taajama-alueeseen liittyvä teollisuusalue. nioittaen,
26890: Kevyen liikenteen omien väylien puuttees-
26891: ta onkin tullut koko Kinnulan kirkonkylän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26892: taajama-alueen kehittymisen pullonkaula. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26893: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylien ra- 31.24.77 4 000 000 markkaa kevyen lii-
26894: kentamiseksi ovat valmiit. Hankkeen kustan- kenteen väylien rakennustöiden käyn-
26895: nusarvio on 3,7 milj. mk. TVL:n Keski- nistämiseen Kinnulassa.
26896: Suomen piirin toimenpideohjelmassa hanke
26897: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26898:
26899: Mauri Pekkarinen
26900: 756 1990 vp.
26901:
26902: Raha-asia-aloite n:o 693
26903:
26904:
26905:
26906:
26907: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sil-
26908: lan rakennustöiden aloittamiseen
26909:
26910:
26911: Eduskunnalle
26912: Eteläisen Keski-Suomen ainoa seudullinen tu Keiteleen-Päijänteen kanava toteutuu ja
26913: poikittaisyhteys Joutsan-Korpilahden tie vesiliikenne lisääntyy.
26914: (maantie n:o 610) kulkee Kärkistensalmen Kärkistensalmen sillan rakennuskustan-
26915: kautta. Salmen ylitys hoidetaan lossin avulla. nuksiksi on laskettu 25 milj. markkaa (tr.ind.
26916: Joutsan-Korpilahden tien liikennetihey- 260). Tiesuunnitelmat ovat valmiit.
26917: deksi on arvioitu n. 570 ajoneuvoa vuorokau- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26918: dessa. Kärkistensalmen lossi on merkittävä nioittaen,
26919: liikenteen pullonkaula, mikä vielä korostuu
26920: kesäisin liikenteen ollessa erittäin vilkasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26921: Päijänteen runsaan loma-asutuksen vuoksi. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26922: Kärkistensalmen lossi muodostaa myös 31.24.77 2 000 000 markkaa Kärkis-
26923: Päijänteen vesiliikenteelle vaikea kapeikon. tensalmen sillan rakennustöiden aloitta-
26924: Tilanne vaikeutuu entisestään, jos suunnitel- miseksi.
26925: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26926:
26927: Mauri Pekkarinen
26928: 1990 vp. 757
26929:
26930:
26931: Raha-asia-aloite n:o 694
26932:
26933:
26934:
26935:
26936: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Pohjan am-
26937: matillisen kurssikeskuksen Pellon kurssiosaston asuntolan
26938: laajennukseen
26939:
26940:
26941: Eduskunnalle
26942: Länsi-Pohjan ammatillisen kurssikeskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26943: sen Pellon kurssiosaston tiloja on juuri laa- nioittaen,
26944: jennettu. Kurssikeskuksen nykyinen asuntola
26945: on mitoitettu 42 oppilaalle. Kun laajennetut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26946: tilat otetaan käyttöön, lisää tämä asuntola- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 200 000
26947: paikkojen tarvetta. Jo nykyisen toiminnan markkaa Länsi-Pohjan ammatillisen
26948: aikana on tarvittu majoitustilaa koulun ulko- kurssikeskuksen Pellon kurssiosaston
26949: puolelta. Tällä hetkellä kurssiosastossa on asuntolan laajennusta varten.
26950: oppilaspaikkoja 115. Asuntolapaikkojen lisä-
26951: tarve on 36. Lisärakennustarve on 625 m 2 ja
26952: kustannusarvio 3,2 milj. mk.
26953: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26954: Seppo Pelttari Aimo Ajo
26955: 758 1990 vp.
26956:
26957: Raha-asia-aloite n:o 695
26958:
26959:
26960:
26961:
26962: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Simojoen tulvasuo-
26963: jeluun Simossa
26964:
26965:
26966: Eduskunnalle
26967: Simojoen tulvat ovat vuosi vuodelta yleis- litus ja kuntalaiset ovat huolestuneita. Kun-
26968: tyneet ja vaikeutuneet. Jo keväällä 1984 ja nan toimesta onkin käännytty vesi- ja ympä-
26969: 1985 joki tulvi aiheuttaen runsaasti vahinkoa. ristöhallituksen sekä Lapin vesi- ja ympäris-
26970: Kuitenkin viime vuoden toukokuun alussa töpiirin puoleen esityksin, että niiden toimes-
26971: sattuneet tulvat olivat vahinkojen osalta en- ta ryhdyttäisiin kaikkiin tarpeellisiin toimen-
26972: nätyssuuret. Simon kunnan maatalouslauta- piteisiin tulvasuojelun suunnittelemiseksi ja
26973: kunnan suorittamien vahinkoarvioiden pe- rakentamiseksi tulvien aiheuttamien vahin-
26974: rusteella koko kunnan alueella sattuneiden kojen estämiseksi. Kiireellisimmän tulvasuo-
26975: tulvavahinkojen yhteismääräksi on arvioitu jelun tarpeessa on luonnollisesti taajaan asut-
26976: 3,3 milj. mk. Tästä rakennuksille aiheutunei- tu Simon aseman seutu eli kuntakeskus. Tul-
26977: den vahinkojen määrä on 2,9 milj. mk. Ra- vasuojelutoimenpiteitä tarvitaan kuitenkin
26978: kennusvahingot käsittävät muun ohella 6 Simojoen varressa monilla muillakin alueilla.
26979: omakotitaloa sekä yhden 12 asuinhuoneistoa Suunnitelma tulvasuojelun aikaansaami-
26980: käsittävän As. Oy Simonkoivikon rivitalon. seksi tulisi laatia mahdollisimman pian, ja
26981: Edellä mainittujen vahinkojen lisäksi mo- ainakin osa suunnitelman edellyttämistä toi-
26982: net muut rakennuskiinteistöt Simon aseman menpiteistä olisi suoritettava kiireellisesti jo
26983: seudulla eli kuntakeskuksessa olivat vakavas- ensi vuoden aikana.
26984: ti uhattuina. Näiden rakennusten joukkoon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26985: kuuluvat mm. Simon yksityinen vanhainkoti, nioittaen,
26986: Simonseudun vanhustenkotiyhdistys ry:n
26987: omistama vanhusten vuokratalo sekä asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26988: osuuskunta Varkkermonrivin omistama vete- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26989: raanitalo. Lisäksi monet yksityisten omista- 30.40.77 1 000 000 markkaa Simojoen
26990: mat omakotitalot ja muut kiinteistöt olivat tulvasuojelutoimenpiteiden aloittami-
26991: uhanalaisia. seen.
26992: Simojoen aiheuttamien tulvien sekä tulvis-
26993: ta johtuneiden vaurioiden vuoksi kunnanhal-
26994: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
26995: Seppo Pelttari Aimo Ajo
26996: 1990 vp. 759
26997:
26998: Raha-asia-aloite n:o 696
26999:
27000:
27001:
27002:
27003: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 21
27004: (Tornio-Kilpisjärvi) perusparantamiseen
27005:
27006:
27007: Eduskunnalle
27008: Valtatie n:o 21 välillä Tornio-Kilpisjärvi Mainittu tien kunnostaminen parantaiSI
27009: on osittain varsin huonokuntoinen. Tämä alueen matkailuelinkeinoa ja vähentäisi työt-
27010: pitkä tieosuus on ollut erityisesti matkailijoi- tömyyslukuja.
27011: denkin käyttämä. Sen huonon kunnon vuok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27012: si ja Kiirunan-Narvikin tien valmistuttua nioittaen,
27013: Ruotsin ja Norjan välille on matkailuliikenne
27014: siirtynyt huomattavasti pois Tornionjoki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27015: laakson tieltä. Se on merkinnyt huomattavaa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27016: vähennystä alueen matkailuelinkeinolle. 31.24.77 50 000 000 markkaa matkai-
27017: Tornionjokilaakson kunnat ovat Suomen luelinkeinon kannalta tärkeän Tor-
27018: vaikeinta työttömyysaluetta. Työttömyys- nion-Kilpisjärven tien (valtatie n:o
27019: prosentti on useimmissa alueen kunnissa yli 21) perusparantamiseen.
27020: 20. Myös kuorma-autoilijoiden ja koneura-
27021: koitsijoiden työllisyystilanne on huono.
27022: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27023:
27024: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27025: 760 1990 vp.
27026:
27027: Raha-asia-aloite n:o 697
27028:
27029:
27030:
27031:
27032: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 932
27033: perusparantamiseen välillä Koivistonpää-Kantomaan-
27034: pää Ylitorniolla
27035:
27036:
27037: Eduskunnalle
27038: Aavasaksan-Kantomaanpään maantien noin 7 milj. mk. Tie- ja vesirakennuslaitok-
27039: perusparannustyö välillä Aavasaksa-Koi- sella on valmius tämän 9,6 km:n pituisen
27040: vistonpää valmistuu kuluvan syksyn aikana. tieosuuden perusparannustyön aloittamiseen
27041: Toistuvasti Ylitornion kunnan taholta on välittömästi, kun rahoitus on kunnossa.
27042: tehty esityksiä Aavasaksan-Raanujärven Julkisin varoin tapahtuvalla rakentamisel-
27043: maantien perusparantamiseksi noin 20 km:n la, mm. tiehankkeilla, on kerrannaisvaiku-
27044: matkalla, välillä Aavasaksa-Kantomaan- tuksineen suuri merkitys työllisyyden hoidos-
27045: pää, koska parannustarve on erittäin kiireel- sa. Esitetyn tien rakennushankkeen toteutta-
27046: linen jo liikenneturvallisuudenkin vuoksi. Tie mista on pidettävä ensiarvoisen merkittävä-
27047: on routiva ja erittäin kuoppainen. On käsit- nä, ei ainoastaan hankkeen toteuttamisen
27048: tämätöntä, että mikään liikenteeseen käytetty tarpeellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden,
27049: tie, maanteistä puhumattakaan, nykyaikana vaan myös erittäin vaikeaksi muodostuneen
27050: voi olla tällaisessa kunnossa. Tien heikko työllisyystilanteen kannalta, koska talvikau-
27051: kunto aiheuttaa liikenteelle vaaratilanteita ja den 1987-1988 työkohteet niin kunnan kuin
27052: ohjaa myös osaltaan liikennettä muualle. vaitionkin kohteiden osalta ovat Ylitorniolla
27053: TVL:n Lapin piirin taholta on tien heikko hyvin niukat. Valtion työkohteita ei kunnan
27054: kunto todettu ja ryhdytty asianmukaisiin toi- alueella ole mainittuna talvikautena laisin-
27055: menpiteisiin perusparannustyön suorittami- kaan, siis tilanne on nykyisellään mm. autoi-
27056: seksi tarvittavien suunnitelmien laatimiseksi. lijoille erittäin vaikea.
27057: Suunnitelma-asiakirjat ovat valmistuneet ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27058: ne ovat olleet kunnassa yleisesti nähtävinä. nioittaen,
27059: Kunnanvaltuusto on antanut suunnitelmasta
27060: puoltavan lausunnon sekä samalla toivonut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27061: tiesuunnitelman mahdollisimman pikaista 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27062: vahvistamista ja hankkeen toteuttamista. 31.24.77 7 000 000 markkaa maantien
27063: Vahvistetun suunnitelman mukaan Aavasak- n:o 932 perusparantamiseen välillä Koi-
27064: san-Raanujärven maantien n:o 932 perus- vistonpää-Kantamaanpää Ylitornion
27065: parantamisesta välillä Koivistonpää-Kan- kunnassa.
27066: tomaanpää aiheutuvat kustannukset ovat
27067: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27068:
27069: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27070: 1990 vp. 761
27071:
27072: Raha-asia-aloite n:o 698
27073:
27074:
27075:
27076:
27077: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Alaniemen-Koivun
27078: maantien perusparantamiseen välillä Lehmikumpu-Som-
27079: pujärvi ja Tervola-Lehmikumpu
27080:
27081:
27082: Eduskunnalle
27083: TVL:n Lapin punn tienpidon toimenpi- Tervolan kunta on 18.12.1981 tehnyt aloit-
27084: deohjelmassa maantien Alaniemi-Koivu ra- teen Lehmikummun paikallistien (paikallis-
27085: kenteen parantaminen välillä Lehmikumpu- tien n:o 19753) tieluokan muuttamisesta pai-
27086: Sompujärvi ja Tervola-Lehmikumpu suun- kallistiestä maantieksi. Perusteluna on tämän
27087: niteltiin aloitettavaksi vuonna 1986. Kuiten- tieyhteyden seudullinen merkitys.
27088: kin Tervolan kunnan työllisyystilanteen takia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27089: on mahdollista, että tietyöt aloitetaan myös nioittaen,
27090: välillä Lehmikumpu-Sompujärvi. Myös Ter-
27091: volan-Lehmikummun tieosuus olisi saatava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27092: työn alle mahdollisimman pian, koska muut 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27093: valtion investoinnit kunnassa ovat varsin vä- 31.24.77 5 000 000 markkaa Alanie-
27094: häiset. Tiellä on paitsi normaalia paikallislii- men-Koivun maantien rakenteen pa-
27095: kennettä myös huomattava kauttakulkulii- rantamiseen välillä Lehmikumpu-
27096: kenne Simosta Kemijokivarteen. Myös puo- Sompajärvi ja Tervola-Lehmikumpu.
27097: lustusvoimien aluevaraston ja Oy Lohja Ab:n
27098: kvartsiittiavolouhoksen sijoittuminen tien
27099: vaikutuspiiriin lisää liikennettä.
27100: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27101:
27102: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27103: 762 1990 vp.
27104:
27105: Raha-asia-aloite n:o 699
27106:
27107:
27108:
27109:
27110: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Könölän-
27111: Liakan maantien perusparantamiseen
27112:
27113:
27114: Eduskunnalle
27115: Tornion kaupungissa Arpelan kylästä Kö- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27116: nölän kylään ja siitä edelleen Liakan kylään nioittaen,
27117: johtava maantie on erittäin heikossa kunnos-
27118: sa. Tiellä on vilkas liikenne, alue on voima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27119: kasta maa- ja metsätalousaluetta ja monet 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27120: Könölän kylän asukkaat kulkevat työssä päi- 31.24.77 200 000 markkaa Arpelan-
27121: vittäin Tornion keskustassa tai asioivat Ar- Könölän-Liakan maantien peruspa-
27122: pelassa tai kaupungin keskustassa, joten mai- rantamisen aloittamiseen Tornion kau-
27123: nitun tien kunnostaminen on välttämätöntä. pungissa.
27124: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27125:
27126: Seppo Pelttari
27127: 1990 vp. 763
27128:
27129: Raha-asia-aloite n:o 700
27130:
27131:
27132:
27133:
27134: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Virkkumaan
27135: paikallistien rakentamiseen
27136:
27137:
27138: Eduskunnalle
27139: Tornion kaupungissa sijaitseva paikallistie Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27140: n:o 19564 Arpelasta Virkkumaahan on erit- nioittavasti,
27141: täin huonokuntoinen ja kelirikkoaikoina lä-
27142: hes liikennekelvoton. Yhteydet Virkkumaas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27143: ta Arpelaan ovat kuitenkin maa- ja metsäta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27144: louden sekä koululaiskuljetusten kannalta 31.24.77 200 000 markkaa paikallistien
27145: täysin välttämättömiä. Virkkumaan kuten n:o 19564 ( Arpela-Virkkumaa) suun-
27146: yleensäkin kylien asuttuna säilyttämisen eh- nittelu- ja rakennustyön aloittamiseen.
27147: dottomina edellytyksinä ovat tyydyttävät
27148: tieyhteydet.
27149: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27150:
27151: Seppo Pelttari
27152: 764 1990 vp.
27153:
27154: Raha-asia-aloite n:o 701
27155:
27156:
27157:
27158:
27159: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Juoksengin-Saunavaa-
27160: ran paikallistien parantamiseen Pellossa
27161:
27162:
27163: Eduskunnalle
27164: Juoksengin-Sauna vaaran paikallistien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27165: n:o 19637 parantaminen ensin välillä Juok- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27166: senki-Ratasjärvi on tarpeen. Tämä tieosuus 31.24.77 2 450 000 markkaa Juoksen-
27167: on 4,1 km pitkä. Tie on kantavuudeltaan gin-Saunavaaran paikallistien paran-
27168: heikko ja paikoin routaisa. Tiellä on vilkas tamiseen Pellon kunnassa.
27169: paikallisliikenne sekä läpikulkuliikennettä.
27170: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27171: nioittaen,
27172: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27173: Seppo Pelttari
27174: 1990 vp. 765
27175:
27176: Raha-asia-aloite n:o 702
27177:
27178:
27179:
27180:
27181: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan-Pelto-
27182: vuoman ja Peltovuoman-Nunnasen teiden rakentami-
27183: seen
27184:
27185:
27186: Eduskunnalle
27187: Tie- ja vesirakennuslaitoksella on Enonte- rakentamiseen sekä turvaisi kelirikkokelpoi-
27188: kiön kunnan osalta valmiina mm. suunnitel- sen tien aikaansaamisen Nunnaseen. On syy-
27189: mat tiehankkeista Ketomella-Peltovuoma tä todeta, että nykyisellä tiellä välillä Pelto-
27190: ja tähän liittyen Ketomellan silta sekä tie- vuoma-Nunnanen on linja-autoliikenne pa-
27191: osuus Peltovuoma-Nunnanen. Enontekiön himpana kelirikkakautena ollut vaikeuksissa.
27192: kunnan kannalta on tärkeää, että Ketomel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27193: lan-Peltovuoman tielle ja sillan rakentami- nioittaen,
27194: selle saadaan tarvittavat määrärahat, joilla
27195: voidaan hoitaa kunnan itäosan työllisyyttä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27196: mahdollistaa jatkuva liikennöinti Peltovuo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27197: masta Ylikyröön ja Raattamaan poistamalla 31.24.77 3 000 000 markkaa Ketomel-
27198: lossi. Tässä yhteydessä on myös luontevaa lan-Peltovuoman tien ja sillan raken-
27199: toteuttaa Peltovuoman-Nunnasen tiesuun- tamisen aloittamiseen sekä Peltovuo-
27200: nitelma. Kyseisen tien rakentaminen olisi man-Nunnasen tien rakentamisen
27201: luonnollinen jatke Peltovuoman-Ketomel- aloittamiseen.
27202: lan tielle ja soveltuisi myös yhtäaikaiseen
27203: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27204: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27205: 766 1990 vp.
27206:
27207: Raha-asia-aloite n:o 703
27208:
27209:
27210:
27211:
27212: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Lautiosaaren-Elijärven
27213: maantien rakentamiseen Keminmaalla
27214:
27215:
27216: Eduskunnalle
27217: Lautiosaaren ja Elijärven välille on maan- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27218: tien rakentaminen tarpeen. Elijärven kaivok- nioittaen,
27219: sella työskentelee huomattava määrä kemin-
27220: maalaisia, joille suoran tieyhteyden saaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27221: Lautiosaaresta kaivokselle lyhentää merkit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27222: tävästi päivittäistä työmatkaa. 31.24. 77 5 000 000 markkaa Lautiosaa-
27223: Liikenneministeriön tiepäätös on olemassa ren-Elijärven maantien rakentamiseen
27224: ja suunnitelmat ovat TVL:ssä hyvin pitkällä. Keminmaan kunnassa.
27225: Tien pituus on noin viisi kilometriä.
27226: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27227:
27228: Seppo Pelttari
27229: 1990 vp. 767
27230:
27231: Raha-asia-aloite n:o 704
27232:
27233:
27234:
27235:
27236: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Pallaksen-Raatta-
27237: man maantien perusparantamiseen Kittilässä
27238:
27239:
27240: Eduskunnalle
27241: Pallaksen-Raattaman maantie on Pallas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27242: järven pohjoispään ja Raattaman väliseltä nioittaen,
27243: osuudelta päällystämätön ja huonokuntoi-
27244: nen. Mainitun tieosuuden peruskorjaus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27245: päällystäminen on tarpeen tälle yhdelle Suo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27246: men kauneimmista tieosuuksista. Tämä Pal- 31.24.77 1 500 000 markkaa Pallak-
27247: lastunturin itäpuolitse kulkeva tieosuus lisäisi sen-Raattaman maantien perusparan-
27248: tuntuvasti matkailua tälle alueelle ja mahdol- tamiseen Kittilän kunnassa.
27249: listaisi läpikulkuliikenteen Pallakselta Ounas-
27250: jokirantaan ja edelleen Enontekiölle. Tie-
27251: osuuden pituus on n. 10 km.
27252: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27253:
27254: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27255:
27256:
27257:
27258:
27259: 52 200052Y
27260: 768 1990 vp.
27261:
27262: Raha-asia-aloite n:o 705
27263:
27264:
27265:
27266:
27267: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhalan-Kutuni-
27268: van maantien rakentamiseen
27269:
27270:
27271: Eduskunnalle
27272: Rauhalan-Kutunivan maantien rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27273: minen merkitsisi tieyhteyttä Jerisjärven poh- nioittaen,
27274: joispuolelle. Tämä maantie olisi varsinkin
27275: matkailun kannalta merkittävä. Tien myötä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27276: matka Leviitä ja Rovaniemeltä Pallastuntu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27277: rille lyhenisi yli 20 kilometriä. Myös paikalli- 31.24.77 5 000 000 markkaa Rauha-
27278: selle asutukselle tiellä olisi huomattava mer- lan-Kutunivan maantien rakentamisen
27279: kitys. Alueen työttömyyslukemat ovat kor- aloittamiseen.
27280: keat, ja tien teko laskisi niitä tuntuvasti.
27281: Tienpidon toimenpideohjelmassa on Rauha-
27282: lan-Kutunivan maantien rakentaminen.
27283: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27284: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27285: 1990 vp. 769
27286:
27287: Raha-asia-aloite n:o 706
27288:
27289:
27290:
27291:
27292: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Simojoen poh-
27293: joisrannan tien perusparantamiseen
27294:
27295:
27296: Eduskunnalle
27297: Simon aseman ja Alaniemen välinen ns. kellä olevat pahimmat mutkat oikaistaisiin.
27298: Simojoen pohjoisrannan maantie on vilk- Edellä esitettyjen toimenpiteiden avulla lii-
27299: kaasti liikennöity. Paikallisen liikenteen li- kennöiminen tiellä saataisiin nykyistä turval-
27300: säksi tiellä on runsaasti kauttakulkuliiken- lisemmaksi, minkä lisäksi tien huolto- ja kun-
27301: nettä sekä raskasta liikennettä. Tiellä on usei- nossapitomenot nykyisestään alenisivat.
27302: ta päivittäisiä linja-autovuoroja, minkä lisäk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27303: si tiellä liikennöivät maito- ja myymäläautot. nioittaen,
27304: Tie on erittäin kapea ja mutkainen sekä
27305: kesäisin ja syksyisin kelirikon vaivaama. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27306: Kunnanhallitus on jo useiden vuosien ajan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27307: esittänyt, että Simon aseman ja Alaniemen 31.24.77 1 000 000 markkaa ns. Simo-
27308: välinen ns. Simojoen pohjoisrannan maantie joen pohjoisrannan maantien peruspa-
27309: peruskorjattaisiin siten, että runkoa vahvis- rantamiseen.
27310: tettaisiin ja levitettäisiin sekä tiellä tällä het-
27311: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27312: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27313: 770 1990 vp.
27314:
27315: Raha-asia-aloite n:o 707
27316:
27317:
27318:
27319:
27320: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Pellon Sirkkakosken ja
27321: Ylitornion Pakisjärven välisen tien kunnostamiseen
27322:
27323:
27324: Eduskunnalle
27325: Pellon kunnan Sirkkakosken ja Ylitornion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27326: kunnan Pakisjärven välinen tieosuus on hy- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27327: vin tärkeä yhdystie Pellon Järvikylästä Yli- 31.24.77 200 000 markkaa Pellon Sirk-
27328: torniolle ja sieltä edelleen Kemiin ja Tor- kakosken ja Ylitornion Pakisjärven vä-
27329: nioon. Se lyhentää huomattavasti matkaa lisen tien kunnostamisen aloittamiseen.
27330: mm. puutavarankuljetuksissa Kemin ja Tor-
27331: nion suuntaan.
27332: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27333: nioittaen,
27334: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27335:
27336: Seppo Pelttari
27337: 1990 vp. 771
27338:
27339: Raha-asia-aloite n:o 708
27340:
27341:
27342:
27343:
27344: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta tien perusparantamiseen
27345: välillä valtatie n:o 4-Viitakoski Keminmaalla
27346:
27347:
27348: Eduskunnalle
27349: Valtatieltä n:o 4 Viitakoskelie Tornion Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27350: kaupungin rajalle johtava tie on päällystämä- nioittaen,
27351: tön ja huonokuntoinen. Se pitäisi ehdotto-
27352: masti perusparantaa. Tietä käyttää paikalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27353: sen Viitakosken asukkaiden lisäksi Tornion 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
27354: Könölästä ja Arpelasta tuleva liikenne. Mm. markkaa Viitakosken tien perusparan-
27355: puutavarankuljetukset Kemin tehtaille oh- tamiseen Keminmaalla.
27356: jautuvat tätä kautta.
27357: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27358:
27359: Seppo Pelttari
27360: 772 1990 vp.
27361:
27362: Raha-asia-aloite n:o 709
27363:
27364:
27365:
27366:
27367: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen
27368: ~käsjärven itäpuolitse välille Äkäsmylly-Soukka Muo-
27369: mossa
27370:
27371:
27372: Eduskunnalle
27373: Kittilän-Muonion maantiestä on Äkäs- moin Äkäskeron hotellille yhteydet paranisi-
27374: järven itäpuolta n. 10 km:n tieyhteys Souk- vat.
27375: kaan. Tie on yksityinen. Siitä etelään Äkäs- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
27376: lompoloon ei tie,Yhteyttä ole. Tämä yhdystie nioittaen,
27377: tulisi rakentaa Akäsmyllylle. Yhdystien pi-
27378: tuus olisi noin 6 km. Tietä tarvitsisi paikalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27379: nen asutus. Sitä tarvitsisi Pahtavuoman ja 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
27380: Saattoporan kaivosliikenne, joka alkaa välit- markkaa tien rakentamiseen Åkäsjär-
27381: tömästi. Äkäsjärven alueelle on tulossa ran- ven itäpuolitse välille Xkäsmylly-
27382: takaava-alueita, joiden matkailullinen merki- Soukka Muoniossa.
27383: tys valtakunnallisestikin on huomattava. Sa-
27384: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27385: Seppo Pelttari
27386: 1990 vp. 773
27387:
27388: Raha-asia-aloite n:o 710
27389:
27390:
27391:
27392:
27393: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivirannan-Alavo-
27394: jakkalan ja Arpelan kevyen liikenteen väylien rakentami-
27395: seen Torniossa
27396:
27397:
27398: Eduskunnalle
27399: Valtatie n:o 21 on välillä Kiviranta-Ala- Arpelan kylän Kurumunmäen kevyen liiken-
27400: vojakkala erittäin vilkkaasti liikennöity. Täl- teen väylän osalta.
27401: tä 5,6 km:n pituiselta osuudelta puuttuu kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27402: tenkin kevyen liikenteen väylä. Kun Kiviran- nioittaen,
27403: nan alikulkutunnelia ollaan paraikaa raken-
27404: tamassa ja samalla jatkamassa kevyen liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27405: teen väylää Alavojakkalan suuntaan, tulisi 1991 tulo- ja menoarvioon 3 700 000
27406: mainittu Alavojakkalaan ulottuva kevyen lii- markkaa Tornion Alavojakkalan ja Ar-
27407: kenteen väylä linja-autokatoksineen toteut- pelan kevyen liikenteen väylien rakenta-
27408: taa samassa yhteydessä. Samoin on tilanne miseen.
27409: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27410:
27411: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27412: 774 1990 vp.
27413:
27414: Raha-asia-aloite n:o 711
27415:
27416:
27417:
27418:
27419: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Röyttän satamaan
27420: johtavan väylän ruoppaamiseen Tornion kaupungissa
27421:
27422:
27423: Eduskunnalle
27424: Asettamiensa tavoitteiden mukaan Tor- kennekeskuksena saattaa korostua mm. poh-
27425: nion kaupunki pyrkii kehittämään Röyttän joisen malmien kuljettamisessa ja Pohjois-
27426: satamasta Tornion sekä koko Tornionjoki- Norjan öljykenttien hyödyntämisessä.
27427: laakson teollisuuden ja kaupan laivakuljetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27428: ten keskuksen. Tämä edellyttäisi nykyisen nioittaen,
27429: väylän ruoppaamista uuden jäänsärkijäluo-
27430: kan edellyttämään syvyyteen. Röyttään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27431: suunnitellun ruotsalaisen laitteiston lisäksi 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
27432: sataman ruoppauksella luotaisiin hyvät mah- markkaa Röyttän satamaan johtavan
27433: dollisuudet tavaraliikenteen kehittämiselle. väylän ruoppaamisen aloittamiseen uu-
27434: Tulevaisuudessa Tornion merkitys tavaralii- den jäänsärkijäluokan edellyttämään
27435: syvyyteen Tornion kaupungissa.
27436: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27437: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27438: 1990 vp. 775
27439:
27440: Raha-asia-aloite n:o 712
27441:
27442:
27443:
27444:
27445: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion ja Över-
27446: torneån yhteisen lentokentän rakentamiseen
27447:
27448:
27449: Eduskunnalle
27450: Ylitornion ja Övertorneån kunnat ovat 130 000 Norjan kruunua. Hanke on nam
27451: ryhtyneet toimenpiteisiin yhteisen pienlento- ollen toteutettavissa valtakuntien keskeisenä
27452: kentän rakentamiseksi alueelle. Pienlento- yh teistyöhankkeena.
27453: kentän rakentaminen on todettu erittäin tar- Kun lentokentän sijaintipaikkaa joudutta-
27454: peelliseksi alueen yritystoiminnan kannalta neen aiemmista suunnitelmista poiketen hiu-
27455: sekä matkailun kehittämisen kannalta. Suo- kan siirtämään rakennettavan voimalinjan
27456: ritettujen selvitysten perusteella on lentoken- vuoksi, aiheutuu tästä n. 1 milj. mk:n lisäkus-
27457: tän sijoituspaikaksi suunniteltu Aavasaksan tannus. Näin ollen rakennuskustannukset
27458: vaaran eteläpuolella sijaitsevaa ns. Jaukkurin ovat arviolta n. 9 milj. markkaa, josta Suo-
27459: aluetta, joka sijaitsee Ylitornion kunnan alu- men Ylitornion kunnan osuus on puolet.
27460: eella Suomen puolella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27461: Suunnittelukeskus Oy:n Rovaniemen toi- nioittaen,
27462: misto on laatinut lentokentän sijoituspaikka-
27463: suunnitelman sekä alustavat rakennussuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27464: nitelmat kustannusarvioineen. Hankkeen 1991 tulo- ja menoarvioon 4 500 000
27465: suunnittelutyötä varten Pohjoiskalottikomi- markkaa Ylitornion ja Övertorneån yh-
27466: tea on myöntänyt Pohjoismaiden ministeri- teisen lentokentän rakentamiseen.
27467: neuvoston varoista kunnille avustusta
27468: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27469:
27470: Seppo Pelttari Aimo Ajo
27471: 776 1990 vp.
27472:
27473: Raha-asia-aloite n:o 713
27474:
27475:
27476:
27477:
27478: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-
27479: Forssan maantien rakennustöiden jatkamiseen välillä
27480: Alastaro-Virttaa-Yläne
27481:
27482:
27483: Eduskunnalle
27484: Parhaillaan rakennetaan tietä välillä Loi- vaan myös paineiden vähentämiseksi tätä yh-
27485: maa-Alastaro. Se on osa kauan rakenteilla teyttä nyt korvaavilla ja pitemmillä teillä.
27486: olleesta yhteydestä Uusikaupunki-Forssa. Keskeytymätön rakennustyö Alastaron
27487: Osuuden valmistuttua koko tiestä on raken- hankkeen valmistuttua varmaan olisi laske-
27488: tamatta väli Alastaro-Virttaa-Yläne. Pi- massa yleiskustannuksia, koska rakennus-
27489: tuudeltaan se on vain kymmenen prosenttia työn tukikohtia ei tarvitsisi välillä turhan
27490: koko hankkeesta eli noin 20 kilometriä. monta kertaa purkaa ja rakentaa. Työllisyy-
27491: Kun puuttuvan osuuden rakentamista ol- denkään kannalta rakennustyön jatkaminen
27492: laan taas myöhentämässä ohjelmanmuutok- ei olisi suinkaan merkityksetöntä.
27493: sin, syyllistytään mitä suurimmassa määrin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27494: väärään säästäväisyyteen. On kansantalou- nioittaen,
27495: dellista tuhlausta rakentaa tie molemmista
27496: päistään valmiiksi ja jättää pätkä keskikoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
27497: dalta rakentamatta. Liikennemäärien vain den 1991 tulo- ja menoarvioon momen-
27498: kasvaessa nykyisillä valta- ja kantateillä ky- tille 31.24. 77 lisäyksenä JO 000 000
27499: seisen tieyhteyden valmiiksi rakentaminen markkaa Alastaron-Virttaan- Ylä-
27500: keskeytyksettä olisi mitä tärkeintä ei vain tien neen maantien rakentamiseen.
27501: vaikutuspiirissä olevien alueiden kannalta,
27502: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27503: Heikki Perho Ensio Laine Heli Astala
27504: Sauli Niinistö Virpa Puisto Gunnar Joutsensaari
27505: Risto Ahonen Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen
27506: Jukka Roos Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
27507: Taisto Tähkämaa
27508: 1990 vp. 777
27509:
27510: Raha-asia-aloite n:o 714
27511:
27512:
27513:
27514:
27515: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Merivartiokou-
27516: lun siirtoon Raumalle
27517:
27518:
27519: Eduskunnalle
27520: Valtioneuvosto on kesällä 1985 tehnyt pe- viestiliikenteen sekä yleisaineiden opetukseen
27521: riaatepäätöksen pääkaupunkiseudun erityis- on käytettävissä kokenutta ja pedagogisesti
27522: ongelmien toimenpideohjelmasta. Tuolloin pätevää vakinaista opettajakuntaa.
27523: laadittiin suunnitelma virastojen ja laitosten ~ Opetusvälineistä on suhteellisen ajan-
27524: siirtämiseksi pois pääkaupunkiseudulta. Pää- mukaista, osittain ainutlaatuista maassam-
27525: kaupunkiseudun työssäkäyntialueen ulko- me. Oppilaitoksella on välittömässä läheisyy-
27526: puolelle olisi sijoitettava mm. Otaniemessä dessään hallinnassaan laituritilaa n. 150 m 2
27527: sijaitseva Merivartiokoulu. sekä sen yhteydessä kalustosuoja pinta-alal-
27528: Merivartiokoulun siirtoa Raumalle suun- taan 170 m 2 , vapaa korkeus 5,5 m. Veden
27529: niteltiin jo 1970-luvulla. Tavoitteena oli pa- syvyys laiturin vieressä on 3,5~1,5 m.
27530: rantaa Merivartiokoulun toimintaedellytyk- ~ Merenkulkuoppilaitos on valtion omis-
27531: siä. Raumalla on jo merenkulkuoppilaitos, tama, joten yhteistyölle ei ole olemassa hal-
27532: jonka yhteyteen sopisi erinomaisesti Merivar- linnollisia esteitä.
27533: tiokoulu. Yhteistyö koulujen välillä parantai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27534: si toiminta- ja talousedellytyksiä. Seuraavat nioittaen,
27535: seikat puoltavat Merivartiokoulun sijoitta-
27536: mista Raumalle: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27537: ~Kaupunki on luovuttanut tontin meren- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27538: kulkuoppilaitoksen vierestä koululle. markkaa Merivartiokoulun siirron
27539: ~ Merenkulku-, kone- ja sähkötekniikan, suunnitteluun Raumalle.
27540: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27541:
27542: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Raila Aho
27543: Raimo Vuoristo Mikko Elo Kauko Juhantalo
27544: 778 1990 vp.
27545:
27546: Raha-asia-aloite n:o 715
27547:
27548:
27549:
27550:
27551: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppaoppilai-
27552: tosten opettajien jatkokoulutukseen
27553:
27554:
27555: Eduskunnalle
27556: Kun kaupallis-hallinnollisen alan ammatti- nan ammattikorkeakouluhankkeeseen liitty-
27557: korkeakoulukokeilut käynnistetään lähivuo- vän noin 30 opettajan jatkokoulutuksen ope-
27558: sina, tulee opettajien jatkokouluttaminen am- tuskustannukset olisivat 520 000 mk.
27559: mattikorkeakoulunopettajan pätevyyteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27560: käynnistää välittömästi. nioittaen,
27561: Kauppaoppilaitosten opettajakuntaan
27562: kuuluvilla on nykyisellään hyvin vähän kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27563: keakoulussa suoritettuja jatkotutkintoja, 1991 tulo- ja menoarvioon 5 20 000
27564: eikä korkeakouluistakaan lyhyellä tähtäyk- markkaa kauppaoppilaitosten opetta-
27565: sellä ole riittävästi opettajia siirrettäväksi am- jien jatkokouluttamiseksi ammattikor-
27566: mattikorkeakouluihin. keakoulunopettajan pätevyyteen.
27567: Turun kauppakorkeakoulun täydennys-
27568: koulutuskeskus on arvioinut, että Satakun-
27569: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27570:
27571: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
27572: Raila Aho Raimo Vuoristo
27573: 1990 vp. 779
27574:
27575:
27576: Raha-asia-aloite n:o 716
27577:
27578:
27579:
27580:
27581: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuurojen kan-
27582: sanopiston opiskelijoiden opintososiaalisiin menoihin
27583:
27584:
27585: Eduskunnalle
27586: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa kansanopistoissa tavallinen viikkomaksu on
27587: ja korkeakouluissa on opetusministeriön sub- 320 markkaa Suomen Kansanopistoyhdis-
27588: ventioiden takia hyvin halpa tai ilmainen tyksen suosituksen mukaan. Siitä menee ruo-
27589: ruoka. Myös kansanopistojen peruskoulua kaan yleisesti noin kolmasosa. Viikkomak-
27590: tai lukiota suorittavilla linjoilla tai ammatil- suilla opistot maksavat monenlaisia valtion-
27591: lisilla linjoilla on ilmainen ruoka. avun ulkopuolelle jääviä menojaan. Sellaisia
27592: Kuurojen kansanopisto on jäänyt koko- on noin puolet kokonaisbudjetista. Nyt kun
27593: naan ilman minkäänlaista ruokahintoihin ruoka maksaa niin paljon, on vaikea selvitä.
27594: kohdistuvaa valtion tukea. Opiskelijat, kurs- s.amasta syystä kurssihinnat nousevat kalliik-
27595: silaiset ja henkilökunta syövät Valkean talon SI.
27596: henkilökuntaruokalassa, jota hoitaa Valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27597: ravitsemiskeskus ja hallinnai Kiinteistö Oy nioittaen,
27598: Ilkantie 4:n hallitus. Ruoka maksaa siellä
27599: suhteellisen paljon, esimerkiksi lounas 30 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27600: markkaa, mikä on lounassetelin hinta. Kulu- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27601: massa olevana työvuonna perusoppijakson 500 000 markkaa Kuurojen kansanopis-
27602: viikkomaksu Kuurojen kansanopistossa on ton opiskelijoiden opintososiaalisiin me-
27603: maan kallein, 400 markkaa, josta pelkkään noihin.
27604: ruokalaskuun menee 360 markkaa. Muissa
27605: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27606:
27607: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Iiro Viinanen
27608: Mikko Elo Heikki A. Ollila Liisa Hilpelä
27609: Raila Aho Raimo Vuoristo Keijo Jääskeläinen
27610: Ritva Vastamäki Kaarina Dromberg Tuula Liunaiomaa
27611: Ritva Laurila Sirpa Pietikäinen Anna-Kaarina Louvo
27612: 780 1990 vp.
27613:
27614: Raha-asia-aloite n:o 717
27615:
27616:
27617:
27618:
27619: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman tervey-
27620: denhuolto-oppilaitoksen toimitilojen suunnitteluun ja ra-
27621: kentamiseen
27622:
27623:
27624: Eduskunnalle
27625: Raumalle on perustettu terveydenhuolto- Uusien, ajanmukaisten tilojen rakentami-
27626: oppilaitos. Se toimii nyt satunnaisissa ja ah- nen on ajankohtaista mahdollisimman pian.
27627: taissa tiloissa. Näin se ei voi antaa täysipai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27628: noista koulutusta tilapäisissä ja puutteellisissa nioittaen,
27629: olosuhteissa. Raumalle on suunniteltava ja
27630: rakennettava opetukselliset mitat täyttävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27631: oppilaitos. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27632: Kun oppilaitos on sille suunnitellussa täy- markkaa Rauman terveydenhuolto-op-
27633: dessä kapasiteetissa, on siellä 350 oppilasta, pilaitoksen toimitilojen suunnitteluun.
27634: jotka palvelevat länsirannikon terveyden-
27635: huoltoa valmistuttuaan.
27636: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27637: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
27638: 1990 vp. 781
27639:
27640: Raha-asia-aloite n:o 718
27641:
27642:
27643:
27644:
27645: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Ko-
27646: titeollisuusyhdistyksen valtionapuun
27647:
27648:
27649: Eduskunnalle
27650: Satakunnan Kotiteollisuusyhdistyksellä on Satakunnassa on paljon kuntia, ja koska
27651: toiminnassa 11 kudonnanneuvonta-asemaa yhdistyksen henkilökunta on rajallinen, jää
27652: sekä yksi ompeluneuvonta-asema. suurin osa Satakuntaa ilman kotiteollisuuden
27653: Yhdistyksen koko henkilökunta on tällä neuvontaa. Paineet alan elinkeinotoimintaan
27654: hetkellä 18 vakinaista toimihenkilöä sekä li- ja alueen käsi- ja taideteollisuuden ammatin-
27655: säksi yksi henkilö palkattuna läänin kehittä- h~rjoittajien auttamiseen lisääntyvät koko
27656: misrahan turvin väliaikaisesti. Valtionapu aJan.
27657: yhdistykselle tulee hyväksyttyjen valtionapu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27658: toimien perusteella. Näitä valtionaputoimia nioittaen,
27659: yhdistyksellä on seitsemän neuvojan vakans-
27660: sia, yksi konsulentti sekä toiminnanjohtaja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27661: joiden kahden viimeksi mainitun työpanos 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
27662: kohdistuu koko yhdistyksen alueelle. Valtion- markkaa valtionavun lisäämiseksi Sata-
27663: avut jakautuvat hyvin epätasaisesti koko kunnan Kotiteollisuusyhdistykselle.
27664: maata ajatellen ja aiheuttavat siksi eriarvoiset
27665: lähtökohdat toiminnalle.
27666: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27667:
27668: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Raila Aho
27669: Raimo Vuoristo Mikko Elo Kauko Juhantalo
27670: 782 1990 vp.
27671:
27672: Raha-asia-aloite n:o 719
27673:
27674:
27675:
27676:
27677: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta "Opettajankou-
27678: lutusta Raumalla 100 vuotta" -teoksen kirjoittamiseen
27679:
27680:
27681: Eduskunnalle
27682: Rauman seminaari on perustettu 1896. Se- entisiä seminaarin ja opettajankoulutuslai-
27683: minaarin toimintaa jatkaa Turun yliopiston toksen opettajia.
27684: Rauman opettajankoulutuslaitos. Tavoittee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27685: na on saada aikaan historiateos, joka ei ole nioittaen,
27686: pelkkä kronikka, vaan laajempi historiallinen
27687: katsaus opettajankoulutukseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27688: Tämän teoksen rinnalle tehdään toinen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27689: teos, joka sisältää sadan vuoden ajalta vapaa- 29.99.50 50 000 markkaa teoksen
27690: muotoisia artikkeleita ja anekdootteja. "Opettajankoulutusta Raumalla JOO
27691: Työryhmä, joka valmistelee teokset, on vuotta" suunnitteluun ja toteutukseen.
27692: toiminut jo jonkin aikaa ja siihen kuuluu
27693: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27694:
27695: Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
27696: 1990 vp. 783
27697:
27698: Raha-asia-aloite n:o 720
27699:
27700:
27701:
27702:
27703: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 42
27704: perusparantamisen jatkamiseen
27705:
27706:
27707: Eduskunnalle
27708: Kantatien n:o 42 perusparannussuunnitel- Ia-Kokemäki. Raskaan liikenteen osuus on
27709: ma loppuu Euraan. Väliä Eura-Raijala ei kantatiellä n:o 42 noin 17 %ja valtatiellä n:o
27710: ole TVL:n Turun piirin suunnitelmissa ollen- 2 noin 15 % kyseessä olevalla välillä.
27711: kaan otettu huomioon. TVH on laatinut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27712: suunnitelman päätieverkoston kehittämistar- nioittaen,
27713: peesta aluerakennepainotteisesti ja liikenne-
27714: painotteisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27715: Kantatien n:o 42 liikennemäärät vuonna 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27716: 1988 olivat kyseessä olevalla välillä yli 2 000 markkaa kantatien n:o 42 perusparan-
27717: autoa vuorokaudessa. Tämä luku on vain 2/3 tamisen jatkamiseen.
27718: valtatien n:o 2 liikennemääristä välillä Raija-
27719: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27720: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Raila Aho
27721: Raimo Vuoristo Mikko Elo Kauko Juhantalo
27722:
27723:
27724:
27725:
27726: 53 200052Y
27727: 784 1990 vp.
27728:
27729: Raha-asia-aloite n:o 721
27730:
27731:
27732:
27733:
27734: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauma E-erita-
27735: soliittymän rakentamiseen
27736:
27737:
27738: Eduskunnalle
27739: Tämän hetken suurimpia liikenteen ongel- useita vuosia ollut TVL:n Turun piirin toi-
27740: makohtia Raumalla on teollisuuden raskaan menpideohjelmassa, hankkeen toteuttamis-
27741: liikenteen johtaminen maantieverkostosta ajankohtaa on kuitenkin vuosi vuodelta siir-
27742: teollisuuslaitoksiin. Liikenne virtaa nykyisin retty. Hankkeen tämänhetkinen kustannus-
27743: keskustan katuverkon läpi. Liikenteen kas- arvio on 52 miljoonaa markkaa. Tiesuunni-
27744: vaessa voimakkaasti koetaan epäkohdat vuo- telma on valmis. Rauma E-eritasoliittymän
27745: si vuodelta yhä vaikeampina. Rauma-Repola työt tulisi ajoittaa niin, että risteys olisi sellu-
27746: Oy on tehnyt päätöksen uuden sellutehtaan tehtaan kuljetusten käynnistyessä otettavissa
27747: rakentamisesta. Tehdas on toimintakunnossa liikenteen käyttöön.
27748: vuoden 1992 lopulla, ja se kaksinkertaistaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27749: nykyisen sellutuotannon. Koko puunjalostus- nioittaen,
27750: integraatin vuotuinen raakapuun tarve on
27751: noin 3 milj. m 3 ja kuljetukset tullaan keskit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27752: tämään Rauma E-eritasoliittymän läheisyy- 1991 tulo- ja menoarvioon 23 000 000
27753: teen. markan määrärahan Rauma E-eritaso-
27754: Rauma E-eritasoliittymän ja siihen liitty- järjestelyjen aloittamista varten.
27755: vien muiden tiejärjestelyjen toteuttaminen on
27756: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27757:
27758: Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki Mikko Elo
27759: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen Heikki Rinne
27760: Raila Aho Lea Mäkipää Timo Roos
27761: Kauko Juhantalo
27762: 1990 vp. 785
27763:
27764: Raha-asia-aloite n:o 722
27765:
27766:
27767:
27768:
27769: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman sata-
27770: man sisääntuloväylän syventämiseen
27771:
27772:
27773: Eduskunnalle
27774: Rauman satama on läntisen Suomen ke- näistä suuruusjärjestyksessä seitsemäs. Kaik-
27775: miallisen metsäteollisuuden vienti- ja tuonti- kiin muihin 16 suurimpaan satamaan johtaa
27776: tuotteiden keskussatama. Koko maan sata- vähintään 10 m:n syvyinen väylä paitsi Rau-
27777: mien paperin ja kartongin viennistä tapahtuu malle.
27778: Rauman kautta yli 22 %. Koko maan kaolii- Matala väylä aiheuttaa Raumalle ja sata-
27779: nin tuonnista yli 25 % tapahtuu Rauman maa käyttävälle teollisuudelle taloudellisia
27780: sataman kautta. Länsi- ja Keski-Suomen ko- tappioita.
27781: konaisviennistä yli 50 % tapahtuu Rauman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27782: sataman kautta. nioittaen,
27783: Kokonaisvienti Rauman satamasta tulee
27784: kasvamaan vuoteen 2000 mennessä 4 000 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27785: tonniin. 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
27786: Vuonna 1989 Suomessa oli 16 ulkomaan- markkaa Rauman sataman sisääntulo-
27787: liikennettä harjoittavaa satamaa. Rauma oli väylän syventämiseen.
27788: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27789:
27790: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Raila Aho
27791: Raimo Vuoristo Mikko Elo Kauko Juhantalo
27792: 786 1990 vp.
27793:
27794: Raha-asia-aloite n:o 723
27795:
27796:
27797:
27798:
27799: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäen-
27800: Rauman rataosuuden perusparannukseen ja sähköistämi-
27801: seen
27802:
27803:
27804: Eduskunnalle
27805: Kokemäen-Rauman rataosuuden pituus olevat elinkeino- ja teollisuuslaitokset sekä
27806: on 47 km. Rataa voidaan nykyisin ajaa mak- satamateollisuus vaativat radan pikaista kun-
27807: simikuormilla (22,5 tonnin akselipaino ), nostusta.
27808: mutta alennetulla nopeudella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27809: Rataosuudella kuljetettiin v. 1988 tavaraa nioittaen,
27810: 1 288 000 nettotonnia. Rauman radan osalta
27811: tavaraliikenne-ennusteet ovat selvää kasvua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27812: osoittavia, jopa vuoteen 1995 mennessä 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27813: 1 500 000 nettotonniin. Radan sähköistys markkaa Kokemäen-Rauman rata-
27814: kuuluu VR:n kiireellisyysjärjestyksessä II vai- osuuden perusparannukseen ja sähköis-
27815: heen sähköistysohjelmaan. Monet alueella tämiseen.
27816: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27817: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Raila Aho
27818: Raimo Vuoristo Mikko Elo Kauko Juhantalo
27819: 1990 vp. 787
27820:
27821: Raha-asia-aloite n:o 724
27822:
27823:
27824:
27825:
27826: Pohjanoksa ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisen lap-
27827: sen vanhempien vanhempainraha-ajan pidennykseen
27828:
27829:
27830: Eduskunnalle
27831: Työsopimuslain (30/85) 34 §:ssä säädetään paa kuin laitoshoito. Kotihoidossa vammais-
27832: työntekijän oikeudesta saada lapsen hoidon ten lasten mahdollisimman inhimillisestä
27833: vuoksi vanhempainlomaa. Vanhempainlo- kohtelusta voidaan parhaiten pitää kiinni.
27834: man pituus määritellään sairausvakuutuslais- Usein vammaisten lasten hoitotyöhön val-
27835: sa. Työntekijällä on vanhempainraha-ajalta miit vanhemmat joutuvat palaamaan työelä-
27836: oikeus vanhempainlomaan. Vanhempainraha mään. Sairausvakuutuslain väljentäminen
27837: maksetaan yhteensä enintään 158 arkipäi- heidän edukseen on hyvä keino edistää koti-
27838: vältä välittömästi äitiysrahan maksamisen hoidon edellytyksiä.
27839: päätyttyä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27840: Suomalainen sosiaali- ja terveyspolitiikka nioittaen,
27841: rakentuu paljolti perheen hyvinvoinnin va-
27842: raan ja sen edistämiselle. Perheen huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27843: ottaminen on vammaisen tukijärjestelmässä 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27844: tärkeä asia. Vallalla olevan käsityksen mu- markkaa vammaisen lapsen vanhem-
27845: kaan kotihoito, kotipalvelu ja avohuolto ovat painraha-ajan pidentämiseen tarvittaes-
27846: tärkeimpiä hoitomuotoja. sa budjettiperusteisesti.
27847: Kotona tapahtuva hoitotyö on edullisem-
27848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27849: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Iiro Viinanen
27850: Mikko Elo Heikki A. Ollila Liisa Hilpelä
27851: Raila Aho Raimo Vuoristo Keijo Jääskeläinen
27852: Ritva Vastamäki Kaarina Dromberg
27853: 788 1990 vp.
27854:
27855: Raha-asia-aloite n:o 725
27856:
27857:
27858:
27859:
27860: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien poliisin vir-
27861: kojen perustamiseksi Länsi- Uudenmaan nimismiespiirei-
27862: hin
27863:
27864:
27865: Eduskunnalle
27866: Poliisitoimen henkilöstöresurssien lisäys ei Uudenmaan lääninhallituksen arvion mu-
27867: ole Uudellamaalla vastannut palvelujen tar- kaan poliisitoimen toimintakyvyn turvaami-
27868: vetta. Poliisitoimen henkilökunnan vähäisyys seksi tarvitaan lähivuosina Uudellemaalle
27869: on ongelma kaikissa Uudenmaan läänin po- kymmeniä uusia poliisin ja poliisitoimen pal-
27870: liisipiireissä, mutta suurimmat ongelmat hen- veluihin liittyviä toimia. Uudenmaan läänin-
27871: kilöstövajaus aiheuttaa pääkaupunkiseudun hallitus on esittänyt edellä mainittujen Länsi-
27872: kuntien lisäksi läänin kasvukeskuksissa ja Uudenmaan kuntien alueelle vuodelle 1988
27873: Länsi-Uudellamaalla. Näitä kuntia ovat yhteensä seitsemän uutta poliisitoimen va-
27874: muun muassa Hanko, Vihti, Kirkkonummi kanssia.
27875: ja Lohja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27876: Erilaiset lupa-asiat, passi- ja ajokorttiasiat, nioittaen,
27877: syyttäjän ja ulosottoviranomaisen tehtävät
27878: ovat lisänneet poliisien tehtävämäärää siinä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27879: määrin, että poliisiasioiden hoitaminen kan- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27880: salaisten oikeusturvan ja yhteiskunnallisten 26.75.01 1 000 000 markkaa uusien po-
27881: palvelujen saatavuudelle asetettujen yleisten liisitoimen vakanssien perustamiseksi
27882: vaatimusten mukaisesti on heikentynyt. Länsi- Uudenmaan nimismiespiireihin.
27883: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27884: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Matti Saarinen
27885: 1990 vp. 789
27886:
27887: Raha-asia-aloite n:o 726
27888:
27889:
27890:
27891:
27892: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden erikoistilin-
27893: tarkastajan toimen perustamiseksi tutkimaan konkurssien
27894: laillisuutta Uudellamaalla
27895:
27896:
27897: Eduskunnalle
27898: Taloudellisen rikollisuuden yhteiskunnalle Koska verottajalla on lähes poikkeuksetta
27899: tuottamat vahingot ovat paljon suuremmat suuri intressi konkurssipesiin suurien verovel-
27900: kuin ns. perinteisen rikollisuuden aiheutta- kojen johdosta, nähdään tarkoituksenmukai-
27901: mat vahingot. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään sena, että juuri verottaja kontrolloi konkurs-
27902: vuosittain noin 5 000 konkurssia, joista tut- sien laillisuutta.
27903: kimusten mukaan yli 2 500:aan liittyy rikol- Verohallituksen palkkalistoilla on kuiten-
27904: lisia toimenpiteitä. Suomessa tehtiin viime kin vain kaksi erikoistilintarkastajaa! He
27905: vuonna noin 2 000 konkurssia. Niistä poliisin ovat täysin ylikuormitettuja poliisin virka-
27906: voimavarat riittivät tutkimaan noin 60. aputöistä. Uudellamaalla, jossa konkurssien
27907: Ruotsissa on arvioitu talousrikosten aiheut- määrä on suurin, tarvittaisiin heti vähintään
27908: tavan vuosittain yhteiskunnalle verotulojen kaksi erikoistilintarkastajaa lisää. Laskennal-
27909: menetyksenä toistakymmentä miljardia kruu- lisesti on osoitettu lisäviran tuottavan valtiol-
27910: nua. Poliisin ja verohallituksen asiantuntijoi- le voittoa noin kaksi-kolme miljoonaa
27911: den mukaan myös meillä yhteiskunnan me- markkaa vuodessa.
27912: netykset ovat miljardiluokkaa. Palkansaajat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27913: ja rehelliset liikeyritykset joutuvat viime kä- nioittaen,
27914: dessä maksamaan sen, mikä erilaisilla kierto-
27915: menettelyillä jätetään maksamatta. Yhdisty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27916: neiden Kansakuntien rikollisuuskongressin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27917: kannanoton mukaan taloudellinen rikolli- 28.18.01 500 000 markkaa kahden uu-
27918: suus on omiaan maailmanlaajuisesti vaaran- den erikoistilintarkastajan toimen pe-
27919: tamaan kansakuntien kehitystä ja heikentä- rustamiseksi verohallintoon tutkimaan
27920: mään ihmisten elämisen laatua. konkurssien laillisuutta Uudellamaalla.
27921: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27922:
27923: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Matti Saarinen
27924: 790 1990 vp.
27925:
27926: Raha-asia-aloite n:o 727
27927:
27928:
27929:
27930:
27931: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Karjaan
27932: virastotalon suunnitteluun
27933:
27934:
27935: Eduskunnalle
27936: Rakennushallitus suunnittelee valtion vi- läntisen Uudenmaan nimismiespiirejä kos-
27937: rastotalon rakentamista Karjaalle 1990-lu- kevat uudelleenjärjestelyt toteutuvat.
27938: vun alkupuolella. Kaupungissa on kolme toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27939: siinsa rajoittuvaa tonttia, jotka soveltuvat nioittaen,
27940: virastotalon sijoituspaikaksi. Alue on myös
27941: liikenneyhteyksiensä kannalta erinomainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27942: Suurimmat tilantarpeet ovat Karjaan vero- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27943: toimistolla ja nimismiespiirillä. Verotoimisto 28.64.76 1 000 000 markkaa valtion
27944: sijaitsee kaupungin omistamissa tiloissa, jot- Karjaan virastotalon suunnitteluun.
27945: ka kaupunki tarvitsisi pian omaan käyttöön-
27946: sä. Nimismiespiirin tilantarve kasvaa, kun
27947: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27948: Markku Pohjola Marita Jurva Kaarina Dromberg
27949: Tarja Kautto Jouni J. Särkijärvi Tauno Valo
27950: 1990 vp. 791
27951:
27952: Raha-asia-aloite n:o 728
27953:
27954:
27955:
27956:
27957: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Orimattilan
27958: virastotalon laajentamiseen
27959:
27960:
27961: Eduskunnalle
27962: Orimattilan kunnassa SIJaitseva vuonna neliömetriä, poliisitoimi noin 300-400 neliö-
27963: 1971 rakennettu valtion virastotalo on tällä metriä ja yhteiset sosiaalitilat edellyttävät
27964: hetkellä erittäin ahtaissa tiloissa. Tilanahtau- noin 200 neliömetriä.
27965: den vuoksi virastotalosta ovat joutuneet siir- Poliisin tilantarpeesta todettakoon erikoi-
27966: tymään yksityiseltä pankilta vuokrattuihin sesti, että Orimattila toimii poliisipiirien kes-
27967: tiloihin mm. työvoimatoimisto ja Kansanelä- kuksena, johon piiriin kuuluvat Orimattilan
27968: kelaitoksen toimisto. Virastotaloa olisi kii- lisäksi Mäntsälän ja Askolan nimismiespiirit
27969: reellisesti laajennettava noin 2 000 neliömet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27970: rillä. Tämä kävisi edullisimmin päinsä raken- nioittaen,
27971: tamalla siihen kolmas kerros. Lisärakennuk-
27972: sen kustannusarvio on noin 15 miljoonaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27973: markkaa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27974: Työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitok- 28.64.76 15 000 000 markkaa valtion
27975: sen tilantarve on kummankin osalta 400 ne- Orimattilan virastotalon laajentamista
27976: liömetriä. Tuomiokunta tarvitsee noin 500 varten.
27977:
27978: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
27979:
27980: Markku Pohjola Matti Vähänäkki
27981: Matti Saarinen Marjatta Väänänen
27982: 792 1990 vp.
27983:
27984: Raha-asia-aloite n:o 729
27985:
27986:
27987:
27988:
27989: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväenperinne-
27990: Arbetartradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan
27991:
27992:
27993: Eduskunnalle
27994:
27995: Työväenperinne- Arbetartradition ry. on Työväenperinne - Arbetartradition ry:n
27996: saanut maaliskuussa 1987 kirjastoosa menes- toinen suuri hanke Työväen keskusmuseo on
27997: tyksekkäästi aloittamaan toimintansa. Työ- valmisteluvaiheessa Tampereella. Museo-
27998: väenliikkeen kirjasto muodostuu ensi vai- hankkeen dokumentointi, työ ja aineiston
27999: heessa Työväen Arkiston, Kansan Arkiston kerääminen on aloitettu jo vuoden 1987 ai-
28000: sekä eräiden pienempien kirjastojen kokoel- kana. On tärkeätä, että museon perustamisen
28001: mista. Kirjastoa on tarkoitus kartuttaa eri valmisteluja voidaan tehokkaasti jatkaa.
28002: järjestöiltä saatavilla ja myös keräyksillä han- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28003: kittavilla kirjoilla. nioittaen,
28004: Uuden kirjaston tehokkaan toiminnan
28005: kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28006: jasto saa riittävän henkilöstön ja tarvittavat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28007: kirjastotekniset varusteet toimintaansa var- 29.88.53 lisäyksenä 435 000 markkaa
28008: ten. Jotta kirjasto myös vastaisuudessa kehit- osoitettavaksi Työväenperinne- Arbe-
28009: tyisi suotuisasti, se tarvitsee valtionapua tulo- tartradition ry:n kirjasto- ja museotoi-
28010: ja menoarviossa esitettyä enemmän. mintaan.
28011:
28012: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28013:
28014: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Matti Saarinen
28015: 1990 vp. 793
28016:
28017: Raha-asia-aloite n:o 730
28018:
28019:
28020:
28021:
28022: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten
28023: kuvataidekoulujen tukemiseen
28024:
28025:
28026: Eduskunnalle
28027: Suomessa on toiminut lasten ja nuorten Voidakseen toimia tavoitteidensa mukai-
28028: kuvataidekouluja kohta kymmenen vuotta. sesti lasten ja nuorten kuvataidekoulut tarvit-
28029: Tätä nykyä kouluja on toista sataa ja niissä sevat tuntuvasti nykyistä enemmän taloudel-
28030: opiskelee noin 10 000 nuorta. lista tukea.
28031: Kuvataidekoulujen kasvatuksellinen mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28032: kitys on suuri. Vaihtoehtona passiiviselle va- nioittaen,
28033: paa-ajan vietolle ne tarjoavat mahdollisuu-
28034: den harrastaa korkeatasoista, syvällistä tai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28035: detta, joka kehittää ihmistä monipuolisesti, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28036: niin tunne-elämää kuin älyäkin. Kuvataide- 29.90.52 3 000 000 markkaa lasten ja
28037: koulut tarjoavat humaanin vaihtoehdon alati nuorten kuvataidekoulujen tukemista
28038: leviävän videokulttuurin kielteisille vaikutuk- varten.
28039: sille.
28040: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28041: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Matti Saarinen
28042: 794 1990 vp.
28043:
28044: Raha-asia-aloite n:o 731
28045:
28046:
28047:
28048:
28049: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 2 pe-
28050: ruskorjaukseen välillä Olkkala-Karkkila
28051:
28052:
28053: Eduskunnalle
28054: Valtatie n:o 2 välillä Olkkala-Karkkila voida nopeuttaa ja suunnittelu käynnistää jo
28055: on mutkikas, kapea ja huonokuntoinen. Tie- vuonna 1990.
28056: osuus on vilkkaasti liikennöity. Tieosuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28057: keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin nioittaen,
28058: 5 500 autoa. Tiellä on suuri maakunnallinen
28059: ja valtakunnallinen merkitys pääkaupunki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28060: seudun ja Lounais-Suomen välisenä pää- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28061: tieyhteytenä. Tieosuuden parantaminen on 31.24.77 1000 000 markkaa valtatien
28062: ollut vireillä jo vuosia ja sitä on jatkuvasti n:o 2 perusparantamiseen välillä Olkka-
28063: lykätty. Perusparantamisen kustannusarvio la-Karkkila.
28064: on 45,5 mmk. Hankkeen aloittamista tulee
28065: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28066: Markku Pohjola Matti V ähänäkki Matti Saarinen
28067: 1990 vp. 795
28068:
28069: Raha-asia-aloite n:o 732
28070:
28071:
28072:
28073:
28074: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1701
28075: peruskorjaukseen välillä Orimattilan keskustaajama-
28076: Kuivanto
28077:
28078:
28079: Eduskunnalle
28080: Orimattilan kunnan keskustaajaman ja myksessä on Orimattilan kunnan tärkein
28081: kunnan toiseksi suurimman taajaman Kui- tieyhteyden parantaminen.
28082: vannon välinen maantie n:o 1701 on heikko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28083: kuntoinen ja vaarallinen liikennöidä. Sen pe- nioittaen,
28084: rusparantaminen tulisi suorittaa kiireellisesti.
28085: Tien pituus on 14,5 kilometriä ja kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28086: arvio yli 12 miljoonaa markkaa. Kysymyk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28087: sessä oleva perusparannushanke on ollut vi- 31.24.77 12 000 000 markkaa maan-
28088: reillä jo yli 10 vuotta. Suunnitelmat tien tien n:o 1701 perusparantamiseen välil-
28089: parantamista varten ovat valmiina. Kysy- lä Orimattilan keskustaajama-Kui-
28090: vanto.
28091: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28092: Markku Pohjola Matti Vähänäkki
28093: Matti Saarinen Marjatta Väänänen
28094: 796 1990 vp.
28095:
28096: Raha-asia-aloite n:o 733
28097:
28098:
28099:
28100:
28101: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Nikkilän tiejärjeste-
28102: lyihin
28103:
28104:
28105: Eduskunnalle
28106: Maantiellä n:o 149 on Nikkilän taajaman on tarkasteltu eri linjausvaihtoehtoja, joista
28107: kohdalla verrattain suuri läpikulkuliikenne parhaimmaksi on osoittautunut keskustan
28108: Pornaisten ja Paippisten suuntaan. Erityisiä itäpuolelta kulkeva vaihtoehto. Hankkeen
28109: ongelmia ovat tien heikko geometria, maan- kokonaiskustannusarvio on 8,6 milj. mk.
28110: teiden n:ot 152 ja 149 liittymä, rautatien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28111: tasoylikäytävä, yksityistieliittymät ja kevyen nioittaen,
28112: liikenteen väylien puuttuminen. Nämä puut-
28113: teet ovat aiheuttaneet onnettomuuksia, minkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28114: takia turvallisuusnäkökohdat tulisi koroste- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28115: tusti ottaa huomioon Nikkilän tiejärjestelyis- 31.24.77 2 400 000 markkaa Nikkilän
28116: sä. tiejärjestelyihin maantiellä n:o 149.
28117: Maantien n:o 149 pääsuuntaselvityksessä
28118: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28119: Markku Pohjola Marita Jurva Kaarina Dromberg
28120: Ritva Laurila Tarja Kautto Tauno Valo
28121: 1990 vp. 797
28122:
28123: Raha-asia-aloite n:o 734
28124:
28125:
28126:
28127:
28128: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin ra-
28129: kentamiseen valtatien n:o 2 alitse Vihdin kirkonkylään
28130:
28131:
28132: Eduskunnalle
28133: Jalankulkijat, erityisesti koululaiset, joutu- ta ovat TVL:n Uudenmaan piirin mukaan jo
28134: vat Vihdin kirkonkylän kohdalla ylittämään valmiina.
28135: valtatien n:o 2 erittäin vaarallisesta kohdasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28136: Nykyinen kävelytie päättyy suoraan vilk- nioittaen,
28137: kaasti liikennöidylle valtatielle n:o 2, jossa on
28138: 100 km/h nopeusrajoitus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28139: Asiasta on moneen otteeseen neuvoteltu 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28140: TVL:n ja Vihdin kunnan kesken. Neuvotte- 31.24.77 500 000 markkaa alikulku-
28141: lussa on päädytty siihen, että Vihdin kunta tunnelin rakentamiseksi valtatien n:o 2
28142: rahoittaa hankkeesta 50 % ja TVL 50 %. alitse Vihdin kirkonkylään.
28143: Suunnitelmat alikulkutunnelin rakentamises-
28144: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28145:
28146: Markku Pohjola Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman
28147: Matti Saarinen Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg
28148: Marita Jurva Tarja Kautto Antti Kalliomäki
28149: Tauno V aio Lauri Metsämäki
28150: 798 1990 vp.
28151:
28152: Raha-asia-aloite n:o 735
28153:
28154:
28155:
28156:
28157: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta HIV-epidemian ja
28158: AIDS-taudin rokote- ja torjuntatoimenpiteiden tutkimuk-
28159: seen
28160:
28161:
28162: Eduskunnalle
28163: Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion HIV on tullut Suomeen maan rajojen ul-
28164: mukaan maapallolla on 5-10 miljoonaa ih- kopuolelta. Vilkkaan kansainvälisen matkai-
28165: mistä saanut HIV-tartunnan. HIV, ihmisen lun vuoksi uusia tartuntoja tulee edelleen
28166: immuunipuutosvirus (Human immunodefi- ulkomailta. HIV -epidemian seuraukset Suo-
28167: ciency virus), aiheuttaa monimuotoisen tau- messa riippuvat paljolti omista toimenpiteis-
28168: tikirjon, joka vaihtelee täysin oireettomasta tämme tänään ja huomenna. Myös suoma-
28169: viruksen kantajasta taudin loppuvaiheeseen, laisten tutkijoiden tulee voida tehdä kaikken-
28170: AIDS:iin (immuunikato, Acquired immune sa HIV-epidemian torjumiseksi sekä paranta-
28171: deficiency syndrome ). Tilastojen mukaan van hoidon ja rokotteen kehittämiseksi.
28172: 10-30 prosenttia HIV-tartunnan saaneista HIV -epidemian tutkimus- ja torjuntatyö-
28173: saa AIDS-sairauden viidessä vuodessa. Li- hön saadut varat ovat olleet riittämättömät.
28174: säksi 20-50 prosenttia saa muita lievempiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28175: oireita. Tauti leviää erittäin nopeasti, eikä nioittaen,
28176: tehokasta vastalääkettä ole löytynyt. Perus-
28177: tellusti on väitetty AIDS-taudin olevan ydin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28178: aseiden jälkeen suurin uhka ihmiskunnalle. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28179: Niin ikään on mahdollista, että tulevan vuo- markan määrärahan HIV-epidemian ja
28180: sikymmenen aikana tullaan löytämään uusia AIDS-taudin rokote- ja torjuntatoimen-
28181: HIV-sarjan viruksia. piteiden tutkimukseen.
28182: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28183: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Matti Saarinen
28184: 1990 vp. 799
28185:
28186: Raha-asia-aloite n:o 736
28187:
28188:
28189:
28190:
28191: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan alkoholis-
28192: tien kuntoutusklinikan katkaisu- tai selviämisaseman ra-
28193: kentamiseen
28194:
28195:
28196: Eduskunnalle
28197: Viina tappaa vuosittain maassamme yli Kalliolan kuntoutusklinikka toimii vähäi-
28198: 2 000 suomalaisfä. Alkoholin väärinkäytön sin varoin. Lisävaroin hoitoon pyrkivien jo-
28199: seurauksena Kansaneläkelaitos myöntää noa voitaisiin lyhentää. Klinikan yhteyteen
28200: vuosittain noin 5 000 työkyvyttömyyseläket- tulisi perustaa katkaisu- tai selviämisasema.
28201: tä. Hoitopäiviä viina aiheuttaa vuodessa yli Tällä toimenpiteellä hoitotulos paranisi enti-
28202: miljoonan. Alkoholismin ennalta ehkäisy ja sestään.
28203: sairastuneiden kuntoutus on kansallinen vält- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28204: tämättömyys. nioittaen,
28205: Kalliolan alkoholistien kuntoutusklinikka
28206: Espoossa on ainoa ns. myllyhoitoa antava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28207: kuntoutusklinikka Suomessa. Klinikka on 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
28208: saanut hyviä tuloksia alkoholismin hoidossa: markan määrärahan Kalliolan alkoho-
28209: kolmannes hoidossa olleista on saavuttanut listien kuntoutusklinikan katkaisu- tai
28210: ainakin vuoden raittiuden. Hoidon tehosta selviämisaseman rakentamiseen.
28211: on osoituksena myös kahden kuukauden
28212: jono hoitoon.
28213: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28214: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Matti Saarinen
28215:
28216:
28217:
28218:
28219: 54 200052Y
28220: 800 1990 vp.
28221:
28222: Raha-asia-aloite n:o 737
28223:
28224:
28225:
28226:
28227: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta veneilyasiain neu-
28228: vottelukunnan toimintaa varten
28229:
28230:
28231: Eduskunnalle
28232: Viime veneilykautena tapahtui aluevesil- t01mmta muodostuu hajanaisista eri viran-
28233: lämme jälleen useita kuolemaan johtaneita omaisten ja Oy Alko Ab:n yksittäisistä tiedo-
28234: onnettomuuksia. Veneilyä valvovat viran- tusiskuista.
28235: omaiset ovat tutkineet kaikki 104 vuoden Valistus- ja asennekasvatuksen johdossa
28236: 1986 aikana sattunutta kuolemaan johtanut- tulisi kuitenkin olla erillinen neuvottelukun-
28237: ta onnettomuutta. ta, joka vastaisi kokonaisvaltaisesti veneily-
28238: Näistä onnettomuuksista tapahtui sisäve- asioiden seurannasta sekä tarvittavan opinto-
28239: sillä 79 ja merellä 25. Onnettomuuksissa kuo- ja tiedotusmateriaalin valmistuksesta. Neu-
28240: li 122 henkilöä, joista 112 hukkumalla. On- vottelukuntaan tulisi kuulua viranomaisten
28241: nettomuusveneistä oli valtaosa alle rekisteri- eli merenkulkuhallituksen, rajavartiolaitok-
28242: pakon olevia veneitä kolmasosan ollessa sou- sen ja poliisin lisäksi alalla toimivat vapaaeh-
28243: tuveneitä. Onnettomuusveneiden kuljettajista toisjärjestöt.
28244: oli alkoholia nauttineita n. 70 % ja matkus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28245: tajista 75 %. Viranomaisten arvioiden mu- nioittaen,
28246: kaan 112 hukkuneesta olisi 100 henkilöä
28247: pelastunut pelastusliivejä käyttämällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28248: Tästä viranomaisten tekemästä selvitykses- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
28249: tä ilmenee, että tehokkaalla valistuksella ja markkaa veneilyasiain neuvottelukun-
28250: asennekasvatuksella pystyttäisiin veneilyon- nan perustamiseksi sekä sen laatiman
28251: nettomuuksia mitä ilmeisimmin vähentä- tiedotusmateriaalin valmistamiseksi.
28252: mään. Nykyisin tähän päämäärään tähtäävä
28253: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28254:
28255: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Matti Saarinen
28256: 1990 vp. 801
28257:
28258: Raha-asia-aloite n:o 738
28259:
28260:
28261:
28262:
28263: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistukeen
28264:
28265:
28266: Eduskunnalle
28267: Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseu- ratalojen vuokrat ovat korkeammat pääkau-
28268: dun asuntotilanne on 1980-luvulla jatkuvasti punkiseudulla kuin muualla maassa.
28269: huonontunut ja asumiskustannukset ovat Lisäämällä asumistukea voidaan asumisen
28270: nousseet huomattavasti muuta maata kor- kustannustasoa alentaa siten, että kohtuulli-
28271: keammaksi. sen asumistason saavuttaminen kohtuullisin
28272: Pääkaupunkiseudulla ihmisten kuukausit- kustannuksin tehdään mahdolliseksi kaikille.
28273: taiset asumiskustannukset ovat neljänneksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28274: korkeammat kuin muualla maassa. Asunto- nioittaen,
28275: jen kokoon suhteutettuna pääkaupunkiseu-
28276: dulla asumiskustannukset ovat jopa kolman- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28277: neksen korkeammat kuin koko maassa, kos- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28278: ka asunnot ovat pääkaupunkiseudulla pie- 35.45.54 900 000 000 markkaa asumis-
28279: nempiä kuin muualla maassa. tukeen, josta Uudenmaan läänille osoi-
28280: Tilastokeskuksen vuokratiedustelun mu- tettaisiin 310 000 000 markkaa.
28281: kaan sekä vapaarahoitteisten että aravavuok-
28282: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28283: Markku Pohjola Matti Vähänäkki Matti Saarinen
28284: 802 1990 vp.
28285:
28286: Raha-asia-aloite n:o 739
28287:
28288:
28289:
28290:
28291: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta kalabiologian profes-
28292: sorin viran perustamiseksi Oulun yliopistoon
28293:
28294:
28295: Eduskunnalle
28296: Luonnon kalastojen hyväksikäytöllä, kalo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28297: jen keinollisella kasvatuksella ja istukaskala- nioittaen,
28298: tuotannolla on kasvava merkitys Pohjois-
28299: Suomessa. Oulun yliopistossa annetaan alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28300: opetusta tilapäisvoimin. Oulun yliopisto on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28301: ehdottanut toistuvasti kalabiologian profes- 29.10.01 JOO 000 markkaa kalabiolo-
28302: suurin perustamista. Tätä professuuria var- gian professorin viran perustamiseksi
28303: ten on jo opetuslinjakin yliopiston biologian Oulun yliopistoon.
28304: koulutusohjelmassa.
28305: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28306: Erkki Pulliainen
28307: 1990 vp. 803
28308:
28309: Raha-asia-aloite n:o 740
28310:
28311:
28312:
28313:
28314: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen val-
28315: tiontyötehtävävaroilla rahoitettujen työtehtävien vaki-
28316: naistamiseen
28317:
28318:
28319: Eduskunnalle
28320: Valtion tulo- ja menoarviossa on aiemmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28321: osoitettu määrärahoja yliopistojen ja korkea- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28322: koulujen valtiontyötehtävävaroilla rahoitet- 29.10.01 JO 000 000 markkaa korkea-
28323: tujen työtehtävien vakinaistamiseen. Tämä koulujen valtiontyötehtävävaroilla ra-
28324: myönteinen prosessi on kuitenkin vielä kes- hoitettujen työtehtävien vakinaistami-
28325: ken. Se kuuluu olennaisena osana korkea- seen.
28326: koululaitoksen resurssien lisäämisen kautta
28327: tapahtuvaan kehittämiseen.
28328: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28329: nioittaen,
28330: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28331: Erkki Pulliainen
28332: 804 1990 vp.
28333:
28334: Raha-asia-aloite n:o 741
28335:
28336:
28337:
28338:
28339: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta Luonto-Liitto ry:lle
28340: luontokerhotoiminnan kehittämiseen
28341:
28342:
28343: Eduskunnalle
28344: Luonto-Liitto ry tekee arvokasta työtä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28345: koulunuorison parissa luontoharrastuksen 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
28346: herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tähän toi- markkaa Luonto-Liitto ry:lle luonto-
28347: mintaan käytetyt yhteiskunnan varat tuotta- kerhotoiminnan kehittämiseen kouluis-
28348: vat varmasti suuren koron. sa.
28349: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28350: nioittaen,
28351: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28352: Erkki Pulliainen
28353: 1990 vp. 805
28354:
28355: Raha-asia-aloite n:o 742
28356:
28357:
28358:
28359:
28360: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta Tiedekauppa ry:lle
28361: projektityön edistämiseen
28362:
28363:
28364: Eduskunnalle
28365: Tieteellä on yhä ratkaisevampi merkitys Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28366: yhteiskunnan eri osa-alueiden kehittämisessä. nioittaen,
28367: Tiedekauppaorganisaatio tarjoaa kansalaisil-
28368: le ja voittoa tuottamaaomille yhteisöille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28369: mahdollisuuden "tilata" tutkimuksia yliopis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28370: tojen piiristä keskeisiksi kokemiensa ongel- 29.99.50 500 000 markkaa Tiedekaup-
28371: mien ratkaisemiseksi. Tämä toiminta on tu- pa ry:lle projektitoiminnan edistämi-
28372: kemisen arvoista. seen.
28373: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28374: Erkki Pulliainen
28375: 806 1990 vp.
28376:
28377: Raha-asia-aloite n:o 743
28378:
28379:
28380:
28381:
28382: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta maaseudun uuden-
28383: tyyppisten tuotanto- ja asuinyhteisökokeilujen avustami-
28384: seen
28385:
28386:
28387: Eduskunnalle
28388: Maassamme on potentiaalista halua tutkia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28389: uudentyyppisiä tuotanto- ja asuinyhteisöjä. 1991 tulo- ja menoarvioon lukuun 30.33
28390: Tällaiset kokeilut voivat "poikia" myös ideoi- 5 000 000 markkaa maaseudun uuden-
28391: ta tavanomaiseen tapaan elää ja toimia. tyyppisten tuotanto- ja asuinyhteisöko-
28392: Muotoina kokeiluissa tulevat kysymykseen keilujen avustamiseen.
28393: kokeilukylät, osuuskunnat, yhdistykset ja
28394: suurehkojen laitosten osat.
28395: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28396: nioittaen,
28397: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28398: Erkki Pulliainen
28399: 1990 vp. 807
28400:
28401: Raha-asia-aloite n:o 744
28402:
28403:
28404:
28405:
28406: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin luonnon-
28407: hoitotilojen perustamista ja ylläpitämistä varten
28408:
28409:
28410: Eduskunnalle
28411: Suomessa on suuri määrä autiotiloja, joi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28412: den rakennukset ja pellot on päästetty rap- nioittaen,
28413: pioitumaan. Osa näistä tiloista voitaisiin
28414: muodostaa luonnonhoitotiloiksi, joissa keräi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28415: ly sekä metsän- ja lampaanhoito muodostai- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
28416: sivat pääasialliset tulolähteet. Nämä toimet markkaa avustuksiin luonnonhoitotilo-
28417: eivät lisäisi miltään osin maatalouden ylituo- jen perustamista ja ylläpitämistä varten.
28418: tantoa ja työllistäisivät samalla työttömiä
28419: kansalaisia. Tällaista toimintaa kannattaa tu-
28420: kea avustuksilla.
28421: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28422: Erkki Pulliainen
28423: 808 1990 vp.
28424:
28425: Raha-asia-aloite n:o 745
28426:
28427:
28428:
28429:
28430: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta poroaidan rakentami-
28431: seen Suomussalmen etelärajalle
28432:
28433:
28434: Eduskunnalle
28435: Melkoinen osa Kuhmossa talvehtivista Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28436: metsäpeuroista on siirtynyt viettämään ke- nioittaen,
28437: säänsä poronhoitoalueelle Suomussalmelle.
28438: Myös poroja on siirtynyt poronhoitoalueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28439: eteläpuolelle Kuhmoon. Tämä on mahdollis- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28440: ta siksi, että poronhoitoalueen etelärajalla ei markkaa poroaidan rakentamiseen Suo-
28441: ole esteaitaa. Nyt esteaidan puuttumisen mussalmen etelärajalle.
28442: vuoksi metsäpeura voi menettää alalajipuh-
28443: tautensa.
28444: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28445: Erkki Pulliainen
28446: 1990 vp. 809
28447:
28448: Raha-asia-aloite n:o 746
28449:
28450:
28451:
28452:
28453: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen
28454: elvyttämiseen
28455:
28456:
28457: Eduskunnalle
28458: Vaelluskalakantojemme tulevaisuus on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28459: uhattuna. On tehtävä kaikki voitava vaellus- nioittaen,
28460: kalojemme geneettisen diversiteetin säilyttä-
28461: miseksi ja niiden kantojen pysyttämiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28462: muutoinkin vitaaleina. Tähän toimintaan on 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
28463: sijoitettava yhteiskunnan yhteistä varallisuut- markkaa vaelluskalakantojen elvyttä-
28464: ta. miseen.
28465:
28466: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28467: Erkki Pulliainen
28468: 810 1990 vp.
28469:
28470: Raha-asia-aloite n:o 747
28471:
28472:
28473:
28474:
28475: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta Oulujärven kalatalou-
28476: den kehittämiseen
28477:
28478:
28479: Eduskunnalle
28480: Oulujärvi muodostaa vesistöalueen, jonka Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28481: kalastoa oikein kehittäen voidaan lisätä sekä nioittaen,
28482: ammattimaista että virkistyskalastusta. Pa-
28483: rantunut kalasto toisi alueelle myös virkistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28484: kalastusta harjoittavia matkailijoita. Laajan 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
28485: vesistön kyseessä ollen tarvitaan myös yhteis- markkaa Oulujärven kalatalouden ke-
28486: kunnan rahallista osallistumista. hittämiseen.
28487: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28488: Erkki Pulliainen
28489: 1990 vp. 811
28490:
28491: Raha-asia-aloite n:o 748
28492:
28493:
28494:
28495:
28496: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta vanhojen kotieläinro-
28497: tujen säilyttämiseen geenipankkina
28498:
28499:
28500: Eduskunnalle
28501: Suomessa on vielä jäljellä vanhoja kotimai- tä toimintaa ja yhteiskunnan rahoitusta.
28502: sia kotieläinrotuja (kuten nautakarjaa ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28503: maatiaiskanoja), jotka uhkaavat kuitenkin nioittaen,
28504: geneettisesti menehtyä, jollei järjestelmällisiin
28505: toimiin niiden geneettisen diversiteetin (pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28506: rinnöllisen monimuotoisuuden) säilyttämi- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
28507: seksi ryhdytä. Meillä ei ole varaa menettää markkaa vanhojen kotieläinrotujen ja
28508: näissä roduissa ja kannoissa olevia geenejä. -kantojen säilyttämiseen geenipankki-
28509: Säilyttäminen vaatii kuitenkin järjestelmällis- na.
28510: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28511: Erkki Pulliainen
28512: 812 1990 vp.
28513:
28514: Raha-asia-aloite n:o 749
28515:
28516:
28517:
28518:
28519: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta luonnonvarojen kestä-
28520: vään käyttöön liittyviin tutkimuksiin
28521:
28522:
28523: Eduskunnalle
28524: Suomella on tulevaisuutta vain, jos se siir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28525: tyy mahdollisimman pikaisesti kestävän ta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28526: louden järjestelmään. Tätä siirtymistä edes- 30.99.27 3 000 000 markkaa luonnon-
28527: auttaa mm. tieteellinen tutkimus luonnonva- varojen kestävään käyttöön liittyviin
28528: rojen kestävästä käytöstä. Tähän tutkimuk- tutkimuksiin.
28529: seen sijoitetut varat tulevat varmasti takaisin
28530: aikanaan.
28531: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28532: nioittaen,
28533: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28534: Erkki Pulliainen
28535: 1990 vp. 813
28536:
28537: Raha-asia-aloite n:o 750
28538:
28539:
28540:
28541:
28542: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen vaih-
28543: toehtoisista metsänhoitotavoista
28544:
28545:
28546: Eduskunnalle
28547: Professori Erkki Lähde on joutunut Met- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28548: säntutkimuslaitoksessa varsinaisen vainon ja nioittaen,
28549: syrjinnän kohteeksi. Tämä näkyy mm. siinä,
28550: että hänen johdostaan otettiin pois tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28551: musprojekti, jolla selvitetään vaihtoehtoista 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28552: metsänkäsittelytapaa. Jotta prof. Lähde voisi 30.99.27 2 000 000 markkaa tutkimuk-
28553: jatkaa projektiaan, on tähän osoitettava eri- seen vaihtoehtoisista metsänhoitota-
28554: tyinen määräraha. voista.
28555: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28556: Erkki Pulliainen
28557: 814 1990 vp.
28558:
28559: Raha-asia-aloite n:o 751
28560:
28561:
28562:
28563:
28564: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen
28565: maa- ja metsätalouden projektin rahoitukseen
28566:
28567:
28568: Eduskunnalle
28569: Suomessa ei ole meneillään minkäänlaista Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28570: tutkimusprojektia, jolla tutkittaisiin koko- nioittaen,
28571: naisvaltaisesti luonnonmukaista maa- ja met-
28572: sätaloutta. Tarve sen sijaan on ilmeinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28573: Tämä projekti kuuluu niihin, jotka varmuu- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
28574: della tuottavat sen takaisin, mitä niihin sijoi- markkaa luonnonmukaisen maa- ja
28575: tetaan. metsätalouden projektin rahoitukseen.
28576: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28577: Erkki Pulliainen
28578: 1990 vp. 815
28579:
28580: Raha-asia-aloite n:o 752
28581:
28582:
28583:
28584:
28585: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen Pohjois-
28586: Suomen maakaasuverkosta
28587:
28588:
28589: Eduskunnalle
28590: Julkisuudessa tammikuussa 1990 toistetut Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28591: tiedot osoittavat, että Neuvosto-Karjalan vi- nioittaen,
28592: ranomaiset tarvitsevat pikaisesti yksityiskoh-
28593: taista tietoa siitä, kuinka paljon ja missä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28594: osissa Pohjois-Suomea maakaasua tarvitaan. 1991 tulo- ja menoarvioon rr.omentille
28595: Energia- ja ympäristöpoliittisesti maakaasu 32.55.21 500 000 markkaa tutkimuk-
28596: on erittäin kannatettava energianlähdevaih- seen Pohjois-Suomen maakaasuverkos-
28597: toehto. ta.
28598: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28599: Erkki Pulliainen
28600:
28601:
28602:
28603:
28604: 55 200052Y
28605: 816 1990 vp.
28606:
28607: Raha-asia-aloite n:o 753
28608:
28609:
28610:
28611:
28612: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta Oulujoen Sotkakos-
28613: ken pohjapadon rakentamiseen
28614:
28615:
28616: Eduskunnalle
28617: Vuoden 1988 kesäkuussa valmistui suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28618: telma pohjapadon rakentamisesta Oulujoen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28619: Sotkakoskeen Utajärven kunnassa. Kysy- 35.25.77 500 000 markkaa Oulujoen
28620: myksessä on merkittävä maisemakuvan pa- Sotkakosken pohjapadon rakentami-
28621: rannushanke. Hanketta on ajanut mm. Uta- seen.
28622: järven kunta.
28623: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28624: nioittaen,
28625: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28626:
28627: Erkki Pulliainen
28628: 1990 vp. 817
28629:
28630: Raha-asia-aloite n:o 754
28631:
28632:
28633:
28634:
28635: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta Haukiputaan Kalimen-
28636: ojan suuosan kunnostukseen
28637:
28638:
28639: Eduskunnalle
28640: Haukiputaan kunnan eteläosassa Peräme- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28641: reen laskevan Kalimenojan suuosa on pahoin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28642: maatunut, mikä vaikeuttaa veneilyä ja alueen 35.25.77 550 000 markkaa Haukipu-
28643: virkistyskäyttöä. Tämän vesistönosan kun- laan Kalimenojan suuosan kunnostuk-
28644: nostuksella parannetaan myös läheisten pel- seen.
28645: tojen tilaa.
28646: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28647: nioittaen,
28648: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28649:
28650: Erkki Pulliainen
28651: 818 1990 vp.
28652:
28653: Raha-asia-aloite n:o 755
28654:
28655:
28656:
28657:
28658: Pulliainen: Määrärahan osoittamisesta Kiiminkijoen vesiret-
28659: keilyreittisuunnitelman toteuttamiseen
28660:
28661:
28662: Eduskunnalle
28663: Kiiminkijoki on Project Aqua -vesistö. Se Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28664: on jo nyt merkittävä vesiretkeilyvesistö, mut- nioittaen,
28665: ta kun jokivarren kuntien keväällä 1987 ai-
28666: kaansaama suunnitelma toteutetaan, sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28667: merkitys kasvaa vielä lisää. Suunnitelmaan 1991 tulo- ja menoarvioon momen tille
28668: kuuluu mm. tauko- ja leiriytymispaikkojen 35.25.77 400 000 markkaa Kiiminki-
28669: rakentaminen jokivarteen ja eräiden koskien joen vesiretkeilyreittisuunnitelman to-
28670: entistäminen melontaa varten. teuttamiseen.
28671: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28672:
28673: Erkki Pulliainen
28674: 1990 vp. 819
28675:
28676: Raha-asia-aloite n:o 756
28677:
28678:
28679:
28680:
28681: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun ortodoksi-
28682: sen seminaarin suunnitteluun ja rakentamiseen
28683:
28684:
28685: Eduskunnalle
28686: Ortodoksisen teologian opetus on aloitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28687: Joensuun yliopistossa. Seminaarirakennus on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28688: olennainen osa pappiskoulutusta, ja siitä on 29.05.51 3 000 000 markkaa Joensuun
28689: periaatteellinen päätös tehty, kun koulutus ortodoksisen seminaarin suunnitteluun
28690: Joensuussa aloitettiin. Kustannusarvio on 7 ja rakentamiseen.
28691: miljoonaa markkaa. Hankkeen suunnittelu
28692: on käynnistynyt.
28693: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28694: nioittaen,
28695: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28696:
28697: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
28698: Riitta Myller Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
28699: 820 1990 vp.
28700:
28701: Raha-asia-aloite n:o 757
28702:
28703:
28704:
28705:
28706: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun metsäntut-
28707: kimusaseman ja Joensuun yliopiston metsätieteellisen tie-
28708: dekunnan lisärakennuksen suunnitteluun
28709:
28710:
28711: Eduskunnalle
28712: Metsän tu tkim uslai toksen kehittämisestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28713: tehdyn periaatepäätöksen mukaan Joensuun nioittaen,
28714: tutkimusasemasta tehdään merkittävä tutki-
28715: musyksikkö, mikä edellyttää nykyisen tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28716: musaseman rakennuksen laajentamista. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28717: Joensuun yliopiston metsätieteellinen tie- 29.10.74 1 000 000 markkaa Metsän-
28718: dekunta on kehittynyt voimakkaasti, joten tutkimuslaitoksen Joensuun tutkimus-
28719: nykyiset tilat ovat käyneet ahtaiksi. Metsätie- aseman ja Joensuun yliopiston metsätie-
28720: teellisen opetuksen ja tutkimuksen saaminen teellisen tiedekunnan rakennuksen
28721: samoihin tiloihin takaa parhaiten metsätie- "Metsätiedekeskuksen" laajennuksen
28722: teen kehittymisen, millä on kansantaloudel- suunnitteluun.
28723: lista merkitystä. Laajennuksen suunnittelu
28724: on siten käynnistettävä pikaisesti.
28725: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28726:
28727: Pekka Puska Eeva Turunen Matti Väistö
28728: Kerttu Törnqvist Riitta Myller
28729: 1990 vp. 821
28730:
28731: Raha-asia-aloite n:o 758
28732:
28733:
28734:
28735:
28736: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Neuvosto-Karjalasta
28737: tulevien opiskelijoiden kouluttamiseen erityisesti Pohjois-
28738: Karjalan ammatillisissa oppilaitoksissa
28739:
28740:
28741: Eduskunnalle
28742: Uudistukset Neuvostoliitossa ovat avan- oppilaita. Tätä t01mmtaa olisi molempien
28743: neet aivan uusia mahdollisuuksia Neuvosto- osapuolten eduksi syytä laajentaa ja varata
28744: Karjalan kanssa tapahtuvalle yhteistyölle. Suomen puolelta tarkoitukseen erityinen
28745: Erityisesti tämä koskee rajan Suomen puolel- määräraha.
28746: la olevaa Pohjois-Karjalan lääniä. Suuria yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28747: teistyökohteita ovat mm. Enso-Gutzeit Oy:n nioittaen,
28748: yhteistyöhankkeet Neuvosto-Karjalan puu-
28749: varojen hyödyntämiseksi, Niiralan avautumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28750: seen liittyvät matkailuhankkeet sekä maata- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28751: louden ja elintarvikehuollon alalle suunnitel- 29.60.29 2 500 000 markkaa Neuvosto-
28752: lut yhteistyöhankkeet. liitosta ja erityisesti Neuvosto-Karjalas-
28753: Yhteistyö edellyttää myös Neuvostoliiton ta tulevien, pääasiassasuomeapuhuvien
28754: puolella suomalaiseen teknologiaan ja taito- opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kou-
28755: tietoon koulutettua henkilökuntaa. Tarvitta- luttamiseksi erityisesti Pohjois-Karja-
28756: vaa koulutusta onkin jo ryhdytty järjestä- lan ammatillisissa oppilaitoksissa palve-
28757: mään Pohjois-Karjalassa Valtimon metsäko- lemaan erityisesti yhteishankkeiden
28758: nekoulussa ja Kiteen maatalousoppilaitok- vaatimaa koulutustarvetta Neuvostolii-
28759: sessa, joissa jo koulutetaan Neuvosto-Karja- ton puolella.
28760: lasta olevia ja pääasiassa suomea puhuvia
28761: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28762: Pekka Puska Matti Väistö
28763: 822 1990 vp.
28764:
28765: Raha-asia-aloite n:o 759
28766:
28767:
28768:
28769:
28770: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan ter-
28771: veydenhuolto-oppilaitoksen rakentamiseen
28772:
28773:
28774: Eduskunnalle
28775: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa teholla, tulisi valtion tulo- ja menoarviossa
28776: on pieni määräraha Pohjois-Karjalan tervey- varata oppilaitoksen rakentamiseen vähin-
28777: denhuolto-oppilaitoksen rakentamiseen. Al- tään 18 miljoonan markan määräraha.
28778: kuperäisten suunnitelmien mukaan rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28779: misen piti alkaa syyskuussa 1990. Hankkeen nioittaen,
28780: kustannusarvio on noin 60 miljoonaa mark-
28781: kaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28782: Pohjois-Karjalassa on terveydenhuolto- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28783: oppilaitos asetettu maakunnallisesti valtion 29.60.74 18 000 000 markkaa Pohjois-
28784: talonrakennuskohteista kiireellisyysjärjestyk- Karjalan terveydenhuolto-oppilaitoksen
28785: sessä ensimmäiseksi hankkeeksi. Jotta hank- rakentamiseen.
28786: keen rakentaminen lähtisi liikkeelle täydellä
28787: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28788: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
28789: Riitta Myller Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
28790: 1990 vp. 823
28791:
28792: Raha-asia-aloite n:o 760
28793:
28794:
28795:
28796:
28797: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun tiedepuiston
28798: rakentamiseen
28799:
28800:
28801: Eduskunnalle
28802: Taitotiedon lisääntyminen on eräs Pohjois- opisto, Joensuun kaupunki ja maakuntaliit-
28803: Karjalan tulevan kehityksen perusteita. Hy- to. Tiedepuisto ja yritykset rakentavat toi-
28804: vän pohjan tälle muodostavat yliopisto sekä minnan vaatimat kiinteistöt. Yliopiston
28805: Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun aluelai- osuutta varten tarvitaan asianomaiset määrä-
28806: tos. Tiedepuistosuunnitelman tarkoituksena rahat.
28807: on muodostaa yliopiston lähelle toiminnalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28808: nen keskus yritystoimintaa palvelevaa tutki- nioittaen,
28809: musta ja tuotekehittelyä varten. A vainase-
28810: massa on uuden teknologian käyttöä sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28811: maakunnan luontaisten voimavarojen käyt- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28812: töä edistävä innovatiivinen toiminta. Joen- 29.88.53 5 000 000 markkaa Joensuun
28813: suun/Karjalan tiedepuistoa varten on perus- yliopistolle sen osuutta varten Joensuun
28814: tettu osakeyhtiö, jonka osakkaita ovat yli- tiedepuiston rakentamisessa.
28815: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28816:
28817: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
28818: Riitta Myller Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
28819: 824 1990 vp.
28820:
28821: Raha-asia-aloite n:o 761
28822:
28823:
28824:
28825:
28826: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden edistä-
28827: miseen Pohjois-Karjalassa
28828:
28829:
28830: Eduskunnalle
28831: Useina vuosina on Pohjois-Karjalassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28832: kootuista kalastuksen hoitomaksuista käytet- nioittaen,
28833: ty kalatalouden kehittämiseen Pohjois-Kar-
28834: jalassa vain murto-osa (n. 1,2 milj. mk). että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28835: Pohjois-Karjalassa ovat kuitenkin maamme 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28836: suurimmat reittivedet, jotka soveltuvat erin- 30.37.41 500 000 markkaa kalatalou-
28837: omaisesti kalastukseen. den edistämiseen Pohjois-Karjalassa.
28838: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28839: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
28840: Riitta Myller Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
28841: 1990 vp. 825
28842:
28843: Raha-asia-aloite n:o 762
28844:
28845:
28846:
28847:
28848: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 490
28849: (Niirala-valtakunnan raja) kunnostamiseen
28850:
28851:
28852: Eduskunnalle
28853: Kun Värtsilän Niiralan tulliasema raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28854: netaan ja matkustajat alkavat kulkea rajan nioittaen,
28855: yli maanteitse, on Niiralan ja valtakunnan
28856: rajan välinen tie kunnostettava ja tulliaseman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28857: läheisyyteen rakennettava parkki- ja leväh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28858: dyspaikkoja. Tie on nyt heikohko soratie, 31.24.77 6 000 000 markkaa Niiralan
28859: eikä kunnollisia autojen kääntymis- ja park- ja valtakunnan rajan välisen tien n:o
28860: kipaikkoja ole olemassa. Suunnitelmat ovat 490 rakentamiseen.
28861: myös myöhässä, joten niitä on tässä yhtey-
28862: dessä kiirehdittävä.
28863: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28864: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
28865: Riitta Myller Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
28866: 826 1990 vp.
28867:
28868: Raha-asia-aloite n:o 763
28869:
28870:
28871:
28872:
28873: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 500
28874: perusparantamiseen Mutalahden kylän ja Ilomantsin vä-
28875: lillä
28876:
28877:
28878: Eduskunnalle
28879: Maantie n:o 500 on osa Runon ja rajan erittäin hyvässä kunnossa, on perusteltua,
28880: turistitietä, jota varsinkin kesällä käyttää että tienpätkä myös perusparannetaan.
28881: suuri määrä matkailijoita. Mutalahden kylän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28882: ja Ilomantsin kirkonkylän välillä tie on erit- nioittaen,
28883: täin huonokuntoinen. Päällyste on routimi-
28884: sen vuoksi rikki koko matkalta, mikä vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28885: keuttaa huomattavasti liikennettä. Tien huo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28886: no kunto johtuu heikosta perustasta, minkä 31.24.77 6 000 000 markkaa maantien
28887: vuoksi tie routii joka vuosi ja rikkoo näin n:o 500 perusparantamiseen Mutalah-
28888: päällysteen. den kylän ja Ilomantsin välillä.
28889: Kun Runon ja rajan tie muutoin on nyt
28890: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28891:
28892: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
28893: Riitta Myller Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
28894: 1990 vp. 827
28895:
28896: Raha-asia-aloite n:o 764
28897:
28898:
28899:
28900:
28901: Puska: Määrärahan osoittamisesta Lylyvaaran-Hiiskos-
28902: ken-Huhuksen tien peruskorjaukseen Ilomantsissa
28903:
28904:
28905: Eduskunnalle
28906: Lylyvaaran-Hiiskosken-Huhuksen so- ta työkohteita alityöllistetyille kuorma-au-
28907: rapäällysteinen tie on liikennetiheyteen näh- toyrittäjille. Hankkeen kokonaiskustannus-
28908: den kapea, mutkikas ja huonokuntoinen. arvio on noin 17 milj. markkaa. Töiden aloit-
28909: Tiellä on tärkeä merkitys Ilomantsin ja toi- taminen ensimmäisenä vuonna vaatisi noin
28910: saalta Enon ja Lieksan välisen liikenteen 3 milj. markkaa.
28911: kannalta. Uimaharjun tehtaalle suuntautu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28912: van puunkuljetuksen kannalta tiellä on myös nioittaen,
28913: huomattava merkitys. Tämän soratien perus-
28914: tamis- ja päällystämistyö on TVL:n suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28915: telmissa, mutta sen toteuttaminen tulisi pääs- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28916: tä aloittamaan jo ensi vuonna. On todettava, 31.24.77 3 000 000 markkaa Lylyvaa-
28917: että tällä tienrakennustyöllä voitaisiin myös ran-Hiiskosken-Huhuksen tien pe-
28918: helpottaa alueen työllisyystilannetta ja tarjo- ruskorjaukseen Pohjois-Karjalan tie- ja
28919: vesirakennuspiirissä.
28920: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28921:
28922: Pekka Puska
28923: 828 1990 vp.
28924:
28925: Raha-asia-aloite n:o 765
28926:
28927:
28928:
28929:
28930: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Romppalan-Ahve-
28931: nisen-Rahkeen tien peruskorjaukseen
28932:
28933:
28934: Eduskunnalle
28935: Romppalan-Rahkeen tie (mt 5053 ja mt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28936: 5161) on mutkainen ja huonokuntoinen. Tiel- nioittaen,
28937: lä on kuitenkin suuri merkitys toisaalta Pie-
28938: lisen ympäri Kolille suuntautuvan matkailun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28939: ja toisaalta Uimaharjuun päin suuntautuvan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28940: puutavara-ajon kannalta. Tien peruskorjaus 31.24.77 JO 000 000 markkaa Romp-
28941: tulisi päästä aloittamaan mahdollisimman palan-Ahvenisen-Rahkeen tien pe-
28942: pian, jotta tie olisi valmis, kun kuljetettavat ruskorjaamiseen.
28943: puumäärät suuresti kasvavat Uimaharjun
28944: uuden tehtaan valmistuttua. Kustannusarvio
28945: on noin 28 miljoonaa markkaa.
28946: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28947:
28948: Pekka Puska Matti Väistö
28949: 1990 vp. 829
28950:
28951: Raha-asia-aloite n:o 766
28952:
28953:
28954:
28955:
28956: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätalouden ympä-
28957: ristövaikutusten seurantatutkimukseen eli Nurmes-tutki-
28958: mukseen
28959:
28960:
28961: Eduskunnalle
28962: Nurmes-tutkimus on Suomessa ainoa laaja 1988. Raportissa on nimenomaan koros-
28963: monitieteinen tutkimushanke, jossa seura- tettu Nurmes-tutkimuksen jatkorahoituksen
28964: taan metsätalouden ympäristövaikutuksia turvaamisen tärkeyttä. Näin ollen Nurmes-
28965: purovesien määrään, laatuun, vesibiologiaan, tutkimuksen läpivieminen edellyttää pysyvää
28966: alueiden pienilmastoon, kasvillisuuteen sekä kokonaisrahoitusta tutkimuksen pitkäaikai-
28967: maa- ja pohjavesiin. Tutkimus on alkanut suuden ja vesiensuojelullisen merkityksen
28968: vuonna 1978 ja jatkuu vuoteen 2010. vuoksi.
28969: Metsätalouden ympäristövaikutusten tut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28970: kimisen tärkeyttä on korostettu myös nioittaen,
28971: OECD:n Suomen ympäristöpolitiikkaa ja
28972: -tutkimusta arvioivassa raportissa, valtioneu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28973: voston periaatepäätöksessä vesiensuojelun 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28974: tavoiteohjelmasta vuoteen 1995, kuten myös 35.11.26 270 000 markkaa Nurmes-
28975: vesi- ja ympäristöhallinnon tutkimustoimin- tutkimuksen hydrologisten ja kasvilli-
28976: nan kansainvälisessä arvioinnissa vuonna suustutkimuksien tekemiseen.
28977: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
28978:
28979: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
28980: Riitta Myller Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
28981: 830 1990 vp.
28982:
28983: Raha-asia-aloite n:o 767
28984:
28985:
28986:
28987:
28988: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Patvinsuon kansallis-
28989: puiston palvelujen parantamiseen
28990:
28991:
28992: Eduskunnalle
28993: Patvinsuo on Lieksan ja Ilomantsin kun- kitystä myös Joensuun yliopiston tutkimus-
28994: nissa sijaitseva merkittävä suokansallispuis- ja opetustoiminnalle ja sekä Lieksan että
28995: to. Kansallispuiston kunnollista esittelyä var- Ilomantsin kuntien ja ennen kaikkea Koite-
28996: ten tarvitaan matkailuelinkeinon kehittämis- reen alueen matkailun kannalta.
28997: tä koskeviin tavoitteisiin Patvinsuon kansal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28998: lispuiston palvelujen parantamista. Olennai- nioittaen,
28999: sia osia hankkeessa ovat Suomun runkotien
29000: kunnostaminen sekä opastuskeskuksen säh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29001: köistys ja telttailualueen rakentaminen säh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29002: köistyksineen. Hankkeen kokonaiskustan- 35.15.22 4 000 000 markkaa Patvin-
29003: nusarvio on noin 4 miljoonaa markkaa, mikä suon kansallispuiston palvelujen paran-
29004: tulisi varata vuoden 1991 valtion tulo- ja tamiseen.
29005: menoarvioon. Hankkeella on olennaista mer-
29006: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29007:
29008: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
29009: Riitta Myller Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
29010: 1990 vp. 831
29011:
29012: Raha-asia-aloite n:o 768
29013:
29014:
29015:
29016:
29017: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntolaino-
29018: jen korkotukeen
29019:
29020:
29021: Eduskunnalle
29022: Vuokra-asuntolainojen korkotuesta anne- kilöstön hankinnan tueksi uusia asuntopoliit-
29023: tun lain muuttamisesta annetun lain (62/85) tisia toimenpiteitä.
29024: 1 §:n mukaan julkisen valvonnan alaisten Erityisen tärkeää on säilyttää korkotukilai-
29025: luottolaitosten tai kuntien varoista voidaan noitus myös valtion tulevien vuosien tulo- ja
29026: myöntää vuokra-asunnon hankkimiseen, ra- menoarvioissa. Tuen suuntaaminen pelkäs-
29027: kentamiseen tai peruskorjauksen rahoittami- tään aravavuokra-asuntokantaan ja sen ra-
29028: seksi sellaisia lainoja, joista valtio maksaa kentamiseen ei ongelmia ratkaise. Samanai-
29029: lainan antajalle korkohyvitystä. kaisesti täytyy olla muitakin vaihtoehtoja eli
29030: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion asumisoikeusasuntoja, korkotukilainoitettu-
29031: selvitysosan mukaan vuokra-asuntojen han- ja vuokra-asuntoja ja omistusarava-asuntoja.
29032: kintaan myönnettävistä korkotukilainoista Aravavuokra-asuntotuotantoa ei saa vähen-
29033: on tarkoitus luopua asteittain vuoden 1992 tää, vaan edellä lueteltuihin muihin laina-
29034: loppuun mennessä. muotoihin on osoitettava lisämäärärahoja.
29035: Korkotukilainoitettu vuokra -asuntotuo- Tilannetta ei helpota se, että olemassa olevia
29036: tanto täydentää ja monipuolistaa kunnan niukkoja määrärahoja suunnataan uudelleen
29037: tarjoamia vaihtoehtoja. Tuotanto täydentää eri tavalla. Asuntopula on hoidettavissa
29038: aravavuokra-asuntotuotantoa ja antaa mah- vain riittävän suurella ja monipuolisella tar-
29039: dollisuuden vuokra-asuntoon myös muille jonnalla.
29040: kuin aravan tulorajoihin mahtuville hakijoil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29041: le. Nuoren ja koulutetun työvoiman saami- nioittaen,
29042: nen ja pitäminen monissa kaupungeissa edel-
29043: lyttää toimia kohtuuhintaisen ja riittävän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29044: asuntokannan turvaamiseksi. Myös yhteis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29045: kunnallisten palvelujen laajentamistarve so- 35.45.63 70 000 000 markkaa vuokra-
29046: siaali- ja terveydenhuollon aloilla vaatii hen- asuntolainojen korkotukea varten.
29047: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29048:
29049: Pekka Puska Esko Jokiniemi Matti Väistö
29050:
29051:
29052:
29053:
29054: 56 200052Y
29055: 832 1990 vp.
29056:
29057: Raha-asia-aloite n:o 769
29058:
29059:
29060:
29061:
29062: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Rautalammin kunnan
29063: paloaseman rakentamiseen
29064:
29065:
29066: Eduskunnalle
29067: Rautalammin kunnan nykyisen paloase- Hankkeen toteuttaminen edellyttää valtion
29068: man sijainti on tehtävää ajatellen epäedulli- osuutta palonsuojarahastosta sekä öljynsuo-
29069: nen. Paloaseman sisä- ja ulkotilat ovat puut- jarahastosta.
29070: teelliset. Kunnan palo- ja pelastustehtävien Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29071: tehokas hoitaminen edellyttää uutta asian- nioittaen,
29072: mukaista paloasemaa.
29073: Paloaseman suunnittelu on käynnistetty ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29074: kaavanmukaisen tontin hankinta kunnan 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29075: omistukseen on menossa. Noin 3 miljoonaa markan määrärahan Rautalammin pa-
29076: markkaa maksavan paloaseman rakentami- loaseman suunnitteluun ja rakennustöi-
29077: nen on aloitettava viimeistään vuonna 1992. den aloittamiseen.
29078: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29079: Kari Rajamäki
29080: 1990 vp. 833
29081:
29082: Raha-asia-aloite n:o 770
29083:
29084:
29085:
29086:
29087: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysinformaati-
29088: kon palkkaamiseen Kuopion yliopiston koulutus- ja ke-
29089: hittämiskeskukseen
29090:
29091:
29092: Eduskunnalle
29093: Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittä- linnan kehittämisprojektin loppuraportissa
29094: miskeskus on perustettu tehostamaan yliopis- on esitetty yritysinformaatikon pysyvää si-
29095: ton roolia oman alueensa kehittämiskeskuk- joittamista koulutus- ja kehittämiskeskuk-
29096: sena. Erityisesti pyritään parantamaan yli- seen.
29097: opiston kykyä palvella yrityksiä ja julkishal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29098: lintoa tutkimus-, koulutus- ja muilla asian- nioittaen,
29099: tuntijapalveluilla. Koulutus- ja kehittämis-
29100: keskus sijoittuu tiedepuisto Teknian 1. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29101: vaiheeseen TietoTekniaan. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29102: Yrityksiin suuntautuvista palveluista ovat 29.10.01 140 000 markkaa yritysinfor-
29103: tärkeitä erilaiset tiedonhankintapalvelut. maatikon palkkaamiseksi Kuopion yli-
29104: Pohjois-Savon maakuntaliiton, TEKESin ja opiston koulutus- ja kehittämiskeskuk-
29105: Kuopion yliopiston yhteistyössä toteutetun sen toimintojen kehittämiseksi.
29106: kaksivuotisen tiedonhankinnan ja tiedonhal-
29107: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29108: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Juhani Laitinen
29109: Sakari Knuuttila Mirja Ryynänen Lauha Männistö
29110: 834 1990 vp.
29111:
29112: Raha-asia-aloite n:o 771
29113:
29114:
29115:
29116:
29117: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen Soitto
29118: -tapahtumaan
29119:
29120:
29121: Eduskunnalle
29122: Suonenjoen Soitto -tapahtuma on kan- ajankohtaan. Suonenjoen Soitossa on saatu
29123: sainvälinen kamarimusiikkitapahtuma, joka taso pysymään korkealla. Taiteilijat ovat
29124: on järjestetty Suonenjoella vuosina 1988 ja kansainvälistä huippuluokkaa ja tältä osin
29125: 1989. Tarkoituksena on järjestää tätä musiik- soittotapahtumat tarjoavat sellaisia elämyk-
29126: kitapahtumaa edelleeri vuosittain. Musiikki- siä, joista muuten on mahdoton tällä alueella
29127: tapahtuman järjestää Suonenjoen Musiik- kansalaisten nauttia.
29128: kiystävät ry., jonka jäsenistö koostuu suo- Suonenjoen Soitto -tapahtuman yleisö-
29129: nenjokilaisista musiikista kiinnostuneista määrä on ollut vuonna 1988 1 404 henkilöä ja
29130: kuntalaisista. vuonna 1989 1 310 henkilöä. Soittotapahtu-
29131: Suonenjoen Soitto -tapahtuma järjestettiin man tulopuolelle on saatu avustusta Suonen-
29132: ensimmäistä kertaa vuonna 1988, jolloin to- joen kaupungilta sekä Kuopion läänin taide-
29133: dettiin tällaisen tapahtuman tarve Kuopion, toimikunnalta ja opetusministeriöltä.
29134: Keski-Suomen ja Mikkelin "läänin alueilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29135: Järjestetyissä tilaisuuksissa on ollut kuulijoi- nioittaen,
29136: ta runsaasti näistä kolmesta lääfiistä, ja tilai-
29137: suus on saanut osakseen huomiota myös eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29138: puolilla maata. Kuten tunnettua, tässä osassa 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
29139: maata ei ole tarjolla kovin runsaasti kansa- kan määrärahan Suonenjoen Soitto
29140: laisille muuta kulttuuritoimintaa tuohon -tapahtuman rahoitukseen.
29141: ·Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29142:
29143: Kari Rajamäki Arto Lapiolahti Marja-Liisa Tykkyläinen
29144: 1990 vp. 835
29145:
29146: Raha-asia-aloite n:o 772
29147:
29148:
29149:
29150:
29151: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kalojen rodunja-
29152: lostuslaitoksen rakentamiseksi Nilsiän Pieksänkoskelle
29153:
29154:
29155: Eduskunnalle
29156: Kalojen rodunjalostuslaitos Nilsiään on ol- mä totesi kalojen rodunjalostuslaitoksen saa-
29157: lut maa- ja metsätalousministeriön suunnitel- misen maahamme erityisen tärkeäksi. Vuon-
29158: mi'ssa jo useita vuosia. Siihen on myönnetty na 1989 hanketta pidettiin kolmanneksi tär-
29159: suunnittelumäärärahaa jo vuonna 1984. keimpänä maa- ja metsätalousministeriön
29160: Hankkeen maaseutuelinkeinopoliittinen mer- alaan kuuluvana valtion uusien hankkeiden
29161: kitys on suuri, ja se edistäisi merkittävästi listalla.
29162: maamme toimivien kalankasvatuslaitosten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29163: toimintaa. Lisäksi kalojen rodunjalostuslai- nioittaen,
29164: toksella tulisi olemaan ainutlaatuinen asema
29165: maassamme suhteessa eri yliopistojen tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29166: mustyöhön ja erityisesti biotekniikan opetuk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29167: seen ja tutkimukseen. Kuopion yliopistossa 30.38.74 2 000 000 markan määrära-
29168: on erityisesti kalatalouden koulutusta. han kalojen rodunjalostuslaitoksen ra-
29169: Maa- ja metsätalousministeriön asettama kentamiseksi Nilsiän Pieksänkoskelle.
29170: maatalouden kehittämistä selvittänyt työryh-
29171: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29172:
29173: Kari Rajamäki Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen
29174: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen Lauha Männistö
29175: 836 1990 vp.
29176:
29177: Raha-asia-aloite n:o 773
29178:
29179:
29180:
29181:
29182: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Varkauden pohjavesi-
29183: hankkeeseen
29184:
29185:
29186: Eduskunnalle
29187: Varkauden kaupungin juomavesi tehdään Pohjavesihankkeen kokonaiskustannukset
29188: nykyisin pintavedestä. Lääkintöhallituksen ovat tällä hetkellä 22,5 miljoonaa markkaa.
29189: vuosina 1984--85 tekemissä pintavettä käyt- Vedenottarnoita kaupungin vesitornille ra-
29190: tävien vesilaitosten mutageenisuustutkimuk- kennettava runkojohto on tarkoitus tehdä
29191: sissa todettiin, että Varkauden vesi on kol- valtion vesihuoltotyönä. Työkustannusten eli
29192: manneksi suurin mutageenisuusarvoltaan. valtion osuus on 8,5 miljoonaa markkaa.
29193: Mutageenisuusarvolla pyritään kuvaamaan Hanke on ollut vesihallinnon toiminta- ja
29194: aineen syöpävaarallisuutta. taloussuunnitelmassa ensimmäisen kerran
29195: Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin johdolla vuosille 1988-90, mutta on siirtynyt valtion
29196: tehdyssä "Varkauden seudun vesihuollon rahoitusohjelmien vuoksi. Kaupungilla on jo
29197: yleissuunnitelmassa" ehdotettiin vuonna pitkään ollut oma rahoitusosuutensa 14,0
29198: 1983, että Varkaus siirtyisi käyttämään Sy- miljoonaa markkaa varattuna.
29199: vänsin pohjavettä. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29200: Varkaudella on voimassa oleva vesioikeu- nioittaen,
29201: den lupa pohjaveden ottamiseen. Johtolinjan
29202: rakennussuunnitelmat ja kustannusarviot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29203: ovat valmiina. Kaupunkj on jo ostanut poh- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
29204: javesialueen maita 1,5 miljoonalla markalla markkaa Varkauden pohjavesihankkee-
29205: ja neuvottelee parhaillaan lisäkaupoista tur- seen.
29206: vatakseen veden laadun pysymisen hyvänä.
29207: Pohjavesi onkin todettu yhdeksi Suomen par-
29208: haista.
29209: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29210: Kari Rajamäki
29211: 1990 vp. 837
29212:
29213: Raha-asia-aloite n:o 774
29214:
29215:
29216:
29217:
29218: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen mar-
29219: jantutkimusasemaprojektille
29220:
29221:
29222: Eduskunnalle
29223: Suonenjoella ja muualla Sisä-Savossa man- olevia projekteja. Näitä ovat mansikan laatu-
29224: sikan- sekä muu marjanviljely on merkittävä luokittelun kehittäminen, vadelmaprojekti ja
29225: elinkeino. Alueella on noin 550 mansikan- Sisä-Savon marjanviljelyn lisäämisprojekti.
29226: tuottajaa ja viljelyala on 650 hehtaaria. Vuonna 1986 selvitettiin marjantutkimus-
29227: Suonenjoelle suunnitellun marjantutkimus- aseman perustamista maa- ja metsätalousmi-
29228: aseman tavoitteena on tutkimus-, tuotekehi- nisteriön rahoituksella. Vuonna 1987 valmis-
29229: tys- ja koetoiminta marjantuotantoa ja jalos- tui Kuopion yliopiston ekologisen ympäris-
29230: tusta varten. Se parantaisi syntyneen marja- töhygienian laitoksen tekemä marjanviljelyn
29231: tuotannon kehittämisedellytyksiä ja edistäisi koeaseman perustamissuunnitelma.
29232: elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29233: mahdollisuuksia saada tarvettaan vastaavasti nioittaen,
29234: kotimaista marjaa.
29235: Tällä hetkellä tutkitaan marjanviljelyä il- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29236: man kasvinsuojeluaineita. Niin ikään meneil- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
29237: lään on mansikan virallinen lajikekoe ja kor- kan määrärahan Suonenjoen marjantut-
29238: vakärsäkkään torjuntakoe. kimusasemaprojek tille.
29239: Läänin kehittämisrahalla on tuettu kesken
29240: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29241:
29242: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Juhani Laitinen
29243: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Sakari Knuuttila
29244: 838 1990 vp.
29245:
29246: Raha-asia-aloite n:o 775
29247:
29248:
29249:
29250:
29251: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Pyykankaan-Koivu-
29252: mäen-Varpaisjärven maantien parantamiseen
29253:
29254:
29255: Eduskunnalle
29256: Varpaisjärven tärkein ja lyhin tieyhteys taminen välillä Koivumäki-Varpaisjärvi.
29257: 5-tielle ja Kuopioon on 30 kilometrin maan- Tieosan parantaminen on erityiskysymys ja
29258: tie Siilinjärvi-Varpaisjärvi. Tien Siilinjärven on nähtävä jo aloitetun tien parantamisen
29259: puoleinen osuus, 13 km, päällystettiin vuonna loppuun saattamisena.
29260: 1988. Tieosuudet Pyykangas-Koivumäki ja Kunnalla ei ole myöskään elinkeinoelä-
29261: Koivumäki-Varpaisjärvi ovat TVL:n piirin mänsä kehittämisessä käytettävissä vesi- tai
29262: toimenpideohjelmissa jatkuvasti lykkäänty- rautatiekuljetusmahdollisuuksia.
29263: neet. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29264: Valtioneuvoston nimettyä Varpaisjärven nioittaen,
29265: kunnan erityisalueeksi on entistä merkittä-
29266: vämpää elinkeinopoliittisten toimien onnistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29267: miseksi saada kuntaan ajanmukaiset tieyh- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29268: teydet. Tässä mielessä on välttämätöntä to- markan määrärahan Pyykankaan-
29269: teuttaa Pyykankaan-Koivumäen-Varpais- Koivumäen- Varpaisjärven tien perus-
29270: järven maantien parantamisen loppuun Saat- parantamisen jatkamiseen.
29271: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29272:
29273: Kari Rajamäki
29274: 1990 vp. 839
29275:
29276: Raha-asia-aloite n:o 776
29277:
29278:
29279:
29280:
29281: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta korkean teknolo-
29282: gian alueellisen kehittämistoiminnan tehostamiseen
29283:
29284:
29285: Eduskunnalle
29286: Valtion tulo- ja menoarvion puitteissa tue- uusia tuotteita. Valitettavasti käytettävissä
29287: taan Keksintösäätiön toimintaa. Sillä on suu- olevat varat ovat olleet kovin niukat saatui-
29288: ri merkitys yleisen innovaatiotoiminnan kan- hin anomuksiin ja ideoiden tarpeeseen näh-
29289: nalta. den. Maan muissa osissa on tunnettu mielen-
29290: Kuopion ja Mikkelin läänien alueella toi- kiintoa vastaavanlaisten rahoitusjärjestelyjen
29291: mii Savon korkean teknologian säätiö. Se luomiseen. On ilmeistä, että ne olisivat teho-
29292: tukee teknistaloudellisen ja soveltavan luon- kas alueellisen kehittämisen keino. Se myös
29293: nontieteen alueella käytännöllispainotteista täydentäisi vapaamuotoisempaa ja laaja-alai-
29294: tutkimusta ja kehitystyötä. Tämä työ tukeu- sempaa Keksintösäätiön toimintaa.
29295: tuu tieteelliseen toimintaan ja sen soveltami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29296: seen innovoinnissa. Kuluneen puolen vuosi- nioittaen,
29297: kymmenen aikana tuetuista hankkeista suuri
29298: osa on johtanut prototyyppiin ja jopa jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29299: valmiiseen tuotteeseen elektroniikan ja tieto- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
29300: tekniikan alalla. Ainakin Kuopioon on syn- markkaa korkean teknologian alueelli-
29301: tynyt tai syntymässä uusia yrityksiä. Biotek- sen kehittämistoiminnan tehostamiseen.
29302: nologian alalla on ilmeisesti myös syntymässä
29303: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29304: Kari Rajamäki Juhani Laitinen Marja-Liisa Tykkyläinen
29305: 840 1990 vp.
29306:
29307: Raha-asia-aloite n:o 777
29308:
29309:
29310:
29311:
29312: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sydänpiiritoimin-
29313: nan kehittämiseen
29314:
29315:
29316: Eduskunnalle
29317: Suomen Sydäntautiliitto on valtakunnalli- kijöistä on olemassa. Tiedon saaminen käy-
29318: nen kansanterveys- ja potilasjärjestö. Liit- tännön toimintaan terveydenhuoltohenkilös-
29319: toon kuuluu noin 100 000 jäsentä. Liiton tölle ja heidän kauttaan muille vaikuttajille ja
29320: organisaatio muodostuu keskustoimiston li- kaikille suomalaisille toteutetaan koulutuk-
29321: säksi 20 sydänpiiristä ja 230 sydänyhdistyk- sen ja tiedotuksen muodossa.
29322: sestä. Tärkeän osan sydän- ja verisuonitautien
29323: Sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa suo- ehkäisyohjelman toteuttamisesta tekevät sy-
29324: malaiset miehet ovat 3. ja naiset 15. sijalla. dänpiirit ja sydänyhdistykset.
29325: Sepelvaltimotauti on suurin kansantautim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29326: me, ja joka kolmas kuolemantapaus maas- nioittaen,
29327: samme johtuu siitä. Koska sepelvaltimotau-
29328: din aiheuttamista kuolemista huomattava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29329: osa sattuu työikäisessä väestössä, taudin ai- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29330: heuttamat taloudelliset ja inhimilliset mene- markan määrärahan sydänpiirien toi-
29331: tykset ovat suuret. minnan edistämiseen.
29332: Perustietämys sepelvaltimotautien riskite-
29333: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29334: Kari Rajamäki Ole Wasz-Höckert Anneli Taina
29335: Tuula Paavilainen Ritva Laurila
29336: 1990 vp. 841
29337:
29338: Raha-asia-aloite n:o 778
29339:
29340:
29341:
29342:
29343: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Säviän-Pielave-
29344: den kirkonkylän siirtoviemärin ja syöttövesijohdon raken-
29345: tamista varten
29346:
29347:
29348: Eduskunnalle
29349: Säviän-Pielaveden kirkonkylän siirtovie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29350: märi ja syöttövesijohto ovat välttämättömiä nioittaen,
29351: kunnan haja-asutusalueen veden hankinnan
29352: turvaamiseksi. Pielavesi on erityisaluekunta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29353: Hankkeen kustannusarvio on 3,6 miljoo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29354: naa markkaa. Valtionosuutta hankkeeseen 35.25.77 1 400 000 markan määrära-
29355: tarvittaisiin 1,4 miljoonaa markkaa. han Säviän-Pielaveden kirkonkylän
29356: Haja-asutusalueen vesihuollon yleissuunni- siirtoviemärin ja syöttövesijohdon ra-
29357: telma on valmis kunnan alueella. Siirtovie- kentamista varten.
29358: märiä ja jätevedenpuhdistamoa varten tarvit-
29359: tavat luvat ovat kunnossa. Yksityiskohtaiset
29360: suunnitelmat hankkeisiin ovat valmiit.
29361: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29362: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Juhani Laitinen
29363: Mirja Ryynänen Lauha Männistö
29364: 842 1990 vp.
29365:
29366: Raha-asia-aloite n:o 779
29367:
29368:
29369:
29370:
29371: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakoulu-
29372: kokeilun käynnistämiseen Kymenlaaksossa
29373:
29374:
29375: Eduskunnalle
29376: Kymenlaaksossa aloitettava ammattikor- oppilaitos. Nämä oppilaitokset muodostaisi-
29377: keakoulukokeilu tukisi maakunnan elinkei- vat Kotkan insinööri- ja merenkulkukorkea-
29378: noelämän kehittämistä. Alueella toimii tällä koulun.
29379: hetkellä oppilaitoksia, jotka täyttävät kokei- Seuraavassa vaiheessa vuonna 1991 Ky-
29380: lulta edellytettävät tasovaatimukset ja joilla menlaakson ammattikorkeakoulujen Kou-
29381: on edellytykset tehdä yhteistyötä esim. teknil- volan alayksikön piiriin tulisi saada Kouvo-
29382: listen korkeakoulujen ja kauppakorkeakou- lan liiketalouden ja ulkomaankaupan insti-
29383: lujen kanssa. tuutti, Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos ja
29384: Ammattikorkeakoulukokeilu tulisi käyn- Kouvolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos.
29385: nistää koko Kymenlaaksoa koskevana hank- Nämä oppilaitokset voisivat muodostaa kau-
29386: keena yhteistyössä Helsingin yliopiston jat- pan, ulkomaankaupan (erityisesti idänkaup-
29387: ko- ja täydennyskoulutusyksikön kanssa si- papainotteisen) ja hallinnollisten ammatillis-
29388: ten, että Kotkan ja Kouvolan alayksiköt ten jatkotutkintojen yksikön.
29389: muodostaisivat Kymenlaakson ammattikor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29390: keakoulun. Alayksiköiden opetusohjelmien nioittaen,
29391: eriytyneisyys takaisi monipuolisen ja tehok-
29392: kaan ammattikorkeakoulutasoisen koulutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29393: sen Kymenlaaksossa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29394: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tulisi 29.37.21 3 000 000 markan määrära-
29395: toteuttaa siten porrastetusti, että ensimmäi- han Kymenlaakson ammattikorkeakou-
29396: sessä vaiheessa vuonna 1990 vähintään viisi lukokeilun Kotkan toimipisteen jatkora-
29397: vuotta kestävän kokeilun piiriin saataisiin hoitukseen ja ammattikorkeakouluko-
29398: Kotkan merenkulkuoppilaitos, Kotkan met- keilun Kouvolan toimipisteen käynnis-
29399: sä- ja puutalousoppilaitos sekä teknillinen tämiseen.
29400: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29401:
29402: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
29403: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
29404: Kari Häkämies Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo
29405: Esko Almgren
29406: 1990 vp. 843
29407:
29408: Raha-asia-aloite n:o 780
29409:
29410:
29411:
29412:
29413: Ranta: Määrärahan osoittamisesta saimaannorpan suojeluun
29414:
29415:
29416: Eduskunnalle
29417: Saimaannorppa on yksi maailman uhan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29418: alaisia eläinlajeja. Yksilöitä on enää hengissä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29419: noin 160 kappaletta. Lajin säilyttäminen 30.35.42 1 000 000 markkaa saimaan-
29420: edellyttää jatkuvia suojelutoimenpiteitä. norpan suojeluun.
29421: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29422: nioittaen,
29423: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29424:
29425: Jussi Ranta
29426: 844 1990 vp.
29427:
29428: Raha-asia-aloite n:o 781
29429:
29430:
29431:
29432:
29433: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lauritsalan tieyhteyksien
29434: parantamiseen
29435:
29436:
29437: Eduskunnalle
29438: Kaukaan teollisuuslaitoksen kehittäminen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29439: yhtenä Euroopan moderneimpana tuotanto- nioittaen,
29440: laitoksena edellyttää ns. Lauritsalan tien siir-
29441: tämistä. Tien siirtäminen puolestaan edellyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29442: tää valtion hoitaman teollisuustien järjeste- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29443: lyjä, jotka olisi aloitettava mahdollisimman 31.24.77 5 000 000 markkaa Lauritsa-
29444: pikaisesti. lan tieyhteyksien parantamiseen.
29445: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29446: Jussi Ranta
29447: 1990 vp. 845
29448:
29449: Raha-asia-aloite n:o 782
29450:
29451:
29452:
29453:
29454: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Kutilan kanavan rakenta-
29455: miseen Taipalsaarella
29456:
29457:
29458: Eduskunnalle
29459: Vesitieyhteydet Lappeenrannasta Suur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29460: Saimaan alueelle ovat varsin puutteelliset ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29461: hankalat. Veneily ja matkustajalaivaliikenne 31.30.77 5 000 000 markkaa Taipal-
29462: ovat voimakkaasti kehittymässä. Tämä edel- saaren Kutilan kanavan rakentamiseen.
29463: lyttäisi suunnitellun kanavan pikaista raken-
29464: tamista Taipalsaaren Rehulassa.
29465: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29466: nioittaen,
29467: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29468: Jussi Ranta
29469: 846 1990 vp.
29470:
29471: Raha-asia-aloite n:o 783
29472:
29473:
29474:
29475:
29476: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Simolan-Lappeenrannan
29477: rataosan kunnostamiseen
29478:
29479:
29480: Eduskunnalle
29481: Simolan-Lappeenrannan rataosalta on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29482: liikenne lakkautettu radan huonon kunnon nioittaen,
29483: vuoksi. Lakkauttamisen jälkeen Mustolan
29484: satama on aloittanut toimintansa, ja satama että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29485: kehittyy tätä nykyä erittäin voimakkaasti. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29486: Kuljetusten sujuva hoitaminen edellyttää Si- 31.57.62 JO 000 000 markkaa Simo-
29487: molan-Lappeenrannan rataosan kunnosta- lan-Lappeenrannan rataosan kunnos-
29488: mista ja liikenteen uudelleen aloittamista. tamiseen.
29489: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29490: Jussi Ranta
29491: 1990 vp. 847
29492:
29493: Raha-asia-aloite n:o 784
29494:
29495:
29496:
29497:
29498: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Vainikkalan ratapihan
29499: laajentamiseen
29500:
29501:
29502: Eduskunnalle
29503: Neuvostoliitosta tuleva transitoliikenne on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29504: kasvanut runsaasti ja erityisesti kuljetukset nioittaen,
29505: Lappeenrannan Mustolan satamaan ovat li-
29506: sääntymässä. Tavaravaunut joudutaan ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29507: kyisellään kuljettamaan kaikki Kouvolan ra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29508: tapihan kautta, mikä aiheuttaa viivästymistä 31.57.62 1 000 000 markkaa Vainikka-
29509: ja kaikkinaisia hankaluuksia. Junien erottelu lan ratapihan laajentamiseen.
29510: edellyttäisi Vainikkalan ratapihan laajenta-
29511: mista.
29512: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29513:
29514: Jussi Ranta
29515:
29516:
29517:
29518:
29519: 57 200052Y
29520: 848 1990 vp.
29521:
29522: Raha-asia-aloite n:o 785
29523:
29524:
29525:
29526:
29527: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan rautatie-
29528: aseman henkilöliikenneterminaalin suunnitteluun
29529:
29530:
29531: Eduskunnalle
29532: Joukkoliikenteen kehittäminen ja sen kil- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29533: pailukyky edellyttää joukkoliikenteen eri nioittaen,
29534: muotojen yhteistoiminnan kehittämistä.
29535: Tämä edellyttää mm. joukkoliikenteen yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29536: teisterminaalien nopeaa toteuttamista siten, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29537: että terminaaliin voidaan sijoittaa myös yksi- 31.58.30 1 000 000 markkaa Lappeen-
29538: tyisautoilua palvelevia muotoja kuten esim. rannan rautatieaseman henkilöliikenne-
29539: huoltoasema ja pysäköintitilat. Tällöin myös terminaalin suunnitteluun.
29540: yksityisautoilu ja joukkoliikenne voivat kul-
29541: jetusmuotoina integroitua.
29542: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29543: Jussi Ranta
29544: 1990 vp. 849
29545:
29546: Raha-asia-aloite n:o 786
29547:
29548:
29549:
29550:
29551: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomessa
29552: tehtävään tutkimukseen ilmansaasteiden vaikutuksesta
29553: metsien terveydentilaan
29554:
29555:
29556: Eduskunnalle
29557: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson saastelas- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
29558: keuma-arvot ovat suuremmat kuin katastro- Kymen läänin kansanedustajien yhteistyö-
29559: fialueeksi luonnehditussa Itä-Lapissa. Lisäksi ryhmässä.
29560: Kaakkois-Suomessa maaperä on suhteellisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29561: karua ja luonto siitä syystä altis vaurioille. nioittaen,
29562: Tutkimus ilmansaasteiden vaikutuksista
29563: metsien terveydentilaan Kaakkois-Suomessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29564: on tarkoitus käynnistää vuoden 1990 aikana. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29565: Sen toteuttaa Metsäntutkimuslaitos ja se on 35.11.26 2 000 000 markan määrära-
29566: osa laajempaa tutkimuslaitosten ja viran- han Kaakkois-Suomessa tehtävään tut-
29567: omaisten välistä ilmansaasteisiin kohdistuvaa kimukseen ilmansaasteiden vaikutuk-
29568: hanketta Kaakkois-Suomessa ja lähialueilla sesta metsien terveydentilaan.
29569: Neuvostoliitossa.
29570: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29571:
29572: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen
29573: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Kari Häkämies
29574: Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo Esko Almgren
29575: Sinikka Mönkäre
29576: 850 1990 vp.
29577:
29578: Raha-asia-aloite n:o 787
29579:
29580:
29581:
29582:
29583: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden val-
29584: tionavustuksiin
29585:
29586:
29587: Eduskunnalle
29588: Rakentamattomien rantojen suojelu Suo- Kymenlaaksossa on suunnitteilla organi-
29589: menlahdella, Saimaalla ja Kymijoen varrella saatio seudullisten virkistysalueiden perusta-
29590: on 1990-luvun alkuvuosina erityisen merki- mista varten. Tarvittavan valtionavustuksen
29591: tyksellistä, sillä viimeisiä luonnonvaraisia määräksi arvioidaan 1 500 000 markkaa vuo-
29592: ranta-alueita ja saaria ollaan kaavoittamassa sittain.
29593: loma-asutukseen. Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
29594: Etelä-Karjalassa Lappeenranta, Imatra, Kymen läänin kansanedustajien yhteistyö-
29595: Joutseno ja Taipatsaari ovat perustamassa ryhmässä.
29596: virkistysaluesäätiötä, joka ryhtyy huolehti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29597: maan eteläisen Saimaan virkistysalueiden nioittaen,
29598: hankinnasta ja ylläpidosta. Säätiön säännöt
29599: ovat parhaillaan oikeusministeriön vahvistet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29600: tavana. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29601: maanhankinnan valtionavustuksiin tarvitaan 35.15.32 3 000 000 markan määrära-
29602: vuosittain 1 500 000 markan määräraha. Val- han Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson
29603: tion edellytetään osallistuvan maanhankin- virkistysalueiden hankintaan.
29604: nan kustannuksiin 50 %:n osuudella.
29605: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29606:
29607: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen
29608: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Kari Häkämies
29609: Antero Kekkonen Anna-Kaarina Louvo Esko Almgren
29610: Sinikka Mönkäre
29611: 1990 vp. 851
29612:
29613:
29614: Raha-asia-aloite n:o 788
29615:
29616:
29617:
29618:
29619: Ranta: Määrärahan osoittamisesta virkistys- ja suojelualuei-
29620: den hankintaan Suur-Saimaalta
29621:
29622:
29623: Eduskunnalle
29624: Etelä-Karjalassa on perustettu vastikään Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29625: virkistysaluesäätiö, jonka tarkoituksena on nioittaen,
29626: hankkia alueen asukkaiden käyttöön virkis-
29627: tysalueita Suur-Saimaan alueelta. Säätiön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29628: toimialaa on tarkoitus kehittää siten, että 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29629: säätiö voisi myös hankkia omistukseensa 35.15.32 5 000 000 markkaa virkistys-
29630: suojelualueita. Tällaisten alueiden hankinta ja suojelualueiden hankkimiseksi Suur-
29631: olisikin välttämätöntä mm. saimaannorpan Saimaan alueelta.
29632: suojelemiseksi.
29633: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29634:
29635: Jussi Ranta
29636: 852 1990 vp.
29637:
29638: Raha-asia-aloite n:o 789
29639:
29640:
29641:
29642:
29643: Ranta: Määrärahan osoittamisesta vanhustentalon rakenta-
29644: miseen Lappeenrantaan
29645:
29646:
29647: Eduskunnalle
29648: Vanhusten ja eläkeläisten määrä tulee lähi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29649: vuosina edelleen nousemaan. Tämä edellyt- nioittaen,
29650: tää uusia ennakkoluulottomia asumismuoto-
29651: ja sekä niihin liittyviä erilaisia palveluita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29652: Tällainen uudenlainen yksikkö on suunnitel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29653: tu mm. Lappeenrannan Pappilanpellon 35.45.60 5 000 000 markkaa erityisra-
29654: alueelle, joka nivoutuu keskusta-alueen kor- kentamiseen Lappeenrannan ns. Pappi-
29655: keatasoiseen palveluvarustukseen sekä lähel- lanpellolle.
29656: lä oleviin sairaalapalveluihin.
29657: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29658:
29659: Jussi Ranta
29660: 1990 vp. 853
29661:
29662: Raha-asia-aloite n:o 790
29663:
29664:
29665:
29666:
29667: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Päivöiän kansan-
29668: opiston rakennusavustukseen
29669:
29670:
29671: Eduskunnalle
29672: Päivöiän kansanopisto on maamme vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29673: reimmin toimivia opistoja. Tilojen uudenai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29674: kaistaminen on aiheuttanut kustannuksia, 29.57.52 500 000 markkaa Päivöiän
29675: jotka ovat ylittämässä taloudellisen kestoky- kansanopiston rakennusavustukseksi.
29676: vyn. Valtion rakennusavustus keventäisi
29677: opiston taloutta ratkaisevasti.
29678: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29679: nioittaen,
29680: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29681:
29682: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29683: 854 1990 vp.
29684:
29685: Raha-asia-aloite n:o 791
29686:
29687:
29688:
29689:
29690: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken
29691: kaupunginteatterin tilojen saneeraukseen
29692:
29693:
29694: Eduskunnalle
29695: Valkeakoskella on harrastajateatteritoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29696: mintaa ollut jo yli 70 vuotta. Teatterin nyt nioittaen,
29697: tiloiltaan uusiutuessa ovat korjauskustan-
29698: nukset nousseet niin korkeiksi, että teatterin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29699: taloudelliset voimavarat eivät yksin riitä. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
29700: Kaupunki onkin ollut merkittävästi tässä markkaa Valkeakosken kaupunginteat-
29701: apuna, mutta lisäksi valtionavustus olisi vält- terin saneeraukseen.
29702: tämätön, onhan Valkeakosken kaupungin-
29703: teatteri maamme parhaita harrastajateatte-
29704: reita.
29705: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29706: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29707: 1990 vp. 855
29708:
29709: Raha-asia-aloite n:o 792
29710:
29711:
29712:
29713:
29714: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiik-
29715: kitapahtuman avustamiseen Valkeakoskella
29716:
29717:
29718: Eduskunnalle
29719: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut tamaan paaasiassa oman rahoitusosuuden
29720: yhdeksi mittavimmista kesän kulttuuritapah- kasvattamisella. Epävarma talous on osal-
29721: tumista ja se on kesän ainoa valtakunnallinen taan vaikuttanut myös siihen, että kansain-
29722: työväenkulttuurin tapahtuma. Kymmeniin- välistä vuorovaikutusta ei ole voitu riittävän
29723: tuhansiin kohoavat yleisöjoukot on käsitettä- laajasti toteuttaa, vaikka kotimaisten esiinty-
29724: vä kyseisen tapahtuman tarpeellisuuden osoi- jien kannalta tällainen kulttuurivaihto koe-
29725: tukseksi. Tapahtumaa on vuosittain pyritty taan hyvinkin kehittävänä ja tarpeellisena.
29726: kehittämään ja monipuolistamaan ja sille on Vuosien 1981-1984 valtionavustuksen
29727: jatkuvasti etsitty uusia ilmenemismuotoja. Työväen Musiikkitapahtuma sai suoraan val-
29728: Kehittämistyössä on ohjeena käytetty yleisön tion tulo- ja menoarviosta. Tämä on myön-
29729: ja esiintyjien havaintoja ja toivomuksia sekä teinen asia tapahtuman valmistelun kannalta
29730: myös julkisen sanan arvosteluja. suunnittelun tapahtuessa pääsääntöisesti
29731: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja kahden vuoden, osin pidemmälläkin aikavä-
29732: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä lillä.
29733: on ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29734: suunnittelu ja siihen liittyvät sitoumukset nioittaen,
29735: vaativat varmuutta myös taloudesta.
29736: Kustannukset kohoavat jatkuvasti. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29737: johtuu esiintyjien määrän sekä osatapahtu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil-
29738: mien määrän kasvusta. Vaikka valtion tuki le 29.90.52 700 000 markkaa Työ-
29739: onkin markkamääräisesti vuosittain noussut, väen Musiikkitapahtumalle annettavak-
29740: on kokonaiskasvu jouduttu kuitenkin rahoit- si avustukseksi.
29741: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29742: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29743: 856 1990 vp.
29744:
29745: Raha-asia-aloite n:o 793
29746:
29747:
29748:
29749:
29750: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Keskus-
29751: shakkiliiton toiminnan tukemiseen
29752:
29753:
29754: Eduskunnalle
29755: Suomen Keskusshakkiliiton toiminnan jul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29756: kinen tuki on riittämätön ja vaikeuttaa liiton 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29757: toimintaa shakin harrastajien keskuselimenä. 29.91.50 JOO 000 markkaa Suomen
29758: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Keskusshakkiliiton toiminnan tukemi-
29759: nioittaen, seen.
29760: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29761:
29762: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29763: 1990 vp. 857
29764:
29765: Raha-asia-aloite n:o 794
29766:
29767:
29768:
29769:
29770: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Shakki-
29771: liiton toiminnan tukemiseen
29772:
29773:
29774: Eduskunnalle
29775: Työväen Shakkiliiton toiminnan julkinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29776: tuki on riittämätön ja vaikeuttaa liiton toi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29777: mintaa. 29.91.50 120 000 markkaa Työväen
29778: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Shakkiliiton toiminnan tukemiseen.
29779: nioittaen,
29780: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29781: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29782: 858 1990 vp.
29783:
29784: Raha-asia-aloite n:o 795
29785:
29786:
29787:
29788:
29789: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken jää-
29790: hallin rakentamiseen
29791:
29792:
29793: Eduskunnalle
29794: Valkeakoskelle on suunniteltu rakennetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29795: vaksi jäähalli, jonka opetusministeriön mu- nioittaen,
29796: kainen normaalihinta on 7 540 000 markkaa.
29797: Kuudennen kantokykyluokan kunnalla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29798: mahdollisuus saada valtionavustusta enim- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29799: millään 22 % normaalihinnasta. Hankkeen 29.91.50 2 000 000 markkaa Valkea-
29800: rahoituksen turvaamiseksi on valtion tuki kosken jäähallin valtionavustukseksi.
29801: välttämätön.
29802: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29803:
29804: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29805: 1990 vp. 859
29806:
29807: Raha-asia-aloite n:o 796
29808:
29809:
29810:
29811:
29812: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken
29813: moottoriurheilujärjestöille moottoriratojen rakentamiseen
29814:
29815:
29816: Eduskunnalle
29817:
29818: Valkeakoskelaiset moottoriurheiluseurat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29819: ovat yhteishankkeena rakentamassa mootto- nioittaen,
29820: riurheilukeskusta. Valkeakosken kaupunki
29821: on tarkoitusta varten osoittanut maa-alueen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29822: Hankkeen käyntiin saamiseksi valtionavus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29823: tus merkittävästi edistäisi rakennustöiden 29.91.50 500 000 markkaa moottoriur-
29824: aloittamista. heilukeskuksen rakennusavustukseksi.
29825: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29826:
29827: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29828: 860 1990 vp.
29829:
29830: Raha-asia-aloite n:o 797
29831:
29832:
29833:
29834:
29835: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken
29836: nuorisotilan rakentamisavustukseksi
29837:
29838:
29839: Eduskunnalle
29840: Valkeakosken kaupunki on hankkinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29841: omistukseensa kiinteistön tarkoituksenaan 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
29842: rakentaa nuorisolle vapaa-aika- ja harrastus- markkaa Valkeakosken kaupungin nuo-
29843: tilat. Kaupungin nuorisotilat ovat sekä kool- risotilojen rakentamisen valtionavustuk-
29844: taan että varustetasoltaan olleet riittämättö- seksi.
29845: mät.
29846: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29847: nioittaen,
29848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29849:
29850: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29851: 1990 vp. 861
29852:
29853: Raha-asia-aloite n:o 798
29854:
29855:
29856:
29857:
29858: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken työ-
29859: väentalon korjausavustukseksi
29860:
29861:
29862: Eduskunnalle
29863: Valkeakosken työväentalo on muutama Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29864: vuosi sitten saneerattu pääosin yhdistyksen nioittaen,
29865: omaan tai yleishyödylliseen muuhun käyt-
29866: töön. Opetusministeriö on aikaisemmin avus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29867: tusta myöntänyt, mutta yhdistyksen taloudel- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
29868: linen tilanne on edelleen erittäin kireä ja markkaa Valkeakosken työväentalon
29869: lainojen kulut ovat ylivoimaiset yhdistyksen korjausavustukseksi.
29870: yksin hoitaa.
29871: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29872:
29873: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29874:
29875:
29876:
29877:
29878: \
29879: 862 1990 vp.
29880:
29881: Raha-asia-aloite n:o 799
29882:
29883:
29884:
29885:
29886: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakanto-
29887: jen elvyttämiseen
29888:
29889:
29890: Eduskunnalle
29891: Suomen vaelluskalakantojen hoito on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29892: vuosia jäänyt suorittamatta. Mahdollisuuk- nioittaen,
29893: sia vaelluskalakantojen elvyttämiseen on ole-
29894: massa, mm. koskia kunnostamaHa ja ns. ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29895: lateitä rakentamalla. Jo pienilläkin toimenpi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29896: teillä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. 30.37.77 8 000 000 markkaa vaelluska-
29897: Vesipiireissä on olemassa jo valmiita suunni- lakantojen elvyttämiseen, koskireittien
29898: telmia vesistöjen kunnostamiseksi. kunnostamiseen ja kalateiden rakenta-
29899: Vaelluskalakantojen elvyttämisellä on miseen.
29900: paitsi kalataloudellista, myös virkistyksellistä
29901: ja matkailullista merkitystä ja samalla kertaa
29902: työllistäviä vaikutuksia.
29903: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29904:
29905: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29906: 1990 vp. 863
29907:
29908: Raha-asia-aloite n:o 800
29909:
29910:
29911:
29912:
29913: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 9
29914: parantamiseen välillä Urjala-Kylmäkoski-Viiala-
29915: Lempäälä
29916:
29917:
29918: Eduskunnalle
29919: Valtatietä n:o 9 (Urjala-Kylmäkoski- nushallituksessa valmistumassa olevat uudet
29920: Viiala-Lempäälä) tulisi parantaa. viitoituskohteet sallisivat Viialan kunnan
29921: Tie 2000 -ohjelmaa pitäisi toteuttaa valtion osoittamisen tienviitalla esim. valtatien n:o 3
29922: tulo- ja menoarvion kautta siten, että päätei- suunnasta.
29923: den ja seudullisten maanteiden rinnalla kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29924: tetään tasapuolisesti alempaa tieverkostoa. nioittaen,
29925: Ohjelmaa tulisikin toteuttaa niin, että
29926: kaikki kokoojaluokkaiset maantiet ja vilk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29927: kaimmin liikennöidyt yhdystiet päällyste- 1991 tulo- ja menoarvioon 28 000 000
29928: tään, sorateiden kantavuutta parannetaan markkaa valtatien n:o 9 parantamiseen
29929: sekä pidetään päivittäinen hoitotaso ennal- välillä Urjala-Kylmäkoski-Viiala-
29930: laan. Lempäälä.
29931: Pidämme tärkeänä, että tie- ja vesiraken-
29932: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29933:
29934: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29935:
29936:
29937:
29938:
29939: 58 200052Y
29940: 864 1990 vp.
29941:
29942: Raha-asia-aloite n:o 801
29943:
29944:
29945:
29946:
29947: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot
29948: 2985 ja 2983 (Tottijärvi-Vesilahti-Viiala) parantami-
29949: seen
29950:
29951:
29952: Eduskunnalle
29953: Tie 2000 -ohjelmaa pitäisi toteuttaa valtion Maantien n:o 2985 ja maantien n:o 2983
29954: tulo- ja menoarvion kautta siten, että päätei- (Tottijärvi-Vesilahti-Viiala) parantamisen
29955: den ja seudullisten maanteiden rinnalla kehi- kustannusarvio on 17 milj. mk.
29956: tetään tasapuolisesti alempaa tieverkostoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29957: Ohjelmaa tulisikin toteuttaa niin, että nioittaen,
29958: kaikki kokoojaluokkaiset maantiet ja vilk-
29959: kaimmin liikennöidyt yhdystiet päällyste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29960: tään, sorateiden kantavuutta parannetaan 1991 tulo- ja menoarvioon 17 000 000
29961: sekä pidetään päivittäinen hoitotaso ennal- markkaa maanteiden n:ot 2985 ja 2983
29962: laan. parantamiseen välillä Tottijärvi-Vesi-
29963: Pidämme tärkeänä, että tie- ja vesiraken- lahti- Viiala.
29964: nushallituksessa valmistumassa olevat uudet
29965: viitoituskohteet sallisivat Viialan kunnan
29966: osoittamisen tienviitalla esim. valtatien n:o 3
29967: suunnasta.
29968: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29969:
29970: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29971: 1990 vp. 865
29972:
29973: Raha-asia-aloite n:o 802
29974:
29975:
29976:
29977:
29978: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan kevyen
29979: liikenteen väylien rakentamiseen
29980:
29981:
29982: Eduskunnalle
29983: Toijalaan on suunnitteilla seuraavat ke- 4. Maantien n:o 303 varteen välillä Kanko-
29984: vyen liikenteen väylät: mäentie-Lentiläntie: suunnitelma vahvistus-
29985: 1. Maantien n:o 303 varteen välillä Palo- käsittelyssä, kevyen liikenteen väylän pituus
29986: asema-Tyrisevän liittymä: suunnitelma vah- 1,959 km.
29987: vistettu 9.2.1988, kevyen liikenteen väylän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29988: pituus 2,064 km. nioittaen,
29989: 2. Maantien n:o 2847 varteen välillä Turun
29990: rata-Lastuveräjäntie: suunnitelma vahvis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29991: tettu 6.7.1989, kevyen liikenteen väylän pi- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
29992: tuus 0,552 km. markkaa Toijalan kevyen liikenteen
29993: 3. Paikallistien n:o 13693 varteen välillä väylien rakentamiseen.
29994: Palkinpääntie--VKT:n liittymä: suunnitelma
29995: vahvistettu 11.8.1989, kevyen liikenteen väy-
29996: län pituus 1,03 km.
29997: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
29998: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
29999: 866 1990 vp.
30000:
30001: Raha-asia-aloite n:o 803
30002:
30003:
30004:
30005:
30006: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viialan ja Toijalan
30007: välisen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantiellä
30008: n:o 303
30009:
30010:
30011: Eduskunnalle
30012: Viialan kunta ja Toijalan kaupunki ovat 4. Viialan kunnan/VPK:n omistuksessa
30013: esittäneet tie- ja vesirakennuslaitoksen Hä- olevan Metsälinnan tanssipaikan ja Hirsikan-
30014: meen piirille kevyen liikenteen väylän raken- kaan hiihtoalueen kehittäminen.
30015: tamista maantielle n:o 303. 5. Työmatkapendelöinti Viialan ja Toija-
30016: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin tienpi- lan välillä on saatava turvalliseksi liikenteel-
30017: don toimenpideohjelmaan tulisi kiireesti saa- lisesti.
30018: da kevyen liikenteen väylää koskevat suunni- 6. Koululaisliikenne Rasin koululle, Kes-
30019: telmat. Niiden toteuttamisen tulisi tapahtua kustan ala-asteelle, Hirvialhon yläasteelle ja
30020: valtion tulo- ja menoarvion kautta vuonna lukioon ja muihin kunnan osa-alueisiin
30021: 1991. maantietä n:o 303 pitkin tulisi saada turval-
30022: Perusteluna kevyen liikenteen väylän ra- liseksi.
30023: kentamiselle esitämme seuraavaa: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30024: 1. Viialan kunnassa Varrasniemen uusi nioittaen,
30025: asuntoalue tuo lisää asukkaita kuntaan, noin
30026: 170-200. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30027: 2. Viialan kunnan virkistysalueen Luttusen 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
30028: edelleen kehittäminen leirintä-, palloilu- ja markkaa Viialan ja Toijalan välisen
30029: uinti paikkana. kevyen liikenteen väylän rakentamisen
30030: 3. Yleinen liikenneturvallisuus ja sen pa- aloittamiseen maantiellä n:o 303.
30031: rantaminen tulevaisuudessa.
30032: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30033:
30034: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
30035: 1990 vp. 867
30036:
30037: Raha-asia-aloite n:o 804
30038:
30039:
30040:
30041:
30042: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta palvelutalon ra-
30043: kentamiseen Valkeakoskelle
30044:
30045:
30046: Eduskunnalle
30047: Valkeakosken Pohjoisen palvelutalon hah- tukipalveluiden järjestämistä (koko kaupun-
30048: mottelu lähti liikkeelle selvityksestä, joka teh- kia palvelevat palvelut ja järjestelyt ja osa-
30049: tiin keväällä 1987. Selvityksen perusteella to- aluepalvelut).
30050: dettiin, Yhteistyö muiden hallintokuntien, lähinnä
30051: - että laitoshoidon osalta on jo paikka- terveystoimen kanssa sekä muu vanhusten-
30052: pulaa, joka koko ajan pahenee melko nopea- huollon toiminnallinen kehittely olisi jatku-
30053: ta vauhtia, vana ideana.
30054: - että laitoshoitoratkaisuilla eli vanhoilla Ensimmäisenä toiminnallisena kehittelynä
30055: keinoilla tilannetta ei kannata eikä ole miele- Pohjoisen palvelutalon suunnittelu on jo
30056: kästä hoitaa, tuottanut uuden vanhustenhuollon toimin-
30057: - että Valkeakoskelta puuttuu vanhus- nallis-hallinnollisen organisaation.
30058: tenhuollon kentästä yksi hoitomuoto koko- Tarkoituksena on jakaa Valkeakoski nel-
30059: naan (palveluasuminen). jään osa-alueeseen, joiden tukipisteinä ja tiet-
30060: Palvelutalon rakennuttaisi ja tietyistä toi- tyjen palveluiden autopaikkana toimisivat
30061: minnoista vastaisi Tohka-säätiö. seuraavat yksiköt:
30062: Palvelutalon täytyisi rakenteellisesti mah- - Sääksmäen vanhainkoti
30063: dollistaa
30064: - normaalitasoinen vanhuksen asuminen - Palmurinteen vanhainkoti
30065: - palvelutasoinen vanhuksen asuminen - Apian palvelukeskus sekä
30066: - vanhainkotitasoinen vanhuksen asumi- - Pohjoinen palvelutalo.
30067: nen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30068: - asuminen viimeiseen saakka, jos van- nioittaen,
30069: hus niin haluaa.
30070: Palveluiden tuottamisessa pyrittäisiin hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30071: kilökunnan mahdollisimman joustavaan 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
30072: käyttöön ja sellaisiin toiminnallisiin ratkai- markkaa Valkeakosken Pohjoisen pal-
30073: suihin, jotka tukevat avohuoltoa eli erilaisten velutalon rakennusavustukseksi.
30074: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30075: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
30076: 868 1990 vp.
30077:
30078: Raha-asia-aloite n:o 805
30079:
30080:
30081:
30082:
30083: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen lo-
30084: makodin kannatusyhdistykselle
30085:
30086:
30087: Eduskunnalle
30088: Etelä-Hämeen lomakodin kannatusyhdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30089: tys ylläpitää Järvelän lomakotia, joka nyt on nioittaen,
30090: saneerattu osin valtion tuella hyvään toimin-
30091: nalliseen valmiuteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30092: Saneerauksen aiheuttamista korkeista 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
30093: pääomakustannuksista on lomakodin vai- markkaa Etelä-Hämeen lomakodin
30094: keata yksin selviytyä omin voimavaroin. kannatusyhdistykselle saneerauksen
30095: Koska kyseessä on yleishyödyllinen yhtei- pääoma-avustukseen.
30096: sö, joita edelleen maassamme tarvitaan, olisi
30097: valtionavustus pääomamenoihin kohtuullis-
30098: ta.
30099: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30100: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
30101: 1990 vp. 869
30102:
30103: Raha-asia-aloite n:o 806
30104:
30105:
30106:
30107:
30108: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusaluei-
30109: den osoitejärjestelmän kustannuksiin Etelä-Pirkanmaalla
30110:
30111:
30112: Eduskunnalle
30113: Haja-asutusalueiden osoitejärjestelmän to- aluetoimikunnan kaikilla kunnilla on tarvet-
30114: teuttaminen on jo aloitettu useissa Etelä- ta haja-asutusalueiden osoitejärjestelmän ke-
30115: Pirkanmaan alueen kunnissa. Posti- ja telelai- hittämiseen ja luomiseen.
30116: tos ei osallistu haja-asutusalueiden osoitejär- Tarvittavat määrärahat tulisi varata val-
30117: jestelmän rahoitukseen muilta osin kuin an- tion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1991.
30118: tamalla asiantuntija-apua ja lahjoittamalla Osoitejärjestelmän toteuttaminen ei välittö-
30119: tiedotusta varten kirjekuoren. mästi tuo rahaa kunnan kassaan, mutta se
30120: Rahoituksellista valtionapujärjestelmää säästää kansalaisten kallista aikaa; kenties
30121: asiaan ei ole olemassa. Postilaitos on luvan- muutama talo jää palamatta ja pitkällä täh-
30122: nut kunnille järjestelmän perustamisvaihees- täimellä on selvää, että osoitejärjestelmän
30123: sa tarvittavia tietoja nykyisestä osoitteistosta. kehittäminen on kannattava investointi, jota
30124: Samoin väestön keskusrekisterin aineistoa valtiovallankin tulisi tukea.
30125: voidaan käyttää kihlakuntien rekisteritoimis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30126: tojen välityksellä asiassa hyväksi. Lisäksi nioittaen,
30127: postilaitos on luvannut ilmaista postitusta
30128: kiinteistökohtaisten uusien osoitteiden tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30129: dottamiseksi kiinteistönomistajille haja-asu- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
30130: tusalueella järjestelmän perustamisvaiheessa. markkaa haja-asutusalueiden osoitejär-
30131: Kyseessä on kunnille vapaaehtoinen tehtä- jestelmän kustannuksiin osallistumiseen
30132: vä, jonka tarpeellisuuden kukin kunta koh- Etelä-Pirkanmaa/la.
30133: dallaan harkitsee itse. Etelä-Pirkanmaan
30134: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30135: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
30136: 870 1990 vp.
30137:
30138: Raha-asia-aloite n:o 807
30139:
30140:
30141:
30142:
30143: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteenkäsittely-
30144: projektiin (ns. Wabio-projekti) Etelä-Pirkanmaalla
30145:
30146:
30147: Eduskunnalle
30148: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle biokaasua ja menetelmä on myös nopea:
30149: 1990 on ympäristöministeriön hallinnonalalle kuukaudessa syntyy mätänemistulos, joka
30150: varattu korkotukilainoja ympäristönsuojelul- kaatopaikalla veisi 20-30 vuotta. Kysymyk-
30151: lisiin hankkeisiin. sessä olisi noin 30 milj. mk:n hanke ja se toisi
30152: Ympäristöministeriö suosii jätteenkäsitte- työpaikkoja Etelä-Pirkanmaan alueelle. Jät-
30153: lyn järjestämisessä ylikunnallista yhteistyötä, teiden (yhdyskuntajäte ja yhdyskuntaliete,
30154: jossa ovat mukana teollisuuden edustajat. orgaaninen teollisuus) hyödyntäminen tukisi
30155: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1990 Etelä-Pirkanmaalla valtioneuvoston vuonna
30156: on yhtenä painopistealueena mainittu ympä- 1986 tekemää periaatepäätöstä. Samalla se
30157: ristönsuojelu. Pirkanmaan ensimmäistä jät- toteuttaisi Etelä-Pirkanmaalla kuntien välistä
30158: teenkäsittelylaitosta kaavaillaan mahdollises- järkevää, taloudellista yhteistyötä. Wabio-
30159: ti Etelä-Pirkanmaan alueelle. Laitoksen hyö- projekti liittyy osana myös Pirkanmaan jäte-
30160: dyntämisestä ovat kiinnostuneet kaikki alue- huoltoprojektin alueelliseen hyödyntämiseen
30161: toimikunnan kahdeksan jäsenkuntaa. Yhdys- tulevaisuudessa.
30162: kuntajätteen lisäksi laitoksessa käsiteltäisiin Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle
30163: myös yritysten jätteitä. 1991 tulisi ottaa huomioon Wabio-projektin
30164: Wabio-projekti perustuu uuden teknolo- rahoitus ympäristöministeriön ja kauppa- ja
30165: gian hyväksikäyttöön, ja jätteenkäsittelylai- teollisuusministeriön määrärahojen kautta.
30166: tos toimisi kaksivaiheisella järjestelmällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30167: koostuen kompostointiosastosta ja biokaa- nioittaen,
30168: suosastosta. Prosessissa suurin osa jätteistä
30169: saadaan uudelleen hyötykäyttöön ja vain hyl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30170: kyjäte joudutaan edelleen kuljettamaan kaa- 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
30171: topaikalle. markkaa W abio-jätteenkäsittelyprojek-
30172: Wabio-menetelmässä etuna on myös se, tin toteuttamiseen Etelä- Pirkanmaa/la.
30173: että prosessista syntyy energiaksi kelpaavaa
30174: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30175:
30176: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
30177: 1990 vp. 871
30178:
30179: Raha-asia-aloite n:o 808
30180:
30181:
30182:
30183:
30184: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntotuo-
30185: tantoon Viialassa
30186:
30187:
30188: Eduskunnalle
30189: Viialassa on useana vuonna ollut erittäin kaisesti vuoden 1990 lainakierrosta varten.
30190: vaikea vuokra-asuntotilanne. Viialassa on Asuntoja tulisi tähän hankkeeseen 80 kpl.
30191: Hämeen lääninhallituksen tekemän asunto- Kustannusarvio on yhteensä 25,6 milj. mk,
30192: markkinaselvityksen mukaan eniten hake- johon esitetään asuntohallituksen rahoitusta
30193: muksia (6,4 kpl) yhtä aravavuokra-asuntoa 23 milj. mk.
30194: kohden verrattuna koko läänin kuntiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30195: Asunto-ohjelmassa on vuosille 1990-1993 nioittaen,
30196: suunniteltu kolmen vuokrakerrostalon ra-
30197: kentamista Kaukolan alueelle. Vaikean että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30198: vuokra-asuntotilanteen helpottamiseksi Viia- 1991 tulo- ja menoarvioon 23 000 000
30199: lan asuntotuotanto Oy hakee asuntolainoi- markkaa vuokra-asuntotuotantoon
30200: tusta kolmelle vuokrakerrostalolle samanai- Viialassa.
30201: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30202:
30203: Jorma Rantanen Lauri Metsämäki
30204: 872 1990 vp.
30205:
30206: Raha-asia-aloite n:o 809
30207:
30208:
30209:
30210:
30211: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänissä toi-
30212: mivien reserviläisjärjestöjen toiminnan tukemiseen
30213:
30214:
30215: Eduskunnalle
30216: Maamme itsenäisyystaistelun tapahtumia Järjestöjen tekemää arvokasta maanpuo-
30217: 50 vuotta sitten muistellaan monin arvokkain lustustyötä on perusteltua tukea.
30218: tavoin. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30219: Reserviläisjärjestöillä on veteraani- ja mui- nioittaen,
30220: den kansalaisjärjestöjen kanssa keskeinen
30221: rooli talvisodan muistotapahtumien järjeste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30222: lyissä. Reserviläisjärjestöjen merkitys näissä 1991 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
30223: ja muissa maanpuolustustehtävissä korostuu kaa Mikkelin läänissä toimivien reser-
30224: entisessä päämajakaupungissa Mikkelissä ja viläisjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
30225: Mikkelin läänissä.
30226: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30227: Anssi Rauramo
30228: 1990 vp. 873
30229:
30230: Raha-asia-aloite n:o 810
30231:
30232:
30233:
30234:
30235: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
30236: liikuntafilosofian yliassistentin peruspalkkaisen viran pe-
30237: rustamiseen
30238:
30239:
30240: Eduskunnalle
30241: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä työtehtävillä, joita on tarjolla. Myös liikunta-
30242: tiedekunnassa tehdään liikuntatieteellistä pe- alan ammattilaisten kysyntä kaupallisen lii-
30243: rustutkimusta, jonka perusteisiin kuuluu lii- kunnan kentällä on yllättänyt korkeakoulu-
30244: kuntafilosofia. Tiedekunnassa myös koulute- tuksen suunnittelijat. Liikuntatieteellinen tie-
30245: taan opettajat maamme kouluihin, suunnitte- dekunta tarvitsee resursseja varsinkin liikun-
30246: lijat ja johtajat kuntien liikuntatoimeen ja takasvattajien ja liikunnan sosiaalitieteili-
30247: liikunta- ja urheilujärjestöihin sekä valmenta- jöiden koulutukseen. Henkilöresurssina tär-
30248: jat urheiluseuroihin. Liikuntatieteilijät sijoit- kein on puuttuvan liikuntafilosofian tut-
30249: tuvat myös tutkimustehtäviin ja journalis- kimuksen ja opetuksen aloittaminen.
30250: teiksi. Maassamme on liikunnanopettajapu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30251: la, koska keskiasteen koulunuudistuksen nioittaen,
30252: myötä on keskiasteen oppilaitoksiin perustet-
30253: tu huomattava määrä liikunnanopettajan vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30254: koja, monet iäkkäät liikunnanopettajat ovat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30255: jääneet eläkkeelle ja liikunnanopiskelijoiden 29.10.01 varat Jyväskylän yliopiston lii-
30256: valmistuminen on viivästynyt monista syistä kuntafilosofian yliassistentin peruspalk-
30257: -huonoa opintotukea korvataan oman alan kaisen viran perustamiseen.
30258: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30259: Anssi Rauramo
30260: 874 1990 vp.
30261:
30262: Raha-asia-aloite n:o 811
30263:
30264:
30265:
30266:
30267: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
30268: liikunta tieteellisen tiedekunnan liikunnanopettajakoulu-
30269: tuksen kehittämiseen
30270:
30271:
30272: Eduskunnalle
30273: Maassamme on liikunnanopettajapula, jotta liikunnanopettajien aloituskiintiötä voi-
30274: koska keskiasteen koulunuudistuksen myötä taisiin nostaa tarvetta vastaavaksi ja jotta
30275: on keskiasteen oppilaitoksiin perustettu huo- koulutusta voitaisiin kaikin tavoin kehittää.
30276: mattava määrä liikunnanopettajan virkoja, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30277: monet iäkkäät liikunnanopettajat ovat jää- nioittaen,
30278: neet eläkkeelle ja liikunnanopiskelijoiden val-
30279: mistuminen on viivästynyt monista syistä - että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30280: huonoa opintotukea korvataan oman alan 1991 tulo- ja menoarvioon momenteille
30281: työtehtävillä, joita on tarjolla. Myös liikunta- 29.10.01, 29.10.21, 29.10.70 ja 29.10.71
30282: alan ammattilaisten kysyntä kaupallisen lii- 1 000 000 markkaa Jyväskylän yliopis-
30283: kunnan kentällä on yllättänyt korkeakoulu- ton liikuntatieteellisen tiedekunnan lii-
30284: tuksen suunnittelijat. Liikuntatieteellinen tie- kunnanopettajakoulutuksen kehittämi-
30285: dekunta tarvitsee niin henkilö- kuin muitakin seen.
30286: resursseja liikuntakasvattajien koulutukseen,
30287: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30288:
30289: Anssi Rauramo
30290: 1990 vp. 875
30291:
30292: Raha-asia-aloite n:o 812
30293:
30294:
30295:
30296:
30297: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilaitos-
30298: ten liikuntaresursseihin
30299:
30300:
30301: Eduskunnalle
30302: Keskiasteen koulunuudistuksen myötä jatkaminen ja herättäminen, mitä eivät vält-
30303: aloitettiin syksyllä 1989 liikunnanopetus ope- tämättä opetussuunnitelmiin kuuluva liikun-
30304: tussuunnitelmiin kuuluvana myös teknillisis- ta ja oppilaitoksen oma liikuntasali sinänsä
30305: sä oppilaitoksissa. Liikunnanopetuksen re- edistä. Nykyopiskelijat tarvitsevat valinnan-
30306: surssit oppilaitoksissa ovat kuitenkin muuta- mahdollisuuksia, mitä korkeakouluopiskeli-
30307: mia poikkeuksia lukuun ottamatta kehnot. joille onkin tarjolla liikuntasihteerijärjestel-
30308: Liikuntatilat puuttuvat eikä tarvittaviin väli- män avulla. Keskiasteellakin tulisi siirtyä sa-
30309: ne-, matka-, vuokra- ym. resursseihin ole manlaiseen mahdollisuuksia tarjoavaan jär-
30310: ollut riittävästi varoja. Liikuntatilojen raken- jestelmään.
30311: taminen tulee kestämään monissa oppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30312: sissa kohtuuttoman kauan, jotta niiden va- nioittaen,
30313: raan voitaisiin kunnollista liikunnanopetusta
30314: perustaa. Tämän vuoksi onkin järkevää re- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30315: sursoida liikuntaan niin, että aikuisopiskelijat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30316: voisivat käyttää kunnallisia ja kaupallisia 29.60.29 2 000 000 markkaa teknillis-
30317: liikuntatiloja ja -paikkoja. Tärkeintähän ten oppilaitosten liikunnan kulutusme-
30318: opiskelijoille on oman liikuntaharrastuksen nojen kattamiseen.
30319: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30320:
30321: Anssi Rauramo
30322: 876 1990 vp.
30323:
30324: Raha-asia-aloite n:o 813
30325:
30326:
30327:
30328:
30329: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen musiik-
30330: kijuhlien tukemiseen
30331:
30332:
30333: Eduskunnalle
30334: Kangasniemen musiikkiviikko -tapahtuma Kangasniemen musiikkiviikko -tapahtumaa
30335: on lunastanut paikkansa Suomen rikkaassa varsin minimaalisin summin. Viime vuonna
30336: kulttuurikesässä. Kangasniemen musiikki- onneksi eduskunta osoitti 100 000 markkaa
30337: juhlien omaleimaisuus on tämän musiikkivii- musiikkijuhlien tukemiseen. On täysin perus-
30338: kon kohdalla merkillepantavaa. Musiikkita- teltua, että Kangasniemen musiikkijuhlat
30339: pahtuma on paljolti painottunut laulumusiik- saadaan säännöllisen valtionavun piiriin,
30340: kiin, ja Kangasniemi paikkaa täten laulumu- joka tuo pitkäjänteisyyttä korkeatasoiseksi
30341: siikin opetuksessa olevia aukkoja. todetun musiikkitapahtuman ohjelmisto- ja
30342: Konserttien ja tapahtumien monilukuisuus muuhun suunnitteluun.
30343: ja korkeatasaisuus on osoitus siitä, että Kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30344: gasniemen musiikkiviikko ei ole enää pelkäs- nioittaen,
30345: tään Kangasniemen oma yritys ja tapahtuma,
30346: vaan siitä on kehittynyt maakunnallinen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30347: eräiltä osin selvästi valtakunnallinen musii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30348: killisia tarpeita palveleva instituutio. 29.90.52 JOO 000 markan määrärahan
30349: Ongelmana tulevan toiminnan suunnitte- Kangasniemen musiikkijuhlien tukemi-
30350: lussa ja toteuttamisessa on luonnollisesti ra- seen.
30351: ha. Tähän mennessä valtiovalta on tukenut
30352: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30353: Anssi Rauramo
30354: 1990 vp. 877
30355:
30356: Raha-asia-aloite n:o 814
30357:
30358:
30359:
30360:
30361: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta liikuntapaikkojen ja
30362: -tilojen rakentamiseen ja saneeraukseen liittyvään tutki-
30363: mustyöhön
30364:
30365:
30366: Eduskunnalle
30367: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle velisivat paremmin käyttäjien monipuolisia
30368: 1990 on varattu 1 000 000 markkaa urheilu- tarpeita, tulee alan tutkimusta lisätä ja kehit-
30369: laitosten rakentamiseen liittyvään tutkimus- tää. Tutkimus kannattaa keskittää Jyväsky-
30370: työhön. Suomessa puhutaan kuitenkin lii- län yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan
30371: kuntalaista, liikuntapolitiikasta jne., joten ur- yhteyteen, jossa alaa on tutkittu aiemminkin.
30372: heilulaitostenkin pitäisi muuttua liikuntapai- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30373: koiksi. Nykyiset liikuntapaikat on pitkälti nioittaen,
30374: rakennettu urheilun ehdoin, mikä näkyy mm.
30375: uimahalleissa, joita vasta tällä vuosikymme- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30376: nellä on alettu muuttaa koko väestölle sopi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30377: viksi liikuntatiloiksi, vaikka kuntouimarit 29.91.50 500 000 markkaa liikunta-
30378: ovatkin aina muodostaneet ylivoimaisesti paikkojen ja -tilojen rakentamiseen ja
30379: suuremman käyttäjäkunnan kuin minimaali- saneeraukseen liittyvään tutkimustyö-
30380: seksi jäänyt uintikilpailutoiminta. Jotta hön.
30381: maamme liikuntapaikat tulevaisuudessa pal-
30382: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30383: Anssi Rauramo
30384: 878 1990 vp.
30385:
30386: Raha-asia-aloite n:o 815
30387:
30388:
30389:
30390:
30391: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta kansainväliseen liikun-
30392: ta-alan yhteistyöhön ja liikuntatutkijoiden ja -kasvattajien
30393: opintomatkoihin
30394:
30395:
30396: Eduskunnalle
30397: Eurooppa yhdentyy, mutta myös muut muihin maihin ja kulttuureihin. Valtion tulo-
30398: maanosat ja muut kulttuuripiirit lähentyvät ja menoarviossa on varattu vuonna 1990
30399: Suomea. Liikuntakulttuurissa kansainväliset momentille 29.91.50 yhteensä 1 250 000
30400: vaikutteet tulevat ehkä nopeimmin osaksi markkaa kansainväliseen liikunta-alan yh-
30401: suomalaista arkipäivää: itämaiset lajit ja län- teistyöhön sekä tutkijoiden ja liikuntakasvat-
30402: simaiset pelit ovat tuhansien suomalaisten lajien opintomatkoihin.
30403: jokapäiväistä ohjelmaa. Kuitenkin oma tietä- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30404: myksemme näiden liikuntamuotojen taus- nioittaen,
30405: toista ja konteksteista alkuperäisessä miljöös-
30406: sään on varsin hataraa. Kansainvälistyvä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30407: Suomi tarvitsee tietoa muista kulttuureista ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30408: mahdollisuuksia kulttuurivaihtoon myös 29.91.50 2 000 000 markkaa kansain-
30409: kansalaisjärjestötasolla. Kun suomalaiset väliseen liikunta-alan yhteistyöhön sekä
30410: saavat mahdollisuuksia tutustua vieraisiin lii- tutkijoiden ja liikuntakasvatlajien opin-
30411: kuntakulttuureihin, saamme samalla rikaste- tomatkoihin.
30412: tuksi omaamme, jota myös kannattaa viedä
30413: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30414: Anssi Rauramo
30415: 1990 vp. 879
30416:
30417: Raha-asia-aloite n:o 816
30418:
30419:
30420:
30421:
30422: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta liikuntatieteelliseen
30423: suunnittelu- ja tutkimustyöhön sekä toimintaan
30424:
30425:
30426: Eduskunnalle
30427: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle kuin koskaan aiemmin. Liikunnah vaikutus
30428: 1990 on osoitettu 13 500 000 markkaa liikun- mielenterveyteen ja uusiin työ- ja yhteisö-
30429: tatieteelliseen suunnittelu- ja tutkimustyö- muotoihin sopeutumiseen vaatii myös tutki-
30430: hön. Liikuntatieteellinen tutkimus on edelleen muksensa. Liikuntatieteellinen tutkimus ei
30431: varsin nuorta ja monia tutkimuksen alueita valtioneuvoston päätöksen vastaisesti saanut
30432: on lähes kokonaan jäänyt vaille pitkäjänteis- luvattua 15 % korotusta määrärahoihinsa
30433: tä tutkimustyötä. Näistä mainittakoon lii- kuluvalle vuodelle.
30434: kuntafilosofian, liikunnan ja luonnon, lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30435: kunnan, urheilun ja ruumiillisuuden, liikun- nioittaen,
30436: tapaikkarakentamisen, liikunnan ja estetii-
30437: kan, liikunnan ja työelämän muutosten jne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30438: tutkimus. Liikunta on saamassa ihmisten ar- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30439: kielämässä yhä enemmän merkitystä, joten 29.91.50 6 000 000 markkaa liikunta-
30440: tietämys jälkiteollisen ajan ihmisen elämänta- tieteelliseen suunnittelu- ja tutkimus-
30441: paan vaikuttavista tekijöistä on tärkeämpää työhön sekä toimintaan
30442: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30443:
30444: Anssi Rauramo
30445:
30446:
30447:
30448:
30449: 59 200052Y
30450: 880 1990 vp.
30451:
30452: Raha-asia-aloite n:o 817
30453:
30454:
30455:
30456:
30457: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Helsingin opiskelijalii-
30458: kuntatilojen suunnittelemisen aloittamiseen
30459:
30460:
30461: Eduskunnalle
30462: Helsingissä on huutava pula liikuntatilois- lutyö, jonka tehtävänä on selvittää kaikki
30463: ta. Esimerkiksi teknillisen oppilaitoksen rakentamis- ja saneerausmahdollisuudet, joil-
30464: opiskelijat ovat tyystin vailla omia liikuntati- la saataisiin aikaiseksi kunnolliset liikuntati-
30465: loja, Kauppakorkeakoulun opiskelijat toimi- lat niitä tarvitseville opiskelijoille. Suunnitte-
30466: vat täysin alamittaisissa tiloissa ja Helsingin lutyössä olisi otettava huomioon myös tilojen
30467: yliopiston opettajankoulutuslaitokselta puut- mahdollinen yhteisrahoitus ja -käyttö.
30468: tuvat myös omat tilat. Sekä teknillisessä op- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30469: pilaitoksessa että opettajankoulutuslaitokses- nioittaen,
30470: sa tilanpuute haittaa tai estää täydellisesti
30471: liikunnanopetuksen järjestämisen. Muissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30472: oppilaitoksissa puute koskee eniten vapaaeh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30473: toista, ohjattua tai omaehtoista liikuntaa. 29.91.50 500 000 markan määrärahan
30474: Koska Helsingin keskustan tilanpuute on Helsingin opiskelijaliikuntatilojen suun-
30475: valtava, olisi pikaisesti aloitettava suunnitte- nittelun aloittamista varten.
30476:
30477: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30478: Anssi Rauramo
30479: 1990 vp. 881
30480:
30481: Raha-asia-aloite n:o 818
30482:
30483:
30484:
30485:
30486: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen ammatillis-
30487: ten oppilaitosten liikuntatuntien tapaturmavakuutukseen
30488:
30489:
30490: Eduskunnalle
30491: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa koskisi kaikkea oppilaitosyhteisön toimintaa
30492: opiskeli vuonna 1989 yli 150 000 opiskelijaa. mukaan lukien liikuntatunnit sekä koulu- ja
30493: Kun kaikki nämä opiskelijat syksyn 1989 työharjoittelumatkat
30494: alusta osallistuvat liikunnanopetukseen, ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
30495: paturmiltakaan ei voida välttyä. Kun opiske- nioittaen,
30496: lijat eivät ole olleet vakuutuksen piirissä, on
30497: voinut tapahtua monia kohtalokkaitakin on- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30498: nettomuuksia, joiden korvautuvuus vakuu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30499: tuksen avulla olisi edes lievittänyt tapahtu- 33.14.29 250 000 markkaa keskiasteen
30500: nutta. Järjestelmä voisi toimia samoin perus- ammatillisten oppilaitosten liikuntatun-
30501: tein kuin työllisyyskoulutuksessa olevien va- tivakuutusta varten.
30502: kuutus, jolloin pakollinen vakuutusturva
30503: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30504: Anssi Rauramo
30505: 882 1990 rd.
30506:
30507: Finansmotion nr 819
30508:
30509:
30510:
30511:
30512: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för understöd till Fin-
30513: lands Svenska Sång- och Musikförbund rf för en jubi-
30514: leumssång- och musikfest
30515:
30516:
30517: Till Riksdagen
30518: Den "Nittonde finlandssvenska sång- och dels vill man presentera mycket ny musik-
30519: musikfesten" kommer att genomföras i Eke- beställningsverk av Aulis Sallinen, Sigurd
30520: näs 13-16.6.1991. Arrangemanget utgör Snåre, Kaj-Erik Gustafsson, Pehr-Henrik
30521: samtidigt 100-årsjubileumsfest, med anled- Nordgren, Harri Wessman. Ekenäs 91 avs1u-
30522: ning av att det är hundra år sedan den första tas med jubileumsfest på söndagseftermidda-
30523: finlandssvenska sång- och musikfesten ord- gen. Till denna fest inbjuds också republikens
30524: nades, också den gången i Ekenäs på Rams- president.
30525: holmen. Ekenäs 91 blir ett verkligt storevenemang,
30526: Sång- och musikfesten - festivalen - antag1igen det största som arrangerats i den
30527: arrangeras av Finlands Svenska Sång- och västny1ändska regionen. För att klara arran-
30528: Musikförbund, Finlands svenska manssång- gemangen behövs alla tillgängliga resurser av
30529: arförbund, Finlands svenska damkörsför- skolutrymmen, inkvarteringsutrymmen, fest-
30530: bund, De Ungas Körförbund i Svenskfinland och konsertplatser mm. i hela regionen.
30531: samt lokalarrangören Västra Nylands Sång- En organisationsapparat är uppbyggd se-
30532: och musikförbund. Finlands Svenska Spel- dan hösten 1989, som sköter förberedelsear-
30533: mansförbund är också inbjudet att samtidigt betena. Budgeten för Ekenäs 91 beräknas
30534: hålla sin årliga spelstämma i Ekenäs. balansera på 2,2 miljoner mk.
30535: Ekenäs 91, som sång- och musikfestivalen På basis av det ovan anförda föreslår vi
30536: förkortat kallas, beräknas samla ca 5 000 vördsamt
30537: medverkande deltagare, som kommer att va-
30538: ra på orten i tre dygn. 40 konserter kommer att Riksdagen i statsbudgeten för år
30539: att genomföras och man beräknar att det 1991 på momentet 29.90.53 upptar
30540: skall säljas 25-30 000 biljetter. 250 000 mark i understöd tili Fin/ands
30541: Musikaliskt blir Ekenäs 91 också mycket Svenska Sång- och Musikförbund rf
30542: spännande. Dels vill man göra ett svep över för jubileumssång- och musikfest i Eke-
30543: de etthundra åren, aderton sångfester, och näs 1991.
30544: Helsingfors den 13 februari 1990
30545:
30546: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
30547: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
30548: 1990 vp. 883
30549:
30550: Raha-asia-aloite n:o 819 Suomennos
30551:
30552:
30553:
30554:
30555: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska
30556: Sång- och Musikförbund -nimiselle liitolle musiikkijuhlien
30557: järjestämiseen
30558:
30559:
30560: Eduskunnalle
30561: Yhdeksästoista Finlandssvenska sång- och juhlaan ja toisaalta esitellään paljon uutta
30562: musikfesten -tapahtuma järjestetään Tammi- musiikkia - Aulis Sallisen, Sigurd Snåren,
30563: saaressa 13.-16.6.1991. Tapahtuma on sa- Kaj-Erik Gustafssonin, Pehr-Henrik Nordg-
30564: malla satavuotisjuhla, sillä sata vuotta sitten renin ja Harri Wessmanin tilaustöitä. Ekenäs
30565: järjestettiin ensimmäiset suomenruotsalaiset 91 päättyy sunnuntai-iltapäivänä järjestettä-
30566: laulu- ja musiikkijuhlat, tuolloinkin Rams- vään juhlaan. Tähän juhlaan kutsutaan myös
30567: holmenilla Tammisaaressa. tasavallan presidentti.
30568: Laulu- ja musiikkijuhlat - festivaalit - Ekenäs 91 muodostuu todelliseksi suurta-
30569: järjestää Finlands Svenska Sång- och Musik- pahtumaksi, luultavasti suurimmaksi läntisel-
30570: förbund, Finlands svenska manssångarför- lä Uudellamaalla järjestettäväksi. Järjeste-
30571: bund, Finlands svenska damkörsförbund, De lyistä selviämiseksi tarvitaan kaikki koko
30572: Ungas Körförbund i Svenskfinland sekä pai- seudulta saatavat koulu- ja majoitustilat, juh-
30573: kallisena järjestäjänä Västra Nylands Sång- la- ja konserttipaikat ym.
30574: och musikförbund. Finlands Svenska Spel- Vuoden 1989 syksystä lähtien on rakennet-
30575: mansförbund on myös kutsuttu pitämään tu valmistelusta huolehtivaa organisaatioko-
30576: samanaikaisesti jokavuotiset pelimannipäi- neistoa. Ekenäs 91 -tapahtuman budjetti ar-
30577: vänsä Tammisaaressa. vioidaan 2,2 miljoonaksi markaksi.
30578: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30579: Ekenäs 91, kuten laulu- ja musiikkijuhlia nioittaen,
30580: lyhentäen kutsutaan, kokoaa arvioiden mu-
30581: kaan noin 5 000 osallistujaa, jotka ovat paik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30582: kakunnalla kolme vuorokautta. Konsertteja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30583: järjestetään 40 ja lippuja arvioidaan myytä- 29.90.53 250 000 markkaa Finlands
30584: vän 25 000-30 000. Svenska Sång- och Musikförbund -ni-
30585: Ekenäs 91 muodostuu myös musikaalisesti miselle liitolle laulu- ja musiikkijuhlien
30586: hyvin jännittäväksi. Toisaalta tehdään luo- järjestämiseen Tammisaaressa 1991.
30587: taus kuluneisiin sataan vuoteen ja 18 Iaulu-
30588: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30589:
30590: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund
30591: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
30592: 884 1990 rd.
30593:
30594: Finansmotion nr 820
30595:
30596:
30597:
30598:
30599: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för utgivande av en
30600: historik över Svenska folkpartiet rp
30601:
30602:
30603: Till Riksdagen
30604: Det självständiga Finlands historia är folkpartiet 1930-1939 författad av prof.
30605: mycket ung och har tillsvidare inte i tillräck- Henrik Schauman och pol.lic. Patrik Lilius
30606: lig grad undersökts. En omfattande historik torde bli färdig i början av år 1991.
30607: över lantdagens och riksdagens historia har Utgivningen och tryckningen av historiken
30608: utkommit mellan 1960- och 1980-talen. Lika- är förenad med avsevärda kostnader. Utgiv-
30609: så finns historik över statsrådets historia ningen av historiken har även ett intresse för
30610: skriven. Däremot saknar de flesta politiska en större allmänhet; det är fråga om beskriv-
30611: partier historiker. ning av dramatiska perioder av vår närhisto-
30612: Svenska folkpartiet grundades 1906 och ria som belyses.
30613: har alltså verkat i 84 år utan avbrott under På basis av det ovan anförda föreslår vi
30614: hela Finlands självständiga tid. En första del vördsamt
30615: av partiets historia 1906-1917 utkom 1956
30616: och en fortsättning gällande perioden att Riksdagen i statsbudgeten för år
30617: 1917-1929 utgavs 1984 med Göran von 1991 på momentet 29.99.50 upptar
30618: Bonsdorff och Frank Jernström som förfat- 175 000 markför utgivning av en histo-
30619: tare. En tredje del av historiken över Svenska rik över Svenska folkpartiet rp.
30620: Helsingfors den 13 februari 1990
30621:
30622: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
30623: Håkan Nordman Henrik Lax Per-Henrik Nyman
30624: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
30625: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
30626: 1990 vp. 885
30627:
30628: Raha-asia-aloite n:o 820 Suomennos
30629:
30630:
30631:
30632:
30633: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsalainen kansan-
30634: puolue rp:n historiikin julkaisemiseen
30635:
30636:
30637: Eduskunnalle
30638: Itsenäisen Suomen historia on hyvin nuor- mas osa Ruotslaisen kansanpuolueen histo-
30639: ta, eikä sitä ole toistaiseksi tutkittu riittävästi. riasta 1930-1939 valmistunee vuoden 1991
30640: Laaja maapäivien ja eduskunnan historia on alussa.
30641: julkaistu 1960-1980-luvulla. Samoin valtio- Historiikin julkaisemisesta ja painattami-
30642: neuvoston historiasta on kirjoitettu historiik- sesta aiheutuu huomattavia kustannuksia.
30643: ki. Sen sijaan useimmilla poliittisilla puolueil- Historiikin julkaisemisella on myös mielen-
30644: la ei ole historiikkeja. kiintoa suuremmalle yleisölle. Kyse on lähi-
30645: Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin- historiamme dramaattisten kausien kuvauk-
30646: vuonna 1906 ja se on siis toiminut 84 vuotta sesta.
30647: keskeytyksettä koko Suomen itsenäisen his- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30648: torian ajan. Puolueen historian ensimmäinen nioittaen,
30649: vuosia 1906-1917 käsittelevä osa ilmestyi
30650: vuonna 1956,ja aikaa 1917-1929 käsittelevä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30651: jatko ilmestyi vuonna 1984. Tekijöinä olivat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30652: Göran von Bonsdorff ja Frank Jernström. 29.99.50 175 000 markkaa Ruotsalai-
30653: Professori Henrik Schaumanin ja valtiotie- nen kansanpuolue rp:n historiikin jul-
30654: teen lisensiaatti Patrik Liliuksen tekemä kol- kaisemiseen.
30655: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30656:
30657: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Boris Renlund
30658: Håkan Nordman Henrik Lax Per-Henrik Nyman
30659: Ingvar S. Melin Gustav Björkstrand Håkan Malm
30660: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner
30661: 886 1990 rd.
30662:
30663: Finansmotion nr 821
30664:
30665:
30666:
30667:
30668: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för understöd tili Idere-
30669: surs rf
30670:
30671:
30672: Tili Riksdagen
30673: Uppfinnarföreningen Ideresurs r.f. grun- idebank, informera om kurser, mässor, kong-
30674: dades 1989. Dess hemort är Esbo, men den resser etc., arrangera egna kurser och semi-
30675: kommer att verka i hela svenska Finland. narier, uppmuntra och stöda uppfinnarverk-
30676: Medlemmar i föreningen kan privatpersoner, samheten.
30677: företag, kommuner, läroanstalter och organi- Föreningen behöver för sin verksamhet
30678: sationer vara. Föreningen har ansökt om ekonomiskt stöd.
30679: medlemskap i Uppfinnarföreningarnas Cen- På basis av det ovan anförda föreslår vi
30680: tralorganisation i Finland rf och i Sveriges vördsamt
30681: Uppfinnareförening (SUF). Föreningens syf-
30682: te och målsättning är att på alla sätt främja att Riksdagen i statsbudgeten för år
30683: uppfinnar- och innovationsverksamheten i 1991 på momentet 32.46.44 upptar
30684: svenska Finland. Detta kan bl.a. ske genom 70 000 mark i understöd tili föreningen
30685: att stöda uppfinnare, fungera som intresseor- Ideresurs rf
30686: ganisation, förmedla information, bygga upp
30687: Helsingforsden 13 februari 1990
30688: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
30689: 1990 vp. 887
30690:
30691: Raha-asia-aloite n:o 821 Suomennos
30692:
30693:
30694:
30695:
30696: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Ideresurs rf. -nimisen
30697: yhdistyksen toiminnan tukemiseen
30698:
30699:
30700: Eduskunnalle
30701: Keksijäyhdistys Ideresurs rf. perustettiin pankki, tiedottamalla kursseista, messuista,
30702: vuonna 1989. Yhdistyksen kotipaikka on Es- kokouksista ym., järjestämällä omia kursseja
30703: poo, mutta se tulee toimimaan Suomen koko ja seminaareja sekä kannustamalla ja tuke-
30704: ruotsinkielisellä alueella. Yhdistyksen jäseni- malla keksintötoimintaa.
30705: nä voivat olla yksityishenkilöt, yritykset, Yhdistys tarvitsee toiminnalleen taloudel-
30706: kunnat, oppilaitokset ja järjestöt. Yhdistys lista tukea.
30707: on hakenut Suomen Keksijäyhdistysten Kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30708: kusjärjestön ja Sveriges Uppfinnareförenin- nioittaen,
30709: gin (SUF) jäsenyyttä. Yhdistyksen tarkoituk-
30710: sena ja tavoitteena on kaikin tavoin edistää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30711: keksintö- ja innovaatiotoimintaa Suomen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30712: ruotsinkielisellä alueella. Tämä voi tapahtua 32.46.44 70 000 markkaa Ideresurs rf
30713: mm. tukemalla keksijöitä, toimimalla etujär- -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemi-
30714: jestönä, välittämällä tietoa, luomalla idea- seen.
30715: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30716:
30717: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
30718: 888 1990 rd.
30719:
30720: Finansmotion nr 822
30721:
30722:
30723:
30724:
30725: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag till understöd för Fin-
30726: lands Föräldraförening mot Narkotika rf
30727:
30728:
30729: Till Riksdagen
30730: Finlands Föräldraförening mot Narkotika föreningen mot Narkotika gör ett synnerligen
30731: rf har under 6 år gjort pionjärarbete bland värdefullt arbete, men måste tillförsäkras re-
30732: narkotikamissbrukare i vårt land, och för att surser för att kunna fullgöra sin uppgift.
30733: hjälpa och stöda deras familjer. Organisatio- En proportionellt sett stor andel av narko-
30734: nen baserar sin verksamhet på frivilligt arbe- tikamissbrukarna är svenskspråkiga unga.
30735: te. Detta arbete är synnerligen mångfacette- De svenskspråkiga föräldrarna har dock visat
30736: rat och koncentrerar sig långt på förebyggan- ett stort intresse för att hjälpa sina barn.
30737: de arbete och stödverksamhet. Ett väsentligt Dessvärre saknas svenskspråkigt informa-
30738: element är de internationella kontaker för- tionsmaterial, vilket vore nödvändigt att få
30739: eningen har. till de berörda.
30740: Trycket på föreningens arbete är starkt. Vi På basis av det ovan anförda föreslår vi
30741: vet att de internationalla narkotikasyndika- vördsamt
30742: ten aktivt strävar till att vidga marknaderna
30743: för sin avskyvärda verksamhet. Det ökar att Riksdagen i statsbudgeten för år
30744: även riskerna för ett ökat antal narkotika- 1991 på momentet 33.99.50 upptar
30745: missbrukare även hos oss. Narkotikamiss- 300 000 mark i understöd tili Finlands
30746: bruket sprider sig även långsamt men alarme- Föräldraförening mot Narkotika rf,
30747: rande, vilket ställer krav på större resurser varav JOO 000 mark för svenskspråkigt
30748: för att bekämpa missbruket, men framför allt informationsmaterial.
30749: att motverka att våra ungdomar dras in i
30750: missbruket av narkotika.
30751: Just frivilligorganisationer som Föräldra-
30752: Helsingfors den 13 februari 1990
30753: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
30754: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
30755: 1990 vp. 889
30756:
30757: Raha-asia-aloite n:o 822 Suomennos
30758:
30759:
30760:
30761:
30762: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Vanhempain
30763: Yhdistys Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen
30764:
30765:
30766: Eduskunnalle
30767: Suomen Vanhempain Yhdistys Irti Huu- Juuri vapaaehtoisjärjestöt kuten Vanhem-
30768: meista ry. on kuuden vuoden ajan tehnyt pain Yhdistys Irti Huumeista tekevät arvo-
30769: uraauurtavaa työtä huumeiden väärinkäyttä- kasta työtä, mutta niille on turvattava tehtä-
30770: jien parissa sekä heidän perheidensä auttami- vän hoitamiseen tarvittavat voimavarat. Suh-
30771: seksi ja tukemiseksi. Järjestön toiminta pe- teellisen suuri osuus huumeiden väärinkäyt-
30772: rustuu vapaaehtoiseen työhön. Tämä työ on täjistä on ruotsinkielisiä nuoria. Ruotsinkie-
30773: erittäin monipuolista ja keskittyy paljolti en- liset vanhemmat ovat kuitenkin osoittaneet
30774: nalta ehkäisevään toimintaan ja tukityöhön. suurta kiinnostusta lapsiensa auttamiseen.
30775: Olennaisena aineksena ovat yhdistyksen kan- Valitettavasti pulaa on ruotsinkielisestä tie-
30776: sainväliset yhteydet. dotusaineistosta, jota olisi välttämätöntä saa-
30777: Paine yhdistyksen työtä kohtaan on voi- da asianomaisille.
30778: makas. Tiedämme kansainvälisten huume- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30779: syndikaattien pyrkivän aktiivisesti laajenta- nioittaen,
30780: maan vastenmielistä toimintaansa. Tämä li-
30781: sää myös vaaraa, että huumeiden väärinkäyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30782: täjien määrä lisääntyy myös meillä. Huumei- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30783: den väärinkäyttö leviää hitaasti mutta hälyt- 33.99.50 300 000 markkaa, Suomen
30784: tävästi. Tämän vuoksi väärinkäytön Vanhempain Yhdistys Irti Huumeista
30785: torjuntaan, mutta ennen kaikkea työhön ry:n toiminnan tukemiseen, josta
30786: omien nuoriemme estämiseksi joutumasta JOO 000 markkaa ruotsinkielisen tiedo-
30787: huumeiden väärinkäyttäjiksi on käytettävä tusaineiston tuottamiseen.
30788: suurempia voimavaroja.
30789: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30790:
30791: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
30792: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki
30793: 890 1990 rd.
30794:
30795: Finansmotion nr 823
30796:
30797:
30798:
30799:
30800: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för understöd till
30801: renovering av ungdomslokaler
30802:
30803:
30804: Till Riksdagen
30805: Ungdomsföreningarnas lokaler runtom i mark varav man sökt om 3,9 miljoner mark i
30806: landet är en värdefull kulturtillgång. De har statsunderstöd. Det om något visar att beho-
30807: under årtionden utgjort bas för en blomstran- vet är stort. Om inte ungdomsföreningarna
30808: de ungdomsverksamhet. Många av dessa lo- får ökat stöd har de ytterst små möjligheter
30809: kaler, eller kanske de flesta, är i ett stort att iståndsätta sina lokaler. Alternativet torde
30810: behov av renovering. Ungdomsföreningarna då vara att stat och kommun ensamma får stå
30811: har inte resurser att utan bistånd från sam- för lokaliteterna, vilket ställer sig mångfalt
30812: hällets sida renovera sina lokaler. Redan dyrare än rejält höjda anslag till föreningarna
30813: själva utgifterna för driften är för många för renovering av deras samlingshus. De ut-
30814: föreningar ett maximum. nyttjar dessutom talkoarbete i mycket stor
30815: Därför borde statsmakten anslå betydligt utsträckning.
30816: mera för renovering av dessa föreningsloka- Med hänvisning till det ovan anförda före-
30817: ler. 1 1990 års budgetförslag finns 2 miljoner slår vi vördsamt
30818: mark för detta ändamål, vilket nog inte räck-
30819: er lån&t. Som exemp.el kan framhållas att att Riksdagen i statsbudgeten för år
30820: enbart mom Svenska Osterbottens Ungdoms- 1991 på momentet 29.91.51 upptar
30821: förbunds område inkom det 40 ansökningar 7 000 000 mark för byggande och reno-
30822: för år 1989. Totalkostnaderna för dessa re- vering av ungdomslokaler.
30823: noveringsprojekt uppgår till 5,3 miljoner
30824: Helsingforsden 13 februari 1990
30825:
30826: Boris Renlund Gustav Björkstrand
30827: Håkan Nordman Håkan Malm
30828: 1990 vp. 891
30829:
30830: Raha-asia-aloite n:o 823 Suomennos
30831:
30832:
30833:
30834:
30835: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisoseurojen ti-
30836: lojen kunnostamiseen
30837:
30838:
30839: Eduskunnalle
30840: Nuorisoseurojen tilat eri puolilla maata markkaa, josta 3,9 miljoonaa markkaa on
30841: ovat kulttuurin kannalta arvokkaita. Ne ovat haettu valtionapuna. Tämä osoittaa selvästi
30842: toimineet vuosikymmeniä kukoistavan nuo- tarpeen olevan suuri. Jos nuorisoseuroille
30843: risotoiminnan tukikohtana. Monet näistä ti- osoitettavaa tukea ei lisätä, niillä on äärim-
30844: loista, ehkä useimmat niistä, ovat suuressa mäisen pienet mahdollisuudet tilojensa kun-
30845: kunnostuksen tarpeessa. Nuorisoseuroilla ei nostamiseen. Vaihtoehtona olisi, että valtio
30846: ole resursseja kunnostaa tilojaan ilman yh- ja kunnat yksin joutuisivat vastaamaan tilois-
30847: teiskunnan tukea. Jo itse käyttökulut ovat ta, mikä tulee monta kertaa kalliimmaksi
30848: monille seuroille enimmäisrasituksena. kuin yhdistysten kokoustalojen kunnostami-
30849: Valtiovallan tulisikin osoittaa huomatta- seen osoitettavien määrärahojen tuntuva ko-
30850: vasti enemmän määrärahoja nuorisoseurojen rottaminen. Yhdistykset käyttävät lisäksi hy-
30851: tilojen kunnostamiseen. Vuoden 1990 tulo- ja vin paljon talkootyötä.
30852: menoarviossa tähän tarkoitukseen on varattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30853: 2 miljoonaa markkaa, mikä ei riitä pitkälle. nioittaen,
30854: Esimerkkinä voidaan mainita, että pelkäs-
30855: tään Svenska Österbottens Ungdomsförbund että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30856: -nimisen liiton alueella tehtiin 40 anomusta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30857: vuodelle 1989. Näiden kunnostushankkeiden 29.91.51 7 000 000 markkaa nuoriso-
30858: kokonaiskustannukset ovat 5,3 miljoonaa seurojen tilojen kunnostamiseen.
30859: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30860:
30861: Boris Renlund Gustav Björkstrand
30862: Håkan Nordman Håkan Malm
30863: 892 1990 rd.
30864:
30865: Finansmotion nr 824
30866:
30867:
30868:
30869:
30870: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för reglering av Ullava
30871: ås nedre lopp och Emmes sjögrupp i Nedervetil
30872:
30873:
30874: Till Riksdagen
30875: Regleringen av Ullava ås nedre lopp och Då projektet således är viktigt att genomföra
30876: Emmes sjögrupp i Nedervetil, Kronoby är en och de formella tillstånden är klara borde
30877: viktig åtgärd med tanke på jordbruket och hela det behövliga anslaget ingå i 1991-års
30878: befolkningen i området. Regleringen tjänar statsförslag.
30879: jordbruket på ett miljövänligt sätt och är en På basis av det ovan anförda föreslår vi
30880: absolut förutsättning för att jordbruk skall vördsamt
30881: kunna bedrivas i Emmesområdet. Där finns
30882: det inte heller andra försörjningsmöjligheter att Riksdagen i statsbudgeten för år
30883: än jordbruk. Västra Finlands vattendomstol 1991 upptar ett anslag om 1 700 000
30884: har den 22.9.1987 gett tillstånd till att utföra mark för reglering av Ullava ås nedre
30885: regleringen samt fastställt stadgar för regle- lopp och Emmes sjögrupp i Nedervetil,
30886: ringsbolaget. Projektets kostnadsberäkning Kronoby kommun.
30887: enligt 1983-års prisnivå är 1,3 miljoner mark.
30888: Helsingforsden 13 februari 1990
30889:
30890: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
30891: 1990 vp. 893
30892:
30893: Raha-asia-aloite n:o 824 Suomennos
30894:
30895:
30896:
30897:
30898: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ullavanjoen ala-
30899: juoksun ja Emmes-järviryhmän säännöstelyyn Alavetelis-
30900: sä
30901:
30902:
30903: Eduskunnalle
30904: Ullavanjoen alajuoksun ja Emmes-järvi- teuttaminen on siis tärkeää ja muodolliset
30905: ryhmän säännöstely Alavetelin Kruunupyys- luvat selvät, olisi koko tarvittava määräraha
30906: sä on tärkeä toimenpide alueen maanviljelyn otettaya valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
30907: ja väestön kannalta. Säännöstely hyödyttäisi noarvwon.
30908: maanviljelyä ympäristöystävällisesti ja olisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30909: ehdoton edellytys maanviljelyn harjoittami- nioittaen,
30910: selle Emmeksen alueella. Alueella ei ole muita
30911: toimeentulomahdollisuuksia kuin maatalous. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30912: Länsi-Suomen vesioikeus on 22.9.1987 anta- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 700 000
30913: nut säännöstelyluvan sekä vahvistanut sään- markkaa Ullavanjoen alajuoksun ja
30914: nöstely-yhtiön säännöt. Hankkeen kustan- Emmes-järviryhmän säännöstelyyn Ala-
30915: nusarvio on vuoden 1983 hintatason mukaan vetelissä Kruunupyyn kunnassa.
30916: 1,3 miljoonaa markkaa. Kun hankkeen to-
30917: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30918:
30919: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
30920: 894 1990 rd.
30921:
30922: Finansmotion nr 825
30923:
30924:
30925:
30926:
30927: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för byggandet av
30928: landsvägen nr 741 på avsnittet Lillby-Kortesjärvi
30929:
30930:
30931: Tili Riksdagen
30932: Landsvägen nr 741 på vägsträckan Lill- dylik landsväg. Det kan framhållas att trafi-
30933: by-Kortesjärvi är mycket krokig och smal. kanterna från t.ex. Kortesjärvi och andra
30934: Då vägsträckan Forsby-Lillby är klar på närliggande kommuner, ävensom fjärrtrafi-
30935: samma landsväg, vore det ytterst viktigt att ken, väljer omvägar när de färdas mot kusten
30936: den återstående delen Lillby-Kortesjärvi på grund av vägens dåliga skick.
30937: skulle färdigställas så fort som möjligt. Man
30938: bör betrakta hela vägsträckan som en helhet, Med hänvisning tili det ovan anförda före-
30939: varför det måste anses angeläget att arbetena slår vi vördsamt
30940: kan fortsätta med det snaraste, då nu vägav-
30941: snittet Bennäs-Lillby blir färdigställd. att Riksdagen i statsbudgeten för år
30942: Vägavsnittet Lillby-Kortesjärvi är i 1991 upptar ett anslag om 1 000 000
30943: mycket dåligt skick och fyller sålunda på mark för byggande av landsväg nr 741
30944: intet sätt de krav som trafiken ställer på en på vägavsnittet Lillby-Kortesjärvi.
30945: Helsingfors den 13 fe bruari 1990
30946:
30947: Boris Renlund Gustav Björkstrand
30948: Håkan Nordman Håkan Malm
30949: 1990 vp. 895
30950:
30951: Raha-asia-aloite n:o 825 Suomennos
30952:
30953:
30954:
30955:
30956: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 741
30957: rakentamiseksi tieosuudella Lillby-Kortesjärvi
30958:
30959:
30960: Eduskunnalle
30961: Maantie n:o 741 on tieosuudella Lillby- timuksia. Mainittakoon, että tienkäyttäjät
30962: Kortesjärvi hyvin mutkainen ja kapea. Kun esim. Kortesjärveltä ja muista lähikunnista
30963: saman maantien osuus Forsby-Lillby val- samoin kuin kaukoliikennekin valitsevat
30964: mistuu, olisi äärimmäisen tärkeää, että jäljel- kiertoteitä matkallaan kohti rannikkoa tien
30965: lä oleva osuus Lillby-Kortesjärvi tehtäisiin huonon kunnon vuoksi.
30966: mahdollisimman pian valmiiksi. Koko tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30967: osuutta tulee tarkastella kokonaisuutena, nioittaen,
30968: minkä vuoksi töiden jatkumista mahdollisim-
30969: man pian on pidettävä tärkeänä tieosuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30970: Pännäinen-Lillby nyt valmistuessa. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30971: Tieosuus Lillby-Kortesjärvi on hyvin markkaa maantien n:o 741 rakentami-
30972: huonossa kunnossa eikä millään tavoin täytä seksi tieosuudella Lillby-Kortesjärvi.
30973: liikenteen tällaiselle maantielle asettamia vaa-
30974: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
30975: Boris Renlund Gustav Björkstrand
30976: Håkan Nordman Håkan Malm
30977:
30978:
30979:
30980:
30981: 60 200052Y
30982: 896 1990 rd.
30983:
30984: Finansmotion nr 826
30985:
30986:
30987:
30988:
30989: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för förlängning av
30990: startbanan och en utbyggnad av flygterminalen i Kronoby
30991:
30992:
30993: Till Riksdagen
30994: Flygtrafiken utvecklas oerhört starkt. Pas- En höjning av Kronoby flygfälts kapacitet
30995: sagerarantalet har ökat och trängseln både i skulle inte enbart avlasta Helsingfors-Vanda
30996: luftrummet och på marknivån är påfallande. flygfält, utan det skulle samtidigt bespara
30997: Särskilt gäller detta Helsingfors-Vanda flyg- bl.a. charterresenärerna från dyra övernatt-
30998: fält, som inte har kapacitet att svälja den ningar och extra resekostnader. Erfarenheten
30999: ökade trafiken. Situationen håller på att bli visar redan att det finns ett behov av charter-
31000: ohållbar. resor som avgår direkt från Kronoby.
31001: Mot den bakgrunden vore det skäligt att På basis av det ovan anförda föreslår vi
31002: bygga ut andra flygfält, så att dessa skulle ha vördsamt
31003: möjlighet att öka sin kapacitet och därmed
31004: också avlasta Helsingfors-Vanda flygfält. att Riksdagen i statsbudgeten för år
31005: Därför vore det ändamålsenligt att bygga ut 1991 upptar ett anslag om 2 000 000
31006: Kronoby flygfält, så att dess användnings- mark för utbyggnad av flygterminalen
31007: möjlighet skulle breddas. Landningsbanan är och en förlängning av startbanan i Kro-
31008: för kort för att fullastade större plan skall noby.
31009: kunna starta och själva terminalen har inte
31010: heller utrymmen för bagage, poliskontroll
31011: och förtullning.
31012:
31013: Helsingfors den 13 februari 1990
31014:
31015: Boris Renlund Gustav Björkstrand
31016: Håkan Nordman Håkan Malm
31017: 1990 vp. 897
31018:
31019: Raha-asia-aloite n:o 826 Suomennos
31020:
31021:
31022:
31023:
31024: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lento-
31025: kentän kiitoradan pidentämiseen ja lentoterminaalin laa-
31026: jentamiseen
31027:
31028:
31029: Eduskunnalle
31030: Lentoliikenne kehittyy erittäin nopeasti. Kruunupyyn lentokentän kapasiteetin nos-
31031: Matkustajien määrä on lisääntynyt ja tungos taminen ei pelkästään purkaisi Helsinki-Van-
31032: sekä ilmatilassa että maassa on huomattavaa. taan lentokenttään kohdistuvaa kuormitusta,
31033: Erityisesti tämä koskee Helsinki-Vantaan vaan säästäisi samalla mm. tilauslentojen
31034: lentokenttää, jolla ei ole kapasiteettiä hoitaa matkustajat kaBiilta yöpymisiltä ja ylimää-
31035: kasvanutta liikennettä. Tilanne on muodos- räisiltä matkakustannuksilta. Kokemukset
31036: tumassa kestämättömäksi. osoittavat jo, että on olemassa suoraan
31037: Tätä taustaa vasten olisi kohtuullista laa- Kruunupyystä lähtevien tilausmatkojen tar-
31038: jentaa muita lentokenttiä siten, että näillä vetta.
31039: olisi mahdollisuus lisätä kapasiteettiaan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31040: siten purkaa Helsinki-Vantaan lentokenttään nioittaen,
31041: kohdistuvaa kuormitusta. Tämän vuoksi olisi
31042: tarkoituksenmukaista laajentaa Kruunupyyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31043: lentokenttää siten, että sen käyttömahdolli- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
31044: suudet laajenisivat. Kiitorata on liian lyhyt markkaa Kruunupyyn lentokentän len-
31045: täyteen lastattujen, suurempien koneiden toterminaalin laajentamiseen ja kiitora-
31046: nousuun, eikä itse terminaalilla ole myöskään dan pidentämiseen.
31047: matkatavara-, poliisivalvonta- eikä tullausti-
31048: loja.
31049: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31050:
31051: Boris Renlund Gustav Björkstrand
31052: Håkan Nordman Håkan Malm
31053: 898 1990 rd.
31054:
31055: Finansmotion nr 827
31056:
31057:
31058:
31059:
31060: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för muddring av Esse
31061: och Purmo åars nedre lopp
31062:
31063:
31064: Till Riksdagen
31065: Esse och Purmo åars nedre lopp är starkt Efter att muddringen slutförts är avsikten
31066: uppgrundat på grund av landhöjningen och också att bygga småbåtshamnar som skulle
31067: uppslamningen. Avsikten med uppmuddring- betjäna ortsbefolkningen. De totala kostna-
31068: en är att förbättra översvämningsskyddet och derna för projektet är beräknade till 4,8
31069: möjligheterna till småbåtstrafik samt en miljoner mark och avsikten är att utföra
31070: bättre vattengenomströmning. Den största arbetet vintertid.
31071: muddringen skulle ske i den gemensamma På basis av det ovan anförda föreslår vi
31072: huvudfåran för Esse och Purmo åar, vars vördsamt
31073: längd är ca 4,2 km. Därtill skulle en mindre
31074: mängd muddras i Alönströmmen och Ström- att Riksdagen i statsbudgeten för år
31075: men i Östensö. 1991 upptar 1 500 000 mark för mudd-
31076: ring av Esse och Purmo åars nedre lopp
31077: i Pedersöre kommun.
31078: Helsingfors den 13 februari 1990
31079:
31080: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
31081: 1990 vp. 899
31082:
31083: Raha-asia-aloite n:o 827 Suomennos
31084:
31085:
31086:
31087:
31088: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Ähtävän- ja Pur-
31089: monjokien alajuoksun ruoppaamiseen
31090:
31091:
31092: Eduskunnalle
31093: Ähtävän- ja Purmonjokien alajuoksu on levia pienvenesatamia. Hankkeen kokonais-
31094: madaltunut voimakkaasti maannousun ja kustannukset on arvioitu 4,8 miljoonaksi
31095: liettymisen vuoksi. Ruoppauksen tarkoituk- markaksi, ja työt on tarkoitus tehdä talviai-
31096: sena on tulvasuojan ja pienveneliikenteen kaan.
31097: mahdollisuuksien parantaminen sekä veden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31098: virtauksen lisääminen. Suurin työ tapahtuisi nioittaen,
31099: Ähtävän- ja Purmonjokien yhteisessä 4,2 ki-
31100: lometrin pituisessa pääuomassa. Lisäksi pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31101: nehkö määrä ruopattaisiin Alönströmmenin 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
31102: ja Östensön virroissa. markkaa Å'htävän ja Purmonjokien ala-
31103: Ruoppauksen valmistuttua tarkoituksena juoksun ruoppaamiseen Pedersören
31104: on myös rakentaa paikallista väestöä palve- kunnassa.
31105: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31106: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm
31107: 900 1990 vp.
31108:
31109: Raha-asia-aloite n:o 828
31110:
31111:
31112:
31113:
31114: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ympäristöosaston osas-
31115: topäällikön viran perustamiseksi Mikkelin lääninhallituk-
31116: seen
31117:
31118:
31119: Eduskunnalle
31120: Elinympäristön laatua koskevat kysymyk- kevan suunnittelun ja ympäristönsuojelun
31121: set tulevat jatkuvasti yhä merkittävämmiksi. tehtävien siirtämistä keskushallinnosta lää-
31122: Sekä luonnonympäristön että rakennetun ninhallituksiin tulee jatkaa ja perustaa ympä-
31123: ympäristön laatua ja ympäristöolojen kehi- ristöosastot niihin lääninhallituksiin, joissa
31124: tystä koskevat ratkaisut ovat elintärkeitä. niitä ei vielä ole.
31125: Maamme eri puolilla maankäyttöä koskeva Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31126: suunnittelu ja käytön valvonta vaatii tehos- nioittaen,
31127: tamista. Vesialueiden ja ranta-alueiden käyt-
31128: tö liikkumiseen ja rakentamiseen on saavut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31129: tamassa erityisesti järvialueilla sellaisen laa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31130: juuden, että kaavoituksella ja muulla maan- 26.05.01 400 000 markan määrärahan
31131: käytön ohjauksena on viipymättä turvattava ympäristöosaston osastopäällikön ( A
31132: myös jokamiehen oikeuden piiriin kuuluvien 28) viran perustamiseksi Mikkelin lää-
31133: oikeuksien toteutuminen. Maankäyttöä kos- ninhallitukseen.
31134: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31135: Heikki Riihijärvi
31136: 1990 vp. 901
31137:
31138: Raha-asia-aloite n:o 829
31139:
31140:
31141:
31142:
31143: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämisra-
31144: haan
31145:
31146:
31147: Eduskunnalle
31148: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edis- tosrahan myöntämisvaltuudesta. Myös pää-
31149: tämiseksi on maamme lääninhallituksille kaupunkiseudun kasvupaineiden purkami-
31150: vuodesta 1985 alkaen osoitettu erillinen lää- seksi läänin kehittämisraha voi tarjota jous-
31151: nin kehittämisraha, jonka avulla lääninhalli- tavan kanavan vaihtoehtoisten kasvukeskus-
31152: tukset ovat voineet valtioneuvoston määrää- ten kehittämisohjelmien toteutuksen kautta.
31153: min perustein ja harkintansa mukaan myön- Maamme eri alueiden tasapainoisen kehityk-
31154: tää tukea läänin olojen ja elinkeinotoiminto- sen turvaamiseksi olisi läänin kehittämisra-
31155: jen kehittämishankkeisiin. Vuonna 1990 haa määrällisesti lisättävä ja samalla laajen-
31156: määräraha on 90 miljoonaa markkaa. Läänin nettava sen soveltamisalaa.
31157: kehittämisraha on osoittautunut erittäin Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31158: käyttökelpoiseksi aluepolitiikan välineeksi. nioittaen,
31159: Vuonna 1988 lääninhallitukset rahoittivat
31160: yhteensä lähes 600 kehittämishanketta. Lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31161: nin kehittämisrahan tyyppisen tukimuodon 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31162: käytöstä saatujen myönteisten kokemusten 26.98.43 150 000 000 markkaa osoitet-
31163: perusteella olisi edelleen kehitettävä tätä tu- tavaksi lääninhallitusten käyttöön lää-
31164: kimuotoa laajentamalla sen soveltamisalaa ja nin kehittämisrahana.
31165: yhdistämällä siihen ainakin osa rakennemuu-
31166: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31167: Heikki Riihijärvi
31168: 902 1990 vp.
31169:
31170: Raha-asia-aloite n:o 830
31171:
31172:
31173:
31174:
31175: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin oikeus- ja
31176: poliisitalon suunnitteluun
31177:
31178:
31179: Eduskunnalle
31180: Oikeuslaitos ja poliisitoimi toimivat Mik- valmis osoittamaan tarkoitukseen sopivan
31181: kelissä hajallaan eri puolilla kaupunkia ah- tontin keskeiseltä paikalta.
31182: taissa ja puutteellisissa tiloissa. Keskittämällä Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
31183: samaan taloon Mikkelin lääninoikeus, Mik- nioittavasti,
31184: kelin raastuvanoikeus, Mäntyharjun kihla-
31185: kunnanoikeus sekä Itä-Suomen maaoikeuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31186: jaosto voidaan saavuttaa huomattavia syner- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31187: giaetuja. Poliisitoimen tehostamiselle Mikke- 28.64.76 1 000 000 markkaa Mikkelin
31188: lin seudulla poliisitalon rakentaminen on oikeus- ja poliisitalon suunnittelua var-
31189: välttämätön edellytys. Mikkelin kaupunki on ten.
31190: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31191:
31192: Heikki Riihijärvi
31193: 1990 vp. 903
31194:
31195: Raha-asia-aloite n:o 831
31196:
31197:
31198:
31199:
31200: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kouluhallituksen Hei-
31201: nolan kurssikeskuksen asuntolan lisärakennuksen raken-
31202: tamiseen
31203:
31204:
31205: Eduskunnalle
31206: Kouluhallituksen alaisen Heinolan kurssi- lisi toteuttaa asuntolan laajennus sekä uima-
31207: keskuksen toiminta on jatkuvasti laajentunut allas- ja saunatilojen rakentaminen asuntolan
31208: lisääntyvän koulutustarpeen myötä. Perus- yhteyteen. Hankkeen kustannusarvio on 6,4
31209: koulun ja lukion opettajien täydennyskoulu- miljoonaa markkaa.
31210: tus on välttämätöntä mitoittaa muuttuvan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31211: yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Heinolan nioittaen,
31212: kurssikeskuksella on erityisen suuri tarve saa-
31213: da mm. kurssi- ja osastosihteerin, varaston- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31214: hoitajan sekä audiovisuaali-automaattisen 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
31215: tietojenkäsittelyn teknikon virat. Kurssikes- markkaa Heinolan kurssikeskuksen
31216: kuksen virkarakennetta olisi kehitettävä ny- asuntolan lisärakennuksen rakennustöi-
31217: kyistä joustavammaksi. Kurssikeskuksen tar- den aloittamiseen.
31218: vetta vastaavan toiminnan turvaamiseksi tu-
31219: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31220:
31221: Heikki Riihijärvi
31222: 904 1990 vp.
31223:
31224: Raha-asia-aloite n:o 832
31225:
31226:
31227:
31228:
31229: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Enonkosken kalata-
31230: louskoulun rakentamisen aloittamiseen
31231:
31232:
31233: Eduskunnalle
31234: Valtion kalatalousoppilaitoksen alaisena Toimitilojen saaminen Enonkosken sivukou-
31235: toimii Enonkoskella sisävesialueiden ainoa lulle on välttämätöntä. Hankkeen alustava
31236: kalataloudellista koulutusta antava yksikkö kustannusarvio on 24,2 milj. markkaa.
31237: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitokselta Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31238: vuokratuissa tiloissa, joiden vuokra-aika nioittaen,
31239: päättyy 31.7.1990. Tämä Enonkosken sivu-
31240: koulu vakinaistetaan 1.8.1990 lukien, jolloin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31241: sillä ei ole tarvittavia toimitilojakaan käytös- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31242: sään. Kalatalouden merkitys maamme laajan 29.60.74 5 000 000 markkaa Valtion
31243: järvialueen maaseudun yhtenä tulolähteenä kalatalousoppilaitoksen Enonkosken si-
31244: on voimakkaasti kasvamassa. Ammatillisen vukoulun suunnittelun loppuunsaatta-
31245: koulutuksen jatkaminen korkeatasoisen kes- mista ja rakennustöiden aloittamista
31246: kuskalanviljelylaitoksen välittömässä lähei- varten.
31247: syydessä tarjoaa monenlaisia synergiaetuja.
31248: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31249: Heikki Riihijärvi
31250: 1990 vp. 905
31251:
31252: Raha-asia-aloite n:o 833
31253:
31254:
31255:
31256:
31257: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen metsäop-
31258: pilaitoksen peruskorjaukseen ja lisärakennuksen rakenta-
31259: miseen
31260:
31261:
31262: Eduskunnalle
31263: Valtioneuvosto on 1.8.1989lukien yhdistä- käyttö ja metsäalan uuden koulutusraken-
31264: nyt Pieksämäen maalaiskunnassa olevat Nik- teen kokeilu, lisää peruskorjaustarvetta sekä
31265: karilan metsäopiston ja Nikkarilan metsätyö- tarvetta toteuttaa opetus-, hallinto- ja kirjas-
31266: koulun Pieksämäen metsäoppilaitokseksi. totiloja sisältävä lisärakennushanke, jonka
31267: Mikkelin lääninhallitus on esittänyt ammat- kustannusarvio on 6,4 milj. markkaa.
31268: tikasvatushallitukselle, että Mikkelin met- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31269: säoppilaitos ja Pieksämäen metsäoppilaitos nioittaen,
31270: yhdistettäisiin yhdeksi oppilaitokseksi
31271: 1.8.1991 alkaen, mikä voi merkitä nyt mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31272: lemmissa oppilaitoksissa annettavan metsuri- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31273: koulutuksen keskittämistä Pieksämäen met- 29.60.74 3 000 000 markkaa Pieksä-
31274: säoppilaitokseen. Tehostettu metsurikoulu- mäen metsäoppilaitoksen peruskorjauk-
31275: tus, mm. tuntikehyksen laajempi hyväksi- seen ja lisärakennuksen rakentamiseen.
31276: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31277: Heikki Riihijärvi
31278: 906 1990 vp.
31279:
31280: Raha-asia-aloite n:o 834
31281:
31282:
31283:
31284:
31285: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin maakunta-
31286: arkiston lisärakennuksen rakentamiseen
31287:
31288:
31289: Eduskunnalle
31290: Mikkelin maakunta-arkisto on jo usean myös osaltaan lisää tutkimustoimintaan käy-
31291: vuoden ajan joutunut tilojen puuttuessa lai- tettävien tilojen tarvetta. Maakunta-arkistol-
31292: minlyömään arkistolain velvoitteita ottaa ta niin ikään puuttuvat sopivat koulutus-,
31293: vastaan arkistoaineistoa. Maakunta-arkistol- kokous- ja näyttelytilat. Lisärakennuksen
31294: la on kauan ollut vireillä lisärakennushanke, kustannusarvio on 20 milj. markkaa.
31295: jonka toteuttaminen on lisäksi välttämätön Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31296: edellytys sille, että vuonna 1989 valmistunut nioittaen,
31297: mikrofilmiarkisto voi aloittaa täysipainoisen
31298: toimintansa. Lakkautettujen seurakuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31299: arkisto siirtyy 1. 7.1990 osaksi Mikkelin maa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31300: kunta-arkistoa, mistä aiheutuvia tilantarpeita 29.83.74 4 500 000 markkaa Mikkelin
31301: ei ole aiemmin voitu ottaa huomioon. Mik- maakunta-arkiston lisärakennuksen ra-
31302: kelin maakunta-arkistosta on muodostunut kennustöiden aloittamista varten.
31303: suuren suosion saavuttaneen sukututkimuk-
31304: sen merkittävä keskus maassamme, mikä
31305: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31306:
31307: Heikki Riihijärvi
31308: 1990 vp. 907
31309:
31310: Raha-asia-aloite n:o 835
31311:
31312:
31313:
31314:
31315: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon muinais-
31316: jäännösten suoja-alueiden määrittämiseen
31317:
31318:
31319: Eduskunnalle
31320: Etelä-Savon alueella on toistaiseksi arvaa- meltumisen. Nykyisellään tilanne ei ole viran-
31321: maton määrä muinaismuistolain (295/63) tar- omaisten hallinnassa, koska Etelä-Savon alu-
31322: koittamia rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. eella työskentelee vain yksi arkeologi. Ainoa
31323: Lain mukaan lääninhallitus vahvistaa mui- tapa turvata muinaisjäännösten säilyminen
31324: naisjäännöksen rajat museoviraston tai jälkipolville on niiden rajojen ja suoja-aluei-
31325: maanomistajan hakemuksesta. Vuoteen 1989 den vahvistaminen ja tämän tiedon saattami-
31326: mennessä Mikkelin lääninhallitus on vahvis- nen maarekisteriin ja maankäyttäjien tietoon.
31327: tanut vain kahden muinaisjäännöksen suoja- Mikkelin lääninhallitus on arvioinut, että sel-
31328: alueen rajat maanomistajain hakemuksesta. vitysten tekemiseen tarvittaisiin kolmen vuo-
31329: Ympäristön muutospaine on monilla mui- den aikana 250 000 markkaa vuodessa.
31330: naisjäännösalueilla aiheuttanut jo niiden Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31331: suunnitellun suoja-alueen tuhoutumisen. nioittaen,
31332: Myös viranomaisten kaavoituspäätöksillä on
31333: tehty ratkaisuja, jotka saattavat myötävai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31334: kuttaa lailla suojattujen muinaisjäännösten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31335: tuhoutumiseen. Muinaisjäännösten rajojen 29.84.21 250 000 markkaa Etelä-Sa-
31336: vahvistaminen selkeyttäisi nykyistä maan- von muinaisjäännösten suoja-alueiden
31337: käyttötilannetta ja ehkäisisi kohteiden tur- määrittämistä varten.
31338: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31339: Heikki Riihijärvi
31340: 908 1990 vp.
31341:
31342: Raha-asia-aloite n:o 836
31343:
31344:
31345:
31346:
31347: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pöljän vesiosuus-
31348: kunnan vesijohdon rakentamiseen
31349:
31350:
31351: Eduskunnalle
31352: Pöljän vesiosuuskunnan vesijohtolinjan pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31353: tuus on 29 km ja liittyjiä on 60 taloutta. Nyt den 1991 tulo- ja menoarvioon
31354: ollaan jatkorakentamisen kautta lisäämässä 2 000 000 markkaa Pöljän vesiosuus-
31355: linjan pituutta 100 km ja uusia liittyjiä olisi kunnan vesijohdon rakennustyön avus-
31356: noin 300 taloutta. tamiseksi.
31357: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31358: nioittaen,
31359: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31360: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita Jurva
31361: 1990 vp. 909
31362:
31363: Raha-asia-aloite n:o 837
31364:
31365:
31366:
31367:
31368: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 576
31369: parantamiseen välillä Koivumäki~Varpaisjärvi
31370:
31371:
31372: Eduskunnalle
31373: Maantie n:o 576 (Koivumäki~Varpaisjär Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31374: vi) Siilinjärven ja Varpaisjärven kunnissa on
31375: 17 km pitkä kantavuudeltaan ja suuntauksel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31376: taan huono öljysoratie. Tie on tärkeä yhteys 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31377: Varpaisjärven kunnasta Kuopioon. Tien lii- 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien
31378: kenne on keskimäärin 450 autoa vuorokau- n:o 576 ( Pyykangas~Varpaisjärvi)
31379: dessa. Liikennettä ja talvikunnossapitoa hait- välin Koivumäki~ Varpaisjärvi paran-
31380: taavia routaheittoja on runsaasti. nustyön aloittamiseksi.
31381: Tienparannushankkeen kustannusarvio on
31382: 19,4 Mmk.
31383: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31384:
31385: Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
31386: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen
31387: Kalle Röntynen Pentti Kettunen Marita Jurva
31388: 910 1990 vp.
31389:
31390: Raha-asia-aloite n:o 838
31391:
31392:
31393:
31394:
31395: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sääskiniemen pai-
31396: kallistien n:o 16421 parantamiseen
31397:
31398:
31399: Eduskunnalle
31400: Sääskiniemen paikallistie n:o 16421 Nilsiän Hanke sisältää tien rakenteen parantami-
31401: kunnassa on 7 km:n pituinen kapea kunnol- sen ja leventämisen tiejärjestelyineen. Hank-
31402: taan erittäin huono öljysoratie. Tien liikenne keen kustannukset ovat noin 11 Mmk.
31403: on keskimäärin 800 autoa vuorokaudessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31404: (laskettelukauden aikana 2 000 autoa vuoro- nioittaen,
31405: kaudessa).
31406: Tien matkailullinen merkitys on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31407: suuri valtakunnallisestikin merkittävien Tah- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31408: kovuoren ja Nipasen laskettelurinteiden 31.24.77 4 000 000 markkaa Sääski-
31409: vuoksi. Majoitustilojen rakentaminen alueel- niemen paikallistien n:o 16421 paran-
31410: le on vilkasta. Kapasiteetti on kolminkertais- nustyön aloittamiseen.
31411: tumassa vuoteen 2000 mennessä.
31412: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31413: Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
31414: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen
31415: Kalle Röntynen Pentti Kettunen Marita Jurva
31416: 1990 vp. 911
31417:
31418: Raha-asia-aloite n:o 839
31419:
31420:
31421:
31422:
31423: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Puumalansalmen sillan
31424: rakentamisen aloittamiseen
31425:
31426:
31427: Eduskunnalle
31428: Puumalan kirkonkylässä kantatiellä n:o 62 kuntaan. Puumalansalmen silta toisi ratkai-
31429: oleva Saimaan syväväylän ylittävä lassiyh- sevan helpotuksen laukaisemalla Mikkelin ja
31430: teys muodostaa merkittävällä puutavaralii- Imatran välisen kantatien liikennettä pahim-
31431: kenne- ja matkailutiellä erittäin pulmallisen min ruuhkauttavan tulpan. Sillan alustava
31432: liikenteen sujumista haittaavan esteen. kustannusarvio on 77 milj. markkag_.
31433: TVL:n ja kunnan yhteistyössä on valmistu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31434: nut suunnitelma sillan rakentamiseksi Puu- nioittaen,
31435: malansalmeen. Erittäin saaristoisessa Puu-
31436: malan kunnassa vesistöjen ja myös lassiyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31437: teyksien runsaus muodostaa merkittävän- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31438: väestön toimeentuloa ja liikkumista rasitta- 31.24.77 5 000 000 markkaa Puuma-
31439: van kustannustekijän, joka tuottaa vaikeuk- lansalmen sillan rakennustöiden aloitta-
31440: sia myös uuden yritystoiminnan saamiselle miseen.
31441: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31442: Heikki Riihijärvi
31443:
31444:
31445:
31446:
31447: 61 200052Y
31448: 912 1990 vp.
31449:
31450: Raha-asia-aloite n:o 840
31451:
31452:
31453:
31454:
31455: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Savonrata-hankkeen
31456: suunnitteluun
31457:
31458:
31459: Eduskunnalle
31460: Liikenneyhteyksien kehittäminen on valta- toisin. Savon radan kokonaispituus on 230
31461: kunnan ja sen osa-alueiden kehityksen kes- km, mistä osuus Helsinki-Lahti on 100 km
31462: keinen edellytys. Raideliikenteen merkitys on ja Lahti-Heinola-Mikkeli 130 km. Kar-
31463: voimakkaasti kasvamassa, koska sen avulla kean alustavan kustannusarvion mukaan ra-
31464: voidaan kuljettaa suuria määriä henkilöitä ja tahankkeen kokonaiskustannukset olisivat
31465: tavaraa edullisesti ja vähäisin liikenteestä ai- noin 3 mrd. mk. Suunnitteluvaiheen on ar-
31466: heutuvin saastepäästöin. Nopean raideliiken- vioitu kestävän noin 10 vuotta. Radan vaiku-
31467: neyhteyden saamiseksi pääkaupunkiseudulta tuspiirissä ovat laajat alueet Helsingistä Kai-
31468: Päijät-Hämeen kautta Savoon on näiden nuuseen saakka.
31469: alueiden kaupunkien ja seutukaavaliittojen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31470: yhteisin voimin käynnistetty suunnittelutyö nioittaen,
31471: suoran rautatieyhteyden rakentamiseksi vä-
31472: lille Helsinki-Mäntsälä-Lahti-Heinola- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31473: Mikkeli. Turvallinen, nopea ja ympäristöys- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31474: tävällinen junaliikenne parantaa oleellisesti 31.57.62 6 000 000 markaa Savonra-
31475: pääkaupunkiseudun ja radan vaikutuspiirissä dan hankesuunnittelua varten.
31476: olevien alueiden saavutettavuutta puolin ja
31477: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31478: Heikki Riihijärvi
31479: 1990 vp. 913
31480:
31481: Raha-asia-aloite n:o 841
31482:
31483:
31484:
31485:
31486: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Keyritynjoen kun-
31487: nostukseen
31488:
31489:
31490: Eduskunnalle
31491: Keyritynjoen uittoa varten perattujen kos- yksityiskohtainen suunnitelma valmistuu ke-
31492: kien kunnostus on välttämätöntä kalatalou- vään 1990 aikana.
31493: den kannalta. Hanke palvelisi myös Rauta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31494: vaaran Metsäkartanon kurssi- ja leirikeskus- nioittaen,
31495: ta. Vapaa-ajan kunnaksi julistaunut Rauta-
31496: vaara on erityisaluekunta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31497: Keyritynjoen kunnostuksen kustannusar- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31498: vio on 1,6 milj. markkaa. Siitä valtionosuus 35.25.77 600 000 markan määrärahan
31499: on 1,3 milj. markkaa. Joen vesistön yleis- Keyritynjoen kunnostustöiden aloitta-
31500: suunnitelma on valmistunut vuonna 1984 ja miseen.
31501: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31502:
31503: Heikki Riihijärvi Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
31504: Kalle Röntynen Marita Jurva Mirja Ryynänen
31505: Lauha Männistö Riitta Saastamoinen Pentti Kettunen
31506: 914 1990 vp.
31507:
31508: Raha-asia-aloite n:o 842
31509:
31510:
31511:
31512:
31513: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristörikoksia koske-
31514: van lainsäädäntötyön tehostamiseen
31515:
31516:
31517: Eduskunnalle
31518: Rikokset ympäristöä kohtaan ovat moraa- nakin lain tuntija, luonnontieteilijä ja sosiolo-
31519: lirikoksia niitä tulevia sukupolvia kohtaan, gi. Kansainvälisen lain tuntemus ei ole myös-
31520: jotka eivät kykene tällä hetkellä puolusta- kään haitaksi. Aikaa näissä asioissa on kovin
31521: maan perusoikeuksiaan. vähän jäljellä.
31522: Ympäristörikoksia koskeva lainsäädäntö- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31523: työ on kiireellinen ja vaativa tehtävä niin nioittaen,
31524: kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lain-
31525: säädäntöä teknisesti valmistavan koneiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31526: on mahdoton selviytyä nykyisillä resursseilla 1991 tulo- ja menoarvioon 1 JOO 000
31527: tästä haasteesta. Oman toimen ohella tehtävä markan määrärahan päätoimisen, ym-
31528: valmistelutyö ei ajallisesti onnistu, vaan teh- päristörikoslainsäädäntöä valmistele-
31529: tävään on palkattava päätoiminen iskuryh- van iskuryhmän palkkaamiseksi oikeus-
31530: mä, joka yksinomaan valmistelee ympäristö- ministeriöön.
31531: rikoslainsäädäntöä. Ryhmässä tulee olla ai-
31532: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31533:
31534: Heikki Rinne
31535: 1990 vp. 915
31536:
31537: Raha-asia-aloite n:o 843
31538:
31539:
31540:
31541:
31542: Rinne: Määrärahan osoittamisesta kuntien avustamiseen
31543: luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden hankinnassa
31544:
31545:
31546: Eduskunnalle
31547: Satakuntaan on laadittu kolme seutukaa- viossa oleva määräraha, 2 milj. mk, on tasol-
31548: vaa, joissa on varattu yleisiä virkistysalueita. taan tarpeisiin nähden liian pieni.
31549: Selvitysten mukaan virkistysalueiden toteu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31550: tumisaste on varsin alhainen. Erityisesti ran- nioittaen,
31551: nikon ja saariston virkistyskohteiden toteut-
31552: taminen on ollut puutteellista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31553: Maakunnallisesti merkittävien virkistys- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
31554: alueiden toteuttaminen edellyttää huomatta- markkaa kuntien avustamiseksi seudul-
31555: vaa maanhankintaa, joka ei ole mahdollista listen virkistysalueiden ja luonnonsuoje-
31556: ilman valtion merkittävää osallistumista sii- lualueiden hankinnassa.
31557: hen. Valtion tämän vuoden tulo- ja menoar-
31558: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31559:
31560: Heikki Rinne
31561: 916 1990 vp.
31562:
31563: Raha-asia-aloite n:o 844
31564:
31565:
31566:
31567:
31568: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan ympäristön-
31569: tutkimuskeskuksen resurssien lisäämiseen
31570:
31571:
31572: Eduskunnalle
31573: Porin kaupunki teki kesäkuussa 1988 Tu- elinkeinoelämää ja ympäristönsuojeluhallin-
31574: run yliopistolle esityksen Satakunnan ympä- toa palvelevaa tilaustutkimusta. Vastaavan-
31575: ristöntutkimuskeskuksen perustamisesta. laisella toimialalla tutkimusta tekevää ympä-
31576: Esitys perustui Porin kaupungin erityisalueen ristöntutkimusyksikköä ei Suomessa ole.
31577: kehittämisohjelmaan, joka kattaa vuodet Keskuksen tehtävänä on myös seurata alan
31578: 1988-1989. Hankkeen suunnittelu aloitettiin kansainvälistä perustutkimusta ja välittää
31579: 1.8.1988 ja suunnittelua johtaa ohjausryhmä, uutta tutkimustietoa järjestämällä ympäris-
31580: jossa ovat edustettuina Porin kaupungin ja töntutkimuksen jatko- ja täydennyskoulutus-
31581: Turun yliopiston lisäksi Turun ja Porin lää- ta.
31582: ninhallitus sekä Satakunnan seutukaavaliitto Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuk-
31583: ja Satakunnan Kauppakamari. Tutkimustoi- sen perustaminen sisältyy Turun yliopiston
31584: minta aloitettiin toukokuussa 1989. Tähän toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille
31585: mennessä on saatu tutkimusrahoitus kahteen 1990-1994. Erityisen tutkimustarpeen muo-
31586: keskuksessa tehtävään monivuotiseen tutki- dostaa tuleva hiilivoimala.
31587: mushankkeeseen. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31588: Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuk- nioittaen,
31589: sen toiminnan tarkoituksena on keskittää eri
31590: tieteenaloilla Turun yliopistossa tehtävä ym- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31591: päristöntutkimus. Keskuksen toimiala sijoit- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
31592: tuu ympäristöntutkimuksen puutteellisimmin markkaa Turun yliopiston Satakunnan
31593: tutkituille alueille, päästöjen biologisiin ja ympäristöntutkimuskeskuksen resurs-
31594: yhteiskunnallis-taloudellisiin vaikutuksiin. sien lisäämiseksi Tahkoluodon hiilivoi-
31595: Näillä alueilla keskus tulee tekemään sekä malan päästöjen selvittämiseksi.
31596: menetelmiä kehittävää perustutkimusta että
31597: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31598:
31599: Heikki Rinne
31600: 1990 vp. 917
31601:
31602: Raha-asia-aloite n:o 845
31603:
31604:
31605:
31606:
31607: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelun tekno-
31608: logiaan erikoistuvan teknillisen korkeakoulun perustami-
31609: seen Poriin
31610:
31611:
31612: Eduskunnalle
31613: Pori on Suomen merkittävimpiä teollisen joukkoon voi luontevalla ja järkevällä tavalla
31614: toiminnan ja kulttuurin alueita Rauman ja tapahtua teknillisen korkeakoulun kautta.
31615: Harjavallan lisäksi. Porissa annetaan jo nyt Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31616: korkeinta uusimman tekniikan opetusta. nioittaen,
31617: Tekninen tutkimus ja uusimman tekniikan
31618: työpaikat ovat lisääntyneet merkittävällä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31619: valla Satakunnassa. Toiminta on pääosin 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
31620: kansainvälistä. Porissa aloitti toimintansa markkaa Porin teknillisen korkeakou-
31621: Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. lun perustamissuunnitelman tekemisek-
31622: Porin liittyminen korkeakoulukaupunkien si.
31623: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31624: Heikki Rinne
31625: 918 1990 vp.
31626:
31627: Raha-asia-aloite n:o 846
31628:
31629:
31630:
31631:
31632: Rinne: Määrärahan osoittamisesta koulupurjealuksen suun-
31633: nittelun aloittamiseen Raumalla
31634:
31635:
31636: Eduskunnalle
31637: Suomen lippu on vuosikymmenet esiinty- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31638: nyt näyttävästi maailman "syvillä vesillä". nioittaen,
31639: Purjeilla kulkeva matkailu ja kuljetus ovat
31640: uudestaan valtaamassa alaa erityisesti nuor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31641: ten keskuudesssa. Tällainen mittavampi toi- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
31642: minta olisi pr-arvoltaan merkittävää Suomel- markkaa koulupurjealuksen rakentami-
31643: le. Meillä ei kuitenkaan ole koulukäyttöön sen suunnittelun aloittamiseksi Raumal-
31644: soveltuvaa koulupurjealusta. la.
31645: Purjealuksen kotisatamaksi sopisi parhaiten
31646: Rauma mittavien perinteiden ja merenkul-
31647: kuoppilaitosten ansiosta.
31648: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31649: Heikki Rinne
31650: 1990 vp. 919
31651:
31652: Raha-asia-aloite n:o 847
31653:
31654:
31655:
31656:
31657: Rinne: Määrärahan osoittamisesta orkestereille ja yhtyeille
31658:
31659:
31660: Eduskunnalle
31661: Orkestereiden ja yhtyeiden tukeminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31662: jäänyt viime vuosien aikana selvään alakyn- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31663: teen kulttuurimäärärahojen jaossa huolimat- 29.90.52 3 000 000 markkaa orkeste-
31664: ta siitä, että nimenomaan tällä alueella on reiden ja yhtyeiden valtionavun lisäämi-
31665: saavutettu merkittäviä aluevaltauksia ja or- seen.
31666: kesterit ja yhtyeet ovat todellisissa taloudelli-
31667: sissa vaikeuksissa.
31668: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31669: nioittaen,
31670: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31671: Heikki Rinne
31672: 920 1990 vp.
31673:
31674: Raha-asia-aloite n:o 848
31675:
31676:
31677:
31678:
31679: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuolusta-
31680: jat ry:n toiminnan tukemiseen
31681:
31682:
31683: Eduskunnalle
31684: Suomen Rauhanpuolustajat ry. on maan mien paikkakuntien hallintoelinten yhteistyö-
31685: suurin rauhanjärjestö ja ainoa, jonka toimin- hön, Helsingissä ja Tallinnassa järjestettä-
31686: ta käsittää koko maan. Järjestön toiminta vään 6. Euroopan ydinaseriisuntakonven-
31687: perustuu laaja-alaiseen turvallisuuskäsityk- tioon (heinäkuu) jne.
31688: seen, jossa aseidenriisunta nähdään välttä- Vuoden aikana järjestö pitää yhteyttä yli
31689: mättömänä edellytyksenä ihmiskunnan edes- 20 000 henkilöjäseneensä ja tuhansiin valta-
31690: sä olevien suurten ongelmien - luonnon kunnallisiin ja paikallisiin jäsen- ja kontakti-
31691: ympäristönsuojelun, kehitysmaiden taloudel- järjestöihinsä mm. sisäisen tiedotuslehden
31692: lisen ahdingon, demokratian ja tasa-arvon kautta, julkaisemansa Rauhan Puolesta -leh-
31693: toteutumiselle. den lisäksi.
31694: Vuonna 1990 Rauhanpuolustajat toimii Jotta Suomen Rauhanpuolustajat edelleen
31695: päävastuullisena suomalaisena järjestäjänä voisi jatkaa työtään rauhan, aseidenriisunnan
31696: Itämeren rauhan- ja ympäristöleirin järjestä- ja ympäristönsuojelun hyväksi sekä kehitys-
31697: miseksi Bornholmin saarella, johon Pohjois- yhteistyötään yli kymmenen maan kansalais-
31698: maiden lisäksi osallistuu laajasti myös Neu- järjestön kautta, yhdistykselle tulisi myöntää
31699: vostoliiton kansalaisjärjestöjä. Rauhanpuo- valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
31700: lustajat on niin ikään suomalaisena taustajär- yhteensä 1 900 000 markkaa.
31701: jestönä festivaaliin liityvässä Itämeren pien- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31702: veneiden rauhanpurjehduksessa. nioittaen,
31703: Rauhanpuolustajien kansainvälisten kon-
31704: taktien avulla tulevat suomalaiset kansalais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31705: järjestöjen edustajat vuonna 1990 osallistu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31706: maan lukuisiin kansainvälisiin tapahtumiin, 29.99.50 400 000 markkaa Suomen
31707: kuten Maailman Rauhanneuvoston yleisko- Rauhanpuolustajat ry:n avustukseen.
31708: koukseen (Ateena, helmikuu), ydinaseetto-
31709: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31710:
31711: Heikki Rinne
31712: 1990 vp. 921
31713:
31714: Raha-asia-aloite n:o 849
31715:
31716:
31717:
31718:
31719: Rinne: Määrärahan osoittamisesta väkivallan vastaisen muis-
31720: tomerkin rakentamiseen Huittisiin
31721:
31722:
31723: Eduskunnalle
31724: Suomen omistava luokka, Suomea alista- että voimme myös "patsasrintamalla" julki-
31725: van ja sortavan tsaristisen Venäjän myötä- tuoda sekä "fasisminluonteisen" että "demok-
31726: suojeluksessa, tarttui ensimmäisen kerran raattisluonteisen" totuuden ketään syyttä-
31727: laajamittaisella tavalla aseisiin Huittisissa mättä tai leimaamatta.
31728: 13.7.1917. Aseellista väkivaltaa ryhdyttiin Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31729: käyttämään oman maan aseettornia kansalai- nioittaen,
31730: sia vastaan.
31731: Oikeuksiaan vaativille ja rauhallisesti käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31732: täytyville ihmisille vastattiin kivääritulella. 1991 tulo- ja menoarvioon 120 000 mar-
31733: Sosiaalisia ongelmia ryhdyttiin ratkomaan kan määräärahan Huittisten verilöylyn
31734: aseilla. Tänään tiedämme, millaiseen murhe- muistomerkin suunnitteluun ja toteutuk-
31735: näytelmään aseellisen väkivallan tie johti. seen.
31736: Historiaamme arvioitaessa meillä pitäisi
31737: olla sen verran kansallista itseluottamusta,
31738: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31739:
31740: Heikki Rinne
31741: 922 1990 vp.
31742:
31743: Raha-asia-aloite n:o 850
31744:
31745:
31746:
31747:
31748: Rinne: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienimuotoi-
31749: sen elinkeinotoiminnan tukemiseen
31750:
31751:
31752: Eduskunnalle
31753: Maatalous on ajautumassa muutoksiin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31754: jotka tulevat edelleen vähentämään henkilös- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31755: töä perinteisestä maataloudesta. Maaseutu 30.33.44 50 000 000 markkaa maaseu-
31756: on kuitenkin pidettävä asuttuna ja elinkelpoi- dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
31757: sena. Maaseudun pienimuotoinen elinkeino- tukemiseen uusien yritysten luomiseksi
31758: toiminta ja maatilatalouden liitännäiselinkei- ja nykyisten työpaikkojen lisäämiseksi.
31759: not tarvitsevat taloudellista tukea.
31760: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31761: nioittavasti,
31762: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31763: Heikki Rinne
31764: 1990 vp. 923
31765:
31766: Raha-asia-aloite n:o 851
31767:
31768:
31769:
31770:
31771: Rinne: Määrärahan osoittamisesta teiden parantamiseen Sa-
31772: takunnassa
31773:
31774:
31775: Eduskunnalle
31776: Perustellusti voidaan sanoa, että pohjoisen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31777: Satakunnan tiestö suhteessa siellä tapahtu- nioittaen,
31778: viin kuljetuksiin on koko maahan verraten
31779: huonommassa kunnossa. Eriarvoisuus on sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31780: miinpistävän räikeä. Perustellusti voi todeta, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31781: että pohjoisen Satakunnan alueelta löytyy 31.24.77 50 000 000 markkaa teiden
31782: tiestöjä, jotka räikeästi loukkaavat valtakun- kunnostamiseen ao. tiepiirin alueella
31783: nan alueellisen samanarvoisuuden periaatet- Satakunnassa.
31784: ta.
31785: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31786:
31787: Heikki Rinne
31788: 924 1990 vp.
31789:
31790: Raha-asia-aloite n:o 852
31791:
31792:
31793:
31794:
31795: Rinne: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien
31796: lisärakentamiseen Satakunnassa
31797:
31798:
31799: Eduskunnalle
31800: Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31801: parasta liikenneturvallisuustyötä. Myös ener- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31802: giapoliittisesti on viisasta luoda mahdolli- 31.24.77 30 000 000 markkaa kevyen
31803: suuksia tämän liikkumismuodon käyttöön. liikenteen väylien rakentamiseen.
31804: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31805: nioittaen,
31806: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31807: Heikki Rinne
31808: 1990 vp. 925
31809:
31810: Raha-asia-aloite n:o 853
31811:
31812:
31813:
31814:
31815: Rinne: Määrärahan osoittamisesta kiskoliikenteen uusimpien
31816: teknisten sovellutusten käyttöön ottamiseen Valtionrauta-
31817: teillä
31818:
31819:
31820: Eduskunnalle
31821: Ihmisten ja tavaran kuljettamisessa kisko- Suomen VR on kansainvälisessä vertailus-
31822: liikenne on kokonaistaloudellisesti edullisin. sa kärjessä. Puheet kannattamattomuudesta
31823: Näin on pitkillä matkoilla, joilla joudutaan ovat mielipiteitä vailla todellisuuspohjaa. Jo-
31824: kuljettamaan raskaita tavaroita tai kiireisiä kainen markka kiskoliikenteen teknisten
31825: ihmisiä. edellytysten ja uusimpien teknisten sovellu-
31826: Tulevaisuuden kuljetuksilta vaaditaan: tusten käyttöönotossa on panostusta tulevai-
31827: 1. luonnon säästämistä saasteilta suuden hyväksi: puhtaan maan, veden ja
31828: 2. nopeutta suurten määrien siirtelyssä ilman säästämiseksi tulevien sukupolvien hy-
31829: 3. turvallisuutta. väksi sekä metsiemme tuhon estämiseksi. Se
31830: Vain tulevaisuuden kiskoliikenne täyttää on uuden ajan aateluutta.
31831: edellä mainitut perusvaatimukset. Rautatei- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31832: den tulosta subventoidaan eri maissa seuraa- nioittaen,
31833: vasti:
31834: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31835: Italia .................................. . 52% 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 000
31836: Portugali .............................. . 48% markkaa rautatieden uusimpien teknis-
31837: Hollanti ............................... . 38% ten sovellutusten käyttöön ottamiseksi.
31838: Saksan liittotasavalta ................ . 38%
31839: ~~~t~i: ::: ::: ::: ::::::: :::: ::: :::: ::::: :
31840: 28%
31841: 14%
31842: Suomi ............................. vain 3%
31843: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31844:
31845: Heikki Rinne
31846: 926 1990 vp.
31847:
31848: Raha-asia-aloite n:o 854
31849:
31850:
31851:
31852:
31853: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosien Kokemäki-
31854: Pori/Rauma perusparantamiseen ja sähköistämiseen
31855:
31856:
31857: Eduskunnalle
31858: Rata Tampere-Kokemäki-Pori/Rauma Ratojen liikennöimisolosuhteissa tapahtuu
31859: on erittäin merkittävä kuljetusväylä Keski- huomattava parannus, kun rataosan Lielah-
31860: Suomesta ja Pirkanmaalta Porin ja Rauman ti-Kokemäki perusparantaminen valmistuu
31861: vienti- ja tuontisatamiin. Näitä satamia on vuoden 1991 aikana. Perusparantamista tulisi
31862: viime vuosina voimakkaasti kehitetty ja lisät- kuitenkin välittömästi jatkaa rataosilla Ko-
31863: ty niiden liikennekapasiteettia. Tämä on luo- kemäki-Pori ja Kokemäki-Rauma alkupe-
31864: nut mahdollisuuden siihen, että ulkomaanlii- räisten suunnitelmien mukaisesti eikä ns. "ke-
31865: kenne voisi enenevässä määrin siirtyä käyttä- vennettyjä menetelmiä" käyttäen.
31866: mään vilkkaasti liikennöityjen ja osin ruuh- Koko rataosa Tampere-Pori/Rauma on
31867: kaisten pohjois-eteläsuuntaisten pääratojen suunniteltu myös sähköistettäväksi. Sähköis-
31868: asemasta poikittaisrataa Tampere-Pori/ tyksen aikataulu on suunniteltava peruspa-
31869: Rauma ja sen länsipään satamia. rannustöiden kanssa yhteensopivaksi.
31870: Tampere-Kokemäki-Pori/Rauma-radan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31871: perusparannus, kiskojenvaihto ja sähköistys
31872: piti toteuttaa vuoteen 1988 mennessä. Paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31873: tamistoimenpiteiden viivästyminen on kui- 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
31874: tenkin vaikuttanut haitallisesti raskaan tava- miljoonaa markkaa rataosien Kokemä-
31875: raliikenteen kuljetusnopeuteen ja -varmuu- ki-Pori/ Rauma perusparantamiseen ja
31876: teen sekä henkilöjunaliikenteen kilpailuky- sähköistämiseen.
31877: kyyn.
31878: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31879: Heikki Rinne Raila Aho Lea Mäkipää
31880: Mikko Elo Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
31881: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen Timo Roos
31882: 1990 vp. 927
31883:
31884: Raha-asia-aloite n:o 855
31885:
31886:
31887:
31888:
31889: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Porin Tahkoluotoon ra-
31890: kennettavan voimalan ilmansuojeluinvestointeihin
31891:
31892:
31893: Eduskunnalle
31894: Porin Tahkoluotoon on tulossa maan mer- Edellä olevan perusteella elfdotan,
31895: kittävin hiilivoimala. Hiilenpoltolla on suu-
31896: ret ympäristöriskit. Haitat voidaan nykytek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31897: niikalla poistaa, mutta siitä aiheutuu huo- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
31898: mattavia välittömiä kustannuksia. Kustan- markan määrärahan Tahkoluodon mah-
31899: nukset ovat kuitenkin vain murto-osa siitä, dollisen hiilivoimalan varustamiseksi
31900: millaisia haittoja hiilen polttamisesta aiheu- mahdollisimman täydellisin päästöjen-
31901: tuu luonnolle, jos puhdistusta ei tehdä tehok- estolaittein.
31902: kaasti ja varmasti.
31903: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31904:
31905: Heikki Rinne
31906:
31907:
31908:
31909:
31910: 62 200052Y
31911: 928 1990 vp.
31912:
31913: Raha-asia-aloite n:o 856
31914:
31915:
31916:
31917:
31918: Rinne: Määrärahan osoittamisesta turpeen jatkojalostuksen
31919: tutkimiseen P o hjois-Sa tak unnassa
31920:
31921:
31922: Eduskunnalle
31923: Pohjoisessa '"Satakunnassa on maan huo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31924: mattavimmat turvevarat. Luonnonsuojelul- nioittaen,
31925: listen seikkojen estämättä Satakunnan tur-
31926: vetta voitaisiin jatkojalostaa pitkälle kehite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31927: tyksi tuotteeksi. Toiminta vaatii tutkimusva- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
31928: roja. Työn ja toimeentulon turvaaminen py- 32.55.46 500 000 markkaa turpeen jat-
31929: syvällä tavalla alueella on kunnille elinkysy- kojalostuksen suunnitteluun ja tutki-
31930: mys. mustyöhön Satakunnan pohjoisosissa.
31931: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31932:
31933: Heikki Rinne
31934: 1990 vp. 929
31935:
31936: Raha-asia-aloite n:o 857
31937:
31938:
31939:
31940:
31941: Rinne: Määrärahan osoittamisesta vammaisille tarkoitettujen
31942: teknisten apuvälineiden kehittämiseen
31943:
31944:
31945: Eduskunnalle
31946: Uusin tekniikka on mahdollistanut vam- Olisi äärimmäisen tärkeätä, että meilläkin
31947: maisille tarkoitettujen teknisten apuvälinei- tekniset apuvälineet voisivat luoda edellytyk-
31948: den kehittämisen. Ne luovat mahdollisuudet set vammaisten ihmisten täyteen elämiseen ja
31949: täysipainoiseen elämään. Uusimpien teknis- elämäntyön tekemiseen.
31950: ten välineiden tuoma mahdollisuus on kehit- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31951: tänyt laitekokonaisuuksia, jotka mahdollista- nioittaen,
31952: vat mitä moninaisimman työn vammaisille.
31953: Merkittävin tällä hetkellä maailmassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31954: huipputiedettä tekevä fyysikko on itse vai- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
31955: keavammainen, mutta uusimmat tekniset markan määrärahan vammaisille tar-
31956: apuvälineet luovat mahdollisuuden mullista- koitetun teknisen apuvälinekehittämis-
31957: vaan tietoteorian kehittämistyöhön. työn lisäämiseksi.
31958: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31959: Heikki Rinne
31960: 930 1990 vp.
31961:
31962: Raha-asia-aloite n:o 858
31963:
31964:
31965:
31966:
31967: Rinne: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen suojatyö-
31968: tä järjestävän valtionyrityksen perustamiseen
31969:
31970:
31971: Eduskunnalle
31972: Työrajoitteisten työnhakijoiden määrä desta huolimatta Göteborgin yliopiston tut-
31973: kasvaa Suomessa edelleen. kimuskeskuksessa on päädytty lopputulok-
31974: Ruotsin työttömyysprosentti on alle 2 pro- seen, jonka mukaan Samhallin kautta työllis-
31975: senttia. Maassa on todellinen täystyöllisyys. tetty henkilö tuottaa 16 000 kruunun kansan-
31976: Suurena ansiona onnistumiselle on ollut yri- taloudellisen voiton vuodessa.
31977: tyksille maksettava tuki ja suojatyön hyvä Mielenkiintoinen piirre on, että Samhall
31978: järjestäminen. voi toimia yrityksen sisällä. Toiminta on yri-
31979: Vuonna 1980 koottiin Ruotsissa kaikki tyksen sisään rakennettu oma itsenäinen jär-
31980: suojatyötä järjestäneet yritykset yhdeksi yri- jestelmä. Näin on mm. Philipsin ja Elektro-
31981: tykseksi. Sen nimi on nyt SamhalL luxin kohdalla jo toteutettu. Kokemukset
31982: Samhall on osa Ruotsin työllisyyspolitiik- ovat myönteisiä.
31983: kaa. Sen tarkoitus on taata oikeus työhön Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
31984: niille, jotka eivät saa työtä avoimilta työ- nioittavasti,
31985: markkinoilta.
31986: Samhall jakautuu 24 alueeseen, joilla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31987: 330 suojatyökeskusta. 1991 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
31988: Suojatyöntekijöiden palkka on 90 prosent- markkaa valtakunnallisen suojatyötä
31989: tia Ruotsin teollisuuden keskituntipalkasta. järjestävän valtionyrityksen perustami-
31990: He kuuluvat ammattiliittoon. Palkan korkeu- seen.
31991: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
31992: Heikki Rinne
31993: 1990 vp. 931
31994:
31995: Raha-asia-aloite n:o 859
31996:
31997:
31998:
31999:
32000: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimahallinnon asia-
32001: kaspalvelun virkojen lisäämiseen
32002:
32003:
32004: Eduskunnalle
32005: Työvoimahallinto kärsii vakavasta asia- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32006: kaspalvelutyötä tekevän henkilöstön vajauk- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
32007: sesta. Henkilöstön tehtävien uudelleenjärjes- markan määrärahan 120 erikoistyövoi-
32008: tely ja tehostunut koulutus eivät riitä vajeen maneuvojan viran perustamiseksi työ-
32009: täyttämiseen. Henkilöstön puutteesta joutu- voimahallintoon, niin että jokaisessa
32010: vat kärsimään sekä työttömät että työllistä- kunnassa on työvoimatoimiston palvelut
32011: jät. Työnhakuajat venyvät kohtuuttoman pit- käytettävissä.
32012: kiksi.
32013: Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
32014: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32015:
32016: Heikki Rinne
32017: 932 1990 vp.
32018:
32019: Raha-asia-aloite n:o 860
32020:
32021:
32022:
32023:
32024: Rinne: Määrärahan osoittamisesta monipalvelutoimiston pe-
32025: rustamiseksi Ikaalisiin
32026:
32027:
32028: Eduskunnalle
32029: Ikaalisten työvoimatoimiston alue on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32030: maan vaikeimpia. Hallitus katsoo ohjelmas- nioittaen,
32031: saan, että uudistuvan teollisuuden alueisiin
32032: tullaan kiinnittämään erityinen huomio. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32033: Atk:n käyttöönotto merkitsee palvelutoi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32034: minnan hajautuksen mahdollisuutta sekä 34.06.01 500 000 markkaa monipalve-
32035: työttömien että työllistäjien tehokkaassa pal- lutoimiston perustamiseksi Ikaalisiin.
32036: velussa. Ikaalinen tarvitsee oman monipuoli-
32037: sen palvelupisteensä.
32038: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32039:
32040: Heikki Rinne
32041: 1990 vp. 933
32042:
32043: Raha-asia-aloite n:o 861
32044:
32045:
32046:
32047:
32048: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perus-
32049: tamiseksi Karvialle
32050:
32051:
32052: Eduskunnalle
32053: Pohjoinen Satakunta on etäällä työllisyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32054: palvelun suurista alueista. Karvian kunta tar- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32055: vitsee oman työvoimatoimiston alueen työlli- 34.06.01 250 000 markkaa työvoima-
32056: syyspalvelujen tehostamiseksi. toimiston perustamiseksi Karvialle.
32057: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32058: nioittavasti,
32059: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32060:
32061: Heikki Rinne
32062: 934 1990 vp.
32063:
32064: Raha-asia-aloite n:o 862
32065:
32066:
32067:
32068:
32069: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Porin työvoimatoimiston
32070: palvelujen laajentamiseen Porin Pihlavaan
32071:
32072:
32073: Eduskunnalle
32074: Porin työvoimatoimiston alue on maan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32075: vaikeimpia työttömyysalueita, joihin hallitus nioittavasti,
32076: sanoo kiinnittävänsä vakavaa huomiota. Po-
32077: rin toimisto on liian suuri toimisto. Se tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32078: see hajautuksen. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32079: Käytännön kokemukset osoittavat, että 34.06.01 200 000 markkaa Porin työ-
32080: atk:n avulla toimivan työnvälityksen hajau- voimatoimiston palvelupisteen perusta-
32081: tus palvelee sekä työttömiä että työllistäjiä mista varten Porin Pihlavaan.
32082: tehokkaasti. Porin toimiston työttömistä
32083: asuu alueella huomattava osa.
32084: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32085:
32086: Heikki Rinne
32087: 1990 vp. 935
32088:
32089: Raha-asia-aloite n:o 863
32090:
32091:
32092:
32093:
32094: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työllisyyskoulutuksen te-
32095: hostamiseen
32096:
32097:
32098: Eduskunnalle
32099: Työllisyyskoulutus on usein ainut kestävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32100: vaihtoehto työttömän työllistämiseksi. 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 000
32101: Työllisyyskoulutus kärsii jatkuvasti varo- markan määrärahan työllisyyskoulu-
32102: jen puutteesta. tuksen tehostamiseksi.
32103: Edellä olevan perusteella ehdotan,
32104:
32105: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32106: Heikki Rinne
32107: 936 1990 vp.
32108:
32109: Raha-asia-aloite n:o 864
32110:
32111:
32112:
32113:
32114: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ns. harkinnanvaraiseen
32115: työllistämiseen
32116:
32117:
32118: Eduskunnalle
32119: Maan hallitus on voimakkaalla kädellä malli ja nyt harkinnanvarainen työllistämi-
32120: ryhtynyt työllisyysmäärärahojen supistami- nen), otetaan työllistämisrahat pois.
32121: seen. Taktiikka on vanha ja tuttu. On lisätty Edellä olevan perusteella ehdotan,
32122: määrärahoja sinne, missä työllistämistä ei
32123: tapahdu. Jos työllistämistä tapahtuu, niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32124: muutetaan tuen ehdot sellaisiksi, että työllis- 1991 tulo- ja menoarvioon 450 000 000
32125: tämistä ei tapahdu. Aloilta, joilla työllistä- markkaa ns. harkinnanvaraisiin työlli-
32126: mistä tapahtuisi (esimerkkinä oli Rinteen syysvaroihin.
32127: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32128: Heikki Rinne
32129: 1990 vp. 937
32130:
32131: Raha-asia-aloite n:o 865
32132:
32133:
32134:
32135:
32136: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Hämeenkyrön alueen työl-
32137: lisyyden turvaamiseen
32138:
32139:
32140: Eduskunnalle
32141: Hämeenkyrön kunta on viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32142: kyennyt voimakkaasti monipuolistamaan 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
32143: elinkeinorakennettaan. Alueella on kuitenkin markan erityismäärärahan työllisyyden
32144: edelleen työllisyysuhkia, jotka vaativat tehos- hoitamiseksi.
32145: tettuja toimenpiteitä. Suurteollisuuden ra-
32146: kennemuutos ei ole pysähtynyt.
32147: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32148: nioittavasti,
32149: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32150: Heikki Rinne
32151: 938 1990 vp.
32152:
32153: Raha-asia-aloite n:o 866
32154:
32155:
32156:
32157:
32158: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan määräämisek-
32159: si hallitun rakennemuutoksen työllisyyden ja koulutuksen
32160: tehostettujen toimenpiteiden erityisalueeksi
32161:
32162:
32163: Eduskunnalle
32164: Porin kaupunki on ensimmäisenä suurena myös ns. rakennemuutoksen nimellä kutsu-
32165: teollisuuspaikkakuntana Suomessa joutunut vat.
32166: suurteollisen tavaratuotannon työpaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32167: vähentämisen kohteeksi. Noin tuhat teollista nioittaen,
32168: ja pysyväksi määriteltyä työpaikkaa on lop-
32169: punut pysyvällä tavalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32170: Porin kaupungista on näin ollen saatavissa 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
32171: ensimmäiset empiiriset suomalaiskokemukset markkaa Satakunnan määräämiseksi
32172: kansainvälistymisestä ja työtapojen automa- hallitun rakennemuutoksen tehostettu-
32173: tisoinnin yhteisvaikutuksesta, jota jotkut jen toimenpiteiden erityisalueeksi.
32174: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32175: Heikki Rinne
32176: 1990 vp. 939
32177:
32178: Raha-asia-aloite n:o 867
32179:
32180:
32181:
32182:
32183: Rinne: Määrärahan osoittamisesta vajaakuntoisten työhön
32184: sijoittamiseen
32185:
32186:
32187: Eduskunnalle
32188: Työttömien määrän lisääntyessä on erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32189: sesti niiden työnhakijoiden määrä, joilla on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32190: jokin työtä haittaava este, voimakkaasti li- 34.50.64 70 000 000 markkaa vajaa-
32191: sääntynyt. Työrajoitteisten määrärahat eivät kuntoisten työhön sijoittamiseen.
32192: ole lisääntyneet samassa suhteessa.
32193: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32194: nioittaen,
32195: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32196: Heikki Rinne
32197: 940 1990 vp.
32198:
32199: Raha-asia-aloite n:o 868
32200:
32201:
32202:
32203:
32204: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työpaikkojen siirtotukeen
32205: pääkaupunkiseudulta Satakuntaan
32206:
32207:
32208: Eduskunnalle
32209: Pääkaupunkiseudulta on siirtynyt huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32210: tava määrä työpaikkoja muualle. Osa niistä 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
32211: on tullut Satakuntaan. markkaa työpaikkojen siirtotukeen
32212: Maan tasapainoisen kehittämisen kannalta pääkaupunkiseudulta Satakuntaan.
32213: on välttämätöntä, että työpaikkoja ohjataan
32214: erityisesti Satakunnan alueelle.
32215: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32216: nioittaen,
32217: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32218:
32219: Heikki Rinne
32220: 1990 vp. 941
32221:
32222: Raha-asia-aloite n:o 869
32223:
32224:
32225:
32226:
32227: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojeluun liit-
32228: tyvien keksintöjen palkitsemiseen
32229:
32230:
32231: Eduskunnalle
32232: Julkinen valta on katsonut aiheelliseksi Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32233: tukea keksijätoimintaa. Myös niille tehokek- nioittaen,
32234: sinnöille, jotka tuhoavat uusiutumattomia
32235: luonnonvarojamme, on varattu ja annettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32236: merkittäviä palkintoja. Sen sijaan niiden kek- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
32237: sintöjen kohdalla, jotka suojelevat luontoa markan määrärahan ympäristönsuoje-
32238: ennakkoon tai korjaavat vaurioita, on oltu lun keksintöjen palkitsemiseksi ja kan-
32239: huomattavan kitsaita. Luonnonsuojelun luo- nustamiseksi.
32240: vat menetelmät ja kehittämistoimet eivät ole
32241: nauttineet riittävää arvostusta.
32242: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32243:
32244: Heikki Rinne
32245: 942 1990 vp.
32246:
32247: Raha-asia-aloite n:o 870
32248:
32249:
32250:
32251:
32252: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Olkiluodon voimalan ym-
32253: päristövaikutusten tutkimiseen
32254:
32255:
32256: Eduskunnalle
32257: Viimeisen vuoden aikana Suomeen on kan- huolenaihe on todellinen. Tutkimukset tulisi
32258: tautunut tietoja, joiden mukaan ydinvoima- näin ollen aloittaa välittömästi.
32259: loiden läheisyydessä olisi havaittu metsätu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32260: hoja, jotka johtuisivat voimaloista. nioittavasti,
32261: Olkiluodon voimalan vaikutuspiirissä elä-
32262: vät ihmiset ovat huolestuneita elinympäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32263: tönsä tilasta. Erityinen huolen aihe on se, että 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
32264: kattavaa ja perusteellista tutkimusta ei näiltä kan tutkimusmäärärahan Olkiluodon
32265: osin Suomessa ole tehty. Paikallisen väestön ydinvoimalan mahdollisesti aiheutta-
32266: pitkän aikavälin havainnot kertovat, että mien metsävaurioiden tutkimiseen.
32267: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32268: Heikki Rinne
32269: 1990 vp. 943
32270:
32271: Raha-asia-aloite n:o 871
32272:
32273:
32274:
32275:
32276: Rinne: Määrärahan osoittamisesta helmisimpukan suojelun
32277: edistämiseen Viljakkalassa
32278:
32279:
32280: Eduskunnalle
32281: Viljakkalassa sijaitseva helmisimpukkapu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32282: ro on Etelä-Suomessa lajissaan harvinaisuus. nioittaen,
32283: Tällaisia puroja on Viljakkalan puron ohella
32284: vain yksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32285: Purosta on muinoin kerätty helmisimpu- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
32286: koita, joista saatiin helmiä. Nykyään helmi- kaa Viljakkalan helmisimpukkakannan
32287: simpukka on rauhoitettu. suojelutoimenpiteisiin.
32288: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32289: Heikki Rinne
32290:
32291:
32292:
32293:
32294: 63 200052Y
32295: 944 1990 vp.
32296:
32297: Raha-asia-aloite n:o 872
32298:
32299:
32300:
32301:
32302: Rinne: Määrärahan osoittamisesta maatalouden ja metsäta-
32303: louden aiheuttaman vesistöjen kuormituksen tutkimiseen
32304: ja puhdistussuunnitelman tekemiseen Vammalan seudulle
32305:
32306:
32307: Eduskunnalle
32308: Maatalouden ja metsätalouden kuormitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32309: on erityisen merkittävää Vammalan seudulla. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
32310: Kuormitus on erityisen tuhoisa alueen vesis- markkaa Vammalan seudun vesistöihin
32311: töjen virtaamien kannalta. kohdistuvan kuormituksen tutkimiseen
32312: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- ja vähentämiseen.
32313: nioittavasti,
32314: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32315:
32316: Heikki Rinne
32317: 1990 vp. 945
32318:
32319: Raha-asia-aloite n:o 873
32320:
32321:
32322:
32323:
32324: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Satakunnen vesien happa-
32325: moitumisen tutkimiseen ja suojelusuunnitelman tekemi-
32326: seen
32327:
32328:
32329: Eduskunnalle
32330: Satakunnan vesistöjen kyky vastustaa hap- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32331: pamoitumista on heikentynyt. On olemassa nioittavasti,
32332: todellinen vaara, että happamoitumisen
32333: vuoksi "kirkastuneita" järviä tulee Satakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32334: taan lähivuosina. 1991 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar-
32335: Satakunnan vesien happamoituminen tulee kan määrärahan Satakunnan vesistöjen
32336: pysäyttää rajoittamalla rikki- ja muita hap- happamoitumistilan selvittämiseen ja
32337: pamoittavia kohteita päästöpaikoilla. suojelusuunnitelman tekemiseen.
32338: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32339: Heikki Rinne
32340: 946 1990 vp.
32341:
32342: Raha-asia-aloite n:o 874
32343:
32344:
32345:
32346:
32347: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Aurinkobaletin kan-
32348: natusyhdistys ry:lle tanssi- ja videotalon suunnitteluun ja
32349: saneeraustyön jatkamiseen
32350:
32351:
32352: Eduskunnalle
32353: Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32354: aloitteesta Turkuun ollaan suunnittelemassa 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
32355: Aurajoen länsirannalle laivanrakennukselta markkaa Aurinkobaletin kannatusyh-
32356: vapautuneisiin tiloihin tanssi- ja videotaiteel- distys ry:lle Turkuun tulevan tanssi- ja
32357: le opetus-, työskentely- ja esitystiloja. videotalon suunnitteluun ja saneeraus-
32358: Kyseisten taidemuotojen suotuisaa kehit- työn jatkamiseen.
32359: tämistä haittaa tarkoituksenmukaisten toimi-
32360: tilojen puute.
32361: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32362: nioittaen,
32363: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32364: Jukka Roos Virpa Puisto Anna-Liisa Jokinen
32365: Heli Astala Heikki Perho Risto Ahonen
32366: Ensio Laine Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sauli Niinistö
32367: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä
32368: 1990 vp. 947
32369:
32370: Raha-asia-aloite n:o 875
32371:
32372:
32373:
32374:
32375: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuollon turvaa-
32376: miseen Dragsfjärdissä
32377:
32378:
32379: Eduskunnalle
32380: Dragsfjärdin kunnan keskustaajaman Taa- markkaa. Kuitenkin lisärahoituksen tarve,
32381: lintehtaan vesihuolto tapahtuu pääsääntöi- toinen miljoona markkaa, pitäisi pystyä tur-
32382: sesti kunnan omana vesihuoltona ja vesi ote- vaamaan valtion budjetin kautta.
32383: taan Dragsfjärdin järvestä. Vuoden 1989 kesä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32384: osoittautui kuitenkin jo varsin ongelmallisek- nioittaen,
32385: si järveen muodostuneen sinilevän vuoksi, ja
32386: näin järven vettä kotitalouksien juomavetenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32387: ei enää voitu käyttää. Ongelma kosketti vä- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
32388: littömästi 3 400 henkilöä, ja vettä kuljetettiin markan määrärahan Dragsjjärdin jär-
32389: kotitalouksiin palokunnan säiliöautolla. ven puhdistamiseen ja vesihuollon tur-
32390: Dragsfjärdin kunta on omassa budjetissaan vaamiseen kunnan keskustaajamaan
32391: varannut järven puhdistamiseen miljoona Taalintehtaalle.
32392:
32393: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32394:
32395: Jukka Roos Heikki Perho Gunnar Joutsensaari
32396: Heli Astala Virpa Puisto Liisa Hilpelä
32397: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Ensio Laine
32398: Risto Ahonen
32399: 948 1990 vp.
32400:
32401: Raha-asia-aloite n:o 876
32402:
32403:
32404:
32405:
32406: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin
32407: rakentamiseen valtatielle n:o 1 Salossa
32408:
32409:
32410: Eduskunnalle
32411: Kevyen liikenteen alikulkutunneli tulisi ra- mään onnettomuudet, JOissa ihmiset vam-
32412: kentaa valtatien n:o 1 alitse Salon kaupungis- mautuvat tai menettävät henkensä.
32413: sa Saloran tehtaiden kohdalla. Tunnelin ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32414: kentaminen valtatien alitse on työmatkalii- nioittaen,
32415: kenteen vuoksi liikenneturvallisuussyistä
32416: välttämätön. Saloran tehtaiden henkilökun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32417: tamäärä on viimeisten vuosien aikana run- 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
32418: saasti kasvanut ja kyseisellä ylityskohdalla on markkaa alikulkutunnelin rakentami-
32419: sattunut paljon liikenneonnettomuuksia. Tä- seen valtatielle n:o 1 Salon kaupungis-
32420: män vuoksi hanke tulisi mahdollisimman no- sa.
32421: peasti saattaa ratkaisuun ja näin pyrkiä estä-
32422: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32423: Jukka Roos Virpa Puisto
32424: 1990 vp. 949
32425:
32426: Raha-asia-aloite n:o 877
32427:
32428:
32429:
32430:
32431: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Salon-Teijon-
32432: Mathildedalin tieyhteyden korjaamiseksi
32433:
32434:
32435: Eduskunnalle
32436: Teijon teollisuuskylä on perinteinen metal- mutkaisuuden vuoksi. Toimintojen, niin teol-
32437: li- ja telakkateollisuuden alue Perniön kun- lisuuden kuin vapaa-ajankin, kasvaessa täy-
32438: nassa. Noin kymmenen vuotta kestäneen var- teen laajuuteen liikennemäärät kyseisellä tiel-
32439: sin kovan murroskauden jälkeen alueen teol- lä tulevat nousemaan huomattavasti. Tie on
32440: lisuus on kuitenkin saamassa uutta ilmettä jo nyt erittäin vaarallinen nykyisillä liikenne-
32441: omistussuhteiden sekä uudentyyppisen teolli- määrillä. Tie on kokonaispituudeltaan 24 ki-
32442: suuden kiinnostuksesta ko. alueeseen. Teol- lometriä ja vaatisi kauttaaltaan kunnostuk-
32443: listen työpaikkojen lukumäärää nykyisestä sen. Kyseisen tien kunnostamisella on mitä
32444: 150:stä ollaan kaavailemassa kymmenen vuo- suurimmassa määrin merkitystä koko alueen
32445: den kuluessa 400-500 työpaikaksi. Alueelle kehittymiselle niin teollisuudelle kuin vapaa-
32446: ollaan myös rakentamassa Etelä-Suomen ajan toiminnallekin.
32447: suurinta vapaa-ajan keskusta. Toimintoihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32448: kuuluu sekä kesä- että talvikauden vapaa- nioittaen,
32449: ajan palveluja laskettelumäkineen, golfkent-
32450: tineen ja muine vapaa-ajan toimintoihin liit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32451: tyvine asioineen. 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
32452: Nykyinen tieyhteys kyseessä olevalle markkaa Salon-Mathildedalin tieyh-
32453: alueelle on erittäin huono tien kapeuden ja teyden korjaamiseen.
32454: Helsingi'ssä 13 päivänä helmikuuta 1990
32455: Jukka Roos Virpa Puisto Heikki Perho
32456: Gunnar Joutsensaari Heli Astala Liisa Hilpelä
32457: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Ensio Laine
32458: Risto Ahonen
32459: 950 1990 vp.
32460:
32461: Raha-asia-aloite n:o 878
32462:
32463:
32464:
32465:
32466: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren kan-
32467: sallispuiston toimintojen kehittämiseksi
32468:
32469:
32470: Eduskunnalle
32471: Kasnäsin opastuskeskuksen rakennustyöt kuun jo tämän vuoden puolella. Näyttely on
32472: aloitetaan tänä vuonna. Opastuskeskukseen yleensä maksanut tällaiseen keskukseen noin
32473: sijoitettavan puiston näyttelysuunnittelu tuli- miljoona markkaa. Kasnäsiin on suunnitteil-
32474: si myös pystyä käynnistämään jo vuoden la muutama suuri akvaario, jolloin 1 100 000
32475: 1991 aikana. Saadun kokemuksen perusteella markkaa lienee realistinen arvio. Näyttely
32476: metsähallitus on rakentanut 1980-luvulla rahoitetaan pääosiltaan puiston hoidon ja
32477: opastuskeskukset Tankavaaraan ja Savukos- kunnossapidon määrärahoista.
32478: kelle, Oulangan kansallispuistoon ja Seitse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32479: misen kansallispuistoon. Jokaisessa tapauk- nioittaen,
32480: sessa talo on kuitenkin seissyt valmiina jo
32481: vuoden tai pitempäänkin ennen kuin on löy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32482: tynyt varoja varsinaisen näyttelyn rakentami- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 JOO 000
32483: seen ja henkilökunnan palkkaamiseen. Kas- markan määrärahan Saaristomeren
32484: näsin opastuskeskuksen kohdalla henkilö- kansallispuiston Kasnäsin opastuskes-
32485: kuntaa tullaan tarvitsemaan vasta v. 1992, kuksen näyttelyn rakentamiseen.
32486: mutta näyttelyn suunnittelu pitäisi saada al-
32487: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32488: Jukka Roos Heikki Perho Gunnar Joutsensaari
32489: Heli Astala Virpa Puisto Liisa Hilpelä
32490: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Ensio Laine
32491: Risto Ahonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
32492: 1990 vp. 951
32493:
32494: Raha-asia-aloite n:o 879
32495:
32496:
32497:
32498:
32499: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta projektityöntekijöi-
32500: den palkkaamiseksi Turun ja Porin läänin nuorisolauta-
32501: kuntaan
32502:
32503:
32504: Eduskunnalle
32505: Läänin nuorisolautakunnista annettu ase- joiden tarpeeksi Turun ja Porin läänissä on
32506: tus määrittelee lautakuntien tehtävät. Tehtä- ensi vuodelle arvioitu kaksi.
32507: väkenttä on sen mukaan varsin laaja. Viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32508: aikoina ja tästä eteenpäin läänin nuorisolau- nioittaen,
32509: takunnan keskeisimpiä tehtäviä on toimia
32510: kuntien vähäresurssisten nuorisolautakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32511: tien tukena uusien työmuotojen suunnittelus- 1991 tulo- ja menoarvioon lukuun 29.91
32512: sa ja kokeilussa. 200 000 markkaa Turun ja Porin läänin
32513: Tehokkaasti toimiakseen läänien nuoriso- nuorisolautakunnan käyttöön kahden
32514: lautakunnat tarvitsisivat välttämättä lisää ta- projektityöntekijän palkkaamiseen ja
32515: loudellisia voimavaroja. Lisätyillä varoilla toimintakuluihin.
32516: voitaisiin palkata esim. projektityöntekijöitä,
32517: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32518:
32519: Timo Roos Mikko Elo Heikki Rinne
32520: Raila Aho Timo Laaksonen Kalevi Lamminen
32521: Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki Lea Mäkipää
32522: Kauko Juhantalo
32523: 952 1990 vp.
32524:
32525: Raha-asia-aloite n:o 880
32526:
32527:
32528:
32529:
32530: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslai-
32531: toksen Parkanon tutkimusaseman lisähenkilöstön palk-
32532: kaamiseen
32533:
32534:
32535: Eduskunnalle
32536: Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutki- lytyksenä kuitenkin on tarvittavan lisähenki-
32537: musasemaa ollaan laajentamassa. Johdon- lökunnan saaminen. Nyt kyseeseen tuleva
32538: mukaisesti siitä seuraa myös laitoksen toi- henkilöstölisäys käsittäisi seuraavat nimik-
32539: minnan laajentuminen. Kehittämistoimikun- keet: laitosmies, siivooja, metsäpatologi, kas-
32540: nan mietinnössä tutkimusaseman painopis- vifysiologi, työnjohtaja sekä laborantti.
32541: tealoiksi nimetään turvemaiden ravinneta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32542: lous, suometsien uudistaminen ja suonpoh- nioittaen,
32543: jien jälkikäyttö, metsien uudistamis- ja
32544: kasvatusmenetelmät ja puiden ravinnefysio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32545: logia sekä metsien terveydentilaa koskeva 1991 tulo- ja menoarvioon lukuun 30.76
32546: tutkimustoiminta. Teemat ovat laajoja ja jat- 600 000 markkaa lisähenkilöstön palk-
32547: kossa niitä tullaan vielä vahvistamaan. kaamiseksi Metsäntutkimuslaitoksen
32548: Valmistuvat uudet tilat antavat mahdolli- Parkanon tutkimusasemalle.
32549: suudet yhä tehostuvaan toimintaan. Sen edel-
32550: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32551:
32552: Timo Roos Mikko Elo Heikki Rinne
32553: Raila Aho Timo Laaksonen Kalevi Lamminen
32554: Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki Lea Mäkipää
32555: Kari Rajamäki Kauko Juhantalo
32556: 1990 vp. 953
32557:
32558: Raha-asia-aloite n:o 881
32559:
32560:
32561:
32562:
32563: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2594
32564: (Suodenniemi-Kilvakkala) perusparantamisen aloittami-
32565: seksi
32566:
32567:
32568: Eduskunnalle
32569: Maantien n:o 2594 (Suodenniemi-Kil- taan lisäksi huomioon tien vaikutusalueelta
32570: vakkala) perusparantaminen on ollut TVL:n tapahtuva työmatkaliikenne, tuntuvat tielle
32571: Turun piirin toimenpideohjelmissa seuraa- lasketut liikennemäärät todellista vähäisem-
32572: vasti: 1986-88, 1989-91 ja 1992-95. Vii- miltä.
32573: meisimmästä toimenpideohjelmasta peruspa- Maantien n:o 2594 vaikutusalueen asuk-
32574: rantamishanke on jätetty pois siinä laajuu- kaille on järjestynyt tilaisuus pysyvään ansio-
32575: dessa kuin se oli suunniteltu. työhön kuntakeskuksissa, ja näin tienvarren
32576: Perusparantamissuunnitelma on vahvistet- käsittämä maaseutu on pysynyt asuttuna eikä
32577: tu ja lainvoimainen. Työn kustannusarvio on ole autioitunut. Tien perusparantamishank-
32578: noin 18 milj. mk ja hankkeen aloittamiseksi keesta luopuminen muodostaa uhan tällä
32579: tulisi valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar- alueella hyvin alkaneelle maaseudun kehittä-
32580: vioon saada 6 milj. mk:n määräraha. Aloitus- miselle. Lisäksi tien painorajoitukset haittaa-
32581: määrärahan saaminen valtion budjettiin on vat mm. maidon- ja viljankuljetuksia sekä
32582: erittäin tärkeätä, jotta hanke ei jäisi toteutta- muutakin elintärkeää liikennettä.
32583: matta. Valtion tulisi huolehtia tällä alueella ai-
32584: Maantie n:o 2594 on elintärkeä vaikutus- noasta toimintasektoristaan, tiestöstä, siten,
32585: alueensa asukkaille ja elinkeinonharjoittajil- että se valtakunnan kaikilla osa-alueilla olisi
32586: le. Tie muodostaa seudullisesti merkittävän tasapuolisesti hoidettu.
32587: liikenneväylän Kokemäenjokilaaksosta Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32588: denniemen ja Ikaalisten kautta Pohjanmaalle nioittaen,
32589: ja Keski-Suomeen päin. Lisäksi kyseinen tie
32590: on ainoa suora yhteys Ikaalisten ja Suoden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32591: niemen kuntakeskusten välillä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32592: Tien kunto on heikentynyt siinä määrin, 31.24.77 6 000 000 markan määrära-
32593: että kelirikkoaikoina ja yleensä koko sulan han maantien n:o 2594 ( Suodenniemi-
32594: maan ajan se on lähes liikennöintikelvotto- Kilvakkala) perusparantamisen aloitta-
32595: massa kunnossa. Osittain tien kunnon vuoksi miseksi hyväksytyn perusparantamis-
32596: tielle lasketut liikennemäärät jäävät vähäi- suunnitelman mukaisesti.
32597: semmiksi kuin ne muuten olisivat. Kun Ote-
32598: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32599: Timo Roos Mikko Elo Heikki Rinne
32600: Raila Aho Timo Laaksonen Kalevi Lamminen
32601: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Kauko Juhantalo
32602: 954 1990 vp.
32603:
32604: Raha-asia-aloite n:o 882
32605:
32606:
32607:
32608:
32609: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiikoisten kunnassa
32610: olevan Kuorsumaanjärven kunnostamiseen
32611:
32612:
32613: Eduskunnalle
32614: Kiikoisissa sijaitsevan Kuorsumaanjärven Kunnostustöiden kustannukset ovat nom
32615: vedenpintaa on aikanaan laskettu vesistöjär- 800 000 markkaa.
32616: jestelyjen yhteydessä. Seurauksena on ollut Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
32617: järven osittainen umpeenkasvaminen ja kala-
32618: kannan köyhtyminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32619: Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on laati- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar-
32620: nut suunnitelman järven kunnostamiseksi ja kan määrärahan Kiikoisten Kuorsu-
32621: kalakannan palauttamiseksi. Kunnostustyö- maanjärven kunnostamista varten.
32622: hön liittyy mm. vedenpinnan huomattava
32623: nostaminen sekä pengerrykset ranta-asutuk-
32624: sen ja viljelysalueiden suojelemiseksi.
32625: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32626: Timo Roos Mikko Elo Maunu Kohijoki
32627: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Timo Laaksonen
32628: Heikki Rinne Raila Aho Lea Mäkipää
32629: Kauko Juhantalo
32630: 1990 vp. 955
32631:
32632: Raha-asia-aloite n:o 883
32633:
32634:
32635:
32636:
32637: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
32638: konservointitoiminnan ja sanomalehtien mikrofilmauksen
32639: siirtämiseksi Mikkeliin
32640:
32641:
32642: Eduskunnalle
32643: Helsingin yliopisto on esittänyt konser- Aluepoliittisesti tarkasteltuna yksikön siir-
32644: vointitoiminnan ja sanomalehtien mikrofil- to tukisi hyvin pääkaupunkiseututyöryhmän
32645: mauksen siirtoa Mikkeliin. Yliopiston mu- tavoitteita valtion laitosten hajasijoittamisen
32646: kaan toimintojen kehittämiseen ei Helsingis- edistämiseksi. Toiminta tulisi ensi vaiheessa
32647: sä ole mahdollisuuksia henkilöstön saannin käynnistymään kaupungin kunnostamissa ja
32648: eikä toimitilojen osalta. vuokraamissa tiloissa, mutta edellytyksenä
32649: Toimintojen siirto Mikkeliin niveltyisi hy- on, että valtion tulo- ja menoarvioon sisälly-
32650: vin kaupungissa jo toimivien maakunta-ar- tetään Helsingin yliopistolle riittävät resurssit
32651: kiston ja Elinkeinoelämän keskusarkiston mikrokuvaus- ja konservointitoimintojen
32652: toimintoihin. Konservointitoimintaa tukevaa siirtämiseksi Mikkeliin.
32653: koulutusta olisi mahdollista kehittää Mikke- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32654: lin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. nioittavasti,
32655: Mikkelin liiketalouden instituutissa annetaan
32656: koulutusta arkistolinjalla, jonka käyneet voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32657: vat pätevöityä Valtionarkiston hyväksymiksi 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
32658: arkistonhoitajiksi. Mikkelistä olisi näin ollen markkaa Helsingin yliopiston konser-
32659: mahdollista saada myös koulutettua henki- vointitoiminnan ja sanomalehtien mik-
32660: löstöä yksikön palvelukseen. rofilmauksen siirtämiseksi Mikkeliin.
32661: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32662:
32663: Pirjo Rusanen
32664: 956 1990 vp.
32665:
32666: Raha-asia-aloite n:o 884
32667:
32668:
32669:
32670:
32671: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kauppakor-
32672: keakoulun Mikkelin pienyrityskeskuksen ja Helsingin yli-
32673: opiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen lisä-
32674: tilojen rakentamiseen
32675:
32676:
32677: Eduskunnalle
32678: Mikkelin pienyrityskeskus on PKY-sekto- tamaan tarvittavat lisätilat. Kaupunki on jo
32679: rilla valtakunnallisesti merkittävässä asemas- hankkinut tontin tarkoitusta varten samasta
32680: sa. Sen toimintaa laajennetaan parhaillaan korttelista tämän vuoden kesäkuussa.
32681: kansainvälisyyskoulutukseen. Uusi BBA- Alustava arvio lisärakennuksen kustan-
32682: koulutusohjelma (Bachelor of Business Ad- nuksista on 18 mmk. Kaupunki on esittänyt,
32683: ministration) käynnistyi lokakuussa 1989. että se rakennettaisiin kaupungin toimesta ja
32684: Pienyrityskeskus tarvitsee välttämättä lisäti- että valtio lunastaisi sen omistukseensa. Toi-
32685: loja. sena vaihtoehtona on ollut esillä kiinteistöyh-
32686: Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- tiön muodostaminen siten, että valtio olisi
32687: ja koulutuskeskus toimii samassa korttelissa vastaavalla panostuksella mukana.
32688: pienyrityskeskuksen kanssa kaupungin kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32689: nostamissa tiloissa. Mikkelin kaupunki on nioittavasti,
32690: luovuttanut nämä tilat viiden vuoden ajaksi
32691: vastikkeetta Helsingin yliopiston käyttöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32692: Toiminnan laajeneminen ja kehittyminen 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
32693: edellyttää jo nyt lisätilojen rakentamista. JO 000 000 markkaa Helsingin kauppa-
32694: Ainoa ratkaisu tilaongelmaan on lisätilo- korkeakoulun Mikkelin pienyrityskes-
32695: jen rakentaminen molempien edellä mainittu- kuksen ja Helsingin yliopiston maaseu-
32696: jen toimintojen käyttöön. Mikkelin kaupun- dun tutkimus- ja koulutuskeskuksen li-
32697: gin kannalta ei kuitenkaan ole kohtuullista, sätilojen rakentamista varten.
32698: että se yksin joutuisi rakentamaan ja rahoit-
32699: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32700: Pirjo Rusanen
32701: 1990 vp. 957
32702:
32703: Raha-asia-aloite n:o 885
32704:
32705:
32706:
32707:
32708: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin teknillisen op-
32709: pilaitoksen lisärakennuksen rakentamiseen
32710:
32711:
32712: Eduskunnalle
32713: Mikkelin teknillinen oppilaitos on keskei- Ammattikasvatushallituksen hyväksymän
32714: sellä sijalla kehitettäessä koulutusoloja, tutki- ja opetusministeriön vahvistettavaksi lähete-
32715: musta ja tiedon soveltamista Mikkelin läänis- tyn perustamissuunnitelman mukaan tarvit-
32716: sä. Teknisen alan opetukselle asetetut vaati- tavaan lisärakennukseen sisällytettäisiin ko-
32717: mukset ovat olennaisesti muuttuneet 1970- neautomaatio- ja LVI-laboratoriot, opetusti-
32718: luvun tilanteesta, jolloin oppilaitos rakennet- loja sekä kirjasto- ja hallintotiloja 4 080 hyö-
32719: tiin. Erityisesti koneautomaation ja tietotek- ty-m2. Hankkeen kokonaiskustannusarvio
32720: niikan kehitys on ollut nopeaa. on n. 41 mmk.
32721: Oppilaitoksen toimintapuitteet eivät ole Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon
32722: kehittyneet opetukselle asetettujen vaatimus- on hankkeen suunnittelua varten varattu
32723: ten kanssa samassa tahdissa. Tämä jälkeen- 500 000 mk.
32724: jääneisyys yhdessä lisääntyneen oppilasmää- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32725: rän ja aloitettavan sähköinsinöörien koulu- nioittavasti,
32726: tuksen kanssa on aiheuttanut huomattavan
32727: toimitilojen lisätarpeen. Teknillisessä oppilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32728: toksessa toimii palveluosasto, joka yritystoi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32729: minnan palvelumuotona on osoittautunut 29.60.74 1 000 000 markkaa Mikkelin
32730: erittäin tarpeelliseksi. Myös sen toiminnan teknillisen oppilaitoksen lisärakennuk-
32731: kehittäminen edellyttää lisätiloja. sen suunnitteluun.
32732: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32733: Pirjo Rusanen
32734: 958 1990 vp.
32735:
32736: Raha-asia-aloite n:o 886
32737:
32738:
32739:
32740:
32741: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Joroisten musiikkiyh-
32742: distys ry:n toiminnan tukemiseen
32743:
32744:
32745: Eduskunnalle
32746: Joroisten musiikkiyhdistys ry. on yli 10 seututapahtumien onnistuneeksi läpiviemi-
32747: vuoden ajan järjestänyt Joroisissa kesätapah- seksi, mikä toteutuisi parhaiten saattamalla
32748: tuman Joroisten Musiikkipäivät ne säännöllisen valtionavun piiriin.
32749: Päivien hallinto, käytännön toteutus ja ra- Edellä olevan perusteella ehdotan,
32750: hoitus hoidetaan pääsääntöisesti paikkakun-
32751: talaisten talkootyönä. Talousongelmat var- että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
32752: jostavat tästä syystä jatkuvasti tapahtuman 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32753: toteutusta. 29.90.52 JOO 000 markkaa Joroisten
32754: Kulttuuritarjonnan oikeudenmukaisuus ja Musiikkiyhdistys ry:n toiminnan tuke-
32755: kohtuullisuus edellyttävät valtion tukea maa- miseen.
32756: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32757: Pirjo Rusanen
32758: 1990 vp. 959
32759:
32760: Raha-asia-aloite n:o 887
32761:
32762:
32763:
32764:
32765: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen musiik-
32766: kipäivien tukemiseen
32767:
32768:
32769: Eduskunnalle
32770: Kangasniemen musiikkipäivät ovat usean säännöllisen valtionavun pnrnn. Kulttuuri-
32771: vuoden ajan vakiinnuttaneet asemansa paik- tarjonnan oikeudenmukaisuus ja kohtuulli-
32772: kakunnan keskeisenä kesätapahtumana. suus edellyttävät ja vaativat valtiontukea
32773: Laajuudeltaan Kangasniemen musiikkipäiviä maaseututapahtumien onnistuneeksi läpivie-
32774: voitaneen pitää Savonlinnan oopperajuhlien miseksi.
32775: jälkeen merkittävimpänä musiikkitapahtu- Edellä olevan perusteella ehdotan,
32776: mana Mikkelin läänissä.
32777: Musiikkipäivien hallinto, rahoitus ja käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32778: tännön toteutus on pääsääntöisesti hoidettu 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32779: paikkakuntalaisten talkootyönä. Toiminnan 29.90.52 150 000 markkaa Kangasnie-
32780: laajentuessa on välttämätöntä turvautua men musiikkipäivien toiminnan tukemi-
32781: myös palkattuun työvoimaan. seen.
32782: Musiikkipäiviä ei ole onnistuttu saamaan
32783: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32784:
32785: Pirjo Rusanen
32786:
32787:
32788:
32789:
32790: 64 200052Y
32791: 960 1990 vp.
32792:
32793: Raha-asia-aloite n:o 888
32794:
32795:
32796:
32797:
32798: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Savonrata-hankkeen
32799: suunnittelun loppuun saattamiseen
32800:
32801:
32802: Eduskunnalle
32803: Raideyhteyksien kehittäminen Helsingistä tukevat Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Poh-
32804: Savoon linjalla Helsinki-Mäntsälä- jois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot Insi-
32805: Lahti-Mäntyharju-Mikkeli-Kuopio nou- nööritoimisto LTT Oy:n laatiman projekti-
32806: si uusitussa muodossa esille viime vuonna suunnitelman mukaisesti on tänä vuonna val-
32807: Lahden, Heinolan, Mäntyharjun, Mikkelin, tion tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan
32808: Pieksämäen, Iisalmen ja Varkauden edusta- turvin aloitettu hankkeen suunnittelu. Esisel-
32809: jien välisissä neuvotteluissa. Ratahanke to- vitysvaihe valmistunee kesällä 1990, mutta on
32810: dettiin tarpeelliseksi ja siitä päätettiin laatia tärkeätä, että hankesuunnittelun loppuun
32811: projektisuunnitelma. saattamiseksi valtion rahoitus turvataan
32812: Uudella Savonradalla liikennöitäisiin ensi myös vuonna 1991.
32813: Edellä
32814: vaiheessa 220-240 ja myöhemmin 350 kilo- nioittavasti, olevan perusteella ehdotan kun-
32815: metrin tuntinopeuksilla. Raideyhteyksien pa-
32816: rantamisen kautta pyritään lisäämään kaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32817: kien Savonradan vaikutusalueen yhdyskun- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
32818: tien kehittymismahdollisuuksia Keski-Uudel-
32819: tamaalta aina Kainuuseen saakka. 5 000 000 markkaa Savonrata-hank-
32820: keen suunnittelun loppuun saattami-
32821: Edellä mainittujen kuntien lisäksi hanketta seen.
32822: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32823: Pirjo Rusanen
32824: 1990 vp. 961
32825:
32826: Raha-asia-aloite n:o 889
32827:
32828:
32829:
32830:
32831: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentokentän
32832: investointi- ja ylläpitokustannuksiin
32833:
32834:
32835: Eduskunnalle
32836: Mikkelin lentokenttä palvelee laajasti koko Kentän kehittämisessä on lähdetty siitä,
32837: Mikkelin seutua. Säännöllisen reittiliikenteen että kaupungille turvattaisiin täysimääräinen
32838: lentokentisiä Mikkelin kentän kiitotie on ka- valtionapu niin kentän ylläpitoon kuin tarvit-
32839: pein ja lyhin koko maassa. Vaatimukset edel- taviin kehittämisinvestointeihin. Vuonna
32840: lyttävät kiitotien levittämistä 45 metriin sekä 1991 kehittämisinvestointien osuus on 6 mmk
32841: vähintään 1 700 metrin kiitotien pituutta. Pi- ja ylläpitokustannukset 1,8 mmk.
32842: dennetty kenttä mahdollistaa myös nykyistä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32843: toimintavarmempien konetyyppien käyttämi- nioittavasti,
32844: sen.
32845: Toiminta nykyisellä Mikkelin lentokentäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32846: lä tulee jatkumaan vielä pitkään. Jotta sen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32847: kehittämisen kannalta tärkeät investoinnit 31.99.41 7 800 000 markkaa Mikkelin
32848: saataisiin hyödyttämään kentän toimintaa, lentokentän ylläpitoon ja kehittämiseen.
32849: on investointiohjelma ajoitettu lähivuosille.
32850: Ohjelman toteuttaminen ilman valtionapua ei
32851: ole mahdollista.
32852: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32853:
32854: Pirjo Rusanen
32855: 962 1990 vp.
32856:
32857: Raha-asia-aloite n:o 890
32858:
32859:
32860:
32861:
32862: Ryynänen ym.: Määrärahojen osoittamisesta Kuopion yli-
32863: opiston koulutus- ja kehittämiskeskukselle maaseudun
32864: kehittäjien täydennyskoulutukseen
32865:
32866:
32867: Eduskunnalle
32868: Kuopion yliopiston koulutus- ja kehittä- si haettu tukea opetusministeriön yrityspalve-
32869: miskeskus on maaliskuusta 1988 lukien to- lutoiminnan tukemiseen tarkoitetuista mää-
32870: teuttanut maaseudun kehittäjien täydennys- rärahoista ja maa- ja metsätalousministeriös-
32871: koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on edis- tä. Koulutuksen jatkaminen edellyttää, että
32872: tää maaseudun elinkeinorakenteen monipuo- vuoden 1991 budjetin määrärahoista saadaan
32873: listamista painottaen taloudelliseen ajatte- koulutukselle edelleen riittävä tuki.
32874: luun, kannattavuuteen ja markkinointiin liit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32875: tyviä kysymyksiä. Kohderyhmänä ovat nioittaen,
32876: maaseutuelinkeinojen neuvonta-, opetus-,
32877: hallinto-, kehittämis- ym. asiantuntijatehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32878: vissä toimivat henkilöt. Koulutuksen tarpees- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32879: sa lienee maassamme noin 6 000-8 000 hen- 29.10.28 (maksullinen palvelutoiminta)
32880: kilöä. Vuoden 1989 loppuun mennessä on 150 000 markkaa ja momentille
32881: kursseilla koulutettu 154 henkilöä. 30.33.44 (avustukset maaseudun pieni-
32882: Koulutuksen osallistumismaksujen pitämi- muotoisen elinkeinotoiminnan edistämi-
32883: seksi kohtuullisina on kurssien järjestämisek- seen) 300 000 markkaa.
32884: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32885:
32886: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen
32887: Lauha Männistö Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
32888: Kalle Röntynen Marja-Liisa Tykkyläinen
32889: 1990 vp. 963
32890:
32891: Raha-asia-aloite n:o 891
32892:
32893:
32894:
32895:
32896: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden
32897: tukemiseen
32898:
32899:
32900: Eduskunnalle
32901: Koska nuoret viljelijät ovat sukupolven- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32902: vaihdostilanteessa velkaantuneet huomatta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32903: vasti, on jatkon kannalta tärkeää, että heidän 30.33.40 30 000 000 markkaa nuorten
32904: tukemiseensa varataan riittävän suuri määrä- viljelijöiden tukemiseen.
32905: raha.
32906: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32907: nioittaen,
32908: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32909:
32910: Kalle Röntynen
32911: 964 1990 vp.
32912:
32913: Raha-asia-aloite n:o 892
32914:
32915:
32916:
32917:
32918: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta peruskuivatuksiin
32919: Kuopion läänissä
32920:
32921:
32922: Eduskunnalle
32923: Kuopion läänissä on paljon suoviljelmiä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32924: joissa pohjaveden läheisyys estää nykyaikai- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
32925: sen viljelyn. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiril- markkaa peruskuivatuksen toteuttami-
32926: lä on suunnitelmat kuivatuksen suorittami- seen Kuopion läänissä.
32927: seksi, mutta rahoitus puuttuu.
32928: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32929: nioittavasti,
32930: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32931: Kalle Röntynen
32932: 1990 vp. 965
32933:
32934: Raha-asia-aloite n:o 893
32935:
32936:
32937:
32938:
32939: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin kun-
32940: tien vesihuoltotöihin
32941:
32942:
32943: Eduskunnalle
32944: Kuopion läänin kuntien pintavedet ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32945: erittäin heikkokun toisia. Kunnat joutuvat ra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32946: kentamaan runkovesijohtolinjoja vedensaan- 30.40.77 7 000 000 markkaa Kuopion
32947: nin turvaamiseksi kymmeniä kilometrejä läänin kuntien vesihuoltohankkeiden to-
32948: vuodessa. teuttamiseen.
32949: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
32950: nioittaen,
32951: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32952: Kalle Röntynen
32953: 966 1990 vp.
32954:
32955: Raha-asia-aloite n:o 894
32956:
32957:
32958:
32959:
32960: Röntynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon
32961: metsän parannustöihin
32962:
32963:
32964: Eduskunnalle
32965: Pohjois-Savossa on huomattavasti enem- nustöillä on huomattava työllisyysvaikutus
32966: män metsänparannuskohteita, kuin mitä vii- maaseutualueilla.
32967: me vuosien määrärahoilla on voitu toteuttaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32968: Vuonna 1989 maakunnan alueella käytettiin nioittaen,
32969: metsänparannusvaroja 27,2 milj. markkaa ja
32970: vuodelle 1990 on myönnetty 35 milj. mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32971: kaa. Tästä korotuksesta vajaa 5 milj. mark- 1991 tulo- ja menoarvioon momenteille
32972: kaa menee peltojen metsitykseen, joten entis- 30.58.44 ja 30.58.83 40 000 000 mark-
32973: ten työmuotojen osalta ollaan kaukana Met- kaa Pohjois-Savon metsänparannustöi-
32974: sä 2000 -ohjelman tavoitteista. Metsänparan- hin.
32975: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
32976:
32977: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
32978: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen
32979: 1990 vp. 967
32980:
32981: Raha-asia-aloite n:o 895
32982:
32983:
32984:
32985:
32986: Röntynen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten ja
32987: pääkaupunkiseudulta siirtyvien yritysten tukemiseen
32988:
32989:
32990: Eduskunnalle
32991: Pienyritysten ja pääkaupunkiseudulta siir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32992: tyvien yritysten tukemiseen myöntämisval- nioittaen,
32993: tuus on vuonna 1990 koko maahan 72 milj.
32994: markkaa. Tästä kauppa- ja teollisuusministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32995: riön yrityspalvelun Kuopion piiritoimiston 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
32996: osuus on noin 3,6 milj. markkaa. Myöntämis- 32.51.47 JOO 000 000 markkaa pienyri-
32997: valtuuksia on pienyritystuen osalta korotet- tysten ja pääkaupunkiseudulta siirty-
32998: tava ja myöntämisperusteita lievennettävä, vien yritysten tukemiseen.
32999: jotta hankekohtainen avustusprosentti olisi
33000: riittävä.
33001: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33002:
33003: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
33004: Mirja Ryynänen Lauha Männistö
33005: 968 1990 vp.
33006:
33007: Raha-asia-aloite n:o 896
33008:
33009:
33010:
33011:
33012: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta vesistö- ja ympäristön-
33013: suojelutöihin Pohjois-Savossa
33014:
33015:
33016: Eduskunnalle
33017: Pohjois-Savon maaseutualueiden ongelma- paikkoja uusimalla että rakentamalla viemä-
33018: na on puhtaan veden puute, mikä johtuu reitä ja jätevedenpuhdistamoja.
33019: vähistä ja usein heikkolaatuisista pohjavesi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33020: varoista. Maaseutualueiden vesihuolto voi- nioittavasti,
33021: daan järjestää usein tuomalla kelvollista poh-
33022: javettä kauempaa. Runkovesijohtolinjojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33023: rakentaminen on sen kalleuden vuoksi mah- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33024: dollista toteuttaa vain käyttäjien, kuntien ja 35.25.77 JO 000 000 markkaa vesistö-
33025: valtion yhteisin voimavaroin. ja ympäristönsuojelutöihin Pohjois-Sa-
33026: Vesihuoltohankkeiden lisäksi kunnilla on vossa.
33027: tarvetta vesiensuojeluhankkeisiin sekä kaato-
33028: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33029: Kalle Röntynen
33030: 1990 vp. 969
33031:
33032: Raha-asia-aloite n:o 897
33033:
33034:
33035:
33036:
33037: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräisiin Uuden-
33038: maan läänin tiehankkeisiin
33039:
33040:
33041: Eduskunnalle
33042: Uudenmaan tieliikenteen kasvu on jo vuo- takia turvallisuusnäkökohdat tulisi koroste-
33043: sia ollut nopeampaa kuin muualla maassa. tusti ottaa huomioon Nikkilän tiejärjestelyis-
33044: Vuosina 1980-1985 yleisten teiden liikenne- sä.
33045: suorite kasvoi tie- ja vesirakennushallituksen Poikittaistieyhteys välillä J ärvenpää-Por-
33046: selvitysten mukaan 5,2 % vuodessa. Ennus- nainen on tärkeä keskisen Uudenmaan kun-
33047: teen mukaan liikennsuorite kasvaa Uudella- tien kehityksen kannalta. Alueen kunnilla on
33048: maalla ainakin 55 %vuoteen 2010 mennessä, mahdollisuus kehittää elinkeinotoimintaansa
33049: mikä merkitsee piirin liikennesuoriteosuuden vain, mikäli alueelta saadaan toimivat yhtey-
33050: nousua 19,4 %:sta 21 %:iin. Liikenteen kas- det Järvenpään suuntaan.
33051: vu tulee erityisesti kohdistumaan valtateille, Liikennemäärät ovat kantatiellä n:o 53 li-
33052: joilla se tulee ennusteen mukaan olemaan sääntyneet huomattavasti viime vuosina. Eri-
33053: runsaat kymmenen prosenttia suurempi kuin tyisesti välillä Lahja-Lohjanharju liikenne-
33054: muilla teillä. määrät ovat lisääntyneet vuodessa tuhannella
33055: Uudenmaan tiepiirin rahoitusosuus tienpi- ajoneuvolla/vuorokausi, keskimääräisen vuo-
33056: don määrärahoista on kehittämiseen osoitet- rokausiliikenteen ollessa em. tieosuudella
33057: tujen varojen osalta 1980-luvun puolivälin 11000-13 000 ajoneuvoa vuonna 1987. Seu-
33058: jälkeen hieman noussut. Se oli vuonna 1988 rauksena on myös onnettomuusriskien kas-
33059: vajaat 17 % koko maahan myönnetyistä vaminen. Hangon ja Skogbyn välisen osuu-
33060: määrärahoista. Tämä on riittämätön tienpi- den parantaminen on myös erittäin tärkeää
33061: don rakentamis- ja kunnossapitosuunnitel- alueen kehitysedellytysten ja raskaan liiken-
33062: miin sisältyvien hankkeiden läpiviemiseksi. teen liikennemäärien kasvun vuoksi.
33063: Vuonna 1991 pitäisi aloittaa uusina kohtei- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
33064: na Länsiväylän parantaminen, Nikkilän tie- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
33065: järjestelyt, Järvenpään-Pornaisten tieyhtey- telukunnassa.
33066: den rakentaminen ja kantatien n:o 53 paran- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33067: nioittavasti,
33068: taminen.
33069: Länsiväylän parantaminen turvaisi omalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33070: osaltaan pääkaupunkiseudun liikenteen toi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33071: mivuutta. Pääkaupunkiseudun liikenneneu- 31.24.77 156 600 000 markkaa, josta
33072: vottelukunta on myös painottanut liikennein- - 85 000 000 markkaa Länsiväylän
33073: vestointien runkosuunnitelmassa Länsiväy- parantamiseen
33074: län parantamisen tärkeyttä. - 2 400 000 markkaa maantien n:o
33075: Maantiellä n:o 149 on Nikkilän taajaman 149 Nikkilän tiejärjestelyihin Nikkiläs-
33076: kohdalla verrattain suuri läpikulkuliikenne sä
33077: Pornaisten ja Paippisten suuntaan. Erityisiä - 3 200 000 markkaa Järvenpään-
33078: ongelmia ovat tien heikko geometria, maan- Pornaisten tieyhteyden rakentamiseen
33079: teiden n:ot 152 ja 149 liittymä, rautatien - 66 000 000 markkaa kantatien
33080: tasoylikäytävä, yksityistieliittymät ja kevyen n:o 53 parantamiseen välillä Lahja-
33081: liikenteen väylien puuttuminen. Nämä puut- Lohjanharju ja Hank~Skogby.
33082: teet ovat aiheuttaneet onnettomuuksia, jonka
33083: 970 1990 vp. - RA n:o 897
33084:
33085: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33086:
33087: Matti Saarinen Päivi V arpasuo Per-Henrik Nyman
33088: Lea Kärhä Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen
33089: Pauli Uitto Martti Tiuri Marjatta Väänänen
33090: Kaarina Dromberg Marita J urva Anssi Rauramo
33091: Tuula Liunaiomaa Ingvar S. Melin Henrik Lax
33092: Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi
33093: Tarja Kautto Claes Andersson Eeva-Liisa Moilanen
33094: Antti Kalliomäki Elsi Hetemäki-Olander Tauno Valo
33095: Lauri Metsämäki
33096: 1990 vp. 971
33097:
33098: Raha-asia-aloite n:o 898
33099:
33100:
33101:
33102:
33103: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53
33104: parantamiseen
33105:
33106:
33107: Eduskunnalle
33108: Liikennemäärät ovat kantatiellä n:o 53 li- 30 onnettomuutta, joissa kolme henkilöä me-
33109: sääntyneet huomattavasti viime vuosina. Eri- netti henkensä. Hangon ja Skogbyn välisen
33110: tyisesti välillä Lohja-Lohjanharju liikenne- osuuden parantaminen on myös erittäin tär-
33111: määrät ovat lisääntyneet vuodessa tuhannel- keää alueen kehitysedellytysten ja raskaan
33112: la ajoneuvolla/vuorokausi, keskimääräisen liikenteen liikennemäärien kasvun vuoksi.
33113: vuorokausiliikenteen ollessa em. tieosuudella Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33114: 11 000--13 000 ajoneuvoa vuonna 1987. Seu- nioittavasti,
33115: rauksena on myös onnettomuusriskien kas-
33116: vaminen. Vuosina 1984-1988 on tapahtunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33117: yhteensä 57 onnettomuutta välillä Lohja- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33118: Lohjanharju. Vuonna 1988 tapahtui 14 on- 31.24.77 66 000 000 markkaa Uuden-
33119: nettomuutta, joissa kaksi henkilöä menetti maan tie- ja vesirakennuspiirille kanta-
33120: henkensä. Vastaavasti välillä Hanko-Skog- tien n:o 53 parantamiseen välillä Lah-
33121: by sattui vuosina 1984-1988 yhteensä 134 ja-Lohjanharju ja Hanko-Skogby.
33122: onnettomuutta. Vuoden 1988 aikana sattui
33123: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33124:
33125: Matti Saarinen Kaarina Dromberg Marita Jurva
33126: Tarja Kautto Tauno Vaio
33127: 972 1990 vp.
33128:
33129: Raha-asia-aloite n:o 899
33130:
33131:
33132:
33133:
33134: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yli-
33135: opiston opetusvirkojen lisäämiseen
33136:
33137:
33138: Eduskunnalle
33139: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarvion 11 uuden viran, kolmen virkamuutoksen ja
33140: mukaan korkeakoulujen perusvoimavarojen seitsemän tuntiopetuksen vakinaistamisen
33141: kehittämistä jatketaan tavoitteena luoda kor- tarve, yhteensä 21 virkaa. Opiskelijamäärän
33142: keakouluille samantasoiset toimintaedelly- lisäyksestä aiheutuu 15 uuden viran, yhden
33143: tykset. Korkeakouluneuvoston jaostojen las- virkamuutoksen ja kuuden tuntiopetuksen
33144: kelmiin perustuva Kuopion yliopiston opet- vakinaistamisen tarve. Yhteensä Kuopion
33145: tajavoimavajaus oli vuoden 1988 lopussa 68 yliopiston henkilömuutosten tarve on 26 uut-
33146: virkaa. Lisäksi neljännes opetuksesta anne- ta virkaa ja 17 muuta eli yhteensä 43 vaki-
33147: taan tuntiopetuksena. naista virkaa.
33148: Eduskunnan ja valtioneuvoston tavoitteet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33149: koulutuksen kehittämiseksi ja opiskelijapaik- nioittaen,
33150: kojen lisäämiseksi pääkaupunkiseudun ulko-
33151: puolella edellyttävät myös opettajavoimien ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33152: tilojen lisäämistä. Perusvoimavaravajauksen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33153: poistaminen ja aloituspaikkojen lisääminen 29.10.01 2 700 000 markkaa perus- ja
33154: edellyttävät huomattavia opettajavoimien li- sopimuspaikkaisten virkojen perustami-
33155: säyksiä. seen Kuopion yliopiston resurssipu:an
33156: Perusvoimavarojen vajauksesta aiheutuu poistamiseksi.
33157: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33158: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Mirja Ryynänen
33159: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Huuhtanen
33160: Kalle Röntynen Lauha Männistö Heikki Riihijärvi
33161: 1990 vp. 973
33162:
33163: Raha-asia-aloite n:o 900
33164:
33165:
33166:
33167:
33168: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yli-
33169: opiston 4. rakennusvaiheen suunnitteluun
33170:
33171:
33172: Eduskunnalle
33173: Kuopion yliopiston opiskelijamäärän no- koituksenmukaisena nykyisen ruokalan muu-
33174: pea lisääntyminen erityisesti farmasiassa, ter- tostöitä, vaan pitävät ehdottomasti parempa-
33175: veydenhuollon opettajakoulutuksessa ja yh- na ratkaisuna uuden nykyaikaiset vaatimuk-
33176: teiskuntatieteissä sekä tutkimuksen ja tutki- set täyttävän ruokalan rakentamista.
33177: jakoulutuksen tehostuminen edellyttävät uu- Yliopistossa on laadittu alustava huoneti-
33178: sia tiloja. 1990-luvun näiden tiedekuntien yh- laohjelma 4. rakennusvaiheen rakentamiseksi
33179: teinen opiskelijamäärä on yli 1 300, kun se Kuopion yliopistoon. Sen hyötyala olisi 3 700
33180: vuonna 1988 oli 800 ja vuonna 1989 1 000. m 2 ja kustannusarvio noin 32 milj. markkaa.
33181: Tiedekunnat sijaitsevat Canthia-rakennuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33182: sessa, johon kummallekaan ei ole suunniteltu nioittaen,
33183: omia tiloja. Erityisesti kunnolliset pienryh-
33184: mäopetustilat puuttuvat kokonaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33185: Canthia-rakennuksen ruokala on käynyt 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33186: pieneksi käyttäjämäärän nopeasti kasvaessa. 29.10.74 1 000 000 markkaa Kuopion
33187: Työsuojeluviranomaiset ovat varsin jyrkästi yliopiston 4. rakennusvaiheen suunnitte-
33188: vaatineet keittiön työolosuhteiden paranta- luun.
33189: mista. Kustannusarvio muutostöistä on 3
33190: milj. markkaa. Asiantuntijat eivät pidä tar-
33191: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33192:
33193: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Kari Rajamäki
33194: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
33195: Lauha Männistö Heikki Riihijärvi
33196: 974 1990 vp.
33197:
33198: Raha-asia-aloite n:o 901
33199:
33200:
33201:
33202:
33203: Saastamoinen ym: Määrärahan osoittamisesta Juankosken
33204: veneilysataman ja Kallaveden-Vuotjärven veneyhteyden
33205: rakentamiseen
33206:
33207:
33208: Eduskunnalle
33209: Juankosken veneilysataman ja veneyhtey- Vuotjärven veneilyreittien viitoitus toteutet-
33210: den Kallavedeltä Vuotjärvelle arvioidut kus- tiin vuosina 1987-1989.
33211: tannukset ovat 800 000 markkaa. Valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33212: osuutta hanketta varten tarvittaisiin 350 000 nioittaen,
33213: markkaa.
33214: Syvärin ja Vuotjärven veneilyn yleissuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33215: nitelma valmistui jo vuonna 1979. Vuonna 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
33216: 1986 tehdyn Juankosken venesatamasuunni- kan määrärahan Juankosken veneilysa-
33217: telman perusteella viime vuonna on myönnet- taman ja veneyhteyden rakentamiseen
33218: ty hankkeelle vesioikeuden lupa. Syvärin ja Kallavedellä Vuotjärvelle.
33219: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33220:
33221: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Mirja Ryynänen
33222: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Huuhtanen
33223: Kalle Röntynen Lauha Männistö Heikki Riihijärvi
33224: 1990 vp. 975
33225:
33226: Raha-asia-aloite n:o 902
33227:
33228:
33229:
33230:
33231: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon
33232: Sotaveteraanipiiri ry:n toimintaan
33233:
33234:
33235: Eduskunnalle
33236: Sotaveteraanipiirit tekevät arvokasta maksi. Sotaveteraanit eivät aikanaan paen-
33237: huoltotyötä jäsenistönsä keskuudessa. Poh- neet vastuutaan, nyt yhteiskunnan on tunnet-
33238: jois-Savon piirissä veteraaniveljiä on n. tava vastuuta veteraaneistaan.
33239: 5 200 ja sisaria 3 500. Piirien toimesta avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33240: tetaan jäseniä sosiaalisissa, terveydellisissä nioittaen,
33241: ja taloudellisissa vaikeuksissa. Piirin valis-
33242: tus-, virkistys-, tiedotus- ja hengellinen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33243: minta on myös merkittävää. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33244: Jäsenistön ikääntyessä varojen hankkimi- 33.23.53 200 000 markkaa Pohjois-Sa-
33245: nen toimintaan käy kuitenkin yhä vaikeam- von Sotaveteraanipiirin toimintaan.
33246: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33247:
33248: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Mirja Ryynänen
33249: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Huuhtanen
33250: Kalle Röntynen Lauha Männistö Heikki Riihijärvi
33251:
33252:
33253:
33254:
33255: 65 200052Y
33256: 976 1990 vp.
33257:
33258: Raha-asia-aloite n:o 903
33259:
33260:
33261:
33262:
33263: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Amerikka -yhdis-
33264: tysten Liitto ry:n toiminnan tukemiseen
33265:
33266:
33267: Eduskunnalle
33268: Suomalaisten kiinnostus Yhdysvaltoja ja Suomi-Amerikka -yhdistysten Liitto on
33269: amerikkalaista kulttuuria kohtaan on jatku- maailman suurin Yhdysvaltojen ystävyysseu-
33270: vasti lisääntynyt. Lennot maiden välillä ovat ra jäsenmäärällä mitattuna. Liiton valtiontu-
33271: dramaattisesti halventuneet, mikä on lisännyt ki on myönteisestä kehityksestä huolimatta
33272: voimakkaasti Suomen ja USA:n välistä mat- muihin järjestöihin verrattuna kuitenkin var-
33273: kailua. Myös siirtolaisten yhteydet entiseen sin vähäinen. Siksi määrärahan korottami-
33274: kotimaahansa ovat viime aikoina tiivistyneet. nen onkin tarpeen.
33275: Suomalaista kulttuuria on tehty tunnetuksi Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33276: USA:ssa, ja mm. Kalevala on käännetty ame- nioittaen,
33277: rikanenglanniksi. Yleensäkin amerikkalaisen
33278: kulttuurin ja tieteen korkea taso ovat lisän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33279: neet kiinnostusta USA:han. Tässä kanssa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33280: käymis- ja suomalaisuuden markkinointi- 29.98.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
33281: työssä on Suomi-Amerikka -yhdistysten Suomi-Amerikka -yhdistysten Liitto
33282: Liitolla keskeinen rooli. ry:n toiminnan tukemiseen.
33283: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33284: Kimmo Sasi
33285: 1990 vp. 977
33286:
33287: Raha-asia-aloite n:o 904
33288:
33289:
33290:
33291:
33292: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suomalais-amerikkalainen
33293: ystävyysstipendirahastoyhdistys ry:n stipendienjakotoi-
33294: mintaan
33295:
33296:
33297: Eduskunnalle
33298: Suomalais-amerikkalainen ystä vyyssti pen- Koska suomalaisten tutkijoiden lähettämi-
33299: dirahastoyhdistys ry. on perustettu tarkoi- nen tieteellisen kehityksen kärjessä oleviin
33300: tuksenaan edistää akateemisen loppututkin- maihin on maamme kehityksen kannalta ää-
33301: non suorittaneiden opiskelijoiden, tutkijoi- rimmäisen tärkeätä, olisi välttämätöntä, että
33302: den ja tiedemiesten vaihtoa Suomen ja Yh- myös valtio osallistuisi eri tavoin tällaisen
33303: dysvaltain välillä. Yhdistys kerää varoja yk- toiminnan tukemiseen.
33304: sityisiltä ja yhteisöiltä ja jakaa keräämänsä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33305: varat suomalaisille opintoja ja tutkimustyötä nioittaen,
33306: varten USA:ssa akateemisen loppututkinnon
33307: jälkeen. Verohallitus on katsonut yhdistyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33308: sen sellaiseksi tieteellistä tutkimustoimintaa 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
33309: edistäväksi yhdistykseksi, jolle annetut lah- markkaa Suomalais-amerikkalainen ys-
33310: j?itukset ovat verotuksessa vähennyskelpoi- tävyysstipendirahastoyhdistys ry:n sti-
33311: sia. pendienjakotoimintaan.
33312: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33313:
33314: Kimmo Sasi
33315: 978 1990 vp.
33316:
33317: Raha-asia-aloite n:o 905
33318:
33319:
33320:
33321:
33322: Sasi: Määrärahan osoittamisesta jäteveden siirtoviemärin ra-
33323: kentamiseen Sahalahdelta Kangasalle
33324:
33325:
33326: Eduskunnalle
33327: Längelmävesi on vesistöitään ja vedeltään alan Huutijärvellä olevaan viemäriin ja sieltä
33328: erityisen arvokas. Sen veden laatu on tärkeä, edelleen Tampereelle puhdistettavaksi. Saha-
33329: koska sillä on olennainen merkitys Tampe- lahden kunta on teettänyt tästä alustavan
33330: reen kaupungin juomavedelle. suunnitelman, jonka mukaan kustannukset
33331: Kesällä 1989 voitiin havaita, että Sahalah- rakentamisen osalta olisivat n. 10 mmk.
33332: den kunnan vedenpuhdistamon toimiessa va- Tämä ratkaisu poistaisi lopullisesti Sahalah-
33333: jaasti ja puhdistamon laajennuksen käynnis- den jätevesiongelmat ja turvaisi Längelmäve-
33334: tyessä Längelmäveden vesi saastui hyvin no- den puhtauden.
33335: peasti. Sahalahden uudenkin puhdistamon Jotta asetettuja päästänormeja ei ylitettäi-
33336: tultua nyt käyttöön otetuksi on oletettavaa, si, olisi suunnitelmat laadittava mahdollisim-
33337: että pääsääntöisesti vesioikeuden asettamat man pikaisesti ja samoin aloitettava rakenta-
33338: arvot voidaan juuri ja juuri tällä hetkellä minen.
33339: täyttää. Lähitulevaisuudessa asetetut arvot Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33340: tultaneen kuitenkin ylittämään. Siksi on vält- nioittaen,
33341: tämätöntä etsiä uusia ratkaisuja Sahalahden
33342: jätevesiongelmalle. Sahalahden kunnalle jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33343: tehdyt investoinnit ovat olleet suhteettoman 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33344: raskaita. 30.40.77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
33345: Erääksi käyttökelpoiseksi ratkaisuksi on jäteveden siirtoputken rakentamisen
33346: nähty Sahalahden jätevesien johtaminen siir- aloittamiseksi Sahalahden ja Kangas-
33347: toputken välityksellä Sahalahdelta Kangas- alan Huulijärven välillä.
33348: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33349: Kimmo Sasi
33350: 1990 vp. 979
33351:
33352: Raha-asia-aloite n:o 906
33353:
33354:
33355:
33356:
33357: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 muutta-
33358: miseen moottoritieksi välillä Lamminpää-Yläjärven kes-
33359: kusta
33360:
33361:
33362: Eduskunalle
33363: Valtatie n:o 3 on rakennettu moottoritieksi suusriskejä. Lamminpään ja Yläjärven väli-
33364: Tampereen keskustasta Lamminpäähän. sen alueen liikenneongelmat voidaan ratkais-
33365: Tampereen ympäristökunnista kasvaa kaik- ta vain rakentamalla moottoritie.
33366: kein nopeimmin Yläjärven asukasluku, n. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33367: 800 henkilöä vuodessa. Lamminpään ja Ylä- nioittaen,
33368: järven väli on nykyisellään Tampereen ympä-
33369: ristön ruuhkaisimpia teitä, mikä johtuu var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33370: sinkin hyvin suuresta työmatka- ja asioimis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33371: liikenteestä. 31.24.77 5 000 000 markkaa valtatien
33372: Jatkuvien ruuhkatilanteiden takia on lii- n:o 3 rakentamisen aloittamiseksi
33373: kenteen sujuvuus ja turvallisuus huono. Kun- moottoritieksi välillä Lamminpää-
33374: nollisten risteysalueiden puuttuminen vai- Yläjärven keskusta.
33375: keuttaa valtatielle pääsyä ja lisää turvalli-
33376: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33377:
33378: Kimmo Sasi Pentti Lahti-Nuuttila
33379: 980 1990 vp.
33380:
33381: Raha-asia-aloite n:o 907
33382:
33383:
33384:
33385:
33386: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Kaupin-Kämmenniemen
33387: (Tampere) tien rakentamisen aloittamiseen
33388:
33389:
33390: Eduskunnalle
33391: Tampereelta Ruovedelle ajettaessa kulkee Tien suunnittelu ja rakentaminen tulisi
33392: nykyinen pääreitti Oriveden kautta. Tämä tie mitä pikimmin aloittaa.
33393: muodostaa melkoisen mutkan ja ajomatka
33394: muodostuu melkoisen pitkäksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33395: Jo pitkän aikaa sitten suunniteltiin suo- nioittaen,
33396: rempaa yhteyttä Ruovedelle. Se olisi kulke-
33397: nut Tampereen Kaupista Aitolahteen yli ns. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33398: Kiikkisten salmen sillan ja sieltä edelleen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33399: suoraan Kämmenniemeen. Matkan pituus 31.24.77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
33400: Tampereelta Ruovedelle olisi lyhentynyt n. Kaupin-Kämmenniemen (Tampere)
33401: 10 km. Tie palvelisi muutoinkin hyvin Tam- tien suunnitteluun ja rakentamisen
33402: pereen pohjoispuolen asujaimistoa. aloittamiseen.
33403: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33404: Kimmo Sasi
33405: 1990 vp. 981
33406:
33407: Raha-asia-aloite n:o 908
33408:
33409:
33410:
33411:
33412: Savela: Määrärahan osoittamisesta kirurgin viran perustami-
33413: seen Pohjan sotilassairaalaan
33414:
33415:
33416: Eduskunnalle
33417: Rauhan ajan joukkojen siirroilla on estetty Puolustusvoimissa on meneillään johtamis-
33418: sotilaallisten tyhjiöiden syntymiset maaham- ja hallintojärjestelmien uudistamishanke,
33419: me. Turvallisuuspolitiikkamme kannalta eri- jonka tärkeimpänä tavoitteena on puolustus-
33420: tyisen tärkeitä alueita ovat olleet Pohjois- ministeriön mukaan siirtää ja kohdentaa toi-
33421: Suomen sotilasläänin toimialuetta kosketta- minta- ja tulosvastuuta alue-esikunnille ja
33422: vat ratkaisut. joukko-osastoille.
33423: Siirrettyjen joukko-osastojen kannalta olo- Lisättyjen hallinnollisten velvoitteidensa
33424: suhteet eivät kaikilta osin vastaa niitä tarpei- täyttämiseksi Pohjan sotilassairaala tarvitsee
33425: ta, joita muuttunut tilanne edellyttäisi. Näin toisen kirurgin viran toimintojensa asianmu-
33426: on mm. asevelvollisten ja muiden joukko- kaista toteuttamista ja sotilasterveydenhuol-
33427: osastoissa työskentelevien terveydenhoidon toa suoranaisesti palvelevien merkittävien
33428: suhteen. tehtävien suorittamiseksi.
33429: Alueellisen tasapainoisuuden ja terveyden- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33430: huollon palvelujen saantimahdollisuuksien nioittaen,
33431: samankaltaistamisen perusteella voidaan
33432: Pohjan sotilassairaalan todeta tarvitsevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33433: kiireisesti toista kirurgin virkaa, joka sairaa- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
33434: lavirkanimikkeistöä noudattaen tulisi perus- markkaa toisen kirurgin viran perusta-
33435: taa apulaisylilääkärin virkana. miseksi Pohjan sotilassairaalaan.
33436: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33437: Oiva Savela
33438: 982 1990 vp.
33439:
33440: Raha-asia-aloite n:o 909
33441:
33442:
33443:
33444:
33445: Savela: Määrärahan osoittamisesta tuntiopettajien virkojen
33446: muuttamiseen lehtorin viroiksi Oulun yliopistossa
33447:
33448:
33449: Eduskunnalle
33450: Oulun yliopistolle hyväksyttiin vuoden neet niin professori- kuin lehtoriliittokin sa-
33451: 1990 budjettiin ainoastaan kahden päätoimi- moin kuin korkeakouluneuvosto. Muutetta-
33452: sen tuntiopettajan viran muuttaminen lehto- vien virkojen vähimmäismäärä on kymme-
33453: rin viroiksi, vaikka virkanimikemuutoksia nen.
33454: budjetissa oli yli 100. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33455: Oulun yliopisto on usean vuoden ajan pe- nioittaen,
33456: rustellusti esittänyt päätoimisten tuntiopetta-
33457: jien tehtävien muuttamista lehtorin viroiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33458: saadakseen opetuksen hoitamiseen pätevää ja 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
33459: myös opetuksen kehittämisestä innostunutta markkaa päätoimisten tuntiopettajan
33460: henkilöstöä. virkojen muuttamiseksi lehtorin viroiksi
33461: Väliportaan virkojen saantia ovat puolta- Oulun yliopistossa.
33462: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33463: Oiva Savela
33464: 1990 vp. 983
33465:
33466: Raha-asia-aloite n:o 910
33467:
33468:
33469:
33470:
33471: Savela: Määrärahan osoittamisesta turkiselinkeinon toimin-
33472: taedellytysten turvaamiseen
33473:
33474:
33475: Eduskunnalle
33476: Maassamme on turkiselinkeinon rakenta- romahdusmaisen laman. Tarhoja on jouduttu
33477: miseen ja kehittämiseen käytetty runsaasti lopettamaan ja tarhaustyöntekijöitä sano-
33478: yhteiskunnan ja yrittäjien pääomia. Elinkei- maan irti työpaikoistaan. Koko elinkeino-
33479: non merkitys korostuu etenkin haja-asutus- alan tulevaisuus on uhattuna.
33480: alueilla, joilla maa- ja metsätaloudesta on Suomi soveltuu kuitenkin luonnonolosuh-
33481: vapautunut jatkuvasti työvoimaa. Monessa teittensa puolesta erinomaisesti mm. minkki-
33482: kylässä, joissakin kokonaisissa kunnissakin, ja kettutarhaukseen. Tarhaus auttaa samalla
33483: turkisala muodostaa elinkeinotoiminnan run- muuten ongelmaksi muodostuvien jätteiden,
33484: gon. esim. teurasjätteiden hävittämisessä.
33485: Esimerkiksi Lapissa toimii runsaat 100 tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33486: haa ja Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla nioittaen,
33487: 150-180 tarhaa. Lapissa turkisalan koko-
33488: naistyöllistävyys on ollut noin 300 henkilöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33489: ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa noin 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
33490: 550 henkilöä. markkaa turkiselinkeinon turvaamisek-
33491: Viime aikoina turkiselinkeino on kokenut si maassamme.
33492: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33493:
33494: Oiva Savela
33495: 984 1990 vp.
33496:
33497: Raha-asia-aloite n:o 911
33498:
33499:
33500:
33501:
33502: Savela: Määrärahan osoittamisesta yksityismetsätalouden
33503: metsänparannustöihin
33504:
33505:
33506: Eduskunnalle
33507: Valtion vuoden 1990 varsinaisessa tulo- ja työllisyys- kuin raaka-ainekysymyksenäkin.
33508: menoarviossa yksityistalouden metsänparan- Pitkällä tähtäyksellä panostukset metsiemme
33509: nusvaroja on esitetty jaettavaksi siten, että parannustoimiin turvaavat myös kansanta-
33510: valtionapuun siitä tulisi 224 miljoonaa ja loutemme toiminnan tasaisen jatkuvuuden ja
33511: metsänparannuslainoihin 186 miljoonaa eli kansalaistemme hyvinvoinnin.
33512: yhteensä 410 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33513: Metsänparannustoimenpiteiden jälkeen- nioittaen,
33514: jääneisyys edellisiltä vuosilta niihin osoitettu-
33515: jen määrärahojen niukkuuden tähden on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33516: huomattava. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
33517: Metsä ja siihen pohjautuva teollisuus muo- markkaa käytettäväksi yksityismetsä-
33518: dostavat kansantaloutemme rungon niin talouden metsänparannustöihin.
33519: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33520: Oiva Savela
33521: 1990 vp. 985
33522:
33523: Raha-asia-aloite n:o 912
33524:
33525:
33526:
33527:
33528: Savela: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
33529: väylän rakentamiseen välille Parhalahti-Pyhäjoki
33530:
33531:
33532: Eduskunnalle
33533: Valtatie n:o 8 on liikenteellisesti valtakun- teelle. Vaaratilanteet ovat jokapäiväisiä.
33534: nallisia pääväyliä, jossa liikenne on vilkas ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33535: raskaan liikenteen osuus merkittävän suuri. nioittaen,
33536: Pyhäjoella, valtatien n:o 8 varrella oleva
33537: Parhalahden asutustaajama on noin kolmen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33538: kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 400 000
33539: Kevyt liikenne kuntakeskuksen ja asutustaa- markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
33540: jaman välillä on vilkas. kentamiseksi välille Parhalahti-Pyhä-
33541: Valtatie n:o 8 on liian kapea yhtäaikaisille joki.
33542: kevyelle liikenteelle ja raskaalle rekkaliiken-
33543: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33544:
33545: Oiva Savela
33546: 986 1990 vp.
33547:
33548: Raha-asia-aloite n:o 913
33549:
33550:
33551:
33552:
33553: Savela: Määrärahan osoittamisesta Sangin sillan rakentami-
33554: seen Oulujoelle
33555:
33556:
33557: Eduskunnalle
33558: Oulujoen pohjois- ja eteläpuolisen liiken- Sillan rakentamisen yhteydessä paranne-
33559: teen yhteys kymmenen kilometriä kaupungin taan 1,6 kilometriä pitkän paikallistien kan-
33560: keskustasta itään on hoidettu vuonna 1964 tavuutta, levennetään, päällystetään ja valais-
33561: käyttöön otetulla lossilla. Lossiyhteyden hoi- iaan tie sekä varustetaan se kevyen liikenteen
33562: tamisesta johtuvat kustannukset ovat vuoden väylällä.
33563: 1990 budjetin mukaan noin 600 000 markkaa Laskettu yhden vuoden tuotto on 8,4 % ja
33564: vuodessa. Lossin uusimistarve aivan lähiai- hyöty/kustannussuhde 0,35.
33565: koina on ajankohtainen, ja sen kustannusar- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33566: vio on noin 1,5 miljoonaa markkaa. nioittaen,
33567: Nykytilanteen mukaisia ajoneuvoylityksiä/
33568: vuorokausi on 835, vuonna 1991 arviolta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33569: 1 100-1 500. 1991 tulo- ja menoarvioon 14 500 000
33570: Toimenpiteellä on tarkoitus parantaa Ou- markkaa Sangin sillan ja siihen liitty-
33571: lujoen pohjois-ja eteläpuolisten alueiden yh- vien tieyhteyksien rakentamiseen Oulu-
33572: distävyyttä. Samalla se osaltaan edistää lii- joelle.
33573: kenteen nykyistä tasaisempaa jakaantumista
33574: Oulujoen ylittävillä silloilla.
33575: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33576: Oiva Savela
33577: 1990 vp. 987
33578:
33579: Raha-asia-aloite n:o 914
33580:
33581:
33582:
33583:
33584: Savela: Määrärahan osoittamisesta karjanlanta-turvetuoteke-
33585: hitysprojektin toteuttamiseksi
33586:
33587:
33588: Eduskunnalle
33589: TR-Engineering Oy on Rantsilassa toimin- Nykyisen tehokkaan ja kustannustietoisen
33590: tansa aloittanut konepajayhtiö, joka jatkaa viljelytekniikan myötä karjanlannan merki-
33591: Turveruukki Oy:n konepajatoimintaa. TR- tys on vähentynyt. Merkkejä karjanlannan
33592: Engineering Oy:n omistajat ovat Turveruuk- a~vostuksen uudesta noususta on jo havaitta-
33593: ki Oy, Lakespo Oy ja Armat Oy. vissa.
33594: Konepajayhtiön tavoitteena on kolmen Kompostoimalla lietelantaa turpeen kans-
33595: vuoden tähtäimellä kehittää itselleen uusi, sa saadaan hyvää humuspitoista lannoitetta,
33596: oma tuote, jolla yhtiön toiminta tulevaisuu- jossa ravinteet ovat kasveille edullisessa muo-
33597: dessa turvataan ja yhtiö voidaan kasvattaa dossa. Kompostista ei tapahdu huuhtoutu-
33598: merkittäväksi työnantajaksi Rantsilan kun- mista eikä ravinteiden haihtumista, koska
33599: taan ja lähialueille. turve sitoo mm. ammoniakin ja muut typ-
33600: Käynnistettävän tuotekehitysprojektin tar- piyhdisteet pintakemiallisesti.
33601: koituksena on löytää ratkaisu lietelannan ai- Projektin tavoitteena on kehittää menetel-
33602: heuttamiin ympäristöongelmiin kompostoi- mä, koneet ja laitteet sekä menetelmän säätä-
33603: malla lietelanta turpeen kanssa. ja ohjausjärjestelmä karjanlannan kompos-
33604: Pohjois-Suomen karjatiloista n. 50 % kä- toimiseksi maanparannusaineeksi.
33605: sittelee karjanlannan lietelantana. Lietelanta Siirtyminen karjanlannan käsittelyssä liet-
33606: on menetelmänä hyvä, helppohoitoinen ja teen kompostointiin on täyttämässä maata-
33607: toimiva ratkaisu lannan siirtämiseksi nave- loudelle asetettuja ympäristön- ja vesistön-
33608: tasta varastoon. Pohjoisen pitkä talvi ja suojelun tavoitteita. Samalla karjatilan luon-
33609: maan voimakas routaantuminen vaikeutta- nolliset lannoiteresurssit tulevat mahdollisim-
33610: vat karjanlannan käsittelyä. Kun lanta levi- man tehokkaasti ja taloudellisesti hyödynne-
33611: tetään jäiseen maahan, menetetään suuri osa tyiksi.
33612: lannan sisältämistä arvokkaista aineista ja Projektin kustannusarvio on 1 700 000 mk,
33613: kuormitetaan ravinnehuuhtoutumisen kautta johon on haettu rahoitusta Oulun läänin
33614: vesistöjä. Toisaalta käsittelemätön lietelanta kehittämisrahasta 531 300 mk.
33615: on liika-annostuksena joissakin tapauksissa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33616: kasvustoille jopa vaarallista. Näiden seikko- nioittaen,
33617: jen vuoksi lannan ravinteiden talteenottoa ja
33618: oikeaa käsittelyä tulee edistää ja tukea kaikin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33619: tavoin. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
33620: Perinteisesti kompostoitua lantaa on käy- markkaa käytettäväksi karjanlanta-tur-
33621: tetty maanparannukseen ja lannoitukseen. vetuotekehitysprojektiin.
33622: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33623:
33624: Oiva Savela
33625: 988 1990 vp.
33626:
33627: Raha-asia-aloite n:o 915
33628:
33629:
33630:
33631:
33632: Savela: Määrärahan osoittamisesta Oulun vesi- ja ympäristö-
33633: piirille pienehköihin vesistötöihin
33634:
33635:
33636: Eduskunnalle
33637: Vesi- ja ympäristöpiireille on vuoden 1990 toimilla saavutetaan myös laajempiin paran-
33638: varsinaisessa tulo- ja menoarviossa osoitettu nustöihin liittyen niiden varsinainen tarkoi-
33639: pienehköihin vesistötöihin käytettäväksi yh- tus. Useat pienehköt hankkeet ovatkin perus-
33640: teensä 4,5 miljoonaa markkaa. Tarpeeseen teltuja juuri edellä mainituista näkökohdista
33641: nähden summa on aivan liian pieni. Yksis- lähtien.
33642: tään Oulun vesi- ja ympäristöpiirillä on val- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
33643: miita, perusteltuja ja toteuttamiskelpoisia nioittaen,
33644: hankkeita kymmenien miljoonien markkojen
33645: arvosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33646: Vesihaittojen vaikutukset ovat suurimmat 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
33647: Pohjanmaan alavilla jokilaaksoilla, joissa markkaa käytettäväksi pienehköihin ve-
33648: toimeentulon rungon muodostaa maasta sistö töihin Oulun vesi- ja ympäristöpii-
33649: saatava tuotto. rin toimialueella.
33650: Monesti pienillä parannus- ja kunnostus-
33651: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33652: Oiva Savela
33653: 1990 vp. 989
33654:
33655: Raha-asia-aloite n:o 916
33656:
33657:
33658:
33659:
33660: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyypänjoen per-
33661: kaukseen
33662:
33663:
33664: Eduskunnalle
33665: Hyypänjoki, joka sijaitsee Kauhajoen kun- tuessaan perkaus mahdollistaisi nykyaikaisen
33666: nassa, on yksi Kyrönjoen alkujoki. Se toimii maatalouden harjoittamisen ko. hyötyalueel-
33667: laajan Hyypänjokilaakson pääkuivatusvesis- la. Hankkeen kustannusarvio on 5,2 milj.
33668: tönä. Viimeisten vuosikymmenien aikana markkaa.
33669: joki on tiettynyt uoman osalta eikä enää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33670: palvele kuin heikosti kuivatusjokena. Joki nioittaen,
33671: tulvii luonnollisesti keväällä ja syksyllä, mut-
33672: ta myös jatkuvasti kesäisin, pahimpina sade- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33673: kesinä nousten jopa kolme kertaa laajasti 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33674: viljelyksille 30.40.77 2 500 000 markkaa Hyypän-
33675: . Perkaushankkeelle on virallinen lupa ja se joen perkaukseen.
33676: käsittää 380 hehtaaria hyötyaluetta. Toteu-
33677: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33678: Juho Sillanpää Pentti Mäki-Hakola
33679: 990 1990 vp.
33680:
33681: Raha-asia-aloite n:o 917
33682:
33683:
33684:
33685:
33686: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan
33687: peruskorjaamiseen rataosuudella Koskenkorva-Kaski-
33688: nen
33689:
33690:
33691: Eduskunnalle
33692: Vuoden 1987 aikana tuli nk. Suupohjan peritehdas. Periaatepäätös jo tältäkin osin
33693: rata peruskorjatuksi välillä Seinäjoki-Kos- on olemassa.
33694: kenkorva aivan pieniä viimeistelytöitä lu- Suupohjan radalla on edelleen erittäin tär-
33695: kuun ottamatta. Näiden töiden loppuun saat- keä merkitys alueen kunnille ja niiden elin-
33696: tamiseksi valtion tulo- ja menoarviossa vuo- keinotoiminnoille. Radan varsialueella sijait-
33697: delle 1988 hyväksyttiin 2,0 milj. markkaa. see 20 valtakunnallisesti merkittävää yritystä,
33698: Suupohjan rata kuuluu nk. vähäliikentei- joista huomattavin ja radan suurin käyttäjä
33699: siin rataosuuksiin. Vuosittainen kuljetus- on Oy Metsä-Botnia Ab Kaskisissa. Kaskis-
33700: määrä on viime vuosina ollut yli 300 000 ten kaupunki on myös merkittävä satama-
33701: tonnia ja se kasvoi v. 1989 lähes 500 000 kaupunki. Mielestämme raskaan tavaralii-
33702: tonniin. Nykyisin kuljeteltavasta tavaramää- kenteen pitäisi alueilla, joilla se on mahdol-
33703: rästä kohdentuu noin 90 % rataosuudelle lista, siirtyä nykyistä enemmän maanteiltä
33704: Koskenkorva-Kaskinen ja vain 10 % ra- kiskoille jo liikenneturvallisuudenkin vuoksi.
33705: taosuudelle Seinäjoki-Koskenkorva. Tosin Suupohjan rata runsaine vuosittaisine kisko-
33706: kuljetusmäärät tulevat nousemaan myös vii- jen katkeamisineen sekä päivittäin tapahtuvi-
33707: meksi mainitulla osuudella, kun Oy Alko ne myrkyllisten kemikalioiden kuljetuksineen
33708: Ab:n laajennus Koskenkorvalla on valmis- muodostaa ympäristölle vaaratilanteen.
33709: tunut. Mikäli rata kokonaisuudessaan pe- Mielestämme alueen elinkeinotoiminnan
33710: ruskorjataan, tulevat tavarankuljetukset li- kehittämisen ja radan turvallisuustekijät huo-
33711: sääntymään huomattavasti koko Suupohjan mioon ottaen ei radan peruskorjaamista
33712: radalla, jopa siinä määrin, ettei enää voida koko rataosuudella voida enää pitkittää.
33713: puhua vähäliikenteisestä rataosuudesta. Ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33714: dan käyttöä tulevat huomattavasti lisää- nioittaen,
33715: mään myös Kaskisten satamakaupunkiin
33716: suunniteltu selluloosatehtaan laajennushan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33717: ke, joka merkitsee nykyisen tuotannon kak- 1991 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
33718: sinkertaistumista, selluloosan jatkojalostus- markan määrärahan Suupohjan radan
33719: tehdas, joka valmistunee lähivuosina, sekä peruskorjaamiseksi välillä Koskenkor-
33720: mahdollisesti myöhemmin perustettava pa- va-Kaskinen.
33721: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33722:
33723: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki Pentti Mäki-Hakola
33724: Aapo Saari Jorma Fred Jukka Vihriälä
33725: Kirsti Ala-Harja Gustav Björkstrand Jarmo Wahlström
33726: Martti Korkia-Aho Håkan Malm Esko Aho
33727: Mats Nyby
33728: 1990 vp. 991
33729:
33730: Raha-asia-aloite n:o 918
33731:
33732:
33733:
33734:
33735: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Pudasjär-
33736: ven virastotalon laajennukseen ja peruskorjaukseen
33737:
33738:
33739: Eduskunnalle
33740: Pudasjärven valtion virastotalo on käynyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33741: ahtaaksi ja vanhanaikaiseksi toiminnan tar- kunnioittaen,
33742: peisiin nähden. Verohallinnon, poliisitoimen
33743: ja muiden valtionhallinnon toimintojen mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33744: duttaminen lähitulevaisuudessa nykyiseen ra- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
33745: kennukseen on mahdotonta. Yli kaksikym- markkaa valtion Pudasjärven virastota-
33746: mentä vuotta vanha rakennus on peruskor- lon laajennukseen ja peruskorjaukseen.
33747: jauksen ja laajennuksen tarpeessa.
33748: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33749: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
33750: Juhani Alaranta Tellervo Renko Juhani Vähäkangas
33751:
33752:
33753:
33754:
33755: 66 200052Y
33756: 992 1990 vp.
33757:
33758: Raha-asia-aloite n:o 919
33759:
33760:
33761:
33762:
33763: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven
33764: maatalousoppilaitoksen liikuntatilan rakentamiseen
33765:
33766:
33767: Eduskunnalle
33768: Pudasjärven maatalousoppilaitos on toimi- liikunta tilat. Maatalousoppilaitoksella järjes-
33769: nut neljä vuosikymmentä. Koululla on oppi- tetään neuvonta-, koulutus- ja yleisötilai-
33770: laita ja pääsääntöisesti nykyaikaiset koulu- suuksia, joiden tarpeisiin rakennettava lii-
33771: tus- ja asuntotilat. Koululta puuttuu sen si- kuntatila on välttämätön.
33772: jaan liikuntatila, jonka suunnitelmat ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33773: olleet valtionhallinnon käsittelyssä jo vuosia. kunnioittaen,
33774: Koulu sijaitsee noin kolmen kilometrin pääs-
33775: sä kunnan keskustasta, jonka koulu- ja lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33776: kuntatilat ovat muutoinkin kovassa käytös- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
33777: sä. Maatalousoppilaitoksen ja läheisyydessä markkaa Pudasjärven maatalousoppi-
33778: sijaitsevan ammattikoulun sivupisteen opis- laitoksen liikuntatilan rakentamiseen.
33779: kelijoille olisi viipymättä rakennettava omat
33780: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33781: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
33782: Juhani Alaranta Tellervo Renko Juhani Vähäkangas
33783: 1990 vp. 993
33784:
33785: Raha-asia-aloite n:o 920
33786:
33787:
33788:
33789:
33790: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven kat-
33791: sastusaseman suunnitteluun ja rakentamiseen
33792:
33793:
33794: Eduskunnalle
33795: Pudasjärven kunta on kooltaan puolet Uu- varattuna. Rakentamissuunnitelmat ajoittu-
33796: denmaan läänistä. Asukkaita on yli 11 000. vat vuosille 1991-92.
33797: Kunnan autokanta on lisääntynyt viime vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33798: sina voimakkaasti mm. kahden autoliikkeen kunnioittaen,
33799: paikkakunnalla toiminnan johdosta. Lähin
33800: autojen katsastuspaikka asianmukaisine ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33801: loineen on Oulussa, minne on lähes 100 km. 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
33802: Pudasjärvellä suoritettavat autojen katsas- markan määrärahan Pudasjärven kat-
33803: tukset edellyttävät asianmukaisten tilojen ra- sastusaseman suunnitteluun ja rakenta-
33804: kentamisen. Rakentamista varten on tontti miseen.
33805:
33806: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33807:
33808: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
33809: Juhani Alaranta Tellervo Renko Juhani Vähäkangas
33810: 994 1990 vp.
33811:
33812: Raha-asia-aloite n:o 921
33813:
33814:
33815:
33816:
33817: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lietelannan ja
33818: yhdyskuntajätteiden turpeen kanssa kompostoinnin kehit-
33819: tämiseen
33820:
33821:
33822: Eduskunnalle
33823: Karjatilojen lietelannan ja yhdyskuntajät- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33824: teiden kompostointia turpeen kanssa on tut- kunnioittaen,
33825: kittu ja kokeiltu alustavasti Turveruukki
33826: Oy:n toimesta nk. Kartu-projektissa. Tulok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33827: set ovat lupaavia sekä jätteiden käsittelyn 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
33828: että ympäristön kannalta. Tuloksena saa- markan määrärahan lietelannan ja yh-
33829: daan hyvää multaa ja sekä päästöt että haju- dyskuntajätteen turpeen kanssa kom-
33830: haitat voidaan minimoida. Jätteiden käsitte- postoinnin tutkimukseen ja välineistön
33831: ly-yksiköitä kehitetään parhaillaan taloudel- tekniseen kehittämiseen.
33832: lisiksi useiden tilojen käyttökoneiksi. Projek-
33833: tin jatkon turvaaminen valtion varoilla on
33834: nyt tarpeellista.
33835: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33836: Eino Siuruainen Tellervo Renko Annikki Koistinen
33837: Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä Marjatta Väänänen
33838: 1990 vp. 995
33839:
33840: Raha-asia-aloite n:o 922
33841:
33842:
33843:
33844:
33845: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Hollolan kulttuuri-
33846: keskuksen I-rakennusvaiheeseen
33847:
33848:
33849: Eduskunnalle
33850: Hollolan kulttuurikeskus käsittää mm. kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33851: jastolle, kulttuuritoiminnalle ja kansalais- nioittaen,
33852: opistolle suunnitellut tilat. Kokonaiskustan-
33853: nusarvio on 42,5 mmk. !-rakennusvaiheessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33854: on kirjasto, vss-tilat ja kulttuuritoimisto. 1991 tulo- ja menoarvioon 4 600 000
33855: Kustannusarvio on 22,5 mmk, josta vuoden markkaa Hollolan kulttuurikeskuksen
33856: 1991 osuus on 4,6 mmk. !-vaiheen rakentamiseen.
33857: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33858: Jouko Skinnari Matti Luttinen Matti Viljanen
33859: Tapani Mörttinen
33860: 996 1990 vp.
33861:
33862: Raha-asia-aloite n:o 923
33863:
33864:
33865:
33866:
33867: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisoti-
33868: lojen rakentamiseen
33869:
33870:
33871: Eduskunnalle
33872: Esitämme 20 miljoonan markan määrära- Nuoriso-ongelma on samanaikaisesti kär-
33873: han varaamista kuntien nuorisotilojen raken- jistynyt koko maassa kaupunkikeskuksissa.
33874: tamiseen ja peruskorjaamiseen vuoden 1991 Nuorisotilojen ja ohjatun toiminnan puut-
33875: valtion tulo- ja menoarviossa. teen johdosta nuoret kokoontuvat kaduille
33876: Määräraha tarvitaan mm., koska kuntien ja toreille. Sosiaalivaliokunta mietinnössään
33877: hallinnossa oli nuorisotiloja v. 1989 359 000 n:o 42/1989 vp. valtioneuvoston lastensuoje-
33878: m 2 • Valtakunnallisena tavoitteena on, että lua koskevasta selonteosta kiinnitti huomio-
33879: vuonna 1995 tiloja olisi 446 000 m 2 . Lisäys- ta mm. nuorisotilojen rakentamisrahojen
33880: tarve vuoteen 1995 mennessä on 87 000 m 2 eli riittämättömyyteen.
33881: 17 000 m 2 vuodessa. Kuntien kustannusar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33882: viot nuorisotiloihin ovat vuodessa n. 100 nioittaen,
33883: miljoonaa markkaa.
33884: Kunnat ovat joutuneet rahoittamaan nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33885: risotilansa viime vuosina lähes omin rahoin. 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
33886: Tälle vuodelle budjetissa on vain 2 miljoo- markkaa kuntien nuorisotilojen raken-
33887: nan markan määräraha. Tämän takia usei- tamiseen ja peruskorjaamiseen.
33888: den kuntien nuorisotilahankkeet ovat siirty-
33889: neet.
33890: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33891:
33892: Jouko Skinnari Anna-Kaarina Louvo Lea Kärhä
33893: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Pekka Leppänen
33894: Heikki Rinne Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen
33895: 1990 vp. 997
33896:
33897: Raha-asia-aloite n:o 924
33898:
33899:
33900:
33901:
33902: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 295
33903: (Levanto-Putula) perusparantamiseen
33904:
33905:
33906: Eduskunnalle
33907: Valtatieltä n:o 4 Mäntsälän Levannolta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33908: Kärkölän Järvelään ja edelleen Kosken Hl. nioittaen,
33909: kautta valtatielle n:o 4 Asikkalaan kulkeva
33910: tie on huonokuntoinen ja tarvitsee peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33911: rantamista. Ensimmäisessä vaiheessa tulisi 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
33912: rakentaa tieosuus maantien n:o 295 Levan- markkaa maantien n:o 295 (Levanto-
33913: nolta Kosken Hl. Huljalaan. Sen kustannus- Putula) perusparantamisen aloittami-
33914: arvio on n. 60 mmk. seen.
33915: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33916: Jouko Skinnari Matti Luttinen Matti Viljanen
33917: 998 1990 vp.
33918:
33919: Raha-asia-aloite n:o 925
33920:
33921:
33922:
33923:
33924: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonrata-hank-
33925: keen suunnitteluun
33926:
33927:
33928: Eduskunnalle
33929: Mm. alueellisen tasa-arvon, alueellisen ke- se toteutetaan vuoden 1990 aikana. Varsinai-
33930: hittämisen sekä ympäristönsuojelun vuoksi nen hankesuunnittelu tulee maksamaan 6
33931: raideliikenne on suurten muutosten edessä. mmk.
33932: On tullut ajankohtaiseksi mm. uuden, no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33933: pean ratayhteyden rakentaminen välille Hel- nioittaen,
33934: sinki-Mäntsälä-Lahti-Heinola-Mänty-
33935: harju-Mikkeli-Kuopio-Kajaani. Rata to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33936: teutuessaan nopeuttaisi huomattavasti mat- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
33937: kantekoa ja helpottaisi myös työvoiman liik- markkaa Savonradan hankesuunnitte-
33938: kuvuutta. luun.
33939: Ratahankkeen esiselvitys maksaa 1 mmk ja
33940: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33941: Jouko Skinnari Matti Luttinen Matti Viljanen
33942: Pertti Hietala Päivi V arpasuo
33943: 1990 vp. 999
33944:
33945: Raha-asia-aloite n:o 926
33946:
33947:
33948:
33949:
33950: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Costa
33951: Rican Rauhanyliopiston toiminnan tukemiseen
33952:
33953:
33954: Eduskunnalle
33955: Costa Rican Rauhanyliopisto tekee arvo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33956: kasta työtä rauhan edistämiseksi. Toimintan- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33957: sa tueksi se tarvitsee taloudellisia voimava- 24.30.69 1 000 000 markkaa Costa Ri-
33958: roJa. can Rauhanyliopiston toiminnan tuke-
33959: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- miseen.
33960: nioittaen,
33961: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33962: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Pentti Lahti-Nuuttila
33963: Pertti Lahtinen Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
33964: Arvo Kemppainen
33965: 1000 1990 vp.
33966:
33967: Raha-asia-aloite n:o 927
33968:
33969:
33970:
33971:
33972: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion
33973: virastotalon suunnitteluun Nokialle
33974:
33975:
33976: Eduskunnalle
33977: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot aluevaihdosta, joka mahdollistaa virastota-
33978: monessa eri paikassa, mikä haittaa alueen lon rakentamisen keskeiselle paikalle Nokian
33979: asukkaiden asiointia ja palvelujen saantia. keskustassa.
33980: Lisäksi tästä aiheutuu suurta ajanhukkaa ja Nokian kaupungin työllisyystilanne puol-
33981: ylimääräisiä kustannuksia virastoissa asioi- taa virastotalon suunnittelun pikaista aloitta-
33982: ville. mista.
33983: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33984: sittain huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi nioittaen,
33985: nyt monet valtion toimistot kärsivät myös
33986: suuresta tilanahtaudesta, joka haittaa asia- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33987: kaspalvelua ja aiheuttaa myös osaltaan li- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
33988: sääntyviä kustannuksia valtiolle. 28.64.76 500 000 markkaa valtion vi-
33989: Nokian kaupunki ja valtio ovat sopineet rastotalon suunnittelemiseksi Nokialle.
33990: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
33991: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen
33992: Anneli Taina Arvo Kemppainen
33993: 1990 vp. 1001
33994:
33995: Raha-asia-aloite n:o 928
33996:
33997:
33998:
33999:
34000: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuoje-
34001: luteknologian professorin ja apulaisprofessorin virkojen
34002: perustamiseen teknillisiin korkeakouluihin
34003:
34004:
34005: Eduskunnalle
34006: Teknisen koulutuksen saaneilla henkilöillä Työsuojeluopetuksen tehostaminen vaatii
34007: on useimmiten ratkaiseva vaikutus työolojen vastaavan professorin viran pikaista perusta-
34008: terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Tuotanto- mista myös Teknilliseen korkeakouluun, joka
34009: järjestelmien suunnittelijalla ja toteuttajalla on maamme suurin korkeamman teknisen
34010: on mahdollisuus teknistaloudellisten näkö- opetuksen oppilaitos. Vastaavasti Lappeen-
34011: kohtien ohella valita myös terveydelliseltä rannan teknilliseen korkeakouluun tulisi pe-
34012: kannalta edullisimmat ratkaisut. Tämä kui- rustaa työsuojeluteknologian apulaisprofes-
34013: tenkin edellyttää, että työntekijöiden terveyt- sorin virka.
34014: tä ja turvallisuutta edistävistä ratkaisuista ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34015: niiden perusteista on käytettävissä riittävästi nioittaen,
34016: luotettavaa tietoa.
34017: Kaikkien korkeakouluista valmistuvien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34018: diplomi-insinöörien tulisi saada työsuojelun 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34019: perusopetus. Tämän lisäksi tulisi olla mah- 29.10.01 400 000 markkaa työsuojelu-
34020: dollisuus valita erimittaisia työsuojelualan teknologian professorin viran perusta-
34021: aine- ja syventäviä opintoja täydentämään miseksi Teknilliseen korkeakouluun ja
34022: oman alan muuta teknistä koulutusta. Ny- työsuojeluteknologian apulaisprofesso-
34023: kyisin vain Tampereen teknillisessä korkea- rin viran perustamiseksi Lappeenrannan
34024: koulussa on työsuojelutekniikan professuuri. teknilliseen korkeakouluun.
34025: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34026: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
34027: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen
34028: 1002 1990 vp.
34029:
34030: Raha-asia-aloite n:o 929
34031:
34032:
34033:
34034:
34035: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkau-
34036: pan koulutuksen tehostamiseen Lahden tutkimuskeskuk-
34037: sessa
34038:
34039:
34040: Eduskunnalle
34041: Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34042: ei ole tarvittavaa tietoa Neuvostoliiton-kau- nioittaen,
34043: pan erityistarpeista, ja jopa perustiedoissa on
34044: suuria puutteita. Ei myöskään tunneta riittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34045: västi niitä tavaravalikoimia, mitä Neuvosto- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34046: liitto voi Suomelle tarjota. Tiedon ja taidon 29.10.01 5 000 000 markkaa Helsingin
34047: lisäämiseksi on välttämätöntä lisätä koulu- yliopiston Lahden tutkimuskeskukselle
34048: tusta teollisuuspiireissä ja muissa julkisyhtei- henkilöstön palkkaukseen ja muihin
34049: söissä kuten Helsingin yliopistossa ja Lahden kustannuksiin idänkaupan koulutuksen
34050: tutkimuskeskuksessa. tehostamiseksi.
34051: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34052:
34053: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
34054: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen
34055: 1990 vp. 1003
34056:
34057: Raha-asia-aloite n:o 930
34058:
34059:
34060:
34061:
34062: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta postin
34063: luukkuunkantokokeiluun Tampereella
34064:
34065:
34066: Eduskunnalle
34067: Suomessa on noin 2,3 miljoonaa postinsaa- Mahdollistamalla palvelutasotavoitteen ta-
34068: jataloutta. Näistä vajaa puolet saa postinsa sapuolistaminen subventoimalla tätä toimin-
34069: laatikkoon. Mikäli postipalveluiden jakelu taa kannattavien palveluiden tuotolla voi-
34070: taajama-alueilla suoritettaisiin kaikille tasa- daan työttömien määrää tässä maassa vähen-
34071: puolisesti luukkuunkantona, tietäisi se noin tää ilman, että työllistämiseen tältä osin oh-
34072: 1 000 uutta työpaikkaa. Kustannuksia tästä jataan verovaroja.
34073: aiheutuisi 236 miljoonaa markkaa. Tämän vuoksi esitämme, että liikennemi-
34074: Postipalvelujen jakelun epätasaisuuden nisteriö varaisi määrärahan kokeilunluontei-
34075: ovat kokeneet ongelmana postinsaajatalou- sesti postipalveluiden jakelun muuttamiseksi
34076: det taajama-alueilla, joilla löytyy rinnan niin luukkuunkannoksi Tampereen postialueen
34077: luukkuunkantoa kuin laatikkoonkantoakin. asemakaavoitetulla alueella. Tämä tietäisi
34078: Toteutuessaan luukkuunkanto taajama- noin 30 uutta työpaikkaa. Kustannuksia täs-
34079: alueilla merkitsee postipalveluiden tasapuo- tä aiheutuisi noin 2,8 miljoonaa markkaa.
34080: listumista sekä lisää pysyvien työpaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34081: määrää. nioittaen,
34082: Tästä syystä posti- ja telelaitoksen palvelu-
34083: tasotavoitetta tulisi muuttaa siten, että pos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34084: tinkanto kaikkialla maassa taajama-alueilla 1991 tulo- ja menoarvioon 2 800 000
34085: suoritettaisiin luukkuunkantona ja että taa- markkaa postin kokeilunluonteiseen
34086: jama-alueen määrittelystä PTL:lle annettai- luukkuunkantoon Tampereella.
34087: siin velvoittava ohje.
34088: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34089: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen
34090: 1004 1990 vp.
34091:
34092: Raha-asia-aloite n:o 931
34093:
34094:
34095:
34096:
34097: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta alennus-
34098: li ppukä ytännön laajentamiseen Valtionrautateillä
34099:
34100:
34101: Eduskunnalle
34102: Valtionrautateiden eläkeläisille myöntä- vaus noin 2 000 000 markalla vuodessa.
34103: mien ns. i-korttien jakoperusteet ovat erittäin Työttömyyseläkkeen saajien mukaan ottami-
34104: epäoikeudenmukaiset. Nykyisin i-kortin voi- nen kasvattaisi korvausta jonkin verran
34105: vat saada vain kansaneläkelain mukaisen enemmän, koska heitä on enemmän.
34106: työkyvyttömyyseläkkeen saajat, silloin kun Monen vuoden ajan esitettyjen vaatimus-
34107: heidän eläkkeeseensä sisältyy lisäosa. Yksi- ten tuloksena poistettiin vuoden 1988 maalis-
34108: löllisen varhaiseläkkeen saajille ei VR:n tul- kuussa viikonloppurajoitukset Eri eläkela-
34109: kinnan mukaan i-korttia myönnetä, vaikka jien saajien oikeudenmukainen kohtelu edel-
34110: se on myös työkyvyttömyyseläke. Myös työt- lyttää, että seuraavaksi laajennetaan i-kort-
34111: tömyys- ja varhennetun vanhuuseläkkeen tiin oikeutettujen piiriä.
34112: saajat on jätetty i-korttioikeuden ulkopuolel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34113: le, vaikka heidän asemansa on täysin rinnas- nioittaen,
34114: teinen muihin lisäosan saajiin, varhennetun
34115: vanhuuseläkkeen saajien eläke on jopa pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34116: nempi. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34117: VR on arvioinut, että jos eläkeläisalennus 31.57.40 6 000 000 markkaa eläkeläis-
34118: laajennettaisiin koskemaan yksilöllisen var- ten alennuslippuoikeuden laajentati'li-
34119: haiseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläk- seksi Valtionrautateillä.
34120: keen saajia, kasvaisi VR:lle maksettava kor-
34121: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34122: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen
34123: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen
34124: 1990 vp. 1005
34125:
34126: Raha-asia-aloite n:o 932
34127:
34128:
34129:
34130:
34131: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta TEKESil-
34132: le Neuvostoliiton kanssa käytävän kaupan kehittämiseen
34133:
34134:
34135: Eduskunnalle
34136: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa työhankkeiden tuotekehityksen rahoitusta ja
34137: on Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin lainoitusta.
34138: osalta ollut lähes yksinomaan energian ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34139: raaka-aineiden tuontia. Tuonnin monipuo- nioittaen,
34140: listamiseksi ei Suomen puolelta ole tehty
34141: kaikkia mahdollisia toimia. Neuvostoliiton että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34142: kanssa käytävällä kaupalla on suuri merki- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34143: tys Suomen työllisyyteen, ja työllisyyden 32.44.40 30 000 000 markkaa
34144: ylläpitämiseksi on välttämätöntä, että kaup- TEKESille idänkaupan tuotannollisten
34145: pavaihdon taso säilyy korkeana. Korkean yhteistyöhankkeiden vaatimien tuoteke-
34146: kauppavaihdon tason ylläpitämiseksi on hityskustannusten osarahoitukseen ja
34147: välttämätöntä lisätä tuotannollisten yhteis- lainoitukseen.
34148: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34149: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Leppänen
34150: Pertti Lahtinen Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
34151: Arvo Kemppainen
34152: 1006 1990 vp.
34153:
34154: Raha-asia-aloite n:o 933
34155:
34156:
34157:
34158:
34159: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen
34160: liittymiseen SEV:n teknologiaohjelmiin
34161:
34162:
34163: Eduskunnalle
34164: Suomen teknologiselle kehitykselle on hai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34165: tallista, jos Suomi ei ole mukana SEV -maiden nioittaen,
34166: teknologiaohjelmissa. Ohjelmiin osallistumi-
34167: nen antaisi tulevaisuudessa suomalaisille kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34168: kean teknologian yrityksille uusia vientimah- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34169: dollisuuksia Neuvostoliittoon ja erityisesti 32.46.22 JO 000 000 markkaa SEV:n
34170: kolmansiin maihin. Tällä yhteistyöllä varmis- vuoteen 2000 ulottuviin teknologiaohjel-
34171: tettaisiin työllisyyden säilyminen ja teknolo- miin liittymiseksi.
34172: gian kehittyminen.
34173: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34174:
34175: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Leppänen
34176: Pertti Lahtinen Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
34177: Arvo Kemppainen
34178: 1990 vp. 1007
34179:
34180: Raha-asia-aloite n:o 934
34181:
34182:
34183:
34184:
34185: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion
34186: hankintakeskukselle tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta
34187:
34188:
34189: Eduskunnalle
34190: Valtion hankintakeskus on huomattava os- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34191: taja, jonka tulisi suunnata ostoja nykyistä nioittaen,
34192: enemmän neuvostoliittolaisiin tuotteisiin.
34193: Hankintakeskuksen tulisi selvittää, mitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34194: kaikkia hankintoja voitaisiin suorittaa Neu- 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
34195: vostoliitosta ja korvata lännestä tapahtuvaa markkaa Valtion hankintakeskukselle
34196: tuontia. Samoin tulee varustautua tekemään Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin li-
34197: tarvittaessa pienehköjä muutostöitä, jos tuo- säämiseen.
34198: te ei suoraan sovellu hankintakeskuksen saa-
34199: miin tilauksiin.
34200: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34201: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Pentti Lahti-Nuuttila
34202: Pertti Lahtinen Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
34203: Arvo Kemppainen
34204:
34205:
34206:
34207:
34208: 67 200052Y
34209: 1008 1990 vp.
34210:
34211: Raha-asia-aloite n:o 935
34212:
34213:
34214:
34215:
34216: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntou-
34217: tussihteerien palkkaamiseksi kuntiin
34218:
34219:
34220: Eduskunnalle
34221: Uuden vammaispalvelulain toteuttamisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34222: si vammaisten asioita hoitamaan tarvitaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34223: kuntiin kuntoutussihteerin virkoja. Ehdo- 33.32.30 5 000 000 markkaa valtion-
34224: tamme, että vuoden 1991 budjetissa varattai- osuutena JOO kuntoutussihteerin palk-
34225: siin valtionosuus 100 kuntoutussihteerin kaamiseksi kuntiin.
34226: palkkaamiseen kuntiin.
34227: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34228: nioittaen,
34229: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34230: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
34231: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen
34232: 1990 vp. 1009
34233:
34234: Raha-asia-aloite n:o 936
34235:
34236:
34237:
34238:
34239: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilö-
34240: kohtaisten avustajien palkkaamiseen vaikeavammaisille
34241:
34242:
34243: Eduskunnalle
34244: Valtava-uudistuksen yhteydessä siirtyi henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen
34245: myös vaikeavammaisten osalta maksuvastuu vaikeavammaiselle. Monelle vammaiselle
34246: osittain kunnille. Tämä on erityisesti väestö- henkilökohtaisen avustajan omatoimineo
34247: keskuksissa merkinnyt vaikeavammaisten paikkaaminen on liian vaativa tehtävä. Tä-
34248: kotona tapahtuvan hoidon osalta heikennys- män vuoksi kokeilutoiminnan kokemusten
34249: tä, kun kodinhoitajien ja kotiavustajien mää- pohjalta tulisi myös kuntien huolehtia henki-
34250: rää ei ole tarvetta vastaavasti lisätty, ja vai- lökohtaisten avustajien paikkaamisesta vai-
34251: keavammaisten on usein mahdotonta palkata keavammaisille.
34252: henkilökohtaisia avustajia. Vammaishuollos- Vuonna 1991 tulisi palkata 100 henkilö-
34253: sa akuutein järjestämistä vaativa asia on hen- kohtaista avustajaa.
34254: kilökohtaisten avustajien saaminen. Esimer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34255: kiksi kouluikäisten lasten hoito vaatii ratkai- nioittaen,
34256: sua, kun lapsi 10 vuotta täytettyään ei ole
34257: oikeutettu iltapäivähoitoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34258: Erilaisin muodoin järjestetystä kokeilutoi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34259: minnasta Helsingissä, Turussa ja Tampereel- 33.32.30 5 000 000 markkaa valtion-
34260: la on saatu myönteisiä kokemuksia. osuutena kunnille henkilökohtaisten
34261: Vuoden 1988 alussa voimaan tulleeseen avustajien palkkaamiseen vaikeavam-
34262: vammaishuoltolakiin sisältyy mahdollisuus maisille.
34263: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34264: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Leppänen
34265: Anneli Taina Lea Mäkipää Pertti Lahtinen
34266: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen
34267: 1010 1990 vp.
34268:
34269: Raha-asia-aloite n:o 937
34270:
34271:
34272:
34273:
34274: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikea-
34275: vammaisten kuljetus- ja saattopalvelujen kehittämiseen
34276:
34277:
34278: Eduskunnalle
34279: Vuoden 1988 alussa voimaan tulleeseen mään tulee kuljetus- ja saattopalveluja ko-
34280: vammaishuoltolakiin sisältyy kunnille vel- konaisuudessaan kehittää voimakkaasti.
34281: vollisuus järjestää vaikeavammaisille kulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34282: tuspalveluja niihin liittyvine saattopalvelui- nioittaen,
34283: neen. Muuten saattopalvelu kuuluu lain
34284: mukaan kunnan järjestämiin kotipalvelui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34285: hin, joiden järjestämiseen ei ole ehdotonta 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
34286: velvoitetta. 33.32.30 50 000 000 markan määrära-
34287: Vaikeavammaisten täysipainoista yhteis- han vaikeavammaisten kuljetus- ja saat-
34288: kunnalliseen elämään osallistumista edistä- tapalvelujen kehittämiseen.
34289: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34290: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen
34291: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Arvo Kemppainen
34292: Pekka Leppänen
34293: 1990 vp. 1011
34294:
34295: Raha-asia-aloite n:o 938
34296:
34297:
34298:
34299:
34300: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampe-
34301: reen yliopistollisen keskussairaalan laajennukseen
34302:
34303:
34304: Eduskunnalle
34305: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan tämme saada valtionosuus voimassa olevien
34306: laajennushanke on toistuvien lykkäysten jäl- lakien mukaisesti.
34307: keen käynnissä. Hankkeen toteuttamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34308: liittyy kuitenkin yksi vakava epäkohta. En- nioittaen,
34309: simmäistä kertaa sovelletaan jälkirahoitus-
34310: menettelyä myös erikoissairaanhoitolaitosten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34311: rahoittamiseen. Tämä menettely käy erityi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34312: sesti vähävaraisten kuntien taloudelle rasitta- 33.79.31 22 000 000 markkaa Tampe-
34313: vaksi. reen yliopistollisen keskussairaalan laa-
34314: TAYKS:n lajennushankkeen tulisi mieles- jennushankkeen rahoittamiseen.
34315: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34316: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen Anneli Taina
34317: Pentti Lahti-Nuuttila Lea Mäkipää Arvo Kemppainen
34318: 1012 1990 vp.
34319:
34320: Raha-asia-aloite n:o 939
34321:
34322:
34323:
34324:
34325: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden
34326: jätteiden hyödyntämislaitosten perustamiseen
34327:
34328:
34329: Eduskunnalle
34330: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä jät- pyrolyysituotteina erilaisia hiilipitoisia ainei-
34331: teiden hyödyntämisen kehittämisestä ta. Laitos toimii taloudellisesti ja periaattees-
34332: 3. 7.1986 todetaan, että muiden OECD-mai- sa saasteettomasti. Hajuhaitatkin ovat vähäi-
34333: den tapaan myös Suomessa helpotetaan uu- siä.
34334: sien teknisten sovellutusten käyttöönottoin- Suomalaista jätehuoltoa olisi lähdettävä
34335: vestointien aloittamista julkisen rahoituksen ohjaamaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudul-
34336: avulla. Rahoituskohteina tulevat kysymyk- la sekä Tampereen ja Turun seuduilla sille
34337: seen alkuvaiheessa lähinnä yhdyskuntajättei- hyödyntämislinjalle, josta naapurissa on saa-
34338: den lajittelu- ja käsittelylaitosten perustami- tu jo runsaasti käytännön kokemusta. Neu-
34339: sen tukeminen. Vuosiksi 1986-1995laaditun vostoliittolainen osapuoli on ilmaissut val-
34340: jätteiden hyödyntämisen kehittämisohjelman miutensa maittemme välisten yhteistyömah-
34341: mukaan muutaman erityyppisen käsittelylai- dollisuuksien selvittämiseen jätteiden hyö-
34342: toksen suunnittelu- ja rakentamishankkeita dyntämisteknologian alalla.
34343: tulee rohkaista myöntämällä niihin avustuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34344: sia, koska Suomesta puuttuu kokemuksia nioittaen,
34345: yhdyskuntajätteiden jatkokäsittelylaitoksis-
34346: ta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34347: Leningradissa toimiva talousjätteiden hyö- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
34348: dyntämislaitos tarjoaajärkevän ratkaisumah- markkaa jätteiden hyödyntämislaitok-
34349: dollisuuden taajamien jätehuolto-ongelmiin sen suunnitteluun pääkaupunkiseudulle
34350: myös Suomen oloissa. Laitoksen lopputuot- sekä Tampereen ja Turun seuduille.
34351: teina saadaan metalleja ja kompostia sekä
34352: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34353: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Lea Mäkipää
34354: Pertti Lahtinen Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi
34355: Arvo Kemppainen
34356: 1990 vp. 1013
34357:
34358: Raha-asia-aloite n:o 940
34359:
34360:
34361:
34362:
34363: Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Espoon
34364: virastotalon rakentamiseen
34365:
34366:
34367: Eduskunnalle
34368: Valtion virastotalo on suunniteltu sijoitet- vioon hanke ei sisälly. Virastotalon rakenta-
34369: tavaksi Espoon keskukseen radan eteläpuo- minen on välttämätöntä Espoon keskustan
34370: lelle. Hankkeen tontti on vahvistetulla kaava- valmistumisen vuoksi. Hankkeen kustannus-
34371: alueella. Hankkeelle on varattu asemakaa- arvio on noin 56,0 mmk.
34372: vassa 25 000 k-m 2 :n suuruinen rakennusoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
34373: keus. Tontti on siirtynyt valtion omistukseen nioittavasti,
34374: Espoon kaupungin ja valtion välisillä alue-
34375: vaihdolla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34376: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34377: on 1,5 mmk:n määräraha virastotalon 1 vai- 28.64.76 JO 000 000 markkaa valtion
34378: hetta varten. Vuoden 1990 tulo- ja menoar- Espoon virastotalon rakentamiseen.
34379: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34380: Jouni J. Särkijärvi Tarja Kautto
34381: Antti Kalliomäki Tauno Valo
34382: Kaarina Dromberg
34383: 1014 1990 vp.
34384:
34385: Raha-asia-aloite n:o 941
34386:
34387:
34388:
34389:
34390: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan kotiteol-
34391: lisuus ry:lle valtionaputoimien perustamiseen
34392:
34393:
34394: Eduskunnalle
34395: Kotiteollisuusyhdistykset ovat Pirkan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34396: maalla jääneet viime vuosina ilman valtion- nioittaen,
34397: aputoimia, mikä on vaikeuttanut näiden yh-
34398: distysten toiminnan kehittämistä ja laajenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34399: mista muihin yhdistyksiin verrattuna. Mm. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34400: vaikea työttömyystilanne Pirkanmaalla edel- 29.69.54 lisäyksenä 300 000 markkaa
34401: lyttäisi valtionaputoimien lisäämistä. Pirkanmaan kotiteollisuus ry:lle valtion-
34402: aputoimien perustamista varten.
34403: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34404: Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Pystynen
34405: Matti Hokkanen Kimmo Sasi Sulo Aittoniemi
34406: 1990 vp. 1015
34407:
34408: Raha-asia-aloite n:o 942
34409:
34410:
34411:
34412:
34413: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan musiik-
34414: kiopiston ottamiseen valtionosuuden piiriin
34415:
34416:
34417: Eduskunnalle
34418: Musiikkiopetuspaikkojen lisäystarve on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34419: Pirkanmaalla huomattava. Musiikkiopetuk- nioittaen,
34420: sen tehostamiseksi tulisi Pirkanmaan musiik-
34421: k~?J?.iston päästä lakisääteisen valtionavun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34422: pnrun. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34423: Opisto toimii Pirkanmaan alueella ja sillä 29.90.54 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
34424: on neljä sivutoimipistettä. Opiston merkitys lakisääteisen valtionavun suorittami-
34425: Pirkanmaan musiikkiopetuksessa on huo- seen Pirkanmaan musiikkiopistolle.
34426: mattava.
34427: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34428: Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Pystynen
34429: Ritva Vastamäki Matti Hokkanen Kimmo Sasi
34430: Sulo Aittoniemi
34431: 1016 1990 vp.
34432:
34433: Raha-asia-aloite n:o 943
34434:
34435:
34436:
34437:
34438: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta tapaturmavirastolle
34439: sotilasvammalain mukaisten hakemusten käsittelyn no-
34440: peuttamiseen
34441:
34442:
34443: Eduskunnalle
34444: Sotilasvammalain mukaisten hakemusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34445: käsittely kestää edelleen muutamasta kuu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34446: kaudesta jopa yli kahteen vuoteen. Ottaen 33.14.01 500 000 markkaa tapaturma-
34447: huomioon hakemusten luonteen ja hakijoi- viraston henkilökunnan lisäämiseen so-
34448: den iän ja kunnon tulisi hakemukset käsitellä tilasvammalain mukaisten hakemusten
34449: nopeasti. käsittelyn nopeuttamiseksi.
34450: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34451: nioittaen,
34452: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34453:
34454: Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Pystynen
34455: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja Päivi V arpasuo
34456: 1990 vp. 1017
34457:
34458: Raha-asia-aloite n:o 944
34459:
34460:
34461:
34462:
34463: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelun ja teknis-
34464: ten apuvälineiden kehittämiseen sosiaali- ja terveyden-
34465: huollossa
34466:
34467:
34468: Eduskunnalle
34469: Palvelujen kehittäminen ja työvoiman saa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
34470: tavuuden turvaaminen sosiaali- ja terveyden-
34471: huollossa edellyttää työolosuhteiden paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34472: tamista. Työsuojeluun ja teknisten apuväli- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
34473: neiden kehittämiseen on kiinnitettävä erityis- markkaa työsuojelun ja teknisten apu-
34474: tä huomiota. välineiden kehittämiseksi sosiaali- ja
34475: terveydenhuollossa.
34476: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34477: Anneli Taina Kari Rajamäki Ritva Vastamäki
34478: Kirsti Ala-Harja Päivi Varpasuo Kari Häkämies
34479: 1018 1990 vp.
34480:
34481: Raha-asia-aloite n:o 945
34482:
34483:
34484:
34485:
34486: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten huumekli-
34487: nikoiden toiminnan tukemiseen
34488:
34489:
34490: Eduskunnalle
34491: Kunnissa ei ole pystytty huolehtimaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34492: huumeiden väärinkäyttäjien hoitomahdolli- nioittaen,
34493: suuksista. Yksityiset järjestöt ovat perusta-
34494: neet huumeklinikoita, joiden toiminta kattaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34495: koko maan. 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
34496: Huumeongelmasta kärsivien auttamiseksi markkaa yksityisten huumeklinikoiden
34497: tarvitaan lisäresursseja. toiminnan tukemiseen.
34498: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34499: Anneli Taina Erkki Pystynen
34500: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja
34501: Päivi V arpasuo
34502: 1990 vp. 1019
34503:
34504: Raha-asia-aloite n:o 946
34505:
34506:
34507:
34508:
34509: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Alzheimer- ja Demen-
34510: tia-yhdistysten toiminnan tukemiseen
34511:
34512:
34513: Eduskunnalle
34514: Dementiaa sairastavien vanhusten määrä Yhdistysten tekemä työ on merkittävää
34515: on tällä hetkellä noin 50 000 ja määrä kasvaa sekä potilaiden ja omaisten että yhteiskunnan
34516: nopeasti. Vuonna 2030 arvioidaan dementia- kannalta, koska annetun tuen avulla pysty-
34517: potilaita olevan jo lähes 100 000. tään dementiapotilaan laitoshoitoon joutu-
34518: Dementiapotilaalle paras hoitopaikka on mista siirtämään.
34519: koti. Dementiaa sairastavien hoito on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34520: raskasta ennen kaikkea henkisesti. Omaiset ja nioittaen,
34521: hoitajat eivät ole tähän asti saaneet riittävästi
34522: tukea, josta syystä laitoshoito on monen po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34523: tilaan kohdalla aientunut. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
34524: Omaisten ja hoitajien tukemiseksi ja de- markkaa Alzheimer- ja Dementia-yh-
34525: mentiapotilaiden hoidon kehittämiseksi toi- distysten toiminnan tukemiseen ja de-
34526: mivat Alzheimer- ja Dementia-yhdistykset. mentiapotilaiden päiväkotitoiminnan
34527: Yhdistysten aloitteiden pohjalta ja yhdistys- kehittämiseen.
34528: ten tukemana on mm. perustettu Helsinkiin
34529: ja Tampereelle dementiapotilaiden päivähoi-
34530: tokodit
34531: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34532: Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Pystynen
34533: Päivi V arpasuo Jouko Skinnari Ritva Vastamäki
34534: 1020 1990 vp.
34535:
34536: Raha-asia-aloite n:o 947
34537:
34538:
34539:
34540:
34541: Tiuri _ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsiväylän paranta-
34542: miseen
34543:
34544:
34545: Eduskunnalle
34546: Länsiväylän parantaminen sisältyy tienpi- vestointien runkosuunnitelmassa Länsiväy-
34547: don toimenpideohjelmaan vuosille 1990- län parantamisen tärkeyttä.
34548: 1993, ja sen kustannusarvio on noin 170 Edellä olevan viitaten ehdotamme kun-
34549: mmk. Hankkeen liikkeellelähtö olisi kiireelli- nioittavasti,
34550: nen, koska liikennemäärät ovat Helsingin
34551: rajalla yli 67 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34552: Länsiväylän parantaminen turvaisi omalta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34553: osaltaan pääkaupunkiseudun liikenteen toi- 31.24.77 85 000 000 markkaa Länsi-
34554: mivuutta. Pääkaupunkiseudun liikenneneu- väylän parantamiseen.
34555: vottelukunta on myös painottanut liikennein-
34556: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34557:
34558: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Tarja Kautto
34559: Jouni J. Särkijärvi Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki
34560: Tauno Valo
34561: 1990 vp. 1021
34562:
34563: Raha-asia-aloite n:o 948
34564:
34565:
34566:
34567:
34568: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta tieto- ja tiedeväylän
34569: perustamiseen Uudenmaan lääniin
34570:
34571:
34572: Eduskunnalle
34573: Uudenmaan läänin teknologiapoliittisessa maalien talousarvioiden ulkopuolelta.
34574: ohjelmassa esitetään tieto- ja tiedeväylän pe- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
34575: rustamista tiedeyhteisön (korkeakoulut ja Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
34576: tutkimuslaitokset, erityisesti VTT) ja yritys- te! ukunnassa.
34577: ten välisten kontaktien edistämiseen. Edellä olevan viitaten ehdotamme kun-
34578: Tieto- ja tiedeväylän osana tulevat ole- nioittavasti,
34579: maan alueelliset etäkeskukset (4--6 kpl) lää-
34580: nin alueen keskuksissa. Väylä etäkeskuksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34581: neen edistää erityisesti teknologiapalvelujen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34582: kehittämistä ja niiden alueellista käyttöön 32.44.42 5 000 000 markkaa Uuden-
34583: saamista yrityksissä ja oppilaitoksissa. maan läänin tieto- ja tiedeväylän kehit-
34584: Tieto- ja tiedeväylän kehittämistyö vaatii tämistyön kustannuksiin.
34585: rahoitusta mukaan tulevien yhteisöjen nor-
34586: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34587:
34588: Martti Tiuri Matti Saarinen Päivi Varpasuo
34589: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki Lea Kärhä
34590: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
34591: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Marita Jurva
34592: Anssi Rauramo Tarja Kautto Henrik Lax
34593: Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi
34594: Ingvar S. Melin Eeva-Liisa Moilanen Antti Kalliomäki
34595: Tuula Liunaiomaa Elsi Hetemäki-Olander Tauno Vaio
34596: Arja Alho Pauli Uitto
34597: 1022 1990 vp.
34598:
34599: Raha-asia-aloite n:o 949
34600:
34601:
34602:
34603:
34604: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sibelius-Akate-
34605: mialle musiikinopettajien poikkeuskoulutuskurssiin Joen-
34606: suussa
34607:
34608:
34609: Eduskunnalle
34610: Joensuussa on meneillään musiikinopetta- On kaikin tavoin perusteltua ja järkevää, että
34611: jien poikkeuskoulutuskurssi Sibelius-Akate- Joensuussa järjestetään toinen musiikinopet-
34612: mian, Joensuun yliopiston ja Joensuun kon- tajien poikkeuskoulutuskurssi välittömästi.
34613: servatorion yhteistyönä. Kurssilla on 16 Ensimmäisen kurssin suunnittelu- ja valmis-
34614: opiskelijaa. Kurssi käynnistyi syksyllä 1988 ja telutyöstä 80-90 %voidaan hyödyntää toi-
34615: päättyi keväällä/kesällä 1990. Kurssin osan- sen poikkeuskoulutuskurssin valmistelussa.
34616: ottajat ovat musiikkiopintoja ajatellen erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34617: korkeatasoisia ja motivoituneita. Valmistut- nioittaen,
34618: tuaan he sijoittuvat musiikinopettajan tehtä-
34619: viin koululaitokseen pääasiallisesti Itä-Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34620: meen. Vaikka ensimmäinen poikkeuskoulu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34621: tuskurssi vähentää merkittävästi Itä-Suomen 29.37.26 500 000 markan määrärahan
34622: musiikinopettajien vajetta, vaje pysyy edelleen Sibelius-Akatemialle musiikinopettajien
34623: suurena, jota osoittavat kouluhallituksen ja poikkeuskoulutuskurssiin Joensuussa.
34624: lääninhallitusten kouluosastojen selvitykset.
34625: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34626: Eeva Turunen Riitta Myller
34627: Pekka Puska Kerttu Törnqvist
34628: Matti Väistö
34629: 1990 vp. 1023
34630:
34631: Raha-asia-aloite n:o 950
34632:
34633:
34634:
34635:
34636: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rääkkylän kan-
34637: sanmusiikkikeskuksen toimintaan
34638:
34639:
34640: Eduskunnalle
34641: Rääkkylän kunnassa on virinnyt voimakas Itä-Suomessa on toiminnallinen aukko kan-
34642: kansanmusiikin harrastus. Rääkkylän kunta sanmusiikin edistämisessä.
34643: on päättänyt perustaa karjalaiseen laulu-, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34644: tanssi- ja soittoperinteeseen pohjautuvan nioittaen,
34645: Karjalaisen kansanmusiikkikeskuksen, jonka
34646: tavoitteena on edistää kansanmusiikin har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34647: rastusta ja tutkimusta Itä-Suomessa. Keskus 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34648: olisi toimintamuodoltaan ja -tavoiltaan insti- 29.90.52 500 000 markan määrärahan
34649: tuutti. Rääkkylän kansanmusiikkikeskuksen
34650: Rääkkylän kansanmusiikkikeskuksen toi- toimintaan.
34651: mintaa tulisi tukea valtion toimesta, sillä
34652: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34653: Eeva Turunen Riitta Myller
34654: Pekka Puska Kerttu Törnqvist
34655: Matti Väistö
34656:
34657:
34658:
34659:
34660: 68 200052Y
34661: 1024 1990 vp.
34662:
34663: Raha-asia-aloite n:o 951
34664:
34665:
34666:
34667:
34668: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun
34669: katsastusaseman lunastamiseksi valtiolle
34670:
34671:
34672: Eduskunnalle
34673: Outokummun kaupunki on rakentanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34674: katsastusaseman ja hankkinut tontin asemaa nioittaen,
34675: varten. Valtiovallan taholta ilmoitettiin ai-
34676: kaisemmin, että lunastaminen tapahtuu jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34677: vuonna 1989. Outokummun kaupunki kamp- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34678: pailee edelleen suurien vaikeuksien keskellä, 31.40.87 3 JOO OOOmarkanmäärärahan
34679: kun kaivostoiminta loppui kesällä 1989. Outokummun katsastusaseman lunasta-
34680: Kaupunki tarvitsisi nämäkin varat elinkeino- miseen valtiolle.
34681: toimintansa voimistamiseen ja monipuolista-
34682: miseen.
34683: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34684: Eeva Turunen Riitta Myller
34685: Pekka Puska Kerttu Törnqvist
34686: Matti Väistö
34687: 1990 vp. 1025
34688:
34689: Raha-asia-aloite n:o 952
34690:
34691:
34692:
34693:
34694: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lento-
34695: kentän kiitoradan jatkamisen suunnitteluun
34696:
34697:
34698: Eduskunnalle
34699: Monissa yhteyksissä Joensuun lentokentän tää, on sen kiitorataa jatkettava vähintään
34700: kiitorata on todettu lyhyehköksi. Kentälle 500 metrillä. Kiitoradan jatkon suunnittelu
34701: eivät pysty lainkaan laskeutumaan suuret pitäisi aloittaa välittömästi, sillä hankkeella
34702: lentokoneet tai ne joutuvat tulemaan kentälle on jo kiire.
34703: ja lähtemään sieltä pienellä polttoainevaras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34704: tolla, minkä vuoksi ne käyvät tankkaamassa nioittaen,
34705: jollain suuremmalla kentällä. Joensuusta ja
34706: Joensuuhun haluttaisiin myös charter-lento- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34707: ja, jotka tehdään suurilla koneilla. Niiralan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34708: rajanylityspaikan avauduttua kulkee turisteja 31.92.77 300 000 markan määrärahan
34709: Joensuun lentokentän kautta. Jotta suuret Joensuun lentokentän kiitoradan jatka-
34710: koneet voisivat käyttää Joensuun Ientokent- misen suunnitteluun.
34711: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34712: Eeva Turunen Riitta Myller
34713: Pekka Puska Kerttu Törnqvist
34714: Matti Väistö
34715: 1026 1990 vp.
34716:
34717: Raha-asia-aloite n:o 953
34718:
34719:
34720:
34721:
34722: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteisyritysten
34723: tukemiseen valtion takauksilla
34724:
34725:
34726: Eduskunnalle
34727: Idänkaupan kehittämisessä on Neuvosto- mentti asianomaista toimintaa kannusta-
34728: liiton talousjärjestelmän uudistus avannut maan.
34729: uusia mahdollisuuksia kehittää maittemme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34730: välistä kauppaa. Yhtenä uutena toiminta- nioittaen,
34731: muotona ovat tulleet kaupankäynnin väli-
34732: neeksi yhteisyritysten perustamiset. Jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34733: ko. toiminta tulisi mahdolliseksi laajemmalti 1991 tulo- ja menoarvioon lukuun 32.85
34734: suomalaisille yrityksille ja etenkin kehitys- 15 000 000 markan määrärahan yhteis-
34735: alueilla tomiville yrityksille, tulisi valtion yritysten perustamisen tukemiseen val-
34736: tulo- ja menoarvioon sisällyttää uusi mo- tiontakauksil/a.
34737: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34738: Eeva Turunen Riitta Myller
34739: Pekka Puska Kerttu Törnqvist
34740: Matti Väistö
34741: 1990 vp. 1027
34742:
34743: Raha-asia-aloite n:o 954
34744:
34745:
34746:
34747:
34748: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juuan kirkonky-
34749: län vanhan osan entistämiseen
34750:
34751:
34752: Eduskunnalle
34753: Puu-Juuka on ainoa ehjä vanha kirkonky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34754: län osa, joka on Pohjois- Karjalan kirkonky- nioittaen,
34755: lissä säilynyt nykypäiviin saakka kokonai-
34756: suutena. Puu-Juuka ilmentää vanhaa raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34757: tamista, kauppatapoja ym. Alue tulisi kun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34758: nostaa ja entistää. Puu-Juuan säilyttämisestä 35.32.34 1 000 OOOmarkanmäärärahan
34759: on laadittu suunnitelma. Juuan kirkonkylän vanhan osan kor-
34760: jaukseen ja entistämiseen.
34761: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34762: Eeva Turunen Riitta Myller
34763: Pekka Puska Kerttu Törnqvist
34764: Matti Väistö
34765: 1028 1990 vp.
34766:
34767: Raha-asia-aloite n:o 955
34768:
34769:
34770:
34771:
34772: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehit-
34773: tämisrahaan
34774:
34775:
34776: Eduskunnalle
34777: Läänien kehittämiseen tarkoitetun määrä- tystoiminnan kehittämisprojekti (Savotta 3),
34778: rahan kokeilu aloitettiin vuonna 1985 Lapin tietotekniikan kehittämisprojekti (CAD-pro-
34779: läänissä. Kokeilun antamien myönteisten tu- jekti) ja useita matkailun kehittämisprojek-
34780: losten seurauksena läänin kehittämisraha on teja. Kehittämisraha on selvästi lisännyt
34781: vakinaistettu ja laajennettu koko maahan. omaehtoista kehitystyötä, mikä on uuden
34782: Vuonna 1988 koko maahan varattiin 80 al uepo Ii tiikan perusajatus.
34783: miljoonaa markkaa ja vuonna 1989 86 mil- Jatkossa tilanne vaikeutuu koko ajan,
34784: joonaa markkaa läänien kehittämiseen. koska edellisvuoden rahoituksella käynniste-
34785: Pääasiassa elinkeinoelämän toimintaan liit- tyt useampivuotiset projektit sitovat huo-
34786: tyvien kehittämisprojektien rahoittamiseksi mattavan osan vuotuisista määrärahoista.
34787: anottiin Kuopion läänissä näinä vuosina Tämän vuoksi määrärahan tuntuva korotta-
34788: valtion avustusta moninkertainen määrä minen on paikallaan.
34789: myönnettävissä olleeseen määrärahaan näh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34790: den. Lukuisia arvokkaita hankkeita jäi to- nioittaen,
34791: teuttamatta kehittämisrahan vähäisyyden
34792: vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34793: Läänin kehittämismäärärahalla käynnis- 1991 tulo- ja menoarvioon 160 000 000
34794: tettiin maakunnassa tärkeitä hankkeita: yri- markkaa läänien kehittämiseen.
34795: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34796:
34797: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen
34798: Jorma Huuhtanen Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Röntynen
34799: 1990 vp. 1029
34800:
34801: Raha-asia-aloite n:o 956
34802:
34803:
34804:
34805:
34806: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikor-
34807: keakoulukokeiluun
34808:
34809:
34810: Eduskunnalle
34811: Opistoasteen koulutuksen kehittäminen tieteellinen opetus ja tieteen edistäminen, jo-
34812: ammattikorkeakoulutasoiseksi on koulutuk- ten järkevää olisi siirtää perustutkintotasoi-
34813: sen uudistamisen yksi osa, ja se on saanut nen koulutus tulevaisuudessa ammattikor-
34814: varsin myönteisen vastaanoton. Ammatti- keakouluille.
34815: korkeakoulua puoltaa korkeakoulukelpois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34816: ten opiskelijoiden suuri määrä eli ylioppilas- nioittaen,
34817: suma, joiden tulisi saada opiskella edellytyk-
34818: siään vastaavasti. Työelämässä tarvitaan yhä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34819: enemmän korkeasti koulutettuja, sillä tuo- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
34820: tannon taso riippuu koulutuksen tasosta. markkaa ammattikorkeakoulujen suun-
34821: Tiedekorkeakoulujen perustehtävä on ylin nittelemiseksi ja kehittämiseksi.
34822: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34823: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
34824: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen
34825: Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Röntynen
34826: 1030 1990 vp.
34827:
34828: Raha-asia-aloite n:o 957
34829:
34830:
34831:
34832:
34833: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen
34834: ja lukioiden perustaruiskustannuksiin
34835:
34836:
34837: Eduskunnalle
34838: Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar- Edellä mainituista kuntien esityksistä en-
34839: vioon on varattu peruskoulujen ja lukioiden nakkotietojen mukaan rakentamisluvan saa
34840: rakentamiseen 186 000 000 markkaa. Ra- opetusministeriöstä vain kaksi, Pielaveden
34841: kennuslupia saadaan vuonna 1990 myöntää yläaste ja Leppävirran yläasteen Kivelän
34842: 240 000 000 markkaa. Tämä määrä ei kui- koulu.
34843: tel}kaan riitä purkamaan sitä ongelmaa, Vuosille 1990-1994laaditussa rakentamis-
34844: jonka muodostavat 1960-luvulla ja 1970- ohjelmassa kuntien tarpeiksi on mitoitettu
34845: luvun alussa rakennetut suuret koulukes- runsaat 308 miljoonaa markkaa. Valtion-
34846: kukset. Ne ovat likimain samanaikaisesti osuus näihin hankkeisiin olisi 198 miljoonaa
34847: saneerauksen tarpeessa ja ilmeisesti alkuaan markkaa.
34848: heikosti rakennettuja. Nykyisillä rahoituskehyksillä tällaista
34849: Toisen ongelmaryhmän muodostavat kas- ruuhkaa ei kyetä purkamaan. Saneeraamat-
34850: vukeskusten paisuvat koulutarpeet. Kuopio tomissa tiloissa opetus kärsii. Maakunnan
34851: ja Siilinjärvi ovat Pohjois-Savon ongelma- nuoret eivät voi saada kaikkia niitä nyky-
34852: alueita tässä suhteessa suurine uudisraken- ajan vaatimia tietoja ja taitoja, jotka olen-
34853: nushankkeineen. naisesti parantaisivat heidän mahdollisuuk-
34854: Pohjois-Savossa erityisesti 1960- ja 1970- siaan tulevaisuutensa rakentamiseen.
34855: luvulla rakennetut koulukeskukset ovat ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34856: kentamistekniikkansa puutteiden vuoksi tul- nioittaen,
34857: leet hyvin samanaikaisesti saneerauksen tar-
34858: peeseen. Tilanne Pohjois-Savossa on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34859: vaikea. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
34860: Saneeraustarpeeksi yhdeksän kuntaa on 29.46.34 tarpeita vastaavan määrära-
34861: esittänyt vuodelle 1990 hankkeita 91,5 mil- han, vähintään 320 000 000 markkaa
34862: joonan markan edestä. Yhteensä kymmenen peruskoulujen ja lukioiden perustamis-
34863: kohteen toteuttamiseksi Pohjois-Savon val- kustannuksiin.
34864: tionosuuden tarve olisi sen mukaan 65,5 mil-
34865: joonaa markkaa.
34866: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34867: Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
34868: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen
34869: Kalle Röntynen Lauha Männistö
34870: 1990 vp. 1031
34871:
34872: Raha-asia-aloite n:o 958
34873:
34874:
34875:
34876:
34877: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivis-
34878: tysliitolle atk-hankintoihin
34879:
34880:
34881: Eduskunnalle
34882: Työväen Sivistysliitto (TSL) on maamme joudutaan maksamaan n. 400 000 markkaa.
34883: suurin opintokeskusta ylläpitävä sivistysjär- Tämän vuoksi olisi niin toiminnallisesti kuin
34884: jestö. Opintotoiminnan lisäksi liitolla on taloudellisestikin edullisempaa hankkia oma
34885: myös mm. laajaa kulttuuritoimintaa ja kehi- atk-laitteisto. Tämä ei kuitenkaan ole mah-
34886: tysyhteistyöprojekteja. Toiminnot ovat li- dollista nykyisen liitolle tulevan valtionavun
34887: sääntyneet siinä määrin, että talous- ym. puitteissa, vaan vaatii erillismäärärahan.
34888: hallinnon reaaliaikainen hoitaminen edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34889: tää automaattista tietojenkäsittelyjärjestel- nioittaen,
34890: mää.
34891: TSL:n nykyinen atk-laitteisto on puutteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34892: linen ja vanhentunut. Atk-palvelut joudutaan 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
34893: ostamaan ulkopuolelta nopeasti kohoavin kan määrärahan Työväen Sivistysliiton
34894: kustannuksin. Vuositasolla ostopalveluista atk-hankintoja varten.
34895: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34896: Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman Riitta Myller
34897: Jussi Ranta Raimo Vuoristo Sinikka Hurskainen-Leppänen
34898: Matti Saarinen Timo Roos Tuula Paavilainen
34899: Sinikka Mönkäre Jukka Roos Kai Kalima
34900: Ilkka Joenpalo Reijo Lindroos Lea Savolainen
34901: Kerttu Törnqvist Mats Nyby Aimo Ajo
34902: Risto Ahonen Jorma Rantanen Kari Rajamäki
34903: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Mikko Elo
34904: Markus Aaltonen Seija Karkinen Sakari Knuuttila
34905: 1032 1990 vp.
34906:
34907: Raha-asia-aloite n:o 959
34908:
34909:
34910:
34911:
34912: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppi-
34913: laitosten opettajien sijaisten palkkaamiseen
34914:
34915:
34916: Eduskunnalle
34917: Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta netelmiin tulisi ammattikasvatushallituksen
34918: yksi oleellinen tekijä on ammattitaitoinen ja valvonnassa varata heille mahdollisuus täysin
34919: uusiin tehtäviin pystyvä työvoima. Työvoima opettajan palkkaeduin kerran 5-7 vuodessa
34920: saa koulutuksensa yhteiskunnan ylläpitämis- mennä ulkopuolisen yrityksen palvelukseen
34921: sä oppilaitoksissa sekä osin yritysten toimes- yhden vuoden ajaksi. Sijaisen paikkaaminen
34922: ta. tulisi rahoittaa yritykseltä saatavalla opetta-
34923: Ammatillisissa oppilaitoksissa t01m1vat jan työkorvauksella sekä valtion talousar-
34924: opettajat ovat työhönsä muodollisesti päte- vioon varattavalla määrärahalla.
34925: viä. Kun he ovat työskennelleet opettajana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34926: useamman vuoden, alkaa heidän oma koulu- nioittaen,
34927: tuksensa vanhentua ja käytännön yritystoi-
34928: minnan tuntemuksensa unohtua. Lyhyet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34929: muutaman päivän jatkokoulutustilaisuudet 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
34930: ja satunnaiset yritysvierailut eivät tilannetta markan määrärahan käytettäväksi am-
34931: paranna. mattikasvatushallituksen valvonnassa
34932: Ammatillisten koulujen opettajien pereh- opettajien sijaisten paikkaamisesta ai-
34933: dyttämiseksi elinkeinoelämän uusimpiin me- heutuviin kuluihin.
34934: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34935: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
34936: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Pentti Lahti-Nuuttila
34937: Kalle Röntynen
34938: 1990 vp. 1033
34939:
34940: Raha-asia-aloite n:o 960
34941:
34942:
34943:
34944:
34945: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-insti-
34946: tuutin toiminnan turvaamiseen
34947:
34948:
34949: Eduskunnalle
34950: Kuopion kaupungin toimenpitein yhteis- ta kiinnostavia julkaisu- ja seminaarihank-
34951: työssä Kuopion yliopiston ja Pohjois-Savon keita. Toiminnan sovittamiseksi talouden sa-
34952: Maakuntaliiton kanssa on Kuopioon vuonna nelemiin puitteisiin osa hankkeista voidaan
34953: 1983 perustettu Snellman-instituutin tukiyh- siirtää tuleville vuosille tai niistä voidaan
34954: distys ry. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tar- kokonaan luopua. Toisaalta osa vireillä ole-
34955: koituksena on ylläpitää Snellman-instituutti- vista julkaisu- ja seminaarihankkeista on sel-
34956: nimistä tutkimuslaitosta, joka harjoittaa ja laisia, että niiden siirtäminen pitkälle eteen-
34957: edistää ensisijaisesti Pohjois-Savoon liittyvää päin olisi toisia yhteistoimintaosapuoliakin
34958: humanistista, yhteiskunnallista ja taloudellis- ajatellen ongelmallista. Tämän vuoksi insti-
34959: ta tutkimustyötä. tuutin piirissä pidetäänkin tärkeänä, ettei
34960: Jatkuvan toimintapohjan turvaavan talou- suunniteltua toimintaa jouduttaisi vuoden
34961: dellisen tuen puuttumisen vuoksi yhdistys ei 1990 osattakaan liiallisesti supistamaan, vaan
34962: ole vielä päässyt perustavoitteeseensa eli siis että se voisi jatkua.
34963: pysyvän tutkimusyksikön muodostamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34964: Sen sijaan yhdistys on Kuopion kaupungin nioittavasti,
34965: tuella voinut harjoittaa merkittävää julkaisu-
34966: toimintaa ja järjestää yhteistoiminnassa eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34967: osapuolten kanssa tieteellisiä seminaareja. 1991 tulo- ja menoarvioon 120 000
34968: Aikaisempina vuosina aloitetun valmiste- markkaa Snellman-instituutin toimin-
34969: lutyön pohjalta yhdistyksellä on vireillä usei- nan turvaamiseksi.
34970: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
34971: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Riitta Uosukainen
34972: Juhani Laitinen Kalle Röntynen Mirja Ryynänen
34973: Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi Kari Rajamäki
34974: 1034 1990 vp.
34975:
34976: Raha-asia-aloite n:o 961
34977:
34978:
34979:
34980:
34981: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyt-
34982: tämöiden Liiton toiminnan tukemiseen
34983:
34984:
34985: Eduskunnalle
34986: Työväen Näyttämöiden Liiton harrastaja- jaus- ja koulutustarpeista. Uusia ryhmiä syn-
34987: teatteritoiminta on jatkuvasti kasvanut ja tyy vuosittain kymmeniä kautta maan. Sa-
34988: vilkastunut. Työväen Näyttämöiden Liiton massa suhteessa on kasvanut koulutuksen
34989: piirissä toimii tällä hetkellä noin 200 aktiivis- tarve sekä tasoltaan että määrältään, mutta
34990: ta harrastajateatteria. Osoituksena tästä ak- Työväen Näyttämöiden Liitto ei ole voinut
34991: tiivisuudesta ja korkeasta taiteellisesta tasos- varata riittävästi varoja alueelliseen ohjaus-
34992: ta voidaan mainita Mikkelin Työväen Näyt- ja koulutustyöhön.
34993: tämöpäivät, Lasten ja Nuorten Teatteripäi- Työväen Näyttämöiden Liitto painottaa
34994: vät Oulussa, Lasten Teatteritapahtuma Kuu- harrastajateatteritoiminnassaan vuonna 1991
34995: sankoskella, TNL:n teattereiden osallistumi- ohjaaja- ja näyttelijäkoulutusta (kahdeksan
34996: nen Seinäjoen Harrastajateatterikesään, kuukauden harrastaja teatteriohjaaja- ja näyt-
34997: pohjoismaisiin ja kansainvälisiin festivaalei- telijäkurssit Voijanmaan opistolla), julkaisu-
34998: hin ja katselmuksiin ja valtakunnallinen Työ- toimintaa sekä lasten ja nuorten teatteritoi-
34999: väen Teatterisunnuntai -tapahtuma. Useat mintaa.
35000: jäsennäyttämöt ovat saaneet kiitosta esiin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35001: tyessään ulkomailla muun muassa erilaisilla kunnioittaen,
35002: teatterifestivaaleilla. Työväen Teatterisun-
35003: nuntain viettoon osallistuu syksyisin useita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35004: kymmeniä TNL:n jäsenteattereita eri puolilla 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
35005: Suomea. markkaa Työväen Näyttämöiden Liiton
35006: Tällä hetkellä liitto tarvitsisi lisää henkilö- toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämi-
35007: kuntaa pystyäkseen suoriutumaan kaikkein seen.
35008: välttämättömimmistä jäsenteattereiden oh-
35009: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35010: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Pentti Lahti-Nuuttila
35011: 1990 vp. 1035
35012:
35013: Raha-asia-aloite n:o 962
35014:
35015:
35016:
35017:
35018: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyt-
35019: tämöiden Liiton atk-hankintoihin
35020:
35021:
35022: Eduskunnalle
35023: Työväen Näyttämöiden Liitossa on useita valinnoissa, ylläpito on manuaalisesti tehtynä
35024: suurehkoja tietomassoja, joita käsitellään mahdotonta.
35025: manuaalisesti erilaisilla kortistoilla. Kortis- Näytelmävälityksen taloudellista kannat-
35026: toista osa on perustettu jo 1950-luvulla ja tavuutta ja tekijänpalkkioiden maksamista
35027: niiden ajan tasalla pitäminen on työlästä. voidaan valvoa tehokkaasti automatisoimal-
35028: Lisäksi on erilaisia tekstinkäsittely- ym. toi- la tekijänpalkkioiden laskenta.
35029: mistorutiineja, jotka hoidetaan vanhentuneil- Jäsenrekisteri pitää sisällään tiedot TNL:n
35030: la konttorikoneilla. Ainoastaan kirjanpito ja jäsenteattereista ja -näyttämöistä (250 kpl).
35031: palkkalaskenta on siirretty atk:lle tämän vuo- Jäsenrekisterin ylläpito manuaalisesti on hi-
35032: den alusta. dasta, osoitteistot eivät pysy ajan tasalla, eikä
35033: Nykyisellään TNL:n tietojenkäsittely on osarekistereiden, esim. läänikohtaisten jäsen-
35034: puutteellista ja tehotonta. Investoinnilla ny- teattereiden osoitteistojen poiminta ole mah-
35035: kyaikaisiin laitteisiin ja järjestelmiin usko- dollista. Jäsenlehden postitusrekisterissä on
35036: taan pitemmällä tähtäyksellä saavutettavan 5 000 lehden saajaa.
35037: huomattavaa toiminnan tehostumista ja kus- Edellä mainittujen rekistereiden automati-
35038: tannussäästöjä. sointi mahdollistaa tehokkaan ja tiiviin yh-
35039: Näytelmäkirjasto sisältää 1 200 suomen- teydenpidon jäseniin sekä jäsenlehden saajiin.
35040: nettua tai kotimaista näytelmää sekä kääntä- Myös tältä osin on rutiinityön vähennys huo-
35041: mättömiä näytelmiä noin 7 000. Lainaajakor- mattava.
35042: tistossa on useita tuhansia lainaajia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35043: Näytelmäkirjaston ja lainaajien rekiste- nioittaen,
35044: röinti tietokoneelle helpottaa ratkaisevasti
35045: yhä laajenevan näytelmäkirjaston tietomää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35046: rän hallintaa, tehostaa näytelmävälitystä ja 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
35047: vähentää tuntuvasti rutiinityötä. Näytelmä- markkaa Työväen Näyttämöiden Liiton
35048: luetteloiden ym. tiedostojen, joita voitaisiin atk-hankintoja varten.
35049: hyödyntää esim. jäsenteattereiden näytelmä-
35050: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35051: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Pentti Lahti-Nuuttila
35052: 1036 1990 vp.
35053:
35054: Raha-asia-aloite n:o 963
35055:
35056:
35057:
35058:
35059: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Teat-
35060: terisunnuntai -tapahtumaan
35061:
35062:
35063: Eduskunnalle
35064: Maassamme vietetään Työväen Näyttä- Yhteistyötä kehitetään edelleen myös am-
35065: möiden Liiton järjestämää yhdeksättä valta- mattiyhdistysliikkeen kanssa. Pyrkimyksenä
35066: kunnallista Työväen Teatterisunnuntaita 17. on saada ammattiyhdistysliikkeen jäsenistö
35067: marraskuuta 1991. Teatterisunnuntain aika- osallistumaan työväennäyttämöiden toimin-
35068: na kerrotaan erilaisin tapahtumin työväen taan sekä itse harrastamaHa teatterityötä että
35069: teatteriperinteestä ja sen elävästä nykypäiväs- tulemaHa katsomaan toisten harrastustoi-
35070: tä. Tapahtuma järjestetään vuosittain mar- mintaa.
35071: raskuun kolmantena sunnuntaina ja siihen Työväen Näyttämöiden Liittoon kuuluu
35072: osallistuvat Työväen Näyttämöiden Liiton noin 200 harrastajateatteria ja 28 ammatti-
35073: jäsenteatterit. teatteria. Työväen Teatterisunnuntain toivo-
35074: Työväen Teatterisunnuntain ohjelmaan taan omalta osaltaan lisäävän paikkakunnan
35075: kuuluu näyttämökohtaisia keskustelutilai- väestön, päätöksentekijöiden ja teatterilais-
35076: suuksia, seminaareja, näyttämön tilanteeseen ten välistä vuorovaikutusta.
35077: liittyviä kursseja, perinteisiä iltamia, esiinty- Taloudelliset mahdollisuudet tapahtuman
35078: misiä laitoksissa, näyttelyitä, avointen ovien edelleen kehittämiseen ja laajentamiseen ovat
35079: päiviä, avoimia harjoituksia ja teatteriesityk- Työväen Näyttämöiden Liiton taloudellisen
35080: siä. tilanteen huomioon ottaen huonot.
35081: Valtakunnallinen päätapahtuma järjeste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35082: tään vuosittain eri puolilla Suomea yhteis- nioittaen,
35083: työssä jonkin jäsenteatterin kanssa. Työväen
35084: Teatterisunnuntaista toimitetaan tiedotuspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35085: ketti, jota näyttämöt voivat hyödyntää omas- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
35086: sa toiminnassaan. markkaa Työväen Teatterisunnuntai
35087: Työväen Teatterisunnuntaina julkistetaan -tapahtuman valtakunnalliseen ja paikal-
35088: harrastajien Vuoden Teatteripa1kinto. liseen koulutus- ja tiedotustoimintaan.
35089: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35090: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Pentti Lahti-Nuuttila
35091: 1990 vp. 1037
35092:
35093: Raha-asia-aloite n:o 964
35094:
35095:
35096:
35097:
35098: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatteriväki-
35099: lehden ilmestymisen turvaamiseen
35100:
35101:
35102: Eduskunnalle
35103: Työväen Näyttämöiden Liitto ry. julkaisee s1 vuonna 1991 turvattu, ehdotamme kun-
35104: yhdessä Tampereen Työväen Teatterin kans- nioittaen,
35105: sa Teatteriväki-lehteä Teatteriväen Tuki ry:n
35106: kustantamana. Lehti leviää 7 000 kappaleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35107: painoksena sekä ammatti- että harrastaja- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
35108: teatterikenttään. Lehti on ilmestynyt 4 nume- markkaa Teatteriväki-lehden ilmesty-
35109: rona vuodessa. misen turvaamiseksi myös vuonna 1991.
35110: Jotta Teatteriväki-lehden ilmestyminen Oli-
35111: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35112: Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila
35113: 1038 1990 vp.
35114:
35115: Raha-asia-aloite n:o 965
35116:
35117:
35118:
35119:
35120: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion mu-
35121: siikkikeskuksen rakentamiskustannuksiin
35122:
35123:
35124: Eduskunnalle
35125: Kuopion kaupunginhallitus on pyytänyt, 1984. Musiikkikeskuksen lopulliset raken-
35126: että kaupungille myönnettäisiin Kuopion nuskustannukset olivat konservatoriolle
35127: musiikkikeskukseen rakennettavien kaupun- vuokratut tilat mukaan luettuina 56 056 000
35128: ginorkesterin tilojen ja konserttisalin raken- markkaa, josta kaupunginorkesterin tilojen
35129: nuksiin valtionavustusta yhteensä 8 milj. ja konserttisalin osuudeksi jäi 28 miljoonaa
35130: markkaa. markkaa.
35131: Opetusministeriö on myöntänyt Kuopion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35132: musiikkikeskukselle valtionavustusta 1 milj. nioittaen,
35133: markkaa. Kaupungin saamien tietojen mu-
35134: kaan lähtökohtana mainittua avustusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35135: myönnettäessä oli, että muu osa suunnitellus- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
35136: ta avustuksen kokonaismäärästä myönne- markan määrärahan Kuopion musiikki-
35137: tään lähimpien seuraavien vuosien aikana. keskuksen rakennuskustannuksiin.
35138: Kuopion musiikkikeskus valmistui kesällä
35139: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35140:
35141: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
35142: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
35143: 1990 vp. 1039
35144:
35145: Raha-asia-aloite n:o 966
35146:
35147:
35148:
35149:
35150: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta orkestereille
35151: sekä niiden aluetoimintaan
35152:
35153:
35154: Eduskunnalle
35155: Maamme orkestereiden valtionavustukset niiden konserttitoiminta on jo vuosia yltä-
35156: ovat jääneet jälkeen muiden taidemääräraho- nyt ympäristökuntiin. Valtionavustuksen li-
35157: jen kehityksestä: säämisen merkitys tärkeään aluekonsertti-
35158: Ammattisinfoniaorkestereiden kokonais- toimintaan on erittäin suuri: tällä hetkellä
35159: menoista valtionavustus vuonna 1988 oli n. keskikokoisen sinfoniaorkesterin alueorkes-
35160: 3,2 %. Orkestereiden taloustilastoja vuodelta teri-ja oopperatoiminnasta aiheutuvat palk-
35161: 1989 ei ole vielä käytettävissä, mutta ottaen kakustannuksien lisämenot ovat suuremmat
35162: huomioon orkestereiden valtionavustusten kuin ko. orkesterin vuotuinen valtionavus-
35163: kokonaismäärän nousun (v. 1988 yhteensä tus.
35164: 4,7 milj. mk, v. 1989 5,25 milj. mk) on selvää, Orkesteritoiminnan valtionosuuksien laki-
35165: että valtionavustuksen prosentuaalinen osuus sääteistäminen tapahtunee vuonna 1992.
35166: ei ole paljonkaan muuttunut. Sama on odo- Sitä ennen tulisi orkestereiden toimintaedel-
35167: tettavissa vuodelle 1990. lytyksiä parantaa harkinnanvaraisia avus-
35168: Kaiken kaikkiaan vuosina 1985-1989 or- tuksia korottamalla jo vuonna 1991.
35169: kestereiden valtionavustukset ovat nousseet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35170: kokonaisuudessaan n. 1 milj. mk, kun esim. nioittavasti,
35171: teatteri- ja oopperatoiminnan valtionavustus-
35172: ten nousu samanaikaisesti on ollut kymmeniä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35173: miljoonia markkoja. Opetusministeriöstä 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
35174: jaettavan valtionavun piiriin kuului 21 orkes- markan määrärahan orkestereiden toi-
35175: teria v. 1989. minnan ja alueorkesteritoiminnan edel-
35176: Orkesterit ovat toimineet lähes yksin- lytysten parantamiseksi.
35177: omaan kotikuntiensa ylläpitäminä, vaikka
35178: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35179:
35180: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen
35181: Jorma Huuhtanen Pentti Lahti-Nuuttila
35182:
35183:
35184:
35185:
35186: 69 200052Y
35187: 1040 1990 vp.
35188:
35189: Raha-asia-aloite n:o 967
35190:
35191:
35192:
35193:
35194: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Syksy -
35195: tapahtumaa varten
35196:
35197:
35198: Eduskunnalle
35199: Kuopion Syksy on vuosittainen valtakun- yhä enemmän osallistujia eri puolilta Suo-
35200: nallinen runo- ja kirjallisuustapahtuma. Ta- mea. Tapahtumaa ei ole enää sen nykyisessä
35201: pahtuman järjestäjä on Työväen Sivistyslii- laajuudessa mahdollista järjestää kokonaan
35202: ton Kuopion opintojärjestö ry. Tapahtu- ilman palkattua työvoimaa.
35203: maan sisältyy pysyvänä osana lausujien kou- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
35204: lutusta ja lausuntakilpailuja. Lausunnan har- nioittaen,
35205: rastajille on maassamme erittäin vähän tar-
35206: jolla tällaisia tilaisuuksia. Lausunnan ohella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35207: Kuopion Syksyyn on sisältynyt kynäilijöiden 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
35208: koulutusta sekä kirjailijoiden tapaamisia ja kaa Kuopion Syksy -tapahtumaa var-
35209: esiintymisiä yleisölle. Tapahtuma on vuosi ten.
35210: vuodelta laajentunut ja vetänyt mukaansa
35211: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35212: Marja-Liisa Tykkyläinen
35213: 1990 vp. 1041
35214:
35215: Raha-asia-aloite n:o 968
35216:
35217:
35218:
35219:
35220: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kan-
35221: sanmusiikkiliiton toiminnan tukemiseen
35222:
35223:
35224: Eduskunnalle
35225: Suomen Kansanmusiikkiliitto tekee laaja- haasteeksi. Vuoden 1990 alussa perustetaan
35226: alaista sivistystyötä perinnemusiikkimme ja Suomen Kansanmusiikkiliiton yhteyteen
35227: koko kansankulttuurimme hyväksi. Liitto ja nuorisojaosto, jonka avulla voidaan parem-
35228: sen 18 maakuntayhdistystä järjestävät koulu- min palvella nuoria kansanmusiikin harrasta-
35229: tus- ja ohjelmatilaisuuksia sekä toimittavat jia. Liitolla on uutena haasteena myös tänä
35230: alan harrastajia palvelevia julkaisuja. Tämän vuonna aloitettu yhteistyö Viron kansanmu-
35231: lisäksi Suomen Kansanmusiikkiliitto toimii siikin harrastajien kanssa. Nämä kaikki toi-
35232: maamme kansanmusiikin harrastajien yhdys- minnan laajenemispyrkimykset tarvitsevat
35233: siteenä ja tiedotuskanavana. toteutuakseen lisärahoitusta, vaikka liitto on-
35234: Kansanmusiikin harrastajien tukeminen kin pyrkinyt omatoimisella ja aktiivisella va-
35235: on keskeisesti Suomen Kansanmusiikkiliiton rainhankinnalla vastaamaan lisääntyneisiin
35236: toiminnan varassa, sillä musiikkioppilaitok- haasteisiin.
35237: set ja koululaitos eivät kykene näitä palveluja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35238: tarjoamaan. Kansanmusiikkiliitolla on tähän nioittaen,
35239: tehtävään valmis ja toimintakykyinen kenttä,
35240: sillä sen maakunnallisissa paikallisyhdistyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35241: sissä toimii useita tuhansia alan harrastajia. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
35242: Lasten ja nuorten kiinnostus kansanmu- 29.90.53 500 000 markkaa Suomen
35243: siikkia kohtaan on kasvanut ilahduttavasti Kansanmusiikkiliitto ry:n toiminnan tu-
35244: viime vuosina, ja Kansanmusiikkiliitto on kemiseen.
35245: ottanut heidän koulutustarpeensa uudeksi
35246: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35247:
35248: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Pentti Lahti-Nuuttila
35249: 1042 1990 vp.
35250:
35251: Raha-asia-aloite n:o 969
35252:
35253:
35254:
35255:
35256: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuri- ja
35257: elokuvatoiminnan tukemiseen Keiteleen työväentalolla
35258:
35259:
35260: Eduskunnalle
35261: Keiteleen kunnassa sijaitseva työväentalo ilmastointilaitteet sekä suoritettu ulko- ja si-
35262: on kunnan ainoa kulttuurikohde. Työväenta- sämaalauksia ja lämpöeristyksiä.
35263: lo on myös kunnan ainoa paikka, jossa jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35264: jestetään elokuvateatteriesityksiä. Työväen-
35265: talossa järjestetään myös iltamia ja erilaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35266: kulttuuritoimintaa. Keiteleen työväentaloa 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000
35267: on kunnostettu vuodesta 1981 alkaen. Ta- markkaa Keiteleen työväentalolla jär-
35268: loon on rakennettu sosiaalitilat sisälle, uusit- jestettävän kulttuuri- ja elokuvatoimin-
35269: tu lattiat ja ikkunoiden puitteet, asennettu nan tukemiseen.
35270: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35271:
35272: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
35273: 1990 vp. 1043
35274:
35275: Raha-asia-aloite n:o 970
35276:
35277:
35278:
35279:
35280: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautalammin
35281: työväentalon teatteritoiminnan tukemiseen
35282:
35283:
35284: Eduskunnalle
35285: Rautalammin työväentalo on ollut kunta- talammin työväentalolta puuttuu tällä het-
35286: laisten kulttuurikeskuspaikka. Siellä on har- kellä teatteritoimintaan tarvittava salin tuoli-
35287: rastettu pestuumarkkinoiden aikana erilaista kalusto, ja näyttämöllä on suoritettava perus-
35288: näyttely- ja juhlatoimintaa. Vuosisadan al- korjaustyö, jotta teatteritoiminta saataisiin
35289: kuaikoina työväentalolla oli harrastajateatte- toimivaksi.
35290: ri. Aika on muuttunut ja useimmat teatterim- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35291: me ovat kaupungeissa jo kunnallistettuja.
35292: Harrastajateatteritoimintaa ovat alkaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35293: hoitaa useimmat kunnat kotiseudullaan. 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
35294: Rautalammin työväentalo on peruskorjat- markkaa Rautalammin työväentalon
35295: tu, ja kansalaisopisto järjestää siellä tällä teatteritoiminnan tukemiseksi, kalusto-
35296: hetkellä teatteri toimintaa, joka on tarkoitettu hankintoihin ja näyttämön peruskor-
35297: kotiseudun asukkaille ja matkailijoille. Rau- jaustyön käynnistämiseksi.
35298: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35299:
35300: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
35301: 1044 1990 vp.
35302:
35303: Raha-asia-aloite n:o 971
35304:
35305:
35306:
35307:
35308: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuvataidenäyt-
35309: telyihin
35310:
35311:
35312: Eduskunnalle
35313: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosit- Suomalaisen nykytaiteen ulkomailla järjes-
35314: tain osoitettu määräraha kuvataidenäyttely- tettyjen näyttelyjen lisääminen voisi tapahtua
35315: toimintaan. Vuonna 1990 määrärahan suu- Suomen Taiteilijaseuran, suomalaisten ja ul-
35316: ruus on 1 600 000 markkaa. Määrärahan tur- komaisten taidemuseoiden sekä eri maihin
35317: vin on voitu mm. ylläpitää Suomen Taiteili- perustettujen ja perustettavien suomalaisten
35318: jaseuran laajaa ulkomaista näyttelytoimin- kulttuuri-instituuttien yhteistyönä. Näyttely-
35319: taa. Taiteilijaseura on ainoana organisaatio- toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen edel-
35320: na jatkuvasti järjestänyt suomalaisen lyttää sekä pysyväisluonteisen järjestelyorga-
35321: nykytaiteen näyttelyjä ulkomailla sekä ulko- nisaation että näyttelykohtaisen projektira-
35322: maisen nykytaiteen näyttelyjä kotimaassa. hoituksen lisäämistä. Suomen kansainvälisen
35323: Osa näyttelyistä on sisällytetty myös Suomen kuvataidenäyttelytoiminnan määrätietoiseen
35324: ja muiden valtioiden keskinäisiin kulttuuri- laajentamiseen tarvitaan vuonna 1991 yh-
35325: vaihtosopimuksiin. Määrärahalla on avustet- teensä kolme miljoonaa markkaa momentille
35326: tu myös muita kotimaisia ja ulkomaisia näyt- 29.90.52.
35327: telyjä. Määrärahan pienuuden vuoksi ei kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35328: keatasoisen suomalaisen nykytaiteen laajoja nioittaen,
35329: näyttelyitä ole pystytty läheskään riittävästi
35330: järjestämään ulkomailla. Suomalaisen kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35331: tuurin kuva ulkomailla on tältä osin jäänyt 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
35332: puutteelliseksi. Tilanne olisi kuvataiteen osal- markkaa Suomen kuvataidenäyttelyjen
35333: ta saatava vähintään samalle tasolle kuin lisäämiseen ulkomailla.
35334: kirjallisuuden ja musiikinkin alalla.
35335: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35336:
35337: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin
35338: Heli Astala Mirja Ryynänen
35339: Pentti Lahti-Nuuttila
35340: 1990 vp. 1045
35341:
35342: Raha-asia-aloite n:o 972
35343:
35344:
35345:
35346:
35347: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoismuseoi-
35348: den tilasuunnitteluun
35349:
35350:
35351: Eduskunnalle
35352: Valtakunnalliset erikoismuseot ovat osa seon yhteistyöllä päästään taloudellisesti
35353: valtion vastuualueekseen ottamaa museotyö- huomattavan edulliseen tilojen ja henkilö-
35354: tä. Suomen valokuvataiteen museo, Teatteri- kunnan käyttöön ja luodaan meidän olois-
35355: museo ja Hotelli- ja ravintolamuseo ovat samme aivan uudenlainen ja kiinnostava mu-
35356: pitkään yhdessä eri viranomaisten kanssa seokeskus.
35357: neuvotelleet pysyvien toimitilojen saamisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35358: museoille. Helsingin kaupungin saatua No- nioittaen,
35359: kian kaapelitehtaan rakennuksen haltuunsa
35360: se on tarkoitus korjata mm. näiden kolmen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35361: museon toimitiloiksi. Tilat on lunastettava 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
35362: museoiden käyttöön ja tähän tarvitaan val- 29.90.53 1 000 000 markkaa Suomen
35363: tion varoja. valokuvataiteen museon, Teatterimu-
35364: Ensisijaisesti museot tarvitsevat suunnitte- seon ja Hotelli- ja ravintolamuseon tilo-
35365: lu- ja alkuinvestointivaroja, jotta hanke läh- jen suunnitteluun ja k01:iaamiseen No-
35366: tee käyntiin. Yhteisratkaisuna kolmen mu- kian kaapelitehtaan kiinteistössä.
35367: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35368:
35369: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen
35370: Riitta Saastamoinen Pentti Lahti-Nuuttila
35371: 1046 1990 vp.
35372:
35373: Raha-asia-aloite n:o 973
35374:
35375:
35376:
35377:
35378: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taito- ja taide-
35379: alan opiskelijavaihto-ohjelmiin
35380:
35381:
35382: Eduskunnalle
35383: Peruskoulun ja lukion opetusta koskevan tehokkaita vaihtoehtoisia koulutusjärjestelyi-
35384: koululainsäädännön mukaan oppivelvolli- tä. Käynnistetyt poikkeuskoulutusjärjestelyt-
35385: suusikäisille ja lukiossa opiskeleville anne- kään eivät ole riittäviä. Toisaalta kansainvä-
35386: taan taito- ja taideaineiden opetusta. Tämän listymisen seurauksena Suomen tulee voida
35387: lisäksi kouluissa on kerhotoimintaa. järjestää opiskelumahdollisuudet myös ulko-
35388: Vaikka taito- ja taideaineiden opettajien mailta saapuville taidealan opiskelijoille sekä
35389: koulutusta on viime vuosina lisätty, on näissä edesauttaa suomalaisten pääsyä ulkomaille.
35390: aineissa edelleen suuri opettajavajaus. Luku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35391: vuonna 1988-89 oli peruskoulun musiikin- nioittaen,
35392: opettajista noin 35 prosenttia epäpäteviä.
35393: Kuvaamataidon opettajien kohdalla vastaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35394: va prosenttiosuus oli noin 15. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
35395: Opettajavajauksen poistamiseen tarvitaan 29.98.25 1 000 000 markkaa taito- ja
35396: taidealan opiskelijavaihto-ohjelmiin.
35397: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35398:
35399: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen
35400: Jorma Huuhtanen Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Röntynen
35401: 1990 vp. 1047
35402:
35403:
35404: Raha-asia-aloite n:o 974
35405:
35406:
35407:
35408:
35409: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Kar-
35410: jalaiset ry:lle muistopatsaan kuluihin
35411:
35412:
35413: Eduskunnalle
35414: Lähes puoli vuosisataa on kulunut siitä, jalaisten kohtalontien ikuistamiseksi ja muis-
35415: kun karjalainen kansa joutui lähtemään koti- toksi jälkipolville.
35416: Karjalasta uusille asuinsijoille muualle Suo- Arvokkaan ja näyttävän patsaan aikaan-
35417: meen. Moni matkalle lähteneistä on jo siirty- saaminen vaatii rahaa, ja vaikka monet jär-
35418: nyt ajasta iäisyyteen ja Karjalaa omakohtai- jestöt ja yksityisetkin ovat tukeneet sen han-
35419: sesti muistavien joukko harvenee. Karjalan kintaa, tarvitaan valtiovallan tukea hank-
35420: heimon sijoittuminen ja sopeutuminen uusiin keelle lisää.
35421: olosuhteisiin on herättänyt ihailua monissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35422: maissa, joissa vieläkin samasta ajasta lähtien nioittaen,
35423: on pakolaisia, jotka eivät ole saaneet otetta
35424: elämään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35425: Nämä tapahtumat kansamme elämässä 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
35426: ovat meille kaikille yhteisiä. Kuopion Karja- kan määrärahan Kuopion Karjalaiset
35427: laiset ry. on toteuttanut patsashankkeen kar- ry:lle muistopatsaan kuluihin.
35428: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35429:
35430: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
35431: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
35432: Jorma Huuhtanen
35433: 1048 1990 vp.
35434:
35435: Raha-asia-aloite n:o 975
35436:
35437:
35438:
35439:
35440: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen Evak-
35441: kokeskuksen rakennuskustannuksiin
35442:
35443:
35444: Eduskunnalle
35445: Evakkokeskuksen rakentaminen Iisalmeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35446: on merkittävä kansallinen ponnistus, jonka nioittaen,
35447: tuloksena voidaan ylläpitää ja edistää karja-
35448: laisen ja muun siirtolaisväestön kulttuuripe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35449: rintöä. Keskuksen rakentamisessa on synty- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
35450: nyt rahoitusvajetta, jonka täyttämiseksi val- markan määrärahan käytettäväksi
35451: tion tulisi lisätä tähänastista noin 2,2 milj. Evakkokeskuksen rakennuskustannuk-
35452: markan panosta. siin.
35453: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35454:
35455: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi Lauha Männistö
35456: Juhani Laitinen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
35457: 1990 vp. 1049
35458:
35459: Raha-asia-aloite n:o 976
35460:
35461:
35462:
35463:
35464: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan ta-
35465: lonpoikaismuseon kunnostuksen loppuun saattamiseen
35466:
35467:
35468: Eduskunnalle
35469: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikais- Rakennusten kunnostukseen saatiin työlli-
35470: kulttuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuon- syysvaroja 1970-luvun loppupuolella. Kun-
35471: na 1975 Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n nostus on varojen niukkuuden vuoksi osit-
35472: maa-alueen ja sillä sijaitsevat rakennukset. tain kesken. Ainutlaatuisuutensa vuoksi
35473: Tila on erinomainen esimerkki pohjoissavo- Riuttalan museo kannattaa säilyttää ja kehit-
35474: laisesta talonpoikaisympäristöstä. Museo on tää sen toimintaa. Tärkeintä olisi saada kun-
35475: sikäli ainutlaatuinen, että talon rakennukset nostustyöt loppuun. Rakennusten säilyttämi-
35476: ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Näin museo sen kannalta välttämättömien töiden lop-
35477: on todella aito miljööltään. puun saattaminen maksaisi noin 900 000
35478: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäi- markkaa.
35479: set maininnat ovat vuodelta 1657. Tilan pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35480: rakennukset ovat vuodelta 1852. Talon lisäk- nioittaen,
35481: si museoon kuuluu mittava esinekokoelma.
35482: Esineitä on noin 2 000 kappaletta, ja ne ovat
35483: osin vielä luetteloimatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35484: Museota on kehitetty viime vuosina aktii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
35485: visesti toiminnalliseksi kohteeksi, joka sovel- 29.99.50 400 000 markkaa Riuttalan
35486: tuu matkailun vetovoimatekijäksi. Tästä on talonpoikaismuseon kunnostustöiden
35487: saatu jo hyviä tuloksia. Riuttalan museossa loppuun saattamiseen.
35488: toteutettu Leivän tie sai vuonna 1986 vuoden
35489: matkailupalkinnon.
35490: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35491:
35492: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
35493: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Pentti Lahti-Nuuttila
35494: Kalle Röntynen
35495: 1050 1990 vp.
35496:
35497: Raha-asia-aloite n:o 977
35498:
35499:
35500:
35501:
35502: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisveden Kirin
35503: seurojentalon peruskorjaukseen
35504:
35505:
35506: Eduskunnalle
35507: Suonenjoen kaupungin Iisveden kylässä on taminen ja juhlasalin lattian kunnostaminen.
35508: vanha seurojentalo, jossa kyläläiset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35509: voineet harrastaa liikunta- ja kulttuuritoi- nioittavasti,
35510: mintaa. Talo on tällä hetkellä sellaisessa
35511: kunnossa, että sen peruskorjaus eräin osin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35512: välttämätöntä: mm. yleisten sosiaalitilojen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
35513: uusinta, juhlasalin ja ravintolan ilmastoinnin 29.99.51 50 000 markkaa käytettäväksi
35514: rakentaminen, näyttämövalaistuksen heikko- !isveden Kirin seurojentalon peruskor-
35515: virtalaitteiden uusinta, toimistotilan raken- jaukseen.
35516: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35517:
35518: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
35519: 1990 vp. 1051
35520:
35521: Raha-asia-aloite n:o 978
35522:
35523:
35524:
35525:
35526: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Niiniveden työ-
35527: väentalon peruskorjaukseen
35528:
35529:
35530: Eduskunnalle
35531: Vesannon kunnassa Niinivedellä on vanha Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35532: työväentalo, jossa kyläläiset ovat voineet har- nioittaen,
35533: rastaa liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Tällä
35534: hetkellä talo on sellaisessa kunnossa, että sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35535: peruskorjaus eräin osin on välttämätöntä: 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
35536: mm. yleisten sosiaalitilojen uusinta, juhlasa- 29.99.51 500 000 markkaa käytettä-
35537: lin ja ravintolan ilmastoinnin rakentaminen, väksi Vesannon kunnassa Niinivedellä
35538: näyttämövalaistuksen heikkovirtalaitteiden sijaitsevan työväentalon peruskorjauk-
35539: uusinta, toimistotilan rakentaminen ja juhla- seen.
35540: salin lattian kunnostaminen.
35541: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35542:
35543: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
35544: 1052 1990 vp.
35545:
35546: Raha-asia-aloite n:o 979
35547:
35548:
35549:
35550:
35551: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeisenjärven
35552: vedenpinnan nostamiseen ja pohjapadon rakentamiseen
35553:
35554:
35555: Eduskunnalle
35556: Iisalmen kaupungin Ryhälänmäen kylässä Ympäristön asukkailta saatujen tietojen mu-
35557: sijaitsevan Valkeisenjärven vedenpinta on ke- kaan uoma olisi tehty liian syväksi perkaus-
35558: säisin liian alhaalla. Tämä Valkeisenpuron vaiheessa. Myöhemmin Valkeisen Luusuaan
35559: ruoppauksen jälkeen ilmentynyt ongelma oli- on tehty patorakenteita, mutta nämä eivät
35560: si ranta-asukkaiden mielestä saatava kun- olleet tarpeeksi tiiviitä.
35561: toon laillisesti mahdollisimman pian. Kysei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35562: nen järvi kuuluu osana toteutettuun kuiva- kunnioittaen,
35563: tushankkeeseen, Soin-, Väli-, Väärän-, Paju-,
35564: Uuran- ym. purojen perkaukseen. Työ on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35565: toteutettu vuosina 1968~ 72. Kuopion vesi- ja 1991 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
35566: ympäristöpiirin tekemässä tarkastusvaaituk- kan määrärahan V alkeisenjärven veden-
35567: sessa todettiin Valkeisenpuron pohjan olevan pinnan saattamiseksi normaaliin tasoon
35568: alkuosaltaan noin 40 cm mainitussa perkaus- ja pohjapadon rakentamiseen.
35569: suunnitelmassa esitettyä tasoa syvemmällä.
35570: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35571:
35572: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
35573: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen
35574: 1990 vp. 1053
35575:
35576: Raha-asia-aloite n:o 980
35577:
35578:
35579:
35580:
35581: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalon yk-
35582: sityistien muuttamiseksi paikallistieksi
35583:
35584:
35585: Eduskunnalle
35586: Yleisiksi teiksi otettavien teiden kuntoon- tieksi on pidetty tieasetuksen 38 §:n mukai-
35587: panoon vuosittain varattu määräraha on riit- nen katselmus. Kuntoonpanokustannukset
35588: tämätön, ja sen vuoksi muutoin edellytykset ovat noin 900 000 mk. Hanke on määrärahan
35589: täyttävien teiden yleisiksi teiksi otto saattaa puutteen vuoksi viivästymässä.
35590: viivästyä useita vuosia. Tälläkin hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35591: Kuopion läänissä vuoroaan jonottaa kym-
35592: menkunta TVH:n alustavan myönteisen pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35593: töksen saanutta tietä (tieasetuksen 38 §). 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
35594: Kuopion kaupungissa olevan Vaajasalon markkaa Vaajasalon yksityistien kun-
35595: yksityistien on katsottu täyttävän yleisen tien nostamiseksi ja muuttamiseksi paikal-
35596: edellytykset, ja tien muuttamiseksi paikallis- listieksi.
35597: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35598:
35599: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
35600: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen
35601: Kalle Röntynen
35602: 1054 1990 vp.
35603:
35604: Raha-asia-aloite n:o 981
35605:
35606:
35607:
35608:
35609: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon
35610: pientiestön parantamiseen
35611:
35612:
35613: Eduskunnalle
35614: Pohjois-Savon ammatissa toimivasta väes- tienpidossa kiinnittää kasvavaa huomiota ky-
35615: töstä saa lähes 30 % toimeentulonsa maa- ja lä~eskuksia tukevan pientieverkon kehittä-
35616: metsätaloudesta, ja lähes puolet alueen elin- mtseen.
35617: keinotoiminnasta on tavalla tai toisella puus- Pohjois-Savon seutukaavaliitto on laatinut
35618: ta riippuvaista. Koska maa- ja metsätalou- pientiestösuunnitelman, jonka päätavoittee-
35619: den kuljetukset kuluttajilleen alkavat aina na on esittää toimenpiteet tieverkon kehittä-
35620: yksityis- tai paikallisteiltä, on näiden teiden miseksi siten, että se turvaa maa- ja metsäta-
35621: kunnolla ratkaiseva merkitys koko Pohjois- louden toimintamahdollisuudet ja toisaalta
35622: Savon kehitykselle. tukee kyläkeskusten ja niiden palvelujen säi-
35623: Tiemäärärahojen niukkuuden vuoksi on lymistä. Ehdotetuista toimenpiteistä aiheu-
35624: tienpidon painopiste 1970-luvulla ja 1980- tuu vuotuisten kustannusten lisäystä valtiolle
35625: luvun alkupuolella ollut kuitenkin kunta- ja noin 7,6 mmk, kunnille 1,6 mmk ja tiekunnil-
35626: kaupunkikeskuksiin suuntautuvien tieyh- le noin 0,1 mmk.
35627: teyksien parantamisessa. Sen sijaan kyläkes- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35628: kuksia ja maa- ja metsätalouden kuljetuksia
35629: tukevien tieyhteyksien kehittämiseen ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35630: juuri kiinnitetty huomiota. 1991 tulo- ja menoarvioon 7 600 000
35631: Jotta haja-asutusalueella vielä olevat pal- markkaa Pohjois-Savon pientiestön pa-
35632: velut ja työpaikat voitaisiin säilyttää, tulisi rantamista varten.
35633: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35634:
35635: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen
35636: Lauha Männistö Jorma Huuhtanen
35637: Kalle Röntynen
35638: 1990 vp. 1055
35639:
35640: Raha-asia-aloite n:o 982
35641:
35642:
35643:
35644:
35645: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o
35646: 542 (Mikkelin piirin raja-Pajumäki) parantamiseen
35647:
35648:
35649: Eduskunnalle
35650: Maantie n:o 542 välillä Mikkelin piirin huonon kunnon vuoksi hoitamaan pitempää
35651: raja-Pajumäki Tuusniemen kunnassa on reittiä Kuopion tai Viinijärven kautta, mistä
35652: huonokuntoinen, mutkainen ja mäkinen 31 aiheutuu 35-40 km:n matkanlisäys.
35653: km pitkä öljysoratie. Kyseistä tietä käyttää Tie on tärkeä yhteys myös kunnan sisäisen
35654: läpikulkutienä Lintulan ja Valamon luosta- liikenteen ja Heinäveden kunnan pohjoisosis-
35655: reihin suuntautuva matkailijaliikenne. Tien ta Kuopioon suuntautuvan liikenteen kan-
35656: Mikkelin piirin puolella oleva osuus on pa- nalta.
35657: rannettu. Ahlströmin myytyä Varkauden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35658: puunjalostuslaitokset Ensolie on hyvän kul- nioittaen,
35659: jetusreitin tarve Tuusniemen suunnasta li-
35660: sääntynyt, sillä Tuusniemi kuuluu Enson että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35661: Varkauden tehtaiden puunhankinnan auto- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
35662: kuljetusalueeseen. Enson puunhankinnan 31.24.77 8 000 000 markkaa maantien
35663: määrä siltä alueelta, josta puu olisi edullisinta n:o 542 parantamiseen välillä Mikkelin
35664: kuljettaa maantien n:o 542 kautta, on 70 000 piirin raja-Pajumäki.
35665: m 3 vuodessa. Nyt kuljetukset joudutaan tien
35666: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35667:
35668: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
35669: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
35670:
35671:
35672:
35673:
35674: 70 200052Y
35675: 1056 1990 vp.
35676:
35677: Raha-asia-aloite n:o 983
35678:
35679:
35680:
35681:
35682: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tekstiili- ja vaa-
35683: tetusteollisuuden tuotteiden idänkaupan tukemiseen
35684:
35685:
35686: Eduskunnalle
35687: Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työllisyys- vostoliiton kaupan ongelmat vaikuttavat
35688: tilanne on jatkuvasti heikkenemässä. Lähes viennin vähenemiseen myös tekstiili- ja vaa-
35689: päivittäin tulee tietoja tekstiili- ja vaatetus- tetusteollisuudessa.
35690: teollisuuden piirissä tapahtuvista irtisanomi- Edellä mainittu esimerkki osoittaa kon-
35691: sista ja lomautuksista. Syynä näihin toimen- kreettisesti, että Neuvostoliiton kaupan vähe-
35692: piteisiin ovat useimmiten lisääntyneet vienti- nemisen estämiseksi tulisi tehdä kaikki voita-
35693: vaikeudet. Viimeisin hälyttävä tieto on tullut va. Viennin väheneminen on voitava estää,
35694: Kuopion suurimmasta vaatetusteollisuuslai- jotta työllisyys tekstiili- ja vaatetusteollisuu-
35695: toksesta. dessamme voidaan edes jollain tavoin turva-
35696: Tilanteen kehitystä mainitussa yrityksessä ta. Muussa tapauksessa on edessä laaja lo-
35697: kuvaa se, että vuoden 1986 ajan yritys on mautus- ja irtisanomisaalto tällä naisvaltai-
35698: voinut toimia täysitehoisesti. Ensi vuodelle sella ja palkkatasoltaan alhaisella alalla.
35699: ennakkomyynti Pohjoismaihin on kehittynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35700: positiivisesti. Myynnin ja tilauskannan vä- nioittaen,
35701: hennystä tähän vuoteen verrattuna onkin ta-
35702: pahtumassa Neuvostoliittoon ja Englantiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35703: suuntautuvassa kaupassa. Kummassakin ta- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
35704: pauksessa kehitykseen on vaikuttanut valuut- markkaa idänkaupan kehittämiseksi
35705: takurssien epäedullisesta kehityksestä seu- niin, että tekstiili- ja vaatetusteollisuu-
35706: rannut hintatason kohoaminen. Lisäksi Neu- den työllisyys voidaan turvata.
35707: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35708:
35709: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
35710: Jorma Huuhtanen Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Röntynen
35711: *
35712: 1990 vp. 1057
35713:
35714: Raha-asia-aloite n:o 984
35715:
35716:
35717:
35718:
35719: Tykkyläinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta rintamavete-
35720: raanien kuntoutukseen
35721:
35722:
35723: Eduskunnalle
35724: Rintamaveteraanien kuntouttaminen on Rintamaveteraanien iän karttuessa tervey-
35725: osoittautunut tulokselliseksi, taloudelliseksi denhuollon ja kuntoutuksen palvelujen tarve
35726: ja veteraanien keskuudessa suuresti arvoste- lisääntyy. Yhä useampi tarvitsisi näitä palve-
35727: tuksi toimintamuodoksi. luita kohtuullisesti saavutettavissa oloissa
35728: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimus- mieluiten omassa kotikunnassa.
35729: ten mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja Viime vuosina kuntoutuslaitosten määrä
35730: niissä vaivoissa ja sairauksissa, joista he eni- on tuntuvasti lisääntynyt. Parhaillaan raken-
35731: ten kärsivät, eli tuki- ja liikuntaelinsairauk- teilla olevien laitosten valmistuttua se lisään-
35732: sissa. Hoitoon liittyvillä terveystarkastuksilla tyy entisestään. Mahdollisuuksia toiminnan
35733: on myös tärkeä merkitys monien piilevien tuntuvaan lisäämiseen on olemassa.
35734: sairauksien ja terveysriskien toteamisessa. Hallituksen olisi edellä sanotun nojalla sel-
35735: Maamme yli 300 OOO:sta rintamasotilas- vitettävä mahdollisuudet tarvittavien esitys-
35736: tunnuksen ja yli 30 OOO:sta rintamapalvelus- ten tekemiseksi kuntoutuslain tavoitteena
35737: tunnuksen haltijasta tarpeeseen nähden vain olevan 12 000 rintamaveteraanin vuotuisen
35738: pieni murto-osa - tänä vuonna n. 7 000 -- kuntoutuksen toteuttamiseksi.
35739: on saanut osakseen laitospalveluita. Vuonna Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
35740: 1983 tuli voimaan laki rintamaveteraanien nioittavasti,
35741: kuntouttamisesta, joka edellyttää 12 000 ve-
35742: teraanin pääsyä laitosmuotoiseen kuntoutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35743: seen vuosittain. Tästä tavoitteesta ollaan vie- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
35744: lä kaukana. markkaa rintamaveteraanien kuntou-
35745: Lain edellyttämiin avohoidon palveluihin tukseen sekä 5 000 000 markkaa avo-
35746: ei ole voitu osoittaa määrärahaa lainkaan kuntoutuspalvelujen käynnistämiseen.
35747: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa.
35748: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35749:
35750: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
35751: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen
35752: Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Röntynen
35753: 1058 1990 vp.
35754:
35755: Raha-asia-aloite n:o 985
35756:
35757:
35758:
35759:
35760: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamalla
35761: työskennelleiden naisten kuntoutukseen ja virkistykseen
35762:
35763:
35764: Eduskunnalle
35765: Rintamaveteraanien kuntoutusta on viime den ja virkistyslomien saannin ulkopuolella.
35766: vuosina määrätietoisesti kehitetty. Rintama- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35767: veteraanien kuntoutuksesta on hyväksytty nioittavasti,
35768: myös erityinen laki (60/83). Kuntoutukseen
35769: ovat oikeutettuja lain perusteella ne rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35770: veteraanit, joille on annettu rintamasotilas- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
35771: tunnus tai rintamapalvelustunnus. markan määrärahan kotirintaman nais-
35772: Sen sijaan silloiset kotirintaman naiset ovat ten kuntoutuspalveluiden ja virkistyslo-
35773: lähes kokonaisuudessaan kuntoutuspalvelui- mien järjestämiseksi.
35774: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35775:
35776: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
35777: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen
35778: Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Röntynen
35779: 1990 vp. 1059
35780:
35781:
35782: Raha-asia-aloite n:o 986
35783:
35784:
35785:
35786:
35787: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkater-
35788: veystutkimuksen kehittämiseen
35789:
35790:
35791: Eduskunnalle
35792: Säännöllisesti työpaikoilla pidettävät ter- useissa eri kohteissa, mm. Kuopion korkea-
35793: veystunnit, joihin osallistuvat aktiivisena osa- koulun hammaslääketieteen klinikan kirjas-
35794: puolena kaikki työntekijät ja toimihenkilöt, ton ja Postipankin kirjauskeskuksen henkilö-
35795: ovat kansanterveystyön ja työyhteisöjen laa- kunnan keskuudessa.
35796: dullisen kehittämisen näkökulmasta uusi ja Kokeilua on rahoitettu mm. Suomen
35797: perusteltu ajatus. Akatemian myöntämän määrärahan turvin.
35798: Nopeasti tapahtuvat muutokset työelä- Määräraha käytettiin tutkijaryhmän suorit-
35799: mässä, mukautuminen uusiin työmenetel- tamaan esitutkimukseen työpaikan terveys-
35800: miin, samoin nopeasti tapahtuneet rakenne- tuntiprojektissa. Tulokset ovat olleet siinä
35801: muutokset sekä jatkuvan koulutuksen tarve määrin myönteisiä, että eri tahot ovat
35802: kaikilla työaloilla ovat asettaneet työikäisen esittäneet kokeilun jatkamista. Tähänasti-
35803: väestön mukautumiskyvyn ankaralle koetuk- siin kokeiluihin ovat suhtautuneet myöntei-
35804: selle. sesti työntekijät, luottamuselimet sekä työn-
35805: Tieteellis-tekninen kumous koskettaa mei- antajapuoli. Kokeilutulosten mukaan ne on
35806: tä kaikkia ihmisinä ja työntekijöinä, halusim- koettu niin työntekijäpuolen kuin työn-
35807: me sitä tai emme. Olemme joutuneet uusien, antajankin etuna. Paitsi tutkijoiden kerää-
35808: ratkaisemattomien tilanteiden ja ongelmien mää tietoa, on edellä mainituista kokeiluis-
35809: eteen. Siksi tarvitaan uudenlaisia, kokonais- ta saatu käytännössä myös runsaasti myön-
35810: valtaisia, tieteelliseltä ja inhimilliseltä kannal- teistä palautetta. Kokeilutoiminnan jatka-
35811: ta perusteltuja ratkaisumalleja. Terveyskäsite minen nähdään perusteltuna ja jopa välttä-
35812: Maailman terveysjärjestön (WHO) määritel- mättömänä vastattaessa nopeasti muuttu-
35813: män mukaan antaa siihen konkreettisia mah- van työelämän vaatimuksiin. Varsinaisessa
35814: dollisuuksia. tutkimusprojektissa on tarkoitus selvittää
35815: Monien työikäistä väestöämme rasittavien mm., voidaanko työpaikan terveystuntitoi-
35816: terveysongelmien (tupakka, alkoholi, ravin- minnalla kehittää työikäisen väestön katta-
35817: to- ja liikuntatottumukset, ihmissuhdeongel- vaa ennaltaehkäisyä, ennen kuin sairaudet
35818: mat, työperäiset rasitukset ym.) ratkaisu ovat varsinaisesti puhjenneet. Varsinaisen
35819: edellyttää ympäristöhaittojen korjaamisen tutkimuksen tehtävänä on välittää tutki-
35820: ohella myös asennemuutoksia ja tietoista ter- mustietoa eri aloilta ja mitata terveystunti-
35821: veyskäyttäytymistä viime kädessä yksilöta- toiminnan vaikutuksia.
35822: solla. Väestöstä lähes jokainen kuuluu riski- Edellä olevan perusteella ehdotamme
35823: ryhmään jonkin kansansairauden suhteen. kunnioittaen,
35824: Kansanterveyden kohentaminen vaatii ter-
35825: veystottumusten vaalimista koko väestössä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35826: Siksi väestö itse onkin avainasemassa nykyai- 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
35827: kaisia kansansairauksia torjuttaessa. kan määrärahan työpaikkaterveystutki-
35828: Terveystuntia on kokeiltu Kuopiossa muksen kehittämiseen.
35829: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35830:
35831: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
35832: Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Röntynen
35833: 1060 1990 vp.
35834:
35835: Raha-asia-aloite n:o 987
35836:
35837:
35838:
35839:
35840: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hengityselinsai-
35841: raiden kuntoutukseen
35842:
35843:
35844: Eduskunnalle
35845: Kuopion Keuhkovammayhdistys haluaa lattuaan he ovat olleet useita kuukausia oi-
35846: tulevassa toiminnassaan entistä enemmän reettomina.
35847: kiinnittää huomiota hengityselinsairaiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35848: kuntoutukseen. Yhdistys on suorittanut tut- nioittavasti,
35849: kimustoimintaa useiden vuosien ajan. Lisäksi
35850: myönteisiä tuloksia on saatu, esim. Helsingin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35851: Keuhkovammayhdistys on järjestänyt usei- 1991 tulo-ja menoarvioon 800 000 mar-
35852: den vuosien ajan matkoja Espanjaan. Perillä kan määrärahan hengityselinsairaiden
35853: on ollut kuntouttavaa toimintaa. Matkoilla kuntoutustoimintaan.
35854: potilaat ovat parantuneet ja kotimaahan pa-
35855: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35856: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
35857: Jorma Huuhtanen Pentti Lahti-Nuuttila Kalle Röntynen
35858: 1990 vp. 1061
35859:
35860: Raha-asia-aloite n:o 988
35861:
35862:
35863:
35864:
35865: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Katu-
35866: lähetysliitolle käytettäväksi tukihenkilötoimintaan
35867:
35868:
35869: Eduskunnalle
35870: Suomen Katulähetysliitto ja paikalliset rakunnan diakoniajohtokunnan esityksestä.
35871: katulähetysyhdistykset järjestävät mm. kri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35872: minaalityön tukihenkilöiden vankilakäyntejä, nioittaen,
35873: tukihenkilökoulutusta sekä päihdetyön tuki-
35874: henkilötoimintaa. Näistä tärkeistä toiminta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35875: muodoista aiheutuviin kustannuksiin tarvit- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
35876: taisiin avustusta, jonka maksaminen voitaisiin kan määrärahan Suomen Katulähetys-
35877: hoitaa Katulähetysliitosta ja sitä haettaisiin liitolle käytettäväksi kriminaali- ja
35878: paikallisen Katulähetysyhdistyksen tai seu- päihdetyön tukihenkilökoulutukseen.
35879: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35880:
35881: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijäni
35882: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo
35883: Eeva-Liisa Moilanen
35884: 1062 1990 vp.
35885:
35886: Raha-asia-aloite n:o 989
35887:
35888:
35889:
35890:
35891: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon Lo-
35892: mahuolto ry:n Lomakoti Tuomirannan uudisrakennuk-
35893: seen ja peruskorjaukseen
35894:
35895:
35896: Eduskunnalle
35897: Pohjois-Savon Lomahuolto ry:n Lomakoti majoitusrakennukseen rakennetaan 1omalai-
35898: Tuomirannan päärakennus on rakennettu sia varten sauna.
35899: vuonna 1928. Rakennuksessa sijaitsee keittiö Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
35900: ja ruokailutilat, jotka toimivat 1omalaisten nioittaen,
35901: , yhteisinä oleskelutiloina. Järjestöllä on van-
35902: hassa rakennuksessa majoitushuoneita ja li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35903: \ _säksi erillisiä uusia solukkomajoitusraken- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
35904: ~uksia. Järjestö rakennuttaa uusia majoitus- markan määrärahan Lomahuolto ry:n
35905: raRennuk.§.ia ja joutuu tekemään pääraken- omistaman Lomakoti Tuomirannan uu-
35906: nuksessa pakollisia korjauksia, mm. kattore- disrakennushankkeeseen ja peruskor-
35907: montin ja lvi-laitteiden uusimisen. Uuteen jaukseen.
35908: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35909: Marja-Liisa Tykkyläinen
35910: 1990 vp. 1063
35911:
35912: Raha-asia-aloite n:o 990
35913:
35914:
35915:
35916:
35917: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Hei-
35918: nälammen kokoojaviemärin ja runkovesijohdon rakenta-
35919: miseen
35920:
35921:
35922: Eduskunnalle
35923: Kuopion Heinälammen rinteen kokooja- arvio on 10 milj. markkaa ja valtion osuus 3
35924: viemärin ja runkovesijohdon rakentaminen milj. markkaa. Vesi- ja ympäristöhallituksen
35925: on välttämätöntä vesihuollon ja vesiensuoje- antaman lausunnon mukaan hanke ei vaadi
35926: lun kannalta. Kuopion vanhan kaatopaikan vesioikeuden lupaa.
35927: suoto- ja valumavedet voidaan johtaa ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35928: sistöön vuoden 199lloppuun saakka. Tämän nioittaen,
35929: jälkeen uuden kaatopaikan (Heinälammen
35930: kaatopaikka) tulee olla toimintakunnossa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35931: Heinälammen valuma- ja suotovedet johde- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
35932: taan hankkeella Lehtoniemen jätevedenpuh- 35.25.77 3 000 000 markan määrära-
35933: distamolle. han valtionosuudeksi Kuopion Heinä-
35934: Samassa yhteydessä käyttövesi kaupungin lammen rinteen kokoojaviemärin ja run-
35935: verkostosta johdetaan asemakaava-alueelle kovesijohdon rakentamista varten.
35936: ja haja-asutusalueelle. Hankkeen kustannus-
35937: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35938:
35939: Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
35940: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen Kari Rajamäki
35941: Jorma Huuhtanen Lauha Männistö
35942: 1064 1990 vp.
35943:
35944: Raha-asia-aloite n:o 991
35945:
35946:
35947:
35948:
35949: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asunto-
35950: jen hankkimiseen rintamaveteraaneille
35951:
35952:
35953: Eduskunnalle
35954: Rintamaveteraanien asunto-olot eivät hei- vuosia. Rintamaveteraanien asuntokysymyk-
35955: dän suhteellisen korkeasta iästään huolimat- sen järjestäminen on tehtävä, joka olisi hoi-
35956: ta ole maassamme vuokra-asuntojen kohdal- dettava pikaisesti kuntoon.
35957: ta kunnossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35958: Maassamme on tällä hetkellä rintamavete- nioittaen,
35959: raaneja 300 000 ja veteraaninaisia 35 000.
35960: Heistä useimmat ovat vailla vuokra-asuntoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35961: Tehtyjen tutkimusten mukaan on vuokra- 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
35962: asuntojen tarve 6 prosenttia maamme kuntaa markan määrärahan vuokra-asuntojen
35963: kohden. hankkimiseksi rintamaveteraaneille.
35964: Sotiemme päättymisestä on kulunut useita
35965: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35966: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
35967: Jorma Huuhtanen Pentti Lahti-Nuuttila
35968: Kalle Röntynen
35969: 1990 vp. 1065
35970:
35971: Raha-asia-aloite n:o 992
35972:
35973:
35974:
35975:
35976: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Hattuvaaran raja-
35977: vartioston rakennusten perusparantamiseen
35978:
35979:
35980: Eduskunnalle
35981: Hattuvaaran rajavartioston rakennukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35982: ovat pahasti rapistuneet. Kylälle rakennettu nioittaen,
35983: hotelli-ravintola Taistelijan talo aiheuttaa
35984: sen, että rajavartioston tiloihin tutustuu vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35985: sittain tuhansia matkailijoita. Tilojen huono 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
35986: kunto suorastaan hankaloittaa rajavartios- 26.90.74 600 000 markkaa Ilomantsin
35987: ton jokapäiväisiä toimintoja. Jo rajavartios- Hattuvaaran rajavartioston asuintalon
35988: ton imagonkin kannalta rakennukset olisi ja rajavartioaseman perusparannukseen
35989: pikaisesti kunnostettava. Myöhemmin kun- ja kunnostukseen.
35990: nostaminen tulee myös kalliimmaksi.
35991: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
35992:
35993: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Jorma Rantanen
35994: Eeva Turunen Pekka Puska Matti Väistö
35995: 1066 1990 vp.
35996:
35997: Raha-asia-aloite n:o 993
35998:
35999:
36000:
36001:
36002: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Niiralan rajanyli-
36003: tyspaikan valvontahenkilökunnalle
36004:
36005:
36006: Eduskunnalle
36007: Värtsilän Niiralan rajanylityspaikan avau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36008: tuessa tulliviranomaiset tarvitsevat uuden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36009: tulliasemarakennuksen. Rajavartioston olisi 26.90.10 400 000 markkaa tilojen ra-
36010: syytä hankkia isommasta rakennuksesta kentamiseksi Värtsilän rajavartiostoaja
36011: työntekijöilleen työskentelytilat, jotka näin tulliasemaa varten.
36012: tulisivat edullisiksi.
36013: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36014: nioittaen,
36015: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36016:
36017: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Jorma Rantanen
36018: Eeva Turunen Pekka Puska Matti V äistö
36019: 1990 vp. 1067
36020:
36021: Raha-asia-aloite n:o 994
36022:
36023:
36024:
36025:
36026: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
36027: piirirakennustoimiston perustamisen suunnitteluun ja hen-
36028: kilöstömenoihin
36029:
36030:
36031: Eduskunnalle
36032: Valtion kiinteistöjen maaran kasvaessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36033: Pohjois-Karjalassa on perusteltua niiden ta- nioittaen,
36034: loudellisesti kannattavan hoitamisen, ylläpi-
36035: tämisen ja kunnostamisen vuoksi perustaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36036: lääniin oma piirirakennustoimisto. Piirira- 1991 tulo- ja menoarvioon lukuun 28.60
36037: kennustoimiston olemassaolo vahvistaa Poh- 1 000 000 markkaa Pohjois-Karjalan
36038: jois-Karjalan omaa suunnittelutoimintaa ja piirirakennustoimiston perustamisen
36039: näin ollen edistää valtakunnan tasapuolista suunnitteluun ja henkilöstömenoihin.
36040: kehittämistä.
36041: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36042:
36043: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska
36044: Jorma Rantanen Eeva Turunen Matti Väistö
36045: 1068 1990 vp.
36046:
36047: Raha-asia-aloite n:o 995
36048:
36049:
36050:
36051:
36052: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun ortodok-
36053: sisen seminaarin rakentamiseen
36054:
36055:
36056: Eduskunnalle
36057: Joensuun yliopistossa on aloitettu orto- teluun ja rakentamiseen tulisi varata 3 mmk.
36058: doksisen teologian opetus ja tutkimus. Pap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36059: piskoulutukseen kuuluu olennaisena osana nioittaen,
36060: seminaarirakennus. Seminaarirakennuksesta
36061: on tehty periaatteellinen päätös, kun koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36062: tus aloitettiin. Hankkeen kustannusarvio on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36063: 10 mmk. Tonttialueesta käyvät parhaillaan 29.05.74 3 000 000 markkaa Joensuun
36064: neuvotteluja rakennushallitus ja Joensuun ortodoksisen seminaarin suunnitteluun
36065: kaupunki. Vuodeksi 1991 hankkeen suunnit- ja rakentamiseen.
36066: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36067:
36068: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Matti Väistö
36069: 1990 vp. 1069
36070:
36071: Raha-asia-aloite n:o 996
36072:
36073:
36074:
36075:
36076: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden ra-
36077: kentamiseen Lieksankoskeen ja Pankakoskeen
36078:
36079:
36080: Eduskunnalle
36081: Valtioneuvosto on 26.3.1987 tekemällään Lieksanjoen suussa on kaksi voimalaitosta,
36082: päätöksellä perustanut Ruunaan retkeily- Lieksankosken voimalaitos ja Pankakosken
36083: alueen. Tämä päätös on tullut voimaan voimalaitos, joiden rakentamisen yhteydessä
36084: 1.5.1987. Valtioneuvoston päätöksessä on Lieksanjoessa on tehty sellaisia vesistöjärjes-
36085: metsähallitusta kehotettu ryhtymään toimen- telyjä, jotka estävät virtakutuisten kalalajien
36086: piteisiin retkeilyalueen perustamiseen liitty- nousun Pielisestä Ruunaan koskiin.
36087: vien käytännön järjestelyjen toteuttamiseksi.
36088: Retkeilyalueen olennaisin osa on Lieksan- Edellä esitetyn valossa olisi erittäin perus-
36089: joen vesistöreitti, josta Ruunaan erämaakos- teltua rakentaa Lieksanjoen jo rakennettui-
36090: ket ovat osa. Lieksanjokea on käytetty aina hin koskiin ns. lohiportaat, joiden avulla
36091: viime vuosiin saakka uittoreittinä. Lieksan- voitaisiin turvata Pielisessä elävän luontaisen
36092: joessa on jäljellä vähäinen luonnonvarainen lohi-, taimen-, harjus- ja siikakannan nouse-
36093: taimenkanta ja hiukan vahvempi harjuskanta minen Ruunaan koskiin.
36094: muiden kalalajien lisäksi. Kalastaa vahviste- Lisäksi edellä mainittujen kalalajien nouse-
36095: taan taimen- ja kirjolohi-istutuksin. Ruunaan misen ja säilymisen turvaamiseksi tulisi Liek-
36096: koskien alue muodostaa tällä hetkellä metsä- sanjokeen rakennetut uittolaitteet ainakin
36097: hallituksen virkistyskalastusalueen, jonka pääosin poistaa ja palauttaa joki muutoinkin
36098: suosio kasvaa jatkuvasti. mahdollisimman alkuperäiseen tilaansa.
36099: Ruunaan retkeilyalueen luonteeseen tulee
36100: myös jatkossa kuulumaan olennaisena osana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36101: mahdollisuus urheilu- ja virkistyskalastuk- nioittaen,
36102: seen. Jotta Ruunaan koskista voitaisiin kehit-
36103: tää vetovoimainen matkailukohde, valtakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36104: nan johtava virkistys- ja urheilukalastuspaik- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
36105: ka, tulisi alueen kalakantojen luontainen säi- markan määrärahan kalaportaiden
36106: lyminen ja vahvistuminen turvata erityisesti suunnitteluun ja rakentamiseen Liek-
36107: lohensukuisten kalojen osalta. sankoskeen ja Pankakoskeen.
36108: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36109: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Jorma Rantanen
36110: Eeva Turunen Pekka Puska Matti Väistö
36111: 1070 1990 vp.
36112:
36113: Raha-asia-aloite n:o 997
36114:
36115:
36116:
36117:
36118: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
36119: vesi- ja ympäristöpiirille Lieksan pohjavedenottamoa ja
36120: vesijohtotöitä varten
36121:
36122:
36123: Eduskunnalle
36124: Lieksan kaupungilla on käytössä pintave- ten olisi mahdollista saada pohjavettä myös
36125: silaitos, josta vedenjakelu suoritetaan Liek- Lieksanjoen pohjoispuoliselle jakelualueelle.
36126: sanjoen pohjoispuolisille alueille, sekä pohja- Tässä tarkoituksessa Pohjois-Karjalan vesi-
36127: vesilaitos, josta vedenjakelu suoritetaan Liek- ja ympäristöpiiri on suorittanut 400 000 mar-
36128: sanjoen eteläpuolisille alueille ja Pankakos- kan työllisyysmäärärahan turvin pohjavesi-
36129: ken alueelle. Vedenkulutus molemmilla selvityksiä Pankajärven-Nurmijärven suun-
36130: alueilla on samaa suuruusluokkaa, eli mo- nassa sellaisin tuloksin, että koepumppaukset
36131: lemmilla alueilla on noin 6 000 asukasta. on voitu aloittaa kuluvan vuoden keväällä ja
36132: Pohjavesi johdetaan jakeluun ns. Nälä- ne jatkuvat eräissä pisteissä vielä muutamien
36133: mänharjun alueelta 12-15 kilometrin etäi- viikkojen ajan. Lieksanjoen veden laadun
36134: syydeltä keskustasta. Pohjavesi on laadulli- jatkuvan heikkenemisen vuoksi pohjaveden
36135: sesti hyvää, mutta sitä on rajoitetusti saata- hankinta Lieksanjoen pohjoispuolisille alueil-
36136: vissa. Saatavissa oleva pohjavesi ei riitä koko le on tullut kiireelliseksi. Uusi pohjaveden-
36137: kaupungin tarpeisiin. ottama ja syöttöjohto uudelta vedenottarnoi-
36138: Pintavesilaitos täyttää Lieksanjoen poh- ta olisi rakennettava vuosien 1989-90 aika-
36139: joispuolella olevan jakelualueen väestön ve- na. Alustavien arvioiden mukaan hankkeen
36140: den tarpeet. Pintavesilaitokselle otetaan puh- kokonaishinta tulisi olemaan 12-15 miljoo-
36141: distettavaksi raakavesi Lieksanjoesta. Viime naa markkaa riippuen siitä, mihin tuleva
36142: vuosien aikana Lieksanjoen vesi raakavetenä vedenottama tutkimusten mukaan tulisi si-
36143: on olennaisesti huonontunut, joten puhdis- joittumaan. Valmius rakennustöiden aloitta-
36144: tusprosessi on tullut raskaaksi ja kemikaali- miseen suunnitelmien ja lupaselvitysten puo-
36145: määrät puhdistetussa vedessä pyrkivät li- lesta oli syksyllä 1989. Hankkeen suuruuden
36146: sääntymään. Käytettävä raakavesi on hu- vuoksi Lieksan kaupunki ei yksin pysty ra-
36147: muspitoista. hoittamaan pohjavedenottaman ja syöttöjoh-
36148: don rakentamista. Sen vuoksi hanke tulee
36149: Koska on kysymys pintavedestä, joudu- suorittaa valtion vesihuoltotyönä normaaliin
36150: taan jakeluun toimitettava vesi klooraamaan. tapaan.
36151: Humuspitoisen veden klooraamisesta on ol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36152: lut seurauksena vasta viime aikoina julkisuu- nioittaen,
36153: teen tullut mutageenisuusongelma, josta eräi-
36154: den tutkimuksien mukaan saattaa olla ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36155: veydellisiä haittoja. 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
36156: Kaikkeen edellä olevaan viitaten ovat markkaa Pohjois-Karjalan vesi- ja ym-
36157: Lieksan kaupunki ja Pohjois-Karjalan vesi- päristöpiirille Lieksan pohjavedenotta-
36158: ja ympäristöpiiri ryhtyneet selvittämään, mi- man rakentamista varten.
36159: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36160:
36161: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
36162: Pekka Puska Matti Väistö
36163: 1990 vp. 1071
36164:
36165: Raha-asia-aloite n:o 998
36166:
36167:
36168:
36169:
36170: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 18
36171: perusparantamiseen Juuan ja Nurmeksen välillä
36172:
36173:
36174: Eduskunnalle
36175: Joensuun ja Nurmeksen välisellä valtatiellä maharjun tehtaiden laajennus lisää tiellä
36176: osuus Juuasta Nurmekseen on erittäin huo- raskasta liikennettä, kun tehtaat aikovat
36177: nokuntoinen ja routii joka vuosi. Ilman pe- hankkia puuta myös Kainuun alueelta.
36178: rusparantamista tietä joudutaan paikkaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36179: maan joka vuosi. Tien perusta on heikko ja nioittaen,
36180: siksi tie "liikkuu".
36181: Tällä tiellä on melkoinen liikenne, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36182: ylittää kaikkialla tuhat ajoneuvoa vuoro- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36183: kaudessa ja on korkeimmillaan yli 2 000 31.24.77.6 5 000 000 markkaa valta-
36184: ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiellä on suuri tien n:o 18 perusparantamiseen Juuan
36185: merkitys myös yhteyksille Kainuuseen. Ui- ja Nurmeksen välillä.
36186: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36187: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska
36188: Jorma Rantanen Eeva Turunen Matti Väistö
36189:
36190:
36191:
36192:
36193: 71 200052Y
36194: 1072 1990 vp.
36195:
36196: Raha-asia-aloite n:o 999
36197:
36198:
36199:
36200:
36201: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 524
36202: (Nurmijärvi-Kainuun piirin raja) parantamiseen
36203:
36204:
36205: Eduskunnalle
36206: Maantie n:o 524 välillä Nurmijärvi--Kai- gissa ei kahtena seuraavana vuotena ole
36207: nuun piirin raja on erittäin mutkainen ja TVL:llä merkittäviä tietöitä ja koska tie on
36208: mäkinen. Maantien alkupäätä Lieksasta matkailullisesti erittäin merkittävä, tulisi tien
36209: Nurmijärvelle on peruskorjattu viime vuosi- peruskorjausta aientaa. Hankkeen kokonais-
36210: na ja se saatiin valmiiksi tänä vuonna. Maan- kustannusarvio on TVL:n tietojen mukaan
36211: tien loppupää Kainuun piirin rajalta Kuh- noin 18 milj. markkaa.
36212: mon kaupungin keskustaan on myös perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36213: korjattuja päällystetty. Ainoastaan väli Nur- nioittaen,
36214: mijärvi--Kainuun piirin raja on korjaamatta.
36215: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36216: Tie on merkittävä matkailureitti Lieksan 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
36217: kaupungin ja Kuhmon kaupungin välillä. markkaa Pohjois-Karjalan TVL:n pii-
36218: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin viisivuotis- rille maantien n:o 524 suunnittelun ja
36219: suunnitelmassa tien peruskorjaus on ajoitettu peruskorjauksen aloittamiseksi vuonna
36220: vuosille 1990--1992. Koska Lieksan kaupun- 1991.
36221: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36222:
36223: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
36224: Pekka Puska Matti Väistö
36225: 1990 vp. 1073
36226:
36227: Raha-asia-aloite n:o 1000
36228:
36229:
36230:
36231:
36232: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5224
36233: Anttosen ja Naarajoen välisen osan parantamiseen
36234:
36235:
36236: Eduskunnalle
36237: Ruunaan retkeilyalue ja Ruunaan kosket tietä,' joka varsinkin sateisena kautena on
36238: vetävät vuosittain, erityisesti kesällä, tuhan- hyvin huonossa kunnossa.
36239: sia matkailijoita alueelle. Tie Pankakoskelta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36240: Naarajoen sillalle on mutkikas ja huonokun- nioittaen,
36241: toinen, suorastaan liikenteellisesti vaaralli-
36242: nen. Kun alueella kulkee paljon asuntovau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36243: nuja ja myös linja-autoja, on hyvin perustel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36244: tua, että mainittu tie kunnostetaan sellaiseen 31.24.77 3 200 000 markkaa maantien
36245: kuntoon, että sitä voidaan turvallisesti liiken- n:o 5224 Anttosen ja Naarajoen välin
36246: nöidä. Osa tiestä on siltojen vuoksi päällys- kunnostamiseen.
36247: tetty, mutta suurin osa on kuoppaista sora-
36248: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36249:
36250: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska
36251: Jorma Rantanen Eeva Turunen Matti Väistö
36252: 1074 1990 vp.
36253:
36254: Raha-asia-aloite n:o 1001
36255:
36256:
36257:
36258:
36259: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin
36260: suunnittelemiseen ja rakentamiseen Joensuun-Nurmek-
36261: sen kantatielle Surpeenvaaran kylässä
36262:
36263:
36264: Eduskunnalle
36265: Kantatie Joensuusta Lieksan kautta Nur- neli kantatien alitse. Hanke ei varojen puut-
36266: mekseen on pääväylä Pielisen itäpuoliselle au- teessa sisälly TVL:n Pohjois-Karjalan piirin
36267: toliikenteelle. Lieksan keskustan kohdalla viisivuotissuunnitelmiin, vaikka liikennetur-
36268: kantatie kulkee sopivasti keskustan sivustaa. vallisuutta ajatellen se on erittäin tärkeä koh-
36269: Nurmekseen päin mentäessä Surpeenvaaran de.
36270: kylän kohdalla tie kulkee kahden asutustaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36271: jaman välillä, aiheuttaen tien ylittäjille vaara- nioittaen,
36272: tilanteita. Erityisesti koululaiset ja vanhukset
36273: joutuvat vaaralle alttiiksi tietä ylittäessään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36274: TVL:n Pohjois-Karjalan piiri on luvannut 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
36275: tänä syksynä laittaa kyseessä olevaan paik- markkaa TVL:n Pohjois-Karjalan pii-
36276: kaan suojatien ja varoitusvalot Suojatien ja rille alikulkutunnelin suunnittelemiseksi
36277: varoitusvalojen laittaminen auttaa tilannetta ja rakentamiseksi kantatien alitse Sur-
36278: jonkin verran, mutta jalankulkijoiden turval- peenvaaran kylän kohdalla Lieksassa.
36279: lisuuden takaamiseksi tarvitaan alikulkutun-
36280: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36281:
36282: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Jorma Rantanen
36283: Eeva Turunen Pekka Puska Matti Väistö
36284: 1990 vp. 1075
36285:
36286: Raha-asia-aloite n:o 1002
36287:
36288:
36289:
36290:
36291: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun ja Joensuun
36292: välisen rataosan sähköistyssuunnitelman laatimiseen
36293:
36294:
36295: Eduskunnalle
36296: Rautateiden sähköistyssuunnitelmat edel- mäen kautta joko itäistä tai läntistä rautatie-
36297: lyttävät, että Pohjanmaan ja Savon radat reittiä. Sähkön hinnan jatkuva edullisuus
36298: sähköistetään. Karjalan rata on jo sähköis- puoltaa ratojen sähköistämistä. Sähköjuna
36299: tetty Joensuuhun saakka. Joensuun-Kon- on dieselveturia huomattavasti ympäristöys-
36300: tiomäen-Oulun radan liikenne tulee lähi- tävällisempi.
36301: vuosina kasvamaan, kun radan varteen suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36302: nitellut suuret puuteollisuuslaitokset aloitta- nioittaen,
36303: vat toimintansa ja kun turismi ja laskettelu
36304: laajenevat radan vaikutusalueella. Joensuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36305: ja Oulun välin sähköistäminen parantaisi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36306: huomattavasti rautateiden mahdollisuuksia. 31.57.62 5 000 000 markkaa Oulun ja
36307: Jos mainittu väli sähköistetään, voivat säh- Joensuun välisen rataosan sähköistys-
36308: köjunat kulkea ympyrää Oulun tai Kontio- suunnitelman laatimiseen.
36309: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36310: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska
36311: Jorma Rantanen Eeva Turunen Matti Väistö
36312: 1076 1990 vp.
36313:
36314: Raha-asia-aloite n:o 1003
36315:
36316:
36317:
36318:
36319: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-
36320: Kontiomäen rataosan perusparannukseen
36321:
36322:
36323: Eduskunnalle
36324: Nurmeksen ja Kontiomäen välinen rataosa nopeuksia. Niiralan rajanylityspaikan avau-
36325: ei kestä nykyisessä kunnossa suuria painoja duttua Karjalan ja Oulun väliselle radalle
36326: eikä nopeuksia. Se on kuitenkin tärkeä yh- avautuu uusia mahdollisuuksia.
36327: dysrata Karjalan, Pohjanlahden ja Lapin vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36328: lillä. Paikalliset talviurheilukeskukset ovat nioittaen,
36329: halukkaita käyttämään tätä rataosaa yhä
36330: enemmän myös turistien matkareittinä. Ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36331: jaaniin ja Uimaharjuun suunnitellut suuret 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36332: puunjalostuslaitokset kuljettavat alueelta 31.57.62 30 000 000 markkaa Nurmek-
36333: suuret määrät puutavaraa. Niillä olisi haluja sen-Kontiomäen rataosan perusparan-
36334: käyttää rautatietä, jos VR:n palvelut olisivat tamiseen ja kiskonvaihtoon.
36335: ajan tasalla eli rata kestäisi suuria painoja ja
36336: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36337: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska
36338: Jorma Rantanen Eeva Turunen Matti Väistö
36339: 1990 vp. 1077
36340:
36341: Raha-asia-aloite n:o 1004
36342:
36343:
36344:
36345:
36346: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon-Niira-
36347: lan rataosan kunnostamiseen ja perusparannukseen
36348:
36349:
36350: Eduskunnalle
36351: Rautatieliikenne Niiralan kautta on kasva- kiire, koska se ei ole yhdessä vuodessa tehtä-
36352: massa. Enson Uimaharjun tehtaille kuljete- vissä. Radan on oltava täysin kunnossa v.
36353: taan vuodesta 1992 vuosittain miljoona kuu- 1992.
36354: tiota raakapuuta Neuvostoliitosta. Uimahar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36355: justa viedään selluloosaa Neuvostoliittoon. nioittaen,
36356: Muutakin liikennettä on tulossa lisää tälle
36357: rataosalle. Onkamon-Säkäniemen ja Niira- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36358: lan välinen rata on heikko, kulkeehan se 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36359: suuren suoalueen halki. Nykyisessä kunnos- 31.90.78 26 000 000 markkaa Onka-
36360: saan rata ei kestä mainittuja suuria kuljetuk- mon--Niiralan rataosan kunnostami-
36361: sia. Sen vuoksi radan kunnostamisella on jo seen ja perusparannukseen.
36362: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36363:
36364: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Pnska
36365: Jorma Rantanen Eeva Turunen Matti Väistö
36366: 1078 1990 vp.
36367:
36368: Raha-asia-aloite n:o 1005
36369:
36370:
36371:
36372:
36373: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän perus-
36374: tamissuunnitteluun Lieksan ja Nurmeksen seudulle
36375:
36376:
36377: Eduskunnalle
36378: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen rajoittu- erityisiä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse
36379: vina muodostavat lähinnä Lieksan ja Nur- valtio on merkittävä tekijä alueen talouselä-
36380: meksen kaupungit sekä niiden välittömässä mässä omistaessaan suoraan tai valtiojoh-
36381: läheisyydessä olevat kunnat maantieteellisesti toisten yhtiöiden kautta suuren osan alueen
36382: laajan ja metsätalouden, teollisuuden, maata- metsistä sekä valtiojohtoisten yhtiöiden har-
36383: louden sekä matkailun suhteen merkittävän joittaessa alueella voimaperäistä teollisuutta.
36384: talousalueen, jonka ulottaminen lentoliiken- Edelleen on valtion erityisessä intressissä
36385: teen käyttömahdollisuuksien piiriin on val- myötävaikuttaa sen tukitoimenpiteillä kehi-
36386: tiovallan tärkeä tehtävä. tettyjen teollisuus- ja matkailuelinkeinojen
36387: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen toimintaedellytysten parantamiseen. Lieksan
36388: koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yk- ja Nurmeksen kaupungit ovat päättäneet yh-
36389: sin alueen omilla voimavaroilla ilman valtion teisen lentokentän sijaintipaikaksi Viekin ky-
36390: taloudellista myötävaikutusta käytännön toi- lässä sijaitsevan Kärkelän kankaan. Lieksan
36391: menpiteisiin asian kehittämisessä ei ole pääs- kaupunki ostaa parhaillaan lentokentälle tar-
36392: ty asian laajakantoisuuden vuoksi sekä siksi, vittavia maa-alueita.
36393: että se koskee useita kuntia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36394: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien nioittaen,
36395: järjestämisen perusteluja ovat alueen syrjäi-
36396: nen sijainti, alueen rautatieliikenteen heikko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36397: taso, alueen maantieteellinen laajuus ja ennen 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
36398: kaikkea se, että alueen talouselämän nykyta- markkaa Lieksan ja Nurmeksen kau-
36399: so ja sen kehittäminen edelleen edellyttävät punkeja ja niitä ympäröiviä kuntia pal-
36400: mahdollisuutta nopeisiin yhteyksiin eri puo- velevan lentokentän suunnitteluun ja ra-
36401: lille maata. kentamistyön valmisteluun siten, että
36402: Asian perusteluiksi voidaan esittää myös suunnittelutyö aloitetaan vuonna 1991.
36403: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36404:
36405: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Jorma Rantanen
36406: Eeva Turunen Pekka Puska Matti Väistö
36407: 1990 vp. 1079
36408:
36409: Raha-asia-aloite n:o 1006
36410:
36411:
36412:
36413:
36414: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen vanhan
36415: teollisuusmiljöön säilyttämiseen
36416:
36417:
36418: Eduskunnalle
36419: Kiteen Puhoksen vanhan teollisuusmiljöön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36420: säilyttämisellä on merkitystä koko valtakun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36421: nalle ja etenkin Pohjois-Karjalalle. Alue on 35.32.34 1 000 000 markkaa Puhoksen
36422: Pohjois-Karjalan vanhin teollisuusalue. Il- vanhan teollisuusalueen säilyttämiseen
36423: man valtion tukea alueen säilyttäminen jälki- ja entistämiseen.
36424: polville on mahdotonta.
36425: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36426: nioittaen,
36427: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36428:
36429: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska
36430: Jorma Rantanen Eeva Turunen Matti Väistö
36431:
36432:
36433:
36434:
36435: /
36436: 1080 1990 vp.
36437:
36438: Raha-asia-aloite n:o 1007
36439:
36440:
36441:
36442:
36443: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden pääradan ali-
36444: kulkutunneleiden rakentamiseen
36445:
36446:
36447: Eduskunnalle
36448: Rataosuus Helsinki-Riihimäki on maam- maan, Savion ja säteilyturvakeskus-kulttuu-
36449: me vilkkaimmin liikennöityjä ratoja ja sen ritalon alikulkujen rakentaminen. Olisi koh-
36450: johdosta onnettomuusriskit ovat suuret ko. tuutonta, jos kaupunki joutuisi yksin vastaa-
36451: rataosuudella. Turvallisuutta voidaan paran- maan useasta alikulkutunnelin rakenta-
36452: taa huomattavasti rakentamalla alikulkutun- misesta.
36453: neleita radan alitse. Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
36454: Hyvinkään asemalla on vielä tällä hetkellä Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
36455: tasoristeys matkustajia varten. Vuonna 1989 telukunnassa.
36456: Hyvinkään asemalla tapahtui kaksi kuole- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
36457: maan johtanutta onnettomuutta ja näiden nioittavasti,
36458: lisäksi useita vaaratilanteita.
36459: Toinen kiireellinen alikulkutunneleiden ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36460: kentamistarve on Keravan kohdalla. Kera- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36461: van keskusta laajenee pääradan itäpuolelle. 31.57.62 5 000 000 markkaa alikulku-
36462: Kävelykadun jatkeeksi on suunniteltu radan tunnelin rakentamiseen Hvvinkään ase-
36463: alitusta, joka yhdistää keskusta-alueet toi- malle ja 2 500 000 markkaa Keravan
36464: siinsa. Hanke tulisi toteuttaa yhtä aikaa Sam- radan alikulkutunneleiden rakentami-
36465: polan rakentamisen kanssa 1990-luvun alus- seen.
36466: sa. Tämän lisäksi ovat ajankohtaisia Kytö-
36467: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36468:
36469: Pauli Uitto Päivi V arpasuo Per-Henrik Nyman
36470: Lea Kärhä Markku Pohjola Marja-Liisa Löyttyjärvi
36471: Eeva-Liisa Moilanen Lauri Metsämäki Tuula Liunaiomaa
36472: Jouni J. Särkijärvi Tarja Kautto Ole Wasz-Höckert
36473: Henrik Lax Saara-Maria Paakkinen Matti Saarinen
36474: Martti Tiuri Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg
36475: Marita Jurva Claes Andersson Ritva Laurila
36476: Antti Kalliomäki Elsi Hetemäki-Olander Tauno Valo
36477: Arja Alho
36478: 1990 vp. 1081
36479:
36480: Raha-asia-aloite n:o 1008
36481:
36482:
36483:
36484:
36485: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkukäytävän ra-
36486: kentamiseksi Hyvinkään rautatieasemalle
36487:
36488:
36489: Eduskunnalle
36490: Rataosuus Helsinki-Riihimäki on maam- muutta ja näiden lisäksi oli useita vaaratilan-
36491: me vilkkaimmin liikennöityjä ratoja ja sen teita. Asemalla liikkuvien on vaikea havaita
36492: johdosta onnettomuusriskit ovat sanotulla nopeasti ja äänettömästi kulkevia sähköju-
36493: rataosuudella huomattavan suuret, siitäkin nia, varsinkin silloin, kun ne lähes yhtäaikai-
36494: huolimatta, että rautatielaitoksen toimesta sesti vastakkaisiin suuntiin kulkien ohittavat
36495: on junaturvallisuutta erityisesti viime vuosina aseman.
36496: merkittävästi lisätty. Tämän johdosta pidämme tarpeellisena,
36497: Asemien liikennejärjestelyissä on jalankul- että Hyvinkään asemalle rakennetaan jalan-
36498: kijoiden kannalta ehdottomasti turvallisin kulkijoita varten alikukukäytävä.
36499: käytäntö eri tasoon rakennetut jalankulku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36500: tiet, joita on jo monille rautatieasemille viime nioittaen,
36501: vuosina rakennettukin.
36502: Vilkkaasti liikennöidyllä Hyvinkään ase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36503: malla on kuitenkin vielä matkustajia varten 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
36504: tasoristeys, minkä johdosta matkustajien tur- markan määrärahan alikulkukäytävän
36505: vallisuus ei ole täysin varmistettu. rakentamisen aloittamiseksi Hyvinkään
36506: Vuonna 1989 Hyvinkään asemalla tapah- asemalle.
36507: tui kaksi kuolemaan johtanutta onnetto-
36508: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36509: Pauli Uitto Kaarina Dromberg Tarja Kautto
36510: Tauno Valo
36511: 1082 1990 vp.
36512:
36513: Raha-asia-aloite n:o 1009
36514:
36515:
36516:
36517:
36518: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
36519: opiston kirjaston musiikkikokoelmien ja audiovisuaalisen
36520: aineiston tutkijapalveluiden järjestämiseen
36521:
36522:
36523: Eduskunnalle
36524: Helsingin yliopiston kirjasto, joka hoitaa painettu musiikkialan kirjallisuus, jota täy-
36525: kansalliskirjastotehtäviä, on vuodesta 1981 dentävät laajat ulkomaisen musiikkitieteelli-
36526: lähtien saanut lakisääteisinä vapaakappalei- sen kirjallisuuden kokoelmat.
36527: na kotimaiset äänitteet ja muun audiovisuaa- Musiikin tutkimus on Suomessa laaja-
36528: lisen aineiston liikkuvina kuvina katsottavia alaista ja vilkasta ja tarve tutkijapalvelujen
36529: lukuun ottamatta. Uusien ääni- ja av-tallen- tehostamiseen on suuri. Helsingin yliopiston
36530: teiden arkistointi on näin voitu järjestää tyy- kirjaston ainutlaatuiset kokoelmat tulisi pa-
36531: dyttävällä tavalla. Vapaakappalelain tultua remmin saada tutkimuksen käyttöön. Muun
36532: voimaan ei laajentuneisiin tehtäviin välittö- audiovisuaalisen aineiston hoito ja palvelut
36533: mästi osoitettu lisätyövoimaa. Sittemmin on voitaisiin järjestää musiikkipalvelujen yhtey-
36534: sekä Helsingin yliopiston kirjastoon että Jy- teen.
36535: väskylän yliopiston kirjastoon kumpaankin Mikäli äänitekokoelmien ja muun av-ai-
36536: saatu yksi virka, joiden avulla on järjestetty neiston hoitoon ja konservointiin ei voida
36537: av-aineiston saapumisvalvonta ja vastaanot- palkata ao. tehtäviin erikoistunutta teknistä
36538: to sekä rekisteröinti valtakunnalliseen tieto- henkilökuntaa, vaarantuu av-tallenteiden säi-
36539: kantaan ja toimitettu kyseisestä aineistosta lyvyys. Kansallisten musiikkikokoelmien hoi-
36540: painetut vuosiluettelot. taminen ja palvelut puolestaan edellyttävät
36541: Myös äänitteiden ja muun av-aineiston tut- musiikkitieteellisen koulutuksen saanutta kir-
36542: kijapalvelut, huolto ja konservointi tulisi pys- jastohenkilökuntaa.
36543: tyä hoitamaan niin, että vapaakappalelain Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36544: tarkoitus tulisi täytetyksi ja aineiston säilymi-
36545: nen voitaisiin turvata. Helsingin yliopiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36546: kirjaston vapaakappalekokoelmat käsittävät 1991 tulo- ja menoarvioon 540 000
36547: jo noin 35 000 äänitettä ja muuta av-aineistoa markkaa työsuhdepalkkoihin Helsingin
36548: yli 3 000 yksikköä. Kirjastolla on myös maan yliopiston kirjaston musiikki- ja audio-
36549: laajimmat suomalaisen musiikin painettujen visuaalisen aineiston tutkijapalvelujen
36550: nuottien kokoelmat ja Suomen merkittävim- järjestämiseen, musiikkikokoelmien hoi-
36551: mät säveltäjien käsikirjoitusjäämistöt. Lisäk- toon ja konservointiin.
36552: si sen kokoelmiin kuuluu kaikki Suomessa
36553: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36554:
36555: Riitta Uosukainen Marja-Liisa Tykkyläinen Sinikka Mönkäre
36556: Riitta Jouppila Ritva Vastamäki Martti Tiuri
36557: Jörn Donner Pekka Haavisto Anna-Liisa Jokinen
36558: Tellervo Renko Marjatta Väänänen Pirjo-Riitta Antvuori
36559: Erkki Pystynen Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
36560: 1990 vp. 1083
36561:
36562: Raha-asia-aloite n:o 1010
36563:
36564:
36565:
36566:
36567: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion oppilaan-
36568: ohjauksen ja työelämään tutustumisen kehittämiseen
36569:
36570:
36571: Eduskunnalle
36572: Lukion uusi lukusuunnitelma sisältää op- vaikka elinkeinoelämä on sen tärkeyttä ko-
36573: pilaanohjauksen yhtenä oppiaineena. Oppi- rostanut.
36574: laanohjaus on osa lukion kasvatustyötä, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36575: sen tehtävänä on edistää oppilaissa sellaisia nioittaen,
36576: valmiuksia, joita tarvitaan opiskelussa, ura-
36577: suunnittelussa, työelämässä ja vapaa-aikana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36578: Ohjauksen yhteyteen kuuluu työelämään tu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36579: tustuttamista, jolla pyritään lähentämään 29.43.30 JO 900 000 markkaa opetta-
36580: koulua ja ympäröivää yhteiskuntaa sekä hel- jien palkkausmenoihin tarkoitettua val-
36581: pottamaan oppilaiden uranvalintaa. tionosuutta varten lukion oppilaanoh-
36582: Oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen jausta haitavien opettajien palkkauk-
36583: ei kuitenkaan ole varattu voimavaroja, vaik- seen oppilaanohjauksen henkilökohtais-
36584: ka tutkimusten mukaan juuri tätä ohjausta ta pienryhmäohjausta varten sekä työ-
36585: oppilaat eniten tarvitsevat. Työelämään tu- elämään tutustuttamisen aiheuttamiin
36586: tustuttamiseenkaan ei ole varattu resursseja, järjestelyihin.
36587: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36588:
36589: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
36590: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
36591: 1084 1990 vp.
36592:
36593: Raha-asia-aloite n:o 1011
36594:
36595:
36596:
36597:
36598: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen
36599: keskuskirjaston toimintaan
36600:
36601:
36602: Eduskunnalle
36603: Yleisten kirjastojen keskuskirjasto on tär- (v. 1988 480 000 mk), mutta se ei riitä katta-
36604: keä osa maamme kirjastoverkkoa. Sen aineis- maan edes kaikkea nykyistä toimintaa, saati
36605: to on kaikkien kirjastojen ja siten kaikkien mahdollista erityisiä kehittämisprojekteja.
36606: suomalaisten käytettävissä kaukopalvelun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36607: kautta. Se vastaa myös osaltaan maamme nioittaen,
36608: yleisten kirjastojen toiminnan kehittämisestä
36609: mm. ylläpitämällä alan ammattikirjallisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36610: den kokoelmaa ja järjestämällä koulutus- ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36611: neuvottelu tilaisuuksia. 29.56.30 1 000 000 markkaa yleisten
36612: Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toi- kirjastojen valtakunnallisen keskuskir-
36613: miva Helsingin kaupunginkirjasto saa tätä jaston toimintaa varten.
36614: toimintaa varten erillistä valtionosuutta
36615: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36616: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
36617: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
36618: 1990 vp. 1085
36619:
36620: Raha-asia-aloite n:o 1012
36621:
36622:
36623:
36624:
36625: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten
36626: oppilaitosten opettajien käytännön työelämään osallistu-
36627: mista varten myönnettäviin apurahoihin
36628:
36629:
36630: Eduskunnalle
36631: Valtion tulo- ja menoarviossa on momentti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36632: 29.76.54 opettajien käytännön työelämään nioittaen,
36633: osallistumista varten. Momentin lisärahoitus-
36634: tarve on huomattava. Jos tavoitteena pide- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36635: tään sitä, että kuudesosalle ammatillisten op- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36636: pilaitosten päätoimisista opettajista luodaan 29.76.54 48 000 000 markkaa ammatil-
36637: mahdollisuudet keskimäärin kolmen kuukau- listen oppilaitosten opettajien käytän-
36638: den ajaksi osallistua työelämään, vuotuinen nön työelämään osallistumista varten
36639: määrärahatarve olisi (2 500 opettajaa x 3 kk x myönnettäviin apurahoihin.
36640: 10 000 mk) 75 miljoonaa markkaa. Vuotta
36641: 1990 varten määräraha tulisi nykytilantee-
36642: seen verraten moninkertaistaa.
36643: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36644: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
36645: 1086 1990 vp.
36646:
36647: Raha-asia-aloite n:o 1013
36648:
36649:
36650:
36651:
36652: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen
36653: semiotiikan instituutin perustamiseen ja toimintaan
36654:
36655:
36656: Eduskunnalle
36657: Maailmanlaajuisen, semiotiikan kannalta Iinen kongressi sekä opiskelijakoulutuksen
36658: kaikkia keskeisiä maita edustavan tiedemies- kehittäminen mm. säännöllisen kesäkoulutoi-
36659: kollegion päätös 21.7.1988- perustaa kan- minnan muodossa.
36660: sainvälinen semiotiikkainstituutti (ISI) ja Instituutin kustannukset ovat vuonna 1990
36661: esittää sen kotipaikaksi Suomi sekä valita noin 400 000 mk. Koska kyse on maailman-
36662: instituutin ensimmäiseksi presidentiksi suo- laajuisestikin merkittävän keskuksen sijoitta-
36663: malainen professori Eero Tarasti - on mer- misesta Suomeen, olisi suotavaa ja perustel-
36664: kittävä huomionosoitus Suomelle ja semiotii- tua, että myös valtiovalta osallistuisi hank-
36665: kan tutkimukselle Suomessa. Se on jälleen keen kuluihin. Muu rahoitus instituutille -
36666: myös osoitus Suomen mahdollisuuksista toi- joka siis merkitsee toimintaa, ei rakennettua
36667: mia sillanrakentajan roolissa kansainvälises- laitosta - on tarkoitus saada Imatran kau-
36668: sä yhteistyössä. Semiotiikka on tosin vielä pungilta, elinkeinoelämältä, eräistä kansain-
36669: varsin nuori tieteenala, mutta sen merkitys on välisistä rahoituslähteistä ja omasta palvelu-
36670: kaiken aikaa korostumassa siirryttäessä koh- toiminnasta saatavista tuloista.
36671: ti informaatioyhteiskuntaa. Semiotiikkahan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36672: tutkii kommunikaatiota, viestintää ja vuoro- nioittaen,
36673: vaikutusta hyvin laaja-alaisesti.
36674: Kansainvälinen semiotiikkainsituutti on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36675: valinnut kotipaikakseen Imatran ja sen toi- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
36676: mintoja tulee olemaan semiotiikan tietopan- markkaa kansainvälisen semiotiikan
36677: kin perustaminen ja ylläpito, kirjanpito, tut- instituutin perustamiseen ja toiminnan
36678: kimuspalvelujen välittäminen, tutkijoiden yh- tukemiseen.
36679: teydenpidon kehittäminen, vuotuinen tieteel-
36680: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36681:
36682: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
36683: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
36684: 1990 vp. 1087
36685:
36686: Raha-asia-aloite n:o 1014
36687:
36688:
36689:
36690:
36691: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan kan-
36692: nakselle haudattujen sankarivainajien muistomerkin pys-
36693: tyttämiseksi Lappeenrantaan
36694:
36695:
36696: Eduskunnalle
36697: Luovutettujen alueiden kunnat kokivat so- Patsaan kustannusarvio on noin 900 000
36698: dan menetykset muuta maata raskaampina. mk, ja Lappeenrannan kaupunki on alusta-
36699: Parhaassa iässä henkensä menettäneiden vasti luvannut muistomerkin maapohjan
36700: osuus näissä kunnissa oli suhteellisesti suu- sekä hoidon. Patsaan rahoittamiseksi käyn-
36701: rempi kuin muualla Suomessa, jopa monin- nistetään kansalaiskeräys. Kun hankkeen
36702: kertainen. eteenpäin viejät ovat pääasiassa jo ikäänty-
36703: Lähes kaikki luovutettujen alueiden kun- nyttä väkeä ja asia koko maan yhteinen,
36704: tien sankarivainajat haudattiin luovutetulle odotetaan hankkeelle valtion tukea.
36705: alueelle, jossa sankarihaudat muistomerkkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36706: neen ovat tuhoutuneet. nioittaen,
36707: Luovutettuun Karjalaan haudattujen san-
36708: karivainajiemme kunnioittamiseksi ja heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36709: muistonsa säilyttämiseksi ovat Kannaksen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36710: karjalaiset pitäjäseurat - eritoten Uusikirk- 29.99.50 300 000 markkaa Karjalan
36711: ko-yhdistys - päättäneet pystyttää omien kannakselle haudattujen sankarivaina-
36712: kuntiensa sankarivainajille yhteisen muisto- jien muistomerkin pystyttämiseksi Lap-
36713: merkin Lappeenrantaan. peenrantaan.
36714: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36715:
36716: Riitta Uosukainen Martti Tiuri
36717: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
36718:
36719:
36720:
36721:
36722: 72 200052Y
36723: 1088 1990 vp.
36724:
36725: Raha-asia-aloite n:o 1015
36726:
36727:
36728:
36729:
36730: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taavetin ja Ha-
36731: minan välisen maantieyhteyden parantamiseksi
36732:
36733:
36734: Eduskunnalle
36735: Kymen läänissä on laajalti pantu merkille, ovat tuonnin ja viennin kannalta merkittäviä
36736: ettei Taavetin ja Haminan välinen maan- kansantaloudellisesti. Kun myös tulevaisuu-
36737: tieyhteys vastaa liikenteen asettamia vaati- dessa suurin osa viennistämme tapahtuu me-
36738: muksia. Kyseinen maantie, joka yhdistää ritse ja kun Saimaan alueella sijaitseva teolli-
36739: mm. Saimaan alueen teollisuuden kuljetukset suus on pääasiallisesti vientiteollisuutta, on
36740: satamiin, vaatii selviä parannuksia. Taavetin ja Haminan välisen tien parantami-
36741: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilo- nen suorastaan välttämätöntä. Tien suunnit-
36742: metrin pituinen tie on vilkkaasti liikennöity, telun pikainen käynnistäminen koetaan erit-
36743: suorastaan valtatien tapaan. Autoista suuri täin tärkeäksi ja perustelluksi.
36744: osa on raskaan liikenteen kalustoa, ja tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36745: tieyhteys onkin yksi merkittävimmistä ras- nioittaen,
36746: kaan liikenteen väylistä maassamme. Tie on
36747: kuitenkin kapea, mäkinen ja mutkainen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36748: keväisin useiden viikkojen ajan rautainen. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36749: Tien puutteiden takia raskas liikenne ei ole 31.24.77 2 000 000 markkaa yleissuun-
36750: voinut toteuttaa muilla teillä mahdollisia ta- nitteluun Taavetin ja Haminan välisen
36751: loudellisia ja energiaa säästäviä toimia. tieyhteyden parantamiseksi.
36752: Sekä Haminan satama että Kotkan satama
36753: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36754:
36755: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Kaarina Dromberg
36756: 1990 vp. 1089
36757:
36758: Raha-asia-aloite n:o 1016
36759:
36760:
36761:
36762:
36763: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 6
36764: liikennejärjestelyihin Utin kohdalla
36765:
36766:
36767: Eduskunnalle
36768: Valtion tulo- ja menoarvion yleisperustelu- telyt. Valtatie n:o 6 Utin kohdalta on erittäin
36769: jen mukaan tienpidossa on tavoitteena muun vilkaasti liikennöity tieosuus. Keskimääräi-
36770: muassa parantaa pääteiden liikennöitävyyttä, nen vuorokausiliikenne mainitulla tieosuu-
36771: liikenneturvallisuutta ja päällystetyn tiever- della on 8 000 ajoneuvoa. Tieosuus on myös
36772: kon kuntoa. onnettomuusaltis: 3-7 liikennevahinkoa
36773: Yleisten teiden tekemiseen on tulo- ja me- vuodessa.
36774: noarvioesityksessä osoitettu yhteensä 2 318 Valtatien n:o 6 liikennejärjestelyt Utin
36775: mmk, josta Kymen tiepiirille 132 mmk. Tämä kohdalla käsittävät yksityisteiden liittymien
36776: merkitsee 8 mmk:n lisäystä tiepiirin kuluvan lukumäärän vähentämiseksi uusia risteysjär-
36777: vuoden määrärahoihin. Reaalisesti tiepiirin jestelyitä, kevyen liikenteen väylien ja alikul-
36778: rahoitus kuitenkin laskee kolmella prosent- kukäytävien rakentamista sekä Utin sotilas-
36779: tiyksiköllä. Määrärahavaraus on aivan liian lentokentän varalaskeutumispaikan rakenta-
36780: pieni tiepiirin esittämiin tarpeisiin nähden. misen. Hankkeen kustannusarvio on 15
36781: Tämän vuoksi tiepiirin tärkeät pääteiden lii- mmk.
36782: kennöitävyyttä ja liikenneturvallisuutta pa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36783: rantavat hankkeet lykkääntyvät ja nopeusra- nioittaen,
36784: joitukset lisääntyvät.
36785: Kymen tiepiirin tärkeimpiä ja kiireisimpiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36786: liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtää- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36787: viä hankkeita on valtatien n:o 6 parantami- 31.24.77 2 000 000 markkaa valtatien
36788: nen. Kymenlaakson puolella ovat suunnitte- n:o 6 liikennejärjestelyihin Utin kohdal-
36789: lun osalta valmiina Utin kohdan liikennejär- la.
36790: jestelyt ja kevyen liikenteen turvallisuusjärjes-
36791: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36792: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
36793: 1090 1990 vp.
36794:
36795: Raha-asia-aloite n:o 1017
36796:
36797:
36798:
36799:
36800: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liiken-
36801: teen väylän rakentamiseen kantatien n:o 62 yhteyteen
36802: välillä Kaukopää-Rasila
36803:
36804:
36805: Eduskunnalle
36806: Imatran kaupungin pohjoisosasta Ruoko- teen välillä Imatran Kaukopää-Ruokolah-
36807: lahden Rasilaan suuntautuvalla kantatiellä den Rasila.
36808: n:o 62 on kevyen liikenteen tilanne ongelmal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36809: linen ja vaarallinen. Erityisesti Enso-Gutzeit nioittaen,
36810: Oy:n Kaukopään tehtaalle suuntautuva ras-
36811: kas liikenne tekee mm. pyöräilijöiden liikku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36812: misen turvattomaksi, eikä tiheään liikennöi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36813: dyllä tiellä ole voitu välttyä onnettomuuksil- 31.24.77 3 000 000 markkaa kevyen lii-
36814: ta. kenteen väylän rakentamiseksi kanta-
36815: Kevyen liikenteen raitti olisi turvallisuus- tien n:o 62 yhteyteen välille Imatran
36816: syistä rakennettava kantatien n:o 62 yhtey- Kaukopää-Ruokolahden Rasila.
36817: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36818:
36819: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen
36820: 1990 vp. 1091
36821:
36822: Raha-asia-aloite n:o 1018
36823:
36824:
36825:
36826:
36827: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta veneväylien
36828: suunnitteluun Saimaan vesistön alueelle
36829:
36830:
36831: Eduskunnalle
36832: Tie- ja vesirakennushallitus on julkistanut nostaneet ensin mainittuihin. Väylästön hoi-
36833: ansiokkaan Vesitieohjelma 2000 -suunnitel- to ja kehittäminen kuuluu valtiovallalle.
36834: man. Siihen ja valtion vuoden 1990 tulo- ja Saimaan vesistössä on lukuisia ns. vanhoja
36835: menoarvioehdotukseen niveltyvästi on ai- väyliä, jotka uiton ja rahtiliikenteen muutos-
36836: heellista kiinnittää huomiota vielä yhteen, ten myötä on poistettu ja päästetty rappeu-
36837: pikaista toteuttamista vaativaan yksityiskoh- tumaan. Nämä olisivat kunnostettuina mitä
36838: taan. erinomaisimpia veneilyväyliä. Tällaisia ovat
36839: Saimaan vesistössä on sekä hyöty- että mm. Härskiänsaaren etelä- ja itäpuoliset väy-
36840: huviliikenne lisääntynyt viime vuosina suu- lät, Käyhkään-Kukonharjun väylä, Telatai-
36841: resti. Kasvu näyttää edelleen jatkuvan. Vesi- paleen väylä sekä väylä Puruvedeltä Paasive-
36842: liikenteen turvallisuuden kannalta olisi edul- delle Raikuun kanavan kautta.
36843: lista, jos huviveneliikennettä voitaisiin vähen-
36844: tää kauppamerenkulun käyttämiltä syväväy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36845: liltä. nioittaen,
36846: Huviveneily on yksi vapaa-ajan vieton
36847: muoto. Sen tarpeita ovat mm. venesatamat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36848: telakointimahdollisuuksineen, retkeilysata- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36849: mat, jätehuolto ja väylästö. Näitä kaikkia 31.30.77 1 000 000 markkaa Saimaan
36850: tulee kehittää tasapuolisesti. Kunnat ja venei- vesistön alueen veneväylien suunnitte-
36851: lyjärjestöt ovat voimavarojensa mukaan pa- luun.
36852: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36853: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Kaarina Dromberg
36854: Riitta Saastamoinen Riitta Jouppila
36855: 1092 1990 vp.
36856:
36857: Raha-asia-aloite n:o 1019
36858:
36859:
36860:
36861:
36862: Uosukainen: Määrärahan osoittamisesta Imatran katsastus-
36863: aseman rakentamiseen
36864:
36865:
36866: Eduskunnalle
36867: Imatran katsastusasema toimii tätä nykyä Katsastusasemalle on varattu tontti, joka on
36868: vuokratiloissa. Katsastusasemalta puuttuu kokonaan valtion omistuksessa, joten raken-
36869: toimistotiloja, eivätkä tilat sovellu hyvin tar- tamisedellytykset ovat tältä osin kunnossa.
36870: koitukseensa muutenkaan, koska kyseinen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
36871: rakennus on teollisuushalli. Autokannan kas- nioittaen,
36872: vun myötä katsastusaseman henkilökunta
36873: kasvaa. Näin ollen Imatran katsastusaseman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36874: suunnittelu olisi aiheellista käynnistää. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36875: Imatran kaupungin työllisyystilanne on 31.40.74 500 000 markkaa Imatran
36876: erittäin vaikea. Kaupungin väkiluku on vä- katsastusaseman rakentamisen suunnit-
36877: hentynyt viime vuosina työttömyyden vuok- teluun.
36878: si. Uudet rakennushankkeet kohentaisivat
36879: epäsuotuisaa tilannetta mielekkäällä tavalla.
36880: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36881:
36882: Riitta Uosukainen
36883: 1990 vp. 1093
36884:
36885: Raha-asia-aloite n:o 1020
36886:
36887:
36888:
36889:
36890: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pakolaisneuvon-
36891: tapisteen tukemiseen
36892:
36893:
36894: Eduskunnalle
36895: Pakolaisneuvontapiste perustettiin loka- tamiselle olisi tarvetta erityisesti ottaen huo-
36896: kuussa 1988 antamaan neuvontaa ja oikeus- mioon Suomeen tulevien pakolaisten ja tur-
36897: apua Suomessa oleville turvapaikanhakijoil- vapaikanhakijoiden määrän oletettavan nou-
36898: le, pakolaisille ja mahdollisuuksien mukaan sun lähivuosina.
36899: muillekin ulkomaalaisille. Sen perustivat II Pakolaisneuvontapisteen toiminta rahoi-
36900: pakolaisasioissa toimivaa kansalaisjärjestöä tettiin vuoden 1989 loppuun asti pääosin
36901: (mm. Kirkon ulkomaanasiain neuvosto, Suo- kirkon yhteisvastuukeräyksen kertaluontei-
36902: men Punainen Risti, NMKY -liitto ja Suomen sella avustuksella, joka päättyi vuoden 1989
36903: Pakolaisapu). Pakolaisneuvontapiste toimii lopussa. Jotta toimintaa voitaisiin jatkaa, on
36904: muodollisesti Suomen Pakolaisapu ry:n yh- löydettävä järjestöjen käyttöön varaamien re-
36905: teydessä, mutta sen hallinto ja taloudenhoito surssien lisäksi muita rahoituslähteitä.
36906: ovat itsenäisiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36907: Neuvontapisteessä työskentelee yksi laki- nioittaen,
36908: mieskoulutuksen saanut työntekijä. Vastaa-
36909: vaa palvelua pakolaiset eivät saa mistään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36910: muualta-- yhteiskunta ei ole järjestänyt pa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36911: kolaisten oikeudellista apua. Siksi Pakolais- 33.29.61 lisäyksenä 150 000 markan
36912: neuvontapisteen ensimmäinen toimintavuosi määrärahan Suomen Pakolaisapu ry:lle
36913: onkin ollut kiireinen: asiakkaita on ollut noin käytettäväksi Pakolaisneuvontapisteen
36914: 250. Toiminnan jatkamiselle ja myös laajen- toimintaa varten.
36915: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36916:
36917: Riitta Uosukainen Riitta Jouppila
36918: 1094 1990 vp.
36919:
36920: Raha-asia-aloite n:o 1021
36921:
36922:
36923:
36924:
36925: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehti-
36926: kokeilun aloittamiseksi Pohjois-Kymenlaaksossa
36927:
36928:
36929: Eduskunnalle
36930: Aluearkkitehtitoiminta käynnistyi kokeilu- pahtuneen nopean volyymin lisääntymisen
36931: na vuonna 1982. Toiminnan tarkoituksena vuoksi. Tähän on syynä mainittujen kuntien
36932: on rakennetun ympäristön perinteisten arvo- väestömäärän jatkuva kasvu. Mainittujen
36933: jen säilyttäminen ja rakentamisen laadun pa- kuntien väkiluku kasvoi viime vuonna yh-
36934: rantaminen pienissä kunnissa, joilla ei ennes- teensä lähes 350 henkeä ja väestönkasvu oli
36935: tään ole rakennustaiteen eikä kaavoitusalan samalla suurinta Kymen läänissä.
36936: asiantuntijaa. Kuntien voimakas talonrakennustoiminta
36937: Aluearkkitehdin tehtäviin kuuluvat kun- merkitsee kasvavaa painetta haja-asutus-
36938: nan viranomaisten avustaminen, asukkaiden alueiden kaavoittamiseen. Ympäristöarvojen
36939: neuvonta, koulutus, tiedotus ja neuvontame- huomioon ottaminen kaavoituksessa, uudis-
36940: netelmien kehittäminen sekä lääninhallituk- rakentamisessa ja perusparantamisessa tulee
36941: sen avustaminen kaavoitus- ja rakennustoi- myös entistä tärkeämmäksi maaseutukuntien
36942: meen liittyvissä asioissa. rakentamisessa. Aluearkkitehtitoimintako-
36943: Ympäristöministeriö myöntää vuosittain keilun aloittamisella Elimäen, Iitin, Jaalan ja
36944: al uear kki teh ti toimintaan valtionavustus ta Valkealan kunnissa voitaisiin edistää mainit-
36945: aluearkkitehtien palkka- ja matkamenoihin. tujen tekijöiden huomioon ottamista kunnal-
36946: Avustusten suuruus on 65 prosenttia menois- lisessa päätöksenteossa. Nämä kunnat muo-
36947: ta. dostavat väestöpohjaltaan ja alueeltaan sopi-
36948: Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on tällä van kokonaisuuden aluearkkitehtitoiminta-
36949: hetkellä 41 kuntaa eri puolilla maatamme. kokeilun aloittamiselle.
36950: Aluearkkitehtikokeilu on menossa tätä ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36951: kyä seitsemällä alueella. Ainoastaan Kaak- nioittavasti,
36952: kois-Suomi on aluearkkitehtitoimintakokei-
36953: lun ulkopuolella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36954: Pohjois-Kymenlaakson kunnat Elimäki, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
36955: Iitti, Jaala ja Valkeala ovat neuvotelleet yh- 35.30.32 150 000 markkaa aluearkki-
36956: teisen aluearkkitehdin paikkaamisesta vuo- tehtitoimintakokeilun aloittamiseksi
36957: den 1990 alusta. Yhteisen aluearkkitehdin Pohjois-Kymenlaaksossa.
36958: paikkaaminen on nähty tärkeäksi muun
36959: muassa kaavoituksessa ja rakentamisessa ta-
36960: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36961:
36962: Riitta Uosukainen Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
36963: 1990 vp. 1095
36964:
36965: Raha-asia-aloite n:o 1022
36966:
36967:
36968:
36969:
36970: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopistolle
36971: latvavesiprojektitutkimukseen
36972:
36973:
36974: Eduskunnalle
36975: Metsäojitus on välttämätöntä Suomen keuksia Oulun yliopiston osalta. Metsäntut-
36976: metsätaloudelle. Ojituksen ympäristövaiku- kimuslaitos onkin jo suurin piirtein tehnyt
36977: tukset veden laatuun, virtaamiin, tulviin, ka- oman osuutensa projektissa.
36978: latalouteen, marjastukseen sekä riista- ja po- Vuonna 1991 projektissa on tarkoitus laa-
36979: rotalouteen ovat osin tunnettuja, osin vielä tia kasvillisuuden, riista- ja porotalouden,
36980: tuntemattomia. Aivan viime aikoina on met- kalatalouden sekä projektin yleistarkastelun
36981: sätalouden vesistövaikutukset todettu aikai- osalta yhteenvetoraportti sekä kokeilla uute-
36982: semmin luultua merkittävämmiksi. na variaationa patojen käyttämistä passiivi-
36983: Latvavesiprojekti-nimisessä tutkimuksessa sesti ilman hoitoa puoliläpäisevinä tulvien
36984: ojituksen negatiiviset vaikutukset pyritään hidastuspatoina.
36985: minimoimaan erikoistekniikan avulla. Ojasto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36986: kaivetaan vaakatasoon ja tulvavesiä pidätei- nioittaen,
36987: tään halpojen turpeesta ja muoviputkesta
36988: tehtyjen patojen avulla ojastossa ja suotur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36989: peessa. Tutkimusprojektissa ovat mukana 1991 tulo- ja menoarvioon 120 000
36990: mm. Metsäntutkimuslaitos ja Oulun yliopis- markkaa Oulun yliopistolle latvavesi-
36991: to. Tutkimusta on tehty vuodesta 1979 läh- projektin kenttäkokeita ja loppurapor-
36992: tien. Erittäin lupaavan projektin loppuun tin laatimista varten.
36993: saattamisessa on kuitenkin ollut rahoitusvai-
36994: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
36995: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
36996: 1096 1990 vp.
36997:
36998: Raha-asia-aloite n:o 1023
36999:
37000:
37001:
37002:
37003: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopistolle
37004: Keski-Pohjanmaan grafiittiprojektiin
37005:
37006:
37007: Eduskunnalle
37008: Malminetsinnän maara on maassamme Keski-Pohjanmaan grafiittiprojekti käyn-
37009: laskenut viime vuosina voimakkaasti. Yritys- nistyi esitutkimuksella, johon saatiin varat
37010: ten päähuomio kohdistuu ulkomailta saata- Vaasan läänin seutukaavaliitolta. Projektin
37011: viin malmeihin. Malminetsinnän saneeraus toiseen vaiheeseen vuodelle 1990 varat myön-
37012: on saneerannut pois myös vuosikymmenen si eduskunta. Toisessa vaiheessa tehdään
37013: alussa käynnissä olleet grafiittiprojektit. Vii- maastossa maanpinnalta sähkömagneettisia
37014: meisimmäksi on kiinnostusta ollut Rauta- mittauksia, minkä jälkeen voidaan laatia
37015: ruukki Oy:llä, joka etsii tekniseen käyttöön näytteidenotto- eli kairaussuunnitelma.
37016: soveltuvaa grafiittia. Myös Geologian tutki- Vuosi 1991 on suunniteltu projektissa sy-
37017: muskeskus on aloittanut uudelleen Etelä- väkairauksien vuodeksi. Esiintymäalueen
37018: Suomessa tekniseen käyttöön soveltuvan gra- kunnat tulevat kunnallisjohdon neuvonpidon
37019: fiitin kartoituksen, mutta varsin vaatimatto- mukaan osallistumaan kustannuksiin noin
37020: milla resursseilla. Tekniseen käyttöön sovel- 300 000 markalla. Tämän lisäksi tarvitaan
37021: tuva grafiitti on arvokkainta grafiittia. Sitä valtiolta 1,5 milj. markkaa, jotta laajalla alu-
37022: on Suomessa aikoinaan jonkin verran louhit- eella olevista esiintymistä saataisiin riittävän
37023: tukin. tarkka kuva. Arvovaltainen Vaasan läänin
37024: Keski-Pohjanmaan kallioperässä tunne- kehittämistyöryhmä on esittänyt tämän mää-
37025: taan huomattava grafiittia sisältävä liuske- rärahan ottamista vuoden 1991 tulo- ja me-
37026: jakso. Liusketta on hieman tutkittu aiemmin noarvioon.
37027: niiden sisältämien muiden mineraalien joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37028: dosta. Nyt Keski-Pohjanmaalle on perustettu nioittaen,
37029: mustaliuskeiden malminetsintäprojekti eli
37030: grafiittiprojekti, jonka tieteellisestä tasosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37031: vastaa Oulun yliopiston geologian laitos. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
37032: Grafiitin ohella projektissa etsitään myös markkaa Oulun yliopistolle Keski-Poh-
37033: muita malmeja. Jalostuspaikka tulisi ole- janmaan grafiittiprojektin syväkairauk-
37034: maan Kokkolassa. siin ja analyyseihin.
37035:
37036: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37037: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37038: 1990 vp. 1097
37039:
37040:
37041: Raha-asia-aloite n:o 1024
37042:
37043:
37044:
37045:
37046: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kan-
37047: santaiteen keskuksen suunnittelua varten
37048:
37049:
37050: Eduskunnalle
37051: Kaustinen on maankuulu yli kaksikym- töön, puuttuu tyystin. Olisikin ensiarvoisen
37052: mentä vuotta jatkuneista kansanmusiikkijuh- tärkeätä, että sellainen maahamme saataisiin
37053: listaan. Juhlistaan Kaustinen tunnetaan uusien oopperatalojen ym. kulttuurilaitosten
37054: myös eri puolilla maailmaa. Juhlat ovat saa- rinnalle. Kaustinen olisi oiva sijoituspaikka
37055: neet varsin voimakkaan kansainvälisen lei- tälle kansallisestikin tärkeätä työtä tekevälle
37056: man. Myös suomalainen kansanmusiikin ys- yksikölle. Siksi suunnittelun tulisi käynnistyä
37057: tävä on ottanut juhlat omakseen. Vuosittai- mahdollisimman pian.
37058: nen kävijämäärä on ollut noin 80 000, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37059: vuoden 1989 luku nousi jopa suuremmaksi- nioittaen,
37060: kin.
37061: Kaustiselle sopisi luontevasti kansantai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37062: teen keskus, jollainen maastamme puuttuu 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37063: tyystin. Meillä on erilaisia kansanperintee- 29.90.52 200 000 markkaa Kaustisen
37064: seemme paneutuneita ja sitä tutkivia yksiköi- kansantaiteen keskuksen suunnittelua
37065: tä. Mutta keskus, joka kokoaisi ja jalastaisi varten.
37066: sekä saattaisi tulokset suuren yleisön käyt-
37067: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37068: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37069: 1098 1990 vp.
37070:
37071: Raha-asia-aloite n:o 1025
37072:
37073:
37074:
37075:
37076: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutus-
37077: toimintaa varten
37078:
37079:
37080: Eduskunnalle
37081: Suomen Jazzliitto ry. on esittänyt valtio- ollut vähän esiintymismahdollisuuksia ja joi-
37082: vallalle jo useana vuotena toivomuksen siitä, ta ei vielä tunneta. Bändikisoihin ovat voi-
37083: että maassamme kiinnitettäisiin yhteiskun- neet osallistua yhtyeet, jotka soittavat jazzia
37084: nan taholla enemmän huomiota jazzin ja laajasti ymmärrettynä. Tyylisuunta on ollut
37085: erityisesti nuorten jazzmuusikoiden asemaan vapaavalintainen, samoin soittimet.
37086: maassamme. Jazzliitto ei ole saanut koulutustoimin-
37087: Jazzliitto onkin tehnyt arvokasta työtä. taansa eikä myöskään bändikisojen järjestä-
37088: Jazzliitto on järjestänyt jazzmuusikoille miseen yhteiskunnan tukea. Kun kuitenkin
37089: workshop-tyylistä koulutusta, työtilaisuuksia tällä toiminnalla on erittäin suuri merkitys
37090: ja nuorille muusikoille tarkoitetut bändikisat. suomalaisen jazzmusiikin kehittymiselle ja
37091: Viime vuoden syksystä lähtien Jazzliiton ennen muuta nuorten jazzmuusikkojen rekry-
37092: koulutusyksikkönä on toiminut Sound and toimisessa, tulisi jazzin harrastamisen edistä-
37093: Fury -yhtye. Se on noussut lyhyessä ajassa miseksi avata opetusministeriön taiteen tuke-
37094: kotimaiseksi edustusyhtyeeksi. Sound and miseen suunnatuista varoista oma käyttö-
37095: Furyn toiminnassa ovat keskeisellä sijalla suunnitelman kohta jazzin koulutustoimin-
37096: koulutukselliset tavoitteet. Opetus ei jää pelk- nan edistämiseen.
37097: kien nuottien opettelemiseen, vaan opetuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37098: sessa on olennainen osa uudenlaisen impro- nioittaen,
37099: visoinnin, fraseerauksen ja kokonaisvaltaisen
37100: näkemyksen kehittämisessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37101: Jazzliitto järjesti myös viime vuonna bän- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37102: dikisat. Bändikisoihin osallistui noin 20 yh- 29.90.52 200 000 markkaa jazzin kou-
37103: tyettä eri puolilta maata. Kilpailun tarkoi- lutustoimintaan.
37104: tuksena on saada esille yhtyeitä, joilla on
37105: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37106:
37107: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37108: 1990 vp. 1099
37109:
37110: Raha-asia-aloite n:o 1026
37111:
37112:
37113:
37114:
37115: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
37116: nuorison leiri- ja kurssikeskusten perustamiskustannuksiin
37117:
37118:
37119: Eduskunnalle
37120: Viime vuosien aikana on valtion tulo- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37121: menoarvioon varattu valtakunnallisten nuo- nioittaen,
37122: rison leiri- ja kurssikeskusten perustamiskus-
37123: tannuksiin vain 2~3 miljoonaa markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37124: vuodessa. Määräraha on perin vähäinen 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
37125: esiintyvään tarpeeseen nähden. Vuositasolla markkaa valtakunnallisten nuorison lei-
37126: on voitu rahoittaa muutamaa hanketta tuen ri- ja kurssikeskusten perustamiskus-
37127: jäädessä perin vaatimattomaksi hankekohtai- tannuksia varten.
37128: sesti arvioiden. Määrärahaa tulisikin korot-
37129: taa tuntuvasti.
37130: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37131: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37132: 1100 1990 vp.
37133:
37134: Raha-asia-aloite n:o 1027
37135:
37136:
37137:
37138:
37139: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta meritaimen- ja
37140: harjuskannan elvyttämiseksi Lestijoessa
37141:
37142:
37143: Eduskunnalle
37144: Suomessa on enää viisi alkuperäistä meri- minen. Harjuskanta on joesta kuollut suku-
37145: taimenkantaa, kun niitä on alun perin ollut puuttoon. Kalakantojen elvyttämiseksi tarvi-
37146: maassamme 47. Jäljellä olevat meritaimen- taan 200 000 markkaa, joka tulisi käyttää
37147: kannat luokitellaan erittäin uhanalaisiin eläi- seuraavasti: kalaistutuksiin 100 000 markkaa
37148: miin kuuluviksi. (Uhanalaisten eläinten ja ja istutusten onnistumisen arviointiin (mer-
37149: kasvien suojelutoimikunnan mietintö, Komi- kinnät, koepyynti) 100 000 markkaa.
37150: teanmietintö 1985:43). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37151: Lestijoessa Keski-Pohjanmaalla on vielä nioittaen,
37152: oma alkuperäinen meritaimenkantansa. Kan-
37153: ta on heikentynyt, ja sen elvyttäminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37154: kiireellinen tehtävä mm. seuraavista syistä: 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
37155: suojeluarvo sinällänsä, virkistyskäyttöarvo markkaa meritaimen- ja harjuskannan
37156: sekä Perämeren meritaimenistutusten turvaa- elvyttämiseksi Lestijoessa.
37157: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37158: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37159: 1990 vp. 1101
37160:
37161: Raha-asia-aloite n:o 1028
37162:
37163:
37164:
37165:
37166: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Evijärvellä sijait-
37167: sevan Kirsinpäkin perkaamiseen
37168:
37169:
37170: Eduskunnalle
37171: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin toimisto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37172: on laatinut suunnitelman Kirsinpäkin per- nioittaen,
37173: kaamiseen Evijärven kunnassa. Hanketta,
37174: joka sinällään tunnustetaan tarpeelliseksi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37175: jopa kiireelliseksi, ei ole vielä voitu suorittaa 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
37176: määrärahojen puuttumisen vuoksi. Perkaa- markkaa Evijärvellä sijaitsevan Kirsin-
37177: mattomana Kirsinpäkki aiheuttaa lähes vuo- päkin perkaamiseen.
37178: sittaisia ongelmia sen varrella oleville viljelys-
37179: maille. Tämän lisäksi se aiheuttaa tuntuvia
37180: tulvavahinkoja alueen metsille.
37181: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37182: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37183: 1102 1990 vp.
37184:
37185: Raha-asia-aloite n:o 1029
37186:
37187:
37188:
37189:
37190: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortesjärven-
37191: Lillbyn tien perusparantamiseen
37192:
37193:
37194: Eduskunnalle
37195: Kortesjärven kunta kuuluu puoliksi Pietar- Tien kunto edellyttäisi kuitenkin pikaista pe-
37196: saaren vaikutusalueeseen, puoliksi Seinä- rusparantamista ja tiellä on käyttöä niin Pe-
37197: joen-Kauhavan vaikutusalueeseen. Aikai- dersören kuin Kortesjärvenkin väestölle.
37198: semmin on tehty periaatepäätös Pietarsaaren Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37199: ja Kortesjärven tieyhteyden perusparantami- nioittaen,
37200: sesta ja tämä on jo toteutettukin Pietarsaaren
37201: ja Lillbyn välillä. Toinen puoli tien peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37202: rantamisesta on kuitenkin tipahtanut määrä- 1991 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
37203: rahojen niukkuuden vuoksi pois Vaasan tie- markkaa Kortesjärven ja Lillbyn välisen
37204: ja vesirakennuspiirin toimenpideohjelmasta. tien perusparantamiseen.
37205:
37206: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37207: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37208: 1990 vp. 1103
37209:
37210: Raha-asia-aloite n:o 1030
37211:
37212:
37213:
37214:
37215: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Öjan kevyen lii-
37216: kenteen väyliin
37217:
37218:
37219: Eduskunnalle
37220: Liikennemääriin nähden Keski-Pohjanmaa sekä mäkinen ja oppilaat joutuvat käyttä-
37221: on onnettomuuksissa Suomen synkintä aluet- mään tätä koulumatkoillansa.
37222: ta. Osaksi tämä johtunee teiden kapeudesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37223: Esimerkiksi Kokkolan Öjassa ei ole lainkaan nioittaen,
37224: kevyen liikenteen väyliä. Väylät tulisi raken-
37225: taa sekä Pietarsaareen johtavan päätien var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37226: teen että ns. Öjanlenkin varteen. Tärkeintä 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
37227: kevyen liikentt:~n väylien rakentamisen aloit- markkaa Öjan kevyen liikenteen väylien
37228: taminen olisi Ojan kahden koulun läheisyy- rakentamiseen.
37229: dessä. Ns. Öjanlenkki on kapea, mutkainen
37230: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37231:
37232: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37233:
37234:
37235:
37236:
37237: 73 200052Y
37238: 1104 1990 vp.
37239:
37240: Raha-asia-aloite n:o 1031
37241:
37242:
37243:
37244:
37245: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliiton toi-
37246: minnan tukemiseen
37247:
37248:
37249: Eduskunnalle
37250: Työ- ja muussa yhteiskuntaelämässä kulu- 50:ssä eri puolilla maata sijaitsevassa loman-
37251: valla vuosikymmenellä tapahtuneet voimak- viettopaikassa yhteensä noin 60 000 loma-
37252: kaat muutokset ovat saattaneet yksilön kes- vuorokautta. Tämän lisäksi on kesänvietto-
37253: tokyvyn entistä suuremmalle koetukselle. paikkoja käyttänyt vuorokautta lyhyemmän
37254: Työelämän lisääntyneet vaatimukset, turval- ajan noin 70 000 henkilöä. Vuoden 1985 ai-
37255: lisuudentunteen väheneminen ja kiireistymi- kana ilmaisen loman sai 487 henkilöä. Ilmais-
37256: nen ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat pahoin- ten lomien tarjonta ei kuitenkaan vastaa kas-
37257: vointia. Kilpailutilanteessa erityisesti hei- vanutta tarvetta. Lomanviettomahdollisuuk-
37258: koimmat yksilöt joutuvat kovimman paineen sien turvaaminen ja kehittäminen edellyttää
37259: alaiseksi. sen vuoksi yhteiskunnan tukea. Ilman sitä
37260: Lomatoiminta on koettu yhdeksi keinoksi monet lomapalvelujen tarpeessa olevat vam-
37261: fyysisen ja psyykkisen rasituksen lieventäjä- maiset henkilöt jäävät siitä osattomaksi. In-
37262: nä. Loman virkistävä ja kuntouttava merki- validiliiton ja sen jäsenyhdistysten voimava-
37263: tys korostuu vammaisten henkilöiden koh- rat ovat hyvin rajoitetut myös käytössä ole-
37264: dalla. Työssä ja elämässä yleensäkin he jou- vien lomapaikkojen kunnossapitoon ja kehit-
37265: tuvat muita enemmän ponnistelemaan voi- tämiseen. Kuitenkin näiden tulisi tyydyttää
37266: miensa äärirajoilla. Heidän mahdollisuutensa lähes 50 000 jäsenen ja heidän perheittensä
37267: kodin ulkopuolella tapahtuvaan lomanviet- loma- ja virkistyspalvelujen tarpeet.
37268: toon ja virkistäytymiseen ovat kuitenkin ra- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitai-
37269: joitetut. Yleisissä lomanviettopaikoissa on lii- siin tarjota vammaisille henkilöille yhtäläiset
37270: kuntaesteitä. Myös asenteelliset ja psyykkiset mahdollisuudet virkistykseen ja lomanviet-
37271: tekijät asettavat rajoituksia niiden käyttämi- toon kuin muilla kansalaisilla. Lomapalvelu-
37272: seen. Vammaisten henkilöiden lomanvietto jen lisääminen edistäisi heidän selviytymis-
37273: onnistuu parhaiten heitä varten suunnitelluis- tään työ- ja päivittäisessä elämässä sekä hei-
37274: sa ja rakennetuissa lomanviettopaikoissa. dän osallistumismahdollisuuksiaan yhteis-
37275: Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat kunnassamme.
37276: koko toimintansa ajan harjoittaneet sosiaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37277: lista lomatoimintaa. Lomapalvelujen kysyntä nioittaen,
37278: on jatkuvasti kasvanut. Taloudellisten mah-
37279: dollisuuksien mukaan Invalidiliitto ja sen jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37280: senyhdistykset ovat vuosittain järjestäneet 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
37281: vähävaraisille vammaisille henkilöille ilmai- kan määrärahan Invalidiliitto ry:lle
37282: sia lomia ja muita lomapalveluja. Vuonna käytettäväksi vammaisten henkilöiden
37283: 1985 kertyi liiton ja sen jäsenyhdistysten lomatoiminnan järjestämiseen.
37284: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37285:
37286: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37287: 1990 vp. 1105
37288:
37289: Raha-asia-aloite n:o 1032
37290:
37291:
37292:
37293:
37294: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin
37295: rakennemuutosongelmien hoitamiseksi
37296:
37297:
37298: Eduskunnalle
37299: Vaasan läänin elinkeinorakenne on ongel- mat ovat johtamassa koko läänin kehitystä
37300: mallinen. Suhteettoman suuri osa läänin todella huolestuttavaan suuntaan, olisi perus-
37301: väestöstä saa edelleen toimeentulonsa maa- teltua, että läänin kehittämist:ksi osoitettai-
37302: ja metsätaloudesta. Maa- ja metsätalouden siin valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvios-
37303: ohella on erityisesti teva-teollisuus menettä- sa erityinen kehittämisraha. Tod~ttakoon,
37304: nyt viimeisten vuosien aikana runsaasti työ- että valtioneuvosto on tunnustanut Vaasan
37305: paikkoja. Myös metalliteollisuus on ollut luo- läänin kriisilääniksi ja on perustanut kehitys-
37306: vuttajan osassa. Näiden seurauksena läänin tä arvioimaan ja kehittämissuunnitelmaa laa-
37307: yleisilme on muuttunut nopeasti. timaan erityisen kehittämistyöryhmän.
37308: Vielä muutama vuosi sitten Vaasan lääni Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37309: tunnettiin alhaisen työttömyyden alueena. nioittaen,
37310: Nyt läänin työttömyysaste on korkeampi
37311: kuin maan työttömyysaste keskimäärin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37312: Esim. heinäkuussa 1989 tilanne oli koko 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37313: maassa työttömyyden osalta 3,6% ja Vaasan 34.50.63 50 000 000 markkaa Vaasan
37314: läänissä 3,9 %. Lomautetut mukaan lukien läänin rakennemuutosongelmien hoita-
37315: luvut olivat koko maassa 4,1 % ja Vaasan miseksi.
37316: läänissä 4,5 %. Koska rakennemuutosongel-
37317: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37318: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37319: 1106 1990 vp.
37320:
37321: Raha-asia-aloite n:o 1033
37322:
37323:
37324:
37325:
37326: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan vesi- ja
37327: ympäristöpiirin uuden laboratorion rakentamiseen
37328:
37329:
37330: Eduskunnalle
37331: Kokkolan vesi- Ja ympäristöpiirin vesila- useita konkreettisia puutteita, jotka olisi työ-
37332: boratorio toimii tällä hetkellä puutteellisissa, turvallisuuslain (299/58) 9 §:n mukaan kor-
37333: suorastaan ala-arvoisissa tiloissa. Tiloja ei ole jattava.
37334: alun perin edes rakennettu tähän käyttötar- Hallitus on vuoden 1988 toisessa lisäme-
37335: koitukseen, eikä niistä ole muutostöilläkään noarviossaan varannut hankkeen suunnitte-
37336: mahdollista saada ajan vaatimuksia vastaa- lua varten oman määrärahan. Jotta kipeästi
37337: via laboratoriotiloja. tarvittava hanke saadaan nopeasti toteutet-
37338: Puutteelliset tilat vaikeuttavat monella ta- tua, tulisi varsinainen rakentamiseen tarkoi-
37339: valla itse tutkimustyötä. Esim. tutkimusten tettu määräraha saada mahdollisimman no-
37340: luotettavuus kärsii heikoista tiloista. Myös peasti.
37341: henkilöstön terveydelle on näistä ala-arvoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37342: sista työskentelytiloista monia vaaroja, joista nioittaen,
37343: mm. työterveyslääkäri on useampaankin ker-
37344: taan ilmaissut huolestumisensa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37345: Samoin Vaasan työsuojelupiiri on 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
37346: 26.8.1988 antamassaan lausunnossa toden- markkaa Kokkolan vesi- ja ympäristö-
37347: nut, että "työnantajan tulee viipymättä ryh- piirin uuden laboratorion rakentami-
37348: tyä toimenpiteisiin epäkohtien korjaamisek- seen.
37349: si". Työsuojelupiiri luettelee lausunnossaan
37350: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37351:
37352: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37353: 1990 vp. 1107
37354:
37355: Raha-asia-aloite n:o 1034
37356:
37357:
37358:
37359:
37360: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhon ja Lesti-
37361: järven kunnissa sijaitsevan Iso-Valvatti-nimisen järven
37362: kunnostamiseen
37363:
37364:
37365: Eduskunnalle
37366: Iso-Valvatti-niminen järvi sijaitsee Perhon 167,5 m, ei aiheuta erityistä haittaa. Veden
37367: ja Lestijärven kuntien alueella Keski-Pohjan- alle tulisi jäämään osa soidensuojelun perus-
37368: maalla. Perhon alueella osa järvestä kuuluu ohjelmaan kuuluvasta soidensuojelualueesta
37369: Karstulan hoitoalueen hallinnassa olevaan n:o Dl-53 Linjasalmenneva.
37370: valtion alueeseen ja Lestijärven puolella vas- Hankkeen taloudellinen hyöty saattaa jää-
37371: taavasti Keski-Pohjan hoitoalueeseen. Järvi dä vähäiseksi. Sen sijaan maisemanhoidolli-
37372: on pääosin metsähallituksen omistama. Järvi set ja virkistykselliset edut olisivat varsin
37373: on kuivatettu ns. heinäjärveksi. Kuivatustyöt merkittävät. Niukkavetiselle Keski-Pohjan-
37374: käynnistyivät vuonna 1927 ja ne päättyivät maalle syntyisi veden nostamisen myötä noin
37375: vuonna 1933. Järven tila on heikentynyt vuo- 330 ha:n järvi.
37376: si vuodelta hoitamattomana. Ennen kuiva- Maa- ja metsätalousministeriön kirjeeseen
37377: tusta järvi oli kirkasvetinen sekä kalaisa. n:o 352/204-83 viitaten voidaan sanoa, että
37378: Järven alueella pesi myös runsaasti vesilintu- ministeriö ei vastusta hankkeen toteuttamis-
37379: Ja. ta. Myöskään ympäristöministeriön luon-
37380: Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen nonsuojelutoimistolla ei ole mitään syytä es-
37381: mukaan vesijättöalueen reunoilla ja kuivatus- tää hankkeen toteuttamista. Viittaamme tältä
37382: ojien luona kasvaa kitukasvuista koivuval- osin apulaisosastopäällikkö Pertti Seiskarin
37383: taista taimikkoa, jonka metsätaloudellinen 30.9.1983 allekirjoittamaan kirjeeseen.
37384: merkitys on kuitenkin vähäinen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37385: Alueen eteläpuolitse kulkee Perhon, Lesti- nioittaen,
37386: järven ja Reisjärven kuntien perustama ret-
37387: keilypolku, ns. Keski-Pohjanmaan itäinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37388: retkeilyreitti. Em. retkeilypolusta erkaneva 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
37389: Lestijärven kunnan perustama retkeilypolku markkaa Perhon ja Lestijärven kuntien
37390: kulkee vesijätän itäistä rantatörmää pitkin alueella sijaitsevan Iso- Valvatti-nimisen
37391: Linjasalmennevalle. ;arven vedenpinnan nostamistöiden
37392: Vedenpinnan nostaminen entiseen tasoon- aloittamista varten.
37393: sa, suunnilleen peruskartan korkeuskäyrälle
37394: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37395:
37396: Kari Urpilainen Arto Lapiolahti
37397: 1108 1990 vp.
37398:
37399: Raha-asia-aloite n:o 1035
37400:
37401:
37402:
37403:
37404: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin varuskunnan
37405: kiinteistöjen peruskorjaukseen
37406:
37407:
37408: Eduskunnalle
37409: Kajaanin varuskunta on rakennettu pää- myysaste oli joulukuun 1989 lopussa 8,5 %.
37410: osin 1960-luvulla. Varusmiesten lukumäärän Valtio ei ole myöskään täyttänyt työllistämis-
37411: kasvaessa tästä vuodesta alkaen huomatta- velvoitettaan.
37412: vasti on tiloja kunnostettava nykyistä no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37413: peammin. Vuoroaan odottavat ruokala (4 nioittaen,
37414: mmk), moottoriajoneuvohalli (9 mmk), 10
37415: asuinrakennusta (13 mmk), kasarmien perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37416: korjaus sekä kaukolämpötyöt Rakennustyö- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37417: väen työttömyys on Kajaanin työssäkäynti- 27.27.74 15 000 000 markkaa Kajaanin
37418: alueella kaksinkertainen muuhun maahan varuskunnan kiinteistöjen peruskor-
37419: verrattuna eikä mitään merkittävää raken- jaukseen.
37420: nuskohdetta ole näkyvissä. Kainuun työttö-
37421: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37422: Sakari Valli Arvo Kemppainen
37423: Kauko Heikkinen Riitta Jouppila
37424: 1990 vp. 1109
37425:
37426: Raha-asia-aloite n:o 1036
37427:
37428:
37429:
37430:
37431: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi Keskus Finn-
37432: land Zentrum e.V:n toiminnan tukemiseen Berliinissä
37433:
37434:
37435: Eduskunnalle
37436: Berliinissä toimivat Berliinin Suomi Seura nat. Lisäksi on järjestetty pienimuotoisia
37437: ry., Berliinin Suomalainen seurakunta, Berlii- konsertteja, taidenäyttelyitä, esitelmätilai-
37438: nin Suomalainen kielikoulu ja Deutsch-Fin- suuksia sekä annettu suomalaisille musiikin-
37439: nische Gesellschaft Berlin e.V. perustivat opiskelijoille mahdollisuus harjoitella.
37440: Suomi Keskuksen ja aloittivat sen toiminnan Keskuksen vuotuiset ylläpitokulut ovat n.
37441: syyskuussa 1985 vuokraamalla tilat Schöne- 30 000 DM, johon Suomalaisen kirkollisen
37442: bergin kaupunginosasta (Helmstr. 2, 1000 työn keskus on antanut 14 000 DM. Muu on
37443: Berlin 62). hankittava vapaaehtoisen työn avulla.
37444: Tarvittavat tilat on nyt osittain kunnostet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37445: tu pääasiassa talkoovoimin. Siten on saatu nioittaen,
37446: Berliinissä asuvien n. 800 suomalaisen käyt-
37447: töön keittiö, näyttelytilat, Saksan laajin suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37448: malainen kirjasto sekä sauna- ja saniteettiti- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37449: lat. Muun käyttökelpoisen tilan saneeraami- 29.98.50 JOO 000 markkaa Suomi Kes-
37450: seen tarvitaan vielä ainakin 20 000 DM. kus Finnland Zentrum e. V:n toimitilo-
37451: Suomi Keskuksessa ovat säännöllisesti ko- jen peruskorjaukseen ja toiminnan avus-
37452: koontuneet eri harrastuspiirit, kulttuuriryh- tamiseen Berliinissä.
37453: mä, kansantanhupiiri ja ryhmien johtokun-
37454: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37455:
37456: Sakari Valli Pirkko Ikonen Kauko Heikkinen
37457: Arvo Kemppainen Heikki Riihijärvi Arto Lapiolahti
37458: Pertti Lahtinen Riitta Jouppila
37459: 1110 1990 vp.
37460:
37461: Raha-asia-aloite n:o 1037
37462:
37463:
37464:
37465:
37466: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta vähäarvoisen kalan
37467: tehostettuun pyyntiin
37468:
37469:
37470: Eduskunnalle
37471: Vesistön rehevöityessä pohjaan kasaantuu viplankton, esim. viher- ja sinilevä. Kun le-
37472: varsinainen fosforipommi, joka pohjamutana vänsyöjät on syöty, vesi rehevöityy.
37473: voi olla sata-, jopa tuhatkertainen veteen Monissa maissa on saatu hyvin myönteisiä
37474: verrattuna. Rehevöityneessä järvessä on run- kokemuksia tehostamalla vähäarvoisen ka-
37475: saasti vähäarvoista kalaa - etupäässä sär- lan pyyntiä eli harjoittamalla biomanipulaa-
37476: keä, joka vesikirppujen loppuessa tonkii poh- tiota.
37477: jamutaa ja vapauttaa siten fosforia veteen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37478: Sisäinen kuormitus alkaa. Kun pilaantunee- nioittaen,
37479: seen järveen lopetetaan jäteveden päästö, fos-
37480: forin suhteellinen osuus lisääntyy ja typestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37481: tulee puutetta. Silloin pääsevät sinilevät val- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37482: loilleen. Särjet ja lahnat syövät eläinplankto- 30.37.23 5 000 000 markkaa vähä-
37483: nin ja muut ötökät, joiden ravintoa on kas- arvoisen kalan tehostettuun pyyntiin.
37484: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37485:
37486: Sakari Valli Kauko Heikkinen
37487: Arvo Kemppainen Riitta Jouppila
37488: 1990 vp. 1111
37489:
37490: Raha-asia-aloite n:o 1038
37491:
37492:
37493:
37494:
37495: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Paltamon Hakasuon
37496: kalanviljelylaitoksen toiminnan tehostamiseen
37497:
37498:
37499: Eduskunnalle
37500: Hakasuon kalanviljelylaitoksen kustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37501: nusarvio on 67,3 Mmk, josta on jo rahoitettu nioittaen,
37502: 43,5 Mmk. Talonrakennustyöt valmistuvat
37503: kuluvan vuoden aikana, joten toteuttamatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37504: ovat vielä ulkoallastyöt (13 Mmk). Laitos 1991 tulo- ja menoarvioon momenteille
37505: tarvitsee välttämättä määrärahat kahden ka- 30.38.01 ja 30.38.74 15 000 000 mark-
37506: lastusmestarin, toimistosihteerin, laitosmie- kaa Paltamon Hakasuon kalanviljely-
37507: hen ja kalanviljelijän palkkaukseen. Vasta laitoksen rakennustöiden loppuun saat-
37508: sitten se voi toimia täystehoisesti ja tuottaa tamiseen ja lisähenkilökunnan virkoi-
37509: tuloja valtiolle. hin.
37510: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37511:
37512: Sakari Valli Kauko Heikkinen
37513: Arvo Kemppainen Riitta Jouppila
37514: 1112 1990 vp.
37515:
37516: Raha-asia-aloite n:o 1039
37517:
37518:
37519:
37520:
37521: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuusulan varuskunnan
37522: rakennustöihin
37523:
37524:
37525: Eduskunnalle
37526: Tuusulan kunnan alueella on puolustus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37527: hallinnon alaisia laitoksia, joilla on rakenta- nioittaen,
37528: mis- ja peruskorjaustarpeita. Koulutusraken-
37529: nushanke (kustannusarvio 11,3 mmk) tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37530: saada kiireesti valmiiksi. Kaikista kohteista 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37531: suunnitelmat ovat valmiit. Toteuttaminen 27.27.74 5 000 000 markkaa Tuusulan
37532: riippuu varattavien määrärahojen suuruudes- varuskunnan rakennustöihin.
37533: ta ja aikataulusta.
37534: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37535:
37536: Tauno Valo Lea Kärhä Päivi Varpasuo
37537: Markku Pohjola Matti Saarinen Marjatta Väänänen
37538: Kaarina Dromberg Marita Jurva
37539: 1990 vp. 1113
37540:
37541: Raha-asia-aloite n:o 1040
37542:
37543:
37544:
37545:
37546: Valo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
37547: rakentamiseen Hyrylään
37548:
37549:
37550: Eduskunnalle
37551: Tällä hetkellä on useita valtion piirihallin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37552: toviranomaisia, jotka ovat hajallaan Hyvin- nioittaen,
37553: käällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Hyrylässä.
37554: Tavoitteena tulisikin olla näiden viranomais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37555: ten kokoaminen yhteen ja samaan rakennuk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37556: seen. Hyrylä tarjoaisi keskeisen sijaintinsa 28.64.76 1 000 000 markkaa valtion vi-
37557: vuoksi hyvän sijaintipaikan valtion virastota- rastotalon suunnitteluun Hyrylään.
37558: lolle. Hanke tulee saada valtion virastotalo-
37559: jen rakentamissuunnitelmiin.
37560: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37561:
37562: Tauno Valo Kaarina Dromberg
37563: 1114 1990 vp.
37564:
37565: Raha-asia-aloite n:o 1041
37566:
37567:
37568:
37569:
37570: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan maa-
37571: kunta-arkiston suunnitteluun
37572:
37573:
37574: Eduskunnalle
37575: Uudellamaalla ei nykyisellään ole omaa ovat noin 20,0 mmk. Karjaa tarjoaa maakun-
37576: maakunta-arkistoa. Uusimaa kuuluu Hä- ta-arkiston käyttöön kiinteistöä, joka on
37577: meen maakunta-arkistopiiriin pääkaupunki- vuokrattavissa välittömästi. Alueella on
37578: seudun kuntia lukuun ottamatta. Nämä ovat myös käyttämätöntä rakennusoikeutta. Kus-
37579: saaneet tilapäisen luvan käyttää valtionarkis- tannukset mahdollisesta lisärakennuksesta
37580: toa maakunta-arkistonaan. Valtionarkistossa ovat noin 8 000 mk/m 2 . Porvoo voi tarjota
37581: on nykyisellään noin 6 500 hm ja Hämeen maakunta-arkistoa varten sopivan tontin.
37582: maakunta-arkistossa noin 1 000 hm aineis- Asiaa koskeva selvitystyö on vireillä.
37583: toa, jotka oikeammin kuuluisivat säilytettä- Uudenmaan maakunta-arkiston perusta-
37584: viksi maakunta -arkistossa. Valtionarkiston mista koskeva päätös tulee tehdä vuoden
37585: ylikuormitus ja Hämeen maakunta-arkiston 1990 aikana.
37586: epäedullinen sijainti ovat keskeisimmät syyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37587: Uudenmaan maakunta-arkiston perustami- nioittaen,
37588: seksi. Hankkeesta ovat kiinnostuneet Tam-
37589: misaari, Karjaa ja Porvoo. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37590: Tammisaari on teettänyt asiaa koskevan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37591: suunnitelman, jonka mukaan maakunta-ar- 29.83.74 1 500 000 markkaa Uuden-
37592: kisto voitaisiin sijoittaa Vesterbyn kartanon maan maakunta-arkiston suunnitteluun.
37593: yhteyteen. Hankkeen kokonaiskustannukset
37594: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37595:
37596: Päivi V arpasuo Lea Kärhä Per-Henrik Nyman
37597: Markku Pohjola Matti Saarinen Marjatta Väänänen
37598: Kaarina Dromberg Tarja Kautto Marita J urva
37599: Tauno Valo
37600: 1990 vp. 1115
37601:
37602: Raha-asia-aloite n:o 1042
37603:
37604:
37605:
37606:
37607: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta geriatrian opetus-
37608: virkojen perustamiseksi maamme lääketieteellisiin tiede-
37609: kuntiin
37610:
37611:
37612: Eduskunnalle
37613: Vastikään valmistuneessa suomalaisessa män pyritään siihen, että ikääntyvällä ihmi-
37614: tutkimuksessa on todettu, että ne psyykkisis- sellä olisi mahdollisuus elää kotonaan laadul-
37615: tä häiriöistä kärsineet vanhukset, jotka hoi- lista elämää. Tähän päästään vain geriatrian
37616: dettiin psykogeriatriaan erikoistuneessa hoi- opetuksen lisäämisellä sekä lääketieteellisissä
37617: toyksikössä, selvisivät tavallisella psykiatri- tiedekunnissa että terveydenhuollon oppilai-
37618: sella osastolla hoidettuja vanhuksia nopeam- toksissa.
37619: min laitoshoidosta kotiin tai valvottuun avo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37620: hoitoon. Syynä tähän on vanhuslääketieteen nioittaen,
37621: vähäinen opetus lääketieteellisissä tiedekun-
37622: nissa. Vanhusten psyykkisiin häiriöihin vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37623: kuttavat suuresti somaattiset sairaudet ja nii- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
37624: den hoitoon käytetyt lääkkeetkin. Määrätie- markkaa geriatrian opetusvirkojen pe-
37625: toisella geriatrian tutkimus- ja opetustyöllä rustamiseksi lääketieteellisiin tiedekun-
37626: on mahdollisuus vaikuttaa koko vanhusten tiin.
37627: huoltoon tulevaisuudessa, jolloin yhä enem-
37628: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37629:
37630: Ritva Vastamäki Pirjo-Riitta Antvuori
37631: 1116 1990 vp.
37632:
37633: Raha-asia-aloite n:o 1043
37634:
37635:
37636:
37637:
37638: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen sivutoi-
37639: misen psykiatrian professorin virkaan
37640:
37641:
37642: Eduskunnalle
37643: Psykiatrian erikoislääkäreistä on maas- koulutettavien määrä on vuodesta 1984 li-
37644: samme vallinnut puute. Tästä syystä sosiaali- sääntynyt 8:sta 17:ään ilman, että opettajien
37645: ja terveysministeriö asetti muutama vuosi määrässä on tapahtunut muutosta. Vastaa-
37646: sitten erikoiskiintiön, jonka kautta juuri sel- vat luvut ovat: Tampereella kouluttajia 3,
37647: laisia apulaislääkärin virkoja, jotka liittyvät koulutettavia 7, Oulussa kouluttajia 5, kou-
37648: psykiatrian erikoislääkärikoulutukseen, on lutettavia 15, Kuopiossa kouluttajia 3 ja kou-
37649: lisätty opetussairaaloissa. Psykiatrisen ter- lutettavia 12. Helsingissä kouluttajia on 7 ja
37650: veydenhuollon epäkohtien korjaamista ja sai- koulutettavia 24. Opettajavoimien puute ai-
37651: raalahoidon jälkeistä kuntoutusta tehoste- heuttaa koulutuksessa suuria vaikeuksia.
37652: taan edelleen sosiaali- ja terveysministeriön Vaikein on tilanne Turun, Oulun ja Kuopion
37653: toimesta ensi vuonna. Kuitenkaan opetusmi- yliopistoissa.
37654: nisteriön toimesta ehdotettuja koulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37655: lisäämisen vaatimia opettajanvirkoja ei ole nioittaen,
37656: saatu lisätyksi tarpeellista määrää. Puute
37657: kouluttajista on suuri Turun, Oulun, Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37658: pion ja Tampereen yliopistollisissa keskussai- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
37659: raaloissa. Esimerkiksi Turun yliopistossa on markkaa kolmen sivutoimisen psykiat-
37660: kliinisen psykiatrian opettajia ainoastaan 4 ja rian professorin viran perustamiseen.
37661:
37662: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37663:
37664: Ritva Vastamäki Pirjo-Riitta Antvuori Claes Andersson
37665: 1990 vp. 1117
37666:
37667: Raha-asia-aloite n:o 1044
37668:
37669:
37670:
37671:
37672: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Hämeen
37673: Musiikkipäivät ry:n toiminnan tukemiseen
37674:
37675:
37676: Eduskunnalle
37677: Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry. järjes- Rislakki. Professori Pekka Salomaa on ollut
37678: tää vuosittain Lounais-Hämeessä laulu-mu- Musiikkipäivien taiteellisena johtajana ja
37679: siikkitapahtuman, mikä vuonna 1991 järjes- johtokunnan jäsenenä alusta alkaen. Yhteis-
37680: tetään 11 :nnen kerran. Musiikkipäivät on työtä on tehty Kanta-Hämeen kesäyliopiston
37681: noin kymmenpäiväinen tapahtuma koko ja OK-opintokeskuksen sekä paikallisten
37682: Lounais-Hämeen alueella. Tapahtuma koos- pankkien ja kuntien kanssa. Konserttitoimin-
37683: tuu laulu- ja musiikkiteatterikursseista sekä taa on viiden kunnan alueella Lounais-Hä-
37684: konserteista. Kurssit on suunnattu sekä val- meessä päivien aikana.
37685: takunnallisesti musiikin opiskelijoille laulu- Musiikkipäivien talousarvion loppusumma
37686: kurssien osalta että myös paikallisesti a1em- on ollut vuosittain n. 400 000 mk.
37687: mantasoisille musiikinopiskelijoille ja musiik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37688: kiteatterin harrastajille sekä kuorolaisille, nioittaen,
37689: joista osa on koottu paikallisista kuoroista ja
37690: valmennettu pitemmän ajan kuluessa musiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37691: kipäiviä varten. Opettajina on ollut sekä kan- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
37692: sainvälisiä laulunopettajia että tunnettuja markkaa Lounais-Hämeen Musiikki-
37693: suomalaisia laulajia, kuten Pekka Salomaa, päivät ry:n toiminnan tukemiseen.
37694: Kimmo Lappalainen, Aulikki Eerola ja Arja
37695: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37696: Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo
37697: 1118 1990 vp.
37698:
37699: Raha-asia-aloite n:o 1045
37700:
37701:
37702:
37703:
37704: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 2
37705: monitasoliittymän rakentamiseen Forssaan
37706:
37707:
37708: Eduskunnalle
37709: Forssan Viksbergiin tulevan Sanoma Osa- puolin on keskittynyt raskasta kuljetuskalus-
37710: keyhtiön painotalon rakentaminen vuosina toa tarvitsevaa teollisuutta runsaasti, mikä
37711: 1990-91 aiheuttaa muutostöiden aikaista- aiheuttaa paineita alueen läpi johtavan pää-
37712: mispaineen kyseisellä alueella valtatiellä kulkuväylän muutostöille.
37713: n:o 2. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37714: ollut vuosituhannen vaihteessa eritasoris- nioittaen,
37715: teyksen teko tämän alueen läheisyyteen. Val-
37716: tatien n:o 2 liikenteen lisääntyminen Forssan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37717: kohdalla ja nyt aloitetun rakennushankkeen 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
37718: valmistuminen aiheuttavat tarpeen valtatien markkaa valtatien n:o 2 eritasoliitty-
37719: n:o 2 muutostyöhön jo suunniteltua aikai- män ja muutostyön suunnitteluun ja
37720: semmin. Forssassa valtatien n:o 2 molemmin työn aloitukseen Forssassa.
37721: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37722:
37723: Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo
37724: 1990 vp. 1119
37725:
37726: Raha-asia-aloite n:o 1046
37727:
37728:
37729:
37730:
37731: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholisairauk-
37732: sien tutkimiseen osoitettuihin virkoihin
37733:
37734:
37735: Eduskunnalle
37736: Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee todettu, että alkoholisairauksien tutkimustyö
37737: vuosittain päihdekertomuksen, jossa selvitel- ja opetustyö kärsivät jatkuvasti virka pulasta.
37738: lään maamme alkoholin ja muiden päihtei- Vain yhdessä yliopistollisessa keskussairaa-
37739: den käyttöön liittyviä asioita. Jatkuva alko- lassa on professuuri ja hoitopaikkoja tätä
37740: holin kulutuksen lisääntyminen on lisännyt varten. Tarve olisi saada opetustyö aloitetuk-
37741: myös huolestuttavasti alkoholin aiheuttamia si tehokkaasti lääketieteellisen tiedekunnan
37742: sairauksia. Alkoholin on todettu olevan osal- koulutuksena.
37743: lisena lukuisiin sairauksiin. Eniten tunnettuja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37744: ovat maksan ja haiman sairaudet, mutta al- nioittaen,
37745: koholin on todettu liittyvän myös syöpäsai-
37746: rauksien syntyyn. Valtio, joka harjoittaa mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37747: nopolinaan alkoholin valmistusta ja myyntiä, 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
37748: on velvollinen myös huolehtimaan siitä ai- markkaa alkoholisairauksien tutkimuk-
37749: heutuneiden sairauksien tutkimisesta ja hoi- seen ja opetustyöhön tarkoitettujen vir-
37750: totyöstä ja sairauksien ennaltaehkäisystä. kojen perustamiseksi Helsingin yliopis-
37751: Päihdekertomuksen käsittelyn yhteydessä on tolliseen keskussairaalaan.
37752: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37753:
37754: Ritva Vastamäki Pirjo-Riitta Antvuori
37755:
37756:
37757:
37758:
37759: 74 200052Y
37760: 1120 1990 vp.
37761:
37762: Raha-asia-aloite n:o 1047
37763:
37764:
37765:
37766:
37767: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta anestesialääkä-
37768: rien virkojen perustamiseen erikoissairaanhoitopiireihin
37769: aluesairaaloihin sijoitettaviksi
37770:
37771:
37772: Eduskunnalle
37773: Maamme erikoissairaanhoitopiireihin on raaloissa hoidettavat murtumapotilaat ja vat-
37774: liitetty 28 aluesairaalaa. Lisäksi terveyskes- sa vaivoista, esim. umpilisäkkeen tulehduk-
37775: kuskuntainliitoissa on 13 erikoislääkärijoh- sesta tai sappivaivoista kärsivät potilaat täyt-
37776: toista paikallissairaalaa. Nämä sairaalat hoi- tävät sairaalapaikat ja estävät elektiivisesti
37777: tavat alueillaan tavallisimmat kirurgiset sai- hoidettavien kirurgisten potilaiden mahtumi-
37778: raudet, vammakirurgian ja gynekologian sen osastoille viikonlopun jälkeen. Kattavan
37779: sekä synnytystoiminnan. Varsinkin päivys- päivystyksen hoitamiseksi alueellisesti tarvi-
37780: tystoimintaa on oleellisesti haitannut aneste- taan aluesairaaloihin lisää anestesialääkärien
37781: sialääkärien virkojen puute. Ellei tätä puutet- virkoja. Vähimmäismäärä on kolme virkaa
37782: ta pystytä korjaamaan, on seurauksena päi- sairaalaa kohden.
37783: vystystoiminnan supistaminen ensin viikon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37784: loppuina ja myöhemmin mahdollisesti myös nioittaen,
37785: arkipäivinä. Tämä tietäisi päivystystapausten
37786: keskittymistä keskussairaaloihin, jotka eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37787: paikkapulan takia pystyisi sen jälkeen enää 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
37788: hoitamaan keskussairaaloille kuuluvaa tehtä- markkaa anestesialääkärien virkojen li-
37789: väänsä vaikeampien kirurgisten sairauksien säämiseksi aluesairaaloihin.
37790: hoidossa. Viikonloppuna tavalliset aluesai-
37791: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37792:
37793: Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo
37794: 1990 vp. 1121
37795:
37796: Raha-asia-aloite n:o 1048
37797:
37798:
37799:
37800:
37801: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten
37802: lasten koulunkäynnin tukemiseen Fuengirolassa Espanjas-
37803: sa
37804:
37805:
37806: Eduskunnalle
37807: Espanjan Aurinkorannikolla ja Malioreal- "talvisiirtolaisille" asuntoja, tulee työikäisten
37808: la asuu Suomen ev.lut. kirkon laskelmien suomalaisten tai espanjalais-suomalaisten
37809: mukaan "vakituisia ympärivuotisia" n. 3 000 lapsiperheiden lukumäärä jatkuvasti lisään-
37810: ja "talvisiirtolaisia" n. 10 000 suomalaista. tymään. Näiden lasten koulunkäyntiä tulisi
37811: Näissä lomakohteissa käy lisäksi yhteensä n. Suomen viranomaisten toimesta kehittää si-
37812: 100 000 lyhytaikaisturistia. Lisäksi näillä ten, että sekä suomen että espanjan ja myös
37813: alueilla toimii yli 50 suomalaisyrittäjää. Per- ruotsin kielen opetus olisi sillä tasolla, että
37814: heellisten lukumäärä kasvaa jatkuvasti, min- lapset voivat jatkaa koulutustaan joko Suo-
37815: kä vuoksi Aurinkorannikolla Suomi-koulun messa tai Espanjassa.
37816: lasten lukumäärä on nyt n. 80. Nämä lapset Suomi-koulun johtokunta on ryhtynyt te-
37817: saavat varsinaisen kouluopetuksensa espan- hostamaan lasten koulutusta v. 1990 valtion
37818: jalaiskouluissa tai Fuengirolan ruotsalais- tuen avulla (60 000 mk). Edelleen on suomen-
37819: koulussa. kielisen peruskoulun perustamisesta tehty
37820: Pidemmällä tähtäimellä nämä kaksi- tai päätös. Koska tämä ei voi toteutua vielä,
37821: kolmikieliset lapset saattavat maamme ulko- ehdotamme, että Suomi-koulun opetuskulu-
37822: maan kaupan ja kulttuurin aloilla olla hyvin- jen peittämiseksi myönnetään määräraha yli-
37823: kin arvokkaita. On erityisen tärkeätä, että menokaudeksi, kunnes vakinainen peruskou-
37824: Suomi-koulu, joka toimii vähin varoin, saa lu perustetaan.
37825: valtion tukea lasten Suomi-tuntemuksen li- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37826: säämiseksi sekä suomen kielen käytännön
37827: opetuksen tehostamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37828: Käytyjen selvitysten perusteella Suomi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37829: koulun johtokunta suosittelee Fuengirolaan 29.46.55 JOO 000 markkaa turvaamaan
37830: suomalaista koulua. Todettakoon, että Fuen- suomalaisten lasten koulunkäynnin Es-
37831: girolassa toimii ruotsalainen koulu. panjassa tukemalla Suomi-koulua
37832: Koska suomalaiset rakentajat ovat Aurin- Fuengirolassa.
37833: ko-rannikolla pystyttämässä suomalaisille
37834: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37835:
37836: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Håkan Malm
37837: Tauno Valo Gustav Björkstrand Henrik Lax
37838: Ritva Laurila Jouni J. Särkijärvi Claes Andersson
37839: Håkan Nordman
37840: 1122 1990 rd.
37841:
37842: Finansmotion nr 1049
37843:
37844:
37845:
37846:
37847: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av
37848: en bränsleförsäljningsstation i Nagu
37849:
37850:
37851: Till Riksdagen
37852: Nötö utgör ett centrum för ortsbefolkning- na krav. Med beaktande av säkerhetsföre-
37853: en i Nagu yttre skärgård. Nötö Handel AB skrifter och naturskydd beräknas omkostna-
37854: kan med assistans av förbindelsefarkosten derna för byggande av en modern bränsleför-
37855: tillhandahålla nödvändiga förnödenheter säljningsanläggning vara ca 930 000 mk. Det
37856: året om för den bofasta befolkningen i denna är självklart att Nötö Handel inte har förut-
37857: yttre skärgård, för sjöbevakningen och för- sättningar att kunna bära en så stor investe-
37858: svarsmakten och alldeles särskilt för den båt- ring. Samtidigt är bränsleförsäljningen ound-
37859: burna turismen. Det försäljningstillskott som gänglig för att locka turisterna.
37860: den båtburna turismen innebär sommartid är På basis av det ovan anförda föreslår vi
37861: livsviktig för att Nötö Handel alls skall kun- vördsamt
37862: na fortbestå.
37863: Distributionen av bränsle har av myndig- att Riksdagen i statsbudgeten för år
37864: heterna i nuvarande skick förklarats inte fylla 1991 på momentet 32.61.41 upptar
37865: gällande stipulationer på säkerhet. Nu har 930 000 mark som understöd för byg-
37866: Nötö nyligen elektrifierats via fast förbindel- gande av en bränsleförsäljningsstation
37867: se, vilket gör det möjligt att bygga om brän- vid Nötö Handel i Nagu kommun.
37868: sledistributionen så att den motsvarar moder-
37869: Helsingfors den 13 februari 1990
37870:
37871: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
37872: Per-Henrik Nyman Håkan Malm Henrik Lax
37873: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Mats Nyby
37874: 1990 vp. 1123
37875:
37876: Raha-asia-aloite n:o 1049 Suomennos
37877:
37878:
37879:
37880:
37881: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineen
37882: myyntiaseman rakentamiseen Nauvoon
37883:
37884:
37885: Eduskunnalle
37886: Nötö toimii paikallisen väestön keskus- ja luonnonsuojelun huomioon ottaen nykyai-
37887: paikkana Nauvon ulkosaaristossa. Nötö kaisen polttoaineen myyntiin tarvittavan lai-
37888: Handel Ab pystyy yhteysaluksen avulla toksen arvioidaan maksavan noin 930 000
37889: hankkimaan välttämättömät tarvikkeet ym- markkaa. On selvää, ettei kaupalla ole edel-
37890: päri vuoden tämän ulkosaariston vakinaiselle lytyksiä selvitä tällaisesta suuresta investoin-
37891: väestölle, merivartiostolle ja puolustusvoimil- nista. Samalla polttoaineen myynti on välttä-
37892: le sekä aivan erityisesti venematkailijoille. mätöntä matkailijoiden houkuttelemiseksi.
37893: Venematkailun aiheuttama myynnin lisä ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37894: säaikaan on elintärkeää kaupan säilymiselle nioittaen,
37895: ylipäänsäkin.
37896: Viranomaiset ovat todenneet, ettei polt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37897: toaineen jakelu nykyisessä muodossaan täytä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
37898: voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. 32.61.41 930 000 markkaa polttoai-
37899: Nötö on äskettäin sähköistetty kiinteän yh- neen myyntiaseman rakentamiseksi
37900: teyden avulla, mikä mahdollistaa polttoai- Nötö Handel -nimisen kaupan yhtey-
37901: neen jakelun uudistamisen nykyisiä vaati- teen Nauvon kuntaan.
37902: muksia vastaavaksi. Turvallisuusmääräykset
37903: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37904:
37905: Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
37906: Per-Henrik Nyman Håkan Malm Henrik Lax
37907: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Mats Nyby
37908: 1124 1990 vp.
37909:
37910: Raha-asia-aloite n:o 1050
37911:
37912:
37913:
37914:
37915: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatusai-
37916: neistojen hankkimiseksi päiväkodeille
37917:
37918:
37919: Eduskunnalle
37920: Lääkintöhallitus on julkaissut sarjassaan senmukaista tuottaa kasvattajien käyttöön
37921: Tutkimukset ljl988 Terveyskasvatus päivä- esiopetuksessa tarkoituksenmukaiset aineis-
37922: kodeissa -toimintasuunnitelman päiväkoteja tot ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksesta
37923: varten. Päiväkodin terveyskasvatusohjelma sekä tupakka- ja alkoholikasvatuksesta päi-
37924: on kehitetty lääkintöhallituksen ja sosiaali- väkotien terveyskasvatuksen toimintasuunni-
37925: hallituksen rahoittamassa Tupakointia vä- telman mukaisesti (toimintasuunnitelman si-
37926: hentävä terveyskasvatus -tutkimuksessa ja vut 60--67 ja 77-86).
37927: siihen sisältyvässä sosiaalihallituksen rahoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37928: tamassa kokeilussa. nioittaen,
37929: Terveyskasvatuksen toimin tasu unni telma
37930: päiväkoteja varten on uusi ja odotettu suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37931: nitelma. Sitä voidaan toteuttaa esiopetukses- 1991 tulo- ja menoarvioon 180 000
37932: sa ja yleensä lasten päivähoidossa. Ihmissuh- markkaa käytettäväksi päiväkotien ter-
37933: de- ja sukupuolikasvatus sekä tupakkaa ja veyskasvatuksen ihmissuhde- ja suku-
37934: alkoholia käsittelevä kasvatus ovat osa toi- puolikasvatusta sekä tupakka- ja alko-
37935: mintasuunnitelmaa. Ne ovat kuitenkin vai- holikasvatusta tukevan aineiston tuotta-
37936: keita kokonaisuuksia, eikä niiden toteuttami- miseksi päiväkoteja varten.
37937: seksi ole tehty aineistoja. Siksi olisi tarkoituk-
37938: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
37939:
37940: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax Gustav Björkstrand
37941: Jörn Donner Pekka Leppänen Kaarina Dromberg
37942: Sirpa Pietikäinen Pekka Puska Claes Andersson
37943: Per-Henrik Nyman Riitta Jouppila Tina Mäkelä
37944: Saara-Maria Paakkinen Reijo Lindroos Antti Kalliomäki
37945: Eeva Turunen Håkan Nordman Håkan Malm
37946: 1990 rd. 1125
37947:
37948: Finansmotion nr 1051
37949:
37950:
37951:
37952:
37953: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för barnintensiv-
37954: vårdsplatsernas erforderliga apparatur vid Helsingfors
37955: universitets centralsjukhus barnklinik
37956:
37957:
37958: Till Riksdagen
37959: Barnkliniken vid Helsingfors universitets- 3 300 000 mk för apparatur som behövs för
37960: centralsjukhus har ansvaret för bl.a. den krä- den omedelbara vården och övervakningen
37961: vande hjärtkirurgin (operationer, där ingrepp av patienterna. Centralsjukhuset har i sin
37962: görs i hjärtat) för spädbarn från hela landet. budget beviljat endast 850 000 mk för detta
37963: Ingreppet kräver en noggrann kartläggning ändamål.
37964: av hjärtat samt intensivvård före och efter En betydande orsak till HUCS ekonomis-
37965: operationen. Ca 150 sådana operationer ut- ka kris är att dess medlemskommuner har
37966: förs per år. Ca 50 barn måste opereras som varit tvungna att bekosta dyrbar vård för
37967: nyfödda för att kunna överleva. patienter som kommer från utomstående
37968: Resurserna för denna verksamhet är myck- kommuner, till dendel kostnaderna har över-
37969: et bristfälliga både beträffande vårdpersonal stigit medelkostnaden per vårddygn. Det nya
37970: och apparatur. Från början av detta år har ersättningssystemet som trädde i kraft från
37971: Helsingfors universitetscentralsjukhus inrät- början av år 1989 har delvis minskat proble-
37972: tat 12 specialskötartjänster för att sköta två met. T.ex. beträffande Barnkliniken fick cen-
37973: tilläggsplatser vid Barnklinikens intensivav- tralsjukhuset på grund av det nya ersättnings-
37974: delning. Likaså har man från årets början systemet år 1989 enligt nuvarande uppskatt-
37975: inrättat två nya intensivvårdsplatser vid av- ning en tilläggsinkomst om 25 000 000 mk.
37976: delningen som sköter nyfödda barn med Då motsvarande ersättningar inte erhållits
37977: hjärtfel. under tidigare decennier vore det rimligt att
37978: Helsingfors universitetscentralsjukhus re- den riksomfattande verksamheten vid HUCS
37979: surser har dock inte räckt till för att utrusta som är i speciella svårigheter, vården av barn
37980: dessa fyra nya intensivvårdsplatser med nöd- med medfödda hjärtdefekter, stöds med spe-
37981: vändig apparatur. Den nödvändiga övervak- cialanslag av staten.
37982: nings- och vårdutrustningen kostar ca På basis av det ovan anförda föreslår vi
37983: 300 000 mk för en intensivvårdsplats vid in- vördsamt
37984: tensivvårdsavdelningen och ca 250 000 mk
37985: för en intensivvårdsplats vid de nyföddas att Riksdagen i statsbudgeten för år
37986: intensivvårdsavde1ning. Det krävs alltså sam- 1991 på moment 33.79.32 upptar
37987: manlagt 1 100 000 mk för att kunna utrusta 1 JOO 000 mark för barnintensivvårds-
37988: ifrågavarande fyra nya intensivvårdsplatser platsernas erforderliga apparatur vid
37989: med nödvändig apparatur. Detta är en del av Helsingfors universitetscentralsjukhus
37990: Barnklinikens stramt specificerade behov om barnklinik.
37991: Helsingfors den 13 februari 1990
37992:
37993: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
37994: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki Tauno Valo
37995: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
37996: 1126 1990 vp.
37997:
37998: Raha-asia-aloite n:o 1051 Suomennos
37999:
38000:
38001:
38002:
38003: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
38004: opistollisen keskussairaalan lastenklinikan tehohoitopai-
38005: koilla tarvittavaan laitteistoon
38006:
38007:
38008: Eduskunnalle
38009: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Nämä laitteet tarvitaan potilaiden välittö-
38010: lastenklinikalla on vastuu mm. koko maan mään hoitoon ja valvontaan. Keskussairaala
38011: vaativasta vauvasydänkirurgiasta (sydämeen on budjetissaan myöntänyt ainoastaan
38012: kohdistuvista leikkauksista). Toimenpide 850 000 markkaa tähän tarkoitukseen.
38013: vaatii sydämen tarkkaa kartoitusta sekä te- Merkittävänä syynä HYKS:n taloudelli-
38014: hohoitoa ennen leikkausta ja sen jälkeen. seen kriisiin on, että sen jäsenkunnat ovat
38015: Vuosittain tehdään noin 150 tällaista leik- joutuneet kustantamaan kalliin hoidon ulko-
38016: kausta. Noin 50 lastajoudutaan leikkaamaan puolisista kunnista tuleville potilaille siltä
38017: vastasyntyneinä, jotta he jäisivät henkiin. osin kuin kustannukset ovat ylittäneet hoito-
38018: Tämän toiminnan voimavarat ovat hyvin vuorokauden keskimääräiset kustannukset.
38019: puutteelliset sekä hoitohenkilökunnan että Vuoden 1989 alusta voimaan tullut uusi kor-
38020: laitteiston osalta. Tämän vuoden alusta Hel- vausjärjestelmä on osittain vähentänyt ongel-
38021: singin yliopistollinen keskussairaala on pe- maa. Esimerkiksi Lastenklinikan osalta kes-
38022: rustanut 12 erityissairaanhoitajan virkaa las- kussairaala sai uuden korvausjärjestelmän
38023: tenklinikan teho-osaston kahden lisäpaikan perusteella vuonna 1989 nykyisten arvioiden
38024: hoitamiseksi. Samoin on vuoden alusta pe- mukaan 25 000 000 markan lisätulot. Koska
38025: rustettu kaksi uutta tehohoitopaikkaa osas- vastaavia korvauksia ei ole saatu aikaisempi-
38026: tolle, joka hoitaa sydänvikaisia vastasynty- na vuosikymmeninä, olisi kohtuullista, että
38027: neitä lapsia. erityisissä vaikeuksissa oleva HYKS:n valta-
38028: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kunnallinen toiminta synnynnäisesti sydänvi-
38029: voimavarat eivät ole kuitenkaan riittäneet kaisten lasten hoitamiseksi saisi erityismäärä-
38030: varustamaan näitä neljää uutta tehohoito- rahatukea valtiolta.
38031: paikkaa tarvittavin laitteistoin. Tarvittava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38032: valvonta- ja hoitolaitteisto maksaa noin nioittaen,
38033: 300 000 markkaa yhdeltä teho-osaston teho-
38034: hoitopaikalta ja noin 250 000 markkaa yhdel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38035: tä vastasyntyneiden teho-osaston tehohoito- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38036: paikalta. Siis yhteensä 1 100 000 markkaa 33.79.32 1 JOO 000 markkaa Helsingin
38037: tarvitaan kyseisten neljän uuden tehohoito- yliopistollisen keskussairaalan lasten-
38038: paikan varustamiseen tarvittavalla laitteistol- klinikan tehohoitopaikoilla tarvittavaa
38039: la. Tämä on osa Lastenklinikan tiukasti eri- laitteistoa varten.
38040: tellyisiä 3 300 000 markan laitteistotarpeista.
38041: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38042: Henrik Westerlund Håkan Malm Elisabeth Rehn
38043: Per-Henrik Nyman Lauri Metsämäki Tauno Valo
38044: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen
38045: 1990 vp. 1127
38046:
38047: Raha-asia-aloite n:o 1052
38048:
38049:
38050:
38051:
38052: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jukola 91 -viestin
38053: järjestämiseen Viropelin ja Alajärven Lakeaharjulla
38054:
38055:
38056: Eduskunnalle
38057: Perinteinen suurtapahtuma Jukolan Viesti tukea alueen kartoitukseen ja karttojen pai-
38058: järjestetään vuonna 1991 Viropelin Lakea- nattamiseen. Kilpailualueelle joudutaan ra-
38059: harjulla. Kilpailun järjestäminen on uskottu kentamaan lisää liikenne- ja viestiyhteyksiä,
38060: seurayhtymälle, johon kuuluvat Kauhavan jotka jäävät palvelemaan Lakeaharjun Pyhä-
38061: Visa, Lappajärven Veikot, Alajärven Ankku- vuoren ulkoilu- ja virkistysaluetta.
38062: rit ja Viropelin Hiihtoseura. Tapahtumaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38063: arvioidaan ottavan osaa noin 30 000 kilpaili- nioittaen,
38064: jan ja katselijan. Myös tiedotusvälineet ovat
38065: vuosi vuodelta kiinnostuneet yhä enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38066: Jukolasta ja sillä on myönteistä liikuntapo- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
38067: liittista kantavuutta. markkaa avustuksena Jukola 91 -viestin
38068: Varsinainen kilpailu käydään Viropelin järjestämiseen Vimpelin ja Alajärven
38069: kunnan ja Alajärven kaupungin alueella. Mo- Lakeaharjulla.
38070: lemmat kunnat ovat antaneet taloudellista
38071: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38072:
38073: Jukka Vihriälä Jorma Fred
38074: 1128 1990 vp.
38075:
38076: Raha-asia-aloite n:o 1053
38077:
38078:
38079:
38080:
38081: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin Vedon
38082: toiminnan tukemiseen
38083:
38084:
38085: Eduskunnalle
38086: Vuonna 1934 perustettu Vimpelin Veto on tuloista, mainossopimuksista sekä perintei-
38087: eräs maamme tunnetuimpia urheiluseuroja sestä seurojen varainhankinnasta tempauksi-
38088: päälajinsa pesäpallon ansiosta. Vedon jäsen- neen ja tapahtumineen. Seuran toiminnan ja
38089: määrä on noin 900 henkilöä. Tämä on huo- talouden hoito perustuu pääsääntöisesti va-
38090: mattava paikkakunnan asukaslukuun verrat- paaehtoiseen seuratyöhön. Varojen hankki-
38091: tuna. Vimpelin väkiluku on noin 3 800 hen- minen laajan toiminnan pyörittämiseen on
38092: kilöä. Vedon jäsenistöstä lähes puolet osallis- aina ollut ongelmallista. Seuran taloutta ra-
38093: tuu aktiivisesti kilpailutoimintaan ja suuri sittaa tällä hetkellä erityisesti Vimpelin kun-
38094: osa seuran muihin toimintoihin. nan kanssa tehty sopimus, jonka mukaan
38095: Vimpelin Veto on yleisseura, jossa lajitoi- Vimpelin Veto osallistuu 600 000 markalla
38096: minnasta huolehtivat jaostot. Pesäpallon lip- Saarikentän katetun katsomon rakentami-
38097: pulaivana on miesten ykkössarjajoukkue, seen. Hanke on seuralle suuri taloudellinen
38098: joka kaudella 1990 pelaa supersarjassa. Li- ongelma, mutta samalla myös haaste, jonka
38099: säksi sarjoihin osallistuu kolme muuta mies- myötä Vimpelin Veto varmistaa tulevaisuu-
38100: joukkuetta, naisten suomensarjan joukkue dessakin pysymisensä kansallispelimme kär-
38101: sekä 11 juniorijoukkuetta. Vimpelissä pela- kiseurojen joukossa.
38102: taan kesällä 1990 pesäpallon suurtapahtuma Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38103: Itä-Länsi-ottelu. Tämä on ensimmäinen nioittaen,
38104: kerta, kun Itä-Länsi-ottelu pelataan maa-
38105: seutupaikkakunnalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38106: Vimpelin Vedon budjetti toimintakaudella 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
38107: 1989--90 oli 1,5 miljoonaa markkaa. Varat markkaa Vimpelin Vedon toiminnan tu-
38108: toimintaan saatiin pääosin pesäpallon lippu- kemiseen.
38109: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38110: Jukka Vihriälä Jorma Fred
38111: 1990 vp. 1129
38112:
38113: Raha-asia-aloite n:o 1054
38114:
38115:
38116:
38117:
38118: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmon yhdys- ja
38119: syöttövesijohdon rakentamiseen
38120:
38121:
38122: Eduskunnalle
38123: Nurmon keskustaanjohdetaan vesi Lappa- kummankin kunnan vedenjakelu häiriötilan-
38124: vesi Oy:n päävesijohdon kautta. Kunnan ete- teissa. Vedenhankintasuunnitelman kustan-
38125: läosassa Ylijoella on lisäksi erillinen Sikahar- nusarvio on 8,7 miljoonaa markkaa, josta
38126: jun vesilaitos, joka jakaa vettä myös Peräsei- valtion osuus on 2,6 miljoonaa markkaa.
38127: näjoen kunnan puolelle. Kunnan vedenhan- Nurmon kunnanhallitus on tehnyt esityk-
38128: kinnan yleissuunnitelman mukaan nykyisten sen hankkeen toteuttamiseksi valtion vesi-
38129: johtolinjojen käydessä pieniksi rakennetaan huoltotyönä.
38130: syöttövesiyhteydet Lappavesi Oy:n pääjoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38131: dosta vesitornille sekä edelleen Hyllykalliolta nioittaen,
38132: Nurmon kunnan eteläosaan Kouraan saak-
38133: ka. Näin saadaan keskustaan riittävästi käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38134: tövettä ja ratkaistaan kunnan eteläosan ve- 1991 tulo- ja menoarvioon 700 000
38135: densaantivaikeudet. Rakentamalla lisäksi yh- markkaa Nurmon yhdys- ja syöttövesi-
38136: dysvesijohto Nurmon kunnan ja Seinäjoen johdon rakentamiseen.
38137: kaupungin verkostojen välille turvataan
38138: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38139: Jukka Vihriälä Jorma Fred
38140: 1130 1990 vp.
38141:
38142: Raha-asia-aloite n:o 1055
38143:
38144:
38145:
38146:
38147: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 723
38148: (U ntamala-Pouttula) perusparannukseen
38149:
38150:
38151: Eduskunnalle
38152: Maantien n:o 723 (Ylihärmä-Pouttula) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38153: perusparannus välillä Kosola-Untamala al- nioittaen,
38154: koi vuonna 1988. Välillä Untamala-Pouttu-
38155: la on tien kantavuus erittäin heikko ja tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38156: mutkainen. Vuotuiset kunnossapitokustan- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
38157: nukset tulevat kohtuuttoman kalliiksi. markkaa maantien n:o 723 ( Untama-
38158: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon la-Pouttula) peruskorjaamiseen.
38159: suunnitelman mukaan Pouttulan-Untama-
38160: lan tien korjaus alkaisi vasta vuonna 1993.
38161: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38162:
38163: Jukka Vihriälä Jorma Fred
38164: 1990 vp. 1131
38165:
38166: Raha-asia-aloite n:o 1056
38167:
38168:
38169:
38170:
38171: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Siltalan liittymän
38172: rakentamiseksi kantatielle n:o 67 Ilmajoen kunnassa
38173:
38174:
38175: Eduskunnalle
38176: Kantatie n:o 67 on erittäin vilkasliikentei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38177: nen. Liikenteen joustavuuden ja ennen kaik- nioittaen,
38178: kea liikenneturvallisuuden kannalta on vält-
38179: tämätöntä rakentaa Ilmajoen kunnan kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38180: konkylässä sijaitseva Siltalan eritasoristeys. 1991 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
38181: Liikenne lisääntyy jatkuvasti kantatien taka- markkaa Siltalan liittymän rakentami-
38182: na olevan Siltalan yritysalueen kasvun takia. seksi kantatielle n:o 67 Ilmajoen kun-
38183: Kustannusarvio kokonaisuudessaan on run- nassa.
38184: saat 22 milj. markkaa. Vaasan tie- ja vesira-
38185: kennuspiirin toimenpideohjelmassa hanke on
38186: merkitty aloitettavaksi vuonna 1992.
38187: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38188:
38189: Jukka Vihriälä Jorma Fred
38190: 1132 1990 vp.
38191:
38192: Raha-asia-aloite n:o 1057
38193:
38194:
38195:
38196:
38197: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta allergiakeskuksen
38198: rakentamiseen Jalasjärvelle
38199:
38200:
38201: Eduskunnalle
38202: Vuonna 1988 perustetussa Kiinteistö Oy työ- ja vapaa-ajan ympäristöstä. Valtioneu-
38203: Allergiakeskuksessa ovat osakkaina Jalasjär- voston päätöksellä on raha-automaattiavus-
38204: ven kunta sekä Allergiakeskusyhdistys ry. tusta myönnetty Allergiakeskus ry:lle vuodel-
38205: Yhdistyksen jäseninä ovat Etelä-Pohjanmaan le 1989 300 000 markkaa ja vuodelle 1990
38206: keskussairaala, Satakunnan keskussairaala, 500 000 markkaa. Suunnittelukilpailu aller-
38207: Tampereen yliopistollinen keskussairaala, giakeskuksen rakentamiseksi on suoritettu ja
38208: Vaasan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan hakemushetkellä arvioidut perustamiskus-
38209: allergiayhdistys, Keski-Suomen allergiayh- tannukset olivat 29,3 miljoonaa markkaa,
38210: distys, Pirkanmaan allergiayhdistys, Vaasan josta raha-automaattiavustusta on odotettu
38211: seudun allergiayhdistys, Etelä-Pohjanmaan saatavan 70 prosenttia.
38212: keuhkovammayhdistys, Seinäjoen seudun in- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38213: validit ja Jalasjärven kunta. nioittaen,
38214: Allergiakeskuksen tarkoituksena on pa-
38215: rantaa toimialueellaan erityisesti allergisten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38216: mutta myös muiden pitkäaikaissairaiden so- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
38217: peutumista yhteiskuntaan tarjoamalla sopeu- markkaa allergiakeskuksen rakentami-
38218: tumisvalmennus- ym. koulutustoimintaa sekä seen Jalasjärvelle.
38219: jakamalla tietoa allergiaturvallisesta asuin-,
38220: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38221:
38222: Jukka Vihriälä Jorma Fred Juho Sillanpää
38223: 1990 vp. 1133
38224:
38225: Raha-asia-aloite n:o 1058
38226:
38227:
38228:
38229:
38230: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven Kirkko-
38231: lahden kunnostukseen
38232:
38233:
38234: Eduskunnalle
38235: Alajärven Kirkkolahti on pinta-alaltaan markkaa, josta valtion osuus tulisi olemaan
38236: 1,3 neliökilometriä ja sen länsirannalla sijait- 2 650 000 markkaa.
38237: see Alajärven kaupungin keskusta. Lahti on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38238: matala ja suurelta osin runsaan vesikasvilli- nioittaen,
38239: suuden vallassa. Kunnostussuunnitelman
38240: mukaan alueelle rakennetaan venesatama ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38241: veneväylä isolle selälle. Ruoppausmassoista 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
38242: rakennetaan keskustan välittömään läheisyy- markkaa Alajärven Kirkkolahden kun-
38243: teen seitsemän hehtaaria puistoja. Hankkeen nostamiseen.
38244: kokonaiskustannusarvio on 5,3 miljoonaa
38245: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38246:
38247: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Jorma Fred
38248: 1134 1990 vp.
38249:
38250: Raha-asia-aloite n:o 1059
38251:
38252:
38253:
38254:
38255: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskusvan-
38256: kilan peruskorjaukseen
38257:
38258:
38259: Eduskunnalle
38260: Riihimäen keskusvankila ei nykyisellään Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38261: vastaa tasoltaan vankeinhoidon vaatimuksia. nioittaen,
38262: Sen peruskorjauksiin ei ole osoitettu riittäviä
38263: määrärahoja ja tilat ovat vanhanaikaiset ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38264: epähygieeniset. Samoin turvallisuuden taso 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38265: henkilökunnan kannalta on puutteellinen ja 25.50.74 2 000 000 markkaa Riihimäen
38266: laitos tarvitseekin pikaisesti peruskorjaus- keskusvankilan peruskorjaukseen.
38267: määrärahoja olosuhteiden saattamiseksi ny-
38268: kyaikaiselle tasolle.
38269: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38270: Iiro Viinanen
38271: 1990 vp. 1135
38272:
38273: Raha-asia-aloite n:o 1060
38274:
38275:
38276:
38277:
38278: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusvankiloiden
38279: henkilökunnan asuntojen peruskorjaukseen
38280:
38281:
38282: Eduskunnalle
38283: Useiden keskusvankiloiden henkilökunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38284: le on osoitettu työsuhdeasuntoja vankilan nioittaen,
38285: läheisyydestä. Asunnot ovat yleensä vanhoja
38286: eikä niihin ole tehty peruskorjausta. Asunnot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38287: eivät vastaa nykyajan asumistasoa, sillä mää- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38288: rärahoja ei ole ollut riittävästi asuntojen saat- 25.50.74 1 000 000 markkaa keskus-
38289: tamiseksi ajanmukaisiksi. Siksi onkin perus- vankiloiden työsuhdeasuntojen peruspa-
38290: teltua lisätä asuntojen perusparannusmäärä- rannustöiden aloittamiseen.
38291: rahoja, jotta perusparannustyöt saadaan
38292: käynnistettyä.
38293: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38294: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38295:
38296:
38297:
38298:
38299: 75 200052Y
38300: 1136 1990 vp.
38301:
38302: Raha-asia-aloite n:o 1061
38303:
38304:
38305:
38306:
38307: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen poliisi-
38308: talon muutostöihin ja saneerauksen aloittamiseen
38309:
38310:
38311: Eduskunnalle
38312: Poliisin toimitilat Riihimäellä ovat nykyi- korjaustyöhön osoitetaan pikaisesti tarvitta-
38313: sellään tarkoitukseensa täysin sopimattomat vat määrärahat töiden aloittamiseksi.
38314: ja mm. pidätettyjen vastaanottotilat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38315: yleisötilojen yhteydessä. Lisäksi henkilökun- nioittaen,
38316: nan sosiaalitilat eivät vastaa nykyajan vaati-
38317: muksia, mihin myös työsuojeluviranomaiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38318: ovat kiinnittäneet huomiota. Nykyisestä kiin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38319: teistöstä on saneerauksella saatavissa käyttö- 26.75.74 1000 000 markkaa Riihimäen
38320: kelpoiset tilat, kun samassa kiinteistössä toi- poliisitalon muutostöihin ja saneerauk-
38321: mivalle verotoimistolle osoitetaan uudet tilat. seen.
38322: Siksi onkin välttämätöntä, että kyseiseen
38323: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38324:
38325: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38326: 1990 vp. 1137
38327:
38328: Raha-asia-aloite n:o 1062
38329:
38330:
38331:
38332:
38333: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan,
38334: Riihimäen ja Hattulan varuskuntien rakennustöihin
38335:
38336:
38337: Eduskunnalle
38338: Hämeenlinnan kiinteistönhoitopiiri on lustusministeriössä on suunniteltu peruskor-
38339: puolustuslaitoksen suurimpia. Siihen kuuluu jata Hämeenlinnan Suomen kasarmin tiloja
38340: noin 500 erillistä rakennusta. esikuntakäyttöön. Tilat sopivat hyvin myös
38341: Kiinteistönhoitopiirin alueella SIJaitsee uuden sotilasläänin ja maanpuolustusalueen
38342: mm. sotilashistoriallisesti merkittäviä raken- esikunnan tarpeisiin.
38343: nuksia Hämeenlinnan Linnan ja Suomen ka- Valtion vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa
38344: sarmeilla. Rakennukset ovat museoviraston esitetään kuitenkin Riihimäen, Hämeenlin-
38345: päätöksellä suojeltavia ja niiden peruskorjaa- nan ja Hattulan varuskuntien rakentamis-
38346: misesta tulee huolehtia. Lisäksi alueelle ovat määrärahoja vähennettäviksi puolutusminis-
38347: sijoitettuina panssariprikaati Hattulaan ja teriön ja oikeusministeriön momenteilta yh-
38348: viestirykmentti Riihimäelle, joiden nykyai- teensä 5 000 000 markkaa. Esitys ei ole sopu-
38349: kainen kalusto vaatii asianmukaiset koulu- soinnussa varuskuntien rakennustarpeiden
38350: tus-, huolto- ja säilytystilat. kanssa.
38351: Lisäksi vireillä oleva puolustuslaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38352: organisaatiouudistus tulee vaatimaan uuden nioittaen,
38353: sotilasläänin hallintotiloja Hämeenlinnaan.
38354: Jos muodostettavan läntisen maanpuolustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38355: alueen esikunta tullaan sijoittamaan Hämeen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38356: läänin alueelle, se tulisi sijoittaa samalle paik- 27.27.74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
38357: kakunnalle, jossa toimii myös siviilipuolen Hämeenlinnan, Riihimäen ja Hattulan
38358: läänin johtokeskus, eli Hämeenlinnaan. Puo- varuskuntien rakennustöihin.
38359: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38360:
38361: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38362: 1138 1990 vp.
38363:
38364: Raha-asia-aloite n:o 1063
38365:
38366:
38367:
38368:
38369: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varus-
38370: kunnan ruokalan rakentamiseen
38371:
38372:
38373: Eduskunnalle
38374: Riihimäen varuskunnan ruokala on nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38375: sellään vanhanaikainen eikä vastaa käytön 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
38376: laajuutta ja terveysvaatimuksia. Uuden ruo- 27.27.74 3 000 000 markkaa Riihimäen
38377: kalan rakentaminen on siksi perusteltua. varuskunnan ruokalan rakentamiseen.
38378: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38379: nioittaen,
38380: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38381: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38382: 1990 vp. 1139
38383:
38384: Raha-asia-aloite n:o 1064
38385:
38386:
38387:
38388:
38389: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen maan-
38390: puolustustyön tukemiseen
38391:
38392:
38393: Eduskunnalle
38394: Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt te- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38395: kevät maanpuolustustahdon kannalta tär- nioittaen,
38396: keää työtä maassamme. Vasta viime vuosina
38397: on tätä työtä alettu tukea valtion budjetin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38398: kautta vähäisin määrärahoin. Tuki on kui- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38399: tenkin ollut vaatimatonta luokkaa toiminnan 27.99.50 500 000 markkaa vapaaehtoi-
38400: tärkeyteen ja laajuuteen nähden ja siksi olisi- sen maanpuolustustyön tukemiseen.
38401: kin perusteltua osoittaa Reservin Upseeri- ja
38402: Aliupseeriliitoille nykyistä suuremmat toi-
38403: minta-avustukset.
38404: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38405:
38406: Iiro Viinanen
38407: 1140 1990 vp.
38408:
38409: Raha-asia-aloite n:o 1065
38410:
38411:
38412:
38413:
38414: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion askarte-
38415: lunohjaajaopiston rakentamiseen Riihimäelle
38416:
38417:
38418: Eduskunnalle
38419: Valtion askartelunohjaajaopisto on toimi- nut osoittavaosa lahjoituksena tontin uudis-
38420: nut Riihimäellä 1950-luvulta asti ja sijaitsee rakennukselle keskeiseltä paikalta.
38421: nykyisen Karan yläasteen tiloihin noin kym- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38422: menen vuotta sitten saneeratuissa tiloissa. nioittaen,
38423: Rakennus sellaisenaan ei vastaa nykyisen
38424: opetustoiminnan vaatimuksia epäasiallisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38425: työolosuhteiden vuoksi. Opiston johtokunta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38426: onkin esittänyt ammattikasvatushallitukselle 29.60.74 5 000 000 markkaa Valtion
38427: uusien tilojen rakentamista ensisijaisena vaih- askartelunohjaajaopiston rakentami-
38428: toehtona. Riihimäen kaupunki on ilmoitta- seen Riihimäelle.
38429: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38430:
38431: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38432: 1990 vp. 1141
38433:
38434: Raha-asia-aloite n:o 1066
38435:
38436:
38437:
38438:
38439: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Lasimu-
38440: seon valtionapuun
38441:
38442:
38443: Eduskunnalle
38444: Viime vuonna voimaan tullut museolaki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38445: koskee myös erikoismuseoita. -- Lain mu- nioittaen,
38446: kaan opetusministeriö voi tulo- ja menoar-
38447: vion rajoissa hyväksyä myös valtakunnallisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38448: erikoismuseon valtionosuuteen oikeutetuksi. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38449: Riihimäellä sijaitseva Suomen Lasimuseo 29.84.30 1 000 000 markkaa Suomen
38450: täyttää erikoismuseoille asetetut vaatimuk- Lasimuseon valtionapuun.
38451: set, ja se tulisikin valtakunnallisen merkityk-
38452: sensä vuoksi nimetä erikoismuseoksi ja saat-
38453: taa valtionavun alaiseksi.
38454: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38455:
38456: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo
38457: 1142 1990 vp.
38458:
38459: Raha-asia-aloite n:o 1067
38460:
38461:
38462:
38463:
38464: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen Teatte-
38465: rin tukemiseen
38466:
38467:
38468: Eduskunnalle
38469: Riihimäen kaupunki on rakentanut omin siksi onkin perusteltua korottaa valtion avus-
38470: varoin uuden noin 200-paikkaisen teatterin ja tusta tuntuvasti.
38471: saanut sen käyttökustannuksiin valtion avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38472: tusta runsaat kolmesataatuhatta markkaa. nioittaen,
38473: Katsojaluvut ovat valtakunnallisestikin huo-
38474: mattavan korkeat, mikä johtuu onnistunees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38475: ta ohjelmavalinnasta. Uudet tilat nostavat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38476: käyttökustannukset kuitenkin oleellisesti 29.90.52 800 000 markkaa Riihimäen
38477: korkeammiksi aiempaan tasoon verrattuna ja Teatterin valtionapuun.
38478: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38479:
38480: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38481: 1990 vp. 1143
38482:
38483: Raha-asia-aloite n:o 1068
38484:
38485:
38486:
38487:
38488: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen Musii-
38489: kinystävät ry:n konserttitoimintaan
38490:
38491:
38492: Eduskunnalle
38493: Riihimäen Musiikinystävät ry. toimii Rii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38494: himäen talousalueella järjestäen siellä kor- nioittaen,
38495: keatasoisia konserttitapahtumia, jotka palve-
38496: levat koko Riihimäen, Lopen ja Hausjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38497: muodostaman talousalueen tarpeita. Koska 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38498: alueella ei toimi muita vastaavia kulttuurita- 29.90.52 JOO 000 markkaa Riihimäen
38499: pahtumia järjestäviä organisaatioita, on tär- Musiikinystävät ry:n konserttitoimin-
38500: keää, että kyseisen yhdistyksen toimintaedel- taan.
38501: lytykset turvataan.
38502: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38503: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38504: 1144 1990 vp.
38505:
38506: Raha-asia-aloite n:o 1069
38507:
38508:
38509:
38510:
38511: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Partiolai-
38512: set ry:lle valtakunnallisen johtajakoulutustapahtuman jär-
38513: jestämiseen
38514:
38515:
38516: Eduskunnalle
38517: Suomen Partiolaiset ry. järjestää v. 1991 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38518: lähes tuhannelle partiojohtajalle valtakunnal- nioittaen,
38519: lisen Johtajatulitapahtuman, jonka toteutta-
38520: minen leiriolosuhteissa on taloudellisesti kal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38521: lis koulutustilaisuus. Nuorisokasvatuksen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38522: kannalta tärkeän merkityksensä vuoksi tulisi 29.91.51 200 000 markkaa Suomen
38523: kyseiseen tapahtumaan osoittaa erillinen Partiolaiset ry:n Johtajatulitapahtu-
38524: avustus hankkeen toteuttamiseen. maan.
38525: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38526:
38527: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38528: 1990 vp. 1145
38529:
38530: Raha-asia-aloite n:o 1070
38531:
38532:
38533:
38534:
38535: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja Haus-
38536: järven välisten tieyhteyksien parantamiseen
38537:
38538:
38539: Eduskunnalle
38540: Riihimäen ja Hausjärven välisten tieyh- että eteläinen yhteys Selänojan kautta säily-
38541: teyksien parantamiseksi on jo lukuisia vuosia tetään nykyisellä paikallaan kunnostettuna,
38542: haettu ratkaisua. Nykyisin ainoastaan yhteys päällystettynä ja pitäen se TVL:n hoidossa.
38543: kantatien n:o 54 kautta täyttää nykyisille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38544: liikennemäärille asetettavat vaatimukset, nioittaen,
38545: mutta ainoastaan Riihimäen ja Oitin välillä
38546: jättäen Hausjärven kunnan Hikiän taajaman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38547: ympäristöineen hankalan tieyhteyden taakse. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38548: Tämän asiantilan korjaamiseksi tulisi pikai- 31.24.77 1 000 000 markkaa Riihimäen
38549: sesti selvittää tieyhteyden parantaminen Rii- ja Hausjärven välisten tieyhteyksien pa-
38550: himäeltä Karhiin samalla huolehtien siitä, rantamiseksi.
38551: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38552:
38553: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38554: 1146 1990 vp.
38555:
38556: Raha-asia-aloite n:o 1071
38557:
38558:
38559:
38560:
38561: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 132
38562: perusparannukseen välillä Uudenmaan piirin raja-Vihti-
38563: järvi
38564:
38565:
38566: Eduskunnalle
38567: Maantien n:o 132 perusparannus välillä koituksenmukaista pikaisesti kunnostaa
38568: Loppi-Läyliäinen valmistui viime vuoden myös tieyhteyden loppuosa.
38569: lopulla, ja se paransi merkittävästi liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38570: nöintiä Lopelta Helsingin suuntaan. Kuiten- nioittaen,
38571: kin muutama kilometri Uudenmaan piirin
38572: puolella on edelleen heikossa kunnossa, eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38573: tieyhteys siten ole tehokkaassa käytössä eikä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38574: ohjaamassa liikennettä pois kolmostieltä. 31.24.77 5 000 000 markkaa maantien
38575: Kun alueelta on lisäksi runsaasti maa-aines- n:o 132 perusparannukseen välillä Uu-
38576: kuljetuksia pääkaupunkiseudulle, olisi tar- denmaan raja-Läyliäinen.
38577: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38578: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38579: 1990 vp. 1147
38580:
38581: Raha-asia-aloite n:o 1072
38582:
38583:
38584:
38585:
38586: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 293
38587: (Lammi-Hausjärvi) päällystämiseen
38588:
38589:
38590: Eduskunnalle
38591: Tieyhteys Lammilta Hausjärvelle on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38592: vuosia odottanut perusparannusta, mutta nioittaen,
38593: hanketta on vuosittain siirretty myöhemmäk-
38594: si. Mutkaisuuden ja heikon kunnon vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38595: tie ei vastaa liikenteen vaatimuksia. Yhteys 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38596: on tärkeä alueen elinkelpoisuuden säilyttämi- 31.24.77 3 000 000 markkaa maantien
38597: seksi ja korjattuna se vähentää pääteiden n:o 293 (Lammi-Hausjärvi) raken-
38598: suuria liikennemääriä, minkä vuoksi korjaus- teen parantamiseen ja päällystämiseen.
38599: työ tulisi aloittaa ensi tilassa.
38600: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38601: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38602: 1148 1990 vp.
38603:
38604: Raha-asia-aloite n:o 1073
38605:
38606:
38607:
38608:
38609: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perähuhdan ris-
38610: teyksen valaisemiseksi kantatiellä n:o 54
38611:
38612:
38613: Eduskunnalle
38614: Kantatien n:o 54 ja Turun-Hämeenlinnan edellyttäisi parin kilometrin sähkölinjan ve-
38615: valtatien risteys on osoittautunut pimeällä toa mahdollistaen samalla myös muutaman
38616: erittäin vaaralliseksi huonon näkyvyyden asuintalon saamisen sähköistyksen piiriin.
38617: vuoksi. Erityisesti Riihimäen suunnasta ris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38618: teystä ei merkeistä huolimatta ole helppo nioittaen,
38619: havaita, ja toistuvasti esim. korokkeella ole-
38620: vat liikennemerkit ajetaan nurin hätäjarru- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38621: tusten seurauksena. Risteyksen havaitsemi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38622: sessa on samanlaisia ongelmia myös muista 31.24.77 200 000 markkaa Perähuhdan
38623: suunnista ajettaessa. Oleellisen parannuksen risteyksen valaisemiseen kantatiellä n:o
38624: saisi aikaan risteyksen valaiseminen, joka 54.
38625: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38626: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38627: 1990 vp. 1149
38628:
38629: Raha-asia-aloite n:o 1074
38630:
38631:
38632:
38633:
38634: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hiiden sillan raken-
38635: tamiseen maantiellä n:o 2901 Janakkalassa
38636:
38637:
38638: Eduskunnalle
38639: Janakkalassa sijaitsevan Hiiden sillan ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38640: kentaminen ei kuulu valtatien n:o 3 raken- nioittaen,
38641: nussuunnitelmiin. Koska sillan kautta suun-
38642: tautuu runsaasti raskasta liikennettä koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38643: Etelä-Hämeestä Turengissa sijaitsevalle soke- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38644: ritehtaalle ja yhteyttä käytetään runsaasti 31.24.77 5 000 000 markkaa Hiiden sil-
38645: muuhunkin liikennöintiin, tulisi kyseinen sil- lan rakentamiseen maantiellä n:o 2901
38646: ta saattaa vastaamaan vilkkaan liikenneyh- Janakkalassa.
38647: teyden edellyttämää tasoa samanaikaisesti,
38648: kun valtatie n:o 3 rakennetaan.
38649: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38650: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38651: 1150 1990 vp.
38652:
38653: Raha-asia-aloite n:o 1075
38654:
38655:
38656:
38657:
38658: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
38659: Riihimäen kappaletavaraterminaalin peruskorjaukseen
38660:
38661:
38662: Eduskunnalle
38663: Riihimäen kappaletavaraterminaali toimii varat vanhan terminaalin perusparannuk-
38664: Hämeenlinnan, Lohjan, Hyvinkään ja Riihi- seen.
38665: mäen alueiden kappaletavaran kuljetuskes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38666: kuksena. Toimintojen voimakkaasti laajen- nioittaen,
38667: tuessa on nykyisen terminaalin vanha osa
38668: osoittautunut epäkäytännölliseksi ja kunnol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38669: taan kehnoksi. Työntekijöiden sosiaaliset ti- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
38670: lat ovat niin ikään ala-arvoiset. Valtionrau- markkaa Valtionrautateiden Riihimäen
38671: tateiden toimintojen tehostaminen ei voi on- kappaletavaraterminaalin korjaami-
38672: nistua nykyisessä kunnossa olevassa termi- seen.
38673: naalissa ja siksi olisikin pikaisesti osoitettava
38674: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38675: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38676: 1990 vp. 1151
38677:
38678: Raha-asia-aloite n:o 1076
38679:
38680:
38681:
38682:
38683: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden
38684: liikenneopiston rakentamiseksi Riihimä~le
38685:
38686: \\
38687: E~uskunnalle
38688: \
38689: Valtionrautateiden sisäinen koulutus ei~ tarjota edullisen, pitkäaikaisen ,~Qpimuksen
38690: kyisessä muodossaan eikä ennen kaikkea sille~tiloista ja on valmis myös huolehtimaan tar-
38691: osoitetuissa tiloissa pysty enää palvelemaan vittavista majoitustiloista.
38692: koulutustarpeita. Myös uuden liikelaitoslain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38693: mukanaan tuomat velvoitteet lisäävät enti- nioi~taen,
38694: sestään Valtionrautateiden sisäistä koulutus-
38695: tarvetta. Tämä edellyttää ajanmukaisia kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38696: lutustiloja. Koulutuspaikan sijainti on tehok- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
38697: kaan ajankäytön kannalta ratkaisevassa ase- markkaa Valtionrautateiden liikenne-
38698: massa. Sen vuoksi Riihimäki tarjoaisi erin- opiston rakentamisen aloittamiseen Rii-
38699: omaiset edellytykset opiston sijaintipaikka- himäelle.
38700: kunnaksi. Lisäksi Riihimäen kaupunki voi
38701: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38702: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38703:
38704:
38705:
38706:
38707: \
38708: \
38709:
38710:
38711:
38712:
38713: 76 200052Y
38714: 1152 1990 vp.
38715:
38716: Raha-asia-aloite n:o 1077
38717:
38718:
38719:
38720:
38721: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teurojoen per-
38722: kauksen aloittamiseen Hausjärvellä
38723:
38724:
38725: Eduskunnalle
38726: Hausjärven kunnassa sijaitseva Teurojoki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38727: on nykyisin pahasti rehevöitynyt ja pikaisen nioittaen,
38728: kunnostuksen tarpeessa. Helsingin vesipiiri
38729: on asiaa tutkinut, mutta määrärahojen niuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38730: kuuden takia hanke on jatkuvasti lykkäänty- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
38731: nyt. Joella on alueella tärkeä virkistyskäyttö- 35.25.77 500 000 markkaa Teurojoen
38732: merkitys, joten perkaustöihin tulisi päästä perkauksen aloittamiseen.
38733: pikaisesti.
38734: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38735:
38736: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti
38737: 1990 vp. 1153
38738:
38739: Raha-asia-aloite n:o 1078
38740:
38741:
38742:
38743:
38744: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkylän alue-
38745: varaston työtilarakennuksen rakentamiseen
38746:
38747:
38748: Eduskunnalle
38749: Puolustusvoimien rakennustoiminnassa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38750: Päijät-Hämeessä vireillä Uudenkylän alueva- nioittaen,
38751: raston työtilarakennuksen rakentaminen,
38752: joka toteutuessaan mahdollistaisi työskente- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38753: lyn keskittämisen yhteen rakennukseen. Van- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
38754: hat vapautuvat tilat voidaan ottaa varasto- markkaa Uudenkylän aluevaraston työ-
38755: käyttöön. Kustannusarvio on 3,5 mmk. tilarakennuksen rakentamiseen.
38756: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38757: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
38758: 1154 1990 vp.
38759:
38760: Raha-asia-aloite n:o 1079
38761:
38762:
38763:
38764:
38765: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kullervo-projektin
38766: toteuttamiseksi Jean Sibeliuksen juhlavuonna
38767:
38768:
38769: Eduskunnalle
38770: Suuren säveltäjämestarimme Jean Sibe- Kysymyksessä on siis erittäin mittava kult-
38771: liuksen syntymästä tulee tänä vuonna kulu- tuurihanke Sibeliuksen juhlavuonna koko
38772: neeksi 125 vuotta. Tämänjohdosta sekä siksi, Suomen musiikkielämän hyväksi.
38773: että uusi mantere on perinteisesti ollut kiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38774: nostunut Sibeliuksen musiikista ja rakastanut nioittaen,
38775: sitä, ovat Lahden Mieskuoro ja Pohjolan
38776: Laulu (Oulu) muodostaneet Kullervo-projek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38777: tiryhmän, jonka tarkoituksena on esittää 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
38778: Kullervo-sinfonia noin 100-1 120 miehen markkaa Jean Sibeliuksen syntymän
38779: voimin Yhdysvalloissa ja Kanadassa 2~ 125-vuotisjuhlavuoden johdosta järjes-
38780: kertaa. Mainittu Kullervo-sinfonia on esitet- tettävän Kullervo-projektin toteuttami-
38781: ty aikaisemmin vain kerran kummassakin seen.
38782: maassa. Yhteistyöpyyntö on lähetetty kaik-
38783: kiaan yhdeksälletoista näiden maiden huip-
38784: puorkestereille.
38785: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38786:
38787: Matti Viljanen Oiva Savela
38788: 1990 vp. 1155
38789:
38790: Raha-asia-aloite n:o 1080
38791:
38792:
38793:
38794:
38795: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 169
38796: (Viljamaa-Viilähde) perusparantamiseen
38797:
38798:
38799: Eduskunnalle
38800: Maantie n:o 169 (Viljamaa-Villähde) tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
38801: lisi parantaa välillä Villähde-Tapiola. Pe- den 1991 tulo- ja menoarvioon
38802: rusparannukseen liittyy vaarallisen tasoris- 5 000 000 markkaa maantien n:o 169
38803: teyksen poistaminen ja kevyen liikenteen väy- (Viljamaa- Viilähde) perusparantami-
38804: län rakentaminen. Perusparantamisesta on sen aloittamiseen.
38805: laadittu yleissuunnitelma. Kokonaiskustan-
38806: nusarvio on n. 20 mmk.
38807: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38808: nioittaen,
38809: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38810:
38811: Matti Viljanen Tapani Mörttinen Jouko Skinnari
38812: Matti Luttinen
38813: 1156 1990 vp.
38814:
38815: Raha-asia-aloite n:o 1081
38816:
38817:
38818:
38819:
38820: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pätiälän paikallis-
38821: tien n:o 13881 muuttamisesta maantieksi
38822:
38823:
38824: Eduskunnalle
38825: Pätiälän paikallistie toimii Kosken kirkon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38826: kylän ja Hausjärven sekä Oitin taajamien nioittaen,
38827: välisenä tieyhteytenä. Paikallistie yhdistää
38828: valtatien n:o 12 maantiehen n:o 293 ja sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38829: pitkin edelleen kantatiehen n:o 54. Tien pi- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
38830: tuus on 14 km. Kosken kunnassa on paikal- markkaa Pätiälän paikallistien n:o
38831: listeitä yhteensä 73 km ja maanteitä 36 km. 13881 (Koski Hl.) muuttamiseksi
38832: Paikallisteiden suuri osuus on muodostu- maan tieksi.
38833: nut kunnossapitokustannuksiltaan rasitteeksi
38834: kunnalle.
38835: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38836:
38837: Matti Viljanen Tapani Mörttinen Jouko Skinnari
38838: Matti Luttinen
38839: 1990 vp. 1157
38840:
38841: Raha-asia-aloite n:o 1082
38842:
38843:
38844:
38845:
38846: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Päijät-Hämeen rah-
38847: tilentokentän suunnitteluun
38848:
38849:
38850: Eduskunnalle
38851: Ilmailuliikenteen nopean kasvun myötä tu- valiitto ovat käynnistämässä lentokentän to-
38852: lee varautua myös rahtiliikenteen kasvuun teuttamisprojektin yhteistyössä elinkeinoelä-
38853: rakentamalla Päijät-Hämeeseen rahtilento- män ja kuntien kanssa. Vuoden 1991 valtion
38854: kenttä. Päijät-Hämeessä luodaan valmiuksia budjettiin tarvittaisiin 0,5 mmk lentokentän
38855: rahtiliikenteen kasvun suuntaamiseksi Asik- suunnitteluun.
38856: kalan ja Heinolan maalaiskunnan alueille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38857: suunnitellulle Päijät-Hämeen rahtilentoken- nioittaen,
38858: tälle.
38859: Kentän rahtiliikenne olisi 20 000 tonnia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38860: vuodessa Maakuntaliiton ja seutukaavaliiton 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
38861: teettämän selvityksen mukaan vuonna 2000. markkaa Päijät-Hämeen rahtilentoken-
38862: Päijät-Hämeen Maakuntaliitto ja seutukaa- tän suunnitteluun.
38863:
38864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38865:
38866: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
38867: 1158 1990 vp.
38868:
38869: Raha-asia-aloite n:o 1083
38870:
38871:
38872:
38873:
38874: Viljanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lento-
38875: kentän laajennukseen
38876:
38877:
38878: Eduskunnalle
38879: Asikkalassa sijaitsevan Vesivehmaan len- leventäminen 30 metriin ja sen jatkaminen
38880: tokentän kehittämistä pidetään Päijät-Hä- 120 metrillä. Työn aikataulua on jouduttu
38881: meessä tärkeänä koko maakunnan kannalta. siirtämään määrärahojen puutteen vuoksi.
38882: Kentän kehittämisen esteenä on ollut rahoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38883: tuksen niukkuus. Vesivehmaan kenttä pyri- nioittaen,
38884: tään saattamaan joka sään kentäksi, jota
38885: kevyet reittiliikennekoneet voivat käyttää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38886: Lentokentän laajennus vaatii vähintään 3,2 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
38887: mmk:n investoinnit. Valtion ja kuntien avus- markkaa Vesivehmaan lentokentän kii-
38888: tusten määrän lisääminen on edellytyksenä toradan leventämiseen ja jatkamiseen.
38889: kentän kehittämiselle.
38890: Parhaillaan on työn alla kentän kiitoradan
38891: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38892: Matti Viljanen Jouko Skinnari Matti Luttinen
38893: 1990 vp. 1159
38894:
38895: Raha-asia-aloite n:o 1084
38896:
38897:
38898:
38899:
38900: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kymin tuomiokun-
38901: nan toiminnan siirtämiseen Kotkasta Haminaan
38902:
38903:
38904: Eduskunnalle
38905: Kymin tuomiokunnan arkisto ja Kymin tuomioistuin piirin, jonka arkisto ja toiminnat
38906: käräjäkunnan käräjäpaikka sijaitsevat Kot- sijoittuisivat Haminaan. Vastustamme jyr-
38907: kan kaupungissa, vaikka tuomiokunnalla ei kästi joissakin yhteyksissä esille tuotuja nä-
38908: ole lainkaan tuomiovaltaa Kotkassa, jossa kemyksiä, joiden mukaan mainitut kunnat
38909: toimii Kotkan raastuvanoikeus. Tuomiois- liitettäisiin ylisuureen tuomioistuinpiiriin, jo-
38910: tuinpalveluja joudutaan Miehikkälästä, Viro- hon kuuluisivat myös mm. Kotkan kaupunki
38911: lahdelta ja Vehkalahdelta käsin hakemaan ym. Haminan seutukunta muodostaa kaak-
38912: useiden kymmenien kilometrien päästä, pa- koisimman osan eteläisestä Kymenlaaksosta
38913: himmillaan yli 70 km:n päästä, Kotkan kau- ja on esittämämme malli tuomioistuinpiiristä
38914: pungista. Allekirjoittaneen aikanaan teke- perusteltavissa maantieteellisin, taloudellisin
38915: mään kirjalliseen kysymykseen on oikeusmi- ja palvelun tehokkuuteen liittyvin syin.
38916: nisteri vastannut, että arkiston oikea sijoitus- Koska tuomioistuintoimintojen siirto joka
38917: paikka on vastaisuudessa oleva Haminan tapauksessa tullee aiheuttamaan eräitä huo-
38918: kaupunki, joka on juuri mainittujen maaseu- neisto- ym. järjestelyjä ja mahdollisia lisära-
38919: tukuntien luonnollinen keskus. Sitä paitsi on kentamisiakin, on tarpeen, että asiaan varau-
38920: Haminan RO:lla äskettäin valmistuneet ajan- dutaan ajoissa ja sitä varten varataan määrä-
38921: mukaiset toimitilat, jotka kapasiteetiltaan raha jo ensi vuoden budjetissa.
38922: riittäisivät kaikkien neljän kunnan oikeuspal- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38923: velujen tarpeisiin. Varsinainen tuomiokun- nioittavasti,
38924: nan siirto voinee tapahtua joustavimmin
38925: alioikeuksien uudelleenjärjestelyjen yhteydes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38926: sä. - Tässä yhteydessä haluankin tuoda 1991 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
38927: esille Haminan seudun kuntien ja asukkaiden markkaa Kymin tuomiokunnan arkiston
38928: vaatimuksen koskien aikanaan muodostetta- ja käräjäpaikan siirtämisestä Kotkasta
38929: van alioikeuspiirin kokoonpanoa: Pidämme Haminaan aiheutuviin kustannuksiin
38930: ehdottomana edellytyksenä, että Haminan sekä alioikeuksien uudelleenjärjestelyis-
38931: kaupunki ja Miehikkälän, Vehkalahden ja tä aiheutuviin, uuden alioikeuspiirin pe-
38932: Virolahden kunnat muodostaisivat yhdessä rustamiskustannuksiin H aminassa.
38933:
38934: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38935: Matti Vähänäkki
38936: 1160 1990 vp.
38937:
38938: Raha-asia-aloite n:o 1085
38939:
38940:
38941:
38942:
38943: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta merivartiokoulun
38944: siirtämiseen Kotkaan
38945:
38946:
38947: Eduskunnalle
38948: Kuluvan vuoden 1990 budjetissa on 0,5 rella on tässä vaiheessa mielestämme turha
38949: miljoonan markan määräraha, jolla tulisi sel- miettiä merivartiokoululle muuta paikkaa
38950: vittää mahdollisuudet valtion merivartiokou- kuin Kotka. Tätä näkemystä tukee sekin, että
38951: lun siirtämiseen Kotkan kaupunkiin. Neu- Kotkasta lähtee pois aluehälytyskeskuksen
38952: vottelut asiasta ovat virkamiestasolla jo pit- toimintoja samoin kuin eräitä merenkulku-
38953: källä. Kaupunki on tarjonnut loistavaa paik- piirin toimintoja tapahtuneiden lainmuutos-
38954: kaa koulun sijoituspaikaksi, vain muutaman ten ja uudelleenjärjestelyjen vuoksi.
38955: sadan metrin päähän Kotkan merivartioase- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38956: masta Kotkan merenkulkukoulun laajennus- nioittaen,
38957: osaan. Tällöin voitaisiin merivartiokoulua
38958: suunniteltaessa ottaa huomioon läheisen me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38959: rivartioaseman ja merenkulkukoulun mah- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
38960: dollisuudet tukea uutta koulua. - Ottaen markan määrärahan merivartiokoulun
38961: huomioon Kotkan kaupungin aseman tule- siirtämisestä Kotkaan aiheutuviin suun-
38962: van, yhä vilkkaamman "idän meritien" var- nittelu- ym. kustannuksiin.
38963:
38964: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38965:
38966: Matti Vähänäkki
38967: 1990 vp. 1161
38968:
38969: Raha-asia-aloite n:o 1086
38970:
38971:
38972:
38973:
38974: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän rajajää-
38975: kärikomppanian jätevedenpuhdistamon rakentamiseen
38976:
38977:
38978: Eduskunnalle
38979: Miehikkälän rajajääkärikomppanian ko- vielä uimakelpoista. Otettujen näytteiden
38980: mentopaikan alueella olevien rakennusten jä- mukaan Valkjärven vesi huononee jatkuvas-
38981: tevesien puhdistaminen on toteutettu siten, ti. Myös Miehikkälän kunnan ympäristön-
38982: että alueella olevan kolmen asunnon rivitalon suojelulautakunta tulee kiinnittämään huo-
38983: jätevedet puhdistetaan biologista puhdista- miota ympäristölle aiheutuviin toistuviin
38984: mista hyväksi käyttäen. Imeytyskentästä jä- haittoihin.
38985: tevedet ohjataan laskuojien kautta Valkjär- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
38986: veen. nioittaen,
38987: Kuudentoista asunnon kerrostalon, kasar-
38988: mirakennuksen ja autotallin jätevedet ohja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38989: taan viemäriputkea pitkin suolle, johon jäte- 1991 tulo- ja menoarvioon 700 000
38990: vedet imeytetään. Suosta menee laskuputki markkaa Miehikkälän rajajääkäri-
38991: Valkjärveen. komppanian jätevedenpuhdistamon ra-
38992: Valkjärven rannalla ovat rajajääkärikomp- kentamiseen.
38993: panian sauna ja uimapaikat, uimavesi on
38994: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
38995:
38996: Matti Vähänäkki
38997: 1162 1990 vp.
38998:
38999: Raha-asia-aloite n:o 1087
39000:
39001:
39002:
39003:
39004: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan varuskun-
39005: nan upseerikerhorakennuksen saneeraamiseen
39006:
39007:
39008: Eduskunnalle
39009: Haminan varuskunnan alueella on upsee- kansallisen merkityksen vuoksi, järjestetään-
39010: rikerhon tiloina toiminut suuriruhtinaskau- hän kerholla monia valtakunnallisesti tärkei-
39011: den ajalla rakennettu talo, jota pidetään his- tä tapahtumia. Useilla eri tahoilla onkin kat-
39012: toriallisesti merkittävänä ja säilyttämisen ar- sottu, että upseerikerhon rakennuksen sanee-
39013: voisena. Rakennuksen on jo vuosia sitten raukseen tulisi varata budjetissa siihen koh-
39014: havaittu olevan saneerauskypsä, ja sanee- deunettavia omia määrärahoja, jolloin Hami-
39015: raustyöt ovat jo alkaneetkin Haminassa toi- nan vallien pitkälle edistynyt korjaustyö ei
39016: mivan työsiirtolan, siis vankeinhoidon avo- tärkeäksi havaitun upseerikerhorakennuksen
39017: laitoksen, voimin. Hyvin rajallisen vuosittai- vuoksi vaarantuisi.
39018: sen määrärahan puitteissa upseerikerhon sa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39019: neeraustyö kuitenkin viivästyy huomattavasti nioittaen,
39020: ja Haminan vanhojen vallien saneeraustyö
39021: niin ikään, ellei upseerikerhon työhön osoite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39022: ta muita varoja ohi vallien korjaukseen vuo- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
39023: sittain varattujen työsiirtolavarojen. markan määrärahan Haminan upseeri-
39024: Haminan upseerikerho on alueella hyvin kerhon rakennuksen saneeraukseen.
39025: merkittävä rakennus mm. RUK:n suuren
39026: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39027: Matti Vähänäkki
39028: 1990 vp. 1163
39029:
39030: Raha-asia-aloite n:o 1088
39031:
39032:
39033:
39034:
39035: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
39036: rakentamiseksi Kotkaan
39037:
39038:
39039: Eduskunnalle
39040: Valtion virastotalon tarve Kotkassa on Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39041: suuri ja odottaa rakentamistaan. Esisuunnit- nioittaen,
39042: telu on suoritettu, rakennuksen hyötyalaksi
39043: tulee 6 050 m 2 ja kustannusarvio on 52 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39044: Vuoden 1988 budjetissa oli suunnitteluun va- 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
39045: rattu 1 mmk ja vuonna 1989 1,5 mmk sekä markkaa valtion virastotalon rakenta-
39046: vuonna 1990 1 mmk. miseksi Kotkaan.
39047: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39048: Matti Vähänäkki
39049: 1164 1990 vp.
39050:
39051: Raha-asia-aloite n:o 1089
39052:
39053:
39054:
39055:
39056: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
39057: suunnittelemiseen Elimäelle
39058:
39059:
39060: Eduskunnalle
39061: Tällä hetkellä sijaitsevat valtion virastot minen ripeästi kehittyvään Elimäen kuntaan
39062: Elimäen kunnassa hajallaan eri pisteissä ja on lähivuosien asia. - Virastotalon sijainti-
39063: osin tarkoitustaan vastaamattomissa tiloissa. paikkaselvitys ja talon suunnittelu tulisi aloit-
39064: Mahdollisimman pian tulisi verovirasto, po- taa välittömästi.
39065: liisi ja Kansaneläkelaitoksen toiminnat Eli- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39066: mäellä saada sijoitetuksi omaan virastota- nioittaen,
39067: loon, joka tulisi rakentaa joko kunnan suu-
39068: rimpaan taajamaan Korialle tahi Elimäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39069: kirkonkylään. Virastotaloa suunniteltaessa 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
39070: tulisi ottaa huomioon myös Alkon toimipis- markkaa valtion virastotalon suunnitte-
39071: teen ja työvoimahallinnon toimipisteen tar- luun Elimäen kunnassa.
39072: vitsemat tilat, koska näiden toimintojen Saa-
39073: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39074:
39075: Matti Vähänäkki
39076: 1990 vp. 1165
39077:
39078: Raha-asia-aloite n:o 1090
39079:
39080:
39081:
39082:
39083: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta oikeustalon suunnit-
39084: teluun Lappeenrantaan
39085:
39086:
39087: Eduskunnalle
39088: Lappeenrannan käräjätalo on tällä hetkel- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39089: lä epätarkoituksenmukaisessa paikassa histo- nioittaen,
39090: riallisella linnoitusalueella. Olisikin mitä pi-
39091: kimmin toteutettava yhteinen oikeustalo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39092: Lappeenrannan raastuvanoikeudelle ja Lap- 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
39093: peen kihlakunnanoikeudelle, joiden toimin- markkaa Lappeenrannan oikeustalon
39094: not sijaitsevat käräjätalon lisäksi eri puolilla suunnitteluun.
39095: kaupunkia.
39096: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39097:
39098: Matti Vähänäkki
39099: 1166 1990 vp.
39100:
39101: Raha-asia-aloite n:o 1091
39102:
39103:
39104:
39105:
39106: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Jamilahden kansan-
39107: opiston vanhan päärakennuksen saneeraukseen ja kunnos-
39108: tukseen
39109:
39110:
39111: Eduskunnalle
39112: Karjalan Evankelinen Seura ry:n omista- Suunnitelmien toteuttamiseksi on vanhan
39113: man ja ylläpitämän Jamilahden kansanopis- päärakennuksen saneeraus välttämätön toi-
39114: ton historiallinen päärakennus on rappeutu- mi. Arkkitehtisuunnitelmien mukaan on kun-
39115: nut ja kunnostusta vailla. Opiston oppilas- nostuksen kokonaiskustannus noin 5 milj.
39116: asuntola on viime vuosina uusittu kokonaan. markkaa, josta valtiolta toivotaan 3 milj.
39117: Sen sijaan vanhassa kartanorakennuksessa markan osuutta. Esitys on vuoden 1991 bud-
39118: sijaitsevat keittiö-, ruokailu- ja opetustilat jettiin 1,5 milj. mk ja myöhemmin 1,5 milj.
39119: eivät vastaa nykyajan vaatimuksia. mk vuoden 1992 budjettiin.
39120: Opistolla järjestetään nykyisin useita lyhyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39121: ja pitkäaikaisia kursseja lähinnä aikuisväes- nioittaen,
39122: tölle täydennys- ja jatko-opetustarkoitukses-
39123: sa mitä useimmilla ammattialoilla. Tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39124: tuksena on kehittää opistosta vähitellen Kaa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
39125: konkulman aikuiskoulutuskeskus, joka mo- 29.56.52 1 500 000 markkaa alkura-
39126: nin osin toimisi muun muassa Kymenlaakson hoituksena Jamilahden kansanopiston
39127: kesä yliopiston tä ydennyskoulutuskeskukse- päärakennuksen saneeraus- ja kunnos-
39128: na. tuskustannuksiin.
39129: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39130: Matti Vähänäkki
39131: 1990 vp. 1167
39132:
39133: Raha-asia-aloite n:o 1092
39134:
39135:
39136:
39137:
39138: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Jamilahden kansan-
39139: opiston oppilasasuntolan rakentamisesta aiheutuneisiin
39140: kustannuksiin
39141:
39142:
39143: Eduskunnalle
39144: Karjalan Evankelinen Seura ry. omistaa ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39145: ylläpitää Haminan kaupungissa Jamilahden nioittaen,
39146: kansanopistoa, joka uudistuneen opetusoh-
39147: jelmansa puitteissa on järjestänyt ja järjestää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39148: edelleen monia ammattiin tai ammattioppi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
39149: laitokseen valmentavia kursseja mm. perhe- 29.57.52 1 000 000 markkaa avustuk-
39150: päivähoito- ja tiedotusalalla. Yhdistys sai seksi Karjalan Evankelinen Seura ry:lle
39151: päätökseen 42 oppilaan asunnon käsittävän Jamilahden kansanopiston oppilasasun-
39152: oppilasasuntolan uudisrakennuksen raken- tolan rakennuttamisesta aiheutuneiden
39153: nustyöt. Niistä aiheutui noin 3 miljoonan velkojen lyhentämiseen.
39154: markan velat, joiden takaisinmaksusta selviy-
39155: tyminen aiheuttaa opiston ylläpitäjälle koh-
39156: tuuttoman pitkäaikaisen rasituksen.
39157: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39158:
39159: Matti Vähänäkki
39160:
39161:
39162:
39163:
39164: 77 200052Y
39165: 1168 1990 vp.
39166:
39167: Raha-asia-aloite n:o 1093
39168:
39169:
39170:
39171:
39172: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen
39173: oppilaitoksen lisärakennus-ja perusparannushankkeeseen
39174:
39175:
39176: Eduskunnalle
39177: Kotkan teknillisen oppilaitoksen lisäraken- Hankkeeseen tulisi vuoden 1991 budjetissa
39178: nushanke on tarpeen, koska eräät oppilaitok- myöntää rakennustöiden alkurahoitus val-
39179: sen toiminnot, mm. tietotekniikan ja auto- mistelevien töiden osalta. Varsinainen raken-
39180: maation laboratoriot, toimivat nykyisin nustyö olisi pyrittävä vuonna 1992 saatta-
39181: puutteellisissa tiloissa, jotka eivät anna mah- maan loppuun.
39182: dollisuuksia täysipainoiseen toimintaan. Li- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39183: säksi hanketta kiirehtii oppilaitoksen kehittä- nioittaen,
39184: minen alueen teknologiakeskukseksi.
39185: Rakennushankkeen perustamissuunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39186: ma on valmis. Kustannusarvio on n. 34 milj. 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
39187: markkaa. markkaa Kotkan teknillisen oppilaitok-
39188: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa sen lisärakennus-ja saneeraushankkeen
39189: on hankkeeseen osoitettu suunnittelurahaa rakentamisen alkurahoitukseksi.
39190: 300 000 mk ja vuonna 1990 1 mmk.
39191: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39192:
39193: Matti Vähänäkki
39194: 1990 vp. 1169
39195:
39196: Raha-asia-aloite n:o 1094
39197:
39198:
39199:
39200:
39201: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken kau-
39202: pungin rakennuttaman sairaanhoito-oppilaitoksen lunas-
39203: tamiseksi valtiolle
39204:
39205:
39206: Eduskunnalle
39207: Kuusankosken kaupunki on vuosina koettelevana aikana on tapahtunutta viiväs-
39208: 1983-84 rakennuttanut alueelleen sairaan- tymistä pidettävä kohtuuttomana.
39209: hoito-oppilaitoksen, joka vuokrattiin jo sil- Valtion tulisi lunastaa Kuusankosken sai-
39210: loin toimintansa aloittaneelle opistolle, jossa raanhoito-opiston tilat esimerkiksi kolmen
39211: tällä hetkellä on noin 350 oppilasta. Hank- vuoden ajalle jaetulla maksusuunnitelmalla
39212: keen rakennuskustannukset hoidettiin koko- siten, että 5 miljoonaa markkaa maksettaisiin
39213: naan Kuusankosken kaupungin toimesta. vuonna 1991, 5 miljoonaa markkaa vuonna
39214: Valtion suorittamasta, myöhemmin tapahtu- 1992 ja 5 miljoonaa markkaa vuonna 1993.
39215: vasta rakennusten lunastamisesta valtiolle so- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39216: vittiin rakentamisaikana, kuitenkin siten, et- nioittaen,
39217: tei täsmällistä lunastamisaikaa sopimuksessa
39218: mainittu. Tilojen kokonaiskustannukset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39219: yhteensä 15 miljoonaa markkaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
39220: Vaikka tilojen valmistumisesta on kulunut markkaa alkurahoituksena Kuusankos-
39221: jo useita vuosia, ei valtio ole vielä hoitanut ken kaupungin rakennuttaman sairaan-
39222: sopimuksen sille asettamia velvoitteita eikä hoito-oppilaitoksen lunastamiseksi val-
39223: siis ole lunastanut tiloja valtiolle. Nykyisenä tiolle.
39224: erityisesti kunnallishallintoa taloudellisesti
39225: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39226:
39227: Matti Vähänäkki
39228: 1170 1990 vp.
39229:
39230: Raha-asia-aloite n:o 1095
39231:
39232:
39233: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan linnoitus-
39234: ten hoidon ja käytön tehostamiseen
39235:
39236:
39237: Eduskunnalle
39238: Jokainen suomalainen on sotaa vastaan ja taisiin myös neuvostoliittolaisilta asiantunti-
39239: pysyvän rauhantilan puolella tinkimättömäs- joilta, samoin kuin mahdollisesti asiaan liit-
39240: ti. Sotaa kokemattomille sukupolvillemme on tyvää esineistöä yms.
39241: kuitenkin tarpeellista tietää, mitä sota ihmis- Tänä vuonna Reserviupseerikoulu täyttää
39242: kunnan kauheimpana koettelemuksena voi 70 vuotta. Juhlavuoteen liittyisi sopivasti val-
39243: yksilölle ja kansalle merkitä. - Maassamme tiovallan päätös Haminan historiallisten lin-
39244: ei ole olemassa pysyväisluonteista näyttelyä, noitusten hoitokunnan perustamisesta ja
39245: jossa nykyaikaisin esittelymenetelmin, mm. Suomen, Ruotsin sekä Venäjän sotahistoriaa
39246: panoraaman ja audiovisuaalisin keinoin näy- kuvaavan pysyväisnäyttelyn rakentamisesta.
39247: tettäisiin, millaista sota on. Mm. Moskovassa Nykyajan matkailijoita, olivatpa he suo-
39248: on kolmiulotteisin panoraamoin esitetty malaisia tahi ulkomaalaisia, ajatellen ei ole
39249: Napleonin sodan aikainen taistelu, jota suo- riittävää ja heidän mielenkiintoaan herättä-
39250: malaisetkin turistit ovat sankoin joukoin vää, jos näyttelystä muodostuisi museo, jossa
39251: käyneet katsomassa. vain kunkin aikakauden esineistöä olisi sei-
39252: Haminan historiallisia linnakkeita on nille ja lattialle sijoitettuina. Jotta pysyväis-
39253: usean vuoden ajan restauroitu valtion työsiir- näyttelystä tulisi ihmisiä kiinnostava ja so-
39254: tolavoimin ja niukoin määrärahoin. Työt danvastaisia tunteita tehokkaasti herättävä
39255: ovat huomattavalta osaltaan edistyneet, vaik- sekä ylläpitävä, tulisi näyttely rakentaa to-
39256: kakin ovat vielä pahasti kesken. - Haminan dentuntuisin panoraamoin sekä nykyajan fil-
39257: linnoitukset muodostavatkin sotahistoriaa mi- ja muine audiovisuaalisin menetelmin
39258: ajatellen merkittävän kokonaisuuden, alueen, puhuttelevaksi. Sotahistoriallisiin merkkita-
39259: jota vuosisatojen vieriessä ovat hallinnoineet pahtumiin, mm. taistelukuvauksiin rajojem-
39260: ja oman lisänsä rakenteisiin tuoneet niin me historiassa tulisi suhtautua tasapuolisesti
39261: ruotsalaiset, venäläiset kuin suomalaisetkin. ja kulloisiinkin taistelun osapuoliin kunnioit-
39262: - Lisäksi Haminassa toimii edelleen Reser- tavasti. Lähtökohtana tulisi olla sodan hirvit-
39263: viupseerikoulu, jonka vuoksi kaupunki on tävyyden osoittaminen ja rauhantilan vaali-
39264: jatkuvasti sotahistorialliseen menneisyyteen- misen korostaminen.
39265: kin liittyvien vierailujen kohde nykyajassa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39266: toimivan sotakoulunsa ohella. Parempaa nioittavasti,
39267: kohdetta kuin Hamina tuskin voitaisiin sota-
39268: historiallisen pysyväisnäyttelyn paikaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39269: maassamme ajatella. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
39270: Haminan linnoitukset liittyvät osaltaan markan määrärahan Haminan histo-
39271: laajempaan linnoitusjärjestelmään, joka yh- riallisten Iinnoituslen hoitokunnan pe-
39272: distetään kuuluisan venäläisen sotapäällikön rustamiseen ja Suomen, Ruotsin sekä
39273: Aleksandr Suvorovin nimeen. Mikäli päätös Venäjän sotahistoriaa kuvaavan pysy-
39274: sotahistoriallisesta pysyväisnäyttelystä saa- vän näyttelyn rakentamiseen Haminan
39275: taisiin aikaan, olisi mitä luultavinta, että linnoituksiin.
39276: asiantuntemusta näyttelyn järjestelyyn Saa-
39277: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39278:
39279: Matti Vähänäkki
39280: 1990 vp. 1171
39281:
39282: Raha-asia-aloite n:o 1096
39283:
39284:
39285:
39286:
39287: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Mustilan Kotikunnas
39288: Säätiön omistaman Mustilan Arboretumin kehittämiseen
39289:
39290:
39291: Eduskunnalle
39292: Mustilan Arboretum perustettiin yksityis- Säätiön mahdollisuudet itse rahoittaa Ar-
39293: henkilön toimesta vuonna 1902. Noin 120 boretumin kunnossapitoa ja varsinkin sen
39294: hehtaarin alueella kasvaa tutkimusmetsiköis- kehittämistyötä ovat sangen rajoitetut. Eli-
39295: sä tälläkin hetkellä yli 200 puulajia sekä mäen kunta on useana vuonna myöntänyt
39296: lisäksi satoja pensas-, köynnös- ja perennala- säätiölle toiminta-avustusta. Niin ikään val-
39297: jeja. tion tulo- ja menoarviossa on viime vuosina
39298: Tutkimuspuisto on ollut vuoteen 1983 asti osoitettu säätiölle avustusta, joka viimeksi oli
39299: Mustilan kartanon omistajien yksityisessä runsaat 50 000 mk vuodessa. Säätiön omat
39300: omistuksessa ja tämän vuoksi aluetta ei ole tulot rajoittuvat lähinnä kiertokäyntien opas-
39301: markkinoitu suuren yleisön tietoon. Asian- tuksesta perittäviin maksuihin, pienimuotoi-
39302: tuntijoiden tiedossa on hyvin ollut, että alue seen kahvilatoimintaan ja taimien myyntiin
39303: on kiistämättä kansallisesti ainutlaatuinen ja sekä julkaisujen ja postikorttien myyntiin.
39304: sillä on huomattava arvo myös kansainväli- Joinakin vuosina puistosta joudutaan poista-
39305: sesti. Helsingin yliopisto ja Metsäntutkimus- maan puita, mutta näiden myynnistä saatu
39306: laitos ovat jo pitkään käyttäneet sekä Arbo- nettotulo jää korjuukustannukset huomioon
39307: retumia että M ustilan kartanon ulkomaisilla ottaen kuitenkin vähäiseksi.
39308: puulajeilla viljeltyjä metsiköitä tutkimus- ja Nykyistä tuntuvamman julkisen tuen avul-
39309: koetoiminnassaan hyväkseen. Mustilan Ar- la Arboretumia voitaisiin kehittää niin, että
39310: boretumin yksityisestä omistuksesta on osit- se kykenisi palvelemaan nykyistä paremmin
39311: tain johtunut, että Arboretumin käyttömah- ja monipuolisemmin tutkimus-, opetus- ja
39312: dollisuuksia niin tutkimus-, opetus-, kansan- koulutustoimintaa sekä palvelemaan virkis-
39313: valistus- kuin virkistysmielessäkään ei ole tysmielessä laajempaa kansalaisjoukkoa.
39314: hyödynnetty sillä tavoin kuin se alueen arvon Kun käytettävissä on jo kasvillisuudeltaan
39315: huomioon ottaen olisi ollut mahdollista. lajirikas ja varttunut puulajipuisto, jäisi tar-
39316: Vuonna 1983 Mustilan kartanon omistajat vittava julkisen tuen lisäys suhteellisen vähäi-
39317: Axel ja Peter Tigerstedt perustivat Mustilan seksi. Mikäli valtion apu olisi 300 000-
39318: Kotikunnas Säätiön ja lahjoittivat säätiön 400 000 mk:n suuruusluokkaa, Arboretumia
39319: peruspääomaksi noin 120 hehtaarin suurui- voitaisiin todella merkittävästi kehittää.
39320: sen Mustilan Arboretum -alueen. Säätiön Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39321: toimintaa johtaa hallitus, jonka yhden jäse- nioittaen,
39322: nen nimeää Helsingin yliopisto, yhden Met-
39323: säntutkimuslaitos, yhden Elimäen kunnan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39324: hallitus ja kaksi Mustilan kartanon kulloiset- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
39325: kin omistajat. Arboretumin kehittämis- ja markkaa Mustilan Kotikunnas Säätiön
39326: hoitotyötä varten on palkattu metsänhoitaja omistaman Mustilan Arboretumin ke-
39327: ja puutarhuri sekä avustavaa työvoimaa. hittämiseen.
39328: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39329:
39330: Matti Vähänäkki
39331: 1172 1990 vp.
39332:
39333: Raha-asia-aloite n:o 1097
39334:
39335:
39336:
39337:
39338: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Veikko Lavi -laulu-
39339: kilpailujen järjestämiseen
39340:
39341:
39342: Eduskunnalle
39343: Laulaja, taiteilija Veikko Lavi edustaa gennee Veikko Lavin nykyisen kotiseudun
39344: maassamme omaleimaista ja yhä pienenevää ao. toimielinten eli Haminan kaupungin ja
39345: taiteilijaryhmää, joka on itse sanoittanut, sä- Vehkalahden kunnan kulttuurilautakuntien
39346: veltänyt ja esittänyt yleisölle teoksensa. Hä- vastuulle, mutta asian suunnitteluun ja rahoi-
39347: nen laulelmansa ovat saavuttaneet Suomen tukseen toivotaan valtiovallan panostusta.
39348: kansan sydämen ja sen syvimmän tunnon. Tärkeätä olisi, että valtion mukaantulo mah-
39349: Taiteilija Veikko Lavilie on hänen kotiseu- dollistuisi jo ensi vuonna 1991 järjestettävissä
39350: tunsa, Haminan kaupungin kulttuurilauta- laulujuhlissa ja -kilpailuissa, jolloin tilaisuuk-
39351: kunta yhdessä eräiden muiden tahojen kans- siin saataisiin jatkuvuutta heti tänä vuonna
39352: sa järjestämässä keväällä erityisen yleisöta- järjestettävien juhlien perään. Mainittakoon,
39353: pahtuman, jossa Lavin laajaa tuotantoa käy- että tämänvuotisiin juhlallisuuksiin ei ole
39354: dään läpi. Samojen juhlallisuuksien yhteydes- haettu valtion varoja. Veikko Lavin valta-
39355: sä järjestetyssä Veikko Lavi -seminaarissa kunnallisesti merkittävän elämäntyön kun-
39356: tehdään myös päätös siitä, että vastaisuudes- nioittamiseksi olisi valtion mukaantulo asias-
39357: sa järjestettäisiin vuosittain Haminassa Veik- sa merkityksellinen ja välttämätönkin.
39358: ko Lavi -tapahtuma, jonka yhtenä päätarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39359: tuksena olisi Veikko Lavin tuotannon esittä- nioittaen,
39360: minen yleisölle sekä samalla laulukilpailun
39361: järjestäminen, jossa esitettäisiin uusien sävel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39362: täjien, sanoittajien ja esittäjien laulelmia, joi- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
39363: den voidaan katsoa olevan Veikko Lavin markkaa vuosittaisiksi tarkoitettujen
39364: "jalanjäljillä" kansaan menevyydessään ja Veikko Lavi -laulukilpailujen suunnitte-
39365: suomalaisen elämäntavan ja -muodon kuvas- luun ja organisoimiseen sekä järjestelyi-
39366: tajana. ~ Järjestelyvastuu laulujuhlista Jan- hin.
39367: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39368: Matti Vähänäkki
39369: 1990 vp. 1173
39370:
39371: Raha-asia-aloite n:o 1098
39372:
39373:
39374:
39375:
39376: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta kansankulttuurikes-
39377: kuksen perustamiseksi Miehikkälään
39378:
39379:
39380: Eduskunnalle
39381: Miehikkälän kunnassa (Kymen lääni) on tettmsun entymen kansankulttuurikeskus,
39382: jo toistakymmentä kertaa pidetty vuosittaiset joka perinteellisten kansankulttuuri- ja peli-
39383: kaksipäiväiset pelimannipäivät, nimeltään mannipäivien järjestämisen ohella jatkuvasti
39384: Kymenlaakson kansankulttuuri- ja peliman- tutkisi, vaalisija selvittäisi kansankulttuuriin
39385: nipäivät. Päivät ovat saavuttaneet suuren liittyvää asiaa Kymenlaaksossa.
39386: suosion kautta Kymen läänin kauempaakin Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39387: sekä jopa ulkomailta saapuneine esiintyji- nioittaen,
39388: neen. Esitteillä on ollut kansantanhuja, kuo-
39389: rolaulua, näytelmiä, käsityötaidon esittelyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39390: ja opetusta jne. Päivien saaman suuren suo- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
39391: sion vuoksi ja koska Kymenlaaksosta puut- markkaa Miehikkälän kansankulttuuri-
39392: tuu maakunnanlaajuinen kansanperinnettä keskuksen suunnitteluun ja perustami-
39393: vaaliva keskus, on suunniteltu ja tehty esitys- sen alkurahoitukseen.
39394: kin viranomaisille, että Miehikkälään perus-
39395: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39396:
39397: Matti Vähänäkki
39398: 1174 1990 vp.
39399:
39400: Raha-asia-aloite n:o 1099
39401:
39402:
39403:
39404:
39405: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson kan-
39406: sainvälisen nuorisomatkailukeskuksen perustamiseen Val-
39407: kealaan
39408:
39409:
39410: Eduskunnalle
39411: Maassamme on useita ympärivuotiseen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39412: käyttöön soveltuvia kansainvälisiä nuorison nioittaen,
39413: matkailukeskuksia. Kymenlaaksossa niitä ei
39414: kuitenkaan toistaiseksi ole yhtään. Kouvolan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39415: kaupunki ja Valkealan kunta ovat laatineet 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
39416: yhteiset suunnitelmat ko. laitoksen rakenta- markkaa käytettäväksi Kymenlaakson
39417: miseksi Pohjois-Valkealan luonnonkauniille kansainvälisen nuorisomatkailukeskuk-
39418: seudulle. sen perustamiseksi Valkealan kuntaan.
39419: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39420:
39421: Matti Vähänäkki
39422: 1990 vp. 1175
39423:
39424: Raha-asia-aloite n:o 1100
39425:
39426:
39427:
39428:
39429: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Vietnam-
39430: Seuran toiminnan tukemiseen
39431:
39432:
39433: Eduskunnalle
39434: Suomi-Vietnam-Seura on yhdessä suo- ovat paraikaa kypsymässä, ja uusissa oloissa
39435: malaisten ammattiliittojen kanssa järjestänyt Suomi-Vietnam-Seura pyrkii turvaamaan
39436: avustuskontteja humanitaarisiin tarkoituk- myös Suomen kaupallisten suhteiden kehitty-
39437: siin Vietnamiin. Erityisen tarpeellista tämä misen alueella.
39438: toiminta on ollut vuonna 1988, jolloin Viet- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39439: namissa talvisato epäonnistui ja maassa oli nioittaen,
39440: nälänhätä.
39441: Sen lisäksi seura pyrkii edistämään suoma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39442: laisen kulttuurin tunnetuksi tekemistä hank- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
39443: kimalla oikeuksia suomalaisten kirjailijoiden 29.99.50 JOO 000 markkaa käytettä-
39444: tuotantoon ja lähettämällä käännettäviä kir- väksi Suomi-Vietnam-Seuran toimin-
39445: joja varten paperia Vietnamiin. taan.
39446: Indokiinan ongelmien poliittiset ratkaisut
39447: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39448:
39449: Matti Vähänäkki
39450: 1176 1990 vp.
39451:
39452: Raha-asia-aloite n:o 1101
39453:
39454:
39455:
39456:
39457: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten luon-
39458: ~~mkalojen istutuksiin itäisen Suomenlahden rannikkove-
39459: snn
39460:
39461:
39462: Eduskunnalle
39463: Erilaisin velvoiteistutuksin ja osin yritys- tioksi on katsottu alueella tmm1va Etelä-
39464: ten, yhteisöjen, kuntien ja vaitionkin voimin Suomen Merikalastajain Liitto ry, joka jo
39465: on itäisen Suomenlahden rannikkovesille vuosikymmeniä on suorittanut itäisellä meri-
39466: vuosien kuluessa istutettu meritaimenta, sii- alueella hyvää työtä kalastuksen kehittämi-
39467: kaa ym. kalalajeja. seksi ja kalakannan tilan parantamiseksi.
39468: Istutustyö on selvästi antanut hyviä, roh- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39469: kaisevia tuloksia. Lisääntynyt virkistys- ym. nioittaen,
39470: kalastus, vesien saastuminen vms. seikat vaa-
39471: tivat kuitenkin istutustyön voimaperäistä li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39472: säämistä. Erityisen merkityksellisenä pide- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
39473: tään suomalaisten luonnonkalojen, haukien, markkaa suomalaisten luonnonkalojen
39474: kyhien, siikojen ym. lisäämistä rannikkove- poikasistutuksiin itäisen Suomenlahden
39475: snn. rannikkovesiin Virolahden ja Pyhtään
39476: Sopivaksi valvonta- ja suoritusorganisaa- välisellä alueella.
39477: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39478:
39479: Matti Vähänäkki
39480: 1990 vp. 1177
39481:
39482: Raha-asia-aloite n:o 1102
39483:
39484:
39485:
39486:
39487: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen
39488: rakentamiseen Jaalan Sonnanjärvelle
39489:
39490:
39491: Eduskunnalle
39492: Valtion kalanviljelylaitoksen rakentamisen nan muuhun elinkeinorakenteeseen sitä mo-
39493: perusteluksi esitän seuraavaa: nipuolistavana tekijänä. Lisäksi hankkeen to-
39494: Kymen vesipiirin suorittamien tutkimusten teuttamista kiirehtii kalanpoikasten kysyntää
39495: mukaan Jaalan Sonnanjärvi on ihanteellinen pienempi tarjonta sekä toiminnassa olevien
39496: paikka lohenviljelylle. Ko. tutkimuksen mu- kalanviljelylaitosten etäinen sijainti Etelä-
39497: kaan Sonnanjärven etuina mainitaan hyvä Suomen tarpeita ajatellen.
39498: sijainti, erinomainen veden laatu, riittävä sy- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39499: vänne lähellä yläpuolisessa järvessä, riittävän nioittaen,
39500: suuri tasainen alue laitospaikaksi ja riittävä
39501: putous sekä ylä- että alapuolella, ja vesimää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39502: rän riittävyyttä voidaan parantaa yläpuolis- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
39503: ten Suola- ja Niskajärven alivesiä nostamalla. markkaa kalanviljelylaitoksen rakenta-
39504: Lisäksi kalanviljely soveltuu hyvin kun- miseen Jaalan kunnan Sonnanjärvelle.
39505: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39506:
39507: Matti Vähänäkki
39508: 1178 1990 vp.
39509:
39510: Raha-asia-aloite n:o 1103
39511:
39512:
39513:
39514:
39515: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson raa-
39516: kavesihankkeeseen
39517:
39518:
39519: Eduskunnalle
39520: Kymenlaakson Vesi Oy, jonka osakkaina tellusta 250 mm:stä 400 mm:n suuruiseksi,
39521: ovat Anjalankosken ja Kotkan kaupungit mikä seikka korottaa määrällisesti koko
39522: sekä Vehkalahden kunta, rakentaa vedenot- hankkeen lopullista hintaa. Suoritettavassa
39523: tamoa Valkealan Kuivalaan, josta vesi johde- korotuksessa tulisi tämä putken laajennus-
39524: taan keskiseen ja eteläiseen Kymenlaaksoon hinta, noin 2 mmk, sisällyttää mukaan. Myös
39525: siten, että projektin tulisi olla toteutettu jo on havaittu, että työn edistyessä eivät alun
39526: vuoden 1992 loppuun mennessä. Hankkeen perin kaavaillut valtion osallistumiskohteet
39527: kokonaiskustannusarvio on 156 miljoonaa vastaa kaikin osin nykyistä tilannetta, vaan
39528: markkaa, josta valtion osuudeksi on aika- niitä tulisi muuttaa nykyisiä olosuhteita vas-
39529: naan arvioitu 50,3 miljoonaa markkaa. Vuo- taaviksi.
39530: sina 1989~90 on valtio budjetoinut hankkee- Valtion kustannusosuus tulisikin vahvistaa
39531: seen yht. 28,5 miljoonaa markkaa. 55 %:iin hankkeen kokonaiskustannuksista.
39532: Kustannusarvio perustuu vuoden 1986 Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39533: hintatasoon ja vaatii pikaista korottamista ja nioittaen,
39534: tämänkin vuoksi myös vaitionkin osuuden
39535: lisäämistä. Lisäksi on Haminan kaupunki (yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39536: 10 000 asukasta) valmistautumassa tulemaan 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
39537: hankkeeseen mukaan, minkä vuoksi joudu- markkaa Kymenlaakson raakavesi-
39538: taan yhdysputkea Kotkan Tavastilasta Veh- hankkeeseen ja seuraavana vuonna lo-
39539: kalahden Neuvottomaan laajentamaan aja- put.
39540: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39541:
39542: Matti Vähänäkki
39543: 1990 vp. 1179
39544:
39545: Raha-asia-aloite n:o 1104
39546:
39547:
39548:
39549:
39550: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta kahden hydrokopte-
39551: rin hankintaan Pyhtään saaristossa asuvien kulkuyhteyk-
39552: sien parantamiseksi
39553:
39554:
39555: Eduskunnalle
39556: Pyhtään kunnan saaristossa asuu pysyvästi Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39557: mm. kalastajaväestöä noin 200 henkilöä. Yh- nioittaen,
39558: teysalusliikenne on talvisaikaan kyetty järjes-
39559: tämään mm. postinkulkua varten yhteen asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39560: tuimmista saarista, Kaunissaareen, mutta 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
39561: muiden saarien osalta on asia järjestämättä. markkaa avustuksena kahden hydro-
39562: Tiekunnan, kunnan ja muiden asioista kiin- kopterin hankkimiseksi Pyhtään saaris-
39563: nostuneiden toimesta on harkittu vaikeiden ton asukkaiden kulkuyhteyksien paran-
39564: kulkuyhteyksien vuoksi kahden hydrokopte- tamiseksi.
39565: rin ostamista saariston talviliikenteen hoita-
39566: miseksi. Tähän hankintaan toivotaan valtion
39567: osallistuvan.
39568: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39569:
39570: Matti Vähänäkki
39571: 1180 1990 vp.
39572:
39573: Raha-asia-aloite n:o 1105
39574:
39575:
39576:
39577:
39578: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 6 suun-
39579: nitteluun moottoritieksi välillä Puhjo-Tykkimäki
39580:
39581:
39582: Eduskunnalle
39583: Kasvanut liikenne Kouvolan seudulla vaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39584: tii, että valtatien n:o 6 rakentamiseen moot- nioittaen,
39585: toritieksi varaudutaan monin kohdin mah-
39586: dollisimman pian. Tällainen osuus on nimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39587: omaan välillä Puhjo-Tykkimäki. Samassa 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
39588: yhteydessä moottoritien tekemisen kanssa tu- markkaa valtatien n:o 6 suunnitteluun
39589: lisi Tanttariin rakentaa eritasoliittymä. moottoritieksi välillä Puhjo-Tykkimä-
39590: ki (Kouvola).
39591: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39592:
39593: Matti Vähänäkki
39594: 1990 vp. 1181
39595:
39596: Raha-asia-aloite n:o 1106
39597:
39598:
39599:
39600:
39601: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 7 raken-
39602: tamiseen välillä Otsola~Summa
39603:
39604:
39605: Eduskunnalle
39606: Valtatien n:o 7 suunnitelma välillä Otso- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39607: la--Summa on valmis. Kokonaiskustannuk- nioittaen,
39608: siksi on arvioitu n. 270 miljoonaa markkaa.
39609: Tämän välin toteuttaminen mahdollisimman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39610: pian olisi tärkeätä, jotta päästäisiin rakenta- 1991 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
39611: maan seuraavaa kohdetta samalla tiellä eli markkaa valtatien n:o 7 rakentamisen
39612: osuutta Kotkasta länteen, jonka suunnittelua alkurahoitukseen välillä Otsola--Sum-
39613: olisi joudutettava. Heti Summan osuuden ma.
39614: valmistuttua olisi mainitun läntisen osuuden
39615: oltava suunniteltu.
39616: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39617:
39618: Matti Vähänäkki
39619: 1182 1990 vp.
39620:
39621: Raha-asia-aloite n:o 1107
39622:
39623:
39624:
39625:
39626: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 15 pe-
39627: rusparantamisen suunnitteluun välillä Kouvola~Kotka
39628:
39629:
39630: Eduskunnalle
39631: Kouvolan~Kotkan väli valtatiestä n:o 15 sen jälkeen varsinainen tiesuunnittelu pää-
39632: eli nk. Kymenlaakson runkotie, on välittänyt töksineen.
39633: vilkasta ja raskasta liikennettä jo vuosikym- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39634: menien ajan, ja tietä on tuolloin tällöin kor- nioittaen,
39635: jattu ja osin päällystetty. Useiden mielipitei-
39636: den mukaan ei tätä tärkeätä tieyhteyttä tule että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39637: jatkossa perusparantaa muuten kuin raken- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
39638: tamalla paikalle moottoritie tahi vähintään markkaa valtatien n:o 15 suunnitteluun
39639: moottoriliikennetie. välillä Kouvola~Kotka.
39640: Riittävän laaja selvitys tien tasosta on aloi-
39641: tettava mahdollisimman pian ja välittömästi
39642: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39643:
39644: Matti Vähänäkki
39645: 1990 vp. 1183
39646:
39647: Raha-asia-aloite n:o 1108
39648:
39649:
39650:
39651:
39652: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 61 pe-
39653: rusparantamiseen välillä Summa-Taavetti
39654:
39655:
39656: Eduskunnalle
39657: Kantatie n:o 61 välillä Summa (Vehkalah- kuyhteys Haminasta Virolahden kautta Lap-
39658: ti) ja Taavetti (Luumäki) on kapea, huono- peenrantaan ole niin ottava kuin kantatie n:o
39659: kuntoinen ja nykyisille liikennenopeuksille 61 huonokuntoisuudestaan huolimatta.
39660: vanhanaikainen profiililtaan. Tie on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39661: merkityksellinen valtatien n:o 6 ja valtatien nioittaen,
39662: n:o 7 yhdystienä. Vaikka liikenne jossain
39663: määrin ohjautuu Haminan ja Virolahden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39664: kautta Lappeenrantaan, ei nyt kysymyksessä 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
39665: oleva tie tule tarpeettomaksi, vaikka valtatien markkaa kantatien n:o 61 oikaisun ja
39666: n:o 7 käyttö vastaisuudessa lisääntyisikin. perusparantamisen suunnitteluun välillä
39667: Useissa eri yhteyksissä on havaittu, ettei kul- Summa- Taavetti.
39668: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39669:
39670: Matti Vähänäkki
39671:
39672:
39673:
39674:
39675: 78 200052Y
39676: 1184 1990 vp.
39677:
39678: Raha-asia-aloite n:o 1109
39679:
39680:
39681:
39682:
39683: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Virojoen~-Miehikkä
39684: län-Taavetin maantien n:o 384 parantamiseen välillä
39685: Virojoki-Miehikkälän kk.
39686:
39687:
39688: Eduskunnalle
39689: Virojoen ja Miehikkälän kk:n väliselle Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39690: maantieosuudelle tulisi tehdä peruskorjaus- nioittaen,
39691: suunnitelma mahdollisimman pian ja myös
39692: toteuttaa se joutuisasti. Ko. tieosuus on vilk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39693: kaimmin liikennöity tieosuus Miehikkälän 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
39694: kunnassa ja se on erittäin huonokuntoinen. 31.24.77 2 000 000 markkaa Virolah-
39695: Tieosuus yhdistää Miehikkälän ja Virolahden den-M iehikkälän-- Taavetin maantien
39696: kuntien keskeiset taajamat ja sen kuntoon- n:o 384 välin Virojoki-Miehikkälän
39697: saaminen on ehdottoman tärkeä myös Mie- kk. tieosuuden parantamissuunnitelman
39698: hikkälän elinkeinotoiminnan kehittämiseksi laatimiseen ja työn alkurahoitukseen.
39699: ja tässä mielessä yhteyksien kehittämiseksi
39700: Haminan seudulle ja Helsinkiin.
39701: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39702:
39703: Matti Vähänäkki
39704: 1990 vp. 1185
39705:
39706: Raha-asia-aloite n:o 1110
39707:
39708:
39709:
39710:
39711: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Muhniemen-Um-
39712: meljoen maantien n:o 3543 rakentamiseen
39713:
39714:
39715: Eduskunnalle
39716: Kunnollisen maantieyhteyden saaminen meljoen yhteys parantuu. Kustannusarvio on
39717: välille M uhniemi-U mmeljoki, Anjalankos- n. 10 mmk.
39718: ken kaupungissa, on odottanut vuoroaan jo Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39719: vuosia. Anjalan kunnan ja Sippolan kunnan nioittaen,
39720: liittyminen yhteen Anjalankosken kaupun-
39721: giksi on entisestään nostanut ko. tieyhteyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39722: merkitystä kaupungin eri osien yhteydenpi- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
39723: dossa. Mikäli Ummeljoen ohitustie lähiaikoi- markkaa Muhniemenja Ummeljoen vä-
39724: na saadaan rakenteille, olisi teknisestikin lisen maantien n:o 3543 rakentamisen
39725: mitä suotavinta jo tienpidon kannalta, että alkurahoitukseen.
39726: nyt kysymyksessä oleva Muhniemen-Um-
39727: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39728:
39729: Matti Vähänäkki
39730: 1186 1990 vp.
39731:
39732: Raha-asia-aloite n:o 1111
39733:
39734:
39735:
39736:
39737: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisestajalankulku-ja pyörä-
39738: tien rakentamiseen Tavastilan-Ylänummen maantielle
39739: n:o 3582
39740:
39741:
39742: Eduskunnalle
39743: Tavastilan-Ylänummen maantien n:o tätä rikotaan yleisesti, eikä nopeusrajoituk-
39744: 3582 varrella Kotkan kaupungissa on Tavas- sen noudattamista juurikaan valvota. Asian-
39745: tilan ala-asteen koulu, kauppapuutarha sekä tuntijat pitävätkin kevyen liikenteen väylän
39746: uutta ja vanhaa asutusta, jotka kaikki syn- saamista ainoana ratkaisuna.
39747: nyttävät runsaasti kevyttä liikennettä. Ky- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39748: men tie- ja vesirakennuspiirin ja mm. Kotkan nioittavasti,
39749: kaupungin tekninen lautakunta, samoin kuin
39750: mm. paikallinen työväenyhdistys ovat vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39751: sien mittaan useissa eri yhteyksissä todenneet 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
39752: ne vaarat, jotka varsinkin koululaisia uhkaa- 31.24. 77 800 000 markkaa jalankulku-
39753: vat tällä erittäin runsaasti liikennöidyllä tiel- ja pyörätien rakentamisen aloittamiseen
39754: lä. Alueelle on runsaiden pyyntöjen johdosta Tavastilan- Ylänummen maantielle n:o
39755: asetettu 60 km:n tuntinopeusrajoitus, mutta 3582.
39756: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39757:
39758: Matti Vähänäkki
39759: 1990 vp. 1187
39760:
39761: Raha-asia-aloite n:o 1112
39762:
39763:
39764:
39765:
39766: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3602
39767: suunnitteluun välillä Kausala-Haapakimola
39768:
39769:
39770: Eduskunnalle
39771: _ Maantie n:o 3602 välillä Kausala-Haapa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39772: kimola on pikaista parantamista vaativa. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
39773: Maantie välittää kunnan osien välistä vilkas- markkaa maantien n:o 3602 parantami-
39774: ta tavara- ja matkustajaliikennettä Iitissä ja sen suunnitteluun välillä Kausala-
39775: se on kunnan keskeisimpiä tieyhteyksiä. Haapakimola Iitin kunnassa.
39776: Suunnittelutyö olisi aloitettava viipymättä.
39777: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39778: nioittaen,
39779: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39780:
39781: Matti Vähänäkki
39782: 1188 1990 vp.
39783:
39784: Raha-asia-aloite n:o 1113
39785:
39786:
39787:
39788:
39789: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kymintehtaan pai-
39790: kallistien n:o 14594 parantamiseen Kuusankoskella
39791:
39792:
39793: Eduskunnalle
39794: Kymintehtaan paikallistie n:o 14594 Kuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39795: sankoskella on toinen Kuusankosken ja Kou- nioittaen,
39796: volan kaupunkien välisistä pääyhteyksistä.
39797: Paikallistien parantaminen, rautateiden erita- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39798: soristeyksien rakentaminen ja kevyen liiken- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
39799: teen väylien tekeminen on eräs alueen kauim- markkaa Kymintehtaan paikallistien
39800: min odotetuista julkisista töistä, joka kuiten- n:o 14594 parantamisen suunnitteluun
39801: kin on viipynyt vuodesta toiseen. Hankkeen ja alkurahoitukseen.
39802: kustannusarvio on nykyisin n. 10 mmk.
39803: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39804:
39805: Matti Vähänäkki
39806: 1990 vp. 1189
39807:
39808: Raha-asia-aloite n:o 1114
39809:
39810:
39811:
39812:
39813: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Pitkänkosken-Mie-
39814: hikkälän paikallistien n:o 14736 perusparantamiseen
39815:
39816:
39817: Eduskunnalle
39818: Paikallistien n:o 14736 perusparantami- Tienpidon toimenpideohjelmassa sen kustan-
39819: nen, oikaisu ja kestopäällystäminen välillä nusarvio on 7 miljoonaa markkaa. Ottaen
39820: Pitkäkoski--Miehikkälä on Miehikkälän huomioon vaikeudet saada ja säilyttää työ-
39821: kunnan elinkeinoelämän kehittämiselle kii- nantajia haja-asutusalueilla olisi mitä toivot-
39822: reellinen ja välttämätön. Tieosuus välittää tavinta, että perusparannustyö saataisiin al-
39823: liikennettä kunnan keskustasta Pitkällekos- kamaan vuonna 1991.
39824: kelle, josta on jo peruskorjattu tieosuus On- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39825: kaman kautta Paijärvelle ja edelleen hyvä nioittaen,
39826: tieyhteys Haminaan. Pitkälläkoskella sijait-
39827: see alhaisen kantokykyluokan Miehikkälän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39828: suurin yksityinen työnantaja, liikennöitsijä, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
39829: jolla on Pitkälläkoskella n. 30 linja-auton 31.24.77 2 000 000 markkaa paikailis-
39830: varikko ja tukiasema. Liikennöitsijä välittää tien n:o 14736 peru.sparantamisen aloit-
39831: mm. huomattavasti turistiliikennettä Neu- tamiseen Miehikkälän ja Pitkänkosken
39832: vostoliittoon ja on huonojen yhteyksien välillä.
39833: vuoksi kunnan keskustaan ollut vaikeuksissa.
39834: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39835:
39836: Matti Vähänäkki
39837: 1190 1990 vp.
39838:
39839: Raha-asia-aloite n:o 1115
39840:
39841:
39842:
39843:
39844: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kannusjärven paikal-
39845: listien n:o 14675 kunnostamiseen
39846:
39847:
39848: Eduskunnalle
39849: Kannusjärven paikallistie n:o 14675 Ky- jen suunnitelmien pohjalta ja päällystettäisiin
39850: men läänissä, Vehkalahden kunnassa, on n. ainakin tarpeellisilta osiltaan, olisivat kustan-
39851: 18 km pitkä, mutkikas, monin osin liikenteel- nukset noin 5 miljoonaa markkaa. Summaan
39852: 1isesti vaarallinen ja suurimmalta osaltaan sisältyvät TVL:n Kymen piirin nimettyjen
39853: päällystämätön. Tie välittää liikennettä Ha- kohteiden ja varatyökohteiden erilliset sum-
39854: minasta luoteeseen maaseudulle ja on erittäin mat.
39855: käytetty yhdystie mm. Anjalankoskelle. Tien Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39856: varrella on runsaasti asutusta ja myös sekä nioittaen,
39857: seurakunnan että yritystoimintaa. Husulan
39858: taajaman kohdalla tie kaipaa erityisjärjeste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39859: lyjä mm. kevyen liikenteen osalta, joihin jär- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
39860: jestelyihin Vehkalahden kunta on osaltaan markkaa Kannusjärven paikallistien n:o
39861: lupautunut osallistumaan ja odottaa valtion 14675 (Vehkalahti) kunnostamiseksi ja
39862: päätöksiä. Mikäli tie kunnostettaisiin tehty- päällystämiseksi tarpeellisilta osiltaan.
39863:
39864: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39865:
39866: Matti V ähänäkki
39867: 1990 vp. 1191
39868:
39869: Raha-asia-aloite n:o 1116
39870:
39871:
39872:
39873:
39874: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Uimin paikallistien
39875: n:o 14750 parantamiseen Lemillä
39876:
39877:
39878: Eduskunnalle
39879: Uimin paikallistie n:o 14750 Lemillä on jo Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39880: kauan odottanut vuoroaan soratien raken- nioittaen,
39881: teen parantamisen ja päällystämisen puoles-
39882: ta. Tien pituus on noin 8 km ja sen kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39883: arvio on nykytasolla jo noin 8 mmk. Monista 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
39884: kiirehtimisistä huolimatta ei tien parantami- markkaa Uimin paikallistien n:o 14750
39885: seen ole toistaiseksi lähdetty. parantamiseen Lemillä.
39886: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39887: Matti Vähänäkki
39888: 1192 1990 vp.
39889:
39890: Raha-asia-aloite n:o 1117
39891:
39892:
39893:
39894:
39895: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o
39896: 14784 perusparantamiseen Taipatsaarella
39897:
39898:
39899: Eduskunnalle
39900: Mantereen paikallistie n:o 14784 Taipal- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39901: saaren kunnassa Kymen läänissä on TVL:n nioittaen,
39902: toimenpideohjelman hanke n:o 2215, ja tien
39903: perusparantamisen suunnittelu on jo pitkällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39904: Hankkeen kustannusarvio on noin 7 miljoo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
39905: naa markkaa. Hankkeen toteuttaminen on 31.24.77 3 000 000 markkaa Taipal-
39906: erittäin kiireellinen tehtävä, koska liikenne- saaren kunnassa sijaitsevan Mantereen
39907: määrät tiellä ovat huomattavasti kasvaneet ja paikallistien n:o 14784 perusparantami-
39908: tulevat edelleen kasvamaan Luukkaan sal- sen alkurahoitukseen.
39909: men sillan valmistuttua.
39910: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39911: Matti Vähänäkki
39912: 1990 vp. 1193
39913:
39914: Raha-asia-aloite n:o 1118
39915:
39916:
39917:
39918:
39919: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Anjalankosken kau-
39920: pungin Ummeljoen taajaman ohitustien rakentamiseen
39921:
39922:
39923: Eduskunnalle
39924: Anjalankosken kaupungissa on jo pitkään Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39925: odotettu Ummeljoen taajaman ohitustien ra- nioittaen,
39926: kentamista, koska tie on maaseudun ja taa-
39927: jamien yhdystienä koettu välttämättömänä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39928: kiireellisenä liikenneturvallisuuden vuoksi. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
39929: Hankkeen numero on TVL:n suunnitelmissa 31.24.77 2 000 000 markkaa Anjalan-
39930: 2205 ja maantien numero on 359. Hankkeen kosken kaupungin Ummeljoen taajaman
39931: kokonaiskustannusarvio on 8 miljoonaa ohitustien rakentamisen alkurahoituk-
39932: markkaa, ja se tulisi rahoittaa siten, että seen.
39933: vuonna 1991 tiehen sijoitettaisiin 2 miljoonaa
39934: markkaa ja vuonna 1992 6 miljoonaa mark-
39935: kaa.
39936: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39937: Matti Vähänäkki
39938: 1194 1990 vp.
39939:
39940: Raha-asia-aloite n:o 1119
39941:
39942:
39943:
39944:
39945: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Keihässalmen sillan
39946: korjaamiseen Pyhtäällä
39947:
39948:
39949: Eduskunnalle
39950: Keihässalmen silta paikallistiellä n:o 14535 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39951: Pyhtään kunnassa kaipaisi jo huomattavaa 1991 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
39952: parantamista nykyistä liikennettä silmällä pi- markkaa Keihässalmen sillan paranta-
39953: täen. Parantamisen kustannusarvio noussee miseen Pyhtään kunnassa.
39954: tällä hetkellä noin 3,5 mmk:aan.
39955: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39956: nioittaen,
39957: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39958: Matti Vähänäkki
39959: 1990 vp. 1195
39960:
39961: Raha-asia-aloite n:o 1120
39962:
39963:
39964:
39965:
39966: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kuivasensaaren kala-
39967: sataman rakentamiseen Savitaipaleella
39968:
39969:
39970: Eduskunnalle
39971: Saimaan kanavan kanavakonttori on laa- mutta vaatii jatkotoimia markkinoinnin, säi-
39972: tinut valmiiksi suunnitelmat Kuivasensaaren lytyksen sekä kuljetuksen osalta.
39973: kalasatamaa varten Savitaipaleella. Tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
39974: tuksena on kunnostaa väylä, rakentaa aallon- nioittaen,
39975: murtaja ja laituri. Mikäli valtion toimesta ko.
39976: työt suoritettaisiin, kunta rakentaisi alueelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39977: kalansäilytys- ja käsittelyrakennuksen asian- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
39978: omaisen valtion tuen turvin. Kalastuselinkei- markkaa Kuivasensaaren kalasataman
39979: no Saimaan ko. osilla on hyvin kehittynyttä, rakentamiseen Savitaipaleella.
39980:
39981: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
39982:
39983: Matti Vähänäkki
39984: 1196 1990 vp.
39985:
39986: Raha-asia-aloite n:o 1121
39987:
39988:
39989:
39990:
39991: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtion osallistumi-
39992: seen osakkaana Kotkan ja Haminan seuduilla pienvenesa-
39993: tamia ylläpitäviin osakeyhtiöihin
39994:
39995:
39996: Eduskunnalle
39997: Monet merenrannikon kuntamme, mm. matta asuinpaikastaan. Suurimittainen vene-
39998: Haminan ja Kotkan kaupungit, ovat kiitettä- valkama-alue on parhaillaan suunnitteilla ai-
39999: vällä tavalla rakentaneet kunnallisella pohjal- van Haminan kaupungin keskustan tuntu-
40000: la ja kunnallisina palveluina venevalkamia, maan. -Olisi erittäin perusteltua, että valtio
40001: joista on halukkaille vuokrattu venepaikkoja tulisi mukaan näihin hankkeisiin esim. mer-
40002: pienveneitä varten. -~Kuntien mahdollisuu- kitsemällä osakkeita ko. yhtiöissä.
40003: det tällä alalla ovat kuitenkin riittämättömät Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40004: yhä lisääntyneen pienveneilyn vuoksi. Lisäksi nioittaen,
40005: on ilmennyt sisämaassa olevien kuntien asuk-
40006: kaiden keskuudessa, mm. Kouvolassa ja An- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40007: jalankoskella, halukkuutta saada venepaikka 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
40008: meren rannikon kunnan alueelta. Näiden tar- markkaa valtion osallistumiseen osak-
40009: peiden tyydyttämiseksi onkin perustettu tai kaana Kotkan ja Haminan seudun pien-
40010: perusteilla erityisiä osakeyhtiöitä, joiden venesatamia ylläpitäviin osakeyhtiöihin.
40011: osakkeita pienveneilijät voivat ostaa riippu-
40012: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40013: Matti Vähänäkki
40014: 1990 vp. 1197
40015:
40016:
40017: Raha-asia-aloite n:o 1122
40018:
40019:
40020:
40021:
40022: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan satamaan
40023: johtavan syväväylän rakentamiseen
40024:
40025:
40026: Eduskunnalle
40027: Haminan kaupungin satamiin johtaa tätä sia ja suunnitelmia. Liiallisen viivästymisen
40028: nykyä 10 metrin syvä väylä, joka on nykyisel- estämiseksi tulisi merenkulkuhallituksen saa-
40029: le aluskannalle liian matala, varsinkin kun da Haminan syväväylää varten vuoden 1991
40030: kaupunki on satamalaitureita rakentaessaan talousarviossa 2 miljoonan markan tutkimus-
40031: omalta osaltaan varautunut suurempiin alus- ja suunnittelumääräraha.
40032: kokoihin. Niinpä on syväväylän saaminen 10 Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40033: metrin syvyisestä 11 ,5-12-metriseksi välttä- nioittaen,
40034: mätöntä, jotta uusi Palokankaan syvälaituri
40035: voitaisiin tehokkaasti hyödyntää. Haminan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40036: syväväylän saaminen 11,5-12 metrin syvyi- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
40037: seksi parantaisi koko Kymenlaakson tuotan- markkaa Haminan satamaan rakennet-
40038: totoiminnan kehitysedellytyksiä mitä parhai- tavan syväväylän ( JJ,5-12 m) tutki-
40039: ten. mus- ja suunnittelukustannuksiin.
40040: Syväväylän rakentamiskustannuksia ei
40041: voida tietää tai arvioida ennen ao. tutkimuk-
40042: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40043:
40044: Matti Vähänäkki
40045: 1198 1990 vp.
40046:
40047: Raha-asia-aloite n:o 1123
40048:
40049:
40050:
40051:
40052: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kutilan kanavan
40053: (Taipalsaari) rakentamiseen
40054:
40055:
40056: Eduskunnalle
40057: Saimaan matkailun ja veneilyliikenteen ke- alueiden ostoon. Sen ohella olisi alustavien
40058: hittämiseksi sekä mm. Taipalsaaren kunnan rakennustöiden alettava jo vuonna 1991.
40059: elinkeinoelämän kehittämiseksi olisi merki- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40060: tyksellistä, että Kutilan kanavahanke mah- nioittaen,
40061: dollisimman pian toteutettaisiin. Hankkeen
40062: vesioikeudellinen suunnitelma on likipitäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40063: valmis ja kanavan teknillinen suunnittelu tu- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
40064: lisi aloittaa. Alustavien arvioiden mukaan markkaa Kutilan kanavan (Taipalsaa-
40065: tulisi kanavatyö maksamaan noin 17 mmk. ri) suunnitteluun ja rakentamisen alku-
40066: Suunnittelun ohella olisi ensimmäinen kus- rahoitukseen.
40067: tannuserä kohdistettava tarvittavien maa-
40068: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40069: Matti Vähänäkki
40070: 1990 vp. 1199
40071:
40072:
40073: Raha-asia-aloite n:o 1124
40074:
40075:
40076:
40077:
40078: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta virka-aluslaiturin ra-
40079: kentamiseen Haminaan
40080:
40081:
40082: Eduskunnalle
40083: Merenrantakaupungin Haminan useimmat laiturin aikaansaamiseksi kaupunkiin. Tar-
40084: rannat on aikojen kuluessa varattu joko sa- koituksena olisi, että laituria käyttäisivät val-
40085: tamatoimintoihin, pienveneiden laitmeille tion viranomaisten ohella Haminan kaupun-
40086: tahi yritysten ja yksityisten käyttöön. Viran- gin ja Vehkalahden kunnan omistamat virka-
40087: omaisten pienaluksia varten ei ole olemassa alukset. Valtion osuudeksi on laskettu noin 4
40088: keskitettyä satamapaikkaa, vaan poliisin, milj. mk.
40089: merivartioston, palo- ja pelastustoiminnan, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40090: öljyntorjunnan, hinaustoiminnan yms. pien- nioittaen,
40091: aluksille joudutaan etsimään kiinnittymis- ja
40092: rantautumispaikkaa hajautetusti ympäri ran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40093: ta-aluetta. Yhteydenpitoa, vartiointia, huol- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
40094: toa yms. ajatellen on tilanne erittäin epätyy- markkaa alkurahoitukseksi valtion
40095: dyttävä ja jopa vaarallinen. Tämän vuoksi on osuutena virka-aluslaiturin rakentami-
40096: Haminan kaupungin toimesta ryhdytty toi- seen Haminan kaupungissa.
40097: menpiteisiin erityisen keskitetyn virka-alus-
40098: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40099:
40100: Matti Vähänäkki
40101:
40102:
40103:
40104:
40105: 79 200052Y
40106: 1200 1990 vp.
40107:
40108: Raha-asia-aloite n:o 1125
40109:
40110:
40111:
40112:
40113: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Joutsenon matkusta-
40114: jasataman laiturin rakentamiseen ja väylän merkitsemi-
40115: seen
40116:
40117:
40118: Eduskunnalle
40119: Saimaan matkailuelinkeinon kehittämiseen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40120: ja pienveneilyn tarpeiden tyydyttämiseksi on nioittaen,
40121: suunnitteilla vierasvenesatama ja laivalaituri
40122: Joutsenon Likosienlahteen. Kanavakontto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40123: rin suunnitelmien mukaan tulisi alueelle kun- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
40124: nostaa myös tarpeellinen väylä. Hankkeita markkaa Joutsenon matkustajasataman
40125: pidetään yhä lisääntyvän liikenteen vuoksi ( Likosienlahti) laiturin rakentamiseen
40126: erittäin kiireellisinä. Kustannusarvio on noin ja väylän kunnostamiseen ja merkitse-
40127: 1 mmk. miseen.
40128: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40129: Matti Vähänäkki
40130: 1990 vp. 1201
40131:
40132:
40133: Raha-asia-aloite n:o 1126
40134:
40135:
40136:
40137:
40138: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Keihässalmen kalas-
40139: tussataman rakentamiseen Pyhtäälie
40140:
40141:
40142: Eduskunnalle
40143: Pyhtään Keihässalmen satamaan esitetään Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40144: perustettavaksi kalastussatama. Asian val- nioittaen,
40145: mistelu eri tahojen yhteistyönä tulisi aloittaa
40146: pikaisesti. Keihässalmen alueelle on vanhas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40147: taan hyvät laivaväylät, onhan alue toiminut 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
40148: aikoinaan Stockforsin puutavaran lastaus- markkaa suunnittelumäärärahana ka-
40149: paikkana ja uusi laituri on valmistunut v. lastussataman rakentamiseksi Keihäs-
40150: 1988. salmelle Pyhtään kunnassa.
40151: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40152: Matti Vähänäkki
40153: 1202 1990 vp.
40154:
40155: Raha-asia-aloite n:o 1127
40156:
40157:
40158:
40159:
40160: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kutveleen laiturin
40161: rakentamiseen Alminrantaan Ruokolahdella
40162:
40163:
40164: Eduskunnalle
40165: Kutveleen kanavan äärelle Alminrantaan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40166: Ruokolahdella on odotettu rakennettavaksi nioittaen,
40167: laituriajo vuosia. Nyt laiturisuunnitelma on-
40168: kin jo valmistumassa ja sen kustannusarvio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40169: on 400 000 markkaa.- Laiturin rakentami- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
40170: nen on koettu yhä tarpeellisemmaksi yhä markkaa Kutveleen laiturin rakentami-
40171: lisääntyvän ns. hyötyliikenteen ja vapaa- seen Alminrantaan Ruokolahdella.
40172: ajanliikenteen vuoksi.
40173: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40174: Matti Vähänäkki
40175: 1990 vp. 1203
40176:
40177: Raha-asia-aloite n:o 1128
40178:
40179:
40180:
40181:
40182: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään Kaunissaa-
40183: ren reitti- ja vierasvenesataman II rakennusvaiheen toteut-
40184: tamiseen
40185:
40186:
40187: Eduskunnalle
40188: TVL:n toimesta on vuonna 1988 rakennet- lisääntyvän venematkailun ja Pyhtään kun-
40189: tu Pyhtään Kaunissaaren reitti- ja vierasve- nan matkailuelinkeinon edellytyksiä.
40190: nesataman laitteista osittain yhdysliikenne- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40191: laituria ja vierasvenelaituria, jotka sisältyvät nioittaen,
40192: hankkeen 1 vaiheeseen. II vaihe käsittää vie-
40193: rasvenesataman huoltorakennuksen, johon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40194: on aikomus sijoittaa myös Itäisen Suomen- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
40195: lahden kansallispuiston opastuskeskus. Toi- markkaa Pyhtään Kaunissaaren reitti-
40196: sen aiheen kustannusarvio on noin 1,5 milj. ja vierasvenesataman II rakennusvai-
40197: mk. Valmistuttuaan satama parantaisi yhä heen rahoittamiseen.
40198: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40199: Matti Vähänäkki
40200: 1204 1990 vp.
40201:
40202: Raha-asia-aloite n:o 1129
40203:
40204:
40205:
40206:
40207: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Mäntyniemen mat-
40208: kustajalaiturin rakentamiseen Pyhtäällä
40209:
40210:
40211: Eduskunnalle
40212: Kovassa virkistys- ym. käytössä oleva vuoksi. Kustannusarvio on tällä hetkellä
40213: Mäntyniemi Pyhtäällä tarvitsee kipeästi kun- n. 0,5 mmk.
40214: nollisen matkustajalaiturin, kulkeehan ko. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40215: alueen kautta kesäisin laaja matkustajaliiken- nioittaen,
40216: ne Pyhtään ja muun itäisen Suomenlahden
40217: saaristoon. Laiturin saaminen kuunolliseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40218: on välttämätöntä myös saariston ns. hätälii- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
40219: kenteen (sairaskuljetus, palotoimi yms.) markkaa Mäntyniemen matkustajalai-
40220: turin rakentamiseen Pyhtäällä.
40221: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40222: Matti Vähänäkki
40223: 1990 vp. 1205
40224:
40225: Raha-asia-aloite n:o 1130
40226:
40227:
40228:
40229:
40230: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Sapokan yhdysliiken-
40231: nelaiturin rakentamiseen Kotkassa
40232:
40233:
40234: Eduskunnalle
40235: Huomattavaa sekä vakinaista että huvila- tällä hetkellä huutava. - Hankittujen selvi-
40236: asutusta sisältävän Kotkan saariston yhdys- tysten mukaan on laiturin kustannusarvio
40237: liikenne, sikäli kuin on kysymys vuoromoot- tällä hetkellä noin 1 200 000 markkaa.
40238: toreiden, huollon ja suuren osan julkisen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40239: liikenteen tarpeista, tapahtuu Sapokan lah- nioittaen,
40240: della sijaitsevan yhdysliikennelaiturin kautta.
40241: Laituri on kuitenkin, sikäli kuin otetaan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40242: nioon tämän päivän tarpeet, auttamattomas- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
40243: \ ajastaan jälkeen jäänyt ja heikkokun toinen. markkaa Sapokan yhdysliikennelaiturin
40244: ·.unnollisen ja alusta saakka yhdysliikenne- rakentamiseen Kotkaan.
40245: rkoitukseen soveltuvan laiturin tarve on
40246: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40247: Matti Vähänäkki
40248: 1206 1990 vp.
40249:
40250: Raha-asia-aloite n:o 1131
40251:
40252:
40253:
40254:
40255: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Ulko-Tammion saa-
40256: ren ja Kuorsalon saaren laitureiden rakentamiseen
40257:
40258:
40259: Eduskunnalle
40260: Haminan kaupungin edustalla, Vehkalah- ovat koko itäisen Suomenlahden veneliiken-
40261: den kunnan alueella, sijaitsevat Ulko-Tam- nettä varten välttämättömät, varsinkin kun
40262: mion ja Kuorsalon saaret, joista molemmista on tiedossa, että liikenne Neuvostoliiton puo-
40263: puuttuvat kunnolliset vierasalus- ja virka- lelle myös pienveneitä käyttäen lähiaikoina
40264: aluslaiturit. Molemmissa saarissa on kesäisin mahdollistuu yhä laajemmassa mielessä.
40265: vilkas vuoromoottori-, risteilyalus-, ja pien- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40266: veneliikenne, minkä lisäksi saariin kohdistuu nioittaen,
40267: niin palotoimen, sairaankuljetuksen, meri-
40268: vartiolaitoksen, poliisitoimen kuin jopa hau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40269: taustoimen liikennettä. Tammion saaressa on 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
40270: laituria varten valtion omistuksen johdosta markan määrärahan, jolla rakennettai-
40271: entisen, jo tuhoutumassa olevan laiturin siin asianmukaiset vierasvene-ja virka-
40272: paikka ja Kuorsalon saaressa on kunta osoit- alustaiturit Ulko- Tammion ja Kuorsa-
40273: tanut omistamaitaan alueelta laituria varten lon saariin Vehkalahden kuntaan Ky-
40274: ao. maa-alueen, koska entisen laiturin paikka men läänissä.
40275: on yksityisellä alueella. Molemmat laiturit
40276: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40277: Matti Vähänäkki
40278: 1990 vp. 1207
40279:
40280: Raha-asia-aloite n:o 1132
40281:
40282:
40283:
40284:
40285: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluradan
40286: rakentamiseen Anjalankoskelie
40287:
40288:
40289: Eduskunnalle
40290: Liikenneministeriön aikanaan asettama rataa varten on Anjalankosken kaupunki jo
40291: työryhmä on jättänyt 30.4.1986 liikennemi- ryhtynyt aktiivisiin toimenpiteisiin. Se on
40292: nisteriölle ehdotuksensa ajoharjoitteluratojen mm. hankkinut rataa varten maa-alueen ta-
40293: rakentamiseksi ja sijoituspaikoiksi eri puolille voiteltavalta paikalta kunnan keskustoimin-
40294: valtakuntaa. Raportin mukaan ehdotetaan tojen läheisyydestä sekä sen lisäksi teettänyt
40295: rakennettavaksi yhteensä 28 rataa, joista Liikenneturvan asiantuntijana radan alusta-
40296: kaksi tulisi sijoitettavaksi Kymen lääniin, toi- van rakentamissuunnitelman, jota on osin
40297: nen näistä Anjalankoskelie Kymenlaaksossa toteutettukin.
40298: ja toinen Imatralle Etelä-Karjalassa. Työryh- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40299: män käsityksen mukaan tulisi ajoharjoittelu- nioittaen,
40300: radan ylläpitäjäksi asettaa ratakohtainen
40301: säätiö, johon tulisivat mukaan niin valtio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40302: kuin ao. kuntakin tahi useammat alueen kun- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
40303: nat. Ajoratakohtaiset perustamiskustannuk- markkaa ajoharjoitteluradan rakenta-
40304: set arvioidaan noin 2 miljoonaksi markaksi. miseksi Anjalankoskelle.
40305: Anjalankaskelle kaavailtua ajoharjoittelu-
40306: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40307: Matti Vähänäkki
40308: 1208 1990 vp.
40309:
40310: Raha-asia-aloite n:o 1133
40311:
40312:
40313:
40314:
40315: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Anjalankosken auto-
40316: katsastusaseman suunnittelukustannuksiin
40317:
40318:
40319: Eduskunnalle
40320: Anjalankosken kaupunki on tehnyt Auto- lurata on tarkoitus rakentaa myös raskasta
40321: rekisterikeskukselle aloitteen autokatsastus- kalustoa palvelevaksi, jolloin autokatsastus-
40322: aseman perustamisesta Anjalankoskelle. toiminta joutavasti soveltuisi harjoittelura-
40323: Hanke niveltyy joustavasti maakunnalliseen dan yhteyteen.
40324: ajoharjoitteluratahankkeeseen, jota varten Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40325: on perustettu laajapohjainen osakeyhtiö. nioittaen,
40326: Ajoharjoittelurata on tarkoitus rakentaa
40327: vuoden 1989 aikana. Kaupunki esittää, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40328: autokatsastusasemaa koskeva hanke voitai- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
40329: siin sisällyttää valtion keskipitkäntähtäyksen markkaa Anjalankosken autokatsastus-
40330: rakentamisohjelmaan lähivuosina. Todetta- aseman perustamissuunnittelua varten.
40331: koon vielä, että Kymenlaakson ajoharjoitte-
40332: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40333: Matti Vähänäkki
40334: 1990 vp. 1209
40335:
40336: Raha-asia-aloite n:o 1134
40337:
40338:
40339:
40340:
40341: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kotkan-Hami-
40342: nan-Raipon radan rakentamiseen
40343:
40344:
40345: Eduskunnalle
40346: Hälyttävät onnettomuudet sekä Kaakkois- jojen välillä. - Rakentamalla Kotka-Ha-
40347: Suomen rautateillä että satamissa ovat ai- mina-Raippo -linja nyt nopeassa tahdissa,
40348: heuttaneet yleisen mielipiteen, jonka mukaan jää HELI-radan tutkailemiseen eri suunta-
40349: transitoliikennettä välittämään on viipymättä vaihtoehtojen välillä enemmän aikaa, vaikka-
40350: rakennettava oikorata Kotkasta Haminan kin useiden asiantuntijoiden mielestä on jo
40351: kautta Lappeenrannan Raippoon. Neuvosto- nyt selvästi nähtävissä, että HELI-radan ai-
40352: liittolaisten kemikaalien kuljetusta ei ole ta- noa kannattavin ja tarkoituksenmukaisin
40353: loudellista, turvallista eikä tarkoituksenmu- väylä kulkisi linjalla Helsinki-Porvoo-Lo-
40354: kaistakaan suorittaa linjalla Vainikkala- viisa-Kotka-Hamina.
40355: Lappeenranta- Taavetti- Kouvola-Anja- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40356: lankoski-Kotka-Hamina, vaan mitä pi- nioittaen,
40357: kimmin olisi saatava näitä, lähivuosina 10
40358: miljoonaan tonniin nousevia kuljetuksia var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40359: ten äsken mainittu oikaiseva rata. Ko. radan 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
40360: rakentaminen on perusteltavissa siitä huoli- markkaa Kotkan-Haminan-Raipon
40361: matta, ettei edullisuus- ym. selvityksiä ole oikoradan suunnitteluun ja rakentami-
40362: vielä tehty Helsingistä itään johtavien, raken- sen alkurahoitukseen.
40363: nettavien ratayhteyksien vaihtoehtoisten Iin-
40364: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40365: Matti Vähänäkki
40366: 1210 1990 vp.
40367:
40368: Raha-asia-aloite n:o 1135
40369:
40370:
40371:
40372:
40373: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta vaarallisia kemikaa-
40374: leja välittävien rataosuuksien ja ratapihojen turvallisuuden
40375: parantamiseen Kymen läänissä
40376:
40377:
40378: Eduskunnalle
40379: Vainikkalan rajanylityspaikan ja Haminan hokkaasti ennalta estää. Rataosuus on kun-
40380: sekä Kotkan satamien välillä kuljetetaan nostettava ja rakennettava tarvittavat jakelu-
40381: vuosittain miljoonia tonneja vaarallisia neu- ja varastointiratapihat pian.
40382: vostoliittolaisia kemikaaleja ja kauttakukulii- Esitettävä määräraha tulisi kohdistaa kat-
40383: kenne on jatkuvasti kasvamassa. Se muodos- tavan suunnitelman laatimiseen radan kor-
40384: taa näille satamille ja Valtionrautateille on- jauksista ja tarpeellisten uusien ratapihojen
40385: nettomuusriskin, mutta myös merkittävän rakentamisen alkurahoitukseen Vainikkalan
40386: tulolähteen satama- ja ratamaksujen muo- aseman ja Haminan sekä Kotkan satamien
40387: dossa. Viimeaikaiset onnettomuudet ovat välille.
40388: kuitenkin aiheuttaneet huomattavaa kritiik- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40389: kiä, joka on kohdistunut ratojen ja ratapiho- nioittaen,
40390: jen kuntoon, joka ei ole vastannut kuljetetta-
40391: van materiaalin välittämiseen vaadittavaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40392: turvallisuuden tasoa. Yleinen kansalaismieli- 1991 tulo- ja menoarvioon momen til/e
40393: pide Kymen läänissä on, että valtion on 31.57.62 JO 000 000 markkaa vaaralli-
40394: mahdollisimman pian bujettivaroin panostet- sia kemikaaleja välittävien rataosuuk-
40395: tava ko. rataosuuden ja ratapihojen turvalli- sien ja ratapihojen turvallisuuden pa-
40396: suuteen, jotta suurkatastrofit voitaisiin te- rantamiseen Kymen läänissä.
40397: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40398: Matti Vähänäkki
40399: 1990 vp. 1211
40400:
40401: Raha-asia-aloite n:o 1136
40402:
40403:
40404:
40405:
40406: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta vaarallisten aineiden
40407: säilytysratapihojen rakentamiseen Haminan ja Kotkan
40408: satamiin
40409:
40410:
40411: Eduskunnalle
40412: Haminan ja Kotkan satamat ovat molem- Erityisratapihojen rakentaminen on tar-
40413: mat huomattavia transitoliikennesatamia koituksenmukaista rakentaa usean vuoden
40414: maassamme. Satamien kautta kuljetettava ja aikana, ja niiden suunnitteluun tulee kiinnit-
40415: niissä usein välivarastoitava tavara on mo- tää erityistä huomiota.
40416: nasti vaarallista kemikaalia yms., mikä on jo Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40417: aiheuttanut ja jatkuvasti aiheuttaa vaarati- nioittaen,
40418: lanteita. Ongelman poistamiseksi on mm.
40419: Kymen lääninhallituksen puolesta suositeltu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40420: ja esitetty erityisten vaarallisten aineiden säi- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
40421: lytysratapihojen rakentamista Haminan ja markkaa vaarallisten aineiden säilytys-
40422: Kotkan satamiin. Ko. erityisratapihat tulisi ratapihojen suunnitteluun ja rakentami-
40423: rakentaa ns. VR:n vastuualueella, eikä ao. seen Haminan ja Kotkan satamiin.
40424: kaupunkien toimesta.
40425: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40426:
40427: Matti Vähänäkki
40428: 1212 1990 vp.
40429:
40430: Raha-asia-aloite n:o 1137
40431:
40432:
40433:
40434:
40435: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan kaupungille
40436: uusien öljy- ja kuivalastisatamien laitteistojen palvelujen
40437: markkinointiin
40438:
40439:
40440: Eduskunnalle
40441: Haminan kaupunki on viimeisten noin 10 Valtion osuus korkotukilainan ja -tuen osalta
40442: vuoden aikana sijoittanut kaupungin varoja on ollut lähinnä marginaalinen koko sijoitus-
40443: satamiensa palveluvarustuksen parantami- toimintaan nähden. Nykyajan merenkulussa
40444: seen yli 100 miljoonaa markkaa. Tällä hetkel- edustaa satamien markkinointi niin itä- kuin
40445: lä Haminan satamalaitos onkin yksi valta- länsikauppaakin ajatellen keskeistä osaa.
40446: kunnan uudenaikaisimmista ja välityskykyi- Asianmukaista olisi, että valtiovalta avustaisi
40447: simmistä. 1980-luvun alussa valmistui Palo- myös kunnallista liiketoimintaa yhtä hyvin
40448: kangas 1 -projekti, ja vuonna 1989 vihittiin kuin yksityistäkin yritystoimintaa erilaisessa
40449: käyttöön Palokangas 2 -projekti. Viimeksi markkinointi- ja tiedotustoiminnassa.
40450: mainittu maksoi kaupungille yli 30 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40451: markkaa. Molemmat osat ovat kuivalasti-ja nioittaen,
40452: pulptavarasatamia varten. Tämän vuosikym-
40453: menen aikana on valmistunut niin ikään Ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40454: minan uudistettu öljysatama ja laajat ratapi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
40455: hatyöt, samoin kuin laajamittaiset satama- 31.99.40 750 000 markkaa avustuksek-
40456: väylätyöt Kaupungin väkilukuun (runsaat si Haminan kaupungille sen uusien sa-
40457: 10 000 asukasta) nähden on Haminan kau- tamalaitteistojen palvelujen markkinoi-
40458: punki huomattavalla tavalla rakentanut mista varten.
40459: koko valtakuntaa palvelevaa satamalaitosta.
40460: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40461: Matti Vähänäkki
40462: 1990 vp. 1213
40463:
40464: Raha-asia-aloite n:o 1138
40465:
40466:
40467:
40468:
40469: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen raakaki-
40470: ven jalostus- ja markkinointimahdollisuuksien kehittämi-
40471: seen
40472:
40473:
40474: Eduskunnalle
40475: Virolahdella toimii kolme kivenlouhintaa kotimaisen kiven jalostustyöhön ja taitoon
40476: harjoittavaa yritystä, joiden työllistävä vai- sekä jalostetun kiven käyttömahdollisuuk-
40477: kutus on ainakin 30 henkilöä. Yritykset lou- sien lisäämiseen rakennustuotannossa.
40478: hivat raakakiveä, joka valtaosaltaan toimite- Virolahden ohella on mm. Yläm<Jalla (Ky-
40479: taan ulkomaille, lähinnä Italiaan jalostetta- men lääni) ja Miehikkälässä (Kymen lääni)
40480: vaksi erilaisiin rakennustuotantoa palveleviin huomattavaa kivenlouhintatoimintaa.
40481: tarkoituksiin. Useissa eri yhteyksissä on kes- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40482: kusteltu kiviainesten jalostusmahdollisuudes- nioittaen,
40483: ta ja sitä koskevasta yritystoiminnan kehittä-
40484: misestä Suomessa. Olisikin tutkittava ja sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40485: vitettävä pikaisesti: 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
40486: - kotimaassa tapahtuvan kivenjalostuk- markkaa Virolahden, Ylämaan ja Mie-
40487: sen kehittämismahdollisuuksia hikkälän raakakiven jalostus- ja mark-
40488: - kotimaassa jalostetun kiviaineksen kinointimahdollisuuksien tutkimiseen ja
40489: markkinoinnin kehittämistä ja erityisen alan tutkimuskeskuksen ai-
40490: - jatko- ja täydennyskoulutuksen kehit- kaansaamiseen jossakin mainituista
40491: tämistä opisto- ja yliopistotasolla. Tässä ope- kunnista.
40492: tustyössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota
40493: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40494: Matti Vähänäkki
40495: 1214 1990 vp.
40496:
40497: Raha-asia-aloite n:o 1139
40498:
40499:
40500:
40501:
40502: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta etanolitehtaan perus-
40503: tamista Valkealaan koskevan selvityksen tekemiseen
40504:
40505:
40506: Eduskunnalle
40507: Oy Alko Ab on hankkinut maa-alueen Edellä esitetyillä perusteilla näyttäisi mitä
40508: Valkealan kunnan Selänpään kylästä, Ky- ilmeisimmin olevan välttämätöntä, että Val-
40509: men läänistä, etanolitehdasta varten. Yhtiö kealan etanolitehtaan kansantaloudellisista
40510: on selvittänyt hankkeen tekniset toteuttamis- perustamisedellytyksistä mitä pikimmin laa-
40511: edellytykset; kaikki valmiudet tässä suhteessa dittaisiin korkeatasoinen selvitys. Käsitykse-
40512: ovat olemassa. Sen sijaan hankkeen kansan- ni mukaan tehtävään tarvittaisiin useampi-
40513: taloudelliset vaikutukset ovat selvittämättä. henkinen kansantalousalan asiantuntijaryh-
40514: Viljan ylituotanto on kuitenkin olemassa ole- mä.
40515: va tosiasia, samoin se, että etanolin tuotan- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40516: nolla voidaan korvata kallista tuonti- nioittaen,
40517: energiaa. Myös on selvitetty, että 60 000 eta-
40518: nolitonnin laitos on optimaalinen kuljetusyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40519: teyksien kannalta, samoin se, että mikäli 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
40520: etanolia voitaisiin sekoittaa polttoaineisiin, markkaa käytettäväksi kansantaloudel-
40521: olisi sekoitettavan etanolin tarve n. 100 000 lisen selvityksen teettämiseen etanoli-
40522: tonnia. Lisäksi on huomattava, että etanoli- tehtaan perustamisedellytyksistä Val-
40523: tuotannon ohessa syntyy tärkkelysaineita kealan kunnan Selänpään kylään.
40524: elinkeinoelämämme tarpeisiin.
40525: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40526: Matti Vähänäkki
40527: 1990 vp. 1215
40528:
40529: Raha-asia-aloite n:o 1140
40530:
40531:
40532:
40533:
40534: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Luumäen terveyskes-
40535: kuksen sairasosaston saneeraukseen
40536:
40537:
40538: Eduskunnalle
40539: Luumäen kunnan terveyskeskuksen sairas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40540: osasto, jossa on 30 potilaspaikkaa, kaipaa 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
40541: pikaista saneerausta ja laajentamista noin 10 markkaa Luumäen kunnan terveyskes-
40542: lisäpaikalla. Hanke, jonka kokonaiskustan- kuksen saneeraukseen ja laajentami-
40543: nusarvio on noin 3,5 mmk, tulisi ehdottomas- seen.
40544: ti toteuttaa alkaen vuonna 1991.
40545: Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40546: nioittaen,
40547: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40548: Matti Vähänäkki
40549:
40550:
40551:
40552:
40553: 80 200052Y
40554: 1216 1990 vp.
40555:
40556: Raha-asia-aloite n:o 1141
40557:
40558:
40559:
40560:
40561: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta ympäristönhoito-
40562: avustuksiksi Suomenlahden saaristokunnille
40563:
40564:
40565: Eduskunnalle
40566: Pienveneillä suoritettava matkailu ja ret- merkitys, sillä veneilyyn liittyvän rantautumi-
40567: keily on Suomenlahden rannikolla suunnat- sen yms. keskittyessä sille varatuille alueille
40568: tomasti lisääntynyt. Purje- ja moottoriveneil- säästyisi saaristo muilta osin. Ympäristön-
40569: lä suoritetut matkat ylittävät säännönmukai- hoitoavustuksia tulisi jatkossa jakaa kunnille
40570: sesti kunnalliset, maakunnalliset, valtakun- riippumatta siitä, onko kunnan alueen saaris-
40571: nanosia koskevat ja jopa kansainväliset rajat. tossa vakituista asutusta vai ei. Avustuksien
40572: Tilanne on aiheuttanut rannikkoseudun kun- määrä voitaisiin sitoa esim. markkoina siihen
40573: nille huomattavia paineita sekä yleisten vir- hehtaarimäärään nähden, mitä kunta on
40574: kistysalueiden ostamiseen että niiden varus- hankkinut omistukseensa virkistystarkoituk-
40575: tamiseen laiturein, keittokatoksin, vesihuol- seen soveltuvia saaristoalueita.
40576: Iolla yms. Kuntien mahdollisuudet asian hoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40577: tamiseen ovat taloudellisesti ja usein haluk- nioittaen,
40578: kuudenkin osalta rajalliset, sillä kaukaa saa-
40579: puvat veneilijät eivät ainakaan vielä nykyisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40580: tuota asemakunnalle elinkeinotoiminnan 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
40581: mainittavaa vilkastumista tai tuloja muuten. markkaa käytettäväksi kunnille myön-
40582: Yleisesti katsotaankin, että valtion tulisi olla nettäviksi ympäristönhoitoavustuksiksi
40583: entistä voimakkaammin mukana sekä virkis- saariston yleisten virkistysalueiden kun-
40584: tysalueiden ostossa että niiden varustamises- toonpanemiseen Suomenlahden ranni-
40585: sa Suomenlahden rannikolla. Asialla olisi kolla.
40586: mitä huomattavin ympäristönsuojelullinen
40587: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40588:
40589: Matti Vähänäkki
40590: 1990 vp. 1217
40591:
40592: Raha-asia-aloite n:o 1142
40593:
40594:
40595:
40596:
40597: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden
40598: hankkimiseen Suomenlahden saaristosta
40599:
40600:
40601: Eduskunnalle
40602: Suomenlahden rannikolla, aina Virolah- taisi Suomenlahden rannikon kasvavan vene-
40603: delta Hankoniemeen saakka, on kesämökki- liikenteen matkailullisen, ylikunnallisen, kan-
40604: rakentaminen yleistynyt siinä määrin, että sallisen ja jopa kansainvälisen merkityksen ja
40605: yleiseen virkistäytymiseen, maihinnousuun, myöntäisi hakemuksesta avustuksia ko. maan-
40606: yöpymiseen yms. vapaita rantoja on vuosi ostoihin. A vustuksien edellytyksenä tulisi
40607: vuodelta yhä vähemmän tahi ne ovat yhä luonnollisesti olla, että saaret ja saaristo-
40608: vaikeammin löydettävissä. Toisaalta on pur- alueet, joita kaupat koskisivat, olisivat asian-
40609: jehdus ja moottoriveneily saavuttanut yhä omaisessa kunnassa yleisiksi virkistysalueiksi
40610: laajenevat mittasuhteet sekä kansallisessa lopullisesti määrättyjä esimerkiksi vahvistuk-
40611: että kansainvälisessä mielessä. sen saaneen saaristoalueen yleiskaavan poh-
40612: Useat kunnat ovat tiedostaneet yleisten jalta ja että alue olisi myös seutukaavallisesti
40613: alueiden tarpeen Suomenlahden saaristossa varattu samaan tarkoitukseen.
40614: ja ostaneet sekä omia kuntalaisiaan että vie- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40615: raspaikkakuntalaisia palvelevia rantautumis- nioittaen,
40616: ym. paikkoja ja myös niitä varustaneet vene-
40617: retkeilijöitä varten. Valitettavasti kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40618: kuntien voimavarat laajempien alueiden han- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
40619: kintoihin ovat rajalliset ja monissa tapauksis- markkaa avustuksien myöntämiseksi
40620: sa hankitut alueet ovat jääneet liian pieniksi kunnille virkistysalueiden ostoon Suo-
40621: ajatellen esim. Ahvenanmaalta, Helsingin menlahden saaristosta niissä tapauksis-
40622: seudulta ja ulkomailta Suomenlahden itä- sa, joissa alueen ostamisella on sen laa-
40623: osiin suuntaavia yhä kasvavia veneilijöiden juuden, kaavallisesti vahvistetun käyttö-
40624: määriä. tarkoituksensa yms. seikkojen perus-
40625: Kuntien halukkuutta laajempien saaristo- teella ylikunnallista, kansallista tai kan-
40626: alueiden ostoon lisäisi huomattavasti, jos val- sainvälistä matkailullista merkitystä.
40627: tio omalta osaltaan entistä enemmän tunnus-
40628: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40629: Matti Vähänäkki
40630: 1218 1990 vp.
40631:
40632: Raha-asia-aloite n:o 1143
40633:
40634:
40635:
40636:
40637: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kymenlaak-
40638: son alueen pohjavesitutkimuksiin
40639:
40640:
40641: Eduskunnalle
40642: Pohjois-Kymenlaaksossa, Kuusankosken Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40643: ja Kouvolan kaupunkien alueella erityisesti, nioittaen,
40644: olisi mitä pikimmin aloitettava suunnitelmal-
40645: linen pohjavesivarantojen tutkimustyö. Alu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40646: eella on jo pitkään aiheuttanut suurta huolta 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
40647: niin yhteiskunnan hoitamassa vesihuollossa markan määrärahan, jolla tutkittaisiin
40648: kuin erityisesti yksityistalouksissa se, ettei Pohjois-Kymenlaakson pohjavesivaran-
40649: likaantumatonta pohjavettä ole löydettävis- nai yhteiskunnalliseen ja yksityiseen
40650: sä, vaikka toisaalta eletään Salpausselän har- raakaveden tarpeeseen.
40651: jujen jatkeella. Vähentymistä pidetään alueel-
40652: lisesti jopa katastrofaalisena.
40653: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40654:
40655: Matti Vähänäkki
40656: 1990 vp. 1219
40657:
40658:
40659: Raha-asia-aloite n:o 1144
40660:
40661:
40662:
40663:
40664: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta viherlevän ja muiden
40665: merta saastuttavien tekijöiden selvittämiseen itäisellä Suo-
40666: menlahdella
40667:
40668:
40669: Eduskunnalle
40670: Jo useana vuonna on itäisellä Suomenlah- sesti tutkittava tarvittaessa yhteistyössä Neu-
40671: della Virolahden, Vehkalahden, Haminan, vostoliiton asiantuntijoiden kanssa. Vesivi-
40672: Kotkan ja Pyhtään rannikoilla havaittu vi- ranomaisten tähänastiset tutkimukset ja ar-
40673: herlevän saastuttavia vaikutuksia. Laajat le- velut eivät ole saaneet aikaan vakuuttavaa
40674: välautat aiheuttavat huomattavaa harmia tietoa asiasta, nähtävästi riittävien määrära-
40675: saariston virkistyskäytölle ja eräiden kala- hojen puuttumisen vuoksi.
40676: kantojen merkittävää vähentymistä. Mm. ki- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40677: lohailia esiintyy vain murto-osa entisistä nioittaen,
40678: määristä. Viherlevän lisäksi on meressä ha-
40679: vaittu irtoroskaa, jonka joukossa on kemial- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40680: lisia ym. aineita, joiden alkuperä ei ole tiedos- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
40681: sa. markkaa viherlevän ja muiden merta
40682: Rannikon asukkaiden ja kuntien piirissä saastuttavien tekijöiden selvittämiseen
40683: on jo pitkään ollut toivomuksena, että sinän- itäisellä Suomenlahdella tarvittaessa
40684: sä vielä puhtaan itäisen Suomenlahden tule- yhteistyössä neuvostoliittolaisten asian-
40685: vaisuutta häiritsevien saastumisilmiöiden al- tuntijoiden kanssa.
40686: kuperä ja syyt olisi mitä pikimmin tieteelli-
40687: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40688:
40689: Matti Vähänäkki
40690: 1220 1990 vp.
40691:
40692: Raha-asia-aloite n:o 1145
40693:
40694:
40695:
40696:
40697: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kymen vesi- ja ym-
40698: päristöpiirin laboratorion rakentamiseen
40699:
40700:
40701: Eduskunnalle
40702: Kymen läänin alue on saastekuormituksen jopa valtakunnallista huomiota. Laajennuk-
40703: osalta vaikeimpia maassamme. Kymen vesi- sen saaminen laboratorioon on kiireellisesti
40704: ja ympäristöpiiri on jo vuosia yrittänyt saada hoidettava asia. Hankkeen suunnittelu- ja
40705: määrärahoja laboratorionsa laajennukseen, rakentamiskustannukset ovat 7,5 mmk.
40706: siinä toistaiseksi onnistumatta. Nykyisessä Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40707: laboratoriossa tehdään vuosittain lähes nioittaen,
40708: 50 000 analyysiä ja paine on koko ajan kas-
40709: vamassa, koska jatkuvaa tarvetta sekä maan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40710: ilman että vesistön tutkimuksiin on olemassa. 1991 tulo- ja menoarvioon 7 500 000
40711: Erityisen ongelmalliseksi on muodostunut markkaa Kymen vesi- ja ympäristöpii-
40712: valtakunnanrajan takaa tulevien saasteiden rin laboratorion suunnitteluun ja raken-
40713: tutkimus, joka on kiinnittänyt Kymen lääniin tamiseen.
40714: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40715: Matti Vähänäkki
40716: 1990 vp. 1221
40717:
40718: Raha-asia-aloite n:o 1146
40719:
40720:
40721:
40722:
40723: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminassa ja Vehka-
40724: lahdella sijaitsevan Kirkkojärven kunnostamiseksi
40725:
40726:
40727: Eduskunnalle
40728: Haminan kaupungin, Vehkalahden kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40729: nan ja ao. vesipiirin yhteistyöllä on tehty nioittaen,
40730: suunnitelma mainittujen kuntien alueella si-
40731: jaitsevan Kirkkojärven saamiseksi kuntoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40732: eli liiallisen rehevöitymisen ym. poistamisek- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
40733: si. Kirkkojärvi on maamme tunnetuimpia markkaa valtion osuudeksi Haminan
40734: lintujärviä, mutta järveä uhkaa liiallisen re- kaupungissa ja Vehkalahden kunnassa
40735: hevöitymisen vuoksi saastuminen, joka kar- sijaitsevan Kirkkojärven kunnostami-
40736: kottaa ajan myötä linnuston. Nykyisellään ei seen.
40737: järvi ole myöskään ympäristönsä viihtyvyyttä
40738: lisäävä. Hankkeen kustannusarvio on yli 1,5
40739: miljoonaa markkaa.
40740: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40741: Matti Vähänäkki
40742: 1222 1990 vp.
40743:
40744: Raha-asia-aloite n:o 1147
40745:
40746:
40747:
40748:
40749: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Lupinlahteen johta-
40750: van Pappilansalmen perkaamiseen
40751:
40752:
40753: Eduskunnalle
40754: Valtatien n:o 7 rakentaminen moottori- tavan Pappilansalmen rehevöityminen jo
40755: tieksi Haminan kaupungin kohdalla on ai- ajoissa estetään ja että kaupungin keskustan
40756: heuttanut paikallisesti hyvin ristiriitaisia tun- rantaviiva linjalla, jossa moottoritie tulee
40757: teita huolimatta siitä, että mm. Haminan kulkemaan, kunnostetaan mm. tarpeellisissa
40758: kaupungin hallintoelimet ovat hyväksyneet paikoissa pengertäen.
40759: linjan, mihin moottoritie aikanaan rakenne- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
40760: taan. Suurimmat pelot moottoritien rakenta- nioittaen,
40761: misesta johtuvat siitä, että on epävarmuutta
40762: siitä, tuleeko moottoritie tehdyksi niin, ettei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40763: vät normaalit vedenvirtaamat säily ja etteivät 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
40764: rannikon kauneusarvot kaupungin keskustan markan määrärahan Lupinlahteen joh-
40765: ranta-alueella vakavasti pilaannu. Tämän tavan Pappilansalmen perkaamiseen ja
40766: haitan ennakolta poistamiseksi ja vähentämi- Haminan kaupungin keskustan rantavii-
40767: seksi olisi paikallaan, että Lupinlahteen joh- van kunnostamiseen penkerein yms.
40768: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40769:
40770: Matti Vähänäkki
40771: 1990 vp. 1223
40772:
40773: Raha-asia-aloite n:o 1148
40774:
40775:
40776:
40777:
40778: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan lää-
40779: ninvankilan Juuan vankilaosaston saneeraukseen
40780:
40781:
40782: Eduskunnalle
40783: Vankeinhoitolaitoksen tavoitteena on su- telma on valmiina puutyöhallin ja vankien
40784: pistaa suuria laitosyksiköitä ja perustaa pie- asuin- ja vapaa-aikatilojen osalta.
40785: niä itsenäisiä laitoksia, joissa vankien yksilöl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40786: listä käsittelyä, kuntoutusta ja koulutusta nioittaen,
40787: tehostetaan. Juuan vankilaosaston kehittämi-
40788: nen edellyttää vankilan työtoiminnan tehos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40789: tamista ja työolosuhteiden parantamista sekä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
40790: vankien ammattikoulutuksen niveltämistä 25.50.74 9 000 000 markan määrära-
40791: siihen. Samalla on saatettava vankien vapaa- han Pohjois-Karjalan lääninvankilan
40792: aikatilat ja henkilökunnan työtilat vähintään Juuan vankilaosaston saneeraukseen.
40793: nykypäivän tasolle. Perustamis- ja esisuunni-
40794: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40795:
40796: Matti Väistö Pekka Puska Riitta Myller
40797: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
40798: 1224 1990 vp.
40799:
40800: Raha-asia-aloite n:o 1149
40801:
40802:
40803:
40804:
40805: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Hattuvaaran rajavar-
40806: tioston perusparannukseen
40807:
40808:
40809: Eduskunnalle
40810: Hattuvaaran rajavartioston rakennukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40811: ovat pahasti rapistuneet. Kylälle rakennettu nioittaen,
40812: hotelli-ravintola Taistelijan Talo aiheuttaa
40813: sen, että rajavartioston tiloihin tutustuu vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40814: sittain tuhansia matkailijoita. Tilojen huono 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
40815: kunto suorastaan hankaloittaa rajavartios- 26.90.74 3 000 000 markan määrära-
40816: ton jokapäiväisiä toimintoja. Jo rajavartios- han Ilomantsin Hattuvaaran rajavar-
40817: ton imagon kannalta rakennukset olisi pikai- tioston asuintalon ja rajavartioaseman
40818: sesti kunnostettava. Myöhempi kunnostami- perusparannukseen ja kunnostukseen.
40819: nen tulee myös kalliimmaksi.
40820: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40821:
40822: Matti Väistö Pekka Puska Riitta Myller
40823: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
40824: 1990 vp. 1225
40825:
40826: Raha-asia-aloite n:o 1150
40827:
40828:
40829:
40830:
40831: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Sääperin entisen var-
40832: tioaseman kunnostamiseen
40833:
40834:
40835: Eduskunnalle
40836: Värtsilän Niiralan rajavartioston neuvotte- työttömyysaste oli 7,9 prosenttia. Samassa
40837: lutilat ovat kunnoltaan erittäin heikot. Niira- yhteydessä olisi varattava määräraha myös
40838: lan rajanylityspaikan avautuessa myös henki- neuvottelutilojen kalustamiseen (26.90. 70).
40839: löliikenteelle jää nykyinen neuvotteluraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40840: nus osittain tien alle. Jänisjoen rannalla on nioittaen,
40841: Sääperin entinen vartioasema, joka on tällä
40842: hetkellä kunnan käytössä. Sääperin vartio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40843: asemasta saisi sopivan neuvottelutilan, joka 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
40844: vastaisi kahden valtakunnan neuvottelujen 26.90.10 1 200 000 markan määrära-
40845: edellyttämää laatutasoa. Lisäperusteluna voi han Sääperin entisen vartioaseman kun-
40846: todeta, että työttömyys Värtsilän kunnassa nostamiseen.
40847: on korkea, sillä vuoden 1989 keskimääräinen
40848: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40849: Matti Väistö Pekka Puska Riitta Myller
40850: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
40851: 1226 1990 vp.
40852:
40853: Raha-asia-aloite n:o 1151
40854:
40855:
40856:
40857:
40858: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon metsäkou-
40859: lun peruskorjaukseen
40860:
40861:
40862: Eduskunnalle
40863: Onkamon metsäkoulun laajennus on ollut tarvetta metsäalalla. Mm. Uimaharjun sellu-
40864: vireillä vuosikausia. Vuodesta 1952 toiminut tehtaan puunkorjuu tarvitsee satoja ammatti-
40865: oppilaitos on laajentanut toimintaansa met- ihmisiä.
40866: sänomistajia kouluttavasta yksiköstä metsä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40867: alan peruskoulutukseen ja metsurien ammat- nioittaen,
40868: tikoulutukseen.
40869: Metsurien koulutustarve on selvästi kasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40870: massa, vaikka koulutuslinjoille on viime vuo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
40871: sina ollut vaikea saada opiskelijoita. Itä- 29.60.74 5 000 000 markan määrära-
40872: Suomessa laajeneva yhteistyö Neuvostoliiton han Onkamon metsäkoulun laajennuk-
40873: kanssa lisää ammattikoulutetun työvoiman seen ja peruskorjaukseen.
40874: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40875:
40876: Matti Väistö Pekka Puska Riitta Myller
40877: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
40878: 1990 vp. 1227
40879:
40880: Raha-asia-aloite n:o 1152
40881:
40882:
40883:
40884:
40885: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistuotannon vien-
40886: titukeen
40887:
40888:
40889: Eduskunnalle
40890: Turkistarhauselinkeino on joutunut väliai- hoille saataisiin 250 mk:n ja minkinnahoille
40891: kaisesti syvään kriisiin turkisten maailman- 120 mk:n keskihinta myyntikaudella 1990/91.
40892: markkinahintojen pysytellessä alle tuotanto- Tuki vaihtelisi yksittäisten tarhaajien osalta
40893: kustannusten. Kriisi on merkinnyt tarhaajille tuotantovalikoimasta ja laatutasosta riip-
40894: kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia usei- puen.
40895: den tarhojen joutuessa lopettamaan toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40896: tansa, ja vielä toimivat tarhat kamppailevat nioittaen,
40897: kasvavien rasitusten kourissa. Valtion tuki-
40898: muotona tulee parhaiten auttamaan ja lau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40899: kaisemaan tilannetta vientitukijärjestelmän 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
40900: käyttöönotto suomalaiselle turkisnahkavien- 30.32.42 200 000 000 markan määrä-
40901: nille seuraavien kahden myyntikauden ajaksi. rahan turkistuotannon vientitukeen.
40902: Vientituki tulisi myöntää siten, että ketunna-
40903: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40904:
40905: Matti Väistö Pekka Puska Riitta Myller
40906: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
40907: 1228 1990 vp.
40908:
40909: Raha-asia-aloite n:o 1153
40910:
40911:
40912:
40913:
40914: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen syväväylän
40915: parantamiseen
40916:
40917:
40918: Eduskunnalle
40919: Kiteen Puhoksen syväväylä on käytännös- Puhoksen satamaa ollaan laajentamassa, jot-
40920: sä osoittautunut erittäin tärkeäksi liikenne- ta siinä voisi kerralla lastata kaksi laivaa.
40921: väyläksi. Liikennemäärät ovat kasvaneet ar- Satamaan suunnitellaan myös satamaraidet-
40922: vioitua nopeammin. Jotta väylää voitaisiin ta.
40923: käyttää entistä tehokkaammin myös pimeänä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40924: vuodenaikana ja vaikeammissa sääolosuh- nioittaen,
40925: teissa, tulisi sitä muutamista kohdistaan oi-
40926: kaista ja parantaa valaistusta. Vesikuljetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40927: ten merkitys on Kiteen puunjalostusteollisuu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
40928: delle hyvin merkittävä siksi, että se alentaa 31.30. 77 2 000 000 markan määrära-
40929: huomattavasti valmiin tuotteen kuljetuskus- han Puhoksen syväväylän oikaisemiseen
40930: tannuksia Keski-Eurooppaan ja Englantiin. ja valaistuksen parantamiseen.
40931: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40932: Matti Väistö Pekka Puska Riitta Myller
40933: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
40934: 1990 vp. 1229
40935:
40936: Raha-asia-aloite n:o 1154
40937:
40938:
40939:
40940:
40941: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen teollisuus-
40942: raiteen rakentamiseen
40943:
40944:
40945: Eduskunnalle
40946: Puhoksen satamaan kuljetetaan paljon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40947: puutavaraa kuorma-autoilla. Sama voitaisiin nioittaen,
40948: tehdä rautateitse. Puhoksen sataman liikenne
40949: on kasvanut ja kasvaa edelleen. Puhoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40950: syväväylä aiotaan kunnostaa sellaiseksi, että 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
40951: siinä voivat laivat liikennöidä ympäri vuoro- kan määrärahan Puhoksen satamarai-
40952: kauden. Samalla itse satamaa suurennetaan. teen rakentamiseen.
40953: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40954:
40955: Matti Väistö Pekka Puska Riitta Myller
40956: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
40957: 1230 1990 vp.
40958:
40959: Raha-asia-aloite n:o 1155
40960:
40961:
40962:
40963:
40964: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmon-Kontionie-
40965: men siirtoviemärin rakentamiseen
40966:
40967:
40968: Eduskunnalle
40969: Lehmon-Kontioniemen siirtoviemärin hasalon puhdistamo on juuri laajennettu ja
40970: rakentaminen on tärkeää Kontioniemen siinä otettu käyttöön uusimmat puhdistusme-
40971: alueen kehittämisen ja Höytiäisen veden laa- netelmät.
40972: dun turvaamisen kannalta. Siirtoviemärin rakentamisella on hyvin
40973: Höytiäisen vettä on suunniteltu käytettä- merkittävä vesiensuojelullinen merkitys Höy-
40974: vän Joensuun vesihuollon turvaamiseksi. tiäisen veden laadun turvaamiseksi.
40975: Kontiolahden kirkonkylän käyttövesi ote- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40976: taan Höytiäisestä tekopohjavesimenetelmäl- nioittaen,
40977: lä. Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri
40978: on laatinut vaihtoehtoiset suunnitelmat Kon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40979: tiolahden kirkonkylän ja Kontioniemen jäte- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
40980: vesien puhdistamisesta. Kuntien välisissä 35.25.77.07 2 000 000 markan määrä-
40981: neuvotteluissa on päädytty yksimieliseen rat- rahan Pohjois-Karjalan vesi- ja ympä-
40982: kaisumalliin, jossa Kontiolahden taajamien ristöpiirille Lehmon-Kontioniemen
40983: jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Joen- siirtoviemärin rakentamiseen.
40984: suun Kuhasalon jätevesipuhdistamoon. Ku-
40985: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
40986:
40987: Matti Väistö Pekka Puska Riitta Myller
40988: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen
40989: 1990 vp. 1231
40990:
40991:
40992: Raha-asia-aloite n:o 1156
40993:
40994:
40995:
40996:
40997: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämi-
40998: seen
40999:
41000:
41001: Eduskunnalle
41002: Kuntien kannalta läänin kehittämisraha, Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
41003: joka on ollut koko maassa käytettävissä vuo- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
41004: desta 1987, on osoittautunut tarpeelliseksi ja telukunnassa.
41005: käyttökelpoiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41006: Uudenmaan läänin kehittämisessä tulee ot- nioittaen,
41007: taa huomioon, että se on maan valtiollisen
41008: hallinnon ja elinkeinoelämän keskus, ja toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41009: saalta Uudenmaan läänissä on pieniä maa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
41010: seutukuntia, joiden olosuhteet ovat verratta- 26.98.43 110 000 000 markkaa läänien
41011: vissa kehitysalueiden kuntiin. Lisäksi monet kehittämiseen, josta Uudenmaan läänin
41012: vanhat teollisuuskunnat ovat joutuneet vai- käyttöön voitaisiin osoittaa 15 000 000
41013: keuksiin perinteisessä teollisuudessa tapahtu- markkaa.
41014: neen rationalisoinnin vuoksi.
41015:
41016: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41017:
41018: Marjatta Väänänen Saara-Maria Paakkinen Seija Karkinen
41019: Per-Henrik Nyman Matti Saarinen Anssi Rauramo
41020: Pauli Uitto Ole Wasz-Höckert Martti Tiuri
41021: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg Eeva-Liisa Moilanen
41022: Ilkka-Christian Björklund Tauno Valo Marita Jurva
41023: Henrik Lax Ritva Laurila Jouni J. Särkijärvi
41024: Tarja Kautto Claes Andersson Antti Kalliomäki
41025: Tuula Liunaiomaa Elsi Hetemäki-Olander Lauri Metsämäki
41026:
41027:
41028:
41029:
41030: 81 200052Y
41031: 1232 1990 vp.
41032:
41033: Raha-asia-aloite n:o 1157
41034:
41035:
41036:
41037:
41038: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääketieteel-
41039: lisen korkeakoulun Hautjärven laitosten klinikkaraken-
41040: nuksen rakentamiseksi Mäntsälään
41041:
41042:
41043: Eduskunnalle
41044: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Haut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41045: järven laitosten toimintaa vaikeuttaa ajan- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
41046: mukaisen klinikkarakennuksen puute. Uudet 29.10.74 2 500 000 markkaa Eläinlää-
41047: toimitilat auttaisivat laitosta selviytymään ketieteellisen korkeakoulun Hautjärven
41048: nykyajan eläinlääkinnälle ja -tutkimukselle laitosten uuden klinikan rakennustöiden
41049: asetetuista vaatimuksista. käynnistämiseksi Mäntsälässä.
41050: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41051: nioittaen,
41052: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41053: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund Kaarina Dromberg
41054: Marita Jurva Ole Wasz-Höckert Tauno Valo
41055: Jouni J. Särkijärvi
41056: 1990 vp. 1233
41057:
41058: Raha-asia-aloite n:o 1158
41059:
41060:
41061:
41062:
41063: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänintaidetoimi-
41064: kuntien ns. ohjatun määrärahan korottamiseen
41065:
41066:
41067: Eduskunnalle
41068: Läänintaidetoimikunnat ovat pitkään kär- Maan taide- ja kulttuurielämän alueellisen
41069: sineet siitä, että niiden käyttöön ohjatut mää- monipuolisuuden turvaamiseksi läänintaide-
41070: rärahat taiteen edistämiseksi ovat vain niu- toimikuntien asema tulisi turvata ja toimin-
41071: kasti nousseet. Se myönteinen kehitys, jonka tamahdollisuuksia lisätä.
41072: maan alueellinen ja paikallinen taide ja tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41073: teen harrastustoiminta kokivat läänintaide- nioittaen,
41074: toimikuntajärjestelmän voimaantulon alkuai-
41075: koina, on taittunut ja järjestelmä näivettynyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41076: Kun läänintaidetoimikuntien määrärahoista 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
41077: enenevästi kilpailevat nyt myös mm. nuoret markkaa läänintaidetoimikuntien käyt-
41078: kuvataiteilijat, joille läänintaidemääräraha töön ohjatun määrärahan nostamiseksi.
41079: usein on ensimmäinen julkinen tuki uralla,
41080: varoja on ollut entistä vähemmän käytettä-
41081: väksi muuhun taidetoimintaan.
41082: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41083:
41084: Marjatta Väänänen Heikki Kokko Eino Siuruainen
41085: Aapo Saari Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
41086: Hannu Tenhiälä Mauri Pekkarinen Matti Väistö
41087: Einari Nieminen
41088: 1234 1990 vp.
41089:
41090: Raha-asia-aloite n:o 1159
41091:
41092:
41093:
41094:
41095: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjes-
41096: töille
41097:
41098:
41099: Eduskunnalle
41100: Maamme säveltaidejärjestöt tekevät arvos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41101: tettua työtä kotimaassa sekä kansainvälisesti 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
41102: suomalaisen musiikin esittämiseksi. Musiik- 29.90.52 1 300 000 markkaa säveltai-
41103: kielämän jatkuvasti laajentuessa niiden teh- dejärjestöjen valtionapuun.
41104: tävät ovat lisääntyneet eikä myönnetty val-
41105: tionapu kuitenkaan ole ratkaisevasti noussut.
41106: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41107: nioittaen,
41108: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41109:
41110: Marjatta Väänänen Eino Siuruainen Aapo Saari
41111: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen Hannu Tenhiälä
41112: Mauri Pekkarinen Matti Väistö Einari Nieminen
41113: 1990 vp. 1235
41114:
41115: Raha-asia-aloite n:o 1160
41116:
41117:
41118:
41119:
41120: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Maa-
41121: talouskeskukselle maaseutuneuvonta-agronomin toimen
41122: perustamiseen
41123:
41124:
41125: Eduskunnalle
41126:
41127: Uudellamaalla on maatalouden ja maaseu- nämä projektit rahoituslähteidensä ehtymi-
41128: dun rakennemuutos rajumpaa ja nopeampaa sen tai ainutkertaisuuden vuoksi ovat mää-
41129: kuin muissa, luonteeltaan selkeämmissä maa- räaikaisina loppuneet tai loppumassa, uhkaa
41130: talousmaakunnissa. Tämän vuoksi Uudella- tämä myönteisesti alkanut ja jatkuvasti tar-
41131: maalla tarvitaan nopeasti maaseudun elinvoi- peelliseksi todettu maaseutuelinkeinoneuvon-
41132: maisuuden säilyttämistä ja yrittämishalun el- ta loppua alkuunsa, ellei valtion budjettiva-
41133: vyttämistä tukevaa maaseutuelinkeinojen r?in saada tämän työn jatkuvuutta turvatuk-
41134: neuvontaa ja ja koulutussuunnittelua. Tällai- st.
41135: nen vastuusarka luontuu hyvin maatalouden Uudenmaan Maatalouskeskus on ensim-
41136: neuvontajärjestölle, jonka neuvonta- ja kou- mäisenä maatalouskeskuksena laajentamassa
41137: lutustoiminta tapahtuu maaseudun maatila- toimintaperustaansa maatalousneuvontajär-
41138: talouksien yrittäjäperheiden parissa. jestöstä maaseudun kehittämis- ja neuvonta-
41139: Uudenmaan Maatalouskeskus on yhtenä keskukseksi, jonka yhdeksi uudeksi osastoksi
41140: ensimmäisistä maakunnallisista maatalous- maaseutuneuvontaosastoa ollaan perusta-
41141: keskuksista käynnistänyt toimialueensa maa- massa. Nyt esitettävän määrärahan turvin on
41142: seutuelinkeinojen selvittely-, neuvonta- ja mahdollista merkittävästi vahvistaa myös
41143: koulutustoimintaa. Uudenmaan Maatalous- koko maaseutuneuvonnan alkuunsaantia
41144: keskuksen toteuttamat AMPU-, UMEK- ja meillä Suomessa kansainvälisen maaseutu-
41145: UOMA-projektit, joista osa on jo valmistu- vuoden 1988 seurauksena.
41146: nut, on voitu rahoittaa erillisellä projektira- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41147: hoituksella (TVM:n projektiraha, MTH:n ke- nioittaen,
41148: hittämisraha ja kuntien oma rahoitusosuus).
41149: Näitä projekteja on pidetty merkittävinä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41150: Uudenmaan maaseutukuntien oman elinkei- 1991 tulo- ja menoarvioon 275 000
41151: notoiminnan tukijoina ja uusien maaseutu- markkaa maaseutuneuvonta-agronomin
41152: yritysmuotojen esiinnostajina sekä neuvon- toimen perustamiseksi Uudenmaan
41153: nan ja koulutustarpeen selvittelyn ja järjestä- M aatalouskeskukseen.
41154: misen käynnistäjinä ja toteuttajina. Kun
41155: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41156:
41157: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund
41158: Eeva-Liisa Moilanen Tauno Valo
41159: 1236 1990 vp.
41160:
41161: Raha-asia-aloite n:o 1161
41162:
41163:
41164:
41165:
41166: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta vihannesviljely-
41167: konsulentin toimen perustamiseksi Uudenmaan Maata-
41168: louskeskukseen
41169:
41170:
41171: Eduskunnalle
41172: Uusimaa on luontaisilta edellytyksiltään on sen uudeksi kehittämissektoriksi varsinai-
41173: merkittävä vihannesviljelymaakunta pääkau- sen maaseutuneuvontaosaston rinnalle suun-
41174: punkiseudun ja läänin muitten asutuskeskus- niteltu puutarha- ja ympäristönsuunnittelu-
41175: ten ja taajamien vihannes- ja juureskysynnän osastoa. Jotta tämä osasto ja sen neuvonta
41176: tyydyttäjänä. Läänissä asuu noin neljännes olisivat toimintakykyiset, tarvitaan maata-
41177: maan koko veästöstä. Toisaalta maatalous- louskeskukseen kasvinviljelykonsulentti, joka
41178: tuotannon supistuminen peltoviljelyn osalta olisi koulutukseltaan hortonomi tai agrono-
41179: edellyttää korvaavia tuotantomuotoja. mi.
41180: Vihannesviljely on sen vuoksi varteenotet- Näin maan ensimmäinen maakunnallinen
41181: tava elinkeino. Uusimaa on kuitenkin lähes maaseudun kehittämis- ja neuvontakeskus
41182: ainoa maakunta, jonka maatalouskeskuksel- pääsisi tehokkaaseen toimintaan.
41183: la ei ole omaa vihannesviljelyn neuvojaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41184: Maatilahallituksen puutarhatoimisto on jo nioittaen,
41185: usean vuoden ajan asettanut juuri tämän
41186: vakanssin perustaruistarpeen ensi sijalle puu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41187: tarhasektoria kehitettäessä Uudellamaalla. 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
41188: Uudenmaan Maatalouskeskuksen muutet- markkaa vihannesviljelykonsulentin toi-
41189: tua 1989 organisaationsa ja toimintansa maa- men perustamiseksi Uudenmaan Maa-
41190: seudun kehittämis- ja neuvontakeskukseksi talouskeskukseen.
41191: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41192: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund Kaarina Dromberg
41193: Marita Jurva Tauno Valo
41194: 1990 vp. 1237
41195:
41196: Raha-asia-aloite n:o 1162
41197:
41198:
41199:
41200:
41201: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan kas-
41202: vinviljelyn ja vihannesviljelyn tutkimusaseman perustami-
41203: seen
41204:
41205:
41206: Eduskunnalle
41207: Uudeltamaalta puuttuu maamme ainoana Uudenmaan suhteellista osuutta erityisesti
41208: lääninä Maatalouden tutkimuskeskuksen leipäviljojen, erikoiskasvien ja vihanneskas-
41209: tutkimusasemaverkostoon kuuluva oma vien tuotannossa olisi mahdollista kasvattaa
41210: maataloudellinen tutkimusasema. Tällainen nykyisestään, mikä on myös järkevää ja tar-
41211: valtion koeasema koetaan kaikissa lääneissä koituksenmukaista, koska Uudenmaan
41212: tärkeänä perusasiana oman alueellisen maa- alueen oma väestö elintarvikkeiden kulutta-
41213: taloustuotannon edellytysten tutkimiseksi ja jana edustaa lähes neljännestä koko maan
41214: selvittämiseksi neuvonnan ja käytännön vil- väestöstä.
41215: jelyn pohjaksi. Uudellamaalla on karjatalou- Uudenmaan alueella toimivat kaupalliset
41216: den supistumisen seurauksena siirrytty yhä tutkimus- ja koelaitokset eivät arvokkaasta
41217: enemmän kasvinviljelyperustaiseen tuotan- työstään huolimatta pysty palvelemaan em.
41218: toon, mikä onkin perusteltua, koska maa- tutkimus- ja neuvontatarpeita riittävästi sa-
41219: kunnan ilmasto ja maaperäolosuhteet mah- malla tavoin kuin viralliseen tutkimusorgani-
41220: dollistavat vaativien leipävilja-ja erikoiskas- saatioon kuuluva tutkimusasema pystyy te-
41221: vien sekä vihanneskasvien tuotannon. Näi- kemään.
41222: den kasvien soveliaimman lajikkeiston ja vil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41223: jelytekniikan selvittämiseksi on oma maakun- nioittaen,
41224: nallinen tutkimusasema Uudellamaaliakin
41225: välttämätön. Se auttaa myös neuvontaa ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41226: vainnollistamaan sanomaansa käytännön vil- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
41227: jelijöille, kun tutkimus ja neuvonta yhdessä 30.70.74 2 000 000 markkaa Uuden-
41228: voivat mm. maakunnallisten tutkimus- ja maan kasvinviljelyn ja vihannesviljelyn
41229: neuvontapäivien ja koulutustilaisuuksien yh- tutkimusaseman suunnittelua ja perus-
41230: teydessä selvittää tutkimustuloksia tuoreel- tamista varten.
41231: taan viljelijöille.
41232: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41233:
41234: Marjatta Väänänen Henrik Westerlund Kaarina Dromberg
41235: Marita Jurva Eeva-Liisa Moilanen Tauno Valo
41236: 1238 1990 vp.
41237:
41238: Raha-asia-aloite n:o 1163
41239:
41240:
41241:
41242:
41243: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään-Por-
41244: naisten tieyhteyden rakentamiseen
41245:
41246:
41247: Eduskunnalle
41248: Poikittaistieyhteys on tärkeä keskisen Uu- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
41249: denmaan kuntien kehityksen kannalta. telukunnassa.
41250: Alueen kunnilla on mahdollisuus kehittää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41251: elinkeinotoimintaansa vain, mikäli alueelta nioittaen,
41252: saadaan toimivat yhteydet Järvenpään suun-
41253: taan. Hanke on luonteva jatke jo valmistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41254: neelle Pornaisten-Monninkylän tien paran- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
41255: nushankkeelle. Hankkeen kokonaiskustan- 31.24.77 3 200 000 markkaa Järven-
41256: nusarvio on 33,7 mmk, ja sen toteuttaminen pään-Pornaisten tieyhteyden rakenta-
41257: on ajoitettu vuosiksi 1991-1993. miseen.
41258: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
41259: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41260:
41261: Marjatta Väänänen Matti Saarinen Eeva-Liisa Moilanen
41262: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Marita Jurva
41263: Tarja Kautto Tauno Valo
41264: 1990 vp. 1239
41265:
41266: Raha-asia-aloite n:o 1164
41267:
41268:
41269:
41270:
41271: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan Kui-
41272: vannon tien perusparantamiseen
41273:
41274:
41275: Eduskunnalle
41276: Jo 1800-luvun loppupuolelta on tehty aloit- tilan kunnan tasapainoisen kehittymisen kan-
41277: teita ja suunnitelmia tieviranomaisille Kui- nalta on välttämätöntä, että tie korjataan
41278: vannon tien parantamiseksi. Näistä esimerk- välittömästi, vaikka alueen muita tiehankkei-
41279: kinä on Kuivannon kylätoimikunnan vuonna ta lykkäämällä. Kuivannon tiehankkeen kus-
41280: 1894 tekemä tien parantamissuunnitelma. tannusarvio on n. 12 milj. mk.
41281: Kuivannon kylä on Orimattilan keskustaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41282: jaman jälkeen väestömäärältään kunnan suu- nioittaen,
41283: rin talouskylä. Kylän sijainti kunnan koillis-
41284: osassa Nastolan läheisyydessä on aiheuttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41285: sen, että kylä on ollut pakotettu suuntautu- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
41286: maan palveluita käyttäessään Nastolaan, kun markkaa Orimattilan Kuivannon tien
41287: tieyhteydet Orimattilan keskustaan ovat ol- perusparan tamiseen.
41288: leet koko viime vuosisadan huonot. Orimat-
41289: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1990
41290: Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen
41291:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025