<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
104 Käyttäjää paikalla!
0.0091750621795654
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990 1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1990_1 | A_1990_2 | A_1990_3 | A_1990_4 | A_1990_5 | A_1990_6 | B_1990_1 | B_1990_2 | C_1990_1 | C_1990_2 | C_1990_3 | D_1990_1 | D_1990_2 | E_1990_1 | E_1990_2 | E_1990_3 | E_1990_4 | E_1990_5 | E_1990_6 | F_1990_1 | F_1990_2 | F_1990_3 | Hak_1990 | PTK_1990_1 | PTK_1990_2 | PTK_1990_3 | PTK_1990_4 | PTK_1990_5 | PTK_1990_6 |
1: Vuoden 1990
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E4
10: Raha-asia-aloitteet 1165 -1981
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16:
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-9901
19: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Raha-asia-aloitteet 1165- 1981
26:
27:
28:
29: Sivu Sivu
30: 1165 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 1175 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
31: sesta kesäyliopistojen avustuksiin . . . . . . . . . . 1241 sesta ympäristötutkimukseen suunnattujen
32: resurssien lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1252
33: 1166 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta
34: Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiölle lisä- 1176 E. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta
35: avustuksena tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . 1242 Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnan
36: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253
37: - 1167 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
38: sesta Työväenmusiikki-instituutin toiminnan 1177 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
39: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1243 Kaustisen kansanmusiikkijuhlien järjestämi-
40: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254
41:
42: 1168 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
43: 1178 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
44: sesta Finlandia-Säätiön perustamiseksi kong-
45: Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien tukemiseen 1255
46: ressi- ja kulttuurikeskuksen luomiseksi Hel-
47: singin keskustaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1244
48: 1179 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta ka-
49: Jasataman rakentamiseen Kälviälle . . . . . . . . 1256
50: 1169 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
51: sesta paikallislehtien koulutustoimintaan . . . 1245
52: 1180 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Ke-
53: MoRan moottoriradan rakentamiseen 1257
54: - 1170 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
55: sesta maaseudun uusien toimintojen tutki-
56: 1181 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
57: musta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1246
58: Teknologian kehittämiskeskuksen konsul-
59: tointiyksikön perustamiseen Keski-Pohjan-
60: 1171 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta maalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1258
61: tielaitoksen Seinäjoen toimitalon rakentami-
62: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1247
63: 1182 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta
64: Lestijoen kunnostustoimenpiteisiin . . . . . . . . . 1259
65: - 1172 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
66: sesta Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakenta- 1183 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ul-
67: miseen kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuor- kovartioaluksen hankkimiseen rajavartiolai-
68: taneen tien välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1248 tokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1260
69:
70: 1173 Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta 1184 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ke-
71: syöpäpotilaiden lomatoiminnan tukemiseen 1249 veiden partioveneiden hankkimiseksi rajavar-
72: tiolaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1261
73: - 1174 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami-
74: sesta Suomen Montessoriyhdistys ry:lle var- 1185 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamises-
75: haiskasvatusinstituutin perustamiseen 1250 ta Naantalin musiikkijuhlien tukemiseen 1262
76:
77: 200052Y
78: 4 Sisällysluettelo
79:
80: Sivu Sivu
81: - 1186 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamises- - 1200 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
82: ta Suomen Ammattikalastajaliitolle kahden sesta eräiden postitoimipaikkojen ylläpitämi-
83: ammattikalastusneuvojan palkkaamiseen . . . 1263 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1277
84:
85: - 1187 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ns. - 1201 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
86: Nordbarn-projektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1264 sesta lapsilisien korottamiseksi . . . . . . . . . . . . 1278
87:
88: - 1188 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 1202 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
89: Otajärven kunnostustutkimusta varten . . . . . 1265
90: sesta sisävesien kalkitukseen . . . . . . . . . . . . . . 1279
91:
92: - 1189 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
93: sesta ulkomaalaiskeskuksen virkojen lisäämi- 1203 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Suo-
94: men Merimieslähetysseuran toiminnan tuke-
95: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1266
96: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1280
97: 1190 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
98: sesta sisäasiainministeriön ulkomaalaiskes- 1204 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin
99: kuksen tietokonejärjestelmän laajentamiseen 1267 maakuntakirjaston Lappi-osaston toiminnan
100: ylläpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1281
101: - 1191 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittami-
102: sesta virkojen perustamiseksi poliisin esitut- 1205 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Inarin
103: kintatehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1268 opiston rakennuskuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282
104:
105: - 1192 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittami- 1206 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Va-
106: sesta poliisin radioliikenteen salausjärjestel- paan sivistystyön yhteisjärjestön toiminnan
107: mään.................................... 1269 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1283
108:
109: 1193 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
110: 1207 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Poh-
111: Lempäälän Kisa ry:n toiminnan tukemiseen 1270
112: jois-Suomen lasten- ja nuortenteatterin pe-
113: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1284
114: 1194 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
115: Pälkäneen Lukko ry:n jääkiekkotoiminnan
116: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1271 1208 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Työ-
117: läisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki ry:n
118: 1195 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1285
119: Virtain Urheilijat ry:n yleisurheilutoiminnan
120: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1272 1209 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Itä-
121: Lapin metsävaurioprojektin toteuttamiseen 1286
122: 1196 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
123: Siekkisen paikallistien (n:o 14372) peruskon- 1210 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin
124: nostamiseen Virroilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1273 tiestön suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . 1288
125:
126: - 1197 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
127: 1211 Ajo: Määrärahan osoittamisesta
128: maantien n:o 3233 (Säynäjärvi-Sahalahti)
129: EMEP-tasoisten ilmantarkkailuasemien ra-
130: perusparantamiseen Pälkäneellä . . . . . . . . . . . 1274
131: kentamiseksi Lappiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1289
132: - 1198 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
133: maantien n:o 3413 ja paikallistien n:o 14290 - 1212 Ajo: Määrärahan osoittamisesta mak-
134: perusparantamiseen Juopajoella . . . . . . . . . . . 1275 suttomien televisiolupien myöntämiseksi py-
135: syvästi liikuntakyvyttömille henkilöille . . . . . 1290
136: 1199 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta
137: peseytymistilojen rakentamiseksi Kurun ve- - 1213 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
138: nesatamaan .......................... ·.... 1276 kiinteiden postitoimipaikkojen säilyttämiseen 1291
139: Sisällysluettelo 5
140:
141: Sivu Sivu
142: 1214 Ajo: Määrärahan osoittamisesta haja- - 1227 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
143: asutusalueiden kattavan postitoimipaikka- sesta Seinäjoen ja Kokkolan syöpäneuvonta-
144: verkon turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1292 asemien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305
145:
146: 1215 Ajo: Määrärahan osoittamisesta eläke- - 1228 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
147: läispuolisoiden kansaneläkkeen lisäosan yli- sesta Jalasjärven allergiakeskuksen kurssi-
148: määräiseen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1293 suunnitelmiin ja -kokeiluihin . . . . . . . . . . . . . . 1306
149:
150: 1216 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapis-
151: - 1229 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
152: sa toimivien sotaveteraanijärjestöjen toimin-
153: sesta ns. Nordbarn-projektiin . . . . . . . . . . . . . 1307
154: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294
155:
156: 1217 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin 1230 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
157: Ensi Koti ry:n ja ensi- ja turvakodin toimin- sesta valtion Haapaveden virastotalon laajen-
158: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1295 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1308
159:
160: 1218 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Raja- - 1231 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
161: seutuliitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . 1296 sesta uusien tilojen rakentamiseen Oulaisten
162: lukiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309
163: - 1219 Ajo: Määrärahan osoittamisesta Kuo-
164: lan nikkelisulattojen uusimiseen . . . . . . . . . . . 1297 - 1232 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
165: sesta Kalajoen lukion lisärakennuksen raken-
166: 1220 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1310
167: sesta Vapaan Sivistystoiminnan Liitolle Sei-
168: näjoen Harrastajateatterikesän järjestämi-
169: - 1233 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
170: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1298
171: sesta Vihannin keskustan ala-asteen perus-
172: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1311
173: 1221 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
174: sesta Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n toiminnan
175: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1299 1234 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
176: sesta Jokilaaksojen musiikkiopiston valtion-
177: 1222 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami- osuuden lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1312
178: sesta Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen
179: Seinäjoen aluelaboratorion virkojen rahoi- 1235 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
180: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1300 sesta kirjasto- ja kulttuuritalon suunnitteluun
181: Kalajoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313
182: 1223 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
183: sesta Epilepsialiitto ry:lle epilepsiaa sairasta- 1236 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
184: vien suojatyötarpeen selvittämiseen . . . . . . . . 1301 sesta Merijärven pääkirjaston rakentamiseen 1314
185:
186: 1224 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
187: 1237 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
188: sesta Suomen Reumaliiton ns. TUPa-projek-
189: sesta Pyhäjoen kunnan kulttuuri- ja kotiseu-
190: tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302
191: tutilan kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1315
192: 1225 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
193: sesta Suomen Reumaliiton ns. TULES-aka- 1238 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
194: temian perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1303 sesta Haapaveden kotitalousoppilaitoksen
195: laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316
196: - 1226 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami-
197: sesta Suomen Reumaliitolle nuorten tuki- ja - 1239 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
198: liikuntaelinsairauksien ehkäisyn ja hoidon te- sesta ammattikoululaisten yrittäjyyskoulu-
199: hostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1304 tukseen Ruukissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1317
200: 6 Sisällysluettelo
201:
202: Sivu Sivu
203: 1240 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 1253 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
204: sesta kurssiosaston perustamiseksi Oulaisten sesta Saukkon alikulkutunnelin rakentami-
205: kauppaoppilaitokseen ................... . 1318 seen Oulaisissa 1331
206:
207: 1241 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 1254 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
208: sesta liikuntasalin rakentamiseen Alavies- sesta satamien kunnostamiseen Pyhäjoella .. 1332
209: kaan ................................... . 1319
210: 1255 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
211: 1242 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- sesta veneilyreittien rakentamiseen Rahjan
212: sesta 4H-neuvojien valtionavun korottami- saaristoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1333
213: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1320
214: 1256 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
215: 1243 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- sesta katsastusaseman perustamiseksi Oulai-
216: sesta Pyhäjoen alaosan koskien kunnostuk- siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1334
217: seen kala- ja raputalouden kehittämiseksi 1321
218: 1257 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
219: 1244 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- sesta malminetsinnän tehostamiseksi Oulun
220: sesta Pyhäjoen Viirretjärven luonnonravinto- läänissä ................................ . 1335
221: lammikon rakentamiseen ................ . 1322
222: 1258 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
223: sesta taisteluvälineiden purkamiseen ja pois-
224: 1245 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
225: sesta Asikkalan alueen tulvasuojelupenkereen tamiseen osallistuneiden miesten kuntoutuk-
226: rakentamiseen 1323 seen .................................... . 1336
227:
228: 1259 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
229: 1246 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
230: sesta kehitysvammaisten kotihoidon tukemi-
231: sesta Kalaputaan pengerryksen rakentami-
232: seen ................................ · · · · · 1337
233: seen .................................... . 1324
234:
235: 1260 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
236: 1247 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
237: sesta vammaisten lasten perheiden autonhan-
238: sesta Isonnevanojan perkaamiseen Oulaisissa 1325
239: kinnan tukemiseen ...................... . 1338
240:
241: 1248 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
242: 1261 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
243: sesta Pyhäjoen Liminkaojan alaosan täyden-
244: sesta Oulaskankaan aluesairaalan toiminnan
245: nysperkaukseen ......................... . 1326
246: turvaamiseen ............................ . 1339
247:
248: 1249 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 1262 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
249: sesta Vaikonojan perkauksen suunnitteluun sesta rattijuoppoutta ehkäisevään kampan-
250: Oulaisten Petäjäskoskella ................ . 1327 jaan .................................... . 1340
251:
252: 1250 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 1263 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
253: sesta Keski-Pohjanmaan tiepiirille teiden ra- sesta kehitysvammaisten kotihoitajien lomi-
254: kentamiseen ja kunnostamiseen ........... . 1328 tuspalveluihin ........................... . 1341
255:
256: 1251 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 1264 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
257: sesta Oulun tiepiirille teiden rakentamiseen ja sesta projektisihteerin palkkaamiseen Pyhäjo-
258: kunnostamiseen ......................... . 1329 kialueen neuvottelukunnalle .............. . 1342
259:
260: 1252 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 1265 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
261: sesta Jokelan-Koskenkorvan paikallistien sesta Oulaisten Hirsisaaren pengerryksen
262: n:o 18585 kunnostamiseen Pattijoella ..... . 1330 kunnostukseen .......................... . 1343
263: Sisällysluettelo 7
264:
265: Sivu Sivu
266: 1266 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- - 1279 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
267: sesta Kirkkojärven kunnostamiseen Haapa- HELMI ry:n jäsentoimintakeskuksen sanee-
268: vedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1344 raamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1357
269:
270: 1267 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 1280 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
271: sesta Kurunnevan turvetuotantoalueen kun- Suomen Reumaliitolle nuorten tuki- ja liikun-
272: nostukseen Rantsilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1345 taelinsairauksien ehkäisyn ja hoidon tehosta-
273: miseen .......... . 1358
274: 1268 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami-
275: sesta Nurmesjärven kunnostamiseen Kärsä- - 1281 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
276: mäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1346 sesta kasvatustieteen professorin viran perus-
277: tamiseen Savonlinnan opettajankoulutuslai-
278: 1269 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1359
279: sesta Piipsjärven vesityksen loppuun saatta-
280: miseen Oulaisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1347 1282 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
281: sesta korkeakoulujen tutkintojen ja opetuk-
282: 1270 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- sen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361
283: sesta Pyhäjoen kuivan uoman kunnostami-
284: seen Kärsämäen Venetpalossa . . . . . . . . . . . . . 1348 1283 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
285: sesta korkeakoulujen tutkijankoulutuksen
286: 1271 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1362
287: sesta asuntolainakiintiön korottamiseksi Ou-
288: laisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1349 - 1284 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
289: sesta virolaisten opiskelijoiden korkeakou-
290: 1272 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta luopintoihin Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1363
291: Avanti-orkesterin toiminnan tukemiseen 1350
292: 1285 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
293: 1273 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta opiskelijoiden opintolainojen ylimääräi-
294: Irish Festival in Finlandin tukemiseen . . . . . 1351 seen korkotukeen tuen maksuajan pidentämi-
295: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1364
296: 1274 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
297: Valtion taidemuseon eräiden virkojen perus- 1286 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
298: tamisesta aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . . . 1352 sesta korkeakoulu- ja keskiasteen opiskelijoi-
299: den opintorahan perusosan korottamiseksi 1365
300: - 1275 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
301: Valtion taidemuseon museo-, tutkimus- ja 1287 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
302: dokumentointitoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 1353 sesta opintotuen tarveharkintaikärajan alen-
303: tamiseksi 18 vuoteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1366
304: 1276 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta
305: romaanien kansainvälisen kesäkoulun järjes- 1288 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
306: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1354 sesta kansanopiston perustamis- ja käyttö-
307: kustannuksiin eräissä kehitysmaissa . . . . . . . . 1367
308: 1277 Alho: Määrärahan osoittamisesta Ener-
309: giapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto ydin- 1289 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
310: voimalle ry:lle energian säästämisestä tiedot- sesta koulunkäyntiavustajien palkkaamiseksi
311: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1355 vaikeavammaisille lukiolaisille . . . . . . . . . . . . . 1369
312:
313: 1278 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 1290 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
314: Suomen Reumaliitolle TULES-akatemian sesta peruskoulun yläasteen tuntikehyksen
315: perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1356 korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1370
316: 8 Sisällysluettelo
317:
318: Sivu Sivu
319: 1291 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- - 1304 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
320: sesta koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 1371 sesta Kotkan veteraaniyhdistysten toiminnan
321: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1384
322: - 1292 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
323: sesta yhdyshenkilöiden palkkaamiseen ro- 1305 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
324: maanilasten koulunkäyntimahdollisuuksien sesta Mispa ry:lle hoitokodin perustamiseksi
325: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1372 Pulsaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1385
326:
327: - 1293 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
328: - 1306 Almgren ym.: Määrärahojen osoittami-
329: sesta uusien musiikkioppilaitosten ottamiseen
330: sesta luonnonsuojelualueiden hankkimiseen 1386
331: valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1373
332:
333: 1294 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 1307 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
334: sesta Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sesta rahoitusrakenteen parantamiseksi van-
335: äänikirjojen myynnin edistämiseen . . . . . . . . . 1374 hoissa opiskelija-asuntokohteissa . . . . . . . . . . 1387
336:
337:
338: 1295 Almgren: Määrärahan osoittamisesta - 1308 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
339: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietoteknii- sesta avustuksiin Koillis-Eestin ympäristön-
340: kan ja automaation laboratorioiden suunnit- suojeluinvestointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1388
341: teluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1375
342: 1309 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
343: - 1296 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta taiteilijajärjestöjen valtionapuihin . . . . . 1389
344: sesta opintososiaalisten etujen takaamiseen
345: ylimääräisin järjestelyin kaikille kansanopis- 1310 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
346: tojen opiskelijoille . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 13 76 sesta eräiden taidelaitosten ja järjestöjen tu-
347: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1390
348: - 1297 Almgren: Määrärahan osoittamisesta
349: kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen . . . . 1377 1311 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
350: sesta Luovan säveltaiteen edistämissäätiölle
351: 1298 Almgren: Määrärahan osoittamisesta ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskukselle 1391
352: taiteilijajärjestöjen valtionapujen jälkeenjää-
353: neisyyden korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1378
354: 1312 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
355: sesta teatteri- ja tanssiryhmien valtionapuun 1392
356: - 1299 Almgren: Määrärahan osoittamisesta
357: Luovan säveltaiteen edistämissäätiölle ja
358: Suomalaisen musiikin tiedotuskeskukselle . . 1379 1313 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
359: sesta mielipidelehtien avustamiseen . . . . . . . . 1393
360: - 1300 Almgren ym.: Määrärahan osoittami-
361: sesta säveltaidejärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . 1380 1314 Andersson ym.: Määrärahan osoittami-
362: sesta ylimääräisiin lisiin kansaneläkkeen jäl-
363: 1301 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- keenjääneisyyden korjaamiseksi ja puolisoi-
364: sesta kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi den yksilöllisen lisäosan toteuttamiseksi osa-
365: Liedon Yliskulmalle .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1381 na perusturvauudistusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394
366:
367:
368: 1302 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- - 1315 Anttila: Määrärahan osoittamisesta py-
369: sesta eräiden postitoimipaikkojen säilyttämi- syvän maanpuolustusnäyttelyn perustami-
370: seksi Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382 seen Hämeenlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1396
371:
372: 1303 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- - 1316 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
373: sesta Kotkan sotainvalidiyhdistysten toimin- naisten maanpuolustustietouden ja -valmiu-
374: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1383 den lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1397
375:
376:
377:
378:
379: /
380: Sisällysluettelo 9
381:
382: Sivu Sivu
383: 1317 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Rii- - 1330 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Sa-
384: himäen virastotalon ja Hämeen lääninhalli- viniemen VPK:n talon keittiön peruskorjauk-
385: tuksen peruskorjauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1398 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1411
386:
387: 1318 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1331 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
388: maatalouden lomittajakoulutuksen lisäämi- maaseudun pienimuotoisen yritystoiminnan
389: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1399 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1412
390:
391: 1319 Anttila: Määrärahan osoittamisesta - 1332 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
392: Mustialan maatalousoppilaitoksen liikunta- penavanviljelyn tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . 1413
393: salin, oppilasasuntolan ja luokkahuoneiden
394: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1400
395: - 1333 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Päi-
396: jänteen tulvahaittojen selvittämiseen 1414
397: 1320 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
398: Ypäjän maatalousoppilaitoksen kouluraken-
399: - 1334 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
400: nuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1401
401: Hauhon reitin rantapengerrysten loppuun
402: saattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1415
403: 1321 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
404: Tammelan metsäoppilaitoksen lisärakennuk-
405: seen ja peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1402 - 1335 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
406: Matkun ja Kojon alueen vesihuoltohankkee-
407: seen Forssassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1416
408: 1322 Anttila: Määrärahan osoittamisesta tek-
409: nillisen alan ammattikorkeakoulun perusta-
410: miseen Forssan teknillisen koulun yhteyteen 1403 - 1336 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
411: Tarpianjoen järjestelyihin Kalvolassa . . . . . . 1417
412: 1323 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
413: Forssan terveydenhoito-oppilaitoksen raken- - 1337 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
414: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1404 metsälautakuntien toiminnan tehostamiseen 1418
415:
416:
417: 1324 Anttila: Määrärahan osoittamisesta - 1338 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
418: Forssan kauppaoppilaitoksen peruskorjaa- Maatalouden tutkimuskeskukselle kausi- ja
419: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1405 ruuhka-apulaisten palkkauksiin . . . . . . . . . . . 1419
420:
421: 1325 Anttila: Määrärahan osoittamisesta - 1339 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
422: Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry:lle 1406 Maatalouden tutkimuskeskukselle maksulli-
423: sen palvelutoiminnan kehittämiseen . . . . . . . . 1420
424: 1326 Anttila: Määrärahan osoittamisesta pal-
425: loiluhallin rakentamiseen Forssaan . . . . . . . . 1407 - 1340 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
426: Maatalouden tutkimuskeskukselle ennalta
427: - 1327 Anttila: Määrärahan osoittamisesta arvaamattomiin tutkimustarpeisiin ja tutkija-
428: Forssan ratsastajat ry:lle tallirakennuksen ra- koulutuksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1422
429: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1408
430: 1341 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
431: 1328 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Jä- suomalaisen villan käytön lisäämiseksi . . . . . 1423
432: nisjärven terveysliikuntakeskus Oy:n raken-
433: tamishankkeisiin Tuuloksessa . . . . . . . . . . . . . 1409 1342 Anttila: Määrärahan osoittamisesta ot-
434: sonitutkimukseen tarvittavien analysaattori-
435: 1329 Anttila: Määrärahan osoittamisesta laitteiden hankkimiseksi Maatalouden tutki-
436: nuorisotilojen perustamiskustannuksiin . . . . 1410 muskeskukselle Jokioisissa . . . . . . . . . . . . . . . . 1424
437: 10 Sisällysluettelo
438:
439: Sivu Sivu
440: 1343 Anttila: Määrärahan osoittamisesta - 1356 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
441: Maatalouden tutkimuskeskukselle Hevosta- jätteiden hyötykäytön edistämiseen . . . . . . . . 1440
442: louden tutkimusaseman hevosurheilualueen
443: kunnostamiseen Ypäjällä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1425 1357 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
444: Liesjärven kansallispuiston opastuskeskuk-
445: 1344 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Päi- sen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1441
446: jät-Hämeen eräisiin tiehankkeisiin . . . . . . . . . 1426
447: - 1358 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
448: - 1345 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hii- vesi- ja ympäristöhallinnon ympäristötutki-
449: densillan peruskorjaamiseen ja kevyen liiken- muksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442
450: teen väylien rakentamiseen Janakkalan kun-
451: nassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1427
452: 1359 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
453: Forssan kehräämöalueen rakennusten säilyt-
454: 1346 Anttila: Määrärahan osoittamisesta ali-
455: tämiseen Forssassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1443
456: kulkutunnelin rakentamiseen valtatien n:o 10
457: alitse Tammelan kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1428
458: 1360 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
459: 1347 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hä- Suomen Mielenterveysseuralle kehitysyhteis-
460: meen tiepiirille käytettäväksi Lounais-Hä- työhön lähtevien valmennusprojektiin . . . . . . 1444
461: meen tiehankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1429
462: - 1361 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
463: 1348 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hä- Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton kansainvä-
464: meen tiepiirille käytettäväksi Kanta-Hämeen lisyyskasvatuksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1445
465: ja Pirkanmaan alueen tiehankkeisiin . . . . . . . 1431
466: 1362 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
467: 1349 Anttila: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1446
468: liukkaan kelin ajoharjoitteluradan rakenta-
469: miseksi Urjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1433 1363 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
470: Suomen Mielenterveysseuralle psykiatristen
471: 1350 Anttila: Määrärahan osoittamisesta potilaiden kriisiasuntojen perustamiseen . . . . 1447
472: Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Lounais-
473: Hämeen postipalvelujen turvaamiseen . . . . . . 1434 - 1364 Antvuori: Määrärahan osoittamisesta
474: Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton lapsipoliit-
475: 1351 Anttila: Määrärahan osoittamisesta Ve- tisen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1448
476: sivehmaan lentokentän kiitoradan leventämi-
477: seen Asikkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1435
478: 1365 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises-
479: ta läänin kehittämisrahaan . . . . . . . . . . . . . . . . 1449
480: 1352 Anttila: Määrärahan osoittamisesta
481: maakaasuverkon jatkorakentamiseen välillä
482: 1366 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises-
483: Riihimäki-Forssa-Uusikaupunki . . . . . . . . 1436
484: ta Kultamuseon toiminnan tukemiseen . . . . . 1450
485: 1353 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
486: eläkkeensaajien asumistukien ylimääräiseen 1367 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises-
487: korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1437 ta kuntien nuorisotyön valtionosuuden ko-
488: rottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1451
489: 1354 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
490: kunnille vanhusten, vammaisten ja pitkäai- 1368 Apukka ym.: Määrärahan osoi ttamises-
491: kaissairaiden kotihoidon tukemiseen . . . . . . . 1438 ta valtakunnallisten nuorisojärjestöjen toi-
492: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1452
493: 1355 Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta
494: valtionosuutena kunnille ympäristönsuojelun - 1369 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises-
495: käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1439 ta saamelaiskulttuurin tukemiseen . . . . . . . . . 1453
496: Sisällysluettelo 11
497:
498: Sivu Sivu
499: 1370 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- - 1383 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises-
500: ta Lapin turkistarhojen rehunkuljetuskustan- ta vaikeiden työttömyyskuntien työllisyyden-
501: nusten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1454 hoidon erillisohjelmien laatimiseen . . . . . . . . . 1467
502:
503: 1371 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1384 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
504: ta valtatien n:o 4 parantamiseen välillä Lohi- koulutuksen kehittämiseen ja lukutaitokam-
505: joki-Vuotso . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1455 panjan tukemiseen Namibiassa . . . . . . . . . . . . 1468
506:
507: 1372 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1385 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
508: ta maantien n:o 952 (Unari-Meltaus) perus- ylitarkastajien ottamiseksi lääninhallituksiin
509: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1456 luonnonsuojeluasioita varten . . . . . . . . . . . . . . 1469
510:
511: - 1373 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1386 Astala: Määrärahan osoittamisesta val-
512: ta maantien n:o 968 (Akujärvi-Kolmosjoki) tion Raision virastotalon rakentamisen aloit-
513: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1457 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1470
514:
515: 1374 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1387 Astala: Määrärahan osoittamisesta val-
516: ta tieyhteyden rakentamiseksi Sallan Kellose- tion Uudenkaupungin virastotalon rakenta-
517: lästä rajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1458 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1471
518:
519: - 1375 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1388 Astala: Määrärahan osoittamisesta ve-
520: ta Torvisen-Luostan maantien rakentami- näjän kielen professorin viran perustamiseen
521: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1459 Turun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1472
522:
523: 1376 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1389 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
524: ta Sieppijärven-Lohinivan maantien perus- korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan ke-
525: parantamiseen välillä Hinttajärvi-Lohiniva 1460 hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1473
526:
527: - 1377 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1390 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
528: ta Oulun ja Kelloselän välisen rataosuuden opintorahan perusosan korottamiseen . . . . . . 1474
529: peruskorjaukseen ja sähköistämiseen . . . . . . . 1461
530: 1391 Astala: Määrärahan osoittamisesta kir-
531: 1378 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- jastojen perustaruiskustannuksiin . . . . . . . . . . 1475
532: ta Sodankylän lentoliikenteen tukemiseen . . 1462
533: 1392 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
534: 1379 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- Näkövammaisten Keskusliitolle äänikirjojen
535: ta Sokiin alueen jatkotutkimuksiin . . . . . . . . . 1463 myynnin edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1476
536:
537: 1380 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1393 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
538: ta maakaasuputken rakentamiseen Neuvos- Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n media-
539: toliitosta Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . 1464 kulttuurisen projektin tukemiseen . . . . . . . . . . 1477
540:
541: - 1381 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1394 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
542: ta Matkailun ja koulutuksen tutkimuskes- Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n atk-
543: kuksen Lapin yksikön toimintaan . . . . . . . . . 1465 laitteiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1478
544:
545: - 1382 Apukka ym.: Määrärahan osoittamises- 1395 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
546: ta työllisyysperusteisten investointien tukemi- mustalaisväestön koulutus- ja kulttuurikes-
547: seen vaikeilla työllisyysalueilla . . . . . . . . . . . . . 1466 kuksen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1479
548: 12 Sisällysluettelo
549:
550: Sivu Sivu
551: - 1396 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1410 Astala: Määrärahan osoittamisesta Tu-
552: Vanhan Suurtorin alueen rakennusten perus- run-Toijalan radan sähköistystöiden aloit-
553: korjaukseen Turussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1494
554:
555: 1397 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1411 Astala: Määrärahan osoittamisesta
556: kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen . . . . 1481 maakaasuputken rakentamiseen Varsinais-
557: Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1495
558: 1398 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
559: käytettäväksi yksivuotisina taiteilija-apura- 1412 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
560: hoina.................................... 1482 ns. Nordbarn-projektille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1496
561:
562: 1399 Astala: Määrärahan osoittamisesta käy- - 1413 Astala: Määrärahan osoittamisesta
563: tettäväksi kirjallisuuden julkaisutukeen . . . . 1483 vammaisille henkilöille järjestettävään loma-
564: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1497
565: 1400 Astala: Määrärahan osoittamisesta tai-
566: teen alan tutkimus- ja julkaisutoiminnan tu- - 1414 Astala: Määrärahan osoittamisesta
567: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1484 tuotteiden ympäristövaikutuksia koskevaan
568: tiedotukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1498
569: 1401 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
570: kansallisen elokuva-, televisio- ja videotuo- 1415 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
571: tannon ja -jakelun edistämiseen . . . . . . . . . . . 1485 luonnon- ja ympäristönsuojelua palvelevaan
572: tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1499
573: - 1402 Astala: Määrärahan osoittamisesta
574: ruotsinsuomalaisen teatterirahaston tukemi- - 1416 Astala: Määrärahan osoittamisesta
575: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1486 Kurjenrahkan kansallispuiston maanhankin-
576: taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1500
577: 1403 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta
578: Hetan Musiikkipäivien tukemiseen . . ... . . . . 1487 1417 Backman ym.: Määrärahan osoittami-
579: sesta Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitok-
580: 1404 Astala: Määrärahan osoittamisesta sen uudisrakennuksen suunnitteluun . . . . . . . 1501
581: tanssitaiteen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1488
582: - 1418 Backman ym.: Määrärahan osoittami-
583: 1405 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta liikunnan lisäämiseksi teknillisissä oppi-
584: turkulaisen Aurinkobaletin toiminnan tuke- laitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1502
585: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489
586: 1419 Backman ym.: Määrärahan osoittami-
587: - 1406 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Partaharjun Opiston saneeraukseen
588: Vapaa-ajattelijain Liiton toiminnan tukemi- Pieksämäen maalaiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . 1503
589: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1490
590: - 1420 Backman ym.: Määrärahan osoittami-
591: 1407 Astala: Määrärahan osoittamisesta työ- sesta Savonlinnan museolle vanhojen laivojen
592: väen- ja seurantalojen korjaukseen . . . . . . . . 1491 kunnostuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504
593:
594: 1408 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta 1421 Backman ym.: Määrärahan osoittami-
595: tielaitoksen Turun tiepiirin konekorjaamon sesta Savonlinnan oopperajuhlille Veitsi-oop-
596: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1492 peran tappioiden kattamiseen.............. 1505
597:
598: 1409 Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1422 Backman ym.: Määrärahan osoittami-
599: ei-kaupallisten paikallisradioiden toiminnan sesta Joroisten musiikkiyhdistys ry:lle musiik-
600: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1493 kipäivien järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1506
601: Sisällysluettelo 13
602:
603: Sivu Sivu
604: - 1423 Backman ym.: Määrärahan osoittami- - 1436 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
605: sesta Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen 1507 ta Kontiomäen - Oulun rataosan perusra-
606: danpitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1521
607: - 1424 Backman ym.: Määrärahan osoittami-
608: sesta Suomen Aikuisopiskelijoiden Liiton jär- - 1437 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
609: jestämän aikuiskoulutuskampanjan tukemi- ta Kajaanin lentoaseman kiitoradan jatkami-
610: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1508 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522
611:
612: - 1425 Backman ym.: Määrärahan osoittami- - 1438 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
613: sesta TVL:n Lomatoiminnan Tuki ry:lle . . . 1509 ta Kajaanin lentoaseman asemarakennuksen
614: laajentamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . 1523
615: - 1426 Backman ym.: Määrärahan osoittami-
616: - 1439 Björklund: Määrärahan osoittamisesta
617: sesta keskiasteen ammatillisten oppilaitosten
618: Suomen YK-liiton toiminnan tukemiseen . . 1524
619: liikuntatuntien tapaturmavakuutukseen . . . . 1510
620: 1440 Björklund: Määrärahan osoittamisesta
621: - 1427 Backman ym.: Määrärahan osoittami- pakolaiskysymyksiä koskevaan tiedotustoi-
622: sesta Rintamamiesveteraanien liitolle liitto-
623: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1525
624: juhlien järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1511
625: - 1441 Björklund: Määrärahan osoittamisesta
626: - 1428 Backman ym.: Määrärahan osoittami- Kesälukioseura ry:n toiminnan tukemiseen 1526
627: sesta kansalaisjärjestöjen ympäristönsuoje-
628: luprojekteihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512 - 1442 Björklund ym.: Määrärahan osoittami-
629: sesta lukemisharrastuksen edistämiseen . . . . 1527
630: - 1429 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
631: ta Itä-Suomen ja Karjalan ASNT:n neuvot- - 1443 Björklund ym.: Määrärahan osoittami-
632: telukunnan toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1513 sesta Työväen kansainvälisyysfoorumi ry:n
633: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528
634: - 1430 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
635: ta poliisin radioliikenteen salausjärjestelmän - 1444 Björklund: Määrärahan osoittamisesta
636: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1514 ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevaan
637: Visinfo-tiedotusprojektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1529
638: - 1431 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
639: ta Kainuun Jazzkevät 91 -festivaalin tukemi- - 1445 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
640: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1515 anslag för en förhöjning av regionalt utveck-
641: lingsbidrag tili Vasa Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1530
642: - 1432 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises-
643: ta Kuivajärven ja Hietajärven vienankarja- - 1445 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
644: laiskylien elvytykseen Suomussalmella . . . . . 1516 misesta Vaasan läänin kehittämisrahan ko-
645: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1531
646:
647: - 1433 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- 1446 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
648: ta Koivikon maatalousoppilaitoksen sanee- anslag för inledande av juristutbildning i
649: raamiseen ja laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1517 Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1532
650:
651: - 1434 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- - 1446 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
652: ta Kainuun yksityismetsätalouden edistämi- misesta lakimieskoulutuksen aloittamiseen
653: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1518 Vaasassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1533
654:
655: - 1435 von Bell ym.: Määrärahan osoittamises- - 1447 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
656: ta Hailuodon Marjaniemen pienalussataman misesta Siirtolaisuusinstituutin toiminnan tu-
657: väylätyön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1519 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1534
658: 14 Sisällysluettelo
659:
660: Sivu Sivu
661: - 1448 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av - 1454 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
662: anslag till Stiftelsen Torgare r.s. för fortsatta misesta elinkeinon lopettaneille turkistarhaa-
663: restaureringsåtgärder på Torgare prästgård 1536 jille myönnettävien vakautuslainojen korko-
664: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549
665: - 1448 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
666: misesta Stiftelsen Torgare -nimiselle säätiölle - 1455 Björkstrand: Määrärahan osoittamises-
667: Torgaren pappilan peruskorjaamisen jatka- ta Perhonjoen alajuoksun kunnostustöiden
668: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1537 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1550
669:
670: - 1449 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av - 1456 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
671: anslag för Tunnholmen-projektet i Munsala i anslag för grundförbättring av landsvägen
672: Nykarleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1538 Hirvlax - Kantlax samt bygdevägarna nr
673: 17905 och 17895 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1551
674: - 1449 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
675: misesta Tunnholmen-hankkeeseen Uuden- 1456 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
676: kaarlepyyn Munsalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539 misesta Hirvlaxin-Kantlaxin maantien sekä
677: paikallisteiden n:ot 17905 ja 17895
678: - 1450 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1552
679: anslag till stöd för Nordiska konstskolan i
680: Karleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1540
681: - 1457 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
682: anslag för byggande av en led för lätt trafik i
683: 1450 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta- Munsala i Nykarleby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1553
684: misesta Nordiska konstskolan -nimisen kou-
685: lun toiminnan tukemiseen Kokkolassa . . . . . 1541
686: 1457 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
687: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
688: - 1451 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
689: seen Uudenkaarlepyyn Munsalassa . . . . . . . . 1554
690: anslag till stöd för Tondiktarna r.f. . . . . . . . . 1542
691:
692: - 1458 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
693: - 1451 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
694: anslag för planering av en led för lätt trafik
695: misesta Tondiktarna-nimisen yhdistyksen
696: mellan Murick och Tast i Nedervetil . . . . . . . 1555
697: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543
698:
699: - 1452 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av - 1458 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
700: anslag till Juthbacka teater r.f. för uppföran- misesta kevyen liikenteen väylän suunnitte-
701: de av ny spelplats vid Kuddnäs för sommar- luun osuudella Murick - Tast Alavetelissä 1556
702: teaterverksamheten ....................... 1544
703: - 1459 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av
704: - 1452 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta- anslag för planering av stomavloppsledningar
705: misesta Juthbacka teater rf. -nimiselle yhdis- på sträckan Jakobstad- Nykarleby- Jep-
706: tykselle uuden esityspaikan rakentamiseen po . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1557
707: Kuddnäsiin kesäteatteritoimintaa varten . . . 1545
708: - 1459 Björkstrand ym.: Määrärahan osoitta-
709: - 1453 Björkstrand: Om anvisande av anslag misesta runkoviemäreiden suunnitteluun
710: till stöd för Stiftelsen Rio Negro . . . . . . . . . . 1546 osuudelle Pietarsaari - Kokkola - Jepua 1558
711:
712: - 1453 Björkstrand: Määrärahan osoittamises- - 1460 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag
713: ta Rio Negro -nimisen säätiön toiminnan för finlandssvenska musikskolor och musi-
714: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1547 kinstitut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1559
715:
716: - 1454 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av - 1460 Donner ym.: Määrärahan osoittamises-
717: anslag till räntestöd för stabiliseringslån till ta suomenruotsalaisten musiikkikoulujen ja
718: pälsfarmare som har upphört med näringen 1548 musiikkiopistojen toiminnan tukemiseen . . . 1560
719: Sisällysluettelo 15
720:
721: Sivu Sivu
722: 1461 Donner m.fl.: Om anvisande av ans1ag - 1468 Donner: Määrärahan osoittamisesta
723: för stödjande av de finlandssvenska folkhög- Helsingfors Svenska Kulturförening -nimisen
724: skolornas verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561 yhdistyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1575
725:
726: 1461 Donner ym.: Määrärahan osoittamises- 1469 Donner ym.: Määrärahan osoittamises-
727: ta suomenruotsalaisten kansanopistojen toi- ta Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien
728: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562 liitto ry:n sekä Ihmisoikeusinstituutin toimin-
729: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1576
730: 1462 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag
731: för byggnadsunderstöd för finlandssvenska - 1470 Donner: Määrärahan osoittamisesta
732: folkhögskolor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1563 Suomen Mielenterveysseuran Ulkomaalais-
733: ten kriisikeskuksen toiminnan tukemiseen . . 1578
734: 1462 Donner ym.: Määrärahan osoittamises-
735: ta rakennusavustuksena suomenruotsalaisille
736: 1471 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag
737: kansanopistoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1564
738: tili stöd för finlandssvenska organisationer
739: med social verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1579
740: 1463 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag
741: tili stöd för de finlandssvenska hembygds-
742: föreningarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1565 1471 Donner ym.: Määrärahan osoittamises-
743: ta sosiaalista toimintaa harjoittavien suomen-
744: 1463 Donner ym.: Määrärahan osoittamises- ruotsalaisten järjestöjen toiminnan tukemi-
745: ta suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistysten seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1580
746: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1566
747: 1472 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
748: - 1464 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag sesta poliisivirkojen perustamiseksi Uuden-
749: för finlandssvenska kulturevenemang . . . . . . 1567 maan lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1581
750:
751: 1464 Donner ym.: Määrärahan osoittamises- 1473 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
752: ta suomenruotsalaisten kulttuuritapahtumien sesta kunnallisten kauppaoppilaitosten pe-
753: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1568 rustamiskustannuksiin oppilaitosten hankin-
754: toja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1582
755: 1465 Donner: Om anvisande av anslag tili
756: teatergruppen Viirus för anskaffande av ut- 1474 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
757: rymmen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1569 sesta Kansallinen Sivistysliitto ry:n Ystävä
758: tietoajassa -projektin jatkoon . . . . . . . . . . . . . 1583
759: 1465 Donner: Määrärahan osoittamisesta
760: teatteriryhmä Viirukselle tilojen hankintaan 1570
761: 1475 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
762: Uudenmaan kotiteollisuusyhdistys ry:n han-
763: 1466 Donner ym.: Määrärahan osoittamises-
764: kintoihin ja toiminnan kehittämiseen . . . . . . 1584
765: ta ITI:n ja PTU:n Suomen Keskuksen toi-
766: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1571
767: 1476 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
768: 1467 Donner m.fl.: Om anvisande av anslag sesta Hankoon perustettavaa Itämeri-tiede-
769: keskusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1585
770: för finlandssvenska ungdomsföreningar . . . . 1572
771:
772: 1467 Donner ym.: Määrärahan osoittamises- 1477 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
773: ta suomenruotsalaisten nuorisoseurojen toi- sesta Suomen Kansantanssi- ja musiikkiryh-
774: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1573 mä Katrillin tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1586
775:
776: - 1468 Donner: Om anvisande av anslag tili 1478 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
777: stöd för Helsingfors Svenska Kulturförening sesta rakennuslain 136 a §:n mukaisiin har-
778: rf . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1574 kinnanvaraisiin valtionapuihin . . . . . . . . . . . . 1587
779: 16 Sisällysluettelo
780:
781: Sivu Sivu
782: - 1479 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- 1493 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
783: sesta pääradan alikulkutunneleiden rakenta- Satakunnan tiepiirin perustamiseen . . . . . . . . 1602
784: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1588
785: - 1494 Elo: Määrärahan osoittamisesta Luvian
786: - 1480 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami- ja Porin välisen valtatien leventämiseen . . . . 1603
787: sesta Suomen Kuluttajaliitto ry:n paikallis-
788: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1589 - 1495 Elo: Määrärahan osoittamisesta Hyve-
789: Iän- Söörmarkun tien peruskorjaukseen . . 1604
790: - 1481 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
791: sesta vientiasiamiestoimintaan Keski-Uudel- - 1496 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
792: lamaalla ja pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . 1590 Merikarvian - Träskvikin maantien perus-
793: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1605
794: - 1482 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
795: keskiasteen opiskelijoiden kouluaikaiseen va-
796: - 1497 Elo: Määrärahan osoittamisesta Nakki-
797: kuutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591
798: lan Järvikylän paikallisteiden kunnostami-
799: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1606
800: - 1483 Dromberg: Määrärahan osoittamisesta
801: Uudenmaan Sydänpiirille sydänohjelman to-
802: teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1592 - 1498 Elo: Määrärahan osoittamisesta Kaas-
803: markun- Leineperin paikallistien korjauk-
804: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1607
805: - 1484 Dromberg ym.: Määrärahan osoittami-
806: sesta SOS-palvelun toimintaedellytysten pa-
807: rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1593 - 1499 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
808: eritasoliittymän rakentamiseen Noormarkun
809: - 1485 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta keskustaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1608
810: Satakunnan korkeakoulun perustamiseen . . 1594
811: - 1500 Elo: Määrärahan osoittamisesta kevyen
812: - 1486 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenteen väylien rakentamiseen Nakkilassa 1609
813: Ulvilan maa- ja kotitalousoppilaitoksen toi-
814: mitilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1595 - 1501 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
815: Harjavallan ja Kokemäen välisen vesiliiken-
816: - 1487 Elo: Määrärahan osoittamisesta Eura- neväylän merkitsemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1610
817: joen kristillisen opiston opiskelija-asuntolan
818: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1596 - 1502 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta
819: Satakunnan rintamaveteraani- ja sotavete-
820: - 1488 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta raanijärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1611
821: Leineperin ruukkialueen säilyttämiseen . . . . . 1597
822: - 1503 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
823: - 1489 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin kehittämisrahaan . . . . . . . . . . . 1612
824: Pori Jazz 66 ry:n toiminnan tukemiseen . . . . 1598
825: - 1504 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
826: - 1490 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huumeaineiston kustan-
827: Karvianjoen vesistöjen järjestelyyn ja tulva- tamiseksi peruskouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1613
828: suojeluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1599
829: - 1505 Fred: Määrärahan osoittamisesta met-
830: - 1491 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta säoppilaitoksille metsäkonekaluston hankki-
831: tulvapenkereen rakentamiseen Merikarvian- miseksi opetuskäyttöä varten . . . . . . . . . . . . . . 1614
832: jokeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1600
833: - 1506 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
834: - 1492 Elo: Määrärahan osoittamisesta Siikais- rakennusavustuksena Kalajoen kristilliselle
835: ten vesistöjärjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1601 kansanopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1615
836: Sisällysluettelo 17
837:
838: Sivu Sivu
839: 1507 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1521 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
840: rakennusavustuksena Karhunmäen kristilli- Föreningen de Gamlas Hem ry:lle Kokkolas-
841: selle kansanopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1616 sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1630
842:
843: - 1508 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1522 Fred: Määrärahan osoittamisesta Kok-
844: rakennusavustuksena Kauhajoen evankelisel- kolan Sosiaalitoiminnan Tuki ry:lle kaluston
845: le opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1617 hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1631
846:
847: 1509 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1523 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
848: Suomen kansan sienitietouden lisäämiseen 1618 vammaisjärjestöille vaikeasti vammautunei-
849: den kuntoutusleirien järjestämiseen . . . . . . . . 1632
850: - 1510 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
851: lasten ja nuorten musiikkiharrastuksen tuke- - 1524 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
852: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1619 Lehtomäen narkomaanikodin henkilökun-
853: nan asuntolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1633
854: 1511 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
855: Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toimin- - 1525 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
856: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1620 alkoholistien ja narkomaanien hoitokodin
857: käyttökustannuksiin Parkanossa . . . . . . . . . . . 1634
858: - 1512 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
859: Suomen ev.Iut. Kansanlähetys ry:lle ruokala/ - 1526 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
860: kokoontumistilojen rakentamiskustannuksiin 1621 Kirkkolammen ruoppaamiseen ja kunnosta-
861: miseen Rovaniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1635
862: 1513 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
863: Larsmon Lähetyskodin laajentamiseen . . . . . 1622
864: - 1527 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
865: sesta henkilöstön palkkaamiseksi Hämeen
866: - 1514 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
867: lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimis-
868: joukkoliikenteen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . 1623
869: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1636
870:
871: - 1515 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
872: - 1528 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
873: avustajien palkkaamiseen vaikeavammaisille 1624
874: sesta opintolainojen korkotukiajan jatkami-
875: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1637
876: - 1516 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
877: kehitysvammaisten asumispalveluiden järjes-
878: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1625 - 1529 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
879: sesta kansanopistojen opiskelijoiden opinto-
880: sosiaalisten etujen tasavertaistamiseksi . . . . . 1638
881: - 1517 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
882: väkivaltaisten alkoholistien omaisten turva-
883: kotiverkoston perustamis- ja käyttökustan- - 1530 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
884: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1626 sesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen
885: laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1639
886: - 1518 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
887: tupakkatutkimuksen instituutin perustami- - 1531 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
888: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1627 sesta Työväen keskusmuseoyhdistys ry:n toi-
889: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1640
890: - 1519 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
891: Pohjanmaan yrittäjäopistolle yritystoimin- - 1532 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
892: nan kehittämiseen Vaasan läänissä . . . . . . . . 1628 sesta Työväen keskusmuseon perustamisen
893: selvitys- ja suunnittelutyöhön . . . . . . . . . . . . . 1641
894: - 1520 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
895: EY-tieto- ja neuvontakeskuksen perustami- - 1533 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
896: seksi Vaasan lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1629 sesta Tampereen Työväen Teatterille . . . . . . . 1642
897:
898: 2 200052Y
899: 18 Sisällysluettelo
900:
901: Sivu Sivu
902: 1534 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- 1547 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
903: sesta Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituu- sesta PAND - Taiteilijat rauhan puolesta
904: tin toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1643 -järjestön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 1656
905:
906: 1535 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- - 1548 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
907: sesta Kiinteistö Oy Atalpan liikuntatilojen sesta liikuntaesteisten rautatiepalvelujen pa-
908: lainanhoitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1644 rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1657
909:
910: 1536 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- - 1549 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
911: sesta Oriveden kaupungin vedenhankintapro- sesta Helsingin- Tampereen radan paranta-
912: jektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1658
913:
914: - 1537 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- 1550 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
915: sesta maantieltä n:o 277 (Kivijärventie) joh- sesta Helsingin - Turun radan parantami-
916: tavan tien perusparantamiseen Ylöjärvellä . . 1646 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1659
917:
918:
919: - 1538 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- 1551 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
920: sesta korvaukseen Valtionrautateiden henki- sesta energiansäästön ja uuden energiatekno-
921: löliikenteestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164 7 logian kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1660
922:
923:
924: - 1539 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- 1552 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
925: sesta Energiapoliittinen yhdistys - Vaih-
926: sesta taantuvien teollisuusalueiden tukikokei-
927: toehto ydinvoimalle (EVY) ry:n toiminnan
928: luun Tampereella, Nokialla ja Orivedellä . . . 1648
929: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1661
930: - 1540 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
931: - 1553 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
932: sesta elatusvelvollisten taloudellisen aseman
933: sesta AlDS-tukikeskuksen toiminnan tuke-
934: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1649
935: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1662
936:
937: 1541 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami-
938: - 1554 Haavisto ym.: Määrärahan osoittami-
939: sesta työajan lyhentymisestä johtuvaan lisä-
940: sesta ympäristötuhoalueilta tulevien lasten
941: virkojen perustamiseen terveydenhuoltoon 1650
942: virkistystoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1663
943:
944: 1542 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- - 1555 Haavisto: Määrärahan osoittamisesta
945: sesta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen nuorisoasunto-ohjelman käynnistämiseksi . . 1664
946: ostopalveluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1651
947: 1556 Hacklin: Määrärahan osoittamisesta
948: 1543 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- Haapamäen avovankilan rakentamiseen . . . . 1665
949: sesta vajaakuntoisten työhön sijoittamiseen 1652
950: - 1557 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
951: - 1544 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- ta Jyväskylän yliopiston soveltavan luonnon-
952: sesta Etelä-Pirkanmaan jätteenkäsittelylai- tieteen sekä liikunta- ja terveyslaboratorion
953: toksen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1653 tutkimusvälinehankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . 1666
954:
955: - 1545 Gustafsson ym.: Määrärahan osoittami- 1558 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
956: sesta vuokra-asuntojen rakentamiseksi erityi- ta opintotuen asumislisän tarveharkinnan lie-
957: sesti kasvukeskusalueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1654 ventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1667
958:
959: 1546 Haavisto: Määrärahan osoittamisesta 1559 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
960: uusien taidemuotojen ja poikkitaiteellisen toi- ta Koti ja Koulu -yhdistysten Liiton toimin-
961: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1655 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1668
962: Sisällysluettelo 19
963:
964: Sivu Sivu
965: - 1560 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises- 1574 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
966: ta ammattikurssitilan rakentamiseksi Pihti- ta peruskoulujen ja lukioiden perustamiskus-
967: putaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1669 tannuksiin Turun ja Porin läänissä......... 1683
968:
969: 1561 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises- 1575 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
970: ta kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen . . 1670 ta UntamaJan koulun peruskorjaukseen
971: Laitilassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1684
972: 1562 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
973: ta yhdyskuntien vesihuoltotöihin Keski-Suo- 1576 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
974: men läänissä.............................. 1671 ta Riihikosken ala-asteen koulun peruskor-
975: jaukseen Pöytyällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1685
976: 1563 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
977: ta metsämuseon ja metsätietokeskuksen - 1577 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
978: suunnitteluun ja rakentamiseen Jämsänkos- ta Rauman terveydenhuolto-oppilaitoksen
979: kelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1672 toimitilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1686
980:
981: 1564 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises- 1578 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
982: ta Jämsän - KaipoJan tien rakentamiseen 1673 ta Rauman merenkulkuoppilaitoksen perus-
983: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1687
984: ~,,
985:
986: - 1565 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises-
987: ta Kärkisten salmen sillan rakentamiseen . . 1674 1579 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
988: ta Turun piirustuskoulun tilojen korjaami-
989: 1566 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1688
990: ta Jämsän, Korpilahden, Muuramen ja Jout-
991: san venesatamien varustamiseen............ 1675 1580 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
992: ta tutkimukseen romaanilasten selviytymises-
993: 1567 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises- tä peruskoulussa ja suunnitelmien tekemiseen
994: ta Valtionrautateiden radanpitoon.......... 1676 tilanteen parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1689
995:
996: 1568 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises- 1581 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
997: ta Jämsän- Jyväskylän maakuntauran mal- ta viljan varmuusvarastojen rakentamiseen 1690
998: lireitin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1677
999: 1582 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1000: 1569 Hacklin ym.: Määrärahan osoittamises- ta taimitarhatoiminnan aloittamiseen Preiti-
1001: ta yleisen asumistuen maksamiseksi opintotu- län jalostuspaikalla Paimiossa.............. 1691
1002: kietuutensa käyttäneille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1678
1003: 1583 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1004: - 1570 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- ta maantien n:o 2251 Puutamäki- Tarvajo-
1005: ta läänin kehittämisrahana Turun ja Porin ki (Liedonperän tie) perusparantamiseen. . . . 1692
1006: läänille................................... 1679
1007: 1584 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1008: - 1571 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- ta Karhunojan - Riihikosken maantien
1009: ta asuntojen rakentamiseen Gyltön ja Utön peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1693
1010: linnakesaarilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1680
1011: 1585 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1012: 1572 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- ta Kyrön - Marttilan maantien parantami-
1013: ta valtion virastotalon rakentamiseen Saloon 1681 seen Karinaisissa.......................... 1694
1014:
1015: 1573 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- - 1586 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1016: ta Rauman normaalikoulun rakentamiseen 1682 ta Lehmänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . 1695
1017: 20 Sisällysluettelo
1018:
1019: Sivu Sivu
1020: - 1587 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- - 1601 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1021: ta Haritun eritasoliittymän parantamiseksi ta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kehit-
1022: Turussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1696 tämiseksi . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 1710
1023:
1024: 1588 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- - 1602 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1025: ta eritasoristeysten rakentamiseksi Laitilassa 1697 ta vapaaehtoisen kuntoutustyön tukemiseen 1711
1026:
1027: - 1589 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- - 1603 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1028: ta kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ta Pelastakaa nuoret - auta Eevaa autta-
1029: Turun ja Kustavin väliselle tieosuudelle . . . . 1698 maan ry:n avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1712
1030:
1031: - 1590 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- - 1604 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1032: ta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ta teollisuuden ja energiahuollon ilmansuoje-
1033: Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1699 luinvestointien korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . 1713
1034:
1035: 1591 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- - 1605 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1036: ta Turun luotsipiirin yhteysaluskaluston uu- ta Kasnäsin opastuskeskuksen rakentamisek-
1037: simiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1700 si Saaristomeren kansallispuistoon . . . . . . . . . 1714
1038:
1039: - 1592 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- - 1606 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1040: ta Uudenkaupungin väylän (Isokari- Kemi- ta maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
1041: ra) syventämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1701 koitukseen Saaristomeren kansallispuiston
1042: alueella . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 1715
1043: 1593 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises-
1044: ta saaristoliikenteen avustamiseen . . . . . . . . . 1702 - 1607 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1045: sesta muuttoliikkeen yhteiskunnalle aiheutta-
1046: - 1594 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- mien kustannusten selvittämiseen . . . . . . . . . . 1716
1047: ta opiskelija-alennusjärjestelmän kokeilemi-
1048: seksi opiskelupaikkakuntien seutuliikenteessä 1703 - 1608 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1049: sesta Hyrynsalmen kirkonkylän ala-asteen
1050: 1595 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- laajennus- ja perusparannustöihin . . . . . . . . . 1717
1051: ta projektin "Yleinen tietoverkko ja kansalai-
1052: sen tietoasema" kokeiluun . . . . . . . . . . . . . . . . 1704 - 1609 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1053: sesta Ristijärven keskuskoulun peruskorjauk-
1054: 1596 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- seen ja laajennukseen . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . 1718
1055: ta Kaarinassa sijaitsevan valtakunnallisen in-
1056: novaatioinstituutin toiminnan tukemiseen . . 1705 1610 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1057: sesta Puolangan liikunta- ja monitoimitalon
1058: - 1597 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1719
1059: ta pienyritysten perustamisen edistämiseksi 1706
1060: - 1611 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1061: 1598 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- sesta Puolangan Paljakan ja Hyrynsalmen
1062: ta lastenhoidon perusteella korotetun kansan- Ukkohallan rinnehiihtokeskusten välisen tien
1063: eläkkeen maksamiseksi ylimääräisenä . . . . . . 1707 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1720
1064:
1065: - 1599 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- - 1612 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1066: ta sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoi- sesta Suomussalmen lentokentän rakentami-
1067: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1708 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1721
1068:
1069: - 1600 Hautala ym.: Määrärahan osoittamises- - 1613 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami-
1070: ta nuorten alkoholinkäyttöä vähentävään sesta työllisyystilanteen parantamiseen val-
1071: terveyskasvatustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . 1709 tion tukemilla investoinneilla Kainuussa . . . 1722
1072: Sisällysluettelo 21
1073:
1074: Sivu Sivu
1075: - 1614 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami- - 1628 Hokkanen ym.: Määrärahan osoittami-
1076: sesta Kostamuksen saastevaikutusten tutki- sesta Etelä-Suomen korkeakoulujen talonra-
1077: muksiin ja puhdistuslaitteistojen hankintaan 1723 kennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1737
1078:
1079: - 1615 Heikkinen ym.: Määrärahan osoittami- - 1629 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1080: sesta Kuhmoon perustettavan Ystävyyden ta kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän
1081: puiston tutkimus- ja opastuskeskuksen ra- epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi 1738
1082: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1724
1083: - 1630 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1084: - 1616 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta ta selvityksen tekemiseksi opiskelijoiden ke-
1085: Varikonniemen kaivauksiin Hämeenlinnassa 1725 säharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi so-
1086: siaaliturvamaksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1739
1087: - 1617 Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta
1088: Luonto-Liitolle koulujen luontokerhotoimin- - 1631 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1089: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1726 ta kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä
1090: siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen työn
1091: - 1618 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1740
1092: osoittamisesta Pohjola-Norden ry:n toimin-
1093: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1727 - 1632 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1094: ta opintotuen saantia rajaavan tarveharkin-
1095: 1619 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta do- nan poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1741
1096: senttiluentosarjojen lisäämiseksi Turun yli-
1097: opistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1728 - 1633 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1098: ta lukion perusopetusryhmien pienentämisek-
1099: - 1620 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Tu- si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1742
1100: run kauppakorkeakoulun kirjaston kurssikir-
1101: jojen hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1729 - 1634 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1102: ta ammatillisten oppilaitosten opettajien työ-
1103: - 1621 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta elämään tutustumisapurahoihin . . . . . . . . . . . 1743
1104: Paasikivi-Opiston radiotyöprojektiin . . . . . . . 1730
1105: - 1635 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1106: - 1622 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta ta Turun ja Porin läänin opettajien tietoko-
1107: Paasikivi-Opistolle kansainvälisyysprojektiin 1731 nekoulutuksen tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . 1744
1108:
1109: - 1623 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta - 1636 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1110: Paasikivi-Opistolle Viro-projektiin . . . . . . . . . 1732 ta maatilatalouden opistoasteen koulutuksen
1111: aloittamiseen Tuorlassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1745
1112: - 1624 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1113: Naantalin musiikkijuhlien tukemiseen . . . . . . 1733 - 1637 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1114: ta Kansallisen Sivistysliiton tutkimustoimin-
1115: - 1625 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1746
1116: Taivassalon Tuomaraisten kalastussataman
1117: jätevedenpuhdistamon rakentamiseen . . . . . . 1734 1638 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1118: ta Aurinkobaletin toiminnan tukemiseen . . . 1747
1119: - 1626 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta
1120: syöpälääkärin viran perustamiseksi Turun - 1639 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1121: yliopistolliseen keskussairaalaan . . . . . . . . . . . 1735 ta Turun Vanhan Suurtorin saneeraukseen 1748
1122:
1123: - 1627 Hokkanen ym.: Määrärahan osoittami- - 1640 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1124: sesta Etelä-Suomen korkeakoulujen lisävir- ta Turun seudun vedenhankintasuunnitelman
1125: koihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1736 toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1749
1126: 22 Sisällysluettelo
1127:
1128: Sivu Sivu
1129: 1641 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises- - 1655 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta-
1130: ta Lehmänkurkun tien rakentamiseen Kusta- misesta Yksinhuoltajien Liiton koulutus- ja
1131: vin ja Lokalahden välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 50 tiedotustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1764
1132:
1133: 1642 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises- - 1656 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta-
1134: ta maantietunnelin suunnitteluun Paraisten ja misesta jätteiden lajittelun ja keräilyn tukemi-
1135: Nauvon välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1751 seksi kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1765
1136:
1137: 1643 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises- - 1657 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta-
1138: ta selvityksen laatimiseksi liikenneopiston si- misesta vaikeavammaisten eläkkeensaajien
1139: joittamisesta Uuteenkaupunkiin . . . . . . . . . . . 1752 asumistukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1766
1140:
1141: - 1644 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises- 1658 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta-
1142: ta Turun lentoaseman kehittämiseen . . . . . . . 1753 misesta Suomen Pienkiinteistöliitto ry:n toi-
1143: mitilan hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1767
1144: - 1645 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1145: ta Kaarinassa sijaitsevan Suomen Innovaa- 1659 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1146: tiokeskus Oy:n toiminnan tukemiseen . . . . . . 1754 sesta Kuopion läänin kehittämisrahaan . . . . 1768
1147:
1148: - 1646 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises- 1660 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1149: ta sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisäämi- sesta Muuruveden maatalous- ja puutarhaop-
1150: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1755 pilaitokselle vihertietokeskuksen suunnitte-
1151: luun..................................... 1769
1152: 1647 Holvitie ym.: Määrärahan osoittamises-
1153: ta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kus- - 1661 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1154: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1756 sesta Kuopion Snellman-instituutin toimin-
1155: taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1770
1156: 1648 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta-
1157: misesta Sorakulman - Tarnalan maantien - 1662 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1158: peruskunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 57 sesta hyvinvointi- ja vapaa-aikapalvelujen
1159: keski- ja korkea-asteen koulutuksen kehittä-
1160: 1649 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1771
1161: misesta pienten kyläpostien säilyttämiseksi 17 58
1162: 1663 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1163: 1650 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Savon kanavahankkeen suunnitelmien
1164: misesta sairaan lapsen kuntoutustoimintaan 1759 ajan tasalle saattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1772
1165:
1166: 1651 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta- - 1664 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1167: misesta eläke-etuuksien turvaamiseksi vam- sesta sataman rakentamiseen Juankosken
1168: maisen henkilön perheenjäsenelle . . . . . . . . . . 1760 Karjalankoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1773
1169:
1170: 1652 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta- 1665 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1171: misesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän sesta Jänissalon suojasataman rakentamiseen
1172: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1761 Vehmersalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1774
1173:
1174: 1653 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta- - 1666 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1175: misesta vaikeavammaisten lasten vanhempien sesta Kaavin kirkonkylän venesataman ra-
1176: kuntoutusloman järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . 1762 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1775
1177:
1178: - 1654 Hurskainen ym.: Määrärahan osoitta- 1667 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1179: misesta Kymenlaakson Kotiyhteisö ry:n toi- sesta Vehmersalmen kirkonkylän laiturin laa-
1180: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1763 jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1776
1181: Sisällysluettelo 23
1182:
1183: Sivu Sivu
1184: 1668 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami- - 1681 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami-
1185: sesta vierasvenesataman rakentamiseen Ve- sesta Porvariiiiset lakimiehet ry:Ile Euroopan
1186: santojärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1777 yhdentymiskehityksen oikeuspoliittiseen kou-
1187: lutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1790
1188: 1669 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1189: sesta Siilinjärven - Viinijärven radan säh- 1682 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1190: köistämisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . 1778 Haminan kaupungille Tattoo-sotilasmusiik-
1191: kitapahtuman järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1791
1192: 1670 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1193: sesta Rautavaaran lentokeskuksen kehittämi- 1683 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1194: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1779 Kymenlaakson kansankulttuuri- ja peliman-
1195: nipäivien kehittämiseen Miehikkälässä . . . . . 1792
1196: 1671 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1197: sesta VTT:n palotekniikan laboratorion pe-
1198: 1684 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1199: rustamista Kuopioon koskevaan selvitystyö-
1200: Pohjois-Kymenlaakson urheiluhailihankkee-
1201: hön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1780
1202: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1793
1203: 1672 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1204: sesta Nilsiän luonnonkivivarojen tutkimus-, 1685 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1205: valtakunnallisten nuorisojärjestöjen valtion-
1206: tuotekehittely- ja markkinointiprojektiin . . . 1781
1207: apuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1794
1208: 1673 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami-
1209: sesta pienyritysten ja pääkaupunkiseudulta 1686 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami-
1210: siirtyvien yritysten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1782 sesta Kokoomuksen Nuorten Liitolle suoma-
1211: laisen nuorison Eurooppa-tietoisuuden lisää-
1212: 1674 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1795
1213: sesta yrittäjäkoulutukseen ja -neuvontaan . . 1783
1214: 1687 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1215: 1675 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittami- vaellussiikaistutuksiin Suomenlahdeiia . . . . . 1796
1216: sesta Keyritynjoen kunnostukseen Rautavaa-
1217: rana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1784 1688 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1218: kalaportaiden rakentamiseen Kymijoen länti-
1219: 1676 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta seen haaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1797
1220: eräiden esikuntatoimitilojen suunnitteluun
1221: Kouvolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1785 1689 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1222: Kymijoen kokonaiskäytön suunnitteluun . . . 1798
1223: 1677 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1224: Haminan upseerikerhon peruskorjaukseen . . 1786
1225: 1690 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1226: moottoritien rakentamiseen välillä Otsola -
1227: 1678 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami-
1228: Summa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1799
1229: sesta Miehikkälän rajajääkärikomppanian jä-
1230: tevedenpuhdistamon uudistamiseen . . . . . . . . 1787
1231: 1691 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1232: 1679 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami- valtionapuna katujen rakentamiseen . . . . . . . 1800
1233: sesta Kotkan teknillisen oppilaitoksen tieto-
1234: tekniikan ja automaation laboratorioiden 1692 Häkämies ym.: Määrärahan osoittami-
1235: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1788 sesta Kotkan meritutkimusaseman perusta-
1236: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 1
1237: 1680 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1238: Kotkan metsä- ja puutalousoppilaitoksen 1693 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta
1239: Palvaanjärven sahauskeskukseiie lisätilojen tavaraliikenneradan rakentamiseen välillä
1240: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1789 Taavetti- Hamina- Kotka............. 1802
1241: 24 Sisällysluettelo
1242:
1243: Sivu Sivu
1244: 1694 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta ~ 1707 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1245: Etelä-Kymenlaakson ympäristöhygienian han osoittamisesta korkeakoulujen virkara-
1246: tutkimuskeskuksen perustamiseen . . . . . . . . . 1803 kenteen muuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1816
1247:
1248: ~ 1695 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta ~ 1708 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1249: opastuskeskuksen perustamiseen itäiselle han osoittamisesta ylilehtorien palkkaami-
1250: Suomenlahdelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1804 seen tutkimustehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1817
1251:
1252: ~ 1696 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta ~ 1709 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1253: Pyhtään Kananiemensuon kansallispuiston han osoittamisesta Oulun yliopiston puhetai-
1254: polkujen merkitsemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1805 teen apulaisprofessorin virkaa varten . . . . . . 1818
1255:
1256: ~ 1697 Ikkala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1257: ~ 1710 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1258: pääkaupunkiseudun korkeakoulujen raken-
1259: tamiseen ja peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . 1806 han osoittamisesta harjoittelukoulujen rehto-
1260: rinvirkojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1819
1261: 1698 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1262: kehitysmaista tulevien opiskelijoiden opiske- ~ 1711 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1263: luun maa- ja metsäalan oppilaitoksissa . . . . . 1807 han osoittamisesta peruskoulun ala-asteen
1264: tuntikehysresurssien korottamiseen . . . . . . . . 1820
1265: 1699 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1266: Asevarikko 2:n monitoimitilan rakentami- ~ 1712 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1267: seen Toivakassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1808 han osoittamisesta peruskoulujen ja lukioi-
1268: den rakentamiseen ja peruskorjaukseen . . . . 1821
1269: ~ 1700 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1270: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen peruskor- ~ 1713 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1271: jaukseen ja laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1809 han osoittamisesta tanssialan ammatillisen
1272: koulutuksen aloittamiseen Oulun konserva-
1273: ~ 1701 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta toriossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1822
1274: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston li-
1275: särakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1810
1276: ~ 1714 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1277: han osoittamisesta Ruukin maatalousoppilai-
1278: ~ 1702 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta toksen rakennusten perusparantamiseen . . . . 1823
1279: Jyväskylän kristillisen opiston päärakennuk-
1280: sen korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1811
1281: ~ 1715 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1282: han osoittamisesta kuntien kulttuuritoimin-
1283: ~ 1703 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1824
1284: Toivakan ~ Leppälahden maantien peruspa-
1285: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812
1286: 1716 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1287: ~ 1704 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta taiteilija-apurahojen mää-
1288: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Olk- rän lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1825
1289: kolan tien rinnalle Jämsän Kaipolaan . . . . . . 1813
1290: ~ 1717 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1291: 1705 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta Arktiset askeleet -tapah-
1292: puun energiakäytön lisäämiseksi . . . . . . . . . . . 1814 tuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1826
1293:
1294:
1295: ~ 1706 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- ~ 1718 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1296: han osoittamisesta läänin kehittämisrahan han osoittamisesta nuorisotilojen perustamis-
1297: korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1815 kustannuksiin Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . 1827
1298: Sisällysluettelo 25
1299:
1300: Sivu Sivu
1301: 1719 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- - 1731 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1302: han osoittamisesta Suomen Nuorison Liitto han osoittamisesta Muhoksen- Ylikiimin-
1303: ry:n toimesta Kuusamossa järjestettävän gin maantien perusparantamiseen . . . . . . . . . . 1840
1304: nuorten kansainvälisen luontoleirin tukemi-
1305: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1828 1732 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1306: han osoittamisesta Piippolan - Pihkalan
1307: - 1720 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- maantien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . 1841
1308: han osoittamisesta työväen- ja seurantalojen
1309: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1829 1733 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1310: han osoittamisesta Yli-Iin - Tannilan tien
1311: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1842
1312: - 1721 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1313: han osoittamisesta turkisnahkojen hintatu-
1314: 1734 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1315: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1830
1316: han osoittamisesta maakuntalehtien lento-
1317: kuljetusten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1843
1318: - 1722 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1319: han osoittamisesta maan peruskuivatukseen 1735 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1320: Pohjois-Pohjanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1831 han osoittamisesta joukkoliikenteen kehittä-
1321: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1844
1322: - 1723 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1323: han osoittamisesta Iijoen kunnostamiseen . . 1832 - 1736 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1324: han osoittamisesta uuden asemarakennuksen
1325: 1724 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- rakentamiseen Oulun lentoasemalle . . . . . . . . 1845
1326: han osoittamisesta Haukiputaan Kalimen-
1327: ojan suuosan perkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1833 1737 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1328: han osoittamisesta ns. Nordbarn-projektille 1846
1329: - 1725 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1330: - 1738 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1331: han osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen
1332: han osoittamisesta Oijärven kunnostamiseen 1847
1333: Muhoksen tutkimusaseman tutkimushenki-
1334: löstön palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1834
1335: - 1739 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises-
1336: ta Naisjärjestöt Yhteistyössä -järjestön toi-
1337: - 1726 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1848
1338: han osoittamisesta Haukiputaan eläinurhei-
1339: lukeskuksen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1835 1740 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises-
1340: ta lakkautettavien postikonttorien hoitajien
1341: - 1727 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- ylimääräiseen eläketurvaan . . . . . . . . . . . . . . . . 1849
1342: han osoittamisesta liikenneturvallisuuden pa-
1343: rantamiseksi tielaitoksen Oulun tiepiirissä . . 1836 1741 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises-
1344: ta naistutkimuksen opetukseen . . . . . . . . . . . . 1850
1345: - 1728 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära-
1346: han osoittamisesta Pyhänkosken- Pirttikos- 1742 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises-
1347: ken maantien perusparantamiseen . . . . . . . . . 1837 ta opettajien täydennyskoulutusseminaarin
1348: valmisteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1851
1349:
1350: - 1729 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1743 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises-
1351: han osoittamisesta Hetekylän - Kaitaojan ta radio-ohjelman julkaisemiseen pistekirjoi-
1352: tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1838 tuksena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1852
1353:
1354: - 1730 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1744 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises-
1355: han osoittamisesta Kiiminkijoen kunnossapi- ta Iin ympäristöinstituutin toiminnan tuke-
1356: toruoppaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1839 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1853
1357: 26 Sisällysluettelo
1358:
1359: Sivu Sivu
1360: 1745 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises- - 1756 Jansson: Määrärahan osoittamisesta
1361: ta Päätalo-päivien järjestämiseksi . . . . . . . . . . 1854 energiansäästöä edistävään tiedottamiseen . . 1868
1362:
1363: 1746 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises- 1757 Jansson: Om anvisande av anslag tili
1364: ta Päätalo-instituutin toiminnan aloittami- understöd för främjande av forskning och
1365: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1855 försöksverksamhet inom energihushållningen 1869
1366:
1367: 1747 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises-
1368: 1757 Jansson: Määrärahan osoittamisesta
1369: ta nuorison valtakunnallisen kurssikeskuksen
1370: energiataloudellisen tutkimuksen ja koetoi-
1371: suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1856
1372: minnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1870
1373: 1748 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises-
1374: ta Eurooppa-toimikunnan toiminnan tuke- 1758 Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag
1375: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1857 tili Håll Skärgården Ren rf . . . . . . . . . . . . . . . 1871
1376:
1377: - 1749 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta- - 1758 Jansson ym.: Määrärahan osoittamises-
1378: misesta Vaihtoehtoisen yhteiskuntapolitiikan ta Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnan tuke-
1379: seura ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 1858 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1872
1380:
1381: 1750 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta- 1759 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami-
1382: misesta Yleisradion järjestämän aikuisope- sesta Humppilan työväentalon ikkunoiden
1383: tuksen tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1859 uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1873
1384:
1385: 1751 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta-
1386: 1760 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami-
1387: misesta tasa-arvoasiain neuvottelukunnalle
1388: sesta Huhdin työväentalon tuoJien uusimi-
1389: käytettäväksi tasa-arvohankkeisiin . . . . . . . . . 1860
1390: seen Urjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1874
1391: 1752 Jaakonsaari: Määrärahan osoittamises-
1392: ta Lomakoti Onnelan toimintaan ja sanee- 1761 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami-
1393: raustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1861 sesta Väinö Linna -seuralle Pentinkulman
1394: päivien järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1875
1395: 1753 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta-
1396: misesta Iijoki-soudun järjestämiseen . . . . . . . 1862 1762 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami-
1397: sesta Länsi-Suomen uusien ratayhteyksien
1398: 1754 Jansson: Om anvisande av anslag tili suunnittelutyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1876
1399: Finlands Svenska Sång- och Musikförbund rf
1400: för förlagsverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1863 1763 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami-
1401: sesta Länsi-Suomen maakaasuputken raken-
1402: 1754 Jansson: Määrärahan osoittamisesta tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1877
1403: Finlands Svenska Sång- och Musikförbund
1404: -nimiselle järjestölle kustannustoimintaan . . 1864
1405: - 1764 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami-
1406: sesta Forssan kehräämöalueen peruskorjaus-
1407: 1755 Jansson: Om anvisande av anslag tili
1408: töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1878
1409: Centralförbundet för Fiskerihushållning för
1410: anordnande av hundraårsjubileet . . . . . . . . . . 1865
1411: - 1765 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1412: - 1755 Jansson: Määrärahan osoittamisesta ta selvitykseen kansalaisten lakimääräisten
1413: Kalatalouden Keskusliiton satavuotisjuhlien etujen käyttämättä jättämisestä . . . . . . . . . . . . 1879
1414: järjestämiseen 1866
1415: 1766 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1416: 1756 Jansson: Om anvisande av anslag för ta opintolainojen korkotuen ylimääräiseksi
1417: information som främjar energisparande 1867 korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1880
1418: Sisällysluettelo 27
1419: Sivu Sivu
1420: 1767 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1780 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1421: ta opintorahan ylimääräisiin lisiin puolison ja ta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja yötyötä
1422: vanhempien tulojen tarveharkinnan poista- tekevien työntekijöiden eläkeikärajan alenta-
1423: miseen osana perusturvauudistusta . . . . . . . . 1881 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1896
1424:
1425: 1768 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1781 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1426: ta opintotuen asumislisän maksamiseksi ym- ta perhepäivähoidon epäkohtien poistami-
1427: pärivuotisena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1882 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1897
1428:
1429:
1430: 1769 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1782 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1431: ta Riihikosken ala-asteen koulun laajentami- ta akupunktiohoidon lisäämiseksi . . . . . . . . . 1898
1432: seen ja perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1883
1433: 1783 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1434: 1770 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- ta tupakoinnin toisille aiheuttamien haittojen
1435: ta terveydenhuoltoalan koulutuksen resurs- vähentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1899
1436: seihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1884
1437: 1784 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1438: 1771 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- ta tupakan ja alkoholin piilomainonnan estä-
1439: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1900
1440: ta Tiedekauppa ry:n tukemiseen . . . . . . . . . . . 1885
1441:
1442: 1785 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1443: - 1772 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1444: ta Yksinhuoltajien Liiton toiminnan tukemi-
1445: ta teatteriryhmien tukemiseen sekä teatteri-
1446: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1901
1447: ryhmien kiertuetukeen ja laitehankintoihin 1886
1448:
1449: 1786 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1450: - 1773 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1451: ta alkoholittomien juomien hintojen alenta-
1452: ta taideteosten ostamiseksi taloudellisissa vai-
1453: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1902
1454: keuksissa olevilta taiteilijoilta . . . . . . . . . . . . . 1887
1455:
1456: 1787 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1457: 1774 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- ta raittiushotellien ja -ravintoloiden tukemi-
1458: ta nuorisotyötä tekevien kansalaisjärjestöjen seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1903
1459: kulttuuriohjaajien palkkaukseen . . . . . . . . . . . 1888
1460: 1788 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1461: 1775 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- ta kansainvälisen harjoittelun lisäämiseen . . 1904
1462: ta Esperantoliiton toiminnan tukemiseen . . . 1889
1463: - 1789 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1464: 1776 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- ta lasten leikkipaikkojen turvallisen sijoitta-
1465: ta tien n:o 2255 perusparantamiseen . . . . . . . 1891 misen tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1905
1466:
1467: 1777 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1790 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1468: ta poikittaisteiden suunnitteluun ja rakenta- ta yleisen asumistukijärjestelmän mukaisten
1469: miseen Turun tiepiirin alueella . . . . . . . . . . . . 1892 etuuksien maksamiseksi opiskelijoille . . . . . . 1906
1470:
1471: 1778 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1791 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittami-
1472: ta junaliikenteen palvelujen kehittämiseksi sesta ammattikorkeakoulukokeiluihin ja nuo-
1473: Turun lähiliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1893 risoasteen koulutuksen kehittämiseen . . . . . . 1907
1474:
1475: 1779 Jokinen ym.: Määrärahan osoittamises- 1792 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittami-
1476: ta vesakkojen hävittämiseen ilman vesakko- sesta avustuksiin maaseudun pienimuotoisen
1477: myrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1894 elinkeinotoiminnan edistämiseen . . . . . . . . . . . 1908
1478: 28 Sisällysluettelo
1479:
1480: Sivu Sivu
1481: - 1793 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittami- - 1805 Joutsensaari ym.: Määrärahan osoitta-
1482: sesta yritysten tutkimustoiminnan tukemi- misesta Varsinais-Suomen kansanopistolle
1483: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1909 oppilasasuntolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . 1921
1484:
1485: 1794 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittami- - 1806 Joutsensaari ym.: Määrärahan osoitta-
1486: sesta Polvijärven vihertietokeskuksen perus- misesta valtatien n:o 1 eli Paimion - Turun
1487: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1910 moottoritien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1922
1488:
1489: 1795 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- - 1807 Joutsensaari ym.: Määrärahan osoitta-
1490: sesta Maanpuolustuskiltojen liiton toiminnan misesta eritasoliittymän rakentamiseksi Laiti-
1491: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1911 lassa valtatielle n:o 8 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1923
1492:
1493: - 1796 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 1808 Joutsensaari ym.: Määrärahan osoitta-
1494: sesta farmaseuttikoulutuksen aloittamiseen misesta Lehmänkurkun tien perusparantami-
1495: Oulun yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1912 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1924
1496:
1497: 1809 Joutsensaari ym.: Määrärahan osoitta-
1498: - 1797 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1499: sesta Kuusamon kansanopiston rakennus- misesta eritasoristeysten rakentamiseen Hel-
1500: hankkeen jälkirahoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . 1913 singin- Turun rantaradalle Salossa . . . . . . . 1925
1501:
1502: 1810 Joutsensaari ym.: Määrärahan osoitta-
1503: - 1798 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1504: misesta Turun Seudun Keuhkovammayhdis-
1505: sesta Arktiset Askeleet -tanssikatselmuksen
1506: tyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1926
1507: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1914
1508: 1811 Joutsensaari ym.: Määrärahan osoitta-
1509: 1799 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- misesta leimaveron poistamiseksi ASP-asun-
1510: sesta Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen noilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1927
1511: tutkimusasemalle henkilökunnan palkkaami-
1512: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1915
1513: 1812 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami-
1514: sesta kuntien verotulojen täydennykseen . . . 1928
1515: 1800 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1516: sesta Teknologiakeskusten liitolle kansainvä- 1813 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami-
1517: listymishankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1916 sesta Opiskeluajan perusturvan kehittämiseen
1518: opintorahajärjestelmää kehittämällä . . . . . . . 1929
1519: - 1801 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami-
1520: sesta Oulun vesi- ja ympäristöpiirin aluelabo- 1814 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami-
1521: ratorion veden esisuodatuslaitteen hankin- sesta siirtona maatilatalouden kehittämisra-
1522: taan..................................... 1917 hastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1930
1523:
1524: 1802 Jouppila ym.: Määrärahan osoittami- 1815 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami-
1525: sesta Oulun vesi- ja ympäristöpiirille saastu- sesta postipalvelujen turvaamiseen haja-asu-
1526: neiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostus- tusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1931
1527: toimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1918
1528: 1816 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami-
1529: 1803 Joutsensaari ym.: Määrärahan osoitta- sesta lasten kotona tapahtuvan hoidon bud-
1530: misesta Kaarinan, Piikkiön, Paimion ja Sau- jettiperusteiseen lisäkorvaamiseen . . . . . . . . . . 1933
1531: von yhteisen valtion virastotalon rakentami-
1532: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1919 - 1817 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami-
1533: sesta kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyden
1534: 1804 Joutsensaari ym.: Määrärahan osoitta- korjaamiseen ja puolisoiden yksilöllisen lisä-
1535: misesta varusmiesten päivärahan korottami- osan toteuttamiseen budjettiperusteisin ra-
1536: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1920 hoituksin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1934
1537: Sisällysluettelo 29
1538: Sivu Sivu
1539: 1818 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami- - 1831 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1540: sesta ympäristöinvestointien tukemiseksi Itä- Lähimmäisen apu ry:n toiminnan tukemiseen 1949
1541: Euroopassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1936
1542: - 1832 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1543: 1819 Juhantalo ym.: Määrärahan osoittami- Saisimmepa Lapsen ry:n toiminnan tukemi-
1544: sesta asunto-olojen kehittämisrahastoon seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1950
1545: asuntovelallisten korkotukeen . . . . . . . . . . . . . 1937
1546: 1833 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1547: 1820 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kuntoutusklinikan alkoholistityön
1548: atk-välineiden hankkimiseksi Espoon ja Van- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1951
1549: taan nimismiespiireihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1938
1550: - 1834 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1551: 1821 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-yhdistysten liiton toiminnan tu-
1552: Espoon nimismiespiirin tekstinkäsittelylait- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1952
1553: teiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939
1554: 1835 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1555: 1822 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kuntoutusklinikan läheishoidon tu-
1556: liikevaihtoveron budjettiperusteiseksi palaut- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1953
1557: tamiseksi pienille yrityksille . . . . . . . . . . . . . . . 1940
1558: - 1836 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1559: 1823 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan tukemi-
1560: Hopeaniemen Kuntohoitajakoulun ylimää- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1954
1561: räiseen valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1941
1562: 1837 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1563: 1824 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 1955
1564: kansalais- ja työväenopistoille alle 16-vuotiai-
1565: den opetuksen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1942 1838 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1566: Kultainen Pelastusrengas ry:n toiminnan tu-
1567: - 1825 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1956
1568: omatoimisten kirjailijoiden painatuskustan-
1569: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1943 1839 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1570: Sopukan Tuki ry:n toiminnan tukemiseen . . 1957
1571: 1826 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1572: Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnan tukemi- 1840 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1573: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1944 Pahoinpitelyn Uhrien Tuki ry:n toiminnan
1574: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1958
1575: 1827 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1576: Suomen Radioamatööriliiton toiminnan tu- 1841 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1577: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1945 Ruotsinpyhtään mukin rakennusten kunnos-
1578: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1959
1579: - 1828 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1580: keksijätoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 1946 1842 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1581: valtion asuntolainojen laina-ajan pidentämi-
1582: 1829 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta seksi ylimääräisin järjestelyin . . . . . . . . . . . . . . 1960
1583: Hyksin Lapsisyöpäpotilaiden Vanhemmat ja
1584: Ystävät ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 1947 1843 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1585: Helsingin vuokra-asuntokannan lisäämiseksi 1961
1586: 1830 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1587: Elatusvelvollisten Liiton toiminnan tukemi- 1844 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1588: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1948 opiskelija-asuntoyhtiöiden omaan pääomaan 1962
1589: 30 Sisällysluettelo
1590:
1591: Sivu Sivu
1592: 1845 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1858 Jääskeläinen: Määrärahan osoittamises-
1593: veteraanien palvelutalojen rakentamiseksi . . 1963 ta NNKY:n liiton entisen lastenkodin kun-
1594: nostamiseen Inarin Riutulassa . . . . . . . . . . . . . 1976
1595: - 1846 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1596: yhdistyspohjaisen asumisoikeusasuntojärjes- - 1859 Jääskeläinen: Määrärahan osoittamises-
1597: telmän kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1964 ta Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta
1598: ry:n keskiasteen opiskelijajärjestöaktivistien
1599: koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1977
1600: 1847 Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta
1601: opiskelija-asuntojen hankkimiseksi olemassa
1602: olevasta rakennuskannasta . . . . . . . . . . . . . . . . 1965 1860 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1603: misesta Suomen Opettajaksi Opiskelevien
1604: Liitto ry:lle julkaisutoimintaa varten . . . . . . . 1978
1605: 1848 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta
1606: rikollisuutta ennalta estävään toimintaan . . . 1966
1607: 1861 Jääskeläinen: Määrärahan osoittamises-
1608: ta Tervolan nuorisoseuran talousrakennuk-
1609: 1849 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami-
1610: sen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1979
1611: sesta Kymen läänin kehittämisohjelman laa-
1612: timiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1967
1613: 1862 Jääskeläinen: Määrärahan osoittamises-
1614: ta Inarin kirkonkylän sataman laajentami-
1615: - 1850 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1980
1616: Suomen Meripelastusseuralle kaluston kor-
1617: jauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1968
1618: 1863 Jääskeläinen: Määrärahan osoittamises-
1619: ta Pohjois-Suomen Biologinen Keskus Oy:n
1620: 1851 Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1981
1621: Lappeenrannan linnoituksen itävallien entis-
1622: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1969
1623: 1864 Jääskeläinen: Määrärahan osoittamises-
1624: ta Rovaniemen Kirkkolammen kunnostus-
1625: 1852 Järvenpää ym.: Määrärahan osoittami- suunnitelman toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1982
1626: sesta eräiden virkojen perustamiseksi Valtion
1627: eläinlääketieteellisen laitoksen Lappeenran- 1865 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1628: nan aluelaboratorioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1970 misesta vankien työllistämiseen työsiirtotois-
1629: sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1983
1630: 1853 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1631: misesta Rovaniemen ja Kemin - Tornion 1866 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1632: seutujen kehittämisohjelmien toteuttamiseen 1971 misesta läänin kehittämisrahaan . . . . . . . . . . . 1984
1633:
1634: 1854 Jääskeläinen: Määrärahan osoittamises- - 1867 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1635: ta Kansallisen Sivistysliiton opintoaineistojen misesta atk-laitteiden hankkimiseen kirjas-
1636: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1972 toille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1985
1637:
1638: 1855 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1868 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1639: misesta Finland Festivals ry:n toiminnan tu- misesta kuntien nuorisotyön valtionosuuden
1640: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1973 korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1986
1641:
1642: 1856 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoitta- 1869 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1643: misesta Kemijärven Kansainväliselle Kelon- misesta alueellisten leiri- ja kurssikeskusten
1644: veistoviikolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1974 luomiseksi Vaasan lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1987
1645:
1646: 1857 Jääskeläinen: Määrärahan osoittamises- 1870 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1647: ta PosionPotta-tapahtuman tukemiseen . . . 1975 misesta mielipidelehtien tukemiseen . . . . . . . . 1988
1648: Sisällysluettelo 31
1649:
1650: Sivu Sivu
1651: - 1871 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta- - 1885 Kalima ym.: Määrärahan osoittamises-
1652: misesta työväen- ja seurantalojen peruskor- ta Suomen Teatteriliitolle ja Työväen Näyt-
1653: jaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1989 tämöiden Liitolle yhteisen näytelmäkirjasto-
1654: tilan hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003
1655: 1872 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1656: misesta maatalouden viljavuustutkimuksiin 1990 1886 Kalima ym.: Määrärahan osoittamises-
1657: ta Helsingin metrojärjestelmän laajentamista
1658: - 1873 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta- koskevaan suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12004
1659: misesta maaseudun naisten työllisyyttä ja yri-
1660: tystoimintaa koskevaan tutkimukseen . . . . . . 1991 1887 Kalima ym.: Määrärahan osoittamises-
1661: ta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
1662: 1874 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta- lastenklinikan toiminnan turvaamiseksi . . . . 2005
1663: misesta ajokortin hankkimisesta nuorille ai-
1664: heutuvien kustannusten alentamiseksi . . . . . . 1992 - 1888 Kalima ym.: Määrärahan osoittamises-
1665: ta Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry:n
1666: 1875 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006
1667: misesta kansalaisjärjestöjen energiakampan-
1668: joiden tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1993 1889 Kalima ym.: Määrärahan osoittamises-
1669: ta Invalidiliiton ja Itä-Euroopan maiden
1670: 1876 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta- vammaisjärjestöjen vaihto-ohjelmien toteut-
1671: misesta sotaveteraanien puolisoiden kuntou- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2007
1672: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1994
1673: 1890 Kalliomäki ym.: Määrärahojen osoitta-
1674: - 1877 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta- misesta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteel-
1675: misesta turkistarhaajien saattamiseksi maata- lisen tiedekunnan liikunnanopettajakoulu-
1676: lousyrittäjien vuosilomajärjestelmän piiriin 1995 tuksen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2008
1677:
1678: 1891 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami-
1679: 1878 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1680: sesta Koulutusalan sosialidemokraattisen yh-
1681: misesta AIDS-valistuksen tehostamiseen . . . 1996
1682: distyksen julkaisu- ja koulutustoiminnan tu-
1683: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2009
1684: - 1879 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1685: misesta AIDS-tukikeskusten toiminnan tur-
1686: 1892 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami-
1687: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1997
1688: sesta kansainväliseen liikunta-alan yhteistyö-
1689: hön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2010
1690: - 1880 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta-
1691: misesta ns. Nordbarn-projektiin . . . . . . . . . . . 1998 - 1893 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami-
1692: sesta avustukseksi liikuntapaikkojen perusta-
1693: - 1881 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoitta- miskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2011
1694: misesta vuokra-asuntolainojen korkotukeen 1999
1695: 1894 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami-
1696: - 1882 Kalima ym.: Määrärahan osoittamises- sesta valtakunnallisten ÄKSON-nuorisomes-
1697: ta Helsingin poliisilaitoksen atk-hankintoja sujen järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012
1698: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000
1699: 1895 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami-
1700: 1883 Kalima ym.: Määrärahan osoittamises- sesta pääkaupunkiseudun liikenneolojen pa-
1701: ta Helsingin yliopiston dosentti- ja tuntiope- rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2013
1702: tuksen antamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001
1703: 1896 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami-
1704: - 1884 Kalima ym.: Määrärahan osoittamises- sesta ns. Marja-ratahankkeen jatkosuunnitte-
1705: ta Finland Festivals ry:n toiminnan tukemi- luun Martinlaakson radalla Tyttökummusta
1706: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2002 eteenpäin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014
1707: 32 Sisällysluettelo
1708:
1709: Sivu Sivu
1710: 1897 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami- - 1911 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1711: sesta nykyistä vähemmän saastuttavien die- sesta läänin kehittämisrahaan Mikkelin lää-
1712: selmoottoreiden kokeilemiseksi pääkaupun- nille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2029
1713: kiseudun joukkoliikenteen linja-autoissa . . . 2015
1714: - 1912 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1715: - 1898 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami- sesta kuntouttavan psykiatrian professuurien
1716: sesta asuntojen peruskorjaustoimintaan . . . . 2016 perustamiseksi lääketieteellistä opetusta an-
1717: taviin yliopistoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2030
1718: - 1899 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittami-
1719: sesta nuorisoasuntojen omapääomaosuuteen 2017 1913 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1720: sesta tielaitoksen Mikkelin tiepiirille eräisiin
1721: - 1900 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- tiehankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2031
1722: tamisesta opintorahan korottamiseen . . . . . . 2018
1723: 1914 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1724: - 1901 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1725: sesta äitiysavustusten korottamiseen . . . . . . . 2032
1726: tamisesta Keski-Suomen Konservatorion toi-
1727: mitilojen laajentamista varten . . . . . . . . . . . . . 2019
1728: 1915 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1729: sesta rintamalisän ylimääräiseen korottami-
1730: - 1902 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1731: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2033
1732: tamisesta kirjastorakentamiseen Keski-Suo-
1733: men läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2020
1734: 1916 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1735: - 1903 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- sesta Mielenterveystyön Keskusliiton toimin-
1736: tamisesta Uuraisten kirjasto-nuorisotalon ra- nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2034
1737: kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2021
1738: 1917 Kauppinen ym.: Määrärahan osoittami-
1739: 1904 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- sesta Suomen Vanhempain Yhdistys Irti
1740: tamisesta kurssisihteerin palkkaamiseksi Huumeista ry:n valistustoimintaan . . . . . . . . . 2035
1741: Karstulan evankeliseen kansanopistoon . . . . 2022
1742: 1918 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1743: 1905 Kankaanniemi: Määrärahan osoittami- opintotuen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2036
1744: sesta Hyvän Sanoman Radio ry:n televisio- ja
1745: radiotyötä varten Neuvostoliitossa . . . . . . . . . 2023 - 1919 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1746: terveydenhuolto-opiskelijoiden suojavaate-
1747: 1906 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- tuksen hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2037
1748: tamisesta tiestön perusparantamiseen Viita-
1749: saarella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2024
1750: - 1920 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1751: terveydenhuoltoalan oppilaitosten välineis-
1752: 1907 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit-
1753: tön ja kaluston hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . 2038
1754: tamisesta postipalvelujen turvaamiseksi koko
1755: maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2025
1756: 1921 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1757: - 1908 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- studionäyttämön varustuksen hankkimiseksi
1758: tanssiteatteri Raatikolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2039
1759: tamisesta äitiysavustusten arvon korottami-
1760: seksi ja kotimaisuusasteen turvaamiseksi . . . 2026
1761: 1922 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1762: 1909 Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoit- Järvenpään- Pornaisten tieyhteyden raken-
1763: tamisesta maatalousyrittäjien lomituspalvelu- tamiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2040
1764: jen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2027
1765: 1923 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1766: 1910 Karkinen ym.: Määrärahan osoittami- maantien n:o 1701 (Pyörähtälä - Kuivanto)
1767: sesta kuntien maanostolainojen korkotukeen 2028 kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2041
1768: Sisällysluettelo 33
1769: Sivu Sivu
1770: 1924 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1937 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1771: lisäraiteen rakentamiseksi välille Helsinki - atk-järjestelmän hankkimiseksi Teatteri-leh-
1772: Tikkurila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2042 delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2055
1773:
1774: 1925 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta 1938 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1775: keskiasteen opiskelijoiden kouluaikaiseen va- Yleisradion opetusohjelmatoiminnan kehittä-
1776: kuuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2043 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2056
1777:
1778: 1926 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1939 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1779: vanhempainrahakauden pidentämiseksi puo- Sippolan ja Hirvelän välisen tien perusparan-
1780: leentoista vuoteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2044 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2057
1781:
1782: 1927 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1783: 1940 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1784: opetushoitajien virkojen perustamiseksi kes-
1785: Kymen tiepiirille suunnittelutarpeisiin . . . . . . 2058
1786: kussairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2045
1787:
1788: 1928 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta 1941 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1789: sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimustoimin- Ummeljoen taajaJ!lan ohitustien rakentami-
1790: taan ohitusleikkausta odottavien saattami- seen Anjalankoskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2059
1791: seksi yhdenvertaiseen asemaan . . . . . . . . . . . . 2046
1792: 1942 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1793: - 1929 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin rakennuskiviselvitysten tulos-
1794: ongelmallisten kiputilojen hoidon järjestämi- ten hyödyntämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2060
1795: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2047
1796: 1943 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1797: 1930 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta kymmenen uuden syöpätautien ja sädehoidon
1798: ns. Nordbarn-projektille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2048 erikoislääkärin viran perustamiseen y!iopis-
1799: tollisiin keskussairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . 2061
1800: 1931 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1801: Vanhusten Kotiapusäätiölle vanhusten avo- 1944 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1802: huollon viikonloppu- ja kriisipalvelujen ke- Lomakoti Leporannan peruskorjaukseen . . . 2062
1803: hittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2049
1804: 1945 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1805: - 1932 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta kunnallisverotuksen perusvähennyksen
1806: Vantaan Turvakoti ry:lle päihdeongelmaisten korottamisen kunnille aiheuttamien menetys-
1807: äitien tukitoiminnan aloittamiseksi . . . . . . . . 2050 ten korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2063
1808:
1809: 1933 Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta
1810: 1946 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1811: Vantaan Turvakoti ry:lle toimintavarustuk-
1812: sesta Kuusamo-Natura 91 -kulttuuri- ja luon-
1813: sen hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2051
1814: nonsuojelutapahtuman järjestämiseen . . . . . . 2064
1815: 1934 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1816: Anjalan maatalousoppilaitoksen koneistuk- 1947 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1817: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2052 sesta Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa
1818: -tapahtuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2065
1819: 1935 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1820: asuinrakennuksen rakentamiseksi Anjalan 1948 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1821: maatalousoppilaitoksen henkilökunnalle . . . 2053 sesta Utajärven Musiikkiyhdistys ry:n toi-
1822: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2066
1823: 1936 Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta
1824: Ruotsinsalmen linnoituslaitteiden säilyttämi- 1949 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1825: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2054 sesta saamelaiskulttuurin edistämiseen . . . . . 2067
1826:
1827: 3 200052Y
1828: 34 Sisällysluettelo
1829:
1830: Sivu Sivu
1831: 1950 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- - 1963 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami-
1832: sesta ylimääräiseen tukeen Itä- ja Pohjois- sesta Kuusamon Luonnonsuojelijat ry:lle ym-
1833: Suomen pien- ja perheviljelmille niiden va- päristönsuojelutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 2081
1834: pauttamiseksi karjatalouden rajoitustoimista 2068
1835: - 1964 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1836: - 1951 Kettunen: Määrärahan osoittamisesta misesta Mikkelin läänissä sijaitsevien koulu-
1837: metsänparannusvarojen lisäämiseksi . . . . . . . 2069 tus- ja tutkimusyksiköiden kehittämiseen . . . 2082
1838:
1839: - 1952 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- - 1965 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1840: sesta metsähallituksen pääkonttorin hajasi- misesta Joroisten ja Kangasniemen musiikki-
1841: joittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2070 juhlien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2083
1842:
1843: - 1953 Kettunen: Määrärahan osoittamisesta - 1966 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoitta-
1844: teiden perusparannukseen Keski-Suomen tie- misesta Puumalansalmen siltatöiden aloitta-
1845: piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2071 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2084
1846:
1847: - 1954 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1967 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1848: sesta valtatien n:o 18 peruskorjaukseen välillä sesta Haapamäen avovankilan rakentamisek-
1849: luurikkalahti - Eevala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2072 si Keuruulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2085
1850:
1851: 1955 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- 1968 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1852: sesta Kontiomäen - Vuokatin - Nurmek- sesta Hankasalmen kirjasto- ja kulttuuritalon
1853: sen rataosan perusparantamiseen . . . . . . . . . . 2073 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2086
1854:
1855: 1956 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- - 1969 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1856: sesta Oulun lentoaseman matkustajatermi- sesta Kotiteollisuuden Keskusliitolle kehittä-
1857: naalin laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2074 misprojektien käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . 2087
1858:
1859: 1957 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- - 1970 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1860: sesta Ylivieskan lentokentän rakentamiseen sesta Vox Aurean Tuki ry:lle nuorisokuoron
1861: ja ylläpitoon sekä valtiolle lunastamisen val- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2088
1862: misteluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2075
1863: 1971 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1864: - 1958 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta uima-altaan rakentamiseen Kinnulaan 2089
1865: sesta rintamaveteraanien eläkkeiden korotta-
1866: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2076 1972 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1867: sesta Kannonkosken kunnalle Piispalan kurs-
1868: - 1959 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- si- ja leirikeskuksen päärakennuksen rahoi-
1869: sesta veteraanijärjestöjen toiminnan tukemi- tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2090
1870: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2077
1871: - 1973 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1872: 1960 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Keuruun- Multian- Pylkönmäen-
1873: sesta lasten kotihoidon tuen ylimääräiseksi Karstulan maantien rakentamiseen . . . . . . . . 2091
1874: korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2078
1875: 1974 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1876: 1961 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Keski-Suomen tiepiirille kevyen liiken-
1877: sesta Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n toi- teen väylien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2092
1878: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2079
1879: 1975 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1880: 1962 Kettunen ym.: Määrärahan osoittami- sesta riittävän postitoimipaikkaverkon säilyt-
1881: sesta vesikasvien niittoon sisävesissä . . . . . . . 2080 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2093
1882: Sisällysluettelo 35
1883:
1884: Sivu Sivu
1885: 1976 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1979 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1886: sesta pankkipalvelujen ostamiseen Postipan- sesta ns. Nordbarn-projektille . . . . . . . . . . . . . 2097
1887: kilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2094
1888:
1889: 1977 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- 1980 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1890: sesta Haapamäen Höyryveturipuiston tuke- sesta harkinnanvaraiseen työllistämistukeen 2098
1891: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2095
1892:
1893: 1978 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami- - 1981 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittami-
1894: sesta haja-asutusalueiden kauppapalveluiden sesta Lievestuoreen sellutehtaan tehdasalueen
1895: turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2096 saneeraamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2099
1896: 1990 vp. 1241
1897:
1898: Raha-asia-aloite n:o 1165
1899:
1900:
1901:
1902:
1903: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesäyliopistojen avus-
1904: tuksiin
1905:
1906:
1907: Eduskunnalle
1908:
1909: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- sillä." Ja että kesäyliopistojen "harkinnanva-
1910: le 1991 on osoitettu momentille 29.68.56 raisten valtionavustusten myöntämiseen liittyy
1911: "Avustukset kesäyliopistoille" 5 100 000 mk. valiokunnan mielestä sellaisia epävarmuusteki-
1912: Vuonna 1990 kesäyliopistojen valtionapu on ol- jöitä ja ongelmia, että menettelyä tulisi nykyi-
1913: lut 4 900 000 mk. Esitetyn määrärahan korotus sestään muuttaa. Kesäyliopistojen taloudellis-
1914: edelliseen vuoteen verrattuna on 200 000 mk eli ten toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi on
1915: 4 OJo, kun korotusprosentti koko opetusministe- välttämätöntä korottaa valtion avustukset ta-
1916: riön hallinnonalan osalta on 19 %. solle, joka turvaa niille riittävät toimintamah-
1917: Kesäyliopistot harjoittavat monipuolista dollisuudet. Toiminnan tasapainoisen kehittä-
1918: koulutustoimintaa. Koulutukseen osallistuu misen turvaamiseksi tulisi kesäyliopistojen ta-
1919: vuosittain lähes 60 000 kansalaista; vakinaisia loudellinen tuki järjestää nykyistä ennustetta-
1920: toimipaikkoja kesäyliopistoilla on 59 paikka- vammalle pohjalle.''
1921: kunnalla. Kesäyliopistoja ylläpitävissä yhteisöissä kun-
1922: Verrattuna muihin aikuisoppilaitoksiin ke- nat ovat keskeisessä asemassa. Pääosa kesäyli-
1923: säyliopistot ovat oppilaitosryhmä, jonka mer- opistotoiminnan rahoituksesta tulee kuntien ta-
1924: kittävä koulutustuotos maamme avoimessa lousarvioissaan myöntämistä määrärahoista se-
1925: korkeakouluopetuksessa, henkilöstökoulutuk- kä opiskelijoilta perittävistä opintomaksuista.
1926: sessa, omaehtoisessa ammatillisessa täydennys- Pyrkimyksessään koulutukselliseen tasa-arvoon
1927: koulutuksessa sekä muussa lähinnä harrastusta- kesäyliopisto-opetus on luonteeltaan sellaista,
1928: voitteisessa koulutuksessa on jatkuvasti ylittä- että opiskelijamaksut on voitava pitää alhaisi-
1929: nyt sen tason ja määrän, mitä kesäyliopistoille na. Nykyisen kesäyliopistotoiminnan, puhu-
1930: osoitettu valtionapu taloudellisena panoksena mattakaan sen kehittämisestä, mahdollistami-
1931: on antanut olettaa. seksi esitettyä suurempi valtionavustus on vält-
1932: Eduskunnan sivistysvaliokunta on lausun- tämättömyys, jotta kohtuuttomat opiskelija-
1933: nossaan 29.3.1990 perustuslakivaliokunnalle maksujen korotukset vältetään.
1934: lausunut kesäyliopistojen asemasta ja sen kehit-
1935: tämisestä seuraavaa: "Valiokunta pitää tärkeä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
1936: nä kesäyliopistojen aseman vahvistamista siten,
1937: että niiden toiminnallinen ja taloudellinen ase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1938: ma turvataan. Tämän vuoksi on välttämätöntä, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
1939: että kesäyliopistojen asema järjestetään vakaal- 29.68.56 "Avustukset kesäy/iopistoi/le"
1940: le pohjalle vähintään asetustasoisilla säännök- lisäystä 900 000 markkaa.
1941:
1942: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
1943:
1944: Markus Aaltonen Pentti Lahti-Nuuttila Erkki Pystynen
1945: Aarno von Bell Esko Almgren Jorma Rantanen
1946: 1242 1990 vp.
1947:
1948: Raha-asia-aloite n:o 1166
1949:
1950:
1951:
1952:
1953: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta Ulkopolitiikan tutkimuk-
1954: sen säätiölle lisäavustuksena tutkimustoimintaan
1955:
1956:
1957: Eduskunnalle
1958:
1959: Ulkopolitiikan tutkimuksen voimavarat ovat hin. Tällöin instituutin tutkimusresurssit saa-
1960: maassamme riittämättömät ja mm. muihin vuttaisivat tutkimuslaitokselta vaadittavan mi-
1961: pohjoismaihin verrattuna vähäiset. Alan tutki- nimitason.
1962: muksen tarve on voimakkaasti kasvanut kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1963: sainvälisen tilanteen monitahoisten muutosten taen,
1964: johdosta.
1965: Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ylläpitä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1966: män Ulkopoliittisen instituutin kehittämisohjel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
1967: massa on erikoistutkijaa vastaavien toimien lu- 29.88.53 300 000 markkaa Ulkopolitii-
1968: kumäärän lisääminen nykyisestä kahdesta nel- kan tutkimuksen säätiölle lisäavustukse-
1969: jään. Lisäksi tarvitaan varoja projektitutkijoi- na tutkimustoimintaan.
1970: den palkkaamiseksi määräaikaisiin projektei-
1971:
1972: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
1973:
1974: Markus Aaltonen
1975: 1990 vp. 1243
1976:
1977: Raha-asia-aloite n:o 1167
1978:
1979:
1980:
1981:
1982: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväenmusiikki-
1983: instituutin toiminnan tukemiseen
1984:
1985:
1986: Eduskunnalle
1987:
1988: Työväenmusiikki-instituutti on suomalaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1989: työväenperinteen keskeisiä tutkimuslaitoksia. nioittaen,
1990: Instituutti on kerännyt mittavan kokoelman
1991: suomalaisia työväenlauluja ja niihin liittyvää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1992: taustatietoa. Keräystyö on kuitenkin vielä kes- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
1993: ken. On tärkeää, että instituutti voi uusinta tek- markkaa Työväenmusiikki-instituuti/le
1994: niikkaa hyväksi käyttäen tallentaa aineistoa vie- arkistointiin ja sen edellyttämiin laite-
1995: lä eläviltä varhaisen työväenperinteen tuntijoil- hankintoihin.
1996: ta.
1997:
1998: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
1999:
2000: Markus Aaltonen Jorma Rantanen
2001: 1244 1990 vp.
2002:
2003: Raha-asia-aloite n:o 1168
2004:
2005:
2006:
2007:
2008: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlandia-Säätiön pe-
2009: rustamiseksi kongressi- ja kulttuurikeskuksen luomiseksi Hel-
2010: singin keskustaan
2011:
2012: Eduskunnalle
2013:
2014: Valtio ja Helsingin kaupunki omistavat kum- seminen tulisi mahdolliseksi, olisi eduskunnan
2015: pikin noin puoleksi Eduskunnan edessä avautu- otettava valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
2016: van noin 20 hehtaarin pian vapautuvan maa- vioon määräraha selvitysten ja työn käynnistä-
2017: alueen. Tälle paikalle voitaisiin yhdessä Helsin- miseksi.
2018: gin kaupungin ja suomalaisen yhteiskunnan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2019: muiden osapuolten kanssa rakentaa mittava nioittavasti,
2020: kongressi- ja kulttuurikeskus.
2021: Kun tällaista keskusta varten jo on olemassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2022: yksityisesti tehty suunnitelma evolutionäärisen 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
2023: kulttuurikeskuksen nimellä, se olisi otettava lä- markkaa Finlandia-Säätiön perustamis-
2024: hemmän tarkastelun kohteeksi ja pohjaksi rahastoon ja hankkeen käynnistämiseen
2025: suunnittelulle. tarkoituksena kongressi- ja kulttuuri-
2026: Hanketta varten on ollut vireillä Finlandia- keskuksen luominen Eduskunnan edessä
2027: Säätiön perustaminen kansalliseksi katto-orga- vapautuvalle alueelle yhdessä muiden
2028: nisaatioksi. Sen puitteissa eri hankkeet ja osa- osapuolten kanssa.
2029: puolet yhteensovittuisivat. Jotta hankkeen nou-
2030:
2031: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2032:
2033: Markus Aaltonen Antti Kalliomäki
2034: Jorma Rantanen Ilkka-Christian Björklund
2035: 1990 vp. 1245
2036:
2037: Raha-asia-aloite n:o 1169
2038:
2039:
2040:
2041:
2042: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien koulu-
2043: tustoimintaan
2044:
2045:
2046: Eduskunnalle
2047:
2048: Paikallislehdet ovat levikkialueillaan keskei- paikallislehtien palveluksessa olevia myös näi-
2049: siä tiedonvälittäjiä ja paikalliskulttuurin vaali- den järjestämään koulutukseen.
2050: joita. Ne ovat perinteisesti myös merkittäviä Liiton palveluihin kuuluu järjestää koulutta-
2051: kouluttajia niin alalla jo toimivien jatko- ja täy- jia ja koulutusmateriaalia lehtikohtaisessa kou-
2052: dennyskouluttajina kuin myös lehtialalle aika- lutuksessa käytettäväksi. Samoin liiton tehtä-
2053: vien työpaikkakouluttajina ja harjoittelupaik- viin kuuluu jäsenlehtien yleinen neuvonta ja
2054: kojen tarjoajina. Koska viestintävälineiden konsultointipalvelujen välittäminen. Vuonna
2055: määrä lisääntyy ja niiden keskinäinen kilpailu 1990 liitto aloitti myös materiaalin tuottamisen
2056: kiristyy, kilpailevat viestimet entistä enemmän koulujen viestintäkasvatustarpeisiin.
2057: myös koulutetusta työvoimasta ja panostavat Paikallislehtien Liitto on saanut koulutus- ja
2058: enenevässä määrin henkilöstönsä kouluttami- neuvontatoimintaansa valtionapua vuodesta
2059: seen. Ammattitaitoisen työvoiman kasvava ky- 1977 lähtien. Vuosina 1988 ja 1989 määräraha
2060: syntä merkitsee mm. sitä, että paikallislehtien oli 80 000 mk. Vuosina 1987 ja 1990 valtion
2061: rooli alalle tulevien työntekijöiden ensivaiheen tulo- ja menoarvioesityksissä tarkoitukseen
2062: kouluttajina kasvaa. osoitettiin 80 000 mk, mutta kumpanakin vuon-
2063: Paikallislehtien Liiton 168 jäsenlehteä työllis- na määräraha nousi eduskunnassa 130 000
2064: tävät noin parituhatta henkilöä, heistä toimitta- markkaan. Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi-
2065: jia on noin 600. Liitto järjestää jäsenlehtiensä tyksessä on tarkoitukseen ehdotettu edelleen ai-
2066: henkilöstöryhmille koulutusta, johon vuosittain noastaan 80 000 markkaa.
2067: osallistuu 300-400 henkeä. Koulutus on pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2068: asiassa ns. lyhytkurssitoimintaa. Tämän vakiin- nioittaen,
2069: tuneet muodot saavuttaneen kurssitoiminnan li-
2070: säksi liitto käynnisti vuonna 1990 paikallisleh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2071: tiyritysten johdolle räätälöidyn, yhdeksän työ- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2072: päivää kestäneen koulutusohjelman, jota on 29.99.50 lisäyksenä 70 000 markkaa,
2073: tarkoitus jatkaa lähivuosina. jotta voitaisiin turvata paikallislehtien
2074: Koulutustoiminnan toteutuksessa Paikallis- koulutus- ja neuvontatoiminnan määrä
2075: lehtien Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä yli- ja laatu ja jotta sitä voitaisiin edelleen
2076: opistojen, korkeakoulujen ym. oppilaitosten se- kehittää paikallislehtien kehitystarpeita
2077: kä muiden graafisten järjestöjen kanssa ohjaten vastaavasti.
2078:
2079: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2080:
2081: Markus Aaltonen Sulo Aittoniemi Heli Astala
2082: Jukka Vihriälä Jorma Fred Timo Roos
2083: Kirsti Ala-Harja R'itta Saastamoinen
2084: 1246 1990 vp.
2085:
2086: Raha-asia-aloite n:o 1170
2087:
2088:
2089:
2090:
2091: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun uusien toi-
2092: mintojen tutkimusta varten
2093:
2094:
2095: Eduskunnalle
2096:
2097: Suomen maaseutu ei pysy jatkossa elinvoi- taavat voisivat myös vaikuttaa uudella maaseu-
2098: maisena pelkkien maa- ja metsätalouden työ- dulla. Toimintoja ja toimenkuvia yhdistämällä
2099: paikkojen varassa. Maaseudun elinvoiman säi- olisi kyliin mahdollista luoda uusia ammattiryh-
2100: lyminen edellyttää, että maaseudulle syntyy pe- miä: sosiaalipalveluista vastaavia kyläavustajia
2101: rinteisiä toimintoja korvaavia uusia toimintoja. ja kylän kehittämishankkeista vastaavia kylä-
2102: Uutta maaseutua luonnehtii käsite monimuo- sihteereitä.
2103: toisten toimintojen mosaiikki. Mosaiikin muo- - Uudella maaseudulla asuisi myös keskuk-
2104: dostavat tuottajien lisäksi seuraavat ryhmät: sissa työssä kävijöitä. He arvostavat maaseu-
2105: - Pienyrittäjät ovat uudella maaseudulla dun rauhaa ja maaseudun miljöötä.
2106: keskittyneet esimerkiksi ruoan pienimuotoiseen Uuden maaseudun syntyminen on monisyi-
2107: jatkojalostukseen. Pienet yritykset tekisivät ali- nen prosessi. Tärkeä osa tätä prosessia on tie-
2108: hankintoja suurille elintarvikealan yrityksille tai don hankinta uuden maaseudun syntymisen eh-
2109: vaikkapa suurkeittiöille. Maaseudulle voisi doista. Tarvitaan monipuolisia, useiden tieteen-
2110: myös syntyä erilaisia myymälöitä - maaseudun alojen tietämystä hyväksi käyttäviä tutkimuk-
2111: kauppahalleja, jotka myisivät puhtaita ja edul- sia. Ongelmana on, että maaseudun uusien toi-
2112: lisia elintarvikkeita suoraan keskusten laatutie- mintojen tutkimiseen ei ole valtion tulo- ja me-
2113: toisille kuluttajille. Uuden maaseudun pienyrit- noarviossa omaa määrärahaa. Uuden maaseu-
2114: täjyyden ei kuitenkaan tarvitsisi rajoittua pel- dun syntymekanismeihin pureutuva tutkimus
2115: kästään elintarvikkeiden jatkojalostukseen: joutuu kilpailemaan maataloustutkimukseen
2116: kaikenlainen pienyritystoiminta voisi jatkossa varattujen määrärahojen kanssa. Ongelmallista
2117: viihtyä maaseudulla. Pienyritykset eivät olisi on myös se, ettei maaseutuprojekti rahoita tut-
2118: pelkästään tuotannollisia, vaan uudella maa- kimusta. Nykyinen tilanne ei ole maaseudun
2119: seudulla olisi myös palvelualan yrityksiä, kon- uusien toimintojen tutkimusperinteen syntymi-
2120: sulttiyrityksiä, arkkitehtitoimistoja. sen kannalta kovin otollinen. Tilanne paranisi,
2121: - Vapaiden ammattien harjoittajien määrä jos maaseudun uusien toimintojen tutkimus sai-
2122: lisääntyy tulevaisuuden työmarkkinoilla. Yhä si valtion tulo- ja menoarvioon oman moment-
2123: useammat vapaiden ammattien harjoittajat tinsa.
2124: työskentelevät erilaisten atk-pohjaisten viestin- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2125: täverkostojen avulla. Tällöin asuinpaikalla ei
2126: ole väliä. Uudella maaseudulla voisi työskennel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2127: lä tutkijoita, taiteilijoita, atk-ammattilaisia, kä- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2128: sityöläisiä ja toimittajia. markkaa maaseudun uusien toimintojen
2129: - Yhteiskunnan tarjoamista palveluista vas- tutkimusta varten.
2130:
2131: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2132:
2133: Markus Aaltonen Jukka Vihriälä Jorma Rantanen
2134: 1990 vp. 1247
2135:
2136: Raha-asia-aloite n:o 1171
2137:
2138:
2139:
2140:
2141: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta tielaitoksen Seinäjoen toi-
2142: mitalon rakentamiseen
2143:
2144:
2145: Eduskunnalle
2146:
2147: Tielaitoksen Vaasan piiri on esittänyt raken- lään n:o 1624/48/89/14.6.1990 siirtänyt puo-
2148: nettavaksi Seinäjoen Impivaaraan toimitalon, lustusministeriöitä hallintaansa saamansa noin
2149: jonka tilavuus on noin 4100 m 3 • Sen yhteyteen 3,42 ha:n suuruisen alueen tiehallituksen hallin-
2150: rakennettaisiin myös lämmin autohalli, noin taan käytettäväksi puheena olevaan rakenta-
2151: 2 400 m\ ja kylmä autotalli, noin600m 3 • Hyö- mistarkoitukseen.
2152: tyala on yhteensä noin 1 660 m 2 • Valtiovarainministeriö on kirjeellään n:o VM
2153: Piiri katsoo tarkoituksenmukaiseksi yhdistää 52/27/90/25.4.1990 siirtänyt Ilmajoen tiemes-
2154: Seinäjoen alueen kaikki toimintansa, eli toimi- taripiiriin Seinäjoen sivutukikohdan nykyisen
2155: taloon tulisi tilat kunnossapitotoimialalle (Ilma- tontin Autola RN:o 4:320 rakennuksineen ra-
2156: joen tiemestaripiirin Seinäjoen sivutukikohta), kennushallituksen hallintaan kuitenkin siten,
2157: suunnittelutoimialalle (Seinäjoen suunnittelu- että tiehallituksella on oikeus käyttää tilaa ra-
2158: toimisto) ja rakennustoimialalle (alueen raken- kennuksineen 31.12.1991 saakka.
2159: nustyömaat). Edellä olevan perusteella ehdotan,
2160: Liikenneministeriö on 16.3.1990 vahvistanut
2161: hankkeen perustamis- ja esisuunnitelman sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2162: kustannusarvion 6,8 milj. mk (ind. 189) ja an- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2163: tanut rakennussuunnittelukehotuksen tiehalli- 31.24. 74 1 000 000 markkaa tielaitoksen
2164: tukselle. Edelleen on liikenneministeriö kirjeel- Seinäjoen toimitalon rakentamiseen.
2165:
2166: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2167:
2168: Markus Aaltonen
2169: 1248 1990 vp.
2170:
2171: Raha-asia-aloite n:o 1172
2172:
2173:
2174:
2175:
2176: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen itäisen ohi-
2177: kulkutien rakentamiseen kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-
2178: Kuortaneen tien välillä
2179:
2180: Eduskunnalle
2181:
2182: Seinäjoen itäinen ohikulkutie tulee suunnitel- levat turvallisuusriskit nopeasti lisääntymään
2183: mien mukaan ohjaamaan nyt Seinäjoen kau- ahtaitten katujärjestelyjen johdosta.
2184: pungin läpi menevän pitkämatkaisen etelä- Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat
2185: pohjoissuuntaisen liikenteen kantatien n:o 64 ja yhteisessä uudessa yleiskaavassaan tehneet väy-
2186: kantatien n:o 67 välillä pois kaupunkialueelta lävarauksen itäistä ohikulkutietä varten. Tie-
2187: kaupungin itä- ja eteläpuolitse. Kun Jalasjär- osuus suunnitellaan mainittujen kuntien ja tie-
2188: ven-Seinäjoen-Ylistaron tie vuoden 1979 laitoksen yhteistoimin ja saadaan se täten to-
2189: toukokuussa on muutettu luokittelultaan kan- teuttamisedellytyksiltään vastaamaan sekä tien
2190: tatieksi, on etenkin raskas liikenne lisääntynyt rakentajan että kaupunkiseudun näkemyksiä.
2191: mainitulla osuudella. Kun kantatien n:o 67 ra- Molempien kuntien kunnanhallitusten yhden-
2192: kentaminen välillä Ytterjeppo-Alahärmä saa- mukainen kanta on itäisen ohikulkutien mah-
2193: daan lähivuosina loppuun suoritetuksi, tulee dollisimman pikainen toteuttaminen.
2194: raskas liikenne Kokkolan ja Tampereen tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2195: suuntien välillä suuntautumaan Seinäjoen kaut-
2196: ta kantateitten n:o 64 ja 67 risteyksenä. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2197: liikenne tulee nykyisten väylien mukaisesti kul- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2198: kemaan koko Seinäjoen asemakaavoitetun 31.24. 77 2 500 000 markkaa Seinäjoen
2199: alueen halki. Tämä aiheuttaa huomattavasti yli- itäisen ohikulkutien toteuttamiseksi
2200: määräistä häiriötä sekoittuessaan muuhun Sei- kantatien n:o 64 ja Seinäjoen-Kuorta-
2201: näjoen kaupungin ja kaupunginseudun liiken- neen tien välillä.
2202: teeseen. Lisäksi Törnävän kaupunginosassa tu-
2203:
2204: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2205:
2206: Markus Aaltonen Jukka Vihriälä
2207: 1990 vp. I249
2208:
2209: Raha-asia-aloite n:o 1173
2210:
2211:
2212:
2213:
2214: Aaltonen: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden lomatoi-
2215: minnan tukemiseen
2216:
2217:
2218: Eduskunnalle
2219:
2220: Maassamme toimii II eri läänien syöpäyhdis- taa on tuettu Kansaneläkelaitoksen ja syöpäjär-
2221: tystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet jestöjen varoista, aiheuttaa lomatoimintaan
2222: syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja osit- osallistuminen syöpäpotilaalle itselleen edelleen
2223: tain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja huomattavia kustannuksia. Valtion tulo- ja me-
2224: osittain itse keräämillään varoilla. Lomatoimin- noarvioon on vuodesta I98Ilähtien otettu mää-
2225: taa on järjestetty ensisijaisesti syöpäjärjestöjen räraha syöpäpotilaiden lomatoiminnan järjestä-
2226: omassa kuntoloma- ja kurssikeskuksessa Kyy- mistä varten. Näiden määrärahojen turvin on.
2227: rönkaidassa Ristiinan kunnassa. Kysymyksessä voitu järjestää n. 2 400 syöpäpotilaalle ohjel-
2228: on ollut sekä fyysinen että psyykkinen kuntou- moitu loma- ja virkistysviikko.
2229: tus. Edellä selostetun perusteella ehdotan,
2230: Vuosittain Suomessa todetaan n. I6 000 uutta
2231: syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sairasta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2232: neiden määrä kasvaa ja on nyt n. 80 000. Osa 1991 tulo- ja menoarvioon 450 000
2233: potilaista on täysin parantunut, osa osittain in- markkaa käytettäväksi ohjattuun syöpä-
2234: validisoitunut ja osa täysin työkyvyttömiä. potilaiden lomatoimintaan.
2235: Vaikka syöpäpotilaiden kurssi- ja lomatoimin-
2236:
2237: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2238:
2239: Markus Aaltonen
2240: 1250 1990 vp.
2241:
2242: Raha-asia-aloite n:o 1174
2243:
2244:
2245:
2246:
2247: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Montessori-
2248: yhdistys ry:lle varhaiskasvatusinstituutin perustamiseen
2249:
2250:
2251: Eduskunnalle
2252:
2253: Hanke varhaiskasvatusinstituutin perustami- sistenttikunnan kannalta, jonka perheiden las-
2254: seksi on ollut vireillä jo vuosia, ja monia siihen ten päivähoidon järjestelyistä tarvittaisiin aiko-
2255: tarvittavia selvityksiä ja perustamistoimia on jo jen suhteen tavallista enemmän joustavuutta
2256: tehty. Hanke ei ole kuitenkaan voinut nousta mm. iltatöiden johdosta. Hanke olisi soveltuvin
2257: pystyyn valtion tuen viipymisen vuoksi. Edus- osin avoin myös muille, ja sen tuottamat taito-
2258: kunnan taholtakin on asiaan kiinnitetty huo- tietopalvelut koskisivat kaikkia osapuolia koko
2259: miota toistuvasti kirjelmin ja aloittein, viimeksi maassa. Hankkeen pystyttäisi Suomen Montes-
2260: 1989 valtiopäivillä. Tarkoitettu varhaiskasva- soriyhdistys ry. Mainitussa lausunnossa paino-
2261: tusinstituutti tuottaisi tietoja, malleja ym. apua tetaan sitä, että Suomen Montessoriyhdistyksen
2262: kodeille, päiväkodeille ym. osapuolille pitkä- toimiminen hankkeen alkuunpanijana ei ole es-
2263: jänteisellä ja monipuolisella pohjalla. Sitä var- te. Hanke ottaisi huomioon eri kasvatukselliset
2264: ten tarvittaisiin tarkoitukseen sopiva paikka, metodit ja koulukunnat.
2265: välineet ja yhteistyön osapuolet. Helsingin kaupunginhallitus on lausunnos-
2266: Hyvä varhaiskasvatus tarjoaa yksilön, per- saan 17.12.1987 ilmaissut kaupungin suhtautu-
2267: heen ja yhteiskunnan kannalta tärkeimmän ja neen hankkeeseen myöteisesti päättäessään
2268: parhaimman keinon lasten terveyden, lahjojen maanvuokraehdoista (vuoden 2035 loppuun as-
2269: ja kokonaispersoonallisuuden kehittämiseksi ti) tilojen saamiseksi varhaiskasvatusinstituutil-
2270: heidän elämäänsä pysyvästi vaikmtavalla taval- le. Hankkeen valtakunnallisen luonteen vuoksi
2271: la. Samalla se vähentää ennalta ehkäisevästi nii- kaupunki katsoi kuitenkin siinä vaiheessa ra-
2272: tä haittoja ja menoja, joita muuten koituu. hoituksen kuuluvan etupäässä valtiolle.
2273: Lapsia koskevaan tutkimus- ja kokeilutoimin- Pyydetystä määrärahasta noin puolet tulisi
2274: taan osallistuminen ja menetelmien kehittämi- peruskorjausten ja puolet muiden perustamis-
2275: nen edellyttävät lapsilta ja heidän vanhemmil- kustannusten, kalusteiden, välineiden ja käyn-
2276: taan myönteisyyttä ja luottamusta. Tästä syystä nistyksen palkkojen ym. osalle. Vuosittaiset
2277: pitkäjänteisen yhteistyön edellytykset ovat tar- käyttökustannukset olisivat päiväkoti- ja leikki-
2278: peen. Yliopistojen professori-, opettaja- ja as- koulutoimintojen osalta katettavissa tavalliseen
2279: sistenttikunta on jo ammattinsa vuoksi yleensä tapaan jo olevien tuki- ja maksumallien mukai-
2280: tutkimus- ja kokeilumyönteistä. sesti, mutta erityistoimintoihin kuten tieto-
2281: Varhaiskasvatusinstituutin pystyttämisessä pankki- ja tietopalvelujärjestelmän kehittämi-
2282: on edellä mainituista syistä päädytty nyt muo- seen tarvittaisiin vuosittain yhteensä miljoonan
2283: toon, jossa yliopiston opettajakunnan edut ja markan määräraha. Se olisi katsottava tuotta-
2284: instituutin tarpeet yhteensovittuvat. Helsingin vaksi investoinniksi koko maan varhaiskasva-
2285: yliopiston opettajakunta olisi soveltuvin osin ja tuksen kehittämiseksi ja alan tieteenkin kehittä-
2286: muodoin hankkeessa mukana siten kuin valtio- misen kannalta. Tämä hanke poikkeaa perintei-
2287: neuvostolle osoitetussa Suomen Montessoriyh- sistä lastensuojelullisista hankkeista siinä, että
2288: distys ry:n kirjelmässä (21.6.1989) määräraha- tässä nimenomaisesti tähdätään hyvien mallien
2289: pyyntönä on esitetty. Sen tukena on Professori- taitotietojen tuottamiseen ja niitä koskevien
2290: liiton Helsingin yliopiston osaston puheenjoh- tutkimusten ja kokeilujen edistämiseen.
2291: tajan ja Helsingin yliopiston Assistentit ry:n pu- Helsingin yliopistosta hankkeessa yhdyshen-
2292: heenjohtajan allekirjoittama lausunto. Hanke kilönä toiminut kasvatustieteiden professori
2293: olisi ikärakenteen johdosta erityisen tärkeä as- katsoi jo 23.7.1986 kirjallisessa lausunnossaan,
2294: 1990 vp. -RA n:o 1174 1251
2295:
2296: että ministeriössä ei ollut hänen näkemiensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2297: lausuntojen perusteella varhaispedagogista ja nioittaen,
2298: tutkimuksellista asiantuntemusta. Sosiaali- ja
2299: terveysministeriön asettama varhaislapsuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2300: ja varhaiskasvatuksen toimikunta ei 16.6.1989 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2301: jättämässään mietinnössä osannut esittää mi- markkaa Suomen Montessoriyhdistys
2302: tään keinoja siihen omaan toteamukseensa ja ry:lle laaja-alaisen varhaiskasvatusinsti-
2303: suositukseensa, miten voitaisiin tyydyttää sen tuutin perustamiseksi yhteistyössä mui-
2304: lausuma tarve saada "lisää lapsitutkimuksen den osapuolten kanssa.
2305: tarvitsemia tiloja ja lapsitutkimukseen suunni-
2306: teltuja laboratorioita". Tämä hanke olisi vas-
2307: tausta tähänkin.
2308:
2309: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2310:
2311: Markus Aaltonen Kirsti Ala-Harja
2312: Aarno von Bell Jukka Vihriälä
2313: Jorma Rantanen
2314: 1252 1990 vp.
2315:
2316: Raha-asia-aloite n:o 1175
2317:
2318:
2319:
2320:
2321: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötutkimuk-
2322: seen suunnattujen resurssien lisäämiseen
2323:
2324:
2325: Eduskunnalle
2326:
2327: Monipuolisella ympäristötutkimuksella on varoja. Ympäristöongelmia tarkasteltaessa on
2328: suurta merkitystä kehitystä ohjaavana, ympä- edistettävä tieteidenvälistä lähestymistapaa.
2329: ristöongelmien vaikutuksia selvittävänä sekä Koska ympäristöongelmia ei kyetä ratkaise-
2330: syntyneitä ympäristöongelmia korjaavana teki- maan pelkästään kansallisella tasolla, on ympä-
2331: jänä. Ympäristön tilaa koskeva perustutkimus ristökysymyksiä koskevaa tieteellistä yhteistyö-
2332: sekä ympäristön saastumisen vähentämiseen ja tä lisättävä myös kansainvälisellä tasolla. Tällä
2333: estämiseen liittyvien menetelmien tutkiminen hetkellä ajankohtaisimpia ongelmia ovat ilman-
2334: ovat asian vakavuuteen nähden aivan riittämät- ja vesiensuojelu sekä kehitysmaiden ympäristö-
2335: tömiä. ongelmat kuten aavikoituminen.
2336: Ympäristötutkimuksen osuus kaikista tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2337: musmenoista on Suomessa alle yhden prosen- nioittavasti,
2338: tin. Varsinkin korkeakouluissamme ympäristö-
2339: tutkimuksen käytössä olevat resurssit ovat erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2340: täin vähäiset. Ympäristötutkimuksen kokonais- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
2341: vahvuutta vahvistaisi rahoituksen lisääminen. markkaa ympäristötutkimukseen suun-
2342: Kaikille ympäristötutkimuksen alueille - luon- nattujen resurssien lisäämiseen korkea-
2343: nontieteelliselle, tekniselle ja yhteiskuntatieteel- kouluissamme sekä kansainvälisen ym-
2344: liselle tutkimukselle - on saatava lisää voima- päristötutkimusyhteistyön takaamiseen.
2345:
2346: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2347:
2348: Markus Aaltonen Jorma Rantanen
2349: 1990 vp. 1253
2350:
2351: Raha-asia-aloite n:o 1176
2352:
2353:
2354:
2355:
2356: E. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateat-
2357: teriliiton toiminnan tukemiseen
2358:
2359:
2360: Eduskunnalle
2361:
2362: Suomen Harrastajateatteriliittoon kuuluu 14 tajateatterijärjestöt ovat vuosittain saaneet mel-
2363: valtakunnallista jäsenjärjestöä, joilla on vireää kein toiminta-avustusta vastaavan määrän eril-
2364: näyttämötoimintaa kautta maan. Suoran jäse- lismäärärahoina.
2365: nyyden saaneita näyttämöitä on 125, ja näiden Tämä kehitys uhkaa vakavasti jo liiton perus-
2366: määrä on kasvanut nopeammin kuin minkään toimintoja, koulutusta ja ohjausapujen myön-
2367: muun harrastajateatterialan liiton jäsenmäärä. tämistä. Kuitenkin Suomen Harrastajateatteri-
2368: Näin toimintaresurssit joudutaan jakamaan yhä liitto vastaa pääasiallisesti suomalaisesta har-
2369: useamman tarvitsijan kesken, tällä hetkellä yli rastajateatteritoiminnasta.
2370: 550 näyttämön kesken. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2371: Silti valtion toiminta-avustus ei ole viime nioittaen,
2372: vuosina noussut samassa suhteessa; vuonna
2373: 1986 toiminta-avustus jopa aleni 0,37 %, vuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2374: na 1987 se nousi 1,95 %, vuonna 1988 korotus 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2375: oli 0 OJo, vuonna 1989 14,05% ja vuonna 1990 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
2376: 3,25 %. On myös huomattava, että vuosina Suomen Harrastajateatteriliiton toimin-
2377: 1988, 1989 ja 1990 ei liitolle ole myönnetty eril- nan tukemiseen.
2378: lismäärärahoja. Samanaikaisesti muut harras-
2379:
2380: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2381:
2382: Esko Aho Riitta Uosukainen
2383:
2384:
2385:
2386:
2387: 4 200052Y
2388: 1254 1990 vp.
2389:
2390: Raha-asia-aloite n:o 1177
2391:
2392:
2393:
2394:
2395: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiikki-
2396: juhlien järjestämiseen
2397:
2398:
2399: Eduskunnalle
2400:
2401: Vuodesta 1967 lähtien järjestetyistä Kausti- taisivat juhlien nykyisiä ja tulevia tarpeita. Pää-
2402: sen kansanmusiikkijuhlista on tullut kansalli- osa toteutetuista investoinneista on tehty pai-
2403: sesti ja kansainvälisesti merkittävä kulttuurita- kallisin varoin.
2404: pahtuma. Juhlille osallistuu vuosittain tuhansia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2405: koti- ja ulkomaisia esiintyjiä. Kaustisen kansan- taen,
2406: musiikkijuhlien yleisömäärä nousee lähes
2407: 100 OOO:een. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2408: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2409: yhdistys ja Kaustisen kunta ovat ryhtyneet mää- 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
2410: rätietoisesti kehittämään juhla-aluetta, jotta avustuksena Kaustisen kansanmusiikki-
2411: mm. esiintymis- ja katsomotilat paremmin vas- juhlien järjestämistä varten.
2412:
2413: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2414:
2415: Esko Aho
2416: 1990 vp. 1255
2417:
2418: Raha-asia-aloite n:o 1178
2419:
2420:
2421:
2422:
2423: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan kirkkomusiikkijuh-
2424: lien tukemiseen
2425:
2426:
2427: Eduskunnalle
2428:
2429: Lohtajan kirkkomusiikkijuhlista on kehitty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2430: nyt oman musiikinalansa merkittävin valtakun- taen,
2431: nallinen tapahtuma. Tapahtuman järjestämi-
2432: sestä saadut kokemukset osoittavat, että tarvet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2433: ta ja mahdollisuuksia kirkkomusiikkijuhlien 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2434: kehittämiseen yhä löytyy. Ohjelmistoon on 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
2435: mm. suunniteltu otettavaksi kirkko-ooppera, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien tuke-
2436: joka edelleen vahvistaisi Lohtajan kirkkomu- miseen.
2437: siikkijuhlien asemaa tärkeiden kulttuuritapah-
2438: tumien joukossa.
2439:
2440: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2441:
2442: Esko Aho
2443: 1256 1990 vp.
2444:
2445: Raha-asia-aloite n:o 1179
2446:
2447:
2448:
2449:
2450: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta kalasataman rakentamiseen
2451: Kälviälle
2452:
2453:
2454: Eduskunnalle
2455:
2456: Kälviän kunnan alueella on yksi pienvenesa- suunnitelman. Harjakivennokan kalasatama-
2457: tama, joka ei kuitenkaan kykene palvelemaan hanke sisältyy myös Kalatalouden Keskusliiton
2458: nykyaikaisen kalastuksen ja veneilyn tarpeita. ja tielaitoksen yhteistyössä laatimaan kalasata-
2459: Jos alueen hyviä edellytyksiä kalastukseen halu- mien jatko-ohjelmaan.
2460: taan hyödyntää, sinne tulisi rakentaa uusi kala- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2461: satama. Sen rakentaminen palvelisi samalla taen,
2462: myös nopeasti lisääntyvän vapaa-ajan veneilyn
2463: tarpeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2464: Kälviän kunta on hankkinut uutta kalasata- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2465: maa varten tarvittavan ranta-alueen. Tielaitok- 31.32.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
2466: sen Keski-Pohjanmaan piiri on tarjotun alueen uuden kalasataman rakentamiseksi Käl-
2467: hyväksynyt ja laatinut sille alustavan hanke- viälle.
2468:
2469: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2470:
2471: Esko Aho
2472: 1990 vp. 1257
2473:
2474: Raha-asia-aloite n:o 1180
2475:
2476:
2477:
2478:
2479: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta KeMoRan moottoriradan
2480: rakentamiseen
2481:
2482:
2483: Eduskunnalle
2484:
2485: Vuonna 1984 aloitettiin Vetelissä KeMoRan KeMoRan rakentaminen on perustunut alan
2486: moottoriradan rakentaminen. Pääosin talkoo- harrastajien vahvaan talkoopanokseen. Valtion
2487: työnä alueella on toteutettu nykyarvoltaan noin tukea sen paremmin radan rakentamiseen kuin
2488: 12 miljoonan markan investoinnit, joiden tu- sen ylläpitoonkaan ei ole saatu.
2489: loksena KeMoRasta on tullut parhaiten varus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2490: tettu moottorirata Suomessa. taen,
2491: Kilpailutoiminnan ohella moottorirata palve-
2492: lee tehokkaasti erilaisen harrastustoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2493: tarpeita. Huhtikuusta lokakuuhun radan käyt- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2494: töaste nousee noin 85 prosenttiin. 31. 99.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2495: Moottorirataa on tarkoitus edelleen kehittää käytettäväksi avustuksena Vetelissä si-
2496: mm. jatkamalla sitä nykyisestä 2,7 kilometristä jaitsevan KeMoRan moottoriradan ra-
2497: 4,1 kilometriin. Tuolloin rata täyttäisi mootto- kentamiseen ja ylläpitoon.
2498: ripyörien MM-osakilpailun järjestämisen ehdot
2499: ja osakilpailu olisi mahdollista saada jälleen
2500: Suomeen.
2501:
2502: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2503:
2504: Esko Aho
2505: 1258 1990 vp.
2506:
2507: Raha-asia-aloite n:o 1181
2508:
2509:
2510:
2511:
2512: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämiskes-
2513: kuksen konsultointiyksikön perustamiseen Keski-Pohjan-
2514: maalle
2515:
2516: Eduskunnalle
2517:
2518: Teollisuuden rakenteen uudistaminen edellyt- na alueella on menetetty runsaasti teollisia työ-
2519: tää voimakasta panostusta tutkimus- ja kehitys- paikkoja. Maakunnassa toimivien pienten ja
2520: työhön. Tavoitteen mukaisesti valtion tuki teol- keskisuurten teollisuusyritysten kehittämistyöl-
2521: lisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan on lä voitaisiin ainakin osa työpaikkamenetyksistä
2522: merkittävästi kasvanut viime vuosien aikana. korvata. Tällä hetkellä näiden pk-yritysten ke-
2523: Palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja hittämishankkeita ei kuitenkaan kyetä riittävän
2524: erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kon- tehokkaasti tukemaan.
2525: sultointipalvelujen tarpeen tyydyttämiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2526: Teknologian kehittämiskeskukselle on perustet- taen,
2527: tu konsultointiyksiköiden verkko, joiden tehtä-
2528: vänä on tukea nimenomaan pienten ja keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2529: suurten yritysten kehittämishankkeiden valmis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2530: telua. 32.44.01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
2531: Vastaava Teknologian kehittämiskeskuksen Teknologian kehittämiskeskuksen uu-
2532: alueyksikön perustaruistarve on myös Keski- den konsultointiyksikön perustamiseksi
2533: Pohjanmaalla. Rakennemuutoksen seuraukse- Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan.
2534:
2535: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2536:
2537: Esko Aho
2538: 1990 vp. 1259
2539:
2540: Raha-asia-aloite n:o 1182
2541:
2542:
2543:
2544:
2545: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Lestijoen kunnostustoimen-
2546: piteisiin
2547:
2548:
2549: Eduskunnalle
2550:
2551: Lestijoen vesistöalue Keski-Pohjanmaalla on tävät yhteiskunnan huomattavaa tukea. Toi-
2552: alueen vesistöistä parhaiten säilynyt luonnonti- menpiteet tulisikin mahdollisimman nopeasti
2553: laisena. Lestijoen luonnontaloudellinen kehittä- käynnistää yhteistoiminnassa vesiviranomais-
2554: missuunnittelu käynnistyi vuonna 1983. Vuon- ten, alueen kuntien sekä paikallisen väestön yh-
2555: na 1985 asetettiin suunnittelua ohjaamaan teistoimin.
2556: alueellinen neuvottelukunta. Työhön ovat osal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2557: listuneet mm. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri, taen,
2558: vesi- ja ympäristöhallitus, Vaasan läänin seutu-
2559: kaavaliitto sekä Vaasan kalastuspiiri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2560: Neuvottelukunnan työn tuloksena on synty- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2561: nyt toimenpideohjelma, joka tähtää Lestijoen 35.25. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
2562: vesistön luonnontaloudelliseen elvyttämiseen Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirille Les-
2563: sekä sen kanssa sopusoinnussa olevan vesistöä tijoen kunnostustoimenpiteiden pikai-
2564: hyväksikäyttävän elinkeinotoiminnan elvyttä- seksi käynnistämiseksi Lestijärven, To-
2565: miseen. holammin ja Himangan kunnan sekä
2566: Lestijoen ja Lestijärven tilan parantaminen Kannuksen kaupungin alueella.
2567: sekä niiden hyväksikäytön edistäminen edellyt-
2568:
2569: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2570:
2571: Esko Aho
2572:
2573:
2574:
2575:
2576: 1\'.
2577: \
2578: 1260 1990 vp.
2579:
2580: Raha-asia-aloite n:o 1183
2581:
2582:
2583:
2584:
2585: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ulkovartioaluksen hankki-
2586: miseen rajavartiolaitokselle
2587:
2588:
2589: Eduskunnalle
2590:
2591: Rajavartiolaitos tarvitsee Itämeren alueelle aluksessa tulisi olla valmiudet öljyntorjuntateh-
2592: uuden ison ulkovartioaluksen. Jotta se täyttäisi täviin ja saasteiden tutkimiseen sekä torjuntaan
2593: Itämeren suojelua koskevien kansainvälisten liittyvien toimintojen suorittamiseen. Normaa-
2594: normien mukaiset valmiudet toimia ympäris- listi alus toimisi merivartiotehtävissä.
2595: tönsuojelutehtävissä, sen tulisi olla kooltaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2596: hieman nykyistä Tursas-luokkaa isompi ja sen taen,
2597: tulisi olla varustettu myrkky- ja kaasusuojajär-
2598: j estelmillä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2599: Rauma-Repolan Uudenkaupungin telakka 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2600: rakentaa parhaillaan tämän kokoluokan alusta 26.90. 70 JOO 000 000 markkaa käytettä-
2601: Ruotsin rannikkovartiostolle. Kansainvälisten väksi kaasu- ja myrkkysuojajärjestel-
2602: ympäristönsuojelunormien mukaan Suomessa mällä varustetun ulkovartiolaivan hank-
2603: tulisi olla ainakin yksi tällainen alus. Lisäksi kimiseen rajavartiolaitoksel/e.
2604:
2605: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2606:
2607: Risto Ahonen
2608: 1990 vp. 1261
2609:
2610: Raha-asia-aloite n:o 1184
2611:
2612:
2613:
2614:
2615: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta keveiden partioveneiden
2616: hankkimiseksi rajavartiolaitokselle
2617:
2618:
2619: Eduskunnalle
2620:
2621: Merivartiostot tarvitsevat nopeakulkuisia ka- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2622: tetulla ohjaamalla varustettuja kevyitä partio- taen,
2623: veneitä saaristoalueella. Tällainen vene on käy-
2624: tännöllinen tarkastustehtävissä. Kevyiden alus- että Eduskunta ottaisi valtion vuode(!
2625: ten käytöllä pystytään keventämään raskaiden 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
2626: partioveneiden toimintaa ja samalla säästä- 26.90. 70 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
2627: mään huomattavasti polttoainekustannuksissa. yhdeksän kevyen partioveneen hankki-
2628: Merivartiostojen käytössä on 18 vuotta vanhoja miseksi rajavartiolaitoksen merivartios-
2629: kevyitä hardtop-veneitä, jotka eivät kuntonsa toi/le.
2630: puolesta enää sovellu valvontatehtäviin.
2631: Kiireeliisin tarve on yhdeksän kevyttä partio-
2632: venettä.
2633:
2634: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2635:
2636: Risto Ahonen
2637: 1262 1990 vp.
2638:
2639: Raha-asia-aloite n:o 1185
2640:
2641:
2642:
2643:
2644: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin musiikkijuh-
2645: lien tukemiseen
2646:
2647:
2648: Eduskunnalle
2649:
2650: Naantalin musiikkijuhlasäätiö, jonka tarkoi- Musiikkijuhliin liittyy merkittävänä osana
2651: tuksena on edistää kamari- ja muun musiikin valtakunnallinen musiikkileiri, jossa opettajina
2652: harrastusta ja tunnetuksi tekemistä sekä lisätä toimivat juhlilla esiintyvät kotimaiset ja ulko-
2653: korkeatasoisten musiikkiesitysten ohjelmatar- maiset taiteilijat.
2654: jontaa, on vuodesta 1980 lähtien vuosittain jär- Ensi vuoden juhlilla vierailevat mm. Mosko-
2655: jestänyt kesäkuulle ajoittuvat kaksiviikkoiset van kamariorkesteri Paavo Berglundin johdolla
2656: Naantalin musiikkijuhlat. Juhlien taiteellisena sekä Tukholman Sinfonietta Okko Kamun joh-
2657: johtajana on alusta asti toiminut professori Ar- dolla. Suomalaisesta musiikista on esillä eten-
2658: to Noras. kin Joonas Kokkosen sävellystuotanto.
2659: Naantalin musiikkijuhlat ovat vakiinnutta- Naantalin musiikkijuhlien 1991 talousarvion
2660: neet asemansa yhtenä Suomen kulttuurikesän loppusumma on noin 3 600 000 markkaa, josta
2661: huomattavimmista tapahtumista ja ne ovat saa- pääsylipputuloilla voidaan kattaa vajaa kol-
2662: vuttaneet laajalti mainetta myös kansainvälises- mannes. Elinkeinoelämän ja Naantalin kaupun-
2663: ti arvostettuna korkeatasoisena kamarimusiik- gin voimakas tuki ovat mahdollistaneet juhlien
2664: kifestivaalina. järjestämisen ja niiden säilyttämisen linjakkaa-
2665: Kuluvan vuoden kaksiviikkoinen konserttisar- na ja tasokkaana kulttuuritapahtumana vuo-
2666: ja sisälsi 25 tilaisuutta, joiden ohjelmisto esitteli desta toiseen. Juhlien jatkuvuuden turvaami-
2667: perinteisemmän kamarimusiikkituotannon lisäk- seksi on välttämätöntä, että myös valtionavus-
2668: si myös tämän vuosisadan musiikkia. Erityistä tus nostetaan nykyistä korkeammalle tasolle.
2669: kiinnostusta herättivät kaksi kokonaan säveltäjä Edellä esitettyyn viitaten ja jotta Naantalin
2670: Aulis Sallisen teoksia sisältänyttä konserttia. musiikkijuhlien jatkuvuus turvattaisiin, ehdo-
2671: Huomattavia ulkomaisia esiintyjävieraita olivat tamme kunnioittaen,
2672: the Academy of St. Martin-in-the-Fields sekä
2673: Norjan kamariorkesteri, joista viimeksi mainittu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2674: esiintyi Suomessa ensi kertaa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2675: Konsertteja järjestettiin kahdeksalla eri paik- 29.90.52 lisäyksenä 800 000 markkaa
2676: kakunnalla, lähinnä arvokkaissa vanhoissa kir- Naantalin musiikkijuhlien avustami-
2677: koissa. seksi.
2678:
2679: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2680:
2681: Risto Ahonen Tapio Holvitie
2682: Jukka Roos Heikki Perho
2683: 1990 vp. I263
2684:
2685: Raha-asia-aloite n:o 1186
2686:
2687:
2688:
2689:
2690: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ammattikalas-
2691: tajaliitolle kahden ammattikalastusneuvojan palkkaamiseen
2692:
2693:
2694: Eduskunnalle
2695:
2696: Valtion tulo- ja menoarvion määrärahoilla edellyttäisi tehokasta yrittäjäkohtaista neuvon-
2697: on ylläpidetty kalatalousalan neuvonta- ja valis- taa. Suomen Ammattikalastajaliitto ry. on kes-
2698: tustoimintaa maassamme jo vuosikymmenten keinen varsinaisten ammattikalastajain valta-
2699: ajan. Valtionavustusta on kalatalousalan järjes- kunnallinen järjestö, jonka piirissä tehdään se-
2700: töille annettu sekä kalastuksenhoitomaksuina kä edunvalvontatyötä että neuvontatyötä. Neu-
2701: valtiolle kertyvistä varoista että erityiselle kalas- vontatyö ammattikalastajain joukossa on tullut
2702: tusalan järjestöjen toiminnan tukemiseen tar- yhä tarpeellisemmaksi, kun heidän on yrittäjinä
2703: koitetulle momentille sijoitetusta määrärahasta. sopeuduttava mm. voimistuvaan kilpailuun ul-
2704: Tältä valtion tulo- ja menoarvion momentilta komaisen kalan taholta ja kuluttajien kiristy-
2705: 30.37.49 ovat saaneet valtionavustusta valta- vään vaatimustasoon tuorekalatuotteiden osal-
2706: kunnallisina kalatalousneuvontajärjestöinä Ka- ta. Rehukalan menekkivaikeudet ovat myös li-
2707: latalouden Keskusliitto, Suomen Kalamiesten sänneet ammattikalastajien pyrkimyksiä oppia
2708: Keskusliitto ja Suomen Metsästäjä- ja Kalasta- muuttamaan nopeassa tahdissa kalastustaan ja
2709: jaliitto jo vuodesta I976 alkaen, jolloin ao. saaliinsa markkinointia ympäristön ja yhteis-
2710: määräraha valtion tulo ja menoarvioon sisälly- kunnan vaatimusten mukaisesti.
2711: tettiin. Vuonna I983 laajennettiin valtionavun Suomen Ammattikalastajaliitolla ei ole omia
2712: saajien joukkoa ottamalla mukaan uutena taloudellisia mahdollisuuksia ylläpitää koulu-
2713: järjestönä Suomen Lohenkasvattajain Liitto. tettua neuvontahenkilöstöä vastaamaan am-
2714: Nämä järjestöt ovat saamillaan varoilla voineet mattikalastajakunnan ajankohtaisiin neuvonta-
2715: ylläpitää pysyvää neuvonta- ja valistustyöhön tarpeisiin. Se edellyttäisi kalatalousalan ja yrit-
2716: koulutettua henkilöstöä, jota on tarvittu autta- täjätoiminnan tuntevia ammattihenkilöitä, joi-
2717: maan ja avustamaan jäsenistöä niin ammatin- den palkkausta varten olisi oltava riittävä pe-
2718: harjoituksessa ja harrastamisessa kuin yhdistys- rusrahoitus muiden kalastusalan järjestöjen ta-
2719: toiminnassa. paan.
2720: Suomen kalatalouden kentästä edellä maini- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2721: tut järjestöt peittävät hyvin kalaveden omista- nioittaen,
2722: jain ja osa-aikakalastajien neuvontatarpeet (6I
2723: toimihenkilöä) ja jotenkuten myös virkistyska- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2724: lastuksen sektorin (2 järjestöä ja yhteensä II 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2725: toimihenkilöä). Kalanviljelyn ja erityisesti am- 30.37.49 250 000 markkaa käytettäväk-
2726: mattikalastuksen kohdalla tilanne on jo selvästi si Suomen Ammattikalastajaliitolle kah-
2727: huonompi, vaikka juuri näillä alueilla kalata- den ammattikalastusneuvojan palkkaa-
2728: loutemme kehitysedellytysten hyväksikäyttö miseen.
2729:
2730: Helsingissä I8 päivänä syyskuuta I990
2731:
2732: Risto Ahonen Håkan Nordman Timo Laaksonen
2733: Timo Roos Matti Saarinen Heikki Perho
2734: Mats Nyby
2735: 1264 1990 vp.
2736:
2737: Raha-asia-aloite n:o 1187
2738:
2739:
2740:
2741:
2742: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projektiin
2743:
2744:
2745:
2746: Eduskunnalle
2747:
2748: Lastenneurologisten ja psykiatristen sairauk- liittyvästä problematiikasta ja niiden ennaltaeh-
2749: sien yhdistys LANEPSY ry. kartoittaa Nord- käisystä saatujen tulosten pohjalta.
2750: barn-projektissaan Suomeen tulevien paluu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2751: muuttajien lasten ja nuorten käyttäytymis- ja taen,
2752: lukihäiriöitä seulontatutkimuksella asiantunti-
2753: joiden kanssa sekä pyrkii löytämään ennaltaeh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2754: käiseviä toimintamalleja yhteistyössä pohjois- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2755: maisten viranomaisten kanssa. 33.93.50 150 000 markkaa käytettäväksi
2756: Lisäksi projekti suorittaa laajaa tiedotustoi- LANEPSY ry:n Nordbarn-projektin to-
2757: mintaa paluumuuttajiin ja heidän perheisiinsä teuttamiseen.
2758:
2759: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2760:
2761: Risto Ahonen
2762: 1990 vp. 1265
2763:
2764: Raha-asia-aloite n:o 1188
2765:
2766:
2767:
2768:
2769: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Otajärven kunnostustutki-
2770: musta varten
2771:
2772:
2773: Eduskunnalle
2774:
2775: Otajärvi, joka sijaitsee Turun ja Porin läänis- ehdottanut kunnostussuunnitelman laatimista
2776: sä kolmen kunnan, Laitilan, Pyhärannan jaKo- järven turvaamiseksi. Järven ympäristökunnat
2777: disjoen alueella, on valtakunnallisessa lintuvesi- eivät suostu maksamaan kunnostussuunnitel-
2778: ohjelmassa luokiteltu toiseksi parhaaksi lintu- man aiheuttamia kustannuksia, vaan toteavat
2779: järveksi maassamme Parikkalan Siikalahden sen kuuluvan valtiovallalle.
2780: jälkeen. Otajärven pinta-ala on n. 550 ha, mut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2781: ta keskisyvyys vain 1,5 m. Järvi on kuitenkin taen,
2782: viime aikoina pahoin ruohottunut ja kasvilli-
2783: suuden peittämä, koska vesi kesällä laskee huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2784: mattavasti sulkupadon reunan alapuolelle mm. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2785: haihtumisen vuoksi. Tilanne uhkaa vakavasti 35.25. 77 200 000 markkaa käytettäväk-
2786: Otajärven arvoa lintuvetenä ja virkistysalueena. si Otajärven kunnostustutkimuksen te-
2787: Ympäristöministeriön asettama työryhmä on kemistä varten.
2788:
2789: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2790:
2791: Risto Ahonen
2792: 1266 1990 vp.
2793:
2794: Raha-asia-aloite n:o 1189
2795:
2796:
2797:
2798:
2799: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomaalaiskeskuk-
2800: sen virkojen lisäämiseen
2801:
2802:
2803: Eduskunnalle
2804:
2805: Maahamme on kuluneena vuonna tullut nk. toisuudessa siitä, tullaanko heidän anomuksen-
2806: spontaanipakolaisia huomattavasti enemmän sa hyväksymään vai hylkäämään. Tämä on ih-
2807: kuin aikaisempina vuosina. Odotettavissa on, misarvon kannalta epäoikeudenmukaista ja
2808: että vuoden 1990 aikana turvapaikkahakemuk- epäinhimillistä. Tämän takia tulisi käsittelyaika
2809: sen jättäviä pakolaisia tulee n. 2 000. Tämä on saada merkittävästi nykyisestään lyhenemään.
2810: useita kertoja enemmän kuin esim. v. 1989. Ulkomaalaiskeskuksen toimesta on esitetty,
2811: Kyseinen turvapaikkahakemusten räjähdys- että se tarvitsisi turvapaikka-anomusten käsitte-
2812: mäinen nousu on aiheuttanut sen, että hake- lyajan lyhentämiseksi noin kahteen kuukauteen
2813: musten käsittelyaika on venynyt jopa 6-10 kaiken kaikkiaan 26 virkaa sekä lisää automaat-
2814: kuukauteen tapausta kohden. Tämä johtuu sii- tista tietojenkäsittelymateriaalia. Keskuksen
2815: tä, että sisäasiainministeriön ulkomaalaiskes- toiveena on saada seuraavat virat ulkomaalais-
2816: kuksen kapasiteetti on pahasti ylikuormitettu keskukseen: 10 esittelijän virkaa (A 19) ja 10
2817: henkilö- ja kalustoresurssien vähäisyyden vuok- osastosihteerin virkaa (A 14). Määrärahojen li-
2818: si. Turvapaikkahakemusten käsittelyn pitkit- :.;äystarve kyseisten virkojen perustamisen takia
2819: tyessä Suomi joutuu kustantamaan päätöstä on yhteensä 4,0 milj. markkaa vuodessa.
2820: odottaville henkilöille ylläpidon, majoituksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2821: ja muun välttämättömän koko anomuksen kä- nioittavasti,
2822: sittelyn ajan. Kustannukset ovat henkilöä koh-
2823: den n. 500-800 markkaa päivältä. Tämä mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2824: kitsee esim. v. 1990 n. 220 miljoonan markan 1991 tulo- ja menoarvioon ylimääräise-
2825: lisäkustannusta Suomen valtiolle. nä määrärahana 4 000 000 markkaa vir-
2826: Turvapaikkahakemusten pitkä venyminen ai- kojen lisäämiseksi ulkomaalaiskeskuk-
2827: heuttaa valtion suurten kustannusten lisäksi sessa siten, että turvapaikkahakemusten
2828: myös merkittävää epätietoisuutta niille henki- käsittely voidaan lyhentää yhteen kuu-
2829: löille, jotka todella vallitsevan henkilökohtaisen kauteen.
2830: vainon vuoksi joutuvat elämään pitkään epätie-
2831:
2832: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2833:
2834: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä
2835: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
2836: Pentti Kettunen Gunnar Joutsensaari
2837: 1990 vp. 1267
2838:
2839: Raha-asia-aloite n:o 1190
2840:
2841:
2842:
2843:
2844: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sisäasiainministeriön
2845: ulkomaalaiskeskuksen tietokonejärjestelmän laajentamiseen
2846:
2847:
2848: Eduskunnalle
2849:
2850: Maahamme on kuluneena vuonna tullut nk. Iöille, jotka todella vallitsevan henkilökohtaisen
2851: spontaanipakolaisia huomattavasti enemmän vainon vuoksi joutuvat elämään pitkään epätie-
2852: kuin aikaisempina vuosina. Odotettavissa on, toisuudessa siitä, tullaanko heidän anomuksen-
2853: että vuoden 1990 aikana turvapaikkahakemuk- sa hyväksymään vai hylkäämään. Tämä on ih-
2854: sen jättäviä pakolaisia tulee n. 2 000. Tämä on misarvon kannalta epäoikeudenmukaista ja
2855: useita kertoja enemmän kuin esim. v. 1989. epäinhimiiiistä. Tämän takia tulisi käsittelyaika
2856: Kyseinen turvapaikkahakemusten räjähdys- saada merkittävästi nykyisestään lyhenemään.
2857: mäinen nousu on aiheuttanut sen, että hake- Ulkomaalaiskeskuksen toiminnan tehostami-
2858: musten käsittelyaika on venynyt jopa 6-10 seksi on välttämätöntä, että sille hankitaan uusi
2859: kuukauteen tapausta kohden. Tämä johtuu sii- tietokonejärjestelmä tai entistä laajennetaan
2860: tä, että sisäasiainministeriön ulkomaalaiskes- merkittävästi. Keskuksen laskelmien mukaan
2861: kuksen kapasiteetti on pahasti ylikuormitettu tietokonekapasiteetin lisääminen maksaisi 8
2862: henkilö- ja kalustoresurssien vähäisyyden vuok- milj. markkaa.
2863: si. Turvapaikkahakemusten käsittelyn pitkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2864: tyessä joutuu Suomi kustantamaan päätöstä nioittavasti,
2865: odottaville henkilöiiie ylläpidon, majoituksen
2866: ja muun välttämättömän koko anomuksen kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2867: sittelyn ajan. Kustannukset ovat henkilöä koh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2868: den n. 500-800 markkaa päivältä. Tämä mer- 26.01.29 8000000 markkaa ulkomaa-
2869: kitsee esim. v. 1990 n. 220 miljoonan markan laiskeskuksen tietokonejärjestelmän laa-
2870: lisäkustanousta Suomen valtiolle. jentamiseen siten, että turvapaikkahake-
2871: Turvapaikkahakemusten pitkä venyminen ai- musten käsittely voidaan lyhentää yh-
2872: heuttaa valtion suurten kustannusten lisäksi teen kuukauteen.
2873: myös merkittävää epätietoisuutta niille henki-
2874:
2875: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2876:
2877: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä
2878: Marita J urva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
2879: Pentti Kettunen Gunnar Joutsensaari
2880: 1268 1990 vp.
2881:
2882: Raha-asia-aloite n:o 1191
2883:
2884:
2885:
2886:
2887: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perustami-
2888: seksi poliisin esitutkintatehtäviin
2889:
2890:
2891: Eduskunnalle
2892:
2893: Esitutkintalakia hyväksyttäessä eduskunta joituksia, jotka estäisivät kaikkien 190 viran pe-
2894: edellytti, että seuraavien lähivuosien aikana pe- rustamisen jo valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
2895: rustettaisiin riittävä määrä lisää poliisien esi- noarvion puitteissa. Hallitus on kuitenkin esit-
2896: tutkintavakansseja. Tämä olisi korvausta siitä, tänyt ainoastaan 75 viran perustamista luvatun
2897: että esitutkintalaki aiheutti poliisin toiminnalle 190:n sijasta. Tämä rikkoo törkeästi eduskun-
2898: lisää vaatimuksia lyhennettyjen pidätysaikojen nan tekemän esitutkintalain hyväksymisen yh-
2899: ja muutoinkin tutkinnan vaikeutumisen takia. teydessä tekemät päätökset sekä valtiovarainva-
2900: Valtion vuosittaisissa tulo- ja menoarvioissa on liokunnan velvoitteen ja hallituspuolueiden ryh-
2901: poliisin esitutkintavakansseja perustettu muuta- mäpuheenjohtajien sopimuksen. Tämän takia
2902: mia kymmeniä, mutta kuitenkin niin hitaalla tulisi hallituksen budjettiesitystä muuttaa siten,
2903: vauhdilla, että tällä hetkellä ollaan edelleen ti- että siihen lisätään riittävät määrärahat kaik-
2904: lanteessa, jossa on perustamatta vielä 190 polii- kien 190 poliisien esitutkintavakanssin perusta-
2905: sien esitutkintavakanssia. Alkuperäisen aika- miseksi vuoden 1991 aikana.
2906: taulun mukaisesti nämä tulisi perustaa viimeis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2907: tään vuoteen 1992 mennessä. nioittavasti,
2908: Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien pu-
2909: heenjohtajat sopivat keväällä 1990 keskinäisellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2910: sopimuksellaan, että puuttuvat poliisien esitut- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2911: kintavakanssit perustetaan mahdollisimman 26.75.01 lisäyksenä 45 000 000 markkaa
2912: pian koulutukselliset resurssit huomioon ot- 115 poliisin esitutkintaviran perustami-
2913: taen. Tiedossa ei ole ollut mitään sellaisia ra- seksi vuoden 1991 aikana.
2914:
2915: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2916:
2917: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä
2918: Marita J urva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
2919: Pentti Kettunen Gunnar Joutsensaari
2920: 1990 vp. 1269
2921:
2922: Raha-asia-aloite n:o 1192
2923:
2924:
2925:
2926:
2927: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin radioliiken-
2928: teen salausjärjestelmään
2929:
2930:
2931: Eduskunnalle
2932:
2933: Poliisin radioliikennettä ovat jo usean vuo- delle ehdotettu 200 000 markan määrärahaa,
2934: den ajan voineet ulkopuoliset kuunnella halpaa vaikka salausjärjestelmän toteuttaminen mak-
2935: yleisradiovastaanotinta käyttäen. Sen lisäksi, saa arvioiden mukaan n. 45 miljoonaa mark-
2936: että yksityisiä kansalaisia koskevat tiedot voivat kaa.
2937: tätä kautta joutua ulkopuolisten käsiin, kysy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2938: mys on myös merkittävästä poliisin työturvalli- nioittavasti,
2939: suuskysymyksestä.
2940: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviota että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2941: koskevassa valtionvarainvaliokunnan mietin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
2942: nössä on asiaan kiinnitetty huomiota ja velvoi- 26. 75. 70 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
2943: tettu hallitus tutkimaan asia ja ryhtymään sen sellaisen järjestelmän toteuttamiseksi,
2944: vaatimiin toimenpiteisiin. Tämän vuoden bud- jolla poliisin radioliikenne voidaan sala-
2945: jetissa salausjärjestelmän kehittämiseen on ta ulkopuolisilta.
2946: osoitettu varoja 600 000 markkaa ja ensi vuo-
2947:
2948: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2949:
2950: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen Tina Mäkelä
2951: Raimo Vistbacka Marita Jurva Gunnar Joutsensaari
2952: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
2953:
2954:
2955:
2956:
2957: 5 200052Y
2958: 1270 1990 vp.
2959:
2960: Raha-asia-aloite n:o 1193
2961:
2962:
2963:
2964:
2965: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Lempäälän Kisa ry:n toi-
2966: minnan tukemiseen
2967:
2968:
2969: Eduskunnalle
2970:
2971: Lempäälän Kisa ry. on Lempäälässä Hämeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2972: läänissä vireästi toimiva urheiluseura. Sen kas- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
2973: vatteja ovat mm. maaottelutasolle edenneet kaa Lempäälän Kisa ry:n toiminnan tu-
2974: yleisurheilijat. Vireästä taikoohenkisestä va- kemiseen.
2975: rainhankinnasta huolimatta varainpuute estää
2976: merkittävällä tavalla seuran toimintaa.
2977: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2978: taen,
2979:
2980: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
2981:
2982: Sulo Aittoniemi
2983: 1990 vp. 1271
2984:
2985: Raha-asia-aloite n:o 1194
2986:
2987:
2988:
2989:
2990: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Pälkäneen Lukko ry:n
2991: jääkiekkotoiminnan tukemiseen
2992:
2993:
2994: Eduskunnalle
2995:
2996: Pälkäneellä Hämeen läänissä toimiva Pälkä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2997: neen Lukko ry. on vireästi eri urheilumuotojen taen,
2998: alalla toimiva yleisseura. Sen jääkiekkojaostos-
2999: sa pelaajat osallistuvat useissa eri ikäryhmissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3000: piirin jääkiekkosarjoihin hyvällä menestyksellä. 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
3001: Jääkiekkoharrastuksen vireää kilpailutoimintaa kaa Pälkäneen Lukko ry:n jääkiekko-
3002: haittaavat kuitenkin taloudelliset tekijät, koska jaoston toiminnan tukemiseen.
3003: mm. matkakustannukset kilpailumatkoilla tule-
3004: vat varsin kalliiksi.
3005:
3006: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3007:
3008: Sulo Aittoniemi
3009: 1272 1990 vp.
3010:
3011: Raha-asia-aloite n:o 1195
3012:
3013:
3014:
3015:
3016: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Virtain Urheilijat ry:n
3017: yleisurheilutoiminnan tukemiseen
3018:
3019:
3020: Eduskunnalle
3021:
3022: Virtain Urheilijat ry. on Hämeen läänissä vi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3023: reästi toimiva urheiluseura. Sen kasvatteja ovat taen,
3024: mm. useat Suomea kansainvälisissä yleisurhei-
3025: lukisoissa edustaneet yleisurheilijat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3026: Seuran toimintaa haittaa taikoohenkisestä 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
3027: varojen kerääruisestä huolimatta rahapula jopa kaa avustuksena Virtain Urheilijat ry:n
3028: niin, että se vaikeuttaa seuran edustusurheilijoi- yleisurheilutoiminnan tukemiseen.
3029: den kilpailumatkojen kustantamista.
3030:
3031: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3032:
3033: Sulo Aittoniemi
3034: 1990 vp. 1273
3035:
3036: Raha-asia-aloite n:o 1196
3037:
3038:
3039:
3040:
3041: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Siekkisen paikallistien
3042: (n:o 14372) peruskonnostamiseen Virroilla
3043:
3044:
3045: Eduskunnalle
3046:
3047: Siekkisen paikallistie n:o 14372 Hämeen lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3048: nissä Virroilla on erittäin huonokuntoinen ja 1991 tulo- ja menoarvioon 1 700 000
3049: vilkkaasti liikennöity. Tiellä on valmis kunnos- markkaa Siekkisen paikallistien n:o
3050: tussuunnitelma, mutta sen kunnostamiseen ei 14372 kunnostamiseen Virroil/a.
3051: ole toistaiseksi osoitettu varoja.
3052: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3053: taen,
3054:
3055: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3056:
3057: Sulo Aittoniemi
3058: 1274 1990 vp.
3059:
3060: Raha-asia-aloite n:o 1197
3061:
3062:
3063:
3064:
3065: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3233 (Säy-
3066: näj ärvi -Sahalahti) perusparantamiseen Pälkäneellä
3067:
3068:
3069: Eduskunnalle
3070:
3071: Maantie n:o 3233 Säynäjärvi-Sahalahti Päl- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3072: käneellä on erittäin huonokuntoinen, mutta taen,
3073: vilkkaasti liikennöity. Liikenne tulee nopeasti
3074: kasvamaan tien vaikutuspiirissä olevan Sappeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3075: hiihtokeskuksen alettua toimintansa. Erityisen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3076: tärkeää tien kunnostuksen aloittaminen olisi 5 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
3077: kilometrin matkalta, jolloin kunnostettu osuus maantien n:o 3233 (Säynäjärvi-Saha-
3078: palvelisi nimenomaan mainitun hiihtokeskuk- lahti) kunnostustyön aloittamiseen Päl-
3079: sen voimakkaasti lisäämää liikennettä. käneel/ä.
3080:
3081: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3082:
3083: Sulo Aittoniemi
3084: 1990 vp. 1275
3085:
3086: Raha-asia-aloite n:o 1198
3087:
3088:
3089:
3090:
3091: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3413 ja pai-
3092: kallistien n:o 14290 perusparantamiseen Juopajoella
3093:
3094:
3095: Eduskunnalle
3096:
3097: Maantie n:o 3413 ja paikallistie n:o 14290 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3098: Juopajoen kunnassa Hämeen läänissä ovat erit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3099: täin huonokuntoisia, mutta vilkkaasti liikennöi- 31.24. 77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
3100: tyjä. Teiden parantamista ja liikenneturvalli- maantien n:o 3413 ja paikallistien n:o
3101: suusjärjestelyjä koskeva kustannusarvio on 7,6 14290 kunnostamiseen ja liikennetur-
3102: miljoonaa markkaa. Hämeen tiepiiri olisi val- vallisuusjärjestelyihin Juupajoen kun-
3103: mis aloittamaan kunnostustyön, jos varoja sel- nassa.
3104: laiseen olisi käytettävissä.
3105: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3106: taen,
3107:
3108: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3109:
3110: Sulo Aittoniemi
3111: 1276 1990 vp.
3112:
3113: Raha-asia-aloite n:o 1199
3114:
3115:
3116:
3117:
3118: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta peseytymistilojen raken-
3119: tamiseksi Kurun venesatamaan
3120:
3121:
3122: Eduskunnalle
3123:
3124: Kurun kunnan keskustaajama Hämeen lää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3125: nissä sijaitsee laajan vesistöreitin varrella ja ve- taen,
3126: neily on kesän aikaan varsin vilkasta. Kurun
3127: kunta on rakentanut venesataman vesilläliikku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3128: jia varten, mutta satamasta puuttuu venemat- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3129: kailijoille välttämättömät peseytymismahdolli- 75 000 markkaa avustuksena Kurun kun-
3130: suudet, joiden rakentaminen maksaa noin nalle peseytymislaitteiden (suihkujen) ra-
3131: 150 000 markkaa. kentamiseksi Kurun venesatamaan.
3132:
3133: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3134:
3135: Sulo Aittoniemi
3136: 1990 vp. 1277
3137:
3138: Raha-asia-aloite n:o 1200
3139:
3140:
3141:
3142:
3143: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden postitoimi-
3144: paikkojen ylläpitämiseksi
3145:
3146:
3147: Eduskunnalle
3148:
3149: Haja-asutusalueidemme postitoimipaikkoja Valtiovallan toimesta tulisi kuitenkin turvata
3150: uhkaa tällä hetkellä varsin laajamittainen lopet- haja-asutusalueiden elinkelpoisuus myös posti-
3151: taminen. Tämä johtuu siitä, että Posti-Tele on toimipaikkojen osalta siihen saakka, kun posti
3152: päättänyt karsia postikonttoriverkostoaan mer- pystyy täysin aukottomasti järjestämään vähin-
3153: kittävässä määrin lopettamalla kaikkein vähä- täänkin nykyisenkaltaisen palvelujärjestelmän
3154: liikenteisimpiä posteja. Suunnitelmissa on kar- muilla keinoilla. Tämä vaatii ylimenokauden,
3155: sia postitoimipaikkaverkostoa yli tuhannella jona aikana tulisi Posti-Telelle korvata sille ai-
3156: kanttorilla lähimpien vuosien aikana. Kyseisten heutuvat kustannukset vähän käytettyjen posti-
3157: postitoimipaikkojen palvelut on postin toimesta toimipaikkojen edelleen aukipitämisestä. Kyse
3158: luvattu korvata muilla toiminnoilla, kuten esi- on niin haja-asutusalueiden palveluiden säilyt-
3159: merkiksi postipalveluautolla. tämisestä kuin myös pienten postitoimipaikko-
3160: Posti-Telen tekemä suurimittainen postitoi- jen henkilöstön aseman turvaamisesta. Tämän
3161: mipaikkojen harventamispäätös on seurausta takia tulisi valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar-
3162: sosiaalidemokraattisen Lindblomin johtaman vioon varata erillinen määräraha haja-asutus-
3163: Postipankin tekemästä päätöksestä lopettaa alueiden pienten postitoimipaikkojen edelleen
3164: Postipankin palvelujen tarjoaminen pienissä aukipitämiseksi siihen saakka, kun Posti-Tele
3165: posteissa. Tämän päätöksen seurauksena on pystyy osoittamaan vähintäänkin entisen kaltai-
3166: täysin luonnollista, että postitoimipaikkojen set palvelut kyseisen postitoimipaikan alueen
3167: aukipitäminen vaarantuu, sillä pienten postien asukkaille.
3168: asiakaskunnasta on normaalisti ollut jopa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3169: 80-90 OJo myös rahaliikenteen vuoksi postitoi- nioittavasti,
3170: mipaikassa käyneitä. Pienten postien kannatta-
3171: vuus aleni romahdusmaisesti Postipankin teke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3172: män päätöksen jälkeen. 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
3173: SMP: n ministerin toimesta esitettiin hallituk- markkaa avustuksena Posti- ja telelai-
3174: sen budjettiriihessä valtion vuoden 1991 tulo- ja tokselle sellaisten postitoimipaikkojen
3175: menoarvioon uutta momenttia ja sille arvio- ylläpitämiseksi, joiden palveluja ei ole
3176: määrärahana 200 milj. markkaa lakkautusuhan perusteltua hoitaa jakeluverkon avulla,
3177: alla olevien postien aukipitämiseksi ylimeno- eikä palveluja pystytä siirtämään kau-
3178: kauden ajan. Tätä esitystä eivät muut hallitus- pan tai muiden yritysten yhteyteen tai
3179: puolueet SDP, kokoomus ja RKP kuitenkaan hoitamaan kiertävin järjestelyin.
3180: hyväksyneet.
3181:
3182: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3183:
3184: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka Gunnar Joutsensaari
3185: Heikki Riihijärvi Pentti Kettunen Marita J urva
3186: 1278 1990 vp.
3187:
3188: Raha-asia-aloite n:o 1201
3189:
3190:
3191:
3192:
3193: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien korottami-
3194: seksi
3195:
3196:
3197: Eduskunnalle
3198:
3199: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään noustessa. Tällä hetkellä kuitenkin lapsilisän
3200: luvannut korottaa lapsilisiä Kallio-sopimuksen määrä on varsin pieni, sillä n. 300 markan kuu-
3201: mukaisesti 22 OJo :lla. SMP esitti hallituksen kausitiaisella rahamäärällä ei lapsen elämiskus-
3202: budjettiriihessä korotusta suurempana eli tannuksista kateta kuin 10-20 %. Tämä on
3203: 30 % :n suuruisena. Tämä olisi mielestämme ol- mielestämme aivan liian vähän ja tämän takia
3204: lut tärkeää siksi, että eräiden hallituspuolueiden lapsilisiä tulisikin korottaa nopealla aikataulul-
3205: toimesta on lapsilisiä luvattu korottaa merkittä- la merkittävästi nykyisestään.
3206: västi enemmän, kuin mitä todellisuudessa on ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3207: pahtunut. nioittavasti,
3208: Lapsilisät ovat merkittävä tulontasaus lapsi-
3209: perheille, joiden elämiskustannukset ovat huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3210: mattavasti lapsettornia perheitä tai yksinäisiä 1991 tulo- ja menoarvioon 125 000 000
3211: suuremmat. Lapsilisät ovat varsin tasapuolinen markkaa lapsilisien ylimääräiseksi ko-
3212: järjestelmä tukea erilaisia lapsiperheitä siksikin, rottamiseksi 1.10.1991 alkaen esitetyn
3213: että tuen määrä nousee lasten lukumäärän 22 %:n sijasta 30 %:/la.
3214:
3215: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3216:
3217: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä
3218: Marita Jurva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
3219: Pentti Kettunen Gunnar Joutsensaari
3220: 1990 vp. 1279
3221:
3222: Raha-asia-aloite n:o 1202
3223:
3224:
3225:
3226:
3227: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesien kalkituk-
3228: seen
3229:
3230:
3231: Eduskunnalle
3232:
3233: Maassamme on hiljattain valmistunut vuosia tämiseksi ja happamoitumisen estämiseksi.
3234: kestänyt Hapro-tutkimus. Tämän kymmeniä Ruotsissa on todettu parhaaksi menetelmäksi
3235: miljoonia markkoja maksaneen tutkimuksen järvien laajamittainen kalkitus, jonka on todet-
3236: tarkoituksena oli kartoittaa Suomen vesistöjen tu palauttavan järvet lähes ennalleen lyhyellä ai-
3237: happamoitumista ja sen tilannetta ja kehitystä. kavälillä ja samalla auttavan järviä kestämään
3238: Tutkimus totesi kiistatta sen, että järvemme ja uusia happosateita. Ympäristöministeriö on
3239: muut sisävetemme ovat vaarallisen nopeasti Suomessa kuitenkin toistuvasti väittänyt kysei-
3240: happamoitumassa yhä enemmän. Mikäli mihin- sen menetelmän olevan tehoton ja tarpeeton
3241: kään merkittäviin toimenpiteisiin ei pian ryhdy- Suomessa käytettäväksi. Tämä on varsin ih-
3242: tä, on vaarana useiden tuhansien pienten jär- meellistä, sillä asiasta on olemassa laajoja ja
3243: vien täydellinen kuolema niiden tullessa eliös- kiistattomia kansainvälisiä tutkimuksia saata-
3244: tölleen liian happamiksi. vana. SMP:n toimesta on hallituksen budjetti-
3245: Happamoituminen tapahtuu usein suomalai- riihessä ja eduskunnassa esitetty lukuisina vuo-
3246: sista riippumattomista syistä, eli kyseessä ovat sina riittävän määrärahan saamista vesi- ja ym-
3247: yleensä kaukosaasteet. Nämä monissa tapauk- päristöpiirien käyttöön järvien laajamittaisen
3248: sissa Itä-Euroopan maista tulevat saasteet ai- kalkituksen aloittamiseksi. Aikaisemmin mää-
3249: heuttavat sateiden yhteydessä runsasta hap- räraha on torjuttu kesken olleen Hapro-tutki-
3250: pamoitumisen lisääntymistä pienissä järvissä. muksen takia. Nyt tutkimuksen valmistuttua tä-
3251: Tätä kehitystä ei lyhyellä tähtäimellä ole mah- mäkin tekosyy määrärahan budjettiin ottami-
3252: dollista muuttaa, sillä se vaatii laajoja kansain- selle on poistunut, ja näin ollen valtion vuoden
3253: välisiä toimenpiteitä ja mittavia saastepäästöjä 1991 tulo- ja menoarvioon tulisi saada tarkoi-
3254: estäviä investointeja. Tähän ollaan neuvottelu- tukseen riittävän suuri määräraha.
3255: teitse pyrkimässä, mutta toimenpiteiden toteu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3256: tuminen vaatinee vielä vuosia ellei vuosikymme- nioittavasti,
3257: niä. Tällä aikaa kehitys jatkaa vääjäämätöntä
3258: kulkuaan, ellei mihinkään toimenpiteisiin ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3259: dytä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3260: Naapurimaassamme Ruotsissa on todettu 35.25. 77 lisämäärärahana 20 000 000
3261: vastaavanlainen ilmiö järvien happamoitumisen markkaa vesi- ja ympäristöpiireille sisä-
3262: suhteen. Ruotsissa on ryhdytty laajoihin toi- vesien kalkituksen laajamittaiseen aloit-
3263: menpiteisiin happamoitumisen seurausten vält- tamiseen.
3264:
3265: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3266:
3267: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä
3268: Marita J urva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
3269: Pentti Kettunen Gunnar Joutsensaari
3270: 1280 1990 vp.
3271:
3272: Raha-asia-aloite n:o 1203
3273:
3274:
3275:
3276:
3277: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Suomen Merimieslähetysseuran
3278: toiminnan tukemiseen
3279:
3280:
3281: Eduskunnalle
3282:
3283: Suomen Merimieslähetysseuralla on meri- siaali- ja henkisen virkistyksen palveluja. Ne
3284: mieskirkkotoimintaa Antwerpenissä (Belgia}, harjoittavat nykyään laajamittaista konsulaa-
3285: Lontoossa (Englanti}, Rotterdamissa (Hollan- rista toimintaa. Vuonna 1988 kävi merimieskir-
3286: ti}, Gdanskissa (Puola}, Rouenissa (Ranska}, koissa 125 000 suomalaista. Hampuri tarvitsisi
3287: Hampurissa (Saksan liittotasavalta} sekä Pi- kipeästi sosiaalikuraattorin toimen, sillä kävi-
3288: reuksessa (Kreikka). Kotimaan toimintaa on jöitä oli 37 000.
3289: viidessä satamakaupungissa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3290: Suomen Merimieslähetysseuran talousarvion taen,
3291: loppusumma kuluvalle vuodelle on 10 999 000
3292: mk. Valtion yleisavustus on ollut vuodesta 1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3293: lähtien 430 000 mk. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3294: Merimieskirkot tarjoavat merenkulkijoille, 29.02.50 lisäyksenä 250 000 markkaa
3295: ulkosuomalaisille, ulkomailla työskenteleville Suomen merimieslähetysseura ry:lle toi-
3296: ja matkustavaisille monipuolisia kulttuuri-, so- minnan tukemiseen.
3297:
3298: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3299:
3300: Aimo Ajo
3301: 1990 vp. 1281
3302:
3303: Raha-asia-aloite n:o 1204
3304:
3305:
3306:
3307:
3308: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin maakuntakirjaston Lappi-
3309: osaston toiminnan ylläpitoon
3310:
3311:
3312: Eduskunnalle
3313:
3314: Lapin maakuntakirjastoon kuuluva Lappi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3315: osasto on erittäin tarpeellinen palvellessaan taen,
3316: opiskelijoita ja tavallista lainaajakuntaa Lappia
3317: koskevan kirjallisuuden hankinnassa. Sen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3318: minta on kuitenkin vaikeutumassa varojen ja 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3319: henkilökunnan puutteen vuoksi. Ensi vuoden 150 000 markkaa Lapin maakuntakir-
3320: talousarviossa sille on esitetty 150 000 markkaa jaston Lappi-osaston toiminnan ylläpi-
3321: vähemmän kuin sen välttämätön tarve vaatii, tämiseen.
3322: jotta se voisi pitää yllä minimitoiminnan.
3323:
3324: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3325:
3326: Aimo Ajo
3327: 1282 1990 vp.
3328:
3329: Raha-asia-aloite n:o 1205
3330:
3331:
3332:
3333:
3334: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Inarin opiston rakennuskuluihin
3335:
3336:
3337:
3338: Eduskunnalle
3339:
3340: Inarin opistolla on lainaa yhteensä 5,8 milj. opetusministeriö sitoutui vähintään 80-85 OJo :n
3341: mk. Siitä on lisärakennuksen rakennusvelkaa 4 valtion rahoitukseen. Toivomuksena tuolloin
3342: milj. mk. Kaikki opiston lainat ovat Helibor- oli, että opiston osuudeksi rakennuskuluista jäi-
3343: korkoihin sidottuja lainoja. Nämä korot ovat si vain muutama satatuhatta markkaa. 4,8 milj.
3344: erittäin korkealla. Nykyisellä korkotasolla opis- markan rakennuskuluista valtion osuus olisi
3345: to joutuu vuosittain maksamaan korkoja yli näin vähintään 4 milj. mk. Rakennus on nyt
3346: 800 000 mk. Tuo summa tekee opiston talou- valmis, ja käyttöönottojuhlassa valtion edusta-
3347: denpidon mahdottomaksi. jat lupasivat hoitaa rahoitusosuutensa mahdol-
3348: Inarin opiston vuoden 1989 toiminnallinen lisimman pian. Vuoden 1991 valtion tulo- ja
3349: talousarvio on n. 2 milj. mk. Valtionapua siihen menoarvioesityksen 400 000 mk ei riitä edes ra-
3350: saadaan noin 1,3 milj. mk. Vuoden 1989 har- kennusaikaisten velkojen korkojen maksuun,
3351: kinnanvarainen avustus ja lisäavustus oli joten se ei käytännössä lyhennä yhtään raken-
3352: 400 000 mk, josta suurin osa on tarkoitettu ra- nusvelan pääomaa.
3353: kennusvelkojen maksuun. Oman toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3354: tuotto (opiskelumaksut ja kurssimaksut) on va- vasti,
3355: jaa 300 000 mk.
3356: Opiston talous voidaan näillä tuloilla pitää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3357: tasapainossa toiminnan osalta. Edellä mainit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3358: tuun korkojen maksuun ja lainojen lyhennyk- 29.68.52 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
3359: seen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia. Inarin opiston rakennuskuluihin.
3360: Lisärakennuksen rakennuslupaa anottaessa
3361:
3362: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3363:
3364: Aimo Ajo
3365: 1990 vp. 1283
3366:
3367: Raha-asia-aloite n:o 1206
3368:
3369:
3370:
3371:
3372: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjes-
3373: tön toiminnan tukemiseen
3374:
3375:
3376: Eduskunnalle
3377:
3378: Kaikkien vapaan sivistystyön muotojen (jär- leen, odotetaan siltä toimenpiteitä erityisesti pe-
3379: jestöllisen sivistystyön, kansanopistojen, kan- dagogisen kehittämisen alueella. Nämä odotuk-
3380: salais- ja työväenopistojen sekä yleisten kir- set ovat erityisen suuret Suomessa, koska muissa
3381: jastojen) toimintaedellytyksiä on voitu parin Pohjoismaissa tarkoitusta varten on perustettu
3382: viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana lisä- erilliset kehittämiskeskukset. VSY -SBO:n mah-
3383: tä merkittävästi. Ennen muuta se näkyy siten, dollisuudet tukea jäsenistönsä pedagogista kehit-
3384: että sivistyspalveluja voidaan tarjota aikaisem- tämistyötä ovat kuitenkin vähäiset, koska sen
3385: paa enemmän. Samanaikaisesti kuitenkin työn palveluksessa on vain kaksi työntekijää.
3386: määrällisen kasvun myötä on ilmennyt tarve sen Hallituksen esityksessä sitä määrärahaa, jos-
3387: laadulliseen kehittämiseen. Useimmiten eri alo- ta mm. VSY -SBO saa valtionapunsa monien
3388: jen keskusorganisaatiot ovat kuitenkin niin pie- muiden järjestöjen kanssa, on ehdotettu nostet-
3389: niä, ettei niiden ole tarkoituksenmukaista suo- tavaksi 50 000 markalla vuoden 1988 tasoon
3390: rittaa kaikkia laadullisen kehittämisen tehtäviä verrattuna. Tämä lisäys monen järjestön kesken
3391: järjestökohtaisesti, vaan on pyritty etsimään ei kata työnantajavelvoitteista johtuvaa kustan-
3392: mahdollisuuksia yhteistyöhön. nustason nousua.
3393: Vapaan sivistystyön eri osa-alueet ovat perus- Edellä olevan perusteella ehdotan,
3394: taneet yhteistyöorganisaatiokseen Vapaan si-
3395: vistystyön yhteisjärjestö - Samverkande bild- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3396: ningsorganisationerna ry:n. Koska sillä eri 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3397: sektoreita edustavana yhteisönä on tarvittava 29.68.54 JOO 000 markkaa Vapaan si-
3398: asiantuntemus ja koska se voi tuottaa keskite- vistystyön yhteisjärjestö - Samverkan-
3399: tysti taloudellisesti edullisia palveluja jäsenistö!- de bildningsorganisationerna ry:lle.
3400:
3401: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3402:
3403: Aimo Ajo
3404: 1284 1990 vp.
3405:
3406: Raha-asia-aloite n:o 1207
3407:
3408:
3409:
3410:
3411: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen lasten- ja nuor-
3412: tenteatterin perustamiseen
3413:
3414:
3415: Eduskunnalle
3416:
3417: Suomeen on perustettu kaksi valtakunnallista yhdessä alueen laitosteattereiden kanssa mah-
3418: lasten- ja nuortenteatteria, toinen Helsinkiin ja dollistaa säännöllisen ja tasapainoisen teatteri-
3419: toinen Tampereelle. Etelä-Suomessa toimivat taiteen tarjonnan Pohjois-Suomen lapsille ja
3420: teatterit eivät ratkaise Pohjois-Suomen lasten ja nuorille.
3421: nuorten teatteritarpeita. Pohjois-Suomeen tar- Teatteri 41 ja Tornion kaupunki ovat laati-
3422: vitaan oma lasten- ja nuortenteatteri. neet Pohjois-Suomen lasten- ja nuortenteatterin
3423: Pohjois-Suomelle ovat ominaista pitkät väli- perustamissuunnitelman, joka on kustannus-
3424: matkat, laajat haja-asutusalueet ja köyhät kun- vaikutuksineen jätetty opetusministeriölle.
3425: nat. Paras ratkaisu Pohjois-Suomen olosuhteet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3426: huomioon ottaen on helposti liikuteltava, kier- taen,
3427: tävä ryhmäteatteri.
3428: Tällainen erityisratkaisu on jo olemassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3429: Teatteri 41 on tehnyt teatteria lapsille ja nuorille 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3430: Pohjois-Suomessa vuodesta 1973. Teatteri 41 :n 29.90.52 500 000 markkaa Teatteri
3431: toimintaedellytyksiä parantamalla muodoste- 41:lle Pohjois-Suomen lasten- ja nuor-
3432: taan kohtuullisin kustannuksin Pohjois-Suo- tenteatterin perustamista varten.
3433: meen toimiva lasten- ja nuortenteatteri, joka
3434:
3435: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3436:
3437: Aimo Ajo
3438: 1990 vp. 1285
3439:
3440: Raha-asia-aloite n:o 1208
3441:
3442:
3443:
3444:
3445: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Työläisnuorison kasvatus, ret-
3446: keily ja tuki ry:n toiminnan tukemiseen
3447:
3448:
3449: Eduskunnalle
3450:
3451: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki nuorten hiihtolomaleirit helmi-maaliskuussa,
3452: ry:n toimialueena on koko maa. Yhdistys tekee nuorten työttömien leiri heinäkuussa, nuorten
3453: merkittävää työtä lasten ja nuorten vapaa-ajan- lapsiperheiden leiri heinäkuussa ja patikka-
3454: toiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi. retket ja -leirit syyskuussa. Lisäksi yhdistys
3455: Leiri- ja retkeilytoiminta on keskeisellä sijalla osallistuu toimialansa koulutustoiminnan suun-
3456: yhdistyksen toiminnassa. Tälle toiminnalle an- nitteluun ja toteutukseen yhdessä nuoriso- ja
3457: taa hyvän mahdollisuuden yhdistyksen hallin- varhaisnuorisotyöntekijöiden ja -järjestöjen
3458: nassa oleva leiri- ja retkeilykeskus Muonion kanssa.
3459: kunnan Utkujärvellä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3460: Majan ylläpito, huolto ja korjaukset sekä ret- taen,
3461: keilykeskuksen nuorisopalvelujen kehittäminen
3462: vaativat vuosittain paljon työtä yhdistykseltä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3463: Täysin vapaaehtoisin voimin toimiva yhdistys 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
3464: tarvitsee tähän työhön myös yhteiskunnan tu- markkaa Työläisnuorison kasvatus, ret-
3465: kea. keily ja tuki ry:n toimintojen tukemi-
3466: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki seen.
3467: ry:n tulevan vuoden toiminnasta mainittakoon
3468:
3469: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3470:
3471: Aimo Ajo
3472:
3473:
3474:
3475:
3476: 6 200052Y
3477: 1286 1990 vp.
3478:
3479: Raha-asia-aloite n:o 1209
3480:
3481:
3482:
3483:
3484: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Itä-Lapin metsävaurioprojektin
3485: toteuttamiseen
3486:
3487:
3488: Eduskunnalle
3489:
3490: Ilman epäpuhtauksista johtuvien metsävau- miselle herkimmillä mailla kuivilla ja kuivah-
3491: rioiden tutkimus on Lapissa nuorta ja hajanais- koilla kankailla itään viettävillä rinteillä. Koe-
3492: ta. Se johtuu käsityksestä, jonka mukaan Lapin aloilla kasvavien mäntyjen ikä vaihtelee 80:stä
3493: luonnon uskottiin olevan Euroopan puhtaimpia 200 vuoteen. Koealat sijaitsevat linjoilla, jotka
3494: ja metsien terveitä ja elinvoimaisia. Kuolan muodostavat kaksi keskittymää. Toisten linjo-
3495: alueen suurista saastepääsiöistä saatiin varmaa jen lähtöpiste on Montsegorsk ja toisten Nikel
3496: tietoa vuoden 1987 lopulla. Samoihin aikoihin Kuolassa. Koealoilla tehdään tutkimusta erilai-
3497: Lapin havupuissa havaittiin voimakasta neulas- sin mittauksin ja kerätään aineistoja laborato-
3498: katoa ja männynversosyöpää. Lisäksi jäkälistä rioissa analysoitaviksi.
3499: ja sammalista on Itä-Lapista mitattu korkeita Metsäntutkimuslaitos aloitti koealojen perus-
3500: metallipitoisuuksia ja Inarin Lapin itäosassa on tamisen Suomen ja Neuvostoliiton väliseltä ra-
3501: todettu ilmansaasteille herkkien jäkälien niuk- jalta kesällä 1989. Rajan tuntumassa koealojen
3502: kuutta ja kestävien jäkälien runsasta esiinty- väli on 4 km ja kasvaa 8, 16 ja 32 kilometriin
3503: mistä. etäisyyden kasvaessa rajalta lounaaseen, län-
3504: Tehostaakseen ilman epäpuhtauksista johtu- teen ja luoteeseen.
3505: vien metsävaurioiden tutkimusta Lapissa Met- Koealoista on perustettu kolmasosa ja loput
3506: säntutkimuslaitos aloitti Itä-Lapin metsävau- perustetaan alkukesällä 1990. Metsäntutkimus-
3507: rioprojektin toukokuussa 1989. Tutkimus on laitos on aloittanut koealoilla maavesi- ja latvus-
3508: osa laitoksen "ilman epäpuhtauksien vaikutus sadantatutkimukset sekä puiden kasvututkimuk-
3509: metsiin" (ILME) -projektia, ja sitä koordinoi- set. Pääosin tutkimukset aloitetaan kuitenkin ke-
3510: daan Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen sällä 1990. Neuvostoliittolaisten tutkijoiden
3511: tutkimusasemalla. Itä-Lapin metsävauriopro- kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta jatkaa
3512: jektissa on tarkoituksena selvittää Kuolan saas- koealojen perustamista rajalta päästälähteisiin
3513: tepäästöjen vaikutus Lapin metsien elinvoimai- saakka. Tutkimusyhteistyötä varten valmistel-
3514: suuteen tunnistamaHa vaurioiden syyt, analy- laan sopimusta, joka toteutuessaan turvaisi mm.
3515: soimalla syiden toiminnallista perustaa ja laati- koealoilta kerättävien aineistojen vaihdon rajan
3516: malla ennusteita metsien terveydentilan ja pui- yli. Tutkimusmenetelmien yhtenäistäminen taas
3517: den kasvun kehityksestä eri päästävaihtoehto- helpottaisi ilman epäpuhtauksien aiheuttamien
3518: jen vallitessa. Tutkimustietoa tarvitaan mm. kasvillisuusvaurioiden vertailua ja luokittelua
3519: päästöjen rajoittamista koskevaan päätöksente- Kuolan alueen ja Lapin välillä.
3520: koon. Tutkimus lisää pohjoisten alueiden tutki- Itä-Lapin metsävaurioprojektissa tehdään
3521: musta ja erityisesti perustutkimusta. Tutkimuk- m~tsävaurioiden syitä selvittävää diagnostista
3522: sesta on suunniteltu viisivuotista ja se on aloi- tutkimusta. Metsäntutkimuslaitos on pyytänyt
3523: tettu maa- ja metsätalousministeriön myöntä- tutkimukseen mukaan eri tutkimuslaitosten ja
3524: mällä 100 000 mk:n yhteistutkimusmäärärahal- yliopistojen tutkijoita. Tarkoituksena on saada
3525: la. Projektin rahoitustarve on 4 miljoonaa maan parhaita tutkijavoimia mukaan tutki-
3526: markkaa vuodelle 1990 ja samaa suuruusluok- mukseen, joka edellyttää monipuolista asian-
3527: kaa vuosittain 1991-94. tuntemusta ja tutkimusmenetelmien käyttöä.
3528: Tutkimusta varten Lappiin perustetaan 300 Metsäntutkimuslaitoksen lisäksi tutkijoita on
3529: pysyvää koealaa kolmen koealan ryppäinä 100 tähän mennessä lupautunut Geologian tutki-
3530: tutkimuspisteeseen. Ne sijaitsevat happamoitu- muskeskuksesta, Ilmatieteen laitokselta ja La-
3531: 1990 vp. - RA n:o 1209 1287
3532:
3533: pin vesi- Ja ympäristöpiiristä sekä Helsingin, sekä jäkälät ja sammalet. Tutkimuksissa käyte-
3534: Joensuun, Kuopion, Oulun ja Turun yliopis- tään biologian ja metsätieteiden menetelmiä.
3535: toista. Metsäntutkimuslaitoksessa käytetään Lapin vesi- ja ympäristöpiirin toimesta tutki-
3536: etenkin ILME-projektissa saatuja kokemuksia. taan metsäekosysteemien vesistöjä ja Ilmatie-
3537: Muissakin tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa teen laitos vastaa pääosin ilman laadun mit-
3538: hyödynnetään Hapro-projektin aikana hankit- tauksista. Edellisen lisäksi Itä-Lapin metsävau-
3539: tuja tietoja ja kokemuksia. rioprojektissa tehdään kokeellista tutkimusta ja
3540: Koealoilla tehtävistä maavesi-, maannos-, laaditaan metsäekosysteemin toimintaa kuvaa-
3541: latvussadanta- ja maaperätutkimuksista vastaa via malleja. Tiedonhallintaan laaditaan tieto-
3542: Metsäntutkimuslaitos osittain yksin, osittain kanta. Mahdollisuudet monipuolisen, tieteiden-
3543: yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. välisen tutkimuksen tekemiseen ovat hyvät.
3544: Puiden kasvututkimusta tekee Metsäntutkimus- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
3545: laitos. Metsäpatologista ja -ekologista sekä
3546: maamikrobiologista ja kasvifysiologista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3547: -ekologista tutkimusta tekevät yliopistot ja tut- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3548: kimuslaitokset yhdessä. Tutkittavaa materiaalia markkaa Itä-Lapin metsävaurioprojek-
3549: ovat mm. puiden neulaset, kaarna ja juuret tin rahoittamiseksi.
3550:
3551: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3552:
3553: Aimo Ajo
3554: 1288 1990 vp.
3555:
3556: Raha-asia-aloite n:o 1210
3557:
3558:
3559:
3560:
3561: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin tiestön suunnitteluun ja
3562: rakentamiseen
3563:
3564:
3565: Eduskunnalle
3566:
3567: Rinnakkaisten kuljetusmuotojen lähes täy- Suora seuraus tästä on teollisuuden kilpailuky-
3568: dellinen puuttuminen ja huomattavan pitkät vyn heikkeneminen.
3569: kuljetusetäisyydet asettavat Lapin tiestön poik- Lapin tiemäärärahoista on tullut jo pitem-
3570: keuksellisen merkittävään asemaan koko maa- män aikaa huomattavan suuri osa, n. 30 OJo,
3571: kunnan kehittämisen kannalta. Tämän lisäksi työvoimaministeriön määrärahoista. Tämä on
3572: pohjoiskalottikuljetukset Norjan ja Neuvosto- aiheuttanut jatkuvasti epävarmuutta määrära-
3573: liiton kautta ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. hojen saannin ja käytön osalta. Valtion työ tuli-
3574: Lapin metsäteollisuus on siirtynyt kuljettamaan si toteuttaa tehokkaasti, tuottavasti ja taloudel-
3575: puuta entistä enemmän maanteille. Näistä syis- lisesti. Tiemäärärahojen taloudellista ja teho-
3576: tä Lapin teollisuus, kauppa ja matkailu kanta- kasta käyttöä parantaisi se, että ne osoitettaisiin
3577: vat erittäin suurta huolta Lapin läänin maantei- täysimääräisinä, normaaleina budjettivaroilla
3578: den nykykunnosta ja tulevaisuuden rakennus- liikenneministeriön pääluokan kautta.
3579: suunnitelmista. Tie 2000 -ohjelman toteuttami- Juuri valmistuneessa Tie 2000 -ohjelmassa on
3580: nen suunnitellussa muodossaan pystyisi pitä- mitoitettu tiemäärärahojen todellinen tarve yh-
3581: mään tiet liikennöitävässä kunnossa. Tämän- teismitallisesti koko maata silmällä pitäen ot-
3582: hetkinen rahoitus, joka on 121 mmk liikenne- taen huomioon teiden liikennemäärät. Tiemää-
3583: ministeriön pääluokan kautta ja mahdollisesti rärahat tulisi mitoittaa myös valtion tulo- ja
3584: 50 mmk työvoimaministeriön työllisyysvarois- menoarviossa tasapuolisesti koko maahan Tie
3585: ta, merkitsee sitä, että Lapin tiestön kunnon 2000 -ohjelman mukaisesti. Tie 2000 -ohjelman
3586: rappeutuminen on käynnistynyt. mukainen tarve Lapissa kustannustason nousun
3587: Rappeutuva tiestö aiheuttaa lisäkustannuksia huomioon ottaen on 241 mmk.
3588: polttoaine-, rengas- ja korjauskustannusten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3589: muodossa. Voi vain arvailla, mikä on seuraus, taen,
3590: jos tilanne vielä pahenee. Monilla tieosuuksilla
3591: joudutaan siirtymään yksinomaan talvi- ja ke- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3592: säsydämellä tapahtuviin kuljetuksiin, koska 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3593: vain tällöin tiet ovat liikennöitävässä kunnossa. 31.24. 77 119 000 000 markan listimää-
3594: Tämä taas aiheuttaa teollisuudelle lisäkustan- rärahan Lapin tiestön suunnitteluaja ra-
3595: nuksia, varsinkin raaka-aineen kuljetuksissa. kentamista varten.
3596:
3597: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3598:
3599: Aimo Ajo
3600: 1990 vp. 1289
3601:
3602: Raha-asia-aloite n:o 1211
3603:
3604:
3605:
3606:
3607: Ajo: Määrärahan osoittamisesta EMEP-tasoisten ilmantarkkai-
3608: luasemien rakentamiseksi Lappiin
3609:
3610:
3611: Eduskunnalle
3612:
3613: On yleisesti tunnettu tosiasia, että viime vuo- taa toimintansa Oulangalla Kuusamossa. Ou-
3614: sina Lapin ympäristön tila on oleellisesti hei- langan asema ei kuitenkaan yksin turvaa Suo-
3615: kentynyt. Lapin vesistöt ovat alkaneet happa- men osalta kalottialueella tehtävää ilman epä-
3616: moitua, metsien terveydentila on itärajalla joh- puhtauksien kaukokulkeutumien selvitystä. Na-
3617: tanut selvästi havaittaviin metsätuhoihin ja papiirin pohjoispuolelle tulisi saada kaksi uutta
3618: aluskasvillisuudessa on mitattu huomattavia asemaa, toinen Länsi-Lappiin ja toinen Itä-
3619: raskasmetallijäämiä. Lappiin.
3620: Kun samaan aikaan tiedetään Neuvostoliiton Myös kansallinen mittausasemaverkko on
3621: ilmoittamat Kuolan alueen suuret rikki- ja ras- Lapissa harva. Sitä täydentäisivät perustettavat
3622: kasmetallipäästöt, on syytä olettaa niiden yh- kaksi uutta EMEP-asemaa.
3623: dessä ankaran ilmaston kanssa vaikuttavan La- Suomen on kannettava vastuunsa ympäristön
3624: pin ympäristön tilaan heikentävästi. tilasta ja sen seurannasta, paitsi kansallisella
3625: Luotettavien tietojen saaminen on ehdotto- myös kansainvälisellä tasolla. Myös vuoden
3626: man välttämätöntä, jotta pystytään ennakoi- 1988 lokakuussa Rovaniemellä kokoontunut,
3627: maan ilmakehän saastumisen vaikutukset il- Pohjoismaisen ministerineuvoston ja Suomen
3628: mastoon, kallioperään, maaperään, vesistöihin, ympäristöministeriön järjestämä kalottialueen
3629: maan ekasysteemiin ja metsiin. Myös otsoni- ympäristön saastumista pohtinut kansainväli-
3630: mittausten takia EMEP-asemia tulisi saada nen tutkijasymposiumi päätyi esittämään
3631: Lappiin, sillä kesällä 1989 mm. Etelä-Suomen EMEP-tasoisia ilmantarkkailuasemia Suomen
3632: mittausasemilla mitattiin hälyttävän korkeita il- Lappiin.
3633: man otsonipitoisuuksia. Edellä olevan perusteella ehdotan,
3634: Ilman laadun seuranta Lapissa on kuitenkin
3635: puutteellisesti järjestetty. Alueella ei ole lain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3636: kaan sekä kuiva- että märkälaskeumien mittaa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3637: miseen soveltuvia, kansainväliseen verkostoon 31.50.70 2000000 markkaa EMEP-
3638: kuuluvia EMEP-tasoisia ilmantarkkailuasemia. tasoisten mittausasemien rakentamiseksi
3639: Suomessa on kaksi EMEP-asemaa, toinen Lappiin.
3640: Utössä ja toinen Ähtärissä. Kolmas asema aloit-
3641:
3642: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3643:
3644: Aimo Ajo
3645: 1290 1990 vp.
3646:
3647: Raha-asia-aloite n:o 1212
3648:
3649:
3650:
3651:
3652: Ajo: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien televisiolupien
3653: myöntämiseksi pysyvästi liikuntakyvyttömille henkilöille
3654:
3655: Eduskunnalle
3656:
3657:
3658: Pysyvästi liikuntakyvyttömät henkilöt kuulu- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
3659: vat yhteiskunnassamme kaikkein vaikeimmissa päätöksen perusteella maksuton radiolupa.
3660: olosuhteissa eläviin kansalaisiin. Pääasiallisesti Vuonna 1977 radiolupamaksu yhdistettiin tele-
3661: vuoteessa olevina he ovat toisten avusta riippu- visiolupamaksuun, mistä lähtien liikuntakyvyt-
3662: vaisia päivittäisissä toiminnoissaan. Heidän tömätkin henkilöt ovat joutuneet maksamaan
3663: kosketuksensa ulkopuoliseen maailmaan jää korkeampaa lupamaksua. Viimeksi maksuUo-
3664: hyvin vähäiseksi. Tällaisille henkilöille televi- man radioluvan sai runsaat 700 henkilöä. Mak-
3665: siolla on poikkeuksellisen suuri merkitys. Tele- sutonta televisiolupaa ei ole sen sijaan myönnet-
3666: vision avulla heillä on mahdollisuus seurata ty useista aloitteista huolimatta. Maksullisia te-
3667: kulttuuria sekä saada virkistystä ja virikkeitä levisiolupia oli vuoden 1987 lopussa yhteensä
3668: harrastuksiin. runsaat 1 770 000 kappaletta, joten liikuntaky-
3669: Useimmat liikuntakyvyttömät henkilöt ovat vyttömille henkilöille myönnettävistä maksutto-
3670: vähävaraisia ja heidän ainoa toimeentuloläh- mista television katseluluvista koituva näennäi-
3671: teensä on kansaneläke. Television korkeat kat- nen tulonmenetys yhteiskunnalle olisi vaatima-
3672: selulupamaksut muodostavat heille kohtuutto- tonta luokkaa.
3673: man vuosittaisen taloudellisen rasituksen, vaik- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
3674: ka itse vastaanotin olisikin saatu esim. lahjoi-
3675: tuksena. Kun televisio on varsin keskeinen tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3676: dotusväline yhteiskunnassamme, niin myös lii- 1991 tulo- ja menoarvioon 750 000 mar-
3677: kuntakyvyttömille invalideille on mahdollistet- kan määrärahan käytettäväksi maksut-
3678: tava televisio-ohjelmien seuraaminen. tomien televisiolupien myöntämiseen
3679: Vuodesta 1948 lähtien liikuntakyvyttömille pysyvästi liikuntakyvyttömille henki-
3680: sotainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien liikun- löille.
3681: takyvyttömille siviili-invalideille myönnettiin
3682:
3683: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3684:
3685: Aimo Ajo
3686: 1990 vp. 1291
3687:
3688: Raha-asia-aloite n:o 1213
3689:
3690:
3691:
3692:
3693: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta kiinteiden postitoimipaikko-
3694: jen säilyttämiseen
3695:
3696:
3697: Eduskunnalle
3698:
3699: Pankki- ja postipalvelut ovat peruspalvelu, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3700: joka tulee turvata kansalaisille heidän asuinpai- nioittaen,
3701: kastaan riippumatta. Kansalaisten tasapuolisen
3702: kohtelun turvaamiseksi tulee valtion vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3703: 1991 tulo- ja menoarviossa osoittaa 200 mmk 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
3704: käytettäväksi riittävän kattavan postitoimipaik- markkaa kiinteiden postitoimipaikkojen
3705: kaverkoston ylläpitokuluihin. säilyttämiseksi.
3706: Varat tähän tulisi osoittaa pienentämällä vas-
3707: taavalla summalla posti- ja telelaitoksen tuotto-
3708: tavoitetta.
3709:
3710: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3711:
3712: Aimo Ajo Kimmo Sarapää Asko Apukka
3713: Seppo Pelttari Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä
3714: 1292 1990 vp.
3715:
3716: Raha-asia-aloite n:o 1214
3717:
3718:
3719:
3720:
3721: Ajo: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden kattavan
3722: postitoimipaikkaverkon turvaamiseen
3723:
3724:
3725: Eduskunnalle
3726:
3727: Posti- ja telelaitoksesta annetun lain mukaan Postipankin tekemän päätöksen mukaan
3728: eduskunta päättää laitoksen keskeiset palvelu- pankkipalvelut poistetaan noin 1 900 postitoi-
3729: ja muuta toimintaa koskevat tavoitteet. Edus- mipaikasta. Tämä merkitsisi kahden vuoden ai-
3730: kunta päättää myös viime kädessä siitä, missä kana arviolta tuhannen postitoimipaikan lak-
3731: laajuudessa PTL voi hoitaa kannattamattoman kauttamista ja noin tuhannen toimipaikan pal-
3732: tehtävän. Tästä aiheutuva rasite voidaan lain velujen sijoittamista kauppojen, matkailuyri-
3733: mukaan ottaa huomioon joko tuottovaadetta tysten ja vastaavien yhteyteen. Näin mittavan
3734: alentamalla taikka veivoittamalla PTL hoita- saneerauksen toteuttaminen kahden vuoden ai-
3735: maan tehtävän siitä kertyvien tulojen ja valtion kana johtaisi kohtuuttomiin ongelmiin sekä
3736: tulo- ja menoarviossa osoitettujen määräraho- asiakkaiden että henkilöstön kannalta. PTL on
3737: jen turvin. sitoutunut noudattamaan henkilöstöpoliittisia
3738: Postitoimipaikkaverkon kautta hoidettavat periaatteita, jotka on valmisteltu yhteistyössä
3739: asiakaspalvelutehtävät eivät ole liiketaloudelli- henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tämän vuoksi
3740: sesti kannattavia. Ne ovat kuitenkin tärkeitä tarvitaan aikalisä postin toimipaikkaverkon so-
3741: yhteiskunnallisia palveluja ja niiden laajamit- peuttamiseksi kustannuksia ja palvelujen ky-
3742: tainen karsiminen heikentää oleellisesti asiakas- syntää vastaavaksi. Tarvittava määräraha voisi
3743: palvelutasoa. Kattavan toimipaikkaverkon ja asteittain poistua seuraavan viiden vuoden ai-
3744: postin tarjoamien pankki- ja muiden asiakas- kana.
3745: palvelutehtävien edelleen kehittäminen on vält- Edellä olevan perusteella ehdotan,
3746: tämätöntä. Haja-asutusalueiden ja pienten asu-
3747: tuskeskusten kiinteistä toimipaikoista tarjotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3748: vat palvelut voidaan rinnastaa PTL-laissa tar- 1991 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
3749: koitettuihin peruspalveluihin, joilta edellyte- markkaa postitoimipaikkojen tukemiseksi
3750: tään, että ne ovat koko maassa saatavissa tasa- siten, että riittävän kattava kiinteä posti-
3751: puolisin ehdoin. toimipaikkaverkko voidaan turvata.
3752:
3753: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3754:
3755: Aimo Ajo
3756: 1990 vp. 1293
3757:
3758: Raha-asia-aloite n:o 1215
3759:
3760:
3761:
3762:
3763: Ajo: Määrärahan osoittamisesta eläkeläispuolisoiden kansaneläk-
3764: keen lisäosan ylimääräiseen korottamiseen
3765:
3766:
3767: Eduskunnalle
3768:
3769: Kansaneläkeläispuolisoiden lisäosan enim- myös jo eläkkeelle siirtyneitä puolisoita 1. 7.
3770: mäismäärä nousee vuoden 1991 tulo- ja me- 1991 alkaen vaatii lisärahoitusta 120 miljoonaa
3771: noarvioesityksen mukaan 81 prosentista 85 pro- markkaa vuodelle 1991 ja vuositasolla 240 mil-
3772: senttiin yksinäisen henkilön lisäosan enimmäis- joonaa markkaa tulevina vuosina. Yhdessä
3773: määrästä 1. 7.1991 lukien. Korotus koskisi kui- budjetin sisältämien lisäosakorjausten ja asu-
3774: tenkin vain uudistuksen jälkeen alkavia eläk- mistuen uudistamisen kanssa se merkitsisi mer-
3775: keitä. kittävää kansaneläkeuudistusta, jolla kohenne-
3776: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on taan vähävaraisimpien eläkeläisten toimeentu-
3777: edellyttänyt, että jo eläkkeelle jääneiden puoli- loa.
3778: soiden lisäosat on korjattava sarnantasoisiksi Edellä olevan perusteella ehdotan,
3779: kuin uudistuksen jälkeen myönnettävät lisäosat
3780: ovat. Kansalaisten tasa-arvon kannalta ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3781: hyväksyttävää, että kansaneläkkeen tasoon jäisi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
3782: selvä ero eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta 33.19.60 lisäyksenä 120000000 mark-
3783: riippuen. Lisäosan merkitys on kaikkein suurin kaa ylimääräiseksi lisäksi jo eläkkeellä
3784: juuri vanhimpien ikäluokkien toimeentulolle, olevien puolisoiden kansaneläkkeen lisä-
3785: koska heille on kertynyt vähemmän työeläke- osan enimmäismäärän korottamiseksi
3786: turvaa. 85 prosenttiin yksinäiselle maksettavan
3787: Lisäosakorjauksen ulottaminen koskemaan lisäosan määrästä 1. 7.1991 lukien.
3788:
3789: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3790:
3791: Aimo Ajo
3792: 1294 1990 vp.
3793:
3794: Raha-asia-aloite n:o 1216
3795:
3796:
3797:
3798:
3799: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapissa toimivien sotaveteraani-
3800: järjestöjen toiminnan tukemiseen
3801:
3802:
3803: Eduskunnalle
3804:
3805: Sotiemme veteraanit ovat tehneet arvokasta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3806: työtä erilaisten toimintojen muodossa hyvän taen,
3807: yhteishengen merkeissä. Kuluvana vuonnakin
3808: veteraanit ovat olleet mukana monissa nyky-yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3809: teiskuntaan liittyvissä toiminnoissa. Veteraa- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
3810: nien työ tarvitsee edelleenkin yhteiskunnan tu- markkaa Lapissa toimivien sotaveteraa-
3811: kea, jotta se kehittyisi. Näin on erityisesti La- nijärjestöjen toiminnan tukemiseen.
3812: pissa, jossa etäisyydet ovat pitkät.
3813:
3814: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3815:
3816: Aimo Ajo
3817: 1990 vp. 1295
3818:
3819: Raha-asia-aloite n:o 1217
3820:
3821:
3822:
3823:
3824: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Lapin Ensi Koti ry:n ja ensi- ja
3825: turvakodin toiminnan tukemiseen
3826:
3827:
3828: Eduskunnalle
3829:
3830: Lapin Ensi Koti ry. on ylläpitänyt ensikotia Ensi- ja turvakodin käyttökustannukset kate-
3831: Rovaniemellä vuodesta 1955 lähtien. Ensi- ja taan kunnilta saatavilla hoitopäivämaksuilla.
3832: turvakotipalvelut ovat lastensuojelullisia so- Hoitopäivämaksu oli vuonna 1989 340 mk/vrk.
3833: siaalipalveluja, jotka on hyväksytty alan valta- Hoitopäivämaksut eivät kuitenkaan aina riitä
3834: kunnallisiin suunnitelmiin. Tämän lisäksi ra- kattamaan kustannuksia. Esimerkiksi vuonna
3835: kennuksessa toimii yhdistyksen ylläpitämä 1988 tämä ns. laskutusalijäämä oli noin 74 000
3836: 14-paikkainen lasten päiväkoti, jonka toiminta mk. Ongelmaksi ovat nyt muodostumassa ra-
3837: rahoitetaan Rovaniemen kaupungin kanssa sol- kentamisesta johtuvien lainojen kustannukset.
3838: mitulla ostopalvelusopimuksella. Jos ne lisätään hoitopäivämaksuun, se nousee
3839: Yhdistys on saanut raha-automaattiavustusta kohtuuttoman korkeaksi Lapin kunnille.
3840: ensi- ja turvakodin laajennukseen ja peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3841: jaukseen. Vuonna 1989 käynnistyneen hank- taen,
3842: keen kokonaiskustannukset ovat 9,35 mmk,
3843: josta peruskorjauksen osuus on 2,15 mmk ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3844: laajennuksen osuus 7,2 mmk. Raha-automaat- 1991 tulo- ja menoarvioon pa!autetta-
3845: tiavustuksen 70 OJo :n osuutta laskettaessa ei ole valle momentille 33.93.50 2 600 000
3846: kuitenkaan otettu huomioon päiväkodin osuut- markkaa Lapin Ensi Koti ry:nja ensi- ja
3847: ta eikä korkoja. turvakodin toiminnan tukemiseen.
3848:
3849: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3850:
3851: Aimo Ajo
3852: 1296 1990 vp.
3853:
3854: Raha-asia-aloite n:o 1218
3855:
3856:
3857:
3858:
3859: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliitto ry:n toiminnan
3860: tukemiseen
3861:
3862:
3863: Eduskunnalle
3864:
3865: Tämän vuosisadan alkupuolelta lähtien Raja- kyisellään liitto ei pysty suoriutumaan kustan-
3866: seutuliitto ry. ja sen jäsenyhdistykset ovat teh- nuksista yksinomaan testamentti- ja lahjava-
3867: neet merkittävää työtä maamme rajaseutukun- roilla, joita humanitaaristen lahjoitusten vero-
3868: tien elinolojen parantamiseksi, kehityspoliitti- vapauden päättyminen vielä rajusti supistaa.
3869: sen ajattelun ja käytännön tukitoimien edellä- Valtion pienimuotoinen tuki antaisi mahdolli-
3870: kävijänä. Aluepolitiikan kehittyminen ei kui- suuden jatkaa toimintaa, jota rajaseudun kun-
3871: tenkaan ole poistanut Rajaseutuliitto ry:n toi- nissa ja seurakunnissa yhä odotetaan.
3872: minnan tarvetta. Se on kohdistunut vuosikym- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3873: menien kuluessa mm. rajaseudun opiskelijoiden taen,
3874: tukemiseen ja avustuksiin perheille, joita tulipa-
3875: lot, äkilliset sairaus- ja kuolemantapaukset tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3876: muut onnettomuudet ovat järkyttäneet. Liitto 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3877: on rakennuttanut Enontekiölle ja Utsjoelle kol- 180 000 markkaa Rajaseutuliitto ry:n
3878: me vanhustentaloa ja jäsenyhdistyksineen tuke- toiminnan tukemiseen olojen ja elinkei-
3879: nut vanhustenhuoltoa sekä lievittänyt yksinäis- nojen parantamiseksi rajaseutukunnis-
3880: ten ihmisten aineellista ja henkistä hätää. Ny- sa.
3881:
3882: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3883:
3884: Aimo Ajo
3885: 1990 vp. 1297
3886:
3887: Raha-asia-aloite n:o 1219
3888:
3889:
3890:
3891:
3892: Ajo: Määrärahan osoittamisesta Kuolan nikkelisulattojen uusi-
3893: miseen
3894:
3895:
3896: Eduskunnalle
3897:
3898: Kuolan niemimaalla Neuvostoliitossa olevat nimittäin erittäin vakavasta asiasta, josta muu-
3899: nikkelisulatot vanhanaikaisine laitteineen muo- ten saattaa aiheutua maallemme korvaamatto-
3900: dostavat pahan ympäristöuhan Pohjois-Suo- mia vahinkoja.
3901: melle ja sen metsille. Tuhot näkyvät selvästi jo Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3902: Itä-Lapissa. Neuvostoliitto ei vaikean taloudel- taen,
3903: lisen tilansa vuoksi pysty yksin ko. tehtaita uu-
3904: simaan ja siten saamaan saasteettomiksi. Siihen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3905: tarvitaan ulkomaista apua. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3906: Suomella on tähän tarvittava taito ja tekniik- 200 000 000 markkaa Kuolan nikkeli-
3907: ka. Uusiminen voitaisiin käsittää ympäristö- sulattojen uusimiseen.
3908: avustukseksi kehitysavun tapaan. Kysymys on
3909:
3910: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3911:
3912: Aimo Ajo
3913: 1298 1990 vp.
3914:
3915: Raha-asia-aloite n:o 1220
3916:
3917:
3918:
3919:
3920: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan Sivistystoi-
3921: minnan Liitolle Seinäjoen Harrastajateatterikesän järjestämi-
3922: seen
3923:
3924: Eduskunnalle
3925:
3926: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto on nuoriso- valintaan. Taiteellisen johtajan tukena tulee ol-
3927: seurajärjestön sivistysliitto. Liiton jäseninä la noin 10 henkilön esiraati, joka katsoo alueel-
3928: ovat Kalevan Nuorten Liitto, Suomen Nuorison lisesti teatteriryhmien esitykset ja tekee esityk-
3929: Liitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Suomen sen taiteelliselle johtajalle ja tapahtuman neu-
3930: Puhallinorkesteriliitto. Liitto saa valtionapua vottelukunnalle. Yli 1 500 harrastajateatterin
3931: toimintaansa sivistysjärjestöille myönnetystä esityksen katsominen aiheuttaa kustannuksia,
3932: harkinnanvaraisesta valtionavusta. mutta ilman asiantuntevaa esivalintaa Harras-
3933: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto järjestää yh- tajateatterikesään ei saada maan parhaita ja
3934: dessä Seinäjoen kaupungin, Suomen Harrasta- mielenkiintoisimpia esityksiä.
3935: jateatteriliiton, Työväen Näyttämöiden Liiton, Vapaan Sivistystoiminnan Liitto on saanut
3936: Finlands Svenska Ungdomsförbundetin ja Seinäjoen Harrastajateatterikesän järjestämi-
3937: Kansalais- ja Työväenopistojen Liiton kanssa seen vuosittain harkinnanvaraisen valtionavus-
3938: vuosittain Seinäjoen Harrastajateatterikesän. tuksen.
3939: Tapahtuma on ainut kaikkien harrastajateatte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3940: reiden yhteinen katselmus Suomessa. Harrasta- nioittaen,
3941: jateatterikesässä on katselmussarja, Hyde Park
3942: ja koulutusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3943: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto pyrkii kehit- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
3944: tämään tapahtumaa tasollisesti ja koulutukselli- markkaa Vapaan Sivistystoiminnan Lii-
3945: sesti. Tapahtuman kehittäminen edellyttää tai- tolle Seinäjoen Harrastajateatterikesän
3946: teellisen johtajan paikkaamista, joka osallistuu järjestämiseen.
3947: keskeisesti katselmukseen valittavien ryhmien
3948:
3949: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
3950:
3951: Kirsti Ala-Harja Pentti Mäki-Hakola Pentti Lahti-Nuuttila
3952: Jukka Vihriälä Markus Aaltonen Martti Korkia-Aho
3953: Anneli Taina Kalevi Lamminen Ritva Vastamäki
3954: Erkki Pystynen Riitta Uosukainen
3955: 1990 vp. 1299
3956:
3957: Raha-asia-aloite n:o 1221
3958:
3959:
3960:
3961:
3962: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen Musiikki-
3963: juhlat ry:n toiminnan tukemiseen
3964:
3965:
3966: Eduskunnalle
3967:
3968: Ilmajoen Musiikkijuhlat ry. on järjestänyt Vuodelle 1991 ei tuoteta vielä uutta ooppe-
3969: vuodesta 1974 lähtien kesäkuun alussa musiik- raa, vaan järjestetään korkeatasoisia konsertte-
3970: kitapahtuman nimeltä Ilmajoen Musiikkijuh- ja, ja suunnitteilla oleva ooppera, joka tuote-
3971: lat. Ilmajoen Musiikkijuhlat on tuottanut kol- taan yhdessä Vaasan oopperan kanssa, on työ-
3972: me omaa oopperaa: ooppera Jaakko Ilkka, Jo- nimeltään Siirtolaisooppera (libretto Antti Tuu-
3973: kiooppera ja ooppera Kolmekymmentä hopea- ri ja sävellys Atso Almila, ohjaus Jussi Tapala).
3974: rahaa. Lisäksi on tuotettu kirkkomusikaali Pel- Tässä oopperatuotannossa pystytään käyttä-
3975: toniemen rukous. Näissä oopperaesityksissä on mään paremmin Vaasan alueoopperan mahdol-
3976: 13 vuoden aikana käynyt yli 320 000 ooppera- lisuuksia solistipankkiin ja kaupunginorkeste-
3977: vierasta. riin, jolloin tuotantokustannukset jäävät huo-
3978: Ilmajoen Musiikkijuhlat ry. on antanut suo- mattavasti pienemmiksi. Tämä ooppera on
3979: malaisille taiteilijoille mahdollisuuden tehdä suunniteltu vuodelle 1992, mutta sen perusta-
3980: oopperaa. Kaikissa näissä oopperoissa on suo- ruiskustannuksiin on budjetoitu vuodelle 1991
3981: malaiset säveltäjät ja sanoittajat. Vuoden 1990 jo 600 000 markkaa. Konserttien kustannusar-
3982: Ilmajoen Musiikkijuhlilla esitettiin ooppera vio on rakennettu 5 000 katsojan perusteella.
3983: Kolmekymmentä hopearahaa ja yhdessä Vaa- Ilmajoen Musiikkijuhlat on noussut 18 vuo-
3984: san oopperan kanssa ooppera Madame Buffer- den kuluessa merkittäväksi valtakunnalliseksi
3985: fly. Viikon kestävän musiikkitapahtuman aika- musiikkitapahtumaksi, joka on tuottanut jo
3986: na järjestettiin 15 konserttia Ilmajoella, Seinä- kolme omaa oopperaa ja kirkkomusikaalin,
3987: joella, Kurikassa ja Nurmossa. neljäs ooppera on valmisteilla. Ilmajoen Mu-
3988: Musiikkijuhlien budjetti oli laadittu siten, siikkijuhlat on luonut suomalaisille säveltäjille,
3989: että 50 prosentin täyttöasteella olisi 3,5 miljoo- sanoittajille ja esiintyjille mahdollisuuden tehdä
3990: nan budjetti saatu katetuksi. Kuitenkin molem- ja esittää oopperaa.
3991: missa oopperoissa kävi vain yhteensä 8 000 hen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3992: kilöä ja budjettiin jäi tältä osin 1 200 000 mar- nioittaen,
3993: kan alijäämä. Aikaisemmilta vuosilta on jäänyt
3994: 2,6 miljoonan markan lainat, jotka ovat yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3995: tyisten takaamia. Valtion antama tuki on 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
3996: 600 000 markkaa. Ilmajoen kunta, Nurmon markkaa Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n
3997: kunta ja Kurikan, Seinäjoen ja Vaasan kaupun- toiminnan tukemiseen.
3998: git ovat tukeneet Ilmajoen Musiikkijuhlia mer-
3999: kittävillä summilla samoin kuin yksityiset tuki-
4000: jat.
4001:
4002: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4003:
4004: Kirsti Ala-Harja Markus Aaltonen Pentti Mäki-Hakola
4005: Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen Jukka Vihriälä
4006: Kalevi Lamminen Ritva Vastamäki Erkki Pystynen
4007: Riitta Uosukainen Jarmo Wahlström
4008: 1300 1990 vp.
4009:
4010: Raha-asia-aloite n:o 1222
4011:
4012:
4013:
4014:
4015: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion eläinlääketie-
4016: teellisen laitoksen Seinäjoen aluelaboratorion virkojen rahoi-
4017: tukseen
4018:
4019: Eduskunnalle
4020:
4021: Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen Seinä- rion perustaminen on aikanaan katsottu tar-
4022: joen aluelaboratorio on perustettu vuonna peelliseksi. Sen tekemät tutkimukset ovat mää-
4023: 1984. Vuonna 1989 virkoja oli kuusi, syyskuus- rällisesti lisääntyneet ja teettävät henkilökun-
4024: sa 1989 saatiin yksi laboratoriomestarin virka. nalla enemmän työtä. Suunnitelmien mukaan
4025: Alusta alkaen on toiminnalle tärkeitä työtehtä- Seinäjoen aluelaboratorio tarvitsisi toimistovir-
4026: viä hoidettu valtion työllistämisvaroin, jotka kailijan, välinehuoltajan ja laboratorioapulai-
4027: kuitenkin loppuivat vuonna 1989. Sen jälkeen sen virat vakinaisesti valtion rahoituksen tur-
4028: on saatu lisätyöllistämisrahaa, jonka avulla on vin.
4029: hoidettu kolmea virkaa: toimistovirkailijan, vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4030: linehuoltajan ja laboratorioapulaisen virkoja. nioittaen,
4031: Näihin virkoihin on ollut vaikeata saada päte-
4032: vää henkilöstöä, koska työllistämisvaroin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4033: pystytty työllistämään vain puoleksi vuodeksi. 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
4034: Tästä syystä laboratorion toiminnalle olisi markkaa kolmen työntekijän palkkaa-
4035: välttämätöntä saada kyseiset virat vakinaiste- miseen Valtion eläinlääketieteellisen lai-
4036: tuksi ja näihin riittävä määräraha. Laborato- toksen Seinäjoen aluelaboratorioon.
4037:
4038: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4039:
4040: Kirsti Ala-Harja Riitta Jouppila
4041: Riitta Saastamoinen Kalevi Lamminen
4042: 1990 vp. 1301
4043:
4044: Raha-asia-aloite n:o 1223
4045:
4046:
4047:
4048:
4049: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitto ry:lle
4050: epilepsiaa sairastavien suojatyötarpeen selvittämiseen
4051:
4052:
4053: Eduskunnalle
4054:
4055: Suomessa on 30 000 henkilön todettu sairas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4056: tavan epilepsiaa. Heistä vaikea-asteista epilep- nioittaen,
4057: siaa sairastaa n. 20 OJo. Vaikea-asteista epilep-
4058: siaa sairastavien nuorten suojatyötarpeen selvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4059: täminen olisi tehtävä kiireellisesti, koska erityi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4060: sesti epilepsiaa sairastavan vaikeavammaisen 33.93.52 150 000 markkaa Epilepsialiit-
4061: nuoren sijoittuminen normaaliin työelämään on to ry:lle epilepsiaa sairastavien suojatyö-
4062: keskimääräistä vaikeampaa. Nuorella on vielä tarpeen selvittämiseksi.
4063: elämä edessä, joten hänen sijoittumisensa kyky-
4064: jään vastaavaan mielekkääseen toimintaan olisi
4065: tärkeää.
4066:
4067: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4068:
4069: Kirsti Ala-Harja Oiva Savela Ritva Vastamäki
4070: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Sakari Valli
4071: Keijo Jääskeläinen Matti Viljanen Riitta U osukaineo
4072:
4073:
4074:
4075:
4076: 7 200052Y
4077: 1302 1990 vp.
4078:
4079: Raha-asia-aloite n:o 1224
4080:
4081:
4082:
4083:
4084: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliiton
4085: ns. TUPa-projektiin
4086:
4087:
4088: Eduskunnalle
4089:
4090: Suomen Reumaliitto on huolestunut tuki- ja don sijasta. Projekti sisältää sekä uusien toi-
4091: liikuntaelinsairaiden määrän jatkuvasta lisään- minta- ja palvelumuotojen kehittämistä että jo
4092: tymisestä. Runsaan kahdenkymmenen vuoden käytännössä kokeiltujen palvelujen saattamis-
4093: aikana määrä on kaksinkertaistunut. Kansan- ta yhä useamman tarvitsijan ulottuville. Sen ta-
4094: eläkelaitoksen tilastojen mukaan vuonna 1967 voitteena on kehittää myös ympäristönhallinta-
4095: tuki- ja liikuntaelinsairaita oli 298 000 ja vuon- ja toimintavälineitä vaikeavammaisten tuki- ja
4096: na 1987 715 000. Väestön vanhenemisen myötä liikuntaelinsairaiden käyttöön. Uuden teknolo-
4097: TULE-sairaiden määrä edelleen kasvaa, mikä gian keinoin edistetään toiminnallisuutta ja toi-
4098: väistämättä aiheuttaa huomattavia vaikeuksia mintamahdollisuuksia. Osa toiminnasta toteu-
4099: koko terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujär- tetaan vapaaehtoistoimintana yhteistyössä reu-
4100: jestelmälle. Näihin vaikeuksiin Suomen Reuma- mayhdistysten ja paikallisten sosiaali- ja tervey-
4101: liitto haluaa omalta osaltaan vastata kehittä- denhuollon viranomaisten kanssa.
4102: mällä tuki- ja liikuntaelinsairaiden tarvitsemia, "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" -ohjelma
4103: heidän elämäntilannettaan tukevia palveluja. on asettanut yhdeksi tavoitteekseen lisää elä-
4104: Suomen Reumaliitto on tehnyt useita tutkimuk- mää vuosiin. Tavoitteen mukaan mahdollisim-
4105: sia ja selvityksiä palvelujen nykytilanteesta. man moni kansalainen selviytyy jokapäiväisistä
4106: Puutteita on erityisesti Pohjois-Suomessa ja elämäntilanteistaan hyvin ja kokee elämänsä
4107: pääkaupunkiseudulla. Varsinkin vaikeavam- esimerkiksi pitkäaikaisesta sairaudesta huoli-
4108: maiset kärsivät palvelujen puutteesta. matta rikkaaksi ja monipuoliseksi.
4109: Tietojensa pohjalta Suomen Reumaliitto on Ehdotamme kunnioittaen,
4110: käynnistänyt ns. TUPa-projektin (Tuki- ja lii-
4111: kuntaelinsairaiden palvelut ja elämäntilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4112: paremmaksi). Projektin tavoitteena on kohen- 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
4113: taa palveluilla elämisen tasoa, parantaa elämän- markkaa Suomen Reumaliitto ry:lle ns.
4114: tilannetta ja edistää kotona asumista laitoshoi- TUPa-projektiin.
4115:
4116: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4117:
4118: Kirsti Ala-Harja Risto Ahonen Kalevi Lamminen
4119: Riitta Jouppila Juhani Alaranta Riitta Saastamoinen
4120: 1990 vp. 1303
4121:
4122: Raha-asia-aloite n:o 1225
4123:
4124:
4125:
4126:
4127: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliiton
4128: ns. TULES-akatemian perustamiseksi
4129:
4130:
4131: Eduskunnalle
4132:
4133: Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan 23 TULES-akatemian opetus ulottuu koteihin
4134: vuodessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TV- esimerkiksi television kautta ja siinä suositaan
4135: LES) määrä on kasvanut 140 OJo:lla. Vuonna monimuoto-opetusta. Opetuksessa on tarkoitus
4136: 1987 tuki- ja liikuntaelinsairaita oli 715 000. soveltaa yhteishoitoajattelua, joka on Suomen
4137: Väestön vanhenemisen myötä TULE-sairaiden Reumaliiton tuottama käsite. Yhteishoidossa
4138: määrä edelleen kasvaa. arvostetaan potilaan ja hoitajan yhteistä pää-
4139: TULES-akatemia on uudenlainen tapa hidas- töksentekoa.
4140: taa tätä kasvua. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia TULES-akatemian oppijoita voivat olla esi-
4141: voidaan ehkäistä ja lieventää oman terveydenti- merkiksi keski-ikäiset osteoporoosia pelkäävät
4142: lan tuntemisella ja kohtuullisen elämäntavan naiset, selkävikaiset miesjohtajat tai reumaan
4143: valitsemisella. Tuki- ja liikuntaelinoireita vä- sairastuneet nuoret, joiden elämää hankaloittaa
4144: hentävät: ympäristön suhtautuminen. Se kouluttaa myös
4145: oikea levon ja työn rytmi, terveydenhuoltohenkilöstöä, jonka tiedot TU-
4146: sopivat liikuntatavat, LE-sairauksista ovat Suomen Reumaliiton TV-
4147: oikea monipuolinen ravinto ja LES-ammattilaisten jaoston selvityksen mu-
4148: itsestään välittäminen. kaan yllättävän puutteelliset.
4149: TULES-akatemiassa tarkoitus on soveltaa TULES-akatemia on vaikea asettaa puhtaasti
4150: ns. itseohjautuvia oppimisnäkemyksiä. Sen tar- minkään hallinnon alaisuuteen, joten Suomen
4151: koitus on tukea ja ohjata ihmistä selviytymään Reumaliitto toivoo saavansa rahoituksen tälle
4152: elämässä niin, että hän välttää tuki- ja liikun- yhteiskunnallisesti tärkeälle hankkeelle raha-
4153: taelinsairauksia aiheuttavia tekijöitä tai että hä- asia-aloitteen kautta.
4154: nestä sairaana löytyy rakentavaa ja elämää ar- Ehdotamme kunnioittaen,
4155: vostavaa terveyttä.
4156: TULES-akatemia olisi uudenlainen opinah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4157: jo, jossa opettajan ja oppijanroolit sekoittuvat. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
4158: Lääkärin opettajana voi toimia potilas ja luen- markkaa Suomen Reumaliitto ry:n TV-
4159: noitsija voi joskus kokea oppivansa eniten koko LES-akatemialle.
4160: ryhmässä.
4161:
4162: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4163:
4164: Kirsti Ala-Harja Marja-Liisa Tykkyläinen Ritva Vastamäki
4165: Riitta Uosukainen Arja Alho Anna-Kaarina Louvo
4166: Oiva Savela Tapio Holvitie Sakari Valli
4167: Matti Viljanen
4168: 1304 1990 vp.
4169:
4170: Raha-asia-aloite n:o 1226
4171:
4172:
4173:
4174:
4175: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliitol-
4176: le nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn ja hoidon
4177: tehostamiseen
4178:
4179: Eduskunnalle
4180:
4181: Suomen Reumaliitto ry. toimii tuki- ja liikun- osa nuorista, joiden reumaa on lapsena hoidet-
4182: taelinsairauksien vastustamiseksi ja sairastavien tu ja joiden tauti on 16 ikävuoden jälkeen uu-
4183: elämäntilanteen tukemiseksi. siutunut, ei ole lainkaan hoidon piirissä. Suo-
4184: Joka kuudes suomalainen sairastaa tuki- ja men Reumaliitolla on valmiuksia edistää näiden
4185: liikuntaelinsairautta. Selkävaiva haittaa joka nuorten selviytymistä aikuisikään ja työelä-
4186: kymmenennen suomalaisen toiminta- ja työky- mään. Se kiinnittää toiminnassaan huomiota
4187: kyä. Jo useiden vuosien ajan Suomen Reuma- myös pitkäaikaissairautta sairastavien nuorten
4188: liitto on paneutunut mm. selkäkivuista kärsi- mielenterveyteen. Suomen Reumaliiton nuori-
4189: vien aikuisten hoidon kehittämiseen. Se on luo- sojaostoon kuuluu nuoria ihmisiä. Reuma-leh-
4190: nut pienryhmätoiminnan pohjalta hoitomallin dessä eräs nuori kirjoitti: "Pelkään joskus jopa
4191: reumayhdistysten ja terveydenhuollon käyt- mennä kouluun, kun tiedän kuulevani nuo al-
4192: töön. Kokeilusta saadut tulokset ovat olleet haiset pilkkahuudot: spitaali, leuaton ... ym.
4193: myönteisiä. Kukaan ei tiedä, että sattuu. Sattuu niin, että
4194: Nuorten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varsin- siitä jää ikuinen arpi."
4195: kin selkä- ja niskavaivat ovat lisääntyneet tuo- Suomen Reumaliiton Keski-Suomen Hoito-
4196: reitten tutkimusten mukaan huolestuttavasti. koti muuttuu vuoden alusta Keski-Suomen TV-
4197: Työikäisten tapaan myös koululaisten/nuorten LES-keskukseksi, jonka osana jatkaa vuosi-
4198: työskentelyolosuhteisiin, liikuntatottumuksiin kymmeniä toiminut poliklinikka. Poliklinikka
4199: ja mielenterveyteen tulisi kiinnittää huomiota. on perehtynyt lapsireumaan ja sillä on lapsia ja
4200: Nyt ennaltaehkäisy on sattumanvaraista lähin- nuoria asiakkainaan. Nyt Suomen Reumaliitto
4201: nä liikuntatunneilla toteutettavaa opetusta. haluaisi selvittää nuorten hoito- ja elämäntilan-
4202: Suomen Reumaliitto on valmis käynnistä- netta ja keskittää nuorisotoimintansa Keski-
4203: mään nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien Suomen TULES-keskukseen, joka sijaitsee Jy-
4204: ehkäisy- ja hoito-ohjelman. Ohjelmassa paneu- väskylässä. Työssään se tulee olemaan yhteis-
4205: dutaan nykyisiin ongelmiin, etsitään uusia rat- työssä mm. Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suo-
4206: kaisumalleja ja suosituksia, järjestetään koulu- men keskussairaalan kanssa.
4207: tusta ja tukea nuorille sekä tuotetaan nuorille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4208: suunnattua terveyskasvatusaineistoa. nioittaen,
4209: Nivelreumaa sairastavat 16-20-vuotiaat
4210: nuoret muodostavat väliinputoajaryhmän. Hei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4211: dän hoitosuhteensa katkeaa lasten osastol- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
4212: la/poliklinikalla 16-vuotiaana ja tällöin heidän markkaa Suomen Reumaliitto ry:n toi-
4213: tulisi siirtyä aikuisten osastolle/poliklinikalle mintaan nuorten tuki- ja liikuntaelinsai-
4214: hoitoon. Käytännössä tässä siirtymävaiheessa rauksien ennaltaehkäisyn tehostamiseen
4215: on runsaasti ongelmia. Tutkimuksen mukaan ja hoidon varmistamiseen.
4216:
4217: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4218:
4219: Kirsti Ala-Harja Riitta Uosukainen Marja-Liisa Tykkyläinen
4220: Arja Alho Oiva Savela Ritva Vastamäki
4221: Anna-Kaarina Louvo Tapio Holvitie Sakari Valli
4222: Keijo Jääskeläinen Matti Viljanen
4223: 1990 vp. 1305
4224:
4225: Raha-asia-aloite n:o 1227
4226:
4227:
4228:
4229:
4230: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen ja Kokko-
4231: lan syöpäneuvonta-asemien kehittämiseen
4232:
4233:
4234: Eduskunnalle
4235:
4236: Vaasan läänin Syöpäyhdistys ry. on vuodesta lassa asemat eivät ole vielä päässeet kunnolla
4237: 1956 Vaasan läänin alueella toiminut vapaaeh- toimintaan henkilökuntaresurssien rajallisuu-
4238: toinen kansanterveys järjestö, jonka jäsenmäärä den takia. Sekä Seinäjoelle että Kokkolaan
4239: tällä hetkellä on yli 20 000. Yhdistyksen toimi- suunnitellaan erikoissairaanhoitajatasoista
4240: alaan kuuluu ennalta ehkäisevä rintasyöpäseu- työntekijää neuvonta-asemalle. Vaasan läänin
4241: lonnat sisältävä varhaistoteamistoiminta, täy- Syöpäyhdistys haki toimintaan tukea vuodelle
4242: dennyskoulutus ja potilaisiin kohdistuva laaja 1989 Raha-automaattiyhdistykseltä, mutta sitä
4243: tuki- ja kuntootustoiminta sopeutumisvalmen- ei kokeiluun myönnetty. Myös ensi vuoden
4244: nuskurssien muodossa Vaasan läänissä. avustusten saamisen mahdollisuudet näyttävät
4245: Yhdistys on vuodesta 1987 lähtien kokeillut pieniltä. Tämä on annettu Raha-automaattiyh-
4246: ns. syöpäneuvonta-asemia toimialueensa suu- distyksen taholta ymmärtää. Jotta mainittua
4247: rimmissa kaupungeissa Vaasassa, Seinäjoella ja tarpeelliseksi osoittautunutta toimintaa voitai-
4248: Kokkolassa. Syöpäneuvonta-asema on toimi- siin edelleen kehittää ja jatkaa syöpäpotilaiden
4249: piste, jossa potilaalle ja omaisille annetaan neu- tarpeiden mukaisesti, tarvitaan lisärahoitusta.
4250: voja hoidon jälkeisestä vaiheesta, kuntoottami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4251: sesta yms. Siellä potilaat voivat tavata myös nioittaen,
4252: psykoterapeutin. Nämä neuvonta-aseman pal-
4253: velut ovat maksuttomia. Ne eivät pyri kilpaile- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4254: maan julkisen terveydenhuollon kanssa, vaan 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
4255: täydentävät sitä tarjoamalla apua potilaille ak- markkaa Vaasan läänin Syöpäyhdistyk-
4256: tiivisen hoitovaiheen jälkeen. sen Seinäjoen ja Kokkolan syöpäneu-
4257: Vaasassa neuvonta-asema toimii ja sen palve- vonta-asemien kehittämiseen.
4258: luja käytetään runsaasti. Seinäjoella ja Kokko-
4259:
4260: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4261:
4262: Kirsti Ala-Harja Mats Nyby Riitta Jouppila
4263: Juhani Alaranta Riitta Saastamoinen Kalevi Lamminen
4264: Jarmo Wahlström
4265: 1306 1990 vp.
4266:
4267: Raha-asia-aloite n:o 1228
4268:
4269:
4270:
4271:
4272: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Jalasjärven allergia-
4273: keskuksen kurssisuunnitelmiin ja -kokeiluihin
4274:
4275:
4276: Eduskunnalle
4277:
4278: Jalasjärven allergiakeskushanke on ollut ta sekä estää pitkäaikaissairauksien oireilua ja
4279: suunnittelun alaisena jo vuodesta 1986 lukien. pahenemista järjestämällä eri ammattiryhmille
4280: Hanke on perusteellisesti tutkittu ja suunnitel- allergian ja muiden pitkäaikaissairauksien eh-
4281: tu, joten siihen on hyvät toteuttamisvalmiudet. käisemiseen tähtäävää täydennyskoulutusta.
4282: Hankkeen suunnittelua varten on saatu raha- Toiminta-ajatus edellyttää, että niin sopeutu-
4283: automaattiavustusta vuosille 1989 ja 1990 yh- misvalmennuskurssien kuin täydennyskoulutus-
4284: teensä 800 000 markkaa ja investointiavustusta ym. kurssitoiminnan suunnittelu toteutetaan
4285: toivotaan saatavan vuodelle 1991. Perustamis- riittävän ajoissa ja riittävän yksityiskohtaisesti.
4286: kustannukset ovat kaikkiaan yli 30 000 000 Kurssisuunnitteluun ja -kokeiluihin on arvioitu
4287: markkaa. Suunnitelmien mukaan keskus olisi tarvittavan vuonna 1991 julkisia varoja yhteen-
4288: käytössä vuoden 1992 lopulla. sä 500 000 markkaa, mikä summa toivotaan
4289: Keskuksen asiakasalueeksi on kiteytynyt noin Osoitettavan valtion vuoden 1991 tulo- ja me-
4290: 1,4 miljoonan asukkaan alue, johon kuuluvat noarviossa.
4291: Vaasan ja Keski-Suomen läänit sekä Satakun- Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
4292: nan ja Pirkanmaan talousalueet. Hankkeesta
4293: vastaavan Allergiakeskusyhdistys ry:n jäsenenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4294: on mm. neljä keskussairaalaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
4295: Allergiakeskuksen tarkoituksena on edistää kan määrärahan Jalasjärven al/ergiakes-
4296: asiakasalueensa pitkäaikaissairaiden elämisen kuksen sopeutumisvalmennus- ja täy-
4297: laatua ja hyvinvointia tarjoamalla heille ja hei- dennyskoulutustoiminnan tuotekehitte-
4298: dän omaisilleen sopeutumis- ym. valmennus- lyyn ja -kokeiluihin.
4299:
4300: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4301:
4302: Kirsti Ala-Harja Riitta Uosukainen Timo Roos
4303: Jarmo Wahlström Oiva Savela Ritva Vastamäki
4304: Keijo Jääskeläinen
4305: 1990 vp. 1307
4306:
4307: Raha-asia-aloite n:o 1229
4308:
4309:
4310:
4311:
4312: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-pro-
4313: jektiin
4314:
4315:
4316: Eduskunnalle
4317:
4318: Nordbarn-projekti kartoittaa Suomeen tule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4319: vien paluumuuttajien lasten ja nuorten nioittaen,
4320: käyttäytymis- ja lukihäiriöitä seulontatutki-
4321: muksella yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4322: sekä pyrkii löytämään ennalta ehkäiseviä toi- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
4323: mintamalleja yhteistyössä pohjoismaisten vi- markkaa lasten neurologisten ja psykiat-
4324: ranomaisten kanssa. risten sairauksien tutkimiseen eli ns.
4325: Lisäksi projekti suorittaa laajaa tiedotustoi- Nordbarn-projektiin.
4326: mintaa paluumuuttajiin ja heidän perheisiinsä
4327: liittyvästä problematiikasta ja niiden ennaltaeh-
4328: käisystä saatujen tulosten pohjalta.
4329:
4330: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4331:
4332: Kirsti Ala-Harja Matti Viljanen
4333: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
4334: Riitta Saastamoinen
4335: 1308 1990 vp.
4336:
4337: Raha-asia-aloite n:o 1230
4338:
4339:
4340:
4341:
4342: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Haapaveden vi-
4343: rastotalon laajentamiseen
4344:
4345:
4346: Eduskunnalle
4347:
4348: Haapaveden kunnassa sijaitseva valtion vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
4349: rastotalo on nykyisellään liian pieni. Lisätiloja oittaen,
4350: tarvitsevat muiden muassa Haapaveden kihla-
4351: kunnan rekisterivirasto, työsuojelupiirin alue- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4352: toimisto, työvoimatoimisto sekä poliisi. Myös 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4353: postin tilat ovat ahtaat ja alimitoitetut. Lisätilo- 28.64. 76 500 000 markkaa valtion Haa-
4354: jen kokonaistarve on 500-800 neliömetriä. paveden virastotalon laajentamiseen.
4355:
4356: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4357:
4358: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4359: 1990 vp. 1309
4360:
4361: Raha-asia-aloite n:o 1231
4362:
4363:
4364:
4365:
4366: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien tilojen rakenta-
4367: miseen Oulaisten lukiolle
4368:
4369:
4370: Eduskunnalle
4371:
4372: Oulaisten lukio toimii 1920-luvulla rakenne- käytössä. Oulaisten lukion ja yläasteen opetta-
4373: tuissa ja 1970-luvulla peruskorjatuissa tiloissa, jien ja oppilaiden työmotivaationkin kannalta
4374: jotka ovat ahtaat, epätarkoituksenmukaiset, lisätilojen saaminen on välttämätöntä. Hank-
4375: kylmät ja paloturvattomat. Lukiossa on opetus- keen kustannusarvio on noin 8 miljoonaa mark-
4376: tilaa vain 5 neliömetriä oppilasta kohden, kun kaa ja huoneistoalan lisätarve on noin 1 200 ne-
4377: vastaava valtakunnallinen keskiarvo on 8-9 liömetriä.
4378: neliömetriä oppilasta kohden. Tilanahtauden Edellä olevan perusteella ehdotamme kuc-
4379: vuoksi koulu toimii vielä ilman kielistudiota, ai- nioittaen,
4380: noana lukiona koko Pohjois-Pohjanmaalla.
4381: Lukion oppilasmäärä on kasvamassa nykyisestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4382: 180 oppilaasta 240 oppilaaseen vuoteen 1993 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4383: mennessä. Lukion kanssa osittain samoissa ti- 29.46.34 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
4384: loissa toimivan yläasteen oppilasmäärä on myös uusien tilojen rakentamiseen Oulaisten
4385: kasvava, mikä aiheuttaa lisäongelmia tilojen lukiolle.
4386:
4387: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4388:
4389: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
4390: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari
4391: Riitta Jouppila
4392: 1310 1990 vp.
4393:
4394: Raha-asia-aloite n:o 1232
4395:
4396:
4397:
4398:
4399: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen lukion lisära-
4400: kennuksen rakentamiseen
4401:
4402:
4403: Eduskunnalle
4404:
4405: Kalajoen lukio ja yläaste ovat Kalajoen kun- Hanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa vai-
4406: nan koululaitoksen kouluista opetustilojen suh- heessa siten, että ensin toteutetaan lukion lisä-
4407: teen vaikeimmassa tilanteessa. Oppilasikäluok- rakennus ja toisessa vaiheessa yläasteen ja lu-
4408: kien jyrkkä kasvu 1990-luvun alkupuolella ai- kion saneeraus. Hankkeen kustannusarvio on
4409: heuttaa sen, että lukion ja yläasteen opetus ei 15 miljoonaa markkaa.
4410: voi tapahtua nykyisissä tiloissa. Ilmeisesti on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4411: pakko turvautua muutaman opetusryhmän nioittaen,
4412: opetuksessa väliaikaisiin tiloihin, jotka sijaitse-
4413: vat etäällä kouluista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4414: Viimeisimmässä Oulun lääninhallituksen lis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4415: tassa Kalajoen lukion lisärakennus ja yläasteen 29.46.34 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
4416: ja lukion saneeraus eivät päässeet ns. viiden Kalajoen lukion lisärakennuksen raken-
4417: vuoden toteuttamisohjelmaan. tamiseen.
4418:
4419: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4420:
4421: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
4422: Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila
4423: 1990 vp. 1311
4424:
4425: Raha-asia-aloite n:o 1233
4426:
4427:
4428:
4429:
4430: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihannin keskustan
4431: ala-asteen peruskorjaukseen
4432:
4433:
4434: Eduskunnalle
4435:
4436: Vihannin kunnan keskustan ala-asteen tilat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4437: vaativat saneerausta. Jo nykyisellään tilat ovat nioittaen,
4438: ahtaat, ja lähivuosien oppilastilastot osoittavat,
4439: että keskustan ala-asteen oppilasmäärä kasvaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4440: sekä syntyvyyden nousun että kunnan sisäisen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4441: muuttoliikkeen seurauksena. Kahden vuoden 29.46.34lisäyksenä 500 000 markkaa Vi-
4442: kuluttua koululle joudutaan perustamaan uusi hannin keskustan ala-asteen saneerauk-
4443: luokanopettajan virka, jolloin tarvitaan taas seen.
4444: uusi opetustila.
4445:
4446: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4447:
4448: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4449: 1312 1990 vp.
4450:
4451: Raha-asia-aloite n:o 1234
4452:
4453:
4454:
4455:
4456: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokilaaksojen musiik-
4457: kiopiston valtionosuuden lisäämiseen
4458:
4459:
4460: Eduskunnalle
4461:
4462: Jokilaaksojen musiikkiopiston kuntainliitto musiikkiopiston oppilaille ei voida myöskään
4463: järjestää musiikkialan opetusta Kala- ja Pyhä- antaa opetusta sivuaineessa.
4464: jokilaaksoissa. Musiikkiopisto on tehnyt useita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4465: hakemuksia viime vuosina kouluhallitukselle nioittaen,
4466: valtionosuuskuntien lisäämisestä, mutta toistai-
4467: seksi tuloksetta. Oppilaitoksen valtionosuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4468: viikkotunnit (523,33) ovat riittämättömät. Tun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4469: tien lisäystarve olisi 70-100 viikkotuntia. Tun- 29.52.50 lisäyksenä 500 000 markkaa
4470: tien vähyyden johdosta kaikille oppilaille ei voi- Jokilaaksojen musiikkiopiston valtion-
4471: da järjestää 45 minuutin tunteja, vaan ainoas- osuuden lisäämiseksi.
4472: taan 30 minuutin oppitunti ·viikoittain. Kaikille
4473:
4474: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4475:
4476: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa
4477: Liisa Jaakonsaari Riitta Jouppila
4478: 1990 vp. 1313
4479:
4480: Raha-asia-aloite n:o 1235
4481:
4482:
4483:
4484:
4485: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjasto- ja kulttuuri-
4486: talon suunnitteluun Kalajoella
4487:
4488:
4489: Eduskunnalle
4490:
4491: Kalajoen kirjastosta puuttuvat työskentely-, joella välttämättömäksi. Siksi talon suunnittelu
4492: sosiaali-, varasto- ja tiedonhakutilat. Kunnassa pitäisi saada nopeasti käyntiin.
4493: on käynnistynyt keskustelu uusien kirjastotilo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4494: jen saamisesta, koska nykyisiä kirjastotiloja nioittaen,
4495: voitaisiin hyödyntää yläasteen laajennuksen yh-
4496: teydessä koulutiloiksi. Joitakin vuosia sitten pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4497: rustetulta kotiseutuarkistolta puuttuvat tilat ko- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4498: konaan. Myös musiikkiopisto toimii hajallaan 29.56.31 lisäyksenä JOO 000 markkaa
4499: useassa eri oppilaitoksessa. Kalajoelta puuttu- kirjasto- ja kulttuuritalon suunnitteluun
4500: vat myös kunnalliset näyttelytilat. Kirjasto- ja Kalajoella.
4501: kulttuuritalon rakentaminen on nähty Kala-
4502:
4503: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4504:
4505: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
4506: Liisa Jaakonsaari Riitta Jouppila
4507: 1314 1990 vp.
4508:
4509: Raha-asia-aloite n:o 1236
4510:
4511:
4512:
4513:
4514: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Merijärven pääkirjas-
4515: ton rakentamiseen
4516:
4517:
4518: Eduskunnalle
4519:
4520: Merijärven kunnan pääkirjaston tilat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4521: puutteelliset ja epätarkoituksenmukaiset. Ny- nioittaen,
4522: kyisen pääkirjaston pinta-ala on 80 neliömetriä,
4523: josta hyötypinta-alaa 70 neliömetriä. Kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4524: asukasmäärä oikeuttaisi kunnalle 240 neliömet- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4525: riä pääkirjaston tiloja. Puutteellisten tilojen 29.56.31 1 500 000 markkaa Merijärven
4526: vuoksi oheistoimintojen järjestäminen on mah- pääkirjaston rakentamiseen.
4527: dotonta. Kirjastotilat ovat Merijärven kunnan
4528: ainoat kulttuuritilat.
4529:
4530: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4531:
4532: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4533: 1990 vp. 1315
4534:
4535: Raha-asia-aloite n:o 1237
4536:
4537:
4538:
4539:
4540: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen kunnan
4541: kulttuuri- ja kotiseututilan kunnostamiseen
4542:
4543:
4544: Eduskunnalle
4545:
4546: Pyhäjoen kunnan uuden pääkirjaston yhtey- Kunta toivoo lisää valtionosuutta 250 000
4547: teen rakennetaan suunnitelman mukaan 60 ne- markkaa.
4548: liömetrin suuruinen kulttuuri- ja kotiseututoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4549: minnan tila. Kyseinen tila on valmistuessaan nioittaen,
4550: koko kunnassa ainoa kulttuuritoimen käyttöön
4551: rakennettu tila. Se tulee palvelemaan kunnassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4552: monimuotoista kulttuuriharrastusta, harraste- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4553: piirejä, näyttelyitä, kokouksia ym. Valtion- 29.56.31 lisäyksenä 250 000 markkaa
4554: osuutta tilan rakentamiseen on osoitettu vain Pyhäjoen kunnan kulttuuri- ja kotiseu-
4555: 60 000 markkaa ja kalusteisiin 35 000 markkaa. tutilan valtionosuuteen.
4556:
4557: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4558:
4559: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
4560: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari
4561: Riitta Jouppila
4562: 1316 1990 vp.
4563:
4564: Raha-asia-aloite n:o 1238
4565:
4566:
4567:
4568:
4569: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden kotita-
4570: lousoppilaitoksen laajentamiseen
4571:
4572:
4573: Eduskunnalle
4574:
4575: Haapaveden kotitalousoppilaitoksen toimin- konehallia eikä opetustiloiksi käytettäviä kor-
4576: ta on laajentunut voimakkaasti keskiasteen jaus- tai huoltotiloja. Näin ollen opetussuunni-
4577: uudistuksen myötä. Sosiaalialan peruslinjan telmien noudattaminen oppilaita tyydyttävällä
4578: käynnistyminen lisäsi oppilasmäärää tuntuvas- tavalla on mahdotonta. Lisärakentamistarve on
4579: ti. Opistotasoinen koulutus on asettanut ope- runsaat 2 000 neliömetriä ja hankkeen kustan-
4580: tukselle aivan uuden vaatimustason. Opetusti- nusarvio on noin 17 miljoonaa markkaa.
4581: lojen puuttuminen vaikeuttaa erityisesti havain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4582: to-opetusta, neuvontaopin harjoittelutilanteita, nioittaen,
4583: kokeellista ruoanvalmistusta sekä fysiikan ja
4584: kemian ja tietotekniikan opetusta. Maatilan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4585: emäntien ja puutarhatalouden opetusohjelmas- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4586: sa on koneopetusta. Puutarha-alan opiskelijoil- 29. 60. 71 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
4587: la on lisäksi puutöitä ja metallitöitä, joiden ope- Haapaveden kotitalousoppilaitoksen
4588: tustilat puuttuvat kokonaan. Koulutilalla ei ole laajentamiseen.
4589:
4590: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4591:
4592: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
4593: 1990 vp. 1317
4594:
4595: Raha-asia-aloite n:o 1239
4596:
4597:
4598:
4599:
4600: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoululaisten
4601: yrittäjyyskoulutukseen Ruukissa
4602:
4603:
4604: Eduskunnalle
4605:
4606: Ruukin kunnassa on lääninrahan turvin ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4607: keiltu ammattikoululaisten yrittäjyyskoulutus- nioittaen,
4608: ta. Kokeilu on toteutettu yhteistyössä Pohjois-
4609: Pohjanmaan keskusammattikoulun kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4610: Seuraavaksi olisi tarkoitus ulottaa kokeilu kaik- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4611: kiin maakunnan ammattikouluihin. Ammatti- 29.65.30 400 000 markkaa ammattikou-
4612: koulut antavat yleistä yrittäjäkoulutusta, jota lulaisten yrittäjyyskoulutuksen tukemi-
4613: sitten konkretisoidaan ja käytännöllistetään seen Ruukissa.
4614: Ruukissa toteutettavalla erityiskoulutusjak-
4615: solla.
4616:
4617: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4618:
4619: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4620:
4621:
4622:
4623:
4624: 8 200052Y
4625: 1318 1990 vp.
4626:
4627: Raha-asia-aloite n:o 1240
4628:
4629:
4630:
4631:
4632: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssiosaston perus-
4633: tamiseksi Oulaisten kauppaoppilaitokseen
4634:
4635:
4636: Eduskunnalle
4637:
4638: Oulaisten kaupunki on anonut valtioneuvos- mattikoulun ja Piippolan kotiteollisuuskoulun
4639: tolta lupaa saada perustaa Oulaisten kauppaop- kanssa laatinut suunnitelman yrittäjäkoulutuk-
4640: pilaitokseen kurssiosasto. Kauppaoppilaitos on sen järjestämisestä. Kukin koulu antaisi yrittä-
4641: järjestänyt ammatillisia jatko- ja täydennys- jille oman alansa koulutusta. Liiketaloudellisen
4642: kursseja vuodesta 1969 alkaen. Kurssit ovat ns. koulutuksen osuus kuuluisi Oulaisten kaup-
4643: ammattikursseja, oppisopimuskursseja ja työl- paoppilaitokselle. Oma kurssiosasto olisi rat-
4644: lisyyskursseja. Niitä on järjestetty Oulaisissa, kaisu tähän alueen yrittäjyyden kohottamiseen
4645: Ylivieskassa, Haapavedellä, Kalajoella, Vihan- tähtäävään toimintaan sekä muuhun kurssitoi-
4646: nissa ja Pyhäjoella. mintaan.
4647: Oppilaitoksen kurssitoimintaa on hoitanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4648: vuodesta 1976 lähtien sivutoiminen kurssitoi- nioittaen,
4649: menjohtaja, joka samalla on oppilaitoksen pää-
4650: toiminen tuntiopettaja. Kurssien suunnittelu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4651: toteuttaminen usean kunnan alueella vaatii 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4652: enemmän kuin yhden kunnan tai kaupungin 29.65.30 300 000 markkaa kurssiosas-
4653: alueella toteutettava kurssitoiminta. ton perustamiseksi Oulaisten kauppaop-
4654: Kurssien kysyntä on kasvanut. Oulaisten pilaitokseen.
4655: kauppaoppilaitos on yhdessä Haapaveden am-
4656:
4657: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4658:
4659: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4660: 1990 vp. 1319
4661:
4662: Raha-asia-aloite n:o 1241
4663:
4664:
4665:
4666:
4667: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntasalin rakenta-
4668: miseen Alavieskaan
4669:
4670:
4671: Eduskunnalle
4672:
4673: Alavieskassa on liikunnan, urheilun ja kult- jos mikään on kaikkia kuntalaisia palveleva pe-
4674: tuuritoimen harrastamisella hyvin voimakkaat rusliikuntapaikka, joka ottaen huomioon pie-
4675: perinteet. Nykyiset ahtaat koulujen salit ovat nen kunnan vähäiset tilat tarjoaa mahdollisuu-
4676: kovasti ylikuormitettuja. Koululiikunnan ja det moniin muihinkin vapaa-ajan ja kulttuurin
4677: kansalaisopiston piirien tarpeiden jälkeen ei li- palveluihin.
4678: sääntyvälle harrastajajoukolle jää alkuunkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4679: riittävästi vuoroja. Koulun sali on kooltaan nioittaen,
4680: vain noin 200 m 2 •
4681: Riittävän suuren noin 600 m 2 :n liikuntasalin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4682: saaminen kuntaan on liikunta- ja kulttuuritoi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
4683: men tärkein tavoite. Jo lähes kahden vuosikym- 29.50.91 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
4684: menen ajan kuntalaisia puhuttanut salihanke liikuntasalin rakentamiseen Alavieskan
4685: tulisi saada toteutetuksi pikaisesti. Liikuntasali kuntaan.
4686:
4687: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4688:
4689: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
4690: 1320 1990 vp.
4691:
4692: Raha-asia-aloite n:o 1242
4693:
4694:
4695:
4696:
4697: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojien valtion-
4698: avun korottamiseen
4699:
4700:
4701: Eduskunnalle
4702:
4703: Kunnissa 4H-neuvojat tekevät arvokasta työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4704: tä nuorten aktivoimiseksi erilaiseen yritystoi- nioittaen,
4705: mintaan. Viime vuosina tämä työ on hyvin pal-
4706: jon lähestynyt sitä toimintaa, jolla kunnat pyr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4707: kivät kehittämään maaseudun pienimuotoista 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4708: yritystoimintaa. Viimeksi mainittu toiminta on 30.30.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
4709: kunnissa elinkeinotoimistojen vastuulla. 4H- 4H-neuvojien valtionavun korottami-
4710: yhdistykset saavat neuvojien palkkaukseen val- seen.
4711: tionapua vain 50 prosenttia, kun monissa kun-
4712: nissa saadaan elinkeinoasiamiesten palkkauk-
4713: seen 80 prosenttia.
4714:
4715: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4716:
4717: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4718: 1990 vp. 1321
4719:
4720: Raha-asia-aloite n:o 1243
4721:
4722:
4723:
4724:
4725: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen alaosan
4726: koskien kunnostukseen kala- ja raputalouden kehittämiseksi
4727:
4728:
4729: Eduskunnalle
4730:
4731: Pyhäjoessa on jokisuun ja Haapaveden Haa- Siksi suunnitellulle ohjelmalle tulisi turvata val-
4732: pakosken välissä 80 kilometrin matkalla kaik- tion rahoitus.
4733: kiaan 60 koskea. Kosket on rauhoitettu kos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4734: kiensuojelulailla. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri nioittaen,
4735: on laatimassa suunnitelmia Pyhäjoen alaosan
4736: koskien kunnostamiseksi sekä kala- ja raputa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4737: louden kehittämiseksi. Oulaistenkoskeen on jo 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4738: rakennettu toistakymmentä kalaporrasta vael- 30.3 7. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa
4739: luskaloja varten. Portaita on tarkoitus rakentaa Pyhäjoen alaosan koskien kunnostuk-
4740: vielä Pyhänkoskeen, Hourunkoskeen ja Haapa- seen ja joen kala- ja raputalouden kehit-
4741: koskeen. Pohjanmaan joista Pyhäjoki on todet- tämiseen.
4742: tu erääksi parhaimmista juuri vaelluskaloille.
4743:
4744: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4745:
4746: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
4747: Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila
4748: 1322 1990 vp.
4749:
4750: Raha-asia-aloite n:o 1244
4751:
4752:
4753:
4754:
4755: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen Viirretjärven
4756: luonnonravintolammikon rakentamiseen
4757:
4758:
4759: Eduskunnalle
4760:
4761: Luonnonravintolammikkojen tarvetta tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4762: nut työryhmä on arvioinut, että Pohjanmaan nioittaen,
4763: jokien vaellussiikakantojen elvyttämiseksi tar-
4764: vitaan noin tuhat hehtaaria lammikkopinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4765: alaa. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on laskenut, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4766: että Pyhäjoen kunnan alueelle suunnitellun 30.37. 77 300 000 markkaa Pyhäjoen
4767: luonnonravintolammikon kalataloushyöty olisi Viirretjärven luonnonravintolammikon
4768: noin 5,5 miljoonaa markkaa. Hankkeen kus- rakentamiseen.
4769: tannusarvio olisi 2,5 miljoonaa markkaa. Esite-
4770: tyn kuivion pinta-alaksi on suunniteltu 95 heh-
4771: taaria.
4772:
4773: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4774:
4775: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4776: 1990 vp. 1323
4777:
4778: Raha-asia-aloite n:o 1245
4779:
4780:
4781:
4782:
4783: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Asikkalan alueen tul-
4784: vasuojelupenkereen rakentamiseen
4785:
4786:
4787: Eduskunnalle
4788:
4789: Merijärven ja Pyhäjoen kuntien rajalla Pyhä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4790: joen ranta-alueella sijaitsee Asikkalan kylä. Py- nioittaen,
4791: häjoen tulvat aiheuttavat haittaa ja taloudellista
4792: vahinkoa Asikkalan alueen viljelyksille. Meri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4793: järvellä käynnissä olevan uusjaon yhteydessä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4794: on todettu, että tulvasuojelupenger olisi tarpeel- 30.40. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa
4795: linen Asikkalan kylän viljelymaiden suojaami- Asikkalan alueen tulvasuojelupenkereen
4796: seksi tulvilta. Pengertä voitaisiin käyttää myös rakentamiseen.
4797: viljelystienä. Pyhäjoen pohjoispuolelle raken-
4798: nettava penger ei saisi kuitenkaan aiheuttaa tul-
4799: vahaittoja joen eteläpuolisille tiluksille.
4800:
4801: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4802:
4803: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4804: 1324 1990 vp.
4805:
4806: Raha-asia-aloite n:o 1246
4807:
4808:
4809:
4810:
4811: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalaputaan penger-
4812: ryksen rakentamiseen
4813:
4814:
4815: Eduskunnalle
4816:
4817: Kun Merijärven pengerrykset rakennettiin on perusteltua, koska kysymyksessä on tulva-
4818: 1950-luvulla, Kalaputaan alue jätettiin penger- suojelutyö, jollaisia Pyhäjokivarressa on toteu-
4819: tämättä. Nykyisin Pyhäjoen tulvavesi purkau- tettu vastaavalla tavalla useiden tuhansien heh-
4820: tuu Kalaputaan kautta Merijärven pohjoispuo- taarien alueella. Pengerrysalue kuuluu Merijär-
4821: liselle pengerrysalueelle, mikä ei ole ollut alku- ven uusjakoalueeseen.
4822: peräinen tarkoitus. Tulvahaitoista kärsivät joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4823: kevät Kalaputaan kylän talouskeskukset, vilje- nioittaen,
4824: lykset ja tiet. Myös sateisina kesinä osa Kala-
4825: putaan alueen pelloista kärsii tulvahaitoista, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4826: jotka voitaisiin poistaa penkereen rakentamisel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4827: la. Muun muassa kesäkuussa vuonna 1989 tul- 30.40. 77 500 000 markkaa Kalapulaan
4828: van peitossa oli noin 30 hehtaaria. pengerryksen rakentamiseen.
4829: Työn toteuttaminen kokonaan valtion varoin
4830:
4831: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4832:
4833: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4834: 1990 vp. 1325
4835:
4836: Raha-asia-aloite n:o 1247
4837:
4838:
4839:
4840:
4841: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Isonnevanojan perkaa-
4842: miseen Oulaisissa
4843:
4844:
4845: Eduskunnalle
4846:
4847: Oulaisten kaupungin alueella on useita rahoi- Isonnevanoja virtaa rautatien alitse ja nykyisel-
4848: tuskäsittelyssä olevia peruskuivatushankkeita. lään ko. alitusrumpu on liian korkealla, minkä
4849: Isonnevanojan täydennysperkaushanke sisältää seurauksena vesi kerääntyy pelloille. Valtion tu-
4850: kuusi kuivatusaluetta. Kustannusarvio on noin lisikin kiireesti korjata tilanne.
4851: 800 000 markkaa. Isonnevanojan perkaaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4852: on kiireellistä. Alueella asuu nuoria viljelijöitä, nioittaen,
4853: jotka ovat viime vuosina saaneet tilansa asutta-
4854: vikseen sukupolvenvaihdoksissa. Osa alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4855: pelloista on salaojitettu ja lopulle osalle ovat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4856: salaojasuunnitelmat valmiina. Kuivatus olisi 30.40. 77 lisäyksenä 800 000 markkaa
4857: saatava toteutetuksi, jotta salaojat toimisivat. Isonnevanojan perkaamiseen Oulaisissa.
4858: Erityisperuste tälle kuivatukselle on se, että
4859:
4860: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4861:
4862: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4863: 1326 1990 vp.
4864:
4865: Raha-asia-aloite n:o 1248
4866:
4867:
4868:
4869:
4870: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen Liminkaojan
4871: alaosan täydennysperkaukseen
4872:
4873:
4874: Eduskunnalle
4875:
4876: Pyhäjoen Liminkaojan alaosan täydennys- teuttamista tarpeellisena ja kiireellisenä. Hank-
4877: perkaus on viimeinen Parhalahden kylän uusja- keen kustannusarvio on 1,1 miljoonaa mark-
4878: koon liittyvä valtaojahanke. Hankkeen toteut- kaa. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia
4879: taminen parantaisi yhteissalaojituksen toimi- Liminkaojan virtaamiin ja veden korkeuksiin,
4880: vuutta, poistaisi aikaisempien ojitusten tuomat kalastoon eikä muuhun vesistön käyttöön.
4881: maamassat alajuoksulta, parantaisi vesimaise- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4882: maa kylän keskeisellä alueella ja ennen kaikkea nioittaen,
4883: poistaisi pahat kevättulvat. Jokavuotiset kevät-
4884: tulvat Liminkaojan alajuoksulla aiheuttavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4885: suuria vahinkoja kylän keskustan alueella ties- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4886: tälle, rummuille, pelloille sekä muille vastapera- 30.40. 77 500 000 markkaa Pyhäjoen Li-
4887: tuille valtaojille. minkaojan alaosan täydennysperkauk-
4888: Oulun vesi- ja ympäristöpiiri pitää laadittua seen.
4889: suunnitelmaa tarkoituksenmukaisena ja sen to-
4890:
4891: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4892:
4893: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4894: 1990 vp. 1327
4895:
4896: Raha-asia-aloite n:o 1249
4897:
4898:
4899:
4900:
4901: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaikonojan perkauk-
4902: sen suunnitteluun Oulaisten Petäjäskoskella
4903:
4904:
4905: Eduskunnalle
4906:
4907: Oulaisten Petäjäskosken kylässä virtaavan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4908: Vaikonojan keski- ja yläosa on aikoinaan perat- nioittaen,
4909: tu. Myös alaosan perkaamisesta on tehty hake-
4910: mus. Alaosan tulvasuojelun järjestäminen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4911: erityisen vaikeaa siksi, että Vaikonojan alaosan 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
4912: tulviminen riippuu paljon Pyhäjoen tulvimises- 30.40. 77 JOO 000 markkaa Vaikanajan
4913: ta. Tästä syystä olisi tärkeää käynnistää Vai- perkauksen suunnitteluun Oulaisten Pe-
4914: konojan perkauksen suunnittelu. Suunnittelulla täjäskoskella.
4915: on jo kiire, sillä Vaikonojan vesimäärät ovat
4916: nykyisin niin suuret, etteivät ne mahdu uo-
4917: maan.
4918:
4919: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4920:
4921: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4922: 1328 1990 vp.
4923:
4924: Raha-asia-aloite n:o 1250
4925:
4926:
4927:
4928:
4929: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan tie-
4930: piirille teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen
4931:
4932:
4933: Eduskunnalle
4934:
4935: Keski-Pohjanmaan tiepiirin alueella tarvitse- - Valtatie 4 alikulun rakentamiseen Kärsä-
4936: vat valtion rahaa muun muassa seuraavat koh- mäellä 1 000 000 mk
4937: teet: - Välikylä-Miiluranta-Sydänmaankylä pt
4938: - Pyhäjoki-Merijärvi pt 18241 kunnostuk- 18439 ja 118443 parantamiseen Kärsämäellä
4939: seen 1 500 000 mk 1000000 mk
4940: - Oulainen-Kastari-Ojala pt 18217 kun- - Karvoskylä-Maliskylä mt parantamiseen
4941: nostukseen 1 500 000 mk Nivalassa 1 500 000 mk.
4942: - Lehtimäki-Kokkovuori mt 796 paranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4943: miseen Oulaisissa 1 000 000 mk nioittaen,
4944: - Oulaisten Ahonperän pt 18303 kunnos-
4945: tukseen 1 000 000 mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4946: - Piipsjärvi-Honkaranta pt parantami- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
4947: seen 1 000 000 mk 31.24.21 lisäyksenä JO 500 000 markkaa
4948: - Oulainen-Piipsjärvi kevyen liikenteen Keski-Pohjanmaan tiepiirille teiden ra-
4949: väylään 1 000 000 mk kentamiseen ja kunnostamiseen.
4950:
4951: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4952:
4953: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
4954: 1990 vp. 1329
4955:
4956: Raha-asia-aloite n:o 1251
4957:
4958:
4959:
4960:
4961: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun tiepiirille teiden
4962: rakentamiseen ja kunnostamiseen
4963:
4964:
4965: Eduskunnalle
4966:
4967: . Oulun tiepiirin alueella tarvitsevat valtion ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4968: haa muun muassa seuraavat kohteet: nioittaen,
4969: Tuomiojan-Relletin tien perus-
4970: korjaus Ruukissa 800 000 mk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4971: Pyhäjoen-Vihannin maantien 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
4972: peruskorjaus 1 000 000 mk 31.24.21 lisäyksenä 3 300000 markkaa
4973: Siikajoen-Revonlahden maan- Oulun tiepiirille teiden rakentamiseen ja
4974: tie n:o 811 1 000 000 mk kunnostamiseen.
4975: Luukkaroisen tien kunnostus
4976: Vihannissa 500 000 mk.
4977:
4978: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
4979:
4980: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
4981: Juhani Vähäkangas Liisa Jaakonsaari
4982: Riitta Jouppila
4983: 1330 1990 vp.
4984:
4985: Raha-asia-aloite n:o 1252
4986:
4987:
4988:
4989:
4990: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokelan-Koskenkor-
4991: van paikallistien n:o 18585 kunnostamiseen Pattijoella
4992:
4993:
4994: Eduskunnalle
4995:
4996: Jokelan-Koskenkorvan paikallistie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4997: 18585 on huonokuntoinen ja peruskorjauksen nioittaen,
4998: tarpeessa. Tiellä on huomattava määrä paikal-
4999: lista liikennettä. Se lyhentää maantieyhteyttä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5000: muun muassa Pattijoen ja Vihannin välillä vii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5001: dellä kilometrillä. Tämä on merkittävää siitä 31.24.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
5002: syystä, että Vihannissa on Raahen talousalueen Jokelan-Koskenkorvan paikallistien
5003: henkilöliikenteen rautatieasema. Paikallistie tu- n:o 18585 kunnostamiseen Pattijoella.
5004: lisi samalla muuttaa maantieksi.
5005:
5006: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5007:
5008: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
5009: 1990 vp. 1331
5010:
5011: Raha-asia-aloite n:o 1253
5012:
5013:
5014:
5015:
5016: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Saukkon alikulkutun-
5017: nelin rakentamiseen Oulaisissa
5018:
5019:
5020: Eduskunnalle
5021:
5022: Oulaisten kaupungin Törmäperällä sijaitseva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5023: Saukkon tien vartioimaton tasoristeys on vaa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5024: rallinen. Tie on erittäin vilkkaasti liikennöity. 31.24.21 lisäyksenä 500 000 markkaa
5025: Siksi Saukkon tien tasoristeykseen tarvitaan no- Saukkon alikulkutunnelin rakentami-
5026: peasti joko puomit tai tasoristeykseen on raken- seen Oulaisissa.
5027: nettava alikulkutunneli.
5028: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5029: nioittaen,
5030:
5031: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5032:
5033: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa
5034: 1332 1990 vp.
5035:
5036: Raha-asia-aloite n:o 1254
5037:
5038:
5039:
5040:
5041: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta satamien kunnostami-
5042: seen Pyhäjoella
5043:
5044:
5045: Eduskunnalle
5046:
5047: Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylän alueella moninaiskäyttönormituksen mukaisesti: kalas-
5048: on 1960-luvun alussa toteutettu valtion työlli- tuksen, virkistyksen ja merenkulun turvasa-
5049: syysvaroilla Tankokarin sataman ja satamaan tamatoimen käyttöön. Valtion rahoitusta tar-
5050: johtavan väylän ja tien rakentaminen. Tanko- vittaisiin Tankokarin sataman kunnostukseen
5051: karin sataman rakentaminen on jäänyt kesken- 200 000 mk, Tankokarin satamaan johtavan
5052: eräiseksi ja puutteelliseksi. Välttämättä olisi to- tien kunnostukseen 200 000 mk, Elävisluodon
5053: teutettava ainakin seuraavat toimenpiteet: aal- satamaan johtavan tien kunnostukseen 200 000
5054: lonmurtajan jatkaminen, väylän kunnostus, lai- mk ja Tervon satamaan johtavan tien kunnos-
5055: turipaikkojen rakentaminen, satama-alueen tukseen 200 000 mk.
5056: täyttäminen ja parantaminen. Tämän lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5057: kaikkien Tankokarin, Elävisluodon ja Tervon nioittaen,
5058: satamiin johtavien teiden kunnostus olisi erit-
5059: täin tärkeää. Nykyisten valtion hallinnon ohjei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5060: den mukaan valtion varoilla rakennettujen sata- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5061: mien kehittäminen ja kunnostus kuuluu valtion 31.32.30 lisäyksenä 800 000 markkaa sa-
5062: hallinnon toimialaan. Mainitut Tankokarin, tamien ja niiden teiden kunnostamiseen
5063: Elävisluodon ja Tervon satamat on rakennettu Pyhäjoella.
5064:
5065: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5066:
5067: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
5068: Tytti lsohookana-Asunmaa Liisa Jaakonsaari
5069: Riitta Jouppila
5070: 1990 vp. 1333
5071:
5072: Raha-asia-aloite n:o 1255
5073:
5074:
5075:
5076:
5077: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta veneilyreittien raken-
5078: tamiseen Rahjan saaristoon
5079:
5080:
5081: Eduskunnalle
5082:
5083: Rahjan saaristo edustaa luonnonarvoiltaan kä rantautumispaikkojen ja venesatamien ra-
5084: poikkeuksellisen omaleimaista ja monipuolista kentamista. Hankkeen kokonaiskustannusarvio
5085: Perämeren maankohoamisrannikkoa. Kokko- on 1,9 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus
5086: lan vesi- ja ympäristöpiiri on yhteistyössä Kala- on noin miljoona markkaa.
5087: joen ja Himangan kuntien sekä metsähallinnon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5088: ja Rahjan kylätoimikunnan kanssa valmistutta- nioittaen,
5089: nut Rahjan saariston veneilyreittisuunnitelman,
5090: jonka ensisijaisena tavoitteena on veneilyolojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5091: säilyttäminen sekä liettymisen ja rehevöitymi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5092: sen kautta tapahtuvan umpeenkasvun estämi- 31.32.30 lisäyksenä 1000 000 markkaa
5093: nen. Suunnittelualueen laajuus on 1 200 hehtaa- Rahjan saariston veneilyreittien raken-
5094: ria ja suunnitelma sisältää väylien ruoppausta tamiseen.
5095: 3,4 kilometriä, veneilyreittien merkitsemistä se-
5096:
5097: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5098:
5099: Juhani Alaranta Riitta Jouppila
5100:
5101:
5102:
5103:
5104: 9 200052Y
5105: 1334 1990 vp.
5106:
5107: Raha-asia-aloite n:o 1256
5108:
5109:
5110:
5111:
5112: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman perus-
5113: tamiseksi Oulaisiin
5114:
5115:
5116: Eduskunnalle
5117:
5118: Oulaisten kaupunki on useita kertoja denvuosittainen työmäärä on kohonnut jo 152
5119: 1970-luvun puolivälistä lähtien esittänyt, että henkilötyöpäivään. Mittavan katsastustoimin-
5120: Oulaisiin perustettaisiin oma katsastustoimisto. nan lisäksi Oulaisissa ajetaan viikoittain kuljet-
5121: Oulaisissa on vuodesta 1985 alkaen toiminut tajantutkintoja.
5122: Oulaisten kaupungin varaamissa tiloissa Yli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5123: vieskan katsastusaseman alainen katsastuspaik- nioittaen,
5124: ka. Katsastettavien autojen määrä sekä Ylivies-
5125: kasta Oulaisiin tapahtuvien katsastusmatkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5126: määrä ovat kasvaneet niin suureksi, että Oulai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5127: siin tarvitaan oma katsastusasema. 31. 40. 74 300 000 markkaa katsastusase-
5128: Oulaisissa tapahtuvien katsastustoimenpitei- man perustamiseksi Oulaisiin.
5129:
5130: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5131:
5132: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa
5133: 1990 vp. 1335
5134:
5135: Raha-asia-aloite n:o 1257
5136:
5137:
5138:
5139:
5140: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän tehos-
5141: tamiseksi Oulun läänissä
5142:
5143:
5144: Eduskunnalle
5145:
5146: Oulun lääni on ollut maamme tärkein mal- kaa kuitenkin jo tämän vuoden budjettiesityk-
5147: mintuotantoalue. Läänin kaivoksilla työllistet- sessään omaksumaansa linjaa ja ehdottaa vä-
5148: tyjen määrä oli vielä 1980-luvun alussa 2 700 hennettäväksi miljoona markkaa kaivannais-
5149: henkilöä eli 27 prosenttia koko maan vastaavas- teollisuuden edistämiseen tarkoitetulta momen-
5150: ta luvusta. Läänin ja koko maan malmintuo- tilta.
5151: tannon kannalta tilanne on nopeasti heikkene- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5152: mässä kaivostoiminnan ja malminetsinnän su- nioittaen,
5153: pistuessa. Oulun läänissä on maan lupaavimpia
5154: malmikriittisiä alueita, mutta malmin löytämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5155: nen on vaikeaa, koska kallioperä on paksujen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5156: irtomaapeitteiden kattama. 32.50.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5157: Malminetsintä tulisi nähdä kansantalouden malminetsinnän tehostamiseksi Oulun
5158: ja aluetalouden kannalta tärkeäksi. Hallitus jat- läänissä.
5159:
5160: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5161:
5162: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
5163: 1336 1990 vp.
5164:
5165: Raha-asia-aloite n:o 1258
5166:
5167:
5168:
5169:
5170: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta taisteluvälineiden pur-
5171: kamiseen ja poistamiseen osallistuneiden miesten kuntoutuk-
5172: seen
5173:
5174: Eduskunnalle
5175:
5176: Sotatoimien päätyttyä vuonna 1944 osallis- rän vähentyessä olisi perusteltua ulottaa esimer-
5177: tuivat monet silloin 17-vuotiaat nuoret miehet kiksi kuntootustoimintaa edellä mainittuun
5178: sotatoimien purkamiseen, muun muassa miino- kansalaisryhmään.
5179: jen raivaukseen ja sotatarvikkeiden kuljetuksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5180: pois sotatoimialueilta. He ovat kuitenkin jää- nioittaen,
5181: neet toistaiseksi ilman yhteiskunnan apua ja tu-
5182: kea. Tällainen joukko oli muun muassa JV 15, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5183: joka toimi Oulussa silloisella sotatoimialueella. 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
5184: JV 15 lastasi esimerkiksi Toppilan satamassa markkaa taisteluvälineiden purkamiseen
5185: laivoihin ammuksia ja muita sotatarvikkeita ja poistamiseen osallistuneiden miesten
5186: pois siirrettäviksi. Toppilan satama oli sotatoi- kuntoutukseen.
5187: mialuetta. Varsinaisten veteraanien lukumää-
5188:
5189: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5190:
5191: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
5192: 1990 vp. 1337
5193:
5194: Raha-asia-aloite n:o 1259
5195:
5196:
5197:
5198:
5199: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten ko-
5200: tihoidon tukemiseen
5201:
5202:
5203: Eduskunnalle
5204:
5205: Maassamme on noin 30 000 kehitysvammais- tysvammaista kotonaan hoitavalle omaiselle.
5206: ta. Heistä valtaosa on kotihoidossa. Kotona ke- Tuki pitäisi toteuttaa valtion maksamana ja ve-
5207: hitysvammaista hoitavat vanhemmat tai muut rottomana.
5208: omaiset tekevät jatkuvasti vuosikymmeniä kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5209: santaloutta hyödyttävää hoitotyötä, josta vielä nioittaen,
5210: nykyäänkään ei makseta kunnollista korvausta.
5211: Kunnallinen kotihoidontukijärjestelmä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5212: toteutunut kattavasti eikä tasa-arvoisesti. Sekä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5213: tuen myöntämisessä että sen suuruudessa on 33.34.30 lisäyksenä 150 000 000 mark-
5214: vaihtelevuutta ja eriarvoisuutta. Kotihoidontu- kaa kehitysvammaisten kotihoidon tu-
5215: ki on veronalaista tuloa, minkä vuoksi se on ai- kemiseen.
5216: van riittämätön turvaamaan toimeentuloa kehi-
5217:
5218: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5219:
5220: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä
5221: Seppo Kääriäinen Einari Nieminen Liisa Jaakonsaari
5222: Riitta Jouppila Lea Kärhä
5223: 1338 1990 vp.
5224:
5225: Raha-asia-aloite n:o 1260
5226:
5227:
5228:
5229:
5230: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten per-
5231: heiden autonhankinnan tukemiseen
5232:
5233:
5234: Eduskunnalle
5235:
5236: Kansaneläkelaitos myöntää avustusta auton muutostöihin vammaisen lapsen kuljettamista
5237: hankkimiseksi vaikeammaisen lapsen kuljetta- varten on 20 000 markkaa, mitä on pidettävä al-
5238: misen helpottamiseksi. Avustuksen saaminen haisena, kun otetaan huomioon, että tällaiseen
5239: autoon edellyttää, että vammaisen lapsen per- tarkoitukseen ei sovi mikä auto tahansa.
5240: heellä on monenlaisia kuljetustarpeita, esim. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5241: kuntoutus- ja hoitomatkoja, koulumatkoja se- nioittaen,
5242: kä perheen yhteisiä matkoja. Hankittavan au-
5243: ton tulee olla vammaisen lapsen kuljettamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5244: sopiva ja helposti muunneltavissa, sillä avustus- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5245: ta voidaan myöntää myös autoon tehtävien markkaa vammaisten lasten perheiden
5246: muutostöiden kustannuksiin. Avustuksen enim- autonhankinnan tukemiseen.
5247: mäismäärä joko uuden auton hankintaan tai
5248:
5249: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5250:
5251: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
5252: 1990 vp. 1339
5253:
5254: Raha-asia-aloite n:o 1261
5255:
5256:
5257:
5258:
5259: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaskankaan aluesai-
5260: raalan toiminnan turvaamiseen
5261:
5262:
5263: Eduskunnalle
5264:
5265: Pohjois-Pohjanmaan yliopistollinen sairaan- vaarannettiin varsinkin Oulaskankaan aluesai-
5266: hoitopiiri ei ole pystynyt järjestämään erikois- raalan lähikunnissa. Vapaaehtoista sairaanhoi-
5267: lääkäritasoisia palveluja keskeytyksittä Oulas- topiiriä muodostettaessa tarkoituksena oli säi-
5268: kankaan aluesairaalassa Oulaisissa. Oulaskan- lyttää alueelliset palvelut entisen tasaisina. Tä-
5269: kaan aluesairaalassa ei ollut kesällä 1990 päi- mä tavoite ei ole toteutunut Oulaskankaan alue-
5270: vystystoimintaa viikonloppuisin muuten kuin sairaalassa.
5271: ns. sairaalapäivystyksenä. Muun muassa syn- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5272: nyttäjät ja päivystyspotilaat ohjattiin keskussai- nioittaen,
5273: raaloihin. Tästä aiheutui häiriöitä hoidon por-
5274: rastukseen sekä epätarkoituksenmukaista taksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5275: ja sairasautoliikennettä, mikä lisäsi huomatta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5276: vasti kustannuksia. Alueen katastrofivalmius ei 33.34.30 lisäyksenä 300 000 markkaa
5277: ollut mainittuina viikonloppuina kunnossa ja Oulaskankaan aluesairaalan toiminnan
5278: muutenkin asukkaiden potilasturvallisuutta turvaamiseen.
5279:
5280: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5281:
5282: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
5283: 1340 1990 vp.
5284:
5285: Raha-asia-aloite n:o 1262
5286:
5287:
5288:
5289:
5290: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta rattijuoppoutta ehkäi-
5291: sevään kampanjaan
5292:
5293:
5294: Eduskunnalle
5295:
5296: Rattijuoppojen määrä on Suomessa tilasto- tuomioiden koventamista ja promillerajan pu-
5297: jen mukaan lisääntynyt viime vuosien aikana dottamista. Asiantuntijoiden mukaan ennen
5298: hälyttävästi. Vuonna 1989 tavattiin teiltämme muuta olisi kuitenkin lisättävä valistusta, jolla
5299: 27 861 rattijuoppoa. Ns. törkeitä tapauksia rattijuoppoutta pyrittäisiin ehkäisemään.
5300: näistä oli runsaasti yli puolet eli 16 855 tapaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5301: ta. Vaikka lainsäädäntömme on tässä suhteessa nioittaen,
5302: tiukka, käytännössä rattijuoppoustuomiot ovat
5303: lieviä. Noin 95 prosenttia tavalliseen rattijuop- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5304: pouteen syyllistyneistä pääsee sakolla ja ajo kiel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5305: lolla. Kaksi kolmasosaa törkeään rattijuoppou- 33.53.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5306: teen syyllistyneistä pääsee ehdollisella vapaus- rattijuoppoutta ehkäisevään kampan-
5307: rangaistuksella, oheissakolla ja ajokiellolla. jaan.
5308: Viime aikoina onkin julkisuudessa alettu vaatia
5309:
5310: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5311:
5312: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä
5313: Seppo Kääriäinen Einari Nieminen Liisa Jaakonsaari
5314: Riitta Jouppila
5315: 1990 vp. 1341
5316:
5317: Raha-asia-aloite n:o 1263
5318:
5319:
5320:
5321:
5322: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten
5323: kotihoitajien lomituspalveluihin
5324:
5325:
5326: Eduskunnalle
5327:
5328: Kehitysvammaista kotona hoitavat kansalai- nopeasti toteuttaa joko säätämällä siitä laki tai
5329: set tekevät yhteiskunnalle ja kansantaloudelle ensi alkuun valtion tulo- ja menoarvioon vara-
5330: arvokasta hoitotyötä saamatta minkäänlaista tuin määrärahoin.
5331: vapaa-aikaa tai vuosilomaa. Monet tällaiset ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5332: hitysvammaisten vanhemmat ovat jo ikäänty- nioittaen,
5333: neitä ja väsyneitä hoitotyöhön. He tarvitsevat
5334: kiireesti lomituspalveluja. Kuntien kotipalvelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5335: toiminta ei riitä käytännössä tähän, koska esi- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
5336: merkiksi vanhusten avohoito sekä lapsiperhei- 2 000 000 markkaa kehitysvammaisten
5337: den tarpeet vaativat runsaasti kotipalvelua. Ke- kotihoitajien lomituspalveluihin.
5338: hitysvammaisten kotihoitajien vuosiloma tulisi
5339:
5340: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5341:
5342: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä
5343: Seppo Kääriäinen Einari Nieminen Liisa Jaakonsaari
5344: Riitta Jouppila Lea Kärhä
5345: 1342 1990 vp.
5346:
5347: Raha-asia-aloite n:o 1264
5348:
5349:
5350:
5351:
5352: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta projektisihteerin palk-
5353: kaamiseen Pyhäjokialueen neuvottelukunnalle
5354:
5355:
5356: Eduskunnalle
5357:
5358: Pyhäjokialueen kuntien perustama neuvotte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5359: lukunta on päättänyt palkata projektisihteerin nioittaen,
5360: valmistelemaan Pyhäjoen vesiensuojelusuunni-
5361: telmaa. Suunnitelman tavoitteena olisi turvata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5362: Pyhäjoen veden laatu, parantaa rapu- ja kala- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
5363: kantaa lisäämällä istutustoimintaa sekä säilyt- markkaa projektisihteerin palkkaami-
5364: tää joen muutkin virkistyskäyttömahdollisuu- seksi Pyhäjokialueen neuvottelukunnal-
5365: det. Projektisihteeri tulisi koordinoimaan yh- le.
5366: teistyötä, jota tarvitaan alueen kuntien, vesi- ja
5367: ympäristöhallinnon sekä Riista- ja kalatalouden
5368: tutkimuslaitoksen kesken.
5369:
5370: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5371:
5372: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
5373: 1990 vp. 1343
5374:
5375: Raha-asia-aloite n:o 1265
5376:
5377:
5378:
5379:
5380: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten Hirsisaaren
5381: pengerryksen kunnostukseen
5382:
5383:
5384: Eduskunnalle
5385:
5386: Oulaisten Hirsisaaren pengerryksen yhteydes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5387: sä on aikoinaan suljettu Pikkujoen yläpää. nioittaen,
5388: Vuosien kuluessa veden lähes olemattoman vir-
5389: tauksen johdosta Pikkujoki ja siihen laskevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5390: ojat ovat täyttyneet ja rumentavat nyt ympäris- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5391: töä. Oulun vesi- ja ympäristöpiirissä on laadittu 35.25. 77 300 000 markkaa Oulaisten
5392: suunnitelma penkereen ja taustaojien kunnosta- Hirsisaaren pengerryksen kunnostuk-
5393: misesta. Hankkeen kustannusarvio on 570 000 seen.
5394: markkaa ja laskennalliset hyödyt ovat lähes
5395: 900 000 markkaa. Hankkeelle on saatu vesioi-
5396: keuden lupa.
5397:
5398: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5399:
5400: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
5401: 1344 1990 vp.
5402:
5403: Raha-asia-aloite n:o 1266
5404:
5405:
5406:
5407:
5408: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirkkojärven kunnos-
5409: tamiseen Haapavedellä
5410:
5411:
5412: Eduskunnalle
5413:
5414: Haapajärvi eli Kirkkojärvi on Haapaveden kunnostussuunnitelman laadintaan sekä itse
5415: kunnan keskustaajaman kohdalla sijaitseva Py- kunnostustöiden aloittamiseksi. Kunnostus
5416: häjoen laajentuma. Järven pinta-ala on 3,6 km 2 edellyttää mm. vesikasvillisuuden poistoa, ran-
5417: ja keskisyvyys 2,4 metriä. Imatran Voima Oy:n tamassojen ruoppausta ja pengerrystä.
5418: turvevoimalaitos ottaa prosessivetensä järven Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5419: yläpuolelta Pyhäjoesta ja laskee lämmenneen nioittaen,
5420: lauhdevetensä Haapajärveen. Järvi on jo nykyi-
5421: sin voimakkaasti rehevöitynyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5422: Haapaveden kunta pitää rehevöityneen Haa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5423: pajärven kunnostamista erittäin tarpeellisena 35.25. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
5424: järven eri käyttömuotoja ja maisemallista arvoa Kirkkojärven kunnostamiseen Haapave-
5425: ajatellen. Kunta toivoo, että seuraavaan tulo- ja dellä.
5426: menoarvioon varattaisiin 10 milj. mk järven
5427:
5428: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5429:
5430: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Riitta Jouppila
5431: 1990 vp. 1345
5432:
5433: Raha-asia-aloite n:o 1267
5434:
5435:
5436:
5437:
5438: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurunnevan turvetuo-
5439: tantoalueen kunnostukseen Rantsilassa
5440:
5441:
5442: Eduskunnalle
5443:
5444: Kurunneva sijaitsee Rantsilan Savalojan ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5445: lässä. Kurunnevan turvetuotantoalueen pohjois- nioittaen,
5446: osa kärsii Savalojan kesänaikaisista vedenpinnan
5447: vaihteluista. Kevät- ja kesätulvat ovat viimeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5448: vaivanneet peltoalueita keväällä 1989 ja kesä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5449: kuun alussa 1989. Savalojan perkaaminen kaut- 35.25. 77 300 000 markkaa Kurunne-
5450: taaltaan turvaisi Kurunnevan pohjoisalueen tur- van turvetuotantoalueen kunnostukseen
5451: vetuotannon, varmistaisi laskeutusaltaan toimin- Rantsi/assa.
5452: nan ja estäisi perkausalueen vesien tulvimisen
5453: vilj elysalueille.
5454:
5455: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5456:
5457: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
5458: 1346 1990 vp.
5459:
5460: Raha-asia-aloite n:o 1268
5461:
5462:
5463:
5464:
5465: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmesjärven kunnos-
5466: tamiseen Kärsämäellä
5467:
5468:
5469: Eduskunnalle
5470:
5471: Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäen kunnassa hankkeisiin. Nurmesjärven kunnostus maksaisi
5472: sijaitseva Nurmesjärvi on niin sanottu valtakun- 500 000 markkaa.
5473: nallinen lintujärvi. Järven linnusto on runsas. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5474: Sen elämää käy vuosittain seuraamassa paljon nioittaen,
5475: alan harrastelijoita ja muita tarkkailijoita. Ny-
5476: kyisellään Nurmesjärvi kasvaa pikkuhiljaa um- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5477: peen. Siksi olisi erittäin tärkeää puhdistaa järvi 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
5478: ja nostaa sen vesipintaa. Pienellä ja velkaan- kaa Nurmesjärven kunnostamiseen Kär-
5479: tuneella Kärsämäen kunnalla ei ole mahdolli- sämäel/ä.
5480: suuksia ryhtyä omin varoin tällaisiin vesistö-
5481:
5482: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5483:
5484: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
5485: 1990 vp. 1347
5486:
5487: Raha-asia-aloite n:o 1269
5488:
5489:
5490:
5491:
5492: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Piipsjärven vesityksen
5493: loppuun saattamiseen Oulaisissa
5494:
5495:
5496: Eduskunnalle
5497:
5498: Oulaisten kaupungin alueella sijaitsee Piips- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5499: järvi, joka on vesitetty uudelleen pitkän kuiva- nioittaen,
5500: ajan jälkeen. Vesitystyö on vielä kesken. Vesi-
5501: tyksen loppuun saattamiseksi tulisi rakentaa vie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5502: lä Kurjennevanojan pengerrys ja pumppaamo 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5503: sekä suorittaa Kurjennevanojan ja Kotirämeen- 35.25. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5504: ojan täydennysperkaukset. Suunnitelmat ovat Piipsjärven vesityksen loppuun saattami-
5505: valmiina. Hankkeen kustannusarvio on noin seen Oulaisissa.
5506: miljoona markkaa ja se on vesihallinnon rahoi-
5507: tuskäsittelyssä odottamassa valtion rahoitusta.
5508:
5509: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5510:
5511: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
5512: 1348 1990 vp.
5513:
5514: Raha-asia-aloite n:o 1270
5515:
5516:
5517:
5518:
5519: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen kuivan
5520: uoman kunnostamiseen Kärsämäen Venetpalossa
5521:
5522:
5523: Eduskunnalle
5524:
5525: Kärsämäellä Venetpalon kylässä on 1950- sen suomat virkistysmahdollisuudet. Hanke tu-
5526: luvun lopulla rakennettu Pyhäjokeen pieni voi- lee maksamaan noin 800 000 markkaa.
5527: malaitos, jonka seurauksena joki kuivui täysin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5528: 1,5 kilometrin matkalta. Kyläläisten aloitteesta nioittaen,
5529: Kärsämäen kunta sekä Oulun vesi- ja ympäris-
5530: töpiiri ovat suunnittelemassa uoman kunnosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5531: mista ja vesittämistä. Asiassa on kysymys van- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
5532: han, ympäristöä tuhonneen vesirakennushank- markkaa Pyhäjoen kuivan uoman kun-
5533: keen seurausten hoitamisesta. Venetpalon kylä nostamiseen Kärsämäen Venetpalossa.
5534: saisi takaisin vuosisataisen jokimaiseman ja
5535:
5536: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5537:
5538: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas
5539: 1990 vp. 1349
5540:
5541: Raha-asia-aloite n:o 1271
5542:
5543:
5544:
5545:
5546: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolainakiintiön
5547: korottamiseksi Oulaisissa
5548:
5549:
5550: Eduskunnalle
5551:
5552: Oulaisten kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla aluesairaala. Sen lähellä toimiva Taukokan-
5553: elää voimakkaan kehityksen aikaa. Kaupungin kaan kuntoutuskoti laajentaa parhaillaan toi-
5554: väestökehitys on ollut viime vuosina positiivis- mintaansa ja saa laajennuksen yhteydessä 20
5555: ta, mutta asuntopula on selvästi hidastanut sitä. uutta työpaikkaa.
5556: Väestömäärän kasvuun Oulaisissa on vaikutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5557: nut yritysten nopea lisääntyminen. Esimerkiksi nioittaen,
5558: vuonna 1990 kesäkuun loppuun mennessä Ou-
5559: laisissa perustettiin 24 uutta yritystä. Yhteensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5560: yrityksiä on yritysrekisterissä noin 300. Asunto- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5561: jen tarvetta lisää Oulaisissa myös se, että kau- 35.45.60 lisäyksenä 5 000000 markkaa
5562: punki on läänin eteläosan sairaanhoidon kes- asuntolainakiintiön korottamiseksi Ou-
5563: kus, jossa sijaitsee muun muassa Oulaskankaan laisissa.
5564:
5565: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5566:
5567: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa
5568: Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila
5569:
5570:
5571:
5572:
5573: JO 200052Y
5574: 1350 1990 vp.
5575:
5576: Raha-asia-aloite n:o 1272
5577:
5578:
5579:
5580:
5581: Alho ym.: Määrärahan osoittaminen Avanti-orkesterin toimin-
5582: nan tukemiseen
5583:
5584:
5585: Eduskunnalle
5586:
5587: Avanti on korkeatasoinen nuorten muusikoi- A vantin tulevaisuudesta. Tavoitteena tulisi olla
5588: den kokoonpano, joka ennakkoluulottomasti pysyvän järjestelyn aikaansaaminen, joka ta-
5589: on etsinyt musiikin uudenlaisia esittämisen kaisi noin 20:lle Avantin avainmuusikolle toi-
5590: muotoja ja yhteyttä yleisöön. Tästä esimerkki- meentulon ja mahdollisuuden tuottaa konsert-
5591: nä ovat mm. Avantin kesäinen Porvoon Suvi- teja yhteistyössä eri kaupunkien kanssa. Tämän
5592: soitto, jolloin avantilaiset ovat tuoneet musiikin mahdollistamiseksi tulisi opetusministeriön me-
5593: kaduille ja työpaikoille. Avanti on myös roh- noluokkaan varata erillinen kohta Avantin toi-
5594: keasti ja näyttävästi tuonut esille suomalaista minnan tukemiseksi. Avantin toiminnan tur-
5595: nykymusiikkia. Avanti on raivannut tiensä suo- vaaminen edellyttää kuitenkin jo nyt ensiapu-
5596: malaisen musiikin eturintamaan. Esa-Pekka Sa- luonteista tukea.
5597: lonen ja Jukka-Pekka Saraste Avantin kapelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kohte-
5598: mestareina ovat tuoneet kiinnostavuutta ja ai- liaimmin,
5599: nutlaatuisuutta musiikkielämäämme.
5600: Avantin talous on perustunut pääosin spon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5601: soritukeen. Tapahtumien ja konserttien järjes- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5602: tämisessä myös kunnilta ja valtiovallalta on tul- 29.90.52 300 000 markan määrärahan
5603: lut tukea. Avantin taloudellinen tilanne on kui- nuorten muusikoiden orkesterin A van-
5604: tenkin nyt dramaattisesti muuttunut, kun kes- tin toiminnan tukemiseksi.
5605: keinen sponsori on vetäytymässä. Kysymys on
5606:
5607: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5608:
5609: Arja Alho Matti Vähänäkki Antero Kekkonen
5610: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari Pirjo-Riitta Antvuori
5611: 1990 vp. 1351
5612:
5613: Raha-asia-aloite n:o 1273
5614:
5615:
5616:
5617:
5618: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Irish Festival in Finlandin
5619: tukemiseen
5620:
5621:
5622: Eduskunnalle
5623:
5624: Irish Festival in Finland, irlantilaisen kulttuu- ja monipuolisemmaksi. Esiintymispaikkakun-
5625: rin laaja katselmus, järjestetään ensi vuonna tien määrää pyritään edelleen lisäämään.
5626: kuudetta kertaa. Festivaalit järjestää Finnish Järjestävän seuran talous pohjautuu jäsen-
5627: Irish Society ry. Kuluvan vuoden festivaalit jär- maksutuloihin ja ystävyysseuratoiminnan toi-
5628: jestetään Helsingin ohella myös Turkuun, Tam- minta-avustukseen, eikä se muodosta riittävän
5629: pereelle, Lohjalie ja Saloon. Maksaneita katso- vakaata pohjaa näinkin suurimuotoiselle tapah-
5630: jia arvioidaan tulevan yhteensä noin kahdek- tumalle. Pienten eurooppalaisten kulttuurien
5631: santuhatta. tuntemusta on erityisen tärkeää tukea vallitse-
5632: Festivaalit ovat tarjonneet suomalaisille ai- vassa ylikansallisen tarjonnan paineessa.
5633: nutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Euroo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5634: pan toisella laidalla asuvan ja historiansa puo- nioittaen,
5635: lesta suuresti samankaltaisen kansan elävään
5636: kulttuuriperinteeseen. Vieraat ovat konserttien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5637: lisäksi esiintyneet koululaisille ja antaneet 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5638: workshop-tyyppistä opetusta kansanmusiikin 29.90.52 150000 markkaa Irish Pesii-
5639: opiskelijoille. Ensi vuoden festivaalitarjonta on valin tukemiseen.
5640: alustavasti kaavailtu vielä korkeatasoisemmaksi
5641:
5642: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5643:
5644: Arja Alho Matti Vähänäkki
5645: Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila
5646: Pirjo-Riitta Antvuori
5647: 1352 1990 vp.
5648:
5649: Raha-asia-aloite n:o 1274
5650:
5651:
5652:
5653:
5654: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion taidemuseon eräi-
5655: den virkojen perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin
5656:
5657:
5658: Eduskunnalle
5659:
5660: Valtiollisen keskustaidemuseon 1. 9.1990 pukassanhoitajan. Museon aukioloajoista joh-
5661: käynnistynyt toiminta perustuu lakiin valtion tuva vuorotyö ja muut työaika- ja lomajärjeste-
5662: taidemuseosta (185/90). Vuoden 1990 aikana lyt aiheuttavat sen, että henkilökunnan vähim-
5663: museo muuttaa sen tarpeita varten suunnitel- mäistarve kyseisten tehtävien hoitamiseen on
5664: tuun, peruskorjattuun ja laajennettuun Ate- näin ollen neljä lippukassanhoitajaa. Vastaa-
5665: neum-rakennukseen, minkä lisäksi sen Ulko- valla tavalla on vähimmäistarve vaatesäilönhoi-
5666: maisen taiteen museon käytössä on valtion toi- tajan tehtävien hoitamiseen kolme henkilöä.
5667: mesta jo aikaisemmin kunnostettu Sinebrychof- Valtion taidemuseolla on kuitenkin vain yksi
5668: fin museorakennus. lippukassanhoitajan ja yksi vaatesäilönhoitajan
5669: Ateneum-rakennus on ollut suljettuna run- virka. Edelleen tarvitaan nykyisen henkilökun-
5670: saan puoli vuosikymmentä. Kun se nyt ensi ke- nan lisäksi vähintään kaksi henkilöä vahtimes-
5671: väänä avaa ovensa suurelle yleisölle, ovat sen ti- tarin tehtäviin.
5672: lat aikaisempaan tilanteeseen verrattuna nelin- Edellä esitetyt syyt aiheuttavat välttämättö-
5673: kertaiset - peruskokoelmien näyttelytilojen män lisäystarpeen siihen, mitä hallituksen tulo-
5674: pinta-ala kaksinkertaistuu ja lisäksi rakennuk- ja menoarvioesityksessä on Valtion taidemuseon
5675: seen tulee uusi, 500 m 2 käsittävä vaihtuvien henkilöstön kohdalla esitetty. Yllä perusteltu
5676: näyttelyiden tila sekä 200 hengen auditorio, välttämätön lisätarve on näin ollen kolme lippu-
5677: kahvila, yleisötiloja, arkistotiloja jne. kassanhoitajan, kaksi vaatesäilönhoitajan ja
5678: Pystyäkseen toimimaan maamme kansallis- kaksi vahtimestarin virkaa.
5679: galleriana on Valtion taidemuseon kyettävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5680: käyttämään täysipainoisesti hyväkseen uusia ti- nioittaen,
5681: lojaan. Ensisijaisen tärkeää on, että Ateneumin
5682: tilat ja sen mittaamattoman arvokkaat taideko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5683: koelmat voidaan suunnitelmien mukaisesti ko- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
5684: konaisuudessaan avata suurelle yleisölle. Tämä 29.92.01 770 000 markan määrärahan
5685: puolestaan edellyttää riittävää henkilökuntaa Valtion taidemuseon eräiden virkojen
5686: asiakaspalveluun: Ateneumin kaksi lipunmyyn- perustamisesta aiheutuviin kustannuk-
5687: tipistettä tarvitsevat molemmat jatkuvasti lip- siin.
5688: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5689:
5690: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila
5691: 1990 vp. 1353
5692:
5693: Raha-asia-aloite n:o 1275
5694:
5695:
5696:
5697:
5698: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion taidemuseon mu-
5699: seo-, tutkimus- ja dokumentointitoimintaan
5700:
5701:
5702: Eduskunnalle
5703:
5704: Laki valtion taidemuseosta (185/90) annettiin tiedotusvälineille. Uusien kuvataidearkistojen,
5705: 16.2.1990. Valtiollinen keskustaidemuseo aloit- valtakunnallisten rekisterien ja kirjaston asian-
5706: ti toimintansa 1.9.1990. Sen toiminnat pohjau- mukainen kehittäminen sekä oman aikamme
5707: tuvat osittain aikaisempiin Suomen taideakate- kuvataiteen dokumentointi eivät ole mahdolli-
5708: mian säätiön ylläpitämiin museo- ja näyttelytoi- sia ilman asianmukaisia ja riittäviä resursseja.
5709: mintoihin. Uuteen organisaatioon perustettiin Valtion taidemuseolle on hallituksen esityk-
5710: kuitenkin kaksi täysin uutta laitosta, Nykytai- sessä vuoden 1991 tulo- ja menoarvioksi esitetty
5711: teen museo ja Kuvataiteen keskusarkisto. museo-, tutkimus- ja dokumentointitoimintaan
5712: Oman aikamme taiteeseen liittyvän Nykytai- 3,8 miljoonaa markkaa, joka vastaa mitoituk-
5713: teen museon perustaminen on ollut julkisuudes- seltaan sitä tasoa, joka Suomen taideakatemian
5714: sa suuren huomion kohteena. Sen perustamista säätiöllä oli aikaisempiin museo- ym. toimintoi-
5715: on vaadittu pitkään. Nyt kun museo vihdoin on hinsa. Lisäksi oleellinen muutos mm. näyttelyi-
5716: aloittanut toimintansa, kohdistuu sen toimin- den rahoittamisessa, jotka sisältyvät tähän mo-
5717: nan käynnistämiseen suuria odotuksia. Nyky- menttiin, on tapahtunut siinä, että museot eivät
5718: taiteen museon perinteisestä museoroolista osit- Suomen taideakatemian säätiön aikaiseen ta-
5719: tain poikkeava luonne oman aikamme taiteen paan voi käyttää kertyneitä tuloja menojensa
5720: esittelijänä ja aktiivisena kulttuurilaitoksena katteeksi. Nykytaiteen museon ja Kuvataiteen
5721: edellyttää käynnistysvaiheessa erityistä huolen- keskusarkiston toiminnan asianmukainen käyn-
5722: pitoa varojen riittävyydestä. Museo ei muuten nistäminen edellyttää kuitenkin suurempia toi-
5723: voi osallistua mm. alan vilkkaaseen kansainvä- mintavaroja kuin mitä hallituksen esityksessä
5724: liseen kanssakäymiseen. Museon tuotannolli- on tehty.
5725: nen, taiteiden välinen ja kokeileva toiminta kä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5726: sittää vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia projekte- nioittaen,
5727: ja museossa tai sen ulkopuolella. Nämä toimin-
5728: nat näkyvät ulospäin kävijämäärissä, tiedotus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5729: välineissä ja julkisessa keskustelussa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
5730: Kuvataiteen keskusarkisto on tärkeä uusi val- 29.92.21 2 000 000 markan lisämäärä-
5731: takunnallinen laitos Suomen kuvataiteen tutki- rahan Valtion taidemuseon museo-, tut-
5732: mukselle ja taidemuseoiden näyttely- ja julkai- kimus- ja dokumentointitoimintaan.
5733: sutoiminnalle, mutta myös suurelle yleisölle ja
5734:
5735: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5736:
5737: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila
5738: 1354 1990 vp.
5739:
5740: Raha-asia-aloite n:o 1276
5741:
5742:
5743:
5744:
5745: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta romaanien kansainvälisen
5746: kesäkoulun järjestämiseksi
5747:
5748:
5749: Eduskunnalle
5750:
5751: Romaanien maailmanjärjestön Romani Unio- ekskursioilla kesäkoululaiset tutustuvat Suo-
5752: nin aloitteesta Suomen Mustalaisyhdistys jär- men elämään ja kulttuuriin. Kesäkoulun arvok-
5753: jestää Pohjoismaiden Romaanineuvoston myö- kaana tavoitteena on vahvistaa ja kehittää
5754: tävaikutuksella romaanien kansainvälisen kesä- nuorten romaanien kansallista identiteettiä.
5755: koulun kuukauden mittaisena heinä-elokuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5756: sa 1991. Kesäkouluun valitaan eri maista 30- nioittaen,
5757: 40 romaania. Alojensa parhaat asiantuntijat
5758: toimivat kesäkoulun opettajina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5759: Kesäkoulu tarjoaa nuorille romaaneille mah- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5760: dollisuuden tavata toisiaan ja opiskella romaa- 29.98.50 350 000 markan määrärahan
5761: nien kieltä, romaanien historiaa, etnologiaa ja romaanien kansainvälisen kesäkoulun
5762: kirjallisuutta sekä hindin kieltä. Retkillä ja järjestämiseksi.
5763:
5764: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5765:
5766: Arja Alho Matti Vähänäkki Antero Kekkonen
5767: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari Pirjo-Riitta Antvuori
5768: 1990 vp. 1355
5769:
5770: Raha-asia-aloite n:o 1277
5771:
5772:
5773:
5774:
5775: Alho: Määrärahan osoittamisesta Energiapoliittinen yhdistys -
5776: Vaihtoehto ydinvoimalle ry:lle energian säästämisestä tiedot-
5777: tamiseen
5778:
5779: Eduskunnalle
5780:
5781: Suuret voimalayhtiöt käyttävät miljoonia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5782: markkoja yleisen mielipiteen muokkaamiseksi taen,
5783: uuden suunnitteilla olevan ydinvoimalaitoksen
5784: puolelle. Näistä varoista suuri osa on käytän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5785: nössä veronmaksajien varoja, koska kysymyk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5786: sessä ovat valtiojohtoiset yhtiöt. 32.55.46 150 000 markkaa Energiapo-
5787: Koska yhteiskunnan tehtävänä olisi keskeisis- liittinen yhdistys- Vaihtoehto ydinvoi-
5788: sä asioissa tukea monipuolista tiedonvälitystä, malle ry:lle energian säästöstä tiedotta-
5789: jotta kansa voisi vapaasti ja riittävän tiedon miseen.
5790: perusteella valita eri vaihtoehtojen välillä, tulisi
5791: yhteiskunnan tukea myös energian säästöstä ja
5792: uusiutuvista energialähteistä tiedottamista.
5793:
5794: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5795:
5796: Arja Alho
5797: 1356 1990 vp.
5798:
5799: Raha-asia-aloite n:o 1278
5800:
5801:
5802:
5803:
5804: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliitolle
5805: TULES-akatemian perustamiseen
5806:
5807:
5808: Eduskunnalle
5809:
5810: Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan 23 ryhmässä. TULES-akatemian opetus ulottuu
5811: vuodessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien (TU- ihmisten koteihin esimerkiksi television kautta
5812: LES) määrä on kasvanut 140 OJo. Vuonna 1987 ja siinä suositaan monimuoto-opetusta. Ope-
5813: tuki- ja liikuntaelinsairaita oli 715 000. Väestön tuksessa on tarkoitus soveltaa yhteishoitoajatte-
5814: vanhenemisen myötä TULE-sairaiden määrä lua, joka on Suomen Reumaliiton tuottama kä-
5815: edelleen kasvaa. site. Yhteishoidossa arvostetaan potilaan ja hoi-
5816: TULES-akatemia on uudenlainen tapa hidas- tajan yhteistä päätöksentekoa.
5817: taa tätä kasvua. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia TULES-akatemian oppijat voivat olla esimer-
5818: voidaan ehkäistä ja lieventää oman terveydenti- kiksi keski-ikäiset osteoporoosia pelkäävät nai-
5819: lan tuntemisella ja kohtuullisen elämäntavan set, selkävikaiset miesjohtajat tai reumaan sai-
5820: valitsemisella. Tuki- ja liikuntaelinoireita vä- rastuneet nuoret, joiden elämää hankaloittaa ym-
5821: hentävät: päristön suhtautuminen. Se kouluttaa myös ter-
5822: oikea levon ja työn rytmi, veydenhuoltohenkilöstöä, jonka tiedot TULE-
5823: sopivat liikuntatavat, sairauksista ovat Suomen Reumaliiton TULES-
5824: oikea monipuolinen ravinto ja ammattilaisten jaoston selvityksen mukaan yl-
5825: itsestään välittäminen. lättävän puutteelliset.
5826: TULES-akatemiassa tarkoitus on soveltaa TULES-akatemiaa on vaikea asettaa puh-
5827: ns. itseohjautuvia oppimisnäkemyksiä. Sen tar- taasti minkään hallinnon alaisuuteen, joten
5828: koitus on tukea ja ohjata ihmisiä selviytymään Suomen Reumaliitto toivoo saavansa rahoituk-
5829: elämässä niin, että hän välttää tuki- ja liikun- sen tälle yhteiskunnallisesti tärkeälle hankkeelle
5830: taelinsairauksia aiheuttavia tekijöitä tai että hä- raha-asia-aloitteen kautta.
5831: nestä sairaana löytyy rakentavaa ja elämää ar- Ehdotamme kunnioittaen,
5832: vostavaa terveyttä.
5833: TULES-akatemia olisi uudenlainen opinah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5834: jo, jossa opettajan ja oppijan roolit sekoittuvat. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5835: Lääkärin opettajana voi toimia potilas ja luen- 33.92.50 500 000 markkaa Suomen
5836: noitsija voi joskus kokea oppivansa eniten koko Reumaliitto ry:n TULES-akatemialle.
5837:
5838: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5839:
5840: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila
5841: 1990 vp. 1357
5842:
5843: Raha-asia-aloite n:o 1279
5844:
5845:
5846:
5847:
5848: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta HELMI ry:n jäsentoimin-
5849: takeskuksen saneeraamiseen
5850:
5851:
5852: Eduskunnalle
5853:
5854: Sosiaali- ja terveysministeriön "Terveyttä välttämään kaavamaisuutta ja tekemään niistä
5855: kaikille vuoteen 2000" -ohjelmassa todetaan elävää ja alati muuttuvaa tapahtumaa.
5856: mielenterveyssektorin olevan terveydenhuollon Järjestön jäsenistölle suunnattu kurssitoimin-
5857: jälkeenjäänein lohko. ta tapahtuu myös pääasiassa jäsentoimintakes-
5858: Mielenterveyden häiriöt ovat suurin lohko kuksessa.
5859: työkyvyttömyyseläkkeiden syynä ja onkin to- Jäsentoimintakeskus sijaitsee Pasilassa Hel-
5860: dettu, että mielenterveyden häiriöistä kärsii jo singin kaupungin omistamassa kiinteistössä,
5861: yli 800 000 suomalaista, joista välittömän hoi- jossa toimii myös Niemikotisäätiö. Säätiölle on
5862: don tarpeessa on noin 400 000. valmistumassa uudet tilat. HELMI on anonut
5863: Helsingin Mielenterveysyhdistys HELMI ry. Helsingin kaupungilta käyttöön koko raken-
5864: on mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista nusta. Rakennus on peruskorjauksen tarpeessa
5865: kärsivien etujärjestö pääkaupunkiseudulla. Jä- oleva vanha puutalo, jossa olisi saneerattava si-
5866: senmäärä on nyt 530 henkeä. Etujärjestötoi- sätiloja, uusittava vesijohtoja ja sähkölaitteita
5867: minnan lisäksi toimintaan kuuluu olennaisena ja muuteltava tilajärjestelyjä paremmin vastaa-
5868: osana psykiatrisen jäsentoimintakeskuksen yl- maan toimintoja eri harrastusryhmien ja mui-
5869: läpitäminen. den toimintojen tarpeiden mukaan.
5870: Jäsentoimintakeskuksen toiminta-ajatuksena Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5871: on yksinäisyyden ja toimettomuuden poistami- nioittaen,
5872: nen sekä elämisen tason kohottaminen. Olen-
5873: naista on, että tarjotaan kasvualusta vammais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5874: ten omaehtoiselle toiminnalle. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
5875: Jäsentoimintakeskuksen toiminnot ovat eri- 33.92.50 300 000 markan määrärahan
5876: laisia ryhmätoimintoja kuten liikuntaa, askarte- HELMI ry:n jäsentoimintakeskuksen
5877: lua, ruoanlaittoa, siivousta, saunomista sekä saneeraamiseen.
5878: keskusteluja. Keskuksen toiminnoissa pyritään
5879:
5880: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5881:
5882: Arja Alho Pirjo-Riitta Antvuori Esko Helle
5883: 1358 1990 vp.
5884:
5885: Raha-asia-aloite n:o 1280
5886:
5887:
5888:
5889:
5890: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliitolle
5891: nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn ja hoidon
5892: tehostamiseen
5893:
5894: Eduskunnalle
5895:
5896: Suomen Reumaliitto ry. toimii tuki- ja liikun- osa nuorista, joiden reumaa on lapsena hoidet-
5897: taelinsairauksien vastustamiseksi ja sairastavien tu ja joiden tauti on 16 ikävuoden jälkeen
5898: elämäntilanteen tukemiseksi. uusiutunut, ei ole lainkaan hoidon piirissä. Suo-
5899: Joka kuudes suomalainen sairastaa tuki- ja men Reumaliitolla on valmiuksia edistää näiden
5900: liikuntaelinsairautta. Selkävaiva haittaa joka nuorten selviytymistä aikuisikään ja työelä-
5901: kymmenennen suomalaisen toiminta- ja työky- mään. Se kiinnittää huomiota toiminnassaan
5902: kyä. Jo useiden vuosien ajan Suomen Reuma- myös pitkäaikaissairautta sairastavien nuorten
5903: liitto on paneutunut mm. selkäkivuista kärsi- mielenterveyteen. Suomen Reumaliiton nuori-
5904: vien aikuisten hoidon kehittämiseen. Se on luo- sojaostoon kuuluu nuoria ihmisiä; Reuma-leh-
5905: nut pienryhmätoiminnan pohjalta hoitomallin dessä eräs nuori kirjoitti: "Pelkään joskus jopa
5906: reumayhdistysten ja terveydenhuollon käyt- mennä kouluun, kun tiedän kuulevani nuo al-
5907: töön. Kokeilusta saadut tulokset ovat olleet haiset pilkkahuudot: spitaali, leuaton ym. Ku-
5908: myönteisiä. kaan ei tiedä, että sattuu. Sattuu niin, että siitä
5909: Nuorten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varsin- jää ikuinen arpi."
5910: kin selkä- ja niskavaivat, ovat lisääntyneet tuo- Suomen Reumaliiton Keski-Suomen Hoito-
5911: reitten tutkimusten mukaan huolestuttavasti. koti muuttuu vuoden alusta Keski-Suomen
5912: Työikäisten tapaan myös koululaisten ja nuor- TULES-keskukseksi, jonka osana jatkaa vuosi-
5913: ten työskentelyolosuhteisiin, liikuntatottumuk- kymmeniä toiminut poliklinikka. Poliklinikka
5914: siin ja mielenterveyteen tulisi kiinnittää huo- on perehtynyt lapsireumaan ja sillä on lapsia ja
5915: miota. Nyt ennaltaehkäisy on sattumanvarais- nuoria asiakkainaan. Nyt Suomen Reumaliitto
5916: ta lähinnä liikuntatunneilla toteutettavaa ope- haluaisi selvittää nuorten hoito- ja elämäntilan-
5917: tusta. netta ja keskittää nuorisotoimintansa Keski-
5918: Suomen Reumaliitto on valmis käynnistä- Suomen TULES-keskukseen, joka sijaitsee Jy-
5919: mään nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien väskylässä. Työssään se tulee olemaan yhteis-
5920: ehkäisy- ja hoito-ohjelman. Ohjelmassa paneu- työssä mm. Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suo-
5921: dutaan nykyisiin ongelmiin, etsitään uusia rat- men keskussairaalan kanssa.
5922: kaisumalleja ja suosituksia, järjestetään koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5923: tusta ja tukea nuorille sekä tuotetaan nuorille nioittaen,
5924: suunnattua terveyskasvatusaineistoa.
5925: Nivelreumaa sairastavat 16-20-vuotiaat että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5926: nuoret muodostavat väliinputoajien ryhmän. den 1991 tulo- ja menoarvioon momen-
5927: Heidän hoitosuhteensa katkeaa lasten osastol- tille 33.92.50 500 000 markkaa Suomen
5928: la/poliklinikalla 16-vuotiaana, ja tällöin heidän Reumaliiton toimintaan nuorten tuki- ja
5929: tulisi siirtyä aikuisten osastolle/poliklinikalle liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyn
5930: hoitoon. Käytännössä tässä siirtymävaiheessa tehostamiseen ja hoidon varmistami-
5931: on runsaasti ongelmia. Tutkimuksen mukaan seen.
5932:
5933: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
5934:
5935: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila
5936: 1990 vp. 1359
5937:
5938: Raha-asia-aloite n:o 1281
5939:
5940:
5941:
5942:
5943: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatustieteen profes-
5944: sorin viran perustamiseen Savonlinnan opettajankoulutuslai-
5945: tokseen
5946:
5947: Eduskunnalle
5948:
5949: Mikkelin lääni on maamme ainoa lääni, jossa toja (entistä laudaturtasoista opetusta) antavat
5950: ei ole korkeakoulua. Savonlinnan opettajan- pääsääntöisesti vähintään tohtoritasoiset henki-
5951: koulutuslaitos ja Savonlinnan kääntäjänkoulu- löt. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa
5952: tuslaitos ovat Mikkelin läänin ainoat oppilai- syventävien opintojen opetusta joutuvat nykyi-
5953: tokset, joissa akateemisia loppututkintoja voi- sin antamaan jo maisteritasoiset henkilöt ja
5954: daan suorittaa. Laitoksissa on yhteensä noin tuntiopettajat. On selvää, ettei Savonlinnan
5955: 600 opiskelijaa ja lähes 180 aloituspaikkaa. Si- opettajankoulutuslaitoksen sisäänottoa voida
5956: ten Mikkelin läänin korkeakoulupaikkojen nostaa ja siten lisätä Mikkelin läänin korkea-
5957: osuus on ainoastaan 0,7 o/o koko maan korkea- koulupaikkoja- opetuksen tasosta tinkimättä
5958: kouluopiskelijoiden määrästä. Läänin väestö- - ellei nykyisiä kasvatustieteen resursseja li-
5959: pohjan perusteella korkeakoulupaikkojen mää- sätä.
5960: rän tulisi olla kuusinkertainen. Kaikkiin muihin maamme opettajankoulu-
5961: Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen opis- tuslaitoksiin onkin perustettu kasvatustieteen
5962: kelijamäärän kasvua jarruttaa kasvatustieteen professuuri. Joensuun yliopiston KTS:ssä ei ole
5963: opettajakunnan puute. Luokanopettajaksi sekä edes esitetty kasvatustieteen professuurin perus-
5964: kotitalous- ja tekstiilityönopettajaksi opiskele- tamista Savonlinnan opettajankoulutuslaitok-
5965: vat suorittavat tutkinnon uudistuksen jälkeen seen, vaikka opetusministeriö ja opettajankou-
5966: entistä pro gradu -tutkielmaa vastaavan syven- lutusneuvosto ovat tehneet periaatepäätöksen
5967: täviin opintoihin kuuluvan tutkielman. Tämä siitä, että maamme kaikkiin opettajankoulutus-
5968: edellyttää entisiin lehtorivaltaisiin opettajasemi- laitoksiin perustetaan kasvatustieteen profes-
5969: naareihin merkittävää kasvatustieteen opettaja- suuri. Sen sijaan Joensuun korkeakoulun hal-
5970: kunnan lisäystä, koska koulutus samalla piteni lintovirasto on esittänyt kasvatustieteen lehto-
5971: vähintään vuodella. Silti Savonlinnan opetta- raatin lakkauttamista ja sen tilalle professuuria.
5972: jankoulutuslaitoksessa on ainoastaan kaksi kas- Tämä viranmuutos tosiasiassa vähentäisi Sa-
5973: vatustieteen apulaisprofessoria, kaksi lehtoria vonlinnan OKL:n kasvatustieteen opettajakun-
5974: ja yksi assistentti. Siten kasvatustieteen nykyi- nan opetuspanosta yli 250 tuntia vuosittain. En-
5975: sen opettajakunnan opetusvelvollisuus on yh- tisen Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden
5976: teensä noin 1 300 tuntia lukuvuodessa. Luku- osasto on pitänyt erityispedagogiikan profes-
5977: vuonna 1983-1984 kasvatustieteen opetusta oli suuria Joensuuhun tärkeämpänä kuin Savonlin-
5978: Joensuun yliopiston opetusohjelman mukaan nan OKL:n kasvatustieteen professuuria. Silti
5979: jo noin 1 900 tuntia. erityispedagogiikan koulutusohjelmaan otetaan
5980: Opetusministeriön KTS:ssä Savonlinnan vuosittain vajaat 20 opiskelijaa, kun Savonlin-
5981: opettajankoulutuslaitoksen vuosittainen sisään- nan OKL:n kaikkien koulutuslinjojen uusien
5982: otto on esitetty nostettavaksi nykyisestä 48:sta opiskelijoiden määrä on kuusinkertainen. Li-
5983: 64:ään. Tämä lisäisi vähintään nelivuotisen säksi Jyväskylän yliopistossa jo nykyisin on
5984: koulutusohjelman kokonaisopiskelijamäärää pohjoismaiden ainoa erityispedagogiikan pro-
5985: vähintään 64 opiskelijalla. Vastaavasti kasva- fessuuri, eikä esimerkiksi Englannin kokoiseen
5986: tustieteen opetuksen tarve lisääntyisi noin 2 200 maahan ole katsottu tarpeelliseksi perustaa yh-
5987: tuntiin eli lähes kaksinkertaiseksi nykyisiin re- tään erityispedagogiikan professuuria.
5988: sursseihin verrattuna. Muissa opettajankoulu- Savonlinnan normaalikouluun on juuri val-
5989: tuslaitoksissa kasvatustieteen syventäviä opin- mistumassa uudet opetusharjoittelutilat, jotka
5990: 1360 1990 vp. - RA n:o 1281
5991:
5992: mahdollistavat kolmiluokkasarjaisen peruskou- maassa. Väestöpohjan perusteella tutkimusra-
5993: lun ala-asteen perustamisen. Myös luokanlehto- hoituksen osuuden tulisi olla lähes kymmenker-
5994: rien virat on saatu perustetuksi siten, että si- tainen. Lisäämällä opettajankoulutuslaitokseen
5995: säänoton nostamisen edellyttämät opetustilat ja opettajakuntaa, jonka työvelvollisuuteen kuu-
5996: -virat olivat normaalikoulussa vuonna 1986. luu tutkimustyötä, voidaan osittain lisätä sekä
5997: Kolmiluokkasarjainen ala-aste on välttämätön, tutkimuksen että todennäköisesti tutkimusra-
5998: mutta ei riittävä edellytys luokanopettajakoulu- hoituksen osuutta Mikkelin läänissä.
5999: tuksen sisäänoton nostamiseksi nykyisestään. Savonlinnan opettajankoulutuslaitohen si-
6000: Kouluhallitus on esittänyt opettajien virkaeh- säänoton nostaminen 48:sta 64:ään nostaisi
6001: tosopimuksen mukaisen täydennyskoulutuksen myös Mikkelin läänin korkeakoulupaikkojen
6002: osittaista siirtämistä opettajankoulutuslaitosten osuutta koko maan korkeakouluopiskelijoista.
6003: tehtäväksi. Myös tämä muutosesitys toteutues- Yhdessä Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitok-
6004: saan edellyttäisi lisää kasvatustieteen opetusvir- sen opiskelijamäärän kasvun (nykyisestä kol-
6005: koja opettajankoulutuslaitoksiin. mesta vuosikurssista viiteen vuosikurssiin)
6006: Joensuun korkeakoulun KTS:ssä esitettiin kanssa läänin korkeakoulupaikkojen osuus
6007: kasvatustieteen jatko-opintojen aloittamista Sa- nousisi noin yhteen prosenttiin kaikista korkea-
6008: vonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa jo lu- kouluopiskelijoista.
6009: kuvuonna 1985-86. Lisensiaatti- ja tohtoritut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6010: kintojen suorittaminen Mikkelin läänissä tur- nioittaen,
6011: vaisi tulevaisuudessa pätevien opettajien saan-
6012: nin Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6013: sekä takaisi opiskelijoille muodollisesti saman- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6014: tasoisen kasvatustieteen opetuksen kuin muissa 29.10. 01 200 000 markkaa kasvatustie-
6015: maamme opettajankoulutuslaitoksissa. teen professorin viran perustamiseen Sa-
6016: Mikkelin läänin tutkimuksen julkinen rahoi- vonlinnan opettajankou/utuslaitokseen.
6017: tusosuus (0,5 OJo) on suhteellisesti pienin koko
6018:
6019: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6020:
6021: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6022: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6023: 1990 vp. 1361
6024:
6025: Raha-asia-aloite n:o 1282
6026:
6027:
6028:
6029:
6030: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen tutkin-
6031: tojen ja opetuksen kehittämiseen
6032:
6033:
6034: Eduskunnalle
6035:
6036: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällai-
6037: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. seen kehittämiseen tähtäävää tutkimus-,
6038: Koulutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoit- koulutus- ja kokeilutoimintaa. Tällaista toimin-
6039: teita lähtien opetus-oppimisprosessin ongelmien taa olisi kyettävä järjestämään laitostasolla. Tä-
6040: räikeimmistä ilmenemismuodoista. On ollut mä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut tässä
6041: helppoa osoittaa sormella keskeyttämislukuja maassa käytännössä mahdollista.
6042: sekä suhteellisen pitkiä perustutkinnon suori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6043: tusaikoja. Sormella on helppo osoittaa tilastoja nioittaen,
6044: ja muotoilla niiden kaunistamiseen tähtääviä
6045: tavoitteita. Opetus-oppimisprosessin ongelmia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6046: ei tällä tavalla kuitenkaan poisteta, ja siten kou- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6047: lutuksen laadullinen kehittäminen jää saavutta- 29.37.21 lisäyksenä 1000000 markkaa
6048: mattomaksi päämääräksi. korkeakoulujen tutkintojen ja opetuk-
6049: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- sen kehittämis- ja kokei/utoimintaan.
6050:
6051: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6052:
6053: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6054: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6055: 1362 1990 vp.
6056:
6057: Raha-asia-aloite n:o 1283
6058:
6059:
6060:
6061:
6062: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen tutki-
6063: jankoulutuksen kehittämiseen
6064:
6065:
6066: Eduskunnalle
6067:
6068: Korkeakoulujen toiminnan kehittämistä on asianomaiseen tarkoitukseen, sillä jatkokoulu-
6069: pidetty tärkeänä niin talouselämälle kuin koko tusta koskeva tutkimustieto on erittäin puut-
6070: yhteiskunnalliselle rakennemuutoksellekin. teellista.
6071: Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6072: vuosille 1987-1992 mainitsee erääksi keskei- nioittaen,
6073: seksi kehittämistavoitteeksi juuri tutkijankou-
6074: lutuksen eli tieteellisten jatko-opintojen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6075: misen. Tämä onkin ajankohtainen ja tärkeä on- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6076: gelmakokonaisuus. 29.37.21 lisäyksenä 500 000 markkaa
6077: Budjettiesitys ei kuitenkaan esitä riittävästi korkeakoulujen tutkijankoulutuksen
6078: varoja jatko-opintojen kehittämiseen. Erityisen kehittämiseen.
6079: suuri tarve olisi tutkimusrahoituksen saamiseen
6080:
6081: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6082:
6083: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6084: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6085: 1990 vp. 1363
6086:
6087: Raha-asia-aloite n:o 1284
6088:
6089:
6090:
6091:
6092: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta virolaisten opiskelijoi-
6093: den korkeakouluopintoihin Suomessa
6094:
6095:
6096: Eduskunnalle
6097:
6098: Suomella on vanhastaan hyvät kulttuuriyh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6099: teydet viroon. Kielten osittainen samankaltai- nioittavasti,
6100: suus tekee mahdolliseksi myös korkeakoulu-
6101: opintojen harjoittamisen. Virolaisten opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6102: joiden saaminen maamme yliopistoihin ja kor- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6103: keakouluihin antaisi omille oppilaitoksillemme markkaa virolaisten opiskelijoiden opis-
6104: tervetulleen uudistumistekijän. Sukulaisuutem- kelua varten maamme yliopistoissa ja
6105: me virolaisten kanssa antaa Suomelle erityisen korkeakouluissa.
6106: mahdollisuuden ja suoranaisen haasteen auttaa
6107: virolaisia opiskelijoita saamaan korkeinta ope-
6108: tusta Suomessa.
6109:
6110: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6111:
6112: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6113: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6114: 1364 1990 vp.
6115:
6116: Raha-asia-aloite n:o 1285
6117:
6118:
6119:
6120:
6121: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden opinto-
6122: lainojen ylimääräiseen korkotukeen tuen maksuajan pidentä-
6123: miseksi
6124:
6125: Eduskunnalle
6126:
6127: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet elintasoa. Tätä juuri opintonsa päättänyttä
6128: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin nuorta kohtaavaa noidankehää voidaan helpot-
6129: huonommassa asemassa: heillä on edessään taa. Yksi keino on vastavalmistuneen opiskeli-
6130: muutto pois opiskelija-asunnosta, työpaikan jan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun aloit-
6131: hankinta, perheen perustaminen, asunnon han- tamisajan pidentäminen 3 vuoteen.
6132: kinta ja opintolainojen takaisinmaksu. Tämä ti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6133: lanne saattaa monelle olla ylivoimainen. nioittavasti,
6134: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin-
6135: kaan ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6136: mukaan piilotyöttömyyden, vajaatyöllisyyden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6137: ja koulutustaan vastaamatonta työtä tekevät 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimääräi-
6138: huomioon ottaen akateemisten työttömyyspro- senä määrärahana käytettäväksi vasta-
6139: sentti nousee jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaik- valmistuneiden opiskelijoiden opintolai-
6140: ka koulutusta vastaavaa työtä löytyisikin, palk- nojen korkolukiajan pidentämiseksi 3
6141: katulot ovat niin pienet, että vastavalmistunut vuoteen 1.7.1991 alkaen.
6142: nuori ei pysty saavuttamaan edes kohtuullista
6143:
6144: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6145:
6146: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6147: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6148: 1990 vp. 1365
6149:
6150: Raha-asia-aloite n:o 1286
6151:
6152:
6153:
6154:
6155: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- ja keski-
6156: asteen opiskelijoiden opintorahan perusosan korottamiseksi
6157:
6158:
6159: Eduskunnalle
6160:
6161: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opinto- Opintorahan osuudessa on pyrittävä eduskun-
6162: lainaa. Lainapainotteisen opintotukijärjestel- nan hyväksymään tavoitteeseen, jonka mukaan
6163: män takia on velkaantuminen vastavalmistu- opintoraha olisi ollut nostettava puoleen opin-
6164: neen suurimpia ongelmia. totuen määrästä vuoteen 1990 mennessä. Lo-
6165: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- pullisena tavoitteena on saattaa opiskelijat yh-
6166: lun jälkeistä toimeentuloa. Ansiot ovat tällöin denveroiseen asemaan muiden kansalaisten
6167: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaik- kanssa - opiskelijoille on taattava muiden pe-
6168: kaa ei välttämättä löydy ja opiskelija-asunnosta rustoimeentuloturvajärjestelmien suuruinen
6169: on lähdettävä. Monen nuoren vastavalmistu- toimeentulominimi ilman lainarasitetta.
6170: neen edessä on velkakierre: opintolainaa, asun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6171: tolainaa, kodinperustamislainaa jne. Korkea- nioittavasti,
6172: koulututkinto ei enää ole sellainen investointi,
6173: joka varmasti takaisi hyvän toimeentulon val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6174: mistumisen jälkeen - asia on pikemminkin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6175: päinvastoin. Esimerkiksi lainan turvin opiskel- 29.39.55 lisäyksenä 415 400 000 mark-
6176: lut juristi saavuttaa elinikäisessä palkkavertai- kaa korkeakoulu- ja keskiasteen opiske-
6177: lussa toimistoapulaisen vasta noin 40 vuoden lijoiden opintorahan perusosan korotta-
6178: iässä. miseksi 980 markkaan kuukaudessa 1. 7.
6179: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- 1991 alkaen.
6180: käisemään lisäämällä opintorahan määrää.
6181:
6182: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6183:
6184: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6185: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6186:
6187:
6188:
6189:
6190: II 200052Y
6191: 1366 1990 vp.
6192:
6193: Raha-asia-aloite n:o 1287
6194:
6195:
6196:
6197:
6198: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen tarvehar-
6199: kintaikärajan alentamiseksi 18 vuoteen
6200:
6201:
6202: Eduskunnalle
6203:
6204: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostanei- ikäisyysrajaa korkeampana estää nuoren talou-
6205: den opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja va- dellista ja sosiaalista itsenäistymistä ja pidentää
6206: rallisuuteen kohdistuva tarveharkinta on yksi nuoruutta keinotekoisesti. Tarveharkintaikära-
6207: opintotukijärjestelmän merkittävistä epäkoh- jan noudattaminen asettaa myös vanhemmille
6208: dista. Vaikka tarveharkintaikärajaa on viime erityisiä vaatimuksia opiskelevien lastensa ela-
6209: vuosina vähittäin pudotettu alaspäin, vaikutta- tuksesta. Pahimmillaan se saattaa johtaa entistä
6210: vat vanhempien tulot ja varallisuus edelleen alle suurempaan koulutukselliseen eriarvoisuuteen.
6211: 20-vuotiaiden saamaan opintorahan perusasaan Jo nyt on havaittavissa aiemmista sosiaaliluo-
6212: ja 18-19-vuotiaiden kohdalla myös asumisli- kista tulevien opiskelijoiden määrän laskua.
6213: sään. Vanhempien luona asuvilla alle 24-vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6214: tiailla vanhempien tulot ja varallisuus vaikutta- nioittavasti,
6215: vat kaikkeen opintotukeen. Heihin kohdistuvat
6216: myös opintotuen vähennykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6217: Koska 18 vuotta täyttänyt ihminen on Suo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6218: messa täysi-ikäinen ja velvollinen huolehtimaan 29.39.55 50 000 000 markkaa opinto-
6219: itsestään myös taloudellisesti, opintotuen tarve- tuen ikärajan alentamiseksi yleisesti 18
6220: harkinnan ikärajan pitäminen normaalia täysi- vuodeksi 1. 7.1991 alkaen.
6221:
6222: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6223:
6224: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6225: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6226: 1990 vp. 1367
6227:
6228: Raha-asia-aloite n:o 1288
6229:
6230:
6231:
6232:
6233: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopiston perusta-
6234: mis- ja käyttökustannuksiin eräissä kehitysmaissa
6235:
6236:
6237: Eduskunnalle
6238:
6239: Pohjoismainen kansanopistoliike on levinnyt ja ovat tarkoitetut palvelemaan köyhintä väes-
6240: myös kehitysmaihin joko pohjoismaista käsin tönosaa, talonpoikia, maattornia ja naisten va-
6241: tai pohjoismaiden kansanopistoihin tutustunei- pautusliikettä.
6242: den henkilöiden aloitteesta. Liikettä ovat olleet Keniassa ja Intiassa on osoitettu kiinnostusta
6243: tukemassa pohjoismaiset kansanopistot ja poh- suomalaisen kansanopistoliikkeen siirtämiseen
6244: joismaiset kehitysyhteistyöyhteisöt: tanskalai- näiden maiden maaseutuongelmien ratkaisuja
6245: nen DANITA, norjalainen NORAD, ruotsalai- palvelemaan. Vuonna 1983 otti ulkoministeriön
6246: nen SIDA ja kovin vaatimattomasti suomalai- kehitysyhteistyöosastoon ja kouluhallitukseen
6247: nen FINIDA. yhteyttä intialainen tri B. D. Purohit tarkoituk-
6248: Kansanopistoliike syntyi Tanskassa ja sai senaan perustaa Rajahstanin osavaltioon kan-
6249: konkreettisen toteuttamisensa jo v. 1844, kun sanopisto. Purohit on väitellyt tohtoriksi Hel-
6250: perustettiin ensimmäinen tanskalainen kansan- singin yliopistossa ja osaa auttavasti myös suo-
6251: opisto. Liike levisi sieltä pian Norjaan, Ruotsiin mea. Hän on osavaltionsa maaseudun kehittä-
6252: ja Suomeen. Kansanopisto on levinnyt yleiseksi misprojektin johtaja. Samassa tarkoituksessa
6253: kaikissa pohjoismaissa ja Saksan Iiittotasaval- on tutustunut lukuisiin maamme kansanopistoi-
6254: lassa, jonkin verran myös muissa läntisen Eu- hin ja ottanut yhteyttä viranomaisiin intialainen
6255: roopan maissa. Delhin yliopistossa työskentelevä tri R. C.
6256: DANITA on tukenut Ghanan ja Banglades- Bradhan perustaakseen kansanopiston Biharin
6257: hin sekä Intian osavaltion Karnatakan, NO- osavaltion pääkaupungin Patnan lähistölle
6258: RAD Sambian ja SIDA Tansanian kansanopis- maaseutuympäristöön. Kenialainen aikuiskas-
6259: toliikettä. Tansania on liikkeen kehityksessä pi- vatuksen edustaja Mululu on tutustuttuaan
6260: simmällä. Siellä on 52 kansanopistoa, Sambias- tanskalaiseen ja suomalaiseen kansanopistoon
6261: sa 31, Karnatakassa 12, Bangladeshissa 5 ja suunnitellut suomalaisen kansanopiston esiku-
6262: Ghanassa 3. Edellisten lisäksi on Biharin osa- van mukaisten kansanopistojen perustamista
6263: valtiossa Intiassa kansanopisto. Sitä tukee maahansa.
6264: Svenska Föreningen för Indisk Byfolkhögskola. Kysymys kaikissa näissä tapauksissa on alka-
6265: Yhteistä kaikille on se, että opistot työskente- misen rahoittamisesta. Kehitysmaissa tarvittai-
6266: levät maalaiskylissä ja niiden tarkoituksena on siin välttämättä perustamiskustannusten ja en-
6267: palvella maaseudun asukkaiden taloudellista, simmäisten työvuosien käyttökustannusten ra-
6268: henkistä ja sosiaalista nousua lukutaidon opet- hoittamista jonkin pohjoismaan kehitysyhteis-
6269: tamisesta lähtien. työvaroista. Perustamiskustannukset ovat kehi-
6270: Esimerkiksi Bangladeshin äsken perustetut tysmaissa varsin vaatimattomat, samoin vuosit-
6271: opistot eivät ole varsinaisia sisäoppilaitoksia taiset käyttökustannukset opistoa kohti. Suo-
6272: kuten pohjoismaiset kansanopistot, vaan pi- malaiset lähetysjärjestöt ovat valmiita toimin-
6273: kemminkin päivä- ja iltakouluja, aikuiskasva- taan asiantuntijoina ja toteuttajina, mutta ul-
6274: tuskeskuksia. Ne toimivat kaikki maalaiskylissä koministeriön päätöksen mukaan tukea tällai-
6275: 1368 1990 vp. - RA n:o 1288
6276:
6277: siin tarkoituksiin voidaan myöntää järjestöille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6278: yleensä enintään 60 OJo hankkeen kokonaiskus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6279: tannuksista. Tämän päätöksen ollessa voimassa 24.30. 66 4 000 000 markkaa kansan-
6280: ne eivät kykene aloittamistyöhön. opiston perustamis- ja käyttökustan-
6281: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nuksiin Indonesiassa, Kiinassa, Kenias-
6282: nioittaen, sa sekä yhdessä Intian osavaltiossa.
6283:
6284: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6285:
6286: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6287: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6288: 1990 vp. 1369
6289:
6290: Raha-asia-aloite n:o 1289
6291:
6292:
6293:
6294:
6295: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta koulunkäyntiavusta-
6296: jien palkkaamiseksi vaikeavammaisille lukiolaisille
6297:
6298:
6299: Eduskunnalle
6300:
6301: Peruskoululain 51 §:n mukaan vaikeasti vam- ammattillisissa oppilaitoksissa. Monet vaikeasti
6302: maisia oppilaita varten koulussa voi kouluhalli- vammaiset oppilaat ovat kuitenkin peruskou-
6303: tuksen ja opetusministeriön määräämin perus- luosa päättämisen jälkeen jatkaneet opintojaan
6304: tein olla koulunkäyntiavustajia. lukiossa, jossa ei lainsäädännön avulla ole tur-
6305: Samoin keskiasteen koulutuksen kehittämis- vattu samoja palveluja kuin peruskoulussa.
6306: ohjelman mukaan kaikissa ammatillisissa oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6307: laitoksissa järjestetään puhe-, lukemis- ja kir- nioittavasti,
6308: joitushäiriöistä kärsiville oppilaille mahdolli-
6309: suus asiantuotevaan opetukseen. Kehittämisoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6310: jelman mukaan vaikeavammaisten oppilaiden 1991 tulo- ja menoarvioon 1200 000
6311: koulunkäyntiavustajien määrä mitoitetaan tar- markkaa koulunkäyntiavustajien palk-
6312: vetta vastaavaksi pitäen lähtökohtana sitä, että kaamiseksi vaikeasti vammaisia lukion
6313: peruskoulussa koulunkäyntiavustajan palvelui- oppilaita varten.
6314: ta saaneet oppilaat saavat samat palvelut myös
6315:
6316: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6317:
6318: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6319: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6320: 1370 1990 vp.
6321:
6322: Raha-asia-aloite n:o 1290
6323:
6324:
6325:
6326:
6327: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläasteen
6328: tuntikehyksen korj aarniseksi
6329:
6330:
6331: Eduskunnalle
6332:
6333: Peruskoulun yläasteen tuntikehyksestä jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6334: dutaan osa käyttämään oppilaanohjaukseen ja nioittavasti,
6335: osa tukiopetukseen. Kun osa tuntikehyksestä
6336: joudutaan käyttämään oppilaanohjaukseen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6337: osa tukiopetukseen, ei tuntikehysresurssi ole 1991 tulo- ja menoarvioon 1200 000
6338: riittävä opetussuunnitelmassa vahvistettujen markkaa peruskoulun yläasteen tuntike-
6339: oppiaineiden opettamiseen erityisesti viisisarjai- hyksen korjaamiseksi.
6340: sissa ja sitä suuremmissa yläasteen kouluissa.
6341:
6342: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6343:
6344: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6345: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6346: 1990 vp. 1371
6347:
6348: Raha-asia-aloite n:o 1291
6349:
6350:
6351:
6352:
6353: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta koulunkäyntiavusta-
6354: jien palkkaamiseen
6355:
6356:
6357: Eduskunnalle
6358:
6359: Peruskoululain 51 §:n mukaan vaikeasti vam- tus on voinut hyväksyä vain 25 OJo kuntien luku-
6360: maisia oppilaita varten peruskoulussa voi kou- vuodeksi 1988-89 esittämistä koulunkäynti-
6361: luhallituksen luvalla ja opetusministeriön mää- avustajan ottamista koskevista anomuksista.
6362: räämin perustein olla koulunkäyntiavustajia. Hallituksen esitys koulunkäyntiavustajien
6363: Opetusministeriö onkin antanut 24.4.1985 pää- palkkakustannusten valtionosuuteen vuodeksi
6364: töksen koulunkäyntiavustajien ottamisen pe- 1989 on edelleen aivan liian vähäinen. Siihen tu-
6365: rusteista. lisi saada lisäystä, jotta kuntien ei tarvitsisi il-
6366: Perusteiden määrittelyn yhteydessä arvioitiin man valtionosuutta auttaa vaikeavammaisia
6367: koulunkäyntiavustajien tarpeeksi 460 päätoi- suoriutumaan oppivelvollisuudesta.
6368: mista avustajaa. Maaliskuussa 1988 opetusmi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6369: nisteriö oikeutti kouluhallituksen ylittämään nioittaen,
6370: peruskoulun valtionosuusmomentin määrära-
6371: haa käyttökustannusten osalta siten, että ylitys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6372: vastaa 50 päätoimisen avustajan palkkaamiseen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6373: tarvittavaa valtionosuutta. 29.46.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
6374: Mainittu lisäys on osoittautunut täysin riittä- koulunkäyntiavustajien palkkaamiseksi
6375: mättömäksi. Tätä osoittaa se, että kouluhalli- peruskouluun.
6376:
6377: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6378:
6379: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6380: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6381: 1372 1990 vp.
6382:
6383: Raha-asia-aloite n:o 1292
6384:
6385:
6386:
6387:
6388: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyshenkilöiden palk-
6389: kaamiseen romaanilasten koulunkäyntimahdollisuuksien pa-
6390: rantamiseksi
6391:
6392: Eduskunnalle
6393:
6394: Romaaniväestö on suurin etninen vähemmis- Näiden vaikeuksien keskellä tarvitaan erityis-
6395: töryhmä maassamme. Heidän lukumääränsä on henkilöitä, jotka tuntevat romaaniväestön eri-
6396: noin 6 000 henkeä. koispiirteet ja omaavat oikean, empaattisen
6397: Romaanilasten menestyminen edes tyydyttä- suhtautumisen näihin lapsiin. Koulukuraattorin
6398: västi peruskoulussa kohtaa useassa yksittäista- kaltaisia yhteyshenkilöitä tarvitaan ainakin
6399: pauksessa vakavia vaikeuksia. Usein opettaja- Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille.
6400: kunta ei ole perehtynyt riittävästi näiden lasten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6401: opiskelun vaikeuksien erityiskysymyksiin. nioittaen,
6402: Opettajanvalmistuslaitoksissa ei opasteta tu-
6403: levia opettajia riittävästi romaaniväestön histo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6404: riaan, kulttuuriin ja tapoihin. Täten opettaja ei 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6405: monesti osaa oikealla tavalla suhtautua romaa- 29.46.30 800 000 markkaa kouluku-
6406: nilapsiin luokalla. raattorien palkkaamiseen romaanilasten
6407: Toisaalta muusta yhteisöstä poikkeavana ro- koulunkäyntimahdollisuuksien paranta-
6408: maanilapsi kohtaa koulumaailmassa useita ah- miseksi.
6409: distavia ja pelottavia tekijöitä.
6410:
6411: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6412:
6413: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6414: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6415: 1990 vp. 1373
6416:
6417: Raha-asia-aloite n:o 1293
6418:
6419:
6420:
6421:
6422: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien musiikkioppi-
6423: laitosten ottamiseen valtionavun piiriin
6424:
6425:
6426: Eduskunnalle
6427:
6428: Musiikkiharrastus on voimakkaasti lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6429: nyt nuorison piirissä. Se on erittäin myönteinen nioittaen,
6430: asia moneltakin kannalta. Se antaa sisältöä
6431: nuoren elämään, on positiivista vapaa-ajan toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6432: mintaa jne. 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
6433: Uusia musiikkioppilaitoksia, jotka eivät ole 29.52.50 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
6434: vielä päässeet valtionavun piiriin, on runsaasti. uusien musiikkioppilaitosten ottamiseen
6435: Tällaisten laitosten toiminnan jatkuvuus on jat- valtionavun piiriin.
6436: kuvasti uhanalainen. Tästä syystä määrärahaa
6437: musiikkioppilaitoksia varten tulisi ensi vuodek-
6438: si riittävästi lisätä.
6439:
6440: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6441:
6442: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6443: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6444: 1374 1990 vp.
6445:
6446: Raha-asia-aloite n:o 1294
6447:
6448:
6449:
6450:
6451: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Kes-
6452: kusliitto ry:lle äänikirjojen myynnin edistämiseen
6453:
6454:
6455: Eduskunnalle
6456:
6457: Näkövammaisten mahdollisuudet hankkia kanssa yhtäläinen mahdollisuus kirjan hankki-
6458: omakseen kirjoja äänikirjoina ovat olleet vähäi- miseen omaksi. Tätä mahdollisuutta hänellä ei
6459: set. Näkövammaisten kirjastosta on voinut ai- ole, mikäli äänikirjan hinta on lähes kolminker-
6460: noastaan lainata äänikirjoja. Kaupallisessa levi- tainen painettuun tavalliseen kirjaan verrattu-
6461: tyksessä olevat ja nimikemäärältään vähäiset na. Valtiovallan tulisi tukea tänä vuonna aloi-
6462: äänikirjat ovat huomattavan kalliita painettuun tettua näkövammaisille suunnattua äänikirja-
6463: normaaliin teokseen verrattuna. Keskimääräi- tuotantoa ja myyntiä vähintään 320 000 mar-
6464: nen äänikirjan hinta on 340 markkaa ja keski- kalla.
6465: määräinen painetun kirjan hinta 120 markkaa. Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
6466: Opetusministeriö selvitti myyntikokeilun näkövammaisten tiedonsaannin avustamiseen
6467: avulla vuosien 1986-1988 aikana näkövam- osoitettuun 2 550 000 markan määrärahaan
6468: maisten kiinnostuksen hankkia omia äänikirjo- on momentin selvitysosan mukaan sisällytetty
6469: ja ja äänikirjojen tuotantoon ja jakeluun liitty- äänikirjamyynti, mutta momentin määrärahan
6470: viä seikkoja (Äänikirjatyöryhmän loppuraport- nousu ei osoita riittävää määrärahaa sanottuun
6471: ti, opetusministeriön muistio 1989:31). Myynti- tarkoitukseen.
6472: kokeilusta saatujen tulosten perusteella Näkö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6473: vammaisten Keskusliitto ry. on vuoden 1990 nioittaen,
6474: valtion lisäbudjettiin saamansa 120 000 mar-
6475: kan määrärahan turvin lähtenyt toteuttamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6476: äänikirjojen myyntitoimintaa. Näkövammais- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6477: ten kirjaston perusääninauhojen kopioita myy- 29.58.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
6478: dään näkövammaisille lähes painetun kirjan käytettäväksi äänikirjojen myynnin
6479: hinnalla. edistämiseen.
6480: Näkövammaisille tulisi turvata näkevien
6481:
6482: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6483:
6484: Esko Almgren Sauli Hautala
6485: 1990 vp. 1375
6486:
6487: Raha-asia-aloite n:o 1295
6488:
6489:
6490:
6491:
6492: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen oppilai-
6493: toksen tietotekniikan ja automaation laboratorioiden suunnit-
6494: teluun
6495:
6496: Eduskunnalle
6497:
6498: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietoteknii- laadullista kehittämistä. Kotkan teknillinen op-
6499: kan ja automaation laboratoriot toimivat ny- pilaitos on avainasemassa koulutettaessa maa-
6500: kyisin puutteellisissa tiloissa, jotka eivät anna kunnan väestöä 1990-luvun tietoyhteiskunnan
6501: mahdollisuuksia täysipainoiseen opetustoimin- tarpeita varten.
6502: taan. Myös suunnitteilla oleva Kymenlaakson Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6503: teknologiakeskus edellyttää uusien toimitilojen taen,
6504: rakentamista oppilaitoksen yhteyteen. Samoin
6505: kaavailtu yhteistyö Lappeenrannan teknillisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6506: korkeakoulun kanssa edellyttää uusien toimiti- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
6507: lojen rakentamista. 29. 60. 74 3 000 000 markan suuruisen
6508: Kymenlaakson maakunnan elinkeinotoimin- määrärahan Kotkan teknillisen oppilai-
6509: nan kehittäminen edellyttää nykyisten koulu- toksen tietotekniikan ja automaation
6510: tusresurssien mahdollisimman tehokasta hyväk- laboratorioiden rakennushankkeiden
6511: sikäyttöä ja oppilaitosten tarjoaman opetuksen suunnitteluun ja rakentamiseen.
6512:
6513: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6514:
6515: Esko Almgren
6516: 1376 1990 vp.
6517:
6518: Raha-asia-aloite n:o 1296
6519:
6520:
6521:
6522:
6523: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta opintososiaalisten etu-
6524: jen takaamiseen ylimääräisin järjestelyin kaikille kansanopis-
6525: tojen opiskelijoille
6526:
6527: Eduskunnalle
6528:
6529: Eduskunta on 1.12.1987 hyväksynyt lain, voisuus ei toteudu kansanopiston opiskelijoiden
6530: jonka mukaan kansanopistojen ammatillista kesken. On välttämätöntä, että samat opintoso-
6531: peruskoulutusta antavien linjojen samoin kuin siaaliset edut taataan kaikille kansanopistojen
6532: peruskoulu- ja lukiolinjojen opiskelijat saavat opiskelijoille.
6533: samat opintososiaaliset edut kuin ammatillisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6534: oppilaitosten opiskelijat. nioittaen,
6535: Laki jättää' kansanopistojen muiden linjojen
6536: opiskelijat näiden etujen ulkopuolelle, mikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6537: merkitse-e käytännössä saman kansanopiston 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6538: opiskelijoiden joutumista täysin eriarvoiseen 29.68.50 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
6539: asemaan. Osa opiskelijoista saa maksuttoman opintososiaalisten etujen turvaamiseksi
6540: opetuksen; asunnon ja ruoan, osa joutuu mak- ylimääräisin järjestelyin kaikille kansan-
6541: samaan kaiken itse, joten valtioneuvoston peri- opistojen opiskelijoille.
6542: aatepäätöksen mukainen koulutuksen tasa-ar-
6543:
6544: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6545:
6546: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6547: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6548: 1990 vp. 1377
6549:
6550: Raha-asia-aloite n:o 1297
6551:
6552:
6553:
6554:
6555: Almgren: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoiminnan
6556: tukemiseen
6557:
6558:
6559: Eduskunnalle
6560:
6561: Valtion tulo- ja menoarvioesityksen momen- ei olisi mahdollista. ~un asukaskohtaista val-
6562: tilla 29.90.30 ehdotetaan kuntien kulttuuritoi- tionosuusperustetta korotettiin viimeksi vuoden
6563: minnan tukemiseen 44 600 000 mk käytettäväksi 1989 budjetissa vain 50 pennillä, jälkeenjäänei-
6564: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain syys jopa yleisen kustannustason nousuun ver-
6565: (1045/80, muut. 948/81) mukaisten valtion- rattuna on yhä kasvamassa. Kuntien tasolla teh-
6566: osuuksien ja avustusten maksamiseen. Määrä- dään kuitenkin olennaisen tärkeää valtakunnal-
6567: rahalla saa palkata sivu- ja yhdistelmävirat mu- lisen kulttuuritoiminnan perus- ja kenttätyötä.
6568: kaan lukien 204 valtionosuuteen oikeutettua Niiden puitteissa organisoituna se myös lähim-
6569: henkilöä eli saman määrän kuin kuluvan vuo- min koskettaa laajan yleisön tarpeita ja toivei-
6570: den tulo- ja menoarvion mukaan. ta. Siksi sen näivettäminen on yleisen kulttuuri-
6571: Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämistä ja politiikan kannalta mitä vahingollisinta.
6572: tukemista varten ehdotetaan vahvistettavaksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6573: valtionosuusperusteeksi edelleen 9 markkaa vasti,
6574: asukasta kohden (vrt. urheilun ja liikunnan
6575: osalta 24 markkaa). Myös valtionosuuteen oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6576: keuttavien virkojen luku on tarkoitus jäädyttää 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6577: ennalleen, joten esim. uusien kuntien kulttuuri- 29.90.30 lisäyksenä 5 400 000 markkaa
6578: sihteerien paikkaaminen valtionosuuden turvin kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen.
6579:
6580: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6581:
6582: Esko Almgren
6583: 1378 1990 vp.
6584:
6585: Raha-asia-aloite n:o 1298
6586:
6587:
6588:
6589:
6590: Almgren: Määrärahan osoittamisesta taiteilijajärjestöjen valtion-
6591: apujen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen
6592:
6593:
6594: Eduskunnalle
6595:
6596: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- ovat kuitenkin 1980-luvulla jääneet pahasti ylei-
6597: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- sen kustannuskehityksen jalkoihin. Esimerkiksi
6598: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- kuvataidejärjestöjen valtionapu väheni vuodes-
6599: roista yhteensä 13 755 000 mk käytettäväksi ta 1980 vuoteen 1990 (elinkustannusindeksillä
6600: taiteilijajärjestöjen (kirjailija-, kuvataide-, näyt- mitaten) 122 000 markkaa. Yksistään maamme
6601: tämötaide-, tanssitaide-, teollisuustaide-, taide- vanhimman taiteilijajärjestön, Suomen Taiteili-
6602: teollisuus-, elokuva-alan ja valokuvajärjestö- jaseuran, valtionapu on laskenut kolmanneksen
6603: jen) toimintaan. Kyseiset määrärahat on tarkoi- (palkkaindeksillä mitaten). Tämänsuuntainen
6604: tettu järjestöjen jatkuvan toiminnan tukemi- taiteilijoiden kotimaista ja kansainvälistä yh-
6605: seen. teistoimintaa vakavasti haittaava kehityssuunta
6606: Taiteellisessa luovuudessa on taiteilijoiden tulisi kääntää nousuun turvaamalla valtion va-
6607: keskinäinen kanssakäyminen erittäin olennais- roin taiteilijajärjestöjen toiminnan perusedelly-
6608: ta. Taiteilijajärjestöt antavat taiteilijakunnalle tykset.
6609: mahdollisuuden toimia yhdessä ja tiedottaa tai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6610: teesta ja taiteilijoiden toiminnasta ja asemasta taen,
6611: myös laajalle yleisölle. Erittäin keskeistä taitei-
6612: lijoille ovat aina olleet kansainväliset yhteydet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6613: Euroopan yhdentyessä tulisi kansainvälisten lä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6614: hiyhteyksien olla vielä nykyistä tiiviimmät. Sa- 29.90.52 kertaluonteisena määrärahana
6615: malla taiteen globaalius edellyttää yhteyksien 400 000 markkaa käytettäväksi taiteilija-
6616: luomista ja lisäämistä myös kaukaisempiin järjestöjen valtionapujen jälkeenjäänei-
6617: kulttuureihin. Taiteilijajärjestöjen valtionavut syyden korjaamiseen.
6618:
6619: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6620:
6621: Esko Almgren
6622: 1990 vp. 1379
6623:
6624: Raha-asia-aloite n:o 1299
6625:
6626:
6627:
6628:
6629: Almgren: Määrärahan osoittamisesta Luovan säveltaiteen edistä-
6630: ruissäätiölle ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskukselle
6631:
6632:
6633: Eduskunnalle
6634:
6635: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- Luovan säveltaiteen edistämissäätiön ja suo-
6636: tystä tarkastettaessa kiinnittyi huomio siihen, malaisen musiikin tiedotuskeskuksen budjetit
6637: että jotkin valtion avustuksen piiriin kuuluvat ovat yhteensä v. 1991 noin 6,5 milj. mk, joka
6638: kohteet on jätetty ilman korotusta, tämänvuoti- katetaan niin kasettikorvausvaroilla kuin Teos-
6639: selle tasolle. Kyse lienee siitä, että katsotaan ton lahjoituksella; siis kumpikin taiteilijoiden
6640: näiden kohteiden tulevan toimeen omillaan il- rahoilla. Valtion osuus tulisi tästä olemaan eh-
6641: man valtion voimakasta panostusta. Tämä on dotetun lisäyksen jälkeen selvästi alle 10 %.
6642: kuitenkin harhanäky, ja tuntuu epäoikeuden- Niin Luovan säveltaiteen edistämissäätiön
6643: mukaiselta, että taiteilijoita rangaistaan siitä, kuin Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen
6644: että he ovat jo kauan luovuttaneet omia varo- toiminta suuntautuu suomalaisen säveltaiteen,
6645: jaan toimintaan, joka mitä suurimmassa mää- ennen kaikkea sen luovan osan tunnetuksi teke-
6646: rin on valtion intressissä. miseen. Toiminta suuntautuu erityisesti ulko-
6647: Kun v. 1970 perustettiin Luovan säveltaiteen maille ja koituu samalla Suomen hyödyksi teke-
6648: edistämissäätiö, perustajatahoina olivat opetus- mällä Suomea tunnetuksi. On kohtuutonta, että
6649: ministeriö, Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto tämä tapahtuu taiteilijoiden varoilla ilman riit-
6650: Teosto ry., Elokuva- ja viihdesäveltäjät ry. ja tävää valtion panosta.
6651: Suomen Säveltäjät ry. Peruspääoma oli 10 000 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6652: mk, joka jakaantui tasan neljän edellä mainitun taen,
6653: tahon kesken. Silloin myös sovittiin, että tule-
6654: vaisuudessakin valtion osuus rahoituksesta olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6655: 25 Olo. Luovan säveltaiteen edistäruissäätiötä pe- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
6656: rustettaessa sovittiin myös, että siihen saakka 29.90.52 lisäyksenä JO 000 markkaa
6657: vaihtelevalla pohjalla toiminut Musiikin tiedo- Luovan säveltaiteen edistämissäätiölle
6658: tuskeskus liitetään niin toiminnallisesti kuin ja 155 000 markkaa Suomalaisen musii-
6659: myös taloudellisesti LUSESiin. Tämä tarkoittaa kin tiedotuskeskukselle.
6660: sitä, että säätiö otti huolehtiakseen itse asiassa
6661: valtiolle kuuluvan tehtävän.
6662:
6663: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6664:
6665: Esko Almgren
6666: 1380 1990 vp.
6667:
6668: Raha-asia-aloite n:o 1300
6669:
6670:
6671:
6672:
6673: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöille
6674:
6675:
6676:
6677: Eduskunnalle
6678:
6679: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- koko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suoma-
6680: mintansa ajan suorittaneet suomalaista musiik- lainen musiikkielämä on laajentunut huomatta-
6681: kielämää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- vasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä.
6682: viä, kuten esim. tiedotusta, koulutusta, tilas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6683: tointia ja kansainvälisten suhteiden hoitamista. nioittaen,
6684: Ne eivät ole halunneet luopua näistä tehtävistä,
6685: koska silloin niistä ei mikään taho huolehtisi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6686: Tämä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä ta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6687: loudellisia paineita, koska valtion avustukset 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
6688: ovat nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina valtionavustuksena säveltaidejärjestöille.
6689: ja niiden merkitys suhteessa kustannuksiin on
6690:
6691: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6692:
6693: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6694: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6695: 1990 vp. 1381
6696:
6697: Raha-asia-aloite n:o 1301
6698:
6699:
6700:
6701:
6702: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
6703: län rakentamiseksi Liedon Yliskulmalle
6704:
6705:
6706: Eduskunnalle
6707:
6708: Yliskulma on yksi Liedon kunnan kyläkes- vuorokaudessa. Liikenteestä n. 35 OJo on raskas-
6709: kuksista. Valtatie n:o 10 (Turku-Hämeenlin- ta liikennettä. Koululaisten ja muiden turvalli-
6710: na) kulkee Yliskulman läpi. suus vaatisi, että Liedon Yliskulmalle saataisiin
6711: On selvää, että valtatie on tuonut asutusta kevyen liikenteen väylä.
6712: Liedon kunnan Yliskulmalle. Asukasmäärän li- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6713: säys näkyy mm. Yliskulman koulun oppilas-
6714: määrän kasvuna. Se on lisääntynyt 38 oppilaas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6715: ta 73 :een seitsemän vuoden aikana. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6716: Yliskulman ala-asteen oppilaat joutuvat markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
6717: käyttämään valtatietä koulumatkoillaan. Lii- kentamisen aloittamiseksi Liedon kun-
6718: kennetiheys valtatiellä n:o 10 Yliskulman koh- nan Y/iskulmal/e.
6719: dalla on yhteen suuntaan n. 2 000 ajoneuvoa
6720:
6721: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6722:
6723: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6724: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6725:
6726:
6727:
6728:
6729: 12 200052Y
6730: 1382 1990 vp.
6731:
6732: Raha-asia-aloite n:o 1302
6733:
6734:
6735:
6736:
6737: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden postitoimipaik-
6738: kojen säilyttämiseksi Kymen läänissä
6739:
6740:
6741: Eduskunnalle
6742:
6743: Maaseudun postitoimipaikkaverkostoa supis- että maaseudun postitoimipaikkojen toiminta
6744: tetaan. Varsinkin harvaan asutuilla alueilla ih- yhdistettäisiin kyläkokonaisuuksia palveleviksi
6745: misten peruspalvelut heikkenevät. Siitä huoli- monitoimipisteiksi yhdessä kaupan ja muiden
6746: matta, että Posti-Tele on muutettu liikelaitok- toimintojen kanssa. Palvelua lisäisi myös se,
6747: seksi ja se tähtää toiminnassaan voiton maksi- että postitoimipaikkoihin saataisiin tietokone-
6748: mointiin, sillä on edelleen yhteiskunnallinen päätteet.
6749: palvelutehtävä. Kymen läänin itäisimmissä kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6750: nissa on todettu, että Uukuniemelle ei eräiden nioittavasti,
6751: suunnitelmien mukaan jäisi ainuttakaan posti-
6752: toimipaikkaa. Parikkalan kunnassa näyttäisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6753: esim. Melkoniemen posti joutuvan lakkautetta- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
6754: vien listalle. Kaikista esitetyistä selvityksistä markkaa Kymen läänin pienimpien kun-
6755: huolimatta koetaan, että suuntaus vie palvelu- tien postitoimipaikkojen säilyttämiseksi
6756: jen heikkenemiseen. Asiaa auttaisi suuresti se, ja tietokonepäätteiden hankkimiseksi.
6757:
6758: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6759:
6760: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6761: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6762: 1990 vp. 1383
6763:
6764: Raha-asia-aloite n:o 1303
6765:
6766:
6767:
6768:
6769: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan sotainvalidi-
6770: yhdistysten toiminnan tukemiseen
6771:
6772:
6773: Eduskunnalle
6774:
6775: Sotainvalidien kuntoutusmäärärahat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6776: liian pienet. Vanhenevat ikäluokat tarvitsevat nioittavasti,
6777: yhä enemmän asiantuntevaa laitoshoitoa iän
6778: myötä pahenevien vammojensa vuoksi. Hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6779: toimivat ja aktiiviset järjestöt tekevät parhaan- 1991 tulo- ja menoarvioon 400000
6780: sa, jotta "veljeä ei jätettäisi" vielä nytkään, markkaa siten, että 200 000 markkaa tu-
6781: kun sodasta on kulunut jo vuosikymmeniä. lee Sotainvalidien Veljesliiton Kotkan
6782: Kotkassa toimii kaksi Sotainvalidien Veljes- osastolle ja 200 000 markkaa Sotainvali-
6783: järjestön osastoa. Niiden aktiivinen toiminta jä- dien Veljesititon Kymen-Karhulan osas-
6784: sentensä auttamiseksi ansaitsee yhteiskunnan tolle kuntoutustoimintaa varten.
6785: tuen erityisesti kuntoutusta ajatellen.
6786:
6787: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6788:
6789: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
6790: 1384 1990 vp.
6791:
6792: Raha-asia-aloite n:o 1304
6793:
6794:
6795:
6796:
6797: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan veteraaniyhdis-
6798: tysten toiminnan tukemiseen
6799:
6800:
6801: Eduskunnalle
6802:
6803: Kotkan kaupungissa toimii kolme veteraani- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6804: järjestöä, Kotka-Karhulan Rintamamiesvete- nioittavasti,
6805: raanit ry., Kotkan Sotaveteraanit ry. ja Karhu-
6806: lan-Kymin Sotaveteraanit ry. Mainittujen jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6807: jestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä nousee tu- 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
6808: hansiin. Monista syistä juuri Kotkassa kuntou- markkaa laitoksissa tapahtuvaa kuntou-
6809: tusmääräraha on jäänyt pieneksi. Vaikka so- tusta varten siten, että Kotka-Karhulan
6810: danaikaiset vaivat yhä vain pahenevat, kovin Rintamamiesveteraanit ry. saa 200 000
6811: harvat pääsevät sellaiseen kuntouttavaan laitos- markkaa, Kotkan Sotaveteraanit ry.
6812: hoitoon, joka toisi helpotusta elämään. Avo- 200 000 markkaa ja Karhulan-Kymin
6813: hoito on eräs kuntoutusmuoto, mutta veteraa- Sotaveteraanit ry. 200 000 markkaa.
6814: nit itse kokevat asiantuntevan ja tehokkaan lai-
6815: toshoidon paremmaksi.
6816:
6817: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6818:
6819: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen
6820: 1990 vp. 1385
6821:
6822: Raha-asia-aloite n:o 1305
6823:
6824:
6825:
6826:
6827: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Mispa ry:lle hoitoko-
6828: din perustamiseksi Pulsaan
6829:
6830:
6831: Eduskunnalle
6832:
6833: Mispa ry. on kristilliseltä pohjalta päihde- tateiden kanssa rakennusten ostamisesta on
6834: huoltotyötä tekevä järjestö. Sen kotipaikka on käyty. Pulsan asema ja aseman seutu ovat toi-
6835: Lappeenrannan kaupunki. Näyttää siltä, että saalta kohde, jota museovirasto pitää säilyttä-
6836: parhaat ja pysyvät tulokset saadaan hoitoko- misen arvoisena. Jos mahdollisuudet avautu-
6837: deissa, joissa päihdeongelmista kärsivät saavat vat, Mispan hoitokodissa oleville avautuu tilai-
6838: henkilökohtaista huolenpitoa ja tukea. Tuki- suus saada myös työterapiaa rappeutumassa
6839: henkilöinä ovat usein ihmiset, jotka elämän- olevien rakennusten kunnostamisessa.
6840: muutoksen myötä ovat päässeet kuiville ja tah- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6841: tovat auttaa kohtalotovereitaan.
6842: Mispa ry:n tarkoituksena on hankkia omis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6843: tukseensa Pulsan asema ja aseman ympärillä 1991 tulo- ja menoarvioon 500000 mar-
6844: olevat muut rakennukset ja sijoittaa näihin ra- kan määrärahan Mispa ry:lle hoitoko-
6845: kennuksiin hoitokoti. Neuvotteluja Valtionrau- din perustamiseksi Pulsaan.
6846: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6847:
6848: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6849: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6850: 1386 1990 vp.
6851:
6852: Raha-asia-aloite n:o 1306
6853:
6854:
6855:
6856:
6857: Almgren ym.: Määrärahojen osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
6858: den hankkimiseen
6859:
6860:
6861: Eduskunnalle
6862:
6863: Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjel- omaehtoisen rauhoitustoiminnan mahdollista-
6864: mat ovat varsin vähäisessä määrin toteutuneet minen olisi tärkeätä. Tämä kysymys tullee nou-
6865: eteläisimmässä Suomessa mm. sen vuoksi, että semaan esiin myös rantojensuojeluohjelman
6866: alueet kohdistuvat laajasti yksityisille maille. yhteydessä.
6867: Valmisteilla oleva rantojensuojeluohjelma tulee Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Etelä-
6868: lisäämään yksityismaille sijoittuvien toteutetta- Suomen kansanedustajien neuvottelukunnan
6869: vien suojelualueiden määrää ja se kohdistuu eri- kokouksessa.
6870: tyisen uhanalaisille ranta-alueille. Suojelualuei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6871: den tuhoutuminen tai siirtyminen muuhun nioittavasti,
6872: käyttöön on voimakasta maan eteläosissa.
6873: Suojelualueiden toteuttamiseen tulisikin pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6874: nostaa voimavaroja. Riittävät määrärahat sekä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6875: kaupantekoon tarvittava riittävä henkilöstö oli- 35.15.87/isäyksenä 30000000 markkaa
6876: si tärkeätä, jotta kaupanteko käytännössä ja luonnonsuojelualueiden maanhankin-
6877: riittävän nopeasti olisi mahdollista. Tämä on taan ja momentille 35.15.61 lisäyksenä
6878: myös yksityisten maanomistajien kannalta oi- 20 000 000 markkaa korvauksena suoje-
6879: keusturvakysymys. Lisäksi maanomistajien lualueiden perustamisesta.
6880:
6881: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6882:
6883: Esko Almgren Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala
6884: Saara-Maria Paakkinen Ensio Laine Heli Astala
6885: Liisa Hilpelä Hannu Tenhiälä Kari Häkämies
6886: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Sirpa Pietikäinen
6887: Lea Kärhä Ilkka Joenpalo Timo Laaksonen
6888: Einari Nieminen Gunnar Joutsensaari Risto Ahonen
6889: Kaarina Dromberg Timo Roos Anna-Liisa Jokinen
6890: Anneli Taina Lea Savolainen Iiro Viinanen
6891: Kalevi Lamminen
6892: 1990 vp. 1387
6893:
6894: Raha-asia-aloite n:o 1307
6895:
6896:
6897:
6898:
6899: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen pa-
6900: rantamiseksi vanhoissa opiskelija-asuntokohteissa
6901:
6902:
6903: Eduskunnalle
6904:
6905: Opiskelijat maksavat verrattuna muihin ara- eivät saa valtionavustusta omapääomaosuuden
6906: vavuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. maksamiseen. Valtionavustuksen maksamista
6907: Kun esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten varten tarvitaan yhteensä 50 Mmk jaettuna
6908: aravataloissa vuokrat ovat talon iästä riippuen esim. viidelle vuodelle.
6909: 20-25 mk/m\ samanikäisissä opiskelija-asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6910: noissa maksetaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä nioittavasti,
6911: ei voi olla tarkoituksenmukaista opiskelijoiden
6912: toimeentulon ja yleisten opiskeluedellytysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6913: kannalta. Erityisen raskaiksi muodostuvat asu- 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
6914: miskustannukset ennen vuotta 1980 ja varsin- markkaa rahoitusrakenteen parantami-
6915: kin 1970-luvun puolivälissä rakennetuissa asun- seksi ennen vuotta 1980 valmistuneissa
6916: noissa, joiden lainaehdot ovat raskaat ja jotka opiskelija-asuntokohteissa.
6917:
6918: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6919:
6920: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6921: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
6922: 1388 1990 vp.
6923:
6924: Raha-asia-aloite n:o 1308
6925:
6926:
6927:
6928:
6929: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin Koillis-
6930: Eestin ympäristönsuojeluinvestointeihin
6931:
6932:
6933: Eduskunnalle
6934:
6935: Vaikka maamme teollisuus päästää edelleen tä enintään 30 miljoonaa markkaa on varattu
6936: rikkiyhdisteitä ilmaan, niin että sillä on alueit- Puolan hankkeisiin. Vuoden 1990 budjettiin
6937: tain tuntuvakin merkitys, kuten Uudellamaalla nähden alueellinen laajennus on myönteistä.
6938: Sköldvikin jalostamolla, ja vaikka liikenne Haluamme kuitenkin tähdentää, että yksin-
6939: tuottaakin entistä enemmän typen oksideja, on omaan Koillis-Eestin kohdalla tarve noussee
6940: nykytilanteessa syytä kiinnittää huomiota saas- noin 400 miljoonaan markkaan. Vaikka lähi-
6941: teiden kaukokulkeutumiseen. Oman elinympä- alueittemme hankkeisiin onkin saatavissa rahoi-
6942: ristömme tilaan vaikuttaa yhä enemmän se, mi- tusta myös muista maista, pidämme ehdotettua
6943: ten maamme ulkopuolella kyetään vähentä- määrärahaa liian pienenä. Katsomme, että
6944: mään haitallisia päästöjä. Siten samalla rahalla Koillis-Eestin takia määrärahaa tulisi ensi vuo-
6945: saadaan eräissä tapauksissa ympäristömme deksi kasvattaa 50 miljoonalla markalla.
6946: kannalta parempi tulos käyttämällä se energian- Ehdotamme,
6947: säästö- ja ympäristönsuojelutoimiin Suomen lä-
6948: hialueilla. Samalla tällä on vaikutusta myös näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6949: den alueiden ympäristön tilaan. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6950: Hallitus esittää, että vuodeksi 1991 varattai- 35.13.66 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
6951: siin 90 miljoonaa markkaa avustuksiin ympäris- erityisesti Koillis-Eestin ympäristön-
6952: tönsuojeluinvestointeihin Itä-Euroopassa, mis- suojeluinvestointeihin.
6953:
6954: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6955:
6956: Claes Andersson Jarmo Wahlström Esko Seppänen
6957: Pertti Lahtinen Asko Apukka Raila Aho
6958: Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
6959: Ensio Laine Vappu Säilynoja Heli Astala
6960: Lauha Männistö Esko Helle Pauli Uitto
6961: 1990 vp. 1389
6962:
6963: Raha-asia-aloite n:o 1309
6964:
6965:
6966:
6967:
6968: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijajärjestöjen
6969: valtionapuihin
6970:
6971:
6972: Eduskunnalle
6973:
6974: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- ovat kuitenkin 1980-luvulla jääneet pahasti ylei-
6975: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- sen kustannuskehityksen jalkoihin. Esimerkiksi
6976: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- kuvataidejärjestöjen valtionapu väheni vuodes-
6977: roista yhteensä 13 755 000 mk käytettäväksi tai- ta 1980 vuoteen 1990 (elinkustannusindeksillä
6978: teilijajärjestöjen (kirjailija-, kuvataide-, näyttä- mitaten) 122 000 markkaa. Yksistään maamme
6979: mötaide-, tanssitaide-, teollisuustaide-, taide- vanhimman taiteilijajärjestön, Suomen Taiteili-
6980: teollisuus-, elokuva-alan ja valokuvajärjestö- jaseuran, valtionapu on laskenut kolmanneksen
6981: jen) toimintaan. Kyseiset määrärahat on tarkoi- (palkkaindeksillä mitaten). Tämänsuuntainen
6982: tettu järjestöjen jatkuvan toiminnan tukemi- taiteilijoiden kotimaista ja kansainvälistä yh-
6983: seen. teistoimintaa vakavasti haittaava kehityssuunta
6984: Taiteellisessa luovuudessa on taiteilijoiden tulisi kääntää nousuun turvaamalla valtion va-
6985: keskinäinen kanssakäyminen erittäin olennais- roin taiteilijajärjestöjen toiminnan perusedelly-
6986: ta. Taiteilijajärjestöt antavat taiteilijakunnalle tykset.
6987: mahdollisuuden toimia yhdessä ja tiedottaa tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6988: teesta ja taiteilijoiden toiminnasta ja asemasta nioittaen,
6989: myös laajalle yleisölle. Erittäin keskeistä taitei-
6990: lijoille ovat aina olleet kansainväliset yhteydet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6991: Euroopan yhdentyessä tulisi kansainvälisten lä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
6992: hiyhteyksien olla vielä nykyistä tiiviimmät. Sa- 29.90.52 kertaluonteisena määrärahana
6993: malla taiteen globaalius edellyttää yhteyksien 400 000 markkaa käytettäväksi taiteilija-
6994: luomista ja lisäämistä myös kaukaisempiin järjestöjen valtionapujen jälkeenjäänei-
6995: kulttuureihin. Taiteilijajärjestöjen valtionavut syyden korjaamiseen.
6996:
6997: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
6998:
6999: Claes Andersson Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi
7000: Vappu Säilynoja Esko Helle Timo Laaksonen
7001: 1390 1990 vp.
7002:
7003: Raha-asia-aloite n:o 1310
7004:
7005:
7006:
7007:
7008: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden taidelaitosten
7009: ja järjestöjen tukemiseen
7010:
7011:
7012: Eduskunnalle
7013:
7014: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- lutusta, järjestötoimintaa. Dokumentointi- ja
7015: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- arkistointiprojektien osalta toiminta on ainut-
7016: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- laatuista Suomessa, eikä tätä tehtävää hoida
7017: roista yhteensä 400 000 mk käytettäväksi eräi- mikään viranomainen, museo tai muukaan lai-
7018: den taidelaitosten ja järjestöjen tukemiseen. tos. Toiminnan rahoitus on hyvin epävarmana
7019: Määrärahalla on tarkoitus tukea perinteisten pohjalla. Pääosin se on perustunut yksittäisten
7020: taiteenalojen ulkopuolella olevien sekä poikki- taiteilijoiden saamiin kohdeapurahoihin mm.
7021: ja monitaiteellisten järjestöjen ja laitosten toi- taiteilijoiden omia tekijänoikeuspalkkioita tä-
7022: mintaa. mäntyyppisiin kollektiivisiin tarkoituksiin jaka-
7023: Viime vuosina tällainen toiminta on lisäänty- vilta AVEK:lta ja VISEK:ltä. Valtion varoja
7024: nyt mm. videotaiteen, av-taiteen, performan- toimintaan on tähän mennessä osoitettu vain
7025: cen, maa- ja ympäristötaiteen aloilla. Toiminta erittäin pieninä projektiavustuksina.
7026: on vain pienessä määrin kanavoitunut perintei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7027: siin taiteilijajärjestöihin, pääosin on toimittu nioittaen,
7028: uusissa yhdistyksissä (esim. MUU ry.) tai taide-
7029: kouluissa (Taidekoulu Maa, Pirtolan koulu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7030: jne.) Toiminta on muotoutunut hyvin moni- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7031: puoliseksi: näyttelyitä, tapahtumia, suomalai- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markan
7032: sen performancen historian dokumentointi, määrärahan eräiden taidelaitosten ja
7033: video- ja av-taiteen arkiston kokoaminen, kou- järjestöjen tukemiseen.
7034:
7035: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7036:
7037: Claes Andersson Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi
7038: Vappu Säilynoja Esko Helle Timo Laaksonen
7039: 1990 vp. 1391
7040:
7041: Raha-asia-aloite n:o 1311
7042:
7043:
7044:
7045:
7046: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta Luovan säveltaiteen
7047: edistämissäätiölle ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksel-
7048: le
7049:
7050: Eduskunnalle
7051:
7052: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- Luovan säveltaiteen edistämissäätiön ja Suo-
7053: tystä tarkasteltaessa kiinnittyi huomio siihen, malaisen musiikin tiedotuskeskuksen budjetit
7054: että jotkin valtionavustuksen piiriin kuuluvat ovat yhteensä v. 1991 noin 6,5 milj. mk, joka
7055: kohteet on jätetty ilman korotusta, tämänvuoti- katetaan niin kasettikorvausvaroilla kuin Teos-
7056: selle tasolle. Kyse lienee siitä, että katsotaan ton lahjoituksella; siis kumpikin taiteilijoiden
7057: näiden kohteiden tulevan toimeen omillaan il- rahoilla. Valtion osuus tulisi tästä olemaan eh-
7058: man valtion voimakasta panostusta. Tämä on dottamamme lisäyksen jälkeen selvästi alle
7059: kuitenkin harhanäky, ja tuntuu epäoikeuden- 10 OJo.
7060: mukaiselta, että taiteilijoita rangaistaan siitä, Niin Luovan säveltaiteen edistämissäätiön
7061: että he ovat jo kauan luovuttaneet omia varo- kuin Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen
7062: jaan toimintaan, joka mitä suurimmassa mää- toiminta suuntautuu suomalaisen säveltaiteen,
7063: rin on valtion intressissä. ja ennen kaikkea sen luovan osan tunnetuksi te-
7064: Kun v. 1970 perustettiin Luovan säveltaiteen kemiseen. Toiminta suuntautuu erityisesti ulko-
7065: edistämissäätiö (LUSES), perustajatahoilla oli- maille ja koituu samalla Suomen hyödyksi teke-
7066: vat opetusministeriö, Säveltäjäin tekijänoikeus- mällä Suomea tunnetuksi. On kohtuutonta, että
7067: toimisto Teosto ry., Elokuva- ja viihdesäveltä- tämä tapahtuu taiteilijoiden varoilla ilman riit-
7068: jät ry. ja Suomen Säveltäjät ry. Peruspääoma tävää valtion panosta.
7069: oli 10 000 mk, joka jakaantui tasan neljän mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7070: nitun tahon kesken. Silloin myös sovittiin, että nioittaen,
7071: tulevaisuudessakin valtion osuus rahoituksesta
7072: olisi 25 OJo. Luovan säveltaiteen edistämissää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7073: tiötä perustettaessa sovittiin myös, että siihen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7074: saakka vaihtelevalla pohjalla toiminut Musiikin 29.90.52 lisäyksenä JO 000 markkaa
7075: tiedotuskeskus liitetään niin toiminnallisesti Luovan säveltaiteen edistämissäätiölle
7076: kuin myös taloudellisesti LUSESiin. Tämä tar- ja 155 000 markkaa Suomalaisen musii-
7077: koittaa sitä, että säätiö otti huolehtiakseen itse kin tiedotuskeskukselle.
7078: asiassa valtiolle kuuluvan tehtävän.
7079:
7080: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7081:
7082: Claes Andersson Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi
7083: Vappu Säilynoja Esko Helle Timo Laaksonen
7084: 1392 1990 vp.
7085:
7086: Raha-asia-aloite n:o 1312
7087:
7088:
7089:
7090: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteri- ja tanssiryh-
7091: mien valtionapuun
7092:
7093:
7094: Eduskunnalle
7095:
7096: Suomalainen teatteri elää vaihetta, jossa avustus kasvanut vastaavana aikana vain
7097: vaihtoehtoiset toimintamallit ja -tavat ovat 300000 markkaa (8 %) ja tanssiryhmien 2,5
7098: muodostuneet yhä tärkeämmiksi sen taiteellisel- miljoonaa markkaa (26 %). Näin siitäkin huoli-
7099: le kehitykselle. Vakinaista kiinnitystä vailla ole- matta, että näitä valtionavustuksia jakavien
7100: vien taiteilijoiden määrä alalla kasvaa; erillisiä ryhmien lukumäärä on koko ajan ollut kasvus-
7101: yksikköjä syntyy kiinteiden teattereiden sisälle; sa. Vastaavasti esimerkiksi 8 alueteatteria on sa-
7102: taiteellisia virikkeitä etsitään entistä vapaam- malla aikavälillä saanut valtionavustuksen li-
7103: min periaattein toimivista tilapäisistä ryhmistä säystä 8,7 miljoonaa markkaa (48 %) ja kolme
7104: ja tuotannoista. Teatteri- ja tanssiryhmien elin- valtakunnallista lastenteatteria vuosina 1986-
7105: voima, toimintavolyymi ja katsojamäärä ovat 1991 3,3 miljoonaa markkaa (100 %). Teatteri-
7106: lisääntymässä, ja ahkeran kansainvälisen vierai- ja tanssiryhmät vastaavat kuitenkin 16 OJo:sta
7107: lutoiminnan ansiosta juuri ne luovat kuvaa suo- koko maamme esitystoiminnasta ja katsoja-
7108: malaisesta teatterista maailmalla. Teatteriryh- määrästä.
7109: mien uusi, voimakas aalto ja toinen sukupolvi Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa esitetään
7110: on syntynyt menneen vuosikymmenen lopulla. teatteriryhmien tukemiseen 4,1 milj. mk (v.
7111: On syntynyt lukuisia uusia ja virkeitä teatteri- 1990 4,2 milj. mk) ja ryhmien kiertuetukeen ja
7112: ja tanssiryhmiä, jotka jo vakiintuneiden ohella laitehankintoihin 750000 mk (v. 1990 1 milj.
7113: uudistavat suomalaista teatteria ja tanssia ja mk), yhteensä siis kuluvan vuoden tasoon näh-
7114: tuovat niille uutta, nuorta yleisöä. den 350 000 markan vähennystä. Tanssiteatte-
7115: Teatteriryhmien valtionavun kehityksestä on reiden tukemiseen ja säännöllisesti toimivien
7116: erityistä syytä olla huolissaan. Teatteriryhmien tanssiryhmien tukemiseen esitetään yhteensä
7117: saama valtionavustus ei ole koskaan vastannut 3,8 milj. mk eli vain 10 000 markan lisäystä. Ly-
7118: niiden toiminnallista ja teatterikasvatuksellista hytaikaisia ammattiteatterikokeiluja varten
7119: merkitystä, saatikka ryhmien omia taiteellisia ja tulo- ja menoarviossa esitetään 0,5 milj. mk,
7120: taloudellisia kehitystarpeita. Teattereiden val- joka on vastaava summa kuin kuluvana vuonna.
7121: tionosuustyöryhmä esitti jo vuonna 1983 muis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7122: tiossaan miljoonan markan perusteltua taso- nioittaen,
7123: korotusta teatteriryhmille vuoden 1984 budjet-
7124: tiin. Tämä tasokorotus on toistuvasti jäänyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7125: muiden teatterialan uudishankkeiden jalkoihin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7126: (alueteatterijärjestelmä, valtakunnalliset lasten- 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7127: teatterit jne.). Tosiasiassa ryhmien saama val- teatteriryhmien valtionapuun, 500 000
7128: tionavustus on laskenut suhteellisesti koko markkaa teatteriryhmien kiertuetoimin-
7129: 1980-luvun ajan. Kun teatteri-, tanssi- ja ooppe- taan, 300 000 markkaa säännöllisesti
7130: ramäärärahat ovat kasvaneet vuosien toimivien tanssiryhmien valtionapuun
7131: 1984-1991 välisenä aikana yli 140 miljoonaa sekä 200 000 markkaa lyhytaikaisten
7132: markkaa (114 OJo), on teatteriryhmien valtion- ammattiteatterikokeilujen tukemiseen.
7133:
7134: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7135:
7136: Claes Andersson Pekka Haavisto Juho Sillanpää
7137: Saara-Maria Paakkinen Ole Wasz-Höckert Pentti Lahti-Nuuttila
7138: Marja-Liisa Löyttyjärvi Vappu Säilynoja Timo Laaksonen
7139: Esko Helle Pauli Uitto
7140: 1990 vp. 1393
7141:
7142: Raha-asia-aloite n:o 1313
7143:
7144:
7145:
7146:
7147: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien
7148: avustamiseen
7149:
7150:
7151: Eduskunnalle
7152:
7153: Mielipidelehdet ovat tärkeitä vireän yhteis- Epäkaupallisten mielipidelehtien taloudessa
7154: kunnallisen keskustelun ylläpitäjiä. Ne ovat eri- avustus on hyvin oleellinen ja kattaa 5-49 OJo
7155: tyisesti tärkeitä nyt, kun tiedonvälitys näyttää kokonaiskustannuksista. Mielipidelehtien kan-
7156: olevan yksipuolistumassa ja omistuksellisesti nalta tärkeitä ovat myös muut tukemistavat,
7157: keskittymässä. Sananvapaudelle mielipideleh- jotka edistävät niiden saatavuutta, tunnetta-
7158: tien laajan kirjon säilyminen ja kehittyminen on vuutta ja jakelua, silti avustus on niiden kannal-
7159: tärkeää. ta oleellinen, mutta hallituksen esittämä riittä-
7160: Valtion avustusta mielipidelehdille jaettiin mätö .
7161: ensimmäisen kerran vuonna 1979, jolloin tu- Tu~ kehittämisessä tulisi ottaa huomioon
7162: kea sai 30 lehteä yhteensä miljoona markkaa. lehtien erilaisuus ja erilaiset toimintamuodot.
7163: Vuonna 1989 mielipidelehtiavustus oli yhteensä Ehdotamme,
7164: 2 miljoonaa markkaa ja sitä myönnettiin 45 leh-
7165: delle. Vuodeksi 1990 lehdille jaettava tuki oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7166: noussut edellisestä vuodesta 50 000 markalla; 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7167: avustusta sai 50 lehteä. Vuodeksi 1991 hallitus 29.99.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7168: esittää 2,5 miljoonaa markkaa, mistä 300 000 mielipidelehtien tukemiseen.
7169: markkaa käytettäisiin jakelun tehostamiseen.
7170:
7171: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7172:
7173: Claes Andersson Vappu Säilynoja
7174: Esko Helle Pauli Uitto
7175: Timo Laaksonen
7176: 1394 1990 vp.
7177:
7178: Raha-asia-aloite n:o 1314
7179:
7180:
7181:
7182:
7183: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin lisiin kan-
7184: saneläkkeen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi ja puolisoiden
7185: yksilöllisen lisäosan toteuttamiseksi osana perusturvauudistusta
7186:
7187: Eduskunnalle
7188:
7189: Vasemmistoliiton ja Suomen Keskustan yh- osan ja täyden lisäosan yhteismäärä olisi 2 251
7190: teisessä lakialoitteessa vuoden 1989 valtiopäivil- tai 2 154 markkaa kuukaudessa.
7191: tä ehdotetaan tasoltaan nykyistä paremman ja
7192: yhtenäisen perusturvan aikaansaamista. Tämä
7193: 2. Indeksisuoja
7194: raha-asia-aloite perustuu lakialoitteen sisältä-
7195: miin ehdotuksiin ensimmäisen vuoden osalta. Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa otetaan
7196: Suomessa ei ole määritelty yleistä toimeentu- huomioon myös maan yleinen palkkakehitys.
7197: lon vähimmäistasoa. Sosiaaliturvan osalta sel- Näin indeksisuoja on suurituloisilla eläkeläisillä
7198: laisena on kuitenkin monessa yhteydessä pidet- parempi kuin pientä eläkettä saavilla, joilla
7199: ty täysimääräisiä kansaneläkettä. Kansaneläke kansaneläke muodostaa valtaosan eläkkeestä
7200: onkin saajien lukumäärän suhteen kattavin ja tai koko eläketurvan. Kansaneläkkeiden tarkis-
7201: tasoltaan eräitä keskeisiä päivärahoja ja kor- tamisessa sovellettava kansaneläkeindeksi seu-
7202: vauksia parempi ensisijaisen vähimmäisturvan raa ainoastaan yleistä hintakehitystä. Ratkaisu
7203: muoto. on sosiaalipoliittisesti epätyydyttävä.
7204: Nykyinen kansaneläke ei kuitenkaan sellai- Ryhmien yhteisen lakialoitteen mukaan myös
7205: senaan muodosta kyllin hyvää mallia muun en- kansaneläkkeet sidottaisiin TEL-indeksiin. Sa-
7206: sisijaisen perusturvan kehittämiselle. Täyden ma koskisi muita nykyisin kansaneläkeindeksil-
7207: kansaneläkkeen tasoa ei voida pitää riittävänä, lä tarkistettavia kansaneläkejärjestelmän eläk-
7208: kansaneläkkeen indeksisuoja on puutteellinen keitä. Näitä ovat rintamasotilas- ja yleinen per-
7209: ja järjestelmä kohtelee naimisissa olevia eri- he-eläke sekä lapsen hoitotuki. Myös esimerkik-
7210: arvoisesti. Viimesijainen toimeentulotuki vas- si rintamalisät, hoitotuki ja muut eläkkeiden
7211: taakin jo tasoltaan suurin piirtein kansanelä- erilliset osat ja lisät sekä vammaistuki sidottai-
7212: kettä. siin TEL-indeksiin.
7213: Tässä raha-asia-aloitteessa ei esitetä indeksi-
7214: suojan muutosta, vaan se on toteutettavissa
7215: 1. Tasokorotus
7216: vain lainsäädännön muutoksella.
7217: Heikon indeksisuojan johdosta kansaneläk-
7218: keen varassa elävät eivät ole automaattisesti
7219: saaneet osakseen yhteiskunnan yleistä hyvin- 3. Eläkeläispuolisoiden lisäosa (kansaneläke-
7220: uudistuksen IV vaihe)
7221: voinnin kasvua. Kansaneläkettä onkin jouduttu
7222: korottamaan erillisillä lainmuutoksilla. Viimei- Jos molemmat puolisoista saavat kansanelä-
7223: nen tasokorotus tehtiin vuonna 1984. Siitä las- kettä, lisäosa on 19 prosenttia pienempi kuin
7224: kettuna jälkeenjääneisyys esimerkiksi työeläk- yksinäiselle maksettava lisäosa. Kun periaatetta
7225: keiden ja muiden sosiaalivakuutusetuuksien sovelletaan lisäosaan, se kohdistuu vain pieni-
7226: tarkistamisessa käytettävän TEL-indeksin kehi- tai enintään keskituloisiin eläkeläisiin. Myös
7227: tykseen verrattuna on vuoden 1989 alkuun men- kunnallisverotuksen eläketulovähennys on vas-
7228: nessä jo 8,8 prosenttia. taavasti pienempi. Yhdessä nämä tekijät pie-
7229: Jälkeenjääneisyyden poistamiseksi täysimää- nentävät eläketuloa enimmillään 400 markalla
7230: räistä kansaneläkettä esitetään korotettavaksi kuukaudessa.
7231: 1. kuntaryhmässä 182 markalla ja 2. kuntaryh- Vain vajaalla 10 prosentilla yhteensä noin
7232: mässä 174 markalla kuukaudessa. Näin pohja- 354 000 eläkeläispuolisoista kumpikaan madal-
7233: 1990 vp. - RA n:o 1314 1395
7234:
7235: tavista tekijöistä ei vaikuta eläkkeeseen. Heillä peräisen sisältöisenä kumoamaHa kansaneläke-
7236: ei ole muiden eläketulojensa suuruuden vuoksi lain 25 §:n 2 momentti.
7237: oikeutta lisäosaan eikä eläketulovähennykseen. Samassa yhteydessä olisi muutettava tulo- ja
7238: Kun toinenkin puolisoista alkaa saada kan- varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2 mo-
7239: saneläkettä, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneen menttia siten, että eläkkeensaajapuolisoiden
7240: lisäosaa pienennetään ja verotus kiristyy. Täl- kunnallisverotuksen eläketulovähennys mää-
7241: löin myös perheen yhteenlaskettu nettotulo voi räytyisi samoin perustein kuin yksinäisellä eläk-
7242: pienentyä, eikä kansaneläkettä kannata siksi keensaajalla.
7243: ottaa vastaan. Tämä on varsin paha epäkohta. Ehdotamme,
7244: Tarveharkintaisesta järjestelmästä peräisin
7245: olevalle käytännölle ei ole enää sosiaalipoliitti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7246: sia perusteita. Eläkepolitiikan ns. historiallises- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7247: sa kompromississa sovittiinkin jo vuonna 1976 33.19.60 lisäyksenä 570000000 mark-
7248: siitä, että puolisoille aletaan maksaa lisäosaa kaa ylimääräiseen !isään puolisoiden
7249: yksilöllisesti, samoin perustein kuin yksinäisille erillisen lisäosan toteuttamiseksi täysi-
7250: eläkeläisille. määräisenä (kansaneläkeuudistuksen IV
7251: Hallitus ei tätä puolisoalenemaa korjaa, vaan vaihe) ja vuodesta 1984 lähtien tapahtu-
7252: esittää sen osittaista pienentämistä. neen TEL-indeksiä huonomman indek-
7253: Tämän raha-asia-aloitteen ja ryhmien yhtei- sisuojan aiheuttaman jälkeenjääneisyy-
7254: sen lakialoitteen mukaan kansaneläkeuudistuk- den korjaamiseksi 1 päivästä syyskuuta
7255: sen IV vaiheeseen sisältyvä eläkeläispuolisoita 1991 lukien.
7256: koskeva tärkeä parannus tulisi toteuttaa alku-
7257:
7258: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7259:
7260: Claes Andersson Esko Helle Jarmo Wahlström
7261: Esko Seppänen Pertti Lahtinen Asko Apukka
7262: Raila Aho Pekka Leppänen Marjatta Stenius-Kaukonen
7263: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Vappu Säilynoja
7264: Heli Astala Lauha Männistö Pauli Uitto
7265: 1396 1990 vp.
7266:
7267: Raha-asia-aloite n:o 1315
7268:
7269:
7270:
7271:
7272: Anttila: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maanpuolustusnäyt-
7273: telyn perustamiseen Hämeenlinnaan
7274:
7275:
7276: Eduskunnalle
7277:
7278: Hämeenlinnassa järjestettiin puolustusvoi- sen mahdollisuuden. Linnan kasarmi Hämeen
7279: main 70-vuotisjuhlan yhteydessä maanpuolus- linnan läheisyydessä sijaitsee varsin keskeisellä
7280: tusnäyttely Linnan kasarmilla. Näyttelymiljöö paikalla liikennettä ja turistivirtoja ajatellen.
7281: oli paras mahdollinen sekä historiallisesti että Hämeen vanha linna edustaa historiaa ja pysy-
7282: ympäristöltään. Hämeenlinnalla on varuskun- vä näyttely edustaisi nykyisyyttä ja turvallista
7283: takaupunkina kunniakkaat perinteet, ja näytte- tulevaisuutta.
7284: lyn sijoittuminen vanhan linnan kupeella ole-
7285: valle kasarmialueelle antoi sille myös historialli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7286: sen taustan. Linnan kasarmin tulevaisuutta taen,
7287: mietittäessä on noussut esiin ajatus sen sopivuu-
7288: desta puolustusvoimain toiminnan esittelypai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7289: kaksi ns. pysyvän näyttelyn muodossa. Suomi 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7290: tarvitsee pysyvän maanpuolustusta esittelevän markkaa pysyvän maanpuolustusnäytte-
7291: valtakunnallisen näyttelyn, ja Hämeenlinnan lyn perustamiseen Linnan kasarmille
7292: Linnan kasarmi tarjoaa alueena siihen oivalli- Hämeenlinnaan.
7293:
7294: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7295:
7296: Sirkka-Liisa Anttila
7297: 1990 vp. 1397
7298:
7299: Raha-asia-aloite n:o 1316
7300:
7301:
7302:
7303:
7304: Anttila: Määrärahan osoittamisesta naisten maanpuolustustietou-
7305: den ja -valmiuden lisäämiseksi
7306:
7307:
7308: Eduskunnalle
7309:
7310: Naisten päästyä osalliseksi valtakunnallisten toteutettavaksi, joille kursseille voisivat hakeu-
7311: ja alueellisten maanpuolustuskurssien opetuk- tua halukkaat henkilöt vapaaehtoisesti.
7312: sesta on naisten aktiivisuus ja mielenkiinto tur- Sotilaspiireittäin olisi hyvä kartoittaa ne va-
7313: vallisuuspoliittisiin asioihin selvästi lisääntynyt. paaehtoiset naiset, jotka haluavat osallistua
7314: Tästä ovat osoituksena muun muassa lukuisat maanpuolustustehtäviin. Koulutuksensa ja am-
7315: naisjärjestöjen pitämät turvallisuuspolitiikan mattitaitonsa perusteella heidät kortistoitaisiin
7316: päivät ja seminaarit. Jotta naisten keskuudessa sotilaspiireittäin aivan kuten asevelvollisuuten-
7317: nyt herännyt innostus pystyttäisiin hyödyntä- sa suorittaneet miehet. Kortistoinnin tapahdut-
7318: mään ja käyttämään maanpuolustuksen hyväk- tua naiset saisivat tietää, mihin yksikköön ja
7319: si, pidetään erittäin tärkeänä mahdollisimman millaisiin tehtäviin heitä tarvitaan. Kun käytän-
7320: pikaisia toimenpiteitä naisten maanpuolustuk- nön harjoitus- tai väestönsuojelu-, katastrofi-
7321: sellisten koulutus- ja toimintamahdollisuuksien ym. tilanteita järjestettäisiin, kutsuttaisiin nai-
7322: lisäämiseksi. set tehtäviensä mukaisesti harjoituksiin mu-
7323: Ulkopolitiikasta sekä kauppa- ja talouspoli- kaan. Tällaisen koulutusjärjestelmän luominen
7324: tiikasta naisilla on ainakin periaatteessa yhtä edellyttää tietenkin sitä, että harjoituksista ai-
7325: hyvät tiedonsaantimahdollisuudet kuin miehil- heutuvat taloudelliset menetykset korvataan
7326: läkin. Eriarvoisuutta ilmenee maanpuolustusta naisille samoin kuin kertausharjoituksiin kut-
7327: koskevan tiedon saannissa. Kun naisilta lisäksi suttavien miestenkin kulut korvataan.
7328: puuttuvat varusmieskoulutuksen antamat pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7329: rustiedot, tulisi puolustusvoimien taholta jatku- taen,
7330: vasti kiinnittää huomiota naisten koulutuksen
7331: lisäämiseen turvallisuuspolitiikan, erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7332: maanpuolustuksen osalta. Siksi naisia on kut- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7333: suttava nykyistä enemmän sekä valtakunnalli- 27.99.50 lisäyksenä 500 000 markkaa
7334: sille että alueellisille maanpuolustuskursseille. käytettäväksi naisten maanpuolustustie-
7335: Naisten koulutustarpeen tyydyttämiseksi tulisi touden ja -valmiuden lisäämiseksi tarvit-
7336: maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan taviin toimenpiteisiin.
7337: suunnitella myös lyhyitä kursseja läänin tasolla
7338:
7339: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7340:
7341: Sirkka-Liisa Anttila
7342:
7343:
7344:
7345:
7346: 13 200052Y
7347: 1398 1990 vp.
7348:
7349: Raha-asia-aloite n:o 1317
7350:
7351:
7352:
7353:
7354: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen virastotalon ja
7355: Hämeen lääninhallituksen peruskorjauksiin
7356:
7357:
7358: Eduskunnalle
7359:
7360: Riihimäen virastotalon peruskorjaus, jonka Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7361: kustannusarvio on noin 10 000 000 markkaa, on taen,
7362: toteuttamisvalmis. Määrärahaesitys vuodelle
7363: 1991 kuitenkin puuttuu hallituksen budjettiesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7364: tyksestä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7365: Edelleen Hämeen lääninhallituksen vanhan 28. 64. 76 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
7366: osan peruskorjausmäärärahat puuttuvat halli- käytettäväksi sekä Riihimäen virastota-
7367: tuksen budjettiesityksestä. Hanke on toteutta- lon peruskorjauksen että Hämeen lää-
7368: misvalmis ja kustannusarvio 14 500 000 mark- ninhallituksen vanhan osan peruskor-
7369: kaa. Hankkeen aloittamismääräraha tulee saa- jausten aloittamiseen vuonna 1991.
7370: da vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon.
7371:
7372: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7373:
7374: Sirkka-Liisa Anttila
7375: 1990 vp. 1399
7376:
7377: Raha-asia-aloite n:o 1318
7378:
7379:
7380:
7381:
7382: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden lomittaja-
7383: koulutuksen lisäämiseen
7384:
7385:
7386: Eduskunnalle
7387:
7388: Lomiaajapulan vuoksi joudutaan maatalous- tehostamiseen. Ammatinvaihdon yhteydessä lo-
7389: yrittäjien vuosilomia siirtämään seuraavalle mittajaksi aikovalla tulisi olla joustavammat
7390: lomakaudelle, ja osa niistä jää kokonaan tästä mahdollisuudet päästä maatalouslomittajien
7391: syystä pitämättä. Lomakaudella 1989-90 vuo- työllisyyskursseille tai maatalousoppilaitoksissa
7392: silomapäivistä jäi noin 5 prosenttia pitämättä ja järjestettäville kursseille."
7393: noin 7 prosenttia siirrettiin seuraavalle loma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7394: kaudelle. Lomittajapula ilmenee edelleen erityi- nioittaen,
7395: sesti sijaisavun järjestämisessä.
7396: Sosiaali- ja terveysministeri Tuulikki Hämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7397: läinen on vastatessaan kansanedustaja Timo 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7398: Kietäväisen kysymykseen todennut mm. seuraa- markkaa maatalouslomittajien koulu-
7399: vaa: "Koulutuksen osalta tulisi kiinnittää huo- tustason nostamiseksi tarvittavien suun-
7400: miota maatalouslomittajien koulutustason nos- nitelmien ja toimenpiteiden toteuttami-
7401: tamiseen sekä oppisopimuskoulutuksen käytön seen.
7402:
7403: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7404:
7405: Sirkka-Liisa Anttila Matti Väistö
7406: 1400 1990 vp.
7407:
7408: Raha-asia-aloite n:o 1319
7409:
7410:
7411:
7412:
7413: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousoppilai-
7414: toksen liikuntasalin, oppilasasuntolan ja luokkahuoneiden ra-
7415: kentamiseen
7416:
7417: Eduskunnalle
7418:
7419: Keskiasteen uudistus toi mukanaan liikunta- ole myöskääl) osoittaa kurssilaisille asuntoja,
7420: tunnit maatalousoppilaitoksen opetussuunnitel- mikäli erikoiskursseja talvikautena järjeste-
7421: maan. Sisäliikuntatiloja tarvitaan Mustialan tään. Lisäluokan tarve aiheutuu mm. erikois-
7422: maatalousoppilaitoksessa lähes 30 tuntia viikos- kurssien järjestämistarpeesta. Mustialasta puut-
7423: sa. Aikaisemmin on käytetty hyväksi Tamme- tuu edelleen niin ikään kielistudio, joka voitai-
7424: lan kunnan liikuntatiloja, mutta kunnan yläas- siin sijoittaa liikuntatilojen yhteyteen.
7425: teen uusi liikuntasali on nykyisin niin täynnä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7426: yläasteen omien tarpeiden vuoksi, että Mustia- taen,
7427: lan maatalousoppilaitos ei ole sinne saanut yh-
7428: tään ainoaa vuoroa päivällä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7429: Näin ollen Mustialan maatalousoppilaitoksen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7430: yhteyteen tulisi rakentaa liikuntasali, lisää oppi- 29.60. 74 2 000 000 markkaa Mustialan
7431: lasasuntoja sekä vähintään kaksi luokkahuo- maatalousoppilaitoksen /iikuntatilojen,
7432: netta. Oppilasasuntoja tarvitaan lisää, koska oppilasasuntolan ja kahden luokkahuo-
7433: niitä jatkossa häviää ruokalarakennuksen pe- neen rakentamissuunnittelua ja rakenta-
7434: ruskorjauksen ja uuden opistorakennuksen pe- mista varten.
7435: ruskorjauksen myötä n. 45 kpl. Mustialassa ei
7436:
7437: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7438:
7439: Sirkka-Liisa Anttila
7440: 1990 vp. 1401
7441:
7442: Raha-asia-aloite n:o 1320
7443:
7444:
7445:
7446:
7447: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Ypäjän maatalousoppilaitok-
7448: sen koulurakennuksen suunnitteluun
7449:
7450:
7451: Eduskunnalle
7452:
7453: Ypäjän maatalousoppilaitos toimii kiinteässä sena on saada Ypäjän maatalousoppilaitokselle
7454: yhteistyössä ja välittömässä läheisyydessä enti- oma koulurakennus, asuntola ja talli. Hank-
7455: sen Valtion hevosjalostuslaitoksen, nykyisen keen kokonaiskustannusarvioksi on arvioitu
7456: Maatalouden tutkimuskeskuksen Hevostalou- noin 15 milj. markkaa.
7457: den tutkimusaseman yhteydessä. Ypäjän maa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7458: talousoppilaitoksen oppilaspaikat tulevat lähi- taen,
7459: vuosina lisääntymään yli 60 OJo. Nykyiset tilat
7460: ovat jo nyt ahtaat. Opetuksessa on tarkoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7461: erikoistua yksinomaan hevostalouden alalle, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7462: minkä johdosta kouluun on jatkuvasti pyrki- 29.60. 74 1 000 000 markkaa käytettä-
7463: mässä enemmän opiskelijoita kuin sinne voi- väksi Ypäjän maatalousoppilaitoksen
7464: daan ottaa. Siksi lisärakentamisen ja peruskor- koulurakennuksen, asuntolan ja tallin
7465: jauksen suunnittelua tulisi kiirehtiä. Tarkoituk- suunnittelua varten.
7466:
7467: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7468:
7469: Sirkka-Liisa Anttila
7470: 1402 1990 vp.
7471:
7472: Raha-asia-aloite n:o 1321
7473:
7474:
7475:
7476:
7477: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Tammelan metsäoppilaitok-
7478: sen lisärakennukseen ja peruskorjaukseen
7479:
7480:
7481: Eduskunnalle
7482:
7483: Tammelan metsäoppilaitos tarvitsee kipeästi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7484: lisätiloja ja ajanmukaisia erityisopetustiloja, taen,
7485: mm. atk-luokan ja kielistudion. Oppilaitos on
7486: aikanaan rakennettu vuosina 195 8-1960 vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7487: yhden kurssin ja 44 oppilaspaikan mukaan. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7488: Tällä hetkellä koulussa on kuitenkin kuusi kurs- 29. 60. 74 1 000 000 markkaa käytettä-
7489: sia ja 188 opiskelijapaikkaa. Siksi lisätilat ovat väksi Tammelan metsäoppilaitoksen li-
7490: äärimmäisen tarpeen ja näin hankkeen suunnit- särakennuksen (atk-luokka, kielistudio)
7491: telu tulisi käynnistää kiireisesti. ja peruskorjauksen suunnitteluun.
7492:
7493: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7494:
7495: Sirkka-Liisa Anttila
7496: 1990 vp. 1403
7497:
7498: Raha-asia-aloite n:o 1322
7499:
7500:
7501:
7502:
7503: Anttila: Määrärahan osoittamisesta teknillisen alan ammattikor-
7504: keakoulun perustamiseen Forssan teknillisen koulun yhteyteen
7505:
7506:
7507: Eduskunnalle
7508:
7509: Hämeen läänin teknilliset oppilaitokset ovat lujen perustamisesta ei tyydytä Forssan kau-
7510: tiiviissä yhteistyössä selvittäneet mahdollisuutta punkia ja siksi jatkamme ponnisteluja insinöö-
7511: perustaa toinen insinöörikorkeakoulu Hämeen rikorkeakoulun saamiseksi Forssaan.
7512: lääniin. Hämeen läänin teknilliset oppilaitokset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7513: ovat perustaneet työryhmän, joka valmistelee taen,
7514: esityksen Hämeen insinöörikorkeakoulun ko-
7515: keiluluvan hakemisesta. Vaihtoehto teknilliselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7516: oppilaitokselle siinä tapauksessa, että oppilaitos 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7517: ei lähde insinöörikorkeakouluhankkeeseen mu- 29.65.30 500 000 markkaa käytettäväk-
7518: kaan, tulee olemaan sen integrointi ammattiop- si Hämeen insinöörikorkeakoulun pe-
7519: pilaitokseen. Tavoitteenamme tulee olla insi- rustamiseen Forssan teknillisen oppilai-
7520: nöörikorkeakoulun perustaminen Forssaan. toksen yhteyteen.
7521: Valtioneuvoston päätös ammattikorkeakou-
7522:
7523: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7524:
7525: Sirkka-Liisa Anttila
7526: 1404 1990 vp.
7527:
7528: Raha-asia-aloite n:o 1323
7529:
7530:
7531:
7532:
7533: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan terveydenhoito-oppi-
7534: laitoksen rakentamiskustannuksiin
7535:
7536:
7537: Eduskunnalle
7538:
7539: Forssan kaupungin terveydenhoito-oppilaitos olisi rakennettu kokonaan uudet tilat. Asiasta
7540: aloitti toimintansa tänä syksynä. Valtion tämän on neuvoteltu ammattikasvatushallituksen
7541: vuoden budjetissa oppilaitokselle osoitettiin kanssa, joka on suhtautunut hankkeeseen
7542: valtionosuuteen oikeuttavana muun muassa myönteisesti juuri tämän kustannussäästönkin
7543: rehtorin virka. Oppilaitokselle on suunniteltu johdosta.
7544: tilat nykyisen kauppaoppilaitoksen tiloista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7545: Kauppaoppilaitokselta vapautuvat tilat tulisi taen,
7546: kuitenkin peruskorjata ja saneerata terveyden-
7547: hoito-oppilaitoksen tarpeisiin. Kauppaoppilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7548: tosta ollaan siirtämässä vanhalle kehräämölle, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7549: johon sille saneerataan tilat. Tällainen järjestely 29.65.32 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
7550: säästää valtion ja kuntien varoja yhteensä noin Forssan terveydenhoito-oppilaitoksen
7551: 13 miljoonaa markkaa, kun verrataan tilannet- tilojen rakentamiseen va/tionosuutena.
7552: ta siihen, että terveydenhoito-oppilaitokselle
7553:
7554: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7555:
7556: Sirkka-Liisa Anttila
7557: 1990 vp. 1405
7558:
7559: Raha-asia-aloite n:o 1324
7560:
7561:
7562:
7563:
7564: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan kauppaoppilaitoksen
7565: peruskorjaamiseen
7566:
7567:
7568: Eduskunnalle
7569:
7570: Forssan kauppaoppilaitoksen nykyiset tilat oppilaitoksen tilantarpeen johdosta hanketta
7571: ovat liian ahtaat eivätkä vastaa tämänhetkisen tulee nopeuttaa, jotta terveydenhoito-oppilai-
7572: kauppaopetuksen tarpeita. Siksi on valmistunut toksen tilojakin päästään saneeraamaan, olisi
7573: perustaruissuunnitelma kauppaoppilaitoksen ti- perusteltua saada ensimmäinen valtionosuuserä
7574: lojen saneeraamisesta. Kauppaoppilaitoksen ti- Forssan kauppaoppilaitoksen saneeraukseen jo
7575: lat on tarkoitus saneerata Finlayson-Forssalta vuonna 1991.
7576: vapautuneeseen vanhaan kehräämöön, johon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7577: saadaan varsin tarkoituksenmukaiset ja käyttö- taen,
7578: kelpoiset tilat. Samanaikaisesti Forssan kaup-
7579: paoppilaitoksen nykyiset tilat peruskorjataan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7580: terveydenhoito-oppilaitoksen tiloiksi, jolloin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7581: säästetään näiden investointien yhdistämisellä 29.65.32 (Kunnalliset ammatilliset oppi-
7582: noin 13 miljoonan markan kustannukset. Fors- laitokset) 3 000 000 markkaa Forssan
7583: san kauppaoppilaitoksen valtionosuus on ope- kauppaoppilaitoksen peruskorjaukseen
7584: tusministeriön KTS:ssä osoitettu vuosille valtionosuutena.
7585: 1992-1993. Kun nyt kuitenkin terveydenhoito-
7586:
7587: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7588:
7589: Sirkka-Liisa Anttila
7590: 1406 1990 vp.
7591:
7592: Raha-asia-aloite n:o 1325
7593:
7594:
7595:
7596:
7597: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Suomen Laulajain ja Soitta-
7598: jain Liitto ry:lle
7599:
7600:
7601: Eduskunnalle
7602:
7603: Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry. te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7604: kee hyvin ansiokasta, pääosin vapaaehtoisuu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7605: teen perustuvaa työtä laulun ja soiton alalla. 29.90.52 300 000 markkaa käytettäväk-
7606: Liitto tarvitsee toimintaansa valtion tukea. si Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto
7607: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- SULASOL ry:n toiminnan tukemiseen.
7608: taen,
7609:
7610: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7611:
7612: Sirkka-Liisa Anttila
7613: 1990 vp. 1407
7614:
7615: Raha-asia-aloite n:o 1326
7616:
7617:
7618:
7619:
7620: Anttila: Määrärahan osoittamisesta palloiluhallin rakentamiseen
7621: Forssaan
7622:
7623:
7624: Eduskunnalle
7625:
7626: Forssan kaupunki on investoinut merkittä- vajaan 400 milj. markan määräraha, josta Fors-
7627: västi liikuntapaikkojen kuntoon saattamiseksi. san liikuntakiinteistöt hakevat valtionosuutta
7628: Jäähalli valmistui jouluksi 1988. Uimahallin ra- palloiluhallin rakentamiseen.
7629: kentaminen käynnistyy tulevana vuonna. Kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7630: sainväliset mitat täyttävän palloiluhallin raken- taen,
7631: taminen on myös suunnitelmissa. Nämä hank-
7632: keet rasittavat Forssan kaupungin taloutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7633: Vaikka ne toteutetaankin kiinteistöyhtiön toi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7634: mesta, joutuu kaupunki viime kädessä vastaa- 29.91.50 2 000 000 markkaa kansainvä-
7635: maan varoista, koroista ym. kuluista. liset mitat täyttävän palloiluhallin ra-
7636: Liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimi- kentamiseen Forssaan.
7637: seen ja varustamiseen on osoitettu budjetissa
7638:
7639: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7640:
7641: Sirkka-Liisa Anttila
7642: 1408 1990 vp.
7643:
7644: Raha-asia-aloite n:o 1327
7645:
7646:
7647:
7648:
7649: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan ratsastajat ry:lle tal-
7650: lirakennuksen rakentamiseen
7651:
7652:
7653: Eduskunnalle
7654:
7655: Arpajaislain mukaisesti veikkauksen ja raha- toinen, että on välttämätöntä saada uusi talli
7656: arpajaisten voittovaroja käytetään mm. urhei- ratsuhevosille. Ottaen huomioon Forssan rat-
7657: lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Mo- sastajien suuren lukumäärän ja heidän innos-
7658: mentin määräraha käytetään liikuntalakiin ja tuksensa harrastukseensa tulee valtion olla tu-
7659: urheiluopistojen valtionavusta annettuun lakiin kemassa tätä hanketta liikuntalain perusteiden
7660: perustuvia valtionosuuksia, -avustuksia ja hal- mukaisesti.
7661: pakorkoisia lainoja sekä muita urheilun ja lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7662: kuntakasvatustyön tukemiseksi myönnettäviä taen,
7663: valtion avustuksia ja apurahoja varten. Forssan
7664: ratsastajat ry. ylläpitää Forssan Kaukjärvellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7665: käytöstä poistetussa vanhassa navetassa ratsas- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7666: tustallia, joka toimii pääosin innokkaiden rat- 29.91.50 500 000 markkaa käytettäväk-
7667: sastajien hoitamana ja ylläpitämänä. Käytöstä si Forssan ratsastajat ry:n tallihankkeen
7668: poistettu navetta on kuitenkin niin huonokun- toteuttamiseen.
7669:
7670: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7671:
7672: Sirkka-Liisa Anttila
7673: 1990 vp. 1409
7674:
7675: Raha-asia-aloite n:o 1328
7676:
7677:
7678:
7679:
7680: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Jänisjärven terveysliikunta-
7681: keskus Oy:n rakentamishankkeisiin Tuuloksessa
7682:
7683:
7684: Eduskunnalle
7685:
7686: Terveysliikuntakoulutuksen perusteena on kuntakeskus Oy on hakenut hankkeeseen pro-
7687: Liiku ja elä. Teema pitää sisällään kansanter- jektirahaa sekä rahoitusta Raha-automaattiyh-
7688: veyttä merkittävästi edistävän ohjelmakokonai- distykseltä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio
7689: suuden. Jänisjärven terveysliikunnan koulutus- on 9 milj. markkaa, josta haetun avustuksen
7690: keskuksessa aloitetaan laaja-alainen terveyslii- määrä on 7 milj. markkaa, omarahoitus 1 milj.
7691: kunnan konsulttien koulutus kansan keskuu- markkaa ja laina 1 milj. markkaa.
7692: teen. Konsultit tulevat toimimaan oman varsi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7693: naisen työnsä ohella omissa työpaikoissaan ja taen,
7694: omassa työympäristössään neuvojina ja liikun-
7695: tavirikkeiden antajina sekä myös ohjaajina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7696: Terveysliikuntakonsulttien kouluttamista 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7697: varten on Tuuloksen Jänisjärvelle suunniteltu 29.91.50 3 000 000 markkaa Jänisjär-
7698: terveysliikuntakoulutuskeskuksen rakentami- ven terveysliikuntakeskus Oy:n rakenta-
7699: nen, jonka perustamissuunnitelma ja huoneti- mishankkeisiin Tuuloksen kunnassa.
7700: laohjelma ovat valmiina. Jänisjärven terveyslii-
7701:
7702: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7703:
7704: Sirkka-Liisa Anttila
7705: 1410 1990 vp.
7706:
7707: Raha-asia-aloite n:o 1329
7708:
7709:
7710:
7711:
7712: Anttila: Määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen perustaruis-
7713: kustannuksiin
7714:
7715:
7716: Eduskunnalle
7717:
7718: Nuorisotilojen hankkimiseen ja rakentami- Hämeen läänissä määrärahojen niukkuus on ol-
7719: seen ei ole lakisääteistä velvollisuutta, vaan ky- lut tosiasia jo useana vuonna.
7720: seessä on kuntatasolla vapaaehtoinen toiminta, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7721: jota valtionhallinnossa harkinnanvaraisesti tue- taen,
7722: taan. Hallitus esittää budjetissaan vuodelle
7723: 1991 valtionavustuksina kuntien nuorisotilojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7724: perustaruiskustannuksiin 2,1 milj. mk. Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
7725: 1988 määräraha oli 4,0 milj. mk, vuoden 1989 29.91.51 lisäyksenä 1000 000 markkaa
7726: määräraha oli 3 milj. mk ja vuoden 1990 mää- käytettäväksi valtionavustuksina kun-
7727: räraha on 3,0 milj. mk. Tämä määräraha on ai- tien nuorisotilojen perustamiskustan-
7728: van liian pieni todelliseen tarpeeseen nähden. nuksiin.
7729:
7730: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7731:
7732: Sirkka-Liisa Anttila
7733: 1990 vp. 1411
7734:
7735: Raha-asia-aloite n:o 1330
7736:
7737:
7738:
7739:
7740: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen VPK:n talon
7741: keittiön peruskorjaukseen
7742:
7743:
7744: Eduskunnalle
7745:
7746: Saviniemen VPK:n talo on saanut aikanaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7747: 30 000 markan määrärahan, jolla talon salin pe- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
7748: ruskorjaus on suoritettu. Sen sijaan talon keit- markkaa käytettäväksi Saviniemen
7749: tiötilat tulisi myös peruskorjata ja tätä varten VPK:n talon peruskorjaukseen.
7750: tulisi varata ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
7751: 100 000 markan määräraha.
7752: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7753: taen,
7754:
7755: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7756:
7757: Sirkka-Liisa Anttila
7758: 1412 1990 vp.
7759:
7760: Raha-asia-aloite n:o 1331
7761:
7762:
7763:
7764:
7765: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienimuotoi-
7766: sen yritystoiminnan tukemiseen
7767:
7768:
7769: Eduskunnalle
7770:
7771: Hallitus esittää maaseudun pienimuotoisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7772: elinkeinotoiminnan tukemiseen avustuksena nioittaen,
7773: 120 milj. mk. Rahoitustarve on kuitenkin vä-
7774: hintään 200 milj. mk, kun ottaa huomioon tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7775: män vuoden tilanteen jätettyjen hakemusten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7776: mukaan. Vain noin puoleen hyväksymiskelpoi- 30.33.44 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
7777: sista hakemuksista on voitu myöntää avustusta. kaa maaseudun pienimuotoisen elinkei-
7778: Tämänkin vuoden rahoitustarve olisi jo notoiminnan edistämiseen.
7779: 50 000 000 mk myönnettyä suurempi.
7780:
7781: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7782:
7783: Sirkka-Liisa Anttila Johannes Virolainen Matti Väistö
7784: 1990 vp. 1413
7785:
7786: Raha-asia-aloite n:o 1332
7787:
7788:
7789:
7790:
7791: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta pellavanviljelyn tehosta-
7792: miseen
7793:
7794:
7795: Eduskunnalle
7796:
7797: Pellavanviljelystä haaveillaan uutta rohtoa patentoitu uusi pellavan entsyymiliuotusmene-
7798: ylituotannon rassaamalle maataloudelle. Pella- telmä, joka korvaa hankalan allasliuotuksen.
7799: vanviljelytutkimukset Suomessa ovat kuitenkin Viljelijät valittavat myös, että Suomesta puut-
7800: vähäisiä eikä jatkojalostusta ole selvitetty juuri tuu pellavankäsittelylaitos, joka pystyisi jalos-
7801: lainkaan. Viljelyn aloittaminen on helppoa, tamaan tuhansien hehtaarien tuotannon. Sa-
7802: mutta sadonkorjuun jälkeen alkavat varsinaiset moin korjuukoneet ovat vielä sangen kehitty-
7803: ongelmat. Suomen Pellava ry. pyrkii maassam- mättömiä.
7804: me pellavan omavaraisuuteen, mikä edellyttäisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7805: viljelyalan kasvattamista nykyisestä 150 hehtaa- nioittaen,
7806: rista noin 8 000 hehtaariin. Vuonna 1986 pella-
7807: vaa tuotiin maahamme 27 milj. markan ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7808: vosta. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
7809: Kotimaisten pellavalajikkeiden kehittäminen markkaa pe/lavan viljelyalan lisäämi-
7810: on kuitenkin kesken, ja siemenien tuonti ulko- seen, kotimaisten pel/avalajikkeiden ke-
7811: mailta on kallista verrattuna viljan siemeniin. hittämiseen ja pe/lavan jatkojalostuksen
7812: Myös jalostus on pysynyt Suomessa perinteise- turvaamiseen.
7813: nä ja työvaltaisena. Esimerkiksi Tanskassa on
7814:
7815: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7816:
7817: Sirkka-Liisa Anttila Anneli Jäätteenmäki Matti Väistö
7818:
7819:
7820:
7821:
7822: 14 200052Y
7823: 1414 1990 vp.
7824:
7825: Raha-asia-aloite n:o 1333
7826:
7827:
7828:
7829:
7830: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen tulvahaittojen sel-
7831: vittämiseen
7832:
7833:
7834: Eduskunnalle
7835:
7836: Päijänteen säännöstelyhaitoista on käyty tuta edes puhumaan ja keskustelemaan. Vuosi
7837: kymmeniä vuosia keskustelua. Säännöstelyn on vaadittu puolueetonta selvitystä, mutta tur-
7838: käytännön toteutus ei tyydytä Päijänteen ranto- haan.
7839: jen asukkaita, kalastajia eikä maanviljelijöitä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7840: Säännöstelypäätös ei sisällä määräyksiä kiin- taen,
7841: teistä ala- ja ylävesikorkeuksista ja on siten ny-
7842: kyisen vesilainsäädännön vastainen. Päijät-Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7843: meen kannalta tilanteen tekee kiusalliseksi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7844: myös se, että säännöstelylain haltija, vesi- ja 30.40.14 1 000 000 markkaa Päijänteen
7845: ympäristöhallitus, ei myönnä haittoja aiheutu- tulvahaittojen nopeaan selvittämiseen
7846: van. Tulvavahinkoihin voidaan poikkeusoloissa sekä tulvahaittojen poistamiseksi tarvit-
7847: saada korvauksia, mutta kalataloudellisista va- taviin toimenpiteisiin.
7848: hingoista tai muista ympäristöhaitoista ei suos-
7849:
7850: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7851:
7852: Sirkka-Liisa Anttila
7853: 1990 vp. 1415
7854:
7855: Raha-asia-aloite n:o 1334
7856:
7857:
7858:
7859:
7860: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hauhon reitin rantapenger-
7861: rysten loppuun saattamiseen
7862:
7863:
7864: Eduskunnalle
7865:
7866: Hauhon reitin rantapengerrykset koskettavat ajoittuvaksi 5-10 vuodelle. Osa hankkeista on
7867: 10-20 erillistä pengerrysaluetta lähinnä Hau- jo toteutettu. Työn loppuun saattamiseen tar-
7868: hon ja Tuuloksen kunnissa. Hankkeiden tarkoi- vittaisiinkin vuonna 1991 300 000 mk.
7869: tuksena on suojata pysyvässä maatalouskäytös- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7870: sä olevat alavat rantamaat Hauhon reitin haital- taen,
7871: lisilta tulvilta. Hauhon reitin kunnat ovat pitä-
7872: neet tärkeänä, että vesiviranomaiset ryhtyisivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7873: kiireellisesti toimenpiteisiin tulvahaittojen pois- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7874: tamiseksi nopeasti toteutettavissa olevien ranta- 30.40. 77 300 000 markkaa Hauhon rei-
7875: pengerrysten avulla. Alustavan arvion mukaan tin rantapengerrystöiden loppuun saat-
7876: rantapengerrysten kokonaiskustannusarvio oli- tamiseen.
7877: si n. 3 000 000 mk. Toimeenpano on ajateltu
7878:
7879: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7880:
7881: Sirkka-Liisa Anttila
7882: 1416 1990 vp.
7883:
7884: Raha-asia-aloite n:o 1335
7885:
7886:
7887:
7888:
7889: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Matkun ja Kojon alueen vesi-
7890: huoltohankkeeseen Forssassa
7891:
7892:
7893: Eduskunnalle
7894:
7895: Forssan kaupungissa Matkun ja Kojon alueel- dellisesti hyvin tiukoilla. Siksi hanke tarvitsee jo
7896: la on pohjavesi erittäin ruosteista ja siten ta- saatua enemmän valtion tukea.
7897: lousvedeksi lähes kelpaamatonta. Vesi on jokai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7898: selle välttämätön kulutushyödyke. Matkun ja taen,
7899: Kojon alueen asukkaat ovat vuosia odottaneet
7900: kunnollista vettä. Vesijohdon vetäminen joko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7901: Forssan keskustasta tai Jokioisten Kuumasta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7902: Matkuun ja Kojolie mahdollistaa Pohjois-Fors- 30. 40. 77 500 000 markkaa Matkun ja
7903: san asukkaille kunnollisen veden saannin. Kajon alueen vesihuoltohankkeeseen
7904: Hankkeen toteutus on jo nyt menossa ja ve- Forssassa.
7905: siyhtymä, joka hankkeen toteuttaa, on talou-
7906:
7907: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7908:
7909: Sirkka-Liisa Anttila
7910: 1990 vp. 1417
7911:
7912: Raha-asia-aloite n:o 1336
7913:
7914:
7915:
7916:
7917: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Tarpianjoen järjestelyihin
7918: Kalvolassa
7919:
7920:
7921: Eduskunnalle
7922:
7923: Tarpianjoen vaikutuspiirissä olevia viljelyk- hyvätkään avo-ojat eivät tilannetta auta. Sala-
7924: siä haittaa erittäin merkittävästi Tarpianjoen ojitusta ei taas voida toteuttaa ennen valtaojien
7925: vedenpinnan korkeus. Itse joessa sekä jokeen perkausta ja vedenpinnan laskua. Hankkeeseen
7926: johtavissa laskuojissa vedenpinta on niin kor- on olemasssa vesioikeuden laillinen lupa, mutta
7927: kealla, että se osittain jopa kokonaan estää ala- rahoitus puuttuu.
7928: vien peltojen viljelyn. Selvät korkean pohjave- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7929: den aiheuttamat merkit kasvustossa ovat nähtä- taen,
7930: vissä. Heinänurmilla kasvaa runsaasti rönsylei-
7931: nikkiä ja erilaisia tatarlajeja sekä peltohatik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7932: kaa, joiden kasvua huonot kuivatusolot sekä 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
7933: tästä seuraava liiallinen happamuus edistävät. 30.40. 77 500 000 markkaa käytettäväk-
7934: Siksi pellot tulisikin nopeasti salaojittaa, koska si Torpianjoen järjestelyihin Kalvolassa.
7935:
7936: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7937:
7938: Sirkka-Liisa Anttila
7939: 1418 1990 vp.
7940:
7941: Raha-asia-aloite n:o 1337
7942:
7943:
7944:
7945:
7946: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta metsälautakuntien toi-
7947: minnan tehostamiseen
7948:
7949:
7950: Eduskunnalle
7951:
7952: Hallituksen budjettiesityksen perustelujen misia viljelijöitä. Heille aivan erityisen tärkeää
7953: mukaan metsälautakuntien toiminnan tehosta- on saada oikeaa neuvontaa ja ohjausta metsän
7954: mista jatketaan vähentämällä henkilökunnan järkevässä hoidossa ja hyödyntämisessä. Täl-
7955: määrää ja tarkistamaHa henkilöstörakennetta löin tarvitaan henkilöstövoimavaroja vähintään
7956: sekä henkilöstövoimavarojen alueellista ja toi- nykyinen määrä.
7957: minnallista suuntaamista. Muut toiminnan te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7958: hostamiseen ja kustannusten alentamiseen täh- nioittaen,
7959: täävät toimenpiteet ovat selvitettävänä.
7960: On perusteltua suunnata henkilöstövoimava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7961: roja ja resursseja nykyistä tehokkaammin, mut- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7962: ta sen sijaan ei liene kovin perusteltua voimava- 30.58.42 (Valtionapu metsälautakunnil-
7963: rojen radikaali vähentäminen, koska se on aina le) lisäyksenä JO 000 000 markkaa met-
7964: toiminnasta pois. Metsänomistajien ammattira- sälautakuntien toiminnan tehostami-
7965: kenne on jatkuvasti muuttunut, ja jo yli 60 pro- seen.
7966: senttia metsänomistajista on muita kuin päätoi-
7967:
7968: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7969:
7970: Sirkka-Liisa Anttila Matti V äistö
7971: 1990 vp. 1419
7972:
7973: Raha-asia-aloite n:o 1338
7974:
7975:
7976:
7977:
7978: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimuskes-
7979: kukselle kausi- ja ruuhka-apulaisten palkkauksiin
7980:
7981:
7982: Eduskunnalle
7983:
7984: Maatalouden tutkimuskeskuksen valtion Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7985: vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen sisäl- taen,
7986: lytetty rahoitustaso on reaalisesti pienempi kuin
7987: tämän vuoden rahoitustaso. Erityisesti kausi- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7988: ruuhka-apulaisten palkkauksiin budjettiesityk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
7989: sessä varattu määräraha on riittämätön. Määrä- 30.70.01 lisäyksenä 700 000 markkaa
7990: raha ei riitä lyhentyneen työajan ja pidentynei- lyhentyneen työajan ja pidentyneiden
7991: den vuosilomien aiheuttaman kasvavan sijais- vuosilomien aiheuttaman kasvavan si-
7992: tarpeen takia. Maataloustutkimushall on erit- jaistarpeen rahoittamiseen Maatalouden
7993: täin työvaltaista ja mm. eläimet tarvitsevat ym- tutkimuskeskuksessa.
7994: pärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Siksi
7995: tarvitaan kausi- ja ruuhka-apulaisten palkkauk-
7996: siin lisää määrärahaa 700 000 markkaa.
7997:
7998: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
7999:
8000: Sirkka-Liisa Anttila
8001: 1420 1990 vp.
8002:
8003: Raha-asia-aloite n:o 1339
8004:
8005:
8006:
8007:
8008: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimus-
8009: keskukselle maksullisen palvelutoiminnan kehittämiseen
8010:
8011:
8012: Eduskunnalle
8013:
8014: Maataloustutkimuksen vastuu- ja toiminta- ongelmat edellyttävät Maatalouden tutkimus-
8015: alue on laajentunut ja käsittää nykyisin alku- keskuksen henkilöstön organisaation ja toimin-
8016: tuotannon lisäksi elintarvikkeiden jatkojalos- tatapojen monipuolista laadullista kehittämis-
8017: tuksen, eri ravintokäyttöiset raaka-aineet, ym- tä. Kehittämistyö, joka vaatii kaikkien voima-
8018: päristökysymykset sekä ihmisen viihtyvyyteen varojen täysipainoista käyttöä, edistyy hyvää
8019: vaikuttavat tekijät. Laatukysymykset ovat kes- vauhtia kohti tuloksellisempaa tutkimusyhty-
8020: keisellä sijalla kaikessa tutkimustoiminnassa. mää. Maatalouden tutkimuskeskus esitti bud-
8021: Tutkimustulosten hyödynsaajana on nyt koko jettiesityksessään vuodelle 1991 momentille
8022: yhteiskunta. Tutkimusta ja tutkimusvoimava- 30.70.28 Maksullinen palvelutoiminta, määrä-
8023: roja suunnataan ympäristöongelmiin ja elintar- rahaa 13,8 milj. markkaa, mikä mahdollistaisi
8024: vikkeisiin sekä biotekniikan hyödyntämiseen. 63 henkilön palkkaamisen. Hallituksen budjet-
8025: Puutarhatalous on myös yksi merkittävistä Maa- tiesityksessä tason pudottaminen 4 milj. mar-
8026: talouden tutkimuskeskuksen toiminta-alueista. kalla merkitsisi Maatalouden tutkimuskeskuk-
8027: Elintarvikkeiden tuotanto on kehittymässä sen kannalta sitä, ettei alan järjestöjen kanssa
8028: suuntaan, jossa yhdistetään eri alkuperää olevia sovittuja palveluita kyetäkään suorittamaan.
8029: raaka-aineita keskenään. Tavoitteena on ensin Palvelutoiminnoista terveiden taimien tuotta-
8030: luoda edellytyksiä tähän liittyvälle tutkimuksel- minen ja peltokasvien viralliset lajikekokeet
8031: le. Eläinperäisten elintarvikkeiden tutkimukses- ovat vakiintunutta palvelutuotantoa, joihin ei
8032: sa uutena tutkimusalueena on kotimaan mark- ole esitettykään toiminnan laajenemista. Viral-
8033: kinoille soveltuvien kananmunavalmisteiden lisiin lajikekokeisiin tosin on neuvoteltu jalosta-
8034: kehittäminen ja kananmunavalmisteiden aine- jien edustajien kanssa kokeiltavina olevien kas-
8035: osien hyödyntäminen elintarviketeollisuuden vien taudinkestävyysselvitys, mikä vaatii noin
8036: tarpeisiin. 1, 5 henkilötyövuotta.
8037: Kasviperäisten elintarvikkeiden tutkimukses- Analyysipalveluiden ja tilaustutkimusten
8038: sa on käynnistynyt eri osapuolten rahoittamana osalta palveluiden kysynnän odotetaan kasva-
8039: nelivuotinen tutkimusprojekti "Kotimaisten ja van lähinnä elintarviketutkimuksen alalla. Yh-
8040: ulkomaisten elintarvikkeiden ja ravinnon puh- teiskunta on yhä enemmän kiinnostunut tuot-
8041: taus ja laatu" -nimikkeellä. Tämä tutkimus kä- teiden laadusta ja puhtaudesta. Myös ulkomail-
8042: sittää kaikki tärkeät elintarvikeryhmät ja tär- ta on ollut kysyntää näihin palveluihin.
8043: keimmät epäpuhtaudet, tietyt hivenaineet ja ra- Uusina palvelumuotoina on puutarha-alan,
8044: vintokuitufraktiot sekä vitamiineja. Eläinjalos- kaupan ja teollisuuden edustajien kanssa neu-
8045: tuksessa on aloitettu maidon valkuaispitoisuu- voteltu vihannesten lajikekoepalvelun kehittä-
8046: den kohottamiseen ja rasvaosuuden laskemi- misestä ja samalla sen saattamisesta maksulli-
8047: seen tähtäävä alkionsiirtopohjainen jalostusoh- seksi. Tavoitteena on saada tuotetuksi sekä
8048: jelma yhteistyössä Suomen kotieläinjalostusyh- kaupan että teollisuuden tarpeisiin soveltuvia
8049: distyksen ja Valion kanssa. Luonnonmukaisen lajikkeita. Maatalouden tutkimuskeskuksen esi-
8050: viljelyn tutkimus jatkuu laajenevana, kun Maa- tys palvelumenoiksi oli 3,0 milj. markkaa ja
8051: seudun kehittämiskeskus Partalan luvalla on palvelun tuottama henkilötyövuosimäärä ar-
8052: siirtynyt Maatalouden tutkimuskeskuksen yh- vioitiin 12 hengeksi. Menot ja tulot muodostu-
8053: teyteen. vat kysynnän perusteella, eikä siitä tässä vai-
8054: Nämä uudet ja entistä vaikeammat tutkimus- heessa ole saatavissa aikaisempaa kokemustie-
8055: 1990 vp. -RA n:o 1339 1421
8056:
8057: toa. Lajikekokeiden tekeminen on erittäin pal- Se karsii myös pois yleisneuvonnalliset kyselyt.
8058: jon suorittavaa työvoimaa vaativa. Kokeiden Tähän saakka tutkijat ovat antaneet tietoja pu-
8059: hinnat tulevat olemaan korkeampia kuin esi- helimitse soittajille ilmaiseksi. Kyselyitä tulee
8060: merkiksi peltokasveilla juuri vihanneskokeiden runsaasti, joten tutkijoilta on mennyt vastaami-
8061: suuremman työmäärän vuoksi. Toiminnan seen paljon aikaa. Toiminta vaatii vähintään
8062: käynnistyminen voidaan toteuttaa kuudella kaksi henkilötyövuotta ja noin yhden miljoo-
8063: henkilötyövuodella, mutta jos toiminta tulee nan markan varat. Toiminnan menot tulevat
8064: kehittymään sille tasolle, mikä vastaa olemassa katetuiksi siitä saatavilla tuloilla.
8065: olevia kaupan ja teollisuuden tietotarpeita, ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8066: yhden miljoonan markan ja kuuden henkilötyö- nioittaen,
8067: vuoden työpanos tule riittämään sen tuottami-
8068: seen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8069: Uutena toimintana Maatalouden tutkimus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8070: keskuksessa aloitetaan aluksi kasvinsuojelun 30. 70.28 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
8071: alalla tuotantoelämän tarpeita palveleva erityis- maksullisen palvelutoiminnan jo lähes
8072: neuvonta maksullisena puhelinneuvontapalve- valmiiksi neuvoteltujen sopimusten to-
8073: luna. Alustavan selvityksen mukaan neuvonta- teuttamiseen ja Maatalouden tutkimus-
8074: palvelun tarvitsijoita on siinä määrin, että täl- keskuksen uusien painopistealueiden
8075: laisen neuvonnan järjestäminen on tarpeellista. hoitamiseen.
8076:
8077: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8078:
8079: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
8080: Johannes Virolainen Matti Väistö
8081: 1422 1990 vp.
8082:
8083: Raha-asia-aloite n:o 1340
8084:
8085:
8086:
8087:
8088: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimuskes-
8089: kukselle ennalta arvaamattomiin tutkimustarpeisiin ja tutkija-
8090: koulutuksen tehostamiseen
8091:
8092: Eduskunnalle
8093:
8094: Maatalouden tutkimuskeskuksen tulo- ja me- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8095: noarvioesityksessä vuodelle 1991 on erityisesti taen,
8096: muiden kulutusmenojen määrärahamomentti
8097: 30.70.29 täysin riittämätön. Ennalta arvaamat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8098: tomiin tutkimustarpeisiin ei ole varattu alkuun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8099: kaan määrärahaa. Lisäksi nuorten ja varttunei- 30. 70.29/isäyksenä 500 000 markkaa en-
8100: den tutkijoiden koulutuksen opinnäytetöiden nalta arvaamattomiin tutkimustarpeisiin
8101: tukemiseen ja ohjauksesta aiheutuvien lisäkus- sekä 500 000 markkaa nuorten ja varttu-
8102: tannusten peittämiseen ei myöskään ole mo- neiden tutkijoiden koulutuksen opin-
8103: mentilla määrärahaa. Tämän määrärahan li- näytetöiden tukemiseen ja ohjauksesta
8104: säyksen turvin tutkijakoulutuksen tehoa ja laa- aiheutuviin lisäkustannuksiin.
8105: tua voitaisiin parantaa.
8106:
8107: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8108:
8109: Sirkka-Liisa Anttila
8110: 1990 vp. 1423
8111:
8112: Raha-asia-aloite n:o 1341
8113:
8114:
8115:
8116:
8117: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen villan käy-
8118: tön lisäämiseksi
8119:
8120:
8121: Eduskunnalle
8122:
8123: Maatalouden tutkimuskeskus on käynnistä- kolmannessa vaiheessa suomalaisen villan so-
8124: nyt projektin, jonka tavoitteena on kartoittaa veltuvuus kudottuihin tekstiileihin.
8125: suomalaisen lampaanvillan ominaisuudet sekä Projekti on jo aloitettu Maatalouden tutki-
8126: kyseisestä villasta valmistetun langan ominai- muskeskuksessa Hämeen läänin kehittämis-
8127: suudet ja käyttömahdollisuudet. Osatavoittee- määrärahan turvin, mutta hankkeen jatkoto-
8128: na on pyrkiä liittämään tuotekehittelyyn se tie- teuttamiseksi lisärahoitus on vielä tarpeen.
8129: to, mikä on käytettävissä kotiteollisuusliikkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8130: den, kotiteollisuusyhdistysten ja käsi- ja taide- nioittaen,
8131: teollisuusoppilaitosten näkemyksistä kotimai-
8132: sesta villasta valmistetun langan ominaisuuksis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8133: ta. Tarkoituksena on myös kouluttaa tämä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8134: opinnäytetyönsä tekevä opiskelija pysyvästi toi- 30. 70.29 lisäyksenä JOO 000 markkaa
8135: mivaksi villatuotteiden suunnittelutehtävissä. käytettäväksi ,Suomalaisen lampaan-
8136: Projektin ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus villan ja turkisnahkan ominaisuudet ja
8137: selvittää suomalaisen lampaanvillan soveltu- soveltuvuus erilaisiin käsi- ja taideteolli-
8138: vuus neuletuotteisiin. Projektin toisessa vai- suustuotteisiin, -nimisen projektin to-
8139: heessa selvitetään suomenlampaan turkisnah- teuttamiseen.
8140: kan jatkojalostusmahdollisuudet ja projektin
8141:
8142: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8143:
8144: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä
8145: Anneli Jäätteenmäki Matti Väistö
8146: 1424 1990 vp.
8147:
8148: Raha-asia-aloite n:o 1342
8149:
8150:
8151:
8152:
8153: Anttila: Määrärahan osoittamisesta otsonitutkimukseen tarvitta-
8154: vien analysaattorilaitteiden hankkimiseksi Maatalouden tutki-
8155: muskeskukselle Jokioisissa
8156:
8157:
8158: Eduskunnalle
8159:
8160: Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioesi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8161: tykseen sisällytetty rahoitustaso on Maatalou- taen,
8162: den tutkimuskeskuksen osalta reaalisesti pie-
8163: nempi kuin esimerkiksi tämän vuoden rahoitus, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8164: vaikka Maatalouden tutkimuskeskukseen on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8165: tullut uutena tutkimusyksikkönä liitettäväksi 30. 70. 70 lisäyksenä 500 000 markkaa ot-
8166: Partalan tutkimusasema luomututkimusta var- sonitutkimukseen ilman epäpuhtauksien
8167: ten. mittaukseen tarvittavien analysaattori-
8168: Otsonin vaikutusta viljelykasveihin pitäisi eh- laitteiden hankkimiseksi Maatalouden
8169: dottomasti tutkia. Siksi Maatalouden tutkimus- tutkimuskeskukselle.
8170: keskus tarvitsee määrärahan hankkiakseen ot-
8171: sonitutkimukseen ilman epäpuhtauksien mit-
8172: taukseen tarvittavat analysaattorilaitteet.
8173:
8174: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8175:
8176: Sirkka-Liisa Anttila
8177: 1990 vp. 1425
8178:
8179: Raha-asia-aloite n:o 1343
8180:
8181:
8182:
8183:
8184: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimuskes-
8185: kukselle Hevostalouden tutkimusaseman hevosurheilualueen
8186: kunnostamiseen Ypäjällä
8187:
8188:
8189: Eduskunnalle
8190:
8191: Maatalouden tutkimuskeskuksen yhteydessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8192: toimivan Hevostalouden tutkimusaseman he- taen,
8193: vosurheilualueen kuntoon saattaminen vaatii
8194: loppurahoituksen. Ypäjälle on rakennettu hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8195: vin ajanmukaiset uudet hevosten kasvatustilat, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8196: on rakennettu uusi hevossairaala ja nyt on 30. 70. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
8197: oleellista se, että myös Hevostalouden tutki- käytettäväksi Maatalouden tutkimus-
8198: musaseman tarvitsemat hevosurheilualueet saa- keskukselle Hevostalouden tutkimusase-
8199: daan asianmukaiseen kuntoon. Siihen tarvitaan man hevosurheilualueen loppurahoituk-
8200: 2 000 000 markan loppurahoitus. seen Ypäjän kunnassa.
8201:
8202: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8203:
8204: Sirkka-Liisa Anttila
8205: 1426 1990 vp.
8206:
8207: Raha-asia-aloite n:o 1344
8208:
8209:
8210:
8211:
8212: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Päijät-Hämeen eräisiin tie-
8213: hankkeisiin
8214:
8215:
8216: Eduskunnalle
8217:
8218: Kosken Hl. kunta on jo useana vuonna teh- tieltä n:o 12 ja kevyen liikenteen väylien raken-
8219: nyt tieviranomaisille esityksiä Pätiiän paikallis- tamissuunnitelma on ollut vireillä jo vuosia.
8220: tien n:o 13881 muuttamisesta maantieksi. Päti- Hämeen piirin tienpidon toimenpideohjelmassa
8221: Iän paikallistien liikennemäärät olivat TVL:n hankkeet toteutettaisiin seuraavasti: Valtatien
8222: vuoden 1985 liikennelaskentojen mukaan 230 n:o 12 Kosken Hl. liittymät 2 milj. markkaa ja
8223: ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä vastaa monien kevyen liikenteen väylät 3 milj. markkaa. Kunta
8224: samanlaisten maanteiden liikennemääriä. Mai- on laadituttanut kevyen liikenteen väylästöstä
8225: nittu tie on tielaitoksen uusimmassa tieverkon tiesuunnitelman, johon liittyy erityinen ympä-
8226: runkosuunnitelmassa luokiteltu yhdystieksi ja ristösuunnitelma. Nykyiset sisääntuloteiden liit-
8227: Päijät-Hämeen seutukaavaliiton suunnitelmas- tymät valtatieltä n:o 12 ovat hyvin vaaralliset,
8228: sa kokoojatieksi. Tiellä on myös runsaasti ras- koska niitä ei ole varustettu kääntymiskaistoilla
8229: kasta liikennettä. Pätiiän paikallistien Kosken ja niiltä puuttuu valaistus.
8230: puoleinen 7 km:n osa on tiemestaripiirin kun- Edellä olevan perusteella Päijät-Hämeessä
8231: nossapitovaroin peruskorjattu 1985-86, jolloin oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin määrärahaa
8232: tie on saanut myös soppipintauksen. Tielaitok- seuraavasti:
8233: sen suunnitelmissa on tien parannuksen jatkami- Pätiiän paikallistien muuttami-
8234: nen. Kosken Hl. kunnan alueella on paikallistei- seen yleiseksi tieksi 1,0 mmk
8235: tä yhteensä 72 km ja maanteitä vain 27 km. Kalkkisten sillan rakentamiseen
8236: Tie- ja vesirakennushallitus on yhdessä Asikkalassa 1,0 mmk
8237: TVL:n Hämeen piirin kanssajärjestänyt kesällä Valtatien n:o 12 sisääntuloteiden
8238: 1985 Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen lii- liittymien liikenneturvallisuuden
8239: kennekokeilun. Tämä kokeilu aiheutti Kalkkis- parantamiseen Kosken Hl. kunnas-
8240: ten seudulla Asikkalassa huomattavaa haittaa sa ja kevyen liikenteen järjestelyihin 1,0 mmk
8241: elinkeinoelämälle ja maataloudelle. Päivittäis-
8242: tavarakaupan myynti laski huomattavasti ja os- Yhteensä 3,0 mmk
8243: tosmatkat suunnattiin kuntakeskukseen ja Lah-
8244: teen. Ammattiautoilijoille lossin aikataulun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8245: mukainen liikennöinti merkitsi useiden tuntien taen,
8246: odotusaikoja ja siten tulonmenetyksiä. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8247: eläinlääkäripalvelujen saanti vaikeutui. Siksi on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8248: erittäin perusteltua rakentaa silta lossin väylälle 31.24.21 lisäyksenä 3 000000 markkaa
8249: ihmisten ja elinkeinoelämän kulkuyhteyksien Päijät-Hämeessä olevien, perusteluissa
8250: turvaamiseksi Asikkalan kunnassa. mainittujen tiehankkeiden toteuttami-
8251: Kosken Hl. sisääntuloteiden liittymien valta- seen.
8252: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8253:
8254: Sirkka-Liisa Anttila
8255: 1990 vp. 1427
8256:
8257: Raha-asia-aloite n:o 1345
8258:
8259:
8260:
8261:
8262: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hiidensillan peruskorjaami-
8263: seen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Janakkalan
8264: kunnassa
8265:
8266:
8267: Eduskunnalle
8268:
8269: Valtatietä n:o 3 rakennetaan parhaillaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8270: moottoritieksi. Tässä yhteydessä esitetään to- taen,
8271: teutettavaksi moottoritien ja maantien Vira-
8272: la-Turenki rakentamisen yhteydessä Hiidensil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8273: lan peruskorjaaminen ja samalla kevyen liiken- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8274: teen väylien rakentaminen. Koko hankkeen 31.24.21 2000000 markkaa Hämeen
8275: kustannusarvio on 5,3 milj. markkaa. Hank- tiepiirille käytettäväksi Niidensillan pe-
8276: keeseen tulisi varata määrärahat ensi vuodelle, ruskorjaamiseen ja kevyen liikenteen
8277: koska valtatien n:o 3 moottoritieksi rakentami- väylien rakentamiseen Janakkalassa.
8278: nen etenee nimenomaan Janakkalan kohdalla.
8279:
8280: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8281:
8282: Sirkka-Liisa Anttila
8283: 1428 1990 vp.
8284:
8285: Raha-asia-aloite n:o 1346
8286:
8287:
8288:
8289:
8290: Anttila: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin rakentami-
8291: seen valtatien n:o 10 alitse Tammelan kunnassa
8292:
8293:
8294: Eduskunnalle
8295:
8296: Maatien Lamala-Myllykylä peruskorjaus kylän tieltä puuttuu. Hankkeen toteuttamiseksi
8297: on valmistumassa. Tien peruskorjaussuunnitel- tulee valtion tulo- ja menoarvioon saada erillis-
8298: maan ei sisältynyt alkuperäissuunnitelmassa rahoitus osoitettuna tiepiirille käytettäväksi ali-
8299: mukana ollutta alikulkusiltaa, joka turvaisi las- kulkutunnelin rakentamiseen.
8300: ten koulutien. Alikulkusillan rakentamisesta on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8301: 71 kyläläistä tehnyt esityksen allekirjoittamal- taen,
8302: Iaan kirjeellä, joka on toimitettu Tammelan
8303: kunnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8304: Koska alikulkutunnelin rakentaminen ei si- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8305: sältynyt alkuperäiseen tiesuunnitelmaan, tarvit- 31.24.21 lisäyksenä 500000 markkaa
8306: see se erillisrahoituksen. Alikulkutunneli on Hämeen tiepiirille käytettäväksi alikul-
8307: kuitenkin välttämätön koululaisten liikennetur- kutunnelin rakentamiseen valtatien n:o
8308: vallisuuden kannalta. Samassa yhteydessä tulisi JO alitse maantien n:o 282 ja Niittykul-
8309: rakentaa se muutama kymmenen metriä jalan- man yksityistien liittymään Tammelan
8310: kulkutietä, joka tällä hetkellä Lamalan-Mylly- kunnassa.
8311:
8312: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8313:
8314: Sirkka-Liisa Anttila
8315: 1990 vp. 1429
8316:
8317: Raha-asia-aloite n:o 1347
8318:
8319:
8320:
8321:
8322: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hämeen tiepiirille käytettä-
8323: väksi Lounais-Hämeen tiehankkeisiin
8324:
8325:
8326: Eduskunnalle
8327:
8328: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpi- Humppilasta tai Forssasta. Matkaa on 10 kilo-
8329: deohjelmassa on vuosille 1990-1992 merkitty- metriä molempiin suuntiin. Tien huono kunto
8330: nä Jokioisten-Forssan maantien n:o 280 ra- erityisesti Matkusta Humppilaan ja sen mutkai-
8331: kentamishanke. Hankkeen kustannusarvio on suus, kuraisuus ja kuoppaisuus tekevät työmat-
8332: 37,9 milj. markkaa. Hankkeen suunnittelu on kasta hyvin epämiellyttävän. Tien vaikutuspii-
8333: loppusuoralla, ja siksi vuoden 1991 tulo- ja me- rin asukkaat ovat keränneet ison joukon nimiä
8334: noarvioon tarvitaan aloitusmääräraha. adressiin, jossa vaaditaan tien pikaista perus-
8335: Maantie välillä Saviniemi-Perähuhta on korjausta ja päällystettä tielle.
8336: huonokuntoinen ja kapea, mutta hyvin vilk- Teuron-Vaihijoen tie on teurolaisten asuk-
8337: kaasti liikennöity. Urjalan kunnan samoin kuin kaiden tieyhteys Tammelan kuntakeskukseen ja
8338: Forssan kaupungin Koijärven alueella olevien sieltä edelleen Forssaan. Tie on päivittäin vilk-
8339: asukkaiden liikenneyhteydet läänin pääkaupun- kaasti liikennöity, ja tien peruskorjaus ja pääl-
8340: kiin Hämeenlinnaan paranevat huomattavasti lystäminen ovat olleet teurolaisten toivelistalla
8341: maantien Saviniemi-Perähuhta peruskorjaa- jo pitkään. Asiasta on tehty sekä esityksiä että
8342: misen myötä. Erittäin vaikeasti liikennöitävä aloitteita kylätoimikunnan toimesta niin tiemes-
8343: kohta tällä hetkellä kyseisellä maantiellä on tarille Forssaan kuin Hämeen tie- ja vesiraken-
8344: Teuron kylän kohdalla. Tien yleissuunnitelma nuspiirille Tampereelle. Tiepiiri ja tiemestari
8345: on valmistunut ja on vahvistettu syksyllä 1989. ovat valmiita hankkeen toteuttamiseen, jos vain
8346: Saviniemen-Perähuhdan maantien rakentami- rahaa hankkeeseen saadaan.
8347: nen on tarkoitus aloittaa välillä Saviniemi- Saarensalmen silta Tammelan kunnassa Saa-
8348: Lautaporras 12,1 kilometrin matkalla ja toteut- ren kansanpuistoalueena on historiallisesti ar-
8349: taa vuosina 1990-1992. Hankkeen kustan- vokas, mutta liikenteellisesti hyvin matala ja
8350: nusarvio on 5,5 milj. markkaa. kapea nykyajan liikennevaatimuksia ajatellen.
8351: Maantie n:o 2847 Toijalasta Huhtiin Urja- Saarensalmen sillan sekä leveys että korkeus
8352: laan toimii yhdystienä Toijalasta Urjalan ase- sulkevat pois liikennemahdollisuuden korkeam-
8353: malle ja edelleen Forssan suuntaan. Tämä ns. milta kuorma-autoilta ja kaikilta vähänkin le-
8354: kokoojatie on tiesuunnitelman puolesta valmis veämmiltä kuljetuksilta. Sillalla ei ole kuin yksi
8355: toteutettavaksi. Tiestöä on perusparannettu Ur- ajokaista ja sekin hyvin kapea. Uuden sillan
8356: jalan asemalta Toijalan suuntaan noin 8 kilo- suunnittelu nykyisen Saarensalmen sillan välit-
8357: metrin matkalta. Hanke on käynnistetty vuon- tömään läheisyyteen taikka muualle tulee käyn-
8358: na 1990 ja sitä tulee jatkaa Toijalaan saakka. nistää mahdollisimman nopeasti, ja tätä varten
8359: Ypäjän kunnan alueella Hyrsynkulman pai- tarvitaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioon li-
8360: kallistie on odottanut päällystettä useita vuosia. sää määrärahaa.
8361: Hanke on kuitenkin määrärahojen puutteen Liikenneministeriön ja tiehallituksen selvi-
8362: vuoksi jäänyt toteuttamatta. tyksissä soratieverkon osalta on selvästi todis-
8363: Maantie Matkusta Humppilaan on vilkkaasti tettu, että Hämeen tiepiirissä on yli 300 ajoneu-
8364: liikennöity, varsinkin työmatkaliikennettä tiellä von vuorokausiliikenteen omaavia sorateitä
8365: on runsaasti. Matkun taajamassa ovat lopetta- päällystämättä huomattavasti enemmän kuin
8366: neet toimintansa saha, tapettitehdas ja rullateh- muualla Etelä-Suomessa. Nämä alemmanastei-
8367: das. Tämän johdosta matkulaiset ovat olleet sen tieverkon soratiet ovat erittäin tärkeät väy-
8368: pakotettuja hakemaan työpaikkansa joko lät juuri paikalliselle väestölle. Niiden peruskor-
8369:
8370: 15 200052Y
8371: '1430 1990 vp. - RA n:o 1347
8372:
8373: jaaminen ja rakentaminen ei ole rahallisesti ko- paikallistien päällystämiseen 500 000 markkaa,
8374: vin suuri summa verrattuna kolmostien mootto- Matkun-Humppilan maantien peruskorjaami-
8375: ritieksi rakentamiseen tms. Soratieverkoston seen 1,0 milj. markkaa, Teuron-Vaihijoen tien
8376: kehittäminen Hämeessä on kiinni poliittisen peruskorjaamiseen 1,0 milj. markkaa, Saaren-
8377: tahdon puutteesta. Maaseudun kehittämisen salmen sillan suunnitteluun 1,0 milj. markkaa
8378: tärkeänä tekijänä on olemassa oleva tieverkko ja Humppilan taajaman kevyen liikenteen väy-
8379: ja sen kunto. liin 1,0 milj. markkaa.
8380: Humppilan keskustaajaman kevyen liiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8381: teen väylien rakentaminen on kiireellinen asia, taen,
8382: koska vilkas taajama on täysin ilman kevyen lii-
8383: kenteen väyliä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8384: Edellä olevan perusteella Lounais-Hämeessä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8385: oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin määrärahaa 31.24.77lisäyksenä 12500000 markkaa
8386: seuraavasti: Jokioisten-Forssan maatiehen 1,0 Hämeen tiepiirille käytettäväksi Lou-
8387: milj. markkaa, Saviniemen-Perähuhdan nais-Hämeessä olevien, perusteluissa
8388: maantien peruskorjaukseen 5,0 milj. markkaa, mainittujen teiden perusparantamiseen
8389: Toijalan-Huhdin maantien n:o 2847 peruskor- tai päällystämiseen.
8390: jaukseen 2,0 milj. markkaa, Hyrsynkulman
8391:
8392: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8393:
8394: Sirkka-Liisa Anttila
8395: 1990 vp. 1431
8396:
8397: Raha-asia-aloite n:o 1348
8398:
8399:
8400:
8401:
8402: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hämeen tiepiirille käytettä-
8403: väksi Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueen tiehankkeisiin
8404:
8405:
8406: Eduskunnalle
8407:
8408: Maantie Lautaportaasta Kuurilaan on pääl- nan suuntaan, mutta myös pitempimatkaista
8409: lystetty ja peruskorjattu Tammelan kunnan Luopioisten suunnalta tulevaa liikennettä. Hau-
8410: osuudelta tien alkupäästä runsaan 8 kilometrin hon-Hattulan maantien suunnittelu on käyn-
8411: matkalta. Lautaportaan-Kuurilan maantie on nistynyt ja tiehankkeen toteuttamiseen toivo-
8412: kokoojatie ja erittäin merkittävä yhteisväylä taan pikaisesti ryhdyttävän.
8413: Toijalan ja Iittalan suunnasta Tammelaan ja Maantien n:o 3223 perusparantaminen ja
8414: Forssaan tuleville ihmisille. Tien nykyinen kun- kestopäällystäminen välillä Lehdesmäki-Sap-
8415: to on kuitenkin niin huono, että liikenne tänä pee on ollut pitkään Hauhon kunnan toivelistal-
8416: päivänä kiertää Toijalan kautta valtatietä n:o 9 la. Hanke on vihdoin toteutettava.
8417: käyttäen, koska mutkainen ja kuoppainen sora- Paikallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 2 ris-
8418: tie ei houkuttele autoilijoita. Hämeen tie- ja ve- teyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta
8419: sirakennuspiirissä on puolet teistämme jo pääl- Hauhon kirkonkylässä on tehty useita esityksiä
8420: lystetty, kun taas Kalvolan kunnassa on koko Hämeen tiepiirille. Kyseisellä alueella on sattu-
8421: kunnan alueella noin 140 kilometrin pituinen nut onnettomuuksia melko usein myös viime
8422: tieverkosto, josta on päällystetty ainoastaan 30 kesinä. Siksi hankkeen rahoitus tulee saada
8423: kilometriä ja siitäkin pääosa valtatietä n:o 3 ja vuonna 1991.
8424: kunnan keskustaajaman läpi kulkevaa maantie- Vanha nelostie Lammilla ja Hausjärvellä on
8425: tä. Samoin on todettava, että tie Lautapor- odottanut peruskorjausvuoroaan useita vuosia.
8426: ras-Kuurila on merkitty Parolassa toimivan Hankkeen suunnitelmat ovat pääosin vahvistet-
8427: panssariprikaatin harjoitustieksi, jolloin tien tuina, ja loppuosa on tielain mukaisessa käsitte-
8428: päällystämisessä on otettava huomioon panssa- lyssä parhaillaan. Tien pituus on 30 kilometriä
8429: rivaunujen erityistarpeet. ja hanke on tarkoitus toteuttaa heti, kun vain
8430: Hämeen tiepiirin toimenpideohjelmassa on riittävä määrä määrärahoja hankkeen toteutta-
8431: suunniteltu toteutettavaksi myös Iittalan ke- miseen saadaan.
8432: vyen liikenteen väylät, koska Iittalan keskustan Edellä olevan perusteella Kanta-Hämeessä ja
8433: jalankulku- ja pyöräliikenne on vilkasta. Tur- Pirkanmaalla oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin
8434: vallisuussyistä näiden hankkeiden mahdollisim- määrärahoja seuraavasti: Lautaportaan-Kuu-
8435: man kiireellinen toteuttaminen on perusteltua. rilan tien peruskorjaamiseen ja päällystämiseen
8436: Tieverkoston kehittämistä ajatellen Hauhon 3,0 milj. markkaa, Iittalan kevyen liikenteen
8437: kunta pitää erittäin tärkeänä, että maantien n:o väylien rakentamiseen 1,0 milj. markkaa, ke-
8438: 3045 ja paikallistien n:o 13913 parantaminen vyen liikenteen väylän rakentamisen loppuun
8439: Hauhon kohdalla kevyen liikenteen väylän jär- saattamiseen maantien n:o 3054 ja paikallistien
8440: jestelyin toteutetaan mahdollisimman pian. n:o 13913 kohdalla Hauholla 1,0 milj. mark-
8441: Hankkeen kustannusarvio on 1,7 milj. mark- kaa, Hauhon-Hattulan maantien yleissuunni-
8442: kaa, ja se on toimenpideohjelmassa vuodelle telman laatimiseen 2,0 milj. markkaa, paikallis-
8443: 1989. tien n:o 13919 ja valtatien n:o 12 risteyksen lii-
8444: Hauhon kuntakeskuksen ja Hämeenlinnan kenneturvallisuuden parantamiseen Hauhon
8445: välisen suoran tieyhteyden puuttuminen on ko- kirkonkylässä 1,0 milj. markkaa ja Lammin-
8446: ko Kanta-Hämeen tieverkon suurin rakenteelli- Mommilan maantien peruskorjauksen aloitta-
8447: nen heikkous. Tieyhteys tulee palvelemaan ensi miseen vahvistettujen suunnitelmien mukaisesti
8448: sijassa Hauhon kunnan yhteyksiä Hämeenlin- 5,0 milj. markkaa.
8449: 1432 1990 vp. - RA n:o 1348
8450:
8451: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31.24. 77 lisäyksenä 13 000 000 markkaa
8452: taen, Hämeen tiepiirille Kanta-Hämeessä ja
8453: Pirkanmaa/la olevien, perusteluissa mai-
8454: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden nittujen tiehankkeiden toteuttamiseen.
8455: 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
8456:
8457: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8458:
8459: Sirkka-Liisa Anttila
8460: 1990 vp. 1433
8461:
8462: Raha-asia-aloite n:o 1349
8463:
8464:
8465:
8466:
8467: Anttila: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajoharjoittelu-
8468: radan rakentamiseksi Urjalaan
8469:
8470:
8471: Eduskunnalle
8472:
8473: Ajokorttitutkinto on uudistunut. Liukkaan netellen rakentamiskustannukset jäisivät 1,5
8474: kelin ajotutkinto tulee uusille ajokortinsuoritta- milj. markkaan rakennuspaikan hyvän tarkoi-
8475: jille pakolliseksi, ja mahdollisesti jatkossa myös tukseen sopivuuden huomioon ottaen. Ajohar-
8476: ajokortin säilyttäminen vaatii liukkaan kelin joittelurata tulee sijaitsemaan Urjalan keskus-
8477: harjoittelun. Uudistuksen myötä koko maahan tasta n. 7 km Punkalaitumelle päin. Hallituksen
8478: tarvitaan n. 30 liukkaan kelin ajoharjoittelura- budjettiesityksessä on varattu 5 000 000 mk val-
8479: taa. tionavuksi ajoharjoitteluratojen rakentami-
8480: Liikenneministeriön edustajan sekä alueen seen.
8481: autokoulujen kanssa käydyissä neuvotteluissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8482: on päädytty esittämään yhden ajoharjoittelura- taen,
8483: dan perustamista Urjalan Honkalaan. Urjalan
8484: rata tulisi omalta osaltaan palvelemaan pienem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8485: pimuotoisena harjoittelu- ja tutkinnonsuoritta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8486: misratana kaikkia autokouluajoneuvoja varten. 31.40.50 1 500 000 markkaa käytettä-
8487: Rataa ei suunniteltaisi eikä rakennettaisi yli väksi liukkaan kelin ajoharjoitteluradan
8488: 15 000 tonnin yhdistelmäajoneuvoille. Näin me- perustamiseksi Urjalan kuntaan.
8489:
8490: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8491:
8492: Sirkka-Liisa Anttila
8493: 1434 1990 vp.
8494:
8495: Raha-asia-aloite n:o 1350
8496:
8497:
8498:
8499:
8500: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen, Päijät-
8501: Hämeen ja Lounais-Hämeen postipalvelujen turvaamiseen
8502:
8503:
8504: Eduskunnalle
8505:
8506: Postin toimivuus on kylälle yksi sen elineh- Iinen asiamiespostijärjestelmä, milloin se on
8507: doista. Postipankin päätettyä lopettaa lähes mahdollista järjestää.
8508: 2 000 postipankin konttoria on jouduttu aivan Valtion ei tulisi itse ensimmäisenä omilla toi-
8509: uudenlaisen tilanteen eteen. Posti- ja telelaitok- menpiteillään olla karsimassa maaseutualuei-
8510: sesta liikelaitoslakiuudistuksen jälkeen on tullut den peruspalveluja. Tätä on pohtinut hallitus-
8511: valtion liikelaitos, jonka tulee omalla toimin- neuvos Liisa Holamon postitoimipaikkatyöryh-
8512: nallaan kattaa menonsa. Samassa yhteydessä mä päätyen aivan samanlaiseen lopputulok-
8513: laitoksen palvelutavoitteita asettettaessa alun seen. Siksi maaseutupostien ylläpitämiseen tar-
8514: alkaen tarkoituksena oli osoittaa erillismäärära- vittavat rahat tulee osoittaa erillisrahoituksena.
8515: ha haja-asutusalueiden postitoimipaikkojen toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8516: minnan turvaamiseksi sosiaalisina peruspalve- taen,
8517: luina. Koska tätä erillismäärärahaa ei ole osoi-
8518: tettu, on posti ollut pakotettu saneeraamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8519: toimipaikkojaan kannattavuutensa parantami- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8520: seksi. Hankkeen valmistelu on edennyt niin pit- 5 000 000 markkaa käytettäväksi Kanta-
8521: källe, että syyskuun loppuun mennessä posti- ja Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Lounais-
8522: telehallitus tulee saamaan postipiireiltä esityk- Hämeessä sulkemisuhan alla olevien
8523: sen postikonttoriverkoston toimenpidesuunni- maaseudun postitoimipaikkojen toimin-
8524: telmaksi, jolla valtaosa maaseutuposteista joko tojen turvaamiseen.
8525: lakkautetaan kokonaan tai jäljelle jää mahdol-
8526:
8527: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8528:
8529: Sirkka-Liisa Anttila
8530: 1990 vp. 1435
8531:
8532: Raha-asia-aloite n:o 1351
8533:
8534:
8535:
8536:
8537: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lentokentän kii-
8538: toradan leventämiseen Asikkalassa
8539:
8540:
8541: Eduskunnalle
8542:
8543: Vesivehmaan lentokentän kehittäminen näh- luu vuodelle 1988 kentän 1,2 km pitkän ja 10 m
8544: dään Päijät-Hämeessä tänä päivänä entistä tär- leveän kiitoradan leventäminen 20 metriin.
8545: keämpänä. Kentän kehittämisen esteenä olleet Suunnitelmissa on myös kiitoradan pidentämi-
8546: kiitoradan pidentämiseen tarvittavien maa- nen. Kiitoradan leventäminen aloitettiin jo
8547: alueiden omistussuhteet ovat ratkeamassa vuonna 1985, mutta se on vasta alkutekijöissä.
8548: myönteisesti. Ennen kaikkea lentoturvallisuuden takia maa-
8549: Kentän kehittämisen osalta on meneillään kuntaliitto pitää tärkeänä, että kiitoradan le-
8550: Päijät-Hämeen voimavarat -projekti. Tavoit- ventäminen suoritettaisiin vuoden 1991 aikana.
8551: teena on tuottaa konkreettinen kentän kehittä- Vesivehmaan lentokentän kehittämisraha tälle
8552: misohjelma ja kentän käyttömahdollisuuksia vuodelle oli 250 000 markkaa.
8553: kuvaava esite. Edellä olevan perusteella ehdotan,
8554: Lentokenttäsäätiö on toimittanut 18.2.1986
8555: liikenneministeriölle ja ilmailuhallitukselle len- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8556: tokentän kehittämistoimenpideohjelman vuo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
8557: delle 1987. Kyseisen ohjelman lisäksi on säätiön 31.99.41 500 000 markkaa Vesiveh-
8558: tavoitteena saada kenttä mittarilentokelpoi- maan lentokentän kiitoradan leventämi-
8559: seksi. seen.
8560: Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen kuu-
8561:
8562: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8563:
8564: Sirkka-Liisa Anttila
8565: 1436 1990 vp.
8566:
8567: Raha-asia-aloite n:o 1352
8568:
8569:
8570:
8571:
8572: Anttila: Määrärahan osoittamisesta maakaasuverkon jatkora-
8573: kentamiseen välillä Riihimäki-Forssa-Uusikaupunki
8574:
8575:
8576: Eduskunnalle
8577:
8578: Päätös maakaasuputken rakentamisesta vä- Hankkeesta budjettiin aiheutuvat menot riip-
8579: lillä Riihimäki-Forssa-Uusikaupunki tulisi puvat siitä, mikä osuus tulee osakepääoman ko-
8580: tehdä mahdollisimman pian. Samoin jatkotoi- rotuksille, mikä korkotuelle.
8581: menpiteet tulee käynnistää mitoituksella, joka Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8582: mahdollistaisi myös kaasuntoimitukset Ruot- taen,
8583: siin. Esiselvityksessä pohjoinen linjaus Uudes-
8584: takaupungista Gävleen Ruotsiin on osoittautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8585: nut käyttökelpoisimmaksi. Putken rakentamis- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
8586: päätös mahdollistaisi maakaasuun perustuvan markkaa korkotukeen ja 160 000 mark-
8587: energiantuottamisvaihtoehtojen toteuttamisen kaa osakepääoman korotukseen maa-
8588: mm. Forssan ja Turun seuduilla. Forssan maa- kaasuverkon jatkorakentamiseksi välillä
8589: kaasulla toimiva lämmitysvoimala sisältyykin Riihimäki-Forssa- Uusikaupunki.
8590: uuteen sähkönhuollon runkosuunnitelmaan.
8591:
8592: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8593:
8594: Sirkka-Liisa Anttila
8595: 1990 vp. 1437
8596:
8597: Raha-asia-aloite n:o 1353
8598:
8599:
8600:
8601:
8602: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeensaajien asumis-
8603: tukien ylimääräiseen korottamiseen
8604:
8605:
8606: Eduskunnalle
8607:
8608: Eduskunta hyväksyi lähes viimeisenä työnään sen erikseen hakea. Miten on ymmärrettävissä
8609: kesäkuussa 1988 asumistukilain muutoksen, se, että Kansaneläkelaitoksen kautta asumistu-
8610: jolla asumistukea korotettiin vuokrankorotuk- kensa saavat henkilöt ovat niin eriarvoisessa
8611: sia vastaavasti 8, 7 prosentilla 1.8.1988 alkaen. asemassa, että heidän asumistukeansa korote-
8612: Tämän korotuksen saivat asuntohallituksen taan vasta sen jälkeen, kun vuositasolla vuokra-
8613: kautta asumistukensa saavat 85 000 suomalaista kustannusten nousu on ollut 622 markkaa?
8614: ruokakuntaa, joista 80 prosenttia on lapsiper- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8615: heitä ja 10 prosenttia yksinäisiä. On aivan oi- nioittaen,
8616: kein ja perusteltua auttaa erityisesti lapsiperhei-
8617: tä. Samanaikaisesti olemme kuitenkin jättämäs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8618: sä kaikkein pienimmällä eläkkeellä elävät, Kan- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8619: saneläkelaitoksen kautta asumistukensa saavat 10 000 000 markkaa ylimääräiseksi li-
8620: 150 000 tuensaajaa täysin ilman korotuksia. säksi Kansaneläkelaitoksen kautta asu-
8621: Kansaneläkelaitoksen asumistukea tarkistetaan mistukensa saavien, kaikkein pienim-
8622: voimassa olevien ohjeiden mukaan vasta sen mällä eläkkeellä elävien eläkeläisten asu-
8623: jälkeen, jos asumistukikustannuksissa tapahtuu mistukeen sen korottamiseksi yleisen
8624: vuoden aikana eläkkeensaajan kohdalla 622 asumistuen korotusta vastaavasti.
8625: markan nousu. Tämäkin korotus pitää jokai-
8626:
8627: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8628:
8629: Sirkka-Liisa Anttila Anneli Jäätteenmäki Matti Väistö
8630: 1438 1990 vp.
8631:
8632: Raha-asia-aloite n:o 1354
8633:
8634:
8635:
8636:
8637: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille vanhusten, vam-
8638: maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemiseen
8639:
8640:
8641: Eduskunnalle
8642:
8643: Vuoden 1984 alusta voimaan tullut yhtenäi- Vanhusten kotihoidon tuen laajentamiseen ja
8644: nen suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä, ns. suositusten mukaisen kotihoidon tuen maksa-
8645: Valtava-järjestelmä mahdollisti vanhusten, tukseen tarvitaan lisärahoitusta. Liian monessa
8646: vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon- kunnassa kuukausikorvaukset hoitajille ovat
8647: tukijärjestelmän, joka on sosiaalihuollon nor- vain noin puolet suosituksen mukaisista kor-
8648: maalia palvelutoimintaa. Vanhusväestömme vauksista.
8649: kasvava määrä on aiheuttanut kunnissa painei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8650: ta erityisesti vanhusten, vammaisten ja pitkäai- nioittaen,
8651: kaissairaiden kotihoidontukimäärärahan kas-
8652: vattamiseen. Ongelmana ovat kuitenkin olleet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8653: valtion taholta tulleet toistaiseksi melko niukat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8654: resurssit. Samalla on todettava, että vanhuksen, 33.33.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
8655: vammaisen tai pitkäaikaissairaan kotihoito tu- vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais-
8656: lee kansantaloudellisesti laskettuna yhteiskun- sairaiden kotihoidontukijärjestelmän
8657: nalle monin verroin halvemmaksi kuin henkilön laajentamiseen tarvetta vastaavasti.
8658: hoitaminen laitoshoidossa. Kustannukset ovat
8659: keskimäärin vain yksi kolmasosa siitä, mitä lai-
8660: toshoitokustannukset ovat vanhusta kohti.
8661:
8662: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8663:
8664: Sirkka-Liisa Anttila Anneli Jäätteenmäki Matti Väistö
8665: 1990 vp. 1439
8666:
8667: Raha-asia-aloite n:o 1355
8668:
8669:
8670:
8671:
8672: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuutena kunnille
8673: ympäristönsuojelun käyttökustannuksiin
8674:
8675:
8676: Eduskunnalle
8677:
8678: Valtionosuusvirkoja ympäristönsuojeluhal- Valtionosuusvirkojen niukkuus estää tehtävien
8679: lintoon tarvitaan ainakin 100. Vuoden 1988 val- delegoimisen kuntien ympäristönsuojelulauta-
8680: tion tulo- ja menoarviossa kiintiö oli 55 uutta kunnille ja heikentää samalla kuntien valmiutta
8681: virkaa. Hallitus esittää vuodelle 1991 hyväksyt- hoitaa niille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä.
8682: täväksi valtionosuuden piiriin enintään 55 vir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8683: kaa. Virkoja tarvitaan lisää siitä syystä, että nioittaen,
8684: siirtymäkauden päättyessä tämän vuoden lo-
8685: pussa loputkin ilmansuojelulain ja jätehuolto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8686: lain mukaiset, kunnan hoidettavat tehtävät siir- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
8687: tyvät ympäristönsuojelulautakunnan tehtävik- 33.34.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
8688: si. Ensi vuonna on tarkoitus toteuttaa myös laa- valtionosuutena kunnille ympäristön-
8689: jemmin jätehuoltotehtävien delegointi kunnille suojelun käyttökustannuksiin 30 uuden
8690: ympäristöministeriön päätöksellä. Ympäristön- ympäristönsuojelusihteerin viran perus-
8691: suojelulautakunnalle ovat siirtymässä myös tamista varten.
8692: mm. leirintäalueiden lupa- ja valvonta-asiat.
8693:
8694: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8695:
8696: Sirkka-Liisa Anttila Anneli Jäätteenmäki Matti Väistö
8697: 1440 1990 vp.
8698:
8699: Raha-asia-aloite n:o 1356
8700:
8701:
8702:
8703:
8704: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden hyötykäytön
8705: edistämiseen
8706:
8707:
8708: Eduskunnalle
8709:
8710: Jätteiden hyötykäytön edistäminen on hyvin teraaka-ainetta, joka tulisi saada hyötykäyt-
8711: keskeinen ympäristön tilaan vaikuttava kysy- töön, ja tässä tarkoituksessa määrärahaa tulisi
8712: mys. Hallitus esitti v. 1989 jätehuollon edistä- kasvattaa tuntuvasti tämänvuotisesta.
8713: mismäärärahaa pienennettäväksi vuoden 1988 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8714: tasosta 19 milj. markasta 11 milj. markkaan. nioittaen,
8715: Hallitus esittää ensi vuodelle 15 milj. markkaa
8716: osoitettavaksi jätehuollon edistämiseen. Tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8717: määrärahalla on tuettu erityisesti jätteiden hyö- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8718: tykäyttöä. Kaatopaikoille kulkeutuu miljardien 35.12.62 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
8719: markkojen edestä hyötykäyttöön kelvollista jä- jätteiden hyötykäytön edistämiseen.
8720:
8721: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8722:
8723: Sirkka-Liisa Anttila Anneli Jäätteenmäki Matti Väistö
8724: 1990 vp. 1441
8725:
8726: Raha-asia-aloite n:o 1357
8727:
8728:
8729:
8730:
8731: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Liesjärven kansallispuiston
8732: opastuskeskuksen suunnitteluun
8733:
8734:
8735: Eduskunnalle
8736:
8737: Pitkään vireillä ollut opastuskeskushanke Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8738: Tammelan kunnassa tulee saada käyntiin. taen,
8739: Opastuskeskus palvelisi Liesjärven kansallis-
8740: puiston alueen ohella myös muodostettavana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8741: olevan Torronsuon kansallispuiston tarpeita. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8742: Opastuskeskuksen suunnittelun ja toteutuksen 35.15. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa
8743: vaatima määräraha olisi noin 3 000 000 mark- käytettäväksi Liesjärven kansallispuis-
8744: kaa. Hankkeen käynnistämiseksi tulisi valtion ton opastuskeskuksen suunnitteluun
8745: vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon saada suun- Tammelan kunnassa.
8746: nittelumääräraha 500 000 markkaa.
8747:
8748: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8749:
8750: Sirkka-Liisa Anttila
8751: 1442 1990 vp.
8752:
8753: Raha-asia-aloite n:o 1358
8754:
8755:
8756:
8757:
8758: Anttila: Määrärahan osoittamisesta vesi- ja ympäristöhallinnon
8759: ympäristötutkimuksiin
8760:
8761:
8762: Eduskunnalle
8763:
8764: Vesi- ja ympäristöhallinnon viime kesänä te- ten PCB:stä saastunut järvi maassamme. Saas-
8765: kemissä simpukkatutkimuksissa paljastui mm., tumisen vaikutukset ulottuvat aina Vanaj ave-
8766: että Hämeenlinnan lähivesissä on niin kloorife- delle saakka.
8767: nolia kuin PCB:täkin. Kloorifenolipitoisuuk- Vesi- ja ympäristöhallinto tarvitsee riittävät
8768: sien määrä Vanajavedessä on jopa suurempi määrärahat tutkiakseen vesistöjemme kehitystä.
8769: kuin sellutehtaiden lähivesissä muualla maassa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8770: PCB:tä Vanajalle on levinnyt virtausten muka- taen,
8771: na Janakkalan Kernaalanjärvestä. Valtakun-
8772: nallinen selvitys osoitti orgaanisten klooriyhdis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8773: teiden säännöllisen seurannan tarpeelliseksi. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8774: Tutkimus osoitti edelleen, että tämän ryhmän 35.25.24 lisäyksenä 500 000 markkaa
8775: suurimmat pitoisuudet ovat Hämeenlinnan, käytettäväksi tarvittavien vesistöntutki-
8776: Kuopion ja Kajaanin kaupunkien lähivesissä. musten tekemiseen mm. Hämeenlinnan
8777: Kernaalanjärvi on tutkimuksen mukaan pahi- alueella.
8778:
8779: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8780:
8781: Sirkka-Liisa Anttila
8782: 1990 vp. 1443
8783:
8784: Raha-asia-aloite n:o 1359
8785:
8786:
8787:
8788:
8789: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Forssan kehräämöalueen ra-
8790: kennusten säilyttämiseen Forssassa
8791:
8792:
8793: Eduskunnalle
8794:
8795: Forssan kaupunki hankki vuonna 1982 omis- kaupungin mahdollisuudet huomioon ottaen on
8796: tukseensa Oy Finlayson Ab:n Forssan tehtaiden erityisen tärkeätä, että valtio osallistuisi myös
8797: kehräämörakennukset, kun kehräämön toimin- hankkeen rahoitukseen.
8798: ta lopetettiin. Tämä alue käsittää useita raken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8799: nuksia, yhteensä yli 24 000 m 2 • Kaupunki on jo taen,
8800: tähän mennessä korjannut osan rakennuksista
8801: kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoihin sekä pien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8802: yrityksille. Lähivuosina alueen kunnostamiseen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
8803: tarvittaisiin noin 25 milj. markkaa. Kaupunki 35.32.34 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
8804: on anonut ympäristöministeriöitä 1,5 milj. mar- käytettäväksi Forssan kehräämöalueen
8805: kan avustusta vuoden 1989 korjaustöihin ja 3,0 rakennusten säilyttämiseen ja värjäämö-
8806: milj. markan avustusta vuodelle 1990 värjää- rakennuksen peruskorjaukseen.
8807: mörakennuksen peruskorjaukseen. Forssan
8808:
8809: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8810:
8811: Sirkka-Liisa Anttila
8812: 1444 1990 vp.
8813:
8814: Raha-asia-aloite n:o 1360
8815:
8816:
8817:
8818:
8819: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveysseu-
8820: ralle kehitysyhteistyöhön lähtevien valmennusprojektiin
8821:
8822:
8823: Eduskunnalle
8824:
8825: Kehitysyhteistyöhön lähtevien määrä on vii- avulla voitaisiin vastata osittain käytännön on-
8826: me vuosina lisääntynyt. Projektit ovat olleet gelmiin etenkin, jos aineisto olisi esimerkiksi
8827: konkreettiseen rakennustyöhön, hoito- ja asen- etäopetusmetodein toteutettu. Intensiivinen
8828: nustyöhön liittyviä tai suunnittelutöitä. kurssi loisi vankempaa pohjaa ennen asema-
8829: Toiseen kulttuuriin siirtyminen on aina vaati- maahan lähtöä.
8830: va vaihe ihmisen elämässä. Se merkitsee oman Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
8831: tilanteen uudelleenarviointia, riskin ottamista tavasti,
8832: ja sellaisten asioiden kohtaamista, jotka voivat
8833: yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta olla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8834: katastrofaalisia. Sama koskee osittain ulko- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
8835: asiainministeriön työsektorilla toimivia. kan määrärahan käytettäväksi Suomen
8836: Sopeutumista toiseen kulttuuriin ja siinä toi- Mielenterveysseuralle kehitysyhteistyö-
8837: meen tulemista voitaisiin helpottaa aineiston hön lähtevien valmennusprojektiin.
8838: tuottamisella sekä kurssituksella. Aineiston
8839:
8840: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8841:
8842: Pirjo-Riitta Antvuori
8843: 1990 vp. 1445
8844:
8845: Raha-asia-aloite n:o 1361
8846:
8847:
8848:
8849:
8850: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Varhaisnuori-
8851: soliiton kansainvälisyyskasvatuksen tukemiseen
8852:
8853:
8854: Eduskunnalle
8855:
8856: Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton (PVL) kan- kasvatusjärjestelmään ja yhteiseen seminaariin
8857: sainvälinen toiminta muuttuu huomattavasti eestiläisten kanssa aiheena lasten kasvatus.
8858: idän avautumisen ja perinteisten nuorisotyöjär- Suomessa asuu kymmeniä perheitä, jotka
8859: jestelmien muuttumisen myötä. ovat adoptoineet ulkomailta lapsen. Näiden
8860: Samalla Suomi on joutunut tilanteeseen, jol- perheiden mukanaolo ja lasten sopeutuminen
8861: loin maassamme on eri kulttuureista huomatta- yhteiskuntaamme voi olla myönteistä, jos heille
8862: vasti enemmän ihmisiä kuin aiemmin ja näiden tarjotaan mahdollisuus osallistua PVL:n nor-
8863: ihmisten asema Suomessa on huomion kohtee- maaleihin leiritoimintoihin kokonaisina perhei-
8864: na. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi pakolai- nä yhdessä suomalaisperheiden kanssa. Myön-
8865: set, ulkomaisen adoption tehneet perheet ja pa- teisiä kokemuksia on kesän 1990 yhteisleiristä
8866: luumuuttajat. yhteistyössä Yhteiset Lapsemme ry:n kanssa.
8867: PVL haluaa olla tukemassa maahan tulleita Kolmen-neljän päivän loma-, virkistys- ja
8868: nuoria perheitä ja lapsia tutustumaan Suomeen. tutustumisaika on myös osa kansainvälisyys-
8869: Tärkeää on etenkin valistus maamme sisällä ja kasvatusta; se lähentää lapsia ja vähentää en-
8870: kansainvälisyyden huomioon ottaminen, soli- nakkoluuloja adoptiotoimintaa ja myös uusia
8871: daarisuuden ja vastuuntunnon kasvattaminen. tulokkaita kohtaan.
8872: PVL on vastaanottanut kahtena vuotena ees- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8873: tiJäisen lapsiryhmän. Vastavuoroisuusvierailua taen,
8874: ei ole tehty eikä ohjaajien tiedossa ole selvästi,
8875: mistä lähtökohdista lapset tulevat ja mikä yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8876: teiskunnallinen tilanne maassa nyt on. 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
8877: PVL järjestää 20 ohjaajalle ja vastuuhenki- kaa Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton
8878: löilleen 3 päivän matkan Eestiin tutustumaan kansainvälisyyskasvatuksen tukemiseen.
8879:
8880: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8881:
8882: Pirjo-Riitta Antvuori
8883:
8884:
8885:
8886:
8887: 16 200052Y
8888: 1446 1990 vp.
8889:
8890: Raha-asia-aloite n:o 1362
8891:
8892:
8893:
8894:
8895: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projektiin
8896:
8897:
8898:
8899: Eduskunnalle
8900:
8901: Nordbarn-projekti kartoittaa Suomeen tule- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8902: vien paluumuuttajien lasten ja nuorten taen,
8903: käyttäytymis- ja lukihäiriöitä seulontatutki-
8904: muksella yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8905: sekä pyrkii löytämään ennalta ehkäiseviä toi- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
8906: mintamalleja yhteistyössä pohjoismaisten vi- markkaa lasten neurologisten ja psykiat-
8907: ranomaisten kanssa. Lisäksi projekti suorittaa risten sairauksien LANEPSY ry:lle ns.
8908: laajaa tiedotustoimintaa paluumuuttajiin ja Nordbarn-projektia varten.
8909: heidän perheisiinsä liittyvästä problematiikasta
8910: ja niiden ennaltaehkäisystä saatujen tulosten
8911: pohjalta.
8912:
8913: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8914:
8915: Pirjo-Riitta Antvuori
8916: 1990 vp. 1447
8917:
8918: Raha-asia-aloite n:o 1363
8919:
8920:
8921:
8922:
8923: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveysseu-
8924: ralle psykiatristen potilaiden kriisiasuntojen perustamiseen
8925:
8926:
8927: Eduskunnalle
8928:
8929: Psykiatrisista potilaista lasketaan noin 1 600 Väliaikaisia kriisiasuntoja ei tällä hetkellä
8930: sellaisen potilaan, joka voitaisiin hoitaa avohoi- ole. Kuitenkin sellaisten perustaminen olisi yh-
8931: dossa, olevan edelleen sairaalassa lähinnä asun- teiskunnan kannalta taloudellisestikin järkevää,
8932: topulan vuoksi. Terveys-, sosiaali- ja asuntovi- koska niiden avulla voitaisiin luopua kalliim-
8933: ranomaisten kautta tapahtuva asuntojen hank- maksi tulevista sairaalapaikoista.
8934: kiminen tapahtuu valtakunnallisten suunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
8935: mien mukaan ja heidän tulee jakaa asuntoja ta- vasti,
8936: sapuolisesti erilaisille asunnontarvitsijoille.
8937: Psykiatriset potilaat jäävät usein ilman asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8938: toa siksi, että he eivät osaa pitää puoliaan eivät- 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
8939: kä heidän omaisensa yleensä rohkene puhua po- kan määrärahan käytettäväksi psykiat-
8940: tilaiden puolesta. Psykiatriset potilaat tarvitse- risten potilaiden väliaikaisten kriisiasun-
8941: vat myös kriisiasuntoja, väliaikaisasuntoja po- tojen järjestämistä varten Suomen Mie-
8942: tilaille, jotka ovat sairautensa takia vailla tur- lenterveysseuran ensiapu- ja kriisikes-
8943: vaa mutta eivät silti tarvitse sairaalahoitoa. kusten yhteyteen.
8944:
8945: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8946:
8947: Pirjo-Riitta Antvuori
8948: 1448 1990 vp.
8949:
8950: Raha-asia-aloite n:o 1364
8951:
8952:
8953:
8954:
8955: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Varhaisnuori-
8956: soliiton lapsipoliittisen toiminnan tukemiseen
8957:
8958:
8959: Eduskunnalle
8960:
8961: Vuonna 1989 YK hyväksyi sopimuksen lap- tyvä postikorttisarja, jota voi myös käyttää pe-
8962: sen oikeuksista. Suomessa lasten oikeudet on likortteina tai muistipelinä.
8963: pieniä puutteita lukuun ottamatta todettu hy- PVL järjestää syksyllä seminaarin uusille
8964: viksi, kun verrataan esimerkiksi kehitysmaiden päättäjille, jossa kansanomaisia lapsiperheitä
8965: lapsiin. koskevia tietoja julkaistaan ja käsitellään yh-
8966: Lapsille oikeuksista kertovaa materiaalia tai teiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien kir-
8967: omien oikeuksien oppimista on hankala esittää, joa. Verrattuna edes lähimaihin Suomen taso
8968: ja esittämistapa vaatii tarkkaa ajattelua idean sosiaalisella ja lapsiperheitä tukevalla tasolla on
8969: perille menemiseksi. Myös vanhemmille sopi- korkea ja saavutuksemme ovat arvostettuja ul-
8970: musteksti vaikuttaa koukeroiselta yleisluontoi- komailla.
8971: selta kapulatekstiltä, josta puuttuu imu. Seminaari käsittelee sitä, miltä tulevaisuus
8972: Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto (PVL) pai- näyttää, miten väestökehitys muuttaa palvelui-
8973: nattaa vanhemmille kasvatuksesta kertovan kir- den tarvetta ja miten talouspolitiikan muuttu-
8974: jan, joka valaisee vanhempien vastuuta lasten minen vähentää ilmaispalvelujärjestelmää.
8975: kasvatuksesta ja kansanomaisesti kertoo uusim- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8976: pien lapsia koskevien tutkimusten sisällöstä taen,
8977: helppotajuisella tekstillä. Mahdollisuuksien
8978: mukaan tutkimustuloksia pyritään katsomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8979: lapsen näkökulmasta. 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
8980: Kirjan kirjoittajina ovat lastenlääkäri, tutki- markkaa Porvarillisen Varhaisnuoriso-
8981: ja, neuvolatoiminnan asiantuntija, kuntoliikun- liitto ry:n lapsipoliittisen toiminnan tu-
8982: nan spesialisti, psykiatri sekä lastenkirjailija. kemiseen.
8983: Lapsille painatetaan kirjan kuvitukseen liit-
8984:
8985: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
8986:
8987: Pirjo-Riitta Antvuori
8988: 1990 vp. 1449
8989:
8990: Raha-asia-aloite n:o 1365
8991:
8992:
8993:
8994:
8995: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisra-
8996: haan
8997:
8998:
8999: Eduskunnalle
9000:
9001: Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä- ohjelmia ei ole voitu alkaa toteuttaa. Vuoden
9002: misestä annetun lain 7 §:n mukaisten menojen 1991 kehittämisrahatarve yksin Lapin läänissä
9003: maksamiseen on valtion tulo- ja menoarviossa on vähintään 20 mmk.
9004: ollut vuodesta 1985 läänin kehittämisraha. En- Läänin kehittämisraha on koettu merkittä-
9005: simmäisenä vuonna koko em. määräraha oli västi aluetta elvyttäväksi. Se on todistettavasti
9006: osoitettu Lapin läänille. Vuonna 1986 kehittä- tuonut lääniin lukuisia uusia, pysyviä työpaik-
9007: mismääräraha oli käytössä viidellä !äänillä ja koja. Lisäksi nykymuotoisena, kaikkia läänejä
9008: vuonna 1987 kaikilla lääneillä. käsittävänä se ei toteuta lain hengen mukaista
9009: Vuodesta 1987 Lapin läänin saama kehittä- alueellisesti tasapainoista kehitystä.
9010: misraha on pudonnut nimellisarvoltaan 8 mmk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9011: Määrärahan reaaliarvo on pudonnut huomatta- nioittaen,
9012: vasti enemmän. Lapin osuus on pudonnut vuo-
9013: den 1986 41 OJo:sta 15,6 %:iin vuonna 1990. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9014: Hyväksyttyjen hankkeiden määrää on jouduttu 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9015: voimakkaasti supistamaan sekä keskimääräistä 26.98.43 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
9016: avustusprosenttia pienentämään. Valmistuvia läänin kehittämisrahaan.
9017:
9018: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9019:
9020: Asko Apukka Seppo Pelttari Kimmo Sarapää
9021: Esko-Juhani Tennilä Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen
9022: 1450 1990 vp.
9023:
9024: Raha-asia-aloite n:o 1366
9025:
9026:
9027:
9028:
9029: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultamuseon toiminnan
9030: tukemiseen
9031:
9032:
9033: Eduskunnalle
9034:
9035: Pitkän odotuksen jälkeen museot saivat Iee laajentumaan merkittävästi senkin johdosta,
9036: oman valtionapulakinsa, mutta kuten tunnet- että Maailman kullanhuuhdontaliitto päätti elo-
9037: tua, sen piiri on hyvin rajallinen ja monet mu- kuussa 1990 Kanadassa pitämässään vuosiko-
9038: seot ovat jääneet sen ulkopuolelle. Erityisesti kouksessa ryhtyä kokoamaan kulta-arkistoa
9039: monet pienehköt erikoismuseot ovat jatkuvissa (kirjallisuutta, valokuvia ym. dokumentteja)
9040: taloudellisissa vaikeuksissa epävarman rahoi- Tankavaaran kultamuseoon.
9041: tuksensa johdosta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9042: Kultamuseo on oman alansa ainutkertainen nioittaen,
9043: edustaja, jonka toiminnan turvaamisen tulisi
9044: olla yhteiskunnan kannalta merkittävää. Kulta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9045: museon toiminnan kannalta riittävän valtion- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9046: avustuksen saaminen on ensiarvoisen tärkeää. 29.88.53 lisäyksenä JOO 000 markkaa
9047: Tulo- ja menoarvioesityksessä tarkoitukseen on Kultamuseon toiminnan tukemiseen.
9048: esitetty 100 000 mk. Kultamuseon toiminta tu-
9049:
9050: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9051:
9052: Asko Apukka Seppo Pelttari
9053: 1990 vp. 1451
9054:
9055: Raha-asia-aloite n:o 1367
9056:
9057:
9058:
9059:
9060: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotyön
9061: valtionosuuden korottamiseen
9062:
9063:
9064: Eduskunnalle
9065:
9066: Kunnallisen nuorisotyön asukaskohtaiseksi kuin nuorisomarkka. Vuoden 1991 tulo- ja me-
9067: markkamääräksi on vuoden 1991 tulo- ja me- noarvioesityksessä liikuntamarkka nousee
9068: noarvioesityksessä esitetty 8,5 markkaa, jossa ei 23:sta 24 markkaan ja nuorisomarkka ei lain-
9069: ole lainkaan nousua vuodesta 1989. Ns. nuori- kaan.
9070: somarkka on jatkuvasti ollut huomattavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9071: pienempi kuin liikuntatoimeen osoitettu mark-
9072: kamääräinen valtionosuus. Vaikka molemmat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9073: toiminnot ovatkin tärkeitä, olisi kohtuullista, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9074: että nuorisomarkka edes lähenisi liikuntatoi- 29.91.51/isäyksenä 45 000 000 markkaa,
9075: meen osoitettuja varoja. Nyt kehitys on kuiten- jolloin ns. nuorisomarkka voitaisiin ko-
9076: kin koko ajan päinvastainen, kun liikuntatoi- rottaa JO markaksi.
9077: men markkamäärä nousee jatkuvasti enemmän
9078:
9079: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9080:
9081: Asko Apukka Raila Aho Pekka Leppänen
9082: Pertti Lahtinen Heli Astala Esko-Juhani Tennilä
9083: Marja-Liisa Löyttyjärvi Seppo Pelttari
9084: 1452 1990 vp.
9085:
9086: Raha-asia-aloite n:o 1368
9087:
9088:
9089:
9090:
9091: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten nuori-
9092: sojärjestöjen toiminnan tukemiseen
9093:
9094:
9095: Eduskunnalle
9096:
9097: Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9098: tionosuus on viime vuosina pysytellyt lähes pai-
9099: koillaan. Samaa linjaa jatkaa vuoden 1990 tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9100: ja menoarvioesitys, jossa tarkoitukseen on esi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9101: tetty vain 43 milj. markkaa. Valtakunnalliset 29.91.51lisäyksenä 10000000 markkaa
9102: nuorisojärjestöt joutuvat huolehtimaan siis var- valtakunnallisten nuorisojärjestöjen val-
9103: sin vaatimattomilla varoilla kansakunnan ar- tionosuuden korottamiseen.
9104: vokkaimman perinnön, nuorison, toiminnan
9105: järjestämisestä.
9106:
9107: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9108:
9109: Asko Apukka Raila Aho Pekka Leppänen
9110: Pertti Lahtinen Heli Astala Esko-Juhani Tennilä
9111: Marja-Liisa Löyttyjärvi Seppo Pelttari
9112: 1990 vp. 1453
9113:
9114: Raha-asia-aloite n:o 1369
9115:
9116:
9117:
9118:
9119: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaiskulttuurin tu-
9120: kemiseen
9121:
9122:
9123: Eduskunnalle
9124:
9125: Saamelaisten kulttuurin kehittäminen edel- saamenkielisen teatteritoi-
9126: lyttää myös tarkoitukseen riittäviä määrära- minnan tuki 200000 mk
9127: hoja. saamelaisten taiteilijajärjes-
9128: Saamelaiskulttuurin hoitaminen tulisi käy- töjen projektiavustukset 200000 mk
9129: tännössä antaa saamelaisvaltuuskunnalle. työskentely- ja kohdeapura-
9130: Saamelaiskulttuuritoimikunta ehdotti mietin- hat saamelaistaiteilijoille 150000 mk
9131: nössään (1985:66), että valtion tulo- ja menoar- kustannustuki saamenkielis-
9132: vioon otettaisiin opetusministeriön hallinnon- ten musiikkiäänitteiden, fil-
9133: alalle erityinen saamelaistaiteen ja muun saame- mien ja videoiden tuotantoon 100000 mk
9134: laiskulttuurin määräraha, joka vuonna 1987 tuki saamenkielisten käsikir-
9135: olisi 600 000 markkaa ja kasvaisi vuoteen 1990 joitusten oikeakielisyyden ja
9136: mennessä 1,55 miljoonaan markkaan. Määrä- kirjoitusasun tarkistamiseen 60000 mk
9137: rahalla voitaisiin tukea mm. saamenkielisen kir- saamelaiskulttuurin hallin-
9138: jallisuuden ja lehtien julkaisemista, mille ei lu- non tukeminen ml. palkkaus-
9139: kijakunnan pienuuden tähden ole kaupallisia menot 150000 mk
9140: edellytyksiä. Kolmen saamenkielen käytössäolo muut kulut ja avustukset 180000 mk
9141: Suomessa entisestään lisää kustannuksia.
9142: Vuonna 1990 määrärahan tarve on yhteensä Tulo- ja menoarvioesitys vuodelle 1991 sisäl-
9143: 2,09 miljoonaa markkaa, ja se jakautuisi saa- tää tarkoitukseen ainoastaan 600 000 mk.
9144: melaisvaltuuskunnan esitysten mukaan käyttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9145: kohteittain seuraavasti:
9146: saamenkielisen kirjallisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9147: kustantaminen ja kääntämi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9148: nen 500 000 mk 29.99.50 lisäyksenä 1 700 000 markkaa
9149: saamenkielisten lehtien kus- saamelaisvaltuuskunnalle saamelaiskult-
9150: tannustuki 550 000 mk tuuritoimintaan.
9151:
9152: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9153:
9154: Asko Apukka Raila Aho Pekka Leppänen
9155: Pertti Lahtinen Heli Astala Esko-Juhani Tennilä
9156: Marja-Liisa Löyttyjärvi Seppo Pelttari
9157: 1454 1990 vp.
9158:
9159: Raha-asia-aloite n:o 1370
9160:
9161:
9162:
9163:
9164: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin turkistarhojen re-
9165: hunkuljetuskustannusten tukemiseen
9166:
9167:
9168: Eduskunnalle
9169:
9170: Turkistarhaus on Lapissa kasvava elinkeino. sissäkin kapasiteetti riittää. Toisaalta korkeat
9171: Se on erityisen hyvä ns. maaseutuelinkeino, rahtikulut luovat paineita harvemmin tapahtu-
9172: koska sitä voidaan harjoittaa asutuskeskusten viin kuljetuksiin, mikä taas saattaa johtaa re-
9173: ulkopuolella. Turkistarhaus työllistää nykyään hun happanemiseen. Pitkien etäisyyksien joh-
9174: Lapissa n. 400 henkilöä. Turkistarhaus on kui- dosta Lapin tarhat jäävät käytännöllisesti kat-
9175: tenkin erittäin haavoittuva elinkeino, mikä joh- soen kokonaan kotimaisen silakan toimitusten
9176: tuu voimakkaista hintavaihteluista ja siitä, että ulkopuolelle.
9177: Kera Oy:n asiakastarhojen velkaantumisaste on Lapin turkistarhoille valmistettavan rehun
9178: peräti 99,9 o/o. Kaikkein suurin muuhun maa- määrä on vuositasolla n. 17 miljoonaa kiloa.
9179: han verrattaessa poikkeava kustannuserä Lapin Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
9180: tarhoilla ovat rehunkuljetuskustannukset. Re- kunnioittaen,
9181: hurahdin hinta on keskimäärin 6-22 pen-
9182: niä/kg, jolloin keskimääräinen 700 ketunnah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9183: kaa tuottava tarha maksaa enimmillään rehu- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
9184: rahtikuluja 18 480 mk/vuosi. markkaa Lapin turkistarhojen rehun-
9185: KTM ja Kera Oy eivät ole halukkaita rahoit- kuljetuskustannusten tukemiseen.
9186: tamaan lisää rehusekoittamoita, koska nykyi-
9187:
9188: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9189:
9190: Asko Apukka Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
9191: 1990 vp. 1455
9192:
9193: Raha-asia-aloite n:o 1371
9194:
9195:
9196:
9197:
9198: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 paranta-
9199: miseen välillä Lohijoki-Vuotso
9200:
9201:
9202: Eduskunnalle
9203:
9204: Jo pari vuotta tulo- ja menoarvion perustelui- ja tarpeellinen jatko välillä Lohijoki-Vuotso,
9205: den mukaan teiden kunnossapitoon ja paranta- mutta tielaitoksen Lapin piirin esityksistä huoli-
9206: miseen tarkoitetut määrärahat on pääosin suun- matta ja erityisesti osuuden liikenteellisestä ja
9207: nattu liikenteellisesti tärkeiden pääteiden tarpei- työllistävästä tarpeesta huolimatta kohde ei si-
9208: siin. Valtatie n:o 4 on kuitenkin merkittäväitä sälly tulo- ja menoarvioesitykseen.
9209: osalta vielä kesken Lapissa. Erityisesti kuorma- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9210: auto- ja konemiesten työllisyys on huono. Toi-
9211: saalta Lappi on pitkien etäisyyksien maakunta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9212: jossa tiestön kunnon edellyttäisi kohtuudella 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
9213: olevan muun maan tasolla. markkaa valtatien n:o 4 parantamiseen
9214: Valtatietä n:o 4 on jo vuosia parannettu pie- välillä Lohijoki- Vuotso.
9215: nissä pätkissä. Ensi vuonna olisi ollut luonteva
9216:
9217: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9218:
9219: Asko Apukka Seppo Pelttari
9220: 1456 1990 vp.
9221:
9222: Raha-asia-aloite n:o 1372
9223:
9224:
9225:
9226:
9227: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 952 (Una-
9228: ri-Meltaus) perusparantamiseen
9229:
9230:
9231: Eduskunnalle
9232:
9233: Sodankylän ja Rovaniemen maalaiskunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9234: välinen Sadakylän ns. järvikylien kulkuyhteys nioittavasti,
9235: tapahtuu maantietä n:o 952 pitkin. Kyseinen
9236: tieyhteys on kohtalainen muualta, paitsi osuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9237: delta Unari-Meltaus, joka on suorastaan heik- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
9238: ko. Tieosuus on sateella liukas, se on erittäin markkaa maantien n:o 952 parantami-
9239: mutkainen ja mäkinen. Kun liikenne tiellä on seen välillä Unari-Meltaus.
9240: kuitenkin olosuhteiden pakosta vilkas, on tie-
9241: osuus luonnollisesti vaarallinen.
9242:
9243: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9244:
9245: Asko Apukka Seppo Pelttari
9246: 1990 vp. 1457
9247:
9248: Raha-asia-aloite n:o 1373
9249:
9250:
9251:
9252:
9253: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 968 (Aku-
9254: järvi-Kolmosjoki) perusparantamiseen
9255:
9256:
9257: Eduskunnalle
9258:
9259: Raja-Joosepin tie on erittäin heikkokuntoi- Tieosuuden kustannusarvio on 29 milj. mark-
9260: nen. Liikenne tiellä on kuitenkin varsin vilkas ja kaa.
9261: tulee jatkuvasti kasvamaan Murmanskin lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9262: tyvien yhteyksien vuoksi. Nyt myös Neuvosto- nioittaen,
9263: liiton puolella ollaan Raja-Jooseppiin tulevaa
9264: tietä peruskorjaamassa, joten on luonnollista, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9265: että Suomen puolella tulisi työt tehdä samanai- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9266: kaisesti. Matkailijaliikenne on voimakkaassa markkaa maantien n:o 968 (Akujärvi-
9267: kasvussa ja toivottavaa on, että myös muu lii- Kolmosjoki) perusparantamiseen.
9268: kenne kasvaa Kuolan alueen sekä kaupankäyn-
9269: nin ansiosta.
9270:
9271: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9272:
9273: Asko Apukka Seppo Pelttari
9274: 1458 1990 vp.
9275:
9276: Raha-asia-aloite n:o 1374
9277:
9278:
9279:
9280:
9281: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden rakentami-
9282: seksi Sallan Kelloselästä rajalle
9283:
9284:
9285: Eduskunnalle
9286:
9287: Luontevin yhteys Suomen Lapista Neuvosto- kanssa ilmoittaneet pitävänsä Sallan kohdalta
9288: liittoon erityisesti Kuolan alueelle on Sallan Kel- tapahtuvaa ylitystä parhaana uusista ylityspai-
9289: loselästä. Sitä kautta ovat perinteisesti toimi- koista, mikä onkin luonnollista, sillä asutus ja
9290: neet kauppayhteydet Kantalahteen ja myös teollinen toiminta Kuolan alueella on keskitty-
9291: Kuolan alueen pohjoisempiin osiin. nyt Kantalahdesta ylöspäin Murmanskin radan
9292: Suomalais-neuvostoliittolaisten yhteishank- varteen. Siksi myös luontevin rautatieyhteys on
9293: keiden eteneminen saisi uutta vauhtia, jos to- luonnollisesti Kelloselästä Murmanskin radalle.
9294: teutettaisiin suorin ja nopein yhteys Lapista Neuvosto-osapuoli on jo aloittanut tien ra-
9295: Neuvostoliittoon. Esimerkiksi vireillä olevat kentamisen Kantalahdesta Alakurtille, ja hei-
9296: matkailuhankkeet (mm. Rohmoiva) olisi paljon dän ilmoituksensa mukaan tie on rajalle asti
9297: helpompi toteuttaa. Samoin luonnollis~sti kaik- valmis v. 1992-93. Suomen puolella Sallan
9298: ki Kuolassa vireillä olevat hankkeet. Edelleen Hanhikankaalta tarvitsisi tieyhteyttä rakentaa
9299: Lapin kautta Murmanskin satamaan toteutuva ainoastaan muutama kilometri.
9300: yhteys lyhentäisi huomattavasti matkaa Kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9301: koitään, jolloin esim. Japanista tapahtuva nioittavasti,
9302: tuonti halpuisi huomattavasti. Suomeen tapah-
9303: tuvan tuonnin ohella tuontia voisi luonnollisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9304: tapahtua Suomen kautta myös muualle Eu- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9305: rooppaan. markkaa Kelloselän rajanylityspaikkaa
9306: Kuolan alueen edustajat ovat eri yhteyksis- varten tarvittavan tieyhteyden rakenta-
9307: sä neuvotellessaan lappilaisten virkaveljiensä miseksi.
9308:
9309: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1~90
9310:
9311: Asko Apukka Seppo Pelttari
9312: Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen
9313: Esko-Juhani Tennilä
9314: 1990 vp. 1459
9315:
9316: Raha-asia-aloite n:o 1375
9317:
9318:
9319:
9320:
9321: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Torvisen-Luoston
9322: maantien rakentamiseen
9323:
9324:
9325: Eduskunnalle
9326:
9327: Yhteys nelostieltä Torvisen kylän kohdalta kittävästi, minkä vuoksi suorin ja lyhin tieyh-
9328: Luoston matkailukeskukseen on erittäin heik- teys n. 12 km Torvisesta Luostolle tulee ehdot-
9329: kokuntoinen. Luoston-Pyhän alueelle on hy- tomasti saada kuntoon ennen messuja.
9330: väksytty järjestettäväksi vuonna 1992 Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9331: ensimmäiset tunturiasuntomessut. Messut kä- nioittavasti,
9332: sittävät Luosto- ja Pyhätunturialueen. Tällä
9333: hetkellä pelkästään Luoston alueella on jo noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9334: 2 000 vuodepaikkaa, ja messut tulevat vuoteen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9335: 1992 mennessä tuplaamaan Luostonkin vuode- 31.24. 77 JO 000 000 markkaa Torvi-
9336: paikat. Valtakunnalliset messut tulevat lisää- sen-Luoston tien parantamiseen.
9337: mään alueen toimintaa ja kiinnostavuutta mer-
9338:
9339: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9340:
9341: Asko Apukka Seppo Pelttari
9342: 1460 1990 vp.
9343:
9344: Raha-asia-aloite n:o 1376
9345:
9346:
9347:
9348:
9349: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sieppijärven-Lohi-
9350: nivan maantien perusparantamiseen välillä Hinttajärvi-Lohi-
9351: niva
9352:
9353:
9354: Eduskunnalle
9355:
9356: Sieppijärven ja Lohioivan välillä oleva maan- silla kevyilläkin ajoneuvoilla on lähes mahdo-
9357: tie Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella on tonta. Samoin on laita raskaan liikenteen.
9358: erittäin heikossa kunnossa tieosuudella Hintta- Koululais- ja linja-autoliikenne tiellä on usein
9359: järvi-Lohiniva noin 25 km:n matkalla. Tie- keskeytyksissä tien heikon kunnon vuoksi.
9360: osuus Sieppijärvi-Hinttajärvi on peruskorjat- Kun sekä Kolarissa että Rovaniemen maalais-
9361: tu työllisyysmäärärahoilla 1980-luvun alkuvuo- kunnassa työttömyys on erittäin vaikea, olisi
9362: sina, ja silta Ounasjoen yli Lohioivassa valmis- pelkästään jo näilläkin perusteilla tien peruspa-
9363: tui vuonna 1985. Peruskorjatuilta osin tie on rantaminen kiireellinen ja välttämätön, sillä an-
9364: myös öljysorattu pinnaltaan, joten se on kohta- taisihan se työtä lyhyeksikin aikaa työttömille
9365: laisessa kunnossa. Sen sijaan peruskorjaamaton ja paikallisille autoilijoille.
9366: osa on routiva, mutkainen ja muutoinkin vailla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9367: kunnollisia rakenteita. Ojat ovat osittain um-
9368: peutuneet tienvarrella ja osittain toiselta puolel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9369: ta tietä kokonaan puuttuvat. Tien liikennetur- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
9370: vallisuus peruskorjaamattomalla osalla on lähes markkaa Sieppijärven-Lohinivan
9371: olematon runsaan pensaskasvillisuuden ym. nä- maantien perusparantamiseen välillä
9372: kyvyysesteiden vuoksi. Hinttajärvi-Lohiniva.
9373: Keväisin ja syksyisin tien kulkeminen tavalli-
9374:
9375: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9376:
9377: Asko Apukka Seppo Pelttari
9378: 1990 vp. 1461
9379:
9380: Raha-asia-aloite n:o 1377
9381:
9382:
9383:
9384:
9385: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun ja Kelloselän
9386: välisen rataosuuden peruskorjaukseen ja sähköistämiseen
9387:
9388:
9389: Eduskunnalle
9390:
9391: Rautatie on edullisin ja saasteettornin kulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9392: tusvaihtoehto. Siksi Oulusta pohjoiseen Rova- nioittavasti,
9393: niemelle, Kemijärvelle ja Sallan Kelloselkään
9394: jatkuvan radan kunnostusta tulisi jatkaa. Tule- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9395: vina vuosina varmasti kuljetustarpeet Koillis- 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
9396: Lappiinkin tulevat lisääntymään Neuvostoliiton markkaa Oulun ja Kelloselän välisen ra-
9397: pohjoisten osien kanssa käytävän yhteistyön taosuuden peruskorjauksen ja sähköis-
9398: myötä. Oulusta pohjoiseen päin jatkuva rata- tyksen aloittamiseksi.
9399: osa tulisi peruskorjauksen yhteydessä myös säh-
9400: köistää, koska sähkö on edullinen ja puhdas
9401: energiamuoto.
9402:
9403: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9404:
9405: Asko Apukka Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
9406:
9407:
9408:
9409:
9410: 17 200052Y
9411: 1462 1990 vp.
9412:
9413: Raha-asia-aloite n:o 1378
9414:
9415:
9416:
9417:
9418: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän lentolii-
9419: kenteen tukemiseen
9420:
9421:
9422: Eduskunnalle
9423:
9424: Lapissa matkat ovat pitkiä. Sen vuoksi lento- tyihin takuusummiin Polarwing-yhtiölle, joka
9425: matkustaminen on nopein ja tehokkain tapa matkustajaliikennöintiä harjoittaa. Läänin ke-
9426: paikasta toiseen siirryttäessä. Lapin lentokent- hittämisrahaa hankkeen käynnistämiseen on
9427: tä- ja lentoreittiverkosto on vain vielä kovin saatu 400 000 mk. Lentoliikenne on alkuvuo-
9428: puutteellinen. Tästä syystä esim. Sodankylän desta 1990 lähtien toiminut säännöllisesti viite-
9429: kunta on joutunut pitkälti omin kustannuksin nä päivänä viikossa ja kokemukset ovat myön-
9430: toteuttamaan lentomatkustusmahdollisuuden teisiä. Kuitenkin kaikkien em. kustannusten
9431: kuntaan. Nykyajan elämänrytmi edellyttää len- jääminen pelkästään yksittäisen kunnan harteil-
9432: tämistä niin yritysmaailman, hallinnon kuin le on kohtuutonta.
9433: matkailunkin ihmisiltä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9434: Kunta on rakentanut lentokentän, jonka kus- nioittaen,
9435: tannukset ovat 6 milj. markkaa. Tähän on saa-
9436: tu valtion rahoitusta puolet. Kentän käytöstä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9437: kunnalle aiheutuu vuositasolla kustannuksia 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9438: noin miljoona markkaa, mitä osaltaan lisää se, markkaa avustuksena Sodankylän len-
9439: että kunta on sitoutunut kokeiluvaiheessa tiet- toliikenteen tukemiseen.
9440:
9441: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9442:
9443: Asko Apukka Seppo Pelttari
9444: 1990 vp. 1463
9445:
9446: Raha-asia-aloite n:o 1379
9447:
9448:
9449:
9450:
9451: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokiin alueen jatkotut-
9452: kimuksiin
9453:
9454:
9455: Eduskunnalle
9456:
9457: Savukosken Soklissa sijaitseva fosforiesiinty- si, edistäisi kuljetusvaihtoehtojen järkevää rat-
9458: mä on Suomen oloissa ainutlaatuinen. Esiinty- kaisua jne. Esimerkiksi 20 tutkijan vuoden pi-
9459: män hyödyntämistä on kuitenkin vitkuteltu lu- tuisella työllä saataisiin varmasti paljon arvo-
9460: vattoman kauan. Hankkeen jäädyttäminen joh- kasta lisätietoa alueen muista esiintymistä.
9461: tunee suurelta osin myös siitä, että Soklista on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9462: kiinnostunut lähinnä vain Kemira Oy, koska nioittaen,
9463: alueen muita mahdollisia malmivaroja ei ole
9464: riittävästi tutkittu. Siksi tulisi pyrkiä siihen, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9465: alueella esiintyvät sivutuotteet (rauta, niobi, 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9466: vermikuliitti jne.) hyödynnettäisiin yhtä aikaa. markkaa Sokiin alueen geologisiin lisä-
9467: Alueen esiintymien perusteellisempi hyväksi- tutkimuksiin.
9468: käyttö tekisi koko hankkeen kannattavammak-
9469:
9470: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9471:
9472: Asko Apukka Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
9473: 1464 1990 vp.
9474:
9475: Raha-asia-aloite n:o 1380
9476:
9477:
9478:
9479:
9480: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken raken-
9481: tamiseen Neuvostoliitosta Pohjois-Suomeen
9482:
9483:
9484: Eduskunnalle
9485:
9486: Suomessa on jatkuvasti puhuttu energian li- oman maansa käyttöä varten. Se olisi Suomen
9487: sätarpeesta ja mm. viidennen ydinvoimalan ra- kannalta vahinko ja voisi johtaa siihen, että
9488: kentamisen välttämättömyydestä. Samanaikai- Pohjois-Suomelle maakaasua voisi olla tarjolla
9489: sesti on kuitenkin lähes unohdettu yksi var- vasta joskus 10 vuoden kuluttua Barentsinme-
9490: teenotettavimmista ja puhtaimmista energia- ren esiintymän hyödyntämisen yhteydessä.
9491: muodoista eli maakaasu. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9492: Leningradista Petroskoin kautta Kostamuk- nioittavasti,
9493: seen ja edelleen Pohjois-Suomeen mahdollisesti
9494: rakennettavaa maakaasuputkea on suomalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9495: nen osapuoli valmistellut niin innottomasti, että 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
9496: eräiden tietojen mukaan on mahdollista, että markkaa Pohjois-Suomeen rakennetta-
9497: Neuvostoliitto mitoittaa kyseisen putken vain van maakaasuputken suunnitteluun.
9498: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9499:
9500: Asko Apukka Seppo Pelttari
9501: 1990 vp. 1465
9502:
9503: Raha-asia-aloite n:o 1381
9504:
9505:
9506:
9507:
9508: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailun ja koulutuk-
9509: sen tutkimuskeskuksen Lapin yksikön toimintaan
9510:
9511:
9512: Eduskunnalle
9513:
9514: Sodankylässä on aloittanut toimintansa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9515: 1.12.1988 Matkailun ja koulutuksen tutkimus- nioittavasti,
9516: keskus. Yksikkö toimii Savonlinnassa toimivan
9517: Matkailun ja koulutuksen tutkimuskeskuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9518: yhteydessä. Savonlinnan yksikkö on nyt hyväk- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
9519: sytty valtion budjettirahoituksen piiriin, kun markkaa Matkailun ja koulutuksen tut-
9520: taas Sodankylän yksikkö ei ole saanut vielä kimuskeskuksen Lapin yksikön toimin-
9521: omaa rahoitustaan, vaan se toimii Savonlinnan nan rahoittamiseen.
9522: yksikön ja Sodankylän kunnan osoittamin va-
9523: roin.
9524:
9525: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9526:
9527: Asko Apukka Seppo Pelttari
9528: 1466 1990 vp.
9529:
9530: Raha-asia-aloite n:o 1382
9531:
9532:
9533:
9534:
9535: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysperusteisten
9536: investointien tukemiseen vaikeilla työllisyysalueilla
9537:
9538:
9539: Eduskunnalle
9540:
9541: Suomi on kulkemassa kohti lamaa hallituk- rautua lisäämään vaikeilla työllisyysalueilla.
9542: sen epäonnistuessa täysin talouden kehityksen Eduskunnan tulee muuttaa uusia avustuksia
9543: ohjaamisessa. Sitä öljyn hinnan kriisiytyminen koskevaa rajaa ehdotettua suuremmaksi.
9544: voi vielä syventää. Ehdotamme,
9545: On tarpeen varautua työllistämisen lisäämi-
9546: seen varsinkin ensi vuoden loppua kohden, sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9547: malla kun työllisyyttä voidaan turvata lisäämäl- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9548: lä voimakkaasti valtion lainoittamaa asunto- 34.06.62 lisäyksenä 150 000000 mark-
9549: tuotantoa ja vallankin vuokra-asuntojen mää- kaa valtionapuun työllisyysperusteisien
9550: rää, mihin nyt on asuntopulan lisäksi erityisenä investointien lisäämiseksi vaikeilla työl-
9551: syynä myös se, että kovan rahan tuotannon ro- lisyysalueilla, jolloin uusia avustuksia
9552: mahtaminen jättää asuntotuotannon voimava- saadaan myöntää enintään 350 000 000
9553: roja käyttämättä. markkaa.
9554: Työllisyysperusteisia investointeja tulee va-
9555:
9556: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9557:
9558: Asko Apukka Raila Aho Pekka Leppänen
9559: Pertti Lahtinen Esko Seppänen Heli Astala
9560: Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström
9561: Ensio Laine Lauha Männistö Marja-Liisa Löyttyjärvi
9562: Seppo Pelttari
9563: 1990 vp. 1467
9564:
9565: Raha-asia-aloite n:o 1383
9566:
9567:
9568:
9569:
9570: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeiden työttömyys-
9571: kuntien työllisyydenhoidon erillisohjelmien laatimiseen
9572:
9573:
9574: Eduskunnalle
9575:
9576: Työvoimaministeriö on vuosittain valmistel- 34.50. 77 (sijoitusmenot) on perusteltua lisätä
9577: lut työllisyyslain 19 §:n mukaisille vaikeille työt- erillinen määräraha kaikkein vaikeimpien työt-
9578: tömyyskunnille erilliset työllisyyden hoidon toi- tömyyskuntien investointien käynnistämiseen.
9579: menpideohjelmat. Kuntakohtaisilla erillisohjel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9580: milla on pyritty työttömyyden alueellisten ero- nioittaen,
9581: jen tasoittamiseen eduskunnan tahdon mukai-
9582: sesti. Työvoimahallinnon omia toimenpiteitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9583: lukuun ottamatta ohjelmien toteuttamisessa on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9584: ollut jatkuvasti vaikeuksia. Määrärahojen riit- 34. 06. 77 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
9585: tämättömyyden johdosta tämä on koskenut eri- työllisyyslain 19 §:n mukaisten vaikei-
9586: tyisesti ympäristö- ja opetusministeriön alaisia den työttömyyskuntien työllisyydenhoi-
9587: investointikohteita. Tästä syystä momentille don erillisohjelmien laatimiseen.
9588:
9589: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9590:
9591: Asko Apukka Seppo Pelttari Aimo Ajo
9592: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Esko-Juhani Tennilä
9593: 1468 1990 vp.
9594:
9595: Raha-asia-aloite n:o 1384
9596:
9597:
9598:
9599:
9600: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutuksen kehittämi-
9601: seen ja lukutaitokampanjan tukemiseen Namibiassa
9602:
9603:
9604: Eduskunnalle
9605:
9606: Vietämme parhaillaan YK:n lukutaitovuotta. Namibian opetusministeri Nahas Angula on
9607: Aikuislukutaidottomista, joita on 900 miljoo- lähettänyt erityisterveisensä Suomen kouluille,
9608: naa, 98 OJo asuu kehitysmaissa. Lukutaito on yliopistojen kasvatustieteellisille tiedekunnille
9609: avain tulevaisuuteen. Oppiminen on jokaisen ja ammatillisille oppilaitoksille: "Tukekaa Na-
9610: perusoikeus. Siksi meidänkin on syytä auttaa mibiaa hankkimalla sisarkouluja tai sisaroppi-
9611: kehitysmaiden lukutaitokampanjoita. Onhan laitoksia, joiden kanssa voitaisiin toimia suoris-
9612: koulutus Suomessa korkeatasoista ja saatavuus sa kontakteissa. Opettajien ja oppilaiden keski-
9613: ainutkertaisen laajaa. Olemme siis koulutusvel- näiset yhteydet ovat toivottuja. Erikoisen toi-
9614: kaa kanssaihmisillemme kehitysmaissa. vottua olisi myös rauhankasvatuskokemusten
9615: Afrikan viimeinen siirtomaa, Namibia, itse- tunnetuksitekeminen.''
9616: näistyi 21.3.1990. Itsenäistynyt Namibia tarvit- Namibia-yhteistyöprojektit volSl yhdistää
9617: see nyt kipeästi tukea koulutuksen kehittämi- koulujen kansainvälisyyskasvatukseen. Meillä
9618: seen, erityisesti kasvatuksen uudelleenjärjeste- on Suomessa todella syytä voimistaa rauhan- ja
9619: lyyn ja opettajankoulutuksen tehostamiseen. kansainvälisyyskasvatusta. Oppilaissa ilmenee
9620: Apartheidin vahinkojen korjaamiseksi Namibia tänä päivänä valitettavaa väkivaltakäyttäyty-
9621: tarvitsee apua muilta kansoilta. mistä, rasismia ja itsekkyyttä.
9622: Mustan väestön koulutuksellinen taso on ma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9623: tala. Aikuisista 60-65 % on luku- ja kirjoitus- nioittaen,
9624: taidottomia. Kouluikäisistä mustista lapsista
9625: 30-40 % ei pääse kouluun vanhempien köy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9626: hyyden vuoksi. Ns. bantukouluissa epäpätevien 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
9627: opettajien määrä on lähes 70 %. Taloudellinen markkaa koulutuksen kehittämiseen ja
9628: apu on tarpeen koulujen rakentamiseen. Asian- lukutaitokampanjan tukemiseen Nami-
9629: tuntijoita tarvitaan opettajien pedagogiseen biassa.
9630: koulutukseen ja opetussuunnitelmien kehittä-
9631: miseen. Koulujen opetusvälineistä on huutava
9632: puute. Vammaiset tarvitsevat opetusta.
9633:
9634: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9635:
9636: Heli Astala Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Jäätteenmäki
9637: Kyllikki Muttilainen Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen
9638: Claes Andersson Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen
9639: Tellervo Renko Vappu Säilynoja Pekka Leppänen
9640: 1990 vp. 1469
9641:
9642: Raha-asia-aloite n:o 1385
9643:
9644:
9645:
9646: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylitarkastajien ottamisek-
9647: si lääninhallituksiin luonnonsuojeluasioita varten
9648:
9649:
9650: Eduskunnalle
9651:
9652: Laajan valmistelutyön tuloksena on viime Tänä aikana maanomistaja on epätietoinen
9653: vuosina valmistunut useita alkuperäisen luon- alueensa käytöstä, mistä voi aiheutua monen-
9654: non suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vahvis- laista haittaa. Ennen kaikkea luonnonsuojelun
9655: tamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- uskottavuus kärsii. Maanomistajien ja kuntien
9656: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun taholla tunnetaan kasvavaa epäluuloa luonnon-
9657: perusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma, har- suojeluhankkeita kohtaan, jos niiden toteutta-
9658: jujensuojeluohjelma ja lehtojensuojeluohjel- minen venyy kohtuuttoman pitkälle. Tällä het-
9659: ma. Kuluvan vuoden toukokuun lopussa halli- kellä on vireillä useita satoja hankkeita, joissa
9660: tus päätti saattaa loppuun valmistelut rantojen- maanomistaja haluaisi myydä alueen luonnon-
9661: suojeluohjelmaksi, josta on tarkoitus tehdä pe- suojelutarkoituksiin tai rauhoittaa sen korvaus-
9662: riaatepäätös vielä tämän vuoden aikana. Suoje- ta vastaan. Monet hankkeet ovat olleet vireillä
9663: luohjelmien laatiminen on koettu välttämättö- jo pari vuotta.
9664: mäksi ja kiireelliseksi maankäytön suuren te- Osto- ja korvausasioita hoitaa päätoimisesti
9665: hostumisen vuoksi koko maassa, minkä vuoksi neljä henkilöä, joiden toimipaikat ovat Helsin-
9666: alkuperäisen luonnon suojelukohteita ei jää gissä (ympäristöministeriössä), Turun ja Porin,
9667: enää jäljelle ilman näitä erityistoimenpiteitä. Vaasan ja Oulun lääninhallituksissa. Tarve suo-
9668: Valtioneuvoston tähän asti vahvistamiin suo- jelualueiden osto- ja korvausasioita päätoimi-
9669: jeluohjelmiin sisältyy runsaat 200 000 ha yksi- sesti hoitavista henkilöistä on kuitenkin suuri
9670: tyismaita. Rantojensuojeluohjelmaan tulee si- muuallakin maassa. Rantojensuojeluohjelma
9671: sältymään 11 800 km ranta-alueita, joista n. tulee moninkertaistamaan osto- ja korvaus-
9672: 40 OJo on yksityisessä omistuksessa. Yksityismai- asioiden hoidossa tarvittavat työpanokset. Il-
9673: den osalta suojelu pyritään toteuttamaan joko meistä on, että kaikkiin lääninhallituksiin tarvi-
9674: hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet val- taan näiden asioiden hoitoon keskittyvät henki-
9675: tion omistukseen etupäässä vapaaehtoisin kau- löt, mikäli suojeluohjelmien toteuttaminen ha-
9676: poin tai maksamalla suojelualueen muodosta- lutaan viedä läpi kohtuullisessa ajassa.
9677: misesta sen omistajalle aiheutuvasta taloudelli- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
9678: sen hyödyn menetyksestä korvaus. Suojeluoh- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
9679: jelmien toteuttaminen on kuitenkin edennyt yk- nassa.
9680: sityismaiden osalta hitaasti ja kohdannut vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9681: keuksia, joista osa johtuu käytettävissä olleiden nioittaen,
9682: varojen niukkuudesta, osa taas organisatorisis-
9683: ta puutteista ja henkilöresurssien vähäisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9684: destä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
9685: Toiminta suojelualueiden hankinnassa on 26.05.01 (lääninhallituksen palkkauk-
9686: saanut osakseen lisääntyvää kritiikkiä. Aluei- set) lisäyksenä 900 000 markkaa kuuden
9687: den hinnan ja korvausten arviointimenettely on ylitarkastajan palkkaamiseksi luonnon-
9688: ollut hidasta ja kankeaa. Hinta- ja kauppaneu- suojelualueiden hankinta- ja korvaus-
9689: vottelut ovat saattaneet kestää useita vuosia. asioiden hoitamista varten.
9690:
9691: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9692:
9693: Heli Astala Matti Saarinen Esko Helle
9694: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Esko Almgren
9695: Pauli Uitto Esko Seppänen Pekka Haavisto
9696: Tellervo Renko Jarmo Wahlström
9697: 1470 1990 vp.
9698:
9699: Raha-asia-aloite n:o 1386
9700:
9701:
9702:
9703:
9704: Astala: Määrärahan osoittamisesta valtion Raision virastotalon
9705: rakentamisen aloittamiseen
9706:
9707:
9708: Eduskunnalle
9709:
9710: Raision kaupunki on kehittynyt Turun kau- tarkoitus käynnistää vuoden 1989 aikana. Ra-
9711: punkiseudun läntiseksi alakeskukseksi. Sen kentamismääräraha puuttui kuitenkin vuoden
9712: väestöllinen ja teollinen kehitys on ollut nopea- 1989 tulo- ja menoarvioehdotuksesta. Vuodelle
9713: ta ja myös valtion viranomaisten tehtävät ovat 1990 oli esitetty 1 milj. mk. Se on riittämätön
9714: jatkuvasti lisääntyneet. Raisiolaiset eivät kui- määräraha, samoin vuodelle 1991 esitetty 3,2
9715: tenkaan voi saada useita välttämättömiä palve- milj. mk.
9716: luja kotikaupungista. Valtiolla ei ole Raisiossa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9717: omia pysyviä toimitiloja. Valtion virastotalon nioittaen,
9718: rakentamisesta Raisioon on kaupunki tehnyt
9719: esityksiä jo lähes 20 vuoden ajan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9720: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9721: varattiin momentille 28.64.76 Raision virasto- 28. 64. 76 lisäyksenä 9 000 000 markkaa
9722: talon suunnittelua varten miljoona markkaa valtion Raision virastotalon rakentami-
9723: ''Raision tilantarpeiden ratkaisemiseksi''. sen aloittamiseen.
9724: Suunnitelmat valmistuivat ja rakentaminen oli
9725:
9726: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9727:
9728: Heli Astala
9729: 1990 vp. 1471
9730:
9731: Raha-asia-aloite n:o 1387
9732:
9733:
9734:
9735:
9736: Astala: Määrärahan osoittamisesta valtion Uudenkaupungin vi-
9737: rastotalon rakentamiseen
9738:
9739:
9740: Eduskunnalle
9741:
9742: Valtion virastotalohanke Uuteenkaupunkiin sijaitsevat valtion virastot yhteiseen asiointi-
9743: on ollut vireillä n. 30 vuotta. Kaupunki on paikkaan.
9744: osoittanut virastotalon paikaksi vanhan sairaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9745: lan tontin Sorvakonmäellä. Kaupunki suunnit- nioittaen,
9746: telee oman virastotalonsa rakentamista samalle
9747: alueelle 1990-luvun alkupuolella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9748: Rakennushallituksessa on tehty päätös tontin 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
9749: ostamisesta ja talon suunnittelu on käynnisty- 28. 64. 76 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
9750: nyt. Aikataulun mukaan virastotalon pitäisi valtion Uudenkaupungin virastotalon
9751: olla valmiina vuonna 1991. Virastotalon valmis- rakentamiseen.
9752: tumisen myötä saatettaisiin nykyisin hajallaan
9753:
9754: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9755:
9756: Heli Astala
9757: 1472 1990 vp.
9758:
9759: Raha-asia-aloite n:o 1388
9760:
9761:
9762:
9763:
9764: Astala: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professorin vi-
9765: ran perustamiseen Turun yliopistoon
9766:
9767:
9768: Eduskunnalle
9769:
9770: Neuvostoliiton kauppa on Turun ja Porin venäjän kielessä voi suorittaa ainoastaan ruot-
9771: läänissä keskimääräistä korkeammalla tasolla. sin kielellä Åbo Akademissa. Turun yliopistos-
9772: Se on kohdistunut läänin keskeisille toimialoil- sa voi suorittaa vain alimman ja keskimmäisen
9773: le. NL:n kauppa onkin Varsinais-Suomen ja arvosanan.
9774: koko läänin kehityksen kannalta avainase- Varsinais-Suomen kehittämisen ja Idänkau-
9775: massa. pan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminnan
9776: Kaupan suuri merkitys läänille on yleisesti kannalta on tärkeää, että venäjän kielen kor-
9777: tunnustettu. Tästä on esimerkkinä ammattiyh- keimman arvosanan voi suorittaa myös suomen
9778: distysliikkeen, teollisuuden ja monien muiden kielellä Turun yliopistossa.
9779: tahojen yhteisesti ajama hanke Idänkaupan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9780: tutkimus- ja koulutuskeskuksen perustamiseksi taen,
9781: Turkuun.
9782: NL:n kaupan edellytysten luomisessa venäjän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9783: kielen osaamisella on suuri merkitys. Lisäksi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9784: kielen hallinta on tärkeää maittemme välisen 29.10.01 500000 markkaa venäjän kie-
9785: matkailun ja muun kanssakäymisen kehittämi- len professorin viran perustamiseksi Tu-
9786: sessä. run yliopistoon.
9787: Varsinais-Suomessa korkeimman arvosanan
9788:
9789: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9790:
9791: Heli Astala
9792: 1990 vp. 1473
9793:
9794: Raha-asia-aloite n:o 1389
9795:
9796:
9797:
9798:
9799: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen kansain-
9800: välisen toiminnan kehittämiseen
9801:
9802:
9803: Eduskunnalle
9804:
9805: Kansainvälistymiskehitys asettaa koulutus- nittelu- ja palkkiomenoihin sekä tiedotukseen
9806: järjestelmälle uusia haasteita ja tehtäviä. Aktii- on varmistettava riittävästi resursseja.
9807: vinen pyrkimys kansainvälisen yhteistyön ja Hallitus esittää 14 000 000 markkaa korkea-
9808: vuorovaikutuksen lisäämiseen on koko koulu- koulujen kansainvälisen toiminnan kehittämi-
9809: tusjärjestelmän kehittämisen painopistealue. seen. Se on riittämätön määräraha.
9810: Tämä merkitsee ennen muuta korkeakoulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9811: ja muiden oppilaitosten suoran kansainvälisen nioittaen,
9812: yhteistyön lisäämistä.
9813: Korkeakoulujen opiskelija- ja opettajavaihto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9814: lisääntyy huomattavasti EC:n COMETT II:n ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9815: muiden vaihto-ohjelmien toteutuessa. Osallistu- 29.3 7.24 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
9816: minen näihin ohjelmiin on turvattava. Ohjel- korkeakoulujen kansainvälisen toimin-
9817: mien jäsenmaksuihin, palkka-, matka-, suun- nan tukemiseen.
9818:
9819: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9820:
9821: Heli Astala Vappu Säilynoja Lauha Männistö
9822: 1474 1990 vp.
9823:
9824: Raha-asia-aloite n:o 1390
9825:
9826:
9827:
9828:
9829: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan perusosan
9830: korottamiseen
9831:
9832:
9833: Eduskunnalle
9834:
9835: Opintotuen lainapainotteisuus ja pankkien - korkeakouluopiskelijoille 840 markak-
9836: kiristyvät korkovaatimukset vaikeuttavat suu- si/kk (TMAE: 640 mk/kk)
9837: resti opintojen rahoitusta. Opiskelijoiden pe- - ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevil-
9838: rustoimeentulossa opintorahan osuus on aivan le 610 markaksi!kk (TMAE: 490 mk/kk)
9839: liian vähäinen. - muualla kuin vanhempiensa luona asuvil-
9840: Käsiteltäessä vuoden 1987 tulo- ja menoar- le lukiolaisille 610 markaksi/kk (TMAE: 340
9841: viota eduskunta muutti luvun 29.39 "Valtion mk/kk).
9842: opintotukikeskus" perusteluja asettamalla SYL arvioi ehdotuksensa merkitsevän 172
9843: opintotukiuudistukselle aikataulun: "Opinto- miljoonan markan lisäystä vuoteen 1990 verrat-
9844: tuen kehittämisen tavoitteena on asteittain pa- tuna, jolloin hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
9845: rantaa oman talouden muodostaneiden opiske- tystä tulisi korottaa 150 miljoonalla markalla.
9846: lijoiden opintotukea perustoimeentulon turvaa- Ehdotamme,
9847: vaksi etuudeksi. Tämän mukaisesti lisätään as-
9848: teittain opintorahan osuutta siten, että se yhdes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9849: sä keskiasteen maksuuoman ateriatuen kanssa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9850: vuoteen 1990 mennessä nousee noin puoleen 29.39.55 lisäyksenä 150 000 000 mark-
9851: opintotuen määrästä, sekä lievennetään opiske- kaa 18 vuotta täyttäneen kodin ulko-
9852: lijoiden puolison sekä vanhempien tulojen ja puolella asuvan opintorahan perusosan
9853: varallisuuden huomioon ottamista päätettäessä korottamiseksi korkeakouluopiskelijoi-
9854: täysi-ikäisten opiskelijoiden opintotuesta." den osalta 840 markaksi kuukaudelta,
9855: Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) asettaa ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele-
9856: tavoitteeksi opintorahan saattamisen kansan- vien ja muualla kuin vanhempiensa luo-
9857: eläkkeen perusosan ja lisäosan tasolle. SYL na asuvien Iukiotaisten osalta 610 mar-
9858: esittää, että opintoraha korotettaisiin 1.7.1991 kaksi kuukaudelta.
9859: lukien seuraavasti:
9860:
9861: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9862:
9863: Heli Astala Lauha Männistö Vappu Säilynoja
9864: Raila Aho Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto
9865: Ensio Laine Esko Seppänen Pertti Lahtinen
9866: Asko Apukka Jarmo Wahlström Claes Andersson
9867: Marja-Liisa Löyttyjärvi Timo Laaksonen Marjatta Stenius-Kaukonen
9868: Esko Helle Esko-Juhani Tennilä Pekka Leppänen
9869: 1990 vp. 1475
9870:
9871: Raha-asia-aloite n:o 1391
9872:
9873:
9874:
9875:
9876: Astala: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen perustamiskustan-
9877: nuksiin
9878:
9879:
9880: Eduskunnalle
9881:
9882: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään läänissä, missä määrärahojen suhteellinen
9883: nopeasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat mo- osuus on jatkuvasti olennaisesti alittanut läänin
9884: nipuolistumaan ja kehittymään. väestöosuuden.
9885: Uusia informaatiokanavia tulee vanhojen Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin
9886: rinnalle. Yleisillä kirjastoilla tulee olemaan en- läänissä muun maan tasolle vaatii määräraho-
9887: tistä suurempi vastuu ihmisten tiedontarpeen jen suhteellisen osuuden nostamista useaksi
9888: tyydyttäjänä. Kirjastotoimen kehittämisen kan- vuodeksi läänin väestöosuutta korkeammalle
9889: nalta suurimmat epäkohdat ovat kirjastoauto- tasolle.
9890: jen hankintaan varattujen määrärahojen sekä Kirjastojen perustamiskustannuksiin hallitus
9891: kirjastorakentamiseen varattujen määrärahojen on esittänyt budjettiin 42,5 mmk. Määräraha
9892: pienuus. Määrärahoihin nähden tarve on mo- on tähän tarkoitukseen riittämätön.
9893: ninkertainen. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
9894: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kym- nioittaen,
9895: menisen vuotta sitten ja autotoiminnan jatku-
9896: misen edellytyksenä on auton uusiminen. Mikä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9897: li määrärahoja ei saada nostettua, joudutaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9898: useassa kunnassa harkitsemaan autotoiminnan 29.56.31 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
9899: lopettamista kokonaan, mistä joutuisivat eniten kirjastojen perustamiskustannuksiin,
9900: kärsimään haja-asutusalueiden asukkaat, joilla mistä Turun ja Porin läänille varataan
9901: muutenkin on heikoimmat palvelut. Tilanne on neljä rakentamislupaa.
9902: koettu erittäin huolestuttavaksi Turun ja Porin
9903:
9904: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9905:
9906: Heli Astala
9907: 1476 1990 vp.
9908:
9909: Raha-asia-aloite n:o 1392
9910:
9911:
9912:
9913:
9914: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Kes-
9915: kusliitolle äänikirjojen myynnin edistämiseen
9916:
9917:
9918: Eduskunnalle
9919:
9920: Näkövammaisten mahdollisuudet hankkia sa yhtäläinen mahdollisuus kirjan hankkimi-
9921: omakseen kirjoja äänikirjoina ovat olleet vähäi- seen omaksi. Tätä mahdollisuutta hänellä ei
9922: set. Näkövammaisten kirjastosta on voinut ai- ole, mikäli äänikirjan hinta on lähes kolminker-
9923: noastaan lainata äänikirjoja. Kaupallisessa levi- tainen painettuun tavalliseen kirjaan verrattu-
9924: tyksessä olevat ja nimikemäärältään vähäiset na. Valtiovallan tulisi tukea tänä vuonna aloi-
9925: äänikirjat ovat huomattavan kalliita painettuun tettua näkövammaisille suunnattua äänikirja-
9926: normaaliin teokseen verrattuna. Keskimääräi- tuotantoa ja myyntiä vähintään 320 000 mar-
9927: nen äänikirjan hinta on 340 markkaa ja keski- kalla.
9928: määräinen painetun kirjan hinta 120 markkaa. Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
9929: Opetusministeriö selvitti myyntikokeilun näkövammaisten tiedonsaannin avustamiseen
9930: avulla vuosien 1986-1988 aikana näkövam- osoitettuun 2 550 000 markan määrärahaan
9931: maisten kiinnostuksen hankkia omia äänikir- on momentin selvitysosan mukaan sisällytetty
9932: joja ja äänikirjojen tuotantoon ja jakeluun liit- äänikirjamyynti, mutta momentin määrärahan
9933: tyviä seikkoja (Äänikirjatyöryhmän loppura- nousu ei osoita riittävää määrärahaa sanottuun
9934: portti, opetusministeriön muistio 1989:31). tarkoitukseen.
9935: Myyntikokeilusta saatujen tulosten perusteella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9936: Näkövammaisten Keskusliitto ry. on vuoden nioittaen,
9937: 1990 valtion lisäbudjettiin saamansa 120 000
9938: markan määrärahan turvin lähtenyt toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9939: maan äänikirjojen myyntitoimintaa. Näkövam- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9940: maisten kirjaston perusääninauhojen kopioita 29.58.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
9941: myydään näkövammaisille lähes painetun kir- käytettäväksi äänikirjojen myynnin edis-
9942: jan hinnalla. tämiseen.
9943: Näkövammaisille tulisi turvata näkevien kans-
9944:
9945: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9946:
9947: Heli Astala Claes Andersson
9948: Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
9949: 1990 vp. 1477
9950:
9951: Raha-asia-aloite n:o 1393
9952:
9953:
9954:
9955:
9956: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön Liit-
9957: to KSL ry:n mediakulttuurisen projektin tukemiseen
9958:
9959:
9960: Eduskunnalle
9961:
9962: Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry. on erityi- Projektin jatkaminen edellyttää laitteistohan-
9963: sen tunnettu sivistystyön kehittäjänä mediakult- kintojen turvaamista, jotta aikuisväestö itse
9964: tuurissa ja työpajatoiminnassa. Liiton sivistys- voisi omin toimintaehdoin vaikuttaa kuvalli-
9965: järjestömäärärahan reaalinen supistaminen on seen, sanalliseen ja tekniseen ilmaisuunsa.
9966: tuottanut neljän vuoden ajan jatkuvia erityison- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9967: gelmia, jotka ovat olennaisesti vaikeuttaneet nioittaen,
9968: mediakulttuurisen toiminnan kehittämistä.
9969: KSL on jo neljän vuoden ajan kokeillen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9970: toimien luonut maan suurimpiin katsottavan vi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
9971: deotyöpajan. Projekti liittyy kansallisen viestin- 29.68.54 lisäyksenä 250 000 markkaa
9972: nän tarkasteluun ja uudistamiseen. Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n me-
9973: Samoin liitto on osana naiskulttuuritoimin- diakulttuurisen projektin tukemiseen.
9974: taansa julkaissut naisten kuvalliseen kulttuuriin
9975: liittyvän teoksen sekä siihen liittyvää mediakult-
9976: tuurista ja videoaineistoa.
9977:
9978: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
9979:
9980: Heli Astala Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
9981: Ensio Laine Pertti Lahtinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
9982: Jarmo Wahlström Asko Apukka
9983:
9984:
9985:
9986:
9987: 18 200052Y
9988: 1478 1990 vp.
9989:
9990: Raha-asia-aloite n:o 1394
9991:
9992:
9993:
9994:
9995: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansan Sivistystyön Liit-
9996: to KSL ry:n atk-laitteiden hankintaan
9997:
9998:
9999: Eduskunnalle
10000:
10001: Yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen hallin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10002: non kehittämisperiaatteiden mukaisesti valtion nioittaen,
10003: tukea saavat monet opintokeskukset ja sivistys-
10004: järjestöt ovat hankkineet hallintonsa käyttöön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10005: atk-laitteita, joiden hankintakustannuksiin val- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10006: tio ei kouluhallituksen ottaman tulkinnan joh- 200 000 markkaa Kansan Sivistystyön
10007: dosta ole kuitenkaan osallistunut riittävästi. Liitto KSL ry:n atk-laitteiden hankin-
10008: Atk-laitteiden käytön laajentaminen ja tarvitta- taan.
10009: va kehitys ei ole kuitenkaan mahdollista ilman
10010: valtion tuntuvaa tukea näihin hankintoihin.
10011:
10012: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10013:
10014: Heli Astala Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
10015: Ensio Laine Pertti Lahtinen Marja-Liisa Löyttyjärvi
10016: Asko Apukka Jarmo Wahlström
10017: 1990 vp. 1479
10018:
10019: Raha-asia-aloite n:o 1395
10020:
10021:
10022:
10023:
10024: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta mustalaisväestön koulu-
10025: tus- ja kulttuurikeskuksen perustamiseen
10026:
10027:
10028: Eduskunnalle
10029:
10030: Suomessa asuu tällä hetkellä vajaat 6 000 alkaa yhdeksän kuukautta kestävä autonasenta-
10031: mustalaista, joista noin kolmannes on alle 15- jan työllisyyskurssi ja hevoshoitajakurssi Mik-
10032: vuotiaita. Ruotsissa asuu Suomen mustalaisia kelissä. Lisäksi alkaa Helsingissä kolme kuu-
10033: noin 3 200. kautta kestävä romaanien kielen, historian ja
10034: Peruskoulua käyvillä mustalaisilla on todettu kulttuurin kurssi, johon mahtuu 15 kansa- tai
10035: olevan keskimääräistä enemmän vaikeuksia op- peruskoulun suorittanutta romaania, joilla on
10036: pivelvollisuuden suorittamisessa. Vaikeudet riittävä romaanien kielen taito.
10037: johtuvat useimmiten taloudellisista ja sosiaali- Suomen Mustalaisyhdistys on tehnyt aloit-
10038: sista syistä sekä kulttuurieroista. teen erityisen mustalaisille tarkoitetun ammatil-
10039: Romaaniväestö on jo kauan tuntenut syvää lisen koulutuskeskuksen perustamisesta. Mus-
10040: huolta rappeutuvasta äidinkielestään. Uudet su- talaisväestöllä ilmenneiden koulutus- ja kult-
10041: kupolvet unohtavat äidinkielensä etenkin, jos tuuriongelmien vähentämiseksi on mustalaisten
10042: sitä ei jatkuvasti kotona puhuta. Suomessa ei koulutustarpeita selvittänyt työryhmä ehdotta-
10043: ole tähän mennessä ollut edes romaanin kielen nut, että mustalaisväestölle perustetaan oma
10044: perusopetusta, kirjoista ja opettajista puhumat- koulutus- ja kulttuurikeskus. Tällöin voidaan
10045: takaan. parhaalla mahdollisella tavalla korjata niitä
10046: Kouluissa on romaanioppilaita, jotka haluai- puutteita, joita on syntynyt koulutuksessa ja
10047: sivat oppia äidinkielensä. Pääkaupunkiseudun yhteiskunnassa, joka ei ole ottanut huomioon
10048: romaanioppilailla on nyt mahdollisuus saada mustalaisten erilaista kulttuuritaustaa ja siitä
10049: äidinkielensä opetusta iltaisin. Opettajina toi- aiheutuvia erityispiirteitä. Mustalaisten koulu-
10050: mivat ensimmäisen romaanikielen pikakurssin tus- ja kulttuurikeskuksen tehtäviin kuuluisivat
10051: käyneet. mustalaisväestön valtakunnallinen koulutus-
10052: Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Ro- suunnittelu yhdessä viranomaisten kanssa sekä
10053: maaniasiain neuvottelukunta järjestää ensim- mustalaiskielen ja -kulttuurin elvyttämiseen
10054: mäiset laajamittaiset ammattikurssit romaani- tähtäävät toimenpiteet. Mustalaisten koulutus-
10055: väestölle ensi syksystä alkaen. ja kulttuurikeskuksen perustaminen tulisi pikai-
10056: Työvoimaministeriö on hyväksynyt syksyllä sesti toteuttaa.
10057: alkavana työllisyyskoulutuksena 50 oppilas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10058: paikkaa romaaniväestön ammatilliseksi koulu- nioittaen,
10059: tukseksi. Helsingissä alkaa syyskuussa romaa-
10060: nien kielen ja kulttuurin peruskurssi. Pääkau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10061: punkiseudun ammatillisessa kurssikeskuksessa 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
10062: alkaa syyskuussa kevyen musiikin kurssi, kou- markkaa mustalaisväestön koulutus- ja
10063: luavustajakurssi ja hameompelukurssi. Syksyllä kulttuurikeskuksen perustamiseen.
10064:
10065: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10066:
10067: Heli Astala Jarmo Wahlström Claes Andersson
10068: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Tellervo Renko
10069: Vappu Säilynoja Lauha Männistö Pauli Uitto
10070: Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen
10071: 1480 1990 vp.
10072:
10073: Raha-asia-aloite n:o 1396
10074:
10075:
10076:
10077:
10078: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Suurtorin alueen
10079: rakennusten peruskorjaukseen Turussa
10080:
10081:
10082: Eduskunnalle
10083:
10084: Turun Vanha Suurtori on jo 1300-luvulla ol- koko Turun kulttuurikeskuksen rakennus- ja
10085: lut merkittävä kauppa- ja kulttuuriteiden koh- toiminnallinen suunnitelma on tehty, on koko-
10086: tauspaikka. Turku on aina 1800-luvun alkuun naisuuteen sisällytetty Raatihuoneen, Brinkka-
10087: asti ollut Ruotsin itäisen maakunnan, nykyisen lan ja Hjeltin talojen lisäksi myös Brahen talo
10088: Suomen, hallinnollinen ja sivistyksellinen kes- (nyk. sosiaalikeskus) sekä Katedralskolanin si-
10089: kus. Turun kaupungin keskuksena on suurpa- vurakennuksia, jotta Suurtorilta Rettigin palat-
10090: loon v. 1827 saakka ollut Raatihuoneentori, ny- sille johtava keskiaikainen Luostarin Välikatu
10091: kyinen Vanha Suurtori, ympäröivine rakennuk- voitaisiin avata ja sen varrelle sijoittaa taidekä-
10092: sineen. Rakennukset sijoittuvat vielä nykyisin- sityöpajoja ja putiikkeja. Brahen taloon on tar-
10093: kin näkyvissä olevalle keskiaikaiselle kaupunki- koitus sijoittaa mm. Lasten kulttuurikeskus,
10094: asemakaavalle. Siinäkin mielessä alue on harvi- muita kulttuuritiloja ja kulttuuriravintola Tei-
10095: naisuus Suomessa. ni. Myös piha- ja torialueet, Aurajoen ranta ja
10096: Vanhan Suurtorin ympärille keskittyneet toi- joen yli rakennettava Pennisilta kuuluvat kult-
10097: minnot ovat olleet edelläkävijöitä Suomessa. tuurikeskuksen toimintasuunnitelmiin.
10098: Alueen nykyinen rakennuskanta edustaa sekin Kulttuurikeskuksen investointikulut seuraa-
10099: omaleimaista ja kulttuurihistoriallisesti merkit- vien viiden vuoden aikana ovat noin 31,5 mil-
10100: tävää kokonaisuutta. Alueen kunnostuksen ja joonaa markkaa.
10101: säilyttämisen tulevia sukupolvia varten tulisi ta- Vanhan Suurtorin kulttuurikeskus on sekä
10102: pahtua Turun kaupungin ja valtion yhteis- merkittävä turkulainen että valtakunnallinen
10103: työnä. hanke. On edellytettävä myös valtiovallan mu-
10104: Tietoisena Vanhan Suurtorin alueen arvok- kaantuloa näin arvokkaan kulttuurihankkeen
10105: kuudesta päätti Turun kaupunginvaltuusto toteuttamisen rahoittamiseen.
10106: vuonna 1984, että aluekokonaisuuteen kuuluvat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10107: käytöstä vapautuvat rakennukset kunnostetaan
10108: ja alueesta muodostetaan ns. harrastus- ja kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10109: tuurikeskus. Valtuusto päätti myös, että Suur- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10110: torin alue ja sen lähiympäristö on säilytettävä markan määrärahan Turun Vanhan
10111: mahdollisimman muuttumattomana. Suurtorin alueen rakennusten peruskor-
10112: Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Vanhan jaukseen.
10113: Suurtorin yleissuunnitelmassa, jonka pohjalta
10114:
10115: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10116:
10117: Heli Astala Ensio Laine Liisa Hilpelä
10118: 1990 vp. 1481
10119:
10120: Raha-asia-aloite n:o 1397
10121:
10122:
10123:
10124:
10125: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoimin-
10126: nan tukemiseen
10127:
10128:
10129: Eduskunnalle
10130:
10131: Valtion tulo- ja menoarvioesityksen momen- ei olisi mahdollista. Kun asukaskohtaista val-
10132: tilla 29.90.30 ehdotetaan kuntien kulttuuritoi- tionosuusperustetta korotettiin viimeksi vuoden
10133: minnan tukemiseen 44 600 000 mk käytettäväk- 1989 budjetissa vain 50 pennillä, jälkeenjäänei-
10134: si kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain syys jopa yleisen kustannustason nousuun ver-
10135: (1045/80, muut. 948/81) mukaisten valtion- rattuna on yhä kasvamassa. Kuntien tasolla teh-
10136: osuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrä- dään kuitenkin olennaisen tärkeää valtakunnalli-
10137: rahalla saa palkata sivu- ja yhdistelmävirat mu- sen kulttuuritoiminnan perus- ja kenttätyötä.
10138: kaan lukien 204 valtionosuuteen oikeutettua Niiden puitteissa organisoituna se myös lähiru-
10139: henkilöä eli saman määrän kuin kuluvan vuo- min koskettaa laajan yleisön tarpeita ja toiveita.
10140: den tulo- ja menoarvion mukaan. Siksi sen näivettäminen on yleisen kulttuuripoli-
10141: Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämistä ja tiikan kannalta mitä vahingollisinta.
10142: tukemista varten ehdotetaan vahvistettavaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10143: valtionosuusperusteeksi edelleen 9 markkaa nioittavasti,
10144: asukasta kohden (vrt. urheilun ja liikunnan
10145: osalta 24 markkaa). Myös valtionosuuteen oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10146: keuttavien virkojen luku on tarkoitus jäädyttää 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10147: ennalleen, joten esim. uusien kuntien kulttuuri- 29.90.30 lisäyksenä 5 400 000 markkaa
10148: sihteerien paikkaaminen valtionosuuden turvin kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen.
10149:
10150: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10151:
10152: Heli Astala Claes Andersson
10153: Pekka Leppänen Vappu Säilynoja
10154: 1482 1990 vp.
10155:
10156: Raha-asia-aloite n:o 1398
10157:
10158:
10159:
10160:
10161: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi yksivuoti-
10162: sina taiteilija-apurahoina
10163:
10164:
10165: Eduskunnalle
10166:
10167: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- aiheutuvien velkojen rasittamille taiteilijoille
10168: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa esimer-
10169: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen kiksi ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Tai-
10170: mukaisesti vuosittain jaettavien yksivuotisten teilijajärjestöt katsovat, että valtion vuotta
10171: apurahojen määrä on 112. Lukumäärää ei ole 1991 koskevaan tulo- ja menoarvioon tulee va-
10172: lisätty. rata määräraha, joka vastaa yhteensä 10 uuden
10173: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu yksivuotisen taiteilija-apurahan kustannuksia.
10174: lähinnä nuorille taiteenharjoittajille. Viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10175: vuosina niistä ovat kuitenkin päässeet nautti- nioittaen,
10176: maan vain harvat alle 35-vuotiaat taiteilijat.
10177: Yksivuotisten apurahojen määrän lisääminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10178: on välttämätöntä taiteen jälkikasvun turvaami- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10179: seksi. Nuorille ja lahjakkaille taiteenharjoitta- 29.90.51 ylimääräisenä lisäyksenä
10180: jille ja kriitikoille tulee varata mahdollisuus li- 712 000 markkaa käytettäväksi kymme-
10181: säopintoihin tai työskentelyyn apurahan turvin. nen yksivuotisen taiteilija-apurahan
10182: Opintolainojen ja työvälineiden hankkimisesta myöntämiseen.
10183:
10184: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10185:
10186: Heli Astala Pauli Uitto
10187: Claes Andersson Vappu Säilynoja
10188: 1990 vp. 1483
10189:
10190: Raha-asia-aloite n:o 1399
10191:
10192:
10193:
10194:
10195: Astala: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi kirjallisuuden
10196: julkaisutukeen
10197:
10198:
10199: Eduskunnalle
10200:
10201: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- Taiteilijajärjestöt pitävät tärkeänä, että kor-
10202: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja keatasoisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa
10203: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi tuetaan valtion varoin. Valtion tuki on usein ai-
10204: 750 000 mk käytettäväksi kirjallisuuden julkai- noa mahdollisuus kokeilevan, ei-kaupallisen
10205: sutukeen. Määrärahan tarkoituksena on luoda kirjallisuuden julkaisemiselle. Tässä mielessä
10206: edellytykset sellaisen korkeatasoisen kirjallisuu- tuella on huomattava kirjallisuutta uudistava ja
10207: den julkaisemiselle, joka ei ole kaupallisesti elävöittävä vaikutus. Kirjallisuuden julkaisutu-
10208: kannattavaa. keen varattavan määrärahan tulee olla määräl-
10209: Kaupallisesti kannattamattoman korkeata- tään niin suuri, että sen avulla on mahdollista
10210: soisen kirjallisuuden julkaisutoiminnalle tulee ryhtyä konkreettisiin toimiin kirjallisuuden jul-
10211: taata edellytykset. Ehdotetun uuden määrära- kaisemiseksi.
10212: han ottaminen valtion tulo- ja menoarvioon on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10213: merkki myönteisestä kehityksestä. Määrärahan taen,
10214: suuruus on kuitenkin riittämätön kustannustoi-
10215: minnan kuluihin nähden. Opetusministeriö on- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10216: kin ehdottanut määrärahan suuruudeksi 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
10217: 1 000 000 markkaa. Tämä määrä, joka sekin luo 29.90.52 lisäyksenä 800 000 markkaa
10218: mahdollisuudet ainoastaan hyvin suppeaan jul- käytettäväksi kirjallisuuden julkaisutu-
10219: kaisutoimintaan, vastaa paremmin sitä kuluta- keen.
10220: soa, jota kustannustoiminta maassamme edus-
10221: taa.
10222:
10223: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10224:
10225: Heli Astala
10226: 1484 1990 vp.
10227:
10228: Raha-asia-aloite n:o 1400
10229:
10230:
10231:
10232:
10233: Astala: Määrärahan osoittamisesta taiteen alan tutkimus- ja jul-
10234: kaisutoiminnan tukemiseen
10235:
10236:
10237: Eduskunnalle
10238:
10239: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- julkaiseminen. Nykyisin käytettävissä oleva
10240: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja määräraha ei ole riittävä edes tutkimusten suo-
10241: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi rittamiseen, puhumattakaan niiden julkaisemi-
10242: 1,3 milj. mk taiteen alan tutkimus- ja julkaisu- sesta. Tutkimustulosten tulisi kuitenkin olla
10243: toimintaan. Puheena olevalla määrärahalla ka- kaikkien tietoa tarvitsevien tahojen käytettävis-
10244: tetaan taiteen keskustoimikunnan harjoittamas- sä. Taiteilijajärjestöt katsovat taiteen keskus-
10245: ta tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat toimikunnan tavoin, että puheena olevaa mää-
10246: kulut. rärahaa on tuntuvasti korotettava.
10247: Ehdotettu määräraha on riittämätön taiteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10248: keskustoimikunnan harjoittaman tutkimustoi- taen,
10249: minnan laatuun ja luonteeseen nähden. Taiteen
10250: keskustoimikunta on ainoa laitos maassamme, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10251: jossa harjoitetaan merkittävää taidepolitiikan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10252: tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutkimusprojek- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
10253: tit ovat ensiarvoisen tärkeitä maamme taide- ja käytettäväksi taiteen alan tutkimus- ja
10254: kulttuurielämän kehittämisen kannalta. Yhtä julkaisutoiminnan tukemiseen.
10255: tärkeää kuin tutkimusten tekeminen on niiden
10256:
10257: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10258:
10259: Heli Astala
10260: 1990 vp. 1485
10261:
10262: Raha-asia-aloite n:o 1401
10263:
10264:
10265:
10266:
10267: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kansallisen elokuva-, tele-
10268: visio- ja videotuotannon ja -jakelun edistämiseen
10269:
10270:
10271: Eduskunnalle
10272:
10273: Audiovisuaalinen viestintä on noussut keskei- lun kehittyminen varmistetaan, toimenpiteiden
10274: seen asemaan kulttuurikehityksessä. Viestintä tulee ulottua pitkälle aikavälille.
10275: tuo kulttuurin jokaisen kansalaisen ulottuville Kehittämisohjelman tulo- ja menoarviota
10276: ja luo näin tulevien sukupolvien kulttuurin pe- koskeva ehdotus on laadittu viiden vuoden ai-
10277: rustaa. Teknisen kehityksen antamat mahdolli- kavälille. Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset
10278: suudet kansainvälisen ohjelmatarjonnan voi- alkavat vuodesta 1990, jolloin tuotannon ja ja-
10279: makkaaseen kasvuun voivat johtaa kansallisten kelun uusi rahoitus olisi 45 miljoonaa markkaa.
10280: kulttuurien yhdenmukaistumiseen ja köyhtymi- Vuonna 1994 saavutetaan lopullinen tavoiteta-
10281: seen. Oman kulttuurin erityislaadun säilyttämi- so, 200 miljoonan markan vuotuisen uuden ra-
10282: nen ja kehittäminen on välttämätöntä. hoituksen kokonaismäärä.
10283: Vuonna 1987 asetettiin viestintäkulttuuritoi- Vuoden 1990 budjetissa myönnettiin "Koti-
10284: mikunta tekemään kulttuuripoliittista perussel- maisen elokuva-, televisio- ja videotuotannon ja
10285: vitystä joukkoviestinnän alan kysymyksistä, -jakelun tukemiseen" 31 500 000 markkaa.
10286: erityisesti arvioimaan viestintäkehityksen kult- Vuoden 1989 budjetti sisälsi 21 000 000 markan
10287: tuurivaikutukset ja suunnittelemaan lähivuo- määrärahan "Kotimaisen elokuvan tuotantotu-
10288: sien kulttuuripoliittisia toimenpiteitä viestintä- keen". Vuodelle 1991 ehdotetaan 43 milj. mk.
10289: kulttuurin alalla. Viestintäkulttuuritoimikunnan ehdotus 45
10290: Toimikunta korostaa, että kotimainen audio- miljoonan markan tuotannon ja jakelun tuke-
10291: visuaalinen ohjelmatuotanto on merkittävä osa miseen uudesta rahoituksesta ei toteudu. Vuo-
10292: kansallista kulttuuria. Joukkoviestimien avulla den 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä tulisi ra-
10293: saavutetaan perinteisiä eläviä taide-esityksiä ja hoitusta lisätä 34 500 000 markkaa.
10294: kulttuurilaitoksia huomattavasti laajempi ylei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10295: sö. Audiovisuaalisten ohjelmien tuottaminen nioittaen,
10296: on kuitenkin kallista.
10297: Toimikunta ehdottaa elokuva-, televisio- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10298: videotuotannon ja -jakelun kehittämisohjel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10299: maa, joka toteutettaisiin valtion tulo- ja me- 29.90.52 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
10300: noarvioon otettavilla uusilla määrärahoilla kansallisen elokuva-, televisio- ja video-
10301: audiovisuaalisen tuotannon ja jakelun edistämi- tuotannon ja -jakelun edistämiseen.
10302: seen. Jotta audiovisuaalisen tuotannon ja jake-
10303:
10304: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10305:
10306: Heli Astala Lauha Männistö Vappu Säilynoja
10307: 1486 1990 vp.
10308:
10309: Raha-asia-aloite n:o 1402
10310:
10311:
10312:
10313:
10314: Astala: Määrärahan osoittamisesta ruotsinsuomalaisen teatteri-
10315: rahaston tukemiseen
10316:
10317:
10318: Eduskunnalle
10319:
10320: Ruotsinsuomalainen teatterirahasto on pe- Rahaston puheenjohtajana toimii Markku
10321: rustettu 19 päivänä toukokuuta 1988 vaalimaan Meriruoho, Frihetsvägen 37, 7 tr, S-175 33 Jär-
10322: ja kehittämään suomenkielistä teatteritoimintaa fälla, ja varapuheenjohtajana Eeva-Liisa Pitkä-
10323: Ruotsissa. Rahaston tavoitteena on aikaansaa- nen.
10324: da suomenkielinen ammattiteatteri Ruotsiin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10325: Lisäksi rahasto tulee jakamaan apurahoja ja taen,
10326: palkintoja ruotsinsuomalaiselle teatteriväelle.
10327: Rahasto tuntee vastuunsa myös koko ruotsin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10328: suomalaisesta kulttuurista. Rahasto tukee toi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10329: minnallaan ruotsinsuomalaisten kulttuurirahas- 29.90.52 70 000 markkaa ruotsinsuo-
10330: toa. malaisen teatterirahaston tukemiseen.
10331: Rahasto järjestää arpajaisia, tapahtumia ja
10332: keräyksiä sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja
10333: avustuksia.
10334:
10335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10336:
10337: Heli Astala
10338: 1990 vp. 1487
10339:
10340: Raha-asia-aloite n:o 1403
10341:
10342:
10343:
10344:
10345: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäivien
10346: tukemiseen
10347:
10348:
10349: Eduskunnalle
10350:
10351: Hetan Musiikkipäivillä on jo tapahtumarikas Vuonna 1989 ohjelmaan sisältyi yhden kanta-
10352: ja monivaiheinen historia. Vuonna 1969 järjes- esityksen ohella merkittävä saamelaiskulttuuri-
10353: tettiin ensimmäiset Hetan Musiikkipäivät. Jo tilaisuus, konsertti, joka koostuu Nils Aslak
10354: sitä aikaisemmin järjesti Seitakuoro pääsiäista- Valkeapään runoihin sävelletystä musiikista.
10355: pahtumiaan Enontekiön Hetassa. On välttämätöntä, että tapahtuman rahoitus
10356: Monien eri tahojen yhteistyö on nostanut He- voidaan vakiinnuttaa pysyvästi ja valtiovalta
10357: tan Musiikkipäivät nykyiseen merkitykseensä. omalta osaltaan on tukemassa Hetan Musiikki-
10358: Ne ovat kehittyneet viime vuosina yhdeksi La- päiviä.
10359: pin ja kalottialueen merkittävimmistä kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10360: tapahtumista. Eduskunta on vuodesta 1986 tu- nioittaen,
10361: kenut taidetapahtuman järjestämistä.
10362: Taiteellisen tason kohoamisen myötä ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10363: musiikkipäiviin kohdistuvat odotukset myös 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10364: kasvaneet. Lentokentän valmistuminen Het- 29.90.52 250 000 markkaa Hetan Mu-
10365: taan vaikuttaa tapahtuman saavutettavuuteen. siikkipäivien tukemiseen.
10366:
10367: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10368:
10369: Heli Astala Asko Apukka
10370: Esko-Juhani Tennilä Vappu Säilynoja
10371: 1488 1990 vp.
10372:
10373: Raha-asia-aloite n:o 1404
10374:
10375:
10376:
10377:
10378: Astala: Määrärahan osoittamisesta tanssitaiteen tukemiseen
10379:
10380:
10381: Eduskunnalle
10382:
10383: Maamme tanssitaiteen asema on tunnetusti säännöllisesti toimivia tanssiryhmiä
10384: heikko verrattuna muihin taiteenaloihin, ja sen tanssiryhmien kiertuetoimintaa
10385: saarnat määrärahat ovat vähäiset. Tanssitaiteen valtakunnallisia tanssitaidejärjestöjä
10386: kenttä kattavine eri tanssin alojen ammatti- ja tanssin tiedotuskeskuksen perushankinto-
10387: harrastajatoiminnan järjestöineen on kuitenkin ja ja toimintaa tanssista tiedottamiseksi koti-
10388: osoittanut erinomaisia saavutuksia sekä taiteel- maassa ja ulkomailla
10389: lisella että harrastajajoukkojen tasolla. Tanssi- - tanssin harrastustoimintajärjestöjä ja
10390: taide on erityisen soveltuva taiteenala nykyaika- harrastajien esitystoimintaa.
10391: na ja myös nuorisoa kiinnostava kasvatusala. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10392: Varojen puute estää voimavarojen täysitehoisen taen,
10393: käytön ja alan kehittämisen. Valtion tanssitai-
10394: detoimikuntaa perustettaessa tanssin saama että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10395: osuus valtion taidemäärärahoista jäi alimitoite- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10396: tuksi, eivätkä myöhemmät prosenttikorotukset 29.90.52 3 000 000 markkaa tanssitai-
10397: ole kyenneet korjaamaan tilannetta. teen tukemiseen.
10398: Tanssialan määrärahaa tulee korottaa vuo-
10399: deksi 1991 3 miljoonalla markalla. Korotetuna
10400: määrärahalla tuetaan
10401:
10402: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10403:
10404: Heli Astala
10405: 1990 vp. 1489
10406:
10407: Raha-asia-aloite n:o 1405
10408:
10409:
10410:
10411:
10412: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta turkulaisen Aurinkobale-
10413: tin toiminnan tukemiseen
10414:
10415:
10416: Eduskunnalle
10417:
10418: Tanssitaiteen nopea kasvu on kulttuuriken- kantamaan jatkuvasti huolta ryhmän perustoi-
10419: tän näkyvimpiä ilmiöitä; tanssi on saavuttanut mintaedellytysten puutteellisuudesta, mikä kos-
10420: viimeisten vuosikymmenien aikana virallisen kee rahoitusta, tanssijoiden koulutusta sekä
10421: aseman muiden taidemuotojen rinnalla harras- harjoitus- ja esiintymistiloja.
10422: teena, ammattina ja näyttämötaiteen osana. Aurinkobaletin kannatusyhdistys on tehnyt
10423: Suomeen on syntynyt Kansallisbaletin ulkopuo- maaliskuussa 1986 opetusministeriölle ehdotuk-
10424: lelle merkittäviä säännöllistä näyttämötoimin- sen Aurinkobaletin saattamisesta alueteatteri-
10425: taa harjoittavia ammattitanssiteattereita. Varsi- lain piiriin. Asialle ovat olleet suopeita sekä
10426: nais-Suomessa toimiva turkulainen Aurinkoba- Suomen tanssitaiteilijain liitto että valtion tans-
10427: letti on yksi näistä, ja se on ainoa pääkaupunki- sitaidetoimikunta. Tehty aloite ei ole kuiten-
10428: seudun ulkopuolella toimiva ammattitanssiteat- kaan edennyt opetusministeriössä yhdistyksen
10429: teri. toivomalla tavalla, joten Aurinkobaletin kehi-
10430: Näiden ns. vapaiden ryhmien taloudellisessa tyksen turvaavat perusratkaisut ovat vielä to-
10431: ja hallinnollisessa kehittämisessä ei sen sijaan teutumatta.
10432: ole edistytty tilanteen vaatimalla tavalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10433: Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. on vuo-
10434: desta 1981 ylläpitänyt Aurinkobalettia, josta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10435: vuosi vuodelta kehittynyt merkittävämpi tekijä 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
10436: suomalaisen tanssitaiteen kenttään. Tällä het- 29.90.52 500 000 markkaa säännöllises-
10437: kellä Aurinkobaletti työllistää vakituisesti 14 ti toimivien tanssiryhmien tukemiseen
10438: henkeä ja tavoittaa vuosittain n. 40 000 katso- Varsinais-Suomessa toimivan Aurinko-
10439: jaa. baletin toimintaedellytysten turvaami-
10440: Aurinkobaletin taiteellisesta menestymisestä seksi.
10441: huolimatta yhdistyksen piirissä on jouduttu
10442:
10443: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10444:
10445: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
10446: Sauli Niinistö Ensio Laine
10447: 1490 1990 vp.
10448:
10449: Raha-asia-aloite n:o 1406
10450:
10451:
10452:
10453:
10454: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain Liiton
10455: toiminnan tukemiseen
10456:
10457:
10458: Eduskunnalle
10459:
10460: Vapaa-ajattelijain Liitto ry. on Suomen ainoa den 1991 budjettiin ehdotettiin myös 160 000
10461: uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö. Kir- markkaa toiminta-avustusta. Määräraha on
10462: kosta eronneita on maassamme noin 400 000 kuitenkin riittämätön.
10463: henkeä, joista ei-uskovaisia on yli 300 000. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10464: Vapaa-ajattelijain Liitto tarvitsee lisäresurs- nioittaen,
10465: seja perustoimintojen takaamiseksi. Toimihen-
10466: kilöitä tulisi lisätä. Valtion tulisi tukea rahoitus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10467: avustuksella tärkeätä työtä liiton puolustaessa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10468: yli 300 000 kansalaisen etua tässä maassa. 29.99.50 lisäyksenä 20 000 markkaa Va-
10469: Vuonna 1989 ja 1990 ovat valtion toiminta- paa-ajattelijain Liiton toiminnan tuke-
10470: avustukset liitolle olleet 160 000 markkaa. Vuo- miseen.
10471:
10472: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10473:
10474: Heli Astala Ensio Laine
10475: 1990 vp. 1491
10476:
10477: Raha-asia-aloite n:o 1407
10478:
10479:
10480:
10481:
10482: Astala: Määrärahan osoittamisesta työväen- ja seurantalojen kor-
10483: jaukseen
10484:
10485:
10486: Eduskunnalle
10487:
10488: Hallitus esittää vuoden 1991 budjettiin mo- Talojen korjaaminen on arvokas pilari kan-
10489: mentille 29.99.51 "Avustus työväen- ja seuran- sallisen kulttuurimme ja rakennushistoriamme
10490: talojen korjaukseen" vain 16,8 miljoonaa säilyttämisessä. Siksi määrärahaa tulisi lisätä.
10491: markkaa. Sitä tulisi lisätä 5 miljoonalla mar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10492: kalla. taen,
10493: Avustusta haki vuodelle 1989 kaikkiaan 134
10494: työväentaloa yhteensä noin 14,5 milj. markan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10495: edestä. Avustusta jaettiin 91 talolle 5 970 000 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10496: markkaa. Tähän mennessä on avustuksia saa- 29.99.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
10497: nut lähes 400 työväentaloa. Valtion avustustoi- työväen- ja seurantalojen korjaukseen.
10498: minnan piirissä on yli puolet työväentaloista.
10499:
10500: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10501:
10502: Heli Astala
10503: 1492 1990 vp.
10504:
10505: Raha-asia-aloite n:o 1408
10506:
10507:
10508:
10509:
10510: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta tielaitoksen Turun tiepii-
10511: rin konekorjaamon rakentamiseen
10512:
10513:
10514: Eduskunnalle
10515:
10516: Tielaitoksen Turun tiepiirin konekorjaamon teisryhmänsä välityksellä useampaan kertaan
10517: uudisrakentamista on pitkään odotettu. Piiri on korostaneet konekorjaamon rakentamisen tar-
10518: useaan otteeseen esittänyt vakavan huolestumi- peellisuutta ja kiirehtineet sen aloittamista.
10519: sensa korjaamohankkeen siirtämisestä. Rahaa on budjeteissa myönnetty 5,5 milj.
10520: Piirin konekalusto, mukaan lukien laaja laut- markkaa konekorjaamon rakentamiseen. Vuo-
10521: takalusto, kärsii ja kaluston toimintavarmuus den 1991 tulo- ja menoarvioon on ehdotettu 1,4
10522: vaarantuu, mikäli uuden korjaamon rakenta- milj. markan määrärahaa. Se on riittämätön ra-
10523: mista vielä lykätään. kentamisen aloittamiseen.
10524: Tielaitoksen konekorjaamoi on tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10525: korjattu tai ne ovat saaneet uuden rakennuksen nioittaen,
10526: lukuun ottamatta Turun tiepiiriä. Korjauspaik-
10527: kojen lukumäärä suhteessa kalustomäärään on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10528: Turun tiepiirissä selvästi pienin maassamme, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10529: eikä se vastaa nykyisiä tarpeita maan vilkkaim- 31.24. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
10530: min liikennöidyssä tiepiirissä. tielaitoksen Turun tiepiirin konekorjaa-
10531: Varsinais-Suomen kansanedustajat ovat yh- mon rakentamisen aloittamiseen.
10532:
10533: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10534:
10535: Heli Astala Ensio Laine Risto Ahonen
10536: Anna-Liisa Jokinen Sauli Niinistö Gunnar Joutsensaari
10537: Liisa Hilpelä Tapio Holvitie Sauli Hautala
10538: Jukka Roos
10539: 1990 vp. 1493
10540:
10541: Raha-asia-aloite n:o 1409
10542:
10543:
10544:
10545:
10546: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ei-kaupallisten paikallis-
10547: radioiden toiminnan tukemiseen
10548:
10549:
10550: Eduskunnalle
10551:
10552: Kaupallisten paikallisradioiden ohella Suo- mät radiotoiminnan kehittämiseen: ne kituvat
10553: messa toimii kuusi yhteisöradiota (ei-kaupallis- eivätkä kykene rakentumaan vaihtoehtoisiksi
10554: ta lähiradiota): Lähiradio Helsingissä, Radio malleiksi. Radioiden ohjelma-ajan käyttökor-
10555: Robin Hood Turussa, Yliopistoradio Tampe- vaukset eivät niin ikään voi nousta kovin kor-
10556: reella, Radio Haapavesi, Inarin Radio, Radio keiksi, sillä se rajoittaisi käyttäjien määrää ja
10557: Provinssi Torniossa ja Iniön Radio. Haapave- sanavalta jäisi edelleenkin niille, joilla se paljol-
10558: den ja Inarin Radiot toimivat paikallisten kan- ti jo nyt on. Mainittakoon lisäksi, että lähira-
10559: sanopistojen yhteydessä. Lähiradion ja Radio diot harjoittavat myös laajaa radiotoiminnan
10560: Robin Hoodin taustalla ovat mm. Työväen si- koulutusta. Mm. KSL:n 30 tuntia kestävillä ra-
10561: vistysliitto TSL ja Kansan Sivistystyön Liitto diokursseilla opiskelee vuosittain noin 40-50
10562: KSL. Lisäksi Lähiradion taustayhteisönä toimii henkeä.
10563: Folkhälsan. Niin sanotut epäkaupalliset radioasemat toi-
10564: Yhteisöradioiden toimiluvan ehtona on, ettei- vovatkin valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
10565: vät ne saa rahoittaa toimintaansa mainoksilla 2,0 milj. markan määrärahaa yhteisöradiotoi-
10566: tai lupamaksuilla. Niiden on siis rahoitettava minnan tukemiseen. Malli yhteisöradiotuelle
10567: toimintansa omista varoistaan. löytyy opetusministeriön jakamasta mielipide-
10568: Kansalaisradioihanteen mukaan kaikilla pitää lehtituesta tai liikenneministeriön lehdille koh-
10569: olla tasaveroiset mahdollisuudet saada äänensä dentamasta kuljetustuesta.
10570: kuuluville. Siksi radioasemien on taattava käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10571: täjilleen tekninen ja osin myös toimitukselli- nioittaen,
10572: nenkin apu. Nykytilanteessa lähi- ja mielipide-
10573: radioiden taustayhteisöt joutuvat pitkälti omil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10574: la rajallisilla toiminta-avustuksillaan pitämään 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10575: yllä jatkuvuutta. 2 000 000 markkaa ei-kaupallisen yhtei-
10576: Kyseisten radioiden työntekijä- ja muut hen- söradiotoiminnan tukemiseen.
10577: kilöresurssit ovat tästä syystä aivan riittämättö-
10578:
10579: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10580:
10581: Heli Astala Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas
10582: Ensio Laine Erkki Pulliainen Pertti Lahtinen
10583: Marja-Liisa Löyttyjärvi Sakari Knuuttila Jarmo Wahlström
10584: Asko Apukka Claes Andersson Heikki Rinne
10585:
10586:
10587:
10588:
10589: 19 200052Y
10590: 1494 1990 vp.
10591:
10592: Raha-asia-aloite n:o 1410
10593:
10594:
10595:
10596:
10597: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun-Toijalan radan säh-
10598: köistystöiden aloittamiseen
10599:
10600:
10601: Eduskunnalle
10602:
10603: Varsinais-Suomi on jäänyt jälkeen maan ylei- Tavaraliikenteessä pystyy sähköveturi vetä-
10604: sestä kehityksestä sekä ratojen peruskorjauksen mään enemmän kuljetustonneja kuin dieselve-
10605: että niiden sähköistämisen osalta. turi. Tällä on vaikutusta kuljetuskustannuksiin.
10606: Liikenneministeriön ja rautatiehallituksen tu- Näin Turku voisi kilpailukyvyltään päästä sa-
10607: lee ryhtyä pikaisiin toimiin Turun Sataman- maan asemaan jo sähköistettyjen ratojen pääs-
10608: Turun-Toijalan radan sähköistämiseksi. sä olevien satamien kanssa.
10609: Radan sähköistäminen lisää kaukoliikenteen Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on loka-
10610: joustavuutta ja yhteyksien kasvua, kun vetoka- kuussa 1986 jättänyt liikenneministeriölle ja
10611: luston vaihdailta kesken matkaa vältytään. rautatiehallitukselle aloitteen Turun-Toijalan
10612: Henkilöliikenteen kehittäminen ei ole jatkos- radan säköistämisestä ja sen aiheuttamista pi-
10613: sa mahdollista, ellei käytössä ole sähköistettyä kaisista toimenpiteistä.
10614: rataa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10615: Sähköistettyä rataverkkoa voidaan pitää taen,
10616: mm. teollisuuden sijoittumista alueelle lisäävä-
10617: nä tekijänä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10618: Rata välillä Turun satama-Turku-Toijala 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
10619: on tärkein Länsi-Suomen satamia palveleva ra- markkaa Turun- Toijalan radan säh-
10620: ta, koska Turku on maamme merkittävimpiä köistystöiden aloittamiseen.
10621: matkustaja- ja tavaraliikenteen satamia ja kaik-
10622: kina talvina varmimmin liikennöitävä.
10623:
10624: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10625:
10626: Heli Astala
10627: 1990 vp. 1495
10628:
10629: Raha-asia-aloite n:o 1411
10630:
10631:
10632:
10633:
10634: Astala: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentami-
10635: seen Varsinais-Suomeen
10636:
10637:
10638: Eduskunnalle
10639:
10640: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että sinais-Suomen seutukaavaliitto on mm.
10641: maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi 28.1.1983 päättänyt kiireellisesti toimeenpanna
10642: useita merkittäviä etuja mm. kansantalouden yhteistoiminnassa Turun kauppakamarin kans-
10643: kannalta. sa yrityskyselyn helmi-maaliskuun 1983 aika-
10644: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämi- na maakaasun mahdollisesta käytöstä toimi-
10645: sen pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin li- alueellaan. Kokonaistulokset toimitetaan Neste
10646: sääminen. Sopiva kohde on maakaasu. Maa- Oy:lle sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle.
10647: kaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erit- Samalla on päätetty merkitä maakaasun johto-
10648: täin edullisia työllisyys- ja kauppapoliittisia seu- linjaus vaihekaava II:een seutukaava I:n lin-
10649: rauksia. Se auttaisi myös tasapainottamaan ny- jauksen mukaisesti.
10650: kyistä epätasapainoa bilateraalikaupassa Neu- Varsinais-Suomessa toivotaan, että nyt vireil-
10651: vostoliiton kanssa. Tämä kauppa tarjoaa run- lä olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja
10652: saasti uusia mahdollisuuksia. Valtakunnallisen teollisuusministeriössä otetaan erityisen selvi-
10653: maakaasuverkoston laajentaminen Kouvolasta tyksen kohteeksi maakaasuputkilinjan rakenta-
10654: Etelä-Suomeen ja Varsinais-Suomeen avaisi rik- minen Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitet-
10655: kaita kehitysnäkymiä. tävä tämän saasteettoman energian käyttö Suo-
10656: Maakaasu on täydellisesti palavana ja ole- men suurilla maatalouden keskellä sijaitsevilla
10657: mattoman rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi teollisuusalueilla sekä uuden energialähteen an-
10658: ihanteellinen polttoaine. Maakaasun lisätuonti tama korvike läntisen Suomen uusteollistami-
10659: ja lännestä tuotavan öljyn ainakin osittainen selle.
10660: korvaaminen maakaasulla monipuolistaisi Koko Länsi-Suomen kannalta ajatellen toi-
10661: myös energiahuoltoa ja tekisi energiahuoltom- voisi, että vireillä oleva maakaasuhanke toteu-
10662: me ja -taloutemme vähemmän riippuvaiseksi tuisi pikaisesti.
10663: lännen kriisitaloudesta. Maakaasun saanti Länsi-Suomeen loisi erin-
10664: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- omaiset edellytykset alueen taloudelliselle kas-
10665: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. ke- vulle ja kehitykselle. Tiedossa oleviin kaasun
10666: mian teollisuus. Se on erityisen sovelias ener- käyttömääriin löytyy varmasti lisäkasvua ja sii-
10667: gianlähteenä useilla teollisuudenaloilla. tä saaduille tuotteille jatkojalostusta niin ole-
10668: Maakaasu parantaisi mahdollisuuksiamme massa olevista kuin uusistakin tuotantolaitok-
10669: myös silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maa- sista.
10670: kaasuenergian piiriin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10671: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- taen,
10672: meen oltiin kiinnostuneita jo vuonna 1972, jol-
10673: loin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10674: alustavan selvityksen maakaasun käyttömah- 1991 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
10675: dollisuuksista täällä. markkaa maakaasuputken rakentami-
10676: Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo- seen Varsinais-Suomeen.
10677: meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Var-
10678:
10679: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10680:
10681: Heli Astala
10682: 1496 1990 vp.
10683:
10684: Raha-asia-aloite n:o 1412
10685:
10686:
10687:
10688:
10689: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projektille
10690:
10691:
10692: Eduskunnalle
10693:
10694: Nordbarn-projekti kartoittaa Suomeen tule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10695: vien paluumuuttajien lasten ja nuorten käyt- noittaen,
10696: täytymis- ja lukihäiriöitä seulontatutkimuksella
10697: yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa sekä pyrkii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10698: löytämään ennalta ehkäiseviä toimintamalleja 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
10699: yhteistyössä pohjoismaisten viranomaisten markkaa Lasten neurologisten ja psy-
10700: kanssa. Lisäksi projekti suorittaa laajaa tiedo- kiatristen sairauksien yhdistys LANEPSY
10701: tustoimintaa em. paluumuuttajiin ja heidän ry:lle Nordbarn-projektiin.
10702: perheisiinsä liittyvästä problematiikasta sekä
10703: niiden ennaltaehkäisystä saatujen tulosten poh-
10704: jalta.
10705:
10706: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10707:
10708: Heli Astala Vappu Säilynoja Pertti Lahtinen
10709: Marja-Liisa Löyttyjärvi Asko Apukka Jarmo Wahlström
10710: 1990 vp. 1497
10711:
10712: Raha-asia-aloite n:o 1413
10713:
10714:
10715:
10716:
10717: Astala: Määrärahan osoittamisesta vammaisille henkilöille järjes-
10718: tettävään lomatoimintaan
10719:
10720:
10721: Eduskunnalle
10722:
10723: Työnteon vaatimusten lisääntyminen ja elä- tömien rakennustenkin osalta keskeneräisiä.
10724: mänmenon kiireistyminen saattaa ihmiset suu- Vapaaehtoista sosiaalista toimintaa harjoitta-
10725: ren rasituksen alaiseksi. Kunnon ylläpitäminen villa vammaisjärjestöillä ei ole riittäviä talou-
10726: edellyttää mahdollisuuksia lepoon ja virkistäy- dellisia edellytyksiä riittävän monen ja raken-
10727: tymiseen. Lomanvietto on tunnustettu keinoksi teellisesti vammaisille henkilöille sopivan lo-
10728: henkisen ja ruumiillisen vireyden ylläpitäjänä ja manviettopaikan rakentamiseen ja ylläpitämi-
10729: palauttajana. seen. Kuitenkin näitä tulisi olla eri puolilla maa-
10730: Erityisen suuri merkitys lomanvietolla on ta ja niiden tulisi palvella useita kymmeniätu-
10731: vammaisille henkilöille. Monet heistä joutuvat hansia vammaisia ja heidän perheenjäseniään.
10732: jatkuvasti työskentelemään ruumiillisen kesto- Yhteiskunta tukee monin tavoin yleistä lo-
10733: kyvyn äärirajoilla. Vaikeavammaisuus lisää manvietto- ja virkistystoimintaa, joka ei ole
10734: myös päivittäisen elämän rasitteita. Liikunta- vammaisten henkilöiden tavoitettavissa. Koh-
10735: esteellisistä ja asenteellisista syistä vammaiset tuullista olisi, että myös vammaisten henkilöi-
10736: henkilöt eivät yleensä voi käyttää yleisiä lo- den omaehtoisesti järjestämää toimintaa tuet-
10737: manviettopaikkoja. Kokemusten mukaan yk- taisiin.
10738: sinomaan heidän käytössään oleva ja rakenteel- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
10739: lisesti heidän tarpeittensa mukainen lomanviet- taen,
10740: topaikka takaa parhaiten myös heidän viihty-
10741: vyytensä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10742: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
10743: lomanviettopaikoissa lomapalveluja ilman yh- markan määrärahan käytettäväksi vam-
10744: teiskunnan säännöllistä tukea. Useimmat näistä maisille henkilöillejärjestettävään loma-
10745: lomanviettopaikoista ovat pieniä ja välttämät- toimintaan.
10746:
10747: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10748:
10749: Heli Astala
10750: 1498 1990 vp.
10751:
10752: Raha-asia-aloite n:o 1414
10753:
10754:
10755:
10756:
10757: Astala: Määrärahan osoittamisesta tuotteiden ympäristövaiku-
10758: tuksia koskevaan tiedotukseen
10759:
10760:
10761: Eduskunnalle
10762:
10763: Kaikissa Pohjoismaissa on suunnitteilla va- käytön ja hävittämisen vaikutuksista ympäris-
10764: paaehtoinen merkintäjärjestelmä tuotteiden töön. Kuluttajaviranomaisten tehtävänä on
10765: ympäristövaikutuksista. Pohjoismainen ympä- muokata tämä aineisto kuluttajavalistukseen
10766: ristöohjelma ja kuluttaja-alan pohjoismainen sopivaksi.
10767: yhteistyöohjelma antavat mahdollisuuden yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10768: teispohjoismaisen merkintäjärjestelmän kehit- taen,
10769: tämiseen. Ympäristöministeriön tutkimusmää-
10770: rärahalla suoritetaan paraikaa selvitystä tuote- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10771: merkintöjen käytöstä eri maissa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10772: Kuluttajaneuvosto ja ympäristönsuojeluneu- 35.01.29 lisäyksenä 1500 000 markkaa
10773: vosto pitävät erilaista ammattitaitoa omaavien tuotteiden ympäristövaikutuksia koske-
10774: viranomaisten yhteistyötä tarkoituksenmukai- vaan tiedotukseen, merkintäjärjestel-
10775: sena. Ympäristöministeriön tehtäväksi tulee ke- män kehittämiseen ja muuhun kulutta-
10776: hittää merkintäjärjestelmä ja teettää sen edel- javalistusta palvelevaan selvitystyöhön.
10777: lyttämät selvitykset tuotteiden valmistamisen,
10778:
10779: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10780:
10781: Heli Astala
10782: 1990 vp. 1499
10783:
10784: Raha-asia-aloite n:o 1415
10785:
10786:
10787:
10788:
10789: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnon- ja ympäristön-
10790: suojelua palvelevaan tutkimustoimintaan
10791:
10792:
10793: Eduskunnalle
10794:
10795: Ympäristöongelmat ovat yhä selvemmin Luonnonsuojelututkimusta ei myöskään harjoi-
10796: maapallon tai maanosien laajuisia. Suomen on teta valtion tutkimuslaitoksissa. Tällä sektorilla
10797: kannettava oma osuutensa näiden ilmiöiden tarvitaan huomattava tasokorotus.
10798: tutkimisesta. Toisaalta Suomessa on huolehdit- 3) Lääninhallinnon selvitykset. Läänien ym-
10799: tava myös oman yhteiskuntamme kannalta päristöhallinnolle on delegoitu yhä enemmän
10800: merkittävien alojen ja luontomme erityispiirtei- tehtäviä, joita ratkaistaessa tarvitaan tutkimus-
10801: den tutkimisesta. Suomi käyttää ympäristöntut- tietoa. Myös tämä alue tarvitsee huomattavan
10802: kimukseen selvästi vähemmän varoja kuin taso korotuksen.
10803: Skandinavian maat. Eräiltä keskeisiltä ympäris- 4) Kansainvälisen tutkimustyön tehtävät
10804: töntutkimuksen lohkoilta puuttuu kokonaan ovat vuosi vuodelta lisääntymässä. Suomen ja
10805: valtion tutkimuslaitos, eräiltä jopa tutkimustra- Neuvostoliiton ympäristötutkimusyhteistyötä
10806: ditio. Ympäristöministeriön tutkimusvarat ovat vaikeuttaa jo nyt tutkimusvarojen puute. Mo-
10807: välttämättömiä välittömästi päätöksentekoa net kansainväliset sopimukset, joissa Suomi on
10808: palvelevan tutkimuksen ja selvityksen aikaan- mukana, edellyttävät myös huomattavaa tutki-
10809: saamiseksi. muspanosta Suomen puolelta.
10810: Vaikka koko ympäristöntutkimuksen rahoi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
10811: tus on alimitoitettua, haluamme kiinnittää eri- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
10812: tyistä huomiota seuraaviin tutkimusaloihin: nassa.
10813: 1) Ympäristön seuranta. Suomessa ollaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10814: parhaillaan perustamassa kansainvälistä yhden- nioittaen,
10815: netyn seurannan verkkoa. Tavoitteena on yh-
10816: distää ilmassa, maalla ja vesissä tehtävät ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10817: vainnot helpoimmin tulkittavissa olevaksi ko- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10818: konaisuudeksi. Tämän verkon perustamisessa 35.11.26 lisäyksenä 7 000 000 markkaa
10819: ei tulisi viivytellä. ottaen erityisesti huomioon perusteluis-
10820: 2) Luonnonsuojelututkimuksen varat ovat sa tarkoitetut ympäristön seurannan,
10821: olleet kautta aikojen täysin riiittämättömät. luonnonsuojelun, uhanalaisten lajien,
10822: Kuitenkin luonnonsuojelun investoinnit ovat lääninhallinnon selvitysten sekä kan-
10823: ympäristöinvestoinneistamme suurimmat ja sainvälisen tutkimusyhteistyön vaatimat
10824: edellyttävät myös runsaasti tutkimustietoa. tutkimushankkeet.
10825:
10826: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10827:
10828: Heli Astala Pekka Leppänen
10829: 1500 1990 vp.
10830:
10831: Raha-asia-aloite n:o 1416
10832:
10833:
10834:
10835:
10836: Astala: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuis-
10837: ton maanhankintaa varten
10838:
10839:
10840: Eduskunnalle
10841:
10842: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä on varattava riittävä määräraha. Varsinais-Suo-
10843: kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjel- men seutukaavassa osoitettujen suojelualueiden
10844: massa on mukana Kurjenrahkan kansallispuis- toteuttaminen vaatisi vuosittain n. 10-15 milj.
10845: ton perustaminen. Tämän kansallispuiston to- markkaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen 2000
10846: teuttaminen on jo lähtenyt käyntiin. Kurjenrah- mennessä.
10847: kan kansallispuistoa koskeva lakiesitys on odo- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata ny-
10848: tettavissa. kyistä huomattavasti suurempi määräraha suo-
10849: Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on jelualueiden lunastamiseen.
10850: 1 400 ha. Kurjenrahkan soiden luonnontilaa uh- Edellä olevan perusteella ehdotan,
10851: kaa paikoin metsäojitustoiminta. Valtion tulisi-
10852: kin kiireellisesti ostaa nämä suot. Valtio on vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10853: hitellen ostanut maata kansallispuiston alueel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10854: ta, mutta alueesta on vielä n. 40 Olo ostamatta. 35.15.87 3000000 markkaa Kurjen-
10855: Kurjenrahkan kansallispuiston maiden han- rahkan kansallispuiston maanhankintaa
10856: kinta valtiolle on tärkeää. Sitä varten budjettiin varten.
10857:
10858: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10859:
10860: Heli Astala
10861: 1990 vp. 1501
10862:
10863: Raha-asia-aloite n:o 1417
10864:
10865:
10866:
10867:
10868: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan kääntä-
10869: jänkoulutuslaitoksen uudisrakennuksen suunnitteluun
10870:
10871:
10872: Eduskunnalle
10873:
10874: Joensuun yliopiston Savonlinnan kääntäjän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10875: koulutuslaitoksen nykyiset vuokratilat ovat niin nioittaen,
10876: ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset, että ne hait-
10877: taavat jo monin tavoin laitoksen käytännön toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10878: mintaa. Laitoksen uudisrakennuksen perusta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10879: ruissuunnitelmat ovat valmiina opetusministe- 29.1 0. 74 1 500 000 markkaa Savonlin-
10880: riössä. Hankkeen laajuus on noin 2 400 hyöty- nan kääntäjänkoulutuslaitoksen uudis-
10881: m2 ja kustannusarvio noin 24 mmk. Varsinai- rakennuksen suunnitteluun.
10882: seen rakennussuunnitteluun ei kuitenkaan ole
10883: osoitettu varoja vuoden 1991 tulo- ja menoar-
10884: vioesityksessä.
10885:
10886: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10887:
10888: Jouni Backman Riitta Myller Kyllikki Muttilainen
10889: 1502 1990 vp.
10890:
10891: Raha-asia-aloite n:o 1418
10892:
10893:
10894:
10895:
10896: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta liikunnan lisäämiseksi
10897: teknillisissä oppilaitoksissa
10898:
10899:
10900: Eduskunnalle
10901:
10902: Keskiasteen koulunuudistuksen myötä aloi- sen jatkaminen ja herättäminen, mitä eivät vält-
10903: tettiin syksyllä 1989 liikunnanopetus opetus- tämättä opetussuunnitelmiin kuuluva liikunta
10904: suunnitelmiin kuuluvana myös teknillisissä op- ja oppilaitoksen oma liikuntasali sinänsä edistä.
10905: pilaitoksissa. Liikunnanopetuksen resurssit op- Nykyopiskelijat tarvitsevat valinnanmahdolli-
10906: pilaitoksissa ovat kuitenkin muutamia poik- suuksia, joita korkeakouluopiskelijoille onkin
10907: keuksia lukuun ottamatta kehnot. Liikuntatilat tarjolla liikuntasihteerijärjestelmän avulla. Kes-
10908: puuttuvat eikä tarvittaviin väline-, matka-, kiasteellakin tulisi siirtyä samanlaiseen mahdol-
10909: vuokra- ym. resursseihin ole ollut riittävästi va- lisuuksia tarjoavaan järjestelmään.
10910: roja. Liikuntatilojen rakentaminen tulee kestä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10911: mään monissa oppilaitoksissa kohtuuttoman nioittaen,
10912: kauan, jotta niiden varaan voitaisiin kunnollis-
10913: ta liikunnanopetusta perustaa. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10914: onkin järkevää resursoida liikuntaa niin, että 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
10915: aikuisopiskelijat voisivat käyttää kunnallisia ja 29.60.29 lisäyksenä yhteensä 2 000 000
10916: kaupallisia liikuntatiloja ja -paikkoja. Tärkein- markkaa teknillisten oppilaitosten lii-
10917: tähän opiskelijoille on oman liikuntaharrastuk- kunnan kulutusmenojen kattamiseen.
10918:
10919: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10920:
10921: Jouni Backman Anssi Rauramo
10922: Jukka Gustafsson Antti Kalliomäki
10923: Jukka Roos
10924: 1990 vp. 1503
10925:
10926: Raha-asia-aloite n:o 1419
10927:
10928:
10929:
10930:
10931: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Partaharjun Opiston
10932: saneeraukseen Pieksämäen maalaiskunnassa
10933:
10934:
10935: Eduskunnalle
10936:
10937: Partaharjun Opisto on hakenut rakennus- Lisäksi ilmenee opistorakennuksessa haitallista
10938: avustusta valtion vuoden 1991 budjettiin vetoa johtuen harvoista ikkunanpuitteista. Ra-
10939: 2 300 000 markkaa opiston vanhan pääraken- kennuksen saneeraus- ja laajennustarpeita on
10940: nuksen Partahovin muutos- ja perusparannus- olemassa ja niitä tulisi kiirehtiä."
10941: kustannuksiin, mutta budjettiesityksessä ei Opiston vanhan päärakennuksen saneerauk-
10942: opistolle ole esitetty rakennusavustusta lain- sen kustannusarvio on n. 5,8 milj. markkaa
10943: kaan. (laadittu 25.11.1988, korjattu vuoden 1989 ta-
10944: Vanha päärakennus on valmistunut 1950- soon).
10945: 60-luvulla useassa eri vaiheessa ja sitä on kor- Opistossa on toteutettu ja toteutumassa vuo-
10946: jattava toimivuuden ja varustetason parantami- sien 1988-91 aikana saneeraussuunnitelmasta
10947: seksi nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Opis- noin puolet eli yhteensä n. 3 milj. markan ar-
10948: tolle on valmistunut vuonna 1987 uusi majoi- vosta rakennustöitä, joista pääosa joudutaan
10949: tusrakennus, joka on erittäin hyvä ja käyttökel- rahoittamaan vapailta markkinoilta hankitulla
10950: poinen ja jota valtio tuki 700 000 markan suu- (kalliilla) rahalla. Saneeraukseen opisto on saa-
10951: ruisella rakennusavustuksella. Opiskelija-asun- nut vuonna 1989 rakennusavustusta vaatimat-
10952: not vanhassa päärakennuksessa ovat huomatta- tomat 450 000 markkaa. Mikäli opisto ei jatkos-
10953: vasti vaatimattomampia ja huonommin varus- sa saa valtion rakennusavustuksia, joudutaan
10954: tettuja kuin uudessa majoitusrakennuksessa, saneeraustyöt keskeyttämään ja on pelättävissä,
10955: mikä asettaa samalla kurssilla opiskelevat hyvin että kustannustason karatessa hankkeen lop-
10956: eriarvoiseen asemaan. Muista tiloista mm. puun saattaminen lähivuosina on hyvin epävar-
10957: sauna- ja pesutilat pukuhuoneineen ovat tällä maa.
10958: hetkellä riittämättömät ja epäkäytännölliset. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10959: Vanhan päärakennuksen huonoon kuntoon
10960: on tarkastuskäynnillään puuttunut läänimme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10961: työläistarkastaja Martti Hirvonen. Hän on työ- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 300 000
10962: suojelutarkastuksesta tehdyssä pöytäkirjassa markan suuruisen määrärahan Parta-
10963: todennut mm., että "varsinaisissa opetustilois- harjun Opiston vanhan päärakennuksen
10964: sa, henkilötiloissa esiintyy työsuojelullisia puut- Partahovin muutos- ja perusparannus-
10965: teita ja epäkohtia, kuten tilojen ahtauden, kun- kustannuksia varten.
10966: non, ilmanvaihdon ja lämpötilojen kohdalla.
10967:
10968: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10969:
10970: Jouni Backman Timo Kietäväinen Kyllikki Muttilainen
10971: 1504 1990 vp.
10972:
10973: Raha-asia-aloite n:o 1420
10974:
10975:
10976:
10977:
10978: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan museolle
10979: vanhojen laivojen kunnostuksiin
10980:
10981:
10982: Eduskunnalle
10983:
10984: Savonlinnan museo on maakuntamuseona Nyt alusten kunnostukseen tarvitaan useita
10985: erikoistunut sisävesialueen museoksi, jonka yh- satojatuhansia markkoja, joten se ei onnistu
10986: tenä toimialueena on vanhojen sisävesillä liik- museon omilla varoilla, vaan edellyttää valtion
10987: kuneiden alusten ylläpito ja kunnostus. avustusta.
10988: Museolla on kolme arvokasta laivaa, höyry- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10989: kuunari Salama, tervahöyry Mikko ja höyrylai-
10990: va Savonlinna, joiden kunnostus on vaatinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10991: huomattavasti varoja. Alukset on voitu tähän 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
10992: saakka säilyttää vedessä ja jopa toimintakun- kan määrärahan Savonlinnan museolle
10993: toisina. Esim. tervahöyry Mikko on pystytty tä- sen hallussa olevien vanhojen laivojen
10994: hän saakka pitämään liikennöitävässä kunnossa kunnostamisen avustamiseen.
10995: 15 000-30 000 markan vuotuisilla kunnossapi-
10996: tomäärärahoilla.
10997:
10998: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
10999:
11000: Jouni Backman Markku Lehtosaari Kyllikki Muttilainen
11001: 1990 vp. 1505
11002:
11003: Raha-asia-aloite n:o 1421
11004:
11005:
11006:
11007:
11008: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan ooppera-
11009: juhlille Veitsi-oopperan tappioiden kattamiseen
11010:
11011:
11012: Eduskunnalle
11013:
11014: Savonlinnan oopperajuhlat ovat edistäneet Savonlinnan kaupungilta 700 000 markan avus-
11015: merkittävästi suomalaisen oopperataiteen ke- tukset.
11016: hittämistä ja tunnetuksi tekemistä tuottamalla Mikäli tulevina vuosina halutaan vielä tuot-
11017: kaikkiaan viisi maailman kantaesitystä. Uusien taa uusia suomalaisia oopperateoksia, edellyt-
11018: kotimaisten oopperateosten tekeminen tulee tää se nykyistä merkittävämpää valtion talou-
11019: huomattavasti muita produktioita kalliimmaksi dellista tukea.
11020: ja rasittaa siten juhlien taloutta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11021: Vuosina 1989 ja 1990 oopperajuhlien ohjel-
11022: mistossa oli Paavo Heinisen Veitsi-ooppera, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11023: joka sai hyvät arvostelut myös kansainvälisesti. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11024: Nykyooppera ei kuitenkaan tavallista pienem- 29.90.52 400 000 markan määrärahan
11025: pien katsojamäärien takia kannata taloudelli- Savonlinnan oopperajuhlien kannatus-
11026: sesti. 3,5 miljoonan markan tappioiden peittä- yhdistys ry:lle avustuksena Veitsi-oop-
11027: miseksi valtiolta on saatu 100 000 markan ja peran tappioihin.
11028:
11029: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11030:
11031: Jouni Backman Kyllikki Muttilainen Markku Lehtosaari
11032: Riitta Kauppinen Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
11033: Päivi Varpasuo
11034: 1506 1990 vp.
11035:
11036: Raha-asia-aloite n:o 1422
11037:
11038:
11039:
11040:
11041: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten musiikki-
11042: yhdistys ry:lle musiikkipäivien järjestämiseen
11043:
11044:
11045: Eduskunnalle
11046:
11047: Joroisten musiikkijuhlat ovat vakiinnutta- man toteuttaminen edellyttää aiempaa hieman
11048: neet asemansa korkeatasoisena Keski-Savon suurempaa avustusta.
11049: musiikkitapahtumana. Ensi kesänä järjestettä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11050: vät 15. musiikkipäivät ovat aiempaa laajem-
11051: mat. Konserttitarjonnan lisäksi ohjelmassa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11052: mm. pienoisooppera. Oopperan lisäksi on yksi 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
11053: suurimuotoisempi juhlakonsertti Warkaus-sa- kan määrärahan Joroisten Musiikkiyh-
11054: lissa. distys ry:lle 15. musiikkipäivienjärjestä-
11055: Juhlien talous on ollut tasapainossa valtiolta miseen vuonna 1991.
11056: saatavan avustuksen turvin. Ensi vuoden ohjel-
11057:
11058: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11059:
11060: Jouni Backman Kari Rajamäki
11061: Markku Lehtosaari Kyllikki Muttilainen
11062: 1990 vp. 1507
11063:
11064: Raha-asia-aloite n:o 1423
11065:
11066:
11067:
11068:
11069: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-koulujen toi-
11070: minnan tukemiseen
11071:
11072:
11073: Eduskunnalle
11074:
11075: Suomalaisyhdistyksiä, ns. Suomi-seuroja toi- mahdollisuuksia myös Suomesta. Parin viime
11076: mii eri puolilla maailmaa yli 1 500. Ne järjestä- vuoden aikana ovat myös Neuvostoliitossa toi-
11077: vät monipuolista kulttuuritoimintaa sekä varsi- mivat suomalaisyhdistykset perustaneet kieli-
11078: naisille siirtolaisille että heidän jälkeläisilleen. kouluja lapsille. Näitä inkeriläisjärjestöjen
11079: Koska Suomesta ei enää viime vuosina ole suu- "Suomi-kouluja" on jo noin 50 paikkakunnal-
11080: remmassa määrin lähdetty siirtolaisiksi, ovat la, lisäksi on järjestöjen toimesta perustettu ko-
11081: Suomi-seurat alkaneet kiinnittää erityistä huo- konaan omia suomalaisluokkia. Valtion tuella
11082: miota uusissa asuinmaissa syntyneiden lasten välitettävien oppikirjojen tarve on näin voimak-
11083: suomalaisuuden ja Suomi-yhteyksien kehittä- kaasti kasvanut ja samalla on tullut harkitta-
11084: miseen. vaksi myös Suomen lähinaapureissa toimivien
11085: Jo parinkymmenen vuoden ajan ovat ulko- kielikoulujen opetustoiminnan avustaminen.
11086: suomalaisten omat yhteisöt tehneet merkittävää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11087: sivistystyötä järjestämällä eri-ikäisille lapsille nioittaen,
11088: tarkoitettua vapaaehtoista suomen kielen ja
11089: kulttuurin opetustoimintaa. Näitä ns. Suomi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11090: kouluja on tällä hetkellä toiminnassa lähes sata 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11091: ja niissä käy yli 2 000 ulkosuomalaislasta. Kou- 29.98.25 lisäyksenä 200 000 markkaa
11092: lut saavat toimintaansa valtionapua. käytettäväksi Suomi-koulujen toimin-
11093: Kiinnostus suomen kieltä ja kulttuuria koh- nan tukemiseen ja oppimateriaalihan-
11094: taan ja pyrkimys toimivan kaksikielisyyden kintoihin, mitä määrärahaa voitaisiin
11095: saavuttamiseen on viime aikoina voimistunut. käyttää myös Neuvostoliitossa toimivien
11096: Uusia Suomi-kouluja on perustettu ja koulunsa suomalaisjärjestöjen ylläpitämien lasten
11097: jo päättäneille nuorille on haettu jatko-opinto- kieltenopetusryhmien avustamiseen.
11098:
11099: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11100:
11101: J onni Backman Riitta Myller
11102: Kari Urpilainen Kyllikki Muttilainen
11103: 1508 1990 vp.
11104:
11105: Raha-asia-aloite n:o 1424
11106:
11107:
11108:
11109:
11110: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Aikuisopiske-
11111: lijoiden Liiton järjestämän aikuiskoulutuskampanjan tukemi-
11112: seen
11113:
11114:
11115: Eduskunnalle
11116:
11117: Aikuiskoulutuksen merkitys on jatkuvasti osasto sekä 5.1.1991 järjestetään aikuiskoulu-
11118: kasvanut ja samalla tiedontarve aikuiskoulutus- tusta käsittelevä teematilaisuus. Kampanja jat-
11119: mahdollisuuksista on lisääntynyt. Tätä tietoa kuu kevään ajan eri puolilla maata.
11120: välittävät valtion virastojen ja laitosten lisäksi Kampanjan tarkoituksena on esitellä erilaisia
11121: useat kansalaisjärjestöt, mm. Suomen Aikuis- yleissivistävän ja ammatillisen aikuiskoulutuk-
11122: opiskelijoiden Liitto AO ry. Suomen Aikuisopis- sen muotoja sekä antaa tietoa yhteiskunnan ai-
11123: kelijoiden Liitto on maamme aikuisopiskelijoi- kuiskoulutukselle antamasta tuesta.
11124: den etu- ja palvelujärjestö, jonka jäsenkenttään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11125: kuuluvat iltakouluissa, ammatillisissa kurssi- nioittaen,
11126: keskuksissa, kansanopistoissa sekä kansalais- ja
11127: työväenopistoissa opiskelevat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11128: Suomen Aikuisopiskelijoiden Liitto on jär- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11129: jestämässä kevään 1991 kestävää aikuiskoulu- 29.99.50 lisäyksenä 160 000 markkaa
11130: tuskampanjaa. Kampanja alkaa tammikuun Suomen Aikuisopiskelijoiden Liiton jär-
11131: 3.-5. päivänä 1991, jolloin Helsingin messu- jestämän aikuiskoulutuskampanjan tu-
11132: keskuksessa olevien Next Step -messujen yhtey- kemiseen.
11133: teen pystytetään aikuiskoulutusta käsittelevä
11134:
11135: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11136:
11137: Jouni Backman Riitta Myller
11138: Kari Urpilainen Kyllikki Muttilainen
11139: 1990 vp. 1509
11140:
11141: Raha-asia-aloite n:o 1425
11142:
11143:
11144:
11145:
11146: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Lomatoimin-
11147: nan Tuki ry:lle
11148:
11149:
11150: Eduskunnalle
11151:
11152: Tielaitoksen henkilöstön lomamajahanke on miljoonaa markkaa, mikä vastaa rakennuskus-
11153: ollut vireillä jo viidettä vuotta. Lomamajan ra- tannusindeksillä korjattuna nyt noin 1,9 mil-
11154: kennustyöt aloitettiin välittömästi, kun Inarin joonaa markkaa. Raha-asia-alaitteilla on hank-
11155: kunta 16.8.1989 myönsi hankkeelle rakennuslu- keeseen myönnetty valtion tulo- ja menoarviois-
11156: van. Rakennustyöt ovat edistyneet siten, että sa v. 1989 ja v. 1990 yhteensä 925 000 markkaa.
11157: majan harjannostajaiset olivat 24.8.1990. Puuttuva osuus on edellä mainittujen perustei-
11158: Kun tielaitoksen henkilöstöllä ei ole ennes- den mukaan 400 000 markkaa.
11159: tään yhtään varsinaisesti virkistyskäyttöön ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11160: kennettua majaa, niin valtion henkilöstöpolitii- nioittavasti,
11161: kan kannalta on erittäin tärkeätä, että tielaitok-
11162: sen henkilökuntajärjestö voi alulle panemansa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11163: rakennushankkeen saattaa loppuun ja henki- 1991 tulo- ja menoarvioon 400000
11164: löstö voi saada ensimmäisen lomamajan käyt- markkaa liikenneministeriön alaisten vi-
11165: töönsä. rastojen henkilöstöyhdistysten avusta-
11166: Liikenneministeriön kannan mukaan valtion- miseen ja lisäisi momentin perusteluihin
11167: avulla olisi tarkoitus rahoittaa % hankkeesta. vastaavan maininnan.
11168: Hankkeen kustannusarvio vuonna 1988 oli 1,6
11169:
11170: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11171:
11172: Jouni Backman Jussi Ranta Kyllikki Muttilainen
11173: Jukka Roos Timo Roos Sakari Knuuttila
11174: Antero Kekkonen
11175:
11176:
11177:
11178:
11179: 20 200052Y
11180: 1510 1990 vp.
11181:
11182: Raha-asia-aloite n:o 1426
11183:
11184:
11185:
11186:
11187: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen ammatil-
11188: listen oppilaitosten liikuntatuntien tapaturmavakuutukseen
11189:
11190:
11191: Eduskunnalle
11192:
11193: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa kuutusturva koskisi kaikkea oppilaitosyhteisön
11194: opiskeli vuonna 1989 yli 150000 opiskelijaa. toimintaa mukaan lukien liikuntatunnit sekä
11195: Kun kaikki nämä opiskelijat syksyn 1989 alusta koulu- ja työharjoittelumatkat.
11196: osallistuvat liikunnanopetukseen, tapaturmilta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11197: kaan ei voida välttyä. Kun opiskelijat eivät ole nioittaen,
11198: olleet vakuutuksen piirissä, on voinut tapahtua
11199: monia kohtalokkaitakin onnettomuuksia, joi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11200: den korvautuvuus vakuutuksen avulla olisi edes 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11201: lievittänyt tapahtunutta. Järjestelmä voisi toi- 250 000 markkaa keskiasteen ammatil-
11202: mia samoin perustein kuin työllisyyskoulutuk- listen oppilaitosten liikuntatuntivakuu-
11203: sessa olevien vakuutus, jolloin pakollinen va- tusta varten.
11204: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11205:
11206: Jouni Backman Anssi Rauramo
11207: Jukka Gustafsson Antti Kalliomäki
11208: 1990 vp. 1511
11209:
11210: Raha-asia-aloite n:o 1427
11211:
11212:
11213:
11214:
11215: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraa-
11216: nien liitolle liittojuhlien järjestämiseen
11217:
11218:
11219: Eduskunnalle
11220:
11221: Rintamamiesveteraanien liitto ry. järjestää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11222: kesäkuussa 1991 liittokokouksensa yhteydessä
11223: kaksipäiväiset liittojuhlat, joihin odotetaan yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11224: 2 000 veteraania. Juhlien järjestäminen rasittaa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11225: liiton taloutta yli normaalin vuotuisen budjetin, 33.23.53 80 000 markan määrärahan
11226: joten ulkopuolinen rahoitus on tarpeen. Rintamamiesveteraanien liitto ry:lle liit-
11227: Muut veteraanijärjestöt ovat saaneet valtion tojuhlien järjestämiseksi Savonlinnassa.
11228: tulo- ja menoarvioissa edellisinä vuosina avus-
11229: tusta vastaavanlaisiin tapahtumiin.
11230:
11231: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11232:
11233: Jouni Backman Kyllikki Muttilainen Jukka Roos
11234: Timo Roos Sakari Knuuttila Raimo Vuoristo
11235: Kari Urpilainen
11236: 1512 1990 vp.
11237:
11238: Raha-asia-aloite n:o 1428
11239:
11240:
11241:
11242:
11243: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen
11244: ympäristönsuojeluprojekteihin
11245:
11246:
11247: Eduskunnalle
11248:
11249: Kansalaisjärjestöjen puitteissa tehdään ny- mahdollisuutta. Tämän vuoksi valtion taloudel-
11250: kyisin merkittävää ja laajaa ympäristönsuojelu- linen tuki on ensiarvoisen tärkeää.
11251: työtä. Erityisesti ympäristövalistus ja kansalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11252: ten omatoiminen ympäristönsuojelu ovat kan-
11253: salaisjärjestöjen toiminnan painopisteinä ja so- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11254: veltuvat niille paremmin kuin viranomaisille. 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar-
11255: Sekä projektien toteuttaminen että niistä tie- kan määrärahan kansalaisjärjestöjen
11256: dottaminen vaativat merkittäviä taloudellisia ympäristönsuojeluprojektien ja niistä
11257: voimavaroja, joihin järjestöillä ei ole nykyisin tiedottamisen avustamiseen.
11258:
11259: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11260:
11261: Jouni Backman Heikki Rinne
11262: Ilkka Joenpalo Kari Urpilainen
11263: Kyllikki Muttilainen
11264: 1990 vp. 1513
11265:
11266: Raha-asia-aloite n:o 1429
11267:
11268:
11269:
11270:
11271: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen ja Karjalan
11272: ASNT:n neuvottelukunnan toiminnan tukemiseen
11273:
11274:
11275: Eduskunnalle
11276:
11277: SNTL:n presidentti Mihail Gorbatsovin Suo- mukaisesti suuntautumassa Suomen kanssa ta-
11278: men-vierailun yhteydessä lokakuussa 1989 hah- pahtuvaan taloudelliseen yhteistyöhön.
11279: motettiin uudella tavalla Suomen ja Neuvosto- Neuvottelukunnan vuodelle 1991 sovitussa
11280: liiton välisen taloudellisen yhteistyön mahdolli- yhteistyöohjelmassa on useita taloudellista ja
11281: suuksia. Ns. Finlandia-talon puheessaan Gor- kaupallista yhteistoimintaa edistäviä projekte-
11282: batSov korosti Neuvostoliiton Suomeen rajoit- ja. Ajankohtaisin tutkimusprojekti liittyy ns.
11283: tuvien alueiden omaehtoista taloudellisten suh- vapaan yrittämisen vyöhykkeiden perustami-
11284: teiden järjestämistä mm. Suomen kanssa. seen Kostamukseen ja Sortavalaan. Samalla sel-
11285: Karjalan ASNT:n ministerineuvoston aloit- vitetään, mitä taloudellisia ym. vaikutuksia
11286: teesta on Itä-Suomen ja Neuvosto-Karjalan yh- näillä alueilla tulisi olemaan Itä-Suomen talou-
11287: teistyön kehittämiseksi perustettu yhteinen neu- delliseen ja muuhun kehitykseen. Tämän lisäksi
11288: vottelukunta vuoden 1990 alussa. Neuvottelu- neuvottelukunta edistää ja selvittää yhteistyö-
11289: kunnassa ovat Neuvosto-Karjalan puolelta mahdollisuuksia mm. seuraavilla aloilla: ener-
11290: edustettuina sikäläinen korkea poliittinen ja ta- gia, liikenne, maatalous, luonnonsuojelu, mal-
11291: louselämän edustus. Suomen puolelta neuvotte- miesiintymien hyödyntäminen, rakennusmate-
11292: lukuntaan ovat edustajansa nimenneet Kainuun riaalit, matkailu, uudet rajanylityspaikat, kou-
11293: Maakuntaliitto, Pohjois- ja Etelä-Karjalan seu- lutus sekä edustustopalvelujen lisääminen Hel-
11294: tukaavaliitot ja Kuusamon kunta. singissä ja Petroskoissa. Neuvottelukunnan
11295: Neuvottelukunnan ensisijainen tehtävä on suomalainen osapuoli toimii maakunnallisella
11296: koordinoida yhteistyötä ja tehdä uusia aloitteita pohjalla, mutta tiiviissä yhteistyössä valtioval-
11297: Neuvosto-Karjalan ja itäisen Suomen taloudel- lan kanssa.
11298: lisen yhteistyön lisäämiseksi ja monipuolistami- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11299: seksi. Neuvottelukunta omalta osaltaan pyrkii
11300: edistämään Karjalan ASNT:n itsenäistä kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11301: sainvälistä toimintaa ja etsimään siihen sopivia 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
11302: järjestelymuotoja. Karjalan ASNT:n ministeri- markkaa Itä-Suomen ja Karjalan
11303: neuvosto on hyväksynyt elokuussa 1990 ohjel- ASNT:n yhteisen neuvottelukunnan toi-
11304: man Karjalan suvereniteettia koskevassa asias- minnan tukemiseen.
11305: sa. Tämän pohjalta Karjalan ASNT on johdon-
11306:
11307: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11308:
11309: Aarno von Bell Kari Rajamäki Sinikka Hurskainen
11310: Jukka Gustafsson Jouni Backman Kerttu Törnqvist
11311: Sakari Valli Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
11312: Pentti Kettunen Matti Väistö Tuula Paavilainen
11313: 1514 1990 vp.
11314:
11315: Raha-asia-aloite n:o 1430
11316:
11317:
11318:
11319:
11320: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin radioliikenteen
11321: salausjärjestelmän kehittämiseen
11322:
11323:
11324: Eduskunnalle
11325:
11326: Poliisi on siirtynyt koko valtakunnassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11327: uuteen radioverkkoon. Verkko on osoittautu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11328: nut yleensä toimivaksi. Ongelmana on kuiten- 26. 75.70 1 000 000 markkaa poliisin ra-
11329: kin se, että radioliikennettä on mahdollista dioliikenteen salausjärjestelmän suun-
11330: kuunnella ulkopuolisten toimesta. Tämä hait- nittelemiseksi, kehittämiseksi ja toteut-
11331: taa poliisin työtä. Myös kansalaisten kannalta tamisen aloittamiseksi.
11332: on tärkeää, etteivät ulkopuoliset pääse kuunte-
11333: lemaan poliisin radioliikennettä.
11334: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11335: nioittaen,
11336:
11337: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11338:
11339: Aarno von Bell Annikki Koistinen
11340: 1990 vp. 1515
11341:
11342: Raha-asia-aloite n:o 1431
11343:
11344:
11345:
11346:
11347: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Jazzkevät 91
11348: -festivaalin tukemiseen
11349:
11350:
11351: Eduskunnalle
11352:
11353: Kainuun Jazzkevät on nelipäiväinen, kan- ennakkoluuloton ja jazzin eri tyylisuunnat ovat
11354: sainvälinen jazz-festivaali, joka pidetään tou- vuosittain mukana swingistä aina jazzin uusim-
11355: ko/kesäkuun vaihteessa Kajaanissa. Festivaalin piin virtauksiin. Kotimaisilla kantaesityksillä ja
11356: taiteellisena johtajana toimii säveltäjä Heikki uuden suomalaisen jazzin eteenpäinviemisenä
11357: Sarmanto. on aina ollut tärkeä sijansa Kainuun Jazzke-
11358: Kainuun Jazzkevät 91 käsittää noin 20 tapah- vään ohjelmistossa.
11359: tumaa. Kaukametsän konsertit, Kajanuksen J azzkeväässä esiintyy vuosittain noin 60-80
11360: kahden kerroksen jamit, Blues maraton ja Ka- kotimaista taiteilijaa. Jazzkevät on mittavin
11361: rolineburgin Dixie Park ovat tärkeimmät esiin- pohjoissuomalainen jazz-tapahtuma, ja omalta
11362: tymispaikat. Jazz-kevään kävijämäärä on noin osaltaan se on pyrkinyt oikaisemaan tämän mu-
11363: 5 000, yleisötavoite vuodelle 1991 on 6 000. siikkilajin alueella vallitsevaa pääkaupunkikes-
11364: Kainuun Jazzkevät on saanut kautta vuosien keisyyttä.
11365: kiitosta tinkimättömästä tasostaan, ja sen tun- J azzkeväässä järjestetään konserttien lisäksi
11366: nelmaa on usein verrattu jopa Kuhmon kamari- vuosittain koulutustapahtumia nuorille muusi-
11367: musiikkijuhlien tunnelmaan. koille. Koululaiskonsertit, laitos- ja työpaikka-
11368: Jazzkevään aiempien vuosien nimekkäimmät konsertit ovat myös kuuluneet festivaalin vuo-
11369: taiteilijat ovat olleet Dizzy Gillespie, Art Far- tuiseen ohjelmaan.
11370: mer, Phil Woods, Courtney Pine, Richie Cole, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11371: Joe Henderson, Arturo Sandoval, Flora Purim nioittaen,
11372: ja Cassandara Wilson.
11373: Suomalainen jazz on ollut aina hyvin edustet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11374: tuna Jazzkevään ohjelmistossa ja vuosien var- 1991 tulo- ja menoarvioon 80000 mark-
11375: rella lähes kaikki suomalaisen jazzin kärkinimet kaa Kainuun Jazzkevät 91 -festivaalin
11376: ovat vierailleet Kainuun Jazzkeväässä. tukemiseen.
11377: Kainuun Jazzkevään musiikillinen linja on
11378:
11379: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11380:
11381: Aarno von Bell Sakari Valli Marja-Liisa Tykkyläinen
11382: Jukka Gustafsson Kauko Heikkinen Pentti Lahti-Nuuttila
11383: Riitta Uosukainen Tuula Paavilainen Timo Roos
11384: Annikki Koistinen
11385: 1516 1990 vp.
11386:
11387: Raha-asia-aloite n:o 1432
11388:
11389:
11390:
11391:
11392: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuivajärven ja Hieta-
11393: järven vienankarjalaiskylien elvytykseen Suomussalmella
11394:
11395:
11396: Eduskunnalle
11397:
11398: Suomen vienankarjalaiskylien, Suomussal- ovat Suomussalmen kunta ja Opintotoiminnan
11399: mella sijaitsevien Kuivajärven ja Hietajärven el- Keskusliitto palkanneet yhdessä työntekijän.
11400: vyttämiseksi käynnistyy vuoden 1991 alusta Vuodelle 1991 tarvitaan projektisihteerin palk-
11401: kolme vuotta kestävä projekti. Parhaillaan laa- kaukseen 150 000 markkaa.
11402: ditaan projektisuunnitelmaa. Projektissa tul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11403: laan selvittämään Vienankarjalaisuuden kes- nioittaen,
11404: kuksen perustamismahdollisuudet, Kuivajärven
11405: ja Hietajärven kylien suhteitten elvyttäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11406: Neuvosto-Karjalaan, vienankarjalaisella tyylillä 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11407: rakennetun lähinnä kulttuurimatkailijoille 70 000 markkaa Kuivajärven ja Hieta-
11408: suunnatun lomakylän rakentaminen Kuivajär- järven vienankarjalaiskylien sivistystyö-
11409: velle, hiljentymiskeskuksen toiminnan käynnis- hön ja elvytykseen.
11410: täminen jne. Projektisuunnitelman tekemiseen
11411:
11412: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11413:
11414: Aarno von Bell Tuula Paavilainen Sakari Valli
11415: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Pentti Kettunen
11416: 1990 vp. 1517
11417:
11418: Raha-asia-aloite n:o 1433
11419:
11420:
11421:
11422:
11423: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivikon maatalous-
11424: oppilaitoksen saneeraamiseen ja laajentamiseen
11425:
11426:
11427: Eduskunnalle
11428:
11429: Opetusministeriö päätti 14.4.1987 vahvistaa vuodelle 1995 oppilaitoksessa toimii maatilata-
11430: Koivikon maatalousoppilaitoksen perustamis- louden peruslinja, jossa on koulu- ja opistoaste.
11431: ja esisuunnitelman ja antoi rakennushallituksel- Oppilaitos on tietotekniikan kehittämisoppilai-
11432: le suunnittelukehotuksen. Samalla myönnettiin tos ja siinä aloittaa kurssiosasto 1991. Opiskeli-
11433: 500 000 mk rahaa suunnitteluun ja vuodelle japaikkoja on kaikkiaan 189.
11434: 1988 on myönnetty lisäksi 500 000 mk suunnit- Oppilaitos on alun perin mitoitettu n. 90
11435: telurahaa. Suunnittelutyö on valmistunut kesäl- opiskelijalle. Oppilaitokseen on aina ollut hyvin
11436: lä 1989. hakijoita. Tilanpuutteen takia kaikkia oppilas-
11437: Opetusministeriö on kirjeellään 21.2.1989 paikkoja ei ole voitu täyttää.
11438: vahvistanut ammattikasvatushallituksen esittä- Oppilaitos voi toimia keskiasteen koulu-
11439: män huonetilaohjelman muutoksen, ja uudeksi uudistuksen tavoitteiden mukaisesti vasta lisä-
11440: hyötypinta-alaksi on vahvistettu 2 840 m 2 • Mi- rakentamisen tapahduttua.
11441: nisteriö on lisäksi kehottanut rakennushallitus- Oppilaitoksessa on aloitettu ympäristöhallin-
11442: ta jatkamaan suunnittelutyötä. Koska rakenta- non jatkolinja agrologien jatkokoulutuksena.
11443: minen suunniteltiin aloitettavaksi jo keväällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11444: 1989, on suunnittelu ehtinyt edetä hyvin ja tässä nioittaen,
11445: vaiheessa on valmiuksia aloittaa rakentaminen
11446: suunnittelurahan turvin ns. painopengertöillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11447: kesällä 1990. Rakennushallituksesta on suulli- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
11448: sesti luvattu aloittaa työt kesällä 1990. markkaa Koivikon maatalousoppilaitok-
11449: Oppilaitoskohtaisten tavoitteiden mukaisesti sen saneeraamiseen ja laajentamiseen.
11450:
11451: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11452:
11453: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
11454: Annikki Koistinen Vappu Säilynoja Eino Siuruainen
11455: Tellervo Renko Riitta Jouppila Tuula Paavilainen
11456: Kauko Heikkinen
11457: 1518 1990 vp.
11458:
11459: Raha-asia-aloite n:o 1434
11460:
11461:
11462:
11463:
11464: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun yksityismetsä-
11465: talouden edistämiseen
11466:
11467:
11468: Eduskunnalle
11469:
11470: Yksityisten maanomistajien hallussa on Kai- ja -neuvonnan lisäämistä. Metsänparannuspii-
11471: nuun metsistä noin 45 prosenttia. Tästä alasta rin ja piirimetsälautakunnan yhdistämisellä ei
11472: puolet on muista kuin maatalouselinkeinoista ole saatu riittävästi lisää suunnitteluresursseja.
11473: toimeentulonsa saavien tai eläkeläisten omis- Erityisesti Keskusmetsälautakunta Tapio on
11474: tuksessa. Osittain tästä syystä ja tilojen pirstou- kiinnittänyt huomiota Kainuun metsälautakun-
11475: tumisen vuoksi metsähoitotöiden määrä on ol- nan metsätaloussuunnittelun resurssien vähäi-
11476: lut Kainuussa vähäinen. Toteutuneet työmäärät syyteen ja edellyttänyt niiden lisäämistä.
11477: ovat tavoitetasoa selvästi pienemmät ja ne ovat Kainuun kehittämisohjelman mukaisesti yk-
11478: viime vuosina jopa vähentyneet. Kainuun yksi- sityismetsätalouden tehostaminen tulisi pysy-
11479: tyismetsien omistusrakenteen ja tilojen pirstou- västi toteuttaa siten, että aluetta varten sääde-
11480: tumisen vuoksi metsänhoitotöiden edistäminen tään erityislaki, joka vastaisi voimassa olevaa
11481: vaatii suunnittelun tehostamista. Tällä hetkellä lakia Lapin vajaatuottoisten metsien kunnosta-
11482: koko yksityismetsäalasta, vajaasta 1 miljoonas- misesta.
11483: ta hehtaarista, on vailla suunnitelmaa noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11484: 300 000 hehtaaria. Jotta nämä alueet saataisiin nioittaen,
11485: suunnitelluksi ja kaikki yksityismetsät tulisivat
11486: jatkuvan suunnittelun piiriin, vuosittain suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11487: uiteltavan metsäalan tulisi olla nykyisen 50 000 1991 tulo- ja menoarvioon 650 000
11488: hehtaarin asemesta 80 000 hehtaaria. Tämä markkaa Kainuun yksityismetsätalou-
11489: puolestaan edellyttäisi metsätaloussuunnittelun den edistämiseen.
11490:
11491: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11492:
11493: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
11494: Tuula Paavilainen Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
11495: 1990 vp. 1519
11496:
11497: Raha-asia-aloite n:o 1435
11498:
11499:
11500:
11501:
11502: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Hailuodon Marjanie-
11503: men pienalussataman väylätyön aloittamiseen
11504:
11505:
11506: Eduskunnalle
11507:
11508: Hailuoto on maan johtavia kuntia kalastuksen pohjakosketuksia. Esim. vuonna 1989 ruop-
11509: merkityksen suhteen, sillä yli 10 OJo kunnan am- paus valmistui heinäkuun lopussa ja jo loka-
11510: matissa toimivasta väestöstä saa kokonaan tai kuussa väylä oli siten mataloitunut, että siitä
11511: osaksi toimeentulonsa kalastuksesta. Kalastus löytyi alle kahden metrin syvyisiä matalikoita.
11512: tukeutuu lähes kokonaan Marjaniemen sata- Maankohoamisen vuoksi väyläongelma pahe-
11513: maan. Kalastuksen luonteenomainen piirre on nee koko ajan. Väylän syvyys estää kalastuksen
11514: tällä hetkellä avomerikalastuksen lisääntyminen kehittymisen, koska aluskanta joudutaan ra-
11515: ja tämän myötä tarve kasvattaa aluskokoa. kentamaan väylän vaatimukset eikä kalastuk-
11516: Hailuodon ja Oulun luotsiasemien yhdistämi- sen tarpeet huomioon ottaen. Alueella esiinty-
11517: sen jälkeen Oulun ja Haukiputaan satamien vät Suomen merialueiden vaikeimmat jääolo-
11518: luotsaustoiminta on keskitetty Marjaniemeen. suhteet ja tämä edellyttäisi luotsaustoiminnassa
11519: Viime vuosien miljoonainvestointien jälkeen nykyistä järeämpiä aluksia, joiden toiminta ny-
11520: luotsiaseman maatukikohta on saatettu nykyai- kyisissä olosuhteissa on luonnollisesti mahdo-
11521: kaiselle tasolle sekä rakennusten että laitteiston tonta.
11522: osalta. Väylä muodostaa turvallisuusriskin kaikille
11523: Matkailu on Hailuodossa elinkeino, jonka sen käyttäjille, erityisesti tietenkin sitä tunte-
11524: merkitys tulee lähivuosina moninkertaistu- mattomille. Väylän muodostaman riskin vuoksi
11525: maan. Matkailun kehittyminen on suorassa Marjaniemeä ei voida markkinoida matkailulli-
11526: riippuvuussuhteessa satamapalvelujen tasoon sesti, koska syväkölisille purjeveneille tilanne
11527: venematkailun osalta, sillä tällä hetkellä satama on kaikkein vaarallisin. Myös sataman vakinai-
11528: ei voi tarjota matkailullisia palveluja lainkaan. set käyttäjät ottavat riskejä ainakin kaluston
11529: Hailuodon matalalla rannikolla Marjaniemi osalta lähes päivittäin ja rikkovat samalla lakia,
11530: on kymmenien kilometrien matkalla ainoa sata- koska merilain mukaan pohjakosketuksista tu-
11531: mapaikka, johon on mahdollista edes kohtuul- lisi raportoida. Tilanteeseen on niin totuttu,
11532: lisen turvallisesti rantautua. Avomeren reunas- että ilmeisesti vasta "läheltä piti" -tilanteen
11533: sa sataman merkitys suojasatamana on korvaa- muuttuminen onnettomuudeksi herättää.
11534: maton. Väyläongelman korjaamisesta on laadittu
11535: Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman vuonna 1985 suunnitelma, jonka nykyinen kus-
11536: tärkein toimintapiste on Marjaniemi. Myös tut- tannusarvio on noin 8 milj. mk. Suunnitelma
11537: kimusaseman toiminta tukeutuu merkittävästi luo samalla edellytykset korjata sataman tila-
11538: satamaan, sillä mereen liittyvät tutkimuskohteet puutteet hyvin edullisesti. Korjaussuunnitelman
11539: ovat olennainen osa aseman toiminnassa. ongelma on se, että tarkoitukseen ei ole käytet-
11540: Lukuun ottamatta yleistä ahtautta satama on tävissä työllisyysvaroja, vaan se tulisi toteuttaa
11541: tasoltaan kohtuullinen. Ainoan, mutta jo vuosi- varsinaisilla budjettivaroilla. Ko. sektorille käy-
11542: kymmeniä jatkuneen ongelman muodostaa sa- tettävissä olevat varat merenkulkuhallituksella
11543: tamaväylä. Väylä kulkee lähes kilometrin mat- ovat kuitenkin esim. kuluvana vuonna pienem-
11544: kan matalassa liikkuvassa hietikossa, jossa sitä mät kuin Marjaniemen korjauskustannukset.
11545: ylläpidetään vuosittaisilla ruoppauksilla. Kun Muuta mahdollisuutta kuin korjauksen suorit-
11546: väylä keväällä ruopataan kolmen metrin syvyy- taminen ei kuitenkaan ole, koska toiminnan on
11547: teen, voidaan liikennöintiä nykyisellä aluskan- jatkuttava eikä tehtyjä investointeja voida jät-
11548: nalla harjoittaa 1-2 kuukauden ajan ilman tää käyttämättä.
11549: 1520 1990 vp. - RA n:o 1435
11550:
11551: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markkaa Hailuodon Marjaniemen pien-
11552: nioittaen, alussataman väylätyön aloittamiseen.
11553:
11554: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11555: 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
11556:
11557: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11558:
11559: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
11560: Vappu Säilynoja Eino Siuruainen Tellervo Renko
11561: Riitta Jouppila Tuula Paavilainen Annikki Koistinen
11562: Kauko Heikkinen
11563: 1990 vp. 1521
11564:
11565: Raha-asia-aloite n:o 1436
11566:
11567:
11568:
11569:
11570: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Oulun
11571: rataosan perusradanpitoon
11572:
11573:
11574: Eduskunnalle
11575:
11576: Rataosan Kontiomäki-Oulu perusradanpi- teen parantamiseksi tarvitaan hankkeeseen lisä-
11577: don kustannusarvio on 166 miljoonaa mark- rahoitusta vuodelle 1991.
11578: kaa, josta on käytetty 118 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11579: Rataosan perusradanpitoon on esitetty 29 mil- nioittaen,
11580: joonaa markkaa vuodelle 1991, mikä merkitsee
11581: sitä, että rataosan tason nostamisen valmistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11582: minen viivästyy suunnitellusta valmistumisvuo- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11583: desta 1991. 19 000 000 markkaa Kontiomäen-Ou-
11584: Laaditun suunnitellun valmistumisaikataulun lun rataosan perusradanpitoon.
11585: toteutumiseksi ja alueen vaikean työllisyystilan-
11586:
11587: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11588:
11589: Aarno von Bell Kerttu Törnqvist Sakari Valli
11590: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Matti Väistö
11591: 1522 1990 vp.
11592:
11593: Raha-asia-aloite n:o 1437
11594:
11595:
11596:
11597:
11598: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin lentoaseman
11599: kiitoradan jatkamiseen
11600:
11601:
11602: Eduskunnalle
11603:
11604: Ilmailuhallituksen talous- ja toimintasuunni- varsin rajun nousun vuoksi. Viime vuosien ai-
11605: telmassa 1991-1994 Kajaanin lentoaseman kii- kana Kainuun matkailuinvestoinnit ovat olleet
11606: toradan jatkaminen ja asemarakennuksen laa- miljardiluokkaa. Myönteisen kehityksen jatku-
11607: jennus ajoittuvat suunnitelmakauden loppuun minen edellyttää muun muassa sitä, että liiken-
11608: tai juuri sen ulkopuolelle. Kansainvälisen tilaus- neyhteyksien ja niiden palvelujen taso ei huo-
11609: liikenteen järjestäminen ja puolustusministe- none.
11610: riön tarpeet edellyttävät kiitoradan jatkamista. Kiitoradan jatkamisesta on valmiit suunnitel-
11611: Asemarakennuksen laajennus taas takaa pa- mat. Kiitoradan jatkaminen tulisi aloittaa vuo-
11612: remmat palvelut. den 1991 valtionbudjetin määrärahalla.
11613: Kajaanin lentokentän matkustajamäärä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11614: kehittynyt nopeasti. Matkustajamäärät ylittä- nioittaen,
11615: vät nykyään jo monien muiden vastaavanko-
11616: koisten kaupunkien matkustajamäärät. Lento- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11617: kentän käyttäjien määrä on noussut alueen elin- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
11618: keinoelämän nopean kehityksen myötä samoin markkaa Kajaanin lentoaseman kiitora-
11619: kuin erityisesti matkailuelinkeinon nopean ja dan jatkamiseen.
11620:
11621: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11622:
11623: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
11624: Tuula Paavilainen Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
11625: 1990 vp. 1523
11626:
11627: Raha-asia-aloite n:o 1438
11628:
11629:
11630:
11631:
11632: von Bell ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin lentoaseman
11633: asemarakennuksen laajentamisen suunnitteluun
11634:
11635:
11636: Eduskunnalle
11637:
11638: Ilmailuhallituksen talous- ja toimintasuunni- kuin erityisesti matkailuelinkeinon nopean ja
11639: telmassa 1991-94 Kajaanin lentoaseman kiito- varsin rajun nousun vuoksi. Viime vuosien ai-
11640: radan jatkaminen ja asemarakennuksen laajen- kana Kainuun matkailuinvestoinnit ovat olleet
11641: nus ajoittuvat suunnitelmakauden loppuun tai miljardiluokkaa. Myönteisen kehityksen jatku-
11642: juuri sen ulkopuolelle. Kansainvälisen tilauslii- minen edellyttää muun muassa sitä, että liiken-
11643: kenteen järjestäminen ja puolustusministeriön neyhteyksien ja niiden palvelujen taso ei huo-
11644: tarpeet edellyttävät asemarakennuksen laajen- none.
11645: nusta. Laajennus takaa myös paremmat palve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11646: lut. nioittaen,
11647: Kajaanin lentokentän matkustajamäärä on
11648: kehittynyt nopeasti. Matkustajamäärät ylittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11649: vät nykyään jo monien muiden vastaavanko- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000
11650: koisten kaupunkien matkustajamäärät. Lento- markkaa Kajaanin lentoaseman asema-
11651: kentän käyttäjien määrä on noussut alueen elin- rakennuksen laajentamisen suunnitte-
11652: keinoelämän nopean kehityksen myötä samoin luun.
11653:
11654: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11655:
11656: Aarno von Bell Sakari Valli Pentti Kettunen
11657: Tuula Paavilainen Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
11658: 1524 1990 vp.
11659:
11660: Raha-asia-aloite n:o 1439
11661:
11662:
11663:
11664:
11665: Björklund: Määrärahan osoittamisesta Suomen YK-liiton toi-
11666: minnan tukemiseen
11667:
11668:
11669: Eduskunnalle
11670:
11671: Suomen YK-liitto - Finlands FN-förbund Koska ei kukaan muukaan - ei järjestö eikä
11672: ry. on kansalaisille, kouluille, järjestöille ja jul- valtiollinen elin - huolehdi tämän aihepiirin
11673: kiselle sanalle Yhdistyneiden Kansakuntien toi- valistustoiminnasta, merkitsisi esitys toteutues-
11674: mintaa ja sen periaatteita tunnetuksi tekevä jär- saan kouluihin ja tavallisiin kansalaisiin suo-
11675: jestö. Näinä aikoina, jolloin YK:n rooli on raan kohdistuvan YK-tiedotustoiminnan jama-
11676: osoittautunut entistä merkittävämmäksi, tämä teriaalintuotannon loppumista Suomessa.
11677: tehtävä on tärkeämpi kuin milloinkaan. Samoin Kuitenkaan YK:n merkitys ei ole Suomen-
11678: koulujen kansainvälisyyskasvatus, valmiuksien kaan kannalta vähentynyt, vaan päinvastoin.
11679: lisääminen vieraiden kulttuurien kohtaamiseen, Jo YK:nperuskirjassa ja ensimmäisen yleisko-
11680: on ajankohtaisempi aihe kuin koskaan. Tällä kouksen päätöslauselmassa korostetaan jäsen-
11681: alalla Suomen YK-liitto - Finlands FN-för- valtioiden vastuuta tiedottaa kansalaisilleen Yh-
11682: bund ry. on ollut uranuurtaja Suomessa. distyneiden Kansakuntien toiminnasta ja sen
11683: Liiton toimintaa on jo usean vuoden haitan- periaatteista valistuneen kansalaismielipiteen
11684: nut varojen puute, mikä on heijastunut niin ma- luomiseksi. Tämän velvoitteen täyttämiseksi
11685: teriaalin tuotantoon kuin kasvatus- ja tiedotus- tarvitaan riittävästi resursseja.
11686: tehtävän hoitamiseen. Kansalaisten ja oppilai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11687: tosten kasvavaan kiinnostukseen YK:n toimin- taen,
11688: taa ja kansainvälisyyskasvatusta kohtaan ei ole
11689: pystytty toivotussa määrin vastaamaan, sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11690: valtionavun korotukset ovat olleet vain hädin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11691: tuskin yleisen inflaatioprosentin luokkaa. Tulo- 24.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
11692: ja menoarvioesityksessä vuodelle 1991 ei koro- Suomen YK-liitto - Finlands FN-för-
11693: tusta ole ollenkaan. bund ry:n valtionapuun.
11694:
11695: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11696:
11697: Ilkka-Christian Björklund
11698: 1990 vp. 1525
11699:
11700: Raha-asia-aloite n:o 1440
11701:
11702:
11703:
11704:
11705: Björklund: Määrärahan osoittamisesta pakolaiskysymyksiä kos-
11706: kevaan tiedotustoimintaan
11707:
11708:
11709: Eduskunnalle
11710:
11711: Tiedon tarve pakolaisuuden syistä ja seu- neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Pakolainen-
11712: rauksista on Suomessa nopeasti lisääntymässä lehden kuukausijulkaisuksi ja laajentamalla
11713: muun muassa turvapaikanhakijoiden määrän lehden toimituskuntaa. Tämän toteuttamisen
11714: räjähdyksenomaisen kasvun myötä. Meiltä on laskettu edellyttävän 500 000 markan suu-
11715: puuttuu kuitenkin sellainen foorumi, jolla olisi ruista tukea.
11716: resurssit riittävän, luotettavan ja ajankohtaisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
11717: tiedon välittämiseen ja nykytilanteen edellyttä- vasti,
11718: män keskustelun käymiseen.
11719: Suomen Pakolaisapu ry., joka on YK:n pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11720: kolaisasiain päävaltuutetun edustaja Suomessa 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
11721: mm. tiedotusta koskevissa asioissa, voisi luon- markkaa Pakolainen-lehden kehittämi-
11722: tevasti laajentaa nykyistä julkaisutoimintaansa seen.
11723: tarvittavaan suuntaan muuttamalla nykyisin
11724:
11725: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11726:
11727: Ilkka-Christian Björklund
11728:
11729:
11730:
11731:
11732: 21 200052Y
11733: 1526 1990 vp.
11734:
11735: Raha-asia-aloite n:o 1441
11736:
11737:
11738:
11739:
11740: Björklund: Määrärahan osoittamisesta Kesälukioseura ry:n toi-
11741: minnan tukemiseen
11742:
11743:
11744: Eduskunnalle
11745:
11746: Kesälukioseura ry. on tarjonnut jo kahden- ja pakolaislasten koulutustoiminta edellyttävät
11747: kymmenenviiden vuoden ajan luotettavan vaih- pitkäjänteistä suunnittelua ja rautaista organi-
11748: toehdon suomalaisille peruskoulun yläasteen ja satorista ammattitaitoa. Tälle työlle tulisi turva-
11749: lukioluokkien nuorille saada loma-aikana kou- ta riittävät edellytykset julkisista varoista.
11750: lunkäyntiä tukevaa opetusta. Samalla se on Edellä olevan perusteella ehdotan kohteliaim-
11751: suonut vuosittain mahdollisuuden noin kolmel- min,
11752: lesadalle eri aineiden opettajalle osallistua uu-
11753: sien opetuskokeilujen toteuttamiseen ja näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11754: koko opetuksen kehittämistyöhön. Kesälukio- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11755: seuran opetuskokeilut vahvistaa ja opetuksen 29.43.52 200 000 markkaa käytettäväk-
11756: kehittämistyötä valvoo kouluhallitus. si Kesälukioseura ry:n opetuksen kehit-
11757: Nykyisellään kesälukiot ovat myös jo toimiva tämistyöhön kesälukioissa ja Kesälukio-
11758: organisaatio vastaamaan maamme koululaitok- seuran kautta tapahtuvan kansainväli-
11759: selle asetettuun kansainvälistymishaasteeseen. sen oppilasvaihdon lisäämiseen, sekä
11760: Sekä opetuksen kehittäminen että kansainvä- 50 000 markkaa Kesälukioseuran ulko-
11761: lisen oppilasvaihdon lisääminen samoin kuin suomalaistoimintaan.
11762: Kesälukioseuran toteuttama ulkosuomalaisten
11763:
11764: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11765:
11766: Ilkka-Christian Björklund
11767: 1990 vp. 1527
11768:
11769: Raha-asia-aloite n:o 1442
11770:
11771:
11772:
11773:
11774: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta lukemisharrastuksen
11775: edistämiseen
11776:
11777:
11778: Eduskunnalle
11779:
11780: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- Iee Oulun ja Lapin läänin laajaa aluetta. Rahoi-
11781: le 1991 ehdotetaan, että taiteen tukemiseen jaet- tusvajeen vuoksi toimistonhoito on yhden osa-
11782: tavista veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- päiväisen työntekijän varassa. Tarve toimen va-
11783: varoista myönnetään lukemisharrastuksen edis- kinaistamiseen kokopäiväisenä on huutava, sil-
11784: tämiseen 500 000 mk. Määrä on 50 000 mk pie- lä mitään vastaavaa kirjallisuuden asiantun-
11785: nempi kuin vuodelle 1990 myönnetty 550 000 tija-, konsultti-, ohjelma- ja tiedotuspalvelua ei
11786: mk. pohjoisissa lääneissä ole.
11787: Ehdotettu määräraha ei riitä Lukukeskus- Sääntömuutoksella vaihtuu keskuksen nimi
11788: Läscentrum ry:n (ent. Kirjailijakeskus-Förfat- Lukukeskus-Läscentrumiksi syksyn 1990 ku-
11789: tarcentrum ry:n) toiminnan jatkamiseen nyky- luessa. Uuden nimen toivotaan aiempaa parem-
11790: muodoissaan, puhumattakaan sen tarpeellisesta min osoittavan keskuksen toiminnan suuntau-
11791: kehittämisestä ja palvelun parantamisesta. tuminen ulospäin, lukioihin. Sama alku on kes-
11792: Keskus toimii lukemisharrastuksen virittämi- kuksen v. 1977 käynnistämällä vuotuisella
11793: seksi, ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Toiminta Lukusunnuntai-ja Lukuviikko-kampanjalla se-
11794: on kaksikielistä ja valtakunnallista ja ulottuu kä keskuksen kahdesti vuodessa julkaisemalla
11795: myös mm. Ruotsin suomalaiskeskuksiin. kirjallisuuslehdellä, joka on Lukufiilis.
11796: Jotta lisääntyvään palvelujen kysyntään voi- Kirjailijakeskus/lukukeskus Författar-
11797: taisiin tyydyttävästi vastata, tulisi a) Pohjois- centrum/läscentrum on alan laajapohjaisin jär-
11798: Suomen aluetoimiston ainoan työntekijän toimi jestö. Jäsenistö koostuu kirjallisuuden valta-
11799: voida muuttaa osapäiväisestä kokopäiväiseksi kunnallisista liitoista. Mukana ovat suomen- ja
11800: ja b) keskustoimistoon Helsingissä voida palka- ruotsinkielisten kirjailijain lisäksi arvostelijat,
11801: ta kaksikielinen kulttuurisihteeri hoitamaan kir- suomentajat ja ruotsintajat, äidinkielen opetta-
11802: jailijavälitystä, runopuhelin-ja muuta projekti- jat, kirjastoväki, kustantajat ja kirjakauppa-
11803: toimintaa. Keskuksen muutto valtakunnalliseen väki.
11804: kirjailijataloon, Villa Kiveen, edellyttää myös Keskuksella on asiantuntemusta, kokemusta
11805: uusia toimintoja. ja kattava verkosto projektien ym. suuntaami-
11806: Momentti Lukemisharrastuksen edistämiseen seen. Valtionavustuksen tuntuva lisäys on kui-
11807: on avattu Kirjailijakeskus-Författarcentrum tenkin ehto toiminnan edellytysten parantami-
11808: ry:n perustamisen jälkeen, mikä tapahtui 1972. selle ja toiminnan ajanmukaistamiselle.
11809: Opetusministeriö on tuolloin sitoutunut val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11810: tionavustuksella turvaamaan keskuksen toimin- nioittaen,
11811: nan perusedellytykset.
11812: Avustus on kuitenkin jo yli vuosikymmenen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11813: ajan ollut riittämätön yleisen kustannustason 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11814: kasvattamien yleiskulujen maksamiseen. 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa /u-
11815: Pohjois-Suomen aluetoimisto Oulussa palve- kemisharrastuksen edistämiseen.
11816:
11817: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11818:
11819: Ilkka-Christian Björklund Mikko Elo Riitta Uosukainen
11820: Liisa Jaakonsaari Riitta Saastamoinen Pentti Lahti-Nuuttila
11821: Timo Roos
11822: 1528 1990 vp.
11823:
11824: Raha-asia-aloite n:o 1443
11825:
11826:
11827:
11828:
11829: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen kansainväli-
11830: syysfoorumi ry:n toiminnan tukemiseen
11831:
11832:
11833: Eduskunnalle
11834:
11835: Työväenliikkeen kansallisena ja kansainväli- Foorumin toiminta on lähtenyt liikkeelle vuo-
11836: senä pyrkimyksenä on toiminta kansanvallan, sien 1989 ja 1990 menoarvioissa myönnetyn
11837: yhteisvastuun ja tasa-arvon puolesta. Kansain- avustuksen turvin. Vuodeksi 1991 yhdistys
11838: välisen riippuvuuden lisääntyessä kasvaa enti- suunnittelee laajapohjaisen, eurooppalaista va-
11839: sestään tarve monimuotoiseen yhteistyöhön yli semmistoa kokoavan keskustelutilaisuuden jär-
11840: rajojen näiden päämäärien edistämiseksi. Kan- jestämistä.
11841: sainvälistä liennytystä palvelevan vuoropuhelun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11842: välttämättömyys eri tavoin ajattelevien tahojen nioittavasti,
11843: kanssa on sekin vain voimistunut.
11844: Työväen kansainvälisyysfoorumi ry. on pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11845: rustettu tätä taustaa vasten. Foorumi on lyhyen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11846: olemassaolonsa aikana järjestänyt keskusteluti- 29.99.50 500 000 markkaa Työväen
11847: laisuuksia ja tapaamisia edistääkseen työväen- kansainvälisyysfoorumi ry:n toiminnan
11848: liikkeen kansainvälistä kanssakäymistä sekä tukemiseen.
11849: kansainvälisten kysymysten tuntemusta maas-
11850: samme.
11851:
11852: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11853:
11854: Ilkka-Christian Björklund Iiris Hacklin
11855: Kai Kalima Mikko Elo
11856: 1990 vp. 1529
11857:
11858: Raha-asia-aloite n:o 1444
11859:
11860:
11861:
11862:
11863: Björklund: Määrärahan osoittamisesta ympäristöä ja kestävää
11864: kehitystä koskevaan Visinfo-tiedotusprojektiin
11865:
11866:
11867: Eduskunnalle
11868:
11869: Ympäristön tilan heikkeneminen on eri ta- ta. Visinfo-projektin johtoryhmässä eri hallin-
11870: hoilla nähty yhä huolestuttavampana. On esi- nonalat ovat laajasti edustettuina. Projekti
11871: tetty kysymys, kestääkö elinympäristömme pit- tuottaa sarjan tv-dokumentteja sekä kirjallista
11872: källä aikavälillä nopeaa taloudellista kasvua. materiaalia, jonka aiheina ovat ympäristön ja
11873: YK:n yleiskokous on hyväksynyt vuonna kestävän kehityksen keskeiset sisällöt. Elokuvat
11874: 1987 päätöslauselman, jossa jäsenmaiden halli- ja muu materiaali on tarkoitus toteuttaa sellai-
11875: tuksia kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin, seksi, että sitä voidaan käyttää myös opetukses-
11876: jotta viranomaisten toimintaan sekä tulo- ja sa ja koulutuksessa.
11877: menoarvioihin sisällytettäisiin kestävää kehitys- Visinfo-projektin kokonaiskustannukset ovat
11878: tä edistäviä suunnitelmia. viisi miljoonaa markkaa, josta edelleen puuttuu
11879: Ympäristöministeriö asetti joulukuussa 1987 puoli miljoonaa markkaa. Koska projekti on
11880: ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan kokonaisuus, sen toteutus edellyttää, että koko
11881: käsittelemään ao. maailmankomission ehdo- rahoitus on järjestyksessä.
11882: tuksia ja suosituksia. Toimikunnan mietintö Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
11883: julkaistiin maaliskuussa 1989. Siinä toimikunta nioittavasti,
11884: ehdottaa mm. sitä, että televisiossa esitettäisiin
11885: maailmankomission raportin pohjalta tehtyjä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11886: dokumenttisarjoja ja muita ympäristön ja kehi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
11887: tyksen kysymyksiä käsitteleviä ohjelmia. 35.99.26 lisäyksenä 500 000 markkaa
11888: Visuaalisen yhteiskuntainformaation projek- ympäristöä ja kestävää kehitystä koske-
11889: ti, Visinfo-projekti, on suunniteltu toteutta- van Visinjo-projektin tukemiseen.
11890: maan omalta osaltaan edellä mainittua ehdotus-
11891:
11892: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11893:
11894: Ilkka-Christian Björklund
11895: 1530 1990 rd.
11896:
11897: Finansmotion nr 1445
11898:
11899:
11900:
11901:
11902: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för en förhöjning av
11903: regionalt utvecklings bidrag till Vasa län
11904:
11905:
11906: Till Riksdagen
11907:
11908: Strukturomvandlingen i Vasa län har fått ligt att budgetförslaget för år 1991 innebär en
11909: proportioner som inte bara ur länets utan ur minskning av länsutvecklingsanslaget från 8
11910: hela landets synvinkel är ägnade att inge stor miljoner mark under år 1990 till 6,2 miljoner
11911: oro. Befolkningsutvecklingen tenderar att ut- mark under år 1991.
11912: vecklas i negativ riktning, i synnerhet om emi- Kommuner, företag och privatpersoner har
11913: grationen åter tar fart. Antalet arbetsplatser kunnat söka medel från detta moment och där-
11914: inom industrin har minskat och lett till en för- med förmått skapa nya arbetsplatser i länet.
11915: hållandevis hög arbetslöshet i industristäder Med tanke på den aktuella situationen bör
11916: som Karleby och Jakobstad. Krisen inom päls- anslaget snarare kraftigt ökas än minskas.
11917: djursnäringen kommer att bli djupare än man På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11918: har kunnat förutspå och hela näringens framtid samt
11919: är allvarligt hotad. En jämförelsevis stor del av
11920: befolkningen är verksam inom lantbruket, där att Riksdagen i statsbudgeten för år
11921: man också kan förvänta sig stora omställningar 1991 i ti/lägg upptar 5 000 000 mark för
11922: om åtgärder inte sätts in i tid. en förhöjning av det regionala utveck-
11923: Mot bakgrunden av dessa fakta är det beklag- lingsbidraget tili Vasa Iän.
11924:
11925: Helsingfors den 18 september 1990
11926:
11927: Gustav Björkstrand Boris Renlund
11928: Håkan Nordman Håkan Malm
11929: 1990 vp. 1531
11930:
11931: Raha-asia-aloite n:o 1445 Suomennos
11932:
11933:
11934:
11935:
11936: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin ke-
11937: hittämisrahan korottamiseksi
11938:
11939:
11940: Eduskunnalle
11941:
11942: Rakennemuutos Vaasan läänissä on saavutta- tys merkitsee läänin kehittämisrahan vähentä-
11943: nut paitsi läänin myös koko maan kannalta mistä tämän vuoden 8 miljoonasta markasta 6,2
11944: suurta huolta aiheuttavat mittasuhteet. Väestö- miljoonaan markkaan vuonna 1991.
11945: kehitys on kääntymässä kielteiseen suuntaan, Kunnat, yritykset ja yksityishenkilöt ovat
11946: varsinkin jos maastamuutto jälleen lisääntyy. voineet hakea varoja tältä momentilta ja pysty-
11947: Teollisuustyöpaikkojen väheneminen on johta- neet siten luomaan uusia työpaikkoja lääniin.
11948: nut suhteellisen suureen työttömyyteen Kokko- . Nykyistä tilannetta ajatellen määrärahaa tuli-
11949: lan ja Pietarsaaren teollisuuskaupungeissa. si pikemminkin vähentämisen sijasta lisätä tun-
11950: Turkistarhauselinkeinon kriisistä on muodostu- tuvasti.
11951: massa ennustettua syvempi ja koko elinkeinon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11952: tulevaisuus on vakavasti uhattuna. Suhteellisen nioittaen,
11953: suuri osa väestöstä toimii maataloudessa, jossa
11954: on myös odotettavissa suuria muutoksia, jollei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11955: toimenpiteisiin ryhdytä ajoissa. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11956: Nämä tosiseikat huomioon ottaen on valitet- 5 000 000 markkaa Vaasan läänin kehit-
11957: tavaa, että vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- tämisrahan korottamiseksi.
11958:
11959: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
11960:
11961: Gustav Björkstrand Boris Renlund
11962: Håkan Nordman Håkan Malm
11963: 1532 1990 rd.
11964:
11965: Finansmotion nr 1446
11966:
11967:
11968:
11969:
11970: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för inledande av
11971: juristutbildning i Vasa
11972:
11973:
11974: Tili Riksdagen
11975:
11976: Det finns en stor brist på jurister som be- on. Det är därför angeläget att man snarast
11977: härskar svenska utanför Helsingforsregionen. möjligt inleder svensk- eller tvåspråkig juristut-
11978: Bristen är speciellt påfallande i Vasa Iän, där bildning i Vasa.
11979: den svenska befolkningens rättstrygghet är di- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
11980: rekt hotad genom att domstolarna inte kan rek- samt
11981: rytera svensk- eller tvåspråkiga jurister.
11982: Erfarenheterna från den juridiska fakultetens att Riksdagen i statsbudgeten för år
11983: arbete i Rovaniemi visar klart att en utlokalise- 1991 i tillägg upptar 800 000 mark för
11984: rad utbildning, som på sikt kan bli permanent, inledande av juristutbildning i Vasa.
11985: kan tillgodose bristen på jurister inom en regi-
11986:
11987: Helsingfors den 18 september 1990
11988:
11989: Gustav Björkstrand Boris Renlund
11990: Håkan Nordman Håkan Malm
11991: 1990 vp. 1533
11992:
11993: Raha-asia-aloite n:o 1446 Suomennos
11994:
11995:
11996:
11997:
11998: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta lakimieskoulutuk-
11999: sen aloittamiseen Vaasassa
12000:
12001:
12002: Eduskunnalle
12003:
12004: Helsingin seudun ulkopuolella on suuri pula täyttämään lakimiehistä tietyllä alueella vallit-
12005: ruotsia hallitsevista lakimiehistä. Erityisen huo- seva pula. Tämän vuoksi on tärkeää, että ruot-
12006: mattava pula on Vaasan läänissä, jossa ruotsa- sinkielinen tai kaksikielinen lakimieskoulutus
12007: laisen väestön oikeusturva on suoranaisesti aloitetaan Vaasassa mahdollisimman nopeasti.
12008: uhattuna, koska tuomioistuimet eivät pysty rek- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12009: rytoimaan ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä laki- nioittaen,
12010: miehiä.
12011: Kokemukset Rovaniemen oikeustieteellisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12012: tiedekunnan toiminnasta osoittavat selkeästi, 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12013: että hajasijoitetulla koulutuksella, joka pidem- 800 000 markkaa lakimieskoulutuksen
12014: män päälle voi muodostua pysyväksi, pystytään aloittamiseen Vaasassa.
12015:
12016: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12017:
12018: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12019: Håkan Nordman Håkan Malm
12020: 1534 1990 vp.
12021:
12022: Raha-asia-aloite n:o 1447
12023:
12024:
12025:
12026:
12027: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Siirtolaisuusinsti-
12028: tuutin toiminnan tukemiseen
12029:
12030:
12031: Eduskunnalle
12032:
12033: Suomessa on eräitä erikoisalojen tutkimuslai- mi. Yhteispohjoismaisiin ja laajemminkin kan-
12034: toksia, jotka saavat harkinnanvaraista valtion- sainvälisiin tiedostoihin liittyminen on käynyt
12035: apua ja ovat tästä syystä jääneet jälkeen yleises- yhä välttämättömämmäksi. Tämänkaltaisten
12036: tä kehityksestä. Tällainen valtionapua saava lai- tehtävien hoitaminen ja kehittäminen ei onnis-
12037: tos on Turussa vuodesta 1974 toiminut Siirtolai- tu, ellei laitoksessa ole ammattitaitoista tähän
12038: suusinsituutti, jonka tehtävänä on toimia suo- asiaan keskittyvää toimihenkilöä ja riittävät
12039: malaisen siirtolaisuuden tutkimus- ja dokumen- edellytykset toiminnan ylläpitämiseen ja kehit-
12040: taatiolaitoksena. Siirtolaisuusinstituutti saa tämiseen (atk yms.).
12041: opetusministeriöltä harkinnanvaraisen vuosit- Valtiovarainministeriön esitys instituutin toi-
12042: taisen toimintamäärärahan, jonka kasvu on minta-avustukseksi vuodelle 1991 on 1 380 000
12043: osoittautunut liian hitaaksi ja jossa ei ole otettu markkaa, johon opetusministeriö on luvan-
12044: huomioon toiminnassa, henkilökuntarakentees- nut tehdä 35 000 markan lisäyksen. Vuo-
12045: sa ja toimitiloissa tapahtuneita muutoksia ja ke- den 1991 toiminta-avustus olisi näin ollen
12046: hittämistarpeita. 1 415 000 markkaa.
12047: Siirtolaisuusinstituutti on maassamme ainoa Siirtolaisuusinstituutti on joutunut koko toi-
12048: siirtolaisuuteen ja massamuuttoon keskittyvä mintansa ajan hankkimaan osan rahoituksesta
12049: laitos, jolla on erittäin laajat kansainväliset lisämäärärahoituksen avulla. Tämä hankaloit-
12050: kontaktit. Instituutin toimintamuotoja ovat 1) taa toimintaa ja on suorastaan esteenä pitkäai-
12051: siirtolaisuustutkimuksen edellytysten paranta- kaiselle, jäntevälle suunnittelulle. Siirtolaisuus-
12052: minen (arkistointi, kirjasto, tutkimusrekisteri, instituutin vuoden 1991 talousarvioesityksessä
12053: siirtolaisrekisteri yms.), 2) siirtolaisuus- ja ei ollut yhtään "ilmaa", päinvastoin lähtökoh-
12054: muuttoliiketutkimuksen aktivointi, suorittami- tana oli saada toiminnan perusedellytykset tur-
12055: nen ja seuranta, 3) tutkimustulosten tunnetuksi vaava rahoitus ja sen lisäksi kehittää dokumen-
12056: tekeminen ja koulutustoiminta Gulkaisu-, tointia ja informaatiopalveluja.
12057: näyttely- ja seminaaritoiminta) sekä 4) laajat Turun kaupunki on kunnostanut Siirtolai-
12058: kansainväliset suhteet. suusinstituutille kuluvana vuonna lisätilaa 230
12059: Euroopan yhdentyminen ja viimeaikainen ke- mZ, josta 110m 2 vuosi sitten käynnistyneen siir-
12060: hitys muuttoliikkeissä (ulkomaalaisten Suo- tolaisrekisterin toimistotiloiksi ja 120 m 2
12061: meen muutto, pakolaisuuskysymykset, paluu- kokous- ja näyttelytiloiksi. Turun kaupunki on
12062: seen liittyvät ongelmat jne.) asettavat myös ins- antanut instituutille vuokraa vastaavan avus-
12063: tituutin uusien haasteiden eteen. Näiden ilmiöi- tuksen, joka vuonna 1990 on 263 520 markkaa
12064: den seuranta, tutkiminen ja dokumentoiminen ja vuonna 1991 noin 350 000 markkaa. Opetus-
12065: lisäävät tehtäväkenttää ja tuovat mukanaan ministeriön ja Turun kaupungin välisissä neu-
12066: vaatimuksia entistä suuremmasta valmiudesta votteluissa on lähtökohtana ollut, että kaupun-
12067: olla mukana kansainvälisissä projekteissa. ki vastaa tiloista aiheutuvista kustannuksista ja
12068: Siirtolaisuusinstituutti on anonut vuoden opetusministeriö varsinaisista toimintakuluista.
12069: 1991 toimintamäärärahaksi opetusministeriöltä Nyt syntyneessä tilanteessa toimintarahoitus on
12070: 1, 7 milj. markkaa, jossa on tasokorotusta vuo- jäänyt pahasti jälkeen ja uhkaa koko instituutin
12071: den 1990 määrärahaan 400 000 markkaa. Kes- toiminnan perusteita. Instituutin henkilökun-
12072: keinen lisäys on instituutin jo useana vuotena nan palkkaus mm. ei vastaa monipuolisten ja
12073: esittämä kirjastovirkailijan/informaatikon toi- vaativien tehtävien edellyttämää tasoa. Tästä
12074: 1990 vp. - RA n:o 1447 1535
12075:
12076: on ollut seurauksena, että tehtäviinsä koulute- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12077: tut ja harjaantuneet työntekijät ovat alkaneet 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12078: hakeutua muihin töihin. 29.88.53 lisäyksenä 300 000 markkaa
12079: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Siirtolaisuusinstituutin toiminnan tuke-
12080: nioittaen, miseen.
12081:
12082: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12083:
12084: Gustav Björkstrand Anna-Liisa Jokinen
12085: 1536 1990 rd.
12086:
12087: Finansmotion nr 1448
12088:
12089:
12090:
12091:
12092: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag tili Stiftelsen Torgare
12093: r.s. för fortsatta restaureringsåtgärder på Torgare prästgård
12094:
12095:
12096: Tili Riksdagen
12097:
12098: Stiftelsen Torgare r.s. har tagit som sin upp- arbete. Projektets storlek förutsätter dock ock-
12099: gift att i enlighet med museiverkets direktiv res- så finansiellt stöd från statsmaktens sida.
12100: taurera Torgare ärevördiga prästgård jämte På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12101: omkringliggande byggnader. Ett imponerande samt
12102: arbete har man redan utfört, senast genom att
12103: inrätta den gamla stenladugården från år 1795 att Riksdagen i statsbudgeten jör år
12104: tili ett lantbruksmuseum. 1991 på momentet 29.88.53 i tillägg upp-
12105: Stiftelsen planerar nu att inrätta ett Porthan- tar 50 000 mark tili Stiftelsen Torgare
12106: rum i prästgården och att restaurera andra de- r.s. för jortsatta restaureringsåtgärder
12107: len av den s.k. Drängstugan. Arbetet finansie- på Torgare prästgård.
12108: ras som tidigare genom donationer och frivilligt
12109:
12110: Helsingfors den 18 september 1990
12111:
12112: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12113: 1990 vp. 1537
12114:
12115: Raha-asia-aloite n:o 1448 Suomennos
12116:
12117:
12118:
12119:
12120: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Stiftelsen Torgare
12121: -nimiselle säätiölle Torgaren pappilan peruskorjaamisen jat-
12122: kamiseen
12123:
12124:
12125: Eduskunnalle
12126:
12127: Stiftelsen Torgare r.s. -niminen säätiö on ot- Hankkeen suuruus edellyttää kuitenkin myös
12128: tanut tehtäväkseen restauroida museoviraston valtiovallan taloudellista tukea.
12129: ohjeiden mukaan Torgaren kunnianarvoisan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12130: pappilan sekä sitä ympäröivät rakennukset. nioittaen,
12131: Vaikuttavaa työtä on jo tehty, viimeksi vanhas-
12132: ta vuodesta 1795 peräisin olevasta kivinavetasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12133: on tehty maatalousmuseo. 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
12134: Säätiö suunnittelee nyt Porthan-huoneen pe- 29.88.53 lisäyksenä 50 000 markkaa
12135: rustamista pappilaan ja ns. Renkituvan toisen Stiftelsen Torgare r.s. -nimiselle säätiöl-
12136: osan entistämistä. Työ rahoitetaan kuten aikai- le Torgaren pappilan peruskorjaamisen
12137: semminkin lahjoituksin ja vapaaehtoistyöllä. jatkamiseen.
12138:
12139: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12140:
12141: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12142: 1538 1990 rd.
12143:
12144: Finansmotion nr 1449
12145:
12146:
12147:
12148:
12149: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för Tunnholmen-pro-
12150: jektet i Munsala i Nykarleby
12151:
12152:
12153: Tili Riksdagen
12154:
12155: Nykarleby seminariums musiklärare Maria som ett levande museum för framtiden. Såväl
12156: Castren var verksam vid Nykarleby seminarium museiverket som Svenska kulturfonden har be-
12157: i flere decennier. Hon efterlämnade ett hus på viljat medel för restaureringen, som beräknas
12158: Tunnholmen i Nykarleby, där alla föremål kosta ca 150 000 mk. Utan utökat stöd från
12159: finns i ursprungligt skick. Själva huset och den statens sida blir det dock omöjligt för för-
12160: omkringliggande trädgården har dock förfallit eningen att slutföra projektet.
12161: under årens lopp. Huset ägs och förvaltas av På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12162: Munsala hembygdsförening. samt
12163: Huset har besiktigats av ledande företrädare
12164: för såväl museiverket som Österbottens mu- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
12165: seum. Alla parter har varit överens om det an- 1991 i tillägg upptar 50 000 mark jör det
12166: gelägna i att huset restaureras för att bevaras s.k. Tunnholmen-projektet i Munsala.
12167:
12168: Helsingfors den 18 september 1990
12169:
12170: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12171: Boris Renlund Håkan Nordman
12172: 1990 vp. 1539
12173:
12174: Raha-asia-aloite n:o 1449 Suomennos
12175:
12176:
12177:
12178:
12179: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Tunnholmen-hank-
12180: keeseen Uudenkaarlepyyn Munsalassa
12181:
12182:
12183: Eduskunnalle
12184:
12185: Uudenkaarlepyyn seminaarin musiikinopet- vänä museona tulevaisuudessa. Sekä museovi-
12186: taja Maria Castn!n työskenteli useita vuosikym- rasto että Svenska kulturfonden ovat myöntä-
12187: meniä Uudenkaarlepyyn seminaarissa. Häneltä neet varoja entistämiseen, jonka on arvioitu
12188: jäi Uudenkaarlepyyn Tunnholmeniin talo, jossa maksavan noin 150 000 markkaa. Ilman valtion
12189: kaikki esineet ovat alkuperäisessä kunnossa. suurempaa tukea yhdistyksen on kuitenkin
12190: Vuosien myötä itse talo on kuitenkin ränsisty- mahdotonta viedä hanketta päätökseen.
12191: nyt ja sitä ympäröivä puutarha villiintynyt. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12192: Talo on Munsala hembygdsförening -nimisen nioittaen,
12193: yhdistyksen omistuksessa ja hallinnassa.
12194: Sekä museoviraston että Pohjanmaan muse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12195: on johtavat edustajat ovat tarkastaneet talon. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12196: Kaikki osapuolet ovat olleet yhtä mieltä talon 50 000 markkaa ns. Tunnholmen-hank-
12197: entistämisen merkityksestä säilytettäväksi elä- keeseen Munsalassa.
12198:
12199: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12200:
12201: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12202: Boris Renlund Håkan Nordman
12203: 1540 1990 rd.
12204:
12205: Finansmotion nr 1450
12206:
12207:
12208:
12209:
12210: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag till stöd för Nordiska
12211: konstskolan i Karleby
12212:
12213:
12214: Tili Riksdagen
12215:
12216: Nordiska konstskolan i Karleby har stabilise- tungande för skolans ekonomi. Frågan måste
12217: rat sin ställning som en fri konstskola på hög ni- inom kort få en mera långsiktig lösning. Men i
12218: vå med en utpräglad nordisk inriktning. Vid si- väntan på en dylik reform bör skolans verksam-
12219: dan av en förhållandevis liten fast anställd stab het tryggas på annat sätt.
12220: verkar skolan med ett gästlärarsystem som är På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12221: unikt. Under senaste läsår fungerade närmare samt
12222: 30 lärare vid skolan under längre eller kortare
12223: perioder från olika nordiska Iänder. Eleverna att Riksdagen i statsbudgeten jör år
12224: kommer likaså från hela Norden. Av eleverna 1991 på momentet 29.90.52 i tillägg upp-
12225: under senaste läsår kommer 17 från Finland, 20 tar 200 000 mark tili Nordiska konstsko-
12226: från Sverige, 3 från Norge och 1 från Danmark. lan i Karleby.
12227: Det unika utbildningssystemet blir dock be-
12228:
12229: Helsingfors den 18 september 1990
12230:
12231: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12232: 1990 vp. 1541
12233:
12234: Raha-asia-aloite n:o 1450 Suomennos
12235:
12236:
12237:
12238:
12239: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordiska konstsko-
12240: lan -nimisen koulun toiminnan tukemiseen Kokkolassa
12241:
12242:
12243: Eduskunnalle
12244:
12245: Kokkolassa toimiva Nordiska konstskolan tuu kuitenkin hyvin raskaaksi koulun taloudel-
12246: -niminen taidekoulu on vakiinnuttanut aseman- le. Kysymykseen on lähiaikoina saatava pitkä-
12247: sa korkeatasoisena pohjoismaisesti suuntautu- jänteinen ratkaisu. Tällaista uudistusta odotel-
12248: neena vapaana taidekouluna. Suhteellisen pie- taessa koulun toiminta on kuitenkin turvattava
12249: nen vakinaisesti palkatun henkilökunnan ohella muulla tavoin.
12250: koululla on ainutlaatuinen vierailevien opetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12251: jien järjestelmä. Viime lukuvuoden aikana kou- nioittaen,
12252: lussa toimi eripituisten jaksojen ajan lähes 30
12253: opettajaa eri pohjoismaista. Oppilaita on niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12254: ikään kaikista pohjoismaista. Viime lukuvuon- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
12255: na oppilaista 17 oli Suomesta, 20 Ruotsista, 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
12256: kolme Norjasta ja yksi Tanskasta. Nordiska konstskolan -nimisen koulun
12257: Ainutlaatuinen koulutusjärjestelmä muodos- toiminnan tukemiseen Kokkolassa.
12258: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12259:
12260: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12261:
12262:
12263:
12264:
12265: 22 200052Y
12266: 1542 1990 rd.
12267:
12268: Finansmotion nr 1451
12269:
12270:
12271:
12272:
12273: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för Tondik-
12274: tarna r.f.
12275:
12276:
12277: Tili Riksdagen
12278:
12279: Tondiktarna r.f. har på kort tid lyckats enga- Då Tondiktarna r.f. producerar sitt materia!
12280: gera ett stort antal författare och tonsättare för på svenska är det inte möjligt att få verksamhe-
12281: att i samarbete skapa nya visor och sånger på ten självfinansierande under uppbyggnadsske-
12282: svenska. Antalet författare uppgår redan tili det. Ett statligt anslag är därför nödvändigt för
12283: över 130 och antalet tonsättare tili drygt 80. att de aktuella projekten skall kunna realiseras.
12284: Tondiktarna har för avsikt att systematiskt På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12285: bearbeta det omfattande materia! man har sam- samt
12286: lat in. Under år 1991 planerar man att ge ut
12287: bl.a. en visbok och en barnskiva med nya sven- att Riksdagen i statsbudgeten för år
12288: ska barnsånger. Också andra skivprojekt är ak- 1991 i tillägg upptar 50 000 mark för
12289: tuella. Tondiktarna r.f·s verksamhet.
12290:
12291: Helsingfors den 18 september 1990
12292:
12293: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12294: Håkan Nordman Håkan Malm
12295: 1990 vp. 1543
12296:
12297: Raha-asia-aloite n:o 1451 Suomennos
12298:
12299:
12300:
12301:
12302: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Tondiktarna-nimi-
12303: sen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
12304:
12305:
12306: Eduskunnalle
12307:
12308: Tondiktarna rf. -niminen yhdistys on onnis- kielellä, toimintaa ei voida saada omarahoitus-
12309: tunut saamaan suuren joukon kirjailijoita ja sä- pohjalle käynnistysvaiheessa. Tämän vuoksi
12310: veltäjiä yhteistyössä luomaan uusia ruotsinkieli- tarvitaan valtion määrärahaa, jotta ajankohtai-
12311: siä lauluja. Kirjailijoiden määrä on jo yli 130 ja set hankkeet voitaisiin toteuttaa.
12312: säveltäjien runsaat 80. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12313: Yhdistyksen tarkoituksena on työstää kerätty nioittaen,
12314: laaja aineisto. Vuonna 1991 suunnitelmissa on
12315: laulukirjan ja uusia lastenlauluja sisältävän le- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12316: vyn julkaiseminen. Myös muut levyhankkeet 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12317: ovat ajankohtaisia. 50 000 markkaa Tondiktarna-nimisen
12318: Koska yhdistys tuottaa aineistonsa ruotsin yhdistyksen toiminnan tukemiseen.
12319:
12320: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12321:
12322: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12323: Håkan Nordman Håkan Malm
12324: 1544 1990 rd.
12325:
12326: Finansmotion nr 1452
12327:
12328:
12329:
12330:
12331: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag till Juthbacka teater
12332: r.f. för uppförande av ny spelplats vid Kuddnäs för sommar-
12333: teaterverksamheten
12334:
12335:
12336: Till Riksdagen
12337:
12338: Juthbacka teater r.f. hade en regelbunden spelplatsen jämte åskådarläktare. Själva platsen
12339: sommarteaterverksamhet under 14 års tid till år är utmärkt också med tanke på möjligheten att
12340: 1984, då den gamla spelplatsen vid Juthbacka uppföra Topelius skådespel.
12341: blev obrukbar genom den kraftiga förhöjningen Den nya spelplatsen kunde också användas
12342: av vattennivån i älven i samband med kraft- vid andra arrangemang vid Kuddnäs, t.ex. vid
12343: verksbygget. Teaterföreningen inköpte därefter Diktens Dag.
12344: Bio Scala och har där under spelåret haft minst På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12345: två uppsättningar. samt
12346: Behovet av en spelplats för sommarteater-
12347: verksamheten är dock alltfort skriande. En så- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
12348: dan kunde byggas invid Z. Topelius barndoms- 1991 i til/ägg upptar JOO 000 mark tili
12349: hem Kuddnäs till relativt rimliga kostnader. Det Juthbacka teater r.j. jör uppjörande av
12350: förutsätter dock betydande ekonomiska in- en ny spelplats vid Kuddnäs, jör som-
12351: satser från såväl stat som kommun. Förutom marteaterverksamheten.
12352: vissa schaktningsarbeten bör man bygga själva
12353:
12354: Helsingfors den 18 september 1990
12355:
12356: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12357: Håkan Nordman Håkan Malm
12358: 1990 vp. 1545
12359:
12360: Raha-asia-aloite n:o 1452 Suomennos
12361:
12362:
12363:
12364:
12365: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Juthbacka teater
12366: rf. -nimiselle yhdistykselle uuden esityspaikan rakentamiseen
12367: Kuddnäsiin kesäteatteritoimintaa varten
12368:
12369:
12370: Eduskunnalle
12371:
12372: Juthbacka teater rf. -nimisellä teatteriyhdis- töiden lisäksi tulee rakentaa sekä varsinainen
12373: tyksellä oli säännöllisesti kesäteatteritoimintaa esityspaikka että katsomo. Itse paikka on erin-
12374: 14 vuoden ajan aina vuoteen 1984 saakka, jol- omainen myös ottaen huomioon mahdollisuu-
12375: loin vanha esityspaikka Juthbackassa kävi käyt- den Topeliuksen näytelmien esittämiseen.
12376: tökelvottomaksi voimalaitosrakentamisen yh- Uutta esityspaikka voitaisiin käyttää myös
12377: teydessä tapahtuneen joen vedenpinnan voi- muihin tapahtumiin Kuddnäsissa esim. Diktens
12378: makkaan nousun vuosi. Tämän jälkeen teatte- Dag -tapahtuman yhteydessä.
12379: riyhdistys osti Bio Scalan, ja se on asettanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12380: näyttämölle vähintään kaksi esitystä näytäntö- nioittaen,
12381: vuoden aikana.
12382: Kesäteatteritoiminnan vaatiman esityspaikan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12383: tarve on kuitenkin edelleen huutava. Tällainen 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
12384: esityspaikka voitaisiin rakentaa Z. Topeliuksen markkaa Juthbacka teater rf. -nimiselle
12385: lapsuuskodin Kuddnäsin yhteyteen suhteellisen yhdistykselle uuden esityspaikan raken-
12386: kohtuullisin kustannuksin. Tämä edellyttää tamiseen Kuddnäsiin kesäteatteritoimin-
12387: kuitenkin huomattavaa taloudellista avustusta taa varten.
12388: sekä valtiolta että kunnalta. Eräiden kaivaus-
12389:
12390: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12391:
12392: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12393: Håkan Nordman Håkan Malm
12394: 1546 1990 rd.
12395:
12396: Finansmotion nr 1453
12397:
12398:
12399:
12400:
12401: Björkstrand: Om anvisande av anslag tili stöd för Stiftelsen
12402: Rio Negro
12403:
12404:
12405: Tili Riksdagen
12406:
12407: Under våren 1990 har i Svartå, Karis grun- Ladugården ändras om tili seminarieutrymmen,
12408: dats en stiftelse som kaUas Rio Negro - kul- huset rustas upp och flere inkvarteringsstugor
12409: turstiftelsen för flyktingar. Dess målsättning är samt en bastu byggs på tomten.
12410: att skapa ett fritids-, semester- och hantverkar- På basis av det ovan anförda föreslår jag
12411: centrum för flyktingar i Finland. Stiftelsens fi- vördsamt
12412: nansiella grundplåt bildas av den markdonation
12413: (4,5 ha) initiativtagaren Maria Holmberg gjort. att Riksdagen i statsbudgeten för år
12414: Stiftelsens nybildade styrelse består bland annat 1991 på momentet 29.99.50 i tillägg upp-
12415: av representanter för Röda korset och viet- tar 200 000 mark tili Stiftelsen Rio
12416: namflyktingarna. För närvarande pågår reno- Negro.
12417: verings- och nybyggnadsarbeten på tomten.
12418:
12419: Helsingfors den 18 september 1990
12420:
12421: Gustav Björkstrand
12422: 1990 vp. 1547
12423:
12424: Raha-asia-aloite n:o 1453 Suomennos
12425:
12426:
12427:
12428:
12429: Björkstrand: Määrärahan osoittamisesta Rio Negro -nimisen sää-
12430: tiön toiminnan tukemiseen
12431:
12432:
12433: Eduskunnalle
12434:
12435: Keväällä 1990 Karjaan Mustiossa perustettiin naaritilat, talo kunnostetaan ja tontille raken-
12436: Rio Negro -niminen pakolaisten kulttuurisää- netaan useita majoitustupia sekä sauna.
12437: tiö. Säätiön tavoitteena on luoda vapaa-ajan-, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12438: loma- ja käsityökeskus Suomessa asuville pako- taen,
12439: laisille. Säätiön taloudellinen pohja muodostuu
12440: säätiön perustamiseen aloitteen tehneen Maria että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12441: Holmbergin maalahjoituksesta {4,5 ha). Sää- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
12442: tiön uusi hallitus koostuu mm. Punaisen Ristin 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
12443: ja Vietnamin pakolaisten edustajista. Tällä het- Rio Negro -nimisen säätiön toiminnan
12444: kellä tontilla on käynnissä peruskorjaus- ja tukemiseen.
12445: uudisrakennustyöt. Navetasta tehdään semi-
12446:
12447: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12448:
12449: Gustav Björkstrand
12450: 1548 1990 rd.
12451:
12452: Finansmotion nr 1454
12453:
12454:
12455:
12456:
12457: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag till räntestöd för sta-
12458: biliseringslån till pälsfarmare som har upphört med näringen
12459:
12460:
12461: Tili Riksdagen
12462:
12463: Den djupa kris som pälsdjursnäringen har rå- beräknat behovet till åtminstone 70 miljoner
12464: kat in i har tvingat ett stort antal farmare att mark under en femårsperiod. Finansieringsbe-
12465: upphöra med farmningen. Många av dem har i hovet under år 1991 torde uppgå till minst 20
12466: dag en skuldbörda på flere hundra tusen mark. miljoner mark.
12467: Med dagens noga ränteläge på upp tili 16- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12468: 17 OJo har de små möjligheter att kunna återbe- samt
12469: tala lånen.
12470: Farmningens akutkommission i Vasa Iän att Riksdagen i statsbudgeten för år
12471: (F AKO) och en arbetsgrupp vid jord- och 1991 på momentet 30.33.47 i tillägg upp-
12472: skogsbruksministeriet har föreslagit att man tar 20 000 000 mark som statligt ränte-
12473: från statsmaktens sida skulle bevilja s.k. stöd tili skuldsatta pälsfarmare som har
12474: stabiliserings- eller avvecklingslån till de farma- upphört med näringen.
12475: re som har den största skuldbördan. Man har
12476:
12477: Helsingfors den 18 september 1990
12478:
12479: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12480: 1990 vp. 1549
12481:
12482: Raha-asia-aloite n:o 1454 Suomennos
12483:
12484:
12485:
12486:
12487: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta elinkeinon lopetta-
12488: neille turkistarhaajille myönnettävien vakautuslainojen kor-
12489: kotukeen
12490:
12491:
12492: Eduskunnalle
12493:
12494: Turkistarhauselinkeinon syvä kriisi on pakot- kin 70 miljoonaksi markaksi viisivuotiskauden
12495: tanut suuren joukon tarhaajia lopettamaan tar- aikana. Vuonna 1991 rahoitustarve lienee aina-
12496: hauksen. Monilla heistä on nykyään usean sa- kin 20 miljoonaa markkaa.
12497: dantuhannen markan velkataakka. Nykyisellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12498: korkealla jopa 16-17 OJo :n korkotasolla heillä nioittaen,
12499: on pienet mahdollisuudet lainojen takaisinmak-
12500: suun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12501: Tarhauksen tukiryhmä (TAKO) Vaasan lää- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12502: nissä ja maa- ja metsätalousministeriön työryh- 30.33.47 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
12503: mä ovat ehdottaneet, että valtio myöntäisi ns. valtion korkotukena elinkeinon lopetta-
12504: vakautus- tai luopumislainoja tarhaajille, joilla neille velkaantuneille turkistarhaajille.
12505: on suurin velkataakka. Tarve on arvioitu aina-
12506:
12507: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12508:
12509: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12510: 1550 1990 vp.
12511:
12512: Raha-asia-aloite n:o 1455
12513:
12514:
12515:
12516:
12517: Björkstrand: Määrärahan osoittamisesta Perhonjoen alajuoksun
12518: kunnostustöiden suunnitteluun
12519:
12520:
12521: Eduskunnalle
12522:
12523: Perhonjoen alaosaa on perattu uiton tarpei- on suuntautumassa voimakasta virkistyskalas-
12524: siin, alaosan järjestelyn yhteydessä 1960-luvun tuspainetta.
12525: lopulla jokea on perattu noin 15 kilometrin Kokkolan kaupungin läheisyydestä huolimat-
12526: matkalta tulvasuojelun tarpeisiin sekä Alavete- ta Perhonjoen alaosalla, lähinnä Isokosken ja
12527: lin taajaman alueen kosket Perhonjoen keski- Rimmin välisellä alueella, on erämaamaista
12528: osan järviryhmän säännöstelyhankkeen yhtey- luonnetta, jota sen vaikeakulkuisuuden takia ei
12529: dessä. Perhonjoen alaosan järjestelyhankkeesta ole täysin voitu virkistyskäyttötarkoituksiin
12530: on suoritettu vesilain mukainen lopputarkastus hyödyntää.
12531: 1980-luvun puolivälissä ja asian käsittely on Alueen kehittäminen toimivaksi virkistys-
12532: kesken vc&iylioikeudessa. Lopputarkastuksen alueeksi vaatisi nopeita toimenpiteitä. Perattuja
12533: yhteydessä on tuotu esille vaatimuksia eräiden koskialueita tulisi kunnostaa vaelluskalojen li-
12534: koskijaksojen kunnostamisesta Perhonjoen sääntymisalueiksi ja samalla luoda edellytykset
12535: alaosalla. Vesioikeus ei päätöksessään määrän- virkistyskalastuksen harjoittamiseen. Perkaus-
12536: nyt kunnostussuunnitelmia laadittavaksi. Uitto- ten ja liettymisen takia vesimaisema on varsin-
12537: säännön lakkauttamisen yhteydessä kalatalou- kin valtatien n:o 8 yläpuolella kärsinyt luon-
12538: dellisia kunnostuksia tullaan suunnittelemaan nontilan muutoksista. Haittoja voitaisiin vä-
12539: Perhonjoen yläosalle. Tämä suunnittelu ei kui- hentää alivedenkorkeuksia nostamalla esimer-
12540: tenkaan koske alaosalla perattuja koskia. Vi- kiksi koskimaisia pohjapatoja rakentamalla.
12541: reillä on myös ollut hakemus veden johtamisek- Suunnittelutyön kustannusarvio on 300 000
12542: si Perhonjoen Isokosken alueelta Kokkolan mk, josta vuodelle 1991 esitetään 150 000 mk.
12543: kaupunginsalmeen. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
12544: Perhonjoen alaosalle on Kaitforsin voimalai- nioittaen,
12545: toksen lupapäätöksen mukaisesti istutettu noin
12546: 40 000 vaellusikäistä meritaimenta ja 2,5 mil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12547: joonaa vaellussiian poikasta. Yleishyödyllisinä 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
12548: istutuksina on Perhonjoelle istutettu mm. yli markkaa Perhonjoen alajuoksun kun-
12549: 100 000 merilohen poikasta. Istutusten ansiosta nostustöiden suunnitteluun kalastus- ja
12550: joen kalataloudellinen tila on elpynyt ja joelle virkistyskäyttötarkoituksiin.
12551:
12552: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12553:
12554: Gustav Björkstrand
12555: 1990 rd. 1551
12556:
12557: Finansmotion nr 1456
12558:
12559:
12560:
12561:
12562: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring
12563: av landsvägen Hirvlax-Kantlax samt bygdevägarna nr 17905
12564: och 17895
12565:
12566:
12567: Tili Riksdagen
12568:
12569: Landsvägen Hirvlax-Kantlax (nr 7273) i Ny- heller utgöra något problem eftersom det bara
12570: karleby stad har en stor betydelse för kommuni- är fräga om en vägsträcka på ca 3 km.
12571: kationerna genom att Hirvlax fungerar som Tili vägprojektet borde man inte minst med
12572: centrum för hela västra Munsala. 1 Hirvlax tanke på sysselsättningseffekter i den av pälskri-
12573: finns butik, post, servicestation och skola. sen drabbade kommunen också ta med Nyby
12574: Vägen trafikeras dessutom av en mängd som- bygdeväg nr 17905 i Kantlax och bygdeväg nr
12575: margäster och betjänar den omfattande päls- 17895 i Monå på sträckan Kanäsvägen-Knuts.
12576: djursnäringen och dess fodertransporter samt På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12577: numera också en tung industri, Påras verkstad, samt
12578: som tillverkar bl.a. fordon för avloppsverk.
12579: Vägen är numera, i synnerhet under tjälloss- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
12580: ningen, i mycket dåligt skick. 1991 i tillägg upptar 2 600 000 mark jör
12581: Landsvägen Munsala-Hirvlax (nr 7273) fär- grundjörbättring och asfaltering av
12582: digställdes under år 1983. Det är nödvändigt att landsväg nr 7273 Hirvlax-Kantlax samt
12583: fortsätta arbetet med att grundförbättra och yt- grundjörbättring av bygdevägarna nr
12584: belägga landsvägen Hirvlax-Kantlax enligt de 17905 i Kantfax och 17895 i Monå.
12585: ursprungliga planerna. Kostnaderna torde inte
12586:
12587: Helsingfors den 18 september 1990
12588:
12589: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12590: Håkan Nordman Håkan Malm
12591: 1552 1990 vp.
12592:
12593: Raha-asia-aloite n:o 1456 Suomennos
12594:
12595:
12596:
12597:
12598: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvlaxin-Kant-
12599: laxin maantien sekä paikallisteiden n:ot 17905 ja 17895 pe-
12600: ruskorj aamiseen
12601:
12602:
12603: Eduskunnalle
12604:
12605: Uudenkaarlepyyn kaupungin Hirvlaxin- myöskään pitäisi muodostua esteeksi, koska ky-
12606: Kantlaxin maantiellä (n:o 7273) on suuri merki- se on vain noin kolmen kilometrin tieosuudesta.
12607: tys liikenneyhteyksille, koska Hirvlax toimii ko- Tiehankkeeseen tulisi erityisesti työllisyysvai-
12608: ko läntisen Munsalan keskustana. Hirvlaxissa kutusten vuoksi turkistarhauskriisin koettele-
12609: on kauppa, pankki, posti, huoltoasema ja kou- massa kunnassa liittää myös Nybyn paikallis-
12610: lu. Tietä liikennöi lisäksi joukko kesäasukkaita, tie n:o 17905 Kantlaxissa ja paikallistien n:o
12611: ja se palvelee laajamittaista turkistarhauselin- 17895 osuus Kanäsintie-Knuts Monåssa.
12612: keinoa ja sen rehnkuljetuksia sekä nykyään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12613: myös raskasta teollisuutta, Pårasin konepajaa, nioittaen,
12614: joka valmistaa mm. jätelietteen kuljettamiseen
12615: tarkoitettuja ajoneuvoja. Tie on nykyään, eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12616: tyisesti kelirikkoaikana, erittäin huonossa kun- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12617: nossa. 2 600 000 markkaa Hirvlaxin-Kant-
12618: Munsalan-Hirvlaxin maantie (n:o 7273) val- laxin maantien n:o 7273 peruskorjaami-
12619: mistui vuonna 1983. Hirvlaxin-Kantlaxin seen ja asjaltoimiseen sekä paikallistei-
12620: maantien perusparantamisen ja päällystämisen den n:o 17905 Kantlaxissa ja n:o 17895
12621: jatkaminen alkuperäisten suunnitelmien mu- Monåssa peruskorjaamiseen.
12622: kaan on nyt välttämätöntä. Kustannusten ei
12623:
12624: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12625:
12626: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12627: Håkan Nordman Håkan Malm
12628: 1990 rd. 1553
12629:
12630: Finansmotion nr 1457
12631:
12632:
12633:
12634:
12635: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en
12636: led för lätt trafik i Munsala i Nykarleby
12637:
12638:
12639: Tili Riksdagen
12640:
12641: Byggandet av en led för lätt trafik i Munsala verkställas åren 1993-94, realiseras redan
12642: centrum i Nykarleby har funnits med i vägver- 1991-1992.
12643: kets planer under flera år. Vägverket har kost- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12644: nadsberäknat projektet tili 2,6 miljoner mark samt
12645: på en sträcka av 1,6 km.
12646: Vid en senare planering har man utvidgat att Riksdagen i statsbudgeten jör år
12647: projektet tili att omfatta en sträcka på 2,9 km 1991 i tillägg upptar 2 600 000 mark jör
12648: med en motsvarande kostnadsförhöjning. byggande av en led jör lätt trajik i Mun-
12649: Med tanke på det svåra sysselsättningsläget i sala centrum i Nykarleby.
12650: Nykarleby borde projektet, som är planerat att
12651:
12652: Helsingfors den 18 september 1990
12653:
12654: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12655: Håkan Nordman Håkan Malm
12656: 1554 1990 vp.
12657:
12658: Raha-asia-aloite n:o 1457 Suomennos
12659:
12660:
12661:
12662:
12663: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
12664: väylän rakentamiseen Uudenkaarlepyyn Munsalassa
12665:
12666:
12667: Eduskunnalle
12668:
12669: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Mun- suunniteltu hanke tulisi toteuttaa jo vuosina
12670: salan keskustaan Uudessakaarlepyyssä on ollut 1991-92.
12671: useiden vuosien ajan tielaitoksen suunnitelmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12672: sa. Tielaitoksen kustannusarvio hankkeelle on nioittaen,
12673: 2,6 miljoonaa markkaa 1,6 kilometrin mat-
12674: kalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12675: Myöhemmissä suunnitelmissa hanketta on 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12676: laajennettu käsittämään 2,9 kilometrin matka, 2 600 000 markkaa kevyen liikenteen
12677: mistä aiheutuu vastaava kustannusten nousu. väylän rakentamiseksi Munsalan kes-
12678: Uudenkaarlepyyn vaikea työllisyystilanne huo- kustaan Uudessakaarlepyyssä.
12679: mioon ottaen vuosina 1993-94 toteutettavaksi
12680:
12681: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12682:
12683: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12684: Håkan Nordman Håkan Malm
12685: 1990 rd. 1555
12686:
12687: Finansmotion nr 1458
12688:
12689:
12690:
12691:
12692: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av en
12693: led för lätt trafik mellan Murick och Tast i Nedervetil
12694:
12695:
12696: Tili Riksdagen
12697:
12698: Enligt gällande planer kommer den s.k. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12699: Prästbron i Nedervetil att åtgärdas 1993-94. samt
12700: På grund av uppenbara trafiksäkerhetsproblem
12701: borde arbetena dock inledas betydligt tidigare. att Riksdagen i statsbudgeten jör år
12702: 1 anslutning tili dessa arbeten borde man 1991 på momentet 31.24. 77 i tillägg upp-
12703: samtidigt bygga en led för lätt trafik mellan tar 200 000 mark jör planering av en led
12704: Murick och Tast. För att inga onödiga för- jör lätt trafik i anslutning tili bygdeväg
12705: seningar skall uppstå borde planeringen komma nr 17946 (Tast-Nedervetil bygdeväg).
12706: igång med det snaraste.
12707:
12708: Helsingfors den 18 september 1990
12709:
12710: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12711: 1556 1990 vp.
12712:
12713: Raha-asia-aloite n:o 1458 Suomennos
12714:
12715:
12716:
12717:
12718: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen
12719: väylän suunnitteluun osuudella Murick-Tast Alavetelissä
12720:
12721:
12722: Eduskunnalle
12723:
12724: Voimassa olevien suunnitelmien mukaan ns. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12725: Prästbron Alavetelissä tullaan korjaamaan vuo- nioittaen,
12726: sina 1993-94. Ilmeisten liikenneturvallisuuson-
12727: gelmien vuoksi työt tulisi kuitenkin aloittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12728: huomattavasti aikaisemmin. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12729: Näihin töihin liittyen tulisi samalla rakentaa 31.24. 77 lisäyksenä 200 000 markkaa
12730: kevyen liikenteen väylä Murickin ja Tastin välil- paikallistiehen n:o 17946 (Tast-Alave-
12731: le. Jotta tarpeettomia viivästyksiä ei syntyisi, teli) liittyvän kevyen liikenteen väylän
12732: suunnittelu tulisi käynnistää mahdollisimman suunnitteluun.
12733: nopeasti.
12734:
12735: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12736:
12737: Gustav Björkstrand Håkan Malm
12738: 1990 rd. 1557
12739:
12740: Finansmotion nr 1459
12741:
12742:
12743:
12744:
12745: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av stom-
12746: avloppsledningar på sträckan Jakobstad-Nykarleby-Jeppo
12747:
12748:
12749: Tili Riksdagen
12750:
12751: Jakobstads avloppsreningsverk, som tar För att projektet skall kunna verkställas un-
12752: emot avloppsvatten också från Pedersöre och der år 1992 behöver planeringen komma igång
12753: Larsmo, har outnyttjad kapacitet. Med en omedelbart.
12754: stomavloppsledning från Jeppo via Nykarleby På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12755: till Jakobstad kunde nya områden längs lv nr samt
12756: 749 tas i användning för byggnation i Nykarle-
12757: by, Pedersöre och Jakobstad. Samtidigt kunde att Riksdagen i statsbudgeten för år
12758: man lösa de aktuella avloppsreningsproblemen 1991 i til/ägg upptar 200 000 mark
12759: i Nykarleby och Jeppo. för planering av stomavloppsledningar
12760: På statligt håll inom vatten- och miljöstyrel- på sträckan Jakobstad-Nykarleby-
12761: sen samt inom Karleby vatten- och miljödistrikt Jeppo.
12762: anser man den ovan skisserade lösningsmodel-
12763: len vara den bästa.
12764:
12765: Helsingfors den 18 september 1990
12766:
12767: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12768: Håkan Nordman Håkan Malm
12769:
12770:
12771:
12772:
12773: 23 200052Y
12774: 1558 1990 vp.
12775:
12776: Raha-asia-aloite n:o 1459 Suomennos
12777:
12778:
12779:
12780:
12781: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta runkoviemäreiden
12782: suunnitteluun osuudelle Pietarsaari-Uusikaarlepyy-} epua
12783:
12784:
12785: Eduskunnalle
12786:
12787: Pietarsaaren viemärilaitoksella, joka ottaa edellä hahmoteltuja ratkaisuja on pidetty par-
12788: vastaan myös jätevettä Pedersörestä ja Luodos- haimpina.
12789: ta, on käyttämätöntä kapasiteettia. Jepualta Jotta hanke voitaisiin toteuttaa vuonna 1992,
12790: Uudenkaarlepyyn kautta vedettävän runkovie- suunnittelu tulisi käynnistää välittömästi.
12791: märin avulla maantien n:o 749 varrella voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12792: taisiin uusia alueita ottaa rakennuskäyttöön nioittaen,
12793: Uudessakaarlepyyssä, Pedersöressä ja Pietar-
12794: saaressa. Samalla voitaisiin ratkaista nykyiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12795: jäteveden puhdistusongelmat Uudessakaarle- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12796: pyyssä ja Jepualla. 200 000 markkaa runkoviemäreiden
12797: Valtion taholla vesi- ja ympäristöhallitukses- suunnitteluun osuudelle Pietarsaari-
12798: sa sekä Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirissä Uusikaarlepyy-Jepua.
12799:
12800: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12801:
12802: Gustav Björkstrand Boris Renlund
12803: Håkan Nordman Håkan Malm
12804: 1990 rd. 1559
12805:
12806: Finansmotion nr 1460
12807:
12808:
12809:
12810:
12811: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för finlandssvenska
12812: musikskolor och musikinstitut
12813:
12814:
12815: Tili Riksdagen
12816:
12817: Undervisning i musikskolor och musikinstitut det tili dessa musikläroinrättningar kunde fås
12818: i svenska Finland har genomgått en glädjande att fungera enligt en viss automatik. Detta för-
12819: positiv utveckling, och har ännu en växande utsätter emellertid en kännbar ökning av stats-
12820: tendens. Musikintresset bland ungdomen ökar stödet.
12821: hela tiden. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12822: Det finns numera ett nät av skolor och insti- samt
12823: tut som meddelar musikundervisning. De käm-
12824: par emellertid ofta med svåra ekonomiska att Riksdagen i statsbudgeten för år
12825: problem, eftersom deras samhällsstöd är 1991 på momentet 29.52.50 upptar
12826: knappt tilltaget. 1 synnerhet statsstödet upp- 400 000 mark för finlandssvenska mu-
12827: visar en stark eftersläpning. sikskolor och musikinstitut.
12828: Av denna orsak vore det viktigt att statsstö-
12829:
12830: Helsingfors den 18 september 1990
12831:
12832: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
12833: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Ingvar S. Melin
12834: Henrik Lax Christoffer Taxell Ole Wasz-Höckert
12835: Gunnar Jansson Håkan Malm Gustav Björkstrand
12836: 1560 1990 vp.
12837:
12838: Raha-asia-aloite n:o 1460 Suomennos
12839:
12840:
12841:
12842:
12843: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten
12844: musiikkikoulujen ja musiikkiopistojen toiminnan tukemiseen
12845:
12846:
12847: Eduskunnalle
12848:
12849: Suomen ruotsinkielisissä musiikkikouluissa kioppilaitosten valtionapu saataisiin toimimaan
12850: ja musiikkiopistoissa annettava opetus on ke- tietyn automatiikan perusteella. Tämä taas
12851: hittynyt ilahduttavan myönteisesti ja on edel- edellyttää valtion tuen tuntuvaa lisäämistä.
12852: leen kasvussa. Musiikinharrastus nuorison kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12853: kuudessa kasvaa koko ajan. nioittaen,
12854: Nykyisin on olemassa joukko kouluja ja
12855: opistoja, jotka antavat musiikinopetusta. Nä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12856: mä kamppailevat kuitenkin usein suurissa ta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12857: loudellisissa vaikeuksissa, koska niiden yhteis- 29.52.50 400 000 markkaa suomenruot-
12858: kunnalta saama tuki on liian niukkaa. Erityises- salaisten musiikkikoulujen ja musiikki-
12859: ti valtionapu on jäänyt voimakkaasti jälkeen. opistojen toiminnan tukemiseen.
12860: Tästä syystä olisi tärkeää, että näiden musiik-
12861:
12862: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12863:
12864: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
12865: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Ingvar S. Melin
12866: Henrik Lax Christoffer Taxell Ole Wasz-Höckert
12867: Gunnar Jansson Håkan Malm Gustav Björkstrand
12868: 1990 rd. 1561
12869:
12870: Finansmotion nr 1461
12871:
12872:
12873:
12874:
12875: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av de fin-
12876: landssvenska folkhögskolornas verksamhet
12877:
12878:
12879: Tili Riksdagen
12880:
12881: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig Folkhögskolorna har även i stor utsträckning
12882: roll i folkbildningsarbetet i Finland. 1 dag tjä- specialkurser av sådan karaktär som annars är
12883: nar folkhögskolorna i hög grad som direkt yr- svåra att anordna. Den kursverksamhet som är
12884: kesutbildande skolor. Dessutom utgör under- synnerligen viktig är ofta dyr att bedriva.
12885: visningen i folkhögskolorna ofta en mycket god På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12886: grund för vidareutbildning i högskolor. samt
12887: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med
12888: ekonomiska svårigheter. Många skolor är gam- att Riksdagen i statsbudgeten för år
12889: la och utslitna, både beträffande internat och 1991 på momentet 29.68.50 upptar
12890: undervisningsutrymmen. De skolor som byggt 500 000 mark för stödjande av de fin-
12891: nya utrymmen eller renoverat gamla har mycket landssvenska folkhögskolornas verk-
12892: svårt att klara av räntor och amorteringar på samhet.
12893: lån som de tvingats uppta.
12894:
12895: Helsingfors den 18 september 1990
12896:
12897: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
12898: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
12899: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
12900: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
12901: 1562 1990 vp.
12902:
12903: Raha-asia-aloite n:o 1461 Suomennos
12904:
12905:
12906:
12907:
12908: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten
12909: kansanopistojen toiminnan tukemiseen
12910:
12911:
12912: Eduskunnalle
12913:
12914: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä Kansanopistoissa pidetään paljon erikois-
12915: Suomen kansansivistystyössä. Tällä hetkellä kursseja, joita olisi muuten vaikeata järjestää.
12916: kansanopistot ovat pitkälti ammattikouluja. Tämän varsin tärkeän kurssitoiminnan harjoit-
12917: Tämän lisäksi kansanopistoissa tapahtuva ope- taminen on useissa tapauksissa kallista.
12918: tus on usein hyvänä pohjana korkeakouluissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12919: tapahtuvalle jatkokoulutukselle. nioittaen,
12920: Kansanopistoilla on hyvin usein taloudellisia
12921: vaikeuksia. Monet koulut ovat vanhoja ja lop- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12922: puun kuluneita. Tämä koskee sekä oppilasasun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
12923: toloita että opetustiloja. Uusia tiloja rakenta- 29.68.50 500 000 markkaa suomenruot-
12924: neiden tai vanhoja tiloja korjanneiden opisto- salaisten kansanopistojen toiminnan tu-
12925: jen on hyvin vaikeaa selvitä välttämättömien kemiseen.
12926: lainojen koroista ja kuoletuksista.
12927:
12928: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12929:
12930: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
12931: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
12932: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
12933: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
12934: 1990 rd. 1563
12935:
12936: Finansmotion nr 1462
12937:
12938:
12939:
12940:
12941: Donner m.fl.: Om anvisande av ans1ag för byggnadsunderstöd för
12942: finlandssvenska folkhögskolor
12943:
12944:
12945: Tili Riksdagen
12946:
12947: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig nya utrymmen eller renoverat gamla har mycket
12948: roll i folkbildningsarbetet i Finland. 1 dag tjä- svårt att klara av räntor amorteringar på lån
12949: nar folkhögskolorna i hög grad som direkt yr- som de tvingats uppta.
12950: kesutbildande skolor. Dessutom utgör under- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
12951: visningen i folkhögskolorna ofta en mycket god samt
12952: grund för vidareutbildning i högskolor.
12953: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med att Riksdagen i statsbudgeten för år
12954: ekonomiska svårigheter. Många skolor är gam- 1991 på momentet 29.68.52 upptar
12955: la och utslitna, både beträffande internat och 500 000 mark för byggnadsunderstöd
12956: undervisningsutrymmen. De skolor som byggt för finlandssvenska folkhögsko/or.
12957:
12958: Helsingfors den 18 september 1990
12959:
12960: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
12961: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
12962: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
12963: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
12964: 1564 1990 vp.
12965:
12966: Raha-asia-aloite n:o 1462 Suomennos
12967:
12968:
12969:
12970:
12971: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena
12972: suomenruotsalaisille kansanopistoille
12973:
12974:
12975: Eduskunnalle
12976:
12977: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä on hyvin vaikeaa selvitä välttämättömien laino-
12978: Suomen kansansivistystyössä. Tällä hetkellä jen koroista ja kuoletuksista.
12979: kansanopistot ovat pitkälti ammattikouluja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12980: Tämän lisäksi kansanopistoissa tapahtuva ope- nioittaen,
12981: tus on usein hyvänä pohjana korkeakouluissa
12982: tapahtuvalle jatkokoulutukselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12983: Kansanopistoilla on hyvin usein taloudellisia 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
12984: vaikeuksia. Monet koulut ovat vanhoja ja lop- 29.68.52 500 000 markkaa rakennus-
12985: puun kuluneita. Tämä koskee sekä oppilasasun- avustuksena suomenruotsalaisille kan-
12986: toloita että opetustiloja. Uusia tiloja rakenta- sanopistoil/e.
12987: neiden ja vanhoja tiloja korjanneiden opistojen
12988:
12989: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
12990:
12991: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
12992: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
12993: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
12994: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
12995: 1990 rd. 1565
12996:
12997: Finansmotion nr 1463
12998:
12999:
13000:
13001:
13002: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag till stöd för de finlands-
13003: svenska hembygdsföreningarna
13004:
13005:
13006: Till Riksdagen
13007:
13008: De finlandssvenska hembygdsföreningarna tat av privata insatser. De flesta föreningarna
13009: utför ett kulturellt värdefullt arbete. Arbetet för åtnjuter också kommunalt bidrag av varierande
13010: att bevara och sanera gamla byggnader, samla storlek. Under senaste år har de finlandssven-
13011: gamla redskap och dokument samt att föra vi- ska hembygdsföreningarna erhållit statligt un-
13012: dare gamla traditioner är ovärderligt. Trots derstöd. Mot bakgrunden av den kulturellt vär-
13013: knappa ekonomiska resurser har man genom defulla insats dessa föreningar gör är det skäl
13014: idogt frivilligt arbete skapat miljöer, som på ett att också i fortsättningen ge föreningarna stöd.
13015: naturligt sätt åskådliggör boendet, arbetet och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
13016: näringarna i gamla tider. samt
13017: Hantverk, jordbruk, fiske, sjöfart m.m.
13018: finns representerade på museiområden runtom att Riksdagen i statsbudgeten jör år
13019: i Svenskfinland. 1 praktiskt taget varje kommun 1991 på momentet 29.88.54 upptar
13020: finns ett eller flera museiområden som upprätt- 500 000 mark tili stöd jör de fin/ands-
13021: hålls av just hembygdsföreningarna. svenska hembygdsjöreningarnas verk-
13022: De ekonomiska resurserna för dessa hem- samhet.
13023: bygdsföreningar har ofta skapats som ett resul-
13024:
13025: Helsingfors den 18 september 1990
13026:
13027: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
13028: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
13029: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
13030: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
13031: 1566 1990 vp.
13032:
13033: Raha-asia-aloite n:o 1463 Suomennos
13034:
13035:
13036:
13037:
13038: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten
13039: kotiseutuyhdistysten toiminnan tukemiseen
13040:
13041:
13042: Eduskunnalle
13043:
13044: Suomenruotsalaiset kotiseutuyhdistykset te- Näiden kotiseutuyhdistysten varat on usein
13045: kevät arvokasta kulttuurityötä. Työ vanhojen saatu yksityisin ponnistuksin. Useimmat yhdis-
13046: rakennusten säilyttämiseksi ja saneeraamiseksi, tykset saavat myös erisuuruisia kunnallisia
13047: vanhojen työkalujen ja asiakirjojen keräämi- avustuksia. Viime vuosina ovat suomenruotsa-
13048: seksi sekä vanhojen perinteiden jatkamiseksi on laiset yhdistykset saaneet valtionapua. Ottaen
13049: korvaamatonta. Vaikka taloudelliset voimava- huomioon näiden yhdistysten suorittaman ar-
13050: rat ovat olleet niukat, on uutterana vapaaehtoi- vokkaan kulttuurityön on syytä myös jatkaa
13051: sella työllä luotu ympäristöjä, jotka luonnolli- yhdistysten tukemista.
13052: sella tavalla havainnollistavat entisaikojen asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13053: mista, työtä ja elinkeinoja. nioittaen,
13054: Eri puolilla Suomen ruotsinkielisiä alueita
13055: olevissa museoyksiköissä ovat edustettuina eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13056: alat, kuten käsityö, maanviljely, kalastus, me- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13057: renkulku jne. Käytännöllisesti katsoen joka 29.88.54 500 000 markkaa suomenruot-
13058: kunnassa on yksi tai useampia museoalueita, salaisten kotiseutuyhdistysten toimin-
13059: joita ylläpitävät juuri kotiseutuyhdistykset. nan tukemiseen.
13060:
13061: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13062:
13063: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
13064: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
13065: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
13066: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
13067: 1990 rd. 1567
13068:
13069: Finansmotion nr 1464
13070:
13071:
13072:
13073:
13074: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för finlandssvenska kul-
13075: turevenemang
13076:
13077:
13078: Till Riksdagen
13079:
13080: Årligen arrangeras runtom i svenska Finland På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
13081: ett stort antal kulturevenemang av olika slag. samt
13082: Dessa är oftast till sin karaktär sådana som är
13083: ekonomiskt beroende av stöd från samhällets att Riksdagen i statsbudgeten för år
13084: sida. Det arbete som utförs görs många gånger 1991 på momentet 29.90.52 upptar
13085: på ideell basis. För den finlandssvenska kul- 500 000 mark som understöd för fin-
13086: turen är dessa evenemang av stor betydelse. landssvenska kulturevenemang.
13087:
13088: Helsingfors den 18 september 1990
13089:
13090: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
13091: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
13092: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
13093: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
13094: 1568 1990 vp.
13095:
13096: Raha-asia-aloite n:o 1464 Suomennos
13097:
13098:
13099:
13100:
13101: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten
13102: kulttuuritapahtumien tukemiseen
13103:
13104:
13105: Eduskunnalle
13106:
13107: Vuosittain järjestetään Suomen ruotsinkieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13108: sillä seuduilla suuri joukko erilaisia kulttuurita- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13109: pahtumia. Nämä ovat usein taloudellisesti riip- 29.90.52 500 000 markkaa suomenruot-
13110: puvaisia yhteiskunnan tuesta. Työ on useasti salaisten kulttuuritapahtumien tukemi-
13111: aatteellisella pohjalla. Suomenruotsalaiselle seen.
13112: kulttuurille näillä tapahtumilla on suuri merki-
13113: tys.
13114: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13115: nioittaen,
13116:
13117: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13118:
13119: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
13120: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
13121: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
13122: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
13123: 1990 rd. 1569
13124:
13125: Finansmotion nr 1465
13126:
13127:
13128:
13129:
13130: Donner: Om anvisande av anslag tili teatergruppen Viirus för
13131: anskaffande av utrymmen
13132:
13133:
13134: Tili Riksdagen
13135:
13136: Det har under de senaste åren vuxit upp flera tergruppen Viirus från Helsingfors. Viirus, som
13137: nya teatergrupper som på ett fördomsfritt sätt fungerat sedan 1987, står igen inför stora ut-
13138: för ut teaterkonsten. Dessa grupper har även rymmesproblem. Problem som kan omkullkas-
13139: nått en ny publik, en publik som nödvändigtvis ta 1-2 års planer. Gruppen har redan nu fått
13140: inte söker sig tili de s.k. institutionsteatrarna. en rad inbjudningar tili teaterfestivaler runt om
13141: Det är viktigt att institutionsteatrarna funge- i Europa. Något som även det är tili för att för-
13142: rar då de har en allmän traditionell kulturbärar- bättra den mycket omhuldade Finlandsbilden.
13143: roll; i statsförslaget föreslås också betydande En teatergrupp typ Viirus kan anses obetydlig
13144: anslag tili dessa. i jämförelse med institutionsteatrarna. Ett fak-
13145: Samtidigt är det viktigt att minnas att teater tum är emellertid att hela teaterkonsten drar
13146: inte enbart är institutionsteater. För teaterkon- nytta av dylika grupper. Flera av de yngre skå-
13147: sten i sig själv är alla former av fria grupper en despelare som idag är knutna tili de svenska
13148: vitamininjektion. De fria teatergruppernas ar- teatrarna i Finland har på ett eller annat sätt
13149: bete är därför ur en rent kulturpolitisk synvin- deltagit i Viirus tidigare uppsättningar.
13150: kel värt allt stöd de kan få. Mindre teatergrup- På basis av det ovan anförda föreslår jag
13151: per möter en lång rad problem. Praktiska pro- vördsamt
13152: blem som inte är tili för att förbättra teater-
13153: gruppens konstnärliga förmåga. att Riksdagen i statsbudgeten för år
13154: En av de teatergrupper som, trots bl.a. stän- 1991 på momentet 29.90.52 i tillägg upp-
13155: digt återkommande utrymmesproblem, klarat tar 200 000 mark tili teatergruppen Vii-
13156: av att genomföra flere lyckade projekt är tea- rus för verksamhet.
13157:
13158: Helsingfors den 18 september 1990
13159:
13160: Jörn Donner
13161: 1570 1990 vp.
13162:
13163: Raha-asia-aloite n:o 1465 Suomennos
13164:
13165:
13166:
13167:
13168: Donner: Määrärahan osoittamisesta teatteriryhmä Viirukselle
13169: tilojen hankintaan
13170:
13171:
13172: Eduskunnalle
13173:
13174: Viime vuosina on syntynyt useita uusia teatte- teatteriryhmä Viirus Helsingistä. Vuodesta 1987
13175: riryhmiä, jotka ovat ennakkoluulottomasti vie- lähtien toiminut Viirus on jälleen suurien tila-
13176: neet teatteritaidetta eteenpäin. Nämä ryhmät ongelmien edessä. Nämä ongelmat voivat kaa-
13177: ovat myös saavuttaneet uuden yleisön - ylei- taa 1-2 vuoden suunnitelmat. Ryhmä on jo nyt
13178: sön, joka ei välttämättä hakeudu ns. laitosteat- saanut joukon kutsuja eri puolilla Eurooppaa
13179: tereihin. pidettäville teatterifestivaaleille. Tämäkin on
13180: Laitosteattereiden toiminta on tärkeää, kos- omiaan parantamaan Suomi-kuvan vaalimista.
13181: ka niillä on yleinen, perinteistä kulttuuria yllä- Viiruksen tapaista teatteriryhmää voidaan pi-
13182: pitävä rooli. Tulo- ja menoarviossa esitetäänkin tää merkityksettömänä laitosteattereihin verrat-
13183: huomattavia määrärahoja näille teattereille. tuna. Tosiasia kuitenkin on, että koko teatteri-
13184: Samanaikaisesti on tärkeää muistaa, että taide hyötyy tällaisista ryhmistä. Useat nuoret,
13185: teattereita eivät ole pelkästään laitosteatterit. nykyään Suomen ruotsinkielisiin teattereihin
13186: Teatteritaiteelle sinänsä kaikenlaiset vapaat kiinnitetyt näyttelijät ovat tavalla tai toisella
13187: ryhmät ovat vitamiiniruiske. Vapaiden teatteri- osallistuneet Viiruksen aikaisemmin näyttämöl-
13188: ryhmien työ on tämän vuoksi puhtaasti kulttuu- le asettamiin produktioihin.
13189: ripoliittisesta näkökulmasta kaiken tuen ansait- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13190: sevaa. Pienillä teatteriryhmillä on paljon ongel- taen,
13191: mia. Kyseessä ovat käytännön ongelmat, jotka
13192: eivät ole omiaan parantamaan teatteriryhmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13193: taiteellista suorituskykyä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13194: Muun muassa jatkuvista tilaongelmista huo- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
13195: limatta eräs teatteriryhmä on pystynyt toteutta- teatteriryhmä Viiruksen toiminnan tuke-
13196: maan useita onnistuneita hankkeita. Tämä on miseen.
13197:
13198: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13199:
13200: Jörn Donner
13201: 1990 vp. 1571
13202:
13203: Raha-asia-aloite n:o 1466
13204:
13205:
13206:
13207:
13208: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta ITI:n ja PTU:n Suomen
13209: Keskuksen toiminnan tukemiseen
13210:
13211:
13212: Eduskunnalle
13213:
13214: Kansainvälisen teatteri-instituutin (ITI) ja 1989 1990 1991
13215: Pohjoismaisen teatteriunionin (PTU) Suomen mk mk mk
13216: Keskus hoitaa keskitetysti suomalaisen teat- Kv. sihteerin
13217: terielämän kansainvälisiä yhteyksiä. Keskuk- palkkaukseen 105 000 100 000
13218: sen jäsenjärjestöinä ovat kaikki maamme Pohjoismaiseen
13219: toimintaan 55 000 40 000
13220: teatterialan järjestöt sekä alan oppilaitok- Ulkomaisiin
13221: set. Keskus palvelee siten sekä suomen- että matkoihin 60 000 40 000
13222: ruotsinkielisiä teattereita ja teatterintekijöitä. Theatre-lehden
13223: Keskuksen toimintaan kuuluvat mm. kansain- julkaisuun 55 000 60 000
13224: välisen teatterialan vierailuvaihdon edistämi- Yhteensä 275 000 240 000 225 000
13225: nen, tiedotus- ja julkaisutoiminta sekä kan-
13226: sainvälisten teatteritapahtumien järjestämi- Keskus järjestää 1991 Helsingissä kaksi viik-
13227: koa kestävän kansainvälisen balettikilpailun,
13228: nen.
13229: jota varten anottiin opetusministeriöltä 600 000
13230: ITI:n ja PTU:n Suomen Keskukselle on val-
13231: markkaa. Esitetty 375 000 markkaa on siis
13232: tion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa osoitet-
13233: myös riittämätön.
13234: tu 600 000 markkaa momentilla 29.90.52, josta
13235: 375 000 markkaa kansainvälisen balettikilpai- Budjetin selvitysosassa todetaan 350 000
13236: lun järjestämiseen, jolloin erotukseksi toimin- markkaa ITI:lle esitetystä 600 000 markasta ole-
13237: van siirtona momentilta 29.98.50. Tällöin poh-
13238: taan jää 225 000 markkaa.
13239: jana on myös vuoden 1990 lisätuki vuosien 1988
13240: ITI:n ja PTU:n Suomen Keskus on aiempina
13241: vuosina saanut avustusta sekä näyttämötaide- ja 1989 suurtapahtumien, Pohjoismaisen teatte-
13242: järjestöjen momentilta 29.90.52 335 000 mark- rifestivaalin ja Kansainvälisen kongressin ja fes-
13243: tivaalin aiheuttamiin tappioihin, jotka lisätues-
13244: kaa (v. 1990) että kansainväliseltä osastolta mo-
13245: mentilta 29.98.50. Opetusministeriön organi- ta huolimatta edelleen rasittavat järjestön ta-
13246: saatiouudistuksen yhteydessä kansainvälisen loutta.
13247: osaston momenteilta ITI:lle vuosittain säännöl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13248: nioittaen,
13249: lisesti myönnetyt avustukset siirtyivät kulttuuri-
13250: osaston myönnettäviksi, mutta osasto ei saanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13251: riittävästi varoja. Tästä syystä ITI:n avustukset 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13252: laskivat markkamääräisesti vuonna 1990 edel- 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
13253: lisestä vuodesta. Vuoden 1991 tulo- ja meno- ITI:nja PTU:n Suomen Keskus ry:n toi-
13254: arvion valossa avustus on laskemassa edel- mintaan ja kansainvälisen balettikilpai-
13255: leen: lun järjestämiseen.
13256: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13257:
13258: Jörn Donner Håkan Malm
13259: 1572 1990 rd.
13260:
13261: Finansmotion nr 1467
13262:
13263:
13264:
13265:
13266: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag för finlandssvenska ung-
13267: domsföreningar
13268:
13269:
13270: Tili Riksdagen
13271:
13272: Ungdomsrörelsen i svenska Finland har gam- begränsade. Därför vore det viktigt att kunna
13273: la anor och är mycket omfattande. Arbetet lig- öka resurserna för detta ungdomsarbete.
13274: ger i huvudsak på ideell bas. För att få ekono- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
13275: miska möjligheter att ha verksamhet ungdomen samt
13276: tili fromma arrangerar föreningarna ofta olika
13277: tillställningar, som i sig ofta innebär ekonomisk att Riksdagen i statsbudgeten för år
13278: risktagning. 1991 på momentet 29.91.51 upptar
13279: 1 allmänhet har de allra flesta föreningarna 500 000 mark jör understöd tili de fin-
13280: ytterst knapphändiga resurser, och möjligheter- landssvenska ungdomsjöreningarnas
13281: na att satsa på mera omfattande verksamhet är verksamhet.
13282:
13283: Helsingfors den 18 september 1990
13284:
13285: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
13286: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
13287: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
13288: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
13289: 1990 vp. 1573
13290:
13291: Raha-asia-aloite n:o 1467 Suomennos
13292:
13293:
13294:
13295:
13296: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten
13297: nuorisoseurojen toiminnan tukemiseen
13298:
13299:
13300: Eduskunnalle
13301:
13302: Nuorisoseuraliikkeellä on Suomen ruotsin- tärkeää, että resursseja tähän nuorisotyöhön
13303: kielisillä alueilla vanhat perinteet, ja liike on hy- voitaisiin lisätä.
13304: vin laaja. Työ on pääasiassa aatteellisella poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13305: jalla. Saadakseen taloudellisia mahdollisuuksia nioittaen,
13306: nuorison hyväksi järjestettävään toimintaan yh-
13307: distykset järjestävät usein tilaisuuksia, jotka si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13308: nänsä merkitsevät taloudellista riskinottoa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13309: Yleensä useimmilla yhdistyksillä on äärim- 29.91.51 500 000 markkaa suomenruot-
13310: mäisen niukat resurssit, ja mahdollisuudet laa- salaisten nuorisoseurojen toiminnan tu-
13311: jempaan toimintaan ovat rajalliset. Siksi olisi kemiseen.
13312:
13313: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13314:
13315: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
13316: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
13317: Ingvar S. Melin Henrik Lax Christoffer Taxell
13318: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Håkan Malm
13319:
13320:
13321:
13322:
13323: 24 200052Y
13324: 1574 1990 rd.
13325:
13326: Finansmotion nr 1468
13327:
13328:
13329:
13330:
13331: Donner: Om anvisande av anslag till stöd för Helsingfors Svenska
13332: Kulturförening rf
13333:
13334:
13335: Till Riksdagen
13336:
13337: För startande av en servicepunkt för fin- På basis av det ovan anförda föreslår jag
13338: landssvenskarna i centrala Helsingfors. Centret vördsamt
13339: skulle tillhandahålla olika slag av information
13340: från svenskspråkiga blanketter till informa- att Riksdagen i statsbudgeten för år
13341: tion om personer vilka som experter på olika 1991 på momentet 29.99.50 i tillägg upp-
13342: frågor eller i egenskap av kulturarbetare kan tar 90 000 mark tili Helsingfors Svenska
13343: medverka i olika slag av förenings- mm. aktivi- Kulturförening rf.
13344: teter. Beräknade utgifter: halvdagstjänst 60 000
13345: mark, anskaffning av basmaterial 30 000 mark.
13346:
13347: Helsingfors den 18 september 1990
13348:
13349: Jörn Donner
13350: 1990 vp. 1575
13351:
13352: Raha-asia-aloite n:o 1468 Suomennos
13353:
13354:
13355:
13356:
13357: Donner: Määrärahan osoittamisesta Helsingfors Svenska Kultur-
13358: förening -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen
13359:
13360:
13361: Eduskunnalle
13362:
13363: Suomenruotsalaisille tarkoitetun palvelupis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13364: teen käynnistäminen on tarpeen Helsingin kes- taen,
13365: kustassa. Keskus tarjoaisi erilaista tiedotusta ai-
13366: na ruotsinkielisistä lomakkeista tietoihin henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13367: löistä, jotka voivat eri kysymysten asiantunti- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13368: joina tai kulttuurityöntekijän ominaisuudessa 29.99.50 lisäyksenä 90 000 markkaa
13369: osallistua erilaisiin yhdistystoimintoihin ja mui- Helsingfors Svenska Kulturjörening -ni-
13370: hin toimintoihin. Arvioidut menot: puolipäivä- misen yhdistyksen toiminnan tukemi-
13371: virka 60 000 markkaa, perusaineiston hankinta seen.
13372: 30 000 markkaa.
13373:
13374: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13375:
13376: Jörn Donner
13377: 1576 1990 vp.
13378:
13379: Raha-asia-aloite n:o 1469
13380:
13381:
13382:
13383:
13384: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta Ihmisoikeuksien ja kan-
13385: salaisvapauksien liitto ry:n sekä lhmisoikeusinstituutin toi-
13386: minnan tukemiseen
13387:
13388: Eduskunnalle
13389:
13390: Nopeasti kehittyvä kiinnostus ihmisoikeuk- - Ihmisoikeuksien käsitteet, rakenteet ja
13391: sien edistämiseen ja suojelemiseen Euroopassa reuna-alueet (poikkitieteellinen projekti, joka
13392: yhtä hyvin kuin maailmanlaajuisesti on huo- on vasta alkanut).
13393: mattavasti lisännyt tarvetta alaa koskevaan tut- - Ihmisoikeudet itä-länsi-akselilla (Ihmis-
13394: kimus-, opetus-, tiedotus- ja kansalaisjärjestö- oikeusinstituutin johtama kansainvälinen pro-
13395: toimintaan Suomessakin. Etyk-prosessiin liitty- jekti, jonka ensimmäinen kirja ilmestyy Lon-
13396: vät tulokset ihmisoikeusalalla (esimerkiksi Köö- toossa syys-lokakuussa 1990).
13397: penhaminan kokous kesäkuussa 1990) sekä - Ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö (kan-
13398: Suomen liittyminen yhä useampiin kansainväli- sainvälinen yhteistyöprojekti, joka julkaisee
13399: siin yleissopimuksiin (esimerkiksi vuoden 1950 vuosikirjaa "Human Rights in Developing
13400: Euroopan ihmisoikeussopimus) voidaan maini- Countries"; instituutti on osallistunut vuosikir-
13401: ta esimerkkeinä ajankohtaisista kehityspiirteis- jan tekemiseen vuodesta 1989).
13402: tä. Suomen oma ihmisoikeuskeskustelu ja -kult- Ihmisoikeusinstituutin valtion vuoden 1990
13403: tuuri ovat selvästi vilkastumassa. tulo- ja menoarviossa oleva määräraha on
13404: Rauhan- ja konfliktintutkimukseen, kehitys- 340 000 mk (hallitus esittää sen korottamista
13405: tutkimukseen sekä näihin liittyvään kansalaistoi- 360000 markkaan v. 1991). Määrärahalla on
13406: mintaan verrattuna valtiovalta Suomessa tukee palkattu osapäivätoiminen tiedotussihteeri ja ti-
13407: ihmisoikeuksien tutkimus- ja tiedotustoimintaa lapäistä tutkijavoimaa, ostettu kirjallisuutta ja
13408: hyvin vaatimattomassa määrin. Muissa Pohjois- muuta materiaalia ja välineitä, osallistuttu kan-
13409: maissa sen sijaan on jo jonkin aikaa panostettu sainväliseen tutkijayhteistyöhön sekä katettu
13410: myös ihmisoikeuskysymyksiin. Esimerkiksi Köö- juoksevat menot. Lisäksi Åbo Akademi on
13411: penhaminassa ja Oslossa toimivat huomattavat asettanut instituutin käyttöön informaatikon
13412: ihmisoikeuskeskukset, joiden kokonaisbudjetti (kirjastonhoitajan) sekä tilat. Åbo Akademi ei
13413: liikkuu useissa miljoonissa kruunuissa. voi ainakaan lähivuosina asettaa instituutin
13414: käyttöön lisävirkoja. Instituutin esimies toimii
13415: palkattomana luottamushenkilönä oman pro-
13416: Ihmisoikeusinstituutti
13417: fessorinvirkansa ohella.
13418: Åbo Akademin yhteydessä toimiva Ihmisoi- Instituutin asemaa voidaan verrata Lundin
13419: keusinstituutti perustettiin vuonna 1985. Insti- yliopiston yhteydessä toimivaan Raoul Wallen-
13420: tuutti harjoittaa tutkimus-, opetus- ja tiedotus- berg -instituuttiin. Lundin yliopiston tuen lisäk-
13421: toimintaa ja pyrkii vaatimattomien resurssiensa si Ruotsin hallitus tukee instituuttia 1,5 miljoo-
13422: puitteissa avustamaan ei vain muita korkeakou- nalla Ruotsin kruunulla (määräraha noussee
13423: luja, vaan myös kansalaisjärjestöjä ja julkista kahteen miljoonaan kruunuun v. 1991).
13424: sanaa. Nopeasti lisääntyvien tarpeiden tyydyttämi-
13425: lnsituutin projektien nykyiset painopisteet seksi Ihmisoikeusinstituutti tarvitsisi päätoimi-
13426: ovat seuraavat: sen tiedotussihteerin, kanslistin, tutkimushenki-
13427: - Suomi ja ihmisoikeudet (projektin tarkoi- lökuntaa sekä yleisvaroja tutkimukseen sekä
13428: tuksena on yhteistyössä muiden korkeakoulu- julkaisu-, opetus- ja tiedotustoimintaan. Toi-
13429: jen tutkijoiden kanssa tarkastella kansainvälis- minnan jatkuvuuden ja mielekkyyden turvaa-
13430: ten ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa; tä- minen edellyttäisi määrärahan korottamista vä-
13431: hän mennessä on ilmestynyt n. 30 julkaisua). hintään 550 000 markkaan.
13432: 1990 vp. - RA n:o 1469 1577
13433:
13434: Ihmisoikeuksien ja kansa/aisvapauksien ~im~äinen s~omenkielinen oppikirja on ehtinyt
13435: liitto ry. JO .tmseen pamokseensa. Liitto valmistelee par-
13436: Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitto haillaan maamme ensimmäistä kattavaa ihmis-
13437: oi~eusso~imusten kokoelmaa sekä perusteosta
13438: ry. on vuonna 1979 ihmisoikeusalan asiantunti-
13439: joiden ja asian harrastajien yhteenliittymäksi en kansamvälisten järjestöjen ihmisoikeusnor-
13440: perustettu laaja-alaiseen ja puolueisiin sitoutu- meis.ta _ja -politiikasta. Lisäksi liitto julkaisee
13441: ma~tomaan ihmisoikeuskeskusteluun ja tiedon-
13442: Ihmisoikeudet-lehteä ja muita aineistoja sekä
13443: vähtykseen erikoistunut järjestö. järjestää yleisötilaisuuksia ihmisoikeuksien tun-
13444: netuk~i ~~~emiseksi. Liitolla on myös laajat
13445: Jäseninä on ennen muuta korkeakoulujen
13446: kan~~mvahset yhteydet alan järjestöihin ja lai-
13447: opettajia ja tutkijoita sekä myös julkisen hallin-
13448: non _ja joukkotiedotusvälineiden työntekijöitä. toksnn.
13449: Yhdistyksen säännöissä ilmaistuna tarkoitukse- Uusi ulottuvuus liiton toiminnassa on kevääl-
13450: na on toimia ihmisten perusoikeuksien ja -va- lä 1990 perustettu Kansainvälisen Helsinki-lii-
13451: pauksien noudattamisen puolesta sekä näiden ton (lnternational Helsinki Federation for Hu-
13452: oikeuksien loukkauksia vastaan. mao Rights) Suomen ryhmä, jonka tehtävänä
13453: Järjestön tavoite on kaksitahoinen. Toisaalta on val':oa ihmisoikeuksien toteutumista Etyk-
13454: pyrkimyksenä on lisätä kansalaisten yleistä tie- prosessm yhteydessä sekä Suomessa että muissa
13455: toutta ihmisoikeuksien kansainvälisestä kehitty- ETY-maissa. Wienin ja Kööpenhaminan ETY-
13456: misestä, toisaalta pyrkimyksenä on edistää ih- asiakirjat asettavat kaikille Etyk-maille uusia
13457: misoikeuksien toteutumista Suomessa: lainsää- teh!äviä, joide~ toteuttamisessa Etykin jäsen-
13458: ma~~~n kansala~sjärj~stöjen laajeneva yhteistyö
13459: dännössä ja hallinnossa. Järjestön kansallinen
13460: tehtävä on viime aikoina korostunut kansainvä- seka mformaatwn- Ja kokemustenvaihto ovat
13461: lisen integraatio- ja yhteistyökehityksen myötä. ensisijaisen tärkeitä.
13462: Liittyminen Euroopan neuvostoon on tuonut Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitto
13463: ihmisoikeuskysymykset maallemme entistä ry. tarvitsee toimintansa vakinaistamiseksi lisää
13464: ajankohtaisemmiksi. On erittäin tärkeää että resursseja julkaisu- ja tiedotustoimintaan sekä
13465: Suomi kaikilta osin saavuttaa ne ihmisoikeus- Etykin ihmisoikeusvelvoitteiden valvontaan.
13466: standardit, joista kansainvälisessä yhteisössä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13467: sovittu. Tässä on kansalaismielipiteellä ja kan- nioittaen,
13468: salaisjärjestötoiminnalla sen edustajana suuri
13469: merkitys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13470: Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitto 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13471: ry:llä on pitkäaikainen kokemus ihmisoikeuksia 29.99.50 lisäyksenä 290 000 markkaa Ih-
13472: koskevasta julkaisu- ja tiedotustoiminnasta. "!_isoikeuksien ja kansalaisvapauksien
13473: Vuonna 1987 ilmestynyt liiton tekemä alan en- lutto ry:l/e, josta summasta 190 000
13474: markkaa Ihmisoikeusinstituutille.
13475: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13476:
13477: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert
13478: 1578 1990 vp.
13479:
13480: Raha-asia-aloite n:o 1470
13481:
13482:
13483:
13484:
13485: Donner: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveysseuran
13486: Ulkomaalaisten kriisikeskuksen toiminnan tukemiseen
13487:
13488:
13489: Eduskunnalle
13490:
13491: Suomessa asuvilla pakolaisilla ja ulkomaalai- ja on ollut useita. Ulkomaalaisten kriisikeskus
13492: silla on vaikeuksia saada psykososiaalisia palve- on jo tähän mennessä luonut konsultti- ja tulk-
13493: luja, joissa otetaan huomioon heidän kulttuu- kiverkoston, johon kuuluu noin sata mielenter-
13494: ritaustansa, äidinkielensä ja entisessä kotimaas- veysalan ammattikoulutuksen saanutta henki-
13495: sa läpikäydyt traumaattiset kokemuksensa. löä. Heillä on lisäksi valmius työskennellä vie-
13496: Myös muutto toiseen kulttuuriin on aina kriisi- railla kielillä. Konsulttiverkostoa laajennetaan
13497: tilanne. siten, että se kattaa mahdollisimman hyvin val-
13498: Suomessa asuu tätä nykyä noin 20 000 ulko- takunnan ja palvelee koko maassa asuvia ulko-
13499: maalaista. Näistä hieman yli tuhat on pakolai- maalaisia. Konsulttiverkosto edellyttää sään-
13500: sia. Ulkomaalaisväestö asuu ympäri Suomea. nöllistä koulutusta, tiedotusta ja yhteyksien yl-
13501: Pakolaiset tullaan entistä enemmän sijoitta- läpitoa.
13502: maan eri kuntiin. Tästä seuraa, että ulkomaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
13503: laiset jäävät helposti yksinäisiksi tai "eriytyvik- nioittavasti,
13504: si", jos heitä on vain vähän samasta kulttuuris-
13505: ta. Suomalaiseen kulttuuriin integroituminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13506: vie aikaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar-
13507: Suomen Mielenterveysseura avasi 5. 8.1989 kan määrärahan käytettäväksi Suomen
13508: Ulkomaalaisten kriisikeskuksen. Sen tarkoitus Mielenterveysseuran Ulkomaalaisten
13509: on hoitaa asiakastyötä ja toimia kouluttajana ja kriisikeskuksen konsultti- ja tukiverkos-
13510: konsulttina kuntiin. Asiakkaita on vuonna 1989 ton laajentamiseksi ja toiminnan ylläpi-
13511: käynyt 80, konsultaatioita, luentoja ja vierailu- tämiseksi.
13512:
13513: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13514:
13515: Jörn Donner
13516: 1990 rd. 1579
13517:
13518: Finansmotion nr 1471
13519:
13520:
13521:
13522:
13523: Donner m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för finlandssven-
13524: ska organisationer med social verksamhet
13525:
13526:
13527: Tili Riksdagen
13528:
13529: Inom svenska Finland finns ett stort antal or- En del av dessa organisationer samarbetar med
13530: ganisationer som har olika typer av social verk- sjukvården och tillhandahåller vissa tjänster för
13531: samhet på sitt program. Dessa organisationer den sektorn.
13532: utför ofta på frivillig basis ett oerhört värdefullt På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
13533: social arbete av stor samhällelig betydelse. Ef- samt
13534: tersom dessa organisationer verkar på frivillig,
13535: ideell grund är de beroende av att få bidrag från att Riksdagen i statsbudgeten för år
13536: olika håll, bl.a. statsbidrag. 1991 på momentet 33.99.50 upptar
13537: Sådana organisationer är bl.a. finlandssven- 400 000 mark såsom understöd för fin-
13538: ska handikapporganisationer, hjälporganisatio- landssvenska organisationer med social
13539: ner, hälso- och friskvårdsorganisationer m.fl. verksamhet.
13540:
13541: Helsingfors den 18 september 1990
13542:
13543: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
13544: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
13545: Ingvar S. Melin Henrik Lax Ole Wasz-Höckert
13546: Gunnar Jansson Christoffer Taxell Håkan Malm
13547: 1580 1990 vp.
13548:
13549: Raha-asia-aloite n:o 1471 Suomennos
13550:
13551:
13552:
13553:
13554: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalista toimintaa
13555: harjoittavien suomenruotsalaisten järjestöjen toiminnan tuke-
13556: miseen
13557:
13558:
13559: Eduskunnalle
13560:
13561: Suomen ruotsinkielisillä alueilla on suuri edistävät järjestöt. Osa näistä järjestöistä tekee
13562: määrä järjestöjä, joilla on erilaista sosiaalista yhteistyötä sairaanhoitoalan kanssa ja tarjoaa
13563: toimintaa. Nämä järjestöt tekevät usein vapaa- eräitä palveluja tälle sektorille.
13564: ehtoiselta pohjalta verrattoman arvokasta sosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13565: aalista työtä, jolla on suuri yhteiskunnallinen nioittaen,
13566: merkitys. Koska nämä järjestöt toimivat vapaa-
13567: ehtoiselta, aatteelliselta pohjalta, ne ovat riip- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13568: puvaisia eri tahoilta saatavista avustuksista, 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
13569: mm. valtionavusta. 33.99.50 400 000 markkaa sosiaalista
13570: Tällaisia järjestöjä ovat mm. suomenruotsa- toimintaa harjoittavien suomenruotsa-
13571: laiset vammaisjärjestöt, avustusjärjestöt, ter- laisten järjestöjen toiminnan tukemi-
13572: veydenhuoltojärjestöt ja terveitä elintapoja seen.
13573: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13574:
13575: Jörn Donner Henrik Westerlund Boris Renlund
13576: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman Gustav Björkstrand
13577: Ingvar S. Melin Henrik Lax Ole Wasz-Höckert
13578: Gunnar Jansson Christoffer Taxell Håkan Malm
13579: 1990 vp. 1581
13580:
13581: Raha-asia-aloite n:o 1472
13582:
13583:
13584:
13585:
13586: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisivirkojen perus-
13587: tamiseksi Uudenmaan lääniin
13588:
13589:
13590: Eduskunnalle
13591:
13592: 1.1.1989 voimaan tulleen esitutkintalain kä- moin haaste- ja tiedoksiantotehtävät sitovat
13593: sittelyn yhteydessä eduskunta edellytti, että po- huomattavasti näissä poliisipiireissä järjestys-
13594: liisihallintoon perustetaan 450 uutta lisävirkaa poliisin työaikaa, koska haastemiehen virkoja
13595: nimenomaan esitutkintalain voimaantulosta ai- ei ole näihin poliisipiireihin esityksistä huoli-
13596: heutuviin lisätarpeisiin, minkä lisäksi on huo- matta perustettu.
13597: lehdittava poliisin resurssipulan helpottamisesta Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu-
13598: sekä poliisitoiminnan muusta kehittämisestä. denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu-
13599: Esitutkintaviroista hallitus on esittänyt perus- kunnassa.
13600: tettavaksi vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13601: tyksessä yhteensä 75 virkaa, joista 50 on esitetty nioittavasti,
13602: sijoitettavaksi paikallispoliisiin.
13603: Uudenmaan läänin poliisitoiminnan kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13604: misen kannalta esitutkintavirkojen ohella tulee 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13605: riittävästi huolehtia myös poliisihallinnon mui- 26.75.01 3 000 000 markan lisämäärära-
13606: den virkojen kehittämisestä. Erityisesti järjes- han 15 poliisin viran ja 5 haastemiehen
13607: tyspoliisille kuuluvien hälytystehtävien luku- viran perustamiseksi Uudenmaan lää-
13608: määrät ovat huomattavasti lisääntyneet voi- niin.
13609: makkaasti kasvaneiden poliisipiirien osalta. Sa-
13610:
13611: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13612:
13613: Kaarina Dromberg Eeva-Liisa Moilanen Ritva Laurila
13614: Pauli Uitto Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman
13615: Martti Tiuri Antti Kalliomäki Lea Kärhä
13616: Ben Zyskowicz Markku Pohjola Lauri Metsämäki
13617: Tuula Linnainmaa Anssi Rauramo Ole Wasz-Höckert
13618: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Väänänen Kai Kalima
13619: Matti Saarinen Marita Jurva Jouni J. Särkijärvi
13620: Tarja Kautto Seija Karkinen Arja Alho
13621: 1582 1990 vp.
13622:
13623: Raha-asia-aloite n:o 1473
13624:
13625:
13626:
13627:
13628: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten kaup-
13629: paoppilaitosten perustamiskustannuksiin oppilaitosten han-
13630: kintoja varten
13631:
13632:
13633: Eduskunnalle
13634:
13635: Kunnallisten kauppaoppilaitosten perusta- atk-opetukselle. Näitä tavoitteita ei voida to-
13636: miskustannuksiin tarkoitettu määräraha (lain teuttaa, mikäli ei ole tarpeellisia laitteita.
13637: 1075/75 mukaiset hankinnat) on ollut jatkuvas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13638: ti aivan liian pieni aiheuttaen jälkeenjääneisyyt- nioittaen,
13639: tä oppilaitosten hankinnoissa.
13640: Mikäli valtioneuvoston koulupoliittisen se- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13641: lonteon mukaiset tavoitteet aiotaan saavuttaa, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13642: on määrärahaa korotettava hankintojen/varus- 29.65.37 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13643: tuksen san:niseksi ajan tasalle. kunnallisten kauppaoppilaitosten perus-
13644: Kansainvälistyminen merkitsee suuria vaati- tamiskustannuksiin hankintoja varten.
13645: muksia mm. tietoliikenteelle, kielistudioille ja
13646:
13647: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13648:
13649: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
13650: 1990 vp. 1583
13651:
13652: Raha-asia-aloite n:o 1474
13653:
13654:
13655:
13656:
13657: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallinen Sivistys-
13658: liitto ry:n Ystävä tietoajassa -projektin jatkoon
13659:
13660:
13661: Eduskunnalle
13662:
13663: Kansallinen Sivistysliitto ry. on toteuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13664: aikuisväestön tietotekniikan opetukseen keskit- nioittaen,
13665: tynyttä projektia. Projektin taustalla on nähtä-
13666: vissä opetusministeriön Tietotekniikan aikuis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13667: koulutuksen suunnitteluryhmän työryhmämuis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13668: tio Aikuisväestön tietotekniikan peruskoulutus 29.68.54 120 000 markkaa Kansallisen
13669: (OPM-muistiot 1986:5). Projektin suosio on ol- Sivistysliiton Ystävä tietoajassa -projek-
13670: lut suuri ja aikuisväestön tietotekniikkakoulu- tin tukemiseen.
13671: tusta tarvitaan selvästi lisää. Tätä varten Kan-
13672: sallinen Sivistysliitto ry. jatkaa aikuisten tieto-
13673: tekniikkaprojektia Ystävä tietoajassa.
13674:
13675: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13676:
13677: Kaarina Dromberg Oiva Savela Martti Tiuri
13678: Maunu Kohijoki Erkki Pystynen Liisa Hilpelä
13679: Pirjo Rusanen Ritva Laurila Juhani Laitinen
13680: Riitta Jouppila Tauno Valo Sakari Valli
13681: Ben Zyskowicz Kimmo Sasi Anneli Taina
13682: Heikki Järvenpää Eeva Turunen Tuula Liunaiomaa
13683: Ritva Vastamäki Pirjo-Riitta Antvuori Lea Kärhä
13684: Keijo Jääskeläinen Kalevi Lamminen Päivi Varpasuo
13685: Kari Häkämies
13686: 1584 1990 vp.
13687:
13688: Raha-asia-aloite n:o 1475
13689:
13690:
13691:
13692:
13693: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan kotiteolli-
13694: suusyhdistys ry:n hankintoihin ja toiminnan kehittämiseen
13695:
13696:
13697: Eduskunnalle
13698:
13699: Uudenmaan kotiteollisuusyhdistys ry. toimii nan monipuolistaminen on kiireellinen asia toi-
13700: maakunnassa, jonka asukasluku on lähes nel- minnan varmistamiseksi.
13701: jännes koko maan väkiluvusta. Kotiteollisuus- Yhdistys toimii myös lasten ja nuorten paris-
13702: yhdistys tekee laajaa ja monipuolista neuvonta- sa aktiivisesti, ja paine toiminnan monipuolista-
13703: työtä suomalaisen käsityötiedon ja -taidon yllä- miseen ja laajentamiseen kasvaa jatkuvasti.
13704: pitämiseksi. Valtionapu Uudellemaalle on niuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13705: kaa, joten kaluston hankintaan ja kehittämi- taen,
13706: seen ei ole varaa, koska yhdistyksen minimiku-
13707: luista joudutaan jo nyt rahoittamaan suurin osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13708: omatoimisesti. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13709: Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksellä on 400 000 markkaa Uudenmaan kotiteolli-
13710: suuri rahan tarve opetus- ja työvälineiden hank- suusyhdistys ry:n hankintoihin ja toi-
13711: kimiseksi ja uudistamiseksi. Samoin yhdistys minnan kehittämiseen.
13712: tarvitsee tietotekniikkaa. Mallistojen ja toimin-
13713:
13714: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13715:
13716: Kaarina Dromberg
13717: 1990 vp. 1585
13718:
13719: Raha-asia-aloite n:o 1476
13720:
13721:
13722:
13723:
13724: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankoon perostetta-
13725: vaa Itämeri-tiedekeskusta varten
13726:
13727:
13728: Eduskunnalle
13729:
13730: Itämeren aluetta, sen tutkimusta, ekologiaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13731: ja teknologiaa esittelevä ja tutkimustiedon saa- nioittavasti,
13732: tavuutta helpottava tiedekeskus puuttuu maas-
13733: tamme. Tällaisen hankkeen suunnittelu on vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13734: reillä Hangossa. Kaavailut ovat varsin pitkällä, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13735: mutta yksityiskohtaiseen suunnitteluun tarvi- 29.88.53 5 000 000 markkaa Hankoon
13736: taan valtion mukanaoloa. Suunnittelukustan- perustettavan Itämeri-tiedekeskuksen
13737: nukset ovat noin 5,0 Mmk. suunnittelua varten.
13738:
13739: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13740:
13741: Kaarina Dromberg Tauno Valo
13742: 1586 1990 vp.
13743:
13744: Raha-asia-aloite n:o 1477
13745:
13746:
13747:
13748:
13749: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansan-
13750: tanssi- ja musiikkiryhmä Katrillin tukemiseksi
13751:
13752:
13753: Eduskunnalle
13754:
13755: Suomen Kansantanssi- ja musiikkiryhmä Vuosi 1990 on ollut Katrillin 15-vuotisjuhla-
13756: Katrilli on maamme ensimmäinen ammattimai- vuosi ja ohjelmaltaan erittäin monipuolinen ja
13757: nen kansantanssi- ja musiikkiryhmä. Se on toi- tasokas. Vuosi on ollut taloudellisesti myös erit-
13758: minut vuodesta 1975 opetusministeriön myötä- täin vaativa. Opetusministeriöltä saadussa vuo-
13759: vaikutuksella. den 1990 apurahassa ei juhlavuodesta johtuvia
13760: Tanssiryhmään kuuluu 18 tanssijaa. Muusi- kuluja ollut otettu huomioon, ja normaali ko-
13761: koita on neljä. Ohjelmistossa on suomalaisten rotus oli suhteessa pienempi kuin aikaisempina
13762: tanhujen rinnalla sukulaiskansojen tansseja ja vuosina, joten Katrillia rasittaa apurahan jäl-
13763: uusia tanhuperinteeseen pohjautuvia koreogra- keenjääneisyys ja juhlavuoden aiheuttamat lisä-
13764: fioita sekä kansanmusiikkia. kulut.
13765: Katrilli-ryhmä on aloittanut julkisen esiinty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13766: misen keväällä 1978 ja on sen jälkeen vieraillut nioittaen,
13767: kotimaassa useilla paikkakunnilla ja festivaa-
13768: leilla. Ryhmä on tehnyt lukuisia menestyksek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13769: käitä esiintymismatkoja ulkomaille vieden näin 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13770: suomalaista perinnekulttuuritietoa ympäri maa- JOO 000 markkaa Suomen Kansantanssi-
13771: ilmaa. ja musiikkiryhmä Katrillin 15-vuotis-
13772: Katrilli-ryhmä kouluttaa lapsia ja nuoria toi- juhlavuoden kulujen kattamiseksi.
13773: minnan jatkuvuuden turvaamiseksi Katrillin
13774: kansantanssin koulutusryhmässä.
13775:
13776: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13777:
13778: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
13779: 1990 vp. 1587
13780:
13781: Raha-asia-aloite n:o 1478
13782:
13783:
13784:
13785:
13786: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslain 136 a
13787: §:n mukaisiin harkinnanvaraisiin valtionapuihin
13788:
13789:
13790: Eduskunnalle
13791:
13792: Taajamien tieliikenneoloja voidaan useissa paikallistiet joudutaan lainsäädännön johdosta
13793: tapauksissa kehittää tehokkaammin avustamai- muuttamaan kaduiksi kaavoituksen edetessä.
13794: la kuntaa yleistä tieverkkoa täydentävien katu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13795: jen ja kaavateiden rakentamisessa. Määräraho- nioittaen,
13796: jen vähyyden vuoksi jää moni avustuskelpoinen
13797: kohde ilman tukea. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13798: Erityisen epäoikeudenmukainen tilanne on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13799: pääkaupunkiseudulla, jossa valtio huolehtii 31.25.34 lisäyksenä 16 000 000 markkaa
13800: lähinnä vain valtakunnallisista pääteistä. Lii- rakennuslain 136 a §:n mukaisten har-
13801: kenneväylät jopa kaupunkeja yhdistävää liiken- kinnanvaraisien avustusten määrära-
13802: nettä varten joudutaan useissa tapauksissa to- han nostamiseksi.
13803: teuttamaan katuina kuntien toimesta. Vanhat
13804:
13805: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13806:
13807: Kaarina Dromberg Kari Rajamäki Martti Tiuri
13808: 1588 1990 vp.
13809:
13810: Raha-asia-aloite n:o 1479
13811:
13812:
13813:
13814:
13815: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta pääradan alikulku-
13816: tunneleiden rakentamiseen
13817:
13818:
13819: Eduskunnalle
13820:
13821: Rataosuus Helsinki-Riihimäki on maamme siinsa. Hanke tulisi toteuttaa yhtäaikaa Sampo-
13822: vilkkaimmin liikennöity rata ja sen johdosta lan rakentamisen kanssa 1990-luvun alussa. Tä-
13823: onnettomuusriskit ovat suuret tällä rataosuu- män lisäksi ovat ajankohtaisia Kytömaan, Sa-
13824: della. Turvallisuutta voidaan parantaa huomat- vion ja Säteilyturvakeskus-kulttuuritalon ali-
13825: tavasti rakentamalla alikulkutunneleita radan kulkujen rakentaminen.
13826: alitse. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13827: Hyvinkään asemalla on vielä tällä hetkellä ta- nioittavasti,
13828: soristeys matkustajia varten. Vuonna 1989 Hy-
13829: vinkään asemalla tapahtui kaksi kuolemaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13830: johtanutta onnettomuutta ja näiden lisäksi usei- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
13831: ta vaaratilanteita. markkaa alikulkutunnelin rakentami-
13832: Keravan keskusta laajenee pääradan itäpuo- seen Hyvinkään asemalle ja 2 500 000
13833: lelle. Kävelykadun jatkeeksi on suunniteltu ra- markkaa Keravan radan alikulkutunne-
13834: dan alitusta, joka yhdistää keskusta-alueet toi- teiden rakentamiseen.
13835:
13836: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13837:
13838: Kaarina Dromberg Tauno Valo Martti Tiuri
13839: 1990 vp. 1589
13840:
13841: Raha-asia-aloite n:o 1480
13842:
13843:
13844:
13845:
13846: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kuluttaja-
13847: liitto ry:n paikallistoiminnan tukemiseen
13848:
13849:
13850: Eduskunnalle
13851:
13852: Suomen Kuluttajaliitto ry. uudistettiin 18.6. dollista, että palkansaajakeskusjärjestöt jättäy-
13853: 1990 täydellisesti. Neljän palkansaajayhdis- tyvät myöhemmin Kuluttajaliiton kannatusjä-
13854: tyksen ja vapaiden kuluttajayhdistysten va- seniksi ja yhdistykset ottavat liitossa kokonaan
13855: raan rakentuva liitto on voimakkaassa kehitty- päätäntävallan käsiinsä.
13856: misvaiheessa sekä paikallisesti että valtakunnal- Kiinnostus kuluttaja-asioita kohtaan on juuri
13857: lisesti. nyt vahva. Näyttää siltä, että Kuluttajaliiton
13858: Suomen Kuluttajaliitto ry. toimii itsenäisenä paikallistoimintaa koskevat tavoitteet voivat to-
13859: ja riippumattomana kuluttajien etujen ja oi- teutua ajatelluo aikataulun mukaan edellyttäen,
13860: keuksien ajajana. Kuluttajaliitto harjoittaa että suunnitelman toteuttamiseen on riittävästi
13861: edunvalvontatoimintaa ja sitä tukevaa kulutta- voimavaroja.
13862: jien valistustoimintaa, tuottaa tietoa kuluttajien Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä Suo-
13863: käyttöön, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoi- men Kuluttajaliitolle esitetään valtionapua
13864: mintaa sekä tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa 2 500 000 markkaa vuodelle 1991. Jos Kulutta-
13865: kuluttajien aseman parantamiseksi kansallisesti jaliiton valtionapu jää tälle tasolle, paikallisen
13866: ja kansainvälisesti. kuluttajatoiminnan laajentamisesta ja tehok-
13867: Uudistuneen Kuluttajaliiton jäseninä ovat kaammasta kuluttajapolitiikasta on luovuttava
13868: tällä hetkellä kaikki palkansaajajärjestöt: SAK, resurssien vähäisyyden vuoksi. Muuttuneessa ti-
13869: TVK, Akava ja STTK sekä paikalliset kulutta- lanteessa tämä ei ole järkevää, sillä kuluttajien
13870: jayhdistykset. Kuluttajaliiton perustamisen yh- odotukset toiminnan tuloksellisuuden suhteen
13871: teydessä asetettiin tavoitteeksi, että Suomeen ovat selvästi kasvaneet.
13872: saadaan valtakunnallisesti kattava paikallisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13873: kuluttajayhdistysten verkosto lähimmän kah- nioittaen,
13874: den vuoden aikana. Kuluttajayhdistykset perus-
13875: tuvat henkilöjäsenyydelle ja niiden toiminta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13876: kaikille avointa. Kuluttajayhdistykset toimivat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13877: itsenäisinä ja riippumattomina kuluttajien etu- 32.27.50 lisäyksenä 1 307 533 markkaa
13878: jen ajajina. Jos kuluttajayhdistyksiä saadaan Suomen Kuluttajaliiton paikallistoimin-
13879: syntymään Suomeen riittävä määrä, on mah- nan tukemiseen.
13880:
13881: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13882:
13883: Kaarina Dromberg Oiva Savela Martti Tiuri
13884: Maunu Kohijoki Erkki Pystynen Liisa Hilpelä
13885: Pirjo Rusanen Ritva Laurila Juhani Laitinen
13886: Riitta Jouppila Sakari Valli Pirjo-Riitta Antvuori
13887: Ben Zyskowicz Kimmo Sasi Anneli Taina
13888: Heikki Järvenpää Eeva Turunen Ritva Vastamäki
13889: Keijo Jääskeläinen Kalevi Lamminen Tauno Valo
13890: Lea Kärhä Päivi Varpasuo Kari Häkämies
13891:
13892:
13893:
13894: 25 200052Y
13895: 1590 1990 vp.
13896:
13897: Raha-asia-aloite n:o 1481
13898:
13899:
13900:
13901:
13902: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta vientiasiamiestoimin-
13903: taan Keski-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla
13904:
13905:
13906: Eduskunnalle
13907:
13908: Suomen Ulkomaankauppaliitto käynnisti ns. yhdentyvän Euroopan kilpailutilanteessa. Pk-
13909: vientiasiamiestoiminnan (V AM) 1980-luvun yritysten edellytykset osallistua kansainväliseen
13910: alussa. Toiminta laajeni koko maahan, lukuun kauppaan ovat olleet ongelmalliset. Yrityksillä
13911: ottamatta pääkaupunkiseutua sekä Keski- ja ei ole ollut aina riittävää tietoa viennin aloitta-
13912: Itä-Uudenmaan kuntia. miseen liittyvistä asioista.
13913: Vientiasiamiestoiminnan käynnistäminen ko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13914: ko Uudenmaan kattavasti olisi ensiarvoista, sil- tavasti,
13915: lä Uudellamaalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä
13916: oli 24,8 OJo vuonna 1985 koko maan pk-yrityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13917: sistä. Vientitoiminnan käynnistämiselle luo 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
13918: pohjaa yrityksessä tehty tutkimustyö, jota eri- 32.85.45 600 000 markkaa vientiasia-
13919: tyisesti uusmaalaisilla pk-yrityksillä on hyvin miestoiminnan käynnistämiseen Keski-
13920: paljon: 48,3 OJo koko maan pk-yritysten teke- Uudenmaan kunnissa sekä pääkapunki-
13921: mästä tutkimustoiminnasta. seudulla.
13922: Vientiasiamiestoiminnan tärkeys korostuu
13923:
13924: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13925:
13926: Kaarina Dromberg Tauno Valo Martti Tiuri
13927: 1990 vp. 1591
13928:
13929: Raha-asia-aloite n:o 1482
13930:
13931:
13932:
13933:
13934: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen opiskelijoiden
13935: kouluaikaiseen vakuutukseen
13936:
13937:
13938: Eduskunnalle
13939:
13940: Keskiasteen oppilaitoksissa on hyvin kirjava Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13941: käytäntö opiskelijoiden vakuuttamisessa. Osa taen,
13942: kouluista on vakuuttanut opiskelijat ja osa ei.
13943: Keskiasteella opiskelee noin 160 000 opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13944: jaa. Yhteensä 140 000 opiskelijan opetussuunni- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
13945: telmaan kuuluu pakollinen liikunta. markkaa keskiasteen opiskelijoiden
13946: On erittäin tärkeää turvata näiden opiskeli- kouluaikaista vakuutusta varten.
13947: joiden opiskelu myös mahdollisten liikuntatun-
13948: nilla sattuvien tapaturmien varalta.
13949:
13950: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
13951:
13952: Kaarina Dromberg
13953: 1592 1990 vp.
13954:
13955: Raha-asia-aloite n:o 1483
13956:
13957:
13958:
13959:
13960: Dromberg: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Sydänpiirille
13961: sydänohjelman toteuttamiseksi
13962:
13963:
13964: Eduskunnalle
13965:
13966: Yli puolella miljoonalla suomalaisella on jon- itse huolehtimaan terveydestään. Terveyden-
13967: kinasteinen sydän- ja verisuonisairaus. Tämä huollon vastuulla olevien ennakkovalmennuk-
13968: sairausryhmä on merkittävin kansanterveydelli- sen ja jälkihuollon on lähdettävä ihmisläheisistä
13969: nen ongelma mitattuna sekä kuolleisuudella (yli lähtökohdista.
13970: 50 OJo kaikista kuolemantapauksista) että ap- Tavoitteena on tehostaa kuntoutuksen järjes-
13971: teekkilääkkeiden kulutuksella (24 OJo myydyistä tämistä Uudenmaan sydänpiirin alueella raken-
13972: lääkkeistä). Työkyvyttömyyseläkekannassa nä- tamalla ensiksi Uudellamaalla ammatillisesti ta-
13973: mä sairaudet kuuluvat myös kolmen tärkeim- salaatuinen kuntoutusjärjestelmä, joka olisi
13974: män joukkoon mielenterveyshäiriöiden sekä myöhemmin mahdollisesti laajennettavissa ko-
13975: tuki- ja liikuntaelinten sairauksien jälkeen. ko maahan.
13976: Uudellamaalla asuu maamme väestöstä nel- Tarkoituksena on ensiksi ohitusleikkauksen
13977: jännes, joten Uudellamaalla on huomattava kokeneiden osalta rakentaa sellainen kuntou-
13978: määrä sydänpotilaita. Uusimaa on sydänpoti- tuksen perusmalli, jonka avulla ihminen olisi
13979: laiden valmennuksen ja kuntoutuksen osalta valmiimpi ohitusleikkaukseen ja jonka jälkeen
13980: kuitenkin jäänyt pahasti väliinputoajaksi. Sen leikkauksen aiheuttamat ongelmat voitaisiin
13981: vuoksi valmennuksen ja kuntoutuksen tarve on minimoida. Tämä edellyttää erikoissairaanhoi-
13982: vuosi vuodelta noussut yhä polttavammaksi ja don, perusterveydenhoidon, sydänjärjestön ja
13983: ohitusleikkauspotilaiden osalta erittäin kiireelli- kuntoutuslaitoksen saamista tehokkaaseen yh-
13984: seksi. Valmennus ja kuntoutus ovat tällä hetkel- teistyöhön. Tarkoituksena on soveltaa mallia
13985: lä liiaksi pelkästään sydänpotilaiden omalla myöhemmin infarktipotilaille.
13986: vastuulla. Uudellamaalla terveydenhuollon ta- Alustavina toimenpiteinä on laadittu mm.
13987: holta, jolle tehtävä kuuluu, ei ole järjestetty val- kuntoutuslaitoksessa perusmallit kustannusar-
13988: mennusta ja kuntoutusta ulkomailla, yksityis- vioineen ennen leikkausta ja leikkauksen jäl-
13989: sairaaloissa eikä pääosaltaan myöskään niille keen tapahtuvalle kuntoutuskurssille, sekä
13990: sydänpotilaille, joille HYKSissä on tehty ohi- suunniteltu kevättalvella 1991 pidettäväksi kak-
13991: tusleikkaus. si kertaa kaksi kokeilukurssia ja niihin kurssei-
13992: Uudenmaan Sydänpiiri, jonka toiminnan ta- hin liittyvä tieteellinen tutkimustoiminta.
13993: voitteina ovat sydän- ja verisuonitautien ehkäi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13994: sy sekä sydän- ja verisuonitautipotilaiden kun- taen,
13995: toutus, on kehittämässä omaa kuntoutusjärjes-
13996: telmää, Uusimaa-projektia, nimellä "Uuden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13997: maan Sydänohjelma". 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13998: Lähtökohtana on ollut, että sairastavuuden 500 000 markkaa sydänpotilaiden val-
13999: kuva muuttuu 1990-luvulla. Inhimillinen osuus mennuksen ja kuntoutuksen kehittämi-
14000: vahvistuu. Diagnoosin tekeminen vaikeutuu. seksi laaditun Uudenmaan Sydänpiirin
14001: Terveydenhuollon kustannukset kohoavat. On sydänohjelman toteuttamiseksi.
14002: pakko etsiä vaihtoehtoja. Ihmiset on saatava
14003:
14004: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14005:
14006: Kaarina Dromberg
14007: 1990 vp. 1593
14008:
14009: Raha-asia-aloite n:o 1484
14010:
14011:
14012:
14013:
14014: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta SOS-palvelun toimin-
14015: taedellytysten parantamiseksi
14016:
14017:
14018: Eduskunnalle
14019:
14020: Suomessa tapahtui 1 463 itsemurhaa vuonna linjoja kahdesta syystä: kysymyksessä on ta-
14021: 1989. Suomi on maailman tilastoissa kärkimai- loudellinen rasite ja kaivataan lisää henkilös-
14022: ta. Suomessa käynnistettiin myös vuonna 1988 töä. Tällä hetkellä SOS-palvelu toimii seitsemän
14023: itsemurhien ehkäisyä selvittelevä laaja selvitys- palkatun työntekijän ja noin 50 vapaaehtoisen
14024: työ. Vuoden aikana haastateltiin kaikkien itse- voimin.
14025: murhan tehneiden lähiomaista, ja jos he olivat Uutena toiveena on asiakaskunnalta selvästi
14026: olleet hoidossa, myös heitä hoitanut henkilö. tullut esiin itsemurhan tehneiden omaisten ryh-
14027: Tämän tutkimuksen tulokset julkaistaan vuon- mien perustaminen. Lisäksi on tarvetta laajem-
14028: na 1990. man konsultaatio- ja neuvontatyön antamiseksi
14029: SOS-palvelu, itsemurhien ehkäisykeskus, valtakunnallisesti eri hoitoyksiköihin. Kriisi-
14030: täytti 20 vuotta 1.4.1990. Keskus on ainoa poh- koulutuksen tarve on jatkuva.
14031: joismainen, ja se on palvellut laajasti erilaisia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14032: kriisejä kokeneita ihmisiä. Sinne voi soittaa ni- nioittavasti,
14033: mettömänä ja saada ensiavun myös käymällä
14034: paikalla. SOS-palvelu toimii ensisijaisesti ensi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14035: avun ja kriisihoidon antajana. Vuosittain sinne 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
14036: tulee noin 13 000 puhelua ja kävijöitä on noin kan määrärahan käytettäväksi SOS-pal-
14037: 1 500. velun toimintaedellytysten parantami-
14038: SOS-palvelun hätäpuhelin on jatkuvasti va- seksi.
14039: rattu. Käytännössä vaikeutena on saada lisä-
14040:
14041: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14042:
14043: Kaarina Dromberg Martti Tiuri
14044: 1594 1990 vp.
14045:
14046: Raha-asia-aloite n:o 1485
14047:
14048:
14049:
14050:
14051: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan korkeakoulun
14052: perustamiseen
14053:
14054:
14055: Eduskunnalle
14056:
14057: Osaamisen merkitys lisääntyy jatkuvasti. Toisaalta maassamme on myös suuri opiske-
14058: Myös korkeakoulutasoisen opetuksen tärkeys lijoiden määrä, joka vuosittain jää korkeakou-
14059: on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina. Suo- luopetuksen ulkopuolelle. Niinpä maassamme
14060: meen onkin perustettu yliopistoja ja korkea- pyörii vuosittain noin 35 000-40 000 ylioppi-
14061: kouluja eri puolille maata, mutta Satakunta on laan suma, joka ei sijoitu sen paremmin korkea-
14062: korkeakouluja sijoitettaessa jäänyt kokonaan koulutasoiseen kuin ammatilliseenkaan opetuk-
14063: ulkopuolelle. Osaksi tästä syystä Satakunnan seen.
14064: kehitys on ollut hyvin kielteistä viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14065: niin, että Satakunnan väkiluku on vähentynyt nioittaen,
14066: lähes 1 OOO:lla vuosittain, ja toisaalta Satakun-
14067: nan työttömyys on maan korkeimpia. Edellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14068: olevan perusteella näyttää ilmeiseltä, ettei Sata- 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
14069: kunnan kehitystä saada käännetyksi nousuun, markkaa Satakunnan korkeakoulun pe-
14070: jos alueelle ei saada omaa korkeakoulua. Oman rustamiseen.
14071: korkeakoulun tarpeellisuus on käynyt yhä il-
14072: meisemmäksi Satakunnassa.
14073:
14074: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14075:
14076: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14077: 1990 vp. I595
14078:
14079: Raha-asia-aloite n:o 1486
14080:
14081:
14082:
14083:
14084: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ulvilan maa- ja kotitalous-
14085: oppilaitoksen toimitilojen rakentamiseen
14086:
14087:
14088: Eduskunnalle
14089:
14090: Koulutilojen ja oppilasasuntolan rakentami- Lisäksi esitetään, että tulo- ja menoarvioesityk-
14091: nen sisältyy kuntasuunnitelmaan sekä Turun seen varataan vuodelle I991 suunnittelumäärä-
14092: ja Porin läänin ammatillisen koulutuksen toi- rahaa 500 000 mk hanketta varten.
14093: minta- ja taloussuunnitelman rakennusinves- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14094: tointeihin. Tässä ohjelmassa oppilaitoksen ja nioittaen,
14095: oppilasasuntolan rakentaminen on ajoitettu
14096: vuosille 1992-1993. Hankkeen kokonaiskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14097: tannukset ovat noin II ,3 milj. mk, josta val- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14098: tionosuus on noin 4,6 milj. mk. Valtionosuus markkaa Ulvilan maa- ja kotitalousop-
14099: esitetään varattavaksi valtion tulo- ja menoar- pilaitoksen toimitilojen rakentamisen
14100: vioon vuosille I992 ja 1993 (mom. 29.65.37). aloittamiseen.
14101:
14102: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14103:
14104: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14105: 1596 1990 vp.
14106:
14107: Raha-asia-aloite n:o 1487
14108:
14109:
14110:
14111:
14112: Elo: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen kristillisen opiston
14113: opiskelija-asuntolan rakentamiseen
14114:
14115:
14116: Eduskunnalle
14117:
14118: Eurajoen kristillinen opisto on saanut opetus- ja valtionavun turvin. Vuoden 1990 valtion
14119: ministeriöltä rakennusluvan (n:o 291/410/90) tulo- ja menoarviossa oli varattu 150 000 mark-
14120: uuden 52-paikkaisen opiskelija-asuntolan ra- kaa Eurajoen kristillisen opiston rakentami-
14121: kentamista varten. seen.
14122: Tällä hetkellä opiskelijoiden asumistilat si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14123: jaitsevat kolmessa eri rakennuksessa toisessa taen,
14124: kerroksessa. Asumistilat eivät vastaa nykyisiä
14125: asumisvaatimuksia eivätkä paloturvallisuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14126: määräyksiä. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14127: Uuden asuntolan rakentaminen aloitetaan 300 000 markkaa Eurajoen kristillisen
14128: vuonna 1991. opiston opiskelija-asuntolan rakentami-
14129: Asuntolan alustava kustannusarvio on 9 milj. seen.
14130: markkaa. Rakentaminen toteutetaan lainojen
14131:
14132: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14133:
14134: Mikko Elo
14135: 1990 vp. 1597
14136:
14137: Raha-asia-aloite n:o 1488
14138:
14139:
14140:
14141:
14142: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Leineperin ruukkialueen
14143: säilyttämiseen
14144:
14145:
14146: Eduskunnalle
14147:
14148: Kullaan kunnan Leineperin kylässä sijait- matkailullista merkitystä. Koska kohteena on
14149: see osittain 1700-luvulta säilynyt ruukkialue. kulttuurihistoriallisesti jopa valtakunnallista
14150: Alueella on vielä pystyssä alan asiantuntijoiden merkitystä, tulisi valtiovallan osoittaa varoja,
14151: mukaan yksi Suomen parhaimmin säilyneistä joiden avulla voidaan turvata alueen rakennus-
14152: masuunirakennuksista sekä mm. kankipaja ja ten säilyttäminen ja myös niiden kunnostami-
14153: ruukkialueeseen kuuluneita asuin- ja teollisuus- nen uutta käyttöä varten.
14154: rakennuksia. Nämä kulttuurihistoriallisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14155: merkittävät rakennukset ovat kuitenkin varsin nioittaen,
14156: pahoin ränsistyneet ja tarvitsevat pikaista kor-
14157: jausta sekä entistämistä, mikäli ne halutaan säi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14158: lyttää myös jälkipolville. 1991 tulo- ja menoarvioon 1500 000
14159: Kullaan kunta pitää tärkeänä ko. ruukki- markkaa Kullaan kunnan Leineperin
14160: alueen säilyttämistä ja edelleen kehittämistä toi- kylässä sijaitsevan ruukkialueen säilyt-
14161: minnaliseksi kokonaisuudeksi, jolla olisi myös tämiseen ja kehittämiseen.
14162:
14163: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14164:
14165: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14166: 1598 1990 vp.
14167:
14168: Raha-asia-aloite n:o 1489
14169:
14170:
14171:
14172:
14173: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pori Jazz 66 ry:n toimin-
14174: nan tukemiseen
14175:
14176:
14177: Eduskunnalle
14178:
14179: Pori Jazz 66 ry:n järjestämät jazzfestivaalit Jazzin taloudesta ja samalla riskeistä, mutta
14180: ovat tulleet tunnetuiksi kautta maailman. Ne valtionavuiltaan kaksinkertaisia tai enemmän.
14181: ovat yksi Suomen merkittävimmistä kesätapah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14182: tumista. Kuitenkin Pori Jazz 66 ry:n saama val- nioittaen,
14183: tionapu on jäänyt vaatimattomalle tasolle.
14184: Pori Jazzin kanssa vertailukelpoisia ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14185: esim. Savonlinna, Kuhmo, Kaustinen, Tampere 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
14186: ja Kuopio, joista ensin mainittua lukuun otta- markkaa Pori Jazz 66 ry:n toiminnan
14187: matta muut ovat budjetiltaan noin puolet Pori tukemiseen.
14188:
14189: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14190:
14191: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14192: 1990 vp. 1599
14193:
14194: Raha-asia-aloite n:o 1490
14195:
14196:
14197:
14198:
14199: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistöjen jär-
14200: jestelyyn ja tulvasuojeluun
14201:
14202:
14203: Eduskunnalle
14204:
14205: Karvianjoen alapuolisessa vesistön osassa on laskeminen tulevat myös mahdollisesti mukaan.
14206: huomattavia tulvasuojelutarpeita. Merikarvian- Merikarvianjoen ja siihen välittömästi liittyvien
14207: joki on riittämätön yläpuolisesta vesistöstä no- muiden vesistöhankkeiden järjestelyn toteutta-
14208: peasti purkautuville tulvavesille. Kevättulvien miskustannukset ovat arviolta noin 20 milj.
14209: ohella Merikarvianjoen varrella aiheuttavat markkaa, kun tulvauoman mitoituksessa on
14210: haittaa ja vaaratilanteita lähes jokavuotiset otettu huomioon yläpuolisen vesistön tarpeet.
14211: hyydetulvat. Laajimmillaan tulvat peittävät al- Tulvasuojelusuunnitelmien laadinnan ollessa
14212: leen runsaat 400 ha peltoa. Suurimpia haittoja edelleen kesken tulisi hanketta toteuttaa vaiheit-
14213: ja vaaratilanteita asutukselle tulvat aiheuttavat tain niin, että ensi vaiheessa rakennetaan tulva-
14214: Merikarvian kirkonkylän alueella. Tampereen penger Merikarvian kirkonkylän kohdalle ja
14215: vesipiirissä on valmisteilla Merikarvianjoen jär- toteutetaan Tuorijoen tulvasuojelu erillisenä
14216: jestyssuunnitelma. Suunnitelma sisältää tulva- hankkeena.
14217: uoman rakentamisen Lankosken alapuolelta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14218: Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauksen. Mi- nioittaen,
14219: toitus mahdollistaa Merikarvianjoen tulvien
14220: poistamisen ja tulvavirtaamien pienentämisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14221: Pohjajoella ja Noormarkunjoella. Kevättalven 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14222: vedenkorkeuksien pitäminen nykyistä ylempä- markkaa Karvianjoen vesistön järjeste-
14223: nä Isojärvessä ja Isojärven tulvakorkeuksien lyyn ja tulvasuojeluun.
14224:
14225: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14226:
14227: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14228: 1600 1990 vp.
14229:
14230: Raha-asia-aloite n:o 1491
14231:
14232:
14233:
14234:
14235: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta tulvapenkereen rakentami-
14236: seen Merikarvianjokeen
14237:
14238:
14239: Eduskunnalle
14240:
14241: Merikarvian kirkonkylän kohdalle on suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14242: niteltu tulvapenger suojaamaan kirkon seutua nioittaen,
14243: ja Vassan asuttua aluetta kevät- ja syystulvilta.
14244: Penkereen kustannusarvio on 500 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14245: Merikarvian kunta on esittänyt toivomuksen, 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
14246: että hanke toteutettaisiin mahdollisimman no- markkaa Merikarvianjoen tulvapenke-
14247: peasti. reen rakentamiseen.
14248:
14249: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14250:
14251: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14252: 1990 vp. 1601
14253:
14254: Raha-asia-aloite n:o 1492
14255:
14256:
14257:
14258:
14259: Elo: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten vesistöjärjestelyihin
14260:
14261:
14262: Eduskunnalle
14263:
14264: Siikaisten kunnan pinta-alasta vesistöjä on tön kokonaisvaltainen kunnostaminen. Suunni-
14265: noin 30 neliökilometriä. Vesistöjen kuntoa, ti- telman toteuttamisella voitaisiin kehittää vesis-
14266: laa ja käyttötarkoitusta on selvitetty vesihalli- tön virkistyskäyttöä, kalastusta, luonnonsuoje-
14267: tuksen ja Tampereen vesipiirin tekemissä tutki- lua, tulvainhoitamista ja voimataloutta sekä pa-
14268: muksissa. Näiden mukaan Siikaisten kunnan rantaa vesistön ekologista tilaa. Hankkeen kus-
14269: alueella olevien vesien tila on voittopuolisesti tannukset ovat yhteensä noin 11,5 miljoonaa
14270: tyydyttävä. markkaa, josta Siikaisten kunnan osuus olisi
14271: Siikaisten kunta ja Tampereen vesipiiri ovat 0, 7 miljoonaa markkaa.
14272: laatineet yhteistyössä vuonna 1986 Siikaisten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14273: vesistön kunnostuksen yleissuunnitelman. Vesi- taen,
14274: piiri on esittänyt tämän suunnitelman vesi- ja
14275: ympäristöhallitukselle tavoitteena, että valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14276: neuvosto päättäisi toimia hakijana hankkeen 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14277: vesioikeudellisessa käsittelyssä ja että hanke ra- markkaa Siikaisten kunnan vesistöjär-
14278: hoitettaisiin valtion varoin. jestelyihin.
14279: Suunnitelman tavoitteena on Siikaisten vesis-
14280:
14281: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14282:
14283: Mikko Elo
14284: 1602 1990 vp.
14285:
14286: Raha-asia-aloite n:o 1493
14287:
14288:
14289:
14290:
14291: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tiepiirin perus-
14292: tamiseen
14293:
14294:
14295: Eduskunnalle
14296:
14297: Valtion piirihallinnon kehittäminen Satakun- menpideohjelman mukaan Satakunnan osuus
14298: nan talousmaakunnan tarpeita vastaavaksi on määrärahoista on laskussa, eivätkä määrärahat
14299: Satakunnassa koettu ensiarvoisen tärkeäksi ta- jatkossa vastaa läheskään Satakunnan liikenne-
14300: voitteeksi. Satakuntaan on jo perustettu työvoi- suoritteen osuutta piirissä. Satakunnassa on vi-
14301: mapiiri, teollisuuspiiri, laajennettu KERA Oy:n reillä suuri määrä merkittäviä tiehankkeita. Pel-
14302: toiminta koko Satakunnan kattavaksi ja vuo- kästään Porin seudulla tulisi lähivuosina toteut-
14303: den 1989 aikana aloitti toimintansa TEKES taa Pohjoisen satamatien rakentaminen, valta-
14304: Oy:n alueyksikkö. Edellä mainituille toimille tien n:o 8 rakentaminen välillä Hyvelä-Söör-
14305: Satakunnan tiepiirin perustaminen olisi johdon- markku, valtatiehen n:o 2 liittyvät järjestelyt ja
14306: mukainen jatko. Mäntyluodontien nelikaistaistaminen. Edellä
14307: Tie- ja vesirakennuslaitoksen osalta Satakun- mainittujen kohteiden yhteen lasketut kustan-
14308: ta kuuluu Turun tie- ja vesirakennuspiiriin, jon- nusarviot ovat useita satoja miljoonia mark-
14309: ka piirikonttori sijaitsee Turussa. Turun tiepii- koja.
14310: rin yleisten teiden pituus on suurempi kuin Varsinais-Suomen-Satakunnan läänintoimi-
14311: muissa Suomen tiepiireissä. Toiminnan erityis- kunnan mietinnössä esitettiin Satakuntaan pe-
14312: piirteenä on lisäksi laajan Turun saariston edel- rustettavaksi oma tiepiiri. Mietinnön mukaan
14313: lyttämä tienpito. Turun ja Porin läänin autoti- perustettavan piirin organisaatio vastaisi nykyi-
14314: heys oli vuoden 1987 lopussa 420 autoa/ 1 000 sen Turun piirin organisaatiota lukuun ottamat-
14315: asukasta, kun vastaava tiheys koko maassa oli ta vesitietoimialaa, jota Satakunnan vesiteiden
14316: 390 autoa/1 000 asukasta. Länsirannikko on vähäisyyden vuoksi ei ole tarpeen perustaa. Tie-
14317: Ahvenanmaan jälkeen maan autoistuneinta piirin vuotuisiksi kustannuksiksi arvioitiin tuol-
14318: aluetta. Turun tiepiirin rahoitusosuus ei vastaa loin n. 9 milj. markkaa.
14319: tiepiirin liikennesuoriteosuutta (14,3 OJo ). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14320: Satakunnan kehittämismuistion 1988 (SSKL) nioittaen,
14321: mukaan Satakunnan päätiestön kunto, välitys-
14322: kyky ja turvallisuus ovat mm. tiestön iän joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14323: dosta tiepiirin eteläpäätä tuntuvasti heikom- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14324: mat. Alemman tieverkon päällystystilanne on markkaa Satakunnan tiepiirin perusta-
14325: myös Satakunnassa huonompi. Tiepiirin toi- miseen.
14326:
14327: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14328:
14329: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14330: 1990 vp. 1603
14331:
14332: Raha-asia-aloite n:o 1494
14333:
14334:
14335:
14336:
14337: Elo: Määrärahan osoittamisesta Luvian ja Porin välisen valtatien
14338: leventämiseen
14339:
14340:
14341: Eduskunnalle
14342:
14343: Turun tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon tavat. Luvian ja Porin välillä on vilkas työmat-
14344: toimenpideohjelman mukaan v. 1994 on suun- ka- ja asiointiliikenne. Valtatien n:o 8 kapeus
14345: niteltu aloitettavaksi valtatien n:o 8 rakenteen hankaloittaa ja tekee vaaralliseksi nykyisin suo-
14346: parantaminen ja leventäminen välillä Luvia- siossa olevan polkupyörällä tapahtuvan työ-
14347: Pori 10 kilometrin matkalla. Hankkeen kustan- matkaliikenteen.
14348: nusarvio on 10 milj. markkaa. Luvian kunnan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14349: hallitus esittää hankkeen aikaistamista erittäin taen,
14350: voimakkaasti kasvaneen liikennemäärän täh-
14351: den. On hyvin todennäköistä, että liikennemää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14352: rät kasvavat edelleen ottaen huomioon mm. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14353: sen, mitä Hangassuon kaatopaikka ja Hangas- markkaa valtatien n:o 8 leventämiseen
14354: suon kaatopaikalle suunniteltu toiminta aiheut- Luvian ja Porin välillä.
14355:
14356: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14357:
14358: Mikko Elo
14359: 1604 1990 vp.
14360:
14361: Raha-asia-aloite n:o 1495
14362:
14363:
14364:
14365:
14366: Elo: Määrärahan osoittamisesta Hyvelän-Söörmarkun tien pe-
14367: ruskorjaukseen
14368:
14369:
14370: Eduskunnalle
14371:
14372: Vaitiellä n:o 8 on Porin pohjoispuolella Hy- massa vuosille 1988-1994 tiehanketta varten
14373: velän ja Söörmarkun välillä keskeisen tärkeä on osoitettu 75,1 mmk vuosille 1992-1994.
14374: tehtävä. Tieosuus välittää valtakunnallisessa Tieosuuden yleissuunnitelma on laadittavana.
14375: päätieverkossa liikennettä valtatien n:o 8 (Tur- Tiehankkeen tämänhetkinen kustannusarvio on
14376: ku-Pori-Vaasa) ja valtatien n:o 23 (Pori- vaihtoehdoista riippuen runsaat 100 mmk.
14377: Jyväskylä) suunnassa sekä lisäksi valtatien n:o 8 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14378: ja valtatien n:o 2 välistä (Helsinki-Vaasa) lii- taen,
14379: kennettä. Tieosa on myös seudullisesti tärkeä.
14380: Tieosuuden liikennemäärä on jatkuvassa kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14381: vussa (noin 4 prosenttia vuodessa), ja tieosa on 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
14382: jo nyt ajoittain ruuhkautunut. Liikennemäärä markkaa tiehankkeen Hyvelä-Söör-
14383: vuonna 1988 oli noin 13 000 ajoneuvoa vuoro- markku peruskorjauksen aloittamiseen.
14384: kaudessa. TVL:n tienpidon toimenpideohjel-
14385:
14386: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14387:
14388: Mikko Elo
14389: 1990 vp. 1605
14390:
14391: Raha-asia-aloite n:o 1496
14392:
14393:
14394:
14395:
14396: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian-Träskvikin
14397: maantien perusparantamiseen
14398:
14399:
14400: Eduskunnalle
14401:
14402: Ahlaisten, Merikarvian ja Siipyyn kautta kul- ja tien varrella on useita kiinnostavia matkailu-
14403: keva maantie n:o 660 eli ns. rantatie on viime kohteita.
14404: vuosina suurimmaksi osaksi perusparannettu ja Soratien kunnossapito vaatii vilkkaan kesäai-
14405: päällystetty. Tiestä on kunnostamatta ja sora- kaisen liikenteen takia paljon voimavaroja ja
14406: pintaisena osuus Merikarvialta Vaasan läänin tulee kustannuksiltaan suhteettoman kalliiksi.
14407: rajalle. Suunnitelmat tieosuuden kunnostami- Tien kunnostamisella olisi huomattava työllis-
14408: seksi ovat valmiit. Tien rakenteen parantami- tävä vaikutus rakentamisaikana.
14409: nen on tielaitoksen ohjelmassa vuosina 1993- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14410: 1995. Tieosuuden pituus on noin 17 km ja kus- nioittaen,
14411: tannusarvio noin 14 milj. markkaa. Tien kun-
14412: nostaminen on tärkeää paikallisten kulkuyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14413: teyksien ja vilkkaan loma-asutus- ja matkailu- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
14414: liikenteen kannalta. Tien kunnostaminen edis- markkaa Merikarvian ja Träskvikin vä-
14415: täisi seudun matkailua, koska tie kulkee pai- lisen maantien perusparantamiseen.
14416: koin merenrannan välittömässä läheisyydessä
14417:
14418: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14419:
14420: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14421:
14422:
14423:
14424:
14425: 26 200052Y
14426: 1606 1990 vp.
14427:
14428: Raha-asia-aloite n:o 1497
14429:
14430:
14431:
14432:
14433: Elo: Määrärahan osoittamisesta Nakkilan Järvikylän paikallistei-
14434: den kunnostamiseen
14435:
14436:
14437: Eduskunnalle
14438:
14439: Nakkilan Järvikylä sijaitsee noin 18 km Pa- tomeren paikallistietä ja Haistilan paikallistie-
14440: rista ja 10 km Nakkilan keskustasta. Järvikylän tä. Nakkilaan kuljetaan Tervasmäen paikallis-
14441: 145 taloudessa asuu n. 500 asukasta, jotka tietä ja Kivimaan paikallistietä. Liikenne näillä
14442: omistivat toukokuussa 1989 354 rekisteröityä teillä ei aivan riitä tielaitoksen normien mukaan
14443: moottoriajoneuvoa. Kylän asukkaat tekevät perusparannuksen toteuttamiseen, mutta jos
14444: oman ilmoituksensa mukaan 2 292 matkaa vii- yksi tie Poriin ja yksi tie Nakkilaan korjattai-
14445: koittain kylän ulkopuolelle, mikä merkitsee 327 siin, liikenne keskittyisi korjatuille teille.
14446: matkaa päivittäin (haastattelututkimus touko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14447: kuussa 1989). Oman lisänsä Järvikylän teille taen,
14448: tuo alueen maanviljelyksen aiheuttama kulje-
14449: tusliikenne. Alueella tuotetaan viljaa vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14450: noin 6 milj. kiloa ja Sokerijuurikasta ja perunaa 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
14451: noin 2,5 milj. kiloa. markkaa Nakkilan Järvikylän paikallis-
14452: Nakkilan Järvikylästä kuljetaan Poriin Lat- teiden kunnostamistoimenpiteisiin.
14453:
14454: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14455:
14456: Mikko Elo
14457: 1990 vp. 1607
14458:
14459: Raha-asia-aloite n:o 1498
14460:
14461:
14462:
14463:
14464: Elo: Määrärahan osoittamisesta Kaasmarkun-Leineperin pai-
14465: kallistien korjaukseen
14466:
14467:
14468: Eduskunnalle
14469:
14470: Kunnanhallitus esittää vuodelle 1991 myön- nen on välttämätöntä myös Leineperin mukin-
14471: nettäväksi 3,5 milj. mk:n suuruisen määrärahan alueen paremmalle hyödyntämiselle.
14472: Leineperin paikallistien n:o 12903 parantami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14473: seksi välillä Kaasmarkku-Leineperi. Ko. tie- taen,
14474: hanke on siirtynyt jo useiden vuosien ajan
14475: TVL:n toimenpideohjelmissa toteuttamisvuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14476: rossa myöhemmäksi. 1991 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
14477: Nykyisen erittäin huonon kuntonsa vuoksi markkaa Kaasmarkun-Leineperin pai-
14478: ko. tieyhteys haittaa Leineperin kylän asukkai- kallistien n:o 12903 perusparantami-
14479: den jokapäiväisiä liikennöintiyhteyksiä valta- seen.
14480: tielle n:o 11. Kyseisen tieyhteyden parantami-
14481:
14482: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14483:
14484: Mikko Elo
14485: 1608 1990 vp.
14486:
14487: Raha-asia-aloite n:o 1499
14488:
14489:
14490:
14491:
14492: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoliittymän rakentami-
14493: seen Noormarkun keskustaan
14494:
14495:
14496: Eduskunnalle
14497:
14498: Valtatien n:o 23 ja ns. vanhan Vaasantien ris- tielaitoksen Turun piirin seuraavan tienpidon
14499: teys Noormarkun keskustassa kirkon vieressä toimenpideohjelman puitteissa.
14500: on erittäin vilkasliikenteinen ja aiheuttaa ajoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14501: tain ruuhkia valtatietä risteävällä tiellä sekä ai- nioittaen,
14502: heuttaa vaaratekijöitä liikenneturvallisuudelle
14503: valtatiellä n:o 23. Risteyksen liikennejärjestely- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14504: jen parantamiseksi tulee tämän ns. kirkon ris- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14505: teyksen eritasoliittymän suunnittelu saattaa vi- markkaa valtatien n:o 23 ja ns. Vaasan-
14506: reille mitä pikimmin, jotta voimakkaasti kasva- tie!J eritasoliittymän suunnitteluun ja ra-
14507: van liikenteen sujuvuus voidaan taata. Eritaso- kentamiseen Noormarkun keskustassa.
14508: liittymän rakentaminen tulisi voida toteuttaa
14509:
14510: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14511:
14512: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14513: 1990 vp. 1609
14514:
14515: Raha-asia-aloite n:o 1500
14516:
14517:
14518:
14519:
14520: Elo: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien raken-
14521: tamiseen Nakkilassa
14522:
14523:
14524: Eduskunnalle
14525:
14526: Tielaitoksen Turun piiri on suunnitellut ke- tävä Penttalan asuntoalue. Lisäksi tiellä on
14527: vyen liikenteen väylät ns. vanhalle Porin-Hel- Nakkilan Konepajan tuotanto- ja konttoritiloi-
14528: singin maantielle Arantilan siltatieltä Harjaval- hin liittyvää liikennettä.
14529: lan suuntaan noin kilometrin matkalle. Hank- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14530: keeseen liittyy myös kevyen liikenteen alikulku- taen,
14531: siltojen rakentaminen Arantilan siltatien alitse.
14532: Hankkeen kustannusarvio oli 4 milj. markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14533: V. 1988. 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
14534: Ko. maantien varressa sijaitsee vanhastaan markkaa Nakkilan kunnan kevyen lii-
14535: asutusta, liikkeitä ja uusi n. 100 asuntoa käsit- kenteen väylien rakentamishankkeisiin.
14536:
14537: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14538:
14539: Mikko Elo
14540: 1610 1990 vp.
14541:
14542: Raha-asia-aloite n:o 1501
14543:
14544:
14545:
14546:
14547: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Harjavallan ja Kokemäen
14548: välisen vesiliikenneväylän merkitsemiseen
14549:
14550:
14551: Eduskunnalle
14552:
14553: Kokemäenjoen patoallas muodostaa Harja- myös odotettavissa oleva yhä lisääntyvä liiken-
14554: vallan alueella suuren järvimäisen maisemateki- nöinti joella asianmukaiseen järjestykseen.
14555: jän. Jo nyt allasta hyödynnetään monin tavoin Tielaitos uusimmissa kannanotoissaan anta-
14556: niin virkistystoiminnassa kuin muutoinkin. Esi- nut ymmärtää, että vesiteiden rakentamisessa
14557: merkkeinä mainittakoon vireä vesihiihtoharras- otetaan huomioon yhä enenevässä määrin vir-
14558: tus, monimuotoinen ja elpyvä kalastustoimin ta, kistys- ja huviveneilyn tarpeet. Vesi- ja ympäris-
14559: veneily, uinti yms. töhallinnon rooli vesien virkistyskäytön raken-
14560: Harjavallan kaupunki pyrkii jatkuvasti edis- tamisessa on myös merkittävä lähinnä "kevei-
14561: tämään tämän arvokkaan ja Satakunnan alueel- den" hankkeiden rakentamisessa. Tällöinkin
14562: la harvinaisen vesistön käyttöä. Kaupungissa on on yleensä edellytetty kuntien osallistuvan
14563: esim. hyväksytty Kokemäenjoen moninaiskäyt- hankkeisiin jollakin panoksella.
14564: tösuunnitelma, Harjavallan kaupunki on ollut Työnjaossa kuntien ja valtion viranomaisten
14565: aloitteentekijänä ja on edelleenkin mukana Ko- kanssa esiintyy alueittain selvää vaihtelua. Har-
14566: kemäenjokilaakson matkailun ja virkistyskäy- javallan kaupungin mielestä olisikin pyrittävä
14567: tön lisäämiseen tähtäävässä projektissa, vesi- yhtenäisempään linjaan siten, että valtiovalta
14568: hiihtotoiminnalle on pyritty turvaamaan edelly- yhä enenevässä määrin osallistuisi myös sisäve-
14569: tykset pitkälle tulevaisuuteen, venelaitureita on siliikenteen kehittämistoimenpiteiden rahoituk-
14570: rakennettu jne. Viime vuonna aloitti myös yksi- seen.
14571: tyinen jokilaivayhtiö liikennöintinsä Harjaval- Harjavallan kaupunki on valmis siihen, että
14572: lan ja Kokemäen välillä. Kokemäenjoen veden se asianmukaisen luvan saatuaan omalta osal-
14573: laatu on myös viime vuosina selvästi parantu- taan ylläpitää vesikulkuväylän osoittamiseen
14574: nut. tarvittavia laitteita patoaltaassa Harjavallan ja
14575: Näistä kaikista edellä mainituista kaupungin Kokemäen välillä, mikäli valtio suorittaa kus-
14576: toimenpiteistä sekä Kokemäenjoen tarjoamia tannuksellaan väylän ensikertaisen merkitsemi-
14577: mahdollisuuksia kohtaan heränneestä yleisestä sen.
14578: mielenkiinnosta johtuu, että on selvästi synty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14579: nyt paineita veneilyharrastuksen lisäämiseen nioittaen,
14580: Harjavallassa.
14581: Kokemäenjoki on kuitenkin karikkoinen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14582: paikoitellen hyvinkin virtaava ja entisenä tu- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14583: kinuittoväylänä "vaikea" väylä veneilyyn, jos markkaa vesiliikenneväylän ensikertai-
14584: ei alan harrastajille pystytä osoittamaan reima- seksi merkitsemiseksi patoaltaassa Har-
14585: rimerkein turvallista ajoreittiä. Tällä saataisiin javallan ja Kokemäen välillä.
14586:
14587: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14588:
14589: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14590: 1990 vp. 1611
14591:
14592: Raha-asia-aloite n:o 1502
14593:
14594:
14595:
14596:
14597: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan rintamavete-
14598: raani- ja sotaveteraanijärjestöille
14599:
14600:
14601: Eduskunnalle
14602:
14603: Maassamme toimivat veteraanijärjestöt teke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14604: vät runsaasti hyvää työtä jäsenistönsä hyväksi. nioittaen,
14605: Veteraanien toiminta vetää puoleensa suuria
14606: määriä maamme itsenäisyyden puolustamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14607: osallistuneita miehiä ja naisia. 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
14608: Erityisen tärkeäksi on muodostunut veteraa- markkaa jaettavaksi Satakunnan rinta-
14609: nipiirien toiminta. Piirit järjestävät monenlaisia maveteraanien ja sotaveteraanien piiri-
14610: tapahtumia ja matkoja jäsenistölleen. Tämä järjestöjen kesken.
14611: toiminta kaipaa valtion merkittävää tukea.
14612:
14613: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14614:
14615: Mikko Elo Maunu Kohijoki
14616: 1612 1990 vp.
14617:
14618: Raha-asia-aloite n:o 1503
14619:
14620:
14621:
14622:
14623: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan läänin kehittämis-
14624: rahaan
14625:
14626:
14627: Eduskunnalle
14628:
14629: Läänin kehittämissuunnitelman toimenpitei- la, kuntien ja kuntainliittojen määrällä, yritys-
14630: den toteuttaminen edellyttää kehittämisrahan ten määrällä tai talousalueiden määrällä.
14631: tuntuvaa korottamista. Tarpeista yhtenä osoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14632: tuksena on runsas avustushakemusten määrä. nioittaen,
14633: Määrärahan käyttöperusteita tulisi laajentaa,
14634: jotta sillä voitaisiin käynnistää myös muita kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14635: suoranaisesti elinkeinoelämän kehittämistä kos- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
14636: kevia toimenpiteitä. Läänin kehittämisraha tuli- 26.98.43 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14637: si suhteuttaa lääneittäin objektiivisesti mitatta- Vaasan läänin kehittämisrahaan.
14638: vien yksiköiden perusteella, kuten asukasluvul-
14639:
14640: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14641:
14642: Jorma Fred Sauli Hautala
14643: 1990 vp. 1613
14644:
14645: Raha-asia-aloite n:o 1504
14646:
14647:
14648:
14649:
14650: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huume-
14651: aineiston kustantamiseksi peruskouluille
14652:
14653:
14654: Eduskunnalle
14655:
14656: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet Kansion hinta on nyt 150 mk/kpl. Jos niitä
14657: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime ai- toimitettaisiin kaikille peruskouluille (3 000
14658: koina huumetapauksia on tullut ilmi lähes koko koululle), tarvittaisiin varoja 450 000 mk. Jake-
14659: maassa, myös maaseudulla niillä paikkakunnil- lu tapahtuisi Raittiuskasvatusliiton ja kouluhal-
14660: la, joilla ei juuri uskottu huumeongelman ole- lituksen yhteistoimin.
14661: massaoloon. Huumeiden käyttö varsinkin kou- Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai-
14662: lulaisten ja muun nuorison parissa on lisäänty- nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina, olisi
14663: nyt merkittävästi. Vanhempien ja huoltajien suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla olisi
14664: ohella lähinnä ammattikasvattajat, opettajat, mahdollisuus antaa samantasoista opetusta ja
14665: voivat valistaa nuoria huumeista edellyttäen, valistusta oppilailleen huumeiden käytöstä ja
14666: että heillä itsellään on siihen kyllin tietoja. niihin liittyvistä vaaroista.
14667: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14668: käyttöön huumausaineita käsittävän opetusai- nioittaen,
14669: neiston v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen ja
14670: lääkintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14671: noin 10 prosentilla maamme peruskouluista on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14672: ollut varaa hankkia tämä opetusaineisto koulu- 29.41.22 2 JOO 000 markkaa käytettä-
14673: jen ja raittiuslautakuntien niukkojen käyttöva- väksi terveyskasvatuksen huumeaineis-
14674: rojen vuoksi. ton kustantamiseksi peruskou/uil/e.
14675: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14676:
14677: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14678: 1614 1990 vp.
14679:
14680: Raha-asia-aloite n:o 1505
14681:
14682:
14683:
14684:
14685: Fred: Määrärahan osoittamisesta metsäoppilaitoksille metsäkone-
14686: kaluston hankkimiseksi opetuskäyttöä varten
14687:
14688:
14689: Eduskunnalle
14690:
14691: Taloutemme kasvutavoitteet perustuvat tule- minen kasvatushakkuissa. Tappiot kasautuvat
14692: vaisuudessakin ratkaisevasti metsäteollisuuden pitkän päälle koko kansantalouden keskeisim-
14693: kehityksen varaan. Maamme metsävarat suovat pään perustaan, metsävarojen kehitykseen.
14694: siihen täydet mahdollisuudet. Ammattitasovaatimusten säilyttämiseksi kou-
14695: Metsätöiden koneellistaruisaste on 1980-lu- lutus voidaan toteuttaa vain ajanmukaisella ka-
14696: vulla kasvanut nopeasti. Viime vuonna koneel- lustolla, jonka hankkimiseen tai vuokraamiseen
14697: lisesti korjattiin 17 milj. m 3 :n puumäärä. 1990- tulisi osoittaa riittävät varat. Tähän koulutuk-
14698: luvun puoliväliin mennessä määrän arvioidaan seen panostaminen on ajankohtaista juuri nyt ja
14699: vielä lähes kaksinkertaistuvan. Tämä kehitys lähivuosina. Myöhemmin lisäkoulutuksen tarve
14700: merkitsee metsäkoneenkuljettajatarpeen lisään- tasaantuu. Opetuskaluston määrä sekä määrära-
14701: tymistä nykyisestä 3 000 kuljettajasta 6 000 kul- hat tähän tarkoitukseen tulisi voida kolminker-
14702: jettajaan. Samalla hakkuukoneenkäyttäjien taistaa nykytasosta.
14703: koulutusmäärä - nykyisin noin 50 - tulisi voi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14704: da kolminkertaistaa lyhyessä ajassa. taen,
14705: Nykyisillä koulutus- ja kalustoresursseilla
14706: ajaudutaan puutavaran koneellisessa korjuussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14707: heikosti koulutetun tai jopa kouluttamattoman 1991 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
14708: työvoiman käyttöön. Tästä on seurauksena markan määrärahan metsäoppilaitoksille
14709: korjattavan puutavaran laadun heikkeneminen metsäkonekuljettajien opetuskäyttöä var-
14710: sekä jäljelle jäävän metsän tuottokyvyn alene- ten.
14711:
14712: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14713:
14714: Jorma Fred
14715: 1990 vp. 1615
14716:
14717: Raha-asia-aloite n:o 1506
14718:
14719:
14720:
14721:
14722: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Kala-
14723: joen kristilliselle kansanopistolle
14724:
14725:
14726: Eduskunnalle
14727:
14728: Kalajoen kristillisellä kansanopistolla on saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14729: tettu loppuun mittavat uudis- ja saneeraushank- nioittaen,
14730: keet. Niiden toteuttamiseksi on jouduttu otta-
14731: maan huomattavat summat lainoja. Uudisraken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14732: nusten vihkiäisjuhlaa vietettiin 15.-16.10.1988. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14733: Valtion ensi vuoden budjetissa on rakennus- 29.68.52 lisäyksenä 500 000 markkaa ra-
14734: avustusta myönnetty 300 000 markkaa, mutta se kennusavustuksena Kalajoen kristilliselle
14735: on lainan lyhennys- ja korkomenojen vuoksi riit- kansanopistolle.
14736: tämätön.
14737:
14738: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14739:
14740: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14741: 1616 1990 vp.
14742:
14743: Raha-asia-aloite n:o 1507
14744:
14745:
14746:
14747:
14748: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Kar-
14749: hunmäen kristilliselle kansanopistolle
14750:
14751:
14752: Eduskunnalle
14753:
14754: Karhunmäen kristillinen kansanopisto on siir- myös lainanotolla. Koska lainan lyhennys- ja
14755: tänyt toimipisteensä Karhunmäen kylästä La- korkomenot ovat huomattavat, tulisi valtion ensi
14756: puan kaupungin keskustaan. Äskettäin sinne on vuoden tulo- ja menoarvioon varata esitettyä
14757: valmistunut uudet toimitilat. Mittava rakennus- korkeampi määräraha.
14758: hanke on vaatinut paljon uhrauksia, johon ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14759: osallistuneet eri kansalaistahot ja intressipiirit. nioittaen,
14760: Opistorakennusten siirtäminen kaupungin
14761: keskustaan on ollut oikeaan osunut toimenpide. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14762: Se on vireyttänyt toimintaa ja tuonut riittävästi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14763: opiskelijoita. 29.68.52 lisäyksenä 500 000 markkaa ra-
14764: Mittavat uudisrakennukset ovat tulleet maksa- kennusavustuksena Karhunmäen kristil-
14765: maan useita miljoonia, joita on rahoitettu liselle kansanopistolle.
14766: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14767:
14768: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14769: 1990 vp. 1617
14770:
14771: Raha-asia-aloite n:o 1508
14772:
14773:
14774:
14775:
14776: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksella Kau-
14777: hajoen evankeliselle opistolle
14778:
14779:
14780: Eduskunnalle
14781:
14782: Kauhajoen evankelisen opiston asunto- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14783: opetustilat on kunnostettu ja peruskorjattu vii- nioittaen,
14784: me vuosien aikana. Vaikka peruskorjauksiin on
14785: saatu vapaaehtoisia lahjoituksia, on jouduttu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14786: turvautumaan myös lainan ottamiseen. Koska 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
14787: opiston taloudellinen tilanne on kireä, tulisi val- 29.68.52 lisäyksenä 500000 markkaa ra-
14788: tion tulo- ja menoarvioon varata vuodelle 1991 kennusavustuksena Kauhajoen evankeli-
14789: hallituksen esitystä korkeampi rakennusavustus- selle opistolle.
14790: määräraha.
14791:
14792: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14793:
14794: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14795: 1618 1990 vp.
14796:
14797: Raha-asia-aloite n:o 1509
14798:
14799:
14800:
14801:
14802: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen kansan sienitietou-
14803: den lisäämiseen
14804:
14805:
14806: Eduskunnalle
14807:
14808: Suomen metsissä kasvavista sienistä kerätään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14809: vuosittain talteen arviolta vain yksi prosentti. nioittaen,
14810: Osaksi syynä on kansan huono sienitietämys ja
14811: sienten tunnistuskyky. Onkin sattunut muuta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14812: ma vakava myrkytystapaus, jossa sieni on tun- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
14813: nistettu väärin. markkaa Suomen kansan sienitietouden
14814: Kansan sienitietoutta voitaisiin kuitenkin hel- lisäämiseksi lähettämällä jokaiseen ta-
14815: posti lisätä lähettämällä jokaiseen talouteen sie- louteen sienikartan käyttöselostuksi-
14816: nikartta, jossa tavallisimmat ruokasienet on esi- neen.
14817: telty värikuvin ja käyttötavat selostaen. Tapa
14818: olisi edullinen keino lisätä sienten käyttöä ja
14819: toisaalta ehkäistä onnettomuuksia.
14820:
14821: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14822:
14823: Jorma Fred Sauli Hautala
14824: 1990 vp. 1619
14825:
14826: Raha-asia-aloite n:o 1510
14827:
14828:
14829:
14830:
14831: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten musiikki-
14832: harrastuksen tukemiseen
14833:
14834:
14835: Eduskunnalle
14836:
14837: Musiikkiharrastus lasten ja nuorten keskuu- turvautumaan kalliiseen yksityisopetukseen saa-
14838: dessa on viime vuosina ilahduttavasti lisäänty- dakseen ohjausta lastensa musiikkiharrastuk-
14839: nyt. Koululaitos ei nykyisillä musiikin oppitunti- selle.
14840: määrillä pysty vastaamaan musiikinopetuksen Musiikkiopistoissa annettavan opetuksen rin-
14841: tarpeeseen. Rinnalle on syntynyt musiikkioppi- nalle tarvittaisiin järjestelmä, jonka puitteissa
14842: laitosten verkosto ja koulujen kerhotoiminnan yhteiskunta voisi tukea myös muiden kuin huip-
14843: puitteissa tapahtuva musiikkikasvatus. pulahjakkaiden lasten musiikkiharrastusta. Täl-
14844: Mutta musiikkiopistotkin pystyvät ainakin lä tavoin voitaisiin ennalta ehkäistä toimetto-
14845: suuremmilla paikkakunnilla ottamaan sisään muudesta johtuvia nuoriso-ongelmia.
14846: vain osan halukkaista. Hakijoiden valitsemiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14847: joudutaan järjestämään karsintoja, mikä syn- nioittaen,
14848: nyttää epätervettä kilpailua. Karsinnassa epäon-
14849: nistuminen saattaa tukahduttaa orastamassa ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14850: leen musiikkiharrastuksen koko loppuelämäksi. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14851: Yhteiskunnan tukemissa musiikkioppilaitok- markan määrärahan käytettäväksi lasten
14852: sissa opetus on kohtuuhintaista. Niiden ulko- ja nuorten musiikkiharrastuksen tu-
14853: puolelle jäävien lasten vanhemmat joutuvat kemiseen.
14854:
14855: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14856:
14857: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14858: 1620 1990 vp.
14859:
14860: Raha-asia-aloite n:o 1511
14861:
14862:
14863:
14864:
14865: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan Kirkkomusiikki-
14866: juhlat ry:n toiminnan tukemiseen
14867:
14868:
14869: Eduskunnalle
14870:
14871: Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry. on järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14872: tänyt kymmenen vuoden aikana erilaisia nioittaen,
14873: musiikki- ja oopperatapahtumia Lohtajalla ja
14874: Kokkolassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14875: Yleisöä tähän mennessä Lohtajan Kirkkomu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14876: siikkijuhlat ry:n järjestämissä tapahtumissa on 29.90.52 JOO 000 markkaa avustuksena
14877: käynyt kaikkiaan yli 30 000 henkeä. Yhdistyk- Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toi-
14878: sellä on yksi kokopäiväinen työntekijä. minnan tukemiseen.
14879:
14880: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14881:
14882: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14883: 1990 vp. 1621
14884:
14885: Raha-asia-aloite n:o 1512
14886:
14887:
14888:
14889:
14890: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ev.lut. Kansanlä-
14891: hetys ry:lle ruokala/kokoontumistilojen rakentamiskustan-
14892: nuksiin
14893:
14894: Eduskunnalle
14895:
14896: Suomen ev .lut. Kansanlähetys ry. on yksi Yhdistys onkin päättänyt uuden ruokalara-
14897: Suomen kirkon lähetysjärjestöistä. Kuluvana kennuksen rakentamisesta. Kokoustilat sisältävä
14898: vuonna järjestöllä on ollut lähetyskentillä 100 rakennus on suunniteltu sopeutumaan kulttuuri-
14899: työntekijää mm. Egyptissä, Etiopiassa, Kenias- historiallisesti arvokkaiden rakennusten ympä-
14900: sa, Sudanissa ja Papua-Uusi-Guineassa. ristöön. 900 m 2 :n uudisrakennuksessa on tilat
14901: Kansanlähetysliikkeen toimintakeskukseksi on 200 ruokailijalle sekä kokoustila 400 henkilölle.
14902: vuonna 1968 ostettu vanha, rapistunut kartano Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14903: Hausjärven kunnan Ryttylän kylästä. Kunnoste- nioittaen,
14904: toissa tiloissa on monimuotoista toimintaa, mm.
14905: lähetyskoulu sekä teologisten opintojen mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14906: lisuus ja lyhyempiä kursseja ja tapahtumia eri 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14907: kohderyhmille. 29.99.50 1 500 000 markkaa avustukse-
14908: Laajenevan toiminnan kannalta ongelmallisia na Suomen ev.lut. Kansanlähetykselle
14909: ovat vanha ruokala ja riittämättömät kokousti- ruokala/kokoontumistilojen rakentamis-
14910: lat. Toisessa kerroksessa sijaitseva ruokasali on hankkeisiin Hausjärven Ryttylään.
14911: ahdas, ja lisäksi ruoka joudutaan kuljettamaan
14912: alakerran keittiöstä. Tilanne ei korjaustoimenpi-
14913: teillä parane.
14914:
14915: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14916:
14917: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14918:
14919:
14920:
14921:
14922: 27 200052Y
14923: 1622 1990 vp.
14924:
14925: Raha-asia-aloite n:o 1513
14926:
14927:
14928:
14929:
14930: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Larsmon Lähetyskodin laa-
14931: jentamiseen
14932:
14933:
14934: Eduskunnalle
14935:
14936: Pietarsaaren kaupunkia kotipaikkanaan pitä- Lähetyskodin toimintaa pidetään yllä täysin
14937: vä Kaikille Luoduille -säätiö omistaa Luodon vapaaehtoisin lahjoituksin. Rakennushankkei-
14938: kunnassa sijaitsevan Larsmon Lähetyskodin, jo- den kustannukset on arvioitu noin kahdeksi mil-
14939: ka vihittiin käyttöönsä 1.6.1946. Se toimii kieli- joonaksi markaksi.
14940: ja lähetyskouluna. Vuonna 1986lähetyskoulussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14941: opiskeli 31 oppilasta. Vakinaista henkilökuntaa nioittaen,
14942: lähetyskodissa on kymmenkunta.
14943: Kaikille Luoduille -säätiöllä on tarkoitus pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14944: rantaa toimintaedellytyksiä rakentamalla Lars- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
14945: mon Lähetyskodin yhteyteen lisää asunto-, 29.99.50 1 000 000 markan määrärahan
14946: huolto- ja sosiaalitiloja. Rakennusalaksi on avustuksena Larsmon Lähetyskodin laa-
14947: suunniteltu 520 m 2 • jennushankkeisiin.
14948:
14949: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14950:
14951: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14952: 1990 vp. 1623
14953:
14954: Raha-asia-aloite n:o 1514
14955:
14956:
14957:
14958:
14959: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta joukkoliikenteen kehittä-
14960: miseen
14961:
14962:
14963: Eduskunnalle
14964:
14965: Ensi vuoden budjetissa esitetään joukkoliiken- yhä useampi joudutaan lopettamaan. Bussilii-
14966: teen kehittämiseen ja säilyttämiseen 240 miljoo- kenne on yhteiskunnalle elintärkeä palvelumuo-
14967: naa markkaa. Tästä summasta puolet annetta- to. Valtiovallan tuleekin turvata bussivuorojen
14968: neen sellaiselle maaseudun tarpeelliselle perus- säilyminen niillä alueilla, missä se on ehdotto-
14969: palveluliikenteelle, jonka lipputulot eivät riitä man tarpeellista, mutta ilman tukea taloudelli-
14970: kattamaan liikennöinoin aiheuttamia kustan- sesti mahdotonta.
14971: nuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14972: Kuluvan vuoden tukimääräraha oli 215 mil- nioittaen,
14973: joonaa markkaa. Tästä riitti tukea kahdelle kol-
14974: mesta tukeen oikeutetusta vuorosta. Näissäkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14975: tapauksissa tuki kattoi vain vajaat 70 prosenttia 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
14976: vuorojen kokonaiskustannuksista. Linja-autolii- 31.57.30 lisäyksenä 100000000 markkaa
14977: ton laskelmien mukaan kokonaistarve on 325 joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyt-
14978: miljoonaa markkaa. tämiseen ja tappiollisen liikennöinnin tu-
14979: Vuoden 1990 budjettiesitys merkitsee toteu- kemiseen.
14980: tuessaan sitä, että maaseudun vakiovuoroista
14981:
14982: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
14983:
14984: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
14985: 1624 1990 vp.
14986:
14987: Raha-asia-aloite n:o 1515
14988:
14989:
14990:
14991:
14992: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta avustajien palkkaamiseen
14993: vaikeavammaisille
14994:
14995:
14996: Eduskunnalle
14997:
14998: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä maan. Koska henkilökohtaisen avustajan ja
14999: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri ta- vammaisen suhde on hyvin tiivis ja edellyttää
15000: voin. Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaan- molemminpuolista luottamusta, on tärkeätä,
15001: hoidon avulla voidaan mahdollistaa niiden hen- että vammainen saa itse palkata avustajansa.
15002: kilöiden eläminen kotona, jotka eivät tarvitse On perusteltua, että avustaja on vammaisen
15003: ympärivuorokautista apua. palveluksessa ja vammaiselle korvataan tästä
15004: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla pal- aiheutuvat kustannukset.
15005: kannut vaikeavammaisia koululaisia varten Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
15006: kouluavustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi
15007: ja jotka tarvittaessa avustavat useampaakin ja palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimer-
15008: vammaista koululaista. Samoin päivähoidossa kiksi kunnallisen kotiavustajan palkkausta.
15009: toimii avustajia, jotka eivät ole henkilökohtai- Henkilökohtaisen avustajan palkkaamismah-
15010: sia avustajia. dollisuuden järjestäminen merkitsisi ratkaise-
15011: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain no- vaa apua vammaisille ja uutta askelta kohti
15012: jalla vammainen voi saada tuen henkilökohtai- täyttä osallistumista ja tasa-arvoa. Avustajaa
15013: sen avustajan palkkaamiseen. Tämä onkin tarvitsevien vammaisten määrä on suhteellisen
15014: maassamme ainoa laki, joka suoranaisesti mah- pieni, eivätkä toiminnan aiheuttamat kustan-
15015: dollistaa henkilökohtaisen avustajan palkkaa- nukset ole valtiontaloudellisesti suuret. Avusta-
15016: misen yhteiskunnan kustannuksella. jatoiminnan tuottamat säästöt mm. laitosten
15017: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kus- hoitomaksuissa sen sijaan olisivat melkoiset.
15018: tantaneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen Uudistus merkitsisi vammaisille uutta mahdolli-
15019: avustajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä ko- suutta selviytyä kotona.
15020: kemuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15021: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä nioittaen,
15022: tilanteissa, joissa kotipalvelun ja -sairaanhoi-
15023: don keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15024: vaikeavammaisen avustamista. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
15025: Vammaisten itsensä yhteiskunnan tuen avulla 33.33.30 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
15026: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa vaikeavammaisten henkilökohtaisten
15027: vammaista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, avustajien palkkaamiseen.
15028: joista vaikeavammainen ei itse kykene suoriutu-
15029:
15030: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15031:
15032: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15033: 1990 vp. 1625
15034:
15035: Raha-asia-aloite n:o 1516
15036:
15037:
15038:
15039:
15040: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten asumis-
15041: palveluiden järjestämiseen
15042:
15043:
15044: Eduskunnalle
15045:
15046: Suurin osa maamme kehitysvammaisista sel- ja mielisairaaloissa. Kehitysvammaisten laitos-
15047: viytyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäi- hoidosta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannuk-
15048: sesti kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. set ovat moninkertaiset verrattuna avohoitopal-
15049: Ongelmana on kuitenkin kehitysvammaisille so- velujen ja sopivien asuntojen aikaansaamisesta
15050: veltuvien asuntojen puute sekä ns. päivähoito- aiheutuviin kustannuksiin.
15051: palvelujen järjestäminen. Avohoito antaisi kehitysvammaisille mahdol-
15052: Invalidihuoltolain mukaan kunnat voivat lisuuden elää kodissaan, ja se on siten yksilön
15053: saada valtionavustusta vammaisten asuntojen kannalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän vuok-
15054: rakentamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen va- si on tärkeää, että valtion tulo- ja menoarvioon
15055: rattu määräraha on nykyisellään täysin riittä- varataan määräraha, jonka avulla kehitysvam-
15056: mätön. Maassamme on arvioiden mukaan noin maisten asuntopulaa voitaisiin helpottaa. Sovel-
15057: 5 000 asunnon tarpeessa olevaa kehitysvam- tuvan asunnon saannin turvaaminen olisi vähin-
15058: maista, mutta heille soveltuvia asuntola- ja tu- tä, mitä yhteiskunta voisi tehdä tämän väestö-
15059: kiasuntopaikkoja on vain murto-osa tästä. ryhmän hyväksi.
15060: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- Tällä hetkellä asumispalveluja vammaisille
15061: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoi- on niukasti tarjolla ja valinnanvara on pieni.
15062: hin, asuntoloihin tai tukiasuntoihin edistäisi Laitosten ohella tarvitaan myös hajautettua
15063: kehitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua avohoitoa ja tuettuja asumispalveluita pienissä
15064: työelämään. Tämä edistäisi heidän mielenter- yksiköissä.
15065: veyttään ja saisi heidät tuntemaan itsensä hyö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15066: dyllisiksi kansalaisiksi. Myös hoitokustannuk- nioittaen,
15067: set vähenisivät.
15068: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15069: määrä kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15070: omin avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto ja 33.33.30 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
15071: kehitysvammahuollon tarjoamia tukipalveluja. kehitysvammaisten asumispalveluiden
15072: Tällaisia henkilöitä on sekä kehitysvammaisten rakentamiseen ja kehittämiseen.
15073: hoitolaitoksissa että etenkin kunnalliskodeissa
15074:
15075: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15076:
15077: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15078: 1626 1990 vp.
15079:
15080: Raha-asia-aloite n:o 1517
15081:
15082:
15083:
15084:
15085: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholistien
15086: omaisten turvakotiverkoston perustamis- ja käyttökustannuk-
15087: siin
15088:
15089: Eduskunnalle
15090:
15091: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paik- fyysisen väkivallan uhka. Valtiovallan tulisi
15092: kakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholis- huolehtia täysimääräisesti turvakotijärjestel-
15093: tien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu män kustannuksista.
15094: hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15095: laajentamista. nioittaen,
15096: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholi-
15097: juomaverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15098: vuosittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion vel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15099: vollisuutena olisi huolehtia myös alkoholinkäy- 33.33.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
15100: töstä aiheutuvien haittojen torjunnasta. Eräs käytettäväksi väkivaltaisten alkoholis-
15101: tällainen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava tien omaisille tarkoitetun turvakotiver-
15102: haitta on alkoholin vaikutuksen alaisena väki- koston perustamis- ja käyttökustannuk-
15103: valtaisesti käyttäytyvän henkilön perheenjäse- siin.
15104: nilleen aiheuttama turvattomuus ja suoranaisen
15105:
15106: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15107:
15108: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15109: 1990 vp. 1627
15110:
15111: Raha-asia-aloite n:o 1518
15112:
15113:
15114:
15115:
15116: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakkatutkimuksen insti-
15117: tuutin perustamiseen
15118:
15119:
15120: Eduskunnalle
15121:
15122: Valtio saa 3 500 miljoonaa markkaa vuodessa työstä poissaoloa tilapäisten infektiosairauksien
15123: tupakkaverona. Tupakkasairauksien hoitoon vuoksi. Tupakointi on yleisin - ja tarpeetto-
15124: kuitenkin kuluu ainakin puolitoistakertainen rnin - ilmastohaitta työpaikoilla, lentokoneis-
15125: summa. Tupakkasairauksien epidemia laajenee sa ja kodeissa.
15126: kaiken aikaa. Tupakkahaittojen tutkimiseksi ja torjumisek-
15127: Sairaanhoidon henkilöstöstä ja kaikenlaisista si sekä tupakoinnin syitä ja tupakasta luopumi-
15128: voimavaroista on nyt jo pula ja sen seurauksena sen menetelmiä tutkimaan tulisi perustaa tupak-
15129: hoidonsaanti vaikeutuu. Tupakankulutuksen katutkimuksen instituutti.
15130: kasvaessa terveydenhuollon voimavarat riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15131: vät aina vain huonommin. nioittaen,
15132: Kokonaiskuolleisuudesta on lähes 30 prosent-
15133: tia tupakan syytä. Noin 40 prosenttia tupak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15134: kaan kuolleista on vielä työikäisiä. Vaikeiden 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15135: kansantautien, syövän sekä sydän- ja verisuoni- markkaa tupakkatutkimuksen instituu-
15136: tautien lisäksi tupakointi aiheuttaa runsaaasti tin perustamiseen.
15137:
15138: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15139:
15140: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15141: 1628 1990 vp.
15142:
15143: Raha-asia-aloite n:o 1519
15144:
15145:
15146:
15147:
15148: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan yrittäjäopis-
15149: tolle yritystoiminnan kehittämiseen Vaasan läänissä
15150:
15151:
15152: Eduskunnalle
15153:
15154: Kauhavalla sijaitseva yrittäjäopisto on am- Yrittäjäopiston vahva osaaminen yritystoi-
15155: mattikasvatushallituksen valvoma liikealan am- mintaan liittyvissä asioissa, opiston konkreetti-
15156: matillinen oppilaitos. Opisto on erikoistunut set ja käytännönläheiset projektit ja koulutus-
15157: yrittäjäkoulutukseen. Koulutus jakautuu seu- ohjelmat sekä elinkeinoelämän luottamus ja
15158: raaviin linjoihin: usko opiston mahdollisuuksiin elinkeino- ja yri-
15159: kaupan ja palvelun linja tystoiminnan kehittäjänä luovat hyvät mahdol-
15160: teollisuuden linja lisuudet toiminnan kehittämiselle.
15161: maatilayrittäjälinja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15162: tietotekniikan linja. nioittaen,
15163: Oppilaitoksen yhteydessä toimii myös yritys-
15164: ten neuvonta- ja palveluyksikkö eli yritysklinik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15165: ka, joka huolehtii myös opiston monimuoto- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
15166: opetuksesta. Yritysklinikalla on valmiudet hoi- markan määrärahan Pohjanmaan yrit-
15167: taa käytännön tason kouluttaminen, konsul- täjäopistolle käytettäväksi yritystoimin-
15168: tointi ja tietopalveluun liittyviä tehtäviä. Tä- nan kehittämiseen Vaasan läänissä.
15169: män johdosta muodostaa yrittäjäopisto ja sen
15170: yritysklinikka varsin vahvan vaihtoehdon yhte-
15171: nä läänimme kehittäjänä.
15172:
15173: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15174:
15175: Jorma Fred Sauli Hautala
15176: 1990 vp. 1629
15177:
15178: Raha-asia-aloite n:o 1520
15179:
15180:
15181:
15182:
15183: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta EY-tieto- ja neuvontakes-
15184: kuksen perustamiseksi Vaasan lääniin
15185:
15186:
15187: Eduskunnalle
15188:
15189: Vaasan läänin pienyritysvaltaisuus, toimiala- olisi yhteydessä maailmanlaajuisiin rekisterei-
15190: keskittymät sekä laaja-alainen yritys- ja elinkei- hin ja tiedostoihin yritystoiminnan kannalta
15191: notoiminta asettavat yhdessä kiristyvän kan- tärkeistä asioista (esim. alihankintapörssit, di-
15192: sainvälisen kilpailun ja EY -integraation kanssa rektiivit, standardit, vienti- ja tuontitilastot, pa-
15193: yhä suurempia vaatimuksia yrityselämän neu- tentit jne.), voitaisiin ensin perustaa Vaasan
15194: vontaa kohtaan. Laajapohjaiset alihankinta- lääniin, missä on paljon yritystoimintaa ja
15195: pörssit, yritystiedostot ja yritystoimintaa palve- tiedon tarvetta EY -integraatiota koskevissa
15196: levat kansainväliset tietokannat ovat jo todelli- asioissa.
15197: suutta. Euroopan yhdentymiseen on valmistau- Valmiudet tällaisen alueellisen keskuksen pe-
15198: duttava, sen mahdollisuudet ja uhat on tiedos- rustamiseen ovat hyvät, sillä esim. Vaasan kor-
15199: tettava. Tämä edellyttää tietoutta markkinoin- keakoulussa on tehty paljon EY -integraatiota
15200: nista, alan tuotekehittelystä, standardeista, di- koskevaa selvitystyötä.
15201: rektiiveistä, eri maiden kulttuuri-ilmastoista, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15202: lainsäädännöstä, tavoista, vientiin ja tuontiin nioittaen,
15203: liittyvistä ongelmista, tuotteiden laatutasosta,
15204: teknisistä ominaisuuksista, teknologisesta ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15205: sosta jne. 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
15206: EY -neuvontakeskus, joka hoitaisi neuvonnan markan määrärahan EY-tieto- ja neu-
15207: ja opastuksen Euroopan yhdentymiseen liitty- vontakeskuksen perustamiseksi Vaasan
15208: vissä yritystoimintaa koskevissa asioissa ja lääniin.
15209:
15210: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15211:
15212: Jorma Fred Sauli Hautala
15213: 1630 1990 vp.
15214:
15215: Raha-asia-aloite n:o 1521
15216:
15217:
15218:
15219:
15220: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Föreningen De Gamlas
15221: Hem ry:lle Kokkolassa
15222:
15223:
15224: Eduskunnalle
15225:
15226: Föreningen De Gamlas Hem ry. omistaa hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15227: vin toimivan vanhusten asuin- ja palvelutalon. nioittaen,
15228: Palvelutalossa asuminen on edullista ja turval-
15229: lista. Talo on 31-paikkainen. Kokkolan kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15230: punki ostaa jossain määrin talon palveluja van- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15231: huksilleen. markan määrärahan osoitettavaksi Fö-
15232: Yhdistyksellä on vireillä talon laajentamis- reningen De Gamlas Hem ry:lle asuin-
15233: hankkeita. Rahoitusta ei ole saatu vielä järjesty- ja palvelutalon laajentamiseen.
15234: mään. Jotta laajennus voisi toteutua, siihen tar-
15235: vitaan yhteiskunnan tukea.
15236:
15237: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15238:
15239: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15240: 1990 vp. 1631
15241:
15242: Raha-asia-aloite n:o 1522
15243:
15244:
15245:
15246:
15247: Fred: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan Sosiaalitoiminnan
15248: Tuki ry:lle kaluston hankkimiseen
15249:
15250:
15251: Eduskunnalle
15252:
15253: Kokkolan Sosiaalitoiminnan Tuki ry. tekee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15254: merkittävää sosiaalista työtä niiden kansalais- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
15255: ten parissa, jotka ovat joutuneet henkisesti ja kan määrärahan Kokkolan Sosiaalitoi-
15256: taloudellisesti vaikeuksiin. minnan Tuki ry:lle käytettäväksi kalus-
15257: Yhdistyksellä on kuntoutuskoti, päiväkeskus ton hankintaan ja toiminnan tukemi-
15258: ja asuntola. Näiden toimintojen ylläpitokustan- seen.
15259: nuksiin ja kehittämissuunnitelmiin ei ole riittä-
15260: västi varoja.
15261: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15262: taen,
15263:
15264: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15265:
15266: Jorma Fred
15267: 1632 1990 vp.
15268:
15269: Raha-asia-aloite n:o 1523
15270:
15271:
15272:
15273:
15274: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöille vai-
15275: keasti vammautuneiden kuntoutusleirien järjestämiseen
15276:
15277:
15278: Eduskunnalle
15279:
15280: Kuntoutusmahdollisuudet ovat viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15281: lukumääräisesti parantuneet, mutta vaikeasti nioittaen,
15282: vammautuneet, jotka ovat riippuvaisia toisen
15283: ihmisen avusta, saavat kuntoutusta niukasti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15284: jos ollenkaan. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15285: Lähes ainoita kuntoutusmahdollisuuksia markkaa vammaisjärjestöille kuntou-
15286: ovat omien vammaisyhdistysten järjestämät tusleirien järjestämiseen vaikeasti vam-
15287: kuntoutusleirit. Näitä järjestävät mm. MS-yh- mautuneille.
15288: distykset, Polioinvalidit, reumayhdistykset, In-
15289: validiliitto jne. Tarpeeseen nähden leirejä on
15290: liian vähän ja ne ovat liian lyhyitä.
15291:
15292: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15293:
15294: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15295: 1990 vp. 1633
15296:
15297: Raha-asia-aloite n:o 1524
15298:
15299:
15300:
15301:
15302: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtomäen narkomaani-
15303: kodin henkilökunnan asuntolan rakentamiseen
15304:
15305:
15306: Eduskunnalle
15307:
15308: Nilsiässä toimiva Lehtomäen narkomaaniko- Asuntolaa tarvittaisiin myös niissä tapauksis-
15309: ti on vuodesta 1978 tarjonnut kristillisen hoito- sa, joissa koko perhe on hoidon tarpeessa. Vii-
15310: kodin päihdeongelmaisille työkykyisille miehil- me vuonna tällaisia perheitä oli tulossa 5, mutta
15311: le. Hoitokoti on yhdeksänpaikkainen. Se on asuntotilanteen johdosta heitä ei voitu ottaa
15312: muodostunut työkeskukseksi niille, jotka tahto- vastaan. Perhehoito olisi kuitenkin työn tulok-
15313: vat toimia vaikeuksiin joutuneiden lähimmäis- sellisuudelle välttämätöntä.
15314: temme hyväksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15315: Hoitokodin toiminnan jatkumisen kannalta
15316: olisi kuitenkin laajennettava työhallia sekä ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15317: kennettava asuntola henkilökuntaa varten. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15318: Asuntolaa tarvitaan myös omaisiaan viikonlop- 800 000 markkaa Itä-Suomen ev.lut.
15319: puina tervehtimään tulevien perheiden majoi- Jengi- ja Katulähetys ry:n ylläpitämän
15320: tukseen. Asunnon puuttuminen estää paitsi ar- Lehtomäen narkomaanikodin työnteki-
15321: kipäiväisen toiminnan myös toiminnan luon- jäasuntolaa varten.
15322: nollisen kasvun.
15323:
15324: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15325:
15326: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15327: 1634 1990 vp.
15328:
15329: Raha-asia-aloite n:o 1525
15330:
15331:
15332:
15333:
15334: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholistien ja narkomaa-
15335: nien hoitokodin käyttökustannuksiin Parkanossa
15336:
15337:
15338: Eduskunnalle
15339:
15340: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien hoitokotien toimintaa vaikeuttaa usein se, että
15341: huollosta annettua lakia (96/61) muutettiin niiden rahoitus on epävarmana pohjalla, usein
15342: 31.12.1974 annetulla lailla (1108174) siten, että täysin vapaaehtoisten avustusten varassa.
15343: mm. yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien ai- Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys -niminen
15344: neiden väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voidaan yhdistys on perustanut Parkanoo kuntaan hoi-
15345: myöntää avustusta perustamis- ja käyttökus- tokodin alkoholisteille ja narkomaaneille. Hoi-
15346: tannuksiin valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. tokoti sijaitsee Parkanoo kunnalta hankitulla
15347: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutuskes- Kirjaskylän koululla, jonka hoitoon hakeutu-
15348: kuksessa ovat saavuttaneet monet kristillisellä neet ovat talkootyönä kunnostaneet asuntola-
15349: pohjalla toimivat hoitokodit, joissa otetaan tarkoitukseen sopivaksi.
15350: huomioon alkoholistin koko elämäntilanne ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15351: hänen kokonaispersoonallisuutensa. Maaham-
15352: me onkin perustettu useita alkoholistien ja nar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15353: komaanien hoitokoteja, joissa vapaaehtoisesti 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
15354: hoitoon hakeutuvilla on mahdollisuus kevyttä markkaa käytettäväksi Suomen ev.lut.
15355: työtä vastaan saada ylläpito ja mahdollisuus vä- jengi- ja katulähetys -nimisen yhdistyk-
15356: hitellen tapahtuvaan kuntotukseen ja vapau- sen Parkanossa sijaitsevan hoitokodin
15357: tumiseen alkoholin väärinkäytöstä. Tällaisten käyttökustannuksiin.
15358:
15359: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15360:
15361: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15362: 1990 vp. 1635
15363:
15364: Raha-asia-aloite n:o 1526
15365:
15366:
15367:
15368:
15369: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirkkolammen ruoppaa-
15370: miseen ja kunnostamiseen Rovaniemellä
15371:
15372:
15373: Eduskunnalle
15374:
15375: Kirkkolampi on syntynyt veden noustua Va- vesipiirin laatiman suunnitelman 18.3.1985 sekä
15376: lajaskosken padotuksen takia Kirkonkankaan Suunnittelukeskus Oy:n laatiman Kirkkolam-
15377: ja Veitikanharjun väliselle alavalle niittyalueel- men puiston suunnitelman 18.3.1985. Suunni-
15378: le. Lampi on nykyisellään hyvin matala ja rehe- telmien hyväksymisen yhteydessä kaupunki on
15379: vöitynyt, ja veden ollessa alimmillaan sen poh- sitoutunut suorittamaan mm. Kirkkolammen
15380: jasta on laajoja alueita ollut vedenpinnan ylä- täyttöalueen suojapenkereiden rakentamisen
15381: puolella. Kirkkolammessa ei ole lammen läpi sekä alueen viimeistely- ja istutustyöt sekä vas-
15382: tapahtuvaa virtaamaa, ja sen veden vaihtuvuus taamaan rakentamistyön valmistuttua käyttö-
15383: on erittäin vähäinen. Rehevöityneenä, matalana ja kunnossapitokustannuksista. Lapin vesipii-
15384: ja seisovavetisenä lammikkona siitä on muo- rin suoritettaviksi töiksi on sovittu Kirkkolam-
15385: dostumassa haiseva lätäkkö. Osittain tämä on men ruoppaus ja ruoppausmassojen sijoittelu
15386: jo tapahtunut. viherrakentamisalueelle, pohjapadon rakenta-
15387: Lapin vesipiiri on laatinut 27.11.1984 päivä- minen patolaitteineen sekä vesijohtolinjan ja
15388: tyn suunnitelman, jossa vedenkorkeusvaihtelut pumppaamon rakentaminen sähkötöitä lukuun
15389: on esitetty rajoitettavaksi pohjapadolla ja lam- ottamatta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio
15390: men matalimmat osat ruopattavaksi. Veden on nykyisen kustannustason mukaan n. 1,8
15391: vaihtuvuutta parannetaan pumppaamaila lam- milj. mk, josta valtion osuus on n. 750000 mk.
15392: peen lisävettä Kemijoesta sulan veden aikana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15393: Suunnitelman mukaan ruopattavat massat, jot- nioittaen,
15394: ka ovat huomattavalta osin liejua, sijoitetaan
15395: lammen ympärille rakennettujen suojapenkerei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15396: den taakse. Kaupunki on puolestaan teettänyt 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15397: Kirkkolampea ympäröivän puiston suunnitel- 35.25.77 750 000 markkaa Kirkkolam-
15398: man. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Lapin men kunnostamiseen Rovaniemellä.
15399: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15400:
15401: Jorma Fred Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
15402: 1636 1990 vp.
15403:
15404: Raha-asia-aloite n:o 1527
15405:
15406:
15407:
15408:
15409: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöstön palkkaa-
15410: miseksi Hämeen lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimis-
15411: toon
15412:
15413: Eduskunnalle
15414:
15415: Lääninhallituksesta on tarkoitus tehdä Ympäristövaikutusten arviointimenettely suur-
15416: 1.1.1992 uuden ympäristölupajärjestelmän mu- ten tiehankkeiden ja kaavoituksen yhteydessä
15417: kainen lupaviranomainen. Lääninhallitusten tu- on myös jatkuvasti lisääntymässä, sillä Suomes-
15418: lisi saada käsiteltyä vireillä olevat ilmansuoje- sa aletaan toteuttaa yhdistyneiden Kansakun-
15419: luilmoitukset, ongelmajätteiden käsittelyluvat tien edellyttämää kestävän kehityksen periaatet-
15420: ja kiinteistöjen jätehuoltosuunnitelmat vuoden ta. YVA-menettelyn kunnollinen toteuttaminen
15421: 1991 aikana. Tämä on ympäristönsuojelutoi- edel1yttää ympäristönsuojelutoimiston luon-
15422: miston nykyisillä voimavaroilla täysin mahdo- nonsuojelun vastuualueelle lisää voimavaroja.
15423: tonta. Ilmansuojeluilmoituksia on vireillä noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15424: 150 ja ympäristönsuojelutoimisto on pystynyt nioittaen,
15425: vuodessa käsittelemään noin 40 laitoksen ilmoi-
15426: tukset. Jätehuoltosuunnitelmia on vireillä noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15427: 40, mikä myös vastaa yli yhden vuoden työpa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15428: nosta. Lisäksi Ekokem Oy:n laajennuksen lupa- 26.05.01 450 000 markan lisämäärära-
15429: käsittely on parhaillaan vireillä. Tämä ja raken- han henkilöstön palkkaamiseksi Hä-
15430: tamisen valvonta sitovat moniksi kuukausiksi meen lääninhallituksen ympäristönsuo-
15431: yhden henkilön koko työpanoksen. jelutoimistoon.
15432:
15433: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15434:
15435: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
15436: 1990 vp. 1637
15437:
15438: Raha-asia-aloite n:o 1528
15439:
15440:
15441:
15442:
15443: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen kor-
15444: kotukiajan jatkamiseen
15445:
15446:
15447: Eduskunnalle
15448:
15449: Opiskelijat muodostavat suurimman yksittäi- asemaan olisi korkotuen jatkaminen nykyistä
15450: sen joukon taloudellisesti heikoimmassa ase- pitempään valmistumisen jälkeen. Valtion osal-
15451: massa olevista kansalaisista. Monet opiskelunsa listuminen opintolainan koron maksamiseen
15452: päättäneet nuoret joutuvat toteamaan, ettei hei- puolentoista vuoden sijasta kolmen vuoden
15453: dän tilanteensa välttämättä parane ensimmäisi- ajan valmistumisesta lukien olisi merkittävä
15454: nä työelämään siirtymisen jälkeisinä vuosina- helpotus erityisesti useamman vuoden täysi-
15455: kaan. Samanaikaisesti kun asumisen järjestämi- määräistä lainaa saaneille valmistuneille.
15456: nen ja mahdollisesti perheen perustaminen vaa- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun-
15457: tivat taloudellisia uhrauksia, vaikeutuu opinto- nioittavasti,
15458: lainaa ottaneen tilanne valtion korkotuen lak-
15459: kaamisen myötä. Korkotukea maksetaan nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15460: sin puolitoista vuotta valmistumisen jälkeen. 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
15461: Valtion korkotuen lakkaaminen tuo vastaval- 29.39.52 lisäyksenä 29 300 000 markkaa
15462: mistuneelle taloudellista lisärasitetta hyvin opintotukilain (28172) mukaisen opinto-
15463: epäedulliseen aikaan. Opiskelijat kärsivät siis lainojen korkotuen jatkamiseksi 1. 7.
15464: vielä opiskelunsa päätettyään nykyisen opinto- 1991 alkaen kolme vuotta opintojen
15465: tukijärjestelmän lainapainotteisuudesta. Hel- päättymisajankohdasta.
15466: posti toteutettava parannus opintovelkaisten
15467:
15468: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15469:
15470: Jukka Gustafsson Riitta Myller Pentti Lahti-Nuuttila
15471:
15472:
15473:
15474:
15475: 28 200052Y
15476: 1638 1990 vp.
15477:
15478: Raha-asia-aloite n:o 1529
15479:
15480:
15481:
15482:
15483: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopistojen
15484: opiskelijoiden opintososiaalisten etujen tasavertaistamiseksi
15485:
15486:
15487: Eduskunnalle
15488:
15489: Laki kansanopistojen valtionavusta annetun Kaikkiaan kansanopistojen pitkillä oppijak-
15490: lain muuttamisesta toi voimaan tullessaan osal- soilla opiskelee vuosittain noin 6 000 henkeä,
15491: le kansanopiston opiskelijoista keskiasteen op- joista 115 sijoittuu tuen piiriin. Kokonaan tuen
15492: pilaitoksiin rinnasteiset opintososiaaliset edut. ulkopuolelle jääviä opiskelijoita on määrällises-
15493: Ammatillista peruskoulutusta sekä perus- ti vähän, noin 4 500 henkeä.
15494: koulu- ja lukio-opetusta antavien linjojen opis- Ongelma on tunnustettu mm. opetusministe-
15495: kelijoiden opetuksesta, asumisesta, ruokailusta riön aikuiskoulutuksen johtoryhmän 69 kohdan
15496: ja matkoista koituvat kulut siirtyivät 1.8.1989 toimenpideohjelmassa. Vaihtoehtoiset esitykset
15497: alken yhteiskunnan maksettaviksi. Muiden lin- ongelman poistamiseksi ovat olemassa.
15498: jojen opiskelijoille opiskelu on yhä maksullista. Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
15499: Uudistus on johtanut sekä opiskelijoiden että nioittaen,
15500: opistojen kannalta koulutuspoliittisen eriarvoi-
15501: suuden lisääntymiseen. Opiskelukustannukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15502: vaihtelevat opistojen sisällä voimakkaasti opin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15503: tosuunnan valinnasta riippuen. Osalle opiskeli- 29.39.55 30 000 000 markkaa kansan-
15504: joista opiskelu, asuminen ja ruokailu on mak- opistojen opiskelijoiden opintososiaalis-
15505: sutonta. Toiset samassa oppilaitoksessa opiske- ten etujen tasavertaistamiseksi.
15506: levat taas joutuvat vastaamaan kaikista kustan-
15507: nuksista omaehtoisesti.
15508:
15509: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15510:
15511: Jukka Gustafsson Juho Sillanpää
15512: Esko Almgren Aino Pohjanoksa
15513: Tapio Holvitie
15514: 1990 vp. 1639
15515:
15516: Raha-asia-aloite n:o 1530
15517:
15518:
15519:
15520:
15521: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknilli-
15522: sen oppilaitoksen laajennukseen
15523:
15524:
15525: Eduskunnalle
15526:
15527: Tampereen teknillinen oppilaitos on maan Kokonaiskustannuksiltaan 54 miljoonan
15528: toiseksi suurin teknillinen oppilaitos, jossa on markan rakennushanke on jaettu kolmeen vai-
15529: useita koko maata palvelevia opetusaloja. Sen heeseen, joista kiireeliisin ruokailu- ja opetusti-
15530: tehtävänä on huolehtia tuotantoelämän vaati- lojen osuus on 15,5 mmk. Kaksi seuraavaa vai-
15531: man ammattityövoiman perus- ja jatkokoulu- hetta olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa en-
15532: tuksen riittävyydestä. Tämän merkitys koros- simmäisen vaiheen jälkeen keskeytyksettä ja ot-
15533: tuu voimakkaan rakennemuutosvaiheen aika- taa huomioon seuraavien vuosien rahoitussuun-
15534: na, ja oppilaitoksen riittävät toimintaedellytyk- nitelmissa.
15535: set tulee turvata. Oppilaitos on varautunut Tampereen teknillisen oppilaitoksen lisätilan
15536: myös ammattikorkeakoulutoimintaan, joka tarve aiheutuu aikuiskoulutuksen lisääntymises-
15537: edellyttää soveltavaa tutkimus- ja kehitystoi- tä, valtakunnallisen opettajankoulutuksen
15538: mintaa. Riittävien toimintaresurssien ja henki- käynnistymisestä, teknologian nopeasta kehi-
15539: löstön saaminen on välttämätöntä ammattikor- tyksestä ja sen aiheuttamista muutostarpeista,
15540: keakoulutason ylläpitämiseksi. Voimakkaasti uuden lainsäädännön oppilaitoksille siirtämästä
15541: 1990-luvulla kasvamassa oleva jatko- ja täyden- päätöksenteosta ja sen edellyttämästä valmiste-
15542: nyskoulutus lisää niin henkilö- kuin muidenkin lu- ja suunnittelutyöstä sekä oppilashallinnon
15543: toimintaresurssien tarvetta. lisääntymisestä. Aloitettu hankkeen suunnittelu
15544: Rakennemuutostyöryhmän kannanotossa tulisi tehdä loppuun ja käynnistää rakentami-
15545: Tampereen kehittämisehdotusten toteuttami- nen jo vuonna 1991.
15546: seen suositettiin määrärahan varaamista vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15547: den 1989 tulo- ja menoarvioon Tampereen tek-
15548: nillisen oppilaitoksen lisärakennushanketta var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15549: ten. Huolimatta siitä, että erityisesti keittiö- ja 1991 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
15550: ruokailutiloja käsittävää osaa hankkeesta voi- markan määrärahan Tampereen teknil-
15551: daan pitää kiireellisenä mm. työsuojelusyistä, ei lisen oppilaitoksen lisärakennushank-
15552: hankkeelle ole osoitettu määrärahoja valtion keen aloittamiseen.
15553: vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä.
15554:
15555: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15556:
15557: Jukka Gustafsson Anneli Taina Kimmo Sasi
15558: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Maijala
15559: Reijo Lindroos Timo Roos Matti Hokkanen
15560: Heikki A. Ollila Jorma Rantanen Lea Mäkipää
15561: Erkki Pystynen
15562: 1640 1990 vp.
15563:
15564: Raha-asia-aloite n:o 1531
15565:
15566:
15567:
15568:
15569: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen keskus-
15570: museoyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
15571:
15572:
15573: Eduskunnalle
15574:
15575: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- omiaan lisäämään Työväen keskusmuseon ku-
15576: tyksessä on varattu Työväen keskusmuseoyh- luja moniin paikallisesti toimiviin museoihin
15577: distys ry:n toiminnan tukemiseen 300 000 mark- verrattuna.
15578: kaa. Tämä summa ei kuitenkaan riitä katta- Kansainvälisessä vertailussa Työväen keskus-
15579: maan edes kaikkein välttämättömimpiä meno- museoyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen haet-
15580: eriä. Kuten allekirjoittaneet ovat kuluvan vuo- tukin määräraha on todella vaatimaton, sillä
15581: den helmikuussa jätetyssä raha-asia-alaitteessa työväen perinteen ja työn historian alueilla toi-
15582: esittäneet, jo yksinomaan museon henkilöstö- mivien keskusmuseoiden saarnat avustukset
15583: menot ovat vuonna 1991 noin 400 000 mark- muualla Euroopassa ovat Suomen rahaksi muu-
15584: kaa. Tämän lisäksi lähinnä museoesinevaraston tettuina kauttaaltaan useita miljoonia markko-
15585: vuokrakuluista koostuvat kiinteistömenot tule- ja. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa Työväen
15586: vat olemaan noin 150 000 markkaa. Näin ollen keskusmuseota vastaava laitos saa jo yksin-
15587: esitetty 700 000 markan määräraha Työväen omaan sij oituspaikkakunnaltaan kymmenker-
15588: keskusmuseoyhdistys ry:n toiminnan turvaami- taisen avustuksen Suomen valtiolta Työväen
15589: seksi sisältää siis vain kaikkein välttämättömim- keskusmuseoyhdistys ry:lle esitettyyn avustuk-
15590: mät menot. Tästä määrärahasta tinkiminen seen verrattuna. Euroopan yhdentyessä myös
15591: merkitsee koko Työväen keskusmuseon toimin- oman kulttuuriperinteemme säilyminen on tur-
15592: taedellytysten vaarantamista. vattava, eikä se ole mahdollista muuten kuin
15593: Esitetty 700 000 markan kokonaismääräraha turvaamalla valtakunnallisten keskusmuseoi-
15594: Työväen keskusmuseoyhdistys ry:n toiminnan demme toimintaedellytykset.
15595: turvaamiseksi ei ole edes Suomen olosuhteissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15596: kohtuuttoman suuri. Esimerkiksi hiljattain jul- nioittavasti,
15597: kistetun Suomen museoliiton laatiman uuden
15598: jäsentilaston mukaan Suomen museot saivat jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15599: vuonna 1989 kaikki valtionavustukset yhteen 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
15600: laskien keskimäärin 835 878 markkaa avustus- kan lisämäärärahan Työväen keskusmu-
15601: ta. Kuitenkin Työväen keskusmuseoyhdistys seoyhdistys ry:n toiminnan turvaami-
15602: ry:n toimialueena on koko Suomi, mikä on seksi.
15603:
15604: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15605:
15606: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
15607: 1990 vp. 1641
15608:
15609: Raha-asia-aloite n:o 1532
15610:
15611:
15612:
15613:
15614: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen keskus-
15615: museon perustamisen selvitys- ja suunnittelutyöhön
15616:
15617:
15618: Eduskunnalle
15619:
15620: Suomeen on muun Euroopan tavoin suunni- nukset 1, 2 ja 5, tulisi rakennushistorialliseen ja
15621: teltu työväenperinteeseen ja työn historiaan eri- -tekniseen selvitystyöhön sekä arkkitehtoniseen
15622: koistuneen Työväen keskusmuseon perusta- ja museotekniseen suunnittelutyöhön osoittaa
15623: mista 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Tällä ensi vaiheessa yhteensä 1 000 000 markkaa käy-
15624: alueella Suomi on kuitenkin jäänyt auttamatto- tettäväksi ensisijaisesti henkilöstön palkkauk-
15625: masti muista Euroopan teollistuneista maista sesta ja ulkopuolisten palvelusten käytöstä ai-
15626: jälkeen, sillä kehitys on useissa muissa Euroo- heutuviin kustannuksiin.
15627: pan maissa johtanut alan kansallisten keskus- Täysipainoisesti toimivan valtakunnallisen
15628: museoiden perustamiseen 1980-luvun kuluessa. Työväen keskusmuseon organisaation, museaa-
15629: Sen sijaan Suomessa ei useista Työväen keskus- listen toimintojen ja atk-järjestelmän suun-
15630: museo -hanketta kannattavista ja kiirehtivistä nittelu- ja rakennustyö edellyttää puolestaan
15631: lausunnoista - esimerkiksi opetusministeriön 650 000 markan määrärahaa, josta 500 000
15632: asettamien työväenperinnetyöryhmä I:n jättä- markkaa tulee varata henkilöstömenoihin ja
15633: mä komiteanmietintö 1981:7 ja työväenperinne- 150 000 markkaa suunnittelun edellyttämiin lai-
15634: työryhmä II:n muistio 1984:43 - huolimatta tehankintoihin.
15635: ole vielä kyetty osoittamaan riittävää määrära- Esitetyt kustannukset eivät ole luonteeltaan
15636: haa hankkeen edellyttämän kokonaisvaltaisen jatkuvia, mutta toisaalta ne eivät myöskään ole
15637: suunnittelun ja museon varsinaisen perustami- jaettavissa useisiin ajallisesti peräkkäisiin osiin.
15638: sen toteuttamiseksi. Työväen keskusmuseoyh- Museon varsinaista perustamista edeltävä pe-
15639: distys ry:n valtiolta ja myös muilta yhteisöiltä rusteellinen selvitys- ja suunnittelutyö on kui-
15640: saaduilla avustuksilla on kyetty pitämään ai- tenkin omiaan vähentämään kustannuksia mu-
15641: noastaan eräitä välttämättömimpiä, Suomen seon konkreettisessa toteutusvaiheessa.
15642: kulttuuriperinteen säilymiselle ehdottoman tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15643: keitä toimintoja käynnissä. nioittavasti,
15644: Työväen keskusmuseon varsinainen perusta-
15645: minen edellyttää ratkaisua museon pysyvistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15646: toimitiloista ja niihin liittyvien suunnitelmien 1991 tulo- ja menoarvioon 1650000
15647: laatimista. Mikäli Työväen keskusmuseon pysy- markan määrärahan osoitettavaksi Työ-
15648: viksi toimitiloiksi päätetään osoittaa julkisuu- väen keskusmuseoyhdistys ry:l/e Työ-
15649: dessa voimakkaasti esillä olleet Tampereen Fin- väen keskusmuseon perustamisen edel-
15650: laysonin tehdasalueen vanhimmat tehdasraken- lyttämiin selvitys- ja suunnittelu työhön.
15651:
15652: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15653:
15654: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen Erkki Pystynen
15655: Reijo Lindroos Marjatta Stenius-Kaukonen Iiris Hacklin
15656: Pertti Lahtinen Raimo Vuoristo Jukka Roos
15657: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen Antti Kalliomäki
15658: Aarno von Bell Jouni Backman Kari Rajamäki
15659: Marja-Liisa Tykkyläinen Lea Savolainen Riitta Myller
15660: Jouko Skinnari
15661: 1642 1990 vp.
15662:
15663: Raha-asia-aloite n:o 1533
15664:
15665:
15666:
15667:
15668: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Työväen
15669: Teatterille
15670:
15671:
15672: Eduskunnalle
15673:
15674: Vuosi 1991 on Tampereen Työväen Teatterin neen vuoden 1990 loppuun mennessä paase-
15675: 90-vuotisjuhlavuosi. Tämä valtakunnallisesti mään noin 1,0 miljoonan markan alijäämän ko-
15676: merkittävä teatteri toivoo voivansa vapauttaa konaismäärään. Teatterin tavoitteena on saat-
15677: yleisön käyttöön nyt taloudellisista syistä pidä- taa toiminta mahdollisimman nopeasti sille
15678: tettyinä olleet täydet voimavarat. Tampereen kuuluvaan asemaan sekä tamperelaisittain että
15679: Työväen Teatterin uuden teatteritalon myötä valtakunnallisesti katsottuna.
15680: alkanut voimakas toiminnan kasvu synnytti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15681: vuosina 1985-88 3,6 miljoonan markan ali- nioittaen,
15682: jäämän, jonka syntyyn myös valtion avustuk-
15683: sen jälkeenjääneisyys vaikutti. Vuonna 1989 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15684: aloitetut talouden tervehdyttämistoimenpiteet 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15685: ovat supistaneet lainavaroin katetun alijäämän 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
15686: 1, 7 miljoonaan markkaan. Opetusministeriön Tampereen Työväen Teatterin toimin-
15687: myöntämän lisämäärärahan ja jatkettujen ter- taan.
15688: vehdyttämistoimenpiteiden seurauksena tulta-
15689:
15690: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15691:
15692: Jukka Gustafsson Raimo Vuoristo Jukka Roos
15693: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen Antti Kalliomäki
15694: Aarno von Bell Jouni Backman Liisa Jaakonsaari
15695: Reijo Lindroos Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
15696: Jouko Skinnari Jorma Rantanen Lea Savolainen
15697: Erkki Pystynen Riitta Myller
15698: 1990 vp. 1643
15699:
15700: Raha-asia-aloite n:o 1534
15701:
15702:
15703:
15704:
15705: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Nuorisokir-
15706: jallisuuden Instituutin toiminnan tukemiseen
15707:
15708:
15709: Eduskunnalle
15710:
15711: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Vastaavissa pohjoismaisissa laitoksissa val-
15712: kannatusyhdistyksen ylläpitämä Suomen Nuo- tionapu on Suomeen nähden nelinkertainen.
15713: risokirjallisuuden Instituutti (SNI, per. 1978) Vuoden 1990 talousarviossa SNI:n palkkausme-
15714: on maamme ainoa lasten- ja nuortenkirjallisuu- not kohoavat 562 000 markkaan.
15715: den tallennus-, tiedotus- sekä tutkimuskeskus ja Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa
15716: alan valtakunnallinen vastuulaitos. Sen keskei- (momentille 29.90.52) on Suomen Nuorisokir-
15717: sin tehtävä on nuorisokirjallisuuden arvostuk- jallisuuden Instituutin (SNI) kannatusyhdistys
15718: sen nostaminen ja erityisesti sen tutkimuksen ry:lle osoitettu 400 000 markkaa.
15719: edistäminen. SNI:n tehtävät - lasten- ja nuortenkirjalli-
15720: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden opetus ja suuden ja sitä koskevan tutkimuksen keruu,
15721: tutkimus on kaikkialla maailmassa vilkastunut, alan kotimainen ja ulkomainen tietopalvelu,
15722: ja nuorisokirjallisuudesta on tullut kiinteä osa tutkimus- ja julkaisutoiminta sekä lastenkirja-
15723: korkeakoulujen ohjelmia. Myös alan harrasta- taiteen kokoelman hoito ja kartutus - ovat
15724: jien määrä on lisääntynyt huomattavasti viime kasvaneet yli laitoksen resurssien (3 työnteki-
15725: vuosikymmeninä. Yhteistyö kotimaisten ja ul- jää). Ilman henkilökuntalisäystä ja valtionavus-
15726: komaisten tiedeyhteisöjen, alan laitosten, tutki- tuksen korotusta SNI ei pysty täyttämään tehtä-
15727: joiden ja harrastajien välillä on vilkasta. Jotta viään puhumattakaan yhä kansainvälisemmäksi
15728: SNI voisi palvella kaikkia näitä tahoja, on sen muuttuvan palvelun parantamisesta.
15729: taloudellisia toimintaedellytyksiä parannettava. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15730: Vuodesta 1985lähtien ovat SNI:n henkilökun- nioittaen,
15731: taan kuuluneet toiminnanjohtaja, kirjastonhoi-
15732: taja ja toimistosihteeri. Henkilökuntaa on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15733: tenkin työmäärään nähden liian vähän. Laitok- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
15734: seen on välttämättä saatava kirjastovirkailija 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
15735: sekä tiedottaja. Esimerkiksi vastaavassa laitok- Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituu-
15736: sessa Ruotsissa, Svenska Barnbokinstitut (SBI, tin toiminta-avustukseksi.
15737: per. 1965), toimii kymmenkunta työntekijää.
15738:
15739: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15740:
15741: Jukka Gustafsson Raimo Vuoristo Jukka Roos
15742: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen Antti Kalliomäki
15743: Aarno von Bell Jouni Backman Liisa Jaakonsaari
15744: Reijo Lindroos Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
15745: Jouko Skinnari Jorma Rantanen Lea Savolainen
15746: Aino Pohjanoksa Riitta U osukaineo
15747: 1644 1990 vp.
15748:
15749: Raha-asia-aloite n:o 1535
15750:
15751:
15752:
15753:
15754: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiinteistö Oy Atalpan
15755: liikuntatilojen lainanhoitokustannuksiin
15756:
15757:
15758: Eduskunnalle
15759:
15760: Kiinteistö Oy Atalpan osakkaina ovat Tampe- liikuntaan ilman valtion rahoitusta, kun muilla
15761: reen kaupunki, Tampereen Opiskelijatuki ry., paikkakunnilla valtio pääsääntöisesti tarjoaa ti-
15762: Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö (TOAS), lat opiskelijaliikunnan käyttöön. On perusteltua,
15763: Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (TAMY), että valtio tukee myös tamperelaista opiskelijalii-
15764: Tampereen ev .lut. seurakunnat ja Tampereen kuntaa niin, että Kiinteistö Oy Atalpa voi tule-
15765: yliopiston tukisäätiö. Atalpan liikuntatilat val- vaisuudessakin tarjota hyviä palveluitaan opis-
15766: mistuivat 31.8.1987, jonka jälkeen Tampereen kelijoille.
15767: yliopiston ja monen muun oppilaitoksen opiske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15768: lijat ovat voineet harjoittaa liikuntaa hyvissä ti- nioittaen,
15769: loissa. Atalpa on kuitenkin taloudellisissa vai-
15770: keuksissa, koska lainanhoitokustannukset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15771: nousseet oletettua korkeammiksi mm. opetusmi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15772: nisteriön hylättyä alustavat piirustukset, jonka 29.91.50 lisäyksenä yhteensä 2000000
15773: johdosta rakennustyö viivästyi. Tampereelle on markkaa Kiinteistö Oy Atalpan liikunta-
15774: vihdoin saatu kunnolliset liikuntatilat opiskelija- tilojen lainanhoitokustannuksiin.
15775: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15776:
15777: Jukka Gustafsson Jukka Roos
15778: Anssi Rauramo Antti Kalliomäki
15779: 1990 vp. 1645
15780:
15781: Raha-asia-aloite n:o 1536
15782:
15783:
15784:
15785:
15786: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden kaupungin
15787: vedenhankintaprojektiin
15788:
15789:
15790: Eduskunnalle
15791:
15792: Oriveden kaupunki on tehnyt esityksen, että päävedenottamoa kuormittamaan yli normaali-
15793: suunniteltu vedenhankintaprojekti Kiviharju- oton. Pohjavesien ollessa yleisestikin erityisen
15794: ariveden keskusta Juupajoen yhdysvesijohtoi- alhaalla selvittiin tilanteesta lähinnä juuri sopi-
15795: neen voitaisiin toteuttaa valtion vesihuoltotyö- vaan aikaan tulleiden talvisateiden ansiosta.
15796: nä vuosina 1991-92. Hankkeen kokonaiskus- Mikäli saastunutta Naarajoen ottamoa ei olisi
15797: tannus on noin 13 miljoonaa markkaa, josta saatu uudelleen käyttöön, olisi vedenjakelua
15798: valtion vesihuoltotyöosuus noin 4,4 miljoonaa jouduttu säännöstelemään. Laadun suhteen
15799: markkaa. Naarajoen vesi luokitellaan mangaaniarvoltaan
15800: Vedenhankintaprojekti on Oriveden kaupun- vesilaitoksen raakavetenä huonoksi.
15801: gille erittäin tärkeä siitä yksinkertaisesta syystä, Oriveden kaupunki on toivonut, että ko.
15802: että kaupungin nykyiset vesivarat eivät tule lä- kohteelle voitaisiin osoittaa vuoden 1990 lisä-
15803: hivuosina riittämään kehittyvän, kasvavan kau- budjetissa aloitusmääräraha ja että itse päära-
15804: pungin tarpeisiin. Samoin lisää vedentarvetta hoitus voitaisiin hoitaa valtion tulo- ja menoar-
15805: tulee aiheuttamaan haja-asutusalueen vesittä- vioteitse vuonna 1991 maa- ja metsätalousmi-
15806: minen, joka tulee käynnistymään välittömästi nisteriön pääluokkaan kuuluvana ns. puhdasve-
15807: alullaan olevan haja-asutusalueen vesihuolto- sihankkeena.
15808: suunnitelman valmistuttua. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15809: Oriveden kaupungin vesilaitoksen jakeluve- nioittaen,
15810: den osalta tilanne on erityisen kriittinen. Syys-
15811: kuussa 1989 sattunut viemärivahinko osoitti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15812: konkreettisen ikävällä tavalla asiantilan vaka- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15813: vuuden. Saastuneen Naarajoen vedenottamon 30.40.31 4 400 000 markkaa Oriveden
15814: ollessa pois käytöstä jouduttiin Yröskulman kaupungin vedenhankintaprojektiin.
15815:
15816: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15817:
15818: Jukka Gustafsson Lea Savolainen
15819: 1646 1990 vp.
15820:
15821: Raha-asia-aloite n:o 1537
15822:
15823:
15824:
15825:
15826: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieltä n:o 277
15827: (Kivijärventie) johtavan tien perusparantamiseen Yläjärvellä
15828:
15829:
15830: Eduskunnalle
15831:
15832: Puolustusvoimien tutkimuskeskukselle maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15833: tieltä n:o 277 johtavan tien (Kivijärventie, Ylö- nioittaen,
15834: järvi) perusparantaminen on nähty paikallisten
15835: asukkaiden ja Yläjärven kunnan taholta kiireel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15836: listä toteuttamista vaativana hankkeena. 1991 tulo- ja menoarvioon 1100 000
15837: Hanke olisi nopeasti toteuttavissa siten, että markkaa käytettäväksi maantieltä n:o
15838: kunta huolehtisi maan lunastamisesta. Puolus- 277 johtavan tien (Kivijärventie) perus-
15839: tusvoimien tutkimuskeskus osallistuisi hank- parantamiseen.
15840: keeseen omalla osuudellaan ja tiekunta saisi
15841: hankkee~·.~~n myös valtion rahaa.
15842:
15843: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15844:
15845: Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
15846: 1990 vp. 1647
15847:
15848: Raha-asia-aloite n:o 1538
15849:
15850:
15851:
15852:
15853: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseen Val-
15854: tionrautateiden henkilöliikenteestä
15855:
15856:
15857: Eduskunnalle
15858:
15859: Liikelaitoslakia laadittaessa hyväksyttiin pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15860: riaate, että TMA:ssa korvataan henkilöliiken- nioittaen,
15861: teelle alhaisempien tariffien osuus ja erilaisin
15862: sosiaalisin perustein myönnetyt alennukset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15863: Tulo- ja menoarvioon tuleekin myöntää 25 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15864: miljoonan markan lisämääräraha käytettäväksi 31.57.40 25 000 000 markkaa lisämää-
15865: henkilöliikenteen ylläpidosta aiheutuvan las- rärahana käytettäväksi Valtionrautatei-
15866: kennallisen liiketaloudellisen alijäämän korvaa- den henkilöliikenteen liiketaloudellisen
15867: miseen, jotta lippujen hinnat voidaan pitää alijäämän korvaamiseen.
15868: kohtuullisina. Myös opiskelijoiden ja muiden
15869: erityisryhmien alennusliput tulee turvata sa-
15870: moin kuin maakuntien yhteydet.
15871:
15872: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15873:
15874: Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
15875: 1648 1990 vp.
15876:
15877: Raha-asia-aloite n:o 1539
15878:
15879:
15880:
15881:
15882: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta taantuvien teolli-
15883: suusalueiden tukikokeiluun Tampereella, Nokialla ja Orive-
15884: dellä
15885:
15886: Eduskunnalle
15887:
15888: Tampereen ja sen monien lähikuntien työttö- Työttömyyden laajuuden ja rakenteen vai-
15889: myysaste on ollut jatkuvasti hyvin korkea: keudet huomioon ottaen erityismäärärahan
15890: Tampereella yli 8 prosenttia. Lyhyellä aikavälil- suuruuden tulisi olla 8 miljoonaa markkaa.
15891: lä vaikea työttömyystilanne tulee jatkumaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15892: jos ei kaikkia mahdollisia ja uusia toimenpiteitä nioittaen,
15893: tilanteen parantamiseksi tehdä.
15894: Edellä esitettyihin näkökohtiin liittyen työt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15895: tömyyden vähentämiseksi ja vaikeiden rakenne- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
15896: muutosongelmien lieventämiseksi olisi tarpeen 32.51.46 8 000 000 markkaa vaikeuksis-
15897: ja perusteltua saada ainakin Tamperetta, No- su olevien teollisuusalueiden tukikokei-
15898: kiaa ja Orivettä koskevaksi ns. vaikeuksissa ole- luun Tampereella, Nokialla ja Orive-
15899: vien teollisuuspaikkakuntien tukikokeilu. dellä.
15900:
15901: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15902:
15903: Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
15904: 1990 vp. 1649
15905:
15906: Raha-asia-aloite n:o 1540
15907:
15908:
15909:
15910:
15911: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta elatusvelvollisten
15912: taloudellisen aseman parantamiseksi
15913:
15914:
15915: Eduskunnalle
15916:
15917: Ennen verouudistusta eli vuonna 1988 elatus- kyään pidetään hyvin tärkeänä, että erolasten
15918: velvolliset saivat tukea kahden eri vähennyksen yhteydet erossa asuvaan vanhempaan säilyvät
15919: kautta. Kunnallisverotuksessa oli elatusvelvolli- kiinteänä lapsi-vanhempi-suhteena ja toteutu-
15920: suusvähennys, jonka suuruus oli suoritettu ela- vat mm. runsaan tapaamisoikeuden ja yhteis-
15921: tusavun maara, kuitenkin enintään 3 500 huollon merkeissä. Kuitenkin elatusvelvollisia
15922: mk/lapsi. Valtionverotuksessa oli elatusvelvol- kohdellaan verotuksessa lähinnä yksinelävinä,
15923: lisuusvähennys, jonka suuruus oli Yl suoritetus- mikä on ristiriidassa sosiaali- ja perhepoliiittis-
15924: ta elatusavun määrästä, kuitenkin enintään 875 ten pyrkimysten kanssa.
15925: mk/lapsi. Ihanteellisen ja edistyksellisen lain lasten
15926: Verouudistuksen myötä hallituksen tavoittee- huollosta ja tapaamisoikeudesta tulee voida toi-
15927: na oli poistaa molemmat elatusvelvollisuusvä- mia myös käytännössä mahdollisimman hyvin.
15928: hennykset, mutta eduskunnan päätöksillä pää- Verovähennyksillä elatusvelvollisille yhteiskun-
15929: tettiin säilyttää valtionverotuksessa oleva ela- nan tuki on tarkimmin suunnattavissa niille,
15930: tusvelvollisuusvähennys, tosin markkamääräi- jotka lastensa elatuksesta - ja siten myös uu-
15931: sesti paljon pienempänä kuin vuonna 1988. simpien tutkimusten mukaan heidän huollos-
15932: Laajasti jo tuolloin kansanedustajien taholta taan ja hoidostaan - todisteellisesti huolehti-
15933: vaadittiin tuntuvampaakin parannusta. vat.
15934: Tällä hetkellä on siis olemassa valtionverosta Elatusvelvollisuusvähennyksen tasoa tulee
15935: tehtävä elatusvelvollisuusvähennys, jonka suu- nostaa vähintäänkin 50 prosenttia vuodelle
15936: ruus on Ys maksetusta elatusavun määrästä, 1991, jota varten on varattava lisämäärärahaa
15937: kuitenkin enintään 450 mk/lapsi. Käteen jäävä 15 miljoonaa markkaa.
15938: hyöty eli nettohyöty olemassa olevasta vähen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15939: nyksestä on seuraava: 1 lapsi 450 mk/vuosi, 2 nioittaen,
15940: lasta 900 mk/vuosi ja 3 lasta 1350 mk/vuosi.
15941: Jos verrataan vähennyksistä tulevaa hyötyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15942: ennen verouudistusta ja sen jälkeen, voidaan 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
15943: todeta, että elatusvelvollisten saama verovähen- markkaa elatusvelvollisuusvähennyksen
15944: nystuki on alentunut noin yhteen neljäsosaan pienenemisestä elatusvelvollisil/e aiheu-
15945: siitä, mitä he saivat tukea ennen verouudistusta. tuvien taloudellisten menetysten korvaa-
15946: Haluamme korostaa, että elatusvelvollinen- miseksi.
15947: kin on avioeron jälkeen lapsiperheellinen. Ny-
15948:
15949: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15950:
15951: Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre Jouko Skinnari
15952: Kai Kalima Jukka Roos Ilkka Joenpalo
15953: Kyllikki Muttilainen Iiris Hacklin Raimo Vuoristo
15954: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen Antti Kalliomäki
15955: Aarno von Bell Jouni Backman Liisa Jaakonsaari
15956: Reijo Lindroos Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
15957: Jorma Rantanen Lea Savolainen
15958: 1650 1990 vp.
15959:
15960: Raha-asia-aloite n:o 1541
15961:
15962:
15963:
15964:
15965: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan lyhentymi-
15966: sestä johtuvaan lisävirkojen perustamiseen terveydenhuoltoon
15967:
15968:
15969: Eduskunnalle
15970:
15971: Valtioneuvosto ei vahvistaessaan 12.9.1988 massa. Ennen kuin hoidon taso romahtaa ja
15972: valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon ajaudumme todelliseen kriisiin, on tehtävä jo-
15973: suunnitelmat ottanut riittävästi huomioon työ- tain.
15974: ajan lyhennykseen tarvittavia lisävirkoja. Hoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15975: tohenkilöstön virkoja tarvitaan runsaasti sekä nioittaen,
15976: työajan lyhennyksen toteuttamiseen että hoito-
15977: vapaan antamiseen. Koska osittainen hoitova- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15978: paa lyhentää työaikaa, merkitsee tämä jo ole- 1991 tulo- ja menoarvioon 18 000 000
15979: massa olevankin työvoimavajauksen syvene- markkaa työajan lyhentämisen vuoksi
15980: mistä. tarvittavien terveydenhuollon virkojen
15981: Hoitohenkilöstön voimavarat ovat loppu- perustamiseen.
15982: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
15983:
15984: Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen
15985: 1990 vp. 1651
15986:
15987: Raha-asia-aloite n:o 1542
15988:
15989:
15990:
15991:
15992: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimapoliittisen
15993: aikuiskoulutuksen ostopalveluihin
15994:
15995:
15996: Eduskunnalle
15997:
15998: Työvoimapoliittisen koulutuksen kehittämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15999: nen työllisyyden ja työvoimapulan Suomessa on nioittaen,
16000: tärkeää.
16001: Valtion tulo- ja menoarviossa varattu määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16002: raha ei riitä kattamaan 17 000 oppilaan ostopal- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16003: velukustannuksia. Mitä ilmeisimmin laskettu 34.06.51 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
16004: oppilaspäivän hinta perustuu jo vanhentunei- työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
16005: siin palveluhintoihin, joten käytännössä rahaa ostopalveluihin.
16006: tarvitaan enemmän kuin 485 000 000 markkaa.
16007:
16008: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16009:
16010: Jukka Gustafsson Lea Savolainen
16011: 1652 1990 vp.
16012:
16013: Raha-asia-aloite n:o 1543
16014:
16015:
16016:
16017:
16018: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta vajaakuntoisten työ-
16019: hön sijoittamiseen
16020:
16021:
16022: Eduskunnalle
16023:
16024: Suomalainen yhteiskunta ja työelämä tarvit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16025: see jokaisen kansalaisen panosta. Työelämässä nioittaen,
16026: on paljon tehtäviä, jotka sopivat eri tavoin va-
16027: jaakuntoisille ja joiden panos on tärkeä. Työra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16028: joitteisten työllistäminen on sekä yhteiskunnan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16029: että kaikkien kansalaisten etu. 34.50.30 50 000 000 markkaa vajaakun-
16030: Työrajoitteisten määrärahat ovat olleet liian toisten työhön sijoittamiseen.
16031: niukat eivätkä ole lisääntyneet tarpeen mukai-
16032: sesti.
16033:
16034: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16035:
16036: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos Iiris Hacklin
16037: 1990 vp. 1653
16038:
16039: Raha-asia-aloite n:o 1544
16040:
16041:
16042:
16043:
16044: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pirkanmaan
16045: jätteenkäsittelylaitoksen perustamiseen
16046:
16047:
16048: Eduskunnalle
16049:
16050: Etelä-Pirkanmaan kuntien väestöpohja on Etelä-Pirkanmaan jätteenkäsittelylaitos/
16051: 65 500 asukasta. Nykyisillä Etelä-Pirkanmaan WABIO-laitos toteuttaisi Hämeen läänin tavoi-
16052: kaatopaikkoihin perustuvilla jätehuoltoratkai- tesuunnitelmaa teknologisen osaamisen kautta
16053: suilla ei voi olla tulevaisuutta, koska kaatopaik- eli uusia työmahdollisuuksia ylikunnallisella yh-
16054: kojen päästöt ovat hallitsemattomia ja aiheutta- teistyöllä uudella teknologialla Etelä-Pirkan-
16055: vat pohja- ja pintavesistöjen pilaantumista. maalle. Toteutuessaan tämä Etelä-Pirkanmaan
16056: Etelä-Pirkanmaan aluetoimikunnan kuntien käsittelylaitos olisi satelliittilaitoksena koko
16057: (Kylmäkoski, Lempäälä, Pälkäne, Toijala, Ur- maakunnan kattavalle isommalle laitokselle,
16058: jala, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala) on teh- jonka todennäköinen sijoituspaikka olisi Taras-
16059: nyt asiasta selvityksen keväällä 1990 WABIO- teenjärvi Tampereella.
16060: prosessin soveltuvuudesta ja teknistaloudellisis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16061: ta sijoituspaikkavaihtoehdoista Etelä-Pirkan- nioittaen,
16062: maan aluetoimikunnan jäsenkuntien alueella.
16063: WABIO-jätteenkäsittelylaitoksessa pystyttäisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16064: käsittelemään yleinen yhdyskuntajäte, jäteve- 1991 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
16065: denpuhdistamon lietteet, maatalouden lietelan- markkaa Etelä-Pirkanmaan jätteenkä-
16066: nat ja teollisuudessa syntyvä eloperäinen jäte. sittelylaitoksen perustamiseen.
16067: Prosessissa syntyvä biokaasu voitaisiin käyttää
16068: energiana hyödyksi. Käyttökelpoista on myös
16069: syntyvä humusmassa.
16070:
16071: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16072:
16073: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
16074:
16075:
16076:
16077:
16078: 29 200052Y
16079: 1654 1990 vp.
16080:
16081: Raha-asia-aloite n:o 1545
16082:
16083:
16084:
16085:
16086: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen ra-
16087: kentamiseksi erityisesti kasvukeskusalueille
16088:
16089:
16090: Eduskunnalle
16091:
16092: Vuokra-asuntojen väheneminen on vaikeut- vuodelle eivät vielä suuntaa riittävästi käännä,
16093: tanut pieni- ja keskituloisten, kasvukodistaan vaikka osoittavatkin jo kasvua. Vasta noin
16094: irtautuvien nuorten ja elämäntilanteiden muu- 3 000 vuokra-asunnon lisärakentaminen eli yh-
16095: tosten seurauksena asunnontarpeessa olevien teensä 25 000 vuokra-asunnon rakentaminen oi-
16096: ihmisten asunnonhankkimismahdollisuuksia. keuttaisi puhumaan kansallisista vuokra-asun-
16097: Asuntopolitiikan yksi keskeinen painopiste- totalkoista.
16098: alue on vuokra-asuntojen määrän lisääminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16099: Suurimpiin asutuskeskuksiin tulisi luoda koh- nioittaen,
16100: tuuhintainen vuokra-asuntokanta. Tätä on vaa-
16101: tinut mm. SAK:lainen ay-liike peräämällä kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16102: sallisten vuokra-asuntotalkoiden käynnistä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16103: mistä. 35.45.60 lisäyksenä 350 000 000 mark-
16104: Tärkeää on saada olennainen käänne suoma- kaa käytettäväksi vuokra-asuntojen
16105: laiseen asuntopolitiikkaan. Hallituksen budjet- uustuotantoon erityisesti kasvukeskus-
16106: tiesityksessä esitetyt 21 750 vuokra-asuntoa ensi alueille.
16107:
16108: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16109:
16110: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos
16111: 1990 vp. 1655
16112:
16113: Raha-asia-aloite n:o 1546
16114:
16115:
16116:
16117:
16118: Haavisto: Määrärahan osoittamisesta uusien taidemuotojen ja
16119: poikkitaiteellisen toiminnan tukemiseen
16120:
16121:
16122: Eduskunnalle
16123:
16124: Perinteiset taiteenalojen rajat ovat viime vuo- videotaidearkistoa sekä tallentanut erilaisia
16125: sina hämärtyneet uusien taidemuotojen ja tai- uusia taiteenalojen esityksiä. Tässä mielessä se
16126: teentekotapojen vuoksi. Valtion tuki eri taide- tekee arvokasta uranuurtajatyötä uusien tai-
16127: järjestöille ja nykyinen apurahapolitiikka pitä- teenalojen esitysten dokumentoimiseksi ja säi-
16128: vät yllä vanhaa jaottelua, joka ei käytännön tai- lyttämiseksi.
16129: demaailmassa aina enää toimi. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16130: Uusia taidemuotoja ovat mm. videotaide, nioittaen,
16131: performancet, ääni- ja valotaide. Näiden uusien
16132: taiteenalojen yhteistyöjärjestönä on toiminut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16133: Muu ry. Helsingissä toimiva Pirtolan taidekou- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16134: lu toimii myös poikkitaiteilijoiden kouluttami- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
16135: seksi. uusien taidemuotojen ja poikkitaiteelli-
16136: Muu ry. on myös koonnut Suomen ainoaa sen toiminnan tukemiseen.
16137:
16138: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16139:
16140: Pekka Haavisto
16141: 1656 1990 vp.
16142:
16143: Raha-asia-aloite n:o 1547
16144:
16145:
16146:
16147:
16148: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta PAND - Taiteilijat
16149: rauhan puolesta -järjestön toiminnan tukemiseen
16150:
16151:
16152: Eduskunnalle
16153:
16154: Suomi on valittu PAND lnternationalin (Per- nisoimalla juhannuksena 1990 suuren Joen-
16155: formers and Artists for Nuclear Disarmament) suu-Sortavala-festivaalin.
16156: sihteeristön sijaintipaikaksi. Sihteeristön tehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16157: vänä on vastata kansainvälisten kontaktien yllä- nioittaen,
16158: pitämisestä, tiedottamisesta, kirjeenvaihdosta,
16159: kansainvälisten kokousten valmisteluista ja nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16160: hin osallistumisesta sekä kansainvälisten yh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16161: teyksien laajentamisesta. 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa
16162: Suomen PAND- Taiteilijat rauhan puolesta PAND - Taiteilijat rauhan puolesta
16163: -järjestö on osoittanut aktiivisuutensa ja kykyn- -järjestön kansainvälisen toiminnan tu-
16164: sä mittavien tapahtumien järjestämiseen orga- kemiseen.
16165:
16166: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16167:
16168: Pekka Haavisto Anneli Jäätteenmäki
16169: Erkki Pulliainen Riitta Myller
16170: 1990 vp. 1657
16171:
16172: Raha-asia-aloite n:o 1548
16173:
16174:
16175:
16176:
16177: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntaesteisten rauta-
16178: tiepalvelujen parantamiseen
16179:
16180:
16181: Eduskunnalle
16182:
16183: Liikuntaesteisten on vaikea käyttää VR:n to on kirjallisiin kysymyksiin vastatessaan lu-
16184: palveluja. Esimerkiksi pyörätuolilla matkusta- vannut hoitaa asian.
16185: vat sijoitetaan nykyään matkatavaroiden jouk- VR:n mukaan 10 miljoonalla markalla suuri
16186: koon. Asemien laituritason ja junien lattiatason joukko nykyisiä vaunuja voitaisiin muuntaa
16187: korkeusero on Suomessa Euroopan suurimpia. myös liikuntaesteisiä palveleviksi. Uusia vaunu-
16188: Sen vuoksi luiskaratkaisut eivät meillä toimi. ja suunniteltaessa voitaisiin vammaisten tarpeet
16189: Käyttökelpoinen ratkaisu on nostolaitteilla ja ottaa alusta alkaen huomioon.
16190: sopivilla wc-tiloilla varustettujen vaunujen saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16191: minen juniin. Liikenneministeriön "Kyytiä kai- nioittaen,
16192: kille" -raportissa on tästä tekniset suunnitel-
16193: mat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16194: Liikelaitokseksi muuttunut VR ei ole valmis 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16195: ilman valtion tukea parantamaan liikuntaesteis- 31.57.30 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
16196: ten matkustusmahdollisuuksia. Valtion tuki on käytettäväksi liikuntaesteisille sopivien
16197: perusteltu, koska sitä myönnetään myös muihin junanvaunujen muutostöihin ja raken-
16198: vammaisten kuljetuspalveluihin. Valtioneuvos- tamiseen.
16199:
16200: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16201:
16202: Pekka Haavisto Anneli Jäätteenmäki
16203: Erkki Pulliainen Riitta Myller
16204: 1658 1990 vp.
16205:
16206: Raha-asia-aloite n:o 1549
16207:
16208:
16209:
16210:
16211: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Tampereen
16212: radan parantamiseen
16213:
16214:
16215: Eduskunnalle
16216:
16217: Rautatieliikenne on ympäristön, energianku- Hallituksen esityksessä vuoden 1991 tulo- ja
16218: lutuksen ja turvallisuuden kannalta mielekäs menoarvioksi Helsingin-Tampereen radan ta-
16219: vaihtoehto maantieliikenteelle. Junaliikenteen sonnostohankkeesta on karsittu 18 Mmk VR:n
16220: käyttöä henkilöauton sijasta voidaan edistää alkuperäisestä esityksestä. Karsiminen hidastaa
16221: vain matka-aikoja lyhentämällä. rataosuuden perusparannustöitä.
16222: Liikenneministeriön ja VR:n yhdessä laati- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16223: massa selvityksessä ratainvestointien yhteiskun- nioittaen,
16224: tataloudellisesta kannattavuudesta todetaan, et-
16225: tä rataosuus Helsinki-Tampere tulisi peruspa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16226: rantaa nopeuteen 160 km/h ja käyttää radalla 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16227: kalustoa, jolla voidaan saavuttaa nopeus 200 31.58.62 lisäyksenä 18 000 000 markkaa
16228: km/h. VR:nkäsityksen mukaan tämä vaihtoeh- käytettäväksi Helsingin- Tampereen ra-
16229: to on myös liiketaloudellisesti kaikkein kannat- dan parantamiseen.
16230: tavin.
16231:
16232: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16233:
16234: Pekka Haavisto Anneli Jäätteenmäki
16235: Erkki Pulliainen Riitta Myller
16236: 1990 vp. 1659
16237:
16238: Raha-asia-aloite n:o 1550
16239:
16240:
16241:
16242:
16243: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Turun ra-
16244: dan parantamiseen
16245:
16246:
16247: Eduskunnalle
16248:
16249: Rautatieliikenne on ympäristön, energianku- 120 Mmk, mikä aiheuttanee radan valmistumi-
16250: lutuksen ja turvallisuuden kannalta mielekäs sen siirtymisen vuoteen 1995. Lykkääntyminen
16251: vaihtoehto maantieliikenteelle. Junaliikenteen heikentäisi liikenneturvallisuutta ja rautateiden
16252: käyttöä henkilöauton sijasta voidaan edistää kilpailuasemaa maantieliikenteeseen nähden.
16253: vain matka-aikoja lyhentämällä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16254: Helsingin-Turun radan tason nostamisen nioittaen,
16255: kustannukset ovat nousseet sen vuoksi, että
16256: hankkeeseen on lisätty kaikkien tasoristeysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16257: poisto. Tämä mahdollistaa junien nopeuden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16258: nostamisen 160-200 kilometriksi tunnissa. 31.58.62 lisäyksenä 120 000 000 mark-
16259: Hallituksen esityksessä vuoden 1991 tulo- ja kaa käytettäväksi Helsingin- Turun ra-
16260: menoarvioksi on Helsingin-Turun radan ta- dan parantamiseen.
16261: sonnoston arvioiduista kustannuksista karsittu
16262:
16263: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16264:
16265: Pekka Haavisto Anneli Jäätteenmäki
16266: Erkki Pulliainen Riitta Myller
16267: 1660 1990 vp.
16268:
16269: Raha-asia-aloite n:o 1551
16270:
16271:
16272:
16273:
16274: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta energiansäästön ja
16275: uuden energiateknologian kehittämiseen
16276:
16277:
16278: Eduskunnalle
16279:
16280: Ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttami- lun ja VTT:n pysyvään sektorirahoituksen ulko-
16281: seksi energiansäästössä ja energiatutkimuksessa puoliseen koulutus- ja tutkimustoimintaan 2
16282: tulisi edetä konkreettisin projektein yleisen tut- Mmk
16283: kimustoiminnan lisäksi. 5-vuotiskaudelle 1991- - Selvitykseen energiansäästön ja uuden
16284: 1995 tulisi käynnistää seitsemästä projektista energiateknologian sisällyttämiseksi julkiseen
16285: koostuva tutkimus- ja kokeilunhanke, jonka energiasuunnitteluun ja energiainvestointeihin 2
16286: kustannukset vuonna 1991 olisivat 17,5 Mmk: Mmk
16287: - Uuden energiateknologian (aurinko-, - Selvityksen tekemiseen erillisen ympäristöä
16288: tuuli- ja vetyteknologia) demonstraatiotoimin- säästävän energiateknologian instituutin perus-
16289: taan ja koerakentamiseen lisätukena 5 Mmk tamistarpeesta 0,5 Mmk.
16290: - Suomen ensimmäisen 1 megawatin tuuli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16291: farmin rakentamiseen lisätukena 3 Mmk nioittaen,
16292: - Uuden energiateknologian kokeilemiseksi
16293: ja kehittämiseksi kehitysmaissa 3 Mmk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16294: - Valaistuksen energiansäästökampanjaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16295: ja uuden valaisintekniikan käytön edistämiseen 2 32.55.21 lisäyksenä 17 500 000 markkaa
16296: Mmk käytettäväksi energiansäästön ja uuden
16297: - Uuden energiateknologian ja energian- energiateknologian tavoitteelliseen ke-
16298: säästön sisällyttämiseen Teknillisen korkeakou- hittämiseen.
16299:
16300: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16301:
16302: Pekka Haavisto Riitta Myller
16303: 1990 vp. 1661
16304:
16305: Raha-asia-aloite n:o 1552
16306:
16307:
16308:
16309:
16310: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Energiapoliittinen yh-
16311: distys - Vaihtoehto ydinvoimalle (EVY) ry:n toiminnan tuke-
16312: miseen
16313:
16314: Eduskunnalle
16315:
16316: Suomalaisen energiakeskustelun käynnistäjinä energiansäästöä kannustavat kansalaisjärjestöt
16317: ja ylläpitäjinä kansalaisjärjestöillä on ollut tär- saavat yhä niukemmin tukea toiminnalleen.
16318: keä rooli. Keskustelua ydinvoiman terveys- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16319: ympäristöriskeistä ja sen vaihtoehdoista sekä nioittaen,
16320: energiansäästöstä on jatkuvasti pitänyt yllä
16321: Energiapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto ydin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16322: voimalle (EVY) ry. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16323: Energia-alan järjestöjen ja yhteisöjen toimin- 32.55.46 200 000 markkaa käytettäväksi
16324: taan osoitetut varat ovat vuoden 1991 tulo- ja Energiapoliittinen yhdistys- Vaihtoeh-
16325: menoarviossa edellisvuosia pienemmät. Tästä to ydinvoimalle ry:n toiminnan tu-
16326: seuraa, että energiavaihtoehtoja selvittävät ja kemiseen.
16327:
16328: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16329:
16330: Pekka Haavisto Anneli Jäätteenmäki Erkki Pulliainen
16331: 1662 1990 vp.
16332:
16333: Raha-asia-aloite n:o 1553
16334:
16335:
16336:
16337:
16338: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDS-tukikeskuksen
16339: toiminnan tukemiseen
16340:
16341:
16342: Eduskunnalle
16343:
16344: AIDS-tukikeskustoimintaa on Suomessa ol- Vuonna 1990 havaittujen HIV -tapausten
16345: lut vuodesta 1986 lähtien. Tällä hetkellä toimin- määrä on Suomessa kääntynyt uudelleen nou-
16346: taa on kuudella paikkakunnalla, mutta Helsin- suun. AIDS-tukikeskuksen toimintaa ja ennen
16347: kiä ja Turkua lukuun ottamatta toimipisteissä kaikkea sen tuottamaa ennalta ehkäisevää in-
16348: on vain yksi työntekijä. Joitakin toimipisteitä formaatiota tarvitaan, jotta HIV -tartuntojen
16349: joudutaan varojen puutteessa hoitamaan koko- leviäminen saataisiin pysähtymään.
16350: naan vapaaehtoisin voimin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16351: AIDS-tukikeskuksen palvelut ovat asiakkail- nioittaen,
16352: le täysin ilmaisia ja nimettömiä. Palvelut ovat
16353: saatavissa hyvin nopeasti. AIDS-tukikeskustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16354: minta kärsii kuitenkin jatkuvasta voimavarojen 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16355: puutteesta. Vuoden 1990 aikana on jouduttu 5 000 000 markkaa käytettäväksi AIDS-
16356: vähentämään palkattujen työntekijöiden mää- tukikeskuksen toimintaan.
16357: rää, eikä uutta tiedotus- ja terveyskasvatusma-
16358: teriaalia ole voitu tuottaa lainkaan.
16359:
16360: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16361:
16362: Pekka Haavisto Anneli Jäätteenmäki
16363: Erkki Pulliainen Riitta Myller
16364: 1990 vp. 1663
16365:
16366: Raha-asia-aloite n:o 1554
16367:
16368:
16369:
16370:
16371: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötuhoalueilta
16372: tulevien lasten virkistystoimintaan
16373:
16374:
16375: Eduskunnalle
16376:
16377: Itä-Euroopan maiden laajat ympäristötuho- kuntoa, terveyttä sekä mm. veren lyijyarvoja
16378: alueet ovat viime vuosina nousseet julkisuuteen. tutkittiin sekä Suomessa että Puolassa.
16379: Useilla näistä alueista asuu paljon väestöä, joka Kesäleiritoiminnan tarjoaminen ympäristötu-
16380: kärsii päivittäisistä terveysongelmista saastu- hoalueiden lapsille on hyvin konkreettinen tapa
16381: neen ympäristön vuoksi. Tällaisia alueita ovat osoittaa yhteisvastuuta kansainvälisessä ympä-
16382: esimerkiksi Tshernobylin onnettomuuden saas- ristönsuojelussa. Se herättää ihmiset toimimaan
16383: tuttamat alueet, Kuolassa Nikel ja Montshe- jo tapahtuneiden tuhojen korjaamiseksi ja
16384: gorsk, Kirishin kaupunki lähellä Leningradia, uusien estämiseksi.
16385: Narvan voimalan vaikutuspiiri Eestissä sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16386: Puolassa Katowicen teollisuusalue. nioittaen,
16387: Kesällä 1990 järjestivät eri kansalaisjärjestöt
16388: näiden alueiden lapsille kesäleiritoimintaa Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16389: messa. Vierailuihin liittyi myös terveystutki- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
16390: muksia. Esimerkiksi Lääkärit elinympäristön markkaa käytettäväksi kansalaisjärjes-
16391: puolesta ry:n leirillä Naantalissa oli 17 Katowi- töille ympäristötuhoalueiden lasten vir-
16392: cen alueen 6-9-vuotiasta lasta, joiden yleis- kistystoimintaa varten Suomessa.
16393:
16394: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16395:
16396: Pekka Haavisto Erkki Pulliainen Riitta Myller
16397: 1664 1990 vp.
16398:
16399: Raha-asia-aloite n:o 1555
16400:
16401:
16402:
16403:
16404: Haavisto: Määrärahan osoittamisesta nuorisoasunto-ohjelman
16405: käynnistämiseksi
16406:
16407:
16408: Eduskunnalle
16409:
16410: Nuorten asuntotilanne on kärjistynyt, kun kodista irtautumassa oleville ja työssäkäyville
16411: asuntojen hinnat ovat karanneet asuntosäästä- nuorille. Tällaisia nuorisoasuntoja tulisi luoda
16412: jien ulottumattomiin, pankit rajoittavat ASP- vuosittain vähintään 3 000, mutta esimerkiksi
16413: luotonantoaan, vuokra-asuntoja ei ole tarjolla vuonna 1990 niitä valmistuu vain 500.
16414: ja asumisoikeusasuntoja valmistuu vain rajalli- Ongelmaksi nuorisoasuntokohteissa muodos-
16415: sesti. tuu oman pääoman rahoitusosuus. Nuoriso-
16416: Tutkimusten mukaan esimerkiksi pääkau- asuntorakentamisen rahoitus tulisi saattaa kun-
16417: punkiseudun nuoret asuvat kodeissa vanhem- toon erityisen nuorisoasunto-ohjelman yhtey-
16418: pien luona yhä vanhemmiksi. Asuntotilanteen dessä.
16419: kurjuus aiheuttaa sekä sosiaalisia ongelmia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16420: asunnottomuuden kautta että turhautuneisuut- taen,
16421: ta niillä nuorilla, joiden itsenäistyminen kodista
16422: viivästyy asuntopulan vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16423: Tilanteeseen tulisi luoda erityinen nuoriso- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16424: asunto-ohjelma, jossa opiskelija-asuntojen kal- 10 000 000 markkaa avustuksena nuori-
16425: taisia nuorisoasuntoja rakennettaisiin erityisesti soasuntojen omapääomaosuuteen.
16426:
16427: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16428:
16429: Pekka Haavisto
16430: 1990 vp. 1665
16431:
16432: Raha-asia-aloite n:o 1556
16433:
16434:
16435:
16436:
16437: Hacklin: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovankilan ra-
16438: kentamiseen
16439:
16440:
16441: Eduskunnalle
16442:
16443: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Haa- lun kiirehtimistä ja rakentamisen aloitusta vuo-
16444: pamäen avovankilan rakentamisesta jo vuonna den 1990 aikana.
16445: 1980. Vankila-alue on hankittu valtion omis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16446: tukseen vuonna 1982. taen,
16447: Haapamäen taajaman elinmahdollisuuksien
16448: ja yhdyskuntarakenteen säilymiselle on Haapa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16449: mäen avovankilahanke erityisen merkittävä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16450: Vankila käsittää 90 vankipaikkaa ja 50 pysy- 25.50. 75 8 000 000 markkaa Haapa-
16451: vää työpaikkaa. Haapamäellä jo tapahtuneet ja mäen avovankilan suunnitteluun ja ra-
16452: yhä jatkuvat VR:n suuret työpaikkavähennyk- kentamisen aloittamiseen vuoden 1991
16453: set edellyttävät avovankilan suunnitteluaikatau- aikana.
16454:
16455: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16456:
16457: Iiris Hacklin
16458: 1666 1990 vp.
16459:
16460: Raha-asia-aloite n:o 1557
16461:
16462:
16463:
16464:
16465: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
16466: soveltavan luonnontieteen sekä liikunta- ja terveyslaborato-
16467: rion tutkimusvälinehankintoihin
16468:
16469: Eduskunnalle
16470:
16471: Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksen myös lahjoitusvarojen tarkoituksenmukaista
16472: pohjalta voidaan laskea, että Jyväskylän yli- käyttöä.
16473: opistolta jää saamatta korkeakouluille luvatos- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16474: ta vuosittaisesta 15 OJo :n reaalikasvusta 10,3 mil-
16475: joonaa markkaa. Erityisesti soveltavan luon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16476: nontieteen ja liikunta- ja terveyslaboratorion 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16477: tutkimusvälinehankinnat kärsivät vajeesta. On 29.10.20 JO 000 000 markkaa Jyväsky-
16478: huomattavaa, että Keski-Suomen kunnat ja yri- län yliopiston soveltavan luonnontieteen
16479: tykset ovat lahjoitusvaroin tukeneet em. aloja. sekä liikunta- ja terveyslaboratorion tut-
16480: Valtionosuuden saamatta jääminen vaikeuttaa kimusvälinehankintoihin.
16481:
16482: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16483:
16484: Iiris Hacklin Matti Lahtinen
16485: Tina Mäkelä Mauri Pekkarinen
16486: 1990 vp. 1667
16487:
16488: Raha-asia-aloite n:o 1558
16489:
16490:
16491:
16492:
16493: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän
16494: tarveharkinnan lieventämiseksi
16495:
16496:
16497: Eduskunnalle
16498:
16499: Kun monijäseniseen ruokakuntaan kuuluvat si sidottava asumiseen ja vuokraan- ei opiske-
16500: opiskelijat saavat yleistä asumistukea, luetaan luun. Opintotukisäännöksiä olisikin muutetta-
16501: perheettömät yhden hengen ruokakunnan muo- va siten, ettei opintomenestys eivätkä vanhem-
16502: dostavat vuokralla asuvat opiskelijat puoles- pien tulot ja varallisuus vaikuta opintotuen asu-
16503: taan opintotuen asumislisän piiriin. Asumisli- mislisän myöntämiseen. Asumislisää ei kuiten-
16504: sää voivat saada myös opintojensa takia per- kaan myönnettäisi, mikäli opiskelija on saanut
16505: heestään erillään asuvat perheelliset opiskelijat. opintotukea samaa tutkintoa varten jo seitse-
16506: Opintotuen tarveharkinta pudottaa asumisen män vuotta. Tällöin opiskelija olisi otettava
16507: tuen ulkopuolelle opiskelijoita, jotka yleiseen yleisen asumistuen piiriin.
16508: asumistukeen verrattaessa olisivat tukeen oi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16509: keutettuja. Tällaisia väliinputoajia ovat mm. nioittaen,
16510: heikon opintomenestyksen, vanhempien tulojen
16511: ja varallisuuden sekä pienen harjoitteluajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16512: palkan vuoksi opintotukensa menettävät opis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16513: kelijat. Asumislisää ei myöskään myönnetä 29.39.55 lisäyksenä 8 200 000 markkaa
16514: omaan asuntoon. opintotuen asumislisän tarveharkinnan
16515: Opiskelijoidenkin kohdalla asumisen tuki oli- lieventämiseksi.
16516:
16517: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16518:
16519: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
16520: 1668 1990 vp.
16521:
16522: Raha-asia-aloite n:o 1559
16523:
16524:
16525:
16526:
16527: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Koti ja Koulu -yhdistys-
16528: ten Liiton toiminnan tukemiseen
16529:
16530:
16531: Eduskunnalle
16532:
16533: Koti ja Koulu -yhdistysten Liittoon kuuluvat Liitto toimii yhteistyössä muiden pohjoismai-
16534: Suomessa ja Ruotsissa toimivat suomenkieliset den vastaavien järjestöjen kanssa.
16535: Koti ja koulu -yhdistykset. Yhdistykset ovat Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa voimava-
16536: pääsääntöisesti koulukohtaisia. Jäseniä on tällä rat kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen
16537: hetkellä 205, rekisteröintivaiheessa olevia yhdis- olivat liian niukat.
16538: tyksiä on noin 90. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16539: Liitto toimii ottamalla kantaa ajankohtai-
16540: siin koulua ja kasvatusta koskeviin kysymyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16541: siin, tiedottamalla ja järjestämällä vanhemmille 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
16542: alueellista kurssitoimintaa sekä valtakunnallisia markkaa Koti ja Koulu -yhdistysten Lii-
16543: seminaareja ja konferensseja. Liitto edistää ton toiminnan tukemiseen.
16544: vanhempien ja koulun vuorovaikutusta ja ke-
16545: hittää yhteistyömenetelmiä.
16546:
16547: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16548:
16549: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
16550: 1990 vp. 1669
16551:
16552: Raha-asia-aloite n:o 1560
16553:
16554:
16555:
16556:
16557: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikurssitilan ra-
16558: kentamiseksi Pihtiputaalle
16559:
16560:
16561: Eduskunnalle
16562:
16563: Pihtiputaan kunta määrättiin valtioneuvos- tustilat, jotka tulisi mitä pikimmin kuntaan ra-
16564: ton päätöksellä (988/87) erityisalueeksi vuosiksi kentaa.
16565: 1988-1989. Yritystoiminnan käynnistämisessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16566: ja laajentamisessa on alkuvaiheen suurimpia nioittaen,
16567: ongelmia ammattitaitoisen työvoiman saanti.
16568: Pihtiputaan kunnan työvoimareservien saatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16569: minen nopeasti vastaamaan yritysten tarpeita 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16570: vaatii ammatillista uudelleenkoulutusta. Pihti- 29.69.31 1 000 000 markkaa ammatti-
16571: putaalta puuttuvat kuitenkin tarvittavat koulu- kurssitilan rakentamiseen Pihtiputaalle.
16572:
16573: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16574:
16575: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
16576:
16577:
16578:
16579:
16580: 30 200052Y
16581: 1670 1990 vp.
16582:
16583: Raha-asia-aloite n:o 1561
16584:
16585:
16586:
16587:
16588: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi-
16589: minnan tukemiseen
16590:
16591:
16592: Eduskunnalle
16593:
16594: Kuntien kulttuuritoiminnan tukemisen val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16595: tionosuusperuste pysyy vuoden 1991 tulo- ja
16596: menoarvioesityksen mukaan entisellään. Myös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16597: kään kulttuuritoimintalain edellyttämien virko- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16598: jen perustamiseen ei esitetä määrärahoja. Ra- 29.90.30 5 000 000 markan lisämäärära-
16599: kennemuutos edellyttää kuitenkin voimakasta han kuntien kulttuuritoiminnan tukemi-
16600: satsausta kulttuuriin. Hyvät kulttuuripalvelut seen niin, että valtionosuusperuste koro-
16601: kunnissa edistävät elinkeinoelämän menestystä tetaan 9 markasta JO markkaan asukas-
16602: ja työvoiman saantia. Kulttuuritoiminnan tuke- ta kohden.
16603: misen valtionosuusperuste on nostettava 9 mar-
16604: kasta 10 markkaan asukasta kohden.
16605:
16606: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16607:
16608: Iiris Hacklin Reijo Lindroos Tarja Kautto
16609: Matti Lahtinen Tina Mäkelä Mauri Pekkarinen
16610: 1990 vp. 1671
16611:
16612: Raha-asia-aloite n:o 1562
16613:
16614:
16615:
16616:
16617: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyskuntien vesihuol-
16618: totöihin Keski-Suomen läänissä
16619:
16620:
16621: Eduskunnalle
16622:
16623: Keski-Suomi on saanut 1980-luvulla erittäin ahon runkovesijohto Karstulassa, Vihtavuo-
16624: niukasti määrärahoja sekä yhdyskuntien että ren-Leppäveden yhdys- ja syöttövesijohdot se-
16625: maaseudun vesihuoltoon. Tämän seurauksena kä haja-asutuksen vedenhankinnan kehittämi-
16626: monet suuretkin yhdyskunnat käyttävät pinta- nen.
16627: vesiä ja maaseudun vesihuolto on puutteellista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16628: Vuoden 1991 budjettiesitykseen ei sisälly ollen-
16629: kaan määrärahoja Keski-Suomen vesi- ja ympä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16630: ristöpiirille vesihuoltotöihin. Kuitenkin seuraa- 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
16631: vat vesihuoltotyöt ovat Keski-Suomessa kiireel- markan määrärahan Keski-Suomen
16632: lisiä: Vaajakosken-Jyväskylän syöttövesijoh- vesi- ja ympäristöpiirille yhdyskuntien
16633: to, Äänekosken-Suolahden yhdysvesijohto, vesihuoltotyöhön ja maaseudun vesi-
16634: Petäjäveden kirkonkylän syöttövesijohto, Pa- huollon parantamiseen.
16635: jupuron-Lanneveden yhdysvesijohto, Kangas-
16636:
16637: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16638:
16639: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
16640: 1672 1990 vp.
16641:
16642: Raha-asia-aloite n:o 1563
16643:
16644:
16645:
16646:
16647: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämuseon ja metsä-
16648: tietokeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen Jämsänkoskel-
16649: le
16650:
16651: Eduskunnalle
16652:
16653: Valtakunnallisen metsämuseon ja metsätieto- syys, Jämsänkosken metsäoppilaitoksen tuki,
16654: keskuksen saamiseksi Jämsänkoskelle on Jäm- suuren metsäteollisuuden välitön läheisyys, tai-
16655: sänkosken kaupunki sitoutunut osoittamaan mitarhan läheisyys, Keski-Suomen vankka ase-
16656: 3,5 milj. markkaa metsämuseon ja metsätieto- ma metsä- ja metsäteollisuusmaakuntana, uiton
16657: keskuksen rakentamiseen ja 1,5 milj. vuosittai- demonstraatiomahdollisuus sekä vetovoimaiset
16658: siin käyttökustannuksiin Metsämuseosäätiön talviurheilukeskukset.
16659: haluamalla tavalla. Lisäksi Keski-Suomen ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16660: hittämisrahaston hoitokunta on myöntänyt lai-
16661: toksen rakentamiseen 300 000 mk:n avustuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16662: sen, mikäli metsämuseo ja metsätietokeskus si- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16663: joitetaan 1ämsänkoskelle. 30.58.50 3 000 000 markkaa Jämsän-
16664: Edellä mainittujen sitoumusten lisäksi Jäm- koskel/e sijoitettavan metsämuseon ja
16665: sänkoskea laitoksen sijoituspaikaksi puoltavat metsätietokeskuksen suunnitteluun ja
16666: mm. seuraavat seikat: kaupungin edullinen si- rakentamiseen.
16667: jainti keskellä Suomea, havaintometsien lähei-
16668:
16669: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16670:
16671: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
16672: Matti Lahtinen Tina Mäkelä
16673: Mauri Pekkarinen
16674: 1990 vp. 1673
16675:
16676: Raha-asia-aloite n:o 1564
16677:
16678:
16679:
16680:
16681: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan tien
16682: rakentamiseen
16683:
16684:
16685: Eduskunnalle
16686:
16687: Jämsän-Kaipolan tien perusparantaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16688: on ajoitettu Keski-Suomen tie- ja vesirakennus- nioittaen,
16689: piirin tienpidon suunnitelmassa vuosille 1991
16690: -92. Vilkas ja teollisuudelle merkittävä tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16691: osuus on huonokuntoinen ja kevyelle liikenteel- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16692: le vaarallinen. Tiehankkeen pituus on 4,4 kilo- 6 000 000 markkaa Keski-Suomen tiepii-
16693: metriä ja suunnitelma sisältää myös kevyen lii- rille lämsän-Kaipolan tien rakentami-
16694: kenteen väylien rakentamisen. Sen kustannus- seen.
16695: arvio on 14,8 miljoonaa markkaa.
16696:
16697: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16698:
16699: Iiris Hacklin Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
16700: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
16701: Toimi Kankaanniemi
16702: 1674 1990 vp.
16703:
16704: Raha-asia-aloite n:o 1565
16705:
16706:
16707:
16708:
16709: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkisten salmen sillan
16710: rakentamiseen
16711:
16712:
16713: Eduskunnalle
16714:
16715: Suomen tieverkkoa on sekä pitkittäis- että jänteen yli mahdollistaisi työssäkäyntiliikenteen
16716: poikittaisyhteyksien osalta kehitetty kiitettäväs- Jyväskylän seudulla, ja näin paluumuutto mah-
16717: ti, ja edelleen ollaan parantamassa pitkittäisyh- dollistuisi. Edelleen koko elinkeinoelämä kaak-
16718: teyksien tasoa. koisessa Keski-Suomessa tarvitsee suoraa poi-
16719: Poikittaisyhteyksissä eteläisessä Keski-Suo- kittaisyhteyttä, kun otetaan huomioon alueen
16720: messa on kuitenkin vaikea ongelmakohta Päi- metsätalousvaltaisuus ja se, että suuret puuta
16721: jänteen ylitys Korpilahden kunnan Kärkisten jalastavat teollisuuslaitokset sijaitsevat Jämsän
16722: salmessa, jossa voimakkaasti kasvanut liikenne ja Jyväskylän seuduilla.
16723: hoidetaan edelleen lossilla, vaikka paineet Nykyisten lassiruuhkien aiheuttama kansan-
16724: liikenne- ja kustannuspuolella ovat jo useita taloudellinen tappio on huomattava. Keskimää-
16725: vuosia olleet kohtuuttomat ja sillan rakentamis- räinen odotusaika on 15 minuuttia ja ruuhka-
16726: ta puoltavat. aikana jopa 1,5 tuntia. Varmuusmarginaalia
16727: Kaikissa eteläisen Keski-Suomen kunnissa ol- joutuu varaamaan joka matkaan lossin takia 30
16728: laan varauksetta sitä mieltä, että kansantalou- minuuttia suuntaansa, joten vuositasolla mene-
16729: dellinen etu vaatii lossin korvaamista sillalla tetty tehokas aika rahassa mitattuna sekä henki-
16730: mahdollisimman pian. löiden että autojen osalta on huomattavan
16731: Tielaitoksen Keski-Suomen piirin toimesta on suuri.
16732: vuoden 1988 aikana suoritettu siltahanketta Luhangan kunnan ja osien Korpilahden kun-
16733: koskeva kannattavuusselvitys, jossa on selvästi nasta kehittymisen avainkysymys on Kärkisten
16734: osoitettu sillan olevan tienpitäjille edullisin sillan saaminen mahdollisimman pian.
16735: vaihtoehto. Nykyisen lossin kapasiteetti on jo Siltayhteyden rakentaminen ei ole ainoastaan
16736: käytetty loppuun. Kahden lossin vaihtoehto py- sijainti- ja lähikuntien asia. Keski-Suomen maa-
16737: syvänä ratkaisuna on tietenkin vastaavasti vielä kuntaliitto pitää hanketta yhtenä maakunnan
16738: epätaloudellisempi, sillä ovathan jo lossin käyt- keskeisimmistä hankkeista. Liikenneolojen ko-
16739: tökustannukset n. 3,3 miljoonaa markkaa vuo- hentaminen ja maakunnallisen poikittaisyhtey-
16740: dessa. Tielaitoksen Keski-Suomen piiri on esit- den parantaminen ovat tärkeimpiä aluepoli-
16741: tänyt sillan rakentamista toimenpideohjelmassa tiikan keinoja, joilla taataan maakunnan eri
16742: vuonna 1994. Suunnitteluvalmius on jo hyvä, alueiden tasapuolinen kehittäminen.
16743: kunhan kiireesti ratkaistaan siltatyyppi, jotta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16744: suunnittelu voi edetä.
16745: Liikenteellisesti "motissa" oleva Luhangan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16746: kunta ja osa Korpilahden kuntaa ovat nykyisel- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16747: lään voimakkaan muuttotappion kourissa pai- markkaa Kärkisten salmen sillan suun-
16748: niskelevia alueita. Siltayhteyden saaminen Päi- nitteluun ja rakentamisen aientamiseen.
16749:
16750: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16751:
16752: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
16753: 1990 vp. 1675
16754:
16755: Raha-asia-aloite n:o 1566
16756:
16757:
16758:
16759:
16760: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän, Korpilahden,
16761: Muuramen ja Joutsan venesatamien varustamiseen
16762:
16763:
16764: Eduskunnalle
16765:
16766: Päijänteen veneilyn voimakkaasti kasvaessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16767: on pystyttävä huolehtimaan sekä vesilläliikku- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16768: jien tarvitsemista palveluista että luonnon suo- 31.32.32 1 500 000 markkaa Jämsän,
16769: jelemisesta. Hyvinvarustetut veneilysatamat Korpilahden, Muuramen ja Joutsan ve-
16770: ovat paras tae molempien tavoitteiden toteutu- nesatamien varustamiseen.
16771: miselle.
16772: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16773:
16774: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16775:
16776: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen
16777: 1676 1990 vp.
16778:
16779: Raha-asia-aloite n:o 1567
16780:
16781:
16782:
16783:
16784: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden ra-
16785: danpitoon
16786:
16787:
16788: Eduskunnalle
16789:
16790: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16791: tyksessä on momentilla 31.58.62 osoitettu 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16792: 667 750 000 mk rautateiden ylläpitoon. Määrä- 31.58.62 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
16793: rahan pienuus saattaa uhanalaiseksi mm. Ääne- Valtionrautateiden radanpitoon Aäne-
16794: kosken-Haapajärven ja Jyväskylän-Haapa- kosken-Haapajärven ja Jyväskylän-
16795: mäen radan ylläpidon, yhteiskustannuksiltaan Haapamäen radan ylläpitoon.
16796: 10 milj. mk.
16797: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16798: nioittaen,
16799:
16800: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16801:
16802: Iiris Hacklin Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
16803: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
16804: Toimi Kankaanniemi
16805: 1990 vp. 1677
16806:
16807: Raha-asia-aloite n:o 1568
16808:
16809:
16810:
16811:
16812: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Jyväskylän
16813: maakuntauran mallireitin rakentamiseen
16814:
16815:
16816: Eduskunnalle
16817:
16818: Keski-Suomen maakuntaura on noin 400 reitin ja levähdyspaikkojen rakentamisen. To-
16819: km:n mittainen ulkoilureitti Jämsästä Jyväsky- teuttamisen taustalla on valtakunnallisen mallin
16820: län kautta Viitasaarelle. Kunnostamiskohteena rakentamisen ohella uuden ulkoilureittihallin-
16821: on väli Jämsä-Jyväskylä. Tavoitteena on ra- non ja -työnjaon testaaminen. Ympäristöminis-
16822: kentaa ja tasata maastoon kulkureitti, joka pal- teriö on myöntänyt vuoden 1987 tulo- ja me-
16823: velee kesäretkeilyä, mutta toimii myös latupoh- noarvion momentin 35.15.31 (Valtionavustus
16824: jana talvella. Kustannukset jakaantuvat seuraa- kunnille ulkoilureitin perustamiseen) määrära-
16825: vasti: levähdysrakenteet 105 000 mk, viitoitus hasta em. kunnille ja kaupungeille avustuksena
16826: 80 000 mk, i-taulut 35 000 mk, maapohja- ym. yhteensä 160 450 mk käytettäväksi Jyväskylän
16827: korvaukset 100 000 mk, yhteensä 320 000 mk. -Jämsän maakuntauran rakentamiseen. Val-
16828: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 850 000 tion osuus tulisi rahoittaa ympäristöministeriön
16829: mk, josta valtion osuus on 480 000 mk. Varsi- momentilta 35.25.77.
16830: naisen rakentamistyön kustannukset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16831: 480 000 mk. Se käsittää mm. raivausta 32 km, nioittaen,
16832: ojitusta ja tasausta sekä siltoja ja rumpuja 51
16833: kpl. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16834: Maakuntauran kunnostamiseksi välillä Jy- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16835: väskylä-Jämsä ovat Jyväskylän kaupunki, 35.15.31 480 000 markkaa Jämsän-Jy-
16836: Muuramen ja Korpilahden kunnat sekä Jämsän väskylän maakuntauran mallireitin ra-
16837: ja Jämsänkosken kaupungit esittäneet, että kentamiseen.
16838: Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri toteuttaisi
16839:
16840: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16841:
16842: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
16843: 1678 1990 vp.
16844:
16845: Raha-asia-aloite n:o 1569
16846:
16847:
16848:
16849:
16850: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen asumistuen mak-
16851: samiseksi opintotukietuutensa käyttäneille
16852:
16853:
16854: Eduskunnalle
16855:
16856: Kun monijäseniseen ruokakuntaan kuuluvat va siten, ettei opintomenestys eivätkä vanhem-
16857: opiskelijat saavat yleistä asumistukea, luetaan pien tulot ja varallisuus vaikuta opintotuen asu-
16858: perheettömät yhden hengen ruokakunnan muo- mislisän myöntämiseen. Asumislisää ei kuiten-
16859: dostavat vuokralla asuvat opiskelijat puoles- kaan myönnettäisi, mikäli opiskelija on saanut
16860: taan opintotuen asumislisän piiriin. Asumisli- opintotukea samaa tutkintoa varten jo seitse-
16861: sää voivat saada myös opintojensa takia per- män vuotta. Tällöin opiskelija olisi otettava
16862: heestään erillään asuvat perheelliset opiskelijat. yleisen asumistuen piiriin.
16863: Opintotuen tarveharkinta pudottaa asumisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16864: tuen ulkopuolelle opiskelijoita, jotka yleiseen nioittaen,
16865: asumistukeen verrattaessa olisivat tukeen oi-
16866: keutettuja. Tdlaisia väliinputoajia ovat mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16867: heikon opintomenestyksen, vanhempien tulojen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16868: ja varallisuuden sekä pienen harjoitteluajan 35.45.54 lisäyksenä 4 800 000 markkaa
16869: palkan vuoksi opintotukensa menettävät opis- yleisen asumistuen maksamiseksi niille,
16870: kelijat. Asumislisää ei myöskään myönnetä jotka eivät ole oikeutettuja opintotuen
16871: omaan asuntoon. asumis/isään saatuaan opintotukea sa-
16872: Opiskelijoidenkin kohdalla asumisen tuki oli- maan tutkintoon jo seitsemän vuotta,
16873: si sidottava asumiseen ja vuokraan- ei opiske- 1. 7.1991 lukien.
16874: luun. Opintotukisäännöksiä olisikin muutetta-
16875:
16876: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16877:
16878: Iiris Hacklin Sakari Knuuttila
16879: 1990 vp. 1679
16880:
16881: Raha-asia-aloite n:o 1570
16882:
16883:
16884:
16885:
16886: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahana
16887: Turun ja Porin läänille
16888:
16889:
16890: Eduskunnalle
16891:
16892: Läänin kehittämissuunnitelman toimenpitei- la, kuntien ja kuntainliittojen määrällä, yritys-
16893: den toteuttaminen edellyttää kehittämisrahan ten määrällä tai talousalueiden määrällä.
16894: tuntuvaa korottamista. Tarpeista yhtenä osoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16895: tuksena on runsas avustushakemusten määrä. nioittaen,
16896: Määrärahan käyttöperusteita tulisi laajentaa,
16897: jotta sillä voitaisiin käynnistää myös muita kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16898: suoranaisesti elinkeinoelämän kehittämistä kos- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16899: kevia toimenpiteitä. Läänin kehittämisraha tuli- 26.98.43 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
16900: si suhteuttaa lääneittäin objektiivisesti mitatta- Turun ja Porin läänille kehittämisra-
16901: vien yksiköiden perusteella, kuten asukasluvul- hana.
16902:
16903: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16904:
16905: Sauli Hautala Jorma Fred
16906: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
16907: 1680 1990 vp.
16908:
16909: Raha-asia-aloite n:o 1571
16910:
16911:
16912:
16913:
16914: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentami-
16915: seen Gyltön ja Utön linnakesaarilla
16916:
16917:
16918: Eduskunnalle
16919:
16920: Puolustusvoimien henkilöstölisäysten esteenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16921: on ollut asuntopula. Gyltön ja Utön linnake- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16922: saarten asuinolosuhteiden parantamisella on 27.27. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
16923: suuri merkitys henkilöstön rekrytoinnille. asuntojen rakentamista varten Gyltössä
16924: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ja Utössä.
16925: nioittaen,
16926:
16927: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16928:
16929: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
16930: 1990 vp. 1681
16931:
16932: Raha-asia-aloite n:o 1572
16933:
16934:
16935:
16936:
16937: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
16938: kentamiseen Salaan
16939:
16940:
16941: Eduskunnalle
16942:
16943: Valtion virastotalon rakentamishanke Salaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16944: on ollut vireillä jo kauan. nioittaen,
16945: Valtion virastot sijaitsevat tilapäistiloissa eri
16946: puolilla kaupunkia. Käytettävät tilat ovat mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16947: nesti epäkäytännöllisiä ja heikkokuntoisia. Vi- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
16948: rastotalohankkeen toteutuminen tekisi vihdoin 28. 64. 76 3 000 000 markkaa valtion vi-
16949: mahdolliseksi saada eri toiminnat samaan ta- rastotalon rakentamiseen Saloon.
16950: loon.
16951:
16952: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16953:
16954: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
16955: 1682 1990 vp.
16956:
16957: Raha-asia-aloite n:o 1573
16958:
16959:
16960:
16961:
16962: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman normaalikou-
16963: lun rakentamiseen
16964:
16965:
16966: Eduskunnalle
16967:
16968: Rauman normaalikoulun rakentaminen oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16969: tarkoitus aloittaa syksyllä 1989, jolloin Rau- nioittaen,
16970: manmeren yläaste ja lukio muuttivat uuteen
16971: Pyynpään koulukeskukseen. Normaalikoulu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16972: voi sijoittua Raumanmeren koulun tiloihin ra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16973: kennusvaiheen ajaksi. Kustannusarvio on 29,05 29.11. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
16974: Mmk, josta Rauman kaupungin osuus on 10,5 Rauman normaalikoulun rakentami-
16975: Mmk ja Turun yliopiston osuus 18,55 Mmk. Li- seen.
16976: säksi hanke sisältää vanhimman osan peruskor-
16977: jauksen laitoksen käyttöön. Kustannusarvio on
16978: 4,15 Mmk.
16979:
16980: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
16981:
16982: Sauli Hautala Jorma Fred
16983: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
16984: 1990 vp. 1683
16985:
16986: Raha-asia-aloite n:o 1574
16987:
16988:
16989:
16990:
16991: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioi-
16992: den perustamiskustannuksiin Turun ja Porin läänissä
16993:
16994:
16995: Eduskunnalle
16996:
16997: Vuonna 1987 suoritetussa rakentamistarve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16998: tiedustelussa Turun ja Porin läänin kunnat il- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
16999: moittivat v. 1988-92 kaikkiaan 134 opetusmi- 29.46.34 lisäyksenä 15 000 000 mark-
17000: nisteriön luvanvaraista hanketta. Näistä kunnat kaa valtionosuutena peruskoulujen ja
17001: ovat ilmoittaneet toteuttavaosa valtionosuutta lukioiden perustamiskustannuksiin Tu-
17002: hakematta kahdeksan. Rakentamistarve edel- run ja Porin läänissä.
17003: lyttää valtionosuuden huomattavaa lisäämistä
17004: läänissä.
17005: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17006: nioittaen,
17007:
17008: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17009:
17010: Sauli Hautala Jorma Fred
17011: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
17012: 1684 1990 vp.
17013:
17014: Raha-asia-aloite n:o 1575
17015:
17016:
17017:
17018:
17019: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan koulun pe-
17020: ruskorjaukseen Laitilassa
17021:
17022:
17023: Eduskunnalle
17024:
17025: Varsinais-Suomen kunnat ovat erityisesti jou- koulun saneeraus ja laajentaminen. Sen aiheut-
17026: tuneet rakentamaan koulutiloja ilman valtion- taa pakottava tarve. Koulu on nimittäin niin
17027: apua. Valtionosuutta on saatu jälkirahoitukse- huonossa kunnossa, ettei mainittuja toimenpi-
17028: lla vasta monien vuosien jälkeen. Tämä on ki- teitä voi enää pitempään viivyttää.
17029: ristänyt kuntien taloutta. Valtion tulisi huoleh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17030: tia paremmin velvoitteistaan eikä jättää niitä nioittaen,
17031: tehtyjen sopimusten vastaisesti kuntien har-
17032: teille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17033: Mainitusta valtion laiminlyönnistä on kärsi- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
17034: nyt myös Laitilan kaupunki. Se on joutunut to- 29.46.34 2 000 000 markkaa Laitilan
17035: teuttamaan eräitä koulurakennushankkeita Untamalan koulun saneeraamiseen ja
17036: omalla kustannuksellaan. laajentamiseen.
17037: Lähiaikoina tulee toteutettavaksi Untamalan
17038:
17039: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17040:
17041: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17042: 1990 vp. 1685
17043:
17044: Raha-asia-aloite n:o 1576
17045:
17046:
17047:
17048:
17049: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihikosken ala-asteen
17050: koulun peruskorjaukseen Pöytyällä
17051:
17052:
17053: Eduskunnalle
17054:
17055: Riihikosken peruskoulun ala-asteen koulussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17056: on varsin huomattava tilanpuute, mikä edellyt- nioittaen,
17057: täisi nopeata lisärakentamista. Tilantarpeen
17058: korvaaminen muulla tavalla kuin uutta rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17059: malla tuottaa suuria ongelmia. Kouluun tulisi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17060: rakentaa pikaisesti viisi uutta opetusluokkaa 29.46.34 2 000 000 markkaa Pöytyän
17061: sekä eräitä muita tiloja. Suunnitellun laajen- Riihikosken ala-asteen koulun laajen-
17062: nuksen pinta-ala on noin 800 m 2 ja kustannus- nus- ja muutostyöhön.
17063: arvio noin 5 milj. markkaa.
17064:
17065: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17066:
17067: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17068:
17069:
17070:
17071:
17072: 31 200052Y
17073: 1686 1990 vp.
17074:
17075: Raha-asia-aloite n:o 1577
17076:
17077:
17078:
17079:
17080: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman terveyden-
17081: huolto-oppilaitoksen toimitilojen rakentamiseen
17082:
17083:
17084: Eduskunnalle
17085:
17086: Rauman terveydenhuolto-oppilaitoksen opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17087: kelijamäärän kasvaessa nykyisestä 140:stä nioittaen,
17088: 350:een oppilaitoksen nykyiset toimitilat eivät
17089: riitä. Hankkeen kustannusarvio on 40 Mmk, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17090: josta kaupungin osuus on 59 OJo ja valtion osuus 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17091: 41 %. Hanke toteutetaan vuosina 1991-93. 29. 60. 74 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
17092: Hanke sisältyy Rauman seudun kehittämisoh- Rauman terveydenhuolto-oppilaitoksen
17093: jelmaan. toimitilojen rakentamiseen.
17094:
17095: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17096:
17097: Sauli Hautala Jorma Fred
17098: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17099: Toimi Kankaanniemi
17100: 1990 vp. I687
17101:
17102: Raha-asia-aloite n:o 1578
17103:
17104:
17105:
17106:
17107: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman merenkulku-
17108: oppilaitoksen peruskorjaukseen
17109:
17110:
17111: Eduskunnalle
17112:
17113: Merenkulkuopetuksen kokonaisuutta on sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17114: kiytetty viime vuosien aikana Iakkauttamalla nioittaen,
17115: eräitä oppilaitoksia. Toisaalta koulutetun hen-
17116: kilökunnan kysyntä on kasvanut. Rauman me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17117: renkulkuoppilaitoksen työnopetustilojen perus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17118: korjaus ja laajennus tulee toteuttaa vastaamaan 29. 60. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
17119: keski-asteen koulunuudistuksen opetuksellisia Rauman merenkulkuoppilaitoksen pe-
17120: vaatimuksia. Hankkeen kustannusarvio on II ,8 ruskorjaukseen.
17121: Mmk.
17122:
17123: Helsingissä I8 päivänä syyskuuta I990
17124:
17125: Sauli Hautala Jorma Fred
17126: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
17127: 1688 1990 vp.
17128:
17129: Raha-asia-aloite n:o 1579
17130:
17131:
17132:
17133:
17134: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun piirustuskoulun
17135: tilojen korjaamiseen
17136:
17137:
17138: Eduskunnalle
17139:
17140: Turun piirustuskoulu on maamme vanhin tai- vittaisiin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 3,5
17141: deoppilaitos, jonka perinteet tunnetaan laajalti milj. markkaa.
17142: maassamme. Se on säätiön omistama. Se ei pal- Taideopintoja harjoittamaan on yhä enem-
17143: vele alansa taideoppilaitoksena vain Turun ja män pyrkijöitä. On tärkeätä, että muuallakin
17144: sen lähiympäristön tarpeita, vaan se saa opis- on tällaisia opinahjoja kuin Helsingissä, jotta
17145: kelijoita ympäri Suomea. Näin sillä on huomat- taideopiskelu tehdään mahdolliseksi eri puolilla
17146: tava merkitys maamme yhtenä taideoppilaitok- maatamme asuville.
17147: sena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17148: Turun piirustuskoulu tarvitsee nopeasti uudet, nioittaen,
17149: korjatut tilat. Se on kunnoltaan sellainen, että
17150: toimenpiteitä pikaisesti tarvitaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17151: Koulun saneerauksesta on laadittu huoneti- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17152: laohjelma. Sen kustannusarvio on noin 11 milj. 29.90.52 3 500 000 markkaa Turun pii-
17153: markkaa. Saneerauksen käynnistämiseksi tar- rustuskoulun tilojen korjaamiseksi.
17154:
17155: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17156:
17157: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17158: 1990 vp. 1689
17159:
17160: Raha-asia-aloite n:o 1580
17161:
17162:
17163:
17164:
17165: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen romaani-
17166: lasten selviytymisestä peruskoulussa ja suunnitelmien tekemi-
17167: seen tilanteen parantamiseksi
17168:
17169: Eduskunnalle
17170:
17171: Maamme suurin etninen ryhmä on romaani- Ongelmia ratkaistaan kohtuuttoman usein
17172: väestö, jonka suuruus on n. 6 000 henkeä. siirtämällä romaanilapset erikoisluokille. Usein
17173: Romaaniväestön erikoisluonnetta ei ole tar- paikkakunnan koululaitoksessa ei ole ketään vir-
17174: peeksi huomioitu koululaitoksessa, mistä on ol- kailijaa tai opettajaa, joka olisi paneutunut ro-
17175: lut seurauksena se, että suurella osalla romaani- maanilasten koulunkäynnin erikoiskysymyksiin.
17176: lapsista on kohtuuttoman vakavia vaikeuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17177: selviytyä jopa peruskoulusta edes tyydyttävästi. nioittaen,
17178: Opettajanvalmistuslaitoksissa ei ole tarpeek-
17179: si kiinnitetty huomiota romaaniväestön histo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17180: riaan, kulttuuriin ja tapoihin. Täten tulevilla 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
17181: opettajilla ei ole riittävästi tietoa tästä erikois- markkaa tutkimukseen romaanilasten
17182: ryhmästä. Romaanilapset saattavat tulla tar- selviytymisestä peruskoulussa ja suunni-
17183: peettomasti leimatuiksi ja täten heidän koulu- telmien tekemiseen tilanteen parantami-
17184: menestyksensä kärsii. seksi.
17185: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17186:
17187: Sauli Hautala Jorma Fred
17188: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17189: Toimi Kankaanniemi
17190: 1690 1990 vp.
17191:
17192: Raha-asia-aloite n:o 1581
17193:
17194:
17195:
17196:
17197: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan varmuusvarasto-
17198: jen rakentamiseen
17199:
17200:
17201: Eduskunnalle
17202:
17203: Kesällä 1987 koettu erittäin raskas kato pal- ta. Silloin vältytään mm. hukkakauran aiheut-
17204: jasti karulla tavalla sen tosiasian, että maas- tamilta ongelmilta.
17205: samme on liian vähän viljan varmuusvarastoja. Viljan varmuusvarastojen rakentamiseksi no-
17206: Tämä seikka on ollut kyllä tiedossa, mutta yli- peasti lisää tulee tätä toimintaa rahoittaa myös
17207: tuotannon vallitessa tilanne ei ole aiheuttanut valtion budjetin kautta. Ilman sitä riittävien
17208: dramaattisia ongelmia. On tuudittauduttu vä- varmuusvarastojen aikaansaaminen kestää liian
17209: linpitämättömyyteen. Vasta ankara kato teki il- kauan.
17210: meiseksi, kuinka heikko maamme viljaomava- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17211: raisuus on, kun todellinen kato kohtaa. nioittaen,
17212: Mikäli maailmassa olisi koettu laajamittai-
17213: sempi kato tai olisi ollut jonkinlainen kriisiti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17214: lanne, maamme viljahuollon turvaaminen olisi 1991 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29
17215: voinut kohdata suuriakin vaikeuksia. On siis uudelle momentille 70 000 000 markkaa
17216: erittäin tärkeätä saada lisää viljan varmuusva- viljan varmuusvarastojen rakentamisek-
17217: rastoja. Niihin on varastoitava myös riittävästi si.
17218: siemenviljaa, ettei sitä tarvitse tuoda ulkomail-
17219:
17220: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17221:
17222: Sauli Hautala Jorma Fred
17223: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17224: Toimi Kankaanniemi
17225: 1990 vp. 1691
17226:
17227: Raha-asia-aloite n:o 1582
17228:
17229:
17230:
17231:
17232: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta taimitarhatoiminnan
17233: aloittamiseen Preitilän jalostuspaikalla Paimiossa
17234:
17235:
17236: Eduskunnalle
17237:
17238: Metsäntutkimuslaitoksella on Paimiossa 270 ten. Valtion tulo- ja menoarvioon tulisikin nyt
17239: ha:n suuruinen alue. Sen Metsäntutkimuslaitos saada riittävä määräraha taimitarhatoiminnan
17240: hankki Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin aloittamiseksi Preitilän jalostuspaikalla.
17241: kuntainliitolta 2,3 miljoonan markan kauppa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17242: hinnalla. Metsäntutkimuslaitoksen työryhmä nioittaen,
17243: on 30.12.1983 laatinut ehdotuksen hankitun
17244: kiinteistön käyttösuunnitelmaksi. Ehdotuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17245: todettiin maa- ja metsätalousministeriön edel- 1991 tulo- ja menoarvioon luvun 30.76
17246: lyttäneen aluetta käytettävän metsänjalostus- määrärahoihin 2 000 000 markkaa tai-
17247: tarkoituksiin ja siinä erityisesti risteytysjalos- mitarhatoiminnan aloittamiseksi Preiti-
17248: tuksen ja taimitarhatoiminnan aloittamista var- län jalostuspaikalla Paimiossa.
17249:
17250: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17251:
17252: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17253: 1692 1990 vp.
17254:
17255: Raha-asia-aloite n:o 1583
17256:
17257:
17258:
17259:
17260: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2251 Pun-
17261: tamäki-Tarvajoki (Liedonperän tie) perusparantamiseen
17262:
17263:
17264: Eduskunnalle
17265:
17266: Hallitus pyrkii maamme päätieverkoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17267: kunnon parantamiseen. Se on kannatettava ta- nioittaen,
17268: voite. Tämä ei kuinkaan saa merkitä sitä, että
17269: pienemmät tiet jäisivät kunnostusta vaille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17270: Varsinais-Suomen Auranmaalla on runsaasti 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17271: heikkokuntoisia pikkuteitä ja maanteitä, joiden 2 000 000 markkaa maantien n:o 2251
17272: perusparannukseen tulisi nopeasti saada määrä- Puntamäki- Tarvasjoki (Liedonperän
17273: rahoja. Tällaiset tiet ovat alueiden asukkaiden tie) perusparantamiseen.
17274: kannalta valtaväyliä tärkeämpiä.
17275:
17276: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17277:
17278: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17279: 1990 vp. 1693
17280:
17281: Raha-asia-aloite n:o 1584
17282:
17283:
17284:
17285:
17286: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhunojan-Riihikos-
17287: ken maantien peruskorjaukseen
17288:
17289:
17290: Eduskunnalle
17291:
17292: Pöytyän ja Karinaisten kunnat ovat moni- Tämän n. 6 km:n pituisen tienparannuksen
17293: puolisessa yhteistyössä keskenään. Pääterveys- suunnittelu ja rakentaminen tulisi pian saada ai-
17294: asema ja sairaala ovat Riihikoskella ja koulu- kaan.
17295: keskus Karinaisten Kyrössä. Vaikka päivittäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17296: nen liikenne tällä välillä on varsin suuri, puut- nioittaen,
17297: tuu kunnollinen suora tieyhteys välillä Karhun-
17298: oja-Riihikoski. Kyröstä Karhunojalie on tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17299: äskettäin perusparannettu. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17300: Tien uusi suunta on merkitty ja hyväksytty markkaa Karhunojan-Riihikosken
17301: Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- maantien peruskorjauksen suunnitte-
17302: kaavallisessa rakennesuunnitelmassa sekä Riihi- luun ja rakentamisen aloittamiseen.
17303: kosken-Lallon-Kirkonkylän osayleiskaavassa.
17304:
17305: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17306:
17307: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17308: 1694 1990 vp.
17309:
17310: Raha-asia-aloite n:o 1585
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrön-Marttilan
17316: maantien parantamiseen Karinaisissa
17317:
17318:
17319: Eduskunnalle
17320:
17321: Hallitus pyrkii maamme päätieverkoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17322: kunnon parantamiseen. Se on kannatettava ta- nioittaen,
17323: voite. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että
17324: pienemmät tiet jäisivät kunnostusta vaille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17325: Varsinais-Suomen Auranmaalla on runsaasti 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17326: heikkokuntoisia pikkuteitä ja maanteitä, joiden 2 000 000 markkaa Kyrön-Marttilan
17327: perusparannukseen tulisi nopeasti saada määrä- maantien parantamiseen Karinaisissa.
17328: rahoja. Tällaiset tiet ovat alueiden asukkaiden
17329: kannalta valtaväyliä tärkeämpiä.
17330:
17331: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17332:
17333: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17334: 1990 vp. 1695
17335:
17336: Raha-asia-aloite n:o 1586
17337:
17338:
17339:
17340:
17341: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien
17342: rakentamiseen
17343:
17344:
17345: Eduskunnalle
17346:
17347: Kustavin ja Lokalahden välille on suunniteltu Elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää myös
17348: rakennettavaksi Lehmänkurkun tie, joka loisi saada lyhyempi tieyhteys Kustavista Uuteen-
17349: lyhyen tieyhteyden välille Kustavi-Lokalah- kaupunkiin. Se soisi parempia mahdollisuuksia
17350: ti-Uusikaupunki. Kustavin ja muiden tien vaikutuspiiriin tulevien
17351: Lehmänkurkun tiellä olisi paitsi Uudellekau- kuntien kalastukselle ja teollisuudelle. Matkai-
17352: pungille myös koko eteläiselle Vakka-Suomelle lulle uusi tieyhteys loisi uusia mahdollisuuksia.
17353: suuri merkitys. Se lyhentäisi matkaa Vakka- Avautuisihan tielle kauniita merellisiä näkymiä.
17354: Suomen eteläosista kaupunkiin ja olisi omiaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17355: tekemään Uudenkaupungin ympäristöstä ny- nioittaen,
17356: kyistä yhtenäisemmän alueen. Erityisen tärkeä
17357: tie olisi Kustavin asukkaille. Monet tärkeät pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17358: velut, kuten sairaala- ja erilaiset koulupalvelut, 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17359: ovat saatavissa Uudestakaupungista. Myös ly- markkaa Lehmänkurkun tien suunnitte-
17360: hyempi matka mahdollistaisi asumisen kotikun- lun ja rakentamisen aloittamiseen.
17361: nassa Kustavissa, vaikka työpaikka sijaitsisi
17362: Uudessakaupungissa.
17363:
17364: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17365:
17366: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17367: 1696 1990 vp.
17368:
17369: Raha-asia-aloite n:o 1587
17370:
17371:
17372:
17373:
17374: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Haritun eritasoliitty-
17375: män parantamiseksi Turussa
17376:
17377:
17378: Eduskunnalle
17379:
17380: Turun Haritun eritasoliittymän rakentamisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17381: kustannusarvio on 10 mmk. nioittaen,
17382: 1970-luvun alussa rakennetun eritasoristeyk-
17383: sen varustaminen liittymärampeilla ja siihen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17384: liittyvät tiejärjestelyt vähentävät läänin toiseksi 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17385: vaarallisimman risteyksen (Piispanristi) onnet- 3 000 000 markkaa Haritun eritasoliitty-
17386: tomuusalttiutta, joka uuden maankäytön seu- män parantamiseksi Turussa.
17387: rauksena on lisääntynyt valtavasti. Tiesuunni-
17388: telma on valmis.
17389:
17390: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17391:
17392: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17393: 1990 vp. 1697
17394:
17395: Raha-asia-aloite n:o 1588
17396:
17397:
17398:
17399:
17400: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeysten raken-
17401: tamiseksi Laitilassa
17402:
17403:
17404: Eduskunnalle
17405:
17406: Laitilan kaupungissa on liikenneturvallisuu- Iisia ja välttämättömiä, siksi niiden toteuttami-
17407: den kannalta kaksi erittäin vaarallista tasoris- seen tulisi päästä mahdollisimman pian.
17408: teystä. Kaupunkihan sijaitsee kahden merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17409: vän liikenneväylän risteyskohdassa. Sellaiset nioittaen,
17410: muodostuvat valtatien n:o 8 ja Eurantien (Uu-
17411: denkaupungin tie) ja valtatien n:o 8 ja Kauko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17412: lantien tasoristeyksistä. Liikenneturvallisuus 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17413: paranee vasta sitten ratkaisevasti, kun nämä ris- markkaa Laitilan eritasoristeys/en suun-
17414: teykset saadaan järjestetyiksi eritasoristeyksik- nitteluun ja rakentamisen aloittamiseen.
17415: si. Nämä liikennejärjestelyt ovat todella tarpeel-
17416:
17417: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17418:
17419: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17420: 1698 1990 vp.
17421:
17422: Raha-asia-aloite n:o 1589
17423:
17424:
17425:
17426:
17427: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
17428: län rakentamiseen Turun ja Kustavin väliselle tieosuudelle
17429:
17430:
17431: Eduskunnalle
17432:
17433: Liikenne maantiellä Raisio-Kustavi on var- Uskomme, että yhä useammat pyöräretkeili-
17434: sinkin kesällä erittäin vilkas. J ohtaahan tie lo- jät olisivat halukkaita käyttämään mainittua
17435: manviettoalueelle, joka on yksi maamme suosi- tietä virkistysmatkoja j ärj estääkseen, mikäli sii-
17436: tuimmista. Siellä sijaitsevat Kustavi, Taivassa- hen saataisiin kevyen liikenteen kaista.
17437: lo, Vehmaa jne. Tie on myös pyöräretkeilijöi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17438: den suosima. Heitä liikkuu tiellä jatkuvasti yk- nioittaen,
17439: sin, ryhmissä tai perheittäin.
17440: Tie on kuitenkin hyvin kapea. Ajokaistojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17441: ulkopuolella ei juuri ole tilaa, jota polkupyöräi- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17442: lijät voisivat käyttää. Tilanne on hyvin vaaralli- markkaa kevyen liikenteen väylän suun-
17443: nen. On ihme, jos vakavilta onnettomuuksilta nitteluun ja rakentamisen aloittamiseen
17444: tuolla tiellä on voitu välttyä. Turun ja Kustavin väliselle tieosuudelle.
17445:
17446: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17447:
17448: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17449: 1990 vp. 1699
17450:
17451: Raha-asia-aloite n:o 1590
17452:
17453:
17454:
17455:
17456: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
17457: lien rakentamiseen Salossa
17458:
17459:
17460: Eduskunnalle
17461:
17462: Salon kaupungista naapurikuntiin johtavilla kallistien ja Kiskootien varteen. Eräiltä osin tä-
17463: teillä on vilkasta moottoriajoneuvoliikennettä, hän liittyy myös alikäytävien rakentamista.
17464: minkä lisäksi samoilla teillä on polkupyörälii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17465: kennettä keskimääräistä enemmän. Tiet ovat nioittaen,
17466: sekä työmatkaliikenteen että koululaisliiken-
17467: teen käytössä. Liikenneturvallisuussyistä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17468: vyen liikenteen väylien saamista pidetään kau- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17469: pungin taholta kiireellisenä ja välttämättömänä markkaa kevyen liikenteen väylien ra-
17470: Inkereentien, Somerontien, Salon-Teijon pai- kentamiseen Salossa.
17471:
17472: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17473:
17474: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17475: 1700 1990 vp.
17476:
17477: Raha-asia-aloite n:o 1591
17478:
17479:
17480:
17481:
17482: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun luotsipiirin yh-
17483: teysaluskaluston uusimiseen
17484:
17485:
17486: Eduskunnalle
17487:
17488: Turun luotsipiiri hoitaa valtion yhteysaluslii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17489: kennettä Lounais-Suomen saaristossa kymme- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17490: nellä eri reitillä. Yli-ikäisen kaluston korvaami- 31.30. 70 lisäyksenä 8 000 000 markkaa
17491: seksi tulisi yhteysalusten uusimista ja peruskor- Turun luotsipiirin yhteysaluskaluston
17492: jausta jatkaa. uusimiseen.
17493: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17494: nioittaen,
17495:
17496: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17497:
17498: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17499: 1990 vp. 1701
17500:
17501: Raha-asia-aloite n:o 1592
17502:
17503:
17504:
17505:
17506: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin väy-
17507: län (lsokari-Kemira) syventämiseen
17508:
17509:
17510: Eduskunnalle
17511:
17512: Kemiran Uudenkaupungin lannoitetehtaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17513: vienti ulkomaille on jatkuvasti kasvanut. Vienti 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17514: tapahtuu meritse Uudenkaupungin satamasta. 31.30. 77 5 000 000 markkaa Uudenkau-
17515: Liikenteen kehittyessä on tullut tarpeelliseksi pungin väylän (lsokari-Kemira) syven-
17516: syventää nykyistä 10 metrin väylää 12 metriin. tämiseen.
17517: Hankkeen kustannukset ovat n. 33,5 Mmk.
17518: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17519: nioittaen,
17520:
17521: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17522:
17523: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17524:
17525:
17526:
17527:
17528: 32 200052Y
17529: 1702 1990 vp.
17530:
17531: Raha-asia-aloite n:o 1593
17532:
17533:
17534:
17535:
17536: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristoliikenteen avus-
17537: tamiseen
17538:
17539:
17540: Eduskunnalle
17541:
17542: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia menoarvioissa vuosien mittaan tyydyttävästi
17543: ovat liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikenneti- kehittynyt. Siksi saaristoliikenteen kehitystar-
17544: heys jää yleensä hyvin alhaiseksi, koska liiken- vetta on runsaasti.
17545: nepalveluja käyttävien ihmisten määrä on vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17546: häinen. Heikon kannattavuuden vuoksi liiken- nioittaen,
17547: nettä harjoittavien ei ole mahdollista ilman tu-
17548: kea lisätä palveluja. Tästä syystä valtiovallan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17549: tulisi tajuta velvollisuutensa saaristossa asuvia 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17550: ihmisiä kohtaan. Myös saariston säilymisen 31.32.44 lisäyksenä 500 000 markkaa
17551: asuttuna tulee olla tärkeä tavoite. saaristoliikenteen avustamiseen.
17552: Saaristoliikenteen avustaminen ei ole tulo- ja
17553:
17554: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17555:
17556: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17557: 1990 vp. 1703
17558:
17559: Raha-asia-aloite n:o 1594
17560:
17561:
17562:
17563:
17564: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusjär-
17565: jestelmän kokeilemiseksi opiskelupaikkakuntien seutuliiken-
17566: teessä
17567:
17568: Eduskunnalle
17569:
17570: Viimeisen vuosikymmenen aikana opiskeli- käytetään joukkoliikennettä yksityisautoilun si-
17571: joiden yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on jasta. Juuri opiskelijoiden kautta voidaan ohja-
17572: johtanut siihen, ettei kaikilla opiskelijoilla ole ta asenteita ja kulutustottumuksia liikenne- ja
17573: enää varaa oman auton ostoon. Samanaikaises- ympäristöpoliittisesti kestävään suuntaan.
17574: ti joukkoliikenteen maksut ovat kohonneet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17575: huomattavasti ja kustannukset asunnon ja opis- nioittavasti,
17576: kelupaikkojen välisestä matkustuksesta ovat
17577: nousseet yli opiskelijoiden maksukyvyn. Opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17578: kelijoilla ei myöskään ole mahdollisuutta vä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17579: hentää välttämättömiä työ- eli opiskelumatko- 31.57.30 JO 000 000 markkaajoukkolii-
17580: jaan verotuksessa. kenteen kehittämiseksi opiskelupaikka-
17581: Liikenne- ja ympäristöpoliittisesti on myös kuntien seutuliikenteessä opiskeli)a-
17582: suositeltavaa, että erityisesti taajama-alueilla alennusjärjestelmän kokeiluna.
17583:
17584: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17585:
17586: Sauli Hautala Jorma Fred
17587: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17588: Toimi Kankaanniemi
17589: 1704 1990 vp.
17590:
17591: Raha-asia-aloite n:o 1595
17592:
17593:
17594:
17595:
17596: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta projektin "Yleinen tie-
17597: toverkko ja kansalaisen tietoasema" kokeiluun
17598:
17599:
17600: Eduskunnalle
17601:
17602: Liikenneministeriö käynnisti vuoden 1988 vista kunnista. Niin ikään kaupungissa olevien
17603: huhtikuussa projektin "Yleinen tietoverkko ja korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden vaihto
17604: kansalaisen tietoasema". Projektin tarkoituk- ulkomaisten opiskelijoiden kanssa on viime
17605: sena on madaltaa uusien palvelujen ja uuden vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Turkuun on
17606: tekniikan käyttökynnystä ja samalla huolehtia äskettäin perustettu kaupungin myötävaikutuk-
17607: maamme pysymisestä mukana kansainvälisessä sella ulkomaalaisväestöä ja pakolaisia ajatellen
17608: kehityksessä. kansainvälinen kohtauspaikka, jossa ulkomaa-
17609: Projekti on edennyt niin, että vuoden 1988 ai- laisille pyritään jakamaan tietoa, millä edesau-
17610: kana tehtiin esitutkimus sekä kokeilu- ja toteut- tetaan ulkomaalaisten sopeutumista.
17611: tamissuunnitelma. Vuoden 1989 aikana oli tar- Turku osallistuu myös Maailman Terveysjär-
17612: koitus käynnistää kokeilutoiminta muutamilla jetön, WHO:n Healthy Cities -projektiin ja on
17613: paikkakunnilla. Vuonna 1990 voitaisiin aloittaa se suomalainen kaupunki, joka hoitaa kansain-
17614: investoinnit verkon ja tietoasemien saamiseksi väliset kontaktit eri maiden projektiin osallistu-
17615: yleiseen käyttöön. Olemassa olevien tietojen viin kaupunkeihin. Healthy City -projekti on
17616: mukaan kokeilutoiminta tapahtuisi vain eräillä esittänyt tietopankin perustamista Turkuun.
17617: suhteellisen harvaan asutuilla paikkakunnilla, Turulla olisi edellä kerrotulla tavalla edelly-
17618: muttei Etelä-Suomen valtakunnallisesti tiheään tykset toimia liikenneministeriön todella suure-
17619: asutuissa keskuksissa. na kokeilukenttänä. Tämä edellyttäisi 20 päät-
17620: Turulla, Varsinais-Suomen aluetta ajatellen, teen asentamista kirjastoihin ja niiden lisäksi
17621: olisi edellytykset tarjota kokeilukenttä, jonka kolmea erillistä päätettä. Tietokantojen luomi-
17622: tulokset voisivat hyödyntää koko projektin to- nen, jatkuva ajan tasalla pitäminen ja teksti-
17623: teuttamista. Mikäli Turku hyväksyttäisiin mu- käännökset vaativat tiedostosta vastaavaa hen-
17624: kaan liikenneministeriön kokeiluun, olisi sillä kilöä. Tämänlaatuisena toimintana toteutettu-
17625: esittää selvät tavoitteet ja kohderyhmät. na kokeilusta olisi saatavissa kaikki tarvittavat
17626: Kirjaston toimipisteiden välityksellä kokeilu tulokset, koska sen piiriin kuuluisi väestön ko-
17627: palvelisi kaikkia maakuntakirjaston palveluja ko jakauma.
17628: käyttäviä. Lisäksi kokeilun piiriin liitettäisiin Edellä olevan johdosta ehdotamme,
17629: yhtäältä yrittäjät ja toisaalta ulkomaalaiset.
17630: Pienyrittäjät tarvitsevat erityisesti yritystä pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17631: rustaessaan sekä myös kehittäessään ja laajen- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
17632: taessaan tietoverkon palveluja, joita heillä ei ole kan määrärahan käytettäväksi liikenne-
17633: mahdollisuus hankkia muulla tavoin. Paitsi, ministeriön projektin "Yleinen tieto-
17634: että Turussa asuu huomattava määrä ulkomaa- verkko ja kansalaisen tietoasema" ko-
17635: laisia jo entuudestaan, on Turku ollut viime keilun suorittamiseen Turussa.
17636: vuosina yksi suurimpia pakolaisia vastaanotta-
17637:
17638: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17639:
17640: Sauli Hautala Jorma Fred
17641: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
17642: 1990 vp. 1705
17643:
17644: Raha-asia-aloite n:o 1596
17645:
17646:
17647:
17648:
17649: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarinassa sijaitsevan
17650: valtakunnallisen innovaatioinstituutin toiminnan tukemiseen
17651:
17652:
17653: Eduskunnalle
17654:
17655: Kaarinaan perustettu valtakunnallinen inno- saada valtiovalta mukaan joko suoraan
17656: vaatioinstituutti muodostaa yrittäjiä, tuoteke- kauppa- ja teollisuusministeriön, Sitran tai lää-
17657: hittäjiä, yritysten tutkijoita ja suunnittelijoita nin kehittämisrahan kautta.
17658: ym. palvelevan laitoksen, joka täyttää alan neu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17659: vontapalvelujen ja koulutuksen tarjonnassa vie- nioittaen,
17660: lä olevia aukkoja. Instituutti toimii tulkkina
17661: keksijöiden ja yritystoiminnan välillä kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17662: mällä tarjolla olevista keksinnöistä käyttökel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
17663: poisia innovaatioita. Instituuttia ylläpitää Suo- 32.46.44 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
17664: men Innovaatiokeskus Oy, ja rahoitustarve on valtakunnalliselle innovaatioinstituutil/e
17665: noin miljoona markkaa vuodessa. Kaarinassa.
17666: Innovaatioinstituutin kehittämiseen tulisi
17667:
17668: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17669:
17670: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17671: 1706 1990 vp.
17672:
17673: Raha-asia-aloite n:o 1597
17674:
17675:
17676:
17677:
17678: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten perustami-
17679: sen edistämiseksi
17680:
17681:
17682: Eduskunnalle
17683:
17684: Yrityshautomotoiminta käynnistyi Varsinais- hautomoavustuksiin varatun määrärahan olla
17685: Suomessa vuonna 1989 kahdella hautomolla: 10-12 mmk.
17686: DataCityn yhteydessä toimivalla DIO:lla ja Lai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17687: tilan Ammatillisen kurssikeskuksen yhteydessä nioittaen,
17688: toimivalla hautomolla. Koko maassa hautomo-
17689: tukea varten oli vuonna 1989 yhteensä 3 mmk, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17690: josta Varsinais-Suomeen tuli 550 000 mk. Vuo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17691: delle 1990 hautomotuen määrä on 4 mmk. Var- 32.51.47 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
17692: sinais-Suomen määrärahan tarve on 1-1,5 pienyritysten perustamisen edistämi-
17693: mmk:n luokkaa ja jotta tämä saataisiin, tulisi seksi.
17694:
17695: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17696:
17697: Sauli Hautala Jorma Fred
17698: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17699: Toimi Kankaanniemi
17700: 1990 vp. 1707
17701:
17702: Raha-asia-aloite n:o 1598
17703:
17704:
17705:
17706:
17707: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenhoidon perusteella
17708: korotetun kansaneläkkeen maksamiseksi ylimääräisenä
17709:
17710:
17711: Eduskunnalle
17712:
17713: On perheitä, jotka ovat katsoneet lasten kan- keikään tullessa tällaisen äidin toimeentulon
17714: nalta parhaimmaksi järjestää perheen huolto- turvana on yksinomaan kansaneläke. Yhteis-
17715: ja lastenhoitoasiat siten, että toinen aviopuoli- kunnan kannalta hyödyllinen työ ei ole kartut-
17716: soista, useimmiten äiti, jää kotiin töihin jättäen tanut eläketuloa. Tilannetta ei voi yksilön kan-
17717: virkansa tai muut perheen ulkopuoliset työt pit- nalta pitää oikeudenmukaisena.
17718: käksikin aikaa. Joskus tällaiseen ratkaisuun voi Epäkohta voitaisiin korjata siten, että lapsen-
17719: pakottaa lasten sairauskin. sa kotona hoitavalle vanhemmalle maksettaisiin
17720: Aikaisemmin kotona suoritetusta lastenhoi- tästä työstä korotettua kansaneläkettä, jonka
17721: dosta ei maksettu minkäänlaista palkkaa. Nyt suuruus sidottaisiin hoidettavien lasten luku-
17722: siitä voi saada pientä kotihoidon tukea. Kuiten- määrään ja hoitovuosiin. Tämän tulisi olla etu-
17723: kaan lastenhoito kotona ei tuota minkäänlaista oikeutettua eläketuloa, joka ei vähentäisi muita
17724: eläke-etua. Se on epäkohta, joka tulee korjata. eläketuloja. Näin siksi, että kotona vietetyt
17725: Epäkohta heijastelee kotona suoritettavan las- vuodet aina vähentävät muita eläketuloja.
17726: tenhoitotyön ja yleensä kodinhoitotyön aliar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17727: vostusta maassamme. nioittaen,
17728: On monia tapauksia, joissa perheenäidit ovat
17729: itse hoitaneet ja kasvattaneet lapsiluvultaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17730: suurenkin perheen. Tässä yhteiskunnan kannal- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17731: ta erittäin tärkeässä työssä on mennyt sitten niin 33.19.60 200000000 markkaa lasten-
17732: monta vuotta, että sen jälkeen on ollut vaikea hoidon perusteella korotetun kansan-
17733: hakeutua perheen ulkopuoliseen työhön. Elä- eläkkeen maksamiseksi ylimääräisenä.
17734:
17735: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17736:
17737: Sauli Hautala Jorma Fred
17738: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17739: Toimi Kankaanniemi
17740: 1708 1990 vp.
17741:
17742: Raha-asia-aloite n:o 1599
17743:
17744:
17745:
17746:
17747: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoi-
17748: den kuntoutustoimintaan
17749:
17750:
17751: Eduskunnalle
17752:
17753: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtä-
17754: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoi- viin, olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille
17755: taan. Näin he ovat suorittaneet arvokasta yh- turvataan riittävän usein toistuvat ja kyllin pit-
17756: teiskunnallista palvelustyötä. Mutta myös so- kät kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot.
17757: tainvalidimiehiään hoitavat naiset ikääntyvät, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17758: heidän voimansa vähenevät ja he ovat itsekin nioittaen,
17759: kipeästi loman, virkistyksen ja kuntoutuksen
17760: tarpeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17761: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että jaksa- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
17762: vat hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteis- 33.22.56 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
17763: kunnan tukea. sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoi-
17764: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, mintaan.
17765:
17766: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17767:
17768: Sauli Hautala Jorma Fred
17769: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
17770: 1990 vp. 1709
17771:
17772: Raha-asia-aloite n:o 1600
17773:
17774:
17775:
17776:
17777: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten alkoholinkäyt-
17778: töä vähentävään terveyskasvatustoimintaan
17779:
17780:
17781: Eduskunnalle
17782:
17783: Nuorten terveystapatutkimusten mukaan äänitteiden käyttöä tarkoituksenmukaisella ta-
17784: nuorten alkoholinkäyttö on viime vuosina li- valla. Lisäksi opettajat odottavat ja ovat haluk-
17785: sääntynyt. Eduskunnassa ja julkisuudessa on kaita osallistumaan koulutukseen, jossa he voi-
17786: todettu terveyskasvatuksellisten keinojen ole- vat tutustua ja harjoitella tarjolla olevien ope-
17787: van miltei ainoita, joilla voidaan nykytilantees- tusmateriaalien käyttöä.
17788: sa vaikuttaa nuorten alkoholinkäyttöön. Kou- Terve koulu -ohjelman puitteissa on aloitettu
17789: luissa terveyskasvatukseen tarkoitettu aika on peruskoulun, lukion ja muiden oppilaitosten
17790: vähentynyt. Erityisen vähäistä käytettävissä käyttöön tarkoitetun alkoholia koskevan ter-
17791: oleva aika on peruskoulun yläasteella. Hallin- veyskasvatusmateriaalin suunnittelu ja tekemi-
17792: nollisin päätöksin on vähennetty niitä mahdolli- nen. Työryhmäkulut, av-tuotanto, painatus ja
17793: suuksia, joita kouluissa oppituntien aikana on esitestaus sekä opettajien kouluttaminen edel-
17794: voitu alkoholinkäyttöä vähentävään kasvatuk- lyttävät kuitenkin huomattavaa yhteiskunnan
17795: seen antaa. Terve koulu -ohjelman puitteissa on tukea alkoholinkäytön vähentämiseksi.
17796: kuitenkin voitu todeta, että opettajat ovat val- Ehdotamme,
17797: miita tekemään terveyskasvatustyötä, jos hei-
17798: dän käyttöönsä valmistetaan hyvin suunniteltua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17799: ja esitestattua opetusaineistoa, joka vastaa ny- 1991 tulo- ja menoarvioon 980 000
17800: kyajan tarpeita sisältönsä, ulkoasunsa ja toteut- markkaa nuorten alkoholinkäyttöä vä-
17801: tamistapansa puolesta. Tämä merkitsee korkea- hentävään terveyskasvatustoimintaan.
17802: tasoisen kirjallisen materiaalin, videoiden ja
17803:
17804: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17805:
17806: Sauli Hautala Pekka Puska Lea Kärhä
17807: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren Jorma Fred
17808: 1710 1990 vp.
17809:
17810: Raha-asia-aloite n:o 1601
17811:
17812:
17813:
17814:
17815: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilo-
17816: majärjestelmän kehittämiseksi
17817:
17818:
17819: Eduskunnalle
17820:
17821: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- kunnan korvaus tulevat pienituloisille pienyrit-
17822: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrittä- täjille suureen tarpeeseen. Tämän vuoksi budje-
17823: jälle vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on val- tissa tulisi olla niin suuri määräraha, että se riit-
17824: tion tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. täisi lomakorvaukseen. Lomajärjestelmää tulisi
17825: Määrärahan pienuuden takia kaikki vuosiloma- myös laajentaa nykyisestään ja samalla lisätä
17826: rahaan oikeutetut eivät ole kuitenkaan pysty- loman pituutta.
17827: neet pitämään lomaa. Vuosilomakorvaus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17828: kuitenkin sangen vähäinen. Se riittää vain ly- nioittaen,
17829: hyeen vuo::,ilomaan, kun palkansaajien paikalli-
17830: nen lomd ,w. tällä hetkellä jo vähintään neljä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17831: viikkoa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17832: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot 33.57.42 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
17833: ovat esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiu- pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
17834: kat. Näin ollen loma ja siitä maksettava yhteis- kustannuksiin.
17835:
17836: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17837:
17838: Sauli Hautala Jorma Fred
17839: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17840: Toimi Kankaanniemi
17841: 1990 vp. 1711
17842:
17843: Raha-asia-aloite n:o 1602
17844:
17845:
17846:
17847:
17848: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen kuntou-
17849: tustyön tukemiseen
17850:
17851:
17852: Eduskunnalle
17853:
17854: Yhteiskunnassamme on ihmisiä, joilta kon- kuntoutettavaa ihmistä. Se onkin kuntoutuksen
17855: taktit ympäristöönsä ovat täysin katkenneet. onnistumiseksi kaikkein tärkeintä.
17856: He ovat joutuneet syrjään työelämästä, jopa Vapaaehtoiselle kuntoutustyölle tulee luoda
17857: normaalista kanssakäymisestä lähellä elävien riittävät resurssit. Siksi ensi vuoden tulo- ja me-
17858: ihmisten ja sukulaistensa kanssa. Heidän vai- noarvioon on varattava varoja. Se mahdollistai-
17859: keutensa voivat olla mielenterveyshäiriöistä, al- si myös erilaisten auttamisprojektien käynnistä-
17860: koholista ja huumeista johtuvia. Joskus pitkä- misen
17861: aikainen työttömyys tai ihmisen luonteen poik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17862: keavuus voi aiheuttaa vaikeata eristäytymistä. nioittaen,
17863: Tällaisia lähimmäisiämme yhteiskunnan tuli-
17864: si pyrkiä auttamaan osallistuviksi kansalaisiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17865: Tässä työssä vapaaehtoinen auttamistoiminta 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17866: on monesti osoittautunut tuloksellisemmaksi. markkaa vapaaehtoisen kuntoutustoi-
17867: Sellainen toiminta näyttää pääsevän lähelle minnan tukemiseen.
17868:
17869: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17870:
17871: Sauli Hautala Jorma Fred
17872: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17873: Toimi Kankaanniemi
17874: 1712 1990 vp.
17875:
17876: Raha-asia-aloite n:o 1603
17877:
17878:
17879:
17880:
17881: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa nuoret
17882: auta Eevaa auttamaan ry:n avustamiseen
17883:
17884:
17885: Eduskunnalle
17886:
17887: Pelastakaa nuoret - auta Eevaa auttamaan meja. Hoitotyö jatkuu väliaikaisissa tiloissa
17888: ry. toimii erityisesti huumeongelmaisten nuor- muualla. Jotta yhdistyksen tärkeä työ huume-
17889: ten auttamiseksi vapautumaan riippuvuudes- nuorten parissa voisi vakiintua, se tarvitsisi
17890: taan huumeisiin. Yhdistyksen toiminta on tä- välttämättä omat pysyvät tilat. Se on mahdollis-
17891: hän mennessä keskittynyt pääasiassa Turun ja ta vain valtiovallan riittävän tuen avulla.
17892: sen ympäristön nuorten pariin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17893: Avun tarvetta on runsaasti. Vapaaehtoiseen nioittaen,
17894: hoitoon pyrkijöitä on ollut, ja ilahduttavia hoi-
17895: totuloksia on saatu. Hoito- ja auttamistyön jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17896: kuvuus tulisi turvata. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17897: Yhdistys aloitti toimintansa Paraisilla sijait- 33.93.53 lisäyksenä 200 000 markkaa
17898: sevassa kiinteistössä, josta on kuitenkin joudut- Pelastakaa nuoret - auta Eevaa autta-
17899: tu luopumaan viranomaisten määräyksestä, maan ry:n avustamiseen.
17900: koska tilat eivät täyttäneet vaadittavia nor-
17901:
17902: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17903:
17904: Sauli Hautala Jorma Fred
17905: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17906: 1990 vp. 1713
17907:
17908: Raha-asia-aloite n:o 1604
17909:
17910:
17911:
17912:
17913: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuden ja energia-
17914: huollon ilmansuojeluinvestointien korkotukeen
17915:
17916:
17917: Eduskunnalle
17918:
17919: Ympäristömme happamoituminen on vaka- rohkaistakseen teollisuutta ja energialaitoksia
17920: vimpia luontoamme uhkaavia vaaroja. Happa- niiden rakentamiseen.
17921: moituminen etenee maassamme kaikkialla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17922: Maamme teollisuuden ja energialaitosten pääs- nioittaen,
17923: töjen minimoimiseksi tulee tehostaa ilmansuo-
17924: jeluinvestointeja. Savukaasujen puhdistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17925: vaatii kalliita laitteita. Koska on kysymys koko 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17926: suomalaiseen yhteiskuntaan suuresti vaikutta- 35.11.42 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
17927: vasta asiasta, yhteiskunnan tulee myös antaa ta- ilmansuojeluinvestointien korkotukeen.
17928: loudellista tukea ilmansuojeluinvestointeihin
17929:
17930: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17931:
17932: Sauli Hautala Jorma Fred
17933: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
17934: 1714 1990 vp.
17935:
17936: Raha-asia-aloite n:o 1605
17937:
17938:
17939:
17940:
17941: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kasnäsin opastuskes-
17942: kuksen rakentamiseksi Saaristomeren kansallispuistoon
17943:
17944:
17945: Eduskunnalle
17946:
17947: Saaristomeren kansallispuiston toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17948: kehittäminen on kansainvälisesti merkittävä nioittaen,
17949: luonnonsuojelutehtävä ja tärkeä osa saariston
17950: kehittämistä. Kansallispuiston uusien virkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17951: perustaminen ja rakennus- ja toimintamäärära- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17952: hat tulisi vahvistaa esitetyn mukaisina. Tärkein- 35.15. 74 lisäyksenä 4 800 000 markkaa
17953: tä on puiston rakennustoiminnan käynnistämi- Kasnäsin opastuskeskuksen rakentami-
17954: sen turvaaminen. seksi Saaristomeren kansallispuistoon.
17955:
17956: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17957:
17958: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17959: 1990 vp. 1715
17960:
17961: Raha-asia-aloite n:o 1606
17962:
17963:
17964:
17965:
17966: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseksi
17967: luonnonsuojelutarkoitukseen Saaristomeren kansallispuiston
17968: alueella
17969:
17970: Eduskunnalle
17971:
17972: Saaristomeren kansallispuisto on perustettu kunnan kannalta. Maanhankinnan edistyessä
17973: vuonna 1982. Sen maanhankinta on kuitenkin voitaisiin suorittaa loppuun alueen suunnittelu
17974: kesken. Kansallispuiston suunniteltu pinta-ala sekä palvelurakenteiden valmistaminen.
17975: on n. 3 000 hehtaaria, josta tällä hetkellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17976: hankittuna huomattavasti alle 2 000 hehtaaria. nioittaen,
17977: Saaristomeren kansallispuiston suunnitteluryh-
17978: mä, joka on luovuttanut mietintönsä ympäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17979: töministeriölle, on esittänyt valtion tulo- ja me- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
17980: noarvioon erillistä määrärahaa maanhankinnan 35.15.87 18000000 markkaa maan
17981: tehostamiseksi. Asia onkin ajankohtainen ja hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoi-
17982: tärkeä. Kansallispuistohanke on merkittävä ei tukseen Saaristomeren kansallispuiston
17983: ainoastaan Lounais-Suomen vaan koko valta- alueelta.
17984:
17985: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
17986:
17987: Sauli Hautala Jorma Fred Esko Almgren
17988: 1716 1990 vp.
17989:
17990: Raha-asia-aloite n:o 1607
17991:
17992:
17993:
17994:
17995: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta muuttoliikkeen yh-
17996: teiskunnalle aiheuttamien kustannusten selvittämiseen
17997:
17998:
17999: Eduskunnalle
18000:
18001: Muuttoliike Kainuusta sekä Itä- ja Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18002: Suomesta on lisääntynyt viime vuosien aikana. nioittaen,
18003: Kehitysalueilta ruuhka-Suomeen suuntautuva
18004: muuttoliike ei ole pelkästään kehitysalueitten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18005: ongelma, vaan kysymys on valtakunnallinen. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18006: Tohtori Paavo Littowin tutkimus osoitti, että 26.99.25 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
18007: muuttoliikkeen hyväksyminen aiheuttaa yhteis- tutkimuksen tekemiseksi muuttoliikkeen
18008: kunnalle huomattavasti suuremmat kustannuk- yhteiskunnalle aiheuttamien kustannus-
18009: set kuin tehokas aluepolitiikka. Tämän vuoksi ten vertaamiseksi aluepoliittisten toi-
18010: olisi tehtävä koko yhteiskunnan kattava tutki- menpiteitten kustannuksiin.
18011: mus muuttoliikkeen aiheuttamista kustannuk-
18012: sista ja verrattava niitä aluepoliittisten toimien
18013: kustannuksiin.
18014:
18015: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18016:
18017: Kauko Heikkinen Pentti Kettunen
18018: Aarno von Bell Annikki Koistinen
18019: 1990 vp. 1717
18020:
18021: Raha-asia-aloite n:o 1608
18022:
18023:
18024:
18025:
18026: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrynsalmen kirkon-
18027: kylän ala-asteen laajennus- ja perusparannustöihin
18028:
18029:
18030: Eduskunnalle
18031:
18032: Kainuun peruskouluhankkeita on rahoitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18033: pitkän ajan lähes yksinomaan työllisyysvarois- nioittaen,
18034: ta. Menettely on sinänsä hyvä, mutta se on jo
18035: vinouttanut mm. Oulun läänissä varsinaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18036: määrärahojen käyttöä. Työllisyysmäärärahoja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18037: pitäisi pystyä käyttämään investointeihin, jotka 29.46.34 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
18038: luovat pysyviä työpaikkoja ja parantaisivat Hyrynsalmen kirkonkylän ala-asteen
18039: työllisyystilannetta pysyvästi. Nykyinen käytän- laajennus- ja perusparannustöiden aloit-
18040: tö ei tue tätä tavoitetta. Kun peruskouluhank- tamiseen.
18041: keita varten on lakisääteinen valtionosuusjär-
18042: jestelmä, tulisi näitä hankkeita rahoittaa myös
18043: Kainuussa tätä kautta.
18044:
18045: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18046:
18047: Kauko Heikkinen Sakari Valli
18048: Pentti Kettunen Aarno von Bell
18049: Annikki Koistinen
18050:
18051:
18052:
18053:
18054: 33 200052Y
18055: 1718 1990 vp.
18056:
18057: Raha-asia-aloite n:o 1609
18058:
18059:
18060:
18061:
18062: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristijärven keskus-
18063: koulun peruskorjaukseen ja laajennukseen
18064:
18065:
18066: Eduskunnalle
18067:
18068: Kainuun peruskouluhankkeita on rahoitettu myös Kainuussa tätä kautta, eikä vain työlli-
18069: pitkän ajan lähes yksinomaan työllisyysvarois- syysvaroin.
18070: ta. Menettely on sinänsä hyvä, mutta se on jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18071: vinouttanut mm. Oulun läänissä pahoin varsi- nioittaen,
18072: naisten budjettimäärärahojen jakautumista.
18073: Työllisyysvaroja tulisi käyttää vaikeimpien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18074: työttömyyskuntien työtilanteen parantamiseen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18075: normaalien rahoitushankkeiden lisäksi. Nykyi- 29.46.34 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
18076: nen käytäntö ei tue tätä tavoitetta. Kun perus- Ristijärven keskuskoulun peruskorjauk-
18077: kouluhankkeita varten on lakisääteinen nor- sen ja laajennuksen, mm. liikuntahallin,
18078: maalirahoitus, tulisi näitä hankkeita rahoittaa rakennustöiden aloittamiseen.
18079:
18080: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18081:
18082: Kauko Heikkinen Sakari Valli
18083: Pentti Kettunen Aarno von Bell
18084: Annikki Koistinen
18085: 1990 vp. 1719
18086:
18087: Raha-asia-aloite n:o 1610
18088:
18089:
18090:
18091:
18092: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puolangan liikunta-
18093: ja monitoimitalon rakentamiseen
18094:
18095:
18096: Eduskunnalle
18097:
18098: Puolangan kunnasta puuttuvat asianmukai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18099: set sisätilat liikuntaharrastusta varten. Kunnas- nioittaen,
18100: sa on ollut jo pitkään vireillä monitoimitalo-
18101: hanke, johon tulisivat asianmukaiset liikuntati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18102: lat sekä tilat kansalaisopiston toimintoja var- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
18103: ten. Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon 29.90.91 3 500 000 markkaa Puolangan
18104: ei sisälly yhtään valtion rahoittamaa rakennus- monitoimitalon rakentamiseen.
18105: hanketta Puolangan osalta, vaikka kunta on
18106: maan vaikeimpia työttömyyskuntia.
18107:
18108: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18109:
18110: Kauko Heikkinen Sakari Valli
18111: Pentti Kettunen Aarno von Bell
18112: Annikki Koistinen
18113: 1720 1990 vp.
18114:
18115: Raha-asia-aloite n:o 1611
18116:
18117:
18118:
18119:
18120: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puolangan Paljakan
18121: ja Hyrynsalmen Ukkohallan rinnehiihtokeskusten välisen tien
18122: rakentamiseen
18123:
18124: Eduskunnalle
18125:
18126: Kainuusta on muodostunut merkittävä talvi- välttämättömästi yhdystien. Uuden tien tarve
18127: matkailun maakunta. Matkailun perusedelly- olisi vain noin 6-7 km ja kustannukset n. 12
18128: tyksiä ovat lisänneet erityisesti Puolangan kun- milj. mk. Yhdystie parantaisi merkittävästi rin-
18129: nassa sijaitsevan Paljakan ja Hyrynsalmen kun- nehiihtokeskusten ja niiden hotelli- ym. tilojen
18130: nassa sijaitsevan Ukkohallan rinnehiihtokes- ympärivuotista matkailukäyttöä. Ympärivuoti-
18131: kusten avaaminen. Molemmat keskukset ovat nen matkailukäyttö parantaisi myös pysyvien
18132: jo saavuttaneet suuren suosion. Molemmissa työpaikkojen luomista, mikä olisi vaikean työt-
18133: paikoissa on jo suoritettu mm. valtion tuen tur- tömyysalueen kunnille merkittävä asia.
18134: vin merkittävät investoinnit ja ne tulevat jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18135: maan vielä tulevinakin vuosina. Vaikka rinne- nioittaen,
18136: hiihtokeskusten välinen etäisyys on vain runsaat
18137: 10 km, ovat ne kuitenkin nykyisen tiestön vuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18138: si liikenteellisesti yli 50 km:n päässä toisistaan. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
18139: Käytön monipuolisuuden lisäämiseksi, vaih- markkaa Puolangan Paljakan ja Hyryn-
18140: toehtojen ja valinnanvapauden turvaamiseksi salmen Ukkohallan hiihtokeskusten vä-
18141: sekä yhteismarkkinoinnin parantamiseksi ja on- lisen tien rakentamisen aloittamiseksi.
18142: nistumiseksi rinnehiihtokeskukset tarvitsisivat
18143:
18144: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18145:
18146: Kauko Heikkinen Sakari Valli
18147: Pentti Kettunen Aarno von Bell
18148: Annikki Koistinen
18149: 1990 vp. 1721
18150:
18151: Raha-asia-aloite n:o 1612
18152:
18153:
18154:
18155:
18156: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen lento-
18157: kentän rakentamiseen
18158:
18159:
18160: Eduskunnalle
18161:
18162: Kainuun matkailuelinkeino on kehittynyt osaltaan Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puo-
18163: kahden viimeisen vuoden aikana ripeästi. Ylä- langan kehittymistä. Suomussalmen kunta on
18164: Kainuuseen (Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puo- jo varannut määrärahoja hanketta varten ja on
18165: lanka ja Ristijärvi) on valmistunut kaksi suurta näin ollen valmis yhteistyöhön valtion kanssa
18166: laskettelukeskusta (Paljakka ja Ukko-Halla). lentokentän rakentamiseksi.
18167: Suomussalmen kylpylä on valmistunut syksyllä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18168: 1988. Elektroniikka- ja huonekaluteollisuus on nioittaen,
18169: laajentunut nopeasti Suomussalmella. Jo edellä
18170: mainitut elinkeinot tarvitsevat merkittävästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18171: lentoliikennettä. Suomussalmen lentokenttä tu- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18172: kisi edellä mainittujen alojen kehittymistä ja 5 000 000 markkaa Suomussalmen len-
18173: laajentumista. Lentokenttä parantaisi omalta tokentän rakentamiseen.
18174:
18175: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18176:
18177: Kauko Heikkinen Sakari Valli
18178: Pentti Kettunen Aarno von Bell
18179: Annikki Koistinen
18180: 1722 1990 vp.
18181:
18182: Raha-asia-aloite n:o 1613
18183:
18184:
18185:
18186:
18187: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyystilanteen pa-
18188: rantamiseen valtion tukemilla investoinneilla Kainuussa
18189:
18190:
18191: Eduskunnalle
18192:
18193: Kainuun työllisyystilanne on ollut koko maan 1991 tulo- ja menoarviossa oleva lisäys on myös
18194: vaikein jo useiden vuosien ajan ja tulee jatku- riittämätön tilanteen palauttamiseksi aikaisem-
18195: maan sellaisena myös vuonna 1991. Kainuun pien vuosien tasolle.
18196: kunnat ovat omalta osaltaan täyttäneet työlli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18197: syyslain mukaiset velvoitteet esimerkillisellä ta- nioittaen,
18198: valla. Kuntien työohjelmatöiden määrän pysy-
18199: mistä vakaana on tukenut työllisyysperusteella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18200: myönnetty valtionapu investointeihin. Kainuun 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18201: kiintiötä on kuitenkin supistettu vuoden 1990 34.50.62 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
18202: osalta. Tämä tulee vaikeuttamaan omalta osal- työllisyysperusteisen valtionavun inves-
18203: taan työllisyystilannetta vuonna 1991. Vuoden tointeihin Kainuussa.
18204:
18205: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18206:
18207: Kauko Heikkinen Sakari Valli
18208: Pentti Kettunen Aarno von Bell
18209: Annikki Koistinen
18210: 1990 vp. 1723
18211:
18212: Raha-asia-aloite n:o 1614
18213:
18214:
18215:
18216:
18217: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kostamuksen saaste-
18218: vaikutusten tutkimuksiin ja puhdistuslaitteistojen hankintaan
18219:
18220:
18221: Eduskunnalle
18222:
18223: Kostamuksen kaivos sijaitsee vain 40 km:n sekä Etelä-Lappiin. Kostamuksen saastevaiku-
18224: etäisyydellä Suomen rajasta. Kostamuksen lai- tusten tutkiminenkin Suomen puolella on lähes
18225: tokset laskevat ilmaan rikkiyhdisteitä määrän, järjestämättä.
18226: joka on neljännes koko Suomen vuotuisista rik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18227: kipäästöistä. Mitään puhdistuslaitteita laitok- nioittaen,
18228: sessa ei ole. Vaikka kaivos on ollut toiminnassa
18229: vasta runsaat 5 vuotta, on saastevaurioita ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18230: vaittavissa myös Suomen puolella Kainuussa. 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000
18231: Kostamuksen ilmansaasteet tulevat tuhoamaan markkaa Kostamuksen rikkipäästöjen
18232: Kainuun itäisen osan metsät jopa melko no- ja muiden saastevaikutusten tutkimiseen
18233: peasti. Saastevaikutukset tulevat ulottumaan ja puhdistuslaitteistojen hankinnan ra-
18234: jatkossa myös Pohjois-Karjalaan ja Savoon hoiTuksen aloittamiseen.
18235:
18236: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18237:
18238: Kauko Heikkinen Sakari Valli
18239: Pentti Kettunen Aarno von Bell
18240: Annikki Koistinen
18241: 1724 1990 vp.
18242:
18243: Raha-asia-aloite n:o 1615
18244:
18245:
18246:
18247:
18248: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoon perustetta-
18249: van Ystävyyden puiston tutkimus- ja opastuskeskuksen raken-
18250: tamiseen
18251:
18252: Eduskunnalle
18253:
18254: Suomalais-neuvostoliittolainen Ystävyyden alainen ympäristötutkimus ja -seuranta. Ystä-
18255: puisto on päätetty perustaa Suomen puolelle vyyden puistolle tarkoitettujen tehtävien asian-
18256: pääasiassa Kuhmon kunnan alueelle ja Neuvos- mukainen toteuttaminen edellyttää opastuskes-
18257: toliitossa Kostamukseen. Suomen puoleista kuksen lisäksi myös kunnollista tutkimus- ja la-
18258: puiston osaa koskeva laki on hyväksytty kevät- boratoriotilojen rakentamista. Ilman näitä ei
18259: istuntokaudella 1990. Puiston tärkeä tehtävä yhteistyötä voida toteuttaa Neuvostoliiton
18260: on ympäristötutkimuksen ja -seurannan toteut- kanssa. Ystävyyden puistoa koskevan lain pe-
18261: taminen kaikilla ympäristönsuojelun lohkoilla. rustelujen mukaan tutkimus- ja opastuskeskuk-
18262: Suomen ja Neuvostoliiton kesken on tarkoitus sen pinta-ala tulisi olemaan n. 2 000 m 2 ja kus-
18263: sopia laajasta tutkimusohjelmasta. Osa tutki- tannukset n. 20 000 000 markkaa.
18264: muksista toteutetaan suomalais-neuvostoliitto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18265: laisina yhteisprojekteina. Myös muille ulko- nioittaen,
18266: maalaisille tutkijoille on tarkoitus varata mah-
18267: dollisuus puistossa suorittaa tutkimuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18268: Hallituksen vuoden 1991 tulo- ja menoarvio- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18269: ehdotus sisältää Ystävyyden puiston keskuk- 35.15. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
18270: seen vain opastustilojen (800m 2) rakentamiseen Ystävyyden puiston tutkimus- ja opas-
18271: määrärahan 1 800 000 markkaa, vaikka keskuk- tuskeskuksen rakentamiseen Kuhmossa.
18272: sen tärkein tehtäväalue tulee olemaan laaja-
18273:
18274: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18275:
18276: Kauko Heikkinen Sakari Valli
18277: Pentti Kettunen Aarno von Bell
18278: Annikki Koistinen
18279: 1990 vp. 1725
18280:
18281: Raha-asia-aloite n:o 1616
18282:
18283:
18284:
18285:
18286: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Varikonniemen kaivauk-
18287: siin Hämeenlinnassa
18288:
18289:
18290: Eduskunnalle
18291:
18292: Hämeenlinnan Varikonniemessä on suoritet- varten. Rahoitusta on saatu kuluvana vuonna
18293: tu arkeologisia kaivauksia vuodesta 1986 läh- myös Kordelinin säätiöltä (200 000 mk) ja Kan-
18294: tien. Tutkittava muinaismuistoalue on 5,5 ha sallis-Osake-Pankilta (noin 40 000 mk).
18295: laaja. Alueesta halutaan tarkoin tutkia 5 OJo, nyt Varikonniemen muinaisjäännöksen tutki-
18296: on tutkittu noin 2 %. Tutkimukset ovat osoitta- mukset on saatettava päätökseen. Museoviras-
18297: neet, että alueella on ollut yhtenäistä asutusta ton tutkijat pitävät välttämättömänä, että kai-
18298: 800-luvulta lähtien. Vanhimmat löydöt ovat vauksiajatketaan vielä 7-8 vuoden ajan. Myös
18299: 600-luvulta. Tutkimustulokset osoittavat, että alueen tulevan käytön suunnittelu on käynnis-
18300: jo viikinkiajalla on Sisä-Suomessakin ollut kor- tettävä. Varikonniemi liittyy kiinteästi Hämeen-
18301: kealle kehittynyt yhteiskunta-aste. Varikonnie- linnan, Linnankasarmin ja vankila-alueen käyt-
18302: mi on ollut käsityöläiskeskus ja kauppapaikka, töön tulevaisuudessa.
18303: jonne Hämeen Härkätie on päättynyt. Alueelta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18304: on ollut yhteyksiä muihin keskuksiin, Rapolaan nioittaen,
18305: ja Hakoisiin.
18306: Vuoteen 1989 asti kaivausten rahoittajana on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18307: ollut Hämeenlinnan kaupunki, joka on sijoitta- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar-
18308: nut kohteeseen noin 900 000 mk. Valtion tulo- kan määrärahan Varikonniemen arkeo-
18309: ja menoarviossa vuodelle 1990 on 500 000 mar- logisiin kaivauksiin Hämeenlinnassa.
18310: kan lisämääräraha Varikonniemen tutkimuksia
18311:
18312: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18313:
18314: Esko Helle Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
18315: Lea Savolainen Hannu Tenhiälä Matti Viljanen
18316: Matti Luttinen Sirpa Pietikäinen Ilkka Joenpalo
18317: 1726 1990 vp.
18318:
18319: Raha-asia-aloite n:o 1617
18320:
18321:
18322:
18323:
18324: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Luonto-Liitolle koulujen
18325: luontokerhotoiminnan kehittämiseen
18326:
18327:
18328: Eduskunnalle
18329:
18330: Maamme peruskouluissa, lukioissa ja amma- tötietoutta ja saa kokemuksellisen kuvan omas-
18331: tillisissa oppilaitoksissa on meneillään ympäris- ta ympäristöstään ja siihen vaikuttavista teki-
18332: tökasvatuksen kehittämishanke, jonka tavoit- jöistä.
18333: teena on vakiinnuttaa ympäristökasvatus osaksi Luonto-Liiton toiminnasta koulujen luonto-
18334: eri oppiaineiden opetusta. Hankkeita toteute- kerhotoiminta muodostaa yhden osan. Lisäksi
18335: taan opetusministeriön, ympäristöministeriön, liitto harjoittaa laajaa koulutus-, retkeily- ja lei-
18336: kouluhallituksen, ammattikasvatushallituksen ritoimintaa ja tuottaa ympäristökasvatuksen
18337: ja lääninhallitusten yhteistyönä. Myös kansa- opetusmateriaalia kouluille. Liitto julkaisee
18338: laisjärjestöt, kuten Suomen luonnonsuojelulii- kahta jäsenlehteä, lapsille tarkoitettua Sieppaa
18339: ton nuorisojärjestö Luonto-Liitto ry., ovat kes- ja Nuorten luontoa. Varsinaiseen toimintaansa
18340: keisesti mukana projektien toteutuksessa. liitto saa valtionapua opetusministeriön alaisis-
18341: Koulujen luontokerhotoiminnalla on Suo- ta nuorisomäärärahoista. Liiton valtionapuun
18342: messa pitkät perinteet. Vanhimmat edelleen toi- oikeuttavista menoista tuki kattaa kuitenkin
18343: mivat luontokerhot Vaasan lyseon luontokerho vain n. 25 OJo, kun se nuorisojärjestöillä keski-
18344: Reviiri, Suomalaisen yhteiskoulun luontokerho määrin on 50 OJo.
18345: Amici Naturae, Tampereen lyseon luontokerho Luonto-Liiton mahdollisuus jatkaa kerhotoi-
18346: Vuokko ja Hämeenlinnan lyseon Calypso ovat minnan kehittämistä ja tukea koulujen ympä-
18347: jo liki 100 vuotta vanhoja. ristökasvatuksen kehittämistä sekä koululaisten
18348: Luonto-Liitto ry. käynnisti syksyllä 1987 ym- luonnontieteellisen ja ympäristökasvatukselli-
18349: päristökasvatuksen kehittämishankkeen, ja sen perussivistyksen nostamista edellyttää val-
18350: syksyllä 1990 käynnistyi erityinen kerhoprojek- tion tuen merkittävää korotusta.
18351: ti, jonka tavoitteena on ympäristökasvatuksen Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus-
18352: kehittäminen kouluissa ja koulujen luontoker- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
18353: hojen määrän kaksinkertaistaminen vuoden nassa.
18354: 1991 aikana sekä luontokerhotoiminnan aloit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18355: taminen myös ammatillisissa oppilaitoksissa. nioittaen,
18356: Luontokerhotoiminta on oleellinen osa kou-
18357: lujen ympäristökasvatusta, sillä luontokerho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18358: toiminta mahdollistaa teoreettisen opetuksen si- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18359: säistämisen omakohtaisten elämysten kautta. 29.91.51 450 000 markkaa Luonto-Liit-
18360: Oppilas voi luontokerhotoiminnassa käytän- to ry:/le koulujen luontokerhotoimin-
18361: nössä kokea eri oppiaineissa hankittua ympäris- nan kehittämiseen.
18362:
18363: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18364:
18365: Esko Helle Heli Astala Matti Saarinen
18366: Hannu Tenhiälä Jörn Donner Sirpa Pietikäinen
18367: Eero Paloheimo Pekka Puska Marja-Liisa Löyttyjärvi
18368: 1990 vp. 1727
18369:
18370: Raha-asia-aloite n:o 1618
18371:
18372:
18373:
18374:
18375: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Nor-
18376: den ry:n toiminnan tukemiseen
18377:
18378:
18379: Eduskunnalle
18380:
18381: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa mielestämme erittäin vaatimaton. Piirit saavat
18382: ehdotetaan Pohjola-Norden ry:lle varsinaisena tällä hetkellä avustuksia 65 000-110000 mk.
18383: avustuksena 2 230 000 markkaa ja opettaja- ja Tavoitteena on korottaa pienimpiä avustuksia
18384: oppilasvaihtoon 1 200 000 markkaa, minkä li- vähitellen niin, että kaikki piirit yltäisivät ajan
18385: säksi Pohjola-Nordenin piireille ehdotetaan myötä samalle, 100 000 markan, tasolle.
18386: 820 000 markkaa. Vuosi 1991 on melkoinen haaste Pohjola-
18387: Myönnetty Ehdotettu Nordenille. Kiihtyvä integraatio sekä Länsi-
18388: vuodeksi vuodeksi että Itä-Euroopassa korostaa Pohjolan asemaa,
18389: 1990 1991 koska on ilmeistä, että kukin Pohjoismaa saa
18390: Varsinainen valtion- äänensä paremmin kuuluville, jos ne toimivat
18391: avustus 2 235 000 2 230000 yhteistyössä. Pohjola-Norden keskittää voima-
18392: Opettaja- ja oppilas- varojaan vuoden 1991 alueellisessa toiminnas-
18393: vaihto 1100 000 1200000 saan Pohjola-Eurooppa-kuvan selkiinnyttämi-
18394: Piirien avustukset 800000 820000 seen ja Pohjolan roolin merkityksen painotta-
18395: miseen.
18396: Yhteensä 4135 000 4250000
18397: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18398: Opettaja- ja oppilasvaihdon määrärahaan nioittaen,
18399: emme esitä korotusta, koska siltä osin toivo-
18400: muksemme on otettu huomioon. Sen sijaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18401: tulo- ja menoarvioesityksessä varsinaiseksi val- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18402: tionavustukseksi ehdotetussa summassa kustan- 29.98.50 lisäyksenä 450 000 markkaa,
18403: nuskehitystä ei ole otettu huomioon samalla ta- josta 270 000 markkaa Pohjola-Norde-
18404: valla. Ehdotettu avustus vuodeksi 1991 on jopa nin varsinaiseen toimintaan ja 180 000
18405: hieman alhaisempi kuin vuodeksi 1990 myön- markkaa sen piirien toimintaan.
18406: netty summa ja piireille ehdotettu korotus on
18407:
18408: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18409:
18410: Elsi Hetemäki-Olander Pentti Lahti-Nuuttila
18411: Håkan Malm Esko Helle
18412: Anneli Jäätteenmäki
18413: 1728 1990 vp.
18414:
18415: Raha-asia-aloite n:o 1619
18416:
18417:
18418:
18419:
18420: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta dosenttiluentosarjojen li-
18421: säämiseksi Turun yliopistossa
18422:
18423:
18424: Eduskunnalle
18425:
18426: Turun yliopisto on jäänyt resurssien jaossa erityisesti syventävissä opinnoissa ja tieteellises-
18427: paitsioon. Räikeimmin tämä epäkohta näkyy sä jatkokoulutuksessa.
18428: tuntiopetusmäärärahojen niukkuudessa. Ne ei- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18429: vät ole missään suhteessa yliopiston kokoon ja nioittaen,
18430: merkitykseen. Määrärahojen puutteesta kärsii
18431: opintojen valinnaisuus. Dosentteja, jotka voisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18432: vat antaa opetusta, on riittävästi, mutta yliopis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18433: to ei voi käyttää heidän koko kapasiteettiaan 29.10.20 200 000 markkaa dosenttiluen-
18434: hyväksi, koska määrärahoja ei ole. Dosentti- tosarjojen lisäämiseen Turun yliopistos-
18435: opetusta lisäämällä voitaisiin huolehtia riittä- sa.
18436: vän suuresta valinnaisen opetuksen tarjonnasta
18437:
18438: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18439:
18440: Liisa Hilpelä
18441: 1990 vp. 1729
18442:
18443: Raha-asia-aloite n:o 1620
18444:
18445:
18446:
18447:
18448: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Turun kauppakorkeakoulun
18449: kirjaston kurssikirjojen hankintaan
18450:
18451:
18452: Eduskunnalle
18453:
18454: Yksi Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoi- Kurssikirjojen määrä ei riitä tyydyttämään
18455: den suurimmista huolenaiheista on kautta aiko- opiskelijoiden tarvetta edes lähimainkaan.
18456: jen ollut korkeakoulun kirjaston niukka kurssi- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
18457: kirjojen tarjonta. Kirjoja on vähän ja määrära- nioittaen,
18458: hat kurssikirjojen hankintaan hyvin pienet.
18459: Valtakunnallista vertailua eri korkeakoulujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18460: kirjallisuudenhankintamäärärahojen välillä on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18461: viimeksi tehty vuonna 1986. Tällöin Turun 29.10.20 lisäyksenä 50 000 markkaa Tu-
18462: kauppakorkeakoulun määrärahat olivat vain run kauppakorkeakoulun kirjastolle
18463: 44 OJo valtakunnallisesta keskiarvosta. Tilanne kurssikirjojen hankintaan.
18464: ei ole tämän jälkeen oleellisesti muuttunut.
18465:
18466: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18467:
18468: Liisa Hilpelä
18469: 1730 1990 vp.
18470:
18471: Raha-asia-aloite n:o 1621
18472:
18473:
18474:
18475:
18476: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opiston radiotyö-
18477: projektiin
18478:
18479:
18480: Eduskunnalle
18481:
18482: Paasikivi-Opisto on erikoistunut tiedotustoi- 300 000 markkaa, johon sisältyvät lähestyskus-
18483: minnan opetukseen. 3-vuotisen tiedotustoimin- tannukset, materiaalintuotanto sekä ohjelma-
18484: nan linjan opetusohjelmassa painotetaan lehti- tuotanto. Opetuksen kehittämisen ja kokeilun
18485: työtä, tv-ohjelmatuotantoa, radiotyötä sekä vi- kannalta olisi erittäin tärkeää saada kokemusta
18486: deotyöskentelyä. Vuoden 1991 aikana on tar- radiotyön todellisesta toteuttamisesta.
18487: koitus käynnistää määräaikainen paikallisradio- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18488: toiminta, josta tiedotustoiminnan linjojen opis- taen,
18489: kelijat vastaavat. Toiminnan tavoitteena on
18490: käytännössä harjoittaa radiotyötä ja siihen liit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18491: tyvää ohjelmatuotantoa. Tarkoituksena on toi- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
18492: mia lähinnä aikuiskoulutusradiona. markkaa Paasikivi-Opiston radiotyö-
18493: Projektin kustannukset vuodelle 1991 ovat projektiin.
18494:
18495: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18496:
18497: Liisa Hilpelä
18498: 1990 vp. 1731
18499:
18500: Raha-asia-aloite n:o 1622
18501:
18502:
18503:
18504:
18505: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opistolle kansain-
18506: välisyysprojektiin
18507:
18508:
18509: Eduskunnalle
18510:
18511: Paasikivi-Opistolla on nyt neljättä vuotta yh- seen, osa tulee olemaan avoimia, lähinnä yri-
18512: teiskunnallisella linjalla opintosuuntana kan- tyksiä palvelevaa kurssitoimintaa ja osa tulee
18513: sainvälisyys ja kielet. Linjalla keskitytään kan- olemaan kielikoulutusta. Opisto tulee olemaan
18514: sainvälisen politiikan eri lohkoihin sekä kieli- kiinteässä yhteistyössä Turussa toimintansa
18515: opintojen kautta eri maiden kulttuureihin ja aloittaneen Eurooppa-instituutin kanssa. Tar-
18516: kieliin. Koko toimintansa ajan opisto on pai- koitusta varten opisto tarvitsee 200 000 markan
18517: nottanut opetuksessaan kansainvälisten asioi- projektimäärärahan vuodelle 1991. Varat käy-
18518: den merkitystä. Opistolla on myös varsin laajaa tetään osapäivätoimisen projektisihteerin palk-
18519: kurssitoimintaa eri aloilta. kaamiseen, koulutustilaisuuksien ja seminaa-
18520: Yhdentyvä Eurooppa ja lisääntyvä kansain- rien järjestämiseen sekä oppimateriaalin hank-
18521: välistyminen tuovat lisähaasteita myös aikuis- kimiseen.
18522: koulutukseen. Opiston tarkoituksena on jatkaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18523: syksyllä 1990 käynnistynyttä kansainvälisyys- taen,
18524: projektia, joka tähtää tämän alueen koulutus-
18525: kysynnän tyydyttämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18526: Tavoitteena on järjestää kansainvälistymises- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
18527: tä luentosarjoja ja kursseja sekä koota alan kir- markkaa Paasikivi-Opistolle kansainvä-
18528: jallisuutta opiskelun lähdemateriaaliksi. Osa lisyysprojektiin.
18529: kursseista suunnataan järjestölliseen koulutuk-
18530:
18531: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18532:
18533: Liisa Hilpelä
18534: 1732 1990 vp.
18535:
18536: Raha-asia-aloite n:o 1623
18537:
18538:
18539:
18540:
18541: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opistolle Viro-
18542: projektiin
18543:
18544:
18545: Eduskunnalle
18546:
18547: Paasikivi-Opisto on yhteiskunnallinen aikuis- nusten peittämiseksi Paasikivi-Opisto tarvitsee
18548: oppilaitos. Tarkoitustaan opisto toteuttaa mm. 300 000 markan projektimäärärahan vuodelle
18549: järjestämällä monipuolista kurssitoimintaa. 1991. Varat käytetään opetuksen järjestämi-
18550: Laajentuva kansainvälinen kanssakäyminen on seen, kurssilaisten matkoihin ja täysihoitoon
18551: tulossa entistä enemmän myös opiston tunto- sekä oppimateriaalin hankintaan.
18552: merkiksi. Vuonna 1991 on tarkoitus toteuttaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18553: kolme kurssia, joiden osanottajat ovat virolai- taen,
18554: sia. Yhteistyökumppanina on Vimmaa Fond.
18555: Kurssit ovat kahden viikon mittaisia. Kurs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18556: sien aiheet ovat: sosiaalitoimen kehittäminen, 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
18557: ekologia ja kansainvälinen yhteistoiminta. markkaa Paasikivi-Opistolle Viro-pro-
18558: Kurssilaisia on 10 henkeä/kurssi. Kurssikustan- jektiin.
18559:
18560: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18561:
18562: Liisa Hilpelä
18563: 1990 vp. 1733
18564:
18565: Raha-asia-aloite n:o 1624
18566:
18567:
18568:
18569:
18570: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin musiikkijuh-
18571: lien tukemiseen
18572:
18573:
18574: Eduskunnalle
18575:
18576: Naantalin musiikkijuhlia on järjestetty vuo- Tällä hetkellä taiteellisesti tukemisen arvoiset
18577: desta 1980 lähtien ja juhlien konserttitarjonta Naantalin musiikkijuhlat kamppailevat aikai-
18578: on alusta alkaen ollut erittäin korkealaatuista. semmilta vuosilta periytyvien miljoonatappioi-
18579: Konserttien välityksellä on suomalaiselle ylei- den parissa, joten yhteiskunnan osuutta juhlien
18580: sölle tarjottu tilaisuus tutustua maailman tun- tukemiseen on lisättävä.
18581: netuimpiin taiteilijoihin, usein jopa ensimmäis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18582: tä kertaa Suomessa vieraileviin. nioittaen,
18583: Naantalin musiikkijuhlien talous on tähän as-
18584: ti perustunut poikkeuksellisen suurille pääsylip- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18585: putuloille ja Naantalin kaupungin sekä yritys- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18586: toiminnan runsaalle tuelle. Opetusministeriön 29.90.52 lisäyksenä 400 000 markkaa
18587: myöntämä tuki on näihin verrattuna jäänyt Naantalin musiikkijuhlien tukemiseen.
18588: vaatimattomaksi, vaikka se onkin vaihdellut
18589: vuosittain.
18590:
18591: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18592:
18593: Liisa Hilpelä Pirjo Rusanen
18594: Aino Pohjanoksa Jukka Roos
18595:
18596:
18597:
18598:
18599: 34 200052Y
18600: 1734 1990 vp.
18601:
18602: Raha-asia-aloite n:o 1625
18603:
18604:
18605:
18606:
18607: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivassalon Tuomarais-
18608: ten kalastussataman jätevedenpuhdistamon rakentamiseen
18609:
18610:
18611: Eduskunnalle
18612:
18613: Taivassalon Tuomaraisten kalasatama on A- varten. Suunnitelmien mukaan puhdistamon
18614: luokan jalostussatama, jonka kautta kulkee kustannusarvio on 1,8 milj. markkaa.
18615: vuosittain 5 milj. kg kalaa, josta 3 milj. kg Valtioneuvoston asettama kotimaisen kalan
18616: jalostetaan fileiksi. toimikunta luovutti mietintönsä 28.2.1990.
18617: Sataman vaikutusalueella Saaristomeren Mietinnössä todetaan, että "toimikunnan mie-
18618: pohjoisosassa noin 90 ammattikalastajaa saa lestä on pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin,
18619: joko pääasiallisen tai osittaisen toimeentulonsa että A-luokan kalasatamiin saataisiin ns. flotaa-
18620: kalastuksesta. tiotyyppiset vedenpuhdistuslaitteet". Samassa
18621: Sataman yhteydessä sijaitseva jalostustehdas mietinnössä esitetyt tilat teollisen kalan käsitte-
18622: työllistää vuositasolla keskimäärin 40 henkilöä. lylle ja varsinainen jalostustoiminta Tuomarais-
18623: Tämä määrä on edelleen kasvussa ja sesongin- ten satamassa ovat jo kunnossa.
18624: huippuna se nousee tästä huomattavastikin kor- Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
18625: keammaksi. että Tuomaraisten kalastussatama maan mer-
18626: Kalajalostamolla oli Länsi-Suomen vesioi- kittävimpänä A-luokan kalastussatamana on se
18627: keuden 1.9.1986 tekemän päätöksen perusteella yksikkö, josta kalasatamien vedenpuhdistustek-
18628: lupa johtaa jätevesiä mereen kuitenkin siten, niikan rakentaminen tulisi aloittaa. Koska sata-
18629: että päätöksiin sisältyvien lupaehtojen mukaan man ja siellä toimivan jalostuslaitoksen toimin-
18630: jätevesien käsittelyä tuli tehostaa vuoden 1990 ta ei voi jatkua ympäristöministeriön asettaman
18631: alusta. Jalostuslaitoksen siirryttyä Länsi-Ranni- määräajan eli 31.3.1991 jälkeen, ellei puhdis-
18632: kon Kala Oy:n omistukseen yhtiö haki jatkoai- tusvelvoitetta täytetä, tulisi rahoituksesta tehdä
18633: kaa jäteveden käsittelyn tehostamiseen vuoden ratkaisu varsin nopeasti. Hankkeeseen tarvitta-
18634: 1991 loppuun asti. Ympäristöministeriö teki va määräraha tulisi osoittaa jo vuoden 1991 val-
18635: asiasta päätöksen 10.7.1990 ja tämän päätöksen tion tulo- ja menoarvioon.
18636: mukaisesti se katsoo, että Länsi-Rannikon Kala Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18637: Oy:llä on vesilain 10 luvun 26 §:ssä edellytetyt nioittaen,
18638: painavat syyt sille, että puhdistusta ei ole voitu
18639: tehostaa vesioikeuden päätöksen tarkoittamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18640: tavalla vuoden 1990 alusta. Mainittua tehostus- 1991 tulo- ja menoarvioon 1800 000
18641: vaihetta varten voidaan tämän vuoksi myöntää markkaa Taivassalon Tuomaraisten ka-
18642: jatkoaikaa 31.3 .1991 asti. lastussataman jätevedenpuhdistamon
18643: Yhtiöllä on valmiit suunnitelmat flotaatio- rakentamista varten.
18644: tyyppisen jätevedenpuhdistamon rakentamista
18645:
18646: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18647:
18648: Liisa Hilpelä Heli Astala Gunnar Joutsensaari
18649: Ensio Laine Risto Ahonen Anna-Liisa Jokinen
18650: Jukka Roos Taisto Tähkämaa
18651: 1990 vp. 1735
18652:
18653: Raha-asia-aloite n:o 1626
18654:
18655:
18656:
18657:
18658: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta syöpälääkärin viran perusta-
18659: miseksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan
18660:
18661:
18662: Eduskunnalle
18663:
18664: Syöpään sairastuneita on maassamme n. koja tulisi välittömästi saada lisää nykyisten 8
18665: 16 000 vuodessa. Lukumäärä on kasvanut 15 erikoislääkärin ja 4 apulaislääkärin lisäksi. Tar-
18666: vuodessa 30 prosentilla. Syöpää esiintyy eteläi- ve on vähintään 15 erikoislääkärin ja 5 apulais-
18667: sissä osissa maatamme 35 prosenttia enemmän lääkärin virkaa. Nyt tilanne on kestämätön,
18668: kuin pohjoisessa. TYKS:n vastuualueella on hoitoja joudutaan yksinkertaistamaan ja karsi-
18669: 2 500 uutta tapausta vuodessa. maan.
18670: Syöpätauteihin ja sädehoitoon erikoistunei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18671: den lääkäreiden virkoja on tällä hetkellä Suo- taen,
18672: messa 54. Lisäksi tulevat 23 apulaislääkärin vir-
18673: kaa, jotka on tarkoitettu erikoistuvien koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18674: tukseen. Mikäli haluttaisiin olla edes välttäväs- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18675: sä tilanteessa, tulisi erikoislääkärin virkoja olla 33.34.32 350 000 markkaa syöpälääkä-
18676: nyt 120. rin viran perustamiseksi Turun yliopis-
18677: TYKS:n erikoislääkäreiden lukumäärä ja tolliseen keskussairaalaan.
18678: työmäärä ovat jyrkässä epäsuhteessa, joten vir-
18679:
18680: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18681:
18682: Liisa Hilpelä
18683: 1736 1990 vp.
18684:
18685: Raha-asia-aloite n:o 1627
18686:
18687:
18688:
18689:
18690: Hokkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen kor-
18691: keakoulujen lisävirkoihin
18692:
18693:
18694: Eduskunnalle
18695:
18696: Korkeakoulujen tehtävät ovat yhteiskunnas- työsopimussuhteisen henkilöstön palk-
18697: sa varsin moninaiset. Perustehtävä on koulutus, kauksiin Helsingin yliopistoon
18698: mutta muista oppilaitoksista poiketen tähän - 850 000 markan lisämäärärahan 2
18699: koulutukseen liittyy aina ja olennaisena osana professorin A 28 (sähkönkäyttötekniik-
18700: myös tieteellinen tutkimustyö. Jotta korkea- ka ja kunnossapitotekniikka), 2 yliassis-
18701: koulut voivat selviytyä tehtävistään, niille on tentin A 21 (tietotekniikka ja yrityksen
18702: turvattava riittävät resurssit. Korkeakoulujen talous ja hallinto) ja 1 assistentinA 18
18703: toiminta- ja kehitysedellytykset on pyrittävä ta- (automaatiotekniikka) viran perustami-
18704: kaamaan myös taloudellisista suhdanteista riip- seen Tampereen teknilliseen korkeakou-
18705: pumatta, sillä koulutuksen kehittäminen luo luun
18706: parhaiten edellytyksiä myös taloudellisten vai- - 750 000 markan lisämäärärahan
18707: keuksien voittamiseen. Korkeakoulujen hajasi- yhden professorin A 28 (tietojenkäsitte-
18708: joituksen aikana suurin osa Etelä-Suomen kor- lyoppi), yhden apulaisprofessorin A 26
18709: keakouluista jäi jälkeen virkaresursseissa. Tätä (yrityksen taloustiede), yhden yliassis-
18710: jälkeenjääneisyyttä ei ole vielä valtion taholta tentin A 21 (hoitotiede) ja yhden lehto-
18711: korjattu. rinA 21 (matematiikka ja tietotekniikan
18712: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- didaktiikka) viran perustamiseen Tam-
18713: tavasti, pereen yliopistoon
18714: - 1 000 000 markan lisämäärärahan
18715: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tilapäisten virkamiesten palkkauksiin
18716: 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le Tampereen yliopistoon
18717: 29.10.01 - 1 500 000 markan lisämäärärahan
18718: - 500 000 markan lisämäärärahan 2 työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden
18719: professorin A 28 (metsäpatologia ja tie- työsuhteiden vakinaistamiseksi ja
18720: tokonelingvistiikka) viran perustami- - 750 000 markan lisämäärärahan 3
18721: seen Helsingin yliopistoon professorin viran perustamiseen Turun
18722: - 4 000 000 markan lisämäärärahan korkeakouluihin.
18723: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18724:
18725: Matti Hokkanen Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
18726: Raila Aho Sirkka-Liisa Anttila Riitta U osukaineo
18727: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
18728: Ritva Vastamäki Gunnar Joutsensaari Esko Helle
18729: Matti Saarinen Matti Maijala Liisa Hilpelä
18730: Hannu Tenhiälä Matti Vähänäkki Sinikka Mönkäre
18731: Tapio Holvitie Sirpa Pietikäinen Ole Wasz-Höckert
18732: Lea Kärhä Ilkka Joenpalo Timo Laaksonen
18733: Einari Nieminen Risto Ahonen Kaarina Dromberg
18734: Timo Roos Anneli Taina Jukka Roos
18735: 1990 vp. 1737
18736:
18737: Raha-asia-aloite n:o 1628
18738:
18739:
18740:
18741:
18742: Hokkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen kor-
18743: keakoulujen talonrakennuksiin
18744:
18745:
18746: Eduskunnalle
18747:
18748: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18749: le 1991 on esitetty korkeakoulujen talonraken- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18750: nusmomentille 241 milj. markkaa. Tästä sum- 29.10.74
18751: masta on kohdennettu Etelä-Suomen korkea- - 2 000 000 markan lisämäärärahan
18752: kouluille n. 66 milj. markkaa. Useat Etelä-Suo- osoitettavaksi Helsingin yliopiston
18753: men korkeakouluista ovat vanhoja, minkä Kumpu/an II rakennusvaiheeseen,
18754: vuoksi rakentamis- ja saneeraustarpeet ovat - 20 000 000 markan määrärahan
18755: suuret. Määrärahojen jälkeenjääneisyys on ai- osoitettavaksi Helsingin yliopiston ra-
18756: heuttanut jatkuvaa rakennushankkeiden ja pe- kennusten peruskorjaukseen ja
18757: ruskorjausten lykkääntymistä. Korkeakoulujen - 2 000 000 markan lisämäärärahan
18758: KTS-suunnitelmissa esitetyt rakennus- ja perus- osoitettavaksi Tampereen teknillisen
18759: korjaushankkeet tulisikin toteuttaa suunnitel- korkeakoulun IV rakennusvaiheen
18760: mien mukaisesti. suunnitteluun.
18761: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18762: tavasti,
18763:
18764: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18765:
18766: Matti Hokkanen Anna-Liisa Jokinen Lea Savolainen
18767: Pentti Lahti-Nuuttila Esko Helle Sirkka-Liisa Anttila
18768: Ritva Vastamäki Raila Aho Einari Nieminen
18769: Gunnar Joutsensaari Ensio Laine Matti Saarinen
18770: Riitta U osukaineo Lea Kärhä Liisa Hilpelä
18771: Hannu Tenhiälä Matti Vähänäkki Sinikka Mönkäre
18772: Tapio Holvitie Sirpa Pietikäinen Ole Wasz-Höckert
18773: Ilkka Joenpalo Timo Laaksonen Risto Ahonen
18774: Kaarina Dromberg Timo Roos Anneli Taina
18775: Jukka Roos
18776: 1738 1990 vp.
18777:
18778: Raha-asia-aloite n:o 1629
18779:
18780:
18781:
18782:
18783: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluo-
18784: kitusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi
18785:
18786:
18787: Eduskunnalle
18788:
18789: Aikaisemmin niin vauraana, teollistuneenaja miten kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin
18790: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on korjata.
18791: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18792: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden nioittaen,
18793: taloutta. Tämä koskee erityisesti maatalousval-
18794: taisia pieniä kuntia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18795: Selvien epäoikeudenmukaisuuksien lisäksi 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
18796: kantokykyluokitusjärjestelmä on staattisena markan määrärahan kuntien kantoky-
18797: järjestelmänä aikansa elänyt. Valtionapujen ja- kyluokitusjärjestelmän epäoikeudenmu-
18798: kautumista epäoikeudenmukaisesti on lisännyt kaisuuksia selvittävän ja korjausehdo-
18799: se, että kantokykyluokan alennus aina aiheut- tuksia Iaativan työryhmän tai toimikun-
18800: taa jossakin toisessa kunnassa korotuksen. nan työn rahoittamiseksi.
18801: Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää,
18802:
18803: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18804:
18805: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Risto Ahonen
18806: Gunnar Joutsensaari Heli Astala Esko Almgren
18807: Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert Anna-Liisa Jokinen
18808: 1990 vp. 1739
18809:
18810: Raha-asia-aloite n:o 1630
18811:
18812:
18813:
18814:
18815: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi
18816: opiskelijoiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi so-
18817: siaaliturvamaksuista
18818:
18819: Eduskunnalle
18820:
18821: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- palkat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista.
18822: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskeli- Järjestely ei kausiluonteisuutensa takia vähen-
18823: joiden kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeu- täisi vakituista henkilökuntaa, vaan opettaisi
18824: tuu entisestään. tulevan sukupolven työntekoon ja käytännön
18825: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu ammattitaitoon. Käytännön ammattitaidon
18826: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei hankkiminen helpottaisi opiskelijoiden valmis-
18827: ole ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaa- tuttua heidän työnsaantiaan ja oman yrityksen
18828: vaa harjoittelua opiskeluaikanaan. perustamista.
18829: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys es- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18830: tää (esim. alkoholismin takia) monesti lopulli- nioittaen,
18831: sesti hänen työhönpääsynsä.
18832: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18833: too myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar-
18834: ja kun harjoittelijoiden palkka- ja sosiaalikus- kan määrärahan selvityksen tekemiseksi
18835: tannukset ovat aikaan saatuun tuotokseen näh- mahdollisuudesta vapauttaa opiskelijoi-
18836: den monesti suhteettoman korkeita, ei harjoit- den kesäharjoittelupalkat sosiaaliturva-
18837: telijoiden työhönottoa suosita. maksuista.
18838: Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelu-
18839:
18840: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18841:
18842: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Risto Ahonen
18843: Gunnar Joutsensaari Esko Almgren Marja-Liisa Tykkyläinen
18844: Ole Wasz-Höckert Anna-Liisa Jokinen
18845: 1740 1990 vp.
18846:
18847: Raha-asia-aloite n:o 1631
18848:
18849:
18850:
18851:
18852: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väli-
18853: seen yhteistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräi-
18854: sen työn korvaamiseen
18855:
18856: Eduskunnalle
18857:
18858: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja
18859: on todettu, että koulun työrauha ei ole vain niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta
18860: koulun ongelma. Se koskee myös koteja ja paljonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja
18861: kaikkia kasvattajia. Se on suomalaisen yhteis- harrastuneisuutta.
18862: kunnan ongelma. Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita ti-
18863: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnol- lanteita, jolloin on tavattava oppilaiden van-
18864: lisesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä hempia henkilökohtaisesti opetustuntien ulko-
18865: sen sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. puolella. Tällaiset tapaamiset on useimmiten
18866: Oppilasikäryhmien pienentäminen tuo säästöä järjestettävä vasta iltaisin, jolloin vanhemmat
18867: peruskoulumenoihin noin 50 milj. markkaa ovat ansiotyöstään vapautuneet.
18868: vuodessa. Vapautuvia resursseja on käytettävä Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat täl-
18869: kiireisesti koulun työskentelyolosuhteiden kai- laiset henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet
18870: kinpuoliseen parantamiseen. opettajilta kohtuuttoman paljon opetustuntien
18871: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä eh- ulkopuolista, palkatonta toimintaa.
18872: doton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18873: misen ohella pitäisi kiinnittää erityistä huomio- nioittaen,
18874: ta kodin ja opettajien mahdollisuuksiin tehdä
18875: tätä tärkeää työtä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18876: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet juhlia 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
18877: ja vanhempainiltoja, jotka ovat tähdänneet ko- markan määrärahan kodin ja koulun
18878: din ja koulun lähentämiseen ja yhteistyöhön. välisen yhteistyön kehittämiseen ja opet-
18879: Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet ovat lisään- tajille aiheutuvan työn korvaamiseen.
18880: tyneet peruskoulujärjestelmään siirryttäessä.
18881:
18882: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18883:
18884: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Risto Ahonen
18885: Gunnar Joutsensaari Heli Astala Esko Almgren
18886: Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert Anna-Liisa Jokinen
18887: 1990 vp. 1741
18888:
18889: Raha-asia-aloite n:o 1632
18890:
18891:
18892:
18893:
18894: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen saantia ra-
18895: jaavan tarveharkinnan poistamiseksi
18896:
18897:
18898: Eduskunnalle
18899:
18900: Eduskunnassa on kahtena vuotena peräkkäin nut monissa tapauksissa epäoikeudenmukaisek-
18901: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä muu- si. Opiskelua on pitänyt viivyttää niin alkamis-
18902: tettu opintotuen myöntämisperusteita niin, että ajankohdan kuin valmistumisenkin osalta ja vä-
18903: vanhempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huo- lillä on täytynyt käydä työssä. Aloituspaikkoja
18904: mioon vanhempien kodin ulkopuolella asuvien ei välttämättä ole ollut aina käytettävissä niin
18905: - ensin 22 vuotta ja tänä vuonna 21 vuotta paljon kuin kunnollisen opintotuen kaudella on
18906: täyttäneiden - opiskelijoiden opintorahoja mahdollista.
18907: myönnettäessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18908: Täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. On perustel- nioittaen,
18909: tu ikärajan säilyttämistä huomattavasti 18 ikä-
18910: vuotta korkeampana valtiontaloudellisilla syil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18911: lä. Syyt ovat ymmärrettävät, mutta ne eivät voi 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
18912: riittää perusteluiksi silloin, kun yhteiskunnan 29.39.52 2 000 000 markan määrärahan
18913: erilaiset tukimuodot nousevat moninkertaisiksi opintotuen saantia rajaavan tarvehar-
18914: niiden nuorten kohdalla, jotka eivät vailiinaisin kinnan poistamiseksi 18 vuotta täyttä-
18915: opinnoin saa työpaikkaa vaan jäävät tuen pii- neiltä, kodin ulkopuolella asuviita opis-
18916: riin työttömiksi. kelijoilta.
18917: Tarveharkinnan säilyttäminen on osoittautu-
18918:
18919: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18920:
18921: Tapio Holvitie Riitta U osukaineo Risto Ahonen
18922: Gunnar Joutsensaari Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert
18923: Anna-Liisa Jokinen
18924: 1742 1990 vp.
18925:
18926: Raha-asia-aloite n:o 1633
18927:
18928:
18929:
18930:
18931: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perusopetusryh-
18932: mien pienentämiseksi
18933:
18934:
18935: Eduskunnalle
18936:
18937: Lukiolain (477 /83) 21 §:n 1 momentin mu- koulun perusopetusryhmän koko on taas 32.
18938: kaan lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien Koululakien valmistelun yhteydessä pidettiin ta-
18939: aikana käyttää opetussuunnitelmassa vahvistet- voitteena, että vuodesta 1986 alkaen lukion pe-
18940: tujen oppiaineiden opettamiseen sellaista vuosi- rusopetusryhmän kokoa alennettaisiin 32:een.
18941: luokkaa kohti, jolla on vain yksi perusopetus- Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Lukioikäisten
18942: ryhmä, kaikkiaan 49 tuntia. Tämä tuntikehys ikäluokan pienetessä joudutaan monissa taaja-
18943: riittää, jos kaikki oppilaat lukevat ns. A-kielenä missa joko vähentämään lukioiden sarjaisuutta
18944: samaa kieltä. Näin on laita haja-asutusalueen tai lakkauttamaan lukioita. Haja-asutusalueella
18945: lukioissa. Monissa taajamissa, joissa on yksi- tällä pienenemisellä ei ole muuta vaikutusta
18946: sarjaisia lukioita, luetaan kuitenkin kahta tai kuin se, että ainoan lukion oppilasmäärä piene-
18947: useampaa A-kieltä. Tällöin ei edellä mainittu nee. Seurauksena on koulutuksellinen epätasa-
18948: tuntikehys riitä. Koska on perusteltua, että arvo. Siksi olisi lukion perusopetusryhmän ko-
18949: kaikki oppilaat eivät lue yhtä ja samaa A-kieltä, koa pienennettävä 32:een. Muutos voidaan to-
18950: ja koska ikäluokan koon pienenemisen myötä teuttaa asetusteitse. Jollei muuta tehdä, saattaa
18951: monet lukiot muuttuvat taajamissakin yksisar- seurauksena olla sama ilmiö, joka koskee yksi-
18952: jaisiksi, on lailla turvattava jokaiselle lukiokel- sarjaisia lukioita, joissa luetaan kahta A-kieltä.
18953: poiselle oppilaalle mahdollisuus lukea oman Siksi perusopetusryhmän kokoa pienennettäes-
18954: asuinalueensa lukiossa jo peruskoulussa aloitta- sä tulee samalla muuttaa lukiolain 21 §:ssä mai-
18955: maansa A-kieltä. Tämä edellyttää, että siinä ta- nittua tuntikehyksen laskentakaavaa siten, että
18956: pauksessa, että yksisarjaisen lukion samalla oppilasmäärän pieneneminen neljällä kompen-
18957: vuosiluokalla olevat lukiolaiset lukevat kahta soidaan korottamalla tuntikehyksen laskenta-
18958: eri A-kieltä, tuntikehys on 49 tunnin sijasta 54. kaavan perusluku 29 luvuksi 33.
18959: Edellä esitetyn perusteella esitetään lukiolain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18960: 21 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi seuraa- nioittaen,
18961: va virke: Jos kuitenkin vuosiluokan ainoassa
18962: perusopetusryhmässä on kahta ns. A-kieltä lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18963: kevia oppilaita, saadaan tällaista vuosiluokkaa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18964: kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan 54 tuntia. 29.43.30 5 000 000 markan määrärahan
18965: Lukion perusopetusryhmän koko on lukio- lukion perusopetusryhmien koon pie-
18966: asetuksen (719/84) 37 §:n mukaan 36. Perus- nentämiseksi.
18967:
18968: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
18969:
18970: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Heli Astala
18971: Esko Almgren Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert
18972: Anna-Liisa Jokinen
18973: 1990 vp. 1743
18974:
18975: Raha-asia-aloite n:o 1634
18976:
18977:
18978:
18979:
18980: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilai-
18981: tosten opettajien työelämään tutustumisapurahoihin
18982:
18983:
18984: Eduskunnalle
18985:
18986: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- tulisi aloittaa siten, että vuonna 1989 varaudu-
18987: noarvioesityksessä momentilla 29.59.54 on taan 1 000 opettajan osalta kolmen kuukauden
18988: myönnetty apurahoja ammatiilisten oppilaitos- työelämäjaksoon. Opettajan palkkaus- ja muut
18989: ten opettajien käytännön työelämään osallistu- henkilöstömenot voidaan arvioida keskimäärin
18990: mista varten 10 milj. mk. Vaikka määräraha on 15 000 markaksi kuukaudessa.
18991: suurempi kuin vuodelle 1988 hyväksytyssä tulo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18992: ja menoarviossa, se on edelleen riittämätön. nioittaen,
18993: Ammatillisissa oppilaitoksissa on noin 15 000
18994: päätoimista opettajaa. Pitkällä aikavälillä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18995: voitteena tulisi olla se, että vuosittain noin 2 000 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
18996: opettajaa voisi osallistua käytännön työelä- 29.60.26 45 000 000 markkaa apurahoi-
18997: mään paitsi kotimaassa myös ulkomailla. hin ammatillisten oppilaitosten opetta-
18998: Määrärahatason olennainen korottaminen jien työelämään osallistumista varten.
18999:
19000: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19001:
19002: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Risto Ahonen
19003: Gunnar Joutsensaari Heli Astala Esko Almgren
19004: Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert Anna-Liisa Jokinen
19005: 1744 1990 vp.
19006:
19007: Raha-asia-aloite n:o 1635
19008:
19009:
19010:
19011:
19012: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin
19013: opettajien tietokonekoulutuksen tehostamiseksi
19014:
19015:
19016: Eduskunnalle
19017:
19018: Tietokoneopetus maamme kouluissa lisään- vioitu 1,5 miljoonaa markkaa. Valtion osuu-
19019: tyy lähivuosina erittäin huomattavasti. Lukiois- deksi on kaavailtu 0,5 miljoonaa markkaa.
19020: sa tietokoneopetus on ollut valinnaisaineena jo Kunnissa kannetaan huolta näiden kustannus-
19021: muutaman vuoden. Peruskoulun yläasteille atk- ten paisumisesta varsinkin, jos opettajien atk-
19022: opetus tuli valinnaiseksi aineeksi syksyllä 1987. koulutus tarpeettomasti pitkittyy.
19023: Atk-opetuksen tuntuva lisääntyminen kouluissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19024: edellyttää maamme opettajakunnan koulimista nioittaen,
19025: näiden laitteiden käyttöön. Yksistään Turun ja
19026: Porin läänissä on tarpeen kurssittaa noin 5 700 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19027: opettajaa näiden laitteiden hallintaan. Atk-kou- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
19028: lutuksen järjestäminen opettajille tietää kunnil- markkaa opettajien tietokonekoulutuk-
19029: le suuria kustannuksia. Turun ja Porin läänin sen turvaamiseksi Turun ja Porin lää-
19030: osalta kokonaiskustannuksiksi vuodessa on ar- nissä.
19031:
19032: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19033:
19034: Tapio Holvitie Risto Ahonen Gunnar Joutsensaari
19035: Heli Astala Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert
19036: Anna-Liisa Jokinen
19037: 1990 vp. 1745
19038:
19039: Raha-asia-aloite n:o 1636
19040:
19041:
19042:
19043:
19044: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden opis-
19045: toasteen koulutuksen aloittamiseen Tuorlassa
19046:
19047:
19048: Eduskunnalle
19049:
19050: Tuorlan maatalous- ja puutarhaoppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19051: sessa tulee aloittaa maatilatalouden opistoas- nioittaen,
19052: teen koulutus. Turun ja Porin läänissä ei ole
19053: ennestään lainkaan työelämän vaatimaa koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19054: astetta korkeampaa suomenkielistä koulustus- 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
19055: ta. Kouluasteella on vuosittain 474 aloituspaik- kaa maatilatalouden opistoasteen kou-
19056: kaa, joista osa tulee siirtää opistoasteelle. Pe- lutuksen aloittamiseen Tuorlassa.
19057: rustamisvuonna lisäkustannuksiksi on arvioitu
19058: 30000 mk.
19059:
19060: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19061:
19062: Tapio Holvitie Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Jokinen
19063: 1746 1990 vp.
19064:
19065: Raha-asia-aloite n:o 1637
19066:
19067:
19068:
19069:
19070: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistyslii-
19071: ton tutkimustoimintaan
19072:
19073:
19074: Eduskunnalle
19075:
19076: Tutkimustoiminnan kaikinpuolinen edistämi- Kansallisen Sivistysliiton Tutkimusrahasto
19077: nen on kansakunnan menestyksen elinehto. on vasta käynnistettynä toimintana joutunut
19078: Kansallinen Sivistysliitto on osaltaan vastannut turvautumaan hyvin epävarmaan tilapäisrahoi-
19079: tähän haasteeseen ja perustanut vuonna 1990 tukseen, mitä ei voida pitää pitkäjänteisen tut-
19080: tutkimusrahaston. kimustyön kannalta mielekkäänä.
19081: Tutkimusrahaston tarkoituksena on edistää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19082: ja organisoida yhteiskunnallisten ilmiöiden tut- nioittaen,
19083: kimusta. Käytännössä tutkimustoiminnan pai-
19084: nopisteet ovat paljolti maanosamme muutok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19085: siin keskiHyvissä kansainvälisissä kysymyksissä 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
19086: sekä yhteiskuntatieteen uusimpien virtausten 29.68.54 130 000 markkaa Kansallisen
19087: tutkimisessa. Sivistysliiton tutkimustoimintaa varten.
19088:
19089: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19090:
19091: Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa
19092: Eeva Turunen Keijo Jääskeläinen
19093: Riitta Uosukainen
19094: 1990 vp. 1747
19095:
19096: Raha-asia-aloite n:o 1638
19097:
19098:
19099:
19100:
19101: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Aurinkobaletin toimin-
19102: nan tukemiseen
19103:
19104:
19105: Eduskunnalle
19106:
19107: Turkulainen Aurinkobaletti on ainoa Helsin- kouluissa ja päiväkodeissa. Aurinkobaletin tai-
19108: gin seudun ulkopuolella toimiva ammattitanssi- teellinen työ on huomattu myös ulkomailla.
19109: teatteri maassamme. Se on perustamisestaan Koska Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry:n
19110: vuodesta 1981 lähtien vastannut merkittävällä saama valtionavustus ei nykyisellään luo riittä-
19111: tavalla länsisuomalaisen tanssitaiteen esitystoi- vän vakaata perustaa Aurinkobaletin toimin-
19112: minnasta, oman alueensa ammattitanssijoiden noille, ehdotamme,
19113: koulutuksesta ja työllistämisestä (ryhmässä on
19114: tänään 14 vakituista työntekijää, näistä 10 tans- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19115: sijaa). 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19116: Aurinkobaletin toimialueena on koko maa, 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
19117: ja sen vuosittaiset esitykset (noin 130) tavoitta- Aurinkobaletin toiminnan tukemiseen.
19118: vat keskimäärin 40 000 katsojaa teattereissa,
19119:
19120: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19121:
19122: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen
19123: Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert
19124: Anna-Liisa Jokinen
19125: 1748 1990 vp.
19126:
19127: Raha-asia-aloite n:o 1639
19128:
19129:
19130:
19131:
19132: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun Vanhan Suur-
19133: torin saneeraukseen
19134:
19135:
19136: Eduskunnalle
19137:
19138: Turun Vanhan Suurtorin saneeraushanke on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19139: Pohjoismaiden merkittävimpiä vanhan raken- nioittaen,
19140: nuskannan kunnostaruisprojekteja ja toimin-
19141: nallisuuden korostamisenaan suurta kansainvä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19142: listä mielenkiintoa saavuttanut kohde. Hanke ei 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19143: kuitenkaan etene riittävän nopeasti. Valtion tu- 29.90. 74 3 000 000 markkaa Turun
19144: lee osallistua rakennusten kunnostamiseen Vanhan Suurtorin saneeraushankkeen
19145: osoittamalla varoja tarkoitukseen joko veik- toteuttamiseen.
19146: kausvoittovaroista tai momentilta 29.90.74.
19147:
19148: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19149:
19150: Tapio Holvitie Risto Ahonen Gunnar Joutsensaari
19151: Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert Anna-Liisa Jokinen
19152: 1990 vp. 1749
19153:
19154: Raha-asia-aloite n:o 1640
19155:
19156:
19157:
19158:
19159: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun veden-
19160: hankintasuunnitelman toteuttamiseen
19161:
19162:
19163: Eduskunnalle
19164:
19165: Turun Seudun Vesi Oy, neljännesmiljoonaa osuus kuin millä valtio avustaa Kymenlaak-
19166: asukasta edustava vedenhankinta- ja jakeluyh- sossa.
19167: tiö, on saanut lainvoimaisen päätöksen veden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19168: hankintahankkeelleen Pyhäjärvestä. Valtio on nioittaen,
19169: samalla sitoutunut osaltaan vastaamaan kor-
19170: vaus/tulvavesijärjestelyistä välillä Eurajoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19171: Luusua-Kokemäenjoki, ensi vaiheessa suun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19172: nittelukustannuksista. Tulo- ja menoarvioon 30.40.31 JO 000 000 markkaa Turun
19173: tulisi varata hankkeen toteuttamiseksi määrära- seudun vedenhankintasuunnitelman to-
19174: ha suunnittelun jatkamiseen ja korvausjärjeste- teuttamiseen.
19175: lyjen aloittamiseen, 10 mmk tai vähintään sama
19176:
19177: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19178:
19179: Tapio Holvitie Risto Ahonen Gunnar Joutsensaari
19180: Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert Anna-Liisa Jokinen
19181:
19182:
19183:
19184:
19185: 35 200052Y
19186: 1750 1990 vp.
19187:
19188: Raha-asia-aloite n:o 1641
19189:
19190:
19191:
19192:
19193: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien ra-
19194: kentamiseen Kustavin ja Lokalahden välille
19195:
19196:
19197: Eduskunnalle
19198:
19199: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ol- tä syystä, että Uudessakaupungissa sijaitsevat
19200: lut vireillä jo vuodesta 1957 lähtien, ja viralli- monet kustavilaisten käyttämät ja tarvitsemat
19201: nen aloite tien rakentamiseksi on tehty Kustavin palvelut, kuten mm. aluesairaala, ammattikou-
19202: ja Lokalahden kuntien toimesta vuonna 1967. lu, kauppaoppilaitos sekä kaupalliset ja teolliset
19203: Vuosille 1978-1990 laaditusta tieverkon palvelut. Lehmänkurkun tien rakentamisen
19204: runko- ja kehittämissuunnitelmasta ilmenee, merkitys ei ole vähäinen myöskään matkailun
19205: että Lehmänkurkun tie on merkitty vuosien ja kalastuksen kehittämiselle.
19206: 1984-1990 hankeluetteloon. Tien pituus on 8 Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin
19207: km, ja vuonna 1980 kustannuksiksi arvioitiin 15 mahdollisimman pian, sillä aikaisemmat suun-
19208: milj. markkaa. nitelmat ovat osittain vanhentuneet. Tätä suun-
19209: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta on nittelutyötä varten tulisi valtion vuoden 1991
19210: Lehmänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita tulo- ja menoarvioon saada miljoonan markan
19211: alueella. Se on tärkeä palveluvarustuksen saa- määräraha.
19212: vutettavuuden turvaamiseksi alueen kaikkien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19213: kuntien asukkaille edes lähimain tasavertaisesti. nioittaen,
19214: Suunniteltu tie lyhentäisi oleellisesti matkaa
19215: Kustavista Uuteenkaupunkiin ja helpottaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19216: kunnan asukkaiden asiointia. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19217: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi markkaa Lehmänkurkun tien suunnitte-
19218: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa lutyötä varten.
19219: noin 30 kilometriä. Tämä on jo merkittävää sii-
19220:
19221: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19222:
19223: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Heli Astala
19224: Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Roos Anna-Liisa Jokinen
19225: 1990 vp. 1751
19226:
19227: Raha-asia-aloite n:o 1642
19228:
19229:
19230:
19231:
19232: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta maantietunnelin suun-
19233: nitteluun Paraisten ja Nauvon välillä
19234:
19235:
19236: Eduskunnalle
19237:
19238: Paraisten-Nauvon tietunnelisuunnitelma on Kaikin mahdollisin valvonta- ja turvalaittein
19239: herättänyt toiveita kaikissa tienkäyttäjissä, varustetun tunnelin jo tutkittuun ehjään perus-
19240: ovatpa he sitten kanta-asukkaita tai kesäasuk- kallioon suunniteltuun linjaukseen rakentami-
19241: kaita. Räjähdysmäisesti kasvanut liikenne tällä nen kestää kaksi vuotta.
19242: tieosuudella aiheuttaa valtavia ruuhkia erityi- Unipian teki vuosina 1973-1974 tie- ja vesi-
19243: sesti huhti-syyskuun aikana, jolloin kymmenet- rakennuslaitoksen Turun piirin toimeksiannos-
19244: tuhannet mökkiläiset käyttävät tietä ja estävät ta esitutkimuksen Paraisten-Nauvon tieyhtey-
19245: jonoillaan kanta-asukkaiden palvelujen saannin teen liittyvästä tieliikennetunnelista välillä
19246: mantereella. Sandö-Öjen. Tunnelin mitoituskapasiteetiksi
19247: Etuajo-oikeudettomilla kanta-asukkailla tilaaja ilmoitti vuonna 2000 1 400 hayks/h.
19248: saattaa mennä 6-7 tuntia etsiessään palveluja, Tunneli pystyy kuitenkin välittämään jopa 2 000
19249: jotka ovat saatavissa lähinnä Paraisten kaupun- hayks/h.
19250: gissa, ja kesäasukkailla menee jonoissa sama ai- Mainittakoon, että tietunnelin käyttäjäkun-
19251: ka pyrkiessään kesäasunnolleen ja sieltä takai- nat ovat ottaneet suunnitelmaan myönteisen
19252: sin. kannan.
19253: Tietunneliratkaisu on monella tavalla edulli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19254: nen. 3 750 m pitkä ja 9,5 m leveä, kaksikaistai- nioittaen,
19255: nen ja jalankulkutiellä varustettu tunneli on
19256: kustannuksiltaan (Insinööritoimisto Uniplan) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19257: huomattavasti edullisempi kuin samaan sal- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19258: meen suunniteltu siltayhteys. Edullisten huolto- 2 000 000 markkaa Paraisten-Nauvon
19259: kustannusten lisäksi se on verrattuna lauttayh- maantietunnelin suunnitteluun.
19260: teyteen luonnon ja merenkulun kannalta ylivoi-
19261: mainen ratkaisu.
19262:
19263: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19264:
19265: Tapio Holvitie Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
19266: Ensio Laine Risto Ahonen
19267: Ole Wasz-Höckert
19268: 1752 1990 vp.
19269:
19270: Raha-asia-aloite n:o 1643
19271:
19272:
19273:
19274:
19275: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi
19276: liikenneopiston sijoittamisesta Uuteenkaupunkiin
19277:
19278:
19279: Eduskunnalle
19280:
19281: Vilkkaassa keskustelussa valtakunnallisen lii- tamalla tiloja ja valmiit koeajoradat liikenne-
19282: kenneopiston tarpeellisuudesta ja sijoituspai- opiston käyttöön.
19283: kasta on Uusikaupunki noussut ylivertaisena Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19284: vaihtoehtona esille. nioittaen,
19285: Uusikaupunki maan ainoana henkilöautoteh-
19286: daspaikkakuntana omaa laajaa asiantuntemus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19287: ta tällä alalla, ja kaupunki on varautunut otta- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
19288: maan opiston vastaan. markkaa selvityksen laatimiseksi liiken-
19289: Lisäksi Saab-Valmet Oy on varautunut avus- neopiston sijoittamisesta Uuteenkau-
19290: tamaan hankkeen toteuttamisessa mm. luovut- punkiin.
19291:
19292: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19293:
19294: Tapio Holvitie Risto Ahonen Gunnar Joutsensaari
19295: Heli Astala Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert
19296: Anna-Liisa Jokinen
19297: 1990 vp. 1753
19298:
19299: Raha-asia-aloite n:o 1644
19300:
19301:
19302:
19303:
19304: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun lentoaseman ke-
19305: hittämiseen
19306:
19307:
19308: Eduskunnalle
19309:
19310: Turun lentoasemaa on kehitetty Helsinki- - kiitotien jatke 8,5 milj. mk
19311: Vantaan varakenttänä. Kiitotien pituus, rul- - asematason laajennus 1,5 milj. mk
19312: lausteitten keskeneräisyys, tavaraterminaalin - rullausteiden (500 m) päällystys 0,9 milj.
19313: kunto ja laajuus sekä puutteet lennonvarmistus- mk
19314: laitteissa estävät kentän täysipainoisen käytön - yleisilmailualueen laajentaminen 0,5 milj.
19315: ao. tarkoitukseen. Tulo- ja menoarviossa tulisi- mk.
19316: kin varata toimenpiteiden aloittamiseen lento- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19317: aseman rahoitussuunnitelman mukaisesti 21 nioittaen,
19318: mmk.
19319: Turun lentoaseman kehittämisen kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19320: keskeiset hankkeet ja niiden määrärahan tarve: 1991 tulo- ja menoarvioon 21000 000
19321: MSSR-tutkien hankinta 1,25 milj. mk markkaa Turun lentoaseman kehittämi-
19322: rahtiterminaalin rakentaminen 4,85 milj. seen.
19323: mk
19324: uuden rahtiaseman edellyttämät liikenne-
19325: alueet 3,5 milj. mk
19326:
19327: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19328:
19329: Tapio Holvitie Risto Ahonen Gunnar Joutsensaari
19330: Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert Anna-Liisa Jokinen
19331: 1754 1990 vp.
19332:
19333: Raha-asia-aloite n:o 1645
19334:
19335:
19336:
19337:
19338: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarinassa sijaitsevan
19339: Suomen Innovaatiokeskus Oy:n toiminnan tukemiseen
19340:
19341:
19342: Eduskunnalle
19343:
19344: Innovaatioinstituutti, virallisesti Suomen In- lisin voimin, mutta etsii valtion mukaantuloa
19345: novaatiokeskus Oy, on valtakunnallinen perus- rahoitukseen.
19346: koulutus- ja palvelulaitos, jonka tavoitteena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19347: tuottaa ammattitaitoisia keksijöitä sekä henki- nioittaen,
19348: löitä, jotka osaavat käsitellä keksintöjä ja kek-
19349: sijöitä. Lisäksi instituutti tarjoaa erityispalvelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19350: ja, kuten esim. organisaatioiden ja yksilöiden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19351: luovuuden arviointia, sekä välittää keksintöjä 32. 46.44 1 000 000 markkaa Kaarinassa
19352: ja tuote- sekä menetelmänkehitystehtäviä. Insti- sijaitsevan Innovaatioinstituutin toimin-
19353: tuutti toimii Kaarinan kunnassa lähinnä alueel- nan tukemiseen.
19354:
19355: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19356:
19357: Tapio Holvitie Risto Ahonen Gunnar Joutsensaari
19358: Heli Astala Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Jokinen
19359: 1990 vp. 1755
19360:
19361: Raha-asia-aloite n:o 1646
19362:
19363:
19364:
19365:
19366: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairasko-
19367: tipaikkojen lisäämiseksi
19368:
19369:
19370: Eduskunnalle
19371:
19372: !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat tulevina suurta tarvetta, jolloin ikääntymisestä vaikeu-
19373: vuosina yhä enemmän sairaskotipaikkoja. Vuo- tuva invaliditeetti on vaikeimmillaan.
19374: tuinen tarve on n. 130-180 paikkaa. Vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19375: kymmenen loppuun mennessä tarpeen arvioi- nioittaen,
19376: daan olevan n. 1 000 sairaskotipaikkaa.
19377: Sotainvalidien hoitomenetelmät poikkeavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19378: paljon tavanomaisesta sairaalahoidosta, mutta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19379: hoito ei ole taloudellisesti niin kallista. Sairas- 33.22.55 2 000 000 markkaa sotainvali-
19380: kotipaikkojen vuosittain tapahtuva lisääntymi- dien sairaskotipaikkojen lisäämiseksi.
19381: nen olisi pelastamassa vuosikymmenen lopun
19382:
19383: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19384:
19385: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Risto Ahonen
19386: Gunnar Joutsensaari Marja-Liisa Tykkyläinen Ole Wasz-Höckert
19387: Anna-Liisa Jokinen
19388: 1756 1990 vp.
19389:
19390: Raha-asia-aloite n:o 1647
19391:
19392:
19393:
19394:
19395: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilo-
19396: majärjestelmän kustannuksiin
19397:
19398:
19399: Eduskunnalle
19400:
19401: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain huomattavasti suurempi kuin hakijoiden määrä
19402: (408/77) mukaan pienyrittäjä on oikeutettu val- - monet kerran turhaan lomarahaa hakeneet
19403: tion tulo- ja menoarvion puitteissa vuosiloma- eivät hae sitä uudelleen - määrärahan tulisi
19404: rahaan, jonka turvin hän vapautuu yritystoi- olla sen suuruinen, että ainakin kaikki lomara-
19405: minnasta vuosilomalle vaarantamatta omaa ja haan oikeutetut hakijat sen saisivat.
19406: perheensä toimeentuloa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19407: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon va- nioittaen,
19408: rattu määräraha jättää inflaatiotarkistuksien-
19409: kin jälkeen n. 2 000 lomarahaan oikeutettua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19410: anojaa laillista korvausta vaille. Kun on lisäksi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19411: todennäköistä, että lomarahaan oikeutettujen 33.57.42 2 000 000 markkaa pienyrittä-
19412: pienyrittäjien lukumäärä on todellisuudessa jien lomarahoihin.
19413:
19414: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19415:
19416: Tapio Holvitie Riitta Uosukainen Risto Ahonen
19417: Gunnar Joutsensaari Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Jokinen
19418: 1990 vp. 1757
19419:
19420: Raha-asia-aloite n:o 1648
19421:
19422:
19423:
19424:
19425: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sorokulman-Tar-
19426: ualan maantien peruskonnostamiseen
19427:
19428:
19429: Eduskunnalle
19430:
19431: Saaren kunnassa on vilkkaasti liikennöity So- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19432: rokulman-Tarualan tie n:o 4014. Tien pituus nioittaen,
19433: on 10,8 kilometriä ja se on sekä paikallisväestön
19434: että myös matkailijoiden kannalta merkittävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19435: tieosuus. Sen jatkeena on Hernelammen paikal- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
19436: listie, joka on 29 km:n pituinen. Tie on erittäin markkaa Sorokulman- Tarnalan maan-
19437: heikkokuntoinen ja vaatii pikaisia parannustoi- tien kunnostusta varten.
19438: menpiteitä.
19439:
19440: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19441:
19442: Sinikka Hnrskainen Matti Vähänäkki Anna-Kaarina Louvo
19443: Sinikka Mönkäre Kai Kalima Raimo Vuoristo
19444: Jukka Gustafsson
19445: 1758 1990 vp.
19446:
19447: Raha-asia-aloite n:o 1649
19448:
19449:
19450:
19451:
19452: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten kyläpostien
19453: säilyttämiseksi
19454:
19455:
19456: Eduskunnalle
19457:
19458: Syrjäkylien postitoimistot ovat postitoimen seutupostista. Tämä tulisi Postipankin ottaa
19459: lisäksi paikkoja, jotka eläväittävät eri tavoin huomioon palvelukorvauksista postin kanssa
19460: kylien toimintaa, maaseudun kehittämistä. sopiessaan.
19461: Postitoimipaikkojen säilyttäminen on elintär- Liikenneministeriön ja valtiovarainministe-
19462: keää postipalvelujen säilyttämiseksi kansalaisil- riön olisi vuosittain ratkaistava, mikä osuus
19463: le (esim. Saarella Tarnalan posti, Uukuniemellä maaseudun postipalvelukustannuksista jäisi
19464: Kummunkylän posti, Uukuniemen kirkonkylän posti- ja telelaitoksen ja Postipankin vastuulle
19465: posti, Parikkalassa Melkoniemen ja Särkisal- ja mikä osuus olisi valtion budjettirahoituksella
19466: men postit, Kirjavalan posti, Mikkolanniemen korvattava.
19467: posti ja Saaren kirkonkylän posti). Kaikkien valtion viranomaisten tulisi selvit-
19468: Eri postipiirit ovat taloudellisilta ja toimin- tää, miten posti- ja telelaitos voisi hoitaa heidän
19469: nallisilta edellytyksiltään varsin erilaisia. Näin palvelutehtäviään maaseutualueilla. Tehtävien
19470: ollen toimipaikkojen lakkautuspaineet ja palve- siirto olisi usein paras vaihtoehto niin palvelu-
19471: lujen heikentämisen muut uhat ovat suurimpia jen saatavuuden kuin kustannusten määrän ja
19472: köyhimmillä ja harvaanasutuimmilla alueilla. jakautumisen kannalta. Näitä palveluja voitai-
19473: Tilastotietojen mukaan harvaanasuttujen siin hoitaa postikonttoreissa, postipalvelupis-
19474: alueiden postikonttoreiden tappiollinen toimin- teissä, postipalveluautoissa ja -veneissä sekä
19475: ta aiheutuu suurelta osalta Postipankin palvelu- postinkannon ja postiautoliikenteen yhteydessä.
19476: jen välittämisestä. Laissa määrätään Postipank- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19477: ki suorittamaan posti- ja telelaitokselle pankki- nioittaen,
19478: toiminnasta korvausta pankin ja laitoksen teke-
19479: män sopimuksen mukaan, ja ellei sopimukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19480: päästä, määrää valtiovarainministeriö korvaus- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
19481: perusteet. Kaikkien osapuolten kannalta olisi markkaa kyläpostien säilyttämistä var-
19482: tarkoituksenmukaista, että Postipankin palve- ten.
19483: luja saataisiin mahdollisimman monesta maa-
19484:
19485: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19486:
19487: Sinikka Hurskainen Jukka Gustafsson Matti Vähänäkki
19488: Raimo Vuoristo Anna-Kaarina Louvo Sinikka Mönkäre
19489: Kai Kalima Tuula Paavilainen Aarno von Bell
19490: 1990 vp. 1759
19491:
19492: Raha-asia-aloite n:o 1650
19493:
19494:
19495:
19496:
19497: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaan lapsen kun-
19498: toutustoimintaan
19499:
19500:
19501: Eduskunnalle
19502:
19503: Vuosittain lisääntyy tarve sairaan lapsen kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19504: toutustoimintaa varten, koska kuntoutettavien nioittaen,
19505: määrä eri seikkojen johdosta on kasvussa. Li-
19506: säksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19507: nettu kuntoutus antaa sairaalle paremmat mah- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19508: dollisuudet kuntoutua terveeksi. Sen vuoksi sai- 33.15.53 2 000 000 markkaa sairaan
19509: raan lapsen kuntoutusta ei pidä siirtää määrära- lapsen kuntoutustoimintaa varten.
19510: hojen vähyyden vuoksi.
19511:
19512: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19513:
19514: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki Sinikka Mönkäre
19515: Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson
19516: Aarno von Bell
19517: 1760 1990 vp.
19518:
19519: Raha-asia-aloite n:o 1651
19520:
19521:
19522:
19523:
19524: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eläke-etuuksien tur-
19525: vaamiseksi vammaisen henkilön perheenjäsenelle
19526:
19527:
19528: Eduskunnalle
19529:
19530: Vaikeavammaisen henkilön perheessä usein lö hoitaa häntä kotona, ja myös perhe haluaa
19531: äiti, isä tai aviopuoliso jää kotiin hoitamaan hoitaa omaisensa lähellä, kotona.
19532: vammaista henkilöä, minkä seurauksena kysei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19533: nen perheenjäsen joutuu usein jättämään työn- nioittaen,
19534: sä ja menettää siitä koituvat eläke-etuutensa.
19535: Vammaisen perheenjäsenen hoito on lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19536: sekä henkisesti että fyysisesti raskasta, ja yhteis- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
19537: kunnan maksama tuki tästä on pieni verrattuna kan aloitusmäärärahan eläke-etuuksien
19538: kustannuksiin, joita koituisi, jos vammaista budjettiperusteiseksi turvaamiseksi
19539: hoidettaisiin laitoksessa. Usein vammaiselle vammaisen henkilön perheenjäsenelle.
19540: henkilölle on tärkeää, että juuri läheinen henki-
19541:
19542: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19543:
19544: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki Sinikka Mönkäre
19545: Kai Kalima Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo
19546: Jukka Gustafsson Aarno von Bell
19547: 1990 vp. 1761
19548:
19549: Raha-asia-aloite n:o 1652
19550:
19551:
19552:
19553:
19554: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosi-
19555: lomajärjestelmän kustannuksiin
19556:
19557:
19558: Eduskunnalle
19559:
19560: Pienyritystoiminta on maassamme lisäänty- voitteena tulisi olla 9 päivän loma jo tulevana
19561: nyt viime vuosien kuluessa. Usein pienyrittäjien vuonna.
19562: mahdollisuudet vuosiloman viettoon ovat ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19563: mattomat. Sen sijaan esim. maatalousyrittäjien nioittaen,
19564: vuosilomamahdollisuuksia on vuosien mittaan
19565: parannettu. Budjetissa on lisätty pienyrittäjien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19566: vuosilomamäärärahaa 13 miljoonalla markalla, 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
19567: jotta vuosilomia voitaisiin tulevana vuonna pi- markan lisämäärärahan pienyrittäjien
19568: dentää lainmuutoksen jälkeen 8 päivään. Ta- vuosilomajärjestelmän kustannuksiin.
19569:
19570: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19571:
19572: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki Sinikka Mönkäre
19573: Kai Kalima Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo
19574: Jukka Gustafsson Aarno von Bell Anssi Rauramo
19575: 1762 1990 vp.
19576:
19577: Raha-asia-aloite n:o 1653
19578:
19579:
19580:
19581:
19582: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten
19583: lasten vanhempien kuntoutusloman järjestämiseksi
19584:
19585:
19586: Eduskunnalle
19587:
19588: Maassamme on useita perheitä, joissa toinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19589: puolisoista on jäänyt pois työstä hoitamaan vai- nioittaen,
19590: keavammaista lasta kotona. Vammaisen lapsen
19591: hoito on usein sekä henkisesti että fyysisesti ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19592: kasta. Vanhemmat joutuvat usein kantamaan, 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
19593: nostamaan ja hoitamaan lasta vaikeissakin olo- kan määrärahan kuntoutuslomanjärjes-
19594: suhteissa, ja usein perheenjäsenet ovat monien tämiseksi vaikeavammaisten lasten van-
19595: vuosien hoitotyön seurauksena itse kuntoutuk- hemmille.
19596: sen tarpeessa.
19597:
19598: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19599:
19600: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki Sinikka Mönkäre
19601: Kai Kalima Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo
19602: Jukka Gustafsson Aarno von Bell
19603: 1990 vp. 1763
19604:
19605: Raha-asia-aloite n:o 1654
19606:
19607:
19608:
19609:
19610: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson Ko-
19611: tiyhteisö ry:n toimintaan
19612:
19613:
19614: Eduskunnalle
19615:
19616: Kymenlaakson Kotiyhteisö ry. tarjoaa kun- Lisäksi Kotiyhteisöön Sippolan kirkonkylään
19617: nille sosiaalihuoltolain 17 §:n ja lastensuojelu- ovat julkisen liikenteen palvelut erittäin vähäi-
19618: lain 13 §:n mukaisia ostopalveluja. Nämä osto- set ja hankalat. Perhekuntoutuksen eräänä pe-
19619: palvelut ovat pääasiassa koko perheeseen koh- riaatteena on, että lasten ja nuorten vanhemmat
19620: distuvia sosiaalipalveluja: sosiaalityötä, jota voisivat kotiyhteisöstä käsin kuntoutuksensa ai-
19621: järjestetään sosiaalikuntoutuksen ja perhekun- kanakin tarvittaessa jatkaa työssäkäyntiään.
19622: toutuksen muodossa. Kotiyhteisön tarjoamaa Kotiyhteisön lähistöllä ei kuitenkaan ole oikeas-
19623: yksilö- ja perhekuntoutusta kunnat voivat käyt- taan mitään työpaikkoja. Lähimmät suurem-
19624: tää myös lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon, mat taajamat, Inkeroinen ja Myllykoski, ovat
19625: esim. sairaalahoidon jatkohoitona. Kotiyhtei- n. 20 kilometrin päässä ja Kouvola n. 40 kilo-
19626: sössä kuntoutuksesta vastaa koulutettu ja am- metrin päässä. Ilman Kotiyhteisön omaa autoa
19627: mattitaitoinen henkilökunta. ei ko. työmatkojen suorittaminen ole mahdol-
19628: Lastensuojelun tarpeisiin vastaava, koko per- lista.
19629: heeseen kohdistuva kuntoutustaimiota on kol- Koska kyseessä on alkava ja aivan uuden-
19630: men vuoden kokeiluprojekti, jota osittain ra- tyyppinen, koko perheeseen kohdistuva kun-
19631: hoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kokeiluun toutustoiminta, on erittäin todennäköistä, että
19632: liittyy samoin kolmivuotinen tutkimusprojekti kunnat eivät vielä ainakaan tänä vuonna osaa
19633: Jyväskylän yliopiston valvonnassa. Tutkimus- käyttää palveluja niin tehokkaasti, että yhdistys
19634: projektin tieteellisenä johtajana toimii profes- selviäisi käyttömenoistaan ja korjauskustan-
19635: sori Lea Pulkkinen. nuksistaan palvelujen ostoista kertyvillä tuloil-
19636: Kotiyhteisö toimii Anjalankosken kaupungil- la. Raha-automaattiyhdistyksen avustus vuo-
19637: ta vuokratuissa entisissä Sippolan lastenkodin den 1990 käyttömenoihin on 500 000 markkaa,
19638: tiloissa. Tilojen korjaustöitä jatketaan vuoden mikä kattaa vain noin 50 prosenttia yhdistyksen
19639: 1991 aikana, jolloin tehdään myös tarvittavat vuoden 1990 käyttömenoista.
19640: ulkopuoliset korjaukset, joiden kustannusarvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19641: on on alustavasti laskettu olevan noin 600 000 nioittaen,
19642: markkaa.
19643: Korjaus- ja muutostöihin sekä hankintoihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19644: Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt yhdis- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
19645: tykselle vuodelle 1990 avustusta 400 000 mark- kan määrärahan Kymenlaakson Kotiyh-
19646: kaa 10 prosentin omavastuulla. Näin ollen ko. teisö ry:n toimintaa varten.
19647: töiden rahoitusvajaus on 200 000 markkaa tänä
19648: vuonna.
19649:
19650: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19651:
19652: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki Anna-Kaarina Louvo
19653: Sinikka Mönkäre Kai Kalima Raimo Vuoristo
19654: 1764 1990 vp.
19655:
19656: Raha-asia-aloite n:o 1655
19657:
19658:
19659:
19660:
19661: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Lii-
19662: ton koulutus- ja tiedotustoiminnan tukemiseen
19663:
19664:
19665: Eduskunnalle
19666:
19667: Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto on moninkertaisesti, kun yksinhuoltajia on lähes
19668: lastensuojelujärjestö, joka toimii niiden lapsi- 100 000.
19669: perheiden hyväksi, joissa käytännön hoidon ja Myös jäsenlehden nykyistä 4 000 kappaleen
19670: kasvatusvastuun kantaa yksi aikuinen. Liitolla painosta tulisi laajentaa moninkertaisesti. Yk-
19671: on jäsenyhdistyksiä yli 30 paikkakunnalla ja sinhuoltaja-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodes-
19672: Yksinhuoltaja-niminen jäsenlehti. Liitto on sa.
19673: saanut nelivuotisen kokopäiväisen työntekijän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19674: ja toimiston. nioittaen,
19675: Yksinhuoltajien Liitto järjestää vuosittain
19676: 3-4 viikonloppukurssia ja 10-15 luentotilai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19677: suutta, joissa käsitellään lapsen huoltoon liitty- 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000
19678: viä asioita, ihmissuhteita ja lastenkasvatusta. markkaa Yksinhuoltajien Liitto ry:n
19679: Näillä tilaisuuksilla tavoitetaan joitakin satoja koulutus- ja tiedotustoiminnan tukemi-
19680: yksinhuoltajia vuodessa, mutta tarvetta olisi seen.
19681:
19682: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19683:
19684: Sinikka Hurskainen Sinikka Mönkäre Kai Kalima
19685: Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson
19686: Aarno von Bell
19687: 1990 vp. 1765
19688:
19689: Raha-asia-aloite n:o 1656
19690:
19691:
19692:
19693:
19694: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden lajittelun
19695: ja keräilyn tukemiseksi kunnissa
19696:
19697:
19698: Eduskunnalle
19699:
19700: Maassamme on jätteiden lajittelu hoidettu ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19701: noastaan joissakin kunnissa ja niissäkin joko nioittaen,
19702: kokeilutoimintana tai sitten keräilytempauk-
19703: sina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19704: Jätevuorien kasvun ehkäisemiseksi tulisi jät- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
19705: teet eritellä ja etsiä mahdollisuuksia jätteiden markkaa lasi-, paperi- yms. jätteiden la-
19706: uusiokäyttöä varten. Ensimmäinen askel tässä jittelun ja keräilyn tukemiseksi kun-
19707: toiminnassa on, että valtio tukee kuntia jättei- nissa.
19708: den lajittelun järjestämisessä.
19709:
19710: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19711:
19712: Sinikka Hurskainen Matti Vähänäkki Sinikka Mönkäre
19713: Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson
19714: Anna-Kaarina Louvo Aarno von Bell
19715:
19716:
19717:
19718:
19719: 36 200052Y
19720: 1766 1990 vp.
19721:
19722: Raha-asia-aloite n:o 1657
19723:
19724:
19725:
19726:
19727: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten
19728: eläkkeensaajien asumistukeen
19729:
19730:
19731: Eduskunnalle
19732:
19733: Asumiskustannukset ovat nousseet huomat- muuta sitä, että he joutuvat turvautumaan toi-
19734: tavasti nopeammin kuin eläkkeensaajien asu- meentulotukeen selvitäkseen asumis- ym. elan-
19735: mistuki, erityisesti vaikeavammaisten eläkkeen- tokustannuksista.
19736: saajien tilanne on vaikea. Hehän tarvitsevat Valtion tulo- ja menoarviossa ehdotetaan
19737: mm. apuvälineidensä käytön vuoksi suurempaa eläkkeensaajan asumistukeen muutoksia 1. 7.
19738: asuntoa kuin muut. Toisaalta vaikeavammaisil- 1991 alkaen. Vaikeavammaisen eläkkeensaajan
19739: le soveltuvat asunnot ovat uusissa rakennuksis- asumisasiat tulee hoitaa kuitenkin aikaisemmin.
19740: sa, koska vanhoja pystytään vain harvoin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19741: muuttamaan riittävästi heille soveltuviksi. Edel-
19742: lä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19743: vaikeavammaisten eläkkeensaajien vuokra on 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
19744: yleensä selvästi korkeampi kuin asumistukeen markan määrärahan eläkkeensaajan yli-
19745: oikeuttavan vuokran enimmäismäärä. Toisaal- määräiseen asumistukeen, joka kohden-
19746: ta suurella osalla vaikeavammaisia eläkkeensaa- netaan vaikeavammaisten eläkkeensaa-
19747: jia ainoa tulolähde ovat Kansaneläkelaitoksen jien asumistukeen ajalla 1.1.-10.6.
19748: maksamat eläkkeet. Tämä merkitsee ilman 1991.
19749:
19750: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19751:
19752: Sinikka Hurskainen Heikki Rinne
19753: Jorma Rantanen Anneli Taina
19754: Lea Kärhä
19755: 1990 vp. 1767
19756:
19757: Raha-asia-aloite n:o 1658
19758:
19759:
19760:
19761:
19762: Hurskainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Pienkiin-
19763: teistöliitto ry:n toimitilan hankintaan
19764:
19765:
19766: Eduskunnalle
19767:
19768: Suomen Pienkiinteistöliitto ry. on valtakun- liiton perustajajäsenen lahjoittaman rahaston
19769: nallinen omakotiasukkaiden etujärjestö, jonka turvin. Toimitilat ovat kuitenkin asuntokäyt-
19770: jäsenyhdistyksiin kuuluu kaikkiaan n. 25 000 töön tarkoitetussa huoneistossa, minkä vuoksi
19771: jäsentä. Liiton tarkoituksena on edistää pienta- Helsingin rakennusvalvontaviranomaiset ovat
19772: loasumisen edellytyksiä ja tukea jäsenyhdistys- määränneet ne muutettavaksi asemakaavan
19773: tensä toimia asumisviihtyvyyden, asuinympäris- mukaiseen käyttöön. Kun pääomana on nimen-
19774: tön ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien li- omaan huoneiston hankintaan määrätty rahas-
19775: säämiseksi omissa kunnissaan. to, on liitto ollut pakotettu ostamaan uuden,
19776: Liiton rahoitus muodostuu pääasiassa jäsen- asianmukaisen toimistohuoneiston ja ottamaan
19777: maksutuloista, joita kuluvana vuonna arvioi- n. 300 000 markan suuruisen lainan tätä varten.
19778: daan kertyvän n. 1 milj. markkaa. Liiton ympä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19779: ristöministeriöitä saama julkinen rahoitus on nioittaen,
19780: erittäin vähäistä, kun sitä verrataan jäsenmää-
19781: rään ja toiminnan aktiivisuuteen. Kuluvana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19782: vuonna on liiton valtionapu 54 000 markkaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
19783: Pienkiinteistöliiton toimitilat sijaitsevat kan määrärahan Suomen Pienkiinteistö-
19784: omistushuoneistossa, joka on hankittu erään liiton toimitilahankinnan tukemiseen.
19785:
19786: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19787:
19788: Sinikka Hurskainen Sinikka Mönkäre Kai Kalima
19789: Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson
19790: Aarno von Bell
19791: 1768 1990 vp.
19792:
19793: Raha-asia-aloite n:o 1659
19794:
19795:
19796:
19797:
19798: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin ke-
19799: hittämisrahaan
19800:
19801:
19802: Eduskunnalle
19803:
19804: Läänin kehittämisraha -järjestelmästä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19805: Kuopion läänissä erittäin hyviä kokemuksia. nioittaen,
19806: Rahalla on käynnistetty useita merkittäviä pro-
19807: jekteja ja toteutettu määrärahan käytön mukai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19808: sia hankkeita. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
19809: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa 26.98.43 lisäyksenä 5 000 000 markkaa,
19810: määräraha on pienempi kuin kuluvana vuonna. jolloin Kuopion läänin osuudeksi mää-
19811: Läänin kannanottona määrärahatarpeeseen rärahasta osoitettaisiin 12 000 000 mark-
19812: Kuopion läänissä on esitetty 12 milj. mk. kaa.
19813:
19814: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19815:
19816: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
19817: Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
19818: 1990 vp. 1769
19819:
19820: Raha-asia-aloite n:o 1660
19821:
19822:
19823:
19824:
19825: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuruveden
19826: maatalous- ja puutarhaoppilaitokselle vihertietokeskuksen
19827: suunnitteluun
19828:
19829: Eduskunnalle
19830:
19831: Suomeen esitetään ympäristönsuojeluneuvos- tos on vuosikymmenten kuluessa hankkinut
19832: ton työryhmän toimesta perustettavaksi huomattavan aseman alan oppilaitosten jou-
19833: puutarha- ja ympäristöneuvontaan erikoistuvia kossa Suomessa. Lisäksi oppilaitoksella on
19834: vihertietokeskuksia. Keskusten tavoitteena on merkittävää kansainvälistä yhteistyötä. Oppi-
19835: puutarhatietouden lisääminen, puutarhaharras- laitosta ja sen henkilökuntaa voidaan pitää hy-
19836: tuksen edistäminen, ympäristökasvatuksen li- vin tulevaisuuteen orientoituneena. Oppilaitos
19837: sääminen ja luonnonmukaisten viljelymenetel- soveltuu hyvin laajan Itä-Suomen vihertietokes-
19838: mien tunnetuksi tekeminen. kuksen sijoituspaikaksi.
19839: Pohjois-Savon kehityksen kannalta on erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19840: täin tärkeää, että maaseudulle voitaisiin tuoda nioittaen,
19841: uusia toimintoja ja niiden avulla piristää maa-
19842: seudun elinkeinoelämää. _Uuden tiedon tuotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19843: misella, tutkimuksella ja sen soveltamisella eri- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19844: laisen kokeilutoiminnan avulla on tulevaisuu- markkaa Muuruveden maatalous- ja
19845: dessa entistä tärkeämpi rooli. puutarhaoppilaitokselle vihertietokes-
19846: Muuruveden maatalous- ja puutarhaoppilai- kuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
19847: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19848:
19849: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen Mirja Ryynänen
19850: Riitta Saastamoinen Kari Rajamäki Lauha Männistö
19851: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi Juhani Laitinen
19852: Seppo Kääriäinen
19853: 1770 1990 vp.
19854:
19855: Raha-asia-aloite n:o 1661
19856:
19857:
19858:
19859:
19860: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Snellman-
19861: instituutin toimintaa varten
19862:
19863:
19864: Eduskunnalle
19865:
19866: Kuopion Snellman-instituutti on perustettu kimusjohtaja voisi täydentää Kuopion yliopis-
19867: 7 .9.1983. Instituutin taloudesta vastaa lähes yk- tosta puuttuvaa tieteen filosofian ja tieteen me-
19868: sinomaan Kuopion kaupunki. todiopin opetusta.
19869: Kuopion kaupunki on vuotta 1987lukuun ot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19870: tamatta lähes yksinomaan vastannut instituutin nioittaen,
19871: taloudesta. Instituutti on keskittynyt lähinnä
19872: julkaisutoimintaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19873: Snellman-instituutin pysyvä valtionavustus 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
19874: olisi erittäin tärkeä. Mikäli se aikaansaataisiin, markkaa avustuksena Snellman-insti-
19875: instituutti olisi valmis neuvottelemaan valtio- tuutin toimintaa varten.
19876: vallan kanssa ratkaisuista, joilla instituutin tut-
19877:
19878: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19879:
19880: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
19881: 1990 vp. 1771
19882:
19883: Raha-asia-aloite n:o 1662
19884:
19885:
19886:
19887:
19888: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta hyvinvointi- ja va-
19889: paa-aikapalvelujen keski- ja korkea-asteen koulutuksen kehit-
19890: tämiseen
19891:
19892: Eduskunnalle
19893:
19894: Valtioneuvoston vuoden 1988 lopulla teke- massa mmmttujen alojen koulutustarpeita.
19895: mässä periaatepäätöksessä matkailun kehittä- Kuopion yliopistossa jo nyt edustettuina olevis-
19896: miseksi vuosina 1989-92 on yhtenä tavoitteena ta tieteenaloista useat tukevat hyvinvointi- ja
19897: kehittää matkailun koulutusta ja tutkimusta. vapaa-aikapalvelujen koulutusta ja tutkimusta.
19898: Päätöksen mukaan erikseen selvitetään tarve ja Tiettävästi Kuopion yliopisto on osaltaan kiin-
19899: mahdollisuudet vapaa-aikapalvelujen koulu- nostunut matkailualan professuurista.
19900: tuksen järjestämiseen korkeakoulutasoisena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19901: Puhuttaessa korkeakoulutasoisesta matkai- nioittaen,
19902: lualan koulutuksesta näkökulmaa lienee syytä
19903: laajentaa koskemaan koko hyvinvointi- ja va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19904: paa-aikapalvelujen kenttää. Myös keskiasteen 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
19905: koulutus tulisi samassa yhteydessä ottaa huo- markkaa hyvinvointi- ja vapaa-aikapal-
19906: mioon tarkasti. Kuopion yliopiston yhteydessä velujen keski- ja korkea-asteen koulu-
19907: toimii tutkimus- ja kehittämisyksikkö, joka voi- tuksen kehittämiseen.
19908: si olla selvittämässä ja myöhemmin toteutta-
19909:
19910: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19911:
19912: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
19913: 1772 1990 vp.
19914:
19915: Raha-asia-aloite n:o 1663
19916:
19917:
19918:
19919:
19920: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon kanavahank-
19921: keen suunnitelmien ajan tasalle saattamiseen
19922:
19923:
19924: Eduskunnalle
19925:
19926: Savon kanavahanke liittyy kiinteästi Keite- daan kanava rakennettua liittyen Keiteleen-
19927: leen-Päijänteen kanavan toteuttamiseen muo- Päijänteen kanavan toteuttamiseen.
19928: dostaen meriyhteyden Päijänteeltä Saimaan ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19929: navan kautta Suomenlahteen. Savon kanava- nioittaen,
19930: hankkeesta on tehty vuonna 1982 vaikutusselvi-
19931: tys ja sittemmin on Pohjois-Savon seutukaava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19932: liitto suorittanut tutkimuksen Pohjois-Savon 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
19933: tavaraliikenteestä kanavaa pitkin. markkaa Savon kanavahankkeen eli
19934: Tällä hetkellä on ajankohtaista, että Savon Haukiveden - Iisveden kanavan vaiku-
19935: kanavasta tehdyt kannattavuuslaskelmat ja tusselvityksen uusimiseen.
19936: suunnitelmat saatetaan ajan tasalle sekä saa-
19937:
19938: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19939:
19940: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
19941: 1990 vp. 1773
19942:
19943: Raha-asia-aloite n:o 1664
19944:
19945:
19946:
19947:
19948: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sataman rakentami-
19949: seen Juankosken Karjalankoskelie
19950:
19951:
19952: Eduskunnalle
19953:
19954: Juankoski on koillissavolainen rakennemuu- rautatie- ja maantieliikenteelle. Satama tulisi
19955: toskunta, jolla on entuudestaan peruselinkei- käsittämään laivalaiturin, vieraslaiturin, vene-
19956: nonsa maatalouden lisäksi puunjalostusteolli- laiturin (noin 80 metriä), veneluiskan ja telaran-
19957: suutta ja joka on suunnannut kehitystään pal- taa. Suunnitelmat ovat valmiina.
19958: veluelinkeinoon. Matkailupalvelujen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19959: keskeiseksi matkailuvaltiksi on kehittymässä nioittaen,
19960: kulttuurihistoriallisesti arvokas Ruukin suoje-
19961: lualue. Juankosken matkailun kehittyminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19962: liittyy olennaisesti muun Koillis-Savon matkai- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
19963: lun kehittämiseen. 31.30. 77 900 000 markkaa Juankosken
19964: Karjalankosken sataman rakentamisella on Karjalankosken sataman rakentamista
19965: merkitystä alueelle suuntautuvalle matkustaja- varten.
19966: laivaliikenteelle ja sen yhteyteen Iiittyvälie
19967:
19968: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19969:
19970: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
19971: 1774 1990 vp.
19972:
19973: Raha-asia-aloite n:o 1665
19974:
19975:
19976:
19977:
19978: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jänissalon suojasa-
19979: taman rakentamiseen Vehmersalmella
19980:
19981:
19982: Eduskunnalle
19983:
19984: Saaristokunnassa vesitiet ovat olleet merkit- tivarojen takia Vehmersalmen Jänissalon suoja-
19985: täviä kulkureittejä kautta aikojen. Viimeisen sataman rakentaminen on lykkääntynyt.
19986: vuosikymmenen aikana vesiteiden merkitys on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19987: lisääntynyt Vehmersalmella huomattavasti mat- nioittaen,
19988: kailullisessa mielessä. Pienveneilijöiden määrä
19989: on moninkertaistunut ja sen myötä satamien ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19990: laiturien tarpeellisuus on tullut entistä koroste- 1991 tulo- ja menoarvioon 700 000
19991: tummin esille. Samoin on korostunut satama- markkaa Jänissalon suojasataman ra-
19992: alueiden palvelujen tarjonnan lisäämisen tarve. kentamista varten Vehmersalmella.
19993: Kuopion lääniin saatujen niukkojen budjet-
19994:
19995: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
19996:
19997: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
19998: 1990 vp. 1775
19999:
20000: Raha-asia-aloite n:o 1666
20001:
20002:
20003:
20004:
20005: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaavin kirkonkylän
20006: venesataman rakentamiseen
20007:
20008:
20009: Eduskunnalle
20010:
20011: Kaavin kirkonkylään johtaa viitoitettu laiva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20012: väylä, mutta kirkonkylässä ei ole venesatamaa, nioittaen,
20013: vaan veneet ovat pitkin kirkonkylän rantoja.
20014: Vierasveneille ei ole osoitettua rantautumis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20015: paikkaa. Venesatamahanke on tarkoitus toteut- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
20016: taa valtion ja kunnan yhteisrahoituksella. Vene- markkaa Kaavin kirkonkylän vierasve-
20017: sataman rakentamisen yhteydessä tehtäisiin tar- nesataman rakentamiseen.
20018: vittavat ruoppaukset sekä vierasvene- ja vesi-
20019: bussilaiturin rakentaminen. Kustannusarvio on
20020: 1,5 milj. markkaa.
20021:
20022: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20023:
20024: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
20025: 1776 1990 vp.
20026:
20027: Raha-asia-aloite n:o 1667
20028:
20029:
20030:
20031:
20032: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen kir-
20033: konkylän laiturin laajentamiseen
20034:
20035:
20036: Eduskunnalle
20037:
20038: Saaristokunnassa vesitiet ovat olleet merkit- leet pienet eikä kyseistä hanketta ole kyetty to-
20039: täviä kulkureittejä kautta aikojen. Viimeisen teuttamaan aikaisemmin.
20040: vuosikymmenen aikana vesiteiden merkitys on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20041: lisääntynyt Vehmersalmella huomattavasti mat- nioittaen,
20042: kailullisessa mielessä. Pienveneilijöiden määrä
20043: on moninkertaistunut ja sen myötä satamien ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20044: laiturien tarpeellisuus on tullut entistä koroste- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
20045: tummin esille. Samoin on korostunut satama- markkaa Vehmersalmen kirkonkylän
20046: alueiden palvelujen tarjonnan lisäämisen tarve. laiturin laajentamiseen.
20047: Kuopion lääniin saadut budjettivarat ovat ol-
20048:
20049: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20050:
20051: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
20052: 1990 vp. 1777
20053:
20054: Raha-asia-aloite n:o 1668
20055:
20056:
20057:
20058:
20059: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vierasvenesataman
20060: rakentamiseen Vesantojärvelle
20061:
20062:
20063: Eduskunnalle
20064:
20065: Vesantojärven kirkonkylän puoleinen pää on Suunnitelman mukaisesti ruoppaustyön to-
20066: vuosien mittaan rehevöitynyt ja madaltunut teuttaa vuonna 1990 Kuopion vesi- ja ympäris-
20067: erittäin pahasti. Tilanne on entisestäänkin pa- töpiiri ja muut työt vierasvenesatamaa lukuun
20068: hentunut syksyllä 1982 suoritetun Vesantojoen ottamatta Vesannon kunta. Koko hankkeen
20069: ruoppaustyön jälkeen. Tästä on aiheutunut kustannusarvio on noin 1 milj. markkaa, josta
20070: haittaa varsinkin veneilylle sekä alueella sijait- vierasvenesataman osuus on noin 300 000 mark-
20071: sevan kirkonkylän uimarannan käytölle. kaa.
20072: Kunta on vuonna 1987 teettänyt suunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20073: man ko. lahden kunnostamisesta, joka käsittää nioittaen,
20074: ruoppauksen piirustuksen mukaisessa laajuu-
20075: dessa ja uimalan, pienvenesataman ja aallon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20076: murtajan rakentamisen sekä ranta-alueen siisti- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
20077: misen. Alueelle on myös suunnitteilla vierasve- markkaa vierasvenesataman rakentami-
20078: nesatama. seen Vesantojärven pohjoispäähän.
20079: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20080:
20081: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
20082: 1778 1990 vp.
20083:
20084: Raha-asia-aloite n:o 1669
20085:
20086:
20087:
20088:
20089: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siilinjärven-Viini-
20090: järven radan sähköistämisen suunnitteluun
20091:
20092:
20093: Eduskunnalle
20094:
20095: Hyvien liikenneyhteyksien merkitys yhteis- keä väylä maamme poikittaisessa tavaraliiken-
20096: kunnan kehitykseen vaikuttavana tekijänä tulee teessä.
20097: alkaneella vuosikymmenellä oleellisesti koros- Radan sähköistäminen mahdollistaa Savon ja
20098: tumaan. Säilyttääkseen kilpailukykynsä maam- Karjalan ratojen välisen junakierron järjestämi-
20099: me tarvitsee nopean, tehokkaan, monipuolisen sen järkevällä ja taloudellisella tavalla ja samal-
20100: ja mahdollisimman kattavan kuljetusverkon. la liikenteen saumattoman kulun.
20101: Kasvava huoli ympäristömme tilasta ja myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20102: kansantaloudelliset seikat edellyttävät junalii- nioittaen,
20103: kenteen roolin vahvistamista osana maamme
20104: kuljetusjärjestelmää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20105: Raideliikenteen tehostamisessa on yksi tär- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20106: keimmistä ja kiireisimmistä tehtävistä rataver- 31.58. 62 3 000 000 markkaa suunnitte-
20107: kon sähköistys. Siilinjärven-Viinijärven rata lumäärärahana Siilinjärven- Viinijär-
20108: on rataverkollisen asemansa vuoksi erittäin tär- ven radan sähköistyksen suunnitteluun.
20109:
20110: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20111:
20112: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Marja-Liisa Tykkyläinen
20113: Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen Seppo Kääriäinen
20114: Lauha Männistö Juhani Laitinen
20115: 1990 vp. 1779
20116:
20117: Raha-asia-aloite n:o 1670
20118:
20119:
20120:
20121:
20122: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran lento-
20123: keskuksen kehittämiseksi
20124:
20125:
20126: Eduskunnalle
20127:
20128: Rautavaaran lentokeskus on nykyisin monen- Lentokentän kehittämishanke on sisäasiain-
20129: laisessa harrastekäytössä, kuten purjelento, ministeriön kokoamissa erityisalueiden kehittä-
20130: riippuliito ja laskuvarjohyppy. misohjelmien toimenpide-esityksissä.
20131: Lentokeskusta on ryhdytty kehittämään uu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20132: sia toimintatarpeita varten. Lentokeskuksen yh- nioittaen,
20133: teydessä on tarkoitus aloittaa lentokoneiden
20134: korjaustoiminta sekä lentäjä- ja lentokoneasen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20135: tajakoulutus. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20136: Rautavaaran lentokeskusta olisi kehitettävä 1 500 000 markkaa Rautavaaran lento-
20137: erityisesti koulutustarpeiden takia. Myös elin- keskuksen kehittämiseen.
20138: keinopoliittiset näkökohdat ja harrastusmah-
20139: dollisuuksien jatkuva parantaminen puoltavat
20140: kentän kehittämistarvetta.
20141:
20142: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20143:
20144: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
20145: 1780 1990 vp.
20146:
20147: Raha-asia-aloite n:o 1671
20148:
20149:
20150:
20151:
20152: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta VTT:n paloteknii-
20153: kan laboratorion perustamista Kuopioon koskevaan selvitys-
20154: työhön
20155:
20156: Eduskunnalle
20157:
20158: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen palo- tai jopa Keski-Eurooppaan. Hanke lisäisi Kuo-
20159: tekniikan laboratorio toimii Espoon Otanie- piossa alan "kriittistä massaa".
20160: messä. Laboratorio on ollut jo monien vuosien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20161: ajan runsaiden toimeksiantojen vuoksi ylikuor- nioittaen,
20162: mittunut ja tutkimuksia tehdään osittain vuoro-
20163: työssä ja ulkomaisten (mm. länsisaksalaisten) että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20164: tutkimuslaitosten avustamana. den 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
20165: Kuopioon sijoitettu palolaboratorio vähen- markkaa selvitystyön tekemiseen Val-
20166: täisi merkittävästi testattavien rakennusosien tion teknillisen tutkimuskeskuksen palo-
20167: kuljetuskustannuksia, sillä kansantaloudellises- tekniikan laboratorion perustamiseksi
20168: ti ei liene järkevää kuljettaa Pohjois- ja Keski- Kuopioon.
20169: Suomesta järeitäkin rakenteita Etelä-Suomeen
20170:
20171: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20172:
20173: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
20174: 1990 vp. 1781
20175:
20176: Raha-asia-aloite n:o 1672
20177:
20178:
20179:
20180:
20181: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän luonnonkivi-
20182: varojen tutkimus-, tuotekehittely- ja markkinointiprojektiin
20183:
20184: Eduskunnalle
20185:
20186:
20187: Nilsiän kunnan alueella on geologisesti mie- Kiviprojektin tavoitteena on tutkimuksen ja
20188: lenkiintoinen ja monipuolinen kvartsiittiesiinty- tuotekehittelyn kautta nostaa Nilsiän kvartsi-
20189: mä. Louhoksen kallion kvartsipitoisuus on var- liuskcen jalostusastetta, tutkia uusia käyttöta-
20190: sin suuri, 96 prosenttia. Laattakivinä käytettyä, poja, kehittää liuskekiven soveltuvuutta nyky-
20191: usein vihertävää serisiittikvartsiittia on useilla aikaiseen rakennustekniikkaan ja edistää kiven
20192: alueilla. Näiden esiintymien lisäksi alueelta on tunnettavuutta. Eri asiantuntijoiden kanssa
20193: tavattu useita erilaisia liuskekiviä. Kvartsiselän- käydyn keskustelun perusteella voidaan todeta
20194: ne on noin 35 kilometriä pitkä ja sijoittuu Ki- Iuonnonkiven kysyntään olevan kiinnostusta.
20195: nahmin Rahasmäen alueelle. Projektin konkreettisena tavoitteena on 50 uut-
20196: Tiedossa olevat kivivarat mahdollistaisivat ta pysyvää työpaikkaa.
20197: nykyistä selvästi suurimittaisemman tuotannon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20198: Kiven käsittelytapoja kehittämällä on mahdolli- nioittaen,
20199: suus löytää uusia käyttökohteita ja näin nostaa
20200: nyt vielä alhaista jalostusarvoa korkeammalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20201: Kivivarojen hyödyntämisprojekti liittyy siihen 1991 tulo- ja menoarvioon 700 000
20202: Nilsiän kunnan harjoittamaan elinkeinopolitii- markkaa Nilsiän luonnonkivivarojen
20203: kan linjaan, jolla hyödynnetään paikallisia tutkimus-, tuotekehittely- ja markki-
20204: luonnon antamia mahdollisuuksia. nointiprojektiin.
20205:
20206: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20207:
20208: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
20209:
20210:
20211:
20212:
20213: 37 200052Y
20214: 1782 1990 vp.
20215:
20216: Raha-asia-aloite n:o 1673
20217:
20218:
20219:
20220:
20221: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten ja pää-
20222: kaupunkiseudulta siirtyvien yritysten tukemiseen
20223:
20224:
20225: Eduskunnalle
20226:
20227: Vuonna 1990 pienyritystuen myöntämisval- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20228: tuus on koko maahan 72 milj. markkaa, josta nioittaen,
20229: Kuopion piiritoimiston osuudeksi muodostuu
20230: noin 3,6 milj. markkaa. Myöntämisvaltuuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20231: on pienyritystuen osalta korotettava ja myöntä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20232: misperiaatteita lievennettävä, jotta hankekoh- 32.51.47 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
20233: tainen avustusprosentti olisi riittävä. Hankkeel- pienyritysten ja pääkaupunkiseudulta
20234: la tuetaan maaseutuelinkeinojen kehittymistä. siirtyvien yritysten tukemiseen.
20235: Kuopion piiritoimiston määrärahatarve on vä-
20236: hintään 5 milj. markkaa.
20237:
20238: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20239:
20240: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
20241: 1990 vp. 1783
20242:
20243: Raha-asia-aloite n:o 1674
20244:
20245:
20246:
20247:
20248: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta yrittäjäkoulutukseen
20249: ja -neuvontaan
20250:
20251:
20252: Eduskunnalle
20253:
20254: Yrityspalvelun piiritoimistot avustavat pk- tamiseen pk-yrityksille ja 0,3 milj. markkaa
20255: yritysten aikuiskoulutuspalvelujen hankkimista alueellisia kehittämisprojekteja varten.
20256: yliopistoilta, korkeakouluilta ja oppilaitoksilta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20257: koeluonteisesti Kuopion, Lapin ja Uudenmaan nioittaen,
20258: piiritoimistojen alueella vuonna 1990. Yritys-
20259: palvelun piiritoimistojen toteuttamaa omaa yri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20260: tyskoulutusta varsinkin palvelualan pk-yrityk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20261: sille on tarve laajentaa ja tehostaa alueellisia 32.52.24 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
20262: elinkeinojen edistämishankkeita. turvatakseen Kuopion piiritoimistolle
20263: Kuopion piiritoimistolle tulisi varata 1,2 milj. yrittäjäkoulutuksen ja -neuvonnan lisä-
20264: markkaa omaan yrittäjäkoulutukseen, 1 milj. rahoitustarpeen.
20265: markkaa koulutuspalvelujen hankinnan avus-
20266:
20267: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20268:
20269: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
20270: 1784 1990 vp.
20271:
20272: Raha-asia-aloite n:o 1675
20273:
20274:
20275:
20276:
20277: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keyritynjoen kun-
20278: nostukseen Rautavaarana
20279:
20280:
20281: Eduskunnalle
20282:
20283: Keyritynjoki on aikoinaan perattu uittoja Keyritynjoen vesistön yleissuunnitelma on
20284: varten. Nykyisellään uittoja joessa ei suoriteta, tehty vuonna 1984, yksityiskohtainen suunnitel-
20285: eikä niitä tulevaisuudessa ilmeisesti tulla teke- ma valmistuu vuoden 1990 aikana.
20286: mään. Uittoa varten perattujen koskien kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20287: nostus on välttämätöntä kalatalouden kannal- nioittaen,
20288: ta. Samalla se palvelisi myös Rautavaaran Met-
20289: säkartanon kurssi- ja leirikeskuksen matkailu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20290: ja leiriytymistarpeista. Rautavaara on erityis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20291: aluekunta. 35.25. 77 1 300 000 markkaa Keyrityn-
20292: Hankkeen kustannukset ovat 1,6 milj. mark- joen kunnostusta varten Rautavaara/la.
20293: kaa, josta valtion osuus on 1,3 milj. markkaa.
20294:
20295: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20296:
20297: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
20298: 1990 vp. 1785
20299:
20300: Raha-asia-aloite n:o 1676
20301:
20302:
20303:
20304:
20305: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta eräiden esikuntatoimitilo-
20306: jen suunnitteluun Kouvolaan
20307:
20308:
20309: Eduskunnalle
20310:
20311: Puolustusvoimien suunnitelmien mukaan että toiminnallisten tekijöiden perusteella par-
20312: maahamme perustetaan kolme maanpuolustus- haiten tyydytettävissä sijoittamalla itäisen
20313: aluetta samalla kun sotilasläänit lisääntyvät maanpuolustusalueen ja Kymen sotilasläänin
20314: kahdeksitoista. Nykyisten sotilaspiirien tehtä- esikunnat Kouvolaan vapaaksi jääviin varus-
20315: vät siirtyvät sotilaslääneille ja joukko-osas- kunnan tiloihin.
20316: toille. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20317: Puolustushallinnon yksiköiden sijainnilla taen,
20318: Pohjois-Kymenlaaksossa on pitkät perinteet,
20319: jotka pohjautuvat hyviin kuljetus- ja liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20320: neyhteyksiin. Kouvolan alueella on varuskunta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20321: rakennuksia, jotka ovat vapautuneet ja vapau- 27.27. 74 500 000 markkaa itäisen
20322: tumassa varuskuntakäytöstä. Puolustusvoimien maanpuolustusalueen ja Kymen sotilas-
20323: suunniteltujen hallinnollisten uudistusten ai- läänin esikuntien toimitilojen suunnitte-
20324: heuttama toimitilatarve on sekä hallinnollisten luun Kouvolaan.
20325:
20326: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20327:
20328: Kari Häkämies
20329: 1786 1990 vp.
20330:
20331: Raha-asia-aloite n:o 1677
20332:
20333:
20334:
20335:
20336: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Haminan upseerikerhon
20337: peruskorjaukseen
20338:
20339:
20340: Eduskunnalle
20341:
20342: Haminan upseerikerhoa on peruskorjattu vä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20343: hitellen. Hanke on kuitenkin edennyt todella hi- taen,
20344: taasti. Hanke on tähän asti ollut osa Haminan
20345: vallien parannustoimintaa ja työ on suoritettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20346: työsiirtolatoimintana. Hanke pitäisi kuitenkin 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
20347: eriyttää omaksi kohteekseen ja työtä nopeuttaa. markkaa Haminan upseerikerhon perus-
20348: Tätä odottaa myös Haminassa järjestettävä korjaukseen.
20349: kansainvälinen Tattoo-sotilasmusiikkitapah-
20350: tuma.
20351:
20352: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20353:
20354: Kari Häkämies
20355: 1990 vp. 1787
20356:
20357: Raha-asia-aloite n:o 1678
20358:
20359:
20360:
20361:
20362: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän rajajää-
20363: kärikomppanian jätevedenpuhdistamon uudistamiseen
20364:
20365:
20366: Eduskunnalle
20367:
20368: Miehikkälän rajajääkärikomppanian komen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20369: topaikan alueella olevien rakennusten jätevedet 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
20370: kuormittavat puutteellisten puhdistusmenetel- markkaa Miehikkälän rajajääkärikomp-
20371: mien vuoksi Valkjärveä siten, että järven vesi panian jätevedenpuhdistamon uudista-
20372: huononee jatkuvasti. miseen.
20373: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20374: nioittaen,
20375:
20376: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20377:
20378: Kari Häkämies Anneli Taina
20379: 1788 1990 vp.
20380:
20381: Raha-asia-aloite n:o 1679
20382:
20383:
20384:
20385:
20386: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen op-
20387: pilaitoksen tietotekniikan ja automaation laboratorioiden
20388: suunnitteluun
20389:
20390: Eduskunnalle
20391:
20392: Kotkan teknillisen oppilaitoksen tietoteknii- laadullista kehittämistä. Kotkan teknillinen op-
20393: kan ja automaation laboratoriot toimivat ny- pilaitos on avainasemassa koulutettaessa maa-
20394: kyisin puutteellisissa tiloissa, jotka eivät anna kunnan väestöä 1990-luvun tietoyhteiskunnan
20395: mahdollisuuksia täysipainoiseen opetustoimin- tarpeita varten.
20396: taan. Myös suunnitteilla oleva Kymenlaakson Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20397: teknologiakeskus edellyttää uusien toimitilojen nioittaen,
20398: rakentamista oppilaitoksen yhteyteen. Samoin
20399: kaavailtu yhteistyö Lappeenrannan teknillisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20400: korkeakoulun kanssa edellyttää uusien toimiti- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20401: lojen rakentamista. 29.60. 74 3 000 000 markan suuruisen
20402: Kymenlaakson maakunnan elinkeinotoimin- määrärahan Kotkan teknillisen oppilai-
20403: nan kehittäminen edellyttää nykyisten koulu- toksen tietotekniikan ja automaation la-
20404: tusresurssien mahdollisimman tehokasta hyväk- boratorion rakennushankkeiden suun-
20405: sikäyttöä ja oppilaitosten tarjoaman opetuksen nitteluun ja rakentamiseen.
20406: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20407:
20408: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Riitta U osukaineo
20409: Anna-Kaarina Louvo Heikki Järvenpää Antero Kekkonen
20410: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre
20411: 1990 vp. 1789
20412:
20413: Raha-asia-aloite n:o 1680
20414:
20415:
20416:
20417:
20418: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kotkan metsä- ja puuta-
20419: lousoppilaitoksen Palvaanjärven sahauskeskuksen lisätilojen
20420: rakentamiseen
20421:
20422: Eduskunnalle
20423:
20424: Kotkan puutalousoppilaitoksena on Miehik- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
20425: kälän Palvaanjärvellä sahauskeskus ja siihen nioittaen,
20426: liittyvä havaintometsä. Kurssikeskus on valta-
20427: kunnallinen, jossa on pyörösahaus- ja höyläys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20428: kurssitoimintaa. Palvaanjärven sahauskeskuk- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
20429: sen käyttötarve vaatisi majoitustiloja heti. markkaa Polvaanjärven sahauskeskuk-
20430: Saha- ja höyläpuutavaran välinevarastointiin sen lisätilojen rakentamisen aloittami-
20431: tarvitaan myös tiloja. seen.
20432: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20433:
20434: Kari Häkämies
20435: 1790 1990 vp.
20436:
20437: Raha-asia-aloite n:o 1681
20438:
20439:
20440:
20441:
20442: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarilliset lakimie-
20443: het ry:lle Euroopan yhdentymiskehityksen oikeuspoliittiseen
20444: koulutukseen
20445:
20446: Eduskunnalle
20447:
20448: Euroopan yhdentymiskehitys aiheuttaa run- käsitellään ns. eurooppaoikeutta, järjestetään
20449: saasti muutoksia lainsäädäntöön Suomessa ja jo kuluvan vuoden puolella.
20450: yhtenäistää normistoa. Oikeuslähteiden harmo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20451: nisointi edellyttää muutoksia paitsi korkeakou- nioittaen,
20452: luopetukseen, niin myös oma-aloitteista tiedon-
20453: hankintaa jo opinnot päättäneiltä lakimiehiltä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20454: Porvarilliset lakimiehet ry. on aloittamassa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20455: oikeuspoliittisen koulutuksen Euroopan yhden- 29.68.54 lisäyksenä JOO 000 markkaa
20456: tymiskehityksen vaikutuksista Suomen lainsää- Porvarilliset lakimiehet ry:lle Euroopan
20457: däntöön. Samalla on välttämätöntä tarjota yhdentymiskehityksen oikeuspoliittiseen
20458: mahdollisuus tutustua Euroopan yhteisön nor- koulutukseen.
20459: mistoon. Ensimmäinen koulutustilaisuus, jossa
20460:
20461: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20462:
20463: Kari Häkämies Anneli Taina
20464: 1990 vp. 1791
20465:
20466: Raha-asia-aloite n:o 1682
20467:
20468:
20469:
20470:
20471: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Haminan kaupungille
20472: Tattoo-sotilasmusiikkitapahtuman järjestämiseen
20473:
20474:
20475: Eduskunnalle
20476:
20477: Haminassa toteutettiin vuonna 1990 ensi ker- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20478: ran kansainvälinen Tattoo-sotilasmusiikkita- taen,
20479: pahtuma. Tapahtuma oli todellinen menestys.
20480: Uuden tapahtuman järjestelyt on jo aloitettu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20481: Haminan kaupungille tapahtuman järjestämi- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
20482: nen on kuitenkin merkittävä taloudellinen rasi- markkaa osoitettavaksi Haminan kau-
20483: te, koska lähes kaikki esiintyjät ovat ulkomaa- pungille Tattoo-sotilasmusiikkitapahtu-
20484: laisia. man järjestämiseen.
20485:
20486: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20487:
20488: Kari Häkämies
20489: 1792 1990 vp.
20490:
20491: Raha-asia-aloite n:o 1683
20492:
20493:
20494:
20495:
20496: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson kansan-
20497: kulttuuri- ja pelimannipäivien kehittämiseen Miehikkälässä
20498:
20499:
20500: Eduskunnalle
20501:
20502: Kymenlaakson kansankulttuuri- ja peliman- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20503: nipäivät on järjestetty Miehikkälässä useita ker- taen,
20504: toja. Kansankulttuuri- ja pelimannipäivät ovat
20505: myös huomattava alan koulutustapahtuma Ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20506: men läänissä. Tarkoitus on, että Kymenlaakson 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar-
20507: kansankulttuuri- ja pelimannipäiviä edelleen kan määrärahan Kymenlaakson kansan-
20508: kehitetään ja korostetaan tapahtuman koulu- kulttuuri- ja pelimannipäivien kehittä-
20509: tuksellista puolta. miseen Miehikkälässä.
20510:
20511: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20512:
20513: Kari Häkämies
20514: 1990 vp. 1793
20515:
20516: Raha-asia-aloite n:o 1684
20517:
20518:
20519:
20520:
20521: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kymenlaakson
20522: urheiluhallihankkeeseen
20523:
20524:
20525: Eduskunnalle
20526:
20527: Pohjois-Kymenlaakson kuntien Kouvolan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20528: Kuusankosken ja Anjalankosken toimesta on 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
20529: suunniteltu Pohjois-Kymenlaaksoon urheilu- markkaa Pohjois-Kymenlaakson urhei-
20530: hallia, joka palvelisi talviaikana mahdollisim- luhallin suunnitteluun.
20531: man monipuolisesti eri urheilumuotoja, etenkin
20532: yleisurheilua ja jalkapalloilua.
20533: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20534: taen,
20535:
20536: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20537:
20538: Kari Häkämies
20539: 1794 1990 vp.
20540:
20541: Raha-asia-aloite n:o 1685
20542:
20543:
20544:
20545:
20546: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten nuoriso-
20547: järjestöjen valtionapuun
20548:
20549:
20550: Eduskunnalle
20551:
20552: Voimassa olevan nuorisotyölain (1068/85) 43 000 000 markkaa. Tänä vuonna järjestöjen
20553: mukaan valtio ottaa vuosittain tulo- ja menoar- saama valtionapu on 41 700 000 markkaa (vuo-
20554: vioonsa veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- den 1990 budjetissa 40 700 000 markkaa ja
20555: varoista määrärahan nuorisokasvatustyön tuke- 1 000 000 markkaa ns. säästövaroja), eli kas-
20556: miseen. Käyttösuunnitelmassa määrärahasta vuksi esitetään 1 300 000 markkaa ( + 3,1 pro-
20557: osoitetaan osa nuorisotyölain (1068/85) mu- senttia). Toteutuessaan esitys merkitsisi nuori-
20558: kaan valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja sojärjestöjen valtionavun reaalitason laskua.
20559: niiden piirijärjestöjen valtionapua varten. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20560: Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nii- taen,
20561: den piirijärjestöjen valtionapu ei ole viime vuo-
20562: sina kasvanut yleistä kustannus- ja palkkatasoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20563: vastaavasti, mikä on vaikeuttanut järjestöjen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20564: taloudellista asemaa. 29.91.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
20565: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- osoitettavaksi käyttösuunnitelmassa val-
20566: noarvioksi vuodelle 1991 esitetään valtakun- takunnallisten nuorisojärjestöjen val-
20567: nallisten nuorisojärjestöjen valtionavuksi tionapuun.
20568: (momentti 29.91.51) käyttösuunnitelmassa
20569:
20570: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20571:
20572: Kari Häkämies
20573: 1990 vp. 1795
20574:
20575: Raha-asia-aloite n:o 1686
20576:
20577:
20578:
20579:
20580: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokoomuksen Nuor-
20581: ten Liitolle suomalaisen nuorison Eurooppa-tietoisuuden li-
20582: säämiseen
20583:
20584: Eduskunnalle
20585:
20586: Euroopassa tapahtuu tällä hetkellä historial- Eurooppa-klubi, johon kuuluu myös paljonko-
20587: lisia muutoksia. Itä-Eurooppa käy läpi merkit- koomusnuoriin kuulumattomia Eurooppa-
20588: tävää muutosprosessia ja Länsi-Eurooppa yh- asioista kiinnostuneita nuoria. Klubin jäsenet
20589: dentyy taloudellisesti. Muutokset ovat merkit- saavat kerran kuussa laajan tietopaketin Eu-
20590: tävimmät sitten toisen maailmansodan. rooppa-asioista. Lisäksi klubin jäsenille on jär-
20591: Erityisesti Länsi-Euroopan taloudellinen yh- jestetty useita alueellisia ja valtakunnallisia
20592: dentyminen tulee suuresti vaikuttamaan suoma- koulutustilaisuuksia.
20593: laisten elämään tulevaisuudessa. EY :n piirissä Kokoomusnuorten järjestämä Eurooppa-kou-
20594: tapahtuva integraatio tulee vaikuttamaan lähes lutus on laajentunut koko ajan erittäin voi-
20595: kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan myös makkaasti. Toiminta on lisännyt nuorten Eu-
20596: Suomessa. On tärkeää, että Suomen nuorisolla rooppa-tietoisuutta, mikä palvelee Suomen etua
20597: on käsitys siitä, mitä Euroopassa tapahtuu, jot- tulevaisuuden haasteissa.
20598: ta he kykenevät tulevaisuuden muutoksissa me- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20599: nestymään. nioittaen,
20600: Ajan tasalla olevaa integraatiotietoutta ei ole
20601: riittävästi kyetty nuorisolle antamaan. Valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20602: budjetista on osoitettava määräraha nuorison 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20603: Eurooppa-tietoisuuden lisäämiseen. 29.91.51 300000 markan määrärahan
20604: Kokoomuksen Nuorten Liitto ry. (KNL) har- annettavaksi Kokoomuksen Nuorten
20605: joittaa merkittävää koulutustoimintaa Euroop- Liitto ry:lle suomalaisen nuorison Eu-
20606: pa-asioissa. KNL:n puitteissa toimii liiton oma rooppa-tietoisuuden lisäämiseen.
20607:
20608: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20609:
20610: Kari Häkämies Anssi Rauramo
20611: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen
20612: Ben Zyskowicz
20613: 1796 1990 vp.
20614:
20615: Raha-asia-aloite n:o 1687
20616:
20617:
20618:
20619:
20620: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta vaellussiikaistutuksiin
20621: Suomenlahdella
20622:
20623:
20624: Eduskunnalle
20625:
20626: Kymijoessa tapahtuu nykyisin jonkin verran nen edellyttää kuitenkin istutusten huomatta-
20627: siian luontaista lisääntymistä, mutta valtaosin vaa lisäämistä. Kyse on toiminnasta, jonka jat-
20628: Kymen rannikon vellussiikakanta on istutusten kuvuus on turvattava.
20629: varassa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20630: Kymen läänin rannikolle on 1980-luvulla istu- taen,
20631: tettu keskimäärin 100 000 vaellussiian poikasta
20632: vuodessa. Istutusten vaikutuksesta ovat siika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20633: saaliit parin viime vuoden aikana parantuneet. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
20634: Myös muualle Suomenlahteen tehdyt vaellussii- markkaa Suomenlahden vaellussiikais-
20635: kaistutukset ovat antaneet hyviä tuloksia. Ky- tutuksiin.
20636: men rannikon vaellussiikakannan vahvistami-
20637:
20638: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20639:
20640: Kari Häkämies
20641: 1990 vp. 1797
20642:
20643: Raha-asia-aloite n:o 1688
20644:
20645:
20646:
20647:
20648: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden rakentami-
20649: seen Kymijoen läntiseen haaraan
20650:
20651:
20652: Eduskunnalle
20653:
20654: Kymijoki on Suomen neljänneksi suurin joki, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20655: jonka pituus läntisimmän haaran mukaan mi- taen,
20656: tattuna on 204 kilometriä. Sen virkistysarvo
20657: paikallisille asukkaille ja turisteille on kiistaton. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20658: Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
20659: määrännyt kalaportaiden rakentamisen Kymi- markan määrärahan kalaportaiden ra-
20660: jokeen vuonna 1987. Kalaportaat mahdollistai- kentamiseen Kymijoen läntiseen haa-
20661: sivat sen, että vaelluskala pääsisi nousemaan raan.
20662: aina Myllykoskelie saakka.
20663:
20664: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20665:
20666: Kari Häkämies
20667:
20668:
20669:
20670:
20671: 38 200052Y
20672: 1798 1990 vp.
20673:
20674: Raha-asia-aloite n:o 1689
20675:
20676:
20677:
20678:
20679: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen kokonaiskäytön
20680: suunnitteluun
20681:
20682:
20683: Eduskunnalle
20684:
20685: Kymen läänin maaherra Matti 1aatinen asetti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20686: keväällä 1987 toimikunnan käynnistämään eri taen,
20687: intressitahojen kesken keskustelun siitä, miten
20688: Kymijokea tulisi tulevaisuudessa kehittää. Ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20689: hittämisvaihtoehtoja on useita. Toimikunnan 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
20690: loppuraportissa esitettiin valintaa kahden pää- markan määrärahan Kymijoen koko-
20691: vaihtoehdon välillä sekä sektorisuunnitelmien naiskäytön suunnittelun loppuun saatta-
20692: tarkistamista ja jatkamista. mista varten.
20693:
20694: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20695:
20696: Kari Häkämies
20697: 1990 vp. 1799
20698:
20699: Raha-asia-aloite n:o 1690
20700:
20701:
20702:
20703:
20704: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta moottoritien rakentami-
20705: seen välillä Otsola-Summa
20706:
20707:
20708: Eduskunnalle
20709:
20710: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20711: tyksessä on osoitettu moottoritien rakentami- 1991 tulo- ja menoarvioon 10000000
20712: seen välillä Otsola-Summa määrärahaa 25 markan lisämäärärahan moottoritien ra-
20713: miljoonaa markkaa. Hankkeen tarkoituksen- kentamiseen välillä Otsola-Summa.
20714: mukainen eteneminen edellyttäisi kuitenkin 35
20715: miljoonan markan määrärahaa.
20716: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20717: taen,
20718:
20719: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20720:
20721: Kari Häkämies
20722: 1800 1990 vp.
20723:
20724: Raha-asia-aloite n:o 1691
20725:
20726:
20727:
20728:
20729: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna katujen ra-
20730: kentamiseen
20731:
20732:
20733: Eduskunnalle
20734:
20735: Rakennuslain 136 a §:n mukaisiin harkinnan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20736: varaisiin avustuksiin on valtion vuoden 1991 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
20737: tulo- ja menoarvioesityksessä esitetty 52 miljoo- markan lisämäärärahan valtionapuna
20738: naa markkaa. Hakemuksia ja tarpeita kunnilta katujen rakentamiseen.
20739: on kuitenkin huomattavasti enemmän.
20740: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20741: taen,
20742:
20743: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20744:
20745: Kari Häkämies
20746: 1990 vp. 1801
20747:
20748: Raha-asia-aloite n:o 1692
20749:
20750:
20751:
20752:
20753: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan meritutkimus-
20754: aseman perustamiseen
20755:
20756:
20757: Eduskunnalle
20758:
20759: Itäisen Suomenlahden tila on monessakin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20760: suhteessa huolestuttava. Uuden tutkimustiedon nioittaen,
20761: saaminen on erittäin tärkeää. Tutkimus voisi
20762: kohdistua itäisen Suomenlahden hydrologiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20763: ja ekologiseen perustutkimukseen, ekologisten 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000
20764: ja limnologisten vertailutietojen hankkimiseen. markkaa Kotkan meritutkimusaseman
20765: Tutkimusyksikkö voisi toimia yhteistyössä perustamiseen.
20766: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Hel-
20767: singin yliopiston Tvärminnen aseman ja tarvit-
20768: taessa myös ympäristöministeriön kanssa.
20769:
20770: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20771:
20772: Kari Häkämies Antero Kekkonen Matti Vähänäkki
20773: 1802 1990 vp.
20774:
20775: Raha-asia-aloite n:o 1693
20776:
20777:
20778:
20779:
20780: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta tavaraliikenneradan ra-
20781: kentamiseen välillä Taavetti-Hamina-Kotka
20782:
20783:
20784: Eduskunnalle
20785:
20786: Transitoliikenne tulee lisääntymään Neuvos- varastointiratapihan muodostamista niin, ettei
20787: toliitosta todennäköisesti varsin suuresti. Eräi- sellaisia vaaratilanteita, joista jo on muutama
20788: den ennusteiden mukaan kasvuvauhti voi olla esimerkki, pääse enää syntymään.
20789: todella nopea. Aineiden kuljetus pois Suomesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20790: tapahtuu Haminan ja Kotkan satamien kautta. taen,
20791: Kyseessä ovat aineet, jotka voivat aiheuttaa on-
20792: nettomuustilanteessa todella pahoja vaurioita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20793: niin ihmisille kuin ympäristöllekin. Kuljetusten 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20794: varastointi tapahtuu ratapihoilla, jotka sijaitse- markkaa tavaraliikenneradan suunnitte-
20795: vat aivan liian lähellä asutusta. Transitoliiken- lua varten välillä Taavetti-Hami-
20796: teen kasvaessa olisikin syytä harkita kokonaan na-Kotka.
20797: erillisen tavaraliikenneradan rakentamista ja
20798:
20799: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20800:
20801: Kari Häkämies
20802: 1990 vp. 1803
20803:
20804: Raha-asia-aloite n:o 1694
20805:
20806:
20807:
20808:
20809: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Kymenlaakson ym-
20810: päristöhygienian tutkimuskeskuksen perustamiseen
20811:
20812:
20813: Eduskunnalle
20814:
20815: Vaarallisia aineita kuljetettiin Suomen rauta- riön toimesta erillinen ympäristöhygienian tut-
20816: teillä vuonna 1988 5,6 miljoonaa tonnia. Kaut- kimuskeskus Etelä-Kymenlaaksoon. Sijainti-
20817: takulkuliikenteen osuus tästä oli yli puolet. paikkana voisi olla Haminan tai Kotkan kau-
20818: Vaarallisia aineita kuljettavia vaunuja tulee punki.
20819: Suomeen vuosittain kymmeniätuhansia. Niiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20820: kauttakulkuliikenne tapahtuu pääosin Kymen taen,
20821: läänin kautta, ja sen odotetaan vilkastuvan lä-
20822: hivuosina voimakkaasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20823: Myös kemiallisen teollisuuden kehittyminen 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
20824: edellyttää tutkimustyön lisäämistä vaarallisten markan määrärahan ympäristöhygienian
20825: aineiden aiheuttamista haittatekijöistä. Tämän tutkimuskeskuksen perustamiseen Etelä-
20826: vuoksi olisi syytä perustaa ympäristöministe- Kymenlaaksoon.
20827:
20828: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20829:
20830: Kari Häkämies
20831: 1804 1990 vp.
20832:
20833: Raha-asia-aloite n:o 1695
20834:
20835:
20836:
20837:
20838: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta opastuskeskuksen perusta-
20839: miseen itäiselle Suomenlahdelle
20840:
20841:
20842: Eduskunnalle
20843:
20844: Itäisen Suomenlahden virkistyskäytön edistä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20845: minen sekä erityisesti lisääntyvän veneilyn ja taen,
20846: saaristomatkailun ohjaaminen edellyttää itäisen
20847: Suomenlahden kansallispuiston opastuskeskuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20848: sen perustamista, mikä on esitetty toteutetta- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
20849: vaksi Kaunissaaren venesataman toisen raken- markkaa opastuskeskuksen perustami-
20850: nusvaiheen yhteydessä. Opastuskeskukset tuli- seen itäise/le Suomenlahdelle.
20851: sivat sijaitsemaan Haapasaaressa ja Kaunissaa-
20852: ressa.
20853:
20854: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20855:
20856: Kari Häkämies
20857: 1990 vp. 1805
20858:
20859: Raha-asia-aloite n:o 1696
20860:
20861:
20862:
20863:
20864: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään Kananiemensuon
20865: kansallispuiston polkujen merkitsemiseen
20866:
20867:
20868: Eduskunnalle
20869:
20870: Kananiemensuon tulevan kansallispuiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20871: opastus tulee toteuttaa alueen suojelemiseksi ja 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
20872: matkailukäytön ohjaamiseksi. Toistaiseksi kan määrärahan Kananiemensuon kan-
20873: opastus- ja polkuverkosto puuttuu. sallispuiston opasteiden ja polkuverkos-
20874: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- ton suunnittelua ja toteuttamista var-
20875: taen, ten.
20876:
20877: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20878:
20879: Kari Häkämies
20880: 1806 1990 vp.
20881:
20882: Raha-asia-aloite n:o 1697
20883:
20884:
20885:
20886:
20887: Ikkala ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun kor-
20888: keakoulujen rakentamiseen ja peruskorjaukseen
20889:
20890:
20891: Eduskunnalle
20892:
20893: Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen raken- keakoulujen suhteellinen osuus koko maan vas-
20894: tamis- ja saneerausmäärärahojen jälkeenjäänei- taavista tiloista on laskenut noin puoli prosent-
20895: syys on suuri. Tämä on aiheuttanut jatkuvaa ra- tia. Tilojen lisäykset ovat olleet pääasiassa vuok-
20896: kennushankkeiden ja peruskorjausten siirtymis- ratiloja. Puutteet on havaittu opetusministeriön
20897: tä tulevaisuuteen. Suurin osa pääkaupunkiseu- suunnitelmissa yhä vaikeammaksi ongelmaksi.
20898: dun korkeakouluopetuksesta annetaan vanhois- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20899: sa, nykyajan vaatimuksille saneeraamattomissa tavasti,
20900: kiinteistöissä.
20901: Pääkaupunkiseudun korkeakouluilla on 1990- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20902: luvulla mittavat rakennus- ja peruskorjausoh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20903: jelmat KTS-suunnitelmissaan. Nämä hankkeet 29.10. 74 121 800 000 markkaa pääkau-
20904: tulee toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. punkiseudun korkeakoulujen rakentami-
20905: Vuosina 1981-1988 pääkaupunkiseudun kor- seen ja peruskorjaukseen.
20906:
20907: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20908:
20909: Olli Ikkala Tuula Linnainmaa Jouni J. Särkijärvi
20910: 1990 vp. 1807
20911:
20912: Raha-asia-aloite n:o 1698
20913:
20914:
20915:
20916:
20917: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysmaista tulevien
20918: opiskelijoiden opiskeluun maa- ja metsäalan oppilaitoksissa
20919:
20920:
20921: Eduskunnalle
20922:
20923: Suomen kehitysmaihin suuntaamassa kehitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20924: avussa ovat maa- ja metsätalous ennestään olleet nioittaen,
20925: merkittävässä asemassa, vaikka niiden osuus on
20926: vieläkin riittämätön ajatellen monien kohdemai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20927: den nälkä- ja raaka-aineongelmia. 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
20928: Koska näillä elinkeinoaloilla tarvitaan taito- markkaa kehitysmaista tulevien opiske-
20929: tiedon vientiä, ei määrärahoja välttämättä tar- lijoiden opiskeluun maa- ja metsäta-
20930: vitse osoittaa kohdemaihin, vaan niitä voidaan lousalan oppilaitoksissa.
20931: käyttää myös kohdemaasta tulevien stipen-
20932: diaattien koulutukseen Suomessa.
20933:
20934: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20935:
20936: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
20937: Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
20938: Tina Mäkelä
20939: 1808 1990 vp.
20940:
20941: Raha-asia-aloite n:o 1699
20942:
20943:
20944:
20945:
20946: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 2:n monitoi-
20947: mitilan rakentamiseen Toivakassa
20948:
20949:
20950: Eduskunnalle
20951:
20952: Asevarikko 2:n (Toivakan) käytössä olevat ti- tilat. Monitoimitila sisältäisi myös vartiokes-
20953: lat ja rakenteet on suunniteltu varikko-osaston kuksen välttämättömine tiloineen. Rakentami-
20954: tarpeisiin, eivätkä ne täytä varikon nykyisiä tar- sen aloittaminen vaikuttaisi merkittävästi Toi-
20955: peita. vakan kunnan työllisyyteen.
20956: Talonrakennushankkeiden KTS:n tarkistuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20957: sessa vuonna 1987 on esitetty rakennettavaksi nioittaen,
20958: monitoimitila, jolla poistettaisiin osa olemassa
20959: olevista puutteista. Monitoimitalo tulisi moni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20960: toimiasaliaan palvelemaan varikon tarpeita 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
20961: ruokalana, tilaisuuksien ja oppituntien pito- markkaa Asevarikko 2:n monitoimitilan
20962: paikkana sekä mahdollistaisi sisäliikunnan har- rakennushankkeen aloitukseen Toiva-
20963: rastamisen. Varastotoimisto-osa sisältäisi kol- kassa.
20964: me toimistoa, kokoontumistilan ja sosiaaliset
20965:
20966: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
20967:
20968: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
20969: Tuula Paavilainen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
20970: Tina Mäkelä
20971: 1990 vp. 1809
20972:
20973: Raha-asia-aloite n:o 1700
20974:
20975:
20976:
20977:
20978: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalous-
20979: oppilaitoksen peruskorjaukseen ja laajentamiseen
20980:
20981:
20982: Eduskunnalle
20983:
20984: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa anne- tä, konehallin sekä opetuspajan peruskorjauk-
20985: taan normaalin voimakkaasti koneistetun maa- sen ja laajennuksen, asuntolan laajennuksen ja
20986: talousopetuksen lisäksi opistotasoista opetusta. liikuntatiloja. Hankkeen kokonaiskustannusar-
20987: Maatalousyrittäjän peruskoulutuksen ohella vio on 23,9 miljoonaa markkaa, josta opetus- ja
20988: toimintaa ollaan suuntaamassa aikuisopetuk- laboratoriotilojen osuus on noin 3 miljoonaa
20989: seen. Lisäksi oppilaitos antaa koneasentaja- ja markkaa ja asuntolan ja opetuspajan 9,1 mil-
20990: korjaamoyrittäjäkoulutusta. Läheinen Saari- joonaa markkaa.
20991: järven metsäoppilaitos mahdollistaa opetuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20992: laajemmankin monipuolistamisen. Näihin liit- nioittaen,
20993: tyen suunnitellaan maa- ja metsätalouspainot-
20994: teisen nuorisokoulukokeilun ja maa-, metsä- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20995: ympäristönhoidon ammattikorkeakoulun käyn- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
20996: nistämistä Saarijärvellä. 29.60. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
20997: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen lisäraken- Tarvaalan maatalousoppilaitoksen pe-
20998: taminen ja perusparannus sisältää opetus- ja ruskorjauksen ja laajennuksen suunnit-
20999: laboratoriotilojen peruskorjaus- ja muutostöi- teluun ja käynnistämiseen.
21000:
21001: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21002:
21003: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Iiris Hacklin
21004: Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila
21005: Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen Tina Mäkelä
21006: 1810 1990 vp.
21007:
21008: Raha-asia-aloite n:o 1701
21009:
21010:
21011:
21012:
21013: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotita-
21014: lousopettajaopiston lisärakennuksen rakentamiseen
21015:
21016:
21017: Eduskunnalle
21018:
21019: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston lokakuussa 1990 ammattikasvatushallituksen
21020: opetustilat ovat ahtaat ja puutteelliset. Tilat on osoittamilla määrärahoilla. Hankkeen jatko-
21021: mitoitettu n. 200 oppilaalle ja tällä hetkellä op- suunnittelua varten tarvitaan lisää rahaa.
21022: pilasmäärä on n. 300. Aikuiskoulutus vaatii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21023: myös tiloja, arviolta n. 100 opiskelijalle. nioittaen,
21024: Opetustilojen vuokraaminen on vaikeaa kou-
21025: lun etäisyyden ja opetuksen laaja-alaisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21026: vuoksi. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21027: Vuonna 1984 on laadittu perustamissuunni- 29.60. 74 lisäyksenä 1500 000 markkaa
21028: telma, jonka opetusministeri on vahvistanut Keski-Suomen kotitalousopettajaopis-
21029: 15.11.1988. Hankkeen esisuunnittelu valmistuu ton lisärakennuksen rakentamiseen.
21030: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21031:
21032: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
21033: Tuula Paavilainen Toimi Kankaanniemi Reijo Lindroos
21034: Pekka Leppänen Tina Mäkelä
21035: 1990 vp. 1811
21036:
21037: Raha-asia-aloite n:o 1702
21038:
21039:
21040:
21041:
21042: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kristillisen
21043: opiston päärakennuksen korjaamiseen
21044:
21045:
21046: Eduskunnalle
21047:
21048: Jyväskylän kristillisen opiston päärakennus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21049: on rakennettu viime vuosisadalla. Se on yksi nioittaen,
21050: harvoja käytössä olevia vanhoja rakennuksia.
21051: Rakennuksessa on keittiö, ruokailutilat, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21052: luokkia, juhlasali ja majoitustiloja. 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000
21053: Rakennuksen kunnostamiseen on jatkuva markkaa Jyväskylän kristillisen opiston
21054: tarve. Viimeksi on jouduttu uusimaan katto. päärakennuksen kunnostamiseen.
21055: Myös lämmityskulut ovat huomattavasti uusia
21056: rakennuksia suuremmat. Näistä syistä koulu
21057: velkaantuu ja toiminta vaikeutuu.
21058:
21059: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21060:
21061: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
21062: Tuula Paavilainen Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä
21063: 1812 1990 vp.
21064:
21065: Raha-asia-aloite n:o 1703
21066:
21067:
21068:
21069:
21070: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toivakan-Leppälahden
21071: maantien perusparantamiseen
21072:
21073:
21074: Eduskunnalle
21075:
21076: Maantien n:o 6181 (Toivakka-Leppälahti) kuin tietä n:o 13 käyttäen. Se on myös yhdystie
21077: pituus on 20 km. Tie on rakennettu vuosina Jyväskylän-Kuopion valtatielle.
21078: 1950-51, ja se on sorapintainen, mutkainen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21079: huonokuntoinen. Rakentamisen jälkeen tietä ei nioittavasti,
21080: ole korjattu ja hoitotyötkin ovat olleet vähäisiä.
21081: Raskas puutavarankuljetus rasittaa tietä ja var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21082: sinkin kelirikon aikana aiheuttaa tielle vaurioi- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21083: ta. Tienvarsiasukkaat joutuvat päivittäin käyt- markkaa Keski-Suomen tiepiirille Toi-
21084: tämään tietä työ- ja asiointimatkoillaan Jyväs- vakan-Leppälahden maantien perus-
21085: kylään, joka on alueen talouskeskus. Matka parantamisen aloittamiseen.
21086: Toivakka-Leppälahti-Jyväskylä on lyhyempi
21087:
21088: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21089:
21090: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
21091: Tuula Paavilainen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21092: Tina Mäkelä
21093: 1990 vp. 1813
21094:
21095: Raha-asia-aloite n:o 1704
21096:
21097:
21098:
21099:
21100: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
21101: rakentamiseen Olkkolan tien rinnalle Jämsän Kaipolaan
21102:
21103:
21104: E d u s k 11 n n a l l e
21105:
21106: Kevyen liikenteen väylä välille Viialantie- Kevyen liikenteen väylän rakentaminen on
21107: Koulutie-Tehtaankatu on suunnitelmissa ra- kiireellinen koululaisten ja muidenkin tietä
21108: kentaa Olkkolan tien perusparantamisen yhtey- käyttävien jalankulkijoiden vuoksi.
21109: dessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21110: Tien perusparantamisen siirtyessä liikenne- nioittaen,
21111: turvallisuus heikkenee entisestään kasvavan ras-
21112: kaan liikenteen johdosta. Tie on kapea ja heik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21113: kokuntoinen, ja varsinkin talvisin lumipenkat 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
21114: lisäävät tien vaarallisuutta. markkaa kevyen liikenteen väylän ra-
21115: Nelostien suunnasta tuleville koululaisille tie kentamiseen Olkkolan tien rinnalle Jäm-
21116: on ainoa reitti Kaipalan koululle. sän Kaipolaan.
21117:
21118: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21119:
21120: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Sakari Knuuttila
21121: Tuula Paavilainen Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen
21122: Tina Mäkelä
21123:
21124:
21125:
21126:
21127: 39 200052Y
21128: 1814 1990 vp.
21129:
21130: Raha-asia-aloite n:o 1705
21131:
21132:
21133:
21134:
21135: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta puun energiakäytön li-
21136: säämiseksi
21137:
21138:
21139: Eduskunnalle
21140:
21141: Puu on merkittävä ja uusiutuva kotimainen Metsiin jäänyt, hajoava puuaines taas vapaut-
21142: polttoaine. Sen käyttö on viime aikoina kuiten- taa ilmakehään hiilidioksidia. Energian käytön
21143: kin jäänyt vähäiseksi muiden polttoaineiden ja ympäristövaikutusten kannalta olisikin mie-
21144: hintasuhteiden ollessa käyttäjän kannalta edul- lekästä hyödyntää puussa olevaa energiaa ja te-
21145: lisempia. Kotimaisten puu- ja biomassapohjais- hostaa kaikilla tavoin puuperäisten polttoai-
21146: ten polttoaineiden osuus energian kokonaisku- neiden käyttöä. Samalla varustaudumme kan-
21147: lutuksesta on vuoden 1989 aikana ollut vain sallisesti energiansaanoin omavaraisuuteen ja
21148: noin 15 OJo. Tästäkin osasta merkittävän osuu- maailmanlaajuisten energiakriisien heijastevai-
21149: den muodostaa teollisuuden puupohjaisten li- kutusten lieventämiseen.
21150: peiden pohto. Hakkeen ja haloo käyttö on vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21151: hentynyt koko ajan. nioittaen,
21152: Metsissämme on paljon pohtokäyttöön so-
21153: veltuvaa puuta. Sen korjuu ja jatkokäyttö työl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21154: listää maaseudun ihmisiä. Energiakeskustelussa 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21155: on viime aikoina puhuttu paljon kasvihuoneil- markkaa puupolttoaineen käyttöä ja
21156: miöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Puu- korjuuta taloudellisesti tukevien toimien
21157: polttoaine kasvaessaan sitoo tehokkaasti hiili- edistämiseen.
21158: dioksidia ja siten vähentää kasvihuoneilmiötä.
21159:
21160: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21161:
21162: Pirkko Ikonen Kimmo Sarapää
21163: Jukka Vihriälä Aapo Saari
21164: 1990 vp. 1815
21165:
21166: Raha-asia-aloite n:o 1706
21167:
21168:
21169:
21170:
21171: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin
21172: kehittämisrahan korottamiseen
21173:
21174:
21175: Eduskunnalle
21176:
21177: Kehitysalueläänien saama lääninrahaosuus vaativuus edellyttäisivät kuitenkin vähintään
21178: on pienentynyt jatkuvasti, koska lääninraha on kahden vuoden rahoitusta. Tämänkin vuoksi
21179: ulotettu koko maahan ja se on vuodesta 1987 hallituksen esittämää 70 milj. markkaa tulisi
21180: lähtien laskenut 113 miljoonasta markasta 70 korottaa.
21181: miljoonaan markkaan. Kehittämisrahakoke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21182: mukset ovat kuitenkin osoittaneet projektira- nioittaen,
21183: han merkittäväksi aluepolitiikan välineeksi.
21184: Määrärahoilla on saatu alulle hankkeita, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21185: ovat myönteisesti tukeneet läänin painopiste- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21186: alueittaista kehittämistyötä. 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
21187: Yhä useamman projektin tehtävien laajuus ja läänin kehittämisrahan korottamiseen.
21188:
21189: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21190:
21191: Tytti Isohookana-Asunmaa Mirja Ryynänen Pauli Saapunki
21192: Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
21193: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen Matti Maijala
21194: 1816 1990 vp.
21195:
21196: Raha-asia-aloite n:o 1707
21197:
21198:
21199:
21200:
21201: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta korkea-
21202: koulujen virkarakenteen muuttamiseen
21203:
21204:
21205: Eduskunnalle
21206:
21207: Opetusministeriön asettama työryhmä (ns. lehtorin virkojen haltijat ja ylemmän korkea-
21208: Rukkisen työryhmä) selvitti äskettäin lehtorin, koulututkinnon suorittaneet päätoimiset tunti-
21209: yliassistentin ja assistentin sekä dosentin ase- opettajat.
21210: maa, tehtäviä ja tarvetta korkeakouluissa. Työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21211: ryhmän työskentelyn perusteella on mahdollis- nioittaen,
21212: ta, että korkeakoulujen virkanimikkeistöön tu-
21213: levat uudet lehtorin ja ylilehtorin virkatyypit, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21214: jolloin ylilehtorin virkoihin siirretään yliopetta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21215: jan, ylemmän palkkausluokan lehtorin ja toh- 29.10.01 13 500000 markkaa korkea-
21216: torin tutkinnon suorittaneet. Lehtorin virkoihin koulujen virkarakenteen muuttamiseen.
21217: siirretään nykyisten alemman palkkausluokan
21218:
21219: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21220:
21221: Tytti lsohookana-Asunmaa Mirja Ryynänen Mauri Pekkarinen
21222: Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen Matti Maijala
21223: Martti Tiuri
21224: 1990 vp. 1817
21225:
21226: Raha-asia-aloite n:o 1708
21227:
21228:
21229:
21230:
21231: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ylilehto-
21232: rien palkkaamiseen tutkimustehtäviin
21233:
21234:
21235: Eduskunnalle
21236:
21237: Korkeakouluissa tieteellinen tutkimus- ja kimussuunnitelman perusteella vapautuksen
21238: opetustoiminta liittyvät kiinteästi toisiinsa. Val- opetus- ja muista työtehtävistä tutkimuksen te-
21239: taosan opetuksesta antavat korkeakouluissa koa varten. Yhden ylilehtorin paikkaaminen
21240: lehtorit, joiden opetusvelvollisuuteen tutkimuk- tutkimusvapaalle maksaa noin 650 000 mark-
21241: sen tekeminen ei kuitenkaan kuulu. Heille tulisi kaa. Jos kaikilla korkeakouluilla olisi mahdolli-
21242: taata mahdollisuus tutkimustyöhön joko mää- suus yhden ylilehtorin palkkaamiseen, koituisi
21243: räaikaisvapaana tai sisällyttämällä se opetusvel- siitä kustannuksia 1,3 miljoonaa markkaa.
21244: vollisuuteen, kuten muilla korkeakoulun opet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21245: tajaryhmillä. nioittaen,
21246: Mikäli opetusministeriön asettaman työryh-
21247: män (ns. Hukkisen työryhmä) ehdotukset to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21248: teutuvat, tulee opetukseen ja tutkimukseen 1991 tulo- ja menoarvioon 1300 000
21249: osallistuvan henkilökunnan tehtäviin kuulu- markkaa yli/ehtorien palkkaamiseen tut-
21250: maan aina sekä opetus että tutkimus. Lehtorit kimustehtäviin.
21251: ja ylilehtorit saavat siten myös hyväksytyn tut-
21252:
21253: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21254:
21255: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta
21256: Jorma Huuhtanen Matti Maijala Martti Tiuri
21257: 1818 1990 vp.
21258:
21259: Raha-asia-aloite n:o 1709
21260:
21261:
21262:
21263:
21264: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yli-
21265: opiston puhetaiteen apulaisprofessorin virkaa varten
21266:
21267:
21268: Eduskunnalle
21269:
21270: Puheviestinnän korkeakouluopetus on viime ja kehittyvässä yhteiskunnassamme sekä yhden-
21271: vuosina keskittynyt käytännön puhetaidon ja tyvässä Euroopassa. Edelleen, kun tulevaisuu-
21272: sosiaalisen puheviestinnän tutkimukseen ja ope- dessa vapaa-aika lisääntyy, harrastukset tulevat
21273: tukseen. Ainoastaan Oulun yliopistossa on edes yhä tärkeämmiksi. Silloin tarvitaan myös päte-
21274: huomattu nimetä puheopin ensimmäisen dosen- viä ohjaajia, joiden koulutusta myös puhetai-
21275: tin toimiala puhetaiteeksi, kyseisen dosentin tai- teen erityisalueella tarvitaan kulttuurikasvatuk-
21276: teellisen suuntautumisen vuoksi. Juuri Oulussa sen ja elämän monipuolistamiseksi.
21277: olisikin tästä syystä mahdollisuus puhetaiteen Pohjois-Suomessa on jo tähän mennessä
21278: aseman syventämiseksi ja laajentamiseksi siten, työskennelty puhekulttuurin, erityisesti puhe-
21279: että puheopin lehtorin, joka tässä tapauksessa taiteen hyväksi merkittävällä ja tuloksellisella
21280: on myös puhetaiteen dosentti, virka lehtorin tavalla. Valtakunnallisissa katselmuksissa ja ta-
21281: suostumuksella muutettaisiin puhetaiteen apu- pahtumissa pohjoisen lausuntataiteen näytöt
21282: laisprofessorin viraksi. Näillä järjestelyillä ei ovat erityisesti herättäneet huomiota. Pohjois-
21283: koituisi suuria lisäkustannuksia, koska palk- Suomen taiteilijoiden lausuntataiteen syventä-
21284: kaero nykyiseen virkaan tohtori- ym. lisineen ei vät jatko-opinnot mahdollistettaisiin yllä esite-
21285: olisi mitenkään merkittävä. Tällä menettelyllä tyllä tavalla. Pohjois-Suomi ansaitsee ja tarvit-
21286: saataisiin kuitenkin samalla arvostus ja yleinen see puhetaiteen vahvistetun aseman.
21287: huomio kääntymään unohdettuun puhetaitee- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21288: seen. nioittaen,
21289: Puhetaiteeseen suuntautuvaa kiinnostusta ja
21290: tarvetta sekä opiskeluhalukkuutta löytyy myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21291: täydennyskoulutuksen ja avoimen korkeakou- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 mark-
21292: lun kentältä. Yhteistyötä on ollut myös Oulun kaa Oulun yliopiston humanistisen tie-
21293: kaupunginteatterin kanssa ja voi olla tulevai- dekunnan puheopin lehtorin viran
21294: suudessakin. Yleiset esiintymis- ja ilmaisutaidot muuttamiseksi puheopin, erityisesti pu-
21295: koetaan entistäkin tärkeämmiksi muuttuvassa hetaiteen apulaisprofessorin viraksi.
21296:
21297: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21298:
21299: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
21300: 1990 vp. 1819
21301:
21302: Raha-asia-aloite n:o 1710
21303:
21304:
21305:
21306:
21307: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta harjoitte-
21308: lukoulujen rehtorinvirkojen lisäämiseen
21309:
21310:
21311: Eduskunnalle
21312:
21313: Harjoittelukoulujen osalta on vireillä asetuk- suuksien erotuksella. Uusia kouluasteen rehto-
21314: sen muutos, jossa on tarkoituksena muuttaa reita tulisi yhteensä seitsemän, näistä kaksi kak-
21315: harjoittelukoulujen rehtorirakennetta niin, että siasteisiin kouluihin. Menojen lisäys olisi
21316: kussakin 2-3 kouluastetta käsittävässä harjoit- 330 000 markkaa vuodessa, mikä pitäisi lisätä
21317: telukoulussa on harjoittelukoulun rehtorin vir- momentin 29.99.01 loppusummaan sekä perus-
21318: ka ja sen lisäksi kullakin kouluasteella oma teluosaan.
21319: kouluasteen rehtorin virka. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21320: Järjestelystä aiheutuva menojen lisäys on nioittaen,
21321: varsin vähäinen, koska se muodostuu kouluas-
21322: teen rehtorin ja kouluasteen rehtoriksi määrät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21323: tävän lehtorin palkkauksen erotuksesta sekä 1991 tulo- ja menoarvioon 330 000
21324: lehtorin vuosiviikkotuntipalkkiosta kerrottuna markkaa harjoittelukoulujen rehtorira-
21325: lehtorin ja kouluasteen rehtorin opetusvelvolli- kenteen oikaisemiseen.
21326:
21327: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21328:
21329: Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
21330: Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21331: Matti Maijala
21332: 1820 1990 vp.
21333:
21334: Raha-asia-aloite n:o 1711
21335:
21336:
21337:
21338:
21339: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskou-
21340: lun ala-asteen tuntikehysresurssien korottamiseen
21341:
21342:
21343: Eduskunnalle
21344:
21345: Peruskoulun ala-asteen tuntikehysjärjestel- peruskoulun ala-asteella on vähintään seitse-
21346: mässä määritetään eri oppiaineiden opettami- män virkaa, saadaan kutakin virkaa kohti käy-
21347: seen käytettävä tuntimäärä kutakin peruskou- tettävää tuntimäärää korottaa kahdella tunnilla
21348: lun piiriin sijoitettua rehtorin ja luokanopetta- viikossa. Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle
21349: jan virkaa kohti. Tuntikehysjärjestelmän voi- 1991 tulisi varata 32,7 miljoonan markan suu-
21350: maantulon jälkeen on voitu todeta, että ala-as- ruinen määräraha tähän tarkoitukseen.
21351: teen tuntikehysresurssi ei ole riittävä varsinkaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21352: taajamissa, joissa on kyseessä suuret ala-asteen nioittaen,
21353: koulut. Nykyinen järjestelmä ei takaa edes niitä
21354: välttämättömiä opetusryhmiin jakoja, jotka oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21355: mahdollista toteuttaa aikaisemman koululain- 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000
21356: säädännön voimassaoloaikana. markkaa peruskoulun ala-asteen tunti-
21357: Peruskoulun ala-asteen tuntikehysresurssi tu- kehysresurssien korottamiseen.
21358: lisi korottaa 29,0 tuntiin viikossa. Milloin piirin
21359:
21360: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21361:
21362: Tytti Isohookana-Asunmaa Mirja Ryynänen Mauri Pekkarinen
21363: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Matti Maijala
21364: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen
21365: 1990 vp. 1821
21366:
21367: Raha-asia-aloite n:o 1712
21368:
21369:
21370:
21371:
21372: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskou-
21373: lujen ja lukioiden rakentamiseen ja peruskorjaukseen
21374:
21375:
21376: Eduskunnalle
21377:
21378: Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on osoitet- väestöstä kasvaa koko ajan ja on nyt lähes
21379: tu peruskoulujen ja lukioiden perustamiskus- 24 OJo. Tilantarvetta lisää myös sisäinen muutto-
21380: tannuksiin yhteensä 250 milj. markan valtion- liike kauempaa Oulun ja Kajaanin ympäris-
21381: osuudet. Summa on täysin riittämätön koko töön.
21382: maan tarpeita ajatellen. Yksin Oulun läänissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21383: on ensi vuodelle yhteensä 18 rakennuskohdetta. nioittavasti,
21384: Näistä viisi on uudisrakennusta ja 11 lisäraken-
21385: nusta. Kohteiden yhteenlaskettu valtionosuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21386: on 120 milj. markkaa. Monet Oulun läänin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21387: kunnista ovat pieniä ja köyhiä eivätkä kykene 29.46.34 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
21388: omin varoin toteuttamaan kalliita rakennusin- peruskoulujen ja lukioiden perustamis-
21389: vestointeja. Kuitenkin lakisääteiset velvoitteet kustannusten valtionosuuksiin.
21390: on toteutettava. Kouluikäisten osuus läänin
21391:
21392: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21393:
21394: Tytti lsohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Juhani Alaranta
21395: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen Matti Maijala
21396: 1822 1990 vp.
21397:
21398: Raha-asia-aloite n:o 1713
21399:
21400:
21401:
21402:
21403: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssialan
21404: ammatillisen koulutuksen aloittamiseen Oulun konservato-
21405: riossa
21406:
21407: Eduskunnalle
21408:
21409: Oulun kaupunginhallitus on 24.5.1988 esittä- tanssinopetusta jollakin tanssin osa-alueella.
21410: nyt opetusministeriölle tanssin ammatillisen Musiikkioppilaitoslain mukainen tanssinopetus
21411: koulutuksen aloittamista Oulussa. on myös alkamassa Oulun ja Lapin läänien mu-
21412: Ennen kaupunginhallituksen päätöstä asiaa siikkioppilaitoksissa. Lisäksi alueella toimii
21413: oli selvittänyt työryhmä, joka yksimielisesti runsaasti baletti- ja liikuntakouluja, jotka kaik-
21414: esitti, että konservatoriossa aloittaisi tanssin ki kärsivät opettajien puutteesta.
21415: ammatillinen opintolinja, josta valmistuisi tans- Koska Pohjois-Suomessa on jo pitkään toi-
21416: sinopettajia. Painotusalueina olisivat klassinen minut korkeatasoisia balettikouluja, alueella on
21417: baletti, lastentanssi, kansantanssi, seuratanssi peruskoulutettuja nuoria hakeutumassa tanssin
21418: ja tanssiurheilu. Työryhmä on valmistanut kou- ammatilliseen koulutukseen.
21419: lutuksen opetussuunnitelman ja kustannusar- Oulussa on uusia toimitiloja valmistumassa
21420: vion. myös tanssinopetukseen. Opettajavoimia on jo
21421: Ylioppilaspohjainen koulutus kestäisi 4 vuot- nyt paikkakunnalla koulutuksen aloittamiseen.
21422: ta ja sisäänotto olisi vuosittain 12-16 opiskeli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21423: jaa. nioittaen,
21424: Kaupunginhallituksen hyväksymässä Oulun
21425: koululaitoksen kehittämissuunnitelmassa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21426: esitetty tanssinopettajakoulutuksen aloittami- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
21427: nen konservatoriossa vuodelle 1991. markkaa tanssialan ammatillisen koulu-
21428: Tanssinopettajien ja -ohjaajien tarve on jat- tuksen aloittamiseen Oulun konservato-
21429: kuvasti lisääntymässä myös Pohjois-Suomessa. riossa.
21430: Kaikissa kansalais- ja työväenopistoissa on
21431:
21432: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21433:
21434: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
21435: 1990 vp. 1823
21436:
21437: Raha-asia-aloite n:o 1714
21438:
21439:
21440:
21441:
21442: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruukin
21443: maatalousoppilaitoksen rakennusten perusparantamiseen
21444:
21445:
21446: Eduskunnalle
21447:
21448: Ruukin maatalousoppilaitos on odottanut li- Mikäli työllisyysmäärärahoilla ei hanketta
21449: särakennustaan ja peruskorjaustaan pitkään. voida toteuttaa, tulee siihen saada varat ensi
21450: Hankkeeseen on jo myönnetty 1 milj. mk työlli- vuoden tulo- ja menoarvioon.
21451: syysvaroja. Hankkeen kustannusarvio on 14,3 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21452: milj. mk. Oppilaitos tarvitsee kuitenkin kipeästi nioittaen,
21453: lisätilaa ja perusparannuksen, vaikkakaan maa-
21454: talousoppilaitoksiin ei peruslinjoille ole tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21455: hetkellä tulossa täysiä opiskelijamääriä. Alueel- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
21456: la on kuitenkin myös aikuiskoulutustarvetta markkaa Ruukin maatalousoppilaitok-
21457: jatkuvasti tulevaisuudessa, koska maatalous on sen lisärakennus- ja perusparannustöi-
21458: merkittävä elinkeino. den aloittamiseen vuonna 1991.
21459:
21460: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21461:
21462: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
21463: 1824 1990 vp.
21464:
21465: Raha-asia-aloite n:o 1715
21466:
21467:
21468:
21469:
21470: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien
21471: kulttuuritoiminnan tukemiseen
21472:
21473:
21474: Eduskunnalle
21475:
21476: Valtion tulo- ja menoarvioesityksen momen- osuusperustetta korotettiin viimeksi vuoden
21477: tilla 29.90.30 ehdotetaan kuntien kulttuuritoi- 1989 budjetissa vain 50 pennillä, jälkeenjäänei-
21478: minnan tukemiseen 44 600 000 mk käytettäväksi syys jopa yleisen kustannustason nousuun ver-
21479: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain rattuna on yhä kasvamassa. Kuntien tasolla teh-
21480: (1045/80, muut. 948/81) mukaisten valtion- dään kuitenkin olennaisen tärkeää valtakunnal-
21481: osuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrä- lisen kulttuuritoiminnan perus- ja kenttätyötä.
21482: rahalla saa palkata sivu- ja yhdistelmävirat mu- Niiden puitteissa organisoituna se myös lähim-
21483: kaan lukien 204 valtionosuuteen oikeutettua min koskettaa laajan yleisön tarpeita ja toivei-
21484: henkilöä eli saman määrän kuin kuluvan vuo- ta. Siksi sen näivettäminen on yleisen kulttuuri-
21485: den tulo- ja menoarvion mukaan. politiikan kannalta mitä vahingollisinta.
21486: Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämistä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21487: tukemista varten ehdotetaan vahvistettavaksi nioittavasti,
21488: valtionosuusperusteeksi edelleen 9 markkaa
21489: asukasta kohden (vrt. urheilun ja liikunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21490: osalta 24 mk). Myös valtionosuuteen oikeutta- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
21491: vien virkojen luku on tarkoitus jäädyttää ennal- 29.90.30 lisäyksenä 5 400 000 markkaa
21492: leen, joten esim. uusien kuntien kulttuurisihtee- käytettäväksi kuntien kulttuuritoimin-
21493: rien paikkaaminen valtionosuuden turvin ei oli- nan tukemiseen.
21494: si mahdollista. Kun asukaskohtaista valtio-
21495:
21496: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21497:
21498: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
21499: Jorma Huuhtanen Matti Maijala
21500: 1990 vp. 1825
21501:
21502: Raha-asia-aloite n:o 1716
21503:
21504:
21505:
21506:
21507: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilija-
21508: apurahojen määrän lisäämiseen
21509:
21510:
21511: Eduskunnalle
21512:
21513: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- Opintolainojen ja työvälineiden hankkimises-
21514: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain ta aiheutuvien velkojen rasittamille taiteilijoille
21515: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa esimer-
21516: mukaisesti vuosittain jaettavien yksivuotisten kiksi ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Tai-
21517: apurahojen määrä on 112. Lukumäärää ei ole teilijajärjestöt katsovat, että valtion vuotta
21518: lisätty. 1991 koskevaan tulo- ja menoarvioon tulee va-
21519: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu rata määräraha, joka vastaa yhteensä 10 uuden
21520: lähinnä nuorille taiteenharjoittajille. Viime yksivuotisen taiteilija-apurahan kustannuksia.
21521: vuosina niistä ovat kuitenkin päässeet nautti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21522: maan vain harvat alle 35-vuotiaat taiteilijat. nioittaen,
21523: Yksivuotisten apurahojen määrän lisääminen
21524: on välttämätöntä taiteen jälkikasvun turvaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21525: seksi. Nuorille ja lahjakkaille taiteenharjoit- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
21526: tajille ja kriitikoille tulee varata mahdollisuus 29.90.51 lisäyksenä 712 000 markkaa
21527: lisäopintoihin tai työskentelyyn apurahan tur- käytettäväksi JO yksivuotisen taiteilija-
21528: vin. apurahan myöntämiseen.
21529:
21530: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21531:
21532: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
21533: Juhani Vähäkangas Jorma Huuhtanen
21534: Matti Maijala
21535: 1826 1990 vp.
21536:
21537: Raha-asia-aloite n:o 1717
21538:
21539:
21540:
21541:
21542: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Arktiset
21543: askeleet -tapahtuman tukemiseen
21544:
21545:
21546: Eduskunnalle
21547:
21548: Arktiset askeleet -tanssitapahtuma on järjes- kanssa, jotka kaikki osallistuvat myös tapahtu-
21549: tetty Oulussa vuodesta 1985 vuorovuosina val- man rahoitukseen. Arktiset askeleet -tapahtu-
21550: takunnallisena ja läänintasoisena. Vuonna 1991 man kustannusarvio on noin 400 000 mk.
21551: on vuorossa jälleen valtakunnallinen tanssita- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21552: pahtuma. Valtakunnalliseen tapahtumaan il- nioittaen,
21553: moittautui vuonna 1989 yhteensä 214 ryhmää,
21554: joista 70 ryhmää valittiin katselmukseen. Ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21555: pahtumana on suuri suosio ainutlaatuisuutensa 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
21556: vuoksi. Katselmus on tarkoitettu kaikille tasok- markkaa Oulun läänin tanssialan tuki
21557: kaille tanssin harrastajille. Tapahtuman järjes- ry:lle valtakunnallisen tanssitapahtu-
21558: tää Oulun läänin tanssialan tuki ry. yhdessä man Arktiset askeleet järjestämiseen
21559: Oulun kaupungin ja läänin taidetoimikunnan vuonna 1991 Oulussa.
21560:
21561: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21562:
21563: Tytti Isohookana-Asunmaa Seppo Kääriäinen
21564: Jorma Huuhtanen Matti Maijala
21565: 1990 vp. I827
21566:
21567: Raha-asia-aloite n:o 1718
21568:
21569:
21570:
21571:
21572: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta nuoriso-
21573: tilojen perustamiskustannuksiin Oulun läänissä
21574:
21575:
21576: Eduskunnalle
21577:
21578: Nuorisotilojen perustamiskustannuksiin on on vielä muutama kunta, jossa ei ole minkään-
21579: varattu valtion tulo- ja menoarviossa vain 2, I laisia nuorisotiloja.
21580: miljoonaa markkaa. Oulun läänin osuus avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21581: tuksesta on 200 000 markkaa. Tänä vuonna lää- nioittaen,
21582: nissä on seitsemän rakennuskohdetta, joiden
21583: kustannusarvio on peräti II miljoonaa mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21584: kaa. Läänin nuorisolautakunnalta on anottu ra- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
21585: kentamiseen yli 6 miljoonaa markkaa. markkaa lisäyksenä nuorisotilojen pe-
21586: Kunnolliset nuorison vapaa-ajantilat ovat rustamiskustannuksiin Oulun läänissä.
21587: välttämättömät jokaisessa kunnassa. Läänissä
21588:
21589: Helsingissä I8 päivänä syyskuuta I990
21590:
21591: Tytti lsohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Juhani Alaranta
21592: 1828 1990 vp.
21593:
21594: Raha-asia-aloite n:o 1719
21595:
21596:
21597:
21598:
21599: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen
21600: Nuorison Liitto ry:n toimesta Kuusamossa järjestettävän
21601: nuorten kansainvälisen luontoleirin tukemiseen
21602:
21603: Eduskunnalle
21604:
21605: Suomen Nuorison Liitto ry. järjestää kan- ylöspito Suomessa sekä matka välillä Helsinki
21606: sainvälisen nuorten leirin 7.-12.8.1991 Oivan- -Kuusamo-Helsinki. Tämän johdosta suo-
21607: gin leirikeskuksessa Kuusamossa. Leirin tee- malaisilta nuorilta perityillä osanottomaksuilla
21608: mana on Luonto ja minä. Leirillä perehdytään ei voi kattaa läheskään leirin kustannuksia.
21609: asiantuntevien ohjaajien johdolla ympäröivään Suomen Nuorison Liitto on nuorisotyölain
21610: luontoon ja sen suojelemiseen. Tärkeintä on nojalla tuettu valtakunnallinen nuorisojärjestö.
21611: oppia tuntemaan luontoa ja elämään sopusoin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21612: nussa luonnon kanssa. nioittaen,
21613: Leirille osallistuu 150 nuorta Neuvostoliitos-
21614: ta, Saksasta, Tunisiasta ja Ranskasta. Kotimai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21615: sia nuoria leirille tulee noin 150. 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
21616: Koska kyseessä on nuorten leiri, liiton tavoit- markkaa Suomen Nuorison Liitto ry:lle
21617: teena on painaa osanottomaksu mahdollisim- kansainvälisen nuorten luontoleirin jär-
21618: man alhaiseksi. Kansainvälisen käytännön mu- jestämiseen 7.-12.8.1991 Kuusamossa.
21619: kaan ulkomaisille nuorille tulee tarjota ilmainen
21620:
21621: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21622:
21623: Tytti lsohookana-Asunmaa Pauli Saapunki
21624: Juhani Alaranta Jorma Huuhtanen
21625: Matti Maijala
21626: 1990 vp. 1829
21627:
21628: Raha-asia-aloite n:o 1720
21629:
21630:
21631:
21632:
21633: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta työväen-
21634: ja seurantalojen korjaukseen
21635:
21636:
21637: Eduskunnalle
21638:
21639: Suomessa toimii tällä hetkellä noin 2 600 seu- Vaikka taloja on korjattu kultmeiden vuosien
21640: rantaloa. Näistä nuorisoseurantaloja on noin aikana ahkerasti, korjaustarve on edelleen erit-
21641: 900, samoin työväentaloja. Muita seurantaloja täin suuri. Avustukset, joita on voitu vuosittain
21642: ovat mm. raittiustalot, marttatalot, maamies- myöntää, ovat olleet vain pieni osa peruskor-
21643: seurantalot ja kotiseututalot. jauskohteiden kustannusarvioista. Tämän
21644: Seurantaloilie on myönnetty peruskorjaus- vuoksi valtion tulo- ja menoarviossa olevan
21645: avustusta valtion tulo- ja menoarvioon vara- määrärahan korottaminen on erittäin tarpeel-
21646: tuista määrärahoista 1970-luvun lopulta läh- lista.
21647: tien. Määrärahan, erittäin runsaan talkootyön, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21648: seurojen omarahoituksen ja kuntien avustusten nioittaen,
21649: turvin seurantaloja on korjattu esimerkillisesti
21650: yli vuosikymmenen ajan. Tulokset ovat laajo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21651: jen kansalaispiirien käytössä, koska talot ovat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21652: useilla paikkakunnilla, kylillä ja taajamissa ai- 29.99.51 lisäyksenä 3 000000 markkaa
21653: noita alueen asukkaiden kokoontumistiloja. Ne työväen- ja seurantalojen korjaukseen.
21654: ovat myös käyttökustannuksiltaan edullisia,
21655: koska niitä ylläpidetään kansalaisaktiivisuuteen
21656: perustuvien yhdistysten toimesta.
21657:
21658: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21659:
21660: Tytti lsohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Jorma Huuhtanen
21661: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Matti Maijala
21662: Mauri Pekkarinen
21663:
21664:
21665:
21666:
21667: 40 200052Y
21668: 1830 1990 vp.
21669:
21670: Raha-asia-aloite n:o 1721
21671:
21672:
21673:
21674:
21675: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta turkis-
21676: nahkojen hintatukeen
21677:
21678:
21679: Eduskunnalle
21680:
21681: Turkiselinkeirto on edelleen merkittävä maa- vielä ensi vuoden tulo- ja menoarvioon saatava
21682: seudun työllistäjä. Parin vuoden ajan elinkei- huomattavasti enemmän hintatukea kuin mitä
21683: non harjoittajat ovat joutuneet ponnistelemaan hallitus esittää.
21684: vaikeassa lamassa ja heitä onkin sadoittain jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21685: tunut konkurssiin. Tämän vuoden lisämenoar- nioittaen,
21686: vioon saatiin 110 miljoonan markan hintatuki-
21687: raha turkisnahoille, mikä on ollut suureksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21688: avuksi. Kun kuitenkin kysynnän ja tarjonnan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
21689: tasapaino saavutettaneen vasta vuonna 1992, 30.33.47 lisäyksenä 40 000 000 markkaa
21690: jolloin hintataso toivottavasti korjaantuu, olisi turkisnahkojen hintatukeen.
21691:
21692: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21693:
21694: Tytti Isohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Juhani Alaranta
21695: Juhani Vähäkangas Jorma Huuhtanen Matti Maijala
21696: 1990 vp. 1831
21697:
21698: Raha-asia-aloite n:o 1722
21699:
21700:
21701:
21702:
21703: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maan pe-
21704: ruskuivatukseen Pohjois-Pohjanmaalla
21705:
21706:
21707: Eduskunnalle
21708:
21709: Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan maatalou- niä. Viime vuosina määrärahat ovat erinäisistä
21710: den harjoittamisen mahdollisuudet ovat kiinni syistä edelleen supistuneet, kun kehityksen tulisi
21711: kuivatustilanteesta. Tasaiset, alavat maat edel- olla päinvastainen. Kun vuosittaiset kuivatus-
21712: lyttävät aina peruskuivatusta, joka on määrä- määrärahat ovat olleet 15-20 milj. markan ta-
21713: ajoin uusittava. Maakunnan voimakas metsä- solla, on yksin Oulun vesipiirillä valmiita suun-
21714: ojitus lisää edelleen peruskuivatuksen tarvetta, nitelmia noin 19 milj. markan edestä ja jonossa
21715: sillä merkittävä osa metsäojienkin vesistä virtaa olevat tilaukset huomioiden yhteensä noin 100
21716: viljelysalueiden kautta. Nykyajan maatalous milj. markan rahoitustarve. Peruskuivatuksen
21717: edellyttää myös välttämättä salaojitusta, joka saattaminen kuntoon edellyttää pitkäjänteistä,
21718: maakunnassamme on vasta alkuvaiheessaan. suunnitelmallista toimintaa.
21719: Sen toteuttaminen on kiinni erityisesti peruskui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21720: vatuksista. nioittaen,
21721: Peruskuivatusten hoitaminen on mahdollista
21722: ainoastaan valtion varoilla. Käytettävissä olevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21723: määrärahat ovat kuitenkin parhaimmillaankin 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21724: olleet niin vähäisiä, että rästissä olevien suunni- 10 000 000 markkaa peruskuivatukseen
21725: telmien toteuttaminen vaatii jopa vuosikymme- Pohjois-Pohjanmaalla.
21726:
21727: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21728:
21729: Tytti lsohookana-Asunmaa Pauli Saapunki
21730: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
21731: 1832 1990 vp.
21732:
21733: Raha-asia-aloite n:o 1723
21734:
21735:
21736:
21737:
21738: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen
21739: kunnostamiseen
21740:
21741:
21742: Eduskunnalle
21743:
21744: Iijoen voimalaitosten ja latvajärvien säännös- uomat, uittoväylien kuntoonpanotyöt, uiton
21745: telyjen vesioikeusluvissa määrätyt velvoitteet ja suorittaminen ja jokiuoman liettyminen ovat
21746: korvaukset haittojen poistamiseksi on suurim- myös aiheuttaneet kunnostustarvetta.
21747: maksi osaksi suoritettu. Tästä huolimatta Iijoen Lukuisten hankkeiden suunnittelu on suori-
21748: vesistössä on vielä runsaasti vesistörakentami- tettu.
21749: sesta johtuvaa kunnostustarvetta, johon lupa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21750: päätökset eivät velvoita. Latvajärvien säännös- nioittaen,
21751: tely on aikoinaan toteutettu voimataloutta ja
21752: tulvasuojelua varten eikä vesistön muita käyttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21753: muotoja ole riittävästi otettu huomioon. Iijoen 1991 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
21754: luonnontilaisten virtaamien muuttuminen, voi- markkaa Iijoen kunnostukseen lukuun
21755: malaitosten kohdilla kuiviksi jääneet joki- ottamatta uittoväylien kunnostusta.
21756: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21757:
21758: Tytti lsohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Juhani Alaranta
21759: 1990 vp. 1833
21760:
21761: Raha-asia-aloite n:o 1724
21762:
21763:
21764:
21765:
21766: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukipu-
21767: taan Kalimenojan suuosan perkaukseen
21768:
21769:
21770: Eduskunnalle
21771:
21772: Haukiputaan Kalimenojan suuosa on pahasti ovat 750 000 mk, josta valtionosuus on 550 000
21773: tukkeutunut ja vaikeuttaa paitsi alueen virkis- mk.
21774: tyskäyttöä myös viljelymaiden pysymistä kuivi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21775: na. Haukiputaan kunta on laatinut tarvittavat nioittaen,
21776: suunnitelmat ruoppauksen tekemiseksi suuosas-
21777: sa ja vesioikeus on antanut työhön luvan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21778: Oulun vesipiiri olisi valmis tekemään työt 1991 tulo- ja menoarvioon 550000
21779: heti. Hankkeeseen ei ole kuitenkaan saatu val- markkaa Kalimenojan suuosan ruop-
21780: tionosuutta. Hankkeen kokonaiskustannukset paukseen.
21781:
21782: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21783:
21784: Tytti Isohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Juhani Alaranta
21785: 1834 1990 vp.
21786:
21787: Raha-asia-aloite n:o 1725
21788:
21789:
21790:
21791:
21792: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsän-
21793: tutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusaseman tutkimushenki-
21794: löstön palkkaukseen
21795:
21796: Eduskunnalle
21797:
21798: Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen asemal- Näin voitaisiin rästissä olevat näytteet tutkia ja
21799: la on kerätty järjestelmällisesti valtakunnallista jatkaa ILME-projektia.
21800: ilmansaastetutkimusta varten laaja kasvinäyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21801: teistö. Tutkimus kulkee nimellä ILME. Tutki- nioittaen,
21802: mus on jatkuva. Pohjatyön jälkeen kerätään
21803: uusi vertailuaineisto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21804: Koottu materiaali on kuitenkin kyetty analy- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21805: soimaan vain kolmasosaltaan, koska tutkimus- markkaa Metsäntutkimuslaitoksen Mu-
21806: asemalla ei ole riittävästi tutkimushenkilöstöä. hoksen aseman tutkimushenkilöstön
21807: Muhokselle pitäisi saada kemisti, atk-suunnitte- palkkaukseen.
21808: lija, kaksi laboranttia ja neljä esikäsittelijää.
21809:
21810: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21811:
21812: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
21813: 1990 vp. 1835
21814:
21815: Raha-asia-aloite n:o 1726
21816:
21817:
21818:
21819:
21820: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukipu-
21821: taan eläinurheilukeskuksen kehittämiseen
21822:
21823:
21824: Eduskunnalle
21825:
21826: Haukiputaan Virpiniemen alue on seutukaa- kenut laajakantoisia muutoksia lähimenneisyy-
21827: vassa merkitty pääosin vapaa-ajan toimintojen dessä. Kunnan tavoitteena on ollut etsiä tulevai-
21828: alueeksi. Kunnan omistuksessa alueella on 400 suuden alueita, jotka ovat samalla sekä vapaa-
21829: ha maata, jolle toiminnot tullaan pääosin suun- ajan toimintoja varten että tarjoavat työpaik-
21830: taamaan. koja. Nyt esillä oleva eläinurheilukeskus muo-
21831: Suunniteltu eläinurheilukeskus kattaa valmis- dostaa merkittävän osan Virpiniemen alueelle
21832: tuttuaan monipuolisesti kaikki toiminnot, joita tulossa olevista palvelu- ja vapaa-ajan toimin-
21833: maassamme eläinurheilu- ja harrastustoimin- noista.
21834: nassa harjoitetaan. Ensimmäisen vaiheen toi- Kustannusarvio ensimmäisestä vaiheesta:
21835: minta on lähtemässä parhaillaan käyntiin, ja ratsutallit 60 hevoselle,
21836: kahden vuoden tähtäimellä hevospaikkoja val- maneesi, ratsastuskentät 4,5 mmk
21837: mistuu yli sata. ravitallit 50 hevoselle,
21838: Alueen ja sille tulevien toimintojen laajuus harjoitusrata 2,8 mmk
21839: edellyttävät hankkeen perustavaa ja monipuo- alueen kunnostus, tiet,
21840: lista suunnittelua ja toteutusta. Alkusuunnitte- kunnallistekniikka 1,2 mmk
21841: lua varten ovat Haukiputaan kunta ja Oulun Yhteensä 8,5 mmk
21842: lääninhallitus valmistelemassa lääninrahapro-
21843: jektia. Eläintoiminnot tarjoavat valmistuttuaan lo-
21844: Varsinainen rakentaminen tulee tapahtu- pulliseen laajuuteensa 80-100 työpaikkaa pää-
21845: maan pääosin yrittäjien ja alalla toimivien yh- asiassa nuorille henkilöille.
21846: distysten pääomalla. Täydennysrahoituslähteitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21847: ovat lisäksi maatilahallitus, opetusministeriö, nioittaen,
21848: veikkausvoittovarat sekä Suomen Hippos ry.
21849: Valmistuttuaan eläinurheilukeskus toimii 400 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21850: hevosen ravi- ja ratsastuskeskuksena, ja lisäksi 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21851: koiratoiminnoille rakennetaan monipuoliset markkaa Haukipulaan eläinurheilukes-
21852: harjoitus- ja kilpailualueet. kuksen kehittämiseen.
21853: Haukiputaan kunnan elinkeinoelämä on ko-
21854:
21855: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21856:
21857: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
21858: 1836 1990 vp.
21859:
21860: Raha-asia-aloite n:o 1727
21861:
21862:
21863:
21864:
21865: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenne-
21866: turvallisuuden parantamiseksi. tielaitoksen Oulun tiepiirissä
21867:
21868:
21869: Eduskunnalle
21870:
21871: Taajamien liikenneturvallisuussuunnitelmien Oulun tielaitoksen alueella eräissä kohdin jat-
21872: perusteella Oulun tielaitoksen alueella on yh- kuvasti kuolemaan johtavia onnettomuuksia.
21873: teensä 280 miljoonan markan edestä sellaisia lii- Tästä syystä tielaitokselle tulisi antaa lisärahoi-
21874: kenneturvallisuuskohteita, joiden toteuttami- tusta mm. nelostien liikenneturvallisuuden pa-
21875: sella voitaisiin parantaa liikenneturvallisuutta rantamiseen Haukiputaan Kuivaniemen koh-
21876: oleellisesti. Liikenneturvallisuushankkeiden jäl- dalle.
21877: keenjääneisyys on osittain muodostunut aikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21878: semman budjettirakenteen aikana, jolloin tur- nioittaen,
21879: vallisuushankkeet esiintyivät alhaisten kustan-
21880: nusarvioidensa mukaisesti ns. könttähankkeina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21881: ilman tunnistamistietoja ja olivat näin ollen hel- 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
21882: posti poistettavissa tierahoitusta supistettaessa. markkaa tielaitoksen Oulun tiepiirin lii-
21883: Puutteellinen liikenneturvallisuus aiheuttaa kenneturvallisuutta lisääviin töihin.
21884:
21885: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21886:
21887: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
21888: 1990 vp. 1837
21889:
21890: Raha-asia-aloite n:o 1728
21891:
21892:
21893:
21894:
21895: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhän-
21896: kosken-Pirttikosken maantien perusparantamiseen
21897:
21898:
21899: Eduskunnalle
21900:
21901: Pyhäjoella sijaitseva maantie n:o 7891 välillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21902: Pyhänkoski-Pirttikaski Pyhäjoen pohjoispuo- nioittaen,
21903: lella on pitkään odottanut perusparantamista.
21904: Tiealueella on varsin tiheä asutus, joten liikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21905: on vilkasta. Hanke on ollut vireillä useita vuo- 1991 tulo- ja menoarvioon 1500000
21906: sia. Heikkokuntoinen ja sorapäällysteinen tie ei markkaa maantien n:o 7891 (Pyhän-
21907: enää tule kestämään jatkuvaa liikennettä. Siksi koski-Pirttikoski) perusparantamiseen
21908: hanke tulisi toteuttaa viipymättä. vuonna 1991.
21909: Hankkeen kustannusarvio on noin 15 miljoo-
21910: naa markkaa.
21911:
21912: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21913:
21914: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
21915: 1838 1990 vp.
21916:
21917: Raha-asia-aloite n:o 1729
21918:
21919:
21920:
21921:
21922: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Heteky-
21923: län-Kaitaojan tien perusparantamiseen
21924:
21925:
21926: Eduskunnalle
21927:
21928: Pudasjärvellä olisi välttämätöntä toteuttaa turvetuotantoa. Pudasjärvi kuuluu alityölli-
21929: tienparannushanke välillä Hetekylä-Kaitaoja. syysalueeseen.
21930: Hanke on 11,3 km pitkä ja siitä vajaat 2 km on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21931: suuntauksen parantamista. Hankkeen kustan- nioittaen,
21932: nusarvio on 10 milj. mk. Tie sijoittuu Pudasjär-
21933: ven kunnan eteläosaan turvetuotantoalueelle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21934: on sen vuoksi hyvin tärkeä. Nykyinen tien kan- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
21935: tavuus on huono ja tiellä on jokavuotinen keli- markkaa Hetekylän-Kaitaojan tien pa-
21936: rikonaikainen painorajoitus, joka vaikeuttaa rantamiseen.
21937:
21938: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21939:
21940: Tytti Isohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Juhani Alaranta
21941: 1990 vp. 1839
21942:
21943: Raha-asia-aloite n:o 1730
21944:
21945:
21946:
21947:
21948: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminki-
21949: joen kunnossapitoruoppaukseen
21950:
21951:
21952: Eduskunnalle
21953:
21954: Martinniemen erityisalueella sijaitsevan Kii- vuonna 1991. Kustannusarvio on noin
21955: minkijoen suuosaan kulkeutuu vesimassojen 600 000-800 000 markkaa.
21956: mukana irtoaineksia yläjuoksulta siinä määrin, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21957: että haraamaton 1,8 metrin veneväylä on ma- nioittaen,
21958: daltunut edellisen, vuosina 1979-1980 suorite-
21959: tun ruoppauksen jälkeen paikoitellen niin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21960: kulkusyvyys on vain noin 1 metri. Hanke on 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000
21961: tärkeä Kiiminkijoen tulvasuojelun kannalta. markkaa Kiiminkijoen suuosan kunnos-
21962: Haukiputaan kunta laati uudet suunnitelmat sapitoruoppaukseen.
21963: kesällä 1990. Hanke on mahdollista toteuttaa
21964:
21965: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21966:
21967: Tytti Isohookana-Asunmaa Pauli Saapunki
21968: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
21969: 1840 1990 vp.
21970:
21971: Raha-asia-aloite n:o 1731
21972:
21973:
21974:
21975:
21976: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Muhok-
21977: sen-Ylikiimingin maantien perusparantamiseen
21978:
21979:
21980: Eduskunnalle
21981:
21982: Muhoksen ja Ylikiimingin välinen maantie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21983: n:o 834 on pitkään odottanut perusparannusta. 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
21984: Hankkeen toteuttamissuunnitelmat ovat valmii- markkaa Muhoksen- Ylikiimingin so-
21985: na. Perusparannuksen pituus on 21,3 km ja ratien peruskorjaukseen.
21986: kustannusarvio on noin 20 milj. mk.
21987: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21988: nioittaen,
21989:
21990: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
21991:
21992: Tytti lsohookarna-Asunmaa Pauli Saapunki Juhani Alaranta
21993: 1990 vp. 1841
21994:
21995: Raha-asia-aloite n:o 1732
21996:
21997:
21998:
21999:
22000: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Piippo-
22001: lan-Pihkalan maantien perusparantamiseen
22002:
22003:
22004: Eduskunnalle
22005:
22006: Piippolan-Pihkalan maantien n:o 805 pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22007: rusparannussuunnitelmat ovat valmiina ja han- 1991 tulo- ja menoarvioon 19 000 000
22008: ke on tielaitoksen Oulun tiepiirin toimenpide- markkaa Oulun tiepiirille Piippolan-
22009: ohjelmassa. Hanke on viivästynyt useilla vuosil- Pihkalan maantien ja siihen kuuluvan
22010: la. Hankkeeseen kuuluu myös sillan parantami- sillan perusparantamiseen.
22011: nen. Hankkeen kustannusarvio on 19 miljoo-
22012: naa markkaa.
22013: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22014: nioittaen,
22015:
22016: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22017:
22018: Tytti Isohookana-Asunmaa Pauli Saapunki
22019: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
22020: 1842 1990 vp.
22021:
22022: Raha-asia-aloite n:o 1733
22023:
22024:
22025:
22026:
22027: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Yli-
22028: Iin-Tannilan tien perusparantamiseen
22029:
22030:
22031: Eduskunnalle
22032:
22033: Yli-Iin kunnan alueella on asutustaajamia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22034: johin on erittäin huonot tieyhteydet. Tällainen 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
22035: on esimerkiksi Tannila. Tannilan ja Yli-Iin väli- markkaa Tannilan- Yli-Iin tien paran-
22036: sen tien perusparannuksen pituus on 13,5 km ja tamiseen.
22037: hankkeen kustannusarvio on 3 milj. mk.
22038: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22039: nioittaen,
22040:
22041: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22042:
22043: Tytti Isohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Juhani Alaranta
22044: 1990 vp. 1843
22045:
22046: Raha-asia-aloite n:o 1734
22047:
22048:
22049:
22050:
22051: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maakun-
22052: talehtien lentokuljetusten tukemiseen
22053:
22054:
22055: Eduskunnalle
22056:
22057: Eduskunta hyväksyi tälle vuodelle budjettiin le annettaisiin vastaava kuljetusavustus. Muus-
22058: 5 miljoonan markan kuljetustuen pääkaupunki- sa tapauksessa toisin päin myönnettävää avus-
22059: seudun kakkoslehtien lentokuljetuksiin muualle tusta ei voida mitenkään oikeudenmukaisesti
22060: Suomeen. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon perustella.
22061: esitetään samaan tarkoitukseen 6,5 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22062: markkaa. nioittaen,
22063: Kuitenkin pääkaupunkiseudulla asuu satoja-
22064: tuhansia muualta Suomesta muuttaneita, joista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22065: monet haluaisivat tilata alueensa maakuntaleh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22066: den, mutta kun lehti ei tule samana päivänä pe- 31.55.44 lisäyksenä 6 500 000 markkaa
22067: rille asti, jätetään se usein tilaamatta. Siksi olisi maakuntalehtien lentokuljetuksiin pää-
22068: perusteltua ja tasapuolista, että myös maakun- kaupunkiseudulle.
22069: talehtien lentokuljetuksiin pääkaupunkiseudul-
22070:
22071: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22072:
22073: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
22074: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen Matti Maijala
22075: 1844 1990 vp.
22076:
22077: Raha-asia-aloite n:o 1735
22078:
22079:
22080:
22081:
22082: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta joukkolii-
22083: kenteen kehittämiseen
22084:
22085:
22086: Eduskunnalle
22087:
22088: Hallituksen budjettiesitys lisää entisestään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22089: joukkoliikenteen kustannuksia, kun esimerkiksi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22090: polttoaineveroa korotetaan. Joukkoliikenteen 31.57.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
22091: tulevaisuus etenkin haja-asutusseuduilla on joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyt-
22092: käymässä kestämättömäksi. Jo tämän vuoden tämiseen.
22093: budjetti on tältä osin alimitoitettu, ja siten kaik-
22094: ki vuorot eivät ole päässeet tuen piiriin.
22095: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22096: nioittaen,
22097:
22098: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22099:
22100: Tytti Isohookana-Asunmaa Mirja Ryynänen Pauli Saapunki
22101: Matti Maijala Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
22102: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen
22103: 1990 vp. 1845
22104:
22105: Raha-asia-aloite n:o 1736
22106:
22107:
22108:
22109:
22110: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden
22111: asemarakennuksen rakentamiseen Oulun lentoasemalle
22112:
22113:
22114: Eduskunnalle
22115:
22116: Oulun lentoasema on maamme vilkkaimmin loiksi. Uuden rakennuksen kustannukset ovat
22117: liikennöity kotimaan lentokenttä. Lentoaseman noin 50 miljoonaa markkaa.
22118: rakennuksen uudelleen rakentaminen on käynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22119: välttämättömäksi matkustajamäärien lisään- nioittaen,
22120: tyessä. Lähivuosina lentokenttä tulisi myös
22121: muuttaa kansainväliseksi. Tähän olisi jo nyt pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22122: rusteita olemassa. Kun Oulunsaloon saadaan 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
22123: kokonaan uusi asemarakennus, voi nykyinen markkaa Oulun lentoaseman uuden ase-
22124: matkustajarakennus jäädä kokonaan hallintoti- marakennuksen rakentamiseen.
22125:
22126: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22127:
22128: Tytti lsohookana-Asunmaa Pauli Saapunki
22129: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
22130:
22131:
22132:
22133:
22134: 41 200052Y
22135: 1846 1990 vp.
22136:
22137: Raha-asia-aloite n:o 1737
22138:
22139:
22140:
22141:
22142: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nord-
22143: barn-projektille
22144:
22145:
22146: Eduskunnalle
22147:
22148: Lastenneurologisten ja psykiatristen sairauk- Hankkeen käynnistämiseksi tarvittaisiin val-
22149: sien yhdistys on käynnistänyt Nordbarn-projek- tion rahoitusta.
22150: tin kartoittamaan Suomeen tulevien paluu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22151: muuttajien lasten ja nuorten käyttäytymis- ja nioittaen,
22152: lukihäiriöitä. Tutkimus on seulontatutkimus ja
22153: se tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22154: kanssa. Tutkimuksella pyritään löytämään en- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
22155: nalta ehkäiseviä toimintamalleja yhteistyössä markkaa lasten neurologistenja psykiat-
22156: pohjoismaisten viranomaisten kanssa. Lisäksi risten sairauksien yhdistykselle Nord-
22157: projekti suorittaa laajaa tiedotustoimintaa pa- barn-projektin toteuttamiseen.
22158: luumuuttajiin ja heidän perheisiinsä liittyvästä
22159: problematiikasta ja niiden ennaltaehkäisystä
22160: saatujen tulosten pohjalta.
22161:
22162: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22163:
22164: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
22165: Seppo Kääriäinen Matti Maijala Jorma Huuhtanen
22166: 1990 vp. 1847
22167:
22168: Raha-asia-aloite n:o 1738
22169:
22170:
22171:
22172:
22173: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven
22174: kunnostamiseen
22175:
22176:
22177: Eduskunnalle
22178:
22179: Oijärven maatuminen ja ruohottuminen on tiessä ja Kivijoen juoksun kääntäminen Oijär-
22180: edennyt nopeasti. Erityisen vaikea tilanne on ven eteläpuolelle veden vaihtuvuuden lisäämi-
22181: järven eteläosassa. Tämä osa on myös rauhoi- seksi sekä ruoppaus ja niitto.
22182: tettu kansainvälistä merkitystä omaavana lintu- Toivomme, että Kuivajoen vesistöalueen
22183: järvenä. Lisäksi kunnanvaltuusto on päättänyt yleissuunnittelu saatettaisiin loppuun kiireelli-
22184: ottaessaan kantaa koskiensuojelutoimikunnan sesti ja järven kunnostamiseen ryhdyttäisiin vii-
22185: esitykseen, että myös Kuivajoen vesistöt tulisi pymättä.
22186: rauhoittaa voimataloudelta. Samalla on edelly- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22187: tetty voimaperäisiä toimia järven tilan paranta- nioittaen,
22188: miseksi luontoon soveltuvin menetelmin. Sa-
22189: malla tulisi pyrkiä vähentämään tulvahaittoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22190: sekä nostamaan kesäveden korkeutta. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
22191: Kunnostustoimenpiteillä tulisivat kysymyk- markkaa Oijärven kunnostamiseen.
22192: seen mm. virtausaukkojen lisääminen penger-
22193:
22194: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22195:
22196: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta
22197: 1848 1990 vp.
22198:
22199: Raha-asia-aloite n:o 1739
22200:
22201:
22202:
22203:
22204: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Naisjärjestöt Yhteis-
22205: työssä -järjestön toiminnan tukemiseen
22206:
22207:
22208: Eduskunnalle
22209:
22210: Naisten osuus kunnallisessa ja valtiollises- ka Kvinnoförbundet rf., Unioni naisasialiitto
22211: sa päätöksenteossa on viime vuosina kasva- Suomessa ry. ja Vihreät Feministit ry., Nytkik-
22212: nut. Äänestäjät luottavat yhä enemmän naisten sen toimikunta kokoontuu tarvittaessa.
22213: asiantuntemukseen arkielämän ongelmista sekä Toimeenpano- ja järjestelevänä elimenä toimii
22214: tapaan lähestyä niitä. Kehityksestä huolimatta järjestöjen pääsihteereistä koostuva sihteeristö.
22215: naisten osuus luottamustehtävissä ei silti vielä Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain ja puheen-
22216: vastaa läheskään heidän osuuttaan väestöstä. johtajajärjestö huolehtii käytännön työstä, jol-
22217: Naisten osallistumisen tiellä on ehkä yhä enem- lei muutoin sovita. Nytkis perustettiin hoita-
22218: män esteitä kuin miesten. maan kansainvälisiä suhteita sekä järjestämään
22219: Naisjärjestöt tekevät arvokasta työtä naisten kehitysyhteistyötoimintaa.
22220: yhteiskunnallisen tietoisuuden herättämiseksi, Valtion tulo- ja menoarviossa poliittisten
22221: heidän aktivoimisekseen sekä kouluttamisek- nuorisojärjestöjen vastaavalle järjestölle osoite-
22222: seen yhteiseen toimintaan. Keskeisellä sijalla taan 685 000 markkaa. Samoin naisjärjestöjen
22223: naisjärjestöjen toiminnassa ovat niin ikään kan- yhteistoimintaan tarvitaan määrärahoja. Kun
22224: sainväliseen yhteisvastuuseen ja rauhankasva- otetaan huomioon naisjärjestöjen toiminnan
22225: tukseen liittyvät tavoitteet sekä kulttuuriharras- aktivoituminen ja siihen kohdistuva selvä yh-
22226: tusten vaaliminen. teiskunnallinen tarve, on naisjärjestöjen toi-
22227: Nytkis eli Naisjärjestöt Yhteistyössä- Kvin- mintamahdollisuudet turvattava.
22228: no-organisationer i Samarbete perustettiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22229: 1.9.1988. Nytkis on rekisteröimätön toimikunta taen,
22230: ja siihen kuuluvat seuraavat järjestöt: Kehitty-
22231: vän Suomen naiset ry., Kokoomuksen Naisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22232: Liitto ry., Liberaalisen kansanpuolueen Naiset 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22233: ry., Naisjärjestöjen Keskusliitto ry., Naisten de- 23.27.50 300 000 markan määrärahan
22234: mokraattinen toimintakeskus ry., Sosialide- käytettäväksi Naisjärjestöt Yhteistyössä
22235: mokraattiset Naiset, Suomen Keskustanaiset -järjestön eli Nytkiksen toiminnan tuke-
22236: ry., Suomen Kristillisen liiton naiset ry., Suo- miseen.
22237: men Naisten Demokraattinen Liitto ry., Svens-
22238:
22239: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22240:
22241: Liisa Jaakonsaari
22242: 1990 vp. 1849
22243:
22244: Raha-asia-aloite n:o 1740
22245:
22246:
22247:
22248:
22249: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta lakkautettavien posti-
22250: konttorien hoitajien ylimääräiseen eläketurvaan
22251:
22252:
22253: Eduskunnalle
22254:
22255: Hallitus on vuoden 1991 valtion tulo- ja me- han lisäksi maksamaan ylimääräistä eläkettä
22256: noarvioesityksessään varannut momentille erityisesti lakkautettavien postikonttorien hoi-
22257: 28.07.06 "Ylimääräiset eläkkeet" 115 960 000 tajille. Kattavan eläketurvan hoitamiseksi tulee
22258: markkaa käytettäväksi valtioneuvoston yleis- ja momentille 28.07.06 lisätä 10 000 000 markan
22259: erillispäätösten nojalla erityisryhmien aiemmin määräraha.
22260: myönnettyjen eläkkeiden sekä tulo- ja meno- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22261: arvion erityisperusteluiden mukaisesti tehdyillä taen,
22262: päätöksillä aiemmin myönnettyjen eläkkeiden
22263: maksamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22264: Posti- ja telelaitoksen piirissä tapahtuvat hal- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
22265: linnolliset muutokset edellyttävät, että valtion 28.07.06 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
22266: vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa varaudutaan lakkautettavien postikonttorien hoita-
22267: laitoksen tulosvelvoitteen alentamisen, vaki- jien ylimääräisen eläketurvan hoitami-
22268: naisten eläkkeiden maksamiseen suoritetun yli- seksi.
22269: määräisen siirron ja erillisen koulutusmäärära-
22270:
22271: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22272:
22273: Liisa Jaakonsaari
22274: 1850 1990 vp.
22275:
22276: Raha-asia-aloite n:o 1741
22277:
22278:
22279:
22280:
22281: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta naistutkimuksen ope-
22282: tukseen
22283:
22284:
22285: Eduskunnalle
22286:
22287: Suomalainen naistutkimus on nuoruudestaan erityisen työläitä alan tieteidenvälisen luonteen
22288: huolimatta elinvoimaista ja herättää kansainvä- vuoksi: esimerkiksi Helsingin yliopiston nais-
22289: listä kiinnostusta mm. siksi, että Suomea pide- tutkimuksen opintokokonaisuudessa on muka-
22290: tään maailmalla yhtenä sukupuolten tasa-arvon na viisi tiedekuntaa ja kaksikymmentäkaksi lai-
22291: esimerkkimaana. Alan opetusta annetaan jo lä- tosta.
22292: hes jokaisessa maamme tiedekorkeakoulussa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja Suomen
22293: Opetukseen osallistuu poikkeuksellisen run- Naistutkimuksen Seura ovat kiinnittäneet tähän
22294: saasti opiskelijoita, ja alan opinnäytetöitä on asiantilaan huomiota julkilausumassaan 24.5.
22295: tekeillä satoja. Naistutkimuksen opintokoko- 1990 ja vaatineet naistutkimuksen korkeakou-
22296: naisuudet on perustettu Helsingin, Tampereen, luopetuksen vakiinnuttamista Suomen korkea-
22297: Jyväskylän ja Oulun yliopistoon; useimmissa kouluissa.
22298: muissa yliopistoissa järjestetään naistutkimuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22299: sen kurssimuotoista opetusta. Tänä vuonna on taen,
22300: tarkastettu jo kolme naistutkimuksen piiriin
22301: kuuluvaa väitöskirjaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22302: Naistutkimuksen korkeakouluopetus kärsii 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22303: kuitenkin edelleen pahasta resurssipulasta: ope- 29.10.01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
22304: tus ja opetuksen suunnittelu ja koordinointi yliopistojen ja korkeakoulujen naistut-
22305: hoidetaan edelleen pääasiassa osin opettajien kimuksen opetuksen palkkaus- ja mui-
22306: palkattomana työnä, osin hankalin tilapäisjär- hin menoihin.
22307: jestelyin. Naistutkimuksen opetusjärjestelyt ovat
22308:
22309: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22310:
22311: Liisa Jaakonsaari
22312: 1990 vp. 1851
22313:
22314: Raha-asia-aloite n:o 1742
22315:
22316:
22317:
22318:
22319: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta opettajien täydennys-
22320: koulutusseminaarin valmisteluun
22321:
22322:
22323: Eduskunnalle
22324:
22325: Nuorten vapaaehtoinen kansalaistoiminta on kohdista tapahtuvaa kansalaistoimintaa. Semi-
22326: aktivoitumassa erityisesti kouluissa. Oppilas- naarin teemoina ovat mm. kokonaisvaltainen
22327: kuntien ja -yhdistysten toimintaa pitäisikin tu- opetus, koulun yhteistyö, vapaa kansalaistoi-
22328: kea kaikin mahdollisin keinoin. Monesti koulu minta ja koulu sekä koulun sisäinen kehittämi-
22329: on ollut elämälle vieras, tiedon jakamiseen nen.
22330: liiaksikin keskittyvä laitos. Oppilaitosten pitäisi Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
22331: olla toiminnailtaan sellaisia, joissa opiskelijoi- nioittaen,
22332: den, opettajien, nuorisojärjestöjen, luottamus-
22333: miesten jne. yhteistyömuodot olisivat arkikäy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22334: täntöä. 1991 tulo- ja menoarvioon 80 000 000
22335: Lahdessa Äkson messujen yhteydessä järjes- markkaa opettajien valtakunnallisen
22336: tettävän, opettajille suunnatun seminaarin tar- täydennyskoulutusseminaarin materiaa-
22337: koituksena on tuoda esiin uusia yhteistyömah- lin tuottamiseen ja seminaarin valmiste-
22338: dollisuuksia ja pohtia, millä tavalla koulu voisi lu työhön.
22339: olla paremmin tukemassa nuorten omista lähtö-
22340:
22341: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22342:
22343: Liisa Jaakonsaari
22344: 1852 1990 vp.
22345:
22346: Raha-asia-aloite n:o 1743
22347:
22348:
22349:
22350:
22351: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta radio-ohjelman julkaise-
22352: miseen pistekirjoituksena
22353:
22354:
22355: Eduskunnalle
22356:
22357: Radio soveltuu erinomaisesti näkövammai- atk-tekniikkaa. Sen avulla olisi mahdollista
22358: sen käyttöön viestintävälineenä, koska tiedotus, käyttää tuotannossa Yleisradion tiedotusosas-
22359: taide ja viihde ovat siinä valmiiksi näkövam- ton joka tapauksessa tekemää atk-ladelmaa tu-
22360: maiselle sopivassa muodossa, nimittäin korvin levasta ohjelmasta. Se voitaisiin uuden teknii-
22361: kuultavana äänenä. kan avulla suhteellisen nopeasti muuttaa piste-
22362: Tämän valossa on pidettävä suurena yhteis- kirjoitukseksi.
22363: kunnallisena epäkohtana sitä, että näkövam- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
22364: maisille ei julkaista etukäteen viikon radio- nioittaen,
22365: ohjelmaa pistekirjoituksella, kuten esim. Nor-
22366: jassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Ohjelmaan tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22367: tustuminen auttaisi kuuntelemaan suunnitel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22368: mallisesti. Nyt monet kiinnostavat ohjelmat 29.58.50 300 000 markkaa radio-ohjel-
22369: jäävät huomaamatta ja menevät hukkaan. man julkaisemiseksi viikoittain etukä-
22370: Valtion tuella ollaan hankkimassa Näkövam- teen näkövammaisille pistekirjoituksella
22371: maisten Keskusliiton kirjapainoon nykyaikaista suomeksi ja ruotsiksi.
22372:
22373: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22374:
22375: Liisa Jaakonsaari
22376: 1990 vp. 1853
22377:
22378: Raha-asia-aloite n:o 1744
22379:
22380:
22381:
22382:
22383: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Iin ympäristöinstituu-
22384: tin toiminnan tukemiseen
22385:
22386:
22387: Eduskunnalle
22388:
22389: Ympäristöinstituuttisäätiö perustettiin vuo- tain koulutustehtäviin. Tutkimuksista ja selvi-
22390: den 1985 syksyllä ja toiminta alkoi vuonna tyksistä saatava käyttökate ei myöskään riitä
22391: 1986. Tavoitteena on ollut luoda perustamisesta kokonaisuudessaan kattamaan instituutin toi-
22392: alkaen ympäristöinstituutista valtakunnallisesti minnan järjestämisestä (=toiminnan suunnitte-
22393: merkittävä ympäristöalan toimintakeskus, joka lu ja kehittäminen sekä hallinto- ja toimistoteh-
22394: palvelee koulutusta, tutkimusta, tiedonvälitystä tävät) aiheutuvia välttämättömiä kustannuksia.
22395: ja tieteen popularisointia sekä edistää uuden, Edellä esitetyin perustein, ja koska ympäris-
22396: ympäristöön ja luontoon soveltuvan tuotannon töinstituutin toiminta on sisällöltään kiistatto-
22397: teknologian syntymistä ja kehittymistä. masti koko suomalaista yhteiskuntaa palvele-
22398: Ympäristöinstituutin tekemät tutkimukset ja vaa ja tarpeellista, ehdotan kunnioittavasti,
22399: selvitykset ovat omakatteisia. Ongelmana on,
22400: että olennainen osa ympäristöinstituutin luon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22401: teeseen ja sen tavoitteeseen kuuluvasta yhteis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
22402: kunnallisesta tehtäväalueesta ei voi olla oma- 29.88.53 lisäyksenä JOO 000 markkaa Iin
22403: katteista. Ulkopuolista perusrahoitusta tarvi- ympäristöinstituutin toiminnan tukemi-
22404: taan kasvatuksellisiin ja valistustehtäviin, in- seen.
22405: formaatio- ja tiedonvälitystehtäviin sekä osit-
22406:
22407: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22408:
22409: Liisa Jaakonsaari
22410: 1854 1990 vp.
22411:
22412: Raha-asia-aloite n:o 1745
22413:
22414:
22415:
22416:
22417: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Päätalo-päivien järjestä-
22418: miseksi
22419:
22420:
22421: Eduskunnalle
22422:
22423: Yksi Suomen aidoimpia kulttuuritapahtumia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22424: on Taivalkoskella kesällä pidettävät Päätalo- taen,
22425: päivät. Viime kesänä saavutettiin Päätalo-päi-
22426: vien yleisöennätys: yli 4 000 Päätalon kirjalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22427: suuden ystävää kokoontui pohtimaan Päätalon 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22428: kirjallisuuden ihmiskuvaa, metaforia ja työn 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
22429: asemaa kertovan kirjallisuuden asemaa suoma- Päätalo-seura ry:lle Päätalo-päivien jär-
22430: laisessa kirjallisuudessa. jestämiseksi.
22431: Päätalo-päivät järjestää Päätalo-seura ry.,
22432: jonka tavoitteena on laajentaa ja syventää kir-
22433: jallisuustapahtumaa.
22434:
22435: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22436:
22437: Liisa Jaakonsaari
22438: 1990 vp. 1855
22439:
22440: Raha-asia-aloite n:o 1746
22441:
22442:
22443:
22444:
22445: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Päätalo-instituutin toi-
22446: minnan aloittamiseen
22447:
22448:
22449: Eduskunnalle
22450:
22451: Kirjallisen ilmaisun kehittämiseksi ei ole ole- kirjoittajakoulutuksen järjestämistä. Hanke
22452: massa musiikin tai kuvaamataiteen kehittämi- kulkee Päätalo-instituutin nimellä. Hankkeen
22453: seen verrattavaa koulutusjärjestelmää. toteuttamiseen on saatu vuonna 1989 lääninra-
22454: Kirjoittajakoulutuksen kysyntää on kuiten- haa.
22455: kin runsaasti. Sen osoittaa erilaisten lyhyiden Jotta tulevan Päätalo-instituutin toiminta-
22456: kirjoittajakurssien suosio. edellytykset voitaisiin turvata, ehdotan,
22457: Pitkäjänteistä kirjoittajakoulutusta annetaan
22458: Etelä-Suomessa esimerkiksi Kotkan Pekkas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22459: akatemiassa ja Oriveden Topelius-akatemiassa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22460: Pohjois-Suomesta tällaiset oppilaitokset puut- 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
22461: tuvat. Päätalo-instituutin toiminnan käynnis-
22462: Taivalkoskella valmistellaan vastaavanlaisen tämistä varten.
22463:
22464: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22465:
22466: Liisa Jaakonsaari
22467: 1856 1990 vp.
22468:
22469: Raha-asia-aloite n:o 1747
22470:
22471:
22472:
22473:
22474: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta nuorison valtakunnalli-
22475: sen kurssikeskuksen suunnittelua varten
22476:
22477:
22478: Eduskunnalle
22479:
22480: Oulun Setlementti ry:llä on omaleimainen ja saan hankkeen aikaistamista työllisyyssyistä yh-
22481: realistinen valtakunnallinen nuorison leiri- ja dellä vuodella.
22482: kurssikeskushanke. Toimintaideana on muo- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22483: dostaa sosiaalinen vapaa-ajanviettopaikka, jos-
22484: sa on perhekeskeistä, kasvatuksellista ja koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22485: tuksellista, ympärivuotista toimintaa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22486: Opetusministeriön suunnitelmissa hanke on 29.91.51 1000000 markkaa nuorison
22487: sijoitettu valtion investointiavustusten ajoitus- valtakunnallisen leiri- ja kurssikeskuk-
22488: suunnitelmaan vuodelle 1992. Oulun lääninhal- sen suunnittelua varten Pudasjärven
22489: litus esittää vuoden 1991 TMAE-kannan otos- Pikku-Syötteelle.
22490:
22491: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22492:
22493: Liisa Jaakonsaari
22494: 1990 vp. 1857
22495:
22496: Raha-asia-aloite n:o 1748
22497:
22498:
22499:
22500:
22501: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Eurooppa-toimikunnan
22502: toiminnan tukemiseen
22503:
22504:
22505: Eduskunnalle
22506:
22507: Yhteismarkkinoiden syntyminen ja Suomen julkaissut kirjasen muodossa analyysin edus-
22508: oma ratkaisu suhtautumisessa Euroopan inte- kunnassa käydystä Euroopan integraatiota kos-
22509: graatioon muuttaa maanosamme ja maamme keneesta keskustelusta. Kevään 1991 suunnitel-
22510: asemaa tavalla, joka koskettaa kaikkia kansa- miin kuuluvat eri puolilla Suomea järjestettävät
22511: laisia. Integraatiokeskustelu on toistaiseksi ol- kansainvälistymistä ja Euroopan tapahtumia
22512: lut virkamies- ja vuorineuvosvetoista, joten ta- koskettavat tilaisuudet.
22513: vallisen kansalaisen on ollut varsin vaikeata sii- Edellä olevan perusteella ehdotan,
22514: hen osallistua.
22515: Eurooppa-toimikunta on kansalaisten ja kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22516: salaisjärjestöjen perustama avoin foorumi, jon- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22517: ka tehtävänä on Eurooppa-tiedon levittäminen. 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa
22518: Eurooppa-toimikunta on järjestänyt kesällä Eurooppa-toimikunnan toiminnan tuke-
22519: 1989 laajan Kenen Eurooppa -konferenssin ja mista varten.
22520: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22521:
22522: Liisa Jaakonsaari
22523: 1858 1990 vp.
22524:
22525: Raha-asia-aloite n:o 1749
22526:
22527:
22528:
22529:
22530: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaihtoehtoisen yh-
22531: teiskuntapolitiikan seura ry:n toiminnan tukemiseen
22532:
22533:
22534: Eduskunnalle
22535:
22536: Vaihtoehtoisen yhteiskuntapolitiikan seura Seuran asettamista "komiteoista" tällä het-
22537: on vuonna 1985 perustettu yhdistys, joka pyrkii kellä työskentelee perustulotyöryhmä, jonka ra-
22538: aktivoimaan ja syventämään yhteiskunnallista portti perustuiosta valmistunee vuoden 1990 ai-
22539: keskustelua. Seura järjestää yhtenä toiminta- kana. Seura on ollut yhtenä aloitteentekijänä ja
22540: muotonaan keskustelutilaisuuksia, jotka ovat rahoittajana Eurooppa-toimikunta-yhdistyksen
22541: vaihdelleet pienimuotoisista kuukausikokouk- toiminnassa aktivoimassa suomalaista Euroop-
22542: sista marraskuussa 1987 Kansallisteatterissa jär- pa-keskustelua.
22543: jestettyyn Vaihtoehtoinen Suomi -tilaisuuteen. Seuran pitkäjänteinen toiminta on kuitenkin
22544: Toisena toimintamuotonaan seura asettaa mahdollista vain, jos seuran työryhmät voivat
22545: komiteatyyppisiä työryhmiä tekemään selvityk- palkata itselleen sihteerityövoimaa, mikä on
22546: siä erilaisista yhteiskunnallisista ongelmista ja mahdollista vain pysyvän toiminta-avustuksen
22547: mahdollisuuksista toimia niiden ratkaisemisek- turvin.
22548: si. Tällainen selvitys on mm. seuran julkaisema Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22549: aluepoliittinen raportti, joka on herättänyt mel- nioittaen,
22550: ko paljon keskustelua sekä lehdistössä että
22551: myös aluepolitiikkaa käsittelevien viranomais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22552: ten parissa. Seura on antanut myös asiantun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22553: tijalausunnon pääkaupunkiseudun liikenteestä 29.99.50 lisäyksenä 250 000 markkaa
22554: liikenneministeriön asettamalle pääkaupunki- Vaihtoehtoisen yhteiskuntapolitiikan
22555: seudun liikenneneuvottelukunnalle. seura ry:n toiminnan tukemiseen.
22556:
22557: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22558:
22559: Liisa Jaakonsaari Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
22560: 1990 vp. 1859
22561:
22562: Raha-asia-aloite n:o 1750
22563:
22564:
22565:
22566:
22567: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Yleisradion järjes-
22568: tämän aikuisopetuksen tehostamiseen
22569:
22570:
22571: Eduskunnalle
22572:
22573: Holkerin hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa miin mahdollisuuksiin. Yleisradiolla on hyvät
22574: on maininta, että selvitetään mahdollisuudet mahdollisuudet tiedottaa koulutusmahdolli-
22575: perustaa Yleisradion yhteyteen aikuiskoulutus- suuksista, motivoida koulutukseen sekä tuottaa
22576: ta palveleva järjestelmä. Tiedossamme on, että ja välittää ohjelmia. Radio ja televisio tavoitta-
22577: opetusministeriö ja Yleisradio ovat selvittäneet vat sellaisiakin väestöryhmiä, jotka ovat mui-
22578: asian ja tehneet ehdotuksen aikuiskoulutuksen den aikuiskoulutusorganisaatioiden ulottumat-
22579: opetusohjelmia koskevaksi tavoitesopimukseksi tomissa. Opetusta on tarkoituksenmukaista
22580: (Opetusministeriön muistiaita 1990:18). Työ- suunnitella yhteistyössä korkeakoulujen, am-
22581: ryhmä arvioi aikuisopetuksesta aiheutuvaksi matillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutusorga-
22582: määrärahan tarpeeksi vuonna 1991 opetusmi- nisaatioiden kanssa muun muassa monimuoto-
22583: nisteriön puolelta 2 000 000 markkaa. Tämä opetuksena.
22584: määräraha ei kuitenkaan sisälly hallituksen
22585: tulo- ja menoarvioesitykseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22586: Aikuiskoulutuksen kasvava merkitys muuttu- nioittaen,
22587: vassa yhteiskunnassa, työelämässä ja kansain-
22588: välistyvässä maailmassa tunnustetaan laajasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22589: Varsinaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22590: ohella on lisääntyvää huomiota kiinnitettävä 29.99.50 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
22591: myös epävirallisiin oppimisen muotoihin, tiedo- Yleisradion järjestämän aikuisopetuk-
22592: tusvälineiden ja sähköisten viestinten tarjoa- sen tehostamiseen.
22593:
22594: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22595:
22596: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
22597: Mauri Pekkarinen Timo Roos
22598: 1860 1990 vp.
22599:
22600: Raha-asia-aloite n:o 1751
22601:
22602:
22603:
22604:
22605: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta tasa-arvoasiain neu-
22606: vottelukunnalle käytettäväksi tasa-arvohankkeisiin
22607:
22608:
22609: Eduskunnalle
22610:
22611: Erityisesti Pohjoismaisen Naisten Foorumin hankkeelle. Erityyppisiä hankerahoja on käy-
22612: yhteydessä v. 1988 näkyi selvästi vireä toiminta tössä myös Suomessa. Tasa-arvoasiain neuvot-
22613: ja erilaiset hankkeet sukupuolten tasa-arvon telukunta on esittänyt useana vuonna yhden
22614: edistämiseksi maassamme. Tällöin myös ensim- miljoonan markan, "tasa-arvomiljoonan", ot-
22615: mäisen ja tähän asti ainoan kerran sosiaali- ja tamista sosiaali- ja terveysministeriön pääluok-
22616: terveysministeriö jakoi määrärahan Foorumissa kaan valtion tulo- ja menoarviossa jaettavaksi
22617: toteutettaville hankkeille. Projektityyppisiä ta- hakemuksesta määräaikaisille tasa-arvonedistä-
22618: sa-arvohankkeita toteuttavat niin järjestöt ja mishankkeille.
22619: yhteisöt kuin yksityiset henkilöt ja ryhmät- il- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22620: man yhteiskunnan tukea. nioittaen,
22621: Sukupuolten tasa-arvon edistämisessä uusien
22622: näkökulmien avaaminen ja kokeilun luonteinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22623: toiminta on ensiarvoisen tärkeää. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22624: Tasa-arvon edistämiseen tarkoitettua projek- markkaa käytettäväksi tasa-arvoasiain
22625: tirahaa jaetaan mm. Ruotsissa vuosittain muu- neuvottelukunnan osoittamiin erillisiin
22626: tama kymmenen miljoonaa kruunua noin 100 tasa-arvohankkeisiin.
22627: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22628:
22629: Liisa Jaakonsaari Anneli Taina Iiris Hacklin
22630: Kari Häkämies Pirjo-Riitta Antvuori Anneli Jäätteenmäki
22631: Markku Lehtosaari
22632: 1990 vp. 1861
22633:
22634: Raha-asia-aloite n:o 1752
22635:
22636:
22637:
22638:
22639: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Lomakoti Onnelan toi-
22640: mintaan ja saneeraustöihin
22641:
22642:
22643: Eduskunnalle
22644:
22645: Haukiputaalla SIJaitseva Lomakoti Onnela Toiminnan monipuolistaminen edellyttää
22646: on yksi maamme vilkkaimmista lomakodeista, uusia majoitustiloja ja entisten majoitustilojen
22647: jonka toimintaa kohdeunetaan erityisryhmiin: saneerausta. Tavoitteena on pidentää lomako-
22648: psykiatrisiin potilaisiin, sairasta omaista hoita- din käyttöaikaa ympärivuotiseen toimintaan.
22649: viin henkilöihin, vammaisten lasten perheisiin Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
22650: jne. Lomakoti Onnela ei ole "hotelli", vaan se nioittaen,
22651: toimii sosiaali- ja terveystoimen tukena ja apu-
22652: na. Keskeinen toiminta-ajatus on tukea van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22653: huksia niin, että he voisivat asua mahdollisim- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22654: man kauan kotonaan. Uusia projekteja ovat markkaa Lomakoti Onnelan majoitusti-
22655: myös pitkäaikaissairaiden ja terminaalihoidos- lojen rakentamiseen ja toiminnan tuke-
22656: sa olevien hoitajien kouluttaminen ja tukemi- miseen.
22657: nen.
22658:
22659: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22660:
22661: Liisa Jaakonsaari
22662:
22663:
22664:
22665:
22666: 42 200052Y
22667: 1862 1990 vp.
22668:
22669: Raha-asia-aloite n:o 1753
22670:
22671:
22672:
22673:
22674: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta lijoki-soudun jär-
22675: jestämiseen
22676:
22677:
22678: Eduskunnalle
22679:
22680: lijoki-soutu on vakiinnuttanut asemansa per- valkoskella ja Pudasjärvellä on ollut vaikeuksia
22681: hekeskeisenä luontotapahtumana. Omakohtai- rahoittaa ao. tapahtumaa.
22682: nen kosketus jokiluontoon sekä lukuisin asian- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22683: tuntijavoimin annettu luontoa koskeva tietois-
22684: ku ovat yhdessä tehneet Iijoki-soudusta tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22685: tuman, johon vuosi vuodelta osallistuu yhä 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar-
22686: enemmän mm. ulkomaisia luonnon ystäviä. kan määrärahan Pudasjärven Luonnon-
22687: Koska tapahtuma on tarkoitettu mm. lapsille suojeluyhdistykselle ja Taivalkosken
22688: ja nuorille, on kustannusten alhaalla pitäminen Luonto ry:lle Iijoki-soudun järjestä-
22689: ensiarvoisen tärkeää. Vapaaehtoisuuden poh- mistä varten.
22690: jalla toimivilla luonnonsuojelujärjestöillä Tai-
22691:
22692: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22693:
22694: Liisa Jaakonsaari Esko Helle
22695: 1990 rd. 1863
22696:
22697: Finansmotion nr 1754
22698:
22699:
22700:
22701:
22702: Jansson: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska Sång- och
22703: Musikförbund rf för förlagsverksamhet
22704:
22705:
22706: Tili Riksdagen
22707:
22708: FSSMF har genom de senaste åren varit samlande organisation för musikläroanstalter-
22709: tvungen att utveckla en egen förlagsverksam- na i Svenskfinland samt för den obligatoriska
22710: het. Det förekommer ett omfattande behov musikverksamheten i skolan ger förlaget ut
22711: inom sång och musiksektorn att få fram och musikteorilitteratur - två böcker är aktuella.
22712: kunna ge ut den musik som komponeras och Inom ramen för FSSMFs förlagsverksamhet
22713: produceras inom den egna språkgruppen. Detta utges också musiktidskriften Resonans som ut-
22714: gäller främst körmusik men också stråkmusik kommer med 6 nr per år och i en upplaga om
22715: och blåsmusik. 8 300 ex. Årsbudgeten för tidningen går på ca
22716: Inför jubileumssångfesten i Ekenäs 1991 ac- 400 000 mk och nettounderskottet är ca 180 000
22717: centueras denna verksamhet och förbundets mk. Tidningen är förbundets "ryggrad".
22718: förlag kommer att ge ut 5 st sammelhäften för På basis av det ovan anförda föreslår jag
22719: den gemensamma repertoaren, vilket tillsam- vördsamt
22720: mans utgör ca 100 körmusikstycken.
22721: Förlaget kommer också att ge ut 6 st stora att Riksdagen i statsbudgeten jör år
22722: nykompositioner med anledning av jubileet 1991 på momentet 29.99.52 i tillägg upp-
22723: (Sigurd Snåre, Kaj-Erik Gustafsson, Harri tar JOO 000 mark tili Finlands Svenska
22724: Wessman 2 st, Pehr-Henrik Nordgren och Aulis Sång- och Musikförbund rf jör
22725: Sallinen) - en verkligt stor prestation. jörlagsverksamhet.
22726: Då FSSMF också allt mera fungerar som
22727:
22728: Helsingfors den 18 september 1990
22729:
22730: Gunnar Jansson
22731: 1864 1990 vp.
22732:
22733: Raha-asia-aloite n:o 1754 Suomennos
22734:
22735:
22736:
22737:
22738: Jansson: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Sång- och
22739: Musikförbund -nimiselle järjestölle kustannustoimintaan
22740:
22741:
22742: Eduskunnalle
22743:
22744: Finlands Svenska Sång- och Musikförbund oppivelvollisuuskoulun musiikkitoiminnassa,
22745: -niminen järjestö on viime vuosina joutunut ke- kustantamo julkaisee musiikkiteoriaa käsittä-
22746: hittämään omaa kustannustoimintaa. Laulu- ja vää kirjallisuutta - tällä kertaa kyseessä on
22747: musiikkisektorilla on laaja tarve luoda ja jul- kaksi kirjaa.
22748: kaista omassa kieliryhmässä sävellettyä ja tuo- Järjestön kustannustoiminnan puitteissa jul-
22749: tettua musiikkia. Tämä koskee erityisesti kuo- kaistaan myös Resonans-nimistä musiikkiaika-
22750: romusiikkia, mutta myös jousi- ja puhallinmu- kauslehteä, joka ilmestyy kuutena numerona
22751: siikkia. vuodessa ja jonka painos on 8 300 kappaletta.
22752: Tammisaaressa vuonna 1991 järjestettävien Lehden vuosibudjetti on noin 400 000 markkaa
22753: laulujuhlien alla tämä toiminta korostuu, ja lii- ja nettovaje noin 180 000 markkaa. Lehti on lii-
22754: ton kustantamo julkaisee yhteisestä ohjelmis- ton "selkäranka".
22755: tosta viisi kokoomavihkoa, jotka käsittävät yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
22756: teensä noin sata kuoromusiikkikappaletta. nioittaen,
22757: Kustantamo julkaisee myös kuusi uutta laa-
22758: jaa sävellystä juhlien johdosta (Sigurd Snåre, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22759: Kaj-Erik Gustafsson, Harri Wessman 2 kpl, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22760: Pehr-Henrik Nordgren ja Aulis Sallinen)- siis 29.99.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa
22761: kyseessä on todella merkittävä suoritus. Finlands Svenska Sång- och Musikjör-
22762: Koska järjestö työskentelee yhä enemmän bund -nimiselle järjestölle kustannus toi-
22763: Suomen ruotsinkielisillä alueilla toimivia mu- mintaan.
22764: siikkioppilaitoksia kokoavana järjestönä sekä
22765:
22766: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22767:
22768: Gunnar Jansson
22769: 1990 rd. 1865
22770:
22771: Finansmotion nr 1755
22772:
22773:
22774:
22775:
22776: Jansson: Om anvisande av anslag till Centralförbundet för Fiske-
22777: rihushållning för anordnande av hundraårsjubileet
22778:
22779:
22780: Tili Riksdagen
22781:
22782: Då Centralförbundet för Fiskerihushållning 100 000 mk jubileumsskrift på svenska och
22783: rf (fiskerirådgivningen) år 1991 fyller 100 år 150 000 mk arrangerande av jubileumssemi-
22784: kommer detta att uppmärksammas på olika narium.
22785: sätt. Centralförbundet ger ut en 100-års jubi- På basis av det ovan anförda föreslår jag
22786: leumsskrift och anordnar jubileumsåret tili ära vördsamt
22787: ett internationellt jubileumsseminarium över
22788: ämnet "Östersjön och östersjöfisket". att Riksdagen i statsbudgeten för år
22789: För ändamålet skulle erfordras ett engångs- 1991 på momentet 30.37.49 i ti!lägg upp-
22790: anslag om 350 000 mk. Beloppet skulle använ- tar 350 000 mark tili Centra/förbundet
22791: das på följande sätt: för Fiskerihushål/ning rf för utgivning
22792: 100 000 mark jubileumsskrift på finska, av jubileumsskrift och -seminarium.
22793:
22794: Helsingfors den 18 september 1990
22795:
22796: Gunnar Jansson
22797: 1866 1990 vp.
22798:
22799: Raha-asia-aloite n:o 1755 Suomennos
22800:
22801:
22802:
22803:
22804: Jansson: Määrärahan osoittamisesta Kalatalouden Keskusliiton
22805: satavuotisjuhlien järjestämiseen
22806:
22807:
22808: Eduskunnalle
22809:
22810: Kalatalouden Keskusliiton (kalatalousneu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22811: vonta) täyttäessä vuonna 1991 sata vuotta tätä taen,
22812: tullaan juhlistamaan eri tavoin. Keskusliitto jul-
22813: kaisee satavuotisjuhlajulkaisun ja järjestää juh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22814: lavuoden kunniaksi kansainvälisen juhlasemi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
22815: naarin aiheesta Itämeri ja Itämeren-kalastus. 30.37.49 lisäyksenä 350 000 markkaa
22816: Tarkoitukseen tarvittaisiin 350 000 markan Kalatalouden Keskusliitolle juhlajulkai-
22817: kertamääräraha. Määrärahaa käytettäisiin seu- sun tekemiseen ja juhlaseminaarin jär-
22818: raavasti: 100 000 markkaa suomenkieliseen juh- jestämiseen.
22819: lajulkaisuun, 100 000 markkaa ruotsinkieliseen
22820: juhlajulkaisuun ja 150 000 markkaa juhlasemi-
22821: naarin järjestämiseen.
22822:
22823: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22824:
22825: Gunnar Jansson
22826: 1990 rd. 1867
22827:
22828: Finansmotion nr 1756
22829:
22830:
22831:
22832:
22833: Jansson: Om anvisande av anslag för information som främjar
22834: energisparande
22835:
22836:
22837: Tili Riksdagen
22838:
22839: Det finns många teknologiska lösningar som anslås för information som främjar energispa-
22840: om de skulle vara i allmänt bruk kunde bidra tili rande.
22841: att minska vår energikonsumtion. Likaså kan vi På basis av det ovan anförda föreslår jag
22842: minska konsumtionen av energi genom att på- vördsamt
22843: verka attityder och vanor. För att sprida infor-
22844: mation om energisnål teknologi och för att kun- att Riksdagen i statsbudgeten jör år
22845: na påverka människors energikonsumtionsbe- 1991 på momentet 32.55.21 upptar
22846: teende behövs en informationssatsning. Därför 5 000 000 mark jör information som
22847: föreslår jag att ett anslag om 5 miljoner mark jrämjar energisparande.
22848:
22849: Helsingfors den 18 september 1990
22850:
22851: Gunnar Jansson
22852: 1868 1990 vp.
22853:
22854: Raha-asia-aloite n:o 1756 Suomennos
22855:
22856:
22857:
22858:
22859: Jansson: Määrärahan osoittamisesta energiansäästöä edistävään
22860: tiedottamiseen
22861:
22862:
22863: Eduskunnalle
22864:
22865: On monia teknisiä ratkaisuja, jotka yleisessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22866: käytössä ollessaan edistäisivät energiankulutuk- taen,
22867: sen vähentämistä. Energiankulutusta voidaan
22868: vähentää myös vaikuttamalla asenteisiin ja tot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22869: tumuksiin. Energiaa säästävästä tekniikasta tie- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22870: dottamiseen ja ihmisten energiankulutusta kos- 32.55.21 5 000000 markkaa energian-
22871: kevaan käyttäytymiseen vaikuttamiseen tarvi- säästöä edistävään tiedottamiseen.
22872: taan tiedottamista. Tämän vuoksi ehdotan 5
22873: miljoonan markan määrärahan osoittamista
22874: energiansäästöä edistävään tiedottamiseen.
22875:
22876: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22877:
22878: Gunnar Jansson
22879: 1990 rd. 1869
22880:
22881: Finansmotion nr 1757
22882:
22883:
22884:
22885:
22886: Jansson: Om anvisande av anslag tili understöd för främjande
22887: av forskning och försöksverksamhet inom energihushåll-
22888: ningen
22889:
22890: Tili Riksdagen
22891:
22892: Vindkraften är ren, evigt flödande och fri räckligt intressant för radikalt ökade forsk-
22893: från konjunktursvängningar. Exempel från vå- ningsinsatser.
22894: ra grannländer visar att vindkraftens betydelse Jag anser också att miljöaspekterna och sys-
22895: i energihushållningen ökar. Samtidigt halkar selsättningseffekterna talar för ökad satsning
22896: Finland efter i utvecklingen. Den trenden bör på forskning i utnyttjande av vindkraften.
22897: brytas. Tillgängliga mätningar visar att Finland På basis av det ovan anförda föreslår jag
22898: har vindenergiresurser som kan utnyttjas på fö- vördsamt
22899: retagsekonomiskt godtagbara villkor. Det är
22900: forskningsresurserna som är otillräckliga, men att Riksdagen i statsbudgeten jör år
22901: dessa brister kan lätt avhjälpas. 1991 på momentet 32.55.42 i til/ägg upp-
22902: Jag föreslår inte att resurser skall tas av an- tar 10 000 000 mark för understöd jör
22903: nan forskning i alternativa förnyelsebara ener- främjande av jorskning och jörsöks-
22904: giformer utan anser att vindkraften i sig är tili- verksamhet inom energihushållningen.
22905:
22906: Helsingfors den 18 september 1990
22907:
22908: Gunnar Jansson
22909: 1870 1990 vp.
22910: 1
22911: Raha-asia-aloite n:o 1757 Suomennos
22912:
22913:
22914:
22915:
22916: Jansson: Määrärahan osoittamisesta energiataloudellisen tutki-
22917: muksen ja koetoiminnan edistämiseen
22918:
22919:
22920: Eduskunnalle
22921:
22922: Tuulivoima on puhdasta, ikuisesti saatavaa sä riittävän mielenkiintoisena tutkimuksen li-
22923: ja vapaata suhdanteiden heilahtelusta. Naapuri- säämiseksi radikaalisti.
22924: maidemme esimerkit osoittavat tuulivoiman Mielestäni myös ympäristötekijät ja työlli-
22925: merkityksen energiataloudessa kasvavan. Sa- syysvaikutukset puhuvat tuulivoiman käyttöä
22926: manaikaisesti Suomi on jäämässä kehityksestä koskevan tutkimuksen lisäämisen puolesta.
22927: jälkeen. Tämä kehitys on katkaistava. Käytettä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22928: vissä olevat mittaukset osoittavat Suomella ole- taen,
22929: van tuulienergiaresursseja, joita voitaisiin käyt-
22930: tää liiketaloudellisesti hyväksyttävin ehdoin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22931: Tutkimusvoimavaramme ovat riittämättömät, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22932: mutta nämä puutteet voidaan helposti korjata. 32.55.42 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
22933: En ehdota resurssien ottamista muulta vaih- energiataloudellisen tutkimuksen ja koe-
22934: toehtoisia uudistuvia energiamuotoja koskeval- toiminnan edistämiseen.
22935: ta tutkimukselta, vaan pidän tuulivoimaa sinän-
22936:
22937: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22938:
22939: Gunnar Jansson
22940: 1990 rd. 1871
22941:
22942: Finansmotion nr 1758
22943:
22944:
22945:
22946:
22947: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag tili Håll Skärgården
22948: Ren rf
22949:
22950:
22951: Tili Riksdagen
22952:
22953: Den snabbt ökande trafiken med framför allt sopmottagningsställen utökas också hela tiden
22954: fritidsbåtar i våra skärgårdsområden gör att av- och upprättandet av dessa drar extra kostnader.
22955: fallsmängderna ökar kraftigt. Risken för ned- Betydande kostnader har föreningen för sina
22956: skräpning av den känsliga skärgårdsmiljön till- tre servicebåtar och för löner och arvoden åt de
22957: tar också. Avfallshantering inom skärgårdsom- ca 120 personer, som under säsongen sköter
22958: rådena handhas under sommartid av föreningen sopstationerna.
22959: Håll Skärgården Ren rf. För att effektivera dess På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
22960: verksamhet är det nödvändigt att se tili att den samt
22961: har effektiv, ändamålsenlig och tillräcklig ut-
22962: rustning samt resurser för avlöning av personal. att Riksdagen i statsbudgeten jör år
22963: Föreningen satsar numera även på attityd- 1991 på momentet 35.11.61 i tillägg upp-
22964: fostran när det gäller nedskräpning och av- tar 450 000 mark tili Håll Skärgården
22965: fallshantering i skärgårdsområdena. Nätet av Ren rf.
22966:
22967: Helsingfors den 18 september 1990
22968:
22969: Gunnar Jansson Boris Renlund
22970: 1872 1990 vp.
22971:
22972: Raha-asia-aloite n:o 1758 Suomennos
22973:
22974:
22975:
22976:
22977: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä
22978: ry:n toiminnan tukemiseen
22979:
22980:
22981: Eduskunnalle
22982:
22983: Nopea, ennen kaikkea vapaa-ajan veneiden näiden perustamisesta aiheutuu ylimääräisiä
22984: aiheuttama liikenteen lisääntyminen saaristo- kustannuksia.
22985: alueillamme lisää jätemääriä huomattavasti. Yhdistykselle aiheutuu huomattavia kustan-
22986: Aran saaristoympäristön roskaantumisriski li- nuksia kolmesta huoltoveneestä ja sesongin ai-
22987: sääntyy niin ikään. Pidä Saaristo Siistinä ry. kana jäteasemia haitavien noin 120 henkilön
22988: hoitaa kesäisin saaristoalueiden jätehuoltoa. palkoista ja palkkioista.
22989: Yhdistyksen toiminnan tehostamiseksi on vält- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22990: tämätöntä huolehtia siitä, että sillä on tehokas, nioittaen,
22991: tarkoituksenmukainen ja riittävä väiineistö se-
22992: kä resursseja henkilöstön palkkaamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22993: Yhdistys harjoittaa nykyään myös saaristo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
22994: alueiden roskaantumista ja jätehuoltoa koske- 35.11.61/isäyksenä 450 000 markkaa Pi-
22995: vaa asennekasvatusta. Jätteiden vastaanotto- dä Saaristo Siistinä ry:n toiminnan tuke-
22996: paikkojen verkostoa laajennetaan jatkuvasti, ja miseen.
22997:
22998: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
22999:
23000: Gunnar Jansson Boris Renlund
23001: 1990 vp. 1873
23002:
23003: Raha-asia-aloite n:o 1759
23004:
23005:
23006:
23007:
23008: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Humppilan työväenta-
23009: lon ikkunoiden uusimiseen
23010:
23011:
23012: Eduskunnalle
23013:
23014: Humppilan Työväenyhdistys ry. on perus- lon tuottojen pienentyessä työväenyhdistys ei
23015: korjannut omistamaansa, vuonna 1923 valmis- voi ottaa remontin jatkamiseen lainapääomaa.
23016: tunutta työväentaloa 1970-luvun alusta alkaen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23017: Talon vesikatto, lämmitysjärjestelmä ja sisätilat nioittaen,
23018: on kunnostettu.
23019: Remontit on rahoitettu osin talon tuotoilla ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23020: osin lainoituksin. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23021: Ensi vuonna on tarkoitus uusia rakennuksen 29.88.53 lisäyksenä 50 000 markkaa
23022: ikkunat. Työn kustannusarvio on noin 75 000 avustuksen myöntämiseksi Humppilan
23023: mk. Yhdistyksen omat varat eivät riitä tämän työväentalon ulkoikkunoiden uusimi-
23024: välttämättömän toimenpiteen tekemiseen. Ta- seen.
23025:
23026: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23027:
23028: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti
23029: 1874 1990 vp.
23030:
23031: Raha-asia-aloite n:o 1760
23032:
23033:
23034:
23035:
23036: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Huhdin työväentalon
23037: tuolien uusimiseen Urjalassa
23038:
23039:
23040: Eduskunnalle
23041:
23042: Urjalan Työväenyhdistys ry:n omistama Työväentalon käytön kannalta välttämätön
23043: Huhdin työväentalo on valmistunut noin vuon- penkkien uusiminen edellyttää velan ottoa. Ti-
23044: na 1912. Talo on erittäin vilkkaassa käytössä. lojen vuokraamisesta saatavat tulot ovat kui-
23045: Järjestötoiminnan lisäksi sitä käytetään häiden tenkin niin pienet, että Työväenyhdistys ei pysty
23046: ja merkkipäivien pitopaikkana, talvisin kunnan lainan koroista ja lyhennyksistä selviytymään.
23047: ainoana elokuvateatterina, viikonloppuisin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23048: nuorten diskoiltoihin jne. nioittaen,
23049: Työväenyhdistys on kunnostanut 1970-80-
23050: lukujen taitteessa talon vesikaton, wc:t sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23051: yleensä sisätiloja. Näihin remontteihin yhdistys 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23052: sai avustusta opetusministeriöltä (25 000 + 29.88.53 lisäyksenä 55 000 markkaa
23053: 30 000 markkaa), jolla katettiin osa korjauksien avustuksen myöntämiseksi Urjalan Työ-
23054: aiheuttamista menoista. Loput rahoitettiin lai- väenyhdistys ry:lle penkkien uusimiseksi
23055: napääomalla. Huhdin työväentaloon.
23056: Ensi vuonna on tarkoitus uusia talon juhlasa-
23057: lin penkit. Saatujen tarjousten mukaan uusimi-
23058: nen maksaa yli 100 000 markkaa.
23059:
23060: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23061:
23062: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti
23063: 1990 vp. 1875
23064:
23065: Raha-asia-aloite n:o 1761
23066:
23067:
23068:
23069:
23070: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Linna -seuralle
23071: Pentinkulman päivien järjestämiseen
23072:
23073:
23074: Eduskunnalle
23075:
23076: Urjalassa on järjestetty vuodesta 1978 lähtien laaja kansallinen kulttuuritapahtuma: kesän
23077: ns. Pentinkulman päivät. Aluksi tapahtuma kirjallisuustapahtumista merkittävin.
23078: keskittyi kirjailija, professori Väinö Linnan Urjalan kunta osallistuu Pentinkulman päi-
23079: tuotannon ja erityisesti Täällä Pohjantähden al- vien rahoitukseen osaltaan. Mutta ilman valtion
23080: la -teoksen ympärille. avustusta tätä kirjallisuustapahtumaa ei pystytä
23081: 1980-luvulla Pentinkulman päivistä on kehit- järjestämään.
23082: tynyt merkittävä ja laaja valtakunnallinen kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23083: jallisuustapahtuma. nioittaen,
23084: Kirjailijat, tutkijat, kriitikot, kirjastoväki ja
23085: äidinkielen opettajat sekä kirjallisuudesta kiin-
23086: nostunut suuri yleisö kokoontuvat vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23087: Urjalaan seminaareihin ja erilaisiin keskustelu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23088: tilaisuuksiin. 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa
23089: Pentinkulman päivien yhteydessä on järjes- avustuksen myöntämiseksi Väinö Linna
23090: tetty myös mm. aloitteleville kirjoittajille oh- -seuralle Pentinkulman päivien järjestä-
23091: jausta. miseen.
23092: Pentinkulman päivät on korkeatasoinen ja
23093:
23094: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23095:
23096: Ilkka Joenpalo Timo Roos Arto Lapiolahti
23097: 1876 1990 vp.
23098:
23099: Raha-asia-aloite n:o 1762
23100:
23101:
23102:
23103:
23104: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Suomen uusien
23105: ratayhteyksien suunnittelutyöhön
23106:
23107:
23108: Eduskunnalle
23109:
23110: Parhaillaan selvitetään valtatien n:o 2 (Hel- tykset. Satakunnassa ja erityisesti Porissa on
23111: sinki-Forssa-Pori) kehittämistarpeita ja nähty alueen kehittymisen kannalta tärkeäksi
23112: aluevarauksia. Liikennemäärät osoittavat, että saada nykyistä lyhyempi ja nopeampi rauta-
23113: osa tiestä tulee rakentaa moottoritietasoiseksi, tieyhteys Helsinkiin.
23114: osa moottoriliikennetieksi ja osassa riittänee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23115: tien perusparantaminen. nioittaen,
23116: Selvitystyötä ovat tekemässä valtatien n:o 2
23117: varrella olevat kaupungit, alueen seutukaavalii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23118: tot ja tiehallitus. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23119: Maantieyhteyden parantamisen selvitystyön 31.58.62 lisäyksenä 2500000 markkaa
23120: ohessa tulisi selvittää myös rautatieyhteyden käytettäväksi Länsi-Suomen uusien ra-
23121: Pori-Forssa-(Riihimäki)-Helsinki edelly- tayhteyksien suunnittelutyöhön.
23122:
23123: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23124:
23125: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti
23126: 1990 vp. 1877
23127:
23128: Raha-asia-aloite n:o 1763
23129:
23130:
23131:
23132:
23133: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Suomen maa-
23134: kaasuputken rakentamiseen
23135:
23136:
23137: Eduskunnalle
23138:
23139: Maakaasuputken rakentamisesta Länsi-Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23140: meen (ja sieltä edelleen Ruotsiin) on olemassa nioittaen,
23141: useita selvityksiä, monia myönteisiä periaate-
23142: päätöksiä jne. Tärkein, itse putken rakentami-
23143: nen puuttuu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23144: Rakentamispäätösten jatkuva siirtyminen on 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
23145: aiheuttanut mm. Forssan kaupungille taloudel- markan määrärahan käytettäväksi Rii-
23146: lisia menetyksiä kaupungin lämpövoimalahank- himäen ja Turun välisen maakaasuput-
23147: keen siirtyessä odoteltaessa maakaasuputken ken rakentamiseen tarvittavan rahoituk-
23148: rakentamispäätöstä. sen korkotukeen.
23149: Maakaasuputken rakentamiseksi Riihimäeltä
23150: Forssan kautta Länsi-Suomeen tulisi budjettiin
23151: varata korkotukimääräraha.
23152:
23153: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23154:
23155: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti
23156:
23157:
23158:
23159:
23160: 43 200052Y
23161: 1878 1990 vp.
23162:
23163: Raha-asia-aloite n:o 1764
23164:
23165:
23166:
23167:
23168: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan kehräämö-
23169: alueen peruskorjaustöihin
23170:
23171:
23172: Eduskunnalle
23173:
23174: Keskellä Forssaa sijaitsevan kehräämöalueen miljoonaa markkaa. Tehdasrakennuksissa toi-
23175: rakentaminen alkoi vuonna 1846 ruotsalaissyn- mii tällä hetkellä mm. kaupunginkirjasto, keila-
23176: tyisen Axel W. Wahrenin toimesta. Ensimmäis- halli, kaksi museota, kansalaisopisto ja useita
23177: ten rakennusten suunnittelijana toimi tukhol- pienyrityksiä.
23178: malainen Ahlström. Peruskorjaamattomien tehdasrakennusten kun-
23179: 1850-luvulla kehräämöä laajennettiin useaan to on huono. Jotta ne säilyisivät, peruskorjausta
23180: otteeseen. Laajennukset suunnitteli arkkitehti tulisi voida jatkaa.
23181: G. T. Chiewitz, jonka vaikutus Forssan raken- Forssan kaupungin mahdollisuudet vastata
23182: netun ympäristön muotoutumiseen viime vuosi- yksin suojelun edellyttämän peruskorjauksen
23183: sadalla oli merkittävä. rahoituksesta ovat heikentyneet.
23184: Alueella on useita tehdasrakennuksia, yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23185: teensä n. 25 000 neliömetriä lattiapinta-alaa, nioittaen,
23186: sekä vesivoimalalaitos.
23187: Tämä teollisuushistoriallisesti merkittävä
23188: alue on määrätty valtakunnalliseksi suojelukoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23189: teeksi. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23190: Forssan kaupunkion-vuonna 1982 solmi- 3 250 000 markkaa Forssan kehräämö-
23191: tun kaupan jälkeen - käyttänyt rakennusten alueen peruskorjaukseen.
23192: peruskorjaukseen rahaa lähes kolmekymmentä
23193:
23194: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23195:
23196: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti
23197: 1990 vp. 1879
23198:
23199: Raha-asia-aloite n:o 1765
23200:
23201:
23202:
23203:
23204: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvitykseen kansalais-
23205: ten lakimääräisten etujen käyttämättä jättämisestä
23206:
23207:
23208: Eduskunnalle
23209:
23210: Vuosittain jää nostamatta niin eläkkeitä kuin kin voisivat tarvitessaan saada apua, pitäisi kai-
23211: muitakin lain määräämiä etuuksia huomattavia kissa kunnissa olla tähän tehtävään koulutettua
23212: summia. Näiden etujen saajat ovat usein suuris- väkeä ja niin, että heidät myös tarvitessaan kan-
23213: sa vaikeuksissa eläviä kansalaisia, joilla eri syis- salainen tavoittaa.
23214: tä ei ole tietoa etuuksistaan tai mahdollisuutta Tämän kasvavan ongelman selvittämiseksi
23215: hoitaa näiden nostamista. ehdotamme,
23216: Lisäksi varsin monet vaikeuksissa elävät kan-
23217: salaiset eivät tiedä, mistä voisivat saada neuvoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23218: ja apua silloin, kun sitä kipeästi tarvitsevat. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23219: Suomalainen käytäntö on näissä asioissa niin markkaa sen ongelman selvittämiseen,
23220: monimutkainen, että siihen törmää usein sellai- joka johtaa lain määräämien etujen
23221: nenkin henkilö, jolla on mahdollisuuksia ja tar- käyttämättä jättämiseen siksi, että niitä
23222: moa etujensa valvontaan. Jotta kaikkein vai- ei tunneta tai muista syistä.
23223: keimmassa asemassa olevat ja varattomimmat-
23224:
23225: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23226:
23227: Anna-Liisa Jokinen Pauli Uitto Raila Aho
23228: Pertti Lahtinen Pekka Leppänen Timo Laaksonen
23229: Heli Astala Jarmo Wahlström Vappu Säilynoja
23230: Lauha Männistö Claes Andersson
23231: 1880 1990 vp.
23232:
23233: Raha-asia-aloite n:o 1766
23234:
23235:
23236:
23237:
23238: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen korko-
23239: tuen ylimääräiseksi korottamiseksi
23240:
23241:
23242: Eduskunnalle
23243:
23244: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, jonka tukea siten, että 50 000 markan lainasta makse-
23245: perustoimeentuloturva perustuu lainajärjestel- taan korkoja kuukaudessa yli 200 markkaa.
23246: mään. Menettelyä ei voida pitää oikeudenmu- Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu-
23247: kaisena, koska pitkä ja velkaannuitava koulu- misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysy-
23248: tus ei enää takaa korkeampaa ansiotasoa kuten vä ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää
23249: muutama vuosikymmen sitten. Työpaikan epä- lisäämällä opintorahaa. Paljon velkaantunei-
23250: varmuus yhdessä korkeiden opintovelkojen den opiskelijoiden opiskeluedellytysten palaut-
23251: kanssa lisää korkea- tai keskiasteen koulutuk- tamiseksi tarvitaan kuitenkin nopeampia toi-
23252: seen lähteneitten sosiaalis-taloudellista turvat- menpiteitä.
23253: tomuutta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23254: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskeli- nioittaen,
23255: jat ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvau-
23256: tuneet ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23257: lanne muodostaa kierteen, jossa valmistuminen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23258: siirtyy yhä kauemmaksi ja tulee yhä vaikeam- 29.39.52 lisäyksenä 200 000 000 mark-
23259: maksi, koska täysipäiväiseen opiskeluun ei ole kaa käytettäväksi opintotukilain (28172)
23260: mahdollisuuksia. Esimerkiksi opintolainojen mukaisen opintolainojen korkotuen yli-
23261: korko alentaa ajan oloon käytettävissä olevaa määräiseen korottamiseen.
23262:
23263: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23264:
23265: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Asko Apukka
23266: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
23267: 1990 vp. 1881
23268:
23269: Raha-asia-aloite n:o 1767
23270:
23271:
23272:
23273:
23274: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan ylimääräi-
23275: siin lisiin puolison ja vanhempien tulojen tarveharkinnan pois-
23276: tamiseen osana perusturvauudistusta
23277:
23278: Eduskunnalle
23279:
23280: Vasemmistoliiton ja Suomen Keskustan yh- Lakialaitteessa opintotuen tarveharkintape-
23281: teisessä lakialaitteessa ehdotetaan tasoltaan ny- rusteita muutettaisiin niin, ettei kotona asuvan,
23282: kyistä paremman ja yhtenäisen perusturvan ai- mutta täysi-ikäisen opiskelijan vanhempien ta-
23283: kaansaamista. Tämä raha-asia-aloite perustuu loudellinen asema vaikuta opintotukeen. Myös
23284: lakialoitteen sisältämiin ehdotuksiin ensimmäi- puolison tuloihin kohdistuva tarveharkinta
23285: sen vuoden osalta. poistettaisiin. Nämä uudistukset edellyttävät
23286: Lakialaitteessa opintotukea kehitettäisiin si- muutoksia opintotukilain (28/72) 3 §:ään. Täs-
23287: ten, että 18 vuotta täyttäneille, kodin ulkopuo- sä raha-asia-alaitteessa ehdotetaan määrärahaa
23288: lella asuville maksettavaa opintorahan perus- tämän tarveharkinnan purkamiseen.
23289: asaa nostettaisiin yhteensä 500 markalla kuu- Ehdotamme,
23290: kaudessa. Näin perusosa suurin piirtein kaksin-
23291: kertaistettaisiin. Sen uusi taso olisi opiskelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23292: muodosta riippuen tässä vaiheessa noin 1 000 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
23293: markkaa kuukaudessa tai vähän sen alle. Mark- 29.39.55 lisäyksenä 62 000 000 markkaa
23294: kamäärien korottaminen ei edeliytä opintotuki- opintorahan ylimääräisiin /isiin, mistä
23295: lain muuttamista, koska lain 10 §:n (36/81) 2 12 000 000 markkaa perusteissa maini-
23296: momentin mukaan perusosan enimmäismäärät tun puolison tulojen tarveharkinnan ja
23297: vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja menoar- 50 000 000 markkaa vanhempien tulojen
23298: viossa. - Tässä raha-asia-alaitteessa ei näitä tarveharkinnan poistamiseen osana pe-
23299: muutoksia ehdoteta, vaan ne on tehty toisessa rusturvauudistusta 1 päivästä syyskuuta
23300: raha-asia-aloitteessa. 1991 lukien.
23301:
23302: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23303:
23304: Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson Jukka Roos
23305: Raila Aho Pertti Lahtinen Pekka Leppänen
23306: Timo Laaksonen Heli Astala Jarmo Wahlström
23307: Vappu Säilynoja Lauha Männistö
23308: 1882 1990 vp.
23309:
23310: Raha-asia-aloite n:o 1768
23311:
23312:
23313:
23314:
23315: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän
23316: maksamiseksi ympärivuotisena
23317:
23318:
23319: Eduskunnalle
23320:
23321: Asuminen on opiskelijan suurimpia ongel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23322: mia: varsinkin vuokra-asuntoja on vähän ja ne
23323: ovat kalliita. Opiskelijoille myönnetään opinto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23324: tuen opintorahan yhteydessä asumislisää opis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23325: kelukuukausilta, pääsääntöisesti yhdeksältä 29.39.55 62 000 000 markkaa opinto-
23326: kuukaudelta vuodessa. Opiskelijoiden asumista tuen asumislisän maksamiseksi ympäri-
23327: tulisi kuitenkin tukea ympärivuotisesti kuten vuotisena 1. 7.1991 alkaen.
23328: kunnallisen asumistuen piirissä olevienkin asu-
23329: mista. Asumislisää tulee maksaa ympärivuoti-
23330: sena.
23331:
23332: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23333:
23334: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
23335: Pekka Leppänen Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
23336: Claes Andersson
23337: 1990 vp. 1883
23338:
23339: Raha-asia-aloite n:o 1769
23340:
23341:
23342:
23343:
23344: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihikosken ala-asteen
23345: koulun laajentamiseen ja perusparantamiseen
23346:
23347:
23348: Eduskunnalle
23349:
23350: Pöytyän Riihikosken ala-asteen laajennus ja mättömän hankkeen kiirehtimistä puoltavat
23351: perusparannus on jo monia vuosia ollut välttä- kaikki tosiasiat. Riihikosken ala-asteen koulu-
23352: mättä toteuttamisen tarpeessa. Asiaa on pyritty olot ovat alapuolella kaiken sen vaatimustason,
23353: edistämään ja kiirehtimään, koska alueen väki- jota Suomessa pidetään välttämättömänä. Yli
23354: luvun kasvu ja muut kehityksen näkymät vaati- puolet tarvittaisiin lisää nykyisiin tiloihin, jotta
23355: vat kouluolojen saattamista ajan vaatimusten kouluolot saataisiin toimiviksi Pöytyän Riihi-
23356: tasolle. koskella.
23357: Jo siinä vaiheessa, kun kyseinen koulutalo Edellä mainituista syistä tulee Riihikosken
23358: pitkän kamppailun jälkeen rakennettiin, se voi- ala-asteen laajennus- ja perusparannustöihin
23359: tiin todeta liian ahtaaksi ja vaatimattomaksi. ryhtyä ensi tilassa. Siksi ehdotamme,
23360: Kaiken lisäksi alkuperäistä suunnitelmaa vie-
23361: lä karsittiin ylemmissä portaissa, minkä seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23362: rauksena Riihikosken ala-asteen koulu oli jo 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23363: valmistuessaan liian ahdas. Alueen väestömää- 29.46.53 6 000 000 markkaa Riihikos-
23364: rän kasvu ja yritystoiminnan lisääntyminen Rii- ken ala-asteen koulun laajentamiseen ja
23365: hikaskeila ovat kiirehtineet koulun laajentamis- perusparannustöihin.
23366: ta jo parin vuosikymmenen ajan. Tämän välttä-
23367:
23368: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23369:
23370: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
23371: 1884 1990 vp.
23372:
23373: Raha-asia-aloite n:o 1770
23374:
23375:
23376:
23377:
23378: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan
23379: koulutuksen resursseihin
23380:
23381:
23382: Eduskunnalle
23383:
23384: Terveydenhuoltoalan opiskelijat opiskelevat mukaisesti siten, että vuonna 2000 ennustetaan
23385: ahtaissa ja varusteiltaan puutteellisissa tiloissa. aloituspaikkoja terveydenhuoltoalalle olevan n.
23386: Vanhat oppilaitokset kärsivät suuresta tila- ja 12 000. Tämä merkitsee valtavaa lisäystä ja sa-
23387: resurssipulasta, uudet oppilaitokset on mitoitet- malla vaativaa suunnittelua resurssien paranta-
23388: tu aivan liian pienille opiskelijamäärille. Oppi- miseksi ja tasapuoliseksi jakamiseksi.
23389: laitosten resursseja suunniteltaessa ja kohden- Opiskelijamäärän kasvun lisäksi opiskeluaika
23390: nettaessa ei ole riittävästi otettu huomioon opis- on pidentynyt 1 Yz vuodesta 2 Y2 vuoteen sekä
23391: kelijamäärän kasvua. 2 Y2 vuodesta 3 Yz tai 4 Yz vuoteen pohjakoulu-
23392: Opetuksesta noin puolet on käytännön opis- tuksesta riippuen. Pidentynyt opiskeluaika on
23393: kelua, joka aikaisemmin suoritettiin eri perusteltu kasvavien ammattitaitovaatimusten
23394: terveyden- ja sosiaalihuollon pisteissä. Edelly- ja terveydenhuoltoalan tehtävänkuvien laajen-
23395: tyksenä käytännön opetuksen toteuttamiselle tumisen tähden.
23396: oppilaitoksissa on välineistön lisääminen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23397: ajanmukaistaminen, tilojen lisääminen sekä nioittavasti,
23398: ammattitaitoisten opettajien koulutuksen lisää-
23399: minen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23400: Vuonna 1988 terveydenhuoltoalan opiskeli- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
23401: joita oli maassamme n. 17 600. Tällä hetkellä markan määrärahan terveydenhuolto-
23402: heitä on n. 21 000 ja vuonna 1992 n. 26 000. alan oppilaitosten välineistön ja kalus-
23403: Aloituspaikkoja lisätään työelämän tarpeen teiden uusimiseen ja lisäämiseen.
23404: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23405:
23406: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
23407: Asko Apukka Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä
23408: Claes Andersson
23409: 1990 vp. 1885
23410:
23411: Raha-asia-aloite n:o 1771
23412:
23413:
23414:
23415:
23416: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tiedekauppa ry:n tuke-
23417: miseen
23418:
23419:
23420: Eduskunnalle
23421:
23422: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan
23423: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- rakenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalais-
23424: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perus- ryhmille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tut-
23425: tuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen kimusta keskeisiksi koettujen yhteiskunnallis-
23426: merkitys myös maamme taloudelle ja kansain- ten kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen
23427: väliselle kilpailukyvylle kasvaa. on oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät
23428: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä pysty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja
23429: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa.
23430: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin vält- Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan
23431: tämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä kes- vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä
23432: keisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymyk- oleva tiedekauppaorganisaatio, joka tarjoaisi
23433: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa kaikille kansalaisille ja voittoa tuottamattomille
23434: koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen yhteisöille mahdollisuuden tilata tutkimusta yli-
23435: kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus opistojen piiristä keskeisiksi kokemiensa ongel-
23436: saada tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisis- mien ratkaisemiseksi. Esimerkkejä tästä on lä-
23437: tä yhteiskunnallisista ongelmista? hinnä ympäristönsuojelun alueella, esim. Hel-
23438: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh- singin tiedekaupan käynnissä oleva saaristotut-
23439: jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu- kimus.
23440: teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on Tiedekauppatyyppisten projektien edistämi-
23441: perusteltu sen taloudellisella hyödyllä. Näin kä- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutki-
23442: sitys tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä muksen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan ta-
23443: on kohtalokkaalla tavalla kaventumassa. loudelliseen hyötyintressiin.
23444: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23445: lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai- nioittaen,
23446: sia, että niitä ei voida arvioida välittömän hyö-
23447: dyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23448: suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23449: kaisuuteen, työn inhimillistämiseen yms. liitty- 29.88.53 lisäyksenä 400 000 markkaa
23450: vät pyrkimykset. Myös tieteen sisäinen kehitys- Tiedekauppa ry:n tukemiseen.
23451: logiikka on sellainen, että sen välitön arviointi
23452: ja ennustaminen on asiallisesti mahdotonta.
23453:
23454: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23455:
23456: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
23457: Asko Apukka Pekka Leppänen
23458: Esko-Juhani Tennilä
23459: 1886 1990 vp.
23460:
23461: Raha-asia-aloite n:o 1772
23462:
23463:
23464:
23465:
23466: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien tukemi-
23467: seen sekä teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehankintoihin
23468:
23469:
23470: Eduskunnalle
23471:
23472: Ammattimaiset teatteriryhmät ovat kahden toman suureksi tulonmuodostuksessa muihin
23473: vuosikymmenen aikana luoneet tiiviin yleisö- teatterityyppeihin, alhaiseen lipunhintaan ja
23474: suhteen kohderyhmiinsä ja vakiintuneen toi- pieneen henkilökuntaan nähden. Se on merkin-
23475: minnallisen aseman teatterikenttäämme, vaikka nyt myös perus- ja samapaikkaisen palkka-
23476: niiden julkisen tuen kehitys ei ole vastannut nii- politiikan jälkeenjääneisyyttä ja työntekijöi-
23477: den valtakunnallista ja teatterikasvatuksellista den vanhuudenturvan järjestämisen mahdot-
23478: merkitystä, saatikka ryhmien omia taloudellis- tomuutta.
23479: taiteellisia kehitystarpeita. Tähän kiinnitti yksi- Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel-
23480: mielisesti huomiota jo opetusministeriön asetta- le 1989 esitettiin "teatteriryhmien tukemiseen"
23481: ma teattereiden valtionosuustyöryhmä, joka 3 200 000 mk. Se merkitsi lisäavustuksen huo-
23482: muistiossaan vuonna 1983 esitti teatteriryhmille mioon ottaen vähennystä 200 000 mk
23483: 1 miljoonan markan tasokorotusta seuraavan (-5,9 %). Tämän määrärahan jaon piiriin on
23484: vuoden budjettiin. Tällainen tasokorotus on otettu 3 uutta teatteria, yhteismäärän ollessa 12
23485: toistuvasti jäänyt muiden teatterialan uudis- teatteria.
23486: hankkeiden varjoon. "Teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehan-
23487: Valtioavun piirissä olevien teatteriryhmien kintoihin" esitettiin 680 000 mk, jossa oli lisä-
23488: (12 teatteria vuonna 1988) toimintavolyymi vas- avustuksen huomioon ottaen vähennystä 50 000
23489: taa 15 OJo :a teattereittemme vuosittaisista esitys- mk (-6,8 %). Tuki kohdistuu välittömiin kier-
23490: kerroista ja koko katsojamääristä. Se saavute- tuekuluihin, kuten matka-, kuljetus- ja päivära-
23491: taan raskaissa kiertueolosuhteissa eri puolilla hakustannuksiin, joiden välittömät menoerät
23492: Suomea, kokonaisohjelmiston suuntautuessa ovat jatkuvasti kohonneet. Verouudistuksen si-
23493: pääosin lapsille ja nuorille. Toiminnan laajuu- sältämä kokopäivärahojen verollisuus tulee
23494: desta ja vakinaisuudesta huolimatta teatteriryh- erittäin kipeästi koskemaan kiertuetyötä tekeviä
23495: mien valtion toiminta-avustuksen suhteellinen teatteriryhmiä. Tuki ei muutenkaan riitä täysi-
23496: osuus teattereiden saamasta valtionavusta on määräisesti kattamaan näitä kuluja, lisäksi
23497: jatkuvasti laskenut. Hallituksen budjettiesityk- työntekijöille kiertämisen aiheuttamaa rasitetta
23498: sessä vuodelle 1989 se on vain 2,8 %, kun esi- ei teatteriryhmissä pystytä alueteattereiden ta-
23499: merkiksi toiminta-ajatukseltaan niihin verratta- voin korvaamaan erityisellä ns. rasitelisällä.
23500: vien harvalukuisempien alueteattereiden (8 teat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23501: teria) osuus on 20,5 % ja kolmen lastenteatterin nioittaen,
23502: osuus 4,8 %. Myös teatteriryhmien saama
23503: markkamääräinen avustus on laskenut: vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23504: 1984 3 800000 mk ja vuoden 1989 budjettiesi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23505: tyksessä 3 200 000 mk, vaikka tuen jakajien 29.90.52 1 JOO 000 markkaa teatteriryh-
23506: määrä on säilynyt samana. mien tukemiseen sekä teatteriryhmien
23507: Julkisen tuen riittämättömyys on nostanut kiertuetukeen ja laitehankintoihin.
23508: teatteriryhmien oman tulosvastuun kohtuut-
23509:
23510: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23511:
23512: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
23513: Asko Apukka Pekka Leppänen
23514: Esko-Juhani Tennilä
23515: 1990 vp. 1887
23516:
23517: Raha-asia-aloite n:o 1773
23518:
23519:
23520:
23521:
23522: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten ostamiseksi
23523: taloudellisissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta
23524:
23525:
23526: Eduskunnalle
23527:
23528: Työttömyyden johdosta ovat eri alojen tai- velvollisuus vuokrien ja ruokalaskujen suhteen
23529: teentekijät joutuneet suuriin taloudellisiin vai- säilyy. Kuitenkin tulosten odotukset säilyvät,
23530: keuksiin. Erityisen raskaana tämän työttömyy- vaikka taloudellista mahdollisuutta luovaan
23531: den lajin ovat kokeneet myös kuvataiteilijat. työhön ei kannusta se varmuus, että kukaan ei
23532: Taiteilijanpalkan maksaminen olisi eräs muoto tällaisena aikana osta tai tarvitse mitään. Siitä
23533: ratkaista ongelma, mutta tällä ratkaisulla saat- syystä olisi valtion toimesta tutkittava mahdol-
23534: taa olla se vaikutus, että siitä osallisiksi tulisivat lisuuksia taideteosten hankintaan erilaisiin val-
23535: ensi sijassa juuri ne, joilla entisestäänkin on tur- tion laitoksiin, mutta myös kunnille tulisi antaa
23536: vallinen asema ja vähintään kohtalaiset tulot. aikaisempaa enemmän määrärahoja taideteos-
23537: Kuitenkaan juuri nuoret, vasta opintonsa ten hankintaan. Näillä toimenpiteillä voitaisiin
23538: päättäneet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmil- tukea nuoria, vaikeuksissa olevia taiteenteki-
23539: la portailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa jöitä.
23540: taloudellisissa vaikeuksissa, ja heille tulisi löy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23541: tää paremmin ja useammalle sopivia ratkaisuja nioittaen,
23542: työnsä jatkamiseksi ja oman alansa edelleen ke-
23543: hittämiseksi, sillä juuri tätä työttömien joukkoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23544: syrjitään täydellisesti myös työttömyysapujen 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
23545: ja -tukien suhteen. Päinvastoin itsenäisen yrit- markkaa taideteosten ostoon taloudelli-
23546: täjän jokakuukautinen verolappu tulee tyhjää- sissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta.
23547: kin tyhjempään taiteentekijän kotiin ja maksu-
23548:
23549: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23550:
23551: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Asko Apukka
23552: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
23553: Jukka Roos
23554: 1888 1990 vp.
23555:
23556: Raha-asia-aloite n:o 1774
23557:
23558:
23559:
23560:
23561: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä tekevien
23562: kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen
23563:
23564:
23565: Eduskunnalle
23566:
23567: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansa- voidaan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestö-
23568: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- jen kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen
23569: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- työtä olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien
23570: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viralli- palkkaamisen mahdollisuus kansalaisjärjestöil-
23571: set ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuurityön le valtion tuella olisi asia järjestettävissä.
23572: muodot eivät yllä. Tämä pelkästään harrasteli- Vakavaksi muodostuneet nuorisotyöttömyy-
23573: javoimin ja usein varsinaisen ansiotyön ohella den seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuria-
23574: hoidettu kulttuuritoiminta on juuri sitä työtä, kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vai-
23575: joka tehokkaimmin tavoittaa kansan syvät rivit keuksien voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mah-
23576: ja suo osallistumisen mahdollisuuden yhä laa- dollinen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuo-
23577: jemmille ryhmille. Tämän toiminnan merkitys risoon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää.
23578: lisääntyy, ja siksi sille tulisi suoda nykyistä pa- Tässä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomio-
23579: remmat mahdollisuudet hoitaa vaativaa tehtä- ta juuri niihin järjestöihin ja siihen toimintaan,
23580: väänsä. joka vaikuttaa nuorten vapaa-ajan käyttöön,
23581: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- sillä tällä toiminta-alueella voidaan työttömyy-
23582: työstä mainittakoon Kansantanssi-ja Lauluyh- destä kärsiviä nuoria vetää mielekkään toimin-
23583: tye Turun Kiikurit, jonka ohjelma ja toiminta nan piiriin ja työttömyystilanteessa välttämät-
23584: tunnetaan laajalti jopa maamme rajojen ulko- tömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta tämä
23585: puolellakin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien työttömien nuorten tukeminen toveripiirin
23586: ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kansantans- avulla saadaan onnistumaan, asettuu ohjaajan
23587: sin harrastajia, jotka säännöllisellä harjoittelul- tehtävä entistä keskeisemmäksi. Se merkitsee,
23588: la ovat kehittäneet monitaitoisen ja -lukuisen että näin laajaa vastuuta ei voida hoitaa saman-
23589: nuorisoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja musiikkioh- aikaisesti ansiotyön ohella. Tästä syystä kansa-
23590: jelman harjoittelu vaatii myös asiantuntevaa laisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaus on
23591: ohjausta, joka on ansiotyönsä ohella tehtävää noussut esiin entistä kipeämpänä ja vaativam-
23592: haitavien ohjaajien harteilla. pana.
23593: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23594: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja
23595: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23596: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
23597: netaan vaikeana ongelmana, ja sen voittamisek- markkaa eräiden arvokasta nuorisotyö-
23598: si etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus eri- tä tekevien kansalaisjärjestöjen kulttuu-
23599: laisia kulttuurien harrastusmuotoja kohtaan riohjaajien palkkaukseen.
23600:
23601: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23602:
23603: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
23604: Asko Apukka Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä
23605: Claes Andersson Jukka Roos
23606: 1990 vp. 1889
23607:
23608: Raha-asia-aloite n:o 1775
23609:
23610:
23611:
23612:
23613: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantoliiton toimin-
23614: nan tukemiseen
23615:
23616:
23617: Eduskunnalle
23618:
23619: Vuosi 1987 oli esperantisteille erityisen tär- "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
23620: keä, koska sinä vuonna tuli kuluneeksi 100 noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 koh-
23621: vuotta esperanton ensimmäisen oppikirjan il- dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa
23622: mestymisestä ja kaikkialla maailmassa vietettiin hallitus Suomen Esperanto-opiston avustuksen
23623: kielen satavuotisjuhlaa. pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan suurui-
23624: Vuoden kansainväliset päätapahtumat olivat sena.''
23625: 72. esperanton maailmankongressi Varsovassa Ed. Turunen huomauttaa summan olleen
23626: 25.7.-1.8.1987 ja Zagrebissa, Jugoslaviassa aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu-
23627: 2.-9.8. vietetty kulttuurijuhla "Sata vuotta es- donneen mainittuun 2 600 markkaan, "jollaise-
23628: perantokulttuuria". Varsovan kongressissa oli na se on ollut jo useita vuosia".
23629: 6 000-8 000 osanottajaa, heidän joukossaan n. Todettuaan esperantokielen harrastuksen
23630: 200 suomalaista. maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh-
23631: Juhlavuoden päätapahtumat Suomessa olivat dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo-
23632: 12.-18.7. kansainvälinen esperantoviikko ja menoarvioon Suomen Esperanto-opiston toi-
23633: Hangossa ja Suomen esperantoliiton syyspäivät minnan tukemiseksi 247 400 markan suuruisen
23634: Tampereella 12.-13.9.1987. lisämäärärahan.
23635: Vihdoinkin on tullut aika korjata se vakava Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina
23636: puute, jota valtiovallan suunnalta on kohdistet- vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin
23637: tu siihen arvokkaaseen työhön, jota Esperanto- pois päiväjärjestyksestä.
23638: liitto ja esperantistit suorittavat. Paljon vähäi- Maassamme vireästi toimiva esperantoliike
23639: sempää merkitystä omaavat erilaiset järjestöt on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen
23640: ovat jo kauan olleet valtion tuen piirissä jatku- keskuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto
23641: vasti. ry., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa
23642: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa.
23643: eduskunta myönsikin valtionapua kansainväli- Niinpä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969 es-
23644: sen kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperan- perantistien 54. kansainvälisen kongressin, jon-
23645: to-opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös val- ka avajaiset pidettiin mainitun vuoden heinä-
23646: tion vuoden 1921 tulo- ja menoarvion yhteydes- kuussa Helsingin Messuhallissa. Kongressin yh-
23647: sä. Aiheena sille oli seuraavana vuonna (1922) teydessä järjestettiin useita joukkoretkeilyjä
23648: Suomessa pidettävä 14. kansainvälinen esperan- maan pohjoisosiin, järvialueelle ym. Turussa
23649: tokonferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli jatkui tuon kongressiviikon jälkeen vielä viiden
23650: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, herätti päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivälehtien
23651: tuhannen ulkomaalaisen kongressivieraan maa- mukaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittävä
23652: hamme tulo ja heidän täällä suorittamansa mo- kansainvälinen kongressi oli sen kesän suurin
23653: net retkeilyt ansaittua huomiota. maassamme.
23654: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperan- Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
23655: toliikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarvios- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
23656: sa. Vielä toisen maailmansodan jälkeen, loka- työväenopistoissamille esperantokieltä. Turun ja
23657: kuussa 1948, jätti silloinen kansanedustaja Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
23658: V. K. Turunen eduskunnalle raha-asia-aloit- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
23659: teen, jossa sanottiin mm.: nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
23660: 1890 1990 vp. -RA n:o 1775
23661:
23662: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monis- nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hyväk-
23663: sa maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuk- si lienee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
23664: siin perustuen "Esperanto sopii kouluhallituk- Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
23665: sen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
23666: peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan. . . Eri- tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos-
23667: koiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperantoa tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvä-
23668: voida opettaa sekä peruskoulussa että lukiossa, listen yhteyksien laajentaminen on antanut heil-
23669: katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset 30.7. le hyvin paljon, ja tämän vuoksi he haluavat
23670: 1974) asian kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla
23671: Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varas- kansalaisilla olisi samat mahdollisuudet.
23672: sa toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kui- Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon,
23673: tenkaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimin- että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin-
23674: tansa tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainit- kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion-
23675: takoon seuraava tapaus. Suomen esperantoliik- apua, ehdotamme,
23676: keen edustajina matkusti vuonna 1974 heinä-
23677: kuun lopussa Hampurissa pidettyyn 59. kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23678: sainväliseen esperantokongressiin seitsemän- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23679: kymmentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse 29.99.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23680: henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja Esperantoliiton toiminnan tukemiseen.
23681: koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai-
23682:
23683: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23684:
23685: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
23686: Asko Apukka Pekka Leppänen
23687: Esko-Juhani Tennilä
23688: 1990 vp. 1891
23689:
23690: Raha-asia-aloite n:o 1776
23691:
23692:
23693:
23694:
23695: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 2255 perus-
23696: parantamiseen
23697:
23698:
23699: Eduskunnalle
23700:
23701: Riihikoskelta Lankkisten kautta Kyröön joh- jamat toimivat kolmoiskeskuksina. Tämä ja
23702: tava maantie n:o 2255 on niin heikkokuntoinen mm. kuntien välinen runsas yhteistoiminta ai-
23703: soratie, että lähes kaikki liikenne suuntautuu heuttaa varsin runsaasti päivittäistä liikennetar-
23704: joko Jalkalan paikallistien kautta (n. 12,5 km), vetta kuntakeskusten välillä.
23705: tai Pöytyän kirkonkylän kautta, jolloin matka Sairaala-, terveyskeskus- ja koulukuljetukset
23706: on n. 14 kilometriä. joudutaan hoitamaan kohtuuttoman pitkän ja
23707: Maantie n:o 225 Kyröstä Karhunojalie on pe- huonokuntoisen tieväylän kautta, mikä puoles-
23708: rusparannettu ja päällystetty v. 1985. taan lisää matkakustannuksia huomattavasti.
23709: Suora tieyhteys Karhunajalta Riihikoskelie Tuskin muualta koko Suomesta löytyy yhtään
23710: lyhentäisi Karinaisten kuntakeskuksen Kyrön ja vastaavanlaista epäkohtaa.
23711: Pöytyän kuntakeskuksen Riihikosken välistä Ns. poikittaisliikenneyhteyksien parantami-
23712: matkaan. 8 kilometriin. Tien parantaminen to- sella olisi merkitystä myös seudullisen liikenteen
23713: teutettaisiin osaksi parantamalla Karhunojan ja kannalta Salon seudulta Yläneelle, Säkylään ja
23714: Lankkisten välistä maantietä ja pääosaltaan ra- Satakunnan suuntaan.
23715: kentamalla Vistolan ja Riihikosken välinen Ehdotamme,
23716: osuus (n. 3,5 km) kokonaan uuteen paikkaan.
23717: Aurajoen ylitse johtava maantiesilta joudutaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23718: uusimaan lähivuosina. Tässä yhteydessä olisi 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23719: selvitettävä Riihikosken ja Kyrön välisen tieyh- markkaa Riihikoske/ta Lankkisten kaut-
23720: teyden kokonaisratkaisu pitemmällä tähtäyk- ta Kyröön johtavan tien n:o 2255 paran-
23721: sellä. tamisen aloittamiseen sekä tien oikaise-
23722: Seutukaavallisten suunnitelmien mukaan Au- miseen.
23723: ran, Karinaisten ja Pöytyän kuntien keskustaa-
23724:
23725: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23726:
23727: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
23728: Esko-Juhani Tennilä Jukka Roos
23729: 1892 1990 vp.
23730:
23731: Raha-asia-aloite n:o 1777
23732:
23733:
23734:
23735:
23736: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poikittaisteiden suun-
23737: nitteluun ja rakentamiseen Turun tiepiirin alueella
23738:
23739:
23740: Eduskunnalle
23741:
23742: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen takaisia, mutta varoja näiden kohteiden toteut-
23743: varsinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi tamiseen ei ole valtion tulo- ja menoarvioon
23744: on jäänyt jälkeen siitä tarpeesta, jonka muu ke- saatu.
23745: hitys on tuonut mukanaan. Erityisesti Turun Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyttää
23746: tiepiirin alueella on tässä suhteessa paljon puut- kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtautu-
23747: teita. mista Turun tiepiirin alueen poikittaistieverkos-
23748: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palvele- ton ja muiden paikallisten yhteyksien rakenta-
23749: van nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta sä- miseen ja kehittämiseen. Suhteellisen vähillä
23750: teittäisesti muuhun Suomeen johtavien teiden kustannuksilla voitaisiin tällä alueella saada ai-
23751: yhdystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin heik- kaan alueen väestöä ja sen liikennetarpeita pal-
23752: kokuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve on velevat ratkaisut. Valtiovallan taholta tulisi va-
23753: jo monien vuosien ajan ollut vakavana puuttee- kavasti paneutua tämän alueen liikennetarpei-
23754: na alueen toimintojen kehittämisessä. Koulu- den kehittämiseen.
23755: olojen muutokset ja koulujen yhdistämiset vaa- Turun tiepiirin alueen väestöpohjan ja liiken-
23756: tivat myös liikenteellisesti olojen kehittämistä netarpeen edellyttämät poikittaistiet ovat jo pit-
23757: muuttuneita koululaisten kuljetuksia vastaavik- kään olleet mukana maakunnallisia suunnitel-
23758: si. Lisäksi yhteiskunnan palvelupisteiden ja ter- mia laadittaessa. Nykyisen työttömyyden joh-
23759: veydenhoitoon liittyvien palvelujen tehokas dosta tulisi näillä alueilla löytää myös uusia työ-
23760: käyttö edellyttää tieverkon kehittämistä. Kun- kohteita. Siksi työllisyyspoliittiset näkymät kii-
23761: tauudistussuunnitelmien eteneminen ja palve- rehtivät osaltaan suunnitelmien toteuttamista
23762: lusten keskittyminen jättävät syrjäisempien seu- mahdollisimman pian.
23763: tujen asukkaat todella eriarvoiseen asemaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23764: keskusten asukkaisiin verrattuna. nioittaen,
23765: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutu-
23766: kaavaliiton sekä tiepiirin ja alan asiantuntijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23767: den voimin on laadittu hyvinkin tarkkoja suun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
23768: nitelmia ja perusteltuja esityksiä poikittaistie- 31.24. 77 2 000 000 markkaa tielaitok-
23769: verkon eri kohteiden rakentamisesta ja tarkoi- sen Turun tiepiirin alueen poikittaistei-
23770: tuksenmukaisista liikenteellisistä ratkaisuista. den suunnitteluun ja rakentamiseen.
23771: Eräät näistä suunnitelmista ovat jo vuosien
23772:
23773: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23774:
23775: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
23776: Esko-Juhani Tennilä Jukka Roos
23777: 1990 vp. 1893
23778:
23779: Raha-asia-aloite n:o 1778
23780:
23781:
23782:
23783:
23784: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta junaliikenteen palvelu-
23785: jen kehittämiseksi Turun lähiliikenteessä
23786:
23787:
23788: Eduskunnalle
23789:
23790: Turun kaupungin keskustan liikenne on työ- alueilta kulkee runsaasti työntekijöitä läpi Tu-
23791: matkaliikenteen johdosta usein melkein tukkeu- run kaupungin keskustan Pansion ja laajan sa-
23792: tunut työaikojen päättyessä, ja myös aamuisin tama-alueen työkohteisiin, suurin osa yksityis-
23793: on runsaasti liikenneruuhkaa kaikilla Aurajoen autoilla. Koska muuta yhdysliikennettä ei kau-
23794: ylittävillä silloilla. punginosien välillä ole, on pakko käyttää lii-
23795: Ongelman ratkaisua on pohdittu pitkään, kennettä tukkivaa yksityisautoa.
23796: mutta ratkaisuvaihtoehdot eivät siltojen ja tei- Valtionrautateiden palvelut eivät nykyisel-
23797: den lisäämisen jälkeenkään ole tilannetta kor- lään vastaa lainkaan niitä tarpeita, joita niiltä
23798: janneet. Turun kaupungin alueella voitaisiin edellyttää
23799: Kuitenkin kaupungin halki kulkee Aurajoen järkevän, vastuullisen ja nykyaikaisen liikenne-
23800: ylittävä rautatie, jonka avulla liikenneruuhkia politiikan kannalta.
23801: voitaisiin ratkaisevasti helpottaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23802: On valitettavaa, että kasvavien liikenneongel- nioittaen,
23803: mien ratkaisemisessa ei käytetä jo olemassa ole-
23804: via mahdollisuuksia. Kokeilukäytössä oleva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23805: Pernoon kulkeva junavuoro tulisi saattaa pysy- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23806: väksi. markkaa Turun kaupungin lähiliiken-
23807: Viime vuosikymmenillä rakennetut varsinai- teen järjestämiseksi Valtionrautateiden
23808: set suuret asuma-alueet ovat lähiliikennettä tar- nykyisillä linjoilla niin, että Itäisen ase-
23809: vitsevien listalla. Esimerkiksi Varissuon suuri man, Littoisten, Piikkiön ja Paimion
23810: lähialuekeskus ja sen ympäristöön rakenne- pysäkit otettaisiin käyttöön ja tarvittaes-
23811: tut uudet kerrostaloalueet kaipaavat kiireesti sa lisättäisiin pysäkkejä välillä Salo-
23812: uudenlaisia järjestelyjä, jotta yhä vaikeutuvilta Turku.
23813: liikenneruuhkilta voitaisiin välttyä. Juuri näiltä
23814:
23815: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23816:
23817: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
23818: Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson Jukka Roos
23819:
23820:
23821:
23822:
23823: 44 200052Y
23824: 1894 1990 vp.
23825:
23826: Raha-asia-aloite n:o 1779
23827:
23828:
23829:
23830:
23831: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hävittämi-
23832: seen ilman vesakkomyrkkyjä
23833:
23834:
23835: Eduskunnalle
23836:
23837: Metsäyhtiöiden, VR:n ja tiehallituksen toi- saasti eri maissa suoritettujen tutkimusten tu-
23838: mesta on vuodesta toiseen jatkettu vesakko- loksia. Myös Työterveyslaitos on suorittanut
23839: myrkkyjen levittämistä parhaana ulkoilukaute- tutkimuksia vesakontorjunta-aineiden vaiku-
23840: na sekä marja- ja sieniaikaan, vaikka eri puolil- tuksesta, mutta henkilökunnan vähyyden ja
23841: ta maailmaa tulleet tiedot kertovat varsin va- määrärahojen niukkuuden vuoksi ei tutkimuk-
23842: roittavia tosiasioita vesakkomyrkkyjen tuhois- sissa ole edetty. Vesakontorjunta-aineiden työ-
23843: ta. Torjunta-aineiden turvallisuusohjetoimi- terveys- ja työturvallisuuskysymyksiä tutkiva
23844: kunnan mietintö n:o 1 vesakontorjunnasta sel- työryhmä katsoo, että vesakontorjunta-ainei-
23845: vittää tilannetta. den terveydelle haitallisista vaikutuksista on jo
23846: Toimikunnan tehtävänä on ollut lähinnä val- niin runsaasti epäilyksiä ja osittain näyttöjäkin,
23847: mistaa vesakontorjunta-aineiden käyttäjien että aineille pahimmin altistetut työntekijät olisi
23848: suojaksi turvallisuusohjeet. Aineen vaikutuksil- saatava lääketieteellisen tutkimuksen kohteeksi,
23849: le edelleen altiiksi jäävät levitysalueella asuvat todetaan tutkimuksissa.
23850: ja liikkuvat kansalaiset. Siksi mietinnössä tode- Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiasee-
23851: taankin, että ulkopuolisten henkilöiden suojaa- na kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen, kun syn-
23852: minen vesakontorjunta-aineiden mahdollisilta tymävikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomat-
23853: haitailta on jäänyt vähäiseksi, koska siihen ei tavasti. Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja
23854: ole kiinnitetty riittävästi huomiota. asioista päättävät elimet eivät ole välittäneet
23855: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vai- näistä vakavista ja varoittavista tosiasioista, ei-
23856: kutusta on tutkittu, on myös päädytty niiden vätkä heitä ole saaneet vastuuseen nekään tutki-
23857: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyr- musten tulokset, joissa vesakkomyrkkyjen on
23858: kyt julistettu käyttökieltoon jo vuonna 1971 havaittu aiheuttavan koe-eläimissä kromosomi-
23859: kaikkialla teiden varsilla. Tämä kielto on ehdo- vaurioita ja tästä johtuvaa sikiöiden epämuo-
23860: ton eikä myrkkyjen käytöstä tienvarsivesakko- toisuutta.
23861: jen torjunnassa edes keskustella. On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tu-
23862: Myös Suomessa on todettu useita kalakuole- hoisaa vaikutusta, jotka kesän aikana jälleen on
23863: mia vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Tu- levitetty Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin.
23864: run kaupunki on kieltänyt alueellaan vesakko- Kun tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilu-
23865: myrkkyjen käytön sen jälkeen, kun havaittiin kautena sekä marja- ja sieniaikana, on varmaa,
23866: useita lintukuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä että näitä tuhoaineita kulkeutuu ravintoainei-
23867: ole suinkaan syytä unohtaa Hilja Lyytistä Sa- siin. On varmaa, että myrkytettyjä sieniä ja
23868: vosta, joka sairastui vakavasti ja joutui työky- marjoja on ollut kaupan sekä liikkeissä että to-
23869: vyttömyyseläkkeelle juotuaan vettä kaivostaan, reilla. Tiheimmät vesakot kasvavat usein juuri
23870: jonka tiehallituksen vesakkomyrkky oli saastut- teiden varsilla samoilla alueilla kuin vadelma-
23871: tanut. Vaikeita sairastumisia, jopa kuolemaan pensaatkin. Kun vesakontorjunta-aineita kylve-
23872: johtaneita, on todettu vesakkomyrkkyjen levit- tään marja-aikaan, on selvää, että myrkyt poi-
23873: täjien keskuudessa. Tilastoa ei puutu oman- mitaan marjojen mukana. Myöskään myrkyn
23874: kaan maamme kohdalla, mutta perusteellista vaikutusta lintuihin ja muihin metsän eläimiin
23875: tutkittua aineistoa on saatavissa eri maista. ei voida vähätellä. Tästä on myös runsaasti to-
23876: Vesakontorjunta-aineiden terveydellisiä vai- distusaineistoa. Varsinkin suurimmat riistalin-
23877: kutuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt run- nut kuten metsot ovat hävinneet niiltä alueilta,
23878: 1990 vp. - RA n:o 1779 1895
23879:
23880: joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Kotieläi- kustannukset. Edellä mainittujen seikkojen
23881: met eivät myöskään ole turvassa vesakontor- johdosta tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesak-
23882: junta-aineilta, sillä liikkuvathan kotieläimet sa- kojen hävittäminen myrkkyjen avulla ja etsiä
23883: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin, kun näitä muita parempia ratkaisuja.
23884: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityi- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo-
23885: sen suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää tamme,
23886: työttömyyden johdosta, sillä vesakoiden tor-
23887: junta on toki myös työllisyyskysymys, silloin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23888: kun tätä torjuntaa hoidetaan hakkuumenetel- 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
23889: män avulla. markkaa vesakkojen hävittämiseen
23890: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin muilla toimenpiteillä kuin myrkkyjä /e-
23891: on otettava huomioon myös haittatekijät ja nii- vittämällä.
23892: den aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät
23893:
23894: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23895:
23896: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
23897: Asko Apukka Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä
23898: Claes Andersson
23899: 1896 1990 vp.
23900:
23901: Raha-asia-aloite n:o 1780
23902:
23903:
23904:
23905:
23906: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi
23907: vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijöiden eläkeikärajan alen-
23908: tamiseen
23909:
23910: Eduskunnalle
23911:
23912: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työnteki- kauden ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nouse-
23913: jät kokevat usein voimiensa vähenevän jo pal- vat esiin monet sellaiset tekijät, jotka lyhentä-
23914: jon ennen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä vät välttämättömän lepoajan käyttöä varsinkin
23915: jatkuvasta normaalia voimakkaammasta rasi- perheen äidin ollessa kyseessä. Tästä syystä oli-
23916: tuksesta, jonka kohteeksi elimistö joutuu jatku- sikin ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla
23917: van työ- ja lepoajan rytmin muutoksen johdos- vuorotyössä pitkään olleiden työntekijäryhmien
23918: ta. Erityisen raskaana tämän kokevat ne työnte- eläkeikää lyhennettäisiin esim. 58 ikävuoteen
23919: kijät, jotka joutuvat tekemään kolmivuorotyö- niissä tapauksissa, joissa asianomainen sitä itse
23920: tä, jossa muutos työ- ja lepoajanrytmiin on vie- haluaa. Normaalin työajan ulkopuolella suori-
23921: lä suurempi. Asiaa ei ole riittävästi painotettu tetun työajan tulisi myös olla eläkettä korot-
23922: julkisuudessa eikä myöskään kyseisten työnte- tava.
23923: kijäryhmien taholta, koska nämä ryhmät toimi- Ehdotammekin,
23924: vat yleensä erillään ja pieninä työntekijäryh-
23925: minä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23926: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
23927: ihmiset kokevat haitat varsin moninaisina. Vä- markan ylimääräisen määrärahan vuo-
23928: häinen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen ro- ja yötyötä tekevien työntekijöiden
23929: hälinä, joka asettaa lepoajan käyttäjille tavallis- eläkeiän alentamiseksi ja heidän eläk-
23930: ta suuremman rasitteen silloin, kun lepoaika keensä korottamiseksi normaalin työ-
23931: asettuu yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuoro- ajan ulkopuolella suoritetun työn osalta.
23932:
23933: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23934:
23935: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Pekka Leppänen
23936: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
23937: 1990 vp. 1897
23938:
23939: Raha-asia-aloite n:o 1781
23940:
23941:
23942:
23943:
23944: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhepäivähoidon epä-
23945: kohtien poistamiseksi
23946:
23947:
23948: Eduskunnalle
23949:
23950: Sen johdosta, että lasten päivähoitolain vel- ja kuntien taholla suhtaudutaan niin välinpitä-
23951: voitteiden toteuttaminen on viivästynyt eikä lä- mättömästi tähän tärkeään ammattikuntaan.
23952: heskään kaikille päivähoitoa tarvitseville ole Olisi jo korkea aika saattaa perhepäivähoitajat
23953: paikkaa päiväkodeissa, toimii lasten perhepäi- työaikalain piiriin ja osallisiksi niistä eduista,
23954: vähoitojärjestelmä lähes kaikkialla maassa. jotka vallitsevat kaikkialla muualla työelämän
23955: Kuitenkin tämän hoitomuodon puitteissa toimi- piirissä. Kaiken lisäksi valitettava eriarvoisuus
23956: vat perhepäivähoitajat ovat vailla heille kuulu- vallitsee kunnalliseen tukeen nähden myös niillä
23957: via ja muualla työelämässä voimassa olevia oi- perheillä, jotka käyttävät tätä päivähoitomuo-
23958: keuksia. Kaikkialla muissa työtehtävissä on toa. Koko järjestelmän kaikinpuolinen ajanmu-
23959: työntekijöiden asema paremmin turvattu kuin kaistaminen on kiireellisesti aikaansaatava.
23960: vastuullista hoito- ja kasvatustehtävää suoritta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23961: vien perhepäivähoitajien kohdalla on tilanne. nioittavasti,
23962: Huoli ja vastuu lapsista vaatii päivähoitajilta
23963: jatkuvaa valppautta ja huolenpitoa. Työaika että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23964: tässä tehtävässä ei jää läheskään siihen, kun 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
23965: lapset tulevat taloon tai lähtevät sieltä, sillä sii- markkaa lasten perhepäivähoidon kus-
23966: vous ja muu valmistelutyö on tehtävä vapaa-ai- tannusten menoihin, niin että nykyiset,
23967: kana. erityisesti perhepäivähoitajien asemaan
23968: On todella huolestuttavaa, että valtiovallan liittyvät epäkohdat voitaisiin poistaa.
23969: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
23970:
23971: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Asko Apukka
23972: Pekka Leppänen Esko-Juhani Tennilä Claes Andersson
23973: Jukka Roos
23974: 1898 1990 vp.
23975:
23976: Raha-asia-aloite n:o 1782
23977:
23978:
23979:
23980:
23981: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta akupunktiohoidon li-
23982: säämiseksi
23983:
23984:
23985: Eduskunnalle
23986:
23987: Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä. Tämän ja ns. akuhieroota tulleet yhä enemmän tunne-
23988: tosiasian ovat asiantuntijat ja alaan perehtyneet tuiksi, koska näiden hoitomuotojen antamat tu-
23989: lääkärit todenneet useissa viimeaikaisissa kirjoi- lokset ovat olleet erittäin myönteisiä. Erityisesti
23990: tuksissaan ja esitelmissään. Helsingin Sanomien kiinnitettäessä aikaisempaa enemmän huomiota
23991: kuukausiliite käsitteli asiaa varsin laajasti elo- ennalta ehkäisevään hoitoon nousee jo vuositu-
23992: kuun 1. päivän lehdessä jo v. 1986. Sairaista hansia käytössä ollut akupunktiohoito suureen
23993: suomalaisista puhutaan kansainvälisissä tilas- arvoon. Kuitenkin alan koulutukseen on kiinni-
23994: toissa, eikä se ole kunniaksi maalle, joka pitää tetty aivan liian vähän huomiota. Tästä syystä
23995: itseään kehittyneenä myös terveydenhoidon on jo korkea aika ryhtyä kiireellisiin toimenpi-
23996: alalla. Tästä maineestaan maa ei kuitenkaan teisiin akupunktiohoidon ja akuhieronnan kou-
23997: pääse irti, jos kehitys saa jatkua nykyisellään eli lutuksen lisäämiseen.
23998: kansalaiset syötetään sairaiksi lääkkeillä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23999: Kuitenkin meillä on jo tiedossa hoitomuoto-
24000: ja, joilla ratkaisevasti suurin osa nykyisin käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24001: tettävistä lääkkeistä voitaisiin korvata. On tar- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
24002: peen kysyä, pitääkö ihmiset syöttää sairaiksi markkaa akupunktiohoidon ja ns. aku-
24003: lääkkeillä, jotta lääketehtaat ja apteekit rikas- punktiohieronnan koulutuksen lisäämi-
24004: tuvat. seen.
24005: Viime vuosien aikana ovat akupunktiohoito
24006:
24007: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24008:
24009: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
24010: Pekka Leppänen Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
24011: 1990 vp. 1899
24012:
24013: Raha-asia-aloite n:o 1783
24014:
24015:
24016:
24017:
24018: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoinnin toisille
24019: aiheuttamien haittojen vähentämiseksi
24020:
24021:
24022: Eduskunnalle
24023:
24024: Savukkeiden polttaminen on tärkein nykyisin Tupakanpolton aiheuttamat haitalliset vaiku-
24025: tunnetuista keuhkosyövän, pitkäaikaisen keuh- tukset eivät rajoitu vain hengityselimiin. Ne
24026: koputkentulehduksen ja keuhkolaajentuman kohdistuvat myös sydämeen, aiheuttaen sepel-
24027: syistä. Ennakkoarvion mukaan kuolee jo nyt yli valtimon tukoksia ja vakavia verisuonisairauk-
24028: 1 000 työikäistä miestä vuodessa em. sairauk- sia. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa on voitu
24029: siin. Tupakoinnin aiheuttamien kansantervey- myös todeta, että tupakansavu ei aiheuta ter-
24030: dellisten haittojen väheksyminen on toistaiseksi veydellisiä vaaroja ainoastaan tupakoitsijalle it-
24031: estänyt tehokkaat tupakoinnin rajoittamistoi- selleen. Ne kohdistuvat myös niihin, jotka olo-
24032: met Suomessa. Tupakansavun haitallisista seu- suhteiden pakosta joutuvat hengittämään tupa-
24033: rauksista kärsivät suuresti myös tupakoimatto- kansavun saastuttamaa ilmaa. Kansalaisten ter-
24034: mat kansalaiset. Myös pienet lapset ja koululai- veyden suojaamiseksi tulisi tehdä mahdollisim-
24035: set joutuvat julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä man tehokkaita ratkaisuja. Tupakansavun ym-
24036: alttiiksi tupakansavun vaikutukselle. päristössään aiheuttamat terveydelliset haitat
24037: Eri puolilla maailmaa suoritetut tutkimukset olisivat parhaiten torjuttavissa kieltämällä tu-
24038: osoittavat yhtäpitävästi syöpäriskin voimak- pakointi kaikissa julkisissa tiloissa, kulkuneu-
24039: kaasti lisääntyvän tupakoitsijoiden keskuudes- voissa, toimistoissa ja kokoushuoneissa. Se
24040: sa, mutta myös tupakansavulle altistetut ovat edellyttäisi erityisten tilojen järjestämistä tupa-
24041: vaaravyöhykkeessä. Eräiden tutkimusten mu- kanpolttoa varten.
24042: kaan tupakansavun on todettu aiheuttavan ih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24043: misen elimistössä radioaktiivista säteilyä. Sen nioittaen,
24044: lähteenä on, kyseisten tutkimusten mukaan, po-
24045: lonium 210 -niminen radioaktiivinen alkuaine, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24046: jota epäillään yhdeksi merkittävistä keuhkosyö- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
24047: vän aiheuttajista. markkaa tupakoimattomien suojaami-
24048: Myös tupakoimaaomat ovat alttiita tupa- seksi tupakoinnin haitailta ja tämän
24049: koinnista aiheutuvalle säteilylle. Savuisessa johdosta erityisten tilojen varaamiseksi
24050: huoneessa saatu säteilyannos voi olla jopa suu- tupakointia varten.
24051: rempi kuin samoihin ihmisiin ydinvoimalasta
24052: normaalisti aiheutuva säteilyannos.
24053:
24054: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24055:
24056: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
24057: Pekka Leppänen Asko Apukka
24058: Esko-Juhani Tennilä
24059: 1900 1990 vp.
24060:
24061: Raha-asia-aloite n:o 1784
24062:
24063:
24064:
24065:
24066: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakan ja alkoholin
24067: piilomainonnan estämiseksi
24068:
24069:
24070: Eduskunnalle
24071:
24072: Lain määräysten ja lain hengen rikkomiset opettaa ja kasvattaa nuorisoa alkoholijuomien
24073: ovat lisääntyneet jopa erittäin valitettavana ta- käyttöön ja lisää osaltaan myös aikuisten ratti-
24074: valla. Viime aikoina on tullut yhä yleisemmäksi juoppouden lisääntymistä.
24075: kiertää lain säännöksiä erityisesti tupakan ja al- Samoin tapahtuu tupakankäytön osalta, joka
24076: koholin mainonnassa. Tähän suoranaiseen lain turmelee yhä laajemmin suomalaisten nuorten
24077: rikkomiseen syyllistyvät erityisesti mainontaa terveyttä, kun voimakkaan mainonnan eli esi-
24078: harjoittavat ja mainontaa valmistavat yritykset. merkin toistuminen eri muodoissa tuodaan esiin
24079: Valtavat julisteet ja sivujen kokoiset ilmoituk- niin tiedotusvälineissä kuin myös lehdistön
24080: set sekä toinen toistaan röyhkeämmät olutmai- palstoilla. Tämä ns. piilomainonta on johtanut
24081: nokset ovat tulleet jokapäiväisiksi jopa Suomen myös siihen, että lainvastaisesti tupakan poltto
24082: televisiossa. Asiaa ei suinkaan lievitä se, että on jälleen yleistymässä juuri niissä paikoissa,
24083: jossakin sivussa näkyy tuo 1. Pääasiana mai- joissa laki sen selkeästi kieltää.
24084: noksessa on olut ja sen myyminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24085: Samanaikaisesti yhteiskunnan kehityksestä, nioittaen,
24086: nuorison kasvavista ongelmista ja erityisesti rat-
24087: tijuoppoudesta huolestuneet kansalaispiirit pyr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24088: kivät kiinnittämään huomiota niihin seurauk- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24089: siin, joita kasvava alkoholiongelma aiheuttaa. markkaa tupakan ja alkoholin piilomai-
24090: Nimenomaan juuri oluen käytön lisääntyminen nonnan paljastamiseksi ja estämiseksi.
24091:
24092: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24093:
24094: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
24095: Pekka Leppänen Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
24096: Claes Andersson
24097: 1990 vp. 1901
24098:
24099: Raha-asia-aloite n:o 1785
24100:
24101:
24102:
24103:
24104: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liiton
24105: toiminnan tukemiseen
24106:
24107:
24108: Eduskunnalle
24109:
24110: Yksinhuoltajien Liitto ry:n tarkoituksena on Liiton varsinaisen toiminnan kulut vuodelle
24111: pyrkiä parantamaan yksinhuoltajien ja heidän 1989 olivat arviolta 441 300 markkaa. Niiden
24112: lastensa asemaa ja oikeusturvaa. Liitto pyrkii kattamiseksi liitto anoi Raha-automaattiyhdis-
24113: myös vaikuttamaan lainsäädäntöön seuraamal- tyksen tuotosta yleisavustusta. Toimintansa
24114: la sen kehitystä ja antamalla lausuntoja. laajuuden ja tehtäviensä kasvun huomioon ot-
24115: Liitolla on nyt oma toimisto ja kokopäivätoi- taen liitto toivoo saavansa vuoden 1991 tulo- ja
24116: minen toimihenkilö, joten se voi paremmin pal- menoarviossa valtion tukea 150 000 markkaa,
24117: vella jäsenyhdistyksiä ja yksinhuoltajia yleensä. jota voitaisiin käyttää koulutustilaisuuksiin se-
24118: Vuodeksi 1988liitto sai 130000 markkaa Ra- kä Yksinhuoltaja-lehden ja tiedotteiden julkai-
24119: ha-automaattiyhdistyksen tuotosta, jolla voitiin semiseen.
24120: kattaa liiton toimihenkilön palkkamenoja sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
24121: matka-, painatus- ja postikuluja. Lisäksi liitto
24122: on saanut RAY:ltä yhdessä Elatusvelvollisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24123: Liitto ry:n kanssa teettämäänsä tutkimusta var- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
24124: ten 80 000 markkaa. Tutkimus on tekeillä Tam- markkaa ylimääräisenä avustuksena Yk-
24125: pereen yliopistossa. sinhuoltajien Liitto ry:l/e.
24126:
24127: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24128:
24129: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
24130: Pekka Leppänen Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
24131: Claes Andersson
24132: 1902 1990 vp.
24133:
24134: Raha-asia-aloite n:o 1786
24135:
24136:
24137:
24138:
24139: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien juo-
24140: mien hintojen alentamiseen
24141:
24142:
24143: Eduskunnalle
24144:
24145: Alkoholin käytön aiheuttamat lääketieteelli- si tämän johdosta alentaa ravintoloissa ja ravit-
24146: set ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Eri- semisliikkeissä siten, että ne tulisivat kuluttajan
24147: tyisesti nuorten sekä naisten alkoholin käyttö kannalta suositummiksi.
24148: on lisääntynyt. Maailman terveysjärjestö WHO Suomen eduskunnan tulisi nopeasti ryhtyä
24149: on kehottanut jäsenvaltioitaan ryhtymään toi- sellaisiin hintapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla
24150: menpiteisiin alkoholin käytön vähentämiseksi. alkoholittomien juomien hintoja alennettaisiin
24151: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentä- tuntuvasti ravintoloissa siten, että ne muodos-
24152: miseksi on kulutuksen vähentäminen. tuisivat riittävän houkutteleviksi vaihtoeh-
24153: Ravintoloissa ovat alkoholittomien juomien doiksi.
24154: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24155: tävän korkeat. Esim. alkoholiuoman punavii- nioittaen,
24156: nin hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan
24157: verrattuna on suunnilleen sama. Tämä lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24158: olematon hintaero houkuttelee monia, varsin- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
24159: kin nuoria, valitsemaan alkoholia sisältävän markkaa alkoholittomien juomien hin-
24160: vaihtoehdon, "koska se kuitenkin maksaa yhtä tojen alentamiseen.
24161: paljon". Alkoholittomien juomien hintoja tuli-
24162:
24163: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24164:
24165: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine
24166: Pekka Leppänen Asko Apukka
24167: Esko-Juhani Tennilä
24168: 1990 vp. 1903
24169:
24170: Raha-asia-aloite n:o 1787
24171:
24172:
24173:
24174:
24175: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiushotellien ja
24176: -ravintoloiden tukemiseen
24177:
24178:
24179: Eduskunnalle
24180:
24181: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alko- viä kokemuksia. Norjan valtion "Statens Fond
24182: holilain 5 §:n mukaan alkoholista aiheutuvien for alkoholifrie hoteller, andre herberger och
24183: haittojen supistaminen mahdollisimman vähiin. bevertninger" -nimistä lainarahastoa hoitaa so-
24184: Valitettavasti maan hotelli- ja ravintolaoloja ei siaaliministeriö, jonka apuna laina-anomuksien
24185: ole voitu kehittää siten, että ne palvelisivat tätä ratkaisemisessa on asiantuntijavaliokunta. Lai-
24186: tarkoitusta. Ensiluokkaisilla hotelleilla ja ravin- noja myönnetään hotellien, matkustajakotien
24187: toloilla on harvoja poikkeuksia lukuun otta- ja ravintoloiden perustamiseen, laajentamiseen
24188: matta anniskeluoikeudet. Runsas neljännes al- ja uusimiseen. Laina-aika on korkeintao 20
24189: koholijuomien kulutuksesta tapahtuu ravinto- vuotta. Lainoista peritään valtion muiden vas-
24190: loissa. taavien rahastojen korko, 2 1/2 OJo. Lainaa
24191: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan myönnetään yleensä 10-30 % koko rahoitus-
24192: erityisesti sen perusteella, että alkoholijuomien tarpeesta.
24193: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan val- Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikä-
24194: vonnan alaisena ja olevan siksi muualla tapah- läisten raittiusravintoloiden, -kahviloiden ja
24195: tuvaa nauttimista hillitympää. Juha Partasen -hotellien valtakunnallisen järjestön kanssa
24196: suorittama ravintolakäyttäytymistä koskeva myötävaikuttanut korkeatasoisten alkoholitto-
24197: tutkimus on asettanut tämän käsityksen vähin- mien hotelli- ja ravintolayritysten lisääntymi-
24198: tään kyseenalaiseksi. seen huomattavasti kaikkialla maassa. Yleisesti
24199: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen tunnustetaan, että tällä toiminnalla on huomat-
24200: lähes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät tava kansanraittiutta edistävä merkitys, erityi-
24201: kahvilat, jopa maitobaarit, muuttuivat rähjäi- sesti nuorison osalta. Ruotsissa on valtion ko-
24202: siksi olutpaikoiksi. mitea viime vuonna ehdottanut, että siellä Nor-
24203: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen jan mallin mukaan ruvettaisiin antamaan val-
24204: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittä- tion tukea raittiushotelleille, -motelleille ja
24205: miseksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi -ravintoloille.
24206: hyvätasoisia raittiusravintoloita ja -hotelleja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24207: Tällaiset yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä nioittaen,
24208: yhtä kannattavia kuin ne, joissa harjoitetaan
24209: myös anniskelua. Siksi niitä ei ole riittävästi pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24210: rustettu. Tämän johdosta olisi tarpeellista, että 1991 tulo- ja menoarvioon 2 300 000
24211: valtiolla olisi rahasto, josta myönnettäisiin huo- markkaa rahaston perustamiseksi, jotta
24212: keakorkoisia lainoja raittiushotellien ja ravinto- voitaisiin myöntää lainoja ja avustuksia
24213: loiden perustamista ja laajentamista varten. raittiushotellien, -motellien ja -ravinto-
24214: Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu hy- loiden perustamiseen sekä laajentami-
24215: seen ja uudistamiseen.
24216: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24217:
24218: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen
24219: Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
24220: 1904 1990 vp.
24221:
24222: Raha-asia-aloite n:o 1788
24223:
24224:
24225:
24226:
24227: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen harjoit-
24228: telun lisäämiseen
24229:
24230:
24231: Eduskunnalle
24232:
24233: Opiskeluaikainen harjoittelu ulkomailla on (vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa momentti
24234: erinomainen tapa hankkia kansainvälistymisen 34.01.51) jakamat matka-apurahat ja päivära-
24235: edellyttämiä valmiuksia. Erilaisten kulttuurien ha-avustukset ovat osaltaan helpottaneet har-
24236: ja yhteiskuntajärjestelmien ymmärtäminen ei joittelujakson rahoittamista. Momentille varat-
24237: onnistu pelkästään teoreettisilla opinnoilla. tu määräraha on kuitenkin ehdottomasti liian
24238: Harjoittelu ulkomailla ei hyödytä ainoastaan pieni.
24239: yksittäistä opiskelijaa, vaan laajemmin koko Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24240: yhteiskuntaa.
24241: Ulkomailla harjoittelun kustannukset (mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24242: kat, asuminen, usein nimellinen palkka) rajoit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24243: tavat ulkomaille harjoittelemaan hakeutumis- 34.06.25 2 000 000 markkaa lisäyksenä
24244: ta. Työvoimaministeriön momentilta 34.30.25 kansainvälisen harjoittelun menoihin.
24245: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24246:
24247: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
24248: Pekka Leppänen Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
24249: Claes Andersson
24250: 1990 vp. 1905
24251:
24252: Raha-asia-aloite n:o 1789
24253:
24254:
24255:
24256:
24257: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten leikkipaikkojen
24258: turvallisen sijoittamisen tutkimiseen
24259:
24260:
24261: Eduskunnalle
24262:
24263: Tutkimuksissa on todettu lyijyn haittaavan Suomalaisten keskuudessa huolestuttavasti li-
24264: lapsen älyllistä kehitystä ja lisäävän käyttäyty- sääntyneet allergiset sairaudet ja mm. syöpäsai-
24265: mishäiriöitä. Samanaikaisesti on todettu, että raus ovat niin hälyttäviä, että tarvitaan nopei-
24266: meillä varsinkin suurimmissa taajamissa lasten ta ja konkreettisia toimia tilanteen parantami-
24267: leikkipaikat sijaitsevat alueilla, joilla lyijyn hai- seksi.
24268: tallisia vaikutuksia saattaa syntyä. Kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24269: jossain määrin on mahdollista liikenneverkkoa nioittaen,
24270: kehittämällä ja lasten päivähoitotiloja ja leikki-
24271: paikkoja sijoittelemalla vähentää vaaraa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24272: Sen lisäksi tulee mahdollisimman nopeasti 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24273: perehtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla 3 000 000 markkaa lasten leikkipaikko-
24274: lyijyn ja muiden saasteiden vahingolliset vaiku- jen sijoittelun selvittämiseksi niin, että
24275: tukset ovat vähennettävissä. niitä ei sijoiteta liikenteen keskuuteen.
24276: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24277:
24278: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
24279: Pekka Leppänen Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
24280: 1906 1990 vp.
24281:
24282: Raha-asia-aloite n:o 1790
24283:
24284:
24285:
24286:
24287: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen asumistukijär-
24288: jestelmän mukaisten etuuksien maksamiseksi opiskelijoille
24289:
24290:
24291: Eduskunnalle
24292:
24293: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna
24294: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki-
24295: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu-
24296: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai-
24297: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu-
24298: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- mistukea, sillä pääsäännön mukaan opintotu-
24299: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea kea - siis myös asumislisää - myönnetään
24300: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle.
24301: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24302: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa- nioittaen,
24303: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta
24304: järjestelmä säilytti sekavuutensa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24305: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
24306: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- markkaa ylimääräisenä määrärahana
24307: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- yleisen asumistukijärjestelmän mukais-
24308: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää ten etuisuuksien maksamiseksi myös
24309: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi opiskelijoille.
24310:
24311: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24312:
24313: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine
24314: Pekka Leppänen Asko Apukka Esko-Juhani Tennilä
24315: Claes Andersson
24316: 1990 vp. 1907
24317:
24318: Raha-asia-aloite n:o 1791
24319:
24320:
24321:
24322:
24323: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikorkeakoulu-
24324: kokeiluihin ja nuorisoasteen koulutuksen kehittämiseen
24325:
24326:
24327: Eduskunnalle
24328:
24329: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa rahat. Valtion tulo- ja menoarviossa varatuilla
24330: on varattu 1,2 mmk ammattikorkeakoulujen ja määrärahoilla ei voida tehokkaasti käynnistää
24331: nuorisoasteen koulutuksen kokeiluihin. Ope- ja toteuttaa aiottuja kokeiluja.
24332: tusministeriö on antanut ammattikorkeakoulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24333: ja nuorisokoulukokeiluihin jatkosuunnitteluke- nioittaen,
24334: hotuksen 17 paikkakunnalle. Oppilaitoksia ko-
24335: keiluun on pyrkimässä 130. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24336: Ammattikorkeakoulu-ja nuorisokoulukokei- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
24337: luissa selvitetään koulutusjärjestelmämme eräs- 29.01.21 JO 000 000 markkaa ammatti-
24338: tä suurinta uudistusta. Kokeilutoiminnan eh- korkeakoulukokeiluihin ja nuorisoas-
24339: dottomana edellytyksenä ovat riittävät määrä- teen koulutuksen kehittämiseen.
24340: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24341:
24342: Esko Jokiniemi Matti Väistö
24343: Eeva Turunen Pekka Puska
24344: 1908 1990 vp.
24345:
24346: Raha-asia-aloite n:o 1792
24347:
24348:
24349:
24350:
24351: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin maaseu-
24352: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämiseen
24353:
24354:
24355: Eduskunnalle
24356:
24357: Maaseutuelinkeinolailla perustettu rahoitus- rahoittaa välittömästi, kun yrittäjä jättää hake-
24358: järjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi väli- muksen.
24359: neeksi edistää yritystoimintaa haja-asutusalueil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24360: la. Kuitenkin määrärahojen riittämättömyys on nioittaen,
24361: vaikeuttanut Pohjois-Karjalassa maaseudun ke-
24362: hittämistoimenpiteitä. Tällä hetkellä on tilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24363: po. rahoituksessa sellainen, että vain puolet hy- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24364: väksyttävistä hakemuksista voidaan rahoittaa 30.33.44 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
24365: asianomaisen budjettivuoden aikana. Toisin sa- avustuksiin maaseudun pienimuotoisen
24366: noen käytännössä uusia hakemuksia ei voida elinkeinotoiminnan edistämiseen.
24367:
24368: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24369:
24370: Esko Jokiniemi Matti Väistö
24371: Eeva Turunen Pekka Puska
24372: 1990 vp. 1909
24373:
24374: Raha-asia-aloite n:o 1793
24375:
24376:
24377:
24378:
24379: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysten tutkimustoi-
24380: minnan tukemiseen
24381:
24382:
24383: Eduskur,nalle
24384:
24385: Kehitysaluerahasto Oy:n laajentaessa toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24386: taansa Etelä- ja Varsinais-Suomessa jaetaan ao. nioittaen,
24387: momentin määrärahoja koko maahan. Vuosit-
24388: tainen tarve Pohjois-Karjalassa on 5 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24389: Määrärahan säilyttäminen kysyntää vastaa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24390: vana on tärkeää yritystoiminnan kehittämisen 32.49.45 lisäyksenä 11 000 000 markkaa
24391: kannalta mm. Pohjois-Karjalassa. Määrärahaa yritysten tutkimustoiminnan tukemi-
24392: tulisi korottaa siten, että alueellinen tarve tulee seen.
24393: tasapuolisesti huomioiduksi.
24394:
24395: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24396:
24397: Esko Jokiniemi Matti Väistö
24398: Eeva Turunen Pekka Puska
24399:
24400:
24401:
24402:
24403: 45 200052Y
24404: 1910 1990 vp.
24405:
24406: Raha-asia-aloite n:o 1794
24407:
24408:
24409:
24410:
24411: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven vihertie-
24412: tokeskuksen perustamiseen
24413:
24414:
24415: Eduskunnalle
24416:
24417: Ympäristönsuojeluneuvoston vihertietokes- Vihertietokeskuksen perustaminen Polvijär-
24418: kustyöryhmä on ehdottanut ns. vihertietokes- velle tukisi kunnan kehittämisstrategiaa ja sa-
24419: kuksien perustamista Suomeen edistämään pi- malla palvelisi monipuolisesti koko Itä-Suo-
24420: ha-, puutarha- ja ympäristöneuvontaa. Yksi vi- mea.
24421: hertietokeskuksista tullaan sijoittamaan Itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24422: Suomeen. nioittaen,
24423: Polvijärven kunnalla on jo useamman vuo-
24424: den kokemus vihertietokeskuksen toiminta-aja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24425: tuksen mukaisesta elinkeinopolitiikasta. Kunta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24426: on suunnitellut vihertietokeskusta vuoden 1990 35.11.26 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
24427: aikana lääninrahan turvin. Polvijärven keskuk- Polvijärven vihertietokeskuksen perus-
24428: sen erikoisteemana tulisivat olemaan maaseu- tamiseen.
24429: tualueet ja niiden viher- ja ympäristöasiat.
24430:
24431: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24432:
24433: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
24434: Matti Väistö Eeva Turunen
24435: Pekka Puska
24436: 1990 vp. 1911
24437:
24438: Raha-asia-aloite n:o 1795
24439:
24440:
24441:
24442:
24443: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Maanpuolustuskiltojen
24444: liiton toiminnan tukemiseen
24445:
24446:
24447: Eduskunnalle
24448:
24449: Maanpuolustuksen arvostus on maassamme vut osoittavat selvästi kiltatoiminnan suurta vi-
24450: viime vuosina kasvanut etenkin nuorten ikä- reyttä. Korostettakoon vielä erityisesti sitä, että
24451: luokkien parissa. Tästä on osoituksena mm. se, myös naiset voivat olla kiltojen jäseninä. Näin
24452: että vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen heille avautuu kaivattu kanava maanpuolustus-
24453: jäsenmäärä kasvaa vuosittain useilla tuhansilla. tietoutensa lisäämiseksi, missä muutoin valitet-
24454: Maanpuolustuskiltojen liitto on eräs vapaa- tavasti on vielä aukkoja.
24455: ehtoista maanpuolustustyötä tekevä järjestö. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24456: Sen päätarkoituksena on maanpuolustustahdon nioittaen,
24457: kasvattaminen, maanpuolustustietouden lisää-
24458: minen ja maanpuolustusharrastuksen edistämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24459: nen. Liiton jäsenmäärä on tällä hetkellä yli 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24460: 33 000, joista naisia on neljä prosenttia. Liit- 27.99.50 500 000 markkaa Maanpuo-
24461: toon kuuluu 81 kiltaaja 200 paikallisyhdistystä. lustuskiltojen liiton toiminnan tukemi-
24462: Kiltatapahtumia on runsaasti eli noin neljä jo- seen.
24463: kaista vuoden päivää kohti. Edellä mainitut lu-
24464:
24465: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24466:
24467: Riitta Jouppila Martti Tiuri Lea Kärhä
24468: Keijo Jääskeläinen Kauko Heikkinen Juhani Laitinen
24469: Sakari Valli Kaarina Dromberg Eeva-Liisa Moilanen
24470: Tellervo Renko Eino Siuruainen Henrik Lax
24471: Oiva Savela Tauno Valo Kalevi Lamminen
24472: Ingvar S. Melin
24473: 1912 1990 vp.
24474:
24475: Raha-asia-aloite n:o 1796
24476:
24477:
24478:
24479:
24480: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta farmaseuttikoulutuk-
24481: sen aloittamiseen Oulun yliopistossa
24482:
24483:
24484: Eduskunnalle
24485:
24486: Farmaseuttipula on pitkään vaivannut Poh- apteekkariyhdistyksen taholta esitetty farma-
24487: jois-Suomea. Laskelmat lähivuosina eläkkeelle seuttikoulutuksen aloittamista Oulun yliopis-
24488: jäävistä farmaseuteista osoittavat työvoimapu- tossa, jossa jo on farmasiaa lähellä olevat luon-
24489: lan vielä pahenevan. Farmaseuttikoulutusta an- nontieteen ja lääketieteen tiedekunnat. Lisäksi
24490: netaan tällä hetkellä Helsingin ja Kuopion yli- Oulun ympäristössä on riittävästi tarvittavia
24491: opistoissa sekä Åbo Akademissa. Huomattavaa harjoittelupaikkoja. Oulun yliopiston moni-
24492: on, että Kuopion ympäristössä ei ole farmaseut- puolistaminen tukisi lisäksi Oulun kehitystä val-
24493: tipulaa. Käytännössä nykyinen koulutuskapasi- takunnallisena kasvukeskuksena.
24494: teetti ei ole riittävä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24495: Apteekissa asiakaspalvelussa toimivien far- nioittaen,
24496: manomien koulutus on lopetettu. Heidän tilal-
24497: leen koulutettavat lääketyöntekijät eivät ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24498: saaneet lupaa toimia asiakaspalvelussa. Tämä 1991 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10
24499: pahentaa edelleen apteekkien henkilökuntapu- määrärahoihin 300 000 markkaa farma-
24500: laa. seuttikoulutuksen aloittamiseen Oulun
24501: Ratkaisuksi farmaseuttipulaan on Pohjolan yliopistossa.
24502:
24503: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24504:
24505: Riitta Jouppila Vappu Säilynoja Kauko Heikkinen
24506: Sakari Valli Liisa Jaakonsaari Oiva Savela
24507: Tellervo Renko Eino Siuruainen
24508: 1990 vp. 1913
24509:
24510: Raha-asia-aloite n:o 1797
24511:
24512:
24513:
24514:
24515: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kansanopis-
24516: ton rakennushankkeen jälkirahoitukseen
24517:
24518:
24519: Eduskunnalle
24520:
24521: Kuusamon kansanopistolla saatettiin vuonna uskonnollisesti sitoutumaton oppilaitos. Se on
24522: 1986 päätökseen 1 125 m 2 :n rakennushanke. tarjonnut talviaikaan opiskelupaikan yli 60
24523: Sen kokonaiskustannukset olivat 5 738 870 nuorelle ja kesäaikoina järjestänyt runsaasti ly-
24524: markkaa, mistä valtion rahaa rakennus- ja työl- hytkursseja. Opetus on painottunut kuvataitei-
24525: lisyysavustuksilla saatiin 1 941 558 markkaa. den, tekstiilitaiteen, valokuvauksen, videoku-
24526: Rakennusaikana ja sen jälkeen vallinneen kor- vauksen sekä matkailualan palvelujen opetuk-
24527: kean korkokannan sekä valtionosuuksien viivy- seen, millä aloilla Kuusamon kansanopisto on
24528: tyksien vuoksi lainapääomaa ei ole kyetty mer- tehnyt valtakunnallisesti ja alueellisesti merkit-
24529: kittävästi lyhentämään. Tällä hetkellä lainaa on tävää opetus- ja sivistystyötä.
24530: jäljellä 4 470 330 markkaa. Kohtuuttoman suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24531: ren velkaantuneisuuden vuoksi Kuusamon kan- nioittaen,
24532: sanopisto on joutunut hyvin vaikeaan taloudel-
24533: liseen asemaan. Tilanteen selvittämiseksi opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24534: ton johtokunta katsoo, että valtiovallan olisi li- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
24535: sättävä rahoitusosuuttaan. 29.68.52 500000 markkaa Kuusamon
24536: Lisäperusteluna on mainittava, että taloudel- kansanopiston rakennushankkeen jälki-
24537: lisista vaikeuksistaan huolimatta Kuusamon rahoitukseen.
24538: kansanopisto on vireästi toimiva, poliittisesti ja
24539:
24540: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24541:
24542: Riitta Jouppila Sakari Valli Vappu Säilynoja
24543: Liisa Jaakonsaari Tellervo Renko Pauli Saapunki
24544: Eino Siuruainen Aarno von Bell
24545: 1914 1990 vp.
24546:
24547: Raha-asia-aloite n:o 1798
24548:
24549:
24550:
24551:
24552: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Arktiset Askeleet -tans-
24553: sikatselmuksen järjestämiseen
24554:
24555:
24556: Eduskunnalle
24557:
24558: Oulun läänin Tanssialan Tuki ry. on jo usei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24559: na vuosina järjestänyt valtakunnallisen Arktiset nioittaen,
24560: Askeleet -tanssikatselmuksen. Sellainen järjes-
24561: tetään myös vuonna 1991. Tässä valtakunnan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24562: tasoisessa katselmuksessa ovat mukana kaik- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24563: kien eri tanssilajien edustajat koko maan alueel- 29.90.52 JOO 000 markkaa Arktiset As-
24564: ta. Kustannuksia aiheutuu tuomaripalkkioista, keleet -tanssikatselmuksen järjestämistä
24565: matkakuluista, palkinnoista jne. Vuonna 1989 varten.
24566: tapahtuman kokonaismenot olivat 211 043,80
24567: markkaa.
24568:
24569: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24570:
24571: Riitta Jouppila Keijo Jääskeläinen Sakari Valli
24572: Liisa Jaakonsaari Eino Siuruainen Tellervo Renko
24573: 1990 vp. 1915
24574:
24575: Raha-asia-aloite n:o 1799
24576:
24577:
24578:
24579:
24580: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitok-
24581: sen Muhoksen tutkimusasemalle henkilökunnan palkkaami-
24582: seen
24583:
24584: Eduskunnalle
24585:
24586: Muhoksen tutkimusaseman toimesta on vuo- taisiin METLAn momentilta eikä TVM:n mo-
24587: sina 1985-86 kerätty noin 8 000 jäkälänäytet- mentilta. Varojen saaminen METLAn momen-
24588: tä, joista on tarkoitus analysoida eri alkuainepi- tilta takaisi sen, että tehtäviin saadaan pätevät
24589: toisuuksia kuten rikki, typpi ja raskasmetallit. ja pysyvät eikä aina vaihtuvat toimenhaltijat.
24590: Näillä tutkimuksilla on perustava merkitys poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24591: jakartoituksena sille tutkimukselle, millä halu- nioittaen,
24592: taan selvittää ilmansaasteiden vaikutusta met-
24593: siemme tilaan. Tähän mennessä aineistoa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24594: pystytty analysoimaan vain osittain henkilö- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24595: kunnan puutteen vuoksi. Tilanne korjautuisi, 30. 76.24 1 500 000 markkaa Metsäntut-
24596: jos Muhoksen tutkimusasemalle voitaisiin pal- kimuslaitoksen Muhoksen tutkimusase-
24597: kata vakinaisesti kemisti, atk-suunnittelija ja malle henkilökunnan palkkaukseen jä-
24598: kaksi laboranttia, niin että varat tähän osoitet- kälänäytteiden tutkimiseen.
24599:
24600: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24601:
24602: Riitta Jouppila Juhani Alaranta Kirsti Ala-Harja
24603: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen Kauko Heikkinen
24604: Pentti Mäki-Hakola Hannele Pokka Eeva Turunen
24605: 1916 1990 vp.
24606:
24607: Raha-asia-aloite n:o 1800
24608:
24609:
24610:
24611:
24612: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknologiakeskusten
24613: liitolle kansainvälistymishankkeeseen
24614:
24615:
24616: Eduskunnalle
24617:
24618: Maassamme toimii tällä hetkellä seitsemän giakeskusten liitto on perustanut yhteisen kan-
24619: teknologiakeskusta. Ne sijaitsevat Oulussa, Es- sainvälistymishankkeen. Tätä varten ei valtion
24620: poossa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, ensi vuoden tulo- ja menoarviossa teknologia-
24621: Joensuussa ja Jyväskylässä. Nämä keskukset keskuksille varattu seitsemän miljoonan mar-
24622: tunnetaan ja tunnustetaan erittäin hyvin toimi- kan määräraha ole riittävä, vaan Tekel on las-
24623: viksi. Sijaintialueillaan ne ovat luoneet uusia kenut tarvitsevansa hankkeeseen 18 miljoonaa
24624: yrityksiä ja lukuisia työpaikkoja. Myös niiden markkaa.
24625: kansainvälinen maine on hyvä, mistä esimerkki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24626: nä voidaan mainita Neuvostoliiton presidentin nioittaen,
24627: GorbatSovin vierailu Oulun teknologiakylässä
24628: viime vuonna. Tuon vierailun perusteella Ou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24629: lusta on pyydetty taitotietoapua Neuvostoliit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24630: toon vastaaville hankkeille. 32.44.42 11 000 000 markkaa teknolo-
24631: Kansainvälistyminen ja markkinointi on tällä giakeskusten kansainvälistymishankkee-
24632: hetkellä teknologiakeskusten tulevan kehittämi- seen.
24633: sen kannalta välttämätöntä. Tekel eli Teknolo-
24634:
24635: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24636:
24637: Riitta Jouppila Martti Tiuri Liisa Hilpelä
24638: Kaarina Dromberg Eino Siuruainen Erkki Pystynen
24639: Kimmo Sasi Anneli Taina Tapio Holvitie
24640: Keijo Jääskeläinen Aarno von Bell Lea Kärhä
24641: Eeva Turunen Kauko Heikkinen Juhani Laitinen
24642: Riitta Saastamoinen Liisa Jaakonsaari Henrik Lax
24643: Oiva Savela Eeva-Liisa Moilanen Tauno Valo
24644: Kalevi Lamminen Ingvar S. Melin Matti Lahtinen
24645: Tellervo Renko
24646: 1990 vp. 1917
24647:
24648: Raha-asia-aloite n:o 1801
24649:
24650:
24651:
24652:
24653: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun vesi- ja ympäris-
24654: töpiirin aluelaboratorion veden esisuodatuslaitteen hankin-
24655: taan
24656:
24657: Eduskunnalle
24658:
24659: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin aluelaborato- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24660: rio on aloittamassa toimintansa, mutta muun 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24661: muassa vedentislauslaitteen esisuodatusta tulee 35.25. 70 50 000 markkaa Oulun vesi- ja
24662: parantaa laboratoriotoimenpiteiden onnistumi- ympäristöpiirin aluelaboratorion veden
24663: seksi. Tämän vuoksi esisuodatuslaitteiston esisuodatuslaitteen hankintaan.
24664: hankkiminen on ehdoton edellytys.
24665: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24666: nioittaen,
24667:
24668: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24669:
24670: Riitta Jouppila Juhani Alaranta Kauko Heikkinen
24671: 1918 1990 vp.
24672:
24673: Raha-asia-aloite n:o 1802
24674:
24675:
24676:
24677:
24678: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun vesi- ja ympäris-
24679: töpiirille saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostustoi-
24680: menpiteisiin
24681:
24682: Eduskunnalle
24683:
24684: Valtakunnallinen projekti saastuneiden maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24685: alueiden selvityksestä ja kunnostuksesta on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24686: käynnistynyt myös Oulun läänissä. Oulun vesi- 35.25. 77 JOO 000 markkaa Oulun vesi-
24687: ja ympäristöpiirissä on työ aloitettu, mutta työn ja ympäristöpiirille saastuneiden maa-
24688: onnistunut läpivienti on mahdotonta ilman eri- alueiden selvitys- ja kunnostustoimenpi-
24689: tyistä projektimäärärahaa. teisiin.
24690: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24691: nioittaen,
24692:
24693: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24694:
24695: Riitta Jouppila Juhani Alaranta Kauko Heikkinen
24696: 1990 vp. 1919
24697:
24698: Raha-asia-aloite n:o 1803
24699:
24700:
24701:
24702:
24703: Joutsensaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarinan, Piik-
24704: kiön, Paimion ja Sauvan yhteisen valtion virastotalon raken-
24705: tamiseen
24706:
24707: Eduskunnalle
24708:
24709: Kaarinan, Piikkiön, Paimion ja Sauvan kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24710: nat ovat suunnitelleet yhteistä valtion virastota- nioittavasti,
24711: loa jo pidemmän aikaa. Niiden alueella on tällä
24712: hetkellä erittäin puutteellinen valmius valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24713: eri virastojen sijoittamiseen ja tämän takia toi- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
24714: minnot ovat hajallaan. Kuntien alueella olisi markkaa Kaarinan, Piikkiön, Paimion
24715: kuitenkin tarvetta saada kaikki valtion virastot ja Sauvan yhteisen valtion virastotalon
24716: yhteen paikkaan, ja tämän takia olisi tärkeää rakentamisen suunnitteluun ja töiden
24717: mahdollisimman nopeasti saada aikaiseksi yh- aloittamiseen.
24718: teinen valtion virastotalo. Hankkeen suunnitte-
24719: lu ja töiden aloittaminen tulisi saada käyntiin jo
24720: vuoden 1991 aikana.
24721:
24722: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24723:
24724: Gunnar Joutsensaari Marita Jurva
24725: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen
24726: Heikki Riihijärvi
24727: 1920 1990 vp.
24728:
24729: Raha-asia-aloite n:o 1804
24730:
24731:
24732:
24733:
24734: Joutsensaari ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivä-
24735: rahan korottamiseksi
24736:
24737:
24738: Eduskunnalle
24739:
24740: Varusmiesten päivärahaa on valtion vuoden mus perustuu kolmannen parlamentaarisen
24741: 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä esitetty ko- puolustuskomitean vuonna 1981 tekemään esi-
24742: rotettavaksi siten, että 240 vuorokautta palvele- tykseen, mikä tarkoittaa päivärahan tasoksi
24743: villa se tulisi olemaan 19 markkaa ja 285 tai 330 20 Olo valtion virkamiehen matkustussäännösten
24744: vuorokautta palvelevilla 19,50 markkaa. Näin mukaisesta päivärahasta eli tänä päivänä 30
24745: ollen korotusta on luvassa ainoastaan 50 penniä markkaa päivä. Varusmiesliitto on ollut valmis
24746: päivää kohden. joustamaan asiassa siten, että kyseiseen tasoon
24747: Varusmiesten päiväraha on jatkuvasti jäänyt tulisi päästä vaiheittain muutaman vuoden ai-
24748: jälkeen yleisestä hinta- ja palkkakehityksestä. kana. Kehitys ei ole kuitenkaan viime vuosina
24749: Näin ollen päivärahan ostoarvo on erittäin pieni tukenut tätä suuntaa, vaan pikemminkin päin-
24750: verrattuna esimerkiksi muihin peruspäivärahoi- vastoin.
24751: hin kuten sairausvakuutuksen peruspäivära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24752: haan ja työttömyyspäivärahaan. Lisäksi verrat- nioittavasti,
24753: tuna normaaleihin esim. virkamiesten päivära-
24754: hoihin varusmiespäiväraha on aivan mitätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24755: Tästä aiheutuu se, että varusmiehet joutuvat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24756: käyttämään omia säästöjään normaaleina pi- 27.14. 02 105 000 000 markkaa varus-
24757: dettäviin elinkustannuksiin varusmiespalveluk- miesten päivärahan korottamiseksi kol-
24758: sensa aikana. mannen parlamentaarisen puolustusko-
24759: Varusmiesliitto on toistuvasti esittänyt varus- mitean esittämälle tasolle.
24760: miesten päivärahan korottamista. Liiton vaati-
24761:
24762: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24763:
24764: Gunnar Joutsensaari Marita J urva Sulo Aittoniemi
24765: Pentti Kettunen Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
24766: 1990 vp. 1921
24767:
24768: Raha-asia-aloite n:o 1805
24769:
24770:
24771:
24772:
24773: Joutsensaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen
24774: kansanopistolle oppilasasuntolan rakentamiseen
24775:
24776:
24777: Eduskunnalle
24778:
24779: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- si valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon
24780: tyksessä on opetusministeriön pääluokkaan esi- saada esitettyä korkeampi määräraha hankkeen
24781: tetty 150 000 markkaa Varsinais-Suomen kan- toteuttamiseksi.
24782: sanopiston asuntolan ja vanhan päärakennuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24783: sen peruskorjaukseen. Kyseinen määräraha on nioittavasti,
24784: erittäin pieni verrattuna hankkeen kokonais-
24785: kustannuksiin. Varsinkin Varsinais-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24786: kansanopiston oppilasasuntolan rakentamiseen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24787: Paimiossa tarvittaisiin kipeästi esitettyä suu- 29.68.52 lisämäärärahana 850 000 mark-
24788: rempaa määrärahaa, jotta hanke saataisiin no- kaa avustukseksi Varsinais-Suomen
24789: peasti valmiiksi ja ettei opistolle aiheutuisi siitä kansanopistolle oppilasasuntolan raken-
24790: kohtuuttomia velkataakkoja. Tämän takia tuli- tamiseen Paimiossa.
24791:
24792: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24793:
24794: Gunnar Joutsensaari Marita Jurva Sulo Aittoniemi
24795: Pentti Kettunen Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
24796: 1922 1990 vp.
24797:
24798: Raha-asia-aloite n:o 1806
24799:
24800:
24801:
24802:
24803: Joutsensaari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 1 eli
24804: Paimion-Turun moottoritien rakentamiseen
24805:
24806:
24807: Eduskunnalle
24808:
24809: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- kittyvät vielä rakennusaikana suunnitellusta ai-
24810: tyksessä on budjetoitu valtatien n:o 1 eli Pai- kataulustaan. Tämän takia olisi tarpeellista ko-
24811: mion-Turun moottoritien rakentamiseen Tu- rottaa vuodelle 1991 budjetoitua määrärahaa
24812: run, Kaarinan, Piikkiön ja Paimion alueella vähintäänkin 25 milj. markkaa esitetystä mää-
24813: vuodelle 1991 70 milj. markkaa. Koko hank- rästä.
24814: keen kustannusarvio on 1 060 miljoonaa mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24815: kaa ja tien on arvioitu olevan liikenteelle valmii- nioittavasti,
24816: na vuonna 1997.
24817: Kyseinen moottoritiehanke on tärkeä koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24818: Turun alueen liikennejärjestelyjen kannalta, ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24819: tämän takia on valitettavaa, että kestää lähes 10 31.24. 77 lisämäärärahana 25 000 000
24820: vuotta, ennen kuin hanke valmistuu. Lisäksi markkaa valtatien n:o 1 eli Paimion-
24821: tyypillistä on ollut, että suuret tiehankkeet pit- Turun moottoritien rakentamiseen.
24822: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24823:
24824: Gunnar Joutsensaari Marita J urva
24825: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen
24826: Heikki Riihijärvi
24827: 1990 vp. 1923
24828:
24829: Raha-asia-aloite n:o 1807
24830:
24831:
24832:
24833:
24834: Joutsensaari ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoliittymän
24835: rakentamiseksi Laitilassa valtatielle n:o 8
24836:
24837:
24838: Eduskunnalle
24839:
24840: Valtatietä n:o 8 ollaan tällä hetkellä kehittä- määräraha eritasoliittymän rakentamisen aloit-
24841: mässä ja parantamassa sen liikenneturvallisuut- tamiseksi valtatielle n:o 8 myös Laitilan kau-
24842: ta. Tähän liittyvänä hankkeena on valtion vuo- pungin kohdalla.
24843: den 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä varattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24844: 20 miljoonaa markkaa eritasoliittymän rakenta- nioittavasti,
24845: miseksi Rauman kaupungin kohdalle. Kyseisen
24846: hankkeen kokonaiskustannukset ovat 55 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24847: markkaa. Valtatie n:o 8 kulkee myös Laitilan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
24848: kaupungin alueelta ja kyseiset liikenneturvalli- 31.24. 77 lisämäärärahana JO 000 000
24849: suusjärjestelyt olisivat tarpeen myös siellä. Jär- markkaa eritasoliittymän rakentamisen
24850: jestelyt olisivat yhtä ajankohtaisia ja kiireellisiä aloittamiseksi valtatielle n:o 8 Laitilan
24851: kuin Rauman alueellakin. Tämän takia tulisi kaupungin kohdalla.
24852: valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon lisätä
24853:
24854: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24855:
24856: Gunnar Joutsensaari Marita J urva
24857: Sulo Aittoniemi Pentti Kettunen
24858: Heikki Riihijärvi
24859: 1924 1990 vp.
24860:
24861: Raha-asia-aloite n:o 1808
24862:
24863:
24864:
24865:
24866: Joutsensaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun
24867: tien perusparantamiseen
24868:
24869:
24870: Eduskunnalle
24871:
24872: Ns. Lehmänkurkun tie kulkee Turun ja Porin tettaisiin vuonna 1991 ja se valmistuisi vuonna
24873: vesirakennuspiirin alueella ja sen varrella on 1995.
24874: runsaasti kesäasutusta. Tien peruskorjausta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24875: suunniteltu jo viimeiset 20 vuotta ja hankkeen nioittavasti,
24876: toteuttamisesta ovat antaneet lupauksia lukui-
24877: sat kansanedustajat ja ministerit. Hankkeen to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24878: teutuminen ei ole kuitenkaan päässyt alkuun, 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
24879: vaan se on aina siirtynyt myöhäisemmäksi. markkaa Lehmänkurkun maantien pe-
24880: Alustavien suunnitelmien mukaan hankkeen rusparannuksen suunnittelemiseksi ja
24881: kustannusarvio on 60,0 milj. markkaa. Hanke aloittamiseksi Turun ja Porin vesiraken-
24882: tulisi toteuttaa siten, että tien parannus aloi- nuspiirin alueella.
24883:
24884: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24885:
24886: Gunnar Joutsensaari Marita Jurva Sulo Aittoniemi
24887: Pentti Kettunen Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
24888: 1990 vp. 1925
24889:
24890: Raha-asia-aloite n:o 1809
24891:
24892:
24893:
24894:
24895: Joutsensaari ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeysten
24896: rakentamiseen Helsingin-Turun rantaradalle Salossa
24897:
24898:
24899: Eduskunnalle
24900:
24901: Rantarataa ollaan kehittämässä nopeaksi yh- Salon kaupungin alueelle tulevat eritasoristeyk-
24902: teydeksi Helsingin ja Turun välille. Tässä yhtey- set rakentaa valtion kustannuksella. Tämän ta-
24903: dessä muutetaan tällä hetkellä tasoristeyksiä kia tulisi varata valtion vuoden 1991 tulo- ja
24904: eritasoristeyksiksi. Mm. Salon maalaiskunnassa menoarvioon määräraha kyseiseen tarkoituk-
24905: ja muiden kuntien alueilla on VR rakentanut seen.
24906: kaikki eritasoristeykset radan rakentamiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24907: liittyvinä hankkeina. Näin ollen rakentamisesta nioittavasti,
24908: ei ole aiheutunut kyseisille kunnille minkään-
24909: laista taloudellista rasitusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24910: Salon kaupungin alueella on myös suunnitel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
24911: tu eritasoristeyksiä, joiden kustannukset jostain 31.58.62 20 000 000 markkaa ranta-
24912: syystä on jätetty kaupungin maksettavaksi. Tä- radan eritasoristeyksien rakentamiseksi
24913: mä ei ole oikein eikä tasapuolista radanvar- ja kustantamiseksi Salon kaupungin
24914: ren kuntia kohtaan, ja tämän takia tulisi myös alueella.
24915: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24916:
24917: Gunnar Joutsensaari Marita J urva Sulo Aittoniemi
24918: Pentti Kettunen Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
24919:
24920:
24921:
24922:
24923: 46 200052Y
24924: 1926 1990 vp.
24925:
24926: Raha-asia-aloite n:o 1810
24927:
24928:
24929:
24930:
24931: Joutsensaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun Seudun
24932: Keuhkovammayhdistyksen toiminnan tukemiseen
24933:
24934:
24935: Eduskunnalle
24936:
24937: Turun Seudun Keuhkovammayhdistys ry:n yhteiskunnan varoja säästyneinä terveyden-
24938: jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 3 400 ja sen toi- huoltokustannuksina. Tämän takia tulisi val-
24939: minta-alue käsittää Turun lisäksi 35 lähikuntaa. tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon saada
24940: Tuberkuloosin sairastaneita jäseniä yhdistyksel- määräraha Turun Seudun Keuhkovammayhdis-
24941: lä on n. 500. Nämä henkilöt ovat sellaisia ihmi- tys ry:lle sen turberkuloosipotilaille suoritta-
24942: siä, jotka jäävät kaikkien yhteiskunnan harjoit- man kuntoutustoiminnan tukemiseen.
24943: tamien kuntoutusmuotojen ulkopuolelle. Asian- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24944: tilan korjaamiseksi yhdistys on omalla kustan- nioittavasti,
24945: nuksellaan kuntouttanut n. 100 iäkästä tuber-
24946: kuloosipotilasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24947: Kyseisen kaltainen kuntoutustoiminta on kui- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
24948: tenkin taloudellisesti erittäin raskasta näinkin kaa avustuksena Turun Seudun Keuh-
24949: pienelle yhdistykselle. Tämän takia tulisi tätä kovammayhdistys ry:l/e iäkkäiden tur-
24950: ensiarvoisen tärkeätä toimintaa tukea myös yh- berku/oosipotilaiden kuntoutustoimin-
24951: teiskunnan toimesta, sillä säästäähän se mitä taan ja terveystarkastuksiin.
24952: suurimmalla todennäköisyydellä suuria määriä
24953:
24954: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24955:
24956: Gunnar Joutsensaari Marita J urva Sulo Aittoniemi
24957: Pentti Kettunen Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
24958: 1990 vp. 1927
24959:
24960: Raha-asia-aloite n:o 1811
24961:
24962:
24963:
24964:
24965: Joutsensaari ym.: Määrärahan osoittamisesta leimaveron poista-
24966: miseksi ASP-asunnoilta
24967:
24968:
24969: Eduskunnalle
24970:
24971: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä luotiin hel- surkuhupaisena ja byrokraattisena menetel-
24972: pottamaan lähinnä nuorten ihmisten mahdolli- mänä.
24973: suutta hankkia itselleen oma omistusasunto. ASP-järjestelmää tulisi ryhtyä pikaisesti ke-
24974: Tarkoituksena oli, että tietyn osuuden säästä- hittämään nykyisestään siten, että omarahoi-
24975: misen jälkeen asunnon ostaja saisi valtion ta- tusosuutta alennettaisiin vielä nykyisestään, lai-
24976: kaamaa halpakorkoista ja pitkäaikaista lainaa noja ryhdyttäisiin myöntämään pankkien ulko-
24977: ja samalla valtio antaisi palkkioksi järjestelmän puolelta nykyistä pienemmillä koroilla, ASP-
24978: mukaisesta säästämisestä tietyn markkamää- järjestelmän palkkiota nostettaisiin ja vapautet-
24979: rän. taisiin ASP-järjestelmän avulla rahoitetuista
24980: ASP-järjestelmä on valitettavasti tällä ajau- asuntokaupoista leimavero. Kyseisen uudistus-
24981: tunut melkoiseen kriisiin. Pankit ovat alkaneet työn valmistelu tulisi pikaisesti aloittaa niin,
24982: karsastaa kyseistä järjestelmää ja ovat jopa että se voitaisiin toteuttaa vuoden 1992 alussa.
24983: kieltäytyneet myöntämästä ASP-järjestelmän Välittömänä toimenpiteenä voitaisiin kompen-
24984: mukaisia lainoja. Lisäksi ASP-järjestelmän soida ASP-järjestelmän mukaisissa asuntokau-
24985: mukainen palkkio on tällä hetkellä mitättömän poissa leimaveron vaikutus jo vuoden 1991
24986: pieni verrattuna vallitseviin asunnon hintoihin, alussa.
24987: ja omarahoitusosuuden saaminen kasaan ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24988: kyisillä asuntojen hinnoilla on useille nuorille nioittavasti,
24989: henkilöille täysin ylitsepääsemätön ongelma.
24990: Kaiken lisäksi ASP-järjestelmän mukaisista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24991: asuntokaupoista, mikäli joku siihen onnistuu 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
24992: loppujen lopuksi pääsemään, peritään normaa- markkaa ylimääräisenä määrärahana
24993: lin osakekaupan mukainen leimavero. Tällä ta- leimaveron määrää vastaavan hyvityk-
24994: voin valtio useimmiten perii takaisin suurem- sen suorittamiseksi ASP-järjestelmän
24995: man määrän kuin se lahjoittaa ASP-järjestel- kautta hankittujen asuntojen ja kiinteis-
24996: män mukaisena palkkiona. Tätä voidaan pitää töjen ostajille.
24997: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
24998:
24999: Gunnar Joutsensaari Marita Jurva Sulo Aittoniemi
25000: Pentti Kettunen Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi
25001: 1928 1990 vp.
25002:
25003: Raha-asia-aloite n:o 1812
25004:
25005:
25006:
25007:
25008: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien verotulojen
25009: täydennykseen
25010:
25011:
25012: Eduskunnalle
25013:
25014: Valtion toimenpiteillä on viimeisten kolmen hallituksen verouudistuksen seurauksena. Vero-
25015: vuoden aikana vakavasti horjutettu kuntien rasituksen kasvun siirtäminen kunnallisvero-
25016: mahdollisuutta hoitaa talouttaan järkiperäisesti tuksen suuntaan on hallituksen taholta hyvin ly-
25017: ja suunnitelmallisesti. Kuntien tulojen vähenty- hytnäköistä ja kunnallisen itsehallinnon kan-
25018: minen aiheuttaa korotuspaineita veroäyreihin nalta hyvin arveluttavaa.
25019: myös ensi vuonna; jo nyt tiedossa olevat toi- Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-
25020: menpiteet aiheuttavat noin 700 miljoonan mar- tykseen (HE n:o 134/1988 vp.) myös edellyttä-
25021: kan verotulojen vähennyksen kunnille. Lisäksi nyt, että harkinnanvaraisten avustusten määrä-
25022: hallitus ei ole selkeästi esittänyt, miten se aikoo rahojen riittävyys turvataan.
25023: kompensoida kunnille liiketulon harkintavero- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25024: tuksen poiston. Tästä kärsimään joutuvien kun- nioittaen,
25025: tien joukossa ovat esimerkiksi ne kunnat, joi-
25026: den alueella on valtakunnallisesti merkittäviä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25027: voimalaitoksia, kuten Eurajoki, Loviisa ja usei- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25028: ta Kemijokivarren kuntia. 26.97.33 lisäyksenä 150 000 000 mark-
25029: Rakennemuutoksen haitalliset vaikutukset kaa kuntien verotulojen täydennysten
25030: kuntien talouteen ovat näin moninkertaistuneet maksamiseen.
25031:
25032: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25033:
25034: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Johannes Virolainen
25035: Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa
25036: Heikki Kokko Aapo Saari Tellervo Renko
25037: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Markku Lehtosaari
25038: Kauko Heikkinen Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi
25039: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Pekka Puska
25040: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Matti Väistö
25041: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Timo Kietäväinen
25042: Pirkko Ikonen Kalevi Mattila Juho Sillanpää
25043: Eino Siuruainen Paavo Väyrynen Juhani Alaranta
25044: Marjatta Väänänen Hannu Tenhiälä Einari Nieminen
25045: Annikki Koistinen
25046: 1990 vp. 1929
25047:
25048: Raha-asia-aloite n:o 1813
25049:
25050:
25051:
25052:
25053: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Opiskeluajan perus-
25054: turvan kehittämiseen opintorahajärjestelmää kehittämällä
25055:
25056:
25057: Eduskunnalle
25058:
25059: Opiskeluajan perusturvaa on kehitettävä si- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25060: ten, että tuki sekä määrältään että sisällöltään
25061: kattaa opiskelijoiden tarpeen eri elämänvaiheis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25062: sa. Täysi-ikäisten opiskelijoiden vanhempia se- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25063: kä opiskelijan aviopuolisoa koskeva tulo- ja va- 29.39.55 lisäyksenä 70 000 000 mark-
25064: rallisuusharkinta vaikeuttaa opintojen rahoitus- kaa opintorahan ylimääräisiin lisiin,
25065: ta tai estää opiskelun aloittamisen. Lisäksi mistä 15 000 000 markkaa puolison
25066: opintotuen lainapainotteisuus johtaa huomatta- tulojen tarveharkinnan poistamiseen ja
25067: vaan velkaantumiseen. 55 000 000 markkaa vanhempien tulo-
25068: Tarveharkinnan poistamisen lisäksi on opin- jen tarveharkinnan poistamiseen, ja
25069: totukea kehitettävä opintorahapainotteiseksi 100 000 000 markkaa lisäyksenä opin-
25070: niin, että 18 vuotta täyttäneen, kodin ulkopuo- torahan perusosan korottamiseksi 18
25071: lella asuvan opiskelijan opintorahan perusosa vuotta täyttäneelle, kodin ulkopuolella
25072: vuonna 1991 on 840 markkaa kuukaudessa. asuvalle 840 markkaan kuukaudessa
25073: Eduskunnan periaatepäätöksen mukaisesti 1.9.1991 lähtien.
25074: opintorahan osuus on pikaisesti nostettava puo-
25075: leen koko opintotuesta.
25076:
25077: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25078:
25079: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Johannes Virolainen
25080: Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila Tytti lsohookana-Asunmaa
25081: Heikki Kokko Aapo Saari Tellervo Renko
25082: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Markku Lehtosaari
25083: Kauko Heikkinen Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi
25084: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Pekka Puska
25085: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Matti Väistö
25086: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Timo Kietäväinen
25087: Pirkko Ikonen Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
25088: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Marjatta Väänänen
25089: Paavo Väyrynen Juhani Alaranta Einari Nieminen
25090: Annikki Koistinen
25091: 1930 1990 vp.
25092:
25093: Raha-asia-aloite n:o 1814
25094:
25095:
25096:
25097:
25098: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou-
25099: den kehittämisrahastoon
25100:
25101:
25102: Eduskunnalle
25103:
25104: Maaseudun säilyminen asuttuna ja tasapai- keinen asema maatilatalouden rahoituksessa,
25105: noinen alueellinen kehitys edellyttävät maata- erityisesti Sukupolvenvaihdasten tukemisessa ja
25106: louden harjoittamisen turvaamista vastaisuu- rahoituksen turvaamisessa tasapuolisesti maan
25107: dessakin koko maassa. Erityisesti kehitysalueel- eri alueilla. Budjetissa siirto maatilatalouden
25108: la viljelijöiden määrä on voimakkaasti vähene- kehittämisrahastoon on tämän hallituksen aika-
25109: mässä eikä uusia jatkajia ole riittävästi vanhem- na voimakkaasti laskenut. Kun siirto vielä
25110: pien luopuessa elinkeinon harjoittamisesta. Mi- vuonna 1987 oli 435 miljoonaa markkaa, se oli
25111: käli maatalouselinkeino ei tulevaisuudessa ky- vuodelle 1990 vain 250 miljoonaa markkaa. En-
25112: kene houkuttelemaan nuoria varsinkaan niillä si vuodelle esitettävä 10 miljoonaa markkaa on
25113: alueilla, joilla alkutuotantoelinkeinojen osuus käytännössä momentin nollaaminen.
25114: on suuri ja joilla ei ole mahdollista luoda muita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25115: työpaikkoja, koko alueen kehitys tulee voimak- nioittaen,
25116: kaasti kärsimään. Samanaikaisesti peruspalve-
25117: lut huonontuvat merkittävästi näillä alueilla: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25118: posteja lakkautetaan ja kaupat ja koulut sekä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25119: muut palvelut loppuvat monin paikoin koko- 30.33.60 lisäyksenä 150 000 000 mark-
25120: naan. kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
25121: Maatilatalouden kehittämisrahastolla on kes- rahastoon.
25122:
25123: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25124:
25125: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Johannes Virolainen
25126: Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila Tytti lsohookana-Asunmaa
25127: Heikki Kokko Tellervo Renko Pauli Saapunki
25128: Mirja Ryynänen Markku Lehtosaari Kauko Heikkinen
25129: Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen
25130: Seppo Kääriäinen Pekka Puska Kalle Röntynen
25131: Kimmo Sarapää Matti Väistö Jukka Vihriälä
25132: Seppo Pelttari Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen
25133: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä Juho Sillanpää
25134: Eino Siuruainen Paavo Väyrynen Juhani Alaranta
25135: Marjatta Väänänen Einari Nieminen Annikki Koistinen
25136: Aapo Saari
25137: 1990 vp. 1931
25138:
25139: Raha-asia-aloite n:o 1815
25140:
25141:
25142:
25143:
25144: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta postipalvelujen tur-
25145: vaamiseen haja-asutusalueilla
25146:
25147:
25148: Eduskunnalle
25149:
25150: Posti- ja telelaitoksesta muodostettiin valtion Vaihtoehtoisesti valtion tulo- ja menoarvioon
25151: liikelaitos vuoden 1990 alusta voimaan tulleella otetaan korvausta varten määräraha.
25152: lailla (748/89). Lain 3 §:n mukaan "Posti- ja te- Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksen pe-
25153: lelaitoksen tulee huolehtia posti- ja teletoimin- rustelujen mukaan asettanut Posti- ja telelai-
25154: nan tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä ja toksen tulostavoitteeksi ensi vuodelle 470 milj.
25155: palvelutarjonnasta asiakkaiden ja koko yhteis- mk:n voiton. Eduskunta voi periaatteessa
25156: kunnan tarpeita vastaavasti erityisesti siten, että muuttaa tulostavoitetta joko valiokunta- tai
25157: sen tehtäviin kuuluvat peruspalvelut ovat koko täysistuntokäsittelyssä.
25158: maassa yleisesti saatavissa tasapuolisin eh- Tulo- ja menoarvioesityksen lukuun 31.56 on
25159: doin." Lain 7 §:ssä päätösvalta Posti- ja telelai- toisaalta otettu korvauksia Posti- ja telelaitok-
25160: toksen keskeisistä palvelutavoitteista on annet- selle valtion virkalähetyksistä. Samaa korvaus-
25161: tu eduskunnalle. menettelyä voitaisiin soveltaa myös mahdollis-
25162: Posti- ja telelaitosta koskevan liikelaitoslain ten liiketaloudellisesti kannattamattomien pos-
25163: säätämisen pohjana olleen hallituksen esityksen titoimipaikkojen säilyttämisestä PTL:lle aiheu-
25164: 3 §:n perustelujen mukaan "peruspalvelutason tuvaan rasitukseen. Keskustan eduskuntaryhmä
25165: ylläpitäminen edellyttää, että Posti- ja telelai- esittääkin tulo- ja menoarvioon otettavaksi em.
25166: toksella on riittävä toimipaikkaverkko koko lukuun uuden momentin, jolle osoitetulla mää-
25167: maassa.'' rärahalla postipalvelujen säilyttäminen haja-
25168: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- asutusalueilla turvataan.
25169: noarvioksi vuodelle 1991 on sen Posti- ja telelai- Postipalvelujen säilyttäminen vähintäänkin
25170: tosta koskevan luvun (31.94) perusteluissa yh- nykyisellä tasolla on ehdoton edellytys maam-
25171: täältä toistettu em. lain "erityinen vaatimus" me haja-asutusalueiden pitämiselle asuttuna.
25172: laitokselle huolehtia peruspalvelujen saatavuu- Posti- ja telelaitoksella on yhteiskunnallinen
25173: desta koko maassa tasapuolisin ehdoin. Toi- vastuu tähän tavoitteeseen pyrittäessä. Posti-
25174: saalta luvun perustelujen selvitysosassa on to- konttoreita ei tule lakkauttaa, vaan lakkautus-
25175: dettu pankkipalvelujen lakkaavan noin 1 900 uhan alaisiin konttoreihin tulee hakea lisää pal-
25176: postikonttorissa. Käytännössä tämä tietää sitä, veluja ja siten turvata myös postipalvelujen jat-
25177: että useimmat näistä toimipaikoista lakkaute- kuvuus.
25178: taan kokonaan, jolloin myös postipalvelut hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25179: viävät haja-asutusalueilta.
25180: Postikanttareiden lakkauttaminen on ristirii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25181: dassa Posti- ja telelaitoksesta annetun lain ja 1991 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
25182: eduskunnan laitokselle asettamien keskeisten mentil/e 31.56.25 "Korvaus postipalve-
25183: palvelutavoitteiden kanssa. Eduskunta päättää lujen säilyttämisestä haja-asutusalueil-
25184: viime kädessä siitä, missä laajuudessa PTL hoi- la" 200 000 000 markkaa ja että lu-
25185: taa kannattamaUoman tehtävän. Tästä aiheutu- vun 31.56 otsikko muutetaan muotoon
25186: va rasitus voidaan lain 6 §:n mukaan ottaa huo- "Korvaukset Posti- ja telelaitoksel/e".
25187: mioon asetettaessa laitoksen tulostavoitetta.
25188: 1932 1990 vp. - RA n:o 1815
25189:
25190: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25191:
25192: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Johannes Virolainen
25193: Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa
25194: Heikki Kokko Aapo Saari Tellervo Renko
25195: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Markku Lehtosaari
25196: Kauko Heikkinen Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi
25197: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Pekka Puska
25198: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Matti Väistö
25199: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Timo Kietäväinen
25200: Pirkko Ikonen Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
25201: Juho Sillanpää Marjatta Väänänen Eino Siuruainen
25202: Paavo Väyrynen Juhani Alaranta Einari Nieminen
25203: Annikki Koistinen
25204: 1990 vp. 1933
25205:
25206: Raha-asia-aloite n:o 1816
25207:
25208:
25209:
25210:
25211: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotona tapah-
25212: tuvan hoidon budjettiperusteiseen lisäkorvaamiseen
25213:
25214:
25215: Eduskunnalle
25216:
25217: Lasten kotihoidon tuki on osoittautunut pä- netta olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista
25218: teväksi keinoksi purkaa lastenhoito-ongelmia. muuttaa. Tuen perusosan suuruus irrotettaisiin
25219: Vanhemmille maksettava kotihoidon tuki lisät- edellä todetusta kytkennästä. Lisäosaan ei so-
25220: tynä kunnallisilla erityislisillä on purkanut päi- vellettaisi tarveharkintaa silloin, kun jompi-
25221: vähoitovyyhdin ongelmallisimmilta paikkakun- kumpi vanhemmista hoitaa lasta pääasiassa itse
25222: nilta lähes kokonaan. Hallituksen budjettiesitys kotonaan. Tämän ohella tukeen voisi nykyiseen
25223: unohtaa kokonaan kotihoidon tuen kehittämi- tapaan kuulua sisaruskorotuksia, ja sen päälle
25224: sen. voitaisiin maksaa mahdollista kunnallista lasten
25225: Vanhempien mahdollisuutta jäädä kotiin hoi- kotihoidon tukea.
25226: tamaan lastaan tulee tukea korottamalla koti- Lasten kotihoidon tukijärjestelmää parannet-
25227: hoidon tuen perus- ja lisäosaa niin, että ne il- taisiin ensi vuonna siten, että lisäosan tarvehar-
25228: man lisäosan tarveharkintaa takaavat noin kinta poistettaisiin itse lastaan hoitavien osalta.
25229: 3 000 markan suuruisen kotihoidon tuen, jota Tästä aiheutuisi vuonna 1991 70 miljoonan
25230: mahdolliset sisaruskorotukset nostaisivat. Täs- markan lisäkustannukset.
25231: tä aiheutuisi noin 365 miljoonan markan kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25232: tannukset ensi vuonna. nioittaen,
25233: Lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/
25234: 85) 5 §:n mukaan tuen perusosa vastaa määräl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25235: tään sairausvakuutuslain mukaista vähimmäis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
25236: päivärahaa. Siten viimeksi mainitun korotus 33.33.31 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
25237: heijastuisi myös perusosaan. Tuen sisaruskoro- lasten kotihoidon tuen ylimääräiseen li-
25238: tus ja lisäosa on määritelty lain 6 ja 7 §:ssä ja sään lisäosan tarveharkinnan poistami-
25239: osittain lasten kotihoidon tuesta annetun lain seksi itse lastaan haitavien osalta, ja
25240: 7 a §:n 3 momentissa (4/89) prosenttiosuudeksi 365 000 000 markkaa lisäyksenä mää-
25241: perusosasta, jolloin korotus koskisi automaatti- rärahaan kotihoidon tuen perus- ja lisä-
25242: sesti vastaavassa suhteessa niitäkin. osan korottamiseksi.
25243: Lakisääteisen lasten kotihoidon tuen raken-
25244:
25245: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25246:
25247: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Johannes Virolainen
25248: Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa
25249: Heikki Kokko Aapo Saari Tellervo Renko
25250: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Markku Lehtosaari
25251: Kauko Heikkinen Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi
25252: Riitta Kauppinen Marjatta Väänänen Hannu Tenhiälä
25253: Einari Nieminen Annikki Koistinen Seppo Kääriäinen
25254: Pekka Puska Kalle Röntynen Kimmo Sarapää
25255: Matti Väistö Jukka Vihriälä Seppo Pelttari
25256: Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen Kalevi Mattila
25257: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Paavo Väyrynen
25258: Juhani Alaranta
25259: 1934 1990 vp.
25260:
25261: Raha-asia-aloite n:o 1817
25262:
25263:
25264:
25265:
25266: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen jäl-
25267: keenjääneisyyden korjaamiseen ja puolisoiden yksilöllisen
25268: lisäosan toteuttamiseen budjettiperusteisin rahoituksin
25269:
25270: Eduskunnalle
25271:
25272: Suomessa ei ole määritelty yleistä toimeentu- 2. Indeksisuoja
25273: lon vähimmäistasoa. Sosiaaliturvan osalta sel-
25274: Työeläkkeiden indeksitarkistuksissa otetaan
25275: laisena on kuitenkin monessa yhteydessä pidet-
25276: huomioon myös maan yleinen palkkakehitys.
25277: ty täysimääräistä kansaneläkettä. Kansaneläke
25278: Näin indeksisuoja on suurituloisilla eläkeläisillä
25279: onkin saajien lukumäärän suhteen kattavin ja
25280: parempi kuin pientä eläkettä saavilla, joilla
25281: tasoltaan eräitä keskeisiä päivärahoja ja kor-
25282: kansaneläke muodostaa valtaosan eläkkeestä
25283: vauksia parempi ensisijaisen vähimmäisturvan
25284: tai koko eläketurvan. Kansaneläkkeiden tarkis-
25285: muoto.
25286: tamisessa sovellettava kansaneläkeindeksi seu-
25287: Nykyinen kansaneläke ei kuitenkaan sellaise-
25288: raa ainoastaan yleistä hintakehitystä.
25289: naan muodosta kyllin hyvää mallia muun ensi-
25290: Myös kansaneläkkeet on sidottava TEL-in-
25291: sijaisen perusturvan kehittämiselle. Täyden
25292: deksiin. Sama koskisi muita nykyisin kansan-
25293: kansaneläkkeen tasoa ei voida pitää riittävänä,
25294: eläkeindeksillä tarkistettavia kansaneläkejärjes-
25295: kansaneläkkeen indeksisuoja on puutteellinen
25296: telmän eläkkeitä. Näitä ovat rintamasotilas- ja
25297: ja järjestelmä kohtelee naimisissa olevia eriar-
25298: yleinen perhe-eläke sekä lapsen hoitotuki. Myös
25299: voisesti. Viimesijainen toimeentulotuki vastaa-
25300: esimerkiksi rintamalisät, hoitotuki ja muut
25301: kin jo tasoltaan suurin piirtein kansaneläkettä.
25302: eläkkeiden erilliset osat ja lisät sekä vammaistu-
25303: ki sidottaisiin TEL-indeksiin.
25304: 1. Tasokorotus Tässä raha-asia-aloitteessa ei esitetä indeksi-
25305: suojan muutosta, vaan se on toteutettavissa
25306: Heikon indeksisuojan johdosta kansaneläk-
25307: lainsäädännön muutoksella.
25308: keen varassa elävät eivät ole automaattisesti
25309: saaneet osakseen yhteiskunnan yleistä hyvin-
25310: voinnin kasvua. Kansaneläkettä onkin jouduttu
25311: 3. Eläkepuolisoiden lisäosa
25312: korottamaan erillisillä lainmuutoksilla. Viimei-
25313: (kansaneläkeuudistuksen IV vaihe)
25314: nen tasokorotus tehtiin vuonna 1984. Siitä las-
25315: kettuna jälkeenjääneisyys esimerkiksi työeläk- Jos molemmat puolisoista saavat kansanelä-
25316: keiden ja muiden sosiaalivakuutusetuuksien kettä, lisäosa on vuonna 1991 hallituksen esi-
25317: tarkistamisessa käytettävän TEL-indeksin kehi- tyksen mukaan 15 prosenttia pienempi kuin yk-
25318: tykseen verrattuna on vuoden 1990 alkuun men- sinäiselle maksettava lisäosa. Kun periaatetta
25319: nessä jo 10 prosenttia. sovelletaan lisäosaan, se kohdistuu vain rinta-
25320: Jälkeenjääneisyyden poistamiseksi täysimää- maveteraaneihin ja muihin pieni- tai enintään
25321: räistä kansaneläkettä esitetään korotettavaksi keskituloisiin eläkeläisiin. Myös kunnallisvero-
25322: 1. kuntaryhmässä 190 markalla ja 2. kuntaryh- tuksen eläketulovähennys on vastaavasti pie-
25323: mässä 182 markalla kuukaudessa. Näin pohja- nempi. Yhdessä nämä tekijät pienentävät eläke-
25324: osan ja täyden lisäosan yhteismäärä olisi 2 363 tuloa enimmillään 400 markalla kuukaudessa.
25325: tai 2 261 markkaa kuukaudessa. Jälkeenjäänei- Vain vajaalla 10 prosentilla yhteensä noin
25326: syyden poistaminen tässä raha-asia-aloitteessa 354 000 eläkeläispuolisoista kumpikaan madalta-
25327: esitetyllä tavalla merkitsee valtion tulo- ja me- vista tekijöistä ei vaikuta eläkkeeseen. Heillä ei
25328: noarvioon vuodelle 1991 263 miljoonan mar- ole muiden eläketulojensa suuruuden vuoksi oi-
25329: kan kustannuksia. keutta lisäosaan eikä eläketulovähennykseen.
25330: 1990 vp. -RA n:o 1817 1935
25331:
25332: Kun toinenkin puolisoista alkaa saada kan- Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen toteutta-
25333: saneläkettä, aikaisemmin eläkkeelle siirtyneen misen kustannusvaikutus tämän raha-asia-aloit-
25334: lisäosaa pienennetään ja verotus kiristyy. Täl- teen mukaisena ensi vuodelle on 336 miljoonaa
25335: löin myös perheen yhteenlaskettu nettotulo voi markkaa.
25336: pienentyä, eikä kansaneläkettä kannata siksi ot- Samassa yhteydessä olisi muutettava tulo- ja
25337: taa vastaan. Tämä on varsin paha epäkohta. varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 2 mo-
25338: Tarveharkintaisesta järjestelmästä peräisin menttia siten, että eläkkeensaajapuolisoiden
25339: olevalle käytännölle ei ole enää sosiaalipoliitti- kunnallisverotuksen eläketulovähennys mää-
25340: sia perusteita. Eläkepolitiikan ns. historiallises- räytyisi samoin perustein kuin yksinäisellä eläk-
25341: sa kompromississa sovittiinkin jo vuonna 1976 keensaajalla.
25342: siitä, että puolisoille aletaan maksaa lisäosaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25343: yksilöllisesti, samoin perustein kuin yksinäisille
25344: eläkeläisille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25345: Hallitus esittää Eläkekomitea 1987:n ehdo- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
25346: tuksen mukaista ratkaisua. Siinä ei kuitenkaan 33.19.60 lisäyksenä 600000000 mark-
25347: ole lainkaan kysymys kansaneläkeuudistuksen kaa ylimääräiseen /isään puolisoiden
25348: IV vaihetta vastaavasta ratkaisusta eli eläkeläis- erillisen lisäosan toteuttamiseksi täysi-
25349: puolisoille maksettavan lisäosan korottamisesta määräisenä (kansaneläkeuudistuksen IV
25350: yksinäisen lisäosan tasolle. Sen mukaan nykyi- vaihe) ja vuodesta 1984 lähtien tapahtu-
25351: sin 81 prosentin mukaan määräytyvät lisäosat neen TEL-indeksiä huonomman indek-
25352: nostetaan vain 85 prosenttiin. Tämä kuitenkin sisuojan aiheuttaman jälkeenjääneisyy-
25353: koskisi vain lainmuutoksen jälkeen myönnettä- den korjaamiseksi 1 päivästä syyskuuta
25354: viä eläkkeitä eikä korjaa jo eläkkeellä olevien li- 1991 lukien.
25355: säosan alenemaa.
25356:
25357: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25358:
25359: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Johannes Virolainen
25360: Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa
25361: Heikki Kokko Aapo Saari Tellervo Renko
25362: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Markku Lehtosaari
25363: Kauko Heikkinen Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi
25364: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Pekka Puska
25365: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Matti Väistö
25366: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Timo Kietäväinen
25367: Pirkko Ikonen Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
25368: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Paavo Väyrynen
25369: Marjatta Väänänen Einari Nieminen Annikki Koistinen
25370: Juhani Alaranta
25371: 1936 1990 vp.
25372:
25373: Raha-asia-aloite n:o 1818
25374:
25375:
25376:
25377:
25378: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöinvestoin-
25379: tien tukemiseksi Itä-Euroopassa
25380:
25381:
25382: Eduskunnalle
25383:
25384: Metsätuhon eteneminen kiihtyy varsinkin Koska ongelmien hoitaminen vaatii kansain-
25385: Suomen pohjois- ja itäosissa. Keskeisimmät välistä yhteistyötä, on meidän huolehdittava
25386: keinot ympäristötuhojen torjumiseksi ovat paremmin omien aikomuksiemme uskottavuu-
25387: saastepäästöjen rajoittaminen sekä kotimaassa desta. Siksi valmiutemme sijoittaa oman maan
25388: että meitä ympäröivillä lähialueilla. Erityisen ulkopuolella ympäristönsuojeluinvestointeihin
25389: ongelmallisia ovat Kuolan, Leningradin alueen tulee olla paremmin suhteessa ongelman mitta-
25390: ja Baltian maiden päästöt. Saamme osan myös vuoteen kuin hallituksen esittämä 90 miljoonaa
25391: Puolan ja Saksan päästöistä. markkaa.
25392: Kysymys Suomen metsäluonnon säilymisestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25393: on ensiarvoisen tärkeä, niin tärkeä, että sen tu- nioittaen,
25394: lee näkyä myös selkeästi valtion tulo- ja me-
25395: noarvioesityksessä ensi vuodelle. Suomen kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25396: kinpuolinen elinkelpoisuus, ei vain taloudelli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25397: sesti, vaan myös henkisen hyvinvoinnin kannal- 35.13.66 lisäyksenä 200000000 mark-
25398: ta, on riippuvainen terveestä, uusiutuvasta met- kaa käytettäväksi ympäristönsuojeluin-
25399: säluonnosta. vestointeihin Itä-Euroopassa.
25400:
25401: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25402:
25403: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Johannes Virolainen
25404: Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila Tytti lsohookana-Asunmaa
25405: Heikki Kokko Aapo Saari Tellervo Renko
25406: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Markku Lehtosaari
25407: Kauko Heikkinen Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi
25408: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Pekka Puska
25409: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Matti Väistö
25410: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Timo Kietäväinen
25411: Pirkko Ikonen Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
25412: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Paavo Väyrynen
25413: Juhani Alaranta Marjatta Väänänen Einari Nieminen
25414: Annikki Koistinen
25415: 1990 vp. 1937
25416:
25417: Raha-asia-aloite n:o 1819
25418:
25419:
25420:
25421:
25422: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta asunto-olojen kehittä-
25423: misrahastoon asuntovelallisten korkotukeen
25424:
25425:
25426: Eduskunnalle
25427:
25428: Hallituksen talous-, vero- ja asuntopolitiikan nalla. Rahalaitosten myöntämiin vakauttamis-
25429: seurauksena asuntojen hinnat ovat karanneet lainoihin tulisi näin valtion korkotuki. Vakaut-
25430: käsistä. Korkopolitiikan johdosta asuntomark- tamislainan avulla asuntovelallinen voi kuolet-
25431: kinat ovat jatkuvassa häiriötilanteessa. Kym- taa korkorasitteeltaan raskaimmat lainat siedet-
25432: menettuhannet asunnontarvitsijat ovat joutu- tävämmälle tasolle.
25433: neet tässä menossa suuriin taloudellisiin vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25434: keuksiin. Sen lisäksi monet asuntoaan vaihta- nioittaen,
25435: maan joutuneet ovat pudonneet kahden asun-
25436: non laina- ja korkoloukkuun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25437: Koska ylivelkaantuneet asunnontarvitsijat ei- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 000
25438: vät voi odottaa, on valtion tultava vastaan markan määrärahan myönnettäväksi
25439: asuntomarkkinoilla pahiten kärsineiden avusta- korkotukena pahiten velkaantuneille
25440: miseksi erityisellä korkotuella ja vakautuslai- asuntovelallisi/le.
25441:
25442: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25443:
25444: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Johannes Virolainen
25445: Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Kokko Esko Aho
25446: Sirkka-Liisa Anttila Aapo Saari Tellervo Renko
25447: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Markku Lehtosaari
25448: Kauko Heikkinen Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi
25449: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Pekka Puska
25450: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Matti Väistö
25451: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Timo Kietäväinen
25452: Pirkko Ikonen Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
25453: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Paavo Väyrynen
25454: Juhani Alaranta Marjatta Väänänen Einari Nieminen
25455: Annikki Koistinen
25456: 1938 1990 vp.
25457:
25458: Raha-asia-aloite n:o 1820
25459:
25460:
25461:
25462:
25463: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta atk-välineiden hankkimi-
25464: seksi Espoon ja Vantaan nimismiespiireihin
25465:
25466:
25467: Eduskunnalle
25468:
25469: Hallitus on ensi vuoden tulo- ja menoarvion Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
25470: poliisitointa koskevissa perusteluissa kiinnittä- maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
25471: nyt huomiota suurimpien poliisipiirien atk-väli- nassa.
25472: neistön hankintaan. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25473: Uudenmaan läänin poliisitoimen kehittämi- tavasti,
25474: sen kannalta perusedellytyksenä on pidettävä si-
25475: tä, että erityisesti valtakunnan suurimmat ni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25476: mismiespiirit, Espoon ja Vantaan nimismiespii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25477: rit, saavat riittävät määrärahat sekä ulosottoon 26. 75.27 lisäyksenä 3 000 000 markan
25478: että poliisitoimintaan tarvittavien atk-välinei- määrärahan Espoon ja Vantaan nimis-
25479: den hankintaan. miespiirien atk-laitteistojen hankintaan.
25480:
25481: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25482:
25483: Marita J urva Lauri Metsämäki Markku Pohjola
25484: Per-Henrik Nyman Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen
25485: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Saarinen Pauli Uitto
25486: Tarja Kautto Kai Kalima Lea Kärhä
25487: Ben Zyskowicz Martti Tiuri Antti Kalliomäki
25488: Marjatta Väänänen Anssi Rauramo Kaarina Dromberg
25489: Jouni J. Särkijärvi Seija Karkinen Arja Alho
25490: Ritva Laurila
25491: 1990 vp. 1939
25492:
25493: Raha-asia-aloite n:o 1821
25494:
25495:
25496:
25497:
25498: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon nimismiespiirin
25499: tekstinkäsittelylaitteiden hankintaan
25500:
25501:
25502: Eduskunnalle
25503:
25504: Espoon nimismiespiirissä on lupahallinnossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25505: ollut jo vuosikausia vaikea tilanne ja pitkät jo- nioittaen,
25506: not, koska tavallisimmatkin lupa-asiat on hoi-
25507: dettu manuaalisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25508: Atk- ja tekstinkäsittelylaitteilla lupa-asiat 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
25509: voitaisiin yhtenäistää ja käsittelyä nopeuttaa kaa Espoon nimismiespiirin lupahallin-
25510: huomattavasti. non atk- ja tekstinkäsittelylaitteisiin.
25511:
25512: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25513:
25514: Marita Jurva Pentti Kettunen
25515: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25516: 1940 1990 vp.
25517:
25518: Raha-asia-aloite n:o 1822
25519:
25520:
25521:
25522:
25523: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta liikevaihtoveron budjetti-
25524: perusteiseksi palauttamiseksi pienille yrityksille
25525:
25526:
25527: Eduskunnalle
25528:
25529: Pienet yritykset ovat tällä hetkellä maassam- 200 000 markkaa tai sen alittavan vuosittaisen
25530: me varsin ahtaalla korkeiden työvoima-, liikevaihdon omaavat yritykset. Tämän jälkeen
25531: sosiaali- ja muiden kustannusten takia. Myös tulisi veroa periä asteittain nousevasti siten, että
25532: pienet yhden hengen eli omistajan voimin toimi- täysimääräinen liikevaihtovero menisi yli mil-
25533: vat yritykset joutuvat tulemaan toimeen varsin joonan markan vuosittaisesta liikevaihdosta.
25534: pienellä tuottomarginaalilla, jota entisestään Tämä helpottaisi merkittävästi kaikkein pie-
25535: kaventaa nykyinen liikevaihtoveron tilitysjär- nimpien yritysten toimintaa ja poistaisi runsaas-
25536: jestelmä. Yrittäjä joutuu sijoittamaan varas- ti tarpeetonta byrokratiaa.
25537: toon astettavaan tavaraan liikevaihtovero- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25538: osuuden etukäteen, ja tavaran viipyessä pitkään nioittavasti,
25539: varastossa ennen myyntiä saattaa rahan takai-
25540: sinsaaminen kestää pitkän aikaa. Tämä aiheut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25541: taa suuria taloudellisia ongelmia kaikkein pie- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
25542: nimmille yrityksille. markkaa ylimääräisenä määrärahana al-
25543: Liikevaihdoltaan kaikkein vähäisimmät yri- le 200 000 markan vuosittaisen liikevaih-
25544: tykset olisi niin valtiontaloudellisesti kuin yrit- don omaavien yritysten suorittaman lii-
25545: täjien toiminnan kannalta järkevintä vapauttaa kevaihtoveron palauttamiseksi yrityksil-
25546: täysin liikevaihtoverosta. Tällä tavoin vältyttäi- le ja liikevaihtoverorasituksen saattami-
25547: siin turhalta byrokratialta valtiontaloudellisesti seksi asteittain nousevaksi siten, että
25548: vähäisten varojen saä'iniseksi. Järkevänä mää- täysimääräinen liikevaihtovero perittäi-
25549: ränä kokonaan liikevaihtoverosta vapaan yri- siin tosiasiassa vasta miljoonan markan
25550: tystoiminnan osalta olisi SMP:n mielestä ylittävästä vuosittaisesta liikevaihdosta.
25551:
25552: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25553:
25554: Marita J urva Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
25555: Pentti Kettunen Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25556: Tina Mäkelä Gunnar Joutsensaari
25557: 1990 vp. 1941
25558:
25559: Raha-asia-aloite n:o 1823
25560:
25561:
25562:
25563:
25564: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Hopeaniemen Kuntohoi-
25565: tajakoulun ylimääräiseen valtionapuun
25566:
25567:
25568: Eduskunnalle
25569:
25570: Pätevistä kuntohoitajista on maamme ter- jo käynnissä olevaa pätevää yksityistä ammat-
25571: veyskeskuksissa, sairaaloissa ja fysikaalisissa tiin valmistavaa koulutusta.
25572: hoitolaitoksissa jatkuva pula. Hopeaniemen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25573: Kuntohoitajakoulu opetusministeriön ja am- nioittaen,
25574: mattikasvatushallituksen hyväksymänä tervey-
25575: denhoitoalan keskiasteen ammattikouluna on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25576: tämän vuoksi jo vuosien ajan tehnyt yhteiskun- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
25577: nalle merkittävää ammattikoulutusta ilman 29.67.52 lisäyksenä 190 000 markkaa
25578: normaaleja valtionapuja yksityisenä oppilaitok- ylimääräiseksi avustukseksi Hopeanie-
25579: sena. Joulukuussa 1989 koulusta valmistui 19 men Kuntohoitajakoululle Vihdissä
25580: uutta kuntohoitajaa. kuntohoitajakoulutuksesta aiheutuviin
25581: Kuntohoitajapulan korjaamiseksi on paikal- menoihin.
25582: laan, että valtiovalta tukisi nykyistä enemmän
25583:
25584: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25585:
25586: Marita Jurva Pentti Kettunen
25587: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25588:
25589:
25590:
25591:
25592: 47 200052Y
25593: 1942 1990 vp.
25594:
25595: Raha-asia-aloite n:o 1824
25596:
25597:
25598:
25599:
25600: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalais- ja työväenopis-
25601: toille alle 16-vuotiaiden opetuksen lisäämiseksi
25602:
25603:
25604: Eduskunnalle
25605:
25606: Kansalais- ja työväenopistoissa on runsaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25607: alle 16-vuotiaita opiskelijoita taide- ja taitoai- nioittaen,
25608: neissa. Tätä tehtävää varten ei ole kuluvana ei-
25609: kä edes seuraavana vuonna osoitettu lisäresurs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25610: seja opistoille. Kun opistojen opetustuntimää- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
25611: rät ovat tällä hetkellä tarkoin rajoitetut, tämä markkaa kansalais- ja työväenopistoille
25612: johtaa ilman lisäresursseja siihen, että aikuisille 16 vuotta nuorempien opetusmahdolli-
25613: tarkoitetuista ja riittämättömiksi osoittautu- suuksien lisäämiseksi 28 000 opetustun-
25614: neista tunneista joudutaan ottamaan tunteja nilla, eli noin JOO tunnilla opistoa koh-
25615: lapsille ja nuorille. Näin ollen opistojen varsi- den.
25616: nainen tehtävä saattaa kärsiä.
25617:
25618: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25619:
25620: Marita Jurva Pentti Kettunen
25621: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25622: 1990 vp. 1943
25623:
25624: Raha-asia-aloite n:o 1825
25625:
25626:
25627:
25628:
25629: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta omatoimisten kirjailijoi-
25630: den painatuskustannuksiin
25631:
25632:
25633: Eduskunnalle
25634:
25635: Kirjailijoiden omatoimineo kirjatuotanto den saatava pienikin erityisprojektituki olisi li-
25636: muodostaa tärkeän vaihtoehdon suurten kirja- säksi merkittävästi edesauttamassa omakustan-
25637: painojen harjoittamalle julkaisutoiminnalle. nuskirjojen julkaisemisen edelleen kehittä-
25638: Tuntemattoman kirjailijan ja aloittelijan on mistä.
25639: usein lähes mahdotonta päästä läpi kirjakustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25640: tamojen tarkasta seulasta. Tämän takia saattaa nioittaen,
25641: moni taiteellisilta arvoiltaan merkittävä teos
25642: jäädä julkaisematta tekijänsä pöytälaatikkoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25643: Valtiovallan tulisi nykyistä paremmin tunnus- 1991 tulo- ja menoarvioon 10000000
25644: taa omatoimisten kirjailijoiden merkitys maam- markkaa Omatoimisten kirjailijoiden
25645: me kulttuurielämässä ja tukea kirjailijoiden pai- painatuskustannusten kompensoimisek-
25646: natuskustannuksia vähintäänkin 20 OJo :lla kirjan si vähintään 20 %:lla sekä kirjojen eri-
25647: painatuskuluista. Lisäksi voitaisiin harkita tie- tyisprojektitukeen.
25648: tynlaisia verohelpotuksia. Jokaista kirjaa koh-
25649:
25650: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25651:
25652: Marita Jurva Pentti Kettunen
25653: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25654: 1944 1990 vp.
25655:
25656: Raha-asia-aloite n:o 1826
25657:
25658:
25659:
25660:
25661: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suojelu ry:n
25662: toiminnan tukemiseen
25663:
25664:
25665: Eduskunnalle
25666:
25667: Koe-eläinten Suojelu ry. puolustaa eläinten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25668: oikeuksia. Kuitenkin maailmassa edelleenkin nioittaen,
25669: tapetaan vuosittain miljoonia eläimiä tutkimus-
25670: työn vuoksi, vaikka monet koe-eläimillä suori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25671: tetut kokeet ovat tarpeettomia. Eläimille aiheu- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
25672: tetaan turhia kärsimyksiä. Koe-eläinten Suojelu kaa Koe-eläinten Suojelu ry:n toimin-
25673: ry. yrittää valistustyön avulla saada julmat nan tukemiseen.
25674: eläinkokeet lopetetuksi.
25675:
25676: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25677:
25678: Marita J urva Pentti Kettunen
25679: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25680: 1990 vp. 1945
25681:
25682: Raha-asia-aloite n:o 1827
25683:
25684:
25685:
25686:
25687: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Radioamatööri-
25688: liiton toiminnan tukemiseen
25689:
25690:
25691: Eduskunnalle
25692:
25693: Radioamatööritoiminta on hieno vapaa-ajan tion tulo- ja menoarvioon määräraha, josta liit-
25694: harraste, jonka harrastajien maailmankuva laa- to voisi antaa avustusta Varattomille radioama-
25695: jenee merkittävästi harrastuksensa ansiosta. tööreille lupamaksun maksamiseen.
25696: Radioamatööritoiminta on myös tärkeä nuori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25697: sotoiminnan muoto, jota parhaiten voidaan nioittaen,
25698: harjoittaa mm. kerhotoimintana. Radioama-
25699: töörien laitteet maksavat harrastajalleen suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25700: teellisen paljon, minkä lisäksi vuotuinen lupa- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
25701: maksu on 55 markkaa. Tätä lupamaksua voi- kaa Suomen Radioamatööriliitto ry:lle
25702: daan valtion kannalta pitää varsin vähäarvoise- jaettavaksi avustuksina varattomil/e ra-
25703: na, mutta monen radioamatöörin kannalta dioamatöörei/le sekä liiton toiminnan
25704: merkityksellisenä summana. Tämän takia tulisi tukemiseksi.
25705: Suomen Radioamatööriliitto ry:lle saada vai-
25706:
25707: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25708:
25709: Marita Jurva Pentti Kettunen
25710: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25711: 1946 1990 vp.
25712:
25713: Raha-asia-aloite n:o 1828
25714:
25715:
25716:
25717:
25718: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta keksijätoiminnan tukemi-
25719: seen
25720:
25721:
25722: Eduskunnalle
25723:
25724: Keksijät ovat yksi maamme väärinymmärret- miä. Valtion tulisi huomattavasti nykyistä
25725: ty väestöryhmä. Keksijöiden työn tuloksena enemmän tukea keksijöitä ja tarjota heille mah-
25726: maahamme on perustettu runsaasti uusia työ- dollisuudet keksintöjensä prototyyppiasteelle
25727: paikkoja ja teollisuutemme on saanut paljon saattamiseen.
25728: käyttökelpoisia ideoita, joista on kehittynyt jo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25729: pa maailmanlaajuisia menestystuotteita. nioittaen,
25730: Huolimatta keksijöiden kansantaloudellises-
25731: ta merkityksestä ja tärkeydestä maamme teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25732: suudelle ei keksijöiden toimintaa ja heidän ke- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25733: hittämiensä keksintöjen kokeilutoimintaa tueta 32.46.44 50 000 000 markkaa keksijöi-
25734: valtion toimesta riittävästi. Varoja uhrataan den tukemiseen sekä keksintöjen proto-
25735: mieluummin suurteollisuuden lähinnä verohel- tyyppiasteelle saattamisen rahoittami-
25736: potusmielessä harrastamaan tuotekehitystoi- seen.
25737: mintaan, jonka tulokset monesti ovat mitättö-
25738:
25739: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25740:
25741: Marita J urva Pentti Kettunen
25742: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25743: 1990 vp. 1947
25744:
25745: Raha-asia-aloite n:o 1829
25746:
25747:
25748:
25749:
25750: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyksin Lapsisyöpäpoti-
25751: laiden Vanhemmat ja Ystävät ry:n toiminnan tukemiseen
25752:
25753:
25754: Eduskunnalle
25755:
25756: Hyksin Lapsisyöpäpotilaiden Vanhemmat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25757: Ystävät ry:n tehtävänä on HYKSissä hoidetta- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
25758: vana olevien lapsisyöpäpotilaiden hoito-olosuh- kaa Hyksin Lapsisyöpäpotilaiden Van-
25759: teiden parantaminen sekä perheiden henkinen hemmat ja Ystävät ry:n toiminnan tuke-
25760: tukeminen. Yhdistys tukee resurssiensa puitteis- miseen.
25761: sa myös hoitohenkilökunnan tieteellistä koulu-
25762: tusta.
25763: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25764: nioittaen,
25765:
25766: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25767:
25768: Marita Jurva Pentti Kettunen
25769: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25770: 1948 1990 vp.
25771:
25772: Raha-asia-aloite n:o 1830
25773:
25774:
25775:
25776:
25777: Jurva ym: Määrärahan osoittamisesta Elatusvelvollisten Liiton
25778: toiminnan tukemiseen
25779:
25780:
25781: Eduskunnalle
25782:
25783: Elatusvelvollisten Liitto ry. on valtakunnalli- toimintansa tukemiseen. Järjestön merkityksen
25784: nen järjestö, joka toimii asumus- tai avioeron huomioon ottaen tulisi sille saada määräraha
25785: kautta elatusvelvollisiksi joutuneiden miesten ja valtion budjettiin.
25786: naisten etujärjestönä. Tällä hetkellä maassam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25787: me on elatusvelvollisia vajaat 60 000 henkeä. nioittaen,
25788: On erittäin tärkeää, että myös tällaisella väestö-
25789: ryhmällä on oma etujärjestönsä heidän etujaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25790: ajamassa. 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
25791: Järjestön toiminta perustuu täysin vapaaeh- markkaa Elatusvelvollisten Liitto ry:n
25792: toisuuteen, eikä se saa tällä hetkellä avustuksia toiminnan tukemiseen.
25793:
25794: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25795:
25796: Marita Jurva Pentti Kettunen
25797: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25798: 1990 vp. 1949
25799:
25800: Raha-asia-aloite n:o 1831
25801:
25802:
25803:
25804:
25805: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähimmäisen apu ry:n toi-
25806: minnan tukemiseen
25807:
25808:
25809: Eduskunnalle
25810:
25811: Lähimmäisen apu ry. on Espoossa vanhuksil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25812: le, lapsille, vammaisille ja yksinäisille tilapäistä 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
25813: hoitoapua antava yhdistys. Tällä hetkellä toi- kaa Lähimmäisen apu ry:n toiminnan
25814: mintaa vaikeuttaa riittävien varojen puute. Lä- tukemiseen.
25815: himmäisen apu ry:n tulisi saada tukea valtion
25816: toimesta tärkeään työhönsä.
25817: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25818: nioittaen,
25819:
25820: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25821:
25822: Marita Jurva Pentti Kettunen
25823: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25824: 1950 1990 vp.
25825:
25826: Raha-asia-aloite n:o 1832
25827:
25828:
25829:
25830:
25831: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Saisimmepa Lapsen ry:n
25832: toiminnan tukemiseen
25833:
25834:
25835: Eduskunnalle
25836:
25837: Tammikuussa 1988 on Suomeen perustettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25838: Saisimmepa Lapsen ry. Sen tehtävänä on levit- nioittaen,
25839: tää tietoa lapsettomuudesta ja antaa tukea sekä
25840: neuvoa lapsettomille. Lisäksi yhdistys pyrkii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25841: yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa helpot- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
25842: tamaan infertiliteettipotilaiden asemaa ja edis- markkaa Saisimmepa Lapsen ry:n toi-
25843: tämään heidän hoitoaan. minnan tukemiseen.
25844:
25845: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25846:
25847: Marita Jurva Pentti Kettunen
25848: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25849: 1990 vp. 1951
25850:
25851: Raha-asia-aloite n:o 1833
25852:
25853:
25854:
25855:
25856: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kuntoutusklini-
25857: kan alkoholistityön tukemiseen
25858:
25859:
25860: Eduskunnalle
25861:
25862: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setle- tettuun Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle.
25863: mentti eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja Lisäksi on perustettu nuoria huumeongelmaisia
25864: kulttuurikeskus. Kalliolan omistaa ja sen toi- varten tarkoitettu hoitokoti.
25865: mintaa ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry. Kalliolan kuntoutusklinikalla on käynnistetty
25866: Toiminnan tarkoituksena on yhdistyksen sään- alkoholistien jatkohoito. Toimintaan tulee jat-
25867: töjen mukaan ''herättää kristillistä vastuuntun- kossa liittymään saumattomasti jatkohoito,
25868: toa ja siihen perustuvaa uskonnollista ja yhteis- jonka toiminnan vakiinnuttamiseksi tarvitaan
25869: kunnallista toimintaa erittäinkin pyrkien tyy- organisointia, neuvotteluja kuntien kanssa sekä
25870: dyttämään paikallisen väestön uskonnollisia, tiedon saattamista jatkohoitopalveluista sinne,
25871: eettisiä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia tarpeita missä sitä tarvitaan. Jatkohoidon turvaamiseksi
25872: sekä aikaansaada henkilökohtaista kosketusta kaivataan Kalliolan kuntoutusklinikalle lisää
25873: ja keskinäistä luottamusta eri aloilla toimivien määrärahoja. Tämä toiminta tulee vähitellen
25874: ihmisten kesken". Tarkoitustaan Kalliola on kunnolla käyntiinpääsynsä jälkeen rahoitta-
25875: pyrkinyt toteuttamaan monipuolisella toimin- maan itse itsensä, joten ainoastaan jatkokäyn-
25876: nalla eri väestöryhmien parissa. Jo vakiintunei- nistysavustus olisi välttämätön.
25877: den työmuotojen lisäksi on tiedostettu yksi ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25878: ky-yhteiskunnan vakavista haasteista: huoles- nioittaen,
25879: tuttavasti lisääntyneet alkoholiongelmat työelä-
25880: mässä. Tähän haasteeseen on Kalliolassa vastat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25881: tu perustamalla vuonna 1982 alkoholiongel- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
25882: maisten kuntoutusklinikka Espoon Pellakseen. markkaa Kalliolan kannatusyhdistys
25883: Hoitomuodon tarpeen osoittauduttua ylivoi- ry:lle Kalliolan kuntoutusklinikalla
25884: maisen suureksi perustettiin vuoden 1984 alussa käynnistetyn alkoholistityön lopulliseen
25885: toinen klinikka Suomen Setlementtiliitolta os- toimintavalmiuteen saattamiseksi.
25886:
25887: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25888:
25889: Marita J urva Pentti Kettunen
25890: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25891: 1952 1990 vp.
25892:
25893: Raha-asia-aloite n:o 1834
25894:
25895:
25896:
25897:
25898: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-yhdistysten
25899: liiton toiminnan tukemiseen
25900:
25901:
25902: Eduskunnalle
25903:
25904: Suomen MS-yhdistysten liitto ry. tekee tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25905: keää työtä järjestämällä kuntoutusneuvontaa ja 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
25906: kuntoutuskursseja. markkaa Suomen MS-yhdistysten liitto
25907: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ry:n toiminnan tukemiseen.
25908: nioittaen,
25909:
25910: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25911:
25912: Marita Jurva Pentti Kettunen
25913: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25914: 1990 vp. 1953
25915:
25916: Raha-asia-aloite n:o 1835
25917:
25918:
25919:
25920:
25921: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kuntootusklini-
25922: kan läheishoidon tukemiseen
25923:
25924:
25925: Eduskunnalle
25926:
25927: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setle- koska toiminta on uutta eikä sitä ole vielä saatu
25928: mentti eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja markkinoiduksi riittävästi, on käynnistyminen
25929: kulttuurikeskus. Kalliolan omistaa ja sen toi- vielä verkkaista. Kalliolan kuntoutusklinikka
25930: mintaa ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry. tarvitsee henkilön, joka alkaisi kokopäivätoimi-
25931: Toiminnan tarkoituksena on yhdistyksen sään- sesti organisoida, markkinoida ja toteuttaa lä-
25932: töjen mukaan "herättää kristillistä vastuuntun- heisille tarkoitettua hoitoa. Henkilö on kysei-
25933: toa ja siihen perustuvaa uskonnollista ja yhteis- seen tehtävään tiedossa, mutta varat hänen
25934: kunnallista toimintaa erittäinkin pyrkien tyy- palkkaukseensa puuttuvat edelleenkin. Kysei-
25935: dyttämään paikallisen väestön uskonnollisia, nen henkilö pystyy rahoittamaan palkkansa jat-
25936: eettisiä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia tarpeita se- kossa hoidettavilta kerätyillä hoitomaksuilla,
25937: kä aikaansaada henkilökohtaista kosketusta ja mutta toiminnan ollessa vielä vakiintumatonta
25938: keskinäistä luottamusta eri aloilla toimivien ih- tämä ei aluksi onnistu. Ylimenokaudelle tarvit-
25939: misten kesken". Tarkoitustaan Kalliola on pyr- taisiin käynnistysvaiheeseen tukea ulkopuolel-
25940: kinyt toteuttamaan monipuolisella toiminnalla ta. Vuoden toiminnan jälkeen toiminnassa ol-
25941: eri väestöryhmien parissa. Jo vakiintuneiden taisiin jo pitkällä ja pystyttäisiin rahoittamaan
25942: työmuotojen lisäksi on tiedostettu yksi nyky- toiminta omatoimisesti.
25943: yhteiskunnan vakavista haasteista: huolestutta- Lisäksi toimintaan tulisi liittää koulutus ja
25944: vasti lisääntyneet alkoholiongelmat työelämäs- tarpeellinen materiaalituotanto.
25945: sä. Tähän haasteeseen on Kalliolassa vastattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25946: perustamalla vuonna 1982 alkoholiongelmais- nioittaen,
25947: ten kuntoutusklinikka Espoon Pellakseen. Hoi-
25948: tomuodon tarpeen osoittauduttua ylivoimaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25949: suureksi perustettiin vuoden 1984 alussa toinen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
25950: klinikka Suomen Setlementtiliitolta ostettuun 33.93.53 500 000 markan määrärahan
25951: Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle. Lisäksi on Kalliolan kannatusyhdistys ry:n kautta
25952: perustettu nuoria huumeongelmaisia varten tar- Kalliolan kuntoutusklinikal/e läheishoi-
25953: koitettu hoitokoti. don tehostamiseksi ja lisäämiseksi Kal-
25954: Kalliolan kuntoutusklinikka on käynnistänyt liolan kuntoutusklinikalla.
25955: hoidon päihdeongelmaisten läheisille, mutta
25956:
25957: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25958:
25959: Marita Jurva Pentti Kettunen
25960: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25961: 1954 1990 vp.
25962:
25963: Raha-asia-aloite n:o 1836
25964:
25965:
25966:
25967:
25968: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n
25969: toiminnan tukemiseen
25970:
25971:
25972: Eduskunnalle
25973:
25974: Vapaaksi Huumeista ry. tekee tunnetusti tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25975: keää työtä narkomaanien keskuudessa ja suo- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
25976: rittaa tehokkaaksi osoittautunutta ennalta eh- markkaa Vapaaksi Huumeista ry:n toi-
25977: käisevää toimintaa pyyteettömästi. minnan tukemiseen.
25978: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25979: nioittaen,
25980:
25981: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
25982:
25983: Marita J urva Pentti Kettunen
25984: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
25985: 1990 vp. 1955
25986:
25987: Raha-asia-aloite n:o 1837
25988:
25989:
25990:
25991:
25992: /
25993:
25994: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Irti Huumeista ry:n toi-
25995: minnan tukemiseen
25996:
25997:
25998: Eduskunnalle
25999:
26000: Irti Huumeista ry. on vanhempainyhdistys, hoidon kautta pääsisivät irti huumeiden käy-
26001: joka toimii koko valtakuntamme alueella infor- töstä.
26002: moiden ja valistaen huumeiden vaaroista ja vai- . ~dellä olevan perusteella ehdotamme kun- \
26003: kutuksista sekä nuoria että myös vanhempia, mmttaen, ,
26004: pitäen tiedotustilaisuuksia, koulutustilaisuuksia
26005: ja seminaareja, jakaen valistusmateriaalia sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26006: pyrkien vaikuttamaan niin lehdistöön kuin 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
26007: päättäjiin, jotta huumeongelma tiedostettaisiin markkaa Irti Huumeista ry:n toiminnan
26008: ja yritettäisiin kaikin keinoin torjua huumeiden tukemiseen.
26009: käytön leviäminen ja jotta nykyiset käyttäjät
26010:
26011: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26012:
26013: Marita J urva Pentti Kettunen
26014: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26015: 1956 1990 vp.
26016:
26017: Raha-asia-aloite n:o 1838
26018:
26019:
26020:
26021:
26022: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultainen Pelastusrengas
26023: ry:n toiminnan tukemiseen
26024:
26025:
26026: Eduskunnalle
26027:
26028: Kultainen Pelastusrengas ry. on Helsingissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26029: toimiva yhdistys, jonka tehtävänä on tuoda nioittaen,
26030: apua ja lohdutusta vakavista alkoholiongelmis-
26031: ta kärsiville henkilöille. Tunnetuimpana toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26032: tamuotona yhdistyksellä on jouluisin rappioal- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
26033: koholisteille järjestetty joulutilaisuus. Toiminta kaa avustuksena Kultainen Pelastusren-
26034: ei tällä hetkellä saa juuri minkäänlaista yhteis- gas ry:lle päihdeongelmaisten avustus-
26035: kunnan tukea huolimatta ensiarvoisen arvok- toiminnan tukemiseen.
26036: kaasta työstä, jota juuri yhteiskunnan taholta ei
26037: ollenkaan harjoiteta.
26038:
26039: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26040:
26041: Marita Jurva Pentti Kettunen
26042: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26043: 1990 vp. 1957
26044:
26045: Raha-asia-aloite n:o 1839
26046:
26047:
26048:
26049:
26050: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Sopukan Tuki ry:n toi-
26051: minnan tukemiseen
26052:
26053:
26054: Eduskunnalle
26055:
26056: Ensi Kotien Liiton omistaman, Sipoon kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26057: nassa sijaitsevan Sopukka-nimisen toimintakes- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
26058: kuksen harjoittamaa perhekriisien kohtaamista kaa Sopukan Tuki ry:n toiminnan tuke-
26059: palvelevaa opinto- ja virkistystoimintaa on pi- miseen.
26060: dettävä ensiarvoisen tärkeänä työnä.
26061: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26062: nioittaen,
26063:
26064: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26065:
26066: Marita Jurva Pentti Kettunen
26067: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26068:
26069:
26070:
26071:
26072: 48 200052Y
26073: 1958 1990 vp.
26074:
26075: Raha-asia-aloite n:o 1840
26076:
26077:
26078:
26079:
26080: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Pahoinpitelyn Uhrien Tu-
26081: ki ry:n toiminnan tukemiseen
26082:
26083:
26084: Eduskunnalle
26085:
26086: Pahoinpitelyn Uhrien Tuki ry. tekee ensiar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26087: voisen tärkeää työtä pahoinpitelyn uhrien kes- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
26088: kuudessa järjestämällä erilaisia tilaisuuksia uh- kaa Pahoinpitelyn Uhrien Tuki ry:lle
26089: reille ja heidän omaisilleen. toiminnan tukemiseen.
26090: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26091: nioittaen,
26092:
26093: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26094:
26095: Marita Jurva Pentti Kettunen
26096: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26097: 1990 vp. 1959
26098:
26099: Raha-asia-aloite n:o 1841
26100:
26101:
26102:
26103:
26104: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään mukin ra-
26105: kennusten kunnostukseen
26106:
26107:
26108: Eduskunnalle
26109:
26110: Kunnassa on aloitettu ns. ruukkiprojekti, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26111: jonka tavoitteena on säilyttää alue rakennuksi- nioittaen,
26112: neen sekä kehittää ruukista elävä käsiteolli-
26113: suus-, matkailu- ja kurssikeskuskokonaisuus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26114: Lopullinen toteuttaminen tapahtuu perustetta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
26115: van ruukkiyhtiön toimesta, jonka pääomaan on 35.32.34 2 000 000 markkaa Ruotsin-
26116: kunnan talousarviossa varattu määrärahat. pyhtään ruukin rakennusten kunnostuk-
26117: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty seen.
26118: Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvot-
26119: telukunnassa.
26120:
26121: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26122:
26123: Marita Jurva Pentti Kettunen
26124: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26125: 1960 1990 vp.
26126:
26127: Raha-asia-aloite n:o 1842
26128:
26129:
26130:
26131:
26132: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion asuntolainojen lai-
26133: na-ajan pidentämiseksi ylimääräisin järjestelyin
26134:
26135:
26136: Eduskunnalle
26137:
26138: Opiskelijoiden asumiskustannukset arava- miskustannukset vaikeuttavat opiskelijoiden ja
26139: vuokra-asunnoissa ovat edelleen varsin kor- opiskelijaperheiden toimeentuloa ja siten yleisiä
26140: keat. Kun esimerkiksi normaali- ja vanhusten opiskeluedellytyksiä.
26141: aravataloissa Helsingissä vuokrat ovat talon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26142: iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä nioittavasti,
26143: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2
26144: enemmän. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26145: että yhteiskunnan antama tuki opiskelija-asun- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
26146: totuotantoon on vähäisempi kuin muuhun ara- markkaa valtion asuntolainojen laina-
26147: vatuotantoon. Kalliimman lainarahoituksen ajan pidentämiseksi 30 vuoteen ja uudis-
26148: osuus opiskelija-asuntotuotannossa on isompi tuksen ulottamiseksi koko asuntokan-
26149: kuin muussa aravatuotannossa. Korkeat asu- taan ylimääräisin järjestelyin.
26150:
26151: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26152:
26153: Marita Jurva Pentti Kettunen
26154: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26155: 1990 vp. 1961
26156:
26157: Raha-asia-aloite n:o 1843
26158:
26159:
26160:
26161:
26162: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin vuokra-asunto-
26163: kannan lisäämiseksi
26164:
26165:
26166: Eduskunnalle
26167:
26168: Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingin ra-asuntomarkkinat, JOissa asuntojen vuokra-
26169: kaupungin alueella vallitsee tällä hetkellä sietä- hinnat ovat huomattavasti yli kohtuullisen
26170: mätön asuntopula. vuokratason. SMP ei voi pitää tällaista tilannet-
26171: Omistusasuntoja on saatavissa suurella rahal- ta oikeana, vaan haluaa, että kaikille halukkail-
26172: la, johon ei useimmilla asukkaillamme ole kui- le voidaan osoittaa kohtuuhintainen vuokra-
26173: tenkaan mahdollisuuksia. Siksi vuokra-asunnot asunto ilman vuosikausia kestävää jonotusta.
26174: esittävätkin entistä suurempaa osaa tyydytet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26175: täessä ala-arvoista asuntotilannettamme. nioittaen,
26176: Helsingin kaupunki ei ole kuitenkaan pysty-
26177: nyt tuottamaan tarvittavaa määrää vuokra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26178: asuntoja, jotta kaikki halukkaat pääsisivät koh- 1991 tulo- ja menoarvioon 50000000
26179: tuuhintaisiin vuokra-asuntoihin. Tämän seu- markkaa Helsingin vuokra-asuntokan-
26180: rauksena vallitsevat Helsingin kaupungissa täy- nan lisäämiseksi.
26181: sin valvonnan ulkopuolelle riistäytyneet vuok-
26182:
26183: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26184:
26185: Marita J urva Pentti Kettunen
26186: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26187: 1962 1990 vp.
26188:
26189: Raha-asia-aloite n:o 1844
26190:
26191:
26192:
26193:
26194: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoyhtiöiden
26195: omaan pääomaan
26196:
26197:
26198: Eduskunnalle
26199:
26200: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien var- paikan (74 000 a-m 2) hankinta-arvo on 420
26201: rella ole parantunut sille asetettujen vaatimus- Mmk, jolloin 5 OJo:n omapääomaosuus on 21
26202: ten mukaisesti. Kuluvana syksynä on pula opis- Mmk. Tämän lisäksi ensi vuonna on tarkoitus
26203: kelija-asunnoista entisestään vaikeutunut useil- peruskorjata 3 100 asuntopaikkaa, minkä to-
26204: la paikkakunnilla. Esim. Tampereella on jou- teutuminen edellyttää 5 Mmk:n omapääoma-
26205: duttu käynnistämään erityinen hätämajoitus osuutta (hankinta-arvo 98,1 Mmk).
26206: opiskeluaan aloittaville nuorille. Hallitus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26207: budjetin valmistelujen yhteydessä päättänyt, et- nioittavasti,
26208: tä valtion asuntolainaio rakennettavien opiske-
26209: lija-asuntopaikkojen määrä nostetaan 3 OOO:sta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26210: 3 200:aan ja että hankkeille myönnetään val- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
26211: tionavustusta omapääomaosuuteen. Tulo- ja markkaa avustuksiksi uusien tai perus-
26212: menoarvioehdotuksessa osoitettu omapääoma- parannettavien vuokratalojen oman
26213: avustus (16 Mmk) ei kuitenkaan riitä em. tuo- pääoman osittaiseksi kattamiseksi opis-
26214: tantotavoitteen saavuttamiseen. 3 200 asunto- kelija-asuntokohteissa.
26215:
26216: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26217:
26218: Marita Jurva Pentti Kettunen
26219: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26220: 1990 vp. 1963
26221:
26222: Raha-asia-aloite n:o 1845
26223:
26224:
26225:
26226:
26227: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanien palvelutalojen
26228: rakentamiseksi
26229:
26230:
26231: Eduskunnalle
26232:
26233: Sotiemme veteraanien iän lisääntyessä yhteis- dollisuus muiden ikääntyneiden ihmisten tavoin
26234: kunnan eri tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti hakea vanhusten palvelutaloasuntoja, on kui-
26235: suuremmaksi. Sotaveteraanien asumistarpeita tenkin olemassa selvä erityistarve rakentaa so-
26236: varten on rakennettu veteraanitaloja, ja kun- tiemme veteraaneille Suomeen riittävä palvelu-
26237: toutuslaitospalvelut ovat joka vuosi lisäänty- taloverkosto.
26238: neet kasvaneiden määrärahojen ansiosta. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26239: hetkellä tarvitsisivat veteraanit kuitenkin jo so- nioittaen,
26240: tainvalidien tapaan palvelutaloja, joissa he asu-
26241: misen lisäksi saisivat siivous-, ateria- ja lääkin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26242: nällisiä palveluja. Sotainvalidien vastaavista 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
26243: palvelutaloista on saatu hyviä ja myönteisiä ko- markkaa veteraanien palvelutalojen ra-
26244: kemuksia. Vaikka myös veteraaneilla on mah- kentamiseksi.
26245:
26246: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26247:
26248: Marita J urva Pentti Kettunen
26249: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26250: 1964 1990 vp.
26251:
26252: Raha-asia-aloite n:o 1846
26253:
26254:
26255:
26256:
26257: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdistyspohjaisen asu-
26258: misoikeusasuntojärjestelmän kehittämiseen
26259:
26260:
26261: Eduskunnalle
26262:
26263: Ympäristöministeriön toimesta annettiin nuorenparin, mahdollista saada oma käytän-
26264: eduskunnalle kuluvana vuonna esitys asumis- nössä omistusasunnon turvallisuutta vastaava
26265: oikeusjärjestelmäasunnoista. Esitys oli valitet- asunto varsin pienellä omalla pääomalla. Tämä
26266: tavasti laadittu kuitenkin siten, että järjestel- pääoma on mahdollista saada myös indeksillä
26267: män puitteisiin pääsevät asukkaat oli rajattu tarkistettuna takaisin, mikäli asunto joudutaan
26268: varsin tarkasti ja suppeasti. Näin ollen kyseisen vaihtamaan tai siitä luopumaan. Järjestelmä tu-
26269: lain avulla ei ole mahdollista toteuttaa laajamit- lee SMP:n mielestä toteuttaa mahdollisimman
26270: taista asumisoikeusasuntojärjestelmää Suo- laajanajo vuoden 1991 aikana ja sitä tulee edel-
26271: messa. leen kehittää tulevaisuudessa. Tämän takia tuli-
26272: Useilla tahoilla vaadittiin jo edellä mainitun si valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon va-
26273: lain käsittelyn yhteydessä lakia korjattavaksi si- rata riittävät määrärahat eduskunnassa hyväk-
26274: ten, että sen avulla voitaisiin myös Suomeen syttävän lain avulla toteutettavaan laajaan yh-
26275: saada Ruotsin ja Norjan mallin mukainen laa- distyspohjaiseen asumisoikeusasuntojärjestel-
26276: jamittainen yhdistyspohj ainen asumisoikeus- mään.
26277: asunto järjestelmä. Tämä ei kuitenkaan toteutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26278: nut, mutta hallitus velvoitettiin antamaan esitys nioittavasti,
26279: kyseisestä järjestelmästä mahdollisimman pi-
26280: kaisesti. On täysin mahdollista toteuttaa kysei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26281: nen laki jo vuoden 1991 alkupuolella. 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
26282: Asumisoikeusasuntojärjestelmä tarjoaa oi- markkaa ylimääräisenä määrärahana
26283: kein toteutettuna ja riittävän laajuisena terve- uuden yhdistyspohjoisen asumisoikeus-
26284: tulleen ja kaivatun vaihtoehdon vuokra-asumi- asuntojärjestelmän kehittämiseen ja to-
26285: sen ja omistusasumisen väliin. Järjestelmän teuttamiseen maassamme.
26286: avulla on tavallisen kansalaisen, kuten esim.
26287:
26288: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26289:
26290: Marita Jurva Tina Mäkelä Pentti Kettunen
26291: Gunnar Joutsensaari Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
26292: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26293: 1990 vp. 1965
26294:
26295: Raha-asia-aloite n:o 1847
26296:
26297:
26298:
26299:
26300: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen hank-
26301: kimiseksi olemassa olevasta rakennuskannasta
26302:
26303:
26304: Eduskunnalle
26305:
26306: Vuonna 1986 alle puolet (46 0,7o) opiskelija- asunnoiksi. Tällä tavoin opiskelija-asuntosää-
26307: asuntoihin hakeneista sai asunnon, ja tilanne on tiöt voivat omalta osaltaan hidastaa vuokra-
26308: kuluvana syksynä useilla opiskelupaikkakunnil- asuntojen poistumista, mikä on kaikkien asun-
26309: la entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee si- nontarvitsijoiden kannalta toivottavaa.
26310: tä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26311: minen on edelleen myös huomattavassa määrin nioittaen,
26312: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta
26313: yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26314: den asuntopulaa ei voida ratkaista yksinomaan 1991 tulo- ja menoarvioon 25 000 000
26315: uustuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiske- markkaa opiskelija-asuntojen hankki-
26316: lija-asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä miseksi olemassa olevasta rakennuskan-
26317: enemmän hankkimaan vanhasta asuntokannas- nasta.
26318: ta asuntoja osoitettaviksi opiskelijoille vuokra-
26319:
26320: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26321:
26322: Marita J urva Pentti Kettunen
26323: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
26324: 1966 1990 vp.
26325:
26326: Raha-asia-aloite n:o 1848
26327:
26328:
26329:
26330:
26331: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta rikollisuutta ennalta estä-
26332: vään toimintaan
26333:
26334:
26335: Eduskunnalle
26336:
26337: Rikollisuutta kuvaavat tilastot osoittavat estävän toiminnan tehostamista. Niinpä on tär-
26338: huolestuttavaa kasvusuuntaa. Erityisen huoles- keää jatkaa ja voimistaa niitä poliisin jo aikai-
26339: tuttavaa on väkivaltarikollisuuden kasvu ja nii- semmin aloittamia kampanjoita, jotka mahdol-
26340: den tekojen lisääntyminen, jotka johtavat huo- lisimman tehokkaasti kohdistuvat ennalta
26341: mattavan koviin rangaistuksiin. ehkäisevään työhön. Laajojen kampanjakoko-
26342: Rikoksen tekijöiden lukumäärä on niinikään naisuuksien avulla on mahdollisuus vaikuttaa
26343: kasvussa, ja laittomuuksiin syyllistyy yhä useam- yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta saavuttaa
26344: min yhä nuorempia henkilöitä. Rinnan rikolli- toivottuja tuloksia.
26345: suuden kasvun kanssa tähän liittyvästi tai erilli- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26346: senä ilmiönä on yleistä huolta aiheuttanut lii- nioittaen,
26347: kenneonnettomuuksien määrän lisääntyminen.
26348: Vakavat kuolemaan johtaneet liikenneonnetto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26349: muudet ovat trendinomaisesti kasvaneet viime 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26350: vuosien aikana. 26.75.26 lisäyksenä 400 000 markkaa ri-
26351: Edellä kuvaamani huolestuttavan kehityksen kollisuutta ennalta estävään toimintaan.
26352: katkaiseminen edellyttää rikollisuutta ennalta
26353:
26354: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26355:
26356: Heikki Järvenpää
26357: 1990 vp. 1967
26358:
26359: Raha-asia-aloite n:o 1849
26360:
26361:
26362:
26363:
26364: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin kehit-
26365: tämisohjelman laatimiseen
26366:
26367:
26368: Eduskunnalle
26369:
26370: Väestö- ja työpaikkakehitys on jo suhteelli- Häiriöt kaupankäynnissä ovat vaikuttaneet
26371: sen pitkään ollut Kymen läänissä maan muita kielteisenä tavalla monien alojen yrittäjätoimin-
26372: osia negatiivisempaa. Läänin teollinen rakenne taan läänimme alueella.
26373: ja pääkaupunkiseudun läheisyys ovat olleet Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26374: pääasialliset taustatekijät viimeaikaiselle kehi-
26375: tykselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26376: Valtioneuvosto asetti viime vuosikymmenen 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar-
26377: puolivälissä Kymi-neuvottelukunnan, joka teki kan määrärahan neuvottelukunnan tai
26378: useita toimenpide-ehdotuksia. Läänin kehitys- työryhmän asettamiseksi laatimaan Ky-
26379: trendit eivät kuitenkaan oleellisella tavalla men läänin kehittämisohjelman kesään
26380: muuttuneet. 1991 mennessä ja valmistelemaan konk-
26381: Lähivuosien tilannetta varjostavat Kymen reettisia toimenpiteitä valtion seuraa-
26382: läänille tärkeän vientiteollisuuden synkkenevät vaan budjettiin niin, että Kymen läänis-
26383: näkymät sekä Neuvostoliiton taloudellisen ti- sä jo pitkään vallinnut kielteinen väestö-
26384: lanteen sekavuus. Kauppa itäänpäin kulkee lä- ja työpaikkakehitys saadaan katkais-
26385: hes kokonaisuudessaan Kaakkois-Suomen läpi. tuksi.
26386:
26387: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26388:
26389: Heikki Järvenpää Esko Almgren Jussi Ranta
26390: Matti Vähänäkki Kari Häkämies Riitta Uosukainen
26391: Heikki Kokko Anna-Kaarina Louvo Antero Kekkonen
26392: Sinikka Mönkäre
26393: 1968 1990 vp.
26394:
26395: Raha-asia-aloite n:o 1850
26396:
26397:
26398:
26399:
26400: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Suomen Meripelastusseu-
26401: ralle kaluston korjauksiin
26402:
26403:
26404: Eduskunnalle
26405:
26406: Suomen Meripelastusseura on joutunut vai- Joidenkin alusten tutka- ja radiokalusto on
26407: keuksiin tehtävänsä täyttämisessä korjausvaro- vanhentunut siinä määrin, ettei alusten toimin-
26408: jen -puutteen vuoksi. Tämän vuoksi on valtion tavalmius puutteiden johdosta vastaa niiden to-
26409: varoista suunnattava nykyistä enemmän Suo- dellista käyttöarvoa.
26410: men Meripelastusseuralle alusten välittömiin ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26411: kiireellisiin korjauksiin. nioittaen,
26412: Merellä toiseksi suurin - rajavartiolaitoksen
26413: jälkeen - ja järvillä suurin pelastaja, Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26414: Meripelastusseura, on joutunut pysäyttämään 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
26415: vanhempia aluksiaan odottamaan korjausmää- 26.99.51 lisäyksenä 300 000 markkaa
26416: rärahoja. Alusten seisauttaminen aiheuttaa sel- Suomen Meripelastusseuralle käytettä-
26417: keän puutteen kyseisten alueiden pelastusval- väksi kiireellisimpiin korjauksiin.
26418: miudessa.
26419:
26420: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26421:
26422: Heikki Järvenpää
26423: 1990 vp. 1969
26424:
26425: Raha-asia-aloite n:o 1851
26426:
26427:
26428:
26429:
26430: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan linnoituk-
26431: sen itävallien entistämiseen
26432:
26433:
26434: Eduskunnalle
26435:
26436: Museoviraston johdolla on jo useamman Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26437: vuoden ajan entistetty historiallisesti arvokasta nioittaen,
26438: linnoitusaluetta Lappeenrannassa.
26439: Kokonaisuuden kannalta on oleellista jatkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26440: loppuun entistämistyöt ns. itävallien osalta, jot- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26441: ka ovat tuhoutuneet niinkin myöhään kuin vas- 29.84. 75 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
26442: ta 1920-luvulla. Kustannukset ovat saavutetta- Lappeenrannan linnoituksen itäva/lien
26443: vaan lopputulokseen nähden vähäiset. Lap- kunnostamiseen.
26444: peenrannan kaupunki on osaltaan valmis omin
26445: investoinnein tukemaan alueen historiallisen lei-
26446: man säilymistä.
26447:
26448: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26449:
26450: Heikki Järvenpää
26451:
26452:
26453:
26454:
26455: /
26456: 1970 1990 vp.
26457:
26458: Raha-asia-aloite n:o 1852
26459:
26460:
26461:
26462:
26463: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen pe-
26464: rustamiseksi Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen Lappeen-
26465: rannan aluelaboratorioon
26466:
26467: Eduskunnalle
26468:
26469: Lappeenrannan aluelaboratorio valmistui v. Eläintautidiagnostiikassa keskeistä ruumiin-
26470: 1987 viimeisenä neljästä aluelaboratoriosta. La- avaustoimintaa ei Lappeenrannassa voida lain-
26471: boratorioon saatiin johtajan virka syksyllä kaan aloittaa, ellei käytettävissä ole patologista
26472: 1987, tutkimuseläinlääkärin virka syksyllä 1988 tutkimuseläinlääkärin virkaa. Tämä onkin tällä
26473: ja yksi laborantin virka syksyllä 1989. Tämä hetkellä suurin toimintaa rajoittava puute. Bak-
26474: virkakehitys ei kuitenkaan vastaa käynnistys- teriologiset tutkimukset on jo saatu käyntiin yh-
26475: vaiheessa asetettua tavoitetta. Tarkoituksena den tutkimuseläinlääkärin ja laborantin viran
26476: oli saada jo toiminnan alkuvuosina peruspalve- turvin, mutta toisaalta ruumiinavaus on useissa
26477: luihin tarvittavat virat: johtaja, kaksi tutkimus- tapauksissa perusta myös mikrobiologisille ja
26478: eläinlääkäriä, kaksi laboranttia sekä toimisto- parasitologisille lisätutkimuksille. Näin ollen on
26479: sihteeri. myös bakteriologinen laboratorio vielä toistai-
26480: Lappeenrannan aluelaboratorioon suunnitel- seksi vajaakäytössä.
26481: tiin toimivat ja modernit laboratoriotilat: mm. On selvää, ettei Lappeenrannan aluelabora-
26482: ruumiinavaussali on tilava muihin aluelabora- torion toiminta voi nykyisellä henkilökunnalla
26483: torioihin verrattuna. Tällä hetkellä tilat seisovat täyttää niitä tavoitteita, jotka sille on asetettu.
26484: suureksi osaksi käyttämättöminä. Yhteensä ti- Vuonna 1991 on alkamassa laboratorion neljäs
26485: loja on n. 800m 2 • toimintavuosi. Jotta alueellisten eläinlääketie-
26486: Lappeenrannan aluelaboratorio voi nopeasti teellisten laboratoriopalvelujen saatavuus ja ke-
26487: tehdä tutkimuksia mannermaalta uhkaavien hittäminen Lappeenrannassa voitaisiin turvata
26488: zoonoosien ja eläintautien varalta. Aikojen ku- tulevaisuudessa, olisi jo vuoden 1991 aikana
26489: luessa monet uudet eläinlajit ja -taudit ovat tul- välttämättä saatava laboratorion tarvitsemat
26490: leet maahamme kaakosta: rabies, suu- ja sork- kolme uutta virkaa.
26491: katauti, mehiläisten punkkitauti ym. Myös jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26492: kerran maastamme hävitetyt zoonoosit, tuber- nioittaen,
26493: kuloosi ja luomistauti, saattavat levitä maa-
26494: hamme uudelleen Euroopan eteläosista. Sama että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26495: on mahdollista loistautien suhteen (trikiini, suo- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000
26496: listoloiset). Mm. nämä sairaudet huomioiden markkaa eläinlääkärin (patologi), labo-
26497: Lappeenrannan aluelaboratorion sijainti on rantin ja toimistovirkailijan virkojen pe-
26498: merkittävä rajan ja rajanylityspaikkojen lähei- rustamiseksi Lappeenrannan eläinlääke-
26499: syydessä. Sen kehittämistä olisi pidettävä tältä tieteelliseen laboratorioon.
26500: kannalta ensisijaisena.
26501:
26502: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26503:
26504: Heikki Järvenpää Antero Kekkonen Kari Häkämies
26505: Matti Vähänäkki Jussi Ranta Heikki Kokko
26506: Riitta Uosukainen
26507: 1990 vp. 1971
26508:
26509: Raha-asia-aloite n:o 1853
26510:
26511:
26512:
26513:
26514: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen ja Ke-
26515: min-Tornion seutujen kehittämisohjelmien toteuttamiseen
26516:
26517:
26518: Eduskunnalle
26519:
26520: Tarkoituksena on käynnistää Rovaniemen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26521: Kemin-Tornion seutujen kuntien yhteinen ko- 1991 tulo- ja menoarvioon 18 750 000
26522: konaisvaltainen kehittämistoiminta pääkau- markkaa Rovaniemen ja Kemin- Tor-
26523: punkiseudun vaihtoehtoisine sijoituspaikkoi- nion seutujen kehittämisohje/mien to-
26524: neen. teuttamiseen.
26525: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26526:
26527: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26528:
26529: Keijo Jääskeläinen Aimo Ajo Asko Apukka
26530: Hannele Pokka Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä
26531: 1972 1990 vp.
26532:
26533: Raha-asia-aloite n:o 1854
26534:
26535:
26536:
26537:
26538: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistyslii-
26539: ton opintoaineistojen kehittämiseen
26540:
26541:
26542: Eduskunnalle
26543:
26544: Kansallinen Sivistysliitto ry. julkaisee vuosit- Kansallisessa Sivistysliitossa on jo varsin pal-
26545: tain useita opintoaineistoja. Niissä käsitellään jon valmiuksia tällaisten julkaisujen tuottami-
26546: erityisesti yhteiskunnallisia aiheita uusista ja seen, mutta käytännön ratkaisut eivät täytä pai-
26547: raikkaista näkökulmista. Julkaisut käsittelevät notekniikan uusimpia vaatimuksia.
26548: usein niin ajankohtaisia alueita, että niiden no- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26549: pea tuottaminen on tärkeää. nioittaen,
26550: Aineistojen lähtökohtana on opinnollisuus.
26551: Ne on tarkoitettu aikuisten yleissivistävään ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26552: mämuotoiseen tai itsenäiseen opiskeluun. Tä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26553: mänlaatuiset julkaisut ovat tuottamistavaltaan 29.68.54 150 000 markkaa Kansallisen
26554: halpoja ja opiskelijoille edullisia. Perinteisesti Sivistysliiton opintoaineistojen kehittä-
26555: ne ovat ulkoasultaan varsin vaatimattomia. Ny- miseen.
26556: kytiedon mukaan kuitenkin graafiselta ulko-
26557: asultaan laadukkaat ja kuvitetut tuotteet ovat
26558: myös opinnollisesti tehokkaita.
26559:
26560: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26561:
26562: Keijo Jääskeläinen
26563: 1990 vp. 1973
26564:
26565: Raha-asia-aloite n:o 1855
26566:
26567:
26568:
26569:
26570: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals
26571: ry:n toiminnan tukemiseen
26572:
26573:
26574: Eduskunnalle
26575:
26576: Finland Festivals ry. on toiminut 22 vuoden nen, eikä sitä ole järjestetty vakinaiselle poh-
26577: ajan Suomen huomattavimpien kulttuuritapah- jalle.
26578: tumien keskusorganisaationa. Vuonna 1990 Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi vuon-
26579: Finland Festivalsin jäseninä oli 16 kansainväli- na 1990 Finland Festivalsin ulkomaiseen mark-
26580: sen tason festivaaliaja 44 muuta tapahtumaa, kinointiin ehdollisen avustuksen 580 000 mark-
26581: jotka kuuluivat neljään eri ketjuun. Yhdistys kaa, joka kattaa enintään 50 prosenttia yhdis-
26582: päättää ketjujensa koostumuksesta kuultuaan tyksen ulkomaisen markkinoinnin kustannuk-
26583: eri taiteenalojen asiantuntevista ja riippumatto- sista, ja opetusministeriö 390 000 markan toi-
26584: mista edustajista koottua neuvottelukuntaa. minta-avustuksen, josta 150 000 markkaa oli
26585: Yhteistoiminnana on onnistuttu kohottamaan kerta-avustus eduskunta-aloitteiden pohjalta.
26586: festivaaliemme tasoa ja vähentämään kustan- Koska festivaaliemme taso, kehitys ja tehokas
26587: nuksia. Samalla Suomea on voitu esitellä näky- markkinointi on olennaisen tärkeää sekä Suo-
26588: västi korkeatasoisena kulttuuri- ja matkailu- men kulttuuritoiminnalle että matkailulle, tulisi
26589: maana. Finland Festivals ry:n valtiontuki saada nykyis-
26590: Vuonna 1990 Finland Festivals on järjestänyt tä vakaammalle pohjalle ja sitä tulisi merkittä-
26591: tiedotustilaisuuksia mm. Tukholmassa, Göte- västi korottaa.
26592: borgissa, Oslossa, Hampurissa, Frankfurtissa, Valtionavustusjärjestelmä ei ole sallinut ai-
26593: Lontoossa ja Pariisissa. Finland Festivals on kaisempien vuosien alijäämän (noin 100 000
26594: myös osallistunut musiikkimessuille Frankfur- markan) kattamista ylijäämällä, minkä vuoksi
26595: tissa ja festivaalimessuille Pariisissa. Syksyn ku- Finland Festivals ry:n tulisi saada erityisavustus
26596: luessa Finland Festivals on mukana Finland i tähän tarkoitukseen.
26597: Stadshuset -tapahtumassa Tukholmassa ja jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26598: jestää tiedotustilaisuudet Miinchenissä ja Wie- nioittaen,
26599: nissä sekä hyvin todennäköisesti tilaisuudet
26600: USA:ssa ja Kanadassa. Tämän toiminnan seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26601: rauksena on syntynyt laaja kontaktien verkko 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26602: sekä kulttuurin että matkailun edustajiin eri 29.90.52 lisäyksenä 250 000 markkaa
26603: puolilla maailmaa. Finland Festivals ry:n toiminnan tuke-
26604: Toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden Fin- miseen.
26605: land Festivals ry:n valtiontuki on varsin vähäi-
26606:
26607: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26608:
26609: Keijo Jääskeläinen Sakari Valli Kirsti Ala-Harja
26610:
26611:
26612:
26613:
26614: 49 200052Y
26615: 1974 1990 vp.
26616:
26617: Raha-asia-aloite n:o 1856
26618:
26619:
26620:
26621:
26622: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven Kan-
26623: sainväliselle Kelonveistoviikolle
26624:
26625:
26626: Eduskunnalle
26627:
26628: Kemijärven Kansainvälinen Kelonveistoviik- siä. Se levittää tietoa Lapista ja koko maastam-
26629: ko on järjestetty jo neljänä perättäisenä vuon- me. Se antaa omille taiteilijoillemme mahdolli-
26630: na, viimeksi kesällä 1988. Tapahtumasta on tul- suuden tehdä työtä todella kovassa kansainväli-
26631: lut Kemijärven seudulle jo perinteinen kesäta- sessä kuvanveistäjäjoukossa.
26632: pahtuma. Sen osanottajakunta on kasvanut ja Kelonveistoviikon työn tuloksena syntyy ja
26633: kansainvälistynyt vuosi vuodelta. Kelonveisto- jää maahamme mielenkiintoisia taideteoksia.
26634: viikolle olisi tulossa kuvanveistäjiä eri puolilta Tärkeää on myös se, että nuorisomme näkee
26635: maailmaa vuosittain satakunta, mutta heistä on viikon aikana, miten kuvanveistoksia tehdään.
26636: voitu ottaa mukaan 30 veistäjää. Samoin on Toivottavasti työn läheltä seuraaminen tai tai-
26637: kasvanut näyttelyyn tutustuneiden turistien deteoskokoelmaan tutustuminen paikan päällä
26638: määrä. Kemijärvellä antaa uusia virikkeitä nousevalle
26639: Kemijärven Kansainvälinen Kelonveistoviik- taiteilijapolvellemme.
26640: ko on koko Lappiakin ajatellen hieno ja todella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26641: omaleimainen kulttuuritapahtuma. Se liittyy nioittaen,
26642: erinomaisesti maamme kesän kulttuuritapahtu-
26643: mien joukkoon. Tapahtuma tuo Suomeen vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26644: sittain eteviä ulkomaisia taiteilijoita, näyttää 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
26645: heille Suomen luonnon yöttämän yön aikaan ja markkaa Kemijärven Kansainvälisen
26646: avaa monia arvokkaita kansainvälisiä yhteyk- Kelonveistoviikon järjestämiseen.
26647: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26648:
26649: Keijo Jääskeläinen Riitta Uosukainen Sakari Valli
26650: 1990 vp. 1975
26651:
26652: Raha-asia-aloite n:o 1857
26653:
26654:
26655:
26656:
26657: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Posion Potta -tapahtu-
26658: man tukemiseen
26659:
26660:
26661: Eduskunnalle
26662:
26663: Posiolla on kahtena vuonna järjestetty Po- mäntapaisen tapahtuman järjestämiseen ja ke-
26664: sion Potta -nimisenä keraamisen alan tapahtu- hittämiseen on voimakkaastikin olemassa. Ko-
26665: ma. Lähtökohtana järjestämiselle on ollut luo- rostetusti on tullut esiin Posion sijainnin kiin-
26666: da Posiolla tapahtuma, jolla olisi myös matkai- nostavuus ja paikan neutraalin puolueeton
26667: lullista merkitystä siten, että se lisäisi Posion luonne. Puolueettomuutta, toisin sanoen sitä,
26668: kiinnostavuutta ja tunnettavuutta nimenomaan että tapahtumana ei ole selvää sidosta mihin-
26669: keramiikkakuntana. Nämä tapahtumat ovat kään yritykseen tai vain yhteen kouluun, tul-
26670: paljolti keskittyneet järjestettyjen dreijauskil- laankin jatkossa vaalimaan huolellisesti.
26671: pailujen ympärille. Muu ohjelma on sisältänyt Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26672: mm. neuvottelupäiviä ja taidenäyttelyitä sekä nioittaen,
26673: kurssitoimintaa.
26674: Potta-tapahtumien järjestelyjen yhteydessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26675: on luotu kontakteja moneen suuntaan keraarui- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
26676: selia alalla sekä Suomessa että Ruotsissa. kaa Posion Potta -tapahtuman tukemi-
26677: On selvästi havaittavissa, että kiinnostusta tä- seen.
26678:
26679: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26680:
26681: Keijo Jääskeläinen
26682: 1976 1990 vp.
26683:
26684: Raha-asia-aloite n:o 1858
26685:
26686:
26687:
26688:
26689: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta NNKY:n liiton entisen
26690: lastenkodin kunnostamiseen Inarin Riutulassa
26691:
26692:
26693: Eduskunnalle
26694:
26695: Opetusministeriö on elokuussa 1989 vahvista- taan sekä toimisi kansainvälisesti muutenkin
26696: nut valtakunnallisia nuorison leiri- ja kurssikes- erityisesti Pohjoiskalotin ja Muurmanskin
26697: kuksia koskevien investointien ajoitussuunnitel- aluetta palvelevana nuoriso- ja kulttuurivaih-
26698: man. Lapin läänin kohteena ohjelmaan sisältyy don paikkana.
26699: hanke tehdä Inarin kunnan Riutulassa sijaitse- Koko leirikeskusjärjestelmän ongelmana on
26700: vasta entisestä NNKY :n liiton lastenkodista toistaiseksi ollut riittämätön valtion investointi-
26701: nuorisotyölain tarkoittama valtakunnallinen ja käyttöavustus. Leirikeskusten yhteistyötoi-
26702: leirikeskus. mikunta on 23.1.1990 luovuttanut opetusminis-
26703: Riutulan peruskorjaukseen ja välttämättö- teri Kasuriselle esityksen urheiluopistolainsää-
26704: mään lisärakentamiseen on Inarissa varauduttu dännön mukaisen tukijärjestelmän luomiseksi
26705: vuosina 1991-92. Investointien kokonaiskus- nuorison leirikeskuksille. Asia on toimitettu
26706: tannukset ovat noin 10 miljoonaa markkaa. nuorisokomitealle. Ilman toimenpiteitä on uh-
26707: Kunta on asettanut hankkeen toteuttamiselle kana koko ohjelman vesittyminen tai ainakin
26708: lähtökohdaksi 80 prosentin valtion tuen. Kun- joidenkin keskusten käynnistymisen huomatta-
26709: nan tavoitteena on se, että Riutula toimisi jo ke- va viivästyminen. Mikäli Riutulan osalta rahoi-
26710: sällä 1992. Kunnan kannalta painetta asetetuis- tus ei järjesty, on varmaa se, että Lapin lääni
26711: sa aikatauluissa pysymiseen aiheuttaa se, että jää vuosiksi valtakunnallisen leirikeskusohjel-
26712: nykyisen kunnan omistuksessa olevaa kiinteis- man ulkopuolelle.
26713: töä vuokrannut saamelaisalueen ammatillinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26714: koulutuskeskus ei 1. 7.1990 alkaen enää tarvitse taen,
26715: kiinteistöä, vaan se jää tyhjilleen. Mm. saame-
26716: laisteatteri on toiminut väliaikaisesti Riutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26717: lassa. 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mark-
26718: Toteutuessaan Riutula palvelee ensisijaisesti kaa suunnittelumäärärahaksi NNKY:n lii-
26719: valtakunnallisia tarpeita. Perussuunnitelmassa ton entisen lastenkodin kunnostamiseen
26720: on lähdetty siitä, että keskus osaltaan loisi mah- Inarin Riutulassa.
26721: dollisuuksia saamelaisnuorten kulttuuritoimin-
26722:
26723: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26724:
26725: Keijo Jääskeläinen
26726: 1990 vp. 1977
26727:
26728: Raha-asia-aloite n:o 1859
26729:
26730:
26731:
26732:
26733: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Kokoomuksen Opiske-
26734: lijaliitto Tuhatkunta ry:n keskiasteen opiskelijajärjestöaktivis-
26735: tien koulutukseen
26736:
26737: Eduskunnalle
26738:
26739: Keskiasteen opiskelijoiden osallistuminen ja valmiuksia kaipaavat esimerkiksi keskiasteen
26740: järjestömuotoiseen nuorisotoimintaan on viime oppilaitosten vapaaehtoistyötä tekevät aktivistit
26741: vuosina kohdannut vaikeuksia. Opiskelijajär- ja vetäjät.
26742: jestötoiminnan on ollut vaikea kilpailla muiden Koulutusprojektiin liittyy materiaalin tuotta-
26743: vapaa-ajan viettomahdollisuuksien kanssa. Eri- minen, valtakunnallisten ja alueellisten koulu-
26744: tyisesti näin on ollut poliittisessa opiskelijajär- tustilaisuuksien järjestäminen, yhteydenpito-
26745: jestötoiminnassa. verkoston luominen ja kokemusten ja ideoiden
26746: Erilaisilla opiskelijajärjestöillä on tärkeä teh- kokoaminen tulevien vuosien koulutustoimin-
26747: tävä yhteiskunnallisten valmiuksien kehittämi- taan.
26748: sessä nuorissa. Jos nuori on jo opiskeluaikanaan Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
26749: motivoitunut vaikuttamaan yhteisiin asioihin, nioittaen,
26750: on häntä myöhemmin helpompi kannustaa
26751: osallistumaan muuhunkin yhteiskunnalliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26752: päätöksentekoon. Poliittisten opiskelijajärjes- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000
26753: töjen rooli tässä työssä on keskeinen. markkaa Kokoomuksen Opiskelijaliitto
26754: Opiskeluaikaiseen yhteiskunnalliseen toimin- Tuhatkunta ry:n keskiasteen opiskelija-
26755: taan motivoiminen edellyttää uusien toiminta- järjestöaktivistien koulutusprojektin
26756: muotojen kehittämistä. Uudenlaisia virikkeitä tukemiseen.
26757:
26758: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26759:
26760: Keijo Jääskeläinen
26761: 1978 1990 vp.
26762:
26763: Raha-asia-aloite n:o 1860
26764:
26765:
26766:
26767:
26768: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Opettajak-
26769: si Opiskelevien Liitto ry:lle julkaisutoimintaa varten
26770:
26771:
26772: Eduskunnalle
26773:
26774: Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto ry. on 5) Koulutuspoliittinen asiakirja
26775: valtakunnallinen opettajaksi opiskelevien edun- 6) Valmistujan opas
26776: valvontajärjestö, joka edustaa noin 6 OOO:ta 7) Opettajaksi opiskelevien (pohjoismaista)
26777: opiskelijaa. Liiton päätavoite on opettajankou- opiskelijavaihtoa käsittelevä informaatio-
26778: lutuksen kehittäminen. paketti
26779: Mahdollisuus omaan julkaisutoimintaan pal- 8) Julkaisutoiminnan projektisihteerin palk-
26780: velisi jäsenkuntaamme ja siten myös tehostaisi kaaminen
26781: liiton toimintaedellytyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26782: Erittely SOOL ry:n julkaisutoiminnan tar- nioittaen,
26783: peista:
26784: 1) Järjestöpaketti uusia ainejärjestöaktiiveja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26785: varten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26786: 2) SOOL-esite 29.99.50 JOO 000 markkaa Suomen
26787: 3) Tutor-opas Opettajaksi Opiskelevien Liitto ry:n jul-
26788: 4) SOOL-historiikki - SOOL 10 vuotta kaisutoimintaa varten.
26789: 5.4.1991
26790:
26791: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26792:
26793: Keijo Jääskeläinen Kirsti Ala-Harja
26794: 1990 vp. 1979
26795:
26796: Raha-asia-aloite n:o 1861
26797:
26798:
26799:
26800:
26801: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Tervolan nuorisoseuran
26802: talousrakennuksen rakentamiseen
26803:
26804:
26805: Eduskunnalle
26806:
26807: Tervolan nuorisoseura rakentaa talousraken- lan nuorisoseuran vuosikymmenien aikana teh-
26808: nusta, jonka valmiusaste on 70 OJo kustannusar- ty arvokas nuorisoseuratyö tarvitsee valtioval-
26809: viosta 450 000 markasta. Tähänastinen työ on lan tukea.
26810: tehty talkootyönä; tarvikehankintoihin on saa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26811: tu julkista avustusta 60 000 markkaa. Nuoriso- taen,
26812: seura on joutunut turvautumaan lopun rahoi-
26813: tuksen osalta lainarahoitukseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26814: Talousrakennuksen teko on osa nuorisoseu- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
26815: rantalon peruskorjaussuunnitelmasta, jonka markkaa Tervolan nuorisoseurantalon
26816: puitteissa myös vanha, vuodelta 1908 peräisin talousrakennuksen rakentamiseen.
26817: oleva nuorisoseurantalo peruskorjataan. Tervo-
26818:
26819: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26820:
26821: Keijo Jääskeläinen
26822: 1980 1990 vp.
26823:
26824: Raha-asia-aloite n:o 1862
26825:
26826:
26827:
26828:
26829: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Inarin kirkonkylän sa-
26830: taman laajentamiseen
26831:
26832:
26833: Eduskunnalle
26834:
26835: Inarin kirkonkylää on tarkoitus kehittää laa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26836: jentamalla satamaa niin, että se entistä parem- taen,
26837: min palvelee ammatti-, kotitarve- ja virkistys-
26838: kalastusta sekä veneilyä. Tavoitteena on kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26839: tää satamasta myös viihtyisä paikka matkaili- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000
26840: joille ottaa tuntumaa Inarijärveen ja sen kalas- markkaa Inarin kirkonkylän sataman
26841: tukseen. laajennustöihin.
26842:
26843: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26844:
26845: Keijo Jääskeläinen
26846: 1990 vp. 1981
26847:
26848: Raha-asia-aloite n:o 1863
26849:
26850:
26851:
26852:
26853: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Biolo-
26854: ginen Keskus Oy:n toiminnan tukemiseen
26855:
26856:
26857: Eduskunnalle
26858:
26859: Pohjois-Suomen Biologinen Keskus Oy on työn avaaminen yliopistoihin ja muihin tahoi-
26860: Ranuan kunnan toukokuussa 1989 perustama hin on vireillä.
26861: palveluyritys, jonka tarkoituksena on tukea Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26862: Pohjois-Suomen elintarviketuotannon ja -jalos- taen,
26863: tuksen kehitystä ja jatkuvuutta. Yrityksen toi-
26864: mialaan sisältyvät koulutus, tutkimus ja tuote- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26865: kehitys sekä laboratoriopalvelut. 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000
26866: Keskuksen toimitilat Ranualla ovat valmistu- markkaa Pohjois-Suomen Biologinen
26867: neet ja mittavan laboratorion varustaminen on Keskus Oy:n toiminnan tukemiseen.
26868: käynnistynyt. Asiantuntijakontaktien ja yhteis-
26869:
26870: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26871:
26872: Keijo Jääskeläinen
26873: 1982 1990 vp.
26874:
26875: Raha-asia-aloite n:o 1864
26876:
26877:
26878:
26879:
26880: Jääskeläinen: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen Kirkko-
26881: lammen kunnostussuunnitelman toteuttamiseen
26882:
26883:
26884: Eduskunnalle
26885:
26886: Kirkkolammen kunnostussuunnitelma on mijoen pinnan korkeuden noustua Valajaskos-
26887: valmistunut Lapin vesipiirin vesitoimistossa ken voimalaitossäännöstelyn takia. Lampi on
26888: vuonna 1984 Rovaniemen kaupungin vuonna matala ja rehevöitynyt, ja ajoittain sen mädän-
26889: 1982 tekemän hakemuksen perusteella. Hanket- tyvät levämassat ovat aiheuttaneet hajuhaitto-
26890: ta on edeltänyt Rovaniemen kaupungin ranta- ja. Myös nykyisin keskeneräiset kunnostustyöt,
26891: ja vesialueiden yleissuunnitelma, jonka vesihal- ennen muuta ruoppausmassoille varatut mon-
26892: litus hyväksyi vuonna 1985. Hankkeeseen liittyy tut, muodostavat merkittävän vaaratekijän ym-
26893: olennaisesti myös Kirkkolammen puiston mai- päristön asukkaille.
26894: semasuunnitelma, joka on laadittu samoihin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26895: aikoihin. taen,
26896: Vesihallitus hyväksyi Kirkkolammen kunnos-
26897: tussuunnitelman 16.4.1985. Hanketta varten on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26898: haettu vesioikeuden lupa, joka on annettu 4.6. 1991 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar-
26899: 1986 ja vahvistettu korkeimman hallinto-oikeu- kan määrärahan Rovaniemen Kirkko-
26900: den päätöksellä 16.2.1987. lammen kunnostussuunnitelman toteut-
26901: Kirkkolampi on keskeisellä paikalla raken- tamiseen.
26902: nettua asemakaava-aluetta. Se on syntynyt Ke-
26903:
26904: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26905:
26906: Keijo Jääskeläinen
26907: 1990 vp. 1983
26908:
26909: Raha-asia-aloite n:o 1865
26910:
26911:
26912:
26913:
26914: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vankien työllistä-
26915: miseen työsiirtolaissa
26916:
26917:
26918: Eduskunnalle
26919:
26920: Vuonna 1975 toteutetun rangaistusten täy- vät työt) esitetty noin 5 miljoonan markan vä-
26921: täntöönpanoa koskeneen uudistuksen (ns. hennys on ristiriidassa lainsäädännössä asetet-
26922: RTA-uudistus) eräänä keskeisenä periaatteena tujen tavoitteiden kanssa. Työsiirtoloille osoite-
26923: oli avolaitostoiminnan vakinaistaminen ja voi- tulla määrärahalla on tehty museo-, ilmailu- ja
26924: makas laajentaminen sekä avolaitoksissa tehtä- puolustushallinnon rakennus- ja entistämis-
26925: vän työn monipuolistaminen (HE n:o 239/1972 hankkeita. Niiden jatkaminen on myös valtion-
26926: vp.). Uudistuksessa edellytettiin, että avolaitos- taloudellisesti erittäin tärkeää, koska näiden ra-
26927: paikkojen määrä olisi vuoden 1976 lopussa kennuskohteiden tekeminen urakkatyönä ei ole
26928: 2 300. Avolaitospaikkojen kokonaismäärä on tarkoituksenmukaista. Määrärahan supistami-
26929: kuitenkin näistä tavoitteista huolimatta vähen- nen merkitsee käytännössä rahanarvon muu-
26930: tynyt. Keskimääräiseen vankilukuun suhteutet- tokset huomioon ottaen, että työsiirtolaissa
26931: tuna avolaitospaikkoja tulisi olla vähintään pystytään työllistämään noin 20-30 vankia vä-
26932: 1 200, kun niitä nykyisin on vain noin 800. hemmän kuin nykyisin. Ilman mainittua supis-
26933: Vankeinhoitoasiain neuvottelukunta on vii- tusta määrärahan suuruus olisi merkinnyt työ-
26934: meisimmässä selvityksessään pitänyt avolaitos- siirtolaissa työllistettävien vankien määrän py-
26935: ten lisäämistä ja niissä tehtävän työn monipuo- symistä suunnilleen nykyisellä tasolla.
26936: listamista erittäin perusteltuna. Myös valtionta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26937: louden tarkastusvirasto on katsonut, ettei avo-
26938: laitostoimintaa ole ylläpidetty lainsäädännössä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26939: asetettujen tavoitteiden mukaisessa laajuu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26940: dessa. 25.50. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
26941: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1991 työsiirtoloihin määrättyjen vankien
26942: momentille 25 .50. 77 (Työsiirtoloissa järjestettä- työllistämiseen.
26943:
26944: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26945:
26946: Anneli Jäätteenmäki Eero Paloheimo Mirja Ryynänen
26947: Eeva-Liisa Moilanen Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
26948: Iiris Hacklin Matti Väistö Kimmo Sarapää
26949: Riitta Kauppinen Pekka Haavisto Sirkka-Liisa Anttila
26950: 1984 1990 vp.
26951:
26952: Raha-asia-aloite n:o 1866
26953:
26954:
26955:
26956:
26957: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämis-
26958: rahaan
26959:
26960:
26961: Eduskunnalle
26962:
26963: Läänin kehittämisrahan tarve on osoittautu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26964: nut moninkertaiseksi jaettavana olevaan mää- nioittaen,
26965: rärahaan verrattuna. Läänin kehittämisraha on
26966: ollut erittäin tarpeellinen mm. maaseudun elin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26967: olojen tutkimiseen. Hallitus kuitenkin esittää 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
26968: budjetissaan läänin kehittämisrahan vähentä- 26.97.43 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
26969: mistä 20 milj. markalla. Vaasan läänin osalta se läänin kehittämisrahan pitämiseksi enti-
26970: tietää lähes 2 milj. markan vähennystä. Tämä sellä tasolla.
26971: tietää monien aivan välttämättömien tutkimus-
26972: hankkeiden lykkääntymistä.
26973:
26974: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
26975:
26976: Anneli Jäätteenmäki Aapo Saari
26977: Einari Nieminen Riitta Kauppinen
26978: 1990 vp. 1985
26979:
26980: Raha-asia-aloite n:o 1867
26981:
26982:
26983:
26984:
26985: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta atk-laitteiden
26986: hankkimiseen kirjastoille
26987:
26988:
26989: Eduskunnalle
26990:
26991: Yleisten kirjastojen tehtävät ovat kuluneella Starttiraha myönnettäisiin sellaisille kirjas-
26992: vuosikymmenellä muuttuneet ratkaisevasti. toille, jotka eivät vielä ole atk-tekniikan piiris-
26993: Tiedonvälitystehtävä on saanut yhä tärkeäm- sä. Markoissa arvioituna tämä tarkoittaisi noin
26994: män sijan. Kirjasto tarvitsee riittävät aineelliset 30 000 markkaa kirjastoa kohti. Jos tällä het-
26995: ja henkiset resurssit, jotta se pystyy edelleen ke- kellä karkeasti arvioiden runsaat 100 kirjastoa
26996: hittymään yhä kasvavien vaatimusten mukai- on atk-tekniikan piirissä ja runsaat 100 kirjas-
26997: seksi tietokeskukseksi. toa on niin pieniä, että ne tuskin tulevat kos-
26998: Suomessa on sekä pohjoismaisittain että kan- kaan hyödyntämään atk-tekniikkaa, jäljelle jää
26999: sainvälisesti vertaillen erittäin hyvä yleisten kir- parisataa kirjastoa, joille mikron hankinta olisi
27000: jastojen palveluverkko. Sen synnyn takasi eri- merkittävä edistysaskel.
27001: tyisesti v. 1961 voimaan tullut kirjastolaki. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27002: Jotta pienten kuntien kirjastot säilyttäisivät nioittaen,
27003: mahdollisuutensa palvella tiedonhaussa alueen-
27004: sa asukkaita, niiden täytyy pystyä hankkimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27005: vähintään mikrotietokone ja modeemi ja mak- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
27006: samaan liittymismaksut tärkeimpien tietokan- markkaa kirjastojen atk-laitteiden han-
27007: tojen käyttämiseksi. Kirjastoille pitäisi myöntää kintaan.
27008: valtion varoista erillinen starttiraha atk-laittei-
27009: den hankintaan eikä kytkeä atk-hankintoja ai-
27010: noastaan uusien kirjastojen rakentamiseen.
27011:
27012: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27013:
27014: Anneli Jäätteenmäki Sirkka-Liisa Anttila
27015: Aapo Saari Einari Nieminen
27016: Riitta Kauppinen
27017: 1986 1990 vp.
27018:
27019: Raha-asia-aloite n:o 1868
27020:
27021:
27022:
27023:
27024: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuoriso-
27025: työn valtionosuuden korottamiseen
27026:
27027:
27028: Eduskunnalle
27029:
27030: Kuntien nuorisotyön järjestämiseen ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27031: osoitettu riittävästi taloudellisia määrärahoja. nioittaen,
27032: Nuorilta puuttuvat usein heille sopivat
27033: harrastus- ja kokoontumistilat. Nuorilta odote- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27034: taan paljon, mutta hallitus ei ole suunnittelussa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27035: ja rakentamisessa eikä määrärahojen jaossa 29.91.51 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
27036: valmis huomioimaan nuoria. Tämän vuoden kuntien nuorisotyön valtionosuuteen,
27037: budjettiesityksessä hallitus esittää ns. nuoriso- mikä nostaisi kuntien nuorisotyön val-
27038: markan pysyttämistä viimevuotisella tasolla eli tionosuuden perusteena olevan asukas-
27039: 8,50 markassa. kohtaisen käyttömenon JO markkaan.
27040:
27041: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27042:
27043: Anneli Jäätteenmäki Sirkka-Liisa Anttila
27044: Aapo Saari Einari Nieminen
27045: Riitta Kauppinen
27046: 1990 vp. 1987
27047:
27048: Raha-asia-aloite n:o 1869
27049:
27050:
27051:
27052:
27053: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisten leiri- ja
27054: kurssikeskusten luomiseksi Vaasan lääniin
27055:
27056:
27057: Eduskunnalle
27058:
27059: Vaasan läänin nuorisolautakunta on tila- Alueellisen leiri- ja kurssikeskusverkoston pe-
27060: suunnitelmaa hyväksyessään päättänyt perustaa rustaminen on suunniteltu ajoitettavaksi jaksol-
27061: alueellisen leiri- ja kurssikeskusverkoston. Näi- le 1990-2000. Hyväksytyn investointiohjelman
27062: den tehtävänä olisi: kokonaiskustannukset ovat noin 37 milj. mark-
27063: 1) Toimia kuntien nuorisojärjestöjen ja kaa ja arvioitu valtion tuen osuus yhteensä 13
27064: nuorten leiri-, kurssi-, retki-, koulutus- ja kan- milj. markkaa eli suunnittelukauden vuositasol-
27065: sainvälisen toiminnan toimintakeskuksina. la 1,3 milj. markkaa.
27066: 2) Toimia nuorisomatkailun ja leirikoulutoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27067: minnan sekä ystävyyskoulutoiminnan toiminta- nioittaen,
27068: keskuksina.
27069: 3) Toimia nuorisotoimen, nuorisotyön ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27070: -toiminnan, nuorisojärjestöjen sekä nuoriso- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27071: matkailun, ystävyyskoulu- ja leirikoulutoimin- 29.91.51 lisäyksenä 1300000 markkaa
27072: nan kehittäjänä ja kokeilijana sekä palvelujen Vaasan läänin alueellisten leiri- ja kurs-
27073: tuottajana. sikeskusten perustamiseen.
27074:
27075: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27076:
27077: Anneli Jäätteenmäki Aapo Saari
27078: 1988 1990 vp.
27079:
27080: Raha-asia-aloite n:o 1870
27081:
27082:
27083:
27084:
27085: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien
27086: tukemiseen
27087:
27088:
27089: Eduskunnalle
27090:
27091: Mielipiteen vapaus on liberaalin demokratia- tien ja taustayhteisöjen energia kuluu talouden
27092: käsityksen kulmakiviä. Mielipiteen esittämisen kanssa taisteluun, eikä itse asialle jää riittävästi
27093: mahdollisuus ei saisi olla riippuvainen sen esit- resursseja.
27094: täjän taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27095: masta. Näin kuitenkin asia monesti on. nioittaen,
27096: Monet mielipidelehdet ovat jatkuvissa talou-
27097: dellisissa vaikeuksissa. Mielipidelehtien tukemi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27098: seen varatut määrärahat ovat viime vuosina 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27099: nousseet selvästi kustannustason nousua hi- 29.99.50 lisäyksenä 500 000 markkaa
27100: taammin ja näin ollen mielipidelehtien talous mielipidelehtien tukemiseen.
27101: on jatkuvasti heikentynyt. Lehtien toimituskun-
27102:
27103: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27104:
27105: Anneli Jäätteenmäki Pekka Haavisto
27106: Sirkka-Liisa Anttila Kimmo Sarapää
27107: Riitta Kauppinen
27108: 1990 vp. 1989
27109:
27110: Raha-asia-aloite n:o 1871
27111:
27112:
27113:
27114:
27115: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta työväen- ja seu-
27116: rantalojen peruskorjaukseen
27117:
27118:
27119: Eduskunnalle
27120:
27121: Nuorisoseurantalot, työväentalot sekä erilais- menoarvioissa on viime vuosina ollut 15 milj.
27122: ten yhdistysten talot muodostavat Vaasan lää- markkaa näiden talojen peruskorjaustoiminnan
27123: nin nuorisotilasuunnitelmassa sekä nuoriso-, tukemiseen. Tämä määräraha on riittämätön.
27124: harrastus- ja kulttuuristrategiassa keskeisen ele- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27125: mentin. Läänin alueelta löytyy noin 400 yhdis- nioittaen,
27126: tysten taloa. Vaitiovalta on vuodesta 1978 tuke-
27127: nut näiden talojen peruskorjaustoimintaa noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27128: 87 milj. markalla. Vaasan läänin osuus tässä on 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
27129: ollut 20 milj. markkaa. 29.99.51 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
27130: Läänin nuorisolautakunnan tavoitteena on, työväen- ja seurantalojen peruskorjaus-
27131: että kaikki läänin alueella olevat yhdistysten ta- toimintaan.
27132: lot tulisivat peruskorjatuiksi. Valtion tulo- ja
27133:
27134: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27135:
27136: Anneli Jäätteenmäki Sirkka-Liisa Anttila Riitta Kauppinen
27137:
27138:
27139:
27140:
27141: 50 200052Y
27142: 1990 1990 vp.
27143:
27144: Raha-asia-aloite n:o 1872
27145:
27146:
27147:
27148:
27149: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden vilja-
27150: vuustutkimuksiin
27151:
27152:
27153: Eduskunnalle
27154:
27155: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- noitteiden käyttö on suunnitelmallista ja perus-
27156: tykseen sisältyy fosforilannoitteille ehdotettu tuu tutkimukseen maaperän ravinteista.
27157: lannoitevero. Veron tuotto ohjautuu normaalil- Tuki voitaisiin ohjata joko suoraan viljely-
27158: la tavalla valtion kassaan, eikä tuottoa ole tar- suunnitelmien hinnanalennuksiin taikka vero-
27159: koitus kohdentaa maatalouden ympäristönsuo- helpotuksilla niille maatiloille, joilla viljely-
27160: jeluun. suunnitelmia käytetään hyväksi.
27161: Peltoviljelystä ja karjataloudesta aiheutuu Lannoiteveron tuottoa voitaisiin ohjata myös
27162: päästöjä, joita voitaisiin oleellisella tavalla pie- muihin maatalouden ympäristönsuojeluinves-
27163: nentää oikeilla toimenpiteillä. Muiden toimien tointeihin. Näitä ovat esim. tuorerehun puriste-
27164: ohella peltoviljelyssä ravinteiden huuhtoutu- mehun pääsyn estäminen vesistöihin, lantaloi-
27165: mista voidaan estää sopivan tasoisella lannoite- den tason kohottaminen sekä viljelijöille suun-
27166: määrällä. Tällöin kasvit kykenevät käyttämään nattava neuvonta- ja valistustyö.
27167: hyväkseen kaikki maahan lisätyt ravinteet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27168: Oleellista tällöin on, että lannoittaminen perus- nioittaen,
27169: tuu viljavuustutkimuksiin ja näiden tutkimus-
27170: ten pohjalta laadittuihin viljelysuunnitelmiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27171: Suunnitelmat ovat kalliita. Niiden yleistymistä 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27172: voidaan markittävästi lisätä ohjaamalla lannoi- markkaa maatalouden viljavuustutki-
27173: teveron tuottoa niille viljelijöille, joiden lan- muksiin.
27174: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27175:
27176: Anneli Jäätteenmäki Sirkka-Liisa Anttila
27177: Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen
27178: 1990 vp. 1991
27179:
27180: Raha-asia-aloite n:o 1873
27181:
27182:
27183:
27184:
27185: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun nais-
27186: ten työllisyyttä ja yritystoimintaa koskevaan tutkimukseen
27187:
27188:
27189: Eduskunnalle
27190:
27191: Maaseudun naisten yrittämis- ja elinkeinotoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27192: mintaa tuetaan huomattavasti vähemmän kuin 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27193: ns. perinteistä miesten yrittämistoimintaa. 500 000 markkaa Maaseudun tutkimus-
27194: Asiasta on tehty kuitenkin aivan riittämättö- ja kehittämiskeskukselle maaseudun
27195: mästi tutkimusta. Tutkimuksessa tulisi selvittää naisten työllisyyttä ja yritystoimintaa
27196: aluepolitiikan keinoja ja vaikutuksia maaseu- koskevaan tutkimukseen.
27197: dun naisten työllistämiseen ja yritystoimintaan.
27198: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27199: nioittaen,
27200:
27201: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27202:
27203: Anneli Jäätteenmäki Sirkka-Liisa Anttila Aapo Saari
27204: Einari Nieminen Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen
27205: 1992 1990 vp.
27206:
27207: Raha-asia-aloite n:o 1874
27208:
27209:
27210:
27211:
27212: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta ajokortin hankki-
27213: misesta nuorille aiheutuvien kustannusten alentamiseksi
27214:
27215:
27216: Eduskunnalle
27217:
27218: Useimmille nuorille ajokortti on kallis sijoi- mattavasti ajokortin hintaa. Lisäksi sen katso-
27219: tus. Vähintään 6 000 markkaa maksava ajo- taan yleisesti vähentävän koulupinnausta sekä
27220: kortti on usein, varsinkin maaseudulla, lähes lisäävän myös liikenneturvallisuutta.
27221: välttämätön. Ajokorttia hankkiessaan nuoret Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27222: ovat yleensä opiskelemassa. Nuorten taloudelli- nioittavasti,
27223: nen tilanne on tällöin heikko. Lisäksi ajokortin
27224: suorittaminen aiheuttaa usein koulupinnausta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27225: koska tunnit voivat olla koulutuntien aikana. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27226: Vetelin kunnassa suoritetaan ensi keväänä 200 000 markkaa sellaisen kokeilutoi-
27227: kouluhallituksen luvalla kokeilu ajokortin suo- minnan laajentamiseksi, jossa autokou-
27228: rittamiseksi lukion 2. luokalla. Tunnit pidetään lun teoriaosa siirretään oppilaitosten va-
27229: liikenne- ja moottoriopin tunneilla. Varsinaiset linnaiseksi oppiaineeksi, mikä mahdol-
27230: ajotunnit suoritetaan autokoulussa. Ajokortin listaa ajokortin hinnan alentamisen nuo-
27231: suorittaminen osittain koulussa halventaa huo- rille.
27232:
27233: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27234:
27235: Anneli Jäätteenmäki Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen
27236: 1990 vp. 1993
27237:
27238: Raha-asia-aloite n:o 1875
27239:
27240:
27241:
27242:
27243: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestö-
27244: jen energiakampanjoiden tukemiseen
27245:
27246:
27247: Eduskunnalle
27248:
27249: Käyttämillämme energiamuodoilla ja ener- on vaikutettava niin, että energiansäästö ja ym-
27250: giankulutuksen tasolla on ratkaisevan tärkeä päristön kannalta vähiten haitallinen energian-
27251: vaikutus ympäristön tilaan. Tämä koskee koti- tuotanto saavat suuren yleisön tuen taakseen.
27252: maisen ympäristömme hyvinvointia, mutta Kauppa- ja teollisuusministeriön tänä vuonna
27253: energiaratkaisut ovat ja tulevat olemaan maail- käynnistämä energiansäästökampanja on tässä
27254: manlaajuisesti ihmiskunnan kohtalonkysymys. suhteessa oikeansuuntainen, mutta liian yksi-
27255: Kasvihuoneilmiön kiihtyminen, Persianlahden puolinen ja riittämätön.
27256: öljykriisi ja ydinvoimalaonnettomuudet ovat Jotta KTM:n aloittama projekti jatkuisi ny-
27257: tästä esimerkkeinä. kyistä voimakkaampana ja monimuotoisempa-
27258: Ympäristönäkökulma ei ole ohjannut ener- na, on kansalaisjärjestöjen haettavaksi varatta-
27259: giapoliittista päätöksentekoa Suomessa eikä va resurssit kansalaisjärjestöjen omien vastaa-
27260: muualla vielä lainkaan riittävästi. Emme ole tie- vien kampanjoiden järjestämiseen.
27261: dostaneet energiansäästön ja uusiutuvien ener- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27262: gialähteiden tutkimuksen ja käyttöönoton tar- nioittaen,
27263: vetta. Pieniä merkkejä tästä on olemassa, mutta
27264: asiaan satsaamisesta ei voi vielä puhua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27265: Erittäin tärkeää on, että energiapolitiikan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27266: suunnittelu ja päätöksenteko saadaan nykyistä 32.55.46 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
27267: avoimemmaksi. Energiakysymysten arviointi kansalaisjärjestöjen energiakampanjoi-
27268: on vietävä kansalaiskeskustelun tasolle moni- den rahoittamiseen.
27269: puoliseen pohdintaan. Kansalaisten asenteisiin
27270:
27271: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27272:
27273: Anneli Jäätteenmäki Pekka Haavisto
27274: Sirkka-Liisa Anttila Kimmo Sarapää
27275: Riitta Kauppinen
27276: 1994 1990 vp.
27277:
27278: Raha-asia-aloite n:o 1876
27279:
27280:
27281:
27282:
27283: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
27284: puolisoiden kuntoutustoimintaan
27285:
27286:
27287: Eduskunnalle
27288:
27289: Kotirintamanaiset tekivät sodan aikana hyvin rintamanaisille, annetaan entistä useammin
27290: arvokasta työtä tehtaissa, pelloilla, virastoissa mahdollisuus kuntoutukseen.
27291: ja kaupoissa. He joutuivat kotirintamalla vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27292: taamaan kaikesta työstä miesten ollessa rinta- nioittaen,
27293: malla. Raskaat sotavuodet ovat johtaneet en-
27294: nenaikaiseen sairastamiseen. Lisäksi moni nai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27295: nen on hoitanut sairasta puolisoaan ilman min- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27296: käänlaista yhteiskunnan tukea. 33.22.56 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
27297: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaa- sotaveteraanien puolisoiden kuntoutus-
27298: tii, että myös sotaveteraanien puolisoille, koti- toimintaan.
27299:
27300: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27301:
27302: Anneli Jäätteenmäki Sirkka-Liisa Anttila Aapo Saari
27303: Einari Nieminen Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen
27304: 1990 vp. 1995
27305:
27306: Raha-asia-aloite n:o 1877
27307:
27308:
27309:
27310:
27311: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhaajien
27312: saattamiseksi maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän pii-
27313: riin
27314:
27315: Eduskunnalle
27316:
27317: Pienyrittäjien sosiaaliturvassa esiintyy edel- Mutta turkistarhaajia maatalouslomittajat pys-
27318: leen huomattavia puutteita. Pienyrittäjien vuo- tyvät lomittamaan.
27319: silomarahasta annetun lain (408/77) nojalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27320: kaikki pienyrittäjät eivät ole oikeutettuja vuosi- nioittaen,
27321: lomaan. Yhtä yrittäjäryhmää, turkistarhaajia,
27322: voidaan auttaa myös sillä, että heille suodaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27323: mahdollisuus saada maatalouslomitusapua. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27324: Monta yrittäjäryhmää ei tällä tavalla voida aut- 33.57.40 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
27325: taa, koska ei löydy lomittajaa, joka aamulla maata/ous/omituksen mahdollistamisek-
27326: tuuraa parturia ja illalla atk-alan pienyrittäjää. si myös turkistarhaajille.
27327:
27328: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27329:
27330: Anneli Jäätteenmäki Sirkka-Liisa Anttila
27331: Aapo Saari Kimmo Sarapää
27332: Riitta Kauppinen
27333: 1996 1990 vp.
27334:
27335: Raha-asia-aloite n:o 1878
27336:
27337:
27338:
27339:
27340: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDS-valistuksen
27341: tehostamiseen
27342:
27343:
27344: Eduskunnalle
27345:
27346: HIV -tartuntojen määrä nousee tänä vuonna miljoonan markan budjetti kaikkien tarttuvien
27347: ennätyslukemiin Suomessa. Tänä vuonna tar- tautien ehkäisyyn ja tutkimukseen.
27348: tunnan saaneita on jo tässä vaiheessa vuotta lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27349: hes kaksinkertainen määrä verrattuna viime nioittaen,
27350: vuoden määrään yhteensä.
27351: HIV -tartuntojen ehkäisemisessä on tehokas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27352: valistustoiminta ensiarvoisen tärkeää. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27353: Lääkintöhallituksen resurssit eivät ole tähän 3 000 000 markkaa AIDS-valistuksen te-
27354: tehtävään riittävät. Sillä on vain noin kolmen hostamiseen.
27355:
27356: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27357:
27358: Anneli Jäätteenmäki Pekka Haavisto Sirkka-Liisa Anttila
27359: Aapo Saari Einari Nieminen Kimmo Sarapää
27360: Riitta Kauppinen
27361: 1990 vp. 1997
27362:
27363: Raha-asia-aloite n:o 1879
27364:
27365:
27366:
27367:
27368: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDS-tukikeskus-
27369: ten toiminnan turvaamiseen
27370:
27371:
27372: Eduskunnalle
27373:
27374: AIDS-tapausten määrä on Suomessa kasvu- kittävä. Niitä uhkaa sulkeminen, ellei rahoitus-
27375: suunnassa. AIDS-valistuksen ja tukitoiminto- ta kyetä turvaamaan.
27376: jen resurssit ovat tällä hetkellä täysin riittämät- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27377: tömät.
27378: Suomessa toimii tällä hetkellä viisi AIDS-tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27379: kikeskusta: Helsingissä, Turussa, Tampereella, 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
27380: Kuopiossa ja Oulussa. Keskusten merkitys 2 000 000 markkaa AIDS-tukikeskusten
27381: AIDS-tiedottamisessa ja tukitoimissa on mer- toiminnan turvaamiseen.
27382:
27383: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27384:
27385: Anneli Jäätteenmäki Pekka Haavisto Sirkka-Liisa Anttila
27386: Einari Nieminen Kimmo Sarapää Riitta Kauppinen
27387: 1998 1990 vp.
27388:
27389: Raha-asia-aloite n:o 1880
27390:
27391:
27392:
27393:
27394: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-pro-
27395: jektiin
27396:
27397:
27398: Eduskunnalle
27399:
27400: Nordbarn-projekti kartoittaa Suomeen tule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27401: vien paluumuuttajien lasten ja nuorten nioittaen,
27402: käyttäytymis- ja lukihäiriöitä seulontatutki-
27403: muksella yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27404: sekä pyrkii löytämään ennalta ehkäiseviä toi- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000
27405: mintamalleja yhteistyössä pohjoismaisten vi- markkaa Lasten neurologisten ja psyki-
27406: ranomaisten kanssa. Lisäksi projekti suorittaa atristen sairauksien yhdistys LANEPSY
27407: laajaa tiedotustoimintaa paluumuuttajiin ja ry:lle ns. Nordbarn-projektiin.
27408: heidän perheisiinsä liittyvästä problematiikasta
27409: ja niiden ennaltaehkäisystä saatujen tulosten
27410: pohjalta.
27411:
27412: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27413:
27414: Anneli Jäätteenmäki Pekka Haavisto
27415: Sirkka-Liisa Anttila Kimmo Sarapää
27416: Riitta Kauppinen
27417: 1990 vp. 1999
27418:
27419: Raha-asia-aloite n:o 1881
27420:
27421:
27422:
27423:
27424: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntolai-
27425: nojen korkotukeen
27426:
27427:
27428: Eduskunnalle
27429:
27430: Korkean korkotason ja asuntomarkkinoiden nä pääkaupunkiseudulla. Vuokra-asuntolaino-
27431: tempoiluo johdosta ovat tuhannet kansalaiset jen korkotukea koskevalle momentille 35.45.63
27432: joutuneet kahden asunnon koukkuun. Kotita- tulee lisäksi ottaa määräraha 1 500 asunnon os-
27433: louden korkotulot ylittävät useassa tapauksessa tamiseksi kuntalaisilta, jotka ovat yrittäneet
27434: perheen nettotulot. Tilanteen kärjistymisestä on myydä omistamaansa asuntoa yli puoli vuotta.
27435: jo merkkinä se, että pankit huutokauppaavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27436: ylivelkaantuneiden asuntoja ja pakkomyynnit nioittavasti,
27437: ovat moninkertaistuneet. Ilman omaa syytään
27438: vaikeuksiin joutuneita voidaan tehokkaimmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27439: auttaa ostamalla myynnissä oleva asunto käy- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
27440: pään hintaan. 35.45.63 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
27441: Valtion menoarvion mukaan vuokra-asunto- ylivelkaantuneilta kuntataisilta astetta-
27442: jen korkotuen piiriin on tarkoitus hyväksyä vien asuntojen korkotukeen.
27443: vuonna 1991 noin 2 500 asunnon lainat lähin-
27444:
27445: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27446:
27447: Anneli Jäätteenmäki Kimmo Sarapää Sirkka-Liisa Anttila
27448: Johannes Virolainen Aapo Saari Einari Nieminen
27449: Riitta Kauppinen Paavo Väyrynen
27450: 2000 1990 vp.
27451:
27452: Raha-asia-aloite n:o 1882
27453:
27454:
27455:
27456:
27457: Kalima ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin poliisilaitok-
27458: sen atk-hankintoja varten
27459:
27460:
27461: Eduskunnalle
27462:
27463: Vuoden 1990 ensimma1sen puolivuotiskau- liisioikeudellisessa vapaudenriistossa. Poliisin
27464: den aikana tilastoitu rikollisuus on kasvanut varsinaisen työajan ulkopuolinen työaika on
27465: Helsingissä enemmän kuin milloinkaan aikai- lisääntynyt huomattavasti. Poliisin työtä hait-
27466: semmin. Helsingin poliisilaitoksen tilaston mu- taa erityisesti teknisen laitteiston ja ennen kaik-
27467: kaan tänä ajankohtana tärkeät asuntovarkau- kea atk-laitteiston lähes täydellinen puuttumi-
27468: det ovat edelliseen vuoteen verrattaessa lisään- nen.
27469: tyneet 85 OJo, myymälävarkaudet 53 %, ryöstöt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27470: yleisellä paikalla 73 %, petosrikokset 44 %, nioittaen,
27471: konkurssirikokset 175 %, tapot 175 OJo, tärkeät
27472: pahoinpitelyt 51 % ja tärkeät huumausaineri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27473: kokset 266 %. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27474: Toisaalta esitutkintalainsäädännön uusimi- 26. 75.70 150 000 markkaa Helsingin
27475: nen on lisännyt poliisin tehtäviä varsinkin po- poliisilaitoksen atk-hankintoja varten.
27476:
27477: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27478:
27479: Kai Kalima Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
27480: 1990 vp. 2001
27481:
27482: Raha-asia-aloite n:o 1883
27483:
27484:
27485:
27486:
27487: Kalima ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
27488: dosentti- ja tuntiopetuksen antamiseen
27489:
27490:
27491: Eduskunnalle
27492:
27493: Vuoden 1990 dosentti- ja tuntiopetusmäärä- muus, kun dosenttien ja tuntiopettajien pitämiä
27494: raha oli Helsingin yliopistossa 15 prosenttia al- kursseja ja luentosarjoja on taloudellisista syis-
27495: haisempi kuin vuonna 1989. Kun kaiken kaik- tä pakkopäätöksin supistettu.
27496: kiaan Helsingin yliopistossa on peräti 118 pää- Määrärahojen epäoikeudenmukainen ja pe-
27497: toimista tuntiopettajaa, aiheutti määrärahan rusteeton vähentäminen on johtanut koko ope-
27498: vähentäminen dosenttiopetuksen ja Sivutoimis- tuksen supistumiseen Helsingin yliopistossa.
27499: ten tuntiopettajien määrärahoihin peräti 25 Yhtä opiskelijaa kohden Helsingin yliopistolle
27500: prosentin vähennyksen. Useiden dosenttien ja myönnettiin tuntiopetuspalkkioita vain 1 200
27501: tuntiopettajien aloitettuja luentosarjoja ja kurs- markkaa, mikä määrä on Suomen yliopistoissa
27502: seja jouduttiin syksyllä 1989 vähentämään luen- ja korkeakouluissa kaikkein pienimpiä, vastaa-
27503: tojen jo alettua, mitä on pidettävä varsin poik- vasti laskettujen tuntiopetusmäärärahojen mää-
27504: keuksellisena menettelynä opetustoimen järjes- rän ollessa Kuopion, Jyväskylän ja Oulun yli-
27505: telyssä Helsingin yliopistossa. opistoissa lähes kaksinkertainen.
27506: Helsingin yliopiston opetuksesta hoidettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27507: vuonna 1989 sivutoimisenaja dosenttiopetukse- nioittaen,
27508: na peräti 27 prosenttia. Kun monessa oppiai-
27509: neessa vakituinen opettaja kokonaan puuttuu, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27510: opetusta on hoidettu tuntiopetusmäärärahoilla. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27511: Helsingin yliopiston opetuksessa dosenttiope- 29.10. 01 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
27512: tuksen osuus on ollut varsin merkittävä. Erityi- Helsingin yliopiston dosentti- ja tunti-
27513: sesti Helsingin yliopiston tuntiopettaja- ja do- opetuspalkkioihin.
27514: senttikuntaa on vaivannut suunnittelematto-
27515:
27516: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27517:
27518: Kai Kalima Martti Tiuri Kaarina Dromberg
27519: Saara-Maria Paakkinen Ole Wasz-Höckert Anssi Rauramo
27520: 2002 1990 vp.
27521:
27522: Raha-asia-aloite n:o 1884
27523:
27524:
27525:
27526:
27527: Kalima ym.: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n
27528: toiminnan tukemiseen
27529:
27530:
27531: Eduskunnalle
27532:
27533: Finland Festivals ry. on toiminut 22 vuoden viime vuosina voimistunut ja tuotetun aineiston
27534: ajan huomattavimpien kulttuuritapahtumiem- taso on korkea.
27535: me keskusorganisaationa. Toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden Fin-
27536: Vuonna 1990 FF:n jäseninä oli 16 kansainvä- land Festivals ry:n valtiontuki on varsin vähäi-
27537: lisen tasonfestivaaliaja 44 muuta tapahtumaa, nen eikä sitä ole järjestetty vakinaiselle poh-
27538: jotka kuuluivat neljään eri ketjuun. Yhdistys jalle.
27539: päättää ketjujensa koostumuksesta kuultuaan Kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi vuon-
27540: eri taiteenalojen asiantuntevista ja riippumatto- na 1990 FF:n ulkomaiseen markkinointiin eh-
27541: mista edustajista koottua neuvottelukuntaa. dollisen avustuksen, 580 000 mk, joka kattaa
27542: Yhteistoiminnana on onnistuttu kohotta- enintään 50 OJo yhdistyksen ulkomaisen markki-
27543: maan festivaalien tasoa ja vähentämään kustan- noinnin kustannuksista, ja opetusministeriö
27544: nuksia. Samalla Suomea on voitu esitellä näky- 390 000 mk:n toiminta-avustuksen, josta
27545: västi korkeatasoisena kulttuuri- ja matkailu- 150 000 mk oli kerta-avustus eduskunta-aloittei-
27546: maana. den pohjalta. Koska festivaalien taso, kehitys ja
27547: Vuonna 1990 FF on järjestänyt tiedotustilai- tehokas markkinointi on olennaisen tärkeää se-
27548: suuksia mm. Tukholmassa, Göteborgissa, Os- kä kulttuuritoiminnanemme että matkailullem-
27549: lossa, Hampurissa, Frankfurtissa, Lontoossa ja me, tulisi Finland Festivals ry:n valtiontuki saa-
27550: Pariisissa. FF on myös osallistunut musiikki- da nykyistä vakaammalle pohjalle ja sitä tulisi
27551: messuille Frankfurtissa ja festivaalimessuille merkittävästi korottaa. Valtionavustusjärjestel-
27552: Pariisissa. mä ei ole sallinut aikaisempien vuosien alijää-
27553: Syksyn kuluessa FF on mukana Finland i män (noin 100 000 mk) kattamista ylijäämällä,
27554: Stadshuset -tapahtumassa Tukholmassa ja jär- minkä vuoksi Finland Festivals ry:n tulisi saada
27555: jestää tiedotustilaisuudet Miinchenissä ja Wie- erityisavustus tähän tarkoitukseen.
27556: nissä sekä hyvin todennäköisesti tilaisuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27557: USA:ssa ja Kanadassa. Tämän toiminnan seu- nioittaen,
27558: rauksena on syntynyt laaja kontaktien verkko
27559: sekä kulttuurin että matkailun edustajiin eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27560: puolille maailmaa. Lisäksi FF järjestää vuosit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27561: tain lukuisia tiedotustilaisuuksia kotimaassa ja 29.90.53 250 000 markkaa Finland Fes-
27562: ilmoittaa koti- ja ulkomaisissa lehdissä. tivals ry:n toiminnan tukemiseen.
27563: Myös Finland Festivalsin julkaisutoiminta on
27564:
27565: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27566:
27567: Kai Kalima Arto Lapiolahti Jorma Rantanen
27568: Kerttu Törnqvist Matti Saarinen Markku Pohjola
27569: 1990 vp. 2003
27570:
27571: Raha-asia-aloite n:o 1885
27572:
27573:
27574:
27575:
27576: Kalima ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Teatteriliitolle
27577: ja Työväen Näyttämöiden Liitolle yhteisen näytelmäkirjastoti-
27578: lan hankkimiseksi
27579:
27580: Eduskunnalle
27581:
27582: Suomen Teatteriliitolla ja Työväen Näyttä- Teatteriliittojen valtakunnallinen kirjastotoi-
27583: möiden Liitolla on kummallakin erikseen mitta- minta on jo kauan ja kovasti ylittänyt sen mer-
27584: vat ja ainutlaatuiset näytelmätekstien kirjastot: kityksen ja laajuuden, jonka jäsenteatterit ovat
27585: yhteensä yli 2 000 näytelmää ja yli 40 000 pää- sille asettaneet. Liittojen siirtyessä seinänaapu-
27586: kirjaa. reiksi Kiinteistöosakeyhtiö Teatterikulmaan
27587: Kirjastoja käyttävät paitsi ohjelmistoa etsivät näytelmäkirjastot on määrä yhdistää aakkosel-
27588: ammattiteatterit ja harrastajanäyttämöt myös lisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti. Liitto-
27589: radio, televisio, koulut, opistot, erilaiset näytel- jen näytelmäkirjastolle on varattu kaunis ja tar-
27590: mäpiirit ja opintokerhot sekä yksityiset kirjalli- koitukseen hyvin soveltuva noin 150 neliömet-
27591: suuden harrastajat ympäri Suomea kirjastojen rin yhtenäinen tila. Yhdistyvä näytelmäkirjasto
27592: kaukolainauspalvelun välityksellä. Kirjastoista on yleishyödyllinen ja valtaosin muita kuin liit-
27593: tehdään yhteensä puolisensataa lainausta päi- tojen jäsenteattereita palveleva.
27594: vässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27595: Huomattava ja tärkeä kirjastojen käyttäjä- nioittaen,
27596: kunta ovat yliopistojen ja korkeakoulujen opis-
27597: kelijat. Korkein teatteritaiteen ja näytelmäkir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27598: jallisuuden opetus on rakennettu sen varaan, 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
27599: että näytelmien pääkirjoja on aina ja monin markkaa Suomen Teatteriliitolle ja Työ-
27600: kappalein saatavissa teatteriliittojen kirjas- väen Näyttämöiden Liitolle yhteisen
27601: toista. näytelmäkirjastotilan hankkimiseen.
27602:
27603: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27604:
27605: Kai Kalima Pentti Lahti-Nuuttila Raimo Vuoristo
27606: Jukka Gustafsson Matti Saarinen Antti Kalliomäki
27607: Arvo Kemppainen Erkki Pulliainen Juhani Vähäkangas
27608: Asko Apukka Ben Zyskowicz
27609: 2004 1990 vp.
27610:
27611: Raha-asia-aloite n:o 1886
27612:
27613:
27614:
27615:
27616: Kalima ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metrojärjestel-
27617: män laajentamista koskevaan suunnitteluun
27618:
27619:
27620: Eduskunnalle
27621:
27622: Pääkaupunkiseudun kuntien taloudellisen ti- prosentin osuudella. Vuoden 1991 tulo- ja me-
27623: lanteen jyrkästi heikentyessä valtion osallistu- noarvion perusteluosaan tästä ei kuitenkaan ole
27624: minen pääkaupunkiseudun kuntien keskeisiin sisällytetty mainintaa. Tämän vuoksi kunnioit-
27625: investointeihin on käynyt entistä tärkeämmäk- taen esitämme, että tulo- ja menoarvioehdotuk-
27626: si. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sen kohdan 31.57.34 perusteluosa täydennettäi-
27627: palvelujen nopean rakentamisen ja eräiden vii- siin seuraavansisältöiseksi: "Valtio osallistuu
27628: meaikaisten palkkaratkaisujen takia myös Hel- Vuosaaren metroradan rakentamiskustannuk-
27629: singin kaupungin taloudellinen tilanne on jyr- siin 30 prosentin osuudella."
27630: kästi heikentynyt. Helsingin kaupungilla on Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
27631: kuitenkin edessään joukko suurinvestointeja, maan läänin kansanedustajien neuvottelukun-
27632: joista keskuspuhdistamon rakentaminen, eri- nassa.
27633: koissairaanhoidon järjestäminen ja metron ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27634: kentamisen jatkaminen ovat tärkeimmät. Ta- nioittaen,
27635: loudellisten voimavarojen ehtyessä osa näiden
27636: tärkeiden investointien suorittamisesta uhkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27637: lykkääntyä, jopa kokonaan jäädä pois. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27638: Helsingin kaupungin ja valtiovallan välisissä 31.57.34 8100000 markan suuruisen
27639: neuvotteluissa on hallituksen ja kaupungin kes- määrärahan avustukseksi Itäkeskuk-
27640: ken sovittu, että valtio osallistuu Vuosaaren sen-Alavuosaaren metroradan suun-
27641: metroradan rakentamiseen ja suunnitteluun 30 nitteluun.
27642: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27643:
27644: Kai Kalima Pauli Uitto Eeva-Liisa Moilanen
27645: Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman Markku Pohjola
27646: Kaarina Dromberg Lea Kärhä Matti Saarinen
27647: Antti Kalliomäki Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert
27648: Marja-Liisa Löyttyjärvi Lauri Metsämäki Anssi Rauramo
27649: Ben Zyskowicz Martti Tiuri Marita Jurva
27650: Eero Paloheimo Tarja Kautto Seija Karkinen
27651: Arja Alho Ritva Laurila Kari Rajamäki
27652: Pentti Lahti-Nuuttila
27653: 1990 vp. 2005
27654:
27655: Raha-asia-aloite n:o 1887
27656:
27657:
27658:
27659:
27660: Kalima ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistollisen
27661: keskussairaalan lastenklinikan toiminnan turvaamiseksi
27662:
27663: Eduskunnalle
27664:
27665:
27666: Lastenklinikka on Helsingin yliopistollisen kesken. Hoitotyö lastenklinikalla on erityisen
27667: keskussairaalan yksikkö, jonka tehtävänä on raskasta, mikä on osaltaan vaikeuttanut henki-
27668: valtakunnallisesti hoitaa sairaita lapsia. Tällä lökuntatilannetta. Myöskään lääkärien spesiali-
27669: hetkellä lastenklinikan toimintaedellytykset sointijärjestelmä ei tuota riittävästi lastentau-
27670: ovat sairaalan kahden osaston tultua suljetuksi tien hoitoon erikoistuneita lääkäreitä eikä ole
27671: olennaisesti vaarantuneet. Henkilökuntapula ja mahdollistanut tarpeellisten lääkärinvirkojen
27672: myös muiden voimavarojen puute haittaa sai- perustamista.
27673: raalan toiminnan kehittämistä. Esimerkiksi lap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27674: sipotilaan jatkuvan tarkkailun järjestäminen nioittaen,
27675: tuottaa henkilökuntapulan johdosta vaikeuk-
27676: sia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27677: Lastenklinikan mahdollisuudet voimavarojen 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
27678: saamiseen HYKS:n organisaation kautta ovat markkaa Helsingin yliopistollisen kes-
27679: olleet riittämättömät. Lastentautien hoitamista kussairaalan lastenklinikan toiminnan
27680: ei ole asetettu ensisijaiseen tärkeysjärjestykseen turvaamiseksi.
27681: HYKS:n voimavaroja jaettaessa eri klinikoiden
27682:
27683: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27684:
27685: Kai Kalima Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
27686:
27687:
27688:
27689:
27690: 51 200052Y
27691: 2006 1990 vp.
27692:
27693: Raha-asia-aloite n:o 1888
27694:
27695:
27696:
27697:
27698: Kalima ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen vanhusten tur-
27699: vakotiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
27700:
27701:
27702: Eduskunnalle
27703:
27704: Vielä nykyisinkin vanhusten pahoinpitely on Vanhusten kaltoinkohtelun ja pahoinpitelyn
27705: valitettavan yleistä. Jo pitkään on ollut tiedos- aiheuttamia seurauksia on voitu minimoida ai-
27706: sa, että vanhustyötä tekevät viranhaltijat ja kaansaamalla vanhukselle mahdollisuus kriisiti-
27707: muut tahot ovat joutuneet törmäämään tähän lanteessa hakeutua turvakotiin. Elokuun lopus-
27708: ongelmaan. Fyysisen, suoranaisen pahoinpite- sa 1990 perustettu Suomen vanhusten turvako-
27709: lyn lisäksi esiintyy myös taloudellista hyväksi- tiyhdistys ry. -niminen järjestö on lokakuun
27710: käyttöä ja henkistä kiusaamista. alusta lukien käynnistämässä vanhusten puhe-
27711: Muun muassa Turussa on tehty tutkimus linneuvonnan perheväkivaltatilanteissa. Vuo-
27712: vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta. Turun den 1991 alusta tullaan järjestölle palkkaamaan
27713: kaupungin kotipalveluja saavista yli 600:sta yli toimihenkilö Suomen vanhusten turvakotiyh-
27714: 60 vuotta täyttäneistä n. 8 prosenttia ilmoitti distys ry:n toiminnan edistämiseksi. Järjestö
27715: joutuneensa perheväkivallan kohteeksi. Lähes toimii yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liitto
27716: joka kolmannessa tapauksessa pahoinpitelijänä ry:n kanssa.
27717: oli ollut ikäihmisen oma lapsi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27718: Vanhukseen kohdistettu väkivalta kertoo nioittaen,
27719: usein paitsi pahoinpitelijän myös koko perheen
27720: sairaudesta. Sosiaalisesti perheväkivallan malli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27721: näyttää periytyvän. Vanhuksen hoidon tarve li- 1991 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark-
27722: sää kaltoinkohtelun riskiä. Ongelmallisin kal- kaa avustuksena Suomen vanhusten tur-
27723: toinkohtelun muoto on vanhusten pahoinpitely vakotiyhdistys ry:n toiminnan tukemi-
27724: hoitolaitoksissa, josta ei yleensä haluta puhua. seksi.
27725: Monelle vanhukselle ja vanhuksen perheelle lai-
27726: tokseen pääsy on myönteinen, onnekas tapah-
27727: tuma sinänsä.
27728:
27729: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27730:
27731: Kai Kalima Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila
27732: 1990 vp. 2007
27733:
27734: Raha-asia-aloite n:o 1889
27735:
27736:
27737:
27738:
27739: Kalima ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliiton ja Itä-
27740: Euroopan maiden vammaisjärjestöjen vaihto-ohjelmien to-
27741: teuttamiseen
27742:
27743: Eduskunnalle
27744:
27745: Taloudellisen integraation edetessä Euroo- Poikkeuksellisessa asemassa ovat tällä hetkel-
27746: passa on kansalaisjärjestöjen keskinäinen yh- lä eräiden Itä-Euroopan maiden uudet vam-
27747: teistyö nousemassa entistä tärkeämpään ase- maisten omat järjestöt. Niiden mahdollisuudet
27748: maan pyrittäessä turvaamaan kaikkien kansa- kurottautua mukaan kansainväliseen vaihtoon
27749: laisten tasapuolinen kohtelu kaikkialla. Kansa- ovat rajalliset ja mahdollinen hyöty kuitenkin
27750: laisjärjestöjen informaaliset verkostot ylittävät erittäin suuri. Nykyisessä tilanteessa olisi erit-
27751: vakiintuneet poliittiset raja-aidat ja valtiollisten täin tärkeää, että Suomen vammaiset voisivat
27752: liittymien muodostamat esteet. Kansalaisjärjes- yhdessä muiden maiden vammaisten kanssa ja-
27753: töjen tasolla on mahdollisuus muodostaa aidos- kaa kokemuksia, kehittää yhteistä vaikuttamis-
27754: ti koko Euroopan käsittäviä toimintaverkos- toimintaa ja parantaa vammaisten elinoloja
27755: toja. koko Euroopassa.
27756: Oma erityisasemansa järjestöjen joukossa on Tärkeä osa tällaista toimintaa on antaa eri
27757: vammaisten järjestöillä, jotka kansallisilla ja maiden vammaisille tilaisuus tavata ja tutustua
27758: kansainvälisillä areenoilla pyrkivät turvaamaan toisten maiden kulttuuriin ja vammaisten elin-
27759: vammaisten aseman. Osittain juuri järjestöjen olosuhteisiin.
27760: ansiosta kehitys on ollut eräissä maissa erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27761: myönteistä - Suomi mukaan luettuna. Kuiten- nioittaen,
27762: kin jo Euroopankin alueella vammaisten elin-
27763: olosuhteet ja mahdollisuudet tasa-arvoiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27764: kohteluun ovat erittäin suuret. Vammaisjärjes- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27765: töjen kansainvälinen yhteistyö on tehokas keino 29.98.50 300 000 markan määrärahan
27766: tukea eri maiden vammaisia kohti parempaa Invalidiliitto ry:l!e käytettäväksi Itä-Eu-
27767: tasa-arvoa ja näin yhdentymiskehityksen myötä roopan maiden uusien vammaisjärjestö-
27768: vaikuttaa myös meidän olojemme myönteiseen jen ja Suomen vammaisten yhteisten
27769: kehitykseen. vaihto-ohjelmien toteuttamiseen.
27770:
27771: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27772:
27773: Kai Kalima Virpa Puisto Ilkka-Christian Björklund
27774: Iiris Hacklin Timo Roos Liisa Jaakonsaari
27775: Jorma Rantanen
27776: 2008 1990 vp.
27777:
27778: Raha-asia-aloite n:o 1890
27779:
27780:
27781:
27782:
27783: Kalliomäki ym.: Määrärahojen osoittamisesta Jyväskylän yliopis-
27784: ton liikuntatieteellisen tiedekunnan liikunnanopettajakoulu-
27785: tuksen kehittämiseen
27786:
27787: 'E d u s k u n n a 11 e
27788:
27789: Maassamme on liikunnanopettajapula, kos- kiintiötä voitaisiin nostaa tarvetta vastaavaksi
27790: ka keskiasteen koulunuudistuksen myötä on ja jotta koulutusta voitaisiin kaikin tavoin ke-
27791: keskiasteen oppilaitoksiin perustettu huomatta- hittää.
27792: va määrä liikunnanopettajan virkoja, monet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27793: iäkkäät liikunnanopettajat ovat jääneet eläk- nioittaen,
27794: keelle ja liikunnanopiskelijoiden valmistuminen
27795: on viivästynyt monista syistä - huonoa opinto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27796: tukea korvataan oman alan työtehtävillä, joita 1991 tulo- ja menoarvioon momenteille
27797: on tarjolla. Myös liikunta-alan ammattilaisten 29.10.01, 29.10.21, 29.10.70ja 29.10.71
27798: kysyntä kaupallisen liikunnan kentällä on yllät- lisäyksenä yhteensä 1 000 000 markkaa
27799: tänyt korkeakoulutuksen suunnittelijat. Liikun- Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen
27800: tatieteellinen tiedekunta tarvitsee niin henkilö- tiedekunnan liikunnanopettajakoulu-
27801: kuin muitakin resursseja liikuntakasvattajien tuksen kehittämiseen.
27802: koulutukseen, jotta liikunnanopettajien aloitus-
27803:
27804: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27805:
27806: Antti Kalliomäki Anssi Rauramo Jukka Roos
27807: 1990 vp. 2009
27808:
27809: Raha-asia-aloite n:o 1891
27810:
27811:
27812:
27813:
27814: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Koulutusalan sosiali-
27815: demokraattisen yhdistyksen julkaisu- ja koulutustoiminnan
27816: tukemiseen
27817:
27818: Eduskunnalle
27819:
27820: Koulutusalan sosialidemokraattinen yhdistys tään keskustelua ajankohtaisista koulutuspoliit-
27821: on valtakunnallinen järjestö, joka toimii yhdys- tisista aiheista. Lehden jakelu on varsin laaja
27822: siteenä koulualan luottamushenkilöiden, työn- myös jäsenkunnan ulkopuolisille.
27823: tekijöiden, opiskelijoiden ja oppilaiden van- Koska yhdistyksen varainhankinta perustuu
27824: hempien välillä. Yhdistykseen kuuluu jäseninä pääasiassa jäsenmaksuihin, ei toimintaa voida
27825: lauta- ja johtokuntien edustajia, opettajia, kou- ylläpitää ilman taloudellista tukea. Yhdistyksen
27826: lun muuta henkilökuntaa, kouluhallintovirka- toiminnalla on koulutuspoliittisesti suuri merki-
27827: miehiä, opiskelijoita ja oppilaiden vanhempia. tys. Se aktivoi laajalta kentältä koulutuspolitii-
27828: Yhdistyksen pääasiallinen tehtävä on jul- kan eri tehtävissä toimivia kansalaisia vapaa-
27829: kaisu- ja koulutustoiminnan harjoittaminen. ehtoiseen työhön, koulutukseen ja tiedon han-
27830: Vuosittain järjestetään vähintään kaksi valta- kintaan. Yhteiskunnan taloudellinen tuki hyö-
27831: kunnallista seminaaria ja julkaistaan koulualan dyntäisi sen vuoksi erinomaisella tavalla kansa-
27832: aiheita käsitteleviä lehtiä ym. julkaisuja. Lisäk- laisten vapaaehtoista perehtymistä koulutuspo-
27833: si järjestetään eri puolilla maata alueellisia kou- liittisiin kysymyksiin.
27834: lutustilaisuuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
27835: Koulutuksen uudistukset, mm. koulutuksen nioittavasti,
27836: sisällön kehittäminen, aikuiskoulutus ja suun-
27837: nitteilla oleva nuorisokoulu, ovat lisänneet kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27838: lutuksen piirissä toimivien koulutuksen ja yh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27839: teistyön tarvetta. Ajankohtaisia aiheita yhdis- 29.68.54 200000 markkaa Koulutus-
27840: tyksen toiminnassa ovat myös ympäristökasva- alan sosialidemokraattisen yhdistyksen
27841: tus ja kansainvälinen yhteistyö. julkaisu- ja koulutustoiminnan tukemi-
27842: Yhdistys julkaisee 2-3 kertaa vuodessa aika- seen.
27843: kauslehden, jossa annetaan tietoja sekä heräte-
27844:
27845: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27846:
27847: Antti Kalliomäki Markku Pohjola Timo Roos
27848: Mats Nyby Kerttu Törnqvist Jussi Ranta
27849: Matti Vähänäkki Lea Savolainen Lauri Metsämäki
27850: Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari Tarja Kautto
27851: Matti Saarinen
27852: 2010 1990 vp.
27853:
27854: Raha-asia-aloite n:o 1892
27855:
27856:
27857:
27858:
27859: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainväliseen lii-
27860: kunta-alan yhteistyöhön
27861:
27862:
27863: Eduskunnalle
27864:
27865: Eurooppa yhdentyy, mutta myös muut maan- muihin maihin ja kulttuureihin. Valtion tulo- ja
27866: osat ja muut kulttuuripiirit lähentyvät Suomea. menoarviossa on varattu vuonna 1990 momen-
27867: Liikuntakulttuurissa kansainväliset vaikutteet tille 29.91.50 yhteensä 1 250 000 markkaa kan-
27868: tulevat ehkä nopeimmin osaksi suomalaista ar- sainväliseen liikunta-alan yhteistyöhön sekä tut-
27869: kipäivää; itämaiset lajit ja länsimaiset pelit ovat kijoiden ja liikuntakasvattajien opintomatkoi-
27870: tuhansien suomalaisten jokapäiväistä ohjel- hin.
27871: maa. Kuitenkin oma tietämyksemme näiden lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27872: kuntamuotojen taustoista ja konteksteista alku- nioittaen,
27873: peräisessä miljöössään on varsin hataraa. Kan-
27874: sainvälistyvä Suomi tarvitsee tietoa muista kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27875: tuureista ja mahdollisuuksia kulttuurivaihtoon 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27876: myös kansalaisjärjestötasolla. Kun suomalaiset 29.91.50 lisäyksenä yhteensä 2 000 000
27877: saavat mahdollisuuksia tutustua vieraisiin lii- markkaa kansainväliseen liikunta-alan
27878: kuntakulttuureihin, niin samalla saamme rikas- yhteistyöhön sekä tutkijoiden ja liikun-
27879: tetuksi omaamme, jota myös kannattaa viedä takasvatlajien opintomatkoihin.
27880:
27881: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27882:
27883: Antti Kalliomäki Anssi Rauramo Jouni Backman
27884: Jukka Roos Tarja Kautto Matti Saarinen
27885: 1990 vp. 2011
27886:
27887: Raha-asia-aloite n:o 1893
27888:
27889:
27890:
27891:
27892: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi liikun-
27893: tapaikkojen perustamiskustannuksiin
27894:
27895:
27896: Eduskunnalle
27897:
27898: Pitkään voimassa olleet investointi- ja raken- 30 000 000 markan perustamiskustannusosuu-
27899: nusvero ovat synnyttäneet liikuntapaikkaraken- den siirtämisestä myöhemmille vuosille olisi
27900: tamiseen tilanteen, jossa patoutuuutta raken- otettava uuteen harkintaan.
27901: nustarvetta on runsaasti koko maassa. Merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27902: tävä osa tästä tarpeesta on sellaista, johon val- nioittaen,
27903: tion avustuksetkin voivat kohdistua. Sekä ta-
27904: louspoliittinen suhdannekehitys yleensä että ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27905: kennusalan suhdanteet erikseen puoltavat sitä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27906: ratkaisua, että valtion budjetin mahdollistamat 29.91.50 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
27907: resurssit liikuntapaikkarakentamisen avustuk- avustuksiksi liikuntapaikkojen sekä nii-
27908: siin kohdistetaan täysimääräisinä ensi vuoden hin liittyvien vapaa-aikatilojen perusta-
27909: tarpeeseen. Siksi budjetin sisältämä esitys miskustannuksiin.
27910:
27911: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27912:
27913: Antti Kalliomäki Timo Roos Mats Nyby
27914: Jukka Gustafsson Jussi Ranta Tuula Paavilainen
27915: Markku Pohjola Anssi Rauramo Matti Saarinen
27916: 2012 1990 vp.
27917:
27918: Raha-asia-aloite n:o 1894
27919:
27920:
27921:
27922:
27923: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten
27924: ÄKSON-nuorisomessujen järjestämiseen
27925:
27926:
27927: Eduskunnalle
27928:
27929: Valtakunnalliset ÄKSON-nuorisomessut jär- keinoelämä tulee laajasti esittelemään omia elä-
27930: jestetään 8.-12.5.1991 Lahdessa. Messut liitty- mänuravaihtoehtojaan.
27931: vät osana valtakunnallisen nuorten kansalais- Tulo- ja menoarvion asianomaiselta momen-
27932: toimintaa tukevan asennekampanjan järjeste- tilta osoitettava määräraha käytettäisiin messu-
27933: lyihin. Kampanja on yli 50 nuoriso- ja varhais- jen valmisteluihin ja toteutukseen.
27934: nuorisojärjestön yhteisprojekti, jonka rahoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27935: miseen opetusministeriö on osallistunut vuodes- nioittaen,
27936: ta 1988 lähtien.
27937: ÄKSON-nuorisomessujen tarkoituksena on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27938: esitellä nuorisolle vapaaehtoistoiminnan tavoit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27939: teita ja saavutuksia sekä antaa tietoa suomalai- 29.91.51 lisäyksenä 200000 markkaa
27940: sen yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksis- valtakunnallisten ÄKSON-nuorisomes-
27941: ta nuorten elämänuran valinnassa. Myös elin- sujen järjestämiseen.
27942: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27943:
27944: Antti Kalliomäki Anssi Rauramo
27945: Tarja Kautto Matti Saarinen
27946: 1990 vp. 2013
27947:
27948: Raha-asia-aloite n:o 1895
27949:
27950:
27951:
27952:
27953: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun
27954: liikenneolojen parantamiseksi
27955:
27956:
27957: Eduskunnalle
27958:
27959: Taajamien tieliikenneoloja voidaan useissa kaupunkiseudun kunnat joutuvat vastaavasti
27960: tapauksissa kehittää tehokkaimmin avustamai- panostamaan poikkeuksellisen paljon joukko-
27961: la kuntaa yleistä tieverkkoa täydentävien katu- liikenteen vaatimiin fyysisiin erityisjärjestelyi-
27962: jen ja kaavateiden rakentamisessa. Määräraho- hin (bussikaistoihin yms.).
27963: jen vähyyden vuoksi jää moni avustuskelpoinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27964: kohde ilman tukea. Erityisen epäoikeudenmu- nioittaen,
27965: kainen tilanne on pääkaupunkiseudulla, jossa
27966: valtio huolehtii lähinnä vain valtakunnallisista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27967: pääteistä. Liikenneväylät jopa kaupunkeja yh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27968: distävää liikennettä varten joudutaan useissa ta- 31.25.34 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
27969: pauksissa toteuttamaan katuina kuntien toimes- joukkoliikenteen fyysisiin järjestelyihin,
27970: ta. Vanhat paikallistiet joudutaan lainsäädän- joita toteutettaisiin erityisesti pääkau-
27971: nön takia muuttamaan kaduiksi kaavoituksen punkiseudulla.
27972: edetessä. Muun muassa tästä johtuu, että pää-
27973:
27974: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
27975:
27976: Antti Kalliomäki Markku Pohjola Anssi Rauramo
27977: Tarja Kautto Matti Saarinen Kaarina Dromberg
27978: 2014 1990 vp.
27979:
27980: Raha-asia-aloite n:o 1896
27981:
27982:
27983:
27984:
27985: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Marja-ratahank-
27986: keen jatkosuunnitteluun Martinlaakson radalla Tyttökuru-
27987: musta eteenpäin
27988:
27989: Eduskunnalle
27990:
27991: Vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27992: on ehdotettu Valtionrautateiden radanpidon nioittaen,
27993: kehittämiseen mm. välille Martinlaakso-Tyt-
27994: tökumpu 11 500 000 markkaa. Määrärahalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27995: voidaan jatkaa rataosuuden suunnittelua ja il- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
27996: meisesti käynnistää myös rakennustoimet. Sekä 31.58.62 5 000 000 markkaa ns. Marja-
27997: seudullisen että kaupunkikohtaisen yhdyskun- ratahankkeen jatkosuunnitteluun Mar-
27998: tarakenteen kehittämisen kannalta olisi kuiten- tinlaakson radalla Tyttökummusta
27999: kin välttämätöntä saada nopeasti käyntiin myös eteenpäin.
28000: radan jatkosuunnittelu Tyttökurumusta eteen-
28001: päin ns. Marja-ratahankkeen muodossa.
28002:
28003: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28004:
28005: Antti Kalliomäki Matti Saarinen
28006: Tarja Kautto Kaarina Dromberg
28007: 1990 vp. 2015
28008:
28009: Raha-asia-aloite n:o 1897
28010:
28011:
28012:
28013:
28014: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta nykyistä vähemmän
28015: saastuttavien dieselmoottoreiden kokeilemiseksi pääkaupun-
28016: kiseudun joukkoliikenteen linja-autoissa
28017:
28018: Eduskunnalle
28019:
28020: Katalysaattorien nopea lisääntyminen vähen- limatta, että tekninen valmius ilmeisesti ne
28021: tää merkittävästi henkilöautojen aiheuttamaa mahdollistaisi. Moottoreiden hinnanmuodos-
28022: saastekuormitusta. Samanaikaisesti kasvaa pe- tukseen vaikuttaa luonnollisesti tilaussarjojen
28023: rinteisellä dieselmoottorilla varustettujen jouk- suuruus, joiden kasvuun päästään sitä nopeam-
28024: koliikenteen bussien osuus liikenteen ympäris- min, mitä ripeämmin laajasta kokeilutoimin-
28025: töhaitoista erittäin voimakkaasti. Pahimmin nasta saadaan tuloksia.
28026: ongelma koetaan pääkaupunkiseudulla, jossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28027: laaja työmatkaliikenne vaatii suuren joukkolii- nioittaen,
28028: kennekapasiteetin.
28029: Uusi tekniikka mahdollistaa jo nyt sellaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28030: dieselmoottoreiden rakentamisen, joiden pääs- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
28031: tätaso on ratkaisevasti nykyisiä moottoreita markkaa nykyistä vähemmän saastutta-
28032: pienempi. Ongelmana on ennen kaikkea uusien vien dieselmoottoreiden kokeilemiseen
28033: moottoreiden korkea hinta ja niiden käytöstä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen
28034: saatujen kokemusten puute. Suomessa kokeilut linja-autoissa.
28035: ovat toistaiseksi olleet varsin vähäisiä siitä huo-
28036:
28037: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28038:
28039: Antti Kalliomäki Markku Pohjola Anssi Rauramo
28040: Tarja Kautto Kaarina Dromberg
28041: 2016 1990 vp.
28042:
28043: Raha-asia-aloite n:o 1898
28044:
28045:
28046:
28047:
28048: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen peruskor-
28049: jaustoimintaan
28050:
28051:
28052: Eduskunnalle
28053:
28054: Valtion tulo- ja menoarviossa esitetään 465 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28055: milj. markkaa asuntojen perusparannuksen tu- nioittaen,
28056: kemiseen. Summalla voidaan tukea 6 500 asun-
28057: non perusparantamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28058: Vanhan asuntokannan säilyttäminen ja edes- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28059: sä oleva rakennusalan työllisyyden heikkenemi- 35.45.60 (Asunto-olojen kehittämisra-
28060: nen edellyttää vähintään 75 000 asunnon perus- hasto) 75 000 000 markkaa asuntojen
28061: parantamista ensi vuoden aikana. perusparannustoiminnan tukemiseen.
28062:
28063: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28064:
28065: Antti Kalliomäki Jukka Gustafsson
28066: Tarja Kautto Matti Saarinen
28067: 1990 vp. 2017
28068:
28069: Raha-asia-aloite n:o 1899
28070:
28071:
28072:
28073:
28074: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisoasuntojen
28075: omapääomaosuuteen
28076:
28077:
28078: Eduskunnalle
28079:
28080: Jo pitkään on ollut ilmeistä, että asunto- ja Opetusministeriön alainen opiskelija-asunto-
28081: sosiaalipoliittisten tukimuotojen yhteisvaiku- neuvottelukunta on elokuun lopulla julkaistus-
28082: tusta ei läheskään riittävästi tunneta. Nyt halli- sa selvityksessä todennut, että nuorten asuntoti-
28083: tus aikoo selvittää, millaiseksi omistusasumisen lanteen helpottamiseksi tulisi opiskelija-asunto-
28084: tukijärjestelmää tulisi kehittää, jotta tuki koh- jen lisäksi ryhtyä vuosittain tuottamaan opiske-
28085: dentuisi mm. sosiaalisesti tarkoituksenmukai- lija-asuntojen kaltaisia erityisiä nuorisoasunto-
28086: sesti. Selvitysalueen tulisi kuitenkin olla laajem- ja työssä käyville nuorille. Selvityksen mukaan
28087: pi, koska asumismenojen voimakas nousu on tarve on 2 700 asuntopaikkaa vuodessa. Kulu-
28088: aiheuttanut sen, että asumisen tukea tarvitaan vana vuonna tämänkaltaisia asuntopaikkoja ol-
28089: aikaisempaa korkeammallakin tulotasolla. laan tuottamassa 500 kappaletta, mutta jatkos-
28090: Hallitus esittää, että vanhoissa vuokratalois- sa ongelmaksi nousee kohteiden oman pää-
28091: sa (1.1 0.1971 jälkeen lainoitetuissa) voidaan oman rahoitus. Sen vuoksi tulisi budjettiin ot-
28092: siirtyä järjestelmään, jossa valtion lainasta pe- taa esim. 5 milj. markan määräraha avustukse-
28093: rittävien maksujen suuruus perustuisi kohtuulli- na nuorisoasuntojen omapääomaosuuteen.
28094: siin pääomamenoihin. Tämä järjestely auttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28095: erityisesti 1970-luvun puolivälissä rakennettuja nioittaen,
28096: vuokrataloja, joiden kustannusrakenteessa on
28097: raskaat pääomat. Ongelmana on kuitenkin se, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28098: että uuteen järjestelmään voidaan siirtyä vas- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
28099: ta vuonna 1993. Ongelman polttavuuden takia markkaa avustuksena nuorisoasuntojen
28100: uusiin lainaehtoihin tulisi siirtyä viimeistään omapääomaosuu teen.
28101: vuoden 1992 alusta.
28102:
28103: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28104:
28105: Antti Kalliomäki Jukka Gustafsson
28106: Tarja Kautto Matti Saarinen
28107: 2018 1990 vp.
28108:
28109: Raha-asia-aloite n:o 1900
28110:
28111:
28112:
28113:
28114: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan ko-
28115: rottamiseen
28116:
28117:
28118: Eduskunnalle
28119:
28120: Opiskelijoiden taloudellinen asema on heik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28121: ko. Liikevaihtoveron korotus osaltaan edelleen nioittaen,
28122: kiristää heidän talouttaan. Hallitus ehdottaa
28123: vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28124: 40-80 mk:n korotusta kuukaudessa opintotu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28125: keen. Korotukset ovat kohtuuttoman alhaiset. 29.39.55 lisäyksenä 300 000 000 mark-
28126: Opintotukea tulee korottaa tuntuvasti enem- kaa opintorahan korottamiseen.
28127: män kuin hallitus esittää.
28128:
28129: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28130:
28131: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
28132: Esko Almgren Jorma Fred
28133: Eeva-Liisa Moilanen
28134: 1990 vp. 2019
28135:
28136: Raha-asia-aloite n:o 1901
28137:
28138:
28139:
28140:
28141: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
28142: Konservatorion toimitilojen laajentamista varten
28143:
28144:
28145: Eduskunnalle
28146:
28147: Keski-Suomen Konservatorion kuntainliitto, 950 kerrosneliömetriä ja kustannusarvio noin
28148: johon kuuluvat kaikki läänin 32 kuntaa, ylläpi- 10 000 000 mk. Rahoituksen järjestymisen kan-
28149: tää konservatoriota, jossa opiskelee kaikkiaan nalta on tärkeää valtionavustuksen saaminen.
28150: noin 900 henkeä. Päätoimisia ammatillista kou- Valtionavustuksen myöntämistä puoltavat eri-
28151: lutusta saaviaopiskelijoita on 150. Tämä määrä tyisesti oppilaitoksen ammatillisen koulutuksen
28152: kasvaa nopeasti niin, että vuonna 1991 opiskeli- laajeneminen sekä työllisyysnäkökohdat.
28153: jamäärä on 250. Ammatillinen opetus tapahtuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28154: yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. nioittaen,
28155: Konservatorio toimii Jyväskylän Musiikki-
28156: keskus Oy:n omistamissa tiloissa vuokralla. Ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28157: kyiset 3 240 m 2 :n suuruiset tilat ovat jo nyt erit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28158: täin ahtaat. Tilanahtaus tulee ylivoimaiseksi ke- 29.52.50 3 000 000 markkaa valtion-
28159: hittämisen esteeksi aivan lähiaikoina. avun myöntämiseksi Keski-Suomen
28160: Toimitilojen laajennuksen suunnittelu on Konservatorion toimitilojen laajenta-
28161: käynnissä. 1 laajennusvaiheen suuruus on noin mista varten.
28162:
28163: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28164:
28165: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
28166: Esko Almgren Jorma Fred
28167: 2020 1990 vp.
28168:
28169: Raha-asia-aloite n:o 1902
28170:
28171:
28172:
28173:
28174: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastorakenta-
28175: miseen Keski-Suomen läänissä
28176:
28177:
28178: Eduskunnalle
28179:
28180: Kirjastorakentaminen on edennyt viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28181: sina erittäin hitaasti Keski-Suomessa. Kirjasto 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28182: on jokaiseen kuntaan kuuluva julkinen perus- 29.56.31 25 000 000 markkaa Sumiais-
28183: palvelulaitos, jolla tulee olla asianmukaiset tilat ten, Hankasalmen ja Uuraisten pääkir-
28184: ja laitteet. Näin ei ole Sumiaisten, Hankasal- jastojen rakentamisen aloittamista var-
28185: men ja Uuraisten kunnissa. ten.
28186: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28187: nioittaen,
28188:
28189: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28190:
28191: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
28192: Esko Almgren Jorma Fred
28193: 1990 vp. 2021
28194:
28195: Raha-asia-aloite n:o 1903
28196:
28197:
28198:
28199:
28200: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten kirjas-
28201: to-nuorisotalon rakentamista varten
28202:
28203:
28204: Eduskunnalle
28205:
28206: Uurainen on noin 2 800 asukkaan kunta Kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28207: ki-Suomessa. Asukasmäärä on kasvava. Kun- nioittaen,
28208: nan pääkirjasto toimii erittäin vanhoissa ja
28209: huonokuntoisissa tiloissa. Tilat ovat ahtaat, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28210: henkilökunnan sosiaalitilat puuttuvat lähes ko- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28211: konaan. Kunnassa ei ole lainkaan varsinaisia 29.56.31 4 500 000 markkaa Uuraisten
28212: nuorisotiloja. kirjasto-nuorisotalon rakentamista var-
28213: Suunnitelmat uuden kirjasto-nuorisotalon ra- ten.
28214: kentamiseksi ovat 1 vaiheen osalta valmiina ja
28215: kunta on varautunut rakentamiseen heti, kun
28216: valtionosuus on myönnetty.
28217:
28218: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28219:
28220: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
28221: Esko Almgren Jorma Fred
28222:
28223:
28224:
28225:
28226: 52 200052Y
28227: 2022 1990 vp.
28228:
28229: Raha-asia-aloite n:o 1904
28230:
28231:
28232:
28233:
28234: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssisihteerin
28235: palkkaamiseksi Karstulan evankeliseen kansanopistoon
28236:
28237:
28238: Eduskunnalle
28239:
28240: Karstulan evankelinen kansanopisto on pie- Opisto on anonut kurssisihteerin toimen va-
28241: nehkö maaseudulla toimiva opisto, jonka toi- kinaistamista, mutta myönteistä päätöstä ei ole
28242: minnassa erilainen kurssitoiminta on erittäin tehty.
28243: merkittävää. Kurssitoiminta ja sen kasvu sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28244: opiskelijoiden lisääntyvä opintososiaalinen tuki nioittaen,
28245: edellyttävät opistolta yhä enemmän voimava-
28246: roja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28247: Karstulan evankelisessa kansanopistossa 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
28248: kurssisihteerin tehtäviä on usean vuoden ajan markkaa kurssisihteerin toimen valtion-
28249: hoitanut kunnallisen työllistämistuen avulla apua varten Karstulan evankelisessa
28250: palkattu henkilö. Henkilön vaihtuvuus tuottaa kansanopistossa.
28251: ongelmia. Uusi työllisyyslaki kasvattaa vai-
28252: keuksia entisestään tässä suhteessa.
28253:
28254: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28255:
28256: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
28257: Esko Almgren Jorma Fred
28258: Eeva-Liisa Moilanen
28259: 1990 vp. 2023
28260:
28261: Raha-asia-aloite n:o 1905
28262:
28263:
28264:
28265:
28266: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta Hyvän Sanoman Ra-
28267: dio ry:n televisio- ja radiotyötä varten Neuvostoliitossa
28268:
28269:
28270: Eduskunnalle
28271:
28272: Hyvän Sanoman Radio ry. on suomalainen HS-radio toimii lahjoitusvaroin. Nyt kuiten-
28273: yhdistys, joka kustantaa ja toimittaa kristillisiä kin laajemman rahoituksen tarve on ilmeinen.
28274: ohjelmia radioon ja televisioon. Kuluvana syk- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
28275: synä yhdistys on tehnyt laajan sopimuksen Neu- nioittaen,
28276: vostoliiton keskustelevision kanssa hengellisten
28277: opetus- ja kasvatusohjelmien tekemisestä ja lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28278: hettämisestä kymmenille miljoonille neuvosto- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28279: liittolaisille. markan määrärahan Hyvän Sanoman
28280: Hyvän Sanoman Radio ry. tekee uraauurta- Radio ry:n toiminnan tukemiseen.
28281: vaa työtä laillisesti Neuvostoliitossa. Yhdistys
28282: saa palautteena valtavia määriä postilähetyksiä
28283: kiitoksena ja lisätietojen saamiseksi.
28284:
28285: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28286:
28287: Toimi Kankaanniemi
28288: 2024 1990 vp.
28289:
28290: Raha-asia-aloite n:o 1906
28291:
28292:
28293:
28294:
28295: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta tiestön peruspa-
28296: rantamiseen Viitasaarella
28297:
28298:
28299: Eduskunnalle
28300:
28301: Keski-Suomen tiepiirissä on yleisten teiden ja mäkinen ja näin ollen vaarallinen. Tieyhtey-
28302: taso maan heikoimpia. Alueellisesti teiden heik- dellä on tärkeä merkitys mm. maatalouden sekä
28303: kous vielä keskittyy eräisiin osiin lääniä. Yksi puutavaran kuljetusten kannalta. Myös työmat-
28304: heikoimmista alueista on Viitasaaren seutu poh- kaliikennettä tiellä on melko paljon. Tämän
28305: joisessa Keski-Suomessa. tien peruskorjaamisen yhteydessä tulisi paran-
28306: Kaksi kiireisintä teiden perusparantamiskoh- taa myös Kennään paikallistie.
28307: detta Viitasaaren alueella ovat Kuopion piirin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28308: raja-Kymönkoski ja Huopana-Aholanmäki nioittaen,
28309: (tie n:o 6544).
28310: Ensin mainittu tie on kunnostettu Kuopion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28311: läänin puolella, mutta em. väli on varsin huo- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
28312: nossa kunnossa. markkaa teiden perusparantamiseen Vii-
28313: Huopanan-Aholanmäen tie on mutkainen tasaarella.
28314:
28315: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28316:
28317: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
28318: Esko Almgren Jorma Fred
28319: 1990 vp. 2025
28320:
28321: Raha-asia-aloite n:o 1907
28322:
28323:
28324:
28325:
28326: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta postipalvelujen
28327: turvaamiseksi koko maassa
28328:
28329:
28330: Eduskunnalle
28331:
28332: Posti- ja telelaitos aikoo lakkauttaa lähes säilyy. Tämä edellyttää 200 miljoonan markan
28333: 2 000 kiinteää postitoimipaikkaa Suomesta. suuruista muutosta valtion tulo- ja menoarvio-
28334: Lakkautus aiotaan toteuttaa harkitsemattomas- esitykseen. Liikelaitoslain käsittelyn yhteydessä
28335: ti nopealla aikataululla. Näin menetellen tuho- eduskunnalle annetut tiedot edellyttävät lak-
28336: taan erityisesti maaseudun peruspalveluita. Jos kautussuunnitelmista luopumista.
28337: postilaitoksen kohtuuttomat suunnitelmat saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28338: vat toteutua, ei ole enää mahdollista perääntyä, nioittaen,
28339: vaan monilla alueilla tapahtuu peruuttamaton
28340: vahinko. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28341: Eduskunnalla on valta puuttua Posti- ja tele- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28342: laitoksen toimintaan. Eduskunnan tulee asettaa 200 000 000 markkaa postipalvelujen
28343: tälle liikelaitokselle sellainen tulostavoite vuo- turvaamiseksi nykytasolla koko maassa
28344: delle 1991, että nykyinen palvelupisteverkosto vuonna 1991.
28345: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28346:
28347: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Esko Almgren
28348: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Mauri Pekkarinen
28349: Pekka Leppänen Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen
28350: 2026 1990 vp.
28351:
28352: Raha-asia-aloite n:o 1908
28353:
28354:
28355:
28356:
28357: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysavustusten
28358: arvon korottamiseksi ja kotimaisuusasteen turvaamiseksi
28359:
28360:
28361: Eduskunnalle
28362:
28363: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- Äitiysavustus tulee korottaa 1.1.1991 alkaen
28364: tyksessä hallitus esittää äitiysavustuksen korot- 800 markkaan. Tämä edellyttää 10 000 000 mar-
28365: tamista 670 markasta 700 markkaan. Korotus ei kan korotusta määrärahaan hallituksen esittä-
28366: vastaa yleistä hintatason nousua, koska jo män korotuksen lisäksi.
28367: vuonna 1989 on avustuspakkauksen sisällön pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28368: rinteisesti korkeasta kotimaisuusasteesta jou- nioittaen,
28369: duttu tinkimään.
28370: Lapsiperheiden tukeminen synnytyksen yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28371: teydessä on tärkeää. Siksi äitiysavustuksen ar- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28372: voa tulee korottaa. Samalla voidaan pitää kiin- JO 000 000 markkaa äitiysavustuksen
28373: ni korkeasta kotimaisuusasteesta. korottamiseksi 1.1.1991 alkaen.
28374:
28375: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28376:
28377: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
28378: Esko Almgren Jorma Fred
28379: Eeva-Liisa Moilanen
28380: 1990 vp. 2027
28381:
28382: Raha-asia-aloite n:o 1909
28383:
28384:
28385:
28386:
28387: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousyrittä-
28388: jien lomituspalvelujen lisäämiseen
28389:
28390:
28391: Eduskunnalle
28392:
28393: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut ovat yhä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28394: tuntuvasti jäljessä muiden mm. työelämässä nioittaen,
28395: olevien vuosilomaoikeuksista. Vuonna 1991
28396: hallitus aikoo hieman lisätä maatalousyrittäjien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28397: oikeuksia lomaan. Samoin synnytyksen vuoksi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28398: annettavaa sijaisapua aiotaan hieman lisätä. 33.57.40 lisäyksenä JOO 000 000 mark-
28399: Molemmilta osin parannukset ovat kuitenkin kaa maatalousyrittäjien lomituspalvelui-
28400: hyvin vaatimattomia. den kustannuksia varten.
28401:
28402: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28403:
28404: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
28405: Esko Almgren Jorma Fred
28406: Eeva-Liisa Moilanen
28407: 2028 1990 vp.
28408:
28409: Raha-asia-aloite n:o 1910
28410:
28411:
28412:
28413:
28414: Karkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien maanostolai-
28415: nojen korkotukeen
28416:
28417:
28418: Eduskunnalle
28419:
28420: Uusimaa on koko maan suurin asunto- ja juudessa, se edellyttää tonttimaan tarjonnan li-
28421: työmarkkina-alue, ja valtaosa läänin asukkaista säämistä ja samalla valtion korkotukea kuntien
28422: asuu tyydyttävästi vaikkakin suhteellisen ah- maanostolainoille.
28423: taasti. Asunto-ongelmat läänissä ja erityisesti Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty
28424: Helsingin seudulla liittyvät pääasiassa kohtuu- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte-
28425: hintaisten asuntojen saatavuuteen. Vuokra- lukunnassa.
28426: asuntojen tarjonta ei vastaa läheskään kysyntää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28427: ja omistusasuntojen hinnat ovat nousseet erit- nioittavasti,
28428: täin korkeiksi. Asuntotilanne on vaikein nuoril-
28429: la, nuorilla lapsiperheillä, ensiasuntoaan hank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28430: kivilla ja pienituloisilla väestöryhmillä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28431: Jotta valtion lainoittama ja muu kohtuuhin- 35.45.30 yhteensä 15 000 000 markkaa
28432: tainen asuntotuotanto, erityisesti vuokra-asun- kuntien sekä vanhojen että uusien maan-
28433: totuotanto, voidaan toteuttaa riittävässä laa- ostolainojen korkotuen maksamiseen.
28434:
28435: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28436:
28437: Seija Karkinen Per-Henrik Nyman Eeva-Liisa Moilanen
28438: Päivi Varpasuo Markku Pohjola Lauri Metsämäki
28439: Anssi Rauramo Martti Tiuri Kaarina Dromberg
28440: Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen Ritva Laurila
28441: Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki Lea Kärhä
28442: Marja-Liisa Löyttyjärvi Tuula Linnainmaa Ole Wasz-Höckert
28443: Marita J urva Claes Andersson Jouni J. Särkijärvi
28444: Eero Paloheimo Tarja Kautto Arja Alho
28445: 1990 vp. 2029
28446:
28447: Raha-asia-aloite n:o 1911
28448:
28449:
28450:
28451:
28452: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämis-
28453: rahaan Mikkelin läänille
28454:
28455:
28456: Eduskunnalle
28457:
28458: Mikkelin lääni on rakennemuutos-Suomessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28459: jäämässä kehityksen jalkoihin. Sen elinkeinora- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28460: kenne ja väestön keski-ikä huomioon ottaen 5 000 000 markkaa Mikkelin läänin ke-
28461: tarvitaan läänin kehittämistoimenpiteisiin pa- hittämisrahaan läänin kehittämisen
28462: nostamista tavanomaista enemmän. Läänin ke- tueksi.
28463: hittämisrahalla on päästy hyvään alkuun, mutta
28464: esitetyssä muodossa se on riittämätön.
28465: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28466: nioittaen,
28467:
28468: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28469:
28470: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28471: 2030 1990 vp.
28472:
28473: Raha-asia-aloite n:o 1912
28474:
28475:
28476:
28477:
28478: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntouttavan psy-
28479: kiatrian professuurien perustamiseksi lääketieteellistä opetus-
28480: ta antaviin yliopistoihin
28481:
28482: Eduskunnalle
28483:
28484: Mielenterveydelliset ongelmat ovat suuri työ- suurit tarvitaan kaikissa viidessä lääketieteellis-
28485: kyvyttömyyden syy ja aiheuttavat suurimpana tä opetusta antavassa yliopistossamme.
28486: yksittäisenä sairausryhmänä ennenaikaiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28487: sairauseläkkeelle jäämistä. Tämän vuoksi kun- nioittaen,
28488: touttavaan psykiatriaan olisi erittäin tärkeää
28489: panostaa, jotta voitaisiin kehittää uudentyyppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28490: siä kuntoutusmuotoja työhönpaluun lisäämi- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28491: seksi psykiatristen sairauksien yhteydessä. Esi- 2 000 000 markkaa kuntouttavan psy-
28492: merkkinä mainittakoon, että maassamme on yli kiatrian projessuurien perustamiseksi
28493: 30 hammaslääketieteen professuuria, mutta alle lääketieteellistä opetusta antaviin yli-
28494: kymmenen psykiatrian professuuria. Profes- opistoihin.
28495:
28496: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28497:
28498: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28499: 1990 vp. 2031
28500:
28501: Raha-asia-aloite n:o 1913
28502:
28503:
28504:
28505:
28506: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tielaitoksen Mikkelin
28507: tiepiirille eräisiin tiehankkeisiin
28508:
28509:
28510: Eduskunnalle
28511:
28512: Mikkelin tiepiirin alueella teiden kunto on edistyäkseen valmistelevia toimenpiteitä varten
28513: heikentynyt, mikä johtuu pitkäaikaisesta mää- lisärahoitusta.
28514: rärahojen niukkuudesta. Mikäli eräät tiet vielä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28515: pääsevät heikentymään, on niillä liikennöimi- nioittaen,
28516: nen lähes mahdotonta, koska jo nyt keväisin ja
28517: syksyisin ei niillä voida huolehtia mm. päivit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28518: täistavarakauppojen täydennysten toimittami- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28519: sesta. Tällaisia teitä ovat muun muassa ns. Por- 15 000 000 markkaa Mikkelin tiepiirille
28520: saskosken tie ja Jäppilän-Suonenjoen tie. eräisiin tiehankkeisiin.
28521: Lisäksi tärkeä Punkasalmen siltahanke vaatii
28522:
28523: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28524:
28525: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28526: 2032 1990 vp.
28527:
28528: Raha-asia-aloite n:o 1914
28529:
28530:
28531:
28532:
28533: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysavustusten ko-
28534: rottamiseen
28535:
28536:
28537: Eduskunnalle
28538:
28539: Perhepoliittisten syiden sekä nuorten perhei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28540: den talouskriisin vuoksi äitiysavustusten luku- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
28541: määräinen vähennys tulee kompensoida avus- 33.15.51 lisäyksenä 3000000 markkaa
28542: tusten korottamisella. Perheet ovat kokeneet äitiysavustusten korottamiseksi 750
28543: avustuksen erittäin positiivissävyisenä huo- markaksi syntyvää lasta kohden.
28544: mionosoituksena lapsen syntymisestä.
28545: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28546: nioittaen,
28547:
28548: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28549:
28550: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28551: 1990 vp. 2033
28552:
28553: Raha-asia-aloite n:o 1915
28554:
28555:
28556:
28557:
28558: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamalisän ylimää-
28559: räiseen korottamiseen
28560:
28561:
28562: Eduskunnalle
28563:
28564: Rintamalisän saajien määrä vähenee vuosit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28565: tain, ja samalla saajien ikääntymisen myötä hei- nioittaen,
28566: dän terveydentilansa heikkenee ja aiheuttaa li-
28567: sääntyvää kodinhoidollisten ja muiden palvelui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28568: den tarvetta lisäten näin elämisen kustannuksia. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28569: Ehdotammekin, että n. 262 000 rintamalisän 33.21.52 lisäyksenä 131000000 mark-
28570: saajan rintamalisää korotetaan esitetyn koro- kaa rintamalisän ylimääräiseen korotta-
28571: tuksen lisäksi vielä 100 mk/kk 1.8.1991 alkaen. miseen.
28572:
28573: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28574:
28575: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28576: 2034 1990 vp.
28577:
28578: Raha-asia-aloite n:o 1916
28579:
28580:
28581:
28582:
28583: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mielenterveystyön
28584: Keskusliiton toiminnan tukemiseen
28585:
28586:
28587: Eduskunnalle
28588:
28589: Mielenterveydelliset ongelmat ovat tutkimus- nanjohtajan aloitettua työnsä tarvitaan varoja
28590: ten mukaan maassamme varsin yleisiä. Jopa jo- toiminnan kehittämiseen. Työ on erittäin mer-
28591: ka viides suomalainen tarvitsee elämänsä aika- kityksellistä myös kansantaloudellisesti.
28592: na apua mielenterveydellisiin ongelmiinsa. Li- Ensisijaisesti tarvitaan järjestösihteeri ja toi-
28593: säksi mielenterveyden sairaudet ovat nykyään mistoautomatiikan kehittämistä. Raha-auto-
28594: ennenaikaiselle sairauseläkkeelle jäämisistä yli- maattiyhdistys tukee muilta osin toimintaa,
28595: voimaisesti suurin sairausryhmä. mutta siltä ei ole vielä mahdollista saada rahaa
28596: Mielenterveystyön Keskusliitto pyrkii kehit- muiden kehityshankkeiden johdosta.
28597: tämään uusia hoitovaihtoehtoja, kuntouttamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28598: ta ja työhönvalmennusta tarkoituksena lyhen- nioittaen,
28599: tää laitoshoitojaksoja ja lisätä paluuta takaisin
28600: työelämän pariin. Tämä työ on kansantaloudel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28601: lisesti ajatellen erittäin merkityksellistä, puhu- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28602: mattakaan inhimillisestä puolesta. 330 000 markkaa Mielenterveystyön
28603: Liitto on toiminut tähän vuoteen saakka ai- Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen.
28604: noastaan vapaaehtoisvoimin, mutta nyt toimin-
28605:
28606: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28607:
28608: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28609: 1990 vp. 2035
28610:
28611: Raha-asia-aloite n:o 1917
28612:
28613:
28614:
28615:
28616: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Vanhem-
28617: pain Yhdistys Irti Huumeista ry:n valistustoimintaan
28618:
28619:
28620: Eduskunnalle
28621:
28622: Huumeongelmat ovat maassamme asiantun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28623: tijoiden mukaan mittavammat kuin yleisesti tie- nioittaen,
28624: detään. Lisäksi ongelma on voimakkaasti kas-
28625: vamassa. Huumeet luovat pian käyttäjälleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28626: riippuvuuden. Sen tiedostamiseksi ja muiden- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
28627: kin huumeiden käyttöön liittyvien ongelmien 300 000 markkaa Suomen Vanhempain
28628: esille tuomiseksi vaaditaan valistustyötä, johon Yhdistys Irti Huumeista ry:n valistustoi-
28629: vapaaehtoisjärjestöllä ei ole riittävästi taloudel- mintaan huumeiden vastustamiseksi.
28630: lisia resursseja. Valistustoiminnan lisäys 6 pen-
28631: nillä asukasta kohti tekisi 300 000 mk vuodessa.
28632:
28633: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28634:
28635: Riitta Kauppinen Timo Kietäväinen
28636: 2036 1990 vp.
28637:
28638: Raha-asia-aloite n:o 1918
28639:
28640:
28641:
28642:
28643: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen korottami-
28644: seen
28645:
28646:
28647: Eduskunnalle
28648:
28649: Nykyisen opintotukilain taustalla on ajatus Opintorahan tulee muodostaa puolet koko-
28650: opintojen taloudellisesta kannattavuudesta. naisopintotuesta vuoden 1991 alkuun men-
28651: Lain säätämisen aikoihin oletettiin, että opinto- nessä.
28652: lainojen takaisinmaksusta ei aiheudu suuria on- Opintotuen kokonaisuudistus on aloitettava
28653: gelmia. välittömästi.
28654: Opintotuen lainapainotteisuudesta johtuva Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28655: velkaantuminen, pankkien kiristyvät korkovaa-
28656: timukset ja opintorahan heikko kehitys ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28657: saattaneet opiskelijat tilanteeseen, jossa opinto- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28658: ja ei voi rahoittaa enää opintotuen turvin. 29.39.55 562 000 000 markan määrära-
28659: Opiskelijoiden perustoimeentulo rakentuu han opintorahan korottamiseen.
28660: riittämättömän opintotuen opintorahaosuuden
28661: varaan, joka on noin 30 OJo opintotuesta.
28662:
28663: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28664:
28665: Tarja Kautto Antti Kalliomäki
28666: Riitta Myller Sinikka Mönkäre
28667: Saara-Maria Paakkinen
28668: 1990 vp. 2037
28669:
28670: Raha-asia-aloite n:o 1919
28671:
28672:
28673:
28674:
28675: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuolto-opiske-
28676: lijoiden suojavaatetuksen hankkimiseen
28677:
28678:
28679: Eduskunnalle
28680:
28681: Terveydenhuolto-oppilaitoksissa koulutuk- tännön harjoittelun ajaksi. Kuitenkaan tämä ei
28682: seen kuuluu tietopuolisen opetuksen lisäksi koske laboraatio-opetusta. Opiskelijat joutuvat
28683: myös käytännön opetusta. Käytännön opetus itse kustantamaan suojavaatetuksen näillä tun-
28684: sisältää sekä laboraatio- että kliinisen opetuk- neilla.
28685: sen. Laboraatio-opetuksen osuus on n. 30 OJo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28686: kliinisestä opetuksesta. Laboraatio-opetusta nioittaen,
28687: annetaan lavastetuissa tms. tilanteissa. Labo-
28688: raatio-opetuksella tarkoitetaan oppilaitoksissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28689: (harjoitusluokissa) annettavaa työn ja työmene- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28690: telmien opetusta. 29.60.21 286 000 markan lisämäärära-
28691: Käytännön opetus vaatii opiskelijalta suoja- han terveydenhuolto-oppilaitosten oppi-
28692: vaatteen käyttöä. Vuonna 1981 opiskelijat sai- laiden suojavaatetuksen hcmkinta- ja
28693: vat käyttöönsä ilmaisen suojavaatetuksen käy- huoltomenoja varten.
28694:
28695: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28696:
28697: Tarja Kautto Antti Kalliomäki
28698: Riitta Myller Sinikka Mönkäre
28699: Saara-Maria Paakkinen
28700:
28701:
28702:
28703:
28704: 53 200052Y
28705: 2038 1990 vp.
28706:
28707: Raha-asia-aloite n:o 1920
28708:
28709:
28710:
28711:
28712: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan op-
28713: pilaitosten välineistön ja kaluston hankkimiseen
28714:
28715:
28716: Eduskunnalle
28717:
28718: Terveydenhuoltoalan opiskelijoita on maas- Opetuksesta noin puolet on käytännön opis-
28719: samme tällä hetkellä yli 21 000. Aloituspaikkoja kelua, joka aikaisemmin suoritettiin eri
28720: lisätään vuoteen 1992 mennessä 26 OOO:een. terveyden- ja sosiaalihuollon pisteissä autentti-
28721: Tämä merkitsee valtavaa lisäystä ja samalla sissa olosuhteissa. Uuden koulutusjärjestelmän
28722: vaativaa suunnittelua resurssien parantamiseksi mukaisesti nykyisin noin 30 OJo käytännön opis-
28723: ja tasapuoliseksi jakamiseksi. kelusta suoritetaan oppilaitoksissa. Edellytyk-
28724: Opiskelijamäärien suuren nousun lisäksi senä käytännön opetuksen toteuttamiselle oppi-
28725: opiskeluaika on pidentynyt 1,5 vuodesta 2,5 laitoksissa on välineistön lisääminen ja ajanmu-
28726: vuoteen ja 2,5 vuodesta joko 3,5 vuoteen tai 4,5 kaistaminen, tilojen lisääminen sekä ammatti-
28727: vuoteen pohjakoulutuksesta riippuen. Pidenty- taitoisten opettajien koulutuksen lisääminen
28728: nyt opiskeluaika on perusteltua kasvavien am- siten, että jokaiselle ryhmälle voidaan antaa
28729: mattitaitovaatimusten ja terveydenhuoltoalan asianmukaista tavoitekuvausta vastaavaa ope-
28730: tehtäväkuvien laajentumisen tähden. tusta.
28731: Jo nyt terveydenhuoltoalan opiskelijat opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28732: kelevat pienissä, ahtaissa ja varusteiltaan puut-
28733: teellisissa tiloissa. Vanhat oppilaitokset kärsivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28734: suuresta tila- ja resurssipulasta ja uudet oppilai- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
28735: tokset on mitoitettu aivan liian pienille opiskeli- 29.60. 70 JO 000 000 markan lisämäärä-
28736: jamäärille. Oppilaitosten resursseja suunnitel- rahan terveydenhuoltoalan oppilaitos-
28737: taessa ja kohdennettaessa ei ole riittävästi huo- ten välineistön ja kalusteiden lisäämi-
28738: mioitu opiskelijamäärien kasvua. seen ja uusimiseen.
28739:
28740: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28741:
28742: Tarja Kautto Antti Kalliomäki
28743: Riitta Myller Sinikka Mönkäre
28744: Saara-Maria Paakkinen
28745: 1990 vp. 2039
28746:
28747: Raha-asia-aloite n:o 1921
28748:
28749:
28750:
28751:
28752: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta studionäyttämön varus-
28753: tuksen hankkimiseksi tanssiteatteri Raatikalle
28754:
28755:
28756: Eduskunnalle
28757:
28758: Tanssiteatteri Raatikko on perustettu vuonna Studionäyttämö ei ole vielä valmis esitystilak-
28759: 1972. Teatteri on alusta alkaen kiertänyt sään- si. Sieltä puuttuvat katsomorakenteet, tuolit,
28760: nöllisesti koko maassa ja vienyt tanssiteatteria verhostot ja välttämättömin valo- ja äänikalus-
28761: sinne, missä sitä ei muuten nähtäisi. Raatikolla to. Tilan peruskorjauskulut Raatikko suorittaa
28762: on n. 120 esitystä vuodessa ja katsojia yli vuokranmaksun yhteydessä. Tilan saamisella
28763: 35 000. Raatikon ohjelmistossa on tällä hetkellä esityskuntoon on kiire, jotta esitystoiminta voi-
28764: 13 tanssiteosta: kokoillan tanssiteoksia, pieni- daan aloittaa vuoden 1991 alussa.
28765: muotoisia teoksia aikuisyleisölle sekä lasten ja Raatikon perinteiset avustukset menevät toi-
28766: nuorten tanssiteoksia. Vakituista henkilökun- minnan ylläpitoon, joten teatterilla ei ole varoja
28767: taa Raatikolla on 16. Vuosittain valmistuu 4-5 käytettävissä varustamiseen, eikä velan ottami-
28768: uutta tanssiteosta. Ulkomaanvierailuja teatteri nen ole mahdollista.
28769: on tehnyt 21 maahan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28770: Tanssiteatteri Raatikko on muuttanut 1. 7. nioittaen,
28771: 1990 omaan tanssistudiotilaan Vantaan Vierto-
28772: laan. Teatterilla on 100 hengen esityssali, har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28773: joitussali sekä toimisto-, varasto- ja sosiaalitilaa 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar-
28774: n. 600m 2 • Teatteritila on ensimmäinen vakitui- kan määrärahan studionäyttämön va-
28775: nen ammattiteatteritila Vantaalla. Raatikko rustuksen hankkimiseksi tanssiteatteri
28776: järjestää teatterissa ilta- ja viikonloppunäytök- Raatikolle.
28777: siä. Tiloissa toimii myös Raatikon tanssikoulu
28778: neljänä päivänä viikossa.
28779:
28780: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28781:
28782: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen
28783: Lauri Metsämäki Markku Pohjola Matti Saarinen
28784: Sinikka Mönkäre Riitta Myller
28785: 2040 1990 vp.
28786:
28787: Raha-asia-aloite n:o 1922
28788:
28789:
28790:
28791:
28792: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään-Pornaisten
28793: tieyhteyden rakentamiseen
28794:
28795:
28796: Eduskunnalle
28797:
28798: Keskisen Uudenmaan kunnat ovat kehitty- pää-Pornainen. Hankkeen kustannusarvio on
28799: neet viime vuosina merkittävästi ja niiden asu- 33,7 milj. mk ja sen toteuttaminen on ajoitettu
28800: kasmäärät ovat jatkuvassa nousussa. Alueen vuosille 1991-1993.
28801: tieyhteydet eivät nykyisellään pysty palvele- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28802: maan asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeita. nioittaen,
28803: Niiden kehittämisen kannalta onkin tärkeää
28804: saada toimivat yhteydet Järvenpään suuntaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28805: Alueella on tehty perusparannus välillä Por- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
28806: nainen-Monninkylä. Yhteyksien turvaamisek- markan määrärahan tieyhteyden raken-
28807: si tarvitaan kuitenkin tieyhteys välille Järven- tamiseksi välille Järvenpää-Pornainen.
28808:
28809: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28810:
28811: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen
28812: Lauri Metsämäki Markku Pohjola Matti Saarinen
28813: 1990 vp. 2041
28814:
28815: Raha-asia-aloite n:o 1923
28816:
28817:
28818:
28819:
28820: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1701 (Pyö-
28821: rähtälä-Kuivanto) kunnostamiseen
28822:
28823:
28824: Eduskunnalle
28825:
28826: Kuivannon kylä on Orimattilan keskustaaja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28827: man jälkeen väestömäärältään kunnan suurin nioittaen,
28828: talouskylä. Tieyhteydet Kuivannosta Orimatti-
28829: lan keskustaan ovat huonot. Orimattilan tasa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28830: painoisen kehityksen vuoksi tien nopea kunnos- 1991 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
28831: taminen on tarpeen. Hanke sisältyy tienpidon markan määrärahan maantien n:o 1701
28832: toimenpideohjelmaan kahtena erillisenä hank- (Pyörähtälä-Kuivanto) kunnostami-
28833: keena. seen.
28834:
28835: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28836:
28837: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Kaarina Dromberg
28838: Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki Markku Pohjola
28839: Matti Saarinen
28840: 2042 1990 vp.
28841:
28842: Raha-asia-aloite n:o 1924
28843:
28844:
28845:
28846:
28847: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäraiteen rakentami-
28848: seksi välille Helsinki-Tikkurila
28849:
28850:
28851: Eduskunnalle
28852:
28853: Neljäs linjaraide välillä Helsinki-Tikkurila Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28854: tekee mahdolliseksi paikallisjunien tiheämmän nioittaen,
28855: liikenteen ja tasaisemmat vuorovälit pääradal-
28856: la, ja se tarjoaa siten edellytykset matkustaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28857: määrien lisäämiseen. Pikajunien ja tavaraju- 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
28858: nien liikennöinti helpottuu samalla. Neljäs lin- markan lisämäärärahan lisäraiteen ra-
28859: jaraide tekee mahdolliseksi myös radan raken- kentamiseksi välille Helsinki- Tikkuri-
28860: tamisen pääradalta lentoasemalle. la.
28861: Neljäs linjaraide Tikkurilaan tulisi saada val-
28862: miiksi vuosina 1994-1995, ja tämän jälkeen
28863: raidetta tulee jatkaa Keravalle.
28864:
28865: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28866:
28867: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Kaarina Dromberg
28868: Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki Markku Pohjola
28869: Matti Saarinen Riitta Myller
28870: 1990 vp. 2043
28871:
28872: Raha-asia-aloite n:o 1925
28873:
28874:
28875:
28876:
28877: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen opiskelijoi-
28878: den kouluaikaiseen vakuuttamiseen
28879:
28880:
28881: Eduskunnalle
28882:
28883: Keskiasteen oppilaitoksissa on hyvin kirjava Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28884: käytäntö opiskelijoiden vakuuttamisessa. Osa
28885: kouluista on vakuuttanut opiskelijat ja osa ei. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28886: Keskiasteella opiskelee noin 160 000 opiskeli- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000
28887: jaa. Yhteensä 140 000 opiskelijan opetussuunni- markkaa opiskelijoiden kouluaikaista
28888: telmaan kuuluu pakollinen liikunta. vakuuttamista varten.
28889: On erittäin tärkeää turvata näiden opiskeli-
28890: joiden opiskelu myös mahdollisten liikuntatun-
28891: nilla sattuvien tapaturmien varalta.
28892:
28893: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28894:
28895: Tarja Kautto Antti Kalliomäki
28896: Riitta Myller Sinikka Mönkäre
28897: Saara-Maria Paakkinen
28898: 2044 1990 vp.
28899:
28900: Raha-asia-aloite n:o 1926
28901:
28902:
28903:
28904:
28905: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhempainrahakauden
28906: pidentämiseksi puoleentoista vuoteen
28907:
28908:
28909: Eduskunnalle
28910:
28911: Maassamme harjoitettu perhepolitiikka vai- huomattavasti isompien lasten hoitoa kalliim-
28912: kuttaa perheiden kokonaistilanteeseen. Perhe- paa, mikä johtuu mm. hoitoon tarvittavien
28913: poliittisen tuen muutokset vaikuttavat myös työntekijöiden määrästä suhteessa hoitopaik-
28914: päivähoitotilanteeseen. koihin. Pienten lasten hoito kotona olisi siten
28915: Mikäli vanhempainrahakautta pidennettäi- taloudellisestikin tarkoituksenmukainen rat-
28916: siin kahdeksaantoista kuukauteen, vaikuttaisi kaisu.
28917: se suoraan pienempien päivähoidon piiriin tule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28918: vien lasten vanhempien mahdollisuuksiin jäädä nioittaen,
28919: kotiin lasta hoitamaan.
28920: Lasten vanhemmat haluavat useissa tapauk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28921: sissa hoitaa itse lapsiaan näiden ollessa pieniä. 1991 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
28922: Hoitoon vieminen aikaisin aamulla, pitkät hoi- markan lisämäärärahan vanhempainra-
28923: topäivät ja jatkuva infektiovaara ovat usein hakauden budjettiperusteiseksi pidentä-
28924: kohtuuton rasitus pienille lapsille. miseksi puoleentoista vuoteen.
28925: Pienten lasten hoito on kustannuksiltaan
28926:
28927: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28928:
28929: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Kaarina Dromberg
28930: Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki Markku Pohjola
28931: Matti Saarinen Sinikka Mönkäre Riitta Myller
28932: 1990 vp. 2045
28933:
28934: Raha-asia-aloite n:o 1927
28935:
28936:
28937:
28938:
28939: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta opetushoitajien virkojen
28940: perustamiseksi keskussairaaloihin
28941:
28942:
28943: Eduskunnalle
28944:
28945: Terveydenhuoltoalan opiskelijat suorittavat valvoa opiskelijoiden sijoittumista sairaalassa
28946: kliinisen opiskelunsa terveydenhuollon eri pal- ja ottaa osaa opetustehtävään ja sen asianmu-
28947: velupisteissä, suurimmaksi osaksi kuitenkin eri- kaiseen koordinointiin. Hänen tehtäviinsä kuu-
28948: asteisissa sairaaloissa. luisi siten yleinen perehdytys ja ohjaus. Hänen
28949: Käytännön jakson aikana sairaalan henkilö- palkkauksensa olisi Y 29 ja ikälisät sopimuksen
28950: kunta ohjaa opiskelijaa. Opiskelijamäärien kas- mukaisesti.
28951: vaessa paineet sairaaloissa ovat lisääntyneet. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
28952: Opetus- ja ohjaustehtäviä ei ole otettu huo-
28953: mioon henkilöstön mitoituksessa. Hoitohenki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28954: lökuntapulan takia opiskelijoiden ohjaus jää 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
28955: usein pintapuoliseksi ja opiskelijat joutuvat toi- 33.34.32 206 900 markan lisämäärära-
28956: mimaan työvoimana. han keskussairaalakohtaisten opetushoi-
28957: Ainakin joka keskussairaalaan tulisi perustaa tajien palkkausta varten.
28958: opetushoitajan virka. Hänen tehtävänään olisi
28959:
28960: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28961:
28962: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Riitta Myller
28963: Sinikka Mönkäre Saara-Maria Paakkinen
28964: 2046 1990 vp.
28965:
28966: Raha-asia-aloite n:o 1928
28967:
28968:
28969:
28970:
28971: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaali- ja terveyden-
28972: huollon tutkimustoimintaan ohitusleikkausta odottavien saat-
28973: tamiseksi yhdenvertaiseen asemaan
28974:
28975: Eduskunnalle
28976:
28977: Valtakunnallinen terveydenhuolto on vaka- Julkisen terveydenhuollon osalta on mm.
28978: vissa vaikeuksissa. Lääkäreitä ja muuta henki- ohitusleikkausten tarve arvioitu valtakunnalli-
28979: lökuntaa ei ole saatavissa riittävästi sen parem- sestikin liian alhaiseksi. Leikkausjonojen lyhen-
28980: min terveyskeskus- kuin sairaalatyöhön. tämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Mm. tulos-
28981: Julkisen terveydenhuollon rinnalle on synty- palkkauksen kehittäminen operatiivisille aloille
28982: nyt lukuisia yksityisiä lääkäriasemia ja erilaisia tulisi selvittää yhteistyössä kunnallisen työ-
28983: terveydenhuolto- ja kuntoutuspalveluja, jotka markkinalaitoksen kanssa.
28984: ovat muodostuneet pakostakin varsin suosituik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28985: si potilaille koituvista kustannuksista huoli- nioittaen,
28986: matta.
28987: Potilaiden eriarvoisuus korostuu erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28988: ohitusleikkausta jonottavien potilaiden keskuu- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
28989: dessa. Ohitusleikkausten tarve on erittäin suuri, kan määrärahan sosiaali- ja terveyden-
28990: mutta avunsaanti on nykyisin liiaksi kiinni siitä, huollon tutkimustoimintaan ohitusleik-
28991: onko potilaalla varaa maksaa siitä useita kym- kausta odottavien saattamiseksi yhden-
28992: meniätuhansia markkoja. vertaiseen asemaan.
28993:
28994: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
28995:
28996: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Kaarina Dromberg
28997: Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki Markku Pohjola
28998: Matti Saarinen Sinikka Mönkäre Riitta Myller
28999: 1990 vp. 2047
29000:
29001: Raha-asia-aloite n:o 1929
29002:
29003:
29004:
29005:
29006: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta ongelmallisten kiputilo-
29007: jen hoidon järjestämiseen
29008:
29009:
29010: Eduskunnalle
29011:
29012: Kiputilaa pidetään ongelmallisena silloin, kärsiviä potilaita. Erityisesti syöpäpotilaat tar-
29013: kun syyn mukainen hoito ei onnistu ja kiputila vitsevat kivunhoitoa.
29014: on vaikea pitkän kestoosa ja voimakkuutensa Maassamme on jo v. 1983 tehty selvitys on-
29015: vuoksi. National Institute of Healthin mukaan gelmallisten kiputilojen hoidon järjestämiseksi.
29016: ongelmallisten kiputilojen Yhdysvalloissa ai- Vaikka lääkintöhallitus suhtautui selvitykseen
29017: heuttamat kustannukset olivat n. 40 milj. dolla- suopeasti, ei tilanne kentällä ole sanottavasti
29018: ria, mikä vastaa 4 miljardin markan vuosittaisia muuttunut.
29019: kustannuksia Suomessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29020: Ongelman taloudellisten ja inhimillisten mit- nioittavasti,
29021: tasuhteiden vuoksi on useimmissa kehittyneissä
29022: maissa perustettu kivunhoitoon erikoistuneita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29023: toimipisteitä, ns. kipuklinikoita, joissa lääketie- 1991 tulo- ja menoarvioon keskussairaa-
29024: teen eri erikoisalojen edustajat käyttävät sään- loita varten 17 000 000 markan määrära-
29025: nöllisesti osan työaikaansa tutkiakseen ja hoi- han ongelmallisten kiputilojen hoidon
29026: taakseen yhdessä ongelmallisista kiputiloista järjestämiseen.
29027:
29028: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29029:
29030: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Kaarina Dromberg
29031: Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki Matti Saarinen
29032: Markku Pohjola Sinikka Mönkäre Riitta Myller
29033: 2048 1990 vp.
29034:
29035: Raha-asia-aloite n:o 1930
29036:
29037:
29038:
29039:
29040: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projektille
29041:
29042:
29043:
29044: Eduskunnalle
29045:
29046: Nordbarn-projekti kartoittaa Suomeen tule- ja niiden ennaltaehkäisystä saatujen tulosten
29047: vien paluumuuttajien lasten ja nuorten pohjalta.
29048: käyttäytymis- ja lukihäiriöitä seulontatutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29049: muksella yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa
29050: sekä pyrkii löytämään ennalta ehkäiseviä toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29051: mintamalleja yhteistyössä pohjoismaisten vi- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
29052: ranomaisten kanssa. Lisäksi projekti suorittaa kan määrärahan LANEPSY ry:lle ns.
29053: laajaa tiedotustoimintaa paluumuuttajiin ja Nordbarn-projektiin.
29054: heidän perheisiinsä liittyvästä problematiikasta
29055:
29056: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29057:
29058: Tarja Kautto Antti Kalliomäki
29059: Riitta Myller Sinikka Mönkäre
29060: Saara-Maria Paakkinen
29061: 1990 vp. 2049
29062:
29063: Raha-asia-aloite n:o 1931
29064:
29065:
29066:
29067:
29068: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhusten Kotiapusää-
29069: tiölle vanhusten avohuollon viikonloppu- ja kriisipalvelujen
29070: kehittämiseksi
29071:
29072: Eduskunnalle
29073:
29074: Avohuollon palveluiden puutteet näkyvät sel- avustaa alueen kotipalvelu-ja kotisairaanhoito-
29075: vimmin vanhusten viikonloppuhoidossa. Pitkä- työryhmää sekä erityisesti viikonloppuisin ja
29076: aikaissairaiden selviytyminen kotihoidossa vaa- kiireaikoina tukea vanhusten kotona selviyty-
29077: rantuu ja tilanne luo turvattomuutta. Se aiheut- mistä. Projektin tavoitteena on lisäksi selvittää,
29078: taa paineita terveyskeskusten päivystysvastaan- mitkä asukas- tai väestöryhmät ja millä keinoin
29079: otoille ja myös tarpeetonta hakeutumista laitos- ovat motivoitavissa yhteistyöhön avohuollon
29080: hoitoon. Samoin laitoksista kotiutuminen epä- työryhmien kanssa.
29081: onnistuu usein puutteellisen viikonloppuhoidon Viikonloppu- ja kriisipalvelun työmallin ke-
29082: vuoksi. hittämiseksi käynnistetään projekti. Vanhusten
29083: Viikonloppuhoidon puutteet aiheuttavat epä- Kotiapusäätiön yhteydessä toimii useita van-
29084: tarkoituksenmukaista ja kallista sosiaali- ja ter- hustyö- ja eläkeläisjärjestöjä, jotka puolestaan
29085: veydenhuoltoa ja ennen kaikkea potilaalle ja voivat aktivoida vapaaehtoistoimintaa ja luon-
29086: omaisille huolta ja hätää. Tilanteeseen on etsit- tevasti luoda yhteyksiä muihin asukkaisiin.
29087: tävä uusia vaihtoehtoja, koska pääkaupunki- Projektin tuloksia voidaan hyödyntää koko
29088: seudun työvoimatilanne huononee jatkuvasti. maan sosiaalitoimen kehittämisessä. Projekti
29089: Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellistamis- on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 1991.
29090: kehitys suo mahdollisuuksia uudenlaiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29091: naapuriapu- ja asukastoimintaan. Asuinalue- nioittaen,
29092: kohtaiset avohuollon työntekijätiimit sekä yh-
29093: dyskuntatyön menetelmien käyttöönotto sosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29094: aalityössä voivat tarjota järkevän kasvualustan 1991 tulo- ja menoarvioon 120 000 mar-
29095: asukkaiden keskinäiselle auttamistyölle. kan määrärahan vanhusten avohuollon
29096: Viikonloppu- ja kriisipalvelun tavoitteena on viikonloppu- ja kriisipalvelun kehittämi-
29097: kehittää uusia avohuollon työmuotoja, jossa seksi Vanhusten Kotiapusäätiön toimes-
29098: asukkaat voivat vapaaehtoisin sopimuksin ta.
29099:
29100: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29101:
29102: Tarja Kautto Kaarina Dromberg
29103: Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen
29104: 2050 1990 vp.
29105:
29106: Raha-asia-aloite n:o 1932
29107:
29108:
29109:
29110:
29111: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Turvakoti ry:lle
29112: päihdeongelmaisten äitien tukitoiminnan aloittamiseksi
29113:
29114:
29115: Eduskunnalle
29116:
29117: Eräs sosiaali- ja terveystoimen tärkeistä haas- tössään ja luomaan heidän elämäänsä uusia
29118: teista on kehittää tukitoimia raskaana oleville käyttäytymisvaihtoehtoja. Työ olisi kenttäso-
29119: päihteiden käyttäjille ja pienten lasten äideille. siaalityötä eikä ns. toimistokeskusteluja. Työs-
29120: Alkoholin ja huumeiden käyttäjien vauvat ovat sä sovellettaisiin niin yksilö- kuin ryhmätyönkin
29121: monenlaisten kehitysvammoja tuottavien altis- menetelmiä.
29122: tusten kohteena. Patkattava sosiaalityöntekijä olisi tiiviissä yh-
29123: Näiden äitien auttaminen on ongelmallista, teistyössä alueen sosiaali- ja terveydenhuolto-
29124: sillä he eivät useinkaan asioi neuvotoissa tai jos toimen kanssa.
29125: käyvät, kieltävät ongelmansa. Sen sijaan heistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29126: on n. 80 OJo sosiaalitoimen asiakkaita. Sosiaali- nioittaen,
29127: toimen tukitoimet ovat tänä päivänä varsin
29128: konttoristuneita eikä sielläkään tavoiteta riittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29129: västi äitien psyykkisiä ongelmia tai tunneta ras- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
29130: kausajan erityispulmia. kan määrärahan Vantaan Turvakoti
29131: Käynnistettävä projekti lähtisi tukemaan näi- ry:lle päihdeongelmaisten äitien tukitoi-
29132: tä äitejä heidän tavallisessa arkisessa ympäris- minnan aloittamiseksi.
29133:
29134: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29135:
29136: Tarja Kautto Antti Kalliomäki Kaarina Dromberg
29137: Saara-Maria Paakkinen Lauri Metsämäki Markku Pohjola
29138: Matti Saarinen Riitta Myller
29139: 1990 vp. 2051
29140:
29141: Raha-asia-aloite n:o 1933
29142:
29143:
29144:
29145:
29146: Kautto ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Turvakoti ry:lle
29147: toimintavarustuksen hankkimiseksi
29148:
29149:
29150: Eduskunnalle
29151:
29152: Väkivalta on valitettavana tavalla lisääntynyt Vantaan kaupunki on avustanut yhdistyksen
29153: yhteiskunnassamme. Kotikaan ei siltä aina suo- toimintaa ja kiinteistön hankintaa. Henkilö-
29154: jaa anna. Tärkeäksi kriisipalvelun muodoksi kunnan palkkaus on hoidettu osin lainarahoi-
29155: onkin kehittynyt turvakotitoiminta, joka tukeu- tuksella. Toiminnan aloittamiseksi puuttuu ra-
29156: tuu pitkälti yksittäisten ihmisten vapaaehtois- hoitus tarvittavan toimintavarustuksen - mm.
29157: toimintaan niin varainhankinnan kuin toimin- liinavaatteet, astiastot, kodinkoneet, huoneka-
29158: nan osalta. lut jne. - hankkimiseksi.
29159: Vantaan Turvakoti ry. saa 1. 5.1991 kiinteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29160: tön käyttöönsä Vantaan Rekolasta. Oma toimi- nioittaen,
29161: tila helpottaa myös Helsingin Turvakodin tilan-
29162: netta, sillä sen asiakkaista on n. 25 OJo vantaalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29163: sia. Turvakotiin tulee 6-8 yksikköä. Lapset 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
29164: mukaan lukien kodissa voi samanaikaisesti olla kan määrärahan Vantaan Turvakoti
29165: n. 30 henkeä. Koti on tarkoitettu turvapaikaksi ry:lle toimintavarustuksen hankkimi-
29166: kaikille perheväkivallasta kärsiville. seksi.
29167:
29168: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29169:
29170: Tarja Kautto Kaarina Dromberg
29171: Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen
29172: 2052 1990 vp.
29173:
29174: Raha-asia-aloite n:o 1934
29175:
29176:
29177:
29178:
29179: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Anjalan maatalousoppi-
29180: laitoksen koneistukseen
29181:
29182:
29183: Eduskunnalle
29184:
29185: Anjalankaskeila sijaitsevan Anjalan maata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29186: lousoppilaitoksen Anjalan koulutilalle tarvi- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29187: taan välttämättä lämminilmakuivuri, jonka markkaa lämminilmakuivurin hankki-
29188: hankkimisen ja käyttöönoton kustannukset miseen Anjalan maatalousoppilaitoksen
29189: ovat noin miljoona markkaa. koulu tilalle.
29190: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29191: taen,
29192:
29193: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29194:
29195: Antero Kekkonen
29196: 1990 vp. 2053
29197:
29198: Raha-asia-aloite n:o 1935
29199:
29200:
29201:
29202:
29203: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta asuinrakennuksen raken-
29204: tamiseksi Anjalan maatalousoppilaitoksen henkilökunnalle
29205:
29206:
29207: Eduskunnalle
29208:
29209: Anjalankaskeila sijaitsevassa Anjalan maata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29210: lousoppilaitoksessa on pitkään ollut vireillä 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
29211: hanke neljä asuinhuoneistoa käsittävän henki- 29.60.74 1500000 markkaa Anjalan
29212: lökunnan asuinrakennuksen rakentamiseksi. maatalousoppilaitoksen henkilökunnan
29213: Asuinrakennus helpottaisi ratkaisevasti maata- asuinrakennushankkeeseen.
29214: lousoppilaitoksen työvoimatilannetta.
29215: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29216: taen,
29217:
29218: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29219:
29220: Antero Kekkonen
29221:
29222:
29223:
29224:
29225: 54 200052Y
29226: 2054 1990 vp.
29227:
29228: Raha-asia-aloite n:o 1936
29229:
29230:
29231:
29232:
29233: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen linnoitus-
29234: laitteiden säilyttämiseen
29235:
29236:
29237: Eduskunnalle
29238:
29239: Kotkan alueella sijaitsee lukuisia Ruotsinsal- historiallista näyttelyä, tulisi valtion pikimmi-
29240: men linnoituskaupungin aikaisia historiallisesti ten käynnistää tehokkaat ja suunnitelmalliset
29241: merkittäviä kohteita ja laitteita, jotka ovat uh- kunnostustoimet keskeisten Ruotsinsalmen lin-
29242: kaavasti rapistuneet. Keskeisimmät tällaiset noituslaitteiden säilyttämiseksi.
29243: kohteet ovat Fort Slava Kukourissa ja eräät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29244: Puistolassa sijaitsevat rakennelmat. taen,
29245: Tähänastiset työllisyysvaroin suoritetut kun-
29246: nostustyöt ovat rajoittuneet pääasiassa Kymin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29247: linnan vallien entistämiseen. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29248: Jotta edellä mainitut linnoituslaitteet eivät tu- markkaa Ruotsinsalmen linnoituslaittei-
29249: houtuisi ja jotta niitä voitaisiin käyttää osana den säilyttämiseen.
29250: toteutettavan Ruotsinsalmen merikeskuksen
29251:
29252: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29253:
29254: Antero Kekkonen
29255: 1990 vp. 2055
29256:
29257: Raha-asia-aloite n:o 1937
29258:
29259:
29260:
29261:
29262: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta atk-järjestelmän hankki-
29263: miseksi Teatteri-lehdelle
29264:
29265:
29266: Eduskunnalle
29267:
29268: Teatteri-lehti on maan ainoa säännöllisesti il- teknologian kehittyessä yhä useammat lehdet
29269: mestyvä riippumaton teatterialan kulttuuri- ja ovat siirtyneet omatoimisempaan asioiden hoi-
29270: mielipidelehti. Se ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja tamiseen eli oman katon alla toimivaan atk-jär-
29271: sen levikki on tällä hetkellä noin 2 700 kappalet- jestelmään. Tämä "studioitumisprosessi" tar-
29272: ta. Teatteri-lehti on ilmestynyt vuodesta 1945. joaa huomattavia etuja: välivaiheita ja virhe-
29273: Teatteri-lehti rahoittaa julkaisuaan pääasiassa mahdollisuuksia lehden tekemiseltä ja osoitere-
29274: tilausmaksuin ja ilmoitustuloin. Se saa myös kisterin hoitamiselta poistuu, kun työn pystyvät
29275: järjestöjen momentilta toiminta-avustusta. mahdollisimman pitkälle tekemään lehden
29276: Lehden talous on laadittu aika tarkkaan niin, työntekijät. Myös kustannussäästö on huomat-
29277: ettei mitään kovin isoja hankintoja normaali- tava, mikä on pienilevikkiselle kulttuurilehdelle
29278: toiminnan ulkopuolella pystytä juuri tekemään. olennainen asia. Osoiterekisterin hoitamiseen
29279: Pikemminkin toisin päin: graafisen alan hinta- on tänä vuonna budjetoitu 30 000 markkaa ja
29280: kehitys on ollut 1980-luvun lopussa niin huo- ladontakustannuksiin 40 000 markkaa. Nämä
29281: mattavaa, että Teatteri-lehti on joutunut tinki- kustannukset saataisiin parempaan käyttöön,
29282: maan aikaisemmasta julkaisuvolyymistaan. mikäli lehti omistaisi oman atk-järjestelmän.
29283: Kustannus Oy Teatterin kahtena niteenä vuo- Teatteri-lehden vuosittainen, tiukaksi laadit-
29284: dessa ilmestyvästä kotimaisten uutuusnäytel- tu budjetti ei kuitenkaan juuri anna myöten si-
29285: mien julkaisemisesta on jouduttu tinkimään. joituksille, jotka irrottavat resursseja ja pää-
29286: Vuoteen 1988 ajoittuva kustannusten huima omaa normaalilta lehdenteolta. Jotta Teatteri-
29287: nousu rasittaa lehden taloutta vieläkin, koska lehti voi siirtyä omaan atk-järjestelmään, se tar-
29288: silloin syntynyttä alijäämää joudutaan kuro- vitsee järjestelmän vaatiman rahasumman erilli-
29289: maan umpeen tänäkin vuonna. Sivu- ja juttu- senä muualta.
29290: määrästä on jouduttu tinkimään, mutta vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29291: 1991 alusta aiotaan olla taas täydessä toiminta- taen,
29292: valmiudessa.
29293: Teatteri-lehti on joutunut kustannussyistä pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29294: tämään lehden esivalmistelua (ladontaa ja tait- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29295: taa) sekä tilaajarekisterin hoitoa ulkopuolisilla 29.90.52 lisäyksenä 50 000 markkaa
29296: alihankkijoilla. Tämä on pitemmän päälle kallis Teatteri-lehden atk-järjestelmän hank-
29297: ja epäkäytännöllinen ratkaisu. Graafisen alan kimiseen.
29298: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29299:
29300: Antero Kekkonen
29301: 2056 1990 vp.
29302:
29303: Raha-asia-aloite n:o 1938
29304:
29305:
29306:
29307:
29308: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Yleisradion opetusohjel-
29309: matoiminnan kehittämiseen
29310:
29311:
29312: Eduskunnalle
29313:
29314: Sähköisten viestinten käyttömahdollisuudet hoitusosuudet olisivat 2 800 000 markkaa vuon-
29315: aikuiskoulutuksessa ovat teknisen kehityksen na 1991, 5 000 000 markkaa vuonna 1992 ja
29316: myötä laajentuneet. Television ja radion ohjel- 10 000 000 markkaa vuonna 1993.
29317: matarjonta saavuttaa periaatteessa koko Edellyttäen, että eduskunta myöntää vuoden
29318: maamme väestön. Ohjelmien käyttö lähetyksis- 1991 tulo- ja menoarviossa tarkoitusta varten
29319: tä tehtyinä tallenteina soveltuu erityisesti aikuis- määrärahat, opetusministeriö ja Yleisradio ovat
29320: koulutuksen opetusratkaisuihin. Aikuiskoulu- hyväksyneet tavoitesopimuksen ja asettaneet
29321: tuksen kokonaiskustannukset huomioon ottaen tarkoitusta varten aikuiskoulutuksen ohjelma-
29322: yleisradiolähetykset ovat halpa ja tehokas tapa toimikunnan.
29323: välittää materiaalia opetuskäyttöön. Aikuiskoulutuksen opetusohjelmien kehittä-
29324: Aikuiskoulutuksen oppimateriaalituotanto minen on kiireellinen tehtävä. Koulutusta pal-
29325: on maassamme tällä hetkellä täysin riittämätön- velevan ohjelmiston olennainen kehittäminen
29326: tä. Tämä koskee sekä kirjallista materiaalia että lupamaksuvaroilla ei ole mahdollista. Valtion
29327: erityisesti audiovisuaalista, television ja radion rahoitus on tässä välttämätön.
29328: kautta välitettävää ja tallenteina käyttökelpois- Hallituksen esitykseen valtion vuoden 1991
29329: ta materiaalia. tulo- ja menoarvioksi ei ole sisällytetty aikuis-
29330: Hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa on mai- koulutuksen opetusohjelmatoiminnan kehittä-
29331: ninta siitä, että hallitus selvittää mahdollisuudet miseen tarvittavaa määrärahaa. Hallitus esittää
29332: perustaa Yleisradion yhteyteen aikuiskoulutus- aikaisempien vuosien tapaan momentilla
29333: ta palveleva järjestelmä. Tämän ohjelmakoh- 29.99.50 (Eräät avustukset) ainoastaan 800 000
29334: dan taustana on polttava tarve aikuiskoulutuk- markan suuruista määrärahaa Yleisradion ope-
29335: sen kehittämiseen ja aikuiskoulutukseen oppi- tusohjelmien suunnitteluun. Määräraha on riit-
29336: materiaalituotannon lisäämiseen. tämätön aikuiskoulutuksen tarpeita ajatellen.
29337: Tiedossa on, että opetusministeriö ja Oy Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29338: Yleisradio Ab ovat alkuvuodesta neuvotelleet taen,
29339: aikuiskoulutuksen opetusohjelmatuotannon ke-
29340: hittämisestä. Neuvottelujen tuloksena syntyi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29341: ehdotus aikuiskoulutuksen opetusohjelmia kos- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29342: kevaksi tavoitesopimukseksi (opetusministeriön 29.99.50 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
29343: muistio 1990:18). Suunnitelman mukaan tämän Yleisradion opetusohjelmatoiminnan
29344: ohjelmatuotannon rahoitusvastuu jakaantuisi kehittämiseen.
29345: puoliksi kummallekin osapuolelle. Valtion ra-
29346:
29347: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29348:
29349: Antero Kekkonen
29350: 1990 vp. 2057
29351:
29352: Raha-asia-aloite n:o 1939
29353:
29354:
29355:
29356:
29357: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Sippolan ja Hirvelän väli-
29358: sen tien perusparantamiseen
29359:
29360:
29361: Eduskunnalle
29362:
29363: Sippolan ja Hirvelän välisen tien perusparan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29364: tamisesta ja varustamisesta kevyen liikenteen taen,
29365: väylillä on valmistettu ja vahvistettu suunnitel-
29366: mat. Tiehanke on aiemmissa Kymen tie- ja vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29367: rakennuspiirin toimenpideohjelmissa sijoitettu 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29368: vuodelle 1990, mutta sitä on sittemmin siirretty 31.24.21 4 600 000 markkaa Sippolanja
29369: vuodelle 1992. Tiehanke tulisi aikaistaa aikai- Hirvelän välisen tien perusparantami-
29370: sempia kiireellisyysjärjestyksiä vastaavasti vuo- seen.
29371: delle 1991.
29372:
29373: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29374:
29375: Antero Kekkonen
29376: 2058 1990 vp.
29377:
29378: Raha-asia-aloite n:o 1940
29379:
29380:
29381:
29382:
29383: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Kymen tiepiirille suunnit-
29384: telutarpeisiin
29385:
29386:
29387: Eduskunnalle
29388:
29389: Kymen läänin pääteiden liikenne on kasvanut suuden vaatimien suunnittelutarpeiden takia
29390: ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Tiestöä kuor- olisi välttämätöntä, että Kymen tiepiirille varat-
29391: mittavat satamien, teollisuuden, kaupan ja taisiin vuodelle 1991 riittävä suunnittelumäärä-
29392: muun elinkeinoelämän hyötykuljetukset sekä raha.
29393: vilkas asiointi- ja matkailuliikenne. Pääteiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29394: kehittäminen on yksi koko läänin kehittämisen taen,
29395: avaintehtävistä, totesi mm. Kymi-neuvottelu-
29396: kunta. Pääteiden suunnittelu on monivaihei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29397: nen, paljon ympäristö- ja muita erillisselvityk- 1991 tulo- ja menoarvioon 750 000
29398: siä ja vaihtoehtojen tutkimista vaativa prosessi. markkaa Kymen tiepiirille suunnittelu-
29399: Ennen kaikkea päätiestön ja liikenneturvalli- määrärahaa.
29400:
29401: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29402:
29403: Antero Kekkonen
29404: 1990 vp. 2059
29405:
29406: Raha-asia-aloite n:o 1941
29407:
29408:
29409:
29410:
29411: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Ummeljoen taajaman ohi-
29412: tustien rakentamiseen Anjalankaskeila
29413:
29414:
29415: Eduskunnalle
29416:
29417: Ummeljoen taajaman ohitustie on Kymen tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
29418: ja vesirakennuspiirin toimenpideohjelmassa si- nioittaen,
29419: joitettu vuosille 1992-93. Kysymyksessä on
29420: uusi tie, joka merkittävästi kohentaisi liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29421: oloja Anjalankaskeila ja Kymijoen länsipuoli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e
29422: sia tieyhteyksiä. Kokonaiskustannuksiltaan 31.24. 77 6 000 000 markkaa Anjalan-
29423: noin 18,3 miljoonan markan tiehanke tulisikin kosken Ummeljoen taajaman ohitustien
29424: aikaistaa vuosille 1991-92. rakentamiseen.
29425:
29426: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29427:
29428: Antero Kekkonen
29429: 2060 1990 vp.
29430:
29431: Raha-asia-aloite n:o 1942
29432:
29433:
29434:
29435:
29436: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin rakennus-
29437: kiviselvitysten tulosten hyödyntämiseen
29438:
29439:
29440: Eduskunnalle
29441:
29442: Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunta- Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien
29443: liitot teettivät v. 1988 Kymen läänin rakennus- kiviteollisuuden toimintaedellytysten turvaami-
29444: ja murskekiviä koskevan perusselvityksen, ja seksi ja teollisen toiminnan laajentamiseksi tuli-
29445: seutukaavaliitot teettivät vuosien 1987-1988 si valtion tulo- ja menoarviossa vuonna 1991
29446: aikana selvitykset Kymen läänin rakennus- ja osoittaa riittävät määrärahat.
29447: murskekivien soveltuvuudesta teolliseen toimin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29448: taan. Seutukaavaliiton selvitysten perusteella taen,
29449: on inventoitu jatkotutkimuskohteet, joita kum-
29450: massakin maakunnassa on viisi. Kyseiset koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29451: teet ovat kivilaaduiltaan hyviä, ja niitä suositel- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
29452: laan rakennuskiviteollisuudelle jatkotutkimus- markkaa Kymen läänin rakennuskivisel-
29453: kohteiksi esiintymien hyödyntämiseen tähtääviä vitysten perusteella aloitettaviin hank-
29454: tutkimuksia varten. keisiin.
29455:
29456: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29457:
29458: Antero Kekkonen
29459: 1990 vp. 2061
29460:
29461: Raha-asia-aloite n:o 1943
29462:
29463:
29464:
29465:
29466: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta kymmenen uuden syöpä-
29467: tautien ja sädehoidon erikoislääkärin viran perustamiseen yli-
29468: opistollisiin keskussairaaloihin
29469:
29470: Eduskunnalle
29471:
29472: Syöpä on lisääntymässä oleva sairaus. pavista parantuviksi sairauksiksi. Parantuneet
29473: 1980-luvulla syntyneistä joka kolmas tulee sai- hoitotulokset eivät tule ilmaiseksi, vaan vaati-
29474: rastumaan syöpään. Syövän hoito koostuu kol- vat potilaskohtaisesti enemmän työtä ja entistä
29475: mesta hoitomuodosta: kirurgia, sädehoito ja monimutkaisempia hoito-ohjelmia. Tällä het-
29476: syöpälääkehoito. Kahta jälkimmäistä hoitavat kellä läheskään kaikki syöpäpotilaat, jotka tar-
29477: syöpälääkärit, jotka toimivat pääasiassa yli- vitsisivat syöpälääkärin konsultaatiota, eivät
29478: opistollisissa keskussairaaloissa. Lisäksi virkoja missään vaiheessa pääse keskustelemaan taudis-
29479: on Vaasan, Keski-Suomen, Etelä-Saimaan ja taan tai sen hoitomahdollisuuksista asiantunti-
29480: Kotkan keskussairaaloissa. Syöpälääkäreiden jan kanssa.
29481: virkoja on kaikkiaan Suomessa noin 70, kun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29482: esimerkiksi Ruotsissa väestöpohjaan suhteutet- taen,
29483: tu syöpälääkäreiden määrä on noin kaksinker-
29484: tainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29485: Nykyinen 70 lääkärin virkamäärä perustuu ti- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
29486: lanteeseen 1970-luvun alkupuolella ennen te- markkaa kymmenen uuden syöpätau-
29487: hokkaiden syöpälääkehoitojen käyttööntuloa. tien ja sädehoidon erikoislääkärin viran
29488: 1980-luvun syöpälääkehoidon avulla ovat perustamiseen yliopistollisiin keskussai-
29489: useimmat imusolmukesyövät, luusarkoomat, raaloihin sädehoidon ja syöpätautien
29490: kivessyövät ja osa leukemioista muuttuneet tap- yksikköihin.
29491:
29492: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29493:
29494: Antero Kekkonen
29495: 2062 1990 vp.
29496:
29497: Raha-asia-aloite n:o 1944
29498:
29499:
29500:
29501:
29502: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Lomakoti Leporannan pe-
29503: ruskorj aukseen
29504:
29505:
29506: Eduskunnalle
29507:
29508: Lomakoti Leporanta Pyhtäällä on toiminut kiatrisessa laitoshoidossa oleville henkilöille so-
29509: yli 60 vuotta pääasiallisesti sosiaalisen lomatoi- siaalistumisprosessia tukemaan.
29510: minnan järjestämiseksi. Vuonna 1988 valmistui Toiminnan kehittäminen edellyttää peruskor-
29511: lomakodin uusi päärakennus. Tästä investoin- jauksia, jotka mahdollistavat myös vaikeasti lii-
29512: nista Lomakoti Leporannan Kannatusyhdistyk- kuntaesteisien henkilöiden lomailun. Huoneis-
29513: selle jäi omana osuutena yli 4 miljoonan mar- tojen muutostöitä tarvitaan myös pienen kun-
29514: kan velkapääoma, joka vaikuttaa siten, ettei toutusyksikön perustamiseksi.
29515: yhdistys pysty toteuttamaan lomakodin toimin- Majoitushuoneiden varustetasoa on välttä-
29516: nan kehittämistä ja välttämättömiä toiminnan mätöntä kohottaa asiakkaiden tarpeiden mu-
29517: muutoksista johtuvia peruskorjauksia ilman li- kaisesti hankkimalla huonekohtaiset puhelimet
29518: särahoitusta. ja televisiot.
29519: Lomakoti Leporannan Kannatusyhdistys toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29520: mii voittoa tavoittelemaita kohtuullisen hintai- taen,
29521: sena lomakohteena, joka edelleen keskittyy so-
29522: siaalisten lomien järjestämiseen. Tarkoituksena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29523: on tavanomaisen lomatoiminnan lisäksi järjes- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29524: tää lomia erityisryhmille, kuten liikuntaesteisille markkaa ?yhtäällä olevan Lomakoti
29525: henkilöille, vammaisten lasten perheille sekä Leporannan peruskorjaukseen ja toi-
29526: psykiatrisessa avohoidossa oleville henkilöille, minnan kehittämiseen.
29527: ja lisäksi suunnitelmana on järjestää lomia psy-
29528:
29529: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29530:
29531: Antero Kekkonen
29532: 1990 vp. 2063
29533:
29534: Raha-asia-aloite n:o 1945
29535:
29536:
29537:
29538:
29539: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisverotuksen
29540: perusvähennyksen korottamisen kunnille aiheuttamien mene-
29541: tysten korvaamiseen
29542:
29543: Eduskunnalle
29544:
29545: Tällä hetkellä kunnallisverotuksen perusvä- män tavoitteen toteuttamiseksi voitaisiin nostaa
29546: hennys on hallituksen esityksen mukaan vuon- kunnallisverotuksen perusvähennystä hallituk-
29547: na 1991 hieman alle 9 000 markkaa. Kunnallis- sen esittämästä ainakin 12 000 markkaan. Tämä
29548: verotuksen perusvähennys on kaikkein köyhim- helpottaisi merkittävästi kaikkein vähätuloisim-
29549: mille kansalaisille, eläkeläisille ja lapsiperheille, pien verorasitusta ja vapauttaisi suuren määrän
29550: eräs merkittävimmistä verovähennyksistä. Sen kaikkein pienituloisimpia kansalaisia kokonaan
29551: avulla pystytään pitkälti säätelemään käytän- veron maksusta. Kunnille tästä toimenpiteestä
29552: nössä kunnallisverosta vapaan tulon ylärajaa aiheutuisi vuositasolla noin 1 000 miljoonan
29553: kunkin henkilön kohdalla. markan verotulojen vähentyminen, joka tulisi
29554: SMP:n tavoitteena on ollut niin valtionveros- valtion toimesta korvata kunnille, jotteivät
29555: ta kuin kunnallisverostakin vapaan tulon ylära- kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemas-
29556: jan saaminen 3 000 markkaan kuukaudessa eli sa olevat kunnat joutuisi toimenpiteen takia
29557: 36 000 markkaan vuodessa. Tällä hetkellä valti- vaikeuksiin.
29558: onverotuksessa tämä tavoite onkin jo saavutet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29559: tu, mutta kunnallisverotuksessa henkilöstä riip- nioittaen,
29560: puen tämä raja vaihtelee noin 9 000 markan ja
29561: 20 000 markan välillä. Tätä rajaa voidaan vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29562: pitää aivan liian alhaisena, sillä alle 3 000 mark- 1991 tulo- ja menoarvioon ylimääräise-
29563: kaa kuukaudessa ansaitsevien henkilöiden tulisi nä määrärahana kuntien valtionavuksi
29564: mielestämme voida saada tulonsa täysin verova- 1 000 000 000 markkaa kompensaatioksi
29565: paina niin kunnallisverosta kuin valtionverosta- siitä, että kunnallisverotuksen perusvä-
29566: kin. hennystä korotetaan 12 000 markkaan.
29567: Ensimmäisenä toimenpiteenä SMP:n esittä-
29568:
29569: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29570:
29571: Pentti Kettunen Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
29572: Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
29573: Tina Mäkelä Marita J urva
29574: 2064 1990 vp.
29575:
29576: Raha-asia-aloite n:o 1946
29577:
29578:
29579:
29580:
29581: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 91
29582: -kulttuuri- ja luonnonsuojelutapahtuman järjestämiseen
29583:
29584:
29585: Eduskunnalle
29586:
29587: Kuusamossa on jo useina kesinä järjestetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29588: joka vuosi Kuusamo-Natura -niminen kulttuu- nioittaen,
29589: ri- ja luonnonsuojelutapahtuma, joka on koon-
29590: nut sekä alan asiantuntijoita että suurta yleisöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29591: Kuusamon keskustaan ja syrjäkylille kunakin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29592: vuonna määritellyn luontoon ja kulttuuriin liit- 29.90.52 150 000 markan määrärahan
29593: tyvän erityisteeman merkeissä. Tapahtuma on kesällä 1991 järjestettävän Kuusamo-
29594: saanut valtionapua. Olisi erittäin tärkeää, että Natura -nimisen kulttuuri- ja luonnon-
29595: Kuusamo-Naturan perinne ei valtionavun puut- suojelutapahtuman tukemiseksi.
29596: teen vuoksi lakkaisi.
29597:
29598: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29599:
29600: Pentti Kettunen Marita Jurva Raimo Vistbacka
29601: Gunnar Joutsensaari Sakari Valli Aarno von Bell
29602: 1990 vp. 2065
29603:
29604: Raha-asia-aloite n:o 1947
29605:
29606:
29607:
29608:
29609: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sana ja Sävel kaleva-
29610: laisessa Kajaanissa -tapahtuman tukemiseen
29611:
29612:
29613: Eduskunnalle
29614:
29615: Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa on Asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainut-
29616: Suomen ainoa lausunnan ja puhetaidon kesäta- laatuisen tapahtuman kehittäminen vaatii valti-
29617: pahtuma. Vuonna 1987 vietettiin tapahtuman on tuen vakinaistamista ja lisäämistä. Järjeste-
29618: 10-vuotisjuhlia. lyihin tarvitaan lisätyövoimaa, ja tiedotuksen ja
29619: Koko olemassaolonsa ajan tapahtuma on ke- mainostuksen tehostaminen edellyttää siihen va-
29620: rännyt ohjelmistoonsa Suomen parhaiden lau- ratun määrärahan korottamista.
29621: suntataiteilijoiden esityksiä. Vuoden Nuori Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29622: Lausuja pitää ensi-iltansa Kajaanissa Sana ja nioittaen,
29623: Sävel -tapahtuman yhteydessä. Kajaanissa toi-
29624: miva Veikko Sinisalon stipendirahasto luovut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29625: taa tunnustuspalkinnon nuorille lausujille. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29626: Vuonna 1985 aloitettu seminaaritoiminta jat- 29.90.52 300 000 markkaa Sana ja Sävel
29627: kuu myös tapahtuman yhteydessä. Ohjelmassa kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuman~
29628: on totuttuun tapaan mukana perinteiset tilaisuu- tukemiseen.
29629: det kuten konsertit, kirkkoilta, toritapahtuma ja
29630: lausuntailtamat poliittisine lausujineen.
29631:
29632: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29633:
29634: Pentti Kettunen Marita Jurva Raimo Vistbacka
29635: 2066 1990 vp.
29636:
29637: Raha-asia-aloite n:o 1948
29638:
29639:
29640:
29641:
29642: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Otajärven Musiikkiyh-
29643: distys ry:n toiminnan tukemiseen
29644:
29645:
29646: Eduskunnalle
29647:
29648: Oulun läänissä Otajärvellä toimii Otajärven palkattu opettaja tai vetäjä. Leirin kustannukset
29649: Musiikkiyhdistys ry., jossa on noin 50 soittajaa. ovat olleet n. 1 000 mk oppilasta kohden.
29650: A-orkesterissa soittavat varttuneemmat ja B-or- Jotta hyvin alkanut toiminta voisi jatkua ja
29651: kesterissa aloittelijat. kehittyä, olisi yhteiskunnan riittävä tuki varsin
29652: Musiikinopetusta on järjestetty yhdessä kan- tarpeellista.
29653: salaisopiston kanssa. Pitemmälle kehittyneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29654: soittajat joutuvat kuitenkin käymään opissa Ou- nioittaen,
29655: lussa saakka, jonne on matkaan. 60 km, ja tämä
29656: aiheuttaa sekä soittajille itselleen että yhdistyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29657: selle lisää talousrasitusta. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29658: Samoin liikkuminen yleensä ja musiikillisten 29.90.52 50 000 markkaa Ulajärven Mu-
29659: tilaisuuksien järjestäminen sitovat paljon talou- siikkiyhdistys ry:n toiminnan tuke-
29660: dellisia voimavaroja. Yhdistys on vuosittain jär- miseen.
29661: jestänyt myös musiikkileirin, jossa on ollut
29662:
29663: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29664:
29665: Pentti Kettunen Marita Jurva
29666: Raimo Vistbacka Gunnar Joutsensaari
29667: 1990 vp. 2067
29668:
29669: Raha-asia-aloite n:o 1949
29670:
29671:
29672:
29673:
29674: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaiskulttuurin
29675: edistämiseen
29676:
29677:
29678: Eduskunnalle
29679:
29680: Suomi avustaa saamelaisia taide- ja kulttuuri- Suomessa menesty kaupallisella pohjalla, koska
29681: hankkeita sekä järjestötoimintaa huomattavasti niiden lukijakunta ei ole suuri. Lisärahoituksen
29682: vähemmän kuin Ruotsi ja Norja. Myöskään tarvetta aiheuttavat Suomessa käytännössä ole-
29683: saamelaiskulttuuritoimikunnan mietinnössään vat kolme erillistä saamen kieltä, jotka kukin
29684: vuonna 1985 ehdottamaa määrärahaa ei ole kaipaavat valtion taloudellista tukea.
29685: saatu valtion tulo- ja menoarvioon. Näin ollen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29686: valtiovalta on jättänyt useana vuonna budjet- nioittaen,
29687: tiin merkitsemättä niitä varoja, joita olisi tullut
29688: käyttää saamelaiskulttuurin edistämiseen. Saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29689: melaiskulttuurin kannalta tämä merkitsee puo- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le
29690: lestaan sitä, että kirjallisuutta ei voida julkaista, 29.90.52 2 000 000 markkaa saamelais-
29691: vaikka käsikirjoituksia onkin jo valmiina. taiteen ja muun saamelaiskulttuurin
29692: Toisaalta on huomattava, että saamenkieli- edistämiseen.
29693: nen kirjallisuus ja saamenkieliset lehdet eivät
29694:
29695: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29696:
29697: Pentti Kettunen Marita J urva
29698: Raimo Vistbacka Gunnar Joutsensaari
29699: 2068 1990 vp.
29700:
29701: Raha-asia-aloite n:o 1950
29702:
29703:
29704:
29705:
29706: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen tukeen
29707: Itä- ja Pohjois-Suomen pien- ja perheviljelmille niiden vapaut-
29708: tamiseksi karjatalouden rajoitustoimista
29709:
29710: Eduskunnalle
29711:
29712: Keskustan ja sosiaalidemokraattien johtama tuotetaan riittävästi ilman pitkiä kuljetusmat-
29713: hallitus aloitti eduskuntakaudella 1983-1987 koja ja turhia kustannuksia välttäen.
29714: varsin voimakkaan pien- ja perheviljelmien tu- Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että Itä-
29715: hoamisen. Työtä johti keskustalainen ministeri ja Pohjois-Suomen pien- ja perheviljelmät va-
29716: Toivo Yläjärvi ja se tapahtui yhteistyössä pautetaan mm. maidon kiintiömaksuista,
29717: MTK:n, vastaavan ruotsinkielisen järjestön ja markkinointi- ja vientikustannusmaksuista sekä
29718: maatilahallituksen ja sen pääjohtaja Hemilän uuden pellon raivausmaksusta.
29719: kanssa. Puheet pakkokesannoinnista Itä- ja Pohjois-
29720: Koko suunnitelman tarkoituksena on siirtää Suomen alueiden osalta on lopetettava ja päin-
29721: maamme suurtilatalouteen ja hävittää pien- ja vastoin hyviä, nyt jo viljelemättä jätettyjä pel-
29722: perheviljelmät. Suunnitelmaa on perusteltu si- toja tulee kunnostaa ja ottaa ns. luonnonmu-
29723: ten, että suuremmat tilat ovat muka tehok- kaisen viljelyn piiriin. Samalla maatalouden
29724: kaampia ja pystyvät paremmin vastaamaan neuvontaa on uudistettava ja ohjattava viljeli-
29725: mm. yhdentyvän Euroopan kiristyvään elintar- jöitä luopumaan liiallisesta keinolannoitteiden
29726: vikekilpaan ja tuleviin haasteisiin. ja myrkkyjen käytöstä.
29727: Tämä on kuitenkin selvää harhaa, sillä tule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29728: vaisuudessa tullaan kilpailua käymään elintar- nioittaen,
29729: vikkeiden puhtaudella ja saasteettomuudella.
29730: Suurilla tiloilla ajaudutaan väistämättömästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29731: tehottomuuteen, kustannuskriiseihin sekä 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
29732: myrkky- ja lisäainelinjalle. Suurtilojen tehotto- markkaa Itä- ja Pohjois-Suomen pien-
29733: muudesta on Neuvostoliiton maatalous selvä ja ja perheviljelmien budjettiperusteiseksi
29734: karmaiseva esimerkki. vapauttamiseksi maidon kiintiö- ja
29735: Jotta pieni pohjoinen maa Suomi voisi myös markkinointimaksuista sekä uuden pel-
29736: tulevaisuudessa pärjätä elintarvikekilpailussa ja lon raivausmaksusta ja maatalouden
29737: olla samalla myös omavarainen, tulee pien- ja neuvontatoimen muuttamiseksi siten,
29738: perheviljelmien asemaa vahvistaa eikä heiken- että neuvontaa tehostetaan entistä
29739: tää. Samalla on myös huolehdittava siitä, että enemmän myrkyttömien ja saasteetto-
29740: maan kaikissa osissa maaseutu säilyy asuttuna, mien elintarvikkeiden tuottamiseksi.
29741: ihmisillä on työtä ja toimeentuloa, ja ruokaa
29742:
29743: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29744:
29745: Pentti Kettunen Marita Jurva
29746: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
29747: Heikki Riihijärvi
29748: 1990 vp. 2069
29749:
29750: Raha-asia-aloite n:o 1951
29751:
29752:
29753:
29754:
29755: Kettunen: Määrärahan osoittamisesta metsänparannusvarojen
29756: lisäämiseksi
29757:
29758:
29759: Eduskunnalle
29760:
29761: Metsänparannusvarojen vajaus vuonna 1990 toimintaan ja samalla työllisyyteen erityisesti
29762: tulee olemaan koko maassa arviolta noin 100 Oulun ja Lapin läänien alueella, sillä koko
29763: milj. markkaa. Näin suuri rahoituksen epäsuh- maamme metsänparannusvaroista käytetään
29764: de, joka kohdistuu erityisesti avustusvaroihin, noin 40 OJo näissä lääneissä.
29765: ei voi olla haittaamaHa pahasti metsänparan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29766: nustoimintaa sekä myös työllisyyttä. Mikäli taen,
29767: metsänparannusvaroja saataisiin tarpeenmu-
29768: kainen määrä, voitaisiin koko maassa vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29769: 1991 työllistää lisää n. 860 miestyövuotta. Li- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000
29770: säykset tai vähennykset metsänparannusvarois- markkaa metsänparannusvarojen saa-
29771: sa vaikuttavat voimakkaasti metsien parannus- miseksi tarpeenmukaiselle tasolle.
29772:
29773: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29774:
29775: Pentti Kettunen
29776:
29777:
29778:
29779:
29780: 55 200052Y
29781: 2070 1990 vp.
29782:
29783: Raha-asia-aloite n:o 1952
29784:
29785:
29786:
29787:
29788: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen pää-
29789: konttorin hajasijoittamiseen
29790:
29791:
29792: Eduskunnalle
29793:
29794: Valtion metsät sijaitsevat pääosiltaan Itä- ja valtion laitosten hajasijoitusta maakuntiin Hel-
29795: Pohjois-Suomessa. Tästä näkökohdasta kat- singin ulkopuolelle.
29796: soen on suorastaan ihmeellistä, että metsähalli- Metsähallituksen siirtopäätös edellyttää lain
29797: tuksen pääkonttori sijaitsee kaukana sieltä, lisäksi riittäviä siirron edellyttämiä määrära-
29798: missä varsinaiset toiminnot tapahtuvat. Kau- hoja.
29799: kainen sijainti aiheuttaa myös turhia kustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29800: nuksia. nioittaen,
29801: Kajaani ja Oulu olisivat luontaisia keskuksia,
29802: joihin metsähallituksen toiminnot tulisi siirtää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29803: Silloin asioita voitaisiin hoitaa joustavasti ja sil- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
29804: loin metsähallituksen korkeat päättäjät olisivat markkaa metsähallituksen pääkonttorin
29805: lähellä niitä alueita, joilla myös toiminnot ta- siirtämiseksi Helsingistä Kajaaniin tai
29806: pahtuvat. Tietoliikenteen ja myös muun liiken- Ouluun.
29807: teen nopea kehitys tukee tällaista kehitystä ja
29808:
29809: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29810:
29811: Pentti Kettunen Marita Jurva
29812: Raimo Vistbacka Gunnar Joutsensaari
29813: 1990 vp. 2071
29814:
29815: Raha-asia-aloite n:o 1953
29816:
29817:
29818:
29819:
29820: Kettunen: Määrärahan osoittamisesta teiden perusparannukseen
29821: Keski-Suomen tiepiirissä
29822:
29823:
29824: Eduskunnalle
29825:
29826: Liikenneministeriön kohdalla valtion vuoden seen ja päällystämisen loppuun
29827: 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä on Keski- saattamiseen 2,5 milj. mk
29828: Pohjanmaan tiepiirin perustienpidon määrära- - Miilurannan tie Kärsämäen
29829: hoihin osoitettu varoja 165 miljoonaa markkaa. kunnassa, suunnittelun ja pe-
29830: Kyseinen määräraha ei ole riittävä, sillä sen rusparantamisen aloittamiseen 2,5 milj. mk
29831: avulla ei pystytä täysin turvaamaan kyseisen tie- - Perhon-Salamajärven
29832: piirin alempitasoisen tiestön kunnon paranta- maantien perusparantamisen
29833: mista ja tiestön kehittämistä. jatkamiseen 2,5 milj. mk
29834: Keski-Pohjanmaan tiepiirin alueella on useita - Nk. Makkaratien, Haapa-
29835: sellaisia yksittäisiä teitä, jotka tulisi kiireesti järvi, perusparantamiseen 3 milj. mk
29836: saada peruskorjauksen kohteeksi. Kyseisten tei- - Haapaveden kunnan alueen
29837: den kunto on tällä hetkellä varsin heikko verrat- paikallisteiden perusparantami-
29838: tuna niillä tapahtuvaan liikenteen määrään seen 2,5 milj. mk
29839: mm. raskaiden tavarankuljetusten takia. Näin Yhteensä 20 milj. mk
29840: ollen seuraavat tiekohteet tulisi saada vuonna
29841: 1991 aloitettavien peruskorjauskohteiden jouk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29842: koon: tavasti,
29843: - Paikallistie n:o 18097, pe-
29844: rusparantamiseen maantietasoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29845: seksi tieksi 5 milj. mk 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29846: - Kalliojärven tie, Veteli, pe- 31.24.21 20 000 000 markkaa Keski-
29847: rusparantamiseen 2 milj. mk Pohjanmaan tiepiirin perustienpitoon
29848: - Maantie n:o 763 Haapajär- edellä lueteltujen tiekohteiden peruskor-
29849: ven kunnassa, perusparantami- jauksen aloittamiseksi jo vuonna 1991.
29850:
29851: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29852:
29853: Pentti Kettunen
29854: 2072 1990 vp.
29855:
29856: Raha-asia-aloite n:o 1954
29857:
29858:
29859:
29860:
29861: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 18 perus-
29862: korjaukseen välillä Juurikkalahti-Eevala
29863:
29864:
29865: Eduskunnalle
29866:
29867: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin alueella Lisäksi hanke parantaisi merkittävästi liikenne-
29868: kulkeva valtatie n:o 18 välillä Juurikkalahti- turvallisuutta Vuokatin taajama-alueella.
29869: Eevala Sotkamon kunnassa on tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29870: heikossa kunnossa. Tien parannussuunnitelma nioittaen,
29871: on vahvistettu jo vuonna 1974 ja saatettu ajan
29872: tasalle vuonna 1987. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29873: Hanke on liiketaloudellisesti erittäin kannat- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
29874: tava, sillä hankkeen toteuttaminen lyhentäisi 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
29875: kyseistä matkaa 8,6 kilometrillä. Kannattavuut- valtatien n:o 18 peruskorjauksen aloitta-
29876: ta lisäävät entuudestaan Kainuun Voima Oy:n miseksi välillä Juurikka/ahti-Eevala.
29877: ja Pohjan Sellu Oy:n tarvitsemat kuljetukset.
29878:
29879: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29880:
29881: Pentti Kettunen Marita Jurva Raimo Vistbacka
29882: 1990 vp. 2073
29883:
29884: Raha-asia-aloite n:o 1955
29885:
29886:
29887:
29888:
29889: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Vuoka-
29890: tin-Nurmeksen rataosan perusparantamiseen
29891:
29892:
29893: Eduskunnalle
29894:
29895: Rataosa Kontiomäki-Vuokatti ja edelleen leen normaalista. Esimerkiksi välillä Kontio-
29896: Vuokatti-Nurmes on tällä hetkellä kevyellä mäki-Vuokatti kustannukset olisivat ainoas-
29897: kiskotuksella varustettua ja suhteellisen heikko- taan 6,7 miljoonaa markkaa.
29898: kuntoista. Radalla kulkee tällä hetkellä matkus- Radan vaikutusalueella on työllisyystilanne
29899: tajaliikennettä ja makuuvaunuliikennettä Hel- tällä hetkellä suhteellisen vaikea. Tämän takia
29900: singistä Joensuun ja Nurmeksen kautta Kontio- tulisi rataosan kunnostus saada nopeasti käyn-
29901: mäelle. Varsinkin kesällä vilkkaaseen turistiai- tiin, jotta itäisen Suomen ratayhteys saataisiin
29902: kaan junissa on paljon matkustajia. Tämän ta- raskaalle kiskotukselle perille saakka, eli Hel-
29903: kia tätä yhteyttä tulisi edelleen kehittää ja rataa singistä Kontiomäelle.
29904: parantaa raskaalle kiskotukselle, jolloin no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29905: peuksia voitaisiin nostaa ja matka-aikaa lyhen- nioittaen,
29906: tää.
29907: Rataosan Kontiomäki-Vuokatti-Nurmes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29908: perusparannus ja kiskonvaihto olisi mahdollista 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
29909: toteuttaa ainakin osittain Oulun-Kontiomäen markkaa rataosan Kontiomäki- Vuo-
29910: rataosalta vapautuneita raide-elementtejä käyt- katti-Nurmes perusparantamiseksi ja
29911: täen, jolloin kustannusarvio putoaisi noin puo- kiskojen vaihtamiseksi.
29912:
29913: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29914:
29915: Pentti Kettunen Marita Jurva Raimo Vistbacka
29916: Sakari Valli Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
29917: 2074 1990 vp.
29918:
29919: Raha-asia-aloite n:o 1956
29920:
29921:
29922:
29923:
29924: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun lentoaseman
29925: matkustajaterminaalin laajennukseen
29926:
29927:
29928: Eduskunnalle
29929:
29930: Oulun lentoaseman matkustajaterminaali on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29931: jo liian ahdas nykyiseen käyttöön verrattuna. 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
29932: Kentälle suunnitellaan myös kansainvälisten markkaa Oulun lentoaseman matkusta-
29933: matkustajalentojen aloittamista. Tämän takia jaterminaalin laajennuksen suunnitte-
29934: tulee laajennusta varten varata määräraha val- luun ja rakentamisen aloittamiseen.
29935: tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon.
29936: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29937: nioittaen,
29938:
29939: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29940:
29941: Pentti Kettunen Marita Jurva
29942: Raimo Vistbacka Gunnar Joutsensaari
29943: 1990 vp. 2075
29944:
29945: Raha-asia-aloite n:o 1957
29946:
29947:
29948:
29949:
29950: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentokentän
29951: rakentamiseen ja ylläpitoon sekä valtiolle lunastamisen val-
29952: misteluihin
29953:
29954: Eduskunnalle
29955:
29956: Ylivieskassa SIJaitsee kakkosluokan lento- arkipäivinä kaksi päivittäistä vuoroa Helsinkiin
29957: kenttä. Kentän maa-alueen pinta-ala on noin 92 ja takaisin sekä yksi vuoro lauantaiaamuisin.
29958: hehtaaria ja se on varustettu reittiliikenteen Suunnitteilla on liikenteen laajentaminen lähiai-
29959: vaatimaila minimivarustuksella. Lentokenttä- koina myös sunnuntaille.
29960: alueen maanhankintaan on käytetty rahaa 1,65 Ylivieskan lentokentän tarpeellisuus on kiis-
29961: milj. markkaa. Kentän rakentamiskustannukset tattomasti todettu ja tunnustettu paikallisella,
29962: ovat 31.10.1987 mennessä noin 9, 772 milj. alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Yli-
29963: markkaa eli kokonaisinvestoinnit ovat 10,837 vieskan lentokentän rakentamiseen ja ylläpi-
29964: milj. markkaa. Edellä mainittuun summaan ei toon tulisi saada täysimääräiset avustukset ja
29965: sisälly omana työnä tehty suunnittelu- ja val- valtiovallan tulisi lunastaa kenttä lähivuosina
29966: vontapiste. Valtion avustuksen osuus työllisyys- valtiolle.
29967: ja pienkenttäavustuksilla on 3,530 milj. mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29968: kaa eli noin 36 OJo kokonaiskustannuksista. nioittaen,
29969: Kenttä on ns. AFIS-kenttä ja vakinaiseen
29970: henkilökuntaan kuuluu kaksi lennon tiedotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29971: jaa ja yksi palomies. Kaupunki hoitaa kentän 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29972: kunnossapidon vuokrakalustolla. Lentokentäl- markkaa Ylivieskan lentokentän raken-
29973: lä alkoi kokeilureittiliikenne 1. 3.1985. Reittilii- tamiseen ja ylläpitoon sekä valtiolle lu-
29974: kenne on vakiintunut ja tällä hetkellä lennetään nastamisen valmisteluihin.
29975:
29976: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
29977:
29978: Pentti Kettunen Marita Jurva Raimo Vistbacka
29979: 2076 1990 vp.
29980:
29981: Raha-asia-aloite n:o 1958
29982:
29983:
29984:
29985:
29986: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
29987: eläkkeiden korottamiseksi
29988:
29989:
29990: Eduskunnalle
29991:
29992: Sotiemme ryhdikkäät veteraanit, invalidit ja riaan ja antaa vaikeimmassa taloudellisessa ase-
29993: rintamanaiset tekivät isänmaallemme ja koko massa oleville veteraaneille kunnolliset talous-
29994: Suomen kansalle tärkeimmän ja arvokkaimman edut.
29995: mahdollisen teon pelastaessaan viime sodissam- Hallitus ehdottaa budjettiesityksessään vuo-
29996: me maamme joutumasta vieraan vallan alaisuu- delle 1991, että ylimääräinen rintamalisä nostet-
29997: teen. taisiin 1.4.1991 lukien 22,5 prosenttiin kansan-
29998: Tämän arvokkaan teon seurauksena ja ansi- eläkkeen lisäosan määrästä.
29999: osta me suomalaiset voimme helpotuksesta Hallituksen ehdottama korjaus on myöntei-
30000: huokaisten seurata niitä muutoksia ja sitä pro- nen, mutta se on riittämätön. Korotus ei ratkai-
30001: sessia, joka koko ajan jauhaa erityisesti Itä-Eu- sevasti paranna pienituloisten ja köyhien rinta-
30002: roopassa ja sosialistisessa maailmassa. Suomi maveteraaniemme asemaa.
30003: valitsi oikean tien. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30004: Veteraanimme eivät vieläkään ole valtioval- nioittaen,
30005: lan toimesta saaneet riittävää korvausta ja tun-
30006: nustusta tekemästään työstä itsenäisen maam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30007: me hyväksi. Veteraaniemme saarnat korvaukset 1991 tulo- ja menoarvioon momenti//e
30008: ja eläkkeet ovat riittämättömiä, ja monet vete- 33.21.52 lisäyksenä 100000000 mark-
30009: raanimme elävät jopa nälän partaalla sekä kaa ylimääräisen rintamalisän budjetti-
30010: puutteellisissa asumisen oloissa. perusteiseksi korottamiseksi 30 prosent-
30011: Nyt on tullut vihanviimeinen aika saattaa tä- tiin kansaneläkkeen lisäosan määrästä
30012: mä koko kansallemme ikävä häpeätahra histo- 1. 7.1991 alkaen.
30013:
30014: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30015:
30016: Pentti Kettunen Marita J urva Gunnar Joutsensaari
30017: Sulo Aittoniemi Aarno von Bell Heikki Riihijärvi
30018: Raimo Vistbacka
30019: 1990 vp. 2077
30020:
30021: Raha-asia-aloite n:o 1959
30022:
30023:
30024:
30025:
30026: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanijärjestöjen
30027: toiminnan tukemiseen
30028:
30029:
30030: Eduskunnalle
30031:
30032: Veteraanit tekivät isänmaallemme tärkeim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30033: män mahdollisen palveluksen pelastaessaan it- nioittaen,
30034: senäisyytemme viime sotien aikana. Vielä tänä
30035: päivänä voimme havaita uusia näkökohtia, jot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30036: ka puoltavat tätä käsitystä. Osa niistä maista, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30037: jotka eivät valinneet Suomen tietä, aloittelee 33.23.53 1 000 000 markkaa ylimääräi-
30038: vasta tänä päivänä omaa kehitystään vapaana senä määrärahana jaettavaksi Sotainva-
30039: ja riippumattomana valtiona. lidien Ve/jesliitto ry:n, Rintamamiesve-
30040: Veteraanit eivät ole valtiovallan toimesta saa- teraanien Liitto ry:n, Suomen Sotavete-
30041: neet riittävästi tunnustusta. Sotaveteraanien oi- raaniliitto ry:n ja Rintamanaisten Liitto
30042: keuksien puolustamista varten on perustettu ry:n piirijärjestöjen kesken siten, että
30043: järjestöjä, joiden tarkoitus on tuoda sotavete- Suomen Sotaveteraaniliitto ry., Sotain-
30044: raanien ja -invalidien ongelmia päättäjien tie- validien Ve/jesliitto ry. ja Rintamamies-
30045: toisuuteen. Tämän takia valtakunnallisten vete- veteraanien Liitto ry. saavat kukin
30046: raanijärjestöjen ja niiden piiri- ja paikallisosas- 300 000 markkaa ja Rintamanaisten
30047: tojen toimintaa tulisi aktiivisesti tukea myös Liitto ry. JOO 000 markkaa.
30048: valtiovallan toimesta. Tarkoitukseen ei ole kui-
30049: tenkaan varattu riittävästi määrärahoja valtion
30050: vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa.
30051:
30052: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30053:
30054: Pentti Kettunen Marita J urva
30055: Raimo Vistbacka Gunnar Joutsensaari
30056: Annikki Koistinen
30057: 2078 1990 vp.
30058:
30059: Raha-asia-aloite n:o 1960
30060:
30061:
30062:
30063:
30064: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotihoidon tuen
30065: ylimääräiseksi korottamiseksi
30066:
30067:
30068: Eduskunnalle
30069:
30070: Kotihoidon tuki on tällä hetkellä valtion mer- teiskunnalle kuin lapselle itselleenkin. Luonnol-
30071: kittävin tukimuoto niille perheille, jotka ovat lisesti ketään ei tule tähän vaihtoehtoon pakot-
30072: valinneet lasten kotona tapahtuvan hoidon las- taa, mutta toisaalta kaikille halukkaille tulisi tä-
30073: tensa hoitomuodoksi. Tällaiset perheet joutuvat mä vaihtoehto mahdollistaa ilman merkittäviä
30074: tänä päivänä kuitenkin muita lapsiperheitä ta- taloudellisia uhrauksia. Tämä edellyttäisi sitä,
30075: loudellisesti heikompaan asemaan siksi, että että lasten kotihoidon tukea korotettaisiin mer-
30076: toisen vanhemman tulojen jäädessä kokonaan kittävästi nykyisestään. Vähimmäistaso tulisi
30077: pois saavat perheet korvauksena ainoastaan ko- saada pikaisesti korotettua ainakin 3 000 mark-
30078: tihoidon tuen perusosan pääkaupunkiseudun kaan kuukaudessa. Tällä määrällä lasta kohden
30079: kuntia lukuun ottamatta. Tällä hetkellä lasten perheet pystyisivät ilman taloudellisia ongelmia
30080: kotihoidon tuki on ainoastaan noin 1 300 mark- vapaasti päättämään lastensa päivähoidon jär-
30081: kaa kuukaudessa. Hallituksen antamassa bud- jestämisestä.
30082: jettiesityksessä on kyseistä määrärahaa luvattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30083: korottaa ainoastaan inflaatiotarkistuksen ver- nioittavasti,
30084: ran. Näin ollen kotihoidon tuesta ei ole edel-
30085: leenkään tarkoitus muodostaa taloudellisesti to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30086: dellista vaihtoehtoa perheille valita lasten koto- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
30087: na tapahtuvan tai kunnallisen päivähoidon vä- markkaa ylimääräisenä määrärahana
30088: lillä. lasten kotihoidon tuen korottamiseksi
30089: SMP:n mielestä lasten kotona tapahtuva hoi- 1.9.1991 alkaen 3 000 markkaan kuu-
30090: to on ylivoimaisesti paras vaihtoehto niin yh- kaudessa.
30091:
30092: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30093:
30094: Pentti Kettunen Lea Mäkipää Sulo Aittoniemi
30095: Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä
30096: Marita Jurva Gunnar Joutsensaari
30097: 1990 vp. 2079
30098:
30099: Raha-asia-aloite n:o 1961
30100:
30101:
30102:
30103:
30104: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen Syö-
30105: päyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
30106:
30107:
30108: Eduskunnalle
30109:
30110: Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry:n toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30111: ta-alueena ovat Oulun ja Lapin läänit. Yhdistys nioittaen,
30112: tekee hyvää ja kannatettavaa työtä syöpään sai-
30113: rastuneiden ja heidän omaistensa auttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30114: ja kannustamiseksi. 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000
30115: Kun taloudellisista voimavaroista on jatku- markkaa Pohjois-Suomen Syöpäyhdis-
30116: vasti puutetta, olisi kohtuullista, että pohjoises- tys ry:n toiminnan tukemiseen.
30117: sa osassa maatamme pitkien etäisyyksien valli-
30118: tessa yhteiskunta osoittaisi ymmärtämystä ja
30119: tukea tällaiselle kannatettavalle toiminnalle.
30120:
30121: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30122:
30123: Pentti Kettunen Marita Jurva Raimo Vistbacka
30124: Kauko Heikkinen Sakari Valli Annikki Koistinen
30125: 2080 1990 vp.
30126:
30127: Raha-asia-aloite n:o 1962
30128:
30129:
30130:
30131:
30132: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesikasvien niittoon
30133: sisävesissä
30134:
30135:
30136: Eduskunnalle
30137:
30138: Sisävesissä on rehevöitymisen seurauksena tenkaan suostunut itse esittämään merkittäväm-
30139: varsinkin pienissä järvissä tapahtunut runsasta pää määrärahaa kyseiseen tarkoitukseen valtion
30140: vesikasvien kasvua. Useana kesänä peräkkäin tulo- ja menoarvioon. Määrärahan saaminen
30141: tapahtunut runsas vesikasvien lisääntyminen on olisi kuitenkin erittäin tarpeellinen ja kiireelli-
30142: aiheuttanut monissa pienissä lahdissa ja jopa nen toimenpide, sillä rehevöityminen etenee yhä
30143: koko järvissä lähes täydellisen umpeen kasva- kiihtyvällä vauhdilla useissa sadoissa, ellei tu-
30144: misen. Tämä on aiheuttanut niin ympäristöllisiä hansissa Suomen järvissä.
30145: kuin virkistys- ja kalataloudellisia tappioita jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30146: ven ympäristön asukkaille ja loma-asuntojen nioittavasti,
30147: omistajille.
30148: SMP:n esityksistä valtion budjettiin on lukui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30149: sina vuosina lisätty pieni määräraha vesikasvien 1991 tulo- ja menoarvioon momentin
30150: niittoon sisävesistä. Tämän määrärahan turvin 35.25. 77 käyttösuunnitelman 14 kohdan
30151: on voitu useita kymmeniä järviä pelastaa uhan- uuteen alakohtaan 3 JO 000 000 mark-
30152: neelta umpeen kasvamiselta. Vaatimuksistam- kaa vesikasvien niittoon vesi- ja ympä-
30153: me huolimatta ympäristöministeriö ei ole kui- ristöpiirien käyttöön.
30154:
30155: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30156:
30157: Pentti Kettunen Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
30158: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä
30159: Marita Jurva Gunnar Joutsensaari
30160: 1990 vp. 2081
30161:
30162: Raha-asia-aloite n:o 1963
30163:
30164:
30165:
30166:
30167: Kettunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Luonnon-
30168: suojelijat ry:lle ympäristönsuojelutoimintaan
30169:
30170:
30171: Eduskunnalle
30172:
30173: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on Kuusa- huollon kehittäminen ja ongelmajätteiden ke-
30174: mon johtava ympäristönsuojeluliike. Yhdistys ruun järjestäminen syrjäkyliä myöten, maise-
30175: toimii alueen korvaamattomien luonnonnähtä- mansuojelu ja metsien moninaiskäytön edistä-
30176: vyyksien pelastamiseksi jälkipolville. Esimer- minen sekä muu ympäristönsuojelu.
30177: kiksi tunturiensuojelussa Kuusamon Luonnon- Koska Kuusamon Luonnonsuojelijat ry:llä ei
30178: suojelijat ovat toiminnallaan aikaansaaneet ole vakituista rahoituslähdettä, se tarvitsee yh-
30179: sen, että Kuusamon Valtavaara ja Iivaara säily- teiskunnan tukea arvokkaaseen työhönsä.
30180: tetään ainakin toistaiseksi rakentamattomina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30181: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on ollut nioittaen,
30182: näyttävästi mukana myös Iijoen suojeluasiassa,
30183: sillä yhdistys vastasi vuoden 1987 Iijokisoudun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30184: Kuusamon soutuosuuden järjestelyistä. Yhdis- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
30185: tyksen toiminta on laaja-alaista, sillä tunturien kaa Kuusamon Luonnonsuojelijat ry:n
30186: ja koskiensuojeluasioiden lisäksi sen työkent- ympäristönsuojelutoiminnan tukemi-
30187: tään kuuluvat myös vesiensuojelu ja erityisesti seen.
30188: vesien saastumista ennalta ehkäisevä työ, jäte-
30189:
30190: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30191:
30192: Pentti Kettunen Marita J urva
30193: Raimo Vistbacka Gunnar Joutsensaari
30194: 2082 1990 vp.
30195:
30196: Raha-asia-aloite n:o 1964
30197:
30198:
30199:
30200:
30201: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänissä
30202: sijaitsevien koulutus- ja tutkimusyksiköiden kehittämiseen
30203:
30204:
30205: Eduskunnalle
30206:
30207: Mikkelin lääni on lääneistämme ainoa, jolla Mikkelin läänin korkeakoulupulaa helpotta-
30208: ei ole omaa itsenäistä korkeakoulua. Tämä vai- maan tulisi pikaisesti perustaa lääniin ammatti-
30209: kuttaa mm. siten, että läänin kehitystä palvele- korkeakoulu ensin Mikkeliin teknillisen oppilai-
30210: vaa tutkimusta on erittäin vähän, alueelta kor- toksen, HKKK:n pienyrityskeskuksen ja kaup-
30211: keakouluihin hakeutuvien nuorten osuus on paoppilaitoksen yhteistyönä ja Savonlinnaan
30212: maan alhaisimpia omissa ikäluokissaan ja matkailualan ammattikorkeakoulu ja näiden
30213: alueen ammatissa toimivan väestön koulutusta- jälkeen Pieksämäelle sosiaalialan ammattikor-
30214: so on selvästi maan keskiarvon alapuolella. keakoulu.
30215: Mikkelin lääniin on lähivuosien aikana kyetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30216: saamaan muutamia pieniä eri yliopistojen ja nioittaen,
30217: korkeakoulujen alaisia tai niiden kanssa yhteis-
30218: työssä toimivia tutkimus- ja koulutusyksikköjä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30219: Näitä yksikköjä tulee vahvistaa, niiden yhteis- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
30220: työtä tulee lisätä ja alueella jo nyt eri yksikkö- markkaa Mikkelin läänissä sijaitsevien
30221: jen kautta toimivien korkeakoulujen ja yliopis- koulutus- ja tutkimusyksikköjen kehit-
30222: tojen toimintaa läänin tutkimus- ja koulutustoi- tämiseen, niiden yhteistyön lisäämiseen
30223: minnan edistämiseksi tulee vahvistaa. Mikkelin ja läänin kehitystä palvelevan tutkimus-
30224: lääniin tarvitaan kipeästi läänin kehitystä eteen- ja koulutusohjelman toteuttamiseen se-
30225: päin vievä tutkimusohjelma ja korkeakouluta- kä ammattikorkeakoulun toteuttami-
30226: soisen koulutuksen kehittämisohjelma, jossa seen alueella.
30227: em. tahot ovat mukana. Järkevin tapa organi-
30228: soida em. toimintaa olisi suorittaa se projekti-
30229: luonteisesti lääninhallituksen kautta.
30230:
30231: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30232:
30233: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
30234: 1990 vp. 2083
30235:
30236: Raha-asia-aloite n:o 1965
30237:
30238:
30239:
30240:
30241: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten ja Kangas-
30242: niemen musiikkijuhlien tukemiseen
30243:
30244:
30245: Eduskunnalle
30246:
30247: Mikkelin läänissä on useina vuosina peräk- tulisi saattaa valtion pysyvän tuen piiriin, koska
30248: käin järjestetty kesäaikaan Joroisten ja Kangas- niillä on huomattava kansallinen merkitys. Pit-
30249: niemen musiikkijuhlat. Juhlien tapahtumia on käjännitteisempi tuki saattaisi juhlien toimin-
30250: järjestetty myös näiden kuntien lähikunnissa. nan vakaammalle pohjalle.
30251: Molemmat musiikkitapahtumat ovat saaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30252: arvostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. nioittaen,
30253: Juhlien talous tarvitsee kuitenkin valtion tukea,
30254: vaikka ne organisoidaankin valtaosaltaan tal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30255: koohengessä. Joroisten musiikkijuhlien osalta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30256: ensi vuosi on juhlavuosi, ja silloin Joroisissa on 29.90.50 300 000 markkaa jaettavaksi
30257: tarkoitus toteuttaa mm. pienoisooppera. Mo- Mikkelin läänissä toimivien Joroisten ja
30258: lemmille musiikkijuhlille olisi syytä osoittaa Kangasniemen musiikkijuhlille siten,
30259: valtion tukea myös ensi vuonna 150 000 mark- että kummallekin tapahtumalle osoite-
30260: kaa kummallekin. Molemmat musiikkijuhlat taan 150 000 markkaa.
30261:
30262: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30263:
30264: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
30265: 2084 1990 vp.
30266:
30267: Raha-asia-aloite n:o 1966
30268:
30269:
30270:
30271:
30272: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalansalmen
30273: siltatöiden aloittamiseen
30274:
30275:
30276: Eduskunnalle
30277:
30278: Puumalansalmi jakaa Puumalan kirkonkylän asukkaille ja heitä palvelevalle asiointiliiken-
30279: kahtia siten, että taajaman kautta kulkevalla teelle, mutta siitä kärsivät kesäaikaan myös
30280: kantatiellä n:o 62 (Imatra-Mikkeli) liikennöi matkailijat. Sillan rakentamisvalmius on kaikil-
30281: lossi. Tämä lossi on Suomen viimeisin valta- ja ta osiltaan hyvä. Hanke tarvitsisi vain aloitus-
30282: kantatiellä liikennöivä lossi ja samalla vilkaslii- määrärahat töiden aloittamiseen.
30283: kenteisin. Puumalansalmi on maamme sisäve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30284: sien vilkkaimmin liikennöity väylä. Alusten ja nioittaen,
30285: erityisesti usein kulkevien tukkilauttojen kulku
30286: katkaisee lossiliikenteen joskus hyvin pitkiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30287: ajoiksi aiheuttaen useiden satojen metrien jonot 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
30288: ja pahimmillaan lukuisia kertoja kesässä yli markkaa Puumalansalmen siltatöiden
30289: tunnin mittaisia odotusaikoja tiellä liikennöivil- aloittamiseen tielaitoksen alkuperäisai-
30290: le. Haitta on luonnollisesti suurin paikallisille kataulun mukaisesti syksyllä 1991.
30291:
30292: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30293:
30294: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Riitta Kauppinen
30295: 1990 vp. 2085
30296:
30297: Raha-asia-aloite n:o 1967
30298:
30299:
30300:
30301:
30302: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovanki-
30303: lan rakentamiseksi Keuruulie
30304:
30305:
30306: Eduskunnalle
30307:
30308: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Haa- Rakennushallitus on aloittanut yksityiskoh-
30309: pamäen avovankilan rakentamisesta jo vuonna taisen suunnittelutyön ja valtion tulo- ja me-
30310: 1980. Vankila-alue on hankittu valtiolle vuonna noarvioesitys vuodelle 1991 sisältää 500 000
30311: 1982. Sen rakentamisella on erittäin painavat markan jatkorahoituksen suunnitteluun.
30312: aluepoliittiset ja vankeinhoidolliset perusteet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30313: Haapamäki on nimetty erityisalueeksi vuon- nioittaen,
30314: na 1987. Erityisaluemenettely jatkuu vuoden
30315: 1990 loppuun saakka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30316: Haapamäen vankilaan on suunniteltu 90:tä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30317: vankilapaikkaa, ja se työllistäisi noin 50 henki- 25.50. 74 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
30318: löä pysyvästi. Vankilan koko kustannusarvio Haapamäen avovankilan rakentamisek-
30319: on 57 miljoonaa markkaa. si Keuruu/le.
30320:
30321: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30322:
30323: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tuula Paavilainen
30324: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
30325: Toimi Kankaanniemi
30326:
30327:
30328:
30329:
30330: 56 200052Y
30331: 2086 1990 vp.
30332:
30333: Raha-asia-aloite n:o 1968
30334:
30335:
30336:
30337:
30338: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen kir-
30339: jasto- ja kulttuuritalon rakentamiseen
30340:
30341:
30342: Eduskunnalle
30343:
30344: Hankasalmen kunnassa on kirjasto- ja kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30345: tuuritalon rakennushanke, johon on suunnitel- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30346: tu tiloja mm. kirjastolle, harrastustoiminnoille, 500 000 markkaa Hankasalmen kirjasto-
30347: näyttelytiloja sekä opetusluokka konservato- ja kulttuuritalon rakentamisen aloitta-
30348: riolle. Hanke on ollut kauan vireillä, mutta ei miseen.
30349: ole vielä päässyt alkamaan. Se tarvitsee toteu-
30350: tuakseen myös valtion taloudellista tukea.
30351: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30352: nioittaen,
30353:
30354: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30355:
30356: Sakari Knuuttila Anna-Liisa Jokinen
30357: 1990 vp. 2087
30358:
30359: Raha-asia-aloite n:o 1969
30360:
30361:
30362:
30363:
30364: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotiteollisuuden Kes-
30365: kusliitolle kehittämisprojektien käynnistämiseen
30366:
30367:
30368: Eduskunnalle
30369:
30370: Kotiteollisuuden Keskusliitto on valtakunnal- Alan ansiotoiminnan lisääminen edellyttää li-
30371: linen neuvontajärjestö, jonka tehtävänä on suo- sääntyvää panostusta elinkeinoneuvontaan.
30372: malaisen käsityön tiedon ja taidon ylläpitämi- Alan ammattillisen elinkeinoneuvonnan käyn-
30373: nen ja kehittäminen. nistäminen edellyttää nykytilanteen kartoitusta,
30374: Maamme kotiteollisuudelta odotetaan tär- toimenpiteiden suunnittelua ja toimihenkilöi-
30375: keää panosta muuttuvassa työelämässä. Koti- den koulutusta sekä mm. opintomateriaalin val-
30376: teollisuudella on mahdollisuuksia tarjota uusia mistamista.
30377: ansiomahdollisuuksia sivu- tai pääelinkeinona Kotiteollisuuden käyttämä tuotantotapa on
30378: myös kehitysalueilla. Kotiteollisuusneuvonnas- ihmisläheinen ja luontoa säästävä. Kaikki raa-
30379: ta vastaa koko maan kattava kotiteollisuusyh- ka-aineet ovat uusiutuvia ja valtaosaltaan koti-
30380: distysten ja niiden käsi- ja taideteollisuuskes- maisia. Myös tämä tarjoaa aivan uusia mahdol-
30381: kusten ja neuvonta-asemien verkosto. Alan yh- lisuuksia alalle.
30382: teisistä asioista huolehtii Kotiteollisuuden Kes- Kotiteollisuusneuvonta on tällä hetkellä pai-
30383: kusliitto. Neuvontajärjestön niukat määrärahat nottunut pehmeiden materiaalien toimintaan.
30384: eivät mahdollista laajempien kehittämisprojek- Olisi hyvin tärkeätä saada kotiteollisuuden pii-
30385: tien käynnistämistä. Vuoden 1991 tulo- ja me- riin entistä enemmän myös suomalainen puu ja
30386: noarvioesityksessä kotiteollisuuden edistämi- esimerkiksi kivi. Tämä edellyttäisi mahdolli-
30387: seen on varattu vain noin 5 OJo enemmän määrä- suuksien selvittämistä, malliston luomista ja
30388: rahaa kuin vuodelle 1990. neuvonnan suunnittelua.
30389: Kotiteollisuuden Keskusliitto on uudistamas- Automaattinen tietojenkäsittely tarjoaa uusia
30390: sa neuvontatyötä ja kehittämässä palveluita en- ja entistä joustavampia mahdollisuuksia myös
30391: tistä paremmin tämän päivän tarpeita vastaa- kotiteollisuudelle. Atk mahdollistaa mm. tuote-
30392: viksi. Lähivuosien keskeisiksi painopistealueik- suunnittelun lisäämistä, kokeilujen tekemistä ja
30393: si on valittu ansiokotiteollisuuden edistäminen työpiirrosten tekoa.
30394: ja toiminnan monipuolistaminen. Ansiokoti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30395: teollisuuden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä nioittaen,
30396: on korostettu mm. Kotitalous-ja kotiteollisuus-
30397: neuvonnan toimikunnan mietinnössä (1987:12) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30398: ja Koti-, käsi- ja taideteollisuustoimikunnan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30399: mietinnössä (1989: 17). 29.69.54 lisäyksenä 400 000 markkaa
30400: Koti-, käsi- ja taideteollisuustoimikunta on Kotiteollisuuden Keskusliitolle kehittä-
30401: katsonut, että koti- ja käsiteollisuusalan yritys- misprojektien käynnistämiseen.
30402: ten perusneuvontaorganisaation muodostavat
30403: elinkeinoasiamiehet, maataloussihteerit ja koti-
30404: teollisuusyhdistysten neuvonta-asemat.
30405:
30406: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30407:
30408: Sakari Knuuttila Pirjo Rusanen Tuula Paavilainen
30409: Iiris Hacklin Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
30410: Kauko Heikkinen Jorma Fred Seija Karkinen
30411: Pekka Leppänen Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
30412: Mauri Pekkarinen Lea Mäkipää Marja-Liisa Tykkyläinen
30413: Riitta Myller Timo Roos
30414: 2088 1990 vp.
30415:
30416: Raha-asia-aloite n:o 1970
30417:
30418:
30419:
30420:
30421: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vox Aurean Tuki
30422: ry:lle nuorisokuoron toiminnan tukemiseen
30423:
30424:
30425: Eduskunnalle
30426:
30427: Vox Aurea on Jyväskylän musiikkiluokkien anna tälle kuorotoiminnalle kuitenkaan riittä-
30428: kuoro, joka korkean tasonsa vuoksi on tehnyt vää taloudellista tukea. Siksi tukea olisi annet-
30429: myös ulkomaisia konserttimatkoja viimeksi tava myös erityisjärjestelyin.
30430: USA:han ja Kanadaan. Siten se on tehnyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30431: myönteisellä tavalla Suomea tunnetuksi. Vaik- nioittaen,
30432: ka kuoro on mm. kuorolaisten vanhempien ak-
30433: tiivisella varainhankinnalla pystynyt osittain ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30434: hoittamaan kustannuksia, on kuoron talous tiu- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30435: kalla. Kuoron korkeaa tasoa osoittavat monet JOO 000 markkaa Vox Aurean Tuki
30436: ensimmäiset palkinnot, myös ulkomailla. ry:lle nuorisokuoron toiminnan tukemi-
30437: Normaalit yhteiskunnan tukimuodot eivät seen.
30438:
30439: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30440:
30441: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
30442: Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
30443: 1990 vp. 2089
30444:
30445: Raha-asia-aloite n:o 1971
30446:
30447:
30448:
30449:
30450: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta uima-altaan rakenta-
30451: miseen Kinnulaan
30452:
30453:
30454: Eduskunnalle
30455:
30456: Kinnulan alle tuhannen asukkaan kunnassa Kun kaukana suurista keskuksista olevilla
30457: on vireillä hanke uima-altaan rakentamiseksi seuduilla julkiset palvelut ovat vähäisiä, on
30458: seurakuntakeskukseen, joka rakennetaan pala- hanke senkin vuoksi perusteltu.
30459: neen tilalle. Kustannuksiin osallistuu oleellisella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30460: tavalla kunta. Lisäksi hankkeeseen on tulossa nioittaen,
30461: veikkausvoittovaroja tämän hetken tiedon mu-
30462: kaan. Tästä huolimatta rahoituksen järjestämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30463: nen on vaikeaa niin, ettei paikkakunnan asuk- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30464: kaille tulisi ylivoimaisia rasituksia kannettavak- 200 000 markkaa Kinnulan uima-altaan
30465: si. Käyttäjiksi odotetaan lähikuntien asukkaita rakentamiseen.
30466: myös jossain määrin.
30467:
30468: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30469:
30470: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
30471: Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
30472: 2090 1990 vp.
30473:
30474: Raha-asia-aloite n:o 1972
30475:
30476:
30477:
30478:
30479: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken kun-
30480: nalle Piispalan kurssi- ja leirikeskuksen päärakennuksen ra-
30481: hoitukseen
30482:
30483: Eduskunnalle
30484:
30485: Kannonkosken kunnan omistama Piispalan maan kohonneen kokonaiskustannusarvion
30486: kurssi- ja leirikeskus kuuluu opetusministeriön johdosta.
30487: aloitteesta perustettuihin valtakunnallisiin Kannonkosken kunta pystyy sijoittamaan
30488: kurssi- ja leirikeskuksiin. omia varojaan 10 OJo kokonaiskustannuksista,
30489: Opetusministeriö on asettanut valtakunnallis- joten valtionosuuden tulisi olla 90 OJo.
30490: ten kurssi- ja leirikeskusten investointisuunni- Piispalan kurssi- ja leirikeskuksen toiminta
30491: telmaan Piispalan päärakennuksen ja lisämajoi- on vuosi vuodelta lisääntynyt. Vuonna 1989 oli
30492: tustilojen avustamisen ensimmäiselle sijalle. 25 000 käyttövuoro kautta. Piispala on osoittau-
30493: Keski-Suomen lääninhallitus ja Keski-Suo- tunut merkittäväksi maakunnalliseksi, valta-
30494: men maakuntaliitto ovat omissa hanke-esityk- kunnalliseksi ja kansainväliseksi nuorison
30495: sissään antaneet tukensa Piispalan jatkoraken- kurssi- ja leiripaikaksi. Myös alueellisena ai-
30496: tamiseen. kuiskoulutus-, kulttuuri- ja virkistyspaikkana
30497: Opetusministeriö on myöntänyt 8.6.1989 Piispalan asema on merkittävä.
30498: päätöksellään 122701712/58 kaksi miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30499: markkaa ja 24.5.1989 päätöksellään nioittaen,
30500: 145/331/89 työministeriön varoista kolme mil-
30501: joonaa markkaa Piispalan päärakennuksen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30502: hoitukseen. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30503: Tammikuun alussa 1990 valmistuivat Piispa- 29.91.51 5 000000 markkaa Kannon-
30504: lan päärakennuksen pohjatyöt. Pääurakkaa on kosken kunnan Piispalan kurssi- ja leiri-
30505: kilpailutettu kahdesti. Opetusministeriön hank- keskuksen päärakennuksen rahoittami-
30506: keeseen myöntämät määrärahat sekä investoin- seen.
30507: tisuunnitelmaan merkityt varat eivät tule riittä-
30508:
30509: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30510:
30511: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
30512: Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
30513: 1990 vp. 2091
30514:
30515: Raha-asia-aloite n:o 1973
30516:
30517:
30518:
30519:
30520: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Multian-
30521: Pylkönmäen-Karstulan maantien rakentamiseen
30522:
30523:
30524: Eduskunnalle
30525:
30526: Keuruun- Multian- Pylkönmäen- Karstu- ten matkailua ja turpeen jalostusta ja sen kulje-
30527: lan maantietä on jo parannettu tai uudelleen ra- tusta.
30528: kennettu lukuun ottamatta väliä Multia-Pyl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30529: könmäki. Kun rakenteilla oleva tie Petäjävedel- nioittaen,
30530: tä Multialle valmistuu, olisi parannettu tieyh-
30531: teys Multialta Pylkönmäelle erittäin hyvin pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30532: rusteltu ja se parantaisi myös tieverkon raken- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30533: netta oleellisesti. Tie on myös merkittävä puuta- 31.24.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
30534: varan kuljetusreitti Mäntän ja Jämsän seudun Keuruun - Multian - Pylkönmäen -
30535: tehtaille. Myös Multialla toimii suurehko saha. Karstulan maantien suunnitteluun ja ra-
30536: Tämä tien parannus vahvistaisi oleellisesti seu- kentamiseen.
30537: dun keskuksia ja elinkeinomahdollisuuksia, ku-
30538:
30539: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30540:
30541: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
30542: Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
30543: 2092 1990 vp.
30544:
30545: Raha-asia-aloite n:o 1974
30546:
30547:
30548:
30549:
30550: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen tiepii-
30551: rille kevyen liikenteen väylien rakentamiseen
30552:
30553:
30554: Eduskunnalle
30555:
30556: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- kevyen liikenteen väylät mm. Kinnulassa, Keu-
30557: tyksessä Keski-Suomelle on osoitettu vain 255 ruulla välillä Äänekoski-Suolahti ja Tikkakos-
30558: miljoonaa markkaa perustienpitoon ja 110 mil- kella.
30559: joonaa markkaa tiestön kunnostamiseen. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30560: takunnallisissa suunnitelmissa huomio on kui- nioittaen,
30561: tenkin kiinnitetty päätieverkon kehittämiseen.
30562: Kevyen liikenteen väylillä on monesti kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30563: suurin vaikutus liikenneturvallisuuden lisäänty- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30564: miseen ja liikenteen sujuvuuteen. Luonnollisesti 31.24.21 lisäyksenä 10000000 markkaa
30565: ne parantavat valaistuksineen myös taajamien Keski-Suomen tiepiirille kevyen liiken-
30566: viihtyisyyttä. teen väylien rakentamiseen.
30567: Toteuttamistaan Keski-Suomessa odottavat
30568:
30569: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30570:
30571: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tuula Paavilainen
30572: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen
30573: Toimi Kankaanniemi
30574: 1990 vp. 2093
30575:
30576: Raha-asia-aloite n:o 1975
30577:
30578:
30579:
30580:
30581: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta riittävän postitoimi-
30582: paikkaverkon säilyttämiseen
30583:
30584:
30585: Eduskunnalle
30586:
30587: Posti- ja telelaitoksesta annetun lain mukaan pankkipalvelut poistetaan noin 1 900 postitoi-
30588: eduskunta päättää laitoksen keskeiset palvelu- mipaikasta. Tämä merkitsisi kahden vuoden ai-
30589: ja muuta toimintaa koskevat tavoitteet. Edus- kana arviolta tuhannen postitoimipaikan lak-
30590: kunta päättää myös viime kädessä siitä, missä kauttamista ja noin tuhannen toimipaikan pal-
30591: laajuudessa PTL voi hoitaa kannattamattoman velujen sijoittamista kauppojen, matkailuyri-
30592: tehtävän. Tästä aiheutuva rasite voidaan lain tysten ja vastaavien yhteyteen. Näin mittavan
30593: mukaan ottaa huomioon joko tuottovaadetta saneerauksen toteuttaminen kahden vuoden ai-
30594: alentamalla taikka veivoittamalla PTL hoita- kana johtaisi kohtuuttomiin ongelmiin sekä
30595: maan tehtävän siitä kertyvien tulojen ja valtion asiakkaiden että henkilöstön kannalta. PTL on
30596: tulo- ja menoarviossa osoitettujen määräraho- sitoutunut noudattamaan henkilöstöpoliittisia
30597: jen turvin. periaatteita, jotka on valmisteltu yhteistyössä
30598: Postitoimipaikkaverkon kautta hoidettavat henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tämän vuoksi
30599: asiakaspalvelutehtävät eivät ole liiketaloudelli- tarvitaan aikalisä postin toimipaikkaverkon so-
30600: sesti kannattavia. Ne ovat kuitenkin tärkeitä peuttamiseksi kustannuksia ja palvelujen ky-
30601: yhteiskunnallisia palveluja, ja niiden laajamit- syntää vastaavaksi. Tarvittava määräraha voisi
30602: tainen karsiminen heikentää oleellisesti asiak- asteittain poistua seuraavan viiden vuoden ai-
30603: kaiden palvelutasoa. Kattavan toimipaikkaver- kana.
30604: kon ja postin tarjoamien pankki- ja muiden Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30605: asiakaspalvelutehtävien edelleen kehittäminen
30606: on välttämätöntä. Haja-asutusalueiden ja pien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30607: ten asutuskeskusten kiinteistä toimipaikoista 1991 tulo- ja menoarvioon 60 000 000
30608: tarjottavat palvelut voidaankin rinnastaa PTL- markkaa postitoimipaikkojen tukemi-
30609: laissa tarkoitettuihin peruspalveluihin, joilta seksi siten, että riittävän kattava kiinteä
30610: edellytetään, että ne ovat koko maassa saatavis- postitoimipaikkaverkko voidaan turva-
30611: sa tasapuolisin ehdoin. ta.
30612: Postipankin tekemän päätöksen mukaan
30613:
30614: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30615:
30616: Sakari Knuuttila Markus Aaltonen Aimo Ajo
30617: Jouni Backman Ilkka-Christian Björklund Jukka Gustafsson
30618: Ilkka Joenpalo Kai Kalima Antero Kekkonen
30619: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Lauri Metsämäki
30620: Risto Ahonen Aarno von Bell Mikko Elo
30621: Iiris Hacklin Liisa Jaakonsaari Tarja Kautto
30622: Arto Lapiolahti Matti Luttinen Kyllikki Muttilainen
30623: Riitta Myller Mats Nyby Tuula Paavilainen
30624: Virpa Puisto Heikki Rinne Timo Roos
30625: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Matti Vähänäkki
30626: Sinikka Mönkäre Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
30627: Kari Rajamäki Jukka Roos Matti Saarinen
30628: Jouko Skinnari Kerttu Törnqvist Raimo Vuoristo
30629: 2094 1990 vp.
30630:
30631: Raha-asia-aloite n:o 1976
30632:
30633:
30634:
30635:
30636: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta pankkipalvelujen osta-
30637: miseen Postipankilta
30638:
30639:
30640: Eduskunnalle
30641:
30642: Kun Postipankki muutettiin liikepankiksi, lussa on tietysti otettava huomioon ne mahdol-
30643: niin se vedoten liiketaloudellisiin seikkoihin on liset etuudet, jotka Postipankki saa valtion ra-
30644: päättänyt lopettaa postipankin palvelut useim- haliikenteen hoitajana. Edellä selostetun järjes-
30645: missa postitoimipaikoissa. Sen seurauksena telyn toteuttamiseksi on otettava määräraha
30646: Posti- ja telelaitos suunnittelee myös näiden toi- näiden pankkipalvelujen ostamiseksi siinä mää-
30647: mipaikkojen lakkauttamista, mikä oleellisesti rin kuin ne eivät ole itsensä kannattavia Posti-
30648: vähentäisi peruspalveluiksi katsottavia postipal- pankille. Kannattavuutta arvioitaessa on otetta-
30649: veluita. Näiden suunnitelmien mukaan jäisi esi- va huomioon myös toimipaikan kautta tulleet
30650: merkiksi Ähtärin ja Viitasaaren laajoihin kun- usein hyvin edulliset yleisötalletukset. Järjeste-
30651: tiin vain yksi postitoimipaikka. Samoin Jyväs- lyt selostetulla tavalla ovat tietysti vaikeuksitta
30652: kylän kaupungissa monilla alueilla postipalve- suoritettavissa, koska kyseessä on valtion omis-
30653: lut joutuisi hakemaan jo ennestään ruuhkaises- tama pankki.
30654: ta keskustasta. Kaikkiin kuntiin ei jäisi ainutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
30655: kaan postitoimipaikkaa. Siten voi luonnehtia, oittaen,
30656: että nämä lakkauttamissuunnitelmat on tehty
30657: kirjoituspöydän takana ihmisten arkista elämää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30658: ja elämänolosuhteita tuntematta. 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
30659: Koska on tärkeää, että myös pankkipalvelut markkaa (arviomääräraha) liiketalou-
30660: säilyvät postitoimipaikoissa, on se mahdollista dellisesti kannattamattomien pankkipal-
30661: siten, että valtio ostaa nämä yhteiskunnan kan- velujen ostamiseksi Postipankilta posti-
30662: nalta tarpeelliset peruspalvelut liikepankkina toimipaikkoihin.
30663: toimivalta Postipankilta. Palvelujen hinnoitte-
30664:
30665: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30666:
30667: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
30668: Mikko Elo Heli Astala Eeva Turunen
30669: Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki Iiris Hacklin
30670: 1990 vp. 2095
30671:
30672: Raha-asia-aloite n:o 1977
30673:
30674:
30675:
30676:
30677: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen Höyry-
30678: veturipuiston tukemiseen
30679:
30680:
30681: Eduskunnalle
30682:
30683: Keuruun kaupungissa Haapamäellä sijaitsee ripuistossa on tehty juuri tätä työtä suureksi
30684: kansallisesti ainutlaatuinen matkailukohde, osaksi myös talkootyönä.
30685: Haapamäen Höyryveturipuisto, jossa on enti- Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi suun-
30686: söity ja säilytetään noin kahtakymmentä maas- nitellussa muodossa on tärkeää, että pikimmi-
30687: samme aikanaan käytössä ollutta höyryveturia. ten Haapamäen Höyryveturipuisto Oy:lle anne-
30688: Höyryveturipuiston perustaminen on tullut taan valtionavustusta muun muassa sille vetu-
30689: maksamaan yli 16 miljoonaa markkaa. Kustan- rien kunnostamiseksi annettujen velvoitteiden
30690: nuksista on vastannut pääasiassa Keuruun kau- täyttämiseksi. Muutaman vuoden kuluttua
30691: punki, vaikkakin höyryveturipuisto on hallin- saattaa muutamien veturityyppien entisöinti ol-
30692: nollisesti osakeyhtiö. Kävijöitä kuluneena mat- la jo myöhäistä.
30693: kailukautena oli 18 800. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30694: Raskaan rahoitusrakenteen ja tähän mennes- nioittaen,
30695: sä arvioitua vähäisemmän kävijämäärän vuoksi
30696: on höyryveturipuisto ollut selvästi tappiollinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30697: Sen vuoksi on tärkeää, että tämä kulttuurihisto- 1991 tulo- ja menoarvioon momentilfe
30698: riallisesti tärkeä veturipuisto saisi myös valtion 31.99.40 lisäyksenä 500 000 markkaa
30699: taloudellista tukea. Suomessa on edelleen höy- Haapamäen Höyryveturipuisto Oy:n
30700: ryvetureita, jotka ovat tyypiltään museaalisen toiminnan tukemiseen.
30701: entisöinnin tarpeessa. Haapamäen Höyryvetu-
30702:
30703: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30704:
30705: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tuula Paavilainen
30706: Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen Pirkko Ikonen
30707: Mauri Pekkarinen Matti Lahtinen Kauko Heikkinen
30708: Jorma Fred Pertti Lahtinen Aapo Saari
30709: Riitta Myller Antero Kekkonen Jouni Backman
30710: 2096 1990 vp.
30711:
30712: Raha-asia-aloite n:o 1978
30713:
30714:
30715:
30716:
30717: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden
30718: kauppapalveluiden turvaamiseksi
30719:
30720:
30721: Eduskunnalle
30722:
30723: Monilla alueilla ovat viimeisetkin kyläkaupat maila tuen myöntämisen ehtoja joustavam-
30724: !opettamassa toimintansa. Kun samanaikaisesti maksi ja helpommin saatavaksi.
30725: myös kyläposteja suunnitellaan lakkautettavak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30726: si, niin haja-asutusalueiden palvelut huononisi- nioittaen,
30727: vat uhkaavasti. Toisaalta suunnitellaan kylä-
30728: kauppojen ja kyläpostien toimintojen yhdistä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30729: mistä siellä, mihin siihen avautuu mahdolli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30730: suuksia. Nyt kauppojen taloudellinen tuki on 32.61.42 lisäyksenä 4 500 000 markkaa
30731: riittämätöntä ja byrokraattista. Siksi on tarpeen avustuksia varten haja-asutusalueiden
30732: lisätä tukea vähittäiskaupoille ja muuttaa sa- kauppapalvelujen turvaamiseksi.
30733:
30734: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30735:
30736: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Tuula Paavilainen
30737: Kari Rajamäki Heli Astala Eeva Turunen
30738: Mikko Elo Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin
30739: 1990 vp. 2097
30740:
30741: Raha-asia-aloite n:o 1979
30742:
30743:
30744:
30745:
30746: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projek-
30747: tille
30748:
30749:
30750: Eduskunnalle
30751:
30752: Nordbarn-projekti kartoittaa Suomeen tule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30753: vien paluumuuttajien lasten ja nuorten käyt- nioittaen,
30754: täytymis- ja lukihäiriöitä seulontatutkimuksella
30755: yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa sekä pyrkii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30756: löytämään ennalta ehkäiseviä toimintamalleja 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30757: yhteistyössä pohjoismaisten viranomaisten 150 000 markkaa lasten neurologisten ja
30758: kanssa. Lisäksi projekti suorittaa laajaa tiedo- psykiatristen sairauksien yhdistys LA-
30759: tustoimintaa em. paluumuuttajiin ja heidän NEPSY ry:lle Nordbarn-projektin tuke-
30760: perheisiinsä liittyvästä problematiikasta ja nii- miseen.
30761: den ennaltaehkäisystä saatujen tulosten poh-
30762: jalta.
30763:
30764: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30765:
30766: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin
30767: 2098 1990 vp.
30768:
30769: Raha-asia-aloite n:o 1980
30770:
30771:
30772:
30773:
30774: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseen
30775: työllistämistukeen
30776:
30777:
30778: Eduskunnalle
30779:
30780: Työttömyys on jälleen nousussa ja on ylittä- taessa työllistää paljon arvioitua enemmän, jos
30781: nyt jo 100 000 työttömän määrän. Työllisyysla- riittävät määrärahat osoitetaan. Siihen nähdäk-
30782: ki velvoittaa työllistämään välittömästi tietyt semme myös perustuslaki velvoittaa sekä halli-
30783: henkilöt, mutta Suomen hallitusmuoto keskei- tusta että eduskuntaa.
30784: senä perustuslakina antaa valtiolle vielä pidem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30785: mälle menevän velvoitteen. Sen mukaan valtio- nioittaen,
30786: vallan asiana on järjestää työnteon mahdolli-
30787: suus työtä hakevalle. Kuitenkin valtion vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30788: 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä on harkin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille
30789: nanvaraiseen työllistämiseen osoitettu määrära- 34.06.02 lisäyksenä 200 000 000 mark-
30790: hoja riittämättömästi. Sekä kunnat että val- kaa harkinnanvaraisesti työllistettävien
30791: tion hallinto ja myös yksityiset voivat tarvit- työllistämiseen.
30792:
30793: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30794:
30795: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
30796: Tuula Paavilainen Heli Astala
30797: Iiris Hacklin
30798: 1990 vp. 2099
30799:
30800: Raha-asia-aloite n:o 1981
30801:
30802:
30803:
30804:
30805: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen sellu-
30806: tehtaan tehdasalueen saneeraamiseen
30807:
30808:
30809: Eduskunnalle
30810:
30811: Laukaan kunnassa olevan Lievestuoreen taa- vissa. Kuitenkin entisen tehdasalueen kunnosta-
30812: jaman keskustassa sijaitsee entisen sellutehtaan minen myös vesialueiden osalta edesauttaisi
30813: tehdasalue, joka nykyisessä tilassa haittaa taa- Lievestuoreen taajaman kehitystä. Taajamalla
30814: jaman kehitystä ja sen asukkaiden viihtyisyyttä. sinänsä on hyvät kehitysmahdollisuudet muun
30815: Tähän tehdasalueeseen nimittäin sisältyy vesi- muassa lähellä Jyväskylää olevan sijaintinsa
30816: aluetta, joka puhdistettuna voisi olla virkistys- vuoksi.
30817: käytössä. Vesialueen saamiseksi täysipainoiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30818: käyttöön olisi tehtaan jätealtaat poistettava. nioittaen,
30819: Tehdasalueen saneeraamista on selvitetty
30820: mm. viranomaisten toimesta, mutta mitään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30821: määrärahoja ei tämän alueen kunnostamiseen 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30822: ole myönnetty. Tehtaan viimeinen omistaja me- 400 000 markkaa Lievestuoreen entisen
30823: ni konkurssiin, joten alueen omistajien taholta sellutehtaan tehdasalueen saneeraami-
30824: ei toimenpiteitä ainakaan nopeasti ole odotetta- seen.
30825:
30826: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990
30827:
30828: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen
30829: Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
30830: 1
30831: 1
30832: 1
30833: 1
30834: 1
30835: 1
30836: 1
30837: 1
30838: 1
30839: 1
30840: 1
30841: 1
30842: 1
30843: 1
30844: 1
30845: 1
30846: 1
30847: 1
30848: 1
30849:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025