96 Käyttäjää paikalla!
0.0049700736999512
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1990 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: E6 10: Raha-asia-aloitteet 2768- 3559 11: 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI 17: ISSN 0783-9901 18: Helsinki 1990. Valtion painatuskeskus 19: SISÄLLYSLUETTELO 20: 21: 22: 23: 24: Raha-asia-aloitteet 2768 - 3559 25: 26: 27: 28: Sivu Sivu 29: - 2768 Puska ym.: Määrärahan osoittami- - 2779 Puska: Määrärahan osoittamisesta 30: sesta läänin kehittämisrahan korottami- eräisiin vesihuoltotöihin Pohjois-Karjalas- 31: seen 2985 sa ..................................... . 2996 32: 33: - 2769 Puska: Määrärahan osoittamisesta - 2780 Puska: Määrärahan osoittamisesta 34: tulliaseman rakentamiseksi Niiralaan . . . . 2986 Ruunaan retkeilyalueen rakentamiseen 35: Lieksassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2997 36: - 2770 Puska: Määrärahan osoittamisesta 37: - 2781 Puska: Määrärahan osoittamisesta 38: valtion Nurmeksen virastotalon peruskor- 39: Lieksa-Nurmeksen ja Kiteen pienlento- 40: jaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2987 41: kenttien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2998 42: - 2771 Puska ym.: Määrärahan osoittami- - 2782 Puska ym.: Määrärahan osoittami- 43: sesta Joensuun ortodoksisen seminaarin sesta turvelauhdevoimalan sijoittamista 44: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . 2988 koskevan selvityksen tekemiseksi Pohjois- 45: Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2999 46: - 2772 Puska: Määrärahan osoittamisesta 47: Joensuun yliopiston ja Neuvosto-Karjalan - 2783 Puska ym.: Määrärahan osoittami- 48: tutkimuslaitosten väliseen tutkimusyhteis- sesta Kansanterveyslaitoksen elintarvike- 49: työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2989 tiedoston toiminnan aloittamiseen . . . . . . . 3000 50: 51: - 2773 Puska: Määrärahan osoittamisesta - 2784 Puska ym.: Määrärahan osoittami- 52: Joensuun Laulujuhlien tukemiseen . . . . . . . 2990 sesta rintamaveteraanien kuntoutustoi- 53: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3001 54: - 2774 Puska ym.: Määrärahan osoittami- - 2785 Puska ym.: Määrärahan osoittami- 55: sesta urheiluopistojen harkinnanvaraisten sesta terveyskasvatukseen ja tupakoinnin 56: valtionavustusten lisäämiseen . . . . . . . . . . . . 2991 vähentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3002 57: - 2775 Puska: Määrärahan osoittamisesta - 2786 Puska ym.: Määrärahan osoittami- 58: puutarhatalouden kehittämiseen . . . . . . . . . 2992 sesta nuorisokasvatusprojektin rahoituk- 59: seen 3003 60: - 2776 Puska: Määrärahan osoittamisesta 61: metsämarjojen ja sienten sekä puutarha- - 2787 Puska: Määrärahan osoittamisesta 62: marjojen varastoinnin tukemiseen . . . . . . . 2993 ns. Nordbam-projektille . . . . . . . . . . . . . . . . . 3004 63: - 2788 Pystynen ym.: Määrärahan osoitta- 64: - 2777 Puska ym.: Määrärahan osoittami- misesta Tampereen Teatterin peruskor- 65: sesta kalatalouden edistämiseen . . . . . . . . . 2994 jauksesta aiheutuneiden lainojen hoitoon 3005 66: 67: - 2778 Puska: Määrärahan osoittamisesta - 2789 Pystynen ym.: Määrärahan osoitta- 68: lisähenkilökunnan palkkaamiseksi Riista- misesta Kansallisen Eläkeläisliiton 20-vuo- 69: ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ahven- tisjuhlavuoden kustannuksiin ja liiton his- 70: järven tutkimusasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 2995 toriikin kirjoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3006 71: 72: 200052Y 73: 4 Sisällysluettelo 74: 75: Sivu Sivu 76: - 2790 Pystynen ym.: Määrärahan osoitta- - 2803 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 77: misesta 4H-toimintaan ja nuorison metsä- misesta haja-asutusalueiden postipalvelu- 78: kerhotoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3007 jen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3021 79: 80: - 2791 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- - 2804 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- 81: misesta läänin kehittämisrahaan . . . . . . . . . 3009 ta valtakunnallista kanavamuseota varten 3022 82: 83: - 2805 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 84: - 2792 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- misesta pk-yrityksille suunnatun EY-kam- 85: misesta yritys- ja elinkeinopohjaisen lu- panjan laajentamiseksi koko maahan . . . . 3023 86: kion perustamiseksi Kaaville . . . . . . . . . . . . 3010 87: - 2806 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 88: - 2793 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- misesta eläkeläispuolisoiden kansaneläk- 89: ta Kuoppakankaan yläasteen ja lukion ra- keen lisäosan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . 3024 90: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3011 91: - 2807 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 92: - 2794 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- misesta lasten sydänkirurgian leikkausten 93: ta Kerkonjoen koulun peruskorjaukseen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3025 94: Rautalammilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3012 95: - 2808 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- 96: ta Varkauden Vammaiset ry:lle kesäkoti 97: - 2795 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- 98: Koivurannan peruskorjaukseen . . . . . . . . . . 3026 99: ta Putaansaaren kurssikeskuksen tilojen 100: hankkimiseksi Muuruveden maatalous- ja 101: - 2809 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 102: puutarhaoppilaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . 3013 103: misesta Kuulonhuoltoliiton toimintaan . . 3027 104: 105: - 2796 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- - 2810 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 106: ta Varkauden aikuiskoulutuskeskuksen ra- misesta Perhehoitoliiton toiminnan tuke- 107: kennushankkeen rahoittamiseen . . . . . . . . . 3014 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3028 108: 109: - 2797 Rajamäki: Maatalouden vientitukeen - 2811 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 110: osoitetun määrärahan vähentämisestä . . . 3015 misesta Perhehoitoliitolle toimistotilojen ja 111: toimistotarvikkeiden hankkimiseen pää- 112: kaupunkiseudulta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3029 113: - 2798 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- 114: ta Karttulan ravunviljelyn neuvonta- ja 115: - 2812 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- 116: koeaseman perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3016 117: ta kaatopaikkojen vesihuollon raken- 118: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3030 119: - 2799 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 120: misesta Varkauden syöttövesijohdon ra- - 2813 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 121: kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3017 Lappeenrannan linnoituksen vallien res- 122: taurointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3031 123: - 2800 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- 124: ta kantatien n:o 72 loppurahoitukseen . . . 3018 - 2814 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 125: Lappeenrannan- Lemin Musiikkipäivien 126: avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3032 127: - 2801 Rajamäki: Määrärahan osoittamises- 128: ta Vesantojärven pohjoispään lahden vie- 129: - 2815 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 130: rasvenesataman rakentamiseen . . . . . . . . . . 3019 Lappeenrannan Ammatillisen Paikallisjär- 131: jestön pakkaspäivien tukemiseen . . . . . . . . 3033 132: - 2802 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 133: misesta Kuopion lentoaseman peruskor- - 2816 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 134: jaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3020 Lauritsalan tien rakentamiseen . . . . . . . . . . 3034 135: Sisällysluettelo 5 136: 137: Sivu Sivu 138: - 2817 Ranta: Määrärahan osoittamisesta - 2830 Rantanen: Määrärahan osoittamises- 139: Kyläniemen kalasataman laajentamiseen 3035 ta Lotilanjärven souturadan pidentämi- 140: seen .................................... 3049 141: - 2818 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 142: - 2831 Rantanen: Määrärahan osoittamises- 143: Simolan - Lappeenrannan radan perus- 144: ta shakkitalon perustamiseen Tampereelle 3050 145: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3036 146: - 2832 Rauramo: Määrärahan osoittamises- 147: - 2819 Ranta: Määrärahan osoittamisesta ta Helsingin Huumerikostutkijat ry:n 148: Ilmailulaitoksen peruspääoman korotuk- opintorahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3051 149: seen 3037 150: - 2833 Rauramo ym.: Määrärahan osoitta- 151: misesta liikuntapaikkojen rakentamiseen 152: - 2820 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 153: myönnettyjen lainojen palautusten ja kor- 154: alueellisiin teknologiahankkeisiin . . . . . . . . 3038 155: kojen osoittamiseksi uudelleen liikunta- 156: kasvatuksen käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3052 157: - 2821 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 158: Saimaan kanavan matkustajaliikenteen tu- - 2834 Rauramo ym.: Määrärahan osoitta- 159: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3039 misesta Helsingin opiskelijaliikuntatilojen 160: suunnittelemisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . 3053 161: - 2822 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 162: - 2835 Rauramo ym.: Määrärahan osoitta- 163: Kymenlaakson Kotiyhteisö ry:n toimin- 164: misesta Länsiväylän parantamiseen . . . . . . 3054 165: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3040 166: - 2836 Rauramo ym.: Määrärahan osoitta- 167: - 2823 Ranta: Määrärahan osoittamisesta misesta Helsingin yliopistolliselle keskus- 168: Alzheimer-kodin rakentamiseksi Lappeen- sairaalalle luunmurtuman leikkaushoito- 169: rannan Pappilanpellolle . . . . . . . . . . . . . . . . . 3041 menetelmien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . 3055 170: - 2837 Rauramo: Määrärahan osoittamises- 171: - 2824 Ranta: Määrärahan osoittamisesta ta Helsingin yliopistolliselle keskussairaa- 172: Avustuskassa Yhteisavun purkamisesta ai- lalle kromosomihäiriöraskauksien riski- 173: heutuvien tappioiden korvaamiseen . . . . . . 3042 ryhmän valintaperusteiden muuttamiseen 3056 174: 175: - 2825 Ranta ym.: Määrärahan osoittami- - 2838 Rauramo: Määrärahan osoittamises- 176: sesta Kymen läänin ja Neuvostoliiton ra- ta Tapanilan Erä ry:n liikuntapäiväkerhon 177: janläheisten alueiden ympäristönsuojelun toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3057 178: yhteistyöprojektille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3044 179: - 2839 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 180: sesta poliisin lisävirkojen perustamiseen 181: - 2826 Ranta ym.: Määrärahan osoittami- Oulun poliisilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3058 182: sesta Lappeenrannan teknilliselle korkea- 183: koululle Leningradin alueelle kohdistu- - 2840 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 184: vaan ympäristöyhteistyöhön . . . . . . . . . . . . . 3045 sesta Oulun poliisilaitoksen johtoauton 185: hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3059 186: - 2827 Ranta ym.: Määrärahan osoittami- - 2841 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 187: sesta saimaannorpan suojeluun . . . . . . . . . . 3046 sesta tarveharkinnan poistamiseen van- 188: hempien luona asuviita opiskelijoilta . . . . 3060 189: - 2828 Ranta ym.: Määrärahan osoittami- 190: sesta itäisen Suomenlahden veden laadun - 2842 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 191: ja rehevöitymisen tutkimiseen . . . . . . . . . . . 3047 sesta korkeakouluopiskelijoiden asunto- 192: tuen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3061 193: - 2829 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- - 2843 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 194: misesta Valkeakosken musiikkiopiston toi- sesta luokanopettajien poikkeuskoulutusta 195: minnan laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3048 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3062 196: 6 Sisällysluettelo 197: 198: Sivu Sivu 199: - 2844 Renko ym.: Määrärahan osoittami- - 2857 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 200: sesta kuvataidelinjan perustamiseen Oulun sesta Ruukin maatalousoppilaitoksen pe- 201: lyseon lukioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3063 ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3076 202: 203: - 2845 Renko ym.: Määrärahan osoittami- - 2858 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 204: sesta peruskoulun ala-asteen tuntikehyk- sesta Iin ympäristöinstituutin kehittämi- 205: seen suuria ala-asteita varten . . . . . . . . . . . . 3064 seen .................................... 3077 206: 207: - 2859 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 208: - 2846 Renko ym.: Määrärahan osoittami- sesta kulttuurisihteerin viran perustami- 209: sesta erityisopetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3065 seen Oulunsaloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3078 210: 211: - 2847 Renko ym.: Määrärahan osoittami- - 2860 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 212: sesta peruskoulun 1. - 3. luokkien oppi- sesta kuntien kulttuuritoiminnan tukemi- 213: laiden koulukuljetuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 3066 seen .................................... 3079 214: 215: - 2848 Renko ym.: Määrärahan osoittami- - 2861 .Renko ym.: Määrärahan osoittami- 216: sesta peruskoulujen kerhotoimintaan ja sesta Kärsämäen kulttuurisihteerin osatoi- 217: nuorisokerhotoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 3067 misen viran palkkamenoihin . . . . . . . . . . . . . 3080 218: 219: - 2862 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 220: - 2849 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 221: sesta liikuntaopistojen harkinnanvaraisiin 222: sesta peruskoulujen ja lukioiden perusta- 223: valtionapuihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3081 224: miskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3068 225: - 2863 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 226: - 2850 Renko ym.: Määrärahan osoittami- sesta Limingan maitotalouden luomutuot- 227: sesta musiikin perusopetusta antaville op- teiden kokeilu- ja tutkimustoiminnan 228: pilaitoksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3069 kehittämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3082 229: 230: - 2851 Renko ym.: Määrärahan osoittami- - 2864 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 231: sesta kirjastoautojen hankkimiseen ja kir- sesta luomuviljelyn neuvojan toimen pe- 232: jastojen rakentamiseen Oulun läänissä . . . 3070 rustamiseksi Ruukin kuntaan . . . . . . . . . . . . 3083 233: 234: - 2865 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 235: - 2852 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 236: sesta 4H-neuvojan toimien perustamiseen 3084 237: sesta valtion ammattioppilaitosten kerho- 238: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3071 - 2866 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 239: sesta karjatalouden lanta- ja virtsasäiliöi- 240: - 2853 Renko ym.: Määrärahan osoittami- den uudistamiseksi ja kunnostamiseksi . . . 3085 241: sesta ammatillisten oppilaitosten opetta- 242: jien työelämään osallistumista varten . . . . 3072 - 2867 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 243: sesta maankuivatushankkeisiin Oulun lää- 244: - 2854 Renko ym.: Määrärahan osoittami- nissä .................................... 3086 245: sesta Haapaveden kotitalousoppilaitoksen 246: päärakennuksen laajentamishankkeeseen 3073 - 2868 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 247: sesta vesihuoltoavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . 3087 248: - 2855 Renko ym.: Määrärahan osoittami- - 2869 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 249: sesta Kempeleen puutarha-alan oppilai- sesta Oulun vesi- ja ympäristöpiirille poh- 250: toksen lisärakentamisen suunnitteluun . . . 3074 javesitutkimuksiin Oulun juomavesihank- 251: keita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3088 252: - 2856 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 253: sesta Koivikon maatalousoppilaitoksen li- - 2870 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 254: särakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3075 sesta metsänparannustöihin . . . . . . . . . . . . . 3089 255: Sisällysluettelo 7 256: 257: Sivu Sivu 258: - 2871 Renko ym.: Määrärahan osoittami- - 2881 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 259: sesta karjatalousjätteiden hyötykäytön sesta Finlands Svenska Synskadade -nimi- 260: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3090 selle yhdistykselle äänilehti- ja pistekirjoi- 261: tuslehtitoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3103 262: - 2872 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 263: - 2882 Renlund: Om anvisande av anslag tili 264: sesta tiemäärärahojen lisäykseen Oulun 265: Sagalundsgillet rf för renovering av Saga- 266: tiepiirille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3091 267: lundgården . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3104 268: - 2873 Renko ym.: Määrärahan osoittami- - 2882 Renlund: Määrärahan osoittamisesta 269: sesta Hailuodon siltahankkeeseen . . . . . . . . 3092 Sagalundsgillet-nimiselle yhdistykselle Sa- 270: galundin päätaion korjaamiseen . . . . . . . . . 3105 271: - 2874 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 272: - 2883 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 273: sesta Oulun lentoaseman laajentamiseen 3093 274: slag för ökad information om den euro- 275: peiska integrationsutvecklingen bland 276: - 2875 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 277: ungdomarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3106 278: sesta rintamaveteraanien hammashuol- 279: toon .................................... 3094 - 2883 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 280: sesta Euroopan yhdentymistä koskevan 281: - 2876 Renko ym.: Määrärahan osoittami- tietouden lisäämiseksi nuorison keskuu- 282: sesta lasta kotona hoitavien vanhempien dessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3107 283: eläke- ja sosiaaliturvan kehittämiseen . . . . 3095 284: - 2884 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 285: slag för Pedersöre skidcentrum i Lappfors 3108 286: - 2877 Renko ym.: Määrärahan osoittami- 287: sesta vanhusten, vammaisten ja pitkäai- - 2884 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 288: kaissairaiden kotona tapahtuvaa hoitotyö- sesta Pietarsaaren maalaiskunnan hiihto- 289: tä tekevien henkilöiden eläke- ja sosiaali- keskuksen toiminnan tukemiseen Salonky- 290: etuuksien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3096 lässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3109 291: - 2885 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 292: - 2878 Renko ym.: Määrärahojen osoittami- slag tili Finlands Svenska Ungdomsför- 293: sesta maan hankkimiseksi luonnonsuojelu- bund rf för kulturverksamhet . . . . . . . . . . . 3110 294: tarkoituksiin sekä suojelualueista koitu- 295: vien taloudellisten menetysten korvaami- - 2885 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 296: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3097 sesta Finlands Svenska Ungdomsförbund 297: -nimisen liiton kulttuuritoimintaan . . . . . . 3111 298: - 2879 Renko ym.: Määrärahan osoittami- - 2886 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 299: sesta ennen vuotta 1980 valmistuneiden slag för grundförbättring av vägsträckan 300: opiskelija-asuntojen rahoitusrakenteen pa- Jeppo- Lillby- Lappfors- Terjärv.. 3112 301: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3099 302: - 2886 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 303: - 2880 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- sesta Jepuan - Lillbyn - Salonkylän - 304: slag för transporter av medborgarorgani- Teerijärven tien peruskorjaamiseen . . . . . . 3113 305: sationers hjälpsändningar tili de östeuro- - 2887 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 306: peiska länderna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3100 slag tili sändarstation för återsändning av 307: Sveriges TV i Kronoby .................. 3114 308: - 2880 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 309: sesta kansalaisjärjestöjen avustuslähetys- - 2887 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 310: ten kuljetuksiin Itä-Euroopan maihin . . . . 3101 sesta lähetysaseman rakentamiseen Kruu- 311: nupyyhyn Ruotsin television ohjelmien vä- 312: littämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3115 313: - 2881 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 314: slag tili Finlands Svenska Synskadade rf - 2888 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 315: för taltidnings- och punktskriftstidnings- slag tili Svenska Österbottens Ungdoms- 316: verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3102 förbund rf för lokalradioverksamhet . . . . . 3116 317: 8 Sisällysluettelo 318: 319: Sivu Sivu 320: - 2888 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- - 2897 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 321: sesta Svenska Österbottens Ungdomsför- misesta opintorahan korottamiseen . . . . . . 3129 322: bund -nimisen liiton paikallisradiotoimin- 323: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3117 - 2898 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 324: misesta opintotuen asumislisän ympäri- 325: - 2889 Renlund m.fl: Om anvisande av an- vuotiseen maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3130 326: slag för höjning av de värnpliktigas hem- 327: förlovningspenning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3118 - 2899 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 328: misesta opintososiaalisten etujen myöntä- 329: - 2889 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- miseen teknillisten opistojen ylioppilaslin- 330: sesta asevelvollisten kotiuttamisrahan ko- jojen pakollisen työharjoittelun ajaksi . . . 3131 331: rottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3119 332: - 2900 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 333: - 2890 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- misesta Nurmeksen evankelisen opiston 334: slag för Vasa Krigsveterandistrikt och henkilökunta-asuntojen korjaamiseen . . . . 3132 335: Södra Finlands Veterandistrikt . . . . . . . . . . 3120 336: - 2901 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 337: - 2890 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- misesta muinaisjäännösten suojelemiseen 338: sesta Vasa Krigsveterandistrikt ja Södra Mikkelin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3133 339: Finlands Veterandistrikt -nimisten järjes- 340: töjen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 3121 341: - 2902 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 342: misesta Outokummun kaivosmuseon tuke- 343: - 2891 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3134 344: slag för K vinnohusföreningen i Jakobstads- 345: nejden rf för upprätthållande av krislokal 3122 346: - 2903 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 347: misesta Kirjailijakeskus-F örfattarcentrum 348: - 2891 Renlund ym.: Määrärahan osoitta- ry:n toiminnan tukemis,een . . . . . . . . . . . . . . 3135 349: misesta Pietarsaaren seudun Naistentalo 350: -yhdistykselle turvakodin ylläpitämiseen 3123 351: - 2904 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 352: misesta Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry:n 353: - 2892 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3136 354: misesta Hampurin merimieskirkon kor- 355: jaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3124 356: - 2905 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 357: misesta säveltaidejärjestöjen valtionapuun 3137 358: - 2893 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- 359: ta tutkijan viran perustamiseen Joensuun 360: yliopiston ekologian osastoon . . . . . . . . . . . 3125 - 2906 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 361: misesta Finland Festivals ry:n toiminnan 362: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3138 363: - 2894 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 364: misesta korkeakoulujen opettajien virko- 365: jen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3126 - 2907 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 366: misesta Joensuun Laulujuhlien tukemiseen 3139 367: - 2895 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 368: misesta maaseudun kehittämisen asiantun- - 2908 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 369: tijoiden koulutukseen Kuopion yliopistos- misesta Kaustisen kansanmusiikkijuhlien 370: sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3127 kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3140 371: 372: - 2896 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2909 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 373: misesta ns. Lampeenin talon peruskorjaa- misesta Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman 374: miseen Teknillisen korkeakoulun käyttöön 3128 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3141 375: Sisällysluettelo 9 376: 377: Sivu Sivu 378: - 2910 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2923 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 379: misesta taideteosten hankkimiseen julki- misesta maantien n:o 438 perusparantami- 380: siin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3142 seen välillä Sulkava- Virmutjoki . . . . . . . 3156 381: 382: - 2911 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2924 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 383: misesta Suomi-Seuralle ulkosuomalaisten misesta katsastustoimipaikan perustami- 384: kulttuuritoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 3143 seen Kaustiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3157 385: 386: - 2912 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2925 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 387: misesta Suomi - Unkari Seuran toimin- misesta Savonrata-hankkeen suunnitte- 388: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3144 luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3158 389: 390: - 2913 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2926 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 391: misesta Suomi - Australia -yhdistysten misesta Oulun ja Joensuun välisen rata- 392: Liiton tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3145 osuuden sähköistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 3159 393: 394: - 2914 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2927 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 395: misesta Rautavaaran lentokeskuksen kou- misesta Joensuun yliopistolle biokaasutut- 396: lutustilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 2146 kimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3160 397: 398: - 2915 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 399: - 2928 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 400: misesta Biodynaamisen yhdistyksen tuke- 401: misesta synnytysmaksujen poistamiseen 3161 402: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3147 403: 404: - 2916 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2929 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 405: misesta ravunviljelyn neuvontakoeaseman misesta terveydenhuollon henkilöstön jat- 406: perustamiseen Karttuiaan . . . . . . . . . . . . . . . 3148 ko- ja täydennyskoulutukseen päihteiden 407: käytön ennaltaehkäisytyössä . . . . . . . . . . . . 3162 408: - 2917 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 409: misesta sisävesikalastuksen kehittämiskes- - 2930 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 410: kuksen perustamiseen Enonkoskelie . . . . . 3149 misesta sydänpiiritoiminnan edistämiseen 3163 411: 412: - 2918 Riihijärvi: Määrärahan osoittamises- - 2931 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 413: ta Suomen alkuperäiskarjan suojeluun . . . 3150 misesta harkinnanvaraisen työllistämis- 414: avustuksen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3164 415: - 2919 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- 416: misesta Suonenjoen marjantutkimusase- - 2932 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 417: man perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3151 ympäristöulkoministeriön perustamiseen 3165 418: 419: - 2920 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2933 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 420: misesta vanhojen turvesoiden jatkokäytön tilapäisten työsuhteiden vakinaistamiseen 421: tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3153 valtionhallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3166 422: 423: - 2921 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2934 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 424: misesta perustienpitoon Kuopion tiepiiris- äitiysloman työnantajarasitteiden keventä- 425: sä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3154 miseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä 3167 426: 427: - 2922 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoitta- - 2935 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 428: misesta perustienpitoon Pohjois-Karjalan ympäristökasvatuksen lisäämiseen kou- 429: tiepiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315 5 luissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3168 430: 10 Sisällysluettelo 431: 432: Sivu Sivu 433: - 2936 Rinne: Määrärahan osoittamisesta - 2949 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 434: aikuiskoulutuksen edellytysten kehittämi- lapsilisien kolminkertaistamiseen . . . . . . . . 3182 435: seen 3169 436: - 2950 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 437: - 2937 Rinne: Määrärahan osoittamisesta pienituloisten perheiden lasten sairausku- 438: puhtaiden elintarvikkeiden viljelyn edistä- lujen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3183 439: miseen ................................. . 3170 440: - 2951 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 441: - 2938 Rinne: Määrärahan osoittamisesta uusköyhyyden poistamiseen toimeentulo- 442: maaseudun palvelujen ja elinkeinopolitii- turvaa korottamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3184 443: kan edellytysten turvaamiseen . . . . . . . . . . . 3171 444: - 2952 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 445: - 2939 Rinne: Määrärahan osoittamisesta hoitoalojen henkilökunnan lisäämiseen . . 3185 446: marjanviljelyn aloittamiseen Satakunnan 447: turvesoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3172 - 2953 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 448: vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoidon 449: - 2940 Rinne: Määrärahan osoittamisesta kehittämiseen ........................... 3186 450: kalastuselinkeinon toimintaedellytysten 451: turvaamiseen Satakunnassa . . . . . . . . . . . . . 3173 - 2954 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 452: hoitovaihtoehtojen luomiseen kotona hoi- 453: - 2941 Rinne: Määrärahan osoittamisesta dettaville vammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3187 454: kalaportaiden rakentamiseen Kokemäen- 455: jokeen .................................. 3174 - 2955 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 456: ympäristön saastumisesta johtuvien sai- 457: - 2942 Rinne: Määrärahan osoittamisesta rauksien tutkimuksen ja ehkäisyn tehosta- 458: Aurajoen säilyttämiseen Turun seudun miseen .................................. 3188 459: raakavesilähteenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3175 460: - 2956 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 461: - 2943 Rinne: Määrärahan osoittamisesta pienten lasten vanhemmille tarkoitettujen 462: havupuiden siemenpankin perustamiseen 3176 tukikeskusten perustamiseen . . . . . . . . . . . . . 3189 463: 464: - 2944 Rinne: Määrärahan osoittamisesta - 2957 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 465: metsätuhoja koskevan tutkimustoiminnan raittiustyön tehostamiseen väkivallan kas- 466: tehostamiseen ja kriisitoimenpideohjelman vun hillitsemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3190 467: laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3177 468: - 2958 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 469: - 2945 Rinne: Määrärahan osoittamisesta varattomien ja syrjäytyneiden lasten lomac 470: Pohjois-Satakunnan tieverkoston rakenta- matkojen järjestämiseen kotimaassa ja 471: misen rahoituksen turvaamiseen . . . . . . . . . 3178 ulkomaille............................... 3191 472: 473: - 2946 Rinne: Määrärahan osoittamisesta - 2959 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 474: teiden suolaamista korvaavien menetel- työhallinnon asiakaspalvelupisteiden pe- 475: mien tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3179 rustamiseen jokaiseen kuntaan . . . . . . . . . . 3192 476: 477: - 2947 Rinne: Määrärahan osoittamisesta - 2960 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 478: elintarvikkeiden lisäaineiden käytön vä- työllisyyden parantamiseen Rauman seu- 479: hentämiseen ja säteilytyksen,estämiseen . . 3180 dulla .................................... 3193 480: 481: - 2948 Rinne: Määrärahan osoittamisesta - 2961 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 482: lähipalvelujen turvaamiseen pienyritystoi- työllisyyden turvaamiseen Vammalan seu- 483: minnan avulla haja-asutusalueilla . . . . . . . . 3181 dulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3194 484: Sisällysluettelo 11 485: 486: Sivu Sivu 487: - 2962 Rinne: Määrärahan osoittamisesta - 2975 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 488: nuorten kesätyöpaikkojen turvaamiseen 3195 Vaskio-talon suunnitteluun ja rakentami- 489: seen Halikkoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3208 490: - 2963 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 491: työrajoitteisten työnhakijoiden työnsaan- - 2976 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 492: nin turvaamiseen . . . . . . . .. . .. . . .. . . . . . .. . 3196 sesta Turun yliopiston liikuntatilojen ra- 493: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3209 494: - 2964 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 495: ympäristönsuojeluneuvonnan tehostami- - 2977 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 496: seen kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3197 Halikon kunnalle Rikalan arkeologisen 497: museon tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . . . 3210 498: - 2965 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 499: materiaalien uuskäytön järjestämiseen . . . 3198 - 2978 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 500: Aurinkobaletin toiminnan tukemiseen . . . 3211 501: - 2966 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 502: jätemuovin uuskäytön järjestämiseen . . . . 3199 - 2979 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 503: sesta Teijon työväentalon korjaukseen . . . 3212 504: - 2967 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 505: soidensuojelun tehostamiseen . . . . . . . . . . . . 3200 - 2980 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 506: sesta vesihuollon turvaamiseen Dragsfjär- 507: - 2968 Rinne: Määrärahan osoittamisesta dissä .................................... 3213 508: Kemiran Porin tehtaiden päästöjen puh- 509: distamisen edelleen tehostamiseen . . . . . . . 3201 510: - 2981 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 511: sesta luonnonsuojelutoimen uusiin virkoi- 512: - 2969 Rinne: Määrärahan osoittamisesta hin ..................................... 3214 513: uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien suojelun 514: tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3202 515: - 2982 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 516: sesta kevyen liikenteen väylien rakentami- 517: - 2970 Rinne: Määrärahan osoittamisesta seen Halikkoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3215 518: luonnonsuojelukohteiden lunastamiseen 519: suojelualueiksi Pyhärannan Rihtniemestä 520: ja Huittisista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3203 - 2983 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 521: Helsingin - Turun radan tason nostami- 522: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3216 523: - 2971 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 524: Satakunnan jokien puhdistuksen tehosta- 525: miseen ................................. . 3204 - 2984 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 526: sesta liikennekasvatuksen lisäämiseen kou- 527: luopetuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3217 528: - 2972 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 529: Satakunnan pohjavesien saastumisen tut- 530: kimiseen ja suojelusuunnitelman tekemi- - 2985 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 531: seen 3205 Varsinais-Suomen kehitysrahaston perus- 532: tamiseen Salon seudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . 3218 533: - 2973 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 534: kohtuuttomien asumiskustannusten kor- - 2986 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta 535: vaamiseen pieni- ja keskituloisille lapsiper- ns. Nordbarn-projektille . . . . . . . . . . . . . . . . . 3219 536: heille .................................. . 3206 537: - 2987 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 538: - 2974 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- sesta luonnonsuojelualueiden hoitoon ja 539: sesta läänin kehittämisrahan lisäämiseen 3207 kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3220 540: 12 Sisällysluettelo 541: 542: Sivu Sivu 543: - 2988 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- - 3000 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 544: sesta metsähallituksen suojelualueena ole- sesta Sata-Häme Soi kansainvälisen har- 545: vien vanhojen rakennusten kunnostami- monikkatapahtuman tukemiseen . . . . . . . . 3233 546: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3221 547: - 3001 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 548: - 2989 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- sesta Eläkkeensaajien Keskusliitolle perin- 549: sesta luonnon säilyttämiseen luonnonsuo- netapahtuman järjestämiseen . . . . . . . . . . . . 3234 550: jelualueita hankkimalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3222 551: - 3002 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 552: - 2990 J. Roos: Määrärahan osoittamisesta sesta Eläkkeensaajien Keskusliiton histo- 553: Kiskonjoen vesistön vapaa-aikatoiminto- rian kirjoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3235 554: jen ja urheilukalastuksen kehittämiseen . . 3223 555: - 3003 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 556: - 2991 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- sesta elokuvataiteen tutkimus- ja kokeilu- 557: sesta Vuokralaisten Keskusliitto ry:n toi- työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3236 558: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3224 559: - 3004 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 560: - 2992 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta sesta Huittisten Latu ja Polku ry:n hiihto- 561: Vammalan asevarikko 3:n asekorjaamon majan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3237 562: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3225 563: - 3005 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 564: sesta nuorisotiedotuksen palvelutoimin- 565: - 2993 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 566: nan sisällölliseen ja tekniseen kehittämi- 567: sesta YK-koulutuskeskuksen esikunta- ja 568: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3238 569: luokkarakennuksen suunnitteluun Kan- 570: kaanpään Niinisalossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3226 571: - 3006 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 572: sesta valtatien n:o 11 eli ns. Porin tien 573: - 2994 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3239 574: sesta Ylikylä-Ahlströmin ala-asteen perus- 575: korjaukseen Merikarvialla . . . . . . . . . . . . . . . 3227 - 3007 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 576: ohituskaistojen rakentamiseen kantatielle 577: - 2995 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- n:o 41 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3240 578: sesta Vammalassa järjestettävien Vanhan 579: kirjallisuuden päivien tukemiseen . . . . . . . . 3228 - 3008 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 580: tien n:o 12785 (Köylypolvi - Panelia) 581: - 2996 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3241 582: sesta Sarkia-Seuran ulkoilmajuhlatilan ra- 583: kentamiseen Äetsässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3229 - 3009 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 584: Kivijärven paikallistien n:o 12847 paranta- 585: - 2997 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- miseen Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3242 586: sesta musiikki-instituuttien toiminnan tu- 587: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3230 - 3010 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 588: maantien n:o 2594 peruskorjaamiseen vä- 589: - 2998 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- lillä Suodenniemi- Kilvakkala . . . . . . . . . 3243 590: sesta Luovan säveltaiteen edistämissäätiöl- 591: le ja Suomalaisen musiikin tiedotuskes- - 3011 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 592: kukselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3231 sesta läntisen sisääntulotien tiejärjestelyi- 593: hin Huittisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3244 594: - 2999 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 595: sesta pienimuotoisten epäkaupallisten - 3012 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 596: kansanmusiikki- ja perinnetapahtumien Kiuralan- Krouvin- Lampisen maan- 597: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3232 tien parantamiseen Vammalassa . . . . . . . . . 3245 598: Sisällysluettelo 13 599: 600: Sivu Sivu 601: - 3013 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta - 3024 Rusanen ym.: Määrärahan osoitta- 602: Takamaantien peruskorjaukseen Hämeen- misesta Kotiteollisuuden Keskusliitolle 603: kyrössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3246 kotiteollisuusyhdistysten koulutustoimin- 604: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3257 605: - 3014 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 606: sesta Porin ja Kristiinankaupungin välisen - 3025 Rusanen ym.: Määrärahan osoitta- 607: ns. Rantatien peruskorjaukseen Merikar- misesta Kotiteollisuuden Keskusliitolle 608: vialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3247 toimitilan hankinnasta aiheutuneiden ku- 609: lujen kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3258 610: - 3015 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 611: Palvialan kevyen liikenteen väylän raken- - 3026 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 612: tamiseen Vammalassa ................... 3248 Porvarillisen Työn Arkiston laitehankin- 613: toihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3259 614: - 3016 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 615: kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ja - 3027 Rusanen ym.: Määrärahan osoitta- 616: piennarten levittämiseen tiellä n:o 249 misesta Sukuyhteisöjen Tuki SYT ry:n toi- 617: Vammalassa ja Äetsässä . . . . . . . . . . . . . . . . 3249 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3260 618: 619: - 3028 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 620: - 3017 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 621: Tanhuvaaran Urheiluopiston asuntola- 622: kevyen liikenteen väylän suunnitteluun vä- 623: hankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3261 624: lille Vaasantie - urheilukenttä Hämeen- 625: kyrössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3250 626: - 3029 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 627: Tanhuvaaran Urheiluopiston uimahallin 628: - 3018 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3262 629: sesta seudullisten kokooja-ja yhdysteiden 630: tienvarsipensaiden raivaamiseen Satakun- 631: nassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3251 - 3030 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 632: pohjoismaiden kauppaopiskelijoiden opis- 633: kelija- ja harjoittelijatietopankin perusta- 634: - 3019 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3263 635: tavaraterminaalin rakentamiseen Parka- 636: noon ................................... 3252 637: - 3031 Rusanen: Määrärahan osoittamisesta 638: Pro Europe ry:n toiminnan tukemiseen . . 3264 639: - 3020 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 640: sesta vaikeavammaisten lasten kotihoidon - 3032 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 641: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3253 642: misesta kansainvälisen tutkija- ja opiskeli- 643: javaihdon kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3265 644: - 3021 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 645: sesta tupakanpolton haitoista kertovan vi- - 3033 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 646: deofilmin valmistamiseen peruskoulun ala- misesta opettajien valmistuksen lisäjakson 647: asteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3254 järjestämiseksi koulun ulkopuolisena ope- 648: tuksena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3266 649: - 3022 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 650: sesta Keuhkovammaliitto ry:n Länsi-Suo- - 3034 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 651: men toimintakeskuksen harrasteraken- misesta opintolainojen valmistumisen jäl- 652: nuksen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 3255 keisen korkotukiajan pidentämiseen . . . . . 3267 653: 654: - 3023 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- - 3035 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 655: sesta vesistön käyttöä koskevan suunnitel- misesta opintorahan perusosan korottami- 656: man laatimiseen Kokemäenjoen vesistöstä 3256 seen .................................... 3268 657: 14 Sisällysluettelo 658: 659: Sivu Sivu 660: - 3036 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- ' 661: 3049 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 662: misesta lukion oppilaanohjauksen henkilö- misesta Vesaisten keskusliiton toiminnan 663: kohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen . . . . . . 3269 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3282 664: 665: - 3037 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3050 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 666: misesta peruskoulun ja lukion kielilisäre- misesta yhteispohjoismaiseen Nordjobb- 667: surssin lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3270 projektiin kesätyöpaikkojen järjestämisek- 668: si nuorille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3283 669: - 3038 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 670: misesta peruskpulun oppilaskuljetuksiin 3271 - 3051 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 671: misesta ympäristön- ja maisemanhoidon 672: neuvojan toimen perustamiseen Kuopion 673: - 3039 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- Läänin Maatalouskeskukseen . . . . . . . . . . . 3284 674: misesta opettajien täydennyskoulutukseen 3272 675: - 3052 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 676: - 3040 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- misesta marjanviljelykonsulentin palkkaa- 677: misesta peruskoulun opettajien leirikoulu- miseksi Kuopion Läänin Maatalouskes- 678: toiminnan ohjaamiskoulutukseen . . . . . . . . 3273 kukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3285 679: 680: - 3041 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3053 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 681: misesta Näkövammaisten Keskusliitolle misesta maatalouden ympäristönsuojeluin- 682: äänikirjojen myynnin edistämiseen . . . . . . . 3274 vestointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3286 683: 684: - 3042 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3054 Ryynänen: Määrärahan osoittami- 685: misesta palo- ja pelastustekniikan opinto- sesta peruskuivatushankkeiden toteutta- 686: linjan perustamiseen Kuopion teknilliseen miseen Kuopion vesi- ja ympäristöpiirissä 3287 687: oppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3275 688: - 3055 Ryynänen: Määrärahan osoittami- 689: - 3043 Ryynänen: Määrärahan osoittami- sesta Pohjois-Savon maaseutualueiden ve- 690: sesta koulutuksen kehittämisrahakokei- sihuolto- ja viemäröintihankkeiden rahoit- 691: luun Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3276 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3288 692: 693: - 3044 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3056 Ryynänen: Määrärahan osoittami- 694: misesta kunnallisten ammatillisten oppilai- sesta metsänparannusvarojen lisäämiseksi 695: tosten palvelutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . 3277 Pohjois-Savossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3289 696: 697: - 3057 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 698: - 3045 Ryynänen: Määrärahan osoittami- 699: misesta Suonenjoen marjantutkimuksen 700: sesta Riuttala-säätiölle talonpoikaismu- 701: projektiaseman toiminnan tukemiseen . . . 3290 702: seon kunnostuksen loppuun saattamiseen 3278 703: - 3058 Ryynänen: Määrärahan osoittami- 704: - 3046 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Kuopion läänin tiestön parantami- 705: misesta kuntien kulttuuritoimen virkojen seen 3291 706: palkkausmenojen valtionosuuteen . . . . . . . 3279 707: - 3059 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 708: - 3047 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Tervon vierasvenesataman raken- 709: misesta yksivuotisiin taiteilija-apurahoihin 3280 tamiseen ............................... . 3292 710: 711: - 3048 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3060 Ryynänen: Määrärahan osoittami- 712: misesta harrastajateattereiden ohjaajien sesta Maaningan kirkonkylän laiturin ra- 713: perus- ja jatkokoulutukseen . . . . . . . . . . . . . 3281 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3293 714: Sisällysluettelo 15 715: 716: Sivu Sivu 717: - 3061 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3075 Röntynen: Määrärahan osoittamises- 718: misesta Savon radan hankesuunnitteluun 3294 ta Rautavaaran lentokeskuksen kehittämi- 719: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3308 720: - 3062 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 721: misesta kotirintamalla työtä tehneiden - 3076 Röntynen: Määrärahan osoittamises- 722: naisten kuntoutus- ja virkistyspalvelujen ta sotainvalidien ja -veteraanien kuntout- 723: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3295 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3309 724: 725: - 3063 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3077 Röntynen: Määrärahan osoittamises- 726: misesta Kuopion ympäristöhallinnon tut- ta vesistön- ja ympäristönsuojelutöihin 727: kimusyksikön suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . 3296 Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3310 728: 729: - 3064 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3078 Röntynen: Määrärahan osoittamises- 730: misesta järvien kunnostukseen . . . . . . . . . . . 3297 ta Kuopion vesi- ja ympäristöpiirille Kuo- 731: pion läänin järvien kunnostamiseen . . . . . 3311 732: - 3065 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 733: misesta omapääoma-avustuksen maksami- - 3079 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 734: seen opiskelija-asuntojen hankkimiseksi ta matkailun lomatukeen Koillismaan 735: olemassa olevasta rakennuskannasta . . . . . 3298 alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3312 736: 737: - 3066 Röntynen: Määrärahan osoittamises- - 3080 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 738: ta hiljaisuuden keskuksen kunnostustöiden ta teknillisten oppilaitosten liikuntaresurs- 739: loppuun saattamiseen Vieremällä . . . . . . . . 3299 seihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3313 740: 741: - 3067 Röntynen: Määrärahan osoittamises- - 3081 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 742: ta ilmailukoulutuksen aloittamiseen Poh- ta keskiasteen ammatillisten oppilaitosten 743: jois-Savossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3300 liikuntatuntien tapaturmavakuutukseen . . 3314 744: 745: - 3068 Röntynen: Määrärahan osoittamises- - 3082 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 746: ta nuorten viljelijöiden tukemiseen . . . . . . . 3301 ta lisäavustuksena kansanopistoille . . . . . . 3315 747: 748: - 3069 Röntynen: Määrärahan osoittamises- - 3083 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 749: ta maatalouden ympäristöinvestointeihin 3302 ta Kuusamon kansanopiston uudisraken- 750: nus- ja peruskorjauskuluihin . . . . . . . . . . . . 3316 751: - . 3070 Röntynen: Määrärahan osoittamises- 752: ta kuivatustöihin Kuopion läänissä . . . . . . 3303 - 3084 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 753: ta liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja tut- 754: - 3071 Röntynen: Määrärahan osoittamises- kimustyöhön sekä toimintaan . . . . . . . . . . . 3317 755: ta Kuopion vesi- ja ympäristöpiirille Kuo- 756: pion läänin kuntien vesihuoltotöiden to- - 3085 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 757: teuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3304 ta kansainväliseen liikunta-alan yhteistyö- 758: hön sekä liikuntatutkijoiden ja -kasvatta- 759: - 3072 Röntynen: Määrärahan osoittamises- jien opintomatkoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3318 760: ta Kuopion tiepiirin perustienpitoon . . . . . 3305 761: - 3086 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 762: - 3073 Röntynen: Määrärahan osoittamises- ta liikuntapaikkojen ja -tilojen rakentami- 763: ta Lehtorannan- Ryhälänmäen tien kun- seen ja saneeraukseen liittyvään tutkimus- 764: nostamiseen yleiseksi tieksi . . . . . . . . . . . . . . 3306 työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3319 765: 766: - 3074 Röntynen ym.: Määrärahan osoitta- - 3087 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 767: misesta Savon radan tasoylikäytävien ta valtionosuuksina kunnille urheiluseura- 768: poistamiseen välillä Helsinki - Kuopio 3307 työn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3320 769: 16 Sisällysluettelo 770: 771: Sivu Sivu 772: - 3088 Saapunki: Määrärahan osoittamises- - 3102 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 773: ta nuorten viljelijöiden tukemiseen . . . . . . . 3321 ta paikallistien n:o 18849 (Vanttaja - 774: Hiltunen) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . 3335 775: - 3089 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 776: ta maaseudun pienyritystoiminnan edistä- - 3103 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 777: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3322 ta Kitkan paikallistien n:o 18896 (Kanto- 778: joki - Patoniemi) peruskorjaamiseen . . . 3336 779: - 3090 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 780: ta siirtona maatilatalouden kehittämisra- - 3104 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 781: hastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3323 ta paikallistien n:o 18897 (valtatie n:o 5- 782: Juuma) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 3337 783: - 3091 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 784: ta valtionapuna karjantarkkailun ja keino- 785: - 3105 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 786: siemennyksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3324 787: ta yksityisten teiden kunnossapitoon . . . . . 3338 788: - 3092 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 789: ta hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen - 3106 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 790: korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3325 ta Kuusamon lentokentän asemaraken- 791: nuksen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3339 792: - 3093 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 793: ta poroaitojen kunnossapitoon . . . . . . . . . . 3326 - 3107 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 794: ta haja-asutusalueiden postiliikenteen tap- 795: - 3094 Saapunki: Määrärahan osoittamises- pioiden peittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3340 796: ta Oulankajoen - Kitkan alueen kalata- 797: louden kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3327 - 3108 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 798: ta pienen ja keskisuuren yritystoiminnan 799: - 3095 Saapunki: Määrärahan osoittamises- kehittämishankkeiden tukemiseen . . . . . . . 3341 800: ta kalanviljelylaitosten lammikkoalueiden 801: ja vesijärjestelmien kunnossapitoon . . . . . . 3328 - 3109 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 802: ta matkailun edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3342 803: - 3096 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 804: ta Oulun tiepiirille teiden kunnostukseen 3329 - 3110 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 805: ta rintamaveteraanieläkkeiden maksami- 806: - 3097 Saapunki: Määrärahan osoittamises- seen myös muualla sotatoimialueelia kuin 807: ta maantien n:o 843 (Poussu- Murtovaa- rintamalla palvelleille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3343 808: ra) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3330 809: - 3111 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 810: - 3098 Saapunki: Määrärahan osoittamises- ta valtionapuna sotainvalidien puolisoiden 811: ta maantien n:o 8642 (Kuolio - Kulohar- kuntoutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3344 812: ju) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3331 813: 814: - 3099 Saapunki: Määrärahan osoittamises- - 3112 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 815: ta maantien n:o 8693 (Käylä - Liikasen- ta rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 816: vaara) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3332 taan .................................... 3345 817: 818: - 3100 Saapunki: Määrärahan osoittamises- - 3113 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 819: ta paikallistien n:o 18780 (Ervasti - Jur- ta valtionavustuksiin eräille veteraanijär- 820: mu) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3333 jestöille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3346 821: 822: - 3101 Saapunki: Määrärahan osoittamises- - 3114 Saapunki: Määrärahan osoittamises- 823: ta paikallistien n:o 18841 (Inkee- Kynsi- ta avustuksiin ympäristönsuojeluinves- 824: lä) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3334 tointeihin Kuolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3347 825: Sisällysluettelo 17 826: 827: Sivu Sivu 828: - 3115 Saapunki: Määrärahan osoittamises- - 3128 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- 829: ta virkistysalueiden hankintaan . . . . . . . . . . 3348 ta Mikkilän - Palomäen paikallistien pa- 830: rantamiseen välillä Hynnilä - Palomäki 831: - 3116 Saapunki: Määrärahan osoittamises- Kuortaneella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3361 832: ta avustuksina opiskelija-asuntovuokrata- 833: lojen omapääomaosuuteen . . . . . . . . . . . . . . 3349 - 3129 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- 834: ta yksityisteiden rakentamisen valtion- 835: avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3362 836: - 3117 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- 837: ta valtion virastotalon rakentamiseen Äh- - 3130 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- 838: täriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3350 ta luonnonsuojelualueiden opastuskeskuk- 839: sen perustamiseksi Alavudelle . . . . . . . . . . . 3363 840: - 3118 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- 841: ta ympäristöystävällisemmän linja-autoka- - 3131 Saari: Määrärahan osoittamisesta 842: luston liikevaihtoveron palauttamiseen . . 3351 Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille eräiden 843: järvien kunnostamiseen Suomenselän alu- 844: - 3119 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- eella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3364 845: ta Tuomacniemen metsäoppilaitoksen laa- 846: jennushankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . 3352 - 3132 Saari: Määrärahan osoittamisesta Pe- 847: rasemaJoen Juupajärven kunnostuksen 848: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3365 849: - 3120 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- 850: ta Lehtimäen opiston peruskorjaukseen . . 3353 - 3133 Saari: Määrärahan osoittamisesta 851: Kalajärven altaan rantojen viimeistelyyn 3366 852: - 3121 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- 853: ta siirtolaismuseon perustamiseen Peräsei- - 3134 Saarinen ym.: Määrärahan osoitta- 854: näjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3354 misesta paikallisten kotiseutuyhdistysten 855: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3367 856: - 3122 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- 857: ta maatalouden vesiensuojeluinvestointei- - 3135 Saarinen ym.: Määrärahan osoitta- 858: hin ..................................... 3355 misesta liikuntakasvatukseen . . . . . . . . . . . . 3368 859: 860: - 3136 Saarinen ym.: Määrärahan osoitta- 861: - 3123 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- misesta kantatien n:o 53 perusparantami- 862: ta maankuivatushankkeiden toteuttami- seen .................................... 3369 863: seen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä . . . 3356 864: - 3137 Saarinen ym.: Määrärahojen osoitta- 865: - 3124 Saari: Määrärahan osoittamisesta misesta luonnonsuojelualueiden hoitoon ja 866: Ahvenjoen perkaamiseen Alavudella ja Pe- kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3370 867: räseinäjoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3357 868: - 3138 Saastamoinen ym.: Määrärahan 869: - 3125 Saari: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Teknian tiedepuiston toisen 870: Vaasan tiepiirille eräisiin tiehankkeisiin . . 3358 rakennusvaiheen (BioTeknia) toteuttami- 871: seen Kuopiossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3372 872: 873: - 3126 Saari: Määrärahan osoittamisesta - 3139 Saastamoinen ym.: Määrärahan 874: eräiden sorapintaisten yleisten teiden pa- osoittamisesta äänikirjojen myynnin edis- 875: rantamiseen Vaasan tiepiirissä . . . . . . . . . . . 3359 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3373 876: 877: - 3127 Saari ym.: Määrärahan osoittamises- - 3140 Saastamoinen ym.: Määrärahan 878: ta Vaasan tiepiirille liikenneturvallisuutta osoittamisesta valokuvan historiaa koske- 879: edistäviin pieniin tie- ja siltahankkeisiin 3360 van juhlateoksen toimittamiseen . . . . . . . . . 3374 880: 881: 2 200052Y 882: 18 Sisällysluettelo 883: 884: Sivu Sivu 885: - 3141 Saast!imoinen ym.: Määrärahan - 3154 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 886: osoittamisesta Suomen Maakuntakirjaili- sesta Norjan porojen aiheuttamien vahin- 887: jat ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 3375 kojen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3388 888: 889: - 3142 Saastamoinen ym.: Määrärahan - 3155 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 890: osoittamisesta Riuttalan talonpoikaismu- sesta viidennen porotalpusneuvojan palk- 891: seon toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3376 kaamiseen . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . .. . . 3389 892: 893: - 3156 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 894: - 3143 Saastamoinen ym.: Määrärahan 895: sesta porotutkimusaseman rakentamiseen 896: osoittamisesta Kuopio tanssii ja soi ry:n 897: Inariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3390 898: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3377 899: - 3157 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 900: - 3144 Saastamoinen ym.: Määrärahan sesta Petäjäskosken koepohjapadon ra- 901: osoittamisesta rautateiden lähiliikennettä kentamiseen . . . . .. . . . . . . .. . . . . .. . . . .. . . . 3391 902: koskevaan kokeiluun Kuopion ympäris- 903: tössä . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3378 - 3158 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 904: sesta Rahajärven rantojen puhdistukseen 3392 905: - 3145 Saastamoinen ym.: Määrärahan 906: osoittamisesta ilmailualan koulutuksen - 3159 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 907: aloittamiseksi Rautavaarassa . . . . . . . . . . . . 3379 . sesta yleisten teiden peruskorjaukseen La- 908: pin tiepiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3393 909: - 3146 Saastamoinen ym.: Määrärahan 910: osoittamisesta ns. Nordbarn-projektille . . 3380 - 3160 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 911: sesta Oulun - Kemin - Rovaniemen 912: radan sähköistämisen suunnitteluun . . . . . 3394 913: - 3147 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 914: sesta Lapin lääninvankilan suunnitteluun 3381 915: - 3161 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 916: sesta kevytlentoreittiliikenteen edistämi- 917: - 3148 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- seen .................................... 3395 918: sesta Rovaniemen seudun kehittämisohjel- 919: man toteutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3382 - 3162 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 920: sesta Rovaniemen Kirkkolammen kunnos- 921: - 3149 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3396 922: sesta Posion keramiikkakoulun asuntolan 923: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3383 - 3163 Sasi: Määrärahan osoittamisesta 924: Suomen 1970-luvun poliittisten ilmiöiden 925: - 3150 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3397 926: sesta Ranuan kristillisen kansanopiston 927: rakennusavustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3384 - 3164 Sasi: Määrärahan osoittamisesta eri- 928: tyisesti Nicaraguaan suunnattavaan kehi- 929: tysyhteistyötoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3399 930: - 3151 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 931: sesta Pohtimolammen puualan koulutus- 932: - 3165 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Itä- 933: keskuksen tilojen rakentamiseen . . . . . . . . . 3385 934: Euroopan maiden avustamiseen . . . . . . . . . 3400 935: - 3152 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- - 3166 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta 936: sesta Ranuan eläinpuiston avustamiseen 3386 Tampereen teknillisen korkeakoulun ra- 937: kennushankkeen suunnitteluun . . . . . . . . . . 3401 938: - 3153 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 939: sesta Posion Kiriutövaaran monitoimihal- - 3167 Sasi: Määrärahan osoittamisesta tu- 940: lin rakennusavustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3387 levaisuuden tutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . 3402 941: Sisällysluettelo 19 942: 943: Sivu Sivu 944: - 3168 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 3180 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- 945: Kokoomuksen Nuorten Liitolle järjestöä misesta kuntien kulttuuritoiminnan tuke- 946: esittelevän videon tekemiseksi . . . . . . . . . . . 3403 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3415 947: 948: - 3169 Savela: Määrärahan osoittamisesta - 3181 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- 949: vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen misesta moottoriurheilukeskus Botniaring 950: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3404 Oy:n rakentamisen avustamiseen . . . . . . . . 3416 951: 952: - 3182 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- 953: - 3170 Savela: Määrärahan osoittamisesta misesta valtionosuuksien lisäämiseksi kun- 954: pienehköihin vesistötöihin Oulun vesi- ja tien nuorisotyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3417 955: ympäristöpiirin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . 3405 956: - 3183 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- 957: - 3171 Savela: Määrärahan osoittamisesta misesta kuntien nuorisotilojen perustamis- 958: Iijoen vesistön kunnostukseen . . . . . . . . . . . 3406 kustannusten valtionosuuden lisäämiseen 3418 959: 960: - 3172 Savela: Määrärahan osoittamisesta - 3184 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- 961: Lusikkaojan täydennysperkaukseen Pulk- misesta Vaasan tiepiirille eräiden teiden 962: kilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3407 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3419 963: 964: - 3185 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- 965: - 3173 Savela: Määrärahan osoittamisesta misesta valtionavustuksena Kauhajoen 966: rintamaveteraanien asuntojen korjaami- lentokentän investointien ja käyttökustan- 967: seen .................................... 3408 nusten kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3420 968: 969: - 3174 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- - 3186 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- 970: misesta harjoittelukoulujen kouluasteen misesta rintamaveteraanien kuntoutustoi- 971: rehtorin tehtävien järjestämiseksi . . . . . . . . 3409 mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3421 972: 973: - 3187 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- 974: - 3175 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- 975: misesta Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille 976: misesta keittiöhenkilökunnan palkkaami- 977: vesistöjen kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 3422 978: seen Kuurojen kansanopistoon . . . . . . . . . . 3410 979: - 3188 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 980: - 3176 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta käytetyn tavaran kunnostamiseen 981: misesta maanteiden n:o 293 Kivelä - kehitysmaiden tarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 3423 982: Lammi ja n:o 2844 Perähuhta- Saviniemi 983: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3411 - 3189 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 984: misesta läänin kehittämisrahaan . . . . . . . . . 3424 985: - 3177 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta- 986: misesta Diabetesliitolle International Dia- - 3190 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 987: betes Federation -maailmankongressin misesta osa-aikaisen työvoiman palkkaa- 988: valmisteluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3412 miseen puolustusvoimien vartiointi-, val- 989: vonta- ja huoltotehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . 3425 990: - 3178 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- - 3191 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 991: misesta Vapaan Sivistystoiminnan Liitolle misesta turvetutkimuksen professuurin 992: eräiden matkakustannusten korvaamiseen 3413 saamiseksi Oulun yliopistoon . . . . . . . . . . . . 3426 993: 994: - 3179 Sillanpää ym.: Määrärahan osoitta- - 3192 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 995: misesta Kauhajoen evankelisen opiston pe- misesta uusien kirjastoautojen hankintaan 996: rusparannustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3414 kuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3427 997: 20 Sisällysluettelo 998: 999: Sivu Sivu 1000: - 3193 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- - 3206 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1001: misesta Taivalkosken metsäkonekoulun misesta valtionapuun metsänparannustöi- 1002: kalustotarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3428 hin ..................................... 2441 1003: 1004: - 3194 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- - 3207 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1005: misesta Koivikon maatalousoppilaitoksen misesta lietelannan ja turpeen kompostoin- 1006: laajennukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3429 nin tutkimiseen ja koetoimintaan . . . . . . . . 3442 1007: 1008: - 3195 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- - 3208 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1009: misesta Pudasjärven maatalousoppilaitok- misesta Oulun tiepiirin alemman tieverkon 1010: sen liikuntatilan rakentamiseen . . . . . . . . . . 3430 rakentamiseen ja kunnossapitoon . . . . . . . . 3443 1011: 1012: - 3196 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- - 3209 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1013: misesta Iin ympäristöinstituutin rahoitta- misesta Oijärven - Ranuan tien rakenta- 1014: miseen .................................. 3431 miseen Oulun ja Lapin tiepiireissä . . . . . . . 3444 1015: 1016: - 3197 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- - 3210 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1017: misesta Oulun Diakonissalaitoksen urhei- misesta Rantsilan- Utajärven tien raken- 1018: lupoliklinikan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . 3432 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3445 1019: 1020: - 3198 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- - 3211 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1021: misesta maatalousneuvonnan valtionapui- misesta kunnille valtionapuna paikallistei- 1022: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3433 1023: den aiheuttamiin menoihin . . . . . . . . . . . . . . 3446 1024: - 3199 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1025: - 3212 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1026: misesta liitännäiselinkeinoneuvojan palk- 1027: misesta Suomen Keksintöjen Edistämis- 1028: kaamiseksi Oulun Maatalouskeskuksen 1029: säätiön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 3447 1030: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3434 1031: - 3213 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1032: - 3200 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1033: misesta turvevoimalan suunnitteluun Pu- 1034: misesta valtionapuun kuivatustöihin . . . . . 3435 1035: dasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3448 1036: - 3201 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1037: misesta metsämarjojen ja sienten käytön - 3214 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1038: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3436 misesta turvetuotantoalueiden valmiste- 1039: luun Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3449 1040: - 3202 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1041: misesta jäkälän keruun ja markkinoinnin - 3215 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1042: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3437 misesta sotaleskien kuntoutustoimintaan 3450 1043: 1044: - 3203 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- - 3216 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1045: misesta kalastuskuntien ja -alueiden kalas- misesta valtionapuun rintamaveteraanien 1046: ton- ja vesistönhoitosuunnitelmien tekemi- kuntoutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3451 1047: seen .................................... 3438 1048: - 3217 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1049: - 3204 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Rajaseutuliiton toiminnan tukemi- 1050: misesta Ohtaojan kalanviljelylaitoksen pe- seen .................................... 3452 1051: ruskorjaukseen Taivalkoskella . . . . . . . . . . . 3439 1052: - 3218 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1053: - 3205 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Iijokilaakson rakennemuutospro- 1054: misesta Iijoen kevättulvien ehkäisemiseen 3440 jektin käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3453 1055: Sisällysluettelo 21 1056: 1057: Sivu Sivu 1058: - 3219 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- - 3231 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- 1059: misesta henkilöiden palkkaamiseksi luon- tamisesta ympäristötaloustieteen profes- 1060: nonsuojelualueiden luonnonhoito-ja opas- suurin perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3468 1061: tustehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3454 1062: - 3232 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- 1063: - 3220 Siuruainen ym.: Määrärahojen osoit- tamisesta Viittakiven opistolle rakentami- 1064: tamisesta maan hankkimiseksi luonnon- sesta johtuvien velkojen lyhentämiseen . . 3469 1065: suojelutarkoituksiin sekä suojelualueista 1066: koituvien taloudellisten menetysten kor- - 3233 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- 1067: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2455 tamisesta rakennusavustuksena Viittaki- 1068: ven opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3470 1069: - 3221 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 1070: misesta avustuksiin maatilatalouden ve- - 3234 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- 1071: siensuojelutoimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . 3457 tamisesta luonnonmukaisen viljelyn tuke- 1072: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3471 1073: - 3222 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 1074: Suomen Tangofestivaalit ry:n tappioiden - 3235 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- 1075: peittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3458 tamisesta korvaukseen Valtionrautateiden 1076: henkilöliikenteestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3472 1077: - 3223 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- 1078: sesta kotieläinten alkuperäisrotujen ja gee- - 3236 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- 1079: nistön säilytystoimia varten . . . . . . . . . . . . . 3459 tamisesta Helsingin - Turun radan tason 1080: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3473 1081: - 3224 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- 1082: sesta maantien n:o 3132 (Kopsuo- Nuo- - 3237 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1083: ramoinen) perusparantamiseen tieosuudel- osoittamisesta Maailman elintarvikeohjel- 1084: la Vesivehmaa - Kalkkinen . . . . . . . . . . . . 3461 man (WFP) tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 3474 1085: 1086: - 3238 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1087: - 3225 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- 1088: osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuo- 1089: sesta Kehitysaluerahasto Oy:n toiminnan 1090: toiseen kehitysapuun Angolalle . . . . . . . . . . 3475 1091: laajentamiseen Lahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3462 1092: - 3239 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1093: 3226 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Afrikan Kansalliskongres- 1094: sesta ns. Nordbarn-projektille . . . . . . . . . . . 3463 sille annettavaan tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3476 1095: 1096: - 3227 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta - 3240 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1097: Yksinhuoltajien Liiton koulutus- ja leiri- osoittamisesta kansalaisjärjestöjen kehi- 1098: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3464 tysyhteistyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3477 1099: 1100: - 3228 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- - 3241 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1101: sesta Hämeen työvoimapiirin jakamista ja osoittamisesta Pirkanmaan terveydenhuol- 1102: piiritoimiston Lahteen sijoittamista varten 3465 to-oppilaitoksen suunnitteluun . . . . . . . . . . 3478 1103: 1104: - 3229 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- - 3242 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1105: sesta valkoselkätikan häviämisen estämi- osoittamisesta Helsingin ja Tampereen vä- 1106: seen .................................... 3466 lisen radan tason nostoon . . . . . . . . . . . . . . . 3479 1107: 1108: - 3230 Soininvaara ym.: Määrärahan osoit- - 3243 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1109: tamisesta YK:n Väestörahaston (UNFPA) osoittamisesta äitiysavustuksen korottami- 1110: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3467 seen .................................... 3480 1111: 22 Sisällysluettelo 1112: 1113: Sivu Sivu 1114: - 3244 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan - 3256 Säi1ynoja ymo: Määrärahan osoitta- 1115: osoittamisesta asevelvollisten kotiuttaruis- misesta Oulun yliopiston venäjän kielen 1116: rahan korottamiseksi 3481 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 .... 0 0 0 professuurin perustamiseksi 3493 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1117: 1118: 1119: 1120: 1121: 3245 Stenius-Kaukonen: Määrärahan - 3257 Säilynoja ymo: Määrärahan osoitta- 1122: osoittamisesta kunnallisen toimeentulotur- misesta luonnonmukaisen viljelyn valtion- 1123: van kustannuksiin 3482 1124: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1125: apuun 0 0 0 0 0 0 0 03494 1126: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1127: 1128: 1129: 1130: 1131: - 3246 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan - 3258 Säilynoja ymo: Määrärahan osoitta- 1132: osoittamisesta kunnille kodinhoitajien ja misesta maatalouden valtion tuen korotta- 1133: kotiavustajien virkojen perustamiseen 3483 0 0 0 1134: miseen 0 0 0 0 0 0 0 03495 1135: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1136: 1137: 1138: 1139: 1140: -- 3247 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan - 3259 Säilynoja ymo: Määrärahan osoitta- 1141: osoittamisesta kansanterveystyön käyttö- misesta maantien n:o 7813 ja paikallistien 1142: kustannuksiin virkojen lisäämiseksi 3484 0 0 0 0 0 0 1143: n:o 18283 perusparantamiseen 3496 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1144: 1145: 1146: 1147: 1148: 3248 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan - 3260 Säilynoja ymo: Määrärahan osoitta- 1149: osoittamisesta sairaala- ja poliklinikka- misesta Pyhänsivun paikallistien n:o 18652 1150: maksujen poistamiseen työttömiltä ja elä- peruskorjaukseen 3497 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 .. 0 .. 0 .... 0 0 0 1151: 1152: 1153: keläisiltä0 0 0 0 0 0 0 0 3485 1154: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1155: 1156: 1157: 1158: 1159: - 3261 Säilynoja ymo: Määrärahan osoitta- 1160: 3249 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1161: misesta maakaasujohdon jatkamiseen 1162: osoittamisesta kansanterveystyön perusta- 1163: Vaasaan sekä Raahen- Oulun- Kemin 1164: ruiskustannuksia varten 3486 1165: - Tornion alueelle 1166: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1167: 1168: 1169: 3498 1170: 1171: - 3250 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1172: - 3262 Säilynoja ymo: Määrärahan osoitta- 1173: osoittamisesta erikoissairaanhoidon perus- 1174: misesta harkinnanvaraiseen työllistämi- 1175: taruiskustannuksiin 3487 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1176: 1177: 1178: seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3499 1179: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1180: 1181: 1182: 1183: 1184: 3251 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1185: osoittamisesta kunnallisen erikoissairaan- - 3263 Särkijärvi ymo: Määrärahan osoitta- 1186: hoidon käyttökustannuksiin virkojen li- misesta valtion Espoon virastotalon raken- 1187: säämiseksi 0 0 0 0 0 0 03488 1188: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1189: tamiseen 0 0 0 0 0 0 3500 1190: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1191: 1192: 1193: 1194: 1195: 3252 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan - 3264 Särkijärvi ymo: Määrärahan osoitta- 1196: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- misesta Porvarillisen Työn Arkiston lisäti- 1197: jestelmän kustannuksiin 3489 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1198: lainvestointiin .. 3501 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 .. 0 0 .. 0 0.. 1199: 1200: 1201: 1202: 1203: - 3253 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan - 3265 Särkijärvi: Määrärahan osoittamises- 1204: osoittamisesta kansalaisjärjestöille Euroo- ta Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhat- 1205: pan yhdentymiskehityksen seurantaan 3490 0 0 0 1206: kunnan aatteelliseen koulutusprojektiin 3502 0 0 1207: 1208: 1209: 1210: 1211: -- 3254 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan - 3266 Särkijärvi ymo: Määrärahan osoitta- 1212: osoittamisesta alle 17-vuotiaiden amma- misesta Uudenmaan virkistysalueyhdis- 1213: tinvalinnanohjauksen kokeilutoimintaan 3491 tyksen maanhankintaan 3503 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1214: 1215: 1216: 1217: 1218: ~ 3255 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan - 3267 Särkijärvi ymo: Määrärahojen osoit- 1219: osoittamisesta työttömien toimikuntien tamisesta suojelualueista koituvien talou- 1220: toiminnan tukemiseen 3492 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 dellisten menetysten korvaamiseen 3504 0 0 0 0 0 0 0 1221: Sisällysluettelo 23 1222: Sivu Sivu 1223: - 3268 Taina: Määrärahan osoittamisesta - 3280 Taxell: Määrärahan osoittamisesta 1224: yliassistentin viran perustamiseen Tampe- Iniös Framtid -nimiselle yhdistykselle 1225: reen yliopiston lääketieteelliseen tiedekun- Iniön kehityksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . 3520 1226: taan 3506 1227: - 3281 Taxell: Om anvisande av anslag för 1228: - 3269 Taina: Määrärahan osoittamisesta Houtskärs kyrkliga folkhögskola . . . . . . . . 3521 1229: Tampereen Teatterin peruskorjauksen ra- 1230: hoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3507 - 3281 Taxell: Määrärahan osoittamisesta 1231: Houtskärs kyrkliga folkhögskola -nimisen 1232: kansanopiston toiminnan tukemiseen . . . . 3522 1233: - 3270 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- 1234: ta tanssitaiteen alan järjestöille . . . . . . . . . . 3508 1235: - 3282 Taxell: Om anvisande av anslag för 1236: anskaffning av studioutrustning för Skär- 1237: - 3271 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- gårdskanalen rf. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3523 1238: ta tanssin tiedotuskeskuksen tukemiseen 3509 1239: - 3282 Taxell: Määrärahan osoittamisesta 1240: - 3272 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- studiolaitteiston hankintaan Skärgårdska- 1241: ta Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton eri- nalen-nimiselle yhdistykselle . . . . . . . . . . . . . 3524 1242: tyisnuorisotyön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 3510 1243: - 3283 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta 1244: - 3273 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- lääninoikeuksien toiminnallisten edellytys- 1245: ta kansainvälisen nuorten luontoleirin tu- ten parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3525 1246: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3512 1247: - 3284 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta 1248: Riihimäen varuskuntarakennusten perus· 1249: -- 3274 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- 1250: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3526 1251: ta nuorison kansainvälisen leiri- ja kurssi- 1252: keskuksen perustamiseen Virroille . . . . . . . 3513 1253: - 3285 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta 1254: Hämeen rahastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3527 1255: - 3275 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- 1256: ta kotihoidon tuen perusosan korottami- - 3286 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoitta- 1257: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3514 misesta Porraskosken kalanviljelylaitoksen 1258: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3528 1259: - 3276 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- 1260: ta Porvarillinen Terveys- ja Sosiaalipoliit- - 3287 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta 1261: tinen Liitto ry:lle lähimmäisvastuutoimin- maantien n:o 293 ja kantatien n:o 13961 1262: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3515 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3529 1263: 1264: - 3277 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- - 3288 Tenhiälä: Määrärahan osoittami- 1265: ta Kansallinen Terveyskasvatusliitto ry:lle sesta Lasten Keskus ry:n toiminnan tuke- 1266: terveyskasvatustyön kehittämiseen . . . . . . . 3516 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3530 1267: 1268: - 3278 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- - 3289 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1269: ta ekologisen rakentamisen tutkimiseen . . 3517 lääninvankilan rakentamiseen Tervolaan 3531 1270: 1271: - 3290 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1272: - 3279 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- koHtamuseon perustamiseen Sevettijärvel- 1273: ta nuorisoasuntojen omapääomaosuuteen 3518 le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3533 1274: 1275: - 3280 Taxell: Om anvisande av anslag för - 3291 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1276: verksamhet till föreningen Iniös Framtid kunnallisten elokuvateattereiden perusta- 1277: med syfte att stöda Iniös utveckling . . . . . 3519 miseen Lappiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3534 1278: 24 Sisällysluettelo 1279: 1280: Sivu Sivu 1281: - 3292 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta - 3305 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami- 1282: saamenkielisen julkaisutoiminnan tukemi- sesta työllisyysmäärärahoin työllistettyjen 1283: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3535 työllistämisajan pidentämiseksi . . . . . . . . . . 3548 1284: 1285: - 3293 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami- - 3306 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1286: sesta Kemin sataman kehittämiseen . . . . . 3536 Kirkkolammen ja Harjulammen ruoppaa- 1287: miseen Rovaniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3549 1288: - 3294 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami- 1289: sesta rautatien rakentamiseksi Sailasta - 3307 Tiuri: Määrärahan osoittamisesta 1290: Murmanskiin ........................... 3537 eduskunnan istuntojen televisiointiin kaa- 1291: peliverkon kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3550 1292: - 3295 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami- 1293: sesta postin palvelujen turvaamiseen . . . . . 3538 - 3308 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- 1294: ta Uudenmaan korkeakoulujen tutkimus- 1295: resurssien lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3551 1296: - 3296 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami- 1297: sesta eräiden kuntien ylläpitämien lento- 1298: kenttien avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3539 - 3309 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- 1299: ta pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ra- 1300: kentamiseen ja peruskorjaukseen . . . . . . . . 3552 1301: - 3297 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1302: lentokenttähankkeen toteuttamiseen Yli- 1303: - 3310 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- 1304: torniolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3540 1305: ta kiinteistöjen hankkimiseen Teknilliselle 1306: korkeakoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3553 1307: - 3298 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1308: Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaanjalos- - 3311 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- 1309: tusasteen nostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3541 ta satelliittivälitteisen EuroSTEP-koulu- 1310: tusmateriaalin käyttämiseksi Suomessa . . 3554 1311: - 3299 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1312: lasten satumaan rakentamiseen Joulu- - 3312 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- 1313: maan yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3542 ta Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 1314: hoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3555 1315: - 3300 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 1316: maakaasuputken rakentamiseen Kosta- - 3313 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- 1317: muksesta Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . 3543 ta Nuijasota-projektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3556 1318: 1319: - 3301 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami- - 3314 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- 1320: sesta valtakunnan sähköverkon ulottami- ta FASTECille valmistumisvaiheessa ole- 1321: seen Muonioon ja Enontekiölle . . . . . . . . . . 3544 vien diplomi-insinöörien ulkomaiseen am- 1322: matilliseen harjoitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 3557 1323: - 3302 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami- 1324: sesta pienituloisimpien rintamaveteraanien - 3315 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamises- 1325: ylimääräiseen rintamalisään lisän korotta- ta Keksintösäätiön toimintaan . . . . . . . . . . 3558 1326: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3545 1327: - 3316 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1328: - 3303 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta sesta harjoittelukoulujen rehtoreiden mää- 1329: vanhainkodin rakentamiseen Tornioon . . 3546 räämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3559 1330: 1331: 3304 Tennilä ym.: Määrärahan osoittami- - 3317 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1332: sesta kuntoutuslaitoksen rakentamiseen sesta Kansallisen Sivistysliiton tiedotus- 1333: Kemiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3547 projektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3560 1334: Sisällysluettelo 25 1335: 1336: Sivu Sivu 1337: - 3318 Turunen ymo: Määrärahan osoittami- - 3330 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1338: sesta opintokeskusten virkoihin 3561 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tamisesta Työväen Sivistysliiton Ranta- 1339: Toivalan kurssikeskuksen peruskorjauk- 1340: - 3319 Turunen ymo: Määrärahan osoittami- seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3573 1341: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1342: 1343: 1344: 1345: 1346: sesta Tohmajärven kunnallistalon kunnos- 1347: tamiseen 0 0 0 03562 1348: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - 3331 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1349: tamisesta Snellman-instituutin julkaisutoi- 1350: -- 3320 Turunen ymo: Määrärahan osoittami- mintaan 0 0 0 0 0 0 3574 1351: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1352: 1353: 1354: 1355: 1356: sesta Saarion sähkövoimalaitosmuseon 1357: korjaamiseen 3563 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 .. 0 0 - 3332 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1358: tamisesta kuntien kulttuuritoiminnan tu- 1359: - 3321 Turunen ymo: Määrärahan osoittami- kemiseen 0 .... 3576 1360: 0 0 0 0 0 0 .. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 .. 0 .. 0 0 1361: 1362: 1363: 1364: 1365: sesta Taiteilijan temppelin viimeistelytöi- 1366: hin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3564 1367: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - 3333 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1368: tamisesta käytettäväksi yksivuotisina tai- 1369: - 3322 Turunen ymo: Määrärahan osoittami- teilija-apurahoina 3577 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1370: 1371: 1372: 1373: 1374: sesta Nuorten Kuoroliitolle kansainvälisen 1375: lapsi- ja nuorisokuorotapahtuma Sympaa- - 3334 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1376: tin tappioiden peittämiseen 3565 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tamisesta eräiden taidelaitosten ja järjestö- 1377: jen tukemiseen 3578 1378: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1379: 1380: 1381: 1382: 1383: - 3323 Turunen ymo: Määrärahan osoittami- 1384: sesta Hattuvaaran, Mutalahden ja Hoilo- - 3335 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1385: lan karjalaiskylien sivistystyöhön ja elvy- tamisesta taiteilijajärjestöjen valtionapujen 1386: tykseen 0 0 0 0 0 3566 1387: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 jälkeenjääneisyyden korjaamiseen 3579 0 0 0 0 0 0 0 0 1388: 1389: 1390: 1391: 1392: - 3324 Turunen ymo: Määrärahan osoittami- - 3336 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1393: sesta Tuupovaaran rallimuseon perustami- tamisesta Luovan säveltaiteen edistäruis- 1394: seen 0 0 0 0 0 0 0 03567 1395: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 säätiölle ja Suomalaisen musiikin tiedotus- 1396: keskukselle 0 0 0 3580 1397: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1398: 1399: 1400: 1401: 1402: - 3325 Turunen ymo: Määrärahan osoittami- 1403: sesta matkailua palvelevan sisävesiliiken- - 3337 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1404: teen tukemiseen 3568 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tamisesta Kotien Puolesta Keskusliitolle 1405: oikeusturvakoulutukseen ja -tiedotukseen 3581 1406: - 3326 Turunen ymo: Määrärahan osoittami- 1407: sesta Karjalan kirkkotie -matkailureitin - 3338 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1408: kehittämiseen ja markkinointiin 3569 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tamisesta Suomen Elämäntapaliitto Elolie 1409: elämäntapakeskusten perustamiseen 3582 0 0 0 0 0 1410: 1411: 1412: 1413: 1414: - 3327 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1415: tamisesta kunnille vaikeimmassa asemassa - 3339 Tähkämaa: Määrärahan osoittami- 1416: olevien haja-asutusalueiden postipalvelu- sesta rintamaveteraanien kuntoutustoi- 1417: jen turvaamiseksi 3570 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 mintaan 0 0 0 0 03583 1418: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1419: 1420: 1421: 1422: 1423: - 3328 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- - 3340 Törnqvist ymo: Määrärahan osoitta- 1424: tamisesta Näkövammaisten Keskusliiton misesta Pohjois-Karjalan Prikaatille so- 1425: äänikirjojen myynnin edistämiseen 3571 0 0 0 0 0 0 0 siaalikuraattorin viran perustamista varten 3584 1426: 1427: - 3329 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- - 3341 Törnqvist ymo: Määrärahan osoitta- 1428: tamisesta Työväen Sivistysliitolle toimis- misesta Valtimon metsäoppilaitoksen lisä- 1429: toautomaation toteutussuunnitteluun 3572 0 0 0 0 rakentamiseen ja muutostöihin 3585 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1430: 26 Sisällysluettelo 1431: 1432: Sivu Sivu 1433: - 3342 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- - 3354 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1434: misesta Keuhkovammaliiton Liperin am- tamisesta Porvarillisen Kulttuurityön Lii- 1435: mattioppilaitoksen lisärakennuksen raken- tolle kulttuuriharrastustyön edistämiseen 3598 1436: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3586 1437: - 3355 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1438: - 3343 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta taiteen keskustoimikunnalle tai- 1439: misesta Lieksan Vaskiviikon tukemiseen 3587 depoliittisen ohjelman tekemiseen . . . . . . . 3599 1440: 1441: - 3344 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- - 3356 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1442: misesta Bomban juhlaviikkojen toteutta- tamisesta taiteilijajärjestöjen valtionapujen 1443: miseen vuonna 1991 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3588 jälkeenjääneisyyden korjaamiseen . . . . . . . . 3600 1444: 1445: - 3357 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1446: - 3345 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1447: tamisesta eräiden taidelaitosten ja järjestö- 1448: misesta kiinteiden postitoimipaikkojen säi- 1449: jen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 1 1450: lyttämiseen ja uusien palvelutoimintojen 1451: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3589 1452: - 3358 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1453: tamisesta Suomen Teatteriliitolle ja Työ- 1454: - 3346 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- väen Näyttämöiden Liitolle yhteisen näy- 1455: misesta Suomen Mielenterveysseuran psy- telmäkirjastotilan hankkimiseen . . . . . . . . . 3602 1456: kiatristen potilaiden sosiaalilomiin . . . . . . . 3590 1457: - 3359 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1458: - 3347 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Kalevan Näyttämö ry:lle teatte- 1459: misesta Pohjois-Karjalan Metsätyömies- rin taloudellisen tilanteen parantamiseen 3603 1460: kodille Ruunaan kodin peruskorjauksesta 1461: aiheutuneiden velkojen maksamiseen . . . . 3591 - 3360 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1462: tamisesta Karjalan Teatterin perustamis- 1463: - 3348 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- kuluihin teatterin kannatusyhdistykselle 3604 1464: misesta Kolin opastuskeskuksen perusta- 1465: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3592 - 3361 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1466: tamisesta Suomalainen Musiikkiteatte- 1467: - 3349 Uitto ym.: Määrärahan osoittamises- riyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . 3605 1468: ta neljännen linjaraiteen rakentamiseen vä- 1469: lillä Helsinki - Tikkurila . . . . . . . . . . . . . . . 3593 - 3362 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1470: tamisesta keskeisten harrastajamusiikki- 1471: järjestöjen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 3606 1472: - 3350 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1473: tamisesta kadettien päivärahan korottami- 1474: - 3363 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1475: seen .................................... 3594 1476: tamisesta karjalaisen kulttuuriperinteen 1477: tallentamiseen ja tutkimiseen . . . . . . . . . . . . 3607 1478: - 3351 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1479: tamisesta Suomen Reservin Upseerien - 3364 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1480: Naisten Liitolle naisten valmiuskoulutus- tamisesta marinkielisen kirjallisuuden 1481: projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen tuottamiseen Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3608 1482: ja projektisihteerin palkkaamiseen . . . . . . . 3595 1483: - 3365 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- 1484: - 3352 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta virkistysalueiden maanhankin- 1485: tamisesta kirjastoalan kehittämiseen . . . . . 3596 taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3610 1486: 1487: 3353 Uosukainen ym.: Määrärahan osoit- - 3366 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1488: tamisesta maakuntakirjastotoiminnan ke- sesta Lasten Kesä ry:lle leirikoulutoimin- 1489: hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3597 nan järjestämiseen ja kehittämiseen . . . . . . 3611 1490: Sisällysluettelo 27 1491: 1492: Sivu Sivu 1493: - 3367 Urpilainen: Määrärahan osoittami- - 3379 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1494: sesta Näkövammaisten Keskusliitolle ää- sesta yhdys- ja syöttövesijohdon rakenta- 1495: nikirjojen myynnin edistämiseen . . . . . . . . . 3612 miseen Evijärveltä Kortesjärvelle . . . . . . . . 3624 1496: 1497: - 3368 Urpilainen: Määrärahan osoittami- - 3380 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1498: sesta toiminta-avustuksena Friiti-Salin sesta Kokkolan sataman tieväylän suun- 1499: Tuki ry:lle Friiti-Salin rakentamiseen . . . . 3613 nitteluun ja rakentamisen aloittamiseen . . 3625 1500: 1501: - 3369 Urpilainen: Määrärahan osoittami- - 3381 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1502: sesta Keski-Pohjanmaan monitoimiradan sesta alikulkutunneleiden rakentamiseen 1503: (KeMoRa) toiminnan kehittämiseen . . . . . 3614 valtatielle n:o 8 Lohtajalla . . . . . . . . . . . . . . 3626 1504: 1505: - 3370 Urpilainen: Määrärahan osoittami- - 3382 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1506: sesta Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry:n sesta Poroluodon Runnin suojasataman 1507: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3615 rakennustöiden loppuun saattamiseen . . . 3627 1508: 1509: - 3371 Urpilainen: Määrärahan osoittami- - 3383 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1510: sesta Oskari Tokoi -seura ry:n toiminnan sesta ammattiyhdistysliikkeen suorittaman 1511: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3616 hintaseurannan ja siihen liittyvän tiedo- 1512: tuksen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3628 1513: - 3372 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1514: - 3384 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1515: sesta toiminta-avustuksena Lappajärven 1516: sesta Keski-Pohjanmaan grafiittiprojektiin 3629 1517: musiikkipäivien järjestämiseen . . . . . . . . . . . 3617 1518: - 3385 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1519: - 3373 Urpilainen: Määrärahan osoittami- sesta ulkosuomalaisten nuorten työharjoit- 1520: sesta toiminta-avustuksena Lohtajan kirk- teluprojektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3630 1521: komusiikkijuhlien järjestämiseen . . . . . . . . . 3618 1522: - 3386 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1523: - 3374 Urpilainen: Määrärahan osoittami- sesta Lestijoen luonnontaloudellisen kehit- 1524: sesta Midnight Jazz ry:lle toiminnan tuke- tämissuunnitelman toteuttamiseen . . . . . . . 3631 1525: miseen ................................. . 3619 1526: - 3387 Wahlström ym.: Määrärahan osoit- 1527: - 3375 Urpilainen: Määrärahan osoittami- tamisesta YK:n väestöohjelmiin . . . . . . . . . 3632 1528: sesta Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismai- 1529: sen Kuvataidekoulun toiminnan tukemi- - 3388 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- 1530: seen 3620 ta Vanhan testamentin ns. apokryfikirjo- 1531: jen suomennustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3633 1532: - 3376 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1533: sesta Vimpelin Vedolle pesäpallokatsomon - 3389 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- 1534: rakentamisen rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . 3621 ta Kainuun opiston peruskorjaukseen Pal- 1535: tamossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3634 1536: - 3377 Urpilainen: Määrärahan osoittami- 1537: sesta lisähenkilökunnan palkkaamiseen - 3390 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- 1538: Kannuksen turkistalouden tutkimusase- ta Kansallisen Sivistysliiton kansalaisval- 1539: malle ................................... 3622 miusprojektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3635 1540: 1541: - 3378 Urpilainen: Määrärahan osoittami- - 3391 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- 1542: sesta Kälviän kunnan vedenhankintasuun- ta Pohjois-Suomen teollisuusopistolle 1543: nitelman 1 vaiheen toteuttamiseen . . . . . . . 3623 (POHTO) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3636 1544: 28 Sisällysluettelo 1545: 1546: Sivu Sivu 1547: - 3392 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- - 3405 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1548: ta Kainuun talvisodan museon rakentami- osoittamisesta uuden tutkimuslaitteiston 1549: seen Suomussalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3637 hankkimiseksi Helsingin yliopiston fonetii- 1550: kan laitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3650 1551: - 3393 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- 1552: ta Kajaanin Sana ja Sävel -tapahtumalle 3638 - 3406 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 1553: av anslag tili Åbolands Ungdomsförbund 1554: - 3394 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- rf för loka!-TV och videoverksamhet . . . . 3651 1555: ta Vuokatin Urheiluopistolle rullahiihtora- 1556: dan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3639 - 3406 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1557: osoittamisesta Åbolands Ungdomsför- 1558: - 3395 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- bund -nimiselle liitolle paikallistelevisio- ja 1559: ta pienyritysten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 3640 videotoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3652 1560: 1561: - 3396 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- 1562: - 3407 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 1563: ta Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun pii- 1564: av anslag för alternativ energiforskning . . 3653 1565: rille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3641 1566: 1567: 3397 Valli ym.: Määrärahan osoittamises- - 3407 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1568: ta rantojensuojeluohjelman toteuttamiseen 3642 osoittamisesta vaihtoehtoiseen energiatut- 1569: kimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3654 1570: - 3398 Varpasuo: Määrärahan osoittamises- 1571: ta korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen - 3408 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 1572: korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3643 av anslag för byggande av en bränsleför- 1573: säljningsstation vid Nötö Handel i Nagu 3655 1574: - 3399 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta- 1575: misesta Suomen Kansanmusiikkiliiton Sa- - 3408 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1576: muelin Poloneesi -tapahtuman järjestämi- osoittamisesta polttoaineen myyntiaseman 1577: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3644 rakentamiseksi Nötö Handel -nimisen 1578: kaupan yhteyteen Nauvossa . . . . . . . . . . . . . 3656 1579: - 3400 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta- 1580: misesta Kalevan Nuorten Liitolle kansain- - 3409 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1581: välisen tapahtuman järjestämiseen . . . . . . . 3645 osoittamisesta rintamaveteraanien kun- 1582: toutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3657 1583: - 3401 Varpasuo ym.: Määrärahan osoitta- 1584: misesta Uusmaalaisten juhlavuoden 1992 - 3410 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1585: valmisteluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3646 osoittamisesta HYKSin erityisvaltion- 1586: osuuden korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3658 1587: - 3402 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- 1588: misesta äänikirjojen tuotannon ja jakelun 1589: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3647 - 3411 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 1590: av anslag för stödcentralerna för AIDS . . 3659 1591: - 3403 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- 1592: misesta kansalais- ja työväenopistojen tun- - 3411 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1593: tiopettajien virkojen muuttamiseen päätoi- osoittamisesta AIDS-tukikeskusten toi- 1594: misiksi viroiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3648 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3660 1595: 1596: - 3404 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- - 3412 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 1597: misesta Kansallisen Eläkeläisliiton kurssi- av anslag tili Svenska Kvinnoförbundet rf 1598: ja virkistyskeskuksen rakentamislainojen för publicering av en broschyr om 1599: maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3649 inkontinens . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3661 1600: Sisällysluettelo 29 1601: 1602: Sivu Sivu 1603: - 3412 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan - 3420 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1604: osoittamisesta Svenska Kvinnoförbundet anslag för vägförbättringsarbeten på 1605: -nimiselle liitolle inkontinenssista kertovan landsväg nr 1015 mellan Backgränd och 1606: esitteen julkaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3662 Lönnhammar ........................... 3675 1607: 1608: - 3413 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan - 3420 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- 1609: osoittamisesta Suomalaisen Ympäristöra- tamisesta maantien n:o 1015 peruskorjaa- 1610: haston toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 3663 miseen välillä Backgränd- Linhamari . . 3676 1611: 1612: - 3414 Westerlund: Om anvisande av anslag - 3421 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1613: tili stöd för Lovisanejdens musikskola . . . 3664 anslag för grundförbättring av bygdeväg 1614: nr 11039 (Ekenäs- Baggö) och byggande 1615: - 3414 Westerlund: Määrärahan osoittami- av en bro över Grobbfjärden . . . . . . . . . . . . 3677 1616: sesta Loviisan seudun musiikkikoulun toi- 1617: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3665 1618: - 3421 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- 1619: tamisesta paikallistien n:o 11039 (Tammi- 1620: 3415 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1621: saari - Baggö) peruskorjaamiseen ja sil- 1622: anslag som finansieringsstöd för avkort- 1623: lan rakentamiseen Grobbfjärdenin yli . . . . 3678 1624: ning av byggnadslån tili Östra Nylands 1625: folkhögskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3666 1626: - 3422 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1627: - 3415 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- anslag för inledande av grundförbättring- 1628: tamisesta Östra Nylands folkhögskola en på bygdeväg nr 11893 . . . . . . . . . . . . . . . . 3679 1629: -nimisen kansanopiston rakennuslainan 1630: lyhentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3667 - 3422 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- 1631: tamisesta paikallistien n:o 11893 peruskor- 1632: - 3416 Westerlund m.fl.: Om anvisande av jaustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3680 1633: anslag för Svenska Bildningsförbundet . . 3668 1634: - 3423 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1635: - 3416 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- anslag för påbörjande av grundförbättring- 1636: tamisesta Svenska Bildningsförbundet -ni- en på Isnäs- Kabböle landsväg . . . . . . . . 3681 1637: misen järjestön toiminnan tukemiseen . . . 3669 1638: - 3423 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- 1639: - 3417 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Isnäsin - Kabbölen maantien 1640: tamisesta Suomen Syöpäinstituutin Sää- peruskorjaamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . 3682 1641: tiölle syöpätutkimuksen tehostamiseen . . . 3670 1642: - 3424 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1643: - 3418 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1644: anslag för inledande av vägbyggnadsarbe- 1645: anslag för byggande av den återstående 1646: tet Jokivarsi- Nickby . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3683 1647: delen av Karis västra omfartsväg . . . . . . . . 3671 1648: 1649: - 3418 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- - 3424 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- 1650: tamisesta Karjaan läntisen ohitustien lop- tamisesta Jokivarren -Nikkilän tien ra- 1651: puosuuden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3672 kennustöiden käynnistämiseen . . . . . . . . . . . 3684 1652: 1653: - 3419 Westerlund m.fl.: Om anvisande av - 3425 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1654: anslag för grundförbättring av landsväg nr anslag för grundförbättringsarbeten av 1655: 155 (Ebbo - Gäddrag) . . . . . . . . . . . . . . . . . 3673 Nitlax bygdeväg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3685 1656: 1657: - 3419 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- - 3425 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- 1658: tamisesta maantien n:o 155 (Epoo - tamisesta Niitlahden paikallistien perus- 1659: Gäddrag) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . 3674 korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3686 1660: 30 Sisällysluettelo 1661: 1662: Sivu Sivu 1663: - 3426 Westerlund m.fl.: Om anvisande av - 3435 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1664: anslag för att inrätta en loka! industribyrå sesta rock- ja rytmimusiikki-instituutin pe- 1665: i Lovisa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3687 rustamiseen Seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3704 1666: 1667: - 3426 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- - 3436 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1668: tamisesta teollisuuspiirin paikallistoimis- sesta Etelä-Pohjanmaan moottoriurheilu- 1669: ton perustamiseksi Loviisaan . . . . . . . . . . . . 3688 keskus Botniaring Oy:n tukemiseen . . . . . . 3705 1670: 1671: - 3437 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1672: - 3427 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1673: sesta neljän turkistalousneuvojan palkkaa- 1674: anslag för effektiverad övervakning och 1675: miseen Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . 3706 1676: forskning av särskilt importlivsmedel . . . . 3689 1677: - 3438 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1678: - 3427 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- sesta maidontuotantoavustukseen Kuorta- 1679: tamisesta erityisesti tuontielintarvikkeiden neen kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3707 1680: valvonnan ja tutkimuksen tehostamiseen 3690 1681: - 3439 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1682: - 3428 Westerlund m.fl.: Om anvisande av sesta maatilojen investointeihin . . . . . . . . . . 3708 1683: anslag för en utredning av användningen 1684: av etanol som motorbränsle . . . . . . . . . . . . . 3691 - 3440 Vihriälä ym.: Määrärahojen osoitta- 1685: misesta kuivatustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3709 1686: - 3428 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- 1687: tamisesta etanolin käyttöä moottoripolt- - 3441 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1688: toaineena koskevaan selvitystyöhön . . . . . 3693 sesta yhdys- ja syöttövesijohdon rakenta- 1689: miseen Kortesjärven ja Evijärven kuntien 1690: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3710 1691: - 3429 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 1692: anslag för vård av demenspatienter . . . . . . 3695 1693: - 3442 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1694: sesta Ahvenjoen alaosan perkaukseen . . . 3711 1695: - 3429 Westerlund ym.: Määrärahan osoit- 1696: tamisesta dementiapotilaiden hoitoon . . . . 3697 - 3443 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1697: sesta Härkmerenlahden pengerrykseen 1698: - 3430 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- Kristiinankaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3712 1699: sesta Järviseudun kehittämisstrategia- 1700: hankkeen käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . 3699 - 3444 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1701: sesta Purmonjoen järjestelytöiden käynnis- 1702: - 3431 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3713 1703: sesta valtion Ähtärin virastotalon rakenta- 1704: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3700 - 3445 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1705: sesta Saarimaan pengerrykseen Kauhaval- 1706: la ....................................... 3714 1707: - 3432 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1708: sesta Etelä-Pohjanmaan opistolle raken- 1709: - 3446 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1710: nusavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3701 1711: sesta Vaasan tiepiirille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3715 1712: 1713: - 3433 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- - 3447 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1714: sesta Artturi Leinosen seuran työn tukemi- sesta Suomenselän pohjois-eteläsuuntaisen 1715: seen .................................... 3702 valtatien suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3716 1716: 1717: - 3434 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- - 3448 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1718: sesta siirtolaismuseon perustamiseen Perä- sesta Etelä-Pohjanmaan ajoharjoittelura- 1719: seinäjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3703 dalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3717 1720: Sisällysluettelo 31 1721: 1722: Sivu Sivu 1723: - 3449 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- - 3462 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1724: sesta Haarusjärven kunnostamiseen Ala- misesta Köyhäjoen seurantalon korjauk- 1725: härmässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3718 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3731 1726: 1727: 3450 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- - 3463 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1728: sesta Koiraspotin järven kunnostamiseen 3719 misesta Pulkkisen nuorisoseuran talon ra- 1729: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3732 1730: - 3451 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1731: sesta Kniivilänlahden kunnostamiseen - 3464 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1732: Evijärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3720 misesta valtatien n:o 3 perusparantamiseen 1733: Laihian keskustassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3733 1734: - 3452 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1735: sesta Lauttasenjärven kunnostamiseen - 3465 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1736: Soinissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3721 misesta maantien n:o 752 peruskorjauk- 1737: seen välillä Perho- Salamajärvi . . . . . . . . 3734 1738: - 3453 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 1739: sesta Lappajärven syvänteiden hapetuk- - 3466 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1740: seen .................................... 3722 misesta kalojen vastaanottoaseman raken- 1741: tamiseen Lappajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3735 1742: - 3454 Viinanen: Määrärahan osoittamises- 1743: ta Kansallisen Kokoomuksen historian - 3467 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1744: kirjoittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3723 misesta Koskenkorvan - Kaskisten ra- 1745: taosuuden tason nostamiseen . . . . . . . . . . . . 3736 1746: - 3455 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1747: Etelä-Hämeen vaalipiirin laajentamiseen - 3468 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1748: valtakunnalliseksi kokeilupiiriksi . . . . . . . . 3724 misesta pienkonekentän rakentamiseen 1749: Veteliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3737 1750: - 3456 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1751: Suomen Kalamiesten Keskusliiton toimin- - 3469 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1752: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3725 misesta Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraani- 1753: piiri ry:n. toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 3738 1754: - 3457 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1755: Suomen Metsästysmuseon kiertonäyttely- - 3470 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1756: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3726 misesta Sotainvalidien Veljesliiton Etelä- 1757: Pohjanmaan piirin toiminnan tukemiseen 3739 1758: - 3458 Viljanen: Määrärahan osoittamisesta 1759: Vicmailan paikallistien n:o 14173 peruspa- - 3471 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1760: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3727 misesta avustuksena Etelä-Pohjanmaan 1761: Sydäntautipiirille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3740 1762: - 3459 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1763: misesta Halsuan museoalueen laajentami- - 3472 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1764: seen .................................... 3728 misesta palkkaan rinnastettavien alihank- 1765: kijasaatavien turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 3741 1766: - 3460 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1767: misesta KeMoRan moottoriradan nuori- - 3473 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1768: sotilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 3729 misesta Perhon Salamajärven kansallis- 1769: puiston kehittämistoimiin . . . . . . . . . . . . . . . 3742 1770: - 3461 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1771: misesta Halsuan nuorisoseurantalon kun- - 3474 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 1772: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3730 misesta Alajärven kunnostamiseen . . . . . . . 3743 1773: 32 Sisällysluettelo 1774: 1775: Sivu Sivu 1776: - 3475 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- - 3488 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 1777: misesta Patanan- ja Räyringinjärvien kun- misesta nippuhinaus- ja veneilyväylän pa- 1778: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3744 rantamiseen välillä Rauma - Pori - Me- 1779: rikarvia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3757 1780: - 3476 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 1781: misesta merivartioasemien toimintaedelly- - 3489 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 1782: tysten turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3745 misesta Vanha Rauma Säätiön toiminnan 1783: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3758 1784: - 3477 Vuoristo ym.: Määrärahojen osoitta- 1785: misesta Pyhäjärvi-instituutin toiminnan 1786: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3746 - 3490 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 1787: misesta sotainvalidien hautausavustuksiin 3759 1788: - 3478 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 1789: misesta Pyhäjärvi-instituutin tutkimuksen - 3491 Vuoristo: Määrärahan osoittamisesta 1790: ja täydennyskoulutuksen edistämiseen . . . 3747 moniongelmaisten nuorten auttamiseen 1791: Kristityn Kasvu -järjestölle . . . . . . . . . . . . . . 3760 1792: - 3479 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 1793: misesta koulutussuunnittelijan palkkaami- - 3492 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1794: seksi Pyhäjärvi-instituuttiin . . . . . . . . . . . . . . 3748 tamisesta kuntien yleisiin rahoitusavustuk- 1795: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3761 1796: - 3480 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 1797: misesta Väinö Riikkilän julkaisematto- 1798: - 3493 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1799: mien teosten painamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 3749 1800: tamisesta Raahen tietokonealan oppilai- 1801: toksen laajennustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3762 1802: - 3481 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 1803: misesta Rauman murrepäivien tukemiseen 3750 1804: - 3494 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1805: - 3482 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta kuivatushankkeiden toteuttami- 1806: misesta 550-vuotiaan Rauman juhlakan- seen Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella 3763 1807: taatin esittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3751 1808: - 3495 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1809: - 3483 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Liminkaojan alaosan täydennys- 1810: misesta Rauman kamarimusiikkiviikon perkaukseen Pyhäjoella . . . . . . . . . . . . . . . . . 3764 1811: Festivo -91 tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3752 1812: - 3496 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1813: - 3484 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Piehingin ja Mutalan patojen 1814: misesta Rauman pitsiviikon tukemiseen . . 3753 korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3765 1815: 1816: - 3485 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- - 3497 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1817: misesta kuljetusauton hankkimiseen Tel- tamisesta Mansikkakarintien ja Mikonka- 1818: jän Nousulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3754 rintien kunnostamiseen Pattijoella . . . . . . . 3766 1819: 1820: - 3486 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- 1821: misesta selkokielisen kirjallisuuden tuke- - 3498 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1822: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3755 tamisesta Oulun tiepiirin tiemäärärahoihin 3767 1823: 1824: - 3487 Vuoristo ym.: Määrärahan osoitta- - 3499 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1825: misesta kevyen liikenteen väylän levennyk- tamisesta kevyen liikenteen väylän raken- 1826: seen Euran- Harjavallan tielle osuudelle tamiseen valtatiellä n:o 8 välillä Arkkukari 1827: Kiukainen - Harjavalta . . . . . . . . . . . . . . . 3756 - Pyhäjoen kunnan raja . . . . . . . . . . . . . . . . 3768 1828: Sisällysluettelo 33 1829: 1830: Sivu Sivu 1831: - 3500 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- - 3513 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1832: tamisesta kevyen liikenteen väylän suun- sesta valtatien n:o 12 parantamiseen Kau- 1833: nitteluun välille Pattijoki - Olkijoki . . . . 3769 salassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3782 1834: 1835: - 3501 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- - 3514 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 1836: tamisesta luotsiaseman rakentamiseen misesta maantien n:o 369 parantamiseen 1837: Raaheen................................. 3770 välillä Kokkomäki - Verlan paikallistie 3783 1838: 1839: - 3502 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- - 3515 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 1840: tamisesta suojasataman rakentamiseen misesta maantien n:o 3602 parantamiseen 1841: Taskun saareen Raahessa . . . . . . . . . . . . . . . 3771 välillä Kausala- Haapakimola . . . . . . . . . 3784 1842: 1843: - 3503 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- - 3516 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1844: tamisesta huoltorakennuksen rakentami- sesta paikallistien n:o 14545 parantami- 1845: seen Raahen kalasatamaan . . . . . . . . . . . . . . 3772 seen Elimäen kirkon kohdalla . . . . . . . . . . . 3785 1846: 1847: - 3504 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- - 3517 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1848: tamisesta katsastuskonttorin rakentami- sesta Ummeljoen ohitustien rakentamiseen 3786 1849: seksi Raahen kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . 3773 1850: - 3518 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1851: - 3505 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1852: sesta Sippolan - Hirvelän - Saveron 1853: tamisesta Pyhäjokisuun kunnostukseen . . 3774 1854: tien (Anjalankosken kaupunki) kuntoon- 1855: panemisen alkurahoitukseen . . . . . . . . . . . . . 3787 1856: - 3506 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1857: tamisesta eräiden järvien kunnostustöihin 1858: Vihannissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3775 - 3519 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1859: sesta Inkeroisten liittymän parantamiseen 1860: valtatiellä n:o 15 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3788 1861: - 3507 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoit- 1862: tamisesta kehitysalueiden asuntotuotan- 1863: toon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3776 - 3520 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1864: sesta Korian museosillan parantamiseen 1865: - 3508 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- maantiellä n:o 364 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3789 1866: misesta itäisen maanpuolustusalueen ja so- 1867: tilas1äänin esikunnan sijoittamiseen Kou- - 3521 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1868: volaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3777 sesta itäisen Suomenlahden merenkulku- 1869: piirin toimiston perustamiseen Kotkaan 3790 1870: - 3509 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1871: sesta valtion Kuusankosken virastotalon - 3522 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1872: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3778 sesta Haminan ratapihan turvallisuuden 1873: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3791 1874: - 3510 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1875: sesta valtion Myllykosken virastotalon - 3523 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1876: laajentamiseen Anjalankoskella . . . . . . . . . . 3779 sesta sotavammaisten Haminan Veljesko- 1877: din kaapelitelevision liittymiskustannuk- 1878: - 3511 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- siin ..................................... 3792 1879: sesta kirjastojen perustamiskustannuksiin 3780 1880: - 3524 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1881: - 3512 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- sesta terveystutkimuksen ja -seurannan 1882: sesta ns. Salpa-linjan linnoitusketjun kun- suorittamiseen NL:n transitoliikenteen yh- 1883: nostamiseen turistikohteeksi . . . . . . . . . . . . . 3781 teydessä Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . 3793 1884: 1885: 3 200052Y 1886: 34 Sisällysluettelo 1887: 1888: Sivu Sivu 1889: - 3525 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- - 3538 Väistö: Määrärahan osoittamisesta 1890: sesta ns. Nordbarn-projektille . . . . . . . . . . . 3794 luonnonmukaisen viljelyn tutkimukseen 1891: Karjalan tutkimusasemalle . . . . . . . . . . . . . . 3807 1892: - 3526 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1893: sesta Haminan- Inkeroisten radan rata- - 3539 Väistö: Määrärahan osoittamisesta 1894: pohjan kunnostamiseen ulkoilureitiksi . . . 3795 mehiläistarhauksen kokeilu- ja tutkimus- 1895: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3808 1896: - 3527 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- 1897: sesta perusteilla olevan Repoveden kansal- - 3540 Väistö: Määrärahan osoittamisesta 1898: lispuiston maa-alueen hankinnan alkura- pohjavesiselvityksiin Pohjois-Karjalassa 3809 1899: hoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3796 1900: - 3541 Väistö: Määrärahan osoittamisesta 1901: - 3528 Vähänäkki: Määrärahan osoittami- eräiden vesihuoltohankkeiden toteuttami- 1902: sesta happamoituneiden järvien kalkituk- seen Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 3810 1903: seen Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3797 1904: - 3542 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 1905: - 3529 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- sesta Romppalan - Ahvenisen tien raken- 1906: misesta aluearkkitehdin palkkaamiseen tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3811 1907: Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kun- 1908: tiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3798 - 3543 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 1909: sesta yritystoiminnan aluetukeen . . . . . . . . 3812 1910: - 3530 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 1911: sesta kuntien harkinnanvaraisiin avustuk- - 3544 Väistö: Määrärahan osoittamisesta 1912: snn . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3799 maaseudun yrittäjäkoulutukseen . . . . . . . . . 3813 1913: 1914: - 3531 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- - 3545 Väistö: Määrärahan osoittamisesta 1915: sesta läänin kehittämisrahaan . . . . . . . . . . . 3800 Valkeasuon hyötykäytön tutkimukseen . . 3814 1916: 1917: - 3546 Väänänen: Määrärahan osoittamises- 1918: - 3532 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- 1919: ta musiikkioppilaitoksille . . . . . . . . . . . . . . . . 3815 1920: sesta Pohjois-Karjalan ja Neuvosto-Karja- 1921: lan koulutusyhteistyön toteuttamiseen . . . 3801 1922: - 3547 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- 1923: misesta Mäntsälän maatalous- ja puutar- 1924: - 3533 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- haoppilaitoksen puutarhaopetuksen ope- 1925: sesta metsä- ja puutalousoppilaitosten ka- tus- ja asuintilojen peruskorjaukseen . . . . 3816 1926: luston hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3802 1927: - 3548 Väänänen: Määrärahan osoittamises- 1928: - 3534 Väistö: Määrärahan osoittamisesta ta kuntien kulttuuritoiminnan tuen korot- 1929: Pohjois-Karjalan opiston rakennustöihin 3803 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3817 1930: 1931: - 3535 Väistö: Määrärahan osoittamisesta - 3549 Väänänen: Määrärahan osoittamises- 1932: Kiteen evankelisen kansanopiston raken- ta läänintaidetoimikunnille taiteen edistä- 1933: nustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3804 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3818 1934: 1935: - 3536 Väistö ym.: Määrärahan osoittami- - 3550 Väänänen: Määrärahan osoittamises- 1936: sesta Tuupovaaran kuntamuseon perusta- ta Mäntsälän Sepän Soitolle valtakunnal- 1937: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3805 listen pelimanniyhtyekilpailujen järjestä- 1938: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3819 1939: - 3537 Väistö: Määrärahan osoittamisesta 1940: metsätalousyrittäjyyttä edistävään koulu- - 3551 Väänänen: Määrärahan osoittamises- 1941: tus- ja neuvontahankkeeseen Pohjois-Kar- ta maaseudun kulttuuriperinteen tallenta- 1942: jalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3806 miseen ja tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3820 1943: Sisällysluettelo 35 1944: Sivu Sivu 1945: - 3552 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3556 Väänänen: Määrärahan osoittamises- 1946: misesta Uudenmaan Maatalouskeskuksel- ta PukkiJan - Monninkylän maantien n:o 1947: le maatilakohtaisen ympäristönsuojelu- 163 perusparannuksen suunnitteluun . . . . 3825 1948: työn käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3821 1949: - 3557 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- 1950: - 3553 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- misesta liittymän rakentamiseksi mootto- 1951: misesta Järvenpään - Pornaisten tieyh- ritielle n:o 7 Porvoon mlk:n Suomenkylään 3826 1952: teyden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3822 1953: 1954: - 3554 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3558 Zyskowicz: Määrärahan osoittami- 1955: misesta Myrskyiän - Porvoon maantien sesta Suomen ASH ry:n toiminnan tuke- 1956: n:o 160 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . 3823 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3827 1957: 1958: - 3555 Väänänen ym.: Määrärahan osoitta- - 3559 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoitta- 1959: misesta Orimattilan Kuivannon tien pa- misesta Kuulonhuoltoliiton toiminnan tu- 1960: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3824 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3828 1961: j 1962: j 1963: j 1964: j 1965: j 1966: j 1967: j 1968: j 1969: j 1970: j 1971: j 1972: j 1973: j 1974: j 1975: j 1976: j 1977: j 1978: j 1979: j 1980: j 1981: j 1982: j 1983: j 1984: j 1985: j 1986: 1990 vp. 2985 1987: 1988: Raha-asia-aloite n:o 2768 1989: 1990: 1991: 1992: 1993: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahan 1994: korottamiseen 1995: 1996: 1997: Eduskunnalle 1998: 1999: Läänin kehittämisraha on osoittautunut hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2000: vin käyttökelpoiseksi ja tehokkaaksi työllistä- nioittaen, 2001: miskeinoksi varsinkin kehitysalueilla. Siksi sen 2002: määrää olisi lisättävä. Lisäksi pitäisi matkailu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 2003: elinkeinossa toteuttaa valtioneuvoston periaate- den 1991 tulo- ja menoarvioon momen- 2004: päätös, jonka mukaan matkailuyrittäjille Poh- tille 26.98.43 lisäyksenä 20 000 000 2005: jois-Karjalassa maksettaisiin tukea samoilla pe- markkaa läänin kehittämisrahan korot- 2006: rusteilla kuin tähän saakka napapiirin pohjois- tamiseen. 2007: puolella. Pohjois-Karjalan läänin osuus olisi sil- 2008: loin n. 15 mmk. 2009: 2010: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2011: 2012: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 2013: Eeva Turunen Esko Jokiniemi 2014: Matti Väistö 2015: 2986 1990 vp. 2016: 2017: Raha-asia-aloite n:o 2769 2018: 2019: 2020: 2021: 2022: Puska: Määrärahan osoittamisesta tulliaseman rakentamiseksi 2023: Niiralaan 2024: 2025: 2026: Eduskunnalle 2027: 2028: Niiralan rajanylityspaikan avaamisesta vallit- kennus voitaisiin saada valmiiksi mahdollisim- 2029: see laaja periaatteellinen yksimielisyys. Asia on man pian. 2030: tärkeä Pohjois-Karjalan kehittämisen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2031: ja tukee huomattavasti mm. suurta kiinnostusta taen, 2032: herättänyttä Neuvosto-Karjalan matkailua. 2033: Tulliasema tulisi voida rakentaa ensi tilassa sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2034: jälkeen kun lopullinen päätös on tehty. Raken- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2035: tamisen kustannusarvio on 6 200 000 mk. Tulo- 28.40. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 2036: ja menoarviossa on tarkoitukseen esitetty vain Niiralan tulliaseman rakentamista var- 2037: 300 000 mk. Ensi vuodeksi tarvittaisiin kuiten- ten. 2038: kin huomattavasti suurempi summa, jotta ra- 2039: 2040: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2041: 2042: Pekka Puska 2043: 1990 vp. 2987 2044: 2045: Raha-asia-aloite n:o 2770 2046: 2047: 2048: 2049: 2050: Puska: Määrärahan osoittamisesta valtion Nurmeksen virastota- 2051: lon peruskorjaukseen 2052: 2053: 2054: Eduskunnalle 2055: 2056: Nurmeksen virastotalo on peruskorjauksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2057: tarpeessa, jotta sen käyttö voisi olla mahdolli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2058: simman tarkoituksenmukaista. Tämä johtuu 28. 64. 75 3 000 000 markkaa valtion 2059: sekä nykyisten tilojen kunnosta että kasvaneista Nurmeksen virastotalon peruskorjauk- 2060: käyttötarpeista. seen. 2061: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2062: taen, 2063: 2064: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2065: 2066: Pekka Puska 2067: 2988 1990 vp. 2068: 2069: Raha-asia-aloite n:o 2771 2070: 2071: 2072: 2073: 2074: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun ortodoksisen 2075: seminaarin suunnitteluun ja rakentamiseen 2076: 2077: 2078: Eduskunnalle 2079: 2080: Ortodoksisen teologian opetus on aloitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2081: Joensuun yliopistossa. Seminaarirakennus on nioittaen, 2082: olennainen osa pappiskoulutusta, ja siitä on pe- 2083: riaatteellinen päätös tehty, kun koulutus Joen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2084: suussa aloitettiin. Kustannusarvio on 8,1 milj. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2085: mk. Hankkeen suunnittelu käynnistyi v. 1989 29.05.51 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 2086: tontinkäyttösuunnitelman laatimisella, mutta Joensuun ortodoksisen seminaarin 2087: ensi vuodelle tarvittaisiin esitetyn 300 000 mar- suunnitteluun ja rakentamiseen. 2088: kan suunnittelumäärärahan lisäksi jo varoja 2089: itse rakennustyön aloittamiseen. 2090: 2091: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2092: 2093: Pekka Puska Jorma Huuhtanen 2094: 1990 vp. 2989 2095: 2096: Raha-asia-aloite n:o 2772 2097: 2098: 2099: 2100: 2101: Puska: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopiston ja Neu- 2102: vosto-Karjalan tutkimuslaitosten väliseen tutkimusyhteistyö- 2103: hön 2104: 2105: Eduskunnalle 2106: 2107: Pohjois-Karjalan ja koko Suomen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2108: on tärkeää lisätä yhteistyötä maahamme rajoit- taen, 2109: tuvien Neuvostoliiton alueiden kanssa. Erityi- 2110: sen tärkeä pitkällä tähtäimellä on tieteellinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2111: tutkimusyhteistyö. Joensuun yliopisto on jo 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 2112: solminut hyödyllisiä suhteita mm. Petroskoin 29.10.20 lisäyksenä 2 500 000 markkaa 2113: yliopiston kanssa. Erityisen kiintoisia ovat mm. Joensuun yliopistolle tutkimusyhteistyö- 2114: karjalaiseen kulttuuriin, ympäristö- ja terveys- hön Neuvosto-Karjalan tutkimuslaitos- 2115: kysymyksiin sekä elinolosuhteisiin liittyvät tut- ten kanssa. 2116: kimushankkeet. 2117: 2118: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2119: 2120: Pekka Puska 2121: 2990 1990 vp. 2122: 2123: Raha-asia-aloite n:o 2773 2124: 2125: 2126: 2127: 2128: Puska: Määrärahan osoittamisesta Joensuun Laulujuhlien tuke- 2129: miseen 2130: 2131: 2132: Eduskunnalle 2133: 2134: Joensuun Laulujuhlista on muodostunut tettyjen eräiden muiden valtakunnallisten kult- 2135: merkittävä valtakunnallinen kulttuuritapahtu- tuuritapahtumien tavoin. 2136: ma, joka jatkaa ansiokkaana tavalla kansallista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2137: laulujuhlaperinnettämme. Joensuun Laulujuh- taen, 2138: lilla on erinomaiset puitteet, pätevä johto ja hy- 2139: vä organisaatio. Tapahtuma on jo vakiinnutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2140: nut asemansa suurten kulttuuritapahtumien 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2141: joukossa. Juhlien edelleen kehittämiselle on 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa 2142: olemassa kaikki edellytykset ja selvät kansalli- valtakunnallisiin kulttuuritapahtumiin 2143: set perusteet tulo- ja menoarvioesityksessä esi- Joensuun Laulujuhlia varten. 2144: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2145: 2146: Pekka Puska 2147: 1990 vp. 2991 2148: 2149: Raha-asia-aloite n:o 2774 2150: 2151: 2152: 2153: 2154: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopistojen harkin- 2155: nanvaraisten valtionavustusten lisäämiseen 2156: 2157: 2158: Eduskunnalle 2159: 2160: Opetusministeriön asettama työryhmä on että myös harkinnanvaraisten avustusten varas- 2161: katsonut, että urheiluopistojen valtionavustus- sa toimivien urheiluopistojen valtionosuutta on 2162: ten sopiva määrä olisi 50 prosenttia hyväksyttä- lisättävä. Urheiluopistojen harkinnanvaraisiin 2163: vistä menoista. Valtion urheiluneuvosto on yk- valtionosuuksiin on osoitettava vuonna 1991 2164: simielisesti yhtynyt tähän käsitykseen. Harkin- 5,0 miljoonaa markkaa. Tänä vuonna määrä- 2165: nanvaraisten valtionavustusten varassa toimivat raha on 2,0 miljoonaa. 2166: opistot saavat kuitenkin huomattavasti vähem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2167: män avustusta. Esim. Itä-Suomen liikuntaopis- nioittaen, 2168: ton saama valtionavustus on vain kymmenisen 2169: prosenttia. Itä-Suomen liikuntaopisto nimensä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2170: mukaisesti vastaa liikuntakasvatuksesta laajalla 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2171: alueella. Parhaillaan suunnitellaan oman osas- 29.91.50 lisäyksenä 5 000 000 markan 2172: ton perustamista Kuopioon. Jo oikeudenmu- määrärahan urheiluopistojen harkin- 2173: kaisuusnäkökohdilla voidaan perustella sitä, nanvaraisiin valtionosuuksiin. 2174: 2175: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2176: 2177: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 2178: Eeva Turunen Esko Jokiniemi 2179: Matti Väistö 2180: 2992 1990 vp. 2181: 2182: Raha-asia-aloite n:o 2775 2183: 2184: 2185: 2186: 2187: Puska: Määrärahan osoittamisesta puutarhatalouden kehittämi- 2188: seen 2189: 2190: 2191: Eduskunnalle 2192: 2193: Puutarha- ja vihertuotanto merkitsee jo ny- voitaisiin tehokkaasti edistää uutta tuotannol- 2194: kyisellään alaa, jonka vuotuinen liikevaihto on lista toimintaa maaseudulla. 2195: arvioitu yli 4 miljardiksi markaksi ja työllistä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2196: väksi vaikutukseksi noin 50 000 henkilötyö- taen, 2197: vuotta. Kasvumahdollisuudet ovat ilmeiset, 2198: mutta tarvitaan tehokasta neuvontaa, koulutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2199: ta, tuotekehittelyä, tutkimusta ja markkinoin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2200: tia. Lisämääräraha ko. momentille auttaisi 30.30.45 lisäyksenä 1 500 000 markkaa 2201: olennaisesti toiminnan tehostamisessa. Näin puutarhatalouden kehittämiseen. 2202: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2203: 2204: Pekka Puska 2205: 1990 vp. 2993 2206: 2207: Raha-asia-aloite n:o 2776 2208: 2209: 2210: 2211: 2212: Puska: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen ja sienten sekä 2213: puutarhamarjojen varastoinnin tukemiseen 2214: 2215: 2216: Eduskunnalle 2217: 2218: Varastointikorvaus koskee nykyisellään vain lisuus voisi olennaisesti lisätä kotimaisten puu- 2219: metsämarjoja ja sieniä. Määrärahaa lisäämällä tarhamarjojen ostojaan. Metsämarjojen osalta 2220: voitaisiin tehostaa metsämarjojen vastaanottoa esitetään momentille lisäystä 500 000 mk ja 2221: ja varastointia. Samalla varastointikorvaus tuli- puutarhamarjojen osalta 1 500 000 mk. 2222: si ulottaa koskemaan myös puutarhamarjoja, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2223: joiden tarpeellisen käytön lisäämisen suurin este taen, 2224: ovat satokauden lyhyydestä ja sadon vaihtelus- 2225: ta johtuvat varastointiongelmat. Kulutuksen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2226: sääminen edellyttää, että hyvälaatuisia kotimai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2227: sia marjoja olisi saatavilla kohtuullisella hinnal- 30.34.46 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 2228: la ympäri vuoden. Riittävä varastointikorvaus metsämarjojen ja sienten sekä puutarha- 2229: mahdollistaisi myös sen, että kotimainen teol- marjojen varastoinnin tukemiseksi. 2230: 2231: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2232: 2233: Pekka Puska 2234: 2994 1990 vp. 2235: 2236: Raha-asia-aloite n:o 2777 2237: 2238: 2239: 2240: 2241: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden edistämi- 2242: seen 2243: 2244: 2245: Eduskunnalle 2246: 2247: Useina vuosina Pohjois-Karjalassa kootuista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2248: kalastuksenhoitomaksuista (1 ,2 milj. mk/vuo- nioittaen, 2249: si) on vain osa (300 000 mk) palautettu takaisin 2250: maakuntaan kalatalouden kehittämiseen, vaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2251: ka Pohjois-Karjalassa sijaitsevat maamme suu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2252: rimmat reittivedet, jotka soveltuvat erinomai- 30.37.41 lisäyksenä 15 000 000 markan 2253: sesti kalastukseen. Siksi on Pohjois-Karjalan määrärahan kalatalouden edistämiseen. 2254: kalatalouden hoidon kannalta välttämätöntä 2255: muuttaa yleisiä jakoperusteita. 2256: 2257: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2258: 2259: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 2260: Eeva Turunen Esko Jokiniemi 2261: Matti Väistö 2262: 1990 vp. 2995 2263: 2264: Raha-asia-aloite n:o 2778 2265: 2266: 2267: 2268: 2269: Puska: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaami- 2270: seksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ahvenjärven 2271: tutkimusasemalle 2272: 2273: Eduskunnalle 2274: 2275: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raha, jolla voitaisiin palkata ainakin yksi tutki- 2276: alainen Ahvenjärven tutkimusasema perustet- jatasoinen ja 2-3 avustavaa henkilöä. 2277: tiin Ilomantsissa vuonna 1977. Se toimii Itä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2278: Suomessa alalla tehtävän tutkimustyön keskuk- taen, 2279: sena ja on esimerkiksi koko valtakunnan hirvi- 2280: tutkimuksen keskus. Tutkimusaseman perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2281: korjauksen jälkeen tarvittaisiin kuitenkin lisä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2282: henkilökuntaa. Samassa yhteydessä tutkimus- 30.38.01 350 000 markkaa lisähenkilö- 2283: asemaa voitaisiin kehittää yleisemminkin Itä- kunnan palkkaamiseksi Riista- ja kala- 2284: Suomen rikkaita luonnonvaroja tutkivaksi kes- talouden tutkimuslaitoksen Ahvenjär- 2285: kukseksi. Tämän vuoksi tarvittaisiin lisämäärä- ven tutkimusasemalle. 2286: 2287: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2288: 2289: Pekka Puska 2290: 2996 1990 vp. 2291: 2292: Raha-asia-aloite n:o 2779 2293: 2294: 2295: 2296: 2297: Puska: Määrärahan osoittamisesta eräisiin vesihuoltotöihin Poh- 2298: jois-Karjalassa 2299: 2300: 2301: Eduskunnalle 2302: 2303: Vesihuoltohankkeet ovat tällä hetkellä Poh- Näistä vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesityk- 2304: jois-Karjalan tapaisen kehitysaluemaakunnan sessä esitetään määrärahaa vain Lieksan hank- 2305: kehittämisessä erittäin tärkeässä asemassa. keelle. 2306: Maakunnassa on vireillä runsaasti erittäin tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2307: peellisia hankkeita, joiden rahoitus tulisi ottaa taen, 2308: maa- ja metsätalousministeriön budjettiin. Nii- 2309: den rahoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2310: eikä usein mahdollistakaan työllisyysvaroilla. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2311: Eräät tärkeimmistä kohteista vuonna 1991 ovat 30.40. 77 lisäyksenä 2 500 000 markkaa 2312: seuraavat: eräisiin vesihuoltotöihin Pohjois-Karja- 2313: Ilomantsin syöttövesijohto, Ilomantsi lassa. 2314: Lieksan syöttövesijohdot, Lieksa 2315: Kaltimon-Kontiolahden syöttövesijohto: 2316: Eno, Kontiolahti 2317: 2318: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2319: 2320: Pekka Puska 2321: 1990 vp. 2997 2322: 2323: Raha-asia-aloite n:o 2780 2324: 2325: 2326: 2327: 2328: Puska: Määrärahan osoittamisesta Ruunaan retkeilyalueen ra- 2329: kentamiseen Lieksassa 2330: 2331: 2332: Eduskunnalle 2333: 2334: Valtioneuvosto on tehnyt 1.5.1987 periaate- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2335: päätöksen Ruunaan retkeilyalueen perustami- taen, 2336: sesta. Metsähallitus on hyväksynyt suunnitel- 2337: man 1.8.1988. Ruunaan alue on jo tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2338: vilkkaan matkailukiinnostuksen kohteena. Jot- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti!le 2339: ta alueelle saataisiin suunnitelmassa edellytetty 30.50.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 2340: palveluvarustus, tulisi valtion tulo- ja menoar- Ruunaan retkeilyalueen rakentamiseen 2341: vioon ottaa tähän riittävä määräraha. Lieksassa. 2342: 2343: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2344: 2345: Pekka Puska 2346: 2347: 2348: 2349: 2350: 4 200052Y 2351: 2998 1990 vp. 2352: 2353: Raha-asia-aloite n:o 2781 2354: 2355: 2356: 2357: 2358: Puska: Määrärahan osoittamisesta Lieksa-Nurmeksen ja Kiteen 2359: pienlentokenttien rakentamiseen 2360: 2361: 2362: Eduskunnalle 2363: 2364: Kiteen lentokentän ensimmäinen vaihe on jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2365: valmistunut ja Lieksa-Nurmeksen kenttä on to- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2366: teutusvaiheessa. Molemmilla kentillä on erittäin 31.99.41 lisäyksenä 3500000 markkaa 2367: suuri merkitys alueensa elinkeinoelämän kan- Lieksa-Nurmeksen ja Kiteen pienlento- 2368: nalta. kenttien rakentamiseen. 2369: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2370: taen, 2371: 2372: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2373: 2374: Pekka Puska 2375: 1990 vp. 2999 2376: 2377: Raha-asia-aloite n:o 2782 2378: 2379: 2380: 2381: 2382: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta turvelauhdevoimalan si- 2383: joittamista koskevan selvityksen tekemiseksi Pohjois-Karja- 2384: lassa 2385: 2386: Eduskunnalle 2387: 2388: Kotimaisen energian hyödyntäminen on yhä Turvelauhdevoimalan sijoittamismahdolli- 2389: tärkeämpää öljyn hinnan noustessa. Erityisesti suudet Pohjois-Karjalaan tulisi pikaisesti tutkia 2390: turpeeseen perustuva energia tarjoaa vaihtoeh- ja hanketta tulisi edistää kauppa- ja teollisuus- 2391: don energiatarpeen tyydyttämisessä. ministeriön määrärahoin. 2392: Pohjois-Karjalaan on erinomaiset mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2393: suudet rakentaa turvelauhdevoimala. Esimer- nioittaen, 2394: kiksi Ilomantsissa on yli 20 hehtaarin suoku- 2395: vioita 79 260 hehtaaria, joista yli 500 hehtaarin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2396: soita 32 235 hehtaaria. Ilomantsin potentiaaliset 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2397: turvevarat ovat noin 23 000 hehtaaria. 32.55.21 500 000 markan määrärahan 2398: Vapo Oy on neuvotellut Neuvosto-Karjalan turvelauhdevoimalan Pohjois-Karjalaan 2399: turvesoiden hyödyntämisestä. Suomessa sopi- sijoittamisen selvittämiseen. 2400: vin paikka olisi Pohjois-Karjala. 2401: 2402: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2403: 2404: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 2405: Eeva Turunen Esko Jokiniemi 2406: Matti Väistö 2407: 3000 1990 vp. 2408: 2409: Raha-asia-aloite n:o 2783 2410: 2411: 2412: 2413: 2414: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansanterveyslaitoksen 2415: elintarviketiedoston toiminnan aloittamiseen 2416: 2417: 2418: Eduskunnalle 2419: 2420: Elintarvikevalvonnan ja ravitsemuskasvatuk- tarvikevalvonnan kannalta. Työryhmä arv101 2421: sen sekä ravitsemustutkimuksen tarpeita varten perustettavan elintarviketiedoston vaativan kol- 2422: on maassamme suunniteltu elintarvikkeiden me lisähenkilöä. 2423: koostumusta koskevien tietojen keskittämistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2424: ja ajan tasalla pitämistä yhteen ns. tietopank- nioittavasti, 2425: kiin. Asiaa selvitellyt työryhmä esitti tällaisen 2426: perustamista Kansanterveyslaitokseen. Tällai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2427: sen elintarviketiedoston perustamisen tarpeelli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2428: suutta korosti mm. eduskunnan talousvalio- 33.08.01 lisäyksenä 400000 markkaa 2429: kunta vuonna 1990. Sen tarpeellisuus ilmeni kolmen lisähenkilön palkkaamiseksi 2430: muun muassa ns. maksa-A-vitamiinikohun yh- Kansanterveyslaitokseen ns. elintarvike- 2431: teydessä. On myös korostettu, kuinka Euroo- tiedoston perustamiseksi ja ylläpitämi- 2432: pan yhdentymisen vaikutukset edellyttävät täl- seksi. 2433: laista kansallisen ravitsemuspolitiikan ja elin- 2434: 2435: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2436: 2437: Pekka Puska Ole Wasz-Höckert Jorma Huuhtanen 2438: 1990 vp. 3001 2439: 2440: Raha-asia-aloite n:o 2784 2441: 2442: 2443: 2444: 2445: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun- 2446: toutustoimintaan 2447: 2448: 2449: Eduskunnalle 2450: 2451: Kuntoutuksella on entistä tärkeämpi merki- 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä on lisäys 2452: tys sotiemme veteraanien elämänlaadun kannal- vain 7% eli 9 000 000 markkaa. Veteraanijär- 2453: ta, koska veteraanien ikääntyessä vammat ja jestöissä on arvioitu, että vuoden 1991 tarve oli- 2454: fyysinen kunto huononevat. Riittävällä kuntou- si noin 160 000 000 markkaa. 2455: tusmäärärahalla voidaan maksaa kansakunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2456: kunniavelkaa isänmaan puolustajille. Määrära- nioittaen, 2457: han lisäyksellä on yleisemminkin myönteinen 2458: vaikutus kuntoutustoiminnan laajentamisessa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2459: mistä hyötyvät myös veteraanien jälkeiset suku- 1991 tulo- ja menoarvioon momendlle 2460: polvet. Kyseisen määrärahan lisäys oli 38 OJo v. 33.22.59/isäyksenä 21000000 markkaa 2461: 1987, 23% v. 1988, 12% v. 1989 ja vuoden rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 2462: 1990 tulo- ja menoarvioesityksessä 7 %, mutta nan valtionapuun. 2463: lisätalousarviossa edelleen 10 OJo lisää. Vuoden 2464: 2465: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2466: 2467: Pekka Puska Matti Maijala Kauko Heikkinen 2468: Jukka Vihriälä Matti Väistö Seppo Pelttari 2469: Kimmo Sarapää Eino Siuruainen Seppo Kääriäinen 2470: Kalle Röntynen Mauri Pekkarinen Jorma Huuhtanen 2471: Esko Jokiniemi 2472: 3002 1990 vp. 2473: 2474: Raha-asia-aloite n:o 2785 2475: 2476: 2477: 2478: 2479: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatukseen ja tu- 2480: pakoinnin vähentämiseen 2481: 2482: 2483: Eduskunnalle 2484: 2485: Terveyskasvatukseen ja tupakoinnin vähen- valtiossa säädettiin äskettäin laki, jonka mu- 2486: tämiseen esitetty määräraha on 0,45 OJo korotta- kaan 5 OJo tupakkaveron tuotosta menee pelkäs- 2487: mattoman tupakkaveron arvioidusta tuotosta. tään tupakkaterveyskasvatukseen. Esitetty 2488: Alun perin tupakkalaki edellytti 0,5 OJo tupak- summa on minimitarve, joka perustuu 0,5 OJo:n 2489: kaveron tuotosta pelkästään tupakoinnin vas- tasoon nykyveroprosentilla. Lisäksi on huomat- 2490: tustustyöhön, ja sen lisäksi oli oma terveyskas- tava, että TMAEn 17 000 000 markkaa ei riitä 2491: vatusmääräraha. Nyt käytettävissä oleva mää- edes tupakkalain ja raittiustyölain lakimääräi- 2492: räraha on vain 0,45 OJo molempiin tarkoituksiin seen vaatimukseen. 2493: yhteensä. Tapahtunut kehitys on merkinnyt tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2494: pakkaterveyskasvatuksen määrärahojen selvää nioittaen, 2495: pienenemistä, samalla kun myös muuhun tärke- 2496: ään terveyskasvatustyöhön on kovin vähän va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2497: roja. Tupakoinnin vähenemisen pysähtymisen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2498: ja koululaisten tupakoinnin yleistymisen vuoksi 33.73.21 lisäyksenä 1 650 000 markkaa 2499: tarvittaisiin nyt kipeästi lisävaroja, koska mo- terveyskasvatukseen ja tupakoinnin vä- 2500: dernilla terveyskasvatuksella on selvästi saata- hentämiseen. 2501: vissa tuloksia. Esim. Australian Victorian osa- 2502: 2503: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2504: 2505: Pekka Puska Lea Kärhä Sauli Hautala 2506: Sinikka Mönkäre Ole Wasz-Höckert Jorma Huuhtanen 2507: 1990 vp. 3003 2508: 2509: Raha-asia-aloite n:o 2786 2510: 2511: 2512: 2513: 2514: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisokasvatusprojektin 2515: rahoitukseen 2516: 2517: 2518: Eduskunnalle 2519: 2520: Eduskunnassa ja julkisuudessa on esitetty Tapahtuma rakennetaan paikkakunnalle tar- 2521: vaatimuksia uudenlaisten terveys- ja raittius- koitukseen sopiviin tiloihin. Yhdellä paikka- 2522: kasvatusohjelmien toteuttamiseksi. kunnalla tapahtuma viipyy noin viikon. Näytte- 2523: Eräänä vastauksena esitettyyn vaatimukseen lyn ym. rakentaminen kestää noin kaksi vuoro- 2524: on suunniteltu elämyksellinen toimintaprojekti kautta ja purku noin vuorokauden. 2525: R. Syke. Sen tavoite on kemiallisista mielialan- Tapahtuman kokonaiskustannusarvio on kul- 2526: muutosaineista mielekkäisiin ihmissuhteisiin. lakin paikkakunnalla 132 000 markkaa. Lisäksi 2527: Raha-automaattiyhdistyksen tuella Nuoriso- kustannuksia aiheuttavat tilavuokrat, asuminen 2528: kasvatussäätiö valmistaa vuoden 1990 aikana ja toiminnasta aiheutuvat koulutus- ym. kulut. 2529: R. Syke -ihmissuhdetaitojen oppimisprojektiin Paikkakunnan peruskoulujen, lukioiden ja 2530: kuuluvat osatoiminnot: ammatillisten oppilaitosten oppilaat sekä muu 2531: - Nuorisokulttuurinäyttely My Generation nuoriso ja kasvattajat tutustuvat näyttelyyn se- 2532: kertoo esinein, kuvin, lehtileikkein, päiväkir- kä muuhun aineistoon ja osallistuvat edellä esi- 2533: join, musiikin ym. avulla nuorisokulttuurin vai- tettyyn koulutustoimintaan. 2534: heet 1940-luvulta tähän päivään asti. Kuluvan syyskuun alkuun mennessä 58 kun- 2535: - Nuorisokulttuurimultivisio esittelee nuo- taa tai kaupunkia on tilannut tapahtuman vuo- 2536: risokulttuurin vaiheet kansainvälisestä näkö- delle 1991. Lisäksi R. Syke -projekti esitetään 2537: kulmasta. valtakunnallisilla nuorisomessuilla Lahdessa 2538: - Eroottinen Fantasia kertoo nuorten 8.-12.5.1991 sekä Kansainvälisessä Terveys- 2539: eroottisista ajatuksista ja tunteista keskustelun kasvatuskonferenssissa Helsingissä 16.-21.6. 2540: perustaksi. 1991. Neuvottelut vuoden 1991 esityspaikka- 2541: - Kommunikaatiopelit: vanhemmille tar- kunnista ovat käynnissä. Kuinka monella paik- 2542: koitettu Nostalgiapeli ja nuorille tarkoitettu kakunnalla tapahtuma voidaan toteuttaa, riip- 2543: Perjantairalli antavat mahdollisuuden eri-ikäis- puu rahoitusmahdollisuuksista. 2544: ten samanaikaiselle toiminnalle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2545: - Opettajien materiaali sisältää kolme osaa: nioittaen, 2546: ihmissuhteet, seksuaalisuus ja seurustelu sekä 2547: nuorisokulttuuri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2548: - Lisäksi kullakin paikkakunnalla toteute- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2549: taan neljän päivän koulutusohjelma kouluhen- 33.92.50 lisäyksenä 660 000 markkaa R. 2550: kilöstölle, nuorisokasvattajille ja paikkakunnan Syke -ihmissuhdetaitojen oppimispro- 2551: vaikuttajille. jektin toteuttamiseen. 2552: 2553: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2554: 2555: Pekka Puska Lea Kärhä 2556: Sauli Hautala Sinikka Mönkäre 2557: 3004 1990 vp. 2558: 2559: Raha-asia-aloite n:o 2787 2560: 2561: 2562: 2563: 2564: Puska: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projektille 2565: 2566: 2567: 2568: Eduskunnalle 2569: 2570: Neurologiset ja psykiatriset sairaudet ovat tustoimintaa paluumuuttajiin ja heidän perhei- 2571: lasten parissa varsin yleisiä. Ne ilmenevät mm. siinsä liittyvistä ongelmista saatujen tutkimus- 2572: riitoina, eristäytymisenä, huonona koulumenes- tulosten valossa. 2573: tyksenä ym. On arvioitu, että noin 150 000 lasta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2574: on kokenut tällaisen häiriön. Ns. Nordbarn- taen, 2575: projekti kartoittaa Suomeen tulevien paluu- 2576: muuttajien lasten ja nuorten käyttäytymis- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2577: lukihäiriöitä seulontatutkimuksella sekä pyrkii 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2578: löytämään ennalta ehkäiseviä toimintamalleja 33.92.50 150000 markkaa ns. Nord- 2579: yhteistyössä pohjoismaisten viranomaisten barn-projektin toteuttamiseen. 2580: kanssa. Lisäksi projekti suorittaa laajaa tiedo- 2581: 2582: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2583: 2584: Pekka Puska 2585: 1990 vp. 3005 2586: 2587: Raha-asia-aloite n:o 2788 2588: 2589: 2590: 2591: 2592: Pystynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Teatterin 2593: peruskorjauksesta aiheutuneiden lainojen hoitoon 2594: 2595: 2596: Eduskunnalle 2597: 2598: Näytäntövuoden 1987-88 aikana Tampe- ja lainan lyhentäminen teatteritoiminnan nor- 2599: reen Teatterin teatteritalo peruskorjattiin. Kus- maaleilla tuloilla on mahdotonta. 2600: tannukset olivat 27,5 milj. mk. Tampereen kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2601: punki päätti antaa korjausta varten 20 milj. nioittaen, 2602: mk. Kustannustaso kuitenkin nousi niin, että 2603: peruskorjausinvestoinniksi tuli edellä mainittu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2604: summa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 2605: Tampereen kaupungin ja valtion avustuksilla 29.90.52 käyttösuunnitelmaan 6 900 000 2606: lainaa on voitu lyhentää niin, että sitä on markkaa Tampereen Teatterin perus- 2607: 31.12.1990 jäljellä 5 950 000 mk. Korot ja muut korjauslainan ja sen korkojen maksa- 2608: kulut siitä vuodelle 1991 tulevat olemaan mista varten. 2609: 950 000 mk. Näiden kustannusten peittäminen 2610: 2611: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2612: 2613: Erkki Pystynen Matti Maijala Riitta Uosukainen 2614: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Hokkanen Jukka Gustafsson 2615: 3006 1990 vp. 2616: 2617: Raha-asia-aloite n:o 2789 2618: 2619: 2620: 2621: 2622: Pystynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Eläkeläis- 2623: liiton 20-vuotisjuhlavuoden kustannuksiin ja liiton historiikin 2624: kirjoittamiseen 2625: 2626: Eduskunnalle 2627: 2628: Kansallinen Eläkeläisliitto täyttää 20 vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2629: vuonna 1991. Juhlavuoden merkeissä on tarkoi- nioittaen, 2630: tus kirjoituttaa liiton historiikki ja järjestää 2631: mm. kotiseutuperinteen keräämiskampanja se- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2632: kä 20-vuotisjuhla. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 2633: Juhlavuoden tapahtumat tulevat suurelta 29.99.50 JOO 000 markan määrärahan 2634: osin liiton maksettaviksi. Liiton historiikkia ei Kansallinen Eläkeläisliitto ry:n 20-vuo- 2635: vielä ole kirjoitettu. Jäsenistön ikärakenteen tisjuhlavuoden kustannuksiin ja liiton 2636: huomioon ottaen tätä tehtävää ei enää voi lykä- historiikin kirjoittamiseen. 2637: tä tuleville vuosille. 2638: 2639: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2640: 2641: Erkki Pystynen Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa 2642: Ritva Laurila Eeva Turunen Riitta Saastamoinen 2643: Tauno Valo Kimmo Sasi Lea Kärhä 2644: 1990 vp. 3007 2645: 2646: Raha-asia-aloite n:o 2790 2647: 2648: 2649: 2650: 2651: Pystynen ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-toimintaan ja nuo- 2652: rison metsäkerhotoimintaan 2653: 2654: 2655: Eduskunnalle 2656: 2657: Nuori ihminen tekee monet elämän keskeiset -komitea näkee kovin tärkeiksi maaseudun 2658: päätökset nopeasti, ainutkertaisesti ja varsin asuttuna säilyttämisen kannalta. 2659: pienen omakohtaisesti koetun tiedon varassa. Koska irrallisuus ja toimettomuus koettelee 2660: Työelämään hakeutuminen on eräs tällainen ta- osaa asutuskeskusten nuorisoa, on 4H-järjestö 2661: pahtuma. Varsinaista nuorisotyöttömyyttä vel- tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan 2662: voitettiin kunnat torjumaan vuoden 1988 alus- myös niihin. Vastaanotto on poikkeuksetta ol- 2663: ta. Itse työllistäminen sujui melko hyvin, mutta lut suopea, mikä perustunee järjestön toimin- 2664: ammatin löytymisestä ei ole vieläkään paljoa nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo- 2665: tietoa. jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh- 2666: Työllisyystilanteen paraneminen on joka ta- jaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto 2667: pauksessa laventanut nuorten mahdollisuuksia lisääntyneen vapaa-ajan viettoon. 2668: löytää omaksi koettu ala työelämässä. Ongel- 4H-toiminnan aloittaminen tai tehostaminen 2669: mia jää tästä huolimatta ratkaistavaksi kovin on kiinni ammattitaitoisen toimihenkilön paik- 2670: paljon. Keskiasteen koulut ovat oppilaspulan kaamisesta. Tämänhetkisen tilanteen mukaan 28 2671: edessä ja mikä oireellisinta, siitä näyttävät kär- kuntaa haluaisi valtionapuisen 4H-neuvojan ol- 2672: sivän eniten työllisyyden takaavat manuaalisten len omasta puolestaan valmis huolehtimaan 2673: taitojen linjat. Huolestumista aiheuttaa myös palkkauksesta ja muista toimeen liittyvistä me- 2674: alkutuotantoa, maa- ja metsätaloutta edusta- noista vallitsevan käytännön mukaan. Valtioval- 2675: vien koulutuspaikkojen alhainen käyttöaste. lan mukaantulo puoleen (14) näistä tapauksista 2676: Jos pyrkimykseksi otetaan maaseudun asut- lisäisi järjestön vuodelle 1991 merkittyä määrä- 2677: tuna säilyminen, nuorten ohjaaminen riittäväs- rahaa 1 400 000 mk. Kysymyksessä olisi paitsi 2678: sä määrin tuotannolliseen työhön, luonnon kes- kuntien tasavertainen kohtelu myös mm. se, ettd 2679: tävän hyväksikäytön omaksuminen ja pienyrit- näin saataisiin omien yritysten avulla 4H-neu- 2680: täjyyden edistäminen, tuntuisi 4H-työn toimi- vonnan piiriin noin 3 500 nuorta. Heidän tuotan- 2681: pisteiden lisääminen olevan suora tie näihin ta- nollisen toimintansa arvo olisi noin 2,5 miljoo- 2682: voitteisiin. Tämän ovat mm. niiden kuntien hal- naa markkaa ja pienyritysten nettotuottokin 2683: lintoelimet oivaltaneet, joissa 4H-toimintaa ei noin 1,4 miljoonaa markkaa eli sama summa 2684: ole tai se on toimihenkilön puutteessa riittämä- kuin ehdotettu valtion määrärahan lisäys. 2685: töntä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2686: Kokemukset ovat osoittaneet 4H-työn tehok- nioittaen, 2687: kuuden nuorten ohjaamisessa manuaalisia tai- 2688: toja vaativien ammattien piiriin. Tästä seuraa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2689: koulutusmotivaation herääminen, jota koteihin 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 2690: saakka ulottuva neuvonta omine yrityksineen 1 400 000 markkaa 14 uuden valtion- 2691: merkittävästi tehostaa. 4H-järjestö on tunne- apuisen 4H-neuvojan toimen perustami- 2692: tusti ollut eturivissä aloittamassa niitä liitän- seksi ja 500 000 markkaa nuorison met- 2693: näiselinkeinoja, jotka mm. Maatalous 2000 säkerhotoimintaan. 2694: 3008 1990 vp. - RA n:o 2790 2695: 2696: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2697: 2698: Erkki Pystynen Anneli Taina Riitta Jouppila 2699: Jukka Gustafsson Matti Maijala Keijo Jääskeläinen 2700: Maunu Kohijoki Heikki Kokko Pirkko Ikonen 2701: Riitta U osukaineo Heli Astala Vappu Säilynoja 2702: Tapio Holvitie Jouko Skinnari Pentti Mäki-Hakola 2703: Sakari Knuuttila Ben Zyskowicz Helena Pesola 2704: Pertti Lahtinen Juhani Laitinen Kaarina Dromberg 2705: Tellervo Renko Liisa Hilpelä Johannes Virolainen 2706: Paavo Väyrynen Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila 2707: Lea Mäkipää Pentti Kettunen Pentti Lahti-Nuuttila 2708: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen Heikki A. Ollila 2709: Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa Päivi Varpasuo 2710: Ritva Laurila Hannele Pokka Aimo Ajo 2711: Heikki Riihijärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Sakari Valli 2712: Esko Almgren Matti Väistö Eero Paloheimo 2713: Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen Marja-Liisa Tykkyläinen 2714: Kari Rajamäki Reijo Lindroos Ensio Laine 2715: Antti Kalliomäki Esko Seppänen Riitta Saastamoinen 2716: Mirja Ryynänen Pekka Puska Sauli Hautala 2717: Tauno Valo Mauri Pekkarinen Lea Kärhä 2718: Aapo Saari Pirjo Rusanen Eino Siuruainen 2719: Pekka Haavisto Tina Mäkelä Anna-Liisa Jokinen 2720: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja Timo Kietäväinen 2721: Toimi Kankaanniemi Hannu Tenhiälä 2722: 1990 vp. 3009 2723: 2724: Raha-asia-aloite n:o 2791 2725: 2726: 2727: 2728: 2729: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämis- 2730: rahaan 2731: 2732: 2733: Eduskunnalle 2734: 2735: Aluepoliittisten tarpeiden vuoksi ehdotamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2736: kunnioittaen, 1991 tulo- ja menoarvioon 30000000 2737: markan määrärahan läänin kehittämis- 2738: rahaan. 2739: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2740: 2741: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Jouni Backman 2742: 3010 1990 vp. 2743: 2744: Raha-asia-aloite n:o 2792 2745: 2746: 2747: 2748: 2749: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta yritys- ja elinkeino- 2750: pohjaisen lukion perustamiseksi Kaaville 2751: 2752: 2753: Eduskunnalle 2754: 2755: Kaavin kunta on useamman vuoden ajan ha- ollen lukio toimisi samalla aikuisoppilaitoksena 2756: kenut valtioneuvostolta lupaa lukion perusta- ja antaisi koulutusta kansainvälistymisen ja kie- 2757: miseksi Kaaville. liopintojen aloilla. 2758: Viimeisten vuosien aikana kunnassa on virin- Aikaisempiin hakemuksiin tukeutuen Kaavin 2759: nyt aktiivinen elinkeinopolitiikka, joka on tuo- kunnan koululaitos ei tarvitse uuden toiminnan 2760: nut kuntaan uusia yrityksiä lukuisan määrän, ja aloittamiseen uusia tiloja, ja lisäksi koululais- 2761: muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi. kuljetusrunko on kattava. Kaavilaisista nuoris- 2762: Viimeisten kolmen vuoden aikana kuntaan on ta 40-50 OJo hakeutuu lukioon. 2763: kyetty luomaan lähes 200 uutta teollista työ- Uskomme hankkeella olevan yrittäjyyttä li- 2764: paikkaa. säävää merkitystä niin Kaavilla, Koillis-Savossa 2765: Kaavilla ei ole yhtään keskiasteen koulutus- kuin laajemmalla Savo-Karjalan alueella. 2766: paikkaa, mikä osaltaan on virittänyt keskuste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2767: lua yritys- ja elinkeinopainotteisen lukion pe- nioittaen, 2768: rustamisesta. Alustavia keskusteluja on käyty 2769: Tuusniemen kunnan kanssa, ja hanke tulisikin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2770: nähdä Koillis-Savon ja Savo-Karjalan alueen 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 2771: yhteistyöhankkeena. Lukio toimisi yritys- ja markkaa yritys- ja elinkeinopohjaisen 2772: elinkeinopainotteisella ja ylioppilastutkinnon lukion suunnittelutyötä ja 800 000 2773: jälkeen olisi mahdollisuus jatko-opintoihin, markkaa lukion käynnistämistä varten 2774: esim. 6 kk:n-1 vuoden yrittäjäkurssiin. Näin Kaavilla. 2775: 2776: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2777: 2778: Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen 2779: Mirja Ryynänen Reijo Lindroos 2780: 1990 vp. 30II 2781: 2782: Raha-asia-aloite n:o 2793 2783: 2784: 2785: 2786: 2787: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Kuoppakankaan yläasteen 2788: ja lukion rakentamiseen 2789: 2790: 2791: Eduskunnalle 2792: 2793: Kuopion lääninhallituksen laatimassa raken- ne vielä pahenee lukion tuntikehyksen kasvaes- 2794: nushankkeiden toteuttamisjärjestyksessä vuo- sa. Hankkeen kustannusarvio on noin II mil- 2795: sille 1991-1996 Kuoppakankaan yläasteen ja joonaa markkaa. 2796: lukion rakentamishanke on sijaluvulla 9. ja si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2797: joitettu vuodelle I992. Tilanne on vaikein taen, 2798: keittiö- ja ruokailutilojen osalta. Kuopion työ- 2799: suojelupiiri on tarkastuksessaan huomauttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2800: keittiön työskentelyolosuhteista. Myös opetus- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 2801: tiloja tarvitaan lisää tuntikehysjärjestelmän markkaa Kuoppakankaan yläasteen ja 2802: käyttöönoton vuoksi, ja kaikki nykyiset tilat lukion rakennustöiden aloittamiseen. 2803: kaipaavat kiireellisesti perusparannusta. Tilan- 2804: 2805: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2806: 2807: Kari Rajamäki 2808: 3012 1990 vp. 2809: 2810: Raha-asia-aloite n:o 2794 2811: 2812: 2813: 2814: 2815: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Kerkonjoen koulun perus- 2816: korjaukseen Rautalammilla 2817: 2818: 2819: Eduskunnalle 2820: 2821: Rautalammin kunta on viime vuosien aikana asianmukaisten toimitilojen ja välineistön puut- 2822: peruskorjannut useita kyläkoulujen kiinteistöjä tuessa. Kiinteistö uhkaa myös rappeutua enti- 2823: omin varoin tai työllisyysrahoituksen avulla. Si- sestään. 2824: vukylien kouluista merkittävin on Kerkonjoen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2825: koulu, jonka peruskorjauskustannukset nouse- taen, 2826: vat 3,5 milj. markkaan. Hanke on niin mittava, 2827: että se edellyttää opetusministeriön rakennuslu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2828: paa ja normaalia rahoitusmenettelyä. Koulu on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 2829: läänin kiireellisyyslistalla 8. sijalla eikä työ siten 29.46.34 lisäyksenä 2 500 000 markkaa 2830: pääsisi alkamaan vielä vuonna 1991. Rautalammin kunnan Kerkonjoen kou- 2831: Kun oppilasmäärä on kasvanut noin 60 oppi- lun peruskorjaukseen. 2832: laaseen, kärjistyy opetuksen kehittäminen 2833: 2834: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2835: 2836: Kari Rajamäki 2837: 1990 vp. 3013 2838: 2839: Raha-asia-aloite n:o 2795 2840: 2841: 2842: 2843: 2844: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Putaansaaren kurssikes- 2845: kuksen tilojen hankkimiseksi Muuruveden maatalous- ja puu- 2846: tarhaoppilaitokselle 2847: 2848: Eduskunnalle 2849: 2850: Muuruveden maatalous- ja puutarhaoppilai- sitoiminnan ja kasvavien oppilasmäärien vuoksi 2851: tos on esittänyt Putaansaaren kurssikeskuksen (160 paikkaa, oppilaita n. 190, vuonna 1992 op- 2852: tilojen ostoa vuoden 1991 budjettiin. Hankin- pilaita n. 220). 2853: taan on esitetty 2,0 milj. mk. Hankintaa oppi- 4. Kauppa on erittäin edullinen. Kyseinen 2854: laitos on perustellut seuraavasti: summa on noin kymmenesosa siitä summasta, 2855: 1. Hankinnan yhteydessä oppilaitos saisi eri- joka kyseisten tilojen rakentamiseen tarvittai- 2856: tyisesti opetustarkoitukseen suunnitellun hallin siin. 2857: käyttöönsä. Viherhalli on oppilaitokselle elintärkeä. Jos 2858: Hallitilat: halli 285 m 2 ostoon ei löydy rahoitusta, jää oppilaitokselle 2859: opetus- ja toimistotilat 76 m 2 vain kaksi vaihtoehtoa: 2860: sosiaalitilat 72 m 2 a) keskeyttää puistolinjan opetus tai 2861: tekniset ja huoltotilat 87 m 2 b) vuokrata kalliilla halli. 2862: 2. Halli on muutettavissa hyvin helposti op- Kummatkin vaihtoehdot ovat tulevaisuuden 2863: pilaitoksen tarvitsemaksi viherhalliksi, jota kannalta huonoja verrattuna edulliseen ostoon. 2864: edellytetään puistolinjan opetuksessa. Ilman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2865: hallia ei opetusta voida toteuttaa. Puistolinjan taen, 2866: erikoistumisjakso käynnistyi 1.9.1990. 2867: 3. Kaupan yhteydessä oppilaitos saisi lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2868: 11 hevosen erittäin hyvän tallin (rakennettu v. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 2869: 1988) sekä majoitusrakennuksen (peruskorjattu markkaa Pulaansaaren kurssikeskuksen 2870: v. 1978), jossa on 18 kahden hengen huonetta ja opetushallin hankkimiseen Muuruveden 2871: yhteiset sosiaali- ja ruokailutilat. Majoitustilat maatalous- ja puutarhaoppilaitokselle. 2872: ovat oppilaitokselle tarpeen vilkastuneen kurs- 2873: 2874: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2875: 2876: Kari Rajamäki 2877: 2878: 2879: 2880: 2881: 5 200052Y 2882: 3014 1990 vp. 2883: 2884: Raha-asia-aloite n:o 2796 2885: 2886: 2887: 2888: 2889: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Varkauden aikuiskoulu- 2890: tuskeskuksen rakennushankkeen rahoittamiseen 2891: 2892: 2893: Eduskunnalle 2894: 2895: Varkauden kaupunki panostaa nykyisen elin- Huomioon ottaen Varkauden kaupungin 2896: keinoelämän kriisitilanteessa voimakkasti alu- vuoden 1990 aikana tapahtuneen voimakkaan 2897: eensa työllistämisedellytyksiin. Eräs keskeisim- työpaikkojen vähenemisen on perusteltua, että 2898: mistä hankkeista on yhdistää Varkauden aikuis- LI-vaiheessa olevat Varkauden aikuiskoulutus- 2899: koulutuskeskuksen tarvitsemat tilat Walter keskushankkeen suunnitelmat, kustannusar- 2900: Ahlströmin teknillisen oppilaitoksen ja Varkau- vioitaan 15 Mmk, saatetaan pikaisesti ammatti- 2901: den ammatillisen oppilaitoksen yhteyteen. kasvatushallituksen KTS-suunnitelmaan vuo- 2902: Päämääränä on saattaa kolmen nykyisin eril- delle 1991 ja että hanke aloitetaan työministe- 2903: lisen oppilaitoksen tilat yhteiskäyttöön siten, riön työllisyysperusteisen investointiavustuksen 2904: että hanke, kustannuksiltaan 32 Mmk, aloite- turvin samanaikaisesti teknillisen oppilaitoksen 2905: taan vuonna 1991 teknillisen oppilaitoksen val- rakentamishankkeen kanssa. 2906: tionosuuspäätöksen mukaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2907: Tilojen yhteiskäytön edellytyksenä on hank- taen, 2908: keen toteuttaminen kaikilta osin yhtenä raken- 2909: nushankkeena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2910: Tällä hetkellä ammattikasvatushallituksen 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 2911: määrärahat aikuiskoulutuksen edellyttämiin in- markkaa Varkauden aikuiskoulutuskes- 2912: vestointeihin ovat sidotut suurelta osin pääkau- kuksen rakennushankkeen rahoittami- 2913: punkiseudun hankkeisiin. seen työministeriön työmäärärahoista. 2914: 2915: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2916: 2917: Kari Rajamäki 2918: 1990 vp. 3015 2919: 2920: Raha-asia-aloite n:o 2797 2921: 2922: 2923: 2924: 2925: Rajamäki: Maatalouden vientitukeen esitetyn määrärahan vähen- 2926: tämisestä 2927: 2928: 2929: Eduskunnalle 2930: 2931: Maatalouden ylituotanto tulee aiheuttamaan koko vakavuus paljastuu siitä, että maatalous- 2932: mielettömiä kustannuksia veronmaksajille vien- tuotteiden vientitukeen esitetään käytettäväksi 2933: titukena. Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar- 3 090 000 000 markkaa. Ratkaiseva muutos 2934: vioehdotus on rakennettu 3,9 miljardin kilon edellyttäisi koko maataloustulosopimuksen 2935: viljasadon perusteella. Kuitenkin näyttää, että purkamista. 2936: sato nousee jopa 4,4 miljardiin kiloon. Maata- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2937: loustulolaki on neuvottelulaki, ja nyt tilanteen taen, 2938: vaikeutuminen tulee ottaa tuloneuvotteluissa 2939: huomioon. Tuottajien ja valtion on neuvotte- että Eduskunta vähentäisi valtion 2940: luissa lähdettävä maatalouden suuremmasta vuoden 1991 tulo- ja menoarvion mo- 2941: kustannusvastuusta. Tavoitehintoja on myös mentilta 30.32.40 maatalouden vienti- 2942: laskettava neuvotteluissa. Viljan vientitukeen tuesta 150 000 000 markkaa. 2943: on varattu 1 350 000 000 markkaa. Tilanteen 2944: 2945: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2946: 2947: Kari Rajamäki 2948: 3016 1990 vp. 2949: 2950: Raha-asia-aloite n:o 2798 2951: 2952: 2953: 2954: 2955: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Karttulan ravunviljelyn 2956: neuvonta- ja koeaseman perustamiseen 2957: 2958: 2959: Eduskunnalle 2960: 2961: Maamme ravuntuotanto on vähentynyt sen luovuttamisesta tarvittavine maa-alueineen 2962: tutkimus- ja neuvontatoiminnan vähäisyyden Karttulan ravunviljelyn neuvonta- ja koease- 2963: johdosta. Rapukantojen elvyttäminen on myös man käyttöön. Kuopion yliopisto on edelleen il- 2964: laiminlyöty. Kyseessä on kuitenkin taloudellisia moittanut osallistuvansa hankkeen suunnitte- 2965: mahdollisuuksia sisältävä ja maaseutupolitiik- luun ja toteutukseen. 2966: kaa tukeva toiminta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2967: Karttulan kunnan, Kuopion yliopiston sekä taen, 2968: läänin eri hallintoyksiköiden yhteisesti toteutta- 2969: massa maaseudun kehittämisohjelman laatimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2970: seen tähdänneessä Syväniemi-projektissa on ra- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 2971: vunkasvatus keskeinen tekijä. markkaa Karttulan ravunviljelyn 2972: Karttulan kunta on osaltaan valmis neuvotte- neuvonta- ja koeaseman perustamiseen. 2973: lemaan omistamansa Syväniemen Ekokeskuk- 2974: 2975: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 2976: 2977: Kari Rajamäki 2978: 1990 vp. 3017 2979: 2980: Raha-asia-aloite n:o 2799 2981: 2982: 2983: 2984: 2985: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden syöttö- 2986: vesijohdon rakentamista varten 2987: 2988: 2989: Eduskunnalle 2990: 2991: Varkauden kaupunki käyttää raakavetenä toteuttajina. Tulo- ja menoarviossa on kohtee- 2992: pintavettä. Se ei käsittelystä huolimatta aina seen esitetty 1,5 milj. markkaa. Määrärahan 2993: täytä lääkintöhallituksen laatutavoitteita, ja pienuus lykkää hanketta alkuperäisestä valmis- 2994: raakaveden ottokohta sijaitsee lähellä Saimaan tumisajasta syksyllä 1992. 2995: syväväylää. Tämä on selvä riski vedenotolle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2996: Kustannusarvioitaan 22,5 milj. markan syöt- nioittaen, 2997: tövesijohto palvelee myös Varkauden kaupun- 2998: gin ohella Jäppilän ja Joroisten kuntia. Val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2999: tionosuuden määrä olisi 8,6 milj. markkaa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3000: Hankkeen yksityiskohtainen suunnitelma on 30.40. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 3001: valmis. Vesioikeuden lupa vedenottoon on ole- Varkauden syöttövesijohdon rakenta- 3002: massa Jäppilästä. Varkauden kaupunki ja Mik- mista varten. 3003: kelin vesi- ja ympäristöpiiri toimivat hankkeen 3004: 3005: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3006: 3007: Kari Rajamäki Jouni Backman 3008: 3018 1990 vp. 3009: 3010: Raha-asia-aloite n:o 2800 3011: 3012: 3013: 3014: 3015: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 72 loppu- 3016: rahoitukseen 3017: 3018: 3019: Eduskunnalle 3020: 3021: Pieksämäen ja Suonenjoen välinen päätieyh- lähentää liikenteellisesti Etelä- ja Pohjois-Sa- 3022: teys kantatie n:o 72 valmistui Mikkelin piirin von maakuntakeskuksia samoin kuin Piek- 3023: alueella 1980-luvun loppupuolella. Tämän seu- sämäen ja Suonenjoen kaupunkien vaikutus- 3024: rauksena nyt yleissuunnitelmavaiheessa olevan, alueita. 3025: Kuopion piirin tieosuuden keskimääräinen vuo- Rakennemuutoskaupunkien Pieksämäen ja 3026: rokausiliikenne kasvoi noin 40 OJo :lla vuodesta Suonenjoen vaikutusalueiden kehitykselle tä- 3027: 1985 vuoteen 1989 Sikasalmen suunnalla. män tiehankkeen myötä paranevilla valtakun- 3028: Tällä kantatiellä on valtakunnallisesti ja alu- nallisilla ja alueellisilla liikenneyhteyksillä on 3029: eellisesti kasvava liikenteellinen merkitys. Se vä- aivan keskeinen merkitys. 3030: littää raskasta ajoneuvoliikennettä ja henkilölii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3031: kennettä Itä-Suomesta pääkaupunkiseudun taen, 3032: suuntaan ja sieltä sekä Itä- ja Pohjois-Suomen 3033: että toisaalta Keski-Suomen ja Pohjanmaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3034: suuntiin. Se vähentää valtatien n:o 5 liikenne- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 3035: ruuhkia, tarjoaa vaihtoehdon valtakunnalliselle markkaa kantatien n:o 72 rakentamisen 3036: matkailuliikenteelle ja riskikuljetuksille sekä loppuun saattamiseen. 3037: 3038: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3039: 3040: Kari Rajamäki 3041: 1990 vp. 3019 3042: 3043: Raha-asia-aloite n:o 2801 3044: 3045: 3046: 3047: 3048: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Vesantojärven pohjois- 3049: pään lahden vierasvenesataman rakentamiseen 3050: 3051: 3052: Eduskunnalle 3053: 3054: Vesannon kunta on v. 1987 teettänyt suunni- Lahden kunnostukseen liittyvät muut toi- 3055: telman Vesantojärven pohjoispään lahden kun- menpiteet toteutetaan Vesannon kunnan toi- 3056: nostamisesta. Se käsittää lahden ruoppauksen, mesta vuosina 1990-1991. 3057: uimarannan, pienvenesataman ja aallonmurta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3058: jan rakentamisen sekä ranta-alueen siistimisen. taen, 3059: Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri on toteutta- 3060: nut lahden ruoppauksen v. 1990. Alueelle suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3061: nitellun vierasvenesataman rakentaminen on 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 3062: tarkoitus toteuttaa Järvi-Suomen merenkulku- markkaa Vesantojärven pohjoispään 3063: piirin toimesta. Hanke on suunnitelmien mu- lahden vierasvenesataman rakentami- 3064: kaan tarkoitus toteuttaa v. 1991 ja se edellyttää seen. 3065: tarpeellisten määrärahojen osoittamista ko. 3066: vuodelle. Vierasvenesataman kustannusarvio 3067: on n. 300 000 markkaa. 3068: 3069: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3070: 3071: Kari Rajamäki 3072: 3020 1990 vp. 3073: 3074: Raha-asia-aloite n:o 2802 3075: 3076: 3077: 3078: 3079: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion lentoaseman 3080: peruskorjaukseen 3081: 3082: 3083: Eduskunnalle 3084: 3085: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- niissä pystytä palvelemaan edes tyydyttävästi 3086: tyksen mukaan Ilmailulaitoksen tavoitteena on tämänhetkistä matkustajamäärää. Matkustaja- 3087: ylläpitää kaikki nykyiset lentoasemat ja kehit- terminaalin uusiminen on ilmailuhallinnon 3088: tää niitä siten, että lentoliikenteen toimintaedel- toiminta- ja taloussuunnitelmassa 1991-1994 3089: lytykset ovat alueellisesti tasapuoliset ja kysyn- ajoitettu siten, että suunnittelumäärärahaa va- 3090: tää vastaavat. rataan vuoden 1992 tulo- ja menoarviossa. Laa- 3091: Talousarvioehdotuksen nimettyinä investoin- jennustyö tulisi aloittaa kuitenkin mahdollisim- 3092: tikohteina ovat Etelä-Suomen lennonvarmistus- man pian lentoliikenteen kasvun turvaamiseksi. 3093: keskuksen uusinta ja tähän liittyvät lennonvar- Kuopion lentoaseman toimivuuden kannalta 3094: mistushankkeet koko maassa sekä Helsinki- ehdottoman tärkeitä hankkeita ovat myös kiito- 3095: Vantaan lentoaseman kotimaan liikenteen ase- tien päällystys (8, 1 milj. mk), toimisto-osan pe- 3096: marakennuksen rakentaminen liittännäisaluei- ruskorjaus (1 ,2 milj. mk) sekä lähestymisvalo- 3097: neen. Lisäksi vuonna 1991 on tarkoitus toteut- linjan rakentaminen (0,8 milj. mk) pohjoisesta. 3098: taa Rovaniemen lentoaseman uusi asemaraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3099: nus sekä aloittaa eräitä muita asemarakennuk- nioittaen, 3100: sien laajennuksia. 3101: Kuopion lentoasemalla on hyvät mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3102: suudet suorien tilauslentojen lisäämiseen, mikä 1991 tulo- ja menoarvioon 11 000 000 3103: näkyy Kuopiossa lisääntyvänä tarjontana ja ky- markkaa Kuopion lentoaseman inves- 3104: syntänä. Kuopion nykyisen matkustajatermi- tointien toteuttamiseen. 3105: naalin matkustajatilat ovat erittäin ahtaat eikä 3106: 3107: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3108: 3109: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi 3110: Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen Lauha Männistö 3111: Juhani Laitinen Mirja Ryynänen 3112: 1990 vp. 3021 3113: 3114: Raha-asia-aloite n:o 2803 3115: 3116: 3117: 3118: 3119: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden 3120: postipalvelujen tukemiseen 3121: 3122: 3123: Eduskunnalle 3124: 3125: Postin suunnitelma lakkauttaa rajulla kädellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3126: maaseudun ja yleensä postikonttoreita on he- nioittaen, 3127: rättänyt aiheellista arvostelua. Yhdyskuntara- 3128: kenteen kannalta ovat postin kaltaiset peruspal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3129: velut aluepoliittisesti mitä keskeisimpiä. Asuk- 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 3130: kaiden palvelujen ja yritysten tarvitsemien edul- markkaa aluepoliittisesti tärkeiden haja- 3131: listen palvelujen turvaaminen on siis maan tasa- asutusalueiden postikanttareiden toi- 3132: painoisen kehityksen turvaamiseksi välttämä- minnan turvaamiseen. 3133: töntä. 3134: 3135: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3136: 3137: Kari Rajamäki Kai Kalima 3138: 3022 1990 vp. 3139: 3140: Raha-asia-aloite n:o 2804 3141: 3142: 3143: 3144: 3145: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallista kanava- 3146: museota varten 3147: 3148: 3149: Eduskunnalle 3150: 3151: Tiehallituksen toimesta on Varkauteen Tai- tulisi määrärahaa korottaa. Varkauden kau- 3152: paleen kanavalle valmistunut valtakunnallinen pungin talous on kiristynyt erityisesti vaneri- ja 3153: kanavamuseo. Merenkulkulaitos ja kaupunki tekstiiliteollisuutta kohdanneiden lähes 500 työ- 3154: huolehtivat kanavamuseotoiminnasta. paikan menetyksen vuoksi kuluvana vuonna. 3155: Museon rahoitus hoidettiin hankkeen no- Kaupunki tarvitsisi kyseistä määrärahaa kipeäs- 3156: peuttamiseksi Saimaan kanavan !50-vuotisjuh- ti elinkeino- ja sosiaalisiin kohteisiinsa. 3157: lallisuuksiin kaupungin rahoituksella, jonka Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3158: valtio maksaa takaisin. Eduskunta myönsi tar- taen, 3159: koitukseen kuluvan vuoden tulo- ja menoar- 3160: viossa 800 000 markkaa. Merenkulkulaitos on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3161: osaltaan esittänyt loppuerän, 1,9 mmk, maksa- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 3162: mista vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa. Kos- 1 000 000 markkaa valtakunnallisen ka- 3163: ka liikenneministeriön pääluokassa on liikenne- navamuseon toteuttamiseen liittyvän 3164: museoiden avustamiseen varattu vain 3 mmk, loppuerän maksamiseksi Varkauden 3165: kaupungille. 3166: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3167: 3168: Kari Rajamäki 3169: 1990 vp. 3023 3170: 3171: Raha-asia-aloite n:o 2805 3172: 3173: 3174: 3175: 3176: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pk-yrityksille suunna- 3177: tun EY -kampanjan laajentamiseksi koko maahan 3178: 3179: 3180: Eduskunnalle 3181: 3182: EY -integraation vaikutuksia selvitettäessä on Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3183: aluepoliittinen neuvottelukunta pitänyt tärkeä- 3184: nä edistää pk-yritysten kansainvälistymistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3185: Kannanotossa tehdyt ehdotukset oli tarkoi- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3186: tettu otettavaksi huomioon vuoden 1991 tulo- markan määrärahan pk-yrityksille tar- 3187: ja menoarvion laadinnassa. koitetun EY-kampanjan laajentamiseksi 3188: Kauppa- ja teollisuusministeriölle tulisikin koko maahan. 3189: osoittaa tarvittavat varat pk-yrityksille suunna- 3190: tun EY-kampanjan laajentamiseksi koko maa- 3191: han. 3192: 3193: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3194: 3195: Kari Rajamäki Jouni Backman 3196: 3024 1990 vp. 3197: 3198: Raha-asia-aloite n:o 2806 3199: 3200: 3201: 3202: 3203: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläispuolisoiden 3204: kansaneläkkeen lisäosan korottamiseen 3205: 3206: 3207: Eduskunnalle 3208: 3209: Kansaneläkeläispuolisoiden lisäosan enim- myös jo eläkkeelle siirtyneitä puolisoita 3210: mäismäärä nousee valtion vuoden 1991 tulo- ja 1. 7.1991 alkaen vaatii lisärahoitusta 120 miljoo- 3211: menoarvioesityksen mukaan 81 prosentista 85 naa markkaa vuodelle 1991 ja vuositasolla 240 3212: prosenttiin yksinäisen henkilön lisäosan enim- miljoonaa markkaa tulevina vuosina. Yhdessä 3213: mäismäärästä 1. 7.1991 lukien. Korotus koskisi budjetin sisältämien lisäosakorjausten ja asu- 3214: kuitenkin vain uudistuksen jälkeen alkavia mistuen uudistamisen kanssa se merkitsisi mer- 3215: eläkkeitä. kittävää kansaneläkeuudistusta, jolla kohenne- 3216: Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on taan vähävaraisimpien eläkeläisten toimeentu- 3217: edellyttänyt, että jo eläkkeelle jääneiden puoli- loa. 3218: soiden lisäosat on korjattava samantasoisiksi, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3219: mitä uudistuksen jälkeen myönnettävät lisäosat 3220: ovat. Kansalaisten tasa-arvon kannalta ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3221: hyväksyttävää, että kansaneläkkeen tasoon jäisi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3222: selvä ero eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta 33.19.60 lisäyksenä 120000000 mark- 3223: riippuen. Lisäosan merkitys on kaikkein suurin kaa jo eläkkeellä olevien puolisoiden 3224: juuri vanhimpien ikäluokkien toimeentulolle, kansaneläkkeen lisäosan enimmäismää- 3225: koska heille on kertynyt vähemmän työeläke- rän ylimääräiseksi korottamiseksi 85 3226: turvaa. prosenttiin yksinäiselle maksettavan li- 3227: Lisäosakorjauksen ulottaminen koskemaan säosan määrästä 1. 7.1991 lukien. 3228: 3229: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3230: 3231: Kari Rajamäki Kai Kalima 3232: 1990 vp. 3025 3233: 3234: Raha-asia-aloite n:o 2807 3235: 3236: 3237: 3238: 3239: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten sydänkirurgian 3240: leikkausten lisäämiseen 3241: 3242: 3243: Eduskunnalle 3244: 3245: Suomessa syntyy vuosittain n. 500 sydänvi- pääkaupunkiseudulla ei yksin eikä ainakaan no- 3246: kaista lasta ja heistä arvioidaan 300 lapsen tar- peasti saada asiaan parannusta, on sydänlasten 3247: vitsevan sydänleikkauksen. Koska joka viides tilanteeseen löydettävä muitakin helpottavia 3248: tarvitsee useampia sydänleikkauksia, on leik- ratkaisuja. 3249: kausten tarve hieman yli 400 leikkausta vuo- Tällä hetkellä OYKS:ssa ja TYKS:ssa on vain 3250: dessa. puolen vuoden järjestelyjono. TA YKS:ssa teh- 3251: HYKSin lastenklinikalla leikataan kaikki mo- dään sydänleikkauksia vain isoimmille lapsille 3252: nimutkaiset synnynnäiset sydänviat ja kaikki ja KYKS:ssa leikataan vain avoimia valtimotie- 3253: imeväisten sydämensisäiset viat. hyeitä. Kummassakaan paikassa ei ole jonoja. 3254: Lasten sydänkirurgian leikkaustilanne on Nyt .olisi pikaisesti selvitettävä järkevän leik- 3255: huonontunut viimeisten kuukausien aikana kaustoiminnan porrastamisen mahdollisuudet 3256: huolestuttavasti HYKSin lastenklinikalla. Ka- eri keskussairaaloiden kesken lasten mahdolli- 3257: tetrointijonossa on tällä hetkellä 94 lasta, ja sy- simman suuren leikkausmäärän saavuttamisek- 3258: dänleikkausta odottaa 95 lasta. Joidenkin tilan- si. Tilannetta voisivat helpottaa sairaaloiden vä- 3259: ne alkaa olla hoidon ajoituksen suhteen kriitti- liset virkasiirrot sekä mm. Kuopion ja Tampe- 3260: nen. Näin ollen sydänjonossa on yhteensä 189 reen keskussairaaloiden tutkimusvälineiden 3261: potilasta, mikä on selvästi edellisvuotta suurem- hankinta. 3262: pi määrä. Määrä on jopa yhtä suuri kuin vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3263: na 1983, jolloin eduskunta ensimmäisen kerran nioittaen, 3264: lisäsi budjettiin määrärahoja virkojen saami- 3265: seksi helpottamaan leikkaustilannetta. Seuraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3266: vina vuosina tehdyt lisäykset virka- ja laitepuo- 1991 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 3267: lella helpottivatkin tilannetta. markan määrärahan keskussairaaloiden 3268: Nyt pahentuneessa leikkaustilanteessa näkyy leikkausmahdollisuuksien tehokkaaksi 3269: entistä selvemmin erityistehtäviin koulutetun hyödyntämiseksi, sydänvikaisten lasten 3270: hoitohenkilökunnan saannin vaikeus. Virkoja leikkausjonojen purkamiseksi sekä tä- 3271: on täyttämättä. Kun on ilmeistä, että pelkillä hän tarvittavia virka- ja laitehankintoja 3272: palkkapoliittisilla ja asuntopoliittisilla toimilla varten. 3273: 3274: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3275: 3276: Kari Rajamäki Hannu Tenhiälä Ritva Laurila 3277: Marjatta Stenius-Kaukonen Eeva-Liisa Moilanen Ole Wasz-Höckert 3278: Tuula Paavilainen Lea Savolainen 3279: 3026 1990 vp. 3280: 3281: Raha-asia-aloite n:o 2808 3282: 3283: 3284: 3285: 3286: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Varkauden Vammaiset 3287: ry:lle kesäkoti Koivurannan peruskorjaukseen 3288: 3289: 3290: Eduskunnalle 3291: 3292: Varkauden Vammaiset ry. on kovalla taikoo- kaan. Tilojen saneeraus on aloitettu vuonna 3293: työllä kunnostanut jäsenistönsä käyttöön Koi- 1988 hankkimalla varoja myyjäisillä, arpajaisil- 3294: vuranta-nimisen paikan. Järjestö tekee suuriar- la ja talkootyöllä. Myös järjestön lainapääoma 3295: voista työtä veteraanien ja vammaisten ihmisten on 20 000 mk. Nyt on edessä rakennusten ulko- 3296: henkisen ja fyysisen vireyden lisäämiseksi. maalaus, WC:nrakentaminen sekä mm. palovi- 3297: Toimintaa ei kuitenkaan julkisin varoin juuri- ranomaisten määräämiä töitä. 3298: kaan tueta. Kansalaisjärjestötyöstä lähtevää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3299: aloitteellisuutta tulisi yhteiskunnan kuitenkin taen, 3300: tukea. Kesäkoti Koivurannan tilojen nykyinen 3301: ulkokäymälä on sopimaton vammaisille j_a sai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3302: raille ihmisille. Nesteenpoistolääkkeitä käyttä- 1991 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark- 3303: vät sairaalloiset iäkkäät henkilöt joutuvat lisäk- kaa Varkauden Vammaiset ry:n kesäko- 3304: si kulkemaan vaivalloisesti ulkona öiseen ai- ti Koivurannan peruskorjaukseen. 3305: 3306: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3307: 3308: Kari Rajamäki 3309: 1990 vp. 3027 3310: 3311: Raha-asia-aloite n:o 2809 3312: 3313: 3314: 3315: 3316: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliiton 3317: toimintaan 3318: 3319: 3320: Eduskunnalle 3321: 3322: Kuulonhuoltoliitto ry. on maamme yli Kuulonhuoltoliiton strategisia tehtäviä on ke- 3323: 300 000 huonokuuloisen ja kuuroutuneen tasa- hittää varsinainen toimintansa sellaiseksi, että 3324: arvoisen elämän mahdollisuuksia puolustava se pystyy vastaamaan edellä mainittuun haas- 3325: vapaaehtois- ja asiantuntijapalveluita tuottava teeseen. 3326: ja niitä kehittävä järjestö. Se täyttää tänä vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3327: na 60 vuotta. nioittaen, 3328: Sosiaali- ja terveydenhuollon suuria haasteita 3329: on ikääntyvän väestön määrän ja osuuden jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3330: kuva kasvu. Tässä väestönosassa huonokuuloi- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 3331: suus on hyvin yleistä, ja ilman toimenpiteitä se 1 000 000 markkaa Kuulonhuoltoliitto 3332: helposti johtaa sosiaalisen toimintakyvyn no- ry:n toiminnan tukemiseen. 3333: peaan laskuun. 3334: 3335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3336: 3337: Kari Rajamäki Antti Kalliomäki Jouni Backman 3338: Mats Nyby Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 3339: 3028 1990 vp. 3340: 3341: Raha-asia-aloite n:o 2810 3342: 3343: 3344: 3345: 3346: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhehoitoliiton toi- 3347: minnan tukemiseen 3348: 3349: 3350: Eduskunnalle 3351: 3352: Perhehoitoliitto on perhehoitoon sijoitettu- Uudet kansainväliset kokemukset, maassam- 3353: jen lasten ja kehitysvammaisten sijaiskotien val- me tapahtuvat merkittävät lainmuutokset ja 3354: takunnallinen järjestö. perhehoidon saama uusi, entistä merkittävämpi 3355: Maassamme on yli 10 000 lasta hoidossa asema aiheuttavat sen, että vuoden 1991 aikana 3356: oman kodin ulkopuolella. Heistä 5 000 on saa- on panostettava voimakkaasti sekä perhehoi- 3357: nut sijaiskodin. Sijaiskoti on aivan tavallinen don kehittämiseen että uusien lakien ja mää- 3358: perhe, joka on tehnyt sosiaalilautakunnan räysten soveltamiseen. Tämä sisältää mm. laa- 3359: kanssa sopimuksen yhden tai useamman lapsen jan koulutusaineistojen tuottamisen sosiaali- 3360: ympärivuorokautisesta hoitamisesta omassa työntekijöille ja vastaaville ja myös sijaisper- 3361: kodissaan. Perheeseen sijoitetut lapset ovat si- heille sekä koulutuksen toteuttamisen, jotta 3362: jaiskodissa perheenjäseniä. kaikki asianosaiset todella pystyvät toimimaan 3363: Perhehoitoliitto uusien lakien ja määräysten edellyttämällä ta- 3364: - tukee perheisiin sijoitettujen lasten, nuor- valla. 3365: ten, vammaisten pitkäaikaissairaiden ja van- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 3366: husten hoitoa, 3367: - toimii perhehoitoa sekä koti- ja sijaiskas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3368: vatusta tukevien yhteisöjen valtakunnallisena 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 3369: järjestönä, markkaa Perhehoitoliitolle kansainvä- 3370: - tuottaa perhehoitoa käsittelevää opetus- listen kokemusten hyödyntämiseen 3371: ja koulutusmateriaalia sekä järjestää koulu- maassamme, uusien lakien ja muiden 3372: tusta, muutosten aiheuttaman koulutustar- 3373: - ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä. peen ja -aineistojen toteuttamiseen sekä 3374: Heinäkuun 1990 alussa tuli voimaan uusittu perhehoidon edistämiseen maassamme. 3375: lastensuojelulaki. Parhaillaan on valmisteilla 3376: perhehoitajalaki, joka tullee voimaan vuoden 3377: 1992 alussa. 3378: 3379: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3380: 3381: Kari Rajamäki Sakari Valli Markus Aaltonen 3382: Seppo Kääriäinen Marjatta Stenius-Kaukonen Kaarina Dromberg 3383: 1990 vp. 3029 3384: 3385: Raha-asia-aloite n:o 2811 3386: 3387: 3388: 3389: 3390: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhehoitoliitolle toi- 3391: mistotilojen ja toimistotarvikkeiden hankkimiseen pääkau- 3392: punkiseudulta 3393: 3394: Eduskunnalle 3395: 3396: Perhehoitoliitto on perhehoitoon sijoitettu- Heinäkuun 1990 alussa tuli voimaan uusittu 3397: jen lasten ja kehitysvammaisten sijaiskotien val- lastensuojelulaki. Parhaillaan on valmisteilla 3398: takunnallinen järjestö. perhehoitajalaki, joka tullee voimaan vuoden 3399: Maassamme on yli 10 000 lasta hoidossa 1992 alussa. 3400: oman kodin ulkopuolella. Heistä 5 000 on saa- Uudet kansainväliset kokemukset, maassam- 3401: nut sijaiskodin. Sijaiskoti on aivan tavallinen me tapahtuvat merkittävät lainmuutokset ja 3402: perhe, joka on tehnyt sosiaalilautakunnan perhehoidon saama uusi entistä merkittävämpi 3403: kanssa sopimuksen yhden tai useamman lapsen asema aiheuttavat sen, että vuoden 1991 aikana 3404: ympärivuorokautisesta hoitamisesta omassa on panostettava voimakkaasti sekä perhehoi- 3405: kodissaan. Perheeseen sijoitetut lapset ovat si- don kehittämiseen että uusien lakien ja mää- 3406: jaiskodissa perheenjäseniä. räysten soveltamiseen. 3407: Perhehoitoliitto Tällä hetkellä liiton toimisto sijaitsee Jyväs- 3408: - tukee perheisiin sijoitettujen lasten, nuor- kylässä. Toiminnan tehostamista edesauttaisi 3409: ten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja van- oleellisesti omien toimistotilojen saaminen pää- 3410: husten hoitoa, kaupunkiseudulta. 3411: - toimii perhehoitoa sekä koti- ja sijaiskas- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3412: vatusta tukevien yhteisöjen valtakunnallisena 3413: järjestönä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3414: - tuottaa perhehoitoa käsittelevää opetus- 1991 tulo- ja menoarvioon 1500 000 3415: ja koulutusmateriaalia sekä järjestää koulu- markkaa Perhehoitoliitolle toimistotilo- 3416: tusta, jen ja -tarvikkeiden hankkimiseen pää- 3417: - ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä. kaupunkiseudulta. 3418: 3419: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3420: 3421: Kari Rajamäki Sakari Valli Markus Aaltonen 3422: Seppo Kääriäinen Marjatta Stenius-Kaukonen Kaarina Dromberg 3423: Kari Häkämies 3424: 3425: 3426: 3427: 3428: 6 200052Y 3429: 3030 1990 vp. 3430: 3431: Raha-asia-aloite n:o 2812 3432: 3433: 3434: 3435: 3436: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta kaatopaikkojen vesihuol- 3437: lon rakentamiseen 3438: 3439: 3440: Eduskunnalle 3441: 3442: Varkauden kaupunki ja Leppävirran kunta paikkojen määrän vähentäminen ja kuntien yh- 3443: haluavat molemmat lopettaa omat ympäristö- teistyön lisääminen yhdyskuntajätteen käsitte- 3444: haittoja aiheuttavat kaatopaikkansa ja ovat täs- lyssä. 3445: sä tarkoituksessa tehneet keskinäisen sopimuk- Vaikka vesi- ja ympäristöviranomaiset näke- 3446: sen yhteisen kaatopaikan perustamisesta Lep- vät kaatopaikan viemäröimisen merkittävänä 3447: pävirran puolelle kuntien rajan välittömään lä- ympäristönsuojelullisena toimenpiteenä, valtio- 3448: heisyyteen. Konsultilla teetetyt vaihtoehtoiset neuvoston päätös estää valtiota tukemasta täl- 3449: sijaintitutkimukset ja asukkaiden mielipiteiden laista yksittäistä, vaikka muutoin kuinkakin 3450: huomioon ottaminen ovat merkinneet sitä, että tärkeäksi luettavaa hanketta. 3451: hanke on kummankin kunnan puolella yleisesti Varkaudella ja Leppävirralla on lähivuosina 3452: hyväksytty. Kaatopaikalla on lainvoimainen si- muitakin erityisen kalliita ympäristöinvestointe- 3453: joituspaikkalupa; rakennussuunnitelmat ovat ja edessään. Kumpikin kunta on pakotettu siir- 3454: valmistuneet. tymään huonon raakaveden takia pohjaveden 3455: Kaatopaikka on suunniteltu korkeatasoisek- käyttöön - investoinnit yli 30 Mmk. Varkau- 3456: si, nykyajan vaatimukset täyttäväksi jätteiden della on lisäksi edessään jätevedenpuhdistamon 3457: hyödyntämis- ja käsittelypaikaksi. Ympäristön- tehostaminen, mikä edellyttää samalla sen siir- 3458: suojeluun on panostettu; kaatopaikan jätevedet tämistä pois laajenevan asutuksen tieltä - in- 3459: esimerkiksi johdetaan Varkauden viemäriver- vestointi on yli 40 Mmk. Kasautuvat ympäristö- 3460: kostoon. hankkeet uhkaavatkin ylittää kuntien voimava- 3461: Kaatopaikan ja siihen liittyvien teiden raken- rat. 3462: taminen maksaa yhteensä 15,2 Mmk. Kustan- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3463: nuksista maksaa Varkauden kaupunki 75 OJo ja nioittavasti, 3464: Leppävirran kunta 25 %. Työt voitaisiin aloit- 3465: taa jo tänä vuonna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3466: Hankkeen rahoitusta suunnitellessaan ovat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3467: kunnat yllättäen joutuneet huomaamaan, ettei 35.11.62 (jätehuollon edistäminen) li- 3468: yhteiskaatopaikkojen perustamista ja kaato- säystä 3 000 000 markkaa yhteiskaato- 3469: paikkojen viemäröimistä pidetä tässä maassa paikkojen rakentamista varten (peruste- 3470: lainkaan tukemisen arvoisina asioina. Näin siitä luna Varkauden ja Leppävirran yhteis- 3471: huolimatta, että valtioneuvoston 31.5.1988 kaatopaikka) sekä 5 000 000 markkaa 3472: eduskunnalle antamassa ympäristöpoliittisessa kaatopaikkojen vesihuollon rakentami- 3473: selonteossa mainittiin tavoitteina mm. kaato- seen. 3474: 3475: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3476: 3477: Kari Rajamäki 3478: 1990 vp. 3031 3479: 3480: Raha-asia-aloite n:o 2813 3481: 3482: 3483: 3484: 3485: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan linnoituksen 3486: vallien restaurointiin 3487: 3488: 3489: Eduskunnalle 3490: 3491: Lappeenrannan linnoituksen valleja on entis- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3492: tetty jo 15 vuoden ajan- pääasiassa työllisyys- nioittaen, 3493: varoin. Työllisyystilanteen nyttemmin paran- 3494: nuttua em. varoja ei ole enää tähän tarkoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3495: seen saatavissa. Vailien varsinainen fasadiosa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3496: tulisi kuitenkin saattaa alkuperäiseen kuntoon- 29.84. 75 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 3497: sa, jolloin tämä Suomen toiseksi merkittävin Lappeenrannan linnoituksen vallien pe- 3498: maalinnoitus muodostuisi kokonaisuudeksi. rusparannustöihin. 3499: 3500: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3501: 3502: Jussi Ranta 3503: 3032 1990 vp. 3504: 3505: Raha-asia-aloite n:o 2814 3506: 3507: 3508: 3509: 3510: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Leruin Mu- 3511: siikkipäivien avustamiseen 3512: 3513: 3514: Eduskunnalle 3515: 3516: Lappeenrannan-Leruin alueella on toteutet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3517: tu jo usean vuoden ajan lähinnä klassisen musii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3518: kin alalla musiikkipäiviä, joiden toteuttaminen 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 3519: edelleen vaatii valtion tukea. Lemin Musiikkipäivien tukemiseen. 3520: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3521: nioittaen, 3522: 3523: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3524: 3525: Jussi Ranta 3526: 1990 vp. 3527: 3033 3528: 3529: Raha-asia-aloite n:o 2815 3530: 3531: 3532: 3533: 3534: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan Ammatillisen 3535: Paikallisjärjestön pakkaspäivien tukemiseen 3536: 3537: 3538: Eduskunnalle 3539: 3540: Lappeenrannan Ammatillinen Paikallisjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3541: jestö on jo useamman vuoden ajan järjestänyt 199/ tulo- ja menoarvioon momentille 3542: talvisydännä erityisesti ammattiyhdistysväelle 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 3543: suunnatun kulttuuritapahtuman. Tapahtuman Lappeenrannan Ammatillisen Paikal!is- 3544: edelleen järjestäminen ei voi toteutua ilman val- järjestön pakkaspäivien tukemiseen. 3545: tion tukea. 3546: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3547: nioittaen, 3548: 3549: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3550: 3551: Jussi Ranta 3552: 3034 1990 vp. 3553: 3554: Raha-asia-aloite n:o 2816 3555: 3556: 3557: 3558: 3559: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lauritsalan tien rakentami- 3560: seen 3561: 3562: 3563: Eduskunnalle 3564: 3565: Kaukaan tehtaiden voimakkaan kehittymisen Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3566: ja laajenemisen takia suoraan kulkeva Lauritsa- nioittaen, 3567: lan tie joudutaan siirtämään uuteen paikkaan ja 3568: kierrättämään tehdasalueen ympäri. Uuden tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3569: rakentaminen mahdollistaa edelleen tuotannol- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3570: lisen toiminnan laajentamisen, ja on siten valta- 31.25.34 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 3571: kunnallisesti tärkeä hanke. Toisaalta tien ra- valtionavuksi Lauritsalan tien rakenta- 3572: kentaminen turvaa joukkoliikenneyhteyden ke- miseen. 3573: hittämisen Lauritsalan aluekeskuksen ja kau- 3574: pungin pääkeskuksen välillä. 3575: 3576: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3577: 3578: Jussi Ranta 3579: 1990 vp. 3035 3580: 3581: Raha-asia-aloite n:o 2817 3582: 3583: 3584: 3585: 3586: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Kyläniemen kalasataman laa- 3587: jentamiseen 3588: 3589: 3590: Eduskunnalle 3591: 3592: Suur-Saimaan alueella toimii runsaasti am- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3593: mattikalastajia, jotka käyttävät tukikohtanaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3594: Kyläniemen kalasatamaa. Kalasatama on nyt- 31.32.30 lisäyksenä 1000000 markkaa 3595: temmin jäänyt aivan liian pieneksi ja toisaalta Kyläniemen kalasataman laajentami- 3596: myös veneretkeily tarvitsisi alueelle tukikoh- seen. 3597: tansa. 3598: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3599: nioittaen, 3600: 3601: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3602: 3603: Jussi Ranta 3604: 3036 1990 vp. 3605: 3606: Raha-asia-aloite n:o 2818 3607: 3608: 3609: 3610: 3611: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Simolan-Lappeenrannan ra- 3612: dan peruskorjaukseen 3613: 3614: 3615: Eduskunnalle 3616: 3617: Lappeenrannassa toteutettiin valtion ja kau- peenrannan rata tulisikin mitä pikimmin avata 3618: pungin yhteishankkeena ns. Mustolan satama- uudelleen liikenteelle. 3619: radan rakentaminen. Mainittu hanke satami- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3620: neen on osoittautunut menestykselliseksi, ja lii- nioittaen, 3621: kennemäärät radalla ovat toteutuneet ennakoi- 3622: tua nopeammin. Käytännössä kuitenkin esim. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3623: Vainikkalasta tulevat kuljetukset viedään Kou- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3624: volan kautta, koska Simolan-Lappeenrannan 31.58. 62 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 3625: rata lakkautettiin VR:n toimesta kuukautta en- Simolan-Lappeenrannan radan perus- 3626: nen Mustolan teollisuusradan avaamista. korjaukseen ja liikenteelle avaamiseen. 3627: Alueellisesti ja kuljetuksellisesti Simolan-Lap- 3628: 3629: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3630: 3631: Jussi Ranta 3632: 1990 vp. 3037 3633: 3634: Raha-asia-aloite n:o 2819 3635: 3636: 3637: 3638: 3639: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Ilmailulaitoksen peruspää- 3640: oman korotukseen 3641: 3642: 3643: Eduskunnalle 3644: 3645: Vuoden 1991 alusta on tarkoitus aloittaa 11- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3646: mailulaitoksen toiminta valtion liikelaitoksena. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3647: Ilmailun yleinen kehittäminen valtakunnan 31.92.88/isäyksenä 10000000 markkaa 3648: edun kannalta edellyttää huomattavia lisäinves- Ilmai/ulaitoksen peruspääoman koro- 3649: tointeja päälentoaseman, muiden lentokeskus- tukseen. 3650: ten sekä lennonvarmistuksen kehittämiseen. 3651: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3652: nioittaen, 3653: 3654: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3655: 3656: Jussi Ranta 3657: 3038 1990 vp. 3658: 3659: Raha-asia-aloite n:o 2820 3660: 3661: 3662: 3663: 3664: Ranta: Määrärahan osoittamisesta alueellisiin teknologiahankkei- 3665: siin 3666: 3667: 3668: Eduskunnalle 3669: 3670: Alueelliset teknologiakeskukset ovat toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3671: nallaan voineet edistää uuden teknologian tuo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 3672: tannollista käyttöönottoa sekä vahvistaa alue- 32.44.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 3673: politiikan toteuttamista. Näitä määrärahoja oli- alueellisiin teknologiahankkeisiin. 3674: sikin syytä lisätä. 3675: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3676: nioittaen, 3677: 3678: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3679: 3680: Jussi Ranta 3681: 1990 vp. 3039 3682: 3683: Raha-asia-aloite n:o 2821 3684: 3685: 3686: 3687: 3688: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Saimaan kanavan matkustaja- 3689: liikenteen tukemiseen 3690: 3691: 3692: Eduskunnalle 3693: 3694: Saimaan kanavan matkustajaliikennettä hoi- ta. Liikenteen hoidon edellytyksiä tulisikin erik- 3695: detaan kanavasopimuksen mukaisesti. Pää- seen tukea. 3696: asiallisesti liikennettä hoitaa Lappeenrannan Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3697: laivat Oy:n vuokramiehenä Karelia Lines Oy. nioittaen, 3698: Kanavaliikenteen laivoilta on voitava edellyttää 3699: erinomaista kuntoa, hyvää ohjailtavuutta ja te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3700: hokasta pelastusvälineistöä. Liikenteellä on 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 3701: myös kasvava matkailullinen merkitys, jolloin 500 000 markkaa Saimaan kanavan mat- 3702: kyse on myös yleisemmästä kansallisesta edus- kustajaliikenteen tukemiseen. 3703: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3704: 3705: Jussi Ranta 3706: 3040 1990 vp. 3707: 3708: Raha-asia-aloite n:o 2822 3709: 3710: 3711: 3712: 3713: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson Kotiyhteisö 3714: ry:n toiminnan tukemiseen 3715: 3716: 3717: Eduskunnalle 3718: 3719: Kymenlaakson Kotiyhteisö on tarjonnut tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3720: män vuoden syksystä kunnille ostopalveluina 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3721: perheisiin kohdistuvaa sosiaalipalvelua, jota to- 33.93.50 lisäyksenä 300 000 markkaa 3722: teutetaan sosiaalikuntoutuksen sekä perhekun- Kymenlaakson Kotiyhteisö ry:n toimin- 3723: toutuksen muodossa. Toiminnan jatkaminen ja nan tukemiseen. 3724: edelleen kehittäminen vaatii valtion tukea. 3725: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3726: nioittaen, 3727: 3728: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3729: 3730: Jussi Ranta 3731: 1990 vp. 3041 3732: 3733: Raha-asia-aloite n:o 2823 3734: 3735: 3736: 3737: 3738: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Alzheimer-kodin rakentami- 3739: seksi Lappeenrannan Pappilanpellolle 3740: 3741: 3742: Eduskunnalle 3743: 3744: Vanhusten dementiatautien määrä on keski- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 3745: iän noustua voimakkaasti kasvamassa. Kotona nioittaen, 3746: ei tällöin ilman hoitajaa tulla toimeen, mutta 3747: toisaalta sairaala on liian "järeä" hoitopaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3748: tällaiselle potilaalle. Lappeenrannassa on esitet- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 3749: ty suunnitelmia Pappilanpellon rakentamiseksi 33.93.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 3750: vanhusten asuin- ja palvelukeskukseksi. Tällai- avustuksiin Alzheimer-kodin rakentami- 3751: selle alueelle soveltuisi erinomaisesti myös Alz- seksi Lappeenrannan Pappilanpellolle. 3752: heimer-koti, jonka toteuttamiseen tarvittaisiin 3753: valtion tukea. 3754: 3755: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3756: 3757: Jussi Ranta 3758: 3042 1990 vp. 3759: 3760: Raha-asia-aloite n:o 2824 3761: 3762: 3763: 3764: 3765: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Avustuskassa Yhteisavun pur- 3766: kamisesta aiheutuvien tappioiden korvaamiseen 3767: 3768: 3769: Eduskunnalle 3770: 3771: Posti- ja telelaitoksen sekä Postipankin hen- pykälän, jonka mukaan jokainen PLL:n ja 3772: kilökunnan Avustuskassa Yhteisapu on asetettu PSP:n vakinainen viran- tai toimenhaltija kuu- 3773: 29.3.1990 suoritustilaan. Tämä tarkoittaa, että luu jäsenenä Avustuskassa Yhteisapuun (Avus- 3774: kassan jäseninä olevat Posti- ja telelaitoksen ja tuskassa Yhteisavun säännöt 3 §) 3775: Postipankin viran- ja toimenhaltijat menettävät - vuodelta 1980, jolloin pakkojäsenyys 3776: siihen jäsenmaksuina maksamansa varat. poistettiin 1.1.1981 lukien. 3777: Avustuskassa Yhteisapu on perustettu vuon- Pakkojäsenyyden poistaminen vaikutti olen- 3778: na 1947. Sen perustajajäseninä olivat: naisesti jäsenmäärän normaaliin kehittymiseen. 3779: - Postivirkamiesten hautausapurengas ja Vuodesta 1980 maksavien jäsenten määrä 3780: Suomen Postimiesliiton Hautausapukassa, 15 031 on laskenut vuoteen 1989 mennessä 3781: - Lennätinlaitoksen virkamiesten hautaus- 12 656 jäseneen. Jäsenmaksurasite on kohonnut 3782: apurengas, samassa suhteessa. 3783: - Posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnan 2. Varhaiseläkkeelle lähteneiden määrä on 3784: Erorahasto sekä ollut ennakoitua monin verroin suurempi. 3785: - Postisäästöpankin henkilökunnan kes- 3. Kassa ei ole ollut ns. rahastoiva kassa, 3786: kuudessa toimineet avustuskassat. vaan jäsenmaksutaso on arvioitu seuraavan 3787: Maksavia jäseniä oli vuonna 1988 noin vuoden ulosmaksujen mukaisiksi. 3788: 13 000. Vapaajäsenet mukaan lukien jäsenmää- Vuoden 1990 maksuista selvitäkseen kassan 3789: rä oli 18 600. olisi pitänyt nostaa vuoden 1989 jäsenmaksu 3790: Avustuskassa Yhteisavulla samoin kuin sen 280 markasta 490 markaksi. Kassankokous kat- 3791: edeltäjillä oli perustamisensa aikoihin huomat- soi, ettei tähän ollut edellytyksiä. 3792: tava sosiaalinen merkitys. Kassoihin liittymällä Posti- ja telelaitos on katsonut, ettei asia kuu- 3793: henkilöstö halusi auttaa yhteisvastuullisesti nii- lu PTL:n hoidettavaksi. Sosiaali- ja terveysmi- 3794: tä perheitä, jotka menettivät huoltajansa, sekä nisteriö on katsonut, ettei asia kuulu STM:n pii- 3795: eroavustuksen turvin helpottaa eläkkeelle siirty- riin. Asia ei näytä kuuluvan kenellekään. 3796: vän henkilön viimeisen palkan ja ensimmäisen Kuitenkin sekä PTL:llä että PSP:llä valtion 3797: eläkkeen välistä aikaa. työnantajina on katsottava olleen erityistä etua 3798: Kassan jäsen maksoi jäsenmaksua vuoden henkilöstön ylläpitämästä kassasta. Näin ollen 3799: 1980 alkuun saakka keskimäärin 59 mk/vuosi. työnantajan olisi kannettava ainakin moraali- 3800: Viime vuosina jäsenmaksu on, jäsenmäärän las- nen vastuunsa myös kassan suoritustilaan jou- 3801: kemisen myötä, tasaisesti kohonnut ollen 280 tumisesta ja näin ollen velvoitteiden takaisin- 3802: markkaa vuonna 1989. Eroavustusta maksettiin maksamisesta kassan jäsenille. 3803: 7 000 markkaa ja hautausapua 2 000 markkaa. Mikäli kaikille kassan jäsenille maksetaan 3804: Perusongelmat, jotka johtivat kassan asetta- heidän maksamansa korvaukset takaisin, edel- 3805: miseen suoritustilaan, olivat: lyttää se lähes 30 miljoonaa markkaa. Jos kat- 3806: 1. Sosiaaliministeriön (myöhemmin STM:n) sotaan, että takaisinmaksu on rajoitettava pak- 3807: päätökset kojäseninä olleisiin, eli joihin STM:n päätös 3808: - vuodelta 1946, jolloin sosiaaliministeriö pakkojäsenyyden purkamisesta on vaikuttanut, 3809: vaati Yhteisavun sääntöihin ns. pakkojäsenyys- edellyttää se arviolta 10 miljoonaa markkaa. 3810: 1990 vp. - RA n:o 2824 3043 3811: 3812: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 33.99.50 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 3813: nioittaen, Avustuskassa Yhteisavun purkamisesta 3814: aiheutuvien tappioiden korvaamiseksi. 3815: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3816: 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3817: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3818: 3819: Jussi Ranta 3820: 3821: 3822: 3823: 3824: ' 3825: 3044 1990 vp. 3826: 3827: Raha-asia-aloite n:o 2825 3828: 3829: 3830: 3831: 3832: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin ja Neuvos- 3833: toliiton rajanläheisten alueiden ympäristönsuojelun yhteis- 3834: työprojektille 3835: 3836: Eduskunnalle 3837: 3838: Valtakunnalliset ilmansaasteiden seuranta- käyttää operatiivisen alueellisen tason ympäris- 3839: tutkimukset osoittavat, että Kaakkois-Suomi tönsuojelun suunnitteluun Suomessa ja Neu- 3840: vastaanottaa suurimman laskeumakuorman vostoliiton lähialueilla. 3841: maassamme. Rikkilaskeuma on 15-20 Kymen läänin ja Neuvostoliiton rajanläheis- 3842: kg/ha/v ja typpilaskeuma 7-9 kg/ha/v. Maa- ten alueiden saastepäästöjen nopeaan vähentä- 3843: perän heikon puskurikyvyn vuoksi alue lukeu- miseen tähtäävän ympäristöyhteistyöprojektin 3844: tuu Lapin ohella ilmansaasteiden kannalta vau- tärkeimmät tutkimus- ja selvityshankkeet ovat: 3845: rioherkimpään luokkaan Suomessa. Kaakkois- 1. Ilmansaasteiden vaikutus metsien tervey- 3846: Suomen alueen ilmaperäisestä kuormituksesta dentilaan Kaakkois-Suomessa. 3847: huomattava osa on peräisin Neuvostoliitosta. 2. Pinta- ja pohjavesien sekä maaperän tila 3848: Suomen ilmakehän muutosten tutkimusoh- suhteessa ilmaperäiseen kuormitukseen. 3849: jelman (SILMU-ohjelma) laatinut työryhmä Hankkeiden valmistelu on jo niin pitkällä, et- 3850: esittikin erillisten alueellisten metsien tervey- tä metsien terveydentilan esitutkimus käynnis- 3851: dentilatutkimusten käynnistämistä sekä Kaak- tyy alueellisen rahoituksen turvin jo kuluvan 3852: kois-Suomessa että Itä-Lapissa. Näistä jälkim- syyskuun aikana. Ehdotetun yhteistyöprojektin 3853: mäinen hanke on jo käynnistynyt. rahoitustarve on kokonaisuudessaan 2 miljoo- 3854: Kymen läänissä on valmisteltu projektia, jon- naa markkaa vuodessa viiden vuoden aikana. 3855: ka yleistavoitteena on Kaakkois-Suomen ja Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen 3856: Neuvostoliiton luoteisosan ympäristön tilan pa- läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä. 3857: rantaminen ja ekologisen turvallisuuden lisää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3858: minen. Konkreettiset toimenpiteet toteutetaan nioittaen, 3859: rajanläheisten alueiden viranomaisten ja laitos- 3860: ten suoran yhteistyön avulla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3861: Tavoitteeseen pyritään tutkimus-, koulutus-, 1991 tulo- ja menoarvioon luvun "Ym- 3862: suunnittelu- ja teknologiayhteistyön avulla si- päristönsuojeluyhteistyö Itä-Euroopan 3863: ten, että projektin keskeiset osat samalla palve- kanssa" momentille 35.13.67 (Ympäris- 3864: levat Suomen ja Neuvostoliiton välisten ympä- tönsuojelun yleinen edistäminen) 3865: ristönsuojelusopimusten toteuttamista. 2 000 000 markkaa Kymen läänin ja 3866: Projektin tutkimus- ja selvityshankkeilla py- Neuvostoliiton lähialueiden ympäristön- 3867: ritään täydentämään ja tarkentamaan ympäris- suojelun yhteistyöprojektin toteuttami- 3868: tön tilaa koskevia tietoja, jotta niitä voitaisiin seen. 3869: 3870: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3871: 3872: Jussi Ranta Esko Almgren Matti Vähänäkki 3873: Riitta Uosukainen Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo 3874: Heikki Kokko Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 3875: Heikki Järvenpää 3876: 3877: 3878: 3879: ' 3880: 1990 vp. 3045 3881: 3882: Raha-asia-aloite n:o 2826 3883: 3884: 3885: 3886: 3887: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknilli- 3888: selle korkeakoululle Leningradin alueelle kohdistuvaan ympä- 3889: ristöyhteistyöhön 3890: 3891: Eduskunnalle 3892: 3893: Tutkimuksiin perustuva tosiasia on, että muiden asiantuntijatahojen kanssa on välttä- 3894: Kaakkois-Suomen metsät ja vesistöt ovat erit- mätöntä. Neuvostoliittolaisten koulutuksen 3895: täin uhanalaisessa tilassa ympäristöpäästöjen osalta sen suunnittelu ja toteutus kytketään em. 3896: johdosta. Lappeenrannan teknillinen korkea- mittaus- ja tutkimustoimintaan, ja se sisältää 3897: koulu (L TKK) on ollut aktiivisesti mukana val- pääasiassa päästöjen vähentämiseen tarvittavaa 3898: misteltaessa ympäristöyhteistyötä Kymen lää- teknistä ja management-osaamista. Koulutus- 3899: nin ja Leningradin alueen välillä suoraan rajan tarpeen osittainenkin tyydyttäminen edellyttää 3900: yli tapahtuvana yhteistoimintana. Valmistelua yhteistyössä tapahtuvaa jatkuvaa koulutustoi- 3901: on tehty yhteistyössä ympäristöministeriön, Ky- mintaa, jossa vastuu asteittain siirtyy neuvosto- 3902: men lääninhallituksen sekä Neuvostoliiton ja liittolaiselle osapuolelle. 3903: Suomen valtioiden ympäristönsuojelun sekako- Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun te- 3904: mission ja Leningradin alueen teollisuuden, ins- kemän tutkimus- ja koulutussuunnitelman mu- 3905: tituuttien ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena kaan kustannukset jakaantuvat seuraavasti: 3906: on Kaakkois-Suomea rasittavien vesi- ja ilma- 3907: Päästömittaukset, laitteet ja 3908: päästöjen vähentäminen yhteistyössä neuvosto- 3909: henkilökunta 3 ,5 milj. mk 3910: liittolaisten kanssa. 3911: Eri teollisuusalojen prosessi- 3912: Valmistelun kuluessa L TKK on suorittanut 3913: selvitykset päästöjen vähentä- 3914: päästämittauksia yhteistyössä neuvostoliitto- 3915: miseksi 1,6 milj. mk 3916: laisten asiantuntijoiden kanssa Sovetskin ja 3917: Neuvostoliittolaisten asian- 3918: Sääsken puunjalostuskombinaateissa. Tällä on 3919: tuntijoiden koulutus 2,5 milj. mk 3920: luotu pohja jatkotyöskentelylle, joka mahdol- 3921: listaa teollisuuslaitosten kanssa yhteistyössä ta- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Kymen 3922: pahtuvan ympäristöteknologian kehittämisen ja läänin kansanedustajien yhteistyöryhmässä. 3923: siihen liittyvän koulutuksen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3924: Yhteistyön puitteissa on käynyt selväksi, että nioittaen, 3925: suora vaikuttaminen päästöjen lähteisiin pääs- 3926: töjen mittauksen, prosessien säädön, uuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3927: tekniikan ja koulutuksen kautta on oikea lähtö- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3928: kohta em. tavoitteisiin. 35.13. 67 lisäyksenä 7 600 000 markan 3929: LTKK tulee perustamaan, mikäli määräraho- määrärahan Lappeenrannan teknilliselle 3930: ja myönnetään, tutkimusryhmän, joka varuste- korkeakoululle Leningradin alueelle 3931: taan riittävällä mittaus- ja tutkimuslaitteistolla kohdistuvaan ympäristöyhteistyöhön ja 3932: ja monipuolisilla asiantuntijoilla. Yhteistyö koulutukseen. 3933: 3934: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3935: 3936: Jussi Ranta Esko Almgren Matti Vähänäkki 3937: Riitta U osukaineo Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo 3938: Heikki Kokko Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 3939: Heikki Järvenpää 3940: 3941: 3942: 7 200052Y 3943: 3046 1990 vp. 3944: 3945: Raha-asia-aloite n:o 2827 3946: 3947: 3948: 3949: 3950: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta saimaannorpan suojeluun 3951: 3952: 3953: 3954: Eduskunnalle 3955: 3956: Saimaannorppa kuuluu maailman uhanalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3957: siin eläinlajeihin. Norppakanta on supistunut nioittaen, 3958: nyt n. 160 yksilöön. Joensuun yliopiston piiris- 3959: sä on tehty merkittävää tutkimustyötä ja pantu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3960: vireille monia norpan suojeluun tähtääviä toi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 3961: mia. Suojelun hyväksi on nyt lisättävä voimava- 35.15.21 lisäyksenä 500000 markkaa 3962: roja tai norppaa uhkaa vääjäämätön tuho. saimaannorpan suojeluun. 3963: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 3964: 3965: Jussi Ranta Anssi Rauramo 3966: 1990 vp. 3047 3967: 3968: Raha-asia-aloite n:o 2828 3969: 3970: 3971: 3972: 3973: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta itäisen Suomenlahden ve- 3974: den laadun ja rehevöitymisen tutkimiseen 3975: 3976: 3977: Eduskunnalle 3978: 3979: Vuoden 1962 vesilaki edellytti viranomaisval- vasta ja Leningradista tuleva kuormitus. Näiden 3980: vontaa ja tutkimusta sekä järvi- että jokivesis- seikkojen selvittämismahdollisuudet paranivat 3981: töille. Merien rannikonläheiset vesialueet tuli- merkittävästi, kun suomalaiset tutkijat saattoi- 3982: vat tarkkailun piiriin 1960-luvulla. Kymen vesi- vat tehdä elokuussa 1990 yhteisen tutkimusmat- 3983: ja ympäristöpiirin merialueella seuranta on te- kan Neuvostoliiton vesille ja myös sopia vastaa- 3984: hostunut ja laajentunut nykyiseksi perusseuran- van yhteistyön jatkamisesta. Tällä yhteistyöllä 3985: naksi 13 havaintopaikalla. tulee olemaan suuri merkitys Suomenlahden ve- 3986: Vuonna 1987 sattuneen poikkeuksellisen voi- siensuojelulle ja veden laadun selvittämiselle. 3987: makkaan ja haittoja aiheuttaneen leväkukinnan Tutkimuksen suunnitelmien mukainen toteu- 3988: seurauksena vesi- ja ympäristöhallitus ja Ky- tuminen ja jo saatujen tulosten täysimittainen 3989: men vesi- ja ympäristöpiiri käynnistivät vuonna hyödyntäminen edellyttää em. yhteistyön jatku- 3990: 1988 yhteisen tutkimushankkeen, jonka tarkoi- misen ohella tutkijoiden palkkaamismahdolli- 3991: tuksena on selvittää veden laadun ja rehevyys- suutta tulosten käsittelyyn ja mallitutkimuksen 3992: asteen riippuvuutta kuormitus- ja virtausaloista käynnistämistä. Näitä toimenpiteitä varten tuli- 3993: itäisen Suomenlahden rannikkovesissä. Tavoit- si varata 600 000 markan suuruinen määräraha 3994: teena on soveltaa kolmen vuoden aikana kerät- valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon mo- 3995: tyyn materiaaliin matemaattista mallia, jonka mentille 35.25.23. 3996: avulla voidaan selvittää runsaan levätuotannon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3997: syntymäolosuhteita ja eri tekijöiden vaikutus- nioittavasti, 3998: ten merkitystä. Mallia voidaan käyttää mm. 3999: tutkimusalueelle tulevien ja sieltä poistuvien ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4000: nevirtojen arvioimisessa. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 4001: Suomen oman kuormituksen ohella alueen 600 000 markan määrärahan itäisen 4002: veden laatuun vaikuttaa voimakkaimmin Ne- Suomenlahden tutkimustyöhön. 4003: 4004: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4005: 4006: Jussi Ranta Esko Almgren Matti Vähänäkki 4007: Riitta U osukaineo Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo 4008: Heikki Kokko Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 4009: Heikki Järvenpää 4010: 3048 1990 vp. 4011: 4012: Raha-asia-aloite n:o 2829 4013: 4014: 4015: 4016: 4017: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken musiik- 4018: kiopiston toiminnan laajentamiseen 4019: 4020: 4021: Eduskunnalle 4022: 4023: Valkeakosken musiikkiopisto on kaupungin nisteriö määräisi perustettavaksi sivutoimipis- 4024: omistama lapsille ja nuorille tarkoitettu oppilai- teen Valkeakosken musiikkiopiston alaisuu- 4025: tos, joka antaa musiikin perusopetusta sekä teen. 4026: alan ammattiin aikoville että harrastajille. Opis- Opiskelijoiden määrä tulisi alustavien laskel- 4027: to on ns. lakisääteisen valtionosuuden piirissä mien mukaan olemaan 90-100 oppilasta. Tar- 4028: ja saa toimintaansa n. 45 Olo valtion rahoitusta. koituksena on, että oppilaat saisivat pätevää 4029: Loppurahoitus saadaan Valkeakosken kaupun- musiikin opetusta eri instrumenteissa ja että 4030: gilta, ympäristökunnilta sekä oppilasmaksuista. opetusta annettaisiin sekä Toijalassa että Viia- 4031: Opisto kuuluu Suomen musiikkioppilaitosten lassa ja musiikkileikkikouluopetusta myös Kyl- 4032: liittoon ja sen toimintaa valvoo kouluhallitus. mäkoskella. 4033: Valkeakosken ympäristökunnissa on katsottu Sopimuskunnat tulevat osoittamaan kor- 4034: tarkoituksenmukaiseksi, että Kylmäkosken, vauksetta käyttöön tarvittavat opetustilat ja 4035: Toijalan ja Viialan kunnat voisivat tulla Val- -välineet sekä huolehtimaan näiden ylläpidosta. 4036: keakosken musiikkiopiston toiminnan piiriin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4037: että Valkeakosken kaupungin musiikkiopisto nioittaen, 4038: ryhtyisi syyslukukauden 1991 alusta lukien an- 4039: tamaan opetusta eri instrumenteissa kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4040: alueella lähemmin tehtävän sopimuksen mukai- 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000 4041: sesti. markkaa Valkeakosken musiikkiopiston 4042: Tässä tarkoituksessa esitetään, että opetusmi- toiminnan laajentamiseen. 4043: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4044: 4045: Jorma Rantanen Antero Kekkonen 4046: 1990 vp. 3049 4047: 4048: Raha-asia-aloite n:o 2830 4049: 4050: 4051: 4052: 4053: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Lotilanjärven souturadan 4054: pidentämiseen 4055: 4056: 4057: Eduskunnalle 4058: 4059: Kilpasoudun kansainväliset mitat täyttäviä kunnallisen tarpeen huomioon ottaen pitäisi 4060: hyviä souturatoja on maassamme aivan liian valtion olla kustannuksissa mukana. 4061: harvassa lajin laajaan harrastajajoukkoon näh- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 4062: den. Valkeakoskella sijaitseva Lotilanjärvi on nioittaen, 4063: luonnonolosuhteidensa vuoksi tähän tarkoituk- 4064: seen muutoin mitä sopivin paikka, mutta rato- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4065: jen pituus ei riitä eikä siten salli järjestää kan- 1991 tulo- ja menoarvioon 1500 000 4066: sainvälisiä kilpailuja. Ratoja pitäisi kaivamalla markkaa Lotilanjärven souturadan pi- 4067: pidentää muutaman kymmenen metriä. Valta- dentämiseen. 4068: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4069: 4070: Jorma Rantanen 4071: 3050 1990 vp. 4072: 4073: Raha-asia-aloite n:o 2831 4074: 4075: 4076: 4077: 4078: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta shakkitalon perustamiseen 4079: Tampereelle 4080: 4081: 4082: Eduskunnalle 4083: 4084: Shakin harrastus on viime vuosien aikana Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4085: saanut piiriinsä yhä laajenevan kansanjoukon. taen, 4086: Erityisesti on kiinnitetty huomiota nuorison tu- 4087: lemiseen shakin piiriin. Koululaisshakki on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4088: myös yleistynyt suosituksi harrastus- ja kilpai- 1991 tulo- ja menoarvioon 1500 000 4089: lumuodoksi. Shakilla on todettu olevan myön- markkaa shakkitalon perustamiseksi 4090: teinen vaikutus lasten ja nuorten oppimisky- Tampereelle. 4091: kyyn. Tampere seutukuntineen on vahvaa sha- 4092: kin harrastusaluetta. 4093: 4094: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4095: 4096: Jorma Rantanen 4097: 1990 vp. 3051 4098: 4099: Raha-asia-aloite n:o 2832 4100: 4101: 4102: 4103: 4104: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Huumerikostut- 4105: kijat ry:n opintorahastoon 4106: 4107: 4108: Eduskunnalle 4109: 4110: Kansainvälistyminen vaikuttaa Suomen polii- don kehittämisessä on esimerkillistä. Helsingin 4111: sin toimintaan entistä enemmän. Lisääntynyt Huumerikostutkijat ry:llä on opintorahasto, 4112: liikkuvuus on lisännyt myös kansainvälistä ri- jonka tarkoituksena on antaa yhdistykselle 4113: kollisuutta. Tärkeiden huumausainerikosten mahdollisuus järjestää ammattialaa edistäviä 4114: määrät ovat olleet selvästi nousussa. Muualla opinto-, tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia, eri- 4115: maailmassa ilmenneet rikosten tekomuodot ja koiskursseja, esitelmiä, hankkia ammattikirjal- 4116: trendit ovat tulleet meille muutaman vuoden lisuutta ja jakaa yhdistyksen jäsenille apurahaa 4117: viiveellä. Tämä viive antaa meille hyvän mah- opintomatkoja, tutkimustoimintaa ja kieliopin- 4118: dollisuuden varustautua etukäteen ongelman toja varten. Toiminta on osoittautunut erittäin 4119: torjumiseen. Tämä edellyttää mm. poliisin osal- hyödylliseksi. 4120: listumista aktiivisemmin kansainväliseen yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4121: työhön. Viranomaisyhteistyö ei ole valtion toi- taen, 4122: menpitein kehittynyt toivotulla tavalla ja siksi 4123: poliisin vapaaehtoinen toiminta on saanut kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4124: vavaa merkitystä. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 4125: Helsingin Huumerikostutkijat ry:n oma- 50 000 markkaa Helsingin Huumerikos- 4126: aloitteinen toiminta ammatillisen tiedon ja tai- tutkijat ry:n opintorahastoon. 4127: 4128: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4129: 4130: Anssi Rauramo 4131: 3052 1990 vp. 4132: 4133: Raha-asia-aloite n:o 2833 4134: 4135: 4136: 4137: 4138: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntapaikkojen 4139: rakentamiseen myönnettyjen lainojen palautusten ja korkojen 4140: osoittamiseksi uudelleen liikuntakasvatuksen käyttöön 4141: 4142: Eduskunnalle 4143: 4144: Liikuntapaikkojen rakentamiseen myönnet- 1989 24,8 15,2 40,0 4145: tyjen lainojen kuoletuksia ja korkoja arvioi- 1990 15,0 27,0 42,0 4146: daan ensi vuonna kertyvän 38 miljoonaa mark- 1991 6,4 31,6 38,0 4147: kaa. Tätä rahaa on alun perin tarkoitettu käy- 4148: tettäväksi uudelleen liikuntakasvatuksen tarpei- Taulukosta ilmenee, ettei eduskunnan lausu- 4149: siin. Vuodesta 1986 alkaen on osa näistä palau- maa lainojen kuoletusten ja korkojen palautus- 4150: tuksista osoitettu myös muiden veikkausvoitto- ten käytöstä ole toteutettu, vaan tilanne on enti- 4151: varojen tuella toimiville tahoille. sestään pahentunut. Valtakunnallisen liikunta- 4152: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvion käsittelyn paikkasuunnitelman mukaan vuosittainen val- 4153: yhteydessä eduskunta lausui, että "eduskunta tion tuen tarve on 110 miljoonaa markkaa, kun 4154: pitää tarkoituksenmukaisena, että liikuntapaik- tarkoitukseen esitetään 96,4 miljoonaa mark- 4155: kojen rakentamista varten myönnettyjen laino- kaa. Suuret kohteet, kuten esimerkiksi Olym- 4156: jen takaisinmaksut ja korot palautetaan koko- piastadionin peruskorjaus, odottavat lisäksi ra- 4157: naisuudessaan urheilun ja liikuntakasvatustyön hoitusta erityisesti säästövaroista. 4158: tukemiseen. Eduskunta pitää tärkeänä, että li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4159: säykset osoitetaan urheiluseuratoiminnan tu- nioittaen, 4160: keen." Lausuma ei ole toistaiseksi aiheuttanut 4161: mitään muutoksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4162: Vuoden 1986 jälkeen palautuksia on käytetty 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4163: seuraavasti: 29.91.50 31600000 markkaa eli liikun- 4164: Urheilun Muuhun Yhteensä tapaikkojen rakentamiseen veikkaus- 4165: tukemiseen tarkoitukseen voittovaroista myönnettyjen lainojen 4166: Mmk Mmk Mmk kuoletuksista ja koroista muuhun käyt- 4167: 1986 9,4 19,6 29,0 töön osoitetun osuuden liikuntapaikko- 4168: 1987 19,4 12,6 32,0 jen rakentamisen tukemiseen. 4169: 1988 23,7 12,3 36,0 4170: 4171: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4172: 4173: Anssi Rauramo Matti Saarinen 4174: Boris Renlund Antti Kalliomäki 4175: Ensio Laine 4176: 1990 vp. 3053 4177: 4178: Raha-asia-aloite n:o 2834 4179: 4180: 4181: 4182: 4183: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin opiskelija- 4184: liikuntatilojen suunnittelemisen aloittamiseen 4185: 4186: 4187: Eduskunnalle 4188: 4189: Helsingissä on huutava pula liikuntatiloista. tehtävänä on selvittää kaikki rakentamis- ja sa- 4190: Esimerkiksi Teknillisen oppilaitoksen opiskeli- neerausmahdollisuudet, joilla saataisiin aikaan 4191: jat ovat tyystin vailla omia liikuntatiloja, Kaup- kunnolliset liikuntatilat niitä tarvitseville opis- 4192: pakorkeakoulun opiskelijat toimivat täysin ala- kelijoille. Suunnittelutyössä olisi huomioitava 4193: mittaisissa tiloissa ja Helsingin yliopiston opet- myös tilojen rahoituksen ja käytön ylisektoriaa- 4194: tajankoulutuslaitokselta puuttuvat myös omat liset mahdollisuudet. 4195: tilat. Sekä Teknillisessä oppilaitoksessa että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4196: OKL:ssa tilanpuute haittaa tai estää täydellises- 4197: ti liikunnanopetuksen järjestämisen. Muissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4198: oppilaitoksissa puute koskee eniten vapaaeh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4199: toista, ohjattua tai omaehtoista liikuntaa. Kos- 29.91.50 500000 markan määrärahan 4200: ka Helsingin keskustan tilanpuute on valtava, Helsingin opiskelijaliikuntatilojen suun- 4201: olisi pikaisesti aloitettava suunnittelutyö, jonka nittelun aloittamista varten. 4202: 4203: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4204: 4205: Anssi Rauramo Antti Kalliomäki Marjatta Väänänen 4206: Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg Matti Saarinen 4207: Ole Wasz-Höckert Claes Andersson Ritva Laurila 4208: 3054 1990 vp. 4209: 4210: Raha-asia-aloite n:o 2835 4211: 4212: 4213: 4214: 4215: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsiväylän paranta- 4216: miseen 4217: 4218: 4219: Eduskunnalle 4220: 4221: Länsiväylän parantaminen sisältyy tienpidon Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 4222: toimenpideohjelmaan vuosille 1990-1993, ja denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 4223: sen kustannusarvio on noin 170 mmk. Hank- kunnassa. 4224: keen liikkeellelähtö olisi kiireellinen, koska lii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 4225: kennemäärät ovat Helsingin rajalla yli 67 000 tavasti, 4226: ajoneuvoa vuorokaudessa. Länsiväylän paran- 4227: taminen turvaisi omalta osaltaan pääkaupunki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4228: seudun liikenteen toimivuutta. Pääkaupunki- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4229: seudun liikenneneuvottelukunta on myös pai- 31. 24. 77 85 000 000 markkaa Länsiväy- 4230: nottanut liikenneinvestointien runkosuunnitel- län parantamiseen. 4231: massa Länsiväylän parantamisen tärkeyttä. 4232: 4233: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4234: 4235: Anssi Rauramo Tuula Linnainmaa Kaarina Dromberg 4236: Matti Saarinen Martti Tiuri Eeva-Liisa Moilanen 4237: Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman Markku Pohjola 4238: Lauri Metsämäki Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki 4239: Marjatta Väänänen Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi 4240: Ritva Laurila Arja Alho Jouni J. Särkijärvi 4241: Saara-Maria Paakkinen Marita Jurva Ole Wasz-Höckert 4242: Seija Karkinen 4243: 1990 vp. 3055 4244: 4245: Raha-asia-aloite n:o 2836 4246: 4247: 4248: 4249: 4250: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistolli- 4251: selle keskussairaalalle luunmurtuman leikkaushoitomenetel- 4252: mien kehittämiseen 4253: 4254: Eduskunnalle 4255: 4256: Professori Rokkasen tutkimusryhmä toimii tettäessä elimistössä liukenevia luunkiinnitysvä- 4257: HYKSin I kirurgian klinikalla ja siihen kuuluu lineitä ei metallikiinnitysten yhteydessä havait- 4258: 20 tutkijaa. Työryhmä on kehittänyt liukenevia tavaa kalkkikatoa paranevassa luussa tapahdu 4259: luunkiinnitysvälineitä. Menetelmä on suomalai- yhtä paljon. Suorien johtopäätösten teko mene- 4260: nen keksintö, ja kiinnitysvälineet, elimistössä telmän laajemmalle hyväksymiselle edellyttää 4261: liukenevat sauvat ja ruuvit, valmistetaan Suo- luuntiheysmittarin käyttöä. Luuntiheysmittari 4262: messa. Vuoden 1988 jälkeen on aiheesta valmis- mahdollistaa myös kalkkikadon ehkäisemiseen 4263: tunut 4 väitöskirjaa ja 12 on tekeillä. Menetel- liittyvien muiden tutkimusaiheiden käynnistä- 4264: mä on osoittautunut erinomaiseksi ja sitä on misen. 4265: käytetty yli 1 200 potilaan hoidossa. Metallin Luuntiheysmittarin hankintahinta on noin 4266: poistoleikkausten poisjäämisellä saadaan ai- 400 000 markkaa. Puuttuvan rahoituksen tutki- 4267: kaan merkittäviä taloudellisia säästöjä. musryhmä täydentää muilla apurahoilla ja lai- 4268: Tutkimusryhmän työ jatkuu uudenmallisten temäärärahoilla. 4269: kiinnitysvälineiden kehittämiseksi ja menetel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 4270: män uusien sovellutusten testaamiseksi. Väes- nioittaen, 4271: tön ikääntyessä osteoporoottisten (=kalkki- 4272: kato) murtumien osuus kasvaa. Osteoporoosin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4273: vaikeuden mittaamiseksi käytetään luuntiheys- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 4274: mittaria. Tätä laitetta ei ole voitu klinikalle 33.34.32 lisäyksenä 200 000 markkaa 4275: hankkia. Tutkimustyö osteoporoottisten mur- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan 4276: tumien kiinnittämiseksi elimistössä liukenevilla I kirurgian k/inikalle liukenevien luun- 4277: kiinnitysvälineillä on aloitettu. Röntgentutki- murtuman kiinnitysvälineiden ja leik- 4278: musten perusteella on voitu havaita, että käy- kausmenetelmien kehittämiseen. 4279: 4280: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4281: 4282: Anssi Rauramo Ritva Vastamäki Aino Pohjanoksa 4283: 3056 1990 vp. 4284: 4285: Raha-asia-aloite n:o 2837 4286: 4287: 4288: 4289: 4290: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopistolliselle 4291: keskussairaalalle kromosomihäiriöraskauksien riskiryhmän 4292: valintaperusteiden muuttamiseen 4293: 4294: Eduskunnalle 4295: 4296: Ennalta ehkäistävistä kehitysvammaisuuden mahdollista löytää myös nuorten äitien riskiras- 4297: syistä tärkeimpiä ovat kromosomipoikkeukset. kaudet ja kaksinkertaistaa löytyvien kromoso- 4298: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan nais- mipoikkeavuuksien määrä (5-8 tapausta lisää 4299: tenklinikan sikiötutkimusryhmä sai vuodelle vuodessa) lisäämättä lapsivesi- ja istukkanäyte- 4300: 1990 valtion tulo- ja menoarviossa määrärahan tutkimusten määrää. 4301: alkuraskauden seerumiseulonnan aloittamiseksi Jotta seerumiseulonnan riittävä luotettavuus 4302: 21-trisomian eli Downin syndrooman ja eräiden voidaan osoittaa käytännössä, seerumiseulon- 4303: muiden kehityshäiriöiden toteamiseksi myös taa tulee jatkaa vielä toinen vuosi iän vuoksi 4304: nuorten äitien raskauksissa. tehtävien sikiön kromosomitutkimusten rinnal- 4305: Tutkimus aloitettiin edellä mainitun määrä- la. Samalla tutkimukseen totutaan, ja jatkossa 4306: rahan turvin yhteistyössä Helsingin terveysvi- raskaana olevat valitsevat todennäköisesti itse 4307: raston kanssa ja seeruminäytteitä oli 31.8.1990 yhä useammin tämän riskittämän tutkimuksen 4308: mennessä tutkittu 1 032 kappaletta. Tutkimus keskenmenoriskin sisältävänlapsivesi-tai istuk- 4309: on otettu hyvin vastaan, sillä lukujen perusteel- kanäytetutkimuksen sijaan. 4310: la yli 80 11/o alle 37-vuotiaista raskaana olevista Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4311: osallistuu tähän täysin vapaaehtoiseen tutki- taen, 4312: mukseen. Toistaiseksi on todettu yksi 21-triso- 4313: mia-raskaus, ja vanhempien hakemuksesta tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4314: mä raskaus on keskeytetty. Lisäksi tutkimus on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4315: paljastanut yhden kaksosraskauden ja muuta- 33.34.33 lisäyksenä 150 000 markkaa 4316: man väärin arvioidun raskauden keston. Helsingin yliopistolliselle keskussairaa- 4317: Viimeisten vuosien aikana tapahtuneen kehi- lalle kromosomihäiriöraskauksien riski- 4318: tyksen seurauksena on tarjoutumassa äidin ikää ryhmän valintaperusteiden muuttami- 4319: parempi menetelmä riskipotilaiden valitsemi- seen. 4320: seksi kromosomitutkimukseen. Sen avulla on 4321: 4322: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4323: 4324: Anssi Rauramo 4325: 1990 vp. 3057 4326: 4327: Raha-asia-aloite n:o 2838 4328: 4329: 4330: 4331: 4332: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta Tapanilan Erä ry:n liikun- 4333: tapäiväkerhon toiminnan tukemiseen 4334: 4335: 4336: Eduskunnalle 4337: 4338: Tapanilan Erä ry:n liikuntapäiväkerhon toi- seen. Kerhon liikuntakasvatuksen tavoitteena 4339: minnan tavoitteena on kokeilunluonteisen päi- on saada lapsi omaksumaan liikunta osaksi ter- 4340: väkerhotoiminnan vakiinnuttaminen toimivaksi veitä elämäntapoja. Kerhon toinen funktio on 4341: ja järkeväksi kokonaisuudeksi, liikuntapainot- sosiaalinen. Lapsi oppii toimimaan yhteisön jä- 4342: teisen päiväkerhovaihtoehdon kehittäminen, senenä. Kerhotoiminnan avulla kehitetään 4343: henkilökunnan kouluttaminen sekä erityisen lii- myös lapsen kädentaitoja käsitöiden, maalaa- 4344: kuntapuiston suunnittelu ja rakentaminen. misen ja piirtämisen kautta. Erityisesti panoste- 4345: Koillis-Helsingin väestöstä lasten suhteellinen taan lapsen omatoimisuuden, itsenäisyyden ja 4346: osuus on suuri. Alueella on puutetta iltapäivä- luovuuden kehittämiseen. 4347: hoitopaikoista. Virallisen päivähoitojärjestel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4348: män rinnalle luodun vaihtoehtoisen mallin ke- taen, 4349: hittämisestä on yleistä etua. Tapanilan Erässä 4350: rakennettu kokonaisvaltainen liikuntakasvatus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4351: ohjelma leviää tulevaisuudessa yleiseen käyt- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4352: töön ja hyödyttää koko maan päivähoitojärjes- 33.99.50 100000 markkaa Tapanilan 4353: telmää. Erä ry:n liikuntapäiväkerhon toiminnan 4354: Liikuntapäiväkerhossa keskitytään lapsen tukemiseen. 4355: kokonaisvaltaiseen psykofyysiseen kehittämi- 4356: 4357: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4358: 4359: Anssi Rauramo 4360: 3058 1990 vp. 4361: 4362: Raha-asia-aloite n:o 2839 4363: 4364: 4365: 4366: 4367: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin lisävirkojen pe- 4368: rustamiseen Oulun poliisilaitokseen 4369: 4370: 4371: Eduskunnalle 4372: 4373: Oulun poliisipiirin virkamäärä on riittämätön lisi olla 22 poliisia. Koska tilanne oli näin huo- 4374: suoritteisiinsa nähden. Esimerkkinä mainitta- no, siirrettiin tehtäviä naapuripiiriin eli Ouluun 4375: koon mm. 20 viran vajaus verrattuna Lahteen, ja kasvatettiin Oulun poliisivajetta 15 poliisilla. 4376: vaikka Lahti on pienempi kaupunki. Lisäksi Tämä tapahtui syksyllä 1988. 4377: Oulun huumeongelma on lisääntymään päin, Edellä olevaan viitaten tulisi Oulun poliisilai- 4378: mikä johtuu pohjoisesta tuotavien huumeiden tokseen saada 10 uutta virkaa siten, että niistä 4379: lisääntymisestä, minkä johdosta osittain myös 1 on komisarion virka, 2 rikosylikonstaapelin 4380: järjestyshäiriöt yleistyvät. virkaa, 3 vanhemman rikoskonstaapelin virkaa, 4381: Oulussa on 100 000 asukasta ja 150 poliisia. 1 ylikonstaapelin virka ja 3 vanhemman kons- 4382: Tuhatta asukasta kohti on 1,5 poliisia, mikä lu- taapelin virkaa. 4383: ku Uudellamaalla on 2,2. Oulunsalon nimis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4384: miespiiri liitettiin poliisihoidollisesti Oulun po- nioittaen, 4385: liisilaitokseen ja sieltä siirrettiin 5 poliisia polii- 4386: silaitokseen. Nimismiespiiriin jäi nimismies ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4387: hänen avukseen syyteasioihin yksi ylikonstaape- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4388: li. Oulunsalon nimismiespiirissä on 16 000 asu- 26.75.01 900 000 markan määrärahan 4389: kasta, ja tuhatta asukasta kohti on 0,44 poliisia. Oulun poliisilaitoksen lisävirkojen pe- 4390: Valtakunnallisen keskiarvon mukaan siellä tu- rustamista varten. 4391: 4392: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4393: 4394: Tellervo Renko Eino Siuruainen Pauli Saapunki 4395: 1990 vp. 3059 4396: 4397: Raha-asia-aloite n:o 2840 4398: 4399: 4400: 4401: 4402: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun poliisilaitoksen 4403: johtoauton hankintaan 4404: 4405: 4406: Eduskunnalle 4407: 4408: Oulun poliisilaitos antaa virka-apua koko dettavia joukkoja. Erityisesti johtoautoa tar- 4409: läänin alueella ja on vastuussa muun muassa vitaan maastoetsinnäissä ja suuronnettomuuk- 4410: teknisestä rikostutkimuksesta aina Kuusamosta sissa. 4411: Kalajoelle saakka. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4412: Erilaisten tilaisuuksien määrä on jatkuvasti nioittaen, 4413: nousussa. Yhtäaikaisesti saattaa olla Oulun 4414: kaupungin alueella 150 poliisimiestä erilaisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4415: tehtävissä. Joukkoja on vaikea johtaa pelkäs- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 4416: tään poliisilaitoksen toimistosta käsin. Oulun 26. 75. 70 200 000 markkaa Oulun polii- 4417: poliisilaitos tarvitsee ns. johtoauton, jota voi- silaitoksen johtoauton hankintaa var- 4418: daan liikutella kohteesta toiseen ja lähelle joh- ten. 4419: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4420: 4421: Tellervo Renko Eino Siuruainen Pauli Saapunki 4422: 3060 1990 vp. 4423: 4424: Raha-asia-aloite n:o 2841 4425: 4426: 4427: 4428: 4429: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta tarveharkinnan poistami- 4430: seen vanhempien luona asuviita opiskelijoilta 4431: 4432: 4433: Eduskunnalle 4434: 4435: Opiskeluaikana vanhempiensa luona asuville kotona asuvan vähennys, ja osalta opintorahan 4436: opiskelijoille myönnetään opintotuki alennettu- määrää on lisäksi alennettu vanhempien vero- 4437: na, jollei vanhempien taloudellinen asema ole tettavan tulon tai varallisuuden perusteella. Ko- 4438: erityisen heikko. Vanhempien taloudellinen ase- tona asuvan vähennys voidaan jättää tekemät- 4439: ma vaikuttaa opintotukea myönnettäessä aina tä, jos vanhemmat ovat erityisen vähävaraisia, 4440: 24 vuoden ikään asti. Tarveharkinnan poistami- joten vanhempien taloudellisen aseman huo- 4441: nen helpottaisi osaltaan opiskelija-asuntotilan- mioon ottamisesta luovuttaessa on luovuttava 4442: netta, koska nykyään parempi opintotuki hou- myös kotona asuvan vähennyksen tekemisestä. 4443: kuttelee opiskelijoita muuttamaan pois van- Mikäli tarveharkinta poistettaisiin 20 ikävuo- 4444: hempiensa luota. desta alkaen, olisivat menot olleet 1. 7.1989 lu- 4445: Ikäraja 24 vuotta tulisi alentaa 20 vuoteen. kien seuraavat: 4446: Oheinen laskelma on laadittu siten, että van- 4447: hempien luona asuvien kohdalla tarveharkinta- Kotona asuvan vähennyksen pois- 4448: ikäraja opintorahan perusosassa ja opintolai- taminen 8 000 X 200 mk x 4,2 kk 6, 7 mmk 4449: nan valtiontakauksen myöntämisessä olisi 20 Ne, joiden hakemus on hylätty 4450: vuotta. Tarveharkinnan poistaminen tätä nuo- (3 000), ja uudet hakijat (arviolta 4451: remmilta olisi kustannusvaikutuksiltaan huo- 3 000) 6 000 x 390 mk x 4,2 kk 9,8 mmk 4452: mattavasti kalliimpi. 4453: Opintorahan perusosaa myönnettäessä van- Yhteensä 16,5 mmk 4454: hempien taloudellinen asema otetaan nykyään Vuositason meno 36,2 mmk 4455: huomioon aina, kun hakija ei ennen opintovuo- 4456: den alkua ole täyttänyt 20:tä vuotta. Tähän liittyviä lisämenoja: 4457: Opintotukea hakeneista 95 000 asuu vanhem- Vuosittaista opintolainakantaa muutos lisäisi 4458: piensa luona. Näistä alle 20-vuotiaita on 77 000 noin 50 miljoonalla markalla. Valtiolle lisäyk- 4459: ja 20 vuotta täyttäneitä 18 000. sestä aiheutuisi korkotukimenojen lisäystä vas- 4460: Vanhempiensa luona asuvia opintorahan saa- ta vuonna 1991, jos muutos toteutettaisiin 4461: jia on 83 000, joista 68 000 on alle 20-vuotiaita 1. 7.1990 lukien. Menolisäys olisi 2,3 milj. mk 4462: ja 15 000 yli 20-vuotiaita. vuonna 1991. 4463: Vanhempien heikon taloudellisen aseman pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4464: rusteella 16 000 kotona asuvaa opiskelijaa on nioittaen, 4465: saanut opintotuen täysimääräisenä siten, että 4466: kotona asuvan vähennystäkään ei ole tehty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4467: Näistä opiskelijoista arviolta n. 5 000 on 20 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4468: vuotta täyttäneitä. Yli 24-vuotiaita, joille koto- 29.39.55 16 500 000 markkaa opintotu- 4469: na asuvan vähennystä ei myöskään tehdä, on keen siten, että vanhempien taloudelli- 4470: noin 2000. nen asema ei vaikuta vanhempien luona 4471: Noin 8 OOO:n 20 vuotta täyttäneen opiskelijan asuvien opiskelijoiden opintotuen saa- 4472: opintorahan perusosaan on tehty 50 prosentin miseen 1. 7.1991 alkaen. 4473: 4474: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4475: 4476: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4477: 1990 vp. 3061 4478: 4479: Raha-asia-aloite n:o 2842 4480: 4481: 4482: 4483: 4484: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoi- 4485: den asuntotuen korottamiseen 4486: 4487: 4488: Eduskunnalle 4489: 4490: Maamme asuntotilanne on tukala ja kohtuu- merkitystä, mutta ei ole tehnyt riittäviä toimia 4491: ton etenkin korkeakouluopiskelijoille, joiden koulutuksen mahdollistamiseksi käytännössä. 4492: on pakko asua korkeakoulupaikkakunnilla eli Asunnottomuus ja asuntojen kalleus vähentä- 4493: maamme suurimmissa kaupungeissa. Tarjolla vät opiskelumahdollisuuksia eri puolilla maa- 4494: olevat vuokra-asunnot ovat opiskelijayksiköitä, tamme. 4495: joiden vuokra on 2 000-5 000 mk kuukaudessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4496: riippumatta korkeakoulun sijaintipaikasta. Ti- nioittaen, 4497: lanne on jatkuvasti kuumeneva. 4498: Asuntotuki on maksimissaan vain n. 1 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4499: mk ja opiskelija-asuntojen saanti on täysin tu- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 4500: kossa. Asuntotuki tulisi korottaa 1 500 mark- 50 000 000 markkaa opiskelijoiden asun- 4501: kaa kuukaudessa. totuen korottamiseen. 4502: Vaitioneuvosto on korostanut koulutuksen 4503: 4504: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4505: 4506: Tellervo Renko Eino Siuruainen Aapo Saari 4507: 4508: 4509: 4510: 4511: 8 200052Y 4512: 3062 1990 vp. 4513: 4514: Raha-asia-aloite n:o 2843 4515: 4516: 4517: 4518: 4519: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta luokanopettajien poik- 4520: keuskoulutusta varten 4521: 4522: 4523: Eduskunnalle 4524: 4525: Maamme koululaitoksen pätevien opettajien jen aloituspaikkojen määrällisen lisäyksen 4526: puute lisääntyy vuosi vuodelta. Yli tuhat luo- kanssa vähentäisi luokanopettajapulaa lähivuo- 4527: kanopettajan virkaa on vailla pätevää opetta- sina. 4528: jaa. Luokanopettajapulan lisäksi on vaikeuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4529: saada päteviä musiikin, kuvaamataidon, tekni- nioittaen, 4530: sen työn ja atk:n opettajia. Tilanne on yhtä va- 4531: kava kaupungeissa kuin maaseudullakin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4532: Jotta tilanne normalisoituisi, tulisi eri puolil- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4533: la maatamme järjestää luokanopettajien poik- markkaa luokanopettajien poikkeus- 4534: keuskoulutusta lyhennetyllä opetusohjelmalla koulutuksen aloittamiseen ja lisäämi- 4535: esimerkiksi 3-vuotisen välitutkinnon periaat- seen. 4536: teella. Poikkeuskoulutus yhdessä korkeakoulu- 4537: 4538: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4539: 4540: Tellervo Renko Eino Siuruainen Aapo Saari 4541: 1990 vp. 3063 4542: 4543: Raha-asia-aloite n:o 2844 4544: 4545: 4546: 4547: 4548: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kuvataidelinjan perusta- 4549: miseen Oulun lyseon lukioon 4550: 4551: 4552: Eduskunnalle 4553: 4554: Pohjois-Suomen taidekasvatus ja koulujen keväällä 1987 ja 1988. Kuvataidelinjan, jolle 4555: kuvaamataidon opetus kärsii jatkuvasti pätevän oppilasvalinta olisi valtakunnallinen, muodos- 4556: opettajavoiman puutteesta. Tämän perusasian taisi perusopetusryhmä jokaiselta lukioluokal- 4557: kuntoon saattaminen edellyttää koko taidekas- ta. Oppilaita on ilmoittautunut jo yli 30 eri puo- 4558: vatusalan uudelleen organisointia Pohjois-Suo- lilta maata, pääsääntöisesti kuitenkin Pohjois- 4559: messa. Menossa on mm. lasten ja nuorten taide- Suomesta, koska lähin taidelukio on Savonlin- 4560: koulun kehittely, Oulun kotiteollisuuskoulun nassa. 4561: kuvataidelinjan anominen ja Oulun lyseon lu- Kuvataidelinjan saaminen Oulun lyseon lu- 4562: kion kuvaamataitopainotteisen opetuksen ke- kioon on näin ollen koko Pohjois-Suomen sivis- 4563: hittely. tystarpeen vaatima. 4564: Oulu toimii Pohjois-Suomen aluekeskukse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4565: na, missä yliopiston vahva asiantuntemus tukee nioittaen, 4566: eri alojen kehittämistä. Oulun yliopiston arkki- 4567: tehtiosasto on ryhtynyt kiinteään yhteistyöhön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4568: Oulun koululautakunnan kanssa Oulun lyseon 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 4569: lukion kuvataidelinjan aikaansaamiseksi. Asiaa markkaa kuvataidelinjan perustamiseen 4570: koskeva anomus on jätetty kouluhallitukseen Oulun lyseon lukioon. 4571: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4572: 4573: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4574: 3064 1990 vp. 4575: 4576: Raha-asia-aloite n:o 2845 4577: 4578: 4579: 4580: 4581: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-asteen 4582: tuntikehykseen suuria ala-asteita varten 4583: 4584: 4585: Eduskunnalle 4586: 4587: Uusien peruskoululakien valmistumisen yh- kaimmin. Näin ollen suurien ala-asteiden tunti- 4588: teydessä edellytettiin, että eduskunta ja maan kehysresurssia tulisi lisätä vuoden 1991 budjet- 4589: hallitus seuraavat lakien toteutumista. Vallan- tiin. 4590: käytön delegoinnin myötä koulujen suunnitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4591: luvastuuta lisättiin tuntikehysjärjestelmän puit- nioittaen, 4592: teissa. 4593: Nyt on saatu riittävä kokemus tuntikehyksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4594: toimivuudesta ja on riittäviä näyttöjä sen pie- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4595: nuudesta suurilla ala-asteilla. Suuria ala-asteita 29.46.30 150 000 000 markkaa perus- 4596: on lähinnä kaupungeissa, missä muutoinkin on koulujen tuntikehykseen suuria ala-as- 4597: eniten työrauhaongelmia. Kehyksen riittävyy- teita varten. 4598: dellä taataan kasvatus- ja opetustulokset tehok- 4599: 4600: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4601: 4602: Tellervo Renko Eino Siuruainen Aapo Saari 4603: 1990 vp. 3065 4604: 4605: Raha-asia-aloite n:o 2846 4606: 4607: 4608: 4609: 4610: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisopetukseen 4611: 4612: 4613: 4614: Eduskunnalle 4615: 4616: Peruskoulun tuntikehys on riittämätön ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4617: kouluavustajien määrä liian pieni. Ammatilli- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 4618: sissa kouluissa erityisopetus on lähes järjestä- markkaa koululaitoksemme erityisopc- 4619: mättä. Lisäksi vammaisten oppilaiden opetus- tuksen järjestelyjä varten. 4620: työ peruskouluissa lisää erityisopetustarvetta. 4621: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4622: nioittaen, 4623: 4624: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4625: 4626: Tellervo Renko Eino Siuruainen Aapo Saari 4627: 3066 1990 vp. 4628: 4629: Raha-asia-aloite n:o 2847 4630: 4631: 4632: 4633: 4634: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun 1.-3. luok- 4635: kien oppilaiden koulukuljetuksiin 4636: 4637: 4638: Eduskunnalle 4639: 4640: Peruskoulun koulukuljetuksen raja on viisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4641: kilometriä, mikä on liian pitkä matka perus- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 4642: koulun nuorimmille ikäluokille. 1.-3. luok- markkaa peruskoulun 1.-3. luokkien 4643: kien oppilaiden koulukuljetusmatkan rajaksi oppilaiden koulukuljetuksiin matkan ol- 4644: tulisi saada kolmen kilometrin raja. lessa kolmea kilometriä pidempi. 4645: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4646: nioittaen, 4647: 4648: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4649: 4650: Tellervo Renko Eino Siuruainen Aapo Saari 4651: 1990 vp. 3067 4652: 4653: Raha-asia-aloite n:o 2848 4654: 4655: 4656: 4657: 4658: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen kerhotoi- 4659: mintaan ja nuorisokerhotoimintaan 4660: 4661: 4662: Eduskunnalle 4663: 4664: Peruskoulujen sisällöllisen kehittämisen hi- vasti halvemmaksi kuin nuorisotyön kautta hoi- 4665: taan etenemisen takia olisi erittäin tärkeää saa- dettavat kerho- ja harrastustoiminnat. Koulu- 4666: da joustoa ja liikkumavaraa tuntikiintiöihin, jen kerhotunteja tulee lisätä sekä peruskoulun 4667: joiden puitteissa voitaisiin koulu- ja kuntakoh- ala- että yläasteella ja nuorisokerhojen puolella. 4668: taisesti järjestää kerhotoimintaa lasten ja nuor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4669: ten tarvetta vastaavalla tavalla. Nykyiset kerho- nioittaen, 4670: kiintiöt eivät kaikissa kouluissa riitä. Erityisesti 4671: tulisi olla mahdollisuuksia laajentaa perinteistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4672: tarjontaa muuallekin kuin poikien urheiluun. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4673: Koulujen tilat ja osittain myös vetäjävoimat 29.46.30 1000000 markkaa lisämäärä- 4674: ovat koululla valmiina ja kerhotyön käytössä il- rahana peruskoulujen kerhotoimintaan 4675: maiseksi, mikä tulee yhteiskunnalle huomatta- ja nuorisokerhoihin. 4676: 4677: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4678: 4679: Tellervo Renko Eino Siuruainen Sirkka-Liisa Anttila 4680: Sauli Hautala Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä 4681: 3068 1990 vp. 4682: 4683: Raha-asia-aloite n:o 2849 4684: 4685: 4686: 4687: 4688: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioi- 4689: den perustamiskustannuksiin 4690: 4691: 4692: Eduskunnalle 4693: 4694: Maamme voimakas rakennemuutos aiheuttaa jen vähyyden takia rakentaminen ei edisty. Eri- 4695: väestön muuttoa taajamiin ja kaupunkeihin. tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomen köyhien pienten 4696: Tämä lisää koulutilojen tarvetta. Koulujen ra- kuntien tilanne on tukala. Työllisyyden hoidon 4697: kentamismäärärahat ovat suhteessa tarpeeseen takia tulisi saada rakentamiskohteita. 4698: vähentyneet, ja monissa lääneissä kouluraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4699: taminen on lähes jäissä. Valtionapua hakevien nioittaen, 4700: kuntien määrä on yli sata ja tämän lisäksi on 4701: runsaasti kuntia, jotka jonottavat oman läänin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4702: hallituksensa listoille pääsyä. Koulurakentamis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4703: rahaa tarvitaan lisää koko maahan. 29.46.34 lisäyksenä 100 000 000 mark- 4704: Lähes kaikissa lääneissä on jonoa peruskou- kaa peruskoulujen ja lukioiden perusta- 4705: lujen ja lukioiden rakentamisessa. Valtionapu- miskustannuksiin. 4706: 4707: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4708: 4709: Tellervo Renko Eino Siuruainen Aapo Saari 4710: Sirkka-Liisa Anttila Sauli Hautala Riitta Kauppinen 4711: Jukka Vihriälä 4712: 1990 vp. 3069 4713: 4714: Raha-asia-aloite n:o 2850 4715: 4716: 4717: 4718: 4719: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikin perusopetusta 4720: autaville oppilaitoksille 4721: 4722: 4723: Eduskunnalle 4724: 4725: Musiikin perusopetustarve on suuri ja se on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4726: viime vuosina voimistunut eri puolilla maatam- nioittaen, 4727: me. Musiikkiopistojen valtionapu on jäänyt jäl- 4728: keen eikä koulujen musiikinopetukseen saada että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4729: riittävästi pätevää opettajavoimaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4730: Kuntien ja eri yhteisöjen toimesta on ryhdyt- markkaa musiikin perusopetusta anta- 4731: ty antamaan musiikin perusopetusta, joka peri- vien oppilaitosten ottamiseksi valtion- 4732: aatteessa kuuluisi valtion sivistystoimen piiriin. osuuksien piiriin. 4733: Valtaosa musiikkiopistoistamme on janotta- 4734: nut valtionosuuksiaan 5-10 vuotta budjettiva- 4735: rojen puutteen vuoksi. 4736: 4737: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4738: 4739: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4740: 3070 1990 vp. 4741: 4742: Raha-asia-aloite n:o 2851 4743: 4744: 4745: 4746: 4747: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoautojen hankki- 4748: miseen ja kirjastojen rakentamiseen Oulun läänissä 4749: 4750: 4751: Eduskunnalle 4752: 4753: Oulun läänin kirjastopalvelut ovat heikot n. 8,5 milj. mk, eli hankkeet yhteensä maksavat 4754: etenkin harvaan asutulla maaseudulla, missä jo- 50,5 milj. mk. Hankkeiden on suunniteltu ajoit- 4755: ko kirjastoja ei ole tai ainoa palvelu on kirjasto- tuvan vuosille 1989-92. 4756: auto kirjastopysäkkeineen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4757: Kirjastoautokanta on heikko ja kuluu no- nioittaen, 4758: peasti loppuun pitkien ajomatkojen takia. 4759: Esim. Pudasjärven kirjastoautot ajavat päiväs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4760: sä saman matkan kuin eräiden Uudenmaan lää- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 4761: nin kuntien autot kuukaudessa. 29.56.31 20 000 000 markkaa Oulun 4762: Kirjastotalohankkeita on yhteensä 20, n. 42 läänin kuntien kirjastojen rakentami- 4763: milj. mk, ja kirjastoautohankkeita yhteensä 13, seen ja kirjastoautojen hankkimiseen. 4764: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4765: 4766: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4767: 1990 vp. 3071 4768: 4769: Raha-asia-aloite n:o 2852 4770: 4771: 4772: 4773: 4774: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammattioppilai- 4775: tosten kerhotoimintaan 4776: 4777: 4778: Eduskunnalle 4779: 4780: Valtion oppilaitosten kerhotoiminta on tär- Kerhotoimintaa elvyttämällä vähennetään 4781: keää, sillä suurimmassa osassa on oppilasasun- oppilaiden kurinpidollisia vaikeuksia ja lisätään 4782: tolatoimintaa ja oppilaiden vapaa-ajan harras- yleistä viihtyvyyttä oppilaitoksissa, puhumatta- 4783: tuksiin tarvitaan ohjaajia. kaan fyysisen ja psyykkisen voinnin kohentami- 4784: Valtion ammatillisia oppilaitoksia on 173. sen tärkeydestä. 4785: Kerhojen normisuositus on 5 vuosiviikkotuntia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4786: oppilaitosta kohden lukiossa. Ammattioppilai- nioittaen, 4787: tosten oppilaat ovat samanikäisiä ja tarvitsevat 4788: vähintään samojen normien mukaista kerho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4789: kiintiötä. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4790: Mikäli otetaan huomioon ammattioppilaitos- markkaa valtion ammattioppilaitosten 4791: ten yleisjakson ja kouluasteen oppilasmäärät, kerhotoimintaa varten. 4792: tulisi kerhotoimintaan varata vähintään 5 milj. 4793: mk. Budjettiesityksen palkkasummat eivät riitä 4794: ammattioppilaitosten kerhojen pyörittämiseen. 4795: 4796: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4797: 4798: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4799: 3072 1990 vp. 4800: 4801: Raha-asia-aloite n:o 2853 4802: 4803: 4804: 4805: 4806: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilaitos- 4807: ten opettajien työelämään osallistumista varten 4808: 4809: 4810: Eduskunnalle 4811: 4812: Rakennemuutoksen yksi mittari on koulutuk- Työelämään tutustumisjakso on arvioitu vä- 4813: sen tehostaminen. Tällöin myös ammatillisen hintään kolmen kuukauden mittaiseksi, jona ai- 4814: peruskoulutuksen tasoa tulee pyrkiä nosta- kana opettaja on virkavapaalla ja hänen tehtä- 4815: maan. Opettajien työelämään tutustuttaminen viinsä on otettava sijainen. 4816: on halvin keino nopeuttaa opetuksen ajan tasal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4817: le saattamista. nioittaen, 4818: Budjettiin on varattu vain puolet ammatti- 4819: kasvatushallituksen esityksestä, joka edellyttäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4820: si, että joka viides vuosi olisi mahdollisuus 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 4821: päästä työelämään tutustumaan. Hallituksen markkaa ammatillisten oppilaitosten 4822: esitys sallisi tämän vain kerran 25 vuodessa. opettajien työelämään osallistumista 4823: Ammatillisten oppilaitosten opettajien määrä varten. 4824: on noin 25 000 koko maassa, joten budjettiin 4825: tehty esitys tulee kaksinkertaistaa. 4826: 4827: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4828: 4829: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4830: 1990 vp. 3073 4831: 4832: Raha-asia-aloite n:o 2854 4833: 4834: 4835: 4836: 4837: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden kotitalous- 4838: oppilaitoksen päärakennuksen laajentamishankkeeseen 4839: 4840: 4841: Eduskunnalle 4842: 4843: Haapaveden kotitalousoppilaitos on aloitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4844: nut toimintansa v. 1893. Nykyinen päärakennus nioittaen, 4845: vuodelta 1977 on liian ahdas keskiasteen uudis- 4846: tetulle opetustoiminnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4847: Kotitalousoppilaitoksessa laajennushanke on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4848: pitkään odottanut vuoroaan. Ammattikasva- 29. 60. 74 2 000 000 markkaa Haapave- 4849: tushallituksen KTS:ssä hanke etenee. Hanke den emäntäkoulun päärakennuksen laa- 4850: käynnistyy hyvän suunnittelun ja esityön kaut- jennushankkeen suunnitteluun ja raken- 4851: ta, mikä on jo alkanut. Hankkeen rahoitus tu- tamisen aloittamiseen. 4852: lee sisällyttää vuoden 1990 budjettiin AKH:n al- 4853: kuperäisen KTS:n aikataulun mukaisesti sekä 4854: alueen vaikean työllisyystilanteen takia. 4855: 4856: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4857: 4858: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4859: 3074 1990 vp. 4860: 4861: Raha-asia-aloite n:o 2855 4862: 4863: 4864: 4865: 4866: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Kempeleen puutarha-alan 4867: oppilaitoksen lisärakentamisen suunnitteluun 4868: 4869: 4870: Eduskunnalle 4871: 4872: Kempele sijaitsee 10 km Oulusta etelään, ja telulle on olemassa ammattikasvatushallituksen 4873: siellä oleva puutarha-alan oppilaitos tuottaa siunaus, mutta tarvittava suunnittelumääräraha 4874: mm. koko Pohjois-Suomen kaupunkirakenta- puuttuu. Suunnittelu voidaan aluksi tehdä piiri- 4875: misen viheralan työntekijät, joista on kova puu- rakennusviranomaisten toimesta, joten uusia 4876: te. Pyrkijöitä puutarha-alalle on huomattavasti henkilöresursseja ei varsinaisesti tarvita. 4877: enemmän kuin voidaan ottaa. Keskiasteen ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4878: hittämisohjelman mukaan on tulossa lisää aloi- nioittaen, 4879: tuspaikkoja ja opistoaste. 4880: Suomessa on nykyään vain yksi opistoaste että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4881: puutarha-alalla. Se sijaitsee Lepaalla eikä pal- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4882: vele pohjoisimman Suomen tarpeita. Näin ollen 29.60. 74 500 000 markkaa Kempeleen 4883: opistoasteen käynnistäminen Kempeleen oppi- puutarha-alan oppilaitoksen lisäraken- 4884: laitoksessa on kiireisen tärkeää. tamisen suunnitteluun. 4885: Oppilaitos on laajennuksen edessä ja suunnit- 4886: 4887: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4888: 4889: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4890: 1990 vp. 3075 4891: 4892: Raha-asia-aloite n:o 2856 4893: 4894: 4895: 4896: 4897: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivikon maatalousoppi- 4898: laitoksen lisärakentamiseen 4899: 4900: 4901: Eduskunnalle 4902: 4903: Koivikon maatalousoppilaitos, joka sijaitsee Suunnittelijoiden ja oppilaitoksen mukaan 4904: Muhoksella Oulun läänissä, on Pohjois-Suo- vuoden 1990 tarve olisi 4 milj. mk. 4905: men ainoa keskiasteen opisto. Oppilaitos toimii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4906: hyvin, mutta ei voi ottaa kaikkia pyrkijöitä si- nioittaen, 4907: sään. Oppilaitoksen laajennushanke on välttä- 4908: mätöntä toteuttaa pian, sillä tilanpuute estää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4909: uusien linjojen aloittamisen ja opistoasteen ke- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4910: hittämisen tarvetta ja suunnitelmia vastaavasti. 29. 60. 74 4 000 000 markkaa Koivikon 4911: Rakennushanke on n. 17 milj. mk. Suunnitte- maatalousoppilaitoksen lisärakentami- 4912: lu on edennyt hyvin ja rahoitusta tulisi lisätä seen. 4913: esitetystä, jotta itse rakentamiseen päästäisiin 4914: jo vuoden 1991 aikana. 4915: 4916: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4917: 4918: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4919: 3076 1990 vp. 4920: 4921: Raha-asia-aloite n:o 2857 4922: 4923: 4924: 4925: 4926: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruukin maatalousoppi- 4927: laitoksen peruskorjaukseen 4928: 4929: 4930: Eduskunnalle 4931: 4932: Ruukin maatalousoppilaitoksen päärakennus Suunnittelutyö on alkanut ja rakennushanke tu- 4933: on 1800-luvulta, ja siinä on tehty vain pintapuo- lee saada loppuun. 4934: lisia maalaustöitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4935: Maatalousoppilaitos toimii sisäoppilaitok- nioittaen, 4936: sena. Siellä on huutava puute oppilaiden so- 4937: siaali- ja harrastustiloista. Keittiö on ahdas eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4938: vastaa työturvallisuusohjeita. Päärakennus on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4939: kylmä. 29.60. 74 2 000 000 markkaa Ruukin 4940: Ruukin maatalousoppilaitos on ammattikas- maatalousoppilaitoksen peruskorjaami- 4941: vatushallituksen suunnitelmissa jo hyväksytty. seen ja lisärakennustyöhön. 4942: 4943: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4944: 4945: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4946: 1990 vp. 3077 4947: 4948: Raha-asia-aloite n:o 2858 4949: 4950: 4951: 4952: 4953: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin ympäristöinstituutin 4954: kehittämiseen 4955: 4956: 4957: Eduskunnalle 4958: 4959: Ympäristöministeri Matti Ahteen aikana pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4960: rustettu Iin ympäristöinstituutti on aloittanut nioittaen, 4961: toimintansa. Uutena toimintamuotona on mm. 4962: geenipankin perustaminen alueellista käyttöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4963: varten. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista il- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000 4964: man erillistä määrärahaa. Instituutin toiminta markkaa Iin ympäristöinstituutin toi- 4965: on muutoinkin vaikeuksissa, ellei siihen osoite- mintaan. 4966: ta määrärahoja. 4967: 4968: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 4969: 4970: Tellervo Renko Eino Siuruainen 4971: 4972: 4973: 4974: 4975: 9 200052Y 4976: 3078 1990 vp. 4977: 4978: Raha-asia-aloite n:o 2859 4979: 4980: 4981: 4982: 4983: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurisihteerin viran 4984: perustamiseen Oulunsalaan 4985: 4986: 4987: Eduskunnalle 4988: 4989: Oulunsalon kunta on muuttovoittoinen ja osalta, jotka vastamuuttajina tarvitsisivat oh- 4990: voimakkaasti kasvava kunta. Nuorisoikäluokat jattua kulttuuritoimintaa. 4991: ovat suuret. Kunta on perustanut kulttuurisih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4992: teerin viran v. 1983. Läänin taidetoimikunta on nioittaen, 4993: antanut asiasta lausunnon opetusministeriölle 4994: 31.1.1984. Virka täytetään välittömästi, kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4995: saadaan valtionapupäätös. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 4996: Vireästä nuorisotoiminnastaan tunnettu Ou- 29.90.30 50 000 markkaa kulttuurisih- 4997: lunsalon kunta perustelee kulttuurisihteerin vi- teerin viran perustamiseen Oulunsalon 4998: ran tarvetta etenkin ns. väliinputoajanuorten kuntaan. 4999: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5000: 5001: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5002: 1990 vp. 3079 5003: 5004: Raha-asia-aloite n:o 2860 5005: 5006: 5007: 5008: 5009: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoimin- 5010: nan tukemiseen 5011: 5012: 5013: Eduskunnalle 5014: 5015: Valtion tulo- ja menoarvioesityksen momen- ei olisi mahdollista. Kun asukaskohtaista val- 5016: tilla 29.90.30 ehdotetaan kuntien kulttuuritoi- tionosuusperustetta korotettiin viimeksi vuoden 5017: minnan tukemiseen 44 600 000 mk käytettäväk- 1989 budjetissa vain 50 pennillä, jälkeenjäänei- 5018: si kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain syys jopa yleisen kustannustason nousuun ver- 5019: (1045/80, muut. 948/81) mukaisten valtion- rattuna on yhä kasvamassa. Kuntien tasolla teh- 5020: osuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määrä- dään kuitenkin olennaisen tärkeää valtakunnal- 5021: rahalla saa palkata sivu- ja yhdistelmävirat lisen kulttuuritoiminnan perus- ja kenttätyötä. 5022: mukaan lukien 204 valtionosuuteen oikeutettua Niiden puitteissa organisoituna se myös lähim- 5023: henkilöä eli saman määrän kuin kuluvan vuo- min koskettaa laajan yleisön tarpeita ja toivei- 5024: den tulo- ja menoarvion mukaan. ta. Siksi sen näivettäminen on yleisen kulttuuri- 5025: Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämistä ja politiikan kannalta mitä vahingollisinta. 5026: tukemista varten ehdotetaan vahvistettavaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5027: valtionosuusperusteeksi edelleen 9 markkaa nioittavasti, 5028: asukasta kohden (vrt. urheilun ja liikunnan 5029: osalta 24 markkaa). Myös valtionosuuteen oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5030: keuttavien virkojen luku on tarkoitus jäädyttää 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5031: ennalleen, joten esim. uusien kuntien kulttuuri- 29.90.30 lisäyksenä 5 400 000 markkaa 5032: sihteerien paikkaaminen valtionosuuden turvin kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen. 5033: 5034: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5035: 5036: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Pentti Kettunen 5037: Matti Maijala Pauli Saapunki Jukka Vihriälä 5038: Aapo Saari Annikki Koistinen Tytti Isohookana-Asunmaa 5039: Kimmo Sarapää Eino Siuruainen Juhani Vähäkangas 5040: Einari Nieminen 5041: 3080 1990 vp. 5042: 5043: Raha-asia-aloite n:o 2861 5044: 5045: 5046: 5047: 5048: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen kulttuurisih- 5049: teerin osatoimisen viran palkkamenoihin 5050: 5051: 5052: Eduskunnalle 5053: 5054: Kärsämäen kunta on maamme köyhimpiä ja kunta saa pitää väkensä työikäiseksi saakka, 5055: kuntia, ns. konkurssikunta. Kuntaan on perus- mikä hyödyntyy verotuloina. Pienessä ja köy- 5056: tettu kulttuurisihteerin virka, joka on 30 OJo täy- hässä kunnassa pienikin tulo on tärkeä. 5057: destä virasta. Palkkaus on Y20, josta 75 OJo:n Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5058: valtionapuosuus on n. 19 000 mk. nioittaen, 5059: Kunta on toistamiseen anonut valtionapua 5060: kulttuurisihteerin palkkaan. Kärsämäki on vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5061: reä kulttuuripitäjä ja vetää alueellista yhteistyö- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5062: tä naapurikuntien Pyhäjärven, Nivalan, Haa- 29.90.30 25 000 markkaa Kärsämäen 5063: pajärven ja Oulaisten kanssa. Kulttuuritoiminta kunnan osatoimisen kulttuurisihteerin 5064: on side nuorten pysyttämiseksi kotiseudullaan, viran valtionapuun. 5065: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5066: 5067: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5068: 1990 vp. 3081 5069: 5070: Raha-asia-aloite n:o 2862 5071: 5072: 5073: 5074: 5075: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntaopistojen harkin- 5076: nanvaraisiin valtionapuihin 5077: 5078: 5079: Eduskunnalle 5080: 5081: Laki urheiluopistoista takaa maamme urhei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5082: luopistojen kehittämisen. Sama laki jättää kui- nioittaen, 5083: tenkin ulkopuolelleen maamme liikuntaopistot, 5084: jotka periaatteessa tekevät yhtä tärkeää työtä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5085: nuorison kasvatustyössä ja alueellisessa urheilu- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5086: toiminnassa. Liikuntaopistojen harkinnanva- 3 000 000 markkaa liikuntaopistojen 5087: raiset valtionavut ovat kuitenkin riittämättömät harkinnanvaraiseen valtionosuuteen. 5088: toiminnalliseen tarpeeseen nähden. 5089: 5090: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5091: 5092: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5093: 3082 1990 vp. 5094: 5095: Raha-asia-aloite n:o 2863 5096: 5097: 5098: 5099: 5100: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan maitotalouden 5101: luomutuotteiden kokeilu- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen 5102: 5103: 5104: Eduskunnalle 5105: 5106: Pohjois-Pohjanmaalla on laajenevaa ja mo- tusta, mikä tapahtuisi parhaiten vuoden 1991 5107: nipuolistuvaa luomutuotantoa, jonka jatkoja- budjettivaroin. 5108: lostamisesta on puute koko maassa. Limingan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5109: meijeri sijaitsee lähellä mm. Ruukin luomukun- nioittaen, 5110: taa, josta luomumaito voidaan kuljettaa jatko- 5111: jalostukseen pienillä kuljetuskustannuksilla. Li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5112: mingan meijeri on saanut v. 1990 ministeriöitä 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 5113: määrärahaa samoin kuin lääninrahaa jatkoja- markkaa Limingan maitotalouden luo- 5114: lostuksen kokeilutoiminnan aloittamiseksi. Ko- mutuotteiden kokeilu- ja kehittämistyö- 5115: keilutoiminnan tulee saada jatkossakin rahoi- hön. 5116: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5117: 5118: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5119: 1990 vp. 3083 5120: 5121: Raha-asia-aloite n:o 2864 5122: 5123: 5124: 5125: 5126: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta luomuviljelyn neuvojan 5127: toimen perustamiseksi Ruukin kuntaan 5128: 5129: 5130: Eduskunnalle 5131: 5132: Maatalouden ylituotannon supistamistoimet markkinoinnin ja neuvottelut elintarviketeolli- 5133: ovat synnyttäneet maassamme luonnonmukai- suuden jatkojalostusmahdollisuuksista. Ellei 5134: sen viljelyn tarpeen, jolla taataan suomalaisten luomuneuvontaa tehosteta, tulee koko alan ke- 5135: puhtaiden elintarvikkeiden tuotanto ja mahdol- hittäminen kaatumaan jatkojalostuksen puut- 5136: lisesti myös markkinointi muualle Eurooppaan. teeseen ja markkinointiin. Tämä ei kuitenkaan 5137: Ruukin kunnassa on tällä hetkellä maamme ole tarkoituksenmukaista, koska valtio tukee 5138: suurin luomutila, ja luomuviljely on yleistymäs- muutoin luomutuotantoon siirtymistä maata- 5139: sä muutoinkin Siikajokivarren kunnissa. Ruu- louden ylituotannon supistamiseksi. 5140: kin maatalousoppilaitos on saanut luomuvilje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5141: lyn jatkolinjan, ja sille hakeutuvia oppilaita on nioittaen, 5142: runsaasti. Myös aikuiskoulutus vetää hyvin. 5143: Ongelmaksi muodostuvat lähinnä vanhemman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5144: ikäluokan viljelijät, jotka tarvitsisivat tilakoh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5145: taista ohjausta ja neuvontaa. Maatalouskes- 30.30.40 200 000 markkaa luonnonmu- 5146: kuksen neuvontatoimessakaan ei vielä ole luo- kaisen viljelyn neuvojan toimen perus- 5147: muasiantuntijaa. Luomuneuvojan toimen saa- tamiseksi Ruukin kuntaan. 5148: minen mahdollistaisi myös luomutuotteiden 5149: 5150: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5151: 5152: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 5153: Tytti Isohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Heikki A. Ollila 5154: Pentti Kettunen Kimmo Sarapää Eino Siuruainen 5155: Juhani Vähäkangas Einari Nieminen Jukka Vihriälä 5156: 3084 1990 vp. 5157: 5158: Raha-asia-aloite n:o 2865 5159: 5160: 5161: 5162: 5163: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojan toimien 5164: perustamiseen 5165: 5166: 5167: Eduskunnalle 5168: 5169: Maamme lasten ja nuorten harrastustoiminta siikki jne. Näin ei kuitenkaan ole, koska ohjaa- 5170: on räjähdysmäisesti lisääntynyt 4H-toiminnassa javoimia on riittämättömästi. 5171: kaikkialla maassamme. Suurimmat paineet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5172: ovat kaupungeissa. nioittaen, 5173: 4H-toimintaa ei kuitenkaan voida laajentaa 5174: puuttuvien vetäjien takia. Kunnat ja kaupungit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5175: olisivat valmiita lisäämään toimia, mikäli niihin 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5176: saataisiin valtionapua. 1 300 000 markkaa uusien 4H-neuvojien 5177: Luonto harrastuskohteena tulisi saattaa yhtä toimien perustamiseen. 5178: arvostettuun asemaan kuin urheilu, taide, mu- 5179: 5180: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5181: 5182: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5183: 1990 vp. 3085 5184: 5185: Raha-asia-aloite n:o 2866 5186: 5187: 5188: 5189: 5190: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta karjatalouden lanta- ja 5191: virtsasäiliöiden uudistamiseksi ja kunnostamiseksi 5192: 5193: 5194: Eduskunnalle 5195: 5196: Vesilaki on asettamassa yhä tiukempia vaati- tutkimusprojekteja karjanlantakompostoinnik- 5197: muksia maatalouden harjoittamiselle ja haital- si, mutta nekin vaativat uusia varastointisäiliöi- 5198: listen vesistöpäästöjen kuriin saattamiselle. Mo- tä. Karjanlanta ja virtsa ovat arvokkaita lannoi- 5199: net karjatilat ovat halukkaita kunnostamaan teaineita, mikäli ne kyetään oikein varastoi- 5200: lanta- ja virtsasäiliönsä, mutta investointien maan ja levittämään ja samalla huolehditaan 5201: kalleus on esteenä. Teollisuudessa vastaavien niiden haittavaikutuksista vesistöihin. 5202: ympäristöystävällisten investointien avustus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5203: prosentti on lähes kaksinkertainen verrattuna nioittaen, 5204: maatalouden 20 o/o :n avustukseen. Luonnonva- 5205: rainneuvosto on useaan kertaan esittänyt maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5206: talouden ympäristöinvestointien avustusprosen- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 5207: tin nostamista 40-50 % :iin ja määrärahojen markkaa karjatilojen lanta- ja virtsasäi- 5208: suuntaamista niihin esim. haittaverojen tuotos- liöiden uudistamiseen ja kunnostami- 5209: ta. Pohjois-Pohjanmaalla on useita kokeilu- ja seen. 5210: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5211: 5212: Tellervo Renko Sirkka-Liisa Anttila Sauli Hautala 5213: Riitta Kauppinen Eino Siuruainen Jukka Vihriälä 5214: 3086 1990 vp. 5215: 5216: Raha-asia-aloite n:o 2867 5217: 5218: 5219: 5220: 5221: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta maankuivatushankkeisiin 5222: Oulun läänissä 5223: 5224: 5225: Eduskunnalle 5226: 5227: Oulun läänin kuivatusmäärärahat ovat käy- koneilla. Maankuivatustoimet ovat välttämät- 5228: tännössä lähes jäissä. Valtion budjettivarat tömiä. 5229: ovat olleet riittämättömät tyydyttämään sitä Oulun läänin alueella on jonossa hankkeita 5230: kuivatustarvetta, mikä on Pohjois-Pohjanmaan noin 30 milj. markan edestä. Vanhimmat hank- 5231: alavilla tulvamailla ja runsassoisilla viljelys- keet ovat olleet jo 1960-luvun alusta saakka ra- 5232: alueilla. hoitusjonossa. 5233: Kuivatusmäärärahojen niukkuuden takia ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5234: myöskään voida edetä peltojen salaojitussuun- nioittaen, 5235: nitelmissa, koska veto-ojat ja metsämailta tule- 5236: vat kanavat ovat mataluutensa vuoksi vettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5237: täynnä. Vesi valuu soilta ja ojitetuilta metsä- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5238: mailta alaville pelloille, mikä estää niiden vilje- 30 000 000 markkaa Oulun läänin maan- 5239: lyn ja hyväksikäytön raskailla nykyaikaisilla kuivatushankkeisiin. 5240: 5241: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5242: 5243: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5244: 1990 vp. 3087 5245: 5246: Raha-asia-aloite n:o 2868 5247: 5248: 5249: 5250: 5251: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltoavustuksiin 5252: 5253: 5254: 5255: Eduskunnalle 5256: 5257: Vesihuoltoavustusten vuoden 1987 tason säi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5258: lyttäminen ja 5 OJo:n korotuksen huomioon nioittaen, 5259: ottaminen on välttämätöntä, jotta maaseudun 5260: ja kaupunkien lähiöiden vesihuolto olisi tyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5261: dyttävässä kunnossa. Tämä edellyttää n. 30 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5262: milj. mk:n määrärahaa vuoden 1991 budjet- 30.40.31 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 5263: tiin. vesihuoltoavustuksiin. 5264: 5265: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5266: 5267: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5268: 3088 1990 vp. 5269: 5270: Raha-asia-aloite n:o 2869 5271: 5272: 5273: 5274: 5275: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun vesi- ja ympäristö- 5276: piirille pohjavesitutkimuksiin Oulun juomavesihankkeita var- 5277: ten 5278: 5279: Eduskunnalle 5280: 5281: Oulun kaupunki käyttää Oulujoen pintavettä toistaiseksi ole ollut riittäviä määrärahoja ko. 5282: juomavetenään. Jokeen lasketaan teollisuusjät- tutkimuksien eteenpäin vientiin. 5283: teitä ja humus- ym. valuma on tuntuva. Kansanedustaja Rengon kirjalliseen kysy- 5284: Väestönsuojelulain mukaan taajamien tulisi mykseen n:o 369/1989 vp. antamassaan vas- 5285: hoitaa juomavesihuolto muutoin kuin laskeu- tauksessa ministeri Toivo T. Pohjala viittaa 5286: ma-alttiin pintaveden avulla. Oulussa ei kuiten- myös tarvittaviin pohjavesiselvityksiin. 5287: kaan kyetä siirtymään pohjaveden käyttöön en- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5288: nen kuin tiedetään lähialueiden pohjavesivarat. nioittaen, 5289: Tämä edellyttää rahavaroja kaupungin ja vesi- 5290: ja ympäristöpiirin yhteisille tutkimuksille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5291: Oulun kaupunki on varautunut 1990-luvun 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5292: alkupuolella siirtymään pohjaveden käyttöön, 1 000 000 markan määrärahan Oulun 5293: mikäli pohjavesitutkimus on siihen mennessä seudun pohjavesitutkimuksiin Oulun 5294: valmistunut. Oulun vesi- ja ympäristöpiirillä ei vesi- ja ympäristöpiirin käyttöä varten. 5295: 5296: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5297: 5298: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5299: 1990 vp. 3089 5300: 5301: Raha-asia-aloite n:o 2870 5302: 5303: 5304: 5305: 5306: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänparannustöihin 5307: 5308: 5309: 5310: Eduskunnalle 5311: 5312: Pohjois-Pohjanmaan metsien tila on heikke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5313: nemässä. Metsänparannustöiden tehostaminen nioittaen, 5314: edellyttää kuitenkin avustusmäärärahojen lisää- 5315: mistä, sillä pelkkä lainoitus ei pure. Avustus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5316: määrärahoja lisäämällä voitaisiin nykyistä te- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5317: hokkaammin suunnata myös lainoitusta. Vallit- 30.58.44 JO 000 000 markkaa metsän- 5318: seva suuri epäsuhde lainan ja avustuksen välillä parannustöiden avustuksiin. 5319: hidastaa metsänparannustöiden etenemistä. 5320: 5321: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5322: 5323: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 5324: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Kettunen Matti Maijala 5325: Kimmo Sarapää Eino Siuruainen Pauli Saapunki 5326: Juhani Vähäkangas Jukka Vihriälä Einari Nieminen 5327: 3090 1990 vp. 5328: 5329: Raha-asia-aloite n:o 2871 5330: 5331: 5332: 5333: 5334: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta karjatalousjätteiden hyö- 5335: tykäytön edistämiseen 5336: 5337: 5338: Eduskunnalle 5339: 5340: Maaperän köyhtyessä tulisi karjatalousjäte että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5341: käyttää entistä tarkemmin maan lannoitekäyt- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 5342: töön. Tämä mahdollistuu, mikäli hyötykäytön markkaa karjatalousjätteiden hyötykäy- 5343: muotoja tehostetaan mm. kehittämällä talteen- tön edistämiseen. 5344: ottojärjestelmiä. 5345: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5346: nioittaen, 5347: 5348: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5349: 5350: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5351: Jukka Vihriälä Aapo Saari 5352: 1990 vp. 3091 5353: 5354: Raha-asia-aloite n:o 2872 5355: 5356: 5357: 5358: 5359: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta tiemäärärahojen lisäyk- 5360: seen Oulun tiepiirille 5361: 5362: 5363: Eduskunnalle 5364: 5365: Tiemäärärahojen suuntaaminen valtateiden joen-Ylipään tien, Kuivaniemen Lemmityn 5366: kunnossapitoon ja kunnostukseen on johtanut paikallistien, Pyhäjoen-Vihannin tien sekä 5367: Pohjois-Suomen routa-alueilla siihen, että sora- Pulkkilan ja Kestiiän alueen paikallistiehank- 5368: päällysteiset paikallistiet ovat tuhoutumassa keet. Turvekuljetuksien takia tulee saada lisära- 5369: käyttökelvottomuutensa takia. Raskas puuta- hoitusta Haapaveden ja Rantsilan paikallistei- 5370: varan- ja turpeenkuljetus vaatii tiettyä kanta- den parantamiseen. 5371: vuutta teiltä ja silloilta. Ajokieltoon joutumi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5372: nen lisää kuljetusmatkoja, polttoaineen kulu- nioittaen, 5373: tusta ja työaikaa ja sitä kautta myös raaka-ai- 5374: neen hintaa. Alemman tieverkon kunnostami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5375: seen tarvitaan runsaasti rahaa myös henkilölii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5376: kenteen takia. Erityisen kiireellisenä nähdään 31.24.21 lisäyksenä 30000000 markkaa 5377: mm. Ruukin Tuomiojan-Relletin tien, Lumi- Oulun tiepiirille. 5378: 5379: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5380: 5381: Tellervo Renko Eino Siuruainen Pauli Saapunki 5382: 3092 1990 vp. 5383: 5384: Raha-asia-aloite n:o 2873 5385: 5386: 5387: 5388: 5389: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Hailuodon siltahankkee- 5390: seen 5391: 5392: 5393: Eduskunnalle 5394: 5395: Hailuodon saari sijaitsee Oulun edustalla. erikoislääkäripalveluja ja eläinlääkäripalveluja 5396: Liikenne tapahtuu lautalla, jonka vuotuiset katastrofitapauksissa. Taloudelliset menetykset 5397: käyttökustannukset ovat erittäin suuret. Käyt- ovat suuret mm. karjanomistajille, mikäli eläin- 5398: tökustannusten suuruuteen ovat kiinnittäneet lääkäriä ei saada ajoissa sairaustapauksiin. 5399: huomiota myös valtion tilintarkastajat. Oulun tiepiiri, maakuntaliitto ja monet muut 5400: Lauttaväylän kunnossapito on maan kohoa- tahot ovat tukeneet Hailuotoa siltayhteyden 5401: misen johdosta raskas ja jatkuva toimenpide. saamisessa. 5402: Ruoppauksen yhteydessä nousevat pintaan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5403: meriveteen myös pohjan sedimentoituvat nioittaen, 5404: elohopea- ym. päästöt, joita vuosikymmenien 5405: aikana on kerrostunut Oulun alueen puunjalos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5406: tusteollisuuslaitosten jätevesien päästöistä. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 5407: Lauttayhteydet rajoittavat ihmisten liikku- markkaa Hailuodon siltahankkeen 5408: mista, ja Oulussa työssäkäynti on erityisen vai- suunnitteluun. 5409: keaa vuorotyöläisille. Sama vaikeus on saada 5410: 5411: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5412: 5413: Tellervo Renko Eino Siuruainen Marja-Liisa Tykkyläinen 5414: 1990 vp. 3093 5415: 5416: Raha-asia-aloite n:o 2874 5417: 5418: 5419: 5420: 5421: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun lentoaseman laa- 5422: jentamiseen 5423: 5424: 5425: Eduskunnalle 5426: 5427: Ilmailuhallitus on esittänyt varattavaksi vuo- Hanketta varten tulisi saada suunnittelutyö 5428: den 1991 tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan alkamaan jo vuoden 1991 alusta. 5429: suunnittelumäärärahan Oulun lentoaseman laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5430: jentamista varten. Liikenneministeriö on suh- nioittaen, 5431: tautunut asiaan myötämielisesti ja pitää tärkeä- 5432: nä laajentamistyön käynnistämistä 1990-luvun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5433: alkuvuosina. 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000 5434: Hanketta ovat esittäneet mm. Pohjois-Suo- markkaa Oulun lentoaseman laajenta- 5435: men kansanedustajat, Pohjois-Pohjanmaan misen suunnitteluun. 5436: Maakuntaliitto, kauppakamari, seutukaavaliit- 5437: to, Oulun kaupunki sekä monet yksittäiset yri- 5438: tykset. 5439: 5440: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5441: 5442: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5443: 5444: 5445: 5446: 5447: 10 200052Y 5448: 3094 1990 vp. 5449: 5450: Raha-asia-aloite n:o 2875 5451: 5452: 5453: 5454: 5455: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien ham- 5456: mashuoltoon 5457: 5458: 5459: Eduskunnalle 5460: 5461: Useimmat kunnat ovat tehneet jo päätöksiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5462: veteraanien hammashuollon järjestämiseksi, nioittaen, 5463: mikä nähdään sosiaalisena ja terveydenhoidolli- 5464: sena tukitoimena sotiemme veteraaneille ja ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5465: tirintamanaisille. Kyseiset ryhmät ovat pienen 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5466: eläketulon varassa eläviä, ja henkilökohtaisten 32 000 000 markkaa rintamaveteraanien 5467: menojen pienentäminen on yhtä tärkeää kuin hammashoidon budjettiperusteiseen jär- 5468: eläkkeiden markkamääräinen nostaminenkin. jestämiseen. 5469: Kuntien tulee saada valtionavustus veteraanien 5470: ilmaisen hammashuollon järjestämiseksi. 5471: 5472: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5473: 5474: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 5475: Pauli Saapunki Jukka Vihriälä Tytti Isohookana-Asunmaa 5476: Pentti Kettunen Matti Maijala Kimmo Sarapää 5477: Eino Siuruainen Juhani Vähäkangas 5478: 1990 vp. 3095 5479: 5480: Raha-asia-aloite n:o 2876 5481: 5482: 5483: 5484: 5485: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta lasta kotona hoitavien 5486: vanhempien eläke- ja sosiaaliturvan kehittämiseen 5487: 5488: 5489: Eduskunnalle 5490: 5491: Talouden kiristyessä ei enää voida rajatto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5492: masti lisätä lasten laitoshoitoa suurten kustan- nioittaen, 5493: nusten ja työvoimapulan takia. Väestörakenne 5494: edellyttää kuitenkin perhepoliittisia tukitoimia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5495: niin, että syntyvyys kohoaisi ja lasten hoito-on- 1991 tulo- ja menoarvioon 80 000 000 5496: gelmat vähenisivät. Eräänä kehittämiskohteena markkaa lasta kotona haitavien van- 5497: tulee aloittaa sellainen käytäntö, että makse- hempien eläke- ja sosiaalietuuksien bud- 5498: taan kotona tapahtuvasta lasten hoidosta myös jettiperusteiseen kehittämiseen. 5499: eläke- ja sosiaalietuudet vastaavasti kuin laitos- 5500: hoitotyöstäkin. 5501: 5502: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5503: 5504: Tellervo Renko Sirkka-Liisa Anttila Sauli Hautala 5505: Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä Eino Siuruainen 5506: 3096 1990 vp. 5507: 5508: Raha-asia-aloite n:o 2877 5509: 5510: 5511: 5512: 5513: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten, vammaisten 5514: ja pitkäaikaissairaiden kotona tapahtuvaa hoitotyötä tekevien 5515: henkilöiden eläke- ja sosiaalietuuksien kehittämiseen 5516: 5517: Eduskunnalle 5518: 5519: Hoito- ja sosiaalialan työvoimapula ja laitos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5520: hoidon kohoavat kustannukset pakottavat avo- nioittaen, 5521: hoitotyön tehostamiseen. Tämä ei kuitenkaan 5522: onnistu, sillä kotona tapahtuva hoitotyö kohtaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5523: saman työvoimapulaongelman, mikäli kotona 1991 tulo- ja menoarvioon lukuun 33.34 5524: tapahtuvasta hoitotyöstä ei ryhdytä maksa- 100 000 000 markkaa vanhusten, vam- 5525: maan eläke- ja sosiaalietuuksia. Maksujärjestel- maisten ja pitkäaikaissairaiden hoito- 5526: män tulisi olla mahdollisimman joustava eikä työtä kotona tekevien henkilöiden eläke- 5527: pelkästään pysyviin kunnallisiin virkoihin sidot- ja sosiaalietuuksien budjettiperusteiseen 5528: tu. Avohoitotyön luonne on nopeasti muuttu- kehittämiseen. 5529: va, ja pelkkä virkajärjestelmä kahlitsee toimi- 5530: vuutta ja lisää kuluja, mikäli muita vaihtoehto- 5531: ja ei ole tarjolla kuntatasolla. 5532: 5533: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5534: 5535: Tellervo Renko Sirkka-Liisa Anttila Sauli Hautala 5536: Riitta Kauppinen Jukka Vihriälä Eino Siuruainen 5537: 1990 vp. 3097 5538: 5539: Raha-asia-aloite n:o 2878 5540: 5541: 5542: 5543: 5544: Renko ym.: Määrärahojen osoittamisesta maan hankkimiseksi 5545: luonnonsuojelutarkoituksiin sekä suojelualueista koituvien 5546: taloudellisten menetysten korvaamiseen 5547: 5548: Eduskunnalle 5549: 5550: Valtioneuvosto on tehnyt neljää suojeluohjel- tamatta oleviin suojeluohjelmiin sisältyi vajaat 5551: maa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat 200 000 ha yksityisomistuksessa olevia maita. 5552: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistover- Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjel- 5553: kon kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen mat tullaan yksityismaiden osalta toteuttamaan 5554: 2.4.1980 ja 2.9.1980 tehtyil}e täydennyksineen, joko hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet 5555: 19.4.1979 ja 26.3.1981 tehdyt soidensuojelun valtion omistukseen tai maksamalla suojeb- 5556: perusohjelmaa koskevat periaatepäätökset, alueen muodostamisesta sen omistajalle aiheu- 5557: 3.6.1982 tehty lintuvesien suojeluohjelmaa kos- tuvasta taloudellisen hyödyn menetyksestä kor- 5558: keva periaatepäätös ja 3.5.1984 vahvistettu har- vaus. Harjujensuojeluohjelma toteutetaan ~tu 5559: jujensuojeluohjelma. Lisäksi on valmistunut päässä maa-aineslain avulla. 5560: lehtojensuojeluohjelma, joka on tarkoitus lähi- Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpana 5561: aikoina vahvistaa valtioneuvostossa. esteenä on ollut suojelualueiden osto- ja kor- 5562: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan peri- vausvarojen niukkuus. Valtion vuoden 1988 5563: aatepäätöksen tarkoittamien alueiden maapin- tulo- ja menoarviossa ostovaroja oli varattu 47 5564: ta-ala on noin 545 000 ha, josta yksityisten milj. mk, mikä merkitsi 6 milj. markan laskua 5565: omistamia alueita on noin 11 500 ha. Soiden- vuoteen 1987 verrattuna. Tapahtunut kehitys 5566: suojelun perusohjelmaan sisältyvien alueiden on ollut räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman 5567: suopinta-ala puolestaan on noin 488 500 ha, kanssa, jossa nimenomaan luvataan lisätä suo- 5568: josta yksityisten omistamia alueita on noin jelualueiden ostoon tarvittavia määrärahoja. 5569: 149 500 ha. Lintuvesien suojeluohjelmaan sisäl- Luonnonsuojelualueiden perustamistaimikunta 5570: tyy 83 530 ha maa- ja vesialueita, joista valtaosa esitti jo v. 1981 111 mietinnössään (Komitean- 5571: on yksityisomistuksessa, samoin kuin .lehtojen- mietintö 1981: 41), että valtion tulo- ja menoar- 5572: suojeluohjelmaan kuuluvista n. 4 400 hehtaaris- vioon tulee vuosittain sisällyttää 77 milj. mar- 5573: ta. Harjujensuojeluohjelmaan kuuluu 159 koh- kan suuruinen määräraha luonnonsuojelualuei- 5574: detta, pinta-alaltaan yhteensä 96 000 ha. Lisäksi den ostoihin ja alueiden rauhoittamisesta johtu- 5575: valtioneuvosto on ympäristöpoliittisessa selon- viin korvauksiin. Vuoden 1987 alussa mietin- 5576: teossaan eduskunnalle 28.9.1984 luvannut sel- tönsä jättänyt Luonnonsuojelun ja luonnon vir- 5577: vittää kymmenen alueen osalta luonnonsuoje- kistyskäytön tehtävät ja voimavarat -työryhmä 5578: lualueitten perustaruistarpeen ja -tavan sekä (YM C/20 1987) puolestaan edellytti, että luon- 5579: kolmen kansallispuiston laajentamismahdolli- nonsuojeluohjelmien toteuttamiseen tulee vuo- 5580: suudet. 31.5.1988 antamassaan ympäristöpoliit- sittain varata vähintään 65 milj. mk. Valtioneu- 5581: tisessa selonteossa valtioneuvosto ilmoitti pyr- voston ympäristöpoliittisessa selonteossa 31.5. 5582: kivänsä perustamaan nämä suojelualueet vuo- 1988 todetaan vuosittaiseksi määrärahatarpeeksi 5583: den 1990 alussa. 75 milj. mk (s. 26). Kuitenkin hallitus esitti vain 5584: Suojeluohjelmista ovat parhaiten toteutuneet 60 milj. markan määrärahaa. Käytettävissä ole- 5585: pääosin valtionmaita sisältävä kansallis- ja vien resurssien ja todellisen tarpeen epäsuhde on 5586: luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma sekä näin ollen erittäin suuri. Luonnonsuojeluliitto ja 5587: soidensuojeluohjelma valtion maiden osalta. Maataloustuottajain Keskusliitto ovat jo useaan 5588: Sen sijaan soidensuojeluohjelman ja lintuvesien otteeseen, viimeksi 30.5.1988 yhteisessä kirjel- 5589: suojeluohjelman toteuttaminen on yksityismail- mässään eduskuntaryhmille, kiinnittäneet huo- 5590: la pahasti kesken. Vuoden 1987 lopulla toteut- miota tähän epäkohtaan. 5591: 3098 1990 vp.- RA n:o 2878 5592: 5593: Suojelualueiden perustamisesta aiheutuvien tää vastikemaana luonnonsuojelualueita muo- 5594: korvausmäärärahojen määrä budjetissa on ol- dostettaessa, koska vaihtomaamenettely on 5595: lut vaatimatonta luokkaa, 3,0 milj. markkaa. usein maanomistajalle mieluisa vaihtoehto. On 5596: Nyt hallitus esittää määrärahaa vähennettäväk- vielä lopuksi korostettava, että vain edellä mai- 5597: si kolmanneksella eli vain 2 milj. markkaan. Ti- nituilla keinoilla on mahdollista vähentää niitä 5598: lanne saattaa aiheuttaa koko korvausmenette- tarpeettomia ristiriitoja ja epäluuloja, joita 5599: lyllä tehtävien aluerauhoitusten pysähtymisen, maanomistajien ja luonnonsuojelutahon välille 5600: vaikka esim. pääosa lintuvesien suojeluohjel- on eri puolilla maata syntynyt. Ristiriidat tule- 5601: masta ja lehtojensuojeluohjelmasta on suunni- vat vastaisuudessa vain kärjistymään, ellei suo- 5602: teltu toteutettavaksi korvausmenettelyä käyt- jeluohjelmien toteuttamismenettelyä paranneta 5603: täen. Edelleen tilanteesta voi olla seurauksena oleellisesti nykyisestään, ja kokemusten perus- 5604: korvausmenettelyn vinoutuminen siten, että teella lopullisena kärsijänä ovat aina korvaa- 5605: korvausmäärärahojen riittävyys ensisijaisesti mattomat luonnonvarat. 5606: sanelee rauhoitusten toteutumisen eikä suojelu- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 5607: tarve, vaikka luonnonsuojelulaki selkeästi mää- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- 5608: rää korvaukset maksettaviksi kun maanomista- nassa. 5609: ja niitä haluaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 5610: On todettava, että suojeluohjelmien toteutta- nioittaen, 5611: minen kestää nykyisellä vauhdilla yli 20 vuotta. 5612: Tästä aiheutuu maanomistajille monenlaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5613: haittaa ja epätietoisuutta sekä valtiolle lisäkus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5614: tannuksia maan hinnan kohotessa, ja lopulta 35.15.87 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 5615: erilaisten muiden maankäyttömuotojen lisään- maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar- 5616: tyminen vaarantaa suojelun toteuttamisen. koituksiin sekä momentille 35.15.41 li- 5617: Suojeluohjelmien toteuttamista onkin nopeu- säyksenä 3 000 000 markkaa korvauk- 5618: tettava merkittävästi nykyisestä. Se vaatii tähän siin maanomistajille suojelualueiden pe- 5619: tarkoitukseen osoitettavien määrärahojen tun- rustamisesta aiheutuvista taloudellisen 5620: tuvaa korottamista. Valtion hallinnassa olevia hyödyn menetyksistä. 5621: maa-alueita on myös joustavasti voitava käyt- 5622: 5623: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5624: 5625: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5626: Jukka Vihriälä Aapo Saari 5627: 1990 vp. 3099 5628: 5629: Raha-asia-aloite n:o 2879 5630: 5631: 5632: 5633: 5634: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta ennen vuotta 1980 val- 5635: mistuneiden opiskelija-asuntojen rahoitusrakenteen paranta- 5636: miseen 5637: 5638: Eduskunnalle 5639: 5640: Opiskelijat maksavat muihin aravavuokrata- sen maksamista varten tarvitaan noin 50 Mmk 5641: loissa asuviin verrattuna korkeampaa vuokraa. jaettuna esimerkiksi viidelle vuodelle. 5642: Kun esimerkiksi Helsingissä normaali- ja van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5643: husten aravataloissa vuokrat ovat talon iästä nioittaen, 5644: riippuen 22-25 mk/mZ, samanikäisissä opiske- 5645: lija-asunnoissa maksetaan vuokraa 3-4 mk/m 2 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5646: enemmän. Erityisen raskaiksi muodostuvat asu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5647: miskustannukset ennen vuotta 1980 rakenne- 35.45.61 lisäyksenä 10000000 markkaa 5648: tuissa asunnoissa, joiden lainaehdot ovat ras- rahoitusrakenteen parantamiseen ennen 5649: kaat ja jotka eivät saa valtionavustusta oma- vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija- 5650: pääomaosuuden maksamiseen. Valtionavustuk- asuntokohteissa. 5651: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5652: 5653: Tellervo Renko Eino Siuruainen 5654: 3100 1990 rd. 5655: 5656: Finansmotion nr 2880 5657: 5658: 5659: 5660: 5661: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för transporter av med- 5662: borgarorganisationers hjälpsändningar till de östeuropeiska 5663: länderna 5664: 5665: Till Riksdagen 5666: 5667: Det finns för närvarande i vårt land en stor att den nog så nödvändiga hjälpverksamheten 5668: frivillig aktivitet, som gör betydande hjälpin- kunde utvecklas. 5669: satser för de östeuropeiska länderna. Dessa På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5670: medborgarorganisationer samlar in betydande samt 5671: mängder varor och förnödenheter, mest i form 5672: av kläder, som sedan distribueras till de östeu- att Riksdagen i statsbudgeten för år 5673: ropeiska länderna. Ett betydande hinder i den- 1991 på momentet 24.50.68 i tillägg upp- 5674: na frivilliga hjälpverksamhet har varit tar 5 000 000 mark tili stöd för utgifter 5675: transport- och distributionskostnaderna. Där- jör transport och distribution av med- 5676: för borde denna frivilliga verksamhet få ett borgarorganisationers hjä/psändningar 5677: klart större stöd för sina transportkostnader, så tili de östeuropeiska länderna. 5678: 5679: Helsingfors den 18 september 1990 5680: 5681: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 5682: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Malm 5683: Håkan Nordman Henrik Lax 5684: 1990 vp. 3101 5685: 5686: Raha-asia-aloite n:o 2880 Suomennos 5687: 5688: 5689: 5690: 5691: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen 5692: avustuslähetysten kuljetuksiin Itä-Euroopan maihin 5693: 5694: 5695: Eduskunnalle 5696: 5697: Maassamme on nykyään käynnissä laaja va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5698: paaehtoistoiminta, jossa panostetaan merkittä- nioittaen, 5699: västi Itä-Euroopan maiden avustamiseen. Kan- 5700: salaisjärjestöt keräävät merkittäviä tavara- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5701: tarvikemääriä, pääasiassa vaatteita, jotka sitten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5702: toimitetaan Itä-Euroopan maihin. Merkittävän 24.50.68 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 5703: esteen tässä vapaaehtoisessa avustustoiminnas- kansalaisjärjestöjen Itä-Euroopan mail- 5704: sa ovat muodostaneet kuljetus- ja jakelukustan- le osailtamien avustustoimitusten kulje- 5705: nukset. Tämän vuoksi tähän vapaaehtoistoi- tuksista ja jakelusta aiheutuvien kustan- 5706: mintaan tulisi saada selvästi enemmän tukea nusten kattamiseen. 5707: kuljetuksista aiheutuvien kustannusten katta- 5708: miseen, jotta tätä niin tarpeellista avustustoi- 5709: mintaan voitaisiin kehittää. 5710: 5711: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5712: 5713: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 5714: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Malm 5715: Håkan Nordman Henrik Lax 5716: 3102 1990 rd. 5717: 5718: Finansmotion nr 2881 5719: 5720: 5721: 5722: 5723: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag till Finlands Svenska 5724: Synskadade rf för taltidnings- och punktskriftstidningsverk- 5725: samhet 5726: 5727: Till Riksdagen 5728: 5729: Finlands Svenska Synskadade rf står för or- Därför bör anslaget i statsbudgeten för infor- 5730: ganisering av taltidningsverksamheten på sven- mationsverksamhet till synskadade få en nivå- 5731: ska i Finland. Den verksamheten har utvecklats förhöjning, för att Finlands Svenska Synskada- 5732: och är nu på en stabil nivå. För detta har stats- de rf skall kunna upprätthålla nivån och utveck- 5733: stöd utgått. la servicen för de synskadade. 5734: En ny verksamhetsgren är utgivning av tid- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5735: ning i punktskrift. För många synskadade finns samt 5736: ett stort behov av att få viss information i form 5737: av punktskrift. Men för att tillgodogöra sig den att Riksdagen i statsbudgeten för år 5738: informationen krävs att den synskadade lär sig 1991 på momentet 29.58.50 i tillägg upp- 5739: punktskrift. Att lära ut punktskrift och att pro- tar 100 000 mark tili Finlands Svenska 5740: ducera punktskriftsmaterial är emellertid kost- Synskadade rf jör taltidnings- och 5741: samt. punktskriftsverksamhet. 5742: 5743: Helsingfors den 18 september 1990 5744: 5745: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 5746: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 5747: Håkan Malm Henrik Lax 5748: 1990 vp. 3103 5749: 5750: Raha-asia-aloite n:o 2881 Suomennos 5751: 5752: 5753: 5754: 5755: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Syn- 5756: skadade -nimiselle yhdistykselle äänilehti- ja pistekirjoitus- 5757: lehtitoimintaan 5758: 5759: Eduskunnalle 5760: 5761: Finlands Svenska Synskadade -niminen yh- saannin avustamiseksi tulee tehdä tasokorotus, 5762: distys vastaa ruotsinkielisen äänilehtitoiminnan jotta Finlands Svenska Synskadade -niminen 5763: järjestämisestä Suomessa. Toiminta on kehitty- yhdistys voisi säilyttää näkövammaisille tarjot- 5764: nyt ja on nyt vakaana tasolla. Toimintaan on tavien palvelujen tason ja kehittää näitä palve- 5765: saatu valtion tukea. luja. 5766: Uutena toimintamuotona on pistekirjoitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5767: lehden julkaiseminen. Monilla näkövammaisil- nioittaen, 5768: la on suuri tarve saada tiettyä pistekirjoituksella 5769: julkaistavaa informaatiota. Tämän informaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5770: tion hyödyntämisen edellytyksenä on, että nä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5771: kövammainen opettelee pistekirjoituksen. Pis- 29.58.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 5772: tekirjoituksen opettaminen ja pistekirjoitusai- Finlands Svenska Synskadade -nimiselle 5773: neiston tuottaminen on kuitenkin kallista. yhdistykselle ääni/ehti- ja pistekirjoitus- 5774: Tämän vuoksi valtion tulo- ja menoarviossa lehtitoimintaan. 5775: olevaan määrärahaan näkövammaisten tiedon- 5776: 5777: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5778: 5779: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 5780: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 5781: Håkan Malm Henrik Lax 5782: 3104 1990 rd. 5783: 5784: Finansmotion nr 2882 5785: 5786: 5787: 5788: 5789: Renlund: Om anvisande av anslag till Sagalundsgillet rf för reno- 5790: vering av Sagalundgården 5791: 5792: 5793: Till Riksdagen 5794: 5795: Den 30 juni 1988 förvärvade Sagalunds mu- - varma och tarra tilläggsutrymmen för ar- 5796: seum i Kimito Vrethalla husmodersskolas fas- kiv och lager, 5797: tighet, som ligger i omedelbar närhet till mu- - varma utrymmen för museiverksamhet 5798: seet. Byggnaden är ritad av arkitekt W. G. också under vintertid, 5799: Palmqvist och är uppförd i två våningar med - varma utrymmen för museivårdande ar- 5800: fullt utbyggd källarvåning. Varje våning omfat- beten, arkivering, katalogisering, textil- och 5801: tar 280 kvadratmeter. Källarvåningen är byggd metallvård samt 5802: i betong med fönster på södra sidan och är för- - ändamålsenliga utställningsutrymmen, 5803: sedd med betongvalv. Byggnaden är i övrigt och rum för cafeverksamhet. 5804: uppförd av stock och försedd med tegeltak. Ge- På basis av det ovan anförda föreslår jag 5805: nom förvärvet av gamla husmodersskolan, som vördsamt 5806: nu fått namnet Sagalundgården/Sagalundin 5807: päätala får museet genom en lätt sanering och att Riksdagen i statsbudgeten jör år 5808: ett skött underhåll de utrymmen som museum 1991 på momentet 29.88.53 i tillägg upp- 5809: så väl behöver men länge saknat, nämligen: tar 150 000 mark tili Sagalundsgillet rj 5810: - tidsenliga sanitetsutrymmen för museibe- jör renovering av Saga/undgården. 5811: sökarna och personalen, 5812: 5813: Helsingfors den 18 september 1990 5814: 5815: Boris Renlund 5816: 1990 vp. 3105 5817: 5818: Raha-asia-aloite n:o 2882 Suomennos 5819: 5820: 5821: 5822: 5823: Renlund: Määrärahan osoittamisesta Sagalundsgillet-nimiselle 5824: yhdistykselle Sagalundin päätaion korjaamiseen 5825: 5826: 5827: Eduskunnalle 5828: 5829: Kesäkuun 30 päivänä 1988 Sagalundin museo - lämpimät ja kuivat lisätilat arkistoa ja 5830: Kemiässä hankki omistukseensa museon välit- varastoa varten, 5831: tömässä läheisyydessä sijaitsevan Vrethallan - lämpimät tilat museotoimintaan myös tal- 5832: emäntäkoulun kiinteistön. Rakennuksen on visaikaan, 5833: piirtänyt W. G. Palmqvist, ja se on kaksiker- - lämpimät tilat museonhoidollisiin töihin, 5834: roksinen täysimittaisine kellarikerroksineen. arkistointiin, luettelointiin, tekstiili- ja metalli- 5835: Kussakin kerroksessa on 280 neliömetriä. Kella- huoltoon ja 5836: rikerros on rakennettu betonista, ja sen ikku- - tarkoituksenmukaiset näyttelytilat sekä 5837: nat ovat eteläpuolella ja siinä on betoniholvi. huoneen kahvilatoimintaan. 5838: Muutoin rakennus on hirsinen ja siinä on tiili- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5839: katto. Vanhan emäntäkoulun, jonka nimi on taen, 5840: nyt Sagalundgården/Sagalundin päätalo, han- 5841: kinnan avulla museo saa pienellä korjauksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5842: ja hoidolla tilat, joita se niin kipeästi tarvitsee ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5843: joista on ollut pitkään puutetta, nimittäin: 29.88.53 lisäyksenä 150000 markkaa 5844: - ajanmukaiset saniteettitilat museossa kä- Sagalundsgi!let-nimiselle yhdistykselle 5845: vijöitä ja henkilökuntaa varten, Sagalundin pääta/on korjaamiseen. 5846: 5847: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5848: 5849: Boris Renlund 5850: 3106 1990 rd. 5851: 5852: Finansmotion nr 2883 5853: 5854: 5855: 5856: 5857: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för ökad information 5858: om den europeiska integrationsutvecklingen bland ungdomarna 5859: 5860: 5861: Till Riksdagen 5862: 5863: 1 den europeiska integrationsutvecklingen ef- övergripande förhandlingsapparat bevakar Fin- 5864: tersträvas varors, tjänsters, kapitals och perso- lands intressen i integrationsförhandlingarna 5865: ners fria rörelse över nationsgränserna. Samar- bör också resurser ges för information som är 5866: betet och umgänget kommer att öka även på avsedd för medborgarna. 5867: områden i nära anslutning till dessa. Föränd- Ungdomar och skolelever har betraktats som 5868: ringarna kommer att vara synnerligen mång- en särskilt viktig målgrupp. Föreningen Finland 5869: skiftande. lntegrationsutvecklingen kommer att och Europa rf, som bildades vid årsskiftet, 5870: vara en fortlöpande process som åtminstone har valt unga och ungdomar i skolåldern som 5871: gäller detta decennium. en målgrupp. Det är särskilt viktigt att öka 5872: 1 år och nästa år fattar man för Finlands del kunskaperna om och erfarenheterna av Europa 5873: de centrala besluten om den europeiska integra- och den europeiska integrationen just bland 5874: tionen. Man bör utreda konsekvenserna av des- ungdomarna. 5875: sa avgöranden så noga som möjligt. Samtidigt Olika diskussionsklubbar och föreningar har 5876: skall man se till att effektiv information om en viktig uppgift i att starta diskussionen och ta 5877: konsekvenserna ges också till medborgarna. initiativ. Det ankommer dock framför allt på 5878: Med hjälp av de medel som står till buds bör statsmakten att ta fram och sprida information 5879: man försöka utreda vad förändringarna kom- om den europeiska integrationen. 5880: mer att innebära för vanliga medborgare. Det På basis av det ovan anförda föreslår vi 5881: är klart att reglerna i Europeiska gemenskapen, 5882: enligt uppgifterna i offentligheten över 10 000 att Riksdagen i statsbudgeten jör år 5883: sidor, kommer att medföra väsentliga föränd- 1991 på momentet 29.91.51 upptar 5884: ringar även för helt vanliga människor. JOO 000 mark tili Föreningen Finland 5885: 1 andra nordiska Iänder har genomförts olika och Europa rf jör ökad injormation 5886: kampanjer och information samt litteratur om särskilt bland ungdomarna om den eu- 5887: ämnet har tagits fram. Samtidigt som statens ropeiska integrationen. 5888: 5889: Helsingfors den 18 september 1990 5890: 5891: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 5892: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Malm 5893: Håkan Nordman Timo Kietäväinen Kimmo Sasi 5894: Sakari Valli Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen 5895: Pekka Puska Mirja Ryynänen Eino Siuruainen 5896: Matti Väistö Henrik Lax 5897: 1990 vp. 3107 5898: 5899: Raha-asia-aloite n:o 2883 Suomennos 5900: 5901: 5902: 5903: 5904: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Euroopan yhdentymis- 5905: tä koskevan tietouden lisäämiseksi nuorison keskuudessa 5906: 5907: 5908: Eduskunnalle 5909: 5910: Euroopan yhdentymiskehityksen tavoittee- tahoinen neuvottelukoneisto huolehtii Suomen 5911: na on tavaroiden, palvelujen, pääomien ja hen- etujen valvomisesta yhdentymisneuvotteluissa, 5912: kilöiden vapaa liikkuminen yli kansallisten ra- tulisi voimavaroja osoittaa myös kansalaisille 5913: jojen. Yhteistyö ja kanssakäyminen laajenee suuntautuvaan tiedotustoimintaan. 5914: myös näihin läheisesti liittyvillä aloilla. Muu- Erityisen tärkeänä kohderyhmänä on pidetty 5915: tokset tulevat olemaan erittäin monitahoisia. nuorisoa ja koululaisia. Viime vuodenvaihtees- 5916: Yhdentymiskehitys tulee olemaan ainakin koko sa perustettu Suomi ja Eurooppa Yhdistys ry. 5917: tätä vuosikymmentä koskeva jatkuva prosessi. on ottanut nuoret ja kouluikäiset erääksi koh- 5918: Tämän ja ensi vuoden aikana tehdään Suo- deryhmäkseen. Eurooppaa ja Euroopan yhden- 5919: men osalta Euroopan yhdentymiseen liittyvät tymistä koskevan tietouden ja kokemusten li- 5920: keskeiset ratkaisut. Näiden ratkaisujen seuraus- sääminen on erityisen tärkeää juuri nuorison 5921: vaikutukset on pyrittävä selvittämään mahdolli- keskuudessa. 5922: simman tarkasti. Samalla on huolehdittava sii- Erilaisilla keskustelukerhoilla ja yhdistyksillä 5923: tä, että niistä tiedotetaan tehokkaasti myös kan- on tärkeä tehtävä keskustelun käynnistäjänä ja 5924: salaisille. aloitteiden tekijänä. Ensisijaisesti yhdentymis- 5925: Käytettävissä olevin keinoin tulisikin pyrkiä kehitykseen liittyvä tiedon tuottaminen ja jaka- 5926: selvittämään, mitä muutokset tulevat merkitse- minen kuuluu sittenkin valtiovallan tehtäviin. 5927: mään tavallisen kansalaisen kannalta. Selvää Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5928: on, että Euroopan yhteisön säännökset, joita 5929: julkisuudessa olleiden tietojen mukaan on yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5930: 10 000 sivua, tulevat aiheuttamaan muutoksia 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 5931: ihan tavallisenkin kansalaisen kannalta kat- 29.91.51 JOO 000 markkaa Suomija Eu- 5932: soen. rooppa Yhdistys ry:lle Euroopan yhden- 5933: Muissa Pohjoismaissa on toteutettu erilaisia tymiskehitystä koskevan tietouden lisää- 5934: kampanjoita sekä tuotettu asiaan liittyvää tie- miseksi erityisesti nuorison keskuu- 5935: toa ja kirjallisuutta. Samalla kun valtion moni- dessa. 5936: 5937: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5938: 5939: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 5940: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Malm 5941: Håkan Nordman Timo Kietäväinen Kimmo Sasi 5942: Sakari Valli Lauri Metsämäki Saara-Maria Paakkinen 5943: Pekka Puska Mirja Ryynänen Eino Siuruainen 5944: Matti Väistö Henrik Lax 5945: 3108 1990 rd. 5946: 5947: Finansmotion nr 2884 5948: 5949: 5950: 5951: 5952: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Pedersöre skid- 5953: centrum i Lappfors 5954: 5955: 5956: Tili Riksdagen 5957: 5958: Skidcentret i Lappfors är i hög grad resultat delar framkommit tack vare stort frivilligt arbe- 5959: av ett målmedvetet arbete av skidintresserade te, men för utbyggnad av själva elljusspåret 5960: och kommunen. Resultat har också nåtts synligt borde man nu också få mera ekonomiskt stöd. 5961: genom I.K. Falkens skidframgångar med bl.a. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 5962: ett finländskt mästerskap i stafett på skidor år samt 5963: 1987. Kommunen har byggt en skidstuga på 5964: området, men banorna borde förlängas och el- att Riksdagen i statsbudgeten för år 5965: belysningen utbyggas så att det skulle bättre 1991 på momentet 29.91.54 upptar 5966: motsvara de krav man rimligtvis kan ställa på 200 000 markjör Pedersöre skidcentrum 5967: ett dylikt skidcentrum. Området har tili stora i Lappfors. 5968: 5969: Helsingfors den 18 september 1990 5970: 5971: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Nordman 5972: Ingvar S. Melin Håkan Malm Henrik Lax 5973: 1990 vp. 3109 5974: 5975: Raha-asia-aloite n:o 2884 Suomennos 5976: 5977: 5978: 5979: 5980: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren maalais- 5981: kunnan hiihtokeskuksen toiminnan tukemiseen Salonkylässä 5982: 5983: 5984: Eduskunnalle 5985: 5986: Salonkylässä toimiva hiihtokeskus on pitkälti sähkövalaistun ladun pidentämiseen tarvittai- 5987: hiihdon harrastajien ja kunnan määrätietoisen siin lisää taloudellista tukea. 5988: työn tulos. Myös näkyviä tuloksia on saavutettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5989: I.K. Falken -seuran menestymisenä - mm. nioittaen, 5990: vuoden 1987 viestihiihdon Suomen mestaruus. 5991: Kunta on rakentanut hiihtomajan alueelle. Ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5992: toja tulisi kuitenkin pidentää ja sähkövalaistus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 5993: ta laajentaa siten, että keskus vastaisi paremmin 29.91.54 200 000 markkaa Pietarsaaren 5994: kohtuudella tällaiselle hiihtokeskukselle asetet- maalaiskunnan hiihtokeskuksen toimin- 5995: tavia vaatimuksia. Alue on pitkälti syntynyt nan tukemiseen Salonkylässä. 5996: laajamittaisen vapaaehtoistyön ansiosta, mutta 5997: 5998: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 5999: 6000: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Nordman 6001: Ingvar S. Melin Håkan Malm Henrik Lax 6002: 6003: 6004: 6005: 6006: 11 200052Y 6007: 3110 1990 rd. 6008: 6009: Finansmotion nr 2885 6010: 6011: 6012: 6013: 6014: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska 6015: Ungdomsförbund rf för kulturverksamhet 6016: 6017: 6018: Till Riksdagen 6019: 6020: Finlands Svenska Ungdomsförbund har un- Sedan 1989 har FSU satsat även på annan 6021: der 80-talet lagt ner ett målmedvetet arbete på ungdomskultur än musik och amatörteater, 6022: musikverksamheten för finlandssvenska ungdo- dvs. inom ramen för bildkonst och litteratur 6023: mar. Verksamheten har omfattat bl.a. talang- (1990 graffititävling och romantävling). 6024: jakter, kurser, skivproduktion, marknadsföring 1991 avslutas romantävlingen för ungdomar 6025: av musikalster och artister. och FSU planerar även en teckningstävling för 6026: 1991 kommer FSU att satsa på ett större mu- serietecknare som kan resultera i både publice- 6027: sikprojekt - delvis i samarbete med Rundra- ring av seriealbum och utställning. 6028: dions musikradio och barn/ungdoms-TV. Pro- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6029: jektet har arbetsnamnet "Tidens melodi", ef- samt 6030: tersom både musikradions och FSU :s talang- 6031: jakter har verkat som utgångspunkt. att Riksdagen i statsbudgeten för år 6032: Projektets uppbyggnad baseras på ett samar- 1991 på momentet 29.99.50 i ti/lägg upp- 6033: bete på olika nivåer inom förbundet - uttag- tar 100 000 mark tili Fin/ands Svenska 6034: ningstävling tillsammans med lokala föreningar Ungdomsjörbund rf jör kulturverksam- 6035: och distrikt. Finalisterna kommer att medverka het. 6036: i en samlingsskiva som FSU står som utgivare 6037: för. Vinnaren kommer bl.a. att få medverka i 6038: en musikvideo. 6039: 6040: Helsingfors den 18 september 1990 6041: 6042: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 6043: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 6044: Håkan Malm Henrik Lax 6045: 1990 vp. 3111 6046: 6047: Raha-asia-aloite n:o 2885 Suomennos 6048: 6049: 6050: 6051: 6052: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ung- 6053: domsförbund -nimisen liiton kulttuuritoimintaan 6054: 6055: 6056: Eduskunnalle 6057: 6058: Finlands Svenska Ungdomsförbund on 1980- Vuodesta 1989 lähtien liitto on panostanut 6059: luvun aikana tehnyt määrätietoista suomen- musiikin ja harrastajateatterin lisäksi myös 6060: ruotsalaisten nuorten musiikkitoimintaan koh- muuhun nuorisokulttuuriin, kuten kuvataitee- 6061: distuvaa työtä. Toiminta on käsittänyt mm. ky- seen ja kirjallisuuteen (1990 graffitikilpailu ja 6062: kyjen etsintää, kursseja, levytuotantoa, musiik- romaanikilpailu). 6063: kituotteiden ja taiteilijoiden markkinointia. Vuonna 1991 nuorten romaanikilpailu päät- 6064: Vuonna 1991liitto panostaa suurehkoon mu- tyy, ja liitto suunnittelee myös sarjakuvien piir- 6065: siikkihankkeeseen osittain yhteistyössä Yleisra- täjille piirroskilpailua, jonka tuloksena voi olla 6066: dion musiikkiradion ja lasten-/nuoriso-TV :n sekä sarjakuvan julkaiseminen että näyttely. 6067: kanssa. Hankkeen työnimi on "Tidens melo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6068: di", koska sekä musiikkiradion että liiton kyky- nioittaen, 6069: jen etsintä on toiminut lähtökohtana. 6070: Hanke perustuu liiton sisällä eri tasolla tehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6071: vään yhteistyöhön - karsintakilpailuihin yh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6072: dessä paikallisyhdistysten ja piirien kanssa. 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 6073: Loppukilpailuun päässeet ovat mukana kokoel- Finlands Svenska Ungdomsjörbund 6074: malevyllä, jonka julkaisemisesta liitto vastaa. -nimisen liiton kulttuuritoimintaan. 6075: Voittaja pääsee mukaan mm. musiikkivideoon. 6076: 6077: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6078: 6079: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 6080: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 6081: Håkan Malm Henrik Lax 6082: 3112 1990 rd. 6083: 6084: Finansmotion nr 2886 6085: 6086: 6087: 6088: 6089: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 6090: vägsträckan Jeppo-Lillby-Lappfors-Terjärv 6091: 6092: 6093: Tili Riksdagen 6094: 6095: Sedan numera vägen Oravais-Jeppo blivit längre bort från Vasa och kustområdet, borde 6096: färdigbyggd, vore det angeläget att också fort- den snabbt grundförbättras. 6097: sättningen av denna tvärväg som leder tili Ter- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6098: järv snart kunde grundförbättras. Vägsträckan samt 6099: från Jeppo, som går igenom byarna Lillby- 6100: Lappfors-Terjärv, är i synnerligen dåligt skick att Riksdagen i statsbudgeten jör år 6101: och kan därför inte användas i den ut- 1991 på momentet 31.24.21 upptar 6102: sträckning som det nödvändigt. 1 synnerhet un- 1 000 000 mark jör grundförbättring 6103: der menförestider är vägen i uruselt skick. Då av vägsträckan Jeppo-Lillby-Lapp- 6104: vägen för övrigt skulle ha en stor betydelse jors- Terjärv. 6105: som tvärförbindelseväg för många kommuner 6106: 6107: Helsingfors den 18 september 1990 6108: 6109: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Nordman 6110: Ingvar S. Melin Håkan Malm Henrik Lax 6111: 1990 vp. 3113 6112: 6113: Raha-asia-aloite n:o 2886 Suomennos 6114: 6115: 6116: 6117: 6118: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Jepuan-Lillbyn- 6119: Salonkylän-Teerijärven tien peruskorjaamiseen 6120: 6121: 6122: Eduskunnalle 6123: 6124: Oravaisten-Jepuan tien valmistuttua olisi nille ja rannikkoalueille, se tulisi perusparantaa 6125: tärkeätä perusparantaa pian tämän poikittais- pikaisesti. 6126: tien Teerijärvelle vievä jatko-osuus. Jepualta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6127: lähtevä tiesuunta, joka jatkuu Lillbyn-Salon- 6128: kylän-Teerijärven kylien kautta, on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6129: huonossa kunnossa, eikä sitä ole mahdollista 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 6130: käyttää niin paljon kuin olisi tarpeellista. Eten- 31.24.21 1000000 markkaa tieosuuden 6131: kin kelirikkaaikaan tie on surkeassa kunnossa. Jepua- Lillby- Salonkylä- Teerijärvi 6132: Koska tiellä muuten olisi poikittaistienä suuri peruskorjaamiseen. 6133: merkitys useille Vaasasta kaukana oleville kun- 6134: 6135: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6136: 6137: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Nordman 6138: Ingvar S. Melin Håkan Malm Henrik Lax 6139: 3114 1990 rd. 6140: 6141: Finansmotion nr 2887 6142: 6143: 6144: 6145: 6146: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag till sändarstation för 6147: återsändning av Sveriges TV i Kronoby 6148: 6149: 6150: Tili Riksdagen 6151: 6152: Överföring av Sveriges TV tili Finland har Mot den här bakgrunden vore det viktigt att 6153: efter många diskussioner börjat få konkreta man från statsligt håll nu skulle inleda bygg- 6154: former. Sändaren på Bötombergen i Sydöster- nadsarbetena av återsändarstationen för Sveri- 6155: botten är redan i verksamhet medan Nyland en- ges TV från Paradisbacken i Nedervetil, Krono- 6156: ligt planerna blir färdigt före utgången av år by, så att man år 1991 skulle ha sändaren fär- 6157: 1990. dig. 6158: Det vore angeläget att fortsätta denna ut- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6159: byggnad för att verkligen kunna täcka hela det samt 6160: svenska bosättningsområdet. De mellersta och 6161: västra delarna av svenska Österbotten har en re- att Riksdagen i statsbudgeten jör år 6162: lativt god sebarhet av Sveriges TV tack vare ett 1991 på momentet 31.55.54 upptar 6163: välutbyggt kabelnät och goda centralantenner. 1 000 000 mark jör att inleda byggnads- 6164: Däremot saknar de norra och östra delarna av arbetena av sändarstation för återsänd- 6165: svenska Österbotten denna möjlighet i stor ut- ning av Sveriges TV jör norra svenska 6166: sträckning, då avståndet till Sveriges TV-sända- Österbotten vid Paradisbacken i Neder- 6167: re blir för stort. Ett välfungerande kabelnät veti/, Kronoby. 6168: eller egna antenner kan inte heller på grund av 6169: kostnadsskäl ses som något alternativ för gles- 6170: bygden. 6171: 6172: Helsingfors den 18 september 1990 6173: 6174: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 6175: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Håkan Malm 6176: Henrik Lax 6177: 1990 vp. 3115 6178: 6179: Raha-asia-aloite n:o 2887 Suomennos 6180: 6181: 6182: 6183: 6184: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysaseman rakenta- 6185: miseen Kruunupyyhyn Ruotsin television ohjelmien välittämi- 6186: seen 6187: 6188: Eduskunnalle 6189: 6190: Ruotsin televisiolähetysten lähettäminen Suo- kustannussyistä pitää vaihtoehtoina haja-asu- 6191: meen on monien keskustelujen jälkeen alkanut tusalueella. 6192: saada konkreettisia muotoja. Etelä-Pohjan- Tätä taustaa vasten olisi tärkeää, että valtio 6193: maalla Pyhävuorella sijaitseva lähetin on jo toi- käynnistäisi Ruotsin televisiolähetysten lähetys- 6194: minnassa, kun taas Uudellemaalle tuleva lähe- aseman rakennustyöt Paratiisinmäellä Alavete- 6195: tin valmistuu ennen vuoden 1990 päättymistä. lissä Kruunupyyssä siten, että lähetin valmistui- 6196: Rakentamisen jatkaminen on tärkeää, jotta si vuonna 1991. 6197: todellakin pystyttäisiin kattamaan koko ruot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6198: sinkielinen asuinalue. Ruotsin television näky- nioittaen, 6199: vyys on suhteellisen hyvä keskisen ja läntisen 6200: Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla hyvän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6201: kaapeliverkon ja hyvien keskusantennien vuok- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6202: si. Sen sijaan pohjoiset ja itäiset ruotsinkielisen 31.55.54 1000000 markkaa Ruotsin 6203: Pohjanmaan osat ovat pitkälti vailla tätä mah- televisiolähetysten lähettämiseen tar- 6204: dollisuutta, koska etäisyys Ruotsin televisiolä- vittavan lähetysaseman rakennustöiden 6205: hettimiin on liian suuri. Hyvin toimivaa kaape- käynnistämiseksi Paratiisinmäellä Ala- 6206: liverkkoa tai omia antenneja ei myöskään voi vetelissä Kruunupyyssä. 6207: 6208: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6209: 6210: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 6211: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Håkan Malm 6212: Henrik Lax 6213: 3116 1990 rd. 6214: 6215: Finansmotion nr 2888 6216: 6217: 6218: 6219: 6220: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag till Svenska Österbottens 6221: Ungdomsförbund rf för lokalradioverksamhet 6222: 6223: 6224: Tili Riksdagen 6225: 6226: Svenska Österbottens Ungdomsförbund hör- loma och Åbo Akademi för att få en bra regio- 6227: de till de få ideella organisationer som erhöll nal spridning. För närvarande sänds 15 6228: tillstånd för lokalradioverksamhet redan 1987. min./vecka. 1991 kan sändningstiden utökas tili 6229: Efter många vändningar stannade man för ett 5 h/vecka. 6230: samarbete med Rundradion/Radio Österbotten För att kunna fortsätta denna verksamhet 6231: för sändningar inom deras radionät. krävs ekonomiskt stöd. 6232: Svenska Österbottens Ungdomsförbund har På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6233: sedan hösten 1989 en anställd projektsekretera- samt 6234: re som ansvarar för koordineringen av pro- 6235: gramproduktionen bland de 100-tal ungdomar att Riksdagen i statsbudgeten för år 6236: som deltagit i radiokurser. Sekreteraren funge- 1991 i ti/lägg upptar JOO 000 mark tili 6237: rar även som program- och kursledare. Behovet Svenska Österbottens Ungdomsförbund 6238: av regelbunden tiligång tili flere studion är stort rf för lokalradioverksamhet. 6239: och man planerar samarbete med folkhögsko- 6240: 6241: Helsingfors den 18 september 1990 6242: 6243: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm 6244: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Nordman 6245: Henrik Lax 6246: 1990 vp. 3117 6247: 6248: Raha-asia-aloite n:o 2888 Suomennos 6249: 6250: 6251: 6252: 6253: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens 6254: Ungdomsförbund -nimisen liiton paikallisradiotoimintaan 6255: 6256: 6257: Eduskunnalle 6258: 6259: Svenska Österbottens Ungdomsförbund kuu- opistojen ja Åbo Akademin kanssa hyvän alueel- 6260: lui niihin harvoihin aatteellisiin järjestöihin, jo- lisen kattavuuden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä 6261: ka sai luvan paikallisradiotoimintaan jo vuonna lähetysaika on 15 minuuttia viikossa, ja vuonna 6262: 1987. Monien käänteiden jälkeen päädyttiin yh- 1991 sitä voidaan lisätä viiteen tuntiin viikossa. 6263: teistyön tekemiseen Yleisradion/Radio Öster- Tämän toiminnan jatkamiseen tarvitaan ta- 6264: bottenin kanssa, ja lähetysten lähettämiseen nii- loudellista tukea. 6265: den verkossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6266: Liitolla on syksystä 1989 ollut palkattu pro- nioittaen; 6267: jektisihteeri, joka vastaa ohjelmatuotannon 6268: koordinoinnista noin sadan radiokursseille osal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6269: listuneen nuoren joukossa. Sihteeri toimii myös 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000 6270: ohjelma- ja kurssijohtajana. Tarve useammasta markkaa Svenska Österbottens Ung- 6271: säännöllisesti käytettävissä olevasta studiosta on domsjörbund -nimisen liiton paikallis- 6272: suuri, ja suunnitteilla onkin yhteistyötä kansan- radiotoimintaan. 6273: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6274: 6275: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm 6276: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Nordman 6277: Henrik Lax 6278: 3118 1990 rd. 6279: 6280: Finansmotion nr 2889 6281: 6282: 6283: 6284: 6285: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för höjning av de värn- 6286: pliktigas hemförlovningspenning 6287: 6288: 6289: Tili Riksdagen 6290: 6291: För många värnpliktiga innebär tjänstgö- senaste fem åren, har dess värde urholkats, var- 6292: ringstiden en stor ekonomisk uppoffring och för en höjning är motiverad. 6293: belastning. Den ersättning som utgår i form Därför föreslås att hemförlovningspenningen 6294: av dagspenning och hemförlovningspenning höjs med 100 mk tili 400 mk. 6295: räcker inte för att täcka levnadskostnaderna, i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6296: synnerhet för de värnpliktiga som också har samt 6297: försörjningsplikt. 6298: De värnpliktigas hemförlovningspenning har att Riksdagen i statsbudgeten för år 6299: varit oförändrat 300 mk sedan år 1986. Van- 1991 på momentet 33.28.56 i tillägg 6300: ligen är det så att en värnpliktig som hemförlo- upptar 3 500 000 mark för extraordina- 6301: vas har behov av ett ekonomiskt stöd, och hem- rie höjning av de värnp/iktigas hemför- 6302: förlovningspenningen har varit ett blygsamt så- lovningspenning från 300 mark tili 400 6303: dant. Eftersom stödet varit detsamma under de mark. 6304: 6305: Helsingfors den 18 september 1990 6306: 6307: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm 6308: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Nordman 6309: Henrik Lax 6310: 1990 vp. 3119 6311: 6312: Raha-asia-aloite n:o 2889 Suomennos 6313: 6314: 6315: 6316: 6317: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten kotiutta- 6318: misrahan korottamiseen 6319: 6320: 6321: Eduskunnalle 6322: 6323: Monille asevelvollisille palvelusaika on suuri Tämän vuoksi kotiuttamisrahaa ehdotetaan 6324: taloudellinen uhraus ja rasite. Päivärahana ja korotettavaksi 100 markalla siten, että se on 400 6325: kotiuttamisrahana maksettava korvaus ei riitä markkaa. 6326: elinkustannusten kattamiseen, erityisesti silloin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6327: kun asevelvolliset ovat myös elatusvelvollisia. nioittaen, 6328: Asevelvollisten kotiuttamisraha on pysynyt 6329: 300 markkana vuodesta 1986 lähtien. Tavalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6330: sesti kotiutettava asevelvollinen tarvitsee talou- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6331: dellista tukea. Kotiuttamisraha on ollut hyvin 33.28.56 lisäyksenä 3 500 000 markkaa 6332: vaatimaton tuki. Koska kotiuttamisraha on py- asevelvollisten kotiuttamisrahan ylimää- 6333: synyt samansuuruisena viiden viimeisen vuoden räiseen korottamiseen 300 markasta 400 6334: aikana, sen arvo on laskenut. Siksi korotus on- markkaan. 6335: kin perusteltu. 6336: 6337: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6338: 6339: Boris Renlund Gustav Björkstrand Håkan Malm 6340: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin Håkan Nordman 6341: Henrik Lax 6342: 3120 1990 rd. 6343: 6344: Finansmotion nr 2890 6345: 6346: 6347: 6348: 6349: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Vasa Krigsveteran- 6350: distrikt och Södra Finlands Veterandistrikt 6351: 6352: 6353: Till Riksdagen 6354: 6355: Våra krigsveteranföreningar och -distrikt ut- mationsarbetet ingår som en mycket viktig del 6356: för ett viktigt arbete. Ofta har distrikten en bred översättning av material från finska till 6357: social verksamhet som ofta sker i det tysta, men svenska. 6358: som å andra sidan är oerhört viktig för de vete- En annan viktig del i veterandistriktens verk- 6359: ranbröder och -systrar som är i behov av hjälp. samhet är rehabiliteringen, som särskilt de se- 6360: Hjälpen skulle kunna utvecklas betydligt läng- naste åren har ökat i omfång. Detta beror till 6361: re, men som alltid utgör bristen på medel ett stor del på att den statliga budgeteringen inte 6362: hinder i verksamheten. räcker till, utan distrikten försöker själva i mån 6363: De olika distrikten har också byggt ut "vän- av möjlighet tillfredsställa det stora behov som 6364: tjänster" som betyder att man särskilt försöker finns genom att anordna egna kurser. 6365: ta hand om dem som är ensamma och uteläm- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6366: nade, vilka behöver ett särskilt stort stöd. De samt 6367: anslag och pengar som insamlas vill dock ty- 6368: värr inte räcka till för denna form av verksam- att Riksdagen i statsbudgeten för år 6369: het. 1991 på momentet 33.23.53 upptar 6370: Att ge ut information via en egen tidning är 250 000 mark som stöd för Vasa Krigs- 6371: också en viktig del av verksamheten. Till detta veterandistrikt och Södra Finlands Vete- 6372: hör naturligt ett kansli med en viss personai som randistriktför att delas lika mellan dessa 6373: i sin tur också blir kostnadskrävande. 1 infor- två distrikt. 6374: 6375: Helsingfors den 18 september 1990 6376: 6377: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 6378: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 6379: Håkan Malm Henrik Lax 6380: 1990 vp. 3121 6381: 6382: Raha-asia-aloite n:o 2890 Suomennos 6383: 6384: 6385: 6386: 6387: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Vasa Krigsveterandi- 6388: strikt ja Södra Finlands Veterandistrikt -nimisten järjestöjen 6389: toiminnan tukemiseen 6390: 6391: Eduskunnalle 6392: 6393: Sotaveteraaniyhdistyksemme ja -piirimme te- Toinen tärkeä osa veteraanipiirien toiminnas- 6394: kevät tärkeää työtä. Usein piirit harjoittavat ta on kuntoutus, joka on lisääntynyt merkittä- 6395: laajaa sosiaalista toimintaa, joka tapahtuu mo- västi viime vuosina. Tämä johtuu suureksi 6396: nesti hiljaisuudessa, mutta joka on äärettömän osaksi siitä, että valtion budjettimäärärahat ei- 6397: tärkeää niille veteraaniveljille ja -sisarille, jotka vät riitä, vaan piirit yrittävät itse mahdollisuuk- 6398: ovat avun tarpeessa. Apua pitäisi voida kehittää siensa mukaan tyydyttää suurta tarvetta omia 6399: huomattavasti pitemmälle, mutta määräraho- kursseja järjestämällä. 6400: jen puute on aina esteenä toiminnalle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6401: Eri piirit ovat myös rakentaneet "ystäväpal- nioittaen, 6402: veluja", mikä merkitsee erityistä huolenpitoa 6403: yksinäisyydessä elävistä ja syrjään jääneistä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6404: jotka ovat erityisen suuren tuen tarpeessa. Ke- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6405: rätyt määrärahat ja avustukset eivät kuitenkaan 33.23.53 250000 markkaa Vasa Krigs- 6406: tahdo riittää tällaiseen toimintaan. veterandistrikt ja Södra Finlands Vete- 6407: Tiedottaminen oman lehden välityksellä on randistrikt -nimisten järjestöjen toimin- 6408: myös tärkeä osa toimintaa. Tähän kuuluu luon- nan tukemiseen jakaen määrän tasan 6409: nollisesti toimisto henkilökuntineen, mistä puo- näiden piirien kesken. 6410: lestaan aiheutuu kustannuksia. Tiedotustyöstä 6411: hyvin suuri osa muodostuu materiaalin kääntä- 6412: misestä suomesta ruotsiksi. 6413: 6414: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6415: 6416: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 6417: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 6418: Håkan Malm Henrik Lax 6419: 3122 1990 rd. 6420: 6421: Finansmotion nr 2891 6422: 6423: 6424: 6425: 6426: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Kvinnohusföreningen 6427: i Jakobstadsnejden rf för upprätthållande av krislokal 6428: 6429: 6430: Till Riksdagen 6431: 6432: Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden r.f. Då föreningens verksamhet måste anses som 6433: är en ideell förening, som upprätthåller telefon- mycket nödvändig från såväl samhällets som 6434: jour och en krislokal för familjevåldsoffer i Ja- social synpunkt sett vore det av största vikt att 6435: kobstadsnejden. Arbetet utförs på frivillig basis Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf 6436: av medlemmarna. Föreningen har nu verkat i skulle erhålla medel så att deras arbete kan fort- 6437: snart fyra år. År 1987 hade krislokalen 278, år gå utan avbrott. 6438: 1988 434, år 1989 1150 och hittills i år 500 över- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6439: nattningar. Det ökade behovet av tjänster gör samt 6440: verksamheten svår eller nästan omöjlig att skö- 6441: ta utan större stöd från utomståendes och sam- att Riksdagen i statsbudgeten för år 6442: hällets sida. 1991 upptar JOO 000 mark för Kvinno- 6443: Staden Jakobstad bistår föreningen med en husföreningen i Jakobstadsnejden rj 6444: summa som motsvarar hyreskostnaderna och för upprätthållande av krislokal för fa- 6445: de kringliggande kommunerna har understött miljevåldsoffer. 6446: föreningen med mindre bidrag. Vissa donatio- 6447: ner har möjliggjort att man kunnat anställa nå- 6448: gon person för kortare perioder. 6449: 6450: Helsingfors den 18 september 1990 6451: 6452: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 6453: Ingvar S. Melin Håkan Malm Håkan Nordman 6454: Henrik Lax 6455: 1990 vp. 3123 6456: 6457: Raha-asia-aloite n:o 2891 Suomennos 6458: 6459: 6460: 6461: 6462: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren seudun 6463: Naistentalo -yhdistykselle turvakodin ylläpitämiseen 6464: 6465: 6466: Eduskunnalle 6467: 6468: Pietarsaaren seudun Naistentalo -yhdistys on listaneet henkilön palkkaamisen lyhyehköksi 6469: aatteellinen yhdistys, joka ylläpitää puhelinpäi- ajaksi. 6470: vystystä ja kriisihuoneistoa perheväkivallan uh- Koska yhdistyksen toimintaa on pidettävä 6471: reille Pietarsaaren seudulla. Yhdistyksen jäse- hyvin tarpeellisena sekä yhteiskunnan kannalta 6472: net tekevät työtä vapaaehtoispohjalta. Yhdistys että sosiaalisista näkökohdista katsottuna, olisi 6473: on toiminut lähes neljän vuoden ajan. Vuonna äärimmäisen tärkeää, että Pietarsaaren seudun 6474: 1987 kriisihuoneistossa oli 278, vuonna 1988 Naistentalo -yhdistys saisi varoja niin, että toi- 6475: 434, vuonna 1989 1150 ja tähän mennessä minta voisi jatkua keskeytyksettä. 6476: tänä vuonna 500 yöpymistä. Palvelujen lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6477: tyvä tarve tekee toiminnan vaikeaksi tai lähes nioittaen, 6478: mahdottomaksi ilman tuntuvampaa ulkopuolis- 6479: ten ja yhteiskunnan tukea. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6480: Pietarsaaren kaupunki avustaa yhdistystä 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 6481: vuokrakustannuksia vastaavalla summalla, ja markkaa Pietarsaaren seudun Naisten- 6482: ympäristökunnat ovat tukeneet yhdistystä pie- talo -yhdistykselle perheväkivallan uh- 6483: nin avustuksin. Eräät lahjoitukset ovat mahdol- rien kriisihuoneiston ylläpitämiseen. 6484: 6485: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6486: 6487: Boris Renlund Gunnar Jansson Gustav Björkstrand 6488: Ingvar S. Melin Håkan Malm Håkan Nordman 6489: Henrik Lax 6490: 3124 1990 vp. 6491: 6492: Raha-asia-aloite n:o 2892 6493: 6494: 6495: 6496: 6497: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Hampurin merimies- 6498: kirkon korjaukseen 6499: 6500: 6501: Eduskunnalle 6502: 6503: Kunnioittavasti esitämme, että eduskunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6504: myöntää 100 000 markkaa Hampurin merimies- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6505: kirkon kunnostustöihin. 29.02.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 6506: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- Hampurin merimieskirkon korjaami- 6507: nioittaen, seen. 6508: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6509: 6510: Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä Marita J urva 6511: Raimo Vistbacka Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää 6512: 1990 vp. 3125 6513: 6514: Raha-asia-aloite n:o 2893 6515: 6516: 6517: 6518: 6519: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta tutkijan viran perustami- 6520: seen Joensuun yliopiston ekologian osastoon 6521: 6522: 6523: Eduskunnalle 6524: 6525: Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitok- man tutkimustyön jatkohyödyntämiseen ja 6526: sen ekologian osastolle tulisi perustaa A 22 edelleen kehittämiseen. 6527: palkkausluokan ympäristönsuojelu- ja energia- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 6528: tutkijan virka. Kyseisen tutkijan tehtävänä olisi vasti, 6529: koordinoida ympäristönsuojelu ja lähinnä koti- 6530: maisia energialähteitä hyväksi käyttävä tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6531: mustyö sekä toimia yhteistyössä vesistö- ja met- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6532: sätutkijoiden sekä biologian ja metsän opetuk- 29.10.01 250 000 markkaa Joensuun 6533: sen opettajien kanssa. Lisäksi hänen tulisi seu- yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen 6534: rata alan kansainvälistä tutkimuskehitystä ja ekologian osastolle perustettavan A 22 6535: suorittaa itsenäistä tutkimustyötä. Kyseinen vir- palkkausluokan ympäristönsuojelu- ja 6536: ka olisi erittäin tarpeellinen yliopiston Karjalan energiatutkijan viran perustamiseksi. 6537: tutkimuslaitoksen ekologian osaston suoritta- 6538: 6539: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6540: 6541: Heikki Riihijärvi 6542: 6543: 6544: 6545: 6546: 12 200052Y 6547: 3126 1990 vp. 6548: 6549: Raha-asia-aloite n:o 2894 6550: 6551: 6552: 6553: 6554: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen opet- 6555: tajien virkojen perustamiseen 6556: 6557: 6558: Eduskunnalle 6559: 6560: Suuri osa ylioppilaita jää vaille mahdollisuut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6561: ta opiskella korkeakoulussa. Yhtenä syynä on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6562: opettajakunnan puute. 29.10.01 20 000 000 markan lisämäärä- 6563: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- rahan korkeakoulujen opettajien virko- 6564: nioittaen, jen perustamiseen. 6565: 6566: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6567: 6568: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 6569: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6570: 1990 vp. 3127 6571: 6572: Raha-asia-aloite n:o 2895 6573: 6574: 6575: 6576: 6577: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kehittä- 6578: misen asiantuntijoiden koulutukseen Kuopion yliopistossa 6579: 6580: 6581: Eduskunnalle 6582: 6583: Maaseudun kehittäminen edellyttää koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6584: tusta ja tutkimustyötä. Kuopion yliopistossa 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 6585: voidaan maaseudun kehittämiseen osallistuville markkaa maaseudun kehittämisen 6586: neuvojille, opettajille ja muille asiantuntijoille asiantuntijoiden koulutukseen Kuopion 6587: antaa täydennyskoulutusta. yliopistossa. 6588: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6589: nioittaen, 6590: 6591: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6592: 6593: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 6594: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6595: 3128 1990 vp. 6596: 6597: Raha-asia-aloite n:o 2896 6598: 6599: 6600: 6601: 6602: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Lampeenin talon 6603: peruskorjaamiseen Teknillisen korkeakoulun käyttöön 6604: 6605: 6606: Eduskunnalle 6607: 6608: Punkaharjun kunnassa sijaitsevat Lampeenin siivikursseja ja kansainvälisiä asiantuntij ata- 6609: kiinteistöt pääosin Punkasalmen rakennuskaa- paamisia. 6610: va-alueella Pihlajaveden Kauvonlahden rannal- TKK:n täydennyskoulutuskeskuksen kor- 6611: la. Lampeenin talo sijaitsee Koivikko-nimisellä jausrakentamiskurssilla on tehty talon kunto- 6612: tilalla, jonka pinta-ala on 4,55 hehtaaria ja vesi- kartoitus ja korjaussuunnitelma korkeakoulun 6613: alue 3,85 hehtaaria. käyttötarkoituksia varten. Peruskorjauskustan- 6614: Kyseinen talo on kaksikerroksinen rakennus, nukset ovat selvityksen mukaan n. 2,5 milj. 6615: jonka bruttoala on 772 neliömetriä. Rakennus markkaa. Kyseiset määrärahat tulisi saada val- 6616: on liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkostoon ja tion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon, jotta 6617: talossa on öljykeskuslämmitys. Rakennus on TKK pääsisi täysipainoisesti hyödyntämään 6618: todettu Teknillisen korkeakoulun täydennys- Lampeenin taloa. 6619: koulutuskeskuksen suorittamassa kartoitukses- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6620: sa hyväkuntoiseksi. Teknillinen korkeakoulu nioittavasti, 6621: on esittänyt toiminta- ja taloussuunnitelmas- 6622: saan Lampeenin talon kunnostamista TKK:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6623: käyttötarkoituksiin soveltuvaksi tavoitteena 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 6624: mm. yhteistyö Itä-Suomen teollisuuden kanssa. markkaa Punkaharjun kunnassa sijait- 6625: Talo toimisi pysyvänä tukikohtana pitkäaikai- sevan Lampeenin talon perusparantami- 6626: selle kenttäkokeelle limnologian, vesikemian ja seksi Teknillisen korkeakoulun käyt- 6627: maaperän rakenteiden säänkestävyyteen liitty- töön. 6628: vissä asioissa sekä palvelisi pienryhmien inten- 6629: 6630: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6631: 6632: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka 6633: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6634: 1990 vp. 3129 6635: 6636: Raha-asia-aloite n:o 2897 6637: 6638: 6639: 6640: 6641: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan korot- 6642: tamiseen 6643: 6644: 6645: Eduskunnalle 6646: 6647: Valtioneuvosto teki 1980-luvun puolivälissä vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon normaalia 6648: periaatepäätöksen siitä, että vuoteen 1992 opin- suurempi tasokorotus. 6649: totuki uudistetaan siten, että lainan ja opintora- Tämänhetkiset opintotuen tarveharkintape- 6650: han osuus on opintotuesta yhtä suuri eli 50 OJo. rusteet ovat epäoikeudenmukaiset ja aikam'a 6651: Tämä tavoite kirjattiin siksi, että opintolaino- eläneet. Lisäksi ne suosivat avopareja aviopa- 6652: jen aiheuttama rasitus opiskelijoille ja opinton- rien kustannuksella. Olemassa olevien epäko!l- 6653: sa piättäneille oli jatkuvasti kasvamassa. Kysei- tien poistamiseksi tulisi opintotuen tarveharkin- 6654: sen kaltainen kehitys on edelleenkin jatkunut nassa vanhempien ja aviopuolison tulojen huo- 6655: yhä kiihtyvällä vauhdilla siksi, että tuosta ajasta mioon ottaminen avustuspäätöstä tehtäessä l1k- 6656: opintolainojen korot ovat nousseet n. 50 %. kauttaa ja käsitellä opintolainoja henkilökoh- 6657: Näin ollen kyseinen tavoite on tänä päivänä en- taisina lainoina. 6658: tistäkin ajankohtaisempi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6659: Käytännössä valtioneuvoston kirjaamasta ta- nioittavasti, 6660: voitteesta on joka vuosi jääty jälkeen huolimat- 6661: ta siitä, että valtion tulo- ja menoarviossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6662: tehty opintotukeen tasokorotuksia. Korotukset 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6663: ovat kuitenkin vuosittain olleet liian pieniä, jot- 29.39.55 700 000 000 markkaa lisämää- 6664: ta 50 % :n opintorahan tasoon oltaisiin pääse- rärahana opiskelijoiden opintorahan ko- 6665: mässä vuoden 1992 aikana. Tällä hetkellä opin- rottamiseksi 50 %:iin koko opintotuen 6666: torahan osuus koko opintotuesta on keskimää- määrästä ja opintotuen tarveharkinnan 6667: rin n. 35 % asuntotuki mukaan lukien. Näin ol- muuttamiseksi siten, että vanhempien ja 6668: len, jotta päästäisiin valtioneuvoston hyväksy- aviopuolison tuloja ei enää oteta huo- 6669: mään tavoitteeseen, tulisi opintotukeen saada mioon avustuspäätöstä tehtäessä. 6670: 6671: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6672: 6673: Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä Marita Jurva 6674: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 6675: Pentti Kettunen Gunnar Joutsensaari 6676: 3130 1990 vp. 6677: 6678: Raha-asia-aloite n:o 2898 6679: 6680: 6681: 6682: 6683: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumis- 6684: lisän ympärivuotiseen maksamiseen 6685: 6686: 6687: Eduskunnalle 6688: 6689: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opin- Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen on 6690: torahan yhteydessä asumislisää opiskelukuu- välttämätön ja tärkeä hyvinvoinnin tekijä, 6691: kausilta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodes- myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että opis- 6692: sa. Opiskelija-asuntoloissa noudatetaan kuiten- kelija joutuu maksamaan jopa 50 UJo opintotuen 6693: kin ympärivuotista vuokranperintää, jolloin koko arvosta pelkkänä vuokrana. 6694: opiskelijan on maksettava kolme kuukautta il- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6695: man mitään asumistukea. Kesäajalta asumislisä nioittaen, 6696: myönnetään vain, jos opiskelija opiskelee myös 6697: kesäkuukaudet. Huomattava osa opiskelijoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6698: joutuu kuitenkin työskentelemään kesäaikana, 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 6699: usein myös toisella paikkakunnalla kuin missä markkaa ylimääräisenä määrärahana 6700: opiskelija-asunto sijaitsee. Näin he joutuvat opintotuen asumislisän maksamiseksi 6701: maksamaan asumiskuluja kahdesta asunnosta. ympärivuotisena 1.1.1991 alkaen. 6702: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6703: 6704: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 6705: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6706: 1990 vp. 3131 6707: 6708: Raha-asia-aloite n:o 2899 6709: 6710: 6711: 6712: 6713: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintososiaalisten etu- 6714: jen myöntämiseen teknillisten opistojen ylioppilaslinjojen 6715: pakollisen työharjoittelun ajaksi 6716: 6717: Eduskunnalle 6718: 6719: Teknillisissä oppilaitoksissa ylioppilaslinjoil- nostaan että harjoittelupaikkakunnalta vuok- 6720: la opiskelevilla on ensimmäisen lukuvuoden ai- raamastaan asunnosta. 6721: kana yhden lukukauden mittainen pakollinen Tämän takia tulisi pikaisesti muuttaa käytän- 6722: harjoittelujakso. Harjoittelu tapahtuu oppilai- töä niin, että opiskelija saa hänelle myönnetyt 6723: toksen valvonnassa. Työharjoittelun aikana opintososiaaliset etunsa kuten opintolainan, 6724: opiskelijaa ei kuitenkaan tunnusteta oppilaitok- opintorahan sekä opiskelija-alennukset yleisissä 6725: sen opiskelijaksi. Tästä seuraa mm. se, että ve- kulkuneuvoissa myös pakollisen työharjoittelun 6726: rotuksessa opiskelija menettää opiskelijavähen- ajalta. 6727: nyksen sekä kaikki opintososiaaliset etunsa ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6728: ten opiskelija-alennukset yleisissä kulkuneu- nioittaen, 6729: voissa ja mahdollisuuden saada tänä aikana 6730: opintolainaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6731: Vaikka valtio tukeekin yrityksiä harjoitteli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6732: joiden palkkauksessa, on palkka usein riittämä- 29.39.55 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 6733: tön eikä korvaa näitä menetyksiä. Useat opiske- opintososiaalisten etujen myöntämiseen 6734: lijat joutuvat hakemaan harjoittelupaikkansa teknillisten oppilaitosten ylioppilaslinjo- 6735: muualta kuin kotipaikkakunnaltaan. Nykyisen jen opiskelijoille ensimmäisen lukuvuo- 6736: asuntotilanteen vuoksi he pahimmassa tapauk- den pakollisen lukukauden mittaisen 6737: sessa maksavat vuokraa sekä opiskelija-asun- harjoittelujakson aikana. 6738: 6739: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6740: 6741: Heikki Riihijärvi Marita J urva 6742: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6743: 3132 1990 vp. 6744: 6745: Raha-asia-aloite n:o 2900 6746: 6747: 6748: 6749: 6750: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen evankeli- 6751: sen opiston henkilökunta-asuntojen korjaamiseen 6752: 6753: 6754: Eduskunnalle 6755: 6756: Nurmeksen evankelinen opisto toimii osittain lainoilla. Tämän takia tulisi opistolle saada yli- 6757: saneeratuissa, osittain saneeraamattomissa ti- määräistä valtionapua, jottei lainarasitus koi- 6758: loissa Nurmeksessa. Vireillä on kahden henkilö- tuisi opiston muulle toiminnalle rasitteeksi. 6759: kunta-asunnon perusparannus- ja korjaushan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6760: ke, sillä henkilökunnasta osa joutuu pitkien nioittaen, 6761: matkojen ja laitoksen sisäoppilaitosluonteen ta- 6762: kia asumaan opiston yhteydessä. Joulukuussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6763: 1988 kunnostettiin opiston keittiötä noin 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 6764: 200 000 markalla. Suunnitellun asuntosanee- markkaa Nurmeksen evankelisen kan- 6765: rauksen kustannusarvio on 450 000-500 000 sanopiston opettajien asuntojen sanee- 6766: markkaa. Jo toteutettu ja suunniteltu hanke rauskustannusten peittämiseen. 6767: joudutaan rahoittamaan normaaleilla pankki- 6768: 6769: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6770: 6771: Heikki Riihijärvi Marita J urva Raimo Vistbacka 6772: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6773: 1990 vp. 3133 6774: 6775: Raha-asia-aloite n:o 2901 6776: 6777: 6778: 6779: 6780: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta muinaisjäännösten 6781: suojelemiseen Mikkelin läänissä 6782: 6783: 6784: Eduskunnalle 6785: 6786: Mikkelin lääninhallitus on museovirastolle Kyseinen hanke olisi valtakunnallisestikin 6787: lähettämässään kirjeessä ilmaissut huolestumi- merkittävä: sen tuottaman maakunnallisen 6788: sensa siitä, ettei kiinteiden muinaisjäännösten konkreettisen suojeluhyödyn lisäksi hanke an- 6789: suojaamisalueita läänissä ole määritelty ja että taisi realistisen pohjan arvioida koko maan 6790: muinaisjäännöksiä tästä syystä tahattomastikin muinaisjäännösten suojelun ja merkinnän vaa- 6791: tuhoutuu tai ainakin niiden suojeluarvo alenee. timat voimavarat ja kehittäisi työssä tarvittavia 6792: Lääninhallitus toivoi kirjeessään museoviraston menetelmiä. Onnistunut hanke toimisi pään- 6793: tekevän kiireellisesti esityksiä lääninhallitukselle avauksena sille, että maamme muinaisjäännös- 6794: tärkeimpien muinaisjäännösten suoja-alueista. ten suojelun tila saataisiin nostetuksi lähemmäs 6795: Museovirastolla ei ole kuitenkaan ollut voi- muiden Pohjoismaiden tasoa. 6796: mavaroja tehdä tarvittavia inventointeja ja nii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6797: hin pohjautuvia suoja-alue-esityksiä. Koska ti- nioittavasti, 6798: lanne maankäytön suhteen on ajautunut yhä 6799: ongelmallisemmaksi, lääninhallitus on viime ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6800: koina käynyt asiasta neuvotteluja opetusminis- 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 6801: teriön, museoviraston esihistorian toimiston se- markkaa ylimääräisenä määrärahana 6802: kä Etelä-Savon maakuntamuseon kanssa. museovirastolle käytettäväksi Mikkelin 6803: Maakuntamuseo on yhdessä esihistorian toi- läänin alueen muinaisjäännösten suoja- 6804: miston kanssa valmistellut hankesuunnitelman alueiden määrittelemiseen. 6805: Etelä-Savon kiinteiden muinaisjäännösten suo- 6806: ja-alueiden määrittämiseksi. Hankkeen kestok- 6807: si on arvioitu vähintään kolme vuotta. 6808: 6809: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6810: 6811: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 6812: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 6813: Tina Mäkelä 6814: 3134 1990 vp. 6815: 6816: Raha-asia-aloite n:o 2902 6817: 6818: 6819: 6820: 6821: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun kaivos- 6822: museon tukemiseen 6823: 6824: 6825: Eduskunnalle 6826: 6827: Outokummussa sijaitseva kaivosmuseo on voin voitaisiin museon vastainen toiminta tur- 6828: Kaivosmuseo Säätiön ylläpitämä kaivosteolli- vata ja sitä merkittävästi myös kehittää. Varat 6829: suuden menneisyyttä ja nykyisyyttä tallentanut tarkoitukseen tulisi varata jo valtion vuoden 6830: museo. Se sijaitsee Outokummun vanhan kai- 1991 tulo- ja menoarvioon. 6831: voksen alueella, joka on valtakunnallisesti mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6832: kittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Kaivos- nioittaen, 6833: teollisuudesta kertovaa aineistoa ja esineistöä 6834: on Outokummussa runsaasti varastoituna, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6835: ta taloudelliset resurssit eivät mahdollista ai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6836: neiston ja esineistön kunnostamista. 29.84.30 150 000 markkaa Outokum- 6837: Outokummun kaivosmuseo tulisi saattaa val- mun kaivosmuseon saattamiseksi val- 6838: tionosuuden ja -avustuksen piiriin ja luokitella tionosuuden piiriin ja luokittelemiseksi 6839: valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Tällä ta- valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. 6840: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6841: 6842: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka 6843: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6844: 1990 vp. 3135 6845: 6846: Raha-asia-aloite n:o 2903 6847: 6848: 6849: 6850: 6851: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjailijakeskus-För- 6852: fattarcentrum ry:n toiminnan tukemiseen 6853: 6854: 6855: Eduskunnalle 6856: 6857: Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry:n tar- valtionapuun em. palkkamenoja vastaavalla 6858: koituksena on tehdä työtä lukemisharrastuksen määrällä. 6859: edistämiseksi kansalaisten keskuudessa. Tätä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6860: tarkoitusta varten yhdistys on saanut valtion nioittaen, 6861: tulo- ja menoarviossa vuosittaisen avustuksen. 6862: Vuoden 1991 tärkeimmät rahoitusta kaipaavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6863: kohteet ovat kulttuurisihteerin paikkaaminen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6864: Helsingin toimistoon ja osa-aikaisen aluesihtee- 29.90.52 250 000 markkaa Kirjai!ijakes- 6865: rin toimen muuttaminen kokopäiväiseksi Ou- kus-Förjattarcentrum ry:n toiminnan 6866: lussa. Tämän takia tulisi yhdistyksen saada nor- tukemiseen. 6867: maalin prosenttikorotuksen lisäksi tasokorotus 6868: 6869: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6870: 6871: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 6872: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6873: 3136 1990 vp. 6874: 6875: Raha-asia-aloite n:o 2904 6876: 6877: 6878: 6879: 6880: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjailijain Omatoi- 6881: miyhdistys ry:n tukemiseen 6882: 6883: 6884: Eduskunnalle 6885: 6886: Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry. on toimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6887: nut seitsemän vuotta käytännössä ilman valtion nioittaen, 6888: tukea tehden arvokasta työtä kansallisen kult- 6889: tuurimme edistämiseksi. Valtiovallan tulisi kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6890: tenkin nykyistä merkittävästi runsaammin tu- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 6891: kea Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry:tä sen markkaa Kirjailijain Omatoimiyhdistys 6892: työssä ja antaa sille valtionapua vuoden 1991 ry:lle kulttuuria edistävän toiminnan tu- 6893: tulo- ja menoarviossa esitettyä enemmän. kemiseen. 6894: 6895: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6896: 6897: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 6898: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6899: 1990 vp. 3137 6900: 6901: Raha-asia-aloite n:o 2905 6902: 6903: 6904: 6905: 6906: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöjen 6907: valtionapuun 6908: 6909: 6910: Eduskunnalle 6911: 6912: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- nen musiikkielämä on laajentunut huomatta- 6913: mintansa ajan suorittaneet suomalaisen musiik- vasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä. 6914: kielämän julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- Tämän takia tulisi säveltaidejärjestöjen valtion- 6915: viä, kuten esim. tiedotusta, koulutusta ja tilas- apuun tehdä tasokorotus. 6916: tointia sekä hoitaneet kansainvälisiä suhteita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6917: Ne eivät ole halunneet luopua em. tehtävistä, nioittaen, 6918: koska silloin niistä ei mikään taho huolehtisi. 6919: Tämä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6920: loudellisia paineita, koska valtionavustukset sä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6921: veltaidejärjestöille viime vuosien aikana ovat 29.90.52 400 000 markkaa säveltaide- 6922: nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina ja järjestöjen valtionapuun normaalin val- 6923: niiden merkitys suhteessa kustannuksiin on ko- tionavun lisäksi. 6924: ko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suomalai- 6925: 6926: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6927: 6928: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka 6929: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6930: 3138 1990 vp. 6931: 6932: Raha-asia-aloite n:o 2906 6933: 6934: 6935: 6936: 6937: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n 6938: toiminnan tukemiseen 6939: 6940: 6941: Eduskunnalle 6942: 6943: Finland Festivals ry. on toiminut yli kahden- kehittää kulttuuritapahtumien koti- ja ulko- 6944: kymmenen vuoden ajan huomattavimpien kult- maista lipunmyyntiä. 6945: tuuritapahtumiemme keskusorganisaationa. Finland Festivals ry:n toiminnan piiriin kuu- 6946: Yhdistys on etu-, tiedotus- ja markkinointielin. luvien kulttuuritapahtumien kokonaisyleisö- 6947: Vuonna 1989 Finland Festivals ry:n jäseniä määrä on noin 1,2 miljoonaa. Yhdistyksen yh- 6948: ovat 16 kansainvälisen tason kulttuuritapahtu- teismarkkinoilla ja monipuolisella tiedotustoi- 6949: maa ja tämän lisäksi yhdistyksen neljään muu- minnalla pyritään tätä jo nyt varsin korkeaa 6950: hun ketjuun kuuluu 44 muuta tapahtumaa. Yh- yleisömäärää edelleen lisäämään. 6951: distys päättää vuosittain ketjujensa koostumuk- Toiminnan laatuun ja laajuuteen verrattuna 6952: sesta kuultuaan riippumatonta, eri taiteenalo- Finland Festivals ry:n valtiontuki on varsin vä- 6953: jen asiantuntijoista koottua neuvottelukuntaa. häinen, eikä sitä ole järjestetty vakinaiselle poh- 6954: Festivaaliemme tämänlaatuinen yhteistyö on jalle. Opetusministeriön veikkausvoittovaroista 6955: osoittautunut hedelmälliseksi, vähentänyt kus- taiteen tukemiseen myöntämä avustus oli vuon- 6956: tannuksia ja kohottanut maamme tuntemusta na 1988 260 000 mk ja vuonna 1989 370 000 6957: korkeatasoisena kulttuurimatkailumaana. mk, josta 150 000 mk oli kerta-avustus edus- 6958: Vuonna 1989 Finland Festivals on järjestänyt kunta-aloitteiden pohjalta. 6959: tiedotustilaisuuksia mm. Oslossa, Uumajassa, Koska kulttuurifestivaaliemme taso ja kehi- 6960: Tukholmassa, Hampurissa, Frankfurtissa, tys ovat olennaisen tärkeitä koko kulttuuritoi- 6961: Miinchenissä ja Lontoossa. Lisäksi Finland minnallemme ja matkailullemme, tulisi Finland 6962: Festivals on ollut esillä Bergenissä järjestetyssä Festivals ry:n valtiontuki saada nykyistä va- 6963: Scandinavian Travel Martissa ja Göteborgissa kaammalle pohjalle ja sitä tulisi merkittävästi 6964: järjestetyssä Scandinavian Music Fairissa. Syk- korottaa. 6965: syllä 1989 Finland Festivals järjestää lisäksi tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6966: dotustilaisuuden Pariisissa sekä USA:ssa ja Ka- nioittaen, 6967: nadassa. Vuonna 1991 yhdistyksen tarkoitukse- 6968: na on edelleen kehittää tätä markkinointiaan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6969: lisätä myös kotimaan festivaalimatkailua kult- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 6970: tuuritapahtumien yhteisprojektien avulla. markkaa Finland Festivals ry:n toimin- 6971: Lisäksi vuoden 1991 aikana Finland Festivals nan tukemiseen. 6972: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 6973: 6974: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka 6975: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 6976: 1990 vp. 3139 6977: 6978: Raha-asia-aloite n:o 2907 6979: 6980: 6981: 6982: 6983: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun Laulujuh- 6984: lien tukemiseen 6985: 6986: 6987: Eduskunnalle 6988: 6989: Joensuun Laulujuhlat ovat eräs merkittävistä tumaa tulisi tukea merkittävästi nykyistä enem- 6990: musiikkitapahtumista Suomessa. Laulumusii- män valtion varoista. 6991: kin osalta ne ovat suurin Suomessa kesäisin jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6992: jestettävä musiikkitapahtuma, joka kesällä nioittavasti, 6993: 1990 laajeni myös Neuvostoliiton puolelle Sor- 6994: tavalaan. Näin ollen Joensuun Laulujuhlilla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6995: myös huomattavaa kansainvälistä merkitystä, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 6996: ja ennen kaikkea ne ovat saavuttaneet jakamat- 29.90.52 500 000 markkaa Joensuun 6997: toman suosion Suomen ja Neuvostoliiton väli- Laulujuhlien toiminnan tukemiseen. 6998: sessä kulttuuriyhteistyössä. Tämän takia tapah- 6999: 7000: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7001: 7002: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7003: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää 7004: Tina Mäkelä 7005: 3140 1990 vp. 7006: 7007: Raha-asia-aloite n:o 2908 7008: 7009: 7010: 7011: 7012: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmu- 7013: siikkijuhlien kehittämiseen 7014: 7015: 7016: Eduskunnalle 7017: 7018: Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on maamme vä. Lainanhoitokuluja tästä on vuosittain yli 7019: suurin ja merkittävin kansanmusiikkitapahtu- 200 000 markkaa. Puitteita on kuitenkin py- 7020: ma. Musiikkijuhlat ovat jatkuneet jo yli 20 rittävä kohentamaan myös tulevina vuosina. 7021: vuotta, ja niiden kävijämäärä on ollut Äänentoistolaitteiden ja valaistuskaluston han- 7022: 100 OOO:n molemmin puolin. Viimeisinä vuosi- kinta juhlien käyttöön on välttämätöntä, ja se 7023: na kävijämäärä on vakiintunut, ja kävijätkin tulisi toteuttaa jo vuoden 1991 juhlille. 7024: ovat usein samoja juhlilla vakituisesti kesäisin Edellä mainittujen hankkeiden ja perustelu- 7025: vierailevia henkilöitä. Vuoden 1990 juhlien tee- jen vuoksi tulisi valtion vuoden 1991 tulo- ja 7026: mana oli suomalais-ugrilainen kansanmusiikki. menoarvioon saada ylimääräinen määräraha 7027: Noin 2 000 kotimaisen esiintyjän lisäksi juhlille Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatusyh- 7028: saapuu ulkomaisia esiintyjiä yli 200. Säännölli- distys ry:lle kansanmusiikkijuhlien toiminnan 7029: nen valtionapu ja juhlien oma varainhankinta ei tukemiseen. 7030: riitä korkeatasoisen ohjelman rahoittamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7031: Kulttuuripoliittisesti tärkeästä hankkeesta jou- nioittaen, 7032: dutaan toistuvasti luopumaan taloudellisten 7033: voimavarojen riittämättömyyden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7034: Tasokas ohjelmatarjonta vaatii myös tasok- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 7035: kaat puitteet. Vuoden 1988 juhlille valmistunut 29.90.52 500 000 markkaa Kaustisen 7036: festivaaliareenan katos on osoittautunut hyvin kansanmusiikkijuhlien kannatusyhdis- 7037: tarpeelliseksi. Pääosin lainalla rahoitettu katos tys ry:l/e Kaustisen kansanmusiikkijuh- 7038: on kuitenkin taloudellisesti raskas ylläpidettä- lien tukemiseksi ja kehittämiseksi. 7039: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7040: 7041: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka 7042: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7043: 1990 vp. 3141 7044: 7045: Raha-asia-aloite n:o 2909 7046: 7047: 7048: 7049: 7050: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopio tanssii ja soi 7051: -tapahtuman tukemiseen 7052: 7053: 7054: Eduskunnalle 7055: 7056: Kuopiossa järjestetään vuonna 1991 jo kah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7057: dennenkymmenennentoisen kerran Pohjoismai- nioittaen, 7058: den ainoa taidetanssitapahtuma Kuopio tanssii 7059: ja soi. Tapahtumasta on muodostunut huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7060: tava perinteinen kesän taidetapahtuma maas- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 7061: samme. Kuopio tanssii ja soi on kyennyt lisää- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa 7062: mään tanssitaiteen suosiota maassamme ja he- Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman tuke- 7063: rättänyt tavallisen väestön kiinnostusta myös miseen. 7064: tanssitaiteeseen kautta Suomen. Tämän takia 7065: tulisi jatkossakin turvata riittävä valtion tuki 7066: Kuopio tanssii ja soi -tapahtumalle. 7067: 7068: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7069: 7070: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7071: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 7072: Tina Mäkipää 7073: 7074: 7075: 7076: 7077: 13 200052Y 7078: 3142 1990 vp. 7079: 7080: Raha-asia-aloite n:o 2910 7081: 7082: 7083: 7084: 7085: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten hankki- 7086: miseen julkisiin rakennuksiin 7087: 7088: 7089: Eduskunnalle 7090: 7091: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- nan toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimi- 7092: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja kuntaan tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo 7093: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi mukaan. Tämä sinänsä tervetullut laajennus ei 7094: 4 200 000 markkaa käytettäväksi taideteosten kuitenkaan ole vaikuttanut ratkaisevasti määrä- 7095: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin. Lisäksi oli rahan suuruuteen, vaan samoilla raameilla kuin 7096: vuonna 1988 momentilla 21.02.70 tasavallan ennen hankittiin veistokset, maalaukset, piirus- 7097: presidentin virka-asunnon kalustamisesta ai- tukset, grafiikka jne. valtion rakennuksiin, 7098: heutuvissa menoissa varattu 600 000 markkaa hankitaan nyt myös taidetekstiilit, taidekera- 7099: taideteosten hankintaan kyseiseen rakennuk- miikka ja vastaava taide. Se, että valtion vuotta 7100: seen. 1988 koskevassa tulo- ja menoarvioesityksessä 7101: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä mää- oli varattu 600 000 markan määräraha Mänty- 7102: rärahalla valtion taideteostoimikunta järjestää niemen taidehankintoihin, ei luonnollisesti vai- 7103: taidekilpailuja ja hankkii taidetta valtion raken- kuta kokonaistilanteeseen, koska kysymyksessä 7104: nuksiin eri puolille maata. Jo pitkään on valtion oli kertaluonteinen, erillinen hanke. Määrära- 7105: merkittävimmistäkin rakennushankkeista jou- haa taideteosten hankkimiseen julkisiin raken- 7106: duttu karsimaan taiteen osuus määrärahojen nuksiin on taiteilijajärjestöjen mielestä olennai- 7107: vähyyden vuoksi ja moniin mukaan päässeisiin sesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteilijajär- 7108: kohteisiin on voitu viedä taidetta vain yksittäis- jestöjen kanssa on asiassa myös taiteen keskus- 7109: kappaleina, ei kohteeseen alun perin suunnitel- toimikunta, joka on kiinnittänyt huomionsa ky- 7110: tuna, kiinteänä osana kokonaisuutta. Kaikki seisen määrärahan niukkuuteen. 7111: muut Pohjoismaat käyttävät kulttuurihankin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7112: toihin 1 OJo :n verran suhteessa valtion rakennus- nioittaen, 7113: määrärahoihin. Suomessa, jos valtion vuotui- 7114: sesta rakentamisesta otetaan huomioon vain vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7115: rastotalot, yliopistot ja muu merkittävämpi ra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 7116: kentaminen, olisi vastaavan taideteoksen han- 29.90.50 lisäyksenä 600 000 markkaa 7117: kintamäärärahan oltava vähintäänkin kaksin- käytettäväksi taideteosten hankkimiseen 7118: kertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa julkisiin rakennuksiin. 7119: eli yhtä prosenttia. Valtion taideteostoimikun- 7120: 7121: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7122: 7123: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka 7124: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7125: 1990 vp. 3143 7126: 7127: Raha-asia-aloite n:o 2911 7128: 7129: 7130: 7131: 7132: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Seuralle ulko- 7133: suomalaisten kulttuuritoiminnan tukemiseen 7134: 7135: 7136: Eduskunnalle 7137: 7138: Suomi-Seuran kautta tuetaan vuosittain ul- on ollut riittämätön. Tämän takia tulisi Suomi- 7139: komailla asuvien suomalaisten kulttuuri- ja har- Seuran kautta suomalaisseuroille jaettaviin 7140: rastustoimintaa paikallisten suomalaisseurojen määrärahoihin saada tasokorotus niin, että eri 7141: ja -yhdistysten kautta. Tämä toiminta on erit- harrastuspiirien toimintaa voitaisiin tukea mer- 7142: täin tärkeää, sillä ulkomaille muuttaneiden suo- kittävästi nykyistä paremmin. 7143: malaisten keskuudessa tapahtuva harrastustoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7144: minta pitää suomalaissiirtolaiset keskinäisessä nioittaen, 7145: yhteydessä ja useissa tapauksissa ylläpitää hei- 7146: dän äidinkielentaitoaan. Monissa maissa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7147: paikkakunnilla nämä harrastukset ovat ainoa 1991 tulo- ja menoarvioon 500000 7148: yhteydenpitolinkki entiseen kotimaahan ja sen markkaa Suomi-Seuran kautta edelleen 7149: kieleen ja kulttuuriin. Tähän saakka valtion jaettavaksi ulkomailla asuvien suoma- 7150: osoittamat määrärahat kyseiseen harrastustoi- laisten kulttuuri- ja harrastustoiminnan 7151: mintaan ovat olleet riittämättömät, ja osa haki- tukemiseen paikallisten suomalaisseuro- 7152: joista on joko jäänyt täysin ilman tukea tai tuki jen ja -yhdistysten kautta. 7153: 7154: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7155: 7156: Heikki Riihijärvi Marita J urva Raimo Vistbacka 7157: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7158: 3144 1990 vp. 7159: 7160: Raha-asia-aloite n:o 2912 7161: 7162: 7163: 7164: 7165: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Unkari Seu- 7166: ran toiminnan tukemiseen 7167: 7168: 7169: Eduskunnalle 7170: 7171: Suomi-Unkari Seura ry. tekee arvokasta kia tulisi saada Suomi-Unkari Seura ry:n val- 7172: työtä kahden Sukulaiskansan - Suomen ja Un- tionapuun tasokorotus, joka toisi tuen lähem- 7173: karin - välillä. Seuran toimesta järjestetään mäs sen todellista tarvetta. 7174: maassamme unkarin kielen kursseja, ja järjestö Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7175: välittää myös edullisia matkoja Unkariin. nioittaen, 7176: Suomen ja Unkarin kaikenlaisen kanssakäy- 7177: misen lisääminen ja keskinäisen yhteisymmär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7178: ryksen parantaminen on arvokasta työtä kah- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 7179: den Sukulaiskansan välillä. Seuran jäsenmäärä 29.98.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 7180: on ollut jatkuvasti kasvussa, mutta valtion tuki Suomi-Unkari Seura ry:n toiminnan 7181: ei ole kasvanut samassa suhteessa. Tämän ta- tukemiseen. 7182: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7183: 7184: Heikki Riihijärvi Marita J urva Raimo Vistbacka 7185: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7186: 1990 vp. 3145 7187: 7188: Raha-asia-aloite n:o 2913 7189: 7190: 7191: 7192: 7193: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia -yh- 7194: distysten Liiton tukemiseen 7195: 7196: 7197: Eduskunnalle 7198: 7199: Valtakunnallinen Suomi-Australia -yhdis- mahdollisimman monipuolinen lehti, joka välit- 7200: tysten Liitto ry. perustettiin marraskuussa 1984 tää tietoa Australiasta suomalaisille ja Suomes- 7201: Turussa ja liittoon kuuluu 12 paikallisyhdistys- ta australialaisille. Lehdessä on myös englan- 7202: tä aina Rovaniemeä myöten. Perustavassa ko- ninkielinen osasto. 7203: kouksessa jäseniä oli läsnä 100 henkeä. Tämä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry. toi- 7204: joukko on tällä hetkellä kasvanut noin 3 000 mii monella eri tasolla. Se hoitaa ja pyrkii edel- 7205: henkeen, joten Suomi-Australia -yhdistysten leen aktiivisesti kehittämään Suomen ja Austra- 7206: Liitto ry. on täyttänyt ilmeisen aukon suomalai- lian välisiä kulttuuri- ja ystävyyssuhteita sekä 7207: sessa yhdistyskentässä. Reilun neljän toiminta- taloudellista yhteistyötä. On perusteltua esittää 7208: vuoden aikana seura on järjestänyt jäseniltoja valtionavun korottamista tämänhetkisestä, sillä 7209: mm. Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulus- Australian ja Oseanian merkitys Suomelle kas- 7210: sa ja Lappeenrannassa. vaa jatkuvasti, ja suomalaiset matkustavat 7211: Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:n nä- Australiaan entistä enemmän. 7212: kyvin toimintamuoto on vuotuinen kesäjuhla, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7213: Australia-päivät. Päiville on osallistunut hie- nioittaen, 7214: man yli 200 henkeä. Kesäpäivät ovat kaksipäi- 7215: väiset, ja niiden aikana tutustutaan sekä austra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7216: lialaiseen että suomalaiseen kulttuuriin mm. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 7217: musiikin ja elokuvan merkeissä sekä tapaamaila 29.98.50 160 000 markkaa Suomi- 7218: ystävyysmaan kansalaisia. Australia -yhdistysten Liitto ry:lle toi- 7219: Seuralla on jäsenlehti, Bumerangi, joka il- minnan tukemiseen. 7220: mestyy kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on 7221: 7222: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7223: 7224: Heikki Riihijärvi Marita J urva Raimo Vistbacka 7225: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7226: 3146 1990 vp. 7227: 7228: Raha-asia-aloite n:o 2914 7229: 7230: 7231: 7232: 7233: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran lentokes- 7234: kuksen koulutustilojen rakentamiseen 7235: 7236: 7237: Eduskunnalle 7238: 7239: Rautavaarana toimii tällä hetkellä lentokes- ja rakentamistöiden aloitukseen ja A 2 -tasois- 7240: kus, jota ollaan laajentamassa. Pohjois-Savon ten lentäjien koulutukseen ylimääräinen määrä- 7241: ammatillisen koulutuksen kuntainliitto ottaa raha. 7242: lentokoneasentaja/ -mekaanikkolinjan aloituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7243: sen viisivuotissuunnitelmaan siten, että linja nioittaen, 7244: alkaa elokuussa 1991. Tuolloin tulisi Rautavaa- 7245: rana olla valmiina lentokenttä ja opetustilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7246: koulutuksen edellyttämässä tasossa. Koulutuk- 1991 tulo- ja menoarvioon 950000 7247: sen aloittamiseksi Rautavaaran lentokeskukses- markkaa lentokoneasentajienl-mekaa- 7248: sa tulisi opetusministeriön saada erityiskoulu- nikkojen erityiskoulutuksen vaatimien 7249: tuksen järjestämiseksi lentokoneasentajien/ tilojen rakentamiseen Rautavaaran len- 7250: -mekaanikkojen koulutustilojen suunnitteluun tokeskuksessa. 7251: 7252: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7253: 7254: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7255: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7256: 1990 vp. 3147 7257: 7258: Raha-asia-aloite n:o 2915 7259: 7260: 7261: 7262: 7263: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Biodynaamisen yhdis- 7264: tyksen tukemiseen 7265: 7266: 7267: Eduskunnalle 7268: 7269: Biodynaaminen yhdistys - Biodynamiska maataloutta sekä etenkin biodynaamista vilje- 7270: föreningen on järjestö, joka on toiminut vuo- lyä. Luomukotieläintuotteiden tuottaminen on 7271: desta 1946 lähtien ja on edelleenkin maamme mahdollista vain osana luonnonmukaista tila- 7272: ainoa luonnonmukaisen viljelyn ja siihen liitty- kokonaisuutta, joka on myös biodynaamisen 7273: vän elämäntavan järjestö. Järjestöllä on kaik- viljelyn perusta. Tällä hetkellä järjestön toimin- 7274: kia asiasta kiinnostuneita palveleva toimisto. ta rahoitetaan pääasiassa jäsenmaksuilla ja eri- 7275: Järjestö on käynnistänyt tutkimus- ja kehit- laisten julkaisujen myynnillä. Nopeasti kasva- 7276: tämisprojektin, jonka avulla pyritään kehittä- nut toiminta on kuitenkin jatkuvissa rahoitus- 7277: mään luontoystävällistä viljelyä yhä paremmin vaikeuksissa. Vain yhdistyksen viljelyneuvonta 7278: toimivaksi. Tutkimuskohteena on joukko tilo- saa valtion tukea n. 113 kaikista neuvonnasta 7279: ja, joilla pyritään selvittämään ravinteiden kul- aiheutuvista kuluista. Tämän takia järjestö tar- 7280: kua tiloilla ja tehostamaan tilojen lannankäsit- vitsisikin pikaisesti runsaampaa valtionavustus- 7281: telyä ja varastointia. Lisäksi pyritään tehosta- ta joko erityyppisiin projekteihinsa tai yleis- 7282: maan biologista typensidontaa ja typensidon~ avustuksena yhdistyksen toimintaan. 7283: nan hyväksikäyttöä ja samalla lisäämään maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7284: talouden omavaraisuutta. nioittavasti, 7285: Järjestö on myös mukana kehittämässä luon- 7286: nonmukaisia kotieläinten hoitomenetelmiä, jot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7287: ka perustuvat tilan omiin rehuihin ja eläinten 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 7288: omiin eläimellisiin tarpeisiin. Järjestö on muka- markkaa erityisavustuksena Biodynaa- 7289: na myös kehittämässä luonnonmukaisia koti- miselle yhdistykselle järjestön projek- 7290: eläinten sairauksien hoitokeinoja, sillä kotieläi- tien eteenpäin viemiseen ja yleiskului- 7291: met ovat kiinteä osa suomalaista maaseutua ja hin. 7292: 7293: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7294: 7295: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka 7296: Tina Mäkelä Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää 7297: 3148 1990 vp. 7298: 7299: Raha-asia-aloite n:o 2916 7300: 7301: 7302: 7303: 7304: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta ravunviljelyn neuvon- 7305: takoeaseman perustamiseen Karttuiaan 7306: 7307: 7308: Eduskunnalle 7309: 7310: Suomen ravunvienti on suurimmillaan ollut le on Karttulan kunta, joka oli aiemmin hyvä 7311: noin 15 milj. kappaletta, josta se on pudonnut rapualue. Alue on latvavesiä, joiden on tutki- 7312: noin 1 milj. kappaleeseen. Osasyynä maamme muksissa todettu olevan parhaat ravunviljely- 7313: ravuntuotannon vähenemiseen on ollut vähäi- alueet. Alueella tarvitaan myös kipeästi uusia 7314: nen tutkimus- ja neuvontatoiminta. Suhteessa elinkeinomahdollisuuksia. 7315: ravunviljelyn taloudellisiin mahdollisuuksiin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7316: maaseudun taloudellisen hyvinvoinnin edistä- nioittaen, 7317: miseen panostukset rapukantojen elvyttämiseen 7318: ovat viime vuosikymmeninä olleet mitättömät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7319: Välttämätön ehto maamme ravuntuotannon li- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 7320: säämiseksi on sen luontaisille kasvualueille si- 30.37.23 400 000 markan suunnittelu- 7321: joitettavan neuvonta- ja koeaseman perustami- määrärahan ravunviljelyn neuvonta- ja 7322: nen. koeaseman perustamiseksi Karttulaan. 7323: Hyvä sijoituspaikka neuvonta- ja koeasemal- 7324: 7325: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7326: 7327: Heikki Riihijärvi Kalle Röntynen Lauha Männistö 7328: Tina Mäkelä Lea Mäkipää Riitta Saastamoinen 7329: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen 7330: Raimo Vistbacka Gunnar Joutsensaari 7331: 1990 vp. 3149 7332: 7333: Raha-asia-aloite n:o 2917 7334: 7335: 7336: 7337: 7338: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalastuksen ke- 7339: hittämiskeskuksen perustamiseen Enonkoskelie 7340: 7341: 7342: Eduskunnalle 7343: 7344: Enonkoskella sijaitsevat Itä-Suomen keskus- mään tarvittavat tilat kehittämiskeskuksen 7345: kalanviljelylaitos ja kalatalousalan ammatti- käyttöön. 7346: koulu, joka vuoden 1989 alusta siirtyi valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7347: kalatalouskoulun alaisuuteen. Laitokset ovat nioittaen, 7348: yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa har- 7349: joittaneet mittavaa tutkimus- ja kehittämistyötä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7350: Vuoksen vesistöalueella. Tämän takia olisi pe- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 7351: rusteltua, että sisävesikalastuksen Itä-Suomen markkaa kalatalouden kehittämiskes- 7352: alueelle tuleva kehittämiskeskus sijoitettaisiin kuksen sijoittamiseksi Enonkosken kun- 7353: Enonkoskelle. Kunta on lisäksi valmis järjestä- taan Mikkelin lääniin. 7354: 7355: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7356: 7357: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7358: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7359: 3150 1990 vp. 7360: 7361: Raha-asia-aloite n:o 2918 7362: 7363: 7364: 7365: 7366: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Suomen alkuperäiskarjan 7367: suojeluun 7368: 7369: 7370: Eduskunnalle 7371: 7372: Miina Äkkijyrkkä on saavuttanut runsaasti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7373: julkisuutta toiminnallaan suomalaisen alkupe- taen, 7374: räiskarjan pelastamiseksi sukupuuttoon häviä- 7375: miseltä. Tässä työssä on tullut myös ongelmia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7376: kunnollisten navettatilojen puutteen takia. 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 7377: Valtion budjettiin tulisi saada varat kyseisen markkaa Suomen a/kuperäiskarjan suo- 7378: suojelutoiminnan organisoimiseen ja kehittämi- jelutoimintaan. 7379: seen. Varoja tarvitaan navettaan, lisäeläinten 7380: ostoon, henkilöstön palkkoihin ja rehuihin yh- 7381: teensä 1,5 milj. mk. 7382: 7383: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7384: 7385: Heikki Riihijärvi 7386: 1990 vp. 3151 7387: 7388: Raha-asia-aloite n:o 2919 7389: 7390: 7391: 7392: 7393: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen marjan- 7394: tutkimusaseman perustamiseen 7395: 7396: 7397: Eduskunnalle 7398: 7399: Suonenjoen mansikka on tuote, joka tunne- niteltu usean vuoden ajan. Suonenjoen marjan- 7400: taan koko maassa. Mansikanviljelijöitä Suonen- tutkimusaseman tarkoituksena on tuottaa tutki- 7401: joella on noin 360 ja koko Sisä-Savon (Suonen- muksella sekä tuotekehitys- ja koetoiminnalla 7402: joki ja neljä ympäristökuntaa) alueella viljelijöi- uutta ja ajankohtaista tietoa marjataloudesta 7403: tä on noin 550. Mansikanviljelyala on 650 heh- sen tuotantoa ja jalostusta varten. Tarkoitus on 7404: taaria. Marjanviljelyn bruttotulot Sisä-Savon parantaa ja turvata Itä-Suomeen ja Suonenjoen 7405: alueella ovat yli 50 miljoonaa markkaa vuodes- seudulle keskittyneen marjantuotannon harjoit- 7406: sa. Alue on maan suurin marjanviljelykeskus. tamisedellytyksiä sekä edistää maamme elintar- 7407: Mansikan ohella tärkeäksi viljelymarjaksi on viketeollisuuden ja vähittäiskaupan mahdolli- 7408: noussut mustaherukka, jonka tuotanto on kes- suuksia saada tarvettaan vastaavasti keskeytyk- 7409: kittynyt Vesannolle. Viljelyn ohella alueelle settä laadultaan ja hankintakustannuksiltaan 7410: ovat keskittyneet alan merkittävät jalostuslai- sopivaa kotimaista marjaa. 7411: tokset ja markkinointiyritykset Valionova Oy ja Toiminnan käynnistäminen edellyttää Maa- 7412: Pakkasmarja Oy Suonenjoelle ja Sonkari Oy talouden tutkimuskeskuksen ja Suonenjoen 7413: Vesannolle. seudun marjanviljelijäin yhdistys ry:n välistä 7414: Mansikan viljelyperinne alueella on vahva. sopimusta tutkimustoiminnan käytännön toi- 7415: Jo 1920-luvulla viljeltiin Halolanmäellä ja minnan ylläpidosta sekä sopimuksia Suonen- 7416: Kärkkäälässä ammattimaisesti mansikkaa. joen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen ja 7417: Kuopion läänin maatalouskeskuksen alueella Suonenjoen kaupungin sekä Kuopion yliopis- 7418: on pensasmarjojen ja mansikan viljelyala yh- ton ja Suonenjoen Maatalousoppilaitoksen 7419: teensä lähes 1 300 hehtaaria, joka on noin kol- kanssa. 7420: mannes koko maan marjanviljelyalasta. Mar- Toiminta käynnistetään valitsemalla henki- 7421: janviljelyn laajempaa tutkimusta täällä ei kui- löstö tutkimusasemaa hoitamaan. Käytännön 7422: tenkaan ole. toimintaa johtaa projektitutkija, jonka vastuu- 7423: Tutkimuksella ja koetoiminnalla voidaan aut- alueeseen kuuluu lisäksi tehdä viljelyoppaita, 7424: taa viljelijöitä, välittäjiä ja jalostajia sovelta- huolehtia Suonenjoella tapahtuvan tutkimuk- 7425: maan ajanmukaisia menetelmiä. Työn vähene- sen tiedottamista yhteistyötahoille ja avustaa 7426: minen ja marjan laadun paraneminen lisäävät Kuopion yliopistoa ja Suonenjoen Maatalous- 7427: kotimaisten marjojen kilpailukykyä ja kysyntää. oppilaitosta opetustehtävissä marja-alan asian- 7428: Viljelijöillä on hyvä ammattitaito. Kun tutki- tuntijana sopimusten mukaan. 7429: musasema on lähellä viljelijöitä, välittyy tutki- Vuoden 1991 aikana jatketaan Suonenjoen 7430: mustieto nopeasti viljelyyn. Alueen marjaa ja- marjakoealueella jo käynnissä olevia kokeita. 7431: lostava teollisuus käyttää raaka-aineena pää- Käynnissä olevia tutkimuksia ovat mansikanvil- 7432: asiassa tuontimarjoja. Tutkimustoiminta on jely ilman kasvinsuojeluaineita, mansikan viral- 7433: avuksi kotimaisen raaka-aineen osuuden kohot- linen lajikekoe, vadelman tuentakoe, pensas- 7434: tamisessa. mustikan viljelykoe ja korvakärsäkkään torjun- 7435: Suonenjoen marjantutkimusasemaa on suun- takoe. 7436: 3152 1990 vp. - RA n:o 2919 7437: 7438: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7439: nioittaen, markkaa Suonenjoen marjantutkimus- 7440: asemaprojektia varten. 7441: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7442: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7443: 7444: Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka 7445: Lea Mäkipää Marita Jurva 7446: Tina Mäkelä 7447: 1990 vp. 3153 7448: 7449: Raha-asia-aloite n:o 2920 7450: 7451: 7452: 7453: 7454: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen turvesoiden 7455: jatkokäytön tutkimiseen 7456: 7457: 7458: Eduskunnalle 7459: 7460: Pohjois-Savosta tulee lähivuosina poistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7461: maan huomattava määrä turvesoita, joiden nioittaen, 7462: pohjan käytöstä ei ole suunnitelmia turvetuo- 7463: tannon päättymisen jälkeen. Lisäksi on epäsel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7464: vää, onko vuokra-alueilla vastuu alueen hoidos- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7465: ta turvetuotannon päättymisen jälkeen maan- markkaa tuotannosta poistuvien turve- 7466: omistajalla vai turpeen nostajalla. Vuokrasopi- soiden hyötykäytön tutkimiseenjajälki- 7467: muksissa ei ole näistä määräyksiä. Alueen hoi- hoidon vastuukysymysten selvittämi- 7468: toon kuuluu mm. kuivatusojien hoitaminen ja seen. 7469: vesien puhdistus. 7470: 7471: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7472: 7473: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka 7474: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7475: 3154 1990 vp. 7476: 7477: Raha-asia-aloite n:o 2921 7478: 7479: 7480: 7481: 7482: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta perustienpitoon Kuo- 7483: pion tiepiirissä 7484: 7485: 7486: Eduskunnalle 7487: 7488: Liikenneministeriön kohdalla valtion vuoden - Maantien n:o 576 (Siilinjärvi-Koivumä- 7489: 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä on Kuopion ki-Varpaisjärvi) perusparantaminen, 5 milj. 7490: tiepiirin perustienpidon määrärahoihin osoitet- markkaa. 7491: tu varoja 230 miljoonaa markkaa. Kyseinen - Sukevan-Sonkakosken ja Sonkajärven- 7492: määräraha ei ole riittävä, sillä sen avulla ei pys- Paisuan maanteiden perusparannuksen aloitta- 7493: tytä täysin turvaamaan kyseisen tiepiirin alem- minen, 15 milj. markkaa. 7494: pitasoisen tiestön kunnon parantamista ja ties- Yhteensä 20 milj. markkaa. 7495: tön kehittämistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7496: Kuopion tiepiirin alueella on useita sellaisia nioittavasti, 7497: yksittäisiä teitä, jotka tulisi kiireesti saada pe- 7498: ruskorjauksen kohteeksi. Kyseisten teiden kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7499: to on tällä hetkellä varsin heikko verrattuna 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 7500: niillä tapahtuvan liikenteen määrään mm. ras- 31.24.21 20000000 markkaa Kuopion 7501: kaiden tavarankuljetusten takia. Näin ollen seu- tiepiirin perustienpitoon edellä lueteltu- 7502: raavat tiekohteet tulisi saada vuonna 1991 aloi- jen tiekohteiden peruskorjauksen aloit- 7503: tettavien peruskorjauskohteiden joukkoon: tamiseksi jo vuonna 1991. 7504: 7505: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7506: 7507: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7508: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 7509: Tina Mäkelä 7510: 1990 vp. 3155 7511: 7512: Raha-asia-aloite n:o 2922 7513: 7514: 7515: 7516: 7517: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta perustienpitoon Poh- 7518: jois-Karjalan tiepiirissä 7519: 7520: 7521: Eduskunnalle 7522: 7523: Liikenneministeriön kohdalla valtion vuoden - Pt n:o 15911 (Nurmes-Lounatlampi), 7524: 1991 tulo- ja menoarvioesityksessä on Pohjois- peruskorjauksen aloittaminen, 2 milj. mark- 7525: Karjalan tiepiirin perustienpidon määrärahoi- kaa. 7526: hin osoitettu varoja 190 miljoonaa markkaa. - Pt n:o 15691 (Rasivaara-Kumpu), perus- 7527: Kyseinen määräraha ei ole riittävä, sillä sen korjauksen aloittaminen, 2 milj. markkaa. 7528: avulla ei pystytä täysin turvaamaan kyseisen tie- Yhteensä 4 milj. markkaa. 7529: piirin alempitasoisen tiestön kunnon paranta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7530: mista ja tiestön kehittämistä. nioittavasti, 7531: Pohjois-Karjalan tiepiirin alueella on useita 7532: sellaisia yksittäisiä teitä, jotka tulisi kiireesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7533: saada peruskorjauksen kohteeksi. Kyseisten tei- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 7534: den kunto on tällä hetkellä varsin heikko verrat- 31.24.21 4 000 000 markkaa Pohjois- 7535: tuna niillä tapahtuvan liikenteen määrään mm. Karjalan tiepiirin perustienpitoon edellä 7536: raskaiden tavarankuljetusten takia. Näin ollen lueteltujen tiekohteiden peruskorjauk- 7537: seuraavat tiekohteet tulisi saada vuonna 1991 sen aloittamiseksi jo vuonna 1991. 7538: aloitettavien peruskorjauskohteiden joukkoon: 7539: 7540: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7541: 7542: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7543: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7544: 3156 1990 vp. 7545: 7546: Raha-asia-aloite n:o 2923 7547: 7548: 7549: 7550: 7551: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 438 7552: perusparantamiseen välillä Sulkava-Virmutjoki 7553: 7554: 7555: Eduskunnalle 7556: 7557: Maantietä n:o 438 käytetään paljon raskaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7558: seen raakapuun kuljetukseen niin Imatran kuin nioittavasti, 7559: Varkaudenkin suuntaan. Kyseinen tie kulkee 7560: välillä Sulkava-läänin raja-Virmutjoki. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7561: mutkaisuus, kapeus sekä päällysteen epätasai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 7562: suus ja viallisuus vaikeuttavat huomattavasti 31.24.21 3 000000 markkaa maantien 7563: sekä hyötyliikennöintiä että matkailua. Tämän n:o 438 Sulkava-läänin raja- Virmut- 7564: takia tulisi kyseinen tie saada pikaisesti perus- joki perusparannuksen aloittamisek- 7565: korjauksen alle molempien tiepiirien alueella. si Mikkelin tiepiirin alueella. 7566: Kiireeliisin peruskorjaus olisi kuitenkin Mikke- 7567: lin tiepiirin puolella. 7568: 7569: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7570: 7571: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7572: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 7573: Tina Mäkelä 7574: 1990 vp. 3157 7575: 7576: Raha-asia-aloite n:o 2924 7577: 7578: 7579: 7580: 7581: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastustoimipaikan 7582: perustamiseen Kaustiselle 7583: 7584: 7585: Eduskunnalle 7586: 7587: Kaustisen kunnanhallitus esitti kirjelmällään maantie n:o 740 Kauhava-Ylivieska, tekevät 7588: 9. 7.1986 liikenneministeriölle ja Autorekisteri- Kaustisesta hyvin tavoiteHavan paikan. Maan- 7589: keskukselle autokatsastustoimiston perustamis- tien n:o 740 Kaustisen ja Toholammin välisen 7590: ta Kaustiselle. Vastauksessaan 9.9.1986 Autore- tienosan valmistuttua kuntien ja jokilaaksojen 7591: kisterikeskus katsoi, ettei toistaiseksi alueen välinen liikenne moninkertaistuu ja helpottuu. 7592: ajoneuvokanta ja etäisyydet huomioon ottaen Lisäksi Kaustisen kunta on valmis luovutta- 7593: ollut tarkoituksenmukaista perustaa katsastus- maan korvauksetta tontin tarkoitukseen sekä 7594: toimipaikkaa. Tämän jälkeen kuitenkin on tarvittaessa rakentamaan ja vuokraamaan kat- 7595: Kaustiselle perustettu väliaikainen katsastusase- sastustoimiston tilat. 7596: ma, joka on tarkoitus myöhemmin vakinaistaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7597: pysyväksi autokatsastustoimistoksi. Tämä olisi nioittaen, 7598: tärkeätä, sillä katsastustoiminnan sijaintipaik- 7599: kana Kaustisen liikeoteeilinen sijainti on erin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7600: omainen ja jatkuvasti paraneva. Kunnan halki 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 7601: kulkevan valtatie n:o 13 ja sen ohelle valmistu- markkaa pysyvän katsastustoimipaikan 7602: va poikittaistielinja, kantatietasoisena paran- perustamiseksi Kaustiselle. 7603: nettava Ylivieskan-Seinäjoen tie, nykyinen 7604: 7605: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7606: 7607: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7608: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7609: 7610: 7611: 7612: 7613: 14 200052Y 7614: 3158 1990 vp. 7615: 7616: Raha-asia-aloite n:o 2925 7617: 7618: 7619: 7620: 7621: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonrata-hankkeen 7622: suunnitteluun 7623: 7624: 7625: Eduskunnalle 7626: 7627: Mikkelin läänin kunnat pitävät tärkeänä rai- myöhemmin jopa yli 300 kilometrin tuntino- 7628: deliikenteen kilpailukyvyn parantamista valta- peuksilla. Radan oikaisut, nopeat junat sekä ti- 7629: kunnallisessa liikennepolitiikassa. Junalla mat- hennetyt aikataulut lyhentävät matka-aikoja 7630: kustamisen etuja ovat nopeus, mukavuus sekä huomattavasti. Savonradan vaikutusalueella 7631: pääsy suoraan keskustasta keskustaan. Raidelii- asuu noin puolet Suomen väestöstä, joten hank- 7632: kenne on myös ympäristöystävällinen sekä keella on paitsi Mikkelin seutua, myös koko 7633: energiaa säästävä liikennöintimuoto. Suomea ajatellen huomattavia aluerakenteelli- 7634: Noin sata vuotta sitten valmistui Savonrata sia vaikutuksia. 7635: Kouvolasta Kuopioon. Päijät-Hämeen, Savon Mikkelin läänin kunnat tukevat kaikin tavoin 7636: ja Kainuun seutujen näkökulmasta radassa on Savonrata-hankkeen toteutumista ja kiirehtivät 7637: kaksi pahaa mutkaa, joista Riihimäki aiheuttaa sen aikataulua. Jottei asian etenemisessä tulisi 7638: kiertoa 27 km ja Kouvola 46 km. Huonon yh- katkosta, tulisi valtion vuoden 1991 tulo- ja me- 7639: distävyyden takia matka-ajat ovat Savonradalla noarvioon varata 6 miljoonaa markkaa hanke- 7640: pitkiä, ja junan käyttömäärät sekä vuorotiheys suunnittelua varten. 7641: ovat varsin alhaisia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7642: Vuonna 1989 perustettiin Savonrata-projekti, nioittavasti, 7643: jonka tavoitteena on uuden oikoradan raken- 7644: taminen reitille Helsinki-Mäntsälä-Lahti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7645: Heinola-Mäntyharju-Mikkeli sekä välin Ka- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 7646: jaani-Mikkeli perusparannus. Uudella Savon- markkaa Savonrata-hankkeen suunnit- 7647: radalla liikennöitäisiin 220-240 kilometrin ja teluun. 7648: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7649: 7650: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7651: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7652: 1990 vp. 3159 7653: 7654: Raha-asia-aloite n:o 2926 7655: 7656: 7657: 7658: 7659: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun ja Joensuun 7660: välisen rataosuuden sähköistämiseen 7661: 7662: 7663: Eduskunnalle 7664: 7665: Tällä hetkellä pääradat ovat jo sähköistettyjä Oulu-Joensuu sähköistämiseksi ja varata tar- 7666: tai niistä on ainakin laadittu sähköistyssuunni- koitusta varten määrärahat jo valtion vuoden 7667: telma. Suunnitelmien toteuduttua jäisi ainoas- 1991 tulo- ja menoarvioon. 7668: taan väli Joensuu-Oulu tai ainakin väli Joen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7669: sun-Kontiomäki ilman sähköistystä ja ainoak- nioittavasti, 7670: si aukoksi ympäri Suomen kulkevassa sähköis- 7671: tetyssä rataverkossa. Tämä tuntuu varsin nurin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7672: kuriselta, sillä olisi varsin luonnollista, että säh- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 7673: köjunalla tulevaisuudessa pystyttäisiin ajamaan markkaa Oulun ja Joensuun välisen ra- 7674: Suomen ympäri olemassa olevaa rataverkkoa taosan sähköistyssuunnitelman laatimi- 7675: hyväksikäyttäen. Tämän takia tulisi pikaises- seen. 7676: ti aloittaa suunnitelmien laadinta rataosuuden 7677: 7678: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7679: 7680: Heikki Riihijärvi Marita Jurva 7681: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää 7682: Tina Mäkelä 7683: 3160 1990 vp. 7684: 7685: Raha-asia-aloite n:o 2927 7686: 7687: 7688: 7689: 7690: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopistolle 7691: biokaasututkimukseen 7692: 7693: 7694: Eduskunnalle 7695: 7696: Eri puolilla maailmaa on alettu etsiä ydinvoi- joka puolestaan vastaa yhtä litraa kevyttä polt- 7697: malle, öljylle ja kivihiilelle saasteettomampia toöljyä. Puna-apilaa saadaan 10 kg jo 2-3 7698: vaihtoehtoja. Suomessa on tähän asti pyritty li- m 2 :n alalta, joten 2-3 ha:n apilapelto mädätet- 7699: säämään yksinomaan puun, turpeen ja koski- tynä biokaasuksi tuottaisi 10 000 litraa kevyttä 7700: voiman käyttöä. Mutta esimerkiksi Sveitsissä ja polttoöljyä vastaavan energiamäärän. 7701: Saksassa toimii maatiloilla useita biokaasua Joensuun yliopiston tutkimukset on suoritet- 7702: tuottavia mädättämöjä. Niissä käytetään ener- tu kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksel- 7703: gianlähteenä lähinnä lantaa ja muita maatalou- la, mutta vuodelle 1991 ei ole varattu määrära- 7704: dessa syntyviä jätteitä. Suomessa on joitakin hoja. 7705: yksityisiä pieniä biokaasureaktoreita, joiden Kyseisen apurahan turvin voitaisiin Karjalan 7706: toimintavarmuus on suhteellisen heikko. Jäte- tutkimuslaitoksen ekologian osastolle palkata 7707: veden puhdistamojen yhteyteen rakennetut mä- kasvifysiologi, joka jatkaisi nyt käynnissä ole- 7708: dättämöt esimerkiksi Joensuussa toimivat kui- via tutkimuksia sekä järjestäisi opetuskursseja 7709: tenkin hyvin. biokaasun tuotannosta kiinnostuneille maanvil- 7710: Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos jelijöille. 7711: on suorittanut vuoden 1989 maaliskuun jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7712: käytännön tutkimuksia Siikasalmen maatalous- nioittaen, 7713: oppilaitoksen navetan kylkiäiseksi rakennetussa 7714: erillisessä koetilassa. Kahdella reaktorilla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7715: aloitettu kokeet, joissa tutkitaan erilaisten lan- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 7716: tojen ja kasvismassojen metaanintuottokykyä. markkaa käytettäväksi apurahana bio- 7717: Lupaavia tuloksia on saatu apilasilpun mädä- kaasututkimusten jatkamiseen Joen- 7718: tyksestä. Päivittäin syötettynä 10 kg apilasilp- suun yliopiston Karjalan tutkimuslai- 7719: pua on tuottanut biokaasua noin yhden m 3 :n, toksen ekologian osastolla. 7720: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7721: 7722: Heikki Riihijärvi Marita J urva Raimo Vistbacka 7723: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7724: 1990 vp. 3161 7725: 7726: Raha-asia-aloite n:o 2928 7727: 7728: 7729: 7730: 7731: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta synnytysmaksujen 7732: poistamiseen 7733: 7734: 7735: Eduskunnalle 7736: 7737: Yhteiskunnan on osoitettava, että jokainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7738: syntyvä lapsi on tervetullut, esim. siten, että 1991 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 7739: kaikki synnytykseen liittyvät kustannukset markkaa kaikkien synnytysmaksujen 7740: maksetaan valtion varoista. poistamiseksi. 7741: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7742: nioittaen, 7743: 7744: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7745: 7746: Heikki Riihijärvi Marita J urva Raimo Vistbacka 7747: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7748: 3162 1990 vp. 7749: 7750: Raha-asia-aloite n:o 2929 7751: 7752: 7753: 7754: 7755: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuollon hen- 7756: kilöstön jatko- ja täydennyskoulutukseen päihteiden käytön 7757: ennaltaehkäisytyössä 7758: 7759: Eduskunnalle 7760: 7761: Tupakan ja alkoholin kulutuksen lisääntyes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7762: sä on ennalta ehkäisevän valistus- ja ohjaustyön 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 7763: merkitys lisääntymässä. Siitä syystä terveyskas- 33.69.27 250 000 markkaa terveyden- 7764: vatuksen avainhenkilöillä tulee lääkärien ja huollon henkilöstön jatko- ja täyden- 7765: muiden hoitotyöhön osallistuvien saada riittä- nyskoulutukseen tupakan ja päihteiden 7766: vät edellytykset tehokkaan ja ajan tasalla ole- käytön aiheuttamien haittojen ennalta 7767: van informaation jakamiseen tupakan ja päih- ehkäisemiseksi. 7768: teiden käytön aiheuttamista haitoista. 7769: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7770: nioittaen, 7771: 7772: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7773: 7774: Heikki Riihijärvi Marita Jurva Raimo Vistbacka 7775: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7776: 1990 vp. 3163 7777: 7778: Raha-asia-aloite n:o 2930 7779: 7780: 7781: 7782: 7783: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta sydänpiiritoiminnan 7784: edistämiseen 7785: 7786: 7787: Eduskunnalle 7788: 7789: Suomen Sydäntautiliitto on valtakunnallinen dista on olemassa. Tiedon saaminen käytännön 7790: kansanterveys-ja potilasjärjestö. Liittoon kuu- ravitsemuskasvatukseen terveydenhuoltohenki- 7791: luu noin 100 000 jäsentä. Liiton organisaatio löstölle ja heidän kauttaan muille vaikuttajille 7792: muodostuu keskustoimiston lisäksi 20 sydänpii- ja kaikille suomalaisille toteutetaan koulutuk- 7793: ristä ja 220 sydänyhdistyksestä. sella ja tiedotuksella. 7794: Sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa suo- Tärkeän osan sydän- ja verisuonitautien eh- 7795: malaiset miehet ovat 3. ja naiset 15. sijalla. Se- käisyohjelman toteuttamisessa tekevät sydän- 7796: pelvaltimotauti on pahin kansantautimme, ja piirit ja sydänyhdistykset. 7797: joka kolmas kuolemantapaus maassamme joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7798: tuu siitä. Koska sepelvaltimotaudin aiheutta- nioittaen, 7799: mista kuolemantapauksista huomattava osa 7800: sattuu työikäisessä väestössä, taudin aiheutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7801: mat taloudelliset ja inhimilliset menetykset ovat 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7802: suuret. markkaa sydänpiiritoiminnan edistämi- 7803: Perustietämys ravinnosta ja sepelvaltimotau- seksi maassamme. 7804: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7805: 7806: Heikki Riihijärvi Marita J urva Raimo Vistbacka 7807: Gunnar Joutsensaari Lea Mäkipää Tina Mäkelä 7808: 3164 1990 vp. 7809: 7810: Raha-asia-aloite n:o 2931 7811: 7812: 7813: 7814: 7815: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraisen 7816: työllistämisavustuksen korottamiseen 7817: 7818: 7819: Eduskunnalle 7820: 7821: Työllisyyslaki saatiin voimaan edellisen edus- muita kielteisiä esimerkkejä on helposti löydet- 7822: kunnan viimeisenä työpäivänä SMP:n ja sitä tävissä harkinnanvaraisen työllistämisavustuk- 7823: edustaneen ministerin sitkeän työn tuloksena. sen supistumisen takia. Harkinnanvarainen 7824: Tuolloin paljon parjatusta työllisyyslaista on työllistämisavustus tulisi saattaa takaisin tasol- 7825: tullut tähän päivään mennessä kaikkien tunnus- le, jolla se turvaisi käytännössä kaikkien haluk- 7826: tamaja kehuma järjestelmä, jonka hyvät puolet kaiden työttömien hakeutumisen työhön joko 7827: on voitu laajalti havaita. Työttömyys on maas- kunnan tai muiden halukkaiden palvelukseen. 7828: samme alentunut merkittävästi ja erityisryh- Tämä olisi oikeudenmukaista ja järkevää niin 7829: mien oikeus työhön on myös kiitettävästi toteu- työttömän itsensä kuin esimerkiksi syrjäseu- 7830: tunut. duilla asuvan huonokuntoisen eläkeläisen kan- 7831: Eräs työllisyyslain toteutumisen kielteisistä nalta. Kustannukset vuositasolla eivät kohoaisi 7832: puolista on kuitenkin ollut se, että valtioneu- yhteiskunnalle kovinkaan suuriksi, mutta nii- 7833: vosto ja työministeriö ovat jatkuvasti työllisyys- den inhimillinen merkitys olisi sitäkin suurempi 7834: lain etenemisen myötä vähentäneet harkinnan- laajoille kansalaisjoukoille. 7835: varaiseen työllistämisavustukseen käytettyä ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7836: hamäärää valtion tulo- ja menoarviossa. Tästä nioittavasti, 7837: on seurannut se ikävä asia, että kuntien mah- 7838: dollisuudet työllistää tarvitessaan tai työttömän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7839: niin halutessa työttömänä olevia henkilöitä on 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 7840: merkittävästi vähentynyt. Tästä on seurannut markkaa ylimääräisenä määrärahana 7841: mm. sellaista, että joissakin kunnissa ei enää harkinnanvaraisen työllistämisavustuk- 7842: pystytä hoitamaan vanhusten kotipalvelutoi- sen korottamiseksi. 7843: mintaa edes entisessä laajuudessaan. Monia 7844: 7845: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7846: 7847: Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä Marita J urva 7848: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 7849: Pentti Kettunen Gunnar Joutsensaari 7850: 1990 vp. 3165 7851: 7852: Raha-asia-aloite n:o 2932 7853: 7854: 7855: 7856: 7857: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristöulkoministeriön pe- 7858: rustamiseen 7859: 7860: 7861: Eduskunnalle 7862: 7863: Ympäristövahingot sekä niiden syyt ovat yhä runsaasti kotimaassa olevia tehtäviä asunto- 7864: enenevässä määrin kansainvälisiä. Maahamme ym. ongelmineen, että sillä ei ole mahdollisuut- 7865: tulevista saastelaskeumista kaksi kolmasosaa ta hoitaa kansainvälisiä asioita tarvittavassa 7866: on ulkomaista alkuperää. Happamat sateet rii- määrin. Vastaavasti ulkoministeriöllä on hoi- 7867: suvat puustomme neulasista ja hapettavat jär- dettavanaan muun ulkopolitiikan yhteydessä 7868: vemme. niin paljon tehtäviä, että näitä asioita ei voida 7869: Ympäristöpolitiikkaamme tuleekin ratkaise- asettaa sen tehtäväksi. 7870: valla tavalla aktivoida. Tällaiseen aktivointiin Edellä olevan perusteella ehdotan, 7871: on kautta Euroopan suuri tarve ja kiinnostus. 7872: Suomi voisi olla tässä asiassa aloitteellinen sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7873: esimerkkiä antava, varsinkin kun sen kansanta- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 7874: lous on ratkaisevalla tavalla riippuvainen luon- markkaa ympäristöulkoministeriön pe- 7875: nonvarojen säilymisestä. rustamiseksi. 7876: Nykyisellä ympäristöministeriöllä on niin 7877: 7878: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7879: 7880: Heikki Rinne 7881: 3166 1990 vp. 7882: 7883: Raha-asia-aloite n:o 2933 7884: 7885: 7886: 7887: 7888: Rinne: Määrärahan osoittamisesta tilapäisten työsuhteiden vaki- 7889: naistamiseen valtionhallinnossa 7890: 7891: 7892: Eduskunnalle 7893: 7894: Huomattava määrä vakinaisluonteisista teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7895: tävistä julkisella sektorilla hoidetaan tilapäisellä 1991 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 7896: henkilökunnalla. Kulut ovat samat kuin vaki- markan määrärahan tilapäisten työsuh- 7897: naisestikin hoidettuna. Työmotivaatio paranee teiden vakinaistamiseen valtionhallin- 7898: turvallisuuden myötä. Tilapäisesti hoidettavien, nossa. 7899: vakinaisten tehtävien määrä on kohtuuttoman 7900: suuri julkisessa hallinnossa. 7901: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 7902: tavasti, 7903: 7904: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7905: 7906: Heikki Rinne 7907: 1990 vp. 3167 7908: 7909: Raha-asia-aloite n:o 2934 7910: 7911: 7912: 7913: 7914: Rinne: Määrärahan osoittamisesta äitiysloman työnantajarasittei- 7915: den keventämiseen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä 7916: 7917: 7918: Eduskunnalle 7919: 7920: Yrittäjien lisäksi myös muissa yhteiskuntapii- jossa ei ole vakituisia äitiyslomasijaisia ja jolla 7921: reissä on viime aikoina herätty huomaamaan, ei ole taloudellisia tai käytännön edellytyksiä 7922: millaisia ongelmia aiheutuu siitä, että äitiyslo- palkata erikseen sijaista äitiyslomalaiselle: ei- 7923: maan liittyvä ja jatkuvasti kasvava välillisten hän sopivaa henkilöä usein edes ole saatavissa. 7924: työvoimakustannusten rasite kohtaa eri työnan- Näin ollen ainoaksi mahdollisuudeksi jää, että 7925: tajia hyvin epätasapuolisesti ja vaikeuttaa työl- yrittäjä itse hoitaa ainakin pääosan äitiyslomal- 7926: listämistä erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja työ- la olevan tehtävistä. Kuten edellä on todettu, 7927: valtaisissa yrityksissä. Asiaan ovat mm. jotkut voi tehtävää hoitaneista useampiakin samanai- 7928: työntekijäjärjestöt kiinnittäneet huomiota. Tä- kaisesti olla ansaitsemassa yrittäjän maksetta- 7929: mä onkin hyvin ymmärrettävää, koska naisval- viksi tulevia sosiaalietuja. 7930: taisten liittojen jäsenet joutuvat kärsimään ti- Tällainen rasitusten kasaantuminen on hyvin 7931: lanteesta lisääntyvän työttömyyden muodossa. haitallista nuorille naisille sekä työntekijöinä 7932: Tilanne on päässyt kehittymään nykyiselleen että yrittäjinä. Työntekijänä se merkitsee työn 7933: vähitellen ja ikäänkuin huomaamatta sen vuok- saannin vaikeutumista, minkä lisäksi se merkit- 7934: si, että silloin kun lomakorvaus on liitetty äi- see yrittäjäuraa suunnittelevalle naiselle usein 7935: tiyslomaan, mainittu loma on ollut varsin lyhyt, pelottavan korkeaa kynnystä. Kun uusi nais- 7936: joten vaikutus ei ole ollut kovin tuntuva. Tuol- yrittäjyys on voimakkaasti alkanut kansainvä- 7937: loin ei myöskään ole tunnettu lomaltapaluura- listen kehityslinjojen mukaisesti kasvaa meillä- 7938: haa, joka on tullut myöhemmin, samalla kun kin, mitä kehitystä mm. valtiovalta on osaltaan 7939: äitiysloma on pidentynyt moninkertaiseksi al- kannustanut, on palveluala ollut sille eräs hyvin 7940: kuperäiseen verrattuna. Nykyisin tapahtuu luonnollinen kohde. Tutkimustenkin mukaan 7941: niinkin, että samaa tehtävää vakinaisesti tai ti- puolestaan tytöt tuntevat entistä suurempa<.< 7942: lapäisesti hoitaneita on äitiyslomalla samanai- kiinnostusta hakeutua työhön palvelualoille. 7943: kaisesti useampia. Edellä todetuista syistä kuitenkin nykyinen ti- 7944: Yhteiskunnan kannalta on syntyvyyttä luon- lanne vaikeuttaa asiaa sekä ehkäisemällä nais- 7945: nollisesti pyrittävä edistämään. Siksi ei ole syytä ten yrittäjyyttä että nuorten naisten pääsyä ha- 7946: asettaa edellä mainittuja etuja kyseenalaiseksi, luamiinsa tehtäviin. 7947: vaan kysymys on niiden entistä oikeudenmukai- Edellä olevan perusteella ehdotan, 7948: semmasta jakamisesta. Tällöin luonnollinen 7949: lähtökohta on se tosiasia, että kyseessä on ensi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7950: sijaisesti koko yhteiskunnan etu. Näin ollen on 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 7951: johdonmukaista, että myös asiasta aiheutuva markan määrärahan äitiyslomaan liitty- 7952: rasite siirretään koko yhteiskunnan kannetta- vien sosiaalisten epäoikeudenmukai- 7953: vaksi. suuksien budjettiperusteiseksi tasaami- 7954: Muutoksen tarpeen havaitsee kärjistyneenä seksi. 7955: silloin, kun kysymys on pienestä yrityksestä, 7956: 7957: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7958: 7959: Heikki Rinne 7960: 3168 1990 vp. 7961: 7962: Raha-asia-aloite n:o 2935 7963: 7964: 7965: 7966: 7967: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristökasvatuksen lisää- 7968: miseen kouluissa 7969: 7970: 7971: Eduskunnalle 7972: 7973: Luonnon suojaamisen ja alkuperäisluonnon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7974: säilyttämisen tahto lähtee kansalaisten syvistä taen, 7975: riveistä. Ratkaisevassa asemassa kotien lisäksi 7976: ovat koulut. Tiedon lisääminen luonnosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7977: (maa, vesi, ilma, luomakunta kaikkineen) on 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 7978: keskeistä. Vielä keskeisempää on sellaisen tek- markan määrärahan ympäristökasva- 7979: nisen tietämyksen levittäminen, jolla ongelmat tustiedon jakamiseksi kouluissa. 7980: voidaan ratkaista. Samalla on tiedotettava siitä, 7981: että vastuu luonnosta maksaa rahaa. 7982: 7983: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 7984: 7985: Heikki Rinne 7986: 1990 vp. 3169 7987: 7988: Raha-asia-aloite n:o 2936 7989: 7990: 7991: 7992: 7993: Rinne: Määrärahan osoittamisesta aikuiskoulutuksen edellytysten 7994: kehittämiseen 7995: 7996: 7997: Eduskunnalle 7998: 7999: Työllisyyskoulutus on työllisyyspolitiikan Edellä olevan perusteella ehdotan, 8000: keskeisiä menetelmiä. Ammattien vanhetessa ja 8001: tehtävien uudelleen muotoutuesssa käytännölli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8002: sen osaamisen ja teoreettisen opetuksen yhteen- 1991 tulo- ja menoarvioon 10000000 8003: sovittaminen työpaikoilla on tulevaisuuden yh- markan määrärahan aikuiskoulutuksen 8004: teiskunnan keskeisiä tehtäväalueita. Myös yrit- toimintaedellytysten parantamiseen. 8005: täjäkoulutuksen osalta on saatu hyviä koke- 8006: muksia työllisyyspolitiikassa. 8007: 8008: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8009: 8010: Heikki Rinne 8011: 3170 1990 vp. 8012: 8013: Raha-asia-aloite n:o 2937 8014: 8015: 8016: 8017: 8018: Rinne: Määrärahan osoittamisesta puhtaiden elintarvikkeiden vil- 8019: jelyn edistämiseen 8020: 8021: 8022: Eduskunnalle 8023: 8024: Kansalaiset ovat valmiita hankkimaan puh- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8025: tailla menetelmillä viljeltyjä elintarvikkeita. tavasti, 8026: Tällaisten elintarvikkeiden hankinta muodostaa 8027: usein ylivoimaisia käytännön ongelmia. Jake- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8028: luorganisaatiossa on vakavia puutteita. Luon- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 8029: nonmukainen viljely on ainut tapa säästää luon- markan määrärahan puhtaiden elintar- 8030: toa maatalouden aiheuttamaita hajakuormituk- vikkeiden viljelyn edistämiseen. 8031: selta. Myös ylituotannon ongelmiin löytyy osit- 8032: tainen ratkaisu luonnonmukaisesta viljelystä. 8033: 8034: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8035: 8036: Heikki Rinne 8037: 1990 vp. 3171 8038: 8039: Raha-asia-aloite n:o 2938 8040: 8041: 8042: 8043: 8044: Rinne: Määrärahan osoittamisesta maaseudun palvelujen ja elin- 8045: keinopolitiikan edellytysten turvaamiseen 8046: 8047: 8048: Eduskunnalle 8049: 8050: Peruspalveluvarustuksen säilyttäminen maa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8051: seudulla on monien seutukuntien elävänä pysy- tavasti, 8052: misen edellytys. Julkisten palvelupisteiden vä- 8053: hentäminen johtaa nopeasti kestämättömään ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8054: lanteeseen myös elinkeinopolitiikassa. Syrjäseu- 1991 tulo- ja menoarvioon 13 000 000 8055: dut tarvitsevat tehostettuja erityistoimenpiteitä markkaa maaseudun elinkeinopolitiikan 8056: edelleen. tukemiseen. 8057: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8058: 8059: Heikki Rinne 8060: 3172 1990 vp. 8061: 8062: Raha-asia-aloite n:o 2939 8063: 8064: 8065: 8066: 8067: Rinne: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelyn aloittamiseen 8068: Satakunnan turvesoilla 8069: 8070: 8071: Eduskunnalle 8072: 8073: Pohjoisessa Satakunnassa on runsasta turve- luvulla sekä tällä vuosikymmenellä Metsäntutki- 8074: tuotantoa. Alueella on jäämässä käyttämättö- muslaitoksessa. Satakunnalla olisi tällaiseen laa- 8075: miksi huomattavia hyötyaloja. jamittaiseen toimintaan merkittävät edellytykset. 8076: Yhtenä mahdollisena vanhojen turvetuotan- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 8077: toalueiden käyttömuotona saattaisi tulla kysy- 8078: mykseen karpalonviljely. SITRAn rahoituksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8079: on käyty tutustumassa karpalonviljelytekniik- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 8080: kaan Pohjois-Amerikassa, missä karpalo on ta- kan määrärahan metsämarjojen, lähin- 8081: loudellisesti merkittävä viljely kasvi. Kotimaisen nä karpalon, viljelyn aloittamiseksi Sa- 8082: karpalon viljelyä on tutkittu Suomessa 1950- takunnan turvesoilla. 8083: 8084: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8085: 8086: Heikki Rinne 8087: 1990 vp. 3173 8088: 8089: Raha-asia-aloite n:o 2940 8090: 8091: 8092: 8093: 8094: Rinne: Määrärahan osoittamisesta kalastuselinkeinon toiminta- 8095: edellytysten turvaamiseen Satakunnassa 8096: 8097: 8098: Eduskunnalle 8099: 8100: Kalastus elinkeinona on nousemassa uuteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8101: arvoon. Kalantuotantoa voidaan merkittävällä 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 8102: tavalla lisätä siten, että otetaan huomioon luon- markan määrärahan kalastuselinkeinon 8103: nontalouden tasapaino. Luonnon huomioon ot- edellytysten turvaamiseksi Satakunnas- 8104: taminen on myös kalatalouselinkeinon itsensä sa. 8105: etu. 8106: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8107: tavasti, 8108: 8109: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8110: 8111: Heikki Rinne 8112: 8113: 8114: 8115: 8116: 15 200052Y 8117: 3174 1990 vp. 8118: 8119: Raha-asia-aloite n:o 2941 8120: 8121: 8122: 8123: 8124: Rinne: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden rakentamiseen 8125: Kokemäenjokeen 8126: 8127: 8128: Eduskunnalle 8129: 8130: Kokemäenjoki on ollut merkittävä vaelluska- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8131: lojen joki. Toimenpiteet joen puhdistamiseksi taen, 8132: ovat johtamassa tuloksiin, jotka tekevät mah- 8133: dolliseksi vaelluskalojen nousun Kokemäenjo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8134: keen. Joessa on kuitenkin esteitä, jotka tulisi 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8135: voida erityisjärjestelyin kiertää. markan määrärahan kalaportaiden ra- 8136: Joesta voisi tulla yksi eteläisen Suomen mer- kentamiseen Kokemäenjokeen. 8137: kittävimpiä kalastusjokia. 8138: 8139: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8140: 8141: Heikki Rinne 8142: 1990 vp. 3175 8143: 8144: Raha-asia-aloite n:o 2942 8145: 8146: 8147: 8148: 8149: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Aurajoen säilyttämiseen Tu- 8150: run seudun raakavesilähteenä 8151: 8152: 8153: Eduskunnalle 8154: 8155: Mittavin valtakunnallinen vedensiirtosuunni- puhdistaa, eikä ratkaista asiaa ottamalla vesi 8156: telma on Turun seudun vedenoton ratkaisemi- niiltä, jotka oman elintasonsa kustannuksella 8157: nen siten, että raakavesi otetaan Säkylän Pyhä- ovat vetensä puhtauden suojanneet. 8158: järvestä. Vedenotto tulisi tuhoamaan eteläisen Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 8159: Suomen merkittävimmän vesistön. Tarvetta ve- 8160: denottoon ei ole, koska seudun omat raakavesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8161: varat riittävät seudun vedentarpeen tyydyttämi- 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 8162: seen. Alueellisten raakavesikysymysten ratkai- markan määrärahan Aurajoen säilyttä- 8163: sun periaatteena tulisi olla, että saastuttaja itse miseksi Turun raakavesilähteenä. 8164: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8165: 8166: Heikki Rinne 8167: 3176 1990 vp. 8168: 8169: Raha-asia-aloite n:o 2943 8170: 8171: 8172: 8173: 8174: Rinne: Määrärahan osoittamisesta havupuiden siemenpankin pe- 8175: rustamiseen 8176: 8177: 8178: Eduskunnalle 8179: 8180: Masentavimpien tietojen mukaan havupuus- jella. Silloin tarvitaan puhtaita siemeniä, joilla 8181: tomme on kokonaisuudessaan vioittumassa pe- Suomen metsät aikaa myöten uudelleen kylve- 8182: ruuttamattomalla tavalla ihmisen aiheuttaman tään alkuperäisiin asuihinsa. 8183: saastekuorman vuoksi. Peruuttamattomat ge- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8184: neettiset muutokset ovat mahdollisia. tavasti, 8185: On syytä pelätä, että vauriot etenevät pitem- 8186: mälle kuin neulaston tuhoutumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8187: Tämän sukupolven ahneus ei saa olla esteenä 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 8188: tulevien sukupolvien vastuulliselle ajattelulle markan määrärahan havupuiden sie- 8189: luonnosta. On varmaa, että myöhemmin kehit- menpankin perustamiseen. 8190: tyy ajattelua, jonka mukaan luontoa tulee suo- 8191: 8192: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8193: 8194: Heikki Rinne 8195: 1990 vp. 3177 8196: 8197: Raha-asia-aloite n:o 2944 8198: 8199: 8200: 8201: 8202: Rinne: Määrärahan osoittamisesta metsätuhoja koskevan tutki- 8203: mustoiminnan tehostamiseen ja kriisitoimenpideohjelman laa- 8204: timiseen 8205: 8206: Eduskunnalle 8207: 8208: Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, ja Tiedon lisäämiseksi on ainoa keino lisätä 8209: niiden kunnosta huolehtiminen on ensiarvoisen asiantuntevaa tutkimusta ja tiedonvälitystä. 8210: tärkeätä maamme hyvinvoinnille. Toisaalta teollisuuden ja liikenteen päästöt tu- 8211: Hyvinvoinnin lisääntymisen myötä kansalais- lee saada alenemaan niin täällä kotimaassa kuin 8212: ten kiinnostus metsiin on lisääntynyt. Myös eri- kansainvälisestikin. 8213: laiset puustovauriot, joita metsissä esiintyy, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8214: ovat tulleet keskustelun piiriin. Valitettavan tavasti, 8215: usein ei ole pystytty tunnistamaan tapahtumia. 8216: Metsähallituksen, keskusmetsälautakuntien, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8217: metsäteollisuuden ja metsäntutkimuksen tulisi 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 8218: lisätä asiantuntija- ja tutkijapanosta oikeiden markan määrärahan metsien tilan kor- 8219: toimenpiteiden toteuttamiseksi torjuttaessa jaamisen toimenpideohjelman laatimi- 8220: metsiä uhkaavia tuhoja. seksi kriisityönä. 8221: 8222: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8223: 8224: Heikki Rinne 8225: 3178 1990 vp. 8226: 8227: Raha-asia-aloite n:o 2945 8228: 8229: 8230: 8231: 8232: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan tiever- 8233: koston rakentamisen rahoituksen turvaamiseen 8234: 8235: 8236: Eduskunnalle 8237: 8238: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Tie 2000 -ohjel- toteutettuna huomattavia vääristymiä. Esimer- 8239: man painopiste teiden rakentamisessa, kunnos- kiksi Turun tiepiirissä Turun-Paimion moot- 8240: tuksessa ja rahoituksessa on valtakunnan pää- toritien kustannusarvio oli alkujaan n. 570 8241: tieverkostossa. Painopisteen muuttaminen tä- mmk; tämän toteuttaminen tielaitoksen Turun 8242: hän suuntaan on oikea, joskin elinkeinoelämän piirin toimenpideohjelmassa 1987-93 siirtää 8243: kehityksen kannalta auttamatta liikaa viivästy- ratkaisevasti muun päätieverkoston rakenta- 8244: nyt toimenpide. mista ja kunnostusta. Toisaalta alueemme elin- 8245: Tieohjelmien rahoitus ei ole valtion budje- keinoelämä ja sen kehittämistarpeet edellyttä- 8246: teissa saanut riittävää osuutta, vaan Suomen vät myös alueemme muun pääkuljetusverkos- 8247: päätieverkosto on alkanut uhkaavasti rapistua. ton välitöntä parantamista. 8248: Huolimatta elinkeinoelämän useista vaatimuk- Edellä olevan perusteella ehdotan, 8249: sista ja esityksistä yksi tärkeimmistä yritysten 8250: toimintaedellytyksistä, liikenneverkoston hyvä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8251: kunto, ei ole toteutunut. 1991 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 8252: Tie 2000 -ohjelmaa toteutetaan tiepiirien toi- markan määrärahan Pohjois-Satakun- 8253: menpideohjelmissa. Vaikka painopisteen siirtä- nan skandaalinomaisen tiekurjuuden 8254: minen päätieverkostoon on oikea ja hyväksyttä- korjaamiseen. 8255: vä, se aiheuttaa nykyisillä rahoitusresursseilla 8256: 8257: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8258: 8259: Heikki Rinne 8260: 1990 vp. 3179 8261: 8262: Raha-asia-aloite n:o 2946 8263: 8264: 8265: 8266: 8267: Rinne: Määrärahan osoittamisesta teiden suolaamista korvaavien 8268: menetelmien tutkimiseen 8269: 8270: 8271: Eduskunnalle 8272: 8273: Teitä suolataan Suomessa tänä päivänä mas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8274: siivisella tavalla. Suurin osa suolauksista on tur- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 8275: hia eivätkä ne millään tavoin edistä liikennetur- markan määrärahan pohjavesiä turme- 8276: vallisuutta. levaa teiden suolaamista korvaavien me- 8277: Pohjavedet ovat monin paikoin lopullisesti netelmien tutkimiseksi ja käyttöön otta- 8278: pilaantumassa suolaamisen seurauksena. miseksi. 8279: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8280: tavasti, 8281: 8282: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8283: 8284: Heikki Rinne 8285: 3180 1990 vp. 8286: 8287: Raha-asia-aloite n:o 2947 8288: 8289: 8290: 8291: 8292: Rinne: Määrärahan osoittamisesta elintarvikkeiden lisäaineiden 8293: käytön vähentämiseen ja säteilytyksen estämiseen 8294: 8295: 8296: Eduskunnalle 8297: 8298: Tutkimustulosten myötä on käynyt ilmeisek- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8299: si, että monet sairaudet ovat peräisin nauttimis- tavasti, 8300: tamme epäpuhtaista elintarvikkeista. 8301: Uhka elintarvikkeiden säteilytyksestä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8302: myös todellinen, koska se tarjoaa mahdollisuu- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 8303: den välittömään liikevoittoon kelvottomilla markan määrärahan lisäaineiden ja sä- 8304: elintarvikkeilla. Säteilytyksen vaaroista tervey- teilytyksen korvaamiseksi muilla aineilla 8305: delle ei ole riittävää ja kokemusperäistä tietoa. ja säilytysmenetelmillä. 8306: 8307: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8308: 8309: Heikki Rinne 8310: 1990 vp. 3181 8311: 8312: Raha-asia-aloite n:o 2948 8313: 8314: 8315: 8316: 8317: Rinne: Määrärahan osoittamisesta lähipalvelujen turvaamiseen 8318: pienyritystoiminnan avulla haja-asutusalueilla 8319: 8320: 8321: Eduskunnalle 8322: 8323: Teknistyvä yhteiskunta pitää sisällään yhä huolta laitehuollosta. Yhteiskunta ei ansaitse 8324: enemmän ihmisiä ja perheitä, joissa jokapäiväi- palveluyhteiskunnan nimikettä, kun palvelut 8325: siä kojeita ja laitteita ei kyetä korjaamaan, kun- jokapäiväisen elämän toiminnoissa puuttuvat. 8326: nostamaan ja huoltamaan. Monissa yksinhuol- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8327: tajaperheissä ei kyetä selviytymään esimerkiksi tavasti, 8328: polkupyörän vähäisten vikojen korjaamisesta. 8329: Myös maatalouden konekannan korjaaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8330: muodostaa haja-asutusalueilla ylivoimaisia vai- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8331: keuksia. markkaa pienimuotoisen palvelutuotan- 8332: Suomalaisesta yhteiskunnasta ovat hävinneet non tukemiseen haja-asutusalueilla. 8333: itsenäiset yrittäjät, jotka aikaisemmin pitivät 8334: 8335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8336: 8337: Heikki Rinne 8338: 3182 1990 vp. 8339: 8340: Raha-asia-aloite n:o 2949 8341: 8342: 8343: 8344: 8345: Rinne: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien kolminkertaistami- 8346: seen 8347: 8348: 8349: Eduskunnalle 8350: 8351: Pienituloisten lapsiperheiden asema Suomes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8352: sa on erittäin tukala. Perhepoliittiset toimet 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 000 8353: ovat tehottomia pieni- ja keskituloisissa per- markan määrärahan lapsilisien ylimää- 8354: heissä. Lapsilisien kaksinkertaistaminen ei riitä. räiseen korottamiseen niiden kolminker- 8355: Tarvitaan kolminkertaistaminen. taistamisen loppuun saattamiseksi kulu- 8356: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- van vaalikauden aikana. 8357: tavasti, 8358: 8359: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8360: 8361: Heikki Rinne 8362: 1990 vp. 3183 8363: 8364: Raha-asia-aloite n:o 2950 8365: 8366: 8367: 8368: 8369: Rinne: Määrärahan osoittamisesta pienituloisten perheiden lasten 8370: sairauskulujen korvaamiseen 8371: 8372: 8373: Eduskunnalle 8374: 8375: Vähävaraisissa lapsiperheissä sairastaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8376: johtaa taloudelliseen ahdinkoon, joka usein 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8377: vaikeuttaa tervehtymistä ja luo perheen sisälle markan ylimääräisen määrärahan käy- 8378: sietämättömiä paineita. tettäväksi varatlomien tai vähävaraisten 8379: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- lasten sairauskulujen korvaamiseen ko- 8380: tavasti, konaan valtion varoista. 8381: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8382: 8383: Heikki Rinne 8384: 3184 1990 vp. 8385: 8386: Raha-asia-aloite n:o 2951 8387: 8388: 8389: 8390: 8391: Rinne: Määrärahan osoittamisesta uusköyhyyden poistamiseen 8392: toimeentuloturvaa korottamalla 8393: 8394: 8395: Eduskunnalle 8396: 8397: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan räi- on Suomessa toteuttamatta. Toimeentulotur- 8398: keimmät häpeäpilkut löytyvät alimpien työttö- van alaraja tulee nostaa 2 500 markkaan kuu- 8399: myyspäivärahojen, sairausvakuutuspäiväraho- kaudessa. 8400: jen, eläkkeiden ja lapsiperheiden toimeentulon Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 8401: alueilta. Huonoimmillaan perustoimeentuloon 8402: käytettävissä olevat rahat jäävät reilusti alle tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8403: hannen markan kuukaudessa henkilöä kohden. 1991 tulo-ja menoarvioon 1500000000 8404: Kansalaiset joutuvat näin ollen tinkimään elä- markan määrärahan uusköyhyyden hä- 8405: män perusvälttämättömyyksistä. Perustoimeen- vittämiseksi suomalaisesta hyvinvoin- 8406: tuloturvan järjestäminen kohtuulliselle tasolle tiyhteiskunnasta. 8407: 8408: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8409: 8410: Heikki Rinne 8411: 1990 vp. 3185 8412: 8413: Raha-asia-aloite n:o 2952 8414: 8415: 8416: 8417: 8418: Rinne: Määrärahan osoittamisesta hoitoalojen henkilökunnan 8419: lisäämiseen 8420: 8421: 8422: Eduskunnalle 8423: 8424: Julkisen sektorin hoitoalojen vaje aiheuttaa Vaikka työaikaa on yleisesti maassamme ly- 8425: vakavan uhan perusterveydenhuollolle. Erityi- hennetty lomien ja erilaisten vapaapäivien muo- 8426: seen vaaravyöhykkeeseen joutuvat syrjäytyvät dossa melko tavalla jo 1970-luvulta lähtien, ei 8427: pitkäaikaissairaat. vastaavaa työvoiman lisäystä ole saatu. Näin 8428: Lisävirkoja tarvitaan sosiaali- ja terveyden- toimien romuttuu julkinen hoito ja huolto, jol- 8429: huoltoon, kun pienten lasten vanhempien työai- loin palvelujen kaupallistaminen saa kohtuutto- 8430: kaa lyhennetään. man suuren sijan. 8431: Ilman lisävirkoja ei valtakunnallisten viisi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8432: vuotissuunnitelmien hyviä tavoitteita voida saa- tavasti, 8433: vuttaa. Jatkuvasti työtahtia kiristämällä vai- 8434: keutetaan työvoiman pysyvyyttä alalla etenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8435: raskaimmissa ja vaativimmissa tehtävissä ja 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 8436: heikennetään nuorten kiinnostusta alalle hakeu- markan määrärahan hoitoalojen henki- 8437: tumiseen. lökuntavajeen kattamiseksi. 8438: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8439: 8440: Heikki Rinne 8441: 3186 1990 vp. 8442: 8443: Raha-asia-aloite n:o 2953 8444: 8445: 8446: 8447: 8448: Rinne: Määrärahan osoittamisesta vanhusten ja pitkäaikaissairai- 8449: den hoidon kehittämiseen 8450: 8451: 8452: Eduskunnalle 8453: 8454: Omakohtaisesta sosiaalityön kokemuksesta Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8455: tiedän, että Suomessa on tuhansia laitoksiin ja tavasti, 8456: omiin oloihinsa syrjäytyneitä ihmisiä, joita 8457: omaiset eivät syystä tai toisesta käy tervehti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8458: mässä. Kaikilla ei ole omaisia lainkaan. Ongel- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 8459: ma on julkisuudessa näkymätön. markan määrärahan sellaisen kokeilu- 8460: Tästä syystä tulisi julkisen vallan palkata yh- toiminnan aloittamiseksi, jossa ,läsnä- 8461: teistyössä vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen olevia ihmisiä, palkataan syrjäytetyi/le, 8462: kanssa "läsnäolijoita", joilla on aikaa kuunnel- pääasiassa vanhuksille. 8463: la ja keskustella vastentahtoisesti syrjään joutu- 8464: neen ihmisen kanssa. 8465: 8466: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8467: 8468: Heikki Rinne 8469: 1990 vp. 3187 8470: 8471: Raha-asia-aloite n:o 2954 8472: 8473: 8474: 8475: 8476: Rinne: Määrärahan osoittamisesta hoitovaihtoehtojen luomiseen 8477: kotona hoidettaville vammaisille 8478: 8479: 8480: Eduskunnalle 8481: 8482: Todellisten vaihtoehtojen turvaaminen lä- Omaishoitajien ansiotyömahdollisuudet voi- 8483: heisten ihmisten hoidon, huollon ja läsnäolon daan turvata joustavilla työaikajärjestelyillä. 8484: alueilla on suurelta osin vielä Suomessa järjes- Oikeus lyhennettyyn työaikaan sekä sairaanhoi- 8485: tämättä. Vaikeimmassa asemassa ovat vam- tovapaaseen tulisi tehdä lakisääteiseksi kaikille 8486: mautuneet ihmiset ja heidän lähiomaisensa. kotona hoidettavien vaikeavammaisten omaisil- 8487: Jokaiselle vaikeavammaiselle henkilölle tulisi le. Asian voisi järjestää pienten lasten vanhem- 8488: taata realistinen mahdollisuus kotihoitoon. pien työaikalyhennyksen ja sairaanhoitovapaan 8489: Omaisille tulisi turvata siedettävät työolot. tapaan. Samalla on aina turvattava myös laitos- 8490: Omaishoitajien oikeudesta vapaa-aikaan ja lo- hoitovaihtoehto. 8491: maan tulisi säätää lailla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8492: Suomessa on noin 5 000 vaikeavammaista ko- tavasti, 8493: tihoidossa. Osa omaishoitajista on joutunut jät- 8494: tämään työnsä omistautuakseen omaisensa hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8495: toon. Omaishoitajan paluu työelämään tulisi 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 8496: turvata ulottamalla pienten lasten vanhempien markan määrärahan omaehtoisen hoito- 8497: hoitovapaaoikeus koskemaan kaikkia omais- vaihtoehdon turvaamiseksi vammaisille. 8498: hoitajia. 8499: 8500: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8501: 8502: Heikki Rinne 8503: 3188 1990 vp. 8504: 8505: Raha-asia-aloite n:o 2955 8506: 8507: 8508: 8509: 8510: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristön saastumisesta joh- 8511: tuvien sairauksien tutkimuksen ja ehkäisyn tehostamiseen 8512: 8513: 8514: Eduskunnalle 8515: 8516: Elinympäristön pilaantumisesta johtuvat sai- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8517: raudet ovat vakavasti lisääntymässä. Syiden sel- tavasti, 8518: vittäminen vaatii lisää tutkimustyötä. 8519: Tällä hetkellä tiedetään monien sairauksien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8520: syyksi ympäristön epäpuhtaudet. Luonnon suo- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8521: jaaminen ja säilyttäminen on tulevaisuuden tär- markan määrärahan ympäristön pilaan- 8522: kein ennalta vaikuttava terveydenhoitotoimen- lumisesta aiheutuvien sairauksien tutki- 8523: pide. miseen ja ehkäisemiseen. 8524: 8525: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8526: 8527: Heikki Rinne 8528: 1990 vp. 3189 8529: 8530: Raha-asia-aloite n:o 2956 8531: 8532: 8533: 8534: 8535: Rinne: Määrärahan osoittamisesta pienten lasten vanhemmille 8536: tarkoitettujen tukikeskusten perustamiseen 8537: 8538: 8539: Eduskunnalle 8540: 8541: Muutokset yhteiskunnassa ovat huononta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8542: neet lasten ja heidän vanhempiensa asemaa. En- tavasti, 8543: nalta ehkäisevää palvelua tarvitaan pienper heis- 8544: sä, joiden sukulaiset ja tuttavat ovat kaukana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8545: Lämmin ateria vauvan kanssa valvotun yön jäl- 1991 tulo- ja menoarvioon 1000000 8546: keen ei olisi pahitteeksi. Pienten lasten vanhem- markan määrärahan pienten lasten van- 8547: mat tarvitsevat lepoa ja latautumisedellytyksiä hemmille tarkoitettujen tukikeskusten 8548: yhteiskunnan toimesta silloin, kun läheiset syys- perustamiseen. 8549: tä tai toisesta eivät voi niitä antaa. 8550: 8551: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8552: 8553: Heikki Rinne 8554: 8555: 8556: 8557: 8558: 16 200052Y 8559: 3190 1990 vp. 8560: 8561: Raha-asia-aloite n:o 2957 8562: 8563: 8564: 8565: 8566: Rinne: Määrärahan osoittamisesta raittiustyön tehostamiseen vä- 8567: kivallan kasvun hillitsemiseksi 8568: 8569: 8570: Eduskunnalle 8571: 8572: Alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8573: kärjistymässä. Erityisen voimakkaana tämä nä- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8574: kyy perheväkivallan rajuna kasvuna. markan määrärahan raittiustyön tehos- 8575: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- tamiseksi väkivaltaa siten vähentäen. 8576: tavasti, 8577: 8578: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8579: 8580: Heikki Rinne 8581: 1990 vp. 3191 8582: 8583: Raha-asia-aloite n:o 2958 8584: 8585: 8586: 8587: 8588: Rinne: Määrärahan osoittamisesta varattomien ja syrjäytyneiden 8589: lasten lomamatkojen järjestämiseen kotimaassa ja ulkomaille 8590: 8591: 8592: Eduskunnalle 8593: 8594: Syrjäytyneisyys näkyy katkerimmalla tavalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8595: lasten kohdalla, esimerkiksi matkailun koh- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000000 8596: dalla. markan määrärahan varatlomien lasten 8597: Yhteiskunnan on tälläkin tavoin tasoitettava lomatoimintaan kotimaassa ja ulko- 8598: eriarvoisuutta lapsiperheiden välillä. mailla. 8599: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8600: tavasti, 8601: 8602: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8603: 8604: Heikki Rinne 8605: 3192 1990 vp. 8606: 8607: Raha-asia-aloite n:o 2959 8608: 8609: 8610: 8611: 8612: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työhallinnon asiakaspalvelu- 8613: pisteiden perustamiseen jokaiseen kuntaan 8614: 8615: 8616: Eduskunnalle 8617: 8618: Työllisyyshallinnon siirtyessä atk-aikaan on Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 8619: mahdollista ja palvelujen saatavuuden kannalta 8620: välttämätöntä, että alueelliset palvelupisteet pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8621: rustetaan jokaiseen kuntaan ja suurimpien työ- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 8622: voimatoimistojen palvelut hajautetaan kunnan markan määrärahan työhallinnon asia- 8623: eri osa-alueille. Toimenpide edistäisi ratkaise- kaspalvelupisteiden perustamiseksi jo- 8624: valla tavalla työllisyyspolitiikan käytännön toi- kaiseen kuntaan. 8625: mivuutta. 8626: 8627: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8628: 8629: Heikki Rinne 8630: 1990 vp. 3193 8631: 8632: Raha-asia-aloite n:o 2960 8633: 8634: 8635: 8636: 8637: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden parantamiseen 8638: Rauman seudulla 8639: 8640: 8641: Eduskunnalle 8642: 8643: Rauman seudulle on syntymässä erittäin vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8644: kea työllisyystilanne. Se vaatii erityisiä tehotoi- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 8645: mia kattavalla tavalla. Työttömyysaste alueella markan määrärahan työllisyyden hoita- 8646: on korkea. miseen Rauman seudulla. 8647: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8648: tavasti, 8649: 8650: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8651: 8652: Heikki Rinne 8653: 3194 1990 vp. 8654: 8655: Raha-asia-aloite n:o 2961 8656: 8657: 8658: 8659: 8660: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden turvaamiseen 8661: Vammalan seudulla 8662: 8663: 8664: Eduskunnalle 8665: 8666: Vammalan alueen elinkeinorakennetta on uh- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8667: kaamassa raju muutos, joka tulee merkitse- tavasti, 8668: mään voimakasta työpaikkakatoa. Alkutuotan- 8669: non ja kaivannaisteollisuuden mukanaan tuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8670: mia liitännäiselinkeinoja on uhkaamassa työt- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 8671: tömyys. Näistä syistä alueen elinkeinorakennet- markan määrärahan työllisyyden tur- 8672: ta tulisi monipuolistaa erityistoimin jo nyt. vaamiseksi Vammalan seudulla. 8673: Työllisyydenhoidon erityisvaroja tulisi ohjata 8674: Vammalan seudulle. 8675: 8676: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8677: 8678: Heikki Rinne 8679: 1990 vp. 3195 8680: 8681: Raha-asia-aloite n:o 2962 8682: 8683: 8684: 8685: 8686: Rinne: Määrärahan osoittamisesta nuorten kesätyöpaikkojen tur- 8687: vaamiseen 8688: 8689: 8690: Eduskunnalle 8691: 8692: Työelämän muuttumisen myötä työpaikko- nitettävä suurempi huomio. Näin turvataan työ 8693: jen määrä, joissa ei tarvita työkokemusta, on niille, joiden työnsaannin tarve on suurin. 8694: vähentynyt. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8695: Nuorten, jotka eivät omaa suhteita vanhem- tavasti, 8696: piensa tai sukulaistensa kautta, on yhä vaike- 8697: ampi saada kesätyöpaikkaa tai ensimmäistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8698: työpaikkaa yleensä. Erityisen mahdottomaksi 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 8699: on osoittautunut työpaikan saanti niille nuoril- markan määrärahan kesätyöpaikkojen 8700: le, joiden vanhemmat itse ovat työttöminä. turvaamiseksi nuorille. 8701: Työpaikkojen julkiseen hankintaan on kiin- 8702: 8703: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8704: 8705: Heikki Rinne 8706: 3196 1990 vp. 8707: 8708: Raha-asia-aloite n:o 2963 8709: 8710: 8711: 8712: 8713: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työrajoitteisten työnhakijoi- 8714: den työnsaannin turvaamiseen 8715: 8716: 8717: Eduskunnalle 8718: 8719: Työttömien määrän lisääntyessä on erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8720: niiden työnhakijoiden määrä, joilla on jokin 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 8721: työtä haittaava este, voimakkaasti lisääntynyt. markan määrärahan työrajoitteisten 8722: Työrajoitteisten työhönsijoittamisen esteet ovat työnsaannin turvaamiseksi. 8723: edelleen kasvamassa. 8724: Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 8725: 8726: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8727: 8728: Heikki Rinne 8729: 1990 vp. 3197 8730: 8731: Raha-asia-aloite n:o 2964 8732: 8733: 8734: 8735: 8736: Rinne: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojeluneuvonnan 8737: tehostamiseen kunnissa 8738: 8739: 8740: Eduskunnalle 8741: 8742: Valtiovallan kunnalliseen ympäristönsuoje- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 8743: luun kohdistamat voimavarat ovat jääneet vä- vasti, 8744: häisiksi. Ennalta ehkäisevä neuvontatyö on ta- 8745: loudellisesti kannattaviota suojelutyötä. Neu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8746: vova, tutkiva ja ennakkoon laaja-alaisesti suun- 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000 8747: tautuva ympäristönsuojelutyö perustasolla an- markan määrärahan ympäristönsuojelu- 8748: taa parhaan tuloksen. neuvonnan tehostamiseksi kunnissa. 8749: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8750: 8751: Heikki Rinne 8752: 3198 1990 vp. 8753: 8754: Raha-asia-aloite n:o 2965 8755: 8756: 8757: 8758: 8759: Rinne: Määrärahan osoittamisesta materiaalien uuskäytön järjes- 8760: tämiseen 8761: 8762: 8763: Eduskunnalle 8764: 8765: Raaka-ainevarojen ehtyessä ja alkuperäis- mukainen täystyöllisyyspolitiikka tarjoaa ih- 8766: luonnon säilyttämisen vaatimusten voimistues- misarvoisella tavalla. Suomalainen työllisyys- 8767: sa huomio kiinnittyy materiaalien uuskäyttöön. politiikka laiminlyö nämä alueet ja mahdolli- 8768: Erityisen ongelman muodostavat keräystoimin- suudet. 8769: taa hankaloittavat esteet. Käytännössä on kui- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8770: tekin havaittu kansalaisten tarve ja halu lajitella tavasti, 8771: poistamiaan materiaaleja, kuten lasia, vaatteita 8772: jne. Hyvin alkaneet toiminnot ovat usein loppu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8773: neet keräystoiminnan katkoksiin ja epäkohtiin. 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 8774: Erityisesti työllisyyspolitiikan alueilla olisi markan määrärahan materiaalien uus- 8775: huomattava ne mahdollisuudet, jotka luonnon- käytön edistämiseen. 8776: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8777: 8778: Heikki Rinne 8779: 1990 vp. 3199 8780: 8781: Raha-asia-aloite n:o 2966 8782: 8783: 8784: 8785: 8786: Rinne: Määrärahan osoittamisesta jätemuovin uuskäytön järjes- 8787: tämiseen 8788: 8789: 8790: Eduskunnalle 8791: 8792: Teollisuudessa, kaupassa ja muussa elinkei- nuksia, vähentää tuontia ja luoda uutta jalos- 8793: notoiminnassa syntyvää muovijätettä voitaisiin tustekniikkaa, jolla olisi myös vientimahdolli- 8794: hyödyntää erilaisina lisä- tai sidosaineina: bitu- suuksia. 8795: mieristelevyissä, tieasfaltissa, pintamassoissa ja Yhdyskuntajätteestä muovin osuus on noin 8796: lastupuristeissa. viisi prosenttia, 80 000 tonnia vuodessa. Sen la- 8797: Elinkeinomuovijätettä syntyy maassamme jittelun ja hyötykäytön ongelmia ei ole vielä rat- 8798: vuosittain noin 24 000 tonnia, josta runsas nel- kaistu. 8799: jännes hyödynnetään muuksi kuin energiaksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8800: Pienteollisuus pystyisi järkevästi hyödyntä- tavasti, 8801: mään vielä 7 000-8 000 tonnia vuodessa, mutta 8802: tarvitsisi tutkimus-, kone- ja laitekustannuksiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8803: julkisen vallan tukea. 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000 8804: Muovin hyödyntämisen avulla voitaisiin luo- markan määrärahan jätemuovin uus- 8805: da lisätyöpaikkoja, vähentää jätehuoltokustan- käytön tehostamiseksi. 8806: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8807: 8808: Heikki Rinne 8809: 3200 1990 vp. 8810: 8811: Raha-asia-aloite n:o 2967 8812: 8813: 8814: 8815: 8816: Rinne: Määrärahan osoittamisesta soidensuojelun tehostamiseen 8817: 8818: 8819: 8820: Eduskunnalle 8821: 8822: Valtakunnallisten suojeluohjelmien toteutu- mittasuhteessa aluetta kohden kuin sademetsien 8823: misnopeus on hidas. Nykyisillä vähäisillä henki- hakkaaminen. 8824: löresursseilla ja ostoihin käytettävissä olevilla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8825: määrärahoilla valtakunnallisen soidensuojelun taen, 8826: perusohjelman toteuttaminen vie vielä kymme- 8827: niä vuosia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8828: Maassa on toteutettu runsaasti kannattamat- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 8829: tomia ojituksia. Soiden kuivaamisen on todettu markan määrärahan soiden suojelemi- 8830: aiheuttavan ns. kasvihuoneilmiötä samassa seksi ja palauttamiseksi luonnontilaan. 8831: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8832: 8833: Heikki Rinne 8834: 1990 vp. 3201 8835: 8836: Raha-asia-aloite n:o 2968 8837: 8838: 8839: 8840: 8841: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Kemiran Porin tehtaiden pääs- 8842: töjen puhdistamisen edelleen tehostamiseen 8843: 8844: 8845: Eduskunnalle 8846: 8847: Pohjoismaiden pahin vesien pilaaja on Porin Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8848: Kemiran tehtaat. Porin edustan merialueiden tavasti, 8849: tuhoutumisen lisäksi jätekuormitus on euroop- 8850: palaista huippuluokkaa laajoilla alueilla. Laitos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8851: on skandinaavinen häpeäpilkku näiltä osin. 1991 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 8852: Lisäksi tuotantolaitos on huomattava ilman markan määrärahan Porin Kemiran teh- 8853: pilaaja. Terveydelliset riskit ovat merkittävät taiden päästöjen edelleen puhdistami- 8854: tuotantolaitoksen lähialueilla ja kauempanakin seen. 8855: Satakunnassa. 8856: 8857: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8858: 8859: Heikki Rinne 8860: 3202 1990 vp. 8861: 8862: Raha-asia-aloite n:o 2969 8863: 8864: 8865: 8866: 8867: Rinne: Määrärahan osoittamisesta uhanalaisten kasvi- ja eläin- 8868: lajien suojelun tehostamiseen 8869: 8870: 8871: Eduskunnalle 8872: 8873: Luonnon rikkauden ja ainutkertaisuuden säi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8874: lyttäminen tuleville sukupolville vaatii myös 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8875: Suomessa merkittäviä tehostamistoimia. markan määrärahan uhanalaisten lajien 8876: Lajien häviäminen on korvaamatonta ja saat- suojeluun. 8877: taa aiheuttaa arvaamattomia lisäseuraamuksia 8878: luonnon tasapainoon. 8879: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8880: tavasti, 8881: 8882: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8883: 8884: Heikki Rinne 8885: 1990 vp. 3203 8886: 8887: Raha-asia-aloite n:o 2970 8888: 8889: 8890: 8891: 8892: Rinne: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelukohteiden lu- 8893: nastamiseen suojelualueiksi Pyhärannan Rihtniemestä ja 8894: Huittisista 8895: 8896: Eduskunnalle 8897: 8898: Valtioneuvosto on viime vuosina hyväksynyt Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8899: monia suojeluohjelmia, kuten lintuvesien-, soi- tavasti, 8900: den- ja harjujensuojeluohjelman, samoin kuin 8901: kansallis- ja luonnonpuistoverkon laajennusoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8902: jelman. Ohjelmat antavat kuvan, että asiat oli- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 8903: sivat kunnossa. Ohjelmissa mainitut kohteet on markan määrärahan rauhoituskohtei- 8904: kuitenkin lunastettava luonnonsuojelualueiksi. den lunastamiseksi Pyhärannan Rihtnie- 8905: Erityisen voimakkaasti on panostettava ete- mestä ja Huittisista. 8906: läisen Suomen suojelualueisiin. 8907: 8908: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8909: 8910: Heikki Rinne 8911: 3204 1990 vp. 8912: 8913: Raha-asia-aloite n:o 2971 8914: 8915: 8916: 8917: 8918: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan jokien puhdistuk- 8919: sen tehostamiseen 8920: 8921: 8922: Eduskunnalle 8923: 8924: Eteläisen ja läntisen Suomen joet ovat aikoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 8925: naan muodostaneet merkittävän elinkeinon var- tavasti, 8926: siensa asukkaille. Myös virkistyskäyttö on ollut 8927: huomattavaa alueen vähäjärvisyyden takia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8928: Matkat, eritoten lapsille, ovat kohtuuttomat 1991 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 8929: virkistysvesien äärelle. Hyväosaiset ja rikkaat markan määrärahan Satakunnan jokien 8930: ovat usein varanneet parhaat virkistyspaikat, suojelemiseksi. 8931: mikä lisää ihmisten eriarvoisuutta myös vapaa- 8932: ajan vietossa. 8933: 8934: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8935: 8936: Heikki Rinne 8937: 1990 vp. 3205 8938: 8939: Raha-asia-aloite n:o 2972 8940: 8941: 8942: 8943: 8944: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan pohjavesien saas- 8945: tumisen tutkimiseen ja suojelusuunnitelman tekemiseen 8946: 8947: 8948: Eduskunnalle 8949: 8950: Pohjavesien saastumisessa on viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8951: tapahtunut vakava käänne huonompaan suun- taen, 8952: taan. Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät poh- 8953: javesien tilassa. Rikkisulfaattipitoisuus on va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8954: kavassa nousussa. 1991 tulo- ja menoarvioon 600 000 mar- 8955: Pohjavesien puhdistaminen on ylivoimainen kan määrärahan Satakunnan pohjave- 8956: tehtävä, jos tämä sukupolvi välinpitämättö- sien tilan tutkimiseen ja suojelusuunni- 8957: myydellään tuhoaa pohjavetemme. telman tekemiseen. 8958: 8959: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 8960: 8961: Heikki Rinne 8962: 8963: 8964: 8965: 8966: 17 200052Y 8967: 3206 1990 vp. 8968: 8969: Raha-asia-aloite n:o 2973 8970: 8971: 8972: 8973: 8974: Rinne: Määrärahan osoittamisesta kohtuuttomien asumiskustan- 8975: nusten korvaamiseen pieni- ja keskituloisille lapsiperheille 8976: 8977: 8978: Eduskunnalle 8979: 8980: Asunnottomuus on tulonjakokysymys. Ra- Työsuhdeasuntojen historia on synkkä. Fir- 8981: halla saa asunnon. Tulonjaon epäkohtien kor- mat rakensivat asuntoja valtion tukemina työ- 8982: jaaminen on aikaa vaativaa työtä. Tästä syystä voimapoliittisin perustein. Julkinen valta ei 8983: asunto-ongelmien ratkaisu vaatii kiireellisiä ja huolehtinut asuntopolitiikasta siten, että tar- 8984: ennakolta vaikuttavia toimia. peellinen vuokra-asuntokanta olisi saatu ai- 8985: Vuosisadan alun suhteellinen sosiaalinen tur- kaan. Vuokralaiset ovat nyt maksaneet nämä 8986: vattomuus ja eriarvoisuus ovat palaamassa asunnot yrityksille vuokrien muodossa. Inflaa- 8987: uudelleen suomalaiseen yhteiskuntaan. Piirteet tio on pitänyt huolen lopusta. Lähinnä suuryri- 8988: muistuttavat Laukan torpparihäätöjä sosiaali- tyksillä on nyt asuntoja, joiden arvo on noussut 8989: silta seuraamuksiltaan. Tällä kertaa toteuttaja- tähtitieteellisiin summiin. 8990: na on teollisuusaateli, silloin oli maa-aateli. Yleinen ajatuksenkulku elinkeinoelämässä 8991: Seuraukset yksilölle ovat samanlaiset. on, että kilpailukyky, nopeiden liikkeiden mah- 8992: Työsuhdeasuntojen omistusasunnoiksi muut- dollisuus ja yritysstrategia yleensä vaativat va- 8993: taminen ja myyminen on jo joillain alueilla aloi- pautumista asuntopolitiikasta. Kaikki voimat 8994: tettu. Odotettavissa on tämänkaltaisen toimin- keskitetään tuotantotoimintaan ja markkinoin- 8995: nan vyöry, joka hallitsemattomana tulee tiin. 8996: 1) johtamaan nykyisten vuokralaisten kohte- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 8997: lun epävarmuuteen vasti, 8998: 2) vähentämään vuokra-asuntokantaa, mikä 8999: entisestään kärjistää asuntopulaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9000: 3) aiheuttamaan lisää ns. asunnottomuutta 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 9001: 4) estämään nuoria ihmisiä itsenäistymästä, markan määrärahan kohtuuttomien 9002: mikä myös johtaa perheen sisäisten paineiden asumiskustannusten korvaamiseen 9003: kautta yhteiskunnallisiin ongelmiin. pieni- ja keskituloisi/le lapsiperheille. 9004: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9005: 9006: Heikki Rinne 9007: 1990 vp. 3207 9008: 9009: Raha-asia-aloite n:o 2974 9010: 9011: 9012: 9013: 9014: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahan 9015: lisäämiseen 9016: 9017: 9018: Eduskunnalle 9019: 9020: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1991 Jotta hyvin käynnistynyt alueiden omaehtoi- 9021: tulo- ja menoarvioksi on läänin kehittämisra- nen kehittäminen voisi jatkua, esitetään vuoden 9022: haa pudotettu 20 miljoonalla markalla kulu- 1991 valtion tulo- ja menoarvioon momentille 9023: vaan vuoteen verrattuna. Läänin kehittämis- 26.98.43 lisää 30 miljoonaa markkaa eli yhteen- 9024: raha on osoittanut kuitenkin merkityksensä sä 100 miljoonaa markkaa. 9025: alueellisen kehityksen ja omatoimisuuden vauh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9026: dittajana ja edistäjänä. nioittaen, 9027: Kun kehittämisrahan käytöstä päätetään 9028: aluetasolla lääninneuvottelukunnan hyväksy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9029: män käyttösuunnitelman puitteissa, on tukipää- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 9030: töksillä suora kytkentä alueen kehittämisen ta- 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 9031: voitteisiin. läänin kehittämisrahan lisäämiseen. 9032: 9033: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9034: 9035: Jukka Roos Heli Astala Matti Vähänäkki 9036: Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen 9037: Tuula Paavilainen 9038: 3208 1990 vp. 9039: 9040: Raha-asia-aloite n:o 2975 9041: 9042: 9043: 9044: 9045: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Vaskio-talon suunnitteluun 9046: ja rakentamiseen Halikkoon 9047: 9048: 9049: Eduskunnalle 9050: 9051: Kunnallisen palvelutoiminnan ongelmina voi- Vaskio-talon suojissa voidaan huolehtia las- 9052: daan pitää sektoroituneisuutta ja keskittymistä. ten päivähoidosta, koululaisten iltapäiväker- 9053: Nämä kaksi tekijää ovat siinä mielessä sidoksis- hosta, erilaisista nuorisotoiminnoista, vanhus- 9054: sa toisiinsa, että eri sektorien kiinteästi sijoite- ten huollosta, erilaisista kulttuuripalveluista, 9055: tut palveluyksiköt sijaitsevat kuntien väkirik- terveyspalveluista, kirjastopalveluista, apteek- 9056: kaissa taajamissa, koska niitä on kutakin laatua kipalveluista jne. Myös posti voi sijoittua tähän 9057: vain yksi. Väestöpohjaltaan pieniin taajamiin ei Vaskio-taloon ja postin henkilökunta osallistua 9058: perinteisen mallin mukaisesti toimien ole voitu talon kunnalliseen toimintaan. Niin tilojen kuin 9059: ajatella sijoitettavaksi päiväkotia, nuorisotaloa, henkilöstönkin osalta lähtökohtana on se, että 9060: vanhusten palvelukeskusta jne. koko henkilökunta osallistuu mahdollisimman 9061: Viime aikoina vapaakuntakokeilu, alueellis- suuressa määrin kaikkiin talon töihin ja että ti- 9062: taminen ja muu kunnallinen ajattelu ovat luo- lat ovat mahdollisimman laajassa yhteiskäy- 9063: massa mahdollisuuksia eri kunnallisten toimin- tössä. 9064: talohkojen yhteistoiminnalle ja samalla myös Vaskio-talon suunnittelu- ja rakentamiskus- 9065: palvelujen viemiselle lähemmäksi kuntalaista. tannukset ovat 5 miljoonaa markkaa. 9066: Halikon kunnassa Vaskion kylässä on tavoit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9067: teena perustaa monipuolisia palveluja tarjoava taen, 9068: keskus. Halikon tultua hyväksytyksi vapaakun- 9069: naksi tämä mahdollisti mm. henkilöstön va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9070: paamman käytön ja myös muita poikkeuksia 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 9071: voimassa oleviin päätöksiin. Tältä pohjalta on markkaa Ha/ikon kunnalle Vaskio-ta/on 9072: ideoitu monipuolista palvelutaloa, jonka työni- suunnittelu- ja rakentamiskustannuk- 9073: menä on ollut Vaskio-talo. siin. 9074: 9075: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9076: 9077: Jukka Roos 9078: 1990 vp. 3209 9079: 9080: Raha-asia-aloite n:o 2976 9081: 9082: 9083: 9084: 9085: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston liikun- 9086: tatilojen rakentamiseen 9087: 9088: 9089: Eduskunnalle 9090: 9091: Turun yliopiston liikuntatilojen rakentamista yhteensä käyttäjiä olisi noin 18 500. Turun yli- 9092: on viivytetty jo useiden vuosien ajan. Turun opistoon rakennettavat liikuntatilat palvelisivat 9093: seudulla kuitenkin tarve uusiin liikuntatiloihin myös näitä muita oppilaitoksia ja niiden opiske- 9094: lisääntyy jatkuvasti opiskelijamäärien kasvaes- lijoita. 9095: sa. Myöskään muut seudun korkeakoulut Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9096: (TUKK ja ÅA) eivät omista kunnollisia liikun- 9097: tatiloja. Turun yliopistossa oli opiskelijoita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9098: vuonna 1988 10 080 ja henkilökuntaa 1 620. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 9099: Åbo Akademissa oli opiskelijoita 4 450 ja hen- 29.1 0. 74 5 000 000 markan määrärahan 9100: kilökuntaa 610. Turun kauppakorkeakoulussa Turun yliopiston liikuntatilojen raken- 9101: opiskelijoita oli 1 660 ja henkilökuntaa 130 eli tamisen aloittamiseen. 9102: 9103: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9104: 9105: Jukka Roos Jukka Gustafsson 9106: Anssi Rauramo Antti Kalliomäki 9107: Matti Saarinen 9108: 3210 1990 vp. 9109: 9110: Raha-asia-aloite n:o 2977 9111: 9112: 9113: 9114: 9115: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Halikon kunnalle Rikalan 9116: arkeologisen museon tutkimustoimintaan 9117: 9118: 9119: Eduskunnalle 9120: 9121: Halikon kunnassa sijaitseva Rikala oli rauta- arkeologinen museo. Rikalan museo tulee ole- 9122: kauden lopulla 900- ja 1000-luvuilla tärkeä maan Suomen ensimmäinen varsinainen arkeo- 9123: kauppapaikka: Teljän ohella tunnetuin mui- loginen museo, jonka tarkoituksena on esitellä 9124: naiskaupunkimme. Rikalassa on käyty vilkasta kaupankäyntiä ja yleensä elämäntapaa aina 9125: kauppaa sisämaan, Skandinavian ja Itämeren varhaisimpien asukkaiden saapumisesta läh- 9126: maiden kanssa. Rikalan kaupunkimainen ole- tien. Näyttelyn esineistö koostuu pääosin hau- 9127: massaolo lienee ulottunut vuoden 1300 tienoil- talöydöistä. Tavoitteena on valoisa, yleisöystä- 9128: le. Rikalan kaupunki tai Rikalan suurtila oli il- vällinen, ulospäin, menneisyyden kautta tule- 9129: meisesti Joensuun kartanon edeltäjä. Rikalassa vaisuuteen suuntautuva museo. Tekstiilien tut- 9130: on ollut myös satama puolustusjärjestelmineen kimus tulee olemaan museon yksi tärkeimmistä 9131: (Linnanmäki) ja myöhemmin sen läheisyydessä tehtävistä, koska Rikala on runsas tekstiililöy- 9132: on ollut markkinapaikka. döistään ja ala kärsii pahiten tutkimustilojen 9133: Huomattavaksi on osoittautunut Rikalan puutetta. Rikalan arkeologisella museolla on 9134: kalmisto 1950-luvulla. Alueella on tehty useita merkitystä Turun ja Helsingin yliopistoille. Mu- 9135: kaivauksia 1950- ja 1970-luvuilla. Lukuisista seon toiminnan pääpaino tulee olemaan näytte- 9136: monikerroksisista haudoista on löytynyt lähes ly- ja tutkimustyössä. 9137: 800 esinettä tai esineosaa. Löydöksiin kuuluu Rakennushankkeen kokonaiskustannukset 9138: runsaasti tekstiilejä, aseita, rahaa, koruja yms. ovat noin 10 miljoonaa markkaa. Varsinaiset 9139: Rikalanmäen-Linnanmäen muinaismuis- rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 9140: toalue on koöltaan noin 1 200 x 200 metriä eli 1993. 9141: 24 hehtaaria. Alueena se on sekä seutukaavassa Edellä olevan perusteella ehdotan kunniott- 9142: että kunnan yleis- ja rakennuskaavoissa vahvis- taen, 9143: tettu. Halikon kunta omistaa tästä keskeisim- 9144: män osan, johon kuuluvat entiset Viurilan kar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9145: tanon 1860-luvulla valmistuneet yhdistetty talli- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9146: asuinrakennus ja pajarakennus. markkaa Halikon kunnalle Rikalan ar- 9147: Turun maakuntamuseo on laatinut 1970- keologisen museon tutkimustoimintaan 9148: luvun lopulla Varsinais-Suomen museopoliitti- sekä näyttelyjen ja uudisrakennuksen 9149: sen ohjelman, jossa yhtenä osana on Rikalan suunnitteluun. 9150: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9151: 9152: Jukka Roos 9153: 1990 vp. 3211 9154: 9155: Raha-asia-aloite n:o 2978 9156: 9157: 9158: 9159: 9160: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Aurinkobaletin toiminnan 9161: tukemiseen 9162: 9163: 9164: Eduskunnalle 9165: 9166: Turkuun ollaan suunnittelemassa Aurajoen hittymisen kannalta on välttämätöntä ratkaista 9167: länsirannalle laivanrakennukselta vapautunei- toimitilakysymys pikaisesti. 9168: siin tiloihin tanssi- ja videotaiteelle opetus-, Edellä olevan perusteella ehdotan, 9169: työskentely- ja esitystiloja. Näin poistuisi ky- 9170: seisten taidemuotojen suotuisaa kehittymistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9171: haittaava tarkoituksenmukaisten toimitilojen 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9172: puute. 450 000 markkaa Aurinkobaletin toimi- 9173: Aurinkobaletin toiminnan jatkumisen ja ke- tilojen kunnostukseen. 9174: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9175: 9176: Jukka Roos 9177: 3212 1990 vp. 9178: 9179: Raha-asia-aloite n:o 2979 9180: 9181: 9182: 9183: 9184: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Teijon työväentalon 9185: korjaukseen 9186: 9187: 9188: Eduskunnalle 9189: 9190: Teijon työväenyhdistys on pitkät perinteet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9191: omaava työväenyhdistys, jolla on oma työväen- nioittaen, 9192: talo. Vuosien saatossa rakennus on kuitenkin 9193: päässyt huonoon kuntoon, ja nyt yhdistys kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9194: nostaa rakennusta. Rakennusta on kunnostettu 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000 9195: pääsääntöisesti talkoovoimin ja menossa olevat markkaa Teljon työväentalon peruskor- 9196: vesi- ja viemäröintityöt tarvitsevat kipeästi ra- jaukseen. 9197: haa, kuten myös rakennuksen sisätilojen maa- 9198: laaminen ja lattian kunnostus. 9199: 9200: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9201: 9202: Jukka Roos Jukka Gustafsson Heli Astala 9203: Matti Vähänäkki Riitta Myller Raimo Vuoristo 9204: Sinikka Hurskainen Tuula Paavilainen Antti Kalliomäki 9205: Liisa Jaakonsaari Jouni Backman Kari Rajamäki 9206: Timo Roos Reijo Lindroos Saara-Maria Paakkinen 9207: Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen 9208: Asko Apukka Matti Saarinen Pirjo-Riitta Antvuori 9209: Raila Aho Ritva Vastamäki Esko Seppänen 9210: 1990 vp. 3213 9211: 9212: Raha-asia-aloite n:o 2980 9213: 9214: 9215: 9216: 9217: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuollon turvaami- 9218: seen Dragsfjärdissä 9219: 9220: 9221: Eduskunnalle 9222: 9223: Dragsfjärdin kunnan keskustaajaman Taa- jolla kuntalaisten vesihuolto voidaan turvata. 9224: lintehtaan vesihuolto tapahtuu pääsääntöisesti Hankkeen kokonaiskustannusarvio on luokkaa 9225: kunnan omana vesihuoltona ja vesi otetaan 12 000 000 markkaa. 9226: Dragsfjärdin järvestä. Vuosien 1989 ja 1990 ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9227: sät osoittautuivat kuitenkin jo varsin ongelmal- nioittaen, 9228: lisiksi järveen muodostuneen sinilevän vuoksi, 9229: ja näin järven vettä ei voitu enää käyttää kotita- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9230: louksien juomavetenä. Ongelma kosketti välit- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 9231: tömästi 3 400 henkeä, ja vettä kuljetettiin koti- markan määrärahan Dragsfjärdin kun- 9232: talouksiin palokunnan säiliöautolla. Dragsfjär- nan vesihuollon rakentamiseen kunnan 9233: din kunta on kuitenkin suorittanut pohjavesi- keskustaajamaan Taalintehtaalle. 9234: tutkimuksia ja päättänyt rakentaa vesijohdon, 9235: 9236: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9237: 9238: Jukka Roos Heli Astala Ensio Laine 9239: Antti Kalliomäki Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen 9240: Tuula Paavilainen Risto Ahonen 9241: 3214 1990 vp. 9242: 9243: Raha-asia-aloite n:o 2981 9244: 9245: 9246: 9247: 9248: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelutoimen 9249: uusiin virkoihin 9250: 9251: 9252: Eduskunnalle 9253: 9254: Uusien virkojen saaminen luonnonsuojelu- jälkeen ei jää mitään siirrettävää talousmetsien 9255: alueiden hoitoon tuntuu erityisen vaikealta. puolelta. Lisäksi sellaiset alueet, kuten esimer- 9256: Jostakin syystä vakituisen henkilökunnan palk- kiksi Saaristomeren kansallispuisto, eivät voi 9257: kaus hoidetaan maa- ja metsätalousministeriön edes teoriassa saada tällä tavoin yhtään vakans- 9258: eikä ympäristöministeriön budjetin kautta, ku- sia, sillä täällä päin maata ei talolla ole muita 9259: ten muu osa toiminnasta. Viime vuosina metsä- työntekijöitä siirrettäväksi eikä muuallakaan 9260: hallitus on saanut budjetin kautta muutaman maassa ruotsin kieltä taitavia. 9261: yksittäisen uuden vakanssin luonnonsuojeluun, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9262: kuitenkin vain murto-osan hyväksyttyjen suun- nioittaen, 9263: nitelmien tarpeesta. Metsähallituksen talous- 9264: metsien puolelta on jatkuvasti lakkautettu va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9265: kansseja, mutta näitä ei lupauksista huolimatta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 9266: ole juuri saatu luonnonsuojelun puolelle. Tuo- 30.95.01 Palkkaukset lisäyksenä 9267: reimpien suunnitelmien mukaan on metsähalli- 1 000 000 markkaa siten, että metsähalli- 9268: tuksesta tarkoitus lakkauttaa edelleen 150 vir- tuksen lakkautettavista viroista voidaan 9269: kaa lähimmän viiden vuoden aikana. Samassa 20 prosenttia eli kuusi kappaletta muut- 9270: yhteydessä on luvattu, että tämän jälkeen jäljel- taa luonnonsuojelutoimen uusiksi vi- 9271: le jääneitä vakansseja voidaan siirtää talon si- roiksi alueiden suunnittelu- ja valvonta- 9272: sällä niin kuin halutaan. Tosiasia on kuitenkin, tehtäviin. 9273: että lakkautusohjelma on niin rankka, että sen 9274: 9275: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9276: 9277: Jukka Roos Heli Astala Ensio Laine 9278: Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen Jouni Backman 9279: Kai Kalima Anna-Liisa Jokinen Matti Saarinen 9280: Riitta Myller Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson 9281: Sinikka Hurskainen Tuula Paavilainen Risto Ahonen 9282: 1990 vp. 3215 9283: 9284: Raha-asia-aloite n:o 2982 9285: 9286: 9287: 9288: 9289: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 9290: lien rakentamiseen Halikkoon 9291: 9292: 9293: Eduskunnalle 9294: 9295: Halikossa ollaan huolissaan jalankulkijoiden tielle n:o 2351 välille Saarimäen koulu - van- 9296: ja pyöräilijöiden turvallisuudesta vilkkaasti lii- hainkodin tienhaara. 9297: kennöidyillä ja kapeilla maanteillä Asemanseu- Kiireellisimpinä on pidettävä kevyen liiken- 9298: dulla, Vaskiolla ja Hajalassa. teen tietä Rikalan-Tunilan maantielle n:o 2355 9299: Mielestämme tulisi rakentaa kevyen liiken- valtatieltä n:o 1 Halikon-Paimion tielle, sillä 9300: teen tiet seuraavasti: tämän tien varrella on runsaasti asutusta, Mus- 9301: - Valtatien n:o 1 viereen välille Iilikenmä- tamäen ala-asteen koulu ja paljon teollisuutta, 9302: ki-Rikala-Tunilan maantien n:o 2355 risteys, joka tuo alueelle raskasta liikennettä. 9303: Rikalan-Tunilan maantielle ja edelleen Tuni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9304: lasta Halikon-Paimion maantielle n:o 2351 nioittaen, 9305: Halikon sillalle. 9306: - Vaskion kylään Halikon-Auran maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9307: tielle n:o 124 Kuusjoen tienhaarasta Onnenpe- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 9308: rän tienhaaraan. markkaa kevyen liikenteen väylien ra- 9309: - Hajalan kylään Halikon-Paimion maan- kentamiseen Halikon kuntaan. 9310: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9311: 9312: Jukka Roos Jukka Gustafsson 9313: 3216 1990 vp. 9314: 9315: Raha-asia-aloite n:o 2983 9316: 9317: 9318: 9319: 9320: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Turun radan 9321: tason nostamiseen 9322: 9323: 9324: Eduskunnalle 9325: 9326: Kehittämisinvestointeihin Helsingin-Turun Rataosan tason noston kustannusarvion tar- 9327: radan tason nostamiseen on esitetty vuodelle kistamiseen ja suunnitellun valmistumisvuoden 9328: 1991 140 milj. markkaa. toteutumiseksi tarvitaan lisärahoitusta vuodelle 9329: Radan tason nostamisen kustannusarviota 1991. 9330: tarkistettiin ylöspäin ottaen huomioon tehty ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9331: dan sähköistyssuunnitelma, joka tähtää siihen, taen, 9332: että rataosalla on suunniteltu sen töiden valmis- 9333: tumisvuonna 1993 ajettavan junanopeuksilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9334: 160-200 km tunnissa. Vuodelle 1991 esitetty 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9335: määräraha merkitsee valmistumisvuoden siirty- 60 000 000 markkaa Helsingin- Turun 9336: mistä vuosille 1994-1995. radan tason nostamiseen. 9337: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9338: 9339: Jukka Roos 9340: 1990 vp. 3217 9341: 9342: Raha-asia-aloite n:o 2984 9343: 9344: 9345: 9346: 9347: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennekasvatuksen 9348: lisäämiseen kouluopetuksessa 9349: 9350: 9351: Eduskunnalle 9352: 9353: Tasavallan Presidentti kiinnitti valtiopäivien kustannuksella. Tällä menettelyllä voidaan 9354: 1990 avajaispuheessaan huomiota liikennetur- paitsi saattaa liikennekäyttäytyminen osaksi 9355: vallisuuden jatkuvaan heikkenemiseen sekä opetuksen kautta tapahtuvaan kansalaiskava- 9356: piittaamattomuuteen liikennekäyttäytymisessä. tukseen myös pitkällä aikavälillä parantaa olen- 9357: Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, tästä aiheutuu naisesti liikenneturvallisuutta. 9358: suuria inhimillisiä kärsimyksiä ja vaaroja suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9359: malaiselle elämänmenolle sekä talouselämälle. nioittaen, 9360: Ainoa keino parantaa liikenneturvallisuutta on 9361: kiinnittää siihen yhä enemmän huomiota ja ot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9362: taa liikennekasvatus mukaan kansalaisten elä- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 9363: mään jo kouluopetuksessa. markkaa kokeiluluonteisiin toimenpitei- 9364: Monissa maissa, esim. Pohjois-Amerikan siin liikenneturvallisuuden parantami- 9365: Yhdysvalloissa, autokoulun suorittaminen pe- seksi kiinnittämällä siihen enemmän 9366: rustuu koululaitoksen opetusohjelmaan. Mutta huomiota ja ottamalla liikennekasvatus 9367: liikennekasvatus voidaan aloittaa jo varhemmin mukaan kansalaisten elämään jo kou- 9368: siten, että vuosien säännöllinen liikennekasva- luopetuksessa. 9369: tus päättyy ajokorttitutkintoon yhteiskunnan 9370: 9371: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9372: 9373: Jukka Roos Raimo Vuoristo 9374: 3218 1990 vp. 9375: 9376: Raha-asia-aloite n:o 2985 9377: 9378: 9379: 9380: 9381: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen kehitys- 9382: rahaston perustamiseen Salon seudulle 9383: 9384: 9385: Eduskunnalle 9386: 9387: Tietotekniikan tutkimus- ja kehitystyö kulkee pienyritysten käyttöön. Tämä voisi toteutua pe- 9388: jättiharppauksin eteenpäin päivittäin. Kehitys- rustamalla valtiovallan piirissä kehitysrahasto- 9389: työtä tehdään yritysten, yliopistojen ja korkea- ja, jotka lunastaisivat innovaatioita luovutetta- 9390: koulujen piirissä. Koska on mahdollista, että vaksi edelleen korvausta vastaan pienyrityksille. 9391: innovaatioista vain osa katsotaan kaupallisesti Tällä järjestelmällä kehitystyötä tekevä yritys 9392: riittävän arvokkaaksi teolliseen tuotantoon yri- saisi korvauksen ideointikustannuksista ja vas- 9393: tysten valitsemien toimintalohkojen piirissä, taavasti pienyritykset taitotietoa, jota niillä ei 9394: huomattava määrä henkisestä panoksesta ja in- muutoin olisi mahdollista tuottaa. Kansanta- 9395: novaatioista jää hyödyntämättä. Joissakin ta- loudellemme yhä laajenevalla taitotiedon kas- 9396: pauksissa osa kehitystyötä tekevää henkilöstöä vulla on mitä merkittävin vaikutus yhdentyvillä 9397: on lähtenyt hyödyntämään yritystoiminnassa markkinoilla. 9398: uusia, suppean markkinaosuuden tavoittavia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9399: tuotteita. taen, 9400: Jotta yritysten piirissä suoritettavaa kehitys- 9401: työtä voitaisiin edelleen käyttää hyödyksi niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9402: innovaatioiden kohdalla, jotka eivät johda kau- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 9403: palliseen tuotantoon, olisi löydettävä keino saa- markkaa Varsinais-Suomen kehitysra- 9404: da nämä tuotemahdollisuudet kiinnostuneiden haston perustamiseksi Salon seudulle. 9405: 9406: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9407: 9408: Jukka Roos 9409: 1990 vp. 3219 9410: 9411: Raha-asia-aloite n:o 2986 9412: 9413: 9414: 9415: 9416: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projektille 9417: 9418: 9419: 9420: Eduskunnalle 9421: 9422: Nordbarn-projekti kartoittaa Suomeen tule- kasta ja niiden ennaltaehkäisystä saatujen tu- 9423: vien paluumuuttajien lasten ja nuorten losten pohjalta. 9424: käyttäytymis- ja lukihäiriöitä seulontatutki- Edellä olevan perusteella ehdotan, 9425: muksella yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa 9426: sekä pyrkii löytämään ennalta ehkäiseviä toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9427: mintamalleja yhteistyössä pohjoismaisten vi- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar- 9428: ranomaisten kanssa. Lisäksi projekti suorittaa kan määrärahan lasten neurologisten ja 9429: laajaa tiedotustoimintaa em. paluumuuttajiin psykiatristen sairauksien yhdistys LA- 9430: ja heidän perheisiinsä liittyvästä problematii- NEPSY ry:lle ns. Nordbarn-projektiin. 9431: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9432: 9433: Jukka Roos 9434: 3220 1990 vp. 9435: 9436: Raha-asia-aloite n:o 2987 9437: 9438: 9439: 9440: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden 9441: hoitoon ja kunnossapitoon 9442: 9443: 9444: Eduskunnalle 9445: 9446: Tällä hetkellä Suomessa on 25 kansallispuis- Erityisesti kansallispuistot vaativat huomat- 9447: toa, 19 luonnonpuistoa, 197 muuta valtion hal- tavasti henkilökuntaa. Tällä hetkellä Suomen 9448: linnassa olevaa luonnonsuojelualuetta, kun kansallispuistoissa vain kolmella on omaa hen- 9449: eduskunnassa olevat lakiesitykset lasketaan mu- kilökuntaa. Urho Kekkosen kansallispuistolla 9450: kaan. Näiden yhteispinta-ala on noin 17 609 ne- on 20 vakituista työntekijää, Seitsemisen kan- 9451: liökilometriä, joka on viisi prosenttia maamme sallispuistossa (Kuru, Ikaalinen, Parkano) kak- 9452: kokonaispinta-alasta. Näitä alueita hallitsee si ja Saaristomeren kansallispuistossa kolme. 9453: metsähallitus. Metsäntutkimuslaitoksella on Suurinta osaa lakisääteisistä alueista hoitavat- 9454: muutama alun perin koealueeksi tarkoitettu kin edelleen metsähallituksen talousmetsien 9455: alue hallinnassaan. Valtion hallinnassa olevista hoidosta vastaavat henkilöt muiden tehtäviensä 9456: suojelualueista on yleensä säädetty erillislailla. ohella. 9457: Näitä alueita kutsutaankin usein ns. lakisäätei- Vaitioneuvoston selonteossa eduskunnalle 9458: siksi suojelualueiksi. Voidaan siis sanoa, että ympäristöpolitiikasta (31. 5.1988) todetaan 9459: suomalaisen luonnonsuojelun toimivuus on pal- mm., että "kansallispuistossa ja muilla luon- 9460: jolti kiinni näistä lakisääteisistä luonnonsuoje- nonsuojelualueilla on niiden hoitoon tarvitta- 9461: lualueista. Mm. uhanalaisten lajien suojelu, vassa henkilöstössä, kalustossa ja muissa voi- 9462: vanhojen suomalaisten kulttuurimaisemien säi- mavaroissa edelleen puutteita, joita pyritään 9463: lyminen ja ikimetsien suojelu lepäävät jo nyt poistamaan". Lisäksi todetaan, että "luonnon- 9464: pääosin näiden suojelualueiden varassa. suojelualueiden opastuksen sekä muun hoidon 9465: Yleinen käsitys kuitenkin päättäjien keskuu- ja käytön kehittämisen painopiste on lähivuosi- 9466: dessa on ollut, että luonnonsuojeluasiat on hoi- na Etelä-Suomessa, missä tärkein kohde on 9467: dettu sillä, että säädetään laki jonkin merkittä- Saaristomeren kansallispuisto". 9468: vän alueen suojelusta. Tällöin on kiistanalainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9469: alue pelastettu ja voidaan keskittyä muihin ym- nioittaen, 9470: päristönsuojelukysymyksiin. Pelkkä suojelu- 9471: päätös riittää kuitenkin vain puoliväliin, sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9472: melkein kaikki luonnonsuojelualueet tarvitse- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 9473: vat myös valvontaa, reittien viitoittamista, suu- 35.15.22 hoitoon ja kunnossapitoon 9474: ri osa myös säännöllisiä hoitotoimenpiteitä ja 20 000 000 markan määrärahan uusien 9475: tärkeimmät alueet suurehkoja satsauksia opas- luonnonsuojelualueiden hoitotoimenpi- 9476: tukseen. Lisäksi metsähallitus on kehittämässä teiden käynnistämiseen sekä tilapäisen 9477: 5-6 kansallispuistoa kansainvälisen tason näh- henkilökunnan palkkaukseen 50 mies- 9478: tävyyksiksi. Näihin rakennetaan opastuskes- työvuoden verran nykyisen 30 miestyö- 9479: kuksia, joista laaditaan korkeatasoista opastus- vuoden sijaan. 9480: materiaalia. 9481: 9482: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9483: 9484: Jukka Roos Heli Astala Ensio Laine 9485: Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen Jouni Backman 9486: Kai Kalima Matti Saarinen Raimo Vuoristo 9487: Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen Tuula Paavilainen 9488: Risto Ahonen 9489: 1990 vp. 3221 9490: 9491: Raha-asia-aloite n:o 2988 9492: 9493: 9494: 9495: 9496: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen suoje- 9497: lualueelia olevien vanhojen rakennusten kunnostamiseen 9498: 9499: 9500: Eduskunnalle 9501: 9502: Metsähallituksella on suojelualueellaan sato- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9503: ja vanhoja rakennuksia, joiden korjaus pitäisi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 9504: saada käyntiin välittömästi. Rakennusten kunto 35.15. 74 JO 000 000 markan määrära- 9505: on useilla alueilla erittäin huono, joissakin ra- han suojelualueiden rakennusten kun- 9506: kennukset ovat jopa romahtamassa ellei kun- nostamiseen. 9507: nostustoimiin päästä suhteellisen nopeasti. 9508: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9509: nioittaen, 9510: 9511: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9512: 9513: Jukka Roos Heli Astala Ensio Laine 9514: Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen Jouni Backman 9515: Kai Kalima Matti Saarinen Riitta Myller 9516: Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen 9517: Tuula Paavilainen 9518: 9519: 9520: 9521: 9522: 18 200052Y 9523: 3222 1990 vp. 9524: 9525: Raha-asia-aloite n:o 2989 9526: 9527: 9528: 9529: 9530: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnon säilyttämiseen 9531: luonnonsuojelualueita hankkimalla 9532: 9533: 9534: Eduskunnalle 9535: 9536: Luonnon suojaamisen ja alkuperäisluonnon dossa on, että rahoituksen tarve on huomatta- 9537: säilyttämisen tahto lähtee kansalaisten syvistä vasti suurempi. 9538: riveistä. Myös hallitusohjelmassa on todettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9539: maamme arvokkaiden luontoalueiden säilyttä- nioittaen, 9540: misen tarpeellisuus. Kuitenkin näiden alueiden 9541: saaminen yhteiskunnan omistukseen ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9542: kautta kansalaisten yhteiseen käyttöön on 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 000 9543: useimmiten kiinni vain rahasta. Muun muassa markkaa käytettäväksi alkuperäisluon- 9544: vuoden 1990 budjetissa ympäristöministeriön non säilyttämiseen luonnonsuojelualuei- 9545: käyttöön varattuja rahoja oli vain noin 60 mil- ta hankkimalla. 9546: joonaa markkaa, kun kuitenkin yleisessä tie- 9547: 9548: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9549: 9550: Jukka Roos Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen 9551: Riitta Myller Raimo Vuoristo Jukka Gustafsson 9552: Sinikka Hurskainen Tuula Paavilainen 9553: 1990 vp. 3223 9554: 9555: Raha-asia-aloite n:o 2990 9556: 9557: 9558: 9559: 9560: J. Roos: Määrärahan osoittamisesta Kiskonjoen vesistön vapaa- 9561: aikatoimintojen ja urheilukalastuksen kehittämiseen 9562: 9563: 9564: Eduskunnalle 9565: 9566: Kansalaisten painiessa erilaisten toimeentulo- nen vapaa-ajan toimintoihin, esimerkiksi urhei- 9567: ongelmien parissa heillä elää myös voimakas lukalastukseen, tulisi toteuttaa, sekä erilaisilla 9568: halu erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin. Vapaa- päätöksillä myötävaikuttaa siihen, että Kiskon- 9569: aikatoimintaa on viime aikoina ryhdytty paitsi joen vesistön pilaantuminen sen koko vaikutus- 9570: julkisen vallan myös yksityissektorin toimesta alueella estetään. • 9571: suunnittelemaan ja hankkeita on jo toteutettu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9572: sekä käynnistetty. taen, 9573: Etelä-Suomen yhtenä vetovoimaisimpana 9574: kohteena on Kiskonjoen-Perniönjoen muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9575: dostama vesistö, jossa Kiskonjoki puhtautensa 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000 9576: vuoksi kuuluu valtakunnalliseen Aqua-projek- markkaa toimenpide-ehdotuksen laati- 9577: tiin. Turun vesipiiri laatii joelle parhaillaan miseen Kiskonjoen vesistön vapaa-aika- 9578: luonnontaloudellista kehittämissuunnitelmaa. toimintojen ja urheilukalastuksen kehit- 9579: Tämä valmistunee keväällä 1990. Joen saami- tämiseen. 9580: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9581: 9582: Jukka Roos 9583: 3224 1990 vp. 9584: 9585: Raha-asia-aloite n:o 2991 9586: 9587: 9588: 9589: 9590: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskus- 9591: liitto ry:n toiminnan tukemiseen 9592: 9593: 9594: Eduskunnalle 9595: 9596: Vuokralaisten Keskusliitto ry:n merkitys on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9597: valistus- ja neuvontatyössä entisestään korostu- nioittaen, 9598: nut. Asuntotilanteen kehitys sekä muutokset 9599: alan lainsäädännössä vaativat edelleen jatkuvaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9600: valistustyötä. Merkillepantavaa on myös neu- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 9601: vontatyön kohdistuminen usein vähävaraisiin markkaa Vuokralaisten Keskusliitto 9602: ihmisiin. Jotta keskusliitto ja sen alajärjestöt ry:lle valistus- ja neuvontatyöhön. 9603: pystyvät kehittämään toimintaansa, rahoituk- 9604: sen turvaaminen on erittäin merkityksellistä. 9605: 9606: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9607: 9608: Jukka Roos Tuula Paavilainen 9609: Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen 9610: 1990 vp. 3225 9611: 9612: Raha-asia-aloite n:o 2992 9613: 9614: 9615: 9616: 9617: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Vammalan asevarikko 3:n 9618: asekorjaamon rakentamiseen 9619: 9620: 9621: Eduskunnalle 9622: 9623: Vammalassa sijaitsevan asevarikko 3:n ase- vissa nopeasti. Hankkeen kokonaiskustannuk- 9624: korjaamo toimii tällä hetkellä lukuisissa van- set ovat arvioitavissa noin 12 miljoonaksi mar- 9625: hoissa ja toimintaan nähden ala-arvoisissa ti- kaksi. 9626: loissa. Tilojen huonokuntoisuuden vuoksi ei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9627: niissä voida esimerkiksi talvikaudella kaikkina taen, 9628: aikoina työskennellä lainkaan. Sekä tästä syystä 9629: että muutoinkin tilat ovat työsuojelunäkökoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9630: dat huomioon ottaen huonot. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 9631: Asekorjaamon uudisrakennuksen huoneti- 27.27. 74 2 000 000 markkaa Vammalan 9632: laohjelma on olemassa ja sen perusteella tarvit- asevarikko 3:n asekorjaamon rakenta- 9633: tavat rakennussuunnitelmat ovat aikaansaata- misen aloittamista varten. 9634: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9635: 9636: Timo Roos 9637: 3226 1990 vp. 9638: 9639: Raha-asia-aloite n:o 2993 9640: 9641: 9642: 9643: 9644: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta YK-koulutuskeskuksen 9645: esikunta- ja luokkarakennuksen suunnitteluun Kankaanpään 9646: Niinisalossa 9647: 9648: Eduskunnalle 9649: 9650: YK-koulutuskeskuksessa järjestetään vuosit- kakunnan hotelliin juuri oman tilan puuttumi- 9651: tain koulutusta noin 1 000 suomalaiselle rau- sen takia. 9652: hanturvaajalle ja noin 150 sotilastarkkailijalle, Viime vuonna tehdyssä perusteellisessa ra- 9653: joista pääosa on ulkomaalaisia. Tähän koulu- kennusesityksessä rakennuksen kustannusar- 9654: tukseen kalenterivuodesta kuluu noin 28-35 vioksi on laskettu noin 9 miljoonaa markkaa. 9655: viikkoa. Koulutuskeskuksen henkilökunta kä- Suomen asema YK-joukkojen kouluttajana 9656: sittää nyt 13 sotilas- ja noin 25 siviilityönteki- ja ylläpitäjänä edellyttää täällä kunnon tiloja. 9657: jää. Nykyiset tilat eivät vaatimuksia täytä. 9658: Nykyisin käytössä olevat esikuntatilat sijait- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9659: sevat ns. patteristojen esikuntarakennuksen nioittaen, 9660: kolmessa kerroksessa. Tilanpuutteen takia on 9661: jouduttu rakentamaan tarkoitukseensa huonos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9662: ti sopivia ja puutteellisia väliaikaistiloja, joista 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 9663: kaukaisimmat sijaitsevat noin puolen kilomet- 27.27. 74 900 000 markkaa YK-koulu- 9664: rin päässä muusta joukosta. Nykyisissä tiloissa tuskeskuksen uudisrakennuksen suun- 9665: ei ole sosiaalitiloja, kokoustiloja, arkistotiloja nitteluun Kankaanpään Niinisalossa. 9666: jne. Opettajat on jouduttu majoittamaan paik- 9667: 9668: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9669: 9670: Timo Roos Kauko Juhantalo 9671: 1990 vp. 3227 9672: 9673: Raha-asia-aloite n:o 2994 9674: 9675: 9676: 9677: 9678: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylikylä-Ahlströmin ala- 9679: asteen peruskorjaukseen Merikarvialla 9680: 9681: 9682: Eduskunnalle 9683: 9684: Merikarvialla sijaitseva Ylikylä-Ahlströmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9685: peruskoulun ala-asteen koulurakennus on nyt nioittaen, 9686: jo erittäin huonokuntoinen. Tilat ovat myös ny- 9687: kyaikaiseen koulukäyttöön epäkäytännölliset ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9688: tarkoitukseensa huonosti sopivat. Esim. koulu- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 9689: ruoka pitää koululle tuoda muualta, oppilaat 29.46.34 7 000 000 markkaa Ylikylä- 9690: joutuvat ruokailemaan koulun tiloissa käytävil- Ahlströminala-asteen koulun peruskor- 9691: lä jne. jaukseen Merikarvialla. 9692: 9693: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9694: 9695: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen 9696: 3228 1990 vp. 9697: 9698: Raha-asia-aloite n:o 2995 9699: 9700: 9701: 9702: 9703: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Vammalassajärjestettä- 9704: vien Vanhan kirjallisuuden päivien tukemiseen 9705: 9706: 9707: Eduskunnalle 9708: 9709: Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin vanhasta kirjallisuudesta kiinnostuneita kautta 9710: maassamme Vammalassa ensimmäistä kertaa maan. Myös television kulttuuriruutu on vuo- 9711: kesällä 1985. Siitä pitäen tämän vuotuisen ta- sittain huomioinut varsin näyttävästi tämän 9712: pahtuman kävijämäärät ovat kasvaneet monin- kaksipäiväisen tapahtuman. 9713: kertaisiksi. Samoin päivien ohjelma on laajen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9714: tunut ja monipuolistunut. Tilaisuuden pääjär- nioittaen, 9715: jestäjänä on nyt vartavasten perustettu yhdistys 9716: Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9717: Päivien ohjelma on monipuolinen käsittäen 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000 9718: seminaareja, esitelmiä, näyttelyitä, kirjahuuto- markkaa Suomen vanhan kirjallisuuden 9719: kauppoja, konsertteja jne. Mukana on alan tut- päivät ry:lle Vanhan kirjallisuuden päi- 9720: kijoita ja kirjailijoita eri maista sekä runsaasti vien järjestämiseen Vammalassa. 9721: 9722: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9723: 9724: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Ilkka-Christian Björklund 9725: 1990 vp. 3229 9726: 9727: Raha-asia-aloite n:o 2996 9728: 9729: 9730: 9731: 9732: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Sarkia-Seuran ulkoil- 9733: majuhlatilan rakentamiseen Äetsässä 9734: 9735: 9736: Eduskunnalle 9737: 9738: Sarkia-Seura ry. on perustettu vuonna 1952 ole valmista paikkaa, vaan se on raivattava ja 9739: tekemään tunnetuksi Kaarlo Sarkian runoutta rakennettava. Kyseistä ulkoilmatilaa on tarkoi- 9740: ja elämää. Seura toimii Äetsässä. Kaarlo Sarkia tus sen valmistuttua käyttää laajemminkin ja 9741: oli syntyjään Kiikasta, joka nykyisin on osa jatkuvasti myös muihin paikkakunnan tarpei- 9742: Äetsän kuntaa. siin. 9743: Seura pitää yllä mm. Sarkia-museota, Sarkia- Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus paikal- 9744: polkua jne. ja monella muullakin tavalla vaalii le rakentaa katsomo- ja näyttämörakennelmat. 9745: runoilijan perintöä. Kustannusarvio on noin 150 000 mk. 9746: Seura on valtakunnallinen yhdistys, jonka jä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9747: senmäärä on nyt 130 jäsentä. nioittaen, 9748: Vuonna 1992 tulee Sarkian syntymästä kulu- 9749: neeksi 90 vuotta. Tätä juhlavuotta varten val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9750: mistelut ovat jo hyvässä menossa. 90-vuotis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 9751: juhlassa kantaesitetään runoilijan lapsuutta ja 29.90.52 lisäyksenä 75 000 markkaa Sar- 9752: kouluvuosia kuvaava näytelmä. Juhla on tar- kia-Seura ry:lle ulkoilmajuhlatilan ra- 9753: koitus pitää ulkosalla. Sitä varten ei kuitenkaan kentamiseen Äetsän kunnassa. 9754: 9755: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9756: 9757: Timo Roos Aino Pohjanoksa Pentti Lahti-Nuuttila 9758: 3230 1990 vp. 9759: 9760: Raha-asia-aloite n:o 2997 9761: 9762: 9763: 9764: 9765: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikki-instituuttien 9766: toiminnan tukemiseen 9767: 9768: 9769: Eduskunnalle 9770: 9771: Maassamme toimii neljä musiikki-instituut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9772: tia. Niiden jatkuvasti laajentunut toiminta edel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 9773: lyttää yhteiskunnalta riittävää tukea. Nehän te- 29.90.52 lisäyksenä 240 000 markkaa 9774: kevät mm. merkittävää tutkimus- ja tallennus- musiikki-instituuttien toiminnan tuke- 9775: työtä. Tämän toiminnan häiriötön jatkuminen miseen. 9776: edellyttää nykyistä merkittävämpää määrära- 9777: haa budjettiin. 9778: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9779: nioittaen, 9780: 9781: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9782: 9783: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby 9784: Antti Kalliomäki Kerttu Törnqvist Mikko Elo 9785: Raimo Vuoristo Jouni Backman 9786: 1990 vp. 3231 9787: 9788: Raha-asia-aloite n:o 2998 9789: 9790: 9791: 9792: 9793: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Luovan säveltaiteen 9794: edistämissäätiölle ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskukselle 9795: 9796: 9797: Eduskunnalle 9798: 9799: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- Luovan säveltaiteen edistämissäätiön ja Suo- 9800: tystä tarkasteltaessa kiinnittyi huomio siihen, malaisen musiikin tiedotuskeskuksen budjetit 9801: että jotkin valtion avustuksen piiriin kuuluvat ovat yhteensä v. 1991 noin 6,5 milj. mk, joka 9802: kohteet on jätetty ilman korotusta, tämänvuoti- katetaan niin kasettikorvausvaroilla kuin Teos- 9803: selle tasolle. Kyse lienee siitä, että katsotaan ton lahjoituksella; siis kumpikin taiteilijoiden 9804: näiden kohteiden tulevan toimeen omillaan il- rahoilla. Valtion osuus tulisi tästä olemaan 9805: man valtion voimakasta panostusta. Tämä on ehdottamamme lisäyksen jälkeen selvästi alle 9806: kuitenkin harhanäky, ja tuntuu epäoikeuden- 10 OJo. 9807: mukaiselta, että taiteilijoita rangaistaan siitä, Niin Luovan säveltaiteen edistämissäätiön 9808: että he ovat jo kauan luovuttaneet omia varo- kuin Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen 9809: jaan toimintaan, joka mitä suurimmassa mää- toiminta suuntautuu suomalaisen säveltaiteen, 9810: rin on valtion intressissä. ja ennen kaikkea sen luovan osan tunnetuksi te- 9811: Kun v. 1970 perustettiin Luovan säveltaiteen kemiseen. Toiminta suuntautuu erityisesti ulko- 9812: edistämissäätiö, perustajatahoina olivat opetus- maille ja koituu samalla Suomen hyödyksi teke- 9813: ministeriö, Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto mällä Suomea tunnetuksi. On kohtuutonta, että 9814: Teosto ry., Elokuva- ja viihdesäveltäjät ry. ja tämä tapahtuu taiteilijoiden varoilla ilman riit- 9815: Suomen Säveltäjät ry. Peruspääoma oli 10 000 tävää valtion panosta. 9816: mk, joka jakaantui tasan neljän edellä mainitun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9817: tahon kesken. Silloin myös sovittiin, että tule- nioittaen, 9818: vaisuudessakin valtion osuus rahoituksesta olisi 9819: 25 OJo. Luovan säveltaiteen edistämissäätiötä pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9820: rustettaessa sovittiin myös, että siihen saakka 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/.: 9821: vaihtelevalla pohjalla toiminut Musiikin tiedo- 29.90.52 lisäyksenä 165 000 markkaa, 9822: tuskeskus liitetään niin toiminnallisesti kuin josta Luovan säveltaiteen edistämissää- 9823: myös taloudellisesti LUSESiin. Tämä tarkoittaa tiölle 10 000 markkaa ja Suomalaisen 9824: sitä, että säätiö otti huolehtiakseen itse asiassa musiikin tiedotuskeskukselle 155 000 9825: valtiolle kuuluvan tehtävän. markkaa. 9826: 9827: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9828: 9829: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 9830: Riitta U osukaineo Jouni Backman 9831: 3232 1990 vp. 9832: 9833: Raha-asia-aloite n:o 2999 9834: 9835: 9836: 9837: 9838: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta pienimuotoisten epä- 9839: kaupallisten kansanmusiikki- ja perinnetapahtumien tukemi- 9840: seen 9841: 9842: Eduskunnalle 9843: 9844: Suuret valtakunnalliset kulttuuritapahtumat kunnan kuuluisuuksia, vaan tässäkin pyritään 9845: saavat aivan oikein yhteiskunnalta tukea. Näi- kotiseutuhenkisesti tulemaan omilla toimeen. 9846: den lisäksi kunnat ja erilaiset järjestöt järjestä- Pienikin valtiovallan taholta tuleva tuki olisi 9847: vät eri puolilla maata pienimuotoisia, lähinnä tällaisten tilaisuuksien järjestäjille paitsi rahalli- 9848: kansanmusiikin varaan tukeutuvia tapahtumia. sesti merkityksellistä myös osoituksena tehtyä 9849: Tavallisesti nämä ovat kestoltaan yhden viikon- työtä kohtaan osoitetusta arvostuksesta. 9850: vaihteen mittaisia. Tällaisille tilaisuuksille on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9851: ominaista talkoohenkisyys, tehdään työtä pal- nioittaen, 9852: katta. Saatu mahdollinen rahallinen voitto käy- 9853: tetään useasti paikallisen museon, usein ulkoil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9854: mamuseon kehittämiseen tai muuhun yleishyö- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 9855: dylliseen toimintaan. Tällaisia tilaisuuksia lei- 29.90.52 JOO 000 markkaa pienimuo- 9856: maa myös tietynlainen kunnianhimo. Väkeä ja toisten epäkaupal/isten kansanmusiikki- 9857: julkisuutta ei haeta ottamalla esiintyjiksi valta- ja perinnetapahtumien tukemiseen. 9858: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9859: 9860: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby 9861: Antti Kalliomäki Kerttu Törnqvist Mikko Elo 9862: Raimo Vuoristo Jouni Backman 9863: 1990 vp. 3233 9864: 9865: Raha-asia-aloite n:o 3000 9866: 9867: 9868: 9869: 9870: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-Häme Soi kansain- 9871: välisen harmonikkatapahtuman tukemiseen 9872: 9873: 9874: Eduskunnalle 9875: 9876: Sata-Häme Soi ry. järjestää joka kesä olois- 61 o/o. Loput on saatu valtiolta ja Ikaalisten 9877: samme merkittävän suuren kulttuuritapahtu- kaupungilta. Taikootyön osuus on aina ollut 9878: man Sata-Häme Soi. Juhlaviikko on järjestetty merkittävä. 9879: 18 kesänä. Tapahtuma kuuluu myös Finland Suuresta julkisuudesta ja onnistuneista kon- 9880: Festivals ry:n kansainvälisten juhlien ketjuun. serteista huolimatta juhlien taloudellinen tulos 9881: Viime kesänä 60 tilaisuudessa 10 päivän aika- on ollut alijäämäinen. Tänäkin vuonna sekä 9882: na kävi noin 40 000 vierasta. Ohjelma on perin- hallituksen jäsenet että toimihenkilöt ovat ta- 9883: teisesti ollut hyvin kansallinen sekä kansainväli- kaamassa 320 000 markan lainaa. 9884: nen. Vierailijoina on ollut alan tunnetuimpia Talous on tulevan toiminnan takia saatava 9885: taiteilijoita kautta maailman. Kaikkineen esiin- tasapainoon, jotta ohjelman tasosta ei tarvitsisi 9886: tyjiä vuosittain on useita satoja. tinkiä. Finland Festivals -ketjuun kuuluminen 9887: Sata-Häme Soi on maailman suurin harmo- jo asettaa tasolle tiettyjä vaatimuksia. 9888: nikkajuhla, jolla on vahva kansallinen oma lei- Pienen kaupungin taloudelliset mahdollisuu- 9889: ma. Kansainvälinen mielenkiintokin on ollut det tapahtuman tukemiseen ovat rajalliset, jo- 9890: jatkuvasti kasvamaan päin. ten valtiovallan tuki on välttämätön. 9891: Tapahtumana on myös merkittävä koulutuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9892: sellinen vaikutus. Sen yhteydessä järjestetyt, nioittaen, 9893: erityisesti nuorille tarkoitetut harmonikkaleirit 9894: sekä erilaiset kilpailut ovat olleet merkittävästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9895: vaikuttamassa siihen, että harmonikkamusiikin 1991 tulo- ja menoarvioon 450 000 9896: esittäjäin taso maassamme on maailman huip- markkaa Sata-Häme Soi kansainvälisen 9897: puluokkaa. harmonikkatapahtuman tukemiseen. 9898: Juhlien talous on pääsylipputulojen varassa, 9899: 9900: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9901: 9902: Timo Roos Aino Pohjanoksa Pentti Lahti-Nuuttila 9903: 3234 1990 vp. 9904: 9905: Raha-asia-aloite n:o 3001 9906: 9907: 9908: 9909: 9910: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkkeensaajien Kes- 9911: kusliitolle perinnetapahtuman järjestämiseen 9912: 9913: 9914: Eduskunnalle 9915: 9916: Eläkkeensaajien Keskusliiton tehtävänä on jien talkoot". Tapahtuma koostuu musiikista, 9917: hoitaa jäsentensä edunvalvontaa, tarjota mah- lauluista, liikunnasta, näyttämötaiteesta, kan- 9918: dollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, har- santansseista, kuvataiteesta ja kätten töistä. 9919: joittaa kulttuuri- ja harrastetoimintaa sekä tu- Tilaisuuteen osallistuu noin 6 000 eläkkeen- 9920: kea jäsentensä henkistä kasvua kautta koko elä- saajaa. 9921: mänkaaren. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9922: Eläkkeensaajien kulttuuri- ja harrastetoimin- nioittaen, 9923: nalla on merkittävä kansallinen tehtävä, sillä 9924: sen avulla kootaan, säilytetään ja siirretään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9925: nuoremmille sukupolville arvokasta suomalais- 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 9926: ta kulttuuriperinnettä. markkaa Eläkkeensaajien Keskusliitto 9927: Eläkkeensaajien Keskusliitto ry. järjestää EKL ry:n järjestämän perinnetapahtu- 9928: 12.-13.6.1991 Porissa suuren valtakunnallisen man järjestämiskustannuksiin. 9929: perinnetapahtuman, jonka nimenä on "Taita- 9930: 9931: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9932: 9933: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby 9934: Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki Kerttu Törnqvist 9935: Mikko Elo Raimo Vuoristo Riitta Myller 9936: Marja-Liisa Tykkyläinen Tarja Kautto Ilkka-Christian Björklund 9937: Jouni Backman 9938: 1990 vp. 3235 9939: 9940: Raha-asia-aloite n:o 3002 9941: 9942: 9943: 9944: 9945: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkkeensaajien Kes- 9946: kusliiton historian kirjoittamiseen 9947: 9948: 9949: Eduskunnalle 9950: 9951: Eläkkeensaajien Keskusliitto ry., joka on yk- viossa 70 000 markan määrärahan, jolla on jär- 9952: si maamme seitsemästä valtakunnallisesta elä- jestetty liiton arkisto sekä suoritettu historian 9953: keläisjärjestöstä, perustettiin vuonna 1962 Kan- kirjoittamisen kannalta välttämättömät haas- 9954: saneläkkeensaajien Keskusliiton nimellä. Sit- tattelut. 9955: temmin tämä nimi muutettiin nykyiseksi eli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9956: Eläkkeensaajien Keskusliitto ry:ksi. Nimen- nioittaen, 9957: muutos heijasteli osaltaan sitä, että 1. 7.1962 tu- 9958: livat voimaan työeläkelait TEL ja LEL. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9959: Eläkkeensaajien Keskusliiton perustaminen 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9960: ja toiminta on myös merkittävä osa suomalaista 300 000 markkaa Eläkkeensaajien Kes- 9961: työeläkejärjestelmän historiaa. kusliitto EKL ry:lle sen historian kirjoit- 9962: Eduskunta myönsikin Eläkkeensaajien Kes- tamistyöhön ja painattamiseen. 9963: kusliitolle valtion vuoden 1990 tulo- ja menoar- 9964: 9965: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 9966: 9967: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby 9968: Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki Kerttu Törnqvist 9969: Mikko Elo Raimo Vuoristo Riitta Myller 9970: Marja-Liisa Tykkyläinen Tarja Kautto Ilkka-Christian Björklund 9971: Jouni Backman 9972: 3236 1990 vp. 9973: 9974: Raha-asia-aloite n:o 3003 9975: 9976: 9977: 9978: 9979: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvataiteen tutki- 9980: mus- ja kokeilutyöhön 9981: 9982: 9983: Eduskunnalle 9984: 9985: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) maksi eräät innovaation kannalta välttämättö- 9986: viime syksynä valmistuneessa tutkimuksessa mät tutkimustavoitteet. Elokuva-ala yleensäkin 9987: pystytään osoittamaan Suomella olevan mah- elää syvässä rahoituskriisissä, joka ei suosi uu- 9988: dollisuudet saavuttaa johtava asema maailman- distuksia. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä 9989: laajuisesti kuvaustoiminnan tietojärjestelmien saada alkaneen kehitystyön turvaksi valtion 9990: kehitystyössä maamme korkean teknologisen tulo- ja menoarvioon oma momentti elokuva- 9991: tietämyksen avulla. VTT on tehnyt tutkimuk- alan tutkimus- ja kokeilutuotantoon pilottituo- 9992: sensa TEKESin rahoittamana osana Nuijasota- tannoissa. 9993: projektia. Sen puitteissa on perustettu uuden Nuijasota-elokuvan ajankohtaisuutta lisää 9994: tuotantokulttuurin luomista varten uusi eloku- sodan lähestyvä 400-vuotispäivä (vuosien 9995: vayhtiö Atlas-Filmi Oy ja Atlas-Data Oy kan- 1996/97 vaihteessa). Voimme ensimmäisen ker- 9996: salliseksi kuvaustoiminnan kehittämiskeskuk- ran viettää itsenäisenä kansakuntana tämän his- 9997: seksi. Projektin puitteissa on myös sovittu poh- toriamme erään merkittävimmän tapahtuman 9998: joismaisesta yhteistyöstä, jossa Suomen vastuu- satavuotispäivää. Parhaimmat puitteet tähän 9999: alueeksi on nimetty tietohallinto ennen kame- tarjoaa Nuijasota-projekti monine kansainväli- 10000: ran käynnistymistä. Tänä syksynä on Teknilli- sine liityntöineen. 10001: sessä korkeakoulussa tarkoitus aloittaa kuvaus- Viestintäkulttuuritoimikunnan 1 mietinnössä 10002: teknologian tavoitetutkimus, jonka tavoitteena (15/89) on voimakkaasti painotettu kotimaisen 10003: on luoda uusi tieteenhaara: kuvaustiede. audiovisuaalisen ohjelmatuotannon merkitystä 10004: Tulevan innovaation perusrahoitus voidaan kansallisen kulttuurin turvaajana. Nuijasota- 10005: pääosin hoitaa sekä kotimaisilla että yhteispoh- projekti toteuttaa parhaiten komitean asettamia 10006: joismaisilla teknologian kehittämisvaroilla. In- päämääriä ja johtaisi todennäköisesti tuntu- 10007: novaation toteuttaminen edellyttää laajamit- vaan tuotantokustannusten alentumiseen sekä 10008: taista pilottituotantoa tutkimustyön kokeilu- TV- että elokuvatuotannossa. 10009: paikkana. Sellaiseksi projektissa on suunniteltu Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10010: yhteispohjoismaista elokuvaa Nuijasodasta. Pi- 10011: lottituotannon rahoittamismahdollisuudet ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10012: vanomaisia elokuvan rahoitusmuotoja käyttäen 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 10013: ovat pienet. Lisäksi perinteellisten tukisäädös- markan erillisen määrärahan elokuva- 10014: ten noudattaminen pilottituotantoon nostaisi taiteen tutkimus- ja kokeilutyöhön Nui- 10015: huomattavasti kustannuksia ja tekisi mahdotto- jasota-projektissa. 10016: 10017: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10018: 10019: Timo Roos Riitta Myller 10020: 1990 vp. 3237 10021: 10022: Raha-asia-aloite n:o 3004 10023: 10024: 10025: 10026: 10027: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Huittisten Latu ja Pol- 10028: ku ry:n hiihtomajan rakentamiseen 10029: 10030: 10031: Eduskunnalle 10032: 10033: Huittisten kaupungissa ja sen vaikutuspiirissä ole mahdollisuutta saada avustusta, kun sitä ai- 10034: toimii monipuolinen kuntoliikuntaan erikoistu- kanaan ei ole osattu hakea, ja nyt rakentamisen 10035: nut seura Huittisten Latu ja Polku ry. Seura on ollessa käynnissä se ei ole enää mahdollista- 10036: rakentamassa itselleen toimintansa kannalta kaan. Rahoitus on järjestetty omalla toiminnal- 10037: välttämätöntä hiihtomajaa. la, lahjoituksin ja lainavaroin. Arvioitu rahan- 10038: Majan sijainpaikka on Huittisten keskustan tarve nyt vielä on noin 150 000 markkaa. 10039: läheisyydessä. Sen rakennusala tulee olemaan Seuran kasvava jäsenluku on nyt 550 jäsentä. 10040: 102 neliömetriä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10041: Majan käyttötarkoituksena on palvella kaik- nioittaen, 10042: kia huittislaisia, sillä se sijaitsee kaupungin kan- 10043: sanhiihtolatujen ja ulkoilureittien varrella. Ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10044: kentaminen tapahtuu pääosin talkoovoimin. 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 10045: Rakennuksen kustannusarvioksi on esitetty 29.91.50 lisäyksenä 100000 markkaa 10046: noin 350 000 markkaa. Rakentaminen on jo Huittisten Latu ja Polku ry:n hiihtoma- 10047: käynnissä. Mainittakoon vielä, että lääniitä ei jan rakentamisen rahoittamiseen. 10048: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10049: 10050: Timo Roos Aino Pohjanoksa Einari Nieminen 10051: 10052: 10053: 10054: 10055: 19 200052Y 10056: 3238 1990 vp. 10057: 10058: Raha-asia-aloite n:o 3005 10059: 10060: 10061: 10062: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotiedotuksen pal- 10063: velutoiminnan sisällölliseen ja tekniseen kehittämiseen 10064: 10065: 10066: Eduskunnalle 10067: 10068: Euroopassa kiinnitettiin jo 1960-luvun lopul- hyödynnetty painetun materiaalin lisäksi uuden 10069: la huomiota nuorten tiedon tarpeisiin. Silloin tietotekniikan ja tietoliikenteen antamia mah- 10070: perustettiin ensimmäiset nuorisotiedotuskes- dollisuuksia nopeaan ja ajankohtaiseen tiedon- 10071: kukset. Suomeen ensimmäinen nuorten tiedo- välitykseen. Maaliskuussa 1989 avattiin yleiseen 10072: tuspiste perustettiin 1980-luvun alussa. käyttöön videotex-pohjainen Nuorisotieto- 10073: Tiedotuskeskukset ovat parhaimmillaan se pankki, joka on käytettävissä koko maassa. 10074: kanava, jolla viranomaiset ja järjestöt saavat Kunnat ja järjestöt tarjoavat nuorisotietopank- 10075: tiedot palveluistaan välitetyksi laajasti nuorten kipalvelua nuorille omissa toimipisteissään ja 10076: keskuuteen. voivat halutessaan ylläpitää omia tiedostojaan. 10077: Euroopan neuvoston ministerikomitea on hy- Monissa kouluissa käytetään Nuorisotietopank- 10078: väksynyt nuorisotiedotus- ja neuvontatoimin- kia osana koulutyöskentelyä. Tiedostojen lisäk- 10079: nan suositukset. Niiden mukaan tulee edistää ja si tietopankki tarjoaa foorumin nuorten keski- 10080: tukea '' ... sellaisten asianmukaisten tiedotus- näiselle viestinnälle ja antaa käyttäjilleen mah- 10081: ja neuvontapalvelujen luomista ja kehittämistä, dollisuuden vaikuttaa tiedostojen kehittämiseen 10082: joissa noudatetaan seuraavia periaatteita: pal- palautekanavan kautta. Nuorisotiedotuksen 10083: velujen tulee olla monipuolisia, tietoja on han- valtakunnallisen palvelutoiminnan kenttä on 10084: kittava monipuolisista lähteistä, vastausten tu- laaja ja vaatii jatkuvaa sisällöllistä ja teknistä 10085: lee olla kattavia; nuorten oikeutta esiintyä ni- kehittämistyötä. Tarve erikoistuneen henkilös- 10086: mettömänä on kunnioitettava ja tietojen tulee tön lisäämiseen kasvaa ja nuorisotietopankin 10087: olla luotettavia ... ''. teknisen ja sisällöllisen kehittämisen tarve on 10088: Yleinen nuorisotiedotustoiminta on vahvasti suuri. Kansainvälisen tiedon keruu ja kansain- 10089: kasvussa oleva nuorisotyön muoto Suomessa. välisten suhteiden kehittäminen on erittäin tär- 10090: Nuorisotiedotustoiminnalla tarkoitetaan nuor- keätä. 10091: ten palvelemista suoraan ja konkreettisesti hei- Tällä hetkellä nuorisotiedotukseen suunnatut 10092: dän elämänolosuhteisiinsa liittyvissä kysymyk- resurssit ovat riittämättömiä vastaamaan siihen 10093: sissä. Nuorisotiedotuksen on oltava poikkihal- haasteeseen, jota nuoret ja nuorisotiedotuksen 10094: linnollista, sillä nuorten ongelmat ja tiedon tar- parissa työskentelevät palvelujen kehittämiseltä 10095: peet eivät seuraa yhteiskunnan hallintorajoja. odottavat. 10096: Tiukat hallintorajat johtavat tiedon pirstalei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10097: suuteen ja tiedon etsimiseen luukulta toiselle. nioittaen, 10098: Tietoa on, ja se on saatava nuorten ulottuville. 10099: Tieto on perustana nuorten omalle kasvulle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10100: toimimiselle yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10101: Yleiseen nuorisotiedotukseen liittyvästi Kan- 29.91.51 lisäyksenä 400000 markkaa 10102: salaiskasvatuksen Keskus ry. käynnisti vuonna Nuorisotietopankin sisällölliseen ja tek- 10103: 1987, opetusministeriön aloitteesta, valtakun- niseen kehittämiseen sekä nuorisotiedo- 10104: nallisen nuorisotiedotuksen palvelutoiminnan. tusta käsittelevän kansainvälisen tapah- 10105: Nuorisotiedotuksen palvelutoiminnassa on tuman järjestämiseen. 10106: 10107: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10108: 10109: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby 10110: Antti Kalliomäki Kerttu Törnqvist Mikko Elo 10111: Raimo Vuoristo Jouni Backman 10112: 1990 vp. 3239 10113: 10114: Raha-asia-aloite n:o 3006 10115: 10116: 10117: 10118: 10119: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 11 eli ns. 10120: Porin tien parantamiseen 10121: 10122: 10123: Eduskunnalle 10124: 10125: Valtatie n:o 11, Porin tie, on merkittävä lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10126: kenneväylä mm. yhtenä Porin satamateistä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10127: maakuntaan. Sen kunto tällä hetkellä on huo- 31.24.21 2 000 000 markkaa valtatien 10128: no. Kantavuus on heikko ja tierunko useasta n:o 11 kunnostukseen. 10129: kohdasta pettänyt. Tien saattaminen nykyistä 10130: parempaan kuntoon on välttämätöntä. 10131: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10132: nioittaen, 10133: 10134: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10135: 10136: Timo Roos Mats Nyby Antti Kalliomäki 10137: Kerttu Törnqvist Mikko Elo Raimo Vuoristo 10138: 3240 1990 vp. 10139: 10140: Raha-asia-aloite n:o 3007 10141: 10142: 10143: 10144: 10145: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistojen rakentami- 10146: seen kantatielle n:o 41 10147: 10148: 10149: Eduskunnalle 10150: 10151: Kantatie n:o 41 välillä Huittinen-Vammala Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10152: on erittäin vilkkaasti liikennöity. Onhan se osa taen, 10153: Tampereen satamatietä Rauman satamaan. 10154: Tielle muodostuu pitkiä ajoneuvojonoja ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10155: kaan liikenteen perään aiheuttaen hidastumista 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 10156: ja vaarallisia ohitustilanteita. Erityisen vilk- 31.24.21 lisäyksenä 1500000 markkaa 10157: kaasti on liikennöity väli Vammala-Huittinen. ohituskaistojen rakentamiseen kanta- 10158: Kyseiselle välille pitäisi välttämättä saada ohi- tielle n:o 41 välillä Vammala-Huitti- 10159: tuskaistoja liikenteen sujuvuutta ja turvallisuut- nen. 10160: ta lisäämään. 10161: 10162: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10163: 10164: Timo Roos 10165: 1990 vp. 3241 10166: 10167: Raha-asia-aloite n:o 3008 10168: 10169: 10170: 10171: 10172: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 12785 (Köylypol- 10173: vi-Panelia) peruskorjaukseen 10174: 10175: 10176: Eduskunnalle 10177: 10178: Euran-Harjavallan tiestä erkaneva Köyly- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10179: polven-Panelian tie on tällä hetkellä varsin taen, 10180: huonokuntoinen ja kunnollisen peruskorjauk- 10181: sen tarpeessa. Tien vaikutusalueella on mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10182: kolme tehdaslaitosta. Siitä ja muustakin alueen 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000 10183: toiminnasta seuraa se, että tiellä on paljon ras- markkaa Köylypo/ven-Panelian tien 10184: kasta liikennettä. peruskorjaukseen. 10185: 10186: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10187: 10188: Timo Roos 10189: 3242 1990 vp. 10190: 10191: Raha-asia-aloite n:o 3009 10192: 10193: 10194: 10195: 10196: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Kivijärven paikallistien n:o 10197: 12847 parantamiseen Vammalassa 10198: 10199: 10200: Eduskunnalle 10201: 10202: Tie n:o 12847 eli Kivijärven paikallistie Vam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10203: malan kaupungissa on paikallisille asukkaille taen, 10204: tärkeä liikenneväylä, mutta sillä on myös laa- 10205: jempaa käyttöä. Tien kunto on kuitenkin sellai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10206: nen, että siitä on haittaa liikenteelle. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10207: Tien pituus on 15,5 kilometriä. Tie pitäisi 31.24.21 200000 markkaa Vammalassa 10208: kunnostaa tieltä n:o 299 tielle n:o 2521. Tarkoi- sijaitsevan Kivijärven paikallistien kun- 10209: tus olisi, että tietä parannettaisiin sorapintatie- nostukseen. 10210: nä ja asutuksen kohdalle laitettaisiin päällyste. 10211: 10212: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10213: 10214: Timo Roos 10215: 1990 vp. 3243 10216: 10217: Raha-asia-aloite n:o 3010 10218: 10219: 10220: 10221: 10222: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2594 perus- 10223: korjaamiseen välillä Suodenniemi-Kilvakkala 10224: 10225: 10226: Eduskunnalle 10227: 10228: Tie Suodenniemen ja Kilvakkalan välillä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10229: tärkeä sekä alueen asukkaiden liikennöinnin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10230: kannalta että Suodenniemen kunnalle ja Ikaa- 31.24.21 5 000000 markkaa maantien 10231: listen kaupungille. Merkittävän paljon tiellä n:o 2594 peruskorjaamiseksi välillä Suo- 10232: kuljetetaan soraa ja puutavaraa. denniemi-Ki/vakkala. 10233: Tie on nyt heikkokuntoinen. Erityisesti keli- 10234: rikkoaikoina tien kunnosta on paljon haittaa. 10235: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10236: taen, 10237: 10238: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10239: 10240: Timo Roos 10241: 3244 1990 vp. 10242: 10243: Raha-asia-aloite n:o 3011 10244: 10245: 10246: 10247: 10248: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta läntisen sisääntulotien 10249: tiejärjestelyihin Huittisissa 10250: 10251: 10252: Eduskunnalle 10253: 10254: Huittisten vaikeiden liikenneongelmien rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10255: kaisemiseksi on suunniteltu ns. Huittisten pa- nioittaen, 10256: ketti. Sen toteuttaminen kuitenkin on nähty 10257: kerralla niin kalliiksi, että se on pienittävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10258: useampaan osaan. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10259: Näistä osista monellakin tapaa kiireisin to- 31.24.21 5 400 000 markkaa Huittisten 10260: teutettavaksi on ns. läntinen sisääntulotie. Sen läntisen sisääntulotien tiejärjestelyihin 10261: toteuttamisen lykkääntyminen on jo nyt aiheut- Huittisissa. 10262: tanut merkittäviä taloudellisia menetyksiä yrit- 10263: täjille ja liikeyrityksille. 10264: 10265: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10266: 10267: Timo Roos Aino Pohjanoksa Einari Nieminen 10268: 1990 vp. 3245 10269: 10270: Raha-asia-aloite n:o 3012 10271: 10272: 10273: 10274: 10275: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Kiuralan-Krouvin-Lam- 10276: pisen maantien parantamiseen Vammalassa 10277: 10278: 10279: Eduskunnalle 10280: 10281: Vammalan kaupungissa sijaitseva maantie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10282: jakso Kiurala-Krouvi-Lampinen on huono- taen, 10283: kuntoinen, mutkainen ja mäkinen. Tiellä on 10284: kuitenkin varsin vilkas liikenne. Onhan se yksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10285: käytetyimpiä Ellivuoren matkailuhotellille ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10286: Ellivuoren hiihtokeskukseen johtavista teistä. 31.24.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 10287: Tie muodostuu kolmesta osuudesta ja sen pi- tiejakson Kiurala-Krouvi-Lampinen 10288: tuus on noin 8 kilometriä. parantamiseen Vammalassa. 10289: 10290: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10291: 10292: Timo Roos 10293: 3246 1990 vp. 10294: 10295: Raha-asia-aloite n:o 3013 10296: 10297: 10298: 10299: 10300: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Takamaantien peruskor- 10301: jaukseen Hämeenkyrössä 10302: 10303: 10304: Eduskunnalle 10305: 10306: Hämeenkyrössä olevan noin 19 kilometrin pi- Tällaisena kesken jääneenä tie varsin huonos- 10307: tuisen Takamaantien kunnostus aloitettiin ti palvelee aluetta, jonka tärkein kulkuväylä se 10308: vuonna 1985 ja saatiin noin kolmea kilometriä kuitenkin on. 10309: vaille valmiiksi. Tuo vilkkaasti liikennöity Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10310: osuus on nyt sorapintainen, helposti kiviä len- taen, 10311: nättävä. 10312: Aivan viime vuosina on tien vaikutusalueelle -että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10313: ja sen varrelle muuttanut asukkaita runsaasti, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10314: uusia taloja on rakennettu, on tullut erilaista 31.24.21 300000 markkaa Takamaan- 10315: yritystoimintaa jne. Kylän koulukin sijaitsee tä- tien peruskorjaukseen Hämeenkyrössä. 10316: män kesken jääneen tieosuuden varrella ja kou- 10317: lukuljetukset ovat lisääntyneet. Myös kesäasun- 10318: toja tien vaikutuspiiriin on rakennettu lisää. 10319: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10320: 10321: Timo Roos 10322: 1990 vp. 3247 10323: 10324: Raha-asia-aloite n:o 3014 10325: 10326: 10327: 10328: 10329: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin ja Kristiinankau- 10330: pungin välisen ns. Rantatien peruskorjaukseen Merikarvialla 10331: 10332: 10333: Eduskunnalle 10334: 10335: Parista Kristiinankaupunkiin kulkeva ns. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10336: Rantatie on varsinkin kesäaikaan varsin vilk- nioittaen, 10337: kaasti liikennöity. 10338: Merikarvian osuudelta se on huonokuntoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10339: nen, sorapintainen tie. Tien huonosta kunnosta 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 10340: kärsii varsinkin matkailuliikenne. Alueen kun- 31.24.21 3000000 markkaa Porin ja 10341: nat ovat monin keinoin pyrkineet lisäämään Kristiinankaupungin välisen ns. Ranta- 10342: alueella matkailua ja tätä pyrkimystä Rantatien tien peruskorjaukseen Merikarvia/la. 10343: huono kunto vaikeuttaa. 10344: 10345: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10346: 10347: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen 10348: 3248 1990 vp. 10349: 10350: Raha-asia-aloite n:o 3015 10351: 10352: 10353: 10354: 10355: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Palvialan kevyen liikenteen 10356: väylän rakentamiseen Vammalassa 10357: 10358: 10359: Eduskunnalle 10360: 10361: Vammalassa entisen Karkun Palvialan kyläs- 1,9 km ja Karkun-Siuron maantietä n:o 250 10362: sä on meneillään hanke kevyen liikenteen väy- noin 0,5 km. 10363: län rakentamiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10364: Tehdyt laskelmat osoittavat vakuuttavasti, taen, 10365: että tie on tarpeen. Olisihan sen vaikutuspiirissä 10366: mm. ala-asteen koulu, lasten päiväkoti, emän- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10367: täkoulu, Hoikan opisto ja kuntoutuskeskus se- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10368: kä kansanopisto. Liikenne nykyisellä tiellä on 31.24.21 lisäyksenä 2100000 markkaa 10369: vilkasta ja jalankulkijan kannalta vaarallista- Palvialan kevyen liikenteen väylän ra- 10370: kin. Kevyen liikenteen väylä tulisi korvaamaan kentamiseen Vammalassa. 10371: Heinoon-Karkun paikallistietä n:o 12981 noin 10372: 10373: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10374: 10375: Timo Roos 10376: 1990 vp. 3249 10377: 10378: Raha-asia-aloite n:o 3016 10379: 10380: 10381: 10382: 10383: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 10384: rakentamiseen ja piennarten levittämiseen tiellä n:o 249 Vam- 10385: malassa ja Äetsässä 10386: 10387: Eduskunnalle 10388: 10389: Vammalan ja Äetsän välisellä tiellä n:o 249 Koko hankkeen kustannukset tarvittavine 10390: on liikenne jatkuvasti vilkastunut. Siitä huo- suunnittelumäärärahoineen ovat 6 miljoonaa 10391: mattava osa on työpaikkaliikennettä. Myös ja- markkaa. 10392: lan ja polkupyörillä tapahtuva kuntoliikunta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10393: tiellä on runsasta. On siis syntynyt tarve paran- taen, 10394: taa liikenteen sujuvuutta ja erityisesti turvalli- 10395: suutta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10396: Välillä Nuupala (Vammala)-Ruotsila (Äet- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 10397: sä) tulisi noin kuuden kilometrin matkalla levit- 31.24.21 6000000 markkaa kevyen lii- 10398: tää tienpiennarta. Hankkeen kustannusarvio on kenteen väylän rakentamiseen ja pien- 10399: 4 miljoonaa markkaa. Välillä Tiilitehdas-Sal- narten levittämiseen tiellä n:o 249 Vam- 10400: mi-yhtiöt Äetsässä tulisi tielle rakentaa erillinen malassa ja Äetsässä. 10401: kevyen liikenteen väylä, pituudeltaan noin kol- 10402: me kilometriä. Sen kustannusarvio on 1,5 mil- 10403: joonaa markkaa. 10404: 10405: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10406: 10407: Timo Roos 10408: 3250 1990 vp. 10409: 10410: Raha-asia-aloite n:o 3017 10411: 10412: 10413: 10414: 10415: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 10416: suunnitteluun välille Vaasantie-urheilukenttä Hämeenky- 10417: rössä 10418: 10419: Eduskunnalle 10420: 10421: Vajaan kilometrin pituinen yhdystie Vaasan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10422: tieltä eli kolmostieitä urheilukentän risteykseen taen, 10423: Hämeenkyrössä Kyröskoskella on erittäin vilk- 10424: kaasti liikennöity. Liikenne tiellä on kasvanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10425: jatkuvasti, sillä tieltä johtaa liittymä Tippavaa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10426: ran teollisuusalueelle. Sinne puolestaan on jat- 31.24.21 JOO 000 markkaa kevyen lii- 10427: kuvasti rakennettu uusia teollisuustiloja. Yri- kenteen väylän suunnitteluun välille 10428: tysten työpaikkamäärä on myös ollut kovassa Vaasantie-urheilukenttä Hämeenky- 10429: kasvussa. Tien varteen on tulossa myös päivit- rössä. 10430: täistavarakauppa. Turvallisen liikkumisen kan- 10431: nalta yhdystielle olisi aivan välttämätöntä saada 10432: nopeasti oma väylä kevyelle liikenteelle. 10433: 10434: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10435: 10436: Timo Roos 10437: 1990 vp. 3251 10438: 10439: Raha-asia-aloite n:o 3018 10440: 10441: 10442: 10443: 10444: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta seudullisten kokooja-ja 10445: yhdysteiden tienvarsipensaiden raivaamiseen Satakunnassa 10446: 10447: 10448: Eduskunnalle 10449: 10450: Runsas tienvarsipensaikko aiheuttaa liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10451: teelle haittaa muodostaessaan näkemäesteitä. nioittaen, 10452: Erityisesti mutkissa ja risteyksissä liikennöinti 10453: on tämän takia vaarallista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10454: Näitä tienvarsien pensaita niitetään nyt suun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10455: nilleen joka kolmas kesä. Tämä taajuus ei riitä. 31.24.21 lisäyksenä 2000000 markkaa 10456: Vähintään joka toinen kesä pitäisi tienvarret seudullisten kokooja- ja yhdysteiden 10457: puhdistaa pensaista. Tämän tavoitteen saavut- tienvarsipensaiden raivaamiseen Sata- 10458: tamisen esteeksi on ilmoitettu määrärahojen kunnassa. 10459: riittämättömyys. 10460: 10461: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10462: 10463: Timo Roos Mats Nyby 10464: Antti Kalliomäki Mikko Elo 10465: Raimo Vuoristo 10466: 3252 1990 vp. 10467: 10468: Raha-asia-aloite n:o 3019 10469: 10470: 10471: 10472: 10473: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta tavaraterminaalin rakenta- 10474: miseen Parkanoon 10475: 10476: 10477: Eduskunnalle 10478: 10479: Parkanon kaupunkia ovat viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10480: kohdanneet monenlaiset vastoinkäymiset. Vai- taen, 10481: tionkin taholta se on ymmärretty ja toimenpi- 10482: teisiin kaupungin auttamiseksi on ryhdytty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10483: Myös kaupunki itse on ollut erittäin aktiivinen. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 10484: Paikallisen elinkeinoelämän elvyttämisen kan- markkaa tavaraterminaalin rakentami- 10485: nalta tärkeänä pidetään tavaraterminaalin saa- seen Parkanon kaupunkiin. 10486: mista paikkakunnalle. Vaikean työttömyys- 10487: alueen kehittämistä se palvelisi merkittävällä ta- 10488: valla. 10489: 10490: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10491: 10492: Timo Roos 10493: 1990 vp. 3253 10494: 10495: Raha-asia-aloite n:o 3020 10496: 10497: 10498: 10499: 10500: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten las- 10501: ten kotihoidon tukeen 10502: 10503: 10504: Eduskunnalle 10505: 10506: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotona jopa niin, että sitä ei ole saatu silloinkaan, kun 10507: tapahtuvaa hoitoa pidetään yleisesti suositelta- siihen ilmiselvää tarvetta olisi ollut. 10508: vana hoitomuotona. Sitä se varmaan onkin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10509: erityisesti lasten kohdalla. Tällainen kotona ta- nioittaen, 10510: pahtuva hoitaminen vaatii perheeltä henkisen 10511: panoksen lisäksi myös taloudellisia uhrauksia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10512: joihin on lupa odottaa yhteiskunnalta tukea. 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 10513: Asiaa koskevien säädösten lieventyessä ja hoi- markkaa vaikeavammaisten lasten koti- 10514: totarpeen kasvaessa on kuitenkin käynyt niin, hoidon tukeen. 10515: että saatu tuki on ollut joko riittämätön, tai 10516: 10517: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10518: 10519: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby 10520: Antti Kalliomäki Kerttu Törnqvist Mikko Elo 10521: Raimo Vuoristo Jouni Backman 10522: 10523: 10524: 10525: 10526: 20 200052Y 10527: 3254 1990 vp. 10528: 10529: Raha-asia-aloite n:o 3021 10530: 10531: 10532: 10533: 10534: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakanpolton haitoista 10535: kertovan videofilmin valmistamiseen peruskoulun ala-asteelle 10536: 10537: 10538: Eduskunnalle 10539: 10540: Tupakointi nuorison, erityisesti koulunuori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10541: son, parissa lisääntyy huolestuttavassa määrin. nioittaen, 10542: Perinteisin keinoin ei suuria rahasummia 10543: omaan myyntityöhönsä käyttävää tupakkateol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10544: lisuutta voiteta. 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000 10545: Vauhdikas, ajankohtainen, sopivia nuorison markkaa tupakanpolton haitoista kerto- 10546: idoleita hyväkseen käyttävä videofilmi ala- van videofilmin valmistamiseen perus- 10547: asteen koululaisille suunnattuna olisi tässä ti- koulun ala-asteelle. 10548: lanteessa nyt sopiva lisä tupakkaa vastaan tais- 10549: teluaan käyvään rintamaan. 10550: 10551: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10552: 10553: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen 10554: 1990 vp. 3255 10555: 10556: Raha-asia-aloite n:o 3022 10557: 10558: 10559: 10560: 10561: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliitto 10562: ry:n Länsi-Suomen toimintakeskuksen harrasterakennuksen 10563: peruskorjaukseen 10564: 10565: Eduskunnalle 10566: 10567: Keuhkovammaliitto ry:n Vammalassa sijait- puutöiden teettäminen ei sovi hengityselinsai- 10568: seva Länsi-Suomen toimintakeskus vastaa väki- raille. Rakennus pitäisikin saneerata sellaiseksi, 10569: rikkaan läntisen Suomen järjestöpalvelujen että se soveltuisi myös astmaa, erilaisia allergia- 10570: koordinoinnista. Toimintakeskuksen yhteydes- oireita ja keuhkosairauksia poteville sekä muille 10571: sä toimii myös Hoikan opisto ja monipuolisia vastaaville sairausryhmille. Teknisesti rakennus 10572: kuntoutuspalveluja tarjoava kuntoutuskeskus. on sellaisessa kunnossa, että se voitaisiin perus- 10573: Toimintakeskuksen suunnitelmallisen kehittä- korjata tarkoitukseen sopivaksi. 10574: misen esteenä on kuitenkin järjestötoiminnassa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10575: kansanopisto-opiskelussa ja kuntoutustoimin- nioittaen, 10576: nassa välttämättömän harrastetilan puuttumi- 10577: nen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10578: Toimintakeskuksen yhteydessä on aikanaan 1991 tulo- ja menoarvioon 500000 10579: metalli- ja puutöitä varten rakennettu raken- markkaa Keuhkovammaliitto ry:n Län- 10580: nus. Rakennuksen nykyinen käyttö on vajaata si-Suomen toimintakeskuksen harraste- 10581: ja epätarkoituksenmukaista, sillä metalli- ja rakennuksen peruskorjaukseen. 10582: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10583: 10584: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen 10585: 3256 1990 vp. 10586: 10587: Raha-asia-aloite n:o 3023 10588: 10589: 10590: 10591: 10592: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistön käyttöä koske- 10593: van suunnitelman laatimiseen Kokemäenjoen vesistöstä 10594: 10595: 10596: Eduskunnalle 10597: 10598: Kokemäenjoen vesistö on monien samaan kannan säilyttäminen ja virkistyskalastuksen li- 10599: suuntaan vaikuttavien toimenpiteiden positiivi- sääminen sekä vesistön muukin elinkeinollinen 10600: sena seurauksena hyvää vauhtia puhdistumas- kehittäminen. 10601: sa. Voi siis olettaa, että sen käyttö tämänkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10602: johdosta on kasvamassa. Jotta erilaiset suunni- nioittaen, 10603: telmat ja niiden toteutukset palvelisivai tasa- 10604: puolisesti samaa päämäärää, tulisi laatia asiasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10605: selkeä suunnitelma. 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000 10606: Tavoitteena suunnitelmassa tulisi olla Pyhä- markkaa vesistön käyttöä koskevan 10607: järven ja Äetsänkosken välillä vesistön ja sen suunnitelman laadintaan Kokemäen- 10608: ympäristön matkailullinen kehittäminen, virkis- joelle välillä Pyhäjärvi-Aetsänkoski. 10609: tyskäytön lisääminen, osin harvinaisenkin kala- 10610: 10611: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10612: 10613: Timo Roos Mats Nyby Antti Kalliomäki 10614: Mikko Elo Raimo Vuoristo Pentti Lahti-Nuuttila 10615: 1990 vp. 3257 10616: 10617: Raha-asia-aloite n:o 3024 10618: 10619: 10620: 10621: 10622: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotiteollisuuden Kes- 10623: kusliitolle kotiteollisuusyhdistysten koulutustoiminnan tuke- 10624: miseen 10625: 10626: Eduskunnalle 10627: 10628: Kotiteollisuuden Keskusliitto on valtakunnal- laatua. Käsityötä ei opitaenää kotona, ja kou- 10629: linen neuvontajärjestö, jonka tehtävänä on suo- luissakin sen osuus on vähäinen. Kotiteollisuus. 10630: malaisen käsityön tiedon ja taidon ylläpitämi- neuvontajärjestön rooli sekä lasten että aikuis- 10631: nen ja kehittäminen. ten käsityön opetuksessa on korostunut. Koti- 10632: Maamme kotiteollisuudelta odotetaan tär- teollisuusyhdistysten aktiivinen osallistuminen 10633: keää panosta muuttuvassa työelämässä. Koti- taiteen perusopetuksen järjestämiseen lapsille ja 10634: teollisuudesta vastaa koko maan kattava koti- nuorille käsityön alueella on lisännyt mm. opet- 10635: teollisuusyhdistysten ja niiden käsi- ja taideteol- tajien täydennyskoulutuksen tarvetta. Koko 10636: lisuuskeskusten ja neuvonta-asemien verkosto. maan kattava organisaatio mahdollistaa kurs- 10637: Alan yhteisistä asioista huolehtii Kotiteollisuu- sien järjestämisen myös pienillä paikkakun- 10638: den Keskusliitto. nilla. 10639: Kotiteollisuusneuvontaa annetaan henkilö- Kurssitoiminta on luonteeltaan täydennys- 10640: kohtaisena neuvontana ja järjestämällä kurssi- koulutusta ja se saavuttaa myös sellaisia väestö- 10641: toimintaa. Kurssitoiminta rahoitettiin aiemmin ryhmiä, jotka eivät pysty irrottautumaau yhtä- 10642: ammattikasvatushallituksen määrärahalla, joka jaksoiseen, toisella paikkakunnalla tapahtu- 10643: kanavoitui kotiteollisuusoppilaitosten kautta. vaan koulutukseen. Kurssimuotoisen koulutuk- 10644: Mahdollisuus rahoittaa kurssitoimintaa tällä sen saavutettavuus ja mahdollisuus koota kurs- 10645: määrärahalla on vähentynyt huomattavasti. seista erilaisia tarpeita vastaava kokonaisuus 10646: Tästä syystä on budjettiesitykseen varattu oma mahdollistavat jatkuvan koulutuksen toteutu- 10647: määräraha kotiteollisuusyhdistysten kurssitoi- misen. Kaikki haasteet tämän suomalaisen kult- 10648: minnan järjestämiseen. Määräraha on kuiten- tuurin oleellisen osan, käsityön, edistämisessä 10649: kin vain 100 000 mk koko maassa tapahtuviin vaativat henkilöstön laajaa ja jatkuvaa koulu- 10650: kursseihin ja näin aivan riittämätön. Vuonna tusta, kokeiluja ja kehittämisprojekteja. Näitä 10651: 1989 vastava määräraha oli 250 000 mk. Kurssi- hankkeita ei ole mahdollista rahoittaa normaa- 10652: tarve on samaan aikaan kasvanut. Kotiteolli- lilla valtionavulla eikä oman toiminnan tuo- 10653: suudelle on asetettu suuria odotuksia ansiotoi- toilla. 10654: minnan järjestäjänä. Mikäli ansiokotiteolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10655: suutta pää- tai sivuelinkeinona tahdotaan lisätä, nioittaen, 10656: on välttämätöntä järjestää jatkuvaa koulutusta 10657: toisaalta toiminnasta kiinnostuneille ja toisaalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10658: kotiteollisuusyhdistysten henkilökunnalle. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10659: Käsityön merkitys ihmisen kehitykselle on to- 29.69.54 lisäyksenä 300000 markkaa 10660: dettu hyvin tärkeäksi. Käsityön tekeminen mm. kotiteollisuusyhdistysten koulutustoi- 10661: opettaa ihmistä tajuamaan tekoprosessia ja minnan tukemiseen. 10662: sen vaiheita ja käsityö vahvistaa ihmisen erityis- 10663: 10664: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10665: 10666: Pirjo Rusanen Sakari Knuuttila 10667: Heikki A. Ollila Eeva Turunen 10668: 3258 1990 vp. 10669: 10670: Raha-asia-aloite n:o 3025 10671: 10672: 10673: 10674: 10675: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotiteollisuuden Kes- 10676: kusliitolle toimitilan hankinnasta aiheutuneiden kulujen katta- 10677: miseen 10678: 10679: Eduskunnalle 10680: 10681: Kotiteollisuuden Keskusliitto on valtakunnal- lisuuden Keskusliitolle hyvin vaikean taloudelli- 10682: linen neuvontajärjestö, jonka tehtävänä on suo- sen tilanteen. Toimitilan hankintaan jouduttiin 10683: malaisen käsityön tiedon ja taidon ylläpitämi- ottamaan 2 milj. markan laina. Lainan hoito- 10684: nen ja kehittäminen. kulut ovat muodostuneet vaikeiksi hoitaa, kun 10685: Tehtävästä huolehtii koko maan kattava or- samalla taloutta on heikentänyt henkilöstökulu- 10686: ganisaatio, johon kuuluvat Kotiteollisuuden jen ennakoitua suurempi nousu ja muihin me- 10687: Keskusliitto, 22 kotiteollisuusyhdistystä ja nii- noihin myönnetyn valtionavun voimakas vähe- 10688: den 6 käsi- ja taideteollisuuskeskusta ja yli 200 neminen. 10689: kotiteollisuusneuvonta-asemaa. Mikäli Kotiteollisuuden Keskusliiton toimin- 10690: Kotiteollisuuden Keskusliitto joutui hankki- ta joskus lakkaisi, siirtyisivät sen varat sääntö- 10691: maan uudet toimitilat, koska entiset tilat sijait- jen mukaan valtiolle. 10692: sivat asuinhuoneistoksi rekisteröidyssä tilassa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10693: lisäksi tilat olivat epäkäytännölliset ja riittämät- nioittaen, 10694: tömät. 10695: Tähän tarkoitukseen on anottu valtionapuna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10696: kertamenon luonteista määrärahaa, ja esitys on 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 10697: sisältynyt myös ammattikasvatushallituksen markan määrärahan käytettäväksi Koti- 10698: kts-suunnitelmaan, mutta tulo- ja menoarvioon teollisuuden Keskusliiton toimitilan 10699: määrärahaa ei ole sisältynyt. hankinnasta aiheutuneen lainan lyhentä- 10700: Toimitilan hankinta on aiheuttanut Kotiteol- miseen. 10701: 10702: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10703: 10704: Pirjo Rusanen Sakari Knuuttila 10705: Heikki A. Ollila Eeva Turunen 10706: 1990 vp. 3259 10707: 10708: Raha-asia-aloite n:o 3026 10709: 10710: 10711: 10712: 10713: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Työn Arkiston 10714: laitehankintoihin 10715: 10716: 10717: Eduskunnalle 10718: 10719: Oikeusministeriö myönsi Porvarillisen Työn selvityspyyntöjä tehtiin 37 kappaletta ja puhe- 10720: Arkiston Säätiölle perustaruisluvan toukokuus- lintiedusteluja yli 250 kertaa. Arkistomateriaa- 10721: sa 1975. Arkisto aloitti toimintansa 15.10.1975. lia on yhteensä yli 1 000 hyllymetriä. 10722: Valtioneuvosto hyväksyi Porvarillisen Työn Ar- Arkiston tietopalvelun kehittäminen edellyt- 10723: kiston yksityisluontoisten arkistojen valtion- tää kopiointi- ja tiedonsiirtolaitteiston hankin- 10724: avusta annetun lain mukaiseen valtionapuun oi- taa tutkijoiden käyttöön. 10725: keutetuksi 1.4.1976 alkaen. Arkiston toiminta,a Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10726: säätelevät edellä mainittuun lakiin liittyvä ase- taen, 10727: tus, säätiön ohjesääntö ja valtionarkiston oh- 10728: jeet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10729: Arkiston toiminta ja materiaalimäärä ovat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10730: kasvaneet nopeasti. Vuonna 1989 arkistoon teh- 29.88.53 lisäyksenä 50000 markkaa 10731: tiin 165 ulkopuolista tutkijakäyntiä sekä noin Porvarillisen Työn Arkiston tutkijapal- 10732: 300 asiakirjojen muuta hakukäyntiä. Kirjallisia velua parantaviin laitehankintoihin. 10733: 10734: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10735: 10736: Pirjo Rusanen 10737: 3260 1990 vp. 10738: 10739: Raha-asia-aloite n:o 3027 10740: 10741: 10742: 10743: 10744: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sukuyhteisöjen Tuki 10745: SYT ry:n toiminnan tukemiseen 10746: 10747: 10748: Eduskunnalle 10749: 10750: Viime aikoina on herännyt monella taholla yleinen kiinnostus sukututkimukseen ja henki- 10751: suurta kiinnostusta perinne- ja sukuhistoriaan löhistoriaan on lisääntynyt. 10752: sekä tähän liittyvään sukututkimukseen ja selvi- Sekä sukuseuroilla että keskusjärjestöllä ovat 10753: tystyöhön. taloudelliset voimavarat hyvin rajalliset. Toi- 10754: Tätä työtä ovat ansiokkaasti tehneet vuosi- mintaa harjoitetaan lähinnä jäsenmaksujen, ke- 10755: kymmeniä mm. lukuisat sukuseurat. Sukuseu- räysten ja lahjoitusten turvin. Tehtävien hoita- 10756: rat ovat sittemmin perustaneet valtakunnalli- miseen jo yleisen merkityksenkin takia olisi 10757: seksi yhdysjärjestöksi ja asian edistäjäksi kes- välttämätöntä saada mukaan nykyaikaista tie- 10758: kusjärjestön Sukuyhteisöjen Tuki SYT ry:n. totekniikkaa, pyrittävä eri tavoin edistämään 10759: Keskusjärjestöön kuuluu lähes 100 sukuseuraa. sukututkimusta ja sukuseurojen yhteistoimin- 10760: Keskusjärjestö omalta osaltaan pyrkii edistä- taa, järjestämään sukujen yhteisiä tapaamisia, 10761: mään sukuseurojen suku- ja henkilöhistoriallis- seminaareja, valistustoimintaa jne. Nämä toi- 10762: ta tutkimustyötä, järjestämään esitelmä-, minnat eivät onnistu, ellei julkista rahoitusta ta- 10763: keskustelu- ja neuvottelutilaisuuksia. Se kus- valla tai toisella saada tarkoitukseen. 10764: tantaa sukututkimuksen opaskirjoja sekä jul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10765: kaisee Sukuviesti-lehteä. Yhdistys ei harjoita lii- nioittaen, 10766: ketoimintaa. 10767: Sekä sukuseurojen että keskusjärjestön työ että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10768: on muodostunut sitä tarpeellisemmaksi mitä 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 10769: enemmän yhteiskunnan rakennemuutos on ir- markkaa Sukuyhteisöjen Tuki SYT ry:n 10770: rottanut väestöä entisiltä asuinsijoiltaan. Myös toiminnan tukemiseen. 10771: 10772: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10773: 10774: Pirjo Rusanen Matti Hokkanen Timo Roos 10775: 1990 vp. 3261 10776: 10777: Raha-asia-aloite n:o 3028 10778: 10779: 10780: 10781: 10782: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Tanhuvaaran Urheiluopis- 10783: ton asuntolahankkeeseen 10784: 10785: 10786: Eduskunnalle 10787: 10788: Uuden, vuoden mittaisen liikuntapainottei- käynnistetty. Hankkeen kustannusarvio on 8,85 10789: sen vapaa-ajanohjaajakoulutuslinjan käynnis- miljoonaa markkaa, mutta valtion rakennus- 10790: tyminen syksyllä 1988 on osoittanut, että Tan- avustus on vain 1,85 miljoonaa markkaa, joten 10791: huvaaran opistolta puuttuu pitkäaikaiseen opis- hankkeen rahoitus tulee aiheuttamaan opistolle 10792: keluun sopivia majoitustiloja sekä perhemajoi- huomattavia vaikeuksia. 10793: tustiloja, jotka ovat tarpeen lisääntyvien liikun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10794: nallisten koko perheen terveys- ja virkistyskurs- taen, 10795: sien järjestämiseksi. 10796: Nykyinen asuntola Pyöreä Torni on valmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10797: tunut v. 1967 eikä se varustetasoltaan lainkaan 1991 tulo- ja menoarvioon 500000 10798: vastaa nykyajan asumisvaatimuksia. Asuntolan markkaa Tanhuvaaran Urheiluopiston 10799: perusparannus- ja uudisrakennushanke on asuntolahankkeen rahoittamiseen. 10800: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10801: 10802: Pirjo Rusanen 10803: 3262 1990 vp. 10804: 10805: Raha-asia-aloite n:o 3029 10806: 10807: 10808: 10809: 10810: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Tanhuvaaran Urheiluopis- 10811: ton uimahallin toimintaan 10812: 10813: 10814: Eduskunnalle 10815: 10816: Tanhuvaaran Urheiluopistolle rakennettiin nan uimahalli on kaupungin toisella laidalla 10817: vuonna 1987 n. 6 miljoonaa markkaa maksanut eikä sovi esim. liikuntaesteisten käyttöön. Vii- 10818: uimahalli. Halli on suunniteltu viihtyisäksi vesi- me vuonna ulkopuolisten kävijöiden määrä oli 10819: liukumäkineen ja porealtaineen ja se soveltuu n. 16 500. Savonlinnan kaupunki ei tue uima- 10820: myös liikuntaesteisten käyttöön. hallin toimintaa. 10821: Tänä päivänä uimahalli on välttämätön ur- Uimahallin rakentamiseen ei saatu valtion ra- 10822: heiluopiston toiminnalle. Esim. viime vuonna kentamisavustusta eikä valtionapua saada 10823: opiston opetusohjelmassa oli uintia ja vesilii- myöskään käyttö kustannuksiin. Halli on raken- 10824: kuntaa yhteensä 15 845 opetustuntia. Hallia nettu lainarahoituksella, jonka hoitokulut esim. 10825: käyttävät mm. liikunnanohjauskurssit, kunto-, tänä vuonna nousevat lähes 700 000 markkaan. 10826: perhe- ja täydennyskoulutuskurssit sekä kil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10827: paurheiluleirit. taen, 10828: Liikuntakomitean ''Liikuntapolitiikan linjat 10829: 1990-luvulla" -mietintö asettaa kunto-, terveys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10830: ja virkistysliikunnan yhdeksi avainalueeksi, 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 10831: jota Tanhuvaaran uimahalli osaltaan tukee. markkaa Tanhuvaaran Urheiluopiston 10832: Tanhuvaaran Urheiluopiston uimahalli on lähi- uimahallin toiminnan tukemiseen. 10833: alueiden asukkaiden käytössä, sillä Savonlin- 10834: 10835: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10836: 10837: Pirjo Rusanen 10838: 1990 vp. 3263 10839: 10840: Raha-asia-aloite n:o 3030 10841: 10842: 10843: 10844: 10845: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaiden kauppa- 10846: opiskelijoiden opiskelija- ja harjoittelijatietopankin perusta- 10847: miseen 10848: 10849: Eduskunnalle 10850: 10851: Suomen Kauppaopiskelijain Liitto ry. on pe- Kansainvälistyminen on erittäin tärkeää 10852: rustajajäsen vuonna 1988 perustetussa Nordic kauppaopiskelijoille, etenkin kun aloite tulee 10853: Union of Commercial Student:ssa (NUCS). Lii- opiskelijoilta itseltään. Pohjoismaat ovat hyvä 10854: ton tarkoituksena on toimia Pohjoismaiden kohde aloittaa kansainvälistyminen. 10855: kauppaopiskelijoiden etu- ja yhteistyöjärjes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10856: tönä. taen, 10857: Yksi tärkeimpiä tehtäviä on luoda pohjois- 10858: mainen opiskelija- ja harjoittelijavaihtojärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10859: telmä. Järjestelmä on tarkoitus luoda jo ensi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10860: vuonna. Se tulisi aluksi käsittämään lyhytai- 29.98.50 200 000 markkaa Suomen 10861: kaista opiskelijavaihtoa ja kesäharjoittelua. Tä- Kauppaopiskelijain Liitolle opiskelija- 10862: män järjestelmän edellytyksenä on tietopankki. ja harjoittelijatietopankin perustami- 10863: Tietopankki sisältäisi osoitteet ja tiedot kouluis- seen. 10864: ta ja yrityksistä, jotka olisivat vaihtoon val- 10865: miita. 10866: 10867: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10868: 10869: Pirjo Rusanen 10870: 3264 1990 vp. 10871: 10872: Raha-asia-aloite n:o 3031 10873: 10874: 10875: 10876: 10877: Rusanen: Määrärahan osoittamisesta Pro Europe ry:n toimin- 10878: nan tukemiseen 10879: 10880: 10881: Eduskunnalle 10882: 10883: Euroopan yhdentymisen myötä on yhä tär- yhdistys tuottaa materiaalia, tekee ja teettää 10884: keämpää antaa riittävää sekä monipuolista in- tutkimuksia ja selvityksiä sekä järjestää semi- 10885: formaatiota yhdentymiseen liittyvästä proble- naareja, luentoja ja muita tilaisuuksia. Vuonna 10886: matiikasta. Maailmassa ja erityisesti Euroopas- 1991 ETA-neuvottelujen ollessa loppusuoralla 10887: sa tapahtuneet sekä tapahtumassa olevat suuret ja kansainvälisen toimintaympäristön kiivaasti 10888: muutokset edellyttävät suomalaisilta vankkaa muuttuessa on yhdistyksen tuottamien palvelui- 10889: perustietoa kansainvälisestä toimintaympäris- den tarve suuri. 10890: töstämme. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10891: Suurten joukkojen tavoittaminen asiatiedon tavasti, 10892: levittämiseksi ja ennakkoluulojen karsimiseksi 10893: on ehdottoman välttämätöntä. Tällä hetkellä ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10894: ole saatavissa kattavaa suomenkielistä infor- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 10895: maatiota edellä mainituista asioista. 29.98.50 1 000 000 markkaa Pro Euro- 10896: Kuvatunlaisen informaation tuottaminen on pe ry:n toiminnan tukemiseen. 10897: Pro Europe ry:n päätehtävä. Tarkoitusta varten 10898: 10899: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10900: 10901: Pirjo Rusanen 10902: 1990 vp. 3265 10903: 10904: Raha-asia-aloite n:o 3032 10905: 10906: 10907: 10908: 10909: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen 10910: tutkija- ja opiskelijavaihdon kehittämiseen 10911: 10912: 10913: Eduskunnalle 10914: 10915: Opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistäruis- on kehitettävä maamme kansainvälistä tutkija- 10916: tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää lisätä ja opiskelijavaihtoa. 10917: tuntuvasti opiskelijoiden ulkomailla tapahtuvaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10918: harjoittelua ja opiskelua. nioittaen, 10919: Lisäksi on todettu Suomen "tutkijatuonnin" 10920: alijäämäisyyden johtuvan siitä, että Suomeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10921: tulevien ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskeli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10922: joiden ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. 29.37.24 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 10923: Jotta korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme kan- kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaih- 10924: sainvälistäruispäämäärät voitaisiin saavuttaa, don kehittämiseen. 10925: 10926: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10927: 10928: Mirja Ryynänen Tellervo Renko 10929: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki 10930: Matti Väistö 10931: 3266 1990 vp. 10932: 10933: Raha-asia-aloite n:o 3033 10934: 10935: 10936: 10937: 10938: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien valmistuk- 10939: sen lisäjakson järjestämiseksi koulun ulkopuolisena opetukse- 10940: na 10941: 10942: Eduskunnalle 10943: 10944: Koulun ulkopuolisessa opetuksessa suositel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10945: laan toimintamuodoksi mm. leirikoulua. Tä- nioittaen, 10946: män hyödyllisen ja halutun toimintamuodon 10947: mahdollistamiseksi pitäisi kaikille eri alojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10948: opettajiksi valmistuville järjestää peruskoulu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 10949: tukseen liittyvänä opetusjakso koulun ulkopuo- 29.37.26 650 000 markkaa opettajien 10950: lisesta opetuksesta, erityisesti leirikoulujen jär- valmistukseen liittyvän yhden opintovii- 10951: jestämisestä. Toimintaa on jo kokeiltu Aho kon lisäjaksonjärjestämiseen koulun ul- 10952: Akademin Vaasan yksikössä. Esitämme toimin- kopuolisesta opetuksesta, erityisesti lei- 10953: nan käynnistämistä Rautavaaran kansainväli- rikouluista. 10954: sessä nuorison leiri- ja kurssikeskuksessa, joka 10955: soveltuu tarkoitukseen erinomaisesti. 10956: 10957: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10958: 10959: Mirja Ryynänen Tellervo Renko 10960: Juho Sillanpää Pekka Haavisto 10961: Matti Väistö 10962: 1990 vp. 3267 10963: 10964: Raha-asia-aloite n:o 3034 10965: 10966: 10967: 10968: 10969: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen val- 10970: mistumisen jälkeisen korkotukiajan pidentämiseen 10971: 10972: 10973: Eduskunnalle 10974: 10975: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet elintasoa. Tätä juuri opintonsa päättänyttä 10976: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin nuorta kohtaavaa noidankehää voidaan helpot- 10977: huonommassa asemassa: heillä on edessä muut- taa. Yksi keino on vastavalmistuneen opiskeli- 10978: to pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankin- jan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun aloit- 10979: ta, perheen perustaminen, asunnon hankinta ja tamisajan pidentäminen 3 vuoteen. 10980: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10981: saattaa monelle olla ylivoimainen. nioittaen, 10982: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin- 10983: kaan ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10984: mukaan piilotyöttömyys, vajaatyöllisyys ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 10985: koulutustaan vastaamatonta työtä tekevät huo- 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimääräi- 10986: mioon ottaen akateemisten työttömyysprosentti seen korkotukeen opintolainojen val- 10987: nousee jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka mistumisen jälkeisen korkotuen mak- 10988: koulutusta vastaavaa työtä löytyisikin, palkka- suajon pidentämiseksi kolmeen vuoteen 10989: tulot ovat niin pienet, että vastavalmistunut 1. 7.1991 alkaen. 10990: nuori ei pysty saavuttamaan edes kohtuullista 10991: 10992: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 10993: 10994: Mirja Ryynänen Tellervo Renko Juho Sillanpää 10995: Pekka Haavisto Matti Väistö Eeva-Liisa Moilanen 10996: 3268 1990 vp. 10997: 10998: Raha-asia-aloite n:o 3035 10999: 11000: 11001: 11002: 11003: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan perus- 11004: osan korottamiseen 11005: 11006: 11007: Eduskunnalle 11008: 11009: Kun korkeakoulujen tehokkuudesta ja val- tämisohjelman mukaisesti opintorahan on 11010: mistumisaikojen pitenemisestä on keskusteltu, muodostettava puolet opintotuen kokonais- 11011: on useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija määrästä vuoteen 1990 mennessä. Opintotuki 11012: ja hänen elämäntilanteensa. Lainapainotteinen on sidottava kansaneläkkeen pohjaosan ja täy- 11013: opintotuki on johtanut nuoret vaikeuksiin tilan- den lisäosan tasoon. Opintotuen enimmäismää- 11014: teessa, jossa velkaantuminen ja sosiaalinen pai- rään ei tule laskea asumislisää, sen sijaan oppi- 11015: ne on muutoinkin raskasta. Myös tuen reaaliar- laitoksen tarjoamat ilmaiset palvelut laskevat ja 11016: von alhaisuus sekä tarveharkinta ovat johtaneet opiskelijan maksamat opintolainan korot nos- 11017: siihen, että tuen käyttöaste on pysynyt alhai- tavat tuen enimmäismäärää. 11018: sena. Eduskunnan hyväksymästä tavoitteesta ol- 11019: Nämä opintotukijärjestelmän puutteet tar- laan vielä kaukana. 11020: koittavat käytännössä sitä, että erittäin merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11021: täväitä osalta opiskelu - keskimäärin joka nel- nioittaen, 11022: jäs opiskelukuukausi - rahoitetaan muulla 11023: kuin opintotuella. Seurauksena onkin ollut kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11024: keakouluopiskelijoiden sosiaalisen taustan ylä- 1991 tulo- ja menoarvioon momen- 11025: luokkaistuminen, opiskelijoitten kasvava osuus ti/le 29.39.55 lisäyksenä 90 000 000 11026: toimeentulotuen saajista ja myös opiskeluaiko- markkaa korkeakouluopiskelijoiden ja 11027: jen pidentyminen. 185 000 000 markkaa kansanopistoissa 11028: Ongelma on ratkaistavissa kehittämällä opin- ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiske- 11029: totukijärjestelmää perustoimeentuloturvan ta- levien opintorahan perusosan korotta- 11030: kaavaksi etuudeksi. miseksi. 11031: Eduskunnan vuonna 1986 hyväksymän kehit- 11032: 11033: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11034: 11035: Mirja Ryynänen Tellervo Renko 11036: Juho Sillanpää Matti Väistö 11037: 1990 vp. 3269 11038: 11039: Raha-asia-aloite n:o 3036 11040: 11041: 11042: 11043: 11044: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion oppilaanoh- 11045: jauksen henkilökohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen 11046: 11047: 11048: Eduskunnalle 11049: 11050: Koulutuksen erilaiset mahdollisuudet laaje- Tällaiseen toimintaan ei kuitenkaan ole va- 11051: nevat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Lu- rattu voimavaroja, vaikka tutkimusten mukaan 11052: kion oppilaille tulisi antaa nykyistä perusteelli- lukion oppilaat tarvitsevat eniten juuri henkilö- 11053: sempi selvitys oleellisista perustiedoista ja -tai- kohtaista ja pienryhmäohjausta. 11054: doista sekä edistää oppilaiden motivaatiota Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11055: hankkia uutta tietoa. Oppilaanohjauksen yh- 11056: teydessä lukion oppilaat tulisi tutustuttaa erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11057: sesti muihinkin keskiasteen oppilaitoksiin, jat- 1991 tulo- ja menoarvioon 11300000 11058: ko-opintoihin ja työelämään. Tämä edellyttää markkaa lukion oppilaanohjauksen 11059: lukion oppilaanohjauksen tehostamista erityi- henkilökohtaiseen ja pienryhmäohjauk- 11060: sesti henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauk- seen. 11061: sena. 11062: 11063: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11064: 11065: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 11066: 11067: 11068: 11069: 11070: 21 200052Y 11071: 3270 1990 vp. 11072: 11073: Raha-asia-aloite n:o 3037 11074: 11075: 11076: 11077: 11078: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ja lukion 11079: kielilisäresurssin lisäämiseen 11080: 11081: 11082: Eduskunnalle 11083: 11084: Kieltenopetuksen tavoitteena tulee olla yh- Varsinkin C- ja D-kielten opetusta on joudut- 11085: teiskunnan monipuolisen kielitaidon tarpeen tu supistamaan resurssien riittämättömyyden 11086: huomioon ottaminen ja riittävän pohjan luomi- vuoksi. Ilman kielilisäresurssin lisäämistä edus- 11087: nen kieliopintojen jatkamiseen ja kielitaidon kunnan ja valtioneuvoston kielenopetukselle 11088: kehittämiseen. Kieltenopetuksen määrälliset ta- asettamat tavoitteet jäävät toteutumatta. 11089: voitteet on asetettu valtioneuvoston päättämäs- Kielilisäresurssin suuruus tulee mitoittaa si- 11090: sä kielenopetuksen yleissuunnitelmassa. Koulu- ten, että tuntimäärä vuosiluokkaa kohti on sa- 11091: lakeja säädettäessä sivistysvaliokunta korosti ma kuin valtioneuvoston päättämässä tunti- 11092: kansalaisten hyvän kielitaidon merkitystä ja jaossa. Tämä on monipuolisen kielenopetuksen 11093: edellytti vieraiden kielten opetuksen monipuo- toteutumisen perusedellytys. Myös kielikouluja 11094: listamista peruskoulussa. Sivistysvaliokunta ko- ja -luokkia tulee lisätä. 11095: rosti myös, että tuntikehyksen tulee olla riittävä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11096: tähän tarkoitukseen. 11097: Koululainsäädännössä kielilisäresurssi määri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11098: tellään kuitenkin kuntakohtaisena, joten lisä- 1991 tulo- ja menoarvioon 9 000 000 11099: tuntikehys ei ota huomioon kuntakohtaisia tar- markkaa lukion ja peruskoulun kielilisä- 11100: peita ja eroja. Yläasteella alkavaa kieltä ja va- resurssin lisäämiseen. 11101: linnaisaineena opetettavaa vierasta kieltä varten 11102: ei ole lainkaan erillistä lisäresurssia. 11103: 11104: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11105: 11106: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 11107: 1990 vp. 3271 11108: 11109: Raha-asia-aloite n:o 3038 11110: 11111: 11112: 11113: 11114: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun oppilas- 11115: kuljetuksiin 11116: 11117: 11118: Eduskunnalle 11119: 11120: Peruskoululain mukaan kunnan on järjestet- vajaan 12 milj. markan vuosikustannukset. 11121: tävä peruskoulun oppilaalle maksuton kuljetus Kun osalle ko. oppilaista jo nykysäännösten 11122: kouluun tai avustettava riittävästi oppilaan mukaan järjestetään kuljetus, olisivat todelliset 11123: kouluun kuljettamisessa, jos matka on viittä ki- lisäkustannukset noin 2 milj. markkaa pienem- 11124: lometriä pitempi. mät. 11125: Koulukuljetuksia on viimeksi käsitelty edus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11126: kunnassa keväällä 1989, jolloin peruskoulula- nioittaen, 11127: kia muutettiin eräiden kuljetuskysymysten osal- 11128: ta. Käsittelyn yhteydessä sivistysvaliokunta hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11129: väksyi lausuman, jonka mukaan koulukulje- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 11130: tuksia tulisi laajentaa niin, että kuljetus järjes- 29.46.30 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 11131: tettäisiin ala-asteen 1.-3. luokkien oppilaille peruskoulun 1.-3. luokkien oppilaiden 11132: matkan ollessa kolmea kilometriä pitempi. koulukuljetuksiin. 11133: Uudistuksesta aiheutuu vuositasolla valtiolle 11134: 11135: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11136: 11137: Mirja Ryynänen Tellervo Renko Juho Sillanpää 11138: Pekka Haavisto Matti Väistö Eeva-Liisa Moilanen 11139: 3272 1990 vp. 11140: 11141: Raha-asia-aloite n:o 3039 11142: 11143: 11144: 11145: 11146: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien täyden- 11147: nyskoulutukseen 11148: 11149: 11150: Eduskunnalle 11151: 11152: Lisääntyvä koulutustarve ja opetuksen moni- räraha ei kohdennu eri aloilla ja alueilla toimi- 11153: puolistaminen sekä kansainvälistyminen asetta- vien opettajien tarvetta vastaavasti. 11154: vat yhä suurempia haasteita opettajien täyden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11155: nyskoulutukselle. Opettajien täydennyskoulu- nioittaen, 11156: tukseen varatut määrärahat ovat kuitenkin var- 11157: sin niukat ja monasti riippuu ao. kunnan pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11158: nostuksesta, miten täydennyskoulutusta toteu- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11159: tetaan. Opettajat ovat joutuneet tässä suhteessa JO 000 000 markkaa opettajien täyden- 11160: valtakunnallisesti hyvin eriarvoiseen asemaan. nyskoulutukseen ja työelämään tutustu- 11161: Toisaalta täydennyskoulutukseen varattu mää- miseen. 11162: 11163: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11164: 11165: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Sauli Niinistö 11166: 1990 vp. 3273 11167: 11168: Raha-asia-aloite n:o 3040 11169: 11170: 11171: 11172: 11173: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun opetta- 11174: jien leirikoulutoiminnan ohjaamiskoulutukseen 11175: 11176: 11177: Eduskunnalle 11178: 11179: Peruskoululain (476/83) 26 §:n 3 momentin aineiden oppitunnit koulun ulkopuolella, opin- 11180: mukaan peruskoulun opetusta voidaan antaa tokäynnit, opintoretket, leirikoulut ja työelä- 11181: myös koulun ulkopuolella. mään tutustuttamisen jaksot. 11182: Peruskouluasetuksen (718/84) 30 §:n mu- Opintoretkistä ja leirikouluista on lisäksi to- 11183: kaan opetussuunnitelmaan kuuluu koulukoh- dettu, että ne on ensisijaisesti järjestettävä koti- 11184: taisena erityisenä osana jokaista lukuvuotta maassa ja hyväksyttävin perustein myös Poh- 11185: varten laadittu työsuunnitelma, jossa määrä- joismaissa tai Neuvostoliitossa. 11186: tään mm. koulun ulkopuolella annettava ope- Koska tämä opetuksen alue on monille opet- 11187: tus. tajille uutta, tulee opettajille järjestää siihen liit- 11188: Vastaavat määräykset on lukioasetuksen tyvää täydennyskoulutusta. 11189: (719/84) 26 §:ssä ja 29 §:ssä. Lisäksi ehdotamme, että tämä opetus aloitet- 11190: Lukion lukusuunnitelman perusteissa koulu- taisiin Rautavaaran kansainvälisessä nuorison 11191: hallitus on todennut mainitun peruskoulua kos- leiri- ja kurssikeskuksessa, jonne on jo palkattu 11192: kevan ohjeiston lisäksi mm., että opintoretket leirikouluopettaja ja jossa toiminta on jo käyn- 11193: ja leirikoulut on järjestettävä ensisijaisesti koti- nistynyt. 11194: maassa, mutta valtionosuuden piiriin voivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11195: kuulua myös sellaiset opintoretket ja leirikou- nioittaen, 11196: lut, joiden kohteena ovat Euroopan maat. 11197: Kouluhallitus on laatiessaan peruskoululain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11198: (479/83) 30 §:n mukaisesti kunnan opetussuun- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 11199: nitelman laadintaa ja oppiaineiden opetusta 29.50.27 500 000 markkaa peruskoulun 11200: koskevia yleisiä ohjeita todennut, että koulun opettajien leirikoulutoiminnan ohjaa- 11201: ulkopuolella annettavassa opetuksessa voidaan miskoulutukseen. 11202: käyttää ainakin seuraavia toimintamuotoja: eri 11203: 11204: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11205: 11206: Mirja Ryynänen Tellervo Renko 11207: Juho Sillanpää Pekka Haavisto 11208: Matti Väistö 11209: 3274 1990 vp. 11210: 11211: Raha-asia-aloite n:o 3041 11212: 11213: 11214: 11215: 11216: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten 11217: Keskusliitolle äänikirjojen myynnin edistämiseen 11218: 11219: 11220: Eduskunnalle 11221: 11222: Näkövammaisten mahdollisuudet hankkia kanssa yhtäläinen mahdollisuus "kirjan" hank- 11223: omakseen kirjoja äänikirjoina ovat olleet vähäi- kimiseen omaksi. Tätä mahdollisuutta hänellä 11224: set. Näkövammaisten kirjastosta on voinut ai- ei ole, mikäli äänikirjan hinta on lähes kolmin- 11225: noastaan lainata äänikirjo ja. Kaupallisessa levi- kertainen painettuun tavalliseen kirjaan verrat- 11226: tyksessä olevat ja nimikemäärältään vähäiset tuna. Valtiovallan tulisi tukea tänä vuonna aloi- 11227: äänikirjat ovat huomattavan kalliita painettuun tettua näkövammaisille suunnattua äänikirja- 11228: normaaliin teokseen verrattuna. Keskimääräi- tuotantoa ja myyntiä vähintään 320 000 mar- 11229: nen äänikirjan hinta on 340 markkaa ja keski- kalla. 11230: määräinen painetun kirjan hinta 120 markkaa. Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarviossa 11231: Opetusministeriö selvitti myyntikokeilun näkövammaisten tiedonsaannin avustamiseen 11232: avulla vuosien 1986-1988 aikana näkövam- osoitettuun 2 550 000 markan määrärahaan on 11233: maisten kiinnostuksen hankkia omia äänikirjo- momentin selvitysosan mukaan sisällytetty 11234: ja ja äänikirjojen tuotantoon ja jakeluun liitty- äänikirjamyynti, mutta momentin määrärahan 11235: viä seikkoja (Äänikirjatyöryhmän loppuraport- nousu ei osoita riittävää määrärahaa sanottuun 11236: ti, opetusministeriön muistio 1989:31). Myynti- tarkoitukseen. 11237: kokeilusta saatujen tulosten perusteella Näkö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11238: vammaisten Keskusliitto ry. on vuoden 1990 nioittaen, 11239: valtion lisäbudjettiin saamansa 120 000 markan 11240: määrärahan turvin lähtenyt toteuttamaan ääni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11241: kirjojen myyntitoimintaa. Näkövammaisten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 11242: kirjaston perusääninauhojen kopioita myydään 29.58.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 11243: näkövammaisille lähes painetun kirjan hin- käytettäväksi äänikirjojen myynnin 11244: nalla. edistämiseen. 11245: Näkövammaisille tulisi turvata näkevien 11246: 11247: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11248: 11249: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 11250: 1990 vp. 3275 11251: 11252: Raha-asia-aloite n:o 3042 11253: 11254: 11255: 11256: 11257: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta palo- ja pelastustek- 11258: niikan opintolinjan perustamiseen Kuopion teknilliseen oppi- 11259: laitokseen 11260: 11261: Eduskunnalle 11262: 11263: Tarkoituksena on perustaa Kuopion teknilli- opiskelijaa, mikä vastaa arvioitua paloinsinöö- 11264: seen oppilaitokseen uusi opintolinja nimikkeel- rien koulutustarvetta (viite: Pelastushallinnon 11265: lä rakennusinsinööri, palo- ja pelastustekniik- alan ammatillinen peruskoulutus/Pelastushal- 11266: ka. Ko. linjaa ei tällä hetkellä ole missään tek- linnon koulutuksen johtokunta 20.6.1984). 11267: nillisessä oppilaitoksessa. Koulutuksen sijoittumista Kuopioon puolta- 11268: Koulutus sisältäisi ammatillisia oppiaineita vat opetusyhteistyömahdollisuudet Kuopioon 11269: mm. seuraavilta alueilta: perustettavan palo-opiston kanssa (tilat, harjoi- 11270: - ehkäisevä palosuojelu ja muu turvalli- tusalueet) samoin kuin Kuopion yliopiston ka- 11271: suustekniikka tastrofikeskuksen kanssa. 11272: - erilaiset pelastus- ja torjuntatekniikat ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11273: tastrofitilanteissa sekä nioittaen, 11274: - vakuutus- ja riskintorjuntatehtävät. 11275: Pohjakoulutuksena olisi rakennusteknikon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11276: tutkinto tai palo-opiston tutkinto, ja koulutus- 1991 tulo- ja menoarvioon 120 000 11277: aika olisi 3 vuotta. Valtakunnallisena ja koulu- markkaa palo- ja pelastustekniikan kou- 11278: tusrakenteeltaan muista ammatillisen korkea- lutuksen tarpeen ja opetusjärjestelyjen 11279: asteen koulutuksesta poikkeavana koulutusta selvittämiseksi yhteistyössä sisäasiainmi- 11280: voidaan pitää aikuisten ammatillisena perus- nisteriön kanssa Kuopion teknillisessä 11281: koulutuksena. Vuosittain oppilasotto olisi 20 oppilaitoksessa. 11282: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11283: 11284: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 11285: 3276 1990 vp. 11286: 11287: Raha-asia-aloite n:o 3043 11288: 11289: 11290: 11291: 11292: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta koulutuksen kehittämis- 11293: rahakokeiluun Kuopion läänissä 11294: 11295: 11296: Eduskunnalle 11297: 11298: Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen pää- tuvan toiminnasta aiheutuva kustannusten kas- 11299: töksentekojärjestelmä on liian jäykkä ja moni- vu ja rahoituspohjan laajentamisen tarve, tulisi 11300: mutkainen, mikä johtuu siitä, että väliaikainen budjetissa mahdollistaa siirtyminen koko maas- 11301: ammatillinen koulutus kytkettiin 1980-luvulla sa läänin koulutuksen kehittämisrahajärjestel- 11302: raskaaseen monen hallintotason yleissuunnitte- mään. 11303: lua vaativan keskiasteen koulutuksen kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11304: misohjelmien laatimiseen. taen, 11305: Kehittämisohjelmaa koskevia säännöksiä tu- 11306: lisi muuttaa ensi tilassa siten, että ohjelman si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11307: sältöä väljennetään ja sen toimeenpanossa an- 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000000 11308: netaan nykyistä enemmän liikkumavaraa ja markkaa läänin koulutuksen kehittämis- 11309: päätösvaltaa lääninhallitukselle ja oppilaitoksil- rahakokeiluun Kuopion läänissä niin, 11310: le, jotka voisivat päätöksillään tarvittaessa että määrärahaa voitaisiin käyttää eri 11311: muuttaa joustavasti koulutustaan ja suunnata oppilaitoksissa väliaikaiseen ammatilli- 11312: sitä kulloinkin läänin alueella vallitsevan koulu- seen perus- ja lisäkou/utukseen, aikuis- 11313: tustarpeen mukaisesti. koulutukseen sekä tutkimus-, kokeilu- 11314: Koska aikuiskoulutuksen lisäämisen ja te- ja pa/ve/utoimintaan. 11315: hostamisen perusongelmaksi näyttää muodos- 11316: 11317: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11318: 11319: Mirja Ryynänen 11320: 1990 vp. 3277 11321: 11322: Raha-asia-aloite n:o 3044 11323: 11324: 11325: 11326: 11327: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten ammatil- 11328: listen oppilaitosten palvelutoimintaan 11329: 11330: 11331: Eduskunnalle 11332: 11333: Ammatillisen opetuksen tuloksellisuuden pa- toksista varataan keskimäärin 150 000 mark- 11334: rantamisessa tärkeitä kehittämisen välineitä kaa. Määrärahan tarve olisi näin ollen noin 12,8 11335: ovat opettajien jatko- ja täydennyskoulutus, milj. markkaa (85 oppilaitosta x 150 000 mark- 11336: koti- ja ulkomainen työharjoittelu sekä maksul- kaa). 11337: linen palvelutoiminta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11338: Maksullinen palvelutoiminta tarjoaa luonte- nioittaen, 11339: van yhteyden oppilaitoksen ulkopuolelle, jonka 11340: avulla kyetään saamaan jatkuvaa palautetta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11341: opetuksen laadusta. Tämän mahdollistamiseksi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 11342: momentin määrärahaa tulisi tuntuvasti korot- 29.65.35 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 11343: taa. Määrärahatarpeen arvioinnin pohjana voi- ammatillisten oppilaitosten pa/ve/utoi- 11344: daan pitää esim. sitä, että kolmasosalle oppilai- mintaan. 11345: 11346: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11347: 11348: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 11349: 3278 1990 vp. 11350: 11351: Raha-asia-aloite n:o 3045 11352: 11353: 11354: 11355: 11356: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta Riuttala-säätiölle talon- 11357: poikaismuseon kunnostuksen loppuun saattamiseen 11358: 11359: 11360: Eduskunnalle 11361: 11362: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikais- Leivän tie sai vuonna 1986 vuoden matkailupal- 11363: kulttuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna kinnon. 11364: 1975 Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa- Rakennusten kunnostukseen saatiin työlli- 11365: alueen ja sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on syysvaroja 1970-luvun loppupuolella. Kunnos- 11366: erinomainen esimerkki pohjoissavolaisesta ta- tus on varojen niukkuuden vuoksi osittain kes- 11367: lonpoikaisympäristöstä. Museo on sikäli ainut- ken. Ainutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan mu- 11368: laatuinen, että talon rakennukset ovat lähes seo kannattaa säilyttää ja kehittää sen toimin- 11369: kaikki alkuperäisiä. Näin museo on todella aito taa. Tärkeintä olisi saada kunnostustyöt lop- 11370: miljööltään. puun. 11371: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11372: maininnat ovat vuodelta 1657. Tilan pääraken- taen, 11373: nukset ovat vuodelta 1852. Talon lisäksi mu- 11374: seoon kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11375: on noin 2 000, ja ne ovat osin vielä luetteloi- 1991 tulo- ja menoarvioon 500000 11376: matta. markkaa Riuttalan talonpoikaismuseon 11377: Museota on kehitetty viime vuosina aktiivi- kunnostustöiden loppuun saattamiseen 11378: sesti toiminnalliseksi kohteeksi, joka soveltuu ja Riuttala-säätiön toimintojen tukemi- 11379: matkailun vetovoimatekijäksi. Tästä on saatu seen. 11380: jo hyviä tuloksia. Riuttalan museossa toteutettu 11381: 11382: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11383: 11384: Mirja Ryynänen 11385: 1990 vp. 3279 11386: 11387: Raha-asia-aloite n:o 3046 11388: 11389: 11390: 11391: 11392: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi- 11393: men virkojen palkkausmenojen valtionosuuteen 11394: 11395: 11396: Eduskunnalle 11397: 11398: Kuntien kulttuuritoimen virkojen palkkaus- muita, tehtävään erikoistuneita viranhaltijoita. 11399: kustannusten valtionosuuksiin varattu määrä- Työntekijän puutteessa usein jo olemassa olevat 11400: raha on tarpeeseen nähden täysin riittämätön. muut resurssit ja mahdollisuudet jäävät käyttä- 11401: Jälleen saattavat jotkut läänit jäädä kokonaan mättä. 11402: ilman uusia valtionosuusvirkoja. Vaikka laki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11403: kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan nioittaen, 11404: vuonna 1981, joutuu melkoinen osa kuntia 11405: odottamaan ensimmäistä valtionosuusvirkaan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11406: sa tällä vauhdilla pitkälle uuden vuosituhannen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 11407: puolelle. Kokemus on osoittanut, että kulttuuri- 29.90.30 lisäyksenä 3 500 000 markkaa 11408: sihteerin merkitys on ratkaiseva kuntien kult- 50 uuden kunnan kulttuuritoimen viran 11409: tuuritoiminnan edistämisessä. Erityisesti se kos- palkkausmenojen valtionosuuteen. 11410: kee pieniä, vähävaraisia kuntia, joissa ei ole 11411: 11412: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11413: 11414: Mirja Ryynänen Tellervo Renko 11415: Juho Sillanpää Pekka Haavisto 11416: 3280 1990 vp. 11417: 11418: Raha-asia-aloite n:o 3047 11419: 11420: 11421: 11422: 11423: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksivuotisiin taiteilija- 11424: apurahoihin 11425: 11426: 11427: Eduskunnalle 11428: 11429: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- aiheutuvien velkojen rasittamille taiteilijoille 11430: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa esimer- 11431: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen kiksi ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Tai- 11432: mukaisesti vuosittain jaettavien yksivuotisten teilijajärjestöt katsovat, että valtion vuotta 11433: apurahojen määrä on 112. Lukumäärää ei ole 1991 koskevaan tulo- ja menoarvioon tulee va- 11434: lisätty. rata määräraha, joka vastaa yhteensä 10 uuden 11435: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu yksivuotisen taiteilija-apurahan kustannuksia. 11436: lähinnä nuorille taiteenharjoittajille. Viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11437: vuosina niistä ovat kuitenkin päässeet nautti- nioittaen, 11438: maan vain harvat alle 35-vuotiaat taiteilijat. 11439: Yksivuotisten apurahojen määrän lisääminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11440: on välttämätöntä taiteen jälkikasvun turvaami- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 11441: seksi. Nuorille ja lahjakkaille taiteenharjoitta- 29.90.51 ylimääräisenä lisäyksenä 11442: jille ja kriitikoille tulee varata mahdollisuus li- 712 000 markkaa käytettäväksi kymme- 11443: säopintoihin tai työskentelyyn apurahan turvin. nen yksivuotisen taiteilija-apurahan 11444: Opintolainojen ja työvälineiden hankkimisesta myöntämiseen. 11445: 11446: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11447: 11448: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 11449: 1990 vp. 3281 11450: 11451: Raha-asia-aloite n:o 3048 11452: 11453: 11454: 11455: 11456: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta harrastajateattereiden 11457: ohjaajien perus- ja jatkokoulutukseen 11458: 11459: 11460: Eduskunnalle 11461: 11462: Maamme harrastajateattereissa tehdään Teatteriharrastuksen kehittäminen edellyttää 11463: omaehtoista, kehittävää kulttuurityötä: kasva- määrärahan korottamista. 11464: tetaan kulttuurin käyttäjiksi ja tekijöiksi. Vaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11465: ka toiminta on harrastusluonteista ja taikoo- nioittaen, 11466: henkistä, tarvitaan määrärahoja ohjaajien 11467: palkkaamiseen ja harrastajanäyttelijöiden kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11468: luttamiseen ohjaustehtäviin. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 11469: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1991 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa 11470: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista harrastajateattereiden ohjaajien perus- 11471: näyttämötaiteelliseen harrastustoimintaan esi- ja jatkokoulutukseen. 11472: tetty summa on tarpeeseen nähden riittämätön. 11473: 11474: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11475: 11476: Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki Matti Väistö 11477: 3282 1990 vp. 11478: 11479: Raha-asia-aloite n:o 3049 11480: 11481: 11482: 11483: 11484: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesaisten keskusliiton 11485: toiminnan tukemiseen 11486: 11487: 11488: Eduskunnalle 11489: 11490: Vesaisten keskusliitto on monipuolisesti toi- myös koko perheen tapahtumia sekä kerhonoh- 11491: miva lasten harrastustoimintaa tukeva ja kas- jaajien leirejä, joissa on käsitelty lasten kas- 11492: vuolosuhteita edistävä järjestö. Liitto pyrkii lei- vuun liittyviä ongelmia. 11493: rejä ja seminaareja järjestämällä edistämään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11494: lasten kasvua yhteiskuntaelämään kykeneviksi, nioittaen, 11495: tasapainoisiksi ja omatoimisiksi kansalaisiksi. 11496: Liitto järjestää kansainvälisiä tapaamisia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11497: joilla pyritään tukemaan koulujen rauhankas- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 11498: vatusta. Leireillä lapset pääsevät tutustumaan markkaa Vesaisten keskusliiton toimin- 11499: muiden maiden lapsiin, heidän elämänpiiriinsä nan tukemiseksi. 11500: ja kulttuuriinsa. Liiton toimesta on järjestetty 11501: 11502: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11503: 11504: Mirja Ryynänen Tellervo Renko 11505: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki 11506: Matti Väistö 11507: 1990 vp. 3283 11508: 11509: Raha-asia-aloite n:o 3050 11510: 11511: 11512: 11513: 11514: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteispohjoismaiseen 11515: Nordjobb-projektiin kesätyöpaikkojen järjestämiseksi nuorille 11516: 11517: 11518: Eduskunnalle 11519: 11520: Yhteispohjoismainen Nordjobb-projekti to- kasvanut, ovat paineet määrärahan korottami- 11521: teutui menestyksekkäästi tänä kesänä jo kol- seen kasvaneet. Pohjola-Nordenin nuorisoliiton 11522: mannen kerran. Projektin tarkoituksena on jär- hallitus toivookin, että eduskunta ottaisi huo- 11523: jestää kesätyöpaikka 18-26-vuotiaille nuorille mioon nordjobbareiden määrän kaksinkertais- 11524: toisesta Pohjoismaasta. Projektin runkona on tumisen vuoden aikana ja siitä seuraavat lisä- 11525: Tanskassa sijaitseva Nordjobb-säätiö, joka yh- voimavarojen tarpeet. Nykyisillä voimavaroilla 11526: dessä Pohjoismaiden elinkeinoelämän ja työ- ei pystytä järjestämään riittävän monipuolista 11527: voimaviranomaisten kanssa vastaa toiminnasta. vapaa-ajan toimintaa. Siksi Pohjola-Nordenin 11528: Vapaa-ajan toiminnan järjestäminen kuuluu nuorisoliitto toivoo vapaa-ajan toimintaan 11529: kunkin maan Norden-yhdistykselle. osoitettavien määrärahojen kaksinkertaista- 11530: Suomessa Nordjobb-projektiin osallistuvat mista. 11531: Pohjola-Nordenin nuorisoliitto, työvoimami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11532: nisteriö ja elinkeinoelämä. Vapaa-ajan toimin- nioittaen, 11533: nasta vastaa nuorisoliitto. Tähän tarkoitukseen 11534: eduskunta on myöntänyt liitolle 100 000 mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11535: kan suuruisen määrärahan. Summasta 3/4 ku- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11536: luu kesäaikana työskentelevien vapaa-ajansih- JOO 000 markkaa Nordjobb-projektin 11537: teerien palkka- ja sosiaalikuluihin. kesätyöpaikkojen ja erityisesti vapaa- 11538: Koska nordjobbareiden määrä on jatkuvasti ajan toiminnanjärjestämiseksi nuorille. 11539: 11540: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11541: 11542: Mirja Ryynänen Tellervo Renko Juho Sillanpää 11543: Pekka Haavisto Matti Väistö Eeva-Liisa Moilanen 11544: 3284 1990 vp. 11545: 11546: Raha-asia-aloite n:o 3051 11547: 11548: 11549: 11550: 11551: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- ja maise- 11552: manhoidon neuvojan toimen perustamiseen Kuopion Läänin 11553: Maatalouskeskukseen 11554: 11555: Eduskunnalle 11556: 11557: Kuopion läänissä tarvitaan yhdyshenkilö, jo- Kuopion läänissä pellot usein rajoittuvat ve- 11558: ka välittää tietoa viranomaisilta maaseutuväes- sistöihin ja näin vaarana on mm. vesistöjen re- 11559: tölle ja päinvastoin. Parhaiten ympäristön- ja hevöityminen. Tästäkin syystä Kuopion Läänin 11560: maisemanhoito maaseudulla edistyy, jos yhdys- Maatalouskeskus on erittäin sopiva toimipaik- 11561: henkilön toimipaikkana on maaseutuväestön ka puheena olevan konsulentin sijoittamiseen. 11562: oma järjestö, yleisneuvontajärjestö eli maata- Toimen perustamisesta aiheutuisi arviolta noin 11563: louskeskus. Maatalouskeskusten toimintatee- 150 000 markan suuruiset kustannukset vuosita- 11564: maksi onkin valittu "Yhteinen ympäris- solla, mihin sisältyvät palkkakustannusten li- 11565: tömme". säksi toimisto- ja hallintokulut, tiedotus ja kou- 11566: Väestön kiinnostus ja mahdollisuudet ympä- lutus sekä matkakulut. 11567: ristöasioihin paneutumiseen lisääntyvät kaiken Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11568: aikaa. Näin ollen neuvonnan kysyntä pihaym- nioittaen, 11569: päristön toimivuuden ja viihtyisyyden paranta- 11570: miseksi lisääntyy. Mikäli neuvontapalveluiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11571: kysynnän lisääntyessä puolueetonta neuvontaa 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 11572: ja suunnittelupalvelua ei ole saatavissa, tulee markkaa ympäristön- ja maisemanhoi- 11573: kaupallinen neuvonta lisääntymään. don neuvojan toimen perustamiseen 11574: Kuopion Läänin Maata/ouskeskukseen. 11575: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11576: 11577: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 11578: 1990 vp. 3285 11579: 11580: Raha-asia-aloite n:o 3052 11581: 11582: 11583: 11584: 11585: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelykonsu- 11586: lentin palkkaamiseksi Kuopion Läänin Maatalouskeskukseen 11587: 11588: 11589: Eduskunnalle 11590: 11591: Koko valtakunnassa marjojen kulutus on vii- lykonsulentti, niin Kuopion läänin kummalle- 11592: me vuosina kasvanut. Mm. Itä-Suomen marja- kin konsulentille jäisi suurempi ala kuin muual- 11593: ja vihannesprojekti on ollut vaikuttamassa tä- la. Yksistään Sonkari Oy:n sopimusviljelmien 11594: hän. Kulutuksen lisääntyminen on luonut mah- laajennukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin 11595: dollisuuden lisätä myös viljelypinta-aloja. Hy- pienimmällä marjanviljelyalueella olevan mar- 11596: vin luonnollista olisi lisätä viljelyä pääasiassa janviljelykonsulentin toiminta-alueen koko 11597: siellä, missä tuotanto tälläkin hetkellä on, esim. marjanviljelypinta-ala. 11598: Pohjois-Savossa ja erityisesti Sisä-Savon kun- Marjanviljelyn työllistävä vaikutus on erit- 11599: tien alueella. Näille alueille eivät juuri muut täin suuri. Puhtaasti tilastollisesti mansikanvil- 11600: tuotantomuodot sovi pientilavaltaisuuden joh- jely vaatii hehtaaria kohti satotasosta riippuen 11601: dosta. Paikallisesti viljelyn lisäämismahdolli- noin 0,9 henkilötyövuotta. Herukanviljely vaa- 11602: suudet esim. Sisä-Savossa ovat vieläkin parem- tii yhden työvuoden noin kuutta hehtaaria kohti 11603: mat, koska paikallinen Sonkari Oy lisää sopi- konepoiminnassa. Käytännössä työllistävä vai- 11604: muspinta-alaansa noin kolminkertaiseksi aikai- kutus on olennaisesti laskennallista suurempi. 11605: sempaan verrattuna. Maatalousvaltaisella haja-asutusalueella mar- 11606: Viljelypinta-alojen lisääntyminen tuo uusia janviljelyn kehittäminen on ensiarvoisen tär- 11607: viljelijöitä. Näin ollen neuvontatarve on suuri. keää. Sillä voidaan turvata hyvinkin pienten ti- 11608: Se on suuri aina uusia viljelmiä perustettaessa ja lojen elinkelpoisuus. Marjanviljelyn kehittämi- 11609: entisiä laajennettaessa. Olemassa oleva marjan- seksi olisi tärkeää lisätä neuvontakapasiteettia. 11610: viljelyneuvonta ei kapasiteetiltaan riitä tyydyt- Neuvonnan tehostamiseksi tulisi Kuopion Lää- 11611: tämään neuvontatarvetta Pohjois-Savossa. nin Maatalouskeskukseen palkata toinen mar- 11612: Maassa toimivilla marjanviljelykonsulenteilla janviljelykonsulentti. 11613: on toimialueellaan marjanviljelypinta-alaa noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11614: 130-1 500 hehtaaria. Suurin pinta-ala 1 500 ha nioittaen, 11615: on Kuopion Läänin Maatalouskeskuksen kon- 11616: sulentin toimialueella. Seuraavaksi suurin pin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11617: ta-ala on noin 600 ha. Kuopion läänissä mar- 1991 tulo- ja menoarvioon 130000 11618: janviljely jakautuu siten, että Sisä-Savon kun- markkaa toisen marjanvi/jelykonsulen- 11619: nissa marjanviljelypinta-alaa on noin 750 haja tin palkkaamiseksi Kuopion Läänin 11620: muissa kunnissa myös noin 750 ha. Vaikka Si- Maatalouskeskukseen. 11621: sä-Savoa varten palkattaisiin oma marjanvilje- 11622: 11623: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11624: 11625: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 11626: 11627: 11628: 11629: 11630: 22 200052Y 11631: 3286 1990 vp. 11632: 11633: Raha-asia-aloite n:o 3053 11634: 11635: 11636: 11637: 11638: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden ympä- 11639: ristönsuojeluinvestointeihin 11640: 11641: 11642: Eduskunnalle 11643: 11644: Järvi-Suomen vesistöjen tila on jatkuvasti Tarvittavien säiliöiden koko ja rakenne vaihte- 11645: huonontunut. Monet pienet järvet ovat pahasti levat tilakohtaisesti niin, että rakentamiskus- 11646: umpeenkasvaneet, kalasto on huonontunut ja tannukset voivat vaihdella muutamasta tuhan- 11647: levät pilaavat veden virkistyskäytön. Iisalmen nesta markasta 150 000 markkaan. 11648: reitillä niinkin suuri järvi kuin Onkivesi oli vii- Ehdotammekin lainsäädäntöä kehitettäväksi 11649: me kesänä käyttökelvottomassa kunnossa usei- niin, että riittävän suuret lannan, virtsan ja pu- 11650: ta viikkoja. ristenesteen varastotilat tulee rakentaa tämän 11651: Tehtyjen selvitysten mukaan laajoilla alueilla vuosikymmenen aikana kaikille elinkelpoisille 11652: Järvi-Suomessa peltoviljely ja karjatalous ovat karjatiloille, että valtionavustukset säiliöiden 11653: osaltaan vesistöjen kuormittajia. Pellot on lan- rakentamiskustannuksista ovat 50 OJo ja että 11654: noitettu annettujen ohjeiden mukaan ja karja- vuosittain varataan näitä avustuksia varten 11655: suojat on rakennettu hyväksyttyjen piirustusten tulo- ja menoarvioon 100 Mmk vuoteen 1999 11656: mukaan. Maanviljelijät eivät ole tienneet ympä- saakka. 11657: ristöä saastuttavansa, eivätkä ilmeisesti viran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11658: omaiset ole osanneet antaa asialle sen oikeaa nioittaen, 11659: merkitystä. 11660: Karjatalouden päästöt voidaan kokonaan lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11661: pettaa rakentamalla riittävän suuret varastotilat 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 11662: lannalle, virtsalle ja puristenesteelle ja käyttä- markkaa maatalouden ympäristönsuo- 11663: mällä nämä sivutuotteet hyödyksi lannoitteena. jelullisten investointien rahoittamiseksi. 11664: 11665: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11666: 11667: Mirja Ryynänen Tellervo Renko 11668: Juho Sillanpää Pekka Haavisto 11669: Matti Väistö 11670: 1990 vp. 3287 11671: 11672: Raha-asia-aloite n:o 3054 11673: 11674: 11675: 11676: 11677: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta peruskuivatushankkei- 11678: den toteuttamiseen Kuopion vesi- ja ympäristöpiirissä 11679: 11680: 11681: Eduskunnalle 11682: 11683: Kuopion läänissä on peltoa n. 160 000 ha. toteuttamiskustannukset 3,0 milj. markkaa. 11684: Tästä lasketaan olevan n. 75 OJo sellaista, jonka Suunnittelun alaisena vesi- ja ympäristöpiireissä 11685: viljely ei ole mahdollista ilman peruskuivatusta, on n. 30 hanketta, joiden yhteinen hyötyala on 11686: eli siis n. 120 000 ha. Kuivatus joudutaan uusi- 750 haja arvioidut toteuttamiskustannukset n. 11687: maan perusteellisesti noin 30 vuoden välein 2,6 milj. markkaa. 11688: mm. maan kulumisen, painumisen ja ojien kun- Näiden lisäksi vesi- ja ympäristöpiirissä on 11689: non rappeutumisen vuoksi. noin 70 uutta anomusta, joista noin puolet on 11690: Vuosittain olisi siten kuivatustöitä suoritetta- anomusasteella ja toinen puoli sellaisia, joiden 11691: va noin 4 000 ha:n alueella. Maanomistajat voi- maastotutkimukset on tehty, mutta suunnitte- 11692: vat itse suorittaa pienehköjä valtaojien puhdis- lua ei ole vielä aloitettu. 11693: tuksia n. 2 000-2 500 ha:n alueella, joten yh- Tähän ryhmään kuuluvissa hankkeissa perat- 11694: teisojituksia olisi maankuivatusvaroin tehtävä tavaa uomaa on arviolta noin 150 km ja hyöty- 11695: n. 1 500-2 000 hehtaaria vuodessa. aluetta noin 1 700 ha. Toteuttamiskustannukset 11696: Metsäojitukset ovat myös osaltaan lisänneet ovat yhteensä n. 4 milj. markkaa. 11697: kuivatustarvetta, koska ne lisäävät merkittäväs- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11698: ti ylivalumia aiheuttaen näin tulvaherkkyyttä taen, 11699: viljelyalueilla. Myös metsäojitusten yhteydessä 11700: syntynyt liete on lisännyt alapuolisten valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11701: ojien perkaustarvetta. 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 11702: Kuopion vesi- ja ympäristöpiirissä on valmii- markkaa peruskuivatushankkeiden to- 11703: ta toteuttamiskelpoisia kuivatussuunnitelmia teuttamiseen Kuopion vesi- ja ympäris- 11704: 28 kpl, joiden yhteinen hyötyala on 765 ha ja töpiirin alueella. 11705: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11706: 11707: Mirja Ryynänen 11708: 3288 1990 vp. 11709: 11710: Raha-asia-aloite n:o 3055 11711: 11712: 11713: 11714: 11715: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon maaseu- 11716: tualueiden vesihuolto- ja viemäröintihankkeiden rahoittami- 11717: seen 11718: 11719: Eduskunnalle 11720: 11721: Pohjois-Savossa maaseutualueiden ongelma- Vesihuoltohankkeiden lisäksi kunnilla on 11722: na on puhtaan veden puute, mikä johtuu vähis- myös tarvetta vesiensuojeluun sekä kaatopaik- 11723: tä ja usein vielä heikkolaatuisista pohjavesiva- koja uusimalla että rakentamalla viemäröintiä 11724: roista. Talousveden puute vaikeuttaa niin maa- haja-asutusalueille jätevesien puhdistamiseksi. 11725: talouden harjoittamista kuin muun asutuksen Viemäröintihankkeet tulevat lisääntymään lähi- 11726: sijoittumista haja-asutusalueille. tulevaisuudessa monissa kunnissa kyläkeskus- 11727: Maaseutualueiden vesihuollon järjestäminen ten lisääntyneen rakentamisen johdosta. 11728: voi tapahtua mahdollisten paikallisten pohjave- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11729: sivarojen turvin, mutta myös tuomalla kelvol- taen, 11730: lista pohjavettä kauempaa. Viimeksi mainittu 11731: ratkaisu on ainoa mahdollisuus useimpien Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11732: jois-Savon kuntien haja-asutusalueilla. Runko- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 11733: vesijohtolinjojen rakentaminen on kuitenkin 30.40.31 lisäyksenä 7 000 000 markkaa 11734: kunnan ja mahdollisten käyttäjienkin yhteisin Pohjois-Savon maaseutualueiden vesi- 11735: voimavaroin mahdoton toteuttaa rakentamisen huolto- ja viemäröintihankkeiden ra- 11736: kalleuden vuoksi. Toimiva vesihuolto on tästä hoittamiseksi. 11737: huolimatta voitava turvata myös näille alueille. 11738: Valtion mukaantulo vesihuollon järjestämiseen 11739: on välttämätöntä. 11740: 11741: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11742: 11743: Mirja Ryynänen 11744: 1990 vp. 3289 11745: 11746: Raha-asia-aloite n:o 3056 11747: 11748: 11749: 11750: 11751: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta metsänparannusvarojen li- 11752: säämiseksi Pohjois-Savossa 11753: 11754: 11755: Eduskunnalle 11756: 11757: Metsä 2000 -seurantatoimikunnan loppura- kuuden lisäksi on metsänparannusvarojen käyt- 11758: portissa, joka julkistettiin 13.6.1989, on sel- töä vaikeuttanut tarvetta vastaamaton jako 11759: keästi todettu metsänparannusvarojen suuri va- laina- ja avustusvarojen kesken. 11760: jaus. Kysymys on selvästi tasokorotustarpeesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11761: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon verrat- taen, 11762: tuna. 11763: Metsänparannusvarojen merkitys on Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11764: jois-Savossa varsin suuri sekä työllisyyden että 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 11765: puuntuotannon kannalta. Vajaus on maakun- 30.58.44 lisäyksenä 6 000 000 marhcaa 11766: nassamme ollut 6-7 milj. mk vuodessa. Niuk- metsänparannusvarojen lisäämiseksi. 11767: 11768: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11769: 11770: Mirja Ryynänen 11771: 3290 1990 vp. 11772: 11773: Raha-asia-aloite n:o 3057 11774: 11775: 11776: 11777: 11778: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suonenjoen marjan- 11779: tutkimuksen projektiaseman toiminnan tukemiseen 11780: 11781: 11782: Eduskunnalle 11783: 11784: Maa- ja metsätalousministeriö myönsi vuon- Yhdistys ovat tehneet 19.10.1989 maa- ja met- 11785: na 1986 50 000 markkaa valtionapua Suonen- sätalousministeriölle esityksen 0,5 milj. markan 11786: joen kaupungille marjanviljelyn koeaseman pe- valtionavusta Suonenjoen yksikölle vuodelle 11787: rustamisen selvittämiseen Suonenjoella edus- 1991. 11788: kunnan tähän nimettyyn kohteeseen hyväksy- Hanke soveltuu MTTK:n organisaatiouudis- 11789: mästä budjettimäärärahasta. Kuopion yliopis- tukseen puutarhatutkimuksen yhteistyöyksik- 11790: ton ekologisen ympäristöhygienian laitoksen te- könä, yhteistyökumppanina Kuopion ja Helsin- 11791: kemä Suonenjoen marjanviljelyn koeaseman gin yliopistot. Tällöin Suonenjoelle tarvitaan 11792: perustamissuunnitelma valmistui vuodenvaih- yksi MTTK:n informaatikko, joka toimii sa- 11793: teessa 1986-1987. malla koordinoivana tutkijana ja erikoisneuvo- 11794: Suonenjoen yksikön tarkoituksena on tuot- jana. Hänen tehtävänsä on marjantutkimustie- 11795: taa tutkimuksella sekä tuotekehitys- ja koetoi- don levittäminen käytännön viljelijöille, alueen 11796: minnalla ajankohtaista tietoa marjataloudesta marjantutkimusprojektien suunnittelu ja ohjaa- 11797: tuotantoa ja jalostusta varten. Tarkoitus onpa- minen ja osallistuminen marjantutkimukseen 11798: rantaa ja turvata Itä-Suomeen ja Suonenjoen sekä neuvontaan. 11799: seudulle keskittyneen marjantuotannon harjoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11800: tamisedellyty ksiä. nioittaen, 11801: Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTTK) 11802: Suonenjoen marjakoealueen toiminta käynnis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11803: tyi vuonna 1986. MTTK:n ja Suonenjoen kau- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11804: pungin yhteistoimintasopimus on tarkoitus 500 000 markkaa Suonenjoen marjan- 11805: uudistaa vuosiksi 1991-1995. Suonenjoen kau- tutkimuksen projektiaseman toiminnan 11806: punki ja Suonenjoen Seudun Marjanviljelijäin tukemiseen. 11807: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11808: 11809: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen 11810: 1990 vp. 3291 11811: 11812: Raha-asia-aloite n:o 3058 11813: 11814: 11815: 11816: 11817: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin tiestön 11818: parantamiseen 11819: 11820: 11821: Eduskunnalle 11822: 11823: Pohjois-Savon tiestön kunto ja palvelutaso huomattava metsäteollisuuden puunhankinta- 11824: on maan heikoimpia. Alemmanasteisen tiever- alue, ja sen puutavarankuljetukset kuluttavat 11825: kon pahimpia puutteita ovat tiestön heikosta erittäin pahoin alemmanasteista tieverkkoa. 11826: kantavuudesta ja kuluneisuudesta johtuva keli- Myös Pohjois-Savon vahvan maatilatalouden 11827: rikkoalttius, päällystettyjen teiden vähäisyys se- kuljetukset tarvitsevat kunnossa olevaa tieverk- 11828: kä alhaiset tienopeudet. Yleisistä teistä on pääl- koa. Heikot tieolot ovat myös huomattava este 11829: lystetty 42 o/o, kun vastaava luku koko maassa maaseudun palvelujen kehittämiselle ja elinkei- 11830: on 57 %. Kelirikon uhan alaisia teitä on noin nojen harjoittamiselle. Alemmanasteisen tiever- 11831: 1 100 kilometriä, ja vuonna 1986 kelirikkarajoi- kon suurimpien puutteiden poistaminen edellyt- 11832: tuksia jouduttiin asettamaan keväällä 251 kilo- täisi Pohjois-Savossa tienpidon määrärahojen 11833: metrille ja syksyllä poikkeuksellisesti 140 kilo- huomattavaa suuntaamista seudullisiin teihin ja 11834: metrille. Myös valtateillä liikenteen palveluta- kokoojateihin. 11835: soa heikentävät alhaiset tienopeudet. Pohjois- Läänin tiestön heikkoa tilannetta ei ole tähän 11836: Savon yleisistä teistä yli 80 kilometrin nopeus saakka otettu huomioon määrärahoja myön- 11837: on sallittu vain 10,3 % :lla teistä, kun vastaava nettäessä, ja sama suuntaus uhkaa jatkua. Kun 11838: luku koko maassa on 15,4 %. piirin tiemäärärahoista lähivuosina suurin osa 11839: Pohjois-Savon tienpidon määrärahat ovat tulee sijoittumaan pääteiden rakentamiseen ja 11840: suuntautumassa Tie 2000 -ohjelman ja toimen- kunnostamiseen, ei läänin alemmanasteisen tie- 11841: pideohjelman 1987-1993 mukaan päätiever- verkon laadun parantamiseen jää riittävästi 11842: kon kehittämiseen ja peruskorjaushankkeisiin. määrärahoja. 11843: Muun tieverkon parantaminen ja rakentaminen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11844: vähenee voimakkaasti ja hankkeita joudutaan taen, 11845: siirtämään. Toimenpideohjelman mukaan in- 11846: vestoinneista 47% tehdään päätieverkolla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11847: Suuret investointikohteet ovat moottoritien ra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 11848: kentaminen valtatiellä n:o 5 välillä Vuorela- 31.24.21/isäyksenä 40000000 markkaa 11849: Siilinjärvi ja myöhemmin moottoritien rakenta- yleisten teiden rakentamiseen Kuopion 11850: minen välillä Pitkälahti-Jynkkä. tiepiirissä. 11851: Pohjois-Savo on koko maan huomioiden 11852: 11853: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11854: 11855: Mirja Ryynänen 11856: 3292 1990 vp. 11857: 11858: Raha-asia-aloite n:o 3059 11859: 11860: 11861: 11862: 11863: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tervon vierasvene- 11864: sataman rakentamiseen 11865: 11866: 11867: Eduskunnalle 11868: 11869: Vesi- ja kalastusmatkailu on viime vuosien ai- tämään, on keskeisellä sijalla vierasvenesata- 11870: kana kehittynyt voimakkaasti Rautalammin rei- man (-laiturin) aikaansaaminen. Kun kunnassa 11871: tillä ja eritoten Tervossa Lohimaan kalastus- ei ole lainkaan vierasvenepaikkoja, olisi raken- 11872: matkailukeskuksen toiminnan myötä. Veneily- nettava uusi vierasvenesatama vesiliikennettä 11873: liikenne eri muodoissaan jatkaa voimakasta palvelemaan. Tervon kunta on käynnistämässä 11874: lisääntymistään, mihin on vaikuttamassa Keite- toimenpiteet vierasvenesataman rakentamiseksi 11875: leen-Päijänteen kanavan valmistuminen 1992. kirkonkylän alueelle (sataman paikka määritel- 11876: Vierasveneiden määrä on kasvanut voimak- lään lopullisesti meneillään olevan kirkonkylän 11877: kaasti ja kasvu jatkuu edelleen voimistuen. Ve- osayleiskaavoituksen yhteydessä). Merenkulku- 11878: neilijöiden tarvitsemien palvelujen kysyntä on hallituksen tulisikin ottaa tulevaan rakentamis- 11879: kasvanut jyrkästi. Varsinaiseksi ongelmaksi on ohjelmaansa vierasvenesataman (-laiturin) ra- 11880: noussut vierasvenepaikkojen puuttuminen kun- kentaminen Tervon kirkonkylään vuosien 11881: nasta ja kirkonkylän alueelta pitempiaikaista 1991-92 aikana ja varata tarkoitukseen riittä- 11882: pysähtymistä ajatellen. vä määräraha (noin 700 000 mk). 11883: Lohimaan kalastusmatkailukeskuksen kävi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11884: jämäärä on vuositasolla kohonnut jo 70 000- nioittaen, 11885: 80 OOO:een. Kävijäistä huomattava osa liikkuu 11886: vesitse. Lyhytaikaista pysähtymistä palveleva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11887: laituriverkosto alkaa olla kunnossa, mutta vie- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11888: rasvenepaikat puuttuvat kokonaan. 700 000 markkaa Tervon vierasvenesata- 11889: Kun vesimatkailua on kunnan toimenpitein man rakentamiseen. 11890: voimakkaasti kehitetty ja tullaan edelleen kehit- 11891: 11892: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11893: 11894: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 11895: 1990 vp. 3293 11896: 11897: Raha-asia-aloite n:o 3060 11898: 11899: 11900: 11901: 11902: Ryynänen: Määrärahan osoittamisesta Maaningan kirkonkylän 11903: laiturin rakentamiseen 11904: 11905: 11906: Eduskunnalle 11907: 11908: Maaningan kirkonkylän laiturin rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11909: nen on tullut ajankohtaiseksi ja välttämättö- 1991 tulo- ja menoarvioon 550 000 11910: mäksi vierasvenesataman lisääntyneen pitkä- markkaa Maaningan kirkonkylän laitu- 11911: matkaisen huviveneliikenteen ja laivaliikenteen rin rakentamiseen. 11912: tarpeisiin. 11913: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11914: taen, 11915: 11916: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11917: 11918: Mirja Ryynänen 11919: 3294 1990 vp. 11920: 11921: Raha-asia-aloite n:o 3061 11922: 11923: 11924: 11925: 11926: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon radan hanke- 11927: suunnitteluun 11928: 11929: 11930: Eduskunnalle 11931: 11932: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon on toja ja niiden liikennetaloudellisia ja ympäristö- 11933: osoitettu lukuun 31.58 6 milj. mk ns. suurten vaikutuksia käsittelevän hankesuunnittelun 11934: ratahankkeiden suunnitteluun. kustannukset ovat vähintään 4,5 milj. mk. 11935: Yksi selvitysten alaisista hankkeista on Savon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11936: radan oikaiseminen välillä Helsinki-Mikkeli ja nioittaen, 11937: nopeuttaminen eri toimenpitein välillä Mikke- 11938: li-Kuopio-Kajaani. Radan vaikutusalueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11939: kuntien ja ym. tahojen toimesta ratahankkeesta 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 11940: on tehty v. 1989-1990 yleispiirteinen esiselvi- 31.58.62 4500000 markkaa Savon ra- 11941: tys. Seuraavana vaiheena olevan eri vaihtoeh- dan hankesuunnitte/uun. 11942: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11943: 11944: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen Lauha Männistö 11945: Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen Kari Rajamäki 11946: Heikki Riihijärvi Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen 11947: Jorma Huuhtanen 11948: 1990 vp. 3295 11949: 11950: Raha-asia-aloite n:o 3062 11951: 11952: 11953: 11954: 11955: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamalla työtä 11956: tehneiden naisten kuntoutus- ja virkistyspalvelujen parantami- 11957: seksi 11958: 11959: Eduskunnalle 11960: 11961: Sotien aikana kotirintamalla työskennelleet järjestämisellä myös kotirintamanaisille on jo 11962: naiset joutuivat kantamaan suuren vastuun ja kiire. 11963: tekemään työtä vuorotta erittäin vaikeissa olo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11964: suhteissa. He ovat nyt iäkkäitä, useimmat sai- nioittaen, 11965: raita ja huonokuntoisia ja tarvitsisivat kipeästi 11966: yhteiskunnan kuntoutuspalveluja aivan samoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11967: kuin rintamaveteraanit. Yleisten sosiaali- ja ter- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 11968: veydenhuollon palvelujen kehittäminen ei riitä markkaa käytettäväksi kotirintamalla 11969: turvaamaan tämän ryhmän erityistarpeita. Tu- työtä tehneiden naisten kuntoutus- ja 11970: lokselliseksi todettujen kuntoutuspalvelujen virkistyspalvelujen järjestämiseksi. 11971: 11972: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 11973: 11974: Mirja Ryynänen Tellervo Renko Juho Sillanpää 11975: Anneli Jäätteenmäki Matti Väistö Eeva-Liisa Moilanen 11976: 3296 1990 vp. 11977: 11978: Raha-asia-aloite n:o 3063 11979: 11980: 11981: 11982: 11983: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion ympäristö- 11984: hallinnon tutkimusyksikön suunnitteluun 11985: 11986: 11987: Eduskunnalle 11988: 11989: Vesi- ja ympäristöalan tutkimuksen järjestä- voitteille keskeinen tutkimussektori saataisiin 11990: minen ja tehostaminen on Suomessa kiireellinen nopeasti käyntiin. 11991: tehtävä. Ympäristöntutkimus on niin monitie- Toiminnan suunnittelemiseksi ehdotamme, 11992: teistä lähestymistapaa edellyttävä tutkimusalue, että Vesien- ja ympäristöntutkimuslaitoksen si- 11993: ettei sitä voida pitää yhtenä tieteenalana, vaan säiset työnjakokysymykset Helsingin yksiköi- 11994: joukkona tieteenaloja, joille on yhteistä ympä- den ja vesipiirien ja niistä kehitettävien alueel- 11995: ristönäkökulma. Nykyaikaiselle ympäristöntut- listen tutkimusyksiköiden välillä annetaan kii- 11996: kimukselle on ominaista, että siinä hyödynne- reellisesti tutkimusprofessorin selvitettäväksi, 11997: tään monien perinteisten tieteenalojen menetel- mikäli Vesien- ja ympäristöntutkimuslaitokseen 11998: miä ja perinteitä. Näitä ovat biologian, kemian, perustetaan suunnittelutehtäviin tutkimuspro- 11999: fysiikan, tekniikan, geologian, hydrologian, fessuuri vuonna 1991. Tällöin tulisi Kuopion 12000: lääketieteen ja yhteiskuntatieteen monet osa- osalta tutkia nimenomaan sen edellytykset ke- 12001: alueet. hittyä vaikutustutkimuksen keskukseksi. 12002: Esitämme kunnioittavasti, että Kuopioon pe- Edelleen ehdotamme, että kutsuttaisiin asian- 12003: rustettaisiin tulosvastuullisen tutkimuksen peri- tuntijaryhmä arvioimaan toiminnan laajuutta 12004: aatteiden mukainen ympäristöhallinnon alan ja henkilökuntatarpeita sekä suunnittelemaan 12005: tutkimusyksikkö niin, että sen alueeksi tulisivat toiminnan fyysisiä edellytyksiä. Työryhmän tu- 12006: ensi sijassa ympäristön laaja-alainen vaikutus- lisi myös tehdä ehdotus ensimmäiseksi tutkimus- 12007: tutkimus, vaikutusten arviointi ja riskinarvioin- ohjelmaksi esim. viisivuotiskaudeksi. 12008: ti sekä juomaveteen liittyvät hydrogeologiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12009: kysymykset. Nämä sektorit ovat Suomessa puut- nioittaen, 12010: teellisesti kehittyneitä ja niiden kehittymiseen 12011: tarvitaan monipuolista yhteistyötä muiden lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12012: tosten kanssa. Kuopio on tällaisen yhteistyön 1991 tulo- ja menoarvioon 500000 12013: suhteen Suomessa poikkeuksellinen yliopisto- markkaa Kuopion ympäristöhallinnon 12014: paikkakunta, ja siellä tämä yhteiskunnan ta- alan tutkimusyksikön suunnitteluun. 12015: 12016: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12017: 12018: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 12019: Kalle Röntynen Riitta Saastamoinen 12020: Kari Rajamäki 12021: 1990 vp. 3297 12022: 12023: Raha-asia-aloite n:o 3064 12024: 12025: 12026: 12027: 12028: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta järvien kunnostuk- 12029: seen 12030: 12031: 12032: Eduskunnalle 12033: 12034: Suomessa on tuhansia järviä, jotka ovat huo- seksi eduksi. Toisaalta ranta-asukkaat eivät 12035: nokuntoisia, heinittyneitä ja matalia. Niiden ve- monessa tapauksessa pysty suunnittelemaan, 12036: denpintaa on aikojen kuluessa laskettu 2-3 hankkimaan tarvittavia lupia ja rahoittamaan 12037: kertaa yhteiskunnan kulloisenkin ajan tarpei- näitä töitä. 12038: den mukaan. Sotien jälkeen asutettiin 300 000 Valtion tulo- ja menoarviossa on varattu ra- 12039: siirtolaista ja tällöin on viimeksi tarvittu järven- hoja vain muutaman järven kunnostamiseen 12040: laskuja, joista saatiin lisää peltoa ja lisää kas- vuosittain. Tämä on täysin riittämätöntä ole- 12041: vullista metsämaata. vaan tarpeeseen nähden. Valtion tulo- ja me- 12042: Ajat ovat muuttuneet, mutta ranta-asukkaat noarvioon olisi varattava vuosittain järvien 12043: saavat nykyään yksin kärsiä siitä, että aikaisem- kunnostukseen 20 Mmk. 12044: min on uhrattu järveä yhteiskunnan yleiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12045: eduksi. Järvien kunnostukseen olisi paljon hy- nioittaen, 12046: viä keinoja, kuten rantojen ja väylien syventä- 12047: minen, ruohikon leikkuu, alimpien vedenkor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12048: keuksien nosto ja veden hapetus. Järvet ovat 1991 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 12049: yhteisessä omistuksessa ja ranta-asukkaat koke- markkaa järvien kunnostukseen. 12050: vat näiden toimenpiteiden koituvan myös ylei- 12051: 12052: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12053: 12054: Mirja Ryynänen Tellervo Renko 12055: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki 12056: Matti Väistö 12057: 3298 1990 vp. 12058: 12059: Raha-asia-aloite n:o 3065 12060: 12061: 12062: 12063: 12064: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta omapääoma-avustuk- 12065: sen maksamiseen opiskelija-asuntojen hankkimiseksi olemas- 12066: sa olevasta rakennuskannasta 12067: 12068: Eduskunnalle 12069: 12070: Vuonna 1986 alle puolet (46 Olo) opiskelija- asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hidastaa 12071: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja ti- vuokra-asuntojen poistumista, mikä on kaik- 12072: lanne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaik- kien asunnontarvitsijoiden kannalta toivotta- 12073: kakunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä mer- vaa. 12074: kitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12075: tyydyttäminen on edelleen myös huomattavassa nioittaen, 12076: määrin riippuvainen vuokra-asuntojen saata- 12077: vuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12078: opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yksinomaan 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 12079: ratkaista uustuotannon avulla, olisi tärkeää, markkaa omapääoma-avustuksen mak- 12080: että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat ryhtyä ny- samiseen opiskelija-asuntojen hankki- 12081: kyistä enemmän hankkimaan vanhasta asunto- miseksi olemassa olevasta rakennuskan- 12082: kannasta asuntoja osoitettavaksi opiskelijoil- nasta. 12083: le vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiskelija- 12084: 12085: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12086: 12087: Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki 12088: Matti Väistö Eeva-Liisa Moilanen 12089: 1990 vp. 3299 12090: 12091: Raha-asia-aloite n:o 3066 12092: 12093: 12094: 12095: 12096: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta hiljaisuuden keskuksen 12097: kunnostustöiden loppuun saattamiseen Vieremällä 12098: 12099: 12100: Eduskunnalle 12101: 12102: Vieremän seurakunta kunnostaa Juhani että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12103: Ahon entistä pappilaa hiljaisuuden keskuksek- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 12104: si, ja samassa yhteydessä pappilan navetta muu- markkaa hiljaisuuden kappelin kunnos- 12105: tetaan kappeliksi. Rakennustöiden tulisi suun- tustöiden loppuun saattamiseen. 12106: nitelmien mukaan valmistua keväällä 1991. 12107: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12108: taen, 12109: 12110: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12111: 12112: Kalle Röntynen 12113: 3300 1990 vp. 12114: 12115: Raha-asia-aloite n:o 3067 12116: 12117: 12118: 12119: 12120: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta ilmailukoulutuksen aloit- 12121: tamiseen Pohjois-Savossa 12122: 12123: 12124: Eduskunnalle 12125: 12126: Opetusministeriön menokohdalle valtion Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12127: tulo- ja menoarvioon pitäisi lisätä ilmailukoulu- taen, 12128: tuksen aloittamiseksi 4 000 000 markkaa. Kou- 12129: lutuksen paikasta ei olisi tarpeen tehdä merkin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12130: tää, vaan olisi huolehdittava siitä, että se suun- 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 12131: nataan Pohjois-Savon ammatillisen koulutuk- markkaa Pohjois-Savon ammatillisen 12132: sen kuntainliitolle, joka aloittaisi päätöksensä koulutuksen kuntain/iitol/e ilmailukou- 12133: mukaisesti koulutuksen Rautavaaralla. lutuksen aloittamiseksi. 12134: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12135: 12136: Kalle Röntynen 12137: 1990 vp. 3301 12138: 12139: Raha-asia-aloite n:o 3068 12140: 12141: 12142: 12143: 12144: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden tuke- 12145: miseen 12146: 12147: 12148: Eduskunnalle 12149: 12150: Koska nuoret viljelijät ovat sukupolvenvaih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12151: dostilanteessa ja ovat velkaantuneet huomatta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 12152: vasti, on jatkon kannalta tärkeää, että heidän 30.33.40 50 000 000 markkaa nuorten 12153: tukemiseensa varataan riittävän suuri määrä- viljelijöiden tukemiseen. 12154: raha. 12155: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12156: taen, 12157: 12158: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12159: 12160: Kalle Röntynen 12161: 12162: 12163: 12164: 12165: 23 200052Y 12166: 3302 1990 vp. 12167: 12168: Raha-asia-aloite n:o 3069 12169: 12170: 12171: 12172: 12173: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta maatalouden ympäristö- 12174: investointeihin 12175: 12176: 12177: Eduskunnalle 12178: 12179: Maatalouden lietelantasäiliöt ovat liian pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12180: net, minkä johdosta lietteen levitykseen joudu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 12181: taan myös talviaikaan. Tästä voi olla seuraukse- 30.33.43 lisäyksenä 120000000 mark- 12182: na ympäristöhaittoja. Haittojen estämiseksi tu- kaa maatalouden ympäristöinvestoin- 12183: lisi olla riittävästi rahaa varastojen suurentami- tien rahoittamiseen. 12184: seksi niin, että levitys voisi tapahtua sulan maan 12185: aikaan. 12186: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12187: taen, 12188: 12189: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12190: 12191: Kalle Röntynen 12192: 1990 vp. 3303 12193: 12194: Raha-asia-aloite n:o 3070 12195: 12196: 12197: 12198: 12199: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta kuivatustöihin Kuopion 12200: läänissä 12201: 12202: 12203: Eduskunnalle 12204: 12205: Kuopion läänissä on paljon suoviljelmiä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12206: joissa pohjaveden läheisyys estää nykyaikaisen 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 12207: viljelyn. Kuopion vesi- ja ympäristöpiirillä on 30.33.48 5 000 000 markkaa kuivatus- 12208: suunnitelmat kuivatuksen suorittamiseksi, mut- töitä varten Kuopion läänissä. 12209: ta rahoitus puuttuu. 12210: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12211: taen, 12212: 12213: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12214: 12215: Kalle Röntynen 12216: 3304 1990 vp. 12217: 12218: Raha-asia-aloite n:o 3071 12219: 12220: 12221: 12222: 12223: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion vesi- ja ympäris- 12224: töpiirille Kuopion läänin kuntien vesihuoltotöiden toteuttami- 12225: seen 12226: 12227: Eduskunnalle 12228: 12229: Kuopion läänin kuntien pintavedet ovat erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12230: täin heikkokuntoisia. Kunnat joutuvat rakenta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12231: maan runkovesijohtolinjoja vedensaannin tur- 30.40. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 12232: vaamiseksi kymmeniä kilometrejä vuodessa. Kuopion läänin kuntien vesihuoltohank- 12233: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- keiden toteuttamiseen. 12234: taen, 12235: 12236: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12237: 12238: Kalle Röntynen 12239: 1990 vp. 3305 12240: 12241: Raha-asia-aloite n:o 3072 12242: 12243: 12244: 12245: 12246: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion tiepiirin perus- 12247: tienpitoon 12248: 12249: 12250: Eduskunnalle 12251: 12252: Kuopion läänin alueella rahoituksen puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12253: teessa alempi tieverkko rapautuu heikkoon 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12254: kuntoon. 50 000 000 markkaa Kuopion tiepiirille 12255: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- alemman tieverkon kunnostukseen. 12256: taen, 12257: 12258: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12259: 12260: Kalle Röntynen 12261: 3306 1990 vp. 12262: 12263: Raha-asia-aloite n:o 3073 12264: 12265: 12266: 12267: 12268: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Lehtorannan-Ryhälän- 12269: mäen tien kunnostamiseen yleiseksi tieksi 12270: 12271: 12272: Eduskunnalle 12273: 12274: Vieremän kunnassa sijaitseva maantie Lehto- peen palauttaa nykyisen käyttötarkoituksensa 12275: ranta-Ryhälänmäki on nykyisin erittäin heik- mukaisesti yleiseksi tieksi ja ottaa valtion tulo- 12276: kokuntoinen. Tie on aikanaan ollut yleisenä tie- ja menoarvioon määräraha kuntoonpanosta ai- 12277: nä, mutta muutettu sittemmin yksityistieksi. heutuvien menojen maksamiseen. 12278: Liikenteen määrä tiellä ei ole kuitenkaan yk- Edellä olevan perusteella ehdotan, 12279: sityistämisen jälkeen vähentynyt, päinvastoin: 12280: tätä 4 km:n pituista tieosuutta käyttävät tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12281: varrella asuvien lisäksi nykyisin mm. puolustus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12282: voimat kuljetuksiinsa. Tie ei nykykunnossa kes- 31.24.21 500 000 markkaa Lehtoran- 12283: tä raskasta liikennettä ilman mittavia peruskor- nan-Ryhälänmäen tien yleiseksi tieksi 12284: jaustoimenpiteitä, mistä aiheutuu tietä ylläpitä- ottamisesta aiheutuvien kuntoonpano- 12285: ville yksityisille kohtuuttomia kustannuksia. menojen maksamiseen. 12286: Maantie Lehtoranta-Ryhälänmäki on tar- 12287: 12288: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12289: 12290: Kalle Röntynen 12291: 1990 vp. 3307 12292: 12293: Raha-asia-aloite n:o 3074 12294: 12295: 12296: 12297: 12298: Röntynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon radan tasoyli- 12299: käytävien poistamiseen välillä Helsinki-Kuopio 12300: 12301: 12302: Eduskunnalle 12303: 12304: Raideliikenteen palvelutason parantamiseksi toimenpide on välttämätön liikenneturvallisuu- 12305: junien nopeuksia tullaan nostamaan merkittä- den vuoksi jo nykyisillä junannopeuksillakin. 12306: västi lähivuosien ja vuosikymmenien aikana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12307: Tärkeimmillä pääradoilla, kuten Savon radalla, nioittaen, 12308: tavoitteena on päästä 200 km/h huippunopeu- 12309: teen jo vuosituhannen vaihteen jälkeen. Uudet, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12310: suuremmat nopeudet edellyttävät rataverkolla 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12311: huomattavia parantamistoimenpiteitä. 31.58.62 30000000 markkaa Savon ra- 12312: Kiireeliisin toimenpide Savon radalla on jäl- dan tasoylikäytävien poistamiseen tai 12313: jellä olevien tasoylikäytävien poistaminen tai varustamiseen puomeilla välillä Helsin- 12314: varustaminen puomilaitteilla. Tasoylikäytävillä ki-Kuopio. 12315: tapahtuneet onnettomuudet osoittavat, että em. 12316: 12317: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12318: 12319: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen 12320: Lauha Männistö Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi 12321: Juhani Laitinen Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen 12322: 3308 1990 vp. 12323: 12324: Raha-asia-aloite n:o 3075 12325: 12326: 12327: 12328: 12329: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran lentokeskuk- 12330: sen kehittämiseksi 12331: 12332: 12333: Eduskunnalle 12334: 12335: Liikenneministeriön menokohdalle pitäisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12336: saada 1 500 000 markkaa Rautavaaran lentokes- 1991 tulo- ja menoarvioon 1500 000 12337: kuksen edelleen kehittämiseksi koulutustarpeita markkaa Rautavaaran lentokeskuksen 12338: vastaavaksi. Kehittämisohjelman mukaisesti pi- edelleen kehittämiseksi koulutustarpeita 12339: täisi perustaa ilmailuapisto Rautavaaralle. vastaavaksi. 12340: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12341: taen, 12342: 12343: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12344: 12345: Kalle Röntynen 12346: 1990 vp. 3309 12347: 12348: Raha-asia-aloite n:o 3076 12349: 12350: 12351: 12352: 12353: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien ja -veteraa- 12354: nien kuntouttamiseen 12355: 12356: 12357: Eduskunnalle 12358: 12359: Koska sotainvalidit ja -veteraanit ovat hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12360: iäkkäitä, heidän kuntouttamiseensa tarvitaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12361: huomattavasti lisävaroja. 33.22.55 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 12362: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- sotainvalidien ja -veteraanien kuntout- 12363: taen, tamiseen. 12364: 12365: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12366: 12367: Kalle Röntynen 12368: 3310 1990 vp. 12369: 12370: Raha-asia-aloite n:o 3077 12371: 12372: 12373: 12374: 12375: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta vesistön- ja ympäristön- 12376: suojelutöihin Kuopion läänissä 12377: 12378: 12379: Eduskunnalle 12380: 12381: Pohjois-Savossa maaseutualueiden ongelma- toteuttaa sekä kaatopaikkoja uusimalla että ra- 12382: na on puhtaan veden puute, mikä johtuu vähis- kentamalla viemäreitä ja jätevedenpuhdista- 12383: tä ja usein heikkolaatuisista pohjavesivaroista. moja. 12384: Maaseutualueiden vesihuolto voidaan järjestää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12385: usein tuomalla kelvollista pohjavettä kauem- taen, 12386: paa. Runkovesijohtolinjojen rakentaminen on 12387: kalleutensa vuoksi mahdollista toteuttaa vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12388: käyttäjien, kuntien ja valtion yhteisin voimava- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 12389: roin. 35.25. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 12390: Vesihuoltohankkeiden lisäksi kunnilla on tar- vesistön- ja ympäristönsuoje/utöihin. 12391: vetta vesiensuojeluhankkeisiin, jotka voidaan 12392: 12393: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12394: 12395: Kalle Röntynen 12396: 1990 vp. 12397: 3311 12398: 12399: Raha-asia-aloite n:o 3078 12400: 12401: 12402: 12403: 12404: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion vesi- ja ympäris- 12405: töpiirille Kuopion läänin järvien kunnostamiseen 12406: 12407: 12408: Eduskunnalle 12409: 12410: Kuopion läänin pohjoisosassa on vesistöjä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12411: jotka ovat pahoin rehevöityneet ja vaativat pi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12412: kaista kunnostamista. Kuopion vesi- ja ympä- 35.25. 77 JO 000 000 markkaa Kuopion 12413: ristöpiirillä on suunnitelmat vesistöjen kunnos- läänin vesistöjen kunnostamista varten. 12414: tamiseksi, mutta rahoitus puuttuu. 12415: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12416: taen, 12417: 12418: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12419: 12420: Kalle Röntynen 12421: 3312 1990 vp. 12422: 12423: Raha-asia-aloite n:o 3079 12424: 12425: 12426: 12427: 12428: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta matkailun lomatukeen 12429: Koillismaan alueelle 12430: 12431: 12432: Eduskunnalle 12433: 12434: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa jen investointien rahoitusjärjestelyitä kyseisellä 12435: oli varattu määräraha Lapin matkailun lomatu- alueella. Mikäli Lapin lomatuki ulotettaisiin 12436: keen. Kyseisellä määrärahalla on ollut myöntei- myös Koillismaalle, niin sen vaikutus olisi työt- 12437: nen vaikutus ns. hiljaisten kausien matkailun tömyyttä vähentävänä tekijänä huomattava. 12438: edistämiselle ko. alueilla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12439: Koillismaa (Kuusamo, Taivalkoski, Pudas- taen, 12440: järvi, Posio ja Ranua) on maamme mustimpia 12441: työttömyysalueita, jonka työpaikkakehitys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12442: erittäin suuressa määrin matkailusta riippuvai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12443: nen. Alueen maantieteellinen asema on täysin 26.98.43 1 500 000 markkaa matkailun 12444: Lapin avustusalueeseen rinnastettavissa. Sa- lomatukeen Koillismaan (Kuusamo, 12445: moin matkailun hiljaiset kaudet vaikeuttavat Taivalkoski, Pudasjärvi, Posio ja Ra- 12446: ko. elinkeinon uusinvestointeja sekä jo tehty- nua) alueelle. 12447: 12448: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12449: 12450: Pauli Saapunki 12451: 1990 vp. 3313 12452: 12453: Raha-asia-aloite n:o 3080 12454: 12455: 12456: 12457: 12458: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppilaitosten 12459: liikuntaresursseihin 12460: 12461: 12462: Eduskunnalle 12463: 12464: Keskiasteen koulunuudistuksen myötä aloi- sen jatkaminen ja herättäminen, mitä eivät vält- 12465: tettiin syksyllä 1989 liikunnanopetus opetus- tämättä opetussuunnitelmiin kuuluva liikunta 12466: suunnitelmiin kuuluvana myös teknillisissä op- ja oppilaitoksen oma liikuntasali sinänsä edistä. 12467: pilaitoksissa. Liikunnanopetuksen resurssit op- Nykyopiskelijat tarvitsevat valinnanmahdolli- 12468: pilaitoksissa ovat kuitenkin muutamia poik- suuksia, joita korkeakouluopiskelijoille onkin 12469: keuksia lukuun ottamatta kehnot. Liikuntatilat tarjolla liikuntasihteerijärjestelmän avulla. Kes- 12470: puuttuvat eikä tarvittaviin väline-, matka-, kiasteellakin tulisi siirtyä samanlaiseen mahdol- 12471: vuokra- ym. resursseihin ole ollut riittävästi va- lisuuksia tarjoavaan järjestelmään. 12472: roja. Liikuntatilojen rakentaminen tulee kestä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12473: mään monissa oppilaitoksissa kohtuuttoman taen, 12474: kauan, jotta niiden varaan voitaisiin kunnollis- 12475: ta liikunnanopetusta perustaa. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12476: onkin järkevää resursoida liikuntaan niin, että 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 12477: aikuisopiskelijat voisivat käyttää kunnallisia ja 29.60.29 lisäyksenä 500 000 markkaa 12478: kaupallisia liikuntatiloja ja -paikkoja. Tärkein- teknillisten oppilaitosten liikunnan ku- 12479: tähän opiskelijoille on oman liikuntaharrastuk- lutusmenojen kattamiseen. 12480: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12481: 12482: Pauli Saapunki 12483: 3314 1990 vp. 12484: 12485: Raha-asia-aloite n:o 3081 12486: 12487: 12488: 12489: 12490: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen ammatillisten 12491: oppilaitosten liikuntatuntien tapaturmavakuutukseen 12492: 12493: 12494: Eduskunnalle 12495: 12496: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa vakuutusturva koskisi kaikkea oppilaitosyhtei- 12497: opiskeli vuonna 1989 yli 150 000 opiskelijaa. sön toimintaa mukaan lukien liikuntatunnit se- 12498: Kun kaikki nämä opiskelijat syksyn 1989 alusta kä koulu- ja työharjoittelumatkat. 12499: osallistuvat liikunnanopetukseen, niin tapatur- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12500: miltakaan ei voida välttyä. Kun opiskelijat eivät taen, 12501: ole olleet vakuutuksen piirissä, on voinut tapah- 12502: tua monia kohtalokkaitakin onnettomuuksia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12503: joiden korvautuvuus vakuutuksen avulla olisi 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12504: edes lievittänyt tapahtunutta. 1ärjestelmä voisi 250 000 markkaa keskiasteen ammatil- 12505: toimia samoin perustein kuin työllisyyskoulu- listen oppilaitosten liikuntatuntivakuu- 12506: tuksessa olevien vakuutus, jolloin pakollinen tusta varten. 12507: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12508: 12509: Pauli Saapunki 12510: 1990 vp. 3315 12511: 12512: Raha-asia-aloite n:o 3082 12513: 12514: 12515: 12516: 12517: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta lisäavustuksena kansan- 12518: opistoille 12519: 12520: 12521: Eduskunnalle 12522: 12523: Useat maamme kansanopistoista painivat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12524: erittäin suurten taloudellisten vaikeuksien kans- taen, 12525: sa, eivätkä niiden tilannetta köyhät kunnatkaan 12526: voi riittävästi auttaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12527: Etenkin niillä kansanopistoilla, jotka ovat in- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12528: vestoineet viimeisten vuosien aikana, on todella 4 000 000 markkaa lisäavustuksen mak- 12529: taloudellisesti vaikeat ajat. samiseen kansanopistoille. 12530: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12531: 12532: Pauli Saapunki 12533: 3316 1990 vp. 12534: 12535: Raha-asia-aloite n:o 3083 12536: 12537: 12538: 12539: 12540: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kansanopiston 12541: uudisrakennus- ja peruskorjauskuluihin 12542: 12543: 12544: Eduskunnalle 12545: 12546: Kuusamon kansanopisto on investoinut kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12547: lun nykyaikaistamiseen. Nykyisin suhteettoman 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12548: suuri osuus käyttömenoista kuluu mm. vekseli- 300 000 markkaa Kuusamon kansan- 12549: korkojen maksamiseen. opiston huonontuneen taloudellisen ti- 12550: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- lanteen parantamiseen. 12551: taen, 12552: 12553: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12554: 12555: Pauli Saapunki 12556: 1990 vp. 3317 12557: 12558: Raha-asia-aloite n:o 3084 12559: 12560: 12561: 12562: 12563: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta liikuntatieteelliseen 12564: suunnittelu- ja tutkimustyöhön sekä toimintaan 12565: 12566: 12567: Eduskunnalle 12568: 12569: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 vista tekijöistä on tärkeämpää kuin koskaan 12570: on osoitettu 12 500 000 markkaa liikuntatieteel- aiemmin. Liikunnan vaikutus mielenterveyteen 12571: liseen suunnittelu- ja tutkimustyöhön. Liikun- ja sopeutumiseen uusiin työ- ja yhteistyömuo- 12572: tatieteellinen tutkimus on edelleenkin varsin toihin vaatii myös tutkimuksensa. 12573: nuorta ja monia tutkimuksen alueita on lähes Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12574: kokonaan jäänyt vaille pitkäjänteistä tutkimus- taen, 12575: työtä. Näistä mainittakoon liikuntafilosofian, 12576: liikunnan ja luonnon, liikunnan, urheilun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12577: ruumiillisuuden, liikuntapaikkarakentamisen, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12578: liikunnan ja estetiikan, liikunnan ja työelämän 29.91.50 lisäyksenä 2 500000 markkaa 12579: muutosten jne. tutkimus. liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja tutki- 12580: Liikunta on saamassa ihmisten arkielämässä mustyöhön sekä toimintaan. 12581: yhä enemmän merkitystä, joten tietämys jälki- 12582: teollisen ajan ihmisen elämäntapaan vaikutta- 12583: 12584: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12585: 12586: Pauli Saapunki 12587: 12588: 12589: 12590: 12591: 24 200052Y 12592: 3318 1990 vp. 12593: 12594: Raha-asia-aloite n:o 3085 12595: 12596: 12597: 12598: 12599: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta kansainväliseen liikunta- 12600: alan yhteistyöhön sekä liikuntatutkijoiden ja -kasvattajien 12601: opintomatkoihin 12602: 12603: Eduskunnalle 12604: 12605: Kansainvälistyvä Suomi tarvitsee tietoa muis- tetuksi omaamme, jota myös kannattaa viedä 12606: ta kulttuureista ja mahdollisuuksia kulttuuri- muihin maihin ja kulttuureihin. 12607: vaihtoon myös kansalaisjärjestötasolla. Liikun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12608: takulttuurissa kansainväliset vaikutteet tulevat taen, 12609: ehkä nopeimmin osaksi suomalaista arkipäivää; 12610: itämaiset lajit ja länsimaiset pelit ovat tuhansien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12611: suomalaisten jokapäiväistä ohjelmaa. Kuiten- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12612: kin oma tietämyksemme näiden liikuntamuoto- 29.91.50 lisäyksenä 2 500 000 markkaa 12613: jen taustoista ja konteksteista alkuperäisessä kansainväliseen liikunta-alan yhteistyö- 12614: miljöössään on varsin hataraa. Kun suomalaiset hön sekä tutkijoiden ja liikuntakasvatla- 12615: saavat mahdollisuuksia tutustua vieraisiin lii- jien opintomatkoihin. 12616: kuntakulttuureihin, niin samalla saamme rikas- 12617: 12618: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12619: 12620: Pauli Saapunki 12621: 1990 vp. 3319 12622: 12623: Raha-asia-aloite n:o 3086 12624: 12625: 12626: 12627: 12628: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta liikuntapaikkojen ja -tilo- 12629: jen rakentamiseen ja saneeraukseen liittyvään tutkimustyöhön 12630: 12631: 12632: Eduskunnalle 12633: 12634: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 ta, tulee alan tutkimustoimintaa lisätä ja kehit- 12635: on varattu 300 000 markkaa urheilulaitosten ra- tää. Tutkimustoiminta kannattaa keskittää Jy- 12636: kentamiseen liittyvään tutkimustyöhön. Suo- väskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiede- 12637: messa puhutaan kuitenkin liikuntalaista, liikun- kunnan yhteyteen, jossa alaa on tutkittu aiem- 12638: tapolitiikasta jne., joten urheilulaitostenkin pi- minkin. 12639: täisi muuttua liikuntapaikoiksi. Nykyiset lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12640: kuntapaikat on pitkälti rakennettu urheilun eh- taen, 12641: doin. Tämä näkyy mm. uimahalleissa, joita 12642: vasta tällä vuosikymmenellä on alettu muuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12643: koko väestölle sopiviksi liikuntatiloiksi, vaikka 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 12644: kuntouimarit ovatkin aina muodostaneet ylivoi- 29.91.50 lisäyksenä 500000 markkaa lii- 12645: maisesti suuremman käyttäjäkunnan kuin mini- kuntapaikkojen ja -tilojen rakentami- 12646: maaliseksi jäänyt uintikilpailutoiminta. Jotta seen ja saneeraukseen liittyvään tutki- 12647: maamme liikuntapaikat tulevaisuudessa palveli- mustoimintaan. 12648: sivat paremmin käyttäjien monipuolisia tarpei- 12649: 12650: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12651: 12652: Pauli Saapunki 12653: 3320 1990 vp. 12654: 12655: Raha-asia-aloite n:o 3087 12656: 12657: 12658: 12659: 12660: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta valtionosuuksina kunnille 12661: urheiluseuratyön tukemiseen 12662: 12663: 12664: Eduskunnalle 12665: 12666: Vapaaehtoisen urheiluseuratyön merkitystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12667: kansakunnan terveydenhuollon, sosiaalitoimen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12668: ym. osalta ei ole arvostettu tarpeeksi. 29.91.50 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 12669: Urheiluseuratoiminnan nykyistä huomatta- valtionosuuksina kunnille urheiluseuro- 12670: vasti suurempi tukeminen on kansantalouden jen toimintaan. 12671: kannalta perusteltua. 12672: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12673: taen, 12674: 12675: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12676: 12677: Pauli Saapunki 12678: 1990 vp. 3321 12679: 12680: Raha-asia-aloite n:o 3088 12681: 12682: 12683: 12684: 12685: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden tuke- 12686: miseen 12687: 12688: 12689: Eduskunnalle 12690: 12691: Maatilatalouden jatkuvuuden turvaamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12692: nuoria viljelijöitä on tuettava. 199! tulo- ja menoarvioon momentille 12693: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30.33.40 lisäyksenä 125 000000 mark 12694: taen, kaa nuorten viljelijöiden tilanpidon 12695: aloittamiseen käynnistysavustuksina. 12696: 12697: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12698: 12699: Pauli Saapunki 12700: 3322 1990 vp. 12701: 12702: Raha-asia-aloite n:o 3089 12703: 12704: 12705: 12706: 12707: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienyritystoi- 12708: minnan edistämiseen 12709: 12710: 12711: Eduskunnalle 12712: 12713: Maaseudun pienyritystoiminnan kehittämis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12714: tarve on lisääntynyt huomattavasti maatalous- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12715: tuotannon supistamistoimien johdosta. Kysei- 30.33.44 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 12716: sen tekijän johdosta valtiovallan tulisi irrottaa maaseudun pienyritystoiminnan avus- 12717: nykyistä huomattavasti enemmän varoja maa- tuksiin. 12718: seudun pienyritystoiminnan tukemiseen. 12719: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12720: taen, 12721: 12722: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12723: 12724: Pauli Saapunki 12725: 1990 vp. 3323 12726: 12727: Raha-asia-aloite n:o 3090 12728: 12729: 12730: 12731: 12732: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden 12733: kehittämisrahastoon 12734: 12735: 12736: Eduskunnalle 12737: 12738: Maatalouden ylituotannosta riippumatta tuli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12739: si kyseisen yritystoiminnan pystyä tilakohtaises- taen, 12740: ti kehittämään ja järkiperäistämään elinkeino- 12741: toimintaansa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12742: Maatilatalouden kehittämisrahastoon siirret- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12743: tävien määrärahojen pudottaminen vuoden 30.33. 60 lisäyksenä 240 000 000 mark- 12744: 1990 250 miljoonasta 10 miljoonaan markkaan kaa maatilatalouden kehittämisrahas- 12745: on kohtuutonta. toon. 12746: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12747: 12748: Pauli Saapunki 12749: 3324 1990 vp. 12750: 12751: Raha-asia-aloite n:o 3091 12752: 12753: 12754: 12755: 12756: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna karjantark- 12757: kailun ja keinosiemennyksen tukemiseen 12758: 12759: 12760: Eduskunnalle 12761: 12762: Karjantarkkailun ja keinosiemennyksen mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12763: kitys maatilatalouden kannattavuudelle on erit- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12764: täin suuri. Kannattavan karjatalouden turvaa- 3 000 000 markkaa valtionapuna karjan- 12765: miseksi on karjantarkkailun ja keinosiemen- tarkkailun ja keinosiemennyksen tuke- 12766: nyksen toimintaedellytykset turvattava. miseen. 12767: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12768: taen, 12769: 12770: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12771: 12772: Pauli Saapunki 12773: 1990 vp. 3325 12774: 12775: Raha-asia-aloite n:o 3092 12776: 12777: 12778: 12779: 12780: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta hirvieläinten aiheuttamien 12781: vahinkojen korvaamiseen 12782: 12783: 12784: Eduskunnalle 12785: 12786: Hirvieläinten aiheuttamat vahingot maa- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12787: metsätaloudelle kuuluu korvata valtion varoista 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12788: nykyistä tehokkaammin. Viljelijän vaikutus- 30.35.41 lisäyksenä 5 000000 markkaa 12789: mahdollisuudet tuhojen suuruuteen ovat vähäi- hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen 12790: set. korvaamiseen. 12791: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12792: taen, 12793: 12794: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12795: 12796: Pauli Saapunki 12797: 3326 1990 vp. 12798: 12799: Raha-asia-aloite n:o 3093 12800: 12801: 12802: 12803: 12804: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta poroaitojen kunnossapi- 12805: toon 12806: 12807: 12808: Eduskunnalle 12809: 12810: Poroaitojen kunnossapidon merkitys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12811: maatilatalouden kannalta katsoen erittäin mer- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12812: kittävä koko poronhoitoalueella. Avustusmää- 30.35.47 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 12813: rärahaa tulisi voida käyttää koko poronhoito- poronhoitoalueen maatalousviljelysten 12814: alueella esiintyvien aitausongelmien hoitoon. aitausten kunnossapitoon. 12815: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12816: taen, 12817: 12818: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12819: 12820: Pauli Saapunki 12821: 1990 vp. 3327 12822: 12823: Raha-asia-aloite n:o 3094 12824: 12825: 12826: 12827: 12828: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Oulankajoen-Kitkan 12829: alueen kalatalouden kehittämiseen 12830: 12831: 12832: Eduskunnalle 12833: 12834: Alueellisella kalatalouden suunnittelulla ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12835: suunnitelmien tekemisellä voidaan edistää luon- taen, 12836: nonkalakantojen vahvistumista sekä vesistöjen 12837: tuoton lisäämistä. Kyseisillä valtion varoilla tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12838: lisi voida kehittää myös Neuvostoliiton ja Suo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12839: men rajavesien kalakantoja. 30.37.23 lisäyksenä 150 000 markkaa 12840: Oulankajoen sekä Kitkan lohi- ym. luonnon- Oulankajoen-Kitkan alueen kalata- 12841: kalakannan elvyttämiseksi ja turvaamiseksi am- /oussuunnitte/uunja kalatalouden kehit- 12842: matti-, virkistys- ja kotitarvekalastukseen tulisi tämiseen. 12843: olla myös käytettävissä riittävä määräraha. Esi- 12844: tän edellä mainittuun tarkoitukseen varattavak- 12845: si oman määrärahan. 12846: 12847: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12848: 12849: Pauli Saapunki 12850: 3328 1990 vp. 12851: 12852: Raha-asia-aloite n:o 3095 12853: 12854: 12855: 12856: 12857: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitosten lam- 12858: mikkoalueiden ja vesijärjestelmien kunnossapitoon 12859: 12860: 12861: Eduskunnalle 12862: 12863: Taivalkosken Ohtaojan kalanviljelylaitos on jelylaitoksen kunnostukseen ja nykyaikaistami- 12864: koko Pohjois-Suomen kalavesien hoidon kan- seen. 12865: nalta erittäin merkittävä ja tarpeellinen kala- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12866: kantojen turvaaja. Kyseinen laitos on käynyt taen, 12867: 30 toimintavuoden aikana vanhanaikaiseksi. 12868: Edellä mainitun johdosta tulisi Ohtaojan ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12869: lanviljelylaitoksen maa-altaat uudistaa pikai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12870: sesti. 30.38. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 12871: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioon Taivalkosken Ohtaojan kalanviljelylai- 12872: tulisi sisällyttää määräraha Ohtaojan kalanvil- toksen nykyaikaistamiseen. 12873: 12874: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12875: 12876: Pauli Saapunki 12877: 1990 vp. 3329 12878: 12879: Raha-asia-aloite n:o 3096 12880: 12881: 12882: 12883: 12884: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Oulun tiepiirille teiden 12885: kunnostukseen 12886: 12887: 12888: Eduskunnalle 12889: 12890: Suurten etäisyyksien ja vähäisen rautatiever- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12891: koston johdosta jää Oulun tiepiirin alempias- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12892: teisten teiden kunnossapito ja hoito erittäin vä- 31.24.21 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 12893: häiselle huomiolle. Määrärahojen niukkuus ai- Oulun tiepiirin alempiasteisten teiden 12894: heuttaa tiestön rapistumisen. kunnostukseen. 12895: Edellä olevan perusteella ehdotan, 12896: 12897: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12898: 12899: Pauli Saapunki 12900: 3330 1990 vp. 12901: 12902: Raha-asia-aloite n:o 3097 12903: 12904: 12905: 12906: 12907: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 843 (Pous- 12908: su-Murtovaara) peruskorjaamiseen 12909: 12910: 12911: Eduskunnalle 12912: 12913: Maantie n:o 843 on entistä valtatien n:o 5 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12914: osaa, joka toimii samalla huomattavan matkai- taen, 12915: lureitin Runon ja rajan tie osana. Tien vaiku- 12916: tuspiiriin kuuluu useita Etelä-Kuusamon ky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12917: läyhteisöitä. Sorapintaisena, mutkaisenaja mä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12918: kisenä se on liikenneturvallisuuden kannalta 31. 24.21 2 000 000 markkaa maantien 12919: suorastaan vaarallinen. n:o 843 (Poussu-Murtovaara) perus- 12920: Tieosuuden pituus on 21,9 kilometriä. korjaamisen aloittamiseen. 12921: 12922: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12923: 12924: Pauli Saapunki 12925: 1990 vp. 3331 12926: 12927: Raha-asia-aloite n:o 3098 12928: 12929: 12930: 12931: 12932: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8642 (Kuo- 12933: lio-Kuloharju) peruskorjaamiseen 12934: 12935: 12936: Eduskunnalle 12937: 12938: Maantie n:o 8642 yhdistää Kuusamon Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12939: liovaaran kautta Posion Kuloharjuun. Kyseisen 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 12940: tien vaikutuspiirissä on useita kyläyhteisöjä, jo- 31.24.21 1500000 markkaa maantien 12941: ten tien käyttöaste muodostuu korkeaksi. Tie n:o 8642 (Kuo/iovaara-Kuloharju) pe- 12942: on vanha ja huonokuntoinen soratie, kelirikko- ruskorjauksen aloittamiseen. 12943: aikana useilta osin lähes liikennekelvoton. Tie- 12944: osuuden pituus on 22 kilometriä. 12945: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12946: taen, 12947: 12948: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12949: 12950: Pauli Saapunki 12951: 3332 1990 vp. 12952: 12953: Raha-asia-aloite n:o 3099 12954: 12955: 12956: 12957: 12958: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8693 (Käy- 12959: lä-Liikasenvaara) peruskorjaamiseen 12960: 12961: 12962: Eduskunnalle 12963: 12964: Maantien n:o 8693 vaikutusalueella ovat kennemäärään nähden turvallisuudeltaan vaa- 12965: Kuusamon suosituimpiin matkailukohteisiin rallinen sekä erittäin kelirikkoaltis. Tieosuuden 12966: kuuluvat Oulangan kansallispuisto, Kitkannie- pituus on 29,6 kilometriä. 12967: men luonnonsuojelualue ja Kiutakönkään luon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12968: nonvarainen koski. Lisäksi alueella sijaitsee taen, 12969: Oulun yliopiston Oulangan biologinen tutki- 12970: musasema. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12971: Tien monipuolisen vaikutuksen huomioon 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 12972: ottaen voidaan todeta sen olevan kuntonsa puo- 31.24.21 2 000 000 markkaa maantien 12973: lesta ala-arvoinen. Vanha sorapäällysteinen tie n:o 8693 (Käylä-Liikasenvaara) perus- 12974: on sorapintaisena, mäkisenä ja mutkaisena lii- korjauksen aloittamiseen. 12975: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 12976: 12977: Pauli Saapunki 12978: 1990 vp. 3333 12979: 12980: Raha-asia-aloite n:o 3100 12981: 12982: 12983: 12984: 12985: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18780 12986: (Ervasti-Jurmu) peruskorjaamiseen 12987: 12988: 12989: Eduskunnalle 12990: 12991: Paikallistie n:o 18780 (Ervasti-Jurmu) kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12992: kee Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien alueel- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 12993: la Iijokivartta 29 kilometrin mittaisena useita ky- 31.24.21 3 000 000 markkaa paikallis- 12994: liä yhdistävänä tienä. Perusasujaimiston ja Ii- tien n:o 18780 (Ervasti-Jurmu) perus- 12995: joen lisääntyneen virkistyskäytön huomioon ot- korjaamiseen. 12996: taen tien kunto on suorastaan ala-arvoinen. 12997: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12998: taen, 12999: 13000: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13001: 13002: Pauli Saapunki 13003: 13004: 13005: 13006: 13007: 25 200052Y 13008: 3334 1990 vp. 13009: 13010: Raha-asia-aloite n:o 3101 13011: 13012: 13013: 13014: 13015: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18841 (ln- 13016: kee-Kynsilä) peruskorjaamiseen 13017: 13018: 13019: Eduskunnalle 13020: 13021: Paikallistie n:o 18841 on Taivalkosken poh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13022: joisosan ja Posion kunnan eteläosan yhdistävä taen, 13023: vilkas ja paljon myös raskasta liikennettä vetä- 13024: vä tieosuus. Tien kunto on todella heikko, kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13025: otetaan huomioon sen merkitys alueelle. Perus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13026: kunnostuksen yhteydessä tulisi kyseinen tie ko- 31.24.21 2 000 000 markkaa paikallis- 13027: hottaa maantieluokkaan. Pituudeltaan kysei- tien n:o 18841 (Inkee-Kynsilä) perus- 13028: nen kohde on 25 kilometriä. korjaamisen aloittamiseen. 13029: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13030: 13031: Pauli Saapunki 13032: 1990 vp. 3335 13033: 13034: Raha-asia-aloite n:o 3102 13035: 13036: 13037: 13038: 13039: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18849 13040: (V anttaj a-Hiltunen) peruskorj aamiseen 13041: 13042: 13043: Eduskunnalle 13044: 13045: Paikallistie n:o 18849 toimii nykyisin vilkas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13046: liikenteisenä matkailutienä, jonka vaikutuspii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13047: riin kuuluu paikallisen asutuksen lisäksi run- 31.24.21 1000000 markkaa paikallis- 13048: saasti loma-asutusta ja yksi hotelli-ravintola. tien n:o 18849 (Vanttaja-Hiltunen) pe- 13049: Tien kunto on heikon kylätien luokkaa. Pituu- ruskorjaamisen aloittamiseen. 13050: deltaan tieosuus on 10 kilometriä. 13051: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13052: taen, 13053: 13054: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13055: 13056: Pauli Saapunki 13057: 3336 1990 vp. 13058: 13059: Raha-asia-aloite n:o 3103 13060: 13061: 13062: 13063: 13064: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Kitkan paikallistien n:o 13065: 18896 (Kantojoki-Pato niemi) peruskorjaamiseen 13066: 13067: 13068: Eduskunnalle 13069: 13070: Kitkan paikallistie n:o 18896 on entinen vii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13071: tostien osa, joka kulkee eteläpuolelta Kitkan ve- taen, 13072: sistöä ja jonka vaikutusalueella on useita ky- 13073: läyhteisöjä sekä runsaasti loma-asutusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13074: Kyseinen tieosuus entisenä valtatien n:o 5 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13075: osana on jäänyt kunnostamatta, joten sen kun- 31.24.21 1000 000 markkaa Kitkan pai- 13076: to on erittäin huono kaikilta osin. Sorapintaise- kallistien n:o 18896 (Kantojoki-Pato- 13077: na, mutkaisena ja kelirikkaalttiina se palvelee niemi) peruskorjaamisen aloittamiseen. 13078: varsin huonosti nykyisiä liikennetarpeita. Tie- 13079: osuuden pituus on 1,2 kilometriä. 13080: 13081: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13082: 13083: Pauli Saapunki 13084: 1990 vp. 3337 13085: 13086: Raha-asia-aloite n:o 3104 13087: 13088: 13089: 13090: 13091: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18897 13092: (valtatie n:o 5-Juuma) peruskorjaamiseen 13093: 13094: 13095: Eduskunnalle 13096: 13097: Juuman paikallistie n:o 18897 yhdistää Juu- kilöitä. Tien heikko kunto antaa alueesta alaku- 13098: man, Puurosuon ja Säkkiiänvaaran kyläyhtei- loisen kuvan. Kokonaispituus tieosuudella on 13099: söt valtatielle n:o 5. Kyseinen tie on mitä suu- 12,8 kilometriä. 13100: rimmassa määrin matkailutie, sillä sen vaiku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13101: tusalueella on useita matkailuyrittäjiä sekä Jy- taen, 13102: rävän koski ja Kitkanniemen luonnonsuojelu- 13103: alue. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13104: Kyseinen tieosuus on sorapintainen, mäkinen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13105: ja erittäin mutkainen, joten liikenneturvallisuus 31.24.21 1000000 markkaa Juuman 13106: tieosuudella on heikko. paikallistien n:o 18897 (valtatie n:o 13107: Alueella sijaitsee myös Nokia Oy:n omistama 5-Juuma) peruskorjaamisen aloittami- 13108: Tikkuniemen lomakohde, jossa vierailee usein seen. 13109: niin koti- kuin ulkomaisiakin arvovaltaisia hen- 13110: 13111: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13112: 13113: Pauli Saapunki 13114: 3338 1990 vp. 13115: 13116: Raha-asia-aloite n:o 3105 13117: 13118: 13119: 13120: 13121: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta yksityisten teiden kunnos- 13122: sapitoon 13123: 13124: 13125: Eduskunnalle 13126: 13127: Useimmiten yksityisteiden yhteiskunnallinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13128: käyttö on hyvinkin yleishyödyllistä. Tästä syys- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13129: tä tulisi yhteiskunnan huolehtia myös yksityis- 30 000 000 markkaa yksityisteiden kun- 13130: teiden kunnosta nykyistä tehokkaammin. nossapitoon. 13131: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13132: taen, 13133: 13134: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13135: 13136: Pauli Saapunki 13137: 1990 vp. 3339 13138: 13139: Raha-asia-aloite n:o 3106 13140: 13141: 13142: 13143: 13144: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon lentokentän 13145: asemarakennuksen laajentamiseen 13146: 13147: 13148: Eduskunnalle 13149: 13150: Kuusamon lentokentän asemarakennus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13151: käynyt erittäin pieneksi 29.10.1989 käynnisty- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 13152: neen suihkuliikenteen johdosta. Asemaraken- markkaa Kuusamon lentokentän asema- 13153: nuksen laajentaminen olisi erittäin välttämä- rakennuksen laajennukseen. 13154: töntä. 13155: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13156: taen, 13157: 13158: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13159: 13160: Pauli Saapunki 13161: 3340 1990 vp. 13162: 13163: Raha-asia-aloite n:o 3107 13164: 13165: 13166: 13167: 13168: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusalueiden posti- 13169: liikenteen tappioiden peittämiseen 13170: 13171: 13172: Eduskunnalle 13173: 13174: Haja-asutusalueiden postinjakelu sekä posti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13175: autoliikenne tuottavat Posti- ja telelaitokselle 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13176: tappiota. 50 000 000 markkaa Posti- ja telelaitok- 13177: Haja-asutusalueiden palveluiden turvaami- selle avustuksena haja-asutusalueiden 13178: seksi Posti- ja telelaitoksen toimesta tulisi val- postipalveluiden turvaamiseksi. 13179: tion tulo- ja menoarvioon sisällyttää kyseisiä 13180: toimintoja varten määräraha. 13181: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13182: taen, 13183: 13184: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13185: 13186: Pauli Saapunki 13187: 1990 vp. 3341 13188: 13189: Raha-asia-aloite n:o 3108 13190: 13191: 13192: 13193: 13194: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta pienen ja keskisuuren yri- 13195: tystoiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen 13196: 13197: 13198: Eduskunnalle 13199: 13200: Pieni ja keskisuuri yritystoiminta luo perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13201: tan etenkin maalaiskuntien ja yleensä haja-asu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13202: tusalueiden elinkeinoelämälle. 32.52.47 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 13203: Kyseisen yritystoiminnan edistäminen valta- pienen ja keskisuuren yritystoiminnan 13204: kunnan asuttuna pitämisen ym. seikkojen tur- kehittämishankkeiden tukemiseen. 13205: vaamiseksi on erittäin tärkeää. 13206: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13207: taen, 13208: 13209: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13210: 13211: Pauli Saapunki 13212: 3342 1990 vp. 13213: 13214: Raha-asia-aloite n:o 3109 13215: 13216: 13217: 13218: 13219: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta matkailun edistämiseen 13220: 13221: 13222: 13223: Eduskunnalle 13224: 13225: Matkailutaseen alijäämä on valtakunnallises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13226: ti huolestuttavan suuri. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13227: Kotimaanmatkailun sekä ulkomaisten mat- 32.80.21 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 13228: kailijoiden lisäämiseksi tulisi tehdä huomatta- kotimaanmatkailun sekä ulkomaisten 13229: vasti nykyistä enemmän töitä. matkailijoiden Suomeen suuntautuvan 13230: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- matkailun lisäämiseksi. 13231: taen, 13232: 13233: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13234: 13235: Pauli Saapunki 13236: 1990 vp. 3343 13237: 13238: Raha-asia-aloite n:o 3110 13239: 13240: 13241: 13242: 13243: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanieläkkei- 13244: den maksamiseen myös muualla sotatoimialueelia kuin rinta- 13245: malla palvelleille 13246: 13247: Eduskunnalle 13248: 13249: Tasa-arvolain mukaisesti tulisi naisilla ja mie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13250: hillä olla samat oikeudet ja velvollisuudet yh- taen, 13251: teiskunnassamme. 13252: Rintamasotilastunnuksen saaminen miehillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13253: ja rintamapalvelustunnuksen saaminen naisilla 1991 tulo- ja menoarvioon 50000000 13254: tapahtuvat toisistaan poikkeavin perustein. markkaa rintamaveteraanieläkkeiden 13255: Asetuksella tulisi tasa-arvo toteuttaa tässä maksamiseen tasapuolisesti miehille ja 13256: asiassa. Näin tehtäessä tulee rintamaveteraani- naisille ja myös muualla kuin Sotatoimi- 13257: eläkkeiden rahantarve lisääntymään. Kyse on alueella palvel/eille. 13258: kunniavelasta. 13259: 13260: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13261: 13262: Pauli Saapunki 13263: 3344 1990 vp. 13264: 13265: Raha-asia-aloite n:o 3111 13266: 13267: 13268: 13269: 13270: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna sotainvali- 13271: dien puolisoiden kuntoutustoimintaan 13272: 13273: 13274: Eduskunnalle 13275: 13276: Sotainvalidien puolisoiden työ sodissa invali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13277: disoituneiden puolisoiden hoidossa on ollut ja 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 13278: on raskasta. Heidän arvokkaan työnsä palkitse- 33.22.56 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 13279: miseksi olisi valtiovallan osoitettava nykyistä sotainvalidien puolisoiden kuntoutuk- 13280: suurempi määräraha hoitotyötä tehneiden ja te- seen. 13281: kevien kuntoutukseen. 13282: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13283: taen, 13284: 13285: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13286: 13287: Pauli Saapunki 13288: 1990 vp. 3345 13289: 13290: Raha-asia-aloite n:o 3112 13291: 13292: 13293: 13294: 13295: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun- 13296: toutustoimintaan 13297: 13298: 13299: Eduskunnalle 13300: 13301: Veteraanien ikärakenteen huomioon ottaen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13302: sekä heidän isänmaalleen tekemänsä työn ar- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13303: vostuksen lisäämiseksi tulisi heidän kuntoutus- 33.22.59 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 13304: toimintansa lisätä huomattavasti valtion varoja. valtionapuna rintamaveteraanien kun- 13305: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- touttamiseen. 13306: taen, 13307: 13308: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13309: 13310: Pauli Saapunki 13311: 3346 1990 vp. 13312: 13313: Raha-asia-aloite n:o 3113 13314: 13315: 13316: 13317: 13318: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin eräille 13319: veteraanijärjestöille 13320: 13321: 13322: Eduskunnalle 13323: 13324: Veteraanijärjestöjen toiminta on erittäin ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13325: vokasta työtä niiden ihmisten parissa, joille 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13326: meillä on maksettavana kunniavelka. 33.23.53 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 13327: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- veteraanijärjestöjen toiminnan tukemi- 13328: taen, seen. 13329: 13330: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13331: 13332: Pauli Saapunki 13333: 1990 vp. 3347 13334: 13335: Raha-asia-aloite n:o 3114 13336: 13337: 13338: 13339: 13340: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin ympäristön- 13341: suojeluinvestointeihin Kuolassa 13342: 13343: 13344: Eduskunnalle 13345: 13346: Kuolan ilmansaasteongelmien vaikutukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13347: Pohjois- ja Itä-Suomen metsille sekä vesistöille 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13348: ovat tuhoisia ja Suomessakin selkeästi tiedostet- 35.13.66 lisäyksenä 300 000 000 mark- 13349: tuja. kaa avustuksina Itä-Euroopan ympäris- 13350: Ko. saasteiden vähentämiseksi olisi Suomen tönsuojeluinvestointeihin lähinnä Kuo- 13351: valtion tehtävä nykyistä suurempia uhrauksia, lan osalta. 13352: ennen kuin on liian myöhäistä. 13353: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13354: taen, 13355: 13356: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13357: 13358: Pauli Saapunki 13359: 3348 1990 vp. 13360: 13361: Raha-asia-aloite n:o 3115 13362: 13363: 13364: 13365: 13366: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden hankin- 13367: taan 13368: 13369: 13370: Eduskunnalle 13371: 13372: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1989 virkistysalue rajaa käytön virkistykseen eikä 13373: on varattu 2 000 000 markkaa kuntien ja kun- esimerkiksi teiden tai muiden laitosten rakenta- 13374: tien perustamien yhteisöjen virkistysalueiden miseen. 13375: hankintaan. Kunnallinen hyvin varustettu, lä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13376: hietäisyydellä ja hyvien joukkoliikenneyhteyk- taen, 13377: sien päässä oleva virkistysalue on kaikin puolin 13378: järkevää liikunta- ja luonnonsuojelupolitiik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13379: kaa. Kun luontoliikuntamahdollisuudet on kes- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13380: kitetty asiantuntevasti tietyille alueille, niin sekä 35.15.32 lisäyksenä 1000000 markkaa 13381: käyttäjät että luonto hyötyvät. Käyttäjät saavat avustuksiin virkistysalueiden hankin- 13382: halvat ja hyvät palvelut, luonto taas säilyy, kun taan. 13383: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13384: 13385: Pauli Saapunki 13386: 1990 vp. 3349 13387: 13388: Raha-asia-aloite n:o 3116 13389: 13390: 13391: 13392: 13393: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta avustuksina opiskelija- 13394: asuntovuokratalojen omapääomaosuuteen 13395: 13396: 13397: Eduskunnalle 13398: 13399: Opiskelijoiden asumiskustannusten alentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13400: seksi olisi heille tarkoitettujen vuokratalojen 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13401: pääomakuluja valtion toimesta kevennettävä. 35.45.61 lisäyksenä 8 000 000 markkaa 13402: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- avustuksina opiskelijoiden vuokratalo- 13403: taen, jen vuokrien alentamisen edistämiseen. 13404: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13405: 13406: Pauli Saapunki 13407: 13408: 13409: 13410: 13411: 26 200052Y 13412: 3350 1990 vp. 13413: 13414: Raha-asia-aloite n:o 3117 13415: 13416: 13417: 13418: 13419: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken- 13420: tamiseen Ähtäriin 13421: 13422: 13423: Eduskunnalle 13424: 13425: Ähtärin kaupungissa toimii useita valtion rastotalolle erinomaiselta paikalta kaupungin 13426: paikallishallintoviranomaisia, kuten verotoi- keskustaajamasta. 13427: misto, henkikirjoittaja, nimismies ja työvoima- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13428: toimisto. Niihin verrattavia ovat lisäksi Kansan- nioittaen, 13429: eläkelaitoksen toimisto ja teletoimisto. Toimis- 13430: tot sijaitsevat hajallaan ja osin vuokratiloissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13431: Valtionhallinnon tehokkaan toiminnan ja kan- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13432: salaisten palvelun kannalta olisi tarkoituksen- 28.64. 76 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 13433: mukaista, että mainitut paikallishallinnon toi- valtion virastotalon rakentamiseksi Äh- 13434: mipisteet sijaitsisivat keskitetysti. Ähtärin kau- tärin kaupunkiin. 13435: pungilla on mahdollisuudet osoittaa tontti vi- 13436: 13437: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13438: 13439: Aapo Saari Anneli Jäätteenmäki 13440: 1990 vp. 3351 13441: 13442: Raha-asia-aloite n:o 3118 13443: 13444: 13445: 13446: 13447: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöystävällisemmän 13448: linja-autokaluston liikevaihtoveron palauttamiseen 13449: 13450: 13451: Eduskunnalle 13452: 13453: Bussiliikenne on joukkoliikennemuodoista taa olisi kannustettava esimerkiksi palauttamai- 13454: suurin. Bussit kuljettavat noin 78 prosenttia la tällaisen puhtaampien päästöjen bussin liike- 13455: kaikista matkustajista. Lapset ja vanhukset vaihtovero. 13456: ovat tulevaisuudessakin ryhmä, joka ei voi rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13457: kaista liikkumistarvettaan oman auton avulla. nioittaen, 13458: Bussien pakokaasujen puhdistaminen on jo 13459: teknisesti ratkaistu ns. hiukkasloukuilla tai die- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13460: selkatalysaattoreilla. Tällaisen ympäristöystä- 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 13461: vällisemmän kaluston hinta on vähintään markkaa liikevaihtoveron budjettiperus- 13462: 30 000 markkaa konventionaalista bussia kal- teiseksi palauttamiseksi puhtaampien 13463: liimpi. Ympäristöystävällisten bussien hankin- päästöjen bussien hankinnoista. 13464: 13465: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13466: 13467: Aapo Saari Markus Aaltonen Seppo Kääriäinen 13468: Jukka Vihriälä Einari Nieminen Anneli Jäätteenmäki 13469: Tellervo Renko 13470: 3352 1990 vp. 13471: 13472: Raha-asia-aloite n:o 3119 13473: 13474: 13475: 13476: 13477: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomarniemen metsäoppi- 13478: laitoksen laajennushankkeen toteuttamiseen 13479: 13480: 13481: Eduskunnalle 13482: 13483: Metsiemme tuotto ja sen jalostaminen ovat kuntoisissa tiloissa. Oppilaitokselle on laadittu 13484: nyt ja pitkälle tulevaisuuteenkin hyvinvointim- saneeraus- ja laajennussuunnitelmat, joitten to- 13485: me perusta. Myös vähämetsäisestä Etelä-Poh- teuttaminen turvaisi oppilaitoksen mahdolli- 13486: janmaasta on 1960- ja 1970-luvuilla toteutettu- suudet tehokkaaseen toimintaan. 13487: jen laajojen ojitusten ansiosta kehittymässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13488: vankka metsämaakunta. Suunnitellut teollisuu- nioittaen, 13489: den laajennukset aiheuttavat tehostettua met- 13490: sien hoidon tarvetta etenkin maakunnan oji- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13491: tusalueitten nuorissa metsissä. Maakunnan ai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13492: noan metsäalan oppilaitoksen merkitys on siis 29.60. 74 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 13493: entisestään korostumassa. Kuitenkin mainittu Tuomarniemen metsäoppilaitoksen sa- 13494: oppilaitos, Tuomarniemen metsäoppilaitos, toi- neeraus- ja /aajentamishankkeen toteut- 13495: mii vanhoissa, puutteellisissa ja osin heikko- tamiseen. 13496: 13497: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13498: 13499: Aapo Saari Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 13500: 1990 vp. 3353 13501: 13502: Raha-asia-aloite n:o 3120 13503: 13504: 13505: 13506: 13507: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston perus- 13508: korjaukseen 13509: 13510: 13511: Eduskunnalle 13512: 13513: Lehtimäen opisto on maamme ainut vam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13514: maisten opiskeluun tarkoitettu kansanopisto, nioittaen, 13515: jonka opiskelijoitten joukossa on hyvinkin vai- 13516: keavammaisia opiskelijoita. Opisto toimii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13517: 1960-luvulla rakennetussa kiinteistössä. Nyt, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13518: suurempien vahinkojen välttämiseksi, olisi vält- 29.68.52 lisäyksenä 200 000 markkaa 13519: tämätöntä suorittaa rakennusten putkistojen ja Lehtimäen opiston peruskorjaustöiden 13520: vesikaton uusiminen. Koska molemmissa on toteuttamiseen. 13521: vuotoja, olisi työ hyvin kiireellinen. 13522: 13523: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13524: 13525: Aapo Saari Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki 13526: 3354 1990 vp. 13527: 13528: Raha-asia-aloite n:o 3121 13529: 13530: 13531: 13532: 13533: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtolaismuseon perusta- 13534: miseen Peräseinäjoelle 13535: 13536: 13537: Eduskunnalle 13538: 13539: Siirtolaisuus on ollut hyvin leimaa-antava koelma on jo nyt Peräseinäjoen kunnan hallus- 13540: piirre pohjalaiselle kulttuurille viime vuosisa- sa. Valtakunnallisen tai maakunnallisen siirto- 13541: dalla ja tämän vuosisadan alkupuolella. Etelä- laismuseon perustaminen on kuitenkin yhdelle 13542: Pohjanmaalta on lähdetty runsain joukoin siir- kunnalle kohtuuttoman suuri uhraus kulttuurin 13543: tolaisiksi paremman toimeentulon toivossa. Pe- hyväksi. 13544: räseinäjoella, joka on ollut yksi suuria Ameri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13545: kan siirtolaispitäjiä, on vireillä hanke erityisen nioittaen, 13546: siirtolaismuseon perustamiseksi Peräseinäjoel- 13547: le. Siirtolaismuseon sijoittamiseen Peräseinä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13548: joelle antaa erityisperustelun se, että Suomen 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 13549: tunnetuin amerikansiirtolainen, Ville Ritola, oli markkaa käytettäväksi siirtolaismuseon 13550: peräseinäjokelainen. Ville Ritolan mitaliko- perustamiseen Peräseinäjoelle. 13551: 13552: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13553: 13554: Aapo Saari Pentti Mäki-Hakola Anneli Jäätteenmäki 13555: 1990 vp. 3355 13556: 13557: Raha-asia-aloite n:o 3122 13558: 13559: 13560: 13561: 13562: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden vesiensuoje- 13563: luinvestointeihin 13564: 13565: 13566: Eduskunnalle 13567: 13568: Tärkeitten ympäristökysymysten käsittelyssä senmukaista olisikin, jos ko. rakentamisavus- 13569: on maatalouden aiheuttama vesistöjen haja- tusten rahoitusosuus korotettaisiin esim. 50 13570: kuormitus saanut runsaasti huomiota. Maata- prosenttiin kustannuksista ja tulorajat myöntä- 13571: loudelle on suunniteltu ja toteutettu uusia lisä- misehdoista poistettaisiin. 13572: rasitteita ympäristönsuojelullisin perustein. Esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13573: merkkinä voidaan mainita esimerkiksi fosfori- nioittaen, 13574: vero. 13575: Lietelannan käytöstä aiheutuvien haittojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13576: poistamiseksi on lietelannan käsittelymääräyk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13577: siä tiukennettu. Maatalousyrittäjillä on mah- 30.33.43 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 13578: dollisuus saada avustusta riittävän kokoisten perusteluissa mainittujen maatalouden 13579: lietelantasäiliöitten rakentamiseen. Koska avus- vesiensuojeluinvestointien ehtojen pa- 13580: tusosuus on pieni ja sen saamisessa on tuloraja, rantamiseen. 13581: sen vaikutus on jäänyt vähäiseksi. Tarkoituk- 13582: 13583: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13584: 13585: Aapo Saari Pentti Mäki-Hakola 13586: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki 13587: 3356 1990 vp. 13588: 13589: Raha-asia-aloite n:o 3123 13590: 13591: 13592: 13593: 13594: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maankuivatushankkeiden 13595: toteuttamiseen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä 13596: 13597: 13598: Eduskunnalle 13599: 13600: Vaasan läänin maatalouden kehittämissuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13601: nitelman mukaan Etelä-Pohjanmaalla on pe- nioittaen, 13602: ruskuivatuksen tarpeessa olevaa maata noin 13603: 120 000 ha. Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13604: jonossa myönteisen rahoituspäätöksen saaneita 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13605: aloittamauomia hankkeita 3,7 miljoonan mar- 6 000 000 markkaa käytettäväksi val- 13606: kan arvosta. Lisäksi jonossa on 13 miljoonan miitten maankuivatushankkeitten to- 13607: markan hyväksytyt, rahoituskelpoiset hank- teuttamiseen Vaasan vesi- ja ympäristö- 13608: keet. Nykyisellä rahoitusvauhdilla kestää ensi piirissä. 13609: vuosituhannelle kaikkien jo vireille pantujen 13610: hankkeitten toteuttaminen. 13611: 13612: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13613: 13614: Aapo Saari Anneli Jäätteenmäki 13615: 1990 vp. 3357 13616: 13617: Raha-asia-aloite n:o 3124 13618: 13619: 13620: 13621: 13622: Saari: Määrärahan osoittamisesta Ahvenjoen perkaamiseen Ala- 13623: vudella ja Peräseinäjoella 13624: 13625: 13626: Eduskunnalle 13627: 13628: Ahvenjoki on Lapuanjoen vesistöön kuulu- tannusarvio on noin 4,8 milj. mk. Ahvenjoen 13629: van Nurmonjoen yksi sivuhaara. Alkunsa Ah- perkaamisella on suuri merkitys varsillaan ole- 13630: venjoki saa Alavuden kaupungin alueelta. Se vien kyläkuntien elinvoimaisuuden säilymiselle. 13631: virtaa Alavuden, Peräseinäjoen ja Nurmon ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13632: jakylien halki laskien Nurmonjokeen Nurmon taen, 13633: kunnan alueella. Maaston tasaisuuden ja joen 13634: liettymisen vuoksi Ahvenjoki on muuttunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13635: erittäin tulvaherkäksi tehden nykyaikaisen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13636: maanviljelyn vaatiman maitten peruskuivatuk- 30.40. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 13637: sen varsillaan lähes mahdottomaksi. Vaasan Ahvenjoen perkauksen käynnistämi- 13638: vesi- ja ympäristöpiiri on laatinut suunnitelman seen. 13639: Ahvenjoen perkaamiseksi. Suunnitelman kus- 13640: 13641: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13642: 13643: Aapo Saari 13644: 3358 1990 vp. 13645: 13646: Raha-asia-aloite n:o 3125 13647: 13648: 13649: 13650: 13651: Saari: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tiepiirille eräisiin tie- 13652: hankkeisiin 13653: 13654: 13655: Eduskunnalle 13656: 13657: Maantie n:o 706 Suokonmäki-Viranperä on suurta haittaa Soinin elinkeinoelämälle, mm. 13658: Lehtimäen ja Alajärven välillä oleva liikenne- runsaasti raskaita kuljetuksia vaativalle graafi- 13659: määriinsä nähden heikkokuntoinen tie. Se on selle teollisuudelle. 13660: osa liikenneministeriön päätöksen mukaan kii- Maantien n:o 7071 varrella sijaitsee mm. yksi 13661: reellisesti seudullisena tienä kehitettävää Vir- maan suurimmista rakennuspuusepäntehtaista 13662: tain-Ähtärin-Alajärven tiejaksoa. sahoineen. Tiestä on parannettu väli Alavuden 13663: Maantien n:o 705 parantaminen välillä Ala- as.-Rantatöysä. Väli Rantatöysä-Kätkänjoki 13664: vus-Töysä saatetaan loppuun vuonna 1991. on kuitenkin edelleenkin nykyaikaisessa mieles- 13665: Tie kuuluu osana Vaasan-Jyväskylän valtatie- sä rakentamaton, mutkainen ja routiva soratie. 13666: hankkeeseen. Tiestä on edelleen parantamatta Tie tulisi kiireellisesti parantaa, koska sen kun- 13667: väli Töysän kk.-Töysän as. Koska tie nykyisel- to ei lainkaan vastaa tien liikennettä ja merki- 13668: lä suuntauksenaan tulee varsin pitkään toimi- tystä. 13669: maan valtatietasoisen liikenteen välittäjänä, oli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13670: si liikenneturvallisuuden ja liikennetalouden taen, 13671: kannalta tärkeätä, että myös väli Töysän 13672: kk.-Töysän as. parannettaisiin vuonna 1991. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13673: Maantie n:o 697 Lehtimäki-Soini on 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13674: 1950-luvun lopulla kevyesti paikalleen paran- 31.24.21/isäyksenä 12000000 markkaa 13675: nettu, kantavuudeltaan heikko, routiva ja erit- perusteluissa mainittujen tiehankkeiden 13676: täin mutkainen öljysoratie. Tie tulisi nopeasti toteuttamiseksi. 13677: parantaa, koska sen nykyinen kunto tuottaa 13678: 13679: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13680: 13681: Aapo Saari 13682: 1990 vp. 3359 13683: 13684: Raha-asia-aloite n:o 3126 13685: 13686: 13687: 13688: 13689: Saari: Määrärahan osoittamisesta eräiden sorapintaisten yleisten 13690: teiden parantamiseen Vaasan tiepiirissä 13691: 13692: 13693: Eduskunnalle 13694: 13695: Vaasan tiepiirin alueella on vielä useita Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13696: kokooja- ja yhdystieluokan teitä, jotka ovat taen, 13697: päällystämättömiä, routivia ja kantavuudeltaan 13698: nykyaikaisen liikenteen vaatimuksiin nähden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13699: kohtuuttoman heikkoja. Tällaisia nopean pa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13700: rantamisen tarpeessa olevia teitä ovat Suomen- 31.24.21 lisäyksenä 3 000 000 markkaa, 13701: selän alueella mm. Ähtärin ja Soinin välinen josta 1 000 000 markkaa maantien n:o 13702: maantie n:o 7091, Kuortaneelta Lapualle Kuor- 7091 Inha-Kukko parantamisen aloit- 13703: taneenjärven länsipuolitse johtava maantie n:o tamiseen, 1 000 000 markkaa maantien 13704: 6991 välillä Mikkilä-Vasunmäki sekä erityises- n:o 6991 Mikkilä- Vasunmäki paranta- 13705: ti turvekuljetusten erittäin raskaasti kuormitta- misen aloittamiseen sekä 1 000 000 13706: ma paikallistie n:o 17143 Peräseinäjoelta-Ala- markkaa paikallistien n:o 17143 Luo- 13707: vudelle, jossa parantamatonta osuutta on vielä mankylä-Silta/a-Juupakylä vielä pa- 13708: noin 12 km. rantamatta olevan osan parantamiseen. 13709: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13710: 13711: Aapo Saari 13712: 3360 1990 vp. 13713: 13714: Raha-asia-aloite n:o 3127 13715: 13716: 13717: 13718: 13719: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tiepiirille liikenne- 13720: turvallisuutta edistäviin pieniin tie- ja siltahankkeisiin 13721: 13722: 13723: Eduskunnalle 13724: 13725: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13726: runsaasti valmiita suunnitelmia liikenneturvalli- nioittaen, 13727: suutta edistävistä pienistä tiehankkeista, esi- 13728: merkiksi useita kevyen liikenteen väylien suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13729: nitelmia vilkkaasti liikennöidyille ja vaarallisik- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13730: si todetuille alueille. Varojen puutteen vuoksi 31.24.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 13731: hankkeitten toteuttaminen on kuitenkin siirty- Vaasan tie- ja vesirakennuspiirille liiken- 13732: nyt. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- neturvallisuutta edistävien pienten tie- ja 13733: tyksessä Vaasan tiepiirille on esitetty ko. tarkoi- siltahankkeiden toteuttamiseen. 13734: tukseen 19,9 miljoonaa markkaa, mikä on täy- 13735: sin riittämätön määrä. 13736: 13737: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13738: 13739: Aapo Saari Anneli Jäätteenmäki 13740: 1990 vp. 3361 13741: 13742: Raha-asia-aloite n:o 3128 13743: 13744: 13745: 13746: 13747: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkilän-Palomäen pai- 13748: kallistien parantamiseen välillä Hynnilä-Palomäki Kuorta- 13749: neelia 13750: 13751: Eduskunnalle 13752: 13753: Mikkilän-Palomäen paikallistien varrella joitusten alainen ja aiheuttaa tien varrella ole- 13754: on runsaasti asutusta. Normaalin maatalous- ja vien yritysten toiminnalle suuria vaikeuksia. 13755: omakotiasutuksen lisäksi tien varrella on lukui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13756: sia yrityksiä, joitten toiminnalle säännölliset nioittaen, 13757: raskaat kuljetukset ovat elintärkeitä. Tie onpa- 13758: rannettu ja päällystetty öljysoralla väliltä Mik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13759: kilä-Hynnilä. Vielä parantamaton osuus Hyn- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13760: nilä-Palomäki on mutkainen, kapea ja reu- 31.24.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 13761: noiltaan pehmeä, niin että jopa kuorma-auto- Mikkilän-Palomäen paikallistien pa- 13762: jen kohtaaminen aiheuttaa ongelmia. Heikon rantamiseen välillä Hynnilä-Palomäki. 13763: kantavuutensa vuoksi tie on keväisin painora- 13764: 13765: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13766: 13767: Aapo Saari Anneli Jäätteenmäki 13768: 3362 1990 vp. 13769: 13770: Raha-asia-aloite n:o 3129 13771: 13772: 13773: 13774: 13775: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden rakentami- 13776: sen valtionavustuksiin 13777: 13778: 13779: Eduskunnalle 13780: 13781: Maassamme on vielä runsaasti yksityisteitä, suunnitelmia maassamme on runsaasti. Tarkoi- 13782: jotka ovat asukkaitten ainoita alueellepääsytei- tukseen osoitettujen valtion varojen vähäisyy- 13783: tä. Näillä yksityisteillä on monesti sellaista den johdosta suunnitelmia voidaan toteuttaa 13784: yleistä merkitystä, että huomattava osa tien kohtuuttoman hitaasti. 13785: käyttäjistä on muita kuin yksityistien osakkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13786: ta. Kunnossapitoon tällaiset tiet saavatkin nioittaen, 13787: yleensä valtionavustusta. Vuotuisen kunnossa- 13788: pidon varassa tällaiset tiet, ellei niitä ole nykyai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13789: kaisessa mielessä rakennettu, eivät kestä raskas- 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000000 13790: ta liikennettä. Näin esim. elintärkeät päivittäin markkaa yksityisten teiden tekemisen 13791: toimitettavat kuljetukset kelirikkaaikoina vaa- valtionavustuksiin. 13792: rantuvat. Valmiita yksityisteitten rakentamis- 13793: 13794: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13795: 13796: Aapo Saari Anneli Jäätteenmäki 13797: 1990 vp. 3363 13798: 13799: Raha-asia-aloite n:o 3130 13800: 13801: 13802: 13803: 13804: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden 13805: opastuskeskuksen perustamiseksi Alavudelle 13806: 13807: 13808: Eduskunnalle 13809: 13810: Alavudella ja sen lähiympäristössä on lukui- tärkeämmiksi olisi kansalaisten tiedonsaannin 13811: sia luonnonsuojelualueita: lintuvesiohjelmiin turvaamiseksi ja suojelualueiden käytön ohjaa- 13812: nimettyjä järviä ja sekä luonnoltaan että eläi- miseksi perustettava opastuskeskus. 13813: mistöltään niin arvokkaiksi katsottuja soita, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13814: että valtio on lunastanut ne suojelualueiksi. nioittaen, 13815: Paikalliset luontoyhdistykset ovat rakennelleet 13816: lintutorneja ja vaellusreittejä, mutta alueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13817: hajanaisuuden ja keskitetyn opastuksen puut- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13818: tuessa kansalaisilla on vaikeuksia niiden löytä- 35.15.74 1400000 markkaa Suomen- 13819: misessä niin tiedollisesti kuin fyysisestikin. selän opastuskeskuksen perustamiseksi 13820: Luontoasioitten muodostuessa vuosi vuodelta Alavudelle. 13821: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13822: 13823: Aapo Saari Pentti Mäki-Hakola 13824: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki 13825: 3364 1990 vp. 13826: 13827: Raha-asia-aloite n:o 3131 13828: 13829: 13830: 13831: 13832: Saari: Määrärahan osoittamisesta Vaasan vesi- ja ympäristöpii- 13833: rille eräiden järvien kunnostamiseen Suomenselän alueella 13834: 13835: 13836: Eduskunnalle 13837: 13838: Pinnanmuodostuksen vuoksi järvet Vaasan budjettiesityksessä ei osoiteta varoja ainoaan- 13839: vesi- ja ympäristöpiirin alueella ovat matalia ja kaan uuteen järvenkunnostushankkeeseen. 13840: usein pehmeäpohjaisia. Ojitusten järviin tuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13841: mien maa-ainesten ja rehevän vesikasvuston taen, 13842: vuoksi ne ovat monessa tapauksessa edelleen 13843: mataloitumassa. Koska tällainen mataloitumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13844: nen haittaa järvien virkistyskäyttöä ja maise- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 13845: mallista arvoa, on vesi- ja ympäristöpiirin toi- 35.25. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 13846: mesta tehty useita järvenkunnostussuunnitel- Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille käytet- 13847: mia. Yleensä kunnat ovat tehneet vesi- ja ympä- täväksi Alavuden Vähäjärven, Soinin 13848: ristöpiirin kanssa sopimuksen, että kustannuk- Lauttosen sekä Töysän Ponnenjärven 13849: set jaettaisiin kunnostushankkeessa valtion ja kunnostussuunnitelmien toteuttami- 13850: kunnan kesken. Hankkeita ei kuitenkaan voida seen. 13851: toteuttaa, koska hallituksen valtion vuoden 1991 13852: 13853: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13854: 13855: Aapo Saari 13856: 1990 vp. 3365 13857: 13858: Raha-asia-aloite n:o 3132 13859: 13860: 13861: 13862: 13863: Saari: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen Juupajärven 13864: kunnostuksen suunnitteluun 13865: 13866: 13867: Eduskunnalle 13868: 13869: Peräseinäjoki, kuten Etelä-Pohjanmaa yleen- liettyessään ja umpeen kasvaessaan menettä- 13870: säkin, on vähäjärvistä seutua. Lisäksi harvat mässä arvonsa niin maisemallisesti kuin virkis- 13871: olemassa olevatkin järvet ovat yleensä varsin tyskäytönkin kohteena. Järvi on kiireellisen 13872: matalia. Alueiden runsaiden soiden johdosta on kunnostamisen tarpeessa. 13873: siellä toteutettu runsaasti sekä metsäojituksia Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13874: että soiden hyödyntämistä turvetuotannossa. taen, 13875: Nämä taas ovat aiheuttaneet entisestäänkin ma- 13876: talien pikkujärvien mataloitumista, rehevöity- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13877: mistä ja suoranaista umpeen kasvamista. Yksi 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13878: tällainen järvi on Peräseinäjoen Juupajärvi. JOO 000 markkaa Vaasan vesi- ja ympä- 13879: Ennen Juupakylän asukkaiden mainiona ka- ristöpiirille Juupajärven kunnostamisen 13880: lastus- ja virkistyspaikkana toiminut järvi on suunnitteluun. 13881: 13882: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13883: 13884: Aapo Saari 13885: 13886: 13887: 13888: 13889: 27 200052Y 13890: 3366 1990 vp. 13891: 13892: Raha-asia-aloite n:o 3133 13893: 13894: 13895: 13896: 13897: Saari: Määrärahan osoittamisesta Kalajärven altaan rantojen vii- 13898: meistelyyn 13899: 13900: 13901: Eduskunnalle 13902: 13903: Peräseinäjoen kunnassa sijaitseva Kyrön- mahdollisuuksia, jos työt rantojen viimeistelyn 13904: joen säännöstelyjärjestelmään kuuluva Kalajär- osalta olisi saatettu loppuun. 13905: ven allas rakennettiin 1970-luvun kuluessa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13906: Tuolloin hanke varojen niukkuuden vuoksi jäi taen, 13907: rantojen viimeistelyn osalta ikään kuin kesken. 13908: Koska Kalajärvi on Peräseinäjoen kunnan ainut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13909: merkittävämpi järvi, on siihen kohdistunut suu- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000 13910: ria virkistyskäytön tarpeita. Erityisesti kunta- markkaa Kalajärven altaan rantojen vii- 13911: keskusta lähinnä olevat järven länsi- ja pohjois- meistelyyn. 13912: ranta tarjoaisivat asukkaille hyviä virkistys- 13913: 13914: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13915: 13916: Aapo Saari 13917: 1990 vp. 3367 13918: 13919: Raha-asia-aloite n:o 3134 13920: 13921: 13922: 13923: 13924: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten kotiseu- 13925: tuyhdistysten toiminnan tukemiseen 13926: 13927: 13928: Eduskunnalle 13929: 13930: Maassamme toimii tällä hetkellä n. 600 pai- työn ohella tämä vaatii myös taloudellisia re- 13931: kallista kotiseutuyhdistystä kaupungeissa ja sursseja. 13932: maaseudulla. Niiden piirissä on noin 220 000 Paikalliskulttuurin ja sen hyväksi tehtävän 13933: aktiivisesti toimivaa ihmistä, jotka tekevät va- kotiseututyön merkitys kasvaa Euroopan yh- 13934: paaehtoista työtä paikalliskulttuurin hyväksi. dentymiskehityksen myötä. Tämän vuoksi on 13935: Kotiseututyö on saanut osakseen yhteiskun- perusteltua, että myös valtiovalta osoittaisi suo- 13936: nallista arvostusta, ja työn arvo on tunnustettu. raan rahoitusta paikallisten kotiseutuyhdistys- 13937: Perinteisen ja voimakkaan taikoopanoksen li- ten toiminnan tukemiseen. 13938: säksi paikallisen kotiseututyön konkreettiset ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13939: voitteet tarvitsevat toteutuakseen myös talou- nioittavasti, 13940: dellista ulkopuolista tukea. Kulttuuritoiminta- 13941: lain perusteella mahdollisesti saatava taloudelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13942: nen tuki on tähän saakka osoittautunut lähinnä 1991 tulo- ja menoarvioon opetusminis- 13943: symboliseksi. teriön pääluokkaan 300 000 markan val- 13944: Paikallisen kotiseututyön suurimpia haasteita tionavustuksen paikallisten kotiseutuyh- 13945: tälläkin hetkellä on paikallisen oppimateriaalin distysten toiminnan tukemiseen. 13946: tuottaminen koululaitoksen tarpeisiin. Taikoo- 13947: 13948: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13949: 13950: Matti Saarinen Kaarina Dromberg Marita Jurva 13951: Saara-Maria Paakkinen Kai Kalima Eeva-Liisa Moilanen 13952: Riitta U osukaineo Antti Kalliomäki 13953: 3368 1990 vp. 13954: 13955: Raha-asia-aloite n:o 3135 13956: 13957: 13958: 13959: 13960: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntakasvatukseen 13961: 13962: 13963: 13964: Eduskunnalle 13965: 13966: Raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyt- liikuntakasvatus kuitenkin suhteellisesti vähi- 13967: tämisestä annetun asetuksen (725/82) mukaan ten. 13968: otetaan vuosittain tulo- ja menoarvioon määrä- Hallituksen esitys 35 miljoonan markan uus- 13969: raha, jonka arvioidaan vastaavan pelien ylijää- jaosta, jonka seurauksena liikuntakasvatuksen 13970: män yhteismäärää. Asetuksen 2 § :n mukaan käyttöön jää säästövaroja noin 16 miljoonaa 13971: määrärahasta käytetään vuosittain 36,6 OJo ur- markkaa, on näin ollen edellä mainitun asetuk- 13972: heilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen sekä sen vastainen ja vie pohjan johdonmukaiselta 13973: 8% Suomen Kansallisoopperan Säätiön ja 3% suunnittelutyöltä. Liikuntakasvatuksen monet 13974: Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiön tukemi- tiedossa olevat kohteet, joiden rahoitus ei mah- 13975: seen. Jäljelle jäävä osa käytetään tieteen, tai- du varsinaiseen tulo- ja menoarvioon, jäävät 13976: teen ja nuorisokasvatustyön tukemiseen. esityksen toteutuessa ilman rahoitusta. Esitys 13977: Tuottoarviot on yleensä tehty varovaisesti on lisäksi ristiriidassa voimassa olevan asetuk- 13978: ikävien yllätysten välttämiseksi loppuvuoden ai- sen (725/82) kanssa. 13979: kana. Vuonna 1989 tuottoarvio oli kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13980: 1 006 milj. markkaa ja opetusministeriön käyt- nioittaen, 13981: töön tuloutettiin 1 096 milj. markkaa. Ylimää- 13982: räinen tuotto on osoitettu liikuntakasvatustyön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13983: sekä taiteen, tieteen ja nuorisokasvatustyön tu- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13984: kemiseen näiden alojen tulo- ja menoarviossa 36 600 000 markkaa liikuntakasvatuk- 13985: määritellyn jakosuhteen mukaisesti. Näitä ns. seen poistamalla kohdasta Veikkauksen 13986: säästövaroja kertyy vuoden aikana myös erilai- ja raha-arpajaisten voittovarat (luvut 13987: sista avustusten palautuksista ja käyttämättä 29.88, 90 ja 91) vuonna 1989 ja sitä en- 13988: jääneistä määrärahoista. nen kertyneitä säästössä olevia voittova- 13989: Säästövaroja on tällä hetkellä noin 57 miljoo- roja koskevan kappaleen, jolloin vuo- 13990: naa markkaa, joista noin 29 miljoonaa mark- den 1990 alussa olleista säästövarois- 13991: kaa on liikuntakasvatuksen käyttämätön osuus. ta (n. 100 000 000 markkaa) taataan 13992: Muiden toimialojen osuus on yhteensä 28 mil- liikunnalle asetuksen mukainen osuus, 13993: joonaa markkaa. Eri toimialat ovat alkuvuo- 36,6 o/o. 13994: desta käyttäneet säästövarojaan vaihtelevasti, 13995: 13996: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 13997: 13998: Matti Saarinen Antti Kalliomäki Saara-Maria Paakkinen 13999: Anssi Rauramo Kaarina Dromberg Marita Jurva 14000: Kai Kalima 14001: 1990 vp. 3369 14002: 14003: Raha-asia-aloite n:o 3136 14004: 14005: 14006: 14007: 14008: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 perus- 14009: parantamiseen 14010: 14011: 14012: Eduskunnalle 14013: 14014: Liikennemäärät ovat kantatiellä n:o 53 li- kensä. Hangon ja Skogbyn välisen osuuden pa- 14015: sääntyneet huomattavasti viime vuosina. Eri- rantaminen on myös erittäin tärkeää alueen ke- 14016: tyisesti Lohjan ja Lohjanharjun välillä liiken- hitysedellytysten ja raskaan liikenteen liikenne- 14017: nemäärät ovat lisääntyneet vuodessa tuhan- määrien kasvun vuoksi. 14018: nella ajoneuvolla/vuorokausi, ja keskimää- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty 14019: räinen vuorokausiliikenne oli em. tieosuudella Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte- 14020: 11 000-13 000 ajoneuvoa vuonna 1987. Seu- lukunnassa. 14021: rauksena on ollut myös onnettomuusriskien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14022: kasvaminen. Vuosina 1984-1988 on tapahtu- nioittavasti, 14023: nut yhteensä 57 onnettomuutta välillä Lohja- 14024: Lohjanharju. Vuonna 1988 tapahtui 14 onnet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14025: tomuutta, joissa kaksi henkilöä menetti hen- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14026: kensä. Vastaavasti välillä Hanko-Skogby sat- 31.24.21 66000000 markkaa Uuden- 14027: tui vuosina 1984-1988 yhteensä 134 onnetto- maan tiepiirille kantatien n:o 53 paran- 14028: muutta. Vuoden 1988 aikana sattui 30 onnetto- tamiseen väleillä Lahja-Lohjanharju 14029: muutta, joissa kolme henkilöä menetti hen- ja Hanko-Skogby. 14030: 14031: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14032: 14033: Matti Saarinen Markku Pohjola Lauri Metsämäki 14034: Anssi Rauramo Tuula Linnainmaa Per-Henrik Nyman 14035: Martti Tiuri Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen 14036: Ritva Laurila Kai Kalima Antti Kalliomäki 14037: Marjatta Väänänen Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi 14038: Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen Marita Jurva 14039: Jouni J. Särkijärvi Tarja Kautto Seija Karkinen 14040: Arja Alho 14041: 3370 1990 vp. 14042: 14043: Raha-asia-aloite n:o 3137 14044: 14045: 14046: 14047: 14048: Saarinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta luonnonsuojelualuei- 14049: den hoitoon ja kunnossapitoon 14050: 14051: 14052: Eduskunnalle 14053: 14054: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme --=- koska perustettujen suojelualueiden hoi- 14055: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäi- tamatta jättäminen todennäköisesti vaikeuttaa 14056: sen luonnonsuojeluohjelmia. Valtioneuvoston maanhankintaa luonnonsuojelutarkoituksiin 14057: vahvistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luon- vapaaehtoisin kaupoin ja siten valtioneuvoston 14058: nonpuistoverkon kehittämisohjelma, soiden- hyväksymien ohjelmien toteutumista. 14059: suojelun perusohjelma, lintuvesien suojeluoh- Suojelualueiden hoito ja valvonta on ollut 14060: jelma, harjujensuojeluohjelma ja lehtojensuo- Suomessa varsin passiivista. Metsähallituksen 14061: jeluohjelma. Parhaillaan on menossa valmiste- luonnonsuojelualuetoimiston aloitettua toimin- 14062: lutyö rantojensuojeluohjelmaa koskevaa valtio- tansa suojelualueiden hoidon ja käytön tehosta- 14063: neuvoston periaatepäätöstä varten. Suojeluoh- miseksi alueille on laadittu runkosuunnitelmia, 14064: jelmien laatiminen on koettu välttämättömäksi joissa kunkin alueen hoidon ja käytön pääsuun- 14065: ja kiireelliseksi maankäytön suuren tehostumi- taviivat on esitetty. Suunnitelmien toteuttami- 14066: sen vuoksi koko maassa, minkä vuoksi alkupe- nen uhkaa kuitenkin hidastua ja viivästyä koh- 14067: räisen luonnon suojelukohteita ei enää jää jäl- tuuttomasti määrärahojen puutteen takia. Seu- 14068: jelle ilman näitä erityistoimenpiteitä. rauksena on alkuperäisen suojelutavoitteen 14069: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuitenkin vaarantuminen, mm. valvonnan puutteen vuok- 14070: edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, joista si monet luonnonarvot voivat kärsiä menetyk- 14071: osa johtuu käytettävissä olevien määrärahojen siä, suojelualueiden käyttö ympäristövalistuk- 14072: ja henkilöresurssien niukkuudesta, osa taas seen, opetukseen ja yleisön tutustumiskohteena 14073: asenteellisista ja organisatorisista ongelmis- estyy jne. Myös alueiden sijaintikunnat voivat 14074: ta. Pisimmälle on edetty kansallis- ja luonnon- kokea tilanteen pettymyksenä suojelukohteisiin 14075: puisto-ohjelman toteuttamisessa, minkä tulok- suuntautuneisiin odotuksiin ja toiveisiin näh- 14076: sena maassamme on tällä hetkellä 25 kansallis- den, mistä voi olla seurauksena kielteistä asen- 14077: puistoa ja 20 luonnonpuistoa. Soidensuojeluoh- noitumista luonnonsuojeluhankkeisiin tulevai- 14078: jelman toteuttaminen valtion mailla on myös suudessa. 14079: edennyt varsin pitkälle, kaikkiaan 173 soiden- Luonnonsuojelun ja luonnon virkistyskäytön 14080: suojelualueen perustaminen on loppuunsaatettu tehtävät ja voimavarat -työryhmä on mietinnös- 14081: lailla tai asetuksella. sään (YM C/20 1987) esittänyt, että mikäli suo- 14082: Lisääntynyt luonnonsuojelualueiden määrä jelualueet hoidetaan kansainvälisten normien 14083: vaatii myös alueiden hoidon ja valvonnan te- edellyttämällä tavalla, henkilökuntatarve on 14084: hostamista. Luonnonsuojelualueita, erityisesti keskusvirastotasolla 19 ja aluehallinnossa 94 14085: kansallispuistoja ja muita yleisölle tarkoitettuja päätoimista henkilöä. Tämän lisäksi tarvitaan 14086: kohteita tulee hoitaa: sivutoimisiaja osa-aikaisia oppaita ja valvojia 14087: - koska vain asianmukaisesti hoidettuina ja yhteensä 50:tä henkilötyövuotta vastaavasti. 14088: valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tule- Ympäristöpoliittisessa selonteossaan 31.5. 14089: ville sukupolville sen luonnon- ja kulttuuripe- 1988 hallitus on ilmoittanut pyrkivänsä poista- 14090: rinnön, jota säilyttämään ne on perustettu maan luonnonsuojelualueiden hoidon ja kun- 14091: - koska riittävä palveluvarustus ja opas- nossapidon voimavaroissa ilmeneviä puutteita. 14092: tustoiminta ovat edellytyksenä suojelualuei- Huomattava osa suojelualueiden hallinnon ja 14093: den käytölle retkeily-, matkailu- ja opetuskoh- hoidon vaatimista tehtävistä on hoidettu mui- 14094: teina ja den tehtävien ohella sekä työmomentilta tai työl- 14095: 1990 vp. - RA n:o 3137 3371 14096: 14097: lisyysvaroin palkatulla työvoimalla. Luonnon- pääosin suurten opastuskeskusten rakentami- 14098: suojelualueiden hoito on kuitenkin erikoistehtä- seen johinkin harvoihin kohteisiin. 14099: vä, joka vaatii onnistuakseen vakituista, asian- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 14100: mukaisesti koulutettua ja erikoistunutta henki- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- 14101: löstöä. Valtaosa tarvittavasta henkilökunnasta nassa. 14102: toimisi siellä, missä suojelualueetkin ovat, eli ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14103: kyisillä alityöllisyysalueilla. Nykytilanteessa pi- nioittaen, 14104: täisi kaikki metsähallinnon tuotantopuolelta lak- 14105: kautettavaksi suunnitellut virat ja toimet siirtää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14106: luonnonsuojelutoimen puolelle samalla muut- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14107: taen toimenkuvia uusien tehtävien mukaisiksi. 6100 000 markkaa seuraavasti: 14108: Hallitus on ilmoittanut jo usean vuoden bud- 1. 800 000 markkaa momentille 14109: jettien perusteluissa, että luonnonsuojelussa 30.95.01 (metsähallituksen palkkaukset) 14110: painopistettä siirretään olemassa olevien kan- seitsemän työsopimussuhteisen toimi- 14111: sallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoi- henkilön palkkaamiseen luonnonsuoje- 14112: toon ja niiden käytön tehostamiseen. Näin ei lualueiden suunnittelu-, huolto- ja va/- 14113: ole käynyt, vaan suojelualueiden hoitoon ja vontatehtäviin, 14114: kunnossapitoon tarvittavia varoja ei ole juuri- 2. 1 200 000 markkaa momentil/e 14115: kaan nostettu. 35.15.22 (luonnonsuoje/ua/ueiden hoito 14116: Henkilökunnan ohella tarvitaan kipeästi li- ja kunnossapito) suojelualueiden hoi- 14117: säyksiä luonnonsuojelutoimen käyttömenoihin, don ja käytön kehittämiseen, 14118: alueiden hoidon ja opastustoiminnan paranta- 3. 1 500 000 markkaa momentil/e 14119: miseen ja kalustohankintoihin. Muutoin tilanne 35.15.70 (luonnonsuojelualueiden ka- 14120: tulee johtamaan esim. siihen, ettei kansallis- luston hankinta) suojelualueiden henki- 14121: puistoihin rakennettaviin opastuskeskuksiin lökunnan ja opastuspalveluiden tehok- 14122: saada asianmukaista näyttelyaineistoa ja henki- kaamman hyväksikäytön varmistami- 14123: lökuntaa, vaan rakennukset seisovat pitkiä ai- seksi sekä 14124: koja puolivalmiina ja käyttämättöminä. Erityi- 4. 2 600 000 markkaa momentil/e 14125: sesti on tarvetta kehittää pienimuotoista, taval- 35.15. 74 (luonnonsuoje/ualueiden talon- 14126: lista retkeilijää ja luonnosta kiinnostunutta ylei- rakennustyöt) suojelualueiden opastus- 14127: söä palvelevaa opastus- ja tiedotustoimintaa ta- keskusten ja muiden välttämättömien 14128: sapuolisesti maan eri puolilla sijaitsevilla rakennusten aikaansaamiseksi. 14129: suojelualueilla. Nyt voimavarat on suunnattu 14130: 14131: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14132: 14133: Matti Saarinen Heli Astala Esko Helle 14134: Eeva-Liisa Moilanen Päivi Varpasuo Kari Rajamäki 14135: Anneli Jäätteenmäki Jukka Roos Kyllikki Muttilainen 14136: Lauri Metsämäki Matti Vähänäkki Kai Kalima 14137: Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola Marita J urva 14138: Eero Paloheimo Antti Kalliomäki 14139: 3372 1990 vp. 14140: 14141: Raha-asia-aloite n:o 3138 14142: 14143: 14144: 14145: 14146: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknian tiede- 14147: puiston toisen rakennusvaiheen (BioTeknia) toteuttamiseen 14148: Kuopiossa 14149: 14150: Eduskunnalle 14151: 14152: Tiedepuisto Teknian toinen rakennusvaihe, dunnaltaan tai ominaisuuksiltaan erilaisia solu- 14153: BioTeknia, tulee sijoittumaan yliopiston välit- tyyppejä ja valmistaa niistä jatkuvaan lisäänty- 14154: tömään läheisyyteen, tutkimuskeskus Neulasen miseen kykeneviä solulinjoja, 14155: viereen. BioTeknian toiminnallinen suunnittelu - elintarviketeollisuuden tutkimus- ja tuote- 14156: on alkanut työministeriön rakennemuutosmää- kehitysyksikkö, 14157: rärahalla, Pohjois-Savon Maakuntaliiton maa- - bioyritysten tutkimus- ja tuotekehitysyk- 14158: kuntarahalla ja Kuopion kaupungin rahoituk- sikkö sekä 14159: sella. Hankkeen vastuuorganisaationa toimii - lääketeollisuuden tutkimus- ja tuotekehi- 14160: Kehitysyhtiö Savon Teknia Oy. Bioteknian läh- tysyksikkö. 14161: tökohtana ovat Kuopion yliopiston ja tutkimus- BioTeknia-rakennuksen alustava tilantarve 14162: keskus Neulasen terveyteen, ympäristöön ja ra- on 10 000 m 2 • Tästä edellä mainittujen valtion- 14163: vintoon liittyvät tutkimusalueet. BioTeknian hallinnon tutkimus- ja palveluyksiköiden osuus 14164: tutkimusyksiköt voivat hyödyntää yliopiston ja on n. 50 Olo. Tilat ovat pääasiassa korkeatasoi- 14165: muiden alueella sijaitsevien tutkimuslaitosten sia laboratoriotiloja, ja ne rakennetaan kan- 14166: sekä Kuopion yliopistollisen keskussairaalan sainvälisen FDA:n tason mukaan. Neliökohtai- 14167: korkeatasoista tutkimustoimintaa. nen kustannusarvio tämäntasoisille tiloille on n. 14168: BioTeknia sisältää seuraavat eri yksiköt: 25 000 mk/m 2 • 14169: - Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14170: lääke- ja biokemikaaliteknologialaboratorio, nioittaen, 14171: - A. 1. Virtanen -Instituutti, joka on Kuo- 14172: pion yliopiston laitos ja jonka toimintaidea on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14173: yliopiston ja tiedepuiston muiden yksiköiden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14174: taitotiedon yhdistäminen, 28.64.87 JO 000 000 markkaa BioTek- 14175: - valtakunnallinen keskussolupankki, jon- nian osakkeiden hankintaan. 14176: ka tehtävänä on kerätä ja tuottaa aineenvaih- 14177: 14178: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14179: 14180: Riitta Saastamoinen Mirja Ryynänen Kalle Röntynen 14181: Jorma Huuhtanen Lauha Männistö Kari Rajamäki 14182: 1990 vp. 3373 14183: 14184: Raha-asia-aloite n:o 3139 14185: 14186: 14187: 14188: 14189: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta äänikirjojen 14190: myynnin edistämiseen 14191: 14192: 14193: Eduskunnalle 14194: 14195: Näkövammaisten mahdollisuudet hankkia Näkövammaisille tulisi turvata näkevien kans- 14196: omakseen kirjoja äänikirjoina ovat olleet vähäi- sa yhtäläinen mahdollisuus kirjan hankkimiseen 14197: set. Näkövammaisten kirjastosta on voinut ai- omaksi. Tätä mahdollisuutta hänellä ei ole, mi- 14198: noastaan lainata äänikirjoja. Kaupallisessa levi- käli äänikirjan hinta on lähes kolminkertainen 14199: tyksessä olevat ja nimikemäärältään vähäiset painettuun tavalliseen kirjaan verrattuna. Val- 14200: äänikirjat ovat huomattavan kalliita painettuun tiovallan tulisi tukea tänä vuonna aloitettua nä- 14201: normaaliin teokseen verrattuina. Keskimääräi- kövammaisille suunnattua äänikirjatuotantoa ja 14202: nen äänikirjan hinta on 340 markkaa ja keski- myyntiä vähintään 320 000 markalla. 14203: määräinen painetun kirjan hinta on 120 mark- Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa 14204: kaa. näkövammaisten tiedonsaannin avustamiseen 14205: Opetusministeriö selvitti myyntikokeilun osoitettuun 2 550 000 markan määrärahaan 14206: avulla vuosien 1986-1988 aikana näkövam- on momentin selvitysosan mukaan sisällytetty 14207: maisten kiinnostuksen hankkia omia äänikirjo- äänikirjamyynti, mutta momentin määrärahan 14208: ja ja äänikirjojen tuotantoon ja jakeluun liitty- nousu ei osoita riittävää määrärahaa sanottuun 14209: viä seikkoja (Äänikirjatyöryhmän loppuraport- tarkoitukseen. 14210: ti, opetusministeriön muistio 1989:31). Myynti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14211: kokeilusta saatujen tulosten perusteella Näkö- nioittaen, 14212: vammaisten Keskusliitto ry. on valtion vuoden 14213: 1990 lisäbudjettiin saamansa 120 000 markan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14214: määrärahan turvin lähtenyt toteuttamaan ääni- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14215: kirjojen myyntitoimintaa. Näkövammaisten kir- 29.58.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 14216: jaston perusääninauhojen kopioita myydään nä- käytettäväksi äänikirjojen myynnin 14217: kövammaisille lähes painetun kirjan hinnalla. edistämiseen. 14218: 14219: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14220: 14221: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Uosukainen 14222: Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Mönkäre Eeva Turunen 14223: Erkki Pystynen Jorma Huuhtanen 14224: 3374 1990 vp. 14225: 14226: Raha-asia-aloite n:o 3140 14227: 14228: 14229: 14230: 14231: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valokuvan histo- 14232: riaa koskevan juhlateoksen toimittamiseen 14233: 14234: 14235: Eduskunnalle 14236: 14237: Viktor Barsokevitsch -valokuvakeskus val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14238: mistelee suomalaisen valokuvan 150. juhlavuo- nioittaen, 14239: delle kolmiosaista historiateosta. Se sisältää 14240: suurelle yleisölle suunnatun historiallisen yleis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14241: teoksen, kuva-antologian ja matrikkelin. Perus- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 14242: tutkimusta on tehty vuodesta 1988 alkaen kult- markkaa lisäyksenä valokuvan juhla- 14243: tuurirahaston apurahan turvin. Julkaisu on vuoden määrärahaan historiateoksen 14244: porrastettu siten, että 1. osa ilmestyy vuonna toimittamiseen. 14245: 1991 ja loput juhlavuonna 1992. 14246: 14247: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14248: 14249: Riitta Saastamoinen Riitta Uosukainen Sakari Valli 14250: Anneli Taina Kari Rajamäki Mirja Ryynänen 14251: Juhani Laitinen 14252: 1990 vp. 3375 14253: 14254: Raha-asia-aloite n:o 3141 14255: 14256: 14257: 14258: 14259: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Maakun- 14260: takirjailijat ry:n toiminnan tukemiseen 14261: 14262: 14263: Eduskunnalle 14264: 14265: Suomen Maakuntakirjailijat ry. on vuodesta savottoja sekä muita alueellisia kirjallisuusta- 14266: 1971 lähtien toiminut erityisesti maakunnissa pahtumia. 14267: asuvien kirjailijoiden yhdyssiteenä. Se on myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14268: yhdessä Nuoren Voiman Liiton kanssa aktiivi- nioittaen, 14269: sesti harjoittanut kirjoittajakoulutusta ja kir- 14270: joittajareservien etsimistä ylläpitämällä arvoste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14271: lupalvelua sekä jo perinteeksi muodostuneita 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14272: asiaproosaseminaareja yhteistyössä maakunta- 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa 14273: lehtien kanssa. Suomen Maakuntakirjailijat ry:n toi- 14274: Maakuntakirjailijat järjestää kirjallisia suur- minnan tukemiseen. 14275: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14276: 14277: Riitta Saastamoinen Kirsti Ala-Harja 14278: Pentti Mäki-Hakola Riitta Jouppila 14279: Hannele Pokka 14280: 3376 1990 vp. 14281: 14282: Raha-asia-aloite n:o 3142 14283: 14284: 14285: 14286: 14287: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talon- 14288: poikaismuseon toimintaan 14289: 14290: 14291: Eduskunnalle 14292: 14293: Karttulan kunnassa sijaitseva Riuttalan ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14294: lonpoikaiskulttuurin Suojelusäätiön ylläpitämä nioittaen, 14295: Riuttalan talomuseo on laajin maassamme säi- 14296: lytetty yhden maanviljelijäperheen hallitsema ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14297: rakentama rakennuskokonaisuus. Alueella on 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 14298: mm. leirikoulujen muodossa mahdollista elä- markkaa Karttulan kunnalle Riuttala- 14299: västi tutustua vanhaan elämänmuotoon. Ra- säätiön toimintojen tukemiseen säätiön 14300: kennusten säilymisen kannalta ensiarvoisen tär- jäsenistön toivomalla tavalla. 14301: keätä ja kiireellistä olisi rakennusten kattami- 14302: nen. 14303: 14304: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14305: 14306: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi 14307: Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen Kalle Röntynen 14308: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Kari Rajamäki 14309: Jorma Huuhtanen 14310: 1990 vp. 3377 14311: 14312: Raha-asia-aloite n:o 3143 14313: 14314: 14315: 14316: 14317: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopio tanssii ja 14318: soi ry:n toiminnan tukemiseen 14319: 14320: 14321: Eduskunnalle 14322: 14323: Kuopio tanssii ja soi on pohjoismaiden mer- lisoopperan balettikouluun ja jolla on jo ollut 14324: kittävin kansainvälinen tanssifestivaali. Ohjel- merkittävä vaikutus miestanssijoiden koulutuk- 14325: mistossa on klassista balettia, modernia ja jazz- seen. 14326: tanssia sekä kansantanssia. Vuoden 1990 tanssi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14327: viikon aiheena oli afrikkalainen tanssi. Tanssi- nioittaen, 14328: viikkoon liittyy myös tanssilääketieteen kan- 14329: sainvälinen seminaari sekä useita tanssikursseja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14330: ammattilaisille ja tanssin opiskelijoille. Ainoa- 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 14331: laatuinen Suomessa on poikien tanssikurssi, jol- markkaa Kuopio tanssiija soi ry:l/e vuo- 14332: ta joka vuosi pääsee useita opiskelijoita Kansa!- den 1991 tanssiviikon tuotantoon. 14333: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14334: 14335: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen 14336: 3378 1990 vp. 14337: 14338: Raha-asia-aloite n:o 3144 14339: 14340: 14341: 14342: 14343: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden lähilii- 14344: kennettä koskevaan kokeiluun Kuopion ympäristössä 14345: 14346: 14347: Eduskunnalle 14348: 14349: Rautateittemme lähiliikennettä on viime vuo- eteläisellä moottoritiellä Petosen tytärkaupun- 14350: sikymmenen aikana kohdeltu kovalla kädellä. gin valmistuttua muutaman vuoden kuluttua. 14351: Junavuoroja on lakkautettu liiketaloudelliseen Kuopion-Siilinjärven alueella ovat asutuk- 14352: kannattamattomuuteen vedoten. Kannattavuu- sen nauhamainen rakenne ja työpaikkajakauma 14353: den parantamista liikenteen palvelutasoa kehit- rautatieliikenteen kannalta edulliset. Työmat- 14354: tämällä ei ole haluttu yrittää, vaikka merkittävä kaliikenteen järjestäminen välillä Siilinjärvi- 14355: osa radoistamme alkaa jo olla sähköistetty ja Kuopio-Petonen olisikin perusteltua osittain 14356: uusittu nopeammalle liikenteelle. nopean sähköjunaliikenteen varaan. Junalii- 14357: Työmatkaliikenne on aina muodostanut on- kenne helpottaisi osaltaan moottoriteiden ja 14358: gelman työpaikkojen määrän ylitettyä tietyn liittymien ruuhkautumista ja tarjoaisi käyttäjäl- 14359: kynnyksen. Tämä tilanne on syntynyt Kuopion le nopean, turvallisen ja edullisen liikkumis- 14360: -Siilinjärven alueella, mikä selvästi näkyy vaihtoehdon. 14361: mm. valtatien n:o 5 kapasiteettiongelmina em. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14362: kuntien välillä. Rakennustyöt moottoritien ra- nioittaen, 14363: kentamiseksi ko. välille ovat parhaillaan käyn- 14364: nissä. Moottoritien rakentaminen ei kuitenkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14365: poista kaupungin sisääntuloväylien vaikeutuvaa 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14366: ruuhkautumisongelmaa. Erittäin vakavan lii- markkaa Kuopion ympäristön rautatie- 14367: kenteellisen ongelman tulee muodostamaan lähiliikennekokeilun suunnitteluun ja 14368: myös valtatien n:o 5 ruuhkautuminen Kuopion toteutukseen. 14369: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14370: 14371: Riitta Saastamoinen Heikki Riihijärvi Seppo Kääriäinen 14372: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Kalle Röntynen 14373: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Juhani Laitinen 14374: Jorma Huuhtanen 14375: 1990 vp. 3379 14376: 14377: Raha-asia-aloite n:o 3145 14378: 14379: 14380: 14381: 14382: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmailualan koulu- 14383: tuksen aloittamiseksi Rautavaarassa 14384: 14385: 14386: Eduskunnalle 14387: 14388: Opetusministeriön työryhmä on käsitellyt il- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14389: mailualan koulutuksen lisäämistä. Rautavaaran 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 14390: kunnan osalta kysymys on lentäjä- ja lentoko- markkaa lisäyksenä opetusministeriön 14391: neasentajakoulutuksesta. määrärahaan i/mai/ukoulutuksen aloit- 14392: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tamiseen. 14393: nioittaen, 14394: 14395: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14396: 14397: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen 14398: 3380 1990 vp. 14399: 14400: Raha-asia-aloite n:o 3146 14401: 14402: 14403: 14404: 14405: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn- 14406: projektille 14407: 14408: 14409: Eduskunnalle 14410: 14411: Nordbarn-projekti kartoittaa Suomeen tule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14412: vien paluumuuttajien lasten ja nuorten nioittaen, 14413: käyttäytymis- ja lukihäiriöitä seulontatutki- 14414: muksella yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14415: sekä pyrkii löytämään ennalta ehkäiseviä toi- 1991 tulo- ja menoarvioon 150000 mar- 14416: mintamalleja yhteistyössä pohjoismaisten vi- kan määrärahan Lasten neurologisten 14417: ranomaisten kanssa. Lisäksi projekti suorittaa ja psykiatristen sairauksien yhdistys 14418: laajaa tiedotustoimintaa em. paluumuuttajiin LANEPSY ry. -nimiselle järjestölle ns. 14419: ja heidän perheisiinsä liittyvästä problematii- Nordbarn-projektiin. 14420: kasta ja niiden ennaltaehkäisystä saatujen tu- 14421: losten pohjalta. 14422: 14423: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14424: 14425: Riitta Saastamoinen Oiva Savela Anna-Kaarina Louvo 14426: 1990 vp. 3381 14427: 14428: Raha-asia-aloite n:o 3147 14429: 14430: 14431: 14432: 14433: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninvankilan 14434: suunnitteluun 14435: 14436: 14437: Eduskunnalle 14438: 14439: Lapin lääninvankilan perustaminen on tullut Selvitys päätyy ehdotukseen, jonka mukaan 14440: ajankohtaiseksi, sillä Oulun lääninvankila ei rii- Tervolan kuntaan sijoitetaan noin 70-paikkai- 14441: tä koko Pohjois-Suomelle. Oikeusministeriön nen avovankila ja Rovaniemen maalaiskuntaan 14442: vankeinhoito-osaston erikoistutkija, nykyinen (Rovaniemen kaupungin lähistölle) sijoitetaan 14443: suunnittelupäällikkö esitti 30.12.1983 valmistu- noin 50-paikkainen lääninvankila. 14444: neessa selvityksessään "Vankipaikkojen tarve Konkreettinen suunnittelu lääninvankilan 14445: Lapin läänissä ja mahdollisesti perustettavien aloittamiseksi tulisi aloittaa heti. Pitkien etäi- 14446: laitosten sijoituspaikka", että Lapin läänin ja syyksien vuoksi Lappiin olisi tarkoituksenmu- 14447: samalla koko Pohjois-Suomen laitospaikkatar- kaista rakentaa lääninvankila, koska Oulun lai- 14448: peita ajatellen näyttäisi tarkoituksenmukaiselta tospaikat eivät riitä ja lisäongelmana on ahtaus. 14449: perustaa noin 70-paikkainen pysyvä avolaitos Myös maa-alueista ollaan kunnan osalta valmii- 14450: (avovankila) ja rakentaa noin 50-paikkainen ta neuvottelemaan. 14451: Lapin lääninvankila. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14452: Suunnittelupäällikkö Laitisen selvityksessä nioittaen, 14453: on pidetty Rovaniemen seutua sopivimpana lää- 14454: ninvankilan sijoitusalueena. Selvityksessä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14455: todettu, että "tarjotuista maa-alueista vaikut- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14456: taa varsin sopivalta Rovaniemen maalaiskun- 25.50. 74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 14457: nan Saarenkylässä sijaitseva Nivavaaran alue". Lapin lääninvankilan suunnitteluun. 14458: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14459: 14460: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari 14461: 14462: 14463: 14464: 14465: 28 200052Y 14466: 3382 1990 vp. 14467: 14468: Raha-asia-aloite n:o 3148 14469: 14470: 14471: 14472: 14473: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen seudun ke- 14474: hittämisohjelman toteutukseen 14475: 14476: 14477: Eduskunnalle 14478: 14479: Tarkoituksena on käynnistää seudun kuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14480: yhteinen kokonaisvaltainen kehittämistoiminta nioittaen, 14481: perustettavan Rovaseutu Oy:n kautta. Yhtiö 14482: toimisi seudun kehittämistoimintojen toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14483: jana, markkinoisi seutua pääkaupunkiseudulle 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14484: vaihtoehtoisena sijoittumispaikkana sekä suo- 26.98.43 lisäyksenä 8 000 000 markkaa 14485: rittaisi palvelutoimintaa yrityksille. Viimeksi Rovaniemen seudun kehittämisohjel- 14486: mainittu on tarpeen erityisesti, koska Rovanie- man toteutukseen. 14487: men seudun elinkeinorakenne on palveluvoit- 14488: toinen ja tuotannollinen yritystoiminta nuorta. 14489: 14490: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14491: 14492: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka 14493: 1990 vp. 3383 14494: 14495: Raha-asia-aloite n:o 3149 14496: 14497: 14498: 14499: 14500: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion keramiikkakou- 14501: lun asuntolan rakentamiseen 14502: 14503: 14504: Eduskunnalle 14505: 14506: Posion keramiikkakoulun toiminnan turvaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14507: miseksi tulisi koulun yhteyteen rakentaa asun- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14508: tola ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita varten. 2 000 000 markkaa avustuksena Posion 14509: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- keramiikkakoulun asuntolaa varten. 14510: nioittaen, 14511: 14512: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14513: 14514: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka 14515: 3384 1990 vp. 14516: 14517: Raha-asia-aloite n:o 3150 14518: 14519: 14520: 14521: 14522: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Ranuan kristillisen kan- 14523: sanopiston rakennusavustukseen 14524: 14525: 14526: Eduskunnalle 14527: 14528: Ranuan kristillinen kansanopisto aloitti toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14529: mintansa 1. 8.1987. Opisto on osoittautunut 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14530: yleisen sivistystarpeen edellyttämäksi oppilai- 29.68.52 lisäyksenä 1000 000 markkaa 14531: tokseksi Pohjois-Suomessa. Opiston rakennus- Ranuan kristillisen kansanopiston ra- 14532: kustannukset kohosivat kustannusarvion mu- kennusavustukseen. 14533: kaisesti yli 17 miljoonaan markkaan. Hallitus 14534: esittää opistolle 500 000 markan avustusta. 14535: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14536: nioittaen, 14537: 14538: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14539: 14540: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka 14541: 1990 vp. 3385 14542: 14543: Raha-asia-aloite n:o 3151 14544: 14545: 14546: 14547: 14548: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohtimolammen puu- 14549: alan koulutuskeskuksen tilojen rakentamiseen 14550: 14551: 14552: Eduskunnalle 14553: 14554: Rovaniemen Ammatillisen Kurssikeskuksen Tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa toi- 14555: Pohtimolammen puualan koulutuskeskukselle mintaa perustuksen teon opetukseen sekä sisus- 14556: tarvitaan pysyväistilat. tus- ja tuotesuunnitteluun. 14557: Nykyinen toiminta tapahtuu väliaikaistiloissa Myös Neuvostoliitossa ollaan kiinnostuneita. 14558: eli parakeissa. Teoriaopetus- ja toimistotilat alan koulutuksesta Suomessa. Tämä avaisi 14559: puuttuvat. Tilojen puutteellisuus aiheuttaa on- mahdollisesti uusia yhteistyömuotoja. 14560: gelmia ja vaikeuttaa tavoitteena olevien uusien Puutyökeskuksen kehittämiseksi on välttä- 14561: työmenetelmien käyttöönottoa. mätöntä ryhtyä pikaisesti pysyväistilojen raken- 14562: Koulutuskeskuksen perustoiminta on hirsi- ja tamiseen. 14563: muu lomarakentaminen. Tarkoituksena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14564: vahvistaa ammattiryhmien ammattitaitoa eli nioittaen, 14565: saada aikaan itseohjautuvia ryhmiä, jotka pys- 14566: tyvät urakoimaan, toisin sanoen ryhmä erikois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14567: tuu. Tämä poikkeaa siitä varsinkin aikaisem- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14568: min vallinneesta tilanteesta, jossa yrittäjät tuli- 11 000 000 markkaa Pohtimolammen 14569: vat Etelä-Suomesta urakoimaan rakennuskoh- puualan koulutuskeskuksen tilojen ra- 14570: teita ja toivat ammattimiehet mukanaan. kentamiseen. 14571: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14572: 14573: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari 14574: Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen 14575: 3386 1990 vp. 14576: 14577: Raha-asia-aloite n:o 3152 14578: 14579: 14580: 14581: 14582: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Ranuan eläinpuiston 14583: avustamiseen 14584: 14585: 14586: Eduskunnalle 14587: 14588: Suomessa on kolme eläinpuistoa, Korkeasaa- nontuntemuksen lisäämisen ja ylläpidon kan- 14589: ri, Ähtäri ja Ranua, jotka ansaitsevat eläinpuis- nalta nämä puistot ovat tärkeitä paikkoja. Ope- 14590: ton nimen. Eläinpuistot tarjoavat mahdollisuu- tusmahdollisuuksien tarjoaminen rasittaa aina- 14591: den tieteellisen tutkimustyön tekemiselle yhteis- kin jossain määrin puistojen taloutta ja tämän 14592: työssä korkeakoulujen kanssa. Tästä yhteis- takia yhteiskunnan osallistuminen on perustel- 14593: työstä voidaan mainita ajankohtaisena esimerk- tua. 14594: kinä Ranuan eläinpuiston ja Oulun yliopiston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14595: yhteistyö karhujen unitutkimuksen parissa. nioittaen, 14596: Puistot tarjoavat myös mahdollisuuden yliopis- 14597: ton eläintieteen opiskelijoille harjoittelukoke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14598: muksen hankkimiseen. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14599: Tieteellisen näkökulman ohella koululaisten, 500 000 markkaa Ranuan eläinpuiston 14600: päiväkotien ja muiden ryhmien eläin- ja luon- avustamiseen. 14601: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14602: 14603: Kimmo Sarapää Erkki Pulliainen Seppo Pelttari 14604: Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen Esko-Juhani Tennilä 14605: 1990 vp. 3387 14606: 14607: Raha-asia-aloite n:o 3153 14608: 14609: 14610: 14611: 14612: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion Kirintövaaran 14613: monitoimihallin rakennusavustukseen 14614: 14615: 14616: Eduskunnalle 14617: 14618: Posion Kirintövaaraan on rakennettu moni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14619: puolinen matkailukeskus, jonka palveluja tulisi 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14620: edelleen parantaa. Keskukseen on suunniteltu 7 000 000 markkaa Posion Kirintövaa- 14621: monitoimihallia, jossa olisi liikuntatilojen lisäk- ran monitoimihallin rakennusavustuk- 14622: si myös pienoisuimahalli. Hankkeen kustannus- seen. 14623: arvio on noin 15 miljoonaa markkaa. 14624: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14625: nioittaen, 14626: 14627: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14628: 14629: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka 14630: 3388 1990 vp. 14631: 14632: Raha-asia-aloite n:o 3154 14633: 14634: 14635: 14636: 14637: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Norjan porojen aiheut- 14638: tamien vahinkojen korvaamiseen 14639: 14640: 14641: Eduskunnalle 14642: 14643: Viime talvena pääsi Norjan puolelta Utsjoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14644: kunnan alueelle tuhansia poroja, jotka aiheutti- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14645: vat Paistunturin ja Kaldoaivin paliskunnille 2 000 000 markkaa avustuksena Paistun- 14646: runsaasti työtä ja lisäkustannuksia. Lisäksi turinja Ka/doaivin pa/iskunnil/e Norjan 14647: Norjan porot söivät ja tallasivat laitumia, mikä porojen aiheuttamista vahingoista. 14648: heikensi suomalaisten porojen elinmahdolli- 14649: suuksia talven aikana. 14650: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14651: nioittaen, 14652: 14653: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14654: 14655: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka 14656: 1990 vp. 3389 14657: 14658: Raha-asia-aloite n:o 3155 14659: 14660: 14661: 14662: 14663: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta viidennen porotalous- 14664: neuvojan palkkaamiseen 14665: 14666: 14667: Eduskunnalle 14668: 14669: Poronhoitoalueellamme toimii tällä hetkellä vie runsaasti työaikaa neuvojilta. Neuvojien 14670: neljä porotalousneuvojaa. Porotalouden merki- määrä maatalouteen verrattuna on myös vähäi- 14671: tys on jatkuvasti kasvanut ja toisaalta porolu- nen. Porotalousneuvoja tulisi Paliskuntain yh- 14672: vut ovat nousseet. UKK-puiston perustamisen distyksen alaisuuteen. 14673: yhteydessä luvattiin kompensaatiotyöpaikkana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14674: yksi porotalousneuvojan virka, jonka sijoitus- nioittaen, 14675: paikkana olisi Savukoski. Porotalousneuvojan 14676: toimialueeseen kuuluisivat Kemi-Sompion, La- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14677: pin ja Oraniemen paliskunnat, joissa on n. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14678: 30 000-35 000 luku poroa. Neuvonnan tarve 30.35.46 150 000 markkaa viidennen 14679: porotaloudessa on jatkuvasti kasvanut. Toi- porotalousneuvojan palkkaamiseen. 14680: saalta myös lisääntynyt porokilpailujen määrä 14681: 14682: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14683: 14684: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka 14685: 3390 1990 vp. 14686: 14687: Raha-asia-aloite n:o 3156 14688: 14689: 14690: 14691: 14692: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta porotutkimusaseman 14693: rakentamiseen Inariin 14694: 14695: 14696: Eduskunnalle 14697: 14698: Porotutkimusaseman rakentaminen on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14699: esillä useita vuosia. Asiaa tutkiva toimikunta on nioittaen, 14700: esittänyt porotutkimusaseman perustamista 14701: Inarin kuntaan. Hankkeen kokonaiskustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14702: arvio on 11 250 000 markkaa. Rakennustöihin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14703: esitetään myönnettäväksi vain 1 000 000 mark- 30.38. 75 lisäyksenä 6 000 000 markkaa 14704: kaa, mikä ei riitä rakennustöiden käynnistämi- porotutkimusaseman rakentamiseen 14705: seen. Inarin kuntaan. 14706: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14707: 14708: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Esko-Juhani Tennilä 14709: 1990 vp. 3391 14710: 14711: Raha-asia-aloite n:o 3157 14712: 14713: 14714: 14715: 14716: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäskosken koepoh- 14717: japadon rakentamiseen 14718: 14719: 14720: Eduskunnalle 14721: 14722: Kemijoki on Petäjäskosken voimalaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14723: kohdalta kuiviltaan usean kilometrin matkalta. nioittaen, 14724: Kemijoki Oy:tä ei ole velvoitettu rakentamaan 14725: pohjapatoja vanhaan jokiuomaan, joten hanke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14726: jäänee yhteiskunnan tehtäväksi. Vaikeat olo- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14727: suhteet ja suunnittelu edellyttävät koepohjapa- markkaa Petäjäskosken koepohjapadon 14728: don rakentamista. rakentamiseen. 14729: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14730: 14731: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari 14732: Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä 14733: 3392 1990 vp. 14734: 14735: Raha-asia-aloite n:o 3158 14736: 14737: 14738: 14739: 14740: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Rahajärven rantojen 14741: puhdistukseen 14742: 14743: 14744: Eduskunnalle 14745: 14746: Rahajärvi, n. 20 km Ivalosta pohjoiseen, on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14747: toiminut 1950-luvulta Kirakkakönkään vesivoi- nioittaen, 14748: malaitoksen säännöstelyaltaana. Säännöstelyn 14749: alkaessa on vedennoston alle jäänyt runsaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14750: puustoa. Puusto haittaa kalastusta ja rikkoo 1991 tulo- ja menoarvioon 1300 000 14751: pyydyksiä. Rantojen huonon kunnon on kat- markkaa Rahajärven rantojen puhdis- 14752: sottu myös haittaavan järven muuta virkistys- tukseen. 14753: käyttöä. Rahajärven virkistyskäytön tehostami- 14754: sesta on tehty yleissuunnitelma. 14755: 14756: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14757: 14758: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka 14759: 1990 vp. 3393 14760: 14761: Raha-asia-aloite n:o 3159 14762: 14763: 14764: 14765: 14766: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten teiden perus- 14767: korjaukseen Lapin tiepiirissä 14768: 14769: 14770: Eduskunnalle 14771: 14772: Lapin tiepiirin alueella on runsaasti peruskor- ka peruskorjaukseen 5 milj. mk ja Törmäsen ja 14773: jauksen tarpeessa olevia tieosuuksia, joiden Ivalon välisen kevyen liikenteen väylän rakenta- 14774: kunnostusta esitämme seuraavasti: miseen 2 milj. mk. 14775: Ranualla maantie Ruonakoski-Nuupas 8 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14776: milj. mk, maantie n:o 858 Kuha-Oulun läänin nioittaen, 14777: raja 5 milj. mk, Kittilässä sillan rakentaminen 14778: Ounasjoen yli Tepastoon 7 milj. mk, Posiolla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14779: Kuloharjun-Kynsilän tien peruskorjaukseen 3 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14780: milj. mk, maantien n:o 945 Perä-Posio-Luk- 31.24.21 lisäyksenä 33 000 000 markkaa 14781: suan pt:n tienhaara peruskorjaukseen 3 milj. yleisten teiden peruskorjaukseen Lapin 14782: mk, maantien n:o 941 Kuumakangas-Raistak- tiepiirissä. 14783: 14784: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14785: 14786: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka 14787: 3394 1990 vp. 14788: 14789: Raha-asia-aloite n:o 3160 14790: 14791: 14792: 14793: 14794: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun-Kemin-Rova- 14795: niemen radan sähköistämisen suunnitteluun 14796: 14797: 14798: Eduskunnalle 14799: 14800: Oulun-Kemin-Rovaniemen radan sähköis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14801: täminen ja liikenneyhteyksien saaminen toimi- nioittaen, 14802: viksi ovat tärkeimpiä edellytyksiä, kun pyritään 14803: kehittämään seudun elinkeinotoimintojen edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14804: lytyksiä. Sähköistystä puoltavat myös energian 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14805: kotimaisuus ja saasteettomuus. Sähköistyksen 31.5 7. 62 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 14806: suunnittelu ja toteutus tulisi saada välittömästi Oulun-Kemin-Rovaniemen radan 14807: alulle. sähköistämisen suunnitteluun. 14808: Sähköistyksen alustava kokonaiskustannus- 14809: arvio on noin 225 000 000 markkaa. 14810: 14811: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14812: 14813: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari 14814: Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä 14815: 1990 vp. 3395 14816: 14817: Raha-asia-aloite n:o 3161 14818: 14819: 14820: 14821: 14822: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta kevytlentoreittiliiken- 14823: teen edistämiseen 14824: 14825: 14826: Eduskunnalle 14827: 14828: Lapissa on juuri valmistunut selvitys matkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14829: luliikenteen tulevaisuuden kehitysnäkymistä. nioittaen, 14830: Selvityksen perusteella voidaan todeta, että len- 14831: täminen matkustusmuotona tulee yleistymään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14832: Lapissa on suhteellisen tiheä lentokenttäverkos- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14833: to. Kuitenkin uusien reittien tunnetuksi tekemi- 1 000 000 markkaa kevytlentoreittilii- 14834: nen ottaa aikansa. Näiden reittien myyminen ei kenteen edistämiseen. 14835: ole aluksi liiketaloudellisesti kannattavaa. Tä- 14836: män johdosta valtion tulisi avustaa määräaikai- 14837: sen tuen muodossa reittien käyttöönottoa. 14838: 14839: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14840: 14841: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari 14842: Aimo Ajo Asko Apukka 14843: Hannele Pokka 14844: 3396 1990 vp. 14845: 14846: Raha-asia-aloite n:o 3162 14847: 14848: 14849: 14850: 14851: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen Kirkko- 14852: lammen kunnostukseen 14853: 14854: 14855: Eduskunnalle 14856: 14857: Kirkkolammen kunnostus maksaa n. 1,5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14858: milj. mk. Rovaniemen kaupunki ja ympäristö- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14859: ministeriö ovat sopineet kustannusten jaosta si- 35.25. 77 750 000 markkaa Rovaniemen 14860: ten, että hankkeen rahoitus jaetaan puoliksi Kirkkolammen kunnostukseen. 14861: valtion ja kunnan kesken. Rahoitus on auki val- 14862: tion osalta. 14863: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14864: nioittaen, 14865: 14866: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14867: 14868: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka 14869: 1990 vp. 3397 14870: 14871: Raha-asia-aloite n:o 3163 14872: 14873: 14874: 14875: 14876: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Suomen 1970-luvun poliittisten 14877: ilmiöiden tutkimiseen 14878: 14879: 14880: Eduskunnalle 14881: 14882: 1970-luku oli synkkää aikaa suomalaisessa tiedotusvälineet - varsinkin televisio ja radio 14883: yhteiskunnallisessa keskustelussa. Henkinen - lähes täysin pidättäytyivät kuvailemasta so- 14884: taistolaisuus levittäytyi yli poliittisen kentän ja sialististen maiden ja niiden kansalaisten an- 14885: varsinkin nuorisopolitiikassa ja kulttuurielä- keaa arkea sellaisena kuin se todellisuudessa 14886: mässä se sai vahvan yliotteen. oli? Miten oli mahdollista, että sähköisten tie- 14887: Keinona vapaan keskustelun estämiseksi oikea dotusvälineiden kertoessa eri ajankohtaisohjel- 14888: ja totuudenmukainen tieto reaalisosialismista ja missa ja reportaaseissa totuudellisuuteen pyr- 14889: vallitsevista kommunistisista diktatuureista lei- kien kriittisesti maailman eri diktatuurimaista, 14890: mattiin tuomittavaksi kylmän sodan propagan- itäisen Euroopan ja muiden sosialististen mai- 14891: daksi. Oikean tiedon esittäjät ja ne, jotka lausui- den kommunistinen diktatuuriluonne täysin si- 14892: vat vaikkapa vain lieviä kriittisiä huomautuksia vuutettiin? Kuinka on selitettävissä, että 1970- 14893: olemassa olevasta sosialismista leimattiin sumei- luvulla maassamme osa ns. älymystöstä ja laa- 14894: lematta neuvostovastaisiksi ja epäilyttäviksi sosi- jat taiteilijapiirit pitivät mallivaltionaan äärim- 14895: alismin vastaisiksi henkilöiksi. mäisen totalitääristä Itä-Saksaa hyväksyen ky- 14896: Yliopistoissa ja kouluissa etsittiin oppikir- selemättä niin Berliinin muurin pystyttämisen 14897: joista kilvan valheita sosialismista ja puoluei- kuin maan turvallisuuspoliisin Stasin kansalai- 14898: den piirissä oli erityisiä toimintaprojekteja neu- siin kohdistaman terrorin? Miksi lukuisat kult- 14899: vostovastaisten ilmiöiden paljastamiseksi. tuurityöntekijät hylkäsivät humanismin ja ih- 14900: Kulttuurityöntekijät riensivät sankoin jou- misoikeuksien puolustamisen ja antoivat sen si- 14901: koin stalinististen tunnusten alle ja keskittyivät jaan taiteelliset lahjansa ihmisarvoa polkevan 14902: taiteessaan sosialismin autuuden ylistämiseen. kommunistisen pakkovallan käyttöön? 14903: Sosialistisia maita koskevassa tiedonvälityk- Miten kaikki tämä on selitettävissä? Vaikka 14904: sessään tiedotusvälineet luopuivat vapaaehtoi- yksiselitteisen vastauksen saaminen em. kysy- 14905: sesti tärkeimmästä tehtävästään eli kriittisen ja myksiin ei ole mahdollista, vastausten hankki- 14906: monipuolisen tiedon välittämisestä myös vallit- minen auttaisi suomalaisia paremmin ymmärtä- 14907: sevista epäkohdista. Tässä suhteessa ne alistui- mään 1970-lukua. On kyse lähihistoriastamme, 14908: vat stalinistiryhmän propagandan välikappa- jonka tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeä- 14909: leiksi vaikenemalla sosialististen maiden todelli- tä myös tämän päivän yhteiskunnalliselle kes- 14910: suudesta (laajoista ihmisoikeusloukkauksista, kustelulle. Tärkeätä olisi analysoida niitä pro- 14911: kansalaisten poliittisten oikeuksien riistosta, sesseja, jotka johtivat tänä päivänä arvioitu- 14912: valtavista taloudellisista ongelmista ja peruutta- na täysin käsittämättömään poliittiseen kult- 14913: mattomista ympäristötuhoista) ja esittämällä tuuriin ja vieläpä hyvin laajalla poliittisella poh- 14914: Suomen kansalle kiiltokuvaa siitä, miten jotkut jalla. 14915: näkivät asiat näin naapurissa. Ehdotankin, että menoarvioissa varattaisiin 14916: Miten oli mahdollista, että suomalainen po- rahaa sellaisen tutkimuksen tekemiseen, jolla 14917: liittinen kenttä hyvin pitkälle salli taistolais- pyrittäisiin vastaamaan edellä esitettyihin kysy- 14918: kommunistien asettaa sosialistisia maita ja nii- myksiin. Tutkimuksen voisi tehdä esim. asian- 14919: den olosuhteita arvioivan yhteiskunnallisen kes- tuntemuksella Tampereen yliopiston tiedotus- 14920: kustelun rajat? Miksi kommunistien aatteelliset opin laitos. Raha olisi kuitenkin syytä antaa 14921: kilpailijat ja vastustajat laajalti hyväksyivät tä- eduskunnan käyttöön sen kansliatoimikunnan 14922: män? Miten oli mahdollista, että 1970-luvulla jaettavaksi hakemusten perusteella. 14923: 14924: 29 200052Y 14925: 3398 1990 vp. - RA n:o 3163 14926: 14927: Tutkimukseen tarvittavat varat ovat hankit- ta-avustus käytettävissä ehdottamaani tutki- 14928: tavissa budjetin kokonaismenoja lisäämättä. mukseen. 14929: Ehdottaahan hallitus, että Suomen Rauhanpuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14930: lustajat -järjestölle annettaisiin 1 300 000 mar- taen, 14931: kan toiminta-avustus. Kun mainitun järjestön 14932: varsinaisena tehtävänä on ollut Euroopan kah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14933: tiajaon ja kylmän sodan puolustaminen ja kun 1991 tulo- ja menoarvioon uudelle mo- 14934: järjestön tehtävä Euroopan kansojen vapautu- mentil/e 22.99.23 1 000 000 markkaa 14935: misen myötä on käynyt toivottomaksi ja tarkoi- 1970-/uvun poliittisten ilmiöiden tutki- 14936: tuksettomaksi, on järjestölle ehdotettu toimin- mukseen. 14937: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14938: 14939: Kimmo Sasi 14940: 1990 vp. 3399 14941: 14942: Raha-asia-aloite n:o 3164 14943: 14944: 14945: 14946: 14947: Sasi: Määrärahan osoittamisesta erityisesti Nicaraguaan suunnat- 14948: tavaan kehitysyhteistyötoimintaan 14949: 14950: 14951: Eduskunnalle 14952: 14953: Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee ol- tää lisäyksenä kohtaan Nicaragua. Nicaraguaan 14954: la ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioitta- on tänä vuonna vuosikymmeniin ensimmäisissä 14955: minen. Suomen antaman kehitysyhteistyön tu- demokraattisissa vaaleissa valittu kansan enem- 14956: lee edistää niiden toteutumista. Lisäksi kehi- mistön tukea nauttiva hallitus, joka pyrkii irti 14957: tysyhteistyön tulisi kohdistua sellaisiin maihin, maahan pakotetuista ja sen talouden tuhonneis- 14958: jotka itse pyrkivät kehittämään omaa hyvin- ta sosialistisista piirteistä. Lisäksi hallitus jou- 14959: vointiaan. tuu taistelemaan epävakaata tilannetta vastaan. 14960: Viime vuoden aikana on käynyt vielä itses- Myös entisten vallanpitäjien lujassa otteessa 14961: tään selvemmäksi, että sosialistinen yhteiskun- oleva armeija muodostaa nuorelle demokratial- 14962: tarakenne sulkee pois ihmisoikeudet ja kansan- le vakavan uhan. Siksi maan taloutta tukevat 14963: vallan. Lisäksi sosialistinen järjestelmä tuhoaa toimet ovat juuri nyt kriittisen tärkeitä. Siksi 14964: maan mahdollisuudet menestykselliseen talou- mainittua määrärahaa tulisi ehdottomasti ko- 14965: delliseen toimintaan eikä anna edellytyksiä hy- rottaa. 14966: vinvoinnin rakentamiselle. Edellä mainitun lisäksi tulisi käyttösuunnitel- 14967: Siksi momentin 24.30.66 perusteluissa pitäisi man kohdan Avustukset kansalaisjärjestöjen 14968: lausua: "Suomi antaa kehitysapua yksinomaan kehitysyhteistyöhön perusteluissa erityisesti 14969: niille maille, joissa ihmisoikeudet ja kansanval- kohdistaa varoja Nicaraguaan tapahtuvaan 14970: ta sekä kansalaisten mahdollisuudet taloudelli- kansalaistoimintaan ja erityisesti vapaaehtois- 14971: seen hyvinvointiin turvataan. Sosialistisen ta- prikaatien lähettämiseen avustamaan mm. sa- 14972: lousjärjestelmän omaaville maille Suomi ei siksi donkorjuussa. 14973: anna kehitysapua.'' Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14974: Tämän vuoksi apu tulisi poistaa käyttösuun- taen, 14975: nitelman kohdista Vietnam (60 000 000 mk) ja 14976: Latinalaisen Amerikan maat sekä Muut kohde- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14977: maat ja alueellinen toiminta siltä osin kuin tar- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 14978: koitus on antaa apua kenraali Fidel Castron 24.30.66/isäyksenä 1 markan kehitysyh- 14979: Kuuballe. teistyön lisäämiseen ja sen erityiseen 14980: Tämä näin poistuva rahamäärä voitaisiin siir- suuntaamiseen Nicaragua/le. 14981: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 14982: 14983: Kimmo Sasi 14984: 3400 1990 vp. 14985: 14986: Raha-asia-aloite n:o 3165 14987: 14988: 14989: 14990: 14991: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Itä-Euroopan maiden avustami- 14992: seen 14993: 14994: 14995: Eduskunnalle 14996: 14997: Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- maiden neuvostossa on kiinnitetty erityistä huo- 14998: pankin ja kehityspankin osakepääoman maksa- miota siihen, että riittävä koordinaatio Itä- 14999: misesta on merkitty vuoden 1991 budjetissa ul- Euroopan avustamisessa tällä hetkellä puuttuu. 15000: koministeriön pääluokkaan. Vuoden 1990 bud- Siksi pitäisi Euroopan jälleenrakennuspankki 15001: jetissa se oli merkitty valtiovarainministeriön palauttaa valtiovarainministeriön pääluokkaan. 15002: pääluokkaan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15003: Valtiovarainministeriön pääluokassa ovat taen, 15004: kansainväliset rahoitusyhteisöt ja erityisesti 15005: Maailmanpankki ja Pohjoismaiden investointi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15006: pankki. Ajateltaessa Itä-Euroopan hankkeita 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15007: tulisi toiminta koordinoida erityisesti näiden 24.50.67/isäyksenä 1 markan Euroopan 15008: kolmen rahoitusyhteisön välillä. Mm. Pohjois- jälleenrakennus- ja kehityspankille. 15009: 15010: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15011: 15012: Kimmo Sasi 15013: 1990 vp. 3401 15014: 15015: Raha-asia-aloite n:o 3166 15016: 15017: 15018: 15019: 15020: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknillisen kor- 15021: keakoulun rakennushankkeen suunnitteluun 15022: 15023: 15024: Eduskunnalle 15025: 15026: Tampereen teknillisen korkeakoulun kehitty- tarve entisestään. Tilojen hankkiminen korkea- 15027: misedellytysten turvaamisella toteutetaan niitä koulun käyttöön viereisestä teknologiakeskuk- 15028: tavoitteita, joilla valtiovallan kannanottojen sen laajennusosasta ei poista tarvetta kiirehtiä 15029: mukaisesti on tarkoitus suunnata teknillistä korkeakoulun omien tilojen rakentamista. 15030: korkeakouluopetusta pääkaupunkiseudun ul- TTKK:n neljäs rakennusvaihe tulisikin ajoit- 15031: kopuolisille korkeakoulupaikkakunnille. Sa- taa siten, että rakennustyöt voidaan käynnistää 15032: malla tuetaan maan teollistuneimman alueen vuonna 1992. Tämä edellyttäisi hankkeelle 15033: rakenteellista uudistumista ja luodaan edelly- suunnittelumäärärahaa vuodelle 1991. 15034: tyksiä tuotannollisen toiminnan kehittymiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15035: uusille, korkeaa koulutusta vaativille aloille. 15036: Nykyisen opiskelijamäärän ja korkeakoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15037: laitoksen käytössä olleen tilanormin perusteella 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15038: TTKK:ssa on lisätilan tarve noin 21 000 kerros- markan määrärahan Tampereen teknil- 15039: neliömetriä. Kun opiskelijamäärä kasvaa ase- lisen korkeakoulun rakennushankkeen 15040: tettujen tavoitteiden mukaisesti, lisääntyy tilan- suunnittelua varten. 15041: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15042: 15043: Kimmo Sasi Anneli Taina Jukka Gustafsson 15044: Jorma Rantanen Lea Mäkipää Matti Maijala 15045: Heikki A. Ollila Matti Hokkanen Reijo Lindroos 15046: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen 15047: Erkki Pystynen 15048: 3402 1990 vp. 15049: 15050: Raha-asia-aloite n:o 3167 15051: 15052: 15053: 15054: 15055: Sasi: Määrärahan osoittamisesta tulevaisuuden tutkimukseen 15056: 15057: 15058: 15059: Eduskunnalle 15060: 15061: Budjetin perusteluiden mukaan tarkoitukse- Sen vuoksi budjetin perusteluissa pitäisikin 15062: na on perustaa Suomen Akatemian yhteyteen mainita, että alan tutkimustyö on tarkoitus kes- 15063: tulevaisuudentutkimuksen keskus. Alan tutki- kittää Tampereen korkeakouluihin. Näin saa- 15064: mustyö on tarkoitus keskittää Turun korkea- taisiin paras kate toimintaan sijoitetuille varoil- 15065: kouluihin. le. Myös toimintamenoihin tarkoitettua määrä- 15066: Tampereella harjoitetaan nykyisin valtakun- rahaa olisi tarkoituksenmukaista korottaa. 15067: nallisesti merkittävintä tulevaisuuden tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15068: ta pääosin Tampereen yliopistossa. Tampereen taen, 15069: teknillinen korkeakoulu voisi antaa erittäin te- 15070: hokasta tukea tälle tutkimustoiminnalle. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15071: Tampereen kaupunki on ollut valmis tulemaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15072: pitkälle vastaan valtiovallan esittämiä taloudel- 29.88.50 lisäyksenä 50 000 markkaa tu- 15073: lisia toiveita. levaisuuden tutkimukseen. 15074: 15075: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15076: 15077: Kimmo Sasi 15078: 1990 vp. 3403 15079: 15080: Raha-asia-aloite n:o 3168 15081: 15082: 15083: 15084: 15085: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokoomuksen Nuorten Lii- 15086: tolle järjestöä esittelevän videon tekemiseksi 15087: 15088: 15089: Eduskunnalle 15090: 15091: Nuorten suhteellinen osuus päätöksenteki- liittiset nuorisojärjestöt kilpailevat nuorten va- 15092: jöistä niin kunnallistasolla kuin valtakunnan ta- paa-ajasta juuri kaupallisten vapaa-ajanvietto- 15093: solla ei vastaa heidän suhteellista osuuttaan ko- mahdollisuuksien, joilla on mahdollisuudet voi- 15094: ko väestöstä. Nuoret eivät ole kokeneet mielek- makkaaseen markkinointiin, kanssa. 15095: kääksi vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksen- Kokoomuksen Nuorten Liitto markkinoi toi- 15096: tekoon perinteisiä kanavia käyttäen. mintaansa mm. osallistumalla messuille ja 15097: Yksi syy nuorten ns. passiivisuuteen on se, markkinoille sekä kiertämällä oppilaitoksissa. 15098: että 1970-luvun ylipolitisoitumisen jälkeen po- Tätä toimintaa varten liitto aikoo valmistaa toi- 15099: liittisiin nuorisojärjestöihin on suhtauduttu vie- mintaansa esittelevän videon. Jotta video olisi 15100: roksuen. Poliittiset nuorisojärjestöt ovat vain nykynuoria kiinnostava, täytyy sen olla tekni- 15101: vähäisessä määrin voineet esitellä toimintaansa sesti korkeatasoinen ja sitä tulee voida käyttää 15102: oppilaitoksissa tai tiedotusvälineiden kautta. seuraavat 6-8 vuotta. 15103: Poliittiset nuorisojärjestöt ovat yksi kanava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15104: nuorille vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon nioittaen, 15105: ja saada koulutusta yhteiskunnallisista asioista. 15106: Poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaa tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15107: voida markkinoida nuorille. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15108: Nuoret ovat nykyisessä mainostulvassa tottu- 29.91.51 150000 markkaa annettavaksi 15109: neet erittäin korkeatasoiseen markkinointiin. Kokoomuksen Nuorten Liitolle liiton 15110: Huonosti tehty ei heitä jaksa kiinnostaa. Po- esittelyvideon tekemiseen. 15111: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15112: 15113: Kimmo Sasi Anneli Taina Ben Zyskowicz 15114: 3404 1990 vp. 15115: 15116: Raha-asia-aloite n:o 3169 15117: 15118: 15119: 15120: 15121: Savela: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisten maanpuolus- 15122: tusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 15123: 15124: 15125: Eduskunnalle 15126: 15127: Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt teke- Maamme yhteisten etujen puolesta vapaaeh- 15128: vät turvallisuutemme hyväksi työtä, joka on vii- toiseen maanpuolustustyöhön tapahtuvaan toi- 15129: me aikoina saanut osakseen kasvavaa arvos- mintaan on valtion tulo- ja menoarvioesitykses- 15130: tusta. sä vuodelle 1991 osoitettu 1 500 000 markkaa, 15131: Suomessa toimii useita suuria maanpuolus- joka sisältää vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa 15132: tusjärjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä on ehdollisena olevan 350 000 markkaa. 15133: noin puoli miljoonaa. Nämä järjestöt tekevät Lahjoitusvaroihill kohdistuva verotuskäytän- 15134: sekä jäsentensä että suuren yleisön keskuudessa tö on samanaikaisesti kuitenkin kaventanut va- 15135: tunnetuksi maamme turvallisuuspolitiikkaa ja paaehtoisen maanpuolustustyön taloudellisia 15136: maanpuolustuksen perusteita. Osalla järjestöis- mahdollisuuksia. 15137: tä on lisäksi huomattavia sosiaalisia tehtäviä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15138: Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota sii- taen, 15139: hen aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjär- 15140: jestöt, Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15141: Aliupseeriliitto, ovat harjoittaneet. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15142: Kyseessä on kaikilta osiltaan toiminta, joka 27.99.50 lisäyksenä 500 000 markkaa 15143: on virallisen turvallisuuspolitiikkamme mu- jaettavaksi vapaaehtoista maanpuolus- 15144: kaista. tustyötä tekeville järjestöille. 15145: 15146: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15147: 15148: Oiva Savela 15149: 1990 vp. 3405 15150: 15151: Raha-asia-aloite n:o 3170 15152: 15153: 15154: 15155: 15156: Savela: Määrärahan osoittamisesta pienehköihin vesistötöihin 15157: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella 15158: 15159: 15160: Eduskunnalle 15161: 15162: Vesi- ja ympäristöpiireille on vuoden 1991 pienillä parannus- ja kunnostustoimilla saavute- 15163: tulo- ja menoarvioesityksessä osoitettu pieneh- taan jo niiden varsinainen tarkoitusperä. Useat 15164: köihin vesistö- ja vesihuoltotöihin käytettäväksi pienehköt hankkeet ovatkin perusteltuja juuri 15165: yhteensä 6 miljoonaa markkaa. Tarpeeseen edellä mainittujen näkökohtien vuoksi. 15166: nähden summa on aivan liian pieni. Yksistään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15167: Oulun vesi- ja ympäristöpiirillä on valmiita, pe- taen, 15168: rusteltuja ja toteutuskelpoisia hankkeita kym- 15169: menien miljoonien markkojen arvosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15170: Vesihaittojen vaikutukset ovat suurimmat 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15171: Pohjanmaan alavilla jokilaaksoilla, joissa toi- 30.40.14 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 15172: meentulon rungon muodostaa maasta saatava käytettäväksi pienehköihin vesistötöihin 15173: tuotto. Oulun vesi- ja ympäristöpiirin toimi- 15174: Monesti laajempiin parannustöihin liittyvillä alueella. 15175: 15176: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15177: 15178: Oiva Savela 15179: 3406 1990 vp. 15180: 15181: Raha-asia-aloite n:o 3171 15182: 15183: 15184: 15185: 15186: Savela: Määrärahan osoittamisesta Iijoen vesistön kunnostukseen 15187: 15188: 15189: Eduskunnalle 15190: 15191: 15192: Iijoen vesistön latvajärvet on säännöstelty ja - Seutukaavaliiton laatimassa Iijoki-selvi- 15193: alaosalle rakennettu viisi voimalaitosta. Kahden tyksessä on esitetty matkailu- ja kalatalouselin- 15194: voimalaitoksen rakentamisen lopputarkastuk- keinojen kehittämismahdollisuuksia mm. työlli- 15195: set on suoritettu loppuun. Muiden voimalaitos- syyden parantamiseksi. 15196: ten ja säännöstelyjen lopputarkastukset ovat - Koskiensuojelulain säätämisen jälkeen tu- 15197: kesken. Hankkeiden hyötyvaikutusten lisäksi lisi vesistöjä kunnostaa nykyisiä käyttömuotoja 15198: on koettu haittoja, jotka johtuvat järvien sään- palvelevaan kuntoon. 15199: nöstelystä, joen luonnontilaisten virtaamien - lijoki-alue ja etenkin Kuusamo ovat val- 15200: muuttamisesta, voimalaitosten kohdilla kuivik- takunnallisia, jopa kansainvälisiä matkailu- 15201: si tai vähävetisiksi jääneistä koskista sekä joki- alueita. 15202: uomien liettymisestä. - Matkailutaseen alijäämän pienentämisek- 15203: Jokivarren kunnat ovat lisäksi maamme vai- si tulisi vesistöjen ja luonnon virkistys- ja mat- 15204: keinta työttömyysaluetta, mitä uiton lopettami- kailukäyttöä palvelevaa kunnossapitotoimintaa 15205: nen on edelleen pahentanut. voimakkaasti tehostaa. 15206: Koko Iijoen kunnostus maksaa arviolta 50 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15207: miljoonaa markkaa, josta kuntien ja hyödyn- taen, 15208: saajien osuus olisi 50 prosenttia. 15209: Perusteluina valtion osallistumiselle Iijoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15210: vesistön kunnostukseen ovat mm: 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 15211: - Iijoen latvajärvet on säännöstelty ja ala- JO 000 000 markkaa Iijoen vesistön kun- 15212: osa valjastettu valtakunnallisen energiahuollon nostukseen ja vesistöalueen hankkeiden 15213: tarpeisiin. Hyödyt ovat valtakunnallisia ja hai- rahoittamiseen. 15214: tat, jotka tulisi kunnostustoimenpitein korjata, 15215: alueellisia. 15216: 15217: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15218: 15219: Oiva Savela 15220: 1990 vp. 3407 15221: 15222: Raha-asia-aloite n:o 3172 15223: 15224: 15225: 15226: 15227: Savela: Määrärahan osoittamisesta Lusikkaojan täydennysper- 15228: kaukseen Pulkkilassa 15229: 15230: 15231: Eduskunnalle 15232: 15233: Ilmasto-olojen ja maanpinnan muodostuksen tettujen toimenpiteiden haittavaikutukset ovat 15234: johdosta peruskuivatustarve maassamme on siirtyneet peltoviljelyn puolelle. Näin on tapah- 15235: huomattavan suuri. Pohjanmaan erityisenä on- tunut mm. Siikajokivarressa Pulkkilan kunnas- 15236: gelmana ovat alavuus, maannousu ja maaperän sa. Kunnassa on pitkään odotettu Lusikkaojan 15237: syöpyvyys ja happamuus. Peruskuivatus paran- täydennysperkausta, josta suunnitelmat ovat 15238: taa maaperän vesitaloutta. Kysymyksessä on valmiit. Loppukokous on pidetty jo 15.7.1987. 15239: luonnonvarojen hoito ja maallemme merkittä- Rahoituspäätös puuttuu. 15240: vien elinkeinojen harjoittamisen edellytysten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15241: parantaminen. taen, 15242: Valtion tulo- ja menoarvioesityksissä maan- 15243: kuivatustoimintaan suunnattujen avustus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15244: lainavarojen määrä on ollut täysin riittämätön 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 15245: todelliseen tarpeeseen nähden. 1 000 000 markkaa Pulkkilan kunnassa 15246: Useissa tapauksissa kuivatustoimenpiteiden sijaitsevan Lusikkaojan täydennysper- 15247: samanaikaisuus metsä- ja peltoviljelmillä olisi kaukseen. 15248: ollut välttämätöntä. Metsissä eriaikaisina suori- 15249: 15250: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15251: 15252: Oiva Savela 15253: 3408 1990 vp. 15254: 15255: Raha-asia-aloite n:o 3173 15256: 15257: 15258: 15259: 15260: Savela: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien asuntojen 15261: korjaamiseen 15262: 15263: 15264: Eduskunnalle 15265: 15266: Rintamaveteraanien elinolosuhteita on val- nien tarpeisiin. Asumisolosuhteet ovat syystä 15267: tiovalta olennaisesti monin toimenpitein paran- tai toisesta jääneet vähemmälle huomiolle. 15268: tanut. Omassa asunnossa asuminen on kuitenkin se 15269: Monet veteraaneistamme asuvat kuitenkin asumisen muoto, joka on sekä edullisin että ve- 15270: erittäin puutteellisissa olosuhteissa. Heidän teraanien henkistä kuntoutusta ajatellen paras 15271: kuntonsa ja varallisuutensa eivät anna myöten mahdollinen. 15272: kohentaa heidän asunto-olojaan edes tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15273: välle tasolle. Kuitenkin monet heistä haluavat taen, 15274: asua kodeissaan elämänsä vanhuuden. Erityisen 15275: huolestuttava tilanne on Pohjois-Suomen har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15276: vaan asutuilla alueilla. 1991 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 15277: Valtion tulo- ja menoarvioissa on osoitettu markkaa rintamaveteraanien asuntojen 15278: kohtuullisesti varoja moniin sotiemme veteraa- korjauksiin. 15279: 15280: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15281: 15282: Oiva Savela 15283: 1990 vp. 3409 15284: 15285: Raha-asia-aloite n:o 3174 15286: 15287: 15288: 15289: 15290: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta harjoittelukoulujen 15291: kouluasteen rehtorin tehtävien järjestämiseksi 15292: 15293: 15294: Eduskunnalle 15295: 15296: Valtion harjoittelukoulujen palkkausten mo- vat ne, jotka johtuvat harjoittelukoulun itse- 15297: mentille esitetään 390 000 markan lisäystä, jotta näisestä asemasta kunnan koululaitoksen kou- 15298: kahdeksaan harjoittelukouluun voidaan määrä- luihin verrattuna tai liittyvät harjoittelukoulun 15299: tä kouluasteen rehtori myös sille kouluasteelle, erityistehtäviin, siis opetusharjoitteluun ja tut- 15300: jolla ei nykyisessä järjestelmässä ole omaa reh- kimukseen. Tavanomaisten rehtorin tehtävien 15301: toria. lisäksi harjoittelukoulun rehtorille kuuluu kou- 15302: Järjestely ei aiheuta virkojen perustamista. lu-, talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä, jot- 15303: Palkkausmenojen lisäys muodostuu kouluas- ka kunnan koululaitoksessa hoitaa kouluvirasto 15304: teen rehtoriksi määrättävän lehtorin opetusvel- tai koululautakunta, opetusharjoitteluun liitty- 15305: vollisuuden huojennusta vastaavasta tuntiope- viä tehtäviä, korkeakoulujen ja harjoittelukou- 15306: tuksen lisääntymisestä. lun sekä harjoittelukoulun ja sijaintikunnan yh- 15307: Kysymyksessä olevia harjoittelukouluja, joi- teistyöhön kuuluvia tehtäviä. Kuitenkaan kou- 15308: den rehtorin viran haltija hoitaa nykyisin vir- luissa ei ole apulaisrehtoreita. Vararehtori hoi- 15309: kaansa kuuluvien muiden tehtävien ohella myös taa rehtorin tehtäviä vain rehtorin estyneenä ol- 15310: kouluasteen rehtorin tehtävät yhdellä kouluas- lessa. Koulujen virkarakenne ei anna mahdolli- 15311: teella, on kaikkiaan kahdeksan (Helsingin 1 suuksia tehtävien delegoimiseen. 15312: normaalikoulu, Helsingin II normaalikoulu, Esitys ei merkitse byrokratian lisäämistä vaan 15313: Turun normaalikoulu, Tampereen normaali- sitä, että nykyinen harjoittelukoulujen johdon 15314: koulu, Oulun normaalikoulu, Jyväskylän nor- resursointi on osoittautunut erityisesti pedago- 15315: maalikoulu, Joensuun normaalikoulu sekä Va- gista johtamista, kehittämis- ja kokeilutoimin- 15316: sa övningsskola). Näistä kuudessa on kolme taa sekä opetusharjoittelun uudistamista ajatel- 15317: kouluastetta (peruskoulun ala-aste, yläaste ja len riittämättömäksi. Lisäksi harjoittelukoulu- 15318: lukio), kahdessa kaksi kouluastetta (yläaste ja jen johdon vahvistaminen on tullut entistäkin 15319: lukio). Kouluasteen rehtoreita on tällä hetkellä ajankohtaisemmaksi mm. valtionhallinnon 15320: kussakin koulussa yksi vähemmän kuin kou- budjettiuudistusten ja koulun tason päätösval- 15321: luasteita. lan lisääntymisen takia. 15322: Kouluasteen rehtorin määrääminen kaksi tai Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15323: kolme kouluastetta käsittävien harjoittelukou- 15324: lujen jokaiselle kouluasteelle on osoittautunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15325: välttämättömäksi, sillä harjoittelukoulun rehto- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15326: ri ei kykene täysipainoisesti hoitamaan sekä 29.11. 01 lisäyksenä 390 000 markkaa 15327: suuren kouluyksikön johtajan että kouluasteen harjoittelukoulujen kouluasteen rehto- 15328: rehtorin tehtäviä. Rehtorin tehtävissä painottu- rin tehtävien hoidon järjestämiseksi. 15329: 15330: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15331: 15332: Lea Savolainen Matti Hokkanen 15333: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 15334: 3410 1990 vp. 15335: 15336: Raha-asia-aloite n:o 3175 15337: 15338: 15339: 15340: 15341: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta keittiöhenkilökun- 15342: nan palkkaamiseen Kuurojen kansanopistoon 15343: 15344: 15345: Eduskunnalle 15346: 15347: Kuurojen kansanopiston toiminnan alkaessa n. 125 mk viikossa. Muuhunkin välttämättö- 15348: päädyttiin keittiöpalvelujen järjestelyissä osto- mään jää rahaa. 15349: palveluihin. Muut kansanopistot kattavat valtionavun ul- 15350: Koska opistolla ei ole omaa keittiötä eikä val- kopuolelle jääviä menojaan paljolti keittiöpal- 15351: tionapua ole saatu henkilökunnan palkkaami- veluja tarjoamalla, järjestämällä kahvituksia ja 15352: seen, joudutaan kaikki ruoka ostamaan sekä aterioita. Kuurojen kansanopistolta puuttuu tä- 15353: perusoppijaksolle että kursseille Valkean talon mä mahdollisuus kokonaan. 15354: henkilökuntaruokalasta lounassetelikäytäntöä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15355: myötäilevään hintaan. Siitä seuraa se, että vaik- nioittaen, 15356: ka perusoppijakson opiskelijoitten viikkomak- 15357: sut ovat jo nyt maan kalleimmat (450 mk työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15358: vuonna 1989-90), niistä ei jää paljon muihin 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000 15359: menoihin. Ruokalaskuun menee n. 380 mk vii- markkaa emännän, keittäjän ja kahden 15360: kossa. Monen muun opiston koko viikkomaksu keittiöapulaisen toimen perustamiseksi 15361: on tuon suuruinen, ja niissä ruoka maksaa Kuurojen kansanopistoon. 15362: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15363: 15364: Lea Savolainen Aino Pohjanoksa 15365: Saara-Maria Paakkinen Arto Lapiolahti 15366: 1990 vp. 3411 15367: 15368: Raha-asia-aloite n:o 3176 15369: 15370: 15371: 15372: 15373: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:o 293 15374: Kivelä-Lammi ja n:o 2844 Perähuhta-Saviniemi parantami- 15375: seen 15376: 15377: Eduskunnalle 15378: 15379: Maantien Kivelä-Lammi rakenteen paranta- Saviniemi parantaminen on siirretty vuonna 15380: minen Hausjärven, Kosken Hl. ja Lammin kun- 1991 aloitettavaksi. 15381: tien alueella on pitkään ollut mukana Hämeen Perähuhdan-Saviniemen tie on merkittävä 15382: tiepiirin toimenpideohjelmissa nimettynä hank- paikallisesti, mutta myös päätieverkkoa täyden- 15383: keena. Vuosien 1991-95 nimettyjen hankkei- tävänä tienä. Se on mm. osa lyhyintä reittiä 15384: den toteuttamisohjelmasta se on poistettu ja Urjalan ja pääkaupunkiseudun välillä. 15385: siirretty 25 Mmk:n hankkeena vuonna 1990 Tienpidon osalta on budjettirakennetta muu- 15386: aloitettavaksi kunnossapidon varatyökohteeksi. tettu valtion tulo- ja menoarvioesityksessä 1991 15387: Kivelän-Lammin tie on osa entistä valtatietä siten, että merkittävät kehittämishankkeet on 15388: n:o 4 ja lyhintä pääkaupunkiseudun ja Keski- budjetoitu ilman piirijakoa erikseen pääteiden 15389: Suomen välistä yhteyttä. Se on aluerakenteelli- ja muiden teiden osalta. Kustannusarvioiltaan 15390: sesti merkittävä ja toiminnallisesti seudulliseksi molemmat em. tiehankkeet kuuluvat merkittä- 15391: tieksi luokiteltu. Kunnossapidon varatyönä vien kehittämishankkeiden luokkaan. 15392: näin laajan hankkeen toteuttaminen kestää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15393: kauan, tietyöjärjestelyt haittaavat liikennettä ja nioittaen, 15394: rakentaminen on epätaloudellista. 15395: Tammelan ja Forssan alueella sijaitsevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15396: maantien n:o 2844 Perähuhta-Saviniemi ra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15397: kenteen parantaminen on myös ollut tiepiirin 31.24.21 Tieverkon kehittäminen, muut 15398: aikaisemmissa toimenpideohjelmissa mukana. tiet: 15399: Vuosien 1990-94 ohjelmassa tieosa Lautapor- - kohtaan 1 Keskeneräiset hankkeet 15400: ras-Perähuhta oli nimettynä 25 Mmk:n hank- 8 000 000 markkaa maantien n:o 293 (Ki- 15401: keena ajoitettu vuosille 1993-94. Väli Lauta- velä-Lammi) parantamistöiden jatkami- 15402: porras-Saviniemi oli kunnossapidon varatyö- seen nimettynä kehittämishankkeena ja 15403: kohteena vuonna 1989 aloitettavana 5,5 Mmk:n - kohtaan 2 Alkavat hankkeet 15404: hankkeena. 8 000 000 markkaa maantien n:o 2844 15405: Vuosille 1991-95 laaditusta nimettyjen (Perähuhta-Saviniemi) parantamistöi- 15406: hankkeiden ohjelmasta on hanke Perähuhta- den käynnistämiseen nimettynä kehittä- 15407: Saviniemi poistettu. Tieosan Lautaporras- mishankkeena. 15408: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15409: 15410: Lea Savolainen Sirpa Pietikäinen Sirkka-Liisa Anttila 15411: Esko Helle Ritva Vastamäki Hannu Tenhiälä 15412: Matti Viljanen Matti Luttinen Ilkka Joenpalo 15413: Arto Lapiolahti 15414: 3412 1990 vp. 15415: 15416: Raha-asia-aloite n:o 3177 15417: 15418: 15419: 15420: 15421: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Diabetesliitolle Inter- 15422: national Diabetes Federation -maailmankongressin valmiste- 15423: luihin 15424: 15425: Eduskunnalle 15426: 15427: Suomen Diabetesliitto on saanut järjestettä- sällöllisesti ja teknisesti voidaan suoriutua hy- 15428: väkseen joka kolmas vuosi tapahtuvan maail- vin. 15429: mankongressin vuodelle 1997. Ennen Suomen kongressia ovat Amerikan ja 15430: Kongressi on mittava tieteellinen foorumi, Japanin kongressit, joihin osallistuminen on 15431: jossa kohtaa noin 6 000 eri alojen diabetesasian- välttämätöntä suunnittelun ja toteuttamisen on- 15432: tuntijaa eri puolilta maailmaa. Tällä hetkellä nistumiseksi. 15433: kongressi on suurin Suomessa järjestettävä tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 15434: teellinen tapahtuma. 15435: Kongressin myöntäminen Suomelle ja Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15436: men Diabetesliiton järjestettäväksi on merkittä- 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar- 15437: vä tunnustus. kan määrärahan Diabetesliiton maail- 15438: Kongressin järjestelyt vaativat laajamittaisen mankongressivalmisteluja varten. 15439: suunnittelun, jotta jättiurakan järjestelyistä si- 15440: 15441: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15442: 15443: Lea Savolainen Jukka Gustafsson 15444: Anneli Taina Marjatta Stenius-Kaukonen 15445: Arto Lapiolahti 15446: 1990 vp. 3413 15447: 15448: Raha-asia-aloite n:o 3178 15449: 15450: 15451: 15452: 15453: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan Sivistystoi- 15454: minnan Liitolle eräiden matkakustannusten korvaamiseen 15455: 15456: 15457: Eduskunnalle 15458: 15459: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto on nuoriso- la noin 10 henkilön esiraati, joka katsoo alueel- 15460: seurajärjestön sivistysliitto. Liiton jäseninä lisesti teatteriryhmien esitykset ja tekee esitykset 15461: ovat Kalevan Nuorten Liitto, Suomen Nuorison taiteelliselle johtajalle ja tapahtuman neuvotte- 15462: Liitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Suomen lukunnalle. Yli 1 500 harrastajateatterin esityk- 15463: Puhallinorkesteriliitto. Liitto saa valtionapua sen katsominen aiheuttaa kustannuksia, mutta 15464: toimintaansa sivistysjärjestöille myönnetystä ilman asiantuntevaa esivalintaa Harrastajateat- 15465: harkinnanvaraisesta valtionavusta. terikesään ei saada maan parhaita ja mielen- 15466: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto järjestää yh- kiintoisimpia esityksiä. 15467: dessä Seinäjoen kaupungin, Suomen Harrasta- Vapaan Sivistystoiminnan Liitto on saanut 15468: jateatteriliiton, Työväen Näyttämöiden Liiton, Seinäjoen Harrastajateatterikesän järjestämi- 15469: Finlands Svenska Ungdomsförbundetin ja seen vuosittain harkinnanvaraisen valtionavus- 15470: Kansalais- ja Työväenopistojen Liiton kanssa tuksen. 15471: vuosittain Seinäjoen Harrastajateatterikesän. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15472: Tapahtuma on ainut kaikkien harrastajateatte- nioittaen, 15473: reiden yhteinen katselmus Suomessa. Harrasta- 15474: jateatterikesässä on katselmussarja, Hyde Park että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15475: ja koulutusta. 1991 tulo- ja menoarvioon 100000 15476: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto pyrkii kehit- markkaa Vapaan Sivistystoiminnan Lii- 15477: tämään tapahtumaa tasollisesti ja koulutukselli- tolle taiteellisen johtajan palkkaamiseen 15478: sesti. Tapahtuman kehittäminen edellyttää tai- ja esiraadin jäsenten matkakuluihin Sei- 15479: teellisen johtajan paikkaamista, joka osallistuu näjoen Harrastajateatterikesä -tapahtu- 15480: keskeisesti katselmukseen valittavien ryhmien maan. 15481: valintaan. Taiteellisen johtajan tukena tulee ol- 15482: 15483: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15484: 15485: Juho Sillanpää Aapo Saari 15486: Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä 15487: 15488: 15489: 15490: 15491: 30 200052Y 15492: 3414 1990 vp. 15493: 15494: Raha-asia-aloite n:o 3179 15495: 15496: 15497: 15498: 15499: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen evankelisen 15500: opiston perusparannustyöhön 15501: 15502: 15503: Eduskunnalle 15504: 15505: Kauhajoen evankelisessa opistossa on aloitet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15506: tu muutos- ja perusparannustyöt vuonna 1986. 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 15507: Kustannusarvio on 7,5 milj. markkaa. Alkura- 29.57.52 lisäyksenä 200 000 markkaa 15508: hoituksena on saatu avustusta 1 200 000 mark- Kauhajoen evankelisen opiston muutos- 15509: kaa. Opiston tulevan toiminnan kannalta on ja perusparannustyöhön. 15510: välttämätöntä, että yhteiskunnan osuus myös 15511: rakentamisen rahoituksessa on merkittävä. 15512: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15513: nioittaen, 15514: 15515: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15516: 15517: Juho Sillanpää Aapo Saari 15518: Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä 15519: 1990 vp. 3415 15520: 15521: Raha-asia-aloite n:o 3180 15522: 15523: 15524: 15525: 15526: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi- 15527: minnan tukemiseen 15528: 15529: 15530: Eduskunnalle 15531: 15532: Valtion tulo- ja menoarvioesityksen momen- ei olisi mahdollista. Kun asukaskohtaista val- 15533: tilla 29.90.30 ehdotetaan kuntien kulttuuritoi- tionosuusperustetta korotettiin viimeksi vuoden 15534: minnan tukemiseen 44 600 000 markkaa käytet- 1989 budjetissa vain 50 pennillä, jälkeenjäänei- 15535: täväksi kuntien kulttuuritoiminnasta annetun syys jopa yleisen kustannustason nousuun ver- 15536: lain (1045/80, muut. 948/81) mukaisten val- rattuna on yhä kasvamassa. Kuntien tasolla teh- 15537: tionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. dään kuitenkin olennaisen tärkeää valtakunnal- 15538: Määrärahalla saa palkata sivu- ja yhdistelmävi- lisen kulttuuritoiminnan perus- ja kenttätyötä. 15539: rat mukaan lukien 204 valtionosuuteen oikeu- Niiden puitteissa organisoituna se myös lähim- 15540: tettua henkilöä eli saman määrän kuin kuluvan min koskettaa laajan yleisön tarpeita ja toivei- 15541: vuoden tulo- ja menoarvion mukaan. ta. Siksi sen näivettäminen on yleisen kulttuuri- 15542: Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämistä ja politiikan kannalta mitä vahingollisinta. 15543: tukemista varten ehdotetaan vahvistettavaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15544: valtionosuusperusteeksi edelleen 9 markkaa nioittavasti, 15545: asukasta kohden (vrt. urheilun ja liikunnan 15546: osalta 24 markkaa). Myös valtionosuuteen oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15547: keuttavien virkojen luku on tarkoitus jäädyttää 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15548: ennalleen, joten esim. uusien kuntien kulttuuri- 29.90.30 lisäyksenä 5 400 000 markkaa 15549: sihteerien paikkaaminen valtionosuuden turvin kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen. 15550: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15551: 15552: Juho Sillanpää Aapo Saari 15553: Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä 15554: 3416 1990 vp. 15555: 15556: Raha-asia-aloite n:o 3181 15557: 15558: 15559: 15560: 15561: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriurheilukeskus 15562: Botniaring Oy:n rakentamisen avustamiseen 15563: 15564: 15565: Eduskunnalle 15566: 15567: Valtakunnallisesti merkittäviä moottoriurhei- aalinen kysyntä on vahva. Ajorata on 2,68 kilo- 15568: lukeskuksia on rakennettu ja suunnitteilla vain metrin mittainen. Maansiirtotyöt ajoradalla ja 15569: muutamia. Länsi-Suomessa on vain Vetelin Ke- varikkoalueilla sekä mittavat päällystystyöt 15570: MoRan rata rakennettu ja se on myös vilkkaas- merkitsevät 1 vaiheen kustannuksiksi 2, 7 milj. 15571: sa käytössä. Jurvan kunta ja lähialueen kunnat markkaa. 15572: Kauhajoki, Närpiö ja Teuva ovat yhdessä alan Moottoriradalla on maakunnallis-valtakun- 15573: urheiluautojärjestöjen kanssa perustaneet Bot- nallista merkitystä autourheilun kehittämiseksi 15574: niaring-nimisen osakeyhtiön, jonka toiminta- myös Etelä-Pohjanmaalla. 15575: tarkoituksena on rakentaa kansainväliset mitat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15576: täyttävä moottoriurheilualue Jurvan kunnan nioittaen, 15577: ns. Lintuharjulle. 15578: Etelä-Pohjanmaalla ja sen rannikkoalueelia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15579: on yli 6 000 autourheilun harrastajaa, joista 2/3 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15580: toimii aktiivisesti. Botniaring-autourheilukes- 29.91.50 1 000 000 markkaa Botniaring 15581: kuksen välittömässä vaikutuspiirissä on noin Oy:n moottoriurheilukeskuksen raken- 15582: 150 000 asukasta, joten urheilualueen potenti- tamisen avustamiseen. 15583: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15584: 15585: Juho Sillanpää Aapo Saari 15586: Jorma Fred Martti Korkia-Aho 15587: 1990 vp. 3417 15588: 15589: Raha-asia-aloite n:o 3182 15590: 15591: 15592: 15593: 15594: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuuksien lisää- 15595: miseksi kuntien nuorisotyöhön 15596: 15597: 15598: Eduskunnalle 15599: 15600: Vuoden 1986 valtionosuusperusteet kuntien le kyetään antamaan avustusta tyydyttävästi, 15601: nuorisotyön osalta muuttuivat suoriteperustei- on nuorisomarkka nostettava vähintään 9,50 15602: sista markka/asukas-perusteisiksi. Tämän joh- markkaan/asukas. 15603: dosta läänimme pienet kunnat ovat menettäneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15604: valtionosuuksia. Ns. nuorisomarkka eli avus- nioittaen, 15605: tus/asukas on kehittynyt vain inflaation tahdis- 15606: sa vuosittain. Vuonna 1987 se oli 6 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15607: kaa/asukas, nyt vuonna 1990 8,50 mark- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15608: kaa/asukas, ja esitys vuodelle 1991 on edelleen 29.91.51 lisäyksenä 600 000 markl~aa 15609: sama. Jos kunnissa toimiville nuorisojärjestöil- valtionosuutena kuntien nuorisotyöhön. 15610: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15611: 15612: Juho Sillanpää Aapo Saari 15613: Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä 15614: 3418 1990 vp. 15615: 15616: Raha-asia-aloite n:o 3183 15617: 15618: 15619: 15620: 15621: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotilojen 15622: perustamiskustannusten valtionosuuden lisäämiseen 15623: 15624: 15625: Eduskunnalle 15626: 15627: Maamme kunnissa on nuorisotoimintatilojen 2,4 milj. markkaa vuosittain. Nuorisotilojen 15628: rakentamis- ja saneeraustarve erittäin merkittä- tarve on kiistaton järjestäytyneen ja järjestäyty- 15629: vä. Nuorisotilojen tarvetta on kaikkein mitta- mättömän nuorison keskuudessa. 15630: vimmin kuntien taajamissa. Kunnat eivät pa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 15631: nosta riittävästi nuorisotiloihin vaikka tarvetta nioittaen, 15632: on. Tämä johtuu valtion osuuden vähäisestä 15633: määrästä kokonaisuudessaan. Kuluvan vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15634: tulo- ja menoarvio sisältää vain 2 milj. markkaa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15635: ja ensi vuonna esitetään 100 000 markkaa lisää. 29.91.51 lisäyksenä 1500000 markkaa 15636: Esimerkiksi Vaasan läänin viisi kuntaa anoi 9,6 valtionapuna kuntien nuorisotilojen pe- 15637: milj. markkaa. Läänin osuus on vain 9,75 OJo rustamiskustannuksiin. 15638: eli 195 000 markkaa. Tarve olisi vähintään 15639: 15640: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15641: 15642: Juho Sillanpää Aapo Saari Jukka Vihriälä 15643: 1990 vp. 3419 15644: 15645: Raha-asia-aloite n:o 3184 15646: 15647: 15648: 15649: 15650: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tiepiirille eräi- 15651: den teiden perusparantamiseen 15652: 15653: 15654: Eduskunnalle 15655: 15656: Vaasan tiepiirin osuus koko maantiestästä on vuonna, jos budjetti toteutuu esitetyssä muo- 15657: 7 322 km eli 9,6 OJo. Piirin yleisistä teistä 527 km dossa. 15658: on valtateitä, 314 km kantateitä, muita maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15659: teitä 3 011 km ja paikallisteitä 3 469 km. nioittaen, 15660: Vuoden 1991 budjettiesitys on perustienpi- 15661: toon eli teiden kunnostukseen, peruskorjauk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15662: siin ja liikenneympäristön parantamishankkei- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15663: siin 345 milj. markkaa. Määrä on 9,4% koko 31.24.21 26000000 markan lisämäärä- 15664: maan esitetyistä määrärahoista. Määräraha on rahan seuraavien tiekohteiden peruspa- 15665: selvästi vähemmän kuin keskimääräisesti kuu- rantamiseen: 15666: luisi Vaasan tiepiirin alueelle. - Vt 3 Turun piirin raja-Jolasjärvi 15667: Tie 2000 -ohjelman mukaisesti olemme n. 150 15 000 000 markkaa 15668: milj. markkaa alhaisemmalla vuositasolla kuin - Mt 665 Perälä-Myrkky- Tiukka 15669: ohjelman tavoitteeksi on päätetty. Määrärahan 5 000 000 markkaa 15670: jälkeenjääminen ja liikenteen arvioitua suurem- - Pt 17213 Riippi-Norinkylä 15671: pi kasvu merkitsevät tiestömme rakenteen heik- 3 000 000 markkaa 15672: kenemistä ja liikenteen ruuhkautumista. Mää- - Pt 17289ja 17273 Piirto-Polvenky- 15673: rärahojen alimitoitus karsii useita perusteltuja lä-Norinkylä 3 000 000 markkaa. 15674: hankkeita pois tiepiirin esityksestä myös ensi 15675: 15676: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15677: 15678: Juho Sillanpää Aapo Saari 15679: Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä 15680: 3420 1990 vp. 15681: 15682: Raha-asia-aloite n:o 3185 15683: 15684: 15685: 15686: 15687: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksena 15688: Kauhajoen lentokentän investointien ja käyttökustannusten 15689: kattamiseen 15690: 15691: Eduskunnalle 15692: 15693: Kauhajoen lentokenttää ylläpitävän osakeyh- hinnä elinkeinoelämän tarvitsemille nopeille yh- 15694: tiön osakkaana on Kauhajoen lisäksi kahdek- teyksille ympäri vuoden. 15695: san Suupohjan kuntaa ja kaupunkia: Isojoki, Säännöllisen reittilentoliikenteen johdosta 15696: Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kristiinankau- kentän käyttökustannukset nousevat merkittä- 15697: punki, Kurikka, Närpiö ja Teuva. Yhtiö on ra- vään summaan. Valtion tuen lisääminen kentän 15698: kentanut reittilentoliikenteelle soveltuvan lento- ylläpitoon on perusteltua osakaskuntien, niiden 15699: kentän. Tähänastiset toimenpiteet on rahoitettu asukkaiden, elinkeinoelämän ja yleisen kehityk- 15700: pienehköillä valtionavustuksilla sekä Kauha- sen vuoksi. 15701: joen kunnan myöntämillä avustuksilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15702: Reittilentoliikenne Helsinki-Vantaan lento- nioittaen, 15703: asemalle aloitetaan säännöllisenä tämän syksyn 15704: aikana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15705: Kauhajoen oma ja osakaskuntien elinkeino- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15706: elämä on jo vuosia toivonut lentoliikenneyh- markkaa investointi- ja käyttökustan- 15707: teyksiä pääkaupunkiseudulle. Lentokentän ke- nusten avustamiseen. 15708: hittämisellä on haluttu luoda edellytykset lä- 15709: 15710: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15711: 15712: Juho Sillanpää Aapo Saari 15713: Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä 15714: 1990 vp. 3421 15715: 15716: Raha-asia-aloite n:o 3186 15717: 15718: 15719: 15720: 15721: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien 15722: kuntoutustoimintaan 15723: 15724: 15725: Eduskunnalle 15726: 15727: Sotiemme veteraaneilla on kiireellinen kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15728: toutustarve. Tämän tarpeen toteuttaminen ei nioittaen, 15729: kaikkien veteraanien osalta toteudu kuntoutus- 15730: määrärahojen niukkuuden vuoksi. Rintamave- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15731: teraanien etuuksista puhuttaessa mainitaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15732: usein oikeudenmukaisen kunniavelan suoritta- 33.22.59 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 15733: minen. Kuntoutuksen osalta tämä ei ainakaan rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 15734: ole toteutunut määrärahojen niukkuuden taan. 15735: vuoksi. 15736: 15737: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15738: 15739: Juho Sillanpää Seppo Kääriäinen 15740: Einari Nieminen Jukka Vihriälä 15741: 3422 1990 vp. 15742: 15743: Raha-asia-aloite n:o 3187 15744: 15745: 15746: 15747: 15748: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan vesi- ja ym- 15749: päristöpiirille vesistöjen kunnostukseen 15750: 15751: 15752: Eduskunnalle 15753: 15754: Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15755: merkittävä määrä jokia ja järviä, jotka tarvitse- nioittaen, 15756: vat nopeasti kunnostustoimenpiteitä, esim. 15757: Kauhajoella Nummijärvi ja Kristiinankaupun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15758: gissa Isojoen-Lapväärtijoen jokisuun kunnos- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15759: tus. Määrärahoja valtion budjetissa vuosittain markkaa Vaasan vesi- ja ympäristöpii- 15760: on merkittävästi lisättävä, jos haluamme säilyt- rille vesistöjen tilan parantamiseen. 15761: tää vesistömme kunnon edes välttävässä kun- 15762: nossa. 15763: 15764: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15765: 15766: Juho Sillanpää Aapo Saari 15767: Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä 15768: 1990 vp. 3423 15769: 15770: Raha-asia-aloite n:o 3188 15771: 15772: 15773: 15774: 15775: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytetyn tavaran 15776: kunnostamiseen kehitysmaiden tarpeisiin 15777: 15778: 15779: Eduskunnalle 15780: 15781: Suomessa jää vuosittain pois käytöstä huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15782: mattavan arvokas tavaramäärä, jolla puhdistet- nioittaen, 15783: tuna, korjattuna ja uudelleen valmistettuna oli- 15784: si suuri merkitys kehitysmaiden puutteessa ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15785: ville ihmisille. Tavara olisi edelleen hyötykäy- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15786: tössä, toiminta työllistäisi ihmisiä, toiminnalla 24.30.66 5 000000 markkaa käytetyn 15787: säästettäisiin raaka-aineita ja ihmisten hätää tavaran talteenottoon, kunnostamiseen 15788: voitaisiin lievittää. Toiminta palvelisi kehitetty- ja toimittamiseen hädästä kärsiville ih- 15789: nä myös oman maamme tarpeita ja kasvattaisi misille kehitysmaihin. 15790: ihmisille nykyistä terveemmän suhtautumisen 15791: kulutukseen. 15792: 15793: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15794: 15795: Eino Siuruainen Matti Väistö Tellervo Renko 15796: 3424 1990 vp. 15797: 15798: Raha-asia-aloite n:o 3189 15799: 15800: 15801: 15802: 15803: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisra- 15804: haan 15805: 15806: 15807: Eduskunnalle 15808: 15809: Läänin kehittämisraha on koettu erääksi te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15810: hokkaimmista alueellisen kehittämisen rahoi- nioittaen, 15811: tusmuodoista. Rahalla on voitu toteuttaa kulle- 15812: kin alueelle soveltuvia kehittämis- ja uudistus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15813: hankkeita, jotka ovat myönteisesti vaikuttaneet 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15814: yritysten ja työpaikkojen kasvuun. Kehitys on 26.98.43 lisäyksenä 40 000 000 markkaa 15815: johtanut siihen, että kukin alue on entistä läänin kehittämisrahaan. 15816: enemmän vastuussa omasta tulevaisuudestaan. 15817: Tämä vaatii yhä enemmän työtä ja resursseja 15818: lääni- ja kuntatason kehittämiseen. 15819: 15820: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15821: 15822: Eino Siuruainen Tellervo Renko 15823: Pauli Saapunki Riitta Jouppila 15824: Vappu Säilynoja 15825: 1990 vp. 3425 15826: 15827: Raha-asia-aloite n:o 3190 15828: 15829: 15830: 15831: 15832: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikaisen työvoi- 15833: man palkkaamiseen puolustusvoimien vartiointi-, valvonta- ja 15834: huoltotehtäviin 15835: 15836: Eduskunnalle 15837: 15838: Kenraali Alatalon esitystä osa-aikaisen siviili- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15839: työvoiman käytöstä puolustusvoimien palve- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15840: luksessa on kehitettävä vuoden 1991 tulo- ja 27.12.01 lisäyksenä 2000000 markkaa 15841: menoarviossa mainittuun suuntaan. puolustusvoimien osa-aikaisen henkilös- 15842: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tön palkkaukseen. 15843: nioittaen, 15844: 15845: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15846: 15847: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 15848: 3426 1990 vp. 15849: 15850: Raha-asia-aloite n:o 3191 15851: 15852: 15853: 15854: 15855: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetutkimuksen 15856: professuurin saamiseksi Oulun yliopistoon 15857: 15858: 15859: Eduskunnalle 15860: 15861: Turpeen käyttö energiantuotantoon, kasvu- kimusyksiköstä on kehitettävä kansainvälinen 15862: alustana, suodatus- yms. materiaalina sekä ke- alan huippukeskus. 15863: mian teollisuuteen edellyttää alan tutkimusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15864: tuotantoalueen äärellä. Oulun yliopisto on teh- nioittaen, 15865: nyt alan tutkimusta, jonka kehittäminen ja va- 15866: kiinnuttaminen edellyttää alan oppituolin pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15867: rustamista Oulun hyvin monipuoliseen yliopis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15868: toon. Turpeen nykyisen laajuinen käyttö edel- 29.10.01 lisäyksenä 300000 markkaa 15869: lyttää myös ympäristötutkimusta ja tuotannon turvetutkimuksen professuurin perusta- 15870: haittavaikutusten minimointia. Oulun turvetut- miseksi Oulun yliopistoon. 15871: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15872: 15873: Eino Siuruainen Tellervo Renko Pauli Saapunki 15874: Sakari Valli Matti Väistö Riitta Jouppila 15875: Aarno von Bell Vappu Säilynoja 15876: 1990 vp. 3427 15877: 15878: Raha-asia-aloite n:o 3192 15879: 15880: 15881: 15882: 15883: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien kirjastoauto- 15884: jen hankintaan kuntiin 15885: 15886: 15887: Eduskunnalle 15888: 15889: Suomessa on vielä muutamia kirjastoauto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15890: palvelun ulkopuolella olevia kuntia. Kirjasto- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15891: autojen uusimisen rinnalla on hankittava ensi- 29.56.31 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 15892: kertaiset kirjastoautot kyseisiin kuntiin, vaikka- kirjastoautojen hankintaan kuntiin, jot- 15893: pa yhteen kerrallaan. ka ovat kirjastoautopalvelujen ulkopuo- 15894: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lella. 15895: nioittaen, 15896: 15897: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15898: 15899: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 15900: 3428 1990 vp. 15901: 15902: Raha-asia-aloite n:o 3193 15903: 15904: 15905: 15906: 15907: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken metsä- 15908: konekoulun kalustotarpeisiin 15909: 15910: 15911: Eduskunnalle 15912: 15913: Taivalkosken metsäkonekoululla on yleisjak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15914: so Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Suomussal- nioittaen, 15915: mella. Taivalkoskella koulutetaan metsureita, 15916: metsätraktorin kuljettajia ja metsänparannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15917: koneiden kuljettajia. Kalustotarve edellyttää 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 15918: mm. seuraavia koulutushankintoja: kaivukone, 29. 60. 70 5 000 000 markkaa Taivalkos- 15919: äes, pyöräkuormaaja, kuormatraktori, moni- ken metsäkonekoulun kalustohankinto- 15920: toimikone, telamaasturi, moottorikeikka ja tie- ja varten. 15921: totekniikan välineistöä. 15922: 15923: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15924: 15925: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen 15926: Pauli Saapunki Tellervo Renko 15927: 1990 vp. 3429 15928: 15929: Raha-asia-aloite n:o 3194 15930: 15931: 15932: 15933: 15934: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivikon maatalous- 15935: oppilaitoksen laajennukseen 15936: 15937: 15938: Eduskunnalle 15939: 15940: Koivikon maatalousoppilaitos on ainoa agro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15941: logeja kouluttava opistotasoinen alan oppilai- nioittaen, 15942: tos Pohjois-Suomessa. Oppilaitoksen oppilasti- 15943: lanne on hyvä, mutta tilat ovat käyneet ahtaiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15944: ja saneeraus on välttämätön. Oppilasruokala ja 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 15945: opetus- sekä asuntotilat edellyttävät pikaista 29.60. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 15946: parantamista. Valtion vuoden 1991 tulo- ja me- Koivikon maatalousoppilaitoksen ra- 15947: noarvioon ei tarpeesta huolimatta ole osoitettu kennushankkeen toteuttamiseen Mu- 15948: määrärahoja Koivikon rakennushankkeeseen. hoksen kunnassa. 15949: 15950: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15951: 15952: Eino Siuruainen Tellervo Renko 15953: 15954: 15955: 15956: 15957: 31 200052Y 15958: 3430 1990 vp. 15959: 15960: Raha-asia-aloite n:o 3195 15961: 15962: 15963: 15964: 15965: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven maata- 15966: lousoppilaitoksen liikuntatilan rakentamiseen 15967: 15968: 15969: Eduskunnalle 15970: 15971: Pudasjärven maatalousoppilaitos on kehitty- koulutusta ja joukkoneuvontaa varten. Hank- 15972: vä alan koulutuslaitos Koillis-Pohjanmaalla. keen suunnitelmat ovat valmiina valtionhallin- 15973: Oppilaat ovat monien kuntien alueilta. He asu- nossa. 15974: vat oppilasasuntolassa ja heitä on koulun tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15975: peisiin nähden ollut varsin riittävästi. Koulua nioittaen, 15976: on kehitetty monipuolisesti, tiloja on mahdolli- 15977: suuksien mukaan lisätty ja saneerattu. Koululta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15978: puuttuu kuitenkin liikuntatila, jonka tarve on 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15979: todella suuri. Koulu sijaitsee Pudasjärven taaja- 29. 60. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 15980: man ulkopuolella ilman vilkkaita yhteyksiä Pudasjärven maatalousoppilaitoksen lii- 15981: muiden koulujen tiloihin. Liikuntatilan tarve kuntatilan rakentamista varten. 15982: on suuri koulun muitakin yleisötilaisuuksia, 15983: 15984: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 15985: 15986: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 15987: 1990 vp. 3431 15988: 15989: Raha-asia-aloite n:o 3196 15990: 15991: 15992: 15993: 15994: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin ympäristöinsti- 15995: tuutin rahoittamiseen 15996: 15997: 15998: Eduskunnalle 15999: 16000: Iin kunnassa toimii ympäristöinstituutti, joka teissa. Perusrahoitus kuuluu valtion budjettiva- 16001: tekee tutkimus-, suunnittelu- ja informaatiotyö- roihin. 16002: tä ympäristönsuojelun ja -hoidon alalla. Insti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16003: tuutti toimii läheisessä yhteydessä Oulun yli- nioittaen, 16004: opiston ja Iin kunnan kanssa. Tutkimukset ja 16005: hallinto on rahoitettu aluksi lääninrahan ja pro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16006: jektirahoituksen turvin. Instituutin rahoitus pi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16007: tää saada perusasaltaan pitkäjänteiseksi. Varsi- 29.88.53 lisäyksenä 500 000 markkaa Iin 16008: nainen tutkimuksen pääkapasiteetti voidaan ympäristöinstituutin tutkimustoimin- 16009: edelleenkin rahoittaa tutkimussopimusten puit- taan. 16010: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16011: 16012: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 16013: 3432 1990 vp. 16014: 16015: Raha-asia-aloite n:o 3197 16016: 16017: 16018: 16019: 16020: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun Diakonissalai- 16021: toksen urheilupoliklinikan kehittämiseen 16022: 16023: 16024: Eduskunnalle 16025: 16026: Urheilu ja monipuolinen liikunta on keskei- lukien edellyttää noin miljoonan markan valti- 16027: nen elementti laajamittaisessa kansanterveys- on tukea vuodessa. Kehittämishanke ei kilpaile 16028: työssä. Urheilulääketieteeseen Oulun Diakonis- muiden erikoistuneiden urheilulääketieteen yk- 16029: salaitoksessa on kokonaisvaltainen lähestymis- siköiden kanssa. 16030: tapa, joka lähtee aivan tavallisten ihmisten lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16031: kuntalääketieteellisistä palveluista, vammaislii- nioittaen, 16032: kunnasta, erillisryhmien ja urheilioiden tarpeis- 16033: ta. Toimintaan kuuluu leikkaus, röntgenpalve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16034: lut, laboratoriotoiminta, fysiatria ja kuntoutus 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16035: sekä muut alan palvelut. Yhteistyössä ovat kor- 29.91.50 lisäyksenä 1000 000 markkaa 16036: keatasoinen sairaala, kuntoutus, kaupunki ja liikuntapolikliinisen yksikön kehittämi- 16037: urheilujärjestöt. Jo nyt toimivan urheilupolikli- seen Oulun Diakonissalaitoksen yhtey- 16038: nikan kehittäminen tutkimustoiminta mukaan teen. 16039: 16040: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16041: 16042: Eino Siuruainen Tellervo Renko Pauli Saapunki 16043: Sakari Valli Riitta Jouppila Oiva Savela 16044: Vappu Säilynoja 16045: 1990 vp. 3433 16046: 16047: Raha-asia-aloite n:o 3198 16048: 16049: 16050: 16051: 16052: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousneuvonnan 16053: valtionapuihin 16054: 16055: 16056: Eduskunnalle 16057: 16058: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- sa tarvitaan valtionapua huomattavasti esitettyä 16059: tyksessä maatalousneuvonnan valtionapu on enemmän. 16060: niukka, vaikka neuvontatyön uudelleenorgani- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16061: sointi ja neuvonnan toteuttamisen vaatimukset nioittaen, 16062: lisääntyvät. Tavanomaisen maatalouden neu- 16063: vonnan lisäksi on pakko lisätä maaseudun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16064: pienyritystoiminnan neuvontaa, mikä kipeästi 1991 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30 16065: edellyttää uudelleenkoulutusta ja lisähenkilöitä. määrärahoihin lisäyksenä 10 000 000 16066: Neuvonnan yhdistämisen valmistelu edellyttää markkaa maatalousneuvonnan valtion- 16067: huomattavia työ- ja kehittämispanoksia koko apuihin. 16068: organisaatioita. Ainakin tässä siirtymävaihees- 16069: 16070: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16071: 16072: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen Matti Väistö 16073: Pauli Saapunki Tellervo Renko Esko Jokiniemi 16074: 3434 1990 vp. 16075: 16076: Raha-asia-aloite n:o 3199 16077: 16078: 16079: 16080: 16081: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta liitännäiselinkeino- 16082: neuvojan palkkaamiseksi Oulun Maatalouskeskuksen alueelle 16083: 16084: 16085: Eduskunnalle 16086: 16087: Oulun maatalouspiirin alueella perinteisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16088: maatalouden vähentyminen on nopeaa. Vuon- nioittaen, 16089: na 1988 suoritettiin ainoastaan noin 180 suku- 16090: polvenvaihdosta tiloilla. Tason tulisi olla jatku- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 16091: vuuden turvaamiseksi noin 600. Sivu- ja liitän- den 1991 tulo- ja menoarvioon momen- 16092: näiselinkeinoista on pyritty löytämään maaseu- til/e 30.30.40 150 000 markkaa /iitän- 16093: dun elinvoimaa, mutta esteenä on neuvonnan ja näise/inkeinoneuvojan palkkaamiseen 16094: kehittämistyön resurssien puute. Uusi neuvojan Oulun Maatalouskeskukseen. 16095: toimi sijoitettaisiin maan vaikeimmalle kehitys- 16096: ai ueelle Iijokilaaksoon. 16097: 16098: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16099: 16100: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 16101: 1990 vp. 3435 16102: 16103: Raha-asia-aloite n:o 3200 16104: 16105: 16106: 16107: 16108: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun kuiva- 16109: tustöihin 16110: 16111: 16112: Eduskunnalle 16113: 16114: Alavien ja uudelleen soistuvien alueiden kui- Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella toteutta- 16115: vatustöiden tarve erityisesti Pohjois-Suomessa mista odottavat kymmenien miljoonien mark- 16116: on suuri. Vanhat ojitukset rappeutuvat ja ko- kojen välttämättömät hankkeet. 16117: hoava Perämeren rannikko edellyttää valmiiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16118: suunniteltujen kuivatustöiden toteuttamista. nioittaen, 16119: Rahoitusvajeen vuoksi hankkeet ovat jääneet 16120: rästiin jo monen vuoden ajalta. Kuivatuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16121: on kyse lähinnä metsän kasvuun ja muihin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16122: luonnonhoitotöihin liittyvistä hankkeista eikä 30.33.48 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 16123: maataloustuotannon ylijäämän lisäämisestä. valtionapuun kuivatustöihin. 16124: 16125: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16126: 16127: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen 16128: Matti Väistö Pauli Saapunki 16129: Tellervo Renko 16130: 3436 1990 vp. 16131: 16132: Raha-asia-aloite n:o 3201 16133: 16134: 16135: 16136: 16137: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsämarjojen ja 16138: sienten käytön edistämiseen 16139: 16140: 16141: Eduskunnalle 16142: 16143: Suomen runsaiden luonnonmarjojen keruun, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16144: käytön ja varastoinnin edistäminen on vielä te- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16145: hokkaasti toteuttamatta. Puhtaan luonnon 30.34.46 2 000 000 markkaa metsämar- 16146: tuotteille olisi kehitettynä nykyistä huomatta- jojen ja sienien keruun, varastoinnin ja 16147: vasti enemmän menekkiä ja kerääjille sekä teol- käytön edistämiseen. 16148: lisuudelle tulovaikutusta. 16149: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16150: nioittaen, 16151: 16152: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16153: 16154: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen Matti Väistö 16155: Pauli Saapunki Tellervo Renko Esko Jokiniemi 16156: 1990 vp. 3437 16157: 16158: Raha-asia-aloite n:o 3202 16159: 16160: 16161: 16162: 16163: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta jäkälän keruun ja 16164: markkinoinnin edistämiseen 16165: 16166: 16167: Eduskunnalle 16168: 16169: Koristejäkälän keruu on ollut tärkeä elinkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16170: no Hailuodossa ja monissa Oulun ympäristön nioittaen, 16171: kunnissa. Toiminta on laantunut vientivaikeuk- 16172: sien ja Ruotsin kilpailuaseman vuoksi. Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16173: jäkälänviennin taloudelliset ja maksutekniset 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16174: tekijät tulisikin saattaa kilpailukelpoisiksi 30.34.46 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 16175: Ruotsin kanssa. Jäkälän keruu on monille per- koristejäkälän keruun ja viennin edistä- 16176: heille merkittävä toimeentulolähde, mikäli se miseen. 16177: saadaan jälleen toimivaksi ja vienti kannatta- 16178: vaksi. 16179: 16180: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16181: 16182: Eino Siuruainen Tellervo Renko Pauli Saapunki 16183: Riitta Jouppila Oiva Savela Vappu Säilynoja 16184: 3438 1990 vp. 16185: 16186: Raha-asia-aloite n:o 3203 16187: 16188: 16189: 16190: 16191: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastuskuntien ja 16192: -alueiden kalaston- ja vesistönhoitosuunnitelmien tekemiseen 16193: 16194: 16195: Eduskunnalle 16196: 16197: Kalastus on keskeinen harrastus ja monien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16198: perheiden toimeentulon lähde. Jatkuvasti on- nioittaen, 16199: nistuva kalastus edellyttää alueellisia vesistöjen 16200: ja kalaston sekä rapukannan hoito- ja käyttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16201: suunnitelmia. Kentällä tarvitaan myös koulu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16202: tusta, opastusta ja neuvontaa yhteistyössä ka- 30.37.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 16203: lastajien, tutkimuksen ja markkinoinnin kans- kalastuskuntien ja -alueiden kalaston- ja 16204: sa. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan nykyistä vesistönhoitosuunnitelmien tekemiseen. 16205: enemmän ammattityövoimaa vesistöjen hoi- 16206: toon ja kalastuksen edistämiseen. 16207: 16208: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16209: 16210: Eino Siuruainen Tellervo Renko Pauli Saapunki 16211: Riitta Jouppila Jukka Vihriälä Vappu Säilynoja 16212: 1990 vp. 3439 16213: 16214: Raha-asia-aloite n:o 3204 16215: 16216: 16217: 16218: 16219: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ohtaojan kalanvilje- 16220: lylaitoksen peruskorjaukseen Taivalkoskella 16221: 16222: 16223: Eduskunnalle 16224: 16225: Ohtaojan kalanviljelylaitos Taivalkosken Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16226: kunnassa vastaa keskeisesti Pohjois-Suomen si- nioittaen, 16227: sävesien istutusvelvoitteiden mukaisesta kalan- 16228: poikastuotannosta. Laitos on ministeri Norr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16229: backin mukaan yksi kehitettävistä kalanviljely- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16230: laitoksista, joiden saneeraus on tarpeellista. Ko- 30.38. 74 4 000 000 markkaa Ohtoojan 16231: keilunluonteisesti rakennetut altaat ovat pahasti kalanviljelylaitoksen perusparannustöi- 16232: routineet ja laitoksen vesihuoltojärjestelyt pitää hin. 16233: uusia. Kesäkuussa 1989 on valmistunut suunni- 16234: telma saneeraustoimenpiteistä. Saneeraustoi- 16235: menpiteet pitää saada viipymättä käyntiin. 16236: 16237: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16238: 16239: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen 16240: Pauli Saapunki Tellervo Renko 16241: 3440 1990 vp. 16242: 16243: Raha-asia-aloite n:o 3205 16244: 16245: 16246: 16247: 16248: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen kevättulvien 16249: ehkäisemiseen 16250: 16251: 16252: Eduskunnalle 16253: 16254: Iijoen jokakeväiset tulvat haittaavat erityises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16255: ti Pudasjärven taajamaa. Keväällä 1982 ja 1989 nioittaen, 16256: tulvat ovat aiheuttaneet tuntuvia aineellisia va- 16257: hinkoja. Kevään 1989 tulvaa hillittiin avaamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16258: uoma Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen kat- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16259: kaisemalla Jongulle johtava maantieyhteys. 30.40. 77 5 000 000 markkaa Iijoen ke- 16260: Tulvaan varautuminen edellyttää vesistösuunni- vättulvien ehkäisyn suunnitteluun ja 16261: telmaa ja purkureittien tai varastoalueiden ra- uomien sekä vesivarastoaltaiden raken- 16262: kentamista. Suunnitteluun ja toteuttamiseen on tamiseen. 16263: varauduttava valtion vuoden 1991 tulo- ja me- 16264: noarviossa. 16265: 16266: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16267: 16268: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 16269: 1990 vp. 3441 16270: 16271: Raha-asia-aloite n:o 3206 16272: 16273: 16274: 16275: 16276: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun met- 16277: sänparannustöihin 16278: 16279: 16280: Eduskunnalle 16281: 16282: Metsänparannusvarat ovat vuosia olleet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- 16283: liian niukat tarpeeseen nähden. Työsuunnitel- oittaen, 16284: mia on jäänyt toteuttamatta sekä rahojen puut- 16285: teen että rahojen käytön jäykkyyden johdosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16286: Vuodelle 1991 esitetään korotettua määrära- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16287: haa, mutta tarpeeseen nähden liian pientä. Hoi- 30.58.44 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 16288: totyöt pitää saada vaaditulle tasolle ja valmiit valtionapuun metsänparannustöihin. 16289: suunnitelmat toteutukseen. 16290: 16291: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16292: 16293: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen 16294: Matti Väistö Pauli Saapunki 16295: Tellervo Renko 16296: 3442 1990 vp. 16297: 16298: Raha-asia-aloite n:o 3207 16299: 16300: 16301: 16302: 16303: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lietelannan ja tur- 16304: peen kompostoinnin tutkimiseen ja koetoimintaan 16305: 16306: 16307: Eduskunnalle 16308: 16309: Karjatilojen lietelantasäiliöt ovat yleensä pie- kimussuunnitelman perusteella osoittaa alasta 16310: niä. Tämä on aiheuttanut tarpeen levittää liete- kiinnostuneelle tutkimuslaitokselle ja tutkija- 16311: lantaa myös maan ollessa roudassa, jopa lumel- ryhmälle. Tutkimus tulee suorittaa yhteistyössä 16312: le. Jotta voitaisiin edelleen tulla toimeen nykyi- maatalouden, turvetuottajien, koneenrakenta- 16313: sillä lietesäiliöillä, lannan talteenotto ja kom- jien ja ympäristöasiantuntijoiden kanssa. 16314: postointi voi tapahtua turpeen kanssa. Samalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16315: estetään lietelannan aiheuttamia ympäristöon- nioittaen, 16316: gelmia ja edistetään kotivaraista lannoitusta. 16317: Tähän mennessä suoritetut kokeilut ovat onnis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16318: tuneet hyvin. Jotta niitä voitaisiin jatkaa ja ke- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 16319: hittää tarpeellinen koneistus sekä suorittaa tut- 30.99.27 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 16320: kimusta, valtion vuoden 1991 tulo- ja menoar- lietelannan ja turpeen kompostoinnin 16321: vioon tulee sisällyttää tarkoitukseen osoitettava tutkimukseen. 16322: määräraha. Raha voidaan anomuksesta ja tut- 16323: 16324: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16325: 16326: Eino Siuruainen Tellervo Renko Pauli Saapunki 16327: Matti Maijala Pirkko Ikonen Sakari Valli 16328: Matti Väistö Riitta Jouppila Aarno von Bell 16329: Jukka Vihriälä Oiva Savela Esko Jokiniemi 16330: Vappu Säilynoja 16331: 1990 vp. 3443 16332: 16333: Raha-asia-aloite n:o 3208 16334: 16335: 16336: 16337: 16338: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun tiepiirin alem- 16339: man tieverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon 16340: 16341: 16342: Eduskunnalle 16343: 16344: Oulun tiepiirissä käytettävissä olevat määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16345: rahat sitoutuvat pääasiallisesti aloitettuihin nioittaen, 16346: päätiekohteisiin. Alemman tieverkon valmiita 16347: suunnitelmia on runsaasti toteuttamatta. Alem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16348: paa tieverkkoa rasittavat huomattavasti tur- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 16349: peen- ja puutavarankuljetukset, joiden edellyt- 31.24.21/isäyksenä 20000000 markkaa 16350: tämään liikenteeseen tieverkkoa ei alun perin- Oulun tiepiirin alemman tieverkon ra- 16351: kään ole suunniteltu tai mitoitettu. Piirin kentamiseen ja kunnossapitoon. 16352: alueella on lisäksi tarpeellista tierakentamista. 16353: 16354: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16355: 16356: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 16357: 3444 1990 vp. 16358: 16359: Raha-asia-aloite n:o 3209 16360: 16361: 16362: 16363: 16364: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven-Ranuan 16365: tien rakentamiseen Oulun ja Lapin tiepiireissä 16366: 16367: 16368: Eduskunnalle 16369: 16370: Oijärven-Ranuan tie lyhentää tieyhteyttä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16371: Oulusta Kemijärvelle 50 km ja Oulun-Posion nioittaen, 16372: tieyhteyttä 25 km. Rakennettava tie on välttä- 16373: mätön turve-, puutavara-, matkailu- ja paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16374: lisliikenteen kannalta. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16375: Hanke on ollut vireillä jo vuosikymmeniä. 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 16376: Matkailu on tehnyt tien tarpeen entistä ajan- Oulun ja Lapin tiepiireille Oijärven- 16377: kohtaisemmaksi, samoin alueen turve- ja puu- Ranuan tieyhteyden rakentamisen aloit- 16378: varojen hyödyntäminen. tamiseen. 16379: 16380: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16381: 16382: Eino Siuruainen Tellervo Renko 16383: Pauli Saapunki Riitta Jouppila 16384: Vappu Säilynoja 16385: 1990 vp. 3445 16386: 16387: Raha-asia-aloite n:o 3210 16388: 16389: 16390: 16391: 16392: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantsilan-Utajär- 16393: ven tien rakentamiseen 16394: 16395: 16396: Eduskunnalle 16397: 16398: Oulun tiepiirissä oleva tiehanke on välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16399: tön liikenteen hoitamiseksi valtatieltä n:o 4 val- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 16400: tatielle n:o 20. Matkaa on noin 70 km. Tie pal- 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 16401: velee yli 2 000 asukkaan maaseudun paikallislii- Oulun tiepiirille Rantsilan-Utajärven 16402: kennettä ja lyhentää etäisyyttä Keski-Suomesta tien rakentamisen aloittamiseen. 16403: Kajaaniin. Hanke on Oulun tiepiirin suunnitel- 16404: missa. 16405: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16406: nioittaen, 16407: 16408: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16409: 16410: Eino Siuruainen Tellervo Renko 16411: Pauli Saapunki Riitta Jouppila 16412: Vappu Säilynoja 16413: 16414: 16415: 16416: 16417: 32 200052Y 16418: 3446 1990 vp. 16419: 16420: Raha-asia-aloite n:o 3211 16421: 16422: 16423: 16424: 16425: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille valtionapu- 16426: na paikallisteiden aiheuttamiin menoihin 16427: 16428: 16429: Eduskunnalle 16430: 16431: Väestön elinkeinotoiminnan ja liikkumisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16432: kannalta paikallinen tieverkosto on olennaisen nioittaen, 16433: tärkeä. Ajokaluston suureneminen, mm. puuta- 16434: varan kuljetus, turpeen siirtäminen lämpölai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16435: toksiin ja muu raskas liikenne aiheuttavat myös 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16436: alemman tieverkoston kunnalle suuria rasituk- 31.25.31 lisäyksenä 7000000 markkaa 16437: sia, joita ei kunnan varoin yksin voida hoitaa. valtionapuun kunnille paikallisteiden ai- 16438: Lisäksi monilla alueilla on vielä suurta tarvetta heuttamiin menoihin. 16439: paikallisteiden rakentamiseen. 16440: 16441: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16442: 16443: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 16444: 1990 vp. 3447 16445: 16446: Raha-asia-aloite n:o 3212 16447: 16448: 16449: 16450: 16451: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Keksintöjen 16452: Edistämissäätiön toiminnan tukemiseen 16453: 16454: 16455: Eduskunnalle 16456: 16457: Keksintöjen, uusien ideoiden ja soveltamis- mia tehokkaasti ja tukea Suomen tuotantoelä- 16458: kelpoisten innovaatioiden edistäminen kaupalli- mää sekä yritystoimintaa niiden uudistuessa. 16459: siksi tuotteiksi edellyttää nykyistä tehokkaam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16460: paa otetta. Keksintöjen kehittäminen tuotteiksi nioittaen, 16461: on jo monien järjestelmien ja tukimuotojen pii- 16462: rissä, mutta ei riittävästi. Suomen Keksintöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16463: Edistämissäätiö on toiminnallaan edistänyt 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16464: Suomen talouselämän ja yritysten kehitystä 32.46.49 3 000 000 markkaa Suomen 16465: useiden vuosien ajan. Säätiön asema ja toimin- Keksintöjen Edistämissäätiön toimin- 16466: tamahdollisuudet tulisi varmistaa. Säätiölle tu- nan ja keksintöjen edistämisen tukemi- 16467: lee osoittaa valtion tukea, jotta säätiö voisi toi- seen. 16468: 16469: 16470: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16471: 16472: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 16473: 3448 1990 vp. 16474: 16475: Raha-asia-aloite n:o 3213 16476: 16477: 16478: 16479: 16480: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvevoimalan suun- 16481: nitteluun Pudasjärvelle 16482: 16483: 16484: Eduskunnalle 16485: 16486: Koskiensuojelulain säätämisen yhteydessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16487: eduskunta lähes yksimielisesti päätti ponsilau- nioittaen, 16488: sumassaan turvevoimalan rakentamisesta Pu- 16489: dasjärven kuntaan. Hanke ei ole edennyt luva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16490: tulla tavalla. Valtion vuoden 1991 tulo- ja me- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16491: noarviossa ei ole osoitettu hankkeen suunnitte- 32.55.46 5 000 000 markkaa Pudasjär- 16492: luun ja aloituksen selvittelyyn määrärahaa. ven turvevoimalan hankesuunnitteluun 16493: Eduskunnan on kiirehdittävä hanketta osoitta- ja välttämättömiin selvityksiin. 16494: malla siihen alkuvaiheen määräraha. 16495: 16496: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16497: 16498: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 16499: 1990 vp. 3449 16500: 16501: Raha-asia-aloite n:o 3214 16502: 16503: 16504: 16505: 16506: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetuotantoaluei- 16507: den valmisteluun Pudasjärvellä 16508: 16509: 16510: Eduskunnalle 16511: 16512: Pudasjärven kunnan alueelle luvattu turve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16513: voimala edellyttää riittäviä tuotantoalueiden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16514: valmistelutöitä edelleen vuonna 1991. Rahoitus- 32.55.46 7 000 000 markkaa turvetuo- 16515: ta tarvitaan teiden rakentamiseen, kuivatukseen tantoalueiden valmisteluun Pudasjärven 16516: ja tuotantoalueiden muihin valmistelutöihin. kuntaan. 16517: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16518: nioittaen, 16519: 16520: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16521: 16522: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 16523: 3450 1990 vp. 16524: 16525: Raha-asia-aloite n:o 3215 16526: 16527: 16528: 16529: 16530: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaleskien kuntou- 16531: tustoimintaan 16532: 16533: 16534: Eduskunnalle 16535: 16536: Sotalesket ovat yksin kasvattaneet useimmi- pitää osoittaa esitettyä huomattavasti suurempi 16537: ten köyhyydessä suuretkin lapsilaumat. He ovat määräraha tarkoitukseen, sillä 150 sotaleskeä 16538: tehneet työtä kotona, tehtaissa, pelloilla ja met- on häviävän pieni osa kuntoutettavista. Toivoi- 16539: sissäkin. Useimmiten he ovat tehneet sekä per- si, että jokainen edes yhden kerran ehtisi päästä 16540: heenäidin että menetetyn puolison työt. Vai- kuntoutukseen vielä kun jaksaa ja kykenee. 16541: keasta asemastaan huolimatta sotalesket eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16542: ole päässet osalliseksi kuntoutuksesta ja yhdes- nioittaen, 16543: säolosta. !kääntyvät lesket ovat useimmiten yk- 16544: sin asuvia, yksinäisiä vanhuksia, joiden kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16545: touttaminen ja sosiaalinen huolto on hyvin vält- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16546: tämätöntä. Lesket tarvitsevat usein saattajaa ja 33.22.56 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 16547: apua liikkuessaan kuntoutukseen. Tämä osal- sotaleskien kuntoutustoimintaan. 16548: taan aiheuttaa kustannuksia. Tässä vaiheessa 16549: 16550: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16551: 16552: Eino Siuruainen Tellervo Renko Pauli Saapunki 16553: Esko Jokiniemi Matti Väistö Riitta Jouppila 16554: Matti Maijala Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen 16555: Vappu Säilynoja 16556: 16557: 16558: 16559: 16560: -/ 16561: 1990 vp. 3451 16562: 16563: Raha-asia-aloite n:o 3216 16564: 16565: 16566: 16567: 16568: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun rinta- 16569: maveteraanien kuntoutustoimintaan 16570: 16571: 16572: Eduskunnalle 16573: 16574: Rintamaveteraanien ikääntyessä kuntouksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16575: tarve lisääntyy huolimatta luonnollisesta pois- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16576: tumasta. Moniongelmaisten veteraanien kun- 33.22.59 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 16577: toutus vaatii entistä pitempiä jaksoja ja tehok- valtionapuun rintamaveteraanien kun- 16578: kaampaa hoitoa. Vuodelle 1991 esitetty määrä- toutustoimintaan. 16579: raha ei riittävästi mahdollista kuntoutustoimin- 16580: taa. 16581: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16582: nioittaen, 16583: 16584: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16585: 16586: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen 16587: Matti Väistö Pauli Saapunki 16588: Tellervo Renko 16589: 3452 1990 vp. 16590: 16591: Raha-asia-aloite n:o 3217 16592: 16593: 16594: 16595: 16596: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliiton toi- 16597: minnan tukemiseen 16598: 16599: 16600: Eduskunnalle 16601: 16602: Rajaseutuliitto ry. on pitkän toimintansa ai- Iinkulut ovat ongelmana. Pienellä valtion tuella 16603: kana tukenut rajaseutujen väestön elinolojen voitaisiin liiton toimintaa edelleen jatkaa. 16604: kehitystä, suorittanut neuvontaa ja toteuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16605: sosiaalipoliittisia hankkeita, viimeksi vanhus- nioittaen, 16606: tentaloja maan pohjoisimpiin kuntiin. Liitto 16607: toimii täysin lahjoitusvarojen turvin. Testa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16608: menttisäädökset määrittävät tarkoin käytön 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16609: kohteen. Näin ollen liitolla ei ole mahdollisuut- 33.92.51 lisäyksenä 400 000 markkaa 16610: ta suorittaa hyväntekeväisyystyötä ilman hallin- Rajaseutuliitto ry:n sosiaalityön tukemi- 16611: toa ja muutamaa toimihenkilöä, joiden palk- seen. 16612: kaus- sekä julkaisutoiminta-, posti- ja puhe- 16613: 16614: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16615: 16616: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen Matti Väistö 16617: Pauli Saapunki Tellervo Renko Esko Jokiniemi 16618: 1990 vp. 3453 16619: 16620: Raha-asia-aloite n:o 3218 16621: 16622: 16623: 16624: 16625: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijokilaakson raken- 16626: nemuutosprojektin käynnistämiseen 16627: 16628: 16629: Eduskunnalle 16630: 16631: Iijokilaakso on maan vaikeinta työttömyys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16632: aluetta. Tieteellisessä tutkimuksessa alue on nioittaen, 16633: osoitettu maan kurjimmaksi kehitysalueeksi. 16634: Tämä edellyttää valtiovallalta vastuullisia toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16635: menpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Alueen elin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16636: keinoelämää elvyttämään on pikaisesti käynnis- 34.06.25 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 16637: tettävä kehittämisprojekti. Siihen on kiinnitet- Iijokilaakson rakennemuutostyöryhmän 16638: tävä alueen kehittymiseen vaikuttavat valta- toimenpidekuluihin ja jokilaakson työl- 16639: kunnalliset tahot, piirihallintoviranomaiset ja lisyysperusteiseen kehittämiseen. 16640: alueen kunnat. Työ on käynnistettävä vuoden 16641: 1991 alusta. 16642: 16643: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16644: 16645: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko 16646: 3454 1990 vp. 16647: 16648: Raha-asia-aloite n:o 3219 16649: 16650: 16651: 16652: 16653: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöiden palkkaa- 16654: miseksi luonnonsuojelualueiden luonnonhoito- ja opastusteh- 16655: täviin 16656: 16657: Eduskunnalle 16658: 16659: Erityisesti Pohjois-Suomessa on runsaasti kuitenkin asiantuntevaa työvoimaa sekä luon- 16660: luonnonsuojelualueita, joiden hoito- ja matkai- nonhoitoon että opastukseen. 16661: lukäyttö edellyttää nykyistä enemmän alan am- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16662: mattityövoimaa. Suojelu koettaisiin myös mie- nioittaen, 16663: lekkäämpänä, jos muutamakin menetetyistä 16664: työpaikoista korvattaisiin uusilla työpaikoilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16665: paikalliselle väestölle. Näinhän lakiehdotusten 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 16666: mietinnöissä aina kauniisti luvataan, mutta ta- 35.15.22 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 16667: voitteet on jätetty kutakuinkin aina toteutta- henkilöiden palkkaamiseen luonnonsuo- 16668: matta. Suojelualueiden matkailukäyttö virkis- jelualueiden luonnonhoito- ja opastus- 16669: täisi myös laajemmin maaseudun talouselämää tehtäviin. 16670: mm. palvelujen kysyntänä. Tämä edellyttää 16671: 16672: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16673: 16674: Eino Siuruainen Tellervo Renko 16675: Pauli Saapunki Riitta Jouppila 16676: Vappu Säilynoja 16677: 1990 vp. 3455 16678: 16679: Raha-asia-aloite n:o 3220 16680: 16681: 16682: 16683: 16684: Siuruainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta maan hankkimi- 16685: seksi luonnonsuojelutarkoituksiin sekä suojelualueista koitu- 16686: vien taloudellisten menetysten korvaamiseen 16687: 16688: Eduskunnalle 16689: 16690: Valtioneuvosto on tehnyt viittä suojeluohjel- sa. Toteuttamatta oleviin suojeluohjelmiin si- 16691: maa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat sältyy vajaat 200 000 ha yksityisomistuksessa 16692: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistover- olevia maita. 16693: kon kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjel- 16694: 2.4.1980 ja 2.9.1980 tehtyine täydennyksineen, mat tullaan yksityismaiden osalta toteuttamaan 16695: 19.4.1979 ja 26.3.1981 tehdyt soidensuojelun joko hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet 16696: perusohjelmaa koskevat periaatepäätökset, valtion omistukseen tai maksamalla suojelu- 16697: 3.6.1982 tehty lintuvesien suojeluohjelmaa kos- alueen muodostamisesta sen omistajalle aiheu- 16698: keva periaatepäätös, 3.5.1984 vahvistettu har- tuvasta taloudellisesta hyödyn menetyksestä 16699: jujensuojeluohjelma ja 13.4.1989 vahvistettu korvaus. Harjujensuojeluohjelma toteutetaan 16700: lehtojensuojeluohjelma. etupäässä maa-aineslain avulla. 16701: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan pe- Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpana 16702: riaatepäätöksen tarkoittamien alueiden maa- esteenä on ollut suojelualueiden osto- ja kor- 16703: pinta-ala on noin 545 000 ha, mistä yksityisten vausvarojen niukkuus. Kuluvan vuoden tulo- ja 16704: omistamia alueita on noin 11 500 ha. Soiden- menoarvioissa ostovaroja on varattu 60 milj. 16705: suojelun perusohjelmaan sisältyvien alueiden mk. Luonnonsuojelualueiden perustamistaimi- 16706: suopinta-ala puolestaan on noin 488 500 ha, kunta esitti jo v. 1981 111 mietinnössään 16707: mistä yksityisten omistamia alueita on noin (1981:41), että valtion tulo- ja menoarvioon tu- 16708: 149 500 ha. Lintuvesien suojeluohjelmaan sisäl- lee vuosittain sisällyttää 77 milj. markan suurui- 16709: tyy 83 530 ha maa- ja vesialueita, joista valta- nen määräraha luonnonsuojelualueiden ostoi- 16710: osa on yksityisomistuksessa, samoin kuin lehto- hin ja alueiden rahoittamisesta johtuviin kor- 16711: jensuojeluohjelmaan kuuluvasta noin 5 300 vauksiin. Valtioneuvoston ympäristöpoliittises- 16712: hehtaarista. Harjujensuojeluohjelmaan kuuluu sa selonteossa 31.5.1988 todetaan vuosittaiseksi 16713: 159 kohdetta, pinta-alaltaan yhteensä 96 000 määrärahatarpeeksi 75 milj. mk (s. 26). Kuiten- 16714: ha. Lisäksi valtioneuvosto on eduskunnalle an- kin hallitus esittää ensi vuodelle vain 60 milj. 16715: tamassaan ympäristöpoliittisessa selonteossa markan määrärahaa. Se on ristiriidassa hallitus- 16716: 28.9.1984 luvannut selvittää kymmenen alueen ohjelman kanssa, jossa nimenomaan luvataan 16717: osalta luonnonsuojelualueitten perustamistar- lisätä näitä määrärahoja. Käytettävissä olevien 16718: peen ja -tavan sekä kolmen kansallispuiston resurssien ja todellisen tarpeen epäsuhde on 16719: laajentamismahdollisuudet. 31.5.1988 antamas- näin ollen erittäin suuri. Luonnonsuojeluliitto 16720: saan ympäristöpoliittisessa selonteossa valtio- ja Maataloustuottajain Keskusliitto ovat jo 16721: neuvosto ilmoitti pyrkivänsä perustamaan nä- useaan otteeseen, viimeksi 30.5.1988 yhteisessä 16722: mä suojelualueet vuoden 1990 alussa. kirjelmässään eduskuntaryhmille, kiinnittäneet 16723: Suojeluohjelmista ovat parhaiten toteutuneet huomiota tähän epäkohtaan. 16724: pääosin valtionmaita sisältävä kansallis- ja Suojelualueiden perustamisesta aiheutuvien 16725: luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma sekä korvausmäärärahojen määrä kuluvan vuoden 16726: soidensuojeluohjelma valtion maiden osalta. budjetissa on vaatimatonta luokkaa, 2,0 milj. 16727: Sen sijaan soidensuojeluohjelman ja lintuvesien markkaa. Nytkin hallitus esittää määrärahaksi 16728: suojeluohjelman toteuttaminen on yksityismail- vain 3 milj. markkaa. Tilanne saattaa aiheuttaa 16729: la pahasti kesken ja lehtojensuojeluohjelman koko korvausmenettelyllä tehtävien aluerahoi- 16730: toteuttaminen on luonnollisesti vasta alkamas- tusten pysähtymisen, vaikka esim. pääosa lintu- 16731: 3456 1990 vp. - RA n:o 3220 16732: 16733: vesien suojeluohjelmasta ja lehtojensuojeluoh- la keinoilla on mahdollista vähentää niitä tar- 16734: jelmasta on suunniteltu toteutettavaksi kor- peettomia ristiriitoja, joita maanomistajien ja 16735: vausmenettelyä käyttäen. Edelleen tilanteesta luonnonsuojelutahon välille on eri puolilla 16736: voi olla seurauksena korvausmenettelyn vinou- maata syntynyt. Ristiriidat tulevat vastaisuu- 16737: tuminen siten, että korvausmäärärahojen riittä- dessa vain kärjistymään, ellei suojeluohjelmien 16738: vyys ensisijaisesti sanelee rauhoitusten toteutu- toteuttamismenettelyä paranneta oleellisesti ny- 16739: misen eikä suojelutarve, vaikka luonnonsuoje- kyisestään, ja kokemusten perusteella lopullise- 16740: lulaki selkeästi määrää korvaukset maksettavik- na kärsijänä ovat aina korvaamattomat luon- 16741: si, kun maanomistaja niitä haluaa. nonarvot. 16742: On todettava, että suojeluohjelmien toteutta- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 16743: minen kestää nykyisellä vauhdilla yli 20 vuotta. kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- 16744: Tästä aiheutuu maanomistajille monenlaista nassa. 16745: haittaa ja epätietoisuutta, valtiolle lisäkustan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 16746: nuksia maan hinnan kohotessa, ja lopulta eri- nioittaen, 16747: laisten muiden maankäyttömuotojen lisäänty- 16748: minen vaarantaa suojelun toteuttamisen. Suoje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16749: luohjelmien toteuttamista onkin nopeutettava 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16750: merkittävästi nykyisestä. Se vaatii tähän tarkoi- 35.15.87/isäyksenä 30000000 markkaa 16751: tukseen osoitettavien määrärahojen tuntuvaa maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar- 16752: korottamista. Valtion hallinnassa olevia maa- koituksiin sekä momentille 35.15.41 li- 16753: alueita on myös joustavasti voitava käyttää vas- säyksenä 2 000 000 markkaa korvauk- 16754: tikemaana luonnonsuojelualueita muodostet- siin maanomistajille suojelualueiden pe- 16755: taessa, koska vaihtomaamenettely on usein rustamisesta aiheutuvista taloudellisen 16756: maano"mistajalle mieluisa vaihtoehto. On vielä hyödyn menetyksistä. 16757: lopuksi korostettava, että vain edellä mainituil- 16758: 16759: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16760: 16761: Eino Siuruainen Tellervo Renko 16762: 1990 vp. 16763: 3457 16764: 16765: Raha-asia-aloite n:o 3221 16766: 16767: 16768: 16769: 16770: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin maatila- 16771: talouden vesiensuojelutoimenpiteisiin 16772: 16773: 16774: Eduskunnalle 16775: 16776: Ympäristönsuojelu ja -hoito koskee myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16777: maatilataloutta. Elinkeino on taloudellisesti nioittaen, 16778: vaikeassa tilanteessa tiukkojen tuotannonrajoi- 16779: tusten ja kustannuslisien vuoksi. Ympäristöve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16780: rotuksen kiristyminen lisää kustannuksia. Tiu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16781: kan talouden helpottamiseksi vähätuloisimmilla 35.25.41 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 16782: tiloilla ympäristönsuojelun edellyttämiin toi- avustuksiin maatilatalouden ympäris- 16783: menpiteisiin tulee saada kohtuullinen avustus, tönsuojelutoimenpiteisiin. 16784: jotta hankkeet voitaisiin pikimmiten toteuttaa. 16785: 16786: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16787: 16788: Eino Siuruainen Matti Väistö 16789: Pauli Saapunki Tellervo Renko 16790: Esko Jokiniemi 16791: 3458 1990 vp. 16792: 16793: Raha-asia-aloite n:o 3222 16794: 16795: 16796: 16797: 16798: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Suomen Tangofestivaa- 16799: lit ry:n tappioiden peittämiseen 16800: 16801: 16802: Eduskunnalle 16803: 16804: Suomen Tangofestivaalit ry:n Lahden Sävel Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 16805: on toiminut vuodesta 1985. Eräänä tavoitteena nioittaen, 16806: on ollut viedä suomalaista musiikkia ulkomaille 16807: nuorten laulukilpailujen avulla. Kuulijoita on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16808: ollut joka kesä noin 20 000. Poikkeuksena oli 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 16809: vuosi 1987, jolloin monien haittatekijöiden joh- JOO 000 markkaa Suomen Tangofesti- 16810: dosta syntyi lähes 100 000 markan tappiot. Ta- vaalit ry:n Lahden Sävel -tapahtuman 16811: pahtumaa on myös televisioitu suorana ja nau- tappioiden maksamiseen. 16812: hoitettuina lähetyksinä. 16813: 16814: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16815: 16816: Jouko Skinnari 16817: 1990 vp. 3459 16818: 16819: Raha-asia-aloite n:o 3223 16820: 16821: 16822: 16823: 16824: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta kotieläinten alkuperäis- 16825: rotujen ja geenistön säilytystoimia varten 16826: 16827: 16828: Eduskunnalle 16829: 16830: Eläinten perinnöllinen vaihtelu on kehittynyt naistamaan samalla kun myös itse karjojen säi- 16831: miljoonien vuosien aikana, jolloin on kehitty- lyminen tulee turvata". 16832: nyt erilaisia eläinkantoja. Viimeisten 10 000 Mahdollisuus päätoimisen suunnittelijan palk- 16833: vuoden aikana ihminen on vaikuttanut tähän kaukseen ja riittävien varojen saaminen toimen- 16834: kehitykseen, ja monia rotuja on kehitetty pai- piteiden toteuttamiseen ovat tärkeitä toiminnan 16835: kallisiin tarpeisiin myös Suomessa. Muuttamis- onnistumiselle. Vuoden 1987 TMAE:ta käsitel- 16836: mahdollisuudet ovat lisääntyneet viime vuosi- täessä eduskunta hyväksyi yksimielisesti lausu- 16837: kymmeninä uusien tekniikoiden ansiosta. man, jonka mukaan se "pitää kotieläinten geeni- 16838: Muutosten nopeutuminen ja jalostustavoittei- aineksen säilyttämistä tärkeänä ja edellyttää hal- 16839: den samansuuntaistuminen ovat johtaneet perin- lituksen huolehtivan tarvittavien määrärahojen 16840: nöllisen muunielun ja oloihimme mukautunei- varaamisesta ja muiden edellytysten luomisesta 16841: den rotujen häviämisuhkaan. Euroopassa oli kotieläinten geenipankkitoimintaa varten". 16842: v. 1982 noin 240 uhanalaista nauta-, hevos-, Vuoden 1988 TMAE:ta käsitellessään se antoi 16843: sika-, lammas- ja vuohirotua. Suomessa uhka lausuman, joka mahdollisti määrärahan käyttä- 16844: koskee erityisesti itä- ja pohjoissuomalaisia maa- misen myös suunnittelijan palkkaukseen. Koska 16845: tiaislehmiä, suomenhevosen työhevostyyppiä, määrärahaa ei lisätty ja koska toimintaankin oli 16846: suomenvuohia ja maatiaiskanaa, mutta ristey- jätettävä varoja, sillä voitiin kuitenkin ottaa vain 16847: tysjalostus voi vaarantaa myös suomenlampaan, puolipäivätoiminen suunnittelija. 16848: joita on jäljellä 10 OJo vuoden 1950 luvusta. Työryhmä on pitänyt ensiarvoisen tärkeänä 16849: Eläinrotujen säilytystarpeisiin on kiinnitetty asiaan panentuvan päätoimisen asiantuntijan 16850: lisääntyvää huomiota. F AO:n ja UNEPin v. saamista. Tämän tehtävänä olisi suunnitella, 16851: 1980 järjestämän laajan konferenssin suosituk- - mitä geeniainesta, millä menetelmillä ja 16852: sesta myös Euroopan Kotieläintuotantoliitto ja missä on syytä säilyttää eri eläinlajeista ja ro- 16853: Pohjoismaiden ministerineuvosto asettivat v. duista, 16854: 1980 työryhmät. Suomessa Kotieläinten geeni- - millaisia rahoitus- ja lainsäädäntötoimia 16855: ainestoimikunta (Komiteanmietintö 1983 :76) tarvitaan, 16856: ehdotti, että eri kotieläinlajien geenivarojen - miten paritukset olisi tehtävä geenihäviöi- 16857: hallintoa varten perustettaisiin MMM:n alai- den ja sukusiitoksen välttämiseksi, 16858: suuteen kotieläinten geenipankkineuvosto huo- - miten aineksen ominaisuuksien arvostelu 16859: lehtimaan toiminnasta ja sen kehittämisestä olisi hoidettava, 16860: varta vasten palkatun henkilön suunnittelema- - miten sitä koskevat tietorekisterit tehdään 16861: na. MMM:n v. 1984 asettaman työryhmän esi- ja pidetään ajan tasalla, 16862: tyksestä otettiin vuoden 1986 TMAE:n momen- - miten ja milloin geenipankkiainesta saa- 16863: tille 30.70.21 80 000 mk:n määräraha kotieläin- daan käyttää. 16864: ten geeniaineksen hankintaa ja ylläpitoa varten. Suunnittelijan on valmisteltava em. asioita 16865: Vuoden 1990 määräraha on 90 000 mk. koskevat toimenpide-ehdotukset geenipankki- 16866: Vastauksena eduskunnan puhemiehelle v. neuvostolle, toteutettava tämän päätökset sekä 16867: 1988 tehtyyn kirjalliseen kysymykseen (n:o 440) valvottava sperma- ja alkiopankkien ja säilytys- 16868: on maa- ja metsätalousministeri todennut halli- karjojen toimintaa. Hänen on huolehdittava 16869: tuksen katsovan, "että suomenkarjan säilyttä- toiminnan vaatimien kustannusten arvioimises- 16870: miseksi tulisi geenipankkitoiminta pyrkiä vaki- ta valtion TMAE:iin, säilytysmenetelmien kehi- 16871: 3460 1990 vp. - RA n:o 3223 16872: 16873: tyksen seurannasta, asian vaatimasta tiedotus- - alkioiden huuhtelu, pakas- 16874: toiminnasta, yhteyksien pidosta kansainväli- tus, säilytys ja siirto 50 000 mk 16875: seen alan toimintaan, kotimaisiin laitoksiin, - alkuperäiseläinten kasvatus-, 16876: järjestöihin ja harrastajiin, sopimusten teosta siemennys- ja pitotuki 70 000 mk 16877: valtion laitosten, kuntien, järjestöjen ja yksi- - toimisto-, tiedotus-, näyttely- 16878: tyisten kanssa säilytystoimista sekä alan toi- ja atk-kulut 26 000 mk 16879: mintojen yleisestä koordinoinnista maas- - polveutumisrekisterien pe- 16880: samme. rustaminen ja ylläpito 150 000 mk* 16881: Toimintoja on suunniteltava pitkällä täh- yhteensä 537 000 mk 16882: täyksellä. Ne tarkoittavat kansallisia etuja, ja 16883: koska hyödyt ovat ajankohdiltaan ja suuruuk- * Tarvitaan suomenkarjan polveutumisrekiste- 16884: siltaan vaikeasti ennustettavissa, kukaan yksi- rin kehittämiseen Suomen Kotieläinjalostus- 16885: tyinen ei voi ottaa niitä hoitaakseen. Toiminta osuuskunnan nautakarjarekisterin yhteyteen. 16886: palvelee tulevaisuuden eläinjalostuksellisia, tie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 16887: teellisiä, opetuksellisia ja kulttuurihistoriallisia taen, 16888: tarkoitusperiä. 16889: V. 1991 tarvitaan kipeästi varat seuraaviin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16890: tarkoituksiin: 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 16891: - suunnittelijan palkkaus + la- 30. 70.29 53 7 000 markan määrärahan 16892: boratorioapu 147 000 mk kotieläingeeniaineksenja -rotujen säilyt- 16893: - suunnittelijan ja asiantunti- tämisen vaatimia palkkaus- ja toiminta- 16894: joiden matkat 16 000 mk menoja sekä säilytettävän uhanalaisen 16895: - urosten sperman hankkimi- geeniaineksen hankintaa ja ylläpitoa 16896: nen, pakastus ja säilytys 78 000 mk varten. 16897: 16898: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16899: 16900: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho 16901: Jorma Rantanen Aarno von Bell Kerttu Törnqvist 16902: Tuula Paavilainen Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 16903: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Sinikka Hurskainen 16904: Heikki Rinne 16905: 1990 vp. 3461 16906: 16907: Raha-asia-aloite n:o 3224 16908: 16909: 16910: 16911: 16912: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3132 16913: (Kopsuo-Nuoramoinen) perusparantamiseen tieosuudella 16914: Vesivehmaa-Kalkkinen 16915: 16916: Eduskunnalle 16917: 16918: Maantie n:o 3132 Vesivehmaalta Kalkkisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16919: on tien mutkaisuuden ja kapeuden vuoksi hyvin nioittaen, 16920: vaikeakulkuinen sekä liikenneturvallisuuden 16921: kannalta vaarallinen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16922: Soratien pituus on 21,7 km. Liikennemäärät 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 16923: ovat alkupäässä noin 450 autoa ja loppupäässä 3 000 000 markkaa maantien n:o 3132 16924: noin 250 autoa vuorokaudessa. Tiellä on run- tieosuuden Vesivehmaa-Kalkkinen 16925: saan henkilöautoliikenteen lisäksi paljon ras- yleissuunnitelman laatimiseen. 16926: kasta puutavaraliikennettä. Tien peruskorjauk- 16927: sen kokonaiskustannukset ovat 45 milj. mark- 16928: kaa. 16929: 16930: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16931: 16932: Jouko Skinnari Matti Viljanen Matti Luttinen 16933: 16934: 16935: 16936: 16937: 33 200052Y 16938: 3462 1990 vp. 16939: 16940: Raha-asia-aloite n:o 3225 16941: 16942: 16943: 16944: 16945: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysaluerahasto 16946: Oy:n toiminnan laajentamiseen Lahteen 16947: 16948: 16949: Eduskunnalle 16950: 16951: Valtion käytettävissä oleva rahoitustuki Lah- kanssa. Suunnittelu ja toiminnan käynnistämi- 16952: den talousalueen yrityksille painottuu konsul- nen edellyttäisi vuoden 1991 budjettiin 1 milj. 16953: tointiin, tuotekehitykseen ja markkinointiin. markan määrärahaa. 16954: Aikavien tai laajentavien yritysten käyttöomai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16955: suusinvestointeihin ei Lahden talousalueella ole nioittaen, 16956: riittävästi rahoitusvaihtoehtoja. 16957: KTM:n yrityspalvelun Etelä-Hämeen piiritoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16958: misto aloitti toimintansa Lahdessa vuoden 1989 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 16959: maaliskuun alussa. Päijät-Hämeeseen on perus- 1 000 000 markkaa Kehitysaluerahasto 16960: teltua sijoittaa Kehitysaluerahaston aluetoimis- Oy:n toiminnan laajentamiseen ja Etelä- 16961: to ja määritellä sen toiminta-alue yhteneväk- Hämeen aluekonttorin sijoittamiseksi 16962: si KTM:n yrityspalvelun Etelä-Hämeen piirin Lahteen. 16963: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16964: 16965: Jouko Skinnari Matti Viljanen Matti Luttinen 16966: 1990 vp. 3463 16967: 16968: Raha-asia-aloite n:o 3226 16969: 16970: 16971: 16972: 16973: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-pro- 16974: jektille 16975: 16976: 16977: Eduskunnalle 16978: 16979: Nordbarn-projekti kartoittaa Suomeen tule- Tämän vuoksi olisi tarpeellista saada 150 000 16980: vien paluumuuttajien lasten ja nuorten markan määräraha Lasten neurologisten ja psy- 16981: käyttäytymis- ja lukihäiriöitä seulontatutki- kiatristen sairauksien yhdistys LANEPSY ry. 16982: muksella yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa -nimiselle järjestölle Nordbarn-projektiin. 16983: sekä pyrkii löytämään ennalta ehkäiseviä toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16984: mintamalleja yhteistyössä pohjoismaisten vi- nioittaen, 16985: ranomaisten kanssa. Lisäksi projekti suorittaa 16986: laajaa tiedotustoimintaa em. paluumuuttajiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16987: ja heidän perheisiinsä liittyvästä problematii- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 16988: kasta ja niiden ennaltaehkäisystä saatujen tu- 150000 markkaa LANEPSY-nimisel/e 16989: losten pohjalta. järjestölle ns. Nordbarn-projektiin. 16990: 16991: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 16992: 16993: Jouko Skinnari Pentti Lahti-Nuuttila Arja Alho 16994: Jorma Rantanen Aarno von Bell Kerttu Törnqvist 16995: Tuula Paavilainen Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 16996: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen Sinikka Hurskainen 16997: Heikki Rinne Anneli Taina 16998: 3464 1990 vp. 16999: 17000: Raha-asia-aloite n:o 3227 17001: 17002: 17003: 17004: 17005: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liiton 17006: koulutus- ja leiritoiminnan tukemiseen 17007: 17008: 17009: Eduskunnalle 17010: 17011: Yksinhuoltajien Liitto järjestää vuosittain tajia ja yhteishuoltajia. Epätietoisuus omista ja 17012: 3-4 viikonloppukurssia ja 10-15 luentotilai- lasten oikeuksista ja monet selvittämättömät 17013: suutta, joissa käsitellään lapsen huoltoon liitty- ongelmat olisivat tiedotuksen keinoin poistetta- 17014: viä asioita, ihmissuhteita ja lasten kasvatuksen vissa. 17015: kysymyksiä. Kurssit ja luennot tavoittavat ar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17016: violta 300 yksinhuoltajaa vuodessa. Yksinhuol- taen, 17017: tajia on lähes 100 000, joten tarvetta olisi laa- 17018: jentaa tätä toimintaa huomattavasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17019: Liitto julkaisee omaa jäsenlehteä neljä kertaa 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 17020: vuodessa. Sen painos on 4 000. Tarvittaisiin 100 000 markkaa Yksinhuoltajien Liiton 17021: kattavaa ja monipuolista tiedotustoimintaa, koulutus- ja leiritoiminnan tukemiseen. 17022: jotta tavoitettaisiin suurempi määrä yksinhuol- 17023: 17024: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17025: 17026: Jouko Skinnari 17027: 1990 vp. 3465 17028: 17029: Raha-asia-aloite n:o 3228 17030: 17031: 17032: 17033: 17034: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen työvoimapiirin 17035: jakamista ja piiritoimiston Lahteen sijoittamista varten 17036: 17037: 17038: Eduskunnalle 17039: 17040: Päijät-Hämeen työvoimapalvelujen kehittä- talousalueiden ja luonnollisten työssäkäyntialu- 17041: misen kannalta on tärkeää, että ne saadaan eiden rajoja. Etelä-Hämeen työvoimapiirin pe- 17042: mahdollisimman lähelle päijäthämäläisiä. rustamisen suunnittelu edellyttäisi vuoden 1991 17043: Hämeen Tampere-keskeinen työvoimapiiri budjettiin 1 miljoonan markan määrärahaa. 17044: on ylisuuri väestöllisesti ja alueellisesti. Työvoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17045: mahallinnon uusiutuvien ja lisääntyvien tehtä- nioittaen, 17046: vien vuoksi on välttämätöntä jakaa piiri kahtia 17047: ja perustaa Etelä-Hämeestä oma työvoimapiiri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17048: Etelä-Hämeen väestöllinen ja työvoimallinen 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 17049: painopiste sijaitsee Päijät-Hämeen alueella, jo- 1 000 000 markkaa Etelä-Hämeen työ- 17050: ten uuden piiritoimiston sijoittaminen Lahteen voimapiirin perustamista ja piiritoimis- 17051: on hyvin perusteltua. Nykyistä työvoimapiiriä ton Lahteen sijoittamisen valmistelua 17052: jaettaessa tulee keskeisinä näkökohtina pitää varten. 17053: 17054: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17055: 17056: Jouko Skinnari Matti Viljanen Matti Luttinen 17057: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 17058: Marjatta Stenius-Kaukonen Sinikka Hurskainen Heikki Rinne 17059: Lea Kärhä 17060: 3466 1990 vp. 17061: 17062: Raha-asia-aloite n:o 3229 17063: 17064: 17065: 17066: 17067: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta valkoselkätikan häviä- 17068: misen estämiseen 17069: 17070: 17071: Eduskunnalle 17072: 17073: Valkoselkätikka on erittäin uhanalainen laji pesimämetsää. Ainoa keino eli lunastaa pesimä- 17074: merikotkan ohella. Merikotkakanta on jopa lie- metsät valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin 17075: västi kasvanut suojelutoimien vuoksi. Valkosel- vaatii erityismäärärahaa. Valtioneuvosto on 17076: kätikan uhanalaisuus johtuu 1950-luvulla alka- päätöksessään 1. 6.1990 luonnonsuojelulain no- 17077: neesta tehometsätaloudesta. Silloisen noin tu- jalla päättänyt, että valkoselkätikka on erityi- 17078: hannen pesivän parin kanta on pudonnut noin sesti suojeltava uhanalainen laji. 17079: 30 pesivään pariin koko Suomessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17080: Valkoselkätikan kannalta tärkeät vanhat kas- nioittaen, 17081: kikulttuurin aikaansaarnat lehtimetsät ovat tu- 17082: houtumassa hakkuiden vuoksi. Valkoselkätik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17083: ka on täysin riippuvainen vanhoista lehtimetsis- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 17084: tä, joissa on riittävä määrä lahopuuta. Lahoissa 10 000 000 markkaa valkoselkätikan hä- 17085: koivuissa ja haavoissa elävät hyönteiset ovat viämisen estämiseen tarvittavien pesimä- 17086: valkoselkätikalle elintärkeä ravinto. Esimerkik- metsien ostamiseksi valtiolle. 17087: si Päijät-Hämeessä on äskettäin hakattu kolme 17088: 17089: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17090: 17091: Jouko Skinnari Arja Alho Reijo Lindroos 17092: Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17093: Sinikka Hurskainen Heikki Rinne Lea Kärhä 17094: 1990 vp. 3467 17095: 17096: Raha-asia-aloite n:o 3230 17097: 17098: 17099: 17100: 17101: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n Väestörahas- 17102: ton (UNFPA) toiminnan tukemiseen 17103: 17104: 17105: Eduskunnalle 17106: 17107: Maailman väkiluku nousee vuosittain 90 mil- Niinpä Suomen kannattaisi vastaavasti lisätä 17108: joonalla hengellä. Samanaikaisesti kasvihuo- tukeaan UNFPA:lle vaikka sitten vähentäen sa- 17109: neilmiö, aavikoituminen ja maaperän köyhty- malla muuta monenkeskistä apua sellaisilta jär- 17110: minen uhkaavat tulevaa elintarviketuotantoa. jestöiltä, joiden tukeminen Yhdysvalloille on si- 17111: Tiedämme myös, että 40 prosenttia maailmaan säpoliittisesti helpompaa. 17112: syntyvistä lapsista syntyy ei-toivottuina. 1os Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17113: mahdollisuudet perhesuunnitteluun olisivat jo- nioittaen, 17114: kaisen ulottuvilla, tulevaisuutemme näyttäisi 17115: paljon toivorikkaammalta. Siksi väestöohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17116: mille on annettava kaikki se tuki, jonka ne tar- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17117: vitsevat. 24.30.66 lisäyksenä 400 000 000 mark- 17118: YK:n väestöohjelma UNFPA on joutunut ta- kaa YK:nväestörahaston (UNFPA) toi- 17119: loudellisiin vaikeuksiin Yhdysvaltojen evättyä minnan tukemiseen. 17120: sisäpoliittisista syistä taloudellisen tukensa siltä. 17121: 17122: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17123: 17124: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto Eero Paloheimo 17125: 3468 1990 vp. 17126: 17127: Raha-asia-aloite n:o 3231 17128: 17129: 17130: 17131: 17132: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötaloustie- 17133: teen professuurin perustamiseen 17134: 17135: 17136: Eduskunnalle 17137: 17138: Ympäristönsuojelu on yhä enemmän myös toon tai korkeakouluun. Viran sijoituspaikka ei 17139: taloudellinen kysymys. Ympäristönsuojeluun ole kovin olennainen kysymys. 17140: uhrataan vuosittain miljardeja markkoja. Jos Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17141: niiden kohdentumisessa saadaan aikaan yhden- nioittaen, 17142: kin prosentin tehostuminen, se tuottaa kymme- 17143: nien miljoonien markkojen säästön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17144: Asiaa tutkii erityinen taloustieteen haara, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17145: ympäristötaloustiede. Suomessa ei ole alan op- 29.10.01 lisäyksenä 200 000 markkaa 17146: pituolia, mikä saattaa koitua kansantaloudel- ympäristötaloustieteen professuurin pe- 17147: lemme kalliiksi. Esitämme alan professuurin rustamiseen johonkin suomalaiseen yli- 17148: perustamista johonkin suomalaiseen yliopis- opistoon tai korkeakouluun. 17149: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17150: 17151: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto Eero Paloheimo 17152: 1990 vp. 3469 17153: 17154: Raha-asia-aloite n:o 3232 17155: 17156: 17157: 17158: 17159: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Viittakiven opistolle 17160: rakentamisesta johtuvien velkojen lyhentämiseen 17161: 17162: 17163: Eduskunnalle 17164: 17165: Viittakiven opisto on maamme ainoa kan- eräitä uudisrakennushankkeita, joista muodos- 17166: sainvälinen kansanopisto. Opiston kursseilla tuneet velat rasittavat opiston taloutta. 17167: mm. perehdytetään kansalaisjärjestöjen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17168: myös ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston nioittaen, 17169: kutsumia ulkomaalaisia opiskelijoita Suomen 17170: kieleen ja oleskeluun Suomessa ennen heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17171: varsinaisia yliopistollisia tai ammatillisia opin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17172: tojaan Suomessa. Kaksikielisyys aiheuttaa opis- 29.68.50 lisäyksenä 300 000 markkaa li- 17173: tolle ylimääräisiä menoja suhteessa muihin säavustuksena Viittakiven opistolle kan- 17174: maamme kansanopistoihin. sanopiston velkojen lyhentämiseen. 17175: Viittakiven opisto on vastikään toteuttanut 17176: 17177: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17178: 17179: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto Eero Paloheimo 17180: 3470 1990 vp. 17181: 17182: Raha-asia-aloite n:o 3233 17183: 17184: 17185: 17186: 17187: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukse- 17188: lla Viittakiven opistolle 17189: 17190: 17191: Eduskunnalle 17192: 17193: Viittakiven opisto on maamme ainoa kan- eräitä uudisrakennushankkeita, joista muodos- 17194: sainvälinen kansanopisto. Opiston kursseilla tuneet velat rasittavat opiston taloutta. Muukin 17195: mm. perehdytetään kansalaisjärjestöjen ja rakennuskanta kaipaisi perusparannusta. 17196: myös ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17197: kutsumia ulkomaalaisia opiskelijoita Suomen nioittaen, 17198: kieleen ja oleskeluun Suomessa ennen heidän 17199: varsinaisia yliopistollisia tai ammatillisia opin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17200: tojaan Suomessa. Kaksikielisyys aiheuttaa opis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17201: tolle ylimääräisiä menoja suhteessa muihin 29.68.52 lisäyksenä 300 000 markkaa /i- 17202: maamme kansanopistoihin. säavustuksena Viittakiven opistolle kiin- 17203: Viittakiven opisto on vastikään toteuttanut teistöjen perusparannukseen. 17204: 17205: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17206: 17207: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto Eero Paloheimo 17208: 1990 vp. 3471 17209: 17210: Raha-asia-aloite n:o 3234 17211: 17212: 17213: 17214: 17215: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen 17216: viljelyn tukemiseen 17217: 17218: 17219: Eduskunnalle 17220: 17221: Siirtymistä luonnonmukaiseen viljelyyn on viljelyn neuvontaan osoitettu määräraha on py- 17222: tuettu menestyksellisesti siirtymävaihetuella. synyt entisenä. 17223: Sen ansiosta luonnonmukaisen viljelyn piirissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17224: oleva peltoala on vuodessa lähes nelinkertaistu- nioittaen, 17225: nut 9 000 hehtaariin. Kun ala on Suomessa uut- 17226: ta, neuvonnan tarve on suuri. Vapaaehtoisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17227: järjestöjen harjoittama neuvontatyö on tässä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17228: osoittautunut tuloksellisimmaksi. Lisääntynyt 30.30.40 lisäyksenä 2 800 000 markkaa 17229: viljely on saattanut neuvontaa harjoittavat jär- luonnonmukaisen viljelyn neuvontaa 17230: jestöt aivan ylivoimaisen tehtävän eteen. Volyy- harjoittavien järjestöjen työn tukemi- 17231: min nelinkertaistumisesta huolimatta valtion seen. 17232: tulo- ja menoarvioesityksessä luonnonmukaisen 17233: 17234: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17235: 17236: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto Eero Paloheimo 17237: 3472 1990 vp. 17238: 17239: Raha-asia-aloite n:o 3235 17240: 17241: 17242: 17243: 17244: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseen Val- 17245: tionrautateiden henkilöliikenteestä 17246: 17247: 17248: Eduskunnalle 17249: 17250: Valtionrautateiden mahdollisuus kilpailla kilöliikenteestä 62 miljoonalla markalla on teo- 17251: matkustajista muiden liikennemuotojen kanssa riassa mahdollista alentaa rautateiden henkilö- 17252: on liikenteen ympäristövaikutusten kannalta liikenteen tariffitasoa 6 prosentilla suunnitellus- 17253: olennaista. Kun liikenteen polttoaineiden hin- ta. Koska samalla kuitenkin liikenteen määrä 17254: nat ovat poikkeuksellisen alhaiset, on valtioval- nousee, tarvittava rahamäärä on tätä pienempi, 17255: lalla oltava valmius tukea myös rautateitä. arviolta 40 miljoonaa markkaa. 17256: Kansantaloudellisesti on täysin tervettä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17257: rautateiden henkilöliikenne tuottaa alijäämää, nioittaen, 17258: sillä rautatiet toimivat laskevien rajakustannus- 17259: ten alaisina. Niinpä kustannuksia vastaava hin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17260: noittelu merkitsisi tariffien nousemista selvästi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17261: yli rajahinnan, mikä merkitsisi selvää kansanta- 31.57.40 lisäyksenä 40000000 markkaa 17262: loudellista tuhlausta. korvaukseen Valtionrautateiden henki- 17263: Lisäämällä korvausta Valtionrautateiden hen- lö/iikenteestä. 17264: 17265: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17266: 17267: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto Eero Paloheimo 17268: 1990 vp. 3473 17269: 17270: Raha-asia-aloite n:o 3236 17271: 17272: 17273: 17274: 17275: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Turun 17276: radan tason nostamiseen 17277: 17278: 17279: Eduskunnalle 17280: 17281: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1991 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17282: tulo- ja menoarvioesitykseksi on rantaradan pe- nioittaen, 17283: rusparannukseen osoitettu vain 140 mmk, kun 17284: VR oli esittänyt siihen 260 mmk. Määrärahan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17285: pudotus merkitsee perusparannuksen viivästy- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17286: mistä vuodella. Liikennetaloudellisesti sen pa- 31.58.62 lisäyksenä 120000000 mark- 17287: remmin kuin liikennepoliittisestikaan tällainen kaa Helsingin- Turun radan tason nos- 17288: hitaasti rakentaminen ei ole perusteltua. tamiseen. 17289: 17290: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17291: 17292: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto Eero Paloheimo 17293: 3474 1990 vp. 17294: 17295: Raha-asia-aloite n:o 3237 17296: 17297: 17298: 17299: 17300: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maailman 17301: elintarvikeohjelman (WFP) tukemiseksi 17302: 17303: 17304: Eduskunnalle 17305: 17306: Kehitysyhteistyössä monenkeskinen apu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17307: ns. kehityspankkien sijasta ohjattava YK-jär- nioittaen, 17308: jestöjen kautta. Taistelussa nälkää vastaan tu- 17309: lee Maailman elintarvikeohjelman tukea lisätä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17310: Hallituksen esityksessä lisäystä WFP:n ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17311: IEFR:n määrärahojen yhteismäärään on vain 7 24.30. 66 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 17312: milj. mk. Persianlahden kriisi on omalta osal- Maailman elintarvikeohjelman (WFP) 17313: taan lisännyt määrärahan tarvetta, sillä elintar- tukemiseksi. 17314: vikeapua ohjataan WFP:n kautta. 17315: 17316: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17317: 17318: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17319: 1990 vp. 3475 17320: 17321: Raha-asia-aloite n:o 3238 17322: 17323: 17324: 17325: 17326: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväli- 17327: seen lahjamuotoiseen kehitysapuun Angolalle 17328: 17329: 17330: Eduskunnalle 17331: 17332: Angolan kansantasavalta on käynyt läpi sekä telmia on tehty ja tehdään. Maasta pyritään 17333: erittäin vaikean siirtomaakauden että pitkälli- juurimaan pois alikehittyneisyyden syyt, eikä 17334: sen taistelun verrattuna useimpiin muihin Afri- pintapuolisesti lieventämään sen seurauksia. 17335: kan valtioihin. Tuona aikana tuhoutuivat maan Kehitys joka vaiheessaan koituu koko kansan 17336: tuotantolaitokset ja infrastruktuuri lähes täy- hyväksi. 17337: dellisesti. Angola on osoittanut suurta kiinnostusta 17338: Vaikka Angola on osittain kehittynyt ja vaik- kaupan kehittämiseksi Suomen kanssa. Sen 17339: ka maassa on paljon luonnonrikkauksia, Ango- luonnonvarat merkitsevät, että siitä voi tulevai- 17340: lan kehityksen näköalat ovat edelleen erittäin suudessa muodostua merkittäväkin kauppa- 17341: vaikeat. Osittain pitkälle kehittynyt tuotanto- kumppani, mistä Ruotsissa on jo nyt hyviä ko- 17342: elämä on joko raunioina tai pysähdyksissä. Sa- kemuksia. Kehitysyhteistyömme rakentaisi 17343: maten ei ole vielä ollut mahdollista hyödyntää osaltaan näiden edellytysten syntymistä. 17344: kaikkia maasta löytyviä luonnonrikkauksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17345: Angolan on koulutettava kansa uudestaan, en- nioittaen, 17346: nen kuin tuotantokapasiteettia voidaan alkaa 17347: käyttää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17348: Angolalla on kaikki edellytykset kehitykseen, 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 17349: sen jälkeen kun nykyinen vaihe on ylitetty. Täs- 24.30.66 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 17350: sä jo pitkään jatkuneessa vaiheessa se tarvitsee kahdenväliseen lahjamuotoiseen kehi- 17351: välttämättä apua. Pitkän tähtäimen suunni- tysapuun Angolalle. 17352: 17353: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17354: 17355: Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka Anna-Liisa Jokinen 17356: Heli Astala Jarmo Wahlström Marja-Liisa Löyttyjärvi 17357: Esko-Juhani Tennilä Timo Laaksonen Raila Aho 17358: Pauli Uitto Ensio Laine 17359: 3476 1990 vp. 17360: 17361: Raha-asia-aloite n:o 3239 17362: 17363: 17364: 17365: 17366: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Afrikan Kan- 17367: salliskongressille annettavaan tukeen 17368: 17369: 17370: Eduskunnalle 17371: 17372: Etelä-Afrikan tulevaisuus on edelleen valin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17373: kauhassa. Se edellyttää Afrikan Kansalliskong- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17374: ressille (ANC) annettavan tuen lisäämistä huo- 24.30.66 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 17375: mattavasti hallituksen esittämää 7 000 000 Afrikan Kansalliskongressille (ANC) 17376: markkaa enemmän ja ANC:n mahdollisuutta anneftavaan humanitaariseen apuun. 17377: päättää varojen kohteista omien tarpeidensa 17378: mukaisesti. 17379: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17380: nioittaen, 17381: 17382: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17383: 17384: Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka Marja-Liisa Löyttyjärvi 17385: Anna-Liisa Jokinen Esko-Juhani Tennilä Timo Laaksonen 17386: Raila Aho Pauli Uitto Vappu Säilynoja 17387: Ensio Laine Heli Astala Jarmo Wahlström 17388: 1990 vp. 3477 17389: 17390: Raha-asia-aloite n:o 3240 17391: 17392: 17393: 17394: 17395: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjär- 17396: jestöjen kehitysyhteistyöhön 17397: 17398: 17399: Eduskunnalle 17400: 17401: Kehitysavun perusongelmana on avun koh- Huomattava osa hankkeista jää vaille tukea, 17402: distuminen avunantajamaiden, läntisten teolli- vaikka kansalaisjärjestöjen tukea onkin nope- 17403: suusvaltioiden intressien mukaisesti. Kehitys- asti lisätty. Tuki pitäisi kuitenkin moninkertais- 17404: apu on suuntautunut pitkälti länsimaisen tuo- taa, mikä on mahdollista vain useampivuotisen 17405: tannollisen rakenteen aikaansaamiseen. Se ei ohjelman avulla, jotta kansalaisjärjestöt voivat 17406: edistä kehitysmaiden enemmistön mahdolli- valmistautua suunnitelmallisesti lisääntyviin 17407: suuksia parantaa omia elinolojaan. määrärahoihin. 17408: Erään ratkaisuvaihtoehdon muodostaa avun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17409: kanavoiminen enenevässä määrin kansalaisjär- nioittaen, 17410: jestöjen kautta. Niiden kehitysyhteistyöhank- 17411: keet on ulkoministeriönkin arvioinnissa todettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17412: yleensä erittäin hyvin kehitysyhteistyön tavoit- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 17413: teita vastaaviksi, koska ne on suunnattu köy- 24.30.66 lisäyksenä 25 000 000 markkaa 17414: himmälle väestölle sen omaehtoisen toiminnan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö- 17415: avulla. projekteille myönnettävään tukeen. 17416: 17417: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17418: 17419: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17420: 17421: 17422: 17423: 17424: 34 200052Y 17425: 3478 1990 vp. 17426: 17427: Raha-asia-aloite n:o 3241 17428: 17429: 17430: 17431: 17432: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan 17433: terveydenhuolto-oppilaitoksen suunnitteluun 17434: 17435: 17436: Eduskunnalle 17437: 17438: Opetusministeriö on vahvistanut Pirkanmaan riittävien ja tarkoituksenmukaisten tilojen 17439: terveydenhuolto-oppilaitoksen lisärakennus- ja puutteen vuoksi supistamaan, vaikka tervey- 17440: muutostyöhankkeen perustamissuunnitelman. denhuollon työvoimatarpeet ovat päinvastaisia. 17441: Rakennushankkeen kustannusarvio on (ind. Hallitus esittää vain 500 000 markan suunnitte- 17442: 173.0) 38 790 000 markkaa ja lisärakennuksen lumäärärahaa, mikä on riittämätön. 17443: pinta-ala 1 820 hyötyneliömetriä sekä muutos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17444: töiden 5 232 hyötyneliömetriä. nioittaen, 17445: Hankkeen (hankenumero 31) kustannusarvio 17446: on 38,5 miljoonaa markkaa opetusministeriön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17447: KTS:ssa vuosille 1990-1994, ja se on suunni- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17448: teltu toteutettavaksi vuosina 1991-1994. Oppi- 29.60. 74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 17449: laitoksen tilat ovat riittämättömät, huonokun- Pirkanmaan terveydenhuolto-oppilai- 17450: toiset ja epäkäytännölliset. Kun pidentyneet toksen lisärakennus-ja muutostyöhank- 17451: koulutusajat alkavat vaikuttaa 1990-luvun alus- keen suunnittelua varten. 17452: sa, vuotuista oppilaaksiottoa saatetaan joutua 17453: 17454: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17455: 17456: Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina 17457: 1990 vp. 3479 17458: 17459: Raha-asia-aloite n:o 3242 17460: 17461: 17462: 17463: 17464: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin ja 17465: Tampereen välisen radan tason nostoon 17466: 17467: 17468: Eduskunnalle 17469: 17470: Helsingin-Tampereen radan kehittämisen tarvetta jo nykyisillä nopeuksilla. VR:llä onkin 17471: kustannusarvio on 2 800 miljoonaa markkaa. täysi valmius tason nostoa merkitseviin töihin 17472: Tavoitteena on nostaa nopeustasoa 140 kilo- jo ensi vuonna 200 miljoonan markan edestä. 17473: metristä 200 kilometriin tunnissa. Kustannusar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17474: viossa turvalaitetöiden osuus on 330 miljoonaa nioittaen, 17475: markkaa ja tasoristeysjärjestelyjen osuus 450 17476: miljoonaa markkaa. Tason nostoon on kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17477: kin osoitettu vain 90 miljoonaa markkaa vuo- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 17478: den 1991 budjetissa. Jos radan kehittäminen ta- 31.58.62 lisäyksenä 110 000 000 mark- 17479: pahtuisi tällä vauhdilla, siihen kuluisi 30 vuotta. kaa Helsingin-Tampereen radan tason 17480: Tätä on pidettävä liian hitaana erityisesti radan nostoon. 17481: turvallisuustason noston kannalta, johon on 17482: 17483: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17484: 17485: Marjatta Stenius-Kaukonen Reijo Lindroos Timo Roos 17486: Jorma Rantanen Sakari Knuuttila Lea Mäkipää 17487: Heikki A. Ollila Pentti Lahti-Nuuttila Pertti Lahtinen 17488: Hannu Tenhiälä Jukka Gustafsson Matti Maijala 17489: Toimi Kankaanniemi Jukka Vihriälä Markus Aaltonen 17490: Anneli Taina Kimmo Sasi Erkki Pystynen 17491: Matti Hokkanen Jorma Fred Pekka Leppänen 17492: Tuula Paavilainen Heikki Rinne Håkan Nordman 17493: Kirsti Ala-Harja 17494: 3480 1990 vp. 17495: 17496: Raha-asia-aloite n:o 3243 17497: 17498: 17499: 17500: 17501: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysavustuk- 17502: sen korottamiseen 17503: 17504: 17505: Eduskunnalle 17506: 17507: Äitiysavustus on 670 markkaa. Hallitus eh- jäädessä parissa kuukaudessa liian pieneksi. 17508: dottaa sen korottamista vain 30 markalla. Tämä tulisi ottaa huomioon äitiysavustuksessa. 17509: Äitiysavustus on tärkeä apu uuden perheen- Ehdotammekin, että äitiysavustusta ensimmäi- 17510: jäsenen aiheuttamiin välittömiin kustannuksiin sen lapsen osalta korotettaisiin 1 000 markalla 17511: ja luontoismuodossa merkittävä helpotus mo- 1.1.1991 alkaen. Myös sänky ja vaunut voitai- 17512: niin hankintoihin. Äitiysavustuksen tason nos- siin antaa luontoismuodossa tai vastaava sum- 17513: taminen helpottaisi omalta osaltaan, vaikkakin ma lahjakorttina itse suoritettavaa hankintaa 17514: pieneltä, lapsiperheiden asemaa, ja äitiysavus- varten. 17515: tus tulisi korottaa 1.1.1991 alkaen 800 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17516: kaan. Tämä mahdollistaisi myös pakkauksen nioittaen, 17517: kotimaisuusasteen säilyttämisen. 17518: Erityisesti perheen ensimmäisen lapsen synty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17519: minen aiheuttaa kustannuksia välttämättömien 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17520: hankintojen muodossa. Paitsi vaatteita ja hoi- 33.15.51 25 000 000 markkaa ylimääräi- 17521: tovälineitä tarvitsee vastasyntynyt ainakin vau- senä määrärahana äitiysavustusten ko- 17522: nut ja sängyn viimeistään äitiyspakkauslaatikon rottamiseen. 17523: 17524: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17525: 17526: Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka Marja-Liisa Löyttyjärvi 17527: Esko-Juhani Tennilä Timo Laaksonen Raila Aho 17528: Pauli Uitto Lauha Männistö Vappu Säilynoja 17529: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 17530: Jarmo Wahlström Eeva-Liisa Moilanen Reijo Lindroos 17531: 1990 vp. 3481 17532: 17533: Raha-asia-aloite n:o 3244 17534: 17535: 17536: 17537: 17538: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollis- 17539: ten kotiuttamisrahan korottamiseksi 17540: 17541: 17542: Eduskunnalle 17543: 17544: Jo useana vuonna peräkkäin hallitus ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17545: esittänyt minkäänlaista korotusta asevelvollis- nioittaen, 17546: ten kotiuttamismäärärahoihin, joten määrära- 17547: haa esitetään pienennettäväksi lähes miljoonal- että Eduskunta ottaisi valtion vuodn: 17548: la markalla. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17549: Asevelvollisten kotiuttamisraha on nostetta- 33.28.56 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 17550: va nykyisestä 300 markasta 2 000 markkaan, ylimääräisenä määrärahana asevelvollis- 17551: jotta asevelvollisella olisi kotiin palatessaan toi- ten kotiuttamisrahan korottamiseksi 17552: meentulo järjestetty pariksi viikoksi. 2 000 markkaan. 17553: 17554: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17555: 17556: Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka Marja-Liisa Löyttyjärvi 17557: Esko-Juhani Tennilä Timo Laaksonen Raila Aho 17558: Pauli Uitto Lauha Männistö Vappu Säilynoja 17559: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 17560: Eeva-Liisa Moilanen Jarmo Wahlström Reijo Lindroos 17561: 3482 1990 vp. 17562: 17563: Raha-asia-aloite n:o 3245 17564: 17565: 17566: 17567: 17568: Stenius-Kaukonen: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen toi- 17569: meentuloturvan kustannuksiin 17570: 17571: 17572: Eduskunnalle 17573: 17574: Budjettiesityksen mukaan siirtymisen laajaan 1 717 mk/kk ja II kuntaryhmässä 1695 mk/kk. 17575: perusosaan toimeentulotuessa on tapahduttava Tämä ei riitä kattamaan kaikkia siihen mukaan 17576: kaikissa kunnissa vuoden 1993 loppuun men- luettavia kuluja. Laaja perusosa on nostettava 17577: nessä. Asiakkaiden kannalta laaja perusosa vä- täyden kansaneläkkeen suuruiseksi, joka on n. 17578: hentää kontrollia, joka ulottuu elämän jokai- 2 000 mk/kk. Siihen tulee siirtyä kaikissa kun- 17579: seen pieneenkin yksityiskohtaan ja on usein ih- nissa jo v. 1991. 17580: misarvoa loukkaavaa. Sosiaalityöntekijöiltä tä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17581: mä säästää aikaa norminlaskennasta varsinai- taen, 17582: seen sosiaalityöhön. 17583: Niin kauan kuin riittävää yhtenäistä perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17584: turvajärjestelmää ei ole saatu aikaan, on toi- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 17585: meentulotukeen varattava riittävästi varoja. 33.33.30 lisäyksenä 150000000 mark- 17586: Laaja perusosa on v. 1990 1 kuntaryhmässä kaa toimeentuloturvan kustannuksiin. 17587: 17588: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17589: 17590: Marjatta Stenius-Kaukonen 17591: 1990 vp. 3483 17592: 17593: Raha-asia-aloite n:o 3246 17594: 17595: 17596: 17597: 17598: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ko- 17599: dinhoitajien ja kotiavustajien virkojen perustamiseen 17600: 17601: 17602: Eduskunnalle 17603: 17604: Lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17605: tarvitsemien kotipalvelujen kehittämiseksi on nioittaen, 17606: turvattava avohuollon kodinhoitajien ja koti- 17607: avustajien virkojen lisäys niin, että vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17608: saadaan vähintään 1 000 uutta virkaa, kun nyt 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17609: hallitus esittää vain kokonaiskiintiötä sosiaali- 33.34.30 lisäyksenä 65 000 000 markkaa 17610: palveluihin. Henkilökuntavajauksen poistami- kunnille kodinhoitajien ja kotiavusta- 17611: seen tarvitaan myös palkankorotuksia. jien virkojen perustamiseen. 17612: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17613: 17614: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17615: 3484 1990 vp. 17616: 17617: Raha-asia-aloite n:o 3247 17618: 17619: 17620: 17621: 17622: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanter- 17623: veystyön käyttökustannuksiin virkojen lisäämiseksi 17624: 17625: 17626: Eduskunnalle 17627: 17628: Valtakunnallisessa suunnitelmassa esitetään kunnassa huonosti hoidettu. Siksi vammaister- 17629: perustettavaksi vain 868 virkaa kansanterveys- veydenhuoltoon tulisi saada kodinhoitajan vir- 17630: työhön ensi vuonna. Se on 4 virkaa vähemmän koja kansanterveystyön piiriin. 17631: kuin tänä vuonna. Esitys on täysin riittämätön: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää 17632: mm. terveysalan ammattijärjestö TEHY on suunnitelman lisäksi perustettavaksi 500 uutta 17633: aiemmin laskenut, että pelkästään työajan ly- virkaa kansanterveystyöhön, josta 100 virkaa 17634: hentämiseen tarvittavat virat merkitsevät koko kodinhoitajan viroiksi vammaisterveydenhuol- 17635: terveydenhuollossa 3 800 viran lisätarvetta vii- toon. 17636: den vuoden aikana eli 760 virkaa vuodessa. Täs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17637: tä määrästä tarvittavia kansanterveystyön vir- nioittaen, 17638: koja on 460. Lisäksi väestövastuuperiaatteen 17639: (omalääkäri-/omahoitajajärjestelmä) toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17640: minen vuoden 1990 loppuun mennessä edellyt- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 17641: tää suuria virkalisäyksiä terveyskeskuksiin. 33.34.30 lisäyksenä 40 000 000 markkaa 17642: Varsinkin pääkaupunkiseudulla on henkilö- hoitohenkilöstön palkkojen korotuksiin 17643: kuntavajausta olemassa olevienkin virkojen ja 500 uuden viran perustamiseksi kan- 17644: osalta. Vajauksen poistamiseksi on välttämä- santerveystyöhön, joista JOO virkaa ko- 17645: töntä korottaa hoitohenkilöstön palkkausta. dinhoitajan virkoina vammaistervey- 17646: Vammaisten terveydenhuolto on monessa denhuollon järjestämiseksi. 17647: 17648: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17649: 17650: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17651: 1990 vp. 3485 17652: 17653: Raha-asia-aloite n:o 3248 17654: 17655: 17656: 17657: 17658: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaala- ja 17659: poliklinikkamaksujen poistamiseen työttömiltä ja eläkeläisiltä 17660: 17661: 17662: Eduskunnalle 17663: 17664: Hoitopäivämaksut sairaaloissa ovat nousseet maksuista. Monet vammaiset, joille aikaisem- 17665: vuoden 1990 alussa 60 markasta 80 markkaan min korvattiin invaliidihuoltolain nojalla kysei- 17666: ja poliklinikkamaksut 50 markasta 60 mark- set maksut, eivät lainmuutosten vuoksi enää ole 17667: kaan. Hallitus esittää molempiin 7 markan ko- oikeutettuja korvauksiin. 17668: rotusta. Kun esimerkiksi peruspäivärahaa saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17669: valle työttömälle jää 80 markkaa päivässä kä- nioittaen, 17670: teen, on hoitopäivämaksun ja poliklinikkamak- 17671: sun maksaminen kohtuutonta. Samoin se on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17672: kohtuutonta eläkeläisille, joiden käteen jäävä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17673: eläke on 1 700-3 000 mk/kk. Sen vuoksi työt- 33.34.30 lisäyksenä 25 000 000 markkaa 17674: tömät ja kansaneläkkeen lisäosaa saavat eläke- työttömien ja kansaneläkkeen lisäosaa 17675: läiset tulisi vapauttaa sairaaloiden ja terveyskes- saavien eläkeläisten vapauttamiseksi 17676: kusten hoitopäivämaksuista sekä poliklinikka- sairaala- ja poliklinikkamaksuista. 17677: 17678: 17679: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17680: 17681: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17682: 3486 1990 vp. 17683: 17684: Raha-asia-aloite n:o 3249 17685: 17686: 17687: 17688: 17689: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanter- 17690: veystyön perustamiskustannuksia varten 17691: 17692: 17693: Eduskunnalle 17694: 17695: Hallitus esittää kansanterveystyön perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17696: miskustannuksiin kunnille myönnettävään nioittaen, 17697: määrärahaan 113 milj. markkaa. Tarve on kui- 17698: tenkin edelleen suurempi, ja esitämmekin mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17699: rärahan nostamista 263 miljoonaan markkaan, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17700: jolloin voidaan turvata noin 20-30 keskisuu- 33.34.31 lisäyksenä 150000000 mark- 17701: ren terveyskeskuksen rakentamisen aloittami- kaa kansanterveystyön rakentamisen pe- 17702: nen. rustamiskustannuksia varten. 17703: 17704: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17705: 17706: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17707: 1990 vp. 3487 17708: 17709: Raha-asia-aloite n:o 3250 17710: 17711: 17712: 17713: 17714: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoissai- 17715: raanhoidon perustamiskustannuksiin 17716: 17717: 17718: Eduskunnalle 17719: 17720: Hallitus esittää erikoissairaanhoidon inves- ta. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan 17721: tointeihin vain 123 milj. markkaa. Moni kes- laajennushankkeeseen ja HYKS:n silmäklini- 17722: kussairaala ja aluesairaala on kuitenkin suunni- kalle on myönnettävä normaali valtionapu. 17723: tellut tai suunnittelemassa peruskorjausta, jo- Työttömyys on kääntynyt nousuun ja kohdis- 17724: hon ei hallituksen esityksen puitteissa ole saata- tuu voimakkaimmin talonrakennusalaan. 17725: vissa valtionosuuksia lähiaikoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17726: Keskussairaalakoneiston tason säilyttämisek- nioittaen, 17727: si ja palvelujen kehittämiseksi kuntien esittä- 17728: mien suunnitelmien mukaisesti tulisi sallia suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17729: raan valtionosuuteen oikeuttavia hankkeita 700 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17730: miljoonan markan edestä. Siitä valtionosuus 33.34.31 lisäyksenä 227000000 mark- 17731: olisi 350 milj. markkaa. Tämä kattaisi esimer- kaa erikoissairaanhoidon perustamis- 17732: kiksi yhden suurhankkeen ja parikymmentä kustannuksiin. 17733: pienempää peruskorjaus- tai laajennushanket- 17734: 17735: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17736: 17737: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17738: 3488 1990 vp. 17739: 17740: Raha-asia-aloite n:o 3251 17741: 17742: 17743: 17744: 17745: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen 17746: erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin virkojen lisäämi- 17747: seksi 17748: 17749: Eduskunnalle 17750: 17751: Hallitus esittää ensi vuonna perustettavaksi muodostunut henkilökuntavajaus jo olemassa 17752: sairaaloihin 640 uutta virkaa. Mm. TEHYn oleviin virkoihinkin. Asuntotilanteen korjaami- 17753: aiemmin tekemät laskelmat edellyttäisivät vii- sen lisäksi vajaus voidaan poistaa vain palkko- 17754: den vuoden aikana perustettavaksi vuosittain jen korotuksilla. 17755: 300 uutta virkaa pelkästään työajan lyhenemi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17756: sen johdosta. nioittaen, 17757: Hallituksen esityksessä on 5 viran vähennys 17758: tästä vuodesta ja yli sadan viran vähennys vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17759: desta 1985, joten se on täysin riittämätön. Esi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17760: tämme uusia virkoja perustettavaksi erikoissai- 33.34.35 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 17761: raanhoitoon 1135. 500 uuden viran perustamiseksi erikois- 17762: Erityisesti pääkaupunkiseudulla sairaaloiden sairaanhoitoon ja hoitohenkilöstön 17763: toimintaa vakavasti haittaavaksi tekijäksi on palkkojen korotuksiin. 17764: 17765: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17766: 17767: 17768: 17769: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17770: 1990 vp. 3489 17771: 17772: Raha-asia-aloite n:o 3252 17773: 17774: 17775: 17776: 17777: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 17778: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 17779: 17780: 17781: Eduskunnalle 17782: 17783: Pienyrittäjien vuosilomarahasta annettua la- sittain vahvistamaa tulorajaa on siis korotetta- 17784: kia korjattiin niin, että vuosilomarahan saanti va tuntuvammin. 17785: ei enää ole rajattu tulo- ja menoarvion määrära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17786: haan. Hallitus esittää lakiin korjausta, jolla nioittaen, 17787: vuosilomapäivien määrä voidaan nostaa kuu- 17788: desta kahdeksaan. Lain määräämät edellytykset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17789: ovat kuitenkin edelleen niin tiukat, että moni 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 17790: vuosilomarahan tarpeessa oleva yrittäjä ei voi 33.57.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 17791: sitä saada. Saajien määrän arvioitu lisäys on valtion korvauksiin pienyrittäjien vuosi- 17792: vain 1 200 pienyrittäjää. Valtioneuvoston vuo- lomarahajärjestelmän kustannuksiin. 17793: 17794: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17795: 17796: Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka Marja-Liisa Löyttyjärvi 17797: Esko-Juhani Tennilä Timo Laaksonen Raila Aho 17798: Pauli Uitto Lauha Männistö Vappu Säilynoja 17799: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 17800: Jarmo Wahlström Eeva-Liisa Moilanen Reijo Lindroos 17801: 3490 1990 vp. 17802: 17803: Raha-asia-aloite n:o 3253 17804: 17805: 17806: 17807: 17808: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjär- 17809: jestöille Euroopan yhdentymiskehityksen seurantaan 17810: 17811: 17812: Eduskunnalle 17813: 17814: SAK on todennut, että osallistuminen Länsi- vitaan kansalaisjärjestöjen mukanaoloa seuran- 17815: Euroopan yhdentymiseen ei ole yksin yritysten nassa, jotta mahdolliset kielteiset seuraukset 17816: ja viranomaisten asia, vaan se edellyttää myös voidaan ehkäistä ja toisaalta myönteiset mah- 17817: suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja erityisesti dollisuudet saada suomalaistenkin hyväksi. 17818: ammattiyhdistysliikkeen mukanaoloa. Suoma- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17819: laisilla on vaarana jäädä kehityksen ulkopuolel- nioittaen, 17820: le, ellei seurantaan ja vaikuttamiseen osoiteta 17821: voimavaroja, koska Euroopan yhteisöt on !o- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17822: pettamassa aikaisemmin myöntämänsä tuen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17823: Efta-maiden ammattiyhdistysliikkeen osallistu- 34.01.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 17824: miselle asiantuntijatyöskentelyyn. kansalaisjärjestöille Euroopan yhdenty- 17825: Erityisesti työsuojelun ja standardisoinnin se- miskehityksen seurantaan. 17826: kä kuluttaja- ja ympäristösuojelun alueilla tar- 17827: 17828: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17829: 17830: Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka Marja-Liisa Löyttyjärvi 17831: Esko-Juhani Tennilä Timo Laaksonen Pauli Uitto 17832: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Ensio Laine 17833: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Jarmo Wahlström 17834: 1990 vp. 3491 17835: 17836: Raha-asia-aloite n:o 3254 17837: 17838: 17839: 17840: 17841: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta alle 17-vuo- 17842: tiaiden ammatinvalinnanohjauksen kokeilutoimintaan 17843: 17844: 17845: Eduskunnalle 17846: 17847: Uudella työllisyyslailla rajattiin alle 17-vuo- Uusi työllisyyslaki on poistanut harjoittelura- 17848: tiaat nuoret työllistämistoimien ulkopuolelle. han ja kunnallisen työllistämistuen, erityisesti 17849: Kattavista jatkokoulutusmahdollisuuksista työpajatoiminnan käytön näiltä nuorilta. Ai- 17850: huolimatta noin 4 07o peruskoulun päättäneistä noaksi keinoksi sijoittaa alle 17-vuotiaita työteh- 17851: ei hakeudu jatko-opintoihin. Lisäksi osa kes- täviin on jäänyt ammatinvalinnanohjauksen ko- 17852: keyttää keskiasteen opintonsa jo ensimmäisenä keilutoiminta, jonka määrärahojen lisäys ei kui- 17853: vuonna. Nämä nuoret ovat usein myös sosiaali- tenkaan anna mahdollisuutta laajentaa kokeilua. 17854: selta taustaltaan vaikeimmassa asemassa. Tässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17855: tilanteessa nuori tarvitsisi monin tavoin amma- nioittaen, 17856: tinvalintaan ja työelämään liittyvää neuvontaa 17857: ja ohjausta. Käytännön kokemus on osoittanut, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17858: että usein on erittäin tärkeää tarjota nuorille 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17859: mahdollisuus työkokemuksen hankkimiseen, 34.06.25 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 17860: koska se auttaa nuorta selkiinnyttämään amma- alle 17-vuotiaiden ammatinvalinnan oh- 17861: tinvalintaan liittyviä kysymyksiä. jauksen kokei/utoimintaan. 17862: 17863: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17864: 17865: Marjatta Stenius-Kaukonen Pekka Leppänen 17866: 3492 1990 vp. 17867: 17868: Raha-asia-aloite n:o 3255 17869: 17870: 17871: 17872: 17873: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien 17874: toimikuntien toiminnan tukemiseen 17875: 17876: 17877: Eduskunnalle 17878: 17879: Työttömien toimikunnat ovat eräillä paikka- työttömien omasta joukosta hoitamaan työttö- 17880: kunnilla olleet aktiivisesti kehittämässä työttö- mien toimikuntien toimintaa. 17881: mien toimintaa uusien työtilaisuuksien kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17882: miseksi, heidän taloudellisten etujensa ajami- nioittaen, 17883: seksi ja vapaa-ajan toiminnan järjestämiseksi. 17884: Näillä on tärkeä merkitys, koska ne ovat työttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17885: mien omaehtoista toimintaa. Toiminnan järjes- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 17886: täminen vaatii kuitenkin taloudellisia voimava- 1 000 000 markkaa vetäjien palkkaami- 17887: roja ja siksi Oulun ja Kotkan työttömien toimi- seen työttömien toimikuntiin. 17888: kunnat ovat esittäneet vetäjien paikkaamista 17889: 17890: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17891: 17892: Marjatta Stenius-Kaukonen Asko Apukka Marja-Liisa Löyttyjärvi 17893: Esko-Juhani Tennilä Timo Laaksonen Raila Aho 17894: Pauli Uitto Lauha Männistö Vappu Säilynoja 17895: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 17896: Jarmo Wahlström 17897: 1990 vp. 3493 17898: 17899: Raha-asia-aloite n:o 3256 17900: 17901: 17902: 17903: 17904: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston venä- 17905: jän kielen professuurin perustamiseksi 17906: 17907: 17908: Eduskunnalle 17909: 17910: Oulun talousalueen kehittymiseen kytkeyty- Ehdotamme, 17911: vät voimakkaasti lisääntyvät kaupalliset yhtey- 17912: det Neuvostoliittoon, minkä vuoksi yleisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17913: aluepoliittisten syiden ohella on perusteltua ny- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17914: kyistä voimakkaammin lisätä venäjän kielen 29. JO. 01 lisäyksenä JOO 000 markkaa 17915: korkeammanasteisen opetuksen järjestämistä Oulun yliopiston venäjän kielen profes- 17916: Oulun yliopistossa. Tämä edellyttää, että Oulun suurin aloituskustannuksiksi. 17917: yliopistoon perustetaan venäjän kielen pro- 17918: fessuuri. 17919: 17920: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17921: 17922: Vappu Säilynoja Asko Apukka Riitta Jouppila 17923: Kalevi Mattila Jarmo Wahlström Tellervo Renko 17924: Eino Siuruainen 17925: 17926: 17927: 17928: 17929: 35 200052Y 17930: 3494 1990 vp. 17931: 17932: Raha-asia-aloite n:o 3257 17933: 17934: 17935: 17936: 17937: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen vil- 17938: jelyn valtionapuun 17939: 17940: 17941: Eduskunnalle 17942: 17943: Maatalous on Suomessa murrosvaiheessa. Valtionapuun maaseudun elinkeinojen neu- 17944: Kiinnostus luonnonmukaista viljelyä kohtaan vontaan on ehdotettu kaikkiaan 153 miljoonaa 17945: on voimakkaasti virinnyt. Neuvontatyö ei kai- markkaa. Tästä summasta luonnonmukaiseen 17946: kin osin ole kyennyt seuraamaan perässä. On viljelyyn osoitettaisiin 2 200 000 markkaa, mitä 17947: myös merkkejä siitä, että siirtyminen tähän vil- ei ole pidettävä riittävänä. 17948: jelytapaan kasvaa lähivuosina voimakkaasti. Ehdotamme, 17949: Hallitus pyrkii uusimaan neuvonnan järjestö- 17950: kenttää. Tässä yhteydessä ei saisi kuitenkaan si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17951: vuuttaa tarvetta kehittää neuvonnan sisältöky- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 17952: symyksiä, joista huomionarvoisena pidämme 30.30.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 17953: luonnonmukaisen maatalouden kasvavia tar- käytettäväksi luonnonmukaisen viljelyn 17954: peita. neuvontaan. 17955: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17956: 17957: Vappu Säilynoja Asko Apukka Lauha Männistö 17958: Heli Astala Raila Aho Tellervo Renko 17959: Pauli Uitto Eino Siuruainen Jarmo Wahlström 17960: 1990 vp. 3495 17961: 17962: Raha-asia-aloite n:o 3258 17963: 17964: 17965: 17966: 17967: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden valtion 17968: tuen korottamiseen 17969: 17970: 17971: Eduskunnalle 17972: 17973: Maataloudessa pitää vähentää lannoitteiden kiinnittää huomiota maatalouden ympäristö- 17974: käyttöä niin, että pohjavesi (ja siten maaseudun vaikutuksiin. Pilaantuneita pohjavesiä ei voida 17975: juomavesi) ja vesistöt eivät kärsisi. Tehomaata- puhdistaa ja lannoitteiden käytön vähennyttyä- 17976: lous on ajautumassa umpikujaan ylituotannon kin on pelättävissä vesistöjen rehevöitymisen 17977: takia samalla kun ympäristö vaurioituu. jatkuvan pitkään. - Olisi siksi tarpeen kehittää 17978: Luonnon ja siinä samalla ihmisen kannalta maataloustulojärjestelmää siihen suuntaan, että 17979: olisi järkevää, että viljelijän ei tarvitsisi toi- viljelijä voisi vähäisemmällä lannoitteiden käy- 17980: meentulonsa varmistamiseksi yrittää tuottaa töllä saavuttaa tavoitellun toimeentulon. 17981: mahdollisimman paljon ja siksi käyttää sellaisia Tällainen maatalouden tukemisen suunnan- 17982: määriä lannoitteita, että se vaarantaa hänen ja muutos koituisi myös luonnonmukaisen viljelyn 17983: muiden elinympäristön. Tästä syystä viljelijän hyväksi, sillä siinä tuotantomäärät jäävät pie- 17984: toimeentulon riippuvuutta tuotantomääristä tu- nemmiksi kuin tehomaataloudessa. 17985: lee selvästi vähentää ja antaa hyvitys, joka tulee Ehdotamme, 17986: antaa tulotukea ja aluetukea kehittämällä tila- 17987: kohtaiseen suuntaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17988: Vaikka maatalous ei olekaan yhtä tehokasta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 17989: eikä viljelyala muodosta yhtä suurta osaa koko- 30.31.41 lisäyksenä 60000000 markkaa 17990: naisalasta kuin Länsi- ja Keski-Euroopassa eikä ylimääräisenä määrärahana maatalou- 17991: liioin eläinten määrä maa-alaa kohti ole yhtä den valtion tuen korottamiseksi. 17992: suuri, on Suomessa kuitenkin vakavasti syytä 17993: 17994: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 17995: 17996: Vappu Säilynoja Asko Apukka Lauha Männistö 17997: Heli Astala Raila Aho Pauli Uitto 17998: Jarmo Wahlström Tellervo Renko Eino Siuruainen 17999: 3496 1990 vp. 18000: 18001: Raha-asia-aloite n:o 3259 18002: 18003: 18004: 18005: 18006: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7813 ja 18007: paikallistien n:o 18283 perusparantamiseen 18008: 18009: 18010: Eduskunnalle 18011: 18012: Ylivieskan tiemestaripiirin alueella sijaitseva kunnan omistama leirikeskus Törmälä sijaitsee 18013: maantien n:o 7813 osuus Raudaskylän opis- myös po. tieosuuden varrella, ja etenkin kesäi- 18014: to-Jakola, joka käsittää 15 km:n pituisen mat- sin se on vilkkaassa käytössä. 18015: kan, sekä saman tiemestaripiirin alueella sijait- Maantien kunto on tällä hetkellä erittäin huo- 18016: seva paikallistie n:o 18283 Kariniemelle 3 km:n no ja heikkenee jatkuvasti. Tieosuus vaatii pi- 18017: osuudelta käsittävät vaikutusalueen, jonka pii- kaista perusparantamista. 18018: rissä on 55 maatilaa ja 42 muuta taloutta. Asuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18019: kaita näissä talouksissa on kaikkiaan 303. Hen- nioittaen, 18020: kilöajoneuvoja mainituissa talouksissa on kaik- 18021: kiaan 99 ja traktoriajoneuvoja kaikkiaan 100. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18022: Maanteiden vaikutusalueella sijaitsevat Kari- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18023: niemi, Löytynperä, Leppinen, Junno ja Sievin 31. 24.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 18024: Järvikylä, joissa kaikissa on voimakas asuja- maantieosuuden n:o 7813 Raudaskylän 18025: misto. Tiellä on vilkas läpiajoliikenne Raudas- opisto-Jakala ja paikallistieosuuden 18026: kylästä Sieviin ja päinvastoin. Ylivieskan seura- n:o 18283 perusparantamista varten. 18027: 18028: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18029: 18030: Vappu Säilynoja Asko Apukka 18031: Kalevi Mattila Tellervo Renko 18032: Eino Siuruainen 18033: 1990 vp. 3497 18034: 18035: Raha-asia-aloite n:o 3260 18036: 18037: 18038: 18039: 18040: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhänsivun paikallis- 18041: tien n:o 18652 peruskorjaukseen 18042: 18043: 18044: Eduskunnalle 18045: 18046: Pyhänsivun paikallistie alkaa Muhokselta maatalouskoneita. Myös joen pohjoispuolella 18047: Leppiniemeen menevältä paikallistieltä ja kul- olevat viisi vakinaista taloutta ja kolme kesä- 18048: kee Oulujoen eteläpuolta ja yhtyy Utajärvellä mökkiä käyttävät tätä tietä. 18049: Oulusta Kajaaniin menevään valtatiehen n:o Tien kunto on heikko. Se ei kestä kovaa lii- 18050: 22. Paikallistien n:o 18652 pituus on 14 kilo- kennettä. Tien pinta on jatkuvasti liikenne- 18051: metriä. kuoppien peitossa. Kelirikon aikana keväisin 18052: Tien varrella asuu vakinaisesti 60 perhettä, koululaisbussit eivät uskalla ajaa Pyhänsivun 18053: joista useat ovat maatalousyrittäjiä. Lisäksi ke- tietä. Toistuvien liikennerajoitusten takia myös 18054: säasukkaita on tällä hetkellä 51. Pällin voima- muu raskas liikenne on vaikeuksissa joskus pit- 18055: laitokselta vapautuneissa tiloissa on jo usean käänkin keväisin. 18056: vuoden ajan toiminut ns. Kan-koti, jossa on Perusteluihin viitaten ehdotamme kunnioit- 18057: kuusi kahden perheen rivitaloa. Kan-koti on taen, 18058: alkoholiongelmaisten hoivakoti. 18059: Metsäntutkimuslaitoksella on useita tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18060: muskohteita tien varrella. Alueella sijaitsee se- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18061: peliasema, joten sora-autot käyttävät myös tätä 31.24. 77 lisäyksenä 700 000 markkaa 18062: tietä. Tiellä liikennöivät myös linja- ja koulu- Pyhänsivun paikallistien n:o 18652 pe- 18063: laisautot sekä maito- ja jäteautot. Koska alue ruskorjaukseen. 18064: on maatalousvaltaista, tiellä liikkuu paljon 18065: 18066: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18067: 18068: Vappu Säilynoja Asko Apukka Riitta Jouppila 18069: Kalevi Mattila Tellervo Renko Eino Siuruainen 18070: 3498 1990 vp. 18071: 18072: Raha-asia-aloite n:o 3261 18073: 18074: 18075: 18076: 18077: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jat- 18078: kamiseen Vaasaan sekä Raahen-Oulun-Kemin-Tornion 18079: alueelle 18080: 18081: Eduskunnalle 18082: 18083: Maakaasujohtoa laajennetaan parhaillaan. vattaa Suomen ja Neuvostoliiton kauppaa ja 18084: Suomen ja Neuvostoliiton sopimukset antavat kasvattaa siten vientiämme, joka tuonnin arvon 18085: myös mainion tilaisuuden maakaasun käytön laskun takia on joutumassa vaikeuksiin. Mis- 18086: laajentamiseen toisaalta Vaasan seudulle ja toi- sään tapauksessa ei pidä antautua viennin leik- 18087: saalta edelleen Perämeren rannikolle. Raahen, kaamiseen, vaan on ponnisteltava kaikin kei- 18088: Oulun, Kemin ja Tornion muodostamasta alu- noin kauppavaihdon lisäämiseksi. 18089: eesta tulisi muodostaa voimakas teollisuuskes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18090: kus vastapainoksi eteläiselle Suomelle. Perusra- nioittaen, 18091: kenteen tarjoaisi maakaasuverkko, mutta luon- 18092: nollisesti teollisuutta tulisi näille alueille saada että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18093: syntymään muin toimin. Mahdollista olisi myös 1991 tulo- ja menoarvioon 10000000 18094: maakaasujohdon vetäminen Neuvosto-Karja- markkaa suunnittelu- ja valmistelutöi- 18095: lasta Kostamuksen kautta. hin maakaasujohdon jatkamiseksi joko 18096: Maakaasu on sangen monipuolista käytöl- Etelä-Suomesta Vaasan seudulle sekä 18097: tään. Se on ympäristön kannalta myönteinen Raahen-Oulun-Kemin- Tornion seu- 18098: energianlähde. Lisäksi se kelpaa yhä useammin dulle tai Kostamuksesta Vaasan seudulle 18099: teolliseen tuotantoon raaka-aineeksi. ja Raahen-Oulun-Kemin- Tornion 18100: Maakaasun käytön lisäämisellä voidaan kas- seudulle. 18101: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18102: 18103: Vappu Säilynoja Asko Apukka Heli Astala 18104: Raila Aho Pauli Uitto Kalevi Mattila 18105: Jarmo Wahlström Tellervo Renko Eino Siuruainen 18106: 1990 vp. 3499 18107: 18108: Raha-asia-aloite n:o 3262 18109: 18110: 18111: 18112: 18113: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseen 18114: työllistämiseen 18115: 18116: 18117: Eduskunnalle 18118: 18119: Suomi on kulkemassa kohti lamaa hallituk- pulan lisäksi erityisenä syynä myös se, että ko- 18120: sen epäonnistuessa täysin talouden kehityksen van rahan tuotannon romahtaminen jättää 18121: ohjaamisessa. Öljyn hinnan kriisiytyminen voi asuntotuotannon voimavaroja käyttämättä. 18122: vielä syventää lamaa. Ehdotamme, 18123: On tarpeen varautua harkinnanvaraisen työl- 18124: listämisen lisäämiseen varsinkin ensi vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18125: loppua kohden samalla, kun työllisyyttä voi- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 18126: daan turvata lisäämällä voimakkaasti valtion 34.06.02 lisäyksenä 150 000 000 mark- 18127: lainoittamaa asuntotuotantoa ja vallankin kaa harkinnanvaraiseen työllistämi- 18128: vuokra-asuntojen määrää, mihin nyt on asunto- seen. 18129: 18130: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18131: 18132: Vappu Säilynoja Asko Apukka Lauha Männistö 18133: Heli Astala Raila Aho Pauli Uitto 18134: Jarmo Wahlström Tellervo Renko Eino Siuruainen 18135: 3500 1990 vp. 18136: 18137: Raha-asia-aloite n:o 3263 18138: 18139: 18140: 18141: 18142: Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Espoon viras- 18143: totalon rakentamiseen 18144: 18145: 18146: Eduskunnalle 18147: 18148: Valtion virastotalo on suunniteltu sijoitetta- tykseen hanke ei sisälly. Virastotalon kustan- 18149: vaksi Espoon keskukseen radan eteläpuolelle. nusarvio on n. 56,0 Mmk. 18150: Hankkeen tontti on vahvistetulla kaava-alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18151: ja sille on varattu 25 000 m 2 :n suuruinen raken- nioittavasti, 18152: nusoikeus. Tontti on saatu aluevaihdolla Es- 18153: poon kaupungin ja valtion kesken. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18154: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18155: oli 1,5 Mmk:n määräraha virastotalon 1 vaihet- 28.64. 76 JO 000 000 markkaa valtion 18156: ta varten. Vuoden 1990 tulo- ja menoarvioesi- Espoon virastotalon rakentamiseen. 18157: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18158: 18159: Jouni J. Särkijärvi Lea Kärhä Tuula Linnainmaa 18160: 1990 vp. 3501 18161: 18162: Raha-asia-aloite n:o 3264 18163: 18164: 18165: 18166: 18167: Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Työn 18168: Arkiston lisätilainvestointiin 18169: 18170: 18171: Eduskunnalle 18172: 18173: Oikeusministeriö myönsi Porvarillisen Työn saatavissa Kansakoulukuja 3:n alakellarista. 18174: Arkiston Säätiölle perustamisluvan toukokuus- Tähän tilaan voidaan sijoittaa n. 800 hyllymet- 18175: sa 1975. Arkisto aloitti toimintansa 15.10.1975. riä arkistointiin soveltuvaa taajahyllystöä. 18176: Valtioneuvosto hyväksyi Porvarillisen Työn Ar- Valtionarkiston ohjeet päätearkiston palo- 18177: kiston yksityisluontoisten arkistojen valtion- ym. suojanormeista edellyttävät kuitenkin ra- 18178: avusta annetun lain mukaiseen valtionapuun oi- kenteellisia muutoksia ko. kellaritilaan. Se on 18179: keutetuksi 1.4.1976 alkaen. Arkiston toimintaa eristettävä omaksi palosuojatuksi huonetilaksi 18180: säätelevät edellä mainittuun lakiin liittyvä ase- A 120 -paloluokan mukaan. Tämä edellyttää 18181: tus, säätiön ohjesääntö ja Valtionarkiston oh- mm. muurattujen tiiliseinien ja arkistotilaan 18182: jeet. johtavan palo-oven rakentamista. Myös sähkö- 18183: Arkiston toiminta ja materiaalimäärä ovat työt on uusittava arkistonormien mukaisiksi. 18184: kasvaneet nopeasti. Vuonna 1989 arkistoon teh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18185: tiin 165 ulkopuolista tutkijakäyntiä sekä noin nioittaen, 18186: 300 muuta asiakirjojen hakukäyntiä. Kirjallisia 18187: selvityspyyntöjä tehtiin 37 kappaletta ja puhe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18188: lintiedusteluja yli 250 kertaa. Arkistomateriaa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18189: lia on yhteensä yli 1 000 hyllymetriä. 29.88.53 lisäyksenä 150 000 markkaa 18190: Arkiston makasiinitilat ovat täyttymässä Porvarillisen Työn Arkiston arkistoti- 18191: vuoden 1991 aikana. Uutta makasiinitilaa on lainvestointia varten. 18192: 18193: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18194: 18195: Jouni J. Särkijärvi Anssi Rauramo 18196: 3502 1990 vp. 18197: 18198: Raha-asia-aloite n:o 3265 18199: 18200: 18201: 18202: 18203: Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kokoomuksen Opiskelija- 18204: liitto Tuhatkunnan aatteelliseen koulutusprojektiin 18205: 18206: 18207: Eduskunnalle 18208: 18209: Opiskelijat ovat monilla alueilla yhteiskun- Aatteellisen koulutusprojektin ideana on ke- 18210: nallisen keskustelun etujoukkoa, keskustelun rätä periaatteista, filosofiasta ja ideologiasta 18211: herättäjiä ja uusien alueiden kartoittajia. Myös kiinnostuneita jäseniä näiden aiheiden ääreen, 18212: puolueiden toiminnassa opiskelija- ja nuoriso- tuottaa julkaisuja ja suunnata jäsenistön mie- 18213: järjestöjen panos aatteellisessa keskustelussa ja lenkiintoa syvällisempään poliittiseen ajatte- 18214: keskustelun suuntaajana on ollut merkittävä. luun. Toimintamuotoja ovat valtakunnallinen 18215: Kuva yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on ja paikalliset aateryhmät, koulutus- ja luentoti- 18216: nuorten silmissä hämärtynyt vallantavoitteluk- laisuudet, aatteellisen perusmateriaalin tuotta- 18217: si, periaatteista luopumiseksi ja pelkän kanna- minen sekä mahdollisesti muiden poliittisten 18218: tuksen haalimiseksi. Periaatteisiin ja aatteelli- ryhmien kanssa järjestettävät seminaarit. 18219: seen taustaan pureutuvan keskustelun kautta Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 18220: nuorten kiinnostus poliittiseen osallistumiseen nioittaen, 18221: voi muuttua. 18222: Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18223: on pitänyt elossa toimintamuotoja, joissa päi- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 18224: vänpoliittisen keskusteluotteen lisäksi arvioi- markkaa Kokoomuksen Opiskelijaliitto 18225: daan ajan ilmiöitä analyyttis-kriittisestä näkö- Tuhatkunta ry:n aatteellisen koulutus- 18226: kulmasta. Syvälle asioiden olemukseen pureu- projektin tukemiseen. 18227: tuvien toimintamuotojen kehittäminen on yksi 18228: liiton ensi vuoden painopisteistä. 18229: 18230: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18231: 18232: Jouni J. Särkijärvi 18233: 1990 vp. 3503 18234: 18235: Raha-asia-aloite n:o 3266 18236: 18237: 18238: 18239: 18240: Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan virkistys- 18241: alueyhdistyksen maanhankintaan 18242: 18243: 18244: Eduskunnalle 18245: 18246: Uudellemaalle on vuonna 1988 perustettu merkityksen huomioon ottaen on virkistysaluei- 18247: Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Yhdistyksen den hankinnan avustamiseen osoitettava riittä- 18248: tarkoituksena on hankkia ja hoitaa asukkaita vä osuus. 18249: palvelevia virkistysalueita. Maat ostetaan tai Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 18250: vuokrataan sekä huolehditaan niiden hoidosta tavasti, 18251: ja rakentamisesta. 18252: Valmistelussa on lähdetty siitä, että valtio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18253: osallistuisi yhdistyksen rahoitukseen kymme- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 18254: nellä miljoonalla markalla. 35.15.32 7000000 markkaa Uuden- 18255: Uudenmaan virkistysmahdollisuuksien tur- maan virkistysalueyhdistystä varten. 18256: vaamisen kiireellisyyden ja valtakunnallisen 18257: 18258: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18259: 18260: Jouni J. Särkijärvi Lea Kärhä Tuula Linnainmaa 18261: 3504 1990 vp. 18262: 18263: Raha-asia-aloite n:o 3267 18264: 18265: 18266: 18267: 18268: Särkijärvi ym.: Määrärahojen osoittamisesta suojelualueista koi- 18269: tuvien taloudellisten menetysten korvaamiseen 18270: 18271: 18272: Eduskunnalle 18273: 18274: Valtioneuvosto on tehnyt viittä suojeluohjel- sien suojeluohjelman toteuttaminen on yksityis- 18275: maa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat mailla pahasti kesken ja lehtojensuojeluohjel- 18276: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistover- man toteuttaminen on luonnollisesti vasta alka- 18277: kon kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen massa. Toteuttamatta oleviin suojeluohjelmiin 18278: 2.4.1980 ja 2.9.1980 tehtyine täydennyksineen, sisältyy vajaat 200 000 ha yksityisomistuksessa 18279: 19.4.1979 ja 26.3.1981 tehdyt soidensuojelun olevia maita. Valmisteilla olevaan rantojensuo- 18280: perusohjelmaa koskevat periaatepäätökset, jeluohjelmaan kuuluu rantaviivaa 11 800 km, 18281: 3.6.1982 tehty lintuvesien suojeluohjelmaa kos- josta yksityisomistuksessa on n. 40 OJo. 18282: keva periaatepäätös, 3.5.1984 vahvistettu har- Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjel- 18283: jujensuojeluohjelma ja 13.4.1989 vahvistettu mat toteutetaan yksityismaiden osalta joko 18284: lehtojensuojeluohjelma. Tänä vuonna 30.5. hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet val- 18285: hallitus päätti viedä loppuun rantojensuoje- tion omistukseen tai maksamalla suojelualueen 18286: luohjelmaa koskevat valmistelutyöt siten, että muodostamisesta sen omistajalle aiheutuvasta 18287: rantojensuojeluohjelmaa koskeva periaatepää- taloudellisesta hyödyn menetyksestä korvaus. 18288: tös voitaisiin tehdä hallituksessa vielä kuluvan Harjujensuojeluohjelmaa toteutetaan etupääs- 18289: syksyn aikana. sä maa-aineslain avulla. 18290: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan peri- Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpana 18291: aatepäätöksen tarkoittamien alueiden maapin- esteenä on ollut suojelualueiden osto- ja kor- 18292: ta-ala on noin 545 000 ha, josta yksityisten vausvarojen niukkuus. Kuluvan vuoden valtion 18293: omistamia alueita on noin 11 500 ha. Soiden- tulo- ja menoarviossa ostovaroja on varattu 120 18294: suojelun perusohjelmaan sisältyvien alueiden milj. mk. Nyt valmisteilla oleva rantojensuoje- 18295: suopinta-ala puolestaan on noin 488 500 ha, luohjelma nostaa suojelualueiden hankinta- ja 18296: josta yksityisten omistamia alueita on noin korvausvarojen tarpeen aivan uudelle tasolle. 18297: 149 500 ha. Lintuvesien suojeluohjelmaan sisäl- Ellei määrärahoja tässä vaiheessa koroteta tun- 18298: tyy 83 530 ha maa- ja vesialueita, joista valta- tuvasti, valtio menettää uskottavuutensa suoje- 18299: osa on yksityisomistuksessa, samoin kuin lehto- luohjelmien toteuttamisessa. 18300: jensuojeluohjelmaan kuuluvasta n. 5 300 heh- Suojelualueiden perustamisesta aiheutuvien 18301: taarista. Harjujensuojeluohjelmaan kuuluu 159 korvausmäärärahojen määrä kuluvan vuoden 18302: kohdetta, pinta-alaltaan yhteensä 96 000 ha. Li- budjetissa on 10 milj. markkaa. Tämä on aivan 18303: säksi valtioneuvosto on ympäristöpoliittisessa riittämätön summa kun otetaan huomioon, että 18304: selonteossaan eduskunnalle 28.9.1984 luvannut huomattava osa rantojensuojeluohjelmasta on 18305: selvittää kymmenen alueen osalta luonnonsuo- tarkoitus toteuttaa korvausmenettelyä käyt- 18306: jelualueitten perustamistarpeen ja -tavan sekä täen. 18307: kolmen kansallispuiston laajentamismahdolli- On todettava, että suojeluohjelmien toteutta- 18308: suudet. Eräät näistä kohteista on jo toteutettu minen kestää nykyisellä vauhdilla yli 20 vuotta. 18309: ja useimmista on lakiesitykset valmisteilla. Tästä aiheutuu maanomistajille monenlaista 18310: Suojeluohjelmista ovat parhaiten toteutuneet haittaa ja epätietoisuutta, valtiolle lisäkustan- 18311: pääosin valtion maita sisältävä kansallis- ja nuksia maan hinnan kohotessa ja lopulta eri- 18312: luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma sekä laisten muiden maankäyttömuotojen lisäänty- 18313: soidensuojeluohjelma valtion maiden osalta. minen vaarantaa suojelun toteuttamisen. Suoje- 18314: Sen sijaan soidensuojeluohjelman ja lintuve- luohjelmien toteuttamista onkin nopeutettava 18315: 1990 vp. - RA n:o 3267 3505 18316: 18317: merkittävästi nykyisestä. Se vaatii tähän tarkoi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 18318: tukseen osoitettavien määrärahojen tuntuvaa kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- 18319: korottamista. Valtion hallinnassa olevia maa- nassa. 18320: alueita on myös joustavasti voitava käyttää vas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 18321: tikemaana luonnonsuojelualueita muodostet- nioittaen, 18322: taessa, koska vaihtomenettely on usein maan- 18323: omistajalle mieluisa vaihtoehto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18324: On vielä lopuksi korostettava, että vain edellä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18325: mainituilla keinoilla on mahdollista vähentää 35.15.87lisäyksenä 30000000 markkaa 18326: niitä tarpeettomia ristiriitoja, joita maanomis- maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar- 18327: tajien ja luonnonsuojelutahon välille on eri koituksiin sekä momentille 35.15.61 li- 18328: puolilla maata syntynyt. Ristiriidat tulevat vas- säyksenä 5 000 000 markkaa korvauk- 18329: taisuudessa vain kärjistymään, ellei suojeluoh- siin maanomistajille suojelualueiden pe- 18330: jelmien toteuttamismenettelyä paranneta oleel- rustamisesta aiheutuvista taloudellisen 18331: lisesti nykyisestään, ja kokemusten perusteella hyödyn menetyksistä. 18332: lopullisena kärsijänä ovat aina korvaamattomat 18333: luonnonarvot. 18334: 18335: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18336: 18337: Jouni J. Särkijärvi Heli Astala 18338: Matti Saarinen Esko Helle 18339: 3506 1990 vp. 18340: 18341: Raha-asia-aloite n:o 3268 18342: 18343: 18344: 18345: 18346: Taina: Määrärahan osoittamisesta yliassistentin viran perustami- 18347: seen Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan 18348: 18349: 18350: Eduskunnalle 18351: 18352: Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiede- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18353: kunta on usean vuoden ajan anonut hoitotie- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18354: teen laitokselle yliassistentin virkaa. Virka on 29. JO. 01 250 000 markan määrärahan 18355: ollut tärkeysjärjestyksessä kärjessä, mutta va- yliassistentin viran perustamiseksi Tam- 18356: roja ei ole esitetty vuoden 1991 budjettiehdo- pereen yliopiston lääketieteellisen tiede- 18357: tuksessa. kunnan hoitotieteen laitokselle. 18358: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 18359: nioittaen, 18360: 18361: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18362: 18363: Anneli Taina 18364: 1990 vp. 3507 18365: 18366: Raha-asia-aloite n:o 3269 18367: 18368: 18369: 18370: 18371: Taina: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Teatterin perus- 18372: korjauksen rahoitukseen 18373: 18374: 18375: Eduskunnalle 18376: 18377: Tampereen Teatterin vanhassa teatteritalossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18378: suoritettiin peruskorjaus vuosina 1988-89. Pe- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 18379: ruskorjauksen teatteri joutui rahoittamaan lai- kan määrärahan Tampereen Teatterin 18380: navaroilla. Lainanhoitokulut ovat teatterille ra- peruskorjauksen aiheuttamien kustan- 18381: site, josta selviytyminen edellyttää ulkopuolista nusten peittämiseen. 18382: tukea. 18383: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 18384: nioittaen, 18385: 18386: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18387: 18388: Anneli Taina 18389: 3508 1990 vp. 18390: 18391: Raha-asia-aloite n:o 3270 18392: 18393: 18394: 18395: 18396: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssitaiteen alan järjes- 18397: töille 18398: 18399: 18400: Eduskunnalle 18401: 18402: Valtion tanssitaidetoimikunta perustettiin sesti totmtvia tanssiteattereita ja -ryhmiä on 18403: vuonna 1983. Jo tuolloin valtion tanssitaiteelle Suomessa yhdeksän, ja niiden valtionavun ko- 18404: myöntämä osuus taidemäärärahoista jäi pahasti rotustarve on minimissään jo kolme miljoonaa 18405: alimitoitetuksi, sillä tanssitaidetta ei käsitelty markkaa. Tanssijoiden ja koreografien työllis- 18406: omana itsenäisenä taiteenalueenaan, vaan se täminen omaan ammattiinsa korostuu ja tulee 18407: viipaloitiin erilleen näyttämötaiteista. Ammatti- yhä tärkeämmäksi, kun 1980-luvulla luotu tans- 18408: mainen tanssitaide jäi jälkeen tavalla, jota on sin koulutussuunnitelma käytäntöön toteutettu- 18409: ollut hyvin vaikea saada korjatuksi vastaamaan na alkaa tuottaa yhä enenevässä määrin alan 18410: alan todellista kehitystä ja tilannetta. ammattilaisia. 18411: Tanssimäärärahoihin momentille 29.90.52 on Alan järjestöjen toimintoja myös hankaloit- 18412: vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen tullut taa ja vaikeuttaa riittämätön valtionapu. Järjes- 18413: ilahduttavasti lisäystä. Kuitenkin korotus sinän- töjen on vaikea vastata alansa tämän hetken 18414: sä koko tanssitaiteen kenttää ajatellen ei kata vaatimuksiin nykyisin toimintavaroin ja resurs- 18415: edes pienen tanssiryhmän vuotuisia tariffien sein, mistä syystä valtion vuoden 1991 tulo- ja 18416: mukaisia palkkamenoja. Ammattimainen menoarvioesityksessä oleva vähennys tuntuu 18417: tanssiteatteri- ja tanssiryhmätoiminta on free- kohtuuttomalta. 18418: lance-valtainen, sillä ns. laitosteatterit eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18419: työllistä tanssijoita ja koreografeja kuin satun- 18420: naisesti ja produktiokohtaisesti. Poikkeuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18421: muodostaa ainoastaan Helsingin Kaupungin- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18422: teatteri, jolla on oma tanssiryhmänsä. Edellä 29.90.52 (tanssimäärärahat) lisäyksenä 18423: mainitusta syystä tanssijoita työllistävät eniten 3 000 000 markkaa säännöllisesti toimi- 18424: juuri tanssiteatterit ja tanssiryhmät, joiden oma vien tanssiryhmien tukemiseen ja 70 000 18425: tulosvastuu on kohtuuton suhteessa muihin markkaa tanssin alan järjestöille. 18426: esittävän taiteen alueisiin. Tällä hetkellä aktiivi- 18427: 18428: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18429: 18430: Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila 18431: 1990 vp. 3509 18432: 18433: Raha-asia-aloite n:o 3271 18434: 18435: 18436: 18437: 18438: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta tanssin tiedotuskeskuk- 18439: sen tukemiseen 18440: 18441: 18442: Eduskunnalle 18443: 18444: Tanssin harrastuksen kasvun, tanssikoulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18445: ja esiintymistoiminnan lisääntymisen ja niin 18446: tanssinopettajille kuin tanssinopiskelijoille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18447: suunnatun koulutuksen järjestäytymisen myötä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18448: on tanssista tiedottamisen tarve kasvanut. 29.90.52 (tanssimäärärahat) 380 000 18449: Tanssin tiedotuskeskuksen toiminta on saata- markkaa tanssin tiedotuskeskukselle ja 18450: va yhtä tehokkaaksi ja monipuoliseksi kuin tuen vakinaistamiseen. 18451: muillakin taiteenaloilla (vrt. Musiikin tiedotus- 18452: keskus). 18453: 18454: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18455: 18456: Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila 18457: 18458: 18459: 18460: 18461: 36 200052Y 18462: 3510 1990 vp. 18463: 18464: Raha-asia-aloite n:o 3272 18465: 18466: 18467: 18468: 18469: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Varhaisnuo- 18470: risoliiton erityisnuorisotyön tukemiseen 18471: 18472: 18473: Eduskunnalle 18474: 18475: Suomessa niistä nuorista, jotka tarvitsevat perustuvalle ja yksilöä kunnioittavalle koulu- 18476: enemmän tukea omalle kasvulleen ja turvaa ai- tukselle. 18477: kuisesta ihmisestä, huolehtivat pääasiassa yh- Näistä vaihtoehdoista ei ole tarpeeksi tietoa, 18478: teiskunta sekä lukuisat lastensuojelu- ja vapaa- vaan perinteiseen peruskoulu- ja lukiosystee- 18479: ehtoisjärjestöt. miin on niin tuudittauduttu, että vain lehdistö 18480: Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto haluaa on pitänyt huolen siitä, että vaihtoehtoisuutta 18481: omalta osaltaan olla aloittamassa keskustelua pidetään yllä ja vanhemmat saavat sen kautta 18482: lasten aseman parantamiseksi, antaa ohjaajille muita ajatuksia lapsensa tulevaisuuteen kasvat- 18483: valmiuksia työskennellä haavoittuvissa elinolo- tamiselle. 18484: suhteissa asuvien lasten ja varhaisnuorten kans- Isovanhemmat asuvat useista perheistä kau- 18485: sa sekä lähentää sukupolvien välistä kuilua. kana, eristettyinä ja ulkopuolisina verrattuna 18486: Kerhotyössä etenkin poikia kiinnostavan teke- aikaan, jolloin oli itsestään selvää, että sosiaali- 18487: misen löytäminen ja energian purkaminen on huoltona toimivat omat lapset ja heidän per- 18488: kasvava ongelma ohjaajille. Myös miesohjaa- heensä. Lapset etenkin kaupungeissa tapaavat 18489: jien saanti kerhotyöhön ja leireille on vaivalloi- isovanhempiaan harvoin, lähinnä juhlapyhinä, 18490: sempaa kuin naisten mukaansaanti. eivätkä ole kontaktissa lähistön muihin vanhuk- 18491: Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto yhdessä siin. 18492: Paasikivi-Opiston kanssa järjestää 20 kerhon- Nuorten väkivalta ja piittaamattomuus van- 18493: ohjaajalle vuoden aikana neljässä jaksossa ta- huksia kohtaan on suurkaupunkien asumalä- 18494: pahtuvan koulutusjakson, jossa keskitytään hiöiden ongelma. Välinpitämättömyyttä on mo- 18495: luonnon antamiin mahdollisuuksiin vilkkaiden, nilla myös omia vanhempia kohtaan. 18496: energisten lasten ja varhaisnuorten vapaa-ajan Lastenkoti ja kuntoutus, sopeutuminen yh- 18497: harrasteena. Koulutuksen aikana kokeillaan teiskuntaan ja vaihtoehdot perinteiselle laitos- 18498: taitoja kalliolla, merellä ja erämaassa ja toimi- hoidolle ovat muuttuneet huomattavasti Suo- 18499: taan koko ajan ryhmässä selviytyen turvallisesti messa. Kuitenkin monissa ongelmia kohdan- 18500: vaikeistakin tilanteista. neissa perheissä kartetaan yhteiskunnan palve- 18501: Tyttöjen ja poikien vuosien saatossa niukasti luja, lapset itse voivat kokea joutuvansa mel- 18502: muuttuneista rooleista on tulossa riesa. Kor- keinpä vankilaan joutuessaan irrotetuksi per- 18503: keimpaan koulutukseen pyrkijät ovat yhä ene- heestään. 18504: nevässä määrin naisia, samaten hoivatyöhön tu- Uusista pehmeistä hoitomuodoista, perheen 18505: levat. Avausta uusiin ammatteihin hakeutumi- hoitamisesta, vastuun ottamisesta ja positiivis- 18506: selle ei juurikaan ole näkynyt, ammattikoulutus ten tulevaisuuskuvien luomisesta ei ole tietoa. 18507: ei pysty pitämään pintaansa muiden koulutus- Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto painattaa 18508: muotojen rinnalla. Myös opettajien odotukset aikuisille tarkoitetun Lasten oikeus - EXTRA 18509: tytöiltä ja pojilta ovat erilaiset. - Jellona -lehden. Se sisältää alan asiantunti- 18510: Vaihtoehtopedagogiikat voivat tarjota va- joiden, lastenlääkäreiden, sosiaalityöntekijöi- 18511: paamman mahdollisuuden kasvattaa persoonal- den ja nuorisopsykiatrien kuvauksia 1990-luvun 18512: lisuutta ja antaa sen vapaasti olla näkösällä. hoitotyöstä. Sosiaali- ja terveystyön yhdistämi- 18513: Luovuuden lisääminen ja yhteistyön korostami- nen perinteiseen nuorisotyöhön on tulollaan ja 18514: nen ovat peruslähtökohtia tasa-arvoisuuteen siihen pitää olla meillä kaikilla valmiuksia. 18515: 1990 vp. - RA n:o 3272 3511 18516: 18517: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18518: nioittaen, 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 18519: markkaa Porvarillisen Varhaisnuoriso- 18520: liiton erityisnuorisotyön tukemiseen. 18521: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18522: 18523: Anneli Taina Riitta Saastamoinen Ritva Vastamäki 18524: 3512 1990 vp. 18525: 18526: Raha-asia-aloite n:o 3273 18527: 18528: 18529: 18530: 18531: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen nuorten 18532: luontoleirin tukemiseen 18533: 18534: 18535: Eduskunnalle 18536: 18537: Suomen Nuorison Liitto ry. järjestää kan- ylöspito Suomessa sekä matka välillä Helsin- 18538: sainvälisen nuorten leirin 7.-12.8.1991 Oivan- ki-Kuusamo-Helsinki. Tämän johdosta suo- 18539: gin leirikeskuksessa Kuusamossa. Leirin teema- malaisilta nuorilta perityillä osanottomaksuilla 18540: na on Luonto ja minä. Leirillä perehdytään ei voi kattaa läheskään leirin kustannuksia. 18541: asiantuntevien ohjaajien johdolla ympäröivään Suomen Nuorison Liitto on nuorisotyölain 18542: luontoon ja sen suojelemiseen. Tärkeintä on nojalla tuettu valtakunnallinen nuorisojärjestö. 18543: oppia tuntemaan luontoa ja elämään sopusoin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18544: nussa luonnon kanssa. nioittaen, 18545: Leirille osallistuu 150 nuorta Neuvostoliitos- 18546: ta, Saksasta, Tunisiasta ja Ranskasta. Kotimai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18547: sia nuoria leirille tulee noin 150. 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 18548: Koska kyseessä on nuorten leiri, liiton tavoit- markkaa avustuksena Suomen Nuorison 18549: teena on painaa osanottomaksu mahdollisim- Liitto ry:lle kansainvälisen nuorten 18550: man alhaiseksi. Kansainvälisen käytännön mu- luontoleirin järjestämiseen 7.-12.8. 18551: kaan ulkomaisille nuorille tulee tarjota ilmainen 1991 Kuusamossa. 18552: 18553: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18554: 18555: Anneli Taina Päivi Varpasuo Pentti Lahti-Nuuttila 18556: Heikki A. Ollila Mirja Ryynänen Juho Sillanpää 18557: Eeva-Liisa Moilanen Sinikka Hurskainen 18558: 1990 vp. 3513 18559: 18560: Raha-asia-aloite n:o 3274 18561: 18562: 18563: 18564: 18565: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison kansainvälisen 18566: leiri- ja kurssikeskuksen perustamiseen Virroille 18567: 18568: 18569: Eduskunnalle 18570: 18571: Virroille on suunniteltu perustettavaksi nuo- taminen Virroille olisi myös maakunnallisesti 18572: rison kansainvälinen leiri- ja kurssikeskus. Vir- palvelurakennetta tasapainottava ja alueen 18573: tain kaupungin pitkään valmistelema hanke on luonnollisia edellytyksiä hyödyntävä. 18574: hyväksytty nuorisotyölain piiriin valtionosuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 18575: teen oikeuttavaksi. Kaupunki on varannut kes- 18576: kukselle tontin keskustan läheisyydestä ja laadi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18577: tuttanut sen perustamissuunnitelman, jonka 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 18578: mukainen kustannusarvio on n. 20 Mmk. Han- markan määrärahan Virtain kansainvä- 18579: ke on erittäin sopiva Virroille ja täydentää kau- lisen nuorisomatkailukeskuksen raken- 18580: pungin kehittämistavoitteiden mukaisesti paik- tamisen aloittamiseen. 18581: kakunnan palvelurakennetta. Keskuksen perus- 18582: 18583: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18584: 18585: Anneli Taina Kimmo Sasi Jukka Gustafsson 18586: Jorma Rantanen Lea Mäkipää Matti Maijala 18587: Heikki A. Ollila Matti Hokkanen Pentti Lahti-Nuuttila 18588: Reijo Lindroos Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen 18589: Erkki Pystynen 18590: 3514 1990 vp. 18591: 18592: Raha-asia-aloite n:o 3275 18593: 18594: 18595: 18596: 18597: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta kotihoidon tuen perus- 18598: osan korottamiseen 18599: 18600: 18601: Eduskunnalle 18602: 18603: Lasten kotihoidon tuen markkamääräisesti Askeleena kohti kotihoidon tuen perusturvan 18604: alhainen taso ei takaa lapsiperheille tällä hetkel- takaavuutta kotihoidon tuen perusosaa on ko- 18605: lä todellista valinnanmahdollisuutta lasten päi- rotettava 1.10.1991 alkaen 1 800 markkaan 18606: vähoidon järjestämiseen. Elämäntilanteesta kuukaudessa. 18607: riippuen lapsiperheellä tulee olla taloudellisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18608: laitoshuoltoon verrattuna tasavertainen ja nioittaen, 18609: markkamääräisesti tasoltaan riittävä mahdolli- 18610: suus valita laitoshoidon sijasta lasten hoitami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18611: nen kotona. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 18612: Suomalaisten lasten syntyvyys uhkaa vähitel- 33.33.31 lisäyksenä 35 181 000 markan 18613: len kääntyä laskuun. Suomalaista väestöpoli- ylimääräisen määrärahan lasten kotihoi- 18614: tiikkaa tuetaan parhaiten turvaamalla lapsiper- don tuen perusosan korottamiseen. 18615: heiden taloudelliset edellytykset. 18616: 18617: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18618: 18619: Anneli Taina Sakari Valli Ritva Vastamäki 18620: Kirsti Ala-Harja Anna-Kaarina Louvo Riitta Saastamoinen 18621: Riitta U osukaineo Kari Häkämies Sirpa Pietikäinen 18622: Eeva Turunen Lea Kärhä 18623: 1990 vp. 3515 18624: 18625: Raha-asia-aloite n:o 3276 18626: 18627: 18628: 18629: 18630: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillinen Terveys- ja 18631: Sosiaalipoliittinen Liitto ry:lle lähimmäisvastuutoiminnan ke- 18632: hittämiseen 18633: 18634: Eduskunnalle 18635: 18636: Yksinäisyydellä on monet kasvot. Aivan eri- Lähimmäisvastuutoiminnan kehittämiselle 18637: lainen ongelmakenttä avautuu esiin, kun yksi- pyritään löytämään uusia ratkaisuja, jotka sa- 18638: näisyyttä tarkastellaan aineellisista, henkisistä malla myös tukevat terveyden- ja sosiaalihuol- 18639: ja sosiaalisista näkökohdista. Monet yksinäi- lossa meneillään olevaa väestövastuutoiminta- 18640: syydestä johtuvat vaikeat ongelmat eivät ole periaatteen toteutumista. 18641: kuitenkaan hoidettavissa nykyisten sosiaali- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18642: terveyspolitiikan keinojen avulla, vaan uusia nioittaen, 18643: ideoita ja toimintamalleja tarvitaan toteutetta- 18644: vaksi uusin, erilaisin keinoin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18645: Porvarillinen Terveys- ja Sosiaalipoliittinen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18646: Liitto ry. seuraa valppaasti ihmisten henkistä ja 33.92.50 100000 markan määrärahan 18647: sosiaalista hyvinvointia uhkaavia seikkoja ja käytettäväksi lähimmäisvastuutoimin- 18648: haluaa ennalta ehkäistä yksinäisyyden aiheutta- nan kehittämiseksi yksinäisyyden ai- 18649: mien ongelmien lisääntymistä. heuttamien ongelmien vähentämiseksi. 18650: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18651: 18652: Anneli Taina Ritva Vastamäki 18653: Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo 18654: 3516 1990 vp. 18655: 18656: Raha-asia-aloite n:o 3277 18657: 18658: 18659: 18660: 18661: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallinen Terveyskasva- 18662: tusliitto ry:lle terveyskasvatustyön kehittämiseen 18663: 18664: 18665: Eduskunnalle 18666: 18667: Nuoret ihmiset osoittavat sangen suurta piit- Nuoriin kohdistuvan terveyskasvatustyön ta- 18668: taamattomuutta elämäntapojensa terveellisyy- voitteena on lähestyä nuoria heidän omilla eh- 18669: destä. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat li- doillaan ja täten lisätä nuorten motivaatiota 18670: sääntyneet nuorten keskuudessa ja niiden sään- asennemuutoksiin, sillä tiedollista pohjaa ter- 18671: nöllinen käyttö aloitetaan yhä nuorempana. veyshaitoista nuorilla on varmasti entuudestaan 18672: Yhteiskunnan muuttuneet moraalikäsitykset nykyisen tehokkaan valistuksen aikakautena. 18673: ovat aiheuttaneet sukupuolitautien yleistymistä Terveellisten elämäntapojen omaksumisessa 18674: ja lisäksi hengenvaarallinen AIDS leviää kulo- ovat asenteet ja muiden antama malli enemmän 18675: valkean tavoin. E-pillereiden käyttö aloitetaan esteenä kuin tiedon puute. 18676: yhä nuorempana eikä meillä ole riittävää tietoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18677: siitä, miten niiden pitkäaikainen käyttö ennen nioittaen, 18678: raskautta vaikuttaa syntyvän lapsen terveyteen. 18679: Terveys on yksi hyvän elämän tärkeistä raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18680: nuspuista. Terveys on myös pääoma, joka ei ole 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18681: uusiutuva luonnonvara. Kerran menetettyä ter- 33.92.50 JOO 000 markan määrärahan 18682: veyttä ei voi saada takaisin. Kansallinen Terveyskasvatusliitto ry:lle 18683: Kansallinen Terveyskasvatusliitto ry. seuraa käytettäväksi nuorten terveyskäyttäyty- 18684: huolestuneena nuorten terveyttä uhkaavien elä- mistä ohjaavan terveyskasvatustyön ke- 18685: mäntapojen yleistymistä ja haluaa ohjata nuor- hittämiseen. 18686: ten käyttäytymistottumuksia terveellisempään 18687: suuntaan sekä herättää nuorten mielenkiintoa 18688: oman terveytensä ylläpitämiseen. 18689: 18690: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18691: 18692: Anneli Taina Riitta Saastamoinen 18693: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja 18694: Anna-Kaarina Louvo 18695: 1990 vp. 3517 18696: 18697: Raha-asia-aloite n:o 3278 18698: 18699: 18700: 18701: 18702: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta ekologisen rakentamisen 18703: tutkimiseen 18704: 18705: 18706: Eduskunnalle 18707: 18708: Kierrätyksellä voidaan käyttää valtaosa koti- rastoja ruoka-aineita varten. Myös veden sääs- 18709: talouksien jätteistä hyväksi. Tämä alentaa ener- tämistä olisi tutkittava. Ekologisen rakentami- 18710: giankäyttöä jalostuksessa, säästää raaka-aineita sen ratkaisuja olisi käytännössä mahdollista ko- 18711: ja on osaratkaisu laajenevaan kaatopaikkaon- keilla esimerkiksi yhteistyössä opiskelija-asun- 18712: gelmaan. Taloudellisen ja ympäristöhyödyn li- tosäätiöiden kanssa. 18713: säksi kotitalousjätteiden kierrätys on oleellista, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18714: koska se realisoi asukkaille kestävän kehityksen nioittaen, 18715: mukaisen ajattelutavan: kaikki hyödyllinen voi- 18716: daan kierrättää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18717: Kierrätysmahdollisuuksien sisällyttäminen 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 18718: rakennuksiin on suuri haaste asuntojen suunnit- 35.45.22 lisäyksenä 100000 markkaa 18719: telulle. Tarvitaan esimerkiksi tilat useammille ekologisen asumisen perusselvitystä var- 18720: jäteastioille, kompostointilaitteet ja kylmäva- ten. 18721: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18722: 18723: Anneli Taina Pirjo-Riitta Antvuori Heikki A. Ollila 18724: Eeva-Liisa Moilanen Kimmo Sasi Ritva Vastamäki 18725: 3518 1990 vp. 18726: 18727: Raha-asia-aloite n:o 3279 18728: 18729: 18730: 18731: 18732: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisoasuntojen oma- 18733: pääomaosuuteen 18734: 18735: 18736: Eduskunnalle 18737: 18738: Opetusministeriön alainen opiskelija-asunto- oman rahoitus. Sen vuoksi ensi vuoden valtion 18739: neuvottelukunta on elokuun lopulla julkaistus- tulo- ja menoarvioon tulisi ottaa 5 miljoonan 18740: sa selvityksessä todennut, että nuorten asuntoti- markan määräraha avustuksena nuorisoasunto- 18741: lanteen helpottamiseksi tulisi opiskelija-asunto- jen omapääomaosuuteen. 18742: jen lisäksi ryhtyä vuosittain tuottamaan opiske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18743: lija-asuntojen kaltaisia erityisiä nuorisoasunto- nioittaen, 18744: ja työssäkäyville nuorille. Selvityksen mukaan 18745: tarve on 2 700 asuntopaikkaa vuodessa. Kulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18746: vana vuonna tämänkaltaisia asuntopaikkoja ol- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18747: laan tuottamassa 500 kappaletta, mutta jatkos- 35.45.61 5 000000 markkaa nuoriso- 18748: sa nousee ongelmaksi kohteiden oman pää- asuntojen omapääoma-avustukseen. 18749: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18750: 18751: Anneli Taina Ritva Vastamäki 18752: Kari Häkämies Sirpa Pietikäinen 18753: 1990 rd. 3519 18754: 18755: Finansmotion nr 3280 18756: 18757: 18758: 18759: 18760: Taxell: Om anvisande av anslag för verksamhet tili föreningen 18761: Iniös Framtid med syfte att stöda Iniös utveckling 18762: 18763: 18764: Tili Riksdagen 18765: 18766: Iniö bildar förutom en självständig kommun tillräckligt väl nå alla de projekt som är ända- 18767: ett ösamfund som trots sin numerärt sett Iilla målsenliga för ett samhälle som Iniö. 18768: befolkning står för en i många avseenden intres- På basis av det ovan anförda föreslår jag 18769: sant och positiv utveckling. Riksbekant har vördsamt 18770: man blivit genom sin lokalradiosatsning, men 18771: också i övrigt har informationen i Iniö fungerat att Riksdagen i statsbudgeten jör år 18772: väl. Genom olika slag av enskilda initiativ har 1991 på momentet 29.99.50 upptar 18773: man med begränsade resurser sökt utveckla 300 000 mark jör verksamhet tili jör- 18774: bl.a. boende, trafik och turism. eningen Iniös Framtid med syjte att stö- 18775: Samhällets stödsystem kan emellertid inte da Iniös utveckling. 18776: 18777: Helsingfors den 18 september 1990 18778: 18779: Christoffer Taxell 18780: 3520 1990 vp. 18781: 18782: Raha-asia-aloite n:o 3280 Suomennos 18783: 18784: 18785: 18786: 18787: Taxell: Määrärahan osoittamisesta Iniös Framtid -nimiselle yhdis- 18788: tykselle Iniön kehityksen tukemiseen 18789: 18790: 18791: Eduskunnalle 18792: 18793: Iniö on paitsi itsenäinen kunta myös saaris- kaan pysty yltämään riittävän hyvin kaikkiin 18794: toyhteisö, jossa määrällisesti pienestä väestöstä hankkeisiin, jotka ovat Iniön kaltaisen yhteis- 18795: huolimatta kehitys on monessa suhteessa mie- kunnan kannalta tarkoituksenmukaisia. 18796: lenkiintoista ja myönteistä. Iniö on saavuttanut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18797: valtakunnallista kuuluisuutta paikallisradios- taen, 18798: taan, mutta myös muutoin tiedotus on toiminut 18799: hyvin Iniössä. Erilaisten yksittäisten aloitteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18800: pohjalta on pyritty rajallisien resurssien turvin 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18801: kehittämään mm. asumista, liikennettä ja mat- 29.99.50 300 000 markkaa Iniös Fram- 18802: kailua. tid -nimiselle yhdistykselle Iniön kehi- 18803: Yhteiskunnan tukijärjestelmät eivät kuiten- tyksen tukemiseen. 18804: 18805: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18806: 18807: Christoffer Taxell 18808: 1990 rd. 3521 18809: 18810: Finansmotion nr 3281 18811: 18812: 18813: 18814: 18815: Taxell: Om anvisande av anslag för Houtskärs kyrkliga folkhög- 18816: skola 18817: 18818: 18819: Tili Riksdagen 18820: 18821: Vid sidan av den obligatoriska utbildningen va. Olika åtgärder övervägs som bäst. Därför 18822: är Houtskärs kyrkliga folkhögskola den enda vore det viktigt att trygga dess verksamhets- 18823: utbildningsinstitutionen belägen i vår största förutsättningar till dess krisen är över. 18824: skärgård, den åboländska. På basis av det ovan anförda föreslår jag 18825: Folkhögskolorna möter i dag samma slags vördsamt 18826: problem som många andra av vårt lands mot- 18827: svarande utbildningsenheter. Houtskärs skola att Riksdagen i statsbudgeten jör år 18828: är av stor lokal och regional betydelse - just 1991 på momentet 29.68.50 upptar ett 18829: som skärgårdsfolkhögskola. extra anslag om 200 000 mark jör Hout- 18830: En utvecklad vuxenutbildning kunde stärka skärs kyrkliga jolkhögskola. 18831: Houtskärs folkhögskolas möjligheter att överle- 18832: 18833: Helsingfors den 18 september 1990 18834: 18835: Christoffer Taxell 18836: 3522 1990 vp. 18837: 18838: Raha-asia-aloite n:o 3281 Suomennos 18839: 18840: 18841: 18842: 18843: Taxell: Määrärahan osoittamisesta Houtskärs kyrkliga folkhög- 18844: skola -nimisen kansanopiston toiminnan tukemiseen 18845: 18846: 18847: Eduskunnalle 18848: 18849: Pakollista koulutusta antavien oppilaitosten suuksia. Parhaillaan harkitaankin eri toimenpi- 18850: ohella Houtskärs kyrkliga folkhögskola -nimi- teitä. Siksi on tärkeää turvata opiston toiminta- 18851: nen kansanopisto on ainoa suurimmassa saaris- mahdollisuudet kunnes kriisi on ohi. 18852: tossamme, Turunmaan saaristossa, sijaitseva Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18853: oppilaitos. taen, 18854: Kansanopistot kamppailevat nykyään samo- 18855: jen vaikeuksien kanssa kuin monet muut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18856: maamme vastaavat koulutusyksiköt. Tällä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18857: Houtskarissa sijaitsevalla kansanopistolla on 29.68.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 18858: suuri paikallinen ja alueellinen merkitys - ni- Houtskärs kyrkliga jolkhögsko/a -nimi- 18859: menomaan saariston kansanopistona. sen kansanopiston toiminnan tukemi- 18860: Aikuiskoulutuksen kehittäminen voisi vah- seen .. 18861: vistaa tämän kansanopiston selviämismahdolli- 18862: 18863: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18864: 18865: Christoffer Taxell 18866: 1990 rd. 3523 18867: 18868: Finansmotion nr 3282 18869: 18870: 18871: 18872: 18873: Taxell: Om anvisande av anslag för anskaffning av studioutrust- 18874: ning för Skärgårdskanalen rf. 18875: 18876: 18877: Tili Riksdagen 18878: 18879: 1 den väståboländska skärgården har dels i På basis av det ovan anförda föreslår jag 18880: form av aktiv frivilligverksamhet, dels som en vördsamt 18881: följd av ett aktivt teledistrikt den nya tekniken 18882: utnyttjats för produktion och spridning av TV- att Riksdagen i statsbudgeten jör år 18883: program av lokalt intresse. En förutsättning för 1991 på momentet 29.99.50 i til/ägg upp- 18884: en utökad och förbättrad verksamhet är att den tar 200 000 mark för anskaffning av stu- 18885: utrustning som nyttjas är av tillräcklig teknisk dioutrustning för Skärgårdskanalen rf. 18886: kvalitet. För det räcker inte små föreningars 18887: begränsade resurser. 18888: 18889: Helsingfors den 18 september 1990 18890: 18891: Christoffer Taxell 18892: 3524 1990 vp. 18893: 18894: Raha-asia-aloite n:o 3282 Suomennos 18895: 18896: 18897: 18898: 18899: Taxell: Määrärahan osoittamisesta studiolaitteiston hankintaan 18900: Skärgårdskanalen-nimiselle yhdistykselle 18901: 18902: 18903: Eduskunnalle 18904: 18905: Läntisen Turunmaan saaristossa on toisaalta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18906: aktiivisen vapaaehtoistoiminnan, toisaalta ak- taen, 18907: tiivisen telepiirin ansiosta käytetty uutta tek- 18908: niikkaa paikallisesti kiinnostavien TV -ohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18909: mien tuottamiseen ja lähettämiseen. Toiminnan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18910: lisäämisen ja kehittämisen edellytyksenä on 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 18911: käytettävän laitteiston riittävä tekninen laatu. studiolaitteiston hankkimiseksi Skär- 18912: Tällaiseen eivät pienten yhdistysten rajalliset re- gårdskanalen-nimiselle yhdistykselle. 18913: surssit riitä. 18914: 18915: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18916: 18917: Christoffer Taxell 18918: 1990 vp. 3525 18919: 18920: Raha-asia-aloite n:o 3283 18921: 18922: 18923: 18924: 18925: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta lääninoikeuksien toiminnal- 18926: listen edellytysten parantamiseen 18927: 18928: 18929: Eduskunnalle 18930: 18931: Lääninoikeudet muodostettiin alueellisiksi Nyt kun lääninoikeudet ovat siirtyneet oi- 18932: hallintotuomioistuimiksi lainsäädännöllä (242/ keusministeriön hallinnonalalle, olisi korjattava 18933: 270/89), joka tuli voimaan 1.11.1989. Samalla toiminnalliset puutteet, jotta lääninoikeuksien 18934: ne siirrettiin oikeusministeriön hallinnonalalle. vastainen kehitys etenisi ripeästi. 18935: Lääninoikeuksissa on jatkuvasti paha työ- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 18936: ruuhka, joka erityisesti verovalitusten osalta tul- vasti, 18937: lee vain kasvamaan. Lääninoikeudet tarvitsevat 18938: nopeasti lisää voimavaroja. Palkat lääninoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18939: keuksissa on myös saatava sellaisiksi, että ne 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18940: ovat kilpailukykyisiä verrattuna muuhun val- 25.25.29 lisäyksenä 250 000 markkaa 18941: tionhallintoon. Mutta ennen kaikkea lääninoi- lääninoikeuksien toimistolaitteiden ja 18942: keuksissa tarvitaan uusia teknisiä laitteita, atk- muun toiminnan kehittämiseen. 18943: tehokirjoittimia ym. 18944: 18945: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18946: 18947: Hannu Tenhiälä 18948: 18949: 18950: 18951: 18952: 37 200052Y 18953: 3526 1990 vp. 18954: 18955: Raha-asia-aloite n:o 3284 18956: 18957: 18958: 18959: 18960: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskuntara- 18961: kennusten peruskorjaukseen 18962: 18963: 18964: Eduskunnalle 18965: 18966: Työsuojeluviranomaiset ovat uhanneet pan- Ajan tasalla oleva korjaussuunnitelma on 18967: na käyttökieltoon suurimman osan Riihimäen laadittu. Pääesikunta on hyväksynyt ohjelman. 18968: viestirykmentin tiloista. Ehtona toiminnan jat- Hankkeen kustannusarvio on 180 Mmk. 18969: kamiselle on työturvallisuuden kannalta vaaral- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 18970: liseksi ränsistyneiden rakennusten pikainen kor- taen, 18971: jaaminen. Esim. ajoneuvojen katsastuskor- 18972: jaukset on lopetettava vanhoissa hevostalleissa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18973: koska jo vuonna 1986 määrättyjä korjauksia ei 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 18974: ole suoritettu. Ruokala ei vastaa nykyajan vaa- 27.27.74 lisäyksenä 180000000 mark- 18975: timuksia, koska ruokien säilytystiloja ei ole jne. kaa Riihimäen varuskunnan korjaustöi- 18976: Luokkahuoneissa lämpö laskee talvella 13 as- hin. 18977: teeseen. Kaiken kaikkiaan varuskunta on sur- 18978: keassa kunnossa. 18979: 18980: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 18981: 18982: Hannu Tenhiälä 18983: 1990 vp. 3527 18984: 18985: Raha-asia-aloite n:o 3285 18986: 18987: 18988: 18989: 18990: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Hämeen rahastolle 18991: 18992: 18993: 18994: Eduskunnalle 18995: 18996: Hämeen rahasto viettää tänä vuonna, 1990, Hämeen rahaston kehittämisen kannalta olisi 18997: 30-vuotisjuhlavuottaan. Varsinainen juhlapäivä merkittävää, että se voisi kattaa koko laajan 18998: ajoittuu presidentti Juho Kusti Paasikiven syn- kulttuurialueen. Nykyisillä rahavaroilla tämä ei 18999: tymäpäivään eli marraskuun 27. päivään. ole alkuunkaan mahdollista. 19000: Hämeen rahastossa toimii yhteensä kymme- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19001: nen nimikkorahastoa. Vuonna 1989 rahasto ja- tavasti, 19002: koi apurahoja 287 000 markkaa yhteensä 25:lle 19003: maakunnan tieteen ja taiteen harjoittajalle. Ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19004: kemuksia määräaikaan mennessä tuli 117 yh- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 19005: teissummaltaan 1,6 milj. markkaa. Hakijamää- markkaa Hämeen rahastolle. 19006: rät ovat vuosittain kasvaneet rajusti. 19007: 19008: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19009: 19010: Hannu Tenhiälä 19011: 3528 1990 vp. 19012: 19013: Raha-asia-aloite n:o 3286 19014: 19015: 19016: 19017: 19018: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Porraskosken kalanvil- 19019: jelylaitoksen rakentamiseen 19020: 19021: 19022: Eduskunnalle 19023: 19024: Maamme keskuskalanviljelyverkosto on dännön edellyttämiin lupamenettelyihin, toteut- 19025: suunniteltu koko maan kattavaksi. Viimeisim- taa alustavasti neuvotellut maanvaihdot Lam- 19026: pänä rakennettavaksi on suunniteltu Etelä-Suo- min kunnan kanssa sekä käynnistää varsinainen 19027: men keskuskalanviljelylaitos. Sen päälaitoksek- rakentamisen suunnittelu. 19028: si on suunniteltu Porraskosken kalanviljelylai- Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa 19029: tos Lammille. on kalanviljelylaitoksen suunnitteluun esitetty 19030: Porraskosken kalanviljelylaitoshanke on ol- 2 000 000 markan kokonaismääräraha. Se ei 19031: lut vireillä toistakymmentä vuotta. Ottaen huo- kuitenkaan tule riittämään kalanviljelyn tavoi- 19032: mioon hankkeen pitkäaikaisen valmistelun sekä tetyöryhmän esittämiin suunnittelutarpeisiin. 19033: järvi- ja merialueiden kalanpoikasten istutus- Koska Porraskosken kalanviljelylaitoksella on 19034: tarpeen Etelä-Suomessa, joka on kalastuksen ja suuri merkitys eteläisen Suomen järvi- ja meri- 19035: kalastajien kannalta maan tärkeintä aluetta, ei alueiden kalataloudelle, laitokselle tulisi saada 19036: Porraskosken rakentaminen enää saisi viiväs- oma suunnittelumääräraha. 19037: tyä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19038: Kaikki laitoksen perustamiselle ja rakentami- nioittavasti, 19039: sen toteuttamiselle tarvittavat edellytykset ovat 19040: valtion kalanviljelyn tavoitetyöryhmän muis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19041: tion valmistumisen jälkeen olemassa. Esteitä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19042: Porraskosken kalanviljelylaitoksen perustaruis- 30.38. 74 2 000 000 markkaa Porraskos- 19043: suunnitelman pikaiselle vahvistamiselle ei ole, ken kalanviljelylaitoksen suunnitteluun. 19044: joten voidaan välittömästi ryhtyä vesilainsää- 19045: 19046: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19047: 19048: Hannu Tenhiälä Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki 19049: Lea Savolainen Matti Viljanen Matti Luttinen 19050: Sirpa Pietikäinen Ilkka Joenpalo 19051: 1990 vp. 3529 19052: 19053: Raha-asia-aloite n:o 3287 19054: 19055: 19056: 19057: 19058: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 293 ja kanta- 19059: tien n:o 13961 perusparantamiseen 19060: 19061: 19062: Eduskunnalle 19063: 19064: Lammin ja Hausjärven välistä tietä n:o 293 nitelmien mukaan jo useita vuosia sitten. 19065: on suunniteltu parannettavaksi ja rakennetta- Tämän tien liikenne on todettu melko vilk- 19066: vaksi jo ainakin vuodesta 1936 lähtien. Tämä kaaksi. Liikennemäärien perusteella tien kun- 19067: tie kulkee Lammin Jahkolasta Mommilan kaut- non pitäisi olla huomattavasti nykyistä parem- 19068: ta Hausjärven Oittiin. Nytkin alueella suorite- pi. Tie on erittäin mutkainen, kuoppainen ja 19069: taan tutkimuksia linjausvaihtoehdoista. Vaih- keväisin laaja-alaisesti routiva, mikä aiheuttaa 19070: toehtoiset linjaukset ovat tällä n. 30 km:n mat- kohtuutonta vaaraa tiellä liikkuville. 19071: kalla aiheuttaneet alueen ihmisille epävarmuut- Nuijaportin tien alueella on kolme maata- 19072: ta jopa aina rakennusten kunnostamiseen saak- lousvaltaista kylää, Torvoila, Miehoila ja Vuo- 19073: ka. Ei ole tiedetty, milloin tien pitäisi kulkea lijoki. Lisäksi alueella on huomattava määrä 19074: pihapiirin lävitse, milloin sen pitäisi kulkea vapaa-ajan asuntoja sekä kunnan tiloja. Ras- 19075: useampien kilometrien päästä talouskeskuk- kaan liikenteen määrä tiellä on huomattava, ku- 19076: sesta. ten myös linja- ja henkilöautoliikenteen määrä. 19077: Tämä entinen 4-tie helpottaisi myös Etelä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19078: Suomen autoruuhkia. Ennen kaikkea se kuiten- taen, 19079: kin palvelisi tämän tien varrella sekä välittö- 19080: mästi sen läheisyydessä asuvien ihmisten liikku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19081: mista. Nykyinen tie ei missään muodossa täytä 1991 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 19082: niitä vaatimuksia, joita nykyaikaiselta tieltä markkaa Hämeen tiepiirille käytettäväk- 19083: odotetaan. si maantien n:o 293 ja kantatien n:o 19084: Nuijaportin tien n:o 13961 rakentaminen ja 13961 peruskorjaamiseen. 19085: perusparantaminen olisi pitänyt aloittaa suun- 19086: 19087: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19088: 19089: Hannu Tenhiälä 19090: 3530 1990 vp. 19091: 19092: Raha-asia-aloite n:o 3288 19093: 19094: 19095: 19096: 19097: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus ry:n toimin- 19098: nan tukemiseen 19099: 19100: 19101: Eduskunnalle 19102: 19103: Lasten Keskus ry:n tarkoituksena on pyrkiä loudellisesti vähävaraisten lasten osallistumista 19104: parantamaan lasten kasvuolosuhteita, suojella leireille. 19105: lapsia kaikilta heidän henkistä ja fyysistä kas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19106: vuaan häiritseviltä tekijöiltä sekä kasvattaa taen, 19107: heistä yhteiskuntaelämään kykeneviä, tasapai- 19108: noisia ja omatoimisia kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19109: Järjestön toiminnallisena pääkohteena on so- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 19110: siaalisen leiri- ja lomatoiminnan järjestäminen. markkaa Lasten Keskus ry:n toiminnan 19111: Liitto järjestää lapsille sekä heidän vanhemmil- tukemiseksi. 19112: leen viikon kestäviä lomaleirejä. Liitto tukee ta- 19113: 19114: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19115: 19116: Hannu Tenhiälä 19117: 1990 vp. 3531 19118: 19119: Raha-asia-aloite n:o 3289 19120: 19121: 19122: 19123: 19124: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakentami- 19125: seen Tervolaan 19126: 19127: 19128: Eduskunnalle 19129: 19130: Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt syk- nin maalaiskuntien työttömyys oli huomatta- 19131: syllä 1978 neljän uuden lääninvankilan rakenta- vasti pienempi. 19132: mista. Yksi uusista lääninvankiloista tulisi Lapin Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja 19133: lääniin. Lapin lääniin rakennettava lääninvanki- työpaikkojen lisääminen on välttämätöntä. Sen 19134: la helpottaisi nykyisin koko Pohjois-Suomea lisäksi, että Tervolan kunta kuuluu valtioneu- 19135: palvelevan Oulun lääninvankilan tilanahtautta, voston päätöksellä kehitysalueiden 1 vyöhyk- 19136: johon myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnit- keen lisätukialueeseen, tarvitaan Tervolan kun- 19137: täneet huomiota. Valtiontilintarkastajien mu- nan elinkeinoelämän voimistamiseksi ja työ- 19138: kaan Oulun lääninvankilan käyttö on ollut ajoit- paikkojen luomiseksi myös muita valtiovallan 19139: tain jopa yli 100-prosenttista. Aivan viime aikoi- toimenpiteitä. Tällaisena Lapin lääniä tasapuo- 19140: na Oulun lääninvankilan vankiluku on ollut jopa lisesti kehittävänä toimenpiteenä tulisi kysee- 19141: yli 100, kun vankipaikkoja on ainoastaan 96. seen Lapin lääninvankilan sijoittaminen Tervo- 19142: Oikeusministeriön työryhmän mukaan lää- lan kuntaan. 19143: ninvankiloita sijoitettaessa on perusteltua ottaa Perusteluina Lapin lääninvankilan sijoittami- 19144: huomioon liikenteelliset tekijät ja väestön pai- seksi Tervolaan voidaan esittää: 19145: nopistealueet, koska tutkintavankien säilyttä- - Liikenteelliset tekijät. Hyvistä liikenneyh- 19146: minen edellyttää yhteyksiä tuomioistuimiin ja teyksistä voidaan mainita Tervolan kautta kul- 19147: muihin viranomaisiin. keva Kemijoen länsipuolinen valtatie n:o 4 ja 19148: Edellä mainituista syistä ja koska laitosten Kemijoen itäpuolinen maantie. Lisäksi Tervo- 19149: hajasijoittamisella on lisäksi huomattava alue- laila on hyvät rautatieliikenneyhteydet ja kun- 19150: poliittinen merkitys niiden työllistäessä paikka- nassa sijaitsee yksityinen pienlentokenttä. 19151: kuntalaisia, on painavat ja perustellut syyt si- - Sijainti Lapin läänin väestön painopiste- 19152: joittaa Lapin lääninvankila Tervolan kuntaan. alueella. Tervola sijaitsee Lapin läänin väestöl- 19153: Tervola on ollut voimakas maatalouspitäjä. lisessä painopisteessä, ja huomattava osa Lapin 19154: Maa- ja metsätalouden työllistävän merkityk- väestöstä asuu kohtuullisella etäisyydellä Ter- 19155: sen vähentyessä ei ole voitu luoda muissa elin- volasta. 19156: keinoissa riittävästi työpaikkoja, joten seurauk- - Lyhyet etäisyydet tuomioistuinpaikka- 19157: sena on ollut voimakas tappiollinen väestön kunnille, joista Lapissa merkittävimmät ovat 19158: muuttoliike ja suuri työttömyys. Runsaan kym- Rovaniemi, Tornio ja Kemi. 19159: menen vuoden aikana Tervolan väkiluku on - Sijainnin johdosta vangeilla on mahdolli- 19160: pienentynyt kolmanneksella henkikirjoitetun suus yhteydenpitoon omaisiin, työpaikkoihin ja 19161: väkiluvun ollessa 1.1.1979 4 850 henkilöä. Vii- kotipaikkakunnan sosiaali- ja muihin viran- 19162: me vuosien aikana Tervolan kunta on kuulunut omaisiin. 19163: Lapin vaikeimpiin työttömyyskuntiin. Vuonna - Yläaste ja useat keskiasteen oppilaitokset 19164: 1979 työttömyysaste kunnassa oli keskimäärin tarjoavat lääninvankilan henkilökunnalle kou- 19165: 19,3 OJo, mikä merkitsee sitä, että talvikuukausi- lutusmahdollisuuksia. 19166: na työttömänä oli yli 20 % työikäisestä väestös- - Terveysaseman avohoito- ja sairausosas- 19167: tä. Vastaavana ajanjaksona koko läänin ja lää- tojen palvelut. 19168: 3532 1990 vp. - RA n:o 3289 19169: 19170: Edellä olevan perusteella ehdotan, 25.50. 74 5 000 000 markkaa lääninvan- 19171: kilan rakennustöiden aloittamiseen Ter- 19172: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden volan kunnassa. 19173: 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19174: 19175: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19176: 19177: Esko-Juhani Tennilä 19178: 1990 vp. 3533 19179: 19180: Raha-asia-aloite n:o 3290 19181: 19182: 19183: 19184: 19185: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kohtamuseon perustamiseen 19186: Sevettijärvelle 19187: 19188: 19189: Eduskunnalle 19190: 19191: Maassamme elävistä vähemmistöistä ehkä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19192: kaikkein sorretuin ja sivuutetuin on kolttaväes- taen, 19193: tö. Kolttia on uhannut ja uhkaa yhä kielen, 19194: kulttuurin ja siten koko kansallisen identiteetin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19195: menetys ja jopa kansallinen tuho. 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 19196: Kolttien historian tutkiminen ja tunnetuksi markkaa kolttamuseon perustamiseen 19197: tekeminen on tärkeä osa kolttien aseman vah- Sevettijärvel/e. 19198: vistamista. Tähän tarvitaan muun muassa koh- 19199: tamuseota Sevettijärvelle. 19200: 19201: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19202: 19203: Esko-Juhani Tennilä 19204: 3534 1990 vp. 19205: 19206: Raha-asia-aloite n:o 3291 19207: 19208: 19209: 19210: 19211: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten elokuvateatte- 19212: reiden perustamiseen Lappiin 19213: 19214: 19215: Eduskunnalle 19216: 19217: Hyvien elokuvien katselumahdollisuudet jestää laatufilmien esitystä myös pienemmissä 19218: ovat erityisen huonot harvaan asutussa ja pit- kylissä kiertuetoiminnan muodossa. 19219: kien etäisyyksien Lapissa. Taiteellisesti korkea- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19220: tasoisten elokuvien sijasta kaupalliset elokuva- taen, 19221: teatterit esittävät pääasiassa vain roskafilmejä. 19222: Taiteellisesti korkeatasoisten suomalaisten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19223: muiden maiden filmien katselumahdollisuuk- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 19224: sien turvaamiseksi tuleekin perustaa kunnalliset markkaa kunnallisten elokuvateatterei- 19225: elokuvateatterit Lapin kaupunkeihin ja kirkon- den perustamiseen Lapin kaupunkeihin 19226: kyliin. Rovaniemen maalaiskunnan osalta kun- ja kirkonkyliin laatufilmien esittämisek- 19227: nalliset elokuvateatterit tulee perustaa Muuro- si ja kiertuetoiminnan mahdollistami- 19228: laan ja Meltaukseen. Kuntien toimesta tulee jär- seksi. 19229: 19230: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19231: 19232: Esko-Juhani Tennilä 19233: 1990 vp. 3535 19234: 19235: Raha-asia-aloite n:o 3292 19236: 19237: 19238: 19239: 19240: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen julkaisutoi- 19241: minnan tukemiseen 19242: 19243: 19244: Eduskunnalle 19245: 19246: Saamenkielinen kirjallisuus ja julkaisutoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19247: minta on laajentunut. Saadut kokemukset 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19248: osoittavat, että saamen kieli on elinvoimainen 29.99.50 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 19249: ja myös kehittyvä. Tarvitaan kuitenkin valtion saamenkielisen julkaisutoiminnan tuke- 19250: laajempaa tukea saamenkielisen lehdistön sa- miseen. 19251: moin kuin kaunokirjallisuuden painamiseen ja 19252: levittämiseen. 19253: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19254: taen, 19255: 19256: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19257: 19258: Esko-Juhani Tennilä 19259: 3536 1990 vp. 19260: 19261: Raha-asia-aloite n:o 3293 19262: 19263: 19264: 19265: 19266: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin sataman kehittä- 19267: miseen 19268: 19269: 19270: Eduskunnalle 19271: 19272: Kemin satama on hyvin tärkeä vientisatama. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19273: Jo nyt on olemassa sataman kehittämistarve. nioittaen, 19274: Kemin sataman merkitys tulee tulevaisuudessa 19275: edelleen kasvamaan, kun rakennetaan rautatie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19276: yhteys Lapista suoraan Murmanskin alueelle. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19277: Näin saadaan aikaan suora kuljetusyhteys paitsi 10 000 000 markkaa Kemin sataman ke- 19278: Kuolan alueelle aina Kaukoitään saakka. Ke- hittämiseen. 19279: min sataman kehittämiseen tuleekin myös val- 19280: tiovallan kiinnittää huomiota ja osoittaa siihen 19281: riittävästi varoja. 19282: 19283: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19284: 19285: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka 19286: 1990 vp. 3537 19287: 19288: Raha-asia-aloite n:o 3294 19289: 19290: 19291: 19292: 19293: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentamiseksi 19294: Sailasta Murmanskiin 19295: 19296: 19297: Eduskunnalle 19298: 19299: Suomen laaja osallistuminen Kuola-projek- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19300: tiin ja rajakaupan voimakas laajentaminen nioittaen, 19301: edellyttävät rautatien rakentamista Sailasta 19302: Murmanskin alueelle. Kuola-projektin lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19303: rautatie palvelisi myös suomalaisia kuljetuksia 1991 tulo- ja menoarvioon 10000000 19304: Kaukoitään, siilä Neuvostoliitto on valmis markkaa rautatien rakentamisen aloitta- 19305: avaamaan Koillisväylän myös muiden maiden miseksi Sailasta Murmanskin alueelle. 19306: laivakuljetuksia varten. 19307: 19308: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19309: 19310: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka 19311: 3538 1990 vp. 19312: 19313: Raha-asia-aloite n:o 3295 19314: 19315: 19316: 19317: 19318: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta postin palvelujen tur- 19319: vaamiseen 19320: 19321: 19322: Eduskunnalle 19323: 19324: Posti- ja telelaitoksen johdon esittämät ja osoittaa Posti- ja telelaitokselle tarvittavat mää- 19325: hallituksen tukemat toimet ovat johtamassa rärahat ja määrätä sen toimimaan siten, että ih- 19326: postipalvelujen rajuun huonontumiseen maa- miset kaikkialla maassa saavat tasavertaiset ja 19327: seudulla mutta myös monissa taajamissa. Esi- kunnolliset postipalvelut. 19328: tyksissä on kyse palveluperiaatteen hylkäämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19329: sestä, ihmisten tasa-arvon loukkaamisesta ja nioittaen, 19330: postin hyvin monien työntekijöiden työsuhteen 19331: vaarantamisesta ja lopettamisesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19332: Laki Posti- ja telelaitoksen muuttamisesta lii- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19333: kelaitokseksi jättää viimeisen sanan sanomisen 200 000 000 markkaa postin palvelujen 19334: eduskunnalle. Siksi palvelujen jyrkän huo- turvaamiseen supistamissuunnitelma 19335: nontamisen torjumiseksi tuleekin eduskunnan torjuen. 19336: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19337: 19338: Esko-Juhani Tennilä Ensio Laine Pauli Uitto 19339: Raila Aho Jarmo Wahlström Asko Apukka 19340: Pertti Lahtinen Esko Helle Heli Astala 19341: 1990 vp. 3539 19342: 19343: Raha-asia-aloite n:o 3296 19344: 19345: 19346: 19347: 19348: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden kuntien ylläpitä- 19349: mien lentokenttien avustamiseen 19350: 19351: 19352: Eduskunnalle 19353: 19354: Matkailukeskusten saavutettavuus tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19355: muodostumaan yhä tärkeämmäksi kilpailuteki- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19356: jäksi. Matkailuelinkeino lisää Lapissa edelleen 31.99.41 lisäyksenä 2000000 markkaa 19357: työpaikkoja. Tämän elinkeinon toimintaedelly- eräiden kuntien ylläpitämien lentokent- 19358: tysten kehittämiseksi ovat Lapin kunnat joutu- tien avustamiseen. 19359: neet tekemään huomattavia investointeja. Näis- 19360: tä todettakoon mm. Sodankylän kunta. 19361: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19362: nioittaen, 19363: 19364: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19365: 19366: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka Kimmo Sarapää 19367: Seppo Pelttari Hannele Pokka Aimo Ajo 19368: 3540 1990 vp. 19369: 19370: Raha-asia-aloite n:o 3297 19371: 19372: 19373: 19374: 19375: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lentokenttähankkeen toteut- 19376: tamiseen Ylitorniolla 19377: 19378: 19379: Eduskunnalle 19380: 19381: Ylitorniolle ollaan suunnittelemassa lento- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19382: kenttää yhteistyössä Ruotsin kanssa. Saatujen taen, 19383: tietojen mukaan Ruotsilla on valmius osallistua 19384: lentokentän rakentamiseen ja siitä aiheutuviin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19385: kustannuksiin. Tarvitaan kuitenkin Suomen 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 19386: päätös rahoituksesta, jotta yhteistyöhanke ete- markkaa Ylitornion lentokenttähank- 19387: nisi. keen edistämiseksi. 19388: 19389: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19390: 19391: Esko-Juhani Tennilä 19392: 1990 vp. 3541 19393: 19394: Raha-asia-aloite n:o 3298 19395: 19396: 19397: 19398: 19399: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n Kemijärven 19400: tehtaan jalostusasteen nostamiseksi 19401: 19402: 19403: Eduskunnalle 19404: 19405: Kemijärvellä on toiminnassa Veitsiluoto Ehdotan, 19406: Oy:n selluloosatehdas. Veitsiluoto Oy:n laajen- 19407: nettua toimintaansa Oulun läänin puolelle on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19408: pelättävissä, että Kemijärven tehtaan kehittämi- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 19409: nen ja sen jalostusasteen nostaminen unohde- markkaa Veitsiluoto Oy:n Kemijärven 19410: taan. Näin ei saa käydä, vaan Kemijärven teh- tehtaan jalostusasteen nostamiseksi. 19411: taan jalostusastetta on nostettava niin, että sel- 19412: luloosa jalostetaan siellä paperiksi saakka. 19413: 19414: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19415: 19416: Esko-Juhani Tennilä 19417: 19418: 19419: 19420: 19421: 38 200052Y 19422: 3542 1990 vp. 19423: 19424: Raha-asia-aloite n:o 3299 19425: 19426: 19427: 19428: 19429: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lasten satumaan rakentami- 19430: seen Joulumaan yhteyteen 19431: 19432: 19433: Eduskunnalle 19434: 19435: Rovaniemelle on jo pitkään suunniteltu ja ra- jon laajempaa pienten ja keskisuurten yritysten 19436: kennettukin Joulumaata, joka olisi yksi maam- toimintaa. 19437: me matkailun keskuksista. Joulumaa-idea on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19438: hyvä, mutta mittavien toimenpiteiden viipymi- taen, 19439: nen rapauttaa sitä. Onkin päästävä suunnitel- 19440: tuihin rakennustöihin siten, että Joulumaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19441: "sydämeksi" rakennetaan lasten satumaa kal- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19442: lion sisään joulupukin työpajoineen jne. Tämän 10 000 000 markkaa lasten satumaan ra- 19443: valtion toimesta rakennettavan keskuksen ym- kentamisen aloittamiseen Joulumaan 19444: pärille syntyy sitten varmasti myös nykyistä pal- yhteyteen. 19445: 19446: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19447: 19448: Esko-Juhani Tennilä 19449: 1990 vp. 3543 19450: 19451: Raha-asia-aloite n:o 3300 19452: 19453: 19454: 19455: 19456: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentami- 19457: seen Kostamuksesta Pohjois-Suomeen 19458: 19459: 19460: Eduskunnalle 19461: 19462: Maakaasu on taloudellisesti edullista ja ym- on yhdessä Nesteen kanssa ryhdyttävä heti toi- 19463: päristöystävällistä energiaa. Maakaasun tuon- menpiteisiin putken ulottamiseksi Kemiin ja 19464: nin lisääminen Neuvostoliitosta luo lisäksi kes- Tornioon saakka. 19465: tävää perustaa maittemme välisen kaupan laa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19466: jentamiseen, mistä on seurauksena työllisyysti- taen, 19467: lanteen paraneminen maassamme. Nyt onkin 19468: tartuttava avautuneeseen mahdollisuuteen ulot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19469: taa maakaasuputki myös Pohjois-Suomeen. 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 19470: Selvitykset osoittavat, että Pohjois-Suomessa markkaa maakaasuputken rakentami- 19471: on laajalti mahdollisuuksia maakaasun käytöl- seksi Kostamuksesta Kajaaniin, Ou- 19472: le. Vaitiovalta ei saakaan vitkastella, vaan sen luun, Raaheen, Kemiin ja Tornioon. 19473: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19474: 19475: Esko-Juhani Tennilä 19476: 3544 1990 vp. 19477: 19478: Raha-asia-aloite n:o 3301 19479: 19480: 19481: 19482: 19483: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnan sähköver- 19484: kon ulottamiseen Muonioon ja Enontekiölle 19485: 19486: 19487: Eduskunnalle 19488: 19489: Valtakunnan sähköverkko ei ulotu vieläkään myös eduskunnan koskiensuojelulain yhteydes- 19490: Muonion ja Enontekiön kuntiin. Näissä kunnis- sä ottama kanta. 19491: sa ollaan näin ollen kokonaan ulkomaisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19492: sähköntuonnista riippuvaisia. Tällaista epävar- nioittaen, 19493: muutta aiheottavaa tilannetta ei voida jatkaa, 19494: ja valtion onkin ryhdyttävä toimenpiteisiin niin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19495: että valtakunnan sähköverkko maanteiden, pu- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19496: helinlinjojen, postinkulun yms. tavoin kattaa 32.55.41 JO 000 000 markkaa valtakun- 19497: koko maan. Valtiota on sähköverkon ulottami- nan sähköverkon rakentamiseksi Muo- 19498: seen Muonioon ja Enontekiölle velvoittamassa nion ja Enontekiön kuntiin. 19499: 19500: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19501: 19502: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka 19503: 1990 vp. 3545 19504: 19505: Raha-asia-aloite n:o 3302 19506: 19507: 19508: 19509: 19510: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta pienituloisimpien rinta- 19511: maveteraanien ylimääräiseen rintamalisään lisän korottami- 19512: seksi 19513: 19514: Eduskunnalle 19515: 19516: Rintamamiehistä hyvin monet saavat todella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19517: pientä eläkettä. Kaikkein pienituloisimpien 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 19518: osalta onkin välttämätöntä korottaa rintamali- 33.21.52 lisäyksenä 50 000000 markkaa 19519: sä 500 markkaan kuukaudessa edes kohtuulli- ylimääräisen lisän suorittamiseksi pieni· 19520: sen toimeentulon turvaamiseksi raskaina sota- tuloisimpien rintamalisän saajien rinta- 19521: vuosina terveytensä menettäneille. malisän korottamiseksi 500 markkaan 19522: Ehdotamme siis, kuukaudessa. 19523: 19524: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19525: 19526: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka 19527: 3546 1990 vp. 19528: 19529: Raha-asia-aloite n:o 3303 19530: 19531: 19532: 19533: 19534: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta vanhainkodin rakentamiseen 19535: Tornioon 19536: 19537: 19538: Eduskunnalle 19539: 19540: Tornioon on suunniteltu 50-paikkaista van- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19541: hainkotia ja sen yhteyteen palvelukeskusta. taen, 19542: Vanhainkotihanke tarvitsee luonnollisesti val- 19543: tion tuen, jota sille ei kuitenkaan ole toistaiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19544: myönnetty. Vanhainkotityömaa on voitava 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19545: aloittaa viivyttelemättä, ja siksi pidän välttä- JO 000 000 markkaa Tornion uuden van- 19546: mättömänä määrärahan ottamista sitä varten jo hainkodin töiden aloittamiseen. 19547: valtion ensi vuoden budjettiin. 19548: 19549: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19550: 19551: Esko-Juhani Tennilä 19552: 1990 vp. 3547 19553: 19554: Raha-asia-aloite n:o 3304 19555: 19556: 19557: 19558: 19559: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutuslaitoksen ra- 19560: kentamiseen Kemiin 19561: 19562: 19563: Eduskunnalle 19564: 19565: Kemiin halutaan kuntoutuslaitos. Hanke kul- tämättömänä valtion tuen saamista ensi vuoden 19566: ki aiemmin merikylpylän nimellä. Kuntoutus- budjettiin. 19567: laitoksen palvelujen keskeisiä käyttäjiä olisivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19568: erilaisissa tehtävissä olevat työntekijät. Kuntou- nioittaen, 19569: tuslaitoksen palveluja tarvitsevat erityisesti 19570: myös ulkotöissä olevat, joita pohjoisessa edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19571: leenkin on paljon. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19572: Kemin hanketta on selvästi syrjitty valtion tu- JO 000 000 markkaa Kemiin suunnitel- 19573: kea ohjattaessa. Kuntoutuslaitoksen keskeisinä lun kuntoutuslaitoksen rakentamisen 19574: suunnittelijoina ja toteuttajina olevat ammatti- aloittamiseen. 19575: osastot ja muut toteuttajatahot pitävätkin vält- 19576: 19577: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19578: 19579: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka 19580: 3548 1990 vp. 19581: 19582: Raha-asia-aloite n:o 3305 19583: 19584: 19585: 19586: 19587: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyysmäärärahoin 19588: työllistettyjen työllistämisajan pidentämiseksi 19589: 19590: 19591: Eduskunnalle 19592: 19593: Työllisyyslaki on vähentänyt työttömyyttä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19594: Lakia olisi kuitenkin siten muutettava, että 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19595: työllistämisvelvoite pidennetään kuudesta kuu- 500 000 000 markkaa velvoitetyöllistet- 19596: kaudesta vuoteen, mikä on sekä työntekijöiden tyjen työl/istämisajan budjettiperustei- 19597: että työnantajien etu. Asia olisi sitä ennen hoi- seksi pidentämiseksi kuudesta kuukau- 19598: dettava budjetin kautta. desta vuoteen. 19599: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19600: nioittaen, 19601: 19602: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19603: 19604: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka 19605: 1990 vp. 3549 19606: 19607: Raha-asia-aloite n:o 3306 19608: 19609: 19610: 19611: 19612: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kirkkolammen ja Harjulam- 19613: men ruoppaamiseen Rovaniemellä 19614: 19615: 19616: Eduskunnalle 19617: 19618: Rovaniemen kaupungissa lähellä keskustaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19619: olevat Kirkkolampi ja Harjulampi ovat maatu- 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000 19620: neet, ja niiden veden laatu on huono. Ruoppaa- markkaa Kirkkolammen ja Harjulam- 19621: malla ja pohjapadoilla näistä Iammista saatai- men ruoppaamiseen ja muihin tarvitta- 19622: siin kauniita ja asukkaiden virkistyskäyttöä pal- viin kunnostustöihin Rovaniemellä. 19623: velevia. 19624: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19625: taen, 19626: 19627: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19628: 19629: Esko-Juhani Tennilä 19630: 3550 1990 vp. 19631: 19632: Raha-asia-aloite n:o 3307 19633: 19634: 19635: 19636: 19637: Tiuri: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan istuntojen televi- 19638: siointiin kaapeliverkon kautta 19639: 19640: 19641: Eduskunnalle 19642: 19643: Kansalaisen demokraattisiin oikeuksiin kuu- Toiminnan alkamiseksi on selvitettävä satel- 19644: luu voida halutessaan seurata eduskunnan is- liitin käyttömahdollisuudet ja kustannukset. 19645: tuntoa. Nykyisin hänen on tultava sitä varten Ennen satelliittikanavan vuokraamista asiaa 19646: eduskuntataloon. Käyttämällä hyväksi uutta voidaan kokeilla lähettämällä eduskunnan is- 19647: tietoliikennetekniikkaa voidaan kansalaisen tuntoja esimerkiksi Kolmostelevision verkon 19648: mahdollisuuksia eduskunnan istuntojen seu- kautta. Asian selvittämistä ja kokeiluja varten 19649: raamiseen ratkaisevasti parantaa. Eduskunnan tarvitaan määräraha eduskunnan kanslian käy- 19650: täysistunnot voidaan lähettää välityssatelliitin tettäväksi. 19651: kautta kaapelitelevisioverkkoihin, jolloin verk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 19652: koihin liittyneet voivat halutessaan vaivatto- taen, 19653: masti seurata eduskunnan työskentelyä heitä 19654: kiinnostavissa asioissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19655: Välityssatelliitin vuosivuokra lienee 10 mil- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19656: joonan markan tienoilla. Eduskuntaan on jo 22.02.29 lisäyksenä 1000 000 markkaa 19657: valmiiksi asennettu automaattisia televisioka- selvityksiin ja kokeiluihin eduskunnan 19658: meroita. Kustannukset eivät siten ole esteenä istuntojen lähettämiseksi satelliitin kaut- 19659: demokratian laajentamiselle ja uuden palvelun ta kaapelitelevisioverkkoihin. 19660: järjestämiselle kansalaisille. 19661: 19662: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19663: 19664: Martti Tiuri 19665: 1990 vp. 3551 19666: 19667: Raha-asia-aloite n:o 3308 19668: 19669: 19670: 19671: 19672: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan korkeakoulu- 19673: jen tutkimusresurssien lisäämiseen 19674: 19675: 19676: Eduskunnalle 19677: 19678: Tutkijakoulutus on korkeakoulujen pääteh- kaan ei ole vaikuttanut tutkimusmäärärahojen 19679: täviä. Tutkijakoulutustoimikunnan selvityksen jaossa riittävästi. Määrärahojen jälkeenjäänei- 19680: mukaan Suomessa on pulaa tutkijoista useilla syys ja tutkijakoulutuksen tuloksellisuus on nyt 19681: tärkeillä aloilla, joten tutkijakoulutusta on te- otettava huomioon ja lisättävä Uudenmaan 19682: hostettava. Parhaat edellytykset siihen on Uu- korkeakoulujen tutkimusresursseja tuntuvasti. 19683: denmaan korkeakouluilla, joissa on runsaasti Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 19684: jatko-opiskelijoita ja joissa suoritetaan yli puo- denmaan kansanedustajien neuvottelukunnan 19685: let kaikista jatkotutkinnoista. Tutkijakoulutus- työvaliokunnassa. 19686: ta ja tutkimusta haittaavat erityisesti käyttöva- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19687: rojen ja tutkimusvälineiden puute ja välineiden nioittaen, 19688: vanhentuneisu us. 19689: Uudenmaan korkeakoulujen laitehankinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19690: varat olivat pitkään alhaisella tasolla uusia kor- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19691: keakouluja varustettaessa. Jälkeenjääneisyyttä 29.10.20 lisäyksenä 35 000 000 markkaa 19692: ei ole korjattu, vaan Uudenmaan korkeakoulu- Uudenmaan korkeakoulujen, erityisesti 19693: jen laitehankintamäärärahat ovat kasvaneet vii- Helsingin yliopiston ja Teknillisen kor- 19694: me vuosina suunnilleen samassa tahdissa kuin keakoulun, tutkimusresurssien lisäämi- 19695: muidenkin korkeakoulujen. Uudenmaan kor- seen. 19696: keakoulujen tutkijakoulutuksen tuloksellisuus- 19697: 19698: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19699: 19700: Martti Tiuri Antti Kalliomäki Marjatta Väänänen 19701: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg 19702: Saara-Maria Paakkinen Matti Saarinen Kai Kalima 19703: Marita Jurva Ole Wasz-Höckert Jouni J. Särkijärvi 19704: Eero Paloheimo Tarja Kautto Seija Karkinen 19705: Arja Alho Eeva-Liisa Moilanen 19706: 3552 1990 vp. 19707: 19708: Raha-asia-aloite n:o 3309 19709: 19710: 19711: 19712: 19713: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun kor- 19714: keakoulujen rakentamiseen ja peruskorjaukseen 19715: 19716: 19717: Eduskunnalle 19718: 19719: Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen raken- korkeakoulujen saarnat tilojen lisäykset ovat ol- 19720: tamis- ja saneerausmäärärahoissa jälkeenjää- leet pääasiassa vuokratiloja. Toimitilojen puute 19721: neisyys on suurin. Tämä on aiheuttanut jatku- tai saneerattomuus on nähty myös opetusminis- 19722: vaa rakennushankkeiden ja peruskorjausten teriön suunnitelmissa yhä vaikeammaksi ongel- 19723: lykkääntymistä. Suurin osa pääkaupunkiseu- maksi. 19724: dun korkeakouluopetuksesta annetaan vanhois- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden- 19725: sa kiinteistöissä, joita ei ole saneerattu nyky- maan läänin kansanedustajien neuvottelukun- 19726: ajan vaatimusten mukaisiksi. Pääkaupunkiseu- nassa. 19727: dun korkeakouluilla on 1990-luvulla mittavat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 19728: rakennus- ja peruskorjausohjelmat. Nämä kor- nioittavasti, 19729: keakoulujen KTS-suunnitelmissa esitetyt 19730: rakennus- ja peruskorjaushankkeet tulee toteut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19731: taa suunnitelmien mukaan. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19732: Vuosina 1981-1988 PKS-korkeakoulujen 29.10.74 121800000 markkaa pää- 19733: suhteellinen osuus koko maan korkeakouluti- kaupunkiseudun korkeakoulujen raken- 19734: loista on laskenut noin puoli prosenttia. PKS- tamis- ja peruskorjaushankkeille. 19735: 19736: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19737: 19738: Martti Tiuri Lauri Metsämäki Markku Pohjola 19739: Per-Henrik Nyman Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen 19740: Anssi Rauramo Tuula Liunaiomaa Ole Wasz-Höckert 19741: Matti Saarinen Ben Zyskowicz Kai Kalima 19742: Antti Kalliomäki Marjatta Väänänen Saara-Maria Paakkinen 19743: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg 19744: Marita J urva Jouni J. Särkijärvi Eero Paloheimo 19745: Tarja Kautto Seija Karkinen Arja Alho 19746: 1990 vp. 3553 19747: 19748: Raha-asia-aloite n:o 3310 19749: 19750: 19751: 19752: 19753: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta kiinteistöjen hankkimiseen 19754: Teknilliselle korkeakoululle 19755: 19756: 19757: Eduskunnalle 19758: 19759: Vuoden 1991 tulo- ja menoarviossa on esitet- koulu neuvottelee Espoon kaupungin kanssa 19760: ty useille korkeakouluille määrärahat kiinteis- tontin saamisesta asuntotalon rakentamiseksi. 19761: tön hankkimiseen teknologiakeskuksesta. Tek- Lisäksi tarvitaan kiireellisesti osakehuoneistoja 19762: nilliselle korkeakoululle ei vastaavaa määrära- kohtuullisella etäisyydellä korkeakoulusta. 19763: haa ole, vaikka on välttämätöntä, että myös Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden- 19764: TKK:lla on tutkimustiloja teknologiakylässä. maan läänin kansanedustajien neuvottelukun- 19765: Otaniemen teknologiakylän (lnnopolin) päära- nassa. 19766: kennus valmistuu jo maaliskuussa 1991, mutta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19767: tontilla on vielä käyttämätöntä rakennusoikeut- nioittaen, 19768: ta, jota rakennettaessa korkeakoulun tilantar- 19769: ve, noin 2 000 neliömetriä, voidaan ottaa huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19770: mioon. Korkeakoulu sijoittaa sinne erillisen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19771: käyttösuunnitelman mukaiset toiminnot, jotka 29.10. 74/isäyksenä Teknilliselle korkea- 19772: myös tukevat lnnopolin toimintaa. koululle 23 000 000 markkaa, josta 19773: Kansainvälistymisen edetessä on Teknillisessä 20 000 000 markkaa Otaniemen teknolo- 19774: korkeakoulussa erääksi pääongelmaksi tullut giakylään ja 3 000 000 markkaa osake- 19775: ulkomaisten tutkijoiden ja muiden vierailijoi- huoneistojen hankkimiseen ulkomaisia 19776: den asuntojen järjestäminen. Asuntojen puute vierailijoita varten. 19777: rajoittaa jo kansainvälistä toimintaa. Korkea- 19778: 19779: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19780: 19781: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Kai Kalima 19782: Matti Saarinen Marita J urva Ole Wasz-Höckert 19783: Jouni J. Särkijärvi Eero Paloheimo Tarja Kautto 19784: Seija Karkinen Arja Alho Eeva-Liisa Moilanen 19785: 3554 1990 vp. 19786: 19787: Raha-asia-aloite n:o 3311 19788: 19789: 19790: 19791: 19792: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta satelliittivälitteisen Euro- 19793: STEP-koulutusmateriaalin käyttämiseksi Suomessa 19794: 19795: 19796: Eduskunnalle 19797: 19798: Koulutuksen merkitys yksilöiden ja yhteisö- EuroSTEP-koulutusmateriaalin käyttö Suo- 19799: jen kilpailukyvyn säilyttämiseksi on jatkuvasti messa vaatii keskitettyä suunnittelua ja ohjaus- 19800: kasvamassa. Kansainvälistä korkeatasoista ta. Maahamme on luotava keskitetysti Euro- 19801: koulutusta tarvitaan kaikilla aloilla ja tasoilla. STEP-materiaalin käyttöinformaatiota jakava 19802: Uusien kansainvälisten mahdollisuuksien hy- keskus. Teknillisen korkeakoulun täydennys- 19803: väksikäyttö on edennyt Suomessa valitettavan koulutuskeskus on tutustunut vuoden 1990 ai- 19804: hitaasti. kana tarkemmin EuroSTEP-ohjelman toimin- 19805: Tiedonvälityssatelliittien käyttö on tehokas taan. Lisäksi täydennyskoulutuskeskuksella on 19806: keino saavuttaa suuria opiskelijamääriä Euroo- kokemusta toisen eurooppalaisen koulutusta 19807: pankin mittakaavassa. Eurooppalainen Euro- välittävän organisaation EuroP ACEn toiminto- 19808: STEP-organisaatio välittää useiden hyvinkin jen koordinoinnista Suomessa. Täydennyskou- 19809: erilaisten alojen koulutusta Eurooppaan 6-8 lutuskeskus voi suorittaa tarvittavat järjestelyt 19810: tuntia vuorokaudessa. Koulutuskirjon laajuutta materiaalin hyväksikäytön organisoimiseksi se- 19811: kuvaa sen muodostuminen kursseista, jotka kä mm. ohjata paikallisia järjestelyjä toimin- 19812: vaihtelevat lääketieteestä kieltenopetukseen. nan aloittamiseksi. 19813: Olympus-satelliitin kautta välitettävät kurssit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19814: ovat oiva lisä mm. keskiasteen oppilaitosten se- nioittaen, 19815: kä kansalais- ja työväenopistojen opinto-ohjel- 19816: maan. Korkeakoulujen opetusohjelman tueksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19817: soveltuvat esim. kielikurssit. Koulutus voidaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19818: paikallisesti jakaa eteenpäin käyttäen hyväksi 29.37.21 lisäyksenä 200 000 markkaa 19819: olemassa olevia kaapelitelevisiopalveluja ja eri Teknillisen korkeakoulun täydennys- 19820: yhteisöjen yhteisantenniverkkoja. Nauhoille koulutuskeskukselle EuroSTEP-koulu- 19821: taltioituina kursseja voidaan käyttää ohjatun tusmateriaalin käytön käynnistämiseksi 19822: video-opetuksen keinoin. Suomessa. 19823: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19824: 19825: Martti Tiuri Kaarina Dromberg 19826: 1990 vp. 3555 19827: 19828: Raha-asia-aloite n:o 3312 19829: 19830: 19831: 19832: 19833: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Akatemian tutki- 19834: musmäärärahoihin 19835: 19836: 19837: Eduskunnalle 19838: 19839: Tutkimus on vuoden 1991 tulo- ja menoar- Momentilla 29.88.53 on veikkausvaroista va- 19840: vion painoala, ja tutkimukseen onkin suunnat- rattu tutkimushankkeisiin noin 82 milj. mark- 19841: tu keskimääräistä enemmän varoja. Suomen kaa (57,3 milj. markkaa vuonna 1990). Tästä 19842: Akatemian tutkimusmäärärahat ovat kuitenkin määrärahasta mennee vuonna 1991 palkkoihin 19843: reaalisesti vähentyneet, kun otetaan huomioon, 60 prosenttia ja eläkemaksuihin siten noin 12 19844: että tutkijoiden palkoista on maksettava 25 pro- milj. markkaa, joten vuoteen 1990 vertailukel- 19845: sentin eläkevaraus, jota ei aikaisemmin ole ol- poinen summa on 70 milj. mk. Kaikkiaan tutki- 19846: lut. musvarat ovat siten todellisuudessa kasvaneet 19847: Momentilla 29.88.50 esitetyt tutkimusmäärä- vain noin 8 milj. markalla ja reaalisesti vähenty- 19848: rahat ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön neet, kun inflaatio otetaan huomioon. 19849: määrärahat ovat yhteensä kasvaneet tämän On välttämätöntä, että myös Suomen Akate- 19850: vuoden noin 184 milj. markasta 189 milj. mark- mian tutkimusvaroja lisätään vähintään 10 pro- 19851: kaan vuonna 1991. Eläkemaksuihin on erikseen sentilla. 19852: varattu 26,4 milj. markkaa. Momentin selvitys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19853: osan mukaan määrärahoista käytetään palkkoi- nioittaen, 19854: hin 75 o/o. Eläkemaksut olisivat siten yhteensä 19855: noin 35 milj. mk, joten esitetty eläkemaksu ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19856: riitä, vaan varsinaista tutkimusrahaakin on 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 19857: käytettävä eläkemaksuihin noin 9 milj. mark- 29.88.50 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 19858: kaa. tutkimusmäärärahoihin. 19859: 19860: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19861: 19862: Martti Tiuri Pekka Haavisto Kaarina Dromberg 19863: Riitta Uosukainen Kai Kalima Aino Pohjanoksa 19864: Tytti lsohookana-Asunmaa 19865: 3556 1990 vp. 19866: 19867: Raha-asia-aloite n:o 3313 19868: 19869: 19870: 19871: 19872: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuijasota-projektiin 19873: 19874: 19875: 19876: Eduskunnalle 19877: 19878: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) maksi eräät innovaation kannalta välttämättö- 19879: viime syksynä valmistuneessa tutkimuksessa mät tutkimustavoitteet. Elokuva-ala yleensäkin 19880: pystytään osoittamaan Suomella olevan mah- elää syvässä rahoituskriisissä, joka ei suosi uu- 19881: dollisuudet saavuttaa johtava asema maailman- distuksia. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä 19882: laajuisesti kuvaustoiminnan tietojärjestelmien saada alkaneen kehitystyön turvaksi valtion 19883: kehitystyössä maamme korkean teknologisen tulo- ja menoarvioon oma momentti elokuva- 19884: tietämyksen avulla. VTT on tehnyt tutkimuk- alan tutkimus- ja kokeilutuotantoon pilottituo- 19885: sensa TEKESin rahoittamana osana Nuijasota- tannossa. 19886: projektia. Sen puitteissa on perustettu uuden Nuijasota-elokuvan ajankohtaisuutta lisää 19887: tuotantokulttuurin luomista varten uusi eloku- sodan lähestyvä 400-vuotispäivä (vuosien 19888: vayhtiö Atlas-Filmi Oy ja Atlas-Data Oy kan- 1996/97 vaihteessa). Voimme ensimmäisen ker- 19889: salliseksi kuvaustoiminnan kehittämiskeskuk- ran viettää itsenäisenä kansakuntana tämän his- 19890: seksi. Projektin puitteissa on myös sovittu poh- toriamme erään merkittävimmän tapahtuman 19891: joismaisesta yhteistyöstä, jossa Suomen vastuu- satavuotispäivää. Parhaimmat puitteet tähän 19892: alueeksi on nimetty tietohallinto ennen kame- tarjoaa Nuijasota-projekti monine kansainväli- 19893: ran käynnistymistä. Tänä syksynä on Teknilli- sine liityntöineen. 19894: sessä korkeakoulussa tarkoitus aloittaa kuvaus- Viestintäkulttuuritoimikunnan 1 mietinnössä 19895: teknologian tavoitetutkimus, jonka tavoitteena (15/89) on voimakkaasti painotettu kotimaisen 19896: on luoda uusi tieteenhaara: kuvaustiede. audiovisuaalisen ohjelmatuotannon merkitystä 19897: Tulevan innovaation perusrahoitus voidaan kansallisen kulttuurin turvaajana. Nuijasota- 19898: pääosin hoitaa sekä kotimaisilla että yhteispoh- projekti toteuttaa parhaiten komitean asettamia 19899: joismaisilla teknologian kehittämisvaroilla. In- päämääriä ja johtaisi todennäköisesti tuntu- 19900: novaation toteuttaminen edellyttää laajamit- vaan tuotantokustannusten alentumiseen sekä 19901: taista pilottituotantoa tutkimustyön kokeilu- TV- että elokuvatuotannossa. 19902: paikkana. Sellaiseksi projektissa on suunniteltu Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19903: yhteispohjoismaista elokuvaa nuijasodasta. Pi- 19904: lottituotannon rahoittamismahdollisuudet ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19905: vanomaisia elokuvan rahoitusmuotoja käyttäen 1991 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 19906: ovat pienet. Lisäksi perinteellisten tukisäädös- markkaa erillisenä määrärahana eloku- 19907: ten noudattaminen pilottituotantoon nostaisi vataiteen tutkimus- ja kokeilutyöhön 19908: huomattavasti kustannuksia ja tekisi mahdotto- Nuijasota-projektissa. 19909: 19910: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19911: 19912: Martti Tiuri Sakari Knuuttila 19913: 1990 vp. 3557 19914: 19915: Raha-asia-aloite n:o 3314 19916: 19917: 19918: 19919: 19920: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta FASTECille valmistumis- 19921: vaiheessa olevien diplomi-insinöörien ulkomaiseen ammatilli- 19922: seen harjoitteluun 19923: 19924: Eduskunnalle 19925: 19926: Suomen elinkeinoelämän ja teollisuuden edis- ta. On perusteltua, että myös valtiovalta tukee 19927: tämiseksi on entistä tärkeämpää, että maamme tätä toimintaa. 19928: diplomi-insinööreillä on kokemusta ulkomailla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19929: työskentelystä. Otaniemessä on vuodesta 1982 nioittaen, 19930: alkaen toiminut F ASTEC (Finnish American 19931: Summer Trainee Exchange Committee), joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19932: on järjestänyt ja tukenut valmistumisvaiheessa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19933: olevien diplomi-insinöörien ammatillista kesä- 29.98.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 19934: harjoittelua USA:ssa. Varat toimintaan on saa- FASTECille valmistumisvaiheessa ole- 19935: tu ensisijaisesti säätiöltä ja yrityksiltä sekä vien diplomi-insinöörien harjoittelun 19936: FASTECin julkaisuihin liittyvistä mainostulois- järjestämiseen ulkomailla. 19937: 19938: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19939: 19940: Martti Tiuri Kaarina Dromberg 19941: Riitta U osukaineo Kai Kalima 19942: 19943: 19944: 19945: 19946: 39 200052Y 19947: 3558 1990 vp. 19948: 19949: Raha-asia-aloite n:o 3315 19950: 19951: 19952: 19953: 19954: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksintösäätiön toimin- 19955: taan 19956: 19957: 19958: Eduskunnalle 19959: 19960: Yksityinen keksintötoiminta on maallemme Saatu valtion Toimikunnan 19961: merkittävä voimavara. Tätä osoittaa mm., että Vuosi avustus milj.mk esitys milj.mk 19962: kotimaisista patenttihakemuksista 35-40 OJo on 1986 4,8 19963: yksityisten jättämiä. 1987 5,0 19964: Tutkimuspanostuksestamme kohdistuu kan- 1988 6,5 10,5 19965: sainvälisessä vertailussa suhteellisen vähäinen 1989 6,5 15,0 19966: osuus uusiin ideoihin ja esitutkimukseen. Tämä 1990 6,5 21,5 19967: on kuitenkin edellytys kokonaan uusille tuo- Toimikunta esitti kasvavan rahoituksen 19968: teinnovaatioille, joita yrityksemme nopeassa suuntaamista pääosiltaan nykyisen kaltaisen 19969: uudistumisvauhdissa tarvitsevat. Keksintösää- toiminnan tehostamiseen. Toimikunnan ehdot- 19970: tiön toiminta edistää tätä tavoitetta. tamaan tasoon voitaisiin edetä asteittain ensi 19971: Esitetyt näkökohdat huomioon ottaen voi- vuodesta alkaen. 19972: daan, toisin kuin kauppa- ja teollisuusministe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19973: rin vastauksessa kirjalliseen kysymykseen n:o nioittaen, 19974: 415, perustellusti väittää, että Keksintösäätiön 19975: rahoitus on vielä varsin kaukana sille kuuluvas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19976: ta suhteellisesta osuudesta maamme koko tutki- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 19977: musrahoituksessa. Tässä suhteessa Keksintötoi- 32.46.49 lisäyksenä 6 000 000 markkaa 19978: mikunnan mietintö vuodelta 1987 osuu oikeaan Keksintösäätiön toiminnan tukemiseen. 19979: suuruusluokkaan: 19980: 19981: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 19982: 19983: Martti Tiuri Tytti Isohookana-Asunmaa Kaarina Dromberg 19984: 1990 vp. 3559 19985: 19986: Raha-asia-aloite n:o 3316 19987: 19988: 19989: 19990: 19991: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta harjoittelukoulujen 19992: rehtoreiden määräämiseen 19993: 19994: 19995: Eduskunnalle 19996: 19997: Valtion kahdeksaan harjoittelukouluun tulisi talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä, jotka 19998: voida määrätä kouluasteen rehtori myös sille kunnan koululaitoksessa hoitaa kouluvirasto 19999: kouluasteelle, jolla ei nykyisessä järjestelmässä tai koululautakunta, opetusharjoitteluun liitty- 20000: ole omaa rehtoria. Kustannukset ovat 390 000 viä tehtäviä, korkeakoulujen ja harjoittelukou- 20001: mk. lun sekä harjoittelukoulun ja sijaintikunnan yh- 20002: Järjestely ei aiheuta virkojen perustamista. teistyöhön kuuluvia tehtäviä. Kuitenkaan kou- 20003: Palkkausmenojen lisäys muodostuu kouluas- luissa ei ole apulaisrehtoreita. Vararehtori hoi- 20004: teen rehtoriksi määrättävän lehtorin opetusvel- taa rehtorin tehtäviä vain rehtorin estyneenä ol- 20005: vollisuuden huojennusta vastaavasta tuntiope- lessa. Koulujen virkarakenne ei anna mahdolli- 20006: tuksen lisääntymisestä. suuksia tehtävien delegoimiseen. 20007: Kysymyksessä olevia harjoittelukouluja, joi- Tilanteen pikainen korjaaminen on välttämä- 20008: den rehtorin viran haltija hoitaa nykyisin vir- töntä. Opetusministeriö on vuonna 1988 esittä- 20009: kaansa kuuluvien muiden tehtävien ohella myös nyt harjoittelukouluasetuksen 16 ja 17 § :n 20010: kouluasteen rehtorin tehtävät yhdellä kouluas- muuttamista. Valtiovarainministeriö katsoi täl- 20011: teella, on kaikkiaan kahdeksan (Helsingin 1 löin asian edellyttävän määrärahan hyväksy- 20012: normaalikoulu, Helsingin II normaalikoulu, mistä budjettiin. Kuitenkin sekä vuoden 1990 20013: Turun normaalikoulu, Tampereen normaali- että vuoden 1991 menoarvioesityksessä määrä- 20014: koulu, Oulun normaalikoulu, Jyväskylän nor- raha on karsittu. Asiasta tehtiin vuonna 1989 20015: maalikoulu, Joensuun normaalikoulu sekä Va- yksi kirjallinen kysymys. 20016: sa övningsskola). Näistä kuudessa on kolme Esitys ei merkitse byrokratian lisäämistä vaan 20017: kouluastetta (peruskoulun ala-aste, yläaste ja sitä, että nykyinen harjoittelukoulujen johdon 20018: lukio) ja kahdessa kaksi kouluastetta (yläaste ja resursointi on osoittautunut erityisesti pedago- 20019: lukio). Kouluasteen rehtoreita on tällä hetkellä gista johtamista, kehittämis- ja kokeilutoimin- 20020: kussakin koulussa yksi vähemmän kuin kou- taa sekä opetusharjoittelun uudistamista ajatel- 20021: luasteita. len riittämättömäksi. Lisäksi harjoittelukoulu- 20022: Kouluasteen rehtorin määrääminen kaksi tai jen johdon vahvistaminen on tullut entistä- 20023: kolme kouluastetta käsittävien harjoittelukou- kin ajankohtaisemmaksi mm. valtionhallinnon 20024: lujen jokaiselle kouluasteelle on osoittautunut budjettiuudistusten ja koulun tason päätösval- 20025: välttämättömäksi, sillä harjoittelukoulun rehto- lan lisääntymisen takia. 20026: ri ei kykene täysipainoisesti hoitamaan sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20027: suuren kouluyksikön johtajan että kouluasteen nioittaen, 20028: rehtorin tehtäviä. Rehtorin tehtävissä painottu- 20029: vat ne, jotka johtuvat harjoittelukoulun itsenäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20030: sestä asemasta kunnan koululaitoksen koului- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti//e 20031: hin verrattuna tai liittyvät harjoittelukoulun eri- 29.11.01 lisäyksenä 390 000 markkaa 20032: tyistehtäviin, siis opetusharjoitteluun ja tutki- harjoittelukoulujen rehtoreiden määrää- 20033: mukseen. Tavanomaisten rehtorin tehtävien li- misestä aiheutuvien kustannusten peittä- 20034: säksi harjoittelukoulun rehtorille kuuluu koulu-, miseen. 20035: 20036: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20037: 20038: Eeva Turunen Pekka Puska 20039: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi 20040: 3560 1990 vp. 20041: 20042: Raha-asia-aloite n:o 3317 20043: 20044: 20045: 20046: 20047: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistyslii- 20048: ton tiedotusprojektiin 20049: 20050: 20051: Eduskunnalle 20052: 20053: Kansallisella Sivistysliitolla on meneillään tie- rustunut tilapäisrahoitukseen. Projektin jatkon 20054: dotusprojekti. Toiminnalliset tavoitteet ovat si- turvaaminen on Kansallisen Sivistysliiton toi- 20055: vistyksellisiä ja koulutuksellisia. Projektin kes- minnan keskeinen painopistealue. 20056: keinen osa on Aateprofiili-lehti, joka on kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20057: tynyt monipuoliseksi kulttuurijulkaisuksi. nioittaen, 20058: Tiedotusprojektissa on julkaistu myös run- 20059: saasti yhteiskunnallista tietokirjallisuutta ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20060: kuisten opinnollisiin tarpeisiin. Liiton julkaisu- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 20061: toiminta elää parhaillaan voimakasta kehitys- 29.68.54 380 000 markkaa Kansallisen 20062: vaihetta. Sivistysliiton tiedotusprojektiin. 20063: Tiedotusprojektin rahoitus on toistaiseksi pe- 20064: 20065: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20066: 20067: Eeva Turunen Tapio Holvitie Aino Pohjanoksa 20068: Sirpa Pietikäinen Sakari Valli Päivi Varpasuo 20069: Kaarina Dromberg Riitta Saastamoinen Erkki Pystynen 20070: Keijo Jääskeläinen 20071: 1990 vp. 3561 20072: 20073: Raha-asia-aloite n:o 3318 20074: 20075: 20076: 20077: 20078: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintokeskusten virkoi- 20079: hin 20080: 20081: 20082: Eduskunnalle 20083: 20084: Opintokeskustoiminnan tuloksellisuus on menoarvioksi ei ole ehdotusta uusien toimien 20085: ratkaisevan riippuvaista siitä, missä määrin se perustamisesta opintokeskuksiin. 20086: voi tarjota palveluja edustamaliaan aikuiskas- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20087: vatuksen alueella. Oleellisesti taas palvelujen 20088: tarjontaan vaikuttaa se henkilöstökapasiteetti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20089: joka keskuksilla ja niiden aluetoimistoilla on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20090: käytettävissään. Tässä suhteessa opintokeskus- 29.68.55 kohtaan Valtionapu opintokes- 20091: ten asema on ollut viime vuodet vaikea, koska kusten yleismenoihin lisäyksenä 800 000 20092: vuosina 1987-1990 niihin on valtioneuvoston markkaa käytettäväksi kymmenen uuden 20093: esittämien valtion tulo- ja menoarvioesitysten toimen perustamisesta opintokeskuksille 20094: perusteella voitu perustaa vain yksi uusi toimi aiheutuviin kustannuksiin 1.8.1991 al- 20095: (uutena perustettua opintokeskusta varten). kaen. 20096: Hallituksen esityksessä vuoden 1991 tulo- ja 20097: 20098: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20099: 20100: Eeva Turunen Sirpa Pietikäinen Aino Pohjanoksa 20101: Henrik Lax Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Valli 20102: Kaarina Dromberg Heli Astala Päivi Varpasuo 20103: Riitta Saastamoinen Erkki Pystynen Keijo Jääskeläinen 20104: Esko Jokiniemi Matti Väistö Kerttu Törnqvist 20105: 3562 1990 vp. 20106: 20107: Raha-asia-aloite n:o 3319 20108: 20109: 20110: 20111: 20112: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tohmajärven kunnai- 20113: Hstalon kunnostamiseen 20114: 20115: 20116: Eduskunnalle 20117: 20118: Tohmajärven kunnallistalo on rakennettu vuoksi. Sotienaikainen käyttö antaa rakennuk- 20119: kuntalaisten yhteisvoimin vuonna 1926 yhtei- selle myös valtakunnallisen historiallisen merki- 20120: seksi kokoontumispaikaksi. Kiinteistö myytiin tyksen. Tästä syystä rakennuksen rappeutumi- 20121: vuonna 1940 suojeluskunnalle, ja talossa toimi- nen tulisi estää ja siihen tehdä välttämättömät 20122: vat suojeluskunnan lisäksi Lotta-kahvila ja il- korjaukset. Historiallisen merkityksensä vuoksi 20123: mavalvonta. Talo toimi siis talvi- ja jatkosodan kustannuksia ei tulisi sälyttää yksin kunnan 20124: aikana maanpuolustuksen keskuksena. Suoje- maksettavaksi. 20125: luskuntien lakkauttamisen takia talo lahjoitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20126: tiin laitteineen ja irtaimistoineen sekä maa- nioittaen, 20127: alueineen Tohmajärven kunnalle. Nykyisin suu- 20128: rin osa tiloista on vuokrattu pienyritysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20129: toimisto- ja toimitiloiksi, osa on järjestöjen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20130: käytössä. 29.84. 75 lisäyksenä 200 000 markkaa 20131: Kunnallistalon säilyttäminen ainakin toistai- Tohmajärven kunnallista/on kunnosta- 20132: seksi näyttää tarkoituksenmukaiselta jo pelkäs- miseen. 20133: tään talon paikallishistoriallisen merkityksen 20134: 20135: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20136: 20137: Eeva Turunen Päivi Varpasuo Maunu Kohijoki 20138: Riitta Saastamoinen Pekka Puska Kerttu Törnqvist 20139: Esko Jokiniemi 20140: 1990 vp. 3563 20141: 20142: Raha-asia-aloite n:o 3320 20143: 20144: 20145: 20146: 20147: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarion sähkövoimalai- 20148: tosmuseon korjaamiseen 20149: 20150: 20151: Eduskunnalle 20152: 20153: Saarion vanha voimalaitos sijaitsee Tohma- katon ja ikkunoiden korjaus. Rakennuksen 20154: järven kunnassa. Rakennuksessa on yksi Eu- rappeutumisen estämiseksi on siihen mitä pi- 20155: roopan vanhimpia voimalaitoskoneita. Se on kimmin saatava lämmitysjärjestelmä sekä va- 20156: rakennettu vuonna 1908 ja on nyt Tohmajärvi- lot, joiden kustannusarvio on 80 000 markkaa. 20157: Seuran omistuksessa. Seura on kunnostanut ra- Seuralla itsellään ei tarkoitukseen ole varoja. 20158: kennusta jo kahtena vuotena ja kunnostustyö Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20159: jatkuu. Rakennus on merkitty Pohjois-Karja- nioittaen, 20160: lan seutukaavaliiton suunnitelmassa suojelu- 20161: kohteeksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20162: Tohmajärvi-Seuran tavoitteena on saattaa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20163: Saarion vanha voimalaitos matkailulliseksi näh- 29.84. 75 lisäyksenä 80 000 markkaa 20164: tävyydeksi. Koko vaiheittain tapahtuvan kor- Saarion sähkövoimalaitosmuseon va- 20165: jaustyön kustannusarvio on vajaat 500 000 laistuksen uusimiseen ja sähkölämmitys- 20166: markkaa, ja osa korjauksista on tehty, kuten järjestelmän rakentamiseen. 20167: 20168: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20169: 20170: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Päivi Varpasuo 20171: Riitta Saastamoinen Matti Väistö Pekka Puska 20172: Esko Jokiniemi 20173: 3564 1990 vp. 20174: 20175: Raha-asia-aloite n:o 3321 20176: 20177: 20178: 20179: 20180: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taiteilijan temppelin 20181: viimeistelytöihin 20182: 20183: 20184: Eduskunnalle 20185: 20186: Kansainvälisesti tunnettu kuvanveistäjä Eva suutena hyödyttämään paikkakunnan matkai- 20187: Ryynänen on työskennellyt Lieksassa kolmen luelämää ainutlaatuisena nähtävyytenä myös 20188: vuosikymmenen ajan. Tällä hetkellä hänen Eva Ryynäsen poismenon jälkeen. Ulkopuolella 20189: asuntonsa ja ateljeensa yhteiseen pihapiiriin on julkisuuden on koko pihapiirin säilyminen tur- 20190: rakenteilla Taiteilijan temppeli. Kysymyksessä vattu säätiöratkaisulla, jonka myötä vastuu yl- 20191: on rakennus, jonka tekemisessä taiteilijalla it- läpidosta siirtyy tulevaisuudessa taiteilijan jäl- 20192: sellään on hyvin suuri konkreettinen työpanos. keen Lieksan kaupungille. Eva Ryynäsen piha- 20193: Hän veistää mm. kaikki salin penkit, alttarin piiri asuntoineen, ateljeineen ja Taiteilijan 20194: sekä huomattavan määrän sisäkoristeita samoin temppeleineen on paikallisuuden lisäksi ehdot- 20195: kuin rakennuksen ulkopuolisia kohtia. tomasti myös valtakunnallinen kohde, perustel- 20196: Taiteilijan temppelin rakennuttamisesta vas- lusti voidaan sanoa sen olevan myös kansainvä- 20197: taa kiinteässä yhteistyössä taiteilijan kanssa linen kohde. 20198: Lieksan kirkkoyhdistys ry., jossa jäseninä Liek- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20199: san kaupungin lisäksi on joukko liikeyrityksiä nioittaen, 20200: ja lukuisa joukko yksityisiä kansalaisia. Liek- 20201: san kaupungin taloudellinen panos on tällä het- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20202: kellä lähes miljoonan markan suuruusluokkaa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20203: On totta, että Taiteilijan temppeli sijaitsee 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa 20204: Lieksassa, taiteilijan ateljeen ja asunnon kanssa Taiteilijan temppelin viimeistelytöiden 20205: samassa pihapiirissä, ja tulee yhtenä kokonai- avustamiseen. 20206: 20207: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20208: 20209: Eeva Turunen Pekka Puska 20210: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi 20211: Sakari Valli 20212: 1990 vp. 3565 20213: 20214: Raha-asia-aloite n:o 3322 20215: 20216: 20217: 20218: 20219: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Kuoroliitolle 20220: kansainvälisen lapsi- ja nuorisokuorotapahtuma Sympaatin 20221: tappioiden peittämiseen 20222: 20223: Eduskunnalle 20224: 20225: Nuorten Kuoroliitto järjesti kuluvana vuon- nukset. Myös matkakustannukset Suomessa 20226: na 9.-19. elokuuta kansainvälisen lapsi- ja nousivat arvioitua suuremmiksi. Nuorten Kuo- 20227: nuorisokuorotapahtuma Sympaatin, johon oli roliitolla ei ole omaa rahaa, ja se joutuisi ilman 20228: kutsuttu 12 korkeatasoista kuoroa ympäri maa- taloudellista tukea turvautumaan kalliiseen lai- 20229: ilmaa. Kokouspaikkana on Tampere, jossa pi- narahaan. Myöskään omia vakuuksia ei Nuor- 20230: dettiin viisi eri konserttia. Niiden lisäksi ulko- ten Kuoroliitolla ole lainaa varten. 20231: maiset kuorot vierailivat eri puolilla Suomea 32 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20232: isäntäkuoron vieraina antaen konsertteja. Sym- nioittaen, 20233: paatin järjestelytoimikunta, jona toimi Nuorten 20234: Kuoroliiton laajennettu työvaliokunta, vastasi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20235: kuorojen matkakustannuksista Suomessa sekä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20236: kaikista syntyneistä kuluista Tampereella. Ta- 29.90.52 lisäyksenä 205 000 markkaa 20237: lousarvioista poiketen järjestäjät kokivat odot- Nuorten Kuoroliitolle kansainvälisen 20238: tamattomia pettymyksiä, kuten Tampere-talon lapsi- ja nuorisokuorotapahtuma Sym- 20239: yllättävän korkeiksi kohonneet vuokrakustan- paatin tappioiden peittämiseen. 20240: 20241: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20242: 20243: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Aino Pohjanoksa 20244: Erkki Pystynen Mirja Ryynänen Timo Roos 20245: Tapio Holvitie Pentti Lahti-Nuuttila Eeva-Liisa Moilanen 20246: Kaarina Dromberg Keijo Jääskeläinen Päivi Varpasuo 20247: Riitta Saastamoinen Tuula Paavilainen Saara-Maria Paakkinen 20248: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 20249: 3566 1990 vp. 20250: 20251: Raha-asia-aloite n:o 3323 20252: 20253: 20254: 20255: 20256: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hattuvaaran, Mutalah- 20257: den ja Hoilolan karjalaiskylien sivistystyöhön ja elvytykseen 20258: 20259: 20260: Eduskunnalle 20261: 20262: Pohjois-Karjalassa sijaitsevat kolme karja- kalastus, opetus jne. Aluksi olisi saatava mää- 20263: laiskylää Ilomantsissa ja Tuupovaarassa ovat räraha alkuelvytystä varten. 20264: menettäneet asukkaita muuttoliikkeen johdos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20265: ta, ja näin karjalainen elämäntyyli on jäämässä nioittaen, 20266: muutamien vanhusten varaan. Kylien elinvoima 20267: pitäisi palauttaa, jotta sinne voisivat jäädä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20268: myös nuoremmat. Tämä on mahdollista vain 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20269: silloin, kun nuorille on omalla kylällään työtä 2 000 000 markkaa avustuksena Hattu- 20270: ja toimeentuloa. Kyliä olisi tuettava monelta vaaran, Mutalahden ja Hoi/olan karja- 20271: hallinnonalalta: liikenne, matkailu, maatalous, laiskylien sivistystyöhön ja elvytykseen. 20272: 20273: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20274: 20275: Eeva Turunen Matti Väistö Pekka Puska 20276: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist Sakari Valli 20277: 1990 vp. 3567 20278: 20279: Raha-asia-aloite n:o 3324 20280: 20281: 20282: 20283: 20284: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuupovaaran rallimu- 20285: seon perustamiseen 20286: 20287: 20288: Eduskunnalle 20289: 20290: Tuupovaaran rallirata on saavuttanut no- täisi suomalaisten ralliautoilijoiden mainosar- 20291: peasti kansainvälisen aseman ralliurheilun har- voa koko Suomelle. 20292: joittelupaikkana. Rallirata on omaperäisimpiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20293: matkailuideoita, joita on viime vuosina toteu- nioittaen, 20294: tettu. 20295: Tuupovaaran ralliradan yhteyteen suunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20296: laan rallimuseota. Rallimuseo käsittäisi ralliur- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20297: heilun historiaa ja nykyisyyttä. Hanke on valta- 500 000 markkaa Tuupovaaran rallimu- 20298: kunnallinen hanke ja omalta osaltaan hyödyn- seon perustamiseen. 20299: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20300: 20301: Eeva Turunen Matti Väistö 20302: Pekka Puska Esko Jokiniemi 20303: Kerttu Törnqvist 20304: 3568 1990 vp. 20305: 20306: Raha-asia-aloite n:o 3325 20307: 20308: 20309: 20310: 20311: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailua palvelevan 20312: sisävesiliikenteen tukemiseen 20313: 20314: 20315: Eduskunnalle 20316: 20317: Suomen sisävedet ovat ainutlaatuiset maail- tulo- ja menoarvioksi on sisävesiliikenteen 20318: massa ja leimallinen osa Suomen luontokuvaa. avustuksia esitetty vähennettäväksi järviliiken- 20319: Suomen luonnon omaleimaisuuden, sen kan- teen osalta 400 000 markalla ja saaristoliiken- 20320: sainvälisestä matkailullisesta vetovoimaisuudes- teen osalta 75 000 markalla. Kuluvan vuoden 20321: ta huolimatta, taloudellinen hyödyntäminen on avustusmääräraha on järviliikenteelle 1 600 000 20322: vaikeaa, vaikka heijastusvaikutukset ovatkin mk ja rannikkoliikenteelle 375 000 mk. Mikäli 20323: matkailullemme ratkaisevia. avustusmääriä pienennetään hallituksen esittä- 20324: Sisävesiemme matkailuliikenne, joka vuosit- mällä tavalla, on siitä välittömänä seuraukse- 20325: tain kuljettaa noin 350 000 matkustajaa, on na liikenteen supistuminen sekä ajallisesti että 20326: merkittävä ohjelmapalvelu koko majoitus- ja alueellisesti, millä taas olisi negatiivista vai- 20327: ravintolaelinkeinollemme, joka puolestaan kutusta Suomen yleiseen markkinoitavuuteen 20328: muodostaa matkailutuloksemme rungon. Kui- matkailumaana. 20329: tenkaan ei järviliikenne ole saanut valtion ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20330: holta sitä huomiota, jonka se omaleimaisuuste- nioittaen, 20331: kijänä ja yhtenä konkreettisena vaihtoehtona 20332: luonnon matkailutaloudellisessa hyödyntämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20333: sessä ansaitsee. Valtion vuosittaisessa tulo- ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20334: menoarviossa sille osoitettu määräraha on vuo- 32.80.40 475 000 markan lisämäärära- 20335: desta 1982 säilynyt lähes muuttumattomana ja han matkailua palvelevan sisävesiliiken- 20336: markkamäärältään hyvin pienenä. teen tukemiseen. 20337: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1991 20338: 20339: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20340: 20341: Eeva Turunen Pekka Puska Kerttu Törnqvist 20342: Esko Jokiniemi Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen 20343: Juhani Laitinen Sakari Valli Kari Rajamäki 20344: 1990 vp. 3569 20345: 20346: Raha-asia-aloite n:o 3326 20347: 20348: 20349: 20350: 20351: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan kirkkotie 20352: -matkailureitin kehittämiseen ja markkinointiin 20353: 20354: 20355: Eduskunnalle 20356: 20357: Vuonna 1989 tehty Pohjois-Karjalan matkai- ke, jota myös valtiovallan tulisi tukea. Ensivai- 20358: lun mielikuvatutkimus osoitti, että suomalais- heessa tulisi reitin markkinointiin myöntää 20359: ten mielikuvissa maakunnan keskeiset vetovoi- avustusta. 20360: matekijät ovat karjalaisuus ja ortodoksisuus. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20361: Näiden teemojen mukaisesti on Pohjois-Karja- nioittaen, 20362: lan Maakuntaliitossa suunniteltu Karjalan kirk- 20363: kotie -matkailureittiä, joka kulkisi Uudesta Va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20364: lamosta Vanhaan Valamoon Laatokalle orto- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 20365: doksisten puukirkkojen kautta. markkaa Karjalan kirkkotie -matkailu- 20366: Karjalan kirkkotie -matkailureitti ei ole maa- reitin kehittämiseen ja markkinointiin. 20367: kunnallinen kysymys, vaan kansainvälinen han- 20368: 20369: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20370: 20371: Eeva Turunen Matti Väistö Pekka Puska 20372: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist Sakari Valli 20373: 3570 1990 vp. 20374: 20375: Raha-asia-aloite n:o 3327 20376: 20377: 20378: 20379: 20380: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille vaikeim- 20381: massa asemassa olevien haja-asutusalueiden postipalvelujen 20382: turvaamiseksi 20383: 20384: Eduskunnalle 20385: 20386: Postipankki on keväällä 1990 tehnyt päätök- kunta voisi ostaa postilta esim. sosiaalitoimeen 20387: sen pankkipalvelujen tarjoamisesta jatkossa liittyviä palveluja. Myös yhteistyö eräiden yksi- 20388: vain 1 000 postikonttorin kautta. Tällä hetkellä tyisten palvelujen kanssa olisi perusteltua. Tule- 20389: pankkipalveluja on tarjolla noin 2 900 toimipai- vaisuudessa tarvitaan haja-asutusalueilla kiin- 20390: kassa. Pankkipalvelujen supistaminen 1 000 teitä monipalvelupisteitä. Kunnan rooli on joka 20391: konttoriin merkitsee todennäköisesti postipal- tapauksessa keskeinen palvelujen koordinoin- 20392: velujenkin lakkaamista kokonaan lähes 1 000 nissa. 20393: toimipaikan kohdalla. Vaikein tilanne on Itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20394: Suomessa, jossa asukastiheys on pieni ja alue nioittaen, 20395: vesistöjen rikkoma. Palvelujen karsinta johtaa 20396: varsinkin vanhusten ja autottomien kohdalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20397: kohtuuttomuuteen palvelujen saavutettavuu- 1991 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 20398: dessa. markkaa kunnille, millä turvattaisiin 20399: Asiaa voitaisiin huomattavasti helpottaa, mi- vaikeimmassa asemassa olevien haja- 20400: käli haja-asutusalueilla voitaisiin kehittää eri asutusalueiden postipalvelujen saavutet- 20401: palvelumuotojen yhteistyötä. Tällöin asian- tavuus kehittämällä eri palvelujen yh- 20402: omainen kunta voisi ylläpitää myös postipalve- teistä tuottamista. 20403: luja omien palvelujensa ohessa. Vastaavasti 20404: 20405: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20406: 20407: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Kalle Röntynen 20408: Aarno von Bell Riitta Saastamoinen Mirja Ryynänen 20409: Seppo Kääriäinen Jorma Huuhtanen Juhani Laitinen 20410: Heikki Riihijärvi Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen 20411: 1990 vp. 3571 20412: 20413: Raha-asia-aloite n:o 3328 20414: 20415: 20416: 20417: 20418: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten 20419: Keskusliiton äänikirjojen myynnin edistämiseen 20420: 20421: 20422: Eduskunnalle 20423: 20424: Näkövammaisten mahdollisuudet hankkia kanssa yhtäläinen mahdollisuus "kirjan" hank- 20425: omakseen kirjoja äänikirjoina ovat olleet vähäi- kimiseen omaksi. Tätä mahdollisuutta hänellä 20426: set. Näkövammaisten kirjastosta on voinut ai- ei ole, mikäli äänikirjan hinta on lähes kolmin- 20427: noastaan lainata äänikirjoja. Kaupallisessa levi- kertainen painettuun tavalliseen kirjaan verrat- 20428: tyksessä olevat ja nimikemäärältään vähäiset tuna. Valtiovallan tulisi tukea tänä vuonna aloi- 20429: äänikirjat ovat huomattavan kalliita painettuun tettua näkövammaisille suunnattua äänikirja- 20430: normaaliin teokseen verrattuna. Keskimääräi- tuotantoa ja myyntiä vähintään 320 000 mar- 20431: nen äänikirjan hinta on 340 markkaa ja keski- kalla. 20432: määräinen painetun kirjan hinta 120 markkaa. Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarviossa 20433: Opetusministeriö selvitti myyntikokeilun näkövammaisten tiedonsaannin avustamiseen 20434: avulla vuosien 1986-1988 aikana näkövam- osoitettuun 2 550 000 markan määrärahaan on 20435: maisten kiinnostuksen hankkia omia äänikirjo- momentin selvitysosan mukaan sisällytetty ää- 20436: ja ja äänikirjojen tuotantoon ja jakeluun liitty- nikirjamyynti, mutta momentin määrärahan 20437: viä seikkoja (Äänikirjatyöryhmän loppuraport- nousu ei osoita riittävää määrärahaa sanottuun 20438: ti, opetusministeriön muistio 1989:31). Myynti- tarkoitukseen. 20439: kokeilusta saatujen tulosten perusteella Näkö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20440: vammaisten Keskusliitto ry. on vuoden 1990 nioittaen, 20441: valtion lisäbudjettiin saamansa 120 000 markan 20442: määrärahan turvin lähtenyt toteuttamaan ääni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20443: kirjojen myyntitoimintaa. Näkövammaisten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20444: kirjaston perusääninauhojen kopioita myydään 29.58.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 20445: näkövammaisille lähes painetun kirjan hin- käytettäväksi äänikirjojen myynnin 20446: nalla. edistämiseen. 20447: Näkövammaisille tulisi turvata näkevien 20448: 20449: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20450: 20451: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Kari Urpilainen 20452: Markku Pohjola Timo Roos Aarno von Bell 20453: Antti Kalliomäki Antero Kekkonen Ilkka Joenpalo 20454: Tarja Kautto Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila 20455: Sinikka Mönkäre Jukka Gustafsson Riitta Myller 20456: Raimo Vuoristo Lauri Metsämäki Kyllikki Muttilainen 20457: Reijo Lindroos Risto Ahonen Jukka Roos 20458: Matti Vähänäkki 20459: 3572 1990 vp. 20460: 20461: Raha-asia-aloite n:o 3329 20462: 20463: 20464: 20465: 20466: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistyslii- 20467: tolle toimistoautomaation toteutussuunnitteluun 20468: 20469: 20470: Eduskunnalle 20471: 20472: Sivistysjärjestöt hoitavat merkittävää järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20473: töllistä aikuiskoulutus- ja kulttuuriharrastus- nioittavasti, 20474: työtä. Työväen Sivistysliitto TSL ry:n toiminta- 20475: alueeseen tästä tehtävästä kuuluu merkittävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20476: osa. 1991 tulo- ja menoarvioon erityisavus- 20477: Tehtävän hoito edellyttää yhteydenpitoa, tuksena Työväen Sivistysliitto TSL ry:lle 20478: suunnittelua, raportointia ja tilityksiä, joista 700 000 markan määrärahan käytet- 20479: suoriutuminen vähäisillä henkilöstöresursseilla täväksi liiton ja sen opintokeskuksen 20480: on tullut yhä työläämmäksi. - toimistoautomaation toteutussuunnitte- 20481: Toimistoautomaation käyttöönotto helpot- luun, tilaisuussovellutusten siirtoon 20482: taisi yhä lisääntyvien raskaiden työtehtävien omilla laitteilla ja ohjelmilla hoidetta- 20483: suorittamista ja samalla se toisi mahdollisuuk- vaksi ja suunnittelu-, laite- sekä ohjel- 20484: sia hoitaa paremmin varsinaista sivistystyötä. mistohankintoihin sekä laitteiden käyt- 20485: Työväen Sivistysliitolla ei myöskään ole mah- töönottoon liittyvään henkilöstökoulu- 20486: dollisuuksia ilman erillistukea kehittää piiritoi- tukseen. 20487: mistojen toimistoautomaatiota. 20488: 20489: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20490: 20491: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Jouko Skinnari 20492: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Riitta Myller 20493: Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen 20494: Jouni Backman Timo Roos Antti Kalliomäki 20495: Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki Reijo Lindroos 20496: Jukka Roos Jukka Gustafsson Antero Kekkonen 20497: Raimo Vuoristo Ilkka Joenpalo Lauri Metsämäki 20498: Kyllikki Muttilainen Kai Kalima 20499: 1990 vp. 3573 20500: 20501: Raha-asia-aloite n:o 3330 20502: 20503: 20504: 20505: 20506: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistyslii- 20507: ton Ranta-Toivalan kurssikeskuksen peruskorjaukseen 20508: 20509: 20510: Eduskunnalle 20511: 20512: Työväen Sivistysliiton Ranta-Toivalan kurs- muksia. Viemäröinnin ja lämpöeristyksen puut- 20513: sikeskukseen valmistui vuoden 1974 loppupuo- teellisuuksien vuoksi on osa soluista jouduttu 20514: lella uudet asuntosolut 24 oppilaalle kahden ajoittain sulkemaan käytöstä. Rakennusten pe- 20515: hengen huoneissa. Solujen suunnittelussa ja va- ruskorjaukseen liittyvä suunnittelutyö tulisikin 20516: rustetasossa seurattiin ajankohdan silloisia tar- mitä pikaisimmin saattaa alulle. 20517: peita ja vaatimuksia. Nämä asuntosolut toimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20518: vat kurssikeskuksen pääasiallisina oppilasasun- nioittavasti, 20519: tolaina aina vuoteen 1987, jolloin Ranta-Toiva- 20520: laan valmistui uusi oppilaiden käyttöön tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20521: tettu lisärakennus. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20522: Varojen niukkuuden vuoksi ovat asuntaso- 29.68.54 150000 markan määrärahan 20523: luihin tehdyt korjaukset aina näihin päiviin Työväen Sivistysliitto TSL ry:lle Ranta- 20524: saakka rajoittuneet vain vähäpätöisiin pintare- Toivalan kurssikeskuksen oppilasasun- 20525: montteihin. Tämän johdosta solujen nykykun- tojen peruskorjaukseen liittyvään suun- 20526: to ja varustetaso ei vastaa tämän päivän kurssi- nittelutyöhön. 20527: keskukselle asetettavia kohtuullisiakaan vaati- 20528: 20529: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20530: 20531: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Risto Ahonen 20532: Pentti Lahti-Nuuttila Aarno von Bell Jouko Skinnari 20533: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Riitta Myller 20534: 20535: 20536: 20537: 20538: 40 200052Y 20539: 3574 1990 vp. 20540: 20541: Raha-asia-aloite n:o 3331 20542: 20543: 20544: 20545: 20546: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Snellman-instituu- 20547: tin julkaisutoimintaan 20548: 20549: 20550: Eduskunnalle 20551: 20552: Kuopiossa tmmtva Snellman-instituutti on Snellman-instituutti painottuu toisaalta J. V. 20553: perustettu vuonna 1983. Oikeusministeriö on Snellmaniin itseensä kohdistuvaan tutkimuk- 20554: hyväksynyt sitä ylläpitävän yhdistyksen yhdis- seen ja toisaalta J. V. Snellmanille itselleen lä- 20555: tysrekisteriin 24.1.1985 nimellä Snellman-insti- heisten tieteenalojen nykyisiin ajankohtaisiin 20556: tuutin tukiyhdistys ry. Yhdistyksen sääntöjen teemoihin. Näin ollen Snellman-instituutin toi- 20557: mukaan sen tarkoituksena on ylläpitää Snell- mintakenttänä on historia- ja yhteiskuntatie- 20558: man-instituutti-nimistä tutkimuslaitosta, joka teet, filosofia ja taloustieteet. Instituutin halli- 20559: harjoittaa ja edistää ensisijaisesti Pohjois-Sa- tuksessa on keskusteltu toiminnan suuntaami- 20560: voon liittyvää humanistista, yhteiskunnallista ja sesta tulevina vuosina tähänastista enemmän 20561: taloudellista tutkimustyötä. yhteiskunta- ja taloustieteisiin. 20562: Instituutin taloudesta on vuotta 1987 lukuun Snellman-instituutin tukiyhdistyksen tavoit- 20563: ottamatta vastannut lähes yksinomaan Kuopion teena on, mikäli pysyvä valtionavustus saa- 20564: kaupunki. daan, ottaa instituutin palvelukseen tutkimus- 20565: Toistaiseksi instituutti on keskittynyt lähinnä johtaja tai muu riittävän tieteellisen kelpoisuu- 20566: julkaisu- ja seminaaritoimintaan. Instituutille den omaava toimihenkilö ja näin luoda insti- 20567: on luotu kolme julkaisusarjaa, joiden kaikkien tuutille vakiintuneemmat toiminnalliset puit- 20568: julkaisemista on suunniteltu nyt jo pitkälle vie- teet. Lähtökohtana on, että instituutin toimin- 20569: dyn valmistelun pohjalta myös vuonna 1990 ja taa kehitetään läheisessä yhteistyössä Kuopion 20570: 1991. yliopiston kanssa, minkä toteutumiseksi yhdis- 20571: Instituutin A-sarjaa eli pääjulkaisusarjaa toteu- tyksen hallituksessa on alusta alkaen ollut mu- 20572: tetaan yhteistyössä kuopiolaisen kustannusliike kana yliopistoa edustavia henkilöitä. Lisäksi 20573: Kustannuskiila Oy:n kanssa. B-sarja käsittää pie- yhdistys luonnollisesti pyrkii yhteistoimintaan 20574: nempimuotoisia julkaisuja ja C-sarja yhteistyössä myös muiden yliopistojen ja tieteellisten laitos- 20575: J. V. Snellmanin koottujen teosten toimituskun- ten kanssa. 20576: nan kanssa toteutettavia julkaisuja. Lisäksi insti- Snellman-instituutin tukiyhdistyksen perusta- 20577: tuutilla on tiedote, jossa on julkaistu artikkeli- minen on tapahtunut ensisijaisesti Kuopion 20578: tyyppistä materiaalia vuosikirjaperiaatteella. kaupungin toimenpitein yhteistoiminnassa 20579: Seminaareja instituutti on järjestänyt yhteis- Kuopion yliopistoa edustavien henkilöiden ja 20580: toiminnassa eri osapuolten kanssa. Pohjois-Savon Maakuntaliiton kanssa. Kau- 20581: Snellman-instituutin julkaisujen perusjakelu pungin omaksumaa lähtökohtaa instituutin 20582: on ollut varsin laaja. Siihen ovat kotimaisten avustamiseen osoittaa seuraava kaupungin vuo- 20583: kohteiden ohella kuuluneet kaikki ne Suomen den 1991 talousarvion perusteluissa oleva lausu- 20584: ulkopuolella olevat yliopistot, joissa on suomen ma: "Jos Snellman-instituutti saa valtionosuut- 20585: kieleen tai kulttuuriin liittyvä oppituoli, sekä ta yli esitetyn määrän, oikaistaan kaupungin 20586: merkittävät kansainväliset alan katalogit ja kir- avustus lisätalousarvioissa vastaavan suuruisek- 20587: jastot. Instituutin piirissä on voitu olla tyytyväi- si kuitenkin enintään 300 000 markaksi". Vas- 20588: siä julkaisujen eri tahoilla saamaan myöntei- taavan periaatteen sisältävä lausuma on ollut 20589: seen huomioon. myös vuoden 1990 talousarviossa. 20590: Snellman-instituutti on solminut pysyvän yh- Snellman-instituutin tukiyhdistyksen piirissä 20591: teistyösopimuksen J. V. Snellmanin koottujen pidetään edelleen erittäin tärkeänä sitä yhdistys- 20592: teosten toimituskunnan kanssa. tä perustettaessa ensisijaisena ollutta tavoitetta, 20593: 1990 vp. - RA n:o 3331 3575 20594: 20595: että Kuopiossa voitaisiin vakiinnuttaa mahdol- ki Pihkala ja Kari Selen, toimittanut Heikki Vii- 20596: lisimman pian Snellmanin nimeä kantava tutki- tala. 20597: muslaitos edistämään hänen elämäntyöhönsä Vuonna 1990 sarjassa ilmestyy vielä: 20598: liittyvillä tieteenaloilla tapahtuvaa tutkimusta, - akateemikko Pertti Virtarannan kootut 20599: erityisesti silloin kun tutkimustoiminnalla on Inkeri-kirjoitukset 20600: liittymäkohtia Pohjois-Savoon. Mikäli pysyvä - Suomi ja YYA, kirjoittajina Pertti Hema- 20601: valtionapu voidaan myöntää, Snellman-insti- nus, Kari Immonen, Jukka Nevakivi, Heikki 20602: tuutti on valmis neuvottelemaan opetusministe- Mikko Viitala ja Raimo Väyrynen, toimittanut 20603: riön kanssa mahdollisista yhteistyön muodoista Heikki Viitala. 20604: ja ehdoista. B-sarjassa ilmestyy lähiaikoina Kirkkojen 20605: Jos perusteiltaan pysyväisluonteisen toimi- kunnostus ja pappilakulttuuri, johon sisältyy 20606: henkilön palkkaamisen turvaavan valtionavus- kansliapäällikkö Jaakko Nummisen laaja artik- 20607: tuksen sisällyttämistä valtion tulo- ja menoar- keli "Suomen pappilat, niiden menneisyys, ny- 20608: vioon ei tässä vaiheessa katsottaisi mahdollisek- kyisyys ja tulevaisuus". 20609: si, pyydämme, että yhdistykselle esitettäisiin C-sarjassa ilmestyy Juha Hämäläisen "Piir- 20610: myönnettäväksi vastaavan suuruinen tai muun teitä J. V. Snellmanin perhekäsityksestä". 20611: aikaisemman toiminnan huomioon ottaen koh- Instituutilla on valmiina useita käsikirjoituk- 20612: tuullisena pidettävä avustus julkaisu- ja semi- sia, kuten amerikansuomalaisen professori 20613: naaritoimintaa varten. Instituutin edustamilla John 1. Kolehmaisen "Täällä Amerikka, Ame- 20614: aloilla näyttää jatkuvasti olevan sellaista sekä rikan ääni kutsuu Suomea". 20615: yleiseltä kannalta että alueellisesti perusteltua Edelleen Snellman-instituutti järjestää joulu- 20616: julkaisutarvetta, jolle instituutin julkaisusarjat kuun alussa seminaarin "Naiskysymyksen syn- 20617: ja useissa tiedeyhteisöissä jo tunnetuksi tullut ty Snellmanin aikana" yhteistyössä J. V. Snell- 20618: nimi tarjoaisivat käytännölliset toteuttamispuit- manin koottujen teosten toimituskunnan kans- 20619: teet. sa. Po. elin on valtioneuvoston kanslian alai- 20620: Snellman-instituutti on julkaissut pääsarjas- nen, ja seminaarista tulisi ensi vuonna laajempi 20621: saan, joka on kirjakauppamyynnissä vuonna julkaisu. 20622: 1990, seuraavat teokset: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20623: - yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa nioittaen, 20624: Maakuntien Nousu, toimittanut Antero Heikki- 20625: nen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20626: - Snellman, valtakunta ja keisarikunta, kir- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 20627: joittajina Jouni Alavuotunki, Osmo Jussila, kan määrärahan Snellman-instituutin 20628: Jussi T. Lappalainen, Jaakko Numminen, Erk- julkaisutoimintaan. 20629: 20630: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20631: 20632: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Antti Kalliomäki 20633: Antero Kekkonen Jukka Joenpalo Matti Vähänäkki 20634: Kyllikki Muttilainen Reijo Lindroos Jukka Roos 20635: Sakari Knuuttila Sinikka Mönkäre Riitta Myller 20636: Antti Kalliomäki Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen 20637: Jukka Gustafsson 20638: 3576 1990 vp. 20639: 20640: Raha-asia-aloite n:o 3332 20641: 20642: 20643: 20644: 20645: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuri- 20646: toiminnan tukemiseen 20647: 20648: 20649: Eduskunnalle 20650: 20651: Valtion tulo- ja menoarvioesityksen momen- tionosuusperustetta korotettiin viimeksi vuoden 20652: tilla 29.90.30 ehdotetaan kuntien kulttuuritoi- 1989 budjetissa vain 50 pennillä, jälkeenjäänei- 20653: minnan tukemiseen 44 600 000 mk käytettäväksi syys jopa yleisen kustannustason nousuun ver- 20654: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain rattuna on yhä kasvamassa. Kuntien tasolla teh- 20655: (1045/80, muut. 948/81) mukaisten valtion- dään kuitenkin olennaisen tärkeää valtakunnal- 20656: osuuksien ja avustusten maksamiseen. Määrä- lisen kulttuuritoiminnan perus- ja kenttätyötä. 20657: rahalla saa palkata sivu- ja yhdistelmävirat mu- Niiden puitteissa organisoituna se myös lähim- 20658: kaan lukien 204 valtionosuuteen oikeutettua min koskettaa laajan yleisön tarpeita ja toivei- 20659: henkilöä eli saman määrän kuin kuluvan vuo- ta. Siksi sen näivettäminen on yleisen kulttuuri- 20660: den tulo- ja menoarvion mukaan. politiikan kannalta mitä vahingollisinta. 20661: Kuntien kulttuuritoiminnan järjestämistä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20662: tukemista varten ehdotetaan vahvistettavaksi nioittavasti, 20663: valtionosuusperusteeksi edelleen 9 markkaa 20664: asukasta kohden (vrt. urheilun ja liikunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20665: osalta 24 markkaa). Myös valtionosuuteen oi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20666: keuttavien virkojen luku on tarkoitus jäädyttää 29.90.30 lisäyksenä 5 400 000 markkaa 20667: ennalleen, joten esim. uusien kuntien kulttuuri- käytettäväksi kuntien kulttuuritoimin- 20668: sihteerien paikkaaminen valtionosuuden turvin nan tukemiseen. 20669: ei olisi mahdollista. Kun asukaskohtaista vai- 20670: 20671: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20672: 20673: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Timo Roos 20674: Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen Ilkka Joenpalo 20675: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen 20676: Reijo Lindroos Kari Urpilainen Markku Pohjola 20677: Antti Kalliomäki Sakari Knuuttila Jukka Gustafsson 20678: Riitta Myller Risto Ahonen Raimo Vuoristo 20679: Lauri Metsämäki Jukka Roos Aarno von Bell 20680: 1990 vp. 3577 20681: 20682: Raha-asia-aloite n:o 3333 20683: 20684: 20685: 20686: 20687: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi yksi- 20688: vuotisina taiteilija-apurahoina 20689: 20690: 20691: Eduskunnalle 20692: 20693: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- aiheutuvien velkojen rasittamille taiteilijoille 20694: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain apuraha on usein ainoa tapa rahoittaa esimer- 20695: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen kiksi ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Tai- 20696: mukaisesti vuosittain jaettavien !-vuotisten teilijajärjestöt katsovat, että valtion vuottc 20697: apurahojen määrä on 112. Lukumäärää ei ole 1991 koskevaan tulo- ja menoarvioon tulee va- 20698: lisätty. rata määräraha, joka vastaa yhteensä 10 uuden 20699: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu yksivuotisen taiteilija-apurahan kustannuksia. 20700: lähinnä nuorille taiteenharjoittajille. Viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20701: vuosina niistä ovat kuitenkin päässeet nautti- nioittaen, 20702: maan vain harvat alle 35-vuotiaat taiteilijat. 20703: Yksivuotisten apurahojen määrän lisääminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20704: on välttämätöntä taiteen jälkikasvun turvaami- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20705: seksi. Nuorille ja lahjakkaille taiteenharjoitta- 29.90.51 lisäyksenä 712 000 markkaa 20706: jille ja kriitikoille tulee varata mahdollisuus li- käytettäväksi kymmenen ylimääräisen 20707: säopintoihin tai työskentelyyn apurahan turvin. yksivuotisen taiteilija-apurahan myön- 20708: Opintolainojen ja työvälineiden hankkimisesta tämiseen. 20709: 20710: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20711: 20712: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Kari Urpilainen 20713: Markku Pohjola Jukka Gustafsson Antero Kekkonen 20714: Pentti Lahti-Nuuttila Ilkka Joenpalo Lauri Metsämäki 20715: Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen Reijo Lindroos 20716: Timo Roos Antti Kalliomäki Sakari Knuuttila 20717: Sinikka Mönkäre Riitta Myller Jukka Roos 20718: Raimo Vuoristo Risto Ahonen 20719: 3578 1990 vp. 20720: 20721: Raha-asia-aloite n:o 3334 20722: 20723: 20724: 20725: 20726: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden taidelaitos- 20727: ten ja järjestöjen tukemiseen 20728: 20729: 20730: Eduskunnalle 20731: 20732: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- lutusta, järjestötoimintaa. Dokumentointi- ja 20733: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- arkistointiprojektien osalta toiminta on ainut- 20734: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- laatuista Suomessa, eikä tätä tehtävää hoida 20735: roista yhteensä 400 000 mk käytettäväksi eräi- mikään viranomainen, museo tai muukaan lai- 20736: den taidelaitosten ja järjestöjen tukemiseen. tos. Toiminnan rahoitus on hyvin epävarmana 20737: Määrärahalla on tarkoitus tukea perinteisten pohjalla. Pääosin se on perustunut yksittäisten 20738: taiteenalojen ulkopuolella olevien sekä poikki- taiteilijoiden saamiin kohdeapurahoihin mm. 20739: ja monitaiteellisten järjestöjen ja laitosten toi- taiteilijoiden omia tekijänoikeuspalkkioita tä- 20740: mintaa. mäntyyppisiin kollektiivisiin tarkoituksiin jaka- 20741: Viime vuosina tällainen toiminta on lisäänty- vilta A VEKilta ja VISEKiltä. Valtion varoja 20742: nyt mm. videotaiteen, av-taiteen, performan- toimintaan on tähän mennessä osoitettu vain 20743: cen, maa- ja ympäristötaiteen aloilla. Toiminta erittäin pieninä projektiavustuksina. 20744: on vain pienessä määrin kanavoitunut perintei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20745: siin taiteilijajärjestöihin, pääosin on toimittu nioittaen, 20746: uusissa yhdistyksissä (esim. MUU ry.) tai taide- 20747: kouluissa (Taidekoulu Maa, Pirtolan koulu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20748: jne.). Toiminta on muotoutunut hyvin moni- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20749: puoliseksi: näyttelyitä, tapahtumia, suomalai- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markan 20750: sen performancen "historian" dokumentointi, määrärahan eräiden taidelaitosten ja 20751: video- ja av-taiteen arkiston kokoaminen, kou- järjestöjen tukemiseen. 20752: 20753: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20754: 20755: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Kari Urpilainen 20756: Markku Pohjola Timo Roos Antti Kalliomäki 20757: Sakari Knuuttila Sinikka Mönkäre Jukka Gustafsson 20758: Ilkka Joenpalo Reijo Lindroos Riitta Myller 20759: Antero Kekkonen Raimo Vuoristo Lauri Metsämäki 20760: Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen Kai Kalima 20761: Jukka Roos Aarno von Bell Pentti Lahti-Nuuttila 20762: 1990 vp. 3579 20763: 20764: Raha-asia-aloite n:o 3335 20765: 20766: 20767: 20768: 20769: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijajärjestöjen 20770: valtionapujen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen 20771: 20772: 20773: Eduskunnalle 20774: 20775: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- ovat kuitenkin 1980-luvullajääneet pahasti ylei- 20776: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- sen kustannuskehityksen jalkoihin. Esimerkiksi 20777: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- kuvataidejärjestöjen valtionapu väheni vuodes- 20778: roista yhteensä 13 755 000 mk käytettäväksi tai- ta 1980 vuoteen 1990 (elinkustannusindeksillä 20779: teilijajärjestöjen (kirjailija-, kuvataide-, näyttä- mitaten) 122 000 markkaa. Yksistään maamme 20780: mötaide-, tanssitaide-, teollisuustaide-, taide- vanhimman taiteilijajärjestön, Suomen Taiteili- 20781: teollisuus-, elokuva-alan ja valokuvajärjestö- jaseuran valtionapu on laskenut kolmanneksen 20782: jen) toimintaan. Kyseiset määrärahat on tarkoi- (palkkaindeksillä mitaten). Tämänsuuntainen 20783: tettu järjestöjen jatkuvan toiminnan tukemi- taiteilijoiden kotimaista ja kansainvälistä yh- 20784: seen. teistoimintaa vakavasti haittaava kehityssuunta 20785: Taiteellisessa luovuudessa on taiteilijoiden tulisi kääntää nousuun turvaamalla valtion va- 20786: keskinäinen kanssakäyminen erittäin olennais- roin taiteilijajärjestöjen toiminnan perusedelly- 20787: ta. Taiteilijajärjestöt antavat taiteilijakunnalle tykset. 20788: mahdollisuuden toimia yhdessä ja tiedottaa tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20789: teesta ja taiteilijoiden toiminnasta ja asemasta nioittaen, 20790: myös laajalle yleisölle. Erittäin keskeistä taitei- 20791: lijoille ovat aina olleet kansainväliset yhteydet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20792: Euroopan yhdentyessä tulisi kansainvälisten lä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 20793: hiyhteyksien olla vielä nykyistä tiiviimmät. Sa- 29.90.52 kertaluonteisena määrärahana 20794: malla taiteen globaalius edellyttää yhteyksien 400 000 markkaa käytettäväksi taiteilija- 20795: luomista ja lisäämistä myös kaukaisempiin järjestöjen valtionapujen jälkeenjäänei- 20796: kulttuureihin. Taiteilijajärjestöjen valtionavut syyden korjaamiseen. 20797: 20798: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20799: 20800: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Kari Urpilainen 20801: Markku Pohjola Timo Roos Antti Kalliomäki 20802: Ilkka Joenpalo Kyllikki Muttilainen Reijo Lindroos 20803: Pentti Lahti-Nuuttila Sakari Knuuttila Sinikka Mönkäre 20804: Jukka Gustafsson Riitta Myller Antero Kekkonen 20805: Raimo Vuoristo Lauri Metsämäki Matti Vähänäkki 20806: Jukka Roos Risto Ahonen 20807: 3580 1990 vp. 20808: 20809: Raha-asia-aloite n:o 3336 20810: 20811: 20812: 20813: 20814: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Luovan säveltai- 20815: teen edistämissäätiölle ja Suomalaisen musiikin tiedotuskes- 20816: kukselle 20817: 20818: Eduskunnalle 20819: 20820: Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesi- Luovan säveltaiteen edistämissäätiön ja Suo- 20821: tystä tarkastettaessa kiinnittyi huomio siihen, malaisen musiikin tiedotuskeskuksen budjetit 20822: että jotkin valtion avustuksen piiriin kuuluvat ovat yhteensä v. 1991 noin 6,5 milj. mk, joka 20823: kohteet on jätetty ilman korotusta, tämänvuoti- katetaan niin kasettikorvausvaroilla kuin Teos- 20824: selle tasolle. Kyse lienee siitä, että katsotaan ton lahjoituksella; siis kumpikin taiteilijoiden 20825: näiden kohteiden tulevan toimeen omillaan il- rahoilla. Valtion osuus tulisi tästä olemaan 20826: man valtion voimakasta panostusta. Tämä on ehdottamamme lisäyksen jälkeen selvästi alle 20827: kuitenkin harhanäky, ja tuntuu epäoikeuden- 10 Olo. 20828: mukaiselta, että taiteilijoita rangaistaan siitä, Niin Luovan säveltaiteen edistämissäätiön 20829: että he ovat jo kauan luovuttaneet omia varo- kuin Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen 20830: jaan toimintaan, joka mitä suurimmissa määrin toiminta suuntautuu suomalaisen säveltaiteen, 20831: on valtion intressissä. ja ennen kaikkea sen luovan osan tunnetuksi te- 20832: Kun v. 1970 perustettiin Luovan säveltaiteen kemiseen. Toiminta suuntautuu erityisesti ulko- 20833: edistämissäätiö, perustajatahoina olivat opetus- maille ja koituu samalla Suomen hyödyksi teke- 20834: ministeriö, Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto mällä Suomea tunnetuksi. On kohtuutonta, että 20835: Teosta ry., Elokuva- ja viihdesäveltäjät ry. ja tämä tapahtuu taiteilijoiden varoilla ilman riit- 20836: Suomen Säveltäjät ry. Peruspääoma oli 10 000 tävää valtion panosta. 20837: mk, joka jakaantui tasan neljän edellä mainitun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20838: tahon kesken. Silloin myös sovittiin, että tule- nioittaen, 20839: vaisuudessakin valtion osuus rahoituksesta olisi 20840: 25 Olo. Luovan säveltaiteen edistämissäätiötä pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20841: rustettaessa sovittiin myös, että siihen saakka 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 20842: vaihtelevalla pohjalla toiminut Musiikin tiedo- 29.90.52 lisäyksenä Luovan säveltaiteen 20843: tuskeskus liitetään niin toiminnallisesti kuin edistämissäätiölle JO 000 markkaa ja 20844: myös taloudellisesti LUSESiin. Tämä tarkoittaa Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuk- 20845: sitä, että säätiö otti huolehtiakseen itse asiassa selle 155 000 markkaa. 20846: valtiolle kuuluvasta tehtävästä. 20847: 20848: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20849: 20850: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Kari Urpilainen 20851: Markku Pohjola Timo Roos Antti Kalliomäki 20852: Sakari Knuuttila Sinikka Mönkäre Jukka Gustafsson 20853: Ilkka Joenpalo Reijo Lindroos Riitta Myller 20854: Antero Kekkonen Raimo Vuoristo Lauri Metsämäki 20855: Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen Kai Kalima 20856: Jukka Roos Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen 20857: 1990 vp. 3581 20858: 20859: Raha-asia-aloite n:o 3337 20860: 20861: 20862: 20863: 20864: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotien Puolesta 20865: Keskusliitolle oikeusturvakoulutukseen ja -tiedotukseen 20866: 20867: 20868: Eduskunnalle 20869: 20870: Oikeusturvaan liittyvät kysymykset ja hallin- Iisen hallintolainkäytön välillä tiivistyy, on kan- 20871: tolainkäyttö ovat lähellä kansalaisten arkielä- salaisille luotava edellytykset asioiden seuraa- 20872: mää. Oikeusturvan tehtävänä on edistää oikeu- miseen suomalaisen palvelukulttuurin pohjalta. 20873: denmukaisuuden toteutumista. Tätä varten on järjestettävä koulutusta, han- 20874: Yhä enemmän on säädetty lakeja kansalais- kittava asiantuntijalausuntoja ja välitettävä tie- 20875: ten oikeusturvan takaamiseksi esim. sosiaali- ja toa kansalaisille. 20876: terveydenhuollossa sekä kuluttajansuojassa. Arvio kuluista: 20877: Hyväkään lainsäädäntötyö ei kuitenkaan auta - Asiantuntijalausunnot ja 20878: kansalaisia, ellei samalla anneta kansantajuista muut palkkiot 40000 mk 20879: tietoa, miten ihmisten tulisi asioitaan hoitaa ja - Asiantuntijalausuntojen 20880: mistä tietoa voi saada. kansanomaistaminen, 20881: Lisäksi hallintomallien ja päätäntävallan toimitus- ja painatuskulut, 20882: muutosprosessi luo epätietoisuutta sekä valtiol- tiedotus- ym. kulut 40000 mk 20883: la että kunnilla, esimerkkinä vapaakuntakokei- - Seminaarin järjestämiskulut 30000 mk 20884: lun delegointi. Kansalaisten olisi kyettävä tark- 110 000 mk 20885: kaan seuraamaan, että demokratiaa ei kavenne- 20886: ta, kun päätösvaltaa siirretään luottamusmie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20887: hiltä virkamiehille, eikä kansalaisten mahdolli- nioittaen, 20888: suutta vaikuttaa luottamusmiesten kautta pää- 20889: tösten sisältöön vähennetä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20890: Kansainvälistyminen vaikuttaa hallintolain- 1991 tulo- ja menoarvioon 110000 20891: käyttöön mm. Euroopan neuvoston ja ihmisoi- markkaa Kotien Puolesta Keskusliitto 20892: keussopimuksen sekä Euroopan talousalueen ry:lle oikeusturvakoulutukseen ja -tie- 20893: mudostumisen kautta. dotukseen. 20894: Kun vuorovaikutus kansallisen ja kansainvä- 20895: 20896: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20897: 20898: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist J onko Skinnari 20899: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Aarno von Bell 20900: Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen Tarja Kautto 20901: 3582 1990 vp. 20902: 20903: Raha-asia-aloite n:o 3338 20904: 20905: 20906: 20907: 20908: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elämän- 20909: tapaliitto Elolle elämäntapakeskusten perustamiseen 20910: 20911: 20912: Eduskunnalle 20913: 20914: Elämäntapakeskus on kohtaamispaikka ih- kaista ihmisiä tarttumaan oman elämänsä ja 20915: misille. elinympäristönsä ongelmien ratkaisuun yhdessä 20916: Yhteiskuntamme voimakkaassa kehityksessä toisten kanssa. 20917: ja taloudellisen kasvun huumassa yksittäinen Elämäntapakeskusten eräänä tehtävänä on 20918: ihminen ja hänen elämänlaatunsa on jäänyt si- vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon 20919: vuseikaksi. Hyvinvointi on saavutettu, mutta ja tuoda esille niitä vaihtoehtoja, jotka parem- 20920: pahoinvointi monissa eri muodoissaan kasvaa. min edistävät ihmisten sosiaalista, taloudellista 20921: Mielenterveys-, päihde- ja taloudelliset ongel- ja terveydellistä hyvinvointia. 20922: mat seuraavat toisiaan, syntyy moniongelmai- Elämäntapakeskukset ovat myös ihmisten it- 20923: suutta ja uusköyhyyttä. Elintasokilvoittelun sensä kehittämä vaihtoehto kuntien ruuhkautu- 20924: oravanpyörässä on yhä vaikeampaa pysyä mu- neelle sosiaalitoimelle: paikka, josta saa ensi- 20925: kana. avun ongelmiin ja niiden ratkaisuun; paikka, 20926: Halua muutokseen on. Asuinalueilla kaiva- josta tarvittaessa ohjataan yhteiskunnan palve- 20927: taan kaiken kansan kohtaamispaikkoja, joissa luiden piiriin. 20928: on mahdollisuus ilman säännönmukaisuutta, il- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20929: man aikatauluja, ilman kukkaron nyörien avaa- 20930: mista ja ilman päihteitä tavata toisia ihmisiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20931: Suomen Elämäntapaliitto Elo ry. on tarjoa- 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar- 20932: massa ihmisille mahdollisuutta itse myötävai- kan määrärahan annettavaksi Suomen 20933: kuttaa elämänsä laatuun. Elämäntapakeskuk- Elämäntapaliitto Elo ry:lle elämäntapa- 20934: set, joita on tarkoitus synnyttää asuinalueille, keskusten perustamisesta aiheutuviin al- 20935: antavat paikan monenlaiselle yhdessäololle. kukustannuksiin. 20936: Elämäntapakeskusten tavoitteena on roh- 20937: 20938: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20939: 20940: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos AnttiKalliomäki 20941: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Sakari Knuuttila 20942: Sinikka Mönkäre Jukka Gustafsson Riitta Myller 20943: Pentti Lahti-Nuuttila Antero Kekkonen Raimo Vuoristo 20944: Lauri Metsämäki Matti Vähänäkki Kyllikki Muttilainen 20945: Saara-Maria Paakkinen Kai Kalima Jukka Roos 20946: Reijo Lindroos Risto Ahonen 20947: 1990 vp. 3583 20948: 20949: Raha-asia-aloite n:o 3339 20950: 20951: 20952: 20953: 20954: Tähkämaa: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien kun- 20955: toutustoimintaan 20956: 20957: 20958: Eduskunnalle 20959: 20960: Hallitus esittää rintamaveteraanien kuntou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20961: tukseen 139 000 000 markkaa. Veteraanien kun- taen, 20962: toutuksesta on huolehdittava nyt, aivan pian 20963: kuntoutustarve alkaa vähetä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20964: Kymmenientuhansien ikääntyvien veteraa- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 20965: nien terveydentila edellyttää jatkuvaa kuntou- 33.22.59 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 20966: tusta. Yksi kahden viikon kuntoutushoito ei rii- rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 20967: tä. Toisaalta vielä on sellaisiakin veteraaneja, taan. 20968: jotka eivät ole kertaakaan päässeet valtion 20969: maksamaan veteraanikuntoutukseen. 20970: 20971: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 20972: 20973: Taisto Tähkämaa 20974: 3584 1990 vp. 20975: 20976: Raha-asia-aloite n:o 3340 20977: 20978: 20979: 20980: 20981: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Pri- 20982: kaatille sosiaalikuraattorin viran perustamista varten 20983: 20984: 20985: Eduskunnalle 20986: 20987: Kontiolahden-Liperi» alueelle muodostet- kohdalta kunnossa, voi hän vapautuneemmin 20988: tiin 1. 7.1990 puolustusministeriön päätöksen ja paremmin keskittyä varusmiespalveluksen 20989: mukaisesti Pohjois-Karjalan Prikaati. Prikaati suorittamiseen. Myös eduskunnan oikeusasia- 20990: muodostettiin Karjalan jääkäripataljoonaa run- mies on 15.2.1990 suorittamansa tarkastuksen 20991: kona käyttäen vahventaen sitä lähinnä lakkau- yhteydessä kiinnittänyt huomiota asiaan. Edus- 20992: tettavasta Pohjois-Karjalanpatteristosta siirret- kunnan oikeusasiamies on 15.3.1990 lähettänyt 20993: tävillä viroilla, henkilöstöllä sekä muilla resurs- pääesikunnalle kirjeen asiasta, jossa todetaan 20994: seilla. Perustettava prikaati tulee toimimaan mm.: "Nähdäkseni Pohjois-Karjalan erikois- 20995: kahdella paikkakunnalla. Sen varusmiesvah- olosuhteet, etenkin korkea työttömyysaste sekä 20996: vuus tulee olemaan n. 1 000 varusmiestä. Toisin tulevan Pohjois-Karjalan Prikaatin suuri varus- 20997: kuin useissa prikaateissa Pohjois-Karjalan Pri- miesmäärä puoltavat sosiaalikuraattorin viran 20998: kaatiin ei kuulu sosiaalikuraattorin virkaa. Ky- perustamista prikaatiin.'' 20999: seinen virka on näin suuren varusmiesmäärän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21000: kyseessä ollen kuitenkin hyvin tarpeellinen. nioittaen, 21001: Kun varusmies on lain nojalla suorittamassa 21002: kansalaisvelvollisuuttaan, tulisi yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21003: huolehtia kaikin keinoin varusmiehen ja hänen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21004: perheensä sosiaaliturvasta. Varusmiesten so- 27.12.01 150000 markkaa sosiaaliku- 21005: siaalisten asioiden hoitaminen vaatii kyseiseen raattorin viran perustamista varten Poh- 21006: tehtävään koulutetun päätoimisen hoitajan. jois-Karjalan Prikaatiin. 21007: Kun sosiaaliset kysymykset ovat varusmiehen 21008: 21009: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21010: 21011: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Marja-Liisa Tykkyläinen 21012: Esko Jokiniemi Matti Väistö Pekka Puska 21013: Eeva Turunen 21014: 1990 vp. 3585 21015: 21016: Raha-asia-aloite n:o 3341 21017: 21018: 21019: 21020: 21021: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtimon metsäoppi- 21022: laitoksen lisärakentamiseen ja muutostöihin 21023: 21024: 21025: Eduskunnalle 21026: 21027: Valtimon metsäoppilaitos on Itä-Suomen Metsätöiden nopeasti lisääntynyt ja edelleen 21028: metsäkoneopetuksen keskus, joka lisääntyvä koneeliistuminen ja metsäkonealan 21029: - vastaa metsäkonealan opetuksesta Itä- henkilöstön tietojen, taitojen ja suorituskyvyn 21030: Suomessa kouluttaen metsäkoneenkuljettajia ja vaatimustason nousu edellyttävät oppilaitoksen 21031: palvellen muita Itä-Suomen metsäoppilaitoksia palvelukyvyn turvaamiseksi koneopetustilojen 21032: metsäkonealan opetuksella laajennusta ja muutostöitä, opetussuunnitel- 21033: - antaa metsäkonealan opetusta valtakun- mien kehittämistä oppilaitoksessa osin metsä- 21034: nallisesti: metsäkoneasentajakoulutus, monitoi- konealan opistoasteen tutkintoon johtavaksi ja 21035: mikoneen kuljettajakoulutus ja metsäkonealan metsäkonekaluston hankintamäärärahojen li- 21036: kurssitoiminta säämistä. 21037: - tukee suomalaista metsäteollisuutta ja Esitämme, että valtion tulo- ja menoarvioon 21038: metsäkonealan teollisuutta toimittamalla ja vuodelle 1991 otetaan määrärahat Valtimon 21039: myymällä heidän kanssaan yhteistyössä heidän metsäoppilaitosta varten metsäoppilaitoksen li- 21040: toimituksiinsa metsäkoneopetuspalveluja ulko- särakentamista ja muutostöitä varten: 21041: maalaisille (SNTL) ja - 1,5 milj. markkaa suunnitteluun 21042: - järjestää puuntuottamisen ja puunkor- - 3,5 milj. markkaa toteutuksen käynnis- 21043: juun sekä metsien monikäytön sekä perusope- tykseen. 21044: tusta että jatko-opetusta metsureille, metsäta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21045: loustuottajille ja muille metsäalalla toimiville. nioittaen, 21046: Valtimon metsäoppilaitoksen koneopetustilat 21047: on rakennettu vain kolmen metsäkoneenkuljet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21048: tajaluokan opetusta varten. Näiden kolmen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21049: luokan lisäksi koneopetustiloissa toimii nyt 29. 60. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 21050: kaksi metsäkoneasentajan luokkaa ja metsäko- Valtimon metsäoppilaitoksen lisäraken- 21051: neenkäytön (monitoimikoneet) jatkolinja sekä tamiseen ja muutostöihin. 21052: metsäkonealan kurssikoulutus. 21053: 21054: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21055: 21056: Kerttu Törnqvist Pekka Puska 21057: Matti Väistö Esko Jokiniemi 21058: Eeva Turunen 21059: 3586 1990 vp. 21060: 21061: Raha-asia-aloite n:o 3342 21062: 21063: 21064: 21065: 21066: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton 21067: Liperin ammattioppilaitoksen lisärakennuksen rakentamiseen 21068: 21069: 21070: Eduskunnalle 21071: 21072: Opetusministeriö on päätöksellään Dno tuksena 7 vuoden kuluessa hankkeen valmistu- 21073: 1991410/89/30.11.1989 hyväksynyt Keuhko- misesta. Lain 2 §:n 2 momentin 9 kohdan mu- 21074: vammaliiton ylläpitämän Liperin ammattioppi- kaisesti korkohyvitys olisi Suomen Pankin pe- 21075: laitoksen lisärakennuksen perustamissuunnitel- ruskoron suuruinen eli tällä hetkellä 8,5 OJo. 21076: man. Valtionavustuksen on hankkeessa todettu Markkinahintainen korkotaso on 13-15 OJo. 21077: olevan invaliidihuoltolain 25 a §:n mukaisesti Entiseen lakiin nähden liiton korkotappio olisi 21078: 2/3 hyväksytyistä rakentamiskustannuksista, ja n. 700 000 mk ja markkinahintaiseen korkoon 21079: se maksettaisiin 10 vuoden aikana rakennusten suhteutettuna kaksinkertainen. Tämä ei ole ol- 21080: valmistumisen jälkeen liiton saamien lainojen lut lain tarkoitus. 21081: tasakuoletuksina korkoineen. Lainojen korko Alueen erityisopetuksen koordinoimiseksi 21082: on ollut vastaavissa hankkeissa enintään Suo- hanke käsittää Honkalammen 32 kehitysvam- 21083: men Pankin peruskorko + 2 OJo, ja tällaista lai- maisen oppilaspaikan siirtämisen liiton erityis- 21084: naa on ollut saatavissa ennen rahamarkkinoi- oppilaitoksen yhteyteen. Liiton toiminta-aja- 21085: den vapautumista. tukseen ei kuulu kehitysvammaisten toiminnan 21086: Hanke on edennyt toteuttamisohjelmavaihee- tukeminen eikä etenkään em. kaltaisilla lisärasi- 21087: seen ja tänä aikana lainsäädäntö on muuttunut. tuksilla. 21088: Hankkeisiin, joiden toteuttamisohjelma vahvis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21089: tetaan 1.1.1990 jälkeen, sovelletaan erityisoppi- nioittaen, 21090: laitostenkin osalta ammatillisten oppilaitosten 21091: rahoituksesta annettua lakia (674/89). Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21092: lain nojalla valtionavustus on 67 OJo hyväksy- 1991 tulo- ja menoarvioon 8 275 000 21093: tyistä perustamiskustannuksista. Hankkeen markkaa Keuhkovammaliiton Liperin 21094: kustannusarvio on 12 350 000 mk. ammattioppilaitoksen lisärakennuksen 21095: Ongelma syntyy, jos valtionavustus saataisiin perustamiskustannuksiin. 21096: hankkeeseen lain mukaisesti vasta jälkirahoi- 21097: 21098: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21099: 21100: Kerttu Törnqvist Pekka Puska 21101: Matti Väistö Esko Jokiniemi 21102: Eeva Turunen 21103: 1990 vp. 3587 21104: 21105: Raha-asia-aloite n:o 3343 21106: 21107: 21108: 21109: 21110: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan Vaskiviikon 21111: tukemiseen 21112: 21113: 21114: Eduskunnalle 21115: 21116: Lieksan Vaskiviikko on vakiinnuttanut ase- että ammattiin valmistuvat nuoret soittajat pää- 21117: mansa suomalaisena ja kansainvälisenä vaski- sevät tutustumaan kansainväliseen ensembleoh- 21118: musiikin tapahtumana. Kesän 1990 Vaskiviikon jelmistoon ja voivat harjoittaa sitä sekä saavat 21119: kansainväliselle vaskipuhallinkurssille osallistui muutenkin kansainvälisiä vaikutteita, yhtäältä 21120: ennätysmäärä oppilaita ja yleisöä. Niin kan- eri maiden nuorten keskinäisen vuorovaikutuk- 21121: sainvälinen vaskipuhallinkurssi kuin myös lu- sen ja toisaalta kansainvälisten opettajien kaut- 21122: kuisat yleisökonsertit saivat Suomen lehdistöltä ta. Kurssin päätteeksi pidetään konsertti Liek- 21123: varauksetonta kiitosta. san Vaskiviikolla. Kurssin opettajina toimivat 21124: Vaikka yleisömenestys viikon aikana pide- David Short, Brass Ensemblen jäsenet ja kapel- 21125: tyissä konserteissa oli hyvä, eivät pääsylipputu- limestari Paul Niemistö USA:sta. Vaskiviikon 21126: lot riittäneet peittämään kaikkia Vaskiviikon konsertteihin tulee esiintymään useita vaskimu- 21127: kuluja. Lieksan Vaskiviikolle on kertynyt aiem- siikkiyhtyeitä Suomesta. 21128: milta vuosilta tappioita yhteensä 107 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21129: kaa, mistä suurin osa aiheutui vuoden 1989 pää- nioittaen, 21130: sylipputulojen jäämisestä budjetoitua selvästi 21131: pienemmiksi. Niinpä Vaskiviikon johtokunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21132: onkin joutunut turvautumaan vekselirahoituk- 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar- 21133: seen syksyllä 1990 saadakseen Vaskiviikon ai- kan määrärahan /isäavustukseksi Liek- 21134: heuttamat laskut maksetuksi. san Vaskiviikolle aikaisempien vuosien 21135: Vuoden 1991 Vaskiviikolla järjestetään myös tappioiden peittämiseksi ja kansainväli- 21136: kansainvälinen vaskiyhtyekurssi sekä lukuisia sen vaskipuhal/inkurssin järjestämiseksi 21137: yleisökonsertteja. Kurssin keskeinen tavoite on, vuonna 1991. 21138: 21139: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21140: 21141: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Marja-Liisa Tykkyläinen 21142: Esko Jokiniemi Matti Väistö Pekka Puska 21143: Eeva Turunen 21144: 3588 1990 vp. 21145: 21146: Raha-asia-aloite n:o 3344 21147: 21148: 21149: 21150: 21151: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Bomban juhlaviikko- 21152: jen toteuttamiseen vuonna 1991 21153: 21154: 21155: Eduskunnalle 21156: 21157: Karjalainen kulttuurikeskus Bomba ry. jär- Elämän pidot -musiikkinäytelmä, jota esitetään 21158: jestää vuosittain Nurmeksessa tapahtumaviikot Bomban kesäteatterissa kaikkiaan 18 kertaa ke- 21159: nimeltään Bomban juhlaviikot. Bomban juhla- sällä 1991. Elämän pidot on jatkoa Raivaaja 21160: viikkojen ohjelmistossa vaalitaan karjalaista eepos-musiikkinäytelmälle. Karjalainen kult- 21161: kansanperinnettä ja suomalais-ugrilaista kult- tuurikeskus Bomba ry. ostaa näytelmän esityk- 21162: tuuria. Ohjelmiston päärungon muodostaa kar- set Bomban juhlaviikoille Kalevalan Näyttämö 21163: jalainen teatteriesitys, jonka ympärillä on mu- ry:ltä 875 000 markalla. 21164: siikki-, tanssi- ja lausuntatapahtumia. Bomban Muussa ohjelmistossa painotetaan edelleen 21165: juhlaviikot on yksi Pohjois-Karjalan maakun- karjalaisuutta. Ohjelmistossa tulee olemaan 21166: nan tärkeimmistä kesäisistä kulttuuritapahtu- karjalaisia illatsuja paikallisen Nurmeksen 21167: mista ja Nurmeksen kesän merkittävin ja tär- näyttämökerhon voimin sekä esiintyjäryhmä- 21168: kein tapahtumakokonaisuus. vierailuja Neuvosto-Karjalasta, lähinnä Petros- 21169: Bomban juhlaviikkojen pääohjelmana oli koista ja Suojärveltä. 21170: vuosina 1989-90 Raivaajaeepos-musiikkinäy- Karjalaisen kulttuurin edistämiseksi ja kult- 21171: telmä, jota tämän kahden vuoden aikana esitet- tuuriyhteistyön lisäämiseksi Neuvosto-Karjalan 21172: tiin Bomban kesäteatterissa 30 kertaa. Näytel- kanssa on tärkeää, että Bomban juhlaviikot 21173: män on kirjoittanut kirjailija Seppo Lappalai- saavat v. 1991 lisäavustusta valtion budjetista 21174: nen, musiikin on säveltänyt kapellimestari Car- entisten tappioittensa tasaamiseen ja uusien v. 21175: los Sebano ja ohjauksesta on vastannut Paavo 1991 pidettävien juhlaviikkojen toteuttamiseen. 21176: Liski. Raivaajaeepos työllisti kaikkiaan noin 80 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21177: henkilöä, joista 10 oli ammattinäyttelijöitä ja nioittaen, 21178: 30 paikallista harrastelijanäyttelijää ja kuoro- 21179: laisia sekä lisäksi teknistä henkilökuntaa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21180: lavastus- ja puvustamohenkilöstöä. Raivaaja- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 21181: eepoksen osalta eivät katsojamäärät toteutu- 250 000 markkaa Karjalainen kulttuuri- 21182: neet odotetulla tavalla, ja tästä syystä Bomban keskus Bomba ry:lle Bomban juhlaviik- 21183: juhlaviikoille aiheutui vuodelta 1990 noin kojen aikaisempien vuosien tappioiden 21184: 100 000 markan tappiot. peittämiseen ja vuoden 1991 juhlaviik- 21185: Vuoden 1991 ohjelmiston päärunkona on kojen toteuttamiseen. 21186: 21187: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21188: 21189: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Marja-Liisa Tykkyläinen 21190: Esko Jokiniemi Matti Väistö Riitta U osukaineo 21191: Pekka Puska Eeva Turunen 21192: 1990 vp. 3589 21193: 21194: Raha-asia-aloite n:o 3345 21195: 21196: 21197: 21198: 21199: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kiinteiden postitoimi- 21200: paikkojen säilyttämiseen ja uusien palvelutoimintojen kehittä- 21201: miseen 21202: 21203: Eduskunnalle 21204: 21205: Eduskunnan tehtävänä on turvata kansalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21206: ten peruspalvelut kaikille ja kaikkialla maassa. nioittaen, 21207: Posti- ja telelaitos ja Postipankki ovat tuoneet 21208: julkisuuteen laajan kiinteiden toimipaikkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21209: lakkautusohjelman, jossa lakkautettaisiin noin 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 21210: kaksi kolmasosaa maan postitoimipaikoista. markkaa postin kiinteiden toimipaikko- 21211: Lakkauttamisista tulisi pidättyä, kunnes paikal- jen säilyttämistä ja uusien palvelutoi- 21212: lisesti on selvitetty kunkin toimipaikan vaih- mintojen kehittämistä varten Posti- ja 21213: toehtoiset ylläpitomahdollisuudet ja lakkautta- telelaitoksen tulostavoitetta alenta- 21214: misten kielteiset seurannaisvaikutukset. Tehtä- malla. 21215: villä toimilla tulee turvata kansalaisten perus- 21216: palvelutaso. 21217: 21218: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21219: 21220: Kerttu Törnqvist Asko Apukka Timo Kietäväinen 21221: Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman Esko Jokiniemi 21222: Pekka Leppänen Pekka Puska Eeva Turunen 21223: Timo Roos Mats Nyby Tuula Paavilainen 21224: Raila Aho Matti Väistö Pertti Lahtinen 21225: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 21226: 21227: 21228: 21229: 21230: 41 200052Y 21231: 3590 1990 vp. 21232: 21233: Raha-asia-aloite n:o 3346 21234: 21235: 21236: 21237: 21238: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenter- 21239: veysseuran psykiatristen potilaiden sosiaalilomiin 21240: 21241: 21242: Eduskunnalle 21243: 21244: Psykiatriset potilaat ovat syrjäytynyt ryhmä, Suomen Mielenterveysseuran koulutus- ja per- 21245: joka ei osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia heterapiakeskus tekisi myös raportin siitä, mi- 21246: etuuksia, esimerkiksi mahdollisuutta sosiaalilo- ten psykiatriset potilaat ovat tällaisen loman 21247: maan. Toisaalta nämä potilaat ovat lähes kaik- kokeneet. 21248: ki sellaisia, että heillä olisi oikeus käyttää so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21249: siaalista lomaa. nioittavasti, 21250: Psykiatristen potilaiden sosiaaliloma vaatii 21251: toisaalta ohjaajan ja vetäjän sekä auttajan käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21252: tännön asioissa. Suomen Mielenterveysseuran 1991 tulo- ja menoarvioon 130 000 mar- 21253: koulutus- ja perheterapiakeskus on yhteisö, kan määrärahan käytettäväksi Suomen 21254: joka pystyy auttamaan potilasta käytännön on- Mielenterveysseuran koulutus- ja perhe- 21255: gelmissa. Keskuksen tarkoituksena olisi saada terapiakeskuksen toimesta psykiatristen 21256: mahdollisimman nopeasti 50 potilasta kymme- potilaiden sosiaali/omiin. 21257: nen päivän ohjatulle lomalle, jonka jälkeen 21258: 21259: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21260: 21261: Kerttu Törnqvist Pekka Puska 21262: Matti Väistö Esko Jokiniemi 21263: Eeva Turunen 21264: 1990 vp. 3591 21265: 21266: Raha-asia-aloite n:o 3347 21267: 21268: 21269: 21270: 21271: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 21272: Metsätyömieskodille Ruunaan kodin peruskorjauksesta ai- 21273: heutuneiden velkojen maksamiseen 21274: 21275: Eduskunnalle 21276: 21277: Pohjois-Karjalan Metsätyömieskodin Kanna- tykseltä 100 000 mk:n suuruinen avustus oman 21278: tusyhdistys ry. on toiminut Pohjois-Karjalassa rahoitusosuuden ollessa 50 000 mk. Kunnosta- 21279: vuodesta 1965 alkaen. misesta pyydettiin urakkatarjoukset ja 21.6. 21280: Pohjois-Karjalan Metsätyömieskodin Kanna- 1990 suoritetun urakkatarjousten avaamispöy- 21281: tusyhdistyksellä on kaksi ympärivuotisesti toi- täkirjan mukaan halvin tarjous oli 263 000 mk, 21282: mivaa työpistettä, Ruunaan metsätyömieskoti joka hyväksyttiin. Korjaustyöt ovat käynnis- 21283: Lieksan kaupungissa, 25 hoitopaikkaa, ja sä ja valmistuvat urakkasopimuksen mukaan 21284: Uuron metsätyömieskoti Nurmeksen kaupun- 15.10.1990. 21285: gissa, 22 hoitopaikkaa. Kustannusten noustua huomattavasti kustan- 21286: Pohjois-Karjalan Metsätyömieskodin Kanna- nusarviosta on kunnostustöiden rahoitus saatu 21287: tusyhdistyksen sekä molempien metsätyömies- järjestetyksi siten, että myönnetyn avustuksen 21288: kotien yhteinen talousarvio vuodelle 1991 on (100 000 mk) lisäksi on omarahoitusosuus saatu 21289: 1415 880 mk. järjestetyksi Kansa-Yhtiöltä saadulla 160 000 21290: Toiminta rahoitetaan metsähallituksen kaut- mk:n suuruisella vakuutusmaksulainalla. Kos- 21291: ta saatavalla valtionavustuksella, muilla avus- ka Ruunaan metsätyömieskodin asukkaat ovat 21292: tuksilla ja lahjoituksilla sekä kotien asukkailta eläkkeellä olevia entisiä metsureita, ei ole mah- 21293: perittävillä hoitomaksuilla. Avustusten ja lah- dollista, että kunnostustöihin otetun 160 000 21294: joitusten osuus yhteensä on n. 41,4 OJo talous- mk:n suuruisen lainan hoito- ja takaisinmaksu- 21295: arviosta. kulut voitaisiin hoitaa asukkaiden hoitomaksua 21296: Ruunaan metsätyömieskodin toiminta on al- korottamalla. 21297: kanut 1.11.1969 ja on jatkoa 1.11.1966 alka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21298: neen Kitsin metsätyömieskodin toiminnalle. nioittaen, 21299: Ruunaan kodin tiloissa ovat seuraavat raken- 21300: nukset menneet sellaiseen kuntoon, että ne on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21301: päätetty kunnostaa vuoden 1990 aikana: sauna- 1991 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark- 21302: ja talousrakennus, päärakennus ja varasto-hal- kaa Pohjois-Karjalan Metsätyömiesko- 21303: kovajarakennus. Kunnostamista varten 26.5. din Kannatusyhdistyksen Ruunaan ko- 21304: 1989 laaditun kustannusarvion (150 000 mk) din peruskorjauksesta aiheutuneiden 21305: perusteella laadittiin rahoitussuunnitelma, jo- velkojen maksamiseen. 21306: hon haettiin ja saatiin Raha-automaattiyhdis- 21307: 21308: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21309: 21310: Kerttu Törnqvist Pekka Puska 21311: Matti Väistö Esko Jokiniemi 21312: Eeva Turunen 21313: 3592 1990 vp. 21314: 21315: Raha-asia-aloite n:o 3348 21316: 21317: 21318: 21319: 21320: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin opastuskeskuk- 21321: sen perustamiseen 21322: 21323: 21324: Eduskunnalle 21325: Koli on suosittu nähtävyyskohde niin suoma- kaikkien edun mukaista, että Kolille perustet- 21326: laisten kuin monien ulkomaalaistenkin mieles- taisiin valtion ylläpitämä opastuskeskus. 21327: tä. Se perustuu alueen rikkaaseen luontoon, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21328: Kolin maisemaan, kulttuurihistorialliseen mer- nioittaen, 21329: kitykseen ja geologisen muodostuman ainutlaa- 21330: tuisuuteen. Voidakseen nauttia kaikista em. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21331: Kolin ominaisuuksista on kävijöille jaettava tie- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21332: toa. Lisäinformaatiolla suomalaiset ja muutkin 35.15.74 1000000 markkaa valtion 21333: voisivat löytää Kolin uudelleen. Kun Kolille on opastuskeskuksen perustamiseen Ko- 21334: tulossa laaja kansallispuisto, olisi senkin vuoksi lille. 21335: 21336: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21337: 21338: Kerttu Törnqvist Pekka Puska 21339: Matti Väistö Esko Jokiniemi 21340: Eeva Turunen 21341: 1990 vp. 3593 21342: 21343: Raha-asia-aloite n:o 3349 21344: 21345: 21346: 21347: 21348: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta neljännen linjaraiteen ra- 21349: kentamiseen välillä Helsinki-Tikkurila 21350: 21351: 21352: Eduskunnalle 21353: 21354: Rataverkon kehittämiseen Uudellamaalla on kaliikennettä, mutta parantaisi myös samalla 21355: panostettava. Raideliikenteen kehittämistä pikajunien kulkemista. 21356: puoltavat sekä sujuvan työmatkaliikenteen ai- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty 21357: kaansaaminen sekä ympäristö- ja turvallisuus- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte- 21358: näkökohdat. Uudenmaan läänin tasapainoisen lukunnassa. 21359: kehittämisen kannalta on myös välttämätöntä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21360: kehittää joukkoliikennettä. nioittavasti, 21361: Yksi tärkeimmistä hankkeista rataverkon ke- 21362: hittämisessä on neljännen linjaraiteen rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21363: minen välille Helsinki-Tikkurila. Pääradan lii- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21364: kenne on ruuhkautunut tällä hetkellä niin pal- 31.57.62 105 000 000 markkaa neljän- 21365: jon, että se vaikeuttaa junien kulkemista. Nel- nen linjaraiteen rakentamiseen välille 21366: jäs linjaraide helpottaisi ennen kaikkea työmat- Helsinki- Tikkurila. 21367: 21368: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21369: 21370: Pauli Uitto Eeva-Liisa Moilanen Päivi Varpasuo 21371: Per-Henrik Nyman Markku Pohjola Lauri Metsämäki 21372: Anssi Rauramo Ben Zyskowicz Martti Tiuri 21373: Antti Kalliomäki Tarja Kautto Marjatta Väänänen 21374: Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg 21375: Matti Saarinen Kai Kalima Marita J urva 21376: Ole Wasz-Höckert Claes Andersson Jouni J. Särkijärvi 21377: Saara-Maria Paakkinen Eero Paloheimo Seija Karkinen 21378: Arja Alho Ritva Laurila 21379: 3594 1990 vp. 21380: 21381: Raha-asia-aloite n:o 3350 21382: 21383: 21384: 21385: 21386: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kadettien päivä- 21387: rahan korottamiseen 21388: 21389: 21390: Eduskunnalle 21391: 21392: Kadettikoulussa upseerin virkatutkintoa suo- keutettu muun korkeakouluopiskelijan opinto- 21393: rittavan kadetin päiväraha on ensimmäisellä ja rahaan. Kadetin taloudellisten opiskeluedelly- 21394: toisella vuosikurssilla 30 OJo ja kolmannella vuo- tysten kohentamiseksi olisi tarkoituksenmu- 21395: sikurssilla 35 OJo valtion virkamiesten matkus- kaista ylimenovaiheen kolmella kadettikurssilla 21396: tussäännön mukaisesta päivärahasta. vuosina 1991-1993 korottaa kolmannen vuosi- 21397: Upseerikoulutus uudistuu syksystä 1991 alka- kurssin kadetin päiväraha 70 OJo :iin matkustus- 21398: vasta kadettikurssista lukien nelivuotiseksi, jol- säännön päivärahasta. Korotuksella vähennet- 21399: loin kadetti suunnitelmien mukaan osan opiske- täisiin kadetin opiskelun lainoitustarvetta. Sa- 21400: luajastaan palvelee harjoittelijan palkalla ja malla parannettaisiin vain yhden työnantajan 21401: osan luutnantin viran palkkaeduin. Alkaneella palvelukseen valmistuvan ja perhettä perusta- 21402: siirtymäkaudella kadettien opetussuunnitelmat van korkeakoulututkinnon suorittaneen nuoren 21403: noudattavat soveltuvin osin jo nelivuotisen upseerin uran käynnistymistä matalapaikkaises- 21404: kurssin ohjelmia entistä pitempine käytännön sa luutnantin virassa (A 14). 21405: harjoittelujaksoineen. Erityisesti harjoittelujak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21406: soilla kadetilla on virkamiehen velvollisuuksia nioittaen, 21407: ja vastuu, muttei oikeuksia ja sosiaalista tur- 21408: vaa. Puolustusministeriön päätöksellä ollaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21409: kadetin oikeudellista ja sosiaalista asemaa jo 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21410: tarkistamassa osana siirtymävaihetta nelivuoti- 27.12.29 2 465 000 markkaa kadetti- 21411: selle kadettikurssille. koulussa upseerin virkatutkintoa suoril- 21412: Kadetilla ei ole opiskeluaikanaan mahdollista lavien kadettien päivärahan korottami- 21413: lisäansioin rahoittaa opintojaan eikä hän ole oi- seen. 21414: 21415: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21416: 21417: Riitta Uosukainen Gustav Björkstrand Håkan Nordman 21418: Heikki Kokko Martti Korkia-Aho Erkki Pystynen 21419: Kalevi Lamminen Martti Tiuri Kirsti Ala-Harja 21420: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Gunnar Joutsensaari 21421: Eeva Turunen Pirkko Ikonen Lea Kärhä 21422: Riitta Saastamoinen 21423: 1990 vp. 3595 21424: 21425: Raha-asia-aloite n:o 3351 21426: 21427: 21428: 21429: 21430: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reservin 21431: Upseerien Naisten Liitolle naisten valmiuskoulutusprojektin 21432: suunnitteluun ja toteuttamiseen ja projektisihteerin palkkaa- 21433: miseen 21434: 21435: Eduskunnalle 21436: 21437: Huolimatta myönteisestä poliittisen ilmapii- turvallisuuspoliittisen koulutuksen hyväksi, 21438: rin lientymisestä Euroopassa on todettava, että mutta mahdollisuudet systemaattiseen valmius- 21439: uhkakuvat ovat nyt aikaisempaa monitasoisem- koulutukseen ja sen suunnitteluun puuttuvat. 21440: pia ja eri tavoin yhteiskunnan toimintaa vaa- Tarpeellisia varoja ja välttämätöntä henkilös- 21441: rantavia. Kuitenkin Suomessa naisten mahdolli- töä projektin toteuttamiseen ei ole. 21442: suudet saada kriisiajan vaatimaa koulutusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21443: ovat erittäin niukat. nioittaen, 21444: Suomalaisen naisen edellytykset osallistua se- 21445: kä valmiuskoulutukseen että valmiusjärjestel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21446: mien suunnitteluun ovat hyvät. Kuitenkin nais- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 21447: ten valmiudet huomioon ottava ja erilaisissa 27.99.50 JOO 000 markkaa Suomen 21448: kriisitilanteissa nopeasti toimintakykyiseksi Reservin Upseerien Naisten Liitto ry:lle 21449: saatettava organisaatio puuttuu kokonaan. naisten valmiuskoulutusprojektin suun- 21450: Suomen Reservin Upseerien Naisten Liitto ry. nitteluun ja toteuttamiseen ja projekti- 21451: on tehnyt erinomaista vapaaehtoistyötä naisten sihteerin palkkaamiseen. 21452: 21453: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21454: 21455: Riitta U osukaineo Gustav Björkstrand Håkan Nordman 21456: Gunnar Joutsensaari Pirkko Ikonen Martti Korkia-Aho 21457: Erkki Pystynen Kalevi Lamminen Heikki Kokko 21458: Eeva Turunen Martti Tiuri Kirsti Ala-Harja 21459: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen 21460: Lea Kärhä Kari Häkämies 21461: 3596 1990 vp. 21462: 21463: Raha-asia-aloite n:o 3352 21464: 21465: 21466: 21467: 21468: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoalan kehittä- 21469: miseen 21470: 21471: 21472: Eduskunnalle 21473: 21474: Suomalaisen kirjastolaitoksen kehittäminen ma, mikä vuoden 1991 valtion tulo- ja menoar- 21475: informaatioyhteiskunnan tarpeita vastaavaksi viossa vastaa 3,3 milj. markkaa. 21476: edellyttää, että kirjastoilla on mahdollisuus et- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21477: siä uusia toimintatapoja, tehdä kokeiluja, sel- nioittaen, 21478: vittää uuden tekniikan antamien mahdollisuuk- 21479: sien todellista luonnetta ja saattaa näin saadut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21480: tulokset muiden kirjastojen käyttöön. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21481: Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarkoi- 29.56.30 lisäyksenä 2 450 000 markkaa 21482: tuksenmukaista, että kirjaston varat keskitet- kirjastoalan kokeiluja, selvityksiä ja tut- 21483: tyyn ja kokeilutoimintaan ovat tarpeeksi suu- kimuksia ja keskitettyjä palveluja var- 21484: ret. 0,5 OJo yleisten kirjastojen kokonaismenois- ten. 21485: ta on allekirjoittaneiden mielestä sopiva sum- 21486: 21487: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21488: 21489: Riitta Uosukainen Heikki Kokko Martti Tiuri 21490: Kirsti Ala-Harja Timo Roos Erkki Pystynen 21491: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Eeva Turunen 21492: Kalevi Lamminen Lea Kärhä Tapio Holvitie 21493: 1990 vp. 3597 21494: 21495: Raha-asia-aloite n:o 3353 21496: 21497: 21498: 21499: 21500: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakuntakirjasto- 21501: toiminnan kehittämiseen 21502: 21503: 21504: Eduskunnalle 21505: 21506: Yksi suomalaisen kirjastolaitoksen toimivuu- Maakuntakirjastoille laissa säädetty tehtävä 21507: den takeista on joustava kirjastoverkon toimin- aluetta koskevan aineiston hankkimiseksi ja ak- 21508: ta: kansalaisten alueellista tasa-arvoa takaa se, tiiviseksi käyttöön saattamiseksi odottaa uutta 21509: että aineisto liikkuu esteittä kirjastosta toiseen. tulemistaan. Suunnitelma ja joitain kokeiluja 21510: Tässä verkossa avainasemassa ovat kokoelmien alueellisista tietokannoista on tehty, mutta val- 21511: suhteen maakuntakirjastot. Niiden tarkoituk- takunnallisesti kattavaan toimintaan ei työvoi- 21512: senmukainen idea on kerätä muita yleisiä kir- man vähyyden takia ole päästy. 21513: jastoja kattavampi kokoelma pystyäkseen toi- Maakuntakirjaston erillismäärärahat ovat 21514: mittamaan kirjan, artikkelikopion, musiikki- jääneet pahasti jälkeen toiminnan kasvusta. 21515: äänitteen ym. tiedontarvitsijalle sellaiseenkin Niiden reaaliarvo on pudonnut aloitusvuodesta 21516: kirjastoon, jonka omista kokoelmista pyydet- 1962 n. 16%. Maakuntakirjaston toiminnan ja 21517: tyä ei löydy. kokoelmien kattavuuden turvaamiseksi tulisi 21518: Kaukopalvelun määrä kirjastoissa on jatku- niiden nykyistä 200 000 mk:n perusosaa/maa- 21519: vassa kasvussa. Vuosittaiset kasvuluvut ovat kuntakirjasto korottaa 500 000 mk:ksilmaa- 21520: 15 OJo:n luokkaa. Välitettävän materiaalin "vai- kuntakirjasto. 21521: keus" lisääntyy myös. Kansalaiset ovat entistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21522: koulutetumpia ja osaavat pyytää käyttöönsä nioittaen, 21523: harmaata, ulkomaista ja monella muulla tavalla 21524: vaikeasti jäljitettävää aineistoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21525: Maakuntakirjastoilla on kaukopalvelun li- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21526: säksi tärkeä tehtävä alueen kirjastoja kokoava- 29.56.30 (Valtionosuus ja -avustus kir- 21527: naja konsulttiapua tarjoavana tahona. Ongel- jastojen käyttökustannuksiin) lisäykse- 21528: mana on, että työaika ei aikaavievän kaukopal- nä 5 JOO 000 markkaa maakuntakirjas- 21529: velun lisäksi riitä tarpeeksi kirjastojen yhteis- totoiminnan kehittämiseen. 21530: työn sisällölliseen kehittämiseen. 21531: 21532: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21533: 21534: Riitta Uosukainen Heikki Kokko Kirsti Ala-Harja 21535: Timo Roos Erkki Pystynen Tapio Holvitie 21536: Marja-Liisa Tykkyläinen Eeva Turunen Lea Kärhä 21537: Kalevi Lamminen Riitta Saastamoinen 21538: 3598 1990 vp. 21539: 21540: Raha-asia-aloite n:o 3354 21541: 21542: 21543: 21544: 21545: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Kult- 21546: tuurityön Liitolle kulttuuriharrastustyön edistämiseen 21547: 21548: 21549: Eduskunnalle 21550: 21551: Porvarillisen Kulttuurityön Liitto on toimi- Porvarillisen Kulttuurityön Liiton erityisenä 21552: nut vuodesta 1973 lähtien kansalaisten omaeh- toiminnan muotona on osallistuminen mahdol- 21553: toisen kulttuurityön ja harrastustoiminnan ke- lisimman täysipainoisesti Unescon julistaman 21554: hittämiseksi. Liitolla on yli neljäkymmentä pai- maailman kulttuurikehityksen vuosikymmenen 21555: kallisyhdistystä ja noin 4 000 henkilö jäsentä. tavoitteiden toteuttamiseen. 21556: Liitolla on ainoastaan yksi osapäivätoiminen Toiminnan onnistuminen on kuitenkin hyvin 21557: työntekijä, mikä valtakunnallisen liiton toimin- riippuvainen taloudellisista mahdollisuuksista 21558: nassa on ehdottomasti liian vähän. Liitto on ja avustusten saamisesta. 21559: saanut opetusministeriöltä toimintaansa vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21560: noin 10 000-40 000 markkaa, mikä hädin tus- nioittaen, 21561: kin kattaa tiedotustoiminnan postikulut. Liitto 21562: jatkaa vuonna 1991 Kulttuuri-Suomi 2030 -pro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21563: jektia. Se käsittää erilaisten tilaisuuksien ja ta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21564: pahtumien järjestämisen ympäri valtakuntaa. 29.68.54 150 000 markkaa Porvarillisen 21565: Projektiin liittyy eri taiteenalojen harrastami- Kulttuurityön Liitolle kulttuuriharras- 21566: seen liittyviä aktiviteetteja. Myös Unescon lu- tustyön edistämiseen. 21567: kutaidon vuotta vietetään. 21568: 21569: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21570: 21571: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Kirsti Ala-Harja 21572: Marja-Liisa Tykkyläinen Eeva Turunen Erkki Pystynen 21573: Kalevi Lamminen Kari Häkämies Lea Kärhä 21574: Riitta Saastamoinen 21575: 1990 vp. 3599 21576: 21577: Raha-asia-aloite n:o 3355 21578: 21579: 21580: 21581: 21582: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteen keskustoimi- 21583: kunnalle taidepoliittisen ohjelman tekemiseen 21584: 21585: 21586: Eduskunnalle 21587: 21588: Taiteen keskustoimikunnan tutkimusresurssit keskustoimikunta laatii taidepoliittisen ohjel- 21589: riittävät nykyisellään ainoastaan taiteenalakoh- man, jollaista ei tähän mennessä ole päätöksen- 21590: taisiin perusselvityksiin. Erityisesti nyt Euroo- teon pohjaksi ollut. 21591: pan yhdentymiskehityksen ollessa ajankohtai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21592: nen nähdään tarpeellisena koko maan kattavan nioittaen, 21593: taidepoliittisen ohjelman laatiminen. 21594: Taiteen keskustoimikunta tarvitsee yhden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21595: tutkijan ja tutkimusapulaisen paikkaamista se- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21596: kä atk-kustannuksia varten 400 000 markan 29.90.52 lisäyksenä 400 000 markkaa 21597: määrärahan, jotta kattava 1990-luvun haasteet taidepoliittisen ohjelman tekemiseksi 21598: arvioiva selvitys voidaan saada aikaan. Työ on taiteen keskustoimikunnalle. 21599: projektiluonteinen ja sen perusteella taiteen 21600: 21601: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21602: 21603: Riitta Uosukainen Martti Tiuri Kirsti Ala-Harja 21604: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Eeva Turunen 21605: Erkki Pystynen Kalevi Lamminen Tapio Holvitie 21606: Riitta Saastamoinen 21607: 3600 1990 vp. 21608: 21609: Raha-asia-aloite n:o 3356 21610: 21611: 21612: 21613: 21614: Uosukainen ym,: Määrärahan osoittamisesta taiteilijajärjestöjen 21615: valtionapujen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen 21616: 21617: 21618: Eduskunnalle 21619: 21620: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- ovat kuitenkin 1980-luvulla jääneet pahasti ylei- 21621: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- sen kustannuskehityksen jalkoihin. Esimerkiksi 21622: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- kuvataidejärjestöjen valtionapu väheni vuodes- 21623: roista yhteensä 13 755 000 mk käytettäväksi tai- ta 1980 vuoteen 1990 (elinkustannusindeksillä 21624: teilijajärjestöjen (kirjailija-, kuvataide-, näyttä- mitaten) 122 000 markkaa. Yksistään maamme 21625: mötaide- ja tanssitaide-, teollisuustaide-, taide- vanhimman taiteilijajärjestön, Suomen Taiteili- 21626: teollisuus- ja elokuva-alan ja valokuvajärjestö- jaseuran valtionapu on laskenut kolmanneksen 21627: jen) toimintaan. Kyseiset määrärahat on tarkoi- (palkkaindeksillä mitaten). Tämänsuuntainen 21628: tettu järjestöjen jatkuvan toiminnan tukemi- taiteilijoiden kotimaista ja kansainvälistä yh- 21629: seen. teistoimintaa vakavasti haittaava kehityssuunta 21630: Taiteellisessa luovuudessa on taiteilijoiden tulisi kääntää nousuun turvaamalla valtion va- 21631: keskinäinen kanssakäyminen erittäin olennais- roin taiteilijajärjestöjen toiminnan perusedelly- 21632: ta. Taiteilijajärjestöt antavat taiteilijakunnalle tykset. 21633: mahdollisuuden toimia yhdessä ja tiedottaa tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21634: teesta ja taiteilijoiden toiminnasta ja asemasta nioittaen, 21635: myös laajalle yleisölle. Erittäin keskeistä taitei- 21636: lijoille ovat aina olleet kansainväliset yhteydet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21637: Euroopan yhdentyessä tulisi kansainvälisten lä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21638: hiyhteyksien olla vielä nykyistä tiiviimmät. Sa- 29.90.52 kertaluonteisena määrärahana 21639: malla taiteen globaalius edellyttää yhteyksien 400 000 markkaa käytettäväksi taiteilija- 21640: luomista ja lisäämistä myös kaukaisempiin järjestöjen valtionapujen jälkeenjäänei- 21641: kulttuureihin. Taiteilijajärjestöjen valtionavut syyden korjaamiseen. 21642: 21643: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21644: 21645: Riitta Uosukainen Pentti Lahti-Nuuttila Heikki Kokko 21646: Kari Häkämies Pekka Haavisto Sinikka Mönkäre 21647: Erkki Pystynen Riitta Saastamoinen Martti Tiuri 21648: Kirsti Ala-Harja Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen 21649: Eeva Turunen Kalevi Lamminen Tapio Holvitie 21650: 1990 vp. 3601 21651: 21652: Raha-asia-aloite n:o 3357 21653: 21654: 21655: 21656: 21657: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden taidelaitos- 21658: ten ja järjestöjen tukemiseen 21659: 21660: 21661: Eduskunnalle 21662: 21663: Valtion vuotta 1991 koskevassa tulo- ja me- lutusta ja järjestötoimintaa. Dokumentointi- ja 21664: noarvioesityksessä momentilla 29.90.52 ehdote- arkistointiprojektien osalta toiminta on ainut- 21665: taan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- laatuista Suomessa, eikä tätä tehtävää hoida 21666: roista yhteensä 400 000 mk käytettäväksi eräi- mikään viranomainen, museo tai muukaan lai- 21667: den taidelaitosten ja -järjestöjen tukemiseen. tos. Toiminnan rahoitus on hyvin epävarmana 21668: Määrärahalla on tarkoitus tukea perinteisten pohjalla. Pääosin se on perustunut yksittäisten 21669: taiteenalojen ulkopuolella olevien sekä poikki- taiteilijoiden saamiin kohdeapurahoihin mm. 21670: ja monitaiteellisten järjestöjen ja laitosten toi- taiteilijoiden omia tekijänoikeuspalkkioita tä- 21671: mintaa. mäntyyppisiin kollektiivisiin tarkoituksiin jaka- 21672: Viime vuosina tällainen toiminta on ·lisäänty- vilta A VEKilta ja VISEKiltä. Valtion varoja 21673: nyt mm. videotaiteen, av-taiteen, performancen toimintaan on tähän mennessä osoitettu vain 21674: sekä maa- ja ympäristötaiteen aloilla. Toiminta erittäin pieninä projektiavustuksina. 21675: on vain pienessä määrin kanavoitunut perintei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21676: siin taiteilijajärjestöihin, pääosin on toimittu nioittaen, 21677: uusissa yhdistyksissä (esim. MUU ry.) tai taide- 21678: kouluissa (Taidekoulu Maa, Pirtolan koulu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21679: jne.). Toiminta on muotoutunut hyvin moni- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21680: puoliseksi: näyttelyitä, tapahtumia, suomalai- 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markan 21681: sen performancen "historian" -uokumentointi, määrärahan eräiden taidelaitosten ja 21682: video- ja av-taiteen arkiston kokoaminen, kou- -järjestöjen tukemiseen. 21683: 21684: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21685: 21686: Riitta U osukaineo Pentti Lahti-Nuuttila Heikki Kokko 21687: Kari Häkämies Pekka Haavisto Sinikka Mönkäre 21688: Erkki Pystynen Riitta Saastamoinen Martti Tiuri 21689: Kirsti Ala-Harja Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen 21690: Eeva Turunen Kalevi Lamminen Tapio Holvitie 21691: 3602 1990 vp. 21692: 21693: Raha-asia-aloite n:o 3358 21694: 21695: 21696: 21697: 21698: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Teatterilii- 21699: tolle ja Työväen Näyttämöiden Liitolle yhteisen näytelmäkir- 21700: jastotilan hankkimiseen 21701: 21702: Eduskunnalle 21703: 21704: Suomen Teatteriliitolla ja Työväen Näyttä- minta on jo kauan ja kovasti ylittänyt sen mer- 21705: möiden Liitolla on kummallakin erikseen mitta- kityksen ja laajuuden, jonka jäsenteatterit ovat 21706: vat ja ainutlaatuiset näytelmätekstien kirjastot: sille asettaneet. Liittojen siirtyessä seinänaapu- 21707: yhteensä yli 2 000 näytelmää ja yli 40 000 pääkir- reiksi Kiinteistöosakeyhtiö Teatterikulman näy- 21708: jaa. telmäkirjastot on määrä yhdistää aakkosellises- 21709: Kirjastoja käyttävät paitsi ohjelmistoa etsivät ti, toiminnallisesti ja taloudellisesti. Liittojen 21710: ammattiteatterit ja harrastajanäyttämöt myös näytelmäkirjastolle on varattu kaunis ja tarkoi- 21711: radio, televisio, koulut, opistot, erilaiset näytel- tukseen hyvin soveltuva noin 150 neliömetrin 21712: mäpiirit ja opintokerhot sekä yksityiset kirjalli- yhtenäinen tila. 21713: suuden harrastajat ympäri Suomea kirjastojen Vedoten siihen, että yhdistyvä näytelmäkir- 21714: kaukolainauspalvelun välityksellä. Kirjastoista jasto on yleishyödyllinen ja valtaosin muita 21715: tehdään yhteensä puolisensataa lainausta päi- kuin liittojen jäsenteattereita palveleva, ehdo- 21716: vässä. tamme kunnioittavasti, 21717: Huomattava ja tärkeä kirjastojen käyttäjä- 21718: kunta ovat yliopistojen ja korkeakoulujen opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21719: kelijat. Korkein teatteritaiteen ja näytelmäkirjal- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 21720: lisuuden opetus on rakennettu sen varaan, että markan määrärahan Suomen Teatterilii- 21721: näytelmien pääkirjoja on aina ja monin kappa- tolle ja Työväen Näyttämöiden Liitolle 21722: lein saatavissa teatteriliittojen kirjastoista. yhteisesti yhteisen näytelmäkirjastotilan 21723: Teatteriliittojen valtakunnallinen kirjastotoi- hankkimiseen. 21724: 21725: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21726: 21727: Riitta Uosukainen Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson 21728: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Keijo Jääskeläinen 21729: Sinikka Mönkäre Tapio Holvitie Eeva Turunen 21730: Ilkka-Christian Björklund Riitta Saastamoinen Kari Häkämies 21731: Pekka Haavisto Risto Ahonen Kirsti Ala-Harja 21732: Timo Roos Erkki Pystynen 21733: 1990 vp. 3603 21734: 21735: Raha-asia-aloite n:o 3359 21736: 21737: 21738: 21739: 21740: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevan Näyttämö 21741: ry:lle teatterin taloudellisen tilanteen parantamiseen 21742: 21743: 21744: Eduskunnalle 21745: 21746: Maamme ainut karjalaisiin ja suomalais-ugri- mk:n ja Raivaajaeepoksen 111 000 mk:n tap- 21747: laisiin aiheisiin erikoistunut ammatillinen teat- piot ovat pitäneet teatterin velat 1,3 milj. mk:n 21748: teriryhmä, Kalevan Näyttämö, on nyt toiminut tuntumassa. 21749: seitsemän vuotta tuottaen pelkästään suomalai- Käsityksemme mukaan Kalevan Näyttämöllä 21750: sia kantaesityksiä. on huomattavaa merkitystä karjalaisena eri- 21751: Teatterin esitykset ovat saaneet koko ajan koisteatterina ja maamme teatteritarjonnan 21752: suuren yleisön suosion. Parhaina vuosina kat- monipuolistajana, joten teatteri tulisi saada sa- 21753: sojamäärä on ollut n. 36 000. Suurimpana vai- maan asemaan muiden teattereiden kanssa 21754: keutena toiminnassa on ollut julkisen tuen puu- avustusten määrän suhteen. Tässä tapauksessa 21755: te. Tuki on ollut parhaimmillaan 7 OJo:n luok- korjaus on tehtävä osittain jälkikäteen. 21756: kaa. Näin ollen ne produktiot, joita ei ole spon- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti eh- 21757: sorivaroilla ja pääsylipputuloilla pystytty kus- dotamme, 21758: tantamaan, ovat aiheuttaneet yhdistykselle lisää 21759: velkaa. Kaikkien aikojen mahtavimpiin suoma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21760: laisiin teatteriesityksiin lukeutuva Kalevala 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 21761: Draama aiheutti alun perin n. 1 milj. mk:n ve- kan määrärahan käytettäväksi Kalevan 21762: lan teatterille, jota kyllä on välillä saatu pie- Näyttämön taloudellisen tilanteen pa- 21763: nennettyäkin, mutta Evakko-oopperan 275 000 rantamiseen. 21764: 21765: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21766: 21767: Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa Tellervo Renko 21768: Eeva Turunen Heikki Kokko Pekka Haavisto 21769: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Tapio Holvitie 21770: Riitta Saastamoinen Kari Häkämies Sinikka Mönkäre 21771: Kirsti Ala-Harja Marja-Liisa Tykkyläinen Gunnar Joutsensaari 21772: Kalevi Lamminen Lea Kärhä 21773: 3604 1990 vp. 21774: 21775: Raha-asia-aloite n:o 3360 21776: 21777: 21778: 21779: 21780: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjalan Teatterin 21781: perustamiskuluihin teatterin kannatusyhdistykselle 21782: 21783: 21784: Eduskunnalle 21785: 21786: Kalevan Näyttämö ja Karjalainen Näyttämö jaus- ym. menot, ääni- ja valokaluston paranta- 21787: yhdistyvät vuoden 1991 alussa uudeksi kiinteäk- minen, erilaiset muut hankinnat sekä muut pe- 21788: si erikoisteatteriksi: syntyy Karjalan Teatteri. rustamiseen liittyvät menot. 21789: Tämä karjalaisiin ja suomalais-ugrilaisiin aihei- Katsomme, että valtiovallan tulisi muistaa 21790: siin erikoistuva ammattiteatteri pitää kotipaik- karjalaista kansanosaa evakuoinnin 50-vuotis- 21791: kanaan Helsinkiä, mutta sen toiminta-alueena muiston merkeissä edesauttamalla karjalaisen 21792: on koko maa ja ulkomaisina yhteistyökumppa- teatterin perustamista. Ei pelkästään siksi, että 21793: neina sukulaiskansamme. muistovuodesta jäisi jäljelle uusi karjalainen 21794: Uuden teatterin tarkoituksena on koota kar- kulttuurilaitos, vaan myös siksi, että Karjalan 21795: jalaiset teatterivoimat entistä paremmin yhteen Teatterilla on varmasti huomattavaa merkitystä 21796: ja näin parantaa tämän kulttuurimme osan teat- maamme teatteritarjonnan monipuolistamises- 21797: teritarjontaa. Kalevan Näyttämön saavuttama sa ja myös siksi, että teatterilla on oleva mer- 21798: yleisömenestyshän osoittaa selvästi, että karja- kitystä kielisukulaisillemme, jotka rakentavat 21799: laisella teatterilla on paikkansa maamme teatte- uudelleen omaa kulttuuriaan. 21800: ritarjonnassa. Vuosittainen katsojamäärähän Edellä esitettyyn viitaten kunnoittavasti eh- 21801: on ollut parhaimmillaan 36 000. dotamme, 21802: Kalevan Näyttämö ei kuitenkaan ole päässyt 21803: normaalin julkisen tuen piiriin, vaan tuki on ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21804: lut korkeintaan 7 OJo :n luokkaa. Muut teatterit 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar- 21805: saavat tukea moninkertaisesti. kan määrärahan käytettäväksi Karjalan 21806: Uuden teatterin perustaminen aiheuttaa run- Teatterin perustamiskuluihin teatterin 21807: saasti lisäkuluja, joita ovat mm. toimitilan kor- kannatusyhdistykselle. 21808: 21809: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21810: 21811: Riitta Uosukainen Aino Pohjanoksa Tellervo Renko 21812: Eeva Turunen Heikki Kokko Matti Väistö 21813: Kalevi Lamminen Kerttu Törnqvist Riitta Saastamoinen 21814: Kari Häkämies Sinikka Mönkäre Kirsti Ala-Harja 21815: Marja-Liisa Tykkyläinen Gunnar Joutsensaari 21816: 1990 vp. 3605 21817: 21818: Raha-asia-aloite n:o 3361 21819: 21820: 21821: 21822: 21823: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalainen Mu- 21824: siikkiteatteriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 21825: 21826: 21827: Eduskunnalle 21828: 21829: Suomalaisen Musiikkiteatteriyhdistyksen toi- taja, muu työ tehdään talkoovoimin. Suomalai- 21830: minnan tavoitteena on laajasti käsitettynä suo- nen musiikkiteatteri tarvitsee oman koulutuslai- 21831: malaisen musiikkiteatteritoiminnan tason ko- toksensa. Koulutuksen kohteena ovat laulajat, 21832: hottaminen. Tässä työssään se asettuu Teatteri- näyttelijät, soittajat, tanssijat, lavastajat, sävel- 21833: korkeakoulur:. ja Sibelius-akatemian rinnalle täjät, sovittajat, ohjaajat ja yleensä alan kanssa 21834: kuitenkin ikäänkuin niiden välimaastoon. Yh- tekemisiin joutuvat. 21835: distyksen toimintamuotoja ovat mm. tutkimus, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21836: koulutus ja suunnittelu. nioittaen, 21837: Viime vuonna se lähinnä ulkomaalaisin 21838: asiantuntijavoimin toteutti 8 viikon mittaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21839: kurssin, jonka anti ja tarpeellisuus on yksimieli- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 21840: sesti todettu hyväksi ja välttämättömäksi. Yh- 29.90.52 500 000 markkaa Suomalainen 21841: distys on nyt perustanut toimiston, jonne on yh- Musiikkiteatteriyhdistys ry:n toiminnan 21842: deksäksi kuukaudeksi palkattu toiminnanjoh- tukemiseen. 21843: 21844: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21845: 21846: Riitta Uosukainen Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 21847: Ilkka-Christian Björklund Riitta Saastamoinen Matti Maijala 21848: Esko Seppänen Aarno von Bell Antti Kalliomäki 21849: Marja-Liisa Tykkyläinen Tapio Holvitie Kari Häkämies 21850: Eeva Turunen Heli Astala Pekka Haavisto 21851: Sinikka Mönkäre Risto Ahonen Heikki Kokko 21852: Kirsti Ala-Harja Erkki Pystynen Kalevi Lamminen 21853: 21854: 21855: 21856: 21857: 42 200052Y 21858: 3606 1990 vp. 21859: 21860: Raha-asia-aloite n:o 3362 21861: 21862: 21863: 21864: 21865: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta keskeisten harrasta- 21866: jamusiikkijärjestöjen toiminnan tukemiseen 21867: 21868: 21869: Eduskunnalle 21870: 21871: Suomen keskeiset kuorojärjestöt, Suomen sen elämänuran valitseville kymmenilletuhansil- 21872: Laulajain ja Soittajain Liitto (SULASOL), le, korkeasti ja kalliisti koulutetuille harrastajil- 21873: Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM) ja Fin- le voivat keskeiset kuorojärjestöt osaltaan olla 21874: lands Svenska Sång- och Musikförbund tarjoamassa tulevaisuutta musiikin parissa. 21875: (FSSMF) tekevät pitkäjänteistä ja kestävää työ- Näiden keskeisten järjestöjen valtionapu on 21876: tä maamme musiikkielämän ja kansalaisten va- kehittynyt viime vuosina ilahduttavalla, mutta 21877: paa-ajan harrastusten eteen. Liitot edustavat samalla riittämättömällä tavalla. Opetusminis- 21878: koko maamme kuorokenttää kattavalla tavalla: teriön vuotuinen toiminta-avustus on nykyta- 21879: liittojen ulkopuolelle jäävät pääosin vain sonaan esimerkiksi SULASOLin tuotoista vain 21880: työpaikka- ja koulukuorot. Kaiken kaikkiaan 40 OJo. Toiminta joudutaan näin ollen katta- 21881: kolmeen em. liittoon kuuluu noin 750 kuoroa, maan korkeilla jäsenmaksuilla, mikä puoles- 21882: joissa on yhteensä noin 30 000 laulajaa. taan verottaa jäsenyhdistysten määrää ja liiton 21883: Liittojen toiminnassa voidaan erottaa kaksi edustavuutta. 21884: toisiaan täydentävää osa-aluetta: toisaalta nii- Lisäavustus mahdollistaisi liitoille toiminnan, 21885: den tehtävä on palvella jäsenistöään monipuoli- erityisesti koulutus- ja tiedotustoiminnan lisää- 21886: sella tavalla (tiedotustoiminta, nuottien välittä- misen. Lyhyesti sanottuna lisäavustus antaisi 21887: minen ja kustantaminen, koulutus ja asiantun- liitoille paremmat mahdollisuudet palvella jäse- 21888: tija-apu) ja toisaalta edistää musiikkielämää ja nistöään ja samalla koko musiikkielämäämme 21889: erityisesti harrastajamusiikin asemaa suomalai- tulevalla toimikaudella. 21890: sessa kulttuurikentässä, toimia jäsenistönsä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21891: edunvalvojana. nioittaen, 21892: Järjestöt ovat keskeisessä asemassa myös sil- 21893: loin, kun ajatellaan musiikin harrastamisen tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21894: levaisuutta. Musiikkioppilaitosjärjestelmämme 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 21895: tuottaa vuosittain suuren määrän hyvin koulu- 250 000 markkaa keskeisten harrastaja- 21896: tettuja musiikin harrastajia, joiden harrastus musiikkijärjestöjen eli Suomen Laula- 21897: loppuu useimmiten viulun roikottamiseen sei- jain ja Soittajain Liiton (SULASOL), 21898: nälle. Suhdeluvuista antaa jonkinlaisen kuvan Suomen Työväen Musiikkiliiton (STM) 21899: se, että vuosittain musiikkioppilaitoksissa opis- ja Finlands Svenska Sång- och Musik- 21900: kelevista noin 50 000 nuoresta vain noin yksi jörbundin (FSSMF) toiminnan tukemi- 21901: prosentti päätyy musiikin ammattilaiseksi. Toi- seen. 21902: 21903: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21904: 21905: Riitta U osukaineo Eeva Turunen Ilkka-Christian Björklund 21906: Pentti Lahti-Nuuttila Kalevi Lamminen Riitta Saastamoinen 21907: Kari Häkämies Sinikka Mönkäre Risto Ahonen 21908: Heikki Kokko Kirsti Ala-Harja Marja-Liisa Tykkyläinen 21909: Timo Roos Erkki Pystynen 21910: 1990 vp. 3607 21911: 21912: Raha-asia-aloite n:o 3363 21913: 21914: 21915: 21916: 21917: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta karjalaisen kulttuu- 21918: riperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen 21919: 21920: 21921: Eduskunnalle 21922: 21923: Karjalan Liiton suojissa vuodesta 1983 toimi- kaupunkeihin kohdistuvana, koska aikaisem- 21924: nut karjalaisen perinteen työryhmä perustettiin mat kyselyverkostot olivat maaseutupainottei- 21925: jo vuonna 1969 Helsingin yliopiston kansatie- sia. Kyselyt ovat saaneet laajan suosion ja vas- 21926: teen laitoksen piirissä. Työryhmän perustami- tausliuskoja on tähän mennessä jo yli 40 000. 21927: nen katsottiin aiheelliseksi siitä syystä, että mi- Tutkimuksen kannalta painopiste on tätä ny- 21928: kään laitos ei ollut ottanut erityistehtäväkseen kyä siirtymässä sopeutumisen tutkimukseen, 21929: siirtoväen perinteen tutkimista ja tallentamista, siis sodanjälkeiseen aikaan. Keruualuetta on 21930: vaikka Karjalan luovutetulla alueella syntynyt myös laajennettu käsittämään Pohjois- ja Ete- 21931: ja kasvanut sukupolvi oli koko ajan vähene- lä-Karjalan. 21932: mässä. Työryhmä laati tutkimusohjelman, jos- Karjalan Liiton aloitteesta on koottu tänä 21933: sa kartoitettiin kaikki ne alueet, joilta vielä vuonna tutkijoita maan eri yliopistoista, kor- 21934: puuttui tarpeellista aineistoa ja tutkimuksia. keakouluista ja tutkimuslaitoksista ja lähdetty 21935: Esimerkkeinä voitaisiin mainita Laatokan ka- kartoittamaan karjalaisen kulttuurin eri aluei- 21936: lastus ja Kannaksen käsityöläiselinkeinot. den tutkimustuloksia ja pohtimaan, mitkä 21937: Tavoitteena oli keskittyä seuraaviin asioihin: alueet kaipaavat lisätutkimusta ja missä aika- 21938: 1) Luovutetun Karjalan tutkimus, joka pe- taulussa. Ensimmäinen ja tärkein julkaistava 21939: rustuu uusiin, tutkimusohjelman mukaan ke- teos on karjalaisen heimon yleinen historia, jota 21940: rättyihin aineistoihin. pieni historian työryhmä parhaillaan työstää. 21941: 2) Luovutettua Karjalaa koskevien tutkimus- Varoja tutkimukseen ja tallennustyöhön on 21942: ten julkaiseminen, erityisesti työryhmän ko- toistaiseksi saatu satunnaisesti ja vain vuodeksi 21943: koamia aineistoja hyödyntäen. Tavoitteena on kerrallaan tai projektikohtaisesti. Tämä ehkäi- 21944: tuoda julkisuuteen metodisesti uutta tutkimus- see pitkäaikaisten suunnitelmien luomista ja to- 21945: ta. Jo saavutetuista tuloksista mainittakoon teuttamista, mutta antaa kuitenkin vuosittain 21946: Karjalan Liiton toimesta julkaistut "Karjalai- mahdollisuuden edetä tutkimuksen tällä saralla. 21947: sen perinteen työryhmän tutkimuksia" (1982) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21948: sekä kirjanen "Koti Viipurin Havilla" (1984). nioittaen, 21949: Kirjasessa on dokumentoitu viipurilainen ko- 21950: tiympäristö tavalla, joita kaupungeista on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21951: yleensä vähän olemassa. 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 21952: 3) Keruu- ja kyselyverkoston luominen eri- markkaa karjalaisen kulttuuriperinteen 21953: tyisesti luovutettua Karjalaa ajatellen ja mm. tallentamiseen ja tutkimiseen. 21954: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 21955: 21956: Riitta Uosukainen Kirsti Ala-Harja Timo Roos 21957: Kalevi Lamminen Marja-Liisa Tykkyläinen Gunnar Joutsensaari 21958: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist Riitta Saastamoinen 21959: Matti Väistö Lea Kärhä 21960: 3608 1990 vp. 21961: 21962: Raha-asia-aloite n:o 3364 21963: 21964: 21965: 21966: 21967: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta marinkielisen kirjal- 21968: lisuuden tuottamiseen Suomessa 21969: 21970: 21971: Eduskunnalle 21972: 21973: Monikansallisen Neuvostoliiton kielellisten joka tapasi opetusministeriön, useiden järjestö- 21974: vähemmistöjen vaikea kulttuurinen tilanne on jen ja kustantamoiden edustajia. Neuvotte- 21975: glasnostin vuosina julkaistujen raporttien pe- luissa valtuuskunnan kanssa on käynyt selville, 21976: rusteella tullut yleisesti tunnetuksi. Myös Venä- että marilaislapsilla on kouluopetusta äidinkie- 21977: jän Federatiiviseen Neuvostotasavaltaan kuulu- lellä harvoissa kouluissa ja yleensä äidinkielen 21978: vissa "autonomisissa" tasavalloissa ja kansalli- tuntejakin vain ala-asteella (luokilla 1.-4.). Äi- 21979: sissa piirikunnissa asuvien suomalais-ugrilaisten dinkielisen opetuksen lisäämistä vaikeuttaa 21980: kansojen sulautuminen valtakulttuuriin on ollut mm. marinkielisen oppimateriaalin puute. 21981: väistämätöntä, sillä mahdollisuudet saada äi- Myös lastenkirjoja ja kaunokirjallisuutta on 21982: dinkielellä edes peruskouluopetusta ovat olleet mariksi niukasti. 21983: vähäiset ja jatko-opiskelu on aina tapahtunut M. A. Castrenin seura on - tutustuttuaan 21984: venäjäksi. Otavan Namibia-projektiin - vakuuttunut, et- 21985: Viime vuosina mm. Keski-Venäjän komien tä suomalaisilla kustantajilla olisi valmiuksia 21986: (syrjäänien), marien (tSeremissien), mordvalais- tuottaa Suomessa yhdessä marilaisten kanssa 21987: ten ja udmurttien (votjakkien) sekä Uralin taka- tarpeellisten oppikirjojen ensimmäiset painok- 21988: na asuvien hantien (ostjakkien) ja mansien (vo- set; akuuttia kirjapulaa voitaisiin helpottaa 21989: gulien) keskuudessa on herännyt voimakas tar- myös painamalla Suomessa lastenkirjoja ja nä- 21990: ve kielellisen ja kulttuurisen identiteettinsä vah- köispainoksia marikirjallisuuden klassikoista. 21991: vistamiseen. Fennougristikongressien (Syktyv- Mielestämme Suomen tulisi varautua 1990-lu- 21992: kar 1985, Debrecen 1990) ja ensimmäisen fu- vulla kehitysavun luonteisen määrärahan puit- 21993: kirjallisuuskonferenssin (Joskar-Ola 1989) yh- teissa käyttämään suomalaista taitotietoa aluksi 21994: teydessä ovat em. kansoja edustavat tutkijat ja marien ja myöhemmin muidenkin kieliper- 21995: kirjailijat kääntyneet mm. suomalaisten puo- heemme jäsenten hyväksi. 21996: leen saadakseen henkistä ja aineellista tukea Alustava arvio hankkeen käynnistyskustan- 21997: pyrkimyksilleen. NL:n nykyisessä taloudellises- nuksista 1991: 21998: sa tilanteessa tasavaltojen omat mahdollisuudet 21999: uudistaa nopeasti opetusjärjestelmänsä ja pa- Marinkielisen oppimateriaalituotannon suun- 22000: rantaa omakielisen kulttuurinsa tasoa ovat il- nitteluun ja toimitustyön valmisteluun 22001: meisen riittämättömät. työryhmän sihteeri/toimittaja 100 000 mk 22002: Alkuvuodesta 1990 Helsingissä perustettu M. marilaisten asiantuntijoiden 22003: A. Castrenin seura on ottanut erityistehtäväk- työskentelyyn Suomessa 100 000 mk 22004: seen luoda yhteyksiä Itä-Euroopassa ja Sipe- suomalaisten asiantuntijoiden 22005: riassa asuviin suomalais-ugrilaisia kieliä puhu- palkkioihin ja matkakuluihin 50 000 mk 22006: viin kansoihin ja tukea niitä pyrkimyksissään - perusmuistion tuottamiseen, 22007: omakielisen kulttuurinsa kehittämiseksi. mallikirjojen tekoon ym. 50 000 mk 22008: M. A. Castrenin seuran ja Suomi-Neuvos- Näköispainoksiin ja lasten- 22009: toliitto-Seuran kutsusta Helsingissä vieraili tou- kirjoihin 200 000 mk 22010: kokuussa 1990 Marin ASNT:sta valtuuskunta, Yht. 500 000 mk 22011: 1990 vp. - RA n:o 3364 3609 22012: 22013: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ran johdolla suoritettavaan selvitys- ja 22014: nioittaen, suunnittelutyöhön marinkielisen oppi- 22015: materiaalituotannon käynnistämiseksi 22016: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden Suomessa 1991 sekä näköispainoksiin 22017: 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä marikirjallisuuden klassikoista ja lasten- 22018: 500 000 markkaa M. A. Castrenin seu- kirjallisuuden tuottamiseen mariksi. 22019: 22020: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22021: 22022: Riitta U osukaineo Risto Ahonen Heikki Kokko 22023: Martti Tiuri Kirsti Ala-Harja Timo Roos 22024: Gunnar Joutsensaari Kalevi Lamminen Riitta Saastamoinen 22025: Eeva Turunen Erkki Pystynen Marja-Liisa Tykkyläinen 22026: Lea Kärhä 22027: 3610 1990 vp. 22028: 22029: Raha-asia-aloite n:o 3365 22030: 22031: 22032: 22033: 22034: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden 22035: maanhankintaan 22036: 22037: 22038: Eduskunnalle 22039: 22040: Rantojen rakentaminen on voimakkaasti ete- tojen kysyntä. Samoin muu virkistyskysyntä 22041: nemässä Etelä-Suomessa. Tällä hetkellä ollaan suuntautuu tälle vyöhykkeelle. Valtion osallis- 22042: tilanteessa, jossa laajempia käyttökelpoisia vii- tuminen seudullisten virkistysalueiden maan- 22043: meisiä vapaita rantoja ollaan rantakaavoitta- hankintaan 50 OJo:n osuudella olisi erittäin suo- 22044: massa ja rakentamassa. Rakentaminen on koh- tavaa. 22045: distumassa laajasti valtioneuvoston hyväksy- Kunnat ovat lähtemässä liikkeelle virkistys- 22046: mien suojeluohjelmien alueille, valmisteilla ole- aluehankinnoissa. Uudellamaalla ja Kanta-Hä- 22047: van rantojensuojeluohjelman alueelle sekä vah- meessä on perustettu virkistysalueyhdistykset, 22048: vistettujen seutukaavojen virkistys- ja suojelu- Etelä-Karjalassa virkistysaluesäätiö, ja Päijät- 22049: alueille. Hämeessä ja Kymenlaaksossa vastaavat hank- 22050: Tilanne on johtamassa siihen, että 1990-lu- keet ovat vireillä. 22051: vun alkupuoliskolla rannat tullaan lopullisesti Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Etelä- 22052: viimeisiäkin tyhjiä rantaosuuksia myöten pals- Suomen kansanedustajien neuvottelukunnan 22053: toittamaan omarantaloma-asutuksen käyttöön, kokouksessa. 22054: mikäli alueiden maanhankintaa ei saada toteu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22055: tetuksi. Tämän jälkeen vapaat ranta-alueet ovat nioittavasti, 22056: enää pieniä pirstonaisia loma-asutuksen väliin 22057: jääviä paloja, joilla ei virkistyksen, jokamiehen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22058: oikeuden, maisemansuojelun ja rantojensuoje- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 22059: lun kannalta ole juurikaan merkitystä. 35.15.32 lisäyksenä 10000000 markan 22060: Helsingin seudulta suuntautuu koko eteläi- määrärahan avustuksena virkistysaluei- 22061: simmän Suomen alueelle voimakas loma-asun- den hankintaan. 22062: 22063: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22064: 22065: Riitta U osukaineo Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala 22066: Esko Almgren Ensio Laine Ilkka-Christian Björklund 22067: Heikki Kokko Kari Häkämies Pekka Haavisto 22068: Sinikka Mönkäre Risto Ahonen Timo Roos 22069: Marja-Liisa Tykkyläinen Erkki Pystynen Kalevi Lamminen 22070: Sirpa Pietikäinen Jouko Skinnari Sirkka-Liisa Anttila 22071: Esko Helle Raila Aho Gunnar Joutsensaari 22072: Lea Savolainen Heli Astala Ritva Vastamäki 22073: Matti Saarinen Liisa Hilpelä Hannu Tenhiälä 22074: Matti Vähänäkki 22075: 1990 vp. 3611 22076: 22077: Raha-asia-aloite n:o 3366 22078: 22079: 22080: 22081: 22082: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Lasten Kesä ry:lle leiri- 22083: koulutoiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen 22084: 22085: 22086: Eduskunnalle 22087: 22088: Peruskoulun opetuksen tehostamisessa ja ke- joissa on sopivat tilat opetukselle, majoituksel- 22089: hittämisessä on saatu hyviä tuloksia leirikoulu- le, ruokailulle ja oppilaiden vapaa-ajan vietolle. 22090: toiminnalla. Leirikoululla tarkoitetaan koulun Lasten Kesä ry. pitää yllä Hauhon Lomakes- 22091: ulkopuolella järjestettyä opiskelujaksoa, jolloin kusta ja Miehikkälän Kesäkylää, jotka molem- 22092: oppilaat siirtyvät opettajineen tietyiksi päiviksi, mat täyttävät työryhmän esittämät edellytykset. 22093: yleisesti viikoksi, koulun ja kodin ulkopuolisiin Molemmissa kohteissa on ollut useiden vuosien 22094: olosuhteisiin. ajan leirikouluja vuosittain. Tänä vuonna 22095: Leirikoulu antaa hyvät didaktiiviset ja sosiaa- (1990) leirikoululaisia on yli 700 lasta. Leirikou- 22096: liset toimintamahdollisuudet. Oppilas pääsee lutoiminnan kehittäminen sekä Hauhon Loma- 22097: tutustumaan sekä luontoon että yhteiskuntaan. keskuksessa että Miehikkälän Kesäkylässä edel- 22098: Toisaalta leirikoulujakso opettaa oppilasta sekä lyttää kohteiden kiinteistöjen, varusteiden ja 22099: itsenäistymään että ottamaan huomioon toiset toiminnan jatkuvaa kehittämistä. 22100: (sosiaalistumaan), koska jakson aikana oppilas Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22101: on poissa kotoa ja asuminen tapahtuu samassa nioittaen, 22102: huoneessa luokkatovereiden kanssa. Leirikoulu 22103: on useimmiten työtavoiltaan motivoivampi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22104: kuin tavanomainen opetusmuoto ja -tapa. 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 22105: Opetusministeriön leirikoulutyöryhmän markkaa Lasten Kesä ry:l/e leirikoulu- 22106: (OpM muistio 43/89) ehdottamat vaatimukset toiminnan järjestämiseen ja kehittämi- 22107: leirikoulupaikalle edellyttävät sellaisia kohteita, seen. 22108: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22109: 22110: Kari Urpilainen 22111: 3612 1990 vp. 22112: 22113: Raha-asia-aloite n:o 3367 22114: 22115: 22116: 22117: 22118: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten Keskus- 22119: liitolle äänikirjojen myynnin edistämiseen 22120: 22121: 22122: Eduskunnalle 22123: 22124: Näkövammaisten mahdollisuudet hankkia kanssa yhtäläinen mahdollisuus "kirjan" hank- 22125: omakseen kirjoja äänikirjoina ovat olleet vähäi- kimiseen omaksi. Tätä mahdollisuutta hänellä 22126: set. Näkövammaisten kirjastosta on voinut ai- ei ole, mikäli äänikirjan hinta on lähes kolmin- 22127: noastaan lainata äänikirjoja. Kaupallisessa levi- kertainen painettuun tavalliseen kirjaan verrat- 22128: tyksessä olevat ja nimikemäärältään vähäiset tuna. Valtiovallan tulisi tukea tänä vuonna aloi- 22129: äänikirjat ovat huomattavan kalliita painettuun tettua näkövammaisille suunnattua äänikirja- 22130: normaaliin teokseen verrattuna. Keskimääräi- tuotantoa ja myyntiä vähintään 320 000 mar- 22131: nen äänikirjan hinta on 340 markkaa ja keski- kalla. 22132: määräinen painetun kirjan hinta 120 markkaa. Vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarviossa 22133: Opetusministeriö selvitti myyntikokeilun näkövammaisten tiedonsaannin avustamiseen 22134: avulla vuosien 1986-1988 aikana näkövam- osoitettuun 2 550 000 markan määrärahaan on 22135: maisten kiinnostuksen hankkia omia äänikirjo- momentin selvitysosan mukaan sisällytetty 22136: ja ja äänikirjojen tuotantoon ja jakeluun liitty- äänikirjamyynti, mutta momentin määrärahan 22137: viä seikkoja (Äänikirjatyöryhmän loppuraport- nousu ei osoita riittävää määrärahaa sanottuun 22138: ti, opetusministeriön muistio 1989:31). Myynti- tarkoitukseen. 22139: kokeilusta saatujen tulosten perusteella Näkö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22140: vammaisten Keskusliitto ry. on vuoden 1990 taen, 22141: valtion lisäbudjettiin saamansa 120 000 markan 22142: määrärahan turvin lähtenyt toteuttamaan ääni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22143: kirjojen myyntitoimintaa. Näkövammaisten 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 22144: kirjaston perusääninauhojen kopioita myydään 29.58.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 22145: näkövammaisille lähes painetun kirjan hin- käytettäväksi äänikirjojen myynnin 22146: nalla. edistämiseen. 22147: Näkövammaisille tulisi turvata näkevien 22148: 22149: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22150: 22151: Kari Urpilainen 22152: 1990 vp. 3613 22153: 22154: Raha-asia-aloite n:o 3368 22155: 22156: 22157: 22158: 22159: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta toiminta-avustuksena 22160: Friiti-Salin Tuki ry:lle Friiti-Salin rakentamiseen 22161: 22162: 22163: Eduskunnalle 22164: 22165: Kaustisella Keski-Pohjanmaalla toimii yhdis- sesti ja toimisi samalla koko kunnan kulttuuri- 22166: tys nimeltään Friiti-Salin Tuki ry. Yhdistyksen toiminnan eräänä etäispäätteenä. 22167: tarkoituksena on toimia Friiti-Salin hankkeen Kaustisen J ärvelän kylään koulun yhteyteen 22168: toteuttajana ja Järvelän, Virkkalan ja Varilan suunnitellun Friiti-Salin kustannusarvio on 22169: kyläkuntien yhteisten hankkeiden tukijana. 1 780 000 markkaa. Tästä määrästä on jo pys- 22170: Tarkoitusta toteuttaakseen yhdistys järjestää tytty hankkimaan sitoumuksia ja lupauksia yh- 22171: kokouksia, keräyksiä ja myyntitilaisuuksia. teensä n. 1 500 000 markan arvosta. Näin ollen 22172: Hankkeen kohteena oleva Friiti-Sali on tarkoi- rahoitusta vaille on enää 250 000 markkaa. Tä- 22173: tus rakentaa Kaustisen kunnassa sijaitsevan mä määrä olisi saatava valtion vuoden 1991 22174: Järvelän kylän koulun yhteyteen koulun juhla-, tulo- ja menoarvioon avustuksena, jolloin kou- 22175: liikunta- ja konserttisaliksi. Sali olisi tuiki tar- lun viettäessä 60-vuotisjuhlia voitaisiin samalla 22176: peellinen, sillä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat vihkiä sali käyttöön. 22177: tarvitsisivat yhä edelleen lisää konserttisalitilaa Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22178: toiminnalleen, joka on kansainvälisesti varsin nioittavasti, 22179: merkittävän suuruista. Lisäksi Järvelän kylällä 22180: toimii korkeatasoisia esiintymisryhmiä, kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22181: esim. Järvelän pikkupelimannit ja lapsista 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 22182: koostuva Näppäri pelimannit. Myös kylän muu markkaa avustuksena Friiti-Sa/in Tuki 22183: kulttuurielämä on varsin vilkasta ja tarvitsee ry:l/e Friiti-Salin rakentamiskustannuk- 22184: toiminnalleen kunnolliset tilat. Kaikki nämä siin avustuksena. 22185: tarpeet suunniteltu Friiti-Sali täyttäisi erinomai- 22186: 22187: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22188: 22189: Kari Urpilainen 22190: 3614 1990 vp. 22191: 22192: Raha-asia-aloite n:o 3369 22193: 22194: 22195: 22196: 22197: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan moni- 22198: toimiradan (KeMoRa) toiminnan kehittämiseen 22199: 22200: 22201: Eduskunnalle 22202: 22203: KeMoRa on maamme ainoa moottorirata, huomioon ottaen. Ensiaputilojen laajennus on 22204: joka tunnetaan Euroopassa kahdesta kilpailu- toteutettava ennen kyseistä kisaa. Koko rata- 22205: kauden aikana järjestettävästä rata-autoiluta- alueen kehittäminen yleisön viihtyvyysnäkö- 22206: pahtumasta. Kyseiset tapahtumat ovat Kemora kohdat huomioon ottaen vaatii erilaisia 22207: Truck Race ja Kemora 500 -kilpailut. maansiirto-ja alueen ehostustöitä sekä saniteet- 22208: Muut Suomessa järjestettävät rata-autoilukil- titilojen rakentamista. 22209: pailut ovat eri luokkien SM- ja PM-kilpailuja, Keskeneräisen varikkoalueen saattaminen 22210: joista kaksi järjestetään tulevallakin kaudella lopulliseen kuntoon on edellytyksenä järjestely- 22211: KeMoRan radalla. jen onnistumiselle myös varikkotapahtumien 22212: Edellä mainitut kaksi päätapahtumaa, Kemo- osalta. 22213: ra Truck Race ja Kemora 500 -kilpailut, edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22214: tävät rata-alueen kokonaisvaltaista kehittämis- taen, 22215: tä niin, että tapahtumien onnistumiselle voitai- 22216: siin luoda niiden laajaa julkisuutta vastaavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22217: puitteet itse kilpailualueella. 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000 22218: Kemora Truck Race -kisalle on myös ensi markkaa toiminta-avustuksena Keski- 22219: kaudeksi anottu EM-osakilpailuarvoa. Sen saa- Pohjanmaan monitoimiradalle (KeMo- 22220: misen ehtona on, että radan turvajärjestelyjä on Ra) toiminnan kehittämiseen. 22221: edelleen kehitettävä kansainväliset vaatimukset 22222: 22223: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22224: 22225: Kari Urpilainen 22226: 1990 vp. 3615 22227: 22228: Raha-asia-aloite n:o 3370 22229: 22230: 22231: 22232: 22233: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kirjailijain Omatoimiyh- 22234: distys ry:n toimintaan 22235: 22236: 22237: Eduskunnalle 22238: 22239: Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry. kokoaa yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22240: teiseen toimintaan kirjoittamiseen ja suomalai- nioittaen, 22241: seen kulttuuriimme vakavasti suhtautuvia ihmi- 22242: siä. Sen toimintaan on kuluvana vuonna osoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22243: tettu rahoitusta valtion budjetista, mutta toi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 22244: mintatuki ei ole vielä vakiintunut. 29.90.52 50 000 000 markkaa Kirjaili- 22245: Yhdistys tarvitsee osansa taiteen tukemiseen jain Omatoimiyhdistys ry:n toiminnan 22246: osoitettavista Veikkauksen voittovaroista voi- tukemiseen. 22247: dakseen osaltaan pitkäjänteisesti edistää suo- 22248: malaista kirjallisuutta. 22249: 22250: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22251: 22252: Kari Urpilainen 22253: 3616 1990 vp. 22254: 22255: Raha-asia-aloite n:o 3371 22256: 22257: 22258: 22259: 22260: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Oskari Tokoi -seura ry:n 22261: toiminnan tukemiseen 22262: 22263: 22264: Eduskunnalle 22265: 22266: Oskari Tokoi -seura ry. toimii Kannuksen on seuralla edelleen huomattavat velat rasittee- 22267: kaupungissa Keski-Pohjanmaalla. Seura on va- naan. Nämä vaikeuttavat myös taloon suunni- 22268: jaasta sadasta henkilöjäsenestä koostuva kult- tellun Tokoin nimeen liittyvän museon perusta- 22269: tuurityötä tekevä järjestö, jonka ensisijainen mista. Erityinen toiminta-avustus olisi juuri täs- 22270: tehtävä on vaalia ja eri tavoin esille tuoda enti- sä tilanteessa paikallaan. 22271: sen senaattorin/kansanedustajan, eduskunnan Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22272: puhemiehen Oskari Tokoin elämäntyötä. nioittaen, 22273: Seura omistaa vanhan Kannuksen Työväen- 22274: talon. Talo on vastikään peruskorjattu yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22275: työnä valtiovallan kanssa. Talon kunnostami- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 22276: nen tuli kaikkine kuluineen maksamaan runsaat markkaa toiminta-avustuksena Oskari 22277: 1,6 miljoonaa markkaa. Vaikka ulkopuolinen Takoi -seura ry:lle. 22278: taloudellinen tuki olikin merkittävää luokkaa, 22279: 22280: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22281: 22282: Kari Urpilainen 22283: 1990 vp. 3617 22284: 22285: Raha-asia-aloite n:o 3372 22286: 22287: 22288: 22289: 22290: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta toiminta-avustuksena 22291: Lappajärven musiikkipäivien järjestämiseen 22292: 22293: 22294: Eduskunnalle 22295: 22296: Lappajärven musiikkipäivät järjestettiin en- Valtaosaltaan juhlien järjestelyt rakentuvat 22297: simmäisen kerran 1985 Lappajärven kulttuuri- ja nojaavat vapaaehtoiseen talkootyöhön. Juh- 22298: lautakunnan toimesta. Vuodesta 1987 alkaen lien oma varainhankinta on erittäin korkea eli 22299: on päivien järjestäjänä toiminut Lappajärven noin puolet koko budjetista. Lappajärven kun- 22300: Musiikkiyhdistys. ta on tukenut huomattavasti musiikkipäiviä 22301: Musiikkipäivien ajankohdaksi on vakiintu- vuosittain antaen mm. tänä vuonna 100 000 mk 22302: nut heinäkuun viimeiset päivät ja elokuun en- taloudellista tukea. Tänä vuonna musiikkipäi- 22303: simmäinen viikko. Tämän runsaan viikon aika- vät saivat ensimmäisen kerran opetusministe- 22304: na järjestetään 12-17 korkeatasoista konsert- riön myöntämän 25 000 mk:n avustuksen. Juh- 22305: tia. Vuonna 1990 konsertteja järjestettiin Lap- lien menopuoli on edellä mainittujen avustusten 22306: pajärven lisäksi seitsemällä eri paikkakunnalla: lisäksi katettu pääsylipputuloilla ja pienehköillä 22307: Evijärvellä, Kauhavalla, Kokkolassa, Kortes- muilla avustuksilla ja sponsoroinnilla. 22308: järvellä, Nurmossa, Seinäjoella ja Vimpelissä. Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22309: Musiikkipäivien keskeinen anti rakentuu laulu- nioittaen, 22310: taiteen pohjalle. Konserttien ja taiteilijoiden ta- 22311: so on ollut koko ajan korkeata kansainvälistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22312: luokkaa. 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 22313: Musiikkipäivien aikana on niiden perustami- markkaa Lappajärven Musiikkiyhdis- 22314: sesta lähtien järjestetty myös runsasta kurssitoi- tykselle Lappajärven musiikkipäivien 22315: mintaa, johon vuosittain on osallistunut keski- järjestämiseen. 22316: määrin 60 oppilasta eri puolilta Suomea. 22317: 22318: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22319: 22320: Kari Urpilainen 22321: 3618 1990 vp. 22322: 22323: Raha-asia-aloite n:o 3373 22324: 22325: 22326: 22327: 22328: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta toiminta-avustuksena 22329: Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien järjestämiseen 22330: 22331: 22332: Eduskunnalle 22333: 22334: Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toimin- Kirkkomusiikkijuhlaviikon tapahtumia jär- 22335: nan tukemiseksi esitetään myönnettäväksi jestetään yhteistyönä Kokkolan kaupungin sekä 22336: 150 000 markan avustus. Kirkkomusiikkijuhlia muidenkin lähikuntien kanssa. 22337: on järjestetty jo 12 vuotta Lohtajan kunnan ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22338: seurakunnan tuella. Lohtajan Kirkkomusiikki- taen, 22339: juhlat ry:n vuosibudjetti on noin 400 000 mk, ja 22340: näihin kustannuksiin Lohtajan kunta on myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22341: tänyt avustusta vuodessa noin 200 000 mk. 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 22342: Kirkkomusiikkijuhlat esittävät korkeatasoista markkaa Lohtajan Kirkkomusiikkijuh- 22343: hengellistä ja klassista musiikkia, järjestävät lat ry:lle toiminta-avustuksena kirkko- 22344: juhlaviikon aikana kuoro-, kvartettikuoro- ja musiikkijuhlien järjestämiseen. 22345: orkesterileirejä. Lisäksi juhlaviikon aikana on 22346: lasten ja nuorten musiikkileiri. 22347: 22348: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22349: 22350: Kari Urpilainen 22351: 1990 vp. 3619 22352: 22353: Raha-asia-aloite n:o 3374 22354: 22355: 22356: 22357: 22358: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Midnight Jazz ry:lle toi- 22359: minnan tukemiseen 22360: 22361: 22362: Eduskunnalle 22363: 22364: Kokkola on vanha ja tunnettu jazzkaupunki. juuri merkittävän kansainvälisen vuorovaiku- 22365: Kaupungissa toimii jazzmusiikkia ja sen asemaa tuksen vuoksi olisi perusteltua tukea tapahtu- 22366: monin eri tavoin kehittävä yhdistys, jonka edel- maa samoin kuin muutoinkin jazzharrastuksel- 22367: täjä on eräs maamme vanhimmista alan yhdis- le ja sen kehittämiselle elämäntyönsä uhraavaa 22368: tyksistä. Midnight Jazz ry. on toteuttanut jo yhdistystä. Seurallahan on aktiivista toimintaa 22369: useampana vuonna nimenomaan keskiseen ke- läpi vuoden mm. erilaisten konserttien järjestä- 22370: sään eli juhannukseen ajoittuvaa jazztapahtu- jänä. 22371: maa, joka on kehittynyt kansainväliseksi tapah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22372: tumaksi. Edustavan esiintyjäkaartin mukaan- taen, 22373: saaminen ei ole helppoa eikä halpaa. Tapahtu- 22374: man järjestäminen on saanut myös mm. Kok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22375: kolan kaupungin taloudellista tukea. Silti ta- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 22376: pahtuma on juuri kansainvälisyytensä vuoksi markkaa Kokkolassa toimivan Midnight 22377: liian raskas pienelle organisaatiolle. Kuitenkin Jazz ry:n toiminnan tukemiseen. 22378: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22379: 22380: Kari Urpilainen 22381: 3620 1990 vp. 22382: 22383: Raha-asia-aloite n:o 3375 22384: 22385: 22386: 22387: 22388: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitsevan 22389: Pohjoismaisen Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen 22390: 22391: 22392: Eduskunnalle 22393: 22394: Kokkolassa aloitti toimintansa Pohjoismai- määrän ollessa 40. Opetuskieli on pääosin ruot- 22395: nen Kuvataidekoulu tammikuussa 1984. Oppi- sin kieli. Opetuksesta tulee huolehtimaan pieni, 22396: laitos tulee olemaan keskiasteen ammatillista kiinteä opettajakunta, jonka lisäksi opetusta tu- 22397: opetusta antava kuvataidekoulu. Kaksivuotisen levat antamaan vierailevat opettajat kaikista 22398: Pohjoismaisen Kuvataidekoulun tarkoituksena Pohjoismaista. Näin koulu tulee konkreettisesti 22399: on antaa perusopetusta kuvallisen taiteen lisäämään Pohjoismaiden keskinäistä vuorovai- 22400: alueella ja tuottaa oppilaille sellaisia valmiuk- kutusta nuorisomme keskuudessa. 22401: sia, että he voisivat koulun pohjalta pyrkiä tai- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22402: dekorkeakouluihin Pohjoismaissa ja että he nioittaen, 22403: voisivat toimia vapaina taiteilijoina koulun jäl- 22404: keen sekä työskennellä esim. seuraavilla aloilla: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22405: muotoilu, lavastus, tekstiilisuunnittelu ja ope- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 22406: tus. markkaa Kokkolassa sijaitsevan Poh- 22407: Koulu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille nuorille joismaisen Kuvataidekoulun toiminnan 22408: kaikista Pohjoismaista. Kouluun on tarkoitus tukemiseen. 22409: ottaa vuosittain 20 opiskelijaa, koko opiskelija- 22410: 22411: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22412: 22413: Kari Urpilainen 22414: 1990 vp. 3621 22415: 22416: Raha-asia-aloite n:o 3376 22417: 22418: 22419: 22420: 22421: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Viropelin Vedolle pe- 22422: säpallokatsomon rakentamisen rahoittamiseen 22423: 22424: 22425: Eduskunnalle 22426: 22427: Viropelin kunta ja Viropelin Veto ry. ovat yh- räystavoitteesta vajaaksi jäävån osuuden. Näin 22428: teistyössä rakentaneet maankuululle Saariken- ollen Vedon maksuosuus näyttää nousevan 22429: tälle pesäpallostadionin, joka on tullut maksa- noin 900 000 markan tienoille. 22430: maan yhteensä 2,8 miljoonaa markkaa. Stadio- Edellä olevan perusteella ja koska Seinäjoki 22431: nin rakentaminen on ollut Viropelissä kuntalais- ja Hyvinkää ovat saamassa vuoden 1991 talous- 22432: ten yhteinen voimannäyte. Taikootyötunteja on arviossa kumpikin kahden miljoonan markan 22433: kertynyt tuhansia. Erilaisin keräyksin kuntalai- avustuksen pesäpallokatsomoidensa rakentami- 22434: set ovat osallistuneet hankkeen toteuttamiseen seen, esitän, että vuoden 1991 tulo- ja menoar- 22435: kiitettävästi. Stadion on omalta osaltaan vimpe- vioon varataan 200 000 markan määräraha 22436: liläisen elämänmuodon symboli. Viropelin Vedon avustamiseen katsomohank- 22437: Hankkeen toteutuneet kustannukset ovat 2,8 keen rahoituksen toteuttamiseksi. 22438: miljoonaa markkaa, josta Vedon osuus on Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22439: 600 000 markkaa. Työvoimapiiriitä on saatu nioittaen, 22440: avustusta 500 000 markkaa ja erilaisin keräyk- 22441: sin oli tavoitteena koota 700 000 markkaa. Kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22442: nan maksuosuudeksi jää 900 000 markkaa. Kui- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 22443: tenkin näyttää siltä, että keräystavoite ei koko- markkaa Vimpelin Vedolle pesäpallo- 22444: naisuudessaan toteudu ja alkuperäisen sopi- kentän katsomotilojen rakentamiseen. 22445: muksen mukaisesti Viropelin Veto maksaa ke- 22446: 22447: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22448: 22449: Kari Urpilainen 22450: 22451: 22452: 22453: 22454: 43 200052Y 22455: 3622 1990 vp. 22456: 22457: Raha-asia-aloite n:o 3377 22458: 22459: 22460: 22461: 22462: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palk- 22463: kaamiseen Kannuksen turkistalouden tutkimusasemalle 22464: 22465: 22466: Eduskunnalle 22467: 22468: Ailahtelu kannattavuudessa on tyypillistä kin ovat jo vuosia olleet lähes tyhjillään, sillä 22469: turkistaloudelle ja tällä hetkellä ala on suurissa asemalle ei ole saatu kuin johtajan ja yhden tut- 22470: vaikeuksissa. Kansainvälisen kilpailun lisään- kijan virat. On kansantaloudellista tuhlausta, 22471: tyessä on odotettavissa, että tulevaisuudessa mikäli aseman tutkimustoimintaa ei voida te- 22472: mukana voidaan pysyä tälläkin alalla vain jat- hostaa ja monipuolistaa. 22473: kuvan tutkimuksen ja tuotekehittelyn avulla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22474: Tehostettua tutkimusta tarvitaan myös nykyi- taen, 22475: sestä tilanteesta selviämiseen. 22476: Maamme ainoa valtion omistama turkista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22477: louden tutkimusasema sijaitsee Kannuksessa 1991 tulo- ja menoarvioon 450 000 mar- 22478: turkistalousoppilaitoksen, Metsäntutkimuslai- kan suuruisen määrärahan kahden tut- 22479: toksen tutkimusaseman ja Maatalouden tutki- kijan ja avustavan henkilön palkkaami- 22480: muskeskuksen tutkimusaseman välittömässä lä- seksi Kannuksen turkistalouden tutki- 22481: heisyydessä. Turkistalouden tutkimusasemalla musasemalle. 22482: on valtion rakentamat uudet tilat, jotka kuiten- 22483: 22484: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22485: 22486: Kari Urpilainen 22487: 1990 vp. 3623 22488: 22489: Raha-asia-aloite n:o 3378 22490: 22491: 22492: 22493: 22494: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kälviän kunnan veden- 22495: hankintasuunnitelman 1 vaiheen toteuttamiseen 22496: 22497: 22498: Eduskunnalle 22499: 22500: Kälviän kunnan ja Kälviän Vesiosuuskunnan Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on tar- 22501: yhteisesti teettämän vedenhankintasuunnitel- koitus rakentaa syöttövesijohto Kälviän kirkon- 22502: man mukaan kunnan vesihuolto turvataan ra- kylästä Välikylään. Kokonaiskustannukset ovat 22503: kentamalla Herlevinharjun vedenottama ja noin 6,3 milj. markkaa, josta 1 vaiheen osuus n. 22504: syöttövesijohto Välikylän ja Hillin kylien kaut- 2,8 milj. markkaa. 22505: ta Kälviän kirkonkylään. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22506: Vedenkulutus ja sen arvioitu kasvu edellyttä- taen, 22507: vät välttämättä uuden vedenottaman rakenta- 22508: mista. Samassa yhteydessä voidaan taata em. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22509: kylien käyttöveden saanti, koska molempien 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 22510: kylien pienten vesiyhtymien kapasiteetti on täy- 2 800 000 markkaa Kälviän kunnan ve- 22511: sin riittämätön ja veden laatu erittäin huono ni- denhankintasuunnitelman I vaiheen to- 22512: menomaan Välikylässä. teuttamiseen. 22513: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22514: 22515: Kari Urpilainen 22516: 3624 1990 vp. 22517: 22518: Raha-asia-aloite n:o 3379 22519: 22520: 22521: 22522: 22523: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta yhdys- ja syöttövesijoh- 22524: don rakentamiseen Evijärveltä Kortesjärvelle 22525: 22526: 22527: Eduskunnalle 22528: 22529: Yhdys- ja syöttövesijohdon varressa olevalla välttämättömän vedensaannin varmistamiseksi 22530: haja-asutusalueella on puutetta hyvälaatuisesta myös jakeluhäiriöiden tai kriisin sattuessa. 22531: talousvedestä. Tästä aiheutuu ongelmia erityi- Hankkeen yksityiskohtainen suunnitelma on 22532: sesti karjataloutta harjoittavissa kiinteistöissä. valmis. Kuntien välinen yhteistyösopimus on 22533: Evijärvellä ja Kortesjärvellä tarvitaan lisäve- kunnanhallituksissa hyväksytty 18.1.1989. Evi- 22534: denottaman ja syöttövesijohdon vahvennukset. järven Tuuliniemeen rakennettavalle vedenotta- 22535: Yhdys- ja syöttövesijohdon tavoitteena on rnalle ja vesijohdon rakentamiseen Evijärven 22536: turvata haja-asutusalueen vedensaanti sekä var- Puotilahden alitse hakee Evijärven kunta vesi- 22537: mistaa myös keskustaajaman vedenhankinta. oikeuden luvan. 22538: Yhdysvesijohdon toteuttamisella turvataan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22539: noin kahdensadan asukkaan vesihuolto ja syöt- taen, 22540: tövesijohdoilla varmistetaan noin viidentuhan- 22541: nen asukkaan vesihuolto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22542: Yhdys- ja syöttövesijohdon toteuttamisella 1991 tulo- ja menoarvioon 4 700 000 22543: saadaan aikaan alueellisesti tarkoituksenmukai- markkaa yhdys- ja syöttövesijohdon ra- 22544: nen vesihuoltoratkaisu, joka on tarpeellinen ha- kentamiseen Evijärveltä Kortesjärvelle. 22545: ja-asutusalueen vedensaannin turvaamiseksi ja 22546: 22547: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22548: 22549: Kari Urpilainen 22550: 1990 vp. 3625 22551: 22552: Raha-asia-aloite n:o 3380 22553: 22554: 22555: 22556: 22557: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan sataman tie- 22558: väylän suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen 22559: 22560: 22561: Eduskunnalle 22562: 22563: Valtatie n:o 13 yhdistää Kokkolan Jyväsky- puolitse kulkevaan valtatiehen n:o 8. Tien lin- 22564: lään ja on tärkeä väylä sataman ja sisämaan vä- jauksesta on Kokkolassa jo sovittu ja rakenta- 22565: lillä. Tällä hetkellä tien alkua ei kuitenkaan ole minen edellyttää enää vain yksityiskohtien 22566: oikeastaan olemassa, sillä Kokkolan satamasta suunnittelua ja suunnitelman toteutusta. 22567: Jyväskylän tielle pyrittäessä joudutaan aluksi Uuden väylän rakentamista puoltaa voimak- 22568: mutkittelemaan tavallisessa katuverkossa. Ti- kaasti myös itse sataman kehittyminen ja liiken- 22569: lanteesta kärsivät myös satama-alueen suurteol- teen nopea kasvu. Vuonna 1991 tavaraliikenne 22570: lisuusyksiköt, Outokummun ja Kemiran teh- tulee olemaan 3 milj. tonnia. 22571: taat, joiden kuljetukset sisältävät vaarallisiakin Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22572: kemikaaleja. Kysymys on siten myös ympäris- nioittavasti, 22573: töriskistä. Samalla kysymys on siitä, että sata- 22574: ma-alueelle suuntautuva työssäkäyntiliikenne ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22575: nykyisellään toimi kunnolla. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 22576: Korjauksen tilanteeseen toisi ns. Satamaväy- kan suuruisen määrärahan Kokkolan sa- 22577: lä, tie, joka yhdistäisi satama-alueen valtatiehen taman tieväylän suunnitteluaja rakenta- 22578: n:o 13 ja samalla myös Kokkolan keskustan itä- misen aloittamista varten. 22579: 22580: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22581: 22582: Kari Urpilainen 22583: 3626 1990 vp. 22584: 22585: Raha-asia-aloite n:o 3381 22586: 22587: 22588: 22589: 22590: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunneleiden ra- 22591: kentamiseen valtatielle n:o 8 Lohtajalla 22592: 22593: 22594: Eduskunnalle 22595: 22596: Lohtajan kunnassa valtatiellä n:o 8 on kolme valtatien yli. Liikennettä aiheuttavat lapset, 22597: sellaista risteystä, joissa alikulkutunneleiden ra- koululaiset sekä vanhusväestö. 22598: kentaminen on tarpeen. Leskelän risteys, josta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22599: on tieyhteys kuntakeskukseen, on vilkkain ris- taen, 22600: teys. Sen hinta on noin 800 000 mk. Alaviirteen 22601: risteyksessä alikulkutunnelin hinta on noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22602: 600 000 mk. Marinkaisten kylässä tarvittavan 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 22603: alikulkutunnelin hinta on noin 600 000 mk. markkaa alikulkutunneleiden rakenta- 22604: Alikulkutunneleiden tarve perustuu runsaa- miseen valtatiellä n:o 8 Lohtajan kun- 22605: seen kevyen liikenteen määrään, joka risteää nan alueella. 22606: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22607: 22608: Kari Urpilainen 22609: 1990 vp. 3627 22610: 22611: Raha-asia-aloite n:o 3382 22612: 22613: 22614: 22615: 22616: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Poroluodon Runnin suo- 22617: jasataman rakennustöiden loppuun saattamiseen 22618: 22619: 22620: Eduskunnalle 22621: 22622: Poroluodon Runni-nimisellä saarella on me- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22623: rivartioston tukikohta ja suojasatama. Saarella taen, 22624: on lisäksi noin 15 kalastajien omistamaa kala- 22625: kämppää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22626: 1960-luvulla TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 22627: toimesta aloitettiin kyseessä olevalle saarelle 300 000 markkaa Poroluodon Runnin 22628: suojasataman rakentaminen. Rakennustöitä ei suojasataman rakennustöiden loppuun 22629: ole kuitenkaan vielä saatettu päätökseen. saattamiseen. 22630: Keskeneräisten töiden loppuun saattaminen 22631: olisi sekä merivartioston että kalastajien käytön 22632: kannalta erittäin tarpeellista. 22633: 22634: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22635: 22636: Kari Urpilainen 22637: 3628 1990 vp. 22638: 22639: Raha-asia-aloite n:o 3383 22640: 22641: 22642: 22643: 22644: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta ammattiyhdistysliikkeen 22645: suorittaman hintaseurannan ja siihen liittyvän tiedotuksen 22646: korvaamiseen 22647: 22648: Eduskunnalle 22649: 22650: Hintasäännöstelystä luopuminen ei ole johta- organisaation sisäisiä järjestelyjä, laadittava 22651: nut sellaiseen kaupan kilpailuun kuin odotet- tarkat seurantaohjeet ja koulutettava hintaseu- 22652: tiin. Kaupan keskinäistä kilpailua tuskin syn- rannasta vastaavat. 22653: tyykään silloin, kun ei ole olemassa julkista pai- Itse hintaseuranta edellyttää seurannasta ai- 22654: kallista hintaseurantaa. heutuvien kustannusten korvaamista ja kerätty- 22655: Kuluttajaviraston ja hintatutkimuskeskuksen jen hintatietojen tilastointia ja paikkakunta- 22656: perustaminen saattavat parantaa olemassa ole- kohtaista julkistamista. Paikallisesti tapahtu- 22657: vaa tilaa. Ne eivät kuitenkaan kykene aikaan- vasta hintaseurannasta aiheutuvien kustannus- 22658: saamaan alueellisen ja paikallisen hintaseuran- ten korvaamisen lisäksi hintatietojen tilastoin- 22659: nan ja seurannan tulosten julkistamisen synnyt- tiin liittyvät palvelut joudutaan ostamaan ulko- 22660: tämää kilpailua. Kuluttajien eduista lähtevän puoliselta. 22661: kilpailun synnyttämiseksi tarvitaan kansalais- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22662: järjestöjen ja kuluttajien aktiivista ja tietoista taen, 22663: hintaseurantaa ja siitä tiedottamista. 22664: Ammattiyhdistysliikkeen piirissä on ryhdytty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22665: valmistelemaan hintaseurannan ja siihen liitty- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 22666: vän tiedottamisen järjestämistä. 32.27.51 300 000 markkaa ammattiyh- 22667: Toiminnan käynnistäminen edellyttää vai- distysliikkeen suorittaman hintaseuran- 22668: heiHaista liikkeellelähtöä noin 30 suurimmalla nan ja siihen liittyvän tiedotuksen ai- 22669: paikkakunnalla. Sitä ennen on tehtävä oman heuttamien kustannusten korvaamiseen. 22670: 22671: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22672: 22673: Kari Urpilainen 22674: 1990 vp. 3629 22675: 22676: Raha-asia-aloite n:o 3384 22677: 22678: 22679: 22680: 22681: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan gra- 22682: fiittiprojektiin 22683: 22684: 22685: Eduskunnalle 22686: 22687: Malminetsinnän määrä on maassa laskenut heen jälkeen voidaan laatia näytteidenotto eli 22688: viime vuosina voimakkaasti. Yritysten päähuo- kairaussuunnitelma. Vaasan läänin ja Pohjois- 22689: mio kohdistuu ulkomailta saataviin malmeihin. Pohjanmaan seutukaavaliitot ovat sittemmin 22690: Malminetsinnän saneeraus on saneerannut pois päättäneet rahoittaa lisäksi jatkotutkimuksen 22691: myös vuosikymmenen alussa käynnissä olleet suomugrafiitin etsimiseksi vanhoista kairauk- 22692: grafiittiprojektit. Aikaisemmin kiinnostusta oli sista. Esitutkimuksessa on saatu mielenkiintoi- 22693: mm. Rautaruukki Oy:llä, joka etsi tekniseen sia havaintoja suomugrafiitista. 22694: käyttöön soveltuvaa grafiittia. Nyt Geologian Vuodet 1991-92 on suunniteltu projektissa 22695: tutkimuskeskus on aloittanut uudelleen lähinnä syväkairauksien vuosiksi. Esiintymäalueen kun- 22696: Etelä-Suomessa tekniseen käyttöön soveltuvan nat tulevat kunnallisjohdon neuvonpidon mu- 22697: grafiitin kartoituksen. Tekniseen käyttöön so- kaan osallistumaan tämän vaiheen kustannuk- 22698: veltuva grafiitti on arvokkainta grafiittia. Sitä siin noin 300 000 markalla. Tämän lisäksi tarvi- 22699: on Suomessa aikoinaan jonkin verran louhittu- taan valtiolta 1,5 milj. markkaa, jotta laajalla 22700: kin. alueella olevista esiintymistä saataisiin riittävän 22701: Keski-Pohjanmaan kallioperässä tunnetaan tarkka kuva. Arvovaltainen Vaasan läänin ke- 22702: huomattava grafiittia sisältävä liuskejakso. hittämistyöryhmä esitti tämän määrärahan ot- 22703: Liusketta on hieman tutkittu aiemmin niiden si- tamista valtion tulo- ja menoarvioon. Vuonna 22704: sältämien muiden mineraalien johdosta. Nyt 1991 on mahdollista suorittaa kolmasosa suun- 22705: Keski-Pohjanmaalle on perustettu mustalius- nitelluista kairauksista. 22706: keiden malminetsintäprojekti eli grafiittiprojek- Grafiittiprojektiin on jo käytetty tai on tehty 22707: ti, jonka tieteellisestä tasosta vastaavat Oulun päätökset käyttää kuntien ja maakunnallisten 22708: yliopiston geologian ja geofysiikan laitokset. organisaatioiden varoja yhteensä noin 400 000 22709: Grafiitin ohella projektissa etsitään myös muita markkaa. 22710: malmeja. Jalostuspaikka tulisi olemaan Kokko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22711: lassa. taen, 22712: Keski-Pohjanmaan grafiittiprojekti käynnis- 22713: tyi esitutkimuksella, johon saatiin varat Vaasan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22714: läänin seutukaavaliitolta. Projektin toiseen vai- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 22715: heeseen 1990-91 varat myönsi eduskunta. Toi- 500 000 markkaa Oulun yliopistolle Kes- 22716: sessa vaiheessa tehdään maastossa maanpinnal- ki-Pohjanmaan grafiittiprojektin syvä- 22717: ta sähkömagneettisia mittauksia, minkä vai- kairauksiin ja analyyseihin. 22718: 22719: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22720: 22721: Kari Urpilainen 22722: 3630 1990 vp. 22723: 22724: Raha-asia-aloite n:o 3385 22725: 22726: 22727: 22728: 22729: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta ulkosuomalaisten nuor- 22730: ten työharjoitteluprojektiin 22731: 22732: 22733: Eduskunnalle 22734: 22735: Ulkosuomalaisia asuu eri puolilla maailmaa tua Nordjobb-tyyppiseen työharjoitteluun tai 22736: tällä hetkellä noin 1,2 miljoonaa. Heistä noin esimerkiksi lukuvuoden mittaiseen korkeakou- 22737: puolet on Suomesta vuoden 1947 jälkeen muut- luvaihtoon. Kaksoiskansalaisuuden hankkineil- 22738: taneita ja heidän jälkeläisiään. Alle 25-vuotiai- la nuorilla on myös mahdollisuus käyttää suo- 22739: den ensimmäisen ja toisen polven ulkosuoma- malaista opintotukea opintojensa rahoittami- 22740: laisten lukumäärä on lähivuosien ajan poik- seen. Ulkosuomalaisten nuorten kasvanut kiin- 22741: keuksellisen suuri, arvioiden mukaan yli nostus vanhempiensa kotimaata kohtaan olisi 22742: 250 000. Nämä nuoret ovat Suomelle monella erikseen otettava huomioon kansainvälistä har- 22743: tavoin ainutlaatuinen kansainvälinen voimava- joittelija- ja opiskelijavaihtoa kehitettäessä. 22744: ra. Ulkosuomalaisten nuorten koulutustaso on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22745: korkea ja monet heistä voivat eri tavoin toimia taen, 22746: Suomen ja asuinmaansa välisenä kulttuurisi- 22747: teenä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22748: Viime vuosina ovat ulkosuomalaisnuoret pe- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 22749: rustaneet omia yhdistyksiä. Ne ovat asettaneet 34.06.25 lisäyksenä työvoimapalvelu- 22750: tavoitteekseen jäsenistölle tarkoitetun kulttuu- jen kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin 22751: ri- ja opintotoiminnan järjestämisen lisäksi 200 000 markkaa käytettäväksi ulkosuo- 22752: myös ulkosuomalaisnuorten Suomi-yhteyksien malaisten nuorten työharjoitteluprojek- 22753: kehittämisen. Erityisen tärkeänä ne ovat pitä- tiin. Määrärahaa voitaisiin käyttää pro- 22754: neet jatko-opintomahdollisuuksien ja työhar- jektityöntekijän palkkaamiseen ja ulko- 22755: joittelupaikkojen järjestämistä Suomessa. Ul- suomalaisten nuorisojärjestöjen työhar- 22756: kosuomalaisnuorten on kielitaitonsa ja henkilö- joitteluhankkeiden käynnistämiseen. 22757: kohtaisten siteittensä vuoksi helpompi osallis- 22758: 22759: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22760: 22761: Kari Urpilainen 22762: 1990 vp. 3631 22763: 22764: Raha-asia-aloite n:o 3386 22765: 22766: 22767: 22768: 22769: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Lestijoen luonnontalou- 22770: dellisen kehittämissuunnitelman toteuttamiseen 22771: 22772: 22773: Eduskunnalle 22774: 22775: Lestijoki on suojeltu voimalaitosrakentami- kin erinomaisen tärkeätä aloittaa suunnitelmas- 22776: selta koskiensuojelulailla. Perustelujen mukaan sa esille tuotujen toimenpiteiden toteuttaminen 22777: joki on arvokas kalajoki, jossa on ollut esim. mahdollisimman pian. Toimenpiteiden tekemi- 22778: merkittävä vaelluskalakanta. nen saattaa vain vaikeutua, mikäli aikaa kuluu 22779: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin johdolla vuosikaupalla suunnitelman valmistumisesta. 22780: on joelle aikaansaatu seikkaperäinen luonnon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22781: taloudellinen kehittämissuunnitelma. Valmiste- taen, 22782: lussa olivat mukana useat eri viranomaiset sekä 22783: laaja alueellinen edustavuus. Mietintö toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22784: pide-ehdotuksista valmistui yksimielisenä vuo- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 22785: den 1989 aikana. markkaa Lestijoen luonnontaloudellisen 22786: Suunnitelmaa ei kuitenkaan ole päästy to- kehittämissuunnite/man toteuttamiseen. 22787: teuttamaan rahanpuutteen vuoksi. Olisi kuiten- 22788: 22789: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22790: 22791: Kari Urpilainen 22792: 3632 1990 vp. 22793: 22794: Raha-asia-aloite n:o 3387 22795: 22796: 22797: 22798: 22799: Wahlström ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n väestöohjel- 22800: miin 22801: 22802: 22803: Eduskunnalle 22804: 22805: Pelkästään kehitysyhteistyömäärärahojen suu- rittaa suomalainen yhtiö omista kaupallisista 22806: ruutta tarkastelemalla ollaan vähitellen saavut- lähtökohdistaan. 22807: tamassa tavoitteeksi asetettu 0, 7 Olo bruttokan- Ulkoasiainhallinnon tulisi kehitysyhteistyös- 22808: santuotteesta. Entistä tärkeämpää on kuitenkin sä kiinnittää entistä enemmän huomiota myös 22809: kiinnittää huomiota kehitysyhteistyön suuntaa- siihen, missä määrin valitut yhteistyömuodot ja 22810: miseen. -tavat sekä hankkeet vaikuttavat sukupuolten 22811: Painopistettä on siirrettävä sellaiseen toimin- välisen tasa-arvon lisääntymiseen. 22812: taan, joka tavoittaa kehitysmaissa kaikkein Vuoden 1989 valtiopäivillä tekemässäni raha- 22813: köyhimmät ihmiset. Kehitysapu helposti muun- asia-alaitteessa n:o 3355 arvostelin sitä, että 22814: tuu tueksi näiden maiden eliiteille. Suomessa ei ole käyty avointa keskustelua siitä, 22815: Toisaalta on suunnattava tukea sellaisiin tulisiko kehitysyhteistyössä asettaa myös joita- 22816: hankkeisiin, jotka vaikuttavat kehitysmaiden kin edellytyksiä niiden maiden sisäisille oloille, 22817: ongelmiin, kuten väestönkasvu tai luonnon tu- joiden kanssa yhteistyötä harjoitetaan. Aloit- 22818: houtuminen. Kehitysmaissa nopea väestönkas- teen perusteluissa totesin olevan esimerkiksi 22819: vu uhkaa tuhota kaikki kehittymisen edellytyk- määrittelemättä, voiko asianomaisen maan ih- 22820: set. Vaikka taloudellinen kehitys ja sosiaalisten misoikeuspolitiikka tai kansanvallan täydelli- 22821: olojen paraneminen hidastavatkin väestönkas- nen puuttuminen olla yhteistyön este. Nyt näyt- 22822: vua, estää useissa kehitysmaissa nykyinen väes- täisivätpohjoismaatensimmäistä kertaa olevan 22823: tön kasvuvauhti sellaisen yhteiskunnallisen ke- muotoilemassa yhteistä kantaa myös näihin ky- 22824: hityksen. Nopeat ja tehokkaatkin toimet, silloin symyksiin taannoisessa kehitysyhteistyöstä vas- 22825: kun maan väestöstä huomattava osa on alle taavien ministereiden kokouksessa. Tämän- 22826: 15-vuotiaita, tehoavat vasta vuosikymmenien suuntaisiin kannanottoihin ovat tätä ennen kui- 22827: kuluttua, minä aikana asianomaisen maan väki- tenkin jo päätyneet Euroopan yhteisön maat, 22828: luku hyvinkin ehtii kaksinkertaistua. Eräät teol- joten Suomen tai muiden pohjoismaiden ei voi 22829: listaruishankkeet puolestaan tuhoavat luonnon katsoa olevan ihmisoikeusasioissa edelläkävi- 22830: ympäristöä siinä määrin, että niiden hyödyUi- jöitä. 22831: syys on vähintäänkin kyseenalainen. Lisäksi ke- Ehdotamme, 22832: hitysyhteistyöstä riippumatta mm. sademetsien 22833: tuhoutuminen tai eräillä alueilla esim. liika lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22834: duntaminen ovat vakava ongelma. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 22835: On vältettävä sitä, että kehitysapu suuntau- 24.30. 66 lisäyksenä JOO 000 000 mark- 22836: tuu vain suomalaisen kehitysmaihin suuntautu- kaa YK:n väestöohjelmaan. 22837: van viennin tukemiseksi, jolloin valinnan suo- 22838: 22839: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22840: 22841: Jarmo Wahlström Esko Helle Lauha Männistö 22842: Ensio Laine Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen 22843: Timo Laaksonen Pertti Lahtinen Asko Apukka 22844: Raila Aho Pekka Leppänen Claes Andersson 22845: Heli Astala Esko Seppänen Marja-Liisa Löyttyjärvi 22846: Vappu Säilynoja 22847: 1990 vp. 3633 22848: 22849: Raha-asia-aloite n:o 3388 22850: 22851: 22852: 22853: 22854: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan testamentin ns. 22855: apokryfikirjojen suomennustyöhön 22856: 22857: 22858: Eduskunnalle 22859: 22860: Opetusministeriö esitti vuoden 1991 tulo- ja kirkon lisäksi siinä ovat mukana ortodoksinen 22861: menoarvioehdotukseensa määrärahaa Vanhan ja roomalaiskatolinen kirkko sekä Vapaitten 22862: testamentin ns. apokryfikirjojen suomennus- Kristittyjen Neuvosto, kukin omalla rahoitus- 22863: työhön. Kun nykyinen kirkkoraamattu vuonna osuudellaan. 22864: 1938 saatiin käännetyksi, raamatunkäännösko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22865: mitea suomensi välittömästi myös apokryfikir- nioittaen, 22866: jat, jotka ovat sekä kirkon että kulttuuriperin- 22867: teen kannalta merkittävä kirjakokonaisuus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22868: Nyt meneillään oleva raamatunsuomennustyö 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 22869: saadaan päätökseen kuluvan vuoden aikana. 29.02.51 JOO 000 markkaa Vanhan tes- 22870: Tarkoituksena on jatkaa kääntämällä apokryfi- tamentin ns. apokryfikirjojen suomen- 22871: kirjat heti tämän jälkeen. nustyöhön. 22872: Hanke on ekumeeninen: evankelisluterilaisen 22873: 22874: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22875: 22876: Sakari Valli Riitta Jouppila Päivi Varpasuo 22877: Oiva Savela Kauko Heikkinen Aimo Ajo 22878: Heikki Riihijärvi Aarno von Bell Esko Almgren 22879: Raimo Vuoristo Heikko Kokko Gustav Björkstrand 22880: Annikki Koistinen Pentti Kettunen 22881: 3634 1990 vp. 22882: 22883: Raha-asia-aloite n:o 3389 22884: 22885: 22886: 22887: 22888: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun opiston peruskor- 22889: jaukseen Paltamossa 22890: 22891: 22892: Eduskunnalle 22893: 22894: Kainuun opisto sai v. 1983 uuden pääraken- talouspoliittisen ministerivaliokunnan vahvista- 22895: nuksen, mutta sillä on useita huonokuntoisia maan Kainuun kehittämisohjelmaan vuosille 22896: kiinteistöjä, joita korjaamalla saadaan kipeästi 1987-90. 22897: tarvittavia opetustiloja. Kouluhallitus on hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22898: väksynyt ns. Arvolan peruskorjaussuunnitel- nioittaen, 22899: mat ja muutospiirustukset. Kokonaiskustan- 22900: nusarvio on n. 3 milj. mk. Kiinteistö on valmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22901: tunut v. 1953 eikä sitä ole aikaisemmin korjat- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 22902: tu. Sen huoneistoala on 1 095 m 2 ja tilavuus 29.68.52 lisäyksenä 300000 markkaa 22903: 4 721 m 3 • Myös energiataloudellisesti korjaus Kainuun opiston peruskorjaukseen Pal- 22904: on välttämätön. Hanke sisältyy valtioneuvoston tamossa. 22905: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22906: 22907: Sakari Valli Riitta Jouppila Aarno von Bell 22908: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Pentti Kettunen 22909: 1990 vp. 3635 22910: 22911: Raha-asia-aloite n:o 3390 22912: 22913: 22914: 22915: 22916: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton 22917: kansalaisvalmiusprojektiin 22918: 22919: 22920: Eduskunnalle 22921: 22922: Nykyaikaisessa nopeasti muuttuvassa maail- teiskunnallisten rakenteiden avaaminen jokai- 22923: massa kansalaisten perusvalmiuksiin kohdistuu sen ihmisen ulottuville. Projektiin liittyy mate- 22924: erityisiä vaatimuksia. Jotta ihmisillä olisi val- riaalia, koulutustilaisuuksia ja tutkimusta kan- 22925: mius suoriutua niistä tehtävistä, joita nykyai- salaisten vaikutusmahdollisuuksista nykypäi- 22926: kainen yhteiskunta yksilölle asettaa, hän tarvit- vän yhteiskunnassa. 22927: see monipuolista rakenteiden hallintaa ja kykyä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22928: suodattaa tarjolla olevasta tiedosta olennainen. nioittaen, 22929: Yhteiskunnassa selviytyminen ja toimiminen 22930: ei ole vain huippukoulutettujen juristien yksin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22931: oikeus, vaan jokaisen kansalaisen oikeus ja vel- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 22932: vollisuus. 29.68.54 215 000 markkaa Kansallinen 22933: Kansallinen Sivistysliitto ry. on aloittanut Sivistysliitto ry:n kansa/aisvalmiuspro- 22934: kansalaisvalmiusprojektin, jonka tavoite on yh- jektin tukemiseen. 22935: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22936: 22937: Sakari Valli Kimmo Sasi Riitta Jouppila 22938: Kaarina Dromberg Juhani Laitinen Pirjo Rusanen 22939: Heikki Järvenpää Eeva Turunen Keijo Jääskeläinen 22940: Annikki Koistinen 22941: 3636 1990 vp. 22942: 22943: Raha-asia-aloite n:o 3391 22944: 22945: 22946: 22947: 22948: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen teollisuus- 22949: opistolle (POHTO) 22950: 22951: 22952: Eduskunnalle 22953: 22954: POHTO on ammattikasvatushallituksen val- ottajamäärien pieneneminen, keskimääräisen 22955: vonnan alainen ammatillinen erikoisoppilaitos, kurssipituuden lyheneminen ja vakiokurssien 22956: jonka pitäisi lain mukaan saada 66 % valtion- väheneminen. 22957: apua hyväksyttäviin käyttökustannuksiin. Val- POHTOn merkitys Pohjois-Suomen elinkei- 22958: tionapua ei kuitenkaan ole saatu kuin 20-25 OJo noelämälle on erittäin suuri, sillä lähes 50 % 22959: kolmen viimeisen vuoden aikana. Aukkoa on osallistujista on alueelta. 22960: yritetty paikata ylimääräisellä valtionavulla, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22961: joka on ollut 5-6 %. nioittaen, 22962: Ylimääräinen valtionapu on tärkeä, koska 22963: kustannuspainetta lisäävät erikoiskaluston ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22964: -laitteiston tarve, koulutuksen jatkuva erikois- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 22965: tuminen, POHTOn kansainvälistyminen, kerta- 29.69.51 lisäyksenä 500 000 markkaa 22966: käyttöisten räätälöityjen ohjelmien lisääntymi- Pohjois-Suomen teollisuusopistolle 22967: nen ja kehittämispanosten kasvu. Vastaavasti (POHTO) Oulussa. 22968: tuloja vähentävät koulutustilaisuuksien osan- 22969: 22970: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 22971: 22972: Sakari Valli Riitta Jouppila Kauko Heikkinen 22973: Oiva Savela Liisa Jaakonsaari Aarno von Bell 22974: Eino Siuruainen Keijo Jääskeläinen Annikki Koistinen 22975: Pentti Kettunen 22976: 1990 vp. 3637 22977: 22978: Raha-asia-aloite n:o 3392 22979: 22980: 22981: 22982: 22983: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun talvisodan mu- 22984: seon rakentamiseen Suomussalmella 22985: 22986: 22987: Eduskunnalle 22988: 22989: Talvisodan raskaimpia taisteluja käytiin Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22990: mussalmella, jolloin Raatteen tiestä tuli käsite. nioittaen, 22991: Tähän saakka ei ole näin merkittävää perinnet- 22992: tä hyödynnetty millään tavalla. Nyt Suomussal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22993: men kunta on päätynyt suunnittelemaan ja to- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22994: teuttamaan talvisodan museota, joka parhaalla 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa 22995: tavalla toisi näkyviin sen historiallisen tilanteen, Kainuun talvisodan museon rakentami- 22996: joka talvella 1939-40 vallitsi pitäjässä. Jo tällä seen Suomussalmella. 22997: hetkellä tuhannet turistit käyvät Raatteen tiellä, 22998: vaikka siellä ei ole juuri mitään palveluja. 22999: 23000: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23001: 23002: Sakari Valli Annikki Koistinen 23003: Kauko Heikkinen Pentti Kettunen 23004: 23005: 23006: 23007: 23008: 44 200052Y 23009: 3638 1990 vp. 23010: 23011: Raha-asia-aloite n:o 3393 23012: 23013: 23014: 23015: 23016: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin Sana ja Sävel 23017: -tapahtumalle 23018: 23019: 23020: Eduskunnalle 23021: 23022: Kajaanin Sana ja Sävel -tapahtuma järjeste- 6 000-7 000 henkilöä. Sen n. 900 000 mk:n 23023: tään 15. kerran 3.-7.7.1991. Tapahtuma on kustannuksista on vastannut pääosin Kajaanin 23024: lausunnan, puhetaidon, runon ja musiikin val- kaupunki. 23025: takunnallinen kesätapahtuma, joka ainoana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23026: maassa korostaa lausuntataidon merkitystä. nioittaen, 23027: Vuoden 1991 pääteema on Pohjoisen ääniä 23028: eli Sana ja Sävel esittelee pohjoista runoutta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23029: musiikkia meiltä ja muualta, mm. sukulaiskan- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23030: soiltamme. 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa 23031: Tapahtumaan on osallistunut vuosittain Kajaanin Sana ja Sävel -tapahtumalle. 23032: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23033: 23034: Sakari Valli Riitta Jouppila 23035: Aarno von Bell Annikki Koistinen 23036: Kauko Heikkinen 23037: 1990 vp. 3639 23038: 23039: Raha-asia-aloite n:o 3394 23040: 23041: 23042: 23043: 23044: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokatin Urheiluopistolle 23045: rullahiihtoradan rakentamiseksi 23046: 23047: 23048: Eduskunnalle 23049: 23050: Vuokatin Urheiluopisto on valtakunnallinen tämän takia rullahiihtoradan rakentamista 23051: hiihtolajien koulutus- ja valmennuskeskus, jota Vuokatin maastoon. 23052: käyttävät suuressa määrin myös ulkomaalaiset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23053: urheilijat. Alueella on myös Sotkamon hiihto- nioittaen, 23054: lukion oppilasasuntola. 23055: Siten nuoret ovat suurin harjoittelijaryhmä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23056: Heidän on nykyisin harjoiteltava rullahiihtoa 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23057: yleisellä maantiellä, mikä on vilkkaan kauko-ja 29.91.50 lisäyksenä 250 000 markkaa 23058: paikallisliikenteen takia aiheuttanut useita vaa- Vuokatin Urheiluopistolle rullahiihtora- 23059: ratilanteita. Urheiluopisto onkin suunnitellut dan rakentamiseen Sotkamossa. 23060: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23061: 23062: Sakari Valli Riitta Jouppila Kauko Heikkinen 23063: Oiva Savela Aarno von Bell Annikki Koistinen 23064: Pentti Kettunen 23065: 3640 1990 vp. 23066: 23067: Raha-asia-aloite n:o 3395 23068: 23069: 23070: 23071: 23072: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten tukemiseen 23073: 23074: 23075: Eduskunnalle 23076: 23077: 23078: Vuonna 1989 myönnettiin pienyritystukea auttaneet merkittävästi paikallisen elinkeino- 23079: hallituksen esityksen mukaan 59 878 000 mk elämän kehittämistä. 23080: 1 651 hankkeeseen, joissa arvioidaan syntyvän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23081: noin 1 650 työpaikkaa erityisaluekuntiin ja nioittaen, 23082: maaseudulle. Tulo- ja menoarvioehdotuksessa 23083: on kuitenkin päädytty 50 000 000 mk:n tukeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23084: Ehdotus on siten riittämätön eikä vastaa suh- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23085: dannetilanteen muuttumisen aiheuttamaa tar- 32.51.47/isäyksenä 10000000 markkaa 23086: vetta. Ns. yrityshautomot ovat useimmissa ta- pienyritysten toiminnan tukemiseen. 23087: pauksissa päässeet hyvin alkuun, joten ne ovat 23088: 23089: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23090: 23091: Sakari Valli Riitta Jouppila Oiva Savela 23092: Aarno von Bell Keijo Jääskeläinen Annikki Koistinen 23093: Kauko Heikkinen Pentti Kettunen 23094: 1990 vp. 3641 23095: 23096: Raha-asia-aloite n:o 3396 23097: 23098: 23099: 23100: 23101: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton 23102: Kainuun piirille 23103: 23104: 23105: Eduskunnalle 23106: 23107: Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun piirillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23108: on 812 jäsentä, joista n. 400 on vaikeavammais- nioittaen, 23109: ta. Vuosi vuodelta vähenevät tulot ovat vaikeut- 23110: taneet piirin toimintaa niin, että se on joutunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23111: pyytämään jatkuvasti keskusjärjestöitä rahoi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23112: tusavustusta. Kansalaiskeräys ei ole tuottanut 33.23.53 lisäyksenä JOO 000 markkaa 23113: enää sellaisia summia kuin aikaisemmin. Myös Sotainvalidien Veljes/iiton Kainuun pii- 23114: elinkeinoelämässä tapahtuneet muutokset ovat rille. 23115: vähentäneet tukijoiden määrää. Piiri on kor- 23116: jauttanut omistamansa Sutelan kiinteistön jä- 23117: sentensä käyttöön. 23118: 23119: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23120: 23121: Sakari Valli Annikki Koistinen 23122: Kauko Heikkinen Pentti Kettunen 23123: 3642 1990 vp. 23124: 23125: Raha-asia-aloite n:o 3397 23126: 23127: 23128: 23129: 23130: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta rantojensuojeluohjelman 23131: toteuttamiseen 23132: 23133: 23134: Eduskunnalle 23135: 23136: Rantojensuojeluohjelman tavoittena on pitää suojelutoimia. Yksityismaille muodostettavien 23137: osa maamme ainutlaatuisesta meri- ja järvi- suojelualueiden perustamisesta aiheutuvat ta- 23138: luonnosta luonnonmukaisena ja rakentamatto- loudelliset menetykset on korvattava maan- 23139: mana. Rantojensuojelun on perustuttava maan- omistajille. Rantojensuojeluohjelman toteutta- 23140: omistajien menetysten täysimääräiseen korvaa- miseen on varattava riittävästi varoja. 23141: miseen vallitsevan täyden korvauksen periaat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23142: teeseen perustuvan lainsäädännön mukaisesti. nioittaen, 23143: Yleisessä intressissä tehtävä rantojensuojelu on 23144: erittäin tärkeä asia, joten yhteiseksi hyväksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23145: koituva suojelu on kustannettava yhteisistä va- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23146: roista. Rantojensuojeluohjelman toteuttamises- 35.15.61/isäyksenä 30000000 markkaa 23147: sa on tarkoitus käyttää ensisijaisesti muita me- rantojensuojeluohjelman toteuttami- 23148: netelmiä kuin maiden hankkimista valtiolle. seen. 23149: Erityisesti pyritään edistämään vapaaehtoisia 23150: 23151: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23152: 23153: Sakari Valli Anna-Kaarina Louvo Keijo Jääskeläinen 23154: Kirsti Ala-Harja Riitta Uosukainen Anneli Taina 23155: Riitta Saastamoinen Martti Korkia-Aho Kaarina Dromberg 23156: Annikki Koistinen 23157: 1990 vp. 3643 23158: 23159: Raha-asia-aloite n:o 3398 23160: 23161: 23162: 23163: 23164: Varpasuo: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden 23165: ateriatuen korottamiseen 23166: 23167: 23168: Eduskunnalle 23169: 23170: Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki on ol- Kustannustason nousu edellyttää ateriatuen 23171: lut 5 markkaa jokaista myytyä annosta kohden määrän tarkistamista 1 markalla ateriaa kohti 23172: 1. 7.1988 lukien. Opiskelijalounaita arvioidaan eli 6 markkaan/ateria. 23173: myytävän vuonna 1991 noin 5 723 700 kappa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23174: letta. taen, 23175: Opiskelijalounaiden enimmäishinnat ovat ol- 23176: leet 14,00-15,90 markkaa 1.1.1990 alkaen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23177: Koska korkeakouluruokaloiden hintataso on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23178: vuodesta 1985 jäänyt jälkeen noin 15-23 pro- 29.37.57 lisäyksenä 2 900 000 markkaa 23179: senttia Valtion ravitsemiskeskuksen ja yksityi- korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen 23180: sen sektorin hintatasosta, lounaiden hintoja korottamiseksi 1. 7.1991 lukien. 23181: joudutaan vuonna 1991 väistämättä nosta- 23182: maan. 23183: 23184: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23185: 23186: Päivi Varpasuo 23187: 3644 1990 vp. 23188: 23189: Raha-asia-aloite n:o 3399 23190: 23191: 23192: 23193: 23194: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansanmu- 23195: siikkiliiton Samuelin Poloneesi -tapahtuman järjestämiseen 23196: 23197: 23198: Eduskunnalle 23199: 23200: Samuelin Poloneesi on Suomen Kansanmu- konsertteja, Annantalon konsertit, katusoitto- 23201: siikkiliiton vuosittainen pääjuhla. Vuonna 1991 tapahtumia Helsingissä ja Espoossa, nuorten 23202: se järjestetään 20. kerran Helsingissä Finlandia- kansanmusiikkiryhmien katselmuksen, kirkko- 23203: talossa 24.3.1991. konsertin, iltajamit ja Samuelin Poloneesin 23204: Kymmenen ensimmäistä vuotta Samuelin Po- pääjuhlan. Tapahtumassa tulee esille suomalai- 23205: loneesia soitettiin Helsingissä, mutta vuonna sen kansanmusiikin parhaimmisto. 23206: 1982 alkoi Poloneesin vaellus maakuntiin. Vuo- Taloudellisesti näin mittavan tapahtumavii- 23207: rossa ovat olleet Lahti (1982), Oulu (1983), kon toteuttaminen ei tule onnistumaan ilman 23208: Lappeenranta (1984), Tampere (1985), Helsinki valtion lisätukea. Jo Finlandia-talon vuokra 23209: (1986), Kuopio (1987), Jyväskylä (1988), Turku henkilöstökuluineen muodostaa suuren meno- 23210: (1989) ja Seinäjoki (1990). Juhla palaa kuiten- erän. 23211: kin Helsinkiin joka viides vuosi. Jo perinteeksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23212: muodostunut juhla on talvikauden merkittävin nioittaen, 23213: kansanmusiikkitapahtuma ja on hyvin tärkeä 23214: varsinkin harrastajille heidän yhteenkokoaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23215: naan. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23216: 20. Samuelin Poloneesi tulee olemaan taval- 29.90.53 150 000 markkaa Suomen 23217: lista mittavampi tapahtumakokonaisuus. Ko- Kansanmusiikkiliiton järjestämän Sa- 23218: konaisen viikon kestävä tapahtumasarja sisäl- muelin Po/oneesi -kansanmusiikkita- 23219: tää kansanmusiikkikurssin, koulu- ja päiväkoti- pahtuman järjestämiseen. 23220: 23221: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23222: 23223: Päivi Varpasuo Matti Maijala Erkki Pystynen 23224: Saara-Maria Paakkinen Jouni Backman Pentti Lahti-Nuuttila 23225: Matti Lahtinen Sulo Aittoniemi Timo Roos 23226: Juho Sillanpää 23227: 1990 vp. 3645 23228: 23229: Raha-asia-aloite n:o 3400 23230: 23231: 23232: 23233: 23234: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevan Nuorten Lii- 23235: tolle kansainvälisen tapahtuman järjestämiseen 23236: 23237: 23238: Eduskunnalle 23239: 23240: Kalevan Nuorten Liitto ry. on valtakunnalli- Itämeren maiden lasten kulttuuritapahtuma. 23241: nen varhaisnuorten kasvatus- ja kulttuurijärjes- Alle 16-vuotiaita taiteen harrastajia Suomesta 23242: tö. Liiton tehtävänä on luoda edellytyksiä lasten tulee noin 4 000-5 000. Kansainvälisiä vieraita 23243: ja nuorten omalle kulttuuritoiminnalle. Kasva- on kutsuttu Neuvostoliitosta (Karjalan ja Vii- 23244: tuksellisella tavoitteena on lapsen persoonalli- purin alueet sekä Baltian maat), pohjoismaista, 23245: suuden monipuolinen kehittäminen sekä kasvun Puolasta, Ranskasta, Saksan Iiittotasavallasta, 23246: tukeminen erilaisten harrastusten, kerho- ja leiri- Tsekkoslovakiasta, Turkista ja Unkarista. Yh- 23247: toiminnan avulla. teensä kansainvälisiä vieraita on noin 300. 23248: Harrastuksessa kehittyminen edellyttää asi- Tapahtuman kokonaiskulut ovat 1,6 miljoo- 23249: antuntevan ohjauksen ja koulutuksen ohella naa markkaa, josta osanottomaksujen osuus 23250: myös toiminnallisia välitavoitteita niin paikal- on noin 62 o/o eli 1 miljoona markkaa. Val- 23251: lis-, maakunta- kuin valtakunnallisellakin tasol- tionavustuksen osuudeksi esitetään vuodelle 23252: la. Lasten ja nuorten harrastustoimintaa tuke- 1991 kansainvälisen tapahtuman rahoituksessa 23253: vat mm. opetusministeriön ylläpitämä nuorison 200 000 markkaa. 23254: taidetapahtumajärjestelmä sekä erilaiset järjes- Neljän vuoden välein järjestettävä kansainvä- 23255: töjen ja kuntien järjestämät kulttuuritapahtu- linen lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma ei 23256: mat. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja ole valtion rahoituksen piirissä vastaavasti kuin 23257: tapahtumia, joissa lapset ja nuoret itse toimivat vuosittain järjestettävät valtakunnalliset kult- 23258: ohjelman tuottajina, on hyvin vähän. Luonnol- tuuritapahtumat. Toisaalta myöskään varhais- 23259: lista on, etteivät nämä tapahtumat voi kilpailla nuorisoikäisten harrastajien mahdollisuudet ra- 23260: tasavertaisesti valtion rahoituksesta ammattitai- hoittaa omaa toimintaansa eivät ole yhtä hyvät 23261: teen esityksistä koostuvien valtakunnallisten kuin aikuisikäisellä väestöllä. 23262: kulttuuritapahtumien kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23263: Kalevan Nuorten Liitto ry. järjestää joka 4. nioittaen, 23264: vuosi kansainvälisen lasten ja nuorten kulttuu- 23265: ritapahtuman, jonka keskeinen sisältö on kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23266: santanssi ja liikunta, musiikki, lapsiteatteri ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23267: suullinen ilmaisu, kuvataide sekä kädentaidot. 29.91.51 200000 markkaa Kalevan 23268: Seuraava kansainvälinen lasten ja nuorten Nuorten Liitto ry:lle käytettäväksi las- 23269: kulttuuritapahtuma toteutetaan yhteistyössä ten ja nuorten kansainvälisen kulttuuri- 23270: Oulun kaupungin sekä alueen järjestöjen kans- tapahtuman järjestämiseen vuonna 23271: sa 12.-16.6.1991. Tapahtuma on samalla 2. 1991. 23272: 23273: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23274: 23275: Päivi Varpasuo Riitta Jouppila Sakari Valli 23276: Juho Sillanpää Matti Lahtinen Pentti Lahti-Nuuttila 23277: Heikki A. Ollila Erkki Pystynen Saara-Maria Paakkinen 23278: Jouni Backman Matti Maijala 23279: 3646 1990 vp. 23280: 23281: Raha-asia-aloite n:o 3401 23282: 23283: 23284: 23285: 23286: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Uusmaalaisten juhla- 23287: vuoden 1992 valmisteluihin 23288: 23289: 23290: Eduskunnalle 23291: 23292: Uusimaa on viime vuosikymmeninä saanut maalainen elinkeinoelämä. Valmisteluja koor- 23293: vastaanottaa muuttajia muualta Suomesta. Ai- dinoi Uudenmaan Maakuntaliitto ry. 23294: ka ajoin liian nopeaksi kiihtynyt muuttoaalto Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty 23295: aiheutti ihmisille sopeutumisongelmia ja juuret- Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte- 23296: tomuutta. Asukkaat eivät tunne asuinseutunsa lukunnassa. 23297: taustaa. Kulttuurisiteet menneisyyteen ovat kat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23298: kenneet. nioittavasti, 23299: Kotiseutu- ja maakuntahenki on tärkeä asia 23300: ihmisten kotiutumisprosessissa. Tätä varten on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23301: päätetty järjestää Uusmaalaisten juhlavuosi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23302: 1992 kohderyhmänä ensimmäisen ja toisen 29.99.50 500 000 markkaa Uusmaalais- 23303: polven uusmaalaiset. Vuoden valmisteluissa ten juhlavuoden valmisteluja varten. 23304: ovat mukana kunnat, kansalaisjärjestöt ja uus- 23305: 23306: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23307: 23308: Päivi Varpasuo Markku Pohjola Lauri Metsämäki 23309: Ben Zyskowicz Martti Tiuri Lea Kärhä 23310: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Väänänen Per-Henrik Nyman 23311: Eeva-Liisa Moilanen Anssi Rauramo Antti Kalliomäki 23312: Matti Saarinen Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen 23313: Kai Kalima Marita J urva Ole Wasz-Höckert 23314: Jouni J. Särkijärvi Pauli Uitto Seija Karkinen 23315: Arja Alho Tarja Kautto Ritva Laurila 23316: 1990 vp. 3647 23317: 23318: Raha-asia-aloite n:o 3402 23319: 23320: 23321: 23322: 23323: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta äänikirjojen tuotan- 23324: non ja jakelun järjestämiseen 23325: 23326: 23327: Eduskunnalle 23328: 23329: Näkövammaisilla on ollut tähän asti mahdol- pallisilta tuottajilta. Tuottajasta riippumatta 23330: lisuus ainoastaan lainata äänikirjoja Näkövam- näkövammainen saisi ostaa äänikirjat tavallisen 23331: maisten kirjastosta. Kaupallisesti on ollut saata- kirjan hinnalla. Todellisten tuotantokustannus- 23332: vissa ainoastaan tavallista kirjaa huomattavasti ten tai ostokustannusten ja myyntihinnan väli- 23333: kalliimpia äänitteitä. nen ero subventoitaisiin Näkövammaisten Kes- 23334: Opetusministeriön asettama äänikirjatyöryh- kusliitolle edellä mainitulla tuella valtion va- 23335: mä järjesti äänikirjojen myyntikokeilun näkö- roista. 23336: vammaisille v. 1987-1988 ja jätti loppuraport- Näkövammaisten kannalta äänikirjan saami- 23337: tinsa sekä ehdotukset äänikirjojen tuotannon nen tavallisen kirjan hinnalla on tärkeä askel 23338: ja jakelun järjestämiseksi näkövammaisille kohti taloudellisesti tasa-arvoista elämää. 23339: 30.6.1989. Työryhmä esittää noin 400000 mar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23340: kan vuotuista määrärahaa valtion tulo- ja me- nioittaen, 23341: noarvioon subventoidun äänikirjamyynnin py- 23342: syväksi järjestämiseksi. Käytännössä Näkö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23343: vammaisten Keskusliitto organisoisi kirjojen 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 23344: tuotannon ja tekisi tarvittavat sopimukset teki- 29.58.50 lisäyksenä 300 000 markkaa 23345: jänoikeusjärjestöjen kanssa. Lisäksi kirjoja äänikirjojen tuotannon ja jakelun jär- 23346: voitaisiin hankkia keskitettyyn myyntiin kau- jestämiseen. 23347: 23348: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23349: 23350: Ritva Vastamäki Keijo Jääskeläinen Tuula Linnainmaa 23351: Kaarina Dromberg Kirsti Ala-Harja Erkki Pystynen 23352: 3648 1990 vp. 23353: 23354: Raha-asia-aloite n:o 3403 23355: 23356: 23357: 23358: 23359: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalais- ja työ- 23360: väenopistojen tuntiopettajien virkojen muuttamiseen päätoi- 23361: misiksi viroiksi 23362: 23363: Eduskunnalle 23364: 23365: Valtioneuvosto on esittänyt valtion vuoden neillään olevan opetuksen laadullisen kehittä- 23366: 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 29.68.30 misen, jonka yhtenä keskeisenä edellytyksenä 23367: (Valtionosuus ja -avustus kansalais- ja työväen- ovat juuri päätoimiset opettajat, on valtioneu- 23368: opistojen käyttö kustannuksiin) 421 000 000 mk. voston esitystä pidettävä tältä osin epäoikeu- 23369: Ao. esityksessä todetaan edelleen, että määrära- denmukaisena. On myös voimakkaasti edelleen 23370: haa saa käyttää 1 509 henkilön palkkauskustan- korostettava sitä, että valtion menot eivät tunti- 23371: nusten valtionosuuden maksamiseen. opetuksen muuttamisella juuri lisäänny - mikä 23372: Toisin kuin jo monena aikaisempana vuonna on vaitionkin taholta tunnustettu jo 1980-lu- 23373: ei valtioneuvoston esitykseen sisälly lainkaan vulla. 23374: mahdollisuutta muuttaa tuntiopetusta varsinai- Ehdotamme edellä olevan perusteella, 23375: siksi päätoimisiksi viroiksi ja toimiksi. Esim. 23376: vuoden 1990 tulo- ja menoarvioon sisältyi 20 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23377: uuden viran perustaruismahdollisuus mainitulla 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23378: tavalla edellyttäen, että valtionosuusmenot ei- 29.68.30 lisäyksenä JOO 000 markkaa ja 23379: vät tämän johdosta nouse. Kouluhallitukselle toteamuksen, jonka mukaan kansalais- 23380: tuli hakemuksia tänä vuonna noin 80, mikä ja työväenopistoihin voidaan valtion- 23381: kertoo siitä, että tarvetta päätoimisten opetta- osuuden piiriin hyväksyä 20 uutta henki- 23382: jien virkoihin on opistoissa edelleen runsaasti. löä muuttamalla tuntiopetusta varsinai- 23383: Ottaen huomioon opistoissa parhaillaan me- siksi päätoimisiksi viroiksi ja toimiksi. 23384: 23385: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23386: 23387: Ritva Vastamäki Kaarina Dromberg Kirsti Ala-Harja 23388: Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist Kalevi Lamminen 23389: 1990 vp. 3649 23390: 23391: Raha-asia-aloite n:o 3404 23392: 23393: 23394: 23395: 23396: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Eläke- 23397: läisliiton kurssi- ja virkistyskeskuksen rakentamislainojen 23398: maksamiseen 23399: 23400: Eduskunnalle 23401: 23402: Kansallinen Eläkeläisliitto on rakentanut millaan varoilla. On tärkeää, että rahat voitai- 23403: kurssi- ja virkistyskeskuksen Turun Kaksker- siin kohdentaa pääasiassa toimintaan. 23404: taan. Rakennuslainan ja muiden lainojen hoita- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23405: minen rasittaa vuosittain merkittävästi liiton nioittaen, 23406: toimintaa. Esimerkiksi tänä vuonna kuluu lai- 23407: noihin 750 000 markkaa. Kurssikeskus on varo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23408: jen puuttumisen vuoksi jäänyt monilta osiltaan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23409: puutteelliseksi. Sen kehittämistä vaikeuttaa vie- 33.94.50 600000 markan määrärahan 23410: lä usean vuoden ajan nykyisten lainojen maksa- Kansallinen Eläkeläisliitto ry:lle kurssi- 23411: minen. Kurssikeskuksen toimintaan ei liitto saa ja virkistyskeskuksen rakentamisesta ai- 23412: avustusta, vaan sen on tultava toimeen hankki- heutuneiden lainojen maksamiseen. 23413: 23414: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23415: 23416: Ritva Vastamäki Kaarina Dromberg 23417: Keijo Jääskeläinen Kirsti Ala-Harja 23418: Erkki Pystynen 23419: 3650 1990 vp. 23420: 23421: Raha-asia-aloite n:o 3405 23422: 23423: 23424: 23425: 23426: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden tutkimus- 23427: laitteiston hankkimiseksi Helsingin yliopiston fonetiikan lai- 23428: tokselle 23429: 23430: Eduskunnalle 23431: 23432: Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksessa tyisesti pystytään toteamaan lievätkin aivovau- 23433: tehdään tieteellistä tutkimustyötä kielen kehi- riot. 23434: tyksestä. Tämän työn yhteydessä on myös eri- Näiden yliopistolaitosten tutkimustyön tur- 23435: tyisesti kiinnitetty huomiota sellaisiin poikkea- vaamiseksi esitetään määrärahaa laitteiston 23436: vuuksiin, joihin voidaan vaikuttaa foniatrisin ja hankkimiseksi. 23437: foneettisin hoitomenetelmin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23438: Valtion tulo- ja menoarvion puitteissa ei ole nioittaen, 23439: mahdollista hankkia sitä uutta laitteistoa 23440: USA:sta, jota tämän tutkimusprojektin toteu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23441: tus edellyttää. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23442: Foneettisen laitoksen tieteellisessä yhteistyös- 29.10.20 1 000 000 markkaa uuden tut- 23443: sä Helsingin yliopiston 2. lastentautien klinikan kimuslaitteiston hankkimiseksi Helsin- 23444: kanssa käytetään myös sonografista kojeistoa gin yliopiston fonetiikan laitokselle. 23445: vastasyntyneiden itkututkimukseen, jossa eri- 23446: 23447: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23448: 23449: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 23450: Henrik Westerlund Claes Andersson 23451: Pekka Puska 23452: 1990 rd. 3651 23453: 23454: Finansmotion nr 3406 23455: 23456: 23457: 23458: 23459: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag tili Åbolands Ung- 23460: domsförbund rf för lokal-TV och videoverksamhet 23461: 23462: 23463: Tili Riksdagen 23464: 23465: 1989 bildades i Åboland en videosektion där Överlag är när-TV verksamheten i Svenskfin- 23466: samtliga när-TV bolag är representerade: Bruks land en unik företeelse som bör få sitt fulla 23467: TV (Dalsbruk och Kimitoön), Par-TV (Pargas), stöd. 23468: Skärgårdskanalen (Nagu och Korpo) samt lo- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 23469: kal-TV i Åbo. samt 23470: 1990 har Åbolands Ungdomsförbund anställt 23471: en projektsekreterare, vars uppgift är att orga- att Riksdagen i statsbudgeten jör år 23472: nisera och koordinera lokal-TV verksamheten i 1991 på momentet 29.99.50 i ti/lägg upp- 23473: det geografiskt så splittrade Åboland. Utbyte av tar JOO 000 mark tili Åbolands Ung- 23474: ideer och vidareutbildning för att skapa bättre domsjörbund rjjör loka/- TV och video- 23475: kvalitet på sändningarna är viktigt, speciellt verksamhet. 23476: med tanke på att Åboland förfogar över en egen 23477: kanal i TV -nätet. 23478: 23479: Helsingfors den 18 september 1990 23480: 23481: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Tapio Holvitie 23482: 3652 1990 vp. 23483: 23484: Raha-asia-aloite n:o 3406 Suomennos 23485: 23486: 23487: 23488: 23489: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbolands Ung- 23490: domsförbund -nimiselle liitolle paikallistelevisio- ja videotoi- 23491: mintaan 23492: 23493: Eduskunnalle 23494: 23495: Vuonna 1989 Turunmaalla perustettiin video- Ylipäänsä lähitelevisiotoiminta Suomen ruot- 23496: jaosto, johon kuuluivat kaikki lähitelevisioyh- sinkielisillä alueilla on ainutlaatuinen ilmiö, jol- 23497: tiöt: Bruks TV (Taalintehdas ja Kemiönsaari), le tulee antaa täysi tuki. 23498: Par-TV (Parainen), Skärgårdskanalen (Nauvo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23499: ja Korppoo) sekä Turun paikallistelevisio. nioittaen, 23500: Kuluvana vuonna Åbolands Ungdomsför- 23501: bund on palkannut projektisihteerin, jonka teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23502: tävänä on järjestää ja koordinoida paikallistele- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23503: visiotoiminta maantieteellisesti hajanaisella Tu- 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 23504: runmaalla. Ajatusten vaihto ja jatkokoulutus Åbolands Ungdomsjörbund -nimiselle 23505: lähetysten laadun parantamiseksi on tärkeää ot- liitolle paikallistelevisio- ja video toimin- 23506: taen huomioon, että Turunmaalla on käytettä- taan. 23507: vissään oma kanava TV -verkossa. 23508: 23509: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23510: 23511: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Tapio Holvitie 23512: 1990 rd. 3653 23513: 23514: Finansmotion nr 3407 23515: 23516: 23517: 23518: 23519: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för alternativ ener- 23520: giforskning 23521: 23522: 23523: Till Riksdagen 23524: 23525: Erfarenheterna av energidiskussionen och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 23526: kärnkraftsavvecklingen i Sverige visar att ener- samt 23527: gifrågan inte är enkel. Det krävs intensiv och 23528: omfattande forskning i såväl energisparande att Riksdagen i statsbudgeten jör år 23529: som i ny miljövänlig energiproduktion. Forsk- 1991 på momentet 32.55.42 i tillägg upp- 23530: ningen är viktig inför framtida lösningsmodel- tar 4 000 000 mark jör alternativ energi- 23531: ler. Energiforskningen i Finland är i dag för li- jorskning. 23532: ten och smal. Större satsningar bör göras vid 23533: våra universitet och högskolor. 1 statsförslaget 23534: anslås 35 000 000 mk. 23535: 23536: Helsingfors den 18 september 1990 23537: 23538: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Henrik Westerlund 23539: Claes Andersson Saara-Maria Paakkinen Jukka Vihriälä 23540: Pekka Puska 23541: 23542: 23543: 23544: 23545: 45 200052Y 23546: 3654 1990 vp. 23547: 23548: Raha-asia-aloite n:o 3407 Suomennos 23549: 23550: 23551: 23552: 23553: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta vaihtoehtoiseen 23554: energiatutkimukseen 23555: 23556: 23557: Eduskunnalle 23558: 23559: Ruotsin kokemukset energiakeskustelusta ja arvioesityksessä tarkoitukseen esitetään 35 milj. 23560: ydinvoimasta luopumisesta osoittavat, ettei markkaa. 23561: energiakysymys ole yksinkertainen. Tarvitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23562: tehokasta ja laajaa sekä energiansäästön että nioittaen, 23563: ympäristöystävällisen energiantuotannon tutki- 23564: musta. Tutkimus on tärkeää tulevaisuuden rat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23565: kaisumalleja ajatellen. Energiatutkimus on 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 23566: Suomessa nykyään liian vähäistä ja liian kapea- 32.55.42 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 23567: alaista. Yliopistoissamme ja korkeakouluissam- vaihtoehtoiseen energiatutkimukseen. 23568: me sitä tulisikin lisätä. Valtion tulo- ja meno- 23569: 23570: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23571: 23572: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Henrik Westerlund 23573: Claes Andersson Saara-Maria Paakkinen Jukka Vihriälä 23574: Pekka Puska 23575: 1990 rd. 3655 23576: 23577: Finansmotion nr 3408 23578: 23579: 23580: 23581: 23582: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av 23583: en bränsleförsäljningsstation vid Nötö Handel i Nagu 23584: 23585: 23586: Tili Riksdagen 23587: 23588: Nötö utgör ett centrum för ortsbefolkningen modern bränsleförsäljningsanläggning varit ca 23589: i Nagu yttre skärgård. Nötö Handel Ab kan 930 000 mk. Av detta har oljebolaget erlagt 23590: med assistans av förbindelsefarkosten tillhan- 300 000 mk och staten 70 000 mk. Nagu kom- 23591: dahålla nödvändiga förnödenheter året om för mun har inte deltagit i omkostnaderna, men 23592: den bofasta befolkningen i denna yttre skär- handels- och industriministeriet har ställt i ut- 23593: gård, för sjöbevakningen och försvarsmakten sikt 20 OJo av totalomkostnaderna. Det är själv- 23594: och alldeles särskilt för den båtburna turismen. klart att Nötö Handel inte har förutsättningar 23595: Det försäljningstillskott som den båtburna tu- att kunna bära den återstående investeringen på 23596: rismen innebär sommartid är livsviktig för att ca 400 000 mk. 23597: Nötö Handel alls skall kunna fortbestå. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 23598: Distributionen av bränsle kunde icke av sä- samt 23599: kerhetsskäl i längden godkännas av myndighe- 23600: terna. Nu har Nötö elektrifierats via fast förbin- att Riksdagen i statsbudgeten jör år 23601: delse, vilket gjort det möjligt att bygga om 1991 på momentet 32.61.41 upptar 23602: bränsledistributionen så att den motsvarar mo- 200 000 mark som understöd jör byg- 23603: derna krav vilket också ökat turismen. Med be- gande av en bränslejörsäljningsstation 23604: aktande av säkerhetsföreskrifter och natur- vid Nötö Handel i Nagu kommun. 23605: skydd har omkostnaderna för byggande av en 23606: 23607: Helsingfors den 18 september 1990 23608: 23609: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 23610: Henrik Westerlund Claes Andersson 23611: Tapio Holvitie 23612: 3656 1990 vp. 23613: 23614: Raha-asia-aloite n:o 3408 Suomennos 23615: 23616: 23617: 23618: 23619: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineen 23620: myyntiaseman rakentamiseksi Nötö Handel -nimisen kaupan 23621: yhteyteen Nauvossa 23622: 23623: Eduskunnalle 23624: 23625: Nötö toimii paikallisen väestön keskuspaik- olleet noin 930 000 markkaa. Tästä öljy-yhtiö 23626: kana Nauvon ulkosaaristossa. Nötö Handel Ab on maksanut 300 000 markkaa ja valtio 70 000 23627: pystyy yhteysaluksen avulla hankkimaan välttä- markkaa. Nauvon kunta ei ole osallistunut kus- 23628: mättömät tarvikkeet ympäri vuoden tämän ul- tannuksiin, mutta kauppa- ja teollisuusministe- 23629: kosaariston vakinaiselle väestölle, merivartios- riö on lupaillut 20 prosentin osuutta kokonais- 23630: tolle ja puolustusvoimille sekä aivan erityisesti kustannuksista. On selvää, ettei kaupalla ole 23631: venematkailijoille. Venematkailun tuoma lisä- edellytyksiä kantaa jäljellä olevaa 400 000 mar- 23632: myynti kesäaikaan on elintärkeää kaupan säily- kan investointia. 23633: miselle ylipäänsäkin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23634: Viranomaiset eivät ole turvallisuussyistä voi- nioittaen, 23635: neet enää hyväksyä polttoaineen jakelua. Nötö 23636: on sähköistetty kiinteän yhteyden avulla, mikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23637: on mahdollistanut polttoaineen jakelun uudis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23638: tamisen nykyisiä vaatimuksia vaastaavaksi, ja 32.61.41 200000 markkaapolttoaineen 23639: tämä on puolestaan lisännyt matkailua. Turval- myyntiaseman rakentamiseksi Nötö 23640: lisuusmääräykset ja luonnonsuojelun huomioon Handel -nimisen kaupan yhteyteen Nau- 23641: ottaen nykyaikaiseen polttoaineen myyntiin tar- von kunnassa. 23642: vittavan laitoksen rakentamiskustannukset ovat 23643: 23644: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23645: 23646: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 23647: Henrik Westerlund Claes Andersson 23648: Tapio Holvitie 23649: 1990 vp. 3657 23650: 23651: Raha-asia-aloite n:o 3409 23652: 23653: 23654: 23655: 23656: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa- 23657: nien kuntoutukseen 23658: 23659: 23660: Eduskunnalle 23661: 23662: Rintamaveteraanien kuntoutukseen on tulo- maan terveydestään ja välttämään sairauksia. 23663: ja menoarviossa varattu 139 miljoonaa mark- Sairaat veteraanit kuuluvat muiden potilaiden 23664: kaa. tavoin sairaanhoidon palvelupiiriin. 23665: Ottaen huomioon veteraanien lisääntyvän Veteraaniasiain neuvottelukunta esitti 160 23666: keski-iän tulee tämä määräraha, sen sijaan että mmk, josta siis on vähennetty 21 mmk. 23667: valtiolle syntyisi säästöä, lisäämään sairaanhoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23668: tokustannuksia. nioittaen, 23669: Kuntoutuksen perimmäinen tarkoitus on en- 23670: nalta ehkäisevä, nykyterveyden säilyttäminen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23671: kohentaminen (ruotsiksi "friskvård"). Valis- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 23672: tuksen (ravinto, tupakka, alkoholi, liikunta) ja 33.22.59 lisäyksenä 21000 000 markkaa 23673: fysioterapian avulla veteraani kykenee huolehti- rintamaveteraanien kuntoutukseen. 23674: 23675: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23676: 23677: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Henrik Westerlund 23678: Tapio Holvitie Jouni J. Särkijärvi Saara-Maria Paakkinen 23679: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä Matti Maijala 23680: Pekka Puska Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta U osukaineo 23681: 3658 1990 vp. 23682: 23683: Raha-asia-aloite n:o 3410 23684: 23685: 23686: 23687: 23688: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta HYKSin erityis- 23689: valtionosuuden korottamiseen 23690: 23691: 23692: Eduskunnalle 23693: 23694: Helsingin yliopistollinen keskussairaalaliitto kuntien rahoitusosuus on noussut 60 % :iin val- 23695: (HYKS) on maailmanlaajuisestikin ajatellen hy- tionosuuden ollessa erityisvaltionosuus mukaan 23696: vin suuri sairaalaorganisaatio. Vuoden 1990 ta- luettuna noin 34 %. 23697: lousarvion loppusumma on noin 1,9 Mrd. HYKS-lain mukaan HYKS saa ainoastaan sa- 23698: markkaa. Vakinaisia viranhaltijoita on noin man kuin muutkin yliopistolliset keskussairaa- 23699: 7 400. Suomen terveydenhuollossa HYKSillä on lat, 12 %:n suuruisen erityisvaltionosuuden 23700: poikkeuksellinen asema. HYKSin vastuualueena opetus- ja tutkimustoiminnasta johtuvia erityis- 23701: on ollut 1,2 miljoonan asukkaan HYKS-piiri ja tehtäviä varten. Tämä 12 %:n valtionosuus on 23702: lisäksi vielä kaksi muuta keskussairaalapiiriä. ehdottomasti liian pieni ottaen huomioon 23703: HYKSissä hoidetaan myös ainoana keskuksena HYKSin erityisaseman. Opetus- ja tutkimustoi- 23704: maassamme eräitä harvinaisia ja erityisvoima- mintaan tulevan valtionosuuden määrä tulee 23705: varoja vaativia sairauksia ns. valtakunnallisina korottaa 25 %:iin, sillä tasolla se on mm. Upp- 23706: tehtävinä. Tämän lisäksi HYKS hoitaa lukuisia sala akademiska sjukhusetissa. 23707: valtakunnallisia tehtäviä yhdessä muiden yli- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty 23708: opistollisten keskussairaaloiden kanssa. HYKS Uudenmaan läänin kansanedustajien neuvotte- 23709: on myös opetussairaala, jossa vuosittain eri- lukunnassa. 23710: koistuu 300 lääkäriä, opiskelee 100 amanuens- Edellä olevan viitaten ehdotamme kun- 23711: sia ja hankkii käytännön kokemuksensa 3 000 nioittavasti, 23712: terveydenhuoltoalan opiskelijaa. HYKSillä on 23713: myös keskeinen sija maassamme tieteellisen tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23714: kimuksen harjoittamisessa ja uusien hoitome- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23715: netelmien kehittämisessä. 33.34.32 lisäyksenä 260 000 000 mark- 23716: Kun HYKS perustettiin runsaat 30 vuotta sit- kaa Helsingin yliopistollisen keskussai- 23717: ten, oli valtio HYKSin päärahoittaja. Kuntien raalan erityisvaltionosuuden budjettipe- 23718: rahoitettavaksi jäi ainoastaan noin 13 OJo me- rusteiseksi korottamiseksi 25 %:iin. 23719: noista. Tänä päivänä asia on toisinpäin, sillä 23720: 23721: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23722: 23723: Ole Wasz-Höckert Ben Zyskowicz Kaarina Dromberg 23724: Lauri Metsämäki Eeva-Liisa Moilanen Martti Tiuri 23725: Marja-Liisa Löyttyjärvi Saara-Maria Paakkinen Lea Kärhä 23726: Markku Pohjola Per-Henrik Nyman Päivi Varpasuo 23727: Antti Kalliomäki Marjatta Väänänen Kai Kalima 23728: Anssi Rauramo Matti Saarinen Marita Jurva 23729: Claes Andersson Jouni J. Särkijärvi Pekka Puska 23730: Eero Paloheimo Tarja Kautto Seija Karkinen 23731: Arja Alho Ritva Laurila 23732: 1990 rd. 3659 23733: 23734: Finansmotion nr 3411 23735: 23736: 23737: 23738: 23739: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för stödcentralerna 23740: för AIDS 23741: 23742: 23743: Tili Riksdagen 23744: 23745: Antalet HIV -smittade personer var i fjol 39 skina. Så länge som medicinen inte med säker- 23746: medan antalet smittade i år redan är 56. Enligt het kan hjälpa de smittade personerna bör de 23747: uppgifter är allt fler smittade heterosexuella. hjälpas på sociala och psykiska grunder. Därför 23748: Detta innebär att sjukdomen AIDS bör tas på föreslår vi att stödcentralerna för AIDS tilldelas 23749: allvar i Finland både i fråga om preventiva åt- 2 miljoner mark för att trygga det värdefulla 23750: gärder och i fråga om åtgärder för personer som arbete centralen utför på flera orter. 23751: fått smitta. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 23752: Stödcentralerna för AIDS har hittills utfört samt 23753: ett värdefullt arbete på många orter genom att 23754: stöda de HIV -smittade personerna psykiskt och att Riksdagen i statsbudgeten jör år 23755: socialt. Stödcentralernas allt viktigare arbete 1991 på momentet 33.53.24 upptar 23756: får inte äventyras genom ekonomiska problem. 2 000 000 mark jör stödcentra/erna jör 23757: AIDS har troligtvis mycket större spridning i AIDS. 23758: Finland än de ovan nämnda siffrorna låter på- 23759: 23760: Helsingfors den 18 september 1990 23761: 23762: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Henrik Westerlund 23763: Claes Andersson Saara-Maria Paakkinen Pekka Puska 23764: Tapio Holvitie Marja-Liisa Tykkyläinen 23765: 3660 1990 vp. 23766: 23767: Raha-asia-aloite n:o 3411 Suomennos 23768: 23769: 23770: 23771: 23772: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDS-tukikes- 23773: kusten toiminnan tukemiseen 23774: 23775: 23776: Eduskunnalle 23777: 23778: HIV-tartunnan saaneiden henkilöiden määrä kuin mitä edellä mainitut luvut osoittavat. Niin 23779: oli viime vuonna 39 määrän ollessa tänä vuonna kauan kuin ei ole varmasti tartunnan saaneita 23780: jo nyt 56. Tietojen mukaan yhä useammat tar- henkilöitä auttavaa lääkettä, heitä tulee auttaa 23781: tunnan saaneista ovat heteroseksuaaleja. Tä- sosiaalisesti ja psyykkisesti. Ehdotamme tämän 23782: män vuoksi AIDS-sairaus on otettava vakavasti vuoksi, että AIDS-tukikeskuksille myönnetään 23783: Suomessa sekä ehkäisevien toimenpiteiden että 2 000 000 markkaa keskusten useilla paikkakun- 23784: tartunnan saaneita henkilöitä koskevien toi- nilla tekemän arvokkaan työn turvaamiseksi. 23785: menpiteiden kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23786: AIDS-tukikeskukset ovat tehneet tähän men- nioittaen, 23787: nessä arvokasta työtä monilla paikkakunnilla 23788: tukemalla HIV-tartunnan saaneita henkilöitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23789: psyykkisesti ja sosiaalisesti. Tukikeskusten yhä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23790: tärkeämpää työtä ei saa asettaa vaakalaudalle 33.53.24 2 000 000 markkaa AIDS-tuki- 23791: taloudellisten ongelmien takia. AIDS on luulta- keskusten toiminnan tukemiseen. 23792: vasti paljon laajemmalle levinnyt Suomessa 23793: 23794: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23795: 23796: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Henrik Westerlund 23797: Claes Andersson Saara-Maria Paakkinen Pekka Puska 23798: Tapio Holvitie Marja-Liisa Tykkyläinen 23799: 1990 rd. 3661 23800: 23801: Finansmotion nr 3412 23802: 23803: 23804: 23805: 23806: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Kvin- 23807: noförbundet rf för publicering av en broschyr om inkontinens 23808: 23809: 23810: Tili Riksdagen 23811: 23812: Svenska Kvinnoförbundet rf tog senaste år att översätta den till finska. Svenska Kvinnoför- 23813: initiativ tili utarbetandet av en broschyr om bundet anhåller härmed om ett anslag om 23814: urininkontinens (ofrivillig urinavgång, främst 60 000 mk för dels en nyupplaga om 10 000 23815: hos kvinnor). Broschyren, som trycktes i ca exemplar på svenska och dels för översättning 23816: 20 000 exemplar, utgavs i december 1989. Kvin- och tryckning av en finsk upplaga om 30 000 23817: noförbundet ordnade även informationstillfäl- exemplar. 23818: len kring detta tema, och det visade sig att pro- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 23819: blemet var mycket allmänt, vilket resulterade i samt 23820: att broschyren hade en långt större åtgång än 23821: man på förhand kunnat ana. Förutom att tu- att Riksdagen i statsbudgeten jör år 23822: sentals privatpersoner beställde broschyren, vi- 1991 på momentet 33.99.50 i tillägg upp- 23823: sade även t.ex. flera sjukvårdsinstitut och häl- tar 60 000 mark tili Svenska Kvinnojör- 23824: socentraler ett stort intresse för broschyren, och bundet rfför en broschyr om urininkon- 23825: använde den i sin verksamhet. Det kom även tinens. 23826: förfrågningar från finskt håll om möjligheten 23827: 23828: Helsingfors den 18 september 1990 23829: 23830: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 23831: Henrik Westerlund Saara-Maria Paakkinen 23832: Pekka Puska 23833: 3662 1990 vp. 23834: 23835: Raha-asia-aloite n:o 3412 Suomennos 23836: 23837: 23838: 23839: 23840: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Kvinno- 23841: förbundet -nimiselle liitolle inkontinenssista kertovan esitteen 23842: julkaisemiseen 23843: 23844: Eduskunnalle 23845: 23846: Svenska Kvinnoförbundet rf. teki viime Svenska Kvinnoförbundet tarvitsee siis 60 000 23847: vuonna aloitteen inkontinenssista (lähinnä nai- markan määrärahan toisaalta 10 000 kappaleen 23848: silla esiintyvä virtsanpidätyskyvyttömyys) ker- ruotsinkielisen uusintapainoksen ottamiseen ja 23849: tovan esitteen julkaisemiseksi. Noin 20 000 kap- toisaalta käännöstyöhön sekä 30 000 kappaleen 23850: paleena painettu esite julkaistiin joulukuussa suomenkieliseen painokseen. 23851: 1989. Liitto järjesti myös tiedotustilaisuuksia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23852: tästä aiheesta. Ongelma osoittautui hyvin ylei- nioittaen, 23853: seksi, minkä johdosta esitteen menekki oli pal- 23854: jon suurempi kuin etukäteen oli arvioitu. Tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23855: hannet yksityishenkilöt tilasivat esitteen. Tä- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23856: män lisäksi esim. useat sairaanhoito-opistot ja 33.99.50 lisäyksenä 60 000 markkaa 23857: terveyskeskukset osoittivat suurta mielenkiin- Svenska K vinnojörbundet -nimiselle lii- 23858: toa esitteeseen käyttäen sitä toiminnassaan. tolle inkontinenssista kertovan esitteen 23859: Suomenkieliseltä taholta tiedusteltiin myös julkaisemiseen. 23860: mahdollisuutta esitteen suomentamiseen. 23861: 23862: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23863: 23864: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 23865: Henrik Westerlund Saara-Maria Paakkinen 23866: Pekka Puska 23867: 1990 vp. 3663 23868: 23869: Raha-asia-aloite n:o 3413 23870: 23871: 23872: 23873: 23874: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen Ym- 23875: päristörahaston toiminnan tukemiseen 23876: 23877: 23878: Eduskunnalle 23879: 23880: Suomalainen Ympäristörahasto ry. on nuor- Suomalainen Ympäristörahasto ry. tarvitsisi 23881: ten ympäristönsuojelijoiden perustama yhdis- tukea kansalaiskeräyksen käynnistämiseen, toi- 23882: tys, jonka tarkoituksena on parantaa suomalai- minnanjohtajan palkkaukseen ja toimiston 23883: sen ympäristön tilaa järjestämällä kampanjoita, avaamiseen. 23884: keräyksiä ja tukemalla ympäristönsuojeluhank- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23885: keita. nioittaen, 23886: Yhdistyksen ovat perustaneet Kuola -90 -ryh- 23887: män nuoret, jotka kesällä 1990 vierailivat mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23888: Sallan metsätuhoalueella, Narvassa, Nikelissä 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23889: ja Montshegorskissa. Nuorten tarkoituksena on 35.99.50 200000 markkaa Suomalaisen 23890: käynnistää vuoden 1991 aikana kansalaiske- Ympäristörahaston toiminnan tukemi- 23891: räys, jossa suomalaisia kehotetaan antamaan seen. 23892: puolen päivän palkka Suomen lähialueiden ym- 23893: päristönsuojelun tehostamiseen. 23894: 23895: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23896: 23897: Ole Wasz-Höckert Kai Kalima Claes Andersson 23898: Jouni J. Särkijärvi Pekka Haavisto Pekka Puska 23899: Tapio Holvitie Saara-Maria Paakkinen Anssi Rauramo 23900: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä Marja-Liisa Tykkyläinen 23901: 3664 1990 rd. 23902: 23903: Finansmotion nr 3414 23904: 23905: 23906: 23907: 23908: Westerlund: Om anvisande av anslag till stöd för Lovisanej- 23909: dens musikskola 23910: 23911: 23912: Till Riksdagen 23913: 23914: Lovisanejdens musikskola grundades 1987 muneroa svarar för 55 OJo av totalkostnaderna 23915: och har för närvarande ca 100 elever. Verksam- och resten skall förbundet finansiera främst ge- 23916: hetsområdet omfattar Lovisa stad samt Lapp- nom erhållande av statsbidrag och genom un- 23917: träsk, Liljendal, Pernå och Strömfors kommu- derstöd från olika fonder. 23918: ner. På basis av det ovan anförda föreslår jag 23919: Skolan upprätthålls av Östra Nylands sång- vördsamt 23920: och musikförbund r.f. som är en ideell förening 23921: och vars medlemmar består av amatörkörer och att Riksdagen i statsbudgeten för år 23922: -orkestrar i Östra Nyland. Personalen utgörs av 1991 på momentet 29.50.52 upptar 23923: rektor, deltidsanställd kanslist och sammanlagt JOO 000 mark jör stödande av verksam- 23924: 16 timlärare. hetsbetingelserna vid Lovisanejdens mu- 23925: Finansieringen sköts så att de berörda kom- siksko/a. 23926: 23927: Helsingfors den 18 september 1990 23928: 23929: Henrik Westerlund 23930: 1990 vp. 3665 23931: 23932: Raha-asia-aloite n:o 3414 Suomennos 23933: 23934: 23935: 23936: 23937: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Loviisan seudun musiik- 23938: kikoulun toiminnan tukemiseen 23939: 23940: 23941: Eduskunnalle 23942: 23943: Loviisan seudun musiikkikoulu perustettiin set kunnat hoitavat 55 o/o kokonaiskustannuk- 23944: vuonna 1987. Koulussa on nykyään noin 100 sista, ja loput liitto rahoittaa saamaliaan val- 23945: oppilasta. Toiminta-alueena on Loviisan kau- tionavulla ja eri rahastojen avustuksilla. 23946: punki sekä Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23947: ja Ruotsinpyhtään kunnat. taen, 23948: Koulua ylläpitää Östra Nylands sång- och 23949: musikförbund -niminen aatteellinen yhdistys, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23950: jonka jäseninä on Itä-Uudellamaalla toimivia 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 23951: harrastajakuoroja ja -orkestereita. Koulun hen- 29.50.52 JOO 000 markkaa Loviisan 23952: kilökuntaan kuuluu rehtori, osa-aikainen kans- seudun musiikkikoulun toiminnan tuke- 23953: listi ja yhteensä 16 tuntiopettajaa. miseen. 23954: Rahoitus on järjestetty siten, että asianomai- 23955: 23956: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 23957: 23958: Henrik Westerlund 23959: 3666 1990 rd. 23960: 23961: Finansmotion nr 3415 23962: 23963: 23964: 23965: 23966: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag som finansieringsstöd 23967: för avkortning av byggnadslån till Östra Nylands folkhög- 23968: skola 23969: 23970: Till Riksdagen 23971: 23972: Östra Nylands folkhögskola grundrenovera- Sedan 1989 har Östra Nylands yrkesskola 23973: de åren 1987-89 det gamla skolhuset, uppfört förlagt sin nystartade vuxenutbildningsavdel- 23974: 1910. Byggnadsprogrammet godkändes av ning till Kuggom, där den tillsvidare arbetar i 23975: skolstyrelsen. folkhögskolans lokaliteter. Också denna utbild- 23976: Renoveringsarbetena utfördes i tre etapper ningsanstalt anlitar folkhögskolans kosthålls- 23977: för att skolarbetet skulle kunna fortgå möjligast tjänster. 23978: ostört under byggnadstiden. På grund härav Detta samarbete mellan tre olika skolor, som 23979: överskreds det ursprungliga kostnadsförslaget, från början varit ovanligt för att inte säga unikt 23980: 1 830 000 mk, som uppgjorts 1982 och korrige- i vårt land, beaktades vid planeringen av gamla 23981: rats år 1987 till 2 330 000 mk. Under arbetenas skolhusets grundreparation på folkhögskolan. 23982: gång konstaterades dessutom en del oförutsed- Fastän kostnaderna för moderniseringen av kö- 23983: da byggnadstekniska fel och brister, vilka också ket och förstoringen av matsalsutrymmena blev 23984: verkade höjande på de verkliga byggnadskost- något högre än vad enbart folkhögskolans be- 23985: naderna jämfört med kostnadsberäkningen. De hov skulle ha förutsatt, måste det dock betrak- 23986: slutliga kostnaderna steg därför till 2 590 000 tas som en kännbart fördelaktigare lösning för 23987: mk. samhället än en separat investering i dessa re- 23988: Östra Nylands folkhögskola arbetar förutom surser för de olika skolorna. 23989: som en traditionell folkhögskola numera som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 23990: en del av den s.k. Kuggom utbildningsenheten i samt 23991: Pernå. Skolan har sedan 1979 samarbetat med 23992: Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut och dess att Riksdagen i statsbudgeten jör år 23993: avdelning (filial) i Kuggom. Sålunda har folk- 1991 på momentet 29.68.52 upptar 23994: högskolan ställt såväl undervisningsutrymmen JOO 000 mark tili Östra Nylands folk- 23995: som elevbostäder till sjukvårdsinstitutets dispo- högskola i finansieringsstöd jör avkort- 23996: sition, också sedan sjukvårdsinstitutet fått egna ning av byggnadslån. 23997: utrymmen. Samarbetet bygger också i fortsätt- 23998: ningen på att skolorna gemensamt använder 23999: folkhögskolans kök och matsalar. 24000: 24001: Helsingfors den 18 september 1990 24002: 24003: Henrik Westerlund Håkan Malm 24004: 1990 vp. 3667 24005: 24006: Raha-asia-aloite n:o 3415 Suomennos 24007: 24008: 24009: 24010: 24011: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Östra Nylands folk- 24012: högskola -nimisen kansanopiston rakennuslainan lyhentämi- 24013: seen 24014: 24015: Eduskunnalle 24016: 24017: Östra Nylands folkhögskola -niminen kan- lut käyttävät yhdessä kansanopiston keittiötä ja 24018: sanopisto peruskorjautti vuosina 1987-89 van- ruokasaleja. 24019: han vuonna 1910 rakennetun koulutalon. Kou- Vuodesta 1989 lähtien Östra Nylands yrkes- 24020: luhallitus hyväksyi rakennusohjelman. skola -nimisen ammattikoulun uusi aikuiskou- 24021: Peruskorjaustyöt suoritettiin kolmessa vai- lutusosasto on toiminut Kuggomissa toistaiseksi 24022: heessa, jotta koulutyö sujuisi rakennusaikana kansanopiston tiloissa. Myös tämä oppilaitos 24023: mahdollisimman vähäisin häiriöin. Tämän käyttää kansanopiston ruokahuoltopalveluja. 24024: vuoksi alkuperäinen vuonna 1982 tehty Tämä kolmen eri koulun yhteistyö, joka oli 24025: 1 830 000 markan ja vuonna 1987 2 330 000 aluksi epätavallista, suorastaan ainutlaatuista 24026: markaksi korjattu kustannusarvio ylittyi. Töi- maassamme, otettiin huomioon vanhan koulu- 24027: den aikana todettiin lisäksi joukko ennalta- talon peruskorjauksen suunnittelussa. Vaikka 24028: arvaamattomia rakennusteknisiä virheitä ja keittiön nykyaikaistamisesta ja ruokasalitilojen 24029: puutteita, jotka myös osaltaan nostivat todelli- suurentamisesta aiheutuneet kustannukset 24030: sia rakennuskustannuksia kustannusarvioon muodostuivat hiukan suuremmiksi kuin mitä 24031: verrattuna. Lopulliset kustannukset nousivat ainoastaan kansanopiston tarpeet olisivat edel- 24032: tämän vuoksi 2 590 000 markkaan. lyttäneet, yhteiskunnan kannalta tätä on kui- 24033: Östra Nylands folkhögskola työskentelee tenkin pidettävä tuntuvasti edullisempana rat- 24034: perinteisen kansanopistotoiminnan ohella ns. kaisuna kuin erillistä investointia näihin tarpei- 24035: Kuggomin koulutusyksikön osana Pernajassa. siin eri kouluissa. 24036: Koulu on vuodesta 1979 lähtien tehnyt yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24037: työtä Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut nioittaen, 24038: -mm1sen sairaahoito-oppilaitoksen ja sen 24039: Kuggomissa sijaitsevan osaston (sivutoimipiste) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24040: kanssa. Näin ollen kansanopisto on antanut 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 24041: sekä opetustilat että oppilasasunnot sairaan- 29.68.52 JOO 000 markkaa Östra Ny- 24042: hoito-oppilaitoksen käyttöön senkin jälkeen, lands jolkhögskola -nimisen kansan- 24043: kun sairaanhoito-oppilaitos sai omat tilat. Yh- opiston rakennuslainan lyhentämiseen. 24044: teistyö perustuu myös jatkossa siihen, että kou- 24045: 24046: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24047: 24048: Henrik Westerlund Håkan Malm 24049: 3668 1990 rd. 24050: 24051: Finansmotion nr 3416 24052: 24053: 24054: 24055: 24056: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Svenska Bildnings- 24057: förbundet 24058: 24059: 24060: Till Riksdagen 24061: 24062: Svenska Bildningsförbundets verksamhet är På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24063: stadd i kraftig expansion. Man kommer att vä- samt 24064: sentligt utöka skolningen av kommunalt för- 24065: troendevalda samt anordna en omfattande före- att Riksdagen i statsbudgeten för år 24066: läsningsserie i allmänna samhällsfrågor. För att 1991 på momentet 29.68.54 i tillägg upp- 24067: förverkliga detta behöver bildningsförbundet tar 80 000 mark för Svenska Bildnings- 24068: tilläggsanslag. förbundet. 24069: 24070: Helsingfors den 18 september 1990 24071: 24072: Henrik Westerlund Boris Renlund 24073: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 24074: Kaarina Dromberg 24075: 1990 vp. 3669 24076: 24077: Raha-asia-aloite n:o 3416 Suomennos 24078: 24079: 24080: 24081: 24082: Wsterlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Bildnings- 24083: förbundet -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen 24084: 24085: 24086: Eduskunnalle 24087: 24088: Svenska Bildningsförbundet -nimisen järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24089: tön toiminta on voimakkaassa kasvussa. Kun- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 24090: nallisten luottamushenkilöiden koulutusta lisä- 29.68.54 lisäyksenä 80 000 markkaa 24091: tään merkittävästi ja yleisistä yhteiskunnallisis- Svenska Bildningsförbundet -nimisen 24092: ta kysymyksistä järjestetään laaja luentosarja. järjestön toiminnan tukemiseen. 24093: Tämän toteuttamiseksi Bildningsförbundet tar- 24094: vitsee lisämäärärahoja. 24095: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24096: nioittaen, 24097: 24098: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24099: 24100: Henrik Westerlund Boris Renlund 24101: Per-Henrik Nyman Ingvar S. Melin 24102: Kaarina Dromberg 24103: 24104: 24105: 24106: 24107: 46 200052Y 24108: 3670 1990 vp. 24109: 24110: Raha-asia-aloite n:o 3417 24111: 24112: 24113: 24114: 24115: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Syöpäinsti- 24116: tuutin Säätiölle syöpätutkimuksen tehostamiseen 24117: 24118: 24119: Eduskunnalle 24120: 24121: Valtion tulo- ja menoarviossa myönnettiin siten hyvät edellytykset sille, että käytettävissä 24122: vuonna 1987 yhden miljoonan sekä vuonna on kattava ja ajankohtainen tieto Suomessa 24123: 1988 500 000 markan määräraha Suomen Syö- käynnissä olevasta tutkimustyöstä, sen voimak- 24124: päinstituutin Säätiölle syöpätutkimuksen tehos- kaista ja heikoista alueista ja kehittämistar- 24125: tamiseksi. Vuoden 1987 määräraha otettiin peista. 24126: tulo- ja menoarvioon mm. 126 kansanedustajan Syöpäongelman ratkaisemiseksi ja eloonjää- 24127: yhdessä allekirjoittaman aloitteen pohjalta. mislukujen jatkuvaksi parantamiseksi tarvitaan 24128: Suomen Syöpäinstituutin Säätiö sai perusta- jatkuvaa tieteellistä tutkimusta sekä ehkäisyn 24129: misluvan maaliskuussa 1987. Se on pystynyt ja- että varhaisen hoidon tehostamisen pohjaksi. 24130: kamaan projektimäärärahoja syövän korkeata- Uudet seulontamenetelmät, kivunhoidon pa- 24131: soisille tutkijoille. Vuonna 1991 sillä on neljä rantaminen ja syövän syytekijöihin paneutuva 24132: professorintasoista tutkijaa valittuina viideksi perustutkimus tarvitsevat nykyistä vankempaa 24133: vuodeksi. Instituutin eräänä tavoitteena on pi- ja jatkuvuudeltaan turvattua tukea. Suomen 24134: tää korkeatasoisia syöpätutkijoita Suomessa. Syöpäinstituutin Säätiö tukee erityisesti pitkä- 24135: Syöpäjärjestöt tulevat vuoteen 1991 mennes- jänteistä syöpätutkimusta. 24136: sä asettaneeksi säätiön käyttöön viisi miljoonaa Suomen Syöpäinstituutin Säätiön asiantunte- 24137: markkaa. Valtiolta on tähän mennessä saatu mus on lääketieteellisesti ja maanlaajuisesti kat- 24138: yhteensä 1,8 miljoonaa markkaa, joten 3/4 sää- tava. Jotta maamme korkeatasoiset tutkijavoi- 24139: tiön käytössä olevista varoista on edelleen pe- mat voisivat kokopäiväisesti ja pysyväluontei- 24140: räisin muualta kuin valtion budjetista. sissa ryhmissä omistautua uudentyyppisten syö- 24141: Olemme suureksi pettymykseksemme huo- vän ehkäisy- ja hoitoratkaisujen kehittämiseen, 24142: manneet, että säätiön käyttöön on vuoden 1991 on syöpätutkimukseen sijoitettava voimak- 24143: tulo- ja menoarviossa esitetty vain 300 000 mar- kaasti. 24144: kan määräraha huolimatta kansanedustajien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24145: sille aikaisemmin osoittamasta suuresta myötä- nioittaen, 24146: mielisyydestä. Lähdemme siitä, että valtion tuli- 24147: si sijoittaa hankkeeseen ainakin yhtä paljon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24148: kuin mitä yksityinen sektori tekee. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 24149: Suomen Syöpäinstituutin Säätiö on perustet- 29.88.54 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 24150: tu yhteistyö- ja koordinaatioelimeksi, johon Suomen Syöpäinstituutin Säätiölle syö- 24151: osallistuvat tahot edustavat maamme koko syö- pätutkimuksen tehostamiseksi. 24152: pätutkimuksen kenttää. Organisaatiomalli luo 24153: 24154: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24155: 24156: Henrik Westerlund Boris Renlund Per-Henrik Nyman 24157: Ingvar S. Melin Håkan Nordman Gunnar Jansson 24158: Kaarina Dromberg Håkan Malm 24159: 1990 rd. 3671 24160: 24161: Finansmotion nr 3418 24162: 24163: 24164: 24165: 24166: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av den 24167: återstående delen av Karis västra omfartsväg 24168: 24169: 24170: Tili Riksdagen 24171: 24172: Endast ca 2,8 km av Karis västra omfartsväg tagen i VoV:s åtgärdsprogram. Projektet har 24173: återstår att bygga. Idag går t.ex. all tung lands- emellertid framflyttats på obestämd tid, eme- 24174: vägstrafik tili och från Oy Fiskars Ab:s och Oy dan vägbyggnadsanslagen behövs för vägpro- 24175: Dalsbruk Ab:s tunga industri samt motsvaran- jekt i anslutning tili s.k. "stora befolknings- 24176: de industri tili stamväg nr 53 (bl.a. Hangö centra". 24177: hamn) genom Karis stads bostadsområden och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24178: använder stadens gatunät. Den tunga trafiken samt 24179: ökar slitaget på stadens gatunät och stör själv- 24180: fallet invånarna. Samtidigt är det fråga om att Riksdagen i statsbudgeten för år 24181: transport av farliga ämnen genom tätort. 1991 på momentet 31.24.21 upptar 24182: Genom byggandet av den återstående delen 2 000 000 mark jör påbörjandet av 24183: av omfartsvägen kunde även tre plankorsningar byggnads- och ombyggnadsarbeten av 24184: med järnväg avlägsnas. Två av dessa saknar den återstående 2,8 km långa Karis väst- 24185: helt säkerhetsanordningar. ra omjartsväg. 24186: Västra omfartsvägen har tidigare varit in- 24187: 24188: Helsingfors den 18 september 1990 24189: 24190: Henrik Westerlund Jörn Donner Ole Wasz-Höckert 24191: 3672 1990 vp. 24192: 24193: Raha-asia-aloite n:o 3418 Suomennos 24194: 24195: 24196: 24197: 24198: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan läntisen 24199: ohitustien loppuosuuden rakentamiseen 24200: 24201: 24202: Eduskunnalle 24203: 24204: Karjan läntisestä ohitustiestä on ainoastaan Karjaan läntinen ohitustie on aikaisemmin si- 24205: 2,8 kilometriä rakentamatta. Nykyään esim. sältynyt tie- ja vesirakennuslaitoksen toimenpi- 24206: kaikki Oy Fiskars Ab:n ja Oy Dalsbruk Ab:n deohjelmaan. Hanketta on kuitenkin lykätty 24207: teollisuuslaitoksille sekä muille kantatien n:o 53 epämääräiseen tulevaisuuteen, koska tiemäärä- 24208: varrella sijaitseville vastaaville teollisuuslaitok- rahoja tarvitaan ns. suurten asutuskeskusten 24209: sille suuntautuva raskas maantieliikenne sekä tiehankkeisiin. 24210: mm. Hangon satamaan suuntautuva ja sieltä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24211: tuleva liikenne kulkee Karjaan kaupungin asun- nioittaen, 24212: toalueiden läpi ja käyttää kaupungin katuverk- 24213: koa. Raskas liikenne lisää kaupungin katuver- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24214: kon kulutusta ja häiritsee tietenkin asukkaita. 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 24215: Kyse on myös vaarallisten aineiden kuljetuksis- 31.24.21 2 000 000 markkaa Karjaan 24216: ta taajaman läpi. läntisen ohitustien jäljellä olevan 2, 8 ki- 24217: Ohitustien jäljellä olevan osuuden rakentami- lometrin osuuden rakennus- ja korjaus- 24218: sella myös kolme rautatien tasoristeystä voitai- töiden aloittamiseen. 24219: siin poistaa. Kahdessa näistä ei ole lainkaan tur- 24220: valaitteita. 24221: 24222: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24223: 24224: Henrik Westerlund Jörn Donner Ole Wasz-Höckert 24225: 1990 rd. 3673 24226: 24227: Finansmotion nr 3419 24228: 24229: 24230: 24231: 24232: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbätt- 24233: ring av landsväg nr 155 (Ebbo-Gäddrag) 24234: 24235: 24236: Tili Riksdagen 24237: 24238: Hösten 1984 har förbättrings- och asfalte- ifrågavarande vägavsnitt är klar men budget- 24239: ringsarbetena på vägen söderut från Borgå tili anslag har fortfarande inte beviljats. 24240: Sunisund slutförts samtidigt som den fasta väg- Det måste ses som ytterst viktigt att landsväg 24241: förbindelsen tili Pellinge öppnats. Detta inne- nr 155 mellan Ebbo och Gäddrag med det sna- 24242: bär att vägen mellan Stensböle tili Virvik väg- raste breddas, uträtas och asfalteras. 24243: skäl i Ebbo är i relativt gott skick, likaså På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24244: sträckan Gäddrag-Sunisund. Däremot har samt 24245: sträckan Ebbo-Gäddrag fortfarande inte åt- 24246: gärdats. att Riksdagen i statsbudgeten för år 24247: Detta innebär en ojämn trafikbelastning då 1991 på momentet 31.24.21 upptar 24248: en stor del av den södergående trafiken kommer 1 000 000 mark för att påbörja grundför- 24249: att gå via den längre vägsträckan Stensböle- bättringen av landsväg nr 155 (Ebbo- 24250: (Fagersta)-Vålax-Grännas. Projekteringen av Gäddrag) i Borgå landskommun. 24251: 24252: Helsingfors den 18 september 1990 24253: 24254: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24255: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24256: 3674 1990 vp. 24257: 24258: Raha-asia-aloite n:o 3419 Suomennos 24259: 24260: 24261: 24262: 24263: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 155 24264: (Epoo-Gäddrag) peruskorjaamiseen 24265: 24266: 24267: Eduskunnalle 24268: 24269: Syksyllä 1984 saatiin Porvoosta etelään Suni- Espoon ja Gäddragin välisen maantien n:o 24270: salmeen johtavalla tiellä parannus- ja asfaltoin- 155 leventäminen, oikaiseminen ja asfaltoimi- 24271: tityöt loppuun samanaikaisesti Peliingin kiin- nen on äärimmäisen tärkeää. 24272: teän tieyhteyden avaamisen kanssa. Stensbölen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24273: ja Virvikin tienhaaran välinen tieosuus Epoossa nioittaen, 24274: on suhteellisen hyvässä kunnossa samoin kuin 24275: osuus Gäddrag-Sunisalmi. Sen sijaan osuutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24276: Epoo-Gäddrag ei ole vieläkään korjattu. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 24277: Tästä aiheutuu epätasainen liikennekuormi- 31.24.21 1000000 markkaa tien n:o 24278: tus, koska suuri osa etelään menevästä liiken- 155 (Epoo-Gäddrag) perusparantami- 24279: teestä käyttää pidempää tieosuutta Stensböle- seen Porvoon maalaiskunnassa. 24280: (Fagersta)-Voolahti-Grännäs. Kyseisen tie- 24281: osuuden suunnittelu on valmis, mutta budjetti- 24282: määrärahoja ei vieläkään ole myönnetty. 24283: 24284: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24285: 24286: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24287: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24288: 1990 rd. 3675 24289: 24290: Finansmotion nr 3420 24291: 24292: 24293: 24294: 24295: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för vägförbättringsar- 24296: beten på landsväg nr 1015 mellan Backgränd och Lönnham- 24297: mar 24298: 24299: Tili Riksdagen 24300: 24301: Landsvägen från Billnäs via Backgränd tili På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24302: Lönnhammar i Karis stad och Karislojo kom- samt 24303: mun är i så uruselt skick att den inte mera kan 24304: trafikeras med bussar, vilket medfört problem att Riksdagen i statsbudgeten jör år 24305: för den fast bosatta befolkningen i Backgränd, 1991 på momentet 31.24.21 upptar 24306: Bondby och Lönnhammar. 500 000 mark jör att vägförbättringsar- 24307: Vägen mellan Billnäs och Backgränd har i nå- betena på landsväg nr 1015 mel/an 24308: gon mån ställvis förbättrats, men det sämsta Backgränd och Lönnhammar snarast 24309: avsnittet mellan Backgränd, Bondby och Lönn- möjligt kan inledas. 24310: hammar bör försättas i sådant skick att busstra- 24311: fik blir möjlig. 24312: 24313: Helsingfors den 18 september 1990 24314: 24315: Henrik Westerlund Jörn Donner Ole Wasz-Höckert 24316: 3676 1990 vp. 24317: 24318: Raha-asia-aloite n:o 3420 Suomennos 24319: 24320: 24321: 24322: 24323: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1015 24324: peruskorjaamiseen välillä Backgränd-Linhamari 24325: 24326: 24327: Eduskunnalle 24328: 24329: Pinjaisista Backgrändin kautta Linhamariin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24330: vievä maantie Karjaan kaupungissa ja Karja- nioittaen, 24331: lohjan kunnassa on niin huonossa kunnossa, et- 24332: teivät linja-autot enää voi liikennöidä sillä. Täs- "' vuoden 24333: että Eduskunta ottaisi valtion 24334: tä on aiheutunut Backgrändissä, Bondbyssä ja 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 24335: Linhamarissa vakituisesti asuvalle väestölle 31.24.21 500 000 markkaa maantien 24336: hankaluuksia. n:o 1015 peruskorjaustöiden pikaiseen 24337: Pinjaisten ja Backgrändin välistä tietä on aloittamiseen välillä Backgränd-Linha- 24338: jonkin verran kunnostettu paikoitellen, mutta mari. 24339: sen huonoin osuus Backgrändin, Bondbyn ja 24340: Linhamarin välillä tulee kunnostaa siten, että 24341: linja-autoliikenne sillä on mahdollista. 24342: 24343: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24344: 24345: Henrik Westerlund Jörn Donner Ole Wasz-Höckert 24346: 1990 rd. 3677 24347: 24348: Finansmotion nr 3421 24349: 24350: 24351: 24352: 24353: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring 24354: av bygdeväg nr 11039 (Ekenäs-Baggö) och byggande av en 24355: bro över Grobbfjärden 24356: 24357: Tili Riksdagen 24358: 24359: Vid utbyggnad och förbättring av kommuni- Beslutet om vägförbättringsarbetet av väg nr 24360: kationslederna inte minst i skärgårdsbygder har 11039 Ekenäs-Baggö innefattande fast broför- 24361: redan under många år i en allt större utsträck- bindelse över Grobbfjärden bör dock föregås av 24362: ning strävan varit att eliminera de i Iängden så- beslut om att vägens karaktär förändras tili 24363: väl obekväma som dyrbara färjförbindelserna. Iandsväg. Den gamla bygdevägen Ekenäs- 24364: Bygdeväg nr 11039 Baggövägen inom Ekenäs Baggö har med tiden i en allt större omfattning 24365: stad innefattar även en färjförbindelse över kommit att betjäna icke-ortsbor genom den allt 24366: Grobbfjärden tili Skåldö. Denna färjförbindel- mera växande semesterbebyggelsen. 24367: seled borde snarast ersättas med en fast broför- Då den Iokala trafikens betydelse avsevärt 24368: bindelse. En undersökning och projektering av minskat i förhållande tiii den totala trafikvoly- 24369: broförbindelse i samband med utarbetandet av men, torde sålunda de i väglagens paragraf 7 24370: generalplanen för vägen Ekenäs-Baggö utför- punkt 1 nämnda förutsättningarna för ändran- 24371: des redan under år 1983. de av bygdevägen tili Iandsväg föreligga. 24372: Undersökningen omfattade tre olika alterna- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24373: tiv med varierande smärre förändringar av vä- samt 24374: gen och riktningen, men gemensamt för samtli- 24375: ga tre förslag var att de innebar en fast broför- att Riksdagen i statsbudgeten jör år 24376: bindelse. Såväl med tanke på kostnaden som ur 1991 på momentet 31.24.21 upptar 24377: miljösynpunkt synes alternativ 111 i den offent- 2 000 000 mark jör påbörjandet av ut- 24378: Iiggjorda planen som den mest ändamålsenliga, byggnad och ombyggnad av vägen Eke- 24379: viiken även Ekenäs stad rekommenderat. Vik- näs-Baggö innejattande enfast brojör- 24380: tigt är Iikaså att brokonstruktionens pelarsys- bindelse över Grobbfjärden. 24381: tem i tillräcklig utsträckning beaktas så att vat- 24382: tenströmningsförhållandena icke påverkas. 24383: 24384: Helsingfors den 18 september 1990 24385: 24386: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24387: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24388: 3678 1990 vp. 24389: 24390: Raha-asia-aloite n:o 3421 Suomennos 24391: 24392: 24393: 24394: 24395: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 24396: 11039 (Tammisaari-Baggö) peruskorjaamiseen ja sillan ra- 24397: kentamiseen Grobbfjärdenin yli 24398: 24399: Eduskunnalle 24400: 24401: Liikenneväylien rakentamisessa ja paranta- Päätöstä Tammisaaren ja Baggön välisen tien 24402: misessa on jo usean vuoden ajan ollut pyrki- n:o 11039 tienparannustöistä, joihin sisältyisi 24403: myksenä päästä myös saaristoalueilla eroon kiinteän siltayhteyden rakentaminen Grobb- 24404: lauttayhteyksistä, jotka pitkällä tähtäyksellä fjärdenin yli tulee kuitenkin edeltää päätös tien 24405: ovat sekä epämukavia että kalliita. Baggön tie- luonteen muuttamisesta maantieksi. Vanha pai- 24406: hen, joka on paikallistie n:o 11039 Tammisaa- kallistie Tammisaari-Baggö on ajan myötä 24407: ren kaupungissa, kuuluu myös lauttayhteys yhä suuremmassa määrin joutunut palvelemaan 24408: Grobbfjärdenin yli Skåldöön. Tämä lauttareitti muita kuin paikallisia asukkaita jatkuvasti li- 24409: tulisi mitä pikimmin korvata kiinteällä siltayh- sääntyvän loma-asutuksen vuoksi. 24410: teydellä. Tutkimus ja hankesuunnitelma sil- Kun paikallisen liikenteen merkitys suhteessa 24411: tayhteydestä tehtiin jo vuonna 1983 Tammisaa- liikenteen koko määrään on huomattavasti vä- 24412: ren-Baggön tien yleissuunnitelman laadinnan hentynyt, lienevät tielain 7 §:n 1 kohdan mukai- 24413: yhteydessä. set edellytykset paikallistien muuttamiseksi 24414: Tutkimus sisälsi kolme erilaista vaihtoehtoa, maantieksi olemassa. 24415: joissa ehdotettiin erilaisia tien ja suuntauksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24416: vähäisiä muutoksia, mutta joille kaikille yhteis- nioittaen, 24417: tä oli, että ne sisälsivät kiinteän siltayhteyden. 24418: Sekä kustannusten kannalta että ympäristön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24419: näkökulmasta näyttäisi julkistetun suunnitel- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 24420: man vaihtoehto 111 tarkoituksenmukaisimmal- 31.24.21 2 000 000 markkaa Tammisaa- 24421: ta, ja myös Tammisaaren kaupunki on suositel- ren ja Baggön välisen tien peruskorjauk- 24422: lut sitä. Tärkeää on niin ikään, että siltaraken- seen ja kiinteän siltayhteyden rakenta- 24423: teen piiarijärjestelmän laadinnassa huolehdi- miseen Grobbfjärdenin yli. 24424: taan siitä, etteivät veden virtaussuhteet muutu. 24425: 24426: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24427: 24428: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24429: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24430: 1990 rd. 3679 24431: 24432: Finansmotion nr 3422 24433: 24434: 24435: 24436: 24437: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inledande av 24438: grundförbättringen på bygdeväg nr 11893 24439: 24440: 24441: Tili Riksdagen 24442: 24443: Det Iokala vägnätets förbättringar utgör en Vägens Iängd: 24444: grundbetingelse för glesbygdens förutsättningar Nr 11893 Eskilom-Michelspiltom 4421 m 24445: att utvecklas. Inom Liljendal och Mörskom Michelspiltom-Mörskom 10700 m 24446: kommuner fästes speciell vikt vid bygdevägen Nr 11891 lnte ytbelagt avsnitt 24447: nr 11893. Vägen utgör den enda direkta vägför- i Eskilom 800 m 24448: bindelsen mellan Liljendal och Mörskom kom- 24449: muncentrum och är i ett miserabelt skick. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24450: Vägen, som går genom Michelspiltom by, in- samt 24451: nebär att befolkningen där är helt beroende av 24452: densamma. Den nuvarande grusvägen är ibland att Riksdagen i statsbudgeten jör år 24453: i praktiskt taget ofarbart skick på grund av att 1991 på momentet 31.24.21 upptar 24454: vägbanan är lägre än övre terrängen på öppna 1 000 000 markför inledandet av vägför- 24455: ställen, vilket medför snö- och översvämnings- bättringsarbetena på väg nr IJ893. 24456: problem. Vägen utgör en synnerligen viktig och 24457: central trafikled från norra Liljendal och 24458: Mörskom tiii Lovisa. 24459: 24460: Helsingfors den 18 september 1990 24461: 24462: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24463: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24464: 3680 1990 vp. 24465: 24466: Raha-asia-aloite n:o 3422 Suomennos 24467: 24468: 24469: 24470: 24471: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 24472: 11893 peruskorjaustöiden aloittamiseen 24473: 24474: 24475: Eduskunnalle 24476: 24477: Paikallisen tieverkon parantaminen on perus- Tien pituus: 24478: edellytyksenä haja-asutusalueiden kehittymisel- N:o 11893 Eskilom-Michelspiltom 4 421 m 24479: le. Linjendalin ja Myrskyiän kunnissa kiinnit- Michelspiltom-Myrs- 24480: tyy erityinen huomio paikallistiehen n:o 11893. kylä 10700 m 24481: Tie on ainoa suora yhteys Liljendalin ja Myrs- N:o 11891 päällystämätön osuus 24482: kyiän kuntakeskuksen välillä. Tie on surkeassa Eskilomissa 800 m. 24483: kunnossa. 24484: Michelspiltomin asukkaat ovat täysin riippu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24485: vaisia kylän läpi kulkevasta tiestä. Nykyinen so- nioittaen, 24486: ratie on joskus käytännöllisesti katsoen kulku- 24487: kelvottomassa kunnossa, koska ajorata on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24488: avoimilla paikoilla muuta maastoa alempana, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 24489: mistä seuraa lumi- ja tulvaongelmia. Tie on erit- 31.24.21 1 000 000 markkaa paikallis- 24490: täin tärkeä ja keskeinen liikenneväylä Liljen- tien n:o 11893 tienparannustöiden aloit- 24491: dalin pohjoisosista ja Myrskyiästä Loviisaan. tamiseen. 24492: 24493: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24494: 24495: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24496: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24497: 1990 rd. 3681 24498: 24499: Finansmotion nr 3423 24500: 24501: 24502: 24503: 24504: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av 24505: grundförbättringen på lsnäs-Kabböle landsväg 24506: 24507: 24508: Tili Riksdagen 24509: 24510: lsnäs-Kabböle landsvägen har i VoV:s fem- är livlig på ifrågavarande vägsträcka, kommer 24511: årsplan upptagits sålunda att 1992 har 200 000 det nya fritids- och golfcentret i Rönnäs att be- 24512: mk anslagits för förbättringen av vägen; för år tydligt öka trafiken såväl sommartid som även 24513: 1993 900 000 mk; för år 1994 likaledes 900 000 under andra årstider. 24514: mk. Kostnadsförslaget för den 13 kilometer lån- Med tanke på tidtabellen för Sea Golf och 24515: ga sträckan har för närvarande budgeterats till Tegelbruksstranden benämnda projekt vore det 24516: 10,2 miljoner mark, vilket dock i dagens kost- av vikt att redan under år 1991 erhålla ett anslag 24517: nadsläge torde vara något underdimensionerat. för påbörjandet av förbättringen av landsvägen 24518: För närvarande har man utgått från att med- Isnäs-Kabböle. 24519: len skulle anvisas från underhållsanslagen, nå- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24520: got som ej förefaller realistiskt genomförbart samt 24521: med tanke på den ringa totalresurs som anvisas 24522: årligen för vägarnas underhåll. att Riksdagen i statsbudgeten för år 24523: Sålunda borde medlen för förbättrandet av 1991 på momentet 31.24.21 i tillägg upp- 24524: vägen Isnäs-Kabböle anvisas från byggnads- tar 1 000 000 mark som initialanslag för 24525: anslagen i Nylands vägdistrikts budget och där- påbörjandet av byggnadsarbetena på 24526: till framför allt tidigareläggas med tanke på Isnäs-Kabböle landsväg i Pernå kom- 24527: vägens vikt och betydelse. mun. 24528: Vid sidan av att trafiken speciellt sommartid 24529: 24530: Helsingfors den 18 september 1990 24531: 24532: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24533: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24534: 3682 1990 vp. 24535: 24536: Raha-asia-aloite n:o 3423 Suomennos 24537: 24538: 24539: 24540: 24541: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Isnäsin-Kabbölen 24542: maantien peruskorjaamisen aloittamiseen 24543: 24544: 24545: Eduskunnalle 24546: 24547: lsnäsin ja Kabbölen välinen maantie on Sen lisäksi, että liikenne erityisesti kesäaikana 24548: TVL:n viisivuotissuunnitelmassa otettu huo- on vilkasta kyseisellä tieosuudella, uusi vapaa- 24549: mioon seuraavasti: Vuodeksi 1992 on osoitettu aika- ja golfkeskus Rönnäsissä tulee lisäämään 24550: 200 000 markkaa tien parantamiseen, vuodeksi huomattavasti liikennettä sekä kesäaikana että 24551: 1993 900 000 markkaa ja vuodeksi 1994 samoin muina vuodenaikoina. 24552: 900 000 markkaa. Tämän 13 kilometriä pitkän Seagolfin ja Tegelbruksstranden-nimisen pro- 24553: osuuden kustannusarvio on nykyään budjetoitu jektin aikataulun huomioon ottaen olisi tär- 24554: 10,2 miljoonaksi markaksi, mikä kuitenkin tä- keää, että määräraha Isnäsin ja Kabbölen väli- 24555: män päivän tilanteessa vaikuttaa alimitoite- sen maantien korjauksen käynnistämiseen saa- 24556: tulta. taisiin jo vuonna 1991. 24557: Tällä hetkellä on lähdetty siitä, että varat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24558: osoitettaisiin kunnossapitomäärärahoista, mikä nioittaen, 24559: ei vaikuta toteuttamiskelpoiselta ottaen huo- 24560: mioon teiden kunnossapitoon vuosittain osoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24561: tettavat vähäiset kokonaisresurssit. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 24562: Näin ollen varat Isnäsin ja Kabbölen välisen 31.24.21 1 000 000 markkaa rakennus- 24563: tien parantamiseen tulisi osoittaa Uudenmaan töiden aloittamiseksi Isnäsin ja Kabbö- 24564: tiepiirin rakennusmäärärahoista, ja lisäksi nä- len välisellä maantiellä Pernajan kun- 24565: mä varat tulisi aikaistaa ottaen huomioon tien nassa. 24566: tärkeän merkityksen. 24567: 24568: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1990 24569: 24570: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24571: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24572: 1990 rd. 3683 24573: 24574: Finansmotion nr 3424 24575: 24576: 24577: 24578: 24579: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inledande av väg- 24580: byggnadsarbetet Jokivarsi-Nickby 24581: 24582: 24583: Tili Riksdagen 24584: 24585: Vägsträckningen Jokivarsi-Nickby, som är en omprioritering ske så snabbt som möjligt och 24586: ca 9 km lång, utgör en viktig förbindelselänk initialanslag för ändamålet upptas inom ramen 24587: från Sibbo kommuns centrum tili det yttre väg- för nästa års statsbudget. 24588: nätet. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24589: Denna synnerligen betydelsefulla vägsträcka samt 24590: har gång efter annan uppskjutits med tanke på 24591: åtgärdsprogrammet. En av huvudorsakerna tili att Riksdagen i statsbudgeten jör år 24592: att så varit fallet är betydande anslag som mo- 1991 på momentet 31.24.21 upptar 24593: torvägnätet de senaste åren har krävt. Då spe- 1 000 000 mark jör att inleda byggnads- 24594: ciellt ovan nämnda väg är av stor och central arbetet på vägen Jokivarsi-Nickby i 24595: betydelse i synnerhet för Sibbo kommun, borde Sibbo. 24596: 24597: Helsingfors den 18 september 1990 24598: 24599: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24600: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24601: 3684 1990 vp. 24602: 24603: Raha-asia-aloite n:o 3424 Suomennos 24604: 24605: 24606: 24607: 24608: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokivarren-Nikki- 24609: län tien rakennustöiden käynnistämiseen 24610: 24611: 24612: Eduskunnalle 24613: 24614: Tieosuus Jokivarsi-Nikkilä, joka on noin 9 tarkoitukseen ottaa valtion seuraavan vuoden 24615: kilometriä pitkä, on tärkeä yhdysside Sipoon tulo- ja menoarvioon. 24616: kunnan keskustasta ulkoiselle tieverkolle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24617: Tämä erityisen merkittävä tieosuus on kerta nioittaen, 24618: toisensa jälkeen lykätty toimenpideohjelmassa. 24619: Yhtenä pääsyynä lykkäämiseen on ollut moot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24620: toritieverkon viime vuosina vaatimat huomatta- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 24621: vat määrärahat. Kun edellä mainitulla tiellä on 31.24.21 1000000 markkaa Jokivar- 24622: suuri ja keskeinen merkitys erityisesti Sipoon ren-Nikkilän tieyhteyden rakennustöi- 24623: kunnalle, pitäisi uudelleen priorisoinnin tapah- den aloittamiseen Sipoossa. 24624: tua mahdollisimman pian, ja aloitusmäärärahat 24625: 24626: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24627: 24628: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman 24629: Ingvar S. Melin Kaarina Dromberg 24630: 1990 rd. 3685 24631: 24632: Finansmotion nr 3425 24633: 24634: 24635: 24636: 24637: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättrings- 24638: arbeten av Nitlax bygdeväg 24639: 24640: 24641: Tili Riksdagen 24642: 24643: Den ca 6,5 km långa Nitlax bygdevägen, som derna. Därtill har ett flertal unga familjer som 24644: utgör en fortsättning på landsväg nr 1001 Troll- arbetar främst i Ekenäs stad flyttat tili orten 24645: böle-Prästkulla, borde med det snaraste och byggt sig nya bostäder. 24646: iståndsättas. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24647: Vägen utgör för närvarande en trafikfara i samt 24648: synnerhet för alla dem som dagligen trafikerar 24649: densamma. att Riksdagen i statsbudgeten jör år 24650: Den fasta bosättningen, som direkt är be- 1991 på momentet 31.24.21 upptar 24651: roende av ifrågavarande väg, utgörs av ca 70 200 000 mark jör att båbörja ombygg- 24652: hushåll med drygt 180 personer och därtili kom- nadsarbeten på den ca 6,5 km långa Nit- 24653: mer sommargäster tili de drygt 170 fritidsbostä- /ax bygdevägen. 24654: 24655: Helsingfors den 18 september 1990 24656: 24657: Henrik Westerlund Jörn Donner Ole Wasz-Höckert 24658: 24659: 24660: 24661: 24662: 47 200052Y 24663: 3686 1990 vp. 24664: 24665: Raha-asia-aloite n:o 3425 Suomennos 24666: 24667: 24668: 24669: 24670: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Niitlahden paikallis- 24671: tien peruskorjaamiseen 24672: 24673: 24674: Eduskunnalle 24675: 24676: Noin 6,5 kilometrin pituinen Niitlahden pai- kaupungissa työskentelevät nuoret perheet ovat 24677: kallistie, joka on Trollbölen ja Prästkullan väli- muuttaneet paikkakunnalle ja rakentaneet itsel- 24678: sen maantien n:o 1001 jatkoa, tulisi kunnostaa leen uusia asuntoja. 24679: mitä pikimmin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24680: Nykyään tie on liikenteelle vaarallinen, erityi- nioittaen, 24681: sesti kaikille sillä päivittäin liikkuville. 24682: Kyseisestä tiestä suoranaisesti riippuvainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24683: kiinteä asumus muodostuu noin 70 taloudesta, 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 24684: joihin kuuluu runsaat 180 henkilöä, ja lisäksi 31.24.21 200000 markkaa noin 6,5 ki- 24685: vielä 170 vapaa-ajanasunnosta kesäasukkai- lometrin pituisen Niitlahden paikallis- 24686: neen. Lisäksi monet pääasiassa Tammisaaren tien peruskorjaamisen aloittamiseen. 24687: 24688: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24689: 24690: Henrik Westerlund Jörn Donner Ole Wasz-Höckert 24691: 1990 rd. 3687 24692: 24693: Finansmotion nr 3426 24694: 24695: 24696: 24697: 24698: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för att inrätta en lokal 24699: industribyrå i Lovisa 24700: 24701: 24702: Tili Riksdagen 24703: 24704: Det nyländska industridistriktet är otan kon- betslösheten i Nylands Iän, såsom även för när- 24705: kurrens landets största såväl vad beträffar be- varande är fallet. 24706: folkningsmängd som antalet företagare. Trots Sedan hösten 1987 har fortlöpande företags- 24707: detta faktum finns det tilisvidare ingen lokalby- rådgivning från Nylands industridistrikt skett, i 24708: rå i östra distriktet. ett första skede under en dag varannan vecka 24709: En viss aktivitet i dessa frågor har dock lett och under ett senare skede, på grund av perso- 24710: tili att man bl.a. inrättat en lokalbyrå i Karis, nalbrist, endast under en dag i månaden. Denna 24711: vilket måste ses som ytterst positivt. På så sätt verksamhet bör ses som ett led i den undersök- 24712: kommer ju västra delen av Nyland att aktiveras ning och utredning av behovet för inrättandet 24713: för en ökad industrietablering. av en lokalbyrå i Lovisa stad som riksdagen be- 24714: Ett liknande beslut borde även erhållas för lä- slöt om i samband med godkännandet av 1987 24715: nets östliga delar. Såväl Östra Nylands Region- års budget. Man kan nu med erfarenheterna av 24716: planeförbund som Uudenmaan Maakuntaliitto ovan nämnda företagsrådgivning fastslå att be- 24717: r.y. har bl.a. i skrivelser tili handels- och indu- hovet av en stationär lokalbyrå är påtagligt. Be- 24718: striministeriet påtalat bristen av industrilokal- söksfrekvensen har hela tiden varit stor. 24719: byråer i Nyland. För länets östra del har spe- Personalbehovet vid en lokalbyrå i Lovisa 24720: ciellt Lovisa nämnts som en synnerligen lämplig kunde i varje fall tili en början delvis skötas ge- 24721: placeringsort för en industrilokalbyrå. Nylands nom en temporär överflyttning av en tjänst eller 24722: industridistrikt har därtili redan för 5 år sedan tjänster från distriktskontoret i Helsingfors. 24723: föreslagit att ett regionkontor skulle grundas i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24724: Lovisa. samt 24725: Främst gäller det att utveckla de små och me- 24726: delstora företagens verksamhetsbetingelser och att Riksdagen i statsbudgeten för år 24727: nyetableringar. Östra Nyland och inte minst 1991 på momentet 32.02.01 upptar 24728: Lovisa stad har en arbetslöshet som tidvis är 500 000 mark för att inrätta en loka! in- 24729: mycket betungande för de enskilda kommuner- dustribyrå i Lovisa. 24730: na. Lovisa stad har tidvis haft den högsta ar- 24731: 24732: Helsingfors den 18 september 1990 24733: 24734: Henrik Westerlund Håkan Malm 24735: 3688 1990 vp. 24736: 24737: Raha-asia-aloite n:o 3426 Suomennos 24738: 24739: 24740: 24741: 24742: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin pai- 24743: kallistoimiston perustamiseksi Loviisaan 24744: 24745: 24746: Eduskunnalle 24747: 24748: Uudenmaan teollisuuspiiri on kiistatta maan vaa. Loviisan kaupungin työttömyysaste on 24749: suurin sekä asukasluvultaan että yrittäjien luku- ajoittain ollut Uudenmaan läänin suurin. 24750: määrän perusteella. Tästä tosiasiasta huolimat- Syksystä 1987 lähtien Uudenmaan teollisuus- 24751: ta piirin itäosassa ei toistaiseksi ole paikallistoi- piiri on antanut yritysneuvontaa aluksi yhtenä 24752: mistoa. päivänä joka toinen viikko ja myöhemmin hen- 24753: Asiassa ilmennyt aktiivisuus on kylläkin joh- kilökuntapulan vuoksi ainoastaan yhtenä päi- 24754: tanut muun muassa paikallistoimiston perusta- vänä kuukaudessa. Tämä toiminta on nähtävä 24755: miseen Karjaalle, mikä on nähtävä erittäin osana sitä tutkimusta ja selvitystä paikallistoi- 24756: myönteisenä asiana. Tällä tavoinhan voidaan miston perustamistarpeesta Loviisaan, mistä 24757: aktivoida Uudenmaan länsiosaa sen lisäänty- eduskunta päätti hyväksyessään valtion vuoden 24758: vässä teollistamisessa. 1987 tulo- ja menoarvion. Yritysneuvonnasta 24759: Vastaava päätös tulisi saada aikaan myös lää- saatujen kokemusten perusteella voidaan nyt 24760: nin itäosien osalta. Sekä Itä-Uudenmaan seutu- todeta, että kiinteän paikallistoimiston tarve 24761: kaavaliitto että Uudenmaan Maakuntaliitto ry. on tuntuva. Käyntitaajuus on koko ajan ollut 24762: ovat mm. kirjelmin kauppa- ja teollisuusminis- suuri. 24763: teriölle valittaneet teollisuuspiirin paikallistoi- Loviisaan perustettavan paikallistoimiston 24764: mistojen puuttumista Uudeltamaalta. Läänin henkilöstötarve voitaisiin ainakin aluksi hoitaa 24765: itäosassa on erityisesti Loviisa mainittu varsin osaksi siirtämällä tilapäisesti virka tai virkoja 24766: sopivana paikallistoimiston sijoituspaikkana. Helsingin piiritoimistosta. 24767: Lisäksi Uudenmaan teollisuuspiiri on jo 5 vuot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24768: ta sitten ehdottanut aluetoimiston perustamista nioittaen, 24769: Loviisaan. 24770: Ennen kaikkea olisi kehitettävä pienten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24771: keskisuurten yritysten toiminta- ja perustamis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 24772: edellytyksiä. Itä-Uudellamaalla, erityisesti Lo- 32. 02.01 500 000 markkaa teollisuuspii- 24773: viisan kaupungissa, esiintyy työttömyyttä, joka rin paikallistoimiston perustamiseksi 24774: ajoittain on yksittäisille kunnille hyvin rasitta- Loviisan kaupunkiin. 24775: 24776: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24777: 24778: Henrik Westerlund Håkan Malm 24779: 1990 rd. 3689 24780: 24781: Finansmotion nr 3427 24782: 24783: 24784: 24785: 24786: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för effektiverad över- 24787: vakning och forskning av särskilt importlivsmedel 24788: 24789: 24790: Tili Riksdagen 24791: 24792: Oron beträffande omgivningens och födans Finland där vi använder mindre än ett effektki- 24793: renhet håller tydligt på att öka. Denna tendens logram per ha växtskyddsmedel torde vi höra 24794: har klart kommit fram i flera nyligen publicera- tili dem som har den lägsta kända nivån i värl- 24795: de undersökningar. Resultaten visar att konsu- den. Det är såväl viktigt som angeläget att vi in- 24796: menternas möjligheter att samtidigt väga pro- tensifierar kontrollen och undersökningen inom 24797: dukternas hälsokvalitet och pris har varit be- hela livsmedelssektorn med tanke på att just 24798: gränsade. Å andra sidan har alla parter inom bl.a. dessa frågor kommer att framstå som allt 24799: livsmedelshushållningen framhållit det faktum viktigare. 24800: att livsmedelshandeln i vårt land är alltför pris- Som ett annat exempel kan nämnas bestrål- 24801: betonad. ningen av livsmedel. 1 ett flertalländer därifrån 24802: Frågan om livsmedlens kvalitet är viktig ur även vi importerar bl.a. betydande mängder 24803: många synpunkter. Utöver närings- och hälso- grönsaker är bestrålning av livsmedel inte för- 24804: vårdspolitiska faktorer måste man beakta också bjuden utan tvärtom tillämpas i betydande ut- 24805: produktionspolitiska synpunkter. Å ena sidan sträckning. Detta utgör likaså en oroande fak- 24806: måste vi se tili att man på grund av bristfälliga tor. Som känt är det dessvärre inte möjligt att 24807: forsknings- och övervakningsresurser inte pru- kontrollera huruvida en livsmedelsprodukt bli- 24808: tar på den höga kvaliteten i vår dagliga näring, vit bestrålad eller inte. Bl.a. dessa frågor borde 24809: å andra sidan bör konsumenterna tydligare än beaktas hos alla dem som ohämmat talar för en 24810: nu kunna konstatera sambandet mellan pris- allt större import av livsmedel. 24811: och kvalitetsfaktorer. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24812: Det vore därtill befogat att intensifiera kon- samt 24813: trollen och undersökningsintensiteten i synner- 24814: het av importlivsmedlena. Det är kanske inte att Riksdagen i statsbudgeten jör år 24815: ens bekant för mången att de utländska import- 1991 på momentet 32.30.29 i ti/lägg upp- 24816: livsmedlen innehåller avsevärda belastningsfak- tar 1 000 000 mark för att öka och effek- 24817: torer som inte närmelsevis kan jämföras med tivera resurserna jör övervakning, prov- 24818: våra produkter. Användningen av bl.a. växt- tagning och jorskning av livsmedelspro- 24819: skyddsmedel inom de flesta Iänder i Europa är dukterna, särskilt importlivsmedel. 24820: flerfaldig jämfört med situationen hos oss. 1 24821: 24822: Helsingfors den 18 september 1990 24823: 24824: Henrik Westerlund Håkan Malm 24825: 3690 1990 vp. 24826: 24827: Raha-asia-aloite n:o 3427 Suomennos 24828: 24829: 24830: 24831: 24832: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisesti tuontielin- 24833: tarvikkeiden valvonnan ja tutkimuksen tehostamiseen 24834: 24835: 24836: Eduskunnalle 24837: 24838: Huoli ympäristön ja ravinnon puhtaudesta suojeluaineita vähemmän kuin yhden kilon te- 24839: on selvästi kasvamassa. Tämä kehityssuunta hoainetta hehtaaria kohden, lienee kasvinsuo- 24840: käy selkeästi esille useista äskettäin ilmestyneis- jeluaineiden käyttö alhaisimmalla tunnetulla ta- 24841: tä tutkimuksista. Tulokset osoittavat, että ku- solla maailmassa. On sekä tärkeää että tarpeel- 24842: luttajien mahdollisuudet samanaikaisesti arvioi- lista, että tehostamme valvontaa ja tutkimusta 24843: da tuotteiden terveydellistä laatua ja hintaa koko elintarvikesektorilla juuri sen takia, että 24844: ovat olleet rajalliset. Toisaalta kaikki elintarvi- mm. nämä kysymykset tulevat yhä tärkeäm- 24845: ketalouden osapuolet ovat korostaneet maam- miksi. 24846: me elintarvikekaupan liiallista hintapainottei- Toisena esimerkkinä voidaan mainita elintar- 24847: suutta. vikkeiden säteilyttäminen. Useissa maissa, jois- 24848: Kysymys elintarvikkeiden laadusta on tärkeä ta myös me tuomme mm. huomattavia määriä 24849: monestakin näkökulmasta. Ravinto- ja terveys- vihanneksia, elintarvikkeiden säteilyttäminen ei 24850: poliittisten tekijöiden lisäksi on otettava huo- ole kiellettyä, vaan päinvastoin sitä käytetään 24851: mioon myös tuotantopoliittiset näkökohdat. merkittävästi. Tämä on myös huolestuttava te- 24852: Toisaalta meidän tulee pitää huolta siitä, ettei kijä. Kuten tunnettua, ei kuitenkaan ole mah- 24853: puutteellisten tutkimus- ja valvontaresurssien dollista tarkistaa sitä, onko elintarviketuotetta 24854: vuoksi tingitä päivittäisen ravintomme korkeas- säteilytetty vai ei. Estottomasti yhä suuremman 24855: ta laadusta, ja toisaalta kuluttajien tulee nykyis- elintarviketuonnin puolesta puhuvien pitäisi ot- 24856: tä selvemmin pystyä toteamaan hinta- ja laatu- taa huomioon mm. nämä tekijät. 24857: tekijöiden välinen yhteys. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24858: Tämän lisäksi olisi perusteltua tehostaa eri- nioittaen, 24859: tyisesti tuontielintarvikkeiden valvontaa ja tut- 24860: kimusta. Monenkaan tiedossa ei ehkä ole, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24861: ulkomaiset tuontielintarvikkeet sisältävät mer- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 24862: kittäviä rasitustekijöitä, eikä niitä läheskään voi 32.30.29 1 000 000 markkaa elintarvik- 24863: verrata omiin tuotteisiimme. Useimmissa Eu- keiden, erityisesti tuontielintarvikkeiden 24864: roopan maissa mm. kasvinsuojeluaineiden valvontaan, näytteenottoon ja tutki- 24865: käyttö on moninkertaista meidän maahamme mukseen tarkoitettujen resurssien lisää- 24866: verrattuna. Suomessa, jossa käytämme kasvin- miseksi ja tehostamiseksi. 24867: 24868: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 24869: 24870: Henrik Westerlund Håkan Malm 24871: 1990 rd. 3691 24872: 24873: Finansmotion nr 3428 24874: 24875: 24876: 24877: 24878: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för en utredning av 24879: användningen av etanol som motorbränsle 24880: 24881: 24882: Tili Riksdagen 24883: 24884: 1 många Iänder världen över pågår nu pro- veoxid, 60% av alla kolväten och närmare 24885: gram för inblandning av etenol i motorbensinet. 45 % av koldioxidutsläppen. Det betyder tusen- 24886: Brasilien t.ex. satsar stort på etanol med brän- tals ton föroreningar varje år. 24887: slen innehållande 20 respektive 100 procent eta- Etanolen som bränsle är klart renast och man 24888: no! och över 7 miljoner bilar kör nu på etanol- räknar dessutom med att avsevärt kunna redu- 24889: bränslen. cera utsläppen från etanolfordonen. 24890: 1 USA finns sedan 1987 Gasohol - ett Den etanoldrivna motorn är en av de mest 24891: bränsle med 10 procent etanol. Dess mark- miljövänliga förbränningsmotorerna i världen. 24892: nadsandel har sedan dess bara ökat och ger nu Bränslet består av ca 90 % ren alkohoi och ca 24893: bränsle tili ca 10 miljoner bilar. Även inom EG- 5 OJo vatten. Dessutom ingår tillsatser för att 24894: länderna prövas etanolbränslen. bl.a. öka tändvilligheten av bränslet i motorn 24895: Av miljöskäl finns det anledning att redan nu samt denatureringsmedel. 24896: låta fordon i känsliga miljöer (stadstrafik, Avgaserna från etanolbussarna innehåller 24897: gruvdrift mm.) övergå tili ren etanoldrift. Kort varken bly eller svavel. Mängden partiklar är 24898: sagt, -etanol är den mest intressanta av alla nu bara en bråkdel och jämfört med en dieselbuss 24899: tillgängliga alternativa energikällor för for- (1984 års standard) är kväveoxidutsläppen bara 24900: donsdrift. en tredjedel. 24901: 1 Sverige har redan under flera år gjorts om- Etanolen, som i huvudsak i vårt land skulle 24902: fattande försök med etanoldrift som nu ytterli- framställas av spannmål, innebure i huvudsak 24903: gare utökats. Under en treårig experimentpe- eliminering av vårt spannmålsöverskott som i 24904: riod ersätts dieseldriften inom delar av Stock- regel uppstår under normala år. 24905: holm i sin helhet. Med etanol testkörs 32 bussar För en årsproduktion av 100 000 ton etanol 24906: i Stockholms innerstad fr.o.m april detta år. krävs ca 450 miljoner kg korn, viiken volym 24907: Detta experiment betraktas av många sakkun- produceras under genomsnittliga år från en 24908: niga som det definitiva genombrottet för eta- areal om ca 140 000 ha. 24909: noldriftens utveckling i Sverige. De värdefulla biprodukter, bl.a. äggviterikt 24910: Vid jämförelse av en etenolbuss med kataly- kraftfoder, som uppstår vid etanolframställ- 24911: sator och en personbil med katalysator är bus- ning, skulle samtidigt eliminera den nuvarande 24912: sen och bilen lika rena vad det gäller kolväten. importen. 24913: Däremot har bussen nio gånger lägre koloxid- Den ovan nämnda volymen gäller vid en 8- 24914: utsläpp, men något sämre värden vad det gäller 10 procentig låginblandning av etanol i bensinet 24915: kväveoxider. Men, med tanke på att bussen kan med tanke på den nuvarande förbrukningen. 24916: ta upp tili cirka 50-70 passagerare, blir bussen Därtill kommer den betydande tilläggskonsum- 24917: i praktiken betydligt mer miljövänlig också i tion som krävs vid en omläggning av den tidiga- 24918: detta hänseende. re nämnda dieseldriften som nödvändigtvis bor- 24919: Trots blyfri bensin, katalysatorrening, parti- de genomföras i första hand framför allt inom 24920: kelfällor för dieselmotorer, kommer den största de större städernas kollektivbusstrafik. 24921: delen av luftföroreningarna i stora städer och 1 bl.a. USA har man redan insett bioetano- 24922: tätorter från vägtrafiken. lens oerhörda positiva inverkan på miljön. 24923: Enligt mätningar som gjorts av kommuner i Samma trend bör väl i rimlighetens namn även 24924: Stockholms Iän rör det sig om 85 OJo av all kvä- gälla för vår del. 24925: 3692 1990 rd. - FM nr 3428 24926: 24927: Tekniken och framställningskunnandet av kan lösa det. Endast en del av den nuvarande 24928: etanol har vi och inom mindre än tre år kunde totala statliga skatteinkomsten från flytande 24929: Oy Alko Ab öka den erforderliga volymen av bränslen skulle krävas för den erforderliga fi- 24930: etanol. 1 praktiken skulle detta innebära att im- nansieringen om man vill bibehålla motorbrän- 24931: porten av metanol kunde upphöra. Ur miljö- slepriset på nuvarande nivå. Å andra sidan skul- 24932: synpunkt är etanolen därtill ett avsevärt bättre le inbesparingen av valutautgiften i samband 24933: bränslealternativ än metanolinblandning i mo- med en upphörd metanolimport vara betydande. 24934: torbensinen beroende på metanolens lägre syre- Frågan är i vilket fall som helst av den stor- 24935: konsistens i förhållande till etanol. Av denna leksordningen att vi inte mera kan undgå en 24936: orsak kommer bl.a. i USA inte framdeles att noggrann prövning och utredning av etanolens 24937: godkännas metanol som blandmedel i bensinet obestridliga fördelar som motorbränsle. 24938: och denna förändring grundar sig på en lagre- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24939: form som f.n.v. är under beredning. samt 24940: De försök som under senare tid i mindre ska- 24941: la även gjorts i vårt land med etanolblandat mo- att Riksdagen i statsbudgeten jör år 24942: torbränsle påvisar överlag enbart gynnsamma 1991 på momentet 32.55.42 upptar ett 24943: resultat. reservationsanslag om 200 000 mark för 24944: Etanolbränsle för bensininblandning är ur att utnyttjas tili arvode för en av rege- 24945: miljösynpunkt obestridligt och utan konkur- ringen tillsatt specialarbetsgrupp med 24946: rensalternativ den bästa lösningen. Problemet, uppgift att framställa förslag tili åtgär- 24947: om man vill se ett sådant, är närmast av skatte- der syjtande tili att inleda etanolproduk- 24948: politisk natur, men inte större än att man väl tion av spannmål tili motorbränsle. 24949: 24950: Helsingfors den 18 september 1990 24951: 24952: Henrik Westerlund Håkan Malm 24953: 1990 vp. 3693 24954: 24955: Raha-asia-aloite n:o 3428 Suomennos 24956: 24957: 24958: 24959: 24960: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta etanolin käyttöä 24961: moottoripolttoaineena koskevaan selvitystyöhön 24962: 24963: 24964: Eduskunnalle 24965: 24966: Monissa maissa eri puolilla maailmaa on kuista huolimatta suurin osa suurien kaupun- 24967: käynnissä ohjelmia etanolin sekoittamiseksi kien ja taajamien ilman epäpuhtauksista tulee 24968: moottoribensiiniin. Brasilia esim. panostaa voi- tieliikenteestä. 24969: makkaasti etanolibensiineihin, jotka sisältävät Tukholman läänin kunnissa tehtyjen tutki- 24970: 20 Olo tai 100 % etanolia. Yli 7 miljoonaa autoa musten mukaan kyseessä on 85% kaikista hä- 24971: käyttää nykyään etanolipolttoaineita. käpäästöistä, runsaat 50 % kaikista typpioksi- 24972: Yhdysvalloissa on vuodesta 1987 lähtien ollut deista, 60% kaikista hiilivedyistä ja lähes 45% 24973: 10% etanolia sisältävä polttoaine - Gasohol. kaikista hiilidioksidipäästöistä. Tämä merkitsee 24974: Sen markkinaosuus on tuosta ajankohdasta tuhansia tonneja saasteita vuodessa. 24975: lähtien vain kasvanut tarjoten nyt polttoainetta Polttoaineena etanoli on selvästi puhtainta. 24976: noin 10 miljoonalle autolle. Myös EY-maissa Lisäksi arvioidaan, että etanolia käyttävien ajo- 24977: kokeillaan etanolipolttoaineita. neuvojen päästöjä pystyttäisiin vähentämään 24978: Ympäristöseikkojen vuoksi on syytä jo nyt huomattavasti. 24979: sallia herkässä ympäristössä (kaupunkiliikenne, Etanolilla toimiva moottori on yksi maail- 24980: kaivostoiminta ym.) liikkuvien ajoneuvojen man ympäristöystävällisimmistä polttomootto- 24981: siirtyä käyttämään pelkästään etanolia. Lyhyes- reista. Polttoaineessa on noin 90 % puhdasta 24982: ti sanottuna etanoli on mielenkiintoisin kaikista alkoholia ja noin 5 % vettä. Lisäksi polttoai- 24983: nykyisistä ajoneuvokäyttöön tarkoitetuista neessa on lisäaineita mm. polttoaineen sytty- 24984: vaihtoehtoisista energianlähteistä. vyyden lisäämiseksi moottorissa sekä denatu- 24985: Ruotsissa on jo useiden vuosien ajan tehty rointiaineita. 24986: laajoja etanolin käyttöä koskevia kokeiluja, Etanolibussien pakokaasut eivät sisällä lyijyä 24987: joita on nyt vielä lisätty. Kolmivuotisen kokei- eivätkä rikkiä. Hiukkasten määrä on vain mur- 24988: lukauden aikana dieselpolttoaineen käyttö kor- to-osa, ja dieselpolttoainetta käyttävään bussiin 24989: vataan joissakin osissa Tukholmaa kokonaan. (vuoden 1984 malli) verrattuna typpioksidipääs- 24990: Etanoli on koekäytössä 32 bussissa Tukholman töt ovat vain kolmannes. 24991: keskustassa tämän vuoden huhtikuusta lähtien. Etanoli, jota maassamme pääasiassa valmis- 24992: Monet asiantuntijat pitävät tätä kokeilua lopul- tettaisiin viljasta, merkitsisi tavallisesti normaa- 24993: lisena läpimurtona etanolin käytön kehitykselle leina vuosina syntyvän viljaylijäämän poistu- 24994: Ruotsissa. mista. 24995: Verrattaessa katalysaattorilla varustettua Etanolin 100 000 tonnin vuosituotantoon tar- 24996: bussia katalysaattorilla varustettuun henkilöau- vitaan noin 450 miljoonaa kiloa viljaa. Tämä 24997: toon bussi ja auto ovat hiilivetyjen osalta yhtä määrä tuotettaisiin keskivertovuosina noin 24998: puhtaita. Sen sijaan bussin häkäpäästöt ovat 140 000 hehtaarin pinta-alalta. 24999: yhdeksän kertaa alhaisemmat typpioksidien ar- Arvokkaat etanolin valmistuksessa syntyvät 25000: vojen ollessa hiukan heikommat. Kun kuitenkin sivutuotteet, kuten mm. valkuaisrikas väkirehu, 25001: otetaan huomioon, että bussi voi ottaa 50-70 tekisivät samalla nykyisen tuonnin tarpeetto- 25002: matkustajaa, bussi on käytännössä huomatta- maksi. 25003: vasti ympäristöystävällisempi myös tässä mie- Edellä mainittu määrä koskee tilannetta, jos- 25004: lessä. sa vain 8-10% etanolia sekoitettaisiin bensii- 25005: Lyijyttömästä bensiinistä, katalysaattoripuh- niin nykyisen kulutuksen vallitessa. Lisäksi syn- 25006: distuksesta ja dieselmoottoreiden hiukkaslou- tyy merkittävää lisäkulutusta tehtäessä muutok- 25007: 3694 1990 vp. - RA n:o 3428 25008: 25009: sia aikaisemmin mainittuun dieselpolttoaineen ympäristön kannalta kiistattomasti ja vailla kil- 25010: käyttöön, mikä tulisi välttämättä toteuttaa ensi- pailevia vaihtoehtoja paras ratkaisu. Ongelma, 25011: sijaisesti suurien kaupunkien linja-autoilla ta- jos sitä halutaan tarkastella, on lähinnä luon- 25012: pahtuvassa joukkoliikenteessä. teeltaan veropoliittinen, mutta se ei ole kuiten- 25013: Muun muassa Yhdysvalloissa on havaittu kaan niin suuri, ettei sitä voitaisi hyvin ratkais- 25014: bioetanolin suunnattoman positiivinen vaikutus ta. Ainoastaan osa nykyisistä valtion poltto- 25015: ympäristöön. Saman suuntauksen tulisi koh- aineverotuloista tarvittaisiin rahoitukseen, jos 25016: tuuden nimessä koskea myös meitä. moottoribensiinin hinta halutaan säilyttää ny- 25017: Meillä on olemassa etanolin valmistustekniik- kyisellä tasolla. Toisaalta valuuttamenojen 25018: ka ja -taito, ja vajaassa kolmessa vuodessa Oy säästö metanolin tuonnin loppuessa olisi mer- 25019: Alko Ab pystyisi lisäämään tarvittavan etanolin kittävä. 25020: määrää. Käytännössä tämä merkitsisi, että voi- Kysymys on joka tapauksessa sen suuruus- 25021: simme luopua metanolin tuonnista. Ympäristön luokan asiasta, ettei enää voida välttää etanolil- 25022: kannalta etanoli on lisäksi huomattavasti pa- la moottoripolttoaineena olevien kiistattomien 25023: rempi polttoainevaihtoehto kuin metanolin se- etujen tarkkaa tutkimista ja selvittämistä. 25024: koittaminen moottoribensiiniin, mikä johtuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25025: metanolin alhaisemmasta happikoostumuksesta nioittaen, 25026: suhteessa etanoliin. Tästä syystä mm. Yhdys- 25027: valloissa ei tulevaisuudessa enää hyväksytä me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25028: tanolia sekoitteena bensiinissä, ja tämä perus- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 25029: tuu tällä hetkellä valmisteilla olevaan lainmuu- 32.55.42 200 000 markkaa käytettäväk- 25030: tokseen. si erityistyöryhmän palkkioihin, jonka 25031: Viime aikoina myös maassamme pienessä hallitus asettaisi ja jonka tehtävänä olisi 25032: mittakaavassa etanolisekoitteisella moottori- tehdä ehdotukset toimenpiteistä viljasta 25033: bensiinillä tehdyt kokeilut osoittavat pelkästään valmistettavan, moottoribensiininä käy- 25034: myönteisiä tuloksia kautta linjan. tettävän etanolin tuotannon aloittami- 25035: Etanolipolttoaine bensiiniin sekoitettuna on seksi. 25036: 25037: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25038: 25039: Henrik Westerlund Håkan Malm 25040: 1990 rd. 3695 25041: 25042: Finansmotion nr 3429 25043: 25044: 25045: 25046: 25047: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för vård av demens- 25048: patienter 25049: 25050: 25051: Tili Riksdagen 25052: 25053: Sjukdomen demens är en gradvis försämring ningen som vid valet av personai har man ef- 25054: av minnet som beror på organiska orsaker. Ris- tersträvat hemtrevnad och förtrolighet. Dag- 25055: ken att insjukna i demens ökar med tilltagande vårdhemmets program består av minnesträning 25056: ålder; 6, 7 Olo av alla 65 år fyllda lider av sjukdo- och träning av inlärningsförmågan. Daghem- 25057: men, men bland sådana som fyllt 85 år är anta- met är öppet vardagar kl. 9-17 och ibland ock- 25058: let redan 17 Olo. Uppskattningsvis 40 000- så kvällstid. Hemmet besöks av ca tio patienter 25059: 50 000 åldringar lider för närvarande av demens per dag. Dagvårdhemmet bjuder på lunch och 25060: i olika stadier. Sjukdomen ökar med det stigan- eftermiddagskaffe. Personalen består av tre 25061: de antalet åldringar. De demensdrabbade åld- anställda och dessutom är några frivilliga 25062: ringarnas antal kommer att mer än fördubblas medhjälpare med i verksamheten. 25063: före år 2030. De flesta sjukdomsfallen förorsa- Centralförbundet för de gamlas väl har fått 25064: kas av Alzheimers sjukdom, som ger upphov tili mycket positiv respons på dagvårdhemmet för 25065: hälften av alla demensfall. dementa. Det finns ett klart behov av sådana 25066: Demensen utvecklas inte på samma sätt som vårdhem: de möjliggör vård av åldringar som 25067: Alzheimers sjukdom. Förutom de individuella för övrigt är i god kondition då de anhöriga på 25068: skillnaderna inverkar rehabilitering och min- detta sätt kan få ledigt för att sköta sitt jobb el- 25069: nesträning på sjukdomens framskridande. De- ler andra angelägenheter. Dagvårdhemmet hjäl- 25070: mens yppar sig i minnesförlust samt försämring per åldringarna att leva i sin egen bekanta om- 25071: av slutlednings- och omdömesförmågan. Då givning. En dylik vård är också billig om man 25072: sjukdomen framskrider kan begreppen om tid jämför den med t.ex. kostnaderna för ett dag- 25073: och rum försvinna. sjukhus. Kostnaderna för en vårddag i hemmet 25074: Alla dementa är beroende av andra männis- är ca 300 mk per patient. 25075: kors stöd och omsorg. Den dementa är ofta pas- Centralförbundet för de gamlas väl har be- 25076: siv och oförmögen att ta initiativ. Hon kan inte redskap att grunda flere liknande vårdenheter 25077: själv uppehålla sin kondition och sitt levnads- där man koncentrerar sig på kortvarig vård eller 25078: sätt. dagvård av dementa åldringar. 25079: Den demensdrabbade åldringen bor gärna Inom åldringsvården överhuvudtaget och 25080: hemma i en bekant omgiving med bekanta män- speciellt vid vården av dementa är alla lösningar 25081: niskor. Då sjukdomen framskrider blir situatio- viktiga. Det behövs nya ideer och orädda försök 25082: nen tung för de anhöriga och är inte heller den för att kunna lösa framtidens "åldringspro- 25083: bästa möjliga för åldringen. De anhöriga behö- blem". Centralförbundet för de gamlas väl har 25084: ver ledighet från vårdandet och åldringen behö- inom ramen för sitt verksamhetsprogram för 25085: ver sakkunnig rehabilitering. avsikt att grunda modellhem, som kommuner- 25086: Som ett anmärkningsvärt positivt exempel na kan hämta erfarenheter ifrån då de utvecklar 25087: för demenssjukas vård kan nämnas att Central- sin egen åldringsvård. 25088: förbundet för de gamlas väl har grundat ett För demenspatienters vårdbehov beviljades i 25089: dagvårdhem för dementa åldringar i Tölö i Hel- 1990 års statsbudget 350 000 mk. Det är viktigt 25090: singfors. Daghemmet är en bostad om 3 rum att denna anslagspost i fortsättningen blir per- 25091: som inretts som ett hem. Såväl vid inred- manent med årliga budgetanslag. 25092: 3696 1990 rd. - FM nr 3429 25093: 25094: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- att Riksdagen i statsbudgeten för år 25095: samt 1991 upptar 1 000 000 mark jör demens- 25096: patienters vårdbehov. 25097: 25098: Helsingfors den 18 september 1990 25099: 25100: Henrik Westerlund Boris Renlund Per-Henrik Nyman 25101: Ingvar S. Melin Håkan Nordman Gunnar Jansson 25102: Kaarina Dromberg Håkan Malm 25103: 1990 vp. 3697 25104: 25105: Raha-asia-aloite n:o 3429 Suomennos 25106: 25107: 25108: 25109: 25110: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta dementiapotilaiden 25111: hoitoon 25112: 25113: 25114: Eduskunnalle 25115: 25116: Dementia on asteittaista mmstm heikkene- teen ja turvallisuuteen. Päiväpaikan ohjelma 25117: mistä, joka johtuu orgaanisista syistä. Demen- käsittää muistin ja oppimiskyvyn harjoitusta. 25118: tiaan sairastumisen riski lisääntyy vanhetessa: Päiväpaikka on avoinna arkisin klo 9-17, ja 25119: 6, 7 OJo kaikista 65 vuotta täyttäneistä kärsii sai- toisinaan myös iltaisin. Kodissa käy noin 10 po- 25120: raudesta, mutta 85 vuotta täyttäneiden joukos- tilasta päivässä. Päiväpaikassa tarjotaan lounas 25121: sa määrä on jo 17 %. Arviolta 40 000-50 000 ja iltapäiväkahvi. Henkilökunta koostuu kol- 25122: vanhusta kärsii nykyään eriasteisesta demen- mesta työntekijästä, ja lisäksi toiminnassa on 25123: tiasta. Sairaus lisääntyy vanhusten määrän mukana joitakin vapaaehtoisia avustajia. 25124: noustessa. Dementiaa sairastavien vanhusten Vanhustyön Keskusliitto on saanut hyvin 25125: määrä tulee yli kaksinkertaistumaan ennen myönteisen palautteen dementiapotilaiden päi- 25126: vuotta 2030. Useimmat sairastumistapaukset väpaikasta. Tällaisista hoitokodeista on selvä 25127: johtuvat Alzheimerin taudista, joka aiheuttaa tarve: ne mahdollistavat sellaisten vanhusten 25128: puolet kaikista dementiatapauksista. ,· hoidon, jotka muutoin ovat hyvässä kunnossa, 25129: Dementia ei kehity Alzheimerin taudin ta- omaisten voidessa tällä tavoin saada vapaata 25130: voin. Yksilöllisten erojen lisäksi kuntoutus ja oman työn tai muiden asioiden hoitamiseen. 25131: muistin harjaannuttaminen vaikuttavat sairau- Päiväpaikka auttaa vanhuksia elämään omassa 25132: den etenemiseen. Dementia ilmenee muistinme- tutussa ympäristössään. Tällainen hoito on 25133: netyksenä ja sekä päättely- että arviointikyvyn myös halpaa, jos V-errataan esimerkiksi päivä- 25134: heikkenemisenä. Sairauden edetessä voi ajan ja sairaalan hoitokustannuksiin. Yhdestä hoito- 25135: paikan käsitys hävitä. päivästä aiheutuvat kustannukset kodissa ovat 25136: Kaikki dementiaa sairastavat ovat riippuvai- noin 300 markkaa potilasta kohden. 25137: sia toisten ihmisten tuesta ja huolenpidosta. De- Vanhustyön Keskusliitolla on valmius perus- 25138: mentiaa sairastava on usein passiivinen ja kyke- taa useampia vastaavia hoitoyksikköjä, joissa 25139: nemätön aloitteisiin. Hän ei itse pysty ylläpitä- keskityttäisiin dementiaa sairastavien vanhus- 25140: mään kuntoaan eikä elintapaansa. ten lyhytaikaiseen hoitoon tai päivähoitoon. 25141: Dementiaa sairastava vanhus asuu mielellään Vanhusten huollossa ylipäänsä ja erityisesti 25142: kotona tutussa ympäristössä tuttujen ihmisten dementiapotilaiden hoidossa kaikki ratkaisut 25143: parissa. Sairauden edetessä tilanne muodostuu ovat tärkeitä. Tarvitaan uusia ajatuksia ja roh- 25144: raskaaksi omaisille, eikä se myöskään ole paras keita kokeiluja tulevaisuuden "vanhusongel- 25145: mahdollinen itse vanhukselle. Omaiset tarvitse- mien" ratkaisemiseksi. Vanhustyön Keskuslii- 25146: vat vapaata hoitamisesta, ja vanhus tarvitsee tolla on toimintaohjelmassaan tarkoitus perus- 25147: asiantuntevaa kuntoutusta. taa mallikoti, josta kunnat voivat hakea koke- 25148: Erityisen myönteisenä esimerkkinä dementia- muksia kehittäessään omaa vanhustenhuol- 25149: potilaiden hoidosta voidaan mainita, että Van- toaan. 25150: hustyön Keskusliitto on perustanut päiväpaikan Dementiapotilaiden hoitoon myönnettiin 25151: dementiapotilaille Helsingin Töölöön. Päivä- vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa 350 000 25152: paikka muodostuu kolmen huoneen asunnosta, markkaa. On tärkeää, että tämä määrärahaerä 25153: joka on sisustettu kodiksi. Sekä sisustuksen että tehdään pysyväksi tulevissa vuotuisissa tulo- ja 25154: henkilökunnan valinnassa on pyritty kotoisuu- menoarvioissa. 25155: 3698 1990 vp. - RA n:o 3429 25156: 25157: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25158: nioittaen, 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 25159: markkaa käytettäväksi dementiapotilai- 25160: den hoitoon. 25161: 25162: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25163: 25164: Henrik Westerlund Boris Renlund Per-Henrik Nyman 25165: Ingvar S. Melin Håkan Nordman Gunnar Jansson 25166: Kaarina Dromberg Håkan Malm 25167: 1990 vp. 3699 25168: 25169: Raha-asia-aloite n:o 3430 25170: 25171: 25172: 25173: 25174: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Järviseudun kehittä- 25175: misstrategiahankkeen käynnistämiseen 25176: 25177: 25178: Eduskunnalle 25179: 25180: Maaseutuelinkeinojen neuvottelukunta on ol- hittämisstrategia. Järviseudun kehittämisstrate- 25181: lut erittäin huolestunut maaseudulla meneillään gian luomisen tulisi tapahtua kuntien alueen 25182: olevasta kehityksestä. Maaseudun kehitys on väestön ja ulkopuolisten asintuntijoiden yhteis- 25183: erilaistumassa voimakkaasti. Suurten keskusten työnä. Hanke voisi olla myös yleisemmin esi- 25184: läheiset maaseutualueet tulevat tässä kehityk- merkkinä tämäntyyppisten maaseutualueiden 25185: sessä menestymään, mutta syrjäisempien maa- kehittämisestä. Hankkeen toteutuksesta tulisi 25186: seutualueiden tulevaisuus näyttää huolestutta- vastata Helsingin yliopiston maaseudun tut- 25187: valta. kimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoella. Ke- 25188: Sisäasiainministeriön ja maa- ja metsätalous- hittämisstrategiahanke toteutettaisiin Kortes- 25189: ministeriön johdolla on käynnistetty nyt laaja järven, Evijärven, Lappajärven, Vimpelin, 25190: maaseutuohjelman valmistelu. Lääninhallituk- Lehtimäen ja Soinin kunnissa sekä Alajärven 25191: set yhdessä piirihallintoviranomaisten kanssa kaupungissa. 25192: vastaavat ohjelman valmistelusta aluetasolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25193: Ohjelmatyössä kiinnitetään erityistä huomiota nioittaen, 25194: erityyppiselle maaseutualueelle soveltuvien toi- 25195: menpiteiden kehittämiseen. Vaasan läänissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25196: Järviseutu ja yleensäkin Suomenselkä on tyypil- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 25197: lisesti sellaista syrjäistä maaseutua, jonka kehit- markkaa Järviseudun kehittämisstrate- 25198: tämiseksi olisi löydettävä kuntarajat ylittävä ke- giahankkeen käynnistämiseen. 25199: 25200: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25201: 25202: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25203: 3700 1990 vp. 25204: 25205: Raha-asia-aloite n:o 3431 25206: 25207: 25208: 25209: 25210: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Ähtärin virasto- 25211: talon rakentamiseen 25212: 25213: 25214: Eduskunnalle 25215: 25216: Vaasan läänin seutukaavaliiton liittovaltuus- Uuden virastotalon rakentaminen tulisikin 25217: ton hyväksymä tavoite on palvelujen tasapuoli- toteuttaa mahdollisimman pikaisesti. 25218: sen saavutettavuuden kehittäminen erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25219: Suomenselän alueella valtion paikallishallinnon nioittavasti, 25220: palvelut turvaamalla. Ähtärissä toimii useita 25221: valtion paikallishallintoviranomaisia, verotoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25222: misto, henkikirjoittaja, nimismies, työvoima- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 25223: toimisto sekä Kansaneläkelaitoksen toimisto ja markkaa valtion Ähtärin virastotalon 25224: teletoimisto. Toimistot sijaitsevat tällä hetkellä suunnitteluun. 25225: hajallaan osin vuokratiloissa. 25226: 25227: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25228: 25229: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25230: 1990 vp. 3701 25231: 25232: Raha-asia-aloite n:o 3432 25233: 25234: 25235: 25236: 25237: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 25238: opistolle rakennusavustuksiin 25239: 25240: 25241: Eduskunnalle 25242: 25243: Etelä-Pohjanmaan opisto on sitoutumaton nan lisääntymisestä aiheutuneet valtionosuudet 25244: maakunnallinen opisto, joka sijaitsee Ilmajoel- ovat olleet 2-3 vuotta myöhässä. 25245: la. Opisto on viime vuosina lisännyt toimintaa Opiskelijamäärien johdosta opistolla on 25246: siten, että opisto kuuluu isojen kansanopistojen suunnitelma rakentaa lisää opiskelijoiden ma- 25247: joukkoon. Opiston vuosiopiskelijamäärä oli joitustiloja. Vuonna 1991 on tarkoitus aloittaa 25248: työkaudella 1989-90 243 henkeä. Opiston pe- rakennustyöt ja saattaa ne päätökseen vuonna 25249: rusoppijaksolla opiskelee parhaillaan noin 150 1992, jolloin opisto täyttää 100 vuotta. Opiske- 25250: opiskelijaa. lija-asuntolaan on tarkoitus rakentaa 24 huo- 25251: Opisto on suorittanut peruskorjauksen van- netta. Rakennettavien majoitustilojen kustan- 25252: haan kulttuurihistoriallisesti merkittävään pää- nusarvio on lähes 10 miljoonaa markkaa. 25253: rakennukseen. Peruskorjauksen kustannukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25254: nousivat yli 6 miljoonaan markkaan. Raken- nioittaen, 25255: nusavustuksia opisto sai hankkeeseen noin mil- 25256: joona markkaa. Opiston velat olivat vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25257: 1989 lopussa noin 6,5 miljoonaa markkaa. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 25258: Opiston velat johtuvat pääasiassa kyseisestä pe- 29.68.52 200000 markkaa Etelä-Poh- 25259: ruskorjauksesta. Opiston taloutta on rasittanut janmaan opiston rakennusavustuksiin. 25260: myös se, että rakennustöistä ja opiston toimin- 25261: 25262: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25263: 25264: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää 25265: Aapo Saari Jorma Fred 25266: 25267: 25268: 25269: 25270: 48 200052Y 25271: 3702 1990 vp. 25272: 25273: Raha-asia-aloite n:o 3433 25274: 25275: 25276: 25277: 25278: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Artturi Leinosen seuran 25279: työn tukemiseen 25280: 25281: 25282: Eduskunnalle 25283: 25284: Artturi Leinosen seura toimii Ylihärmän kun- kokous-, koulutus-, konsertti-, näyttely- ja 25285: nassa. Seuran tarkoituksena on Artturi Leino- työskentelytiloina. Talon nykyajan vaatimuksia 25286: sen monipuolisen elämäntyön esillä pitäminen. vastaavat asuin- ja työskentelytilat luovat erin- 25287: Erityisesti Artturi Leinosen kirjallisessa tuotan- omaiset puitteet pohjoismaiselle kirjailijavaih- 25288: nossa ilmenevien taiteellisten ja elämänkatso- dolle. Talonpoikaiskiinteistön pihapiiri sovel- 25289: muksellisten arvojen tutkiminen ja tunnetuksi tuu myös hyvin kesäteatteritoimintaan. Artturi 25290: tekeminen ovat seuran työssä tärkeällä sijalla. Leinosen seura tekee monipuolista työtä etelä- 25291: Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi Artturi Lei- pohjalaisen kulttuurin hyväksi. 25292: nosen seura järjestää sekä jäsenilleen että ylei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25293: sölle erilaatuisia keskustelu-, esitelmä- ja taide- nioittaen, 25294: tilaisuuksia. 25295: Artturi Leinosen seura on mukana Artturin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25296: Talo Oy -nimisessä yhtiössä, joka omistaa Kan- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 25297: tolan kiinteistön. Seuran tarkoituksena on ke- markkaa Artturi Leinosen seuran toi- 25298: hittää Kantolan kiinteistöstä maakunnallinen minnan tukemiseen. 25299: kulttuurikeskus, joka toimii eri taiteenalojen 25300: 25301: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25302: 25303: Jukka Vihriälä Matti Maijala 25304: Juho Sillanpää Markus Aaltonen 25305: 1990 vp. 3703 25306: 25307: Raha-asia-aloite n:o 3434 25308: 25309: 25310: 25311: 25312: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtolaismuseon perus- 25313: tamiseen Peräseinäjoelle 25314: 25315: 25316: Eduskunnalle 25317: 25318: Peräseinäjoen kuntaan on suunnitteilla uusi tulisi liittyä myös paluumuuttajille annettavat 25319: kirjastorakennus, jonka yhteyteen olisi miele- palvelut. Varsinkin paluumuuttajien lasten so- 25320: kästä saada ajanmukaiset museotilat. Siirtolais- peutuminen vaatii tietoa ja toimenpiteitä. En- 25321: museoajatus on elänyt Peräseinäjoella pitkään. nakoida tulisi myös mahdollisten pakolaisten ja 25322: Kirjastorakennuksen yhteydessä tämä ajatus yhdentyvän Euroopan muuttovirrat. 25323: voisi vihdoin toteutua. Siirtolaisuus on ollut lei- Peräseinäjoen siirtolaismuseo olisi maakun- 25324: maa antava piirre pohjalaiselle kulttuurille vii- nallinen tiedonvälittäjä keskellä suomenkielistä 25325: me vuosisadalla ja tämän vuosisadan alkupuo- Etelä-Pohjanmaata. Siirtolaismuseo toimisi 25326: lella. Etelä-Pohjanmaalta lähdettiin runsain työministeriön siirtolaisasiainneuvottelukun- 25327: joukoin siirtolaisiksi paremman toimeentulon nan, Turun siirtolaisinstituutin ja Suomi-Seu- 25328: toivossa. Museon keskeisenä painotusalueena ran kanssa kiinteässä yhteistyössä. 25329: tulisi olla Amerikan siirtolaisuus, mutta myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25330: Skandinavian sisäisen liikehdinnän tulee olla nioittaen, 25331: museon toiminnassa vahvasti esillä. Onhan eri- 25332: tyisesti Ruotsi vetänyt runsaasti suomalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25333: Siirtolaismuseo olisi toimiva museo, jossa oli- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 25334: si materiaalia, tutkimusta, esittelyjä sekä siirto- markkaa siirtolaismuseon perustamisek- 25335: laisuutta koskevaa informointia. Toimintaan si Peräseinäjoel/e. 25336: 25337: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25338: 25339: Jukka Vihriälä Jorma Fred 25340: 3704 1990 vp. 25341: 25342: Raha-asia-aloite n:o 3435 25343: 25344: 25345: 25346: 25347: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta rock- ja rytmimusiikki- 25348: instituutin perustamiseen Seinäjoelle 25349: 25350: 25351: Eduskunnalle 25352: 25353: Vaasan läänin taidetoimikunnan asettama kiinnostuneille nuorille. KEMU ry. toteaa 25354: työryhmä on pohtinut rockmusiikkia harrasta- omassa koulutusmietinnössään, että rutinoitu- 25355: vien nuorten ilmaisumahdollisuuksia. Vuonna minen ja nuotteihin sidonnaisuus on nykyisin 25356: 1988 Pohjanmaa-Rockin pohjalaisten bändien musiikkiopetuksen, myös pop- ja jazzopetuk- 25357: katselmukseen osallistui yli 100 yhtyettä. Kar- sen, suurin haitta. Musiikkiopetuksella olisi py- 25358: keasti arvioidaan yksin Vaasan läänin alueella rittävä nuorten persoonallisuuden herättämi- 25359: toimivan tällä hetkellä 200-300 bändiä ja tu- seen ja sen ilmentämiseen sellaisin musiikillisin 25360: hansia nuoria, jotka ovat kiinnostuneita rockis- keinoin, jotka eivät ole ennalta määrättyjä. Me- 25361: ta, kuuntelevat sitä ja etsivät sitä kautta omaa todi muistuttaa luonnollisesti kansanmusiikin 25362: ilmaisuaan, omaa persoonallisuuttaan soittami- opettamisen ideaa. Rockmusiikkiin liittyvän 25363: sen, sanoittamisen, säveltämisen, lavaesiintymi- koulutuksen päämääränä on luovan kyvyn ja 25364: sen ja laulun kautta. Rock on suurin nuorison musiikkiharrastuksen kehittäminen. 25365: kiinnostuksen kohde tänä päivänä. Vaasan läänin taidetoimikunnan työryhmä 25366: Suomessa ei tällä hetkellä toimi pistettä, joka on päätynyt esittämään, että tulisi perustaa 25367: organisoidusti huolehtisi rockin kehittämisestä rockmusiikin kysymyksiä edistävä ja tutkiva 25368: taidekasvatukselliset päämäärät huomioon ot- laitos. Rock- ja rytmimusiikin instituutti voisi 25369: taen. Meillä ei ole tätä nykyä mahdollisuuksia olla suomalaisen rockmusiikin tiedotus- ja tut- 25370: opiskella vaikkapa sen laitteiston tuntemusta, kimuslaitos, jonka tehtäviin kuuluu nuorison 25371: joka rockmusiikkiin kuuluu. Jos haluaa kehit- musiikkiharrastuksen edistäminen, alan koulu- 25372: tyä harrastuksessa, esimerkiksi oppia jotakin tuksen järjestäminen, rock- ja rytmimusiikin 25373: äänenvahvistamisesta, ainoa keino on kääntyä tiedotus- ja tutkimustoiminta, alan kansainvä- 25374: alan mestareiden puoleen, niin kuin kansanmu- listen kontaktien edistäminen ja yleensä rockin 25375: siikin harrastuksessa on aina tehty. ja rytmimusiikin edistäminen suomalaisessa 25376: Rockmusiikin erityiskysymyksissä ei mikään musiikki- ja kulttuurielämässä. Sopiva sijainti- 25377: olemassa oleva taho Suomessa järjestä syste- paikka rock- ja rytmimusiikki-instituutille olisi 25378: maattisesti koulutusta. Maassamme toimiva Seinäjoki. 25379: musiikkioppilaitosjärjestelmä ei ole huomioinut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25380: rock-alan koulutusta. Pop- ja jazzmusiikkiin nioittavasti, 25381: erikoistunut Oulunkylän Pop- ja Jazzmusiikki- 25382: opisto ei sekään varsinaisesti kouluta rytmimu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25383: siikin erityiskysymyksissä. Vaasan läänin kehit- 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 25384: tyvän musiikin yhdistys KEMU on monen vuo- markkaa rock- ja rytmimusiikki-insti- 25385: den ajan järjestänyt koulutusta rockmusiikista tuutin perustamiseen Seinäjoelle. 25386: 25387: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25388: 25389: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki 25390: 1990 vp. 3705 25391: 25392: Raha-asia-aloite n:o 3436 25393: 25394: 25395: 25396: 25397: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 25398: moottoriurheilukeskus Botniaring Oy:n tukemiseen 25399: 25400: 25401: Eduskunnalle 25402: 25403: Jurvan ja Kauhajoen välimaastoon nouseva, Kauhajoki, Närpiö, Teuva ja Jurva sekä 51 25404: alueen 5 OOO:ta lajin harrastajaa palveleva muuta taustayhteisöä, mm. SVUL:n Etelä-Poh- 25405: moottoriurheilukeskushanke on hyväksytty janmaan piiri, autourheilujärjestöt, useita fir- 25406: vuonna 1988 valtakunnalliseen liikuntapaikka- moja, pankkeja ja yhdistyksiä. 25407: suunnitelmaan. Hankkeen kokonaiskustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25408: arvio on 5 miljoonaa markkaa. Rata-alue on nioittaen, 25409: saatu ajokuntoon osakepääoman, 0,95 miljoo- 25410: nan markan, ja yhtiön ottamien lainojen, 1,4 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25411: miljoonan markan, sekä mittavan taikootyön 1991 tulo- ja menoarvioon 250 fJOO 25412: turvin. Ensimmäiset rata-autojen SM-kisat pi- markkaa Botniaring Oy - Etelä-Poh- 25413: dettiin radalla 1.-2. 9.1990. janmaan moottoriurheilukeskuksen tu- 25414: Botniaring on maakunnallinen moottoriur- kemiseen. 25415: heilukeskus, jossa osakkaina on neljä kuntaa: 25416: 25417: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25418: 25419: Jukka Vihriälä Jorma Fred 25420: 3706 1990 vp. 25421: 25422: Raha-asia-aloite n:o 3437 25423: 25424: 25425: 25426: 25427: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta neljän turkistalousneu- 25428: vojan palkkaamiseen Etelä-Pohjanmaalle 25429: 25430: 25431: Eduskunnalle 25432: 25433: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto kriisiaikaa, olisi kaikki keinot käytettävä elin- 25434: on esittänyt, että maatalouskeskuksiin palkat- keinon tukemiseksi. Erityisen tärkeää tämä on 25435: taisiin neljä uutta turkistalouden neuvojaa. edellä mainituille kunnille, joissa turkistarhauk- 25436: Alahärmän, Evijärven, Kauhavan, Kortesjär- sella on luontaiset edellytykset ja vanhat perin- 25437: ven, Lappajärven ja Ylihärmän kunnat ovat pe- teet. 25438: rustaneet yhteisen turkistalousneuvojan toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25439: men. Mainittujen kuntien alueella on yli 700 nioittaen, 25440: turkistarhaa eli noin 12 Olo kaikista maamme 25441: tarhoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25442: Kyseisten kuntien yhteisen neuvojan toimi- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 25443: alue on varsin laaja. Toimenkuva painottuu markkaa turkistalousneuvojan palkkaa- 25444: voimakkaasti yleisneuvontaan ja alan uuden miseen Alahärmän, Evijärven, Kauha- 25445: tietouden välittämiseen tarhaajille. Kun turkis- van, Kortesjärven, Lappajärven ja Yli- 25446: tarhauselinkeino elää tällä hetkellä vaikeaa härmän kuntiin. 25447: 25448: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25449: 25450: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25451: 1990 vp. 3707 25452: 25453: Raha-asia-aloite n:o 3438 25454: 25455: 25456: 25457: 25458: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maidontuotantoavus- 25459: tukseen Kuortaneen kunnassa 25460: 25461: 25462: Eduskunnalle 25463: 25464: Kuortaneen kunta kuuluu Suomenselän kun- teriön Maaseutu 2010 -ohjelmaa, käy selville, 25465: tien alueeseen. Suomenselkä muodostaa sekä että Kuortane ja Kortesjärvi ovat ainoat koti- 25466: luonnonolojen että maatalouden harjoittamisen eläintuotantokunnat Etelä-Pohjanmaan alueel- 25467: muiden edellytysten osalta selvästi yhtenäisen la. Kuortane on jäänyt maatalouden aluepoliit- 25468: alueen. Maatalouden luonnonedellytykset ovat tisen tuen jaossa Suomenselän kunnista hei- 25469: kaikkialla Suomenselän alueella huonommat koimpaan asemaan. Maidontuotantoavustusta, 25470: kuin muualla Etelä-Pohjanmaalla, eikä Suo- lihantuotantoavustusta ja pinta-alalisää makse- 25471: menselän aluetta voida jakaa selvästi toisistaan taan luokkaa korkeampana naapurikunnassa 25472: poikkeaviin osa-alueisiin. Tutkimuksissa on to- kuin Kuortaneella. Lisäksi rehuviljan tuotanto- 25473: dettu, ettei pohjoisen ja eteläisen Suomenselän palkkiota ei Kuortaneella makseta. 25474: välillä ole todettavissa oleellisia eroja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25475: Kuortane on merkittävä maidon ja naudanli- nioittavasti, 25476: han tuotantopitäjä. Muuta kotieläintuotantoa 25477: on hyvin vähän. Kuortane on erikoistunut mai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25478: dontuotantoon ja kuntaa kehitetään jatkossa- 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000 25479: kin tähän suuntaan. Maaseudun tutkimus- ja markkaa maidontuotantoavustuksen li- 25480: koulutuskeskuksen tekemästä maaseutualuei- säämiseen Kuortaneen kunnassa. 25481: den tyypityksestä, joka on osa sisäasiainminis- 25482: 25483: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25484: 25485: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25486: 3708 1990 vp. 25487: 25488: Raha-asia-aloite n:o 3439 25489: 25490: 25491: 25492: 25493: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilojen investointei- 25494: hin 25495: 25496: 25497: Eduskunnalle 25498: 25499: Selvityksen mukaan maatilojen investointi- Maatilatalouden vesiensuojelutoimenpiteet 25500: avustusta voidaan myöntää maatilatalouden ovat välttämättömiä ja avustuksen osuus hank- 25501: tuotannollisiin sekä tuotantotoiminnan edellyt- keen hyväksyttävistä kustannuksista tulisi nos- 25502: tämiin ympäristön- ja työsuojelullisiin inves- taa 50 prosenttiin. Avustusta tulisi saada myös 25503: tointeihin. Maataloudelta peritään fosforilan- kaikkien vesistöjen osalta. Jotta vesiensuojelu- 25504: noiteveroa budjettikirjan mukaan ensi vuonna toimenpiteisiin maatalouden osalta ryhdyttäi- 25505: 80 miljoonaa markkaa. Veron tuottoa ei oteta siin, tulisi tälle momentille lisätä myöntämisval- 25506: huomioon kustannuksina maataloustulon mu- tuuksia vähintään 105 miljoonaan markkaan. 25507: kaisissa kustannuslaskelmissa, eikä sillä kateta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25508: maataloustuotteiden osuutta maataloustuottei- nioittavasti, 25509: den vientikustannuksista eikä tasapainottamis- 25510: menoista. Ympäristöministeriön aiemmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25511: myöntämät vesiensuojeluavustukset on siirretty 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 25512: momentille 30.33.43. Momentti sisältää aiem- 30.33.43 lisäyksenä JO 000 000 markkaa, 25513: min kehittämisrahastosta myönnetyt rakenta- jolla maatilojen investointien myöntä- 25514: mis-, tienteko-ja salaoja-avustukset, joiden yh- misvaltuus nousisi 105 miljoonaan 25515: teismäärä vuonna 1990 on kehittämisrahaston markkaan. 25516: käyttösuunnitelman mukaan 73 miljoonaa 25517: markkaa. 25518: 25519: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25520: 25521: Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila Eino Siuruainen 25522: Pirkko Ikonen Tellervo Renko Seppo Pelttari 25523: Timo Kietäväinen Kauko Heikkinen 25524: 1990 vp. 3709 25525: 25526: Raha-asia-aloite n:o 3440 25527: 25528: 25529: 25530: 25531: Vihriälä ym.: Määrärahojen osoittamisesta kuivatustöihin 25532: 25533: 25534: 25535: Eduskunnalle 25536: 25537: Maankuivatustyöt ovat peltoalueiden, puro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25538: jen ja valtaojien perkauksia, joilla poistetaan nioittaen, 25539: korkealla olevasta pohjavedestä kasvintuotan- 25540: nolle ja viljelijöille koituvat haitat. Niiden tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 25541: keä merkitys on tehdä salaojittaminen mahdol- den 1991 tulo- ja menoarvioon lisäykse- 25542: liseksi. Maamme ilmasto- ja maaperäolosuh- nä 20 000 000 markkaa peruskuivatus- 25543: teissa maiden kuivatustöiden suorittaminen on töihin, josta momentille 30.33.48 25544: välttämätön edellytys nykyiselle koneeliistu- JO 000 000 markkaa avustuksina perus- 25545: neelle peltoviljelylle. kuivatukseen ja momentille 30.33.83 25546: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk- JO 000 000 markkaa peruskuivatuslai- 25547: sessä kuivatustöihin osoitetut avustukset ja lai- noihin. 25548: nat ovat täysin riittämättömät. 25549: 25550: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25551: 25552: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää 25553: Eino Siuruainen Tellervo Renko 25554: 3710 1990 vp. 25555: 25556: Raha-asia-aloite n:o 3441 25557: 25558: 25559: 25560: 25561: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdys- ja syöttövesijoh- 25562: don rakentamiseen Kortesjärven ja Evijärven kuntien alueella 25563: 25564: 25565: Eduskunnalle 25566: 25567: Vaasan läänin Järviseudun pohjoisten kun- laatu on oleellisesti heikentynyt. Vuonna 1987 25568: tien ongelmana on hyvälaatuisen juomaveden laaditun kustannusarvion mukaan hankkeen 25569: saanti. Vesihuollon toteuttaminen on vaikeaa ja kustannusarvio olisi 6,1 milj. markkaa, mistä 25570: tulee kunnille suhteellisen kalliiksi. Vesi- ja ym- valtionosuus olisi 1,8 milj. markkaa. 25571: päristöhallituksen, Kokkolan vesi- ja ympäris- Evijärven ja Kortesjärven kunnat ovat hy- 25572: töpiirin sekä Kortesjärven ja Evijärven kuntien väksyneet hankkeen keväällä 1987. 25573: kesken on neuvoteltu yhteisestä vesihuolto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25574: hankkeesta, jolla pyritään turvaamaan kyseis- nioittaen, 25575: ten kuntien haja-asutusalueiden vesihuolto 25576: myös häiriötapauksissa. Toteuttaminen edellyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25577: tää kuitenkin, että se tulisi tehdä valtion vesi- 1991 tulo- ja menoarvioon 1000000 25578: huoltotyönä. Kyseisen yhdys- ja syöttövesijoh- markkaa yhdys- ja syöttövesijohdon ra- 25579: don varrella olevalla haja-asutusalueella on kentamiseen Kortesjärven ja Evijärven 25580: noin 200 asukasta. Toteuttamista kiirehtii se, kunnissa. 25581: että kyseisten kylien käyttämän talousveden 25582: 25583: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25584: 25585: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25586: 1990 vp. 3711 25587: 25588: Raha-asia-aloite n:o 3442 25589: 25590: 25591: 25592: 25593: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahvenjoen alaosan per- 25594: kaukseen 25595: 25596: 25597: Eduskunnalle 25598: 25599: Ahvenjoen alaosan perkaushanke on Peräsei- jonka yhtiösopimuksen on allekirjoittanut 97 25600: näjoen ja Nurmon kuntien sekä Alavuden kau- prosenttia hyödyn saajista. Kaikki hankkeesta 25601: pungin alueella. Hankkeen tarkoituksena on vahinkoa kärsimään joutuneet ovat luopuneet 25602: poistaa tulvat 115 hehtaarin alueelta sekä perus- vahingonkorvauksista ja antaneet suostumuk- 25603: kuivatuksen parantaminen. Maataloushyöty sensa hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen ko- 25604: tulvan poistamisesta ja peruskuivatuksen pa- konaiskustannusarvio on 4 850 000 markkaa. 25605: rantamisesta on 3,2 miljoonaa markkaa. Virkis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25606: tyskäyttöhyöty Jääskenjärven 100 huvilalle on nioittaen, 25607: 2,4 miljoonaa markkaa. Perkauksen johdosta 25608: järven säännöstely helpottuu ja kesäaikaisessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25609: säännöstelyssä voidaan ottaa virkistyskäyttö 1991 tulo- ja menoarvioon 1500 000 25610: paremmin huomioon. Jääskenjärven säännös- markkaa Ahvenjoen alaosan perkauk- 25611: telyn haitat huomioon ottaen hanke tulisi to- seen Nurmon ja Peräseinäjoen kunnissa 25612: teuttaa kokonaan valtion varoin. Suunnitelman sekä Alavuden kaupungissa. 25613: toteuttamiseksi on perustettu järjestely-yhtiö, 25614: 25615: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25616: 25617: Jukka Vihriälä Jorma Fred 25618: 3712 1990 vp. 25619: 25620: Raha-asia-aloite n:o 3443 25621: 25622: 25623: 25624: 25625: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Härkmerenlahden pen- 25626: gerrykseen Kristiinankaupungissa 25627: 25628: 25629: Eduskunnalle 25630: 25631: Härkmerenlahden pengerrys on saanut luvan konaiskustannusarvio on 7,5 milj. markkaa, 25632: jo vuonna 1968 ja uuden luvan 1981, jonka jäl- josta valtionosuus on 4,2 milj. markkaa. 25633: keen hanketta on täydennetty vesirakentamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25634: töiden tarvetoimikunnan kannanottojen perus- nioittaen, 25635: teella. Hankkeen 200 hehtaarin hyötyala kuu- 25636: luu kylän talouskeskusten välittömään viljely- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25637: alaan. Samassa yhteydessä toteutetaan pai- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 25638: kalliskuivatus. Maatilahallitus on hyväksynyt markkaa Härkmerenlahden pengerryk- 25639: hankkeen ja suunnitelma on hyväksytty myös sen aloittamiseen Kristiinankaupun- 25640: vesi- ja ympäristöhallituksessa. Hankkeen ko- gissa. 25641: 25642: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25643: 25644: Jukka Vihriälä Jorma Fred 25645: 1990 vp. 3713 25646: 25647: Raha-asia-aloite n:o 3444 25648: 25649: 25650: 25651: 25652: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Purmonjoen järjestely- 25653: töiden käynnistämiseen 25654: 25655: 25656: Eduskunnalle 25657: 25658: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on laatinut elinkeinorakenne on noin 40 OJo :sesti karjata- 25659: Kortesjärven kunnassa ja Pietarsaaren maalais- lousvaltaiseen maatalouteen perustuvaa. Maati- 25660: kunnassa sijaitsevan Purmonjoen järjestelyä latalouden tulot ovat Kortesjärvellä suuremmat 25661: koskevan yleissuunnitelman. Yleissuunnitel- kuin Vaasan läänissä keskimäärin. Suurin osa 25662: massa on perkauksen suoranaiseksi hyötyalu- tuloista saadaan maidosta. Tilan jatkajia löytyy 25663: eeksi saatu 780 hehtaaria. Siihen tulee kuitenkin myös Kortesjärveltä hyvin. Viljelijöiden keski- 25664: lisätä Ylikylän puron, Kruununojan ja Pirtti- ikä on vain 47 vuotta. 25665: senjärven kuivatushankkeiden piiriin kuuluvat Kortesjärven kunnan alue on vesistövirtausten 25666: noin 1 000 hehtaarin hyötyalueet, joiden kuivat- osalta 95 %:sesti riippuvainen Purmonjoen vir- 25667: taminen on täysin sidoksissa Purmonjoen per- tauksesta. Kunnan koko maatalouselinkeinon 25668: kaukseen. Tällöin laskennallinen hyöty tulisi menestymiselle ja toimintaedellytyksille on Pur- 25669: olemaan jo noin 9,6 milj. markkaa. Mikäli nä- monjoen virtausolosuhteilla ratkaisevan tärkeä 25670: mä hankkeet toteutetaan Purmonjokea perkaa- merkitys. 25671: matta, aiheotetaan Purmonjoen välittömän tul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25672: va-alueen laajentuminen kaksinkertaiseksi. nioittavasti, 25673: Hyötyä laskettaessa on huomioon otettava 25674: myös suunnitelmaan sisältymättömien Ranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25675: lan ja Purmonjärven kylien maatalousalueet, 1991 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 25676: jotka sijaitsevat suunnitelmassa esitetyn per- markkaa Purmonjoen järjestelytöiden 25677: kausalueen yläpuolella. käynnistämiseen Kortesjärven kun- 25678: Hanketta on pidettävä kokonaistaloudellises- nassa. 25679: ti hyvinkin kannattavana. Kortesjärven kunnan 25680: 25681: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25682: 25683: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25684: 3714 1990 vp. 25685: 25686: Raha-asia-aloite n:o 3445 25687: 25688: 25689: 25690: 25691: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarimaan pengerryk- 25692: seen Kauhavalla 25693: 25694: 25695: Eduskunnalle 25696: 25697: Saarimaan pengerrys kuuluu Lapuanjoen yh- ria, joka on lähes kokonaan peltoa. Tulva- 25698: tenäiseen 6 000 hehtaarin tulva-alueeseen, josta alueella on myös talouskeskuksia. Kesätulva on 25699: on jo pengerretty 5 100 hehtaaria. Aikaisemmin 150 hehtaariaja alueen halki kulkeva kylätie on 25700: toteutettujen järjestelyjen yhteydessä on luotu usein tulvan vallassa. Hankkeen kustannusar- 25701: säännöstelyssä oikeudelliset edellytykset mui- vio on 4 milj. markkaa. 25702: denkin tulva-alueiden pengertämiselle. Saari- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25703: maan pengerrys on Kauhavanjoen ja Lapuan- nioittaen, 25704: joen yhtymäkohdassa ja tulvan aiheuttaa 25705: useimmiten Kauhavanjoki. Joen yläosalla on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25706: toteutettu perkaus ja laajoja ojituksia. Kauha- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 25707: van kaupungin keskus sijaitsee välittömästi ylä- markkaa Saarimaan pengerryksen aloit- 25708: puolella. Saarimaan tulva-alue on 308 hehtaa- tamiseen Kauhavalla. 25709: 25710: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25711: 25712: Jukka Vihriälä Jorma Fred Anneli Jäätteenmäki 25713: 1990 vp. 3715 25714: 25715: Raha-asia-aloite n:o 3446 25716: 25717: 25718: 25719: 25720: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan tiepiirille 25721: 25722: 25723: 25724: Eduskunnalle 25725: 25726: Vaasan tiepiirille on osoitettu budjetissa 460 pantönkkä-Kitinoja 1 milj. markkaa, paikal- 25727: milj. markkaa, josta perustienpitoon 345 milj. listiet n:ot 17803 ja 18121 Sääksvesi-Hallapu- 25728: markkaa sekä teiden kehittämiseen 115 milj. ro-Metsä-Poranen 1 milj. markkaa, maantie 25729: markkaa. Budjettikirjan sisältöä on muutettu n:o 700 Könni-Ylistaro 1 milj. markkaa, 25730: niin, että yleisten teiden tienpitotoimintaan las- maantie n:o 687 Kyläinpää-Pyörni 1 milj. 25731: ketaan mukaan nyt laitoksen eläkemaksut ja markkaa, maantie n:o 7091 Niemisvesi-Kukko 25732: maksuliikennerahoitus. Kun kyseiset rahat vä- 1 milj. markkaa, maantie n:o 694 Peräseinäjo- 25733: hennetään Vaasan tiepiirin osalta, ei tiemäärä- ki-Hämeen läänin raja 1 milj. markkaa, 25734: rahoissa ole kasvua. Useita tärkeitä tiehankkei- maantie n:o 741 Lillby-Kortesjärvi 1 milj. 25735: ta on valmiina odottamassa rahoitusta. Seuraa- markkaa, paikallistie n:o 17213 Riippi-Norin- 25736: vien teiden rakentamis- ja peruskorjaustyöt tu- kylä 1 milj. markkaa, maantie n:o 7231 Lehmä- 25737: lisikin aloittaa tai jatkaa vuoden 1991 aikana: joki-Peräkylä-Kaurajärvi 1 milj. markkaa, 25738: Maantie n:o 699 Vasunmäki-Mikkilä 2 milj. paikallistien n:o 17777 jatke Vimpelin kunnassa 25739: markkaa, paikallistie Huissi-Orisberg 1 milj. 0,5 milj. markkaa, valtatie n:o 3 Tampere-Ja- 25740: markkaa, maantie n:o 6871 Ruto-Marttila 1 lasjärvi 15 milj. markkaa, maanteiden n:ot 736 25741: milj. markkaa, maantie n:o 730 Voltti-Oravai- ja 711 yhdistämiseen välillä Porsbacka-Laitila 25742: nen 1 milj. markkaa, paikallistie Luomanky- 1 milj. markkaaja maantiet n:ot 17389 ja 17353 25743: lä-Siltala-Juupajoki 0,5 milj. markkaa, pai- Seinäjoen Ämmäiänkylässä 1 milj. markkaa. 25744: kallistie n:o 17372 Metsäkylä-Kivineva 1 milj. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25745: markkaa, maantie n:o 7233 Rannanjärvi-Vie- nioittaen, 25746: merö 1 milj. markkaa, maantie n:o 7333 Seppä- 25747: lä-Mustamaa 1 milj. markkaa, Itä-Ähtärin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25748: paikallistie n:o 17281 1 milj. markkaa, paikal- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 25749: listie n:o 17743 Ojaniemi-Miekka 1 milj. 31.24. 77 lisäyksenä 39 000 000 markkaa 25750: markkaa, maantie n:o 740 Evijärvi-Kortesjär- Vaasan tiepiirille tiestön rakentamiseen 25751: vi 1 milj. markkaa, maantie n:o 6921 Ylivalli- ja perusparannustöiden tekemiseen. 25752: Alavalli 1 milj. markkaa, maantie n:o 7033 Lii- 25753: 25754: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25755: 25756: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25757: 3716 1990 vp. 25758: 25759: Raha-asia-aloite n:o 3447 25760: 25761: 25762: 25763: 25764: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän pohjois- 25765: eteläsuuntaisen valtatien suunnitteluun 25766: 25767: 25768: Eduskunnalle 25769: 25770: Pohjois-eteläsuuntaan ei Suomenselällä ole teenä on pidetty merkittävien liikenneyhteyk- 25771: mitään yhtenäistä valtakunnanosien välistä sien puutetta Suomenselällä. Luontevaa olisi, 25772: maantieyhteyttä. Niinpä Suomenselkä, joka jos Oulun suunnasta voitaisiin rakentaa uusi 25773: Oulun läänistä työntyy Vaasan ja Keski-Suo- tieyhteys Tampereen suuntaan. Vaasan läänin 25774: men läänien raja-alueiden kautta ns. Lapin sor- alueella tulisi tien kulkea lähellä läänin rajaa, 25775: mena aina Pohjois-Hämeeseen ja Pohjois-Sata- kuten Vaasan läänin seutukaavaliitto on esittä- 25776: kuntaan, onkin kehittyneisyydessään jäänyt nyt, linjalla Ähtäri-Alajärvi-Vimpeli-Hal- 25777: ympäröivistä alueista selvästi jälkeen. Kuvaa- sua. 25778: vaa tämän noin 200 000 asukkaan alueen kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25779: tyksen jälkeenjääneisyydelle onkin se, että nioittaen, 25780: alueen veroäyrimäärä on vain 3/4 koko maan 25781: kehitysalueiden 1 vyöhykkeen tulotasosta. En- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25782: simmäiseen kehitysaluevyöhykkeeseen kuuluvat 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 25783: lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen heikoimmat 31.24. 77 500 000 markkaa Suomense- 25784: alueet. län pohjois-eteläsuuntaisen valtatien 25785: Yhtenä kehityksen kaikkein suurimpana es- suunnitteluun. 25786: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25787: 25788: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25789: 1990 vp. 3717 25790: 25791: Raha-asia-aloite n:o 3448 25792: 25793: 25794: 25795: 25796: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan ajo- 25797: harjoitteluradalle 25798: 25799: 25800: Eduskunnalle 25801: 25802: Jalasjärvelle valmistui keväällä 1990 liukkaan oletuksena oli, että valtio osallistuu rakentamis- 25803: kelin ajoharjoittelurata, joka on rakennettu kustannuksiin huomattavalla osuudella, sillä 25804: raskaan kaluston harjoitteluradaksi. Radan ra- valtiohan kuitenkin lainsäädännön kautta loi 25805: kentamiskustannukset olivat 7,6 milj. markkaa, velvoitteet ratojen perustamiselle. Raskaan ka- 25806: mikä on rahoitettu 735 000 markan omarahoi- luston ajoharjoitteluratoja piti lähtökohtaisesti 25807: tuksella, 6,6 milj. markan lainoituksella ja koko maahan tulla vain neljä. Näiden neljän 25808: 259 500 markan suuruisella valtionavulla. Ete- mukana oli Jalasjärvelle tehtävä rata Länsi- 25809: lä-Pohjanmaan ajoharjoitteluratasäätiön osak- Suomen alueen tarpeita palvelevana ajoharjoit- 25810: kaina on seitsemän kuntaa tai kaupunkia, kaksi telualueena. 25811: autokouluyhdistystä, kaksi yritystä ja yksi op- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25812: pilaitos. Radan käyttäjät ovat pääasiassa etelä- nioittaen, 25813: pohjalaisten autokoulujen oppilaita sekä Jalas- 25814: järven ammattikurssikeskuksen ja Seinäjoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25815: ammattioppilaitoksen kuljetuslinjojen oppi- 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000 25816: laita. markkaa Etelä-Pohjanmaan ajoharjoit- 25817: Ajoharjoitteluratahankkeen käynnistyessä ei teluradan rakentamiskustannuksiin. 25818: ollut tietoa valtion rahoitusosuudesta, mutta 25819: 25820: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25821: 25822: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää 25823: Kirsti Ala-Harja Aapo Saari 25824: Jorma Fred 25825: 25826: 25827: 25828: 25829: 49 200052Y 25830: 3718 1990 vp. 25831: 25832: Raha-asia-aloite n:o 3449 25833: 25834: 25835: 25836: 25837: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Haarusjärven kunnos- 25838: tamiseen Alahärmässä 25839: 25840: 25841: Eduskunnalle 25842: 25843: Haarusjärvi on ainoa virkistyskäyttöön so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25844: veltuva järvi Alahärmän kunnassa. Vaasan ve- nioittaen, 25845: sipiiri on laatinut suunnitelman Haarusjärven 25846: kunnostamiseksi virkistyskäyttöön. Tarkoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25847: sena on nostaa järven vedenpintaa. Työn koko- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 25848: naiskustannukset ovat noin miljoona markkaa, markkaa Haarusjärven kunnostustöihin 25849: josta valtion osuus on puolet. Kunta on hankki- Alahärmän kunnassa. 25850: nut järven rannalta alueita. Vaasan läänin seu- 25851: tukaavaliiton suunnitelmassa kyseinen alue on 25852: varattu virkistysalueeksi. 25853: 25854: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25855: 25856: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25857: 1990 vp. 3719 25858: 25859: Raha-asia-aloite n:o 3450 25860: 25861: 25862: 25863: 25864: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Koiraspotin järven kun- 25865: nostamiseen 25866: 25867: 25868: Eduskunnalle 25869: 25870: Koiraspotti on pieni, soistunut järvi keskellä Hankkeen kokonaiskustannukset ovat maa- 25871: Alajärven kaupungin Luoma-ahon kylää. liskuun 1987 hintatasossa 470 000 markkaa, 25872: Vuonna 1982 Luoma-ahon kylätoimikunta teki josta valtion osuus 275 000 markkaa ja Alajär- 25873: aloitteen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille Koi- ven kaupungin sekä Luoma-ahon kylätoimi- 25874: raspotin kunnostamisesta. Järvi on nykyisin kunnan osuus 195 000 markkaa. 25875: suorantainen, mutta kunnostettuna se olisi mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25876: kittävä kyläläisten virkistysalue keskeisen si- nioittaen, 25877: jaintinsa vuoksi. 25878: Koiraspotin kunnostuksen tarkoituksena on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25879: edistää järven virkistyskäyttöä ruoppaamalla 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 25880: soistuneet rannat ja perkaamalla järven lasku- 35.25. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa 25881: puroa, Mikinpuroa, 250 metrin matkalta sekä Koiraspotin järven kunnostamiseen. 25882: rakentamalla pohjapato. Järven kapeikon yli 25883: rakennetaan kävelysilta ja järven pohjoispää- 25884: hän pururata sekä uimaranta. .. 25885: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25886: 25887: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25888: 3720 1990 vp. 25889: 25890: Raha-asia-aloite n:o 3451 25891: 25892: 25893: 25894: 25895: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kniivilänlahden kun- 25896: nostamiseen Evijärvellä 25897: 25898: 25899: Eduskunnalle 25900: 25901: Evijärven kunnan keskustassa olevalla Knii- mistä on lisännyt myös se, että lahtea on käytet- 25902: vilänlahdella on erittäin suuri merkitys ty vuosikymmeniä jätevesien purkupaikkana. 25903: kalastus- ja virkistyskäytön kannalta kuntalai- Evijärven kirkonkylän kalastuskunta, Evijär- 25904: sille ja kuntaan saapuville lomailijoille. Lahden ven kunta ja kuntalaiset ovat viime vuosina ol- 25905: suulla sen pohjoisosassa on Evijärven kunnan leet erittäin huolestuneita Kniivilänlahden tilan 25906: omistama kolmen tähden leirintäalue, Sillan- nopeasta heikkenemisestä. Alueella on mittaus- 25907: korva. Matala Kniivilänlahti on rehevöitynyt ten mukaan todettu toistuvia happikataja ke- 25908: viime vuosikymmeninä ja varsinkin viime vuo- vättalvisin. 25909: sina voimakkaasti. Rehevöitymistä ja lahden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25910: osittaista umpeenkasvamista ovat edistäneet nioittaen, 25911: Evijärven säännöstely ja valtion varoilla yli 50 25912: vuotta sitten lahden pohjoisosaan rakennettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25913: vesistön ylittävä pengertie, joka tiehanke osit- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 25914: tain eristi Kniivilänlahden muusta Evijärvestä markkaa Kniivilänlahden kunnostuk- 25915: estämällä veden luonnollista vaihtumista lahti- seen Evijärven kunnassa. 25916: alueella muulloin kuin tulva-aikana. Rehevöity- 25917: 25918: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25919: 25920: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25921: 1990 vp. 3721 25922: 25923: Raha-asia-aloite n:o 3452 25924: 25925: 25926: 25927: 25928: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lauttasenjärven kun- 25929: nostamiseen Soinissa 25930: 25931: 25932: Eduskunnalle 25933: 25934: Lauttasenjärvi sijaitsee Soinin kirkonkylän erittäin liettynyt ja ruohottunut. Tämä alue liit- 25935: kaava-alueen kupeessa. Järven pinta-ala on 15 tyy Soinin kunnan omistamaan virkistysalueek- 25936: hehtaaria. Järven vaikutusalueella on noin si kaavoitettavaan alueeseen. 25937: 1 700 asukasta. Kunta ja seurakunta omistavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25938: 26 OJo rantaviivasta. Kunta on rakentanut alu- nioittaen, 25939: eelle uimarannan varusteineen ja rantapuistoa. 25940: Kunnan ja seurakunnan alueet ovat vilkkaassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25941: käytössä. Alueen kautta kulkee Arpaisten 1991 tulo- ja menoarvioon 350 000 25942: patikka- ja hiihtoreitti, jota varten retkeilymaja markkaa Lauttasenjärven kunnostami- 25943: kunnostetaan. Lauttasenjärven pohjoisosa on seksi Soinin kunnassa. 25944: 25945: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25946: 25947: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25948: 3722 1990 vp. 25949: 25950: Raha-asia-aloite n:o 3453 25951: 25952: 25953: 25954: 25955: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven syväntei- 25956: den hapetukseen 25957: 25958: 25959: Eduskunnalle 25960: 25961: Lappajärvi on Etelä-Pohjanmaan merkittä- tilaan voitaisiin vaikuttaa, tulisi myös järven si- 25962: vin vesistö. Ähtävänjoen vesistöalueen tilaa on säiseen kuormituskiertoon puuttua käytettävis- 25963: yhteistyössä Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirien sä olevin keinoin. 25964: kanssa seurannut Ähtävänjoen neuvottelukunta Lappajärven vielä melko hyvän yleistilanteen 25965: pitkään jatkunein tutkimuksin ja vuotuisin sel- vuoksi ei kunnostustoimia ole vielä liian myö- 25966: vityksin. Vesioikeuden velvoitteisiin perustuvia häistä aloittaa. Mikäli järven tila edelleen heik- 25967: kalaistutuksia on suoritettu vuodesta 1981 al- kenee, heikkenevät sen kunnostamismahdolli- 25968: kaen. Lappajärven kalataloudellinen arvo on suudetkin oleellisesti ja tarvittavien kunnostus- 25969: kasvanut lisääntyneiden saaliiden muodossa. toimenpiteiden määrä ja kustannukset kasva- 25970: Lappajärven tilan kehityksessä on kuitenkin vat. Järven sietorajan ylittyessä kunnostusmah- 25971: ollut havaittavissa vähittäistä huonontumista, dollisuudetkin vähenevät ja kallistuvat jyrkästi. 25972: josta selvimpinä merkkeinä ovat olleet syväntei- Nykytilanteessa parhaimpia sisäisen kuormi- 25973: den happiongelmat ja ajoittaiset, mutta jatku- tuksen vähentämiskeinoja on syvänteiden alus- 25974: vat leväkukinnat. Kaloissa on havaittu aika veden hapetus, jolla pohjalle sedimentoituvien 25975: ajoin makuongelmia, jotka ovat haitanneet ko- ravinteiden määrää voidaan vähentää tekemällä 25976: ko kalastuselinkeinoa alueella. Vasta valmistu- olosuhteet kuluttajien ja hajottajien toiminnoil- 25977: neen hajakuormitustutkimuksen perusteella le suotuisiksi. 25978: Lappajärveen kohdistuva ravinne- ja muu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25979: kuormitus ja eri kuormituslähteiden osuudet nioittaen, 25980: tunnetaan tarkasti ja hajakuormituksen vähen- 25981: tämistoimenpiteitä tultaneen toteuttamaan lähi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25982: vuosina. Hajakuormituksen vähentämisellä ny- 1991 tulo- ja menoarvioon 400 000 25983: kytasosta ei tultane kuitenkaan pääsemään ta- markkaa Lappajärven syvänteiden ha- 25984: solle, jolla Lappajärven tilan kehityssuunta petukseen. 25985: muuttuisi parempaan päin. Jotta Lappajärven 25986: 25987: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 25988: 25989: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 25990: 1990 vp. 3723 25991: 25992: Raha-asia-aloite n:o 3454 25993: 25994: 25995: 25996: 25997: Viinanen: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Kokoomuk- 25998: sen historian kirjoittamiseen 25999: 26000: 26001: Eduskunnalle 26002: 26003: Suomessa on olemassa lukuisia historiankir- ministerit Lauri Ingman, Edwin Linkomies ja 26004: joituksen alueita, joita on tutkittu sangen puut- Antti Hackzell. Myös elinkeino- ja sivistyselä- 26005: teellisesti. Yksi tärkeä alue koskee puolueita. mässä on vaikuttanut useita huomattavia ko- 26006: Puoluehistoriallisen tutkimuksen puutteista kir- koomuslaisia, joiden toimintaa ei ole historialli- 26007: joittaa Juhani Mylly Turun yliopistosta mm. sessa mielessä valotettu. 26008: seuraavaa: Kokoomuksen keskushallinnon ja eduskun- 26009: ''Laajat puoluehistoriat ovat kuitenkin histo- taryhmän historiallinen aineisto on sijoitettu 26010: riallisen puoluetutkimuksen lippulaivoja. Ne Porvarillisen Työn Arkiston Säätiön tiloihin, 26011: antavat yhtenäisen ja laajan kuvan puolueen mutta hyvin huomattava osa kokoomusta käsit- 26012: kehityksestä. Ne ovat samalla yhteenveto alalla televästä alkuperäisaineistosta on vielä piiri- ja 26013: tehdystä perustutkimuksesta, sen annista. On- paikallisjärjestöjen hallussa. Sikäli kuin on ky- 26014: kin sen vuoksi hyvin valitettavaa, että kahden symys jo tunnetusta materiaalista, arkistojaon 26015: Suomen suurimman porvarillisen puolueen his- ainakin Valtionarkistossa, Helsingin yliopiston 26016: torianhankkeet ovat viivästyneet vuosikausia.'' kirjastossa, Eduskunnan kirjastossa, maakun- 26017: (Juhani Mylly, Puoluehistoriallinen tutkimus, ta-arkistoissa ja eräissä paikallisarkistoissa. 26018: s. 12, Turku 1985) Näinkin laajan historiaprojektin läpiviemi- 26019: Myllyn tarkoittamat puolueet ovat maalais- nen kuitenkin edellyttää mittavaa taloudellista 26020: liitto/keskustapuolue ja kokoomus. Tänä ja toiminnallista panostusta. Projekti tulee kes- 26021: vuonna julkaistiin maalaisliiton vaiheista tämään useita vuosiaja vaatii laajan lähdemate- 26022: 1818-1939 kertova puoluehistorian II osa. riaalin takia useiden henkilöiden kokopäivätoi- 26023: Vertailtaessa yleensä em. puolueita koskevaa mista työskentelyä. 26024: historiantutkimusta voi todeta, että yksittäisiä Edellä olevan perusteella on arvioitavissa, et- 26025: opinnäyHeitäkin on laadittu huomattavasti tä 3-4-osaisen puoluehistorian kirjoittaminen 26026: enemmän maalaisliitosta kuin kokoomuspuolu- edellyttää vuoden 1991 aikana 700 000 markan 26027: eesta. Kaikki puolueet huomioon ottaen oikeas- määrärahaa, joka käytetään projektin palkka- 26028: taan vain SDP:n ja kommunistisen liikkeen menoihin ja painatuskustannuksien kattami- 26029: suhteen on tehty historiankirjoituksen vaati- seen. 26030: musten mukaista perustutkimusta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26031: Kokoomuspuolueen historiankirjoituksen taen, 26032: ongelma ei koske ainoastaan varsinaista puo- 26033: lueapparaattia, vaan myös sen tunnetuimpien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26034: johtajien poliittista toimintaa. Historiankir- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 26035: joituksessa on lähes kokonaan ohitettu sellai- 29.99.50 700 000 markkaa Kansallinen 26036: set kokoomuslaiset kuin tasavallan presidentit Kokoomus rp:n historiankirjoituspro- 26037: J. K. Paasikivi ja P. E. Svinhufvud sekä pää- jektin toteuttamiseen. 26038: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26039: 26040: Iiro Viinanen 26041: 3724 1990 vp. 26042: 26043: Raha-asia-aloite n:o 3455 26044: 26045: 26046: 26047: 26048: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen vaalipiirin 26049: laajentamiseen valtakunnalliseksi kokeilupiiriksi 26050: 26051: 26052: Eduskunnalle 26053: 26054: Päijät-Hämeessä nähdään hyvin tärkeänä, et- kuntavaalien jälkeisten 3-4 valtiollisten vaa- 26055: tä koko maakunta sijoitettaisiin samaan vaali- lien ajaksi. Tällä kokeilulla tulisi olemaan hyvin 26056: piiriin. Päijät-Hämeen 13 kunnasta 7 kuuluu paljon valtakunnallista merkitystä mietittäessä 26057: Etelä-Hämeen vaalipiiriin ja 4 Mikkelin läänin myöhemmin valtakunnallista vaalipiiritarkis- 26058: vaalipiiriin sekä 2 Uudenmaan vaalipiiriin. tusta. 26059: Päijät-Hämeen kannalta luonnonisin ratkai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26060: su maakunnan kaikkien kuntien sijoittamiseen taen, 26061: samaan vaalipiiriin on Etelä-Hämeen vaalipiirin 26062: laajentaminen siten, että siihen liitetään Mikke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26063: lin läänin vaalipiiristä Heinolan kaupunki, Hei- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 26064: nolan maalaiskunta sekä Sysmän ja Hartolan 500 000 markkaa valmistelua varten Ete- 26065: kunnat, Uudenmaan vaalipiiristä Orimattilan ja lä-Hämeen laajennetun vaalipiirin otta- 26066: Artjärven kunnat. miseksi 1991 eduskuntavaalien jälkeis- 26067: Edellä mainittu vaalipiiri tulisi ottaa valta- ten 3-4 valtiollisten vaalien kokeilupii- 26068: kunnalliseksi kokeilupiiriksi vuoden 1991 edus- riksi. 26069: 26070: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26071: 26072: Matti Viljanen 26073: 1990 vp. 3725 26074: 26075: Raha-asia-aloite n:o 3456 26076: 26077: 26078: 26079: 26080: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kalamiesten Kes- 26081: kusliiton toiminnan tukemiseen 26082: 26083: 26084: Eduskunnalle 26085: 26086: Valtioneuvostossa kirjattiin vuoden 1977 val- Jotta neuvontatyötä voitaisiin hoitaa sillä 26087: tion tulo- ja menoarvion valmistelujen yhtey- laajuudella, jota valtioneuvosto on Suomen Ka- 26088: dessä kalatalousalalla toimivien neuvontajärjes- lamiesten Keskusliitolta edellyttänyt, tarvitaan 26089: töjen työnjako. Päävastuu vapaa-ajan kalasta- aluekalatalouskonsulentit myös Keski-, Länsi- 26090: jiin kohdistuvasta neuvonnasta annettiin Suo- ja Etelä-Suomen alueille. Liitolla ei ole myös- 26091: men Kalamiesten Keskusliitolle. kään kalastusbiologia, joka vastaisi virkistys- 26092: Vapaa-ajan lisääntymisen myötä virkistyska- kalastajiin kohdistuvasta kalavesien hoidon 26093: lastuksen merkitys ja painoarvo on yhteiskun- neuvonnasta. Edelleen tulisi liiton omin varoin 26094: nassamme jatkuvasti kasvanut. Maassamme on palkatut kanslisti ja järjestösihteeri saattaa val- 26095: noin puolitoista miljoonaa kalastuksen harras- tionavun piiriin. 26096: tajaa, joiden neuvonta ja eduista huolehtiminen 26097: Palkkausmenot 630000 mk 26098: kuuluu kalastuslain mukaisesti Suomen Kala- 26099: Satu-maksut 32000 mk 26100: miesten Keskusliitolle. 26101: Eläkemaksut 100000 mk 26102: Suuri osa maamme järjestäytyneistä virkis- 26103: Matkakustannukset 100000 mk 26104: tyskalastajista kuuluu Suomen Kalamiesten Muut menot 26105: Keskusliittoon. Liiton 18 kalamiespiirissä toimii 100000 mk 26106: yli 700 kalastusseuraa ja näissä on jäseniä kaik- Yhteensä 962000 mk 26107: kiaan n. 178 000. Oman jäsenistön lisäksi neu- 26108: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26109: vonnan tulisi kattaa myös muu miljoonapäinen 26110: taen, 26111: harrastajajoukko. Neuvonta- ja valistustyön 26112: tarve on suurin liiton alueellisten jäsenyhdistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26113: ten, kalamiespiirien alueella, joissa työskentelee 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 26114: tällä hetkellä vain kaksi aluekalatalouskonsu- 30.37.49 962 000 markkaa Suomen Ka- 26115: lenttia. Pohjois-Suomen konsulentin vastuualu- lamiesten Keskusliitolle henkilöstön 26116: eena on Oulun ja Lapin läänit ja Itä-Suomen palkkaukseen. 26117: neuvoja toimii Pohjois-Karjalan, Kuopion, 26118: Mikkelin ja Kymen läänien alueella. 26119: 26120: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26121: 26122: Matti Viljanen 26123: 3726 1990 vp. 26124: 26125: Raha-asia-aloite n:o 3457 26126: 26127: 26128: 26129: 26130: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Metsästysmuseon 26131: kiertonäyttelytoimintaan 26132: 26133: 26134: Eduskunnalle 26135: 26136: Suomen Metsästysmuseo avasi ovensa tämän tä eri puolilla maatamme ja myös ulkomailla. 26137: vuoden kesäkuussa Riihimäellä. Tarkoituksen- Museolla ei ole riittäviä taloudellisia mahdolli- 26138: mukaisessa ja edustavassa museorakennuksessa suuksia edistää tätä tärkeätä toimintaa. 26139: esitellään monipuolisesti suomalaista metsästys- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 26140: historiaa ja -kulttuuria. Museon tehtävänä ei nioittaen, 26141: ole vain esitellä mennyttä aikaa, vaan erittäin 26142: tärkeää on kertoa luonnon ja metsästysharras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26143: tuksen suhteesta myös tänä päivänä. 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 26144: Suomen Metsästysmuseo tuntee valtakunnal- markkaa Suomen Metsästysmuseon 26145: lisena erikoismuseona vastuunsa metsästyskult- kiertonäyttelytoiminnan suunnittelun ja 26146: tuuritiedottajana. Näin sen tehtäviin kuuluu toteutuksen aloittamiseen. 26147: ideoida, valmistella ja järjestää kiertonäyttelyi- 26148: 26149: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26150: 26151: Matti Viljanen 26152: 1990 vp. 3727 26153: 26154: Raha-asia-aloite n:o 3458 26155: 26156: 26157: 26158: 26159: Viljanen: Määrärahan osoittamisesta Virmailan paikallistien 26160: n:o 14173 perusparantamiseen 26161: 26162: 26163: Eduskunnalle 26164: 26165: Virmailan paikallistien n:o 14173 tieosuus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26166: Kellosalmi-Vuorela on tien huomattavista lii- taen, 26167: kennemääristä huolimatta vielä sorapintainen. 26168: Päällystämättömän tieosuuden pituus on 9,5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26169: km. Liikennemäärän keskiarvo 1.1.1990 oli 145 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 26170: autoa vuorokaudessa. Kesäisin liikennemäärät markkaa Virmailan paikallistien n:o 26171: ovat huomattavasti korkeammat, koska Vir- 14173 suunnitteluun ja kunnostustöiden 26172: mailan saaressa on paljon kesämökkejä. aloittamiseen. 26173: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26174: 26175: Matti Viljanen 26176: 3728 1990 vp. 26177: 26178: Raha-asia-aloite n:o 3459 26179: 26180: 26181: 26182: 26183: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Halsuan museoalueen 26184: laajentamiseen 26185: 26186: 26187: Eduskunnalle 26188: 26189: Halsuan kunnan kotiseutu- ja kulttuurilauta- ovat viimeiset hetket pelastaa jäljellä oleva mu- 26190: kunta on teettänyt rakennussuunnitelman mu- seoaineisto. Tämän takia tulisi valtion vuoden 26191: seosuunnittelijalla museoalueensa jatkoraken- 1991 tulo- ja menoarvioon lisätä määräraha ky- 26192: nussuunnitelman toteuttamiseksi. Suunnitel- seistä museohanketta varten. 26193: man kustannusarvio on 360 000 markkaa, jo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26194: hon tulisi saada valtionapua 120 000 markkaa. nioittavasti, 26195: Kyseistä museohanketta on alun pitäen lähdetty 26196: toteuttamaan asian harrastajien toimesta pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26197: asiassa taikootyöllä ja lahjoituksin. Kunta on 1991 tulo- ja menoarvioon 120 000 26198: tukenut hanketta myös pienellä määrärahalla. markkaa Halsuan kunnalle museo- 26199: Kotiseutu- ja kulttuurilautakunnan mielestä ky- alueen jatkorakentamissuunnitelman to- 26200: seisellä museohankkeella on kiire, koska nyt teuttamiseksi. 26201: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26202: 26203: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26204: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26205: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26206: 1990 vp. 3729 26207: 26208: Raha-asia-aloite n:o 3460 26209: 26210: 26211: 26212: 26213: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta KeMoRan moottori- 26214: radan nuorisotilojen rakentamiseen 26215: 26216: 26217: Eduskunnalle 26218: 26219: Vetelin kunnassa Keski-Pohjanmaalla sijait- laajemminkin niin maakunnallisesti kuin valta- 26220: see KeMoRan moottorirata, joka on nykyään kunnallisestikin. Hanketta varten tulisi kuiten- 26221: ehkä maamme parhaiten varustettu ja kansain- kin saada valtion tukea, sillä VetUA:lla ei ole 26222: väliset vaatimukset täyttävä moottorirata. Ke- omia varoja kyseisen hankkeen toteuttamiseen. 26223: MoRan moottoriradalla toimii myös Vetelin ur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26224: heiluautoilijoiden nuorisotoiminta, mikä käsit- nioittaen, 26225: tää mm. mikroautoiluharrastusta. Tätä varten 26226: ei urheiluradalla ole kuitenkaan minkäänlaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26227: sisätiloja, ja näin ollen autoja joudutaan säilyt- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 26228: tämään rata-alueella ja huoltotyöt tekemään 29.91.50 200000 markkaa KeMoRan 26229: taivasalla. Mikäli mikroautoilun vaatimat tilat moottoriradan nuorisotilojen rakennus- 26230: saataisiin rakennetuksi KeMoRan moottorira- hankkeen avustamiseen. 26231: dan yhteyteen, ne palvelisivat alan harrastajia 26232: 26233: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26234: 26235: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26236: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä 26237: Lea Mäkipää 26238: 3730 1990 vp. 26239: 26240: Raha-asia-aloite n:o 3461 26241: 26242: 26243: 26244: 26245: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Halsuan nuorisoseu- 26246: rantalon kunnostamiseen 26247: 26248: 26249: Eduskunnalle 26250: 26251: Halsuan nuorisoseurantalo on rakennettu koja. Eräänä osasyynä tähän oli se, että opetus- 26252: pääosin talkootyönä v. 1922. Ennen korjausta ministeriö poisti seuran säännönmukaisen val- 26253: talosta voitiin pitää talvisin lämpimänä ainoas- tionavustuksen sen jälkeen kun seuralle myön- 26254: taan yksi huone. Seurantalo on nyt kuitenkin nettiin erityisavustus peruskorjaukseen. Tämän 26255: opetusministeriön avulla ja seuran omilla va- takia syntyi seuralle rahoitusvaje suuruudeltaan 26256: roilla pystytty kunnostamaan niin, että koko 50 000 markkaa. 26257: talo on mahdollista pitää ympärivuotisessa käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26258: tössä. Talolla toimii mm. Halsuan nuorisoseu- nioittavasti, 26259: ran puitteissa oma nuorisokuoro ja näytelmä- 26260: kerho sekä paljon muuta toimintaa. Seuranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26261: lon peruskorjaus tuli maksamaan hieman yli 1991 tulo- ja menoarvoon 50 000 mark- 26262: 500 000 markkaa ja se saatiin loppuun vuonna kaa avustuksena Halsuan Nuorisoseura 26263: 1990. Hankkeeseen saatiin opetusministeriöltä ry:lle Halsuan nuorisoseurantalon kun- 26264: avustuksia noin puolet kustannuksista. Tämän nostuksesta aiheutuneiden lainojen 26265: takia peruskorjauksesta jäi Halsuan nuoriso- maksamiseen. 26266: seuralle velkoja useita kymmeniätuhansia mark- 26267: 26268: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26269: 26270: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26271: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä 26272: Lea Mäkipää 26273: 1990 vp. 3731 26274: 26275: Raha-asia-aloite n:o 3462 26276: 26277: 26278: 26279: 26280: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Köyhäjoen seuran- 26281: talon korjaukseen 26282: 26283: 26284: Eduskunnalle 26285: 26286: Köyhäjoen Mänty-Maja on rakennettu vuon- Kaikki työt on tehty talkootyönä, joten palk- 26287: na 1969 kylän seurojen yhteistyönä. Mitään koja ei ole tarvinnut suorittaa. Kirjanpidon mu- 26288: avustuksia ei rakentamiseen tällöin saatu. Työt kaan taikootöitä on 657 talkoopäivää. Näistä 26289: suoritettiin talkootyönä, ja myös rakennustar- miestyöpäiviä on 520 ja naistyöpäiviä 137. Kai- 26290: vikkeita saatiin lahjoituksena. vinkone on ollut taikootöissä 3 päivää ja puuta- 26291: Vuosien kuluessa tilat todettiin pieniksi ja varaa on saatu lahjoituksena 260 tukkia. 26292: puutteellisiksi ja vuonna 1987 käynnistettiin Kaustisen kunnan rakennustarkastajan las- 26293: suunnitelmat seurantalon laajentamiseksi ja pe- kelmien mukaan vielä tekemättömien töiden 26294: ruskorjaamiseksi. Suunnitelman mukaisesti tarvikekustannukset ovat 102 500 markkaa. 26295: aloitettiin peruskorjaus ja laajennustyöt kevääl- Työn osuutta ei ole arvioitu, koska työt tehdään 26296: lä 1989, ja työt ovat vielä kesken. Rakennukses- talkoovoimin. 26297: ta puuttuivat kokonaan saniteettitilat, kahvio ja Alkuperäisen rahoitussuunnitelman mukaan 26298: keittiö olivat pienet ja puutteelliset. Peruskun- opetusministeriöltä on anottu rakennusavustus- 26299: nostuksessa ja laajennuksessa tulee seuranta- ta 108 000 markkaa. Saatu avustusmäärä oli 26300: loon asianmukaiset keittiö ja kahviotilat, sisä- kuitenkin vain 80 000 markkaa. 26301: wc- ja pesutilat, pieni kuntosali ja 200 neliömet- Lisäavustuksen saaminen olisi tarpeellista, 26302: rin palloilujuhlasali. jotta remontti saataisiin valmiiksi ilman lisälai- 26303: Laajennus- ja kunnostustöiden kustannusar- nan ottoa, koska jo nykyisen lainan hoitaminen 26304: vio on 360 000 markkaa. Opetusministeriö on tekee riittävän tiukkaa. 26305: myöntänyt seurantalon korjaukseen avustusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26306: 80 000 markkaa, josta on nostettu 60 000 mark- nioittavasti, 26307: kaa. Laajennuksen osalle ei avustusta ole saatu. 26308: Pankkilainaa rakennustöiden rahoittamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26309: on haettu ja saatu 120 000 markkaa, josta on 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 26310: nostettu 87 000 markkaa. Rahat on käytetty kaa Köyhäjoen Maamiesseuran Mänty- 26311: pelkästään rakennustarvikkeiden hankintaan. Majan /aajennuksen avustamiseen. 26312: 26313: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26314: 26315: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26316: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26317: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26318: 3732 1990 vp. 26319: 26320: Raha-asia-aloite n:o 3463 26321: 26322: 26323: 26324: 26325: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pulkkisen nuoriso- 26326: seuran talon rakentamiseen 26327: 26328: 26329: Eduskunnalle 26330: 26331: Vetelin kunnassa Keski-Pohjanmaalla toimii ta. Tämän takia tulisi valtiovallan ojentaa aut- 26332: Pulkkisen kylässä aktiivinen nuorisoseura ni- tava kätensä Pulkkisen nuorisoseura ry:n talon- 26333: meltään Pulkkisen nuorisoseura ry. Yhdistys on rakennushankkeelle. Kyseisen hankkeen koko- 26334: ostanut vuoden 1989 alkupuolella tontin aiko- naispinta-ala on n. 690 neliömetriä ja kustan- 26335: muksenaan ryhtyä rakentamaan omaa taloa. nusarvio n. 4 milj. markkaa. 26336: Tarkoituksena on päästä mahdollisimman pian Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26337: perustöiden aloittamiseen sekä edelleen lähinnä nioittavasti, 26338: talkoovoimin tapahtuvaan talon rakentami- 26339: seen. Kyläläisten aktiivisuutta osoittaa se, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26340: tähän mennessä on kerätty varoja mm. erilaisin 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 26341: tempauksin ja talkoita järjestäen noin 100 000 markkaa avustuksena Pulkkisen nuori- 26342: markkaa. soseura ry:lle talonrakennushankkee- 26343: Pulkkisen nuorisoseura ry:n talonrakennus- seen Vetelissä. 26344: hanke kaipaa kuitenkin myös julkista rahoitus- 26345: 26346: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26347: 26348: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26349: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä 26350: Lea Mäkipää 26351: 1990 vp. 3733 26352: 26353: Raha-asia-aloite n:o 3464 26354: 26355: 26356: 26357: 26358: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 perus- 26359: parantamiseen Laihian keskustassa 26360: 26361: 26362: Eduskunnalle 26363: 26364: Valtatie n:o 3 Laihian keskustan alueella kul- dalla. Koko hankkeen kustannusarvio on 17,0 26365: kee asutuskeskuksen halki. Tämä aiheuttaa on- milj. markkaa, josta tulisi vuodelle 1991 saada 26366: gelmia Laihian keskustan liikennejärjestelyille, ainakin 3 milj. markkaa. 26367: ruuhkauttaa keskustan liikennettä sekä samalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26368: tuo mukanaan lukuisia vaaratilanteita kevyelle nioittavasti, 26369: liikenteelle. Tästä syystä tulisi olemassa olevia 26370: suunnitelmia liikenneturvallisuuden parantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26371: seksi Laihian keskustassa kiirehtiä siten, että jo 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26372: vuonna 1991 otettaisiin valtion tulo- ja meno- 31.24.21 3 000 000 markkaa valtatien 26373: arvioon määrärahat valtatien n:o 3 suunnitel- n:o 3 perusparantamiseen Laihian kes- 26374: tuihin parannustöihin Laihian keskustan koh- kustan kohdalla. 26375: 26376: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26377: 26378: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26379: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26380: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26381: 26382: 26383: 26384: 26385: 50 200052Y 26386: 3734 1990 vp. 26387: 26388: Raha-asia-aloite n:o 3465 26389: 26390: 26391: 26392: 26393: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 752 26394: peruskorjaukseen välillä Perho-Salamajärvi 26395: 26396: 26397: Eduskunnalle 26398: 26399: Perhon kunnan alueella kulkeva maantie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26400: 752 Perho-Salamajärvi (20,5 km) on tällä het- nioittaen, 26401: kellä erittäin heikossa kunnossa. Tien käyttö on 26402: kuitenkin vilkasta mm. Salamajärven kansallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26403: puiston ja Perhon keskustaan kulkevan liiken- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26404: teen takia. Tiestä on olemassa peruskorjaus- 31.24.21 5 000 000 markkaa maantien 26405: suunnitelmat kustannusarvioitaan 16,5 milj. n:o 752 (Perho-Salamajärvi) peruskor- 26406: markkaa. Tien kunnostus on aloitettu v. 1990 ja jauksen jatkamiseksi. 26407: kunnostus olisi saatava loppuun mahdollisim- 26408: man pian. 26409: 26410: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26411: 26412: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26413: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26414: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26415: 1990 vp. 3735 26416: 26417: Raha-asia-aloite n:o 3466 26418: 26419: 26420: 26421: 26422: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta kalojen vastaanotto- 26423: aseman rakentamiseen Lappajärvelle 26424: 26425: 26426: Eduskunnalle 26427: 26428: Lappajärven ja Vimpelin kuntien sekä Ala- Saadun saaliin hyödyntämisessä on ollut vai- 26429: järven kaupungin alueella sijaitseva Lappajärvi keuksia, koska pyydetylle kalalle ei ole min- 26430: on Etelä-Pohjanmaan järvialueen suurin järvi. käänlaista vastaanottoasemaa, jonka kautta ka- 26431: Sen vesialueen pinta-ala on 142 km 2 ja ranta- lat voitaisiin tuoreina välittää edelleen eri puo- 26432: viivan pituus 124 km. lille Suomea. 26433: 1ärvi on kuuluisa rikkaasta kalakannastaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26434: eikä vähiten mainiosta muikkukannastaan. nioittavasti, 26435: Kalakannan hyödyntäminen ei ole tällä het- 26436: kellä paras mahdollinen, vaikka sitä on monin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26437: eri tavoin yritetty tehostaa. Lappajärvi kuuluu 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 26438: osana "Vaasan läänin kalatalouden kehittämi- 31.32.30 lisäyksenä 350000 markkaa 26439: nen" -projektiin. kalojen vastaanottoaseman rakentami- 26440: Lappajärven ympärillä on useita lähes amma- seen Lappajärvelle. 26441: tikseen kalastavia henkilöitä ja nuottakuntia. 26442: 26443: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26444: 26445: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26446: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä 26447: Lea Mäkipää 26448: 3736 1990 vp. 26449: 26450: Raha-asia-aloite n:o 3467 26451: 26452: 26453: 26454: 26455: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenkorvan-Kas- 26456: kisten rataosuuden tason nostamiseen 26457: 26458: 26459: Eduskunnalle 26460: 26461: Vaasan läänissä kulkeva rataosuus Kosken- ruskorjauksen aloittamisella ja toteuttamisella 26462: korva-Kaskinen on tällä hetkellä varsin hei- on jo kiire. Hankkeen kokonaiskustannusarvio 26463: kossa kunnossa. Rataosuudella on nyt nopeus- on 70 milj. markkaa, josta tulisi saada töiden 26464: rajoituksia jopa siten, että korkeimmat sallitut pikaiseksi aloittamiseksi vuoden 1991 budjettiin 26465: nopeudet ovat 25-35 kilometriä tunnissa. 10 milj. markkaa kiskojen vaihtoa varten. 26466: Rataosuutta Koskenkorva-Kaskinen käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26467: tää mm. tavarankuljetuksiinsa Metsä-Botnian nioittavasti, 26468: tehdas. Kyseistä tehdasta ollaan laajentamassa 26469: ja tätä kautta puunkuljetuksia rata-osuudella li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26470: säämässä. Mikäli rataosuutta ei saada korjatuk- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 26471: si, eivät rautatiekuljetukset ole enää kilpailuky- 31. 58. 62 10 000 000 markkaa kiskojen 26472: kyisiä ja näin puutavarankuljetukset rataosuu- vaihtoon rataosuudella Koskenkorva- 26473: della ovat vaarantumassa täysin. Näin ollen pe- Kaskinen. 26474: 26475: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26476: 26477: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26478: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26479: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26480: 1990 vp. 3737 26481: 26482: Raha-asia-aloite n:o 3468 26483: 26484: 26485: 26486: 26487: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta pienkonekentän 26488: rakentamiseen Veteliin 26489: 26490: 26491: Eduskunnalle 26492: 26493: Perhonjokilaakson Ilmailukerho ry. on pe- lentokentälle Kruunupyyhyn n. 70 kilometrin 26494: rustettu v. 1977 ja se toimii Perhonjokilaakson matka. 26495: kuntien alueella (Halsua, Kaustinen, Perho ja Maapohjan kentän jatkolle on luvannut luo- 26496: Veteli). Jäseniä yhdistyksessä on n. 60. vuttaa Vetelin kunta. Kentän jatkon kustannus- 26497: Ensimmäisen vuosikymmenen yhdistys har- arvio on 325 000 markkaa. Tästä summasta ra- 26498: joitti lähinnä purjelentotoimintaa maakunnan hoituksella yhdistys on laskenut voivansa saada 26499: kentiltä. Toiminta virisi merkittävästi, kun v. hankituksi 180 000 markkaa talkootyönä, ker- 26500: 1987 hankittiin ensimmäinen ultrakevyt lento- hon varainhankintana ja ilmailuhallituksen ja 26501: kone, joita on tämän jälkeen rakennettu kaksi kuntien avustuksina. Näin ollen rahoitusva- 26502: ja kolmas on tekeillä. Kesällä 1989 valmistui jaukseksi jää n. 150 000 markkaa. Tämä sum- 26503: Suomen ensimmäinen ultrakevyt harrastelento- ma tulisi harrastuksen alueellisen merkittävyy- 26504: kenttä ja kesällä 1990 valmistui talkootyönä den vuoksi saada valtion varoista opetusminis- 26505: myös konehalli. Taikootyötunteja on yhdistyk- teriön kautta. 26506: sen puitteissa kertynyt useita tuhansia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26507: Valmistunut lentokenttä on tällä hetkellä 400 nioittavasti, 26508: metriä pitkä ja se on tarkoitus jatkaa 800-met- 26509: riseksi, pienkonekentän luokitukset täyttäväk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26510: si kentäksi turvallisen toiminnan ja koulutus- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 26511: toiminnan harjoittamisen mahdollistamiseksi. markkaa avustuksena Perhonjokilaak- 26512: Myös lähistöllä Vetelissä toimiva Keski-Pohjan- son Ilmailukerho ry:lle Vetelissä sijaitse- 26513: maan moottorirata tarvitsee kehittyäkseen ken- van lentokentän jatkon rahoittamiseksi. 26514: tän läheisyyttä, sillä onhan lähimmälle suurelle 26515: 26516: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26517: 26518: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26519: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä 26520: Lea Mäkipää 26521: 3738 1990 vp. 26522: 26523: Raha-asia-aloite n:o 3469 26524: 26525: 26526: 26527: 26528: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 26529: Sotaveteraanipiiri ry:n toiminnan tukemiseen 26530: 26531: 26532: Eduskunnalle 26533: 26534: Sotainvalidijärjestöt joutuvat toimimaan val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26535: tiovallan jättämien aukkojen paikkaamiseksi 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 26536: vapaaehtoisvoimin. Tämä sotainvalidijärjestö- kaa Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraani- 26537: jen työ on erittäin arvokasta ja tarpeellista. piiri ry:n toiminnan tukemiseen. 26538: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26539: nioittaen, 26540: 26541: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26542: 26543: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26544: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26545: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26546: 1990 vp. 3739 26547: 26548: Raha-asia-aloite n:o 3470 26549: 26550: 26551: 26552: 26553: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljes- 26554: liiton Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnan tukemiseen 26555: 26556: 26557: Eduskunnalle 26558: 26559: Etelä-Pohjanmaalla on mm. paljon sotiemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26560: invalideja, jotka elävät hyvin puutteellisissa 1991 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 26561: olosuhteissa. Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin kaa Sotainvalidien Ve/jesliiton Etelä- 26562: maaseudulta puuttuvat nykyajan mukavuudet. Pohjanmaan piirin toiminnan tukemi- 26563: Invalidien asuntoja on joitakin kunnostettu seen. 26564: jopa talkoovoimin, mutta tarvikkeiden hankin- 26565: nassa on ollut suuria rahallisia vaikeuksia. 26566: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26567: nioittaen, 26568: 26569: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26570: 26571: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26572: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo AUtoniemi 26573: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26574: 3740 1990 vp. 26575: 26576: Raha-asia-aloite n:o 3471 26577: 26578: 26579: 26580: 26581: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Etelä- 26582: Pohjanmaan Sydäntautipiirille 26583: 26584: 26585: Eduskunnalle 26586: 26587: Etelä-Pohjanmaan Sydäntautipiiri on kan- na tavoitteena on terveystiedon jakaminen var- 26588: santerveysjärjestö, joka toimii osana Suomen sinkin ohitusleikatuille potilaille. Taloudellisten 26589: Sydäntautiliittoa. Etelä-Pohjanmaan Sydäntau- resurssien myötä ohitusleikatuille järjestetään 26590: tipiiriin kuuluu 15 sydänyhdistystä ja alueena seurantatutkimus, jossa huomioidaan lääkehoi- 26591: on Etelä-Pohjanmaan keskussairaalapiiri. Pii- to, elintavat, kuntoutus ja mahdollinen uusinta- 26592: rin jäsenmäärä v. 1989 oli 6 595 jäsentä. Etelä- leikkaustarve. 26593: Pohjanmaan keskussairaalassa hoidettiin 430 Etelä-Pohjanmaan Sydäntautipiiri tarvitsisi 26594: sydäninfarktipotilasta ajalla 1.1.-31.12.1989. edellä mainittuun toimintaan kuitenkin julkista 26595: Näistä 105 kuoli joko sairaalaan tullessa tai sai- rahoitusapua. Mainitun laajuinen toiminta ei 26596: rauden alkuvaiheissa. Jotta vältyttäisiin näin onnistu pelkästään vapaaehtoisin voimin ja ke- 26597: suurilta ihmishenkien menetyksiltä, olisi rinta- rätyillä varoilla. Tämän takia tulisi valtion vuo- 26598: kipupotilaat saatava hoitoon viimeistään 4 tun- den 1991 tulo- ja menoarvioon saada määrära- 26599: nin sisällä kivun alkamisesta. ha Etelä-Pohjanmaan Sydäntautipiirin toimin- 26600: Sepelvaltimotauti aiheuttaa maassamme sai- nan tukemiseen. 26601: raalan ulkopuolella vuosittain n. 7 000 hengen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26602: äkillisen kuoleman. Kahdessa tapauksessa kol- nioittavasti, 26603: mesta syynä on kammiovärinä. Alle neljän mi- 26604: nuutin aloitettu elvytys kaksinkertaistaa poti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26605: laan toipumismahdollisuudet. Tähän perustuen 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000 26606: sydäntautipiirin toimintatavoitteena on elvytys- markkaa avustuksena Etelä-Pohjan- 26607: kurssien järjestäminen alueen sydänyhdistyksis- maan Sydäntautipiiri/le. 26608: sä sydänpotilaille ja heidän omaisilleen. Toise- 26609: 26610: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26611: 26612: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26613: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi 26614: Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26615: 1990 vp. 3741 26616: 26617: Raha-asia-aloite n:o 3472 26618: 26619: 26620: 26621: 26622: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta palkkaan finnastetta- 26623: vien alihankkijasaatavien turvaamiseen 26624: 26625: 26626: Eduskunnalle 26627: 26628: Pienyritykset ovat usein suurten urakoitsijoi- ei kukaan hae. Asiassa on erittäin pahasti pala- 26629: den konkurssien sattuessa hyvin heikossa ase- neen käryä ja poliittisen pelin makua. 26630: massa. Monissa tapauksissa ne jäävät pääura- SMP:n mielestä järkevin ratkaisu aliurakoit- 26631: koitsijan konkurssin sattuessa täysin ilman saa- sijoiden aseman turvaamiseksi olisi pienyrittä- 26632: taviaan. Tästä aiheutuu esimerkiksi pienille ko- jän palkkaturvalaki, joka tulisi pikaisesti sää- 26633: neurakoitsijoille, joilla on koneistaan suuria tää. Lukuisista vaatimuksista huolimatta ei työ- 26634: velkoja ja työntekijöilleen palkkasaatavia, suu- ministeriö eikä oikeusministeriö ole suostunut 26635: ria taloudellisia vaikeuksia ja monissa tapauk- kyseistä lakia valmistelemaan ja esittelemään 26636: sissa jopa oma konkurssi. SMP:n vaatimukses- hallitukselle. Tämän takia olisi välttämättä pa- 26637: ta valtion tulo- ja menoarvioon saatiin 1980- lautettava valtion vuoden 1991 tulo- ja meno- 26638: luvun puolivälissä oma määräraha työministe- arvioon sieltä pois jäänyt momentti 34.99.49 eli 26639: riön hallinnonalalle eräiden palkkasaataviin eräiden palkkasaataviin rinnastettavien saamis- 26640: rinnastettavien saamisten turvaamiseksi toi- ten turvaaminen toimeksiantajan konkurssissa 26641: meksiantajan konkurssissa. Tästä määrärahas- ja merkittävä kyseiselle momentille 10 miljoo- 26642: ta oli aliurakoitsijoilla mahdollisuus hakea val- naa markkaa. 26643: tion avustusta niille saatavilleen, joita he eivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26644: voineet pääurakoitsijan konkurssitapauksen nioittavasti, 26645: sattuessa itselleen saada. Määräraha koettiin 26646: yrittäjien piirissä erittäin tärkeänä ja tarpeellise- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26647: na. Työvoimahallinnon toimesta määrärahaa 1991 tulo- ja menoarvioon budjettiin 26648: on kuitenkin jatkuvasti pyritty aliarvioimaan ja palautettavalle momenti/le 34.99.49 26649: jopa sen avulla on suoranaisesti valehdeltu. 10 000 000 markkaa ylimääräisenä mää- 26650: Työvoimahallinnon piiritoimistoissa on väitetty rärahana eräiden palkkasaatavUn rin- 26651: määrärahojen loppuneen kesken niiden vähäi- nastettavien saamisten budjettiperustei- 26652: syyden takia, kun taas vastaavasti työministeriö seksi turvaamiseksi toimeksiantajan 26653: on joka vuosi budjettiriihessä perustellut mää- konkurssissa. 26654: rärahojen poistamista budjetista sillä, että niitä 26655: 26656: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26657: 26658: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää Pentti Kettunen 26659: Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä 26660: Marita J urva Gunnar Joutsensaari 26661: 3742 1990 vp. 26662: 26663: Raha-asia-aloite n:o 3473 26664: 26665: 26666: 26667: 26668: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhon Salamajärven 26669: kansallispuiston kehittämistoimiin 26670: 26671: 26672: Eduskunnalle 26673: 26674: Salamajärven kansallispuisto on merkittävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26675: Suomenselän kuntien matkailun kehittämisen nioittavasti, 26676: kannalta. Tähän saakka Salamajärven kansal- 26677: lispuiston kehittämiseen on osoitettu varsin niu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26678: kasti määrärahoja, eli noin 40 000-50 000 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 26679: markkaa vuodessa. Kansallispuiston kehittämi- markkaa Perhon Salamajärven kansal- 26680: sen ja hyödyntämisen kannalta tulisi kansallis- lispuiston retkeilyreittien, opastuskes- 26681: puiston retkeilyreitit, opastuskeskukset ja luon- kuksen ja luontopolun rakentamisen 26682: topolut rakentaa valmiiksi vuoteen 1991 men- aloittamiseen. 26683: nessä. Tätä varten tulisi valtion vuoden 1991 26684: budjettiin saada määrärahoja tähän tarkoituk- 26685: seen. 26686: 26687: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26688: 26689: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26690: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26691: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26692: 1990 vp. 3743 26693: 26694: Raha-asia-aloite n:o 3474 26695: 26696: 26697: 26698: 26699: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven kunnosta- 26700: miseen 26701: 26702: 26703: Eduskunnalle 26704: 26705: Alajärven kaupungissa sijaitseva Alajärven nostusta. Järven kunnostukseen on laadittu 26706: järvi on matala ja helposti liettyvä ja sen joh- kunnostussuunnitelma. 26707: dosta järveen on muodostunut huomattava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26708: määrä sekä korte-että lummekasvustoa. Järven nioittavasti, 26709: tila heikkenee koko ajan, joten järvi on pikai- 26710: sen ruoppauksen tarpeessa. Järven tukkiintumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26711: nen erityisesti Kirkkolahden ja Pekkolanlahden 1991 tulo- ja menoarvioon 750 000 26712: osalta kasvustolla on haittana kyläläisten ja lo- markkaa Alajärven kunnostustöiden 26713: malaisten virkistys- ja lomatoiminnalle. Lisäksi aloittamiseen Alajärven kaupungissa jo 26714: vaarantuu erityisesti virkistyskalastus. Myös vuonna 1991. 26715: maisemalliset näkökohdat vaativat järven kun- 26716: 26717: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26718: 26719: Raimo Vistbacka Marita J urva Pentti Kettunen 26720: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26721: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26722: 3744 1990 vp. 26723: 26724: Raha-asia-aloite n:o 3475 26725: 26726: 26727: 26728: 26729: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Patanan- ja Räyrin- 26730: ginjärvien kunnostamiseen 26731: 26732: 26733: Eduskunnalle 26734: 26735: Vetelin kunnassa sijaitsevat Patanan- ja Räy- semalliset näkökohdat vaativat mainittujen jär- 26736: ringinjärvet ovat matalia ja liettyvät helposti, ja vien kunnostusta. 26737: niihin on jo muodostunut huomattava määrä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26738: sekä liete- että lummekasvustoa. Järvien tila nioittavasti, 26739: heikkenee koko ajan, joten järvet ovat ruop- 26740: pauksen tarpeessa. Järvien tukkiintuminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26741: muun muassa kasvustolla on haittana kyläläis- 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 26742: ten ja Iomalaisten virkistys- ja lomatoiminnalle. markkaa Patanan- ja Räyringinjärvien 26743: Lisäksi vaarantuu virkistyskalastus. Myös mai- kunnostustöiden aloittamiseksi Vetelissä. 26744: 26745: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26746: 26747: Raimo Vistbacka Marita Jurva Pentti Kettunen 26748: Heikki Riihijärvi Gunnar Joutsensaari Sulo Aittoniemi 26749: Tina Mäkelä Lea Mäkipää 26750: 1990 vp. 3745 26751: 26752: Raha-asia-aloite n:o 3476 26753: 26754: 26755: 26756: 26757: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta merivartioasemien toi- 26758: mintaedellytysten turvaamiseen 26759: 26760: 26761: Eduskunnalle 26762: 26763: Veneliikenne lisääntyy vuosittain huomatta- tioasemien miehitystä vähennetään, Telehallin- 26764: vasti. Veneiden suurentunut koko antaa samal- tokeskus on lopettanut useita rannikkoasemia, 26765: la mahdollisuuden yhä pitemmälle suuntautu- joiden paikallistuntemusta voitiin hätätilantees- 26766: viin matkoihin. Ne kuitenkin tapahtuvat yleen- sa käyttää hyväksi, jne. 26767: sä ottaen kotimaan vesistössä ja saaristossa tu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 26768: kien näin kotimaassa tapahtuvaa matkailua. tavasti, 26769: Jatkuvasti päivystävällä ja alueensa hyvin 26770: tuntevalla, turvallisesti miehitetyllä merivartio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26771: asemalla on tärkeä merkitys veneliikenteen tur- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 26772: vallisuudelle. markkaa merivartioasemien toiminta- 26773: Kuitenkin suunta on sellainen, että merivar- edellytysten turvaamiseksi. 26774: 26775: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26776: 26777: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 26778: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 26779: 3746 1990 vp. 26780: 26781: Raha-asia-aloite n:o 3477 26782: 26783: 26784: 26785: 26786: Vuoristo ym.: Määrärahojen osoittamisesta Pyhäjärvi-instituutin 26787: toiminnan tukemiseen 26788: 26789: 26790: Eduskunnalle 26791: 26792: Euran Kauttualle vuonna 1989 perustetun 450 000 mk momentille 29.88.53 26793: Pyhäjärvi-instituutin tehtävänä on harjoittaa instituutin perushenkilöstön palkkakus- 26794: ympäristöä ja elintarviketuotantoa koskevaa tannuksiin sekä koulutus- ja tutkimusti- 26795: täydennyskoulutusta ja tutkimusta. Instituuttia lojen varustamiseen 26796: ylläpitää säätiö, jonka perustajina ovat Pyhä- - 350 000 mk momentille 29.69.25 26797: järviseudun kunnat, alueen suurimmat elintar- alueen ammatillisten oppilaitosten ja 26798: vikealan yritykset ja Turun yliopisto. Säätiön Turun yliopiston kanssa yhteistyössä ta- 26799: hallitukseen kuuluu myös Helsingin yliopiston pahtuvan ympäristö- ja elintarvikealan 26800: maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan kenttäkurssiopetuksen varustamiseksi 26801: edustaja. sekä kurssisuunnittelijan palkkaami- 26802: Pyhäjärvi-instituutti kuuluu Turun ja Porin seksi 26803: läänin sekä Satakunnan kehittämissuunnitel- - 350 000 mk momentille 30.35.41 26804: missa mainittuihin keskeisiin hankkeisiin. Insti- tutkimuslaboratorion varustamiseen 26805: tuutti on suunniteltu Turun ja Porin läänin ke- järven tutkimuksen tukipisteeksi ja 26806: hittämisrahan myötävaikutuksella. Instituutin alueen kalastuselinkeinon harjoittajien 26807: koulutus- ja tutkimustoiminnan rahoitus koos- koulutus- ja tiedotustoiminnan kehittä- 26808: tuu useista eri lähteistä. Sen yhteiskunnallisen miseen (suunnittelijan palkkaus) 26809: merkityksen takia rahoitusta ehdotetaan myös - 300 000 mk momentille 29.37.21 26810: valtion tulo- ja menoarvion kautta, kun läänin instituutin varustamiseen Turun yliopis- 26811: kehittämisrahan käyttömahdollisuus vuonna ton ympäristönsuojelun kenttäkurssi- 26812: 1990 päättyy. opetusta varten sekä kurssisuunnitteli- 26813: Edellä olevan perusteella ehdotamme, jan palkkaamiseksi 26814: - 300 000 mk momentille 30.80.29 26815: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden instituutin tilojen varustamiseen tutki- 26816: 1991 tulo- ja menoarvioon 1 750 000 muksen tukipisteeksi sekä tutkimus- 26817: markkaa Pyhäjärvi-instituuttia ja sen suunnittelijan palkkaukseen (eläinlää- 26818: toiminnan kehittämistä varten seuraa- kintätoimi). 26819: vasti: 26820: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26821: 26822: Raimo Vuoristo Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki 26823: Mikko Elo Kalevi Lamminen Timo Laaksonen 26824: Heikki Rinne Raila Aho Lea Mäkipää 26825: Timo Roos 26826: 1990 vp. 3747 26827: 26828: Raha-asia-aloite n:o 3478 26829: 26830: 26831: 26832: 26833: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärvi-instituutin 26834: tutkimuksen ja täydennyskoulutuksen edistämiseen 26835: 26836: 26837: Eduskunnalle 26838: 26839: Euran Kauttualle vuonna 1989 perustetun hittämisrahan myötävaikutuksella. Sen rahoi- 26840: Pyhäjärvi-instituutin tehtävänä on harjoittaa tus koostuu useista eri lähteistä. 26841: ympäristöä ja elintarviketuotantoa koskevaa Yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi ra- 26842: täydennyskoulutusta ja tutkimusta. Instituuttia hoitusta ehdotetaan myös valtion tulo- ja me- 26843: ylläpitää säätiö, jonka perustajina ovat Pyhä- noarvion kautta, kun läänin kehittämisrahan 26844: järviseudun kunnat, alueen suurimmat elintar- käyttömahdollisuus vuonna 1990 päättyy. 26845: vikealan yritykset ja Turun yliopisto. Säätiön Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 26846: hallitukseen kuuluu myös Helsingin yliopiston 26847: maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26848: edustaja. 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 26849: Pyhäjärvi-instituutti kuuluu Turun ja Porin markkaa Pyhäjärvi-instituutin tutki- 26850: läänin sekä Satakunnan kehittämissuunnitel- muksen ja täydennyskoulutuksen edis- 26851: missa mainittuihin keskeisiin hankkeisiin. Insti- tämiseksi. 26852: tuutti on suunniteltu Turun ja Porin läänin ke- 26853: 26854: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26855: 26856: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 26857: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 26858: 3748 1990 vp. 26859: 26860: Raha-asia-aloite n:o 3479 26861: 26862: 26863: 26864: 26865: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutussuunnittelijan 26866: palkkaamiseksi Pyhäjärvi -instituuttiin 26867: 26868: 26869: Eduskunnalle 26870: 26871: Elintarviketuotanto kuormittaa suomalaista Elintarviketuotannon ympäristövaikutusten 26872: ympäristöä monilla eri tavoin. Sekä maatalou- täydennyskoulutuksen kehittämiseksi tulee luo- 26873: den että elintarvikkeita jalostavan teollisuuden da suunnitelma, jonka puitteissa tulevaa koulu- 26874: ympäristövaikutukset ovat huomattavia. Myös tusta voidaan ohjata. 26875: kalastuksen ja kalatuotannon kannalta ympä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 26876: ristötekijät ovat merkittäviä. Elintarviketuotan- 26877: toketjussa mukana olevien henkilöiden tietä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26878: mystä toiminnan mahdollisista ympäristövaiku- 1991 tulo- ja menoarvioon 250 000 26879: tuksista on välttämätöntä lisätä. Tähän pääs- markkaa koulutussuunnittelijan palk- 26880: tään täydennyskoulutuksella. kaamiseksi Pyhäjärvi-instituuttiin. 26881: 26882: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26883: 26884: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 26885: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 26886: 1990 vp. 3749 26887: 26888: Raha-asia-aloite n:o 3480 26889: 26890: 26891: 26892: 26893: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Riikkilän julkai- 26894: semattomien teosten painamiseen 26895: 26896: 26897: Eduskunnalle 26898: 26899: Väinö Riikkilä Seuran tarkoituksena on toi- Väinö Riikkilä Seura haluaisi julkaista kysei- 26900: mia nuorten ja nuorisokirjailijoiden, kirjoitta- sen kokoelman, jolla seuran mielestä on ylei- 26901: jien ja kirjailijoiden tukena heidän harrastuk- sempääkin merkitystä. 26902: sessaan ja työssään sekä edistää kirjallisuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26903: tuntemusta yleisesti. Seuran kotipaikka on Rau- nioittavasti, 26904: man kaupunki. 26905: Aikansa parhaimpiin kuulunut nuorisokirjai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26906: lija Väinö Riikkilä kiinnostaa edelleenkin luki- 1991 tulo- ja menoarvioon 100000 26907: jaansa. markkaa kirjailija Väinö Riikkilän en- 26908: Kirjailija Väinö Riikkilä jätti jälkeensä mitta- nen julkaisematlomien pakinoitten ja 26909: van pakinakokoelman, jonka kirjailijan puoliso novellien saattamiseksi kirjaksi. 26910: Meeri Riikkilä on siirtänyt Rauman kaupungin 26911: ja maalaiskunnan kirjastoihin säilytettäväksi. 26912: 26913: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26914: 26915: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 26916: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 26917: 26918: 26919: 26920: 26921: 51 200052Y 26922: 3750 1990 vp. 26923: 26924: Raha-asia-aloite n:o 3481 26925: 26926: 26927: 26928: 26929: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman murrepäivien 26930: tukemiseen 26931: 26932: 26933: Eduskunnalle 26934: 26935: Omalla ilmeikkäällä kielellä on vankka jalan- nittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana 26936: sija raumalaisessa perinteessä. Kieliperinteen maamme johtavat kielen ja murteen asiantunti- 26937: säilyttäminen ja tallentaminen ovat kulttuuripe- jat. 26938: rintömme kannalta arvokas ja tavoitehava asia. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 26939: Rauman murrepäivien teema on vuosittain 26940: vaihtuva ja murrepäivien sisältö kattaa myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26941: suomen sukukielet ja ulottuu aina siirtolaisuu- 1991 tulo- ja menoarvioon 70000 mark- 26942: teen saakka. kaa Rauman murrepäivien järjestämisen 26943: Murrepäivät ovat raumalaisuudestaan huoli- tukemiseksi. 26944: matta valtakunnallinen tapahtuma, jonka suun- 26945: 26946: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26947: 26948: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 26949: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 26950: 1990 vp. 3751 26951: 26952: Raha-asia-aloite n:o 3482 26953: 26954: 26955: 26956: 26957: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta 550-vuotiaan Rauman 26958: juhlakantaatin esittämiseen 26959: 26960: 26961: Eduskunnalle 26962: 26963: Rauman kaupunki täyttää 550 vuotta vuonna Juhlakantaatilla on epäilemättä valtakunnal- 26964: 1992. Professori, pianotaiteilija Ralf Gothonil- lista merkitystä. 26965: ta on tilattu juhliin kantaattimuotoinen sävel- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 26966: lysteos "Härkä ja hänen paimenensa". 26967: Gothoni, joka on syntyään raumalainen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26968: työskentelee parhaillaan teoksen sävellystyön 1991 tulo- ja menoarvioon 100000 26969: parissa ja työ valmistunee vuoden 1991 syksyyn markkaa 550-vuotiaan Rauman juhla- 26970: mennessä. kantaalin esittämisen tukemiseksi. 26971: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 26972: 26973: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 26974: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 26975: 3752 1990 vp. 26976: 26977: Raha-asia-aloite n:o 3483 26978: 26979: 26980: 26981: 26982: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman kamarimu- 26983: siikkiviikon Festivo -91 tukemiseen 26984: 26985: 26986: Eduskunnalle 26987: 26988: Festivo, Rauman kamarimusiikkiviikko, on kentän ajallisesti ja tyylillisesti ottaen usein 26989: Rauman oman perinteen pohjalta noussut mu- huomioon myös musiikkiteoksiin vaikuttaneet 26990: siikkiviikko, jonka isänä on professori Ralf poikkitaiteelliset elementit (tanssi, kirjallisuus, 26991: Gothoni. visuaalinen ilmaisu jne.). 26992: Viikon tarkoituksena on tarjota "vähän mut- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 26993: ta hyvää" -periaatteella kamarimusiikkinautin- 26994: toja uusin kokoonpanoin, samalla iloa, leikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26995: mieltä ja juhlavuutta sekä paljon poikkeukselli- 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 26996: sia elämyksiä. Pääroolissa ovat tämän päivän markkaa Rauman kamarimusiikkivii- 26997: nuoret - huomisen mestarit. kon Festivo -91 järjestämisen tukemi- 26998: Ohjelmisto kattaa kamarimusiikin laajan seksi. 26999: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27000: 27001: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 27002: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 27003: 1990 vp. 3753 27004: 27005: Raha-asia-aloite n:o 3484 27006: 27007: 27008: 27009: 27010: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman pitsiviikon tu- 27011: kemiseen 27012: 27013: 27014: Eduskunnalle 27015: 27016: Rauman pitsiviikko on oikeilta raumalaisilta miikkanäyttelyt, käden taitojen markkinat, 27017: juurilta syntynyt perinne- ja taidetapahtuma. mustan pitsin yö jne. 27018: Pitsinnypläys on Raumalla nykypäivänä elävää Pitsiviikon järjestämisellä ja tapahtumilla on 27019: perinnettä. Nyplääjät ry. kuuluu jäsenenä kan- valtakunnallista ja kansainvälistä merkittävyyt- 27020: sainväliseen OIDFA-pitsijärjestöön, jonka teh- tä huomattavasti. 27021: tävänä on pitsin kansainvälistäminen. Pitsivii- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27022: kolla kohtaavat kansainväliset kädentaitajat 27023: käsi- ja taideteollisuuden eri alueilta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27024: Pitsiviikon kohteista ja näyttelyistä voidaan 1991 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark- 27025: mainita mm. ulkomaiset pitsinäyttelyt, rauman- kaa Rauman pitsiviikon järjestämisen 27026: pitsien näyttely, kotimaiset tekstiili- ja kera- tukemiseksi. 27027: 27028: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27029: 27030: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 27031: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 27032: 3754 1990 vp. 27033: 27034: Raha-asia-aloite n:o 3485 27035: 27036: 27037: 27038: 27039: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuljetusauton hankki- 27040: miseen Teljän Nousulle 27041: 27042: 27043: Eduskunnalle 27044: 27045: Teljän Nousu ry. on kokemäkiläinen vahvasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27046: nuorisotoimintaan panostava urheiluseura. nioittaen, 27047: Seurassa pelaa mm. jalkapalloa aktiivisesti yli 27048: sata 6-14-vuotiasta poikaa, joiden kuljettami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27049: sessa ottelupaikkakunnille on usein erittäin suu- 1991 tulo- ja menoarvioon 100000 27050: ria vaikeuksia. Esimerkiksi tänä vuonna jouk- markkaa kuljetusauton hankkimista 27051: kueet tulevat pelanneeksi yli 300 ottelua. Otte- varten urheiluseura Teljän Nousun nuo- 27052: luitten määrä on kasvanut. Viime vuonna niitä risotoimintaan. 27053: oli 245, mikä osoittaa harrastuksen kasvua. 27054: Seuralla on rajalliset edellytykset vastata toi- 27055: minnan laajentamiseen. 27056: 27057: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27058: 27059: Raimo Vuoristo Timo Roos 27060: Mikko Elo Raila Aho 27061: Heikki Rinne 27062: 1990 vp. 3755 27063: 27064: Raha-asia-aloite n:o 3486 27065: 27066: 27067: 27068: 27069: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta selkokielisen kirjalli- 27070: suuden tukemiseen 27071: 27072: 27073: Eduskunnalle 27074: 27075: Selkokielessä kieltä on tietoisesti ja suunnitel- vuodesta 1968 alkaen. Julkisen tuen avulla 27076: mallisesti muutettu niin rakenteellisesti kuin si- Ruotsissa on ilmestynyt jo yli 300 aikuisille ja 27077: sällöllisesti helpommaksi ymmärtää. Siinä on nuorille suunnattua selkokielistä kirjaa. 27078: otettu mahdollisimman pitkälle huomioon vas- Suomessa selkokielisen kirjallisuuden kehit- 27079: taanottajan edellytykset ymmärtää puhuttua ja tämistyö on vasta alussa. Meillä on ilmestynyt 27080: kirjoitettua kieltä. parisenkymmentä selkokielistä kirjaa. Julkista 27081: Selkokielen tarvetta esiintyy hyvin erilaisissa tukea kustantamiseen ei ole saatu. 27082: väestöryhmissä ja kokonaistarpeesta on tähän Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 27083: mennessä esitetty vain alustavia arvioita. On ar- 27084: vioitu yli 200 000 suomalaisen olevan selkokieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27085: sen kulttuurin ja tiedonvälityksen tarpeessa. 1991 tulo- ja menoarvioon 100 000 27086: Selkokielinen kirjallisuus ei ole suomalainen markkaa selkokielisen kirjallisuuden tu- 27087: keksintö. Esimerkiksi Ruotsissa selkokielistä kemiseksi. 27088: kirjallisuutta on tuettu julkisista varoista jo 27089: 27090: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27091: 27092: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 27093: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 27094: 3756 1990 vp. 27095: 27096: Raha-asia-aloite n:o 3487 27097: 27098: 27099: 27100: 27101: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 27102: län levennykseen Euran-Harjavallan tielle osuudelle Kiukai- 27103: nen-Harjavalta 27104: 27105: Eduskunnalle 27106: 27107: Euran-Harjavallan tiellä tieosuus Eurasta miseksi ja liikenneturvallisuuden parantamisek- 27108: Kiukaisiin on kevyen liikenteen kannalta nyt si hanke olisi kuitenkin tarpeellinen. 27109: hyvässä kunnossa. Sen sijaan tieosuus Kiukai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27110: sista Harjavaltaan nimenomaan kevyen liiken- nioittaen, 27111: teen kannalta on turvaton. 27112: Kiukaisten sos.dem. kunnallisjärjestö on teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27113: nyt asiasta valtuustoesityksen, joka ei kuiten- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 27114: kaan ole johtanut toivottuun tulokseen, koska 31.24.21 200 000 markkaa kevyen lii- 27115: "valtiolta ei tiettävästi saatu avustusta tähän kenteen väylän levennykseen Euran- 27116: tarkoitukseen". Harjavallan tien Kiukaisten-Harjaval- 27117: Kiukaisten ja Harjavallan yhteistyön edistä- lan väliselle osuudelle. 27118: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27119: 27120: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 27121: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 27122: 1990 vp. 3757 27123: 27124: Raha-asia-aloite n:o 3488 27125: 27126: 27127: 27128: 27129: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta nippuhinaus- ja venei- 27130: lyväylän parantamiseen välillä Rauma-Pori-Merikarvia 27131: 27132: 27133: Eduskunnalle 27134: 27135: Turun tiepiirin toteuttamisohjelmaan on vuo- rannikko on lähes kokonaisuudessaan jäämässä 27136: sille 1988-1992 merkitty Selkämeren nippuhi- tästä kehityksestä jälkeen. 27137: nausväylän parantamishanke. Suunnitteilla ole- Kuitenkin veneilymatkailun kasvunäkymät 27138: va parannettu väylä on hyvin tarpeellinen puun- ovat erittäin hyvät ja venematkailun lisääntymi- 27139: jalostusteollisuuden kuljetustarpeiden kannalta nen olisi tulojen muodostajana ja palvelutason 27140: ja veneilymatkailun turvallisuudelle. ylläpitäjänä tärkeää monille Selkämeren ranni- 27141: Venematkailu on Varsinais-Suomen rannik- kon vähävaraisille paikkakunnille. 27142: koseudulla erittäin runsaasti tuloja tuottava Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 27143: matkailumuoto. Selkämeren veneilyn mahdol- 27144: listavat reitit ovat erittäin huonosti - jos ollen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27145: kaan - merkittyjä ja vain joidenkin paikka- 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 27146: kuntalaisten tiedossa. On selvää, että kasvava markkaa nippuhinaus- ja veneilyväylän 27147: veneily pyrkii hakeutumaan sinne, missä veneily parantamiseksi välillä Rauma-Pori- 27148: koetaan turvalliseksi. Näin ollen Selkämeren Merikarvia. 27149: 27150: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27151: 27152: Raimo Vuoristo Timo Roos Mikko Elo 27153: Raila Aho Aino Pohjanoksa Heikki Rinne 27154: 3758 1990 vp. 27155: 27156: Raha-asia-aloite n:o 3489 27157: 27158: 27159: 27160: 27161: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanha Rauma Säätiön 27162: toiminnan tukemiseen 27163: 27164: 27165: Eduskunnalle 27166: 27167: Vanha Rauma Säätiön ovat perustaneet Rau- tosiasian, että perusparannustoiminta Vanhassa 27168: man kaupunki, Rauman Kiinteistöyhdistys ry., Raumassa tapahtuu yhäkin pääosin yksityisten 27169: Rauman Kilta ry., Rauman Ammatillinen Pai- toimesta. Valtion perusparannuslainoitus, joka 27170: kallisyhdistys ry., Vanha Rauma Yhdistys ry., on tarkoitettu lähinnä asuinrakennusten laatu- 27171: Nortamoseura ry. sekä Työväen Sivistysliiton ja varustetason ylläpitämiseen ja parantami- 27172: Rauman Seudun Opintojärjestö ry. Säätiön seen, on ollut apuna välttämättömän asumista- 27173: tarkoituksena on toimia Rauman vanhan kau- son kohottamiseksi. 27174: punginosan kulttuurihistoriallisesti arvokkai- Säätiö on toiminut pääosin kaupungin talous- 27175: den rakennusten ja sen omaperäisen miljöön arviovaroin. Em. opetusministeriön 210 000 27176: säilyttämiseksi. markan avustuksen lisäksi on museoviraston 27177: Säätiön tavoitteiden asettelu on lyhyesti esi- entistämisavustuksia myönnetty säätiölle pro- 27178: tettynä seuraava: jektirahana vuonna 1988 250 000 markkaa. 27179: - Vanhan Rauman kaupunkikokonaisuu- Nykyinen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa kuiten- 27180: den toimivuuden ja elävyyden vaaliminen, kin selvää resurssien puutetta. Alueen doku- 27181: - Vanhan Rauman rakennusten ja ympäris- mentointi ja entistämistä palveleva tutkimus on 27182: tön varjeleminen rappeutumiselta ja rajuilta riittämätöntä. Erityisinä projekteina tulisi 27183: muutoksilta, ja käynnistää mm. pihapiireihin oleellisesti kuulu- 27184: - Vanhan Rauman rakennushistoriallisia vien ulkorakennusten pelastaminen vesivaurioil- 27185: arvoja kunnioittava kunnostus ja kohentami- ta, katujen kunnostus ja kiveys sekä toiminnal- 27186: nen. lisesti monipuolisen ja vilkkaan liikekeskuksen 27187: Kaupunki on voinut tukea säätiön toimintaa ympäristön parantaminen. Kaupungin taholta 27188: tähän mennessä talousarviovaroin 940 000 mar- pyritään edellä esitettyjä toimenpiteitä hoita- 27189: kalla. Säätiö on saanut lisäksi toimintansa tuke- maan, mutta Unescon maailmanperintölistan 27190: miseen opetusministeriöltä varoja kaikkiaan kulttuurikohteiden joukkoon valtioneuvoston 27191: 460 000 markkaa. Säätiö on myöntänyt kaik- esittämä Vanha Rauma tarvitsee myös alueen 27192: kiaan toiminta-aikanaan lainoja 174 kpl ja arvoa vastaavaa valtion tukea. Lyhytaikaisten 27193: avustuksia 137 kpl, lainoja kaikkiaan 3 857 732 perusparannuslainojen poistuttua ei joustama- 27194: markkaa sekä avustuksia 365 306 markkaa. ton lainajärjestelmä sovellu hyvin kulttuurihis- 27195: Säätiön toiminnan pyörittämisen kustannukset toriallisesti arvokkaan vanhan kaupunginosan 27196: ovat tähän mennessä joka vuosi noin 300 000 perusparannuksiin. Yksi keino olisikin sijoittaa 27197: markkaa. Kyseisten lukujen perusteella voidaan valtion budjettiin tarkoitukseen erityismäärära- 27198: todeta, että varsin edullisesti on kyetty ohjaa- ha kohdistettuna historiallisiin kaupunginosiin. 27199: maan merkittävät summat useisiin eri kohteisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27200: Vanhan Rauman alueella. Vanha Rauma Sää- nioittaen, 27201: tiön toiminta ei olekaan mitään nukkuvaa toi- 27202: mintaa, vaan on täyttänyt osaltaan sen tehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27203: vän, mikä sille perustajien taholta on alun pe- 1991 tulo- ja menoarvioon 300000 27204: rinkin ajateltu. markkaa käytettäväksi Vanhan Rauman 27205: Saanemme tuoda esille edelleen kuitenkin sen Säätiön toiminnan tukemiseen. 27206: 27207: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27208: 27209: Raimo Vuoristo Timo Roos 27210: 1990 vp. 3759 27211: 27212: Raha-asia-aloite n:o 3490 27213: 27214: 27215: 27216: 27217: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien hau- 27218: tausavustuksiin 27219: 27220: 27221: Eduskunnalle 27222: 27223: Sotainvalidiemme tilastollinen keski-ikä on mutta jonka tunnearvo on rahallista merkitystä 27224: tällä hetkellä n. 70 vuotta. Keskuudessamme on huomattavampi. Nimittäin hautausapu ulottuu 27225: heitä erilaisissa olosuhteissa lähes 45 000 tällä hetkellä 20 OJo :n sotainvalideihin, ja pro- 27226: miestä. senttimäärän pudottaminen 10 OJo:iin olisi tuo 27227: Kansakunnan moraalinen velvollisuus on edellä mainittu summa. 27228: saattaa heidän asiansa kaikilta osin kuntoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27229: Tämä voi tietysti tapahtua monella tavalla ja nioittavasti, 27230: monen kanavan kautta. Valtiovalta osallistuu 27231: tähän budjetin välityksellä. Kaikesta huolimat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27232: ta jää joitain aukkopaikkoja, joita ei talousar- 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 27233: viota laadittaessa osata ottaa huomioon. markkaa sotainvalidien hautausavus- 27234: Tässä aloitteessa kiinnitetään huomiota yh- tuksen saattamiseksi koskemaan myös 27235: teen tällaiseen kohtaan, jonka rahallinen merki- JO %:n invalideja. 27236: tys vuositasolla on 4-5 miljoonaa markkaa, 27237: 27238: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27239: 27240: Raimo Vuoristo Timo Roos 27241: Aino Pohjanoksa Mikko Elo 27242: Heikki Rinne 27243: 3760 1990 vp. 27244: 27245: Raha-asia-aloite n:o 3491 27246: 27247: 27248: 27249: 27250: Vuoristo: Määrärahan osoittamisesta moniongelmaisten nuorten 27251: auttamiseen Kristityn Kasvu -järjestölle 27252: 27253: 27254: Eduskunnalle 27255: 27256: Maassamme on harvoja paikkoja, joihin Ystävyyden Majatalon toiminnasta on erit- 27257: nuoret voisivat mennä ikään kuin vapaaehtoi- täin hyviä kokemuksia. Ymmärrettävää on, että 27258: sesti "lepäämään" ongelmien kasaantuessa ylit- toiminta kärsii kroonista rahapulaa, mutta si- 27259: se kestokyvyn. Yhteiskunnan erilaiset hoitoon- toutumattomana siihen on vaikea saada avus- 27260: ohjaukset saattavat nuoresta tuntua liian pak- tuksia. 27261: komielteisiltä ja voivatkin johtaa päinvastai- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta- 27262: seen tulokseen kuin on toivottu. vasti, 27263: Kristityn Kasvu -järjestön ylläpitämä Ystä- 27264: vyyden Majatalo Kruusilassa Suomusjärvellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27265: on paikka, joka etupäässä vapaaehtoisuuden 1991 tulo- ja menoarvioon JOO 000 27266: pohjalta pyrkii toiminnassaan siihen, että nuo- markkaa moniongelmaisten nuorten 27267: ret (minkäkaltaisia ovatkin) siellä olon jälkeen auttamiseen Kristityn Kasvu -järjestölle. 27268: pystyisivät "jatkamaan matkaa", kuten aitoon 27269: majataloideaan kuuluukin. 27270: 27271: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27272: 27273: Raimo Vuoristo 27274: 1990 vp. 3761 27275: 27276: Raha-asia-aloite n:o 3492 27277: 27278: 27279: 27280: 27281: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin ra- 27282: hoitusavustuksiin 27283: 27284: 27285: Eduskunnalle 27286: 27287: Kuntien yleisillä rahoitusavustuksilla on vii- äyrin hinta on nyt jo yli maan keskiarvon, olisi 27288: me vuosina voitu alentaa heikoimmassa talou- kuntien tulonmenetyksiä pehmennettävä kun- 27289: dellisessa asemassa olevien kuntien veroäyrin tien yleisillä rahoitusavustuksilla. 27290: hintaa useilla penneillä. Rahoitusavustusten Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, ellei 27291: myönteinen kehitys valtion budjetissa on hillin- tulo- ja menoarviossa olevaa kuntien yleisten 27292: nyt avustusta saavien kuntien veroäyrin hinnan rahoitusavustusten markkamäärää oleellisesti 27293: nousua. koroteta. Ko. määräraha ei noussut kuluvan 27294: Pohjois-Suomea on kohdannut maataloudes- vuoden budjetissa edelliseen vuoteen verrattuna 27295: sa lähes täydellinen kato, jonka aiheuttamat tu- juuri yhtään. 27296: lonmenetykset ovat pelkästään Pohjois-Poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27297: janmaan osalta noin 500 milj. mk. Maatalou- nioittavasti, 27298: den tulonmenetykset tulevat alentamaan myös 27299: kunnallisveron tuottoa niissä kunnissa, joissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27300: maatalouden merkitys on suuri. 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 27301: Jotta vältyttäisiin rajuilta kunnallisveron ko- 70 000 000 markkaa kuntien yleisiin ra- 27302: rotuksilta erityisesti niissä kunnissa, joissa vero- hoitusavustuksiin. 27303: 27304: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27305: 27306: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27307: 3762 1990 vp. 27308: 27309: Raha-asia-aloite n:o 3493 27310: 27311: 27312: 27313: 27314: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen tietokone- 27315: alan oppilaitoksen laajennustöihin 27316: 27317: 27318: Eduskunnalle 27319: 27320: Raahen tietokonealan oppilaitos kouluttaa tajien työhuoneita. Ammattikasvatushallitus on 27321: tietokonealan insinöörejä ja teknikoita sekä pitänyt laajentamista kiireellisenä. Kaikki tar- 27322: kurssittaa insinöörejä tietotekniikkaan. Oppi- vittavat suunnitelmat ovat valmiina. Pohjois- 27323: laitos on ainoa valtion omistama vastaava oppi- Suomen elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää, 27324: laitos. Nykyinen oppilasmäärä on noin 500 ja että oppilaitos voisi toimia täysipainoisesti. 27325: oppilaitos kärsii tilojen ahtaudesta. Tilaa oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27326: lasta kohden on 8 m 2 , kun yleinen mitoituspe- nioittaen, 27327: ruste on noin 12m 2 • TVM on rahoittanut suun- 27328: nittelun, joka valmistuu tänä vuonna. Suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27329: teltu lisärakennus käsittää 2 500 kerrosneliö- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 27330: metriä ja kustannusarvio vuoden 1988 rahassa 29. 60. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 27331: on 13 miljoonaa markkaa. Tiloihin tulisi labo- Raahen tietokonealan oppilaitoksen laa- 27332: ratoriotiloja, auditorio, luokkatiloja sekä opet- jennustöiden aloittamiseen. 27333: 27334: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27335: 27336: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27337: 1990 vp. 3763 27338: 27339: Raha-asia-aloite n:o 3494 27340: 27341: 27342: 27343: 27344: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kuivatushankkei- 27345: den toteuttamiseen Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella 27346: 27347: 27348: Eduskunnalle 27349: 27350: Kuivatustöiden toteuttaminen on pahasti jäl- kuormitus, metsäojitukset ja turvetuotanto 27351: jessä suunnitelmiin nähden. Vuoden 1988 lo- ovat tukkeuttaneet valtaojaverkoston huonoon 27352: pussa vesi- ja ympäristöhallinnossa oli rahoitus- kuntoon. Asian korjaaminen edellyttää lisäva- 27353: ta odottamassa lähes 170 hanketta. roja budjettiin. 27354: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin alueella odotti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27355: rahoitusta 27 hanketta, joiden kustannusarvio nioittaen, 27356: oli yhteensä 17,4 milj. mk. Uusia suunnitelmia 27357: valmistuu tänä vuonna 34 kappaletta, ja niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27358: kustannusarvio on noin 13 milj. mk. Hakemus- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 27359: asteella olevia hankkeita Oulun piirissä oli 79 5 000 000 markkaa kuivatustöiden lisää- 27360: kappaletta, joiden kustannusarvio on noin 45 miseksi Oulun vesi- ja ympäristöpiirin 27361: milj. mk. alueella. 27362: Ympäristöön kohdistuva kuormitus, ravinne- 27363: 27364: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27365: 27366: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27367: 3764 1990 vp. 27368: 27369: Raha-asia-aloite n:o 3495 27370: 27371: 27372: 27373: 27374: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Liminkaojan ala- 27375: osan täydennysperkaukseen Pyhäjoella 27376: 27377: 27378: Eduskunnalle 27379: 27380: Liminkaojan alaosan täydennysperkaus on Oulun piiri on laatinut hankkeen suunnitel- 27381: viimeinen Parhalahden kylän uusjakoon liittyvä man ja kustannusarvio hankkeelle on noin 27382: valtaojahanke. Hankkeen toteuttaminen paran- 1200000 mk. 27383: taisi yhteissalaojitusten toimivuutta, poistaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27384: aikaisempien ojitusten tuomat maamassat ala- nioittaen, 27385: juoksulta ja parantaisi vesimaisemaa kylän kes- 27386: keisellä alueella sekä ennen kaikkea poistaisi ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27387: vättulvat. Oulun vesipiiri pitää hanketta tarkoi- 1991 tulo- ja menoarvioon 1200 000 27388: tuksenmukaisena ja sen toteuttamista tarpeelli- markkaa Liminkaojan alaosan täyden- 27389: sena ja kiireellisenä. nysperkaukseen Pyhäjoen kunnassa. 27390: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27391: 27392: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27393: 1990 vp. 3765 27394: 27395: Raha-asia-aloite n:o 3496 27396: 27397: 27398: 27399: 27400: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Piehingin ja Muta- 27401: lan patojen korjaamiseen 27402: 27403: 27404: Eduskunnalle 27405: 27406: Rautaruukki Oy:n Raahen terästehtaan pro- Talvella ne jäätyvät kiinni niin, että niitä ei voi 27407: sessivesihuolto perustuu sekä meriveden että avata lainkaan. 27408: makean veden käyttöön. Makea vesi pumpa- Mutalan padolla hoidetaan Siniluodonlahden 27409: taan merestä pengertämällä muodostetusta Kul- ja Kuljunlahden välistä virtausta. Se on myös 27410: junlahden makean veden altaasta, jonne johde- settipato. Lupaehtojen mukaan vesi ei saa virra- 27411: taan lisävettä avokanavaa myöten Piehinki- ta Kuljunlahdesta Siniluodonlahteen kuin poik- 27412: joen, Haapajoen ja Pattijoen vesistöalueilta. keuksellisissa luonnonolosuhteissa. Ranta- 27413: Veden riittävyys on valmistettu Haapajärven al- asukkaiden toivomuksesta vedenpinta pyritään 27414: taan rakentamisella. Pääosa terästehtaalla käy- pitämään mahdollisimman korkealla. Runsas 27415: tetystä makeasta vedestä palautetaan Kuljun- sade aiheuttaa suurta vedenpinnan kohoamista 27416: lahteen. Vesiä säännöstellään mm. Piehinkijoen Siniluodonlahdessa ja edelleen ylijuoksun kaut- 27417: suulla olevalla mereen avautuvalla Piehingin ta Kuljunlahdessa. Tässä tilanteessa joudutaan 27418: padolla sekä Siniluodonlahden ja Kuljunlahden avaamaan Piehingin padon tulvaluukkuja. Täl- 27419: välisellä Mutalan padolla. löin Siniluodonlahden pinta saattaa laskea Kul- 27420: Piehingin pato on erittäin huonokuntoinen. junlahden pintaa alemmaksi ja vettä voi virrata 27421: Sen betonirakenteet ovat murtuneet ja säännös- Kuljunlahdesta Siniluodonlahteen. Tällaisen ti- 27422: telysettien tukirakenne on särkynyt. Rakenteet lanteen estämiseksi ja säännöstelyn hoidon hel- 27423: antavat periksi lisää joka talvi. Padon sortuma- pottamiseksi olisi tämä settipato korvattava 27424: vaara on ilmeinen. Sitä ei saada tiiviiksi. Jos esim. suljettavilla yksisuuntaventtiileillä. 27425: meriveden pinta on makean veden pintaa kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27426: keammalla, pääsee suolaista vettä makean ve- nioittaen, 27427: den vesijärjestelmään. Säännöstely joudutaan 27428: hoitamaan työpadon seteillä, jotka ovat raskai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27429: ta teräksisiä settejä. Siirtely ja asettelu joudu- 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 27430: taan suorittamaan kuorma-autonostureilla, mi- markkaa Piehingin ja Mutalan patojen 27431: kä on erittäin hankalaa. Tulvaluukut ovat niin korjaamiseen. 27432: raskaat, että niitä ei voi miesvoimin liikutella. 27433: 27434: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27435: 27436: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27437: 27438: 27439: 27440: 27441: 52 200052Y 27442: 3766 1990 vp. 27443: 27444: Raha-asia-aloite n:o 3497 27445: 27446: 27447: 27448: 27449: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Mansikkakarintien 27450: ja Mikonkarintien kunnostamiseen Pattijoella 27451: 27452: 27453: Eduskunnalle 27454: 27455: Mansikkakarintie ja Mikonkarintie Pattijoen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27456: kunnassa ovat valtionavustusta saavia yksityis- nioittaen, 27457: teitä. Olisi perusteltua muuttaa tiet paikallis- 27458: teiksi, koska ne ovat vilkkaasti liikennöityjä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27459: valtaosa liikenteestä on muuta kuin tieosakkai- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 27460: den liikennettä. Niiden vaikutusalueella on val- 31.24.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 27461: tion rakentama kalasatama, leirikeskus ja vete- Mansikkakarintien ja Mikonkarintien 27462: raanimaja. Mikonkari on lisäksi Raahen seu- kunnostamiseen Pattijoella. 27463: dun asukkaiden vapaa-ajanviettopaikka, koska 27464: alueella on mm. yleinen uimaranta, luontopol- 27465: ku ja lintutorni. 27466: 27467: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27468: 27469: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27470: 1990 vp. 3767 27471: 27472: Raha-asia-aloite n:o 3498 27473: 27474: 27475: 27476: 27477: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun tiepiirin tie- 27478: määrärahoihin 27479: 27480: 27481: Eduskunnalle 27482: 27483: Tielaitoksen Oulun piiri on joutunut menet- teille ei ole riittänyt rahoja. Siksi näiden teiden 27484: tämään suhteellista osuuttaan valtakunnan tie- korjaamista varten tulisi Oulun tiepiirin käyt- 27485: määrärahojen jaossa. Se on johtanut siihen, töön osoittaa lisää budjettivaroja. 27486: että suunnitelmissa olleita teiden rakentamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27487: hankkeita on jouduttu siirtämään suunnitelma- nioittaen, 27488: kauden ulkopuolelle. Kun Oulun tiepiiri joutuu 27489: huolehtimaan kahden valtakunnallisen päätien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27490: valtatien n:o 4 ja valtatien n:o 8 rakentamisesta 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 27491: koko Suomen matkustamistarpeita ajatellen, 31.24.21/isäyksenä 10000000 markkaa 27492: on se johtanut siihen, että pienempiluokkaisille tiemäärärahoihin Oulun tiepiirille. 27493: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27494: 27495: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27496: 3768 1990 vp. 27497: 27498: Raha-asia-aloite n:o 3499 27499: 27500: 27501: 27502: 27503: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 27504: väylän rakentamiseen valtatiellä n:o 8 välillä Arkkukari- 27505: Pyhäjoen kunnan raja 27506: 27507: Eduskunnalle 27508: 27509: Kevyen liikenteen liikenneturvallisuus valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27510: tiellä n:o 8 välillä Arkkukari-Pyhäjoen kun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 27511: nan raja on erittäin huono. Erityisen vaikeaa on 31.24.21 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 27512: talviaikana koululaisliikenteellä. Valtatiellä n:o kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 27513: 8 ei em. välillä ole päällystettyjä pientareita. välille Arkkukari-Pyhäjoen kunnan 27514: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- raja Raahen kaupungissa. 27515: nioittaen, 27516: 27517: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27518: 27519: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27520: 1990 vp. 3769 27521: 27522: Raha-asia-aloite n:o 3500 27523: 27524: 27525: 27526: 27527: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 27528: väylän suunnitteluun välille Pattijoki-Olkijoki 27529: 27530: 27531: Eduskunnalle 27532: 27533: Asutuksen kasvun myötä on kevyen liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27534: teen väylän puute osoittautunut vaaralliseksi nioittaen, 27535: välillä Pattijoki-Olkijoki. Liikenneturvalli- 27536: suutta heikentää lisäksi runsas raskas liikenne, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27537: asutus kun sijaitsee Raahesta Siikajoen kautta 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 27538: Ouluun menevän tien varrella. 31.24.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 27539: Tie on erittäin vaarallinen koululaisille. Tästä kevyen liikenteen väylän suunnitteluun 27540: syystä pidämme erittäin tarpeellisena kevyen lii- Pattijoen kunnassa välillä Pattijoen 27541: kenteen väylän rakentamista em. välille. kk. -Olkijoki. 27542: 27543: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27544: 27545: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27546: 3770 1990 vp. 27547: 27548: Raha-asia-aloite n:o 3501 27549: 27550: 27551: 27552: 27553: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta luotsiaseman raken- 27554: tamiseen Raaheen 27555: 27556: 27557: Eduskunnalle 27558: 27559: Raahen nykyinen luotsiasema toimii jakautu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27560: neena kahteen osaan: osa on viiden kilometrin 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 27561: päässä satamasta, kaupungin vuokratalossa, ja markkaa luotsiaseman rakentamiseksi 27562: osa Rautaruukilta vuokratuissa tiloissa. Liiken- Raaheen. 27563: teen runsaan määrän vuoksi pidämme asianmu- 27564: kaisten tilojen rakentamista välttämättömänä. 27565: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27566: nioittaen, 27567: 27568: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27569: 27570: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27571: 1990 vp. 3771 27572: 27573: Raha-asia-aloite n:o 3502 27574: 27575: 27576: 27577: 27578: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta suojasataman ra- 27579: kentamiseen Taskun saareen Raahessa 27580: 27581: 27582: Eduskunnalle 27583: 27584: Lisääntynyt vapaa-aika on lisännyt veneilyä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27585: ja harrastustoimintaa monin paikoin rannik- nioittaen, 27586: koaluetta. Näin on myös Perämeren kohdalla. 27587: Puutteeksi on koettu suojasatamien vähyys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27588: Raahen edustalla sijaitsee Taskun saari, joka si- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 27589: jainniltaan sopisi erinomaisesti suojasataman 1 000 000 markkaa suojasataman raken- 27590: paikaksi. Saari on uloin saari välillä Kokkola- tamiseksi Taskun saareen. 27591: Oulu ja sijaitsee aivan laivareitin varrella. 27592: 27593: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27594: 27595: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27596: 3772 1990 vp. 27597: 27598: Raha-asia-aloite n:o 3503 27599: 27600: 27601: 27602: 27603: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta huoltorakennuksen 27604: rakentamiseen Raahen kalasatamaan 27605: 27606: 27607: Eduskunnalle 27608: 27609: Valtion toimesta on rakennettu Raahen kala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27610: satama vuonna 1986. Alkuperäisissä suunnitel- nioittaen, 27611: missa oli myös huoltorakennuksen rakentami- 27612: nen sataman yhteyteen. Kalasataman toiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27613: kärsii siitä, ettei huoltorakennusta palveluineen 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 27614: ole käytettävissä. Tämän vuoksi esitämme, että JOO 000 markkaa käytettäväksi kalasata- 27615: hanke voisi toteutua mahdollisimman pian. man huoltorakennuksen suunnitteluun 27616: Troolikalastus on lisääntynyt Raahen meri- ja rakentamiseen Raahen kaupungissa. 27617: alueella, eikä kalan käsittely voi tapahtua täysi- 27618: painoisesti ilman kalankäsittelytiloja. 27619: 27620: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27621: 27622: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27623: 1990 vp. 3773 27624: 27625: Raha-asia-aloite n:o 3504 27626: 27627: 27628: 27629: 27630: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastuskonttorin 27631: rakentamiseksi Raahen kaupunkiin 27632: 27633: 27634: Eduskunnalle 27635: 27636: Katsastuskonttorin rakentaminen Raaheen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27637: on ollut vireillä useita vuosia, mutta käytännön nioittaen, 27638: toimenpiteisiin ei ole päästy. Nykyinen tilanne 27639: on vaikea: katsastusasema toimii vuokratilois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27640: sa, jotka eivät ole asianmukaiset, ja tilanahtaus 1991 tulo- ja menoarvioon 1500 000 27641: vaikeuttaa palvelua. Oulun autorekisterikes- markkaa Raahen katsastustoimiston ra- 27642: kuksen suunnitelmissa on Raahen katsastustoi- kentamisen suunnitteluun. 27643: miston rakentaminen. Tontista ovat aluevaihto- 27644: neuvottelut käynnissä valtion kanssa, asia saa- 27645: taneen tältä osin kuntoon lähiaikoina. 27646: 27647: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27648: 27649: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27650: 3774 1990 vp. 27651: 27652: Raha-asia-aloite n:o 3505 27653: 27654: 27655: 27656: 27657: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjokisuun kun- 27658: nostukseen 27659: 27660: 27661: Eduskunnalle 27662: 27663: Työllisyysvaroilla ja Oulun vesipiirin toimes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27664: ta on Pyhäjokisuuta ruopattu talvikausina 1983 nioittaen, 27665: -1985. Oulun vesipiiri on tehnyt 500000 mar- 27666: kan lisämäärärahasta esityksen vesihallitukselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27667: töiden loppuun saattamiseksi. Koko hankkeen 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 27668: kustannusarvio on 2 133 000 markkaa. Jotta 35.25. 77 lisäyksenä 700 000 markkaa 27669: hankkeesta saataisiin se hyöty, joka siitä on aja- käytettäväksi Pyhäjokisuun kunnostuk- 27670: teltu ja suunniteltu saatavaksi, tulisi Pyhäjoki- sen loppuun saattamiseen. 27671: suun kunnostustyö saattaa loppuun mahdolli- 27672: simman nopeasti. 27673: 27674: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27675: 27676: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27677: 1990 vp. 3775 27678: 27679: Raha-asia-aloite n:o 3506 27680: 27681: 27682: 27683: 27684: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden järvien kun- 27685: nostustöihin Vihannissa 27686: 27687: 27688: Eduskunnalle 27689: 27690: Valtiovallan toimenpitein on Vihanuin kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27691: nassa vesitetty ns. Kirkkojärvi, jonka merkitys nioittaen, 27692: maisemallisesti ja virkistyskäyttöön on merkit- 27693: tävä. Kirkkojärven veden laatuun ja vaihtuvuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27694: teen merkitsisi suuresti, että viereiset Saarelan 1991 tulo- ja menoarvioon 1000000 27695: ja Rantasen järvet myös vesitettäisiin ja näin markkaa Vihannin Kirkkojärven loppu- 27696: saataisiin yhteys Oulaisten kunnassa olevaan töihin ja töitten aloittamiseksi Saarelan 27697: laajempaan järveen, Piipsjärveen. ja Rantasen järvien vesittämiseksi. 27698: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27699: 27700: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27701: 3776 1990 vp. 27702: 27703: Raha-asia-aloite n:o 3507 27704: 27705: 27706: 27707: 27708: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden 27709: asuntotuotantoon 27710: 27711: 27712: Eduskunnalle 27713: 27714: Asuntopula on muodostunut kehitysalueilla Edellä olevan perusteella ehdotamme. kun- 27715: esteeksi teollisten työpaikkojen saamiselle. Se nioittaen, 27716: uhkaa kuntien normaalia kehitystä. Asuntotuo- 27717: tantoon osoitettujen erityismäärärahojen osuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27718: on osoittautunut jatkuvasti liian pieneksi. Paitsi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 27719: yleisen asuntopolitiikan hoitamisen kannalta, 35.45. 60 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 27720: myös aluepoliittisesti näillä määrärahoilla olisi erityismäärärahaksi kehitysalueiden 27721: suuri merkitys. asuntotuotantoon. 27722: 27723: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27724: 27725: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 27726: 1990 vp. 3777 27727: 27728: Raha-asia-aloite n:o 3508 27729: 27730: 27731: 27732: 27733: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta itäisen maanpuolus- 27734: tusalueen ja sotilasläänin esikunnan sijoittamiseen Kouvolaan 27735: 27736: 27737: Eduskunnalle 27738: 27739: Puolustusvoimien organisaation kehittämistä Kouvolan ja muiden Pohjois-Kymenlaakson 27740: jatketaan. Organisaation uudistuksen seuraava- varuskuntien sekä puolustushallinnon yksiköi- 27741: na kohteena on hallinnonalan ja hallintojärjes- den juuret ulottuvat 1900-luvun alkupuolelle. 27742: telmän kehittäminen. Keskeisintä tässä uudis- Kouvolan hyvä liikenteellinen sijainti ja kehitty- 27743: tuksessa on päätösvallan, vastuun ja voimava- neet viestiliikenneyhteydet ja valmiudet muo- 27744: rojen hajauttaminen keskushallinnosta alueelli- dostavat erinomaiset toiminnalliset edellytykset 27745: selle ja kunnalliselle tasolle. Puolustusvoimien maanpuolustusalueen esikunnan toiminnalle. 27746: alueorganisaatiossa lisätään sotilasläänien luku- Puolustusvoimien organisaatiouudistukseen 27747: määrää ja näiden yläpuolelle perustetaan kolme liittyen muun muassa Pohjois-Kymenlaakson 27748: maanpuolustusaluetta. Alueorganisaatioiden kunnat, Maakuntaliitto ja seutukaavaliitto ovat 27749: esikuntien lukumäärää suunnitellaan supistetta- esittäneet itäisen maanpuolustusalueen ja soti- 27750: vaksi noin puoleen nykyisestään. lasläänin esikunnan sijoittamista Kouvolaan. 27751: Uusista sotilaslääneistä on tarkoitus muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27752: taa aluehallinnon keskeisiä johtoportaita. Nii- nioittaen, 27753: den rajat noudattaisivat Uuttamaata lukuun ot- 27754: tamatta lääninhallinnon rajoja. Nykyisten soti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27755: laspiirien tehtävät ja resurssit siirretään uusille 1991 tulo- ja menoarvioon 1000000 27756: sotilaslääneille ja toisaalta joukko-osastoille ja markan suunnittelumäärärahan itäisen 27757: laitoksille. Muutoksen toteuttaminen kestänee maanpuolustusalueen ja sotilasläänin 27758: kolmesta neljään vuotta. esikunnan sijoittamiseksi Kouvolaan. 27759: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27760: 27761: Matti Vähänäkki Kari Häkämies Riitta U osukaineo 27762: Heikko Kokko Anna-Kaarina Louvo Heikki Järvenpää 27763: Antero Kekkonen Jussi Ranta Sinikka Mönkäre 27764: Sinikka H urskainen 27765: 3778 1990 vp. 27766: 27767: Raha-asia-aloite n:o 3509 27768: 27769: 27770: 27771: 27772: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtion Kuusankosken 27773: virastotalon suunnitteluun 27774: 27775: 27776: Eduskunnalle 27777: 27778: Kuusankosken virastotalon rakennushanke rakennettaisiin vanhan poliisitalon laajennukse- 27779: on odottanut vuoroaan jo kauan ja se on nyt- na, ei vastaa alueen ihmisten eikä kaupungin 27780: temmin otettu valtion rakennushallinnon suun- toiveita. Jotta harmoninen virastokokonaisuus 27781: nitteluun vuosille 1991-1994. Virastotalon syntyisi, tulisi valtion virastotalon suunnittelun 27782: suunnittelun annettua valtionhallinnossa odot- alkaa jo vuonna 1991. 27783: taa vuosia vuoroaan on kaupungin asemakaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27784: vallinen kehittäminen ja rakentaminen edisty- taen, 27785: nyt voimakkaasti ja nyt ollaan kaupungissa voi- 27786: makkaasti sitä mieltä, että valtion virastotalon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27787: tulee sijoittua kaupungin uuden keskustakortte- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000 27788: lin yhteyteen, jolloin se muodostaisi harmoni- markkaa alkurahoituksena valtion Kuu- 27789: sen virastotalokokonaisuuden alueelle muuten- sankosken virastotalon suunnitteluun 27790: kin sijoittuvien liike- ja toimistorakennuksien keskustakorttelin yhteyteen. 27791: kanssa. Entinen suunnitelma, että virastotalo 27792: 27793: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27794: 27795: Matti Vähänäkki 27796: 1990 vp. 3779 27797: 27798: Raha-asia-aloite n:o 3510 27799: 27800: 27801: 27802: 27803: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtion Myllykosken vi- 27804: rastotalon laajentamiseen Anjalankaskeila 27805: 27806: 27807: Eduskunnalle 27808: 27809: Myllykosken virastotalo Anjalankosken kau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27810: pungissa on käynyt vuosien mittaan monipuo- taen, 27811: listuneille toiminnoille ahtaaksi ja se on sitä 27812: paitsi monin paikoin pahoin rappeutunut ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27813: jäänyt vanhanaikaiseksi. Virastotalon sanee- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000 27814: rauksen ja laajennuksen esisuunnittelu tulisi markkaa valtion Myllykosken virastota- 27815: välttämättä käynnistää jo vuonna 1991, varsi- lon (Anjalankosken kaupungissa) 27816: nainen suunnittelu vuonna 1992 ja rakennustyö laajennus- ja perusparannushankkeen 27817: aloittaa vuonna 1993, eikä vasta 1995, niin kuin esisuunnitteluun. 27818: tähän mennessä on kaavailtu. 27819: 27820: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27821: 27822: Matti Vähänäkki 27823: 3780 1990 vp. 27824: 27825: Raha-asia-aloite n:o 3511 27826: 27827: 27828: 27829: 27830: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen perustamis- 27831: kustann uksiin 27832: 27833: 27834: Eduskunnalle 27835: 27836: Valtionosuuksiksi kirjastojen perustamiskus- Esimerkiksi Kymenlaaksossa olisivat kunnat 27837: tannuksiin on vuoden 1991 tulo- ja menoarvio- aivan lähivuosina valmiita ja halukkaita toteut- 27838: esitykseen menokohdalle 29.56.31 merkitty vain tamaan seuraavat kirjastohankkeet, jotka ovat 27839: 42,5 miljoonaa markkaa. Arviomäärärahaa on kiireellisyysjärjestyksessä: Haminan pääkirjas- 27840: pidettävä kohtuuttoman pienenä. Markkamää- to (rakennuslupaa haettiin jo vuodelle 1990), 27841: räinen nousu vuoden 1990 menoarviostakin on Iitin pääkirjasto, Kuusankosken pääkirjasto, 27842: vain miljoona markkaa. - Peruskouluopetuk- Elimäen Korian sivukirjasto, Valkealan kirjas- 27843: sen ja lukio-opetuksen monipuolistuessa vuosi toauto, Vehkalahden kirjastoauto, Kotkan kir- 27844: vuodelta ja vaatimustason kasvaessa jatkuvasti jastoauto. Pelkästään Kymenlaakson kohdalla, 27845: tulee koululaisten ja opiskelijoiden yleisten kir- ottaen huomioon, että Kymen läänin toinen 27846: jastojen käyttö jatkuvasti kasvamaan, koska maakunta Etelä-Karjala tuo myös kirjastoasias- 27847: koulujen ja opistojen kirjastoihin ei ole sijoitet- sa omat toiveensa esille, on vuosittainen val- 27848: tavissa syventäviä opiskeluja varten tarpeeksi tionosuuden tarve 5 miljoonaa markkaa. Jos 27849: laajaa kirjamateriaalia. Niin ikään kaikesta koko maan tarve pyritään kattamaan vain 42,5 27850: muusta viihde- ja kulttuuritarjonnasta huoli- miljoonalla markalla, ei suhde ole lähimain- 27851: matta kansalaiset ovat onneksi pysyneet uskolli- kaan oikea. 27852: sina kirjastojen yhä monipuolisemmin tarjoa- Edellä olevan perusteella ehdotan, 27853: mille mahdollisuuksille. Ei voi olla oikein, että 27854: kuntien ollessa niukankin taloudenpidon puit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27855: teissa halukkaita uhraamaan varoja kirjastojen 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 27856: rakentamiseen ja kirjastoautojen hankintaan, 29.56.31 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 27857: valtio ei vastaa huutoon eikä varaa tarvittavia valtionosuudeksi kirjastojen perusta- 27858: resursseja valtionosuuksiin kirjastojen perusta- miskustannuksiin. 27859: misessa. 27860: 27861: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27862: 27863: Matti Vähänäkki 27864: 1990 vp. 3781 27865: 27866: Raha-asia-aloite n:o 3512 27867: 27868: 27869: 27870: 27871: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta ns. Salpa-linjan linnoitus- 27872: ketjun kunnostamiseen turistikohteeksi 27873: 27874: 27875: Eduskunnalle 27876: 27877: Rintamaveteraanien talkootyöllä, asianomais- erilaisina maksuina saadut tulot käytetään 27878: ten kuntien ja eri yhteisöjen avustuksilla on alueen rintamaveteraanien hyväksi kuntoutuk- 27879: vuosina 1941 ja 1944 rakennettua nk. Salpa-lin- seen yms. Turistikohteiden entisöinti ja kalus- 27880: jaa Miehikkälän ja Virolahden kuntien alueella tus vaatisi kuitenkin enemmän varoja kuin mitä 27881: kunnostettu, samoin kuin on korsuihin, pesäk- asiaan on voitu tähän mennessä sijoittaa. 27882: keisiin ym. laitteisiin hankittu sitä kalustusta, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27883: joka niissä aikanaan on ollut. Historiallisen ai- taen, 27884: neiston saaminen autenttiseen ympäristöön on 27885: luonnollisesti aiheuttanut kerääjille huomatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27886: vasti työtä ja kustannuksia. - Tulos on kuiten- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 27887: kin kaikessa vaatimattomuudessaan ollut suh- markkaa Salpa-linjan linnoitusketjun 27888: teellisen tyydyttävä, sillä kunnostetut Salpa-lin- eräiden rakenteiden kunnostamiseen ja 27889: jaosuudet ovat saaneet huomattavaa mielen- kalustamiseen turistikohteeksi varojen 27890: kiintoa osakseen sekä kotimaisten että ulko- keräämiseksi Miehikkälänja Virolahden 27891: maisten matkailijoiden taholta. - Hanketta yl- rintamaveteraaneille. 27892: läpitäneet ovat pitäneet tärkeänä, että kävijöiltä 27893: 27894: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27895: 27896: Matti Vähänäkki 27897: 27898: 27899: 27900: 27901: 53 200052Y 27902: 3782 1990 vp. 27903: 27904: Raha-asia-aloite n:o 3513 27905: 27906: 27907: 27908: 27909: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 paranta- 27910: miseen Kausalassa 27911: 27912: 27913: Eduskunnalle 27914: 27915: Vilkasliikenteinen valtatie n:o 12 aiheuttaa nusarvioksi on laskettu noin 5 miljoonaa mark- 27916: Kausalan taajaman kohdalla ongelmia sen kaa. 27917: vuoksi, että ohikulkeva kauko- yms. liikenne Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27918: vaikeuttaa kunnan kaupallisen keskuksen sisäi- taen, 27919: siä toimintoja. Niinpä tarvittaisiin kipeästi pian 27920: valtatien Kausalan kohdalle tasoliittymän pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27921: rantamista ainakin kahdelta kohdalta, kahden 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 27922: kevyen liikenteen eritasoväylän rakentamista 31.24.21 5 000 000 markkaa valtatien 27923: sekä kevyen liikenteen väylän rakentamista n:o 12 parantamiseen Kausalan taaja- 27924: noin 600 metrin matkalle. Hankkeiden kustan- man kohdalla Elimäen kunnassa. 27925: 27926: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27927: 27928: Matti Vähänäkki 27929: 1990 vp. 3783 27930: 27931: Raha-asia-aloite n:o 3514 27932: 27933: 27934: 27935: 27936: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 369 27937: parantamiseen välillä Kokkomäki-Verlan paikallistie 27938: 27939: 27940: Eduskunnalle 27941: 27942: Maantien n:o 369 Rajasuo-Tuohikotti si- suus, liikennöitävyys ja kantavuus saadaan pa- 27943: jainti kantatien n:o 60 ja valtatien n:o 15 välillä rannetuksi ja kunnossapito helpommaksi, tulee 27944: tekee siitä seudullisesti merkittävän. Tie liittyy tie leventää, sen linjaus uusia ja kantavuus ja 27945: edelleen lännessä Jaalasta Kausalaan ja idässä kuivatus parantaa. Myös vanha Myllysilta on 27946: Tuohikatista Savitaipaleelle kulkeviin seudulli- korvattava uudella. 27947: siin teihin. Maantien n:o 369 alkuosa Kokko- Kymen tiepiirin laatiman suunnitelman mu- 27948: mäeltä Verlan paikallistielle on merkittävä pait- kaan tieosan parantaminen sen liikenteen ja tie- 27949: si asukkaiden ja runsaan kesäasutuksen myös verkollisen aseman vaatimaan tasoon maksaa 27950: Verlan tehdasmuseoon kulkevan liikenteen ta- 4,5 milj. markkaa. 27951: kia. Museo on kansainvälisestikin erittäin mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27952: kittävä. nioittaen, 27953: Nykyinen maantie Kokkomäen ja Verlan pai- 27954: kallistien välillä on pysty- ja vaakageometrial- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27955: taan heikko, ja tie sekä tieosalla oleva Myllysil- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 27956: ta ovat kapeat. Lisäksi tieosan kuivatus on 31.24.21 4 500 000 markan määrärahan 27957: puutteellinen ja sen kantavuus on paikoitellen maantien n:o 369 parantamiseksi välillä 27958: heikko. Jotta kyseisen tieosan liikenneturvalli- Kokkomäki- Verlan paikallistie. 27959: 27960: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27961: 27962: Matti Vähänäkki Kari Häkämies Riitta U osukaineo 27963: Anna-Kaarina Louvo Heikki Järvenpää Antero Kekkonen 27964: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre 27965: Sinikka Hurskainen 27966: 3784 1990 vp. 27967: 27968: Raha-asia-aloite n:o 3515 27969: 27970: 27971: 27972: 27973: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 3602 27974: parantamiseen välillä Kausala-Haapakimola 27975: 27976: 27977: Eduskunnalle 27978: 27979: Kymenlaakson pääteitä alemmanasteisista Etelä-Kymenlaaksoon ja pääkaupunkiseudulle 27980: teistä useat eivät vastaa tekniseltä tasoltaan tei- hoidetaan juuri kyseistä tietä pitkin. Koska tie 27981: den toiminnallista merkitystä. Seudullisen ties- on tekniseltä tasoltaan heikko, raskas liikenne 27982: tön verkkoon kuuluvasta Kausalan-Elimäen joutuu käyttämään kiertoteitä. Haapakimo- 27983: tiestä n:o 3602 tieosuus Haapakimola-Kausala lan-Kausalan tien parantaminen edellyttää 27984: ei vastaa seudullisen tien tasoa. Nykyinen tie on 11 400 000 markan määrärahaa. 27985: routiva, kantavuudeltaan heikko ja seudullise- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27986: na kokoojatienä geometrialtaan mäkinen ja nioittavasti, 27987: mutkainen. Tämän vuoksi sen kunnostamiseksi 27988: on laadittu suunnitelma, jossa parannetaan tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27989: geometriaa, uusitaan sillat ja vanhalle tielle ra- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 27990: kennetaan kantavuuden edellyttämät kerrokset. 31.24.21 4 000 000 markkaa tieosuuden 27991: Kyseisen tieosuuden tason nostaminen on se- Haapakimola-Kausa/a parantamista 27992: kä verkollisessa mielessä että käytännössä tär- varten. 27993: keää, koska Iitin ja Jaalan maantieyhteydet 27994: 27995: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 27996: 27997: Matti Vähänäkki Kari Häkämies Riitta Uosukainen 27998: Anna-Kaarina Louvo Heikki Järvenpää Antero Kekkonen 27999: Jussi Ranta Heikki Kokko Sinikka Mönkäre 28000: Sinikka Hurskainen 28001: 1990 vp. 3785 28002: 28003: Raha-asia-aloite n:o 3516 28004: 28005: 28006: 28007: 28008: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 14545 28009: parantamiseen Elimäen kirkon kohdalla 28010: 28011: 28012: Eduskunnalle 28013: 28014: Paikallistie n:o 14545 Elimäen kirkon koh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28015: dalla kaipaa mitä pikimmin vajaan kilometrin taen, 28016: matkalla tievalaistusta sekä yksityisteiden jär- 28017: jestelyä vaarallisten liittymien vuoksi. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28018: tulisi vajaan 2 kilometrin matkalle rakentaa 1991 tulo- ja menoarvioon 1500 000 28019: jalankulku- ja polkupyörätie, koska paikallis- markkaa paikallistien n:o 14545 paran- 28020: tien tämä kohta on erittäin vilkkaasti liikennöi- tamiseen Elimäen kirkon kohdalla. 28021: ty myös kevyen liikenteen osalta. 28022: 28023: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28024: 28025: Matti Vähänäkki 28026: 3786 1990 vp. 28027: 28028: Raha-asia-aloite n:o 3517 28029: 28030: 28031: 28032: 28033: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Ummeljoen ohitustien 28034: rakentamiseen 28035: 28036: 28037: Eduskunnalle 28038: 28039: Anjalankosken kaupungissa on kauimmin Hankkeen kokonaiskustannusarvio liikkunee 28040: vuoroaan odottanut Ummeljoen ohitustie, joka noin 19 miljoonassa markassa, josta 10 miljoo- 28041: valtion tieviranomaisten suunnitelmissa on jat- naa markkaa tulisi sijoittaa jo vuoden 1991 28042: kuvasti työnnetty kauemmaksi. Ummeljoen tulo- ja menoarvioon. 28043: taajaman ohitustie on välttämätön liikennetur- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28044: vallisuuden parantamiseksi ja liikenteen no- taen, 28045: peamman ja joustavamman sujumisen turvaa- 28046: miseksi kaupungin keskustaan päin. Piirikoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28047: taisissa suunnitelmissa on ko. ohitustie ajateltu 1991 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 28048: tällä hetkellä sijoitettavaksi vuonna 1992 alka- markkaa Ummeljoen ohitustien raken- 28049: viin hankkeisiin, mutta tähän ei voida tyytyä, tamisen alkurahoitukseen Anjalankos- 28050: siksi kauan on hankkeen tuonnemmaksi siirtä- kella. 28051: mistä harjoitettu. Tien rakentaminen olisi siis 28052: ehdottomasti aloitettava jo vuonna 1991. 28053: 28054: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28055: 28056: Matti Vähänäkki 28057: 1990 vp. 3787 28058: 28059: Raha-asia-aloite n:o 3518 28060: 28061: 28062: 28063: 28064: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Sippolan-Hirvelän- 28065: Saveron tien (Anjalankosken kaupunki) kuntoonpanemisen 28066: alkurahoitukseen 28067: 28068: Eduskunnalle 28069: 28070: Anjalan ja Sippolan maalaiskunnista muo- minen, sorapäällysteisen osuuden päällystämi- 28071: dostetun Anjalankosken kaupungin vaikeutena nen ja tasoliittymän parantaminen välillä Sip- 28072: ovat olleet pitkät tieyhteydet kaupungin lukuis- pola-Hirvelä. Välittömästi tämän jälkeen tu- 28073: ten taajamien ja osakeskusten välillä. Valtioval- lee jatkaa yhteyden parantamisella välillä Hir- 28074: ta ei ole kuluneiden vuosien aikana mainittavas- velä-Savero. 28075: ti osallistunut tieyhteyksien kunnostamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28076: Sen sijaan kaupunki on jopa kiitettävästi huo- taen, 28077: lehtinut yksityistieverkoston kehittämisestä. 28078: Nyt olisi jo aika myös valtion tehdä osuuten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28079: sa paikallis- ja maantieverkoston kehittämiseksi 1991 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 28080: Anjalankoskella. Yhtenä kiireisistä yhteyksistä markkaa tieyhteyden Sippo/a-Hirve- 28081: on maantien n:o 375 kestopäällystetien raken- lä-Savero kuntoonpanemisen a/kura- 28082: teen parantaminen, kevyen liikenteen rakenta- hoitukseen. 28083: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28084: 28085: Matti Vähänäkki 28086: 3788 1990 vp. 28087: 28088: Raha-asia-aloite n:o 3519 28089: 28090: 28091: 28092: 28093: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Inkeroisten liittymän 28094: parantamiseen valtatiellä n:o 15 28095: 28096: 28097: Eduskunnalle 28098: 28099: Erittäin vilkkaasti liikennöity valtatie n:o 15 män parantaminen maksaisi arviolta 2,5 mil- 28100: välillä Kouvola-Kotka pitäisi mahdollisimman joonaa markkaa. 28101: pian kokonaisuudessaan oikaista, leventää ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28102: parantaa. Tätä huomattavan suurta investointia taen, 28103: odoteltaessa tulisi kuitenkin välittömästi paran- 28104: taa tietä eräillä sen vilkasliikenteisillä ja rasite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28105: tuilla kohdilla, varsinkin liittymissä. Tällainen 1991 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 28106: liittymä on mm. Inkeroisten liittymä Anjalan- markkaa valtatien n:o 15 /iittymän pa- 28107: koskella, joka vaarallisuutensa vuoksi tulisi rantamiseen Inkeroisten kohdalla Anja- 28108: saada uudistetuksi. Tiekohdan sekä tasoliitty- lankoskel/a. 28109: 28110: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28111: 28112: Matti Vähänäkki 28113: 1990 vp. 3789 28114: 28115: Raha-asia-aloite n:o 3520 28116: 28117: 28118: 28119: 28120: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Korian museosillan pa- 28121: rantamiseen maantiellä n:o 364 28122: 28123: 28124: Eduskunnalle 28125: 28126: Korian vanha museosilta Korialla, Elimäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28127: kunnassa kaipaa pikaista parantamista, ennen 1991 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 28128: kuin silta täydellisesti rappeutuu ja sen museaa- markkaa Korian museosillan parantami- 28129: linen arvo kokonaan tuhoutuu. Parantamisen seen Korialla Elimäen kunnassa. 28130: kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 1,5 miljoo- 28131: naa markkaa. 28132: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28133: taen, 28134: 28135: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28136: 28137: Matti Vähänäkki 28138: 3790 1990 vp. 28139: 28140: Raha-asia-aloite n:o 3521 28141: 28142: 28143: 28144: 28145: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Itäisen Suomenlahden 28146: merenkulkupiirin toimiston perustamiseen Kotkaan 28147: 28148: 28149: Eduskunnalle 28150: 28151: Maamme merenkulkupiirejä uudelleen muo- ton Viipurin alueen ja lähinnä Kymen läänin 28152: dostettaessa on ensiarvoisen tärkeätä, että muo- yritystoiminnan välillä sekä vielä länsimaisten 28153: dostetaan muiden ohella myös Itäisen Suomen- yrittäjien lisääntyvä kiinnostus Viipurin suun- 28154: lahden merenkulkupiiri, jonka toimisto tulee si- taan. 28155: joittaa Kotkan kaupunkiin. Maamme satamien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28156: joukossa on Haminan ja Kotkan satamilla suu- taen, 28157: rin kasvupotentiaali ja ne pystyvät huomatta- 28158: valta osaltaan korvaamaan sen lisätarpeen, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28159: ka Helsingin seudulla on satamien kohdalla il- 1991 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 28160: mennyt. Paineita Haminan ja Kotkan satamille markkaa Itäisen Suomenlahden meren- 28161: aiheuttavat myös yhä lisääntyvä Neuvostoliiton kulkupiirin toimiston perustamiseksi 28162: liikenne näihin satamiin, samoin kuin uusien Kotkaan. 28163: yhteistyömuotojen kehittäminen Neuvostolii- 28164: 28165: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28166: 28167: Matti Vähänäkki 28168: 1990 vp. 3791 28169: 28170: Raha-asia-aloite n:o 3522 28171: 28172: 28173: 28174: 28175: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan ratapihan tur- 28176: vallisuuden parantamiseen 28177: 28178: 28179: Eduskunnalle 28180: 28181: Vuosi vuodelta laajentuva kaasujen ja mui- ole kiinnitetty läheskään sitä huomiota, jota 28182: den vaarallisten aineiden transitokuljetus Neu- asian vaarallisuus edellyttäisi. 28183: vostoliitosta Haminan satamaan on aiheuttanut Edellytyksenä rakenteellisella puolella on eh- 28184: alueella suunnattoman turvallisuusriskin, josta dottomasti, että Haminan ratapihan laajennus- 28185: esimerkiksi vuoden 1989 kesällä tapahtunut ja sähköistystyöt viedään mitä pikimmin pää- 28186: muutaman säiliövaunun räjähdys oli varoitta- tökseen ja että Haminan Hillon kaasuratapihan 28187: vana osoituksena. Lähellä sijaitseva taajama oli laajennus turvallisuustekijöiden parantamiseksi 28188: osin evakuointitilassa ja ainoastaan otollisen joutuisasti suunnitellaan ja toteutetaan. 28189: tuulen suunnan vuoksi saatiin vältetyksi myr- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28190: kyllisen kaasupilven leviäminen mm. Haminan taen, 28191: keskustaan. 28192: Jatkuvasti toistetuista pyynnöistä ja vaati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28193: muksista huolimatta eivät valtiovallan toimet 1991 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 28194: katastrofien ennalta estämiseksi ole olleet riittä- markkaa Haminan ratapihan laajennuk- 28195: vän nopeita eivätkä tehokkaita. Myöskään ei seen sekä Haminan Hillon ratapihan 28196: satamassa työskentelevien työturvallisuuteen turvallisuustekijöiden parantamiseen. 28197: 28198: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28199: 28200: Matti Vähänäkki 28201: 3792 1990 vp. 28202: 28203: Raha-asia-aloite n:o 3523 28204: 28205: 28206: 28207: 28208: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta sotavammaisten Hami- 28209: nan Veljeskodin kaapelitelevision liittymiskustannuksiin 28210: 28211: 28212: Eduskunnalle 28213: 28214: Kymen Sotavammaisten Tukiyhdistys omis- valtiovalta kustantaisi kaapelitelevisioliittymät 28215: taa Haminan kaupungissa sairaskodin, joka on myös Haminan Veljeskotiin. Kustannusten 28216: saanut tukiyhdistyksen varoilla hoidettavien enimmäismäärä olisi 40 000 markkaa. 28217: huoneisiin paikallisen kaapelitelevision liitty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28218: mät. Sen sijaan sairaskodin välittömässä lähei- taen, 28219: syydessä olevalla Haminan Veljeskodilla, jossa 28220: asuu 23 ruokakuntaa (siis sotavammainen usein että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28221: puolisoineen) sotavammaisia, ei ole saanut eri 1991 tulo- ja menoarvioon 40000 mark- 28222: omistajayhteisön vuoksi kustantajaa kaapelite- kaa kaape/itelevisioliittymien kustan- 28223: levisioliittymälleen. Asia on herättänyt huomat- nuksiin sotavammaisten Haminan Vel- 28224: tavaa eriarvoisuuden tunnetta sotavammaisissa jeskotia varten. 28225: ja sen vuoksi pidettäisiin kohtuullisena, että 28226: 28227: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28228: 28229: Matti Vähänäkki 28230: 1990 vp. 3793 28231: 28232: Raha-asia-aloite n:o 3524 28233: 28234: 28235: 28236: 28237: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta terveystutkimuksen ja 28238: -seurannan suorittamiseen NL:n transitoliikenteen yhteydessä 28239: Kymen läänissä 28240: 28241: Eduskunnalle 28242: 28243: Yhä kasvava transitoliikenne Neuvostoliitos- jöiltä. Erityistä huomiota on tässä suhteessa 28244: ta Suomeen ja täältä edelleen länsimaihin suun- kiinnitettävä Kymen läänissä tapahtuviin kulje- 28245: tautuva myrkyllisten aineiden kuljetus on ai- tuksiin ja niiden lähistöllä työskentelevien ih- 28246: heuttanut erityisesti Kymen läänissä laajaa huo- misten terveyteen ja turvallisuuteen. 28247: lestuneisuutta väestön keskuudessa. Vainikka- Työterveyshuollosta ja työsuojelusta annetut 28248: lan- Lappeenrannan- Kouvolan- Kotkan ja määräykset antavat luonnollisesti työnantajille 28249: Haminan välisellä rataosuudella työskentele- tiettyjä velvoitteita myös transitoliikenteen koh- 28250: vien rautatieläisten keskuudessa on ilmennyt dalla. Koska kysymyksessä kuitenkin on myös 28251: vakavia sairaustapauksia, joiden eittämättä voi- terveydenhuoltohenkilöstöllemme verrattain 28252: daan katsoa aiheutuneen altistumisesta transi- uusi asia ja koska eri tahot soveltavat annettuja 28253: toliikenteessä tulevista myrkyllisistä aineista, määräyksiä erilaisella tehokkuudella ja halulla, 28254: eritoten bentseenistä, tolueenista ja ksyleeneis- olisi välttämätöntä, että Kymen läänissä rauta- 28255: tä. Sitkeästi on myös keskusteltu siitä, että eräät tiehenkilöstö, ahtaustyöntekijät ja muut tran- 28256: viime vuosina sattuneet kuolemantapaukset ko. sitoliikenteessä kulkevien myrkyllisten aineiden 28257: henkilöstön keskuudessa olisivat aiheutuneet lähistöllä työskentelevät, riippumatta itse kun- 28258: em. myrkyistä. Rautatiehenkilöstön lisäksi ovat kin työpaikasta tahi työnantajasta, tutkittaisiin 28259: altistumiselle alttiina ahtaustyöntekijät nk. työhön otettaessa, määräajoin työsuhteen kes- 28260: myrkkysatamissa tai niitä lähellä sijaitsevissa täessä ja myös määräajoin työsuhteen loputtua 28261: kuivalastisatamissa, samoin kuin satamissa ole- nimenomaan siinä suhteessa, miten transitolii- 28262: vien eräiden yksityisten yhtiöiden työntekijät. kenteen myrkylliset aineet ovat saattaneet hei- 28263: Kansalaisten keskuudessa yleisestä mielipitees- hin vaikuttaa. Tutkimusten suoritus tulisi antaa 28264: tä huolimatta, jonka mukaan sairaustapaukset Työterveyslaitoksen tai muun objektiivisen ja 28265: on katsottu transitoliikennetavarasta johtuviksi, riittävän asiantuntemuksen omaavan tahon teh- 28266: ei yhteyttä ole mm. työterveyshuollossa ja mm. täväksi. 28267: valtiokonttorissa, puhumattakaan mainittujen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28268: työnantajatahojen puolella, tunnustettu ammat- taen, 28269: titaudeista annettujen määräysten mukaisiin oi- 28270: keuksiin oikeuttaviksi. Ongelmana on useimmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28271: ten se, ettei työntekijöiden terveydentilaa ole riit- 1991 tulo- ja menoarvioon 1000 000 28272: tävällä huolella tutkittu työhön tullessa, työssä markkaa terveystutkimuksen ja -seuran- 28273: ollessa ja myös määrätyn ajanjakson kuluttua nan suorittamiseen valtion kustannuk- 28274: työsuhteen purkamisesta. sella Neuvostoliiton transiloliikenteen 28275: Transitoliikenne on luonnollisesti maallem- yhteydessä Suomeen tulevien myrkyllis- 28276: me, sen rautateille, satamille ym. merkityksel- ten aineiden lähistöllä työskentelevän 28277: listä ja huomattavia tuloja tuottavaa. Tästä rautatie-, ahtaus- ym. henkilöstön piiris- 28278: huolimatta, ja ehkä juuri sen vuoksi, ei silmiä sä Kymen läänissä. 28279: tulisi sulkea liikenteen aiheuttamilta vaarateki- 28280: 28281: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28282: 28283: Matti Vähänäkki 28284: 3794 1990 vp. 28285: 28286: Raha-asia-aloite n:o 3525 28287: 28288: 28289: 28290: 28291: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta ns. Nordbarn-projektille 28292: 28293: 28294: 28295: Eduskunnalle 28296: 28297: LANEPSY ry:llä on tarkoitus erityisen Nord- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28298: barn-projektin puitteissa selvittää Suomeen tu- taen, 28299: levien paluumuuttajien lapsilla ja nuorilla esiin- 28300: tyviä käyttäytymis- ja lukihäiriöitä. Nordbarn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28301: projektin tavoitteena on selvittää seulontatutki- 1991 tulo- ja menoarvioon 200 000 28302: musten avulla ko. häiriöiden yleisyys sekä tätä markkaa avustuksena LANEPSY ry:lle 28303: kautta löytää ratkaisumalleja ongelmien ennal- Suomeen tulevien paluumuuttajien lap- 28304: taestämiseksi ja hankitun tiedon soveltamiseksi sille suoritettavaan käyttäytymis- ja 28305: yhteistyössä pohjoismaisten viranomaisten lukihäiriötutkimukseen. 28306: kanssa. Projektia varten tarvittaisiin määrära- 28307: haa arviolta 200 000 markkaa. 28308: 28309: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28310: 28311: Matti Vähänäkki 28312: 1990 vp. 3795 28313: 28314: Raha-asia-aloite n:o 3526 28315: 28316: 28317: 28318: 28319: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan-Inkeroisten 28320: radan ratapohjan kunnostamiseen ulkoilureitiksi 28321: 28322: 28323: Eduskunnalle 28324: 28325: Useita vuosia sitten lakkautettiin rautatielii- tettu, vaan se muodostaa vaarallisen kulkuväy- 28326: kenne välillä Hamina-lnkeroinen ja Hami- län alaikäisille. Usean kunnan alueelta olevat 28327: naan suuntautuva rautatieliikenne ohjattiin kul- ihmiset ovat jatkuvasti pitäneet yllä keskuste- 28328: kemaan vastavalmistunutta rataa myöten välille lua, että ratapohja kokonaisuudessaan kunnos- 28329: Tavastila-Salmenkylä-Hamina. Väliltä Ha- tettaisiin ulkoilureitiksi, jolla sallittaisiin jalan- 28330: mina-Inkeroinen poistettiin kiskotus. Käyt- kulku- ja muu kevyt liikenne, samoin liikenne 28331: tämättömäksi jäänyt ratapohja tuli kuitenkin ratsain ja moottorikelkalla. 28332: pian suosituksi ulkoilureitiksi, muodostaahan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28333: se suoran, mutta kuitenkin maisemaltaan vaih- taen, 28334: televan kulkuväylän Haminasta Vehkalahden 28335: kautta Anjalankoskelle. Ratapohjaa ei kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28336: kaan ole millään tavalla kunnostettu. Sen sijaan 1991 tulo- ja menoarvioon 500000 28337: kunnat, Hamina ja Vehkalahti, ovat valtiolta markkaa Haminan-Inkeroisten rauta- 28338: lunastaneet Salmenvirran ylittävän rautaisen tien ratapohjan kunnostamiseen ulkoi- 28339: rautatiesillan, jota kuitenkaan ei ole kunnos- /ureitiksi. 28340: 28341: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28342: 28343: Matti Vähänäkki 28344: 3796 1990 vp. 28345: 28346: Raha-asia-aloite n:o 3527 28347: 28348: 28349: 28350: 28351: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta perusteilla olevan Repo- 28352: veden kansallispuiston maa-alueen hankinnan alkurahoituk- 28353: seen 28354: 28355: Eduskunnalle 28356: 28357: Jo useita vuosia on ollut vireillä hanke perus- vuoden 1990 loppuun, jolloin se siis tulee teke- 28358: taa kansallispuisto Pohjois-Valkealaan. Erä- mään asiasta esityksensä. Hankkeen kustan- 28359: maa-alueelle sijoittuva Repoveden kansallis- nukset liikkunevat maapohjan hinnan osalta ai- 28360: puisto tulisi pinta-alaltaan olemaan noin 3 000 nakin 30 miljoonan markan tienoilla, johon li- 28361: hehtaaria. Alue on pääasiassa yhtiöiden, lähin- säyksenä tulisi arviohavan puuston arvo. 28362: nä Kymmene Oy:n ja Voikoski Oy:n sekä val- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28363: tion omistuksessa, yksityisten henkilöiden taen, 28364: omistus supistuu vain verraten harvalukuisiin 28365: huvilatontteihin. Kansallispuiston perustamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28366: ei siis maanhankinnan osalta luulisi olevan pal- 1991 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 28367: jonkaan vastustusta herättävää. Hanketta suun- markkaa alkurahoituksena perustetta- 28368: nittelee parhaillaan erityinen neuvottelukunta, van Repoveden kansallispuiston (Val- 28369: joka on saanut tehtävälleen määrärajan tämän keala) alueen maanhankintaan. 28370: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28371: 28372: Matti Vähänäkki 28373: 1990 vp. 3797 28374: 28375: Raha-asia-aloite n:o 3528 28376: 28377: 28378: 28379: 28380: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta happamoituneiden jär- 28381: vien kalkitukseen Kymen läänissä 28382: 28383: 28384: Eduskunnalle 28385: 28386: Vesiviranomaisten ym. suorittamien tutki- tuksen kustantaisivat vesistöjen omistajat sekä 28387: musten mukaan ovat järvet Kymen läänin ao. kunnat. Ulkomailta tulleiden saasteiden osal- 28388: alueella happamoituneet huomattavasti enem- ta on kuitenkin oikeudenmukaisinta, että hoidon 28389: män kuin monilla muilla alueilla Suomessa, sa- kustantaa Suomen valtio. Vesistöjä omistamat- 28390: moin on muu ilmasta tullut saastekuorma mai- toman väestön intressissä on vesistöjen tilan hy- 28391: nitussa läänissä suurempi kuin muualla. Las- vänä säilyminen, koska omistajien hoitohaluja 28392: keumat ovat suurelta osin peräisin muualta ja kykyjäkin voitaneen tässä asiassa odottaa liian 28393: kuin oman maan alueelta. Hallituksen tulo- ja kauan - vesistöjen kuntoa ajatellen. 28394: menoarviossa menokohdalla 30.40. 77.16 on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28395: Jarvien koekalkituksiin varattu vaatimaton taen, 28396: summa eli yhteensä 500 000 markkaa. Tässä 28397: vaiheessa ei kokeilu ole enää tarpeen, vaan tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28398: asiaan sijoittaa mitä kiireimmin huomattavam- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 28399: pia summia, koska kalkituksen positiivinen vai- 500 000 markkaa käytettäväksi erityises- 28400: kutus vesistöihin on kieltämätön tosiasia. Asian ti Kymen läänin alueella olevien, happa- 28401: yhteydessä voidaan spekuloida sillä, että kalki- moituneiden järvien kalkitukseen. 28402: 28403: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28404: 28405: Matti Vähänäkki 28406: 28407: 28408: 28409: 28410: 54 200052Y 28411: 3798 1990 vp. 28412: 28413: Raha-asia-aloite n:o 3529 28414: 28415: 28416: 28417: 28418: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta aluearkkitehdin 28419: palkkaamiseen Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kuntiin 28420: 28421: 28422: Eduskunnalle 28423: 28424: Kymenlaaksossa ei ole ollut aluearkkitehtitoi- sillä Kymenlaakson seutukaavaliitossa on val- 28425: mintaa millään alueella. mistumassa laaja ja kattava rakennuskulttuuril- 28426: Perusteita toiminnan käynnistämiselle Poh- lisesti merkittävien kohteiden inventointityö 28427: jois-Kymenlaakson laajoissa maaseutukunnissa toimenpideohjelmineen. 28428: on olemassa, sillä ne muodostavat luonnollisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28429: ja rakennustoiminnaltaan rikkaan sekä yhtenäi- nioittaen, 28430: sen alueen. Hyvän rakennustavan edistäminen 28431: alkaa tehokkaasta tiedotus- ja neuvontatyöstä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28432: Aluearkkitehti pystyisi edistämään perinteiltään 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28433: monipuolisen Kymijokivarren rakennuskult- 35.30.32 200 000 markkaa aluearkki- 28434: tuuria. Tämän työn tehokkaalla käynnistämi- tehdin palkkaamiseen Elimäen, Iitin, 28435: sellä on suunnittelullinen valmius olemassa, Jaalan ja Valkealan kuntiin. 28436: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28437: 28438: Matti Vähänäkki Kari Häkämies Riitta U osukaineo 28439: Anna-Kaarina Louvo Heikki Järvenpää Jussi Ranta 28440: Antero Kekkonen Heikki Kokko Sinikka Mönkäre 28441: Sinikka Hurskainen 28442: 1990 vp. 3799 28443: 28444: Raha-asia-aloite n:o 3530 28445: 28446: 28447: 28448: 28449: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien harkinnanvarai- 28450: siin avustuksiin 28451: 28452: 28453: Eduskunnalle 28454: 28455: Rajun rakennemuutoksen aikana monet kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28456: nat joutuvat ainakin tilapäisesti kestämättömiin nioittaen, 28457: taloudellisiin vaikeuksiin. Myös ns. pienten val- 28458: tionapujen muuttaminen asukaspohjaisiksi ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28459: heutti kunnille vaikeuksia. Näiden kuntien ti- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28460: lannetta voidaan helpottaa vain tarpeeksi suu- 26.97.34 lisäyksenä 25 000 000 markkaa 28461: rella tarveharkinnan perusteella annettavalla kuntien harkinnanvaroisUn avustuksiin. 28462: tuella. Siksi määrärahan pitää olla entistä (v. 28463: 1990 30 mmk) huomattavasti suurempi. 28464: 28465: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28466: 28467: Matti Väistö Eeva Turunen 28468: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 28469: Riitta Myller 28470: 3800 1990 vp. 28471: 28472: Raha-asia-aloite n:o 3531 28473: 28474: 28475: 28476: 28477: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahaan 28478: 28479: 28480: 28481: Eduskunnalle 28482: 28483: Läänin kehittämisraha on onnistuneella ta- nen on välttämätöntä jo valmiiksi suunniteltu- 28484: valla tukenut alueiden omatoimista kehittämis- jen hankkeiden toteuttamiseksi. 28485: tä. Kehittämisrahaa saavat käyttää lääninhalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28486: tukset valtioneuvoston määräämin perustein nioittaen, 28487: läänin elinkeinotoiminnan tukemiseen. 28488: Elinkeinotoimintojen kehittämisprojekteista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28489: on saatu myönteisiä kokemuksia. Määräraha 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28490: on kuitenkin osoittautunut niukaksi. Vuodelle 26.98.43 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 28491: 1991 määrärahaa esitetään silti aleunettavaksi läänin kehittämisrahaan. 28492: 20 miljoonalla markalla. Lääninrahan lisäämi- 28493: 28494: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28495: 28496: Matti Väistö Eeva Turunen 28497: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 28498: Riitta Myller 28499: 1990 vp. 3801 28500: 28501: Raha-asia-aloite n:o 3532 28502: 28503: 28504: 28505: 28506: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan ja Neu- 28507: vosto-Karjalan koulutusyhteistyön toteuttamiseen 28508: 28509: 28510: Eduskunnalle 28511: 28512: Pohjois-Karjalan ja Neuvosto-Karjalan väli- Maatalous- ja metsäalan koulutuksen ohella 28513: nen yhteistyö on vilkastunut ja monipuolistu- tarvetta on muun muassa rakennusalan ja pal- 28514: nut. Vuoden 1990 syksyllä päättyi ensimmäinen veluelinkeinojen koulutukseen. 28515: pitkä neuvostonuorten maatalouskurssi Kiteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28516: lä. Koulutushankkeen toteuttivat Pohjois-Kar- nioittaen, 28517: jalan ammatillinen kurssikeskus ja Kiteen maa- 28518: talousoppilaitos. Kokeilun myötä koulutustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28519: minta on laajentunut ja monipuolistunut. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 28520: Suomalais-neuvostoliittolaiset yhteisyritykset markkaa koulutusyhteistyön toteuttami- 28521: Enocell ja Ladenso ovat toteutumassa ja käyn- seen Pohjois-Karjalan ja Neuvosto-Kar- 28522: nissä on myös metsäalan koulutusyhteistyö. jalan välillä. 28523: 28524: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28525: 28526: Matti Väistö Eeva Turunen 28527: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 28528: 3802 1990 vp. 28529: 28530: Raha-asia-aloite n:o 3533 28531: 28532: 28533: 28534: 28535: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta metsä- ja puutalousoppi- 28536: laitosten kaluston hankintaan 28537: 28538: 28539: Eduskunnalle 28540: 28541: Metsätöissä koneiden osuus tulee edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28542: kasvamaan. Voidakseen antaa nykyaikaista ko- nioittaen, 28543: neenkäytön ja -korjauksen opetusta on metsä- 28544: oppilaitoksilla oltava ajanmukaisia koneita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28545: opetusvälineinä. Koneet on pidettävä nykyajan 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28546: tasolla kaikissa Suomen seitsemässä oppilaitok- 29. 60. 70 lisäyksenä 25 000 000 markkaa 28547: sessa. Muutoin opetuksen taso laahaa jatkuvas- kaluston hankintaan metsä- ja puuta- 28548: ti jäljessä käytännön metsätyöstä. lousoppilaitoksille. 28549: 28550: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28551: 28552: Matti Väistö Eeva Turunen 28553: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 28554: Riitta Myller 28555: 1990 vp. 3803 28556: 28557: Raha-asia-aloite n:o 3534 28558: 28559: 28560: 28561: 28562: Väistö: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan opiston ra- 28563: kennustöihin 28564: 28565: 28566: Eduskunnalle 28567: 28568: Pohjois-Karjalan opisto on taloudellisesti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28569: vaikeassa tilanteessa. Opiston taloutta rasitta- taen, 28570: vat rakentamiseen otettujen lainojen lyhennyk- 28571: set ja korot. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28572: Opiston talouden vakautus edellyttäisi val- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28573: tiolta 1,5 miljoonan markan rakennusavustus- 29.68.52 lisäyksenä 1200 000 markkaa 28574: ta. Budjettiesityksessä kohteeseen osoitetaan Pohjois-Karjalan opiston rakennustöi- 28575: 300 000 markan määräraha. hin. 28576: 28577: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28578: 28579: Matti Väistö 28580: 3804 1990 vp. 28581: 28582: Raha-asia-aloite n:o 3535 28583: 28584: 28585: 28586: 28587: Väistö: Määrärahan osoittamisesta Kiteen evankelisen kan- 28588: sanopiston rakennustöihin 28589: 28590: 28591: Eduskunnalle 28592: 28593: Kiteen evankelinen kansanopisto on toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28594: nut vanhan oppilasasuntolan peruskunnostuk- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28595: sen. Asuntolan huoneisiin on rakennettu 29.68.52 lisäyksenä 200 000 markkaa 28596: suihku- ja wc-tilat. Kiteen evankelisen kansanopiston ra- 28597: Opiston taloudellinen tilanne edellyttää, että kennustöihin. 28598: opisto saa muutos- ja perusparannustyöhön 28599: valtionavustusta. 28600: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28601: taen, 28602: 28603: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28604: 28605: Matti Väistö 28606: 1990 vp. 3805 28607: 28608: Raha-asia-aloite n:o 3536 28609: 28610: 28611: 28612: 28613: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuupovaaran kuntamu- 28614: seon perustamiseen 28615: 28616: 28617: Eduskunnalle 28618: 28619: Tuupovaaran kunta on kokenut voimakkaan siten, että museon tiloissa työskentelisi kulttuu- 28620: rakennemuutoksen viime vuosikymmenien ai- rihallinnon viranhaltijoita. 28621: kana. Pitkän kunnallishallinnon perinteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28622: omaava kunta on menettänyt puolet väestös- nioittaen, 28623: tään. Kunnassa on kuitenkin vireillä aktiivista 28624: kehittämishalua ja uusien ideoiden etsimistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28625: Tuupovaaran kunnassa on syntynyt idea kun- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28626: nostaa vanha kunnantalo kuntamuseoksi. Kun- 29.84.50 300 000 markkaa Tuupovaa- 28627: tamuseo esittelisi kunnallishallinnon historiaa ran kuntamuseon perustamiseen. 28628: ja nykypäivää. Museo olisi myös toiminnallinen 28629: 28630: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28631: 28632: Matti Väistö Eeva Turunen 28633: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 28634: Riitta Myller 28635: 3806 1990 vp. 28636: 28637: Raha-asia-aloite n:o 3537 28638: 28639: 28640: 28641: 28642: Väistö: Määrärahan osoittamisesta metsätalousyrittäjyyttä edistä- 28643: vään koulutus- ja neuvontahankkeeseen Pohjois-Karjalassa 28644: 28645: 28646: Eduskunnalle 28647: 28648: Metsätalousyrittäjyyttä on edistetty Pohjois- edellytykset myös siksi, että maakunnassa suo- 28649: Karjalassa muun muassa Juuan kunnassa toteu- ritetaan metsätaloustiloja koskevaa tutkimusta. 28650: tetulla metsätaloustilaprojektilla. Kokemukset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28651: tehostetusta neuvonnasta ja koulutuksesta ovat taen, 28652: myönteiset. 28653: Pohjois-Karjalassa metsä on perinteisesti ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28654: lut merkittävä työn ja toimeentulon antaja 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 28655: maaseudulla. Metsätalous on monilla maatiloil- markkaa metsätalousyrittäjyyttä edistä- 28656: la luontainen vaihtoehto. vän koulutus- ja neuvontahankkeen to- 28657: Metsätalousyrittäjyyttä edistävän tilaneuvon- teuttamiseksi Pohjois-Karjalassa. 28658: nan toteutukseen Pohjois-Karjalassa on hyvät 28659: 28660: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28661: 28662: Matti Väistö 28663: 1990 vp. 3807 28664: 28665: Raha-asia-aloite n:o 3538 28666: 28667: 28668: 28669: 28670: Väistö: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn 28671: tutkimukseen Karjalan tutkimusasemalle 28672: 28673: 28674: Eduskunnalle 28675: 28676: Luonnonmukaisesti tuotetut elintarvikkeet Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28677: ovat kysyttyjä. Luonnonmukaista viljelyä on taen, 28678: edistetty myös yhteiskunnan varoin. Viljelyn 28679: tutkimus on kuitenkin ollut vähäistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28680: Luonnonmukaisen viljelyn tutkimus soveltuu 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 28681: hyvin Karjalan tutkimusasemalle Tohmajärvel- kan määrärahan luonnonmukaisen vil- 28682: le. Osa koealoista soveltuisi sijoitettavaksi maa- jelyn tutkimushankkeen käynnistämi- 28683: kunnan neljän maatalousoppilaitoksen maati- seen Karjalan tutkimusasemalla Tohma- 28684: loille. Näin hajautettuna tutkimustoiminta pal- järvellä. 28685: velisi myös maatalousalan opiskelijoita ja lisäisi 28686: osaltaan kiinnostusta maatalouden opiskeluun. 28687: 28688: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28689: 28690: Matti Väistö 28691: 3808 1990 vp. 28692: 28693: Raha-asia-aloite n:o 3539 28694: 28695: 28696: 28697: 28698: Väistö: Määrärahan osoittamisesta mehiläistarhauksen kokeilu- 28699: ja tutkimustoimintaan 28700: 28701: 28702: Eduskunnalle 28703: 28704: Pohjois-Karjalassa on toteutettu mehiläishoi- Pohjois-Karjalassa hankkeen toteutukselle on 28705: don kehittämisprojekti. Tänä aikana alueen hu- hyvät lähtökohdat. 28706: najan tuotanto on lisääntynyt tuntuvasti. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28707: Kehittämisprojektissa kiinnitettiin huomiota taen, 28708: myös koulutukseen ja tautien torjuntaan. Li- 28709: säksi Pohjois-Karjalan mehiläishoitajat tehosti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28710: vat hunajan markkinointia. 1991 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 28711: Jatkona kehittämisprojektille soveltuisi me- kan määrärahan mehiläistarhauksen 28712: hiläistarhauksen kokeilu- ja tutkimushanke, tutkimus- ja kokeilutoiminnan käynnis- 28713: joka hyödyttäisi koko elinkeinon kehittämistä. tämiseksi Pohjois-Karjalassa. 28714: 28715: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28716: 28717: Matti Väistö 28718: 1990 vp. 3809 28719: 28720: Raha-asia-aloite n:o 3540 28721: 28722: 28723: 28724: 28725: Väistö: Määrärahan osoittamisesta pohjavesiselvityksiin Pohjois- 28726: Karjalassa 28727: 28728: 28729: Eduskunnalle 28730: 28731: Pohjois-Karjalassa pohjavesitutkimuksia on Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 28732: suoritettu vähänlaisesti, vaikka pohjavesiselvi- nioittaen, 28733: tysten tärkeys on kiistaton. Toimintaa on hai- 28734: tannut rahojen vähäisyys ja satunnaisuus. Tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28735: kituista pohjavesiesiintymistä suurin osa on 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000 28736: otettu käyttöön lähes välittömästi, mikä myös markkaa Pohjois-Karjalan vesi- ja ym- 28737: osoittaa tutkimuksen tarpeellisuutta. Pohjave- päristöpiirille pohjavesiselvityksiin. 28738: denottopaikkojen selvitys on kiireellinen sekä 28739: pintavettä käyttävien taajamien kannalta että 28740: vedensaannin varmistamiseksi kriisitilanteissa. 28741: 28742: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28743: 28744: Matti Väistö 28745: 3810 1990 vp. 28746: 28747: Raha-asia-aloite n:o 3541 28748: 28749: 28750: 28751: 28752: Väistö: Määrärahan osoittamisesta eräiden vesihuoltohankkeiden 28753: toteuttamiseen Pohjois-Karjalassa 28754: 28755: 28756: Eduskunnalle 28757: 28758: Maaseutualueiden erääksi keskeiseksi perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28759: palveluksi on nousemassa vesihuolto. Taaja- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28760: mien ja kylien vesihuoltohankkeita on Pohjois- 30.40. 77 lisäyksenä 4 300 000 markkaa 28761: Karjalassa vireillä runsaasti. Terveruukin-1/omantsin, Kaltimon- 28762: Järjestetty vesihuolto on yhä tärkeämpää Kontiolahden, Heinävaaran-Kiihtelys- 28763: asutukselle ja elinkeinotoiminnoille. Puhtaan vaaran ja Kaltimon-Huosiolammen 28764: veden riittämättömyys on monilla alueilla vai- syöttövesijohtojen rakentamiseen. 28765: keuttanut maatilojen toimintaedellytyksiä. 28766: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28767: taen, 28768: 28769: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28770: 28771: Matti Väistö 28772: 1990 vp. 3811 28773: 28774: Raha-asia-aloite n:o 3542 28775: 28776: 28777: 28778: 28779: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Romppalan-Ahvenisen 28780: tien rakentamiseen 28781: 28782: 28783: Eduskunnalle 28784: 28785: Pohjois-Karjalaan tien tekemiseen on viime ja Ahvenisen välinen tie (n:o 5053) rahoitettai- 28786: vuosina saatu määrärahoja niukasti verrattuna siin kehittämismomentilta ja ensi vuoden ta- 28787: aikaisempiin vuosiin. Erityisesti Uimaharjun lousarvioon varattaisiin tätä varten 7,0 mmk. 28788: sellutehtaan laajennus ja sen vaatimat tiehank- Ahvenisen tien kustannusarvio on lähes 30 mil- 28789: keet kuluttavat rakentamiseen tarkoitettuja joonaa markkaa. 28790: määrärahoja huomattavasti. Kun myös Niira- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28791: lan rajanylityspaikan avaaminen henkilöliiken- nioittaen, 28792: teelle edellyttää melkoisia tieinvestointeja, jää 28793: maakunnan vähempiarvoisten teiden kunnosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28794: miseen kovin vähän rahaa. Sen vuoksi suurim- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 28795: mat tiehankkeet - niin kuin periaatteessa on jo 7 000 000 markkaa Romppa/an ja Ahve- 28796: valtion tulo- ja menoarviossa sovittukin - kuu- nisen (maantie n:o 5053) välisen tien 28797: luisi rahoittaa yleisten teiden kehittämisen me- rakentamiseen. 28798: nokohdalta. 28799: Näillä perusteilla esitämme, että Romppalan 28800: 28801: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28802: 28803: Matti Väistö Eeva Turunen 28804: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 28805: Riitta Myller 28806: 3812 1990 vp. 28807: 28808: Raha-asia-aloite n:o 3543 28809: 28810: 28811: 28812: 28813: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta yritystoiminnan alue- 28814: tukeen 28815: 28816: 28817: Eduskunnalle 28818: 28819: Yritystoiminnan aluetuki on osoittautunut ulkopuolelle vaatii lisääntyvää aluetukea. Alue- 28820: erittäin tehokkaaksi aluepoliittiseksi keinoksi tuen merkitys on suuri erityisesti kehitysaluei- 28821: yritystoiminnan sijoittumiseksi kehitysalueille. den kunnille ja niihin sijoittuville yrityksille. 28822: Kysyntä on ollut huomattavasti suurempi kuin Yritystoiminnan aluetuen määrärahaa tulisi eh- 28823: avustuksia on ollut mahdollisuus myöntää. dottomasti korottaa. 28824: Vuoden 1990 tulo- ja menoarviossa on 600 mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28825: joonan markan myöntämisvaltuus, joka on sa- nioittaen, 28826: ma kuin vuonna 1989. Etukäteen on jo tiedos- 28827: sa, että määräraha on riittämätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28828: Pääkaupunkiseudun ongelmien ratkaisemi- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28829: nen ja kehitysalueiden elinkeinoelämän kehittä- 32.51.49 lisäyksenä 195 000 000 mark- 28830: minen vaativat samansuuntaisia toimia. Yritys- kaa yritystoiminnan aluetukeen. 28831: toiminnan sijoittuminen pääkaupunkiseudun 28832: 28833: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28834: 28835: Matti Väistö Eeva Turunen 28836: Pekka Puska Kerttu Törnqvist 28837: Riitta Myller 28838: 1990 vp. 3813 28839: 28840: Raha-asia-aloite n:o 3544 28841: 28842: 28843: 28844: 28845: Väistö: Määrärahan osoittamisesta maaseudun yrittäjäkoulutuk- 28846: seen 28847: 28848: 28849: Eduskunnalle 28850: 28851: Maaseudun elinkeinotoimintojen kehittämi- hyviä tuloksia muun muassa Pohjois-Karjalas- 28852: sessä ja toimeentulopohjan laajentamisessa tar- sa. Koulutuksen ja markkinoinnin myötä maa- 28853: vitaan välttämättä ajan tasalla olevaa yrittäjä- seudun pienyritystoiminta on vilkastunut ja 28854: koulutusta. monipuolistunut. 28855: Maaseudun yrittäjäkoulutusta tulee olla tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28856: jolla sekä aloittavalle yrittäjälle että yritystoi- taen, 28857: mintaansa kehittävälle niin, että koulutus on 28858: yrittäjän kannalta tarkoituksenmukaisinta. Ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28859: voitteena on yrittäjävalmiuksien monipuolinen 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 28860: kehittäminen. 5 000 000 markkaa maaseudun yrittäjä- 28861: Maaseudun yrittäjäkoulutuksesta on saatu koulutukseen. 28862: 28863: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28864: 28865: Matti Väistö 28866: 28867: 28868: 28869: 28870: 55 200052Y 28871: 3814 1990 vp. 28872: 28873: Raha-asia-aloite n:o 3545 28874: 28875: 28876: 28877: 28878: Väistö: Määrärahan osoittamisesta Valkeasuon hyötykäytön tut- 28879: kimukseen 28880: 28881: 28882: Eduskunnalle 28883: 28884: Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran kuntien alu- suun yliopisto, Maatalouden tutkimuskeskuk- 28885: eella sijaitsevan asteittain turvetuotannosta va- sen Karjalan tutkimusasema ja Metsäntutki- 28886: pautuvan Valkeasuon hyötykäytön tutkimus- muslaitos. 28887: hanke on ollut vireillä vuosia. Tutkimustulokset hyödyttäisivät turvealuei- 28888: Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää den käytön selvittämistä koko maassa. 28889: entisten turvesoiden kelpoisuus vaihtoehtoisten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28890: viljelykasvien tuotantoon. taen, 28891: Puuntuotannon lisäksi kyseeseen voisi tulla 28892: taimituotanto, marjanviljely tai muu erikois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28893: tuotanto. 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 28894: Kiihtelysvaaran ja Tohmajärven kuntien kan määrärahan Valkeasuon hyötykäy- 28895: ohella tutkimushankkeeseen osallistuisivat Joen- tön tutkimukseen. 28896: 28897: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28898: 28899: Matti Väistö 28900: 1990 vp. 3815 28901: 28902: Raha-asia-aloite n:o 3546 28903: 28904: 28905: 28906: 28907: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta musiikkioppilaitoksille 28908: 28909: 28910: 28911: Eduskunnalle 28912: 28913: Musiikkioppilaitosten saattaminen lakisäätei- merkityksen kansainvälisissä yhteyksissä valtio- 28914: sen valtionavun piiriin on viime vuosina ollut vallan tulee tehostaa tukeaan tämän taiteenlajin 28915: erittäin hidasta. Vuosittain korkeintaan 1-2 opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi. 28916: oppilaitosta on päässyt siitä osalliseksi. Kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28917: kin maassa on tällä hetkellä toistakymmentä taen, 28918: sellaista musiikkioppilaitosta, jotka opetuksen- 28919: sa tason ja muun toiminnan puolesta täyttävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28920: vaaditut ehdot. 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28921: Ottaen huomioon Suomen musiikin merki- 29.52.50 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 28922: tyksen omalle maalle sekä Suomen musiikin musiikkioppilaitosten tukemiseksi. 28923: 28924: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28925: 28926: Marjatta Väänänen 28927: 3816 1990 vp. 28928: 28929: Raha-asia-aloite n:o 3547 28930: 28931: 28932: 28933: 28934: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän maatalous- 28935: ja puutarhaoppilaitoksen puutarhaopetuksen opetus- ja asuin- 28936: tilojen peruskorjaukseen 28937: 28938: Eduskunnalle 28939: 28940: Ammattitaitoisista puutarha-, viher- ja puis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28941: toalan työntekijöistä on puutetta Uudellamaal- nioittaen, 28942: la, etenkin pääkaupunkiseudulla. 28943: Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28944: antaa alan opetusta, mutta sen toimintaa vai- 1991 tulo- ja menoarvioon 800 000 28945: keuttaa se, että käytössä olevat opetus- ja asun- markkaa Mäntsälän maatalous- ja puu- 28946: tolatilat ovat vanhat, ahtaat ja puutteelliset. tarhaoppilaitoksen puutarhaopetuksen 28947: Tehtävästään suoriutuakseen koulun olisi tilojen peruskorjaus- ja laajentamistöi- 28948: viipymättä käynnistettävä puutarhaopetuksen den käynnistämiseksi. 28949: opetus- ja asuntolatilojen peruskorjaus ja laa- 28950: jentaminen. 28951: 28952: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28953: 28954: Marjatta Väänänen Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi 28955: Kaarina Dromberg Eero Paloheimo Eeva-Liisa Moilanen 28956: 1990 vp. 3817 28957: 28958: Raha-asia-aloite n:o 3548 28959: 28960: 28961: 28962: 28963: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoimin- 28964: nan tuen korottamiseen 28965: 28966: 28967: Eduskunnalle 28968: 28969: Hallitus esittää kuntien kulttuuritoiminnan Järjestelmää tulisi tervehdyttää ja tasoittaa 28970: valtionosuutta vuoden 1991 tulo- ja menoar- kuntien valtionosuuksien ao. perusteet. 28971: viossa pidettäväksi 9 markkana asukasta kohti Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 28972: eli samana kuin vuonna 1990. Samanaikaisesti taen, 28973: hallitus tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 28974: 1991 esittää urheiluseuroille tukea 24 markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28975: asukasta kohti. Vastaava tuki vuonna 1989 oli 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 28976: 21 markkaa ja 1990 23 markkaa. Valtionosuuk- 29.90.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 28977: sien kehitys asettaa kulttuuri- ja urheilutoimin- kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen. 28978: nat hyvin eriarvoiseen asemaan, ero vain edel- 28979: leen kasvaa kulttuurin tappioksi. 28980: 28981: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 28982: 28983: Marjatta Väänänen 28984: 3818 1990 vp. 28985: 28986: Raha-asia-aloite n:o 3549 28987: 28988: 28989: 28990: 28991: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta läänintaidetoimikunnille 28992: taiteen edistämiseen 28993: 28994: 28995: Eduskunnalle 28996: 28997: Läänintaidetoimikunnat ovat useiden vuo- ten taiteilijoitten eikä myöskään järjestöjen tai- 28998: sien ajan kärsineet siitä, että niiden käyttöön tu- dekulttuurityön käytännön rohkaisijana. 28999: levat määrärahat taiteen edistämiseksi ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29000: nousseet niukasti. Se myönteinen kehitys, jonka taen, 29001: maan alueellinen ja paikallinen taide- ja kult- 29002: tuurielämä koki järjestelmän voimaantulon al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29003: kuaikoina, on taittunut. Mm. maan kuvataitei- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 29004: lijat ovat läänintaidetoimikunnilta saaneet en- 29.90.52 lisäyksenä 6 000 000 markkaa 29005: simmäiset, kannustavat apurahansa, mutta jär- läänien taidetoimikunnille taiteen edis- 29006: jestelmä ei enää toimi kuten ennen, lahjakkait- tämiseen. 29007: 29008: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29009: 29010: Marjatta Väänänen 29011: 1990 vp. 3819 29012: 29013: Raha-asia-aloite n:o 3550 29014: 29015: 29016: 29017: 29018: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Sepän Soitolle 29019: valtakunnallisten pelimanniyhtyekilpailujen järjestämistä var- 29020: ten 29021: 29022: Eduskunnalle 29023: 29024: Mäntsälän Sepän Soitto on perinteisesti vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29025: sittain järjestänyt juhliensa yhteydessä valta- 1991 tulo- ja menoarvioon 150 000 29026: kunnalliset pelimanniyhtyekilpailut. markkaa Mäntsälässä Sepän Soiton juh- 29027: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- lien yhteydessä järjestettäviin valtakun- 29028: taen, nallisiin pelimanniyhtyekilpailuihin. 29029: 29030: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29031: 29032: Marjatta Väänänen 29033: 3820 1990 vp. 29034: 29035: Raha-asia-aloite n:o 3551 29036: 29037: 29038: 29039: 29040: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kulttuuri- 29041: perinteen tallentamiseen ja tutkimiseen 29042: 29043: 29044: Eduskunnalle 29045: 29046: Maaseudun kulttuuriperinteen tallentamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29047: ja tutkimiseen ehdotettu määräraha on tehtä- 1991 tulo- ja menoarvioon momenti/le 29048: vän laajuuden huomioon ottaen riittämätön. 29.99.50 lisäyksenä 260 000 markkaa 29049: Siihen tarvitaan lisäystä. maaseudun kulttuuriperinteen tallenta- 29050: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- miseen ja tutkimiseen. 29051: taen, 29052: 29053: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29054: 29055: Marjatta Väänänen 29056: 1990 vp. 3821 29057: 29058: Raha-asia-aloite n:o 3552 29059: 29060: 29061: 29062: 29063: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Maa- 29064: talouskeskukselle maatilakohtaisen ympäristönsuojelutyön 29065: käynnistämiseen 29066: 29067: Eduskunnalle 29068: 29069: Maatalouden ympäristönsuojelun, etenkin Kun toimivia viljelmiä läänissä on n. 6 000, 29070: vesiensuojelutyön merkitys varsinkin valtakun- olisi hanke toteutettavissa kolmen vuoden ku- 29071: nan tärkeimpiin kuuluvalla tuotantoalueelia luessa. 29072: Uudellamaalla on suuri, koska alueella asuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- 29073: noin neljännes maan väestöstä. oittaen, 29074: Uudenmaan Maatalouskeskus on paneutunut 29075: Uudenmaan maaseudun ympäristön, etenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29076: vesistöjen suojelun neuvontaan. Järjestön voi- 1991 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 29077: mavarat eivät nykyisellään kuitenkaan riitä tila- markkaa Uudenmaan Maatalouskes- 29078: kohtaisen neuvonnan toteuttamiseen. kukselle läänin maata!ouksien ti/akoh- 29079: Keskuksen toimialaan tulee muun neuvonta- taisen ympäristönsuojelun kartoitus- ja 29080: työn ohessa sisällyttää ajankohtainen tilakoh- toimenpidesuunnitteluun. 29081: tainen ympäristönsuojelutyö. Ohjauksen tulee 29082: käsittää kartoitus tilalla sekä tilakohtainen toi- 29083: menpidesuunnitelma. 29084: 29085: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29086: 29087: Marjatta Väänänen Lea Kärhä 29088: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen 29089: Eero Paloheimo 29090: 3822 1990 vp. 29091: 29092: Raha-asia-aloite n:o 3553 29093: 29094: 29095: 29096: 29097: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvenpään-Por- 29098: naisten tieyhteyden rakentamiseen 29099: 29100: 29101: Eduskunnalle 29102: 29103: Poikittaistieyhteys on tärkeä keskisen Uuden- maan läänin kansanedustajien neuvottelukun- 29104: maan kuntien kehityksen kannalta. Alueen nassa. 29105: kunnilla on mahdollisuus kehittää elinkeinotoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29106: mintaansa vain, mikäli alueelta saadaan toimi- nioittavasti, 29107: vat yhteydet Järvenpään suuntaan. Hanke on 29108: luonteva jatke jo valmistuneelle Pornaisten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29109: Monninkylän tien parannushankkeelle. Hank- 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 29110: keen kokonaiskustannusarvio on 33,7 mmk, ja 31.24. 77 3 200 000 markkaa Järven- 29111: sen toteuttaminen on ajoitettu vuosiksi 1991- pään-Pornaisten tieyhteyden rakenta- 29112: 1993. miseen. 29113: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden- 29114: 29115: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29116: 29117: Marjatta Väänänen Martti Tiuri Eeva-Liisa Moilanen 29118: Päivi Varpasuo Per-Henrik Nyman Markku Pohjola 29119: Lauri Metsämäki Anssi Rauramo Tuula Liunaiomaa 29120: Antti Kalliomäki Lea Kärhä Marja-Liisa Löyttyjärvi 29121: Kaarina Dromberg Matti Saarinen Saara-Maria Paakkinen 29122: Kai Kalima Marita J urva Pauli Uitto 29123: Seija Karkinen Arja Alho 29124: 1990 vp. 3823 29125: 29126: Raha-asia-aloite n:o 3554 29127: 29128: 29129: 29130: 29131: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskylän-Porvoon 29132: maantien n:o 160 peruskorjaukseen 29133: 29134: 29135: Eduskunnalle 29136: 29137: Myrskylän-Porvoon maantien n:o 160 mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29138: kitys sekä Myrskyiän että Artjärven kunnille on 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 29139: tärkeä. Tien peruskorjaus on joutunut odotta- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 29140: maan kauan vuoroaan. Hanke tulisi käynnis- maantien n:o 160 (Myrskylä-Porvoo) 29141: tää. peruskorjauksen käynnistämiseen. 29142: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29143: nioittaen, 29144: 29145: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29146: 29147: Marjatta Väänänen Lea Kärhä 29148: Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg 29149: Eeva-Liisa Moilanen 29150: 3824 1990 vp. 29151: 29152: Raha-asia-aloite n:o 3555 29153: 29154: 29155: 29156: 29157: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orimattilan Kuivan- 29158: non tien parantamiseen 29159: 29160: 29161: Eduskunnalle 29162: 29163: Jo 1800-luvun loppupuolelta on tehty aloit- kannalta on välttämätöntä, että tie korjataan 29164: teita ja suunnitelmia tieviranomaisille Kuivan- välittömästi, vaikka alueen muita tiehankkeita 29165: non tien parantamiseksi. Näistä on esimerkkinä lykkäämällä. Kuivannon tiehankkeen kustan- 29166: Kuivannon kylätoimikunnan vuonna 1894 teke- nusarvio on n. 12 milj. mk. 29167: mä tienparannussuunnitelma. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29168: Kuivannon kylä on Orimattilan keskustaaja- nioittaen, 29169: man jälkeen väestömäärältään kunnan suurin 29170: talouskylä. Kylän sijainti kunnan koillisosassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29171: Nastolan läheisyydessä on aiheuttanut sen, että 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 29172: kylä on ollut pakotettu suuntautumaan palve- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 29173: luita käyttäessään Nastolaan, kun tieyhteydet Orimattilan Kuivannon tien korjaustöi- 29174: Orimattilan keskustaan ovat olleet huonot. Ori- den käynnistämiseen. 29175: mattilan kunnan tasapainoisen kehittymisen 29176: 29177: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29178: 29179: Marjatta Väänänen Lea Kärhä 29180: Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg 29181: Eeva-Liisa Moilanen 29182: 1990 vp. 3825 29183: 29184: Raha-asia-aloite n:o 3556 29185: 29186: 29187: 29188: 29189: Väänänen: Määrärahan osoittamisesta Pukkilan-Monninkylän 29190: maantien n:o 163 perusparannuksen suunnitteluun 29191: 29192: 29193: Eduskunnalle 29194: 29195: Pukkilan-Monninkylän maantien n:o 163 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29196: perusparannus on kauan odottanut toteuttamis- 1991 tulo- ja menoarvioon momentil/e 29197: ta. Hanke on jäänyt Uudenmaan alemmanastei- 31.24. 77 lisäyksenä 400 000 markkaa 29198: seen tieverkkoon kuuluvana hoitamatta. Tien maantien n:o 163 (Pukki/a-Monninky- 29199: parannustöiden suunnittelu olisi kiireesti jo täs- lä) perusparannuksen suunnitteluun. 29200: sä vaiheessa käynnistettävä ja hanke otettava 29201: tiepiirin toimenpideohjelmaan. 29202: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29203: taen, 29204: 29205: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29206: 29207: Marjatta Väänänen 29208: 3826 1990 vp. 29209: 29210: Raha-asia-aloite n:o 3557 29211: 29212: 29213: 29214: 29215: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta liittymän rakenta- 29216: miseksi moottoritielle n:o 7 Porvoon mlk:n Suomenkylään 29217: 29218: 29219: Eduskunnalle 29220: 29221: Porvoon vanhan kaupunginosan historialliset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29222: muistomerkit kärsivät kaupungin nykyisistä lii- nioittaen, 29223: kenneväylistä. Myös asukkaitten työmatkat 29224: Porvoonjoen itäpuolelle ovat samasta syystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29225: hankalat. Mikäli moottoriliikennetie n:o 7 saisi 1991 tulo- ja menoarvioon momentille 29226: liittymän Porvoon mlk:n Suomenkylään, van- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 29227: han kaupunginosan liikennettä voitaisiin vähen- liittymän rakentamiseksi moottoriliiken- 29228: tää ja historiallista aluetta siten säästää. Asuk- netielle n:o 7 Porvoon mlk:n Suomenky- 29229: kaitten matkat Porvoon Sköldvikin suuntaan lään. 29230: helpottuisivat samalla. 29231: 29232: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29233: 29234: Marjatta Väänänen Lea Kärhä 29235: Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg 29236: Eeva-Liisa Moilanen 29237: 1990 vp. 3827 29238: 29239: Raha-asia-aloite n:o 3558 29240: 29241: 29242: 29243: 29244: Zyskowicz: Määrärahan osoittamisesta Suomen ASH ry:n toi- 29245: minnan tukemiseen 29246: 29247: 29248: Eduskunnalle 29249: 29250: Suomen ASH (Action on Smoking and Suomen ASH pyrkii myös seuraamaan ja te- 29251: Health) ry. perustettiin vuoden 1989lopussa eh- hostamaan tupakointia koskevaa eri ei-lääketie- 29252: käisemään tupakan ihmisille ja luonnolle tuot- teellisten tieteenalojen välistä tutkimustyötä. 29253: tamaa tuhoa. Yhdistyksen perustamisen taus- Suomen ASH ry:n tarkoituksena on vuonna 29254: talla oli erityinen huoli yhä lisääntyvästä nuor- 1991 luoda tupakkapoliittinen tietopankki, jär- 29255: ten tupakoinnista. Vuonna 1989 päivittäin tu- jestää koti- ja ulkomaista yhteistyötä, luoda tu- 29256: pakoivien 14-18-vuotiaiden nuorten määrä oli pakan yhteiskunnallisia ja sosiaalisia tekijöitä 29257: jo samalla tasolla kuin ennen tupakkalain voi- tunteva asiantuntijaverkosto, tehostaa tupak- 29258: maantuloa. Lääkintöhallitus on arvioinut nuor- kapoliittista tiedotus- ja konsultaatiotoimintaa, 29259: ten tupakoinnin lisääntyvän edelleen. Nykyti- aktivoida tupakkapoliittista tutkimusta, seurata 29260: lanteessa monet terveyskasvatustyötä tekevät tupakkapoliittista päätöksentekoa ja lainsää- 29261: tuntevat itsensä voimattomiksi. dännöllisiä toimia Suomessa ja ulkomailla, pi- 29262: Tällä hetkellä tupakkaa koskevat yhteiskun- tää yllä julkaisutoimintaa ajankohtaisista yh- 29263: nalliset tiedot ovat hajallaan, joten tupakointia distyksen toimialaan kuuluvista asioista, järjes- 29264: vähentävissä toimissakin on päällekkäisyyttä. tää koulutustilaisuuksia ja osallistua asiantunti- 29265: Lisäksi Suomesta puuttuu täysin tupakkapoliit- jana erilaisiin tupakointiin liittyviin seminaarei- 29266: tinen edunvalvonta ja systemaattinen seuranta, hin. 29267: joka toimisi mm. poliittisen päätöksenteon ja Vuonna 1990 Suomen ASH ry. on aloittanut 29268: terveyskasvatuksen suunnittelun perustana. tupakkapoliittisen arkiston kokoamisen. Kui- 29269: Suomen ASH ry:n toiminta perustuu tehokkaa- tenkin paisuva arkisto vaatii järjestelmällisen 29270: seen ja nopeaan tiedonvälitykseen terveysta- hakusanoihin perustuvan tietokonepohjaisen 29271: voitteita ajaville tahoille. Samalla Suomen ASH luetteloinnin. Työn jatkamiseksi tarvitaan atk- 29272: ry. toimii yhdessä muiden järjestöjen kanssa laitteisto, yksi kokopäiväinen työntekijä, yksi 29273: painostusryhmänä terveystavoitteita tukevasti. puolipäiväinen työntekijä vastaamaan käytän- 29274: Suomen ASH ry. ei tee varsinaista terveys- nön rutiineista, varoja tupakkapoliittisen ai- 29275: kasvatustyötä, jota hoitavat useat kansanter- neiston hankkimiseen, seurantaan ja populari- 29276: veys-ja raittiusjärjestöt. Suomen ASH ry:n tär- sointiin sekä tiedotustoiminnan rahoittamiseen. 29277: kein tehtävä on tupakointia koskevan yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29278: kunnallisen tiedon koordinointi ja välittäminen taen, 29279: näille tahoille, jotta maassamme tehtävälle ter- 29280: veyskasvatustyölle pystyttäisiin tarjoamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29281: uusia lähestymistapoja. Näin ollen toiminnan 1991 tulo- ja menoarvioon 500 000 29282: painopiste on vuonna 1991 popularisoidun ja markkaa Suomen ASH ry:n toiminnan 29283: helposti käytäntöön sovellettavan eri tieteenalo- tukemiseen. 29284: jen välisen tutkimuksen tuottaminen, julkaise- 29285: minen ja kustantaminen. 29286: 29287: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29288: 29289: Ben Zyskowicz 29290: 3828 1990 vp. 29291: 29292: Raha-asia-aloite n:o 3559 29293: 29294: 29295: 29296: 29297: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliiton 29298: toiminnan tukemiseen 29299: 29300: 29301: Eduskunnalle 29302: 29303: Kuulonhuoltoliitto ry. on maamme yli Kuulonhuoltoliiton strategisia tehtäviä on ke- 29304: 300 000 huonokuuloisen ja kuuroutuneen tasa- hittää varsinainen toimintansa sellaiseksi, että 29305: arvoisen elämän mahdollisuuksia puolustava se pystyy vastaamaan edellä mainittuun haas- 29306: vapaaehtois- ja asiantuntijapalveluita tuottava teeseen. 29307: ja niitä kehittävä järjestö. Se täyttää tänä vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29308: na 60 vuotta. nioittaen, 29309: Sosiaali- ja terveydenhuollon suuria haasteita 29310: on ikääntyvän väestön määrän ja osuuden jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29311: kuva kasvu. Tässä väestönosassa huonokuuloi- 1991 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 29312: suus on hyvin yleistä, ja ilman toimenpiteitä se 600 000 markkaa Kuulonhuoltoliitto 29313: helposti johtaa sosiaalisen toimintakyvyn no- ry:n toiminnan tukemiseen. 29314: peaan laskuun. 29315: 29316: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1990 29317: 29318: Ben Zyskowicz Pirjo Rusanen 29319:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025