<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
71 Käyttäjää paikalla! 0.0071239471435547
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1991_1 | A_1991_2 | A_1991_3 | A_1991_4 | A_1991_5 | B_1991_1 | B_1991_2 | C_1991 | D_1991 | E_1991_1 | E_1991_2 | E_1991_3 | E_1991_4 | E_1991_5 | F_1991_1 | F_1991_2 | Hak_1991 | PTK_1991_1 | PTK_1991_2 | PTK_1991_3 | PTK_1991_4 |
1: Vuoden 1991
2:                        ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: E 1
10: Lakialoitteet 1-11 0
11: 
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:           ISSN 0783-9901
18: 
19: Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Lakialoitteet 1-110
26: 
27:     Helle ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muutta-      15 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitus-
28:     misesta                                                muodon muuttamisesta
29: 
30:  2 Niinistö ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 28 luvun      16 Aittoniemi: Ehdotus laiksi työaikalain muutta-
31:    7 §:n muuttamisesta                                     misesta
32: 
33:  3 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamalisän mak-       17 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain muut-
34:    samisesta ulkomaan kansalaisille                        tamisesta
35: 
36:  4 Rinne: Ehdotus laiksi Outokumpu Oy:n eläke-          18 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
37:    läisten eläkeoikeuksien palauttamisesta                 moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muut-
38:                                                            tamisesta
39:  5 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
40:    muuttamisesta                                        19 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin
41:                                                            eläkelain 1 §:n muuttamisesta
42:  6 Mattila: Ehdotukset laeiksi Suomen Hallitus-
43:    muodon 71 §:n ja valtiopäiväjärjestyksen muut-       20 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain
44:    tamisesta                                               91 §:n muuttamisesta
45: 
46:  7 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi pakkokeinolain 1      21 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 23 luvun
47:    luvun 3 §:n muuttamisesta                               muuttamisesta
48: 
49:  8 Helle ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain         22 P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain
50:    15 f §:n muuttamisesta                                  muuttamisesta
51: 
52:  9 Helle ym.: Ehdotus asumistakuun erityislaiksi        23 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme vete-
53:                                                            raanien vähimmäiseläkkeestä
54:  10 Helle ym.: Ehdotus laiksi rikkipäästöjen verotta-
55:     misesta                                             24 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi kansanäänestyk-
56:                                                            sestä Suomen mahdollisen EY -jäsenyyden osalta
57:  11 Muttilainen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain
58:     muuttamisesta                                       25 0. Ojala ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 20 ja
59:                                                            21luvun sekä maksuttomasta oikeudenkäynnis-
60:  12 Korva ym.: Ehdotus laiksi Lapin vajaatuottois-         tä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
61:     ten metsien kunnostamisesta annetun lain 1 §:n
62:     muuttamisesta                                       26 Astala ym.: Ehdotus laiksi eräiden klooripäästö-
63:                                                            jen verottamisesta
64:  13 Laine ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyk-
65:     sen 37 a §:n muuttamisesta                          27 Aittoniemi: Ehdotus laiksi oikeudenkäymiskaa-
66:                                                            ren 12 luvun 2 §:n muuttamisesta
67:  14 Linnainmaa: Ehdotus laiksi pääkaupunkiseudun
68:     rakennusmaamaksusta annetun lain 11 §:n             28 Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 20 lu-
69:     muuttamisesta                                          vun muuttamisesta
70: 520063L
71: 4                                                Sisällysluettelo
72: 
73: 
74: 29 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikepankkilain 1          46 Vähänäkki ym.: Ehdotus laiksi pakkokeinolain 1
75:    luvun 2 §:n muuttamisesta                                  luvun 3 §:n muuttamisesta
76: 
77: 30 Perho-Santala ym.: Ehdotukset laeiksi sairaus-          47 Ukkola: Ehdotus laiksi rikoslain 40 luvun 6 §:n
78:    vakuutuslain 59 §:n 6 momentin ja kansanter-               kumoamisesta
79:    veyslain 14 §:n 6 momentin kumoamisesta
80:                                                            48 Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi asumistukilain
81:     31 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme vete-          §:n muuttamisesta
82:        raanien kunniavelkarahastosta
83:                                                            49 Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-
84: 32 Aittoniemi ym.: Ehdotukset laiksi peruskoulu-              lain muuttamisesta
85:    lain muuttamisesta ja laiksi lukiolain muuttami-
86:    sesta                                                    50 Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 3 ja
87:                                                                6 §:n muuttamisesta
88:     33 Nikula ym.: Ehdotus laiksi eläkesäätiölain 4 §:n
89:        muuttamisesta                                        51 Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi lasten kotihoidon
90:                                                                tuesta annetun lain 1 ja 10 §:n muuttamisesta
91: 34 Apukka ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1991 toi-
92:    mitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista         52 Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
93:    veroasteikoista ja veroprosenteista annetun lain            verolain muuttamisesta
94:    2 §:n muuttamisesta
95:                                                             53 T. Roos ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläke-
96: 35 Liikkanen: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verot-             lain 2 §:n muuttamisesta
97:    tamisesta annetun lain muuttamisesta
98:                                                             54 Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
99: 36 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi läänijaosta anne-             suusverolain muuttamisesta
100:    tun lain 1 §:n muuttamisesta
101:                                                             55 Lamminen ym.: Ehdotukset laeiksi kansanedus-
102: 37 Laakso ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta              tajain vaaleista annetun lain 101 §:n ja kunnallis-
103:    annetun lain 1 §:n muuttamisesta                            vaalilain 99 §:n muuttamisesta
104: 38 Heikkinen ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä        56 Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
105:    annetun lain 93 §:n muuttamisesta                           verolain muuttamisesta
106: 39 Niinistö ym.: Ehdotus laiksi yleisten asiakirjain        57 Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 8 §:n
107:    julkisuudesta annetun lain muuttamisesta                    muuttamisesta
108: 40 Astala ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyk-
109:    sen 9 §:n muuttamisesta                                  58 Suhonen ym.: Ehdotus laiksi vanhusten, vam-
110:                                                                maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidontuesta
111: 41 S-L. Anttila: Ehdotus laiksi avioliittolain 38 §:n
112:    muuttamisesta                                            59 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
113:                                                                suusverolain muuttamisesta
114: 42 Riihijärvi: Ehdotus laiksi verotuslain 55 ja 82 §:n
115:    muuttamisesta                                            60 Saapunki ym.: Ehdotus laiksi fosforilannoiteve-
116:                                                                rosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
117: 43 Suhonen: Ehdotus laiksi lapsen elatuksesta an-
118:    netun lain 10 §:n muuttamisesta                          61 Paloheimo ym.: Ehdotukset laiksi pakkausten
119:                                                                jätehuollosta ja valmistamisesta sekä laiksi jäte-
120: 44 Seppänen: Ehdotukset laeiksi talletuspankkien               huoltolain 1 §:n muuttamisesta
121:    toiminnasta annetun lain 20 §:n sekä osakeyhtiö-
122:    lain 7 luvun 1 §:n muuttamisesta                         62 Linnainmaa: Ehdotus laiksi leimaverolain 47 §:n
123:                                                                muuttamisesta
124: 45 Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi ehdokkaiden
125:    vaalirahoituksen julkisuudesta ja ulkopuolisen           63 Kohijoki: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain
126:    tuen rajoittamisesta kansanedustajien vaaleissa             9 a §:n muuttamisesta
127:                                                 Sisällysluettelo                                              5
128: 
129: 64 Rinne: Ehdotus laiksi kansanedustajan muiden            81 Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuus-
130:    tulojen kuin edustajanpalkkion ja kulukorvauk-             lain 5 §:n muuttamisesta
131:    sen maksamisesta valtion kassaan
132:                                                            82 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä-
133: 65 Rinne: Ehdotus laiksi ministerin muiden tulojen            lain muuttamisesta
134:    kuin valtioneuvoston jäsenen palkkion ja siihen
135:    kuuluvan ylöspidon maksamisesta valtion kas-            83 Astala ym.: Ehdotukset opintotukilaiksi ja laiksi
136:    saan                                                       tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
137: 66 Kalliomäki ym.: Ehdotus opintotukilaiksi                84 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
138:                                                               verolain 103 §:n muuttamisesta
139: 67 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain
140:    16 §:n muuttamisesta                                    85 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi yhdistyslain 19 §:n
141:                                                               muuttamisesta
142: 68 Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 8
143:    ja 86 §:n muuttamisesta                                 86 Kalliomäki ym.: Ehdotus laiksi ulkomaanliiken-
144:                                                               teen kauppa-alusluettelosta
145: 69 U. Anttila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 14
146:    ja 32 §:n muuttamisesta                                 87 Seppänen: Ehdotus laiksi valtioneuvoston jäsen-
147:                                                               ten palkkiosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
148: 70 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi makeisveros-
149:    ta annetun lain 5 §:n muuttamisesta                     88 Rauramo: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 4 a
150:                                                               §:n muuttamisesta
151: 71 Kalliomäki ym.: Ehdotus maataloustulolaiksi
152:                                                            89 Aittaniemi ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-
153: 72 Dromberg ym.: Ehdotukset laeiksi elinkeinotu-              lain muuttamisesta
154:     lon verottamisesta annetun lain sekä tulo- ja
155:     varallisuusverolain 149 §:n muuttamisesta              90 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi maatalouden tu-
156:                                                               loksen muodostumisesta
157: 73 Pelttari: Ehdotus laiksi rikoslain 23 luvun 6 §:n
158:    muuttamisesta                                           91 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi
159: 74 Haavisto: Ehdotukset laeiksi poliisilain 4 ja 5 §:n        vuonna 1992 perittäviä sosiaaliturvamaksuja
160:    sekä valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta                 koskevista säännöksistä
161: 
162: 75 Vuoristo ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkios-         92 Aittaniemi ym.: Ehdotus laiksi peltoalan perus-
163:    ta annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamises-           teella suoritettavasta vientikustannusmaksusta
164:                                                                annetun lain muuttamisesta
165:    ta
166: 76 Aittaniemi ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1992            93 Muttilainen ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain
167:    toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta-            12 §:n muuttamisesta
168:    vista veroasteikoista ja veroprosenteista
169:                                                            94 Nikula ym.: Ehdotus laiksi arkistolain 1 ja 17 §:n
170: 77 Aittaniemi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-           muuttamisesta
171:    suusverolain muuttamisesta
172:                                                            95 Hurskainen ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittä-
173: 78 Räty ym.: Ehdotukset laeiksi uskonnonvapaus-               jien eläkelain 10 §:n muuttamisesta
174:    lain 12 §:n muuttamisesta sekä yhteisöjen, yhty-
175:    mien ja yhteisetuuksien verovelvollisuudesta or-        96 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi maa-alueilla ta-
176:    todoksisille seurakunnille annetun lain kumoa-             pahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun
177:    misesta                                                    lain muuttamisesta
178: 
179: 79 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 3luvun 1         97 Puisto ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän
180:    §:n muuttamisesta                                          lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta
181: 
182: 80 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitus-          98 Jansson m.fl.: Förslag tilllag om stabilisering av
183:    muodon 6 §:n muuttamisesta                                 Finlands ekonomi
184: 6                                               Sisällysluettelo
185: 
186: 
187: 98 Jansson ym.: Ehdotus laiksi Suomen talouden           105 Rimmi ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain
188:    vakauttamisesta                                           muuttamisesta
189: 
190: 99 Laitinen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain           106 Suhonen ym.: Ehdotukset omaishoitajalaiksi ja
191:    muuttamisesta                                             siihen liittyviksi laeiksi
192: 
193: 100 U. Anttila ym.: Ehdotukset laeiksi toimenpiteis-     107 Laine: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytöstä
194:     tä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain               vuosia 1992 ja 1993 koskevissa työ-, virka- ja
195:     13 §:n ja työturvallisuuslain 9 §:n muuttamisesta        toimiehtosopimuksissa
196: 
197: 101 Mäkelä ym.: Ehdotus siviilipalveluslaiksi            108 Räty ym.: Ehdotus laiksi luonnonsuojelulain
198:                                                              19 §:n muuttamisesta
199: 102 Seppänen: Ehdotus laiksi Suomen Pankin ohje-
200:     säännön 17 ja 23 §:n muuttamisesta                   109 Ala-Harja ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutus-
201:                                                              lain muuttamisesta
202: 103 Laine: Ehdotus laiksi ehdokkaiden vaalirahoi-
203:     tuksen julkisuudesta eduskuntavaaleissa ja kun-      110 Karhunen ym.: Ehdotus laiksi väestökirjalain 10
204:     nallisvaaleissa                                          §:n muuttamisesta
205: 
206: 104 Häkämies: Ehdotus laiksi alkoholilain 85 §:n
207:     muuttamisesta
208:                                                 1991 vp
209: 
210: 
211: Lakialoite 1
212: 
213: 
214: 
215: 
216:                                     Helle ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta
217: 
218: 
219:                                              Eduskunnalle
220: 
221:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
222: 
223:    Aloitteessa ehdotetaan koko maan kattavaa          minenkin olisivat mahdollisia. Lisäksi olemassa
224: yleistä säännöstä rantojen jättämisestä rakenta-      olevien kesä- ja pysyvien asuntojen samoin kuin
225: matta. Sen mukaan rantaviivasta 100 metrin            maatilan tilakeskusten yhteyteen olisi edelleen-
226: päähän ulottuisi vyöhyke, jolle ei voisi rakentaa.    kin mahdollista rakentaa talousrakennuksia.
227:    Rakentamiskielto ei rajoittaisi rantavyöhyk-          Esityksen tarkoituksena on varjella maamme
228: keen muuta käyttöä esimerkiksi maa- tai metsä-        vesistöjen rantoja rakentamiselta, jolloin ranta-
229: talouteen.                                            maisema säilyisi ja rantojen yleinen virkistys-
230:    Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista,          käyttö olisi mahdollista.
231: milloin alueella on rakentamiseen oikeuttava             Esitys ei poista tarvetta suojella erityistapauk-
232: asemakaava tai rakennuskaava.                         sissa erityisen arvokkaita biologisia kokonai-
233:    Myös olemassa olevat rakennukset säilyisivät       suuksia muun lainsäädännön nojalla.
234: ja niiden korjaaminen ja tavanomainen laajenta-
235: 
236: 
237: 
238: 
239:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
240: 
241: 1. Yleisperustelut                                    määrää Suomessa, joten pelkäämme valuuttatu-
242:                                                       loja havittelevien päättäjien myös loma-asunto-
243:    Vapaat rannat ovat siinä määrin häviämässä,        jen kohdalla purkavan ulkomaisen omistuksen
244: ettei ulkoilun, matkailun ja muun virkistystoi-       rajoituksia. Mikäli tähän mennään ilman sitä
245: minnan tarpeita voida riittävästi tyydyttää. Ti-      ennen laadittua tiukkaa rantojensuojelulakia,
246: lanne on vain pahenemassa. Puutavarayhtiöt ja         ehditään rakentaa kilometrikaupalla uutta ran-
247: muut suuryhtiöt ovat nopeassa tahdissa palstoit-      taa.
248: taneet vapaina säilyneitä rantojaan loma-asu-            Paine rantojen rakentamiseen lisääntyy myös,
249: tukseen.                                              mikäli Euroopan taloudellisen yhdentymisen
250:    Rantakaavalainsäädäntö on osoittautunut            yhteydessä Suomi sitoutuu sallimaan ulkomaa-
251: järjestelmäksi, joka tarjoaa hyvin vähän edelly-      laisomistuksen samoin edellytyksin kuin Suo-
252: tyksiä virkistys- ja suojelualueiden turvaamiselle.   men kansalaisille.
253: Sen sijaan maanomistajalle rantakaava tarjoaa            On harhaista kuvitella, että yleiskaavoilla
254: keinon optimoida taloudellinen hyöty käytettä-        rantojen suojelu saadaan hoidetuksi. Tämä joh-
255: vissä olevasta rantaviivasta periaatteella: par-      tuu seuraavista syistä:
256: haat rantapalstat myyntiin ja soistuneet rämeet          - ensinnäkin yleiskaavan teko on vapaaeh-
257: yleiskäyttöön.                                        toista ja niitä laaditaan enimmäkseen vain osaan
258:    Paineet rantojen lisärakentamiseen ovat edel-      kuntaa;
259: leenkin olemassa. Tämän lisäksi näyttää viriävä          -yleiskaava on helppo tehdä sellaisella alu-
260: kiinnostus rantojen rakentamiseen ulkomaan            eella, jossa maanomistus on yhtenäistä; siellä
261: turismia varten tuovan lisäpainetta. Alkuvai-         missä maanomistus on pirstoutunut, tasapuoli-
262: heessa tämä on tietenkin pientä. Meillä ollaan        nen rakennusoikeuden jako kaikille maanomis-
263: nyt innolla lisäämässä ulkomaisen omistuksen          tajille merkitsee kaiken rakentamista;
264: 
265: 210301N
266: 2                                             1991 vp-LA 1
267: 
268: 
269:    - se, että yleiskaavoituksesta ylipäänsä ale-         ne osineen niitä vesiä lukuun ottamatta, jotka
270: taan keskustella jossakin kunnassa, saa maan-            vesilain 1 luvun 2 §:ssä mainitaan.
271: omistajat liikkeelle palstoittamaan ja myymään              Vesilain 1 luvun 2 §:n mukaan vesistönä tai
272: rantaansa ja näin kaavan suojelukohteet tuho-            sen osana ei pidetä:
273: taan jo ennen kaavan toteuttamista;                         1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei
274:    -on pelättävissä, että yleiskaavan laatiminen         jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänä-
275: käytännössä johtaisi runsaskätiseen rakennusoi-          kään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua
276: keuden jakeluun.                                         tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei
277:    Kaiken lisäksi yleiskaavan perusheikkous on           voi sanottavassa määrässä kulkea; eikä
278: se, että rakennuslupia voidaan kuitenkin myön-              2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenotta-
279: tää, kunhan ei vaikeuteta alueen käyttöä yleis-          moa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa.
280: kaavan määrittelemään yleistarkoitukseen.                   Vesilain 1 luvun 6 §:n mukaan vesialueen ra-
281: Rakennuslautakunnat ja viime kädessä korkein             jana maata vastaan pidetään keskivedenkorkeu-
282: hallinto-oikeus taannevat tulkinnoinaan sen, että        den mukaista rantaviivaa.
283: yleiskaavan jo alun perinkin riittämätön ranto-             Näitä määritelmiä sovellettaisiin myös tämän
284: jen suojelu murenee käytännössä.                         säännöksen tulkinnassa.
285:    Mikäli siis rantoja halutaan varjella rakenta-           6 a §:n 2 momentti. Milloin muusta syystä ei
286: miselta, jää ainoaksi keinoksi rakennuslain              olisi estettä, voitaisiin ehdotuksen mukaan kui-
287: muuttaminen.                                             tenkin 6 a §:n 1 momentin tarkoittamalle 100
288:    Ruotsissa tärkeimmät rantojen rakentamista            metrin vyöhykkeelle myöntää rakennuslupa ole-
289: koskevat rajoitukset sisältyvät naturvårdslage-          massa olevan rakennuksen korjaamiseen ja vä-
290: nin rantojen suojelua koskeviin säännöksiin.             häiseen laajentamiseen. Tällöin rajana on pidet-
291: Jotta yleisölle turvattaisiin pääsy uinti- ja ulkoi-     tävä sitä, että laajennus ei lisää huoneistolukua.
292: lupaikkoihin, koskee merta, järviä ja muita vesis-       Esimerkiksi kesämökkiin tai maatilan pääraken-
293: töjä rantasuoja (strandskydd). Tämä tarkoittaa,          nukseen voitaisiin rakentaa laajennus, kunhan
294: että 100 metrin vyöhykkeellä rantaviivasta ra-           tuloksena ei ole toisen asunnon rakentaminen.
295: kentaminen on kielletty. Ruotsissa hallituksella            Sellaiset rakennukseen kohdistuvat toimenpi-
296: tai hallituksen määräämällä viranomaisella, ta-          teet, jotka eivät edellytä rakennuslupaa, olisivat
297: vallisesti lääninhallituksella, on tarvittaessa oi-      luonnollisesti aina sallittuja.
298: keus laajentaa suojavyöhyke 300 metriksi ranta-             Luonnollista on myös, että jonkin aikaa käyt-
299: viivasta. Ruotsissa rantasuojasta voidaan poike-         tämättömänä olleen rakennuksen voisi kunnos-
300: ta asemakaavalla tai aluemääräyksillä. Poik-             taa ja esimerkiksi palossa vaurioituneen korvata
301: keuslupaviranomainen on lääninhallitus.                  uudella. Hyväksyttävänä on pidettävä sitäkin,
302:                                                          että ikänsä ja kuntonsa takia olemassa oleva
303:                                                          rakennus korvataan uudella.
304:  2. Yksityiskohtaiset perustelut                            Milloin tontilla on asuinrakennus, voitaisiin
305:                                                          sen yhteyteen rakentaa myös siihen kuuluvia
306:    6 a §:n 1 momentti. Uudisrakentaminen kiel-           talousrakennuksia kuten venevaja, puuvarasto
307: lettäisiin vyöhykkeellä, joka ulottuisi rantavii-        ym.
308: vasta 100 metrin päähän.                                    Lain voimaantulosäännöksessä säädettäisiin,
309:    Uudisrakentaminen olisi kuitenkin mahdollis-          ettei uusia rantakaavoja enää voisi laatia. Voi-
310: ta, mikäli alueella olisi vahvistettu asemakaava,        massa olevat rantakaavat jäisivät edelleen voi-
311: rakennuskaava tai rantakaava. Koska rantakaa-            maan, mutta niiden muuttaminen olisi vastedes
312: voja ei ehdotuksen mukaan enää voitaisi laatia,          muuhun tarkempaan kaavaan verrattava toimi.
313: voitaisiin vastedes sanotulle 100 metrin vyöhyk-            Jottei syntyisi kohtuuttomuuksia, voitaisiin
314: keelle rakentaa vain asema- tai rakennuskaavan           kuitenkin vahvistaa sellaisia rantakaavoja, joi-
315: puitteissa.                                              den laatiminen tosiasiallisesti on ollut tekeillä
316:    Rakentamiselta rajoitettu rantavyöhyke kos-           säädettynä siirtymäkautena.
317: kisi merta ja ja muita vesistöjä. Se ei kuitenkaan
318: koskisi niitä tapauksia, joita vesilaissa ei vesistöi-
319: hin ole luettu: ojia ja vähäisiä puroja, lähteitä ja      3. Muu suojelutarve
320: tekolammikoita.
321:    Vesilain 1 §:n 2 momentin mukaan vesistöjä              Koska esityksellä raJOitetaan vain rakenta-
322: ovat sisävesialueet luonnollisine ja keinotekoisi-       mista, mutta ei alueen muuta käyttöä, tulisi
323:                                             1991 vp-LA 1                                              3
324: 
325: muusta tätä pidemmälle menevästä suojelusta              Verotuksessa rantavyöhyke arvostettaisiin
326: päättää muun lainsäädännön nojalla.                   tällöin aina sen käytön mukaan, joka sillä on, eli
327:    Ei ole katsottu mahdolliseksi sisällyttää tähän    useimmiten maa- ja metsätalouskäytön mukaan.
328: lakialoitteeseen säännöksiä, joilla tällaiseen eri-      Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä
329: tyiseen suojelutavoitteeseen pyrittäisiin.            valtiontaloudellisia vaikutuksia.
330:                                                          Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
331:                                                       oittaen,
332: 4. Taloudelliset vaikutukset
333:   Suojellun rantavyöhykkeen omistajalle ei                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
334: myönnettäisi korvauksia rantavyöhykkeen ra-                  lakiehdotuksen:
335: kennuskiellosta. Rantavyöhykettä voitaisiin
336: edelleenkin käyttää siihen tarkoitukseen, jossa se
337: on ollut ennen lain säätämistä.
338: 
339: 
340: 
341:                                                Laki
342:                                       rakennuslain muuttamisesta
343:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
344:    lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annettuun rakennuslakiin (370/58) uusi näin kuuluva 6 a §:
345: 
346:                        6a§
347:    Ellei alueella ole vahvistettua asemakaavaa,         3) jo olevaan asuntoon tai maanviljelystilaan
348: rakennuskaavaa tai rantakaavaa, 130 §:ssä             kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen.
349: tarkoitettua uudisrakennusta ei saa rakentaa 100
350: metriä lähemmäksi meren tai vesilain (264/61)
351: tarkoittaman vesistön keskivedenkorkeuden                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta
352: mukaista rantaviivaa.                                 1991.
353:    Mikäli siihen muutoin on edellytyksiä, raken-         Sanotusta päivästä lukien ei rantakaavaa enää
354: nuslupa voidaan kuitenkin 1 momentista poike-         saa hyväksyä eikä vahvistaa, vaan ranta-alueella
355: ten myöntää:                                          rakentamiseen sovelletaan tämän lain 6 a §:n
356:    1) jo olevan rakennuksen korjaamiseen, ra-         säännöksiä.
357: kenteiden muuttamiseen tai sellaiseen laajenta-          Erityisestä syystä valtioneuvosto voi kuiten-
358: miseen, jossa rakennuksen huoneistojen määrä          kin myöntää luvan rantakaavan hyväksymiseen
359: ei siitä lisäänny,                                    ja vahvistamiseen sanotun päivämäärän jälkeen,
360:    2) jo olevan tai tuhoutuneen rakennuksen           milloin rantakaavan laatimiseen on ilmeisesti
361: korvaamiseen edellyttäen, että rakennuksen            ryhdytty ennen 1 päivää toukokuuta 1991.
362: huoneistojen määrä ei siitä lisäänny, ja
363: 
364:       Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1991
365: 
366:           Esko Helle                     Jaakko Laakso                  Esko Seppänen
367:                                 j
368:                             j
369:                             j
370:                         j
371:                         j
372:                     j
373:                     j
374:                 j
375:                 j
376:             j
377:             j
378:         j
379:         j
380:     j
381:     j
382: j
383: j
384:                                                 1991 vp
385: 
386: 
387: Lakialoite 2
388: 
389: 
390: 
391: 
392:                                   Niinistö ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta
393: 
394: 
395: 
396: 
397:                                              Eduskunnalle
398: 
399:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
400: 
401:   Aloitteessa ehdotetaan, että toisen irtaimen       tään yhden vuoden vankeusrangaistuksesta enin-
402: omaisuuden luvattomasta käytöstä tuomittava          tään yhden vuoden kuuden kuukauden vankeus-
403: enimmäisrangaistus korotetaan nykyisestä enin-       rangaistukseksi.
404: 
405: 
406: 
407: 
408:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
409: 
410:     Rikoslainsäädännön uudistaminen on eräältä       lain mukaista pidättämistä on mahdollista käyt-
411: osin muodostunut ongelmalliseksi suhteessa pak-      tää vain harvoissa tapauksissa, vaikka pidättä-
412: kokeinoja koskevaan lainsäädäntöön ja pakko-         minen asian selvittämiseksi ja vielä useammin
413: keinojen käyttömahdollisuuksiin. Pakkokeino-         rikollisen toiminnan jatkamisen estämiseksi olisi
414: jen käyttämisen edellytyksenä on yleensä se, että    tarpeen. Moottoriajoneuvon luvattomat käyt-
415: tutkittavana olevasta rikoksesta on laissa säädet-   töönotat ovat tyypillisiä sarjarikoksia. Rikoslain
416: ty määrätyn suuruinen rangaistus. Lähtökohta-        28 luvun 7 §:n 1 momentin rangaistusasteikon
417: na on pidetty eri rikosten rangaistusasteikkoja.     muuttaminen ehdotetun mukaiseksi on tämän
418:     Rikoslain 28 luvun 7 §:n luvatonta käyttöä       vuoksi perusteltua sekä rikoslain yleis- että eri-
419: koskevaa rangaistusmaksimia alennettiin rikos-       tyisestävyyden näkökulmasta.
420: lain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tämä                Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
421: muutos johti siihen, että pakkokeinojen käyttö-      oittaen,
422: mahdollisuus rajoittui. Erityisen ongelmalliseksi
423: lainmuutos ·on havaittu moottoriajoneuvon lu-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
424: vattoman käyttöönoton kohdalla. Uusi rangais-               lakiehdotuksen:
425:  tusasteikko on johtanut siihen, että pakkokeino-
426: 
427: 
428: 
429: 
430: 210301N
431: 2                                         1991 vp-LA 2
432: 
433: 
434:                                                  Laki
435:                                       rikoslain muuttamisesta
436: 
437:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
438:   muutetaan rikoslain 28 luvun 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1990
439: annetussa laissa (769/90), näin kuuluvaksi:
440:                      28 luku                       omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta,
441:                                                    on tuomittava luvatlomasta käytästä sakkoon tai
442:     Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta
443:                                                    vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi
444:                     käytöstä
445:                                                    kuukaudeksi.
446: 
447:                        7§
448:                                                       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
449:                  Luvaton käyttö
450:                                                     kuuta 199.
451:     Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta
452: 
453: 
454:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1991
455: 
456:                      Sauli Niinistö                        Kari Häkämies
457:                                                  1991 vp
458: 
459: 
460: Lakialoite 3
461: 
462: 
463: 
464: 
465:                                      Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamalisän maksamisesta ulko-
466:                                          maan kansalaisille
467: 
468: 
469:                                                Eduskunnalle
470: 
471:    Rintamasotilaseläkelain mukaista rintamali-         saanut kiitosta maamme puolesta tekemistään
472: sää maksetaan eläkkeensaajille, joilla on rinta-       uhrauksista.
473: masotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai vete-          Rintamalisän myöntäminen myös edellä mai-
474: raanitunnus. Lisäksi rintamalisää voidaan myön-        nituille ulkomaalaisille voitaisiin helpoimmin
475: tää sellaiselle 65 vuotta täyttäneelle edellä maini-   toteuttaa ottamalla käyttöön vapaaehtoistun-
476: tun tunnuksen omaavalle henkilölle, joka asuu          nus. Vapaaehtoistunnus voitaisiin myöntää sel-
477: tai on asunut ulkomailla ja jolla ei sen vuoksi ole    laiselle rintamasotilaalle ja rintamapalvelukseen
478: oikeutta kansaneläkelain mukaiseen kansaneläk-         osallistuneelle henkilölle, joka ei ole Suomen
479: keeseen. Myös muu ulkomailla asuva ulkomaan            kansalainen. Koska sota-arkistossa on lähes
480: kansalainen, joka saa Suomesta kansaneläkettä          täydelliset tiedot esimerkiksi jatkosodan aikana
481: sosiaaliturvasopimuksen nojalla, saa tunnuksen         puolustusvoimissa palvelleista inkeriläisistä ja
482: perusteella rintamalisän. Ulkomaille maksetta-         virolaisista, ei sen selvittäminen, ketkä ulkomaa-
483: van rintamalisän ulkopuolelle jäävät kuitenkin         laisista vapaaehtoisista osallistumalla taistelutoi-
484: ne ulkomaalaiset vapaaehtoiset, jotka vuosien          mintaan olisivat oikeutettuja rintamalisään,
485: 1939-1945 sotien aikana taistelivat puolustus-         muodostuisi ylivoimaiseksi. Kun vapaaehtoisia
486: voimiemme joukoissa, esimerkiksi tanskalaisia,         on elossa ilmeisesti korkeintaan muutama tuhat,
487: ruotsalaisia, virolaisia ja inkeriläisiä.              eivät esteenä voi olla myöskään taloudelliset
488:    Joukko ruotsalaisia vapaaehtoisia kantoi rin-       seikat.
489: tamavastuun talvisodassa Sallan lohkolla va-              Koska sodan syttymisestä on kulunut jo yli 50
490: pauttaen sieltä suomalaisia joukkoja ratkaisu-         vuotta, olisi korkea aika antaa konkreettinen
491: taisteluihin muualle. Myös jatkosotaan osallistui      tunnustus niille ulkomaalaisille, jotka vapaaeh-
492: ruotsalaisia. Heidän lisäkseen merkittävän pa-         toisesti taistelivat maamme puolesta.
493: noksen jatkosodassa antoivat ne yli 2 500 viro-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
494: laista, jotka palvelivat jalkaväkirykmentti JR         oittaen,
495: 200:ssa sekä lähes tuhat heimopataljoonassa
496: taistellutta inkeriläistä. Monet heistä myös haa-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
497: voittuivat rintamalla, mutta vain harva heistä on              lakiehdotuksen:
498: 
499: 
500:                                                   Laki
501:                            rintamalisän maksamisesta ulkomaan kansalaisille
502: 
503:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
504: 
505:                         1§                                                     2§
506:    Rintamasotilaalle Ja rintamapalvelukseen               Vapaaehtoistunnus voidaan myöntää:
507: osallistuneelle henkilölle, joka ei ole Suomen            1) rintamasotilaalle, joka on vuosien 1939-
508: kansalainen ja jolle on annettu vapaaehtoistun-        1945 sotien aikana osallistunut puolustusvoi-
509: nus, voidaan maksaa kansaneläkelain (347/56)           mien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin. Varsi-
510: mukaista rintamalisää sen mukaan kuin jäljem-          naisiin sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan
511: pänä säädetään.                                        henkilö, joka on todistettavasti osallistunut tais-
512: 
513:  210301N
514: 2                                         1991 vp-LA3
515: 
516: teluihin rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty-       Sotatieteen laitos selvittää viran puolesta
517: män joukoissa tahi sen alueella taikka ilmator-     hakijan oikeuden vapaaehtoistunnukseen.
518: junta- ja rannikkojoukoissa, merivoimien alue-
519: yksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä,                                 4§
520:    2) naiselle, joka on palvellut vuosien 1939-        Vapaaehtoistunnushakemus on tehtävä vah-
521: 1945 sotien aikana rintamavastuussa olleen sota-    vistetulla lomakkeella ja toimitettava Helsingin
522: toimiyhtymän joukoissa taikka ilma torjunta- tai    sotilaspiirin esikunnalle.
523: rannikkojoukoissa, merivoimien alueyksiköissä          Vapaaehtoistunnuksen ja hakemuslomakkeen
524: tai ilmavoimien lentoyksiköissä tahi muutoin        kaavan vahvistaa puolustusministeriö.
525: toiminut rintamapalvelukseen rinnastettavissa
526: tehtävissä rintamavastuussa olleen sotatoimiyh-                          5§
527: tymän alueella; sekä                                   Rintamalisän maksaa hakemuksesta Kansan-
528:    3) henkilölle, joka on palvellut vuosien 1939-   eläkelaitos.
529:  1945 sotien aikana työvelvollisuuslain nojalla
530: linnoitusrakentajana puolustusvoimien linnoi-                           6§
531: tusrakennusjoukoissa rintamavastuussa olleen          Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
532: sotatoimiyhtymän alueella.                          töönpanosta voidaan antaa asetuksella.
533:    Vapaaehtoistunnusta ei voida myöntää henki-
534: lölle, joka olisi oikeutettu saamaan rintamasoti-                        7§
535: las-, rintamapalvelus- tai rintamatunnuksen.          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta
536:                                                     1991.
537:                     3§                                Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
538:   Vapaaehtoistunnuksen antaa hakemuksesta           ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
539: Sotatieteen laitos.                                 menpiteisiin.
540: 
541:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1991
542: 
543:                Maunu Kohljoki                                   Martti Tiuri
544:                                                 1991 vp
545: 
546: 
547: Lakialoite 4
548: 
549: 
550: 
551: 
552:                                   Rinne: Ehdotus laiksi Outokumpu Oy:n eläkeläisten eläkeoikeuk-
553:                                        sien palauttamisesta
554: 
555: 
556:                                              Eduskunnalle
557: 
558:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
559: 
560:     Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,       ajalta 1.9.1988 lain voimaantulopäivään korvat-
561: joka koskee Outokumpu Oy:n eläkejärjestelyn          taisiin kertakaikkisena korvauksena lakiesityk-
562: yhteydessä 1.9.1988 poistettujen silloin eläkkeel-   sen periaatteiden mukaan yhtiön ja eläkeläisten
563: lä olleiden 4 200 eläkeläisen etujen palauttamis-    valitsemien neuvottelijoiden kesken sovittavalla
564: ta.                                                  tavalla, ellei laissa voida määrätä taannehtivuut-
565:     Etuihin kuului yhtiön perhe-eläke, joka on       ta.
566: ollut eläkesäätiöiden säännöissä voimassa vuo-           Aloitteessa lähdetään siitä, että kaikki maksut
567: desta 1938, ja TEL-indeksikorotus, joka on ollut     hoitaa Outokumpu Oy itse ja saa niistä elinkei-
568: käytössä mainitun indeksin Olemassaoloajan           noverolain sallimat vähennykset. Kustannusvai-
569:  1960-luvulta alkaen.                                kutus yhtiölle on noin 15 000 000 mk vuodessa.
570:     Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-        Kustannus on mitätön, kun se suhteutetaan
571: dollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on       toimenpiteestä saatavaan veroetuun, yhtiön
572: sen hyväksynyt. Kaikki taannehtivat menetykset       kokoon ja varallisuuteen.
573: 
574: 
575: 
576: 
577:                                        YLEISPERUSTELUT
578: 
579: 1. Outokumpu Oy:n 1.9.1988 muutettujen               sissa on jouduttu kehotuksesta lähtemään en-
580:    eläkesääntöjen sisällöstä                         nenaikaiselle yhtiön eläkkeelle kaikista henkilö-
581:                                                      ryhmistä. Näin lakimääräisen eläkkeen kertymi-
582:    Nämä entiset eläkesäätiöiden säännöt turvasi-     nen keskeytyi. Nuorempi, vielä työssä oleva
583: vat vuodesta 1938 alkaen perhe-eläkkeet. Sään-       ikäpolvi ehtii yleensä saavuttaa täyden lakimää-
584: töjen mukaan annettiin edunjättäjän puolisolle       räisen eläkeiän eikä siis menetä mitään tässä
585: 50 % ja alaikäisille tai muuten vajaavaltaisille     suhteessa.
586: lapsille kullekin 10% täydestä edunjättäjän eläk-
587: keestä. Tällä on suuri merkitys, koska vanhempi
588: ikäpolvi ei ole vielä saavuttanut täyttä lakimää-    2. Eläkkeiden 1.9.1988 tapahtuneiden huonon-
589: räistä eläkettä, mikä johtuu työeläkelainsäädän-        ousten vaikutukset
590: nön suhteellisen lyhyestä voimassaoloajasta.
591: Monissa tapauksissa lakisääteinen eläke on vain         Yhtiön perhe-eläkkeen poisto merkitsee eläk-
592: puolet täydestä eläkkeestä varsinkin kaivosmie-      keen suuruudesta riippuen jopa kymmeniätu-
593: hillä ja kuluttavissa metallurgisissa tehtaissa      hansia markkoja vuodessa. Sillä on ratkaiseva
594: työskennelleillä, jotka joutuivat lähtemään var-     merkitys leskelle, koska erityisesti kaivoksilla ei
595: hain eläkkeelle. Myös yhtiön suurissa saneerauk-     vaimoilla ollut töitä paikkakuntien pienuuden
596: 
597: 210301N
598: 2                                          1991 vp- LA 4
599: 
600: johdosta. Yleisesti luotettiin yhtiöön ja sen kir-   3. Eläkkeiden huononousten järjestämismenet-
601: jallisesti lupaamaan perhe-eläkkeeseen. Perheen-        tely 1988
602: äidiksi jääneillä ei ole omaa ansioeläkettä ja
603: lakimääräinen perhe-eläke on kertymäitään                Työssä olevat sopivat työehtosopimuksella
604: jäänyt vähäiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön   omista yhtiön eläke-eduistaan luopumisesta.
605: laskelman mukaan menetykset ovat yhteensä            Koko henkilöstö sai äänestää ratkaisun hyväk-
606: pääoma-arvoltaan 92 000 000 mk.                      symisen tai hylkäämisen puolesta. Sen lisäksi
607:     Eläkkeiden suuruuden säilymiseksi reaaliar-      jokainen työssä oleva sai valita, pitääkö eläke-
608: voltaan valtakunnallista kustannustasoa vastaa-      edut vai luopuuko niistä ja saa korvauksena
609: vana suoritetaan Suomessa kaikkien eläkkeiden        yhtiön osakkeita ja muita korvauksia. 92 %
610: inflaatiotarkistus vuosittain TEL-indeksillä.        henkilöstöstä luopui korvauksia vastaan eläke-
611: Koska yhtiön eläkejärjestelmä on paljon van-         eduistaan, mikä osoittaa ratkaisun edullisuuden.
612: hempi kuin TEL-indeksijärjestelmä, oli 1.9.1988      Tämä johtui täyden korvauksen lisäksi siitä, että
613: poistetuissa eläkesäätiösäännöissä pykälä, jonka     nuorempi ikäpolvi aikanaan saa edellä olevan
614: mukaan vuosittain harkitaan korotus. Käytän-         mukaan lakimääräisen täyden eläkkeen ja täy-
615: nössä tämä on toiminut siten, että eläkkeitä on      den perhe-eläkkeen. Teollisuudesta lähdetään
616: korotettu aina samassa suhteessa kuin yhtiön         nykyisin jollekin varhaiseläkkeelle keskimäärin
617: palkat ovat nousseet. TEL-indeksin tultua voi-       58-vuotiaana eli samassa iässä kuin vanhempi
618: maan lakimääräisissä eläkkeissä 1960-luvulla on      yhtiön sukupolvi lähti yhtiön eläkkeelle, jota nyt
619: myös yhtiön eläkkeissä noudatettu sitä, yhtä         sitten kuitenkin jälkikäteen supistettiin, vaikka
620: pientä rajattuun ryhmään kuuluvaa poikkeusta         he olivat täyttäneet oman osuutensa työsopi-
621: lukuun ottamatta 1970-luvulla. Harkintapykälä        muksesta.
622: jäi aikanaan korjaamaita laiminlyönnin johdos-           Työssä olevien yhtiön eläke-eduista luopumi-
623: ta ja käytännöltään merkityksettömänä TEL-in-        sen korvaus on laskettu eduskunnan perustusla-
624: deksin tullessa yleisesti käyttöön.                  kivaliokunnan 21.4.1988 antaman lausunnon
625:     Indeksijärjestelmän huonontaminen tapahtui       mukaan siten, että "lisäeläkeoikeuteen perustu-
626: siten, että eläkesääntöjen mukaisiin eläkkeisiin     va osuus eläkesäätiön saatavista Outokumpu
627: annettiin vuonna 1988 korotusta vain 1/3 TEL-        Oy:ltä kuitataan osakkeita vastaan. Saadun sel-
628: indeksin korotuksesta. Vuosina 1989-92 uusi-         vityksen mukaan 63 markan suuruisesta osuu-
629: tulla säännöllä annetaan korotusta 113 elinkus-      desta luopuminen kuitataan yhtä 10 markan
630: tannusindeksistä, joka on yleensä noin 2 %           nimellisarvoista osaketta vastaan." Tällöin ei
631: pienempi kuin TEL-indeksi. Jos eläkeläinen saa       pöytäkirjan mukaan tullut ilmi, että yhtiö kuu-
632: lakimääräistä eläkettä, niin yhtiön eläkkeen         kauden kuluttua eläkeratkaisun voimaantulosta
633: korotus on vain 119 TEL-indeksistä. Poikkeuk-        1.9.1988 vietiin pörssiin, ja koska tiedossa oli
634: sena ovat alle 2 000 markan kuukausieläkkeet,        yhtiön miljardivuosivoitto, osakkeiden arvo
635: joilla ei lukumääräisesti ole merkitystä miesval-    pörssissä nousi pian 80 markkaan säilyen sillä
636: taisessa raskaassa teollisuudessa.                   tasolla yli puoli vuotta. Eduskunta antoi osak-
637:     Kun esimerkiksi 50 000 markan vuosieläk-         keiden saannolle verovapauden, vaikka edellä
638: keestä jää vuonna 1988 saamatta 5 %:n korotus        mainittu 63 markkaa on verollinen eläkeoikeus,
639: eli 2 500 mk, se jää tulematta kaikkina seuraavi-    eli nettomenetys lienee ollut vain noin 40 mark-
640: na vuosina ja vuosikymmeninä, eli siis kertau-       kaa osaketta kohti. Luovutettu osakemäärä 18,9
641: tuu. Vuonna 1989 jää pois myös uusi 2 500 mk:n       miljoonaa osaketta saatiin kokoon siten, että
642: korotus ja niin edelleen. Viitenä korotuksen su-     valtio ja Kansaneläkelaitos luopuivat 25 %:n
643: pistusvuonna 1988-92 jää pois 15 kappaletta          osakeomistuksestaan pörssiarvoltaan 1,5 miljar-
644: tällaisia 2 500 markan eriä eli yhteensä 37 500      dia markkaa. Yhtiö maksoi itse lisäksi työssä
645: mk. Eläkkeen reaaliarvo supistuu rajusti, kuu-       olevien säästöhenkivakuutuksen ja antoi lisäva-
646: dessa vuodessa jopa kolmanneksella silloin, kun      paita yhteensä verovapaasti arvoltaan noin 20
647: ei ole lakimääräistä eläkettä ollenkaan. Pitem-      mk osaketta kohti. Korvaukset olivat siis yh-
648: mällä tähtäimellä koko yhtiön eläkkeen reaaliar-     teensä noin 100 markkaa menetyksen jäädessä
649: vo häviää lähes kokonaan.                            arviolta 40 markkaan.
650:     Vanhoja ennen vuotta 1988 voimaan tulleita           Eläkeläisiä ei voitu kuulla työehtosopimus-
651: perhe-eläkkeitä ei poistettu kokonaan niin kuin      neuvotteluissa, koska heillä ei luonnollisestikaan
652: myöhemmin tapahtuvia, mutta näitä jopa vuosi-        ollut voimassa olevaa työsopimusta. Samana
653: kymmeniä vanhoja eläkkeitä supistetaan tällä         päivänä, kun työehtosopimus allekirjoitettiin,
654: indeksileikkurilla.
655:                                             1991 vp-LA4                                                  3
656: 
657: sosiaali- ja terveysministeriö heti perään vahvisti   lihintojen heilahteluista. Näissä lukemissa yh-
658: edellä mainitut eläkeläisten eläke-etujen huo-        tiön lisäeläke-edut olisivat olleet merkityksettö-
659: nonnukset, jotka oli kirjattu tähän työehtosopi-      miä. Yhtiö nimittäin toteaa eläkeratkaisua kehit-
660: mukseen. Lisäperusteluna oli uhka yhtiön eläke-       tävässä muistiossaan, että lisäeläkkeiden eläke-
661: säätiöiden asettamisesta selvitystilaan, koska        vastuu on vuonna 2020 yhteensä 2 830 000 000
662: yhtiö ei ollut siirtänyt niihin varoja pitkään        mk. Mainittu määrä on jo voittoja koossa.
663: aikaan ilmeisenä tavoitteenaankin vapautumi-          Vuoteen 2020 on lisäksi aikaa 30 vuotta, jona
664: nen lisäeläkevastuista. Eläkesäätiöiden vastuu-       aikana kertynee lisää voittoja hetkellisistä hei-
665: vajaus oli saatava nopeasti pois ennen pörssiin       lahteluista riippumatta. Täten yhtiön kantoky-
666: menoa. Ulkomaisissa rahoituslaitoksissa ei tun-       kyarviot eivät toteutuneet. Yhtiön rahoitusomai-
667: neta lainkaan suomalaista vastuuvajausjärjestel-      suus oli 4,8 miljardia 30.4.1990.
668: mää.                                                     Tilanne sallii eläkkeellä olleiden lisäeläkkei-
669:    Vertailu eläkeläisten ja työssä olevien kohte-     den palautuksen, jota yhtiö ei kuitenkaan vapaa-
670: lun välillä osoittaa, että eläkeläiset jäivät huo-    ehtoisesti halua tehdä. Eläkeläisten osalta niiden
671: nompaan asemaan, sillä heille ei korvattu miten-      merkitys on noin 15 000 000 mk vuodessa.
672: kään menetyksiä.                                      Näiden vanhojen eläkeläisten määrä vähenee
673:                                                       kuitenkin jatkuvasti.
674: 
675: 4. Yhtiön taloudelliset perusteet eläkkeiden
676:    huonontamiseksi                                    5. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys
677: 
678:    Yhtiö toteaa eläkeratkaisua suunnittelevassa           Eläkeläisten eläkkeiden tällainen supistami-
679: muistiossaan vuoden 1987 tilinpäätöksen perus-        nen on ollut ainutkertainen tapahtuma Suomes-
680: teella olevansa lähellä konkurssitilaa, kun lähes     sa. Se vaarantaa valtionyhtiöiden imagoa ja
681: puolet osakepääomasta on syöty osakeyhtiölain         Suomen mainetta hyvinvointivaltiona. Asiasta
682: tarkoittamalla tavalla laskettuna. Jälkeenpäin        on alkanut oikeudenkäynti, joka laajenee tuhan-
683: on asiantuntija todennut laskelman virheelliseksi     siksi haasteiksi eläkeläisten taholta. Kuitenkin
684: omaisuuden ollessa 9-kertainen osakepääomaan          lopulliset ratkaisut saadaan vasta korkeimmasta
685: verrattuna.                                           oikeudesta 4---5 vuoden kuluttua, johon men-
686:    Samassa tarkoituksessa yhtiö teki kuudelle         nessä tilastollisesti arvioiden 700 eläkeläistä ehtii
687: vuodelle 1987-92 tulosbudjetin, joka osoittaa         kuolla. Leikkaus koskee kipeimmin niitä henki-
688: voittoa yhteensä koko ajalle 816 000 000 mk. To-      löitä, jotka vaikeissa olosuhteissa aikoinaan
689: dellinen kehitys on osoittautunut lähes 20 kertaa     rakensivat kansallisesti ja kansainvälisesti mer-
690: paremmaksi, sillä nyt periodin puolivälissä on        kittävän yhtiön luottaen siihen, että yhtiö pysyy
691: voitto tähän mennessä yhteensä 2 410 000 000          puheittensa takana. Ei ole oikein, että jo kerran
692: mk vastaavan kolmen vuoden budjetin oltua             ansaitut eläkkeet täytyy uudestaan hankkia kal-
693: 139 000 000 mk.                                       liilla ja rasittavalla oikeudenkäynnillä.
694:    Yhtiön johto on julkisesti todennut, ettei             Yhtiön toimitusjohtaja on vuosina 1981 ja
695: "kehitystä pysäytä mikään" ja vuonna 2000             1985 ilmoittanut kirjallisesti, että jo eläkkeellä
696: yhtiö on kolminkertainen nykyiseen verrattuna.        olevien eläkeoikeuksiin ei puututa. Näin on nyt
697: Monitoimialayrityksenä 170 tytäryhtiöineen            kuitenkin käynyt.
698: yhtiö ei enää ole riippuvainen hetkellisistä metal-
699: 
700: 
701: 
702:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELU
703: 
704: 1. Lakiehdotuksen perustelut                             2 §. Pykälän mukaan yhtiön molempien eläke-
705:                                                       säätiöiden, sekä työntekijöiden että toimenhalti-
706:    1 §. Pykälän mukaan lakia sovelletaan niihin       joiden, säännöt laaditaan uudelleen ja sosiaali- ja
707: Outokumpu Oy:n eläkeläisiin, jotka olivat             terveysministeriö hyväksyy ne pykälässä esitetty-
708: 1.9.1988 eläkkeellä yhtiöstä ja kuuluivat yhtiön      jen periaatteiden mukaisesti.
709: eläkesäätiöiden ja niiden eläkesääntöjen mukais-         3 §. Outokumpu Oy rahoittaa laista johtuvat
710: ten etuuksien piiriin.                                menot.
711: 4                                           1991 vp-LA4
712: 
713: 2. Voimaantulo                                         Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
714: 
715:    Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdolli-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
716: simman pian sen jälkeen kun eduskunta on sen                lakiehdotuksen:
717: hyväksynyt.
718: 
719: 
720:                                                 Laki
721:                    Outokumpu Oy:n eläkeläisten eläkeoikeuksien palauttamisesta
722: 
723:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
724:                        1§                            taan indeksiin työntekijäin eläkelain 9 §:n mu-
725:    Tämän lain säännöksiä sovelletaan niihin          kaisesti.
726: Outokumpu Oy:n eläkeläisiin, jotka mainitun             Kaikista taannehtivista menetyksistä alkaen
727: yhtiön 1.9.1988 toimeenpantujen eläkejärjestely-     vuodesta 1988 lain voimaantuloon saakka yhtiö
728: jen yhteydessä menettivät yhtiön perhe-eläkkeen      ja sen eläkeläisten valitsemat edustajat sopivat
729: taijoiden eläkkeiden indeksikorotukset leikattiin    keskenään tämän lain periaatteiden mukaisesti.
730: viideksi vuodeksi alkaen vuodesta 1988.
731:                                                                        3§
732:                        2§                               Outokumpu Oy maksaa kaikki tästä laista
733:    Edellä 1 §:ssä mainitut menetetyt eläkeoikeu-     aiheutuvat kulut.
734: det palautetaan siten, että tällä lailla säädetään
735: uudelleen voimaan tuleviksi yhtiön eläkesäätiöi-                        4§
736: den vanhojen eläkesääntöjen mukaiset perhe-            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
737: eläkkeet. Samalla säädetään, että eläkkeet sido-     kuuta 199.
738: 
739:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1991
740: 
741:                                              Heikki Rinne
742:                                                  1991 vp
743: 
744: 
745: Lakialoite 5
746: 
747: 
748: 
749: 
750:                                     Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
751: 
752: 
753: 
754:                                               Eduskunnalle
755: 
756:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
757: 
758:    Aloitteessa ehdotetaan lapsilisälakia muutet-       silisä vaikuttaisi myös muiden lasten lapsilisän
759: tavaksi siten, että lapsilisää maksetaan 17 vuotta     määrään täysipainoisesti. Ehdotettu lapsilisäoi-
760: nuoremmasta lapsesta. Näin säännökset jatke-           keuden yhtenäistäminen lisää lapsiperheiden
761: tusta lapsilisästä voidaan poistaa lapsilisälaista.    tukea vuositasolla noin 30 milj. markkaa.
762: Samalla 16-17-vuotiaalle lapselle maksettu lap-
763: 
764: 
765: 
766: 
767:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
768: 
769:    Lapsilisiä korottamalla on määrätietoisesti         telmää ehdotetaankin yksinkertaistettavaksi si-
770: pyritty tasaamaan perhekustannuksia ja siten           ten, että yleinen lapsilisäoikeus ulotetaan 17
771: parantamaan lapsiperheiden asemaa. Lapsilisien         ikävuoteen saakka ja erilliset määräykset jatke-
772: suhteellisen merkityksen lisääntyessä on järjes-       tusta lapsilisästä poistetaan laista. Lapsilisää ei
773: telmän sisäiseen oikeudenmukaisuuteen kiinni-          edelleenkään suoritettaisi päällekkäin kansan-
774: tetty kasvavaa huomiota. Vaikka lasten koulu-          eläkelaissa tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen
775: tusajat ja samalla riippuvuus vanhemmilta saa-         kanssa, mitä koskevaa lapsilisälain 5 §:n sään-
776: tavasta taloudellisesta tuesta ovat pidentyneet,       nöstä ehdotetaan samalla tarkistettavaksi.
777: yleinen lapsilisäoikeus on rajoitettu edelleen 16          Kun 16-17-vuotiaalle maksettaisiin lapsilisää
778: vuotta nuorempiin lapsiin. 17 ikävuoteen saakka        samoin perustein kuin alle 16-vuotiaille, moni-
779: jatkettuna suoritettava lapsilisä on lapsilisän        lapsisissa perheissä lapsilisien markkamäärät
780: perusmäärän suuruinen, eikä se vaikuta perheen         nousevat aiempaan verrattuna silloin, kun joku
781: muiden lasten lapsilisien määrään korottavasti.        lapsista on saanut jatkettua lapsilisää. Uudistus
782: Perheille 16-17-vuotiaasta lapsesta aiheutuvat         lisäisi lapsilisäkustannuksia vuositasolla noin 30
783: kustannukset ovat kuitenkin vähintään yhtä             milj. markkaa.
784: suuria kuin nuoremmistakin, eikä perheen lapsi-            Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan
785: lisätason putoamista esimerkiksi vanhimman             vuoden 1992 alusta.
786: lapsen täyttäessä 16 vuotta voida pitää lapsilisä-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
787: järjestelmän tavoitteiden mukaisena.
788:    Jatketun lapsilisän poikkeaville määräytymis-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
789: perusteille ei ole perhepoliittisesti eikä koulutus-          lakiehdotuksen:
790: poliittisesti hyväksyttäviä syitä. Lapsilisäjärjes-
791: 
792: 
793: 
794: 
795: 210301N
796: 2                                         1991 vp-LA 5
797: 
798: 
799:                                                Laki
800:                                      lapsilisälain muuttamisesta
801:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
802:    kumotaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain 15 b §, sellaisena kuin se on 20 päivänä
803: joulukuuta 1985 annetussa laissa (1055/85), sekä
804:    muutetaan 1 §:n 1 ja 2 momentti, 2 §:n 1 momentti ja 5 §:n 2 momentti,
805:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti mainitussa 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa,
806: 1 §:n 2 momentti 22 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa (369/91) sekä 2 §:n 1 momentti ja 5
807: §:n 2 momentti 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa (3/89), seuraavasti:
808:                         1§
809:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-    alusta lukien, joka seuraa sitä kalenterikuukaut-
810: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,       ta, jonka kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on
811: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa     syntynyt, sen kalenterikuukauden loppuun saak-
812: asuvasta seitsemäätoista vuotta nuoremmasta         ka, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemäntoista
813: lapsesta.                                           vuotta.
814:    Lapsilisän määrä on 366 markkaa kalenteri-
815: kuukaudessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsi-
816: lisän nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta
817:                                                                            5§
818: lapsesta on lapsilisän määrä kalenterikuukau-
819: dessa kuitenkin 413 markkaa, kolmannesta lap-
820:                                                        Lapsilisää ei suoriteta sitä kalenterikuukautta
821: sesta 572 markkaa, neljännestä 645 markkaa
822:                                                     seuraavilta kalenterikuukausilta, jonka kuluessa
823: sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta lapsesta   lapsi alkaa saada kansaneläkelaissa (347/56)
824: 842 markkaa kalenterikuukaudessa, paitsi mil-
825:                                                     tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä.
826: loin lapsi on hoidettavana 6 §:ssä tarkoitetulla
827: tavalla laitoksessa.
828:                         2§                            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
829:     Lapsilisä suoritetaan sen kalenterikuukauden    kuuta 19.
830: 
831:       Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1991
832: 
833:           Pentti Lahti-Nuuttila      Kari Rajamäki             Matti Luttinen
834:           Timo Roos                  Johannes Koskinen         Mats Nyby
835:           Kerttu Törnqvist           Jouni Backman             Arja Ojala
836:                     Jukka Gustafsson                   Lea Savolainen
837:                                                 1991 vp
838: 
839: 
840: Lakialoite 6
841: 
842: 
843: 
844: 
845:                                      Mattila: Ehdotukset laeiksi Suomen Hallitusmuodon 71 §:n ja
846:                                        valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
847: 
848: 
849:                                              Eduskunnalle
850: 
851:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
852: 
853:    Suomen Hallitusmuodon valtiontaloutta kos-         71 §:ää siten, että revisionilaitosta (valtiontalou-
854: kevaa VI lukua ja tarvittavilta osin myös valtio-     den tarkastusvirastoa) koskeva säännös kumot-
855: päiväjärjestystä ollaan muuttamassa eduskun-          taisiin tarkoituksena siirtää valtiontalouden tar-
856: nan esittämän toivomuksen pohjalta.                   kastusvirasto eduskunnan alaiseksi itsenäiseksi
857:    Aloitteessa lähdetään siitä, että samassa yh-      ja riippumattomaksi tarkastusvirastoksi.
858: teydessä tulisi muuttaa myös Suomen Hallitus-            Tästä seuraa myös uusi säännös valtiopäivä-
859: muodon valtiontalouden tarkastusta koskevaa           järjestykseen.
860: 
861: 
862: 
863: 
864:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
865:      Hallitusmuodon 71 §:n mukaan valtiovaras-        leen kaventaneet eduskunnan mahdollisuutta
866: ton tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta varten on    toteuttaa parlamentaarista tehtäväänsä valvoa
867: revisionilaitos, jonka tulee ottaa selville, ovatko   hallituksen alaista valtiokoneistoa. Koska tulo-
868: numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset       ja menoarvion rakenne on muuttunut varsin
869: ja onko tulo- ja menoarviota noudatettu.              yleispiirteiseksi, mitä kehittämissuuntaa toteu-
870:     Samaan pykälään sisältyy myös valtiontilin-       tettava budjettiuudistus vielä lisää, tulisi vasta-
871: tarkastajien valitsemista ja tehtäviä koskeva         painoksi lisätä eduskunnan mahdollisuuksia
872: säännös.                                              valtionhallinnon ja -talouden valvomiseen. Tu-
873:     Valtiontalouden tarkastusviraston mahdolli-       losohjaukseen liittyy olennaisena piirteenä viras-
874: nen siirtäminen eduskunnan alaisuuteen on ollut       tojen itsenäisyyden kasvaminen ja toisaalta niitä
875: koko itsenäisyyden ajan määräajoin esillä. Edus-      koskevan seurannan tehostuminen.
876: kunta itsekin on lausunut vuosien 1961 ja 1969           Valtiontalouden tarkastustoiminnassa ilme-
877: valtiopäivillä toivomuksen, että hallitus selvityt-   nee myös, etteivät poliittisesti vastuunalaiset
878: täisi, olisiko valtiontalouden tarkastusta pyrittä-   hallitukset ole olleet kiinnostuneita oman toi-
879: vä tehostamaan siirtämällä valtiontalouden tar-       mintansa arvostelusta.
880: kastusvirasto eduskunnan alaiseksi. Asiaa on             Valtiontalouden tarkastusta suorittavan vi-
881: selvitelty myös useissa komitean- ja toimikunta-      raston sijoittaminen toimeenpanosta vastaavan
882: mietinnöissä.                                         hallituksen, eli sen elimen alaisuuteen, mihin
883:     Viime vuosikymmenien aikana ovat valtion          tarkastustoiminta kohdistuu, on kansainvälisesti
884: tehtävät lisääntyneet ja monipuolistuneet mer-        vertaillen nykyisin varsin poikkeuksellinen. Ylei-
885:  kittävästi. Parastaikaa on meneillään laaja hal-     sesti ongelmallisena on pidetty tarkastuselimen
886: linnon uudistus, mikä heijastuu myös valtion          alistamista tarkastuskohteelleen ja katsottukin
887:  tulo- ja menoarvion sisältöön. Eduskunnan            tämän johdosta sen kuuluvan toimeenpanoval-
888:  mahdollisuudet tarkastaa hallintoa sekä tulo- ja     lasta riippumattomaan asemaan parlamentin
889:  menoarvion noudattamista ovat vähäiset. Edellä       alaisuuteen. Ulkomaisissajärjestelmissä on kriit-
890:  mainittu valtion hallinnon ja talouden laajene-      tisesti arvioitu eritoten hallituksen mahdollisuut-
891:  minen sekä tehtävien lisääntyminen ovat edel-        ta estää oman toimintansa arviointia.
892: 
893: 210301N
894: 2                                             1991 vp-LA6
895: 
896:    Vaikka edellä kuvattu esimerkki ei sellaise-              Eduskunnan alaisuuteen siirrossa on nähty
897: naan ole ollut nähtävissä Suomessa, voidaan              suurimpana uhkana puoluepolitiikan ulottami-
898: kuitenkin olettaa jonkinlaisen lojaliteetin muo-         nen tarkastukseen. Tällainen pelko voitaisiin
899: dostuminen mahdolliseksi tarkastusviraston ja            poistaa siten, että tarkastusvirastolle järjestettäi-
900: resursseja myöntävien esimiesten välillä.                siin eduskunnan alaisuudessa Suomen Pankin ja
901:    Tavoitelainsäädäntö, normiohjauksen vähe-             Kansaneläkelaitoksen kaltainen itsenäinen ja
902: neminen, uusi tietotekniikka sekä tulo- ja meno-         riippumaton asema.
903: arvion rakenteen karkeistuminen muuttavat tar-               Tarkastusviraston asema eduskunnan alai-
904: kastustoiminnan luonnetta. Tämä ilmenee mm.              suudessa ja toisaalta valtioneuvoston alaisuudes-
905: siinä, että tarkastusviraston toiminnassa on pai-        sa poikkeavat luonteeltaan. Hieman kärjistäen
906: nottunut yhä enemmän toiminnan tarkoituksen-             voidaan väittää, että eduskunta käyttäisi tarkas-
907: mukaisuuden tarkastus. Siksi on tärkeätä seura-          tusvirastoa hallituksen ja hallinnon toimien val-
908: ta, miten eduskunnan eri lainsäädännöllä asetta-         vontavälineenä. Valtioneuvoston tulisi vuoros-
909: mat tavoitteet on voitu toteuttaa ja miten tulo- ja      taan käyttää sitä hallinnon toiminnan kehittämi-
910: menoarvioissa myönnetyillä määrärahoilla pää-            seen ja parantamiseen.
911: määrät saavutetaan. Tämän johdosta tarkastus-                Voimassa oleva hallitusmuodon 71 §ei enää
912: viraston ja eduskunnan alaisten valtiontilintar-         kuvaa riittävässä määrin valtiontalouden tarkas-
913: kastajien tarkastustoiminnan yhtymäkohdat                tusorganisaatioiden toimenkuvaa. Siksi on pai-
914: ovat lisääntyneet.                                       kallaan muuttaa tekstin sanontaa nykyisiä tehtä-
915:    Valtiontilintarkastajien ja tarkastusviraston         viä vastaavalle tasolle.
916: toiminnan kohteet ovat päällekkäiset, vaikka                 Valtiontilintarkastajien valinta ehdotetaan
917: niiden toimintatavat eroavatkin olennaisesti.            suoritettavaksi eduskunnan jäsenten keskuudes-
918: Päällekkäistä tarkastustoimintaa on pyritty kart-        ta.
919: tamaan lisääntyneellä tarkastustoiminnan suun-               Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
920: nittelun yhteistyöllä, mutta tästä huolimatta            vasti,
921: käytännön toiminta voisi olla vieläkin tehok-
922: kaampaa ja yhteistyöhakuisempaa.                                    että Eduskunta hyväbyisi seuraavat
923:                                                                  lakiehdotukset:
924: 
925: 
926: 1.
927:                                                    Laki
928:                               Suomen Hallitusmuodon 71 §:n muuttamisesta
929:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
930: tavalla,
931:    muutetaan Suomen Hallitusmuodon 71 §näin kuuluvaksi:
932: 
933:                          71 §                            tarvittavia tietoja säädetään lailla. Eduskunnan
934:     Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa ja           alaisena on valtiontalouden tarkastusvirasto,
935: valtion tulo- ja menoarvion noudattamista. Tätä          jonka tulee tarkastaa valtion taloudenhoidon
936: varten eduskunta asettaa keskuudestaan jokai-            laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä val-
937: silla varsinaisilla valtiopäivillä viisi valtiontilin-   voa tulo- ja menoarvion noudattamista. Tarkas-
938: tarkastajaa ja yhtä monta varamiestä. Eduskun-           tusviraston tehtävistä ja toiminnasta säädetään
939: nan valitsijamiehet valitsevat tilintarkastajat ja       lailla.
940: varamiehet suhteellisilla vaaleilla. Valtiontilin-
941: tarkastajilla on oikeus saada viranomaisilta tar-
942: peelliset selvitykset ja asiakirjat. Valtiontilintar-      Tämä laki tulee voimaan           päivänä
943: kastajien oikeudesta saada muilta tehtävissään           kuuta 199.
944:                                           1991 vp- LA 6                                            3
945: 
946: 
947: 2.
948:                                                 Laki
949:                                 valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
950: 
951:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
952: tavalla,
953:    muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 luvun otsikko sekä
954:    lisätään sanottuun lukuun uusi 83 c § seuraavasti:
955: 
956:                       6luku
957:  Suomen Pankkia ja kansaneläkelaitosta sekä         ja valtiontalouden tarkastusvirastolle ohjesään-
958: eduskunnan kirjastoa ja valtiontalouden tarkas-     nön.
959:         tusta koskevia toimenpiteitä
960:                                                       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
961:                     83 c §                          kuuta 199.
962:      Eduskunta hyväksyy valtiontilintarkastajille
963: 
964: 
965:        Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1991
966: 
967:                                            Kalevi Mattila
968:                                                 1991 vp
969: 
970: Lakialoite 7
971: 
972: 
973: 
974: 
975:                                          Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi pakkokeinolain 1 luvun 3 §:n
976:                                              muuttamisesta
977: 
978: 
979:                                               Eduskunnalle
980: 
981:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
982: 
983:    Aloitteessa ehdotetaan pakkokeinolain 1 lu-         jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vä-
984: vun 3 §:n 1 momentin 2 kohtaa muutettavaksi            hintään yksi vuosi vankeutta. Nykyisen lain
985: siten, että rikoksesta todennäköisin syin epäillyn     edellytyksenä on, että mainittu rangaistus on
986: pidättäminen ja vangitseminen olisi mahdollista,       enemmän kuin yksi vuosi vankeutta.
987: 
988: 
989: 
990: 
991:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
992: 
993:     Esitutkintalain säätämisen yhteydessä pidät-       tö normaalimuodossaan on yleisenkin käsityk-
994: tämisen ja vangitsemisen yhdeksi edellytykseksi        sen mukaan huomattavasti vähemmän moitiHa-
995: säädettiin, että rikoksesta säädetty ankarin ran-      va teko kuin varkaus, jossa tekijän tarkoituksena
996: gaistus on enemmän kuin yksi vuosi vankeutta.          on anastaa esine tai omaisuus lopullisesti itsel-
997: Päätös tästä tehtiin lakivaliokunnassa tiettävästi     leen tai toiselle. Luvattoman käytön osalta tar-
998: tiukan äänestyksen jälkeen, osan valiokunnan           koituksena on vain esineen luvaton käyttäminen,
999: jäsenistä kannattaessa sitä, että pidättämisen ja      jolloin esine yleensä palautuu aikanaan sen lail-
1000: tätä kautta myös vangitsemisen edellytys olisi         liselle omistajalle.
1001: tältä osin täyttynyt, kun ankarin rangaistus olisi-        Se, että edellä mainituista syistä pidättäminen
1002: ollut vähintään yksi vuosi vankeutta.                  tai vangitseminen ei ole ollut mahdollista luvat-
1003:     Jo aikaisemmin, mutta erityisesti viime edus-      toman käytön yhteydessä, on aiheuttanut ongel-
1004: kunnan aikana hyväksytyn rikoslain kokonais-           mia erityisesti poliisille autovarkauksien tutkin-
1005: uudistuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen rikos-         nan yhteydessä ja rikosketjun katkaisemisessa.
1006: laissa on useita sellaisia kriminalisointeja, joiden   Eduskunnassa onkin vireillä lakiehdotus, jonka
1007: kohdalla ankarimmaksi rangaistukseksi on sää-          mukaan luvattoman käytön enimmäisrangaistus
1008: detty yksi vuosi vankeutta. Tällaisessa rikokses-      korotettaisiin enintään puoleentoista vuoteen,
1009: sa ei tutkinnan ja oikeudenkäynnin yhteydessä          jolloin mainitut pakkokeinot olisivat mahdolli-
1010: ole mahdollisuutta käyttää pakkokeinoja pidät-         sia. Näkemyksemme kuitenkin on, että vaikka
1011: tämisen tai vangitsemisen osalta, vaikka eräissä       moottoriajoneuvojen luvattomassa käyttöönot-
1012: tapauksissa sellainen saattaisi olla perusteltua ja    tamisessa teko kohdistuu yleensä arvokkaaseen
1013: välttämätön täkin.                                     omaisuuteen ja pitää sisällään myös liikenne-
1014:      Konkreettisena ongelmana tämä on tullut           turvallisuutta vaarantavia elementtejä, luvatto-
1015: esille sen jälkeen, kun rikoslain kokonaisuudis-       man käytön rinnastaminen yleisesti varkausri-
1016:  tuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä rikos-          kokseen ei ole rikosoikeuden yleisten periaattei-
1017:  lain 28 luvun 7 §:n 1 momentissa luvattoman           den mukaan perusteltua. Moottoriajoneuvon
1018:  käytön ankarimmaksi rangaistukseksi säädettiin        luvaton käyttöönottaminen tulisi mieluimmin
1019:  yksi vuosi vankeutta. Päätös oli perusteltu siihen    siihen liittyvien erityisperusteiden johdosta sää-
1020:  rikosoikeudelliseen ajatukseen nojaten, että var-     tää omassa lainkohdassaan muuta luvatonta
1021:  kausrikoksen enimmäisrangaistukseksi säädet-          käyttöä ankarammin sanktioin.
1022:  tiih puolitoista vuotta vankeutta ja luvaton käyt-        Ongelma luvattoman käytön ja muiden vas-
1023: 
1024: 210301N
1025: 2                                          1991 vp- LA 7
1026: 
1027: taavien kriminalisointien osalta tulisikin poistaa   myöhemmin pakkokeinolain kokonaisvaltaisen
1028: pakkokeinolain muutoksella alentamalla pidät-        tarkastelun yhteydessä.
1029: tämisen ja vangitsemisen edellytyksenä olevaa           Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
1030: rangaistusrajaa. Vaikka vastaavia ongelmia           oittaen,
1031: pakkokeinolain soveltamisessa on muuallakin,
1032: mm. kotietsinnän perusteiden osalta, niitä kos-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1033: kevat muutokset lienee syytä ottaa tarkasteluun             lakiehdotuksen:
1034: 
1035: 
1036: 
1037: 
1038:                                                 Laki
1039:                              pakkokeinolain 1 luvun 3 §:n muuttamisesta
1040: 
1041:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti                                                         .
1042:    muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/87) !luvun 3 §:n 1 momentin
1043: 2 kohta näin kuuluvaksi:
1044: 
1045:                     1 luku                           den seikkojen perusteella on todennäköistä, että
1046: Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen       hän:
1047:                                                         a) lähtee pakoon taikka muuten karttaa esi-
1048:                   Pidättäminen                       tutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen
1049:                                                      täytäntöönpanoa;
1050:                        3§
1051:                                                         b) vaikeuttaa asian selvittämistä hävittämällä,
1052:             Pidättämisen edellytykset                turmelemalla, muuttamalla tai kätkemällä todis-
1053:   Rikoksesta todennäköisin syin epäilty saa-         tusaineistoa taikka vaikuttamalla todistajaan,
1054: daan pidättää:                                       asianomistajaan, asiantuntijaan tai rikoskump-
1055:                                                      paniinsa; taikka
1056:                                                         c) jatkaa rikollista toimintaa;
1057:    2) jos rikoksesta on säädetty lievempi rangais-
1058: tus kuin kaksi vuotta vankeutta, mutta siitä
1059: säädetty ankarin rangaistus on vähintään yksi          Tämä laki tulee voimaan      päivänä     kuuta
1060: vuosi vankeutta ja epäillyn olojen taikka mui-       199.
1061: 
1062:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1991
1063: 
1064:           Sulo Aittoniemi                Raimo Vistbacka               Eeva-Liisa Moilanen
1065:                                                  1991 vp
1066: 
1067: 
1068: Lakialoite 8
1069: 
1070: 
1071: 
1072: 
1073:                                    Helle ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain 15 f §:n muutta-
1074:                                        misesta
1075: 
1076: 
1077:                                              Eduskunnalle
1078: 
1079:     Aloitteen tarkoituksena on jatkaa valtion        tajien ensisijainen toimiala ei ole asuntoasioiden
1080: osalainoittamien vuokratalojen ja vuokra-asun-       hoitaminen, joten niillä ei voida olettaa olevan
1081: tojen käyttö- ja luovutusrajoituksia 20 vuodella,    juurikaan kiinnostusta säilyttää asuntoja rajoi-
1082: jotta estettäisiin asuntojen myyminen omistus-       tusaikojen loputtua vuokra-asuntoina. Varsin-
1083: asunnoiksi rajoitusten päättyessä.                   kin, milloin talot sijaitsevat keskeisillä tonteilla,
1084:     Tarkoitus on säilyttää vuokra-asuntokanta,       on sangen todennäköistä, että ne pyritään reali-
1085: koska muutoin vuokra-asuntojen uustuotanto           soimaan.
1086: vain kattaa poistumaa. Ehdotus ei rajoita mah-          Koska vuokra-asuntojen osuus asuntokan-
1087: dollisuutta vuokra-asunnon omaksilunastami-          nasta on vähentynyt koko 1970- ja 1980 -lukujen
1088: seen. Ehdotus ei muuttaisi valtion osalainoitta-     ajan ja vuokra-asuntojen puuttuminen on vaka-
1089: mien omistusasuntojen nykyisiä luovutusrajoi-        va ongelma, on välttämätöntä pyrkiä säilyttä-
1090: tuksia.                                              mään olemassa oleva yhteiskunnan tukema
1091:     Asuntotuotantolain (247/66) mukaisten käyt-      vuokra-asuntokanta vuokra-asuntoina. Vuokra-
1092: tö- ja luovutusrajoitusten päättyessä vuokrata-      asuntojen rakentamisen lisääminen ei helpota
1093: lon omistajalla on voimassa olevien säännösten       pulaa, mikäli se riittää vain korvaamaan poistu-
1094: mukaan oikeus omaisuutensa muuttamiseen              maa. Käyttö- ja luovutusrajoitusten poistumi-
1095: rahaksi esimerkiksi myymällä vuokra-asunnot          nen on siksi estettävä.
1096: omistusasunnoiksi. Nykyistä vuokra-asuntokan-           Ehdotammekin valtion lainoittamien vuokra-
1097: taa koskevat käyttö- ja luovutusrajoitusajat ovat    talojen ja vuokra-asunnoiksi tarkoitettujen asun-
1098: 27 tai 45 vuotta. 1970-luvun runsas vuokra-asun-     to-osakeyhtiöiden sekä vuokra-asunnoiksi han-
1099:  totuotanto kuuluu lyhyemmän rajoitusajan pii-       kittujen asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusten
1100: riin.                                                jatkamista 20 vuodella. Muutos ei kuitenkaan
1101:     Lähivuosina alkavat vapautua rajoitusten         koskisi omistusasuntoja eikä puuttuisi vuokra-
1102: piiristä vanhemmat vuokratalot ja vuosikymme-        asuntojen omaksilunastamiseen.
1103:  nen loppupuolella suuressa mitassa 1970-luvulla        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1104:  lainoitetut kohteet. Osa näistä kohteista on va-
1105:  kuutusyhtiöiden, pankkien, teollisuuslaitosten ja              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1106:  vastaavien eli muiden kuin kuntien ja yleishyö-             lakiehdotuksen:
1107:  dyllisten yhteisöjen omistuksessa. Näiden omis-
1108: 
1109: 
1110: 
1111: 
1112: 210301N
1113: 2                                         1991 vp- LA 8
1114: 
1115: 
1116:                                                 Laki
1117:                                asuntotuotantolain 15 f §:n muuttamisesta
1118:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1119:     muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247/66) 15 f§:n 1-3
1120: momentti,
1121:   sellaisina kuin ne ovat, 1 momentti 16 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (11/87), 2
1122: momentti 4 päivänä toukokuuta 1979 annetussa laissa (459179) ja 3 momentti 15 päivänä joulukuuta
1123: 1989 annetussa laissa (1140/89), sekä
1124:   lisätään 15 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainituilla laeilla ja 25 päivänä
1125: tammikuuta 1982 annetulla lailla (81/82), uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1-4 momentti siirtyvät
1126: 2-5 momentiksi, seuraavasti:
1127:                       15 f §                          laina on maksettu kokonaan takaisin. Mainittu-
1128:    Mitä 15-15 e §:ssä on säädetty vuokratalos-        jen säännösten soveltaminen peruskorjausta tai
1129: ta, asunto-osuuskuntatalosta, 6 §:n 1 momentin        siihen liittyvää laajentamista varten taikka 6 §:n
1130: 3 kohdan tarkoittamasta asunto-osakeyhtiöta-          1 momentin 5 tai 6 kohdan nojalla myönnetyn
1131: losta ja sellaisen osakeyhtiön osakkeesta, jonka      lainan johdosta lakkaa ennen edellä tarkoitetun
1132: tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai          määräajan päättymistä, milloin asuntolaina on
1133: useampaa edellä mainittua taloa, samoin kuin          kokonaisuudessaan maksettu takaisin ja valtiol-
1134: muista asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista       le on maksettu lisäksi kultakin, enintään seitse-
1135: osakkeista, on sovellettava, jollei vuokra-asun-      mältä lainavuodelta viisi prosenttia lainan alku-
1136: tojen omaksilunastamisesta annetussa laissa           peräisestä pääomasta. Säännösten soveltaminen
1137: säädetystä muuta johdu, mainitussa säännökses-        6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan nojalla muuhun
1138: sä tarkoitettuihin rakennuksiin tai osakkeisiin,      kuin peruskorjausta tai siihen liittyvää laajenta-
1139: milloin asuntolaina on myönnetty peruskorjaus-        mista varten myönnetyn lainan johdosta voi
1140: ta tai siihen liittyvää laajentamista varten taikka   kuitenkin lakata ennen määräajan päättymistä
1141: muuhun tarkoitukseen, sen ajan, joksi laina on        aikaisintaan viidennen lainavuoden jälkeen.
1142: myönnetty lisättynä 20 vuodella, ja muussa ta-           Valtioneuvosto voi asetuksella tarkemmin
1143: pauksessa 65 vuotta 5 momentissa tarkoitetun          säädetyistä syistä päättää, että 2 momentissa
1144: merkinnän tekemisestä lukien ja siinäkin ta-          tarkoitettu soveltamisaika on määrätyllä alueel-
1145: pauksessa, että laina olisi kokonaan maksettu         la pidempi tai lyhyempi kuin mitä 2 momentissa
1146: takaisin.                                             on säädetty, ei kuitenkaan alle sen ajan, joksi
1147:    Mitä 15-15 e §:ssä on säädetty muista kuin 1       laina on myönnetty, eikä yli 45 vuotta.
1148: momentin tarkoittamista rakennuksista tai osak-          Valtio11euvosto voi erityisestä syystä, milloin
1149: keista, on sovellettava, jollei tässä momentissa      asuntolaina on kokonaan maksettu takaisin,
1150: tai vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta an-         hakemuksesta myöntää aseHamillaan ehdoilla
1151: netussa laissa säädetystä muuta johdu, maini-         osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä, mitä 2
1152: tuissa säännöksissä tarkoitettuihin rakennuksiin      momentissa on säädetty.
1153: tai osakkeisiin, milloin asuntolaina on myönnet-
1154: ty peruskorjausta tai siihen liittyvää laajentamis-
1155: ta varten taikka muuhun tarkoitukseen 6 §:n 1            Tämä laki tulee voimaan       patvana
1156: momentin 5 tai 6 kohdan nojalla, sen ajan, joksi      kuuta 1991 ja sitä sovelletaan niihin tapauksiin,
1157: laina on myönnetty, ja muussa tapauksessa 45          joita voimaantulohetkellä koskivat tällä lailla
1158: vuotta 5 momentissa tarkoitetun merkinnän             muutettavat säännökset.
1159: tekemisestä lukien ja siinäkin tapauksessa, että
1160: 
1161:       Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1991
1162: 
1163:           Esko Helle                     Heli Astala                    Esko-Juhani Tennilä
1164:           Jaakko Laakso                  Ensio Laine                    Pekka Leppänen
1165:           Juhani Vähäkangas              Jarmo Wahlström                Outi Ojala
1166:           Asko Apukka                    Martti Korhonen                Iivo Polvi
1167:                     Osmo Polvinen                              Marjatta Stenius-Kaukonen
1168:                                                 1991 vp
1169: 
1170: Lakialoite 9
1171: 
1172: 
1173: 
1174: 
1175:                                    Helle ym.: Ehdotus asumistakuun erityislaiksi
1176: 
1177: 
1178:                                              Eduskunnalle
1179: 
1180:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1181: 
1182:     Lakialaitteessa ehdotetaan kunnille valtion      nuorten osalta lakialaitteessa ehdotetaan kun-
1183: rahoituksen turvin määrättävää asunnon järjes-       nalle velvollisuutta asunnon järjestämiseen sil-
1184: tämisvelvollisuutta yli 18 vuotta täyttäneille       loin, kun nuoren asuminen vanhempien kodissa
1185: Suomen kansalaisille, jotka ovat kokonaan            on jatkunut yli kaksi vuotta täysi-ikäisyyden saa-
1186: asunnottomia, sekä erilaisissa laitoksissa asuvil-   vuttamisesta.
1187: le, joiden laitosasuminen jatkuu vain asunnon            Asunnon järjestämisvelvollisuus on lakiehdo-
1188: puutteen vuoksi. Lakiehdotuksessa määrätään          tuksessa sidottu ns. arava-asumista koskevien
1189: kunnalle velvollisuus järjestää kohtuuhintainen      tulorajojen puitteisiin. Vuokra-asunnolla asu-
1190: vuokra-asunto myös vankilasta vapautuville,          mistakuulakiesityksessä tarkoitetaan asunnotto-
1191: joiden rikosten uusintariskiä voitaisiin näin myös   malle henkilölle kunnan toimesta hankittuja,
1192: ilmeisesti vähentää.                                 :akennettuja ja peruskorjattuja vuokra-asunto-
1193:     18 vuotta täyttäneiden kotonaan asuvien          Ja.
1194: 
1195: 
1196: 
1197: 
1198:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
1199: 
1200:      Sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon riittä-      liikkeet ja niiden käskyläiset ostavat maata hal-
1201: mättömyys ja väestön edelleen jatkuva muutto-        valla ja myyvät asuntoja kalliilla hinnalla.
1202: liike kaupunkeihin ja taajamiin on johtanut              Maan omistusoikeuden siirtyminen yksityisil-
1203: osaltaan asuntokeinotteluun. Asuntojen hinto-        le liikemiehille keinottelun välineeksi nostaa
1204: jen voimakas kohoaminen on aiheuttanut sen,          asumisen kokonaiskustannuksia, vaikeuttaa
1205: että asuntomarkkinoiden ulkopuolelle on jää-         kohtuuhintaisen ja järkevän yhdyskuntasuunnit-
1206: mässä osa väestöä, jolla ei ole mitään mahdolli-     telun toteuttamista ja estää riittävän sosiaalisen
1207: suuksia normaalein keinoin vapaarahoitteisen         asuntorakentamisen toteuttamista.
1208: vuokra-asunnon tai omistusasunnon hankin-                Asunto-ongelman moniulotteisuuden vuoksi
1209: taan. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti vähä-       siihen liittyviä pulmia ei voida ratkaista yhden
1210: varaiset palkkatyöllään elävät nuoret, laitoksiin    lainsäädäntötoimenpiteen avulla. Kuitenkin
1211: asunnon puutteen vuoksi sijoitetut sekä monet        suurimmassa ahdingossa elävät ne, noin 20 000
1212: pientä eläkettä saavat vanhukset ja yksinhuolta-     suomalaista, joilla ei ole minkäänlaista itsenäisen
1213: japerheet                                            asumisen turvaavaa asuntoa. Suomen kaltaises-
1214:      Asuntokurjuuden kuva Suomessa on moni-          sa maassa, jonka taloudelliset voimavarat ovat
1215: ilmeinen: on suoranaista asunnottomuutta, täysi-     kansainvälisesti vertaillen ylivoimaiset, oikeus
1216:  ikäisten lasten asumista vanhempiensa luona,        itsenäiseen asumiseen voidaan taata kaikille.
1217:  kohtuuttomuutta vuokramarkkinoilla, niukkuu-        Tätä edellyttää myös Suomea sitova YK:n yleis-
1218: den jakamista asumistuen muodossa, pankkien          sopimus taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyk-
1219: ja sijoittajien ylivaltaa asuntosäästäjien kustan-   sellisistä oikeuksista (SopS 6/76).
1220:  nuksella. Asuntokurjuuden juuret versoavat              Asuntokurjuuden paheneminen tulee johta-
1221:  tonttikeinottelun mahdollistavista kunnallispo-     maan siihen, että kokonaan vailla asuntoa ole-
1222:  liitikoista, joiden myötävaikutuksella rakennus-    vien määrä lisääntyy ja laitoksiin sijoitettujen,
1223: 
1224: 210301N
1225: 2                                         1991 vp- LA 9
1226: 
1227: kuten esimerkiksi mielisairaaloista kotiutuvien,     miseen kokonaan vailla asuntoa oleville ja val-
1228: normaalin elämän aloittaminen vaikeutuu. Työs-       tiolle velvollisuus riittävien määrärahojen osoit-
1229: sä käyvien nuorten parien toiveet oman perheen       tamiseen asunnottomuudesta aiheutuvien tarpei-
1230: perustamisesta törmäävät kohtuuhintaisten            den tyydyttämiseksi.
1231: vuokra-asuntojen puutteeseen.                           Vuokra-asuntotuotannon rahoitusjärjestelmä
1232:    Tämän lakiehdotuksen tarkoituksena on luo-        noudattaisi soveltuvin osin asuntotuotantolain
1233: da kokonaan asunnottomille ja laitoksissa            mukaista lainajärjestelmää.
1234: asunnottomuuttaan asuville oikeus kohtuuhin-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1235: taiseen vuokra-asuntoon. Lakiehdotuksessa oi-
1236: keus on ilmaistu luomalla asunnottoman koti-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1237: kunnalle velvollisuus vuokra-asunnon osoitta-                lakiehdotuksen:
1238: 
1239: 
1240: 
1241: 
1242:                                  Asumistakuun erityislaki
1243:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1244:                      1 luku                                                 2luku
1245:                Yleisiä säännöksiä                                        Suunnittelu
1246:                         1§                                                   3§
1247:     Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on         Selvitys. Kuntien tulee laatia selvitys lain 2 §:n
1248: järjestää vailla itsenäisen asumisen turvaavaa       3 momentissa tarkoitettujen asunnottomien
1249: asuntoa olevien kansalaisten asunnon saaminen.       asunto-oloista. Selvitykseen kirjataan kunnan
1250: ( Asumistakuulain tarkoittama asunnoton henki-       alueella pysyvästi asuvien 18 vuotta täyttäneiden
1251: lö)                                                  kuntalaisten asuntotilanne siten kuin asetuksella
1252:                                                      tästä laista tarkemmin säädetään.
1253:                          2§                             Suunnitelma. Tehdyn selvityksen perusteella
1254:     Asumistasotavoite ja sen vaatimat toimenpi-      kunnat laativat suunnitelman asumistakuun to-
1255: teet. Kansalaisten itsenäisen asumisen turvaami-     teuttamiseksi viiden vuoden suunnittelujaksolla
1256: seksi valtion ja kuntien tulee jäljempänä säädet-    alueellaan kokonaan vailla asuntoa olevien ja
1257: tävällä tavalla turvata kokonaan vailla asuntoa      laitoksissa asunnottomuuttaan asuvien kunta-
1258: olevien ja asunnon puutteen vuoksi laitoksissa       laisten vakinaisen asumisen turvaamiseksi. Suun-
1259: asuvien kansalaisten pysyvä ja itsenäinen asumi-     nitelma on tarkistettava vuosittain.
1260: nen.                                                    Suunnitelma, samoin kuin tarkistettu suunni-
1261:    Tämän lain kunnilta ja valtiolta edellyttämä      telma, on toimitettava asuntohallituksen hyväk-
1262: vuotuinen määrärahantarve, jonka turvin on           syttäväksi.
1263: rakennettava 1 momentissa tarkoitetuille kansa-         Asuntohallituksen tulee hyväksyä suunnitel-
1264: laisille riittävä määrä kunnallisia vuokra-asunto-   mat joutuisasti ja niin, että niiden perusteella
1265: ja, on otettava valtion vuotuiseen tulo- ja meno-    edellytettävät voimavarat voidaan osoittaa seu-
1266: arvioon asunto-olojen kehittämislain (919/85)        raavan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa
1267: tarkoittaman asunto-ohjelman lisävoimavarana.        tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi.
1268:     Kunnan velvollisuudet. Tämän lain sisältämät        Suunnitelman laadinnasta säädetään tarkem-
1269: velvollisuudet koskevat niitä 1 momentin tar-        min asetuksella.
1270: koittamia asunnottomia, joilla on kunnassa
1271: väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka                           3 luku
1272: ja jotka ovat asuneet kunnassa vähintään kolme
1273: vuotta.                                                       Asunnon järjestämisvelvollisuus
1274:    Valtion taloudellisista velvollisuuksista tämän                         4§
1275: lain tarkoituksen toteuttamiseksi säädetään jäl-       Pitkäaikaisesti asunnottomat. Yli kolme kuu-
1276: jempänä erikseen.                                    kautta vailla asuntoa olleelle, tilapäismajoituk-
1277:                                            1991 vp- LA 9                                              3
1278: 
1279: sessa asuneelle, lain 2 §:n 3 momentissa tarkoite-     tolain 5 §:ssä (33/68) ja sen nojalla annetussa
1280: tulle kuntalaiselle kunta on velvollinen järjestä-     valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettuihin
1281: mään itsenäisen kunnallisen vuokra-asunnon.            luonnollisiin henkilöihin.
1282:    Tilapäismajoitukseksi katsotaan myös 18
1283: vuotta täyttäneen henkilön asuminen yli kahden
1284: vuoden ajan täysi-ikäisyyden saavuttamisesta                                  7§
1285: lukien entisen huoltajansa kodissa. Tämän ajan-            Tämän lain mukaisella vuokra-asunnolla tar-
1286: kohdan jälkeen kunnalla on velvollisuus tämän          koitetaan lain 2 §:n 3 momentissa mainituille
1287: lain muut ehdot täyttävän nuoren itsenäisen            henkilöille kunnan toimesta hankittuja, raken-
1288: asumisen järjestämiseen.                               nettuja tai peruskorjattuja vuokra-asuntoja.
1289:                                                           Kunnille on myönnettävä vuosittain lain pii-
1290:                         5§                             riin kuuluvien vuokra-asuntojen hankkimista,
1291:     Asunnottomuuden vuoksi laitokseen sijoitettu.      rakentamista ja peruskorjaamista varten 3 §:n 1
1292: Tämän lain tarkoittama asunnon järjestämisvel-         momentin tarkoittaman selvityksen osoittaman
1293: vollisuus on kunnalla myös niiden 2 §:n 3 mo-          tarpeen mukaan ja saman pykälän 2 momentin
1294: mentissa tarkoitettujen asunnottomien osal-            suunnitelman toteuttamiseksi valtion lainoja.
1295: ta, jotka asuvat sairaala-, hoito- tai huoltolaitok-      Kunnille myönnetään asumistakuun vuokra-
1296: sessa asunnon puutteen vuoksi ja asuminen              asuntovelvoitteen täyttämiseen valtion laina.
1297: mainituissa olosuhteissa on jatkunut yli kuusi         Valtion lainan myöntämiseen sovelletaan asun-
1298: kuukautta.                                             totuotantolain (247/66) valtion lainan myöntä-
1299:     Vankila- tai muusta rangaistuslaitoksesta          mistä koskevia säännöksiä.
1300: vapautuvalle lain 2 §:n·3 momentissa tarkoitetul-
1301: le asunnottomalle henkilölle kunnan on osoitet-
1302: tava asuntolapaikka välittömästi vapautumisen                                  8§
1303: jälkeen ja itsenäisen asumisen turvaava asunto 1          Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan päi-
1304: momentissa mainitussa ajassa.                          vana          kuuta 1991.
1305:     Asunnottomuudesta johtuvasta laitosasumi-             Lain 4 ja 5 §:ssä tarkoitettujen määräaikojen
1306: sesta ja tässä pykälässä säädetystä velvollisuu-       laskeminen aloitetaan lain voimaantulopäivästä.
1307: desta säädetään tarkemmin asetuksella.                    Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1308:                                                        ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
1309:                        6§                              menpiteisiin.
1310:   Tämän lain säännöksiä asumisen järjestämis-
1311: velvollisuudesta sovelletaan vain asuntotuotan-
1312: 
1313: 
1314:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1991
1315: 
1316:           Esko Helle                      Heli Astala                   Esko-Juhani Tennilä
1317:           Ensio Laine                     Eila Rimmi                    Pekka Leppänen
1318:           Juhani Vähäkangas               Jarmo Wahlström               Asko Apukka
1319:           Outi Ojala                      Martti Korhonen               Iivo Polvi
1320:                                           Marjatta Stenius-Kaukonen
1321:                                                  1991 vp
1322: 
1323: 
1324: Lakialoite 10
1325: 
1326: 
1327: 
1328: 
1329:                                     Helle ym.: Ehdotus laiksi rikkipäästöjen verottamisesta
1330: 
1331: 
1332: 
1333:                                               Eduskunnalle
1334: 
1335:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1336: 
1337:    Aloitteessa ehdotetaan, että rikkipäästöille           Energiantuotantoon käytetyn polttoaineen
1338: asetettaisiin vero, joka muutaman vuoden kulu-         rikkiverosta maksettaisiin palautusta talteen
1339: essa nousisi niin, että päästöjen aiheuttajat saisi-   otetun rikin määrän perusteella.
1340: vat sopeutumisaikaa, mutta tietäisivät samalla
1341: veron väistämättä nousevan.
1342: 
1343: 
1344: 
1345: 
1346:                                              PERUSTELUT
1347: 
1348: 1. Yleistä                                             nämä päästöt eivät siten olekaan peräisin Suo-
1349:                                                        men alueelta, ne liittyvät kuitenkin maakaasun
1350:    Kestävän kehityksen toteutuminen edellyttää,        kulutukseen Suomessa.
1351: että talouden toiminta ei tuhoa ekasysteemien             Maamme näkökulmasta keskeisinä ongelmi-
1352: toimintakykyä. Ympäristöongelmat vaihtelevat           na voidaan pitää kloorifluorihiilivetyjen (tunne-
1353: laajuudeltaan ja luonteeltaan. Osa ongelmista,         taan myös englannin kielestä lainatulla lyhen-
1354: kuten ilmaston muutos, koskettaa koko ihmis-           teellä CFC), hiilidioksidin, typen oksidien ja
1355: kuntaa, kun taas osa koskettaa vain jotakin            rikkidioksidin päästöjä, rehevöittäviä ja happea
1356: maanosaa tai sitä pienempää maaryhmää. On              kuluttavia jätepäästöjä, myrkyllisiä aineita ja yh-
1357: myös tätä pienempiä seudullisia ja paikallisia         disteitä sekä jätteitä.
1358: ongelmia.                                                 Vaikka maailmanlaajuiset ja alueelliset ympä-
1359:    Talouden toiminta alkutuotannosta jalostuk-         ristöongelmat ovat ratkaistavissa vain kansain-
1360: seen, jakeluun ja kulutukseen kuormittaa ympä-         välisellä yhteistyöllä, Suomen tulee kuitenkin
1361: ristöä monin tavoin. Suomessa tuotannon taso ja        korkean elintasonsa ja ympäristöstä riippuvan
1362: ympäristökuormitus ovat korkeita. Teollisuuden         taloutensa vuoksi edetä myös omilla toimilla
1363: energiavaltaisuuden, korkean elintason ja maan-        mahdollisimman pitkälle.
1364: tieteellisen sijainnin takia energian käyttö vuon-        Tässä aloitteessa keskitytään rikkiongelmaan.
1365: na 1988 asukasta kohti oli noin 6:ta öljytonnia
1366: vastaava määrä ja fossiilisten polttoaineiden
1367: käytön hiilidioksidipäästöt olivat noin 10 tonnia.     2. Rikkipäästöt
1368: Päästöistä osa on 1980-luvulla vähentynyt, ku-
1369: ten päästöt vesistöihin ja rikkidioksidipäästöt           Vuonna 1988 rikkidioksidia syntyi Suomessa
1370: Sen sijaan esimerkiksi hiilidioksidipäästöt ja         60 kg asukasta kohti, kun OECD:nkeskiarvo oli
1371: typen oksidien päästöt ovat kasvaneet. Lisäksi         48 kg ja koko maailman noin 20 kg. Siten henkeä
1372: maakaasun käytön lisääntyminen lisää varsinkin         kohti laskien Suomi on merkittävä rikkipäästö-
1373: heikon teknisen tason takia metaanipäästöjä            jen aiheuttaja.
1374: maakaasun tuotannossa ja kuljetuksessa; vaikka            Rikkipäästöt syntyvät teollisuuden raaka-
1375: 
1376: 2!0301N
1377: 2                                          1991 vp -    LA 10
1378: 
1379: aineen tai energiantuotannon polttoaineen sisäl-       milloin on muu syy veron korottamiseen. Laki-
1380: tämästä rikistä. Nämä päästöt voivat olla rikki-       ehdotuksessahan vero on ilmaistu markkamääri-
1381: dioksidina tai haihtuvina orgaanisina yhdistei-        nä alkuainerikiksi laskettua rikkiä. Vero olisi
1382: nä.                                                    aluksi 10 markkaa kilolta ja nousisi viidessä
1383:     Rikkidioksidipäästöjä voidaan alentaa vähen-       vuodessa 30 markaksi; voimakkaan inflaation
1384: tämällä energiankulutusta, muuttamalla ener-           oloissa näin säädetty vero menettäisi tehoaan,
1385: giantuotannon rakennetta toiseen ensisijaisener-       ellei samalla säädettäisi joustavasta mahdolli-
1386: gian lähteeseen, käyttämällä vähärikkisempää           suudesta korottaa veroa. Esitykseen ei kuiten-
1387: raaka- ja polttoainetta sekä poistamalla rikki-        kaan ole sisällytetty indeksiautomatiikkaa, niin
1388: dioksidi savukaasuista.                                kuin on tapana eräissä sosiaalietuuksissa.
1389:     Suomen rikkipäästöt ovat alentuneet vuoden
1390: 1980 noin 584 000 tonnista rikkidioksidia noin
1391: 242 000 tonniin vuonna 1989. Vähennys on saa-          3. Myös vaihtoehdotonta on verotettava
1392: tu aikaan siirtymällä vähärikkisemmän öljyn ja
1393: hiilen käyttöön energiantuotannossa, vähentä-             Eduskunnan ympäristöverokeskusteluissa vii-
1394: mällä polttoöljyn käyttöä, tehostamalla teolli-        me kaudella esitettiin myös mielipiteitä, joiden
1395: suuden tuotantotapahtumia ja ydinenergialla.           mukaan oikea ympäristövero olisi vain sellainen
1396:     Valtioneuvosto teki tammikuussa 1991 peri-         vero, joka kohdistuu sellaiseen toimintaan, jolle
1397: aatepäätöksen 80 prosentin vähennyksestä vuo-          on olemassa veroton vaihtoehto.
1398: den 1980 tasosta, jolloin palattaisiin 1950-luvun         Tämä osoittaa joko täyttä asiantuntematto-
1399: alun tasolle. Vain mikäli Suomessa ja valtaosin        muutta tai sitten kyse ei ole asiantuntematto-
1400: muuallakin Euroopassa päästään tämän suurui-           muudesta vaan vielä pahemmasta: väitteellä
1401: seen vähennykseen, voidaan laskeuma saada ale-         halutaan peitellä sitä, että tosiasiassa vastuste-
1402: nemaan kriittiseen kuormitukseen.                      taan taloudellisten keinojen käyttöä ympäristön
1403:    Tässä aloitteessa ehdotetaan kotimaisten rik-       hyväksi, mutta halutaan silti esiintyä ympäristön
1404: kipäästöjen alentamiseen käytettäväksi taloudel-       puolustajana.
1405: lista ohjausta muita keinoja täydentävänä. Ylei-          Ympäristöverona sisällytetään tuotteen hin-
1406: sesti ottaen taloudelliset keinot ovat osoittautu-     taan ulkopuolisille koituvia kustannuksia, jotka
1407: neet joustaviksi ja myös talouden toiminnan            markkinataloudessa eivät itsestään sisälly val-
1408: kannalta tehokkaiksi.                                  mistuskustannuksiin. Näitä ulkoisia kustannuk-
1409:     Aloitteessa esitetään, että vero nousisi asteit-   sia ovat esim. ympäristölle aiheutuvat vauriot.
1410: tain, jolloin päästöjen aiheuttajina olisi aikaa       Useimmiten nämä ulkoiset kustannukset joudu-
1411: sopeutua, mutta samalla varma tieto siitä, että        taan arvioimaan, mutta on parempi arvioida ne
1412: vero nousee tulevaisuudessa niin korkeaksi, että       edes jollakin tarkkuudella ja verolla sisällyttää
1413: on järkevää välttää veron maksaminen päästöjä          nämä kustannukset tuotteen hintaan tai tuotan-
1414: vähentämällä.                                          toprosessin kustannuksiin kuin merkitä ne nolla
1415:     Veron suuruus ja porrastus perustuu vuoden         markaksi.
1416: 1990 valtiopäivillä tehtyyn ns. opposition haitta-        Ulkoisten kustannusten sisällyttäminen veron
1417: verotyöryhmän esitykseen. Siten polttoaineesta         avulla hintaan merkitsee sitä, että jokin muu
1418: ryhdyttäisiin kantamaan rikkiveroa vuoden 1992         vaihtoehto saattaa tulla halvemmaksi. Jos ei ole
1419: alusta ja teollisuuden ilmaan päästämästä rikistä      olemassa täydellistä korviketta, vähenee sentään
1420: vuoden 1993 alusta. Opposition yhteiseen esityk-       haitallinen toiminta, mikä sekin on ympäristön
1421: seen nähden sen sijaan säännöksissä on täsmen-         kannalta toivottavaa, koska tällöin vauriotkin
1422: netty tuoiloisen esityksen ylimalkaisia kohtia,        vähenevät.
1423: mm. verottomuutta, veron palauttamista, vero-             Vero siis toisaalta ohjaa valintaa ja ainakin
1424: velvollisuutta, veron määräämistä, suorittamis-        vähentää haitallista toimintaa.
1425: ta, maksuunpanoa ja muutoksenhakua.                       Kun useinkaan ympäristölle haitailisille toi-
1426:     Lisäksi ehdotetaan, että kun eduskunnalle on       minnoille ei löydy tarkkaa haitatonta korviketta,
1427: annettu esitys tämän lain muuttamisesta, val-          kertyy myös veroa julkiselle vallalle. Se, että
1428: tioneuvostolla olisi oikeus määrätä, että rikkive-     ympäristövero tuottaa, ei siis ole todiste veroa
1429: roa kannetaan esityksen mukaisesti. Tällä tähdä-       vastaan. Ympäristöverona voi siis olla samalla
1430: tään siihen, että veroa voidaan joustavasti ja         kertaa sekä ohjaava että tuloa tuottava vaikutus.
1431: tarkoituksenmukaisesti korottaa, milloin rahan-           Ympäristöveroa eli taloudellisia ohjauskeino-
1432: arvon aleneminen uhkaa vähentää lain tehoa tai         jajoudutaan käyttämään esimerkiksi silloin, kun
1433:                                           1991 vp -    LA 10                                              3
1434: 
1435: jotakin tmmmtaa ei suorastaan ja kokonaan                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1436: voida kieltää. Samalla ympäristövero täydentää
1437: esimerkiksi päästämääriä koskevia normeja ja                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1438: antaa lisäkiihokkeen säästäväisyyteen ympäris-                lakiehdotuksen:
1439: tömme ja voimavarojemme suhteen.
1440: 
1441: 
1442: 
1443: 
1444:                                                  Laki
1445:                                       rikkipäästöjen verottamisesta
1446:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1447:                         1§                            joilla 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa
1448:                                                       rikkiverosta voidaan vapauttaa, milloin sanotun
1449:              Polttoaineen rikkivero
1450:                                                       päästön määrä on erittäin vähäinen.
1451:    Kivihiilessä, raakåöljyssä ja öljytuotteissa
1452: sekä kotimaassa voimalaitoksessa käytettävässä                                 3§
1453: jyrsinturpeessa olevasta rikistä on suoritettava
1454:                                                              Verottomuus ja veron palauttaminen
1455: valtiolle veroa (rikkivero) polttoaineen sisältä-
1456: män rikkimäärän mukaan siten, että veron                 Edellä 1 §:ssä tarkoitettu polttoaine on vero-
1457: määrä on kilogrammalta alkuainerikiksi lasket-        tonta, jos se myydään, luovutetaan tai tuodaan
1458: tua rikkiä:                                           maahan varastossa pitäjän verottoman polttoai-
1459:    1) 10 markkaa 1 päivästä tammikuuta 1992           neen varastoon tai varmuusvarastoon.
1460: lukien,                                                  Rikkiverosta maksetaan hakemuksesta palau-
1461:    2) 20 markkaa 1 päivästä tammikuuta 1994           tusta niille polttoaineen käyttäjille ja jalostajille,
1462: lukien ja                                             jotka poistavat rikin savukaasusta tai polttoai-
1463:    3) 30 markkaa 1 päivästä tammikuuta 1997           neesta siten kuin siitä asetuksella tarkemmin
1464: lukien.                                               säädetään.
1465:                                                          Asetuksella voidaan säätää, että tullihallitus
1466:                                                       voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa
1467:                         2§                            tarkoitetun asetuksen soveltamisesta.
1468:             Ilmaanpäästön rikkivero
1469:    Teollisuuden ilmaan päästämästä, muusta                                     4§
1470: kuin polttoaineesta peräisin olevasta rikkidioksi-
1471: dista on suoritettava valtiolle veroa ( rikkivero)                      Verovelvollinen
1472: siten, että veron määrä on kilogrammalta alku-           Siihen, kenelle 1 §:ssä tarkoitettu rikkivero
1473: ainerikiksi laskettua rikkiä:                         määrätään, noudatetaan soveltuvin osin sitä,
1474:     1) 10 markkaa 1 päivästä tammikuuta 1993          mitä on säädetty polttoaineverosta annetun lain
1475: lukien,                                               (948/82) 5 §:ssä.
1476:    2) 20 markkaa 1 päivästä tammikuuta 1994
1477: lukien ja                                                                      5§
1478:     3) 30 markkaa 1 päivästä tammikuuta 1997
1479: lukien.                                                               Erinäisiä säännöksiä
1480:     Asetuksella säädetään ilmaan päästetyn rikin         Maassa valmistetusta 1 §:n tarkoittamasta
1481: arviointi- ja laskentaperusteista ja mittaustavois-   veronalaisesta aineesta kannettavan rikkiveron
1482: ta sekä valvonnasta.                                  määräämisestä, suorittamisesta, maksuunpanos-
1483:     Asetuksella voidaan säätää niistä perusteista,    ta ja muutoksenhausta sekä muutoinkin on,
1484: 4                                         1991 vp -    LA 10
1485: 
1486: jollei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin      Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän
1487: voimassa, mitä valmisteverotuslaissa (558/74) tai     lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oikeus
1488: sen nojalla on säädetty tai määrätty.                 määrätä, että rikkiveroa kannetaan esityksen
1489:    Maahan tuodusta sekä valtion varmuusvaras-         mukaisesti.
1490: tosta otetusta 1 §:n tarkoittamasta veronalaises-
1491: ta aineesta kannettavan rikkiveron määräämi-                                6§
1492: sestä, suorittamisesta, maksuunpanosta ja muu-
1493:                                                                        Voimaantulo
1494: toksenhausta sekä muutoinkin on, jollei tässä
1495: laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa,         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1496: mitä tullista on säädetty tai määrätty.               kuuta 1992.
1497:    Rikkiverosta 2 §:n tarkoittamassa tapaukses-          Lakia sovelletaan 1 §:n tarkoittamaan rikkiä
1498: sa on veron määräämisestä, suorittamisesta,           sisältävään aineeseen, joka sanotussa pykälässä
1499: maksuunpanosta ja muutoksenhausta sekä                mainittuna päivänä tai sen jälkeen viedään val-
1500: muutoinkin, jollei tässä laissa toisin säädetä,       mistuspaikalta tai varastonpitäjän verottoman
1501: soveltuvin osin voimassa, mitä liikevaihtovero-       polttoaineen varastosta tahi valtion varmuusva-
1502: laissa (532/63) on säädetty.                          rastosta taikka luovutetaan tullivalvonnasta.
1503:    Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-               Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
1504: töönpanosta annetaan asetuksella. Asetuksella         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
1505: voidaan myös säätää ehdoista ja rajoituksista,        menpiteisiin.
1506: jotka koskevat oikeutta pitää 1 §:n tarkoittamia
1507: veronalaisia aineita verottamattoman aineen
1508: varastossa.
1509: 
1510: 
1511:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1991
1512: 
1513:          Esko Helle                      Claes Andersson               Asko Apukka
1514:          Iivo Polvi                      Pekka Räty                    Timo Laaksonen
1515:          Jaakko Laakso                   Heli Astala                   Eila Rimmi
1516:                                          Outi Ojala
1517:                                                 1991 vp
1518: 
1519: 
1520: Lakialoite 11
1521: 
1522: 
1523: 
1524: 
1525:                                    Muttilainen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
1526: 
1527: 
1528:                                              Eduskunnalle
1529: 
1530:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1531: 
1532:    Aloitteessa ehdotetaan, että työaikalakia          kausilepo. Säännöllisen Vuorokautisen työajan
1533: muutettalSlm moottoriajoneuvon kuljettajia            ylittäviltä tunneilta suoritettaisiin erityistä kor-
1534: koskeviita osin niin, että moottoriajoneuvon          vausta. Työ- ja lepoaikojen valvonta suoritettai-
1535: kuljettajien säännöllinen työaika olisi enintään      siin ajopiiriurilla niissä ajoneuvoissa, joihin ajo-
1536: 10 tuntia vuorokaudessa. Vuorokautisten työ-          piirturi on asennettava.
1537: tuntien enimmäismäärää rajoittaisi vain vuoro-
1538: 
1539: 
1540: 
1541: 
1542:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
1543: 
1544: 1. Nykyinen tilanne                                   viikon aikana tai 120 tuntia kolmen viikon
1545:                                                       aikana ylitetään. Tehtyä ylityötä tarkastellaan
1546:     Työaikalaki (604/46) sääntelee työntekijöiden     siten vasta periodin päätyttyä. Vuorokautista
1547: työaikoja. Työaikalain moottoriajoneuvon kul-         ylityötä ei työaikalain mukaan voi periodityössä
1548: jettajia koskevia säännöksiä on muutettu vii-         muodostua. Ylityötä voidaan teettää enintään
1549: meksi 20 päivänä helmikuuta 1976 annetulla            24 tuntia kahden viikon ja vastaavasti 36 tuntia
1550: lailla (189/76).                                      kolmen viikon aikana.
1551:     Moottoriajoneuvon kuljettajiin sovelletaan           Työaikalain 20 § edellyttää, että jokaista työ-
1552: työaikalain periodityötä koskevia säännöksiä,         aikalain alaista työpaikkaa varten on työnanta-
1553: joiden mukaan työaika tasoittuu kahden viikon         jan laadittava työtuntijärjestelmä. Työtuntijär-
1554: jaksossa 80 tuntiin ja kolmen viikonjaksossa 120      jestelmästä on käytävä ilmi aika, milloin työ
1555: tuntiin. Muista työaikalain 6 §:n mukaista työtä      alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat.
1556: eli periodityötä tekevistä poiketen moottoriajo-      Työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poik-
1557: neuvon kuljettajien vuorokautinen enimmäis-           keuslupajaosto voi myöntää vapautuksen työ-
1558:  työaika on rajoitettu työaikalain 5 a §:n mukaan     tuntijärjestelmän laatimisesta, milloin se työn
1559:  11 tuntiin vuorokaudessa. Ehdottomana rajana         laatuun nähden on erittäin vaikeaa.
1560:  on 13 tuntia vuorokaudessa. Näitä enimmäis-             Moottoriajoneuvon kuljettajan lepoajan on
1561:  tuntimääriä vuorokaudessa ei saa hätätyötä           työaikalain 16 a §:n mukaan oltava 10 tuntia
1562:  lukuun ottamatta missään tapauksessa ylittää.        vuorokaudessa. Lepoaika voidaan kuitenkin
1563:  Hätätyötä koskevia säännöksiä ei voida soveltaa      kuljetustehtävän niin vaatiessa lyhentää vähin-
1564:  kuljetuksissa esiintyviin poikkeuksellisiin tilan-   tään seitsemäksi tunniksi vuorokaudessa.
1565:  teisiin, jotka käytännössä saattavat johtaa 13          Työaikalain noudattamista valvovat työsuo-
1566:  tunnin ylittämiseen.                                 jeluviranomaiset Moottoriajoneuvon kuljetta-
1567:     Periodityötä tekeville, myös moottoriajoneu-      jien on valvonnan mahdollistamiseksi tehtävä
1568:  von kuljettajille, suoritetaan työaikalain 11 §:n    työnantajan antamaan ajopäiväkirjaan merkin-
1569:  mukaan ylityökorvauksia, kun 80 tuntia kahden        nät. Ajopäiväkirja on pidettävä mukana ajon
1570: 
1571:  210301N
1572: 2                                           1991 vp- LA 11
1573: 
1574: aikana. Ajopäiväkirjan kaavan vahvistaa työ-           ylittää enimmäistyöajat. Osan vuotta ei erikois-
1575: suojeluhallitus. Myös ajopiirturin diagrammale-        kalustolle ole kuljetuksia riittävästi tarjolla.
1576: vyn on työsuojeluhallitus hyväksynyt ajopäivä-            Työaikalain mukaan työnantaja laatii myös
1577: kirjaksi.                                              moottoriajoneuvon kuljettajaa varten työtunti-
1578:    Moottoriajoneuvon kuljettajia koskevasta            järjestelmän, ellei työsuojelupiirin työsuojelulau-
1579: työaikalain 5 a ja 16 §:n säännöksestä ei voida        takunnan poikkeuslupajaosto ole hakemuksesta
1580: poiketa työehtosopimuksin.                             myöntänyt kokonaan tai osaksi vapautusta tästä
1581:    Periodityössä työntekijälle on annettava vä-        velvoitteesta. Periodityöaloilla on työtuntijärjes-
1582: hintään yhdeksän tunnin yhtämittainen lepoaika         telmän laatimista pidettävä erityisen tärkeänä
1583: työvuoron alkamisesta laskettavan 24 tunnin ku-        syystä, että työtä ei yleensä tehdä niin säännölli-
1584: luessa, jollei työaikajärjestely perustu poikkeus-     sesti kuin työaikalain 5 §:n alaisissa töissä. Laa-
1585: lupaan tai kysymyksessä ole varallaolon aikana         ditusta työtuntijärjestelmästä voidaan työnteki-
1586: tehty työ. Näistä säännöksistä voidaan poiketa         jän suostumuksella poiketa.
1587: työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisillä sopi-      Työtuntijärjestelmän laatiminen ja laaditun
1588: muksilla.                                              työtuntijärjestelmän noudattaminen on osoit-
1589:                                                        tautunut ongelmalliseksi. Kuljetustyössä etenkin
1590:                                                        paikkansa pitävän työn päättymisajan ohjel-
1591: 2. Ongelmat nykyisessä tilanteessa                     mointi on useissa tapauksissa hyvin vaikeaa.
1592:                                                        Ajoaika on pääsääntöisesti ennustettavissa jok-
1593:    Ajoneuvoa kuljetettaessa kuljettajan tulee olla     seenkin paikkansapitävästi. Kun työaikaan kui-
1594: hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkises-      tenkin kuuluu lastaukseen ja purkuun kulunut
1595: tikin. Kuljettajan väsymystila vaarantaa liiken-       aika näihin toimenpiteisiin varsin usein liittyvine
1596: neturvallisuutta. Myös työntekijöiden suojelu-         odotusaikoineen, käy usein käytännössä niin,
1597: näkökohdat edellyttävät kohtuuttoman pitkien           että työn suunniteltu päättymisaika ei pidä paik-
1598: työaikojen rajoittamista. Moottoriajoneuvon            kaansa. Työn alkamisaika on yleensä etukäteen
1599: kuljettajien työn luonne kuitenkin poikkeaa            merkittävissä. Tosin kuljetusten tilausjärjestel-
1600: muista työaikalain mukaisista työaloista. Kulje-       män johdosta selviää usein lopullisesti vasta
1601: tukset ja olosuhteet, joissa kuljetuksia suorite-      edellisenä tai jopa samana päivänä kuljetusten
1602: taan, poikkeavat myös toisistaan suuresti. Kul-        alkaminen ja kuljetusten päämäärä.
1603: jettajan tehtävänä on moottoriajoneuvon, usein            Työtuntijärjestelmään tulee merkitä työaika-
1604: raskaan liikenteen ajoneuvon, kuljettaminen            lain mukaan myös ruokailu- ja lepoajat. Vuoro-
1605: paikasta toiseen. Kuljettajan työaikaan luetaan        kautisen Iepoajan merkitseminen ei pääsääntöi-
1606: varsinaisen ajoneuvon kuljettamisen lisäksi myös       sesti tuota vaikeuksia.
1607: ajoneuvon kuormaukseen, kuorman purkauk-                  Työaikalain noudattamisen valvonta ei ole
1608: seen ja auton huoltoon käytetty aika.                  tyydyttävästi järjestetty. Valvontaa olisi tehos-
1609:    Suomen olosuhteet ovat varsin usein vaikeat         tettava. Tehokkaammalla valvonnalla voitaisiin
1610: moottoriajoneuvon kuljettajalle. Pitkät välimat-       edistää liikenneturvallisuutta ja työntekijöiden
1611: kat etenkin Pohjois-Suomessa ja ajoittain vai-         työaikasuojelua. Ajopäiväkirjojen avulla suori-
1612: keat keliolosuhteet vaikeuttavat moottoriajoneu-       tettavaa valvontaa ei voida pitää tehokkaana.
1613: von kuljettajan työtä. Käytännössä työaikalain         Ajopäiväkirjoja täytetään puutteellisesti tai nii-
1614: ehdotonta 13 tunnin ylärajaa on rikottu. Rikko-        hin saatetaan tehdä vääriä merkintöjä. Ajopäi-
1615: miset aiheutunevat osaksi puutteellisesta työn         väkirjojen tehokas valvonta edellyttäisi ajopäi-
1616: suunnittelusta. Osaksi työaikalain rikkomisen          väkirjojen tarkastamista myös maanteillä. Työ-
1617: syynä ovat vaikeat keliolosuhteet ja yllättävät        suojeluviranomaiset, joiden tehtävänä on työ- ja
1618: seikat kuten ajoneuvon rikkoontuminen. Käy-            lepoaikojen valvonta, eivät voi pysäyttää ajo-
1619: tännössä on ilmennyt myös, että moottoriajo-           neuvoja maanteillä. Poliisiviranomaiset valvovat
1620: neuvon kuljettaja, ollessaan suhteellisen lähellä      nykyisin tieliikenteen ajo- ja lepoajoista annetun
1621: päämääräänsä vuorokautisen enimmäistunti-              lain (61190) noudattamista.
1622: määrän tullessa täyteen, ajaa päämääräänsä                Työaikalain       moottoriajoneuvonkuljettajia
1623: huolimatta siitä, että vuorokautinen enimmäis-         koskevien säännösten uudistamistyö on ollut
1624: työaika ylitetään.                                     käynnissä koko 1980-luvun ajan, Kansainvälisen
1625:    Osa kuljetustyöstä on kausiluonteista. Tästä        Työjärjestön ILO:n antaman moottoriajoneu-
1626: syystä vilkkaimpana kautena kuljetetaan tava-          von kuljettajien työaikoja koskevan suosituksen
1627: raa mahdollisimman paljon. Tällöin saatetaan           sekä siihen liittyvän ns. AETR-sopimuksen jul-
1628:                                             1991 vp- LA 11                                             3
1629: 
1630: kitulosta lähtien. Nyt ehdotettu aloite perustuu     nen työaika on voimassa olevassa työaikalaissa
1631: autoliikenteen työaikatoimikunnan mietintöön         rajattu 5,5 tuntiin. Tätä aikaa ehdotetaan lyhen-
1632: (Komiteanmietintö 1983:92).                          nettäväksi siten, että jokaista viiden tunnin työ-
1633:                                                      jaksoa kohti olisi moottoriajoneuvon kuljettajal-
1634:                                                      le annettava vähintään 30 minuutin pituinen
1635: 3. Aloitteen organisatoriset ja taloudelliset        tauko yhdessä tai useammassa erässä. Erityisesti
1636:    vaikutukset                                       kaupunkien sisäisessä liikenteessä jopa 5 tunnin
1637:                                                      yhtämittainen työaika on erittäin pitkä, koska
1638:    Työaikalain säännöksiä valvovat työsuojelu-       kuljettajalla ei usein ole mahdollisuutta edes
1639: viranomaiset. Esitys ei edellytä tässä suhteessa     lyhyeen hengähdystaukoon aikataulujen kirey-
1640: organisatorisia muutoksia. Uudistuksella ei tuli-    den johdosta. Tämän vuoksi tauko tulisikin täl-
1641: si olemaan merkittäviä valtiontaloudellisia eikä     laisessa liikenteessä pääsääntöisesti antaa kah-
1642: kunnallistaloudellisia vaikutuksia.                  dessa osassa, jolloin yhtämittaiseksi työajaksi
1643:    Työministeriön laskelmien mukaan esitys li-       jäisi noin 2,5 tuntia.
1644: säisi kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia suu-
1645: ruusluokaltaan hieman alle 200 miljoonaa mark-       17 §
1646: kaa. Tässä laskelmassa ei ole voitu tarkastella         Voimassa olevan työaikalain 17 §:n 1 momen-
1647: muutosten toteuttamisen myötä liikenneturvalli-      tin mukaan ylityöstä ja hätä työstä, jota tehdään
1648: suuden parantumisen kautta kansantaloudelle          5 §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen
1649: aiheutettavia säästöjä eikä autonkuljettajien työ-   työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tun-
1650: aikasuojelun tehostamisen kautta parantuvan          nilta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta
1651: työkyvyn ja pidentyvän työhistorian aiheutta-        tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa.
1652: mia säästöjä yhteiskunnalle. Näiden voidaan          Muusta 5 §:n mukaisten säännöllisten työaikojen
1653: kuitenkin olettaa olevan merkityksellisiä, ja ne     lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan 50 prosentil-
1654: tulisivat siten vähentämään arvioituja kustan-       la korotettua palkkaa.
1655: nuksia.                                                 Työaikalain 17 §:n 3 momentin mukaan,
1656:    Esityksellä ei ole vaikutusta ns. omistajakul-    mikäli vuorokautta pitemmän ajanjakson sään-
1657: jettajien asemaan.                                   nöllinen työaika on rajoitettu 6 §:ssä säädetyin
1658:                                                      tavoin sekä työ on jatkunut koko sellaisen ajan-
1659:                                                      jakson, on ylityötunneilta, jotka nousevat enin-
1660: 4. Aloitteen yksityiskohtaiset perustelut            tään 18 tuntiin kolmen viikon pituisena ajanjak-
1661:                                                      sona tai 12 tuntiin kahden viikon pituisena
1662: 5a§                                                  ajanjaksona, 11 §:n 5 momentissa mainitut aloit-
1663:    Voimassa olevan työaikalain mukaan moot-          tamis- ja lopettamistyöt mukaan luettuna mak-
1664: toriajoneuvon kuljettajan pisin vuorokautinen        settava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100
1665: työaika ei saa ylittää 11 tuntia niiden 24 peräk-    prosentilla korotettua palkkaa. Nyt ehdotetaan,
1666: käisen tunnin aikana, jotka seuraavat vuorokau-      että työaikalakiin lisättäisiin uusi 17 §:n 10
1667: tista lepoaikaa. Jos moottoriajoneuvon kuljetta-     momentti, jonka mukaan työaikalain 3 momen-
1668: jan työtä ei voida muulla tavoin sopivasti järjes-   tissa mainittujen enintään 18 tunnin tai 12 tun-
1669: tää, saadaan vuorokautista työaikaa pidentää         nin ylityötunteja laskettaessa on otettava huo-
1670: enintään 13 tunniksi, edellyttäen, että työaika      mioon niiden 5 a §:ssä säädetyn säännöllisen
1671: tällaisen pidennetyn työajan jälkeistä lepoaikaa     Vuorokautisen työajan lisäksi tehtyjen tuntien
1672: seuraavien 48 tunnin aikana ei ylitä 22 tuntia.      määrä, joilta on 1 momentin mukaan maksetta-
1673:     Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämit-     va 50 prosentilla korotettua palkkaa. Tarkoituk-
1674: tainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia.         sena on, ettei sekä päivittäisiä 50 prosentilla kor-
1675: Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on      vattavia ylitöitä että samalla tavalla korvattavia
1676: kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin        jaksoylitöitä laskettaisi päällekkäin, vaan että
1677: pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.          kyseisiä ylitöitä voisi olla kaksiviikkojaksossa
1678:     Lakiehdotuksen 5 a §:n mukaan moottoriajo-       yhteensä enintään 12 tuntia ja kolmeviikkojak-
1679: neuvon kuljettajan säännöllinen vuorokautinen        sossa yhteensä enintään 18 tuntia.
1680: työaika olisi enintään 10 tuntia vuorokaudessa.
1681:     Työsuojelun ja liikenneturvallisuuden vuoksi     20 a §
1682:  on kuljettajan työn oikea jaksottaminen tärkeää.      Työaikojen ja työolojen noudattamista ja
1683:  Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittai-     valvontaa vaikeuttaa työtuntien puutteellinen tai
1684: 4                                         1991 vp- LA 11
1685: 
1686: epäluotettava kirjaamistapa. Voimassa olevasta       sesti velvollinen antamaan palveluksessaan ole-
1687: työaikalaista poiketen ehdotetaan, että työaiko-     valle moottoriajoneuvon kuljettajalle henkilö-
1688: jen valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti ajo-       kohtaisen ajopäiväkirjan.
1689: piirturin avulla niissä ajoneuvoissa, joihin ajo-
1690: piirturi tieliikennelain 87 §:n mukaan on asennet-
1691: tava.                                                5. Voimaantulo
1692:    Työ- ja lepoaikojen valvontaa ajopiirturin
1693: avulla suoritettaessa olisi työnantajan huolehdit-     Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan noin
1694: tava siitä, että työntekijällä on käytettävissään    puolen vuoden kuluttua sen jälkeen kun se on
1695: kyseiseen piirturiin tarkoitettuja diagrammale-      hyväksytty ja vahvistettu.
1696: vyjä. Diagrammalevyt olisivat kuljettajakohtai-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1697: sia eivätkä ajoneuvokohtaisia. Työaikojen val-
1698: vontaa ajopäiväkirjan avulla suoritettaessa olisi               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1699: työnantaja voimassa olevan työaikalain mukai-                lakiehdotuksen:
1700: 
1701: 
1702: 
1703: 
1704:                                                 Laki
1705:                                       työaikalain muuttamisesta
1706: 
1707:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1708:    muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 5 a §, 17 §:n 1 momentti ja 20 a
1709: §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 a § 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (189/76),
1710: 17 §:n 1 momentti 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65) ja 20 a §:n 1 momentti 9
1711: päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (620/76), sekä
1712:    lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1965 anne-
1713: tulla lailla, uusi 10 momentti ja 20 a §:ään, sellaisena kuin se on edellä mainituissa 20 päivänä
1714: helmikuuta ja 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetuissa laeissa, uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1
1715: momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, seuraavasti:
1716: 
1717:                        5a§
1718:     Moottoriajoneuvon kuljettajan säännöllinen       seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla korotet-
1719: vuorokautinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia       tu palkka. Muusta 5 §:n mukaisten säännöllisten
1720: niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seu-      työaikojen lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan
1721: raavat vuorokautista lepoaikaa.                      viidelläkymmenellä prosentilla korotettu palk-
1722:     Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämit-     ka.
1723: tainen työaika saa olla enintään 5 tuntia. Jokais-
1724: ta 5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljetta-       Edellä 3 momentissa mainittuja enintään 18
1725: jalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen       tunnin tai 12 tunnin ylityötunteja laskettaessa on
1726: tauko yhdessä tai useammassa erässä.                 otettava huomioon niiden 5 a §:ssä säädetyn
1727:     Moottoriajoneuvon kuljettajan ajoajoista on      säännöllisen vuorokautisentyöajan lisäksi tehty-
1728: voimassa, mitä tieliikenteen ajo- ja lepoajoista     jen tuntien määrä, joilta on 1 momentin mukaan
1729: annetussa laissa (61190) on säädetty.                maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ko-
1730:                                                      rotettu palkka.
1731:                        17 §
1732:    Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 5 ja 5 a                          20 a §
1733: §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen työ-          Tässä laissa tarkoitettujen moottoriaJoneu-
1734: ajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta     von kuljettajien työ- ja lepoaikojen noudattami-
1735: maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja         sen valvonta suoritetaan ajopiirturilla, jos sellai-
1736:                                             1991 vp- LA 11                                          5
1737: 
1738: nen on tieliikennelain (267/81) nojalla ajoneu-        hallituksen vahvistaman kaavan mukaisia henki-
1739: voon asennettava, tai ajopäiväkirjalla.                lökohtaisia ajopäiväkirjoja.
1740:    Työnantajan on annettava ajoneuvosta riip-
1741: puen palveluksessaan olevalle moottoriajoneu-
1742: von kuljettajalle riittävästi tyhjiä, henkilökohtai-     Tämä laki tulee voimaan      päivänä
1743: sia ajopiirturin diagrammalevyjä tai työsuojelu-       kuuta 19 .
1744: 
1745: 
1746:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1747: 
1748:           Kyllikki Muttilainen             Erja Lahikainen              Sinikka Hurskainen
1749:           Jouko Skinnari                   Leena Luhtanen               Reijo Lindroos
1750:           Raimo Vuoristo                   Arja Ojala                   Jouni Backman
1751:           Lauri Metsämäki                  Pentti Lahti-Nuuttila        Aarno von Bell
1752:           Jukka Roos                       Matti Vähänäkki              Kerttu Törnqvist
1753:           Liisa Jaakonsaari                Tarja Kautto                 Jukka Gustafsson
1754:                                                  1991 vp
1755: 
1756: 
1757: Lakialoite 12
1758: 
1759: 
1760: 
1761: 
1762:                                     Korva ym.: Ehdotus laiksi Lapin vajaatuottoisten metsien kunnos-
1763:                                         tamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1764: 
1765: 
1766:                                               Eduskunnalle
1767: 
1768:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1769: 
1770:     Aloitteessa ehdotetaan, että Lapin vajaatuot-      la. Nyt voimassa olevan, 31 päivänä joulukuuta
1771: toisten metsien kunnostamisesta annetun lain           1982 voimaan tulleen lain voimassaoloaika päät-
1772: (1 057 /82) voimassaoloaikaa jatketaan 10 vuodel-      tyy 31 päivänä joulukuuta 1995.
1773: 
1774: 
1775: 
1776: 
1777:                                              PERUSTELUT
1778: 
1779:    Lain mukaan Lapin läänissä ja Kuusamon              lain mukaisia metsänviljelytöitä on tehty vuoden
1780: kunnassa toteutetaan metsätalouden alueellista         1990 loppuun mennessä 74 000 ha. Tavoittee-
1781: suunnittelua ja edistetään vajaatuottoisten aluei-     seen 150 000 ha pääseminen edellyttäisi vuotuis-
1782: den metsittämistä siten, että toimenpiteet rahoi-      ten metsänviljelymäärien selvää lisäämistä, mikä
1783: tetaan valtion varoin.                                 ei metsätaloudellisesti eikä puukaupan tilanteen
1784:    Laki tuli voimaan vuoden 1982 viimeisenä            huomioon ottaen ole mahdollista.
1785: päivänä. Lain piiriin arvioitiin tulevan alueellista      Lain perustelut ovat edelleen kaikilta osiltaan
1786: suunnittelua 2,6 milj. ha, metsänviljelyä 150 000      voimassa. Työllisyyden hoitoon liittyvä tavoite
1787: ha ja uuden kasvun turvaamistoimenpiteitä              on tullut entistä tärkeämmäksi talouselämän vai-
1788: 30 000 ha. Lakia perusteltiin mm. Lapin metsien        keuksien vuoksi. Lapin vajaatuottoisten metsien
1789: metsänhoidollisella tilalla, työllisyystilanteella,    kunnostamisella ei aiheuteta myöskään puun
1790: haja-asutusalueiden autioitumisen hidastamisel-        ylituotannon vaaraa, sillä Lapissa teollisuuden
1791: la ja metsätalouden harjoittamisen heikolla            puun käyttö ylittää selvästi puun tuotannon.
1792: kanna ttavu udella.                                       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1793:    Lain tarkoittama alueellinen suunnittelu saa-
1794: taneen tehdyksi vuoden 1995loppuun mennessä.                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1795: Sen sijaan metsänuudistamisen tavoitteisiin ei                lakiehdotuksen:
1796: tuossa määräajassa nykyvauhdilla päästä. Lapin
1797: 
1798: 
1799: 
1800: 
1801: 210301N
1802: 2                                        1991 vp -    LA 12
1803: 
1804: 
1805:                                                 Laki
1806:          Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
1807:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1808:    muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1982 Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun
1809: lain (1057/82) 1 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
1810:                         1§                           viljelyn ja uuden kasvun turvaamisen, sen mu-
1811:    Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa vuosi-        kaan kuin tässä laissa säädetään.
1812: na 1996-2005 toteutetaan metsätalouden alu-
1813: eellista suunnittelua ja edistetään vajaatuottois-
1814: ten alueiden metsittämistä, joka käsittää metsän-      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
1815:                                                      kuuta 19
1816: 
1817: 
1818:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
1819: 
1820:          Timo E. Korva              Pauli Saapunki                   Maija Rask
1821:          Lasse Näsi                 Seppo Peltiari                   Hannele Pokka
1822:                    Maria Kaisa Aula                           Asko Apukka
1823:                                                1991 vp
1824: 
1825: 
1826: Lakialoite 13
1827: 
1828: 
1829:                                    Laine ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n muutta-
1830:                                       misesta
1831: 
1832: 
1833:                                             Eduskunnalle
1834: 
1835:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1836: 
1837:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaan eduskunnan       keus esittää valtioneuvoston jäsenelle suullinen
1838: kyselyjärjestelmää (kyselytunti) siten laajennet-    kysymys aina päivän ensimmäisen täysistunnon
1839: tavaksi, että kansanedustajalle annettaisiin oi-     alkaessa.
1840: 
1841: 
1842: 
1843:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
1844: 
1845:    Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa          Osittain tätä tarkoitusta toteuttaa eduskuntaan
1846: kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville ko-     luotu kyselyjärjestelmä. Kyselyoikeutta tulisi
1847: koontunut eduskunta. Tutkimukset kuitenkin           kuitenkin laajentaa siten, että kansanedustajilla
1848: osoittavat, että kansalaiset katsovat pankeilla ja   olisi oikeus esittää kyseiselle ministerille ajan-
1849: suuryrityksillä olevan enemmän valtaa kuin           kohtaiseen asiaan tai tilanteeseen liittyvä suulli-
1850: eduskunnalla. Kansalaisten ja heitä edustavien       nen kysymys aina päivän ensimmäisessä täysis-
1851: järjestöjen mahdollisuudet vaikuttaa eduskun-        tunnossa. Ministerin tulisi välittömästi vastata
1852: taan ovat huomattavasti vähäisemmät kuin hal-        kysymykseen.
1853: litusta ja liike-elämää edustavien asiantuntijoi-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1854: den.
1855:    Edellä kerrotun johdosta tulisi eduskunnan                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1856: kautta tapahtuvaa kansalaisvalvontaa parantaa.              lakiehdotuksen:
1857: 
1858: 
1859:                                                 Laki
1860:                             valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:n muuttamisesta
1861:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
1862: tavalla,
1863:    lisätään valtiopäiväjärjestyksen 37 a §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 4 päivänä maaliskuuta
1864: 1966, 13 päivänä maaliskuuta 1987 ja 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetuilla laeilla (117 /66, 316/87
1865: ja 278/83), uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
1866:                       37 a §                         kysymys, johon valtioneuvoston jäsenen on vä-
1867:                                                      littömästi vastattava.
1868:    Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, kansan-
1869: edustajalla on oikeus myös aina päivän ensim-
1870: mäisessä täysistunnossa esittää valtioneuvoston        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
1871: asianomaisen jäsenen vastattavaksi suullinen         kuuta 19
1872: 
1873: 
1874:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1991
1875: 
1876:                      Ensio Laine                              Marjatta Stenius-Kaukonen
1877:                      Raila Aho                                Jaakko Laakso
1878: 
1879: 210301N
1880:                                                  1991 vp
1881: 
1882: 
1883: Lakialoite 14
1884: 
1885: 
1886: 
1887: 
1888:                                    Linnainmaa: Ehdotus laiksi pääkaupunkiseudun rakennusmaa-
1889:                                        maksusta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
1890: 
1891: 
1892:                                               Eduskunnalle
1893: 
1894:     Laki pääkaupunkiseudun rakennusmaamak-                Lain 11 §:n mukaisesti maksusta voidaan
1895: susta säädettiin vuonna 1988. Lain tarkoitukse-       myöntää vapautus vain, jos rakennus on tulipa-
1896: na oli edistää asumiseen kaavoitetun maan saa-        lossa tai muuten tuhoutunut taikka maksun
1897: mista käyttöön. Lain tarkoituksena oli siten          periminen on muusta erityisen painavasta syystä
1898: toimia välillisenä pakotteena, jolla asemakaavoi-     ilmeisen kohtuutonta. Kunnat ovat laventaneet
1899: tettua ja kunnallistekniikan piirissä olevaa asuin-   itse vapautusmahdollisuuden käyttöedellytyksiä
1900: rakennusten korttelialueeksi osoitettua maata         ja tulkinneet hakemuksia mahdollisimman myö-
1901: omistavat saataisiin joko rakentamaan alue tai        tämielisesti. Vapaamielistä tulkintaa voidaan
1902: luovuttamaan se sellaisille, jotka ovat valmiit ra-   kuitenkin pitää lain sanamuodon vastaisena, ja
1903: kennuttamaan alueen.                                  lisäksi kunnat ovat joutuneet käsittelemään hal-
1904:     Rakennusmaamaksu on kuitenkin laskusuh-           linnollisesti järjettömän määrän yksittäishake-
1905: danteessa osoittautunut erittäin jäykäksi väli-       muksia.
1906: neeksi, eikä sen avulla ole edes voitu saavuttaa         Ympäristöministeriö on asettanut 26 päivänä
1907: alkuperäisiä asuntopoliittisia tavoitteita. Maksu     maaliskuuta työryhmän, jonka tehtävänä on 30
1908: on kohdentunut kohtuuttoman usein isohkoille          päivään marraskuuta 1991 mennessä selvittää
1909: omakotitalotonteille, joiden omistaja ei varojen      mahdollisuuksia siirtyä järjestelmään, jossa kaa-
1910: puutteessa pysty rakentamaan eikä tonttia             vat ohjaisivat rakentamisen ajoitusta ja raken-
1911: muutenkaan ole tarkoituksenmukaista lisära-           nusmaamaksu tulisi siten tarpeettomaksi. Työ-
1912: kentaa.                                               ryhmän toimeksiannon ja määräajan huomioon
1913:     Rakennusmaamaksu on myös tasoltaan usein          ottaen on pelättävissä, että rakennusmaamaksu-
1914: kohtuuttoman korkea. Lain mukaan se määrä-            laki säilyy muuttamattomana epätarkoituksen-
1915: tään ensimmäisenä vuonna 10 prosentiksi maa-          mukaisuuksineen vielä vuoden 1992 ajan.
1916: pohjan arvosta ja kultakin seuraavalta kalenteri-        Epätarkoituksenmukaisen tilanteen jatkumi-
1917: vuodelta maksua korotetaan 5 prosenttiyksik-          sen estämiseksi olisi kunnille annettava enem-
1918: köä. Tavanomaisesti maksu on ensimmäiseltä-           män harkinnanvaraa rakennusmaamaksun
1919: kin vuodelta kymmeniätuhansia markkoja oma-           määräämisessä. Hakemusten määrän vähentä-
1920: kotitalotontiltakin. Vuonna 1990 rakennusmaa-         miseksi olisi kunnan kerran tekemä vapautus-
1921: maksuja kerättiin lehtitietojen mukaan pääkau-        päätös otettava ohjeeksi seuraavien vuosien
1922: punkiseudulla 527 asuinrakennuskohteesta yh-          korotettua rakennusmaamaksua määrättäessä,
1923: teensä 28,5 miljoonaa markkaa.                        jolloin hakemuksia ei tarvitsisi käsitellä vuosit-
1924:      Pääkaupunkiseudun kunnat ovat osoittaneet        tain.
1925: julkisesti tyytymättömyyttä lain joustamatto-            Edellä lausumani perusteella ehdotan kunni-
1926:  muutta kohtaan. Lain sanamuodon mukaan               oittavasti,
1927:  kaupunginhallituksen on lähetettävä maksukui-
1928:  tit automaattisesti ilman minkäänlaista asunto-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1929:  poliittista tarkoituksenmukaisuusharkintaa.                 lakiehdotuksen:
1930: 
1931: 
1932: 
1933: 
1934: 210301N
1935: 2                                       1991 vp -    LA 14
1936: 
1937: 
1938:                                                Laki
1939:             pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta annetun lain 11 §:n muuttamisesta
1940:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1941:    muutetaan pääkaupunkiseudun rakennusmaamaksusta 9 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain
1942: (1061188) 11 §näin kuuluvaksi:
1943:                          11§                          Rakennusmaamaksua vapautuksen myöntä-
1944:    Jos rakennusmaamaksun periminen on kau-          mistä seuraavilta vuosilta määrättäessä pidetään
1945: punginhallituksen määrittelemin perustein ilmei-    tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua alen-
1946: sen kohtuutonta, kaupunginhallitus tai, mikäli      neitua määrää määränä, jota korotetaan 7 §:n
1947: sen toimivalta on johtosäännössä siirretty lauta-   mukaisesti.
1948: kunnalle, lautakunta voi hakemuksesta myöntää
1949: osittaisen tai täydellisen vapautuksen maksusta       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1950: tai myöntää maksun suorittamiseen lykkäystä.        kuuta 1992.
1951: 
1952: 
1953:     Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1991
1954: 
1955:                                           Tuula Liunaiomaa
1956:                                                  1991 vp
1957: 
1958: 
1959: Lakialoite 15
1960: 
1961: 
1962: 
1963: 
1964:                                   Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttami-
1965:                                        sesta
1966: 
1967: 
1968:                                                Eduskunnalle
1969: 
1970:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1971: 
1972:    Lakialaitteessa ehdotetaan hallitusmuotoa          nölliseen monimuotoisuuteen ja samalla velvoi-
1973: täydennettäväksi niin, että nyt monella tavoin        tettaisiin kansalaiset toimimaan niin, että tämä
1974: uhanalaisella elollisella luonuolla todettaisiin      tavoite toteutuu.
1975: olevan oikeus jatkuvaan olemassaoloon ja perin-
1976: 
1977: 
1978: 
1979: 
1980:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
1981: 
1982:    Hallitusmuodon toisessa luvussa säädetään              Suomen luonnossa on meneillään lukuisia
1983: Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista ja vel-     kielteisiä kehityskulkuja. Kukin niistä vaatii toi-
1984: vollisuuksista. Nämä kuuluvat ihmisten oikeuk-        menpiteitä ihmisen taholta; luontoa on suojelta-
1985: sien piiriin. Ihmisen oikeuden rinnalla on elolli-    va hävitykseltä läpäisyperiaatteella.
1986: sessa luonnossa myös luonnon oikeus. Se on                Varsin merkittävä signaali koko yhteiskun-
1987: elollisen luonnon oikeutta jatkuvaan olemassa-        nalle olisi, että eduskunta täydentäisi hallitus-
1988: oloon ja perinnölliseen monimuotoisuuteen.            muotoa elollisen luonnon oikeutta jatkuvaan
1989: Tästä oikeudesta ei ole hallitusmuodossa mitään       olemassaoloon ja perinnölliseen monimuotoi-
1990: mainintaa.                                            suuteen tukevalla lisäyksellä. Tämä olisi velvoit-
1991:    Monet ajattelijat ovat päätyneet johtopäätök-      tava kannanotto jokaiselle kansalaiselle, myös
1992: seen, että luonnon oikeus tulisi asettaa ihmisen      erityisesti jokaiselle julkisen vallan virkamiehel-
1993: oikeuden edelle, jotta ihmisen oikeudelle jäisi       le. Nyt tällainen käyttäytymisvelvoite puuttuu ja
1994: käytännössä toteutumisen mahdollisuus; tuhou-         se näkyy päivittäin virkamiesten käyttäytymises-
1995: tuneen luonnon keskellä ei ihmisellä ole elämi-       sä ja ratkaisuissa. On näin ollen hyvin perustel-
1996: sen mahdollisuutta.                                   tua ja ajan vaatimusten mukaista täydentää hal-
1997:    Elollisen luonnon suuri enemmistö tarvitsee        litusmuotoa siten, että tunnustetaan elollisen
1998: menestyäkseen ihmisen saastuttamattoman ve-           luonnon oikeus jatkuvaan olemassaoloon ja pe-
1999: den ja ilman. Monilla kasveilla ja eläimillä on       rinnölliseen monimuotoisuuteen sekä veivoite-
2000: tarkat elinympäristövaatimukset; ne voivat säi-       taan kansalaiset toimimaan niin, että tämä myös
2001: lyä vain, jos niiden biotoopit säilyvät. Aineen       käytännössä toteutuu.
2002: häiriintymätön kierrätys on terveesti toimivan            Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2003: luonnon olennaisimpia ominaisuuksia. Jokainen
2004: sukupuuttoon kuollut eliölaji merkitsee luonnon                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2005: perinnöllisen monimuotoisuuden kaventumista.                  lakiehdotuksen:
2006: 
2007: 
2008: 
2009: 
2010: 210301N
2011: 2                                      1991 vp -    LA 15
2012: 
2013: 
2014:                                                  Laki
2015:                               Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
2016: 
2017:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
2018: tavalla,
2019:    muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon II luvun otsikko ja
2020:    lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti sekä Suomen Hallitusmuotoon uusi 5 a §, seuraavasti:
2021: 
2022:     II. Suomen kansalaisten ja luonnon yleiset                            5a §
2023:              oikeudet ja oikeusturva                 Kansalaiset eivät saa oikeuksiaan käyttäes-
2024:                                                    sään vaarantaa elollisen luonnon jatkuvaa ole-
2025:                       5§
2026:                                                    massaoloa ja kaventaa sen perinnöllistä moni-
2027:                                                    muotoisuutta.
2028:    Suomen elollisella luonnolla on oikeus jatku-
2029: vaan olemassaoloon ja perinnölliseen monimuo-
2030:                                                      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
2031: toisuuteen.
2032:                                                    kuuta 19 .
2033: 
2034: 
2035:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1991
2036:          Erkki Pulliainen              Eva Biaudet                  Eeva Kuuskoski
2037:          Sirpa Pietikäinen             Claes Andersson              Esko Seppänen
2038:          Esko Helle                    Ensio Laine                  Matti Luttinen
2039:          Pentti Lahti-Nuuttila         Raimo Vistbacka              Markku Laukkanen
2040:          Johannes Leppänen             Raimo Vuoristo               Jukka Gustafsson
2041:          Antero Kekkonen               Kari Rajamäki                Jörn Donner
2042:          Riitta Uosukainen             Bjarne Kallis                Pirkko Laakkonen
2043:          Tuulikki Ukkola               Satu Hassi                   Heidi Hautala
2044:          Tina Mäkelä                   Lea Mäkipää                  Pekka Haavisto
2045:          Aarno von Bell                Matti Vähänäkki              Maija Rask
2046:          Arja Ojala                    Leena Luhtanen               Reijo Laitinen
2047:          Erja Lahikainen               Kerttu Törnqvist             Marja-Leena Viljamaa
2048:          Pekka Räty                    Tuija Maaret Pykäläinen      Paavo Nikula
2049:          Marita Jurva                  Raimo Liikkanen              Pekka Leppänen
2050:          Raila Aho                     Asko Apukka                  Eila Rimmi
2051:          Iivo Polvi                    Outi Ojala                   Osmo Polvinen
2052:          Marjatta Stenius-Kaukonen     Reijo Lindroos               Antti Kalliomäki
2053:          Jukka Roos                    Ismo Seivästö                Vesa Laukkanen
2054:          Irmeli Takala                 Kyösti Toivonen              Väinö Saario
2055:          Sauli Niinistö                Kari Häkämies                Markku Vuorensola
2056:          Kyllikki Muttilainen          Timo Kalli                   Olavi Ala-Nissilä
2057:          Pekka Viljanen                Maija Perho-Santala          Juha Korkeaoja
2058:          Jarmo Laivoranta              Markku Rossi                 Ulla Anttila
2059:          Juhani Vähäkangas             Jouko Skinnari               Riitta Jouppila
2060:          Lauri Metsämäki               Hannele Luukkainen           Eero Paloheimo
2061:          Jouni Backman                 Håkan Nordman                Hannu Kemppainen
2062:          Esko-Juhani Tennilä           Juhani Alaranta              Martti Korhonen
2063:          Margareta Pietikäinen         Timo E. Korva                Jussi Ranta
2064:          Armas Komi                    Mats Nyby                    Jan-Erik Enestam
2065:          Sinikka Hurskainen            Seppo Pelttari               Gunnar Jansson
2066:          Timo Roos                     Lea Savolainen               Arja Alho
2067:          Leea Hiltunen                 Kalevi Mattila               Timo Laaksonen
2068:          Marja-Liisa Tykkyläinen       Tarja Kautto                 Heli Astala
2069:          Jarmo Wahlström               Johannes Koskinen            Jouni J. Särkijärvi
2070:                                                 1991 vp
2071: 
2072: 
2073: Lakialoite 16
2074: 
2075: 
2076: 
2077: 
2078:                                   Aittoniemi: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
2079: 
2080: 
2081: 
2082:                                              Eduskunnalle
2083: 
2084:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2085: 
2086:    Aloitteessa ehdotetaan, että työaikalakia         silepo. Säännöllisen Vuorokautisen työajan ylit-
2087: muutettaisiin moottoriajoneuvon kuljettajia kos-     täviltä tunneilta suoritettaisiin erityistä korvaus-
2088: keviita osin niin, että moottoriajoneuvon kuljet-    ta. Työ- ja lepoaikojen valvonta suoritettaisiin
2089: tajien säännöllinen työaika olisi enintään 10        ajopiiriurilla niissä ajoneuvoissa, joihin ajopiir-
2090: tuntia vuorokaudessa. Vuorokautisten työtun-         turi on asennettava.
2091: tien enimmäismäärää rajoittaisi vain vuorokau-
2092: 
2093: 
2094: 
2095: 
2096:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
2097: 
2098: 1. Nykyinen tilanne                                  aikana ylitetään. Tehtyä ylityötä tarkastellaan
2099:                                                      siten vasta periodin päätyttyä. Vuorokautista
2100:     Työaikalaki (604/46) sääntelee työntekijöiden    ylityötä ei työaikalain mukaan voi periodityössä
2101: työaikoja. Työaikalain moottoriajoneuvon kul-        muodostua. Ylityötä voidaan teettää enintään
2102: jettajia koskevia säännöksiä on muutettu vii-        24 tuntia kahden viikon ja vastaavasti 36 tuntia
2103: meksi 20 päivänä helmikuuta 1976 annetulla           kolmen viikon aikana.
2104: lailla (189/76).                                        Työaikalain 20 § edellyttää, että jokaista työ-
2105:     Moottoriajoneuvon kuljettajiin sovelletaan       aikalain alaista työpaikkaa varten on työnanta-
2106: työaikalain periodityötä koskevia säännöksiä,        jan laadittava työtuntijärjestelmä. Työtuntijär-
2107: joiden mukaan työaika tasoittuu kahden viikon        jestelmästä on käytävä ilmi aika, milloin työ
2108: jaksossa 80 tuntiin ja kolmen viikonjaksossa 120     aikaaja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat Työ-
2109: tuntiin. Muista työaikalain 6 §:n mukaista työtä     suojelupiirin työsuojelulautakunnan poikkeuslu-
2110: eli periodityötä tekevistä poiketen moottoriajo-     pajaosto voi myöntää vapautuksen työtuntijär-
2111: neuvon kuljettajien vuorokautinen enimmäis-          jestelmän laatimisesta, milloin se työn laatuun
2112: työaika on rajoitettu työaikalain 5 a §:n mukaan     nähden on erittäin vaikeaa.
2113:  11 tuntiin vuorokaudessa. Ehdottomana rajana           Moottoriajoneuvon kuljettajan Iepoajan on
2114: on 13 tuntia vuorokaudessa. Näitä enimmäis-          työaikalain 16 a §:n mukaan oltava 10 tuntia
2115: tuntimääriä vuorokaudessa ei saa hätätyötä           vuorokaudessa. Lepoaika voidaan kuitenkin
2116: lukuun ottamatta missään tapauksessa ylittää.        kuljetustehtävän niin vaatiessa lyhentää vähin-
2117:  Hätätyötä koskevia säännöksiä ei voida soveltaa     tään seitsemäksi tunniksi vuorokaudessa.
2118: kuljetuksissa esiintyviin poikkeuksellisiin tilan-      Työaikalain noudattamista valvovat työsuo-
2119:  teisiin, jotka käytännössä saattavat johtaa 13      jeluviranomaiset Moottoriajoneuvon kuljetta-
2120:  tunnin ylittämiseen.                                jien on valvonnan mahdollistamiseksi tehtävä
2121:     Periodityötä tekeville, myös moottoriajoneu-     työnantajan antamaan ajopäiväkirjaan merkin-
2122:  von kuljettajille, suoritetaan työaikalain 11 §:n   nät. Ajopäiväkirja on pidettävä mukana ajon
2123:  mukaan ylityökorvauksia, kun 80 tuntia kahden       aikana. Ajopäiväkirjan kaavan vahvistaa työ-
2124:  viikon aikana tai 120 tuntia kolmen viikon          suojeluhallitus. Myös ajopiirturin diagrammale-
2125: 
2126: 210301N
2127: 2                                        1991 vp -    LA 16
2128: 
2129: vyn on työsuojeluhallitus hyväksynyt ajopäivä-       moottoriajoneuvon kuljettajaa varten työtunti-
2130: kirjaksi.                                            järjestelmän, ellei työsuojelupiirin työsuojelulau-
2131:     Moottoriajoneuvon kuljettajia koskevasta         takunnan poikkeuslupajaosto ole hakemuksesta
2132: työaikalain 5 aja 16 §:n säännöksestä ei voida       myöntänyt kokonaan tai osaksi vapautusta tästä
2133: poiketa työehtosopimuksin.                           velvoitteesta. Periodityöaloilla on työtuntijärjes-
2134:     Periodityössä työntekijälle on annettava vä-     telmän laatimista pidettävä erityisen tärkeänä
2135: hintään yhdeksän tunnin yhtämittainen lepoaika       syystä, että työtä ei yleensä tehdä niin säännölli-
2136: työvuoron alkamisesta laskettavan 24 tunnin          sesti kuin työaikalain 5 §:n alaisissa töissä. Laa-
2137: kuluessa, jollei työaikajärjestely perustu poik-     ditusta työtuntijärjestelmästä voidaan työnteki-
2138: keuslupaan tai kysymyksessä ole varallaolon          jän suostumuksella poiketa.
2139: aikana tehty työ. Näistä säännöksistä voidaan           Työtuntijärjestelmän laatiminen ja laaditun
2140: poiketa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen väli-   työtuntijärjestelmän noudattaminen on osoit-
2141: sillä sopimuksilla.                                  tautunut ongelmalliseksi. Kuljetustyössä etenkin
2142:                                                      paikkansa pitävän työn päättymisajan ohjel-
2143: 2. Ongelmat nykyisessä tilanteessa                   mointi on useissa tapauksissa hyvin vaikeaa.
2144:                                                      Ajoaika on pääsääntöisesti ennustettavissa jok-
2145:    Ajoneuvoa kuljetettaessa kuljettajan tulee olla   seenkin paikkansapitävästi. Kun työaikaan kui-
2146: hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkises-    tenkin kuuluu lastaukseen ja purkuun kulunut
2147: tikin. Kuljettajan väsymystila vaarantaa liiken-     aika näihin toimenpiteisiin varsin usein liittyvine
2148: neturvallisuutta. Myös työntekijöiden suojelu-       odotusaikoineen, käy usein käytännössä niin,
2149: näkökohdat edellyttävät kohtuuttoman pitkien         että työn suunniteltu päättymisaika ei pidä paik-
2150: työaikojen rajoittamista. Moottoriajoneuvon          kaansa. Työn alkamisaika on yleensä etukäteen
2151: kuljettajien työn luonne kuitenkin poikkeaa          merkittävissä. Tosin kuljetusten tilausjärjestel-
2152: muista työaikalain mukaisista työaloista. Kulje-     män johdosta selviää usein lopullisesti vasta
2153: tukset ja olosuhteet, joissa kuljetuksia suorite-    edellisenä tai jopa samana päivänä kuljetusten
2154: taan, poikkeavat myös toisistaan suuresti. Kul-      alkaminen ja kuljetusten päämäärä.
2155: jettajan tehtävänä on moottoriajoneuvon, usein          Työtuntijärjestelmään tulee merkitä työaika-
2156: raskaan liikenteen ajoneuvon, kuljettaminen          lain mukaan myös ruokailu- ja lepoajat Vuoro-
2157: paikasta toiseen. Kuljettajan työaikaan luetaan      kautisen lepoajan merkitseminen ei pääsääntöi-
2158: varsinaisen ajoneuvon kuljettamisen lisäksi myös     sesti tuota vaikeuksia.
2159: ajoneuvon kuormaukseen, kuorman purkauk-                Työaikalain noudattamisen valvonta ei ole
2160: seen ja auton huoltoon käytetty aika.                tyydyttävästi järjestetty. Valvontaa olisi tehos-
2161:    Suomen olosuhteet ovat varsin usein vaikeat       tettava. Tehokkaammalla valvonnalla voitaisiin
2162: moottoriajoneuvon kuljettajalle. Pitkät välimat-     edistää liikenneturvallisuutta ja työntekijöiden
2163: kat etenkin Pohjois-Suomessa ja ajoittain vai-       työaikasuojelua. Ajopäiväkirjojen avulla suori-
2164: keat keliolosuhteet vaikeuttavat moottoriajoneu-     tettavaa valvontaa ei voida pitää tehokkaana.
2165: von kuljettajan työtä. Käytännössä työaikalain       Ajopäiväkirjoja täytetään puutteellisesti tai nii-
2166: ehdotonta 13 tunnin ylärajaa on rikottu. Rikko-      hin saatetaan tehdä vääriä merkintöjä. Ajopäi-
2167: miset aiheutunevat osaksi puutteellisesta työn       väkirjojen tehokas valvonta edellyttäisi ajopäi-
2168: suunnittelusta. Osaksi työaikalain rikkomisen        väkirjojen tarkastamista myös maanteillä. Työ-
2169: syynä ovat vaikeat keliolosuhteet ja yllättävät      suojeluviranomaiset, joiden tehtävänä on työ- ja
2170: seikat kuten ajoneuvon rikkoontuminen. Käy-          lepoaikojen valvonta, eivät voi pysäyttää ajo-
2171: tännössä on ilmennyt myös, että moottoriajo-         neuvoja maanteillä. Poliisiviranomaiset valvovat
2172: neuvon kuljettaja, ollessaan suhteellisen lähellä    nykyisin tieliikenteen ajo- ja lepoajoista annetun
2173: päämääräänsä vuorokautisen enimmäistunti-            lain (61/90) noudattamista.
2174: määrän tullessa täyteen, ajaa päämääräänsä              Työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajia
2175: huolimatta siitä, että vuorokautinen enimmäis-       koskevien säännösten uudistamistyö on ollut
2176: työaika ylitetään.                                   käynnissä koko 1980-luvun ajan, Kansainvälisen
2177:    Osa kuljetustyöstä on kausiluonteista. Tästä      Työjärjestön ILO:n antaman moottoriajoneu-
2178: syystä vilkkaimpana kautena kuljetetaan tava-        von kuljettajien työaikoja koskevan suosituksen
2179: raa mahdollisimman paljon. Tällöin saatetaan         sekä siihen liittyvän ns. AETR-sopimuksen jul-
2180: ylittää enimmäistyöajat. Osan vuotta ei erikois-     kitulosta lähtien. Nyt ehdotettu aloite perustuu
2181: kalustolle ole kuljetuksia riittävästi tarjolla.     autoliikenteen työaikatoimikunnan mietintöön
2182:    Työaikalain mukaan työnantaja laatii myös         (Komiteanmietintö 1983:92).
2183:                                             1991 vp -    LA 16                                            3
2184: 
2185: 3. Aloitteen organisatoriset ja taloudelliset           yhtämittainen työaika on erittäin pitkä, koska
2186:    vaikutukset                                          kuljettajalla ei usein ole mahdollisuutta edes
2187:                                                         lyhyeen hengähdystaukoon aikataulujen kirey-
2188:    Työaikalain säännöksiä valvovat työsuojelu-          den johdosta. Tämän vuoksi tauko tulisikin
2189: viranomaiset. Esitys ei edellytä tässä suhteessa        tällaisessa liikenteessä pääsääntöisesti antaa
2190: organisatorisia muutoksia. Uudistuksella ei tuli-       kahdessa osassa, jolloin yhtämittaiseksi työajak-
2191: si olemaan merkittäviä valtiontaloudellisia eikä        si jäisi noin 2,5 tuntia.
2192: kunnallistaloudellisia vaikutuksia.
2193:    Työministeriön laskelmien mukaan esitys li-           17 §
2194: säisi kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia suu-            Voimassa olevan työaikalain 17 §:n 1 momen-
2195: ruusluokaltaan hieman alle 200 miljoonaa mark-          tin mukaan ylityöstä ja hätä työstä, jota tehdään
2196: kaa. Tässä laskelmassa ei ole voitu tarkastella         5 §:ssä mainitun vuorokautisensäännöllisen työ-
2197: muutosten toteuttamisen myötä liikenneturvalli-         ajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta
2198: suuden parantumisen kautta kansantaloudelle             maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneil-
2199: aiheutettavia säästöjä eikä autonkuljettajien työ-      ta 100 prosentilla korotettua palkkaa. Muusta
2200: aikasuojelun tehostamisen kautta parantuvan             5 §:n mukaisten säännöllisten työaikojen lisäksi
2201: työkyvyn ja pidentyvän työhistorian aiheuttamia         tehdystä ylityöstä maksetaan 50 prosentilla ko-
2202: säästöjä yhteiskunnalle. Näiden voidaan kuiten-         rotettua palkkaa.
2203: kin olettaa olevan merkityksellisiä, ja ne tulisivat        Työaikalain 17 §:n 3 momentin mukaan, mi-
2204: siten vähentämään arvioituja kustannuksia.              käli vuorokautta pitemmän ajanjakson säännöl-
2205:    Esityksellä ei ole vaikutusta ns. omistajakul-       linen työaika on rajoitettu 6 §:ssä säädetyin ta-
2206: jettajien asemaan.     ·                                voin sekä työ on jatkunut koko sellaisen ajanjak-
2207:                                                         son, on ylityötunneilta, jotka nousevat enintään
2208: 4. Aloitteen yksityiskohtaiset perustelut                18 tuntiin kolmen viikon pituisena ajanjaksona
2209:                                                         tai 12 tuntiin kahden viikon pituisena ajanjakso-
2210: 5a§                                                     na, 11 §:n 5 momentissa mainitut aloittamis- ja
2211:    Voimassa olevan työaikalain mukaan moot-             lopettamistyöt mukaan luettuna maksettava 50
2212: toriajoneuvon kuljettajan pisin vuorokautinen           prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentil-
2213: työaika ei saa ylittää 11 tuntia niiden 24 peräk-       la korotettua palkkaa. Nyt ehdotetaan, että
2214: käisen tunnin aikana, jotka seuraavat vuorokau-         työaikalakiin lisättäisiin uusi 17 §:n 10 moment-
2215: tista lepoaikaa. Jos moottoriajoneuvon kuljetta-        ti, jonka mukaan työaikalain 3 momentissa
2216: jan työtä ei voida muulla tavoin sopivasti järjes-      mainittujen enintään 18 tunnin tai 12 tunnin
2217: tää, saadaan vuorokautista työaikaa pidentää            ylityötunteja laskettaessa on otettava huomioon
2218: enintään 13 tunniksi, edellyttäen, että työaika         niiden 5 a §:ssä säädetyn säännöllisen Vuorokau-
2219: tällaisen pidennetyn työajan jälkeistä lepoaikaa        tisen työajan lisäksi tehtyjen tuntien määrä,
2220: seuraavien 48 tunnin aikana ei ylitä 22 tuntia.         joilta on 1 momentin mukaan maksettava 50
2221:     Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämit-        prosentilla korotettua palkkaa. Tarkoituksena
2222: tainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jo-        on, ettei sekä päivittäisiä 50 prosentilla korvatta-
2223: kaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on           via ylitöitä että samalla tavalla korvattavia jak-
2224: kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin           soylitöitä laskettaisi päällekkäin, vaan että kysei-
2225: pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.             siä ylitöitä voisi olla kaksiviikkojaksossa yhteen-
2226:     Lakiehdotuksen 5 a §:n mukaan moottoriajo-          sä enintään 12 tuntia ja kolmeviikkojaksossa
2227: neuvon kuljettajan säännöllinen vuorokautinen           yhteensä enintään 18 tuntia.
2228: työaika olisi enintään 10 tuntia vuorokaudessa.
2229:     Työsuojelun ja liikenneturvallisuuden vuoksi        20 a §
2230: on kuljettajan työn oikea jaksottaminen tärkeää.           Työaikojen ja työolojen noudattamista ja
2231:  Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittai-        valvontaa vaikeuttaa työtuntien puutteeliinen tai
2232: nen työaika on voimassa olevassa työaikalaissa          epäluotettava kirjaamistapa. Voimassa olevasta
2233:  rajattu 5,5 tuntiin. Tätä aikaa ehdotetaan lyhen-      työaikalaista poiketen ehdotetaan, että työaiko-
2234:  nettäväksi siten, että jokaista 5 tunnin työjaksoa     jen valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti ajo-
2235:  kohti olisi moottoriajoneuvon kuljettajalle an-        piirturin avulla niissä ajoneuvoissa, joihin ajo-
2236:  nettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko           piirturi tieliikennelain 87 §:n mukaan on asennet-
2237:  yhdessä tai useammassa erässä. Erityisesti kau-        tava.
2238:  punkien sisäisessä liikenteessä jopa 5 tunnin             Työ- ja lepoaikojen valvontaa ajopiirturin
2239: 4                                        1991 vp -    LA 16
2240: 
2241: avulla suoritettaessa olisi työnantajan huolehdit-   5. Voimaantulo
2242: tava siitä, että työntekijällä on käytettävissään
2243: kyseiseen piirturiin tarkoitettuja diagrammale-        Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan noin
2244: vyjä. Diagrammalevyt olisivat kuljettajakohtai-      puolen vuoden kuluttua sen jälkeen kun se on
2245: sia eivätkä ajoneuvokohtaisia. Työaikojen val-       hyväksytty ja vahvistettu.
2246: vontaa ajopäiväkirjan avulla suoritettaessa olisi
2247: työnantaja voimassa olevan työaikalain mukai-                Edellä olevan perusteella ehdotan,
2248: sesti velvollinen antamaan palveluksessaan ole-
2249: valle moottoriajoneuvon kuljettajalle henkilö-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2250: kohtaisen ajopäiväkirjan.                                    lakiehdotuksen:
2251: 
2252: 
2253:                                                 Laki
2254:                                       työaikalain muuttamisesta
2255:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2256:    muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 5 a §, 17 §:n 1 momentti ja
2257: 20 a §:n 1 momentti,
2258:      sellaisina kuin ne ovat, 5 a § 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (189/76), 17 §:n 1
2259: momentti 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65) ja 20 a §:n 1 momentti 9 päivänä hei-
2260: näkuuta 1976 annetussa laissa (620/76), sekä
2261:    lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1965
2262: annetulla lailla, uusi 10 momentti ja 20 a §:ään, sellaisena kuin se on edellä mainituissa 20 päivänä
2263: helmikuuta ja 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetuissa laeissa, uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1
2264: momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, seuraavasti:
2265: 
2266:                        5a§                              Edellä 3 momentissa mainittuja enintään 18
2267:     Moottoriajoneuvon kuljettajan säännöllinen       tunnin tai 12 tunnin ylityötunteja laskettaessa on
2268: vuorokautinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia       otettava huomioon niiden 5 a §:ssä säädetyn
2269: niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seu-      säännöllisen vuorokautisentyöajan lisäksi tehty-
2270: raavat vuorokautista lepoaikaa.                      jen tuntien määrä, joilta on 1 momentin mukaan
2271:     Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämit-     maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ko-
2272: tainen työaika saa olla enintään 5 tuntia. Jokais-   rotettu palkka.
2273: ta 5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljetta-
2274: jalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen                               20 a §
2275: tauko yhdessä tai useammassa erässä.                    Tässä laissa tarkoitettujen moottonaJoneu-
2276:     Moottoriajoneuvon kuljettajan ajoajoista on      von kuljettajien työ- ja lepoaikojen noudattami-
2277: voimassa mitä tieliikenteen ajo- ja lepoajoista      sen valvonta suoritetaan ajopiirturilla, jos sellai-
2278: annetussa laissa (61/90) on säädetty.                nen on tieliikennelain (267 /81) nojalla ajoneu-
2279:                                                      voon asennettava, tai ajopäiväkirjalla.
2280:                         17 §                            Työnantajan on annettava ajoneuvosta riip-
2281:    Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 5 ja        puen palveluksessaan olevalle moottoriajoneu-
2282: 5 a §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen        von kuljettajalle riittävästi tyhjiä, henkilökohtai-
2283: työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tun-      sia ajopiirturin diagrammalevyjä tai työsuojelu-
2284: nilta maksettava viidelläkymmenellä prosentilla      hallituksen vahvistaman kaavan mukaisia henki-
2285: ja seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla koro-   lökohtaisia ajopäiväkirjoja.
2286: tettu palkka. Muusta 5 §:n mukaisten säännöllis-
2287: ten työaikojen lisäksi tehdystä ylityöstä makse-
2288: taan viidelläkymmenellä prosentilla korotettu          Tämä laki tulee voimaan            päivänä
2289: palkka.                                               kuuta 19
2290: 
2291: 
2292: 
2293:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1991
2294: 
2295:                                            Sulo Aittoniemi
2296:                                                  1991 vp
2297: 
2298: 
2299: Lakialoite 17
2300: 
2301: 
2302: 
2303: 
2304:                                      Tennilä ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain muuttamisesta
2305: 
2306: 
2307: 
2308:                                               Eduskunnalle
2309: 
2310:    Uusi työllisyyslaki on tärkeä askel keskeisen      on saanut osakseen se, että työllisyyslain perus-
2311: perusoikeuden, työn oikeuden, toteuttamisen           teella työllistettyjen työaika on rajattu vain
2312: suuntaan. Lain lähtökohtana on perustuslain           puoleen vuoteen. Esitämmekin lakia siten muu-
2313: määräys, jonka mukaan valtion tehtävänä on            tettavaksi, että työsuhde jatkuu kerrallaan vuo-
2314: tarvittaessa turvata jokaiselle suomalaiselle oi-     den.
2315: keus tehdä työtä.                                        Maan sisällä on suuria eroja myös työttömyy-
2316:    Lakia säädettäessä siihen jäi erityisesti työn-    den osalta. Työllisyyslain tavoitteena on näiden
2317: antajain ja kokoomuksen vastarinnan vuoksi            erojen tasaaminen. Alueellisia näkökohtia kos-
2318: puutteellisuuksia. Mainitut tahot eivät ole vielä-    keva lakipykälä jäi kuitenkin niin avoimeksi,
2319: kään hyväksyneet työn oikeuden turvaamisesta          että budjettiesityksissä on poikettu lakia säädet-
2320: lähtevää työllisyyslakia vaan ajavat siihen uusia     täessä esille tulleesta eduskunnan selkeästä tah-
2321: heikennyksiä.                                         dosta, jonka mukaan työttömyys ei missään
2322:    Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää            osassa maata saa ylittää 50 %:lla maan keski-
2323: työllisyyslain parantamista. Muutoksia tarvitaan      määräistä tasoa. Lakipykälää onkin välttämättä
2324: erityisesti lain 17, 18 ja 19 §:ään.                  täsmennettävä työttömyyden alueellisten erojen
2325:    Nuorten työllistämisvelvoite tulee ulottaa         ollessa jälleen jyrkässä kasvussa.
2326: koskemaan alle 25-vuotiaita, kun nykyinen ikä-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2327: raja on 20 vuotta. Tätä muutosta kiirehtii se, että
2328: työttömyys on pahentunut erittäin nopeasti                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2329: nuorten keskuudessa.                                         lakiehdotuksen:
2330:    Erityisen voimakasta ja perusteltua kritiikkiä
2331: 
2332: 
2333:                                                  Laki
2334:                                       työllisyyslain muuttamisesta
2335: 
2336:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2337:    muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyyslain (275/87) 17 §, 18 §:n 3 momentti ja
2338: 19 §näin kuuluviksi:
2339: 
2340:                         17 §                                                 18 §
2341:           Nuoren työ- tai harjoittelupaikka            Työllistymisselvitys ja pitkäaikaistyöttömyyden
2342:   Alle 25-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimavi-                         ehkäiseminen
2343: ranomaiset eivät ole kuukauden kuluessa hänen
2344: ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon työt-            Jos työnhakijaa ei voida työllistää 2 momen-
2345: tömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa työtä tai      tissa tarkoitetulla tavalla, on valtion tai kunnan
2346: työnsaantia edistävää koulutusta, on sen kun-         työvoimaviranomaisen osoituksesta järjestettä-
2347: nan, jossa nuorella on kotipaikka, järjestettävä      vä hänelle työntekomahdollisuus vuoden ajaksi
2348: työssäkäyntialueella työ- tai harjoittelupaikka       siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
2349: vuoden ajaksi.
2350: 
2351: 210301N
2352: 2                                         1991 vp -    LA 17
2353: 
2354: 
2355:                        19 §                           minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä
2356:                                                       50 %:lla maan keskimääräistä tasoa.
2357:              Alueelliset näkökohdat
2358:   Valtion, kuntien ja yritysten yhteisin talous- ja      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
2359: työllisyyspoliittisin toimin huolehditaan alueelli-   ta 1991.
2360: sesti tasapainoisesta työllisyydestä niin, ettei
2361: 
2362: 
2363:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1991
2364: 
2365:          Esko-Juhani Tennilä             Marjatta Stenius-Kaukonen     Jarmo Wahlström
2366:          Juhani Vähäkangas               Ensio Laine                   Raila Aho
2367:          Heli Astala                     Esko Seppänen                 Timo Laaksonen
2368:          Asko Apukka                     Pekka Leppänen                Claes Andersson
2369:          Eila Rimmi                      Iivo Polvi                    Outi Ojala
2370:                                          Martti Korhonen
2371:                                                  1991 vp
2372: 
2373: Lakialoite 18
2374: 
2375: 
2376:                                     Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
2377:                                        annetun lain 17 §:n muuttamisesta
2378: 
2379:                                               Eduskunnalle
2380: 
2381:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2382: 
2383:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että vammaiselle        tavan autoveron määrä 13 vuodessa suhteellises-
2384: suoritettavan autoveron palautuksen määrä ko-          ti alentunut puoleen tuolloin vallinneesta tasos-
2385: rotettaisiin tasolle, jolla se oli 1970-luvun loppu-   ta. Ehdotettu muutos toteutettaisiin rinnasta-
2386: puolella. Kun autoveron palautuksen markka-            maila vammaiselle suoritettava autoveron palau-
2387: määräistä enimmäismäärää ei ole tarkistettu hin-       tus suuruudeltaan ammattimaiselle vuokra-au-
2388: takehitystä vastaavasti, on vammaiselle suoritet-      toilijalle suoritettavaan autoveron palautukseen.
2389: 
2390: 
2391: 
2392: 
2393:                                             PERUSTELUT
2394: 
2395:     Auto- ja moottoripyöräverosta vuonna 1967             Suurin osa autoveron palautuksen saaneista
2396: annetun lain (482/67) 17 §:n nojalla voidaan au-       vammaisista on selvitysten mukaan työelämässä.
2397: toveroa palauttaa henkilölle, jolla on liikunta-       Vammaisväestön tulotaso on huomattavasti
2398: tai näkövamma ja jolle auto on toimen, työn tai        alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin. Vammai-
2399: opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen.        selle auton korkea laatu, joka usein heijastuu
2400: Jo alkujaankin laki on lähtenyt siitä, että auto on    myös hankittavan ajoneuvon hintaan, on merki-
2401: vammaiselle apuväline, jolla pyritään turvaa-          tyksellinen siksikin, ettei vammainen yleensä
2402: maan se, että vammaiset pääsevät suorittamaan          kykene itse korjaamaan ja huoltamaan autoaan.
2403: kaikki nekin matkat, joista liikuntakykyiset sel-         Ruotsissa yhteiskunta tukee vammaista auton
2404: viävät kävellen.                                       ja muun kulkuneuvon hankkimisessa suoranai-
2405:     Autoveron palautuksen merkitys on ollut            sin taloudellisin avustuksin. Perusavustusta au-
2406: keskeinen tekijä harkittaessa mahdollisuutta           ton tai muun kulkuvälineen hankkimiseen myön-
2407: auton hankintaan erityisesti vaikeasti liikunta-       netään enintään 50 000 kruunua. Perushankinta-
2408: vammaisten keskuudessa. Auton hankinta on              avustusta myönnetään moottoripyörän hankin-
2409: viime aikoina olennaisesti vaikeutunut sen joh-        taan enintään 10 000 kruunuaja moottoripolku-
2410: dosta, että palautettavan autoveron markka-            pyörän (mopedin) hankintaan enintään 2 500
2411: määrät ovat suhteellisesti alentuneet autojen hin-     kruunua. Tulosidonnaista hankinta-avustusta
2412: tojen nopeasti noustua.                                myönnetään täydet 35 000 kruunua, mikäli haki-
2413:     Vuonna 1977 autoveron palautus automaatti-         jan bruttovuositulo jää 75 OOO:ta kruunua alhai-
2414: vaihteisesta autosta oli vammaiselle 16 000 mark-      semmaksi. Jos taas hakijan tulot ylittävät
2415: kaa ja vuokra-autoista taksiyrittäjälle 15 000         138 000 kruunua vuodessa, ei tulosidonnaista
2416: markkaa. Vuoden 1990 alussa vastaava palautus          hankinta-avustusta myönnetä lainkaan. Lisäksi
2417: oli vammaiselle 29 600 markkaa ja taksiauton           Ruotsissa yhteiskunta taloudellisesti tukee vam-
2418: omistajalle 57 000 markkaa. Vammaisen mah-             maisajoneuvon käyttämistä. Suomessa vammai-
2419: dollisuutta auton käyttämiseen on autoveron            sen auton hankkimiseen osoitettavaa tukea voi-
2420: palautuksen vähenemisen ohella vaikeuttanut            daan yksinkertaisimmin nostaa lähelle Ruotsissa
2421: auton käyttö- sekä ylläpitokustannusten koho-          suoritettavaa tasoa lisäämällä autoveron palau-
2422:  aminen. Lisäksi on havaittavissa merkkejä siitä,      tuksen määrää.
2423: että verohallinnossa vammaiskäsitteen tulkinta            Sen johdosta, että vaikeavammaisten pyörä-
2424:  olisi tiukentunut.                                    tuolien ja muidenkin apuvälineiden kuljettami-
2425: 210301N
2426: 2                                           1991 vp -    LA 18
2427: 
2428: nen vaatii riittävän tilavan auton, vammainen           ta vammaisen autoveron palautusjärjestelmän
2429: henkilö joutuu yleensä hankkimaan keskikokoi-           kehittäminen on omiaan vähentämään vammais-
2430: sen tai suurehkon auton. Samalla tavoin usein           ten kunnalliseen kuljetustukeen kohdistuvia ta-
2431: välttämättömät automaattivaihde ja ohjauste-            loudellisia paineita. Kaiken kaikkiaan autoveron
2432: hostin sekä mahdolliset lisälaitteet ovat omiaan        nykyinen palautusjärjestelmä on joustava ja
2433: nostamaan auton hankintahintaa. Kun autove-             hallinnollisesti sekä kevyt että taloudellinen.
2434: ron palautuksen enimmäismäärää korotetaan                  Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2435: nyt esitettäväliä tavalla, ei erityissäännökseen
2436: automaattivaihteisen auton korotetusta palau-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2437: tuksesta näyttäisi olevan tarvetta.                              lakiehdotuksen:
2438:    Yhteiskunnan kokonaiskustannusten kannal-
2439: 
2440:                                                   Laki
2441:                    auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
2442: 
2443:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2444:    muutetaan 14 päivänä marraskuuta 1967 auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain (482/67)
2445: 17 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä marraskuuta 1989 annetussa laissa (986/
2446: 89), näin kuuluviksi:
2447:                         17 §
2448:     Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa           haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka
2449: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai        liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttu-
2450: haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka    misen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi siten
2451: liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä             alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on
2452: haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka         vähintään 40 prosenttia, Helsingin piiritullika-
2453: henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sellai-      marin on hakemuksesta 1 momentissa säädetyil-
2454: nen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vähin-        lä ehdoilla määrättävä valtion varoista makset-
2455: tään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on           tavaksi takaisin 60 prosenttia maahantuonnin
2456: hänen toimintansa, toimensa, työnsä tai ammat-          yhteydessä suoritetusta tai auton hintaan sisälty-
2457: tiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun          västä verosta, kuitenkin enintään 7 §:n 1 momen-
2458: hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Helsingin         tissa mainitusta määrästä. Palautusta myönne-
2459: piiritullikamarin on hakemuksesta määrättävä            tään vain autosta, jonka hankinta on invalidille
2460: aseHamillaan ehdoilla valtion varoista maksetta-        hänen toimintansa, toimensa tai työnsä tai
2461: vaksi takaisin maahantuonnin yhteydessä suori"          ammattiin valmistumista varten tapahtuvan
2462: tettu auton hintaan sisältyvä vero, kuitenkin           opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen.
2463: enintään 7 §:n 1 momentissa mainittu määrä. Jos         Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on
2464: auto on ollut haltijan käytössä, vero palautetaan       rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on teh-
2465: vasta, kun haltija on rekisteröity auton omista-        tävä viimeistään 6 a §:n 1 momentissa säädetyssä
2466: jaksi. Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija          ajassa.
2467: on rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on
2468: tehtävä viimeistään 6 a §:n 1 momentissa sääde-
2469: tyssä ajassa.
2470:    Milloin veronalaisena maahan tuotua autoa              Tämä laki tulee voimaan         päivänä
2471: ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai        kuuta 199.
2472: 
2473:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1991
2474: 
2475:           Pentti Lahti-Nuuttila        Jouni Backman                      Kyllikki Muttilainen
2476:           Erja Lahikainen              Jussi Ranta                         Lauri Metsämäki
2477:           Matti Vähänäkki              Jukka Gustafsson                    Arja Alho
2478:           Maija Rask                   Tarja Kautto                        Matti Luttinen
2479:           Lea Savolainen               Aarno von Bell                      Mats Nyby
2480:                       Sinikka Hurskainen                          Virpa Puisto
2481:                                                 1991 vp
2482: 
2483: 
2484: Lakialoite 19
2485: 
2486: 
2487: 
2488: 
2489:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 1 §:n
2490:                                        muuttamisesta
2491: 
2492: 
2493:                                              Eduskunnalle
2494: 
2495:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2496: 
2497:    Aloitteessa ehdotetaan työntekijäin eläkelain      vaksi. Säännöksellä määrättäisiin, milloin työoi-
2498: muuttamista siten, että lyhytaikaisissa ja tilapäi-   keudellisesti erilliset työsuhteet katsotaan elä-
2499: sissä työsuhteissa olevat työntekijät pääsevät        keoikeudellisesti yhdenjaksoisesti jatkuneiksi
2500: nykyistä kattavammin lain piiriin. Yhdenjaksoi-       työsuhteiksi.
2501: sen työsuhteen vähimmäispituutta koskeva edel-           Aioitteella parannetaan työeläketurvan katta-
2502: lytys ehdotetaan muutettavaksi yhdestä kuukau-        vuuttaja ehkäistään työeläkemaksujen minimoi-
2503: desta 20 tuntiin.                                     miseksi tapahtuvaa lyhytaikaisilla työsuhteilla
2504:    Työntekijäin eläkelain 1 §:n 2 momentin ns.        keinottelua.
2505: ketjutussääntöä ehdotetaan samalla muutetta-
2506: 
2507: 
2508: 
2509: 
2510:                                             PERUSTELUT
2511: 
2512: 1. Nykyinen tilanne                                   tään 20 tuntia kalenterikuukaudessa. Työsuh-
2513:                                                       teen katsotaan tällöin alkaneen sinä päivänä,
2514:    Työntekijäin eläkelain (395/61) 1 §:n mukaan       jolta sen perusteella maksettiin ensimmäisen
2515: työnantaja on velvollinen järjestämään ja kus-        kerran palkkaa, ja päättyneen sinä päivänä, jolta
2516: tantamaan lain mukaiset vähimmäisehdot täyt-          viimeksi maksettiin palkkaa. TEL:n soveltamis-
2517: tävän eläketurvan jokaiselle työntekijälleen,         käytännössä oli jo aiemmin katsottu, että vähin-
2518: jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti           tään 30 päivän jaksolle sattuneet useasti toistu-
2519: vähintään yhden kuukauden ajan. Lisäksi edel-         vat työskentelykerrat saman työnantajan palve-
2520: lytetään, että työsuhteessa saadun työansion          luksessa muodostivat eläkeoikeudellisesti yhden-
2521: voidaan arvioida keskimäärin nousevan vähin-          jaksoisen työsuhteen, joka tuottaa oikeuden elä-
2522: tään 938,66 markkaan kuukaudessa ilmaistuna           keturvaan.
2523: vuoden 1990 indeksitasossa.                              Eräiden tyypillisesti lyhyissä työsuhteissa
2524:    1.2.1987 tuli voimaan TEL:n 1 §:n muutos,          työskennelleiden ammattiryhmien eläketurvan
2525: jolla säädettiin erillisten työsuhteiden ketjutta-    aukkoja paikkasi vuoden 1986 alusta voimaan
2526: misesta silloin, kun työntekijä tekee vähintään       tullut eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden
2527: kolmena peräkkäisenä kalenterikuukautena työ-         ja toimittajien eläkelaki (662/85).
2528: tä saman työnantajan palveluksessa alle kuukau-          Työmarkkinoilla lisääntyi 1980-luvulla voi-
2529: den jatkuneissa työsuhteissa. Tällöin työsuhtei-      makkaasti osa-aikaisen ja lyhytaikaisen, tilapäi-
2530: den katsotaan muodostavan yhdenjaksoisesti            sen työvoiman käyttö. Esimerkiksi liike- ja ra-
2531: vähintään kuukauden jatkuneen työsuhteen              vintola-aloilla on runsaasti työntekijöitä, jotka
2532:  edellyttäen, että työansio kunakin kalenterikuu-     erikseen kutsutaan päivän tai parin työsuhtee-
2533:  kautena nousee ainakin edellä tarkoitettuun          seen. Tällainen ns. keikkatyö on yleistä myös ter-
2534:  markkamäärään ja työntekijä on työssä vähin-         veydenhuollon sijaistehtävissä.
2535: 
2536:  210301N
2537: 2                                         1991 vp -    LA 19
2538: 
2539:    TEL:n ketjutussäännön kiertäminen tällaisis-       kuitenkin edelleen aikarajoitusta työansion vä-
2540: sa työhönkutsumistilanteissa on osoittautunut         himmäismäärää koskevan edellytyksen ohella.
2541: helpoksi, kun työtarjouksia ei esimerkiksi tehdä      Yhdenjaksoisen työsuhteen vähimmäiskestoksi
2542: joka kolmas kuukausi. Työnantajilla on merkit-        ehdotetaan 20 tuntia, mikä on ollut työntekijän
2543: tävä taloudellinen intressi pyrkiä välttämään         työssäolon vähimmäismäärä kalenterikuukau-
2544: palkkakustannuksia noin 15 prosentilla kasvat-        dessa ketjutussäännön mukaan peräkkäisten
2545: tava työeläkemaksu.                                   kuukausien työjaksoja yhdistettäessä.
2546:     Erityisongelmana on edelleen TEL:n ja lyhyt-         TEL:n 1 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutet-
2547: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden elä-   tavaksi nykyistä selkeämmäksi ja aukottomam-
2548: kelain (134/62) välinen rajanveto tietyissä am-       maksi. Peräkkäisinä kalenterikuukausina tehty-
2549: mattiryhmissä. Esimerkiksi teollisuusputkistojen      jen työjaksojen ketjuttaminen yhdenjaksoiseksi
2550: ja niihin liittyvien rautarakenteiden rakentami-      eläkeoikeudelliseksi työsuhteeksi tapahtuisi aina,
2551: sessa ja eristämisessä käytetään yleisesti hanke-     kun työansio kunakin kalenterikuukautena
2552: kohtaisia, alle kuukauden työsuhteita. Vaikka         nousee TEL-kuukausiansion vähimmäismää-
2553: kysymyksessä ovat luonteeltaan LEL:n sovelta-         rään ja työntekijä on työssä vähintään 20 tuntia.
2554: mispiiriin kuuluvat työtehtävät, prosessiputki-       Nykyisen säännöksen mukaisesti työsuhteen
2555: tusyritysten työalan perusteella niiden työnteki-     katsotaan tällöin alkaneen sinä päivänä, jolta
2556: jöitä on vakuutettu TEL:n mukaan. Käytännös-          sen perusteella maksettiin ensimmäisen kerran
2557: sä tämä on merkinnyt sitä, että suuri osa proses-     palkkaa, ja päättyneen sinä päivänä, jolta vii-
2558: siputkitusalan työsuhteista jää alle kuukauden        meksi maksettiin palkkaa.
2559: pituisina kokonaan eläketurvan ulkopuolelle.             Eläkkeen karttumista koskevien TEL:n 5 §:n
2560: Erään tutkimuksen mukaan teollisuusputkiasen-         säännösten uudistaminen on selvitettävä erik-
2561: tajille oli aiheutunut noin kuuden prosentin          seen. Tavoitteena on työeläkkeen tasavertainen
2562: menetykset eläketurvassa TEL:n karenssi- ja           kertyminen kaikista työsuhteista.
2563: palkanmäärityssäännöksistä verrattuna LEL-
2564: järjestelmään.
2565:     Eläketurvakeskuksen kokoamien tilastojen          3. Taloudelliset vaikutukset
2566: mukaan vuonna 1988 päättyneistä noin 500 000
2567: TEL-työsuhteesta 102 000 oli kestänyt alle yh-           Ehdotetut TEL:n muutokset tuovat lain pii-
2568: den kuukauden. TEL-vakuuttamattomien lyhyi-           riin uusia työsuhteita joitakin kymmeniätuhan-
2569: den työsuhteiden määrästä ei ole tarkkoja tieto-      sia. Työnantajilta perittävät työeläkemaksut li-
2570: ja. Työvoimatutkimusten perusteella voidaan ar-       sääntyvät ja vähäisessä määrin myös työeläke-
2571: vioida, että noin 50 000 henkilöllä on vuosittain     järjestelmän hallintokustannukset vakuuttami-
2572: päätyössään alle yhden kuukauden työsuhteita.         sen ja valvonnan osalta.
2573:                                                          Eläkemenoissa vaikutukset näkyisivät vasta
2574:                                                       vähitellen. Pitkällä aikavälillä kustannusvaiku-
2575: 2. Uudistusehdotus                                    tus on neutraali. Valtion kustannuksiin uudis-
2576:                                                       tuksilla ei olisi välittömiä vaikutuksia.
2577:    Muuttuneina työmarkkinoilla työeläketurvan
2578: kattavuutta on parannettava poistamalla yhden           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2579: kuukauden alkukarenssi TEL:n 1 §:stä. Jotta
2580: aivan lyhyet työsuhteet rajautuisivat pois mm.                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2581: hallinnollisten kulujen säästämiseksi, tarvitaan             lakiehdotuksen:
2582:                                           1991 vp -    LA 19                                         3
2583: 
2584: 
2585:                                                  Laki
2586:                               työntekijäin eläkelain 1 §:n muuttamisesta
2587: 
2588:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2589:    muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 1 §:n 1 momentin
2590: johdantokappale ja 2 momentti,
2591:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin johdantokappale 11 päivänä marraskuuta 1988 annetus-
2592: sa laissa (922/88) ja 2 momentti 23 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (38/87), näin kuulu-
2593: viksi:
2594: 
2595:        Eläketurvan järjestämisvelvollisuus            jaksoisestijatkuneen työsuhteen edellyttäen, että
2596:                        1§
2597:                                                       työansio kunakin kalenterikuukautena nousee
2598:    Työnantaja on velvollinen järjestämään ja          ainakin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun
2599: kustantamaan tämän lain mukaiset vähimmäis-           markkamäärään ja työntekijä on työssä vähin-
2600:                                                       tään 20 tuntia kalenterikuukaudessa. Työsuh-
2601: ehdot täyttävän eläketurvan jokaiselle työn teki-
2602:                                                       teen katsotaan tällöin alkaneen sinä päivänä,
2603: jälleen, jonka työsuhde on sen vuoden jälkeen,
2604: jona hän on täyttänyt 13 vuotta, jatkunut yhden-      jolta sen perusteella maksettiin ensimmäisen
2605: jaksoisesti vähintään 20 tuntia. Laki ei kuiten-      kerran palkkaa ja, jollei 2 §:stä muuta johdu,
2606:                                                       päättyneen sinä päivänä, jolta viimeksi makset-
2607: kaan koske työsuhdetta:
2608:                                                       tiin palkkaa.
2609:   Jos työntekijä tekee peräkkäisinä kalenteri-
2610: kuukausina työtä saman työnantajan palveluk-
2611: sessa erillisissä työsuhteissa, työsuhteiden katso-     Tämä laki tulee voimaan            päivänä
2612: taan muodostavan eläkeoikeudellisesti yhden-          kuuta 199.
2613: 
2614: 
2615:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1991
2616: 
2617:           Pentti Lahti-Nuuttila       Jouni Backman                     Kyllikki Muttilainen
2618:           Erja Lahikainen             Jussi Ranta                       Matti Vähänäkki
2619:           Jukka Gustafsson            Arja Alho                         Maija Rask
2620:           Tarja Kautto                Matti Luttinen                   Lea Savolainen
2621:           Aarno von Bell              Lauri Metsämäki                   Mats Nyby
2622:                     Sinikka Hurskainen                         Virpa Puisto
2623:                                                 1991 vp
2624: 
2625: 
2626: Lakialoite 20
2627: 
2628: 
2629: 
2630: 
2631:                                    Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 91 §:n muuttami-
2632:                                       sesta
2633: 
2634: 
2635:                                               Eduskunnalle
2636: 
2637:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2638: 
2639:   Aloitteessa ehdotetaan kalastuslain 91 §:ää        menoarvion määräraha tulee jakaa kalastuspii-
2640: muutettavaksi siten, että kertyneistä kalastuk-      reille siinä suhteessa, kuin kalastuspiireissä on
2641: senhoitomaksuista muodostunut valtion tulo- ja       kalastuksenhoitomaksuja kertynyt.
2642: 
2643: 
2644: 
2645: 
2646:                                           PERUSTELUT
2647: 
2648:    Kalastuslain (286/82) 91 §:n 1 momentin           rustein, on määrärahan jaossa ollut suuria eroa-
2649: mukaan valtion tulo- ja menoarvioon on vuosit-       vuuksia kalastuspiireittäin.
2650: tain otettava kalatalouden edistämiseen mää-             Esimerkkinä voidaan todeta, että Hämeen
2651: räraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä       läänin kalastuspiiristä kertyneiden kalastuksen-
2652: kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoi-       hoitomaksujen osuus on jo useita vuosia ollut
2653: tomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimää-        noin 15 prosenttia. Läänin alueella rekisteröityjä
2654: räisen lukumäärän ja kulumassa olevan vuoden         virkistyskalastajia on maan virkistyskalastajista
2655: kalastuksenhoitomaksun suuruuden perusteella         noin 13 prosenttia. Näistä tosiseikoista huoli-
2656: laskien on katsottava kalastuksenhoitomaksua         matta valtion tulo- ja menoarviossa olevasta
2657: kertyvän.                                            määrärahasta on Hämeen kalastuspiirille osoi-
2658:    Pykälän 2 momentin mukaan määrärahasta            tettu jo useampana vuonna alle 10 prosenttia,
2659: kullekin kalastuspiirille osoitettu osa käytetään    vuonna 1988 ainoastaan 8,3 prosenttia.
2660: sen vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti            Kalastuslakia tuleekin muuttaa siten, että
2661: yhdenmukaisin perustein kalastusalueiden ja ka-      kalastuksenhoitomaksuista kertyneet varat jae-
2662: lastuskuntien sekä kalastusalan järjestöjen toi-     taan oikeudenmukaisessa suhteessa niille alueil-
2663: mesta suoritettavaan kalavesien hoitoon, kala-       le, joilla sekä ammatti- että virkistyskalastuksen
2664: kantojen parantamiseen, valistus- ja neuvonta-       merkitys on suuri.
2665: työhön sekä kalataloutta koskevaan koe- ja               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2666: suunnittelutoimintaan.
2667:    Vaikka pykälän 2 momentissa todetaankin,                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2668: että määräraha tulee jakaa yhdenmukaisin pe-                 lakiehdotuksen:
2669: 
2670: 
2671: 
2672: 
2673: 210301N
2674: 2                                        1991 vp -    LA 20
2675: 
2676: 
2677:                                                 Laki
2678:                                   kalastuslain 91 §:n muuttamisesta
2679: 
2680:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2681:   muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 91 §:n 2 momentti näin
2682: kuuluvaksi:
2683: 
2684:                       91 §                           vaan koe- ja suunittelutoimintaan. Määrärahas-
2685:                                                      ta voidaan myös myöntää avustuksia kalastus-
2686:    Määrärahasta kullekin kalastuspiirille osoitet-   alueiden muusta toiminnasta aiheutuviin kului-
2687: tu osa käytetään sen vahvistaman käyttösuunni-       hin. Kullekin kalastuspiirille tulee määrärahasta
2688: telman mukaisesti yhdenmukaisin perustein ka-        osoittaa osuus siinä suhteessa, kuin siinä on 1
2689: lastusalueiden ja kalastuskuntien sekä kalastus-     momentissa tarkoitettuja maksuja kertynyt.
2690: alan järjestöjen toimesta suoritettavaan kalavesi-
2691: en hoitoon, kalakantojen parantamiseen, valis-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2692: tus- ja neuvontatyöhön sekä kalataloutta koske-      kuuta 19
2693: 
2694: 
2695:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1991
2696: 
2697:          Pentti Lahti-Nuuttila            Markku Vuorensola            Helmi Morri
2698:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Eila Rimmi                   Arja Ojala
2699:          Kimmo Sasi                       Jukka Gustafsson             Timo Roos
2700:          Jouni Backman                    Kyllikki Muttilainen         Erja Lahikainen
2701:          Virpa Puisto                     Jussi Ranta                  Matti Vähänäkki
2702:          Arja Alho                        Maija Rask                   Tarja Kautto
2703:          Matti Luttinen                   Lea Savolainen               Aarno von Bell
2704:                                                1991 vp
2705: 
2706: 
2707: Lakialoite 21
2708: 
2709: 
2710: 
2711: 
2712:                                     Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 23 luvun muuttamisesta
2713: 
2714: 
2715: 
2716:                                              Eduskunnalle
2717: 
2718:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2719: 
2720:     Lakialaitteessa ehdotetaan rikoslain liikenne-   muksesta tuomittavan sakkorangaistuksen päi-
2721: juopumussäännöksiä muutettavaksi siten, että         väsakkojen minimimäärä nousisi sataan päivä-
2722: rattijuopumuksen ja törkeän rattijuopumuksen         sakkoon.
2723: promillerajoja alennettaisiin. Rattijuopumuksen         Aloitteessa ehdotetaan myös rikoslain vesilii-
2724: rangaistavuus alkaisi jo, kun moottorikäyttöisen     kennejuopumussäännöksiä muutettavaksi siten,
2725: ajoneuvon kuljettajan veren alkoholipitoisuus        että rangaistavuuden alarajaksi tulisi 1,0 promil-
2726: ajon aikana tai sen jälkeen on 0,3 promillea.        lea edellyttäen, että olosuhteet ovat sellaiset, että
2727: Törkeän rattijuopumuksen promilleraja alenisi        teko on omiaan vaarantamaan toisten turvalli-
2728:  1,0 promilleen, ja samalla törkeästä rattijuopu-    suutta.
2729: 
2730: 
2731: 
2732: 
2733:                                            PERUSTELUT
2734: 
2735:    1 päivänä huhtikuuta 1977 voimaan tulleella       sina ruorijuoppojen aiheuttamista veneliikenne-
2736: rikoslain 23 luvun muutoksella liikenne- ja vesi-    onnettomuuksista sekä niissä kummassakin ta-
2737: liikennejuopumussäännöksiä muutettiin niin,          pahtumaryhmässä ihmisille aiheutuneista vaka-
2738: että maassamme otettiin käyttöön nk. promille-       vista seurauksista - kovin lukuisista liikenne-
2739: rajat. Siirtämällä liikennejuopumusta koskevat       kuolemista ja -vammautumisista.
2740: säännökset rikoslakiin haluttiin samalla koros-         Yleinen suhtautuminen tieliikenne- ja vesilii-
2741: taa liikennejuopumuksen paheksuttavuutta. Ko-        kennejuopumukseen on Suomessa muuttunut
2742: kemusten perusteella voidaan nyt todeta, että lii-   yhä paheksuvammaksi. On vaadittu täyden rait-
2743: kennejuopumustapausten tuomioistuinkäsitte-          tiuden omaksumista liikenteessä, ja toisaalta on
2744: lyssä oikeuskäytäntö on promillerajojen käyt-        esitetty vaatimuksia seuraamusjärjestelmän te-
2745: töönoton myötä yhtenäistynyt, mutta toivottua        hostamiseksi mm. langettavia promillerajoja
2746: riittävää ennalta ehkäisevää vaikutusta ei ny-       alentamalla. Liikennejuopumukseen liittyvien
2747: kyisten säännösten avulla ole saatu aikaan.          rangaistussäännösten tulee kuitenkin olla suh-
2748:     Huolimatta liikenneturvallisuusvalistuksesta     teessa myös muista rikoksista tuomittavien seu-
2749: ja kiinnijäämisriskin lisääntymisestä on liikenne-   raamusten kanssa, joten rangaistustason kovin
2750: juopumusrikollisuus maassamme määrällisesti          huomattava ankaroittaminen ei liene perusteltua
2751: lisääntynyt erittäin huolestuttavasti. Suomessa      ja rangaistustason määritteleminen jää vastakin
2752: on koko 1980-luvun aikana vuosittain joutunut        tuomioistuinten tehtäväksi. Mutta täyden rait-
2753: teostaan kiinni yli 20 000 henkilöä liikennejuo-     tiuden periaatetta Voidaan kuitenkin lähestyä,
2754: pumuksen takia. Vuosikymmenen loppua kohti           oikeuskäytäntöä olennaisesti kiristämättä, alen-
2755: näiden tapausten määrä on vuosittain noussut ja      tamalla promillerajoja.
2756: oli vuonna 1990 jo noin 31 000.                         Tämän vuoksi aloitteessa ehdotetaan muutet-
2757:     Asian ajankohtaisuudesta kertovat nykyisin       tavaksi rikoslain 23luvun 1 §:n sanamuotoa niin,
2758: aivan päivittäin uutiset juopuneiden aiheutta-       että tavallisen rattijuopumuksen rangaistavuus
2759: mista tieliikenneonnettomuuksista ja veneilykau-     alkaisi jo, kun moottorikäyttöisen ajoneuvon
2760: 
2761: 210301N
2762: 2                                        1991 vp -    LA 21
2763: 
2764: kuljettajan veren alkoholipitoisuus ajon aikana      vähintään 1,5 promillea, on aivan liian korkea.
2765: tai sen jälkeen on vähintään 0,3 promillea. Vas-     Varmuutta lähentelevällä todennäköisyydellä se
2766: taavasti rikoslain 23 luvun 2 §:n sanamuotoa eh-     houkuttelee ja rohkaisee runsaaseen alkoholin
2767: dotetaan muutettavaksi niin, että rattijuopumus      käyttöön ja vie käytännössä pohjan pois valvon-
2768: muuttuisi törkeäksi jo, milloin kuljettajan veren    nalta. Se saattaa vaikuttaa valvojiksi pantujen
2769: alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on     työmotivaatioonkin, kun hurjan korkeaksi sää-
2770: vähintään 1,0 promillea tai kuljettajan kyky         detty promilleraja antaa suojan laillisesti juopu-
2771: virheettömiin suorituksiin on muuten tuntuvasti      neille veneenkuljettajille aina puolentoista pro-
2772: huonontunut.                                         millen humalatilaan asti. Käytännössähän näis-
2773:    Törkeästä rattijuopumuksesta tuomitaan            sä tapauksissa promilleraja yksinään on ratkai-
2774: säännönmukaisesti vapausrangaistukseen, joka         seva. Rangaistavuuden vaihtoehtoinen edellytys,
2775: ensikertalaisille on yleensä ehdollinen. Tämän       "huonontunut kyky tehtävän vaatimiin suorituk-
2776: ohella ensikertaiseen törkeään rattijuopumuk-        siin", on jo alun perin jäänyt valvontaa ajatellen
2777: seen syyllistynyt tuomitaan säännönmukaisesti        jokseenkin merkityksettömäksi. Aloitteessa eh-
2778: myös oheissakkoon. Törkeää rattijuopumusta           dotetaan muutettavaksi rikoslain 23 luvun 6 §:n
2779: koskevan rangaistussäännöksen mukaan voi-            säännöstä vesiliikennejuopumuksesta siten, että
2780: daan tekoon syyllistynyt tuomita myös pelkäs-        promilleraja laskisi 1,5 promillesta 1,0 promil-
2781: tään sakkorangaistukseen. Mutta tällöin on           leen. Uusittu säännös mahdollistaisi aluksen kul-
2782: päiväsakkojen lukumäärälle asetettu erityinen        jettajan rankaisemisen vesiliikennejuopumukses-
2783: 60 päiväsakon alaraja, minimi. Yleisestävistä        ta, mikäli hän on nauttinut alkoholia tai muuta
2784: syistä tätä minimiä on syytä korottaa niin, että     huumaavaa ainetta niin, että hänen kykynsä
2785: päiväsakkojen vähimmäismäärä nostetaan sa-           tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut
2786: taan päiväsakkoon, jolloin sakkorangaistuksen        tai hänen verensä alkoholipitoisuus on tehtävän
2787: rangaistusarvo suhteessa ehdolliseen vankeus-        aikana tai sen jälkeen vähintään 1,0 promillea ja
2788: rangaistukseen ja sen ohella tuomittavaan sak-       olosuhteet ovat sellaiset, että teko on omiaan
2789: korangaistukseen, oheissakkoon, olennaisesti         vaaraotamaan toisten turvallisuutta.
2790: nousee.                                                  Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdol-
2791:     Alkoholi heikentää arvostelu-, arviointi- ja     lisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen
2792: huomiokykyä myös vesiliikenteessä. Myös vesi-        hyväksynyt.
2793: liikenteessä juopuneen veneenkuljettajan riski          Edellä esittämillämme perusteilla ehdotam-
2794: joutua onnettomuuteen on humalatilan asteesta        me,
2795: riippuen moninkertainen selvään kuljettajaan
2796: nähden. Se näkyy hukkumistilastoissa erittäin                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2797: synkällä tavalla.                                           lakiehdotuksen:
2798:     Laissa nykyisin oleva langettava promilleraja,
2799: 
2800: 
2801: 
2802:                                                 Laki
2803:                                   rikoslain 23 luvun muuttamisesta
2804:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2805:    muutetaan rikoslain 23 luvun 1 ja 2 § sekä 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä
2806: joulukuuta 1976 annetussa laissa (960176), näin kuuluviksi:
2807: 
2808:                      23 luku                         pumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään
2809:                                                      kolmeksi kuukaudeksi.
2810:              Liikennejuopumuksesta
2811:                        1§                                                     2§
2812:    Joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa          Jos 1 §:ssä tarkoitetun henkilön veren alkoho-
2813: nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä       lipitoisuus on vähintään 1,0 promillea tai hänen
2814: alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen     kykynsä virheettömiin suorituksiin on tuntuvasti
2815: vähintään 0,3 promillea, on tuomittava rattijuo-     huonontunut ja olosuhteet ovat sellaiset, että
2816:                                         1991 vp -    LA 21                                         3
2817: 
2818: teko on omiaan vaaraotamaan toisten turvalli-       suus on tehtävän aikana tai sen jälkeen vähin-
2819: suutta, hänet on tuomittava törkeästä rattijuopu-   tään 1,0 promillea, ja olosuhteet ovat sellaiset,
2820: muksesta vankeuteen enintään kahdeksi vuodek-       että teko on omiaan vaaraotamaan toisten tur-
2821: si tai vähintään sataan päiväsakkoon.               vallisuutta, hänet on tuomittava vesiliikennejuo-
2822:                                                     pumuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään
2823:                        6§                           kahdeksi vuodeksi.
2824:    Jos joku kuljettaa alusta nautittuaan alkoho-
2825: lia tai muuta huumaavaa ainetta niin, että hänen
2826: kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2827: huonontunut tai hänen verensä alkoholipitoi-        kuuta 199 .
2828: 
2829: 
2830:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1991
2831: 
2832:          Maunu Kohijoki             Päivi Varpasuo                   Tuula Liunaiomaa
2833:          Oiva Savela                Ben Zyskowicz                    Kyösti Toivonen
2834:                    Anna-Kaarina Louvo                        Väinö Saario
2835:                                                  1991 vp
2836: 
2837: 
2838: Lakialoite 22
2839: 
2840: 
2841: 
2842: 
2843:                                     P. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta
2844: 
2845: 
2846:                                               Eduskunnalle
2847: 
2848:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2849: 
2850:    Aloitteessa ehdotetaan, että työaikalakia              Lisäksi aloitteessa ehdotetaan työtuntijärjes-
2851: muutettmsnn moottoriajoneuvon kuljettajia              telmän pakollisuutta ja sitä, että voimassa ole-
2852: koskeviita osin niin, että moottoriajoneuvon           vasta poikkeuslupajärjestelmästä luovutaan.
2853: kuljettajien säännöllinen työaika olisi enintään       Tällä ehdotuksella halutaan parantaa työaikaa
2854: 10 tuntia vuorokaudessa. Vuorokautisten työ-           koskevien säännösten valvontaa. Samalla ehdo-
2855: tuntien enimmäismäärää rajoittaisi vain vuoro-         tetaan kuitenkin, että työehtosopimuksella voi-
2856: kausilepo. Säännöllisen vuorokautisen työajan          taisiin aloitteessa mainituissa tapauksissa poike-
2857: ylittäviltä tunneilta suoritettaisiin erityistä kor-   ta työtuntijärjestelmän Iaatimisvelvollisuudesta.
2858: vausta. Työ- ja lepoaikojen valvonta suoritet-            Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ilmaisee
2859: taisiin ajopiirturilla niissä ajoneuvoissa, joihin     tällä aioitteelia tukensa Auto- ja kuljetustyönte-
2860: ajopiirturi on asennettava.                            kijöiden liiton vaatimuksille työaikalain muu-
2861:                                                        toksiksi.
2862: 
2863: 
2864: 
2865: 
2866:                                              PERUSTELUT
2867: 
2868: 1. Nykyinen tilanne                                    teisiin, jotka käytännössä saattavat johtaa 13
2869:                                                        tunnin ylittämiseen.
2870:    Työaikalaki (604/46) sääntelee työntekijöiden          Periodityötä tekeville, myös moottoriajoneu-
2871: työaikoja. Työaikalain moottoriajoneuvon kul-          von kuljettajille, suoritetaan työaikalain 11 §:n
2872: jettajia koskevia säännöksiä on muutettu vii-          mukaan ylityökorvauksia, kun 80 tuntia kahden
2873: meksi 20 päivänä helmikuuta 1976 annetulla             viikon aikana tai 120 tuntia kolmen viikon
2874: lailla (189/76).                                       aikana ylitetään. Tehtyä ylityötä tarkastellaan
2875:     Moottoriajoneuvon kuljettajiin sovelletaan         siten vasta periodin päätyttyä. Vuorokautista
2876: työaikalain periodityötä koskevia säännöksiä,          ylityötä ei työaikalain mukaan voi periodityössä
2877: joiden mukaan työaika tasoittuu kahden viikon          muodostua. Ylityötä voidaan teettää enintään
2878: jaksossa 80 tuntiin ja kolmen viikonjaksossa 120       24 tuntia kahden viikon ja vastaavasti 36 tuntia
2879: tuntiin. Muista työaikalain 6 §:n mukaista työtä       kolmen viikon aikana.
2880: eli periodityötä tekevistä poiketen moottoriajo-          Työaikalain 20 § edellyttää, että jokaista työ-
2881: neuvon kuljettajien vuorokautinen enimmäis-            aikalain alaista työpaikkaa varten on työnanta-
2882: työaika on rajoitettu työaikalain 5 a §:n mukaan       jan laadittava työtuntijärjestelmä. Työtuntijär-
2883:  11 tuntiin vuorokaudessa. Ehdottomana rajana          jestelmästä on käytävä ilmi aika, milloin työ
2884:  on 13 tuntia vuorokaudessa. Näitä enimmäis-           alkaa ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat
2885:  tuntimääriä vuorokaudessa ei saa hätätyötä            Työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poik-
2886:  lukuun ottamatta missään tapauksessa ylittää.         keuslupajaosto voi myöntää vapautuksen työ-
2887:  Hätätyötä koskevia säännöksiä ei voida soveltaa       tuntijärjestelmän laatimisesta, milloin se työn
2888:  kuljetuksissa esiintyviin poikkeuksellisiin tilan-    laatuun nähden on erittäin vaikeaa.
2889: 
2890: 210301N
2891: 2                                           1991 vp- LA 22
2892: 
2893:    Moottoriajoneuvon kuljettajan Iepoajan on           seikat kuten ajoneuvon rikkoontuminen. Käy-
2894: työaikalain 16 a §:n mukaan oltava 10 tuntia           tännössä on ilmennyt myös, että moottoriajo-
2895: vuorokaudessa. Lepoaika voidaan kuitenkin              neuvon kuljettaja, ollessaan suhteellisen lähellä
2896: kuljetustehtävän niin vaatiessa lyhentää vähin-        päämääräänsä vuorokautisen enimmäistunti-
2897: tään seitsemäksi tunniksi vuorokaudessa.               määrän tullessa täyteen, ajaa päämääräänsä
2898:    Työaikalain noudattamista valvovat työsuo-          huolimatta siitä, että vuorokåutinen enimmäis-
2899: jeluviranomaiset Moottoriajoneuvon kuljetta-           työaika ylitetään.
2900: jien on valvonnan mahdollistamiseksi tehtävä              Osa kuljetustyöstä on kausiluonteista. Tästä
2901: työnantajan antamaan ajopäiväkirjaan merkin-           syystä vilkkaimpana kautena kuljetetaan tava-
2902: nät. Ajopäiväkirja on pidettävä mukana ajon            raa mahdollisimman paljon. Tällöin saatetaan
2903: aikana. Ajopäiväkirjan kaavan vahvistaa työ-           ylittää enimmäistyöajat. Osan vuotta ei erikois-
2904: suojeluhallitus. Myös ajopiirturin diagrammale-        kalustolle ole kuljetuksia riittävästi tarjolla.
2905: vyn on työsuojeluhallitus hyväksynyt ajopäivä-            Työaikalain mukaan työnantaja laatii myös
2906: kirjaksi.                                              moottoriajoneuvon kuljettajaa varten työtunti-
2907:    Moottoriajoneuvon kuljettajia koskevista työ-       järjestelmän, ellei työsuojelupiirin työsuojelulau-
2908: aikalain 5 a ja 16 §:n säännöksistä ei voida           takunnan poikkeuslupajaosto ole hakemuksesta
2909: poiketa työehtosopimuksin.                             myöntänyt kokonaan tai osaksi vapautusta tästä
2910:    Periodityössä työntekijälle on annettava vä-        velvoitteesta. Periodityöaloilla on työtuntijärjes-
2911: hintään yhdeksän tunnin yhtämittainen lepoaika         telmän laatimista pidettävä erityisen tärkeänä
2912: työvuoron alkamisesta laskettavan 24 tunnin ku-        syystä, että työtä ei yleensä tehdä niin säännölli-
2913: luessa, jollei työaikajärjestely perustu poikkeus-     sesti kuin työaikalain 5 §:n alaisissa töissä. Laa-
2914: lupaan tai kysymyksessä ole varallaolon aikana         ditusta työtuntijärjestelmästä voidaan työnteki-
2915: tehty työ. Näistä säännöksistä voidaan poiketa         jän suostumuksella poiketa.
2916: työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisillä sopi-      Työtuntijärjestelmän laatiminen ja laaditun
2917: muksilla.                                              työtuntijärjestelmän noudattaminen on osoit-
2918:                                                        tautunut ongelmalliseksi. Kuljetustyössä etenkin
2919:                                                        paikkansa pitävän työn päättymisajan ohjel-
2920: 2. Ongelmat nykyisessä tilanteessa                     mointi on useissa tapauksissa hyvin vaikeaa.
2921:                                                        Ajoaika on pääsääntöisesti ennustettavissa jok-
2922:    Ajoneuvoa kuljetettaessa kuljettajan tulee olla     seenkin paikkansapitävästi. Kun työaikaan kui-
2923: hyvässä kunnossa niin fyysisesti kuin psyykkises-      tenkin kuuluu lastaukseen ja purkuun kulunut
2924: tikin. Kuljettajan väsymystila vaarantaa liiken-       aika näihin toimenpiteisiin varsin usein liittyvine
2925: neturvallisuutta. Myös työntekijöiden suojelu-         odotusaikoineen, käy usein käytännössä niin,
2926: näkökohdat edellyttävät kohtuuttoman pitkien           että työn suunniteltu päättymisaika ei pidä paik-
2927: työaikojen rajoittamista. Moottoriajoneuvon            kaansa. Työn aikaruisaika on yleensä etukäteen
2928: kuljettajien työn luonne kuitenkin poikkeaa            merkittävissä. Tosin kuljetusten tilausjärjestel-
2929: muista työaikalain mukaisista työaloista. Kulje-       män johdosta selviää usein lopullisesti vasta
2930: tukset ja olosuhteet, joissa kuljetuksia suorite-      edellisenä tai jopa samana päivänä kuljetusten
2931: taan, poikkeavat myös toisistaan suuresti. Kul-        alkaminen ja kuljetusten päämäärä.
2932: jettajan tehtävänä on moottoriajoneuvon, usein            Työtuntijärjestelmään tulee merkitä työaika-
2933: raskaan liikenteen ajoneuvon, kuljettaminen            lain mukaan myös ruokailu- ja lepoajat. Vuoro-
2934: paikasta toiseen. Kuljettajan työaikaan luetaan        kautisen Iepoajan merkitseminen ei pääsääntöi-
2935: varsinaisen ajoneuvon kuljettamisen lisäksi myös       sesti tuota vaikeuksia.
2936: ajoneuvon kuormaukseen, kuorman purkami-                  Työaikalain noudattamisen valvonta ei ole
2937: seen ja auton huoltoon käytetty aika.                  tyydyttävästi järjestetty. Valvontaa olisi tehos-
2938:    Suomen olosuhteet ovat varsin usein vaikeat         tettava. Tehokkaammalla valvonnalla voitaisiin
2939: moottoriajoneuvon kuljettajalle. Pitkät välimat-       edistää liikenneturvallisuutta ja työntekijöiden
2940: kat etenkin Pohjois-Suomessa ja ajoittain vai-         työaikasuojelua. Ajopäiväkirjojen avulla suori-
2941: keat keliolosuhteet vaikeuttavat moottoriajoneu-       tettavaa valvontaa ei voida pitää tehokkaana.
2942: von kuljettajan työtä. Käytännössä työaikalain         Ajopäiväkirjoja täytetään puutteellisesti tai nii-
2943: ehdotonta 13 tunnin ylärajaa on rikottu. Rikko-        hin saatetaan tehdä vääriä merkintöjä. Ajopäi-
2944: miset aiheutunevat osaksi puutteellisesta työn         väkirjojen tehokas valvonta edellyttäisi ajopäi-
2945: suunnittelusta. Osaksi työaikalain rikkomisen          väkirjojen tarkastamista myös maanteillä. Työ-
2946: syynä ovat vaikeat keliolosuhteet ja yllättävät        suojeluviranomaiset, joiden tehtävänä on työ- ja
2947:                                             1991 vp- LA 22                                            3
2948: 
2949: lepoaikojen valvonta, eivät voi pysäyttää ajo-          Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämit-
2950: neuvoja maanteillä. Poliisiviranomaiset valvovat     tainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia.
2951: nykyisin tieliikenteen ajo- ja lepoajoista annetun   Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on
2952: lain (61190) noudattamista.                          kuljettajalle annettava vähintään 30 minuutin
2953:    Työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajia         pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.
2954: koskevien säännösten uudistamistyö on ollut             Lakiehdotuksen 5 a §:n mukaan moottoriajo-
2955: käynnissä koko 1980-luvun ajan, Kansainvälisen       neuvon kuljettajan säännöllinen vuorokautinen
2956: työjärjestön ILO:n antaman moottoriajoneuvon         työaika olisi enintään 10 tuntia vuorokaudessa.
2957: kuljettajien työaikoja koskevan suosituksen sekä        Työsuojelun ja liikenneturvallisuuden vuoksi
2958: siihen liittyvän ns. AETR-sopimuksen julkitu-        on kuljettajan työn oikea jaksottaminen tärkeää.
2959: losta lähtien. Nyt ehdotettu aloite perustuu auto-   Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittai-
2960: liikenteen     työaikatoimikunnan       mietintöön   nen työaika on voimassa olevassa työaikalaissa
2961: (Komiteanmietintö 1983:92).                          rajattu 5,5 tuntiin. Tätä aikaa ehdotetaan lyhen-
2962:                                                      nettäväksi siten, että jokaista viiden tunnin työ-
2963:                                                      jaksoa kohti olisi moottoriajoneuvon kuljettajal-
2964:                                                      le annettava vähintään 30 minuutin pituinen
2965: 3. Aloitteen organisatoriset ja taloudelliset        tauko yhdessä tai useammassa erässä. Erityisesti
2966:    vaikutukset                                       kaupunkien sisäisessä liikenteessä jopa 5 tunnin
2967:                                                      yhtämittainen työaika on erittäin pitkä, koska
2968:    Työaikalain säännöksiä valvovat työsuojelu-       kuljettajalla ei usein ole mahdollisuutta edes
2969: viranomaiset. Esitys ei edellytä tässä suhteessa     lyhyeen hengähdystaukoon aikataulujen kirey-
2970: organisatorisia muutoksia. Uudistuksella ei tuli-    den johdosta. Tämän vuoksi tauko tulisikin täl-
2971: si olemaan merkittäviä valtiontaloudellisia eikä     laisessa liikenteessä pääsääntöisesti antaa kah-
2972: kunnallistaloudellisia vaikutuksia.                  dessa osassa, jolloin yhtämittaiseksi työajaksi
2973:    Työministeriön laskelmien mukaan esitys li-       jäisi noin 2,5 tuntia.
2974: säisi kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia suu-
2975: ruusluokaltaan hieman alle 200 miljoonaa mark-       17 §
2976: kaa. Tässä laskelmassa ei ole voitu tarkastella         Voimassa olevan työaikalain 17 §:n 1 momen-
2977: muutosten toteuttamisen myötä liikenneturvalli-      tin mukaan ylityöstä ja hätä työstä, jota tehdään
2978: suuden parantumisen kautta kansantaloudelle          5 §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen
2979: aiheutettavia säästöjä eikä autonkuljettajien työ-   työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tun-
2980: aikasuojelun tehostamisen kautta parantuvan          nilta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta
2981: työkyvyn ja pidentyvän työhistorian aiheutta-        tunneilta 100 prosentilla korotettua palkkaa.
2982: mia säästöjä yhteiskunnalle. Näiden voidaan          Muusta 5 §:n mukaisten säännöllisten työaikojen
2983: kuitenkin olettaa olevan merkityksellisiä, ja ne     lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan 50 prosentil-
2984: tulisivat siten vähentämään arvioituja kustan-       la korotettua palkkaa.
2985: nuksia.                                                 Työaikalain 17 §:n 3 momentin mukaan,
2986:    Esityksellä ei ole vaikutusta ns. omistajakul-    mikäli vuorokautta pitemmän ajanjakson sään-
2987: jettajien asemaan.                                   nöllinen työaika on rajoitettu 6 §:ssä säädetyin
2988:                                                      tavoin sekä työ on jatkunut koko sellaisen ajan-
2989:                                                      jakson, on ylityötunneilta, jotka nousevat enin-
2990: 4. Aloitteen yksityiskohtaiset perustelut            tään 18 tuntiin kolmen viikon pituisena ajanjak-
2991:                                                      sona tai 12 tuntiin kahden viikon pituisena
2992: 5a§                                                  ajanjaksona, 11 §:n 5 momentissa mainitut aloit-
2993:    Voimassa olevan työaikalain mukaan moot-          tamis- ja lopettamistyöt mukaan luettuna mak-
2994: toriajoneuvon kuljettajan pisin Vuorokautinen        settava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100
2995: työaika ei saa ylittää II tuntia niiden 24 peräk-    prosentilla korotettua palkkaa. Nyt ehdotetaan,
2996: käisen tunnin aikana, jotka seuraavat vuorokau-      että työaikalakiin lisättäisiin uusi 17 §:n 10
2997: tista lepoaikaa. Jos moottoriajoneuvon kuljetta-     momentti, jonka mukaan työaikalain 3 momen-
2998: jan työtä ei voida muulla tavoin sopivasti järjes-   tissa mainittujen enintään 18 tunnin tai 12 tun-
2999: tää, saadaan vuorokautista työaikaa pidentää         nin ylityötunteja laskettaessa on otettava huo-
3000: enintään 13 tunniksi, edellyttäen, että työaika      mioon niiden 5 a §:ssä säädetyn säännöllisen
3001: tällaisen pidennetyn työajan jälkeistä lepoaikaa     vuorokautisen työajan lisäksi tehtyjen tuntien
3002: seuraavien 48 tunnin aikana ei ylitä 22 tuntia.      määrä, joilta on 1 momentin mukaan maksetta-
3003: 4                                             1991 vp- LA 22
3004: 
3005: 
3006: va 50 prosentilla korotettua palkkaa. Tarkoituk-          sa, jolloin työn päättymisajan suunnitteleminen
3007: sena on, ettei sekä päivittäisiä 50 prosentilla kor-      etukäteen olisi erityisen hankalaa.
3008: vattavia ylitöitä että samalla tavalla korvattavia
3009: jaksoylitöitä laskettaisi päällekkäin, vaan että          20 a §
3010: kyseisiä ylitöitä voisi olla kahden viikon jaksossa          Työaikojen ja työolojen noudattamista ja
3011: yhteensä enintään 12 tuntia ja kolmen viikon              valvontaa vaikeuttaa työtuntien puutteellinen tai
3012: jaksossa yhteensä enintään 18 tuntia.                     epäluotettava kirjaamistapa. Voimassa olevasta
3013:                                                           työaikalaista poiketen ehdotetaan, että työaiko-
3014:                                                           jen valvontaa suoritetaan pääsääntöisesti ajo-
3015: 20 §                                                      piirturin avulla niissä ajoneuvoissa, joihin ajo-
3016:    Voimassa olevan työaikalain 20 §:n mukaan
3017:                                                           piirturi tieliikennelain 87 §:n mukaan on asennet-
3018: jokaista työaikalain alaista työpaikkaa varten
3019:                                                           tava.
3020: työnantajan on laadittava työtuntijärjestelmä,
3021:                                                              Työ- ja lepoaikojen valvontaa ajopiirturin
3022: jossa mainitaan aika, milloin työ päättyy, sekä
3023:                                                           avulla suoritettaessa olisi työnantajan huolehdit-
3024: ruokailu- ja lepoajat. Nykyisen lain 20 §:n 1
3025:                                                           tava siitä, että työntekijällä on käytettävissään
3026: momentin mukaan työsuojelupiirin työsuojelu-
3027:                                                           kyseiseen piirturiin tarkoitettuja diagrammale-
3028: lautakunta voi hakemuksesta myöntää vapau-
3029:                                                           vyjä. Diagrammalevyt olisivat kuljettajakohtai-
3030: tuksen työtuntijärjestelmän laatimisesta, milloin
3031:                                                           sia eivätkä ajoneuvokohtaisia. Työaikojen val-
3032: työtuntijärjestelmän laatiminen on työn laatuun
3033:                                                           vontaa ajopäiväkirjan avulla suoritettaessa olisi
3034: nähden erittäin vaikeaa.                                  työnantaja voimassa olevan työaikalain mukai-
3035:    Työntekijöiden käsityksen mukaan vapautuk-
3036:                                                           sesti velvollinen antamaan palveluksessaan ole-
3037: sia on myönnetty löyhästi. Työtuntijärjestelmän
3038:                                                           valle moottoriajoneuvon kuljettajalle henkilö-
3039: käyttöönottovelvollisuuden määräämistä ei ole
3040:                                                           kohtaisen ajopäiväkirjan.
3041: pohdittu riittävästi esimerkiksi tavaralinjaliiken-
3042: teen työolosuhteissa. Koska vapautuksia työtun-
3043: tijärjestelmän laatimisvelvollisuudesta on viran-         5. Voimaantulo
3044: omaisten taholta myönnetty liian herkästi, työn-
3045: antajat eivät ole riittävästi kiinnittäneet huomio-         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan noin
3046: ta työn suunnitteluun. Tämän vuoksi esitämme,             puolen vuoden kuluttua sen jälkeen, kun se on
3047: että työsuojelupiirien työsuojelulautakunnille            hyväksytty ja vahvistettu.
3048: säädetty toimivalta päättää vapautushakemuk-
3049: sista poistettaisiin laista. Erityistilanteita silmällä     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3050: pitäen säädettäisiin valtakunnallisille työmark-
3051: kinajärjestöille oikeus työehtosopimuksella poi-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3052: keta tästä velvollisuudesta sellaisissa tapauksis-               lakiehdotuksen:
3053:                                           1991 vp -    LA 22                                            5
3054: 
3055: 
3056:                                                 Laki
3057:                                       työaikalain muuttamisesta
3058: 
3059:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3060:    muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 5 a §, 17 §:n 1 momentti, 20 §:n
3061: 1 momentti ja 20 a §:n 1 momentti,
3062:    sellaisina kuin ne ovat, 5 a § 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (189/76), 17 §:n 1
3063: momentti 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65), 20 §:n 1 momentti 29 päivänä
3064: joulukuuta 1988 annetussa laissa (1351/88) ja 20 a §:n 1 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976
3065: annetussa laissa (620/76), sekä
3066:    lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa,
3067: uusi 10 momentti, 20 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 20 päivänä helmikuuta 1976 ja
3068: 29 päivänä joulukuuta 1988 annetuilla laeilla (189/76 ja 1351188), uusi 5 momentti ja 20 a §:ään,
3069: sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 20 päivänä helmikuuta ja 9 päivänä heinäkuuta 1976
3070: annetuilla laeilla, uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1 momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2
3071: ja 3 momentiksi, seuraavasti:
3072:                        5a§                            kaan maksettava viidelläkymmenellä prosentilla
3073:    Moottoriajoneuvon kuljettajan säännöllinen         korotettu palkka.
3074: vuorokautinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia
3075: niiden 24 perättäisen tunnin aikana, jotka seu-                              20 §
3076: raavat vuorokautista lepoaikaa.                          Jokaista tämän lain alaista työpaikkaa varten
3077:     Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämit-      on työnantajan laadittava työtuntijärjestelmä,
3078: tainen työaika saa olla enintään 5 tuntia. Jokais-    jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa ja päät-
3079: ta 5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljetta-     tyy, sekä ruokailu- ja lepoajat.
3080: jalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen
3081: tauko yhdessä tai useammassa erässä.                     Valtakunnallisilla työmarkkinajärjestöillä on
3082:     Moottoriajoneuvon kuljettajan ajoajoista on       oikeus työehtosopimuksella sopia toisinkin 1
3083: voimassa, mitä tieliikenteen ajo- ja lepoajoista      momentin työtuntijärjestelmässä mainittavista
3084: annetussa laissa (61/90) on säädetty.                 seikoista.
3085:                                                                               20 a §
3086:                        17 §                              Tässä laissa tarkoitettujen moottoriaJoneu-
3087:    Ylityöstä ja hätä työstä, jota tehdään 5 ja 5 a    von kuljettajien työ- ja lepoaikojen noudattami-
3088: §:ssä mainitun vuorokautisen säännöllisen työ-        sen valvonta suoritetaan ajopiirturilla, jos sellai-
3089: ajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta      nen on tieliikennelain (267/81) nojalla ajoneu-
3090: maksettava viidelläkymmenellä prosentilla ja          voon asennettava, tai ajopäiväkirjalla.
3091: seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla korotet-       Työnantajan on annettava ajoneuvosta riip-
3092: tu palkka. Muusta 5 §:n mukaisten säännöllisten       puen palveluksessaan olevalle moottoriajoneu-
3093: työaikojen lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan       von kuljettajalle riittävästi tyhjiä, henkilökohtai-
3094: viidelläkymmenellä prosentilla korotettu palk-        sia ajopiirturin diagrammalevyjä tai työsuojelu-
3095: ka.                                                   hallituksen vahvistaman kaavan mukaisia henki-
3096:                                                       lökohtaisia ajopäiväkirjoja.
3097:    Edellä 3 momentissa mainittuja enintään 18
3098: tunnin tai 12 tunnin ylityötunteja laskettaessa
3099: on otettava huomioon niiden 5 a §:ssä säädetyn          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3100: säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi teh-       kuuta 19 .
3101: tyjen tuntien määrä, joilta on 1 momentin mu-
3102: 
3103:       Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1991
3104: 
3105:           Pekka Leppänen                 Ensio Laine                     Asko Apukka
3106:           Eila Rimmi                     Raila Aho                       Claes Andersson
3107:           Jarmo Wahlström                Iivo Polvi                      Outi Ojala
3108:           Martti Korhonen                Marjatta Stenius-Kaukonen       Esko-Juhani Tennilä
3109:           Juhani Vähäkangas              Esko Seppänen                   Heli Astala
3110:                                               1991 vp
3111: 
3112: 
3113: Lakialoite 23
3114: 
3115: 
3116: 
3117: 
3118:                                    Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien vähimmäis-
3119:                                       eläkkeestä
3120: 
3121: 
3122:                                             Eduskunnalle
3123: 
3124:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3125: 
3126:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,       rintama- tai veteraanitunnus, eläkettä niin pal-
3127: jonka mukaisesti Kansaneläkelaitos valtion va-      jon, että heidän eläketulonsa ovat vähintään
3128: roista maksaa kaikille vuosien 1939-1945 so-        4 500 markkaa kuukaudessa. Vähimmäiseläke
3129: tiemme veteraaneille ja invalideille, joille on     sidotaan työntekijäin eläkelain mukaiseen palk-
3130: myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus-,        kaindeksiin.
3131: 
3132: 
3133: 
3134: 
3135:                                           PERUSTELUT
3136: 
3137:    Nykyiset valtion tulo- ja menoarvioihin sisäl-      Kun veteraaniemme eläketurvaa verrataan
3138: tyvät määrärahat eivät anna mahdollisuuksia         esimerkiksi työttömäksi joutuneen sosiaalitur-
3139: kunnollisten eläkkeiden maksamiseksi sotiemme       vaan ja ennen kaikkea sellaiseen työttömään,
3140: veteraaneille ja invalideille. Myöskään ei ole      jonka turva muodostuu ansiosidonnaisuuden
3141: olemassa lakia, joka tähän velvoittaisi. Kun tal-   mukaan, on pakko todeta, että sotiemme vete-
3142: visodan päättymisestä on kulunut 50 vuotta ja       raanit ja invalidit eli ne, jotka ovat omalla
3143: Lapin sodan päättymisestä 27.4.1990 45 vuotta,      toiminnallaan luoneet perustan hyvinvoinnillem-
3144: oli vuosi 1990 Suomen itsenäisyyden historian       me, on unohdettu.
3145: kannalta suuri merkkivuosi. Tämän merkkivuo-           Säätämällä kunnollinen veteraanien vähim-
3146: den kunniaksi tulee säätää sotiemme veteraanien     mäiseläkelaki voidaan vihdoinkin lunastaa ne
3147: vähimmäiseläkelaki kunniavelan maksamiseksi         monien juhlapuhetilaisuuksien lupaukset, joita
3148: itsenäisyytemme ja vapautemme puolustajille.        veteraanimme ovat odottaneet kymmeniä vuo-
3149:    Vaikka yhteiskunnan taholta onkin viime          sia.
3150: vuosina osoitettu suurempaa ymmärtämystä ve-           Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3151: teraanejamme kohtaan, ovat toimet kuitenkin         oittaen,
3152: riittämättömiä, kun niitä verrataan niihin uh-
3153: rauksiin ja saavutuksiin, joihin veteraaniemme                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3154: panos on ollut ratkaiseva.                                 lakiehdotuksen:
3155: 
3156: 
3157: 
3158: 
3159: 210301N
3160: 2                                         1991 vp -LA 23
3161: 
3162: 
3163:                                                  Laki
3164:                               sotiemme veteraanien vähimmäiseläkkeestä
3165: 
3166:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3167: 
3168:                        1§                             eläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä
3169:    Kaikille Suomessa asuville vuosien 1939-           kansaneläkelaissa (347/56) on säädetty.
3170: 1945 sotiemme veteraaneille ja inva1ideille, joille
3171: on myönnetty rintamasotilas-, rintamapalvelus-                               4§
3172: rintama-tai veteraanitunnus, taataan 4 500 mar~          Tämän lain mukaan myönnettävistä eläkkeis-
3173: kan suuruinen vähimmäiseläke kuukaudessa              tä Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannuk-
3174: myöntämällä heille tämän lain mukaista eläkettä       set korvataan valtion varoista. Valtio suorittaa
3175: niin paljon, että eläkkeensaajan yhteenlasketut       etukäteen 90 prosenttia maksettavien eläkkeiden
3176: eläketulot ovat 4 500 markkaa kuukaudessa.            määrästä. Tämän lain mukaisesta toiminnasta
3177:                                                       aiheutuvat hallintokulut luetaan Kansaneläke-
3178:                       2§                              laitoksen hallintokustannuksiksi.
3179:   Eläkkeeseen tehdään indeksitarkistus siten
3180: kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään.                             5§
3181:                                                         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3182:                       3§                              kuuta 19
3183:     Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kansan-
3184: 
3185: 
3186:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1991
3187: 
3188:           Sulo Aittoniemi                Hannu Suhonen                  Lea Mäkipää
3189:           Marita Jurva                   Heikki Riihijärvi              Tina Mäkelä
3190:                                                  1991 vp
3191: 
3192: 
3193: Lakialoite 24
3194: 
3195: 
3196: 
3197: 
3198:                                     Seppänen ym.: Ehdotus laiksi kansanäänestyksestä Suomen mah-
3199:                                        dollisen EY-jäsenyyden osalta
3200: 
3201: 
3202:                                               Eduskunnalle
3203: 
3204:     Lakialoitteessa ehdotetaan järjestettäväksi        pohjalta, että EY ei ole parlamentaarisesti hallit-
3205: Suomen Hallitusmuodon 22 a §:n mukainen neu-           tu yhteisö,
3206: voa-antava kansanäänestys Suomen EY-jäse-                 - EY:n lainsäädännön ja tuomioistuinten
3207: nyydestä.                                              vallan ensisijaisuudesta Suomen lainsäädäntöön
3208:     On nimittäin käymässä selväksi, että Suomen        verrattuna,
3209: eduskunnan hyväksymiä varaumia ETA-neu-                   - Suomen markan arvon määräytymisen pe-
3210: vottelujen pohjaksi ei tulla mainituissa neuvotte-     rusteista EMS-järjestelmän mukaan Saksan mar-
3211: luissa hyväksymään.                                    kan arvon ensisijaisuuden pohjalta,
3212:     Näin ollen                                            - maanviljelyksen loppumisesta Suomessa
3213:     - ulkomaalaisomistusta ei rajoiteta, vaikka        ja Suomen tukipolitiikasta Etelä-Euroopan mai-
3214: se olisi tarpeen kansallisten etujen varjelemiseksi,   den maatalouden hyväksi,
3215:     - aluepolitiikan harjoittamiselle ei säily eri-       - työvoiman vapaasta liikkuvuudesta ja sen
3216: tyisedellytykset niin että alueellista tukipolitiik-   myötä mahdollisen EY-halpatyövoiman tuon-
3217: kaa voitaisiin harjoittaa muilla kuin EY:n hy-         nista Suomeen,
3218: väksymillä perusteilla,                                   - EY:n sosiaaliturvan ensisijaisuudesta Suo-
3219:     - suomalaisen sosiaaliturvan säilyminen ny-        men parempaan omaan sosiaaliturvaan verrattu-
3220: kytasolla vaarantuu,                                   na,
3221:     - työsuojelu- ja työterveysjärjestelmässä tu-         - suomalaisen naisen aseman ja tasa-arvon
3222: levat noudatettaviksi EY:n normit ja määräyk-          heikentämisestä Suomen kehittyneemmältä ta-
3223: set,                                                   solta EY:n huonommalle tasolle sekä
3224:     - ympäristönsuojelussa tullaan ottamaan               - ulkomaalaisomistuksen rajoitusten poista-
3225: käyttöön EY-määräykset siinäkin tapauksessa,           misesta niin yritysten kuin kiinteistöjen ja maa-
3226: että kansalliset ympäristönsuojelulainsäädännön        peränkin osalta, minkä lisäksi loppuu suomalais-
3227: säädökset olisivat EY-määräyksiä tiukemmat             ten ikimuistoinen nautinta Suomen luontoon ns.
3228: luonnon säilyttämiseksi ja                             jokamiehenoikeuden muodossa.
3229:     - omaleimainen suomalainen kulttuuri on               EY-jäsenyys murentaa Suomen ulkopolitii-
3230: vaarassa.                                              kan perusteet ja estää Suomea harjoittamasta
3231:     Sen lisäksi eri EFTA-maat ovat luopuneet           puolueettomuuspolitiikkaa maailmassa, jossa
3232: ETA-tavoitteista tavalla, joka vaarantaa yhtei-        suurvaltojen eturistiriidat ovat olemassa eivätkä
3233: sen ETA-rintaman onnistumisen.                         ole poistuneet, vaikka kehitys viime vuosina
3234:     Näissä oloissa, ja kun Suomessa kokoomuk-          onkin ollut myönteistä. Kuitenkin on selvää, että
3235:  sen sekä nyt SDP:n ja Keskustan puoluejohtajat        Saksan merkitys kasvaa myös suurvaltasuhteissa
3236:  ovat hyväksymässä Suomen tavoitteeksi Euroo-          sen yhdistymisen jälkeen.
3237:  pan integraatiossa täyden EY-jäsenyyden, pi-             On myös huomattava, että EY-jäsenyys liittää
3238:  dämme tärkeänä, että ratkaisun tästä asiasta          Suomen siihen talousliittoblokkiin, jonka perus-
3239:  tekee viime kädessä Suomen kansa.                     ajatuksena on muurien rakentaminen EY:n ym-
3240:      EY-jäsenyyden yhteydessä päätetään:               pärille kehitysmaiden etujen vastaisella tavalla.
3241:     - Suomen itsenäisyydestä ja taloudellisesta            Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
3242:  itsemääräämisoikeudesta,
3243:     - eduskunnan vallan kaventamisesta ja                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3244:  Brysselin virkamiesten vallan lisäämisestä siltä             lakiehdotuksen:
3245: 
3246: 
3247: 210301N
3248: 2                                         1991 vp -    LA 24
3249: 
3250: 
3251:                                                 Laki
3252:                    kansanäänestyksestä Suomen mahdollisen EY-jäsenyyden osalta
3253:     Eduskunnan pääröksen mukaisesti säädetään:
3254:                         1§                                                     6§
3255:    Tällä lailla säädetään pidettäväksi neuvoa-           Kunnan keskusvaalilautakunnan on muun
3256: antava kansanäänestys Suomen EY-jäsenyyden            ohella hyvissä ajoin varmistaudutava siitä, että
3257: perusteista.                                          vaalikunnilla on käytettävissään tämän lain
3258:                         2§                            2 §:ssä esitetyistä ännestysvaihtoehdoista tehtyjä
3259:    Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä esite-        luetteloita, jotka on asetettava nähtäväksi vaali-
3260: tään äänestäjien valittavaksi seuraavat vaihtoeh-     huoneeseen ja odotustiloihin sekä jokaiseen ää-
3261: dot:                                                  nestyskoppiin.
3262:    1. Kannatan Suomen EY-jäsenyyttä.
3263:    2. Vastustan Suomen EY-jäsenyyttä.                                            7§
3264:                                                          Äänestyslippu on mitätön:
3265:    ..                   3§                                1) jos vaalikuoressa on useampia tai muitakin
3266:    Aänestäjille toimitetaan viimeistään 30 päivää     kuin yksi äänestyslippu;
3267: ennen äänestyksen alkamista tiedote eri äänes-           2) jos äänestyskuoressa on sellainen puutteel-
3268: tysvaihtoehdoista ja niiden perustetuista. Esit-      lisuus tai merkintä, että äänestys olisi kansan-
3269: teen laatimisesta ja toimittamisesta vastaa oi-       edustajien vaaleista annetun lain (391169) 78 §:n
3270: keusministeriö.                                       2 momentin mukaan ollut jätettävä huomioon
3271:                                                       ottamatta;
3272:                        4§.                               3) jos äänestyslippuna on käytetty muuta kuin
3273:    Äänestysvaihtoehtoja esittävälle yksityiselle      oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;
3274: tiedotustoiminnalle annetaan valtionavustusta            4) jos äänestyslippu on leimaamaton;
3275: neljä miljoonaa markkaa. Avustuksen jakami-              5) jos äänestysvaihtoehdon numero on mer-
3276: sesta eri tahojen kesken päättää valtioneuvosto.      kitty siten, ettei selvästi ilmene, mitä vaihtoehtoa
3277:                                                       se tarkoittaa; sekä
3278:                           5§                             6) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestä-
3279:    Vaaleissa käytettävä äänestyslippu on painet-      jän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen
3280: tava keltaiselle paperille. Äänestyslipusta on käy-   on tehty muunlainen asiaton merkintä. asiatto-
3281: tävä selvästi ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja     mana älköön pidettäkö sellaista merkintää, joka
3282: sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilymi-        ainoastaan selventää, mitä vaihtoehdoista äänes-
3283: nen.                                                  täjä on tarkoittanut äänestää.
3284:    Äänestyslipun on oltava vakiokokoa 148 x
3285: 210 mm, ja sen sisäpuolelle on painettava otsik-                              8§
3286: ko, jossa mainitaan, missä äänestyksessä sitä on         Sen lisäksi mitä tässä laissa on säädetty nou-
3287: käytettävä sekä lisäksi viivalla merkitty ympyrä,     datetaan kansanäänestyksessä lakia menettelys-
3288: joka on halkaisijaltaan 90 mm ja joka lippua          tä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä (5711
3289: kokoon taitettaessa jää taittamattomaksi. Kes-        87) sekä soveltuvin osin kansanedustajain vaa-
3290: kellä ympyrää tulee olla selvästi havaittava          leista annettua lakia.
3291: merkintä N:o sen äänestysvaihtoehdon numeron
3292: merkitsemistä varten, jonka hyväksi äänestäjä                               9§
3293: tahtoo antaa äänensä. Aänestyslipussa ei saa olla        Tämä laki tulee voimaan    päivänä
3294: muuta kuin mitä on edellä säädetty.                   kuuta 19
3295:    Oikeusministeriö painattaa liput ja lähettää          Ennen tämän lain perusteella toimitettua
3296: tarpeellisen määrän niitä kuntien keskusvaali-        kansanäänestystä ei Suomen tasavalta saa hakea
3297: lautakunnille toimitettavaksi edelleen vaalilauta-    jäsenyyttä Euroopan yhteisössä.
3298: kunnille.
3299: 
3300: 
3301:       Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1991
3302: 
3303:                      Esko Seppänen                             Eila Rimmi
3304:                      Heli Astala                               Marjatta Stenius-Kaukonen
3305:                                                1991 vp
3306: 
3307: Lakialoite 25
3308: 
3309: 
3310: 
3311: 
3312:                                   0. Ojala ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 20 ja 21 luvun sekä
3313:                                      maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 §:n muutta-
3314:                                      misesta
3315: 
3316:                                              Eduskunnalle
3317: 
3318:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3319: 
3320:    Aloitteen tarkoituksena on korostaa suku-         pautta loukkaavaa haureutta ei ole sidottu suku-
3321: puolisen itsemääräämisoikeuden loukkaamatto-         puoleen. Uhrille myönnettäisiin aina maksuton
3322: muutta. Se on tarkoitettu osaksi niitä toimia,       oikeudenkäynti.
3323: joilla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa.        Lieventäväksi perusteeksi ei enää katsottaisi
3324:     Rikoslain 20 luvun 1 §:n mukaan väkisinma-       rikoksentekijän ja rikoksen uhrin välistä suhdet-
3325: kaaminen voi kohdistua vain naiseen avioliiton       ta.
3326: ulkopuolella. Aloitteessa ehdotetaan säännök-            Sukupuolisen itsemääräämisoikeuden louk-
3327: sien muuttamista siten, että teko olisi rangaista-   kaus ei olisi enää asianomistajarikos. Samalla
3328: vaa myös avioliitossa väkisinmakaamisena eikä        ehdotetaan, että pahoinpitely, lievää pahoinpite-
3329: vain pahoinpitelynä tai pakottamisena.               lyä lukuun ottamatta, ei olisi enää asianomista-
3330:    Väkisinmakaamisrikos ehdotetaan samalla           jarikos.
3331: yhdistettäväksi sanotun luvun 2 §:n vapautta             Aloitteessa ehdotetaan myös homoseksuaali-
3332: loukkaavaan haureuteen,jolloin rikoksen nimik-       suuteen kehottamisen rangaistavuuden poista-
3333: keeksi on annettu rikos sukupuolista itsemäärää-     mista.
3334: misoikeutta vastaan. Ehdotuksen mukaan uhri              Vasemmistoliiton liittohallitus teki liiton edus-
3335: ja tekijä voisivat olla kumpaa sukupuolta tahan-     kuntaryhmälle 6.3.1991 ehdotuksen tällaisen
3336: sa. Voimassa olevassa säännöksessähän väkisin-       aloitteen jättämisestä.
3337: makaamisen uhri voi olla vain nainen, mutta va-
3338: 
3339: 
3340: 
3341:                                            PERUSTELUT
3342: 
3343: 1. RL 20 luku: Siveellisyysrikokset                     Hallituksen esityksessä tätä valintaa oli puo-
3344:                                                      lusteltu sillä, että sen "on katsottava vastaavan
3345: 1.1. Yleistä                                         maassamme vallitsevaa oikeuskäsitystä. Kun
3346:    Rikoslain siveellisyysrikoksia koskevien sään-    väkisinmakaamisrikos on erittäin häpeällinen,
3347: nösten tarkoituksena on suojata toisen ihmisen       aviopuolisoiden välisten suhteiden saattaminen
3348: oikeutta sukupuoliseen itsemääräämisoikeuteen.       väkisinmakaamisrikosten piiriin ei tunnu perus-
3349:    Rikoslain siveellisyysrikoksia koskevia sään-     tellulta. Käytännöllisetkään syyt eivät puolla
3350: nöksiä uudistettiin viimeksi 1970-luvun alussa,      väkisinmakaamisrikoksen          tunnusmerkistön
3351: jolloin hallituksen esityksen pohjana oli ollut      ulottamista koskemaan myös aviopuolisoiden
3352: seksuaalirikoskomitean mietintö (Komiteanmie-        välisiä tekoja."
3353: tintö 1967: A 12). Vastoin komitean ehdotusta           Aika kestämättömältä tuntuu silloiseen halli-
3354: eduskunnassa tuli enemmistöllä hyväksytyksi          tuksen esitykseen sisältyvä lisäperuste, jonka
3355: hallituksen esityksen (HE 52/1970 vp) mukaises-      mukaan tunnusmerkistön ulottaminen koske-
3356: ti sellainen kanta, että aviomiehen maatessa         maan aviopuolisoja ei olisi siksikään perusteltua,
3357: vaimonsa vastoin tämän tahtoa kyseessä ei olisi      että "säännönmukaisesti ei avioliitossa olevien
3358: väkisinmakaaminen vaan teosta voitaisiin ran-        kesken tällaisia tapauksia esiinnykään." Eikö-
3359: gaista lähinnä pahoinpitelynä tai pakottamisena.     hän rikos yleensäkin ole ei-säännönmukainen;
3360: 
3361: 210301N
3362: 2                                                     1991 vp -        LA 25
3363: 
3364: säännönmukaisia tekoja tuskin saataisiinkaan                         tekijä ovat samaa sukupuolta, tulisi myös ran-
3365: kriminalisoitua. Jo tuolloin oli kuitenkin mm.                       gaistavaksi rikoksena sukupuolista itsemäärää-
3366: Ruotsissa omaksuttu toinen kanta.                                    misoikeutta vastaan, samoin teko, jossa tekijä on
3367:     Lakivaliokunta ei kuitenkaan ollut yksimie-                      nainen ja uhri mies.
3368: linen. Vähemmistöönjääneet vasemmistoa edus-                             Tekijänä tuomittaisiin aloitteen mukaan ku-
3369: taneet valiokunnan jäsenet (Seija Karkinen,                          ten nykyisinkin myös pakottaja.
3370: Keijo Suksi, Ralf Friberg, Helvi Niskanen,                               Erityisellä riippuvuussuhteella tarkoitetaan
3371: Aarne Koskinen, Toivo Åsvik, Mirjam Tuomi-                           sitä, että tekijä käyttää törkeästi väärin uhrin
3372: nen) katsoivat, että teon kriminalisointi myös                       riippuvuutta tekijästä, hädänalaista asemaa tai
3373: avioliitossa väkisinmakaamisena oli perusteltua                      turvattomuutta. (vrt. voimassa oleva 2 §:n 2
3374: ja että lakiin "otettuna säännös voisi päinvastoin                   momentti)
3375: toimia ennakkoehkäisevän normin tavoin. Avio-                            Lieventäväksi asianhaaraksi ei katsottaisi
3376: liiton osapuolten tasa-arvoisuuden kannalta täl-                     tekijän ja uhrin välistä suhdetta, vaan kyseeseen
3377: lä väkisinmakaamista koskevalla säädöksellä                          tulisivat erityisesti voimassa olevan ja tässä aloit-
3378: olisi myös huomattava periaatteellinen merki-                        teessa kumottavaksi ehdotettavan 2 §:n tarkoit-
3379: tys." Tämän kohdan osalta vähemmistön kan-                           tamat lievimmät tapaukset.
3380: taan yhtyi myös liberaalien Kerttu Hemmi.                                Kun lieventäväksi asianhaaraksi ei enää kat-
3381:     Myös tässä aloitteessa halutaan korostaa                         sottaisi rikoksen tekijän ja uhrin suhdetta, esitys
3382: edellä lainatun vastalauseen tasa-arvonäkökoh-                       merkitsisi kiristymistä nykytilanteeseen nähden.
3383: taa.                                                                 Missään tapauksessa lieventäväksi asianhaarak-
3384:     Tällä aioitteelia tähdätään siihen, että jokai-                  si ei olisi katsottava sitä, että uhri oli muuttanut
3385: sella olisi oikeus sukupuoliseen itsemääräämi-                       aiemmin suostuvaista kantaansa kielteiseksi
3386: seen, myös avioliitossa. Jo seksuaalirikoskomi-                      juuri ennen tapahtumaa, tai sitä, että uhri esi-
3387: tea oli aikanaan todennut, että avioliiton päättä-                   merkiksi lähtemällä tekijän asuntoon olisi vies-
3388: misen ei enää voitu katsoa perustavan miehelle                       tittänyt suostumustaan. Lähtökohdaksi on otet-
3389: seksuaalista määräämisvaltaa vaimoonsa näh-                          tava se, että suostuminen voidaan aina peruut-
3390: den, vaan että kyseessä tuli olla molemminpuo-                       taa. Siten poiketaan siitä kannasta, että lievem-
3391: lisen suostumuksen.                                                  pää asteikkoa voitaisiin soveltaa sinänsä tekoon,
3392:                                                                      jossa ilmenee "yhteisymmärryksessä alkaneen
3393:                                                                      seurustelun aiheuttamassa kiihtyneessä mielenti-
3394: 1.2. Yksityiskohtaiset perustelut                                    lassa tapahtuvaa väkivallan käyttämistä". (vrt.
3395:                                                                      HE 52/1970 vp)
3396:     1 §. Väkisinmakaaminen (voimassa oleva 1 §)                          Lievemmäksi ei siis katsottaisi, kuten voimas-
3397: ja vapautta loukkaava haureus (voimassa oleva                        sa olevasta laista vuoden 1970 valtiopäivien
3398: 2 §) on yhdistetty yhdeksi rikoslajiksi, jolle on                    lakivaliokunta (mietintö n:o 11) toteaa: "Varsin-
3399: annettu nimike rikos sukupuolista itsemäärää-                        kin jos tekijä ja teon kohde ovat aikaisemminkin
3400: misoikeutta vastaan. Uudella nimikkeellä koros-                      olleet keskenään sukupuoliyhteydessä tai nainen
3401: tetaan rangaistussäännöksen suojelun tarkoitus-                      on selvästi myötävaikuttanut väkisinmakaami-
3402: ta.                                                                  seen johtaneen tilanteen syntymiseen, saattaa
3403:     Voimassa olevassa 1 §:ssä rikoksen uhri on                       olla kohtuullista tuomita kuutta kuukautta lie-
3404: nainen, johon teko kohdistuu avioliiton ulko-                        vempi rangaistus". Tässä aloitteessa luovutaan
3405: puolella. Esitämme, että rikoksen uhri olisi toi-                    näkemyksestä, jonka mukaan uhri olisi tällaisis-
3406: nen ihminen tekemättä eroa sen suhteen, tapah-                       sa tilanteissa ikään kuin itsekin syyllinen.
3407: tuuko rikos itsemääräämisoikeutta vastaan avio-                          Voimassa olevassa rikoslain 20 luvussa ran-
3408: liitossa tai sen ulkopuolella. Teko, jossa uhri ja                   gaistusasteikko on seuraava:
3409: 
3410: -   väkisinmakaaminen (1 §) ...................................................•..       (14 vrk)- 10 vuotta vankeutta
3411: -   väkisinmakaaminen, lieventävä .......................................... .           (14 vrk)- 4 vuotta vankeutta
3412: -   vapautta loukkaava haureus ............................................... .           (1 ps)- 4 vuotta vankeutta
3413: 
3414:   Ehdotettu rangaistusasteikko olisi seuraava:
3415: - rikos s~kupu~li~ta itsemääräämisoikeutta vastaan ............. .                       (14 vrk)- 10 vuotta vankeutta
3416: - sama, heventava .................................................................. .   (14 vrk)- 4 vuotta vankeutta
3417:                                             1991 vp -    LA 25                                           3
3418: 
3419:    2 §. Kumotaan.                                       na vaikeuksitta kykene kokonaisuudessaan suo-
3420:     9 § 2 mom. Säännös kumottaisiin. Siten julki-       rittamaan asian käsittelyn vaatimia menoja.
3421: nen kehottaminen samaa sukupuolta olevien                  Tästä poiketen ehdotetaan, että maksuton
3422: haureuteen ei olisi enää rangaistavaa.                  oikeudenkäynti myönnettäisiin tuloista ja va-
3423:     Kehotussäännös tuli lakiin eduskuntakäsitte-        roista tai muusta taloudellisesta asemasta riippu-
3424: lyssä. Erityisen merkittävää vuoden 1970 valtio-        matta Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle,
3425: päivien lakivaliokunnan perusteluissa on se, että       jos hän on asianomistaja rikoslain 20 luvun 1 §:n
3426: valiokunta nimenomaisesti yhdisti kehottamisri-         tarkoittamissa tapauksissa.
3427: koksen tiedotusvälineisiin todeten, että "joukko-
3428: tiedotusvälineet saattavat olla tekoon liittyvän
3429: julkisuuden kannalta niin tehokkaita, että rikok-       1.4. Muut toimenpiteet
3430: sen vahingot ja haittavaikutukset voivat muo-
3431: dostua huomattaviksi. Sen vuoksi erityinen va-              Vasemmistoliiton liittohallitus esitti 6.3.1991
3432: rovaisuus tiedotusvälineiden puolelta on tar-           lakialoitteita naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
3433: peen." Valiokunta sentään katsoi, että asiallises-      Liittohallitus esitti, että
3434: ti homoseksuaalisuudesta saattoi tiedottaa.                 1. avioliitossa tapahtuva väkisinmakaaminen
3435:     Vuoden 1970 valtiopäivien lakivaliokunnan           kriminalisoidaan;
3436: näkemys vahingoista ja joukkotiedotuksen te-                2. väkisinmakaamisrikokset muutetaan viral-
3437: hosta osoittaa asioiden vähäistä tuntemusta va-         lisen syytteen alaisiksi rikoksiksi;
3438: liokunnan uskoessa, että homoseksuaalisuuteen               3. väkisinmakaamisrikosten oikeudenkäyn-
3439: voitaisiin ohjata kehottamalla. Kanta heijasta-         neissä uhria eli asianomistajaa voidaan kuulla
3440: neekin pikemminkin muotoilijoidensa tiedosta-           itse rikoksesta ilman, että syytetty on läsnä;
3441: mattomia pelkoja.                                           4. uhrille myönnetään valtion varoista avusta-
3442:     JO§. 1 momentti käy tarpeettomaksi ja ku-           ja;
3443: motaan, kun edellä 1 §:stä on poistettu avioliit-           5. väkisinmakaamisrikokset luokitellaan teon
3444: toa koskeva rajoitus.                                   törkeysasteen mukaan törkeään väkisinmakaa-
3445:     2 momentti on muutettu samasta syystä.              miseen, väkisinmakaamiseen ja lievään väkisin-
3446:     11 §. Voimassa olevan lain mukaan väkisin-          makaamiseen;                                 ·
3447: makaaminen on asianomistajarikos, mitä on                   6. pahoinpitely on virallisen syytteen alainen
3448:  perusteltu sillä, että tällä tavoin voidaan uhria      rikos tekopaikasta riippumatta;
3449: suojella tutkinnan ja oikeudenkäynnin epämiel-              7. maahamme luodaan kattavasti kriisikes-
3450:  lyttävyydeltä. Toisaalta on katsottu, että tämä        kuksia, joissa seksuaali- ja muun väkivallan
3451:  antaa tekijälle mahdollisuuden uhrin painosta-         kohteeksi joutuneet saavat tukea, neuvontaa ja
3452:  miseen, jolloin tekijä saattaisi välttyä rangaistuk-   apua esim. oikeudenkäyntiin, valmiuksia kriisis-
3453:  selta toistuvistakin teoista. Toisaalta nykyisel-      tä selviämiseen ja yleensäkin elämäntilanteen
3454:  läänkin virallisella syyttäjällä on erittäin tärkeän   järjestämiseen; yhteiskunnan on tuettava myös
3455:  yleisen edun niin vaatiessa mahdollisuus syytteen      naisten itseapuun perustuvia toimintaryhmiä.
3456:  nostamiseen.                                               Edellä mainituista ehdotuksista kohdat 1, 2, 4
3457:     Meillä ei ole käytettävissämme erityistä perus-     ja 6 toteutuisivat tässä aloitteessa. Sen sijaan
3458:  tetta tai näyttöä, joka ehdottomasti puoltaisi         kohdan 5 kirjoittaminen lakiin on osoittautunut
3459:  nykylain kantaa (asianomistajarikos) tai sille         vaikeaksi.
3460:  vastakkaista näkemystä. Tässä aloitteessa ehdo-
3461:  tamme kuitenkin, että 1 §:n rikos sukupuolista
3462:  itsemääräämisoikeutta vastaan ei olisi asian-          2. RL 21 luku: Henkeen ja terveyteen kohdistu-
3463:  omistajarikos.                                         vat rikokset
3464: 
3465:                                                             Puolisoiden välinen tasa-arvo edellyttää, että
3466: 1.3. Maksuton oikeudenkäynti                            kehon voimaa ei käytetä erimielisyyksiä ratkot-
3467:                                                         taessa. Jossakin määrin näyttää edelleenkin ole-
3468:    Maksuton oikeudenkäynti myönnetään Suo-              van tapauksia, joissa kotona esiintyvään väki-
3469: men kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka, otta-      valtaan ei puututa, koska se on asianomistajari-
3470: en huomioon hänen tulonsa ja varansa sekä               kos.
3471: elatusvelvollisuutensa ja muut taloudelliseen              Aloitteessa esitetään, että asianomistajarikok-
3472: asemaansa vaikuttavat seikat, ei asiaan osallise-       seksijäisi enää vain lievä pahoinpitely. Muutok-
3473: 4                                         1991 vp -    LA 25
3474: 
3475: sella tähdätään siihen, että yhteiskunta osoittai-    lain 21 luvun 5 §)ja lievä pahoinpitely (7 §)ovat
3476: si, ettei pahoinpitely ole hyväksyttävää myös-        asianomistajarikoksia, elleivät ne tapahdu julki-
3477: kään kotioloissa puolisoiden kesken. Käytän-          sella paikalla.
3478: nössä tämä ratkaisu suojaisi ennen kaikkia               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3479: naisia.
3480:     14 §. Tahallaan toiselle ruumiinvamman tai                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
3481: sairauden aiheuttaminen eli pahoinpitely (rikos-             kiehdotukset:
3482: 
3483: 
3484: 
3485: 
3486: 1.
3487:                                                  Laki
3488:                                 rikoslain 20 ja 21 luvun muuttamisesta
3489:    Eduskunnan päätöksen mukaise~ti
3490:    kumotaan rikoslain 20 luvun 2 §, 9 §:n 2 momentti ja 10 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15
3491: päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (16171) ja
3492:    muutetaan 20 luvun 1 §, 10 §:n 2 momentti, 11 §ja 21 luvun 14 §:n 1 momentti,
3493:    sellaisina kuin niistä ovat 20 luvun 1 §, 10 §:n 2 momentti ja 11 §sanotussa 15 päivänä tammikuu-
3494: ta 1971 annetussa laissa ja 21 luvun 14 §:n 1 momentti 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetussa laissa
3495: (491169) seuraavasti:
3496: 
3497:                      20 luku                          mennyt naimisiin teon kohteena olleen henkilön
3498:                                                       kanssa, syytettä ei ole nostettava tai rangaistus-
3499:               Siveellisyysrikoksista                  ta tuomittava.
3500:                         1§
3501:     Joka pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen tai
3502: muuhun haureuteen väkivallalla tai sellaisella                                 11§
3503: uhkauksella, jossa pakottava vaara on tarjona,            Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 3, 4,
3504: on tuomittava rikoksesta sukupuolista itsemää-        5 tai 6 §:ssä tarkoitetusta teosta, ellei asianomis-
3505: räämisoikeutta vastaan enintään kymmeneksi            taja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi tai erit-
3506: vuodeksi, tai jos asianhaarat ovat erittäin lieven-   täin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamis-
3507: tävät, enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen.         ta.
3508: Jos rikos toteutetaan saattamalla teon uhri tunn-
3509: ottomaan tilaan tai kykenemättömäksi puolus-
3510: tamaan itseään tai uhri on vajaamielisyyden, sai-
3511: rauden tai muun heikkoudentilan tähden kyke-                               21 luku
3512: nemätön puolustamaan itseään tai ymmärtä-
3513:                                                        Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista
3514: mään teon merkitystä taikka uhrin ja tekijän
3515: välillä vallitsee erityinen riippuvuussuhde, on                              14 §
3516: tuomittava niin kuin tässä momentissa on edellä          Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä
3517: säädetty.                                             7 §:ssä tarkoitetusta pahoinpitelystä, ellei asian-
3518:    Yritys on rangaistava.                             omistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi.
3519: 
3520:                         10 §
3521: 
3522:    Milloin 3 tai 4 §:ssä tai 5 §:n 1 momentissa          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3523: taikka 6 §:ssä mainitussa tapauksessa tekijä on       kuuta 199.
3524:                                        1991 vp -    LA 25                                           5
3525: 
3526: 
3527: 2.
3528:                                               Laki
3529:                  maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
3530:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3531:    lisätään 2 päivänä helmikuuta 1973 maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/73)
3532: 1 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
3533:                        1§                          hän on asianomistaja rikoslain 20 luvun 1 §:n tar-
3534:                                                    koittamissa tapauksissa.
3535:   Maksuton oikeudenkäynti myönnetään tä-
3536: män lain nojalla myös tuloista ja varoista tai        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3537: muusta taloudellisesta asemasta riippumatta          kuuta 199.
3538: Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, jos
3539: 
3540:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1991
3541: 
3542:           Outi Ojala                   Claes Andersson               Eila Rimmi
3543:                     Iivo Polvi                              Heli Astala
3544:                                                   1991 vp
3545: 
3546: 
3547: Lakialoite 26
3548: 
3549: 
3550: 
3551: 
3552:                                       Astala ym.: Ehdotus laiksi eräiden klooripäästöjen verottamisesta
3553: 
3554: 
3555: 
3556:                                                Eduskunnalle
3557: 
3558:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3559:   Aloitteessa ehdotetaan paperimassan vaikai-           yhdisteiden joutumista ympäristöön ja tekemäl-
3560: suun käytettävän kloorin säätämistä verolliseksi.       lä kloorin käyttö kalliimmaksi suosimaan muita,
3561: Tällä pyritään vähentämään haitallisten kloori-         osittain vasta kehitteillä olevia valkaisutapoja.
3562: 
3563: 
3564: 
3565: 
3566:                                              PERUSTELUT
3567: 
3568:     Vaarallisille ympäristömyrkyille on ominais-        1,5 kg:sta 1,0 kg:aan, syntyisi kustannuksia 200
3569: ta, että ne eivät hajoa helposti, jolloin ne leviävät   kr/kg; Suomen rahassa nämä rahamäärät olisi-
3570: laajasti ympäristöön ja vaikuttavat kauan. Va-          vat noin 38 mk 40 p ja 128 mk. Lisäksi arvioi-
3571: hingot kasvavat, mikäli tällainen aine rikastuu         daan, että käytettäessä parasta mahdollista tek-
3572: eläviin organismeihin. Useat pitkäaikaiset ja           niikkaa päästäisiin 0,5 kg:aan massatonnia koh-
3573: helposti rikastuvat aineet sisältävät klooria,          ti, tällöin kustannukset kohoaisivat edelleen.
3574: mistä syystä siihen tulee suhtautua erittäin va-            Vaikka täysin valkaistua sulfaattimassaa ei
3575: rauksellisesti.                                         kyetäkään tuottamaan ilman kloorikaasua, sopi-
3576:     Ruotsalaisen selvityksen mukaan massanvai-          si useisiin käyttötarkoituksiin valkaisematon
3577: kaisun klooripäästöt ovat poikkeuksellisen              pehmopaperi tai osittain valkaistu kirjoitus- ja
3578: monimuotoisia ja vaikeasti selvitettäviä eikä           painopaperi. Klooriveron käyttöönotto suosisi
3579: kaikkia yhdisteitä tunneta. Päästöjen joukossa          näiden papereiden käyttöä ja kannustaisi massa-
3580: on kuitenkin useita myrkyllisiä ja eliöihin kasau-      teollisuutta aktiivisesti etsimään ympäristön
3581: tuvia klooriyhdisteitä kuten esim. kloorifenoleja.      kannalta soveliaampia valkaisutapoja.
3582: Valkaisussa käytetystä kloarista vajaa kymme-               Tarkoituksenmukaista tietenkin olisi, että
3583: nesosa yhdistyy orgaanisiin aineisiin muodosta-         vero perustuisi päästöjen sisältämiin kloorimää-
3584: en ns. orgaanisia klooriyhdisteitä; käytettäessä        riin ja vieläpä niissä haitalliseksi määriteltyihin
3585: klooridioksidia näitä haitallisia yhdisteitä muo-       klooriyhdisteisiin. Käytännön mittausongelmat
3586: dostuu vähemmän. Haitallisten aineiden joukos-          ovat kuitenkin tämän esteenä, mistä syystä kloo-
3587: sa on myös dioksiineja. Dioksiinin määrän oleel-        rivero tulee perustaa käytetyn kloorin määrään
3588: liseen vähentämiseen näyttäisi olevan teknisiä          oletuksella, että siitä 10% muuttuu orgaanisiksi
3589: edellytyksiä.                                           klooriyhdisteiksi.
3590:     Ruotsissa uudeksi päästöjen ohjearvoksi on              Klooridioksidi ja yleensä myös hypokloriitti
3591: asetettu vuodesta 1992 alkaen, että orgaanisen          valmistetaan sellutehtailla alkuainekloorista ja
3592:  kloorin määrä ei saa ylittää 1,5 kg massatonnia        kloraatista. Vuonna 1989 selluteollisuus käytti
3593:  kohti. Ruotsin naturvårdsverket on arvioinut,          (alkuaine)klooria 158 800 ja kloraattia 141 600
3594:  että alennettaessa orgaanisen kloorin määrä 2,5        tonnia. Vuonna 1990 klooria lienee käytetty
3595:  kg:sta 1,5 kg:aan, syntyisi teollisuudelle lisäkus-    145 000 tonnia kloorina ja 143 000 tonnia klo-
3596:  tannuksia 60 kr/kg orgaanisesti sitoutunutta           raattina.
3597:  klooria ja alennettaessa kloorin määrä edelleen            Klooridioksidin osalta veron tulisi olla alhai-
3598: 
3599: 210301N
3600: 2                                          1991 vp -    LA 26
3601: 
3602: 
3603: sempi. Verolle tulee lisäksi asettaa hypokloriitti,      1.1.1992 lukien:
3604: jottei siitä tulisi kiertotietä.                         - käytetystä kloorista 3 mk/kg
3605:    Ympäristöministeriö on 22.6.1989 päättänyt            - käytetystä klooridioksidista 50 p/kg ja
3606: tiukennetuista päästöistä, joita ryhdytään sovel-        - käytetystä hypokloriitista 5 mk/kg;
3607: tamaan laitoskohtaisesti. Tästä huolimatta pi-
3608: dämme aiheellisena veron yhdistämistä hallin-            1.1.1997 lukien:
3609: nollisiin rajoituksiin lisätehosteeksi.                  - käytetystä kloorista 6 mk/kg
3610:    Vero ehdotetaan määrättäväksi siten, että se          - käytetystä klooridioksidista 1 p/kg ja
3611: tulisi voimaan alhaisempana 1.1.1992 lukien ja           - käytetystä hypokloriitista 10 mk/kg.
3612: nousisi 1.1.1997 lukien kaksinkertaiseksi, jolloin
3613: vero nousisi inflaatiosta huolimatta reaalisesti.         Tämän lisäksi on syytä harkita polyvinyyli-
3614:    Aiemmin ed. Seppänen (LA 24/1989 vp) on             kloridimuovista valmistettujen tuotteiden verot-
3615: ehdottanut veroa, jonka suuruus olisi 10 mk            tamista. Tosin helppoa ei ole sen arvioiminen,
3616: kg:lta veteen päästettyä klooria. Tämä ehdotus         onko pvc raaka-aineena eräissä tapauksissa kai-
3617: koski kaikkea elinkeinotoiminnassa tapahtuvaa          kesta huolimatta tarkoituksenmukaisempi kor-
3618: kloorin vesistöön päästämistä. -Tästä poiketen         roosionkestävyyden ja vaihtoehtoisten materiaa-
3619: ehdotetaan tyydyttäväksi verovelvollisten mää-         lien käytössä kuluvan energian takia.
3620: rän rajoittamiseen massan valkaisuun. Näin                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3621: verotuksen ulkopuolelle jää eräitä kloorin käyt-
3622: tömuotoja, esim. kotitalouksien klooripitoiset                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3623: puhdistusaineet                                                 lakiehdotuksen:
3624:    Paperimassan valkaisussa käytettävästä kloo-
3625: rista kannettaisiin veroa seuraavasti:
3626: 
3627: 
3628: 
3629:                                                  Laki
3630:                                 eräiden klooripäästöjen verottamisesta
3631:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3632:                         1§                             tua ainetta, verovelvollisuus alkaa siitä hetkestä
3633:                                                        lähtien, jolloin aine on käytettävissä massanval-
3634:            M assanvalkaisun kloorivero
3635:                                                        kaisuun.
3636:    Paperimassan valkaisussa käytetystä klooris-
3637: ta on suoritettava valtiolle veroa (massanvalkai-                             3§
3638: sun kloorivero) vaikaisuun käytetyn kloorin
3639: määrän mukaan seuraavasti:                                   Verottomuus ja veron palauttaminen
3640:    a) 1 päivästä tammikuuta 1992 lukien, käyte-           Massanvaikaisun klooriverosta maksetaan ha-
3641: tystä kloorista 3 mk/kg, käytetystä klooridioksi-      kemuksesta palautusta niille verovelvollisille,
3642: dista 50 p/kg ja käytetystä hypokloriitista 5 mk/      jotka luovuttavat muuhun käyttöön 1 §:ssä tar-
3643: kg; sekä                                               koitetun aineen, josta massanvaikaisun kloorive-
3644:    b) 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien, käyte-        ro on maksettu, sitä massanvalkaisuun käyttä-
3645: tystä kloorista 6 mk/kg, käytetystä klooridioksi-      mättä.
3646: dista 1 p/kgja käytetystä hypokloriitista 10 mk/          Asetuksella voidaan säätää, että verohallitus
3647: kg.                                                    voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa
3648:                        2§                              tarkoitetun asetuksen soveltamisesta.
3649:                  Verovelvollinen                                              4§
3650:    Verovelvollinen on jokainen paperimassan-
3651:                                                                       Erinäisiä säännöksiä
3652: valmistaja, joka käyttää 1 §:ssä mainittua ainetta
3653: massanvalkaisuun, siitä hetkestä lähtien, jolloin        Veronalaisesta 1 §:n tarkoittamasta aineesta
3654: hän ottaa vastaan sanottua ainetta.                    kannettavan massanvalkaisun klooriveron mää-
3655:    Milloin verovelvollinen itse valmistaa sanot-       räämisestä, suorittamisesta, maksuunpanosta ja
3656:                                          1991 vp -    LA 26                                       3
3657: 
3658: muutoksenhausta sekä muutoinkin on, jollei                                 5§
3659: tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voi-
3660:                                                                       Voimaantulo
3661: massa, mitä liikevaihtoverolaissa (532/63) on
3662: säädetty.                                            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
3663:    Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-           1992.
3664: töönpanosta annetaan asetuksella. Asetuksella           Tätä lakia sovelletaan 1 §:n tarkoittamaan
3665: voidaan myös säätää ehdoista ja rajoituksista,       aineeseen, joka sanotussa pykälässä mainittuna
3666: jotka koskevat oikeutta pitää 1 §:n tarkoittamia     päivänä tai sen jälkeen viedään paperinvalmis-
3667: veronalaisia aineita verottamattomana paperi-        tuspaikalle tai 4 §:n 2 momentin tarkoittamasta
3668: massan valmistajan varastossa.                       paperinvalmistajan varastosta.
3669:    Kun eduskunnalle on annettu esitys tämän             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
3670: lain muuttamisesta, valtioneuvostolla on oikeus      ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
3671: määrätä, että massanvalkaisun klooriveroa kan-       menpiteisiin.
3672: netaan esityksen mukaisesti.
3673: 
3674: 
3675:    Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1991
3676: 
3677:          Heli Astala                    Outi Ojala                      Eila Rimmi
3678:          Esko-Juhani Tennilä            Marjatta Stenius-Kaukonen       Jaakko Laakso
3679:          Juhani Vähäkangas              Esko Seppänen                   Timo Laaksonen
3680:                                                 1991 vp
3681: 
3682: 
3683: Lakialoite 27
3684: 
3685: 
3686: 
3687: 
3688:                                   Aittoniemi: Ehdotus laiksi oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 2 §:n
3689:                                        muuttamisesta
3690: 
3691: 
3692:                                              Eduskunnalle
3693: 
3694:     Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun säännösten         Syyttäjä toimii virkamiehenä oikein, jos hän
3695: (laissa 8.4.1983/363) mukaan vajaavaltaisen          noudattaa oikeuskanslerin ohjeita. Tuomiois-
3696: puhevaltaa tuomioistuimessa käyttävät hänen          tuin voi kuitenkin halutessaan prosessinjohto-
3697: holhoojansa. Samanaikaisesti muutettujen hol-        valtansa nojalla määrätä tiedoksiannan toimitet-
3698: houslain säännösten mukaan alaikäisen holhoo-        tavaksi myös toiselle vanhemmalle ja syyttäjän
3699: jia ovat pääsääntöisesti hänen molemmat van-         on tätä määräystä esillä olevassa asiassa nouda-
3700: hempansa. Tämä merkitsee sitä, että mainitun         tettava.
3701: lainmuutoksen jälkeen kummallakin vanhem-               Tässä yhteydessä voidaan viitata myös laissa
3702: malla on oikeus käyttää alaikäisen puhevaltaa,       lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361183)
3703: kun aikaisemmin pääsääntöisesti isä edusti lasta     olevaan säännökseen huoltajien yhteistoimin-
3704: yksin tuomioistuimessa.                              nasta (5 §). Sen mukaan lapsen huoltajien tulee
3705:     Laissa ei suoranaisesti määrätä tiedoksiautoa    vastata yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista teh-
3706: toimitettavaksi kummallekin holhoojalle, vaan        tävistä ja tehdä yhdessä lasta koskevat päätök-
3707: säädetään ainoastaan puhevallan käyttöoikeu-         set. Kuitenkaan huoltajan suostumusta ei aina
3708: desta. Myöskään lain esitöissä tätä kysymystä ei     vaadita, jos hän ei matkan, sairauden tms. syyn
3709: ole käsitelty. Oikeuskanslerin syyttäjille anta-     vuoksi voi osallistua päätöksen tekemiseen ja
3710: mien ohjeiden mukaan silloin, kun alaikäisen         ratkaisun viipymisestä aiheutuisi haittaa.
3711: holhoojina ovat hänen molemmat vanhempan-               Kun alioikeuksissa jossain määrin noudate-
3712: sa, on yleensä katsottava riittäväksi, että toinen   taan erilaista käytäntöä, olisi aihetta selventää
3713: vanhemmista haastetaan (Oikeuskanslerin ohjei-       lakia. Tiedoksiauto toiselle vanhemmista riittäisi
3714: ta syyttäjille 1986 s. 18). Tämä kanta on yleensä    rikosasioissa ainakin silloin, kun toinen holhoo-
3715:  hyväksytty tuomioistuimissa, mutta on myös          ja on vaikeasti tavoitettavissa. Tiedoksiannan
3716:  tuomioistuimia, joissa edellytetään molempien       saaja voitaisiin myös velvoittaa ilmoittamaan
3717: holhoojien haastamista. Viimeksi mainittua käy-      asiasta toiselle holhoojalle.
3718:  täntöä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena            Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3719:  sellaisissa tapauksissa, joissa toinen vanhemmis-   tavasti,
3720:  ta esim. ulkomaanmatkan vuoksi on vaikeasti
3721:  tavoitettavissa.                                              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3722:     Laki näyttää sen verran tulkinnanvaraiselta,            lakiehdotuksen:
3723:  ettei kumpaakaan kantaa voi väittää vääräksi.
3724: 
3725: 
3726: 
3727: 
3728: 210301N
3729: 2                                     1991 vp -    LA 27
3730: 
3731: 
3732:                                             Laki
3733:                       oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 2 §:n muuttamisesta
3734:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3735:   lisätään oikeudenkäymiskaaren 12luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on 8 päivänä huhtikuuta 1983
3736: annetussa laissa (363/83), uusi näin kuuluva 2 momentti:
3737:                    12luku                         keasti tavoitettavissa tai molempien haastami-
3738:                                                   nen muutoin kohtuuttomasti viivästyttäisi asian
3739:                 Asianosaisista
3740:                                                   käsittelyä, puhevaltaa käyttää vain toinen hol-
3741:                      2§                           hooja.
3742: 
3743:   Jos vajaavaltaisen holhoojina ovat hänen          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
3744: molemmat huoltajansa ja toinen heistä on vai-     kuuta 19
3745: 
3746: 
3747:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
3748: 
3749:                                         Sulo Aittoniemi
3750:                                                1991 vp
3751: 
3752: 
3753: Lakialoite 28
3754: 
3755: 
3756: 
3757: 
3758:                                   Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta
3759: 
3760: 
3761: 
3762:                                             Eduskunnalle
3763: 
3764:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3765: 
3766:    Aloitteesssa ehdotetaan rikoslakia muutetta-     ventäväksi asianhaaraksi. Lisäksi ehdotetaan,
3767: vaksi siten, että väkisinmakaaminen on rangais-     että nykyisin asianomistajarikokseksi säädetty
3768: tavaa myös silloin, kun se tapahtuu avioliitossa.   väkisinmakaaminen saatettaisiin yleisen syytteen
3769: Laista ehdotetaan poistettavaksi myös kohta,        alaiseksi kuuluvaksi rikokseksi, jollei rikoksen
3770: jossa väkisinmakaajan ja rikoksen uhrin välillä     uhri kiellä rikoksen tutkimusta tai siitä syyttä-
3771: vallitseva suhde voidaan katsoa rangaistusta Iie-   mistä.
3772: 
3773: 
3774: 
3775: 
3776:                                           PERUSTELUT
3777: 
3778:    Siveellisyysrikoksia koskevien rangaistussään-      Asiantilan korjaaminen ei ole lakiteknisesti
3779: nösten tarkoituksena on suojata jokaisen yksilön    vaativaa. Riittää, kun poistetaan nykyisen rikos-
3780: oikeutta sukupuoliseen koskemattomuuteen.           lain 20 luvun 1 §:stä sanat "avioliiton ulkopuolel-
3781: Niillä korostetaan myös jokaisen yksilön oikeut-    la tapahtuvaan". Asiallisesti tämä muutos on
3782: ta päättää omasta sukupuolielämästään. Tämän        kiireellinen ja tärkeä toteuttaa.
3783: kanssa on jyrkässä ristiriidassa rikoslain 20 lu-      Puheena olevan rikoslain säännöksen mu-
3784: vun 1 §:n säännös, jonka mukaan väkisinmakaa-       kaan väkisinmakaamista voidaan pitää lieventä-
3785: minen on rangaistava teko vain silloin, kun se      vissä olosuhteissa tehtynä, mm. jos tekijän ja
3786: tapahtuu avioliiton ulkopuolella. Aviovaimo ei      naisen välillä vallitseva suhde antaa siihen ai-
3787: ole oikeudellisesti suojattu väkisinmakaamista      heen. Tähän vedoten on väkisinmakaamisesta
3788: vastaan silloin, kun tekijänä on oma puoliso.       saatettu tuomita lievä rangaistus esim. silloin,
3789:    Suomen rikoslain puheena oleva säännös on        kun tekoa on edeltänyt yhteinen ravintolailta ja
3790: oikeusvertailevassa tarkastelussa omituisuus.       sitä mahdollisesti seuranneet jatkot. Tämäkään
3791: Useissa muissa maissa väkisinmakaaminen on          ei kuitenkaan missään oloissa voi poistaa naisen
3792: rikos siihen katsomatta, tapahtuuko se aviolii-     oikeutta aina itse päättää siitä, milloin ja missä
3793: tossa tai muuten. Tämä vastaa myös rangaistus-      sekä kenen kanssa hän on sukupuolisessa kans-
3794: säännöksen tarkoitusta jokaisen naisen itsenäi-     sakäymisessä. Viittaus tekijän ja naisen väliseen
3795: sen harkintaoikeuden turvaamisesta.                 suhteeseen lievemmän rangaistavuuden tunnus-
3796:    Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukses-      merkkinä saattaa myös antaa mielikuvan, että
3797: sa naisten syrjinnän kieltämisestä Suomi on si-     ainakin joissakin tapauksissa avopuolison rais-
3798: toutunut kumoamaan kaikki sellaiset kansalliset     kaus voitaisiin katsoa tehdyksi Iieventävissä
3799: rikosoikeusmääräykset, jotka merkitsevät nai-       olosuhteissa. Tämäkään ei vastaa rangaistus-
3800: siin kohdistuvaa syrjintää. Suomen raportoides-     säännöksen tarkoitusta. Näin ollen ehdotetaan
3801: sa sopimuksen toteutumisesta YK:n asianomai-        säännöksestä poistettavaksi viittaus naisen ja
3802: nen komitea kiinnitti kiusallista huomiota suo-     tekijän suhteeseen.
3803: malaisten aviovaimojen puutteelliseen rikosoi-         Väkisinmakaamisen enimmäisrangaistus on
3804: keudelliseen suojaan.                               nykyisin kymmenen vuotta vankeutta. Maksimi
3805: 
3806: 2!0301N
3807: 2                                        1991 vp -    LA 28
3808: 
3809: on perusteltu ottaen huomioon, että pakottami-          Väkisinmakaaminen on tyypillisesti naiseen
3810: nen sukupuoliyhteyteen on sekä fyysinen että         kohdistuva julma rikos, johon liittyy paisi fyysis-
3811: psyykkinen väkivaltarikos. Rangaistusasteikon        tä väkivaltaa ja henkistä uhkailua myös itsetun-
3812: minimi on ilman lieventävien asianhaarain as-        toa tuhoavaa nöyryytystä. Kun yhteiskunta vielä
3813: teikkoa kuusi kuukautta vankeutta. Käytännös-        usein reagoi rikoksen uhriin nöyryyttämällä
3814: sä voi esiintyä tapauksia, joissa on perusteltua     häntä lisää, on ehdottoman tärkeää, että uhri
3815: tuomita säännönmukaisen asteikon vähimmäis-          niin halutessaan voi kieltäytyä rikoksen käsitte-
3816: rangaistuksen, kuusi kuukautta, alittavaan va-       lystä tuomioistuimessa tai poliisitutkinnassa.
3817: pausrangaistukseen, niin kuin säännöksen ny-         Toisaalta rikoksen pitäminen ensisijaisesti asian-
3818: kyisenkin sanamuodon mukaan on mahdollis-            omistajarikoksena on omiaan ylläpitämään
3819: ta. Rangaistukseksi ehdotetaan näin ollen van-       nykyistä epäoikeudenmukaista tilannetta, jossa
3820: keutta enintään kymmenen vuotta, jolloin mini-       väkisinmakaajat eivät läheskään aina tule ran-
3821: mirangaistus on neljätoista päivää vankeutta.        gaistuiksi. Sen vuoksi lakialoitteessa ehdotetaan,
3822:    Nykyisin väkisinmakaaminen on asianomis-          että väkisinmakaamista pidettäisiin lähtökohtai-
3823: tajarikos. Ainoastaan erittäin tärkeä yleinen etu    sesti sellaisena rikoksena, josta tiedon saatuaan
3824: velvoittaa yleisen syyttäjän nostamaan viran         poliisin on ryhdyttävä toimiin rikoksen selvittä-
3825: puolesta syytteen raiskauksesta. Väkisinmakaa-       miseksi ja syyttäjän on nostettava syyte. Rikok-
3826: misen säätäminen asianomistajarikokseksi on          sen uhrilla olisi kuitenkin oikeus kieltää rikoksen
3827: ymmärrettävää siltä kannalta, että rikoksen          tutkiminen ja siitä syyttäminen.
3828: uhrille saattaa yhä olla monesta syystä epämiel-        Tällä lainmuutoksella osoitetaan, että polii-
3829: lyttävää, että tapaus käsitellään oikeudessa.        sien ja syyttäjien ensisijaisena tehtävänä on saat-
3830: Useiden tutkimusten ja väkisinmakaamisten            taa rikoksentekijät oikeudelliseen vastuuseen
3831: uhrien kertomusten mukaan julkisuus, poliisilai-     teoistaan. Tällä puolestaan on yleisestävää vai-
3832: tos, tuomioistuin ja ns. yleinen ilmapiiri antavat   kutusta väkisinmakaamisrikoksiin. Yksittäista-
3833: raiskauksen uhrin ymmärtää tämän joutuneen           pauksissa lainmuutos voi tukea ja rohkaista
3834: rikoksen kohteeksi jollain tavalla omasta syys-      rikoksen uhria asian käsittelyyn oikeudessa.
3835: tään. Niin ikään rikoksen uhrit ovat kertoneet,         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
3836: että niin poliisi- kuin syyttäjäviranomaisetkin      oittavasti,
3837: ovat suhtautuneet heidän rikosilmoituksiinsa lä-
3838: hinnä esittämällä syitä, miksi asia kannattaisi                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3839: "jollain tapaa sopia" rikoksentekijän kanssa tai            lakiehdotuksen:
3840: miksi juttu tulisi muuten vain unohtaa.
3841:                                         1991 vp -    LA 28                                           3
3842: 
3843:                                                Laki
3844:                                   rikoslain 20 luvun muuttamisesta
3845:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3846:   muutetaan rikoslain 20 luvun 1 ja II §, sellaisina kuin ne ovat I5 päivänä tammikuuta 1971
3847: annetussa laissa (16171), seuraavasti:
3848:                     20luku                                                  11 §
3849:                                                        Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 2, 3,
3850:              Siveellisyysrikoksista                 4, 5 tai 6 §:ssä tarkoitetusta teosta, ellei asian-
3851:                        1§                           omistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi tai
3852:    Joka pakottaa naisen sukupuoliyhteyteen          erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nosta-
3853: väkivallalla taikka uhkauksella, jossa pakottava    mista. Asianomistajan niin vaatiessa virallisen
3854: vaara on tarjona, on tuomittava väkisinmakaa-       syyttäjän tulee jättää syyte I §:ssä tarkoitetusta
3855: misesta vankeuteen enintään kymmeneksi vuo-         teosta ajamatta.
3856: deksi. Väkivallan ja uhkauksen veroiseksi katso-
3857: taan naisen saattaminen tunnottomaan tilaan tai      Tämä laki tulee voimaan          päivänä
3858: kykenemättömäksi puolustamaan itseään.              kuuta I99.
3859:    Yritys on rangaistava.
3860: 
3861: 
3862:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta I991
3863: 
3864:          Tuija-Maaret Pykäläinen        Ulla Anttila              Satu Hassi
3865:          Heidi Hautala                  Marjatta Stenius-Kaukonen Outi Ojala
3866:          Kyllikki Muttilainen           Hannele Luukkainen        Paavo Nikula
3867:          Pekka Haavisto                 Pekka Räty                Arja Ojala
3868:          Maria Kaisa Aula               Tarja Kautto              Olli Rehn
3869:          Markku Rossi                   Erkki Pulliainen          Raimo Vuoristo
3870:          Erja Lahikainen                Ulpu Iivari               Eva Biaudet
3871:          Margareta Pietikäinen          Minna Karhunen            Leila Lehtinen
3872:          Marjut Kaarilahti              Maija Perho-Santala       Anneli Taina
3873:          Tuulikki Ukkola                Marja-Leena Viljamaa      Leena Luhtanen
3874:          Maija Rask                     Tuula Koittinen           Virpa Puisto
3875:          Jukka Roos                     Iiris Hacklin             Lea Mäkipää
3876:          Riitta Myller                  Raimo Vistbacka           Kyösti Toivonen
3877:                                         Jouko Skinnari
3878:                                                1991 vp
3879: 
3880: 
3881: Lakialoite 29
3882: 
3883: 
3884: 
3885: 
3886:                                     Seppänen ym.: Ehdotus laiksi liikepankkilain 1 luvun 2 §:n muut-
3887:                                       tamisesta
3888: 
3889: 
3890:                                              Eduskunnalle
3891: 
3892:     Keväällä 1989 suuret suomalaiset liikepankit         On luultavaa, että SYP:llä on osakassopimuk-
3893: Suomen Yhdyspankki Oy ja Kansallis-Osake-            set sekä Oy Finanssilaitoksen että Pomi Oy:n
3894: Pankki järjestelivät omaa omistustaan tavalla,       muiden omistajien kanssa siitä, että tappiot eivät
3895: jota ammattikielellä kutsutaan sementoinniksi ja     tule maksuun sellaisille osapuolille, jotka eivät
3896: betonoinniksi. Siinä yhteydessä ne. kaappasivat      ole olleet subjekteja Finanssilaitos-järjestelyssä.
3897: suoraan tai välillisesti muita yrityksiä. SYP Oy     Epäilemättä nämä osakassopimukset liittyvät
3898: esimerkiksi tuli kaapanneeksi Vakuutusosakeyh-       niihin järjestelyihin, joiden perusteella osakkeet
3899: tiö Sammon, millä on suuri merkitys tulevan          on ostettu, joihin liittyen Oy Finanssilaitoksen
3900: Unitas-finanssitavaratalon synnyssä. Ne myös         tappiot (sekä arvonalennukset että korkokulut)
3901: rahoittivat keinottelua. KOP esimerkiksi rahoitti    on rahoitettu ja joiden perusta on Oy Finanssi-
3902: ruotsalaisen Proventus AB:n kaappausyrityksen        laitoksen osakepääoman korotus 10 000 mar-
3903: Oy Wärtsilä Ab:ssä.                                  kasta 1,35 miljardiin markkaan suunnatulla
3904:    Näissä järjestelyissä SYP Oy käytti omien         osakeannilla.
3905: osakkeidensa ostamiseen Oy Finanssilaitos Ab-            Mainitulla Finanssilaitoksella ei ole omaa
3906: nimistä yhtiötä ja KOP Securus Oy -nimistä yh-       henkilökuntaa, ja sitä johdetaan SYP:stä. On
3907: tiötä.                                               mahdollista, että sitä, ja sen lisäksi Pomi-yhtiöi-
3908:    SYP:n bulvaaninaan käyttämän Oy Finanssi-         tä, on käytetty sen pankkilainsäädännössä ole-
3909: laitoksen omistavat SYP Oy, syppiläinen Pomi-        van vaikutusvaltarajoituksen lainvastaiseen kier-
3910: Trading Oy sekä syppiläiset vakuutusyhtiöt           tämiseen, jonka mukaan pankki ei saa omistaa
3911: Eläke-Varma, Teollisuusvakuutus, Yrittäjäin          yli 10 % toisaalta yhteisön koko osake- tai
3912: Fennia, Kaleva ja Nova. Pomi-Trading Oy              osuuspääomasta ja toisaalta pankin omasta pää-
3913: kuuluu Pomi-yhtiöihin, joiden pääyhtiötä Pomi        omasta.
3914: Osakeyhtiötä SYP Oy pitää 19,9 %:n muodolli-             Osakeyhtiölain (734/78) 7 luvun 1 §:n mukaan
3915: sella omistusosuudella konserniinsa kuulumat-        "osakeyhtiö ei saa vastiketta vastaan hankkia
3916: tomana yhtiönä samaan tapaan kuin Finanssi-          eikä ottaa pantiksi omia osakkeitaan eikä emo-
3917: laitostakin.                                         yhtiönsä osakkeita. Tämän kiellon vastainen
3918:    SYP Oy:n johto osti Vakuutus-Sammon ja            sopimus on pätemätön." Nyt käsillä olevien
3919: omia osakkeitaan Finanssilaitokseen 2,8 miljar-      asioiden tapahtumisen aikana voimassa olleen
3920: dilla markalla. Se maksoi maaliskuussa 1989          liikepankkilain (540/69) 4 luvun 30 §:n mukaan
3921: Sammon osakkeesta 560 markkaa ja SYP:n               taas "liikepankki ei saa itselleen hankkia omia
3922: osakkeesta 56 markkaa kappaleelta. Kesällä           osakkeitaan eikä ottaa niitä pantiksi".
3923:  1990 mainittujen osakkeiden arvo pörssissä oli          On jopa mahdollista, että sekä SYP Oy:n että
3924: noin 420 markkaa ja noin 23-24 markkaa.              Kansallis-Osake-Pankin johtokunta on em. Fi-
3925: Näin Finanssilaitoksen hallussa olleiden osak-       nanssilaitos- ja Securus-järjestelyillä syyllistynyt
3926: keiden arvo aleni yhtiön ensimmäisen tosiasialli-    osakeyhtiölain 7 luvun 1 §:n rikkomiseen ja
3927: sen toimintavuoden aikana 1,2 miljardia mark-        vuonna 1989 voimassa olleen liikepankkilain 4
3928: kaa: 2,8 miljardista 1,6 miljardiin. Pörssikurssit   luvun 30 §:n rikkomiseen jo lain nykytulkinnan
3929: eivät ole olennaisesti muuttuneet myöskään           mukaan.
3930: yhtiön toisen toimintavuoden aikana, ja Oy              Joka tapauksessa nykyistä liikepankkilakia
3931:  Finanssilaitoksen tappioputki jatkuu niin kauan     (1269/90) on tarpeen muuttaa niin, että esitellyn
3932: kunnes pörssikurssit nousevat nykyisestään yli       tapaisia suuria omaisuusmassoja, jotka Säästö-
3933:  kaksinkertaisiksi.                                  pankkien Keskus-Osake-Pankin tapauksessa
3934: 
3935: 210301N
3936: 2                                         1991 vp -    LA 29
3937: 
3938: ovat ajaneet pankin konkurssin partaalle ja jotka         Muun muassa Suomen Kuvalehdessä (viikol-
3939: SYP:n ja KOP:n tapauksessa edustavat mahdol-          la 1611991) on esitetty, että Kansallis-Osake-
3940: lisesti lain rikkomista tai kiertämistä, ei voida     Pankki olisi tosiasiallisesti pidättänyt itselleen
3941: pitää pankkien taseiden ja tuloslaskelmien ulko-      osuuden niistä tuotoista, joita edellä kuvatuissa
3942: puolella. Siis on tarpeen säätää yksiselitteisesti,   omistusjärjestelyissä syntyi SYP Oy:n ostaessa
3943: että vaikka SYP omistaa Oy Finanssilaitoksesta        omia osakkeitaan KOP:n rahoittamalta myyjäl-
3944: muodollisesti vain 19,9 %, sitä on esimerkiksi        tä.
3945: osakassopimusten perusteella pidettävä SYP                Sitä varten on osoittautunut välttämättömäk-
3946: Oy:n tosiasiallisena tytär- tai osakkuusyhtiönä,      si kirjata samaan lakiin se keinottelun yleiskielto,
3947: jonka tulos olisi otettava mukaan SYP Oy:n            jota oli ehdotettu eduskunnan pankkivaliokun-
3948: tilinpäätökseen.                                      nan hallituksen lakiesityksestä n:o 24211989 vp
3949:     Kansallis-Osake-Pankki omasta puolestaan          antaman mietinnön vastalauseessa, mutta jota
3950: lienee em. järjestelyissä rikkonut sitä voimassa      edellinen eduskunta ei hyväksynyt.
3951: olleen liikepankkilain 4 luvun 42 §:n määräystä,          Ehdotamme,
3952: jonka mukaan "liikepankki ei saa toiminnassaan
3953: pidättää muuta oikeutta asiakkaan liiketoimin-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3954: nan tuottamaan voittoon kuin mikä sille osak-                 lakiehdotuksen:
3955: keen, osuuden tai debentuurin omistajana kuu-
3956: luu".
3957: 
3958: 
3959: 
3960: 
3961:                                                  Laki
3962:                               liikepankkilain 1 luvun 2 §:n muuttamisesta
3963:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3964: . muutetaan 28 päivänäjoulukuuta 1990 annetun liikepankkilain (1269/90) lluvun 2 §:n 2 momentti,
3965: Ja
3966:   lisätään 1 luvun 2 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3, 4 ja 5 momentti siirtyvät 4, 5 ja 6
3967: momentiksi, seuraavasti:
3968: 
3969:                       lluku                              Liikepankki ei saa käyttää asiakkaidensa va-
3970:                                                       roja toimintaan, jonka avulla häiritään markki-
3971:                Yleiset säännökset
3972:                                                       namekanismien vapaata toimintaa liikepankin
3973:                         2§                            omien osakkeiden hinnan tai muiden osakeyh-
3974:                                                       tiöiden osakkeiden hinnan muotoutumisessa.
3975:    Jos liikepankilla on muutoin osakkeiden omis-
3976: tuksen tai sopimuksen perusteella määräämis-
3977:                                                         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
3978: valta yhtiössä ja huomattava osuus sen toimin-
3979:                                                       kuuta 199.
3980: nan tuloksesta, liikepankki on niin ikään emoyh-
3981: tiö ja jälkimmäinen yhtiö tytäryhtiö.
3982: 
3983: 
3984:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
3985: 
3986:                      Esko Seppänen                             Esko-Juhani Tennilä
3987:                                                1991 vp
3988: 
3989: ..akialoite 30
3990: 
3991: 
3992: 
3993: 
3994:                                   Perho-Santala ym.: Ehdotukset laeiksi sairausvakuutuslain 59 §:n 6
3995:                                       momentin ja kansanterveyslain 14 §:n 6 momentin kumoami-
3996:                                       sesta
3997: 
3998:                                             Eduskunnalle
3999: 
4000:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4001: 
4002:   Aloitteessa ehdotetaan, että sairausvakuutus-      kuisten yksityishammashoidon kuntarahoituk-
4003: ain ja kansanterveyslain säännös nuorten ai-         sesta kumotaan.
4004: 
4005: 
4006: 
4007: 
4008:                                            PERUSTELUT
4009: 
4010:    Sairausvakuutus- ja kansanterveyslaki muu-        aiheuttaa tarpeetonta hallintoa ja maksatusta.
4011: ettiin vuoden 1988 alusta niin, että nuorten         Valiokunnan mielestä järjestelmästä saatujen
4012: tikuisten yksityishammashoidon sairausvakuu-         kokemusten perusteella on tarvittaessa ryhdyttä-
4013: uskorvaukset veloitetaan asuinkunnilta. Ter-         vä toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.
4014: reyskeskusten hammashuolto tuli siten poik-             Järjestelmällisen hoidon piiriä on vuosittain
4015: ceuksellisella tavalla kytketyksi sairausvakuu-      laajennettu. Hoitoon oikeutetut määrittelee val-
4016: uksen rahoitukseen. Tämä ns. kuntarahoitus           tioneuvosto vuosittain budjetin yhteydessä an-
4017: raikeuttaa aikuisten hammashuollon järkevää          nettavan sosiaali- ja terveydenhuollon viisivuo-
4018: cehittämistä ja tekee terveyskeskusten hammas-       tissuunnitelmassa. Terveyskeskusten talousar-
4019: lUoilon pitkäjänteisen suunnittelun mahdotto-        viota laadittaessa ei ole tiedossa, mitkä uudet
4020: naksi.                                               ikäluokat seuraavana vuonna tulevat järjestel-
4021:    Kun laki säädettiin, asiaa ei oltu sovittu val-   mällisen hammashuollon piiriin. Kuntarahoi-
4022: ion ja kuntien välisissä järjestelyasiakirjaneu-     tuksen ja resurssien määrittely voi perustua vain
4023: rotteluissa. Sosiaalivaliokunnan mielestä uuden      tietoon, mitä valtakunnan aikuishammashuol-
4024: >eriaatteen käyttöönoton ja asian valmistelun        lossa seuraavana talousarviovuotena tapahtuu.
4025: rajavuuden johdosta oli seurattava uudistuksen       Tämän puutteen vuoksi useiden terveyskeskus-
4026: raikutuksia niin kuntien talouteen kuin ham-         ten talousarvio on yksityishammashuollon kor-
4027: nashuollon järjestämiseen. Valiokunta huo-           vausten osalta ylitetty selkeästi. Ongelma on
4028: nautti, että uudistus saattaa yksipuolistaa kun-     valtakunnallinen .
4029: .ien omana toimintanajärjestettyä hammashuol-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4030: oa ja johtaa kuntien kannalta arvaamattomiin
4031: raikutuksiin, kun ne eivät voi ennakoida kunta-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
4032: aisten käyttäytymistä hammashuoltoon hakeu-                 kiehdotukset:
4033:  umisen osalta. Korvausjärjestelmä saattaa myös
4034: 
4035: 
4036: 
4037: 
4038: !1030JN
4039: 2                                       1991 vp -    LA 30
4040: 
4041: 
4042: 1.
4043:                                                 Laki
4044:                         sairausvakuutuslain 59 §:n 6 momentin kumoamisesta
4045: 
4046:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4047: 
4048:                       1§                                                  2§
4049:    Tällä lailla kumotaan 4 päivänä heinäkuuta          Tämä laki tulee voimaan     päivänä
4050: 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 59 §:n    kuuta 199 0
4051: 6 momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä            Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryt
4052: joulukuuta 1987 säädetyssä laissa (1109/87)0        tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimer
4053:                                                     piteisiino
4054: 
4055: 
4056: 
4057: 
4058: 2.
4059:                                                 Laki
4060:                          kansanterveyslain 14 §:n 6 momentin kumoamisesta
4061:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4062:                       1§                                                  2§
4063:   Tällä lailla kumotaan 28 päivänä tammikuuta         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
4064: 1972 annetun kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 6     kuuta 199 0
4065: momentti sellaisena kuin se on 23 päivänä joulu-      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaa
4066: kuuta 1987 annetussa laissa (111 0/87)0             ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin to
4067:                                                     menpiteisiino
4068: 
4069: 
4070:        Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1991
4071: 
4072:            Maija Perho-Santala          Sauli Niinistö                Marjut Kaarilahti
4073:            Anna-Kaarina Louvo           Kari Häkämies                 Olavi Ala-Nissilä
4074:                     Jarmo Laivoranta                         Ismo Seivästö
4075:                                                1991 vp
4076: 
4077: 
4078: Lakialoite 31
4079: 
4080: 
4081: 
4082: 
4083:                                   Aitioniemi ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien kunniavelka-
4084:                                        rahastosta
4085: 
4086: 
4087: 
4088:                                              Eduskunnalle
4089: 
4090: 
4091:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4092: 
4093:    Lakialaitteessa ehdotetaan perustettavaksi        densa ja leskiensä taloudelliseksi avustamiseksi
4094: eduskunnan päätöksellä sotiemme veteraanien,         ja tukemiseksi tarkoitettu kunniavelkarahasto.
4095: invalidien, rintamanaisten sekä heidän puolisoi-
4096: 
4097: 
4098: 
4099: 
4100:                                            PERUSTELUT
4101: 
4102:    On kulunut tasan 50 vuotta niiden tapahtu-            Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas-
4103: mien alkamisesta, jotka johtivat kansamme suu-       saolonsa ajan voimaperäisesti työskennellyt ve-
4104: riin kärsimyksiin. Talvisodan päätyttyäjouduim-      teraanien, sotainvalidien ym. sotiimme liitoksis-
4105: me välirauhanjälkeen vielä vuosia kestäneenjat-      sa olleiden ihmisten hyväksi. On saatu paljon
4106: kosodan runtelemiksi. Sotiemme vaatimat uhrit        aikaan yhdessä muiden tähän asiaan myötämie-
4107: olivat raskaat, mutta ilman niitä itsenäisyytem-     lisesti suhtautuneiden poliittisten ryhmittymien
4108: me säilyttäminen olisi tuskin ollut mahdollista.     kanssa, mistä yhtenä esimerkkinä on nyt SMP:n
4109: Kymmenettuhannet itsenäisyytemme puolusta-           eduskuntaryhmän aloitteesta muiden hallitus-
4110: jat kokivat sankarikuoleman ja vielä suurempi        puolueiden kanssa aikaansaatu sopimus ylimää-
4111: määrä sai elinikäisen ruumiillisen vamman,           räisen rintamalisän edelleen korottamisesta vuo-
4112: henkisistä vammoista ja vaurioista puhumatta-        den 1991 budjettia käsiteltäessä, muun tähän
4113: kaan. Monella parhaat nuoruusvuodet kuluivat         liittyvän lainsäädännön kehittämisen yhteydes-
4114: isänmaan puolustamisessa vieden mukanaan             sä. Tämäkään kehitys ei kuitenkaan riittävällä
4115: suunnitelmat ja haaveilun urasta ja ammatista.       tavalla ota huomioon erityisen avun tarpeessa
4116:     Vaikka yhteiskunta on jossain määrin osoitta-    olevien ja yllättäviin vaikeuksiin joutuneiden
4117: nut huomiota veteraanien, invalidien, rintama-       veteraanien ym. asemaa.
4118: naisten sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä           Nyt perustettavaksi esitettävästä kunniavel-
4119: erityisongelmiin, se on ollut perin riittämätöntä    karahastosta voitaisiin nopeasti auttaa tietyllä
4120: ja jakautuu tänäkin päivänä kovin epätasaisesti      tavalla väliinputoajan asemaan tai muulla tavoin
4121: olemassa olevien tarpeiden suuntaan. Niinpä          erityisiin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita
4122: maassamme on tällä hetkellä, erityisesti syrjäseu-   sotiemme veteraaneja, invalideja, rintamanaisia
4123: duilla mutta myös muualla kymmeniätuhansia           sekä edellä mainittujen puolisoita sekä leskiä.
4124: tämän lakialoitteen tarkoittamia sotiimme osal-      Rahaston pääoman kartuttamiseksi tulisi tähän
4125: listuneita ihmisiä, jotka elävät suoranaisessa       tarkoitukseen vuosittain varata määräraha val-
4126: puutteessa ja menneisyydestä lähtöisin olevien       tion tulo- ja menoarviossa. Lisäksi rahasto voisi
4127: ongelmien ympäröimänä seuranaan vain muis-           vastaanottaa lahjoituksia sekä testamentteja.
4128: tot sekä aiheellinen ja kasvava katkeruus yhteis-    Rahastosta suoritettavat avustukset eivät vai-
4129: kuntaa kohtaan.                                      kuttaisi avustuksensaajien muihin etuihin.
4130: 
4131: 210301N
4132: 2                                          1991 vp -    LA 31
4133: 
4134: 
4135:    Tämän lakialoitteen mukainen laki on tarkoi-              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4136: tettu tulemaan voimaan heti, kun eduskunta on
4137: sen hyväksynyt ja tasavallan presidentti vahvis-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4138: tanut.                                                           lakiehdotuksen:
4139: 
4140: 
4141:                                                   Laki
4142:                               sotiemme veteraanien kunniavelkarahastosta
4143:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4144:                       1§                               tukseen yhden jäsenen. Hallitus valitsee vuoden
4145:     Rahaston nimi on kunniavelkarahasto.               ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajan
4146:                                                        kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksella on
4147:                         2§                             oikeus kutsua itselleen sihteeri. Hallituksen valit-
4148:    Rahastosta voidaan myöntää tukea ja avus-           see eduskunta.
4149: tuksia silloin kun veteraanitunnuksen omaava
4150: veteraani, sotainvalidi, rintamanainen tai edellä                             5§
4151: mainittujen puoliso tai leski on joutunut sellai-         Hallituksen tehtävänä on päättää avustuksis-
4152: seen taloudelliseen ahdinkoon, jonka vuoksi hän        ta ja tuesta tämän lain mukaisesti. Hallituksen
4153: tarvitsee ulkopuolista tämän lain tarkoittamaa         tehtävä on myös tiedottaa riittävästi niille, joilla
4154: tukea tai avustusta.                                   on oikeus saada tämän lain tarkoittamaa tukea
4155:    Tämän lain nojalla annettu tuki tai avustus ei      tai avustusta.
4156: heikennä muiden lakien kautta tapahtuvaa edun-            Hallituksen tulee antaa maaliskuun loppuun
4157: saantia ja on saajalleen verotonta.                    mennessä eduskunnalle selvitys edellisen kalen-
4158:                                                        terivuoden toiminnasta.
4159:                        3§
4160:    Rahastoon siirretään vuosittain varoja val-                                  6§
4161: tion tulo- ja menoarvion yhteydessä. Rahasto              Tuen tai avustuksen tarvitsija voi hakea avus-
4162: voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.       tusta tarvittaessa. Hakemuksessa on oltava
4163:    Rahasto sijoitetaan valtiokonttorin hoidetta-       hakijan kotikunnan sosiaaliviranomaisen lau-
4164: vaksi virka työnä. Rahaston käyttöä tarkastaa ja       sunto.
4165: valvoo valtiontalouden tarkastusvirasto.                  Rahaston hallituksen on käsiteltävä avustus-
4166:    Rahaston alkupääomaksi tulo- ja menoarvi-           tai tukihakemus viipymättä. Avustusta tai tukea
4167: oon otetaan 100 miljoonaa markkaa. Vuosittain          ei peritä saajalta takaisin, vaikka hänen talousti-
4168: rahastoon siirretään valtion tulo- ja menoarvios-      lanteensa avustuksen tai tuen saannin jälkeen
4169: sa rahamäärä, joka on 3 % kulloisestakin Suo-          muuttuisi.
4170: men kansainväliseen kehitysapuun myönnetystä
4171: yhteisrahamäärästä.                                                            7§
4172:                                                              Rahaston lakkauttamisesta päättää eduskun-
4173:                          4§                            ta.
4174:     Rahaston hallinnosta vastaa hallitus. Halli-
4175: tukseen kuuluu 5 jäsentä, joiden toimiaika on 2                              8§
4176: vuotta. Yksi edustaja on Sotainvalidien Veljeslii-        Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
4177: tosta, yksi edustaja Suomen Sotaveteraaniliitos-       sesta annetaan asetuksella.
4178: ta, yksi edustaja Suomen Rintamamiesveteraa-
4179: nien liitosta ja yksi edustaja Rintamanaisten                               9§
4180: liitosta.                                                Tämä laki tulee voimaan          päivänä
4181:     Sosiaali- ja terveysministeriö saa nimetä halli-   kuuta 19
4182: 
4183: 
4184:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
4185: 
4186:                      Sulo Aitioniemi                              Lea Mäkipää
4187:                      Hannu Suhonen                                Tina Mäkelä
4188:                                                 1991 vp
4189: 
4190: 
4191: Lakialoite 32
4192: 
4193: 
4194: 
4195: 
4196:                                    Aittoniemi ym.: Ehdotukset laiksi peruskoululain muuttamisesta ja
4197:                                        laiksi lukiolain muuttamisesta
4198: 
4199: 
4200:                                              Eduskunnalle
4201: 
4202:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4203: 
4204:    Aloitteessa ehdotetaan peruskoululain ja lu-       että ruotsin kielen opetus pakollisena aineena
4205: kiolain asianomaisia kohtia muutettavaksi siten,      peruskoulun yläasteella ja lukiossa poistetaan.
4206: 
4207: 
4208: 
4209: 
4210:                                             PERUSTELUT
4211: 
4212:    Ruotsin kieli on pakollisena aineena perus-        merkitystä voidaan korostaa ja opetusta lisätä,
4213: koulun yläasteella sekä lukiossa. Ruotsin kielen      ruotsin kielen opetus pakollisena aineena on
4214: asema on kuitenkin kansainvälistymisen myötä          syytä poistaa: lainmuutosten tarkoituksena on
4215: menettänyt nopeasti merkitystään. Tämä kehitys        antaa tähän asetusteitse mahdollisuus.
4216: tulee mitä ilmeisimmin jatkumaan Euroopan                Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
4217: yhdentyessä. Yhdentyvän Euroopan taholta sen          oittavasti,
4218: sijaan tulee merkittäviä paineita esimerkiksi
4219: saksan ja ranskan kielen taitamisen suuntaan.                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
4220: Opiskelijan ja koululaisen opintopaineita ei kui-            kiehdotukset:
4221: tenkaan voida enää lisätä. Jotta muiden kielien
4222: 
4223: 
4224: 
4225: 1.
4226:                                                  Laki
4227:                                      peruskoululain muuttamisesta
4228: 
4229:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4230:      muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 27 §:n 1 ja 2 momentti,
4231: näistä 2 momentti sellaisena kuin se on 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa (261/91), seuraa-
4232: vasti:
4233:                        27 §
4234:    Peruskoulun opetussuunnitelmaan tulee sisäl-       ja kotitaloutta. Lisäksi opetussuunnitelmaan
4235: tyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äi-       tulee sisältyä oppilaanohjausta.
4236: dinkieltä, vieraita kieliä yhtenä vaihtoehtona           Peruskoulun ala-asteella opetetaan yhteisenä
4237: toinen kotimainen kieli, ympäristöoppia, kansa-       aineena vierasta kieltä, vaihtoehtona toinen
4238: laistaitoa, uskontoa, historiaa, yhteiskuntaop-       kotimainen kieli ja yläasteella kahta vierasta
4239: pia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biolo-         kieltä, joista toisen vaihtoehtona on toinen koti-
4240: giaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvaa-        mainen kieli. Saamelaisten kotiseutualueella
4241: mataitoa, käsityötä, teknistä työtä, tekstiilityötä   asuvalle oppilaalle voidaan opettaa oppilaan
4242: 
4243: 210301N
4244: 2                                         1991 vp- LA 32
4245: 
4246: 
4247: huoltajan suostumuksella äidinkielen oppiainee-      viä, peruskoulun tehtävään kuuluvia oppiainei-
4248: na saamen kieltä ja suomen kieltä sekä vieraana      ta.
4249: kielenä saamen kieltä sen mukaan kuin opetus-
4250: suunnitelmassa määrätään. Opetussuunnitel-
4251: maan voi kuulua muitakin asetuksella säädettä-         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4252:                                                      kuuta 199 .
4253: 
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 2.
4258:                                                 Laki
4259:                                        lukiolain muuttamisesta
4260: 
4261:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4262:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 18 §:n 1 momentti, seuraa-
4263: vasti:
4264: 
4265:                          18 §                        liikuntaa, terveystietoa, musiikkia ja kuvaama-
4266:    Lukion opetussuunnitelmaan tulee sisältyä,        taitoa. Lisäksi opetusohjelmaan tulee sisältyä
4267: sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidin-        oppilaanohjausta.
4268: kieltä, vieraita kieliä yhtenä vaihtoehtona toinen
4269: kotimainen kieli, uskontoa, filosofiaa, psykolo-
4270: giaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiik-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
4271: kaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa,       kuuta 199 .
4272: 
4273: 
4274:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1991
4275: 
4276:                     Sulo Aittoniemi                          Lea Mäkipää
4277:                     Hannu Suhonen                            Tina Mäkelä
4278:                                                    1991 vp
4279: 
4280: 
4281: Lakialoite 33
4282: 
4283: 
4284: 
4285: 
4286:                                         Nikula ym.: Ehdotus laiksi eläkesäätiölain 4 §:n muuttamisesta
4287: 
4288: 
4289: 
4290:                                                 Eduskunnalle
4291: 
4292:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4293: 
4294:    Eläkesäätiölakiin esitetään muutosta, jonka           asuntojen tarjontaa saadaan lisätyksi. Muutos
4295: mukaan säätiön oikeus lainata työnantajalle              tulisi voimaan asteittain viiden vuoden kuluessa
4296: takaisin tämän säätiölle maksamia varoja rajoi-          siten, että pitkäaikaisten joukkovelkakirjojen
4297: tettaisiin niin, että takaisinlainaus ei voisi olla      osuus eläkesäätiöiden sijoituksista nousee vähi-
4298: suurempi kuin säätiön sijoitukset pitkäaikaisiin         tellen yhtä suureksi kuin takaisinlainauksen.
4299: joukkovelkakirjoihin. Näin säätiön varat voisi-          Lakia sovellettaisiin vasta aloitteen jättämisen
4300: vat ohjautua kohteisiin, joiden avulla vuokra-           jälkeen työnantajille annettuihin lainoihin.
4301: 
4302: 
4303: 
4304:                                       ALOITTEEN PERUSTELUT
4305: 
4306:     Vuokra-asuntotilanne on vaikea, koska vuok-              Yksi ongelma on, että uusien vuokra-asunto-
4307: ra-asuntoja on tarjolla vähän. Uusia aravavuok-          jen rakentamiseen ei kunnilla, erityisesti niissä
4308: ra-asuntoja on tosin kaiken aikaa rakennettu             osissa maata, joissa vuokra-asuntojen kysyntä
4309: lisää, mutta samalla on vapaarahoitteisten vuok-         on suurinta, ole ollut tarjota kohtuuhintaisia
4310: ra-asuntojen määrä pienentynyt. Kehitykseen              tontteja. Tältä osin ongelmaan saadaan helpo-
4311: voidaan osoittaa useita syitä.                           tusta hyväksymällä ehdotus laiksi kiinteän
4312:     Yhtenä syynä tilanteeseen esitetään, että va-        omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastukses-
4313: paarahoitteisten vuokrien sääntely on laskenut           ta annetun lain 31 §:n muuttamisesta, joka on
4314: vuokranantajan vuokrasta saaman tuoton niin              edellisen eduskunnan aikana äänestetty lepää-
4315: pieneksi, ettei sijoitus enää kannata. Tämä pitää        mään meneillään oleville valtiopäiville.
4316: sikäli paikkansa, että sijoittajille on ollut tarjolla      Tonttien ohella vuokra-asuntojen tarjonnan
4317: muita, nimellistuotoltaan houkuttelevampia               lisäämiseen tarvitaan uusia pääomia. Asuntora-
4318: vaihtoehtoja. Nämä eivät tosin ole, toisin kuin          hoitustyöryhmä -91 ehdotti 13.3.1991 jättämäs-
4319: asuntosijoitukset, olleet turvattuja inflaatiota tai     sään mietinnössä (ympäristöministeriö, asunto-
4320: muuta arvonalenemista vastaan, mutta niiden              osasto 111991) pitkäaikaisten joukkovelkakirja-
4321:  jatkuva tarjollaolo on poistanut tästä aiheutuvaa       markkinoiden luomista, jotta saadaan rahoitus-
4322: ~pävarmuutta.                                            edellytykset vuokra-asunnoille. Työryhmän
4323:    Vuoden 1987 joulukuun alusta voimaan tullut           ehdotusta on pidetty hyvin perusteltuna. Sen
4324: b.uoneenvuokralaki on tarjonnut aiempaa tuntu-           ongelmana kuitenkin on, että keinoja pääomien
4325: vamman mahdollisuuden saattaa vuokrataso                 ohjaamiseksi joukkovelkakirjoihin ei osoitettu.
4326: ;ellaiseksi, että sijoitus vuokra-asuntoon on               Useissa muissa länsimaissa vuokra-asuntojen
4327: myös tuotoltaan kilpailukykyinen. Tähän vai-             määrä on merkittävästi suurempi kuin meillä.
4328: kuttaa sekin, että osakesijoitukset ovat parin           Yksi keskeinen selitys tälle on, että eläkerahastot
4329: viimeksi kuluneen vuoden aikana osoittautuneet           on laajasti sijoitettu asuntoihin. Tämä keino on
4330: uvaamattoman epävarmoiksi ja tuotoltaan                  meillä käytännöllisesti katsoen kokonaan lai-
4331: b.uonoiksi. Pitkälläkään aikavälillä osakesijoi-         minlyöty. Nyt siihen on tartuttava.
4332: tusten ja asuntosijoitusten tuotot eivät sanotta-           Työeläkerahastot ovat kansakunnan yhteistä
4333: vasti eroa toisistaan.                                   säästöä. Ne kartutetaan työnantajamaksuin,
4334: 
4335: 1!0301N
4336: 2                                         1991 vp -    LA 33
4337: 
4338: mutta asiallisesti ne kertyvät työntekijöiden työ-    joitukset olivat varsin vanhoja. Kiinteistösijoi-
4339: suorituksista. Työeläkerahastojen ensisijainen        tuksista eläkesäätiöillä asunto-osakkeet muo-
4340: tehtävä on varautua tulevien eläkkeiden maksa-        dostavat vain pienen osan, noin viidenneksen
4341: miseen. Ne kertyvät kaiken aikaa ja siksi niiden      kaikista kiinteistösijoituksista. Tämä kertoo
4342: säilymisestä yhteiseksi hyväksi on erityisesti        muutenkin tiedossa olevasta kehityksestä: yhti-
4343: huolehdittava.                                        öiden pääkonttorit ja muut vastaavat rakennuk-
4344:    Tämän kanssa on ristiriidassa se, että voimas-     set siirtyvät eläkesäätiöille, jolloin myyjä voi
4345: sa olevan eläkesäätiölain (469/55) mukaan eläke-      korjata myyntivoiton.
4346: rahastoista voidaan laajamittaisesti antaa varoja         Eläkevakuutuksessa, joka vastaa noin kol-
4347: takaisin lainaksi työnantajalle. Takaisinlainauk-     mesta neljäsosasta eläketurvaa, tunnetaan myös
4348: sesta on maksettava lain mukaan korko, joka           takaisinlainausta vastaava järjestelmä yhtä al-
4349: vastaa eläkevastuun laskemisessa käytettävää          haiseen korkotasoon. Tämä ei perustu lainsää-
4350: korkoa. Korko on huomattavan edullinen. Se on         däntöön, vaan sosiaali- ja terveysministeriön
4351: itse asiassa viimeinen vielä sovellettava hallin-     päätöksiin. Takaisinlainaus myös eläkevakuu-
4352: nollinen korko pääomamarkkinoilla.                    tusjärjestelmissä on syytä saada samalla tavoin
4353:    Vuokra-asuntosijoituksiin tarvittavat joukko-      rinnakkaiseksi kuin lakialoitteen mukaan eläke-
4354: velkakirjamarkkinat voivat syntyä, jos eläkesää-      säätiöissä. Tähän ei kuitenkaan tarvita uusia
4355: tiöiden varat ohjautuvat näihin velkakirjoihin,       lainsäädäntötoimia, vaan ministeriö voi itse teh-
4356: esim. asunto-obligaatioihin. Toisaalta takaisin-      dä ratkaisunsa.
4357: lainaus on yrityksille merkittävä rahoituslähde,          Laki ei tulisi voimaan taannehtivasti, vaan
4358: joten muutosta nykyiseen tilanteeseen ei voida        koskisi vastaisuudessa kertyviä eläkesäätiöiden
4359: tehdä äkkiä. Tarvitaan usean vuoden ylimeno-          varoja. Tämän vuoksi ehdotetaan, että uusi laki
4360: kausi, jonka aikana takaisinlainauksesta vähitel-     ei koskisi ennen 1.6.1991 myönnettyjä takaisin-
4361: len siirrytään pitkäaikaisiin joukkovelkakirjasi-     lainoja.
4362: joituksiin. Tämän vuoksi ehdotetaan eläkesää-            Pitkäaikaisilla joukkovelkakirjoilla voitaisiin
4363: tiölakia muutettavaksi siten, että eläkesäätiöt       rahoittaa paitsi vuokra-asuntojen uustuotantoa.
4364: voisivat lainata työnantajalle enintään määrän,       myös vuokra-asuntojen hankkimista olemassa
4365: joka vastaa niiden sijoituksia pitkäaikaisiinjouk-    olevasta asuntokannasta.
4366: kovelkakirjalainoihin. Tähän siirryttäisiin asteit-      Toimivien vuokra-asuntomarkkinoiden syn-
4367: tain niin, että joukkovelkakirjasijoitukset lisään-   nyttyä on mahdollista vakavasti selvittää vuok-
4368: tyisivät vuosittain noin viidenneksellä suhteessa     rasääntelyn muuttamista sellaiseksi, jossa esi·
4369: takaisinlainaukseen.                                  merkiksi vuokrasuhteen osapuolia edustavier
4370:     Eläkesäätiöiden takaisinlainaukseen on sidot-     järjestöjen neuvotteluin vuosittain ratkaistaar
4371: tu varsin huomattavat pääomat. Kehitys on ollut       vuokrien korotustarve. Vuokra-asuntojen tar-
4372: erityisen voimakasta 1980-luvulla. Vuonna 1980        jonnan riittävyys poistaa myös niitä vuokralais-
4373: työnantajille takaisinlainatut varat olivat viiden    ten kannalta vaikeita epävarmuustekijöitä, joi·
4374: miljardin markan suuruusluokkaa. Vuoden 1984          den vuoksi irtisanomissuojan tehostaminen or
4375: lopussa ne ylittivät jo kymmenen miljardia ja         ollut perusteltu. Toimiva irtisanomissuoja oma1
4376: vuoden 1989 tilinpäätöstietojen mukaan takai-         velvoitteensa täyttävän vuokralaisen turvaks
4377: sinlainauksen määrä on lähes 16 miljardia mark-       tulee kuitenkin aina kuulumaan vuokrasuhteet
4378: kaa. Takaisinlainauksen osuus säätiöiden sijoi-       perusasioihin.
4379: tuksista on noin 60 prosenttia. Eläkesäätiölakia         Pääministeri Esko Ahon hallituksen ohjel-
4380: on muutettu 1.4.1991 alkaen niin, että nyt myös       massa 26.4.1991 lausutaan, että vapaarahoittei
4381: takaisinlainauksessa on annettava vakuus. Sii-        sen asuntotuotannon edistämiseksi hallitus pyr
4382: hen saakka takaisinlainaus oli sallittua vakuutta     kii mahdollisimman nopeasti luomaan yhdessi
4383: vaatimatta. Nytkään laissa ei lausuta vakuuden        luottolaitosten kanssa pitkäaikaiset joukkovel-
4384: laadusta mitään. Korko on ollut runsaat kah-          kakirjamarkkinat. Tämän lakialoitteen nopei
4385: deksan, myöhemmin 9,5 prosenttia. Vertailun           hyväksyminen on omiaan tukemaan näider
4386: vuoksi voidaan todeta, että eläkesäätiöiden           neuvottelujen tuloksellisuutta.
4387: maksutulo vuonna 1989 oli runsaat 4,5 miljardia          Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni
4388: markkaa. Joukkovelkakirjoihin oli sijoitettu vain     oittavasti,
4389: runsaat 600 miljoonaa markkaa. Korkotuotto
4390: näistä oli verrattain alhainen, runsaat seitsemän                että Eduskunta hyväksyisi seuraavm
4391: prosenttia, mikä kertoo, että joukkovelkakirjasi-             lakiehdotuksen:
4392:                                            1991 vp -    LA 33                                           3
4393: 
4394: 
4395:                                                  Laki
4396:                                  eläkesäätiölain 4 §:n muuttamisesta
4397:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4398:   muutetaan 2 päivänäjoulukuuta 1955 annetun eläkesäätiölain (469/55) 4 §:n 2 momentti, sellaisena
4399: kuin se on 1 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa (466/91), seuraavasti:
4400:                        4§                                 Lain voimassaolon ensimmäisen kalenterivuo-
4401:                                                        den päättyessä takaisinlainauksen osuus säätiön
4402:    Säätiöllä on oikeus vakuutta vastaan antaa          varoista saa olla enintään viisinkertainen verrat-
4403: varojaan velaksi työnantajalle (takaisinlainaus).      tuna säätiön sijoituksiin pitkäaikaisiin joukko-
4404: Työnantajan on suoritettava takaisinlainaukses-        velkakirjoihin. Voimassaolon toisen kalenteri-
4405: ta ja myös muulla perusteella syntyneestä velas-       vuoden päättyessä takaisinlainauksen edellä tar-
4406: taan säätiölle vähintään sen suuruinen korko,          koitettu osuus saa olla enintään nelinkertainen,
4407: jota käytetään 7 §:ssä tarkoitetun eläkevastuun        kolmannen kalenterivuoden päättyessä enintään
4408: laskemiseksi. Tässä momentissa tarkoitettua lai-       kolminkertainen ja neljännen kalenterivuoden
4409: naa säätiöllä saa olla enintään määrä, joka            päättyessä enintään kaksinkertainen sekä lain
4410: vastaa säätiön pitkäaikaisiin joukkovelkakirjoi-       voimassaolon viidennen kalenterivuoden päät-
4411: hin sijoitettua osaa varoistaan.                       tyessä enintään puolitoistakertainen. Lain voi-
4412:                                                        massaolon kuudennen kalenterivuoden päätty-
4413:                                                        misestä alkaen on takaisinlainaukseenja pitkäai-
4414:   Tämä laki tulee voimaan        päivänä               kaisiin joukkovelkakirjoihin tehtyjen eläkesää-
4415: kuuta 199 .                                            tiön varojen sijoitusten oltava samansuuruiset.
4416: 
4417: 
4418:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1991
4419: 
4420:          Paavo Nikula                   Pekka Räty                       Pekka Haavisto
4421:          Erkki Pulliainen               Satu Hassi                       Ulla Anttila
4422:                                                  1991 vp
4423: 
4424: 
4425: Lakialoite 34
4426: 
4427: 
4428: 
4429: 
4430:                                    Apukka ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1991 toimitettavassa val-
4431:                                       tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
4432:                                       teista annetun lain 2 §:n muuttamisesta
4433: 
4434: 
4435:                                              Eduskunnalle
4436: 
4437:    Valtion talouden kohentamiseksi esitetään,           Verotusta kiristettäisiin noin 15 000 markan
4438: että tämän vuoden valtionverotuksen veroas-          kuukausituloista lähtien niin, että noin 260 000
4439: teikkoja muutettaisiin suurimpien tulojen osalta     markan tuloista vero olisi sama kuin viime
4440: niin, että veroasteikon tarkistus heidän osaltaan    vuonna. Tätä suuremmista tuloista vero olisi
4441: peruutettaisiin.                                     viimevuotista suurempi.
4442:    Viime vuosina rikkaiden maksamaa varalli-            Pidämme liikevaihtoveron korottamista ja sen
4443: suusveroa ja suurituloisten tuloveroa on alennet-    ulottamista palveluihin epäsosiaalisena.
4444: tu. Nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa on           Aloitteessa esitetään solidaarisuussyistä vero-
4445: kuitenkin tärkeää, että myös suurituloiset osal-     asteikon tarkistamista seuraavasti:
4446: listuisivat maksukykynsä mukaan vaikeuksien
4447: kantamiseen.
4448:       Verotettava                   Voimassa                            Aloitteen ehdotus
4449:        vuositulo                   olevan lain                     tarkistetuksi    asteikoksi
4450:          mk                         vero mk                          vero mk veron muutos mk
4451:        40000                             50                              50          +0
4452:        70000                          3 550                           3 550          +0
4453:       175 000                        31 480                          31 830        + 350
4454:       200 000                        39 730                          41 830      + 2 100
4455:       300 000                        74230                           83 430      + 9 200
4456:       500 000                       152 230                         172 430     + 20 200
4457: 
4458:    Edellä olevan perusteella ehdotamme,                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4459:                                                             lakiehdotuksen:
4460: 
4461: 
4462: 
4463: 
4464: 210301N
4465: 2                                       1991 vp -      LA 34
4466: 
4467: 
4468:                                               Laki
4469: vuodelta 1991 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
4470:                                  annetun lain 2 §:n muuttamisesta
4471: 
4472:   Eduskunnan päätöksen mukaan
4473:   muutetaan vuodelta 1991 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja ve-
4474: roprosenteista 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1250/90) 2 § seuraavasti:
4475: 
4476:                                                  2 §
4477:     Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:
4478: 
4479:             Verotettava                     Vero alarajan                        Vero alarajan
4480:                tulo                           kohdalla                     ylittävästä tulon osasta
4481:                 mk                               mk                                  %
4482:          40 000- 56 000                           50                                 7
4483:          56 000- 70 000                        1 170                                17
4484:          70 000- 98 000                        3 550                                21
4485:          98 000-154 000                        9430                                 27
4486:         154 000-170 000                       24 550                                33
4487:         170 000-260 000                       29 830                                40
4488:         260000-                               65 830                                44
4489: 
4490: 
4491: 
4492:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
4493: ta 1991.                                            ry~tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
4494:                                                     mun.
4495: 
4496: 
4497:       Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1991
4498: 
4499:           Asko Apukka                 Raila Aho                           Eila Rimmi
4500:           Iivo Polvi                  Outi Ojala                          Osmo Polvinen
4501:           Jaakko Laakso               Claes Andersson                     Esko Helle
4502:           Heli Astala                 Marjatta Stenius-Kaukonen           Juhani Vähäkangas
4503:           Jarmo Wahlström             Esko-Juhani Tennilä                 Timo Laaksonen
4504:                                       Martti Korhonen
4505:                                                   1991 vp
4506: 
4507: 
4508: Lakialoite 35
4509: 
4510: 
4511: 
4512: 
4513:                                     Liikkanen: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun
4514:                                         lain muuttamisesta
4515: 
4516: 
4517:                                                Eduskunnalle
4518: 
4519:    Suomen lainsäädäntö tekee vuosiloman pitä-           rantamiseksi on välttämätöntä säätää laki, jolla
4520: misen yrittäjälle taloudellisesti raskaaksi. Vuosi-     kompensoidaan tehtyjen työpäivien määrässä
4521: lomaraha on pieni ja sen saamisen edellytykset          oleva erotus. Vähimmin kustannuksin asia voi-
4522: ovat tiukat. Monilla yrittäjillä ei siksi ole käytän-   daanjärjestää säätämällä erotusta vastaava palk-
4523: nössä lainkaan mahdollisuutta pitää vuosilo-            katulo yrittäjille vähennyskelpoiseksi menoksi
4524: maa.                                                    verotuksessa. Vähennyksen enimmäismäärä tu-
4525:    Yrittäjät ja erikoisviljelijät ovat huomattavas-     lee sitoa ansiotasoindeksiin, jotta sen suhteelli-
4526: ti huonommassa asemassa kuin palkansaajat ja            nen merkitys ei muutu vuodesta toiseen.
4527: maatalousyrittäjät. Yrittäjien vuodessa tekemien           Edellä olevan perusteella ehdotan,
4528: työpäivien keskimääräinen lukumäärä on 305,
4529: kun vastaava luku palkansaajilla on 230 päivää.                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4530: Erotus on siis 75 päivää.                                      lakiehdotuksen:
4531:    Yrittäjien ja erikoisviljelijöiden aseman pa-
4532: 
4533: 
4534: 
4535: 
4536:                                                    Laki
4537:                         elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
4538:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4539:    lisätään 24 päivänä kesäkuuta 1968 elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin (360/68) uusi
4540: 8 a § seuraavasti:
4541:                        8a§                              lomarahasta annetun lain (408/77) mukaan tai
4542:     Edellä 7 §:ssä tarkoitettu vähennyskelpoinen        vuosilomaan maatalousyrittäjän lomituspalve-
4543: meno on myös palkansaajien ansiotasoindeksin            luista annetun lain (2/85) mukaan.
4544: (1985 = 100) mukaan määräytyvä 75 päivän
4545: keskimääräistä palkkaa vastaava meno sellaisel-           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4546: le liikkeen- tai ammatinharjoittajalle, jolla ei ole    kuuta 199 .
4547: oikeutta vuosilomarahaan pienyrittäjien vuosi-
4548: 
4549: 
4550:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
4551: 
4552:                                              Raimo Liikkanen
4553: 
4554: 
4555: 
4556: 
4557: 210301N
4558:                                                1991 vp
4559: 
4560: Lakialoite 36
4561: 
4562: 
4563: 
4564: 
4565:                                   Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi läänijaosta annetun lain 1 §:n muut-
4566:                                      tamisesta
4567: 
4568: 
4569:                                             Eduskunnalle
4570: 
4571:    Pohjois-Karjalan läänin alueella asuu suurin     myönteinen asia, jos yksi lääni olisi osoitettu
4572: osa Suomessa elävistä karjalaisista. Karjala on     karjalaisuudelle. Mitään muuta aluetta Suomes-
4573: viime aikoina ollut vahvasti esillä mm. sen vuok-   sa ei voida nimittää niin hyvin Karjalaksi kuin
4574: si, että Neuvosto-Karjalassa on virinnyt laaja      nykyistä Pohjois-Karjalan lääniä.
4575: kiinnostus suomalaisuutta ja karjalaisuutta            Vuonna 1992 Suomi juhlii itsenäisyytensä 75-
4576: kohtaan. Karjalainen kieli ja kirjallisuus ovat     vuotisjuhlaa, joten silloin sopisi hyvin nimetä
4577: vahvistuneet ja mm. Kalevalan tutkiminen ja lu-     nykyinen Pohjois-Karjalan lääni Karjalan lää-
4578: keminen on lisääntynyt. Lisäksi on muistettava,     niksi. Se olisi samalla kunnianosoitus karjalaisel-
4579: että Neuvosto-Karjalan pohjoisosassa on alue,       le heimolle, joka vuosisatojen ajan on saanut
4580: jota kutsutaan Pohjois-Karjalaksi.                  kärsiä mm. sodissa kaikkein eniten.
4581:     Onkin turhaa nimittää suomalaista lääniä           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
4582: Pohjois-Karjalaksi varsinkin, kun sen vastakoh-     oittavasti,
4583: tana ei ole olemassa Etelä-Karjalan lääniä. Näin
4584: ollen lisänimike on tarpeeton. Pohjois-sanalla on             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4585: lisäksi monien mielestä kielteinen arvovaraus.             lakiehdotuksen:
4586:     Mielestämme olisi koko Suomen kannalta
4587: 
4588: 
4589: 
4590: 
4591:                                                Laki
4592:                             läänijaosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
4593:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4594:   muutetaan läänijaosta 22 päivänä elokuuta 1986 annetun lain (633/86) 1 §näin kuuluvaksi:
4595:                        1§                           lääni, Karjalan lääni, Vaasan lääni, Oulun lääni
4596:    Yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna       ja Lapin lääni.
4597: seuraaviin lääneihin: Uudenmaan lääni, Turun
4598: ja Porin lääni, Ahvenanmaan lääni, Hämeen             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4599: lääni, Kymen lääni, Mikkelin lääni, Kuopion         kuuta 1992.
4600: 
4601: 
4602:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
4603: 
4604:                     Kerttu Törnqvist                         Marja-Liisa Tykkyläinen
4605:                     Riitta Myller                            Johannes Koskinen
4606: 
4607: 
4608: 
4609: 
4610: 2!0301N
4611:                                                1991 vp
4612: 
4613: Lakialoite 37
4614: 
4615: 
4616: 
4617: 
4618:                                   Laakso ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n
4619:                                      muuttamisesta
4620: 
4621: 
4622:                                             Eduskunnalle
4623: 
4624:     Ministereiden kaksoispalkkaus edustaa poliit-   symyksiä. Ministerit eivät ole eduskunnan käy-
4625: tisessa järjestelmässämme ajattelutapaa, joka       tettävissä, vaan eduskunta pikemminkin minis-
4626: sallii valtiollisen vallankäytön keskiöön kuulu-    tereiden käytettävissä.
4627: ville yksilöille sekä aineellisia etuoikeuksia -       Käsityksemme mukaan edustajanpalkkiosta
4628: usein tekemättömistä töistä - että viran suomia     annetun lain 1 §:n 3 momentin säännös - siltä
4629: muita etuja. Ministerin yhteenlasketut kuukausi-    osin kuin siinä taataan ministeri-kansanedusta-
4630: tulot ylittävät monien satojentuhansien tavallis-   jien kaksoispalkkaus eli puolet edustajan palk-
4631: ten suomalaisten vuositulot.                        kiosta ja kulukorvauksesta - on ilmeisen van-
4632:     Samalla voidaan todeta, että ministeri-kan-     hentunut eikä vastaa sitä, että ministerin ja kan-
4633: sanedustajien osallistuminen eduskunnan työs-       sanedustajan tointa ei nykyisellään voi hoitaa
4634: kentelyyn on viime vuosina ollut erittäin vähäis-   samanaikaisesti.
4635: tä. Ministereiden työ ja siinä muodostuneet toi-       Koska valtiontalous on vuonna 1991 voimak-
4636: mintakäytännöt ovat olleet omiaan tekemään          kaasti heikkenemässä, on myös maltillisen palk-
4637: heistä entistä enemmän valtionhallinnon kor-        kapolitiikan kannalta välttämätöntä, että minis-
4638: keimpiin virkamiehiin verrattavia toimihenkilöi-    teri-kansanedustajien kaksoispalkkauksesta luo-
4639: tä. Ministerit eivät osallistu eduskunnan valio-    vutaan.
4640: kuntatyöhön valiokunnan jäseninä ja heitä on           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4641: nykyisin erittäin vaikea tavoittaa silloinkaan,
4642: kun asianomaiselle ministerille suunnataan vi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4643: ranhoidon alaan kuuluvia kansanedustajien ky-              lakiehdotuksen:
4644: 
4645: 
4646:                                                Laki
4647:                        edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
4648:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä
4649: tavalla,
4650:    muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1947 edustajanpalkkiosta annetun lain (328/47) 1 §:n 3
4651: momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (111 0/85), seuraavasti:
4652:                        1§                           luksen taikka toimen hoitamisen ajalta tämän
4653: -   - - - - -              - - - - - -              lain mukaan tuleva palkkio ja kulukorvaus.
4654:   Edustajalta, joka on asevelvollisena astunut
4655: palvelukseen tai joka on kutsuttu valtioneuvos-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4656: ton jäseneksi, pidätetään hänelle sanotun palve-    kuuta 1992.
4657: 
4658: 
4659:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1991
4660: 
4661:                     Jaakko Laakso                            Osmo Polvinen
4662:                     Outi Ojala                               Esko Seppänen
4663:                                             Ensio Laine
4664: 
4665: 210301N
4666:                                                    1991 vp
4667: 
4668: 
4669: Lakialoite 38
4670: 
4671: 
4672: 
4673: 
4674:                                      Heikkinen ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä annetun lain 93 §:n
4675:                                           muuttamisesta
4676: 
4677: 
4678:                                                 Eduskunnalle
4679: 
4680:     Eduskunta hyväksyi vuoden 1977 valtiopäi-            nojalla ovat päässeet avustuksen piiriin. Muun
4681: villä lain yksityisistä teistä annetun lain muutta-      muassa Kainuussa on runsaasti tällaisia teitä.
4682: misesta (728/77). Tuolloin hallituksen esitykses-            Lainmuutoksen alkuperäinen tarkoitus yksi-
4683: sä kyseisen lain muuttamisesta (HE 13/1977 vp)           tyisten tieosakkaiden tienpitorasituksen helpot-
4684: oli arvioitu, että valtionavustukseen oikeutettu-        tamiseksi ei näin ollen toteudu.
4685: jen yksityisten teiden yhteispituus lisääntyisi noin         Vuonna 1988 oli valtionavustuksen piirissä
4686: 32 000 km:stä noin 60 000 kilometriin viiden             yksityisiä teitä 16 953 kpl, yhteispituudeltaan
4687: vuoden siirtymäkauden kuluessa.                          56 779 km. Edellä mainitun siirtymäsäännöksen
4688:     Liikenneministeriön yleisohjeiden mukaan ja          varassa valtionavustusta saavia yksityisteitä on
4689: avustusehdoista muodostuneessa oikeuskäytän-             vuonna 1985 tehdyn selvityksen mukaan 517
4690: nössä on avustuksen saannin edellytyksenä pi-            kpl, yhteispituudeltaan 1 551 km. Avustuksen
4691: detty, että tien varrella on vähintään kolme             ulkopuolelle vuoden 1994 alustajäävät tiet sijait-
4692: pysyvää taloutta. Lisäksi on edellytetty, että tietä     sevat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa.
4693: käytetään pysyvän asutuksen liikenteeseen vä-                Edellä lausutun johdosta ja koska yksityistei-
4694: hintään yhden kilometrin matkalta.                       den avustusjärjestelmän uudistamiselle aikanaan
4695:     Kun yksityisten teiden avustusta koskeva             asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet sekä
4696: oikeuskäytäntö lisäksi muuttui vuonna 1987 si-           koska tienpitorasitus jakautuu tällä hetkellä
4697: ten, että ns. tien jakamaHornuuden periaatteesta         epätasaisesti, tulisi yksityisistä teistä annettua
4698: luovuttiin ja avustusta ei enää myönnetä koko            lakia kiireellisesti muuttaa. Avustuksen piiriin
4699: tiepituudelle, vaan se voidaan evätä ja lakkaut-         tulisi päästä kaikkien sellaisten vähintään yhden
4700:  taa pelkästään maa- ja metsätalouskäytössä ole-         talouden pääsyteiden, joille on perustettu tiekun-
4701: valta tieltä sekä vapaa-ajan asuntoihin johtavan         ta ja joita käytetään vähintään 600 metrin mat-
4702: tien osalta, ei edellä mainittuun avustettavien          kalla pääsytienä. Täten määriteltynä avustuk-
4703:  teiden pituutta koskevaan arvioon päästä vielä-         seen oikeutettujen teiden piiri voi laajeta vuosi-
4704:  kään, vaikka uudistuksen voimaantulosta on yli          kymmenen puolivälissä arviolta 70 000 km:iin,
4705:  kymmenen vuotta. Päinvastoin avustettavien              koska kaikki avustukseen oikeutetut eivät avus-
4706:  yksityisteiden kokonaispituus uhkaa kääntyä             tusta kuitenkaan hae. Kokonaisuutena avustus-
4707:  laskuun.                                                ten markkamääräinen reaalilisäys ei ole huomat-
4708:     Kolmen pysyvän talouden vaatimus avustusta           tava, ja määrärahojen tarve lisääntyy pitkän
4709:  myönnettäessä puolestaan merkitsee sitä, että           ajan kuluessa vuosikymmenen loppuun mennes-
4710:  useat sellaiset tiet, joilla tienpitorasitus on kaik-   sä.
4711:  kein suurin, jäävät edelleen avustuksen piirin              Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4712:  ulkopuolelle. Lisäksi avustus tulee asetukseen          tavasti,
4713:  edelleen otettujen siirtymäsäännösten johdosta
4714:  lakkaamaan vuoden 1993 lopussa eräiltä sellai-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4715:  siltakin teiltä, jotka aikaisempien säännösten                 lakiehdotuksen:
4716: 
4717: 
4718: 
4719: 
4720: 210301N
4721: 2                                       1991 vp -    LA 38
4722: 
4723: 
4724:                                                Laki
4725:                         yksityisistä teistä annetun lain 93 §:n muuttamisesta
4726:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4727:   muutetaan yksityisistä teistä 15 päivänä kesäkuuta 1962 annetun lain 93 §:n 1 momentti, sellaisena
4728: kuin se on 14 päivänä lokakuuta 1977 annetussa laissa (728/77), näin kuuluvaksi:
4729:                         93 §                        peellinen ainakin yhden pysyvästi asutun talou-
4730:    Valtion varoista annetaan vuosittain avustus-    den pääsytienä vähintään 600 metrin matkalla.
4731: ta sellaisen yksityisen tien kunnossapitoon, jota
4732: koskevien asioiden hoitamista varten on perus-
4733: tettu tiekunta ja jolla on paikkakunnalla huo-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4734: mattava liikenteellinen merkitys tai joka on tar-   kuuta 199 .
4735: 
4736: 
4737:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991
4738: 
4739:          Kauko Heikkinen                Annikki Koistinen            Pauli Saapunki
4740:          Eino Siuruainen                Matti Väistö                 Timo E. Korva
4741:          Markku Koski                   Osmo Polvinen                Asko Apukka
4742:          Esko-Juhani Tennilä            Juhani Alaranta              Hannu Kemppainen
4743:                    Matti Lahtinen                            Oiva Savela
4744:                                                  1991 vp
4745: 
4746: Lakialoite 39
4747: 
4748: 
4749: 
4750: 
4751:                                     Niinistö ym.: Ehdotus laiksi yleisten asiakirjain julkisuudesta anne-
4752:                                         tun lain muuttamisesta
4753: 
4754: 
4755:                                               Eduskunnalle
4756: 
4757:    Ehdotuksen mukaan laajennetaan ja täsmen-           tasta sekä edistää kansalaisten mahdollisuuksia
4758: netään kansalaisten oikeutta saada tietoa yleis-       valvoa viranomaisten toimintaa ja vaikuttaa sii-
4759: ten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa tar-    hen.
4760: koitetuista valmisteluasiakirjoista.                      Valmisteluasiakirjojen julkisuuden lisäämi-
4761:    Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta on          seksi lakia olisi tarkistettava niin, ettei tiedon
4762: annettu vuonna 1951. Sen säätämisen jälkeen            saantia luvanvaraisesti julkisista asiakirjoista
4763: yleiset käsitykset tietojen julkisuudesta sekä hal-    estetä perusteettomasti. Uudistus on kuitenkin
4764: linnon avoimuudesta ja demokraattisesta val-           toteutettava siten, ettei aiheuteta kohtuutonta
4765: vonnasta ovat muuttuneet. Lain ongelma on ei-          haittaa viranomaistoiminnan tehokkuudelle, li-
4766: julkisten asiakirjojen muodostaman ryhmän              sättäisi kustannuksia tai aiheutettaisi väärinkäsi-
4767: laajuus, sillä kaikki vielä valmistelevana olevaan     tyksiä keskeneräisiä asioita koskevia tietoja luo-
4768: asiaan liittyvät asiakirjat ovat periaatteessa ei-     vutettaessa.
4769: julkisia, kunnes päätös asiassa on tehty. Suuri           Järkevä ja tarkoituksenmukainen hallinto
4770: osa valmisteltavista asioista ja niitä koskevista      edellyttää myös, että salassa pidettäviä tietoja
4771: asiakirjoista on kuitenkin sellaisia, että niistä      voidaan joissakin tapauksissa luovuttaa viran-
4772: pitäisi olla oikeus antaa ja saada tietoja jo val-     omaisten kesken.
4773: misteluvaiheessa.                                         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4774:    Valmisteluasiakirjojen julkisuus auttaa kan-
4775: salaisia ja tiedotusvälineitä saamaan tietoja vi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4776: ranomaisten käsiteltävistä asioista ja niiden taus-           lakiehdotuksen:
4777: 
4778: 
4779: 
4780: 
4781:                                                   Laki
4782:                      yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain muuttamisesta
4783:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4784:   kumotaan yleisten asiakirjainjulkisuudesta 9 päivänä helmikuuta 1951 annetun lain (83/51) 20 §:n
4785: 2 momentti,
4786:   muutetaan 6 §:n 2 momentti, 23 § ja 27 §:n l momentti, näistä 23 § sellaisena kuin se on osittain
4787: muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla lailla (946/84), sekä
4788:   lisätään lakiin uusi 6 a §ja uusi 3 b luku seuraavasti:
4789:                         6§                             sen toteutumista tai muulla tavoin haittaa virka-
4790:                                                        toimintaa.
4791:    Asiakirjoista, jotka 3-5 §:n mukaan eivät ole
4792: julkisia, voidaan antaa tieto viranomaisen suos-
4793: tumuksella. Jos hallintoasialla, jonka valmiste-                               6 a§
4794: lua 5 §:ssä tarkoitettu asiakirja koskee, on yleistä      Jos asiakirja, joka ei ole julkinen, on luovutet-
4795: merkitystä, on suostumus annettava, jollei tie-        tu toiselle viranomaiselle lausunnon antamista
4796: don antaminen vaaranna päätöksen tarkoituk-            tai muuta tilapäistä käyttöä varten, tiedon auta-
4797: 
4798: 210301N
4799: 2                                        1991 vp -    LA 39
4800: 
4801: misesta siitä päättää asiakirjan luovuttanut vi-     salassa pidettäväksi määrätystä asiakirjasta,
4802: ranomainen.                                          luvan myöntää määräyksen antanut viranomai-
4803:                                                      nen.
4804:                                                          Tämän pykälän nojalla ei tietoa kuitenkaan
4805:                     3 b luku                         saa antaa 18 §:n 2 momentissa tarkoitetuista
4806:                                                      asiakirjoista.
4807:     Viranomaisen oikeus salassa pidettävään
4808:                  asiakirjaan                                               19 d §
4809:                        19 b §                           Viranomaisen palveluksessa olevalla, jolle tie-
4810:    Viranomaisen on annettava tieto salassa pi-       to on annettu 19 b tai 19 c §:n nojalla, on sama
4811: dettävästä asiakirjasta toiselle viranomaiselle:     salassapitovelvollisuus kuin tiedon antaneen vi-
4812:    1) jos niin on säädetty laissa tai asetuksessa,   ranomaisen palveluksessa olevalla.
4813: sen mukaan onko salassapidosta säädetty laissa
4814: vai asetuksessa;
4815:    2) jos tieto on tarpeen käsiteltäessä viran-                           5luku
4816: omaisen päätöksestä tehtyä muutoksenhakua                          Erityisiä säännöksiä
4817: taikka viranomaisen toimenpiteistä tehtyä kan-
4818: telua; tai                                                                   23 §
4819:    3) jos tieto on tarpeen viranomaiseen kohdis-        Myös muu kuin viranomainen voi erityisestä
4820: tuvan yksittäisen valvonta- tai tarkastustehtävän    syystä saada tiedon salassa pidettävästä asiakir-
4821: suorittamiseksi.                                     jasta 19 c §:ssä tarkoitetun viranomaisen luvalla.
4822:     Tiedon antamisesta päättää, jollei toisin ole    Tietoa ei kuitenkaan saa antaa 18 §:n 2 momen-
4823: säädetty, se viranomainen, jonka hallussa asia-      tissa tarkoitetuista asiakirjoista.
4824: kirja on.                                               Lupaan on liitettävä tietojen käyttämistä
4825:                                                      koskevat tarpeelliset tiedot ja määräykset. Jollei
4826:                        19 c §                        ehdoista ja määräyksistä muuta johdu, luvan
4827:    Sen lisäksi mitä 19 b pykälässä on säädetty,      saajan on pidettävä saamansa tiedot salassa.
4828: viranomainen voi erityisestä syystä saada tiedon
4829: salassa pidettävästä asiakirjasta sen ministeriön                           27§
4830: luvalla, jonka alainen tiedon antamisesta 9 §:n         Joka ei noudata, mitä 6 ja 7 §:ssä on säädetty
4831: mukaan päättävä viranomainen on.                     asiakirjain julkisuudesta, taikka rikkoo salassa-
4832:    Asianomainen ministeriö antaa 1 momentissa        pitovelvollisuuden tai 17 §:n 2 momentissa ja
4833: tarkoitetun luvan myös silloin, kun tietoa asia-     18 §:n 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen tai
4834: kirjasta on pyydetty siltä. Kunnallisen viran-       23 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ehtoja ja mää-
4835: omaisen osalta luvan antaa sisäasiainministeriö.     räyksiä, on tuomittava, jollei tekoa ole rangais-
4836: Jos edellä tarkoitettu viranomainen ei ole min-      tava virkarikoksena, yleisten asiakirjain julki-
4837: kään ministeriön alainen, luvan antaa valtioneu-     suudesta annettujen säännösten tai määräysten
4838: vosto viranomaista kuultuaan. Luvan tiedon           rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään
4839: saamiseksi eduskunnalla tai sen toimielimellä,       vuodeksi.
4840: tasavallan presidentillä, korkeimmalla oikeudel-
4841: la, korkeimmalla hallinto-oikeudella, oikeus-
4842: kanslerina ja eduskunnan oikeusasiamiehellä ole-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
4843: vasta asiasta antaa kuitenkin tämä viranomai-        kuuta 1991.
4844: nen itse. Jos kysymys on yksittäistapauksessa
4845: 
4846: 
4847:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1991
4848: 
4849:          Sauli Niinistö                  Päivi Varpasuo                Kari Häkämies
4850:          Minna Karhunen                  Eeva Turunen                  Tuula Linnainmaa
4851:          Maija Perho-Santala             Hanna MarkkoJa                Marjut Kaarilahti
4852:          Heikki A. Ollila                Ritva Laurila                 Anssi Rauramo
4853:                                          Pirjo-Riitta Antvuori
4854:                                                  1991 vp
4855: 
4856: 
4857: Lakialoite 40
4858: 
4859: 
4860: 
4861: 
4862:                                    Astala ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n muuttami-
4863:                                        sesta
4864: 
4865: 
4866:                                                Eduskunnalle
4867: 
4868:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4869: 
4870:    Aloitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjestyk-       ton jäseneksi. Ehdotuksen mukaan kansanedus-
4871: sen muuttamista niin, että kansanedustajantoi-        tajan ollessa ministerintoimessa kutsuttaisiin hä-
4872: men hoitaminen estettäisiin siksi ajaksi, jolloin     nen varamiehensä hoitamaan hänen edustajan
4873: asianomainen edustaja on valittu valtioneuvos-        tehtäväänsä.
4874: 
4875: 
4876: 
4877: 
4878:                                             PERUSTELUT
4879: 
4880:     Valtiosääntömme mahdollistaa sen, että sama       hallituksen valitsemille ratkaisuille. Kansanedus-
4881: b.enkilö voi samanaikaisesti olla kansanedusta-       tajan uskollisuus hallitukselle mitataan ennen
4882: iantoimessa ja hoitaa ministerintointa valtioneu-     kaikkea lojaalisuutena hallituspuolueiden ryh-
4883: voston jäsenenä. Tästä kaksoiskytkennästä ai-         mäpuheenjohtajien ja valiokuntavastaavien so-
4884: b.eutuu monia ristiriitoja ja jännitteitä.            pimuksille yksittäisistä asioista.
4885:     Keskeinen valtiovallan tehtäviä ja toimivaltaa       Valtiopäiväjärjestyksen 11 §:n mukaan edus-
4886: koskeva näkemys parlamentarismista - edus-            taja on velvollinen toimessaan noudattamaan oi-
4887: kunnasta valtiollisen vallan ensisijaisena haltija-   keutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen
4888: lla -johtaa kritiikkiin nykyistä hallituskeskeis-     noudattamaan perustuslakia eivätkä häntä sido
4889: tä valtiopäiväkäytäntöämme kohtaan. Ministe-          mitkään muut määräykset. Siitä riippumatta,
4890: reiden tosiasiallinen asema - valtiopäiväkäy-         millaisen yksilöidyn tulkinnan annamme tälle
4891: täntömme myötä- on eräs tekijä, joka ehkäisee         säännökselle, voidaan perustellusti epäillä, että
4892: kansanedustajien itsenäistä toimintaa lainval-        edellä kuvatut kansanedustajiin kohdistuvat
4893: nistelussa.                                           kontrollitoimet ja luottamusvaatimukset ovat
4894:     Nykyisellään ministerit valvovat - kansan-        valtiopäiväjärjestyksen 11 §:ään kirjoitetun riip-
4895: ~dustajan roolinsa avulla - eduskuntaryhmien-         pumattomuusvaatimuksen kannalta varsin tu-
4896: ;ä toimintaa, omien ryhmätovereidensa työsken-        hoisia.
4897: telyä valiokunnissa sekä täysistunnossa hallituk-        Ministerintoimen ja kansanedustajan tehtä-
4898: ;en politiikan toteuttamiseksi. Yhtenäisen halli-     vän samanaikaisuudesta luopuminen ei yksinään
4899:  tusrintaman lakiesityksiin hallituspuolueiden        muuttaisi kansanedustajan aseman suhteellista
4900:  kansanedustajien on taivuttava, vaikka edustaja      epäitsenäisyyttä, mutta tämä uudistus olisi eräs
4901:  Jman tietonsa ja asiantuntemuksensa pohjalta         tekijä, jolla eduskunnan asemaa voitaisiin vah-
4902:  voisi perustellusti asettua toiselle kannalle.       vistaa suhteessa valtioneuvostoon ja ennen kaik-
4903:     Vallankäytön rakenne eduskunnassa (parla-         kea yksittäisen ministeriön vahvaan asemaan
4904:  nentin mikrovalta) "palkitsee" hallituksen poli-     lainsäädäntöprosessissa. Samanaikaisesti tulisi
4905:  :iikkaan sopeutuvia kansanedustajia ja "sank-        pohtia sitä, miten eduskunnan valiokuntalaitok-
4906:  :ioi" politiikkansa ja menettelytapojensa arvos-     sen itsenäistä lainvalmisteluvoimaa voitaisiin
4907:  :elijoita. Kansanedustajan urakehitys ministerin     lisätä ja miten eduskuntaan voitaisiin kehittää
4908:  :ehtäviin vaatii nykyisellään oikean puolueen        omaa - lainsäädäntötyön kannalta merkityk-
4909:   isäksi myös "yhteistyökykyä" ja lojaalia mieltä     sellistä - tutkimustoimintaa.
4910: 
4911:  ~!0301N
4912: 2                                          1991 vp -    LA 40
4913: 
4914: 
4915:    Toinen- edellistä käytännöllisempi -lähes-          kohdistaa parlamentaarinen epäluottamuslause.
4916: tymistapa ministeri-kansanedustajuuden ongel-             Näiden ongelmien osittaiseksi korjaamiseksj
4917: maan on se havainto, että nykyisellään ministe-        aloitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjestyksen
4918: rien osallistuminen varsinaisen edustajan työn         9 §:ään lisättäväksi uusi 2 momentti. Sen mu·
4919: hoitamiseen- esimerkiksi valiokuntienjäsenyys          kaan valtioneuvostonjäseneksi kutsuttavan kan·
4920: - on jo evätty valtiopäiväjärjestyksen 44 §:n pe-      sanedustajan tilalle tulisi asianomainen vaalien
4921: rusteella ja että ministereiden virkatyöt ja eri-      yhteydessä määrätty varamies hoitamaan edus·
4922: laiset velvollisuudet ovat käytännössä tehneet         tajan tehtävää niin pitkäksi aikaa kuin ministe·
4923: heidän osallistumisensa myös eduskunnan täys-          rintaimi kestää.
4924: istunnon työhön vähintäänkin satunnaiseksi.               Aloitteessa ei ehdoteta varamiesjärjestelmää
4925: Heidän ainoaksi roolikseen ja intressikseen edus-      toteutettavaksi muissa tilanteissa, mutta sen to·
4926: kuntaan nähden on muodostunut se, että he              teuduttua voitaisiin saatavien kokemusten avul·
4927: valvovat alaistensa ministeriöiden tuottamien la-      la arvioida tarvetta laajentaa varamiesjärjestel-
4928: kiesitysten käsittelyä eduskunnan sisällä. Minis-      mä koskemaan esimerkiksi kansanedustajan
4929: teri-kansanedustajat eivät enää tosiasiallisesti voi   vanhempainloman aikaa.
4930: hoitaa kansanedustajan luottamustehtävää. He              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4931: ovat ministeriytensä kautta ennen kaikkea val-
4932: tioneuvoston edustajia ja hallinnonalansa kor-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4933: keimpia virkamiehiä, joiden toimintaan voidaan                lakiehdotuksen:
4934: valtiosäännön perusteella - periaatteessa -
4935: 
4936: 
4937: 
4938: 
4939:                                                  Laki
4940:                               valtiopäiväjärjestyksen 9 §:n muuttamisesta
4941:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
4942: tavalla,
4943:    lisätään valtiopäiväjärjestyksen 9 §:ään, sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 anne-
4944: tussa laissa (278/83), uusi näin kuuluva 2 momentti:
4945:                         9§
4946:                                                          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4947:    Sinä aikana, jolloin edustajaksi valittu on         kuuta 199 .
4948: valtioneuvoston jäsenenä, älköön hän hoitaka
4949: edustajantointaan, vaan kutsuttakoon hänen ti-
4950: lalleen varamies.
4951: 
4952: 
4953: 
4954:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1991
4955: 
4956:           Heli Astala                     Jaakko Laakso                  Raila Aho
4957:           Marjatta Stenius-Kaukonen       Ensio Laine                    Outi Ojala
4958:                                           Iivo Polvi
4959:                                                  1991 vp
4960: 
4961: 
4962: Lakialoite 41
4963: 
4964: 
4965: 
4966: 
4967:                                     S.-L. Anttila: Ehdotus laiksi avioliittolain 38 §:n muuttamisesta
4968: 
4969: 
4970:                                               Eduskunnalle
4971: 
4972:    A vialiittolain 38 §:n muuttamisen yhteydessä         Siksi on kiireellisesti muutettava avioliittolain
4973: parannettiin aviopuolisoiden sosiaalista turvalli-    38 §:ää siten, että turvataan myös maatiloilla
4974: suutta säätämällä puolison suostumuksen varai-        asuville puolisoille yhdenvertainen asema, eli
4975: seksi sellaisen omaisuuden myynti, joka yksin-        että asuntona käytettävä kiinteistö olisi vallinta-
4976: omaan tai pääasiallisesti on tarkoitettu käytettä-    rajoitusten alainen riippumatta siitä, kuinka
4977: väksi puolisoiden yhteisenä kotina. Tällä vallin-     suurta osuutta asumistarkoitus edustaa koko
4978: tatarjouksella parannettiin selvästi asunto-osa-      maatilan käyttötarkoituksesta. Maatilan myy-
4979: keyhtiömuotoisissa asunnoissa asuvien puolisoi-       minen ilman puolison suostumusta loukkaa
4980: den asemaa. Samalla kuitenkin sekä lain peruste-      usein puolison asemaa asumisturvallisuutta mer-
4981: lutekstien että oikeuskäytännön mukaan mah-           kittävämmin, onhan maatila usein lisäksi myös
4982: dollistettiin maatilana olevan kiinteistön myynti     molempien puolisoiden yhteinen työpaikka.
4983: ilman puolison suostumusta, koska katsottiin,         Maatilarakennukset toimivat usein myös van-
4984: että maatila edustaa pääasiallisesti yritysvaralli-   huusajan sosiaalisen turvallisuuden puitteina
4985: suutta eikä siten toimisi pääasiallisesti puolisoi-   syytinkisopimuksien kautta.
4986: den yhteisenä kotina.
4987:    Maatila merkitsee yleensä aina sekä asumis-             Edellä olevan perusteella ehdotan,
4988: että toimeentulon turvaa, eikä maatilan myymi-
4989: nen voi siten olla yksinkertaisempaa kuin esimer-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4990: kiksi yhteisenä kotina olevan asunto-osakkeen                  lakiehdotuksen:
4991: myyminen on.
4992: 
4993: 
4994: 
4995:                                                  Laki
4996:                                   avioliittolain 38 §:n muuttamisesta
4997: 
4998: 
4999:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5000:   muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain 38 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se
5001: on 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (411/87), näin kuuluvaksi:
5002: 
5003:                        38 §                           tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä
5004:    Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista   kotina.
5005: suostumusta luovuttaa tai antaa vuokralle taik-
5006: ka luovuttaa oikeutta käyttää tai hallita asuin-
5007: kiinteistöä, maatilaa tai muuta kiinteää omai-          Tämä laki tulee voimaan           päivänä
5008: suutta, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti        kuuta 199 .
5009: 
5010: 
5011:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1991
5012: 
5013:                                          Sirkka-Liisa Anttila
5014: 
5015: 2!0301N
5016:                                                 1991 vp
5017: 
5018: 
5019: Lakialoite 42
5020: 
5021: 
5022: 
5023: 
5024:                                   Riihijärvi: Ehdotus laiksi verotuslain 55 ja 82 §:n muuttamisesta
5025: 
5026: 
5027: 
5028:                                              Eduskunnalle
5029: 
5030:    Voimassa olevan verotuslain 55 §:ssä on sää-      Tämänkaltaisilla tulkinnoilla ja katsomuksella
5031: detty, että verotettavan tulon ja omaisuuden         on ajettu lukuisia yrityksiä konkurssiin ja mene-
5032: määriä vahvistettaessa on tunnollisesti sekä val-    tetty työpaikkoja ja samalla verotuloja jopa
5033: tion ja kunnan että verovelvollisen etua silmällä    olennaisesti enemmän kuin mahdollisesti em. ve-
5034: pitäen harkittava, mitä verovelvollisen tulosta ja   rotulkinnan kautta on saavutettu. Tämän takia
5035: omaisuudesta sekä muista asiaan kuuluvista sei-      tulisi verotuslain 55 §:ää muuttaa niin, että verot-
5036: koista on veroilmoituksesta tai muutoin selville     tajan pelkkä tulkinta ei riitä kumoamaan kirjan-
5037: käynyt tai muulla perusteella on oikeaksi katsot-    pidon osoittamaa tulosta, vaan verottajan tulee
5038: tava. Edellä oleva lain teksti mahdollistaa mieli-   tutkia tiedot ja ne oikeaksi todeta, mikäli ilmoi-
5039: vallan käytön verotuksessa verolautakunnan           tettuja tietoja ei sellaisenaan hyväksytä.
5040: voidessa tehdä esimerkiksi elinkeinoverotukses-         Verovelvollisen mielestä vääriin veropäätök-
5041: sa päätöksen, joka ei millään tavoin vastaa kir-     siin liittyy mahdollisuus veronoikaisun pyytämi-
5042: janpidon osoittamaa tulosta.                         seen. Lain mukaan veronoikaisua koskeva vaati-
5043:    Verolaki ja kirjanpitolaki määräävät, kuinka      mus on, mikäli mahdollista, käsiteltävä kuuden
5044: kirjanpitoa tulee hoitaa, ja samoin ne määräävät     kuukauden kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimus-
5045: vääristä verotustiedoista sekä tahallisista virhe-   kirjelmä tai valitus on saapunut verotoimistoon.
5046: merkinnöistä aiheutuvista rangaistuksista. Hil-      Lain tekstissä oleva maininta "mikäli mahdollis-
5047: jattain suoritetun kirjanpitolain muutoksen erää-    ta" tulisi kuitenkin poistaa verovelvollisen oi-
5048: nä olennaisimpana perusteena mainittiin juuri        keuksia heikentävänä ja lain henkeä käytännös-
5049: verotustietojen luotettavuuden parantaminen.         sä vesittävänä.
5050:     On sangen omituista edellä esitetyn perusteel-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
5051: la, että verottaja voi pelkän tulkinnan tai katso-
5052: muksen perusteella harkita eli kumota huolelli-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5053: sen ja lain mukaan laaditun oikean kirjanpidon.               lakiehdotuksen:
5054: 
5055: 
5056: 
5057: 
5058:                                                 Laki
5059:                                 verotuslain 55 ja 82 §:n muuttamisesta
5060:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5061:    muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 55§ ja 82 §:n 3 momentti,
5062: sellaisena kuin niistä on 82 §:n 3 momentti 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87),
5063: seuraavasti:
5064:                       55§                            on veroilmoituksesta tai muutoin selville käynyt
5065:    Verotettavan tulon ja omaisuuden maana            tai muulla perusteella oikeaksi todetaan.
5066: vahvistettaessa on tunnollisesti sekä valtion ja
5067: kunnan että verovelvollisen etua silmällä pitäen                             82 §
5068: tutkittava, mitä verovelvollisen tulosta ja omai-
5069: suudesta sekä muista asiaan kuuluvista seikoista          Veronoikaisu pannaan vireille verovelvollisen
5070: 
5071: 2!0301N
5072: 2                                       1991 vp -    LA 42
5073: 
5074: tai muun 91 §:n 1 momentin mukaan muutok-           Pelkästään oikeudenkäyntikuluja koskevan vaa-
5075: senhakuun oikeutetun kirjallisesta vaatimukses-     timuksen hylkäämisen vuoksi asiaa ei kuiten-
5076: ta tahi viranomaisen aloitteesta. Verolautakun-     kaan siirretä lääninoikeuden käsiteltäväksi. Ve-
5077: nan on käsiteltävä verovelvollisen tai muun         ronoikaisua koskeva asia on käsiteltävä loppuun
5078: 91 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön sään-      kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikaisu-
5079: nönmukaisesta verotuksesta tekemä valitus ve-       vaatimuskirjelmä tai valitus on saapunut vero-
5080: ronoikaisuna. Jos valituksessa tarkoitetun asian    toimistoon.
5081: tutkiminen ei kuulu 1 momentin nojalla verolau-
5082: takunnan toimivaltaan tai jos siinä esitetty vaa-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5083: timus hylätään, verolautakunnan on siirrettävä      kuuta 199 .
5084: asia tältä osin lääninoikeuden käsiteltäväksi.
5085: 
5086: 
5087:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1991
5088: 
5089:                                           Heikki Riihijärvi
5090:                                                   1991 vp
5091: 
5092: Lakialoite 43
5093: 
5094: 
5095: 
5096: 
5097:                                     Suhonen: Ehdotus laiksi lapsen elatuksesta annetun lain 10 §:n
5098:                                        muuttamisesta
5099: 
5100: 
5101:                                                Eduskunnalle
5102: 
5103:    Voimassa oleva laki lapsen elatuksesta (704/         lapset jääneet vaille heille moraalisesti kuulunut-
5104: 75) määrää, että isyyden vahvistuttua joko tun-         ta ensimmäisten kuuden kuukauden elatusapua.
5105: nustamallatai lainvoimaisella tuomiolla voidaan         Näin on tapahtunut siksi, että lain nykyinen
5106: lapsen isä velvoittaa suorittamaan elatusapua           10 §:n 3 momentti jättää oikeudelle varsin laajan
5107: lapsen syntymästä lukien tietyin ehdoin. Käytän-        harkintavallan elatusavun taannehtivuuden
5108: nössä on kuitenkin hyvin yleistä, että elatusapu        määräämisessä. Lakia tulisikin tämän takia tiu-
5109: määrätään maksettavaksi vasta tuomion julista-          kentaa niin, että pääsääntöisesti elatusapu mää-
5110: misesta alkaen. Asialla on huomattava käytän-           rätään maksettavaksi aina syntymästä lähtien
5111: nön merkitys siksi, että sitova isyyden toteami-        isyyden vahvistamiseen saakka, ellei ole olemas-
5112: nen verikokeen avulla on mahdollista vasta kun          sa erityisen painavia syitä menetellä toisin.
5113: lapsi on täyttänyt puoli vuotta. Koska oikeusta-           Edellä olevan perusteella ehdotan,
5114: pauksissa on ollut lukuisia sellaisia, joissa elatus-
5115: apu on määrätty maksettavaksi vasta tuomion                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5116: julkistamisesta eteenpäin, ovat lasten äidit ja                lakiehdotuksen:
5117: 
5118: 
5119: 
5120: 
5121:                                                    Laki
5122:                           lapsen elatuksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta
5123:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5124:   muutetaan lapsen elatuksesta 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun lain (704/75) 10 §:n 3 momentti
5125: seuraavasti:
5126:                         10 §                            rusteiden nojalla toisin menetellä. Elatusapua ei
5127:                                                         kuitenkaan voida määrätä suoritettavaksi pitem-
5128:    Mikäli elatusapua koskeva kanne on pantu             mältä ajalta kuin viideltä kanteen vireille panoa
5129: vireille vuoden kuluessa siitä, kun isyys on vah-       edeltäneeltä vuodelta.
5130: vistettu tunnustamisella tai lainvoimaisella tuo-
5131: miolla, veivoitetaan lapsen isä suorittamaan ela-         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5132: tusapua lapsen syntymästä lukien, ellei ole eri-        kuuta 199.
5133: tyisen painavia syitä 1-3 §:ssä säädettyjen pe-
5134: 
5135: 
5136:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1991
5137: 
5138:                                               Hannu Suhonen
5139: 
5140: 
5141: 
5142: 2!0301N
5143:                                                1991 vp
5144: 
5145: 
5146: Lakialoite 44
5147: 
5148: 
5149: 
5150: 
5151:                                   Seppänen: Ehdotukset laeiksi talletuspankkien toiminnasta anne-
5152:                                       tun lain 20 §:n sekä osakeyhtiölain 7 luvun 1 §:n muuttamisesta
5153: 
5154: 
5155:                                             Eduskunnalle
5156: 
5157:    Suomalainen todellisuus on hyvin erikoinen.          Toukokuussa 1991 pyysin Helsingin rikospo-
5158:    Lehtitiedon mukaan (IS 28.3.1991) oikeus         liisia tutkimaan, onko SYP:n johtokunta syyllis-
5159: toteutui seuraavalla tavalla:                       tynyt osakeyhtiölain (734/78) 7 luvun 1 §:n rikko-
5160:    "Kahden Koskenkorva-pullon varastaminen          miseen ja liikepankkilain (540/69) 4luvun 30 §:n
5161: tuli kalliiksi kolmelle forssalaismiehelle.         rikkomiseen niissä järjestelyissä, joiden avulla
5162:    Kolmikko varasti vajaa vuosi sitten forssalai-   Oy Finanssilaitoksesta tuli SYP:n suurin yksit-
5163: sen siistijän omakotitalosta kaksi 79 markan        täinen omistaja, ja onko KOP rikkonut sitä
5164: arvoista Koskenkorva-pulloa. Omakotitaloon          tuolloin voimassa olleen liikepankkilain 4luvun
5165: kolmikko tunkeutui rikotun ikkunan kautta.          42 §:n määräystä, jonka mukaan "liikepankki ei
5166:    Tammelan kihlakunnanoikeus tuomitsi viina-       saa toiminnassaan pidättää muuta oikeutta
5167: varkaat- forssalaisen maalarin, vaihetyönteki-      asiakkaan liiketoiminnan tuottamaan voittoon
5168: jän ja ontelotyöntekijän - viime vuoden elo-        kuin mikä sille osakkeen, osuuden tai debentuu-
5169: kuussa koviin sakkorangaistuksiin. Maalari ja       rin omistajana kuuluu".
5170: vaihetyöntekijä saivat kumpikin 60 päiväsakkoa          Rikospoliisi ei kuitenkaan suorittanut näissä
5171: ja ontelotyöntekijä 50 päiväsakkoa. Maalarin        asioissa esitutkintaa sen perusteella, että osake-
5172: maksettavaksi tuli 5 280 markkaa, vaihetyönte-      yhtiölaissa tai liikepankkilaissa pankkien toi-
5173: kijän 3 300 markkaa ja ontelotyöntekijän 3 300      mintaa, vaikka se olisikin säädetty lainvastaisek-
5174: markkaa. Yhteensä kolmikko sai 158 markan           si, ei ole määrätty rangaistavaksi teoksi.
5175: omaisuuden anastamisesta 11 880 markan sakot.           Sen johdosta ehdotan muutoksia talletus-
5176:    Turun hovioikeus ei ole muuttanut alioikeu-      pankkien toiminnasta annetun lain ja osakeyh-
5177: den päätöstä. Hovioikeuteen asian veivät maala-     tiölain asianomaisiin kohtiin niin, että tulevai-
5178: ri ja vaihetyöntekijä, jotka vaativat rangaistus-   suudessa mainitut tapaukset tarvittaessa tutki-
5179: tensa alentamista."                                 taanjaaiheen ilmaantuessa syyllisiä rangaistaan.
5180:    Suomalainen todellisuus on myös sitä, että           Ehdotan,
5181: keväällä 1989 suuret suomalaiset liikepankit
5182: Suomen Yhdyspankki Oy ja Kansallis-Osake-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
5183: Pankki järjestelivät omistustaan tavalla, jota             kiehdotukset:
5184: ammattikielellä kutsutaan sementoinniksi ja
5185: betonoinniksi. Niissä operaatioissa KOP rahoitti
5186: SYP:n nurkanvaltausta.
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 
5191: 210301N
5192: 2                                        1991 vp -    LA 44
5193: 
5194: 
5195: 1.
5196:                                                 Laki
5197:                    talletuspankkien toiminnasta annetun lain 20 §:n muuttamisesta
5198:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5199:   lisätään talletuspankkien toiminnasta 28 päivänäjoulukuuta 1990 annetun lain (1268/90) 20 §:ään
5200: uusi 2 momentti seuraavasti:
5201: 
5202:                       20 §
5203:                                                        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
5204:    Joka tätä määräystä rikkoo, rangaistakoon         kuuta 199 .
5205: sakolla taikka vankeudella korkeintaan kahdek-
5206: si vuodeksi.
5207: 
5208: 
5209: 
5210: 
5211: 2.
5212:                                                 Laki
5213:                               osakeyhtiölain 7 luvun 1 §:n muuttamisesta
5214:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5215:   lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun osakeyhtiölain (734/78) 7 luvun 1 §:ään uusi 3
5216: momentti seuraavasti:
5217: 
5218:                      7 luku                          sakolla taikka vankeudella korkeintaan kahdek-
5219:                                                      si vuodeksi.
5220:                  Omat osakkeet
5221:                       1§
5222:                                                        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
5223:      Joka tätä määräystä rikkoo, rangaistakoon       kuuta 199 .
5224: 
5225: 
5226:        Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
5227: 
5228:                                            Esko Seppänen
5229:                                                 1991 vp
5230: 
5231: 
5232: Lakialoite 45
5233: 
5234: 
5235: 
5236: 
5237:                                   Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi ehdokkaiden vaalirahoituksen julki-
5238:                                       suudesta ja ulkopuolisen tuen rajoittamisesta kansanedustajien
5239:                                       vaaleissa
5240: 
5241:                                              Eduskunnalle
5242: 
5243:     Yksittäisten kansanedustajaehdokkaiden va-       se, että saadessaan liikeyritykseltä merkittävää
5244: rojen käyttö eduskuntavaalikampanjoinnissa on        tukea valituksi tullut kansanedustaja on jo etu-
5245: jatkuvasti kasvanut. Tämä suuntaus on johtanut       käteen myynyt "poliittisen sielunsa" ja asemansa
5246: siihen, että yksittäiset ehdokkaat ovat turvautu-    liikeyrityksen käyttöön kansallisessa päätöksen-
5247: neet vaalirahoituksensa etsimisessä useihin eri      teossa ja vaikuttamisessa yrityksen niin halutessa
5248: lähteisiin. Puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen    ja kansanedustajan ollessa tilaisuudessa vaikut-
5249: antaman tuen lisäksi rahoitusta on entistä enem-     taa asioihin joko suoraan tai välillisesti.
5250: män saatu myös liike- ja yrityselämältä. Viimeksi        Useissa eri maissa on tiettävästi ulkopuolisen
5251: mainittua tukimuotoa on jopa alettu pitää niin       vaalituen määrä lainsäädännöllä rajattu ja mää-
5252: luonnollisena, että vaalien jälkeen kansanedus-      rätty kansanedustajan saama vaalituki julkisek-
5253: tajaehdokkaat menestyksestään riippumatta            si. Tällä tavalla on pyritty täyttämään kohtuul-
5254: osoittavat julkisessa sanassa kiitoksensa heitä      lisen tasapuolisuuden vaatimus ja turvaamaan
5255: vaalityössä tukeneille sponsoreille.                 yleisen luottamuksen säilyminen politiikkaan ja
5256:     Sen lisäksi, että kyseinen toiminta saattaa      poliitikkoihin. Näin olisi mielestämme toimitta-
5257: ehdokkaat hyvin eriarvoiseen asemaan, on toi-        va myös Suomessa kansanedustajavaalien yhtey-
5258: minnalla monia muita haittapuolia. Tukea anta-       dessä.
5259: neet yritykset saattavat pyrkiä siihen, että tuki        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5260: salataan kirjanpidossa muiden nimikkeiden alle
5261: ja verotuksessa vähennyskelpoiseksi. Merkittä-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5262:  vin haittapuoli yleisen luottamuksen kannalta on           lakiehdotuksen:
5263: 
5264: 
5265: 
5266: 
5267:                                                 Laki
5268:   ehdokkaiden vaalirahoituksen julkisuudesta ja ulkopuolisen tuen rajoittamisesta kansanedustajien
5269:                                              vaaleissa
5270:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5271:                         1§                           yksiä vaaleja kohden. Tuen enimmmsmaaraa
5272:    Kansanedustajien vaaleissa yksittäisten eh-       tarkistetaan vuosittain indeksin mukaisesti.
5273: dokkaiden vaaleihin käyttämien varojen hankin-
5274: ta ja käyttö ovat julkisia ja rajattuja siten kuin                          3§
5275: tässä laissa säädetään.                                 Kansanedustajien vaaleissa valituiksi tulleet
5276:                                                      ehdokkaat ovat velvollisia antamaan tiliselvityk-
5277:                        2§                            sen vaalirahoituksestaan niin tulojen kuin meno-
5278:   Vaaleissa ehdokkaana olevan henkilön joko          jen osalta oikeusministeriölle kolmen kuukau-
5279: suoraan tai tukijärjestönsä kautta saama ulko-       den kuluessa vaalituloksen vahvistamisesta.
5280: puolinen tuki saa olla enintään 50 000 markkaa       Oikeusministeriön on kolmen kuukauden kulu-
5281: 
5282: 210301N
5283: 2                                        1991 vp -    LA 45
5284: 
5285: 
5286: essa määräajan päättymisestä laadittava tiliselvi-                          5§
5287: tysten pohjalta yhteenveto, mikä on julkinen.           Kansanedustajaksi valittu henkilö, joka rik-
5288: Tiliselvityksestä ja niiden julkistamisesta sääde-   koo tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen
5289: tään tarkemmin asetuksella.                          määräyksiä, tuomittakoen sakkoon. Hänen
5290:                                                      vaalirahoituksessa saamansa enimmäismäärän
5291:                         4§                           ylittävä ulkopuolinen tuki voidaan tuomita val-
5292:   Jos vaaleissa varapaikan saanut ryhtyy hoita-      tiolle menetetyksi.
5293: maan kansanedustajan tehtävää, on hänen an-
5294: nettava 3 §:ssä mainittu tiliselvitys kolmen kuu-
5295: kauden kuluessa siitä päivästä, kun hän ryhtyi                            6§
5296: hoitamaan kansanedustajan tehtävää. Muutoin            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5297: on tiliselvityksen pohjalta laadittavan yhteenve-    kuuta 199 .
5298: don osalta voimassa, mitä 3 §:ssä säädetään.
5299: 
5300: 
5301:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
5302: 
5303:                     Sulo Aittoniemi                           Raimo Vistbacka
5304:                     Lea Mäkipää                               Marita Jurva
5305:                                            Hannu Suhonen
5306:                                                   1991 vp
5307: 
5308: 
5309: Lakialoite 46
5310: 
5311: 
5312: 
5313: 
5314:                                     Vähänäkki ym.: Ehdotus laiksi pakkokeinolain 1 luvun 3 §:n muut-
5315:                                          tamisesta
5316: 
5317: 
5318:                                                Eduskunnalle
5319: 
5320:                              ALOITTEEN P.Å.ÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5321: 
5322:    Aloitteessa ehdotetaan pakkokeinolain 1 lu-          sen riippumatta siitä, että mainituista rikoksista
5323: vun 3 §:ään lisättäväksi uusi momentti, joka            ei ole säädetty ankarimpana rangaistuksena
5324: mahdollistaisi luvattomaan käyttöön (RL 28:7)           pakkokeinolain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 2
5325: tai vangin karkaamiseen (RL 16:11 b) todennä-           kohdassa edellytettyä yli yhtä vuotta vankeutta.
5326: köisin syin epäillyn pidättämisen ja vangitsemi-
5327: 
5328: 
5329: 
5330: 
5331:                                              PERUSTELUT
5332:    Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen            yhdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi.
5333: vaiheen käsittelyn yhteydessä eduskunta, halli-         Tämä menettely ei kuitenkaan sovellu rikoslain
5334: tuksen esityksestä poiketen, sääti rikoslain 28 lu-     kokonaisuudistuksen yhteydessä noudatettuun
5335: vun 7 §:ssä kriminalisoidun luvattoman käytön           periaatteeseen, jonka mukaan rangaistuksen on
5336: ankarimmaksi rangaistukseksi enintään yhden             oltava luontevassa suhteessa rikoksella aiheutet-
5337: vuoden vankeutta. Muutos johtui siitä, että sa-         tuun pahaan tahi vahinkoon. Luvattoman käy-
5338: manaikaisesti lisättiin rikoslakiin uutena rikok-       tön rangaistuksen nostaminen kuudella kuukau-
5339: sena myös törkeä luvaton käyttö, jonka anka-            della tekisi enimmäisrangaistuksen samaksi kuin
5340: rimmaksi rangaistukseksi tuli enintään kaksi            varkausrikoksessa. Kyseessä olevat rikokset ovat
5341: vuotta vankeutta (RL 28:8).                             laadultaan ja tuomittavuudeltaan täysin erilai-
5342:    Poliisitoiminnassa on ko. rikoslain uudistuk-        sia, koska irtaimen esineen luvattomaan käyt-
5343: sen voimaantulon jälkeen havaittu epäkohdaksi           töön syyllistyneellä ei ole ollut tarkoitustakaan
5344: se, ettei luvattomaan käyttöön, erityisesti moot-       liittää ko. esinettä omaan omaisuuteensa, kuten
5345: toriajoneuvoon kohdistuneeseen luvattomaan              varkaudessa aina on asian laita. Kriminaalipo-
5346: käyttöön todennäköisin syin epäiltyä ole voitu          liittisesti on vielä huomattava, että esim. mootto-
5347: pidättää tai vangita, koska pakkokeinolain 1            riajoneuvon luvattomaan käyttöön syyllistyvät
5348: luvun 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan on               erityisesti nuoret. Puoleentoista vuoteen korotet-
5349: näiden pakkokeinojen käytön edellytyksenä, että         tu enimmäisrangais[us olisi omiaan osaltaan
5350: rikoksesta on ankarimpana rangaistuksena sää-           vauhdittamaan nuorten rikoksentekijöiden van-
5351: detty enemmän kuin vuosi vankeutta. Kun epäil-          kilakierrettä, jota kaikin lainsäädäntötoimin on
5352: lyn kiinniottaminenkin on sidottu pidättämisen          juuri pyritty välttämään. Sen sijaan pidättämis-
5353: edellytyksiin, ei poliisi voi esimerkiksi ottaa kiin-   mahdollisuuksien laajentaminen luvattoman
5354: ni moottoriajoneuvon luvattomasti käyttöön              käytön kohdalla ant<1.isi siihen hairahtuneelle
5355: ottanutta henkilöä.                                     nuorelle sopivan muistutuksen ja takaisi poliisil-
5356:     Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan ehdotta-           le tutkintarauhan.
5357: maHa luvattoman käytön rangaistusmaksimin                   Myös on ehdotettu, että pakkokeinolain 1
5358: nostamista enintään yhdestä vuodesta enintään           luvun 3 §:n 1 momentin 2 kohtaa muutettaisiin
5359: 
5360: 2!0301N
5361: 2                                          1991 vp -    LA 46
5362: 
5363: 
5364: siten, että rikoksesta todennäköisin syin epäillyn     vankeutta. Tästä syystä ei pakkokeinolain sää-
5365: pidättäminen ja vangitseminen olisi mahdollista,       dösten vuoksi karannutta vankia voida lain
5366: jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus olisi       kirjaimen takia kiinniottaa, pidättää tai vangita,
5367: vähintään yksi vuosi vankeutta, kun nykyisen           niin absurdilta kuin se tuntuukin. Poliisikunnan
5368: lain edellytyksenä on, että mainittu rangaistus        taholta onkin tullut vaatimuksia epäkohdan
5369: on enemmän kuin yksi vuosi vankeutta. Tämä             poistamisesta.
5370: menettely poistaisi edellä selostetun epäkohdan           Luvattomaan käyttöön tai vangin karkaami-
5371: luvattoman käytön osalta, mutta toisi muka-            seen todennäköisin syin epäillyn pidättämisen ja
5372: naan uusia ja laajakantoisia ongelmia. Pidättä-        vangitsemisen mahdollistamiseksi olisi kriminaa-
5373: minen ja vangitseminen mahdollistuisi useiden          lipoliittisesti oikeudenmukaisinta, että pakko-
5374: kymmenien rikosten kohdalla, joihin kyseessä           keinolain 1 luvun 3 §:ään lisättäisiin uusi mo-
5375: olevien pakkokeinojen käyttö tuntuu liian anka-        mentti, jossa todettaisiin, että näihin rikoksiin
5376: ralta, varsinkin kun pakkokeinolain säätämisen         todennäköisin syin epäilty voidaan pidättää ja
5377: yhteydessä nimenomaan korostettiin yhtä tär-           vangita mainitun pykälän 1 momentin 2 kohdan
5378: keimmistä ihmisoikeuksista eli yksilön vapautta,       estämättä.
5379: jota tulisi loukata vain todella painavilla perus-        Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
5380: teilla.                                                oittaen,
5381:     Rikoslain 16 luvun 11 b §:ssä on kriminalisoi-
5382: tu vangin karkaaminen, josta voidaan enimmäis-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5383: rangaistuksena tuomita enintään yksi vuosi                    lakiehdotuksen:
5384: 
5385: 
5386: 
5387: 
5388:                                                  Laki
5389:                                 pakkokeinolain 1 luvun 3 §:n muuttamisesta
5390:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5391:   lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/87) 1 luvun 3 §:ään uusi 2
5392: momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
5393:                        1 luku                          todennäköisin syin rikoslain 28 luvun 7 §:ssä tai
5394:                                                        rikoslain 16 luvun 11 b §:ssä mainittuun rikok-
5395:     Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen
5396:                                                        seen epäilty pidättää.
5397:                     Pidättäminen
5398:                          3§
5399:                                                          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5400:               Pidättämisen edellytykset                kuuta 199 .
5401: 
5402:      1 momentin 2 kohdan estämättä saadaan
5403: 
5404: 
5405:        Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1991
5406: 
5407:                       Matti Vähänäkki                           Kari Urpilainen
5408:                       Jouko Skinnari                            Jukka Gustafsson
5409:                                                  1991 vp
5410: 
5411: 
5412: Lakialoite 47
5413: 
5414: 
5415: 
5416: 
5417:                                     UkkoJa: Ehdotus laiksi rikoslain 40 luvun 6 §:n kumoamisesta
5418: 
5419: 
5420: 
5421:                                               Eduskunnalle
5422: 
5423:     Ehdotuksen mukaan ns. virkarikoksista pois-        6 §kuvastaa virkavaltaista ja yksinomaan hallin-
5424: tettaisiin tiedon antamisen kriminalisointi ei-        non tarpeista lähtevää ajattelutapaa. Avoimen ja
5425: julkisista asiakirjoista eli valmisteltavana olevis-   demokraattisen yhteiskunnan päätöksenteossa
5426: ta asioista. Tähän ryhmään kuuluvat lukuisat           tulee kuitenkin korostaa kansalaiskeskeistä toi-
5427: viranomaisten päätösvalmisteluun liittyvät asia-       mintatapaa, eli viranomaisilta on edellytettävä
5428: kirjat, joista tiedon saaminen ennen päätöksen         aktiivista tiedottamista, ei tiedon salaamista.
5429: tekemistä riippuu viranomaisen Iuvasta. Kuiten-           Erityisen pulmallinen lain 6 § on myös siksi,
5430: kin yhteiskunnallinen päätöksenteko --ja myös          että rikosoikeudellisesti virkamiehiä ovat myös
5431: kunnallislain (953/76) 37 §-edellyttävät ennen         kunnanvaltuutetut sekä kunnanhallitusten ja
5432: päätöksentekoa mahdollisimman laajaa julkista          lautakuntien jäsenet. Toisin sanoen kunnallinen
5433: keskustelua, jonka käyminen on mahdollista             luottamushenkilö syyllistyy rikokseen, jos hän
5434: vain omaamaila riittävät tiedot valmisteilla ole-      kertoo kuntalaisille valmisteilla olevista, mutta ei
5435:  vista hankkeista ja yleensä siitä, että asioita       vieläjulkisista asioista. Tästä on seurauksena se,
5436: valmistellaan.                                         että luottamushenkilöiden mahdollisuudet kuun-
5437:     Eduskunnan vuonna 1989 hyväksymän rikos-           nella kuntalaisten mielipiteitä vaikeutuvat.
5438:  lain muutoksen mukaan asiakirjan Iuvattarnasta           Mainitulla 6 §:Ilä on jo ollut käytännön seu-
5439:  paljastamisesta voi olla seuraamuksena sakkoja        raamuksia. Helsingin Sanomien toimitukseen
5440:  tai enintään yksi vuosi vankeutta. Tämä säädös        tehtiin mm. tähän pykälään vedoten kotietsintä.
5441:  vaikeuttaa tiedotusvälineiden ja kansalaisten         Tavoitteena oli saada toimittajalta poliisin hal-
5442:  mahdollisuuksia saada tietoja yhteiskunnallisesti     tuun ei-julkinen asiakirja, jonka avulla olisi voitu
5443:  tärkeistä ja merkittävistä asioista jo valmistelu-    selvittää asiakirjan Iuovuttaneen virkamiehen
5444:  vaiheessa eli juuri silloin, kun asioiden sisältöön   henkilöllisyys.
5445:  voitaisiin vaikuttaa. Kun päätökset on tehty,            Edellä olevan perusteella ehdotan,
5446:  vaikuttaminen ei enää onnistu. Virkarikoslaki
5447:  nykyisellään onkin tältä osin puhtaasti virka-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5448:  miesten suiden tukkimislaki.                                 lakiehdotuksen:
5449:     Voimassa olevan rikoslain (792/89) 40 luvun
5450: 
5451:                                                   Laki
5452:                                  rikoslain 40 luvun 6 §:n kumoamisesta
5453:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5454:                        1§                                                 2§
5455:    Täten kumotaan rikoslain 40 luvun 6 §, sellai-        Tämä laki tulee vmmaan               päivänä
5456: sena kuin se on 8 päivänä syyskuuta 1989 anne-         kuuta 19
5457: tussa laissa (792/89).
5458: 
5459: 
5460:       Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
5461: 
5462:                                             Tuulikki Ukkola
5463: 
5464: 2!0301N
5465:                                                  1991 vp
5466: 
5467: 
5468: Lakialoite 48
5469: 
5470: 
5471: 
5472: 
5473:                                     Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi asumistukilain 1 §:n muuttamisesta
5474: 
5475: 
5476:                                               Eduskunnalle
5477: 
5478:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5479: 
5480:    Aloitteessa ehdotetaan asumistukilakia (408/       hän hallitsee osaa asunnosta erillisen vuokraso-
5481: 75) muutettavaksi niin, että asumistukea voi-         pimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen
5482: daan maksaa myös samassa asunnossa asuvalle           perusteella tai jos hänet on hoitosopimuksella
5483: täysi-ikäiselle henkilölle, joka on suoraan etene-    sairauden tai vamman perusteella sijoitettu ruo-
5484: vässä tai takenevassa polvessa sukulainen, jos        kakunnan hoidettavaksi.
5485: 
5486: 
5487:                                             PERUSTELUT
5488: 
5489:     Monet täysi-ikäiset nuoret asuvat asunnon         taja on eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa
5490: puutteen vuoksi vanhempiensa kotona. Jos he           lähisukulainen tai lähiomainen, estä eläkkeen-
5491: ovat työelämässä, he eivät kuulu opintotukilain       saajien asumistukilain perusteella saamasta asu-
5492: mukaisen asumislisän piiriin. On myös paljon          mistukea, jos tuensaannin muut edellytykset
5493: työttömiä nuoria, joille vanhempien luona asu-        täyttyvät.
5494: minen on järkevä välivaihe. Itsenäistyminen              Ei ole näköpiirissä, että nuorten asunto-on-
5495: näissä oloissa on usein hankalaa. On tärkeää,         gelmat väistyisivät nopeasti. Toteutettu ja suun-
5496: että täysi-ikäinen nuori oppii maksamaan asumi-       nitelmissa oleva vuokra-asuntotuotanto on tä-
5497: sestaan kaikissa olosuhteissa ja että hänellä on      hän nähden aivan liian hidas. Fyysisesti itsenäi-
5498: "merkkejä" itsenäisyydestään ja itsemääräämis-        nen asuminen, niin toivottavaa kuin se olisikin,
5499: oikeudestaan, vaikka hän ei fyysisesti olekaan        ei ole mahdollista pienasuntojen puutteen tai
5500: omillaan. Asumistuen tulisi ulottua myös näihin       turvattomuuden tunteen vuoksi aina vanhem-
5501: henkilöihin.                                          mallekaan väelle.
5502:    Yhteiskunnan tulisi eri toimenpitein tukea            Keinotekoiset rajoitukset lainsäädännössä
5503: nuorten itsenäistymistä ja itsemääräämisoikeut-       aikaansaavat turhaa väliinputoamista. Lainsää-
5504: ta. Todettakoon, että lainsäädäntömme on tältä        dännön tulisi olla ongelmat tiedostavaa. Asumis-
5505: osin epäjohdonmukainen. Vertailuna voidaan            tuen säädösten tulisi olla mahdollisimman neut-
5506: mainita, että sosiaalitoimen toimeentulotuen          raaleja, kuitenkin täysi-ikäisen henkilön- vaik-
5507: ohjeissa tähdennetään täysi-ikäisten nuorten          ka hän olisi lapsi tai vanhempi- itsemääräämis-
5508: näkemistä itsenäisinä henkilöinä, vaikka he asui-     oikeutta tukevia. Ihmiset osaavat itse päättää.
5509: sivatkin samassa ruokataloudessa vanhempiensa         Asumistuen kohdalla on kaikkineen kysymys
5510: kanssa.                                               henkilöistä, joiden asumiskustannukset tuloihin
5511:     Monet lapset asuvat vanhempiensa kanssa ja        nähden ovat kohtuuttoman suuret.
5512: vanhemmat lastensaGanäitten perheitten) kans-            Asumistukilain 1 §:n 2 momentista tulisi siten
5513: sa. Viime aikoina on uudelleen ryhdytty puhu-         poistaa viittaus etenevässä tai takenevassa pol-
5514: maan myönteiseen sävyyn kolmen sukupolven             vessa olevaan sukulaisuuteen. Pykälän muut
5515: perheistä. Suurissa asunnoissa on mahdollisuus        momentit säilyisivät muuttumattomina.
5516: järjestää asuminen niin, että yhteys ja itsenäisyys      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5517: toteutuvat yhtä aikaa. Eläkkeensaajille on oma
5518: asumistukilaki, mutta se ei tietenkään ulotu                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5519: vanhempiin, jotka eivät ole eläkkeellä.                      lakiehdotuksen:
5520:     Todettakoon, ettei se seikka, että vuokranan-
5521: 
5522: 210301N
5523: 2                                       1991 vp -    LA 48
5524: 
5525: 
5526:                                                Laki
5527:                                  asumistukilain 1 §:n muuttamisesta
5528:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5529:   muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/75) 1 §:n 2 momentti, sellaise-
5530: na kuin se on 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (154/87), seuraavasti:
5531:                        1§                           sot, avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliittoa
5532:                                                     solmimatta jatkuvasti yhteistaloudessa elävät
5533:    Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt      henkilöt, henkilö ja hänen kanssaan suoraan
5534: katsotaan samaan ruokakuntaan kuuluviksi. Jos       etenevässä polvessa olevat alaikäiset sukulaisen-
5535: jotkut asunnossa asuvista hallitsevat osaa asun-    sa, sekä alaikäiset sisarukset katsotaan kuitenkin
5536: nosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaa-   aina samaksi ruokakunnaksi.
5537: van hallintasopimuksen perusteella taikka jos
5538: heidät on hoitosopimuksella sairauden tai vam-
5539: man perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidet-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5540: taviksi, heidät katsotaan kuitenkin eri ruoka-      kuuta 199 .
5541: kunnaksi. Samassa asunnossa asuvat aviopuoli-
5542: 
5543: 
5544:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
5545: 
5546:          Marjatta Vehkaoja              Maija Rask                     Matti Vähänäkki
5547:          Jukka Gustafsson               Timo Roos                      Arja Alho
5548:          Liisa Jaakonsaari              Kyllikki Muttilainen           Reijo Laitinen
5549:          Tarja Kautto                   Jussi Ranta                    Marjatta Stenius-Kaukonen
5550:          Mats Nyby                      Lauri Metsämäki                Riitta Myller
5551:                    Raimo Vuoristo                              Jouko Skinnari
5552:                                                  1991 vp
5553: 
5554: Lakialoite 49
5555: 
5556: 
5557: 
5558: 
5559:                                     Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
5560: 
5561: 
5562:                                               Eduskunnalle
5563: 
5564:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5565: 
5566:    Aloitteen tarkoituksena on, että vanhempain-        muksen tulee olla riittävä osoitus perhesijoituk-
5567: rahaa maksettaisiin myös vakuutetuille (perhe-         sen pysyvyydestä eli pitkäaikaiseen lapsen van-
5568: hoitajille), joille kunta on sijoittanut huostaanot-   hemmuuteen sitoutumisesta. Tällaisilla perhe-
5569: tamansa lapsen ns. perhehoitoon. Pitkäaikaiseen        hoitajilla tulisi olla oikeus vanhempainrahaan.
5570: lapsen vanhemmuuteen sitoutumisen tulisi olla          On huomattava, että vanhempainrahan maksa-
5571: riittävä edellytys vanhempainrahan saamiseksi.         tusaika ulottuu ainoastaan lyhyelle, mutta sitä-
5572: Kunnan ja perhehoitajan kesken tehdyn sopi-            kin tärkeämmälle ajanjaksolle lapsen elämässä.
5573: 
5574: 
5575: 
5576: 
5577:                                              PERUSTELUT
5578: 
5579:     Sairausvakuutuslain 21 §:n mukaan:                 ennen kuin äiti on riittävästi toipunut synnytyk-
5580:     "Vakuutetulla, jonka raskaus on kestänyt           sestä eikä aikaisemmin kuin kahdeksan viikon
5581: vähintään 154 päivää ja joka on asunut Suomes-         kuluttua lapsen syntymästä." Näin ollen tulee
5582: sa vähintään 180 päivää välittömästi ennen las-        aina olemaan vanhempainrahaa anovia sijais-
5583: kettua synnytysaikaa, on oikeus saada äitiys- ja       vanhempia, jotka ottavat lapsen hoitoonsa otto-
5584: vanhempainrahaa.                                       lapsitarkoituksessa, mutta joiden kohdalla lap-
5585:     Oikeus saada vanhempainrahaa on myös sel-          sen äidin tai vanhempien suostumus ottolapseksi
5586: laisella vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa       antamiseen vanhempainrahahakemusta tehdes-
5587: kuutta vuotta nuoremman lapsen tarkoitukse-            sä puuttuu.
5588: naan ottaa hänet ottolapsekseen, edellyttäen,              Vanhempainrahan maksamiseksi tulisi myös
5589: että vakuutettu on tämän vuoksi poissa ansio-          riittää, että vakuutettu on sitoutunut pitkäaikai-
5590: työstä tai muusta kodin ulkopuolella suoritetta-       seen lapsen vanhemmuuteen. Kunnan ja sijais-
5591: vasta työstä ja että hän on asunut Suomessa 180        vanhemman tai sijaisvanhempien tekemän pit-
5592: päivää välittömästi ennen lapsen hoitoon otta-         käaikaista vanhemmuutta koskevan sitoumuk-
5593: mista."                                                sen tulisi olla asiasta riittävä osoitus.
5594:     Sairausvakuutuslain kohta "tarkoituksenaan             Ottolapsia ja kunnan perhehoitoon sijoitta-
5595: ottaa hänet ottolapsekseen" on aiheuttanut tul-        mia huostaanotettuja lapsia koskevat säännök-
5596: kintavaikeuksia sen osalta, milloin lapsi voidaan      set on syytä pitää lainsäädännössä erillään,
5597: katsoa otetun ottolapsitarkoituksessa, minkä           minkä takia ehdotetut muutokset on pääosin
5598: johdosta on tapahtunut väliinputoamista. Yksi-         esitetty lisäyksinä, joissa lapsen perhehoidossa
5599: selitteisesti   ottolapsitarkoituksen      voidaan     saama hoito on rinnastettu ottolapsen hoitoon.
5600: katsoa tulleen toteen näytetyksi sillä, että lapsen        Vanhempainrahan pääasiallisena tarkoituk-
5601: vanhempi on antanut tai vanhemmat ovat anta-           sena on taata äidille tai isälle mahdollisuus
5602: neet ns. ottolapsisuostumuksensa ja ottovan-           lapsen hoito lomaan. Lapsen hoitoloma/vanhem-
5603: hemmiksi haluavat ilmaisseet halunsa ottaa lap-        painloma on katsottava tarpeelliseksi, koska
5604:  sien ottolapsekseen.                                  loman aikana lapsi-vanhempi-suhteen syntymi-
5605:     Ottolapsilain 10 §:n 3 momentin mukaan             nen voi kaikessa rauhassa tapahtua ja perhe
5606:  "lapsen äidin suostumusta ei saa ottaa vastaan        kokonaisuudessaan saa mahdollisuuden saavut-
5607: 
5608: 210301N
5609: 2                                        1991 vp -    LA 49
5610: 
5611: taa tasapainon muutoksessa, jonka uusi per-          palkkioina, kulukorvauksina ja käynnistämis-
5612: heenjäsen aiheuttaa. Huostaanotetun lapsen           korvauksena, täydentäköön normaaleja tuki-
5613: perhesijoituksen onnistumista voidaan tukea          muotoja.
5614: vanhempainrahalla ja -lomalla.                          Todettakoon, että tässä esitetty sairausvakuu-
5615:     Perhehoidon kodinomaisuutta ja perhehoi-         tuslain muuttaminen ei sisälly vireillä olevaan
5616: don normaaliutta tulisi tukea ja korostaa. Van-      perhehoitajalakiin, mutta täydentäisi sitä sopi-
5617: hempainraha on lapsiperheille yleisesti kohdis-      valla tavalla.
5618: tettu etuus. Mainitut etuudet tulee olla henkilöl-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5619: lä, joka kulloinkin tosiasiallisesti vastaa lapsen
5620: elatuksesta ja kasvatuksesta, tässä tapauksessa                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5621: perhehoitajalla. Mitä sitten erikseen maksetaan             lakiehdotuksen:
5622: 
5623: 
5624: 
5625: 
5626:                                                  Laki
5627:                                   sairausvakuutuslain muuttamisesta
5628:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5629:    muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 23 §:n 4 momentti,
5630: 23 a §:n 3 momentti ja 23 b §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti,
5631:    sellaisina kuin ne ovat, 23 §:n 4 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1324/90),
5632: 23 a §:n 3 momentti 11 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (32/85) ja 23 b §:n 1 momentin
5633: johdantokappale 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (11 09/87) ja 3 momentti 13 päivänä
5634: kesäkuuta 1986 annetussa laissa (458/86), ja
5635:    lisätään 21 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa,
5636: uusi 5 momentti, seuraavasti:
5637:                        21 §                                                23 a §
5638: 
5639:    Vakuutetulla on oikeus vanhempainrahaan              Mitä tässä pykälässä on säädetty äidistä ja
5640: myös silloin, kun hän perhehoitajana ja pitkäai-     isästä, sovelletaan myös ottoäitiin ja ottoisään
5641: kaiseen vanhemmuuteen sitoutuen on tehnyt            sekä 21 §:n 5 momentissa tarkoitettuun perhe-
5642: kunnan kanssa sopimuksen kunnan huostaanot-          hoitajaan.
5643: taman lapsen perhehoidosta, edellyttäen, että                              23 b §
5644: vakuutettu on tämän vuoksi poissa ansiotyöstä           Jos lapsi syntyy kuolleena tai jos lapsi, otto-
5645: tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta        lapsi tai 21 §:n 5 momentissa tarkoitettu perhe-
5646: työstä ja että hän on asunut Suomessa 180            hoidossa oleva lapsi kuolee äitiys-, isyys- tai van-
5647: päivää välittömästi ennen lapsen perhehoitoon        hempainrahan suorittamisaikana:
5648: ottamista. Kunnan on sopimusta tehtäessä tie-
5649: doteHava perhehoitajalle tämän oikeudesta van-          Jos lapsi luovutetaan pois äitiysrahan suorit-
5650: hempainrahaan.                                       tamisaikana tarkoituksella antaa hänet ottolap-
5651:                                                      seksi taijos lapsi luovutetaan 21 §:n 5 momentis-
5652:                        23 §                          sa tarkoitetulla tavalla perhehoitoon, äitiysrahaa
5653:                                                      suoritetaan äitiysrahakauden loppuun. Jos luo-
5654:    Ottolapsen ja 25 §:n 5 momentissa tarkoitetun     vutus tapahtuu isyys- tai vanhempainrahan suo-
5655: perhehoidossa olevan lapsen hoidon johdosta          rittamisaikana, oikeus isyys- tai vanhempainra-
5656: suoritetaan vanhempainrahaa vakuutetulle jo-         haan päättyy luovuttamispäivää seuraavasta
5657: kaiselta arkipäivältä, jonka hoito jatkuu, kunnes    päivästä lukien.
5658: lapsen syntymästä on kulunut 246 arkipäivää,
5659: kuitenkin vähintään 100 arkipäivältä.                  Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5660:                                                      kuuta 199.
5661:                                   1991 vp- LA 49                                    3
5662: 
5663: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
5664: 
5665:     Marjatta Vehkaoja         Marjatta Stenius-Kaukonen      Reijo Laitinen
5666:     Iiris Hacklin             Liisa Jaakonsaari              Raimo Vuoristo
5667:     Tarja Kautto              Matti Vähänäkki                Kyllikki Muttilainen
5668:     Timo Roos                 Jussi Ranta                    Maija Rask
5669:     Mats Nyby                 Arja Alho                      Jukka Gustafsson
5670:     Lauri Metsämäki           Kari Urpilainen                Sinikka Hurskainen
5671:                Jouko Skinnari                       Riitta Myller
5672:                                                 1991 vp
5673: 
5674: 
5675: Lakialoite 50
5676: 
5677: 
5678: 
5679: 
5680:                                     Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 3 ja 6 §:n muuttamisesta
5681: 
5682: 
5683:                                              Eduskunnalle
5684: 
5685:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5686: 
5687:   Aloitteen tarkoituksena on, että lapsilisää         joille kunta on sijoittanut huostaanottamansa
5688: maksettaisiin normaalisti myös perhehoitajille,       lapsen.
5689: 
5690: 
5691: 
5692: 
5693:                                             PERUSTELUT
5694: 
5695:     Voimassa olevan lapsilisälain mukaan lapsili-        Lapsilisälain 3 §:ssä todetaan puolestaan, että
5696: sä maksetaan pääsääntöisesti kunnalle, jos lapsi      "oikeus lapsilisän nostamiseen kasvattilapsesta
5697: on kalenterikuukautta pidemmän ajan kunnan            kuuluu, jollei (huoltolautakunta) toisin määrää,
5698: kustannuksella hoidettavana perhehoidossa.            kasvattajalle". On siis yleissääntö, että lapsilisä
5699: Perhehoito on tässä rinnastettu laitoshoitoon.        maksetaan kasvattajalle.
5700: Tämä on selvä epäkohta. Ratkaisussa lienee               Samalla tavalla tulisi saada yleissäännöksi,
5701: painottunut se, että lapsilisä tulee saada pois       että lapsilisä maksetaan kunnan perhehoitoon
5702: henkilöltä, joka ei enää vastaa lapsen elatuksesta    sijoittamasta lapsesta perhehoitajalle (sijaisvan-
5703: ja kasvatuksesta.                                     hemmalle). Poikkeusten varalle voitaneen laki-
5704:     Perhehoito tunnetaan parhaiten lastensuoje-       tekstiin edelleen jättää maininta sosiaalilauta-
5705: lun ja kehitysvammahuollon työmuotona. Osa            kunnan mahdollisuudesta määrätä asiassa toi-
5706: perhehoidosta on lyhytkestoista ja erityisen          sin.
5707: vaativaa, osa käytännössä pysyvää.                       Kun tavallisille lapsiperheille suunnattuja ta-
5708:     Varsinkin lähiomaisissa on perhehoitajia (si-     loudellisia tukitoimia (lapsilisät, alle 3-vuotiai-
5709: jaisvanhempia), jotka eivät suostu ottamaan           den kotihoidon tuki) on viime vuosina korotettu
5710: vastaan hoitopalkkiota koska haluavat säilyttää       merkittävästi, perhehoitaja saattaa ns. normaali-
5711: normaalin perheen statuksen, vaikka heillä on-        perheeseen verrattuna tosiasiallisesti kärsiä ta-
5712: kin hoidossaan kunnan sijoittama lapsi. Jopa          loudellista tappiota, jos hän ottaa sijoitetun
5713: nämäkin perheet voivat nykyisen lainsäädännön         lapsen hoitoonsa. Tämä ei ole voinut olla lain-
5714: perusteella jäädä ilman sijoitetun lapsen lapsili-    säätäjän tarkoitus.
5715:  sää.                                                    Perhehoitajille maksetaan hoitotyöstä yleensä
5716:     Tällä hetkellä lapsilisälain 6 §:n mukaan         palkkiota, kulukorvausta ja ns. käynnistämis-
5717: "sosiaalilautakunta voi oikeuttaa sijaisvanhem-       korvausta, jotka tosin vaihtelevat hoidon vaati-
5718:  mat nostamaan lapsilisän". Tämä ei ole yleis-        vuudesta ja kunnan harkinnasta riippuen. Alim-
5719:  sääntö, vaan viittaa poikkeukselliseen menette-      millaan hoitopalkkio on 1 000 mk/kkja kulukor-
5720:  lyyn. Niinpä käytäntö onkin, etteivät perhehoi-      vaus 1 400 mk/kk. On ilmeisesti katsottu, että
5721:  tajat läheskään yleisesti pääse nostamaan lapsili-   näihin summiin sisältyvät myös lapsiperheille
5722:  sää perhehoidossa olevasta lapsesta. Sijaisvan-      normaalisti annetut taloudelliset tuet. Näin ei
5723:  hemmat joutuvat eri kunnissa eriarvoiseen ase-       enää ole.
5724:  maan tässä taloudellisesti merkittävässä asiassa,       Laitoshoidosta pyritään kevyempiin hoito-
5725:  koska sosiaalilautakunnalla on aktiivinen har-       muotoihin. Perhehoitajista on monilla alueilla
5726:  kintavalta.                                          huutava pula. Tämä tulee esille siten, että lapsia
5727: 
5728: 210301N
5729: 2                                          1991 vp -    LA 50
5730: 
5731: 
5732: on sijoitettava jopa aivan eri puolelle Suomea         hoito ja laitoshoito tekevät tässä poikkeuksen.
5733: kuin missä he ovat kasvaneet. Perhehoitajapulaa        On siis jo olemassa käytäntöä, jonka mukaan
5734: voidaan lievittää huolehtimalla siitä, että perhe-     lapsilisä ei korvaa muuta kunnan tukemaa hoi-
5735: hoitajien taloudelliset etuudet ovat kohtuullises-     toa. Lapsilisä, jonka maksaminen lapsen omille
5736: sa suhteessa tavallisiin perheisiin.                   vanhemmille on lakkautettu kunnan tekemän
5737:     Perhehoidon kodinomaisuutta ja sijoitusper-        perhesijoituksen johdosta, on siis siirrettävä per-
5738: heen normaaliutta tulisi tukea ja korostaa. Lap-       hehoitajalle.
5739: silisät ovat lapsiperheisiin yleisesti kohdistettuja       Lapsilisälain 3 §:n 2 momenttiin tulee ottaa
5740: normaalietuuksia. Mainitut etuudet tulee olla          viittaus perhehoitajiin ja lain 6 §:n viittaus perhe-
5741: henkilöllä, joka kulloinkin tosiasiallisesti vastaa    hoitoon voidaan näin ollen poistaa.
5742: lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta, tässä ta-             Todettakoon, että tässä esitetty lapsilisälain
5743: pauksessa perhehoitajalla. Mitä sitten erikseen        muuttaminen ei sisälly vireillä olevaan perhehoi-
5744: maksetaan palkkioina, kulukorvauksina ja käyn-         tajalakiin, mutta täydentäisi sitä sopivalla taval-
5745: nistämiskorvauksena, täydentäköön normaaleja           la.
5746: tukimuotoja.                                                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5747:     Eihän lapsilisää oteta pois vanhemmilta, vaik-
5748: ka he hoitavat tai hoidattavat lastaan jollakin                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5749: muulla yhteiskunnan tukemalla hoitomuodolla                    lakiehdotuksen:
5750: (lasten kotihoidon tuki, päivähoito), vain perhe-
5751: 
5752: 
5753: 
5754: 
5755:                                                   Laki
5756:                                   lapsilisälain 3 ja 6 §:n muuttamisesta
5757:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5758:    muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541/48) 3 §:n 2 momentti ja 6 §,
5759: sellaisena kuin niistä on 6 § 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (140/90), seuraavasti:
5760: 
5761:                         3§                             kalenterikuukautta pidemmän ajan, suoritetaan
5762:                                                        lapsilisä hoidon alkamista seuraavan kalenteri-
5763:    Oikeus lapsilisän nostamiseen kasvattilapses-       kuukauden alusta lukien sille kunnalle, joka ensi
5764: ta kuuluu, jollei sosiaalilautakunta toisin mää-       sijassa vastaa hänen hoitokustannuksistaan.
5765: rää, kasvattajalle ja kunnan perhehoitoon sijoi-       Lapsilisällä on tällöin hyvitettävä niitä hoito kus-
5766: tettavasta lapsesta perhehoitajalle.                   tannuksia, joista yksityinen henkilö, kunta tai
5767:                                                        valtio on vastuussa. Mahdollinen ylijäämä on
5768:                                                        tilitettävä lapsilisään oikeutetulle.
5769:                      6§
5770:   Jos lapsi on kunnan kustannuksella hoidetta-           Tämä laki tulee voimaan          päivänä
5771: vana muussa kuin 5 §:ssä mainitussa laitoksessa        kuuta 199.
5772: 
5773: 
5774:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
5775: 
5776:           Marjatta Vehkaoja               Kari Urpilainen                    Maija Rask
5777:           Raimo Vuoristo                  Arja Alho                          Matti Vähänäkki
5778:           Timo Roos                       Iiris Hacklin                      Reijo Laitinen
5779:           Tarja Kautto                    Kyllikki Muttilainen               Jussi Ranta
5780:           Lauri Metsämäki                 Mats Nyby                          Jukka Gustafsson
5781:           Sinikka Hurskainen              Marjatta Stenius-Kaukonen          Riitta Myller
5782:                                           Jouko Skinnari
5783:                                                 1991 vp
5784: 
5785: Lakialoite 51
5786: 
5787: 
5788: 
5789: 
5790:                                     Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi lasten kotihoidon tuesta annetun
5791:                                        lain 1 ja 10 §:n muuttamisesta
5792: 
5793: 
5794:                                              Eduskunnalle
5795: 
5796:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5797: 
5798:    Aloitteen tarkoituksena on, että alle 3-vuoti-     myös perhehoitajille, joille kunta on sijoittanut
5799: aitten lasten kotihoidon tukea maksettaisiin          huostaanottamansa lapsen.
5800: 
5801: 
5802: 
5803: 
5804:                                           PERUSTELUT
5805: 
5806:     Voimassa olevassa laissa lasten kotihoidon        kärsiä taloudellista tappiota, jos hän ottaa sijoi-
5807: tuesta säädetään, ettei lasten kotihoidon tukea       tetun lapsen hoitoonsa. Alle 3-vuotiaista makse-
5808: makseta yli kolme kuukautta kestävässä laitos-        tun kotihoidon tuen perusosa on nyt 1 148 mk/
5809: hoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa ole-       kk ja nousee 1 850 markkaan kuukaudessa
5810: vasta lapsesta, mm. perhehoidossa olevasta lap-       1.10.1991 alkaen. Lisäosa on tuloista riippuen
5811: sesta.                                                nyt enintään 918 mk/kk, syksyllä 1 480 mk.
5812:     Perhehoito tunnetaan parhaiten lastensuoje-       Edellä olevan lisäksi maksetaan vielä sisarusko-
5813: lun ja kehitysvammahuollon työmuotona. Osa            rotuksia. Nykyisen lainsäädännön perusteella
5814: perhehoidosta on lyhytkestoista ja erityisen          perhehoitajille ei makseta lasten kotihoidon
5815: vaativaa, osa käytännössä pysyvää.                    tukea. Perhehoitajien hoitopalkkiot eivät ole
5816:     Varsinkin lähiomaisissa on perhehoitajia (si-     enää missään suhteessa omaa lastaan haitavien
5817: jaisvanhempia), jotka eivät suostu ottamaan           lapsiperheiden saamiin tukiin.
5818: vastaan hoitopalkkiota, koska haluavat säilyttää         Laitoshoidosta pyritään kevyempiin hoito-
5819: normaalin perheen statuksen, vaikka heillä on-        muotoihin. Perhehoitajista on monilla alueilla
5820: kin hoidossaan kunnan sijoittama lapsi. Tällai-       huutava pula. Tämä tulee esille siten, että lapsia
5821: setkin perheet voivat nykyisen lainsäädännön          on sijoitettava jopa aivan eri puolelle Suomea
5822: perusteella jäädä ilman sijoitetun lapsen kotihoi-    kuin missä he ovat kasvaneet. Perhehoitajapulaa
5823: don tukea.                                            voidaan lievittää huolehtimalla siitä, että perhe-
5824:     Perhehoitajille maksetaan hoitotyöstä yleensä     hoitajien taloudelliset etuudet ovat kohtuullises-
5825: palkkiota, kulukorvausta ja ns. käynnistämis-         sa suhteessa tavallisiin perheisiin.
5826: korvausta, jotka tosin vaihtelevat hoidon vaati-         Perhehoidon kodinomaisuutta ja sijoitusper-
5827: vuudesta ja kunnan harkinnasta riippuen. Alim-        heen normaaliutta tulisi tukea ja korostaa. Las-
5828: millaan hoitopalkkio on 1 000 mk/kkja kulukor-        ten kotihoidontuki on yksi lapsiperheisiin ylei-
5829: vaus 1 400 mk/kk. On ilmeisesti katsottu, että        sesti kohdistettu normaalietuus. Mainittu etuus
5830: näihin summiin sisältyy myös lapsiperheille nor-      tulee olla henkilöllä, joka kulloinkin tosiasialli-
5831:  maalisti annettu taloudellinen tuki. Näin ei enää    sesti vastaa lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta,
5832:  ole.                                                 tässä tapauksessa perhehoitajalla.
5833:     Kun tavallisille lapsiperheille suunnattujen         Mitä sitten erikseen maksetaan palkkioina,
5834:  taloudellisten tukitoimien (alle 3-vuotiaiden        kulukorvauksina ja käynnistämiskorvauksena,
5835:  kotihoidon tuki, lapsilisät) tasoa on viime aikoi-   täydentäköön normaaleja tukimuotoja.
5836:  na korotettu merkittävästi, perhehoitaja saattaa        Lasten kotihoidon tuki, jonka maksaminen
5837:  ns. normaaliperheeseen verrattuna tosiasiallisesti   lapsen omille vanhemmille on lakkautettu kun-
5838: 
5839: 210301N
5840: 2                                         1991 vp -    LA 51
5841: 
5842: 
5843: nan tekemän perhesijoituksen johdosta, on siis        ly vireillä olevaan perhehoitajalakiin, mutta täy-
5844: siirrettävä lasta hoitavalle perhehoitajalle. Lain-   dentäisi sitä sopivalla tavalla.
5845: säädännössä oleva rajoitus on tältä osin poistet-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5846: tava.
5847:    Todettakoon, että tässä esitetty lasten koti-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5848: hoidon tuesta annetun lain muuttaminen ei sisäl-             lakiehdotuksen:
5849: 
5850: 
5851: 
5852: 
5853:                                                  Laki
5854:                    lasten kotihoidon tuesta annetun lain 1 ja 10 §:n muuttamisesta
5855:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5856:    muutetaan lasten kotihoidon tuesta 11 päivänä tammikuuta annetun lain (24/85) 10 §ja
5857:    lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 6 päivänä tammikuuta ja 22 päivänä joulukuuta
5858: 1989 annetuilla laeilla ( 4 ja 1267/89), uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3
5859: ja 4 momentiksi, seuraavasti:
5860:                         1§                            kuukautta kestävässä jatkuvassa laitoshoidossa
5861:               Hoitomuodon valinta                     tai siihen verrattavassa hoidossa olevasta lapses-
5862:                                                       ta. Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidol-
5863:                                                       la tarkoitetaan e1atuksen sisältävää kunnan tai
5864:    Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-        kuntainliiton järjestämää sairaala- tai laitoshoi-
5865: ty, maksetaan lasten kotihoidon tuki perhehoi-        toa. Lastensuojelulain (68/83) mukaan huostaan
5866: dossa olevasta lapsesta vanhempien tai muiden         otetun lapsen osalta tuen maksaminen lakkaa,
5867: huoltajien asemesta samoin edellytyksin perhe-        kun lapsen hoito ja kasvatus on järjestetty kodin
5868: hoitajalle.                                           ulkopuolella.
5869: 
5870:                        10 §
5871:                                                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
5872:       Tuen maksaminen laitoshoidon aikana
5873:                                                       kuuta 199.
5874:     Lasten kotihoidon tukea ei makseta yli kolme
5875: 
5876: 
5877:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
5878: 
5879:           Marjatta Vehkaoja             Iiris Hacklin                      Kari Urpilainen
5880:           Riitta Myller                 Marjatta Stenius-Kaukonen          Jouko Skinnari
5881:           Timo Roos                     Reijo Laitinen                     Liisa Jaakonsaari
5882:           Tarja Kautto                  Maija Rask                         Kyllikki Muttilainen
5883:           Jussi Ranta                   Arja Alho                          Lauri Metsämäki
5884:           Mats Nyby                     Jukka Gustafsson                   Sinikka Hurskainen
5885:                                                 1991 vp
5886: 
5887: 
5888: Lakialoite 52
5889: 
5890: 
5891: 
5892: 
5893:                                    Vehkaoja ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
5894:                                       misesta
5895: 
5896: 
5897:                                              Eduskunnalle
5898: 
5899:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5900: 
5901:   Aloitteen tarkoituksena on säätää, ettei kor-      kustannusten peittämiseksi (perhepäivähoidon
5902: vaus, joka kunnalliselle perhepäivähoitajalle        kustannuskorvaus), ole veronalaista tuloa.
5903: naksetaan hoidosta aiheutuneiden välittömien
5904: 
5905: 
5906: 
5907: 
5908:                                            PERUSTELUT
5909: 
5910:    Kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan         Ennakonpidätyskäytäntö on kuitenkin ollut
5911: lastenhoidosta aiheutuneet välittömät kustan-        kirjavaa ja ennakonpidätysprosentin oikeassa
5912: rmkset työehtosopimuksen perusteella kuntien         mitoittamisessa on ainakin ollut vaikeuksia.
5913: keskusjärjestöjen perhepäivähoidon kustannus-        Juuri tästä on saattanut monesti olla seuraukse-
5914: korvausta koskevan suosituksen mukaan.               na perhepäivähoitajien maksettavaksi tulevat
5915:    Mainitun kustannuskorvauksen verotukselli-        lisäverot, suuruudeltaan jopa 7 000 mk.
5916: nen kohtelu on jo monen vuoden ajan ollut               Erityinen tyytymättömyyden kohde perhepäi-
5917: ~rilaisten epäselvyyksien aihe ja tyytymättömyy-     vähoitajien keskuudessa on tulo- ja varallisuus-
5918: den kohde. Tyytymättömyys nousee vuosittain          verolain soveltamisessa se, että perhepäivähoita-
5919: ~siin erityisesti lopullisen verotuksen valmistut-   jat eivät käytännössä voi saada hyväkseen mui-
5920: tua ja perhepäivähoitajat, jotka ovat saaneet        den verovelvollisten tavoin tulo- ja varallisuusve-
5921: maksettavakseen lisäveroja, katsovat useimmi-        rolain 86 §:n mukaista tulonhankkimisvähennys-
5922: ten lisäverojen johtuvan kustannuskorvausten         tä. Epäkohtana on lisäksi pidettävä sitä, että
5923: ~päoikeudenmukaisesta verotuskohtelusta.             useiden sosiaalietuuksien kuten asumistuen jne.
5924:    Voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäy-       määräytymisen perusteissa otetaan huomioon
5925: tännön mukaan kustannuskorvausta ei ole pi-          bruttotulot, joihin perhepäivähoitajien osalta on
5926: dettävä verovapaana tulona. Tämän vuoksi             lisätty mainittu kustannuskorvaus. Tämä on
5927: kustannuskorvaus lisätään lopullista verotusta       kohtuutonta.
5928: toimitettaessa rahapalkan päälle perhepäivähoi-         Edellä todetun epäkohdan korjaaminen edel-
5929: tajan veronalaisiin tuloihin. Samalla kuitenkin      lyttää tulo- ja varallisuusverolakiin tehtävää
5930: tuloista myönnetään kustannuskorvauksen suu-         muutosta, joka voidaan toteuttaa lisäämällä
5931: ruinen tulonhankkimisvähennys.                       lakiin uusi 51 b §.
5932:     Ongelmia ja epäselvyyksiä aiheutuu toisaalta        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5933: siitä, että ennakkoperintälain 8 §:n 1 momentin
5934: mukaan perhepäivähoitajille palkan lisäksi                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5935: maksettavaa kustannuskorvausta ei tulisi pitää              lakiehdotuksen:
5936: ~nnakonpidätyksenalaisena tulona, koska sen ei
5937: ~des väitetä ylittävän todellisten kustannusten
5938: määrää.
5939: 
5940: 210301N
5941: 2                                        1991 vp -    LA 52
5942: 
5943: 
5944:                                                 Laki
5945:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
5946:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
5947:     lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annettuun tulo- ja varallisuusverolakiin (1240/88) uusi 5 b ~
5948: seuraavasti:
5949:                      51 b §                          määräykset verovapaiden korvausten perusteis
5950:    Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kun-      ta ja määristä.
5951: nalliselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoi-
5952: dosta aiheutuneiden välittömien kustannusten           Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5953: peittämiseksi (perhepäivähoidon kustannuskor-        kuuta 199.
5954: vaus). Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat
5955: 
5956: 
5957:        Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1991
5958: 
5959:           Marjatta Vehkaoja                 Arja Alho                  Ulpu Iivari
5960:           Pertti Paasio                     Matti Luttinen             Lauri Metsämäki
5961:           Mats Nyby                         Jukka Gustafsson           Iiris Hacklin
5962:           Tuulikki Hämäläinen               Kari Urpilainen            Timo Roos
5963:           Reijo Laitinen                    Liisa Jaakonsaari          Sinikka Hurskainen
5964:           Tarja Kautto                      Maija Rask                 Kyllikki Muttilainen
5965:           Jouni Backman                     Jussi Ranta                Esko-Juhani Tennilä
5966:           Marjatta Stenius-Kaukonen         Riitta Myller              Tuulikki Ukkola
5967:           Antero Kekkonen                   Juhani Vähäkangas          Jouko Skinnari
5968:                                                  1991 vp
5969: 
5970: 
5971: Lakialoite 53
5972: 
5973: 
5974: 
5975: 
5976:                                     T. Roos ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttami-
5977:                                         sesta
5978: 
5979: 
5980:                                               Eduskunnalle
5981: 
5982:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5983: 
5984:    Aloitteessa ehdotetaan työntekijäin eläkelain       suhteen ei katsota tätä lakia sovellettaessa kes-
5985: muuttamista siten, että työsuhteen kestäessä           keytyneen erityisäitiys-, äitiys- tai vanhempain-
5986: pidetyltä äitiys- tai vanhempainlomalta taikka         loman taikka hoitovapaan ajaksi, vaikka 1 §:n 1
5987: hoitovapaalta karttuisi täysimääräisesti työelä-       momentin 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset
5988: kettä. Työntekijäin eläkelain 2 §:ään ehdotetaan       työsuhteen kuulumiselle lain piiriin palkanmak-
5989: lisättäväksi uusi momentti, jonka mukaan työ-          sun keskydyttyä eivät täyttyisikään.
5990: 
5991: 
5992: 
5993: 
5994:                                              PERUSTELUT
5995: 
5996:    Äitiys- ja vanhempainlomia sekä hoitovapaita        raita. Sosiaalipoliittiset ja väestöpoliittiset syyt
5997: on kehitetty määrätietoisesti niin, että pienten       puoltavat kuitenkin työeläketurvanjärjestämistä
5998: lasten hoitaminen kotona olisi mahdollista ta-         kuntoon kaikissa tilanteissa, kun äiti tai isä
5999: loudellisesti turvattunaja työsuhteen katkeamat-       työsuhteenjatkuessa pitää lakisääteistä vanhem-
6000: ta. Samalla on kuitenkin eläketurvan karttumi-         painlomaa tai hoitovapaata.
6001: nen näiltä ajoilta jäänyt aukolliseksi.                   Työoikeudellisen työsuhteen jatkuessa työ-
6002:    Naispuolisen työntekijän työkyvyttömyyselä-         eläkkeen karttuminen tällaiselta palkattomalta
6003: kettä määrättäessä työntekijäin eläkelain (395/        jaksolta on yksinkertaisimmin järjestettävissä
6004: 61) 6 §:n 3 momenttiin vuonna 1988 tehdyn              siten, että kyseinen aika luetaan keskeytyksettä
6005: lisäyksen (1323/88) mukaan kolmea vuotta nuo-          mukaan eläkeoikeudelliseen työsuhteeseen. Siten
6006: remman lapsen hoidon aikana säilyy oikeus ns.          nämä ajat kartuttavat eläkeprosenttia vastaavas-
6007: tulevaan aikaan. 1.1.1991 voimaan tulleella lailla     ti kuin esimerkiksi ne työttömyysjaksot, joilta
6008: lisättiin työntekijäin eläkelain 7 §:ään uusi 3        maksetaan työttömyyspäivärahaa.
6009: momentti. Sen mukaan eläkkeen perusteena                  Ehdotettu muutos nostaisi lähinnä naisten
6010: olevaa palkkaa laskettaessa otetaan huomioon           eläkeprosentteja ja siten tasaisi miesten ja naisten
6011: enintään neljä viimeistä sellaista kalenterivuotta,    eläke-eroja. Lisäkustannukset tasaantuisivat
6012: joihin ei sisälly työsopimuslain 34 §:ssä tarkoitet-   koko eläkejärjestelmään eivätkä kohdistuisi nais-
6013: tua palkatonta erityisäitiys-, äitiys- tai vanhem-     valtaisiin aloihin ja yrityksiin erityisinä rasituksi-
6014: painlomaa taikka hoitovapaata.                         na.
6015:     Edellä mainituilla säännöksillä on täytetty           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6016: lastenhoidosta aiheutuvia eläketurvan aukkoja
6017: lähinnä poikkeustilanteissa, ennenaikaisen työ-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6018: kyvyttömyyden tai muun eläketapahtuman va-                     lakiehdotuksen:
6019: 
6020: 
6021: 
6022: 
6023: 210301N
6024: 2                                        1991 vp -    LA 53
6025: 
6026: 
6027:                                                 Laki
6028:                              työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttamisesta
6029:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6030:    lisätään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) 2 §:ään, sellaisena kuin
6031: se on muutettuna 30 päivänäjoulukuuta 1965, 10 päivänä huhtikuuta 1981, 24 päivänä elokuuta 1984
6032: sekä 8 päivänä elokuuta 1986 annetuilla laeilla (707/65, 257/81, 607/84 ja 603/86), uusi näin kuuluva
6033: 7 momentti:
6034: 
6035:                        2§                               Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6036:                                                      kuuta 199.
6037:    Työsuhteen katsotaan tätä lakia sovellettaes-        Tämän lain 2 §:n 7 momentin säännöstä
6038: sa jatkuvan keskeytyksettä ja 1 §:n 1 momentin 2     sovelletaan työsuhteeseen, joka on päättynyt
6039: kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä riippumat-    tämän lain voimaantulon jälkeen. Lakia sovellet-
6040: ta työntekijän erityisäitiys-, äitiys- tai vanhem-   taessa otetaan huomioon 1 päivän tammikuuta
6041: painloman taikka hoitovapaan ajan.                   1981 jälkeen pidetty palkaton äitiys- tai vanhem-
6042:                                                      painloma sekä hoitovapaa.
6043: 
6044: 
6045:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1991
6046: 
6047:           Timo Roos                      Iiris Hacklin                 Riitta Myller
6048:           Aarno von Bell                 Liisa Jaakonsaari             Jussi Ranta
6049:           Matti Luttinen                 Marja-Liisa Tykkyläinen       Antero Kekkonen
6050:           Reijo Lindroos                 Antti Kalliomäki              Anna-Liisa Kasorineo
6051:           Reijo Laitinen                 Kari Rajamäki                 Jukka Gustafsson
6052:           Lauri Metsämäki                Marjatta Vehkaoja             Mats Nyby
6053:                                          Raimo Vuoristo
6054:                                                  1991 vp
6055: 
6056: Lakialoite 54
6057: 
6058: 
6059: 
6060: 
6061:                                    Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
6062:                                        misesta
6063: 
6064: 
6065:                                              Eduskunnalle
6066: 
6067:     Kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan      mukaan perhepäivähoitajille palkan lisäksi
6068: hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset          maksettavaa kustannuskorvausta ei tulisi pitää
6069: työehtosopimuksen perusteella kuntien keskus-         ennakonpidätyksenalaisena tulona, koska sen ei
6070: järjestöjen perhepäivähoidon kustannuskorvaus-        edes väitetä ylittävän todellisten kustannusten
6071: ta koskevan suosituksen mukaan.                       määrää. Ennakonpidätyskäytäntö on kuitenkin
6072:     Sopimusosapuolten kesken on sovittu, että         ollut kirjavaa ja ennakonpidätysprosentin oike-
6073: kustannuskorvauksen tarkistusperusteina käyte-        assa mitoittamisessa on ainakin ollut vaikeuksia.
6074: tään elintarvikekustannusten osalta ravintoryh-       Juuri tästä on saattanut monesti olla seuraukse-
6075: mäindeksiä ja muiden kustannusten osalta ku-          na perhepäivähoitajien maksettavaksi tulevat
6076: luttajahintaindeksiä. Suositusta tarkistetaan         lisä verot.
6077: kalenterivuosittain käyttäen laskennan perustee-          Ellei perhepäivähoitajan enoakanpidätyksen
6078: na viimeisintä käytettävissä olevaa kuluttajahin-     määrää ole tarkistettu verokorttien osoittamista
6079: taindeksiä. Myös sopimuskauden aikana suori-          virheellisista prosenteista, liian pienenä toimite-
6080: tetaan välitarkistuksia.                              tusta ennakonpidätyksestä aiheutuu verovelvol-
6081:     Kustannuskorvaussuositus koskee kaikkia           liselle lopullisessa verotuksessa lisämaksuja, jot-
6082: kustannusten korvaukseen oikeutettuja perhe-          ka voivat olla määrältään useita tuhansia mark-
6083: päivähoitajia (työehtosopimuksen liite 6). Järjes-    koja.
6084: tettäessä perhepäivähoitoa saman perheen lap-             Erityinen tyytymättömyyden kohde perhepäi-
6085: sille heidän omassa kodissaan. ei kustannuskor-       vähoitajien keskuudessa on tulo- ja varallisuus-
6086: vausta suoriteta. Ohje perustuu lakiin lasten päi-    verolain soveltamisessa se, että perhepäivähoita-
6087:  vähoidosta, joka on annettu 31.12.1985.              jat eivät käytännössä voi saada hyväkseen mui-
6088:     Mainitun kustannuskorvauksen verotukselli-        den verovelvollisten tavoin tulo- ja varallisuusve-
6089:  nen kohtelu on jo monen vuoden ajan ollut eri-       rolain 86 §:n mukaista tulonhankkimisvähennys-
6090:  laisten epäselvyyksien aihe ja tyytymättömyyden      tä. Epäkohtana on lisäksi pidettävä sitä, että
6091:  kohde. Tyytymättömyys nousee vuosittain esiin        useiden sosiaalietuuksien kuten asumistuen jne.
6092:  erityisesti lopullisen verotuksen valmistuttua, ja   määräytymisen perusteissa otetaan huomioon
6093:  perhepäivähoitajat, jotka ovat saaneet maksetta-     bruttotulot, joihin perhepäivähoitajien osalta on
6094:  vakseen lisäveroja, katsovat useimmiten lisäve-      lisätty mainittu kustannuskorvaus.
6095:  rojen johtuvan kustannuskorvausten epäoikeu-             Edellä todetun epäkohdan korjaaminen edel-
6096:  denmukaisesta verokohtelusta.                        lyttää tulo- ja varallisuusverolakiin tehtävää li-
6097:     Voimassa olevan lainsäädännönja oikeuskäy-        säystä. Uudessa 51 §:ssä säädettäisiin, että kun-
6098:  tännön mukaan kustannuskorvausta ei ole pi-          nallisille perhepäivähoitajille maksettava perhe-
6099:  dettävä verovapaana tulona. Tämän vuoksi             päivähoidon kustannuskorvaus ei ole veronalais-
6100:  kustannuskorvaus lisätään lopullista verotusta       ta tuloa.
6101:  toimitettaessa rahapalkan päälle perhepäivähoi-          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
6102:  tajan veronalaisiin tuloihin. Samalla kuitenkin      1992 alusta.
6103:  tuloista myönnetään kustannuskorvauksen suu-             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6104:  ruinen tulonhankkimisvähennys.
6105:      Ongelmia ja epäselvyyksiä aiheutuu toisaalta               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6106:  siitä, että ennakkoperintälain 8 §:n 1 momentin             lakiehdotuksen:
6107: 
6108: 
6109: 
6110: 210301N
6111: 2                                       1991 vp -    LA 54
6112: 
6113: 
6114:                                               Laki
6115:                              tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
6116:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6117:    lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annettuun tulo- ja varallisuusverolakiin (1240/88) uusi näin
6118: kuuluva 51 b §:
6119:                      51 b §
6120:    Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kun- määräykset verovapaiden korvausten perusteis-
6121: nalliselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoi- ta ja määristä.
6122: dosta aiheutuneiden välittömien kustannusten
6123: peittämiseksi (perhepäivähoidon kustannuskor-        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6124: vaus). Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat kuuta 199.
6125: 
6126: 
6127:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1991
6128: 
6129:                    Kari Rajamäki                             Johannes Koskinen
6130:                    Jussi Ranta                               Reijo Lindroos
6131:                                        Lauri Metsämäki
6132:                                                    1991 vp
6133: 
6134: Lakialoite 55
6135: 
6136: 
6137: 
6138: 
6139:                                      Lamminen ym.: Ehdotukset laeiksi kansanedustajain vaaleista
6140:                                           annetun lain 101 §:nja kunnallisvaalilain 99 §:n muuttamisesta
6141: 
6142:                                                 Eduskunnalle
6143: 
6144:     Hakemuksen puolueen ehdokaslistan julkai-            101 §:n nojalla ja kunnallisvaalilain 99 §:n nojal-
6145: semisesta antaa eduskunta vaaleissa ja tasaval-          la.
6146: lan presidentin vaaleissa puolueen piiriasiamies             Vuoden 1955 edustajainvaalilain 26 §:n 4
6147: ja kunnallisvaaleissa puolueen vaaliasiamies tai         momentissa ja vuoden 1964 kunnallisvaalilain 17
6148: heidän varamiehensä taikka heidän valtuutta-             §:n 5 momentissa virkavastuukysymys oli selke-
6149: mansa henkilö. Mikäli valitsijayhdistys asettaa          ästi ratkaistu. Laeissa säädettiin asiamiehelle,
6150: ehdokkaan, hakemuksen antaa valitsijayhdis-              joka tahallisesti tai huolimattomuudesta menet-
6151: tyksen asiamies, hänen varamiehensä tai valtuut-         teli tehtävässään virheellisesti, virkavastuu.
6152: tamansa henkilö. Mikäli valitsijayhdistykset             Nykyisin voimassa olevaa kunnallisvaalilakia
6153: muodostavat yhteislistan, joku valitsijayhdistyk-        säädettäessä hallituksen esityksen (HE 33/1972
6154: sen asiamiehistä nimetään yhteislistan asiamie-          vp) perusteluissa asiasta todettiin seuraavaa:
6155: heksi ja toinen tämän varamieheksi.                      "Lakiehdotukseen on otettu edustajainvaalilain
6156:     Viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa eräs       101 §:n säännöstä vastaava säännös siitä, että
6157: vaaliasiamies menetteli erikoislaatuisella tavalla.      kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakun-
6158: Paikallisjärjestö oli kokouksessaan päättänyt            nan tai vaalitoimikunnan jäsentä taikka muuta
6159: kunnallisvaaliehdokkaistaan. Jättäessään ehdo-           henkilöä, joka laissa edellytettynä vaaliviran-
6160: kaslistan kunnan keskusvaalilautakunnalle vaa-           omaisena toimiessaan laiminlyö velvollisuuten-
6161: liasiamies oli omavaltaisesti poistanut listalta         sa, rangaistaan niin kuin virkamiestä virkarikok-
6162: seitsemän paikallisjärjestön kokouksessaan va-           sesta (99 §). Virkavastuun alaisia olisivat siis
6163:  litsemaa ehdokasta ja korvannut ne toisilla hen-        myös valitsijayhdistyksen ja yhteislistan asiamie-
6164:  kilöillä. Menettelystä oli ollut seurauksena, että      het sekä puolueen vaaliasiamies samoin kuin
6165: paikallisjärjestön valitsemat ehdokkaat eivät            näiden varamiehet ja valtuuttamat henkilöt."
6166:  päässeet lainkaan puolueen kunnallisvaaliehdok-             Hallituksen esityksen perustelut eivät kuiten-
6167:  kaiksi.                                                 kaan ole vakuuttavat, sillä ne ovat ristiriidassa
6168:      Asianomainen vaaliasiamies oli syytteessä           lain sisällön kanssa. Selvä aikaisemmin voimassa
6169:  omavaltaisesta teostaan kihlakunnanoikeudes-            ollut erityissäännös on korvattu maininnalla
6170:  sa, mutta syytteet niistä rikoksista, joista syyttäjä   "muu henkilö tässä laissa edellytettynä vaalivi-
6171:  vaati rangaistusta, hylättiin. Syytteet hylättiin       ranomaisena toimiessaan". Oikeuskirjallisuudes-
6172:  myös hovioikeudessa eikä korkein oikeus myön-           sa on katsottu, etteivät vaaliasiamiehet toimi
6173:  tänyt valituslupaa.                                     tehtävässään vaaliviranomaisina. Näin ollen vir-
6174:      Asiamiehillä on puolueeseen tai valitsijayhdis-     kavastuu ei koske heitä. Nykyinen vaalilainsää-
6175:  tykseen nähden vastuu ehdokaslistan julkaise-           däntö on edellä kerrotulla tavoin puutteellinen.
6176:  mista koskevasta hakemuksesta ja sen antami-            Lakiteksti ei vastaa perusteluissa tavoiteitua ti-
6177:  sesta vaaliviranomaisille. Jos hän tekee tässä          lannetta.
6178:  virheitä, puolueella tai valitsijayhdistyksellä ei          Lakia tasavallan presidentin valitsemisesta
6179:  ole keinoja muuttaa hänen toimenpiteitään.              (574/87) ei ole tarpeen muuttaa, koska siinä vii-
6180:  Vaaliasiamiehen oikeudellisen aseman tulisi kui-        tataan tältä osin kansanedustajain vaaleista
6181:  tenkin olla selkeä. Jos hän tehtävässään syyllis-       annetun lain säännöksiin.
6182:  tyy virheelliseen menettelyyn, tulisi hänen selke-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6183:  ästi vastata virheestään. Tämän vuoksi onkin
6184:   välttämätöntä, että vaaliasiamiehet toimivat vir-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6185:   kavastuulla samalla tavoin kuin vaaliviranomai-               lakiehdotukset:
6186:   set kansanedustajain vaaleista annetun lain
6187: 
6188: 210301N
6189: 2                                        1991 vp -      LA 55
6190: 
6191: 
6192: 1.
6193:                                                 Laki
6194:                     kansanedustajain vaaleista annetun lain 101 §:n muuttamisesta
6195:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6196:    muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1969 kansanedustajain vaaleista annetun lain (391/69) 101 § seu-
6197: raavasti:
6198: 
6199:                       101 §                          ta. Sama koskee vaaliviranomaisilla to1m1v1a
6200:    Jos vaalipiirin keskuslautakunnan, kunnan         puolueiden piiriasiamiehiä sekä valitsijayhdistys-
6201: keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai         ten ja yhteislistojen asiamiehiä, heidän varamie-
6202: vaalitoimikunnan jäsen taikka muu henkilö täs-       hiään ja valtuuttamiaan henkilöitä.
6203: sä laissa edellytettynä vaaliviranomaisena toi-
6204: miessaan laiminlyö velvollisuutensa, rangaista-        Tämä laki tulee voimaan          päivänä
6205: koon häntä niin kuin virkamiestä virkarikokses-      kuuta 19
6206: 
6207: 
6208: 
6209: 
6210: 2.
6211:                                                 Laki
6212:                                kunnallisvaalilain 99 §:n muuttamisesta
6213:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6214:      muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnallisvaalilain (361172) 99 §seuraavasti:
6215:                         99 §                         mivia puolueiden vaaliasiamiehiä sekä valitsija-
6216:    Jos kunnan keskusvaalilautakunnan, vaali-         yhdistysten ja yhteislistojen asiamiehiä, heidän
6217: lautakunnan tai vaalitoimikunnan jäsen tai muu       varamiehiään ja valtuuttamiaan henkilöitä.
6218: henkilö tässä laissa edellytettynä vaaliviranomai-
6219: sena toimiessaan laiminlyö velvollisuutensa, ran-      Tämä laki tulee voimaan          päivänä
6220: gaistakoon häntä niin kuin virkamiestä virkari-      kuuta 19
6221: koksesta. Sama koskee vaaliviranomaisina toi-
6222: 
6223: 
6224:        Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1991
6225: 
6226:            Kalevi Lamminen               Oiva Savela                     Timo Kalli
6227:            Juha Korkeaoja                Väinö Saario                    Heikki A. Ollila
6228:                                                 1991 vp
6229: 
6230: 
6231: Lakialoite 56
6232: 
6233: 
6234: 
6235: 
6236:                                   Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
6237:                                       sesta
6238: 
6239: 
6240:                                               Eduskunnalle
6241: 
6242:    Kunnallisten perhepäivähoitajien kustannus-       määrää. Perhepäivähoitajien kustannuskorvauk-
6243: korvausten verotus on tällä hetkellä epäoikeu-       sen osalta ei tämä poikkeus voi tulla kyseeseen.
6244: denmukainen, mikä johtuu tulo- ja varallisuus-          Tulo- ja varallisuusverolakiin tulee saada sel-
6245: verolain puutteellisuudesta ja KHO:n vuonna          vennys siitä, että perhepäivähoitajien kustannus-
6246: 1983 tekemästä kyseisten kustannuskorvausten         korvaus on yksiselitteisesti verovapaata tuloa.
6247: verollisuutta merkinneestä ennakkopäätöksestä.       Näin yhtenäistettäisiinja selkiytettäisiin kirjavaa
6248: Tilanne on nyt sellainen, että kustannuskorvaus,     verotuskäytäntöä, tehtäisiin perhepäivähoitajien
6249: joka on tarkoitettu hoitolasten hoidosta aiheutu-    osalta tilanne oikeudenmukaiseksi sekä varmis-
6250: vien kustannusten peittämiseen, käsitetään ve-       tettaisiin verolainsäädännön alkuperäisen tar-
6251: rottajan taholta veronalaiseksi tuloksi KHO:n        koituksen toteutuminen. Parhaiten tämä voi-
6252: em. tulkinnan nojalla.                               daan toteuttaa lisäämällä tulo- ja varallisuusve-
6253:    Käytössä oleva lain tulkinta on väärä, sillä      rolakiin uusi 51 b §.
6254: ennakkoperintälain 8 §:n 1 momentti toteaa              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6255: yksiselitteisesti palkansaajalle työn suorittami-
6256: sesta aiheutuvien kustannusten korvauksena                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6257: maksetun hyvityksen olevan muuta kuin palkka-                lakiehdotuksen:
6258: tuloa, mikäli se ei ylitä kustannusten arvioitua
6259: 
6260: 
6261: 
6262:                                                  Laki
6263:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
6264: 
6265:   Eduskunnan päätöksen mukaan
6266:   lisätään 29 päivänäjoulukuuta 1988 annettuun tulo- ja varallisuusverolakiin (1240/88) uusi 51 b §
6267: seuraavasti:
6268: 
6269:                      51 b §                          vaus). Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat
6270:    Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kun-      määräykset verovapaiden korvausten perusteis-
6271: nalliselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoi-       ta ja määristä.
6272: dosta aiheutuneiden välittömien kustannusten
6273: peittämiseksi (perhepäivähoidon kustannuskor-          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6274:                                                      kuuta 199 .
6275: 
6276: 
6277:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
6278: 
6279:                     Tina Mäkelä                               Sulo Aittoniemi
6280: 
6281: 
6282: 
6283: 
6284: 210301N
6285:              j
6286:             j
6287:            j
6288:           j
6289:          j
6290:         j
6291:        j
6292:       j
6293:      j
6294:     j
6295:    j
6296:   j
6297:  j
6298: j
6299:                                                   1991 vp
6300: 
6301: 
6302: Lakialoite 57
6303: 
6304: 
6305: 
6306: 
6307:                                     Rajamäki ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 8 §:n muuttamisesta
6308: 
6309: 
6310: 
6311:                                                Eduskunnalle
6312: 
6313:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6314: 
6315:   Aloitteessa ehdotetaan, että kalastuslain 8 §:n       pilkkiminen saatettaisiin Suomessa jokamiehen
6316:   momentti muutettaisiin siten, että onginta ja         oikeudeksi.
6317: 
6318: 
6319: 
6320: 
6321:                                               PERUSTELUT
6322: 
6323:     Virkistyskalastus on Suomessa suosittu va-          pilkintäkortin Junastamalla kansalainen voi
6324: paa-ajan harrastus ja luontoliikuntatapa. Sen           hankkia oikeuden onkia ja piikkiä yhden lääni-
6325: harrastaminen on mahdollista kautta vuoden,             kohtaisen kalastuspiirin alueella. Tämä ei koske
6326: sillä kalastustapoja vaihdellen voi kalastaa ja         kuitenkaan Ahvenanmaan ja Pohjois-Lapin ve-
6327: liikkua vesillä kesät talvet. Onkiminen ja pilkki-      sialueita. Alle 18-vuotiailla on kuitenkin tätä
6328: minen ovat virkistyskalastustavoista suosituim-         maksua suorittamatta oikeus onkimiseen ja pilk-
6329: pia ja kaikenikäisille kansalaisille mahdollisia.       kimiseen kaikkien kalastuspiirien alueella. Edel-
6330: Niitä harrastamaila on mahdollista hyödyntää            leen yli 18-vuotiaan muussa kuin siinä kunnassa,
6331: vesistöjemme kalaston muodostamaa luonnon-              jossa hän omistaa asunnon tai on asunut yhtä-
6332: varaa monipuolisesti, sillä keskeiset saaliskalala-     jaksoisesti neljä viikkoa, tulee maksaa valtiolle
6333: jit ovat juuri vesistöissämme runsaslukuisesti          kalenterivuoden kalastuksenhoitomaksu.
6334: esiintyvät ahven ja särki.                                 Suomalaiseen vesiluontoon sopivan ja harmit-
6335:     Kalastuslakimme perusteella kalat eivät kuu-        toman onkimaila ja pilkkimällä harrastetun vir-
6336: lu kenellekään, mutta kalastusoikeus kuuluu             kistyskalastuksen tulisi olla kaikille kansalaisille
6337: pääsääntöisesti vesialueen omistajalle. Vuosi-          yhtä vapaata kuin se on nyt alle 18-vuotiaille.
6338: kymmenten kuluessa käsitykset tämän oikeuden            Kalastuslakiamme tulisi muuttaa tältä osin. Nyt
6339: piiriin luettavista kalastustavoista ovat muuttu-       voimassa olevan kalastuslain eduskuntakäsitte-
6340: neet. Kehityskulku on ollut sellainen, että aikai-      lyn yhteydessä perustuslakivaliokunta antoi lau-
6341: semmin jokamiehelle kuuluneita kalastustapoja           sunnon, jonka mukaan laissa yleinen onkiruisoi-
6342: on liitetty vesialueen omistajan omistusoikeuden        keus ja piikkiruisoikeus eivät ole ristiriidassa
6343:  piiriin ja toisaalta joiltakin osin kalastustapoja     omistajan normaalin ja järkevän omaisuuden-
6344: on sitten kalastuslainsäädäntöä uudistettaessa          käytön kanssa. Niistä voitiin ja voidaan nytkin
6345:  vapautettu kaikille kansalaisille tai vain tietyille   säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
6346:  kansalaisryhmille mahdollisina yleisinä kalastus-          Kalastuslakiin tarvittavista muutoksista kes-
6347:  oikeuksina. Niiden turvin ovat vesialueita ja          keisin voidaan sisällyttää lain 8 §:ään muutta-
6348:  vesialueosuuksia omistamatlomat suomalaiset            malla sen 1 momentti. Tämä muutos heijastuu
6349:  voineet harrastaa kalastamista ilman kalastusoi-       tietysti useisiin kalastuslain pykäliin. Kalastus-
6350:  keuden omistajan erityistä lupaa. Vuonna 1983          lain 9 §:n 2 momentti tulee tarpeettomaksi ja
6351:  voimaan tulleen kalastuslainsäädännön mukaan           samoin muut pilkintämaksun perimiseen ja käyt-
6352: jokaisella suomalaisella on mahdollisuus onkia          töön viittaavat kalastuslain kohdat. Tarkoituk-
6353:  siinä kunnassa, jossa hän omistaa asunnon tai on       senmukaista olisi myös poistaa kalastusmaksun
6354:  asunut yhtäjaksoisesti neljä viikkoa. Maksullisen      maksuvelvoite seuraavassa muutettavaksi esitet-
6355: 
6356: 210301N
6357: 2                                         1991 vp- LA 57
6358: 
6359: 
6360: tävän kalastuslain kohdan perusteella kalasta vii-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6361: ta.                                                         lakiehdotuksen:
6362:     Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6363: 
6364: 
6365: 
6366: 
6367:                                                 Laki
6368:                                    kalastuslain 8 §:n muuttamisesta
6369:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6370:   muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/82) 8 §:n 1 momentti näin
6371: kuuluvaksi:
6372: 
6373:                          8§
6374:    Sen lisäksi, mitä 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:n 1   tissa on sanottu onkimisesta ja pilkkimisestä, ei
6375: momentissa on säädetty kalastamisesta yleisellä      kuitenkaan koske kilpailuja tai muita vastaavia
6376: vesialueella, on jokaisella (Suomen kansalaisella)   järjestettyjä tilaisuuksia, vaan niitä varten on
6377: oikeus harjoittaa onkimista ja piikkimistä muul-     saatava kalastusoikeuden haltijan lupa.
6378: la vesialueella lukuun ottamatta lohi- ja siikapi-
6379: toisten vesistöjen koskia ja virtapaikkoja, sekä
6380: niitä vesialueita, joilla kalastaminen on muun         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6381: säännöksen nojalla kielletty. Mitä tässä momen-      kuuta 199 .
6382: 
6383: 
6384:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1991
6385: 
6386:          Kari Rajamäki                   Jouni Backman                 Timo Roos
6387:          Raimo Vuoristo                  Erkki Pulliainen              Johannes Koskinen
6388:          Maija Rask                      Leena Luhtanen                Arja Ojala
6389:          Jussi Ranta                     Jouko Skinnari                Lauri Metsämäki
6390:          Jukka Roos                      Heikki Rinne                  Virpa Puisto
6391:          Antero Kekkonen                 Ensio Laine                   Matti Vähänäkki
6392:                                          Erja Lahikainen
6393:                                                   1991 vp
6394: 
6395: Lakialoite 58
6396: 
6397: 
6398: 
6399: 
6400:                                     Suhonen ym.: Ehdotus laiksi vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais-
6401:                                        sairaiden kotihoidontuesta
6402: 
6403: 
6404:                                                Eduskunnalle
6405: 
6406:    Tällä hetkellä vanhusten, vammaisten ja pit-         toshoidolle. Kotona tapahtuva vanhusten, vam-
6407: käaikaissairaiden kotihoidontuki on varsin puut-        maisten ja pitkäaikaissairaiden hoito on parhain
6408: teellinen ja vaihtelee merkittävästi kunnittain.        vaihtoehtoinen hoitomuoto. Lisäksi se korostaa
6409: Nykyisellään tuki ei muutamia kuntia lukuun             ihmisten oikeutta asua kotonaan mahdollisim-
6410: ottamatta tarjoa todellista vaihtoehtoa laitoshoi-      man pitkään.
6411: dolle, sillä normaalisti tukea maksetaan häviä-             Vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita
6412: vän pienenä, jos sitä myönnetään ollenkaan.             kotonaan hoitavat henkilöt, erityisesti omaishoi-
6413: Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden           tajat, ovat tällä hetkellä monin tavoin heikossa
6414: kotona tapahtuva hoito tarjoaisi kuitenkin inhi-        asemassa. Kotihoidontuen määrä on yleensä
6415: millisemmän, joustavamman ja yhteiskunnalle             erittäin alhainen, joskus sitä ei makseta ollen-
6416: olennaisesti edullisemman vaihtoehdon kuin              kaan, tehdystä raskaasta ja yhteiskunnallisesti ja
6417: perinteinen laitoshoito.                                sosiaalisesti tärkeästä hoivatyöstä ei kerry hoita-
6418:    Jotta sosiaali- ja terveyspalveluiden avohoito-      jalle eläketurvaa, hänellä ei ole mahdollisuutta
6419: painotteista linjaa kyetään edelleenjatkamaan ja        vuosilomaan eikä hänellä ole lain suomaa oi-
6420: kehittämään, tulee merkittävästi lisätä ja tukea        keutta pitempään hoitovapaaseen työsuhteen
6421: runsaasti apua tarvitsevien ihmisten kotona             katkeamatta. Tämän takia tulee pikaisesti säätää
6422: tapahtuvaa hoitoa. Tehdyissä vertailuissa on            laki, jolla vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais-
6423: laitoshoidon kustannuksiksi saatu noin 10 000           sairaiden hoitotuki saadaan järjestetyksi niin,
6424: mk!kk, kun taasen mahdollista täysimääräistä            että luodaan tarkoituksenmukaiset puitteet rek-
6425: kotihoitajan palkaa saavan tuella kotihoidon            rytoida omaisia, tuttavia ja naapureita huolenpi-
6426: kustannukset jäävät 6 000-7 000 markkaan                to- ja hoitotyöhön.
6427: kuukaudessa. Valtion taloustilanteen ollessa               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6428: heikko ja edelleen huonontuessa sekä sosiaali-
6429: sektorin joutuessa supistamaan jatkossa meno-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6430: jaan tulee etsiä vaihtoehtoisia hoitomuotoja                   lakiehdotuksen:
6431: kalliita investointi- ja käyttökuluja vaativalle lai-
6432: 
6433: 
6434: 
6435: 
6436:                                                    Laki
6437:                     vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidontuesta
6438:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6439:                       1§                                (työsopimus) on mainittava henkilö tai henkilöt,
6440:    Suomessa tosiasiallisesti asuvaa vanhusta,           joiden hoitoa tehty sopimus koskee.
6441: vammaista tai pitkäaikaissairasta kunnan kans-
6442: sa tehdyn henkilökohtaisen työsopimuksen pe-                                  2§
6443: rusteella kotona hoitavalla tai muuta huolenpi-            Edellä 1 §:ssä tarkoitettu sopimus voidaan
6444: toa antavana henkilöllä on oikeus tämän lain            tehdä sellaisen henkilön kanssa, joka kykenee
6445: mukaiseen kotihoidontukeen. Sopimuksessa                huolehtimaan vammaisen, vanhuksen tai pitkä-
6446: 
6447: 210301N
6448: 2                                        1991 vp -    LA 58
6449: 
6450: 
6451: aikaissairaan hoidosta tai muusta huolenpidos-                              5§
6452: ta. Kunnan ja hoitavan henkilön välillä tehtäväs-        Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairai-
6453: sä sopimuksessa (työsopimus) määritellään hoi-       den kotihoidontukea maksetaan kunnanvaltuus-
6454: toa antavan henkilön oikeudet ja velvollisuudet.     ton tähän tarkoitukseen myöntämän määrära-
6455:    Työsopimuksessa määritellään lisäksi hoita-       han puitteissa. Tämän lain mukaiset kustannuk-
6456: van henkilön työtehtävät ja työn kesto.              set ovat valtionapuun oikeuttavia kuluja siten,
6457:    Mikäli hoitavana henkilönä toimii samassa         kuin laissa kuntien ja kuntainliittojen valtion-
6458: taloudessa asuva henkilö tai omainen, hän ei ole     osuuksista ja -avustuksista (35173) säädetään.
6459: työaikalain alainen.                                     Tämän lain mukaisilla sopimuksilla (työsopi-
6460:                                                      mus) sopimuksessa mainittujen henkilöiden hoi-
6461:                       3§                             toon palkattuja henkilöitä ei oteta huomioon
6462:    Kunnan ja hoitavan henkilön välillä tehdyn        sosiaalihuollon valtakunnallisessa virkakiintiös-
6463: sopimuksen (työsopimus) mukainen työsuhde            sä.
6464: oikeuttaa hoitavan henkilön säännösten edelly-
6465: tysten täyttyessä saamaan vuosilomaa ja työelä-                            6§
6466: kettä sekä velvoittaa työnantajana toimivan             Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
6467: kunnan ottamaan hänelle työtapaturmavakuu-           töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
6468: tuksen.                                              sella.
6469: 
6470:                        4§                                                 7§
6471:    Sopimukseen (työsopimus) perustuvasta hoi-          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6472: totyöstä maksetaan palkkaa, joka on kytketty         kuuta 199 .
6473: kunnalliselle kotiavustajalle sopimusten mukaan
6474: maksettavaan palkkaan siten, kuin lain yhtey-
6475: dessä annettavassa asetuksessa tarkemmin mää-
6476: ritellään.
6477: 
6478: 
6479:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1991
6480: 
6481:          Hannu Suhonen                  Heikki Riihijärvi              Sulo Aittoniemi
6482:          Tina Mäkelä                    Lea Mäkipää                    Raimo Vistbacka
6483:                                         Marita Jurva
6484:                                                 1991 vp
6485: 
6486: 
6487: Lakialoite 59
6488: 
6489: 
6490: 
6491: 
6492:                                   Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
6493:                                       misesta
6494: 
6495: 
6496:                                              Eduskunnalle
6497: 
6498:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6499: 
6500:    Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusve-    perhepäivähoidon kustannuskorvaus ei ole ve-
6501: rolakiin lisättäväksi uusi 51 b §, jonka mukaan      ronalaista tuloa.
6502: kunnallisille perhepäivähoitajille maksettava
6503: 
6504: 
6505: 
6506: 
6507:                                            PERUSTELUT
6508: 
6509:     Kunnallisille perhepäivähoitajille korvataan         Koska hoitokulukorvausta ei ole säädetty
6510: hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset         verovapaaksi tuloksi, kulukorvaus lisätään lo-
6511: työehtosopimuksen perusteella kuntien keskus-        pullista verotusta toimitettaessa rahapalkan
6512: järjestöjen perhepäivähoidon kustannuskorvaus-       päälle perhepäivähoitajan veronalaisiin tuloihin
6513: ta koskevan suosituksen mukaan. Kustannus-           ja samalla tuloista myönnetään kulukorvauksen
6514: korvausten tarkistusperusteina käytetään elin-       suuruinen tulonhankkimisvähennys. Ennakon-
6515: tarvikekustannusten osalta ravintoryhmäindek-        pidätystä hoitokulukorvauksesta ei tulisi toimit-
6516: siä ja muiden kustannusten osalta kuluttajahin-      taa, kun kysymyksessä on ennakkoperintälain
6517: taindeksiä.                                          8 §:ssä tarkoitettu palkansaajalle työn suoritta-
6518:     Vuoden 1989 loppuun asti voimassa olevan         misesta aiheutuvien kustannusten korvauksena
6519: suosituksen mukaan maksetaan kunnalliselle           maksettu hyvitys. Ennakonpidätyskäytäntö on
6520: perhepäivähoitajalle hoitokulukorvauksena hoi-       kuitenkin kirjavaa.
6521: topäivältä, jona lapsi on ollut hoidossa: koko-          Vallitseva verotuskäytäntö on johtanut ongel-
6522: päivähoidosta elintarvikekustannuksena 13,18         miin perhepäivähoitajien ennakonpidätyspro-
6523: markkaaja muuna kustannuksena 6,26 markkaa           sentin määräämisessä sekä erityisesti useiden
6524: ja osapäivähoidosta vastaavasti elintarvikekus-      sosiaalietuuksien määräytymisperusteiden sovel-
6525: tannuksena 8,68 markkaa ja muuna kustannuk-          tamistilanteissa,joissa perhepäivähoitajan nimel-
6526:  sena 3,14 markkaa. Ylipitkältä hoitoajalta ja       listen bruttotulojen eli veronalaisten tulojen kir-
6527:  koululaisten osalta suosituksessa on määritetty     jautumisesta näin todellisia ansiotuloja korke-
6528:  vastaavat kustannuskorvaukset.                      ammalle tasolle aiheutuu selvää epäoikeuden-
6529:     Kokopäivähoidossa olevalle lapselle tulee        mukaisuutta. Edelleen menettelystä aiheutuu se
6530:  tarjota kolme ateriaa eli aamupala, lounas ja       merkittävä haitta, ettei perhepäivähoitaja käy-
6531:  välipala. Osapäivähoidossa tarjotaan vastaavas-     tännössä saa hyväkseen muiden verovelvollisten
6532:  ti kaksi ateriaa. Hoitokulukorvauksen muita         tavoin tulo- ja varallisuusverolain 86 §:n mukais-
6533:  kustannuksia koskeva osuus sisältää korvauksen      ta tulonhankkimisvähennyksen perusmäärää.
6534:  kaikista muista hoitoon liittyvistä tavanomaisis-       Perhepäivähoidon kustannuskorvaus on tar-
6535:  ta menoista, kuten huoneiston käytöstä, sähkös-     koitettu kattamaan nimenomaan lapsen hoidos-
6536:  tä, vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista, pu-   ta aiheutuneita todellisia kuluja, minkä mukai-
6537:  helimen käytöstä yms. menoista.                     sesti myös suosituksen hinnoittelu on tarkoin
6538: 
6539: 210301N
6540: 2                                      1991 vp -    LA 59
6541: 
6542: 
6543: laskettu. Tuloverotuksen yleisten periaatteiden    yhdenvertaiseen asemaan muiden verovelvollis-
6544: mukaisesti työnantajan maksamat selvät kulu-       ten kanssa. Tällä ratkaisulla tuetaan samalla
6545: korvaukset ovat verovapaita. Korvaustaso voi-      perhepäivähoidon toimintaedellytyksiä ja kehi-
6546: daan jättää verohallituksen määrättäväksi kun-     tystyötä.
6547: tien keskusjärjestöjen suosituksen pohjalta.          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6548:    Perhepäivähoidon kustannuskorvauksen sää-
6549: täminen verovapaaksi selkeyttää merkittävästi                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6550: perhepäivähoitajien verotusta ja saattaa heidät           lakiehdotuksen:
6551: 
6552: 
6553: 
6554: 
6555:                                              Laki
6556:                             tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
6557:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6558:   lisätään 29 päivänä joulukuuta 1988 annettuun tulo- ja varallisuusverolakiin (1240/88) uusi näin
6559: kuuluva 51 b §:
6560:                      51 b §
6561:    Veronalaista tuloa ei ole korvaus, joka kun-    määräykset verovapaiden korvausten perusteis-
6562: nalliselle perhepäivähoitajalle maksetaan hoi-     ta ja määristä.
6563: dosta aiheutuneiden välittömien kustannusten
6564: peittämiseksi (perhepäivähoidon kustannuskor-        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6565: vaus). Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat     kuuta 19
6566: 
6567: 
6568:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
6569: 
6570:          Kerttu Törnqvist             Erja Lahikainen                Marja-Leena Viljamaa
6571:          Virpa Puisto                 Martti Korhonen                Iivo Polvi
6572:                                                 1991 vp
6573: 
6574: 
6575: Lakialoite 60
6576: 
6577: 
6578: 
6579: 
6580:                                    Saapunki ym.: Ehdotus laiksi fosforilannoiteverosta annetun lain
6581:                                       2 §:n muuttamisesta
6582: 
6583: 
6584:                                              Eduskunnalle
6585: 
6586:    Rehujen raaka-aineena käytettävää luurehu-         deltaan erittäin hyvää fosforilannoitetta. Valitet-
6587: jauhoa tuodaan maahan ja kotimaiset luut sekä         tavasti näin syntyvä tuote on lannoitelain 377/86
6588: teurasjätteet ajetaan kaatopaikalle. Tämä johtuu      mukainen lannoite ja on siten myös fosforilan-
6589: luurehujauhasta perittävästä valkuaisverosta re-      noiteverolain (1084/90) tarkoittama tuote.
6590: hun hintaan siirtyvistä kustannuksista.                  Teurastamoiden jäteluiden järkevän hyödyn-
6591:    Toinen tapa hyödyntää kotimaisten teurasta-        tämisen luomulannoitetuotantoon ja siten myös
6592: moiden jäteluut ja estää niiden noin 35 miljoo-       orgaanisen jätteen vähentämiseksi suomalaisilta
6593: nan kilon vienti kaatopaikoille olisi niistä kom-     kaatopaikoilta olisi fosforilannoiteveroa muu-
6594: postoimalla tehtävä luomulannoite.                    tettava ko. tuotetta suosivaan suuntaan.
6595:    Maassamme on tutkittu jäteluun kompos-                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6596: tointiaja tuotteen hyödyntämistä luomulannoit-
6597: teena. Alustavat tulokset osoittavat, että ko. me-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6598: netelmällä saadaan synnytettyä ravinnepitoisuu-               lakiehdotuksen:
6599: 
6600: 
6601: 
6602: 
6603:                                                  Laki
6604:                        fosforilannoiteverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
6605:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6606:   muutetaan fosforilannoiteverosta 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1084/90) 2 § näin
6607: kuuluvaksi
6608: 
6609:                        2§                             joiden tyyppinimikkeet määräytyvät lannoite-
6610:   Lannoitteilla tarkoitetaan tässä laissa eläin- ja   asetuksen (383/86) 3 §:n mukaan.
6611: kasviperäisiä lannoitteita lukuun ottamatta lan-
6612: noitelain (377/86) 2 §:n 1 kohdan mukaisia               Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6613: myytäväksi tarkoitettuja aineita ja valmisteita,      kuuta 199.
6614: 
6615: 
6616:       Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1991
6617: 
6618:                      Pauli Saapunki                            Markku Koski
6619:                      Timo Kalli                                Timo Järvilahti
6620:                                              Kalle Röntynen
6621: 
6622: 
6623: 
6624: 
6625: 210301N*
6626:                                                 1991 vp
6627: 
6628: 
6629: Lakialoite 61
6630: 
6631: 
6632: 
6633: 
6634:                                    Paloheimo ym.: Ehdotukset laiksi pakkausten jätehuollosta ja
6635:                                        valmistamisesta sekä laiksi jätehuoltolain 1 §:n muuttamisesta
6636: 
6637: 
6638:                                              Eduskunnalle
6639: 
6640:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6641: 
6642:    Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki,         aina kerrottava pakkauksessa se, miten pakkaus
6643: jolla vastuu pakkausjätteistä säädetään viime         tai sen materiaalit ovat kestävän kehityksen pe-
6644: kädessä tuotteen valmistajalle tai maahantuojal-      riaatteiden mukaisesti kierrätettävissä tai hävi-
6645: le sekä kaupalle. Tämä vastuu tarkoittaa velvol-      tettävissä. Samalla kielletään sellaisten pakkaus-
6646: lisuutta huolehtia pakkausten tai sen materiaa-       ten valmistaminen ja maahantuonti, joita ei
6647: lien kierrättämisestä tai kestävän kehityksen pe-     voida kestävän kehityksen periaatteiden mukai-
6648: riaatteiden mukaisesta hävittämisestä. Pakkauk-       sesti kierrättää tai hävittää.
6649: sien valmistajan tai maahantuojan on lisäksi
6650: 
6651: 
6652: 
6653:                                             PERUSTELUT
6654: 
6655:    Teollisten maiden nykyinen tuotantomalli on        löillä olla vastaava oikeus niiden tukkuportaan,
6656: eräässä perustavassa suhteessa usein todettu          valmistajan, maahantuojan tai pakkausten tuot-
6657: virheelliseksi. Materiaalin yksisuuntainen virta      tajan suhteen. Tällöin kaikki pakkaukset voitai-
6658: luonnonvaroista tuotteeksi ja edelleen jätteeksi      siin palauttaa lopulta alkuperäiselle valmistajal-
6659: saastuttaa ympäristöämme ja kuluttaa sekä             le tai maahantuojalle.
6660: uusiutuvia että uusiutumattomia luonnonvaro-             Pakkausten muoto ja materiaali tulisi suunni-
6661: jamme.                                                tella sellaiseksi, että niiden uudelleenkäyttö tai
6662:    Ratkaisuna ongelmaan on kierrättävän tek-          hävittäminen ympäristöä haittaamatta on aina
6663: niikan ja kierrättävän tuotantomallin laajamit-       mahdollista. Vaihtoehtoisia pakkausmateriaale-
6664: tainen kehittäminen ja käyttöönotto. Tällöin          ja ovat esimerkiksi sellaiset, joiden kuluminen on
6665: kaikki jätteeksi muuttuva materiaali käytettäi-       vähäistä, jotka voidaan polttaa saamatta aikaan
6666: siin uudelleen tuotannon raaka-aineeksi. Tähän        haitallisia kaasuja, jotka maatuvat kohtuullisek-
6667: periaatteelliseen tuotantomalliin tulee vaiheit-      si katsottavassa ajassa tai jotka sellaisenaan
6668: tain päästä kaikkien tuotteiden kohdalla.             kelpaavat tuotannon raaka-aineeksi.
6669:    Ensimmäisenä tulisi puuttua sellaisten tuottei-       Jotta kuluttaja ja pakkauksen myyjä tietäisi-
6670: den uudelleenkäyttöön, joiden määrä on suuri ja       vät, miten pakkaus on hävitettävissä tai käytet-
6671: käyttöikä vähäinen. Näitä tuotteita ovat erityi-      tävissä uudelleen, tulisi jokainen pakkaus varus-
6672: sesti pakkaukset. Pakkausten kierrätys tai uudel-     taa selkeällä merkinnällä, josta ilmenisi pak-
6673: leenkäyttö onnistuu kuluttajan kannalta parhai-       kauksen käyttötapa sen jälkeen, kun sitä ei enää
6674: ten siten, että kuluttaja voi aina palauttaa pak-     t~rvita tuotteen suojelemiseksi tai kuljettamisek-
6675: kauksen tavalla tai toisella siihen paikkaan, josta   sr.
6676: sen on saanutkin. Tällöin pakkauksen voisi pa-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6677:  lauttaa heti ostamisen yhteydessä tai myöhem-        nioittavasti,
6678:  min samaan myymälään, joka sitä on tuotteen
6679:  pakkaamiseen käyttän ytkin.                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6680:     Jotta myymälät eivät joutuisi vaikeuksiin                lakiehdotukset:
6681:  suurten pakkausmäärien vuoksi, tulee myymä-
6682: 
6683:  210301N
6684: 2                                        1991 vp -    LA 61
6685: 
6686: 
6687: 1.
6688:                                                 Laki
6689:                              pakkausten jätehuollosta ja valmistamisesta
6690:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6691: 
6692:                        1§                            mukaan mitä asiasta on myyjän ja tukkuliikkeen
6693:    Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan kaikkiin    tai muun sopimustahon kanssa sovittu. Jos
6694: Suomessa myytävien tuotteiden pakkauksiin            myyjä ei käytä tässä momentissa tarkoitettua oi-
6695: sekä Suomessa valmistettaviin pakkauksiin.           keuttaan pakkausten palauttamiseen, on myyjä
6696:                                                      velvollinen huolehtimaan pakkausten tämän lain
6697:                        2§                            mukaisesta jätehuollosta. Tämän momentin
6698:    Pakkausten jätehuolto on hoidettava kestä-        oikeus pakkausten palauttamiseen sekä vaih-
6699: vän kehityksen periaatteiden mukaisesti siten,       toehtoinen velvollisuus niiden jätehuollosta vas-
6700: että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muu-      taamiseen koskee myös tukkuliikettä tai muuta
6701: toin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa     sopimustahoa sekä tuotteen pakkaajaa.
6702: ympäristölle.                                           Ellei asiasta ole toisin sovittu, on pakkausten
6703:                                                      tämän lain mukaisesta jätehuollosta viime kä-
6704:                         3§                           dessä vastuussa pakkauksen valmistaja tai maa-
6705:    Pakkausjätteellä tarkoitetaan tässä laissa itse   hantuoja.
6706: myytävän tuotteen mukana olevaa päällystä,
6707: täytettä, uloketta tai muuta vastaavaa, joka ei                              6§
6708: olennaisesti kuulu itse tuotteeseen.                     Suomessa myytävien tuotteiden pakkauksien
6709:                                                      tulee olla sellaisia, että niidenjätehuolto voidaan
6710:                        4§                            tämän lain mukaisesti järjestää. Pakkauksissa
6711:    Jätehuoliolla tarkoitetaan tässä laissa jättei-   tulee olla suomen- ja ruotsinkielinen selostus
6712: den keräilyä, kuljetusta, vastaanottoa sekä väli-    siitä, miten pakkaus on tämän lain mukaisesti
6713: aikaista varastointia, ympäristölle haitattomaksi    hävitettävissä.
6714: tekemistä, uudelleenkäyttöä ja näihin rinnastet-
6715: tavaa muuta käsittelyä.                                                     7§
6716:                                                         Asetuksella voidaan säätää tarkempia sään-
6717:                        5§                            nöksiä siitä, mitä tämän lain mukainenjätehuol-
6718:    Vastuu pakkausten jätehuollosta kuuluu            to eri materiaalien osalta tarkoittaa.
6719: pakkausten valmistajille ja myyjille, tuotteen
6720: pakkaajille, pakkausten maahantuojille sekä                                8§
6721: pakattujen tuotteiden myyjille siten kuin tässä         Joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla
6722: laissa säädetään.                                    annettuja säännöksiä tai määräyksiä, on tuomit-
6723:    Tuotteen myyjä on velvollinen ottamaan vas-       tava, jollei muualla ole säädetty ankarampaa
6724: taan pakkausjätteen myyntipaikassaan taijärjes-      rangaistusta, pakkausjätehuoltorikoksesta sak-
6725: tämään pakkausten keräilyn kodeista.                 koon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
6726:    Myyjällä on oikeus palauttaa pakkauksetjoko
6727: pakkauksen tuottajalle, maahantuojalle tai tuot-                          9§
6728: teen pakkaajalle tai tukkuliikkeelle tai muulle        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
6729: taholle, jolta myyjä on tuotteen ostanut sen         kuuta 1991.
6730:                                            1991 vp- LA 61                                           3
6731: 
6732: 
6733: 2.
6734:                                                  Laki
6735:                                    jätehuoltolain 1 §:n muuttamisesta
6736:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6737:      lisätään 31 päivänä elokuuta 1978 annetun jätehuoltolain (673/78) 1 §:ään, sellaisena kuin se on
6738: osittain muutettuna 13 päivänä helmikuuta 1981 annetulla lailla (117/81) ja 24 päivänä tammikuuta
6739: 1986 annetulla lailla (65/86), uusi näin kuuluva 4 momentti:
6740:                          1§                            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6741:                                                      kuuta 1991.
6742:   Tätä lakia ei sovelleta pakkausten jätehuol-
6743: toon siltä osin kuin siitä on säädetty laissa
6744: pakkausten jätehuollosta ja valmistamisesta.
6745: 
6746: 
6747: 
6748:        Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1991
6749: 
6750:            Eero Paloheimo                Erkki Pulliainen               Hannele Luukkainen
6751:            Heidi Hautala                 Pekka Räty                     Raimo Vistbacka
6752:            Ulla Anttila                  Paavo Nikula                   Outi Ojala
6753:                                                   1991 vp
6754: 
6755: 
6756: Lakialoite 62
6757: 
6758: 
6759: 
6760: 
6761:                                     Linnainmaa: Ehdotus laiksi leimaverolain 47 §:n muuttamisesta
6762: 
6763: 
6764: 
6765:                                                Eduskunnalle
6766: 
6767:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6768: 
6769:   Aloitteessa ehdotetaan, ettei luotonottaja            hän siirtää luottosuhteensa luottolaitoksesta toi-
6770: maksa lainan pääomasta leimaveroa silloin, kun          seen.
6771: 
6772: 
6773: 
6774: 
6775:                                              PERUSTELUT
6776: 
6777:     Leimaverolain 47 §:n tulkinta tapauksessa,          paikkakunnalle, jolloin käytännön syistä voi olla
6778: jossa velkasuhde siirretään pankista toiseen, on        järkevää siirtää raha-asioiden hoitaminen asuin-
6779: jossakin määrin epäselvä. Korkeimman hallinto-          paikkakunnalle.
6780: oikeuden käsiteltävänä on parhaillaan tapauk-              Olennaista tilanteessa olisi se, että asiakas ei
6781: sia, joissa kysymys on nimenomaan leimaveron            saisi lisää pääomaa käyttöönsä, sillä uuden luot-
6782: määräämisestä velkojan vaihtuessa.                      tolaitoksen myöntämällä luotolla maksetaan
6783:     Verohallinto on tulkinnut leimaverolain             vanha velka pois. Joihinkin alkuperäisen luoton
6784: 47 §:ääniin, että velkasuhdetta siirrettäessä pan-      ehtoihin voisi tulla kilpailusyistä muutoksia,
6785: kista toiseen lainasopimus on leimattava samoin         mutta lainan pääoman määrään luotonantajan
6786: kuin lainasopimusta ensimmäisen kerran luoton-          vaihdos ei vaikuttaisi. Olisi kohtuullista, etteivät
6787:  ottajalle annettaessa. Asiakas joutuu maksa-           leimaveroseuraamukset estäisi luottolaitosten
6788: maan samasta lainapääomasta leimaveroa aina,            asiakkaita vaihtamasta luottolaitosta silloin, kun
6789: kun hän jostakin syystä siirtää luottosuhteensa         se on asiakkaan etujen mukaista. Toisaalta on
6790: luottolaitoksesta toiseen. Vain silloin, kun luot-      myös korostettava verojärjestelmän neutraali-
6791: tolaitoksen vaihdos tapahtuu ilman asiakkaan            suutta, eli taloudelliset ratkaisut tulisi voida
6792:  myötävaikutusta, puhtaasti luotonantajien int-         tehdä muulla perusteella kuin toimenpiteiden
6793:  ressissä, vaihdos on leimaverosta vapaa toimen-        erilaisella verokohtelulla.
6794:  pide.                                                     Valtion verotulojen kertymiseen nykyisen
6795:     Edellä mainittu leimaverolain tulkinta on omi-      säännöksen muuttamisella ei olisijuuri vaikutus-
6796:  aan estämään luotonantajan vaihdokset silloin,         ta, sillä nykyisestä tulkinnasta seuraa se, ettei
6797:  kun se olisi tarpeellista. Luotonautajan vaihdos       luottoja juuri siirretä luottolaitoksesta toiseen tai
6798:  voi olla perusteltua siitä syystä, että uusi luotto-   kyseiset siirrot jäävät ilmoittamatta.
6799:  laitos pystyy tarjoamaan asiakkaalle parempia             Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
6800:  palveluja kuin vanha. Leimaverottomuus tällai-
6801:  sessa tapauksessa omalta osaltaan lisäisi kilpai-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6802:  lua rahoitusmarkkinoilla. Kysymykseen voi tulla                lakiehdotuksen:
6803:  myös tilanne, jossa luotonottaja muuttaa toiselle
6804: 
6805: 
6806: 
6807: 
6808: 210301N
6809: 2                                       1991 vp -    LA 62
6810: 
6811: 
6812:                                                Laki
6813:                                   leimaverolain 47 §:n muuttamisesta
6814:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6815:    lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 47 §:ään, sellaisena kuin se on
6816: muutettuna 28 päivänä joulukuuta 1984 ja 19 päivänä tammikuuta 1990 annetuilla laeilla (979/84 ja
6817: 90/50), uusi 4 momentti seuraavasti:
6818:                        47 §                         alkuperäisen lainasopimuksen mukaista laina-
6819: -   - - - - - - - - - - - - - -                     pääomaa ei siirtämisen yhteydessä lisätä.
6820:    Lainasopimusta ei kuitenkaan ole leimattava
6821: siirrettäessä lainasopimus 1 momentissa maini-        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6822: tulta lainausliikkeeltä toiselle siltä osin, kuin   kuuta 199.
6823: 
6824:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
6825: 
6826:                                          Tuula Linnainmaa
6827:                                                  1991 vp
6828: 
6829: 
6830: Lakialoite 63
6831: 
6832: 
6833: 
6834: 
6835:                                      Kohijoki: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muutta-
6836:                                        misesta
6837: 
6838: 
6839:                                               Eduskunnalle
6840: 
6841:    Ylimääräistä rintamalisää maksetaan rinta-            Tässä lakialoitteessa ehdotetaan ylimääräisen
6842: masotilaseläkelain 9 a §:n mukaan niille rintama-     rintamalisän korottamista tässä vaiheessa nykyi-
6843: lisän saajille, joille myös maksetaan kansaneläk-     sestä 22,5 prosentista 30 prosenttiin veteraanin
6844: keen lisäosaa. Ylimääräisen rintamalisän määrä        saamasta kansaneläkkeen lisäosan määrästä.
6845: on 1.4.1991 alkaen 22,5% maksettavan kansan-          Tämänsuuruinen korotus merkitsisi sitä, että
6846: eläkkeen lisäosasta. Enimmäismäärä on 434             enimmillään ylimääräinen rintamalisä tulisi ole-
6847: markkaa kuukaudessa. Maksussa olevien yli-            maan 578 markkaa kuukaudessa. Nykyisin
6848: määräisten rintamaJisien keskimääräinen sum-          maksettavan 26 markan sijasta ylimääräinen
6849: ma oli kesäkuussa 1991 kuitenkin vain 234             rintamalisä tulisi kuitenkin maksaa aina vähin-
6850: markkaa kuukaudessa.                                  tään 100 markan suuruisena.
6851:    Siihen asti, kunnes kohtuullisen tasoinen vä-         Lakiehdotus tulisi käsitellä niin pian, että se
6852: himmäistulo saadaan turvatuksi kaikille sotiem-       ehtisi tulla voimaan itsenäisyytemme juhlavuo-
6853: me veteraaneille, olisi toimenpiteet kohdistettava    den alkaessa 1.1.1992.
6854: ylimääräisen rintamalisän korottamiseen. Sellai-         Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6855: sella ratkaisulla veteraanien eläketurvan kehittä-    vasti,
6856: mistoimenpiteistä pääsisivät osallisiksi nyt kaik-
6857: kein heikoimmassa taloudellisessa asemassa ole-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6858: vat ja kaikkein pienimmän eläkkeen varassa                   lakiehdotuksen:
6859: elävät veteraanit. Tämänkaltaista ratkaisua on
6860: ehdottanut myös rintamaveteraaniasiain neu-
6861: vottelukunta keväällä 1991.
6862: 
6863: 
6864:                                                  Laki
6865:                              rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
6866:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6867:   muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/77) 9 a §:n 2
6868: momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä marraskuuta 1990 annetussa laissa (1027/90), näin
6869: kuuluvaksi:
6870:                        9a§                            korkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa määrät-
6871:                                                       täessä. Ylimääräinen rintamalisä maksetaan kui-
6872:    Ylimääräinen rintamalisä on 30 prosenttia          tenkin aina vähintään 100 markan suuruisena.
6873: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-
6874: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen
6875: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruisesta         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6876: lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua elin-   kuuta 1992.
6877: 
6878:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1991
6879: 
6880:                                               Maunu Kohijoki
6881: 210301N
6882:                                                 1991 vp
6883: 
6884: Lakialoite 64
6885: 
6886: 
6887: 
6888: 
6889:                                    Rinne: Ehdotus laiksi kansanedustajan muiden tulojen kuin edus-
6890:                                        tajanpalkkion ja kulukorvauksen maksamisesta valtion kas-
6891:                                        saan
6892: 
6893: 
6894:                                              Eduskunnalle
6895: 
6896:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6897:    Aloitteessa ehdotetaan, että säädetään laki,       edustajanpalkkiosta, kulukorvauksesta ja palk-
6898: jossa veivoitetaan kansanedustajia luopumaan          kaan kuuluvista oikeuksista.
6899: edustajakautensa aikana muista tuloistaan kuin
6900: 
6901: 
6902: 
6903: 
6904:                                            PERUSTELUT
6905: 
6906:    Kansanedustajalle maksettavat palkka ja ku-        konkreettinen askel kansanedustajan vaalirahoi-
6907: lukorvaus ovat riittävät nykyisellään. Lailla ei      tuksen ja edustajantoimen hoitamisen ajan raha-
6908: puututa kansanedustajan palkkaan tai kulukor-         virtojen julkiseksi saattamiseen. Politiikan ar-
6909: vaukseen. Laki koskee muita kansanedustajan           vostuksen ja luottamuksen palauttaminen vaatii
6910: saamia tuloja. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi      täydellisen avoimuuden ja julkisuuden periaatet-
6911: omaisuustulot, esiintymispalkkiot, kokouspalk-        ta.
6912: kiot, lisät, korvaukset, maataloustukiaiset, liike-       Kansanedustajan palkan alentaminen yhdellä
6913: toimintatulot, avustukset, eläketulot muualta,        palkkaluokalla ei tuo valtion kassaan lähelle-
6914: kaksoispalkka ja muut ylimääräiset tulot.             kään sitä summaa, jonka kerryttää kansanedus-
6915:    Lakiehdotuksen tarkoitus on toteuttaa peri-        tajien ylimääräisten tulojen sinne ohjaaminen.
6916: aatetta, jonka mukaan samasta työstä makse-               Edellä olevan perusteella ehdotan,
6917: taan sama palkka ja että henkilön on tultava
6918: toimeen kansanedustajan palkallaan ja kuluista                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6919: maksettavalla korvauksella. Lakiehdotus on                   lakiehdotuksen:
6920: 
6921: 
6922: 
6923: 
6924:                                                Laki
6925:   kansanedustajan muiden tulojen kuin edustajanpalkkion ja kulukorvauksen maksamisesta valtion
6926:                                              kassaan
6927: 
6928:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
6929: tavalla, säädetään:
6930: 
6931:                      1§
6932:    Kansanedustaja luopuu edustajakautensa             kiostaan, kulukorvauksesta ja palkkaan kuulu-
6933: aikana muista tuloistaan kuin edustajanpalk-          vista oikeuksista.
6934: 
6935: 210301N
6936: 2                                        1991 vp - LA 64
6937: 
6938:                       2§                                                4§
6939:   Kansanedustajan muita tuloja ovat kaikki            Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
6940: muut edustaja-aikaiset tulot.                       töönpanosta annetaan asetuksella.
6941: 
6942:                         3§                                               5§
6943:    Kansanedustaja maksaa muita tuloja vastaa-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6944: van summan kuukausittain valtiokonttorille ja       kuuta 1992 ja on voimassa kuluvan vaalikauden
6945: toimittaa maksusta tositteen eduskunnan tilitoi-    päättymiseen saakka.
6946: mistolle. Eduskunnan tilitoimistolla on vain tie-
6947: tojen kirjaamisvelvollisuus.
6948:    Tiedot ovat julkisia.
6949: 
6950:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1991
6951: 
6952:                                            Heikki Rinne
6953:                                                 1991 vp
6954: 
6955: Lakialoite 65
6956: 
6957: 
6958: 
6959: 
6960:                                    Rinne: Ehdotus laiksi ministerin muiden tulojen kuin valtioneuvos-
6961:                                        ton jäsenen palkkion ja siihen kuuluvan ylöspidon maksami-
6962:                                        sesta valtion kassaan
6963: 
6964: 
6965:                                               Eduskunnalle
6966: 
6967:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6968:    Aloitteessa ehdotetaan, että säädetään laki,       tioneuvoston jäsenen palkkiosta ja siihen kuulu-
6969: jossa veivoitetaan ministereitä luopumaan minis-      vasta ylöspidosta.
6970: terikautensa aikana muista tuloistaan kuin vai-
6971: 
6972: 
6973: 
6974:                                             PERUSTELUT
6975:     Esko Ahon ensimmäinen hallitus korotti ensi       toimeen ministerin palkalla ja siihen kuuluvalla
6976: työkseen ministerien palkkoja. Korotuksen jäl-        valtion kustantamana ylöspidolla. Lakiehdotuk-
6977: keen palkka on vähintään kohtuullinen. Ministe-       sella pyritään ottamaan ensimmäinen askel
6978: rille maksetaan palkan lisäksi ns. täysi ylöspito     ministerin mahdollisen vaalirahoituksen lähtei-
6979: valtion varoista.                                     siin ja toimikauden aikaisten rahavirtojen julki-
6980:     Tällä lailla ei puututa ministerin palkkaan       seksi tekemiseen. Politiikan arvostuksen ja luot-
6981: eikä tehtävän hoitoon kuuluviin virkaetuihin.         tamuksen palauttaminen vaatii täydellisen avoi-
6982: Lakialoite koskee muita kuin tehtävän hoitoon         muuden ja julkisuuden aikaansaamista mahdol-
6983: liittyviä palkkoja, palkkioita ja muita tuloja.       lisimman pian.
6984: Tällaisia ylimääräisiä avustuksenomaisia tuloja           Ministerin palkan alentaminen yhdellä palk-
6985: ovat ministerin saarnat kansanedustajan palkka        kaluokalla kerryttäisi valtion kassaan vain mur-
6986: ja kulukorvaus, esiintymispalkkiot, kokouspalk-       to-osan rahaa, jonka ylimääräisten tulojen sinne
6987: kiot, lisät, korvaukset, maataloustukiaiset, liike-   ohjaaminen aikaansaisi.
6988: toimintatulot, avustukset, omaisuustulot, eläke-          Edellä olevan perusteella ehdotan,
6989: tulot muualta, kaksoispalkka ja muut tulot.
6990:     Lakiehdotuksen tarkoitus on edesauttaa peri-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6991: aatetta, jonka mukaan samasta työstä makse-                  lakiehdotuksen:
6992: taan sama palkka ja että henkilön on tultava
6993: 
6994: 
6995:                                                Laki
6996: ministerin muiden tulojen kuin valtioneuvoston jäsenen palkkion ja siihen kuuluvan ylöspidon maksa-
6997:                                        misesta valtion kassaan
6998: 
6999:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
7000: tavalla, säädetään:
7001:                         1§                                                    2§
7002:    Ministeri luopuu ministerikautensa aikana            Ministerin muita tuloja ovat kaikki muut
7003:  muista tuloistaan kuin valtioneuvoston jäsenen       ministeriaikaiset tulot. Muita tuloja ovat myös
7004:  palkkiosta ja siihen kuuluvasta ylöspidosta.         samanaikainen kansanedustajan palkka, kulu-
7005: 210301N
7006: 2                                        1991 vp -   LA 65
7007: 
7008: korvaus ja kansanedustajan palkkaan kuuluvat                             4§
7009: oikeudet.                                               Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
7010:                                                      töönpanosta annetaan asetuksella.
7011:                         3§
7012:    Ministeri maksaa muita tuloja vastaavan                                5§
7013: summan kuukausittain valtiokoottorille ja toi-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7014: mittaa maksusta tositteen eduskunnan tilitoimis-     kuuta 1992ja on voimassa kuluvan vaalikauden
7015: tolle. Eduskunnan tilitoimistolla on vain tietojen   päättymiseen saakka.
7016: kirjaamisvelvollisuus.
7017:    Tiedot ovat julkisia.
7018: 
7019:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1991
7020: 
7021:                                             Heikki Rinne
7022:                                                  1991 vp
7023: 
7024: 
7025: Lakialoite 66
7026: 
7027: 
7028: 
7029: 
7030:                                     Kalliomäki ym.: Ehdotus opintotukilaiksi
7031: 
7032: 
7033:                                               Eduskunnalle
7034: 
7035:     Nykyisen opintotukijärjestelmän keskeiset on-      män opintomenestyksen vuoksi voida myöntää.
7036: gelmat aiheutuvat siitä, että pääosa tuesta on         Kevätlukukaudella opiskelijat voivat saada toi-
7037: lainaa ja lainajärjestelmä nykymuodossaan so-          meentuloa siksi, että käytettävissä olevat varat
7038: veltuu huonosti toimeentulon turvaamiseen.             jäävät alle toimeentulotuen normin eli kansan-
7039: Velkaantumisen pelossa opiskelijat pyrkivät vält-      eläkkeen pohjaosan ja lisäosan yhteismäärän,
7040: tämään lainanottoa olemalla opintojen ohella           kun korkokulut otetaan huomioon.
7041: mahdollisimman paljon ansiotyössä. Ansiotyös-              Opintotuen merkitys eri opiskelijaryhmille on
7042: säkäynti lisääntyy opintojen edetessä, koska           erilainen. Peruskoulunjälkeen opintonsa aloitta-
7043: opiskeluaikana kasvavasta lainapääomasta mak-          ville nuorille opintotuki on aluksi perhetukea.
7044: settava korko pienentää asteittain käteen jäävää       Tuen ensisijainen tarkoitus on auttaa opiskelijan
7045: tukea. Käytettävissä olevan tuen pienuuden             vanhempia selviytymään lapsen koulutuksesta
7046: vuoksi opintotuen saannin edellytyksenä olevat         aiheutuvista kuluista. Nuorten aikuistuessa ja
7047: tulorajat on jouduttu myös pysyttämään varsin          taloudellisesti itsenäistyessä opintotuen tulisi olla
7048: korkeina.                                              toimeentuloturvajärjestelmä. Ansiotyöstä kou-
7049:     Velkaantuminen on ollut erityisesti korkea-        lutukseen siirtyvät tarvitsevat taloudellisten si-
7050: kouluopiskelijoiden ongelma, mutta pitkien pe-         donnaisuuksiensa vuoksi perusturvan lisäksi
7051: ruskoulupohjaisten koulutusohjelmien myötä se          ansioturvaa, joka on toteutettu aikuisopintora-
7052: on laajentumassa myös ammatillisessa koulu-            han määräytymisperusteissa.
7053: tuksessa. Esimerkiksi peruskoulupohjainen 4,5              Opintotukea on myönnetty myös iltaopiskeli-
7054: vuotta kestävä koulutus terveydenhuoltoalan            joille, vaikka heidän toimeentulonsa perustuu
7055: oppilaitoksessa on johtamassa siihen, että koulu-      ansiotuloihin tai muuhun toimeentuloturvaan.
7056: tuksen jälkeisestä alkupalkasta on käytettävä yli      Toimeentulomenoihin tarkoitetun opintotuen
7057: viidennes opintolainan korkoihin ja kuoletuk-          sijasta iltaopintoja ja muuta työn ohessa opiske-
7058:  siin.                                                 lua olisi tuettava korvaamalla opinnoista aiheu-
7059:     Kun lisäksi korkotukea ja lainan takaisin-         tuvia välittömiä kustannuksia.
7060: maksua koskevat säännökset suosivat opintojen             Nykyisen opintotukijärjestelmän mukaiset
7061: pitkittämistä, tukijärjestelmän heikkoudet ovat        etuudet eivät riittävän selkeästi määräydy eri
7062: heijastuneet korkeakoulututkintojen suoritusai-        opiskelijaryhmien tuen tarpeen perusteella.
7063:  kojen pidentymisenä. Ammatillisissa oppilaitok-           Opintotuen vanhempien taloudelliseen ase-
7064:  sissa ei opetuksen kurssimaisuuden vuoksi ole         maan perustuva tarveharkinta on määräytynyt
7065:  vastaavia vaikutuksia havaittavissa, mutta ilta-      osaksi opiskelijan iän ja osaksi asumismuodon
7066: ja viikonlopputyöllä on epäilemättä haitallisia        perusteella. Tämä on vinouttanut nuorten asun-
7067:  vaikutuksia oppimistuloksiin. Työllisyystilan-        totilannetta ja tuen alkuperäistä tarkoitusta.
7068:  teen heikentyminen on myös lisännyt huomatta-         Täyden opintotuen saadakseen kotoa ovat
7069:  vasti opintotuen hakija- ja saajamäärää.              muuttaneet nuoret, joilla on tähän ollut mahdol-
7070:      Opintotuen mitoitusperusteita ja tarveharkin-     lisuus, mutta ei välttämättä asunnontarvetta.
7071:  tasäännöksiä ei ole tarkistettu muun toimeentu-       Vähävaraisten perheiden lapset ovat sen sijaan
7072:  loturvan kehittymisen myötä. Siksi huomattava         saattaneet joutua asumaan kotonaan, vaikka
7073:  osa opiskelijoista voi saada kunnallista toimeen-     asunnon ahtauden vuoksi kotoa muuttamiseen
7074:  tulotukea. Osa saa toimeentulotukea väliaikai-        olisi ollut tarvetta.
7075:  sesti syksyllä opintotukihakemusten käsittelyn            Opintomenestystä ja taloudellista tarvehar-
7076:  hitauden vuoksi. Pysyvästi toimeentulotukea           kintaa koskevien säännösten vuoksi opintotukea
7077:  voivat saada ne, joille opintotukea ei riittämättö-   haetaan ja myönnetään enintään opintovuodeksi
7078: 
7079: 210301N
7080: 2                                         1991 vp -    LA 66
7081: 
7082: kerrallaan. Hakemusten käsittely on siten hidas-      vaavaksi etuudeksi ovat edelleen keskeisiä lähtö-
7083: ta. Päätösten tekeminen saattaa kestää yli kaksi      kohtia. Korkotuen ohjaaminen opiskeluaikai-
7084: kuukautta. Vuotuinen hakemusmenettely ei              seen opintorahaan vähentäisi lainantarvetta ja
7085: kuitenkaan ole välttämätöntä, koska vuotuiset         korkojen lisääminen takaisinmaksettavaan pää-
7086: tarkistukset tukeen voitaisiin tehdä muilta viran-    omaan vähentäisi opiskeluaikaisia lainanhoito-
7087: omaisilta saatavia tietoja hyväksi käyttäen.          kuluja. Opiskelijan korkovastuun mahdollisesti
7088: Hakemismenettelyä kehittämällä ja tarveharkin-        kasvaessa tulisi opintorahaosuutta lisätä aiem-
7089: taperusteita tarkistamalla hakemusten käsittely-      paa tavoitetta selvästi enemmän."
7090: aikoja voitaisiin oleellisesti lyhentää.                 Pääministeri Ahon hallituksen ohjelman
7091:    Eduskunta sekä eduskunnan sivistysvaliokun-        mukaan hallitus toteuttaa opintotukijärjestel-
7092: ta ja sosiaalivaliokunta ovat eri yhteyksissä 1980-   män rakenteellisen uudistuksen. Järjestelmä
7093: luvulla esittäneet opintotuen kehittämistä perus-     uudistetaan perustoimeentuloturvan takaavaksi
7094: toimeentulon turvaavaksi etuudeksi ja opintora-       etuudeksi lisäämällä opintorahan osuutta opin-
7095: haosuuden nostamista puoleen tuen kokonais-           totuesta tehtyjen selvitysten pohjalta alkaen
7096: määrästä.                                             vuonna 1992.
7097:     Eduskunnan 4.12.1990 päivätyssä kirjelmässä          Ohjelmaa koskevassa pöytäkirjaliitteessä on
7098: Suomen koulutusjärjestelmää, koulutuksen ta-          yksilöity uudistuksen toteuttamisessa noudatet-
7099: soa ja kehittämislinjoja koskevan valtioneuvos-       tavat periaatteet. Lisäksi siinä todetaan, että
7100: ton selonteon johdosta todetaan muun muassa,          hallitus antaa esityksen opintotukilainsäädän-
7101: että opintotukijärjestelmässämme on esiintynyt        nön uudistamisesta ja opintotuen uudistamisen
7102: ongelmia, joihin eduskunta on useissa yhteyksis-      aikataulusta valtion vuoden 1992 tulo- ja meno-
7103: sä kiinnittänyt huomiota ja esittänyt kehittämis-     arvioesityksen yhteydessä.
7104: tavoitteita.                                             Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1992
7105:     Kirjelmän mukaan: "Nyt pankkien lainanan-         hallitus esittää opintotuen uudistamista vain
7106: toon perustuva järjestelmä on muodostumassa           korkeakouluopiskelijoiden osalta ja jättää keski-
7107: epävakaan ja nousevan korkotason sekä pank-           asteen opiskelijat ulkopuolelle. Korkeakoulu-
7108: kien kustannuspaineiden vuoksi sekä opiskelijan       opiskelijoidenkaan osalta uudistus ei ole todelli-
7109: että valtion kannalta epävarmaksi ja taloudelli-      nen uudistus, sillä opintotukea ei ole sidottu
7110: sesti epätarkoituksenmukaiseksi lisätuen ohjau-       kustannuskehitykseen eikä opintorahaa korote-
7111: tuessa pankeille eikä opiskelijoille. Saamansa        tariittävästi suhteessa poistettavaksi esitettyihin
7112: selvityksen perusteella eduskunta katsoo, että on     etuuksiin.
7113: tarpeellista uudistaa nykyistä opintotukijärjes-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7114: telmää laajasti. Eduskunnan useissa yhteyksissä
7115: tavoitteeksi asettama opintorahaosuuden nosta-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7116: minen vähintään puoleksi opintotuesta ja opin-                lakiehdotuksen:
7117: totuen muodostaminen perustoimeentulon tur-
7118: 
7119: 
7120: 
7121:                                          Opintotukilaki
7122:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7123:                       1 luku                                                  2§
7124:                                                              Opintotukeen oikeutettu opiskelija
7125:                Yleisiä säännöksiä
7126:                                                           Opintotukeen on oikeutettu peruskoulun jäl-
7127:                                                       keisiä opintoja säännöllisesti harjoittava opiske-
7128:                         1§
7129:                                                       lija, joka asuu pysyvästi Suomessa.
7130:               Opintotuen tarkoitus                        Opintotukeen eivät ole oikeutettuja van-
7131:                                                       huus-, työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkkeel-
7132:   Opiskelijan kokopäiväopintojen aikaisen toi-        lä olevat. Tukea eivät saa myöskään työvoima-
7133: meentulon turvaamiseksi myönnetään opintotu-          poliittisessa aikuiskoulutuksessa olevat tai kun-
7134: kea siten kuin tässä laissa säädetään.                toutusrahaa saavat.
7135:                                           1991 vp -    LA 66                                            3
7136: 
7137:                       3§                                                    2luku
7138:        Opintotukeen oikeuttavat opinnot                              Oikeus eri etuoksiin
7139:    Opintotukea myönnetään vähintään kaksi                                     8§
7140: kuukautta kestävään tutkintoon, vahvistetun op-
7141:                                                                           Opintoraha
7142: pimäärän suorittamiseen tai ammatillisen kel-
7143: poisuuden saavuttamiseen tähtääviin kokopäivä-           Opintorahaan on oikeutettu opiskelija, ei kui-
7144: opintoihin lukiossa, kansanopistossa, ammatilli-      tenkaan lukion opiskelija.
7145: sessa oppilaitoksessa, ammatillisessa aikuiskou-
7146: lutuskeskuksessa taikka yliopistossa tai korkea-                              9§
7147: koulussa.                                                               Opintoavustus
7148:                       4§
7149:                                                          Opintoavustukseen on oikeutettu opiskelija,
7150:               Opiskelu ulkomailla                     joka ei 8 §:n mukaan ole oikeutettu opintora-
7151:                                                       haan ja jolla ei ole oikeutta lapsilisälain (541148)
7152:   Opintotukea myönnetään myös ulkomailla
7153:                                                       mukaiseen lapsilisään.
7154: opiskeluun asetuksella säädettävin edellytyksin.
7155:                                                                               10 §
7156:                       5§
7157:                                                                           Asumislisä
7158:       Opintotukena myönnettävät etuudet
7159:                                                          Asumislisään on oikeutettu:
7160:    Opintotukena myöt:metään tässä laissa sääde-
7161:                                                          1) perheetön opiskelija, joka asuu yksin vuok-
7162: tyin edellytyksin:                                    ra- tai asumisoikeusasunnossa taikka henkilö-
7163:    1) opintorahaa tai opintoavustusta;
7164:                                                       kohtaisen vuokrasopimuksen perusteella kun-
7165:    2) opintotuen asumislisää;
7166:                                                       nan, säätiön tai yleishyödyllisen yhteisön ylläpi-
7167:    3) aikuisopintorahaa; sekä
7168:                                                       tämässä opiskelija-asuntolassa;
7169:    4) opintolainan valtiontakaus.
7170:                                                          2) perheellinen opiskelija, joka asuu opiskelun
7171:                       6§                              vuoksi muulla paikkakunnalla kuin perhe; sekä
7172:                                                          3) ulkomailla opiskeleva, siten kuin asetuksel-
7173:          Opintotukeen oikeuttava aika
7174:                                                       la tarkemmin säädetään.
7175:     Opintotukea myönnetään lukuvuoden varsi-
7176: naisten opintokuukausien ajaksi. Opintotukea ei                               11 §
7177: myönnetä kahta kuukautta lyhyemmäksi ajaksi.
7178:                                                                        A ikuisopintoraha
7179:     Lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa,
7180: ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa ja              Aikuisopintorahaan on, siten kuin asetuksella
7181: kansanopistossa opiskelua varten opintotukea          tarkemmin säädetään, oikeutettu:
7182: voi saada enintään koulutuksen vahvistetun               1) 25-29-vuotias opiskelija, jonka edellisistä
7183: keston mukaiseksi ajaksi.                             päätoimisista opinnoista on kulunut kahdeksan
7184:     Korkeakoulussa opiskelua varten opintotu-         vuotta, sekä
7185: kea voi saada enintään 70 kuukaudeksi. Yhden             2) 30 vuotta täyttänyt opiskelija, jonka edelli-
7186: perustutkinnon suorittamista varten opintotu-         sistä päätoimisista opinnoista on kulunut viisi
7187: kea voi saada kuitenkin enintään 55 kuukaudek-        vuotta tai jolta puuttuu ammatillinen peruskou-
7188: si. Perustutkintoa lyhyempää koulutusta varten        lutus.
7189: opintotukeen oikeuttavan enimmäisajan vahvis-
7190: taa opintotukikeskus. Ulkomailla suoritettavaan                               12 §
7191: korkeakoulututkintoon myönnettävän opinto-
7192:                                                                  Opintolainan valtiontakaus
7193: tuen enimmäisajan vahvistaa opetusministeriö.
7194:                                                          Opintolainan valtiontakaukseen on oikeutet-
7195:                       7§                              tu 1 luvun mukaan opintotukeen oikeutettu
7196:                                                       opiskelija.
7197:             Opintotukiviranomainen
7198:                                                          Opintolainan valtiontakaus voidaan evätä,
7199:    Tässä laissa tarkoitettuja opintotukiviran-        jos opintotuen hakijalle aikaisemmin myönnetty
7200: omaisia ovat opintotukikeskus ja opintotukilau-       opintolaina on takausvastuun perusteella valtion
7201: takunnat, joista säädetään erikseen.                  perittävänä.
7202: 4                                     1991 vp -    LA 66
7203: 
7204:                     3 luku                                              17 §
7205:           Opintotuen määräytyminen                                Aikuisopintoraha
7206:                                                     Aikuisopintorahan määräytymisperusteet
7207:                      13 §
7208:                                                   vahvistaa valtioneuvosto.
7209:        Opintorahan ja valtiontakauksen
7210:              määräytymisperuste                                         18 §
7211:    Opintorahan ja valtiontakauksen määräyty-                        Valtiontakaus
7212: misperusteella tarkoitetaan tässä laissa sitä
7213:                                                      Opintolainan lainapääoman valtiontakauksen
7214: markkamäärää, joka vastaa ensimmäisessä kun-
7215:                                                   kuukautta kohden laskettava enimmäismäärä
7216: taryhmässä yksinäiselle henkilölle maksettavan
7217:                                                   on 50 prosenttia valtiontakauksen määräytymis-
7218: kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan kuukau-
7219:                                                   perusteesta. Aikuisopintorahaa saavalla tämä
7220: sitiaista yhteismäärää.
7221:                                                   enimmäismäärä on 70 prosenttia valtiontakauk-
7222:                                                   sen määräytymisperusteesta.
7223:                                                      Ulkomailla opiskelevalle myönnettävän val-
7224:                      14 §
7225:                                                   tiontakauksen perusteet vahvistaa opetusminis-
7226:                   Opintoraha                      teriö.
7227:                                                      Opintolainaa, johon on myönnetty valtionta-
7228:   Vanhempien luona asuvan opiskelijan opinto-
7229:                                                   kaus, voidaan kerrallaan nostaa enintään luku-
7230: rahan kuukausimäärä on 50 prosenttia ja muun
7231:                                                   kautta vastaava määrä. Opintolainan nostami-
7232: opiskelijan 70 prosenttia opintorahan määräyty-
7233:                                                   sesta säädetään tarkemmin asetuksella.
7234: misperusteesta.
7235:   Aikuisopintorahaa saavan opintoraha on 30
7236:                                                                          19 §
7237: prosenttia määräytymisperusteesta.
7238:                                                     Tulojen ja varallisuuden huomioon ottaminen
7239:                                                      Jos opiskelija tuen saantiin oikeuttavana aika-
7240:                      15 §                         na saa veronalaista tuloa kuukautta kohden
7241:                                                   enemmän kuin 50 prosenttia opintorahan mää-
7242:                 Opintoavustus                     räytymisperusteesta, vähennetään opintotukea
7243:    Vanhempien luona asuvan opiskelijan opinto-    opetusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
7244: avustuksen kuukausimäärä on ensimmäisestä         kaisesti.
7245: lapsesta maksettavan lapsilisän yksinkertainen       Opiskelijan vanhempien tulot ja varallisuus
7246: ja muualla asuvan opiskelijan tämän lapsilisän    otetaan opintoavustusta myönnettäessä huo-
7247: kaksinkertainen määrä.                            mioon siten kuin asetuksella säädetään.
7248:    Milloin opiskelijain vanhempien mahdollisuu-
7249:                                                                         20 §
7250: det osallistua opiskelunaikaisen toimeentulon
7251: kustannuksiin ovat heidän taloudellisen aseman-        Eräiden etuuksien huomioon ottaminen
7252: sa vuoksi vähäiset, myönnetään opintoavustus
7253:                                                      Jos opiskelija saa oppilaitokselta päivärahaa
7254: korotettuna opetusministeriön vahvistamien
7255:                                                   tai maksuuoman ruokailun taikka toimeentulon
7256: perusteiden mukaisesti.
7257:                                                   turvaamiseen tarkoitettua apurahaa, vähenne-
7258:                                                   tään tämän etuuden taloudellista arvoa vastaava
7259:                                                   määrä opintorahasta tai opintoavustuksesta sekä
7260:                      16 §                         opintolainan valtiontakauksesta opintotukikes-
7261:                                                   kuksen vahvistamien perusteiden mukaisesti.
7262:                   Asumislisä
7263:    Asumislisän määrä on 80 prosenttia opetus-                            21 §
7264: ministeriön vahvistaman perusomavastuun ylit-
7265: tävästä vuokrasta, ei kuitenkaan asumistukilain           Opintotuen määrän tarkistaminen
7266: 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun markkamäärän          Myönnettyä opintotukea tarkistetaan tuen pe-
7267: ylittävästä vuokrasta.                            rusteena olevien markkamäärien tai muiden
7268:    Ulkomailla opiskelevalle myönnettävän asu-     olosuhteiden muuttuessa siten kuin asetuksella
7269: mislisän perusteet vahvistaa opetusministeriö.    tarkemmin säädetään.
7270:                                                1991 vp- LA 66                                                5
7271: 
7272:                         4luku                             kiviranomaiselle opintotuen myöntämistä ja
7273:                                                           maksamista varten tarpeelliset tiedot siten kuin
7274:                       Menettely
7275:                                                           asetuksella tarkemmin säädetään.
7276:                          22 §                                Opintotukiviranomainen on oikeutettu saa-
7277:                                                           maan 1 momentissa tarkoitetut tiedot asian-
7278:      Opintotuen hakeminen ja myöntäminen                  omaiselta valtion tai kunnan viranomaiselta,
7279:     Opintotuki myönnetään hakemuksesta kou-               vakuutuslaitokselta, oppilaitokselta sekä työttö-
7280: lutuksen keston mukaiselle tai koulutuksen jäl-           myyskassalta.
7281: jellä olevalle ajalle, jollei tukea ole haettu tätä ly-      Luottolaitos on velvollinen toimittamaan
7282: hyemmäksi ajaksi. Tarkempia määräyksiä tuen               puolivuosittain opintotukikeskukselle tiedot
7283: hakemisesta ja myöntämisestä annetaan asetuk-             nostettujen valtion takaamien opintolainojen
7284: sella.                                                    markkamäärästä sekä näiden lainojen pääomaan
7285:                                                           siirrettyjen korkojen määrästä.
7286:                          23 §
7287:               Opintotuen maksaminen
7288:     Opintoraha, opintoavustus, aikuisopintoraha                                  5luku
7289: sekä opintotuen asumislisä maksetaan opiskeli-
7290: jalle opintokuukausittain.                                   V aitiootakansta koskevia erityissäännöksiä
7291: 
7292:                          24 §                                                     27 §
7293:              Opintotuen peruuttaminen                               Valtiontakauksen voimassaolo
7294:   Jos opintotuen saamiselle ei ole edellytyksiä,             Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuot-
7295: opintotuki peruutetaan. Opintotuen maksami-               ta ensimmäisen lainaerän nostamisesta.
7296: nen voidaan myös keskeyttää opiskelijan pyyn-                Opintolainan valtiontakauksen voimassaolon
7297: nöstä.                                                    edellytyksenä on, että luottolaitos sitoutuu siir-
7298:                                                           tämään opintotukeen oikeuttavana aikana
7299:                          25 §
7300:                                                           erääntyvän koron lainan pääomaan suoritetta-
7301:         Aiheettomasti suoritettu opintotuki               vaksi takaisinmaksuaikana. Opiskelijana on
7302:                                                           kuitenkin oikeus suorittaa korko myös sen
7303:    Aiheettomasti maksettu opintoraha, opinto-
7304:                                                           erääntyessä.
7305: avustus, aikuisopintoraha sekä opintotuen asu-
7306: mislisä voidaan periä saajalta takaisin. Takaisin-
7307:                                                                                   28 §
7308: perimisestä voidaan luopua, jos periminen olisi
7309: kohtuutonta tai perittävä määrä on vähäinen                            Valtiontakauksen sisältö
7310: eikä tuen myöntäminen ole johtunut opintotuen
7311:                                                              Valtiontakaus annetaan omavelkaisena jul-
7312: saajan vilpillisyydestä.
7313:                                                           kisen valvonnan alaisen luottolaitoksen myöntä-
7314:    Takaisin perimistä koskeva opintotukiviran-
7315:                                                           män opintolainan koko nimelliselle määrälle,
7316: omaisen päätös saadaan panna täytäntöön niin
7317:                                                           opintolainan ja pääomaan siirretyn koron korol-
7318: kuin lainvoimainen tuomio. Päätös saadaan
7319:                                                           le, viivästyskorolle sekä lainan irtisanomisesta
7320: panna täytäntöön, vaikka siihen on haettu muu-
7321:                                                           aiheutuviin hyväksyttäviin kuluihin.
7322: tosta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin
7323: määrää.
7324:    Aiheettomasti maksettu opintotuki saadaan                                      29 §
7325: periä takaisin myös siten, että se vähennetään
7326:                                                                   Valtiontakauksen vanhentuminen
7327: vastaisista opintotukieristä. Kulloinkin suoritet-
7328: tavasta opintotukierästä ei kuitenkaan saa vä-               Opintolainan valtiontakauksiin ei sovelleta,
7329: hentää ilman tuen saajan suostumusta enempää              mitä määräajasta velkomisasioissa sekä julkises-
7330: kuin kolmanneksen.                                        ta haasteesta velkojille annetussa asetuksessa on
7331:                                                           säädetty takauksen vanhentumisesta. Takaus-
7332:                          26 §                             miehen edesvastuuvelvollisuuden tarkemmasta
7333:                                                           määräämisestä annetun asetuksen 4 §:n säännös-
7334:             Tietojen antaminen ja saanti
7335:                                                           tä ei niin ikään sovelleta tässä laissa tarkoitettui-
7336:    Opiskelija on velvollinen antamaan opintotu-           hin lainoihin niiden lyhennysmaksujen osalta.
7337: 6                                         1991 vp -    LA 66
7338: 
7339:                        30 §                                                6luku
7340:        Lainan takaisinmaksun vaatiminen                             Erinäisiä säännöksiä
7341:    Milloin lainansaaja on laiminlyönyt koron tai                            34 §
7342: lyhennysmaksun suorittamisen ja eräpäivästä on
7343:                                                                       Muutoksenhaku
7344: kulunut vähintään kolme kuukautta, luottolai-
7345: toksella on oikeus ilmoitettuaan laiminlyönnistä         Opintotukilautakunnan tämän lain nojalla
7346: vähintään kuukautta aikaisemmin opintotuki-           antamasta päätöksestä voidaan hakea valitta-
7347: keskukselle vaatia laina heti kokonaisuudessaan       malla muutosta opintotukikeskukselta 30 päivän
7348: takaisin maksettavaksi.                               kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Muu-
7349:    Milloin lainansaaja on kuollut, luottolaitos       toksenhausta on voimassa, mitä muutoksen-
7350: voi vaatia opintolainan maksamista opintotuki-        hausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50)
7351: keskukselta. Opintolaina katsotaan kokonaisuu-        säädetään.
7352: dessaan erääntyneeksi, kun maksuvaatimus on              Opintotukikeskuksen muussa kuin valitus-
7353: esitetty opintotukikeskukselle.                       asiassa antamaan päätökseen saadaan hakea
7354:                                                       opintotukikeskukselta kirjallisesti oikaisua 30
7355:                        31 §                           päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.
7356:                                                          Opintotukikeskuksen tämän lain nojalla anta-
7357:                Takaisin periminen
7358:                                                       masta muusta kuin 25 §:ssä tarkoitetusta päätök-
7359:    Valtion varoista luottolaitokselle suoritettu      sestä ei saa hakea muutosta valittamalla.
7360: opintolaina saadaan ilman tuomiota tai päätöstä          Opintotukea koskevasta päätöksestä katso-
7361: ulosottaa lainansaajalta siinä järjestyksessä kuin    taan asianomaisen, jollei muuta näytetä, saaneen
7362: verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin        tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen,
7363: annetussa laissa (367/61) on säädetty. Mitä sano-     jona päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteella
7364: tussa laissa on säädetty saamisen vanhentumi-         jätetty postin kuljetettavaksi.
7365: sesta, ei kuitenkaan koske edellä tässä momen-
7366: tissa tarkoitettua valtion takautumisoikeutta.
7367:    Takaisinperinnässä voidaan myöntää maksu-                                35 §
7368: aikaa taikka käyttää muita maksujärjestelyjä,
7369: jos siihen on lainansaajan maksukykyyn liittyvä                      Rangaistussäännös
7370: perusteltu syy taikka maksamatta jääneiden               Rangaistus opintotuen petollisesta hankkimi-
7371: määrien kertyminen voidaan siten turvata.             sesta tai sen yrittämisestä tuomitaan sen mukaan
7372:                                                       mitä rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä säädetään.
7373:                        32 §
7374:                  Maksuvapautus
7375:                                                                             36 §
7376:    Valtion varoista luottolaitokselle maksetun
7377: opintolainan sekä sille kertyneiden korkojen                       Asetuksenantovaltuus
7378: suorittamisesta takaisin valtiolle myönnetään            Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
7379: vapautus, kun lainansaaja on kuollut.                 töönpanosta annetaan asetuksella.
7380:    Maksuvapautus voidaan myöntää myös, jos
7381: lainansaaja on pysyvästi työkyvytön tai hänen
7382: määräaikainen työkyvyttömyytensä on kestänyt
7383: yhteensä vähintään viisi vuotta ja takaisinperin-                          7luku
7384: tää olisi lainansaajan taloudellisten olojen perus-
7385:                                                             Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
7386: teella pidettävä kohtuuttomana.
7387:                                                                             37 §
7388:                        33 §
7389:                                                                         Voimaantulo
7390:     Takausvastuusuorituksesta perittävä korko
7391:                                                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
7392:   Valtion varoista luottolaitokselle maksettua        ta 1992.
7393: opintolainaa lainan saajalta perittäessä vuotui-         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
7394: nen korko on 16 prosenttia koko takausvastuu-         ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
7395: suorituksen määrälle.                                 toimenpiteisiin.
7396:                                          1991 vp- LA 66                                           7
7397: 
7398: 
7399:                       38 §                             Opintotuen myöntämisen enimmäisaikaa
7400:                                                     koskevia aikaisemman lain säännöksiä sovelle-
7401:             Kumottavat säännökset                   taan niihin opintoihin, jotka on aloitettu ennen
7402:    Tällä lailla kumotaan 14 päivänä tammikuuta      1 päivää heinäkuuta 1991. Näitä opintoja ei
7403: 1972 annettu opintotukilaki (28/72) siihen myö-     oteta huomioon 6 §:n 3 momentin mukaista
7404: hemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavan            opintotuen enimmäisaikaa laskettaessa.
7405: lain säännöksiä sovelletaan sen nojalla myönnet-       Tämän lain 22 §:n säännöksistä poiketen opin-
7406: tyyn opintotukeen. Korkotukea ei kuitenkaan         totukea haetaan ja myönnetään vuosittain aikai-
7407: makseta 1 päivästä heinäkuuta 2002. Kumotta-        sempien säännösten mukaista menettelyä nou-
7408: van lain 7 §:n 3 momentin säännöksiä ei sovelleta   dattaen 30 päivään kesäkuuta 1994 saakka.
7409: 30 päivänä kesäkuuta 1997 jälkeen erääntyviin
7410: korkoihin.
7411: 
7412: 
7413:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991
7414: 
7415:          Antti Kalliomäki               Arja Alho                    Matti Luttinen
7416:          Jouni Backman                  Lauri Metsämäki              Aarno von Bell
7417:          Kyllikki Muttilainen           Jukka Gustafsson             Riitta Myller
7418:          Mats Nyby                      Arja Ojala                   Sinikka Hurskainen
7419:          Tuulikki Hämäläinen            Ulpu Iivari                  Virpa Puisto
7420:          Liisa Jaakonsaari              Kari Rajamäki                Anna-Liisa Kasorineo
7421:          Jussi Ranta                    Maija Rask                   Antero Kekkonen
7422:          Heikki Rinne                   Johannes Koskinen            Jukka Roos
7423:          Erja Lahikainen                Timo Roos                    Pentti Lahti-Nuuttila
7424:          Mikko Rönnholm                 Reijo Laitinen               Lea Savolainen
7425:          Reijo Lindroos                 Jouko Skinnari               Paavo Lipponen
7426:          Matti Louekoski                Marja-Liisa Tykkyläinen      Leena Luhtanen
7427:          Kerttu Törnqvist               Kari Urpilainen              Marjatta Vehkaoja
7428:          Marja-Leena Viljamaa           Raimo Vuoristo               Matti Vähänäkki
7429:          Pertti Paasio                  Tarja Kautto                 Erkki Tuomioja
7430:                                                  1991 vp
7431: 
7432: Lakialoite 67
7433: 
7434: 
7435: 
7436: 
7437:                                 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 16 §:n muuttamisesta
7438: 
7439: 
7440: 
7441:                                               Eduskunnalle
7442: 
7443:    Vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuoli-         määrältään noin 800 markkaa pienempi kuu-
7444: sot ovat usein joutuneet jättäytymään työelä-         kaudessa kuin jos hän olisi vastaavana aikana
7445: mästä kotiin hoitamaan sotainvalidimiestään,          ollut työssä ja saanut vähimmäispalkkaa. Neu-
7446: jolloin he ovat jääneet vaille kohtuullista työelä-   vottelukunta on tämän vuoksi katsonut, että
7447: keturvaa. Erityisesti sotasokeiden ja selkäydin-      työeläketurvan menetys tulisi osittain kompen-
7448: vammaisten vaimot ovat voineet joutua jo 1940-        soida myöntämällä noin 800 markkaa lisähuol-
7449: luvulta lähtien hoitamaan invalidimiestään ko-        toeläkkeenä kuukaudessa. Korotus myönnettäi-
7450: tona, jolloin vaimonkin toimeentulo on ollut          siin niille leskille, joiden puoliso on kuollut 1. 1.
7451: lähinnä miehen saaman sotilasvammakorvauk-            1981 tai sen jälkeen ja jotka ovat avioliiton
7452: sen ja kansaneläkkeen varassa. Näissä tapauk-         voimassa ollessa vähintään 10 vuoden ajan hoi-
7453: sissa miehen kuollessa lesken taloudellinen toi-      taneet aviopuolisoaan.
7454: meentulo heikkenee jyrkästi.                             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7455:    Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on
7456: arvioinut, että työelämästä 10 vuotta poissaol-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7457: leen ja samalta ajalta työeläketurvansa menettä-             lakiehdotuksen:
7458: neen sotainvalidin puolison työeläke olisi netto-
7459: 
7460:                                                  Laki
7461:                                  sotilasvammalain 16 §:n muuttamisesta
7462: 
7463:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7464:    lisätään 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain (404/48) 16 §:ään, sellaisena kuin
7465: se on muutettuna 3 päivänä joulukuuta 1965 ja 19 päivänä helmikuuta 1971 annetuilla laeilla (622/
7466: 65 ja 180/71), uusi 4 momentti seuraavasti:
7467: 
7468:                          16 §                         keen määrästä, jos leski avioliiton voimassa
7469:                                                       ollessa on hoitanut vähintään 10 vuoden ajan
7470:    Leskelle, joka saa 14 §:n 1 momentissa tarkoi-     korvauksensaajaa.
7471: tettua huoltoeläkettä 1.1.1981 tai sen jälkeen
7472: tapahtuneen aviopuolisonsa kuoleman johdosta,
7473: suoritetaan hänen toimeentulostaan riippumatta          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7474: lisähuoltoeläkkeenä 30 prosenttia huoltoeläk-         kuuta 199 .
7475: 
7476: 
7477:      Helsingissä 20 päivanä syyskuuta 1991
7478: 
7479:           Maunu Kohijoki                 Juhani Vähäkangas              Heikki A. Ollila
7480:           Pirkko Laakkonen               Väinö Saario                   Pauli Saapunki
7481:           Timo Järvilahti                Timo Kalli                     Markku Koski
7482:           Rose-Marie Björkenheim         Erkki Pulliainen               Heikki Rinne
7483:                     Kari Urpilainen                            Sirkka-Liisa Anttila
7484: 210301N
7485:                                                   1991 vp
7486: 
7487: 
7488: Lakialoite 68
7489: 
7490: 
7491:                                     Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 8 ja 86 §:n muuttami-
7492:                                         sesta
7493: 
7494: 
7495:                                                 Eduskunnalle
7496: 
7497:    Aloitteessa ehdotetaan, että myös moottori-         niillä alueilla, joilla liikenne joko merkittävimpä-
7498: ajoneuvot saisivat käyttää tien oikeanpuoleista        nä tai yhtenä tekijänä aiheuttaa metsävaurioita.
7499: piennarta silloin, kun se on liikenteen sujuvuu-       Varoituskyltin tarkoituksena on muistuttaa au-
7500: den ja turvallisuuden kannalta perusteltua.            toja, että erityisesti metsävaurioalueilla autoili-
7501: Monilla maanteillä pientareet ovat niin leveät,        jan on noudatettava jo nykyiseen tieliikennelain
7502: että niille voisi turvallisesti väistää ohitustilan-   86 §:ään sijoitettua velvollisuutta käyttää moot-
7503: teissa, jolloin ohitukset olisivat turvallisempia.     toriajoneuvoa siten, ettei sen moottorista ja
7504: Käyttämällä koko nykyistä tiekapasiteettia näin        muista laitteista aiheudu kohtuutonta melua,
7505: joustavammin poistuu tarve maanteiden lisä-            ilman pilaantumista tai muuta haittaa ajoneu-
7506: kaistojen sekä uusien moottoriteiden rakentami-        vossa matkustaville tai ympäristölle. Tunnetusti
7507: seen. On tietenkin selvää, että lakiehdotuksessa       hyviä keinoja tämän lainkohdan toteuttamiseksi
7508: lähdetään siitä, että milloin piennarta käyttää        on paitsi turhan autoilun välttäminen myös no-
7509: polkupyörää tai muuta moottoritonta ajoneu-            peuksien laskeminen noin 80 kilometriin tunnis-
7510: voa käyttävä tai jalankulkija, on pientareen           sa.
7511: käyttö tällöin ajoneuvolta kielletty.                      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7512:    Lisäksi aloitteessa ehdotetaan lisättäväksi         nioittavasti,
7513: ajoneuvon käyttämistä koskevaan 86 §:n toiseen
7514: momenttiin mahdollisuus asetuksella määrätä                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7515: erityisen varoituskyltin asettamisesta tienvarteen             lakiehdotuksen:
7516: 
7517:                                                   Laki
7518:                                 tieliikennelain 8 ja 86 §:n muuttamisesta
7519:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7520:   muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 8 §:n 1 momentti ja 86 §:n
7521: 2 momentti näin kuuluviksi:
7522:                           8§                                                    86 §
7523:    Tien eri osien käyttö. Ajoneuvoa on kuljetetta-
7524: va ajoradalla. Jos tien oikealla puolella on pien-        Asetuksella voidaan säätää ajoneuvon moot-
7525: nar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää        torin tarpeetonta joutokäyntiä sekä tarpeetonta
7526: tai muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa           ja häiritsevää ajamista taajamassa koskevia ra-
7527: on kuitenkin kuljetettava pientareella. Moottori-      joituksia. Asetuksella voidaan myös säätää met-
7528: ajoneuvoa saa kuitenkin kuljettaa tien oikean-         sätuhoalueilla kulkevien teiden varsille asetetta-
7529: puoleisella pientareella, jos se on liikenteen suju-   vaksi kilpi, jossa varoitetaan tiellä liikkujia met-
7530: vuuden kannalta perusteltua eikä siitä aiheudu         sävaurioista.
7531: vaaraa tai huomattavaa haittaa.
7532:                                                          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7533:                                                        kuuta 1991.
7534: 
7535:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1991
7536: 
7537:           Tuija Maaret Pykäläinen         Erkki Pulliainen                  Ulla Anttila
7538:           Paavo Nikula                    Heidi Hautala                     Hannele Luukkainen
7539:                                           Eero Paloheimo
7540: 2!0301N
7541:                                                   1991 vp
7542: 
7543: 
7544: Lakialoite 69
7545: 
7546: 
7547: 
7548: 
7549:                                     U. Anttila ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 14 ja 32 §:n muutta-
7550:                                         misesta
7551: 
7552: 
7553:                                               Eduskunnalle
7554: 
7555:    Oikeuskäytännössä on kesällä 1991 katsottu,         uhalla väistettävä oikealta tulevia ajoneuvoja.
7556: että pyöräilijän, joka laillisesti käyttää suojatie-   Tämän vuoksi tieliikennelakia on muutettava
7557: tä, on väistettävä samanaikaisesti oikealta lähes-     siten, että suojatietä laillisesti käyttävää taikka
7558: tyvää ajoneuvoa. Tulkinta on kohtuuton ajatel-         pyörätietä pitkin ajoväylää ylittävää polkupyö-
7559: len erityisesti lapsia ja nuoria, mutta yhtä hyvin     räilijää suojaa sama ajoneuvon kuljettajan väis-
7560: muitakin polkupyöräilijöitä. Kohtuuttomuutta           tämisvelvollisuus kuin suojatietä kulkevaa jalan-
7561: havainnollistaa hyvin tilanne, jossa aikuinen ylit-    kulkijaa.
7562: tää jalan ajoväylää suojatietä pitkin, jolloin ajo-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7563: neuvon kuljettajien on häntä huolellisesti väistet-
7564: tävä, kun taas perässä polkupyörällä yhtä lailli-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7565: sesti suojatietä ylittävän lapsen on korvausten               lakiehdotuksen:
7566: 
7567: 
7568: 
7569:                                                   Laki
7570:                                tieliikennelain 14 ja 32 §:n muuttamisesta
7571: 
7572:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7573:   muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) 14 §:n 1 momentti ja 32 §:n
7574: 1 momentti näin kuuluviksi:
7575: 
7576:                        14 §                                                     32 §
7577:    Väistämisvelvollisuus. Risteystä lähestyessään          Kuljettajan suojatiesäännöt. Suojatietä lähes-
7578: on kuljettajan noudatettava erityistä varovai-         tyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisel-
7579: suutta. Muiden ajoneuvon kuljettajien kuin             la nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää
7580: 32 §:ssä tarkoitettujen polkupyöräilijöiden on         ennen suojatietä tai ajoväylää ylittävää pyörätie-
7581: väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta       tä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku ja-
7582: lähestyvää ajoneuvoa.                                  lankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa
7583:                                                        sille, sekä polkupyöräilijälle, joka käyttää lailli-
7584:                                                        sesti suojatietä tai ylittää ajoväylää pyörätiellä.
7585: 
7586: 
7587:                                                          Tämä laki tulee voimaan          päivänä
7588:                                                        kuuta 19
7589: 
7590: 
7591:      Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1991
7592: 
7593:           Ulla Anttila                    Paavo Nikula                    Heidi Hautala
7594:           Eero Paloheimo                  Hannele Luukkainen              Pekka Haavisto
7595:           Pekka Räty                      Erkki Pulliainen                Tuija Maaret Pykäläinen
7596: 
7597: 210301N
7598:                                                    1991 vp
7599: 
7600: 
7601: Lakialoite 70
7602: 
7603: 
7604: 
7605: 
7606:                                      Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi makeisverosta annetun lain 5 §:n
7607:                                           muuttamisesta
7608: 
7609: 
7610:                                                 Eduskunnalle
7611: 
7612:     Koivusokeri eli ksylitoli on tieteellisissä tutki-   dostuu makeisverosta, joten yhteiskunnalla on
7613: muksissa osoittautunut makeutusaineeksi, joka            verotuksen kautta mahdollisuus vaikuttaa ma-
7614: on hampaille vaaratonta ja joka ehkäisee ka-             keisten hintaan terveysnäkökohtien perusteella.
7615: riesta, hampaiden reikiintymistä. Suomessa ham-             Ksylitolimakeisten vapauttaminen makeisve-
7616: maskaries on ksylitolin ansiosta vähentynyt mer-         rosta alentaisi ksylitolimakeisten hintaa ja lisäisi
7617: kittävästi muuhun maailmaan verrattuna.                  niiden käyttöä. Muutoksen taloudelliset vaiku-
7618:     Myös lapset ja nuoret tietävät koivusokerin          tukset verokertymän kannalta ovat vähäiset, ja
7619: edut ja valitsevat yhä useammin koivusokerilla           säästö, joka saadaan hammashoidon kustannus-
7620: makeutettuja makeisia. Kuitenkin lapset ja nuo-          ten alenemisena, tekee ksylitolimakeisten vero-
7621: ret ostavat makeisia hyvin pienillä käyttövaroil-        vapaudesta pidemmällä aikavälillä taloudellisen
7622: la, joten tuotteen hinnalla on merkittävä vaiku-         vaihtoehdon.
7623: tus ostopäätöksen tekemisessä.                              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7624:     Ksylitolimakeisten ongelma on niiden kallis
7625: hinta verrattuna tavallisella sokerilla makeutet-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7626: tuihin makeisiin. Osa makeisten hinnoista muo-                  lakiehdotuksen:
7627: 
7628: 
7629:                                                     Laki
7630:                               makeisverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
7631:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7632:    muutetaan makeisverosta 7 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (867/79) 5 §:n 3 ja 4 kohta,
7633:    sellaisena kuin ne ovat, 5 §:n 3 kohta 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1351/89) ja 5 §:n
7634: 4 kohta 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1284/87), sekä
7635:    lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla laeilla, uusi 5 kohta
7636: seuraavasti:
7637:                     Verottomuus                             4) lääkelaissa (395/87) tarkoitetut lääkkeet;
7638:                                                          sekä
7639:                          5§
7640:                                                             5) koivusokerilla makeutetut makeiset.
7641:    Verottomia ovat:
7642: 
7643:    3) Valtioneuvoston tarkemmin määräämin                  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7644: ehdoin makeiset, jotka käytetään tässä laissa            kuuta 1992.
7645: tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen;
7646: 
7647: 
7648:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1991
7649: 
7650:           Pentti Lahti-Nuuttila             Jukka Gustafssson               Virpa Puisto
7651:           Raimo Vuoristo                    Tarja Kautto                    Aarno von Bell
7652:           Timo Roos                         Marja-Liisa Tykkyläinen         Olavi Ala-Nissilä
7653:           Marjatta Stenius-Kaukonen         Tuulikki Hämäläinen             Reijo Lindroos
7654: 210301N
7655: 2                          1991 vp -   LA 70
7656: 
7657:     Anna-Liisa Kasurinen   Sinikka Hurskainen      Jouni Backman
7658:     Mats Nyby              Juhani Vähäkangas       Heli Astala
7659:     Eeva Turunen           Sauli Niinistö          Esko Helle
7660:     Asko Apukka            Jan-Erik Enestam        Jukka Roos
7661:     Johannes Koskinen      Marja-Leena Viljamaa    Kerttu Törnqvist
7662:     Liisa Jaakonsaari      Jouko Skinnari          Raili Puhakka
7663:     Helmi Morri            Kyllikki Muttilainen    Raimo Vistbacka
7664:     Markku Vuorensola      Pekka Haavisto          Eva Biaudet
7665:     Eila Rimmi             Hannele Luukkainen      Heidi Hautala
7666:     Paavo Nikula           Riitta Myller           Tina Mäkelä
7667:     Iiris Hacklin          Ulpu Iivari             Tarja Halonen
7668:     Antti Kalliomäki       Matti Luttinen          Kyösti Toivonen
7669:     Arja Alho              Leena Luhtanen          Maija Rask
7670:     Jaakko Laakso          Pertti Paasio           Ensio Laine
7671:     Matti Väistö           Timo Laaksonen          Iivo Polvi
7672:     Mikko Rönnholm         Antero Kekkonen         Arja Ojala
7673:     Lea Savolainen         Hannu Suhonen           Claes Andersson
7674:     Sulo Aittoniemi        Olli Rehn               Riitta Saastamoinen
7675:     Raila Aho              Erkki Pulliainen        Eeva-Liisa Moilanen
7676:     Jouko Jääskeläinen     Tuulikki Ukkola         Satu Hassi
7677:     Kalevi Mattila         Matti Vähänäkki         Jörn Donner
7678:     Jorma Huuhtanen        Juhani Alaranta         Ulla Anttila
7679:     Anna-Kaarina Louvo     Reijo Laitinen          Heikki Rinne
7680:     Markku Lehtosaari      Margareta Pietikäinen   Hannu Kemppainen
7681:     Armas Komi             Jouni J. Särkijärvi     Kari Häkämies
7682:     Leea Hiltunen          Pekka Räty              Håkan Malm
7683:     Riitta Kauppinen       Vesa Laukkanen          Marjut Kaarilahti
7684:     Anneli Taina           Pirjo-Riitta Antvuori   Ritva Laurila
7685:     Irmeli Takala          Martti Korhonen         Lauri Metsämäki
7686:     Pekka Leppänen         Kaarina Dromberg        Tuija Maaret Pykäläinen
7687:     Markku Laukkanen       Johannes Leppänen       Maija-Liisa Lindqvist
7688:     Kyösti Virrankoski     Pekka Viljanen          Ismo Seivästö
7689:     Marita Jurva           Lea Mäkipää             Hanna Markkula
7690:     Leila Lehtinen         Aino Suhola             Minna Karhunen
7691:                            Outi Ojala
7692:                                                  1991 vp
7693: 
7694: 
7695: Lakialoite 71
7696: 
7697: 
7698: 
7699: 
7700:                                   Kalliomäki ym.: Ehdotus maataloustulolaiksi
7701: 
7702: 
7703:                                              Eduskunnalle
7704: 
7705:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7706: 
7707:    Aloitteen mukaan maataloustulolailla säädel-      perustana tuotantokustannusten muutoksia.
7708: lään vain maidon, naudanlihan ja sianlihan ta-       Valtion neuvotteluasema päätettäessä hinnoista
7709: voitehintoja. Viljan ja kananmunien tavoitehin-      ja suorasta tuesta vahvistuu. Aloite johtaa val-
7710: toja ei säädellä lailla, vaan niiden hinta määräy-   tion maksaman vientituen sekä tuotannon tasa-
7711: tyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viljapoli-         painottamismenojen alenemiseen. Vastaavasti
7712: tiikka perustuu valtioneuvoston määrittelemään       suora tuki sitoo valtion menoja edelleen.
7713: viljan perushintaan sekä viljelyalan perusteella        Laki on tarkoitettu olemaan voimassa vuodet
7714: maksettavaan suoraan tukeen.                         1992-94, jonka jälkeen ei enää tarvita erillistä
7715:    Tavoitehintojen määrittelyssä ei enää käytetä     maataloustulolakia.
7716: 
7717: 
7718: 
7719: 
7720:                                        YLEISPERUSTELUT
7721: 
7722: Nykyinen maataloustulolaki perustuu Virheelli-       välittömästi maataloustulolain tarkistamista
7723: siin arvioihin                                       koskevat esitykset, mikäli GATT-sopimuksen
7724:                                                      piirissä käytävien maataloustuotteiden kaupan
7725:    Nykyistä maataloustulolakia säädettäessä          esteiden vähentämistä ja kauppaan vaikuttavan
7726: vuonna 1989 epäiltiin, voidaanko lakia soveltaa      maataloustuen vähentämistä koskevien neuvot-
7727: koko sen ajatelluu voimassaolaajan eli vuodet        telujen tulokset tai muut kansainväliset sopi-
7728: 1990-1995. Kun hallitus antoi maataloustulo-         mukset tai välttämättömät kansainväliset syyt
7729: lakiesityksen (HE 6111989 vp) eduskunnalle, se       tätä edellyttävät."
7730: samalla totesi, että lakia muutetaan, mikäli kan-        Lain käsittelyn aikana esitettiin epäilyjä siitä,
7731: sainvälinen kehitys, erityisesti GATT -neuvotte-     että lakiesityksen sisältämät vientikatot johtavat
7732: lut, sitä edellyttävät. Kun eduskunta hyväksyi       paljon arvioitua suurempiin valtion vientituki-
7733: maataloustulolain, se hyväksyi samalla seuraa-       menoihin. Tämä arvio on osoittautunut oikeak-
7734: vansisältöisen, sosialidemokraattien kansan-         si. Taulukosta 1 ilmenee vientituen, ml. alkutuo-
7735: edustaja Rajamäen aloitteesta syntyneen lausu-       tevähennyksen muodossa maksettu liikevaihto-
7736: man:                                                 verotuki, kehitys vuosina 1987-91 sekä ennuste
7737:    "Eduskunta edellyttää hallituksen antavan         vuosille 1992-94.
7738: 
7739: 
7740: 
7741: 
7742: 210301N
7743: 2                                                              1991 vp -      LA 71
7744: 
7745: Taulukko 1.
7746: 
7747:                               Vientituen kehitys 1986-91 sekä ennuste vuosille 1992-95
7748:                                                                                                                            Arvioitu
7749:                                                                     Valtio    Lvv-tuki      Maatalous       Yhteensä      vientituki
7750:                                                                                                                            (HE 61/
7751:                                                                                                                            1989 vp)
7752: 1986 ..................................................... .       2 428          700            602          3 730
7753: 1987 ..................................................... .       2 609          650            274          3 533
7754: 1988 ..................................................... .       2 086          459              0          2 545
7755: 1989 ..................................................... .       2 493          492              0          2 985
7756: 1990 ..................................................... .       2 656          753            807          4 216         2 000
7757: 1991 ..................................................... .       2 255          795          1 400          4 450
7758: 1992 1 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••       1 635          550          1 150          3 335
7759: 1993 2 •.••••••••••.••..••••...••..••...••..•••..•••••••••••       1 235          400            605          2 240
7760: 19942 •••••.••••••••••••••••.•.••••.•••••••...••••••••••••.          995          382            760          2 137          1 600
7761: 1995 2 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••         735          349            870          1 954
7762:     1
7763:      )   valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesitys
7764:     2
7765:      )   vuoden 1991 maatalouspoliittisen toimikunnan arvio vientituen kehityksestä
7766: 
7767: 
7768:    Samaan aikaan on lisätty ns. tasapainottamis-                                Maataloustulolain uudistamisen tarve on
7769: varoja eli valtion maksamia korvauksia viljeli-                              ilmeinen. Valtioneuvoston ja eduskunnan aikoi-
7770: jöille siitä, että he eivät tuota tilapäisesti tai                           naan toteamat "välttämättömät syyt" ovat ole-
7771: luopuvat kokonaan tuotannosta. Vuoden 1992                                   massa. Maataloustulolaki ei ole johtanut valtiol-
7772: tulo- ja menoarvioesityksessä tähän tarkoituk-                               le vientituesta aiheutuvien menojen olennaiseen
7773: seen on varattu jo 1,5 miljardia markkaa. Tau-                               supistumiseen, vaan vientitukimenot ovat olleet
7774: lukko 2 kertoo tuotannon tasapainottamismeno-                                selvästi suuremmat kuin lakia säädettäessä ar-
7775: jen kehityksen viimeisten viiden vuoden aikana.                              vioitiin. Kun vientitukimenojen kasvua on pyrit-
7776:                                                                              ty rajoittamaan puuttumatta ongelman perus-
7777: Taulukko 2.                                                                  syyhyn, ylituotantoon johtaviin korkeisiin tuot-
7778:                                                                              tajahintoihin, valtion menot siitä, että viljelijöille
7779:      Maataloustuotannon tasapainottamismenot                                 maksetaan korvauksia viljelemättömyydestä,
7780:                 vuosina 1987-92                                              ovat jatkuvasti nousseet. Veronmaksajille koitu-
7781:                                                                              va nettosäästö on siten jäänyt vähäiseksi.
7782: 1987 ................................................ .           390
7783: 1988 ................................................ .           508
7784: 1989 ................................................ .           684        Maataloustulolaki johtanut korkeisiin
7785: 1990 ................................................ .           810        tuottajahintoihin
7786: 1991 ................................................ .         1 100
7787: 1992 ................................................ .         1 500           Nykyisen maataloustulolain ja sitä edeltänei-
7788:                                                                              den lakien soveltaminen on johtanut tilantee-
7789:    Tällainen politiikka johtaa siihen, että lain                             seen, jossa Suomen tuottajahintataso on kaksin-
7790: voimassaoloaikana tullaan maksamaan vientitu-                                kertainen Euroopan yhteisön tuottajahintoihin
7791: kea yli 16 miljardia markkaaja kesannointipalk-                              verrattuna eli selvästi korkeampi kuin naapuri-
7792: kioita, maitobonuksia ja muita korvauksia siitä,                             maassamme Ruotsissa. Hintatasoero Euroopan
7793: ettei tuotantoa harjoiteta, yhteensä ainakin                                 yhteisöön ja Ruotsiin on jatkuvasti kasvanut,
7794: 6 miljardia markkaa. Vuosina 1987-92 tällaista                               kuten nähdään kuvioista 1-4. OECD:n laske-
7795: tukea maksetaan 5 miljardia markkaa. Tämän                                   ma maatalouden kokonaistuki onkin jatkuvasti
7796: lisäksi valtiolle aiheutuu menoja myös luopumis-                             noussut Suomessa toisin kuin esimerkiksi Eu-
7797: eläkejärjestelmästä (v. 1992 325 milj. mk).                                  roopan yhteisössä.
7798:                                Kuvio 1                                                           Kuvio 2
7799: 
7800:                      Maidon tuottajahinta                                               Vehnän tuottajahinta
7801:                 Suomessa, Ruotsissa ja EY:ssä                                        Suomessa, Ruotsissa ja EY:ssä
7802: 
7803: 
7804: 
7805: 
7806: i   1
7807:                                                                        i   1
7808: 
7809: 
7810: 
7811: 
7812:         1979 1980 1961 1982 1geJ 1984 1985 1&186 11187 1988 19891990
7813:                                                                                1m19801~1~1~198419851~1967198819891990
7814:                                    vuosi
7815:                                                                                                      wosi
7816:                                                                                                                                   ....
7817:                 [.:.- Suomi-- Ruotsi- EY              l                              j - Suomi-- Ruotsi....;._-EY-]               ~
7818:                                                                                                                                   ....
7819:                                                                                                                                   ~
7820:                                                                                                                                     1
7821:                                Kuvio 3
7822:                       Ohran tuottajahinta
7823:                                                                                                  Kuvio 4
7824:                                                                                        Sianlihan tuottajahinta
7825:                                                                                                                                   s:
7826:                 Suomessa, Ruotsissa ja EY:ssä                                        Suomessc::, Ruotsissa ja EY:ssä
7827:                                                                                                                                   ........;,
7828: 
7829: 
7830: 
7831: 
7832:         197919801961 1982 1geJ 1984 1985196619871988 19891990                  197919601981 1982 1~1984198519661987198819891990
7833:                                    vuosi                                                              wosi
7834: 
7835:                 ~~- RucGi -:.ey-:1                                                                             Ev--1
7836:                                                                                      [....;::.-&OTti.._ RUotsi=-
7837:                                                                                                                                   w
7838: 4                                          1991 vp -    LA 71
7839: 
7840: 
7841: Korkeat tuottajahinnat kannustaneet                    Tuottajahintataso pääsyy korkeaan ruoan
7842: ylituotantoon                                          hintaan
7843: 
7844:     On ajauduttu tilanteeseen, jossa maataloustu-          Maatalouden korkeat tuottajahinnat ovat
7845: lolaki on johtanut korkeisiin tuottajahintoihin.       perussyy Suomen korkeisiin elintarvikkeiden
7846: Ne taas aiheuttavat suuren ylituotannon. Sen           hintoihin. Elintarvikkeiden hinnat ovat OECD:n
7847: supistamiseksi tuotantoa on yritetty rajoittaa         suorittamien ostovoimapariteettiselvitysten mu-
7848: erilaisin hallinnollisin menetelmin tai maksamal-      kaan Suomessa noin 50 % korkeammat kuin
7849: la korvauksia tuotannon vähentämisestä. Yli-           esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa, jotka palkka-
7850: tuotannon perussyyhyn eli korkeisiin tuottaja-         ja työvoimakustannusten osalta ovat Suomeen
7851: hintoihin ei ole puututtu. Korkeat tuottajahin-        rinnastettavia maita. Suomalaiset käyttävät elin-
7852: nat on ollut mahdollista ylläpitää vain rajoitta-      tarvikkeisiin, sekä vähittäiskaupasta ostettuihin
7853: malla tai estämällä tuontia ja suurella vienti tuel-   elintarvikkeisiin että ravintoloiden, työpaikka-
7854: la. Kaikki viljelijät eivät kuitenkaan välttämättä     ruokaloiden ja muiden suurkeittiöiden tarjoa-
7855: ole hyötyneet korkeista tuottajahinnoista, vaan        miin aterioihin noin 50 miljardia markkaa vuo-
7856: hintojen nousu on mahdollistanut myös kustan-          dessa (perustuu elintarvikkeiden liikevaihtovero-
7857: nusten nousun. Erilaiset tuet ja korkeat tuottaja-     toimikunnan laskelmiin). Länsieurooppalaisin
7858: hinnat ovat kapitalisoituneet viljelymaan hin-         hinnoin vastaava summa olisi noin 37 miljardia
7859: taan, joka on myös ennätyskorkea Suomessa.             markkaa. Kotimaiseen kulutukseen käytettävän
7860: Lisäksi verotuksen minimoimiseksi on suoritettu        kotimaisen maataloustuotannon arvo on noin 20
7861: jatkuvia koneinvestointeja. Sen seurauksena            miljardia markkaa. Saman tuotannon arvo EY:n
7862: maataloutemme on ylikoneellistettu.                    tuottajahinnoin olisi noin 10 miljardia markkaa,
7863:                                                        eli tämän verran suomalaiset kuluttajat maksa-
7864:                                                        vat kotimaisesta maatalouspolitiikasta EY:n
7865: Maataloustulolaki vauhdittanut hintojen nousua         kuluttajiin verrattuna.
7866:                                                           Loppuosa erosta aiheutuu erilaisesta liike-
7867:     Maatalouden tuotantopanosten hintojen ja           vaihtoverokohtelusta (2-3 mrd mk) sekä teolli-
7868: muiden kustannusten korvaaminen maatalous-             suuden ja kaupan ylimääräisistä kustannuksista
7869: tuloratkaisussa korottamalla tuottajahintoja on        EY:hyn verrattuna. Näiden osuus on 5 miljardia
7870: itseään ruokkiva inflaatioautomaatti. Viljelijöi-      markkaa. Kuitenkin on huomattava, että perus-
7871: den ei ole tarvinnut kiinnittää erityistä huomiota     teiltaan tämäkin lisälasku aiheutuu maatalous-
7872: kustannusten nousun rajoittamiseen, koska kor-         politiikasta, koska maataloustuotteiden rajasuo-
7873: vaus hintojen noususta on tullut automaattises-        ja (tullit, tuontimaksut, lisensiointi) on ulotettu
7874: ti. Tällaista järjestelmää ei enää ole käytössä        koskemaan myös useimpia jalostettuja elintar-
7875: missään muussa maassa. Tuotantopanosten                vikkeita ja vain osa tuotteista on vapaakaupan ja
7876: hintojen ja muiden kustannusten kehitykseen            siten tuontikilpailun piirissä.
7877: kiinnitetään huomiota myös Euroopan yhteisös-
7878: sä tehtäessä maataloustuotteiden hintaratkaisu-
7879: ja, mutta kustannusten muutokset ovat vain yksi        Korkeat elintarvikehinnat heikentävät talouden
7880: tuottajahintapäätöksiin vaikuttava tekijä mo-          kilpailukykyä
7881: nien muiden näkökohtien ohella. Viljelijät eivät
7882: tuotanto- ja investointipäätöksiä tehdessään voi          Nykyinen maataloustulolaki ei ole helpotta-
7883: luottaa siihen, että kustannusten nousu auto-          nut kuluttajan asemaa, vaan on tapahtunut
7884: maattisesti siirtyy hintoihin, jolloin heidän on       päinvastoin. Suomen ja muun Euroopan välinen
7885: pakko pyrkiä minimoimaan tuotantokustannuk-            hintatasoero on jatkuvasti kasvanut. Elintarvik-
7886: sia.                                                   keiden kuluttajahinnat ovat Euroopan korkeim-
7887:     Korkeat elintarvikehinnat ovat eräs keskeinen      pia. Tämä heikentää maamme kilpailukykyä
7888: Suomen korkeita hintoja ja hintojen nousua             ja kansantaloutemme kehitysmahdollisuuksia.
7889: kiihdyttävä tekijä. Samalla korkeat elintarvike-       Kun tavoitteena on osallistua Euroopan integ-
7890: hinnat ovat vääristäneet kansantalouden voima-         raatioon ja avata kilpailulle tähän asti suljettuja
7891: varojen käyttöä. Perussyynä korkeisiin elintarvi-      elinkeinoja, ei näin suurta hintatasoeroa voida
7892: kehintoihin taas on harjoitettu maatalouspoli-         enää pitää yllä maataloudessa tai elintarviketeol-
7893: tiikka ja sen keskeiset osatekijät, maataloustulo-     lisuudessa ilman, että se heikentää muun talou-
7894: laki ja sen osana harjoitettu rajasuoja politiikka.    den kilpailukykyä.
7895:                                             1991 vp -    LA 71                                           5
7896: 
7897: Epävarmuus vaikeuttaa viljelijöiden työtä                  Ruotsin maatalouspoliittinen uudistus mer-
7898:                                                         kitsee merkittävää kilpailuetua Ruotsille Suo-
7899:     Laki ei myöskään ole tuonut maatalouspoli-          meen nähden, koska voimavaroja vapautuu
7900: tiikkaan pitkäjänteisyyttä, joka oli eräänä ta-         tehottomasta käytöstä ja elintarvikkeiden hinnat
7901: voitteena päätettäessä lain pitkästä voimassaolo-       alenevat Ruotsissa. Lisäksi Ruotsissa on tarkoi-
7902: ajasta. Maatalouspolitiikka on koko ajan ollut          tus alentaa elintarvikkeiden arvonlisä veroa, joka
7903: muutospaineiden edessä. Tämä luo epävarmuut-            on nyt sama kuin muilla tuotteilla.
7904: ta viljelijöiden keskuuteen. Etenkin nuoret vilje-
7905: lijät ovat vaikeassa asemassa tehdessään tuotan-        Euroopan yhdentyminen ravistelee maataloutta
7906: to- ja investointipäätöksiä. Näin on myös sen
7907: vuoksi, että kansainvälinen kauppapoliittinen               Kun Suomi tulee pyrkimään Euroopan yhtei-
7908: paine, joka kohdistuu maatalouteen, on lisäänty-        sön jäsenyyteen, sen täytyy myös sopeutua EY:n
7909: nyt koko ajan.                                          maatalouspolitiikkaan. Tällä hetkellä tuottaja-
7910:                                                         hintamme ovat yli kaksinkertaiset EY:n tuotta-
7911: Kansainvälinen kehitys pakottaa muutoksiin              jahintoihin nähden. EY:n maatalouspolitiikka ei
7912:                                                         perustu automaattiseen korvaamiseen eikä tuot-
7913:    Kauppaa ja tulleja koskevan yleissopimuksen          tajahinnoista sopimiseen, vaikka se vientituen ja
7914: GATTin piirissä käytävät kaupan esteiden vä-            tuontimaksujen osalta muistuttaakin Suomen
7915: hentämisneuvottelut ovat tulossa ratkaisevaan           maatalouspolitiikkaa. Parhaillaan EY keskuste-
7916: vaiheeseen. Sopimuksen syntyessä maatalouden            lee yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudista-
7917: rajasuojan ja tuen vähentäminen tulee olemaan           misesta eli ns. MacSharryn suunnitelmasta, joka
7918: keskeisessä asemassa. Jo Suomen viime syksynä           merkitsisi viljan hinnan alentamista maailman-
7919: tekemä tarjous maatalouden osalta edellyttää            markkinahintatasolle, viljelijöiden tulonmene-
7920: maataloustulolain perusteellista uusimista. Koti-       tyksen osittaista korvaamista suoralla tuella sekä
7921: maisten maataloustuotemarkkinoiden täydellis-           kesannointivelvoitetta. Kotieläintuotteiden hin-
7922: tä suojaamista kansainväliseltä kilpailulta ja eris-    toja alennettaisiin, jotta viljan hinnan rehukus-
7923: tämistä kansainvälisestä hintakehityksestä ei           tannuksia alentava vaikutus tulisi otetuksi huo-
7924: enää voida jatkaa. Tämän vuoksi tavoitehinta-           mioon sekä tarjonnan supistamiseksi. Maito-
7925: järjestelmä, joka toteutetaan vientituen ja muut-       kiintiöitä pienennetään.
7926: tuvien tuontimaksujen ja määrällisten tuontira-            Kysymys ei Suomen osalta ole vain siitä, että
7927: joitusten avulla, ei enää voi tulevaisuudessa olla      sopeuduttaisiin EY:n nykyiseen maatalouspoli-
7928: maatalouspolitiikan perustana. Kansainväliseen          tiikkaan, vaan on otettava huomioon, että tämä
7929: kehitykseen tulee sopeutua ajoissa, jotta välty-        politiikka muuttuu. Tällä maataloustukiehdo-
7930: tään yhtäkkiseltä rysäykseltä. On viljelijöiden         tuksella pyritään ottamaan huomioon EY:n
7931: pettämistä, jos muutoksia aletaan toteuttaa vas-        politiikan muutos, sopeutumistarve EY:n poli-
7932: ta viime hetkessä. Lain muutosten on annettava          tiikkaan, soveltuvuus todennäköiseen GATT-
7933: viimeistään nyt nuorille viljelijöille näkymät sii-     ratkaisuun, Ruotsissa tapahtuneet muutokset
7934: tä, mihin ollaan menossa.                               sekä kotimainen tarve alentaa elintarvikkeiden
7935:                                                         hintoja, päästä eroon vientituesta, supistaa val-
7936: Ruotsi uudisti maatalouspolitiikan                      tion maatalousmenoja sekä luoda maatalouden
7937:                                                         harjoittamiselle todelliset markkinaolosuhteet,
7938:    Ruotsi on ennakoinut tulevat yleismaailmalli-        joiden perusteella tuottajat voivat tehdä tuotan-
7939: set ja eurooppalaiset muutokset toteuttamalla           to- ja investointipäätöksensä taloudellisin perus-
7940: merkittävän maataloustulouudistuksen. Sen               tein. Laki on tarkoitettu siirtymäkauden laiksi,
7941: keskeinen osatekijä on sisäisestä hintasääntelys-       jonka jälkeen maataloustulolaista sinänsä voitai-
7942: tä luopuminen, mikä merkitsee tavoitehinnoista,         siin luopua viimeistään vuonna 1995.
7943: hintaneuvotteluista ym. vastaavista menettelyta-
7944: voista luopumista. Kotimaan markkinoiden                Lakiehdotuksen taloudelliset vaikutukset
7945: hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan pe-
7946: rusteella markkinoilla, kuten muutkin hinnat.              Lakiehdotuksen todelliset taloudelliset vaiku-
7947: Samalla luovutaan luonnollisesti vientituesta.          tukset riippuvat siitä, paljonko maksetaan suo-
7948: Viljelijät saavat lyhyen ylimenokauden aikana           raa, pinta-alaperusteista tukea viljelijöille kor-
7949: suoraa valtion tukea siirtymävaiheen helpotta-          vauksena viljan hinnan alenemisesta. Lakiehdo-
7950: miseksi. Aluetukea maksetaan myöhemminkin.              tus johtaa vientituen huomattavaan supistumi-
7951: Lisäksi Ruotsi alentaa samalla rajasuojaa.              seen.
7952: 6                                            1991 vp -    LA 71
7953: 
7954:    Tehdyt arviot perustuvat vuoden 1991 maata-           Taulukko 5.
7955: louspoliittisen toimikunnan mietinnössä esitet-
7956:                                                             Maatalouden osuus vientituesta (milj. mk)
7957: tyihin maataloustuotteiden viennin kehitysarvi-
7958: oihin, jotka ovat ylituotannon vähenemisen                        maito      sianliha   naudanliha yhteensä
7959: suhteen melko optimistisia. Viljan vientituki jää        1992      415          90          17       522
7960: tämän lakiehdotuksen mukaan kokonaan pois,               1993      390          75           X       465
7961: mikä johtaa voimassa olevaan maataloustulola-            1994      420          65           X       485
7962: kiin verrattuna noin 1,3 miljardin markan sääs-          1995      470            X          X       470
7963: töön vuonna 1992 ja 725 miljoonan markan
7964: säästöön vuonna 1994.                                       x-merkintä tarkoittaa, että mahdolliset ylijää-
7965:    Lakiehdotuksessa ei enää automaattisesti              mät vaikuttavat suoraan tuottajahintoihin.
7966: osoiteta varoja kesannointipalkkioihin, maito-              Valtio maksaa kuitenkin myös liikevaihtove-
7967: bonuksiin tai muihin ns. tasapainottamismenoi-           rotukea, joka näkyy budjetissa liikevaihtovero-
7968: hin. Tämä merkitsee noin 800 miljoonan markan            tuoton pienenemisenä. Tämä tuki on esityksen
7969: säästöä vuonna 1992 ja noin 500 miljoonan                mukaan vuonna 1992 noin 520 milj. markkaaja
7970: markan säästöä vuonna 1994. Vain ennen vuotta            vuonna 1995 noin 380 milj. markkaa. Kaikki
7971: 1992 tehtyihin sopimuksiin perustuvat korvauk-           laskelmat perustuvat nykyiseen hintatasoon ja
7972: set maksetaan.                                           siitä johdettuihin arvioihin. Nykylain mukaan
7973:    Valtion vientitukimenot supistuisivat ehdo-           valtio joutuisi maksamaan vuonna 1992 vientitu-
7974: tuksen mukaan selvästi, kuten taulukosta 3 ilme-         kea noin 1 750 milj. markkaa ja vuonna 1994
7975: nee.                                                     noin 1 300 milj. markkaa, kun taas maataloudel-
7976:                                                          ta perittäisiin 610 milj. markkaa ja 125 milj.
7977: Taulukko 3.                                              markkaa. Vuoden 1992 budjettiesityksessä val-
7978:                                                          tion osuus on arvioitu 1 520 milj. markaksi ja
7979:          Ehdotuksen mukainen vientituki                  maatalouden osuus 1 150 milj. markaksi. Vien-
7980:          ilman liikevaihtoverotukea, miljoonaa markkaa   titukisäästöt olisivat siten nykylakiin verrattuna
7981:           maito        sianliha naudanliha yhteensä      vuonna 1992 noin 1 300 milj. markkaa, vuonna
7982:                                                          1993 noin 1 150 milj. markkaa ja vuonna 1994
7983: 1992       830          130          35        994       noin 1 100 milj. markkaa.
7984: 1993       650           90           0        745
7985:                                                              Säästöjen vastapainona ovat ne menonlisäyk-
7986: 1994       600           70           0        672       set, jotka aiheutuisivat viljapolitiikan muutok-
7987: 1995       580            0           0        590
7988:                                                          sesta. Kun viljasta ei enää maksettaisi vientitu-
7989:                                                          kea, hinnat asettuisivat kysynnän ja tarjonnan
7990:   Ehdotuksen mukaan sianlihan vientituki lak-
7991:                                                          vaikutuksesta kotimaiselle tasapainotasolle.
7992: kaa vuonna 1995, jolloin ylijäämien syntyminen
7993:                                                          Ohran tasapainohinnan arvioidaan asettuvan
7994: alentaa kotimaisia tuottajahintoja tarjonnan ylit-
7995:                                                          noin 1,20 markaksi kilolta. Ylijäämät alentaisi-
7996: täessä kotimaisen kysynnän. Mahdollisesta vien-
7997:                                                          vat vientiin tarkoitetuista eristä maksettavan
7998: nistä aiheutuva rasite jää kokonaan maatalou-
7999:                                                          hinnan maailmanmarkkinahintaiseksi, ja keski-
8000: denharjoittajien ja elintarviketeollisuuden kan-
8001:                                                          määräinen hintatasokin voisi laskea alle tasapai-
8002: nettavaksi alempien hintojen muodossa. Nau-              nohinnan. Kaikelle viljeliylle peltoalalle makset-
8003: danlihan vientitukea ei makseta enää vuonna
8004:                                                          taisiin suoraa hehtaari tukea, joka vastaisi nykyi-
8005: 1993 eikä maidon vientitukea vuonna 1996.
8006:                                                          sen ohran hinnan ja perushinnan erotusta ker-
8007: Taulukaista 4 ja 5 ilmenevät valtion ja maatalou-        rottuna viiden vuoden keskimääräisellä hehtaa-
8008: den vientitukiosuudet ilman liikevaihtoverotu-           risadolla. Keskimääräinen hehtaarisato vuosilta
8009: kea.                                                     1985-89 oli 2 632 kiloa. Mikäli peltopinta-
8010:                                                          alaan perustuva korvaus olisi esim. 40 penniä
8011: Taulukko 4.                                              kerrottuna 2 600 kilolla eli noin 1 000 markkaa
8012:                                                          hehtaaria kohden ensimmäisenä vuonna ja 20
8013:        Valtion osuus vientituesta (milj. mk)             prosenttia pelloista olisi kesannoitava ilman
8014:           maito       sianliha   naudanliha yhteensä     palkkioita, tästä aiheutuisi menoja valtiolle kaik-
8015: 1992       415           40          17        472       kiaan noin 1 miljardi markkaa vuonna 1992.
8016: 1993       260           20           0        280       Hintojen vakiintuessa tuki voisi vähitellen alen-
8017: 1994       180            7           0        187       tua ja nykyinen hehtaaripohjainen suora tuki
8018: 1995       120            0           0        120       voitaisiin poistaa.
8019:                                              1991 vp -    LA 71                                             7
8020: 
8021:    Kaikille viljalajeille maksettaisiin samansuu-           Tuen ehtoja voidaan rajoittaa myös siten, että
8022: ruista tukea, jolloin markkinat määräisivät nii-         ns. harrasteviljelijät, joilla tarkoitetaan sellaisia
8023: den suhteelliset hinnat. Leipäviljasta markkinoil-       viljelijöitä, joiden pääasiallinen toimi on muualla
8024: la saatava hinta olisi korkeampi kuin rehuviljas-        ja joiden tästä toimesta sekä muualta saatavat
8025: ta, mutta kysyntä ja tarjonta määräisivät viime          tulot ylittävät sovittavan rajan, jäävät suoran
8026: kädessä hintatason annetun rajasuojan puit-              tuen ulkopuolelle.
8027: teissa.
8028:    Esitetty viljapolitiikka helpottaisi sopeutumis-
8029: ta Euroopan yhteisön politiikkaan ja sen uudis-          Maaseudun kehittäminen
8030: tussuunnitelmiin sekä ennen kaikkea mahdollis-
8031: taisi kotieläintuotteiden hintojen alenemisen.              Maatalouspolitiikan muuttaminen lakiesityk-
8032:    Kun viljan hinta alenisi noin 30 %, alkuvai-          sessä esitettäväliä tavalla tulee johtamaan maa-
8033: heessa enemmänkin, maidon tavoitehintaa voi-             talouden tilakoon kasvuun, viljelijöiden luku-
8034: taisiin alentaa noin 10 %, naudanlihan tavoite-          määrän selvään vähenemiseen ja maatalouden
8035: hintaa noin 10% ja sianlihan tavoitehintaa noin          tuottavuuden nousuun, samalla kun viljelijöille
8036: 15%. Vastaava säästö kananmunissa suoritettai-           tulee edullisemmaksi käyttää ympäristöystävälli-
8037: siin alentamalla budjetista maksettavaa tukea            siä tuotantomenetelmiä, enemmän peltoa suh-
8038: rehukustannusten alenemista vastaavalla mää-             teessa väkilannoitteisiin ym. tuotantopanoksiin.
8039: rällä. Esitetty politiikka johtaisi kotimaisten elin-    Maatalousväestön määrä vähenee. Tämä on
8040: tarvikkeiden kuluttajahintojen alenemiseen va-           luonnollinen kehitys. Maaseudun kehitystä ei
8041: rovaisesti arvioiden 5-7 prosentilla, mikä alen-         voida turvata maatalouden ylituotannolla eikä
8042: taisi kuluttajahintaindeksiä 1-1 1/4 prosenttia.         korkeilla tuottaja- ja kuluttajahinnoilla eli ny-
8043:                                                          kyisen maatalouspolitiikan jatkamisella. Lakieh-
8044: Nuorten viljelijöiden asema                              dotuksen mahdollistamia valtiontaloudellisia
8045:                                                          säästöjä tuleekin ohjata maaseudun elinkeino-
8046:     Ne nuoret viljelijät, jotka ovat hankkineet          toiminnan ja pienyritystoiminnan edistämiseen,
8047: tilansa vanhan maatalouspolitiikan aikana, jou-          mikä ei kuitenkaan voi tapahtua erillisenä maa-
8048: tuvat sopeutumaan tuottajahintojen ja tuen ale-          seutupolitiikkana, vaan yleisen aluepolitiikan
8049: nemisesta aiheutuviin pääomatappioihin ja                puitteissa.
8050: maanhinnan alenemiseen. Kun varallisuuden
8051: arvot alenevat, mutta nimellismääräiset velat
8052: joudutaan maksamaan entisen suuruisina, voi              Muuta
8053: nuorille viljelijöille aiheutua vakuus- tai maksu-
8054: valmiusongelmia. Valtion tulee auttaa näiden                 Tulo- ja menoarvioon otetaan määräraha
8055: ongelmien ratkaisemisessa. Vakuuksien osalta             Valtion viljavaraston varastojen arvon alenemi-
8056: tämä voi tapahtua myöntämällä nuorille viljeli-          sen korvaamiseksi ja samalla valtioneuvosto
8057: jöille valtion takauksia. Maksuvalmiutta voi-            kumoaa viljavaraston yksinoikeuden viljan tuon-
8058: daan helpottaa kohdistamalla lakiehdotuksen              tiin ja vientiin. Nykyisten ylisuurten varastojen
8059: 2 §:ssä tarkoitettua valtion tukea erityisesti nuo-      purkaminen rahoitetaan maataloustuottajilta
8060: rille viljelijöille.                                     perittävillä maksuilla.
8061: 
8062: 
8063:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
8064: 
8065:    1 §. Tavoitehintatuotteiden joukosta jätetään         todelliset viljamarkkinat. Viljelijöiden kannattai-
8066: pois vehnä, ruis, ohra, kaura ja kananmunat.             si tehdä termiini- ja optiosopimuksia ostajien
8067: Näiden tuotteiden hinnat määräytyvät vuodesta            kanssa, joiden avulla sekä ostajat että myyjät
8068: 1992 alkaen markkinoilla kysynnän ja tarjonnan           voisivat suojautua jyrkkiä hintavaihteluja vas-
8069: perusteella, ottaen huomioon olemassa olevan             taan. Hintataso alenisi - ottaen huomioon
8070: rajasuojan, joka on tarkoitus tarkistaa 7 §:ssä          2 §:ssä tarkoitetun valtion tuen, viijoissa ehkä
8071: edellytetylle tasolle.                                   30%.
8072:    Viljalle ja kananmunille ei enää maksettaisi             2 §. Viljelijöille maksettaisiin suoraa budjetti-
8073: vientitukea, vaan ylijäämien syntyminen alentai-         tukea neuvotteluissa sovittavalla tavalla. Pohja-
8074: si tuottajahintaa. Samalla maahan syntyisivät            na olisi se tuki, jota nyt maksetaan valtion tulo-
8075: 8                                           1991 vp -    LA 71
8076: 
8077: ja menoarvion momentilta 30.31.41 ja jonka              maksu ja tulli) määrätään ja jota käytetään
8078: määrä vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesitykses-          eräänä suoran tuen laskuperusteena. Markkina-
8079: sä on 3,7 miljardia markkaa. Tuen määrästä ja           hinta voi ylituotantotilanteessa alittaa perushin-
8080: jaosta neuvoteltaisiin vuosittain. (Katso myös          nan, koska vientitukea ei enää makseta.
8081: 6 §.) Nykyisestä peltoalaperusteisesta tuesta on            Perushinta määrätään vain ohralle, ja sitä
8082: tarkoitus vähitellen luopua, kun uusi viljatuki         käytetään myös viljalle maksettavan suoran tuen
8083: otetaan käyttöön.                                       perusteena (6 §). Perushintaa voidaan myöhem-
8084:    3 §. Neuvottelut käytäisiin nykyisen käytän-         min alentaaja siten lähestyä EY:n tasoa. Lakieh-
8085: nön mukaisesti. Neuvotteluja jatkettaisiin, kun-        dotuksessa esitetty 1,20 mk kilolta on kokeilu-
8086: nes sopimus syntyy tai kunnes neuvottelut on            luonteinen, arvioitu tasapainohinta.
8087: todettu tuloksettomiksi, mikä on uutta nykyi-               Muiden viljalajien (vehnä, ruis, kaura) hinnat
8088: seen lakiin verrattuna. Neuvottelut käydään             asettuvat kysynnän ja tarjonnan perusteella -
8089: osapuolten esittämän tilasto- ym. aineiston poh-        laatuominaisuudet, viljelyn vaikeus ja hehtaari-
8090: jalta, kuten neuvottelut yleensäkin. Laista on          sato huomioon ottaen - markkinoilla oikeaan
8091: poistettu erityisen hinta- ja kustannuslaskelman        suhteeseen ohran hintaan ilman viranomaistoi-
8092: laatiminen sekä neuvottelujen jakaminen kus-            mm.
8093: tannusten korvaamiseen ja tulon korottamiseen.               8 §. Rehuviljan hinnan arvioitu 30 %:n alen-
8094: Käytännössä tähänkin asti on neuvoteltu yhdes-          nus (perushinnan ollessa 1,20 mk/kg) alentaa ko-
8095: tä kokonaisuudesta, mutta inflaatioautomatiik-          tieläintuotteiden rehukustannuksia. Tämä kus-
8096: ka puretaan.                                            tannusten alennus siirretään suoraan kotieläin-
8097:    4 §. Tämä on uusi säännös, joka olennaisesti         tuotteiden tavoitehintoihin ottaen huomioon re-
8098: muuttaa nykyistä käytäntöä. Kun neuvottelut             huviljan käyttösuhteet kotieläinten ruokinnassa.
8099: ovat päättyneet tuloksettomina, eivät myöskään              9 §. Vientituesta luovutaan lain voimassaolo-
8100: tavoitehinnat enää ole voimassa, vaan valtioneu-        aikana. Vuodesta 1992 alkaen vientitukea ei
8101: vosto voi muuttaa viennin yksikkötukea tai              enää makseta viljalle eikä kananmunille. Mai-
8102: tuontimaksuja niistä riippumatta. Säännöksen            don osalta valtion maksamaa tukea vähennetään
8103: tarkoituksena on lisätä valtion neuvottelijoiden        hitaamman aikataulun mukaan ja sitä makse-
8104: neuvotteluvoimaa, koska nykyisellään MTK ei             taan vielä vuonna 1995. Sianlihan osalta tukea
8105: menetä juuri mitään viivyttämällä neuvotteluja.
8106:                                                         maksetaan vielä vuonna 1994 ja naudanlihan
8107:    5 §. Vastaa nykyisen lain säännöksiä.
8108:                                                         osalta vielä vuonna 1992.
8109:    6 §. Kysymyksessä on uusi tuki, jonka talou-
8110:                                                             Valtion enimmäisvastuu lain voimassaoloai-
8111: dellisia vaikutuksia on selostettu edellä osassa        kana on rajoitettu lain ilmoittamiin prosentti-
8112: Taloudelliset vaikutukset. Tämä tuki on erään-          osuuksiin vuoden 1991 markkamääräisestä tues-
8113: lainen vajemaksu, joka on keskeinen tekijä              ta. Muuten valtion ja maatalouden osuudet
8114: USA:n maataloustuessaja keskeinen tekijä EY:n           ilmoitetaan suoraan prosenttilukuina vientituki-
8115: komission esittämässä reformisuunnitelmassa             menoista. Maatalouden osuus peritään yksin-
8116: (ns. MacSharryn esitys). Tuen määrä vahvistet-          omaan markkinointimaksuna, joka suoraan
8117: taisiin viljan viljelyksessä olevaa peltohehtaaria
8118:                                                         alentaa todellista tuottajahintaa. Tämä menette-
8119: kohti ohran viiden vuoden keskihehtaarisadon ja         ly mahdollistaa samalla helpomman siirtymisen
8120: perushinnan perusteella. Lain voimaan tullessa          tilanteeseen, jossa vientitukea ei enää makseta,
8121: tuki olisi 40 penniä kilolta. Tuki olisi aluksi
8122:                                                         vaan hinnat määräytyvät markkinoilla.
8123: suurempi, koska ylituotantotilanteessa hinnat
8124: painuisivat selvästi perushinnan alle. Tuen saan-           JO§. Säännös vastaa nykyistä käytäntöä, kui-
8125: nin ehtona olisi määräalan kesannointi. Tukea ei        tenkin niin, että vientituen perusteena oleva
8126: ole tarkoitus maksaa sellaisille viljelijöille, jotka   hinta on alempi kuin tavoitehinta. Vientituki' ei
8127: saavat maatalouden ulkopuolella olevasta toi-           siten enää nosta kotimaista hintatasoa, vaan
8128: mestaan hyvän toimeentulon.                             ylituotantotilanteessa myös kotimaan hinnat
8129:    Tällainen tuki mahdollistaa samalla sopeutu-         alenevat lievästi. Tämä vastaa EY:n käytäntöä.
8130: misen EY:n tulevaan maatalouspolitiikkaan.                  11 §. Markkinointineuvostosta tulee nykyistä
8131:    7 §. Perushinta ei ole tavoitehinta, vaan arvi-      enemmän vain markkinoita seuraava elin sitten,
8132: oitu ohran kotimaisen kysynnän ja tarjonnan             kun lisensiointi puretaan. Siihen saakka se toimii
8133: tasapainottava hinta, kun suora tuki otetaan            nykyiseen tapaan.
8134: huomioon, jonka perusteella rajasuoja (tuonti-              12 §. Säännös vastaa nykyistä lakia.
8135:                                           1991 vp -    LA 71                                             9
8136: 
8137:    13 §. Laki on voimassa hinnoitteluvuoden              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8138: 1994/95 loppuun, kuten nykyinen lakikin. Tä-
8139: män jälkeen on tarkoitus luopua maataloustulo-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8140: laista.                                                        lakiehdotuksen:
8141: 
8142: 
8143: 
8144: 
8145:                                       Maataloustulolaki
8146:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8147:                Tavoitehintatuotteet                                    Neuvottelupyyntö
8148:                         1§                                                    5§
8149:    Maidon, naudanlihan ja sianlihan tavoitehin-          Jos jompikumpi osapuoli, valtio tai maata-
8150: nat hinnoitteluvuosiksi 1992/93-1994/95 mää-          loustuottajat, pyytää neuvottelujen uudelleen
8151: rätään siten kuin tässä laissa säädetään.             aloittamista tai sopimuskauden kestäessä uusia
8152:    Tässä laissa tarkoitettu hinnoitteluvuosi alkaa    neuvotteluja, tulee niihin ryhtyä viipymättä.
8153: maaliskuun alussa ja päättyy seuraavan helmi-
8154: kuun lopussa.
8155:                                                                 Viljan viljelylle maksettava tuki
8156:                    Valtion tuki                                               6§
8157:                                                          Satovuoden 1992/93 alusta maksetaan viljan
8158:                        2§                             viljelystä tukea, jonka suuruus määräytyy viiden
8159:    Maatalouspoliittisten tavoitteiden toteuttami-     edellisen vuoden ohran keskihehtaarisadon pe-
8160: seksi voidaan maksaa maatalouden harjoittajille       rusteella. Tuki maksetaan viljelyssä olevan pel-
8161: valtion tukea siten kuin tässä laissa säädetään.      lon perusteella ja se on sama kaikille viljalajeille.
8162:                                                       Ensimmäisenä satovuonna lain voimaantulon
8163:                                                       jälkeen tuen määrä on 40 penniä kilolta edellä
8164:                    Neuvottelut                        esitetyn laskuperusteen mukaan. Tuen saannin
8165:                        3§                             ehtona on, että viljelijä kesannoi valtioneuvos-
8166:    Valtioneuvosto päättää tavoitehinnoista ja         ton määräämän osuuden hallinnassaan olevasta
8167: valtion tuesta sekä tuen ehdoista sen jälkeen, kun    viljelyalasta. Valtioneuvosto ei voi määrätä tätä
8168: niistä on sovittu maataloustuloneuvotteluissa.        osuutta pienemmäksi kuin 10 prosenttia eikä
8169:    Valtioneuvosto ja maataloustuottajien edus-        suuremmaksi kuin 30 prosenttia.
8170: tavimmat järjestöt neuvottelevat vuosittain hel-         Edellä 1 momentissa tarkoitetun tuen määräs-
8171: mikuussa siitä, miten 1 §:ssä tarkoitettuja tavoi-    tä neuvotellaan vuosittain. Tukea voidaan alen-
8172: tehintoja on muutettava ja miten 2 §:ssä tarkoi-      taa tai nostaa, jos kotimaisen kysynnän ja tar-
8173: tettua valtion tukea muutetaan.                       jonnan tasapaino antaa siihen aihetta. Tukea ei
8174:    Neuvotteluja jatketaan, kunnes sopimukseen         makseta sivutoimiselle viljelijälle, joka ei ole
8175: on päästy tai neuvottelut on todettu jomman-          taloudellisen tuen tarpeessa.
8176: kumman puolen taholta katkenneiksi.
8177: 
8178:                                                                        Ohran perushinta
8179:             Sopimuksen raukeaminen
8180:                                                                              7§
8181:                       4§                                 Valtioneuvosto määrää ohran perushinnan,
8182:    Jos neuvottelut on todettu katkenneiksi, ai-       jonka arvioidaan vastaavan sellaista tuottajahin-
8183: kaisemmin vahvistetut tavoitehinnat lakkaavat         taa, jolla kotimainen kysyntä ja tarjonta rehuvil-
8184: olemasta voimassa.                                    jassa on tasapainossa. Satovuodelle 1992/93
8185: 
8186: 
8187: 2 210301N
8188: 10                                       1991 vp -    LA 71
8189: 
8190: perushinnaksi määrätään 1,20 markkaa kilolta.          Vehnälle, rukiille, ohralle, kauralle ja kanan-
8191: Perushintaa käytetään perusteena määrättäessä        munille ei enää makseta vientitukea vuodesta
8192: viljan tuontimaksuja.                                1992 alkaen.
8193: 
8194: 
8195:  Maidon, naudanlihan ja sianlihan tavoitehinnat                    Vientituen perusteet
8196:             lain voimaan tullessa                                          10 §
8197:                        8§                               Valtioneuvosto määrää viennissä sovelletta-
8198:    Lain voimaan tullessa noudatettavaa maidon        van yksikkötuen. Tuen suuruutta määrättäessä
8199: tavoitehintaa alennetaan 10 prosenttia, naudan-      lähtökohtana on, että vientihinta ja vientituki
8200: lihan tavoitehintaa 10 prosenttia ja sianlihan       yhdessä vastaavat 95 prosenttia tavoitehinnasta.
8201: tavoitehintaa 15 prosenttia 6 ja 7 §:ssä tarkoite-
8202: tun uuden viljapolitiikan alentamien rehuvilja-
8203: kustannusten mukaisesti.                                          Markkinointineuvosto
8204:                                                                              11 §
8205:                                                         Valtioneuvosto asettaa maatalouden markki-
8206:                     Vientituki                       nointineuvoston, jossa on viranomaisten, kulut-
8207:                        9§                            tajien ja tuottajien edustajat, seuraamaan tavoi-
8208:    Vuonna 1992 valtio maksaa maidon ja maito-        tehintatuotteiden ulkomaankauppaa ja teke-
8209: taloustuotteiden vientituesta 50%, vuonna 1993       mään tarvittaessa sitä koskevia ehdotuksia.
8210: 40 %, vuonna 1994 30% ja vuonna 1995 20 %,           Valtioneuvosto voi myös antaa neuvostolle oi-
8211: kuitenkin enintään määrän, joka vastaa kyseisen      keuden tehdä vientiä ja tuontia koskevia päätök-
8212: prosenttiluvun mukaista osuutta vuoden 1991          siä valtioneuvoston hyväksymän vienti- ja tuon-
8213: vientituen kokonaismäärästä. Loppuosa peri-          tisuunnitelman puitteissa. Markkinointineuvos-
8214: tään maidontuottajilta maidon markkinointi-          tosta säädetään tarkemmin asetuksella.
8215: maksuna.
8216:    Vuonna 1992 valtio maksaa 50% naudanli-
8217: han vientituesta, kuitenkin enintään määrän,                         Täytäntöönpano
8218: joka vastaa kyseisen prosenttiluvun mukaista                              12 §
8219: osuutta vuoden 1991 vientituen kokonaismää-             Tämän lain täytäntöönpanosta säädetään
8220: rästä. Loppuosa peritään naudanlihantuottajilta
8221:                                                      tarkemmin asetuksella.
8222: naudanlihan markkinointimaksuna. Vuodesta
8223: 1993 alkaen ei naudanlihalle makseta vientitu-
8224: kea.                                                    Voimaantulo ja voimassaolon päättyminen
8225:    Vuonna 1992 valtio maksaa 30% sianlihan
8226: vientituesta, vuonna 1993 20 %, vuonna 1994                               13 §
8227: 10%, kuitenkin enintään määrän, joka vastaa            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8228: kyseisen prosenttiluvun mukaista osuutta vuo-        kuuta 1992 ja se on voimassa helmikuun 28
8229: den 1991 vientituen kokonaismäärästä. Loppu-         päivään 1995, maidon vientitukea koskevien
8230: osa peritään sianlihantuottajilta sianlihan mark-    säännösten osalta kuitenkin vuoden 1995 lop-
8231: kinointimaksuna. Vuodesta 1995 alkaen ei sian-       puun. Tällä lailla kumotaan 27 päivänä heinä-
8232: lihalle enää makseta vientitukea.                    kuuta 1989 annettu maataloustulolaki (736/89).
8233: 
8234: 
8235:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1991
8236: 
8237:          Antti Kalliomäki               Arja Alho                      Jouni Backman
8238:          Aarno von Bell                 Jukka Gustafsson               Iiris Hacklin
8239:          Tarja Halonen                  Sinikka Hurskainen             Tuulikki Hämäläinen
8240:          Ulpu Iivari                    Liisa Jaakonsaari              Anna-Liisa Kasorineo
8241:          Tarja Kautto                   Antero Kekkonen                Johannes Koskinen
8242:          Pentti Lahti-Nuuttila          Reijo Laitinen                 Reijo Lindroos
8243:          Paavo Lipponen                 Matti Louekoski                Leena Luhtanen
8244:                            1991 vp- LA 71                               11
8245: 
8246: Matti Luttinen            Lauri Metsämäki        Kyllikki Muttilainen
8247: Mats Nyby                 Arja Ojala             Pertti Paasio
8248: Virpa Puisto              Kari Rajamäki          Maija Rask
8249: Jukka Roos                Timo Roos              Mikko Rönnholm
8250: Lea Savolainen            Jouko Skinnari         Erkki Tuomioja
8251: Marja-Liisa Tykkyläinen   Kerttu Törnqvist       Kari Urpilainen
8252: Marjatta Vehkaoja         Marja-Leena Viljamaa   Raimo Vuoristo
8253:                                                  1991 vp
8254: 
8255: Lakialoite 72
8256: 
8257: 
8258: 
8259: 
8260:                                     Dromberg ym.: Ehdotukset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta
8261:                                        annetun lain sekä tulo- ja varallisuusverolain 149 §:n muutta-
8262:                                        misesta
8263: 
8264:                                               Eduskunnalle
8265: 
8266:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8267: 
8268:     Aloitteessa ehdotetaan, että taiteenharjoitta-        Tulo- ja varallisuusverolain 149 §:n 3 mo-
8269: jille tarkoitettu menovaraus sisällytettäisiin elin-   mentti ehdotetaan tarkennettavaksi vastaamaan
8270: keinotulon verottamisesta annettuun lakiin.            vallitsevaa käytäntöä siten, että kahdelta tai use-
8271: Menovaraukseen ei liittyisi investointivarauksen       ammalta vuodelta kertyneenä tulona voidaan
8272: kaltaista talletusvelvollisuutta, ja se voitaisiin     pitää mm. taiteellisesta toiminnasta saatuja tu-
8273: tehdä riippumatta aikaisemman varauksen käyt-          loja sekä tuloja tekijänoikeudesta tai paten-
8274: tämisestä.                                             tista.
8275:     Vähennyskelpoisen menovarauksen enim-                 Tasattavaksi vaadittava kertatulo on vähen-
8276: mäismäärä olisi 65 prosenttia taiteilijan tuloista     nettävä tilikauden voitosta ennen kuin menova-
8277: sen jälkeen, kun niistä on vähennetty taiteellisen     rauksen enimmäismäärä lasketaan. Tällä var-
8278: toiminnan menot ennen varausten vähentämistä.          mistetaan se, että taiteilijalle ei luoda kaksinker-
8279:  Menovarausta voitaisiin käyttää viitenä seuraa-       taista tuloksentasausmahdollisuutta.
8280: vana verovuotena taiteenharjoittamisesta johtu-
8281:  neisiin menoihin.
8282: 
8283: 
8284: 
8285: 
8286:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
8287: 
8288: 1. Ehdotuksen syyt ja asian valmistelu                     Taiteilijain verotustyöryhmä (työryhmämuis-
8289:                                                        tio 1985: VM 5) on laajasti pohtinut taiteilijoiden
8290:    Hallitusohjelman mukaan taiteilijoiden talou-       verotuksessa ilmeneviä ongelmia ja taiteilijoiden
8291: delliseen asemaan liittyviä epäkohtia korjataan.       asemaa yleensä. Muistiossa todetaan, että taide
8292:    Maamme kuvataiteilijoiden taloudellinen ase-        on hyvin tärkeä tekijä yhteiskunnassa. Ilman
8293: ma on heikko (mm. Sari Karttunen Taiteen               taiteilijoita ei elävää kansallista kulttuuria olisi.
8294: keskustoimikunnan teettämässä tutkimuksessa            Suomessa voimassa olevassa verolainsäädännös-
8295: "Taide pitkä, leipä kapea", Helsinki 1988). Tai-       sä ei ole kuitenkaan otettu huomioon taiteilijan
8296: teilijakunnan suuri enemmistö joutuu tekemään          toimenkuvaan sisältyviä verotukseen vaikutta-
8297: työtään kohtuuttomissa olosuhteissa ainakin            via erityispiirteitä. Kun verotuksessa ei oteta
8298: sikäli, että heidän tulonsa ovat erittäin pieniä       huomioon taiteellisen toiminnan omia taloudel-
8299: verrattuna heidän henkilökohtaisiin työpanok-          lisia ehtoja, taiteilijoiden verorasitus saattaa
8300: siinsa ja tulonhankkimismenoihinsa. Tätä taus-         yksittäistapauksissa tulla niin raskaaksi, että
8301: taa varten muodostuvat kaikki toimet, joilla           taiteellinen toiminta ei voi jatkua. Työryhmä
8302: pyritään parantamaan taiteilijoiden työskente-         ehdotti mm. tulontasausta koskevien säännösten
8303: lyedellytyksiä ja mahdollistamaan taiteellisen toi-    muuttamista. Niin ikään työryhmän taiteilijajä-
8304: minnan jatkuvuus, erittäin arvokkaiksi maamme          senet ehdottivat menonvaraustyyppisen varaus-
8305: kulttuurin kannalta. Suomalainen taiteilija-apu-       menettelyn säätämistä.
8306: rahajärjestelmä ei mitenkään pysty poistamaan              Taiteilijoiden ongelmiin on kiinnitetty huo-
8307: taiteilijoiden verotusongelmia.                        miota myös kansainvälisellä tasolla. Yhdistynei-
8308: 
8309: 2!0301N
8310: 2                                          1991 vp -    LA 72
8311: 
8312: denKansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuuri-        nen menestys, ja siitä aiheutuvilla tuloilla tulisi
8313: järjestö Unesco on yleiskokouksessaan Belgra-          pystyä rahoittamaan seuraavan yksityisnäytte-
8314: dissa 27.10.1980 hyväksynyt suosituksen taiteili-      lyn valmistamiskustannukset. Kun tästä yksi-
8315: jain asemasta. Suosituksessa todetaan vapaasti         tyisnäyttelyn tuloksesta ei voi tehdä riittävää
8316: lainaten mm. seuraavaa: Taiteilija on tärkeä osa       varausta tulevan taiteellisen toiminnan menoja
8317: yhteiskunnan elämässä ja kehityksessä. On tar-         varten, leikataan taiteilijan mahdollisuudet pit-
8318: peen parantaa niin työsuhteessa olevien kuin           käjänteiseen luovaan työhön.
8319: vapaiden taiteilijoiden sosiaaliturvaa, työ- ja           Tulojen vähenemiseen saattaa myös vaikuttaa
8320: verotusehtoja. Taiteilijan toimeentulo on epä-         esimerkiksi kallis opintomatka, jonka taiteilija
8321: varmaa ja siinä on äkillisiä vaihteluita; taiteelli-   tekee yksityisnäyttelyään seuraavana vuonna ja
8322: sessa toiminnassa on tiettyjä erityispiirteitä.        kerää silloin henkistä pääomaa taiteellista työs-
8323: Monet taiteenalojen ammatit ovat suhteellisen          kentelyään varten. Tällainen taiteilijan luovan
8324: lyhytikäisiä. Verotusjärjestelmässä on otettava        työn kannalta ensiarvoisen tärkeä opintomatka
8325: huomioon taiteilijan työn ja toiminnan erityis-        jää helposti tekemättä, jos sen aiheuttamiin me-
8326: alueet.                                                noihin ei voi säästää rahaa etukäteen. Menova-
8327:     Kansanedustaja Dromberg ym. ovat tehneet           rauksen tekeminen helpottaisi huomattavasti ti-
8328: hallitukselle 15.12.1990 kirjallisen kysymyksen        lannetta.
8329: (n:o 715/1990 vp) siitä, mihin toimenpiteisiin hal-
8330: litus aikoo ryhtyä taiteilijain tulon verotuksen
8331: korjaamiseksi paremmin kansainvälistä käytän-          3. Nykyiset säännökset
8332: töä vastaavaksi ja työn tulorakenteeseen sopi-
8333: vaksi. Ministeri Ulla Puolanne on 14.1.1991 an-        3.1. Varausmahdollisuudet
8334: tamassaan vastauksessa todennut, että harkitta-
8335: essa muutoksia taiteilijoiden verokohteluun olisi          Elinkeinoverolain nojalla verotettavilla taitei-
8336: edettävä lähinnä olemassa oleviatulontasaus-ja         lijoilla on vuosittain epätasaisesti kertyvien tulo-
8337: varausmahdollisuuksia kehittämällä.                    jensa jaksottamiseen varauksista käytettävänä
8338:                                                        lähinnä toimintavaraus, josta säädetään lain
8339:                                                        46 a §:ssä. Toimintavarauksen tekemisen edelly-
8340: 2. Taiteilijoiden tuloksentasaustarve                  tyksenä on, että taiteilija on vuoden aikana mak-
8341:                                                        sanut työntekijöille palkkoja. Mikäli taiteilija on
8342:    Taiteilijoiden tulot karttuvat hyvin epäsään-       verovuonna tehnyt toimintavarauksen, voi vaih-
8343: nöllisesti, eikä nykyinen varaus- ja poistojärjes-     to-omaisuuden aliarvostus olla enintään 25 pro-
8344: telmä pysty takaamaan heille riittäviä mahdolli-       senttia. Kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhan-
8345: suuksia menojen järkiperäiseen jaksottamiseen.         kintavaraus ja toimitilan jälleenhankintavaraus
8346: Tämän vuoksi kuvataiteilijoiden tuloksentasaus-        eivät juuri sovellu taiteilijoille.
8347: tarve on muihin ammatinharjoittajiin verrattuna            Taiteilijoilla on varsin harvoin kokopäivätoi-
8348: erittäin suuri.                                        mista palkattua työvoimaa, josta vuosittain ker-
8349:    Yhden verovuoden aikana tehty työ saattaa           tyisi merkittäviä palkkakustannuksia. Kuva-
8350: tuottaa poikkeuksellisen paljon tai poikkeuksel-       taiteilijan työn luonteeseen kuuluu, että hän
8351: lisen vähän tuloja työpanoksen suuruudesta riip-       käyttää erilaisia aliurakoitsijoita ja alihank-
8352: pumatta. Koska taiteellinen työ on pitkäjänteis-       kijoita, jotka harjoittavat toimintaansa useim-
8353: tä, saattaa kestää hyvinkin kauan, ennen kuin se       miten yhtiömuodossa. Työsuhteessa olevien
8354: tuottaa taloudellisia tuloksia. Tulojen epätasai-      työntekijöiden       palkkamenot muodostavat
8355: nen kerääntyminen johtuu työn luonteesta eikä          yleensä pienen osan tulonhankkimismenoista.
8356: taiteilija itse yleensä pysty säätelemään tulojensa    Sen sijaan alihankkijoiden osuus menoista esi-
8357: kertymistä verotuksen kannalta edullisimmalla          merkiksi kuvanveistäjillä (valu- ja kiviveistä-
8358: tavalla.                                               mökulut), taidegraafikoilla (vedostuskulut ve-
8359:     Esimerkiksi kuvataiteilijan yksityisnäyttelyn      dostustyötä tekevälle yritykselle) tai taidemaa-
8360: järjestäminen edellyttää yleensä 2-3 vuoden            lareilla (esimerkiksi kehystysliikkeille makset-
8361: täysipainoista työskentelyä, jolloin näyttelyn ko-     tavat menot) on huomattavan suuri. Koska
8362: konaisuutta kehitetään tulevaa näyttelyä varten.       palkatun työvoiman käyttäminen on vähäistä,
8363: Myös suuret tilaustyöt, kuten seinämaalaukset ja       ei toimintavarauksen tekemisellä juuri ole
8364: monumentit, ovat yleensä monen vuoden työn             merkitystä kuvataiteilijan menojen jaksottami-
8365: tuloksia. Yksityisnäyttely saattaa olla taloudelli-    sessa.
8366:                                              1991 vp- LA 72                                               3
8367: 
8368:     Investointivarauslain (1 094/78) mukaisen           telujen mukaan tulontasauksen tarkoituksena
8369: investointivarauksen tekemisen mahdollisuus on          on ollut poistaa se epäkohta, joka aiheutuu siitä,
8370: ensi kerran vuodelta 1989 toimitettavassa vero-         että valtion tuloveroasteikkojen vuoksi joutuu
8371: tuksessa annettu myös ammatinharjoittajille.            sellainen verovelvollinen, jonka tulot vaihtelevat
8372: Laki kuitenkin edellyttää, että verovelvollinen         suuresti vuosittain, huonompaan asemaan kuin
8373: pitää suoriteperusteista kirjanpitoa. Kuvatai-          sellainen verovelvollinen, jonka tulot pysyvät
8374: teilijoista erittäin harva pitää suoriteperusteista     vuodesta toiseen tasaisina.
8375: kirjanpitoa. Taiteilijoista valtaosa pitää maksu-          Oikeuskäytännössä onkin katsottu mahdol-
8376: perusteista kirjanpitoa. Sitä paitsi harvalla taitei-   liseksi soveltaa tulo- ja varallisuusverolain tu-
8377: lijalla on sellainen tietämys kirjanpitoasioista,       lontasausmenettelyä myös elinkeinoverolain mu-
8378: että hänen voitaisiin edellyttää hoitavan taiteel-      kaan     verotettavien     taiteilijoiden saamiin
8379: lisen työnsä lomassa kirjanpitonsa suoriteperus-        tekijänoikeuskorvauksen luonteisiin rojalteihin
8380: teisesti.                                               ja mallioikeuskorvauksiin (KHO 7.11.1983,
8381:     Niin ikään investointivarauksen tekeminen           taltio 4696), sekä myös varsinaisten taide-
8382: näyttää luovan ihmisen näkökulmasta hankalal-           teosten myynnistä saatuun tuloon (KHO 1985 II
8383: ta käytännön asioiden hoitamiselta, mikä saat-          600), mikä on merkinnyt taiteilijoiden kannal-
8384: taa johtaa siihen, että taiteilija ei halua varaosta    ta työn luonteen huomioon ottavaa laintulkin-
8385: käyttää. Varauksen ongelmana on myös se, että           taa.
8386: talletus on tehtävä sulkutilille, mikä saattaa
8387: huomattavasti haitata taiteellisen työn sujuvuut-
8388: ta, kun esimerkiksi suuren veistoksen valutöitä         4. Ehdotettavat lisäykset
8389: joudutaan lykkäämään tulevaisuuteen, jotta tal-
8390: letus purkautuisi.                                          Esityksessä ehdotetaan, että taiteilijoiden tu-
8391:                                                         loksentasausmahdollisuuksia helpotettaisiin luo-
8392:                                                         malla uusi varaus taiteenharjoittajille. Taiteen-
8393: 3.2. Tulontasaus                                        harjoittajaksi katsottaisiin henkilö, joka saa
8394:                                                         tai pysyvästi on saanut kaikki tulonsa tai olen-
8395:    Tulo- ja varallisuusverolain 149 §:ssä sääde-        naisen osan tuloistaan taideteosten luovasta
8396: tään, että jos progressiivisen tuloveroasteikon         tuottamisesta.
8397: mukaan verotettava on verovuotena saanut enin-              Varaus voisi olla voittosidonnainen sillä ta-
8398: tään 6 000 markan kertatulon, jonka on katsot-          valla, että se saisi olla esimerkiksi enintään 65
8399: tava etu- tai jälkikäteen kertyneen kahdelta tai        prosenttia verovelvollisen tilikauden voitosta
8400: useammalta vuodelta ja joka on vähintään 1/4            ennen varauksen tekemistä. Varaus olisi
8401: hänen verovuonna saamiensa veronalaisten tulo-          purettava, eli varauksen määrä lisättäisiin vero-
8402: jen yhteismäärästä, on tällaista kertatuloa vero-       tettavaan tuloon, jos verovelvollinen lopettaisi
8403: tettaessa verovelvollisen ennen verotuksen päät-        elinkeinotoimintansa tai kun enimmäismäärä yli-
8404: tymistä esittämästä vaatimuksesta toimitettava          tetään.
8405: tulon tasaus.                                               Taiteenharjoittajan menovaraus vähentäisi
8406:     Edellä tarkoitettu kertatulo jaetaan niiden         nykyisiin tuloksentasauskeinoihin liittyviä hait-
8407: vuosien lukumäärällä, joilta tulon katsotaan            toja mm. vähentämällä kassaperiaatteeseen si-
8408: kertyneen, kuitenkin enintään viidellä. Näistä          sältyviä paineita epätaloudellisiin ratkaisuihin.
8409: tulon osista yksi lisätään verovelvollisen vero-        Uusi varaus olisi myös hallinnollisesti investoin-
8410: vuoden muuhun verotettavaan tuloon. Muille              tivarauslain varausmenettelyä yksinkertaisempi.
8411: tulon osille lasketaan verovuoden progressiivisen       Menovaraus tekisi mahdolliseksi toiminnan pit-
8412: tuloveroasteikon mukaan vero, jonka on kuiten-          käjänteisyyden ja tällä tavoin saisi aikaan kus-
8413: kin oltava vähintään 15 prosenttia tulon osasta.        tannussäästöä.
8414: Tulon osan tällä tavoin laskettu vero kerrotaan             Jotta taiteilijoille ei luotaisi menovarauksella
8415:  kertymisvuosien lukumäärällä verovuotta lu-            kaksinkertaista tuloksentasausmahdollisuutta
8416: kuun ottamatta ja pannaan maksettavaksi vero-           tulo- ja varallisuusverolain 149 §:n tulontasaus-
8417: vuoden verona.                                          säännös ja elinkeinoverolain 46 c § huomioon
8418:     Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä         ottaen, säännökseen otetaan määräys siitä, että
8419:  tulona voidaan pitää mm. tuloja tekijänoikeu-          tasattavaksi luettava kertatulo on vähennettävä
8420: desta tai patentista.                                   tilikauden voitosta, ennen kuin menovarauksen
8421:     Hallituksen esityksen (n:o 172/1967 vp) perus-      enimmäismäärä lasketaan.
8422: 4                                         1991 vp -    LA 72
8423: 
8424: 5. Ehdotettavat muutokset                             valtion verotuloihin olisivat minimaaliset. Päin-
8425:                                                       vastoin voidaan sanoa, että työskentelyedellytys-
8426:    Tulo- ja varallisuusverolain 149 §:n 3 momen-      ten parantaminen lisäisi taiteilijoiden aktiivista
8427: tin 3 kohdan sanamuotoa täsmennetään vastaa-          työskentelyä ja lisäisi verotuloja esimerkiksi sitä
8428: maan tämänhetkistä käytäntöä. Säännökseen             kautta, että taiteilijat työllistäisivät aiempaa
8429: otetaan nimenomainen maininta siitä, että tulon-      enemmän alihankkijoita. Tulontasaussäännök-
8430: tasausta voidaan soveltaa taiteellisesta toimin-      sen taloudelliset vaikutukset valtion verotuloihin
8431: nasta saatuihin tuloihin. Tällainen tulo voisi olla   ovat niin ikään hyvin pienet. Esityksen vaikutuk-
8432: esimerkiksi kuvataiteilijan yksityisnäyttelystä       set taiteilijoiden työskentelyedellytysten paran-
8433: saama taideteosten myyntitulo.                        tamiseen ja sitä kautta Suomen kulttuurielä-
8434:                                                       mään ovat kuitenkin merkittävät.
8435: 
8436: 6. Esityksen taloudelliset perustelut
8437:                                                       7. Voimaantulo
8438:    Tämä esitys parantaisi maamme ammattitai-
8439: teilijoiden työskentelyedellytyksiä. Ammattimai-         Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdolli-
8440: sia kuvataiteilijoita on maassamme noin 1 200.        simman pian sen hyväksymisen jälkeen.
8441: Heistä arviolta 500:aa verotetaan elinkeinovero-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8442: lain nojalla. Tästä ryhmästä käyttäisi vuosittain
8443: menovarausta arviolta 350 taiteilijaa. Menova-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
8444: rauksen taloudellisesti vähentävät vaikutukset                lakiehdotukset:
8445: 
8446: 
8447: 
8448: 
8449: 1.
8450:                                                  Laki
8451:                       elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
8452:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8453:   lisätään elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annettuun lakiin (360/68) uusi
8454: näin kuuluva 46 c §:
8455: 
8456:                        46 c §                         on käytettävä ennen myöhemmin tehtäviä va-
8457:    Taiteenharjoittaja voi vähentää tilikauden         rauksia.
8458: voitosta ennen varauksen ja välittömien verojen          Menovarauksella katettu meno tai sen osa ei
8459: vähentämistä tekemänsä varauksen (menova-             ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
8460: raus). Taiteenharjoittajaksi katsotaan henkilö,          Jollei verovelvollinen ole esittänyt selvitystä
8461: joka saa tai pysyvästi on saanut kaikki tai           menovarauksen lukemisesta tuloksi tai käyttä-
8462: olennaisen osan tuloistaan taideteosten luovasta      misestä taiteen harjoittamisesta johtuneisiin
8463: tuottamisesta. Menovarauksen suuruus saa olla         menoihin, menovaraus luetaan taiteenharjoitta-
8464: enintään 65 prosenttia taiteenharjoittajan tili-      jan veronalaiseksi tuloksi sinä vuonna, jona se
8465: kauden voitosta ennen varauksen ja välittömien        olisi viimeistään ollut luettava tuloksi tai käytet-
8466: verojen vähentämistä.                                 tävä.
8467:    Menovaraus on luettava taiteenharjoittajan            Taiteenharjoittamisen päättyessä verovelvol-
8468: veronalaiseksi tuloksi tai käytettävä taiteenhar-     lisen käyttämättömät menovaraukset luetaan sen
8469: joittamisesta johtuneisiin menoihin viimeistään       verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jona hän on
8470: viidentenä verovuonna sen verovuoden päätty-          lopettanut taiteenhmjoittamisen.
8471: misestä, jolta jätetyssä veroilmoituksessa meno-
8472: varaus on tehty. Aikaisemmin tehty menovaraus           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8473:                                                       kuuta 199.
8474:                                         1991 vp- LA 72                                              5
8475: 
8476: 
8477: 2.
8478:                                              Laki
8479:                         tulo- ja varallisuusverolain 149 §:n muuttamisesta
8480:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8481:   muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 149 §:n 3
8482: momentin 3 kohta näin kuuluvaksi:
8483: 
8484:                     149 §                            3) taiteellisesta toiminnasta saatuja tuloja sekä
8485:                                                   tuloja tekijänoikeudesta tai patentista;
8486:   Kahdelta tai useammalta vuodelta kertyneenä     - - - - - - - - - - -
8487: tulona voidaan pitää muun muassa:
8488:     - - - - - - - - - - - -                         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8489:                                                   kuuta 199.
8490: 
8491: 
8492:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1991
8493: 
8494:          Kaarina Dromberg             Martti Tiuri                   Eero Paloheimo
8495:          Riitta Saastamoinen          Tuula Linnainmaa               Gunnar Jansson
8496:          Leena Luhtanen               Raimo Vuoristo                 Eeva Turunen
8497:          Maija Rask                   Anna-Kaarina Louvo             Ritva Laurila
8498:          Timo Roos                    Arja Ojala                     Liisa Jaakonsaari
8499:          Sinikka Hurskainen           Esko Seppänen                  Pentti Lahti-Nuuttila
8500:          Claes Andersson              Satu Hassi                     Pekka Leppänen
8501:          Marja-Leena Viljamaa         Heli Astala                    Marjatta Stenius-Kaukonen
8502:          Ensio Laine                  Lea Mäkipää                    Outi Ojala
8503:          Marja-Liisa Tykkyläinen      Tarja Kautto                   Ulla Anttila
8504:          Kyllikki Muttilainen         Erkki Pulliainen               Raila Aho
8505:          Marita Jurva                 Hanna MarkkoJa                 Irmeli Takala
8506:          Aarno von Bell               Eeva-Liisa Moilanen            Markku Laukkanen
8507:          Tuulikki Ukkola              Minna Karhunen                 Eva Biaudet
8508:          Margareta Pietikäinen        Kalevi Lamminen                Leila Lehtinen
8509:          Hannele Luukkainen           Heidi Hautala                  Jouko Jääskeläinen
8510:          Anneli Taina                 Paavo Nikula                   Pekka Räty
8511:          Tuija Maaret Pykäläinen      Pekka Haavisto                 Sulo Aitioniemi
8512:                                                 1991 vp
8513: 
8514: 
8515: Lakialoite 73
8516: 
8517: 
8518: 
8519: 
8520:                                   Pelttari: Ehdotus laiksi rikoslain 23 luvun 6 §:n muuttamisesta
8521: 
8522: 
8523: 
8524:                                              Eduskunnalle
8525: 
8526:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8527: 
8528:    Vesiliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi ja        Vastaavan sisältöisen lain säätämistä on eh-
8529: hukkumistapausten vähentämiseksi aloitteessa         dotettu edellisen eduskunnan aikana lakialoit-
8530: ehdotetaan, että rangaistavan vesiliikennejuopu-     teessa n:o 5311988 vp. Asian tärkeyden vuoksi on
8531: muksen promillerajaa alennetaan nykyisestä 1,5       vihdoin aika ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin
8532: promillen veren alkoholipitoisuudesta 0,5 pro-       uudistuksen toteuttamiseksi.
8533: millen veren alkoholipitoisuuteen. Lisäksi ehdo-        Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
8534: tetaan vesiliikennejuopumuksen luokittelemista       simman pian sen jälkeen kun eduskunta on sen
8535: rattijuopumuksen tavoin teon vakavuuden ja           hyväksynyt. Tavoitteena on, että laki olisi voi-
8536: moitittavuuden perusteella lievemmän rangais-        massa viimeistään varsinaisen veneilykauden
8537: tusuhan alaiseen tavalliseen vesiliikennejuopu-      alkaessa vuonna 1992.
8538: mukseenja ankarammin rangaistavaan törkeään
8539: vesiliikennejuopumukseen.
8540: 
8541: 
8542: 
8543:                                            PERUSTELUT
8544: 
8545:    Vuonna 1976 on rikoslakiin liitetty voimassa      meksi mainitun itsenäisen kriteerin täyttymiselle
8546: olevat liikennejuopumusta koskevat rangaistus-       ei ole asetettu mitään promillerajaa. Tällä perus-
8547: säännökset. Tuolloin hajallaan eri laeissa olleet    teella teoriassa voi olla kysymys vesiliikennejuo-
8548: liikennejuopumussäännökset on koottu ja sijoi-       pumuksesta veren alkoholipitoisuuden ollessa
8549: tettu rikoslakiin tarkoituksin korostaa liikenne-    jopa alle 0,5 promillen. Käsitellessään nykyisin
8550: juopumuksen paheksuttavuutta. Moottorikäyt-          voimassa olevaa lainsäädäntöä koskevaa halli-
8551: töisen ajoneuvon kuljettaminen maalla säädet-        tuksen esitystä eduskunnan lakivaliokunta on
8552: tiin rangaistavaksi, jos kuljettajan veren alkoho-   mietinnössään 17 päivänä kesäkuuta 1976 katso-
8553: lipitoisuus on vähintään 0,5 promillea. Anka-        nut, että ehdotettu vesiliikennejuopumuksen
8554: rampi rangaistus määrättiin seuraamaan törke-        promilleraja 1,5 promillea on melkoisen korkea.
8555: ästä rattijuopumuksesta, jonka ensisijaisena         Toisaalta valiokunta on todennut, että vesilii-
8556: tunnusmerkkinä on vähintään 1,5 promillen            kennejuopumuksen kohdalla lakiehdotuksessa
8557: veren alkoholipitoisuus.                             on promillerajan lisäksi toinen itsenäinen kritee-
8558:     Vesiliikennejuopumuksen kohdalla sen sijaan      ri, nimittäin tehtävän edellyttämä suorituskyvyn
8559: säädettiin rangaistavuuden perusteeksi toisaalta,    huonontuminen. Viimeksi mainittuun kriteeriin
8560: että veren alkoholipitoisuus on vähintään 1,5        sekä valvontavaikeuksiin vesiliikenteessä vedo-
8561:  promillea ja olosuhteet ovat sellaiset, että teko   ten valiokunta on päätynyt puoltamaan lopulta
8562: on omiaan vaarantamaan toisten turvallisuutta.       hallituksen esityksen mukaista ratkaisua. Samal-
8563:  Toisaalta vesiliikennejuopumuksesta on kysy-        la valiokunta kuitenkin on edellyttänyt, että
8564:  mys, jos aluksen kuljettajan kyky kyseessä ole-     myös vesiliikennejuopumusta koskevan sään-
8565:  van kuljetustehtävän vaatimiin suorituksiin al-     nöstön toimivuutta käytännössä seurataan ja te-
8566:  koholin nauttimisen tai muun huumaavan ai-          hostetaan tarvittaessa vesiliikennettä koskevaa
8567:  neen nauttimisen johdosta on huonontunut. Vii-      valvontaa.
8568: 
8569: 210301N
8570: 2                                         1991 vp -    LA 73
8571: 
8572:    Kuluneina viitenätoista vuotena poliisin           vastaava prosenttiluku oli 80. Vuosina 1988-
8573: mahdollisuudet vesiliikenteen valvontaan ovat         1990 kuolleita oli veneonnettomuuksissa eri
8574: tuntuvasti parantuneet. Valvontaa onkin lisätty       vuosina 125, 139 ja 101, joista kahtena ensin
8575: merkittävästi. Käytännössä on kuitenkin ongel-        mainittuna vuonna kaksi kolmasosaa on ollut
8576: maksi osoittautunut kriteerin "tehtävän edellyt-      alkoholin vaikutuksen alaisena. Myös onnetto-
8577: tämän suorituskyvyn huonontumisen" osoitta-           muusveneiden matkustajista pääosa on ollut
8578: minen toteen. Näyttövaikutuksen vuoksi ran-           alkoholin vaikutuksen alaisina. Näissä tapauk-
8579: gaistavuus on perustunut pääsääntöisesti 1,5          sissa pääosassa on alkoholilla ollut osuutta
8580: promillen rajaan toisen kriteerin jäädessä onnet-     kuolemiin. Tästä syystä vesiliikenteen lisääntyes-
8581: tomuustapauksia lukuun ottamatta miltei sovel-        sä hukkumistapausten vähentämiseksi ja vesilii-
8582: tamatta. Silloin kun onnettomuus on tapahtu-          kenneturvallisuuden lisäämiseksi on tarpeen
8583: nut, säännöksen ennalta estäväHä vaikutuksella        alentaa vesiliikennejuopumuksen promillerajaa
8584: ei ole ollut siinä yksittäistapauksessa merkitystä.   0,5 promilleen nykyisestä 1,5 promillesta. Lähtö-
8585: On selvää, ettei vesiliikennejuopumustakaan           kohtana on tietenkin pidettävä sitä, että vesillä ei
8586: voida poistaa yksinomaan rangaistuksia korot-         saa liikkua lainkaan alkoholin vaikutuksen alai-
8587: tamalla. Lisäksi on huolehdittava vesiliikenteen      sena. Vähintään kuljettajan tulisi ainakin olla
8588: ja alkoholin vaarojen tiedottamisesta sekä asen-      selvä ja kyetä huolehtimaan muista mukana ole-
8589: nekasvatuksesta. Nykyinen rangaistavuuden raja        vista. Kuitenkin oikeusturvasyistä on kohtuullis-
8590: 1,5 promillea aiheuttaa juuri asennetasolla hel-      ta säätää rangaistavuuden raja 0,5 promilleen.
8591: posti ajatuksen, että alkoholin vaikutuksen alai-     Tutkimusten mukaan vasta 0,5 promillen veren
8592: sena veneily on hyväksyttävää. Tällaisten asen-       alkoholipitoisuutta voidaan pitää sellaisena, että
8593: teiden syntymisellä ja säilymisellä on kielteinen     se on selvästi heikentänyt kykyä kulkuneuvon
8594: vaikutus käyttäytymiseen vesiliikenteessä. On         turvalliseen kuljettamiseen. Tätä pienemmissä
8595: huomattava, että varsin pienet alkoholimäärät         alkoholipitoisuuksissa yksilölliset erot tekevät
8596: haittaavat kuljettajan psykomotorisia toimintoja      tulokset epävarmoiksi.
8597: ja siten aiheuttavat virhesuorituksia. Rangaista-         Edellä on todettu, että lakivaliokunta käsitel-
8598: vuuden rajana oleva 1,5 promillen veren alkoho-       lessään nykyistä liikennejuopumuslainsäädäntöä
8599: lipitoisuus sallii melkoisen vahvassa humalatilas-    perusteli korkeaa 1,5 promillen veren alkoholipi-
8600: sa veneilemisen ilman seuraamuksia.                   toisuuden jättämistä rangaistavuuden rajaksi
8601:    Julkisuudessa on useassa eri yhteydessä kes-       sillä, että laissa on myös toinen itsenäinen kritee-
8602: kusteltu veneilijöitä koskevasta promillerajasta      ri, jonka perusteella rangaistavuus määräytyy.
8603: ja varsin yleisesti pidetty voimassa olevaa pro-      Kuitenkin oikeuskäytäntö on osoittanut, että
8604: millerajaa liian korkeana. Vuonna 1986 suorite-       kuljettajan heikentyneen kyvyn perusteella on
8605: tun tutkimuksen mukaan 73 prosenttia tutki-           usein vaikea näyttää vesiliikennejuopumusta
8606: mukseen vastanneista oli sitä mieltä, että vesilii-   toteen. Tämä vaikuttaa myös poliisin valvon-
8607: kennejuopumukseen olisi sovellettava samanlai-        taan ja johtaa siihen, että käytännössä pääsään-
8608: sia säännöksiä kuin maaliikenteen rattijuopu-         töisesti poliisi joutuu toimimaan vain säädetyn
8609: muksiin. Vastanneista lisäksi 12 prosenttia on        promillerajan perusteella. Tästäkin syystä on
8610: jokseenkin samaa mieltä, täysin eri mieltä oli        paikallaan muuttaa lainsäädäntöä.
8611: vain 4 prosenttia.                                        Vesiliikennejuopumuksen rangaistavuus eh-
8612:    Vastuullisen veneilijän kannalta ehdotetuna        dotetaan tässä aloitteessa toteutettavaksi otta-
8613: säännösten muutoksella ei ole juurikaan merki-        malla mallia maaliikenteen rattijuopumussään-
8614: tystä, koska tällainen veneilijä ei lähde vesille     nöstöstä. Lievemmin ehdotetaan rangaistavaksi
8615: kuljettamaan alusta tai pienempääkään mootto-         vesiliikennejuopumuksesta sakolla tai enintään
8616: rivenettä alkoholin vaikutuksen alaisena.             kolmen kuukauden vankeudella moottorikäyt-
8617:    Suomen vesillä hukkuu vuosittain noin 350          töisen laitteen kuljettaminen vesillä kuljettajan
8618: ihmistä, joista suurella osalla on alkoholia veres-   veren alkoholipitoisuuden ollessa vähintään 0,5
8619: sä onnettomuushetkellä. Esimerkiksi vuonna            promillea. Mikäli veren alkoholipitoisuus on yli
8620: 1987 veneliikenneonnettomuuksissa kuoli 87            1,5 promillea ja olosuhteet ovat sellaiset, että
8621: henkeä, joista hukkui 80, sekä vuonna 1986            teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisten tai
8622: veneliikenneonnettomuuksissa menehtyi 122             kuljettajan omalle turvallisuudelle, rangaistaan
8623: ihmistä, joista 112 hukkui. Vuonna 1986 70            törkeästä vesiliikennejuopumuksesta enintään
8624: prosenttia onnettomuusveneiden kuljettajista oli      kahden vuoden vankeudella taikka vähintään 60
8625: alkoholin vaikutuksen alaisena, ja vuonna 1987        päiväsakolla. Vaaran käsitteellä tarkoitetaan
8626:                                          1991 vp -    LA 73                                           3
8627: 
8628: tässä, kuten maaliikenteessäkin, abstraktin vaa-     tilanteisiin. On huomattava, että tieliikennenor-
8629: ran aiheuttamista. Törkeästä vesiliikennejuopu-      meista poiketen ehdotetaan rangaistavuuden
8630: muksesta on kysymys myös veren alkoholipitoi-        yhdeksi kriteeriksi myös vaaran aiheuttamista
8631: suuden ollessa 0,5-1,49 promillea, mikäli kul-       kuljettajalle itselleen. Onnettomuuksista aiheu-
8632: jettajan kyky virheettömiin suorituksiin tällöin     tuu aina huomattavia kustannuksia myös muille
8633: on tuntuvasti huonontunut. Tällä tavoin teon         tahoille kuin kuljettajalle itselleen, minkä vuoksi
8634: vakavuus ja moitittavuus tulisi seuraamuksesta       on perusteltua puuttua asiaan myös tältä osin.
8635: päätettäessä nykyistä paremmin otetuksi huomi-           Lakitekstissä tarkoitetaan aluksella kaikkia
8636: oon. Vesiliikennejuopumuksesta aiheutuva vaa-        moottorikäyttöisiä vesillä kulkevia laitteita.
8637: ra on erilainen esimerkiksi ohjailtaessa matkus-     Nykyisen oikeuskäytännönkin mukaan perä-
8638: taja-alusta tai pikavenettä vilkkaasti liikennöi-    moottorin voimalla kulkenut soutuvene katso-
8639: dyllä yleisellä kulkuväylällä verrattuna pienen      taan lain tarkoittamassa mielessä alukseksi.
8640: moottoriveneen kuljettamiseen syrjäisillä vesi-          Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
8641: alueilla. Tietenkin myös pienellä moottoriveneel-    simman pian sen jälkeen kun eduskunta on sen
8642: lä voidaan aiheuttaa vähäliikenteisilläkin vesillä   hyväksynyt.
8643: vakavia seuraamuksia, jos esimerkiksi alkoholin         Edellä olevan perusteella ehdotan,
8644: vaikutuksen alaisena henkilölastissa oleva vene
8645: ajetaan karille tai myrskyssä nurin. Joka tapauk-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8646: sessa ehdotettu säännöstö antaa riittävänjousta-             lakiehdotuksen:
8647: vuuden sen soveltamiseen erilaisiin käytännön
8648: 
8649: 
8650:                                                 Laki
8651:                                 rikoslain 23 luvun 6 §:n muuttamisesta
8652:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8653:    muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 23 luvun 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin
8654: se on 10 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (960/76), sekä
8655:    lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
8656: seuraavasti:
8657:                      23 luku                         hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on
8658:                                                      tuntuvasti huonontunut, ja olosuhteet ovat sel-
8659:              Liikennejuopumuksesta
8660:                                                      laiset, että teko on omiaan vaarantamaan henki-
8661:                       6§                             lön omaa tai toisten turvallisuutta, hänet on
8662:    Joka kuljettaa alusta nautittuaan alkoholia       tuomittava törkeästä vesiliikennejuopumuksesta
8663: niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus on        vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi tai vä-
8664: aluksen kuljettamisen aikana tai sen jälkeen         hintään kuuteenkymmeneen päiväsakkoon.
8665: vähintään 0,5 promillea, on tuomittava vesilii-
8666: kennejuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen
8667: enintään kolmeksi kuukaudeksi.
8668:    Jos 1 momentissa tarkoitetun henkilön veren         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
8669: alkoholipitoisuus on vähintään 1,5 promillea tai     kuuta 199 .
8670: 
8671: 
8672:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1991
8673: 
8674:                                             Seppo Pelttari
8675:                                                 1991 vp
8676: 
8677: 
8678: Lakialoite 74
8679: 
8680: 
8681: 
8682: 
8683:                                     Haavisto: Ehdotukset laeiksi poliisilain 4 ja 5 §:n sekä valtiopäi-
8684:                                        väjärjestyksen muuttamisesta
8685: 
8686: 
8687:                                              Eduskunnalle
8688: 
8689:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8690: 
8691:    Lakialaitteessa ehdotetaan, että suojelupoliisi    alainen. Lisäksi ehdotetaan, että suojelupoliisin
8692: olisi jatkossa sekä sisäasiainministeriön että        toimivallasta antaa kansalaisista ns. turvalli-
8693: eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan valvonnan            suuslausuntoja tulisi säätää laissa.
8694: 
8695: 
8696: 
8697:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
8698: 
8699:    Aika ajoin on Suomessa käyty keskustelua sii-      sisäisiin uhkiin, niin demokratia valtiomuotona
8700: tä, kenen puolesta suojelupoliisi toimii. Keskus-     edellyttää, että sitä, mitä näinä uhkina pidetään,
8701: telussa on myös asetettu kyseenalaiseksi koko         arvioi mahdollisimman demokraattisesti edusta-
8702: suojelupoliisin toiminnan oikeutus. Kriittisiin       va joukko päättäjiä.
8703: äänenpainoihin on antanut aihetta se, että suoje-        Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskus-
8704: lupoliisin toimet ovat- demokraattiselle yhteis-      telua myös suojelupoliisin yksityisten kansalais-
8705: kunnalle poikkeuksellisesti - kansanvaltaisen         ten taustoja koskevien lausuntojen määrän kas-
8706: kontrollin ulottumattomissa.                          vamisesta. Suojelupoliisi on ilmoittanut, että
8707:    Suojelupoliisin toimialaan liittyy ymmärrettä-     vuonna 1990 siltä pyydettiin ns. turvallisuuslau-
8708: västi paljon tietoa, jota ei voida käsitellä julki-   suntoja lähes 4 000. Noin 1 000 lausunnossa oli
8709: sesti. Sama demokratian ja avoimuuden ongel-          pyytäjänä yksityinen yhteisö. Henkilö, josta
8710: ma on tuttu myös ulkopolitiikassa. Ulkopolitii-       lausunto annetaan, ei ole oikeutettu saamaan
8711: kan osalta on ratkaisuksi löytynyt eduskunnan         tietoa sen enempää lausunnonannosta kuin sen
8712: ulkoasiainvaliokunnan harjoittama kontrolli.          sisällöstäkään.
8713: Valiokunta, jossa ovat edustettuina lähes kaikki         Mielestäni nykyinen lausuntokäytäntö on
8714: poliittiset ryhmät, mutta jonka kokouksissa kä-       omiaan herättämään epäilyjä siitä, että menette-
8715: sitellyt asiat pysyvät tarvittaessa salassa, on       ly ei ole sopusoinnussa yksityisyyden eikä tieto-
8716: osoittautunut toimivaksi kompromissiksi val-          suojan nykyisten periaatteiden kanssa. Tämä
8717: tion turvallisuus- ja demokraattisuusintressien       lausunnonauto perustuu voimassa olevan polii-
8718: välillä.                                              siasetuksen epämääräiseen mainintaan suojelu-
8719:     Poliisilain mukaan suojelupoliisille kuuluu       poliisin velvollisuudesta antaa viranomaisille ja
8720: sellaisten hankkeiden seuraaminen ja ilmisaami-       yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja,
8721: nen, joiden on syytä varoa kohdistuvan valta-         jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpi-
8722: kunnan itsenäisyyttä tai sen laillista valtio- ja     tämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten
8723:  yhteiskuntajärjestystä vastaan taikka jotka ovat     ehkäisemiseksi.
8724: omiaan vaarantamaan yleistä järjestystä ja tur-          Mielestäni henkilöistä annettavista lausun-
8725: vallisuutta. Tämä toimenkuvaus -jota mieles-          noista tulee säätää lain tasolla siten, että ne
8726: täni tulisi tulkita suppeasti - liittyy pitkälti      tehtävät, joihin hakijoista lausunto voidaan
8727:  Suomea ulkopuolelta uhkaaviin tekijöihin ja          antaa, on rajattu ministeriöiden virkamiehiin,
8728:  näin ollen kuuluu juuri ulkoasiainvaliokunnan        suoranaisiin valtion turvallisuuteen liittyviin vir-
8729:  toimialaan. Mitä taas tulee mahdollisiin maan        koihin sekä sellaisiin yksityisten yhteisöjen joh-
8730: 
8731: 210301N*
8732: 2                                          1991 vp -    LA 74
8733: 
8734: totehtäviin, joihin liittyy merkittäviä kansallisia        Tämän lakialoitteen hyväksymisen ohella tu-
8735: taloudellisia tai turvallisuuteen liittyviä riskejä.   lisi suojelupoliisin toimintaa ja valvontaa koske-
8736: Näistä erityisesti mainittakoon uhka huipputek-        vat asetukset saattaa nykyistä selkeämmin suoje-
8737: nologian teollisuusvakoilusta.                         lupoliisin tointa ohjaaviksi ja demokraattista
8738:    Lisäksi henkilöllä, jota lausunto koskee, tulee     kontrollia edistäviksi.
8739: olla oikeus saada nähtäväkseen suojelupoliisin             Edellä olevan perusteella ehdotan,
8740: antama lausunto sekä tieto siitä, että hänestä on
8741: pyydetty ko. lausunto. Nykyinen salaisuuden                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
8742: verho ei ole perusteltavissa.                                 kiehdotukset:
8743: 
8744: 
8745: 1.
8746:                                                  Laki
8747:                                    poliisilain 4 ja 5 §:n muuttamisesta
8748: 
8749:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
8750:    muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisilain (84/66) 4 §:n 3 momentti sekä 5 §,
8751: sellaisena kuin se on osittain muutettuna 29 päivänä marraskuuta 1985 annetulla lailla (901/85),
8752: seuraavasti:
8753:                           4§                                                  5§
8754:                                                          Poliisitoimen ylin johto ja valvonta kuuluu si-
8755:    Suojelupoliisille kuuluu sellaisten hankkeiden säasiainministeriölle sekä eduskunnan ulkoasi-
8756: seuraaminen ja ilmisaaminen, joiden on syytä ainvaliokunnalle.
8757: varoa kohdistuvan valtakunnan itsenäisyyttä tai          Keskusrikospoliisi, liikkuva poliisi, poliisi-
8758: sen laillista valtio- ja yhteiskuntajärjestystä vas- opisto, poliisikoulu, poliisikoiralaitos ja poliisi-
8759: taan taikka jotka ovat omiaan vaarantamaan varikot toimivat välittömästi sisäasiainministe-
8760: yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Suojelupoliisi riön alaisina.
8761: voi antaa lausuntoja yksittäisten henkilöiden            Suojelupoliisi toimii sekä sisäasiainministe-
8762: taustoista koskien heidän soveltuvuuttaan tiet- riön että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan
8763: tyyn virkaan tai toimeen ainoastaan silloin, kun alaisena.
8764: on kyse ministeriöiden tai suoraan valtion tur-
8765: vallisuuteen liittyvien viranomaisten viroista tai
8766: sellaisten yhteisöjen johtotehtävistä, joihin liittyy    Tämä laki tulee vOimaan          päivänä
8767: merkittäviä kansallisia taloudellisia tai turvalli- kuuta 19 .
8768: suuteen liittyviä riskejä. Lausunnonannosta on
8769: ilmoitettava kirjallisesti sille, jota lausunto kos-
8770: kee, ja tällä on oikeus saada lausunto nähtäväk-
8771: seen.
8772:                                          1991 vp -    LA 74                                             3
8773: 
8774: 
8775: 2.
8776:                                                 Laki
8777:                                 valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
8778: 
8779:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
8780: tavalla,
8781:    lisätään valtiopäiväjärjestykseen uusi 48 a § seuraavasti:
8782: 
8783:                        48 a §
8784:    Ulkoasiainvaliokunnan tulee valvoa suojelu-       oikeus pyytää sisäasiainministeriöitä selvitys
8785: poliisin toimia. Tätä tehtävää varten ulkoasiain-    suojelupoliisin toiminnasta sekä yleisesti että
8786: valiokunnan tulee saada nähtäväkseen kaikki          koskien tiettyä toimintaa.
8787: suojelupoliisin asiakirjat.                             Valiokunnan jäsenten on noudatettava sitä
8788:    Niin usein kuin asianhaarat sitä vaativat,        vaiteliaisuutta, jota hallitus tai sisäasiainministe-
8789: tulee valiokunnan saada sisäasiainministeriöitä      riö katsoo kunkin asian laadun vaativan.
8790: selvitys suojelupoliisin toiminnasta; ja antakoon
8791: valiokunta, mikäli sen katsoo tarpeelliseksi, lau-
8792: suntonsa hallitukselle tai Sisäasiainministeriölie     Tämä laki tulee voimaan           päivänä
8793: selvityksen johdosta. Valiokunnalla on myös          kuuta 19
8794: 
8795: 
8796:      Helsingissä II päivänä lokakuuta 1991
8797: 
8798:                                            Pekka Haavisto
8799:     1
8800: 
8801: 
8802:     1
8803: 
8804: 
8805: 
8806: 
8807: 1
8808: 
8809: 
8810: 1
8811:                                                  1991 vp
8812: 
8813: Lakialoite 75
8814: 
8815: 
8816: 
8817: 
8818:                                     Vuoristo ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n
8819:                                        väliaikaisesta muuttamisesta
8820: 
8821: 
8822:                                               Eduskunnalle
8823: 
8824:    On sinänsä oikein, että samalla kun kansalai-          Samalla kun valtioneuvoston jäsenten palk-
8825: sia yhä useammin vaaditaan osallistumaan eri-          kiota alennetaan hallituksen esittämällä tavalla,
8826: laisiin lamatalkoisiin ja alentamaan tulo tasoaan,     tulisi kansanedustajan palkkio pitää ennallaan.
8827: myös valtioneuvoston jäsenten ja kansanedusta-         Kuitenkin edustajanpalkkiosta tulisi yhtä palk-
8828: jien ansioihin voitaisiin puuttua. Etenkin val-        kausluokkaa vastaava osuus maksaa johonkin
8829: tioneuvoston jäseninä toimivien kansanedusta-          edustajan valitsemaan työttömiksi joutuneiden
8830: jien palkkataso nousee kaksoispalkkauksen              ihmisten asemaa parantavaan yleishyödylliseen
8831: myötä mittoihin, jotka menevät tavalliselta kan-       tarkoitukseen. Tällainen toimenpide toimisi oi-
8832: salaiselta yli ymmärryksen.                            keansuuntaisena esimerkkinä siitä, kuinka hyvä-
8833:    Saattaa kuitenkin olla niin, että huonosti          tuloiset voivat osallistua taloudellisen laman
8834: harkitut esimerkit palkanalennuksista johtavat         voittamiseen.
8835: tuloksiin, jotka toimivat kaikkia hyviä tarkoi-           Samalla ehdotetaan momentissa mainitut lo-
8836: tuksia vastaan. Yleinen palkkojen alentaminen          maltapaluuraha ja määrävuosikorotus korvatta-
8837: johtaa siihen, että talouden elpymiseltä vähenne-      viksi virkaehtosopimuksen nykyisillä käsitteillä
8838: tään sen luonnollisia mahdollisuuksia. Palkko-         lomaraha ja ikälisä.
8839: jen alentaminen vähentäisi työmotivaatiota ja             Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä
8840: kulutuskysyntää. Nämä molemmat seikat ovat             tammikuuta 1992 ja se olisi voimassa vuoden
8841: vain omiaan syventämään lamaa.                         1993 loppuun saakka.
8842:    Tästä syystä myöskään kansanedustajien                 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8843: palkkion yleistä alentamista siten, että säästyvät
8844: varat omalla vaatimattomalla panoksellaan                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8845: päätyvät valtion kassaan, ei voida pitää perustel-            lakiehdotuksen:
8846:  tuna. Kansanedustajien tulotason alentamisella
8847: tulisi olla valikoitu, sosiaalisesti ja moraalisesti
8848: perusteltu kohde.
8849: 
8850: 
8851:                                                   Laki
8852:                   edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta
8853:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä määrätyllä
8854: tavalla,
8855:    muutetaan väliaikaisesti edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47)
8856: 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetulla lailla (464/
8857: 77), näin kuuluvaksi:
8858:                       1§                               palkkausluokkaa valtioneuvoston jäsenen palk-
8859:    Edustajan vuotuinen palkkio on kuusi palk-          kiota pienempi, maksetaan edustajan osoitta-
8860: kausluokkaa pienempi kuin valtioneuvoston jä-          maan työttömiksi joutuneiden ihmisten asemaa
8861: senen palkkio. Kuitenkin edustajanpalkkiosta se        parantavaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.
8862: osuus, joka vastaa maksettavan palkkion ja sel-        Edustajalle suoritetaan hänen palkkausluokkan-
8863: laisen palkkion erotusta, joka olisi seitsemän         sa perusteella laskettuna lomarahaa, ikälisää ja
8864: 
8865: 210301N
8866: 2                                       1991 vp -    LA 75
8867: 
8868: muuta yleistä palkanlisää ja lisäpalkkiota niin     palkkiosta lisineen. Jos palkkion määrään vai-
8869: kuin valtioneuvoston jäsenelle. Ikälisä lasketaan   kuttaa vuosiloman pituus tai toimipaikan sijain-
8870: kuitenkin sen ajan perusteella, jonka edustaja on   ti, palkkio lasketaan 26 arkipäivään oikeuttavaa
8871: hoitanut edustajantointa laskettuna siten, että     vuosilomaa vastaavasti ja toimipaikaksi katso-
8872: ikälisään oikeuttava aika alkaa edustajanvaalien    taan Helsinki.
8873: toimittamiskuukauden 1 päivästä tai, jos vara-
8874: mies kutsutaan edustajaksi, hänen ryhdyttyään
8875: hoitamaan edustajantointa, ja päättyy seuraa-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8876: vien edustajanvaalien toimittamiskuukauden 1        kuuta 1992 ja on voimassa 31 päiväänjoulukuu-
8877: päivänä. Milloin palkkio suoritetaan päiväpalk-     ta 1993.
8878: kiona, sen määrä on 1/365 edellä sanotusta
8879: 
8880: 
8881: 
8882:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1991
8883: 
8884:                     Raimo Vuoristo                           Matti Vähänäkki
8885:                                                  1991 vp
8886: 
8887: 
8888: Lakialoite 76
8889: 
8890: 
8891: 
8892: 
8893:                                     Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1992 toimitettavassa val-
8894:                                         tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
8895:                                         teista
8896: 
8897:                                               Eduskunnalle
8898: 
8899:    Aloite on tarkoitettu rinnakkaislakialoitteeksi        Esittämämme uusi 3 § merkitsee käytännössä
8900: hallituksen esitykselle n:o 6llaiksi vuodelta 1992     sitä, että mikäli verovelvollisen verotettava tulo
8901: toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta-        jää hänelle tulo- ja varallisuusverolain mukaan
8902: vista veroasteikoista ja veroprosenteista.             kuuluvien vähennysten jälkeen alle 1 000 mar-
8903:     Hallitus on esittänyt, että vuodelta 1992 toi-     kan, ei veroa lainkaan peritä. Tällä toimenpiteel-
8904: mitettavassa verotuksessa sovellettaisiin samaa        lä vapautettaisiin käytännössä valtionverosta
8905: veroasteikkoa kuin kuluvana vuonna. Vuosi sit-         opiskelijat, perustyöttömyysturvaa saavat ja
8906: ten SMP arvosteli suurituloisimmille tehtyjä mer-      kansaneläkettä sekä pientä työeläkettä nauttivat
8907: kittäviä kevennyksiä. Mielestämme linjan olisi         henkilöt. Toimenpiteen kustannusvaikutus olisi
8908: tullut enemmän suosia pienituloisia veronmak-          valtiolle melko vähäinen eli noin 200 miljoonaa
8909: sajia.                                                 markkaa, mutta se tuntuisi usean pienituloisen
8910:     Taloudellinen tilanne on maassamme olennai-        taloudessa merkittävänä helpotuksena.
8911: sesti huonompi kuin vuosi sitten. Näin ollen              Veroasteikon yläpäähän esittämämme tulora-
8912: kaikkia niitä veroasteikon alapäähän tehtyjä           jojen muutokset ja marginaaliprosenttien koro-
8913: alennusesityksiä, joita tuolloin teimme, ei enää       tukset tuottaisivat valtiolle yhteensä 1 590 mil-
8914: voitane toteuttaa. Veronkevennykset tulee koh-         joonaa markkaa hallituksen esittämää veroas-
8915: dentaa pelkästään kaikkein pienintä tuloa saa-         teikkoa enemmän. Tämän kaikkein suurituloi-
8916: ville eli eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille   simpien maksaman lisäverokertymän avulla pys-
8917: jne. Tämän takia esitämmekin noudatettavaksi           tyttäisiin rahoittamaan niin lakialoitteessa oleva
8918: voimassa olevaa tuloveroasteikkoa siten muutet-        uusi 3 § kuin tulo- ja varallisuusverolakialoittees-
8919: tuna, että lakiin lisätään hallituksen esitykseen      sammekin olleet vähennysten parannukset ja
8920: verrattuna uusi 3 § ja asteikon yläpäässä yli          hallituksen esityksestä poikkeavat säilyttämiset.
8921: 205 000 markkaa ansainneiden osalta tehdään               Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
8922: asteikon muutos niin, että se palaa suunnilleen        oittaen,
8923: verouudistusta edeltäneelle tasolle. Lisäksi suuri-
8924: tuloisten tulorajoja muutetaan siten, että jo yli                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8925: 285 000 markkaa ansaitsevat maksaisivat kor-                   lakiehdotuksen:
8926: keinta marginaaliveroa eli 49 %.
8927: 
8928: 
8929: 
8930: 
8931: 210301N
8932: 2                                        1991 vp -     LA 76
8933: 
8934: 
8935:                                                   Laki
8936: vuodelta 1992 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
8937:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8938: 
8939:                         1§                                                   3§
8940:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 61)               Valtionveroa ei kuitenkaan peritä, mikäli
8941:                                                       2 §:ssä olevan tuloveroasteikon mukaan kannet-
8942:                         2§                            tavaksi tulevan veron määrä jää alle 1 000 mar-
8943:     Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava:     kan sen jälkeen, kun verovelvollinen on tehnyt
8944:                                                       hänelle tulo- ja varallisuusverolain mukaan
8945:       Verotettava     Vero alarajan   Vero alarajan   kuuluvat vähennykset veronalaisesta tulostaan.
8946:          tulo           kohdalla        ylittävästä
8947:                                        tulon osasta
8948:          mk                  mk              %                           4-7 §
8949:                                                          (Kuten 3-6 §hallituksen esityksessä n:o 61)
8950:  40 000- 56 000             50                7
8951:  56 000- 70 000          1 170               15
8952:  70 000- 98 000          3 270               21
8953:  98 000-154 000          9 150               27
8954: 154 000-205 000         24 270               33
8955: 205 000-285 000         41 100               43
8956: 285 000-                75 500               49
8957: 
8958: 
8959:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
8960: 
8961:            Sulo Aittoniemi              Hannu Suhonen                  Tina Mäkelä
8962:            Lea Mäkipää                  Marita Jurva                   Heikki Riihijärvi
8963:                                                   1991 vp
8964: 
8965: 
8966: Lakialoite 77
8967: 
8968: 
8969: 
8970: 
8971:                                      Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
8972:                                          misesta
8973: 
8974: 
8975:                                                Eduskunnalle
8976: 
8977:     Aloite on tarkoitettu rinnakkaislakialoitteeksi     kaa ja toisesta tai sitä useammasta lapsesta
8978: hallituksen esitykselle n:o 62 laiksi tulo- ja varal-   10 000 markkaa.
8979: lisuusverolain muuttamisesta.                               Mielestämme eläkeläisten ja muiden pienitu-
8980:     Lakialaitteessa ehdotetaan hallituksen linjas-      loisten asemaa tulisi niin valtion- kuin kunnallis-
8981: ta poiketen luonnollisen henkilön verovelvollise-       verotuksessa edelleen parantaa. Parhaiten tavoi-
8982: na suorittaman korkovähennyksen omavastuun              te toteutuisi kunnallisverotuksen perusvähen-
8983: säilyttämistä ennallaan. Pienituloisille kansalai-      nystä korottamalla esittämäämme 9 500 mark-
8984: sille pienetkin korkomenot ovat merkittäviä ja          kaan, antamalla kunnallisverotuksen eläketulo-
8985: siksi ne tulisi saada mahdollisimman täysimää-          vähennys kaikille perhesuhteesta riippumatta
8986: räisesti vähentää verotuksessa. Toisena merkit-         täysimääräisenä, poistamalla sairauskulujen
8987: tävänä erona hallituksen linjaan esitetään, että        omavastuuosuus ja enimmäismäärät sekä jättä-
8988: korkovähennyksen enimmäismäärä nostettaisiin            mällä perimättä erillisessä lakialaitteessa esittä-
8989: aikaisemmalle tasolleen eli 85 %:iin korkome-           mämme mukaisesti alle 1 000 markan suuruinen
8990: noista. Nuorille pareille ja lapsiperheille on erit-    valtionvero. Näitä toimenpiteitä tarkoittavat
8991: täin tärkeätä, että asuntolainoista aiheutuvat          tekemämme esitykset voimassa olevan lain
8992: korkomenot saadaan vähentää mahdollisimman              108 §:n 3 ja 4 momentin kumoamisesta sekä hal-
8993: täysimääräisinä, koska niiden vaikutus perheen          lituksen esityksestä n:o 62 poikkeavat ehdotuk-
8994: talouteen on tuntuva. Varsinkin nyt, kun kor-           set.
8995: kotaso sitkeästi pysyttelee Euroopan ennätyslu-             Opiskelijat ja lapsiperheet ovat myös merkit-
8996: kemissa, on korkorasitusta oman asunnon hank-           tävä taloudellisissa vaikeuksissa elävä kansan-
8997: kimisessa voitava maksimaalisesti tukea valtio-         osa. Tämän takia emme hyväksy hallituksen
8998: vallan taholta eikä supistaa kuten hallitus esit-       esitystä uuden korotetun opintotuen verollepa-
8999: tää.                                                    nosta, vaan ehdotamme sen säilyttämistä verot-
9000:     Olennaisimpana rakenteellisena muutoksena           tomana. Lapsenhoitovähennystä ehdotamme
9001: velkojen korkojen vähennysoikeuteen esitetään,          nostettavaksi valtionverotuksessa 15 000 mark-
9002: että nykyisestä virheellisesti rakennetusta, avo-       kaan. Näin pystyttäisiin hieman tasaamaan elin-
9003: pareja suosivasta järjestelmästä siirryttäisiin         tasoeroa lapsiperheiden ja lapsettomien välillä.
9004: henkilökohtaiseen perhesuhteista riippumatta-               Katsomme, että huolimatta valtion talousti-
9005: maan asuntolainojen korkojen verovähennysjär-           lanteen vaikeuksista on voitava heikompiosais-
9006: jestelmään. Lakialaitteessa ehdotetaan, että jo-        ten kansalaisten rasitusta keventää ja etuisuuksia
9007:  kainen kansalainen, jolla on vakituiseen asun-         parantaa. Mikäli tarpeellista on, tulee se tehdä
9008:  toon kohdistuvista asuntolainoista johtuvia            hyvätuloisten kansalaisten etuisuuksia kaventa-
9009:  korkoja, saisi henkilökohtaisen 22 000 markan          malla, etuoikeuksista luopumalla ja jopa heidän
9010:  suuruisen korkovähennyksen verotuksessa.               verorasitustaan nostamalla.
9011: Tämän lisäksi niille verovelvollisille, joilla on           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9012:  pääasiallisesti elätettävänään alaikäisiä lapsia,      nioittaen,
9013:  tulisi antaa esitettyyn henkilökohtaiseen vähen-
9014:  nysoikeuteensa lapsikorotus. Lapsikorotuksen                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9015:  suuruus olisi ensimmäisestä lapsesta 5 000 mark-              lakiehdotuksen:
9016: 
9017: 
9018: 
9019: 
9020: 210301N
9021: 2                                          1991 vp -     LA 77
9022: 
9023: 
9024:                                                   Laki
9025:                                  tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
9026:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9027:    kumotaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 108 §:n 3 ja
9028: 4 momentti, sellaisena kuin ne ovat 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1343/90),
9029:    muutetaan 10 §:n 5 kohta, 27 §, 46 §:n 3 ja 10 kohta, 57 §, 64 §:n 1 momentin 4 kohta, 77 §:n 2
9030: momentti, 89 §, 91 §:n 1 momentin 1 kohta, 99 §, 100 §:n 1 momentti, 101 §, 108 §:n 2 momentti, 109 §,
9031: 146 a §:n 2 momentti, 149 §:n 4 momentti ja 169 §,
9032:    sellaisina kuin niistä ovat 27 §, 64 §:n 1 momentin 4 kohta, 89 §, 101 §, 108 §:n 2 momentti, 109 §
9033: ja 146 a §:n 2 momentti mainitussa 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa sekä 57 § osittain
9034: muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 29 päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla (1335/89), sekä
9035:    lisätään 10 §:ään uusi 4 a kohta,71 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 29
9036: päivänä joulukuuta 1989 annetulla lailla, uusi 3 momentti ja 73 §:ään, sellaisena kuin se on osittain
9037: muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, uusi
9038: 5 momentti, seuraavasti:
9039:                     10ja 27 §                          osalta 22 000 markkaa. Edellä mainittuja enim-
9040:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 62)             mäismääriä on korotettava 5 000 markalla, jos
9041:                                                        luonnollisella henkilöllä on ollut verovuonna
9042:                         46 §                           elätettävänään yksi alaikäinen lapsi, ja 10 000
9043:     Ansiotuloa on:                                     markalla, jos tällaisia lapsia on kaksi tai useam-
9044:                                                        pia.
9045:     (3 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 62)        Jos verovelvollisen tuloverosta on verovuon-
9046:                                                        na tehty 146 a §:n mukainen asuntovähennys,
9047:     (10 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 62)    hänellä on oikeus vähentää muita kuin ansiotoi-
9048:                                                        mintaan liittyviä korkoja enintään 5 000 mark-
9049:                       57§                              kaa.
9050:    Veronalaista tuloa ei ole:                             Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun korko-
9051:    (1-16 kohta kuten hallituksen esityksessä           vähennykseen saa luonnollisella henkilöllä ja
9052: n:o 62)                                                erillisenä verovelvollisena verotettavalla kotimai-
9053:                                                        sella kuolinpesällä sisältyä enintään 5 000 mark-
9054:    (18 ja 19 kohta kuten hallituksen esityksessä       kaa muita kuin valtion takaaman opintolainan
9055: n:o 62)                                                korkoja ja asuntolainakorkoja, joita ovat vero-
9056:                                                        velvollisen tai hänen perheensä vakituisen asun-
9057:                        64 §                            non hankkimisesta tai perusparannuksesta ja
9058:     Veronalaista tuloa ei ole:                         asumisoikeuden hankkimisesta johtuvan velan
9059:                                                        korot.
9060:     (4 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 62)
9061: 
9062:                                                                              91 §
9063:                   71,73ja77§                              Omavastuuosuutta sovellettaessa tai, kun
9064:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 62)             korkoja on vaadittu vähennettäväksi enemmän
9065:                                                        kuin mihin verovelvollisella on lain mukaan
9066:                        89 §                            oikeus, korot jäävät vähentämättä seuraavassa
9067:     Muulla verovelvollisella kuin yhteisöllä on        järjestyksessä:
9068: omavastuuosuutta koskevin edellä säädetyin                (1 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o 62)
9069: rajoituksin oikeus vähentää 85 prosenttia mui-
9070: den kuin elinkeinotoimintaan tai maatalouteen
9071: liittyvien velkojensa korkojen yhteismäärästä.
9072:     Luonnollisella henkilöllä ja erillisenä verovel-                          99 §
9073: vollisena verotettavalla kotimaisella kuolinpe-           Verovelvollisella on oikeus vähentää omat,
9074: sällä korkovähennyksen enimmäismäärä on                aviopuolisonsa ja lastensa sekä kasvattilastensa
9075: muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien korkojen        sairauskulut ( sairauskuluvähennys).
9076:                                           1991 vp -   LA 77                                           3
9077: 
9078:                       100§                                                 109 §
9079:   (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 62)          Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön
9080:                                                       kokonaistulo edellä mainittujen vähennysten
9081:                                                       jälkeen ei ole 9 500 markan määrää suurempi,
9082:                        101 §                          on siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä
9083:    Valtionverotuksessa verovelvollisella tai puo-     tämän tulon määrä (perusvähennys). Jos koko-
9084: lisoilla yhdessä on oikeus vähentää kokonaistu-       naistulon määrä mainittujen vähennysten jäl-
9085: lostaan 15 000 markkaa, jos verovelvollisella tai     keen ylittää täyden perusvähennyksen määrän,
9086: puolisoilla on ollut verovuonna elätettävänään        vähennystä pienennetään 20 %:lla ylimenevän
9087: vähintään 3 vuotta mutta enintään 7 vuotta            tulon määrästä.
9088: täyttänyt lapsi ( lapsenhoitovähennys).
9089: 
9090:                       108 §                                         146 a, 149 ja 169 §
9091:                                                         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 62)
9092:    Kunnallisverotuksen täyden eläketulovähen-
9093: nyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläk-           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9094: keenä pidetään verovuonna maksetun kansan-            kuuta 1992.
9095: eläkkeen pohjaosan ja ensimmäisessä kuntaryh-            Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
9096: mässä maksetun täysimääräisen lisäosan yhteis-        vuodelta 1992 toimitettavassa valtion- ja kunnal-
9097: määrää.                                               lisverotuksessa.
9098: 
9099: 
9100:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1991
9101: 
9102:          Sulo Aittoniemi                Hannu Suhonen                   Tina Mäkelä
9103:          Lea Mäkipää                    Marita Jurva                    Heikki Riihijärvi
9104:                                                  1991 vp
9105: 
9106: 
9107: Lakialoite 78
9108: 
9109: 
9110: 
9111:                                     Räty ym.: Ehdotukset laeiksi uskonnonvapauslain 12 §:n muutta-
9112:                                        misesta sekä yhteisöjen, yhtymien ja yhteisetuuksien verovel-
9113:                                        vollisuudesta ortodoksisille seurakunnille annetun lain kumo-
9114:                                        amisesta
9115: 
9116: 
9117:                                               Eduskunnalle
9118: 
9119:     Lakialaitteessa ehdotetaan poistettavaksi eri-     kirkot juurikaan tarjoa yhteisöille palveluksia.
9120: laisten yhteisöjen nykyinen velvollisuus maksaa        Seurakunnan jäseniä ovat kirkkolain mukaan
9121: kirkollisveroa joko luterilaiselle tai ortodoksisel-   yksittäiset ihmiset, jotka ovat joko vanhempien-
9122: le kirkolle. Jos kuitenkin yhteisö haluaa maksaa       sa tai omasta tahdostaan liittyneet ja liitetty seu-
9123: kirkollisveroa, noudatettaisiin siltä osin nykyistä    rakuntaan.
9124: verotuskäytäntöä, jossa kirkollisveron perinnän            Kirkollisveron poistaminen yhteisöiltä olisi
9125: hoitaa valtio. Sen päättäminen, kummalle "viral-       erityisen perusteltavaa nyt, kun taloudellisen
9126: liselle kirkolle" vero tuloutetaan, jätettäisiin       tilanteen vuoksi pyritään löytämään eri keinoja
9127: nykyisestä poiketen täysin yhteisön itsensä pää-       leikata yritysten kustannuksia. Tuorein tilasto
9128: tettäväksi.                                            kirkollisveroista on vuodelta 1989 ja sen mukaan
9129:     Yhteisöjen velvollisuus maksaa kirkollisveroa      yhteisöt maksoivat kirkollisveroa tuolloin 340
9130: on monella tavalla kyseenalainen. Selkeimpinä          miljoonaa markkaa, josta osakeyhtiöiden osuus
9131: esimerkkeinä tämän velvollisuuden perusteetto-         oli 240 miljoonaa markkaa. Kirkollisveron ko-
9132: muudesta voidaan mainita tilanteet, joissa vero-       konaiskertymä oli 3,120 miljardia markkaa.
9133: velvollisena on johonkin toiseen uskonnolliseen            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9134: yhteisöön kuuluvien tai ateistien omistama tai
9135: muuten hallitsema yhteisö. Yhteisöjen kirkollis-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
9136: veroa voidaan arvostella myös siksi, etteivät                 lakiehdotukset:
9137: 
9138: 
9139: 
9140: 
9141: 1.
9142:                                                   Laki
9143:                                uskonnonvapauslain 12 §:n muuttamisesta
9144:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
9145: tavalla,
9146:    lisätään 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskonnonvapauslain (267/22) 12 §:ään uusi 2
9147: momentti seuraavasti:
9148:                           12 §
9149:                                                     toimivaltainen elin on asiasta laillisesti päättä-
9150:    Yhteisöt, yhtymät ja yhteisetuudet voivat nyt.
9151: maksaa tässä pykälässä tarkoitettua veroa evan-
9152: kelisluterilaiselle tai ortodoksiselle seurakunnal-    Tämä laki tulee voimaan päivänä
9153: le, mikäli yhteisön, yhtymän tai yhteisetuuden kuuta 199.
9154: 
9155: 
9156: 
9157: 
9158: 210301N
9159: 2                                       1991 vp -     LA 78
9160: 
9161: 
9162: 2.
9163:                                                Laki
9164: yhteisöjen, yhtymien ja yhteisetuuksien verovelvollisuudesta ortodoksisille seurakunnille annetun lain
9165:                                            kumoamisesta
9166:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9167: 
9168:                        1§                           nettu laki (191135) siihen myöhemmin tehtyine
9169:    Täten kumotaan yhteisöjen, yhtymien ja yh-       muutoksineen.
9170: teisetuuksien verovelvollisuudesta ortodoksisille                          2§
9171: seurakunnille 10 päivänä toukokuuta 1935 an-           Tämä laki tulee voimaan päivänä
9172:                                                     kuuta 199.
9173: 
9174:        Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1991
9175: 
9176:            Pekka Räty                   Maija-Liisa Lindqvist          Paavo Nikula
9177:            Olli Rehn                    Minna Karhunen                 Markku Laukkanen
9178:            Tina Mäkelä                  Jukka Gustafsson               Raimo Vistbacka
9179:            Marita Jurva                 Leena Luhtanen                 Reijo Laitinen
9180:            Johannes Koskinen            Jouni Backman                  Sirkka-Liisa Anttila
9181:            Sulo Aittoniemi              Marjut Kaarilahti              Erkki Pulliainen
9182:                                                  1991 vp
9183: 
9184: 
9185: Lakialoite 79
9186: 
9187: 
9188: 
9189: 
9190:                                     Moilanen ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 3 luvun 1 §:n muuttamisesta
9191: 
9192: 
9193: 
9194:                                               Eduskunnalle
9195: 
9196:     Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15           nuoren tulevaisuuden ja mahdollisuuden elää
9197: vuotta. Rikollisen teon tehneet alle 15-vuotiaat       hyödyllisenä yhteiskunnan jäsenenä siinäkin
9198: joutuvat lain mukaan teon seurauksena lasten-          tapauksessa, että hän joidenkin rikoskokeilujen
9199: suojelulain mukaisten toimenpiteiden kohteeksi.        jälkeen palaisikin lainkuuliaiseksi kansalaiseksi.
9200: Viime aikoina kuitenkin sekä lastensuojeluviran-           Rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alenta-
9201: omaiset että poliisi ovat voimattomia alle 15-         minen esimerkiksi 14 vuoteen ei luonnollisesti-
9202: vuotiaiden rikollisen käyttäytymisen vuoksi.           kaan saa merkitä sitä, että nuoret joutuisivat
9203: Lainvastaiset teot ovat tulleet entistä vakavam-       vankilaan usein jopa tehokkaampaan rikolli-
9204: miksi ja väkivaltaisemmiksi. Nuoret tietävät           suusoppiin kuin jengeissä, vaan nuorten rikosoi-
9205: tarkoin oikeutensa ja käyttävät tilannetta hyväk-      keudellista seuraamusjärjestelmää tulee kehittää
9206: seen. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että          ja monipuolistaa, samalla kun ikärajaa alenne-
9207: nuori teon tehtyään uhoaa sanoen: "Minulle ette        taan.
9208: voi mitään, kun mä oon alaikäinen."                        Ensiarvoisen tärkeätä on kaiken ennalta eh-
9209:     Aikanaan ikäraja on aivan ilmeisesti ollut         käisevän työn merkitys, jo kodissa, päiväkodissa
9210: oikeaan osunut. Mutta yhteiskunnan kehittyessä         ja koulussa annettu lasten kasvatus niin, että
9211: ja monimuotoistuessa myös nuoret kehittyvät            lapsille opetetaan myös oikean ja väärän ero, se,
9212: entistä nopeammin niin myönteisessä kuin kiel-         mitä on soveliasta tehdä ja mitä ei. Viime aikoina
9213: teisessäkin. Nyt on tullut aika arvioida ikäraja       tämä opetus on jäänyt lasten kasvatuksessa liian
9214:  uudestaan.                                            vähälle. Myös koulun laillisuuskasvatuksella on
9215:     13-14-vuotiaista on tavallaan tullut lainsää-      oma tärkeä merkityksensä ja sen jatkuminen
9216: dännöllinen väliinputoajaryhmä. On myös kas-           tulee turvata lama-ajan leikkauksista huolimat-
9217: vatuksellisesti kyseenalaista, että vakavistakaan      ta.
9218:  lainvastaisista teoista, jopa väkivaltaisuuksista,        Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9219: ei joudu sellaisten seuraamusten kohteeksi, jotka      nioittavasti,
9220:  selkeästi viestittävät nuorille, että teko ei ollut
9221:  hyväksyttävä. Sen sijaan maksettavaksi tulevat                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9222:  vahingonkorvausmäärät kasvavat monella nuo-                  lakiehdotuksen:
9223:  rella niin merkittäviin summiin, että ne pilaavat
9224: 
9225: 
9226: 
9227: 
9228: 210301N
9229: 2                                      1991 vp -    LA 79
9230: 
9231: 
9232:                                               Laki
9233:                                rikoslain 3 luvun 1 §:n muuttamisesta
9234:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9235:   muutetaan rikoslain 3 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1940
9236: annetussa laissa (263/40), seuraavasti:
9237:                       1§
9238:    Teko, joka muuten on rangaistava, jääköön         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9239: rankaisematta, jos sen tekee neljäätoista vuotta   kuuta 199.
9240: nuorempi lapsi.
9241: 
9242: 
9243: 
9244:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1991
9245: 
9246:          Eeva-Liisa Moilanen           Pirkko Laakkonen                Ismo Seivästö
9247:          Jouko Jääskeläinen            Tuulikki Ukkola                 Markku Vuorensola
9248:          Riitta Jouppila               Timo Roos                       Maria Kaisa Aula
9249:          Pekka Leppänen                Eila Rimmi                      Annikki Koistinen
9250:          Sirkka-Liisa Anttila          Timo Kalli                      Eino Siuruainen
9251:          Jorma Huuhtanen               Matti Väistö                    Tina Mäkelä
9252:          Hannu Suhonen                 Raimo Vistbacka                 Johannes Leppänen
9253:          Lasse Näsi                    Kalle Röntynen                  Mikko Rönnholm
9254:          Kerttu Törnqvist              Tuula Koittinen                 Heikki Riihijärvi
9255:          Martti Tiuri                  Kaarina Dromberg                Eeva Turunen
9256:          Markku Laukkanen              Gunnar Jansson                  Marita Jurva
9257:          Kauko Heikkinen               Ritva Laurila                   Mirja Ryynänen
9258:          Seppo Pelttari                Kalevi Lamminen                 Heikki A. Ollila
9259:          Marjut Kaarilahti             Irmeli Takala                   Anssi Rauramo
9260:          Maunu Kohijoki                Tuula Linnainmaa                Oiva Savela
9261:          Väinö Saario                  Jörn Donner                     Matti Lahtinen
9262:          Kirsti Ala-Harja              Sinikka Hurskainen              Eero Paloheimo
9263:          Timo E. Korva                 Jouni J. Särkijärvi             Kari Häkämies
9264:          Olavi Ala-Nissilä             Markku Koski                    Armas Komi
9265:          Jarmo Laivoranta              Rose-Marie Björkenheim          Riitta Saastamoinen
9266:          Hanna Markkula                Markku Lehtosaari               Esko Jokiniemi
9267:          Marja-Liisa Tykkyläinen       Pauli Saapunki                  Jukka Vihriälä
9268:          Anna-Kaarina Louvo            Matti Vanhanen                  Aino Suhola
9269:          Pekka Viljanen                Bjarne Kallis                   Juhani Alaranta
9270:                                        Maija Perho-Santala
9271:                                               1991 vp
9272: 
9273: 
9274: Lakialoite 80
9275: 
9276: 
9277: 
9278: 
9279:                                   Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 6 §:n
9280:                                       muuttamisesta
9281: 
9282: 
9283:                                             Eduskunnalle
9284: 
9285:    Työttömyyden saavutettua maassamme syk-          noana keinona muutosten seuraamiseksi lienee
9286: syllä 1991 ennätysmäisen suuren luvun on Halli-     tehostuva aikuiskoulutus, jonka seurauksena
9287: tusmuodon 6 §:n toisen momentin kohta "valtio-      maahan saataisiin aikansa haaasteisiin vastaava
9288: vallan tehtävänä on järjestää Suomen kansalai-      ammattijakauma.
9289: selle mahdollisuus tehdä työtä, mikäli laissa ei        Edellisestä syystä on muodostunut yhä tärke-
9290: ole toisin säädetty" tullut aikaisempaa merkittä-   ämmäksi ohjata työttömät kansalaiset uusiin
9291: vämmäksi. Samanaikaisesti on kohdassa esite-        ammatteihin tähtäävään koulutukseen, ennen
9292: tyn vaatimuksen toteuttaminen käytännössä ja        heidän varsinaista työllistämistään. Siitä syystä
9293: mie1ekkäällä tavalla osoittautunut hyvin vai-       Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentin edellä mainit-
9294: keaksi.                                             tua kohtaa on pidettävä liian suppeana ja sitä
9295:    Suomen yhteiskunnan ja koko Euroopan             tulisi täydentää koulutukseen mahdollistavalla
9296: muutokset ovat olleet kiivaita viime vuosina ja     lisäyksellä.
9297: sama kiivas muutostahtijatkunee tulevina vuosi-        Samassa yhteydessä lienee perusteltua poistaa
9298: kymmeninä. On yhä merkityksellisempää pysyä         kohdan lopussa oleva sivulause, joka hämärtää
9299: mukana uusiutumisessa, jonka osina teollisuu-       perustuslain ja tavallisessa säätämisjärjestykses-
9300: den koneistuminen, tekninen kehitys ja näiden       sä säädetyn lain välisen suhteen.
9301: myötä koko tuotantorakenne, elinkeinoelämä ja           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9302: yhteiskunnan ammattijakauma muuttuvat kaik-
9303: ki hyvin nopeasti. Sukupolvien vaihtumisen tahti              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9304: ei läheskään riitä uusien ammattien vaatiman               lakiehdotuksen:
9305: koulutuksen edellyttämään uusiutumiseen. Ai-
9306: 
9307: 
9308: 
9309: 
9310: 210301N
9311: 2                                      1991 vp -    LA 80
9312: 
9313: 
9314:                                               Laki
9315:                            Suomen Hallitusmuodon 6 §:n muuttamisesta
9316: 
9317:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
9318: tavalla,
9319:    muutetaan Suomen Hallitusmuodon 6 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä heinäkuuta
9320: 1972 annetussa laissa (592/72), seuraavasti:
9321:                       6§
9322:                                                      Tämä laki tulee voimaan     päivänä
9323:   Valtiovallan tehtävänä on järjestää Suomen       kuuta 199 .
9324: kansalaiselle mahdollisuus tehdä työtä tai saada
9325: työhön tähtäävää koulutusta.
9326: 
9327: 
9328: 
9329:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
9330: 
9331:          Eero Paloheimo                Pekka Haavisto              Paavo Nikula
9332:          Tuija Maaret Pykäläinen       Ulla Anttila                Pekka Räty
9333:          Heidi Hautala                 Satu Hassi                  Hannele Luukkainen
9334:          Erkki Pulliainen              Esko Helle                  Liisa Jaakonsaari
9335:          Sirkka-Liisa Anttila          Raimo Vistbacka             Mirja Ryynänen
9336:          Sulo Aitioniemi               Tarja Kautto                Raimo Vuoristo
9337:          Jouni Backman                 Riitta Myller               Osmo Polvinen
9338:          Outi Ojala                    Iivo Polvi                  Martti Korhonen
9339:          Eila Rimmi                    Kerttu Törnqvist            Erja Lahikainen
9340:          Bjarne Kallis                 Olavi Ala-Nissilä           Gunnar Jansson
9341:          Johannes Leppänen             Väinö Saario                Marjut Kaarilahti
9342:                                                  1991 vp
9343: 
9344: 
9345: Lakialoite 81
9346: 
9347: 
9348: 
9349: 
9350:                                    Pykäläinen ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain 5 §:n muuttami-
9351:                                        sesta
9352: 
9353: 
9354:                                                Eduskunnalle
9355: 
9356: 
9357:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9358: 
9359:     Aloitteessa ehdotetaan, että asevelvollisuusai-   240, 285 ja 330 päivän asemesta 150, 195 ja 240
9360: koja lyhennetään yhdeksälläkymmenellä päiväl-         päivää.
9361: lä. Varusmiespalvelusajat olisivat siten nykyisten
9362: 
9363: 
9364: 
9365: 
9366:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
9367: 
9368:    Varusmiespalvelusajat asevelvollisuuslain 5        merkitys maanpuolustukselle on toisarvoinen
9369: §:ssä on määritelty varsin toisenlaisissa yhteis-     sekä palvelustaan suorittavien maanpuolustus-
9370: kunnallisissa ja myös valtiontaloudellisissa olois-   asenteille suorastaan kielteinen.
9371: sa verrattuna nyt vallitsevaan tilanteeseen. Myös        Näistä syistä on perusteltua, että palvelusai-
9372: kansainvälinen tilanne on nyt oleellisesti muut-      koja lyhennetään kolmella kuukaudella.
9373: tumassa. Asevarustelun vähentäminen ja yleis-            Lainmuutoksen seurauksena myös siviilipal-
9374: maailmallinen liennytys muuttavat maanpuolus-         velusaikaa olisi vastaavasti lyhennettävä. Tämä
9375: tuksen tehtävää Suomessakin. Palvelusaikojen          voidaan toteuttaa käsiteltäessä eduskunnalle
9376: lyhentäminen tuo merkittävää taloudellista sääs-      annettua hallituksen esitystä siviilipalveluslaiksi
9377: töä valtiolle ja antaa mahdollisuuden rationali-      ja laiksi palvelukseen kutsutun asevelvollisen
9378: soida puolustuslaitosta osana julkisen hallinnon      työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain
9379: keventämistä.                                         muuttamisesta (HE n:o 149). Tässä aloitteessa
9380:    Palvelusaikojen pituutta on tietysti syytä arvi-   ehdotettu lainmuutos palvelusaikojen lyhentä-
9381: oida ensisijaisesti todellisen koulutustarpeen ja     misestä vaikuttaa myös aseettomana palvelevien
9382: koulutettavien motivaation kannalta. Varus-           palvelusaikoihin. Näistä asevelvollisista on an-
9383: miesten valmiudet omaksua tarvittavat tiedot ja       nettu eduskunnan käsiteltäväksi hallituksen esi-
9384: taidot ovat peruskoulujärjestelmän ja ammatilli-      tys n:o 133, joka koskee asevelvollisuuslain
9385: sen koulutuksen ansiosta parantuneet. Varus-          muuttamista niin kuin tämä aloitekin.
9386: miespalvelustaan suorittavilla on nykyisellään           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9387: palvelusjaksoja, joiden aikana koulutusta ei
9388: käytännössä juuri anneta. Koulutuksesta voi-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9389: daan kitkeä pois sellaisia muotoja ja osia, joiden            lakiehdotuksen:
9390: 
9391: 
9392: 
9393: 
9394: 2!0301N
9395: 2                                        1991 vp -    LA 81
9396: 
9397: 
9398:                                                 Laki
9399:                                 asevelvollisuuslain 5 §:n muuttamisesta
9400: 
9401:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9402:   muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 5 §, sellaisena kuin se
9403: on 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1169/89), näin kuuluvaksi:
9404:                       5§                             reiksi ja asetuksella tarkemmin säädettäviin
9405:    Varusmiespalvelusaika on vähintään 150 päi-       miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutet-
9406: vää. Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka      tavien palvelusaika on 240 päivää.
9407: määrätään koulutettaviksi asetuksella tarkem-
9408: min säädettäviin miehistön erityistaitoa vaativiin     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9409: tehtäviin, on 195 päivää. Upseereiksi, aliupsee-     kuuta 1992.
9410: 
9411: 
9412:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
9413: 
9414:          Tuija Maaret Pykäläinen     Ulla Anttila                      Eero Paloheimo
9415:          Erkki Pulliainen            Satu Hassi                        Pekka Haavisto
9416:          Hannele Luukkainen          Heidi Hautala                     Paavo Nikula
9417:          Pekka Räty                  Tarja Halonen                     Marjatta Stenius-Kaukonen
9418:          Outi Ojala                  Jouko Skinnari                    Riitta Myller
9419:          Martti Korhonen             Eila Rimmi                        Jouni Backman
9420:                     Maria Kaisa Aula                          Arja Ojala
9421:                                                  1991 vp
9422: 
9423: 
9424: Lakialoite 82
9425: 
9426: 
9427: 
9428: 
9429:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
9430: 
9431: 
9432: 
9433:                                               Eduskunnalle
9434: 
9435:    Lapsiperheiden tukeminen tapahtuu oikeu-               Lapsesta, joka on täyttänyt 16 mutta ei 17
9436: denmukaisimmin ja yksinkertaisimmin lapsili-           vuotta, maksetaan nykyisin jatkettua lapsilisää,
9437: sien avulla. Tämä on ollut Vasemmistoliitossa          joka on aina ensimmäisestä lapsesta maksetta-
9438: toimivien johdonmukainen linja. Viime vuosina          van lapsilisän suuruinen. Lain mukaan jatkettu
9439: lapsilisien parantaminen keskeisenä lapsiperhei-       lapsilisä ei vaikuta muiden lapsien lapsilisiin.
9440: den taloudellisena tukimuotona sai laajaa kan-         Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että
9441: natusta, mutta Ahon hallitus katkaisi kehityksen       vanhimpien lasten täyttäessä 16 vuotta kaikkien
9442: kertaheitolla.                                         nuorempien lapsilisä putoaa asteikolla. Se mer-
9443:    Tulopoliittinen ratkaisuesitys on vakava uhka       kitsee lapsiperheille lapsilisien pienenemistä ai-
9444: kaikkien pienituloisten, varsinkin lapsiperheiden      kana, jolloin menot eivät suinkaan pienene. Siir-
9445: toimeentulolle. Lapsiperheiden toimeentuloa            ryttäessä kuukausittain maksettavaan lapsilisään
9446: voidaan tässäkin tilanteessa parhaiten tukea           lyhentyi maksukausi sen kuukauden loppuun,
9447: lapsilisiä korottamalla. Vasemmistoliiton edus-        jolloin ikäraja on saavutettu, kun aiemmin lapsi-
9448: kuntaryhmä ehdottaa lapsilisiin 50 markan ko-          lisää maksettiin aina kyseisen vuosineljänneksen
9449: rotusta kuukaudessa.                                   loppuun. Tämä on merkinnyt perheille menetyk-
9450:    Elatusvelvollisia tulisi tukea siten, että he       siä.
9451: voisivat paremmin osallistua lastensa huoltoon            Vasemmistoliitto ehdottaa lapsilisän maksa-
9452: ja luonapitoon. Ruotsissa ei elatusvelvollisuus-       mista tavallisena lapsilisänä 17 vuoden täyttämi-
9453: vähennystä verotuksessa ole poistettu, koska ei        seen saakka. Ehdotamme myös lapsilisien sito-
9454: ole katsottu voitavan löytää korvaavaa tukea.          mista indeksiin.
9455: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä                 Lapsilisien korottaminen 50 mk/kk maksaa
9456: lapsilisän maksaminen 150 mk/kk suuruisena             noin 500 milj. mk. Budjettiesityksessä on lapsili-
9457: elatusvelvollisille lasta kohti, silloin kun he ovat   siin varattu 5,53 mrd. markkaa.
9458: huolehtineet elatusmaksuista, olisi oikeudenmu-           Vasemmistoliiton mielestä tulisi lapsilisiä
9459: kainen tapa tukea heidän osallistumistaan huo-         maksaa myös lapsista, jotka vanhempien opiske-
9460: lenpitoon lapsista.                                    lun vuoksi asuvat ulkomailla eikä heillä siellä ole
9461:    Lapsilisien määrät muodostuvat seuraavasti          oikeutta vastaaviin etuuksiin.
9462: (mk/kk):                                                  Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9463:                                               VAS
9464:                 1.10.1987 1.10.1991         1.1.1992             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9465:    1. lapsi        186           366           416            lakiehdotuksen:
9466:    2. lapsi        216           413           463
9467:    3. lapsi        279           512           562
9468:    4. lapsi        363           645           705
9469:    5. lapsi jne. 438             842           892
9470:    elatusvelv.                                 150
9471: 
9472: 
9473: 
9474: 
9475: 210301N
9476: 2                                           1991 vp -    LA 82
9477: 
9478: 
9479:                                                   Laki
9480:                                         lapsilisälain muuttamisesta
9481: 
9482:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9483:    muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541148) 1 §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §,
9484:    sellaisina kuin ne ovat, l §muutettuna 20 päivänäjoulukuuta 1985 ja 22 päivänä helmikuuta 1991
9485: annetuilla laeilla (1055/85 ja 369/91), 2 §:n l momentti 6 päivänä tammikuuta 1989 annetussa laissa
9486: (3/89) ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), sekä
9487:    lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti ja lakiin uusi 1 b §, seuraavasti:
9488: 
9489:                          l§                                                    2§
9490:    Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-           Lapsilisä suoritetaan sen kuukauden alusta
9491: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,           lukien, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai
9492: valtion varoista lapsilisää jokaista Suomessa           oikeus lapsilisään alkanut, sen vuosineljännek-
9493: asuvasta seitsemäätoista vuotta nuoremmasta             sen loppuun saakka, jonka kuluessa lapsi saavut-
9494: lapsesta.                                               taa 1 §:ssä mainitun iän.
9495:    Lapsilisän määrä on 416 markkaa kalenteri-
9496: kuukaudessa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsi-
9497: lisän nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta
9498: lapsesta on lapsilisän määrä kalenterikuukau-                                13§
9499: dessa kuitenkin 463 markkaa, kolmannesta lap-              Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh-
9500: sesta 562 markkaa, neljännestä lapsesta 705             teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee.
9501: markkaa sekä viidennestä ja kustakin seuraavas-            Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puo-
9502: ta lapsesta 892 markkaa kalenterikuukaudessa,           livuosittain.
9503: paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla
9504: hoidettavana laitoksessa.
9505:    Lapsilisää suoritetaan 150 markkaa kalenteri-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9506: kuukaudessa lasta kohti elatusmaksun suoritta-          kuuta 1992.
9507: neelle elatusvelvolliselle.                               Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
9508:                                                         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
9509:                        lb§                              menpiteisiin.
9510:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 107)
9511: 
9512: 
9513:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991
9514: 
9515:           Marjatta Stenius-Kaukonen        Eila Rimmi                   Outi Ojala
9516:           Heli Astala                      Martti Korhonen              Esko Helle
9517:           Ensio Laine                      Jarmo Wahlström              Claes Andersson
9518:                      Iivo Polvi                                  Osmo Polvinen
9519:                                                  1991 vp
9520: 
9521: Lakialoite 83
9522: 
9523: 
9524: 
9525: 
9526:                                      Astala ym.: Ehdotukset opintotukilaiksi ja laiksi tulo- ja varalli-
9527:                                         suusverolain muuttamisesta
9528: 
9529:                                               Eduskunnalle
9530: 
9531: 
9532:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9533: 
9534:     Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää            kuntaryhmässä maksettavan pohja- ja lisäosan
9535: tässä lakialaitteessa kaikille keskiasteen opiskeli-   määrästä).
9536: joille ja korkeakouluissa perustutkintoa suoritta-        Lukiossa opiskeleva, joka ei ole oikeutettu
9537: ville opiskelijoille maksettavaksi asteittain opin-    opintorahaan eikä lapsilisään, olisi oikeutettu
9538: torahan, joka olisi tasoltaan yksinäiselle henki-      vanhempien luona asuessaan lapsilisän suurui-
9539: lölle ensimmäisessä kuntaryhmässä maksettavan          seen opintoavustukseen ja muualla asuva lukia-
9540: täyden kansaneläkkeen suuruinen (1.7.1992 lu-          lainen olisi oikeutettu lapsilisän kaksinkertaiseen
9541: kien tasossa 70 % kansaneläkkeen pohja- ja lisä-       määrään.
9542: osasta, 1. 7.1993 tasossa 85% ja 1. 7.1994 kansan-        Aikuisopintorahaan olisi oikeutettu 25-29-
9543: eläkkeen pohja- ja lisäosa) sekä opintorahan tu-       vuotias opiskelija, jonka edellisistä päätoimisista
9544: levan tason kytkemistä kansaneläkeindeksiin.           opinnoista on kulunut kahdeksan vuotta, sekä
9545:     Lakialaitteessa valtion takaaman opintolai-        30 vuotta täyttänyt opiskelija, jonka päätoimi-
9546: nan määrä opiskelukuukautta kohden olisi               sista opinnoista on kulunut viisi vuotta tai jolta
9547: puolet kuukausittaisesta opintorahan määräyty-         puuttuu ammatillinen peruskoulutus.
9548: misperusteesta (kansaneläkkeen yksinäiselle I
9549:                                                ----
9550: 
9551: 
9552:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
9553: 
9554: Uudistuksen tarve                                      vissä olevaa opintotukea. Kun opintojen rahoi-
9555:                                                        tuksessa opintolaina on huomattavan tärkeä,
9556:    Kehitys 1980-luvulla on merkinnyt sosiaalisen       opiskelijoiden asema on pitkälti riippuvainen
9557: eriarvoisuuden lisääntymistä nuorten valikoitu-        pankkien kulloinkin harjoittamasta lainapolitii-
9558: misessa eri koulutusasteisiin. Erityisesti korkea-     kasta. Nykyistä tilannetta mutkistaa erityisesti
9559: kouluihin valikoitumisessa ylimpien sosiaaliryh-       pankkien ilmoitus, etteivät ne aio jatkaa valtion
9560: mien suhteellinen osuus on ollut vahvistumassa.        tukemien peruskorkosidonnaisten opintolaino-
9561: Suomen korkeakouluissa ollaan siirtymässä jäl-         jen myöntämistä, mistä seuraa opintolainoituk-
9562: leen aikoihin, jolloin korkeakouluopiskeluun on        sen siirtyminen markkinakantaiseen lainoituk-
9563: mahdollisuus vain varakkaimmilla.                      seen.
9564:    Opintotuen tarkoituksena on ollut turvata              Taloudellisen ahdingon osalta tilanne on
9565: opiskelijan toimeentulo pääsääntöisesti yhdek-         ammatillisissa oppilaitoksissa täsmälleen sama
9566: sän kuukautta vuodessa ja enimmillään seitse-          kuin korkeakouluopiskelijoilla.
9567: män vuoden ajan. Tämä tavoite ei nykyisessä               Peruskoulun jälkeisiä opintojaan suorittavien
9568: järjestelmässä toteudu.                                opiskelijoiden taloudellisen kriisin voittaminen
9569:     Nykyinen opintotukijärjestelmä on vanhentu-        edellyttää yhteiskunnallisten voimavarojen tun-
9570: nut. Keskeisimmät puutteet opintotukijärjestel-        tuvaa lisäämistä. Mikäli kansalaisten eriarvoisia
9571: mässä ovat siinä, että opintorahan osuus ei yksin      mahdollisuuksia koulutuksen rahoituksessa ei
9572: riitä toimeentuloksi ja että opintolainan hoito-       haluta pitää koulutukseen valikoitumisen mää-
9573: kulut syövät opiskelijoiden reaalisesti käytettä-      räävänä tekijänä vastaisuudessakaan, korotettu
9574: 
9575: 210301N
9576: 2                                          1991 vp -    LA 83
9577: 
9578: opintoraha tulisi ulottaa kaikkiin 18 vuotta täyt-     ei pidä poistaa valtion tulo- ja menoarviosta,
9579: täneisiin opiskelijoihin. Hallituksen esitys ei rat-   vaan sitä tulee korottaa elinkustannusten nou-
9580: kaise opintotuen perusongelmaa, joka on tuen           sua vastaavasti.
9581: riittämätön taso, vaan siirtää opintojenaikaista
9582: rahoitusta entisestään opiskelijoiden itsensä          Lakialoitteen perusratkaisut
9583: kustannettavaksi. Edelleenkin opintorahan ta-
9584: sosta päättäminen- suhteessa elinkustannusten             1 §. Opintotuen tarkoitus on tässä lakialait-
9585: nousuun - jää valtion budjettipäätösten va-            teessa määritelty niin, että opintotukea myönne-
9586: raan.                                                  tään toimeentulon turvaamiseksi opiskelijan
9587:    Ainoa kestävä ratkaisu on siirtyminen asteit-       päätoimisen opiskelun ajalle. Opiskelijana tar-
9588: tain opiskelijoiden perustuloon eli opintorahaan,      koitetaan Suomessa pysyvästi asuvaa Suomen
9589: kun opintojen rahoitus irrotetaan pankkien lai-        kansalaista tai ulkomaalaista.
9590: napolitiikasta. Hallituksen esityksessä opintotu-         3 ja 8 §. Lakialoitteen mukaan opintorahaan
9591: kilainsäädännöksi viitataan eduskunnan kan-            ja -lainaan oikeuttavia opintoja ovat vähintään
9592: nanottoon (VaVM 100/1986 vp.) opintotuen ke-           kaksi kuukautta kestävään tutkintoon vahviste-
9593: hittämisestä. Tuossa lausumassa, joka liitettiin       tun oppimäärän suorittaminen tai ammatillisen
9594: jo vuoden 1987 tulo- ja menoarvion perustelui-         kelpoisuuden saavuttamiseen tähtäävä päätoi-
9595: hin, todetaan:                                         minen opiskelu kansanopistossa, ammatillisessa
9596:    "Opintotuen kehittämisen tavoitteena on as-         oppilaitoksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuk-
9597: teittain parantaa oman talouden muodostanei-           sessa, yliopistossa tai korkeakoulussa.
9598: den opiskelijoiden opintotukea perustoimeentu-            6 §. Lakialoitteen ehdotus opintotukeen oi-
9599: lon turvaavaksi etuudeksi. Tämän mukaisesti            keuttavan ajan (55 kuukautta) osalta vastaa
9600: lisätään asteittain opintorahan osuutta siten, että    opintotuen johtoryhmän esitystä paitsi, että täs-
9601: se yhdessä keskiasteen maksuttoman ateriaedun          sä esityksessä on otettu huomioon Suomen yli-
9602: kanssa vuoteen 1990 mennessä nousee noin               oppilaskuntien liiton ehdotus, jonka mukaan
9603: puoleen opintotuen määrästä, sekä lievennetään         opintotukikeskuksen tulisi voida harkintansa
9604: opiskelijoiden puolison sekä vanhempien tulojen        mukaan pidentää opintotuen myöntämisaikaa
9605: ja varallisuuden huomioon ottamista päätettäes-        tutkinnon laajuuden niin vaatiessa. Esimerkkinä
9606: sä täysi-ikäisten opiskelijoiden opintotuesta."        tällaisesta pidempää valmistumisaikaa vaativas-
9607:     Vaikka opintotukiuudistus on jo nyt kaksi          ta tutkinnosta on esitetty muun muassa lääketie-
9608: vuotta myöhässä, ei hallituksen esitys vieläkään       teen lisensiaatin tutkinto. Joissakin muissakin
9609: täytä eduskunnan sille asettamia vaatimuksia.          tutkinnoissa tämä saattaa tulla esille. Ehdotto-
9610: Edelleen hallituksen esitys jakaa opiskelijat yli      man maksimipituuden rajaaminen lakiin kangis-
9611: 20-vuotiaisiinja alle 20-vuotiaisiin. Opintorahan      taa järjestelmää tarpeettomasti. Opintotukikes-
9612: osuus yli 20-vuotiaiden kotonaan asuvien osalta        kuksen harkintavaltaa tuen pidennykseen tulisi
9613: alittaa edelleen opintolainan osuuden vastoin          kehittää niin, että sillä olisi tulevaisuudessa mah-
9614: eduskunnan päätöstä. Pahin epäkohta opintora-          dollisuus ottaa harkinnassaan huomioon tutkin-
9615: han kattavuuden osalta on kuitenkin se, että           non poikkeuksellisen laajuuden lisäksi myös
9616: suurin osa, n. 128 000 keskiasteen opiskelijaa, jää    hakijan yksilölliseen elämäntilanteeseen liittyvät
9617: edelleen korotetun opintorahan ulkopuolelle ja         tekijät.
9618: heidän osaltaan sovelletaan voimassa olevia               9 §. Opintotukena maksettavaa opintoavus-
9619: säännöksiä.                                            tusta saisi tämän lakialoitteen mukaan sellainen
9620:     Hallitus esittää riittämättömän opintotukiuu-      opiskelija, joka ei olisi oikeutettu opintorahaan
9621: distuksen lisäksi vuoden 1992 tulo- ja menoar-         ja jolla ei olisi oikeutta lapsilisälain (541/48)
9622: vioesityksessään poistettavaksi opiskelijoiden         mukaiseen lapsilisään. Tätä tukea saisivat lu-
9623: ateriatuen ja korkeakouluopiskelijoiden opinto-        kiossa opiskelevat vähävaraiset opiskelijat.
9624: rahan huoltajakorotuksen. Me emme voi hyväk-              13 ja 14 §. Järjestelmän rakenteellisia puuttei-
9625: syä opiskelijoiden ateriatuen poistamista emme-        ta ovat ennen kaikkea opintorahan alhainen taso
9626: kä nykyisen järjestelmän tai hallituksen esityk-       ja se, että opintorahan markkamääriä ei tarkiste-
9627: sen puitteissa sitä, että huoltajakorotuksesta         ta elinkustannusten muutoksia vastaavasti ja
9628: luovuttaisiin. Opiskelijoiden ateriatuen poista-       tällä hetkellä tason korottaminen riippuu kunkin
9629: minen on järkevän opiskelijaruokalatoiminnan           vuoden valtion tulo- ja menoarvion sisällöstä ja
9630: kannalta täysin epätarkoituksenmukainen sääs-          siinä toteutetusta talouspoliittisesta linjasta.
9631: tötoimi, siksi nykyistä opiskelijoiden ateriatukea        Hallituksen esityksessä on nykyistä tasoa
9632:                                            1991 vp -    LA 83                                           3
9633: 
9634: korkeampaa - joskin riittämätöntä - uutta               turva voitaisiin taata. Esittämämme uudistuksen
9635: opintorahaa esitetty vain korkeakouluopiskeli-          toisessa vaiheessa (1.7.1993) opintoraha kaikille
9636: joille. Samalla hallitus on vesittänyt aiemmat          keskiasteen ja korkeakouluasteen päätoimisille
9637: uudistussuunnitelmat (Opintotuen selvitysmie-           opiskelijoille olisi 85 % täyden kansaneläkkeen
9638: hen raportin esitys 1990 ja ns. opintotuen johto-      määrästä ja yksinäisen täyden kansaneläkeen
9639: ryhmän esitys).                                        taso saavutettaisiin 1. 7.1994.
9640:      Opintorahan taso on tässä lakialaitteessa             Jotta opintorahaa voitaisiin kehittää opiskeli-
9641: asetettu yksinäisen henkilön saaman kansan-            joiden perustoimeentulon turvaavaksi etuudeksi,
9642: eläkkeen pohja- ja lisäosan suuruiseksi, jolloin se    johon kaikilla opiskelijoilla on oikeus, etuus on
9643: olisi kansaneläkkeen nykytasolla (1.1.1991) 2 339      uudistuksen kokonaan toteuduttua (1.7.1994
9644: markkaa. Tätä vastaava taso tulisi saavuttaa           lukien) opiskelijoiden erilainen sosiaalinen ja
9645: lukuvuonna 1994-95. Uudistus tulisi voimaan            taloudellinen asema huomioon ottaen syytä
9646: asteittain siten, että opintoraha olisi 1. 7.1992      saattaa samankaltaisen verokohtelun alaiseksi
9647: 70% yksinäiselle I kuntaryhmässä maksettavan           kuin eläketulot. Samalla on kuitenkin syytä
9648: kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan määrästä,            huolehtia siitä, että alhaisempia ansiotuloja saa-
9649:  1. 7.1993 tulisi saattaa voimaan uudistuksen II       vien opiskelijoiden taloudellista tilannetta ei
9650: vaihe, jolloin opintorahan taso olisi 85 % edellä      heikennetä.
9651: tarkoitetusta määrästä ja uudistus tulisi lopulli-         Tässä lakialaitteessa ei ole opintotuen johto-
9652:  sesti voimaan 1. 7.1994, jolloin opintoraha olisi     ryhmän ja hallituksen esityksestä poikkeavasti
9653: lakialoitteen 14 §:ssä määrätty täyden kansan-         asetettu täysimääräiselle opintorahalle tarvehar-
9654: eläkkeen taso (1.1.1991 tasossa 2 339 markkaa).        kintaa (hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen
9655:       Lakialoitteen sisältö opintolainan osalta on     9 §). Toisin sanoen opiskelijat voivat hankkia li-
9656:  samansisältöinen kuin opintotuen johtoryhmän          sätuloja opintolainojen koron maksuun ja elin-
9657: esitys, eli lainaa voi saada kuukautta kohden          kustannuksiin vaarantamatta täysimääräisen
9658:  50% ensimmäisessä kuntaryhmässa yksinäiselle          opintorahan saamista. Tämä ratkaisu sallii opis-
9659:  maksettavan kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan         kelijalle suuremman valinnanvapauden, kuin jos
9660:  määrästä eli nykyisen tason mukaan 1 169 mark-        lisätulot automaattisesti leikkaisivat perustoi-
9661:  kaa.                                                  meentuloon käytettävää opintorahaa.
9662:      19 §ja uudet TVL:n säännökset. Hallituksen            Samalla kun tämän lakialoitteen III vaihe
9663:  esityksessä tulo- ja varallisuusverolain muutta-      (opintoraha täyden kansaneläkkeen suuruinen)
9664:  misesta (HE 62) on esitetty muun muassa uuden         toteutuu 1. 7.1994, tulo- ja varallisuusverolakia
9665:  tarveharkintaan sidotun opintorahan saattamis-        (1240/88) voidaan muuttaa niin, että opintoraha
9666:  ta veronalaiseksi.                                    lasketaan osaksi opiskelijan bruttotuloja (muu-
9667:      Tällaisenaan hallituksen kaavailema opinto-       tos TVL:n 46 §:ään), josta opiskelija voisi tehdä
9668:  tukiuudistus merkitsee "tuen" saajalle todellista     opiskelijavähennyksen sekä valtion- että kunnal-
9669:  pakkopaitaa. Päätoimisen opiskelun rahoittami-        lisverotuksessa eläketulovähennyksen tapaan
9670:  seksi on otettava vastaan opintoraha, mutta           (uudet TVL:n 102 aja 108 a §). Täysi opiskelija-
9671:  koska sen taso on riittämätön (veron jälkeen          vähennys laskettaisiin niin - ikään kuin opiske-
9672:  1 410 mk), on opiskelijoiden käytävä edelleen         lija saisi opintorahaa verovuoden kaikilta kuu-
9673:  lukukausien ja lomien aikana ansiotyössä. Tästä       kausilta- että laskentaperusteena käytettävän
9674:  ja hallituksen tarveharkintaisen opintorahaesi-       opintorahan kaksitoistakertainen yhteismäärä
9675:  tyksen johdosta puolestaan seuraa, että n. 1 700      (vuoden 1991 tasossa 12 x 2 339 mk) kerrottaisiin
9676:  markkaa ylittävät ansiotulot opiskelukuukausi-        2,22:lla. Tästä (62 310 mk:sta) vähennettäisiin
9677:  na leikkaavat opintorahaa asetuksessa säädettä-       progressiivisen tuloveroasteikon alimman vero-
9678:  vällä tavalla. Hallituksen esityksessä opintoraha     tettavan tulon (v. 1991 40 000 mk) määrä ja
9679:  on veronalaista ilman, että kokonaistulosta voisi     jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen sadan
9680:  tehdä minkäänlaista sosiaalista vähennystä (vrt.      markan määrään. Näin laskettuna täysi opiske-
9681:  eläkeläisten eläketulovähennykset TVL:n 102 ja        lijatulovähennys valtionverotuksessa olisi vuo-
9682:   108 §:ssä).                                          den 1991 markkamäärin laskettuna 22 400 mark-
9683:      Tässä lakialaitteessa esittämämme opintora-       kaa, mikä merkitsisi, että pelkkää opintorahaa
9684:  ha olisi 1.7.1992 1 637 markkaa. Hallituksen          saavan opiskelijavähennys olisi hiukan suurempi
9685:  esityksessä tuen taso ei vastaa opiskelijajärjestö-   kuin opiskelijan saaman opintorahan vuosittai-
9686:  jen esittämää perusvaatimusta opintorahasta,          nen yhteismäärä (21 051 markkaa).
9687:  jolla opiskelukuukausien aikainen toimeentulo-            Täyden opiskelijavähennyksen määrää pie-
9688: 4                                         1991 vp -    LA 83
9689: 
9690: nennettäisiin sekä valtion että kunnallisverotuk-     markkamäärää tulee asetuksella tarkistaa sa-
9691: sessa kuitenkin 70 %:lla määrästä, jolla verovel-     moin perustein kuin kansaneläkeHäkin tarkiste-
9692: vollisen opiskelijan kokonaistulo ylittää täyden      taan. Asumislisän markkamäärien tarkistami-
9693: opiskelijavähennyksen (vuonna 1991 22 400             nen kytketään tässä lakialoitteessa asumistuki-
9694: markkaa ). Opiskelijan veroton ansiotulo opis-        lain (408/75) yleisen asumistuen tarkistamiseen.
9695: keluvuoden aikana muodostuisi valtionverotuk-         Asumislisää tarkistetaan asetuksella. Opinto-
9696: sessa samaksi kuin eläketuloissa eli 2 916 mar-       avustuksen markkamäärää tarkistetaan elinkus-
9697: kaksi kuukautta kohden (opiskelukuukausien            tannusindeksin muutoksen mukaan asetuksella.
9698: osalta verotonta olisi 2 339 mk:n opintoraha ja          Tämän lakialoitteen lisäksi Vasemmistoliiton
9699: muu ansiotulo 577 mk:aan ja 3 kesälomakuu-            eduskuntaryhmä on esittänyt opiskelijoiden ate-
9700: kauden ansiotulo 2 339 mk:aan kuukaudessa).           riatuen säilyttämistä valtion vuoden 1992 tulo- ja
9701:    Kunnallisverotuksessa - erilaisen laskusään-       menoarviossa.
9702: nön johdosta - kunnallisverotuksen täysi opis-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9703: kelijatulovähennys olisi edellä mainittua valtion-
9704: verotuksen markkamäärää hiukan suurempi                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
9705: (29 700 mk).                                                 kiehdotukset:
9706:    21 §. Lakialoitteen mukaan opintorahan
9707: 
9708: 1.
9709:                                          Opintotukilaki
9710:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9711:                       1§                                                     4§
9712:                Opintotuen tarkoitus                                 Opiskelu ulkomailla
9713:    Toimeentulon turvaamiseksi opiskelijan pää-          Opintotukea myönnetään myös ulkomailla
9714: toimisen opiskelun ajalle myönnetään opintotu-        opiskeluun asetuksella säädettävin edellytyksin.
9715: kea siten kuin tässä laissa säädetään.
9716:                                                                              5§
9717:                         2§                                  Opintotukena myönnettävät etuudet
9718:          Opintotukeen oikeutettu opiskelija
9719:                                                          Opintotukena myönnetään tässä laissa sääde-
9720:     Opintotukeen on oikeutettu peruskoulun jäl-       tyin edellytyksin:
9721: keisiä opintoja säännöllisesti harjoittava opiske-       1) opintorahaa tai opintoavustusta;
9722: lija, joka asuu pysyvästi Suomessa.                      2) opintotuen asumislisää;
9723:     Opintotukeen eivät ole oikeutettuja van-             3) aikuisopintorahaa; sekä
9724: huus-, työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkkeel-           4) opintolainan valtiontakaus.
9725: lä olevat. Tukea eivät saa myöskään työvoima-
9726: poliittisessa aikuiskoulutuksessa olevat tai kun-                            6§
9727: toutusrahaa saavat.                                             Opintotukeen oikeuttava aika
9728:                         3§                              Opintotukea myönnetään lukuvuoden varsi-
9729:          Opintotukeen oikeuttavat opinnot
9730:                                                       naisten opintokuukausien ajaksi. Opintotukea ei
9731:                                                       myönnetä kahta kuukautta lyhyemmäksi ajaksi.
9732:    Opintotukea myönnetään vähintään kaksi                Lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa,
9733: kuukautta kestävään tutkintoon, vahvistetun           ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa ja
9734: oppimäärän suorittamiseen tai ammatillisen kel-       kansanopistossa opiskelua varten opintotukea
9735: poisuuden saavuttamiseen tähtääviin päätoimi-         voi saada enintään koulutuksen vahvistetun
9736: siin opintoihin lukiossa, kansanopistossa, am-        keston mukaiseksi ajaksi.
9737: matillisessa oppilaitoksessa, ammatillisessa ai-         Korkeakoulussa opiskelua varten opintotu-
9738: kuiskoulutuskeskuksessa taikka yliopistossa tai       kea voi saada enintään 70 kuukaudeksi. Yhden
9739: korkeakoulussa.                                       perustutkinnon suorittamista varten opintotu-
9740:                                          1991 vp -    LA 83                                           5
9741: 
9742: kea voi saada kuitenkin enintään 55 kuukaudek-          1) 25-29-vuotias opiskelija, jonka edellisistä
9743: si. Perustutkintoa lyhyempää koulutusta varten       päätoimisista opinnoista on kulunut kahdeksan
9744: opintotukeen oikeuttavan enimmäisajan vahvis-        vuotta, sekä
9745: taa opintotukikeskus, joka voi harkintansa              2) 30 vuotta täyttänyt opiskelija, jonka edelli-
9746: mukaan myöntää opintotukea myös tässä sään-          sistä päätoimisista opinnoista on kulunut viisi
9747: nöksessä mainittuja tuen myöntämisen enim-           vuotta tai jolta puuttuu ammatillinen peruskou-
9748: mäisaikoja pidemmäksi ajaksi tutkinnon laajuu-       lutus.
9749: den niin vaatiessa. Ulkomailla suoritettavaan
9750: korkeakoulututkintoon myönnettävän opinto-                                  12 §
9751: tuen enimmäisajan vahvistaa opetusministeriö.                   Opintolainan valtiontakaus
9752:                        7§                               Opintolainan valtiontakaukseen on oikeutet-
9753:              Opintotukiviranomainen                  tu 1 luvun mukaan opintotukeen oikeutettu
9754:                                                      opiskelija.
9755:    Tässä laissa tarkoitettuja opintotukiviran-          Opintolainan valtiontakaus voidaan evätä,
9756: omaisia ovat opintotukikeskus ja opintotukilau-      jos opintotuen hakijalle aikaisemmin myönnetty
9757: takunnat, joista säädetään erikseen.                 opintolaina on takausvastuun perusteella valtion
9758:                                                      perittävänä.
9759:                      2luku
9760:               Oikeus eri etuoksiin                                         3luku
9761:                                                                 Opintotuen määräytyminen
9762:                        8§
9763:                    Opintoraha                                               13 §
9764:   Opintorahaan on oikeutettu opiskelija, ei           Opintorahan ja valtiontakauksen määräytymis-
9765: kuitenkaan lukion opiskelija.                                            peruste
9766:                                                         Opintorahan ja valtiontakauksen määräyty-
9767:                        9§
9768:                                                      misperusteella tarkoitetaan tässä laissa sitä
9769:                   Opintoavustus                      markkamäärää, joka vastaa ensimmäisessä kun-
9770:                                                      taryhmässä yksinäiselle henkilölle maksettavan
9771:    Opintoavustukseen on oikeutettu opiskelija,       kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan kuukau-
9772: joka ei 8 §:n mukaan ole oikeutettu opintora-        siHaista yhteismäärää.
9773: haanjajolla ei ole oikeutta lapsilisälain (541148)
9774: mukaiseen lapsilisään.                                                      14 §
9775:                        10 §                                             Opintoraha
9776:                    Asumislisä                           Vanhempien luona asuvan opiskelijan opinto-
9777:    Asumislisään on oikeutettu:                       rahan kuukausimäärä on 60 prosenttia opintora-
9778:    1) perheetön opiskelija, joka asuu yksin vuok-    han määräytymisperusteestaja muun opiskelijan
9779: ra- tai asumisoikeusasunnossa taikka henkilö-        ensimmäisessä kuntaryhmässä yksinäiselle hen-
9780: kohtaisen vuokrasopimuksen perusteella kun-          kilölle maksettavaa kansaneläkkeen pohjaosaa
9781: nan, säätiön tai yleishyödyllisen yhteisön ylläpi-   ja lisäosaa vastaava määrä.
9782: tämässä opiskelija-asuntolassa;                         Aikuisopintorahaa saavan opintoraha on 40
9783:    2) perheellinen opiskelija, joka asuu opiskelun   prosenttia määräytymisperusteesta.
9784: vuoksi muulla paikkakunnalla kuin perhe; sekä
9785:    3) ulkomailla opiskeleva, siten kuin asetuksel-                          15 §
9786: la tarkemmin säädetään.                                                Opintoavustus
9787:                        11 §                             Vanhempien luona asuvan opiskelijan opinto-
9788:                 Aikuisopintoraha                     avustuksen kuukausimäärä on ensimmäisestä
9789:                                                      lapsesta maksettavan lapsilisän yksinkertainen
9790:    Aikuisopintorahaan on, siten kuin asetuksella     ja muualla asuvan opiskelijan tämän lapsilisän
9791: tarkemmin säädetään, oikeutettu:                     kaksinkertainen määrä.
9792: 6                                        1991 vp -    LA 83
9793: 
9794:    Milloin opiskelijan vanhempien mahdollisuu-       tään tämän etuuden taloudellista arvoa vastaava
9795: det osallistua opiskelunaikaisiin toimeentulon       määrä opintorahasta tai opintoavustuksesta sekä
9796: kustannuksiin ovat heidän taloudellisen aseman-      opintolainan valtiontakauksesta opintotukikes-
9797: sa vuoksi vähäiset, myönnetään opintoavustus         kuksen vahvistamien perusteiden mukaisesti.
9798: korotettuna opetusministeriön vahvistamien
9799: perusteiden mukaisesti.                                                     21 §
9800:                                                              Opintotuen määrän tarkistaminen
9801:                        16 §
9802:                     Asumislisä                          Elinkustannusten noustua tai laskettua opin-
9803:                                                      totukilain ( 1 ) voimaantuloa välittömästi
9804:    Asumislisän määrä on 80 prosenttia opetus-        edeltäneen vuosineljänneksen aikaisiin elinkus-
9805: ministeriön vahvistaman perusomavastuun ylit-        tannuksiin verrattuna, on sanotussa laissa sää-
9806: tävästä vuokrasta, ei kuitenkaan asumistukilain      dettyjä markkamääriä korotettava tai alennetta-
9807: 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun markkamäärän          va kalenterivuosittain elinkustannusten muutok-
9808: ylittävästä vuokrasta.                               sen osoittamassa suhteessa.
9809:    Ulkomailla opiskelevalle myönnettävän asu-           Opintotuen etuudet suoritetaan siten korotet-
9810: mislisän perusteet vahvistaa opetusministeriö.       tuna tai alennettuna, kuin kulloinkin vallitsevat
9811:                                                      elinkustannukset ovat nousseet tai laskeneet
9812:                        17 §                          etuuden suuruutta määrättäessä vallinneisiin
9813:                  Aikuisopintoraha                    elinkustannuksiin verrattuna.
9814:                                                         Valtioneuvoston on opintotukikeskuksen
9815:   Aikuisopin torahan      määräytymisperusteet       ehdotuksesta vahvistettava ne perusteet, joita on
9816: vahvistaa valtioneuvosto.                            noudatettava toimeenpantaessa tässä laissa sää-
9817:                                                      dettyä korotusta tai alennusta.
9818:                        18 §
9819:                    Valtiontakaus
9820:                                                                            4luku
9821:    Opintolainojen lainapääoman valtiontakauk-
9822: sen kuukautta kohden laskettava enimmäismää-                             Menettely
9823: rä on 50 prosenttia valtiontakauksen määräyty-
9824: misperusteesta. Aikuisopintorahaa saavalla                                  22 §
9825: tämä enimmäismäärä on 70 prosenttia valtionta-
9826:                                                           Opintotuen hakeminen ja myöntäminen
9827: kauksen määrä ytymisperusteesta.
9828:    Ulkomailla opiskelevalle myönnettävän val-           Opintotuki myönnetään hakemuksesta kou-
9829: tiontakauksen perusteet vahvistaa opetusminis-       lutuksen keston mukaiselle tai koulutuksen jäl-
9830: teriö.                                               jellä olevalle ajalle, jollei tukea ole haettu tätä
9831:    Opintolainaa, johon on myönnetty valtionta-       lyhyemmäksi ajaksi. Tarkempia määräyksiä tuen
9832: kaus, voidaan kerrallaan nostaa enintään luku-       hakemisesta ja myöntämisestä annetaan asetuk-
9833: kautta vastaava määrä. Opintolainan nostami-         sella.
9834: sesta säädetään tarkemmin asetuksella.
9835:                                                                             23 §
9836:                        19 §
9837:                                                                   Opintotuen maksaminen
9838:     Tulojen ja varallisuuden huomioon ottaminen
9839:                                                         Opintoraha, opintoavustus, aikuisopintoraha
9840:    Opiskelijan vanhempien tulot ja varallisuus       sekä opintotuen asumislisä maksetaan opiskeli-
9841: otetaan opintoavustusta myönnettäessä huo-           jalle opintokuukausittain.
9842: mioon siten kuin asetuksella säädetään.
9843:                                                                             24 §
9844:                        20 §
9845:                                                                  Opintotuen peruuttaminen
9846:       Eräiden etuuksien huomioon ottaminen
9847:                                                        Jos opintotuen saamiselle ei ole edellytyksiä,
9848:    Jos opiskelija saa oppilaitokselta päivärahaa     opintotuki peruutetaan. Opintotuen maksami-
9849: tai maksuttoman ruokailun taikka toimeentulon        nen voidaan myös keskeyttää opiskelijan pyyn-
9850: turvaamiseen tarkoitettua apurahaa, vähenne-         nöstä.
9851:                                           1991 vp -     LA 83                                             7
9852: 
9853:                        25 §                           erääntyvän koron lainan pääomaan suoritetta-
9854:        Aiheettomasti suoritettu opintotuki            vaksi takaisinmaksuaikana. Opiskelijana on
9855:                                                       kuitenkin oikeus suorittaa korko myös sen
9856:    Aiheettomasti maksettu opintoraha, opinto-         erääntyessä.
9857: avustus, aikuisopintoraha sekä opintotuen asu-
9858: mislisä voidaan periä saajalta takaisin. Takaisin-                            28 §
9859: perimisestä voidaan luopua, jos periminen ?lisi                    Valtiontakauksen sisältö
9860: kohtuutonta tai perittävä määrä on vähämen
9861: eikä tuen myöntäminen ole johtunut opintotuen            Valtiontakaus annetaan omave1kaisena jul-
9862: saajan vilpillisyydestä.            .      ..         kisen valvonnan alaisen luottolaitoksen myöntä-
9863:    Takaisinperimistä koskeva opintotukiviran-         män opintolainan koko nimelliselle määrälle,
9864: omaisen päätös saadaan panna täytäntöön niin          opintolainan ja pääomaan siirretyn koron korol-
9865: kuin lainvoimainen tuomio. Päätöstä ei saa            le, viivästyskorolle sekä lainan irtisanomisesta
9866: panna täytäntöö_n, mikäli sii~en on haettu muu-       aiheutuviin hyväksyttäviin kuluihin.
9867: tosta. Päätös näissä tapauksissa saadaan panna
9868:                                                                               29 §
9869: täytäntöön vasta muut?kse~hakutuomioistui
9870: men päätöksen saatua lamvon~an. .                             Valtiontakauksen vanhentuminen
9871:    Aiheettomasti maksettu opmtotuki saadaan
9872: periä takaisin myös siten, että se vähennetään           Opintolainan valtiontakauksiin ei sovelleta,
9873: vastaisista opintotukieristä. Kulloinkin suoritet-    mitä määräajasta velkomisasioissa sekä julkises-
9874: tavasta opintotukierästä ei kuitenkaan saa vä-        ta haasteesta velkojille annetussa asetuksessa on
9875: hentää ilman tuen saajan suostumusta enempää          säädetty takauksen vanhentumisesta. Takaus-
9876: kuin kolmanneksen.                                    miehen edesvastausvelvollisuuden tarkemmasta
9877:                                                       määräämisestä annetun asetuksen 4 §:n säännös-
9878:                        26 §                           tä ei niin ikään sovelleta tässä laissa tarkoitettui-
9879:                                                       hin lainoihin niiden lyhennysmaksujen osalta.
9880:           Tietojen antaminen ja saanti
9881:                                                                               30 §
9882:    Opiskelija on velvollinen antamaan op_intotl:l-
9883: kiviranomaiselle opintotuen myöntämistä Ja                   Lainan takaisinmaksun vaatiminen
9884: maksamista varten tarpeelliset tiedot siten kuin         Milloin lainansaaja on laiminlyönyt koron tai
9885: asetuksella tarkemmin säädetään.                      lyhennysmaksun suorittamisen ja eräpäivästä o!l
9886:    Opintotukiviranomainen _on oik~utettu ~aa         kulunut vähintään kolme kuukautta, luottolai-
9887: maan 1 momentissa tarkoitetut tiedot asian-           toksella on oikeus ilmoitettuaan laiminlyönnistä
9888: omaiselta valtion tai kunnan viranomaiselta,          vähintään kuukautta aikaisemmin opintotuki-
9889: vakuutuslaitokselta, oppilaitokselta sekä työttö-     keskukselle vaatia laina heti kokonaisuudessaan
9890: m yyskassalta.               .       . .              takaisin maksettavaksi.
9891:    Luottolaitos on velvollinen tOimittamaan              Milloin lainansaaja on kuollut, luottolaitos
9892: puolivuosittain opintotuki~eskuks_elle _tie~ot        voi vaatia opintolainan maksamista opintotuki-
9893: nostettujen valtion takaamien opmtolamoJen            keskukselta. Opintolaina katsotaan kokonaisuu-
9894: markkamäärästä sekä näiden lainojen pääomaan          dessaan erääntyneeksi, kun maksuvaatimus on
9895: siirrettyjen korkojen määrästä.                       esitetty opintotukikeskukselle.
9896: 
9897:                      Sluku                                                    31 §
9898:    Valtiontakausta koskevia erityissäännöksiä                         Takaisin periminen
9899:                                                          Valtion varoista luottolaitokselle suoritettu
9900:                       27 §                            opintolaina saadaan ilman tuomiota tai päätös!ä
9901:          Valtiontakauksen voimassaolo                 ulosottaa lainan saajalta siinä järjestyksessä kmn
9902:                                                       verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
9903:    Valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuot-        annetussa laissa (367/61) on säädetty. Mitä sano-
9904: ta ensimmäisen lainaerän nostamisesta.                tussa laissa on säädetty saamisen vanhentumi-
9905:    Opintolainan valtiontakauk~en v<?imassaol_<_m      sesta, ei kuitenkaan koske edellä tässä momen-
9906: edellytyksenä on, että luot~olmtos sitoutul:l snr-    tissa tarkoitettua valtion takautumisoikeutta.
9907: tämään opintotukeen mkeuttavana mkana                    Takaisinperinnässä voidaan myöntää maksu-
9908: 8                                         1991 vp -    LA 83
9909: 
9910: aikaa taikka käyttää muita maksujärjestelyjä,                                35 §
9911: jos siihen on lainansaajan maksukykyyn liittyvä                      Rangaistussäännös
9912: perusteltu syy taikka maksamatta jääneiden
9913: määrien kertyminen voidaan siten turvata.                Rangaistus opintotuen petollisesta hankkimi-
9914:                                                       sesta tai sen yrittämisestä tuomitaan sen mukaan
9915:                        32 §                           mitä rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä säädetään.
9916:                   Maksuvapaus                                               36 §
9917:    Valtion varoista luottolaitokselle maksetun                      Asetuksenantovaltuus
9918: opintolainan sekä sille kertyneiden korkojen
9919:                                                         Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
9920: suorittamisesta takaisin valtiolle myönnetään
9921:                                                       töönpanosta annetaan asetuksella.
9922: vapautus, kun lainansaaja on kuollut.
9923:    Maksuvapautus voidaan myöntää myös, jos
9924: lainansaaja on pysyvästi työkyvytön tai hänen                              7luku
9925: määräaikainen työkyvyttömyytensä on kestänyt
9926:                                                             Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
9927: yhteensä vähintään viisi vuotta ja takaisinperin-
9928: tää olisi lainansaajan taloudellisten olojen perus-
9929: teella pidettävä kohtuuttomana.                                             37 §
9930:                                                                         Voimaantulo
9931:                        33 §
9932:                                                          Tämä laki tulee muutoin voimaan 1 päivänä
9933:     Takausvastuusuorituksesta perittävä korko         heinäkuuta 1992 paitsi, että lain 14 §:ssä tarkoi-
9934:                                                       tetulle muualla kuin vanhempien kodissa asuval-
9935:   Valtion varoista luottolaitokselle maksettua
9936:                                                       le opiskelijalle maksettava opintoraha on
9937: opintolainaa lainan saajalta perittäessä vuotui-
9938: nen korko on 16 prosenttia koko takausvastuu-         1.7.1992-31.6.1993 välisenä aikana 70 pro-
9939:                                                       sentia opintorahan määräytymisperusteesta,
9940: suorituksen määrälle.
9941:                                                       1.7.1993-31.6.1994 välisenä aikana 85 prosent-
9942:                                                       tia opintorahan määräytymisperusteesta ja 100
9943:                       6luku                           prosenttia 1. 7.1994 lukien.
9944:               Erinäisiä säännöksiä                       Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
9945:                                                       ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin
9946:                                                       toimenpiteisiin.
9947:                        34 §
9948:                                                                             38 §
9949:                  Muutoksenhaku
9950:                                                                    Kumottavat säännökset
9951:    Opintotukilautakunnan tämän lain nojalla
9952: antamasta päätöksestä voidaan hakea valitta-             Tällä lailla kumotaan 14 päivänä tammikuuta
9953: malla muutosta opintotukikeskukselta 30 päivän        1972 annettu opintotukilaki (28/72) siihen myö-
9954: kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Muu-           hemmin tehtyine muutoksineen. Kumottavan
9955: toksenhausta on voimassa, mitä muutoksen-             lain säännöksiä sovelletaan sen nojalla myönnet-
9956: hausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50)     tyyn opintotukeen. Korkotukea ei kuitenkaan
9957: säädetään.                                            makseta 1 päivästä heinäkuuta 2002. Kumotta-
9958:    Opintotukikeskuksen muussa kuin valitus-           van lain 7 §:n 3 momentin säännöksiä ei sovelleta
9959: asiassa antamaan päätökseen saadaan hakea             30 päivänä kesäkuuta 1997 jälkeen erääntyviin
9960: opintotukikeskukselta kirjallisesti oikaisua 30       korkoihin.
9961: päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.            Opintotuen myöntämisen enimmäisaikaa
9962:    Opintotukikeskuksen tämän lain nojalla anta-       koskevia aikaisemman lain säännöksiä sovelle-
9963: masta muusta kuin 25 §:ssä tarkoitetusta päätök-      taan niihin opintoihin, jotka on aloitettu ennen 1
9964: sestä ei saa hakea muutosta valittamalla.             päivää heinäkuuta 1991. Näitä opintoja ei oteta
9965:    Opintotukea koskevasta päätöksestä katso-          huomioon 6 §:n 3 momentin mukaista opinto-
9966: taan asianomaisen, jollei muuta näytetä, saaneen      tuen enimmäisaikaa laskettaessa.
9967: tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen,         Tämän lain 22 §:n säännöksistä poiketen opin-
9968: jona päätös on hänen ilmoittamallaan osoitteella      totukea haetaan ja myönnetään vuosittain aikai-
9969: jätetty postin kuljetettavaksi.                       sempien säännösten mukaista menettelyä nou-
9970:                                                       dattaen 30 päivään kesäkuuta 1994.
9971:                                          1991 vp -    LA 83                                        9
9972: 
9973: 
9974: 2.
9975:                                                  Laki
9976:                               tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
9977: 
9978:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9979:      muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 46 §:n 5
9980: kohta, ja
9981:   lisätään lain 3 lukuun uusi 102 a §ja 4 lukuun 108 a §seuraavasti:
9982:                        46 §                                                4luku
9983:      Ansiotuloa on:
9984:                                                       Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa tehtävät
9985:      5) opintoraha;                                                    vähennykset
9986: 
9987:                                                                           108 a §
9988:                       3luku                             Verovelvollisen kokonaistulosta kunnallisve-
9989:   Kokonaistulosta valtionverotuksessa tehtävät       rotuksessa vähennetään kunnallisverotuksen opis-
9990:                                                      kelijatulovähennys. Täyden opiskelijatulovähen-
9991:                    vähennykset
9992:                                                      nyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,37
9993:                      102 a §                         kerrotun vuoden kaikille kalenterikuukausille
9994:    Valtionverotuksessa verovelvollisen koko-         lasketun opintorahan määrästä vähennetään
9995: naistulosta vähennetään valtionverotuksen opis-      täyden perusvähennyksen määrä ja jäännös
9996: kelijatulovähennys. Täyden opiskelijatulovähen-      pyöristetään seuraavaan täyteen sadan markan
9997: nyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 2,22      määrään. Jos verovelvollisen kokonaistulo ylit-
9998: kerrotun vuoden kaikille kalenterikuukausille        tää täyden opiskelijatulovähennyksen määrän,
9999: lasketun opintorahan määräytymisperusteen            opiskelijatulovähennystä pienennetään 70 pro-
10000: määrästä vähennetään progressiivisen tulovero-       sentilla ylimenevän osan määrästä.
10001: asteikon alimman verotettavan tulon määrä ja            Kunnallisverotuksen täyden opiskelijatulovä-
10002: jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen sadan        hennyksen määrää laskettaessa täytenä opinto-
10003: markan määrään. Jos verovelvollisen kokonais-        rahana pidetään yksinäiselle henkilölle vero-
10004: tulo on suurempi kuin täyden opiskelijatulovä-       vuonna maksetun kansaneläkkeen pohjaosan ja
10005: hennyksen maara, opiskelijatulovähennystä            ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun täy-
10006: pienennetään 70 prosentilla määrästä, jolla ko-      simääräisen lisäosan yhteismäärää.
10007: konaistulo ylittää täyden opiskelijatulovähen-
10008: nyksen määrän.
10009:    Valtionverotuksen täyden opiskelijatulovä-
10010: hennyksen määrää laskettaessa täytenä opinto-                      Voimaantulosäännös
10011: rahana pidetään yksinäiselle henkilölle vero-
10012: vuonna maksetun kansaneläkkeen pohjaosan ja             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuu-
10013: ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun täy-            ta 1994.
10014: simääräisen lisäosan yhteismäärää.
10015: 
10016: 
10017: 
10018:        Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
10019: 
10020:            Heli Astala                  Jarmo Wahlström                Esko Helle
10021:            Timo Laaksonen               Pekka Leppänen                 Claes Andersson
10022:            Raila Aho                    Asko Apukka                    Eila Rimmi
10023:            Marjatta Stenius-Kaukonen    Ensio Laine                    Esko Seppänen
10024:            Iivo Polvi                   Osmo Polvinen                  Martti Korhonen
10025:            Outi Ojala                   Esko-Juhani Tennilä            Jaakko Laakso
10026: 
10027: 
10028: 2 210301N
10029:                                                  1991 vp
10030: 
10031: 
10032: Lakialoite 84
10033: 
10034: 
10035: 
10036: 
10037:                                     Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 103 §:n
10038:                                         muuttamisesta
10039: 
10040: 
10041:                                               Eduskunnalle
10042: 
10043:    Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi teh-          tuen lisäksi on lahjoitusvaroilla voitu muun
10044: dyt määrätyn suuruiset lahjoitukset on perintei-       muassa järjestää kuntoutustoimintaa, rahoittaa
10045: sesti saanut vähentää valtionverotuksessa. Vuo-        sotavammaisten hoitolaitoksien rakentamista ja
10046: den 1989 alusta lukien tämä sotavuosina synty-         niiden välinehankintoja, tukea asuntojen kor-
10047: nyt verovähennysoikeus kuitenkin poistettiin.          jaustoimintaaja hankintaa sekä ylläpitää sotilas-
10048:     Lahjoituksina on ollut vuosikymmenien ajan         vammakorvauksia koskevaa neuvontatoimintaa.
10049: tärkeä merkitys siinä vapaaehtoisessa huolto-          Edellä kerrottua yhteiskunnan kannalta tärkeää
10050: työssä, jota sodassa kärsimään joutuneiden aut-        avustustoimintaa lisäsija kannusti huomattavas-
10051: tamiseksi on tehty. Jo sotiemme aikana näki            ti lahjoittajille määräedellytyksin annettu oikeus
10052: valtiovalta välttämättömäksi luoda kanavat kan-        verovähennykseen. Yhä edelleen on kuitenkin
10053: salaisten vapaaehtoiselle avustustoiminnalle,          nähtävissä mittava huollon ja tuen tarve, sillä
10054: joka ohjattiin tuolloin sosiaaliministeriön alaisen    maassamme on lähes 300 000 sotiemme veteraa-
10055: Suomen Huolto-Finlands Folkhjälp ry:n kaut-            nia, joista 40 000 on sotainvalideja, sekä yli
10056: ta. Vuodesta 1949 lähtien on lahjoituksia vas-         20 000 kaatuneiden ja sotavammaisten leskiä.
10057: taanottanut Sotainvalidihuollon Kannatusyhdis-         Tähän nähden oli sodasta kärsimään joutunei-
10058: tys ry., jolle valtiovarainministeriö myönsi oi-       den hyväksi tehtyjen lahjoitusten verovähennys-
10059: keuden, jonka mukaan yhdistykselle tehdyistä           oikeuden poistaminen epäoikeudenmukainen
10060: määrätyn suuruisista lahjoituksista lahjoittajalla     toimenpide, joka on vaikeuttanut sotainvalidien
10061: on oikeus verovähennykseen. Yhdistyksen kaut-          ja veteraanien tärkeää vapaaehtoista huoltotyö-
10062: ta on ollut mahdollisuus suunnata lahjoituksia         tä. Valtio ei ole myöskään millään muulla toi-
10063: Sotainvalidien Veljesliiton lisäksi muun muassa        menpiteellä korvannut sodasta kärsimäänjoutu-
10064: Suomen Sotaveteraaniliitolle, Rintamamiesvete-         neiden hyväksi tehtyjen lahjoitusten verovähen-
10065: raanien liitolle ja Kaatuneitten Omaisten Liitol-      nyskelpoisuuden poistamista. Itsenäisyyden juh-
10066: le. Neljän vuosikymmenen ajanjärjestelmä toimi         lavuonna 1992 on oikea aika palauttamaila so-
10067: hyvin eikä sen soveltaminen tuottanut myöskään         dassa kärsimään joutuneiden hyväksi tehtyjen
10068: viranomaisille vaikeuksia.                             lahjoitusten verovapaus antaa tukea ja tunnus-
10069:     Sotainvalidien, veteraanien, sotaleskien ja hei-   tusta niille, joiden ansiota maamme vapaus on.
10070: dän perheidensä hyväksi tehdyillä lahjoituksilla           Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
10071:  on voitu ratkaisevalla tavalla paikata niitä auk-     me,
10072:  koja, joita yhteiskunnan sosiaali- ja terveyden-
10073:  huollon turvassa on ollut ja edelleen yksittäista-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10074:  pauksissa ilmenee. Suoranaisen taloudellisen                 lakiehdotuksen:
10075: 
10076: 
10077: 
10078: 
10079: 210301N
10080: 2                                       1991 vp -     LA 84
10081: 
10082: 
10083:                                                Laki
10084:                           tulo- ja varallisuusverolain 103 §:n muuttamisesta
10085:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10086:     lisätään 29 päivänäjoulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 103 §:ään uusi
10087: 2 momentti seuraavasti:
10088: 
10089:                       103 §
10090:                                                     suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai sääti-
10091:    Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella       ölle käytettäväksi sodasta kärsimään joutunei-
10092: tarkemmin säädetään vähentää valtionverotuk-        den avustamiseen.
10093: sessa tulostaan vähintään 1 000 markan ja enin-
10094: tään 150 000 markan suuruisen rahalahjoituk-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10095: sen, joka on tehty verohallituksen nimeämälle       kuuta 1992.
10096: 
10097: 
10098:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
10099: 
10100:           Maunu Kohljoki                Tuula Linnainmaa               Oiva Savela
10101:           Jouko Jääskeläinen            Päivi Varpasuo                 Väinö Saario
10102:           Leea Hiltunen                 Vesa Laukkanen                 Tero Mölsä
10103:           Raili Puhakka                 Kyösti Toivonen                Håkan Malm
10104:                                                1991 vp
10105: 
10106: 
10107: Lakialoite 85
10108: 
10109: 
10110: 
10111: 
10112:                                    Tennilä ym.: Ehdotus laiksi yhdistyslain 19 §:n muuttamisesta
10113: 
10114: 
10115: 
10116:                                             Eduskunnalle
10117: 
10118:     Ammattiyhdistysliike on perustettu puolusta-    mokraattisuuden tulee olla taattu. Eduskunnan
10119: maanjäsenistöään, ajamaan sen etuja. Ammatti-       onkin varmistettava jäsenten todellinen vaiku-
10120: yhdistysliikkeessä jäsenistön mahdollisuudet        tusmahdollisuus työehtosopimuksia solmittaes-
10121: vaikuttaa ovat kuitenkin heikentyneet. Nyt vii-     sa. Tämä on mahdollista määräämällä yhdistys-
10122: meksi Kalevi Sorsan johdolla runnotun palkan-       laissa jäsenäänestykset pakollisiksi kaikissa
10123: alennussopimuksen tukijoiksi asettuivat amma-       ammattiliitoissa palkka- ja työehtosopimuksen
10124: tillisten keskusjärjestöjen korkeimmat johtajat     hyväksymisestä tai hylkäämisestä päätettäessä.
10125: ammattiliittojen ja niiden jäsenistön kannat täy-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10126: sin sivuuttaen.
10127:     Ay-liike ei ole mikä tahansa yhdistys, vaan               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10128: palkansaajille elintärkeä etujärjestö, jonka de-           lakiehdotuksen:
10129: 
10130: 
10131: 
10132:                                               Laki
10133:                                  yhdistyslain 19 §:n muuttamisesta
10134: 
10135:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10136:   lisätään 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun yhdistyslain (503/89) 19 §:ään uusi 3 momentti
10137: seuraavasti:
10138:                       19 §                          järjestää aina, kun on kysymys työehtosopimus-
10139:                                                     ta koskevan neuvottelutuloksen hyväksymisestä
10140:     Mikäli edellä 1 momentissa tarkoitetun yhdis-   tai hylkäämisestä.
10141: tyksen varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työnte-
10142: kijöiden etujen valvominen työsuhteissa, tulee         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuu-
10143: liittoäänestys sääntöjen määräämällä tavalla        ta 1991.
10144: 
10145: 
10146:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1991
10147: 
10148:                     Esko-Juhani Tennilä                     Pekka Leppänen
10149:                     Jaakko Laakso                           Asko Apukka
10150: 
10151: 
10152: 
10153: 
10154: 210301N
10155: 1
10156: 
10157: 1
10158: 
10159: 1
10160: 
10161:     1
10162: 
10163:     1
10164: 
10165:     1
10166: 
10167:         1
10168: 
10169:         1
10170: 
10171:         1
10172: 
10173:             1
10174: 
10175:             1
10176: 
10177:             1
10178: 
10179:                 1
10180: 
10181:                 1
10182: 
10183:                 1
10184: 
10185:                     1
10186: 
10187:                     1
10188: 
10189:                     1
10190:                                                 1991 vp
10191: 
10192: 
10193: Lakialoite 86
10194: 
10195: 
10196: 
10197: 
10198:                                    Kalliomäki ym.: Ehdotus laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alus-
10199:                                        luettelosta
10200: 
10201: 
10202:                                              Eduskunnalle
10203: 
10204:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10205:    Aloitteessa ehdotetaan, että Suomessa ote-         teen kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen
10206: taan käyttöön alusten käyttökustannuksia alen-        omistajalle maksetaan tietyin edellytyksin me-
10207: tava järjestely, jolla merenkulun kansainvälistä      renkulkijoiden merityötulosta toimitettua enna-
10208: kilpailukykyä parannetaan. Aloite on rinnak-          konpidätystäja maksettua lähdeveroa sekä työn-
10209: kaisaloite hallituksen esitykselle n:o 119.           antajan sosiaaliturvamaksuja vastaava määrä
10210:    Aloitteessa ehdotetaan, että ulkomaanliiken-       valtion varoista.
10211: 
10212: 
10213: 
10214: 
10215:                                             PERUSTELUT
10216: 
10217:    Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista noin              Edellä esitetyin perustein Suomen lipun alla
10218: 85 prosenttia hoidetaan meritse, joten Suomi on       kulkevia kauppa-aluksia tulisi tukea maksamal-
10219: ulkomaankaupassaan riippuvainen merikulje-            la yleisesti verovelvollisen merenkulkijan kaup-
10220: tuksista. Jotta maamme ei jäisi kokonaan mui-         pa-alusluetteloon merkityltä alukselta saamasta
10221: den maiden lipun alle rekisteröityjen laivojen        merityötulosta toimitettua enoakanpidätystä ja
10222: suorittamien merikuljetusten varaan, Suomi tar-       rajoitetusti verovelvollisen merenkulkijan osalta
10223: vitsee myös omaa kauppalaivastoa. Sille on            maksettua lähdeveroa sekä maksettua työnanta-
10224: luotava tasavertaiset edellytykset toimia kove-       jan sosiaaliturvamaksua vastaava määrä asian-
10225: nevassa kansainvälisessä kilpailussa.                 omaisen aluksen varustamolle. Myönnettävän
10226:     Suomen merenkululliset erityisolosuhteet          tuen avulla tulisi Suomen lipun alla säilyä niin
10227: asettavat erityisvaatimuksia niin aluskannalle        paljon aluksia, että ne voisivat vastata 40 prosen-
10228: kuin merenkulkijoiden ammattitaidollekin. Näi-        tista Suomen ulkomaanliikenteen tavarankulje-
10229: den vaatimusten täyttyminen voidaan parhaiten         tuksia.
10230: turvata Suomen lipun alla toimivilla aluksilla ja         Hallituksen esityksessä n:o 119 todetaan, että
10231: suomalaisilla merenkulkijoilla. Suomen lipun          kauppa-alusluettelo ei olisi luonteeltaan varsi-
10232: alla toimivan merenkulun jatkuvuus on myös            nainen mukavuuslippujärjestelmä. Kuitenkin
10233: edellytys sille, että Suomessa voidaan kouluttaa      esityksen perusteella työnantaja voisi sopia
10234: henkilökuntaa myös muihin merenkulkuun liit-          siitä, että suomalaisia työehtosopimuksia ja
10235: tyviin tehtäviin. Myös mahdollisten poikkeus-         osin suomalaista lainsäädäntöäkään ei tarvit-
10236:  olojen varalta Suomella tulee olla riittävän suuri   sisi noudattaa kauppa-alusluetteloon merkityllä
10237: ja monipuolinen kauppalaivasto. Ulkomaankau-          aluksella. Kun esitys lisäksi sisältää ehdotuk-
10238:  pan kuljetusten sujuvuus, jatkuvuus ja luotetta-     sen työntekijöiden verojen palauttamiseksi työn-
10239: vuus ovat tärkeitä kilpailutekijöitä suomalaiselle    antajalle, muodostuisi suunnitellusta alusrekis-
10240:  teollisuudelle.                                      teristä maailman edullisin mukavuusrekisteri
10241:     Suomen lipun alla toimivalla kauppa-alus-         työnantajalle. Muiden mukavuuslippurekiste-
10242:  kannalla on myös huomattava merkitys ulko-           reiden tavoin työnantajana olisi oikeus käyttää
10243:  maanvaluutan hankinnassa, ja sen myönteinen          niin sanottua halpatyövoimaa, mutta tämän
10244:  vaikutus maamme kuljetustaseeseen on miljardi-       lisäksi työnantaja saisi vielä Suomen valtion
10245:  luokkaa.                                             tukea 35 prosentin lähdeveron ja työnanta-
10246: 2!0301N
10247: 2                                          1991 vp -    LA 86
10248: 
10249: jan sosiaaliturvamaksujen palauttamisen muo-           olevan työsopimuksen. Hallituksen esityksessä
10250: dossa.                                                 oleva lain 8 § on poistettu aloitteesta.
10251:     Päinvastoin kuin hallituksen esityksessä tässä        Aloitteen 8 §:n mukaan työsuhteita koskevat
10252: aloitteessa ei ole säännöksiä, jotka mahdollistai-     ja työsuhteista johtuvat riita- ja rikosasiat sekä
10253: sivat niin kutsutun halpatyövoiman käytön              työehtosopimuksia koskevat riita-asiat ratkais-
10254: Suomen lipun alla toimivissa kauppa-aluksissa          taan tuomioistuimissa, jotka määräytyvät Suo-
10255: kansallisilla työ- ja palkkaehdoilla ilman Suo-        men lainsäädännön mukaan. Oikeutta sopimuk-
10256: men tasoista sosiaali- ja työsuhdeturvaa.              sin poiketa tuomiovallan käyttöä koskevista
10257:     Aloitteessa edellytetään, että Suomen lipun        säännöksistä ei aloitteeseen sisälly.
10258: alla kulkevilla laivoilla, kuten muillakin suoma-         Ulkomaalaisten työntekijöiden työolojen tu-
10259: laisilla työpaikoilla, noudatetaan Suomen lain-        lee olla samat kuin suomalaistenkin. Niihin liit-
10260: säädäntöä, ellei tiettyjen aloitteen 6 §:ssä mainit-   tyviä kysymyksiä ei ole tarvetta erikseen käsitel-
10261: tujen lakien osalta ole sovittu toisin työnantajan     lä, kuten hallituksen esityksen 10 §:ssä on ehdo-
10262: ja Suomessa rekisteröidyn työntekijöiden etujen        tettu.
10263: valvomiseksi perustetun yhdistyksen välillä.              Aloitteessa katsotaan myös, että ennakonpi-
10264:     Aloitteen 7 §:ssä edellytetään, että sellaiset     dätyksiä, lähdeveroa ja työnantajan sosiaalitur-
10265: työsopimuksen määräykset, jotka ovat ristirii-         vamaksuja vastaava valtion tuki tulisi saada
10266: dassa valtakunnallisen suomalaisen työehtosopi-        ilman miehitys- ja työvoimakustannusten alenta-
10267: muksen kanssa, ovat mitättömiä ja niiden sijasta       miseen liittyviä ehtoja. Muissa pohjoismaissa,
10268: on noudatettava suomalaisen työehtosopimuk-            joissa vastaavat rekisterit on luotu, ei tuen saa-
10269: sen vastaavia määräyksiä.                              misen ehdoksi ole asetettu merenkulkijoiden
10270:    Aloitteessa katsotaan, että sellaista hallinnol-    palkka- ja työehtojen heikentämistä.
10271: lista toimenpidettä kuin aluksen merkitsemistä            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10272: kauppa-alusluetteloon ei ole pidettävä taloudel-
10273: lisena ja tuotannollisena syynä, jonka perusteella               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10274: työnantaja voisi irtisanoa toistaiseksi voimassa              lakiehdotuksen:
10275: 
10276: 
10277: 
10278:                                                   Laki
10279:                                ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta
10280:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10281: 
10282:                           1§                           kuljettamiseen ja joilla on enintään 60 matkusta-
10283:    Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon            japaikkaa.
10284: ( kauppa-alusluettelo) voidaan merkitä lastialus          Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä myös
10285: ja sellainen muu alus, joka on tarkoitettu pää-        sellainen kolmansien maiden välillä liikennöivä
10286: asiallisesti lastin kuljettamiseen, kun:               muu kuin 3 momentissa tarkoitettu suomalainen
10287:     1) alus on merkitty Suomen alusrekisteriin;        matkustaja-alus, joka täyttää 1 momentin 1-3
10288:    2) alusta käytetään pääasiassa ulkomaanlii-         kohdan edellytykset ja joka ei liikennöi pohjois-
10289: kenteeseen; ja                                         maisesta satamasta.
10290:    3) alus on enintään 20 vuotta vanha sen
10291: vuoden alussa, jona se merkitään kauppa-alus-                                  2§
10292: luetteloon.                                               Kauppa-alusluetteloa pitää merenkulkuhalli-
10293:    Suomen alusrekisterissä oleva alus, joka on         tus, joka myös päättää aluksen merkitsemisestä
10294: enintään 25 vuotta vanha tämän lain voimaan            luetteloon.
10295: tullessa, voidaan merkitä kauppa-alusluetteloon.          Alusrekisterinpitäjä Ahvenanmaalla voi myös
10296:    Kauppa-alusluetteloon merkittäväksi aluk-           merkitä Ahvenanmaalla alusrekisteriin merkityn
10297: seksi hyväksytään myös sellaiset hinaajat ja           aluksen kauppa-alusluetteloon.
10298: työntäjät, jotka kuljettavat säännöllisesti lasti-
10299: proomuja ulkomaanliikenteessä, samoin kuin                                  3§
10300: sellaiset matkustaja-aluksiksi katsastetut aluk-          Alus on omistajan hakemuksesta merkit-
10301: set, jotka on pääasiallisesti tarkoitettu lastin       tävä kauppa-alusluetteloon, kun alus täyttää
10302:                                            1991 vp -    LA 86                                          3
10303: 
10304: 1 §:ssä mainitut luetteloon merkitsemisen edel-        mieslaissa (423/78), merityöaikalaissa (296/76),
10305: lytykset.                                              merimiesten vuosilomalaissa (433/84) ja yhteis-
10306:    Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Hakemuk-          toiminnasta yrityksissä annetussa laissa (725/78)
10307: sen tulee sisältää tarpeelliset tiedot ja asiakirjat   säädetään.
10308: aluksesta ja sen käytöstä sekä muista asian
10309: ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Hakijan                              7§
10310: on lisäksi toimitettava merenkulkuhallituksen             Kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen työ-
10311: pyynnöstä kaikki muutkin hakemuksen käsitte-           suhteissa noudatettavaan työehtosopimukseen
10312: lyssä tarvittavat tiedot ja asiakirjat.                sidotun työnantajan on noudatettava työehtoso-
10313:                                                        pimuksen määräyksiä myös sellaisen työntekijän
10314:                         4§                             työsuhteessa, joka ei ole sidottu työehtosopi-
10315:    Varustamotoimintaa harjoittavalle suomalai-         mukseen.
10316: selle aluksen omistavalle yhteisölle maksetaan
10317: kauppa-alusluetteloon merkittyä alusta kohden                                 8§
10318: valtion varoista tukena:                                  Tässä laissa tarkoitettuja työehtosopimuksia
10319:     1) yleisesti verovelvollisen merenkulkijan         koskevat riita-asiat käsittelee ja ratkaisee työ-
10320: kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta saa-        tuomioistuin.
10321: masta merityötulosta toimitettua enoakanpidä-
10322: tystä ja maksettua työnantajan sosiaaliturva-                                 9§
10323: maksua vastaava määrä; sekä                               Kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella
10324:    2) rajoitetusti verovelvollisen merenkulkijan       työskenteleviin ulkomaalaisiin ei sovelleta ulko-
10325: kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella teh-        maalaislain (378/91) ja sen nojalla annettujen
10326: dystä työstä saamasta palkkatulosta perittyä           säännösten ja määräysten mukaista työlupame-
10327: lähdeveroaja maksettua työnantajan sosiaalitur-        nettelyä.
10328: vamaksua vastaava määrä.                                  Ulkomaalaisten merenkulkijoiden sosiaalisiin
10329:    Tukea voidaan myöntää myös suomalaiselle            oloihin liittyvät kysymykset käsitellään työmi-
10330: yhteisölle, joka harjoittaa varustamotoimintaa         nisteriön yhteydessä toimivassa merimiesasiain
10331: Ahvenanmaalla rekisteröidyllä yhteisön omista-         neuvottelukunnassa.
10332: malla aluksella.
10333:     Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei                                  10 §
10334: kuitenkaan myönnetä kauppa-alusluetteloon                 Kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen
10335: merkityn aluksen omistajalle sinä aikana, kun          omistajan on ilmoitettava merenkulkuhallituk-
10336: tälle maksetaan pientonniston korkotukea tai           selle sellaisista olosuhteiden muutoksista, joilla
10337: vastaavaa Ahvenanmaan maakunnan tukea.                 voi olla merkitystä aluksen luettelossa pitämisen
10338: Sama koskee sellaista valtion tai Ahvenanmaan          kannalta.
10339: maakunnan avustusta tai tukea, jonka tarkoi-
10340: tuksena on aluksen käyttökustannusten alenta-                                 11 §
10341: minen.                                                    Alus poistetaan kauppa-alusluettelosta, jos
10342:     Tuen myöntää ja maksaa merenkulkuhallitus.         aluksen omistajan ilmoituksen tai merenkulku-
10343:                                                        hallituksen muutoin saamien tietojen perusteella
10344:                      5§                                käy selville, että 1 §:ssä tarkoitetut luetteloon
10345:   Liikenneministeriö antaa tuen hakemista,             merkitsemisen edellytykset eivät enää täyty.
10346: myöntämistä, maksamista ja valvontaa koskevat             Kauppa-alusluettelosta poistamisesta päättää
10347: samoin kuin muut tarvittavat mäaräykset ja             merenkulkuhallitus.
10348: ohjeet.                                                   Merenkulkuhallituksen tulee kuulla Ahvenan-
10349:                                                        maan itsehallintoviranomaisia, kun Ahvenan-
10350:                       6§                               maalla alusrekisteriin merkitty alus poistetaan
10351:    Kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella          kauppa-alusluettelosta.
10352: on noudatettava Suomen lakia, jollei toisin sää-
10353: detä.                                                                         12 §
10354:    Kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen työ-            Merenkulkuhallituksen on määrättävä tuki
10355: suhteissa noudatettavalla ja suomalaisten työ-         palautettavaksi, jos yhteisö on:
10356: markkinaosapuolten välillä tehdyllä työehtoso-            1) antanut kauppa-alusluetteloon merkitse-
10357: pimuksella voidaan sopia toisin siitä, mitä meri-      mistä tai tukea hakiessaan olennaisessa kohdas-
10358: 4                                          1991 vp -    LA 86
10359: 
10360: 
10361: sa väärän, harhaanjohtavan tai puutteellisen                                  14 §
10362: tiedon;                                                   Tämän lain 1 §:ssä säädettyjen kauppa-alus-
10363:    2) salannut aluksen kauppa-alusluetteloon           luetteloon merkitsemisen edellytysten noudatta-
10364: hyväksymiseen tai tuen saamiseen olennaisesti          mista valvoo merenkulkuhallitus.
10365: vaikuttavia seikkoja;                                     Tullihallitus on velvollinen tarvittaessa anta-
10366:    3) kieltäytynyt antamasta kauppa-alusluette-        maan merenkulkuhallitukselle virka-apua tässä
10367: lonpidon valvontaa varten tarvittavia tai tuen         valvontatehtävässä.
10368: saamiseen liittyviä tietoja, asiakirjoja tai muuta
10369: aineistoa; tai                                                                15 §
10370:    4) jos tuki on muutoin myönnetty tai makset-           Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami-
10371: tu perusteettomasti tai virheellisin perustein.        sesta antaa tarvittaessa liikenneministeriö.
10372:    Palautettavalle määrälle on maksettava tuen
10373: maksupäivästä korkoa, joka vastaa kulloinkin                                  16 §
10374: voimassa olevaa Suomen Pankin peruskorkoa                 Tämä laki tulee voimaan        päivänä
10375: lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä. Jollei palau-   kuuta 199.
10376: tettavaa määrää suoriteta asetettuna eräpäivänä,          Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
10377: on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16       täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
10378: prosenttia.                                               Jos työsopimus lakkaisi irtisanomisen, sovi-
10379:                         13 §                           tun määräajan päättymisen tai muun syyn takia,
10380:    Tämä laki ja sen nojalla annetut määräykset         mutta työ aluksen kauppa-alusluetteloon mer-
10381: samoin kuin lain 6 §:ssä mainittujen lakien sovel-     kitsemisen jälkeen jatkuu niin kuin merimieslain
10382: tamisalaa koskevat Kansainvälisen työjärjestön         42 §:ssä on sanottu, on sopimussuhteessa edel-
10383: Suomea sitovat sopimukset on oltava nähtävillä         leen noudatettava ennen sen hiljaista pidenty-
10384: kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella.            mistä noudatettuja ehtoja.
10385: 
10386: 
10387:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1991
10388: 
10389:               Antti Kalliomäki             Ulpu Iivari                       Tuulikki Hämäläinen
10390:               Marjatta Vehkaoja            Arja Ojala                        Heikki Rinne
10391:               Johannes Koskinen            Tarja Kautto                      Jouni Backman
10392:               Aarno von Bell               Marja-Liisa Tykkyläinen           Eila Rimmi
10393:               Heli Astala                  Marjatta Stenius-Kaukonen         Outi Ojala
10394:               Jukka Gustafsson             Matti Vähänäkki                   Virpa Puisto
10395:               Lauri Metsämäki              Pentti Lahti-Nuuttila             Anna-Liisa Kasorineo
10396:               Esko-Juhani Tennilä          Lea Mäkipää                       Raimo Vistbacka
10397:               Tina Mäkelä                  Hannu Suhonen                     Sulo Aittoniemi
10398:               Jukka Roos                   Reijo Lindroos                    Heikki Riihijärvi
10399:               Leena Luhtanen               Erja Lahikainen                   Reijo Laitinen
10400:                                                 1991 vp
10401: 
10402: 
10403: Lakialoite n:o 87
10404: 
10405: 
10406: 
10407: 
10408:                                   Seppänen: Ehdotus laiksi valtioneuvoston jäsenten palkkiosta
10409:                                        annetun lain 1 §:n muuttamisesta
10410: 
10411: 
10412:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10413: 
10414:    Lakialoite täydentää hallituksen esitystä n:o     mattomista maa-alueista, kiinteistöistä ja yhtiöi-
10415: 110. Aloitteessa ministerinpalkkion maksamisen       den osakkeista, joita hänellä on ollut omistuk-
10416: ehdoksi asetetaan se, että ministeri on ennen        sessaan tullessaan nimetyksi valtioneuvoston
10417: toimeen astumistaan antanut julkisen selvityk-       jäseneksi.
10418: sen niistä omaan talvi- ja kesäasumiseen kuulu-
10419: 
10420: 
10421:                                            PERUSTELUT
10422: 
10423:    Myös Suomessa on tarkoituksenmukaista             sitä varten on luotava julkinen seurausjärjestel-
10424: noudattaa korkeaa moraalia niissä kysymyksis-        mä.
10425: sä, jotka liittyvät toisaalta yleisen ja yhteisen       Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti hy-
10426: edun sekä toisaalta oman ja yksityisen edun          väksymisen ja vahvistamisen jälkeen.
10427: ajamiseen.                                              Edellä olevan perusteella ehdotan,
10428:    Kun kysymys on valtioneuvoston jäsenistä,
10429: heiltä pitää edellyttää, että he luopuvat oman ja              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10430: yksityisen edun ajamisesta ministeriaikanaan, ja            lakiehdotuksen:
10431: 
10432: 
10433:                                                 Laki
10434:                 valtioneuvoston jäsenten palkkiosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
10435:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10436:    muutetaan valtioneuvoston jäsenten palkkiosta 6 päivänä toukokuuta 1955 annetun lain (229/55)
10437: 1 § seuraavasti:
10438: 
10439:                        1§
10440:    Valtioneuvoston jäsen saa palkkiota, joka         tun palkkion ja kalliinpaikanlisän 20 prosentilla
10441: vastaa toiseksi ylimpään palkkausluokkaan            korotettuna.
10442: kuuluvassa valtion virassa kulloinkin suoritetta-        Valtioneuvoston jäsen on oikeutettu tähän
10443: van peruspalkan ja viiden ikälisän yhteismäärää.     palkkaukseen vain, jos hän on ennen viranhoi-
10444: Mikäli virkamiehille suoritetaan kalliinpaikan-      don aloittamista antanut julkisen selvityksen
10445: lisää, saa myös valtioneuvoston jäsen palkkion       siitä maa-, kiinteistö- ja osakeomaisuudesta,joka
10446: lisänä kalliinpaikanlisää, jonka määrä vastaa        ei liity välittömästi hänen asumiseensa.
10447: edellä sanottuun palkkausluokkaan kuuluvassa
10448: virassa suoritettavan kalleimman ryhmän kal-           Tämä laki tulee voimaan        päivänä
10449: liinpaikanlisää. Pääministeri saa edellä tarkoite-   kuuta 199.
10450: 
10451:    Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1991
10452: 
10453:                                            Esko Seppänen
10454: 
10455: 2!0301N
10456:                                                  1991 vp
10457: 
10458: Lakialoite n:o 88
10459: 
10460: 
10461:                                   Rauramo: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 4 a §:n muuttami-
10462:                                       sesta
10463: 
10464:                                               Eduskunnalle
10465: 
10466:    Suomalainen sakotusjärjestelmä rakentuu           naistuloksi yksilöidään sakotetun kaikki palkka,
10467: lainvastaisen teon rangaistavuuden osoittami-        elinkeinotulo, varallisuuden tuotto ja muu tulo,
10468: seen päiväsakkojen lukumäärällä, ja yksilöön         josta on vähennetty sakotettavan maksukykyyn
10469: kohdistuva rangaistus mitoitetaan siten, että päi-   olennaisesti vaikuttavat tulon hankkimisesta tai
10470: väsakon suuruus on riippuvainen sakotetun tu-        säilyttämisestä johtuneet menot.
10471: loista. Sakotetun bruttotulot määräävät päivä-          Rikoslain 6 luvussa säädetyt rangaistuksen
10472: sakon suuruuden ja siten lopullisen rangaistuk-      mittaamisen periaatteet edellyttävät, että on
10473: sen ankaruuden.                                      otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat
10474:    Sakotusjärjestelmä on samanlainen kaikkien        rangaistusta koventavat ja lieventävät perusteet
10475: rangaistussäännösten kohdalla. Yleisin sakko-        sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys ja että
10476: rangaistus on tieliikennelain säännösten rikko-      rangaistus on oikeudenmukaisessa suhteessa
10477: misesta määrättävä sakko.                            rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen
10478:    Lopullisen rangaistuksen oikeudenmukainen         sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen.
10479: kohdentaminen on ongelmallinen asia. Kun ran-           Koska nykyinen sakotusjärjestelmän raha-
10480: gaistuksen aste määräytyy bruttotulojen mu-          määrän mittaaminen perustuu sakotetun brutto-
10481: kaan, ei teon rangaistus kohdennu samalla taval-     tuloihin, ei järjestelmää voi pitää rangaistusten
10482: la kaikkiin sakotettuihin, koska esimerkiksi ve-     mittaamisesta annettujen säännösten tarkoituk-
10483: rotuksen vaikutusta lopulliseen rangaistuk-          sen mukaisena tai muutoinkaan perusteltuna.
10484: seen ei oteta huomioon.                              Tämän vuoksi rikoslain 2 luvun 4 a §:n 3 mo-
10485:    Nykyisen järjestelmän heikkous aiheutuu ri-       menttia tulisi muuttaa.
10486: koslain 2luvun 4 a §:n 2 momentin säännöksestä,         Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
10487: jonka mukaan kohtuullisena päiväsakon raha-
10488: määränä on pidettävä yhtä kolmasosaa sakotet-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10489: tavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta,                  lakiehdotuksen:
10490: sekä että saman pykälän 3 momentissa koko-
10491: 
10492: 
10493:                                                  Laki
10494:                                rikoslain 2 luvun 4 a §:n muuttamisesta
10495:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10496:    muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 2 luvun 4 a §:n 3 momentti,
10497: sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa (650176), näin kuuluvaksi:
10498: 
10499:                       4a§
10500: 
10501:    Kokonaistulolla tarkoitetaan kaikkea palk-          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
10502: kaa, elinkeinotuloa, varallisuuden tuottoa ja        kuuta 199.
10503: muuta tuloa, josta on vähennetty valtiolle, kun-
10504: nalle ja kirkolle maksettavat verot.
10505: 
10506: 
10507:    Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1991
10508: 
10509:                                               Anssi Rauramo
10510: 210301N
10511:                                                  1991 vp
10512: 
10513: 
10514: Lakialoite 89
10515: 
10516: 
10517: 
10518: 
10519:                                    Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
10520: 
10521: 
10522: 
10523:                                              Eduskunnalle
10524: 
10525:    Aloite on tarkoitettu rinnakkaislakialoitteeksi    korotusta peruspäivärahaan. Tämä korotus on
10526: hallituksen esitykselle n:o 145 laeiksi sairausva-    riittämätön parantamaan em. väestönosan ase-
10527: kuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien        maa. Esitämme peruspäivärahan korottamista
10528: muuttamisesta.                                        70,00 markkaan päivältä, mikä toimenpide ra-
10529:    Lakialaitteessa ehdotetaan muutoksia halli-        hoitettaisiin alentamalla ansiosidonnaisen sai-
10530: tuksen esittämään linjaan, jossa sairauskulujen       rauspäivärahan tasoa yli 108 000 markkaa vuo-
10531: omavastuita korotetaan, korvauksia alennetaan         dessa ansaitsevien osalta.
10532: sekä muutetaan hammashoidosta aiheutuneiden              Lakialaitteessa esitetään lisäksi voimassa ole-
10533: kustannusten korvauskäytäntöä. Lakialaitteessa        vien omavastuiden ja korvausrajojen pitämistä
10534: esitetään, että laillistetun hammasteknikon il-       ennallaan, koska ansiotasoa on tarkoitus tulo-
10535: man lääkärin määräystäkin suorittamat proteet-        neuvottelujen kautta alentaa. Ei ole perusteltua
10536: tiset toimenpiteet korvattaisiin 80-prosenttisesti.   lähteä hallituksen linjalle, sillä pieniä eläkkeitä
10537: Tämä on perusteltua siksi, että näin potilaalla on    tai päivärahaa saaville esitetyt omavastuiden
10538: mahdollisuus vapaammin valita käyttämänsä             korotukset tai korvausten vähennykset merkitsi-
10539: hammasteknikko. Luopumalla keskittymisestä            sivät tuntuvaa elintason alenemista.
10540: lisätään myös hintakilpailua.                            Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
10541:    Pienintä sairauspäivärahaa saavat kansalaiset      oittaen,
10542: ovat eräs yhteiskuntamme vähäosaisin ryhmitty-
10543: mä. Hallitus esitti tosin prosentuaalisesti merkit-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10544: tävää, mutta markkamääräisesti vaatimatonta                  lakiehdotuksen:
10545: 
10546: 
10547: 
10548:                                                  Laki
10549:                                   sairausvakuutuslain muuttamisesta
10550:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10551:    kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n 2 momentti ja 59
10552: §:n 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 2 momentti 28 päivänäjoulukuuta 1990 annetussa laissa
10553: (1324/90) ja 59 §:n 6 momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87),
10554:    muutetaan 5 b §:n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta, 7 §, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti,
10555: 10 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 29 a §:n 1 momentti ja 76 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä
10556: ovat, 5 b §:n 1 momentin johdantokappale, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti sekä 10 .§:n 1 momentti
10557: 22 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1255/89), 7 §ja 29 a §:n 1 momentti mainitussa 23
10558: päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa, 16 §:n 1 momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa
10559: laissa (1058/85) ja 76 §:n 2 momentti 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa laissa (479/85), sekä
10560:    lisätään 16 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla
10561: (1119/83) ja mainitulla 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla, uusi 3 momentti seuraavasti:
10562: 
10563:                      5b§                                 1) hammaslääkärin suorittama järjestelmälli-
10564:    Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä         sen hammashuollon periaatteita noudattava
10565: 5 §:ssä on säädetty:                                  suun ja hampaiden tutkimus ja hoito, lukuun
10566: 
10567: 210301N
10568: 2                                         1991 vp -    LA 89
10569: 
10570: ottamatta oikomishoitoa, sekä laillistetun ham-       korvataan puolet 35 markkaa ylittävältä osalta
10571: masteknikon suorittamat proteettiset toimenpi-        kultakin ostokerralta. Vaikean ja pitkäaikaisen
10572: teet;                                                 sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet korva-
10573:                                                       taan kuitenkin kokonaan tai 90-prosenttisesti
10574:                                                       sen mukaan kuin valtioneuvoston päätöksellä
10575:                          7§                           määrätään. Korvaustasoa määrättäessä otetaan
10576:    Lääkärin perimästä palkkiosta korvataan 60         huomioon sairauden laatu sekä lääkkeiden tar-
10577: prosenttia tai, jos peritty palkkio on suurempi       peellisuus ja taloudellisuus. Valtioneuvoston
10578: kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa edellyt-       päätöksellä määrätään, mitä on pidettävä vai-
10579: tää, 60 prosenttia taksan mukaisesta määrästä.        keana ja pitkäaikaisena sairautena.
10580:    Hammaslääkärin suorittamasta suun ja ham-
10581: paiden tutkimuksesta sekä ehkäisevästä hoidos-
10582: ta perimästä palkkiosta korvataan 80 prosenttia                              10 §
10583: tai, jos peritty palkkio on suurempi kuin nouda-         Vakuutetulle korvataan lääkäriin, hammas-
10584: tettavaksi vahvistettu taksa edellyttää, 80 pro-      lääkäriin, hammasteknikolle, sairaanhoitolaitok-
10585: senttia taksan mukaisesta määrästä. Hammas-           seen, laboratorioon, röntgenlaitokseen tai asian-
10586: lääkärin perimästä palkkiosta korvataan 60            mukaisen ammattikoulutuksen saaneen henki-
10587: prosenttia tai, jos peritty palkkio on suurempi       lön luokse tehdyistä matkoista johtuvat matka-
10588: kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa edellyt-       kustannukset kokonaan siltä osin kuin ne yhden-
10589: tää, 60 prosenttia taksan mukaisesta määrästä.        suuntaiselta matkalta ylittävät 30 markkaa (oma-
10590: Hammasteknikon perimästä palkkiosta korva-            vastuuosuus). Sama koskee lääkärin, hammas-
10591: taan 80 prosenttia tai, jos peritty palkkio on        lääkärin, hammasteknikon tai asianmukaisen
10592: suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa       ammattikoulutuksen saaneen henkilön potilaan
10593: edellyttää, 80 prosenttia taksan mukaisesta           luokse tehdyistä matkoista johtuneiden matka-
10594: määrästä.                                             kustannusten korvaamista. Jos vakuutetun tä-
10595:    Palkkiosta, jonka lääkäri tai hammasteknik-        män pykälän mukaan maksettavaksi jäävät
10596: ko on perinyt suorittamastaan laboratorio- tai        matkakustannukset saman kalenterivuoden ai-
10597: röntgentutkimuksesta, suoritetaan korvaus 8 §:n       kana ylittävät 500 markkaa (vuotuinen omavas-
10598: 1 momentin mukaisesti.                                tuuosuus), vuotuisen omavastuun ylittävä osa
10599:                                                       matkakustannuksista korvataan kokonaan.
10600:                          8§                           Vuotuista omavastuuosuutta laskettaessa ote-
10601:    Edellä 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite-       taan huomioon myös vakuutetun terveyskeskuk-
10602: tusta lääkärin samalla kertaa määräämästä tut-        selle sairaankuljetuksesta maksamat kustannuk-
10603: kimuksesta tai hoidosta johtuvista kustannuksis-      set.
10604: ta taikka, jos ne ylittävät noudatettaviksi vahvis-
10605: tetun taksan, tämän mukaisista määristä korva-
10606: taan kolme neljännestä siltä osin kuin kustan-                                16 §
10607: nukset tai taksan mukaiset määrät yhteensä               Päivärahan määrä päivää kohden on vähim-
10608: ylittävät 40 markkaa. Mitä edellä on säädetty,        mäispäiväraha, 70,00 markkaa, lisättynä 30
10609: sovelletaan myös silloin, kun lääkärin määrää-        prosentilla vakuutetun verotuksessa asetuksella
10610: män tutkimuksen on suorittanut tai hoidon             säädettävänä kalenterivuotena todettujen työtu-
10611: antanut asianmukaisen ammattikoulutuksen              lojen kolmassadasosasta, kuitenkin vähintään 80
10612: saanut henkilö. Asetuksella säädetään, missä          prosenttia työtulojen kolmassadasosasta, jos
10613: laajuudessa samalla kertaa määrätyt tutkimus-         työtulot eivät ylitä 36 000 markkaa. Jos työtulot
10614: ja hoitotoimenpiteet korvataan saman määräyk-         ylittävät 36 000 markkaa, mutta eivät ylitä
10615: sen perusteella sekä mitkä tutkimus- ja hoitotoi-     108 000 markkaa, päivärahan määrä on 80 pro-
10616: menpiteet katsotaan korvausta laskettaessa            senttia 36 000 markan kolmassadasosasta lisät-
10617: samalla kertaa määrätyiksi.                           tynä 76 prosentilla 36 000 markkaa ylittävän
10618:                                                       osan kolmassadasosasta. Jos työtulot ylittävät
10619:                                                       108 000 markkaa, päivärahan määrä 180 000
10620:                       9§                              markkaa ylittävältä osalta on 40 prosenttia
10621:    Edellä 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 5 b §:n      108 000 markkaa ylittävän osan kolmassadas-
10622: 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista lääkkeistä       osasta. Jos työtulot ylittävät 180 000 markkaa,
10623: sekä 3 a kohdassa tarkoitetuista perusvoiteista       päivärahan määrä on 180 000 markkaa ylittä-
10624:                                          1991 vp -   LA 89                                     3
10625: 
10626: vältä osalta 15 prosenttia 180 000 markkaa ylit-                    29 aja 76 §
10627: tävän osan kolmassadasosasta. Jollei vakuute-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 145)
10628: tulla ole edellä mainittuna aikana ollut työtuloja
10629: tai verotus on toimitettu verotuslain (482/58)
10630: 72 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla ta-
10631: valla arvioimalla sen vuoksi, että veroilmoitusta              Voimaantulosäännös
10632: ei ole annettu, päivärahan määrä päivää kohden       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 145)
10633: on vähimmäispäivärahan suuruinen.
10634: 
10635:   (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 145)
10636: 
10637: 
10638:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1991
10639: 
10640:                      Sulo Aittoniemi                         Raimo Vistbacka
10641:                      Heikki Riihijärvi                       Hannu Suhonen
10642:                                             Tina Mäkelä
10643:                                                    1991 vp
10644: 
10645: Lakialoite 90
10646: 
10647: 
10648: 
10649: 
10650:                                     Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi maatalouden tuloksen muodostumi-
10651:                                          sesta
10652: 
10653: 
10654:                                                  Eduskunnalle
10655: 
10656:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10657: 
10658:    Maataloustulolain laskenta- ja muita perus-          panosveroina, joita ovat lannoite-, kasvinsuoje-
10659: teita ehdotetaan muutettaviksi niin, että se tukee      luaine- ja väkirehuverot. Alussa niiden tuottoa
10660: siirtymistä nykyistä ekologisesti hyväksyttäväm-        käytetään vientitukeen, myöhemmin niiden tuot-
10661: pään laajaperäisen maatalouden harjoittamisen           toa voidaan käyttää maaseudunhoitokorvausra-
10662: tapaan, mikä toisaalta takaa viljelijäperheelle         haston ja tuotannonuudelleenohjausrahaston
10663: kohtuullisen toimeentulon tilallaan kapitalisoi-        kautta. Panosverojen käyttöönoton myötä voi-
10664: matta tuotantovälineitä. Laskentatavassa tuo-           daan luopua mm. maidon, sianlihan ja viljan
10665: tantopanosten hinnoiksi otetaan mahdollisim-            vientikustannusmaksuista, maidon kiintiömak-
10666: man halvat markkinoilla olevat hinnat ja mää-           suista ja muista markkinoimismaksuista. Panos-
10667: rällisesti ekologisesti oikea ja taloudellisesti jär-   verojen käytön odotetaan alentavan kokonaisre-
10668: kevä käyttömäärä. Poisto-oikeudet määrätään             huyksikkösatoa 25 %:Ila vuoteen 1997 mennes-
10669: teknisen käyttöiän mukaan. Uutta on palkka-             sä. Uuden sisällön johdosta laissa puhutaan
10670: työkustannuksen mukaan ottaminen oman per-              maataloustulon sijasta maatalouden tuloksesta.
10671: heen maatilalla maatalouden hyväksi tekemän             Tämä ilmenee myös lakiehdotuksen nimikkees-
10672: työn määrän mukaisesti. Maatalouden kaikki              tä.
10673: markkinoimismaksut ehdotetaan perittäviksi
10674: 
10675: 
10676: 
10677: 
10678:                                           YLEISPERUSTELUT
10679: 
10680: Kokemuksia nykyisestä maataloustulolaista               van osan tuottajahintojen korotuksista ohi vilje-
10681:                                                         lijöiden tuotantopanosten tuottajille. Näin
10682:    Kaikessa hyväätarkoittavuudessaan nykyinen           maanviljelijät ovat jääneet osattomiksi heille
10683: maataloustulolaki sisältää aineksia, jotka pitkäl-      kuuluvasta tulon osasta.
10684: lä aikavälillä toimivat maatalouselinkeinoa itse-           Nykyinen maataloustulolaki ja sen rinnalla
10685: ään vastaan. Se on käytännössä johtanut maata-          toimivat tasapainottamis-, kiintiö- ja tukijärjes-
10686: louden voimaperäistämiseen ja sitä kautta syn-          telmät ovat kapitalisoituneet tuotantovälineiden,
10687: nyttänyt ongelmallista ylituotantoa, vaikka itse        erityisesti peltomaan hintaan. Tätä ei voida pitää
10688: voimaperäistäminen ei ole sellaisenaan tuottanut        pitkällä aikavälillä hyväksyttävänä. Johtaahan
10689: parempaa elinkeinon harjoittamisen nettotulos-          tällainen tilanne sukupolven- ja muutoin omista-
10690: ta. Tätä kuvaa hyvin liikalannoitus, jonka tulok-       janvaihdostilanteissa tulevaisuudessa mahdotto-
10691: sena kasveihin joutumattomat ravinteet ovat             maan tilanteeseen.
10692: kulkeutuneet vesistöihin niitä rehevöittämään.
10693: Tuotettu ylituotanto-osuus on jouduttu viemään
10694: ulkomaille hintaan, joka ei alkuunkaan ole kat-         Elintarviketuotannon tulevaisuuden kuva
10695: tanut tuotantokustannuksia.
10696:     Nykyinen maataloustulolaki on myös kom-                Maapallon viidestä miljardista ihmisestä noin
10697: pensaatiojärjestelmällään ohjannut huomatta-            viidennes elää päivittäin aliravittuna. Muuta-
10698: 
10699: 210301N
10700: 2                                         1991 vp -    LA 90
10701: 
10702: man viime vuoden aikana maapallolla on kulu-          seen nähden perustava muutos on, että tuotanto-
10703: tettu enemmän viljaa ja muita elintarvikkeita         panosten hinnoiksi otetaan mahdollisimman
10704: kuin niitä on tuotettu, so. varastot ovat näin        halvat markkinoilla olevat asianomaiseen käyt-
10705: pienentyneet. Nyt varastot riittäisivät seuraavan     töön tarkoitetut tuotantopanokset Määrällisesti
10706: kahden kuukauden ajaksi, jos tuotanto yhtäkkiä        taas ratkaisevaa on ekologisesti oikea ja talou-
10707: pysähtyisi. Huolestuttavaa on viljelykuntoisen        dellisesti järkevä käyttömäärä. Periaate on, että
10708: peltoalan ja karjanlaitumen jatkuva pienentymi-       ostopanosten kustannus vähenee verrattuna
10709: nen. Vuosittain on menetetty miljoonia hehtaa-        työhön ja pääomaan (so. lähinnä peltomaahan).
10710: reita pois elintarviketuotannosta. Samanaikai-            Lannoitteiden korvausmääräksi tulee kolmen
10711: sesti ravintoa tarvitsevien määrä on kohonnut.        edellisen vuoden sadon sisältämän typen, kaliu-
10712:    Vaikka Suomi pohjoisena maana ei ole eri-          min ja fosforin keskimääräinen määrä sekä sivu-
10713: tyisen sopiva maanviljelysalueeksi, niin siitä        ja hivenravinteet myytyjen määrien mukaan vas-
10714: huolimatta velvollisuutemme on säilyttää raivat-      taavana ajanjaksona. Kaikkien ravinteiden hin-
10715: tu peltoalamme tuottavassa kunnossa niiltäkin         nat lasketaan halvimman kaupallisen ravinne-
10716: osin kuin emme tarvitse sitä elintarvikeomava-        lähteen hinnan mukaan huomioon ottaen kui-
10717: raisuuden ylläpitämiseen.                             tenkin lannoiteseoksen kadmiumpitoisuutta
10718:    Tämänhetkisestä ylituotannosta päästään            koskevat rajoitukset.
10719: peltoalaa pienentämättä laajaperäistämällä vilje-         Kalkituskustannuksista vähennetään se mää-
10720: lyä sekä lisäämällä sitä alaa, jolla harjoitetaan     rä kalkkia, joka sisältää lannoitteiden kustan-
10721: joko luomutuotantoa tai energiaviljelyä (ener-        nuslaskelmassa korvattavan määrän magne-
10722: giapaju, rypsi ja rapsi). Vihreä eduskuntaryhmä       siumia dolomiittikalkkina.
10723: tekee näistä toimista erikseen ehdotuksensa.              Kasvinsuojeluaineita korvataan ainoastaan se
10724:                                                       määrä, joka tieteellisten tutkimusten mukaan
10725:                                                       tarvitaan taloudellisesti kannattavan torjuntatu-
10726: Vihreän   maatalouspolitiikan keskeiset näkö-         loksen saavuttamiseksi. Tarkastelujakso on täl-
10727: kohdat                                                löin edellinen kymmenvuotisjakso.
10728:                                                          Koneiden ja laitteiden verotuksellinen enim-
10729:    Vihreiden mielestä ekologisesti ja sosiaalisesti   mäispoisto-oikeus vähennetään 25 %:sta 15 %:iin
10730: kestävän maatalouspolitiikan tulee sisältää seu-      ja maatalousrakennusten osalta 10 %:sta 5 %:iin.
10731: raavat ominaisuudet:                                  Poistoprosentteja voidaan kuitenkin korottaa
10732:    1) tuotetaan omalle väestölle riittävästi kor-     edellisen kolmivuotiskauden keskimääräisen
10733: kealaatuisia ja puhtaita elintarvikkeita;             vuotuisen inflaation keskiarvon määrällä. Kun-
10734:    2) tuotannossa käytetään mahdollisimman            nossapito- ja korjauskustannukset kompensoi-
10735: säästeliäästi luonnonvaroja (kuten energiaa ja        daan edelleen kokonaisuudessaan. Näin mene-
10736: ravinteita) aiheuttamatta viljely- ja muun ympä-      tellen saadaan koneiden ja rakennusten poisto-
10737: ristön pilaantumista tai saastumista;                 oikeus vastaamaan niiden teknistä käyttöikää.
10738:    3) toteutetaan paikallisesti mahdollisimman            Palkkatyökustannukseksi lasketaan oman
10739: suljettua ravinnekiertoa, jossa kaikkinaiset kul-     perheen maatilalla maatalouden hyväksi teke-
10740: jetusmatkat on minimoitu;                             män työn määrä (kaikkiaan vuodessa keskim.
10741:    4) taataan viljelijöille kohtuullinen toimeen-     n. 44 milj. päivää), jonka perusyksikköhinnaksi
10742: tulo ja tyydytys tekemässään työssä;                  määritellään maataloustyöntekijän keskituntian-
10743:    5) hoidetaan kotieläimiä hyvin ja eettisesti       sio (tammikuu 1991: 33,97 mk/h). Määrästä
10744: hyväksyttävällä tavalla;                              vähennetään eläkeläisten ja ei-tilalla asuvien vil-
10745:    6) vaalitaan maaseutumaisemaa ja elämän            jelijöiden työmäärä, mikä on n. 10 %:n luokkaa.
10746: monimuotoisuutta maaseudulla ja                           Maatalouden tuoton ja kustannusten erotus ta
10747:    7) parannetaan maan luontaista viljavuutta.        kutsutaan maataloustulon sijasta maatalouden
10748:                                                       tulokseksi.
10749: 
10750: Vihreän maatalouden tuloksen muodostuksen pe-
10751: riaatteita                                            Panosverot markkinoimismaksuina
10752: 
10753:   Kustannusten korvaukset. Lailla maatalou-              Maatalouden kaikki markkinoimismaksut
10754: den tulosta tulee läpäisyperiaatteella tukea edellä   ehdotetaan perittäviksi sellaisina panosveroina,
10755: mainittujen tavoitteiden toteutumista. Nykyi-         jotka kohdistuvat niihin tuotantopanoksiin, jot-
10756:                                            1991 vp -    LA 90                                          3
10757: 
10758: ka aiheuttavat eniten sato- ja tuotostason kas-            Panosverojen arvioidaan alentavan kokonais-
10759: vua. Näitä ovat lannoitteet, kasvinsuojeluaineet       rehuyksikkösatoa 25 %:lla vuoteen 1997 men-
10760: ja väkirehut. Näin kannustetaan käyttämään             nessä vuosien 1988-90 rehuyksikkösadon kes-
10761: kotoperäisiä tuotantopanoksia.                         kimäärään (5 335 milj. kg) verrattuna.
10762:    Panosveroja ei lasketa maatalouden kustan-              Panosveroista aiheutuva sato- ja tuotostason
10763: nuksiksi tuotto- ja kustannuslaskelmassa, sillä        lasku vähentävät ylituotannon vientitukea no-
10764: panosverot palautetaan maataloudelle kokonai-          peammin kuin vuoden 1991 maatalouspoliittisen
10765: suudessaan. Aluksi niiden tuottoa joudutaan            toimikunnan mietinnössä (1991 :28) odotetaan
10766: käyttämään maatalouden osuuteen vientituen             tapahtuvan.
10767: maksussa, mutta myöhemmin ne kerätään                     Vuonna 1992 maatalouden osuus vientikus-
10768: "maaseudunhoitokorvausrahastoon" ja "tuotan-           tannuksista peritään kokonaisuudessaan panos-
10769: nonuudelleenohjausrahastoon". Näistä tehdään           veroilla, jolloin mm. maidon, sianlihan ja viljan
10770: käyttöehdotukset erikseen.                             vientikustannusmaksut, maidon kiintiömaksut
10771:                                                        ja muut markkinoimismaksut poistuvat. Ar-
10772:                                                        viomme mukaan valtion osuus vientikustannuk-
10773: Panosverot vuonna 1992                                 sista on v. 1992 1 315 Mmk ja maatalouden oma
10774:                                                        osuus 1 005 Mmk. Vuosina 1992-95 vastaavat
10775:    Vuonna 1992 otetaan käyttöön seuraavat              osuudet olisivat yhteensä 4 015 Mmk ja 3 340
10776: panosverot:                                            Mmk.
10777:    1) Lannoitevero. 100 %:n lannoitevero (hinta-          Tuotantokattojen ja niitä vastaavien maa-
10778: tason joulukuu 1990 mukaan 1,131 mk/kg) tuot-          talouden vientikustannusosuuksien määräämi-
10779: taa vuonna 1992 arviolta 1 142 Mmk, kun veron          sestä luopuminen helpottavat vientituen koh-
10780: nousun aiheuttamaksi käytön vähennykseksi              dentamista paremmin niille tuotteille, joille
10781: vuosien 1988-90 tasoon verrattuna arvioidaan           sitä erityisesti tarvitaan. Vuodesta 1992 lähtien
10782: n. 17%.                                                valtio määrää ehdotuksemme mukaan ainoas-
10783:    2) Kasvinsuojeluainevero. 100 %:n torjunta-         taan sen markkamäärän, jolla valtio osallistuu
10784: ainevero tuottaa vuonna 1992 arviolta 154 Mmk,         ylituotannon vientikustannuksiin. Esitetyt mark-
10785: kun veron nousun aiheuttamaksi käytön vähen-           kamäärät perustuvat trendiarvioon siitä, kuin-
10786: nykseksi em. vertailutasoon verrattuna arvioi-         ka maatalous reagoi uuteen käytäntöön.
10787: daan 30 % (satotulos vähenee näin vain 1 'Yo:n         Loppuosasta vientikustannuksista ja niiden
10788: verran).                                               jakaantumisesta päätetään näin ollen maata-
10789:    3) Rehuvero. Rehuverojen tuotoksi arvioi-           louselinkeinon sisäisesti. Poikkeuksellisen hyväs-
10790: daan vuonna 1992 yhteensä 494 Mmk. Perusteet           sä satotilanteessa valtio voi luonnollisesti
10791: ovat samat kuin nykyisten rasva- ja valkuaisve-        korottaa enimmäiskustannusosuuttaan, jos
10792: rojen. Korotetun veron arvioidaan vähentävän           maatalouden kustannusosuus on nousemassa
10793: käyttöä vuonna 1992 vertailujaksoon verrattuna         yli 13 %:n.
10794: 5%.
10795: 
10796: 
10797:                                YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10798: 
10799:    Seuraavissa pykäläkohtaisissa perusteluissa         väksi tekemä työ lasketaan kustannukseksi maa-
10800: vertailukohteena on nykyinen maataloustulolaki         taloustyöntekijän keskituntiansion mukaan.
10801: (736/89).                                              Maataloustulon sijasta kompensaation perusta-
10802:    1 § Lain tavoitteisiin lisätään pyrkimys maa-       na ovat muutokset maatalouden tuloksessa.
10803: talouden ohjaamiseksi ekologisesti kestävään           Maatalouden tulos poikkeaa siis maataloustu-
10804: suuntaan.                                              losta siten, että maatalouden tuloksessa otetaan
10805:    2 ja 3 § Ei muutoksia sisältöön.                    huomioon kustannuksena viljelijäperheen maa-
10806:    4 § Kustannuslaskentatavan perusteita muu-          talouden hyväksi tekemä työ.
10807: tetaan yleisperusteluissa esitellyllä tavalla (mark-      5 § Ei muutoksia.
10808: kinoiden halvin hinta ja ekologisesti oikea mää-          6 § Laskentatapa vähentänee poikkeamisia
10809: rällinen taso, josta säädetään asetuksella).           nykytilanteeseen verrattuna. Välitarkastus ehdo-
10810:    Maatilalla asuvien, ei-eläkeläisten muodosta-       tetaan poistettavaksi.
10811: man viljelijäperheen jäsenten maatalouden hy-             7 § Maatalouden tuloksen kehittämisen pe-
10812: 4                                        1991 vp -    LA 90
10813: 
10814: rustaksi ehdotetaan viljelijäperheen käytössä           14 § Maataloustuottajien osuus vientikustan-
10815: olevien tulojen määrää. Sitä verrataan ammatti-      nuksista ehdotetaan perittäväksi panosveroina
10816: taitoisen teollisuustyöntekijäperheen käytössä       siten kuin erikseen säädetään. Osa panosverojen
10817: oleviin tuloihin.                                    tuotosta voidaan käyttää maataloustuotannon
10818:    8 § Metsätalouden, maaseutuelinkeinojen ja        ohjaustoimenpiteisiin.
10819: palkkatulojen merkitys viljelijäperheen tulon           15 § Pykälässä säädetään maataloustuotan-
10820: muodostuksessa ehdotetaan otettavaksi huo-           non ohjaamiseen ja tasapainottamiseen käytettä-
10821: mioon alueellisten ja tilakokoluokittaisten ero-     vissä olevan valtion rahoitusosuuden enimmäis-
10822: jen lisäksi.                                         määristä vuosina 1992-95.
10823:    9 ja JO § Sana "maataloustulo" on korvattu           16 ja 17 § Ei sisällöllisiä muutoksia nykyisen
10824: sanoilla "maatalouden tulos". Ei muita sisällölli-   lain vastaaviin pykäliin nähden.
10825: siä muutoksia.                                          Nykyisen lain 18 §ehdotetaan poistettavaksi.
10826:    11 § Vuoden 1989 maataloustulolain 11 ja          Tarkoituksena on, että maatalouden taloudelli-
10827: 12 §:stä luovutaan tarpeettomina.                    nen tutkimuslaitos laatisi edelleen kokonaislas-
10828:    Nyt tehdyn ehdotuksen mukaan mahdollistet-        kelman. Maatalousneuvottelijat asettaisivat tar-
10829: taisiin tavoitehintojen muutokset kesken hin-        peen mukaan valmisteluelimiä ja teettäisivät sel-
10830: noittelukauden esimerkiksi poikkeuksellisen          vityksiä. Koska harkinnanvaraisuus soveltami-
10831: hyvän tai huonon sadon johdosta ilman, että          sessa lisääntyy, lailla määrättyä neuvottelukun-
10832: vastaavasti muita maatalouden tulokseen vai-         taa ei tarvita.
10833: kuttavia eriä olisi tarpeellista muuttaa.               18 §Pykälässä säädetään maatalouden mark-
10834:    12 ja 13 § Tuotantokattojen ja niitä vastaa-      kinointineuvostosta.
10835: vien maatalouden vientikustannusosuuksien               20 § Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
10836: määrittelystä ehdotetaan luovuttavaksi, mikä         1.1.1992.
10837: helpottaisi vientituen oikeaa kohdentamista.            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10838: Muilta osin viitataan yleisperusteluissa esitet-
10839: tyyn.                                                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10840:                                                             lakiehdotuksen:
10841: 
10842: 
10843: 
10844: 
10845:                                                 Laki
10846:                                maatalouden tuloksen muodostumisesta
10847:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10848: 
10849:                        1§                               Edellä 1 momentissa mainittujen tavoitteiden
10850:                                                      toteuttamiseksi voidaan tavoitehintojen muutos-
10851:                  Lain tavoitteet                     ten ohella käyttää valtion varoista maksettavaa
10852:                                                      valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen
10853:    Oikeudenmukaisen tulotason turvaamiseksi          välisissä neuvotteluissa ( maataloustuloneuvotte-
10854: viljelijäväestölle, maatalouden ohjaamiseksi eko-    lut) sovittua tukea (valtion tuki).
10855: logisesti kestävälle pohjalle, maataloustuotan-
10856: non ohjaamiseksi ja tasapainottamiseksi sekä
10857: maatalouden hintatason vakaannuttamiseksi ja                                2§
10858: maataloustuotteiden laadun kehittämiseksi
10859: määrätään rukiin, vehnän, rehuohran ja                               Hinnoitteluvuosi
10860: rehukauran sekä maidon, naudanlihan, sian-
10861: lihan, lampaaanlihan ja kananmunien (tavoite-           Tässä laissa tarkoitettu hinnoitteluvuosi alkaa
10862: hintatuote) tavoitehinnat hinnoitteluvuosiksi        maaliskuun alussa ja päättyy seuraavan helmi-
10863: 1992/93-1996/97 sekä päätetään muista maa-           kuun lopussa. Rukiin, vehnän, rehuohran ja
10864: taloudesta saatavaan tuloon vaikuttavista toi-       rehukauran hinnoitteluvuosi alkaa kuitenkin
10865: menpiteistä sen mukaan kuin tässä laissa sääde-      heinäkuun alussa ja päättyy seuraavan kesäkuun
10866: tään.                                                lopussa.
10867:                                          1991 vp -    LA 90                                         5
10868: 
10869:                        3§                            että maatalouden tulosta muutetaan yhtä suurel-
10870:                                                      la määrällä kuin samoilla tuotteiden ja tuotanto-
10871:                    Neuvottelut                       panosten määrillä lasketun tuotto- ja kustannus-
10872:                                                      laskelman mukainen kokonaiskustannus on
10873:     Valtioneuvosto päättää tavoitehinnoista, val-    muuttunut edellisessä maataloustulosopimukses-
10874: tion tuesta sekä muista maataloudesta saatavaan      sa edellytetystä tasosta ottaen huomioon myös
10875: tuloon vaikuttavista toimenpiteistä sen jälkeen,     kokonaistuoton muutoksen muiden kuin tavoi-
10876: kun niistä on sovittu maataloustuloneuvotteluis-     tehintatuotteiden osalta sekä muiden tuottoerien
10877: sa.                                                  muutoksen edellisessä maataloustulosopimuk-
10878:     Maataloustuloneuvottelut 1 momentissa tar-       sessa edellytetystä tasosta.
10879: koitetun sopimuksen ( maataloustulosopimus)             Edellä 1 momentissa mainittua maatalouden
10880: aikaansaamiseksi aloitetaan viipymättä sopimus-      tuloksen muutosta määritettäessä otetaan huo-
10881: osapuolen niin vaatiessa. Neuvotteluja jatke-        mioon myös ne maatalouden tuloksen muutok-
10882: taan, kunnes niissä saavutetaan yksimielisyys.       set, jotka tämän lain mukaan muutoin otetaan
10883:     Valtioneuvosto määrää valtion edustajat          huomioon.
10884: maataloustuloneuvotteluihin.
10885:                                                                             6§
10886: 
10887:                        4§                                Hintojen poikkeaminen tavoitehinnoista
10888: 
10889:           Tuotto- ja kustannuslaskelma                   Milloin tavoitehintatuotteiden keskimääräiset
10890:                                                      hinnat ovat viimeksi kuluneen kalenterivuoden
10891:    Maatalousneuvotteluja varten laaditaan las-       aikana poikenneet vahvistetuista tavoitehinnois-
10892: kelma maatalouden kokonaistuotosta ja kustan-        ta yhteensä enemmän kuin yhden prosentin,
10893: nuksista sekä näiden erotuksena saadusta maa-        tämä otetaan huomioon siten, että tämän lain
10894: talouden tuloksesta. Tuotteiden osalta laskelma      nojalla muutoin määrättäviä tavoitehintoja
10895: laaditaan kolmen viimeksi kuluneen kalenteri-        muutetaan seuraavan hinnoitteluvuoden ajaksi
10896: vuoden tuotteiden keskimäärien sekä vallitsevan      sillä prosenttimäärällä, jolla toteutuneet hinnat
10897: hintatason perusteella. Tuotantopanosten osalta      ovat keskimäärin poikenneet tavoitehinnoista
10898: laskelma laaditaan kolmen viimeksi kuluneen          enemmällä kuin yhdellä prosentilla.
10899: kalenterivuoden panosten määrien mukaan
10900: poikkeuksena kuitenkin lannoitteet, maatalous-
10901: kalkki, kasvinsuojeluaineet, maatalouskoneiden                              7§
10902: ja -kaluston sekä maatalouden tuotantoraken-
10903: nusten poistot, joiden korvattavista määristä                 Maataloustulon kehittäminen
10904: säädetään tarkemmin asetuksella. Tuotantopa-
10905: nosten vallitsevana hintatasona lasketaan tuo-          Sen lisäksi, mitä 5 ja 6 §:ssä on säädetty,
10906: tantopanoksen halvin hinta ja lannoitteilla lisäk-   maataloustuloneuvotteluissa neuvotellaan siitä,
10907: si kuten asetuksella tarkemmin säädetään.            miten maatalouden tulosta on muutoin kehitet-
10908:    Laskelmaa laadittaessa maataloutta pidetään       tävä.
10909: yhtenä kokonaisuutena ja laskelmassa otetaan            Neuvotteluissa otetaan huomioon viljelijäper-
10910: huomioon vain varsinainen maatalous. Laskel-         heen käytössä oleva vuositulo ja ammattitaitoi-
10911: masta voidaanjättää pois joitakin eriä, jos niiden   sen teollisuustyöntekijäperheen käytössä oleva
10912: merkitystä laskelman lopputulokseen voidaan          vuositulo sekä näiden kehitys. Lisäksi neuvotte-
10913: arvioida vähäiseksi. Laskelmasta säädetään tar-      luissa tulee ottaa huomioon kansainvälisten
10914:  kemmin asetuksella.                                 sopimusten asettamat velvoitteet.
10915: 
10916:                        5§
10917:                                                                             8§
10918:         Hinnoissa tapahtuneet muutokset
10919:                                                                        Valtion tuki
10920:    Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten
10921: hintatasossa tapahtuneet muutokset otetaan              Valtion tukea muutetaan siten kuin maata-
10922: maataloustuloneuvotteluissa huomioon siten,          loustuloneuvotteluissa sovitaan. Valtion tukea
10923: 6                                        1991 vp -    LA 90
10924: 
10925: kehitettäessä kiinnitetään huomiota tuloerojen       tavoitehintojen ja laskelmaan sisältyvän tuen
10926: tasoittamiseen alueellisiin ja tilasuuruusluokit-    sekä laskelman muiden erien keskinäisiin suhtei-
10927: taisiin eroihin maatalouden tuotantoedellytyk-       siin muutoksia muulloinkin kuin tavoitehintoja
10928: sissä sekä maatilatalouden ja maaseutuelinkei-       9 §:n mukaan määrättäessä.
10929: noista saatavien tulojen merkitykseen viljelijän
10930: toimeentulolle.
10931:    Milloin jonakin vuonna maataloudelle mak-
10932: setun valtion tuen määrä poikkeaa maataloustu-                              12 §
10933: loneuvotteluissa sovitusta määrästä, erotus ote-
10934: taan maataloustuloneuvotteluissa huomioon si-               Valtion vastuu vientikustannuksista
10935: ten, että maatalouden tuottoa muutetaan seu-
10936: raavan hinnoitteluvuoden ajaksi vastaavalla             Valtion osuuteen tavoitehintatuotteiden vien-
10937: määrällä.                                            tikustannuksista varataan siirtomääräraha, joka
10938:                                                      on 1 315 miljoonaa markkaa vuonna 1992, 1 100
10939:                         9§                           miljoonaa markkaa vuonna 1993,865 miljoonaa
10940:                                                      markkaa vuonna 1994 ja 735 miljoonaa mark-
10941:     Maatalouden tuloksen muutosten jakaminen         kaa vuonna 1995.
10942:                                                         Mallasohra ja maltaat ohraksi laskettuna
10943:    Neuvoteltaessa maatalouden tuloksen muu-          luetaan kuuluvaksi tavoitehintatuotteisiin.
10944: tosten jakamisesta tavoitehintoihin ja valtion          Edellä tässä pykälässä tarkoitettuihin tavoite-
10945: tukeen otetaan huomioon maataloustuotteiden          hintatuotteisiin luetaan niiden tuettu käyttö
10946: kotimainen ja ulkomainen markkina tilanne, nii-      kotimaassa lukuun ottamatta leipäviljan hinnan
10947: den kansainvälinen hintataso ja tuotantokustan-      alentamista rehuohran hintatasolle, niiden tuettu
10948: nusten kehitys.                                      myynti kehitysaputarkoituksiin sekä niiden tuet-
10949:                                                      tu myynti laivamuonitusliikkeiden kautta. Koti-
10950:                        10 §                          maan tuetun käytön huomioon ottamisesta sää-
10951:                                                      detään tarkemmin asetuksella.
10952:     Tavoitehintojen ja valtion tuen voimaantulo
10953: 
10954:    Valtioneuvosto määrää tavoitehinnat ja val-
10955: tion tuen tulemaan voimaan hinnoitteluvuoden                                13 §
10956: alusta lukien, jollei maataloustuloneuvotteluissa
10957: sovita toisin. Naudanlihan, sianlihan ja lam-        Maataloustuottajien vastuu vientikustannuksista
10958: paanlihan tavoitehinnat voidaan kuitenkin
10959: määrätä tulemaan voimaan välittömästi maata-             Maataloustuottajat vastaavat 12 §:ssä mainit-
10960: loustulosopimuksen syntymisen jälkeen.               tujen maataloustuotteiden vientikustannuksista
10961:    Jollei maataloustulosopimusta synny helmi-        siltä osin kuin valtio ei niistä vastaa. Maatalous-
10962: kuun loppuun mennessä, valtioneuvosto määrää         tuottajien osuudeksi vientikustannuksista lue-
10963: tavoitehinnat tulemaan voimaan sopimuksen            taan kuitenkin enintään 13 prosenttia kyseisen
10964: syntymisestä seuraavan kalenterikuukauden            hinnoitteluvuoden maataloustulosta.
10965: alusta lukien. Naudanlihan, sianlihan ja lam-           Jos 12 §:ssä mainittuja kotieläintuotteita tuo-
10966: paanlihan tavoitehinnat voidaan kuitenkin mää-       daan maahan, maataloustuottajien osuutta vas-
10967: rätä tulemaan voimaan välittömästi sopimuksen        taavien tuotteiden vientikustannuksista vähen-
10968: syntymisen jälkeen ja rukiin, vehnän, rehuohran      netään tuonnista kertyviä maksuja vastaavalla
10969: ja rehukauran tavoitehinnat kyseisen hinnoitte-      määrällä siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
10970: luvuoden alusta lukien.                              detään.
10971:                                                          Jos maahan tuodaan viljaa, maataloustuotta-
10972:                                                      jien osuutta viljan vientikustannuksista vähenne-
10973:                        11 §                          tään määrällä, joka saadaan, kun tuotu vilja-
10974:                                                      määrä kerrotaan viljan keskimääräisellä vienti-
10975:      Maatalouden tuloksen sisäiset muutokset         kustannuksella. Maataloustuottajat vastaavat
10976:                                                      kuitenkin aina kustannuksista, jotka aiheutuvat
10977:    Valtioneuvosto voi sovittuaan asiasta maata-      vientiin tai rehuksi käytettävän leipäviljan hin-
10978: loustuottajien keskusjärjestöjen kanssa tehdä        nan alentamista rehuohran hintaiseksi.
10979:                                            1991 vp -    LA 90                                            7
10980: 
10981: 
10982:                         14 §                           kotimarkkinahinnan ja maailmanmarkkinahin-
10983:                                                        nan erotusta.
10984:   Maataloustuottajien vientikustannusosuuden             Vientituen perusteista, hakemisesta ja maksa-
10985:                   periminen                            misesta säädetään tarkemmin asetuksella.
10986: 
10987:    Maataloustuottajien osuus vientikustannuk-
10988: sista peritään maatalouden tuotantopanosten                                   17 §
10989: panosveroina, markkinoimismaksuina ja muina
10990: maksuina sen mukaan kuin siitä erikseen sääde-            Viranomaisten tietojensaantioikeus ja viejän
10991: tään.                                                              tietojenantovelvollisuus
10992:    Milloin 1 momentissa tarkoitettujen maksu-
10993: jen ja verojen tuotto on viimeksi kuluneen tai            Vientituen maksamisesta vastaavilla viran-
10994: kulumassa olevan kalenterivuoden aikana poi-           omaisilla on oikeus saada viennin rajoittamisesta
10995: kennut siitä määrästä, jolla maataloustuottajat        ja valvonnasta vastaaviita viranomaisilta sen
10996: tämän lain mukaan vastaavat maataloustuottei-          estämättä, mitä niiden salassapitovelvollisuudes-
10997: den vientikustannuksista, tämä otetaan huo-            ta on muualla säädetty, sellaisia maataloustuot-
10998: mioon panosveroja, markkinoimismaksuja ja              teiden viejiä ja maastavietyjä maataloustuotteita
10999: muita maksuja kuluvana tai seuraavana vuonna           koskevia tietoja, joita viranomaiset tarvitsevat
11000: määrä ttäessä.                                         valvontatehtävissään.
11001:                                                           Maataloustuotteen viejä ja muu, jolla on hal-
11002:                        15 §                            lussaan viennin ja maksetun vientituen käytön
11003:                                                        valvontaa varten tarpeellisia tietoja, on velvolli-
11004:  Maataloustuotannon ohjaaminen ja tasapainot-          nen tarvittaessa antamaan 1 momentissa tarkoi-
11005:                   taminen                              tetuille viranomaisille kirjanpitonsa, liikekirjan-
11006:                                                        pitonsa ja muut valvontaa varten tarpeelliset
11007:    Maataloustuotannon ohjaamiseen ja tasapai-          tiedot.
11008: nottamiseen varataan siirtomääräraha, joka on             Vientitukea maksavan viranomaisen määrää-
11009: 500 miljoonaa markkaa vuonna 1992, 500 mil-            mät henkilöt ovat oikeutettuja vientituen maksa-
11010: joonaa markkaa vuonna 1993, 500 miljoonaa              mista koskevien ehtojen noudattamista valvoes-
11011: markkaa vuonna 1994, 500 miljoonaa markkaa             saan tarkastamaan viejien tiloissa tavaraa ja
11012: vuonna 1995.                                           vietävän tavaran valmistusta sekä viejien kirjan-
11013:    Edellä 1 momentissa mainittuun määrära-             pitoa ja liikekirjeenvaihtoa.
11014: haan voidaan myöntää tulo- ja menoarviossa                Tietoa, joka on hankittu tai muutoin saatu
11015: lisäystä, josta 50 prosenttia on luettava maata-       tämän pykälän nojalla, ei saa käyttää yksityisek-
11016: loudelle tuloksi. Jos lisäys kuitenkin on enem-        si hyödyksi eikä ilmaista sivullisille.
11017: män kuin 500 miljoonaa markkaa, sen ylimenevä
11018: osa on luettava maataloudelle tuloksi.
11019:                                                                               18 §
11020: 
11021:                        16 §                                   Maatalouden markkinointineuvosto
11022: 
11023: Maataloustuotteiden vientituen laskentaperusteet           Maataloustuotteiden markkinoinnin hoita-
11024:                                                        mista varten valtioneuvosto asettaa maatalou-
11025:    Jalostettujen ja jalostamattomien maatalous-        den markkinointineuvoston, jonka tehtävänä on
11026: tuotteiden viennistä maksettavan vientituen las-       antaa lausuntoja ehdotuksista vientituen yleisik-
11027: kemista varten valtioneuvosto vahvistaa vientiin       si laskentaperusteiksi sekä vientitakuuhinnoiksi,
11028: tarkoitetuille tuotteille vientituen yleiset lasken-   valvoa valtion ja maataloustuottajien maata-
11029: taperusteet Vientituen yksityiskohtaisista las-        loustuotteiden vientikustannuksista koskevan
11030: kentaperusteista päättävät maa- ja metsätalous-        vastuun toteuttamista, päättää maataloustuot-
11031: ministeriö tai kauppa- ja teollisuusministeriö.        teiden vienti- ja tuontimääristä sekä viennin ja
11032:    Maataloustuotteiden viennistä voidaan viejäl-       tuonnin ajoituksesta viennin tukemiseen käytet-
11033: le maksaa valtion varoista 12 §:n ja tulo- ja          tävissä olevien varojen puitteissa sekä suorittaa
11034: menoarvion rajoissa vientitukea, joka vastaa           sille valtioneuvoston erikseen määräämiä tehtä-
11035: tuotteen kotimarkkinahinnan ja vientihinnan tai        viä.
11036: 8                                        1991 vp -    LA 90
11037: 
11038:    Vientiin ja tuontiin sovelletaan lisäksi, mitä    lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella tai
11039: maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun          maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä.
11040: turvaamisesta annetussa laissa (157/74) ja val-
11041: tion viljavarastosta annetussa laissa (1124/89) on
11042: säädetty.
11043:    Markkinointineuvoston kokoonpanosta Ja                                 20 §
11044: tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.
11045:                                                      Lain voimaantulo ja voimassaolon päättyminen
11046: 
11047:                        19 §                             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11048:                                                      kuuta 1992 ja se on voimassa helmikuun 28
11049:              Tarkemmat säännökset                    päivään 1997. Tällä lailla kumotaan 28 päivänä
11050:                                                      heinäkuuta 1989 annettu maataloustulolaki
11051:     Tarkemmat säänökset ja määräykset tämän          (736/89).
11052: 
11053: 
11054:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1991
11055: 
11056:           Erkki Pulliainen              Heidi Hautala                 Pekka Haavisto
11057:           Pekka Räty                    Eero Paloheimo                Paavo Nikula
11058:           Ulla Anttila                  Hannele Luukkainen            Tuija Maaret Pykäläinen
11059:                                         Satu Hassi
11060:                                                 1991 vp
11061: 
11062: 
11063: Lakialoite 91
11064: 
11065: 
11066: 
11067: 
11068:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi vuonna 1992 perittäviä
11069:                                        sosiaaliturvamaksuja koskevista säännöksistä
11070: 
11071: 
11072:                                               Eduskunnalle
11073: 
11074: 1. Kansaneläkelain muutokset                          kemaksun määräämistä 1,3 pennin suuruisena.
11075:                                                       Tämä merkitsee sitä, että maksua joutuisivat
11076:     Hallituksen esitykseen n:o 105 sisältyvässä       maksamaan kaikki eläkeläispuolisot, joiden
11077: ehdotuksessa kansaneläkelain väliaikaisesta           kuukausitulo ylittää 2 517 markkaa ja yksinäiset
11078: muuttamisesta hallitus aikoo jatkaa työnantajan       eläkkeensaajat, joiden kuukausitulo ylittää 2 917
11079: kansaneläkemaksun osalta samaa linjaa kuin            markkaa heille määrättyjen veroäyrien mukai-
11080: kuluvan vuoden heinäkuun alussa voimaan tul-          sesti. Maksulla eläkeläisiltä kerättäisiin 440 mil-
11081: leessa laissa (988/91), jolla luovuttiin työnanta-    joonaa markkaa vuonna 1992. Kansaneläke-
11082: jan kansaneläkemaksun porrastuksesta. Tois-           maksun määrääminen eläkeläisille on mieles-
11083: tamme aikaisemman kantamme: työnantaja-               tämme täysin kohtuutonta emmekä hyväksy
11084: maksun porrastuksesta luopuminen ei vastaa            sitä.
11085: eduskunnan kannanottoja maksujärjestelmän                Sen sijaan esitämme, että vakuutetun kansan-
11086: uudistamisesta pysyvällä tavalla niin, että se        eläkemaksu säilyy 1,55 penninä äyriltä, mutta
11087: suosisi työvoimavaltaisia ja pieniä yrityksiä.        maksu porrastelaan niin, että vakuutusmaksu
11088:     Esitämme, että yksityisten työnantajien kan-      olisi 2,55 penniä vakuutetulle kunnallisverotuk-
11089: saneläkemaksun porrastus palautettaisiin vuo-         sessa määrätyltä veroäyriltä siltä osin kuin vero-
11090: delle 1992. Tämän mukaan 1 maksuluokan työn-          äyrin määrä ylittää 120 000 äyriä sekä penni
11091: antajan kansaneläkemaksu olisi 2, 15 prosenttia       lisää jokaiselta tämän rajan ylittävältä 100 000
11092: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.              äyriltä. Näin kerättynä maksun kokonaistuotto
11093:     II maksuluokassa olisivat sellaiset työnanta-     olisi lähes 200 miljoonaa markkaa suurempi
11094: jat, joiden käyttöomaisuuden hankintamenosta          kuin eläkeläisiltä kerättävällä maksulla.
11095: tekemien säännönmukaisten poistojen määrä on             Hyväksymme maksun asettamisen yli 63-
11096: ollut suurempi kuin 300 000 markkaa ja samalla        vuotiai!le, joilla ei ole omaa eläketuloa. Tämä
11097: vähintään 10 ja enintään 30 prosenttia heidän         merkitsee kuitenkin maksupiirin laajennusta
11098: samana verovuotena maksamiensa palkkojen              vain noin 5 000 henkilöllä ja 10 miljoonalla
11099: määrästä. Tässä ryhmässä maksun suuruus olisi         markalla.
11100:  3,45 prosenttia ennakkoperinnän alaisten palk-          Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää vält-
11101:  kojen määrästä.                                      tämättömänä kansaneläkelaitoksen rahoituksen
11102:     III maksuluokassa olisivat työnantajat, joilla    palauttamista vakaaksi niin, ettei perusturvan
11103:  edellä tarkoitettujen poistojen määrä on ollut       olennaista sisältöä vaaranneta. Siksi esitämme,
11104:  suurempi kuin 300 000 markkaaja samalla yli 30       että kansaneläkerahaston rahastoimisaste (KEL
11105:  prosenttia maksettujen palkkojen määrästä.           59§) säilytettäisiin ennallaan. Hallituksen esityk-
11106:  Tässä ryhmässä sanottu maksu olisi 4,45 pro-         sessä n:o 105 kansaneläkelain väliaikaisesta
11107:  senttia.                                             muuttamisesta rahastoimisastetta on alennettu
11108:     Edellä esitetyllä porrastuksella maksua kerät-    kuudesta neljään prosenttiin. Hallituksen ehdo-
11109:  täisiin yhteensä 4 457 milj. markkaa eli 651 milj.   tus merkitsee, että valtion ns. takuusuoritus
11110:  markkaa enemmän kuin hallituksen esityksellä.        Kansaneläkelaitokselle vähenee vähimmäisrajan
11111:  Valtion takuusuoritus pienenisi vastaavalla          alennuksen vuoksi n. 400 miljoonaa markkaa
11112:  summalla.                                            vuonna 1992. Tämä vaarantaisi eläkelaitoksen
11113:     Hallitus esittää myös eläkeläisille kansanelä-    maksuvalmiuden.
11114: 
11115: 2l030lN
11116: 2                                        1991 vp -    LA 91
11117: 
11118: 
11119: 2. Vuodelta 1992 suoritettavista sairausvakuutus-    4. Taloudelliset vaikutukset
11120: maksuista
11121:                                                         Ehdotettujen muutosten mukaan työnanta-
11122:    Yksityisen työnantajan sairausvakuutusmak-        jien kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen
11123: sun esitämme kannettavaksi koko vuoden 1992          tuotto kokonaisuutena olisi noin miljardi mark-
11124: aikana 1,45 prosentin suuruisena kuitenkin niin,     kaa hallituksen esittämää suurempi. Tällä sum-
11125: että maksusta tehtäisiin 1 000 markan vähennys,      malla voitaisiin pienentää valtion budjetista
11126: joka helpottaisi erityisesti pienten yritysten       Kansaneläkelaitokselle osoitettuja takuusuori-
11127: maksurasitusta. Kunnilta ja seurakunnilta esi-       tuksia ja kattaa aukkoa, jota opposition vastus-
11128: tämme maksun keräämistä samansuuruisena              tamien säästölakien hylkääminen aiheuttaisi.
11129: kuin valtiolta eli 2,70 prosentin suuruisena.
11130:    Maksu tuottaisi noin 800 miljonaa markkaa
11131: enemmän kuin hallituksen esitys eli yhteensä 2,3     5. Ehdotukset maksujärjestelmän muutokseksi
11132: mrd. markkaa. On kuitenkin syytä muistaa, että
11133: työnantajien saarnat sv-palautukset ajalta, jolta       Ehdotamme, että eduskunta veivoittaisi halli-
11134: työnantaja maksaa sairausajan palkkaa ovat           tusta pikaisesti selvittämään käyttökatteen otta-
11135: noin 1,4 mrd. markkaa vuonna 1991.                   mista työnantajan sosiaaliturvamaksujen perus-
11136:    Vakuutetun sairausvakuutusmaksu olisi esi-        teeksi palkkasumman sijasta. Käyttökate on
11137: tyksemme mukaan 1, 70 penniä vakuutetulle            yritysten tuloslaskelmissa eräänlainen brutto-
11138: vuodelta 1992 toimiteltavassa kunnallisverotuk-      voitto, jota nykyoloissa on vaikea muunnella
11139: sessa määrätyltä veroäyriltä. Hallituksen esittä-    kirjanpidollisilla tempuilla. Käyttökate maksu-
11140: mästä porrastuksesta (1 penni lisää 80 000 äyriä     perusteena suosisi selvästi työvoimavaltaisia yri-
11141: ylittävältä osalta) poiketen esitämme, että va-      tyksiä. Esimerkiksi talonrakennusalalla satu-
11142: kuutetulta, jonka veroäyrien määrä kunnallisve-      maksut pienenisivät huomattavasti, mutta kemi-
11143: rotuksessa ylittää 120 000 äyriä, peritään ylime-    anteollisuudessa kasvaisivat suurinpiirtein vas-
11144: nevältä osalta 2, 70 penniä äyriltä sekä penni       taavasti. Maksut pienentyisivät myös vähittäis-
11145: lisää jokaiselta tämän rajan ylittävältä 100 000     kaupassa, metalli- ja konepajateollisuudessa,
11146: äyriltä. Täten suurituloiset osallistuisivat suur-   tekstiiliteollisuudessa ja puutavaran valmistuk-
11147: emmalla osuudella budjetin tasapainottamiseen.       sessa.
11148: Tällä tavoin kertyisi vakuutettujen maksuina            Käyttökate luonnollisesti vaihtelee enemmän
11149: lähes hallituksen esitystä vastaava summa.           kuin palkkasumma. Siten myös suhdannepolitii-
11150:                                                      kan kannalta käyttökate olisi järkevä maksupe-
11151:                                                      ruste. Maksuprosentti voitaisiin pitää suurin
11152: 3. Työnantajan lapsilisämaksu                        piirtein vakaana, jolloin taloudellisesti vaikeina
11153:                                                      aikoina maksua kerättäisiin automaattisesti
11154:   Ehdotamme, että työnantajan lapsilisämak-          vähemmän kuin noususuhdanteissa, mutta pit-
11155: sua kerättäisiin vuonna 1992 siten, että esittä-     källä tähtäimellä nousut ja laskut tasoittaisivat
11156: mämme lapsilisien korotukset voitaisiin kattaa       toisensa.
11157: maksulla. Tällöin maksu olisi 0,35 prosenttia           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11158: maksetuista palkoista vähennettynä 1 000
11159: markalla. Tuotto olisi noin 700 miljoonaa mark-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat la-
11160: kaa.                                                        kiehdotukset:
11161:                                           1991 vp- LA 91                                               3
11162: 
11163: 
11164: 1.
11165:                                                 Laki
11166:                    kansaneläkelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
11167: 
11168:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11169:    muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 6 §ja väliaikaisesti 3 §:n
11170: 2 momentti sekä 5 §:n 1 momentti,
11171:    sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (307/82), 5
11172: §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72), 6 § osittain muutettuna 4
11173: päivänä marraskuuta 1960 ja 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetuilla laeilla (466/60 ja 588/78),
11174: seuraavasti:
11175: 
11176:                        3§                            tainliitolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen
11177:                                                      seurakunnalta ja seurakuntaliitolta sekä orto-
11178:     Yksityinen työnantaja suorittaa, niin kuin       doksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta
11179: siitä erikseen säädetään, työnantajan kansanelä-     maksua peritään 2, 70 prosenttia työntekijälle
11180: kemaksuna 2, 15 prosenttia 1 päivästä tammi-         suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan
11181: kuuta 1992 saman vuoden joulukuun 31 päivään         määrästä.
11182: saakka ennakkoperinnän alaisen palkan määräs-
11183: tä. Jos liiketoimintaa harjoittavan valtionvero-                             5§
11184: tuksessa verovelvollisen yksityisen työnantajan         Vakuutusmaksu on 1,55 penniä vakuutetulle
11185: viimeksi tarkoitettua verotusta varten antamassa     kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä.
11186: veroilmoituksessa ilmoittamien, kuluvan käyttö-      Vakuutusmaksu on kuitenkin 2,55 penniä va-
11187: omaisuuden hankintamenosta tekemien sään-            kuutetulle kunnallisverotuksessa määrätyltä ve-
11188: nönmukaisten poistojen määrä on ollut suurem-        roäyriltä siltä osin kuin veroäyrin määrä ylittää
11189: pi kuin 300 000 markkaaja samalla vähintään 10       120 000 äyriä sekä penni lisää jokaiselta tämän
11190: ja enintään 30 prosenttia hänen samana vero-         rajan ylittävältä 100 000 äyriltä.
11191: vuotena maksamiensa palkkojen määrästä,
11192: maksun suuruus on viimeksi toimitettua verotus-
11193: ta seuraavana kalenterivuotena kuitenkin 3,45                              6§
11194: prosenttia ennakkoperinnän alaisen palkan               Vakuutusmaksua ei määrätä vakuutetulle:
11195: määrästä. Jos tällaisen työnantajan edellä tar-         1) joka tulovuoden päättyessä ei vielä ollut
11196: koitettujen poistojen määrä on ollut suurempi        täyttänyt 16 vuotta;
11197: kuin 300 000 markkaa ja samalla yli 30 prosent-         2) joka tulovuoden tai sen osan aikana on
11198: tia maksettujen palkkojen määrästä, on sanottu       saanut tämän lain mukaan työkyvyttömyyselä-
11199: maksu 4,45 prosenttia ennakkoperinnän alaisen        kettä, työttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä;
11200: palkan määrästä.                                        3) joka tulovuoden aikana on kuollut.
11201:     Mitä edellä on sanottu yksityisen työnantajan
11202: kansaneläkemaksun määräytymisestä, on sovel-             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11203: tuvin osin voimassa myös sellaisesta valtion         kuuta 1992.
11204: liikelaitoksesta, johon sovelletaan valtion liike-      Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan
11205:  laitoksista annettua lakia (627/87). Valtiolta ja   vuonna 1992 maksetuista palkoista suoritetta-
11206:  sen muulta laitokselta kuin edellä mainitulta       vaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja 5 §:n 1
11207: liikelaitokselta, Ahvenanmaan maakunnalta,           momenttia vuodelta 1992 toimitettavassa vero-
11208: kunnalliselta liikelaitokselta, kunnalta ja kun-     tuksessa.
11209: 4                                        1991 vp -    LA 91
11210: 
11211: 
11212: 2.
11213:                                                 Laki
11214:                        vuodelta 1992 suoritetta vasta sairausvakuutusmaksusta
11215: 
11216:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11217: 
11218:                         1§                           sityiseltä työnantajalta ja sellaiselta valtion liike-
11219:    Poiketen siitä, mitä sairausvakuutuslain (364/    laitokselta, johon sovelletaan valtion liikelaitok-
11220: 63) 33 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 4     sista annettua lakia (627/87) työnantajan sai-
11221: päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa (742/       rausvakuutusmaksua 1,45 prosenttia työnteki-
11222: 70), on säädetty vakuutetun sairausvakuutus-         jälle 1 päivänä tammikuuta ja 31 päivänä joulu-
11223: maksusta, sanottu maksu on 1, 70 penniä vakuu-       kuuta vuonna 1992 suoritetun ennakkoperinnän
11224: tetulle vuodelta 1992 toimitettavassa kunnallis-     alaisen palkan määrästä vähennettynä 1 000
11225: verotuksessa määrätyltä veroäyriltä. Vakuutus-       markalla. Työnantajan sairausvakuutusmaksua
11226: maksu on kuitenkin 2,70 penniä vakuutetulle          peritään kuitenkin valtiolta ja sen muulta laitok-
11227: kunnallisverotuksessa määrätyltä veroäyriltä sil-    selta kuin edellä mainitulta liikelaitokselta, kun-
11228: tä osin kuin veroäyrien määrä ylittää 120 000        nalta ja kuntainliitolta, evankelis-luterilaiselta
11229: äyriä sekä penni lisää jokaiselta tämän rajan        kirkolta, se~ seurakunnalta ja seurakuntaliitolta
11230: ylittävältä 100 000 äyriltä.                         sekä ortodo«:siselta kirkkokunnalta ja sen seura-
11231:                                                      kunnalta 2,70 prosenttia 1 päivänä tammikuuta
11232:                          2§                          1992 tai sen jälkeen sanottuna vuonna suoritetun
11233:    Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaaliturva-   ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
11234: maksusta annetun lain (366/63) 1 §:n 1 momen-
11235: tissa, sellaisena kuin se on 11 päivänä elokuuta                         3§
11236: 1978 annetussa laissa (613178), on säädetty työn-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11237: antajan sairausvakuutusmaksusta, peritään yk-        kuuta 1992.
11238: 
11239: 
11240: 
11241: 
11242: 3.
11243:                                                 Laki
11244:                      vuodelta 1992 suoritettavasta työnantajan lapsilisämaksusta
11245: 
11246:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11247: 
11248:                          1§                          1992 välisenä aikana suoritetun ennakkoperin-
11249:    Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaaliturva-   nän alaisen palkan määrästä vähennettynä 1 000
11250: maksusta annetun lain (366/63) 1 §:n 1 momen-        markalla.
11251: tissa, sellaisena kuin se on 11 päivänä elokuuta
11252: 1978 annetussa laissa (613178), on säädetty työn-
11253: antajan lapsilisämaksusta, peritään työnantajan                          2§
11254: lapsilisämaksua 0,35 prosenttia työntekijälle          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11255: 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta          kuuta 1992.
11256: 
11257: 
11258:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1991
11259: 
11260:            Marjatta Stenius-Kaukonen         Outi Ojala             Pekka Leppänen
11261:            Eila Rimmi                        Raila Aho              Heli Astala
11262:            Jarmo Wahlström                   Martti Korhonen        Osmo Polvinen
11263:            Timo Laaksonen                    Asko Apukka            Juhani Vähäkangas
11264:                      Iivo Polvi                             Esko Helle
11265:                                                     1991 vp
11266: 
11267: Lakialoite 92
11268: 
11269: 
11270: 
11271: 
11272:                                       Aittoniemi ym.: Ehdotus laiksi peltoalan perusteella suoritettavasta
11273:                                           vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta
11274: 
11275: 
11276:                                                  Eduskunnalle
11277: 
11278:     Lakialoite on tarkoitettu rinnakkaislakialoit-        edes sallia harrastepohjaista maataloustuotan-
11279: teeksi hallituksen esitykselle laiksi peltoalan           toa, kun maataloustuotteiden ylituotannon
11280: perusteella suoritettavasta vientikustannusmak-           markkinointi maksaa valtiolle ja edelleen veron-
11281: susta annetun lain muuttamisesta.                         maksajille useita miljardeja markkoja vuosittain.
11282:     Hallituksen esitys peltoalan perusteella suori-       Pien- ja perheviljelmät joutuvat osallistumaan
11283: tettavan vientikustannusmaksun eli pakkoke-               suurten tilojen ja harrasteviljelmien aiheuttaman
11284: sannoinnin jatkamisesta uudensisältöisenä on              ylituotannon vientikustannuksiin kohtuuttomas-
11285: tavoitteeltaan oikea, ja muutokset ovat toivo-            ti, vaikka eivät ole omalla tuotannollaan aiheut-
11286: mamme suuntaisia. Maatalouden ylituotantoa                taneet sinänsä ylituotantoa.
11287: on voitava vähentää, mutta se ei saa tapahtua                 Katsomme, että tulorajat tulee määrätä esitet-
11288: pien- ja perheviljelmien tietoisen hävittämisen           tyä tiukemmiksi ja kesannointiprosentit suurem-
11289: avulla samalla, kun suuret tilat ja erityisesti har-      miksi. Mielestämme alle 60 000 markkaa palk-
11290: rasteviljelmät säilytettäisiin. Tuotannon supista-        ka- ja eläketuloja saavilla viljelijöillä tulee kesan-
11291: minen tulee aloittaa erityisesti sellaisilta tiloilta,    nointiprosentin olla 15 hehtaaria ylittävästä pel-
11292: joita viljelevät muualta kuin maataloudesta pää-          topinta-alasta 15 prosenttia, 60 000-150 000
11293: asiallisen elantoosa saavat henkilöt.                     markkaa saavilla 25 prosenttia koko peltopinta-
11294:     Aikaisemman näkemyksemme mukaisesti                   alasta, 150 000-250 000 markkaa saavilla 45
11295: pakkokesannoinnin tulisi koskea vain yli 15               prosenttia koko peltopinta-alasta ja yli 250 000
11296: hehtaarin peltoaloja sellaisilla tiloilla, joita vilje-   markkaa saavilla ja oikeushenkilöillä 100 pro-
11297: levä henkilö saa vain vähäisessä määrin lisätulo-         senttia eli koko viljelyala.
11298: ja tilan ulkopuolisista lähteistä. Aloitteessa 15             Hallitus ei esityksessään korjannut voimassa
11299: hehtaarin kesannointivapaaseen perusalueeseen             olevan lain epäkohtaa sukupolvenvaihdoksen
11300: oikeuttava tuloraja on määrätty 60 000 mark-              kohteena olleiden tilojen osalta. SMP esitti ny-
11301: kaan vuodessa. Tämän kesannointivapaan pe-                kyistä lakia käsiteltäessä niiden tilojen vapautta-
11302: rusalueen avulla todelliset pien- ja perheviljelmät       mista pakkokesannoinnista, joilla on tehty suku-
11303: säilyttäisivät elinmahdollisuutensa. Mikäli pää-          polvenvaihdos vuonna 1985 tai sen jälkeen.
11304: toimisen viljelijän hoitamat 3-15 peltohehtaa-            Kyseisillä tiloilla on usein raskas velkataakka
11305:  rin tilat joutuvat kesannoimaan 15 o;;, peltoalas-       sukupolvenvaihdoksen ja sen jälkeen suoritettu-
11306:  taan, tulee rehuomavaraisuuden osalta ongel-             jen investointien takia. Katsommekin, että em.
11307:  mia. Tästä on kuluvana vuonna saatu lukuisia             tilat tulisi nyt lakia uudistettaessa vapauttaa
11308:  käytännön esimerkkejä.                                   peltoalan perusteella suoritettavasta vientikus-
11309:     Hallitus esittää pakkokesannoinnin prosentu-          tannusmaksusta eli pakkokesannoinnista.
11310:  aalisen määrän porrastamista maatalousyrittä-                Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11311: jän ja/tai hänen puolisonsa viimeksi vahvistetus-         nioittaen,
11312:  sa verotuksessa olleiden palkka- ja eläketulojen
11313:  määrän mukaan. Esitys on perusteiltaan kanna-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11314:  tettava ja vuosia korostamamme linjan mukai-                     lakiehdotuksen:
11315:  nen. Valtion tuen turvin on turhaa ylläpitää tai
11316: 
11317: 
11318: 
11319: 
11320: 210301N
11321: 2                                        1991 vp -    LA 92
11322: 
11323: 
11324:                                                Laki
11325:        peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain muuttamisesta
11326:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11327:    muutetaan peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta 28 päivänä joulukuuta
11328: 1990 annetun lain (1314/90) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 ja 2 momentti, 5-8§, 10 §:n 1 momentti, 14
11329: §:n 3 momentti, 16 ja 23 § ja 24 §:n 1 momentti sekä
11330:    lisätään 4 §:ään uusi 4 kohta, lakiin uusi 7 a-7 d ja 21 a § sekä 17 §:ään uusi 4 momentti
11331: seuraavasti:
11332: 
11333:                      1 ja 2 §                                               7§
11334:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 160)
11335:                                                                  Maksusta vapautuminen
11336:                                                        (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 160)
11337:                        4§                               Kesannoitava osuus on:
11338:                                                         1) 15 prosenttia 15 hehtaarin maksuvapaan
11339:             Soveltamisalan rajoitukset
11340:                                                      perusalueen ylittävältä osalta maksuvelvollisella
11341:   Tämän lain säännöksiä ei sovelleta viljel-         luonnollisella henkilöllä, jonka palkka- ja eläke-
11342: mään:                                                tulot ovat alle 60 000 markkaa vuodessa;
11343:                                                         2) 25 prosenttia koko peltopinta-alasta mak-
11344:   4) jolla on vuonna 1985 tai sen jälkeen tehty      suvelvollisella luonnollisella henkilöllä, jonka
11345: sukupolvenvaihdos.                                   palkka- ja eläketulot ovat yli 60 000 mutta alle
11346:                                                      150 000 markkaa vuodessa;
11347:                                                         3) 45 prosenttia koko peltopinta-alasta, jos
11348:                        5§                            2 kohdassa tarkoitetut tulot ovat 150 000-
11349:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 160)          250 000 markkaa vuodessa;
11350:                                                         4) 100 prosenttia eli koko viljelyala, jos 2
11351:                                                      kohdassa tarkoitetut tulot ovat yli 250 000 mark-
11352:                        6§                            kaa vuodessa; ja
11353:                                                         5) 100 prosenttia eli koko viljelyala maksuvel-
11354:                  Maksun suuruus
11355:                                                      vollisella oikeushenkilöllä, ellei 8 §:stä muuta
11356:    Vientikustannusmaksua on suoritettava 1 000       johdu.
11357: markkaa maksuvelvollisuuden perusteena ole-             (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
11358: van peltoalan hehtaaria kohti. Oikeushenkilön        160)
11359: on suoritettava vientikustannusmaksua kuiten-
11360: kin 2 500 markkaa maksuvelvollisuuden perus-           7 a-7 d, 8, 10, 14, 16, 17, 21 a, 23 ja 24 §
11361: teena olevan peltoalan hehtaaria kohti. Vienti-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 160)
11362: kustannusmaksu määrätään kultakin täydeltä
11363: hehtaarilta.                                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11364:                                                      kuuta 1992.
11365: 
11366: 
11367:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1991
11368: 
11369:                      Sulo Aittoniemi                          Lea Mäkipää
11370:                      Raimo Vistbacka                          Tina Mäkelä
11371:                                            Hannu Suhonen
11372:                                                1991 vp
11373: 
11374: 
11375: Lakialoite 93
11376: 
11377: 
11378: 
11379: 
11380:                                   Muttilainen ym.: Ehdotus laiksi valtion eläkelain 12 §:n muuttami-
11381:                                      sesta
11382: 
11383: 
11384:                                             Eduskunnalle
11385: 
11386:    Valtion eläkelain 12 §:n 2 momentissa sääde-      Myöskään kansalaisten yhdenvertaisuutta aja-
11387: tään, että kansaneläkelain 29 §:n nojalla makset-    tellen ei voida puolustella sitä, että tällainen yh-
11388: tava lapsikorotus yhteensovitetaan valtion elä-      teensovittaminen tehdään ainoastaan valtion
11389: kelain perusteella suoritettavan eläkkeen kanssa.    eläkkeitä suoritettaessa.
11390: Tällaista yhteensovittamissäännöstä ei ole muis-         Hallitus on ilmoittanut 20 päivänäjoulukuuta
11391: sa eläkelaeissa. Myös kunnallisen eläkelaitoksen     1990 antamassaan vastauksessa kirjalliseen ky-
11392: eläkesäännön 19 §:n 1 momenttia on muutettu          symykseen n:o 63011990 vp, että on mahdollista,
11393: siten, että lapsikorotusta ei enää yhteensoviteta    että yhteensovittamista pidetään epäkohtana.
11394: kunnalliseen eläkkeeseen. Muutos tuli voimaan        Ministeri Puolanne totesi vastauksessaan, että
11395: 1 päivänä tammikuuta 1987.                           "valtiovarainministeriö tulee lähiaikoina tar-
11396:     Kansaneläkelain nojalla maksettavan lapsi-       kemmin selvittämään, onko muiden eläkejärjes-
11397: korotuksen tarkoituksena on avustaa eläkkeen-        telmien käytäntö huomioon ottaen edellytyksiä
11398: saajaa, jolla on alaikäisiä lapsia, huolehtimaan     poistaa lapsikorotuksen yhteensovitus myös
11399: lastensa elatuksesta.Varsinkin pieniä työkyvyt-      valtion eläkejärjestelmästä".
11400: tömyyseläkkeitä saaville, joiden tulotaso työky-         Esitetyllä lainmuutoksella ei ole merkittäviä
11401: vyttömyyden vuoksi putoaa parhaassakin ta-           taloudellisia vaikutuksia. Vanhuuseläkkeen saa-
11402: pauksessa kahteen kolmannekseen ansiotuloista,       jilla ei juuri koskaan ole alle 16 -vuotiaita lapsia
11403: tällainen lisätuki lasten elatukseen on välttämä-    ja työkyvyttömyyseläkkeen saajillakin se on
11404: tön.                                                 varsin harvinaista. Kuitenkin joitakin väliinpu-
11405:     Voimassa olevan valtion eläkelain 12 §:n 2       toamistapauksia on käytännössä esiintynyt.
11406: momentin mukaisen yhteensovitussäännöksen                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11407: vuoksi kansaneläkelain nojalla maksettava lapsi-
11408: korotus kuitenkin koituu valtiokonttorin, ei                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11409: lapsen eduksi. Tällaista tilannetta ei voida pitää          lakiehdotuksen:
11410: eläkelainsäädännön tarkoitusperien mukaisena.
11411: 
11412: 
11413: 
11414: 
11415: 210301N
11416: 2                                        1991 vp -    LA 93
11417: 
11418: 
11419:                                                Laki
11420:                                 valtion eläkelain 12 §:n muuttamisesta
11421: 
11422:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11423:    muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/66) 12 §:n 2 momentti,
11424: sellaisena kuin se on 19 päivänä huhtikuuta 1985 annetussa laissa (326/85), näin kuuluvaksi:
11425: 
11426:                       12 §                           naan. Jos suoritusten yhteismäärä ylittää yh-
11427:                                                      teensovitusrajan, ylittävä osa vähennetään tä-
11428:   Yhteensovituksessa otetaan huomioon työn-          män lain mukaisesta eläkkeestä.
11429: tekijäin eläkelain 8 §:ssä mainitut suoritukset.
11430: Jos tämän lain mukainen eläke on myönnetty
11431: 10 §:n 2 tai 3 momenttia soveltaen, se otetaan          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuu-
11432: kuitenkin yhteensovituksessa huomioon sellaise-      ta 1991.
11433: 
11434: 
11435:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1991
11436: 
11437:          Kyllikki Muttilainen           Marjatta Vehkaoja                Marja-Leena Viljamaa
11438:          Virpa Puisto                   Sinikka Hurskainen               Jouko Skinnari
11439:                                                  1991 vp
11440: 
11441: Lakialoite 94
11442: 
11443: 
11444: 
11445: 
11446:                                     Nikula ym.: Ehdotus laiksi arkistolain 1 ja 17 §:n muuttamisesta
11447: 
11448: 
11449: 
11450:                                               Eduskunnalle
11451: 
11452:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11453: 
11454:    Vuoden 1983 alusta voimaan tulleen arkisto-         syessään arkistolain eduskunta edellytti, että ul-
11455: lain mukaan tasavallan presidentin arkistoon so-       koasiainhallinnon keskusarkisto ja sota-arkisto
11456: velletaan lain säännöksiä vain rajoitetusti. Tä-       vapautetaan asiakirjojen siirtovelvollisuudesta
11457: hän arkistoon on sovellettava mm. arkistolain 6        valtionarkistoon.
11458: §:ää, jonka mukaan arkistotointa on hoidettava            Aloitteessa ehdotetaan, että arkistolaki tulisi
11459: siten, että arkisto voi tehokkaasti palvella tiedon    kaikilta osiltaan sovellettavaksi myös tasavallan
11460: lähteinä arkistonmuodostajaa ja muita viran-           presidentin arkistoon niin kuin jo on laita ta-
11461: omaisia, yksityisiä sekä tutkimusta. Sen sijaan        savallan presidentin kanslian arkiston osalta.
11462: arkistolain niitä säännöksiä, joilla käytännössä       Sama koskisi eduskunnan ja sen eräiden toi-
11463: varmistetaan, että arkistot täyttävät niille kuulu-    mielinten arkistoja. Aloitteen hyväksymisellä
11464: van palvelutehtävän, ei sovelleta tasavallan           tulisi kumotuksi eduskunnan ponsi, että
11465: presidentin arkistoon. Samassa asemassa ovat           ulkoasiainhallinnon keskusarkiston ja sota-ar-
11466: eduskunnan ja sen eräiden toimielinten, mm.            kiston asiakirjoja ei tulisi lainkaan siirtää val-
11467: eduskunnan oikeusasiamiehen arkistot. Hyväk-           tionarkistoon.
11468: 
11469: 
11470: 
11471: 
11472:                                              PERUSTELUT
11473: 
11474: 1. Nykyinen tilanne                                        - tasavallan presidentin kanslian arkisto,
11475:                                                            joka on tavanomainen virka-arkisto ja siirre-
11476:    Arkistoihin kootaan ja järjestetään asiakirjo-          tään valtionarkistoon,
11477: jen ja muiden tallenteiden muodossa olevat tie-            - adjutanttien arkisto, josta osa liittyy kans-
11478: dot niin, että arkiston tietomäärä on asiakirjojen         lian arkistoon ja osa presidentin henkilökoh-
11479: Iaatijan ja vastaanottajan itsensä samoin kuin             taiseen arkistoon, sekä
11480: muiden tietoja tarvitsevien käytettävissä. Mitä            - tasavallan presidentin henkilökohtainen
11481: merkittävämmästä arkiston muodostajasta on                 arkisto, jossa on yksityisiä ja virkatoiminnas-
11482: kysymys, sitä tärkeämpää on, että arkisto on               sa kertyneitä asiakirjoja.
11483: hyvässä hoidossa ja palvelukykyinen. Tätä ku-
11484: vaa hyvin toteamus, että arkistot ovat kansakun-          Mietinnön mukaan entisten presidenttien ar-
11485: nan yhteinen muisti.                                   kistot ovat yhtä lukuun ottamatta talletetut
11486:    Voimassa olevan arkistolain (184/81) valmis-        valtionarkistoon "yksityisinä asiakirjoina, jollai-
11487: tellut opetusministeriön asettama arkistotoimi-        sina niitä on pidettäväkin". Sittemmin valtionar-
11488: kunta selvitti mietinnössään (komiteanmietintö         kistoon on siirretty kaikki entisten tasavallan
11489:  1977:65) mm. tasavallan presidentin arkistoja ja      presidenttien arkistot presidentti Urho Kekko-
11490: totesi, että niistä ei ollut erikseen säädetty. Mie-   sen arkistoa lukuun ottamatta. Tästä arkistotoi-
11491: tinnön mukaan arkistot jakautuivat kolmeen             mikunnan mietinnössä lausutaan yksikantaan,
11492:  osaan:                                                että siihen kuuluvien "asiakirjojen hoitamista
11493: 
11494: 210301N
11495: 2                                         1991 vp -    LA 94
11496: 
11497: varten on perustettu Tasavallan Presidentin           2. Muutoksen syyt
11498: Arkistosäätiö".
11499:     Arkistotoimikunnan mietinnöstä 16.11.1978            Tasavallan presidentin arkistoon kertyy asia-
11500: antamassaan lausunnossa tasavallan presidentin        kirjoja valtionpäämiehen tehtävien hoitamisesta,
11501: kanslia ilmoitti, että vuoden 1978 kuluessa oli       mihin tunnetusti liittyy merkittävää sisä- ja ulko-
11502: ryhdytty toimenpiteisiin "ns. adjutanttien arkis-     poliittista valtaa. Arkisto on - uutta lainsää-
11503: ton ja Tasavallan Presidentin kanslian arkiston       däntöä selvittäneen toimikunnan toisenlaisesta
11504: yhdistämiseksi yhdeksi arkistoksi, Tasavallan         käsityksestä huolimatta -julkisen viranomai-
11505: Presidentin kanslian arkistoksi. Adjutanttien         sen virka-arkisto. Sitä koskee lain nimenomai-
11506: arkistossa olevat Tasavallan Presidentin henki-       nen velvoite hoitaa arkistotointa "siten, että
11507: lökohtaiset asiakirjat liitetään Tasavallan Presi-    arkistot voivat tehokkaasti palvella tiedon läh-
11508: dentin yksityiseen arkistoon ... Suunniteltu arkis-   teinä arkistonmuodostajaa ja muita viranomai-
11509: tojen yhdistäminen on tarkoitus toteuttaa vuo-        sia, yksityisiä sekä tutkimusta" (arkistolain 6 §).
11510: den 1979 aikana." Arkistojen aseman suhteen           Tunnetusti tämä ei käytännössä toteudu edelli-
11511: kanslialla ei ollut toimikunnan ehdotuksiin           sen tasavallan presidentti Urho Kekkosen arkis-
11512: huomauttamista.                                       ton osalta. Edes hänen seuraajansa tasavallan
11513:     Arkistotoimikunta oli lausunut tasavallan         presidenttinä ja arkistonmuodostajana ei voi
11514: presidentin arkistoista, että kanslia-arkistoa        käyttää hyväksi korkean tehtävänsä edellisen
11515: lukuun ottamatta ne jätettäisiin arkistolainsää-      hoitajan arkistoa.
11516: dännön toimivallan ulkopuolelle aikaisempaan             On tietysti totta, että tasavallan presidentin
11517: tapaan: "Arkistot koostuvat suurimmilta osil-         arkistoon kertyy merkittävässä määrin salassa
11518: taan julkisuuslainsäädännön mukaan salassa            pidettäviä asiakirjoja. Tämä ei ole kuitenkaan
11519: pidettävistä sekä eräiltä osin myös yksityisluon-     asiallinen peruste pitää arkisto yksityisenä. Sa-
11520: toisista asiakirjoista." Mietinnössä todettiin to-    lassa pidettävätkin asiakirjat ovat julkisessa vir-
11521: sin kysymyksessä olevan "maan tärkeimpiin             katehtävässä syntyneitä virallisasiakirjoja, joten
11522: kuuluva arkisto kokonaisuus".                         niistä muodostuu virka-arkisto. Moniin muihin-
11523:    Hallitus oli 23.5.1980 antamassaan esityk-         kinjulkisiin arkistoihin kuin tasavallan presiden-
11524: sessä arkistolaiksi (n:o 7211980 vp) tasavallan       tin arkistoon kertyy salassa pidettäviä virallis-
11525: presidentin arkistoista enemmittä perusteluitta       asiakirjoja sekä kirjeitä ja muita alun perin yksi-
11526: samalla kannalla kuin arkistotoimikunta. Esi-         tyisiä asiakirjoja. Tämäkään ei tee arkistosta
11527: tyksen käsitellyt eduskunnan sivistysvaliokun-        henkilökohtaista eikä muuta toiseksi tasavallan
11528: ta ei mietinnössään (n:o 1611980 vp) käsitellyt       presidentin arkiston julkisoikeudellista luon-
11529: tasavallan presidentin arkistoja. Sen sijaan          netta.
11530: valiokunta esitti mietinnössään sittemmin edus-          Arkistolain vain eräät erikseen mainitut sään-
11531: kunnan päätökseksi tulleen edellytyksen, että         nökset soveltuvat tasavallan presidentin arkis-
11532: "hallitus mahdollisuuksiensa mukaan huoleh-           toon, mutta muuten se on lain yleisten kehit-
11533: tii siitä, e.tä ulkoasiainhallinnon keskusarkis-      tämis- ja valvontasäännösten soveltamisen
11534: to ja sota-arkisto vapautetaan lakiehdotuksen         ulkopuolella. Tasavallan presidentin arkistoa ei
11535: 17 §:ään sisältyvästä asiakirjojen siirtovelvolli-    siten koske arkistolain asiakirjojen hävittämis-
11536: suudesta valtionarkistoon".                           kielto (7 §) eikä myöskään asiakirjojen säilytys-
11537:     Arkistolain mukaan tasavallan presidentin         varmuutta koskevat säännökset (lain 5 luku).
11538: muihin arkistoihin kuin tasavallan presidentin        Niin ikään tasavallan presidentin arkistoa ei
11539: kanslian arkistoihin sovelletaan vain lain viittä     nykyisten säännösten mukaan missään vaiheessa
11540: pykälää. Nämä koskevat arkistoon kuuluvia             ole siirrettävä maan kansallisarkistoon, valtion-
11541: asiakirjoja ja arkistonmuodostajaa (4 §),arkisto-     arkistoon. Tällä arkistotoimen ylimpänä ohjaa-
11542: toimen hoitamista (5 §) ja sille asetettavia ta-      jana, valvojana ja yleisenä kehittäjänä - yhtä
11543: voitteita (6 §), arkiston vastuunalaista hoitajaa     vähän kuin millään muullakaan viranomaisella
11544: (8 §) sekä arkistoon kuuluvien asiakirjojen           - ei ole minkäänlaisia valtuuksia seurata, että
11545: säilyttämistä "siten, etteivät asiattomat pääse       arkistoa hoidetaan ja että se täyttää lakisää-
11546: niitä käsittelemään" (28 §).                          teisen palvelutehtävänsä niiden säännösten
11547:    Sama poikkeusasema on lain mukaan edus-            mukaisesti, joita siihen voimassa olevan lain
11548: kunnan sekä eduskunnan oikeusasiamiehen               nojalla on sovellettava.
11549: kanslian, valtiontilintarkastajien ja Pohjoismai-        Erityisesti viimeaikainen kehitys maamme
11550: den neuvoston Suomen valtuuskunnan arkis-             lähihistorian tutkimuksessa ja yleisessä tietä-
11551: toilla.                                               myksessä on osoittanut, miten kestämätöntä
11552:                                           1991 vp -    LA 94                                          3
11553: 
11554: suomalaisten oman historiansa tuntemuksen ja          lausuma siitä, että ulkoasiainhallinnon keskusar-
11555: maamme ulospäin näkyvän kuvan samoin kuin             kisto ja sota-arkisto vapautettaisiin asiakirjojen
11556: yleensäkin historiallisen totuuden kannalta on,       siirtovelvollisuudesta valtionarkistoon.
11557: että kaikki tapahtumien kulkuja selventävät               Lainmuutoksella näiden arkistojen sisältämä
11558: dokumentit, olkoonkin, että osittain vielä salai-     kansallisesti tärkeä tieto tulee kansakunnan
11559: set, eivät ole edes periaatteessa tutkimuksen         yhteiseksi, julkisuusrajoitusten aikanaan pois-
11560: käytettävissä. Arkistolainsäädäntöä muuttamal-        tuttua. Lain voimaan tullessa sekä entisten pre-
11561: la onkin varmistettava, että myös tasavallan          sidenttien että nykyisen tasavallan presidentin
11562: presidenttien arkistot tulevat samaan asemaan         arkistoihin tulee sovellettavaksi arkistolaki ko-
11563: kuin muiden korkeiden valtioelinten arkistot.         konaisuudessaan.
11564:    Tässä suhteessa myös eduskunnan ja sen eräi-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
11565: den toimielinten arkistoja koskee sama lainsää-       oittavasti,
11566: dännön muutostarve. Lakialoitteen tarkoitukse-
11567: na on lisätä arkistojen julkisuutta ja käytettä-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11568: vyyttä. Sen hyväksymisellä tulee siten kumotuksi             lakiehdotuksen:
11569: eduskunnan arkistolakia hyväksyessään antama
11570: 
11571: 
11572: 
11573:                                                  Laki
11574:                                  arkistolain 1 ja 17 §:n muuttamisesta
11575:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11576:   kumotaan 20 päivänä helmikuuta 1981 annetun arkistolain (184/81) 1 §:n 1 momentti sekä
11577:   muutetaan 17 § seuraavasti:
11578:                        17 §
11579:    Edellä 1 §:ssä sekä 2 §:n 1 ja 2 momentissa          Tämä laki tulee voimaan päivänä       kuuta
11580: tarkoitetun muun kuin kunnallisen arkiston-           199.
11581: muodostajan asiakirjat tulee, siten kuin siitä          Lain täytäntöönpanoon tarvittaviin tmmun
11582: asetuksella säädetään, siirtää säilytettäviksi val-   voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.
11583: tionarkistoon tai maakunta-arkistoon, taikka,
11584: mikäli asiakirjojen laatu tai käyttötarve sitä
11585: edellyttää, muulle viranomaiselle.
11586: 
11587: 
11588:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1991
11589: 
11590:                      Paavo Nikula                                    Pekka Räty
11591:                      Hannele Luukkainen                              Satu Hassi
11592:                      Heidi Hautala                                   Pekka Haavisto
11593:                      Erkki Pulliainen                                Tuija Maaret Pykäläinen
11594:                      Eero Paloheimo                                  Ulla Anttila
11595:                                                1991 vp
11596: 
11597: 
11598: Lakialoite 95
11599: 
11600: 
11601: 
11602: 
11603:                                   Hurskainen ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 10 §:n
11604:                                        muuttamisesta
11605: 
11606: 
11607:                                              Eduskunnalle
11608: 
11609:    Hallitus esittää työmarkkinaratkaisuun pe-        lousyrittäjien kohdalla ei ole vastaavia tarpeita
11610: rustuen työntekijöille määrättäväksi eläkevakuu-     määrätä vakuutettujen osallisuudesta eläkelai-
11611: tusmaksun. Nykyisin eläkemaksu on maksettu           tosten hallintoon kuin työntekijöiden eläkelais-
11612: työnantajien varoista, jolloin maksut ovat pie-      sa, koska asiaa hoitaa jo nyt Maatalousyrittäjien
11613: nentäneet palkankorotusvaraa. Työntekijät siis       eläkelaitos, jonka hallinnossa maatalousyrittäjät
11614: kustantavat eläketurvansa pääosin itse.              ovat mukana. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee
11615:    Maatalousyrittäjien eläkevakuutuksen kus-         olla maatalousyrittäjien eläkelain yhdenmukais-
11616: tannuksista on valtio vastannut noin 77-prosent-     taminen varsinaisen yritystoiminnan omavastui-
11617: tisesti. Toisin kuin muiden yrittäjien eläkevakuu-   seksi eläkemuodoksi.
11618: tuksessa on maatalousyrittäjien osuus eläkemak-         Nyt esitettävän lakiehdotuksen tuottama
11619: susta ollut vähäinen ja eläketurva on pääosin        säästö valtion talouteen on noin 280 miljoonaa
11620: valtion kustantama.                                  markkaa. Maatalousyrittäjien vastuu vakuutus-
11621:    Työntekijöiden työeläkemaksua vastaavasti         maksusta nousee samalla summalla.
11622: ehdotetaan lakialoitteessa maatalousyrittäjien          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11623: vastuuta eläkkeistä korotettavaksi suunnilleen
11624: yhtä monella prosenttiyksiköllä kuin työnteki-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11625: jöiden vastuu on työeläkejärjestelmässä. Maata-             lakiehdotuksen:
11626: 
11627: 
11628: 
11629: 
11630:                                                 Laki
11631:                          maatalousyrittäjien eläkelain 10 §:n muuttamisesta
11632:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11633:   muutetaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 10 §:n 1
11634: momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä syyskuuta 1974 annetussa laissa (751/74), näin kuuluvaksi:
11635: 
11636:                         10§                          vältä työtulon osalta perusprosentin mukainen.
11637:    Maatalousyrittäjä on velvollinen suoritta-        Perusprosentin ministeriö vahvistaa vuosittain
11638: maan vakuutusmaksun, joka lasketaan sovelta-         samaksi kuin se prosenttimäärä, jonka voidaan
11639: malla sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamaa    arvioida vastaavan työntekijäin eläkelain vähim-
11640: perusprosenttia siten, että vakuutusmaksu on         mäisehtojen mukaisen vakuutuksen keskimää-
11641: 3/5 perusprosentin mukaan lasketusta vakuutus-       räistä vakuutusmaksua prosentteina palkoista.
11642: maksusta maatalousyrittäjälle vahvistetun työ-
11643: tulon 8 000 markan määrään saakka sekä ylittä-
11644: 
11645: 210301N
11646: 2                                      1991 vp -    LA 95
11647: 
11648:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-           Tässä laissa esitetyt markkamäärät vastaavat
11649: kuuta 1992. Sen estämättä, mitä tässä laissa       vuodelle 1970 vahvistettua palkkaindeksilukua.
11650: säädetään, maatalousyrittäjien eläkelain mukai-
11651: nen perusprosentti on 16,9 vuonna 1992.
11652: 
11653: 
11654:     Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1991
11655: 
11656:          Sinikka Hurskainen           Arja Alho                     Antti Kalliomäki
11657:          Jouko Skinnari               Pertti Paasio                 Liisa Jaakonsaari
11658:          Kari Rajamäki                Jouni Backman                 Matti Vähänäkki
11659:          Johannes Koskinen            Marjatta Vehkaoja             Arja Ojala
11660:          Jussi Ranta                  Erja Lahikainen               Kyllikki Muttilainen
11661:          Aarno von Bell               Lea Savolainen                Ulpu Iivari
11662:          Jukka Roos                   Matti Luttinen                Tarja Kautto
11663:          Jukka Gustafsson             Virpa Puisto                  Pentti Lahti-Nuuttila
11664:          Kerttu Törnqvist             Tarja Halonen                 Leena Luhtanen
11665:          Paavo Lipponen               Anna-Liisa Kasorineo          Timo Roos
11666:          Kari Urpilainen              Marja-Liisa Tykkyläinen       Reijo Laitinen
11667:          Pekka Räty                   Paavo Nikula                  Tuija Maaret Pykäläinen
11668:                                       Hannele Luukkainen
11669:                                                   1991 vp
11670: 
11671: 
11672: ,akialoite 96
11673: 
11674: 
11675: 
11676: 
11677:                                Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen
11678:                                     torjumisesta annetun lain muuttamisesta
11679: 
11680: 
11681:                                                Eduskunnalle
11682: 
11683:    Aloitteessa ehdotetaan, että mineraalipohjais-       mahdollista käyttää ulkokäyttöisissä järjestel-
11684: :n öljyjen käyttö kielletään teräketjuöljynä sekä       missä kokonaan kasviöljyvalmisteita.
11685: lkokäyttöisissä järjestelmissä hydrauliöljynä.             Moottorisahojen teräketjuöljyjen sekä saho-
11686: ,isäksi laissa kehotettaisiin muutenkin välttä-         jen ja puunjalostustehtaitten tukki- ja sahatava-
11687: lään mineraalipohjaisia öljyjä aina kun se on           rakuljettimissa käytettyjen öljyjen kokonaiskäyt-
11688: 1ahdollista. Tämä tehtäisiin lakiteknisesti siten,      tö on noin 6 000 tonnia vuodessa. Kasviöljypoh-
11689: ttä nykyiseen lakiin maa-alueilla tapahtuvien           jaisia valmisteita on tästä määrästä alle 100
11690: ljyvahinkojen torjumisesta lisättäisiin uusi            tonnia. Teknisesti on mahdollista käyttää terä-
11691:   b §, jossa mainitut kielto ja kehotus olisivat.       ketjuöljynä pelkästään kasviöljypohjaisia val-
11692: Täin menetellen saataisiin aloitteessa tarkoite-        misteita.
11693: m kiellon valvonta ja sen rikkomisen seurauk-              Kasviöljyjen käyttö teknisiin tarkoituksiin on
11694: :t osaksi jo olemassa olevaa viranomaisjärjes-          monissa maissa yleisempää kuin Suomessa.
11695: :lmää,jonka toiminnan tavoitteet ovat aloitteen         Ympäristöministeri Pietikäinen on vastaukses-
11696:  tvoitteiden kanssa yhtenevät.                          saan kansanedustaja Pulliaisen kirjalliseen kysy-
11697:    Mineraalipohjaiset öljyt ovat sekä ympäristön        mykseen n:o 255 arvioinut, että kasviöljypoh-
11698: :tä työterveyden kannalta ongelmallisia. Sen            jaisten tuotteiden kehittelyssä ollaan ehkä pisim-
11699:  jaan rypsiöljypohjaiset öljyt hajoavat luonnos-        mällä Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa. Kasvi-
11700:  t nopeasti ja ovat käyttäjälleen haitattomia.          öljypohjaiset öljyt ovat tällä hetkellä mineraali-
11701:  isäksi rypsiöljyn käytön lisääminen on talous-         pohjaisia öljyjä kalliimpia. Kuitenkin voidaan
11702:  L erityisesti maatalouspoliittisesti erittäin järke-   olettaa, että hintaero johtuu pitkälle nykyisistä
11703:  1ä, sillä rypsiöljypohjaisia öljyjä voidaan vai-       volyymieroista tuotannossa. Tulevaisuudessa
11704:  Listaa, ja jo nyt valmistetaan, täysin kotimaisin      hintavertailu mitä ilmeisimmin kääntyisi kasvi-
11705:  ::>imin. Rypsiöljyn lisääntyvä kysyntä edesaut-        öljypohjaisien öljyjen kannalle myös haittavero-
11706:  tisi merkittävästi siirtymistä kestävään maata-        jen vaikutuksesta.
11707:   mteen.                                                   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kunni-
11708:     Tällä hetkellä hydrauliikkakäyttöön valmis-         oittavasti,
11709:   :ttujen öljytuotteiden käyttö on noin 15 000
11710:   mnia vuosittain. Kasviöljyä kokonaismäärästä                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11711:   n nyt noin kaksi prosenttia. Teknisesti olisi                lakiehdotuksen:
11712: 
11713: 
11714:                                                    Laki
11715:           maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain muuttamisesta
11716:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11717:   muutetaan maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta 24 päivänä toukokuuta 1974
11718:  metun lain (378/74) 9 §:n 1 momentti sekä
11719:   lisätään lakiin uusi 1 b § seuraavasti:
11720: 
11721:                    1b §                                 öljyjen käyttöä. Teräketjuöljynä ja hydrauliöl-
11722:   Öljyvahinkojen välttämiseksi on mahdolli-             jynä ulkokäytössä on sallittua käyttää ainoas-
11723:  mksien mukaan vältettävä mineraalipohjaisten           taan kasviöljypohjaisia öljyjä.
11724: 
11725:  0301N
11726: 2                                         1991 vp -    LA 96
11727: 
11728: 
11729:                          9§                           vahingon aiheuttamisesta sakkoon tai vankeuteer
11730:    Joka tahallaan tai törkeällä tuottamuksella        enintään kahdeksi vuodeksi.
11731: aiheuttaa öljyvahingon tai rikkoo tämän lain
11732: 1 b §:n kieltoa, on, jollei teosta ole muualla sää-
11733: detty ankarampaa rangaistusta, tuomittava öljy-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä    kuut<
11734:                                                       1991.
11735: 
11736: 
11737:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1991
11738: 
11739:                      Erkki Pulliainen                                Eero Paloheimo
11740:                      Ulla Anttila                                    Satu Hassi
11741:                      Heidi Hautala                                   Hannele Luukkainen
11742:                      Tuija Maaret Pykäläinen                         Pekka Räty
11743:                      Paavo Nikula                                    Pekka Haavisto
11744:                                                   1991 vp
11745: 
11746: 
11747: Lakialoite 97
11748: 
11749: 
11750: 
11751: 
11752:                                     Puisto ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjän lomituspalveluista
11753:                                         annetun lain muuttamisesta
11754: 
11755: 
11756:                                                Eduskunnalle
11757: 
11758:     Maatalousyrittäjän lomituspalveluista anne-         jestää tarvittaessa valvontakäyntejä toisaalta
11759: tun lain tavoitteena on luoda edellytykset vuosi-       lomittajan työ- ja palveluolosuhteiden ja toisaal-
11760: loman ja viikkovapaan pitämiseen niille karjata-        ta karjan asianmukaisen hoidon varmistamisek-
11761: loutta harjoittaville maatalousyrittäjille, joilla ei   SI.
11762: ilman lomituspalvelutoimintaa ole mahdollisuut-            Myös sijaisavun keskeyttäminen saattaa olla
11763: ta vapautua tehtävistään vuosiloman ajaksi. Lain        tarpeellista silloin, jos tilalta vapautuu muukin
11764: tavoitteena on lisäksi järjestää maataloutta har-       kuin sijaisapua saava yrittäjä lomituksen avulla
11765: joittavalle yrittäjälle sijaisapua sairauden, tapa-     ilman, että hänellä on laissa tarkoitettua tarvetta
11766: turman ja muun tilapäisen syyn vuoksi. Käytän-          tai syytä sijaisapuun.
11767: nössä tämä tapahtuu järjestämällä tilalle maata-           Ehdotetuista muutoksista arvioidaan aiheutu-
11768: louslomittaja, joka vapauttaa yrittäjän maata-          van noin 200 miljoonan markan säästöt kaik-
11769: lousyrittäjän tehtävistään.                             kiaan runsaan miljardin markan kustannuksista,
11770:     Voimassa olevan lomituspalvelulain säännök-         eli vuosiloman ja viikkovapaan asianmukaisen
11771: set koskevat myös sitä, miten kaksi samalla             järjestämisen varmistaminen säästää noin vii-
11772: maatilalla työskentelevää vuosilomaan tai viik-         denneksen kustannuksista. Lomitusten asian-
11773: kovapaaseen oikeutettua yrittäjää voivat vapau-         mukainen järjestäminen antaa kuitenkin mah-
11774: tua karjataloustehtävistä. Käytäntö on osoitta-         dollisuuden käyttää lomittajia nykyistä enem-
11775: nut, että huomattavassa osassa tapauksia mo-            män, mikä lisää kustannuksia. Myös viikkova-
11776: lemmat yrittäjät ovat irrottautuneet tehtävistään       paan käyttö tehostuisi, minkä arvioidaan li-
11777: ilman, että tämä on tullut lasketuksi molempien         säävän kustannuksia. Kaikkiaan tästä arvioi-
11778: yrittäjien vuosiloma- tai viikkovapaaoikeudeksi.        daan aiheutuvan noin 100 miljoonan markan
11779:  Tästä syystä on tarpeellista lisätä lomituspalve-      kustannukset, joten kokonaisvaikutukset ovat
11780:  lulakiin säännös, jonka nojalla valvotaan muun         valtion menojen säästöä hieman vajaa 100 mil-
11781: muassa kahden samassa yrityksessä työskentele-          joonaa markkaa.
11782: vän yrittäjän irtaantumista samaan tai eri ai-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11783:  kaan.
11784:     Lomituksen asianmukaisen sujumisen varmis-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11785:  tamiseksi ehdotetaan, että lomalautakunta jär-                lakiehdotuksen:
11786: 
11787: 
11788: 
11789: 
11790: 210301N
11791: 2                                        1991 vp -    LA 97
11792: 
11793: 
11794:                                               Laki
11795:                   maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta
11796: 
11797:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11798:    muutetaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista 4 päivänä tammikuuta 1985 annetun lain (2/85)
11799: 20 §:n 2 momentti, sekä
11800:    lisätään 20 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja muutettu 2 momentti siirtyvät 2 ja 3
11801: momentiksi, sekä lakiin uusi 31 a ja 31 b §, seuraavasti:
11802: 
11803:                        20 §                          kaisuuden varmistamiseksi ja karjanhoidon tur-
11804:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 106)          vaamiseksi järjestää yritykseen tavanomaisen
11805:                                                      lomituksen lisäksi tarpeen mukaan valvonta-
11806:                       31 a §                         käyntejä.
11807:    Jos molemmat maatalousyrittäjät ovat sa-
11808: manaikaisesti vuosilomalla tai viikkovapaalla                            31 b §
11809: tai maatalousyrityksessä on vain yksi tässä            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 106)
11810: laissa tarkoitettu yrittäjä, joka on vuosilomal-
11811: la tai viikkovapaalla, lomalautakunnan tulee           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11812: vuosiloman tai viikkovapaan käytön asianmu-          kuuta 1992.
11813: 
11814: 
11815:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1991
11816: 
11817:           Virpa Puisto                  Aarno von Bell                Heikki Rinne
11818:           Jussi Ranta                   Erja Lahikainen               Kyllikki Muttilainen
11819:           Johannes Koskinen             Lea Savolainen                Ulpu Iivari
11820:           Pertti Paasio                 Jukka Roos                    Matti Luttinen
11821:           Tarja Kautto                  Sinikka Hurskainen            Jukka Gustafsson
11822:           Lauri Metsämäki               Pentti Lahti-Nuuttila         Tarja Halonen
11823:           Leena Luhtanen                Matti Louekoski               Reijo Laitinen
11824:           Marja-Leena Viljamaa          Raimo Vuoristo                Kerttu Törnqvist
11825:                                                1991 rd
11826: 
11827: :..agmotion 98
11828: 
11829: 
11830: 
11831: 
11832:                                   Jansson m.fl.: Förslag tililag om stabilisering av Finlands ekonomi
11833: 
11834: 
11835: 
11836:                                             Tili Riksdagen
11837: 
11838:    Landet befinner sig i en djup ekonomisk kris.        Landets ekonomi har en längre tid utsatts för
11839: Jytesbalansen är starkt negativ. Totalproduktio-     påverkan utifrån på ett sätt som enligt vår
11840: ten minskar kraftigt. Arbetslösheten växer. Det      mening gör att 67 a § riksdagsordningen kan och
11841: cr svårt att regera landet.                          bör tillämpas.
11842:    Krisen beror på både yttre och inre faktorer.        Valutao har i dag devalverats med 14 %. Det
11843: )e yttre faktorerna är främst sammanbrottet i        krisprogram, som eftervården kräver, måste
11844: tsthandeln, recessionen på västmarknaden och         koordineras med politiska beslut. Beslutsfattan-
11845: len lägre kostnads- och prisnivån i våra konkur-     det får inte blockeras varken i regeringen elier
11846: entländer. Dessa faktorer har givetvis starkt        riksdagen ifali landets ekonomi skali kunna
11847: ,åverkat den nationelia ekonomin. Krisen har         skötas i detta nödläge.
11848: nedfört alivarlig störning i folkhushåliningen          A vsikten är att denna lag skali träda i kraft
11849: ned bl.a. ett hejdlöst valutautflöde och orealis-    omedelbart efter det att den antagits och stad-
11850: iska räntenivåer.                                    fästs.
11851:    År 1987 infördes ett tiliägg i riksdagsordning-      Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
11852:  n, nämligen 67 a §. Lagrummet, som inte hittills    VI,
11853: iliämpats, är ett alternativ tili den så kaliade
11854:  ulimaktslagstiftningen och avser att stärka riks-              att Riksdagen skall godkänna följande
11855:  lagens ställning och ansvar i situationer sådana            lagförslag:
11856:  om vi nu befinner oss i.
11857: 
11858: 
11859: 
11860:                                                 Lag
11861:                                 om stabilisering av Finlands ekonomi
11862:   I enlighet med riksdagens beslut stadgas:
11863:                         1§                                                   2§
11864:    I syfte att lindra den alivarliga störning som       Denna lag träder i kraft den
11865:  .otar folkhushåliningen får hyror, löner, räntor       199 .
11866:  ,ch dividender tili utgången av år 1992 inte           På löner i fråga om vilka koliektiv-, tjänste-
11867:  ,verstiga den nivå de är på när denna lag träder    koliektiv- elier funktionärsavtal gälier när lagen
11868:   kraft.                                             träder i kraft, tiliämpas lagen från och med den
11869:                                                      dag som följer efter den dag när avtalen upphör
11870:                                                      att gälia.
11871: 
11872:      Helsingforsden 15 november 1991
11873: 
11874:                     Gunnar Jansson                            Jan-Erik Enestam
11875:                     Håkan Malm                                Håkan Nordman
11876: 
11877: 
11878:  10301N
11879:         1
11880: 
11881: 
11882:         1
11883: 
11884: 
11885: 
11886: 
11887:     1
11888: 
11889: 
11890:     1
11891: 
11892: 
11893: 
11894: 
11895: 1
11896: 
11897: 
11898: 1
11899:                                               1991 vp
11900: 
11901: 
11902: Lakialoite 98                                                                            Suomennos
11903: 
11904: 
11905: 
11906: 
11907:                                   Jansson ym.: Ehdotus laiksi Suomen talouden vakauttamisesta
11908: 
11909: 
11910: 
11911:                                             Eduskunnalle
11912: 
11913:    Maa on syvässä talouskriisissä. Vaihtotase on       Maan talous on pidemmän aikaa ollut alttiina
11914: vahvasti negatiivinen. Kokonaistuotanto vähe-       ulkoiselle vaikutukselle tavalla, joka mielestäm-
11915: nee voimakkaasti. Työttömyys kasvaa. Maata          me tekee mahdolliseksi ja tarpeelliseksi valtio-
11916: on vaikea hallita.                                  päiväjärjestyksen 67 a §:n soveltamisen.
11917:    Kriisi johtuu sekä ulkoisista että sisäisistä       Valuutta on tänään devalvoitu 14%. Jälkihoi-
11918: tekijöistä. Ulkoisia tekijöitä ovat idänkaupan      don vaatima kriisiohjelma on yhteensovitettava
11919: romahtaminen, länsimarkkinoiden taantuma            poliittisten päätösten kanssa. Päätöksentekoa ei
11920: sekä kilpailijamaidemme alhaisempi kustannus-       saa lukkiuttaa hallitukseen eikä eduskuntaan,
11921: ja hintataso. Nämä tekijät ovat tietenkin vaikut-   jos maan taloutta aiotaan hoitaa tässä hätätilan-
11922: taneet voimakkaasti kansantalouteen. Kriisi on      teessa.
11923: aiheuttanut vakavan kansantalouden häiriön             Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
11924: mm. hillittömänä valuuttavirtana ja korkojen        heti sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.
11925: epärealistisena tasona.                                Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11926:    Vuonna 1987 tehtiin lisäys valtiopäiväjärjes-
11927: tykseen, nimittäin siihen lisättiin 67 a §. Tämä
11928: lainkohta, jota ei ole vielä sovellettu, on vaih-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11929: toehto ns. valtuuslainsäädännölle, ja sen tarkoi-          lakiehdotuksen:
11930: tuksena on vahvistaa eduskunnan asemaa ja
11931: vastuuta nykyisenkaltaisissa tilanteissa.
11932: 
11933: 
11934: 
11935:                                                Laki
11936:                                  Suomen talouden vakauttamisesta
11937:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11938: 
11939:                         1§                                                 2§
11940:    Kansantaloutta uhkaavan vakavan häiriön             Tämä laki tulee voimaan päivänä
11941: lieventämiseksi vuokrat, palkat, korot ja osingot   kuuta 199.
11942: eivät saa vuoden 1992 loppuun mennessä                 Lain voimaan tullessa voimassa olevien työ-,
11943: ylittää tasoa, jolla ne ovat tämän lain tullessa    virka- ja toimiehtosopimusten mukaisiin palk-
11944: voimaan.                                            koihin sovelletaan tätä lakia sitä päivää seuraa-
11945:                                                     vasta päivästä lukien, jona sopimukset lakkaa-
11946:                                                     vat olemasta voimassa.
11947: 
11948:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1991
11949: 
11950:                     Gunnar Jansson                          Jan-Erik Enestam
11951:                     Håkan Malm                              Håkan Nordman
11952: 
11953: 
11954: 210301N
11955:                                                 1991 vp
11956: 
11957: 
11958: Lakialoite n:o 99
11959: 
11960: 
11961: 
11962: 
11963:                                    Laitinen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta
11964: 
11965: 
11966: 
11967:                                              Eduskunnalle
11968: 
11969:    Kaupan, kuljetusten, majoitus- ja ravitse-             Käytännössä ammattiosastot valitsevat ns.
11970: mispalvelun ja eräiden muiden alojen yritysra-        luottamusmiesten yhdysmiehen, jonka tehtävä-
11971: kenne vaihtelee suuresti. Näillä aloilla on joita-    nä on ammattiosaston alueella toimivien luotta-
11972: kin isohkoja yrityksiä (n. 300 työntekijää), mutta    musmiesten avustaminen ja yhteisten toiminto-
11973: valtaosa yrityksistä on pieniä, huomattava osa        jen koordinointi. Lisäksi luottamusmiesten
11974: 5-10 työntekijän yrityksiä.                           yhdysmies hoitaa yhteyksiä työpaikoille, joissa
11975:     Aloilla, joilla on tällainen yritysrakenne,       luottamusmiehiä ei ole valittu. Ongelmana on,
11976: työntekijöiden tosiasialliset mahdollisuudet vali-    että luottamusmiehellä ei ole säädöspohjaista
11977: ta työntekijöitä edustava luottamusmies ovat          oikeutta ilman erillistä valtakirjaa edustaa työ-
11978: heikot. Pienessä yhteisössä, jossa usein työnanta-    paikan työntekijöitä riitakysymyksissä tai työeh-
11979: jan sukulaiset ovat osa yrityksen työvoimaa,          tosopimusten valvontaan liittyvissä kysymyksis-
11980: kukaan työntekijöistä ei kehittyneestä työsuhde-      sä. Usein työnantaja kieltää yrityksen ulkopuo-
11981: turvasta huolimatta uskaltaudu ottamaan luot-         lisen henkilön pääsyn työpaikoille.
11982: tamusmiestehtävää vastaan. Usein pelätään sitä,           Alueellisten luottamusmiesoikeuksien toteut-
11983: että työpaikalla vallitseva "hyvä henki" heikke-      taminen työmarkkinoiden keskusjärjestöjen vä-
11984: nee luottamusmiesvalinnan jälkeen.                    lisellä sopimuksella ei johda ongelman ratkaise-
11985:     Luottamusmiehen puuttuminen pieniltä työ-         miseen, koska luottamusmiesasemaa koskevien
11986: paikoilta johtaa valitettavan usein työehtosopi-      sopimusten määräykset ovat pääasiassa niin
11987: musten määräysten noudattamatta jättämiseen.          sanottuja työolonormeja eli säännöksiä, jotka
11988: Tämä taas vääristää muun muassa yritysten             eivät ole työsopimuslain 17 §:n 1 momentin
11989: välistä kilpailuasetelmaa, koska sellaiset yrityk-    tarkoittaman yleissitovuuden piirissä. Näin ollen
11990: set, joissa on luottamusmiehet, noudattavat pa-       alueellisten luottamusmiesoikeuksien toteutta-
11991: remmin työehtosopimuksia ja toimivat siten            minen edellyttää työsopimuslakiin sisällytettävää
11992: korkeammilla työvoimakustannuksilla.                  säännöstä asiasta.
11993:     Tällaisilla aloilla ammattiliittojen voimavarat       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11994: valvoa palkatun työvoiman työehtosopimusten
11995: noudattamista ovat niukat. Valvonta toteutuu                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11996: käytännössä vain silloin, kun työpaikalta ote-               lakiehdotuksen:
11997: taan liittoon yhteyttä jo syntyneen ongelman
11998:  selvittämiseksi.
11999: 
12000: 
12001: 
12002: 
12003: 210301N
12004: 2                                         1991 vp -    LA 99
12005: 
12006: 
12007:                                                 Laki
12008:                                     työsopimuslain muuttamisesta
12009:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12010:     lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1970 annettuun työsopimuslakiin (320/70) uusi näin kuuluva 53 a §:
12011: 
12012:                       53 a §                          momentissa tarkoitetun yleiseksi katsottavan
12013:                                                       valtakunnallisen työehtosopimuksen luottamus-
12014:            Alueelliset luottamusmiehet
12015:                                                       miestä koskevien määräysten mukaisesti osallis-
12016:   Työehtosopimuslain (436/46) 1 §:ssä tarkoite-       tua työntekijöiden edustajana työehtosopimusta
12017: tulla rekisteröidyllä työntekijäin yhdistyksellä ja   ja työsuhteita sääntelevää lainsäädäntöä koske-
12018: sen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 2 koh-        vien kysymysten selvittämiseen.
12019: dassa tarkoitetuilla alayhdistyksillä on oikeus
12020: valita alueellisia luottamusmiehiä.                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12021:    Alueellisilla luottamusmiehillä on oikeus työ-     kuuta 1992.
12022: paikan työntekijän kutsusta edellä 17 §:n 1
12023: 
12024: 
12025:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1991
12026: 
12027:          Reijo Laitinen                  Reijo Lindroos                 Kerttu Törnqvist
12028:          Kari Urpilainen                 Heikki Rinne                   Marja-Liisa Tykkyläinen
12029:          Matti Louekoski                 Leena Luhtanen                 Virpa Puisto
12030:          Sinikka Hurskainen              Jukka Gustafsson               Johannes Koskinen
12031:          Tarja Kautto                    Aarno von Bell                 Jouni Backman
12032:          Antero Kekkonen                 Maija Rask                     Marja-Leena Viljamaa
12033:          Jukka Roos                      Raimo Vuoristo                 Marjatta Vehkaoja
12034:          Timo Roos                       Arja Ojala                     Iiris Hacklin
12035:          Pentti Lahti-Nuuttila           Mats Nyby                      Lauri Metsämäki
12036:          Erja Lahikainen                 Kyllikki Muttilainen           Jussi Ranta
12037:          Kari Rajamäki                   Pekka Leppänen                 Esko Seppänen
12038:          Raila Aho                       Asko Apukka                    Outi Ojala
12039:                     Iivo Polvi                                  Eila Rimmi
12040:                                                     1991 vp
12041: 
12042: Lakialoite 100
12043: 
12044: 
12045: 
12046: 
12047:                                       U. Anttila ym.: Ehdotukset laeiksi toimenpiteistä tupakoinnin vä-
12048:                                           hentämiseksi annetun lain 13 §:n ja työturva! lisuuslain 9 §:n
12049:                                           muuttamisesta
12050: 
12051: 
12052:                                                  Eduskunnalle
12053: 
12054:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12055: 
12056:    Aloitteessa ehdotetaan, että sellaisissa ravin-        kuinka ilmanvaihto tulisi tapahtua siinä osassa
12057: toloissa ja kahviloissa, joissa on tilaa yli neljälle-    ravitsemisliikettä, jossa tupakoinnista vapaat
12058: kymmenelle asiakkaalle, tulisi olla vähintään             asiakaspaikat ovat.
12059: kolmannes asiakaspaikoista varattu ei-tupakoit-              Lisäksi aloitteessa ehdotetaan työturvallisuus-
12060: seville asiakkaille. Lakiteknisesti asia voidaan          lain 9 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että
12061: toteuttaa siten, että toimenpiteistä tupakoinnin          siinä nimenomaisesti mainittaisiin altistuminen
12062: vähentämiseksi annetun lain 13 §:n 1 momenttiin           tupakansavulle yhtenä työntekijän terveydelle
12063: lisätään uusi kohta, jossa tupakointi kielletään          haitallisena tekijänä, jolta työnantajan on suojel-
12064: edellä mainitusti. Lakialoitteen tullessa hyväksy-        tava työntekijää. Työsuojeluhallitus on kierto-
12065: tyksi olisi tarpeen muuttaa majoitus- ja ravitse-         kirjeessään 2/88 kehottanut työsuojelutarkasta-
12066: misliikkeistä annettua asetusta (502/69) siten,           jia kiinnittä mään tupakansavuun huomiota
12067: että siihen sisältyisi viittaus edellä mainittuun         juurri nyt mainitussa mielessä. Selvyyden vuoksi
12068: lakiin (myöh. tupakkalaki). Samalla ko. asetuk-           tulisi tästä mielestämme olla nimenomainen
12069: sessa voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä siitä,        maininta itse laissa.
12070: 
12071: 
12072: 
12073:                                                PERUSTELUT
12074: 
12075:    Esitettyjen lainmuutosten tarkoituksena on             merkittävimpänä yksittäisenä tekijänä ennenai-
12076: taata tupakoimattomille ihmisille oikeus välttyä          kaisen kuolleisuuden aiheuttajana teollisuus-
12077: ns. passiivisen tupakoinnin vaaroilta. Passiivisel-       maissa.
12078: la tupakoinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa             Ihminen joutuu passiivisen tupakoinnin koh-
12079: yksilö itse tupakoimatta ollessaanjoutuu hengit-          teeksi erityisesti työpaikalla ja kotona sekä ra-
12080: tämään tupakansavua. Useissa tutkimuksissa on             vintoloissa. Tupakoitsijan ympäristöönsä tup-
12081: todettu, että passiivinen tupakointi on terveydel-        ruttama savu koostuu tupakan sivusavusta ja
12082: le erittäin haitallista. Allergisille ihmisille oleske-   tupakoitsijan sisäänsä vetämästä pääsavusta.
12083: lu tupakansavussa saattaa olla jopa tuskallista.          Tupakan sivusavu muodostuu sinä aikana, kun
12084:    Tupakansavu on myös työviihtyvyyttä vähen-             tupakoitsija ei ime savuketta vaan se palaa ja
12085: tävä tekijä, millä on vaikutusta työturvallisuu-          hehkuu itsestään. Sivusavu on kemiallisesti eri-
12086: teen. Tupakansavu saattaa aiheuttaa tupakoi-              laista ja vaarallisempaa kuin pääsavu.
12087: mattomalle ihon tai silmien ärtymystä ja väsy-               On todettu, että useimmiten yli puolet savuk-
12088: mystä.                                                    keista palaa sivusavuksi. Tupakoitsija vetää
12089:    Tupakoinnista aiheutuvat terveyshaitat ovat            yhden savukkeen pääsavua keuhkoihinsa ly-
12090: laajasti tunnettuja. Tupakointi lisää vaaraa sai-         hyemmän ajan, kuin sivusavua leviää ympäris-
12091: rastua syöpätauteihin sekä sydän- ja verenkier-           töön. Sivusavussa on 3,5 kertaa enemmän ter-
12092: toelimistön sairauksiin, ja se on vaaraksi tupa-          vaa, 6,6 kertaa enemmän nikotiinia ja 6,8 kertaa
12093: koitsijan perimälle. Suomessa tupakoinnin on              enemmän häkää kuin tupakoitsijan sisäänsä
12094: arvioitu aiheuttavan noin 4 000 ennenaikaista             vetämässä pääsavussa.
12095: kuolemaa vuosittain. Tupakointia pidetään                    Perimän kannalta tupakansavuinen huoneil-
12096: 
12097: 21030JN
12098: 2                                        1991 vp -    LA 100
12099: 
12100: ma on noin kymmenen kertaa haitallisempaa             kaitsijoille oma tila, joilloin ei-tupakoivat vält-
12101: kuin ilma vilkasliikenteisellä kadulla Helsingissä    tyisivät tupakansavulta niin työ- kuin taukoti-
12102: ja useita kymmeniä kertoja haitalisempaa kuin         loissakin. Huomattakoon, että yksittäisten työ-
12103: maaseutuilma Suomessa. On arvioitu, että aina-        paikkojen tupakansavuun liittyvät työsuojelu-
12104: kin 700 000 työssäkäyvää ihmistä kärsii passiivi-     ratkaisut tehtäisiin tarvittaessa "räätälintyönä"
12105: sesta tupakoinnista Suomessa. Lääkintöhallituk-       kuten muutkin tyosuoluratkaisut.
12106: sen tekemän tutkimuksen mukaan yleisissä työ-            Lakialaitteessa ehdotetaan myös, että vähin-
12107: tiloissa työskentelevistä miehistä                    tään kolmanneksen asiakaspaikoista niissä ra-
12108:     52 % ja naisista 68 % kokee altistumisen          vintoloissa, joissa on yli neljäkymmentä asiakas-
12109: tupakansavulle jotenkin häiritseväksi ja yli 90 %     paikkaa, tulee olla varattu tupakoimattomia
12110: kannattaa työpaikkatupakoinnin rajoittamista.         ruokailijoita varten. Kaikkia lakialaitteessa eh-
12111: Lisäksi "pakkotupakoimaan" joutuvat useat             dotettuja "tupakoinnista vapaita" paikkoja var-
12112: ihmiset, jotka ruokailevat tai seurustelevat ravin-   ten tulee järjestää asianmukainen ilmanvaihto.
12113: toloissa.                                                Molempien esityksien toteuttamisella voidaan
12114:     Tässä lakialaitteessa pyritään siihen, että       vähentää passiivista tupakointia ja edistää tupa-
12115: ihmiset, jotka eivät halua altistua tupakansavulle    koimattomien ihmisten oikeuksia välttyä siltä.
12116: työympäristössä tai ravintoloissa, saisivat katta-    Erityisen tärkeää esitysten toteuttaminen on
12117: van lainsuojan heidän terveyttään uhkaavaa            hengitysteiden allergioista kärsiville ihmisille.
12118: tupakansavua vastaan. Aloitteen muutosehdo-              Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12119: tukset koskisivat sekä tupakkalakia että työsuo-      nioittavasti,
12120: jelulakia.
12121:    Työpaikoilla tässä ehdotettua lain muutosta                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12122: voitaisiin parhaiten noudattaa varaamaHa tupa-               lakiehdotukset:
12123: 
12124: 
12125: 
12126: 
12127: 1.
12128:                                                  Laki
12129:               toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 13 §:n muuttamisesta
12130:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12131:    lisätään toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain (963/
12132: 76) 13 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 4 kohta:
12133: 
12134:                         13§
12135:      Tupakointi on kielletty:                           Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12136:                                                       kuuta 199.
12137:    4) vähintään kolmanneksessa asiakaspaikois-
12138: ta sellaisissa ravitsemisliikkeissä, joissa on yli
12139: neljäkymmentä asiakaspaikkaa.
12140:                                          1991 vp- LA 100                                           3
12141: 
12142: 
12143: 2.
12144:                                                Laki
12145:                                työturvallisuuslain 9 §:n muuttamisesta
12146:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12147:    muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun työturvallisuuslain (299/58) 9 §:n 1 momentti
12148: sellaisena kuin se on 16 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (27/87), näin kuuluvaksi:
12149: 
12150:                        9§                           masta työn johdosta haittaa terveydelleen. Altis-
12151:    Työnantajan on tarkoin otettava huomioon         tumista tupakansavulle pidetään lain tarkoitta-
12152: kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin,        mana haittana terveydelle.
12153: työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon
12154: ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuu-
12155: della on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi      Tämä laki tulee voimaan            päivänä
12156: joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saa-   kuuta 199.
12157: 
12158: 
12159:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1991
12160: 
12161:          Ulla Anttila                Tuija Maaret Pykäläinen             Heidi Hautala
12162:                                                   1991 vp
12163: 
12164: 
12165: Lakialoite 101
12166: 
12167: 
12168: 
12169: 
12170:                                           Mäkelä ym.: Ehdotus siviilipalveluslaiksi
12171: 
12172: 
12173: 
12174:                                                Eduskunnalle
12175: 
12176:     Lakialoite on tarkoitettu rinnakkaislakialoit-     haluamme rajata palveluspaikat ja -tehtävät esi-
12177: teeksi hallituksen esitykselle n:o 149 siviilipalve-   tettyä suppeammin koskemaan vain maanpuo-
12178: luslaiksi.                                             lustusta, pelastuspalvelua ja terveydenhoitoa,
12179:     Katsomme, että hallituksen esitys siviilipalve-    sosiaalityötä sekä ympäristönsuojelua. Lisäksi
12180: luslaiksi merkitsisi siviilipalveluksen muodostu-      palvelun tulee tapahtua yksinomaan kotimaassa
12181: mista kohtuuttomasti asevelvollisuuden normaa-         lukuunottamatta esimerkiksi urheilijoiden ly-
12182: lia suorittamista helpommaksi vaihtoehdoksi. Se        hyitä kilpailumatkakomennuksia. Palveluspaik-
12183: ei ole perusteltavissa, sillä kansalaisvelvollisuu-    kana ei voisi myöskään olla henkilön oma työ-
12184: tensa normaalilla tavalla varusmiespalvelun            paikka tai siviilivirka tai -toimi.
12185: kautta suorittavat tulisi päinvastoin asettaa              Hallitus esittää siviilipalvelusajan lyhentämis-
12186: muita parempaan asemaan, turvaavathan he               tä nykyisestä 480 päivästä 395 päivään ja täyden-
12187: maamme alueellista koskemattomuutta ja tuo-            nyspalvelusajan supistamista 40 päivään. SMP
12188: vat tätä kautta uskottavuutta Suomen ulkopoli-         esittää sen sijaan palvelusaikojen pitämistä en-
12189: tiikalle. Vahvan eettisen tai uskonnollisen va-        nallaan eli 480 päivässä ja 75 päivässä täyden-
12190: kaumuksen asevelvollisuuden suorittamista vas-         nyspalvelusajan ja nk. kertauspalveluksen osal-
12191: taan omaavilla nuorilla miehillä tulee toki olla       ta. Lisäksi emme voi hyväksyä siviilipalvelusmie-
12192: mahdollisuus siviilipalveluun rauhan aikana,           hille esitettyä säännönmukaista kahdeksan tun-
12193: mutta korvaavan palvelun tulee olla kokonaisra-        nin päivittäistä ja 40 tunnin viikoiHaista työai-
12194: sittavuudeltaan vähintäänkin asevelvollisuutta         kaa. Katsomme, että siviilipalvelus ei ole työ tai
12195: vastaavan.                                             virka, jossa toimitaan työtuntien mukaan vaan
12196:     Hallitus esittää, että siviilipalveluun pääsisi    kansalaisvelvollisuuden täyttämistä asevelvolli-
12197: pelkästään tekemällä hakemuksen, minkä jäl-            suuden tapaan. Työaika ei tähän sovellu, vaan
12198: keen pääsy olisi automaattinen ilman vakau-            työajan sanelee tehtävän täyttäminen tarpeen ja
12199: muksen tutkimista kenenkään toimesta. Esitäm-          tilanteen mukaan.
12200:  me, että hakemus tulee edelleenkin käsitellä kut-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12201: suntalautakunnan, sotilaspiirin päällikön tai työ-
12202: ministeriön toimesta vakaumuksen todenperäi-                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12203:  syyden ja riittävyyden tarkistamiseksi. Lisäksi               lakiehdotuksen:
12204: 
12205: 
12206: 
12207:                                           Siviilipalveluslaki
12208:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12209: 
12210:                        1 luku                           tunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvolli-
12211:                 Yleiset säännökset                      suuttaan aseellisessa palveluksessa asevelvolli-
12212:                                                         suuslaissa (452/50) säädetyssä järjestyksessä,
12213:                          1§                             voidaan hakemuksestaan vapauttaa aseellisesta
12214:             Siviilipalvelusmahdollisuus                 palveluksesta rauhan aikana ja määrätä suoritta-
12215:    Asevelvollinen, jota uskonnolliseen tai eetti-       maan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa sää-
12216: seen vakaumukseen perustuvat vakavat oman-              detään.
12217: 
12218: 210301N
12219: 2                                         1991 vp -    LA 101
12220: 
12221:                         2§                                                8-14 §
12222:                                                          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 149)
12223:              Siviilipalveluksen sisältö
12224:    Siviilipalveluksen sisältönä on yhteiskunnalle                            4luku
12225: hyödyllinen maanpuolustusta, väestönsuojelua,
12226: kansanterveystyötä, sosiaalihuoltoa tai ympäris-       Siviilipalveluksen suorittaminen ja siviilipalvelus-
12227: tönsuojelua palveleva työ, joka on hyödynnettä-                    velvollisuuden päättyminen
12228: vissä poikkeusoloissa. Siviilipalvelukseen sisäl-
12229: tyy koulutus, jonka tarkoitus on antaa valmiudet                              15 §
12230: työpalvelun suorittamiselle ja tukea maanpuo-
12231:                                                                          Palveluspaikat
12232: lustus- ja väestönsuojelukoulutusta.
12233:    Työpalvelu suoritetaan valtion siviilihallin-          Siviilipalvelus suoritetaan:
12234: non ja kuntien tai kuntainliittojen tehtävissä,           1) valtion hallintoviranomaisen tai itsenäisen
12235: yliopistollisessa keskussairaalassa taikka ympä-       laitoksen palveluksessa;
12236: ristönsuojeluun tai pelastusalaan liittyvissä teh-        2) kunnan tai kuntainliiton taikka niiden
12237: tävissä kotimaassa. Siviilipalveluspaikkana ei voi     yhteistoimintaelimen palveluksessa;
12238: kuitenkaan olla siviilipalvelusmiehen siviilivirka,       3) yliopistollisessa keskussairaalassa.
12239: -toimi tai työpaikka.                                     (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 149)
12240: 
12241:                         3§                                                16--21 §
12242:                                                          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 149)
12243:                 Siviilipalvelusaika
12244:    Siviilipalvelusaika on 480 päivää.                                         22 §
12245:    Siviilipalvelusmies voidaan reserviin kuulu-          Siviilipalvelusmiehen työ- ja vapaa-aika sekä
12246: vien asevelvollisten kertausharjoitusten asemesta                        työturvallisuus
12247: rauhan aikana kutsua tässä laissa tarkoitettuun
12248: palvelukseen yhteensä enintään 75 päivän ajaksi.          Siviilipalvelusmiehen on noudatettava palve-
12249:                                                        luspaikan hänelle määräämää työaikaa.
12250:                                                           (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
12251:                       4-6§                             149)
12252:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 149)
12253:                                                                             23 §
12254:                                                          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 149)
12255:                         7§
12256:         Siviilipalvelushakemuksen käsittely
12257:                                                                              5luku
12258:    Hakemuksen käsittelee ja päätöksen siviilipal-
12259: velukseen määräämisestä tekee kutsuntojen yh-                               Kurinpito
12260: teydessä kutsuntalautakunta ja muissa 6 §:ssä
12261: tarkoitetuissa tapauksissa sotilaspiirin päällikkö                            24 §
12262: tai työministeriö.
12263:    (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o                    Kurinpitorangaistukset
12264: 149)                                                      Siviilipalvelusmiehelle, joka toimii vastoin
12265:    Kutsuntalautakunnan, sotilaspiirin päällikön        siviilipalvelusvelvollisuuttaan tai laiminlyö sen,
12266: tai työministeriön tämän lain nojalla antamaan         voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena siten
12267: päätökseen saa hakea valittamalla muutosta             kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään:
12268: kutsunta-asiain keskuslautakunnalta 30 päivän             1) varoitus;
12269: kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus-            2) päivärahan menetys;
12270: asiain käsittelystä kutsunta-asiain keskuslauta-          3) kielto poistua hänelle määrätystä oleskelu-
12271: kunnassa on muutoin voimassa, mitä asevelvol-          paikasta enintään 15 vuorokauden ajaksi.
12272: lisuuslaissa on säädetty.                                 Päivärahan menetys voidaan määrätä enin-
12273:    Asevelvollista, jonka asia on vireillä valitusas-   tään 30 päivältä. Samasta rikkomuksesta voi-
12274: teessa, ei saa määrätä astumaan palvelukseen           daan määrätä vain yhtä rangaistuslajia oleva
12275: ennen kuin asia on lainvoimaisella päätöksellä         kurinpitorangaistus.
12276: ratkaistu.                                                (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o 149)
12277:                                       1991 vp -   LA 101                                         3
12278: 
12279:                    25-37 §                                              67 §
12280:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 149)           Lain soveltaminen aikaisemman lain nojalla
12281:                                                            siviilipalvelukseen määrättyyn
12282:                      38 §
12283:                                                      Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös sivii-
12284:             Täydennyspalvelusaika
12285:                                                   lipalvelusmieheen, joka on aloittanut palveluk-
12286: Täydennyspalvelusaika on enintään 75 päivää.      sensa ennen tämän lain voimaantuloa.
12287: 
12288:                    39-66 §                                             68 §
12289:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 149)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 149)
12290: 
12291: 
12292:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1991
12293: 
12294:         Tina Mäkelä                   Raimo Vistbacka               Heikki Riihijärvi
12295:                  Hannu Suhonen                             Sulo Aittoniemi
12296:                                               1991 vp
12297: 
12298: 
12299: Lakialoite 102
12300: 
12301: 
12302: 
12303: 
12304:                                    Seppänen: Ehdotus laiksi Suomen Pankin ohjesäännön 17 ja 23 §:n
12305:                                       muuttamisesta
12306: 
12307: 
12308:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12309: 
12310:   Lakialoitteen mukaan Suomen Pankin johto-         savallan presidentiltä, koska se antaa presidentil-
12311: kunnan jäsenten nimitysoikeus otetaan pois ta-      le liikaa sisäpoliittista valtaa.
12312: 
12313: 
12314: 
12315:                                           PERUSTELUT
12316: 
12317:    Suomen Pankin ohjesäännön mukaan "Suo-           tettu ulkoinen kuri ja järjestys, se mitä tänä
12318: men Pankin tehtävänä on Suomen rahalaitoksen        päivänä voidaan kutsua eurokuriksi.
12319: pitäminen vakavalla ja turvallisella kannalla"         Kun Suomea on pantu "eurokuntoon", poli-
12320: (1 §),ja "johtokunnan tulee kaikessa toiminnas-     tiikkaan on tuotu ulkoa erilaisia pakkoja ja
12321: saan niin menetellä, että Suomen raha säilyttää     välttämättömyyksiä. Sillä tavalla porvaristo ha-
12322: laissa säädetyn arvonsa" (16 §).                    luaa purkaa sen, mitä on ollut vasemmiston
12323:    Tehtäväänsä keskuspankki toteuttaa harjoit-      työstä ja taistelusta syntynyt "hyvinvointi-Suo-
12324: tamalla rahapolitiikkaa, ja siihen liittyen Suo-    mi". EY-jäsenyyttä varten suomalainen perus-
12325: men Pankki voi vaikuttaa kahteen asiaan: mar-       turva heikennetään eurotasolle.
12326: kan ulkoiseen arvoon tai maan sisäiseen korko-         Vahvan markan politiikan raamit on luotu
12327: tasoon.                                             Suomen Pankissa. Keskuspankki on harjoitta-
12328:    Molempiin asioihin Suomen Pankki ei voi          nut mainittua politiikkaa, jota maamme ulkomi-
12329: vaikuttaa yhtä aikaa. Se voi vaikuttaa toiseen,     nisteri kutsuu itsepetoksen politiikaksi, ideologisin
12330: mutta ei samanaikaisesti toiseen.                   mutta ei taloudellisin perustein.
12331:    Suomen pääomamarkkinat on nimittäin                 Suomen Pankki nimittäin näyttää liberali-
12332: 1980-1 uvun loppupuolen kasinotalousvuosina         soineen pääomamarkkinamme eurotarkoituksia
12333: "liberalisoitu", eikä Suomessa ole enää mitään      varten taloudellisista seurauksista välittämättä.
12334: rajoituksia kotimaisten pääomien maastalähdölle        Niillä perusteilla ei nimittäin ole selitettävissä
12335: ja ulkomaisten pääomien maahantulolle. Pää-         se lama, mitä pääjohtaja Rolf Kullberg manasi
12336: omat saavat vapaasti tulla ja mennä. Ne tulevat     Suomeen Länsi-Savo-lehdessä 4.11.1989. Hänen
12337: ja menevät sen mukaan, mikä on pääomille            mukaansa "kysyntä Suomessa on pakotettava
12338: edullisinta, eikä Suomen Pankki voi siihen enää     alas". "Tarpeen vaatiessa se on tehtävä luomalla
12339: vaikuttaa.                                          Suomeen keinotekoinen taantuma", ja "taantu-
12340:     Pääomamarkkinat liberalisoitiin Suomen Pan-     man on jopa oltava melko syvä".
12341: kin päätöksin ilman, että eduskunta päätti asias-      Taantuma saatiin aikaan korkeilla koroilla.
12342: ta etu- tai jälkikäteen.                               "Liberalisointi" on nimittäin ollut sitä, että
12343:                                                     Suomen Pankki luopui vapaaehtoisesti oikeu-
12344:                                                     destaan määrätä peruskoron avulla maan kor-
12345:                  Kivikova markka                    kotaso. Tilalle tulivat Helibor-markkinakorot,
12346:                                                     jotka määräytyvät koti- ja ulkomaisten pankki-
12347:    Suomessa on viime vuosina harjoitettu ns.        en välisillä markkinoilla.
12348: vahvan markan politiikkaa. Yksi asia on silloin        Alhaisin markkinakorkotaso on se, mikä on
12349: ollut ylitse muiden: muuttumaton valuuttakurssi.    ns. kansainvälisten markkinoiden korkotaso, ja
12350: Sen perusteella on määräytynyt kaikki muu.          se on näinä aikoina noin 10 prosenttia. Sen päälle
12351:    Sillä tavalla Suomen kansantalouteen on tuo-     ulkomaiset sijoittajat ulosmittaavat ns. riskili-
12352: 
12353: 210301N
12354: 2                                       1991 vp -    LA 102
12355: 
12356: sän, joka syntyy markan ulkoisen arvon muu-          rässä, työttömyydessä, vaihtotasevajeessa, ulko-
12357: toksiin liittyvistä (devalvaation) odotuksista, ja   maille velkaantumisessa, valtion budjettivajeessa
12358: näin ollen Suomen korkotaso on aina kansainvä-       sekä pääomien maastaviennissä. Kasinotalou-
12359: linen taso plus jotain.                              den laskut tulevat niiden kautta maksuun kan-
12360:    Kun pääomamarkkinat liberalisoitiin, Suo-         salle.
12361: men Pankissa luvattiin, että Suomen korot alene-
12362: vat. Toisin on käynyt. Vain peruskorko, johon
12363: monet asuntoluotot on vanhoina aikoina sidot-                 Ecu-päätös ja Suomen Keskusta
12364: tu, on kohtuullisella tasolla .. Niitäkin vastaan
12365: Suomen Pankki on jo käynnistänyt uuden hyök-             Keskusta markkinoi ennen viime eduskunta-
12366: käyksen.                                             vaaleja itseään vaihtoehtona. Lopputuloksesta
12367:                                                      on helppo olla yhtä mieltä Kalevi Sorsan kanssa:
12368:                                                      keskustan vaalivoitto perustui valheeseen.
12369:        Sinipunahallituksen talouspolitiikka               Muodollisesti keskusta sidottiin sinipunahal-
12370:                                                      lituksen talouspolitiikkaan ja vahvaan mark-
12371:     Suomessa ruvettiin vuonna 1987 harjoitta-        kaan kesäkuussa ns. ecu-päätöksen yhteydessä.
12372: maan uudenlaista talouspolitiikkaa, jonka ark-       Silloin yliarvostettu markka sidottiin väärällä
12373: kitehteina näyttävät toimineen muun muassa           valuuttakurssilla EY:n rahayksikön ecun ar-
12374: Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa.                      voon.
12375:    Ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja Kalevi             Valuuttakurssi oli väärä sen takia, että Suo-
12376: Sorsa pani sanan kiertämään: niiden puolueiden,      messa inflaatio oli 1980-1 uvun nousukaudella
12377: jotka haluavat vaalienjälkeen hallitukseen, pitää    ollut kilpailijamaita korkeampi, eikä Suomen
12378: liputtaa yliarvostetun markan eli Suomen Pan-        vientiteollisuudella enää 1990-1 uvun alussa ollut
12379: kin vahvan markan politiikan puolesta. Kokoo-        maailmalla hintakilpailukykyä. Vienti ei enää
12380: mus tarttuikin SDP:n syöttiin, ja siltä pohjalta     vetänyt.
12381: muodostettiin Suomen Pankin johtajan Harri               Vaihtoehdot asian korjaamiseksi olivat deval-
12382: Holkerin sinipunahallitus. Sen hallituksen aika-     vaatio tai deflaatio. Hallitus valitsi kesäkuussa
12383: na Suomi ajautui taloudelliseen kaaokseen.           deflaatiolinjan: taloudellisen taantuman linjan.
12384:     Pääomamarkkinoiden liberalisoimisen myötä        Se teki niin Suomen Pankin painostuksesta.
12385: kaikki rahahanat avattiin täysille, ja maahan        Kansantalouden keinovalikoimaan otettiin näin
12386: virtasi ulkomailta rahaa. Huolimatta siitä, että     työttömyys, jota ei enää haluttu torjua.
12387: oli nousukausi, sinipunahallituksen aikana maan          Kansantaloutta ei kuitenkaan voida johtaa
12388: ulkomainen velka kaksinkertaistui.                   poliittisin päätöksin, jos ne ovat ristiriidassa
12389:    Samaan aikaan suurituloisille annettiin ennä-     elävän elämän kanssa. Niinpä maa ajautui mar-
12390: tysmäinen veroalennus alentamalla heidän tulo-       raskuussa 1991 pakkodevalvaatioon, mikä ro-
12391: veroaan neljänneksellä, ja sitäkin kautta markki-    mahdutti hallituksen ja Suomen Pankin arvoval-
12392: noille virtasi irtonaista rahaa. Kasinotalous ku-    lan.
12393: koisti, ja niistä peleistä hyötyivät ennen muuta         Devalvaatio loi edellytykset uudelle talouspo-
12394: ne, jotka myivät maata, kiinteistöjä ja yrityksiä    litiikalle: valikoivalle elvytykselle sekä laman ja
12395: uusille omistajille. Näissä kaupoissa syntyi tu-     työttömyyden torjunnalle.
12396: hansia myyntivoittomiljonäärejä, joiden verot-           Hallitus kuitenkin jatkaa yhdessä Suomen
12397: tomat tai aliverotetut myyntivoitot rahoitettiin     Pankin kanssa deflaatiolinjaansa niin kuin mi-
12398: ulkomaisella velalla.                                tään ei olisi tapahtunut. Hallitus on ajanut
12399:    Nykyiset korkeat korot ovat tulonjakopoli-        Suomen myös moraaliseen kriisiin: suomalaiset
12400: tiikkaa näiden ihmisten hyväksi: koskaan aikai-      eivät enää voi luottaa instituutioihinsa.
12401: semmin eivät rahan tukkutallettajat ja muut
12402: myyntivoittomiljonäärit ole saaneet itse työtä
12403: tekemättä rahalle näin korkeaa korkoa. Laman                    Suomen Pankki ja deflaatio
12404: aikaankin he saavat- maailman korkeimpina
12405: reaalikorkoina- jättitulonsiirron meiltä muilta.        Suomen Pankissa valtaa käyttää johtokunta,
12406:    Sinipunahallituksen politiikan seurauksena        joka on ollut harjoitetusta politiikasta yksimieli-
12407: kansantaloudessa tehtiin seitsemän uutta muta-       nen. On kummallista, ettei Suomen Pankissa
12408: sarjan Suomen ennätystä. Uudet ennätykset on         kukaan alempi virkamies ole uskaltanut epäillä
12409: tehty korkojen korkeudessa, konkurssien mää-         harjoitettua politiikkaa, ja sen seurauksena Suo-
12410:                                            1991 vp -     LA 102                                          3
12411: 
12412: messa ei ollut valmisteltu pakkodevalvaation                Nimittäin pakkodevalvaation yhteydessä kävi
12413: jälkihoitoon kuuluvia politiikkavaihtoehtoja.           niin, että johtokunnan jäsenet menettivät arvo-
12414:     Johtokuntaa valvovat eduskunnan pankki-             valtansa. Sitä kautta heikentyi heidän mahdolli-
12415: valtuusmiehet.                                          suutensa pitää Suomen rahalaitosta turvallisella
12416:     Johtokunta on saanut kaikille päätöksilleen         ja vakavalla kannalla. He huomasivat asian
12417: lähes yksimielisen pankkivaltuusmiesten hyväk-          itsekin. Puntila ja Sorsa hakivat eroa, ja Kullberg
12418: synnän. Vain yksi pankkivaltuusmies on vastus-          jäi eroanomuksensa kanssa "kellumaan" presi-
12419: tanut lamapolitiikkaa,jolla tuotetaan työttömiä.        dentin synninpäästöön saakka.
12420:     Näin ollen pankin johtokunta on siirtänyt               Miksi presidentti Koivisto ylimpänä nimittä-
12421: vastuun politiikan suunnasta eduskunnalle ja            jänä "armahti" Suomen Pankin johtajat?
12422: poliittisille puolueille.                                    Siksi, että kulissien takana tasavallan presi-
12423:      Kaikki kolme suurta puoluetta (keskusta,           dentti näyttäisi olleen niiden joukossa, joiden
12424: kokoomus ja SDP) ovat olleet Suomen Pankin              mielestä kansaa pitää nyt opettaa ja kurittaa
12425: rahapolitiikan takana. Ne ovat hyväksyneet              ikään kuin kansa olisi pelannut kasinoa.
12426: detlaatiapolitiikan ja työttömyyden.                         On ymmärrettävää, jos kaiken tapahtuneen
12427:      Joka on hyväksynyt sen politiikan, jossa           jälkeen vaaditaan Suomen Pankkia hallituksen
12428:  peruspilari on ollut muuttumaton valuuttakurs-         pankiksi. Rahapolitiikkahall on politiikkaa niin
12429:  si, hänen on ollut pakko loogisesti hyväksyä           kuin muukin talouspolitiikka, eikä se saa kellua
12430:  detlaatia ja nykyhallituksen talouspolitiikan pe-      irrallaan muusta politiikasta.
12431:  rusteet. Muita vaihtoehtoja ei ole ollut kuin              Kansantaloustieteellisin perustein hallituksen
12432: valuuttakurssien muutos (devalvaatio ja elvytys)        haltuun ei kuitenkaan saa antaa seteli painoa. On
12433:  tai kivikova markka (detlaatio ja lama).               vaara, että kriisitilanteessa käy silloin niin kuin
12434:      Näin ollen onkin ollut suurelta osin perustee-     on nyt käynyt Neuvostoliitossa: talouspolitiik-
12435:  tonta se arvostelu, jota SDP:n kansanedustajat         kaa tehdään setelipainokonein.
12436:  ovat esittäneet hallituksen talouspolitiikkaa koh-         Tärkeää olisikin, että pankkivaltuusmiehet
12437:  taan. Kun he ovat hyväksyneet rahapolitiikan,          omasta puolestaan ryhdistäytyisivät ja rupeaisi-
12438:  muunlaista talouspolitiikkaa ei ole voitu harjoit-     vat kantamaan vastuuta. Nyt pankkivaltuus-
12439:  taa kuin on ollut istuvan hallituksen finanssipo-      miesten enemmistö toimii pankin johtokunnan
12440:  litiikka.                                              käsikassaroina.
12441:      Niin ikään on ollut täysin perusteetonta se             Nyt pitäisi tappaa lama, elvyttää ja nostaa
12442:  arvostelu, jota keskustan pankkivaltuusmiesten         maa jaloilleen. Se ei kuitenkaan sovi - ideolo-
12443:  piirissä on esiintynyt Suomen Pankin johtokun-         gisista syistä - Suomen Pankin thatcherilaisille
12444:  taa kohtaan. Keskustan pankkivaltuusmiehet             uusliberalisteille.
12445:  ovat pankkivaltuustossa hyväksyneet ilman mi-               Pakon edessä Suomen Pankkikin taipuu. Se
12446:  tään arvosteluajok'ikisen Suomen Pankinjohto-          sosialisoi SKOPinja Tampellan- ja pani niiden
12447:  kunnan esityksen.                                      konkurssien kustannukset kansalle maksuun. Se
12448:                                                         devalvoi, ja se ajoi maan poliittiseen konkurssiin
12449:                                                         ja politiikan moraaliseen kriisiin.
12450:         Itsenäisen keskuspankin puolustus                   On kohtuutonta, jos siinä tilanteessa tasaval-
12451:                                                         lan presidentti rupeaa tekemään sisäpolitiikkaa
12452:     Mielestäni Suomen Pankin hallintomalli on           eikä myönnä eroa niille, jotka ovat vastuullisia
12453: oikea: keskuspankin pitää olla itsenäinen ja            kansallisesta nöyryytyksestä. Sen takia presiden-
12454: riippumaton maan hallituksesta, eikä Suomen             tiltä pitää ottaa pois oikeus nimittää Suomen
12455: Pankin setelipainokoneita saa antaa setelien käyt-      Pankin johtokunnan jäsenet.
12456: täjien eli maan hallituksen ja markkinavoimien
12457: käsiin.
12458:    Pankkivaltuusmiehillä on niin ikään riittäväs-          Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan heti hy-
12459: ti valtaa.                                              väksymisen ja vahvistamisen jälkeen.
12460:    Jos pankkivaltuusmiehillä olisi halua, johto-
12461: kunta saataisiin helposti kuriin ja järjestykseen.         Edellä olevan perusteella ehdotan,
12462:    Pakkodevalvaation ajan tapahtumat paljasti-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12463: vat kuitenkin ongelman: pankin johtokunnan                     lakiehdotuksen:
12464: jäsenet ovat presidentin nimittämiä, ja sen joh-
12465: dosta presidentillä on liikaa sisäpoliittista valtaa.
12466: 4                                      1991 vp -   LA 102
12467: 
12468: 
12469:                                               Laki
12470:                       Suomen Pankin ohjesäännön 17 ja 23 §:n muuttamisesta
12471: 
12472:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12473:    muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1925 annetun Suomen Pankin ohjesäännön (365/25) 17 §:n 1
12474: momentin 17 kohta ja 23 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 17 §:n 1 momentin 17 kohta 25
12475: päivänä maaliskuuta 1966 annetussa laissa (174/66) ja 23 §:n 1 momentti 22 päivänäjoulukuuta 1938
12476: annetussa laissa (440/38) seuraavasti:
12477:                      17 §                          nimittää pankkivaltuusmiehet. Kun sellainen
12478:     Pankkivaltuusmiesten asiana on:                virka joutuu avoimeksi, tu)ee pankkivaltuus-
12479:                                                    miesten ryhtyä toimenpiteisiin viran täyttämi-
12480:    17) nimittää johtokunnan jäsenet, johtajat ja   seksi ja tehdä valtioneuvostolle esitys sopivan
12481: haarakonttoreiden johtajat;                        henkilön nimittämiseksi siihen.
12482: 
12483: 
12484:                     23 §                              Tämä laki tulee voimaan      päivänä
12485:     Johtokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet     kuuta 199.
12486: 
12487: 
12488:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1991
12489: 
12490:                                           Esko Seppänen
12491:                                                 1991 vp
12492: 
12493: Lakialoite 103
12494: 
12495: 
12496: 
12497: 
12498:                                    Laine: Ehdotus laiksi ehdokkaiden vaalirahoituksen julkisuudesta
12499:                                        eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa
12500: 
12501: 
12502:                                              Eduskunnalle
12503: 
12504:    Suomessa on pitkään tunnettu suuryritysten,           Eräissä maissa kansanedustajavaaleihin saatu
12505: pankkien ja liike-elämän sekaantuminen presi-         ulkopuolinen tuki on säädetty julkiseksi. Näin
12506: dentin, kansanedustajien ja kunnallisvaltuu-          tulisi menetellä myös Suomessa ja samalla tulisi
12507: tettujen valintaan. Useimmiten on ollut kyse          säätää myös kunnallisvaaleissa käytetty ulko-
12508: senkaltaisen taloudellisen tuen antamisesta, jon-     puolinen tuki julkiseksi. Tätä käytäntöä tulisi
12509: ka odotetaan vaikuttavan vaalitulokseen ja jon-       soveltaa myös muissa vaaleissa, kuten esim.
12510: ka uskotaan vaikuttavan päätöksenteossa               ammattiyhdistysliikkeen liittokokous- ja edusta-
12511: lahjoittajien eduksi. CIA tuli takavuosina tunne-     javaaleissa. Ehkä tällä tavalla menetellen voitai-
12512: tuksi erityisesti ammattiyhdistysliikkeen vaali-      siin lisätä luottamusta politiikkaan eri tasoilla.
12513: kamppailuun sotkeutumisesta. Ilmeisesti CIA:n            Koska on mahdollista, että tulevaisuudessa-
12514: taloudellinen tuki ulottui huomattavasti laajem-      kin osa ehdokkaiden vaalirahoituksesta tulee
12515: malle. Viime aikoina on julkisuudessa väitetty        puolueiden kautta, on paikallaan säätää puolu-
12516: myös NKP:n tukeneen suomalaisia puolueita ja          eiden ulkopuolinen rahoitus julkiseksi. Näin on
12517: suomalaiset puolueet ovat puolestaan lahjoitta-       menetelty eräissä maissa. Tässä lakialaitteessa
12518: massa varojaan Virossa toimivien puolueiden           ehdotetaan säädettäväksi, että mm. puolueen
12519: tukemiseen.                                           kautta tuleva tuki ehdokkaan vaalirahoitukseen
12520:    Mainitun kaltaisella taloudellisella tukitoi-      tulee ilmoittaa vaaliviranomaisille. Puolueiden
12521: minnalla on monia haitallisia puolia. Ehdokkaat       rahoituslähteiden julkistamista koskevat sään-
12522: ovat vaalikamppailussa eriarvoisessa asemassa.        nökset tulisi kirjata puoluelakiin tai puoluetuki-
12523: Valitsijoiden on vaikea tietää, ovatko ehdokkaat      säännöksiin.
12524: puolueiden, vaaliliittojen vai valitsijayhdistysten      Edellä olevan perusteella ehdotan,
12525: vaiko teollisuuden, liike-elämän, rakennusyhti-
12526: öiden tai pankkien ehdokkaita. Yritysten                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12527: kirjanpidossa tällaiset lahjoitukset saatetaan sa-           lakiehdotuksen:
12528: lata siirtämällä ne sellaisten nimikkeiden alle,
12529: jotka ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.
12530: 
12531: 
12532: 
12533: 
12534:                                                  Laki
12535:           ehdokkaiden vaalirahoituksen julkisuudesta eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa
12536:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12537:                        1§                                                    2§
12538:    Kansanedustajien vaaleissa ja kunnallisvaa-          Vaaleissa ehdokkaana olevan henkilön joko
12539: leissa kunkin ehdokkaan vaaleihin käyttämien          suoraan tai tukiryhmänsä taikka taustajärjestö-
12540: varojen hankinta ja käyttö ovat julkisia siten        nä toimivan puolueen kautta saama ulkopuoli-
12541: kuin tässä laissa säädetään.                          nen tuki on ilmoitettava vaalien järjestämisestä
12542:                                                       vastuussa olevalle viranomaiselle.
12543: 
12544: 210301N
12545: 2                                         1991 vp -     LA 103
12546: 
12547:                            3§                                              4§
12548:    Kansanedustajien vaaleissa ja kunnallisvaa-           Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
12549: leissa valituiksi tulleet ehdokkaat ovat velvollisia   töönpanosta säädetään asetuksella.
12550: antamaan tiliselvityksen vaalirahoituksestaan
12551: oikeusministeriölle tai sen määräämälle viran-                                5§
12552: omaiselle kolmen kuukauden kuluessa vaalitu-              Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12553: loksen vahvistamisesta. Ulkopuolisen tuen mää-         kuuta 199.
12554: rä, suoritustapa ja käyttötarkoitus on tarkkaan           Tarvittaessa tätä lakia voidaan soveltuvin
12555: yksilöitävä tiliselvityksessä. Oikeusministeriön       osin toteuttaa kansanedustajien vaaleissa maa-
12556: tai sen määräämän viranomaisen on kolmen               liskuussa 1991 valittuihin ja heidän varaedusta-
12557: kuukauden kuluessa määräajan päättymisestä             jinaan edustajantoimen hoitamiseen ryhtyneisiin
12558: laadittava tiliselvitysten pohjalta yhteenveto, joka   kansanedustajiin.
12559: on julkinen.
12560: 
12561: 
12562:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
12563: 
12564:                                                Ensio Laine
12565:                                                  1991 vp
12566: 
12567: Lakialoite 104
12568: 
12569: 
12570: 
12571: 
12572:                                     Häkämies: Ehdotus laiksi alkoholilain 85 §:n muuttamisesta
12573: 
12574: 
12575: 
12576:                                               Eduskunnalle
12577: 
12578:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12579: 
12580:    Aloitteessa ehdotetaan, että alkoholilakiin         määrä on vähäinen ja olosuhteet ovat muuten
12581: otettaisiin uusi rangaistussäännös. Rangaistus         lieventävät.
12582: olisi sakkoa, jos alkoholijuoman tai väkiviinan
12583: 
12584: 
12585: 
12586: 
12587:                                              PERUSTELUT
12588: 
12589:    Viime aikoina on yhä useammin ilmennyt              tely on hieman kankea ja näillä turisteilla ei
12590: tapauksia, että turistit, jotka ovat tuoneet maa-      yleensä ole mitään vakuustakavarikkoon otetta-
12591: han omaa käyttöään varten laillisen määrän             vaa.
12592: alkoholipitoisia aineita, haluavat käyttövaroja           Tuomioistuimen aikanaan tuomitsemien
12593: saadakseen myydä mukanaan tuomansa alko-               sakkojen maksaminen on ilmeisen epätodennä-
12594: holijuomat Suomessa. Kyseessä ovat lyhytai-            köistä. Koska menettämisseuraamus on joka
12595: kaisella vierailulla maassamme olevat turistit,        tapauksessa hoidettava, olisi se yksinkertaisinta
12596: joita ei oikeudenkäynnin ja rangaistuksen              ja taloudellisestikin tarkoituksenmukaisin ta hoi-
12597: täytäntöönpanon turvaamiseksi ole kohtuul-             taa rangaistusmääräysmenettelyssä.
12598: lista asian laadun ja vähäisyyden vuoksi                  Rangaistusmääräysmenettelyn käyttäminen
12599: esittää vangittavaksi. Kaupaksi tarjotut alko-         tällaisiin myynteihin olisi mahdollista, jos
12600: holijuomat olisi kuitenkin konfiskoitava ja            säännökseen alkoholipitoisen aineen välittämi-
12601: myyjille olisi saatava yleisen lainkuuliaisuuden       sestä lisättäisiin uusi momentti, joka koskisi
12602: ylläpitämiseksi jokin rangaistus.                      niitä tapauksia, joissa on kyse vähäisestä mää-
12603:    Nyt tällaisissa asioissa on laadittu esitutkinta-   rästä alkoholijuomaa.
12604: pöytäkirja ja rikoksesta epäilty on haastettu             Lainmuutoksella olisi saavutettavissa ilmei-
12605: suoraan johonkin syyttäjän kanssa sovittuun            sen huomattavaa kustannusten säästöä käytet-
12606: oikeudenistuntoon vastaajaksi sekä otettu              tävän kevyemmän oikeudenkäyntimenettelyn
12607: häneltä valtakirja asian hoitamiseksi. Oikeuden        vuoksi.
12608: ovimies on edustanut vastaajaa ja alkoholijuo-            Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
12609: mat on tuomittu valtiolle menetetyiksi.
12610:     Näissä tapauksissa on vakuustakavarikko                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12611: sakko- ja mahdollisen menettämisseuraamuksen                  lakiehdotuksen:
12612: turvaamiseksi koettu hankalaksi, koska menet-
12613: 
12614: 
12615: 
12616: 
12617: 210301N
12618: 2                                       1991 vp- LA 104
12619: 
12620: 
12621:                                               Laki
12622:                                  alkoholilain 85 §:n muuttamisesta
12623:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12624:    lisätään 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholilain (459/68) 85 §:ään, sellaisena kuin se on
12625: osittain muutettuna 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (252/87), uusi 3 momentti, jolloin
12626: nykyinen 3-5 momentti siirtyvät 4---6 momentiksi, seuraavasti:
12627:                       85 §
12628:                                                      Tämä laki tulee voimaan         päivänä
12629:    Jos alkoholijuoman tai väkiviinan määrä on      kuuta 199.
12630: vähäinen ja asianhaarat muuten lieventävät,
12631: olkoon rangaistus sakkoa.
12632: 
12633: 
12634: 
12635:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1991
12636: 
12637:                                           Kari Häkämies
12638:                                                1991 vp
12639: 
12640: Lakialoite 105
12641: 
12642: 
12643: 
12644: 
12645:                                   Rimmi ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
12646: 
12647: 
12648:                                             Eduskunnalle
12649: 
12650:    Työttömyysturvalain peruspäivärahaan teh-        saaminen kestää usein pitkään, varsinkin jos
12651: tiin kolmen markan tasokorotus 1. 7.1991 lukien.    hakemus on hylätty ja siitä on valitettu. Jos va-
12652: Indeksikorotus mukaan luettuna se nosti työt-       lituksetkin hylätään eikä henkilöllä kuitenkaan
12653: tömyyspäivärahan 105 markasta 116 markkaan.         ole mahdollisuutta jatkaa entisessä työssään,
12654: Käteenjäävä kuukausitulo on juuri ja juuri 2 000    saattaa toimeentuloon jäädä pitkäkin katko,
12655: markkaa. Se ei nostanut vieläkään peruspäivära-     vaikka hänellä olisi periaatteessa oikeus työttö-
12656: haa yli toimeentulotuen tason, jota eduskunta on    myyspäivärahaan, jos hän olisi ilmoittautunut
12657: toistuvasti edellyttänyt. Ehdotamme, että työttö-   työvoimatoimistoon. Monesti tämä jää kuiten-
12658: män peruspäivärahaa korotetaan 1.1.1992 lu-         kin lääkärinlausuntojen ja neuvojen puutteen
12659: kien 140 markkaan päivässä. Lapsikorotukset         vuoksi tekemättä. Vaikka päivärahaa on mah-
12660: ehdotamme korotettavaksi 25 markkaan ensim-         dollista maksaa takautuvasti, se ei ole kuiten-
12661: mäiseltä lapselta ja 15 markkaan kultakin seu-      kaan mahdollista ajalta ennen kuin henkilö on
12662: raavalta lapselta.                                  ilmoittautunut työvoimatoimistoon. Tämä epä-
12663:     Edelleenkin toisen puolison tulot vaikuttavat   kohta tulisi korjata 4 §:ää muuttamalla.
12664: työttömän perusturvaan. Muussa sosiaalilain-           Eduskunnan on huolehdittava siitä, että 55
12665: säädännössä on jo pääsääntöisesti hyväksytty        vuotta täyttäneet voivat saada ansioon suh-
12666: ajatus siitä, ettei työssäkäyvän puolison oleteta   teutettua päivärahaa jatkossakin 60-vuotiaaksi
12667: elättävän omaa puolisoaan, kun hän jää vaille       saakka ja että sitä aletaan maksaa uudelleen
12668: työtuloaan. Ehdotamme, että nykyisestä työttö-      myös niille, joilla 900 päivää on aiemmin täytty-
12669: myysturvan tarveharkinnasta luovutaan.              nyt.
12670:     Edelleen ehdotamme, ettei työvoimatoimiston        Ansioon suhteutetun päivärahan perusteena
12671: antama lausunto työttömän oikeudesta päivä-         olevan palkan tarkistaminen vuosittain on myös
12672: rahaan olisi enää sosiaalivakuutustoimikuntaa       välttämätöntä, sillä muuten päivärahat jäävät
12673: ja työttömyyskassaa sitova, vaan ne voivat suo-     jälkeen varsinkin nyt, kun työttömyyskaudet
12674: raan tulkita lakia niin kuin käytäntö oli aikai-    muodostuvat helposti pitkiksi.
12675: semminkin. Tästä seuraa, että työvoimatoimis-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12676: ton asiasta antamaa lausuntoa koskeva muutok-
12677: senhakukielto käy tarpeettomaksi.                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12678:     Kun työntekijä sairastuu ja hakee ensisijai-           lakiehdotuksen:
12679: sesti sairauspäivärahaa tai eläkettä, päätöksen
12680: 
12681: 
12682: 
12683: 
12684: 210301N
12685: 2                                        1991 vp -    LA 105
12686: 
12687: 
12688:                                                 Laki
12689:                                   työttömyysturvalain muuttamisesta
12690: 
12691:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12692:    kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 14 §, 38 §:n 2 momentti
12693: ja 43 c §
12694:     sellaisina kuin niistä ovat 14 § osittain muutettuna 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla
12695: (1365/90), sekä 43 c § 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (98/90),
12696:    muutetaan 3 §:n 3 momentti, 4 ja 13 §, 22 §:n 1 momentti, 24 ja 25 §,
12697:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 momentti 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa
12698: (1367/90), 4 §osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 13 §muutettuna 27 päivänä helmikuuta
12699: 1987 annetulla lailla (226/87) ja mainitulla 9 päivänä helmikuuta 1990 annetulla lailla, 22 §:n 1 mo-
12700: mentti ja 24 § 28 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa (1365/90) ja 25 §mainitussa 27 päivänä
12701: helmikuuta 1987 annetussa laissa, sekä
12702:    lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla
12703: lailla (1367/90), uusi 4---6 momentti, seuraavasti:
12704: 
12705:                        3§                            koulutukseen. Työttömyyspäivärahaa ei kuiten-
12706:                Toimeenpanoelimet                     kaan voida maksaa pidemmältä kuin kolmen
12707:                                                      kuukauden ajalta ennen työvoimatoimistoon il-
12708:                                                      moittautumista ilman erityistä syytä.
12709:    Työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan
12710: saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä,                             13§
12711: joista säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 1 momentin 3, 8 ja
12712:                                                                  Oikeus peruspäivärahaan
12713: 10 kohdassa sekä 2 momentissa ja 7-11 §:ssä,
12714: sosiaalivakuutustoimikunnalle ja työttömyys-            Peruspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka
12715: kassalle lausunnon. Työvoimatoimiston tulee          täyttää 2 luvun mukaiset työttömyysturvan saa-
12716: sosiaalivakuutustoimikunnan tai työttömyys-          misen yleiset edellytykset.
12717: kassan pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipy-
12718: mättä.                                                                     22 §
12719:    Työvoimatoimisto voi siirtää 3 momentissa
12720:                                                                  Peruspäivärahan suuruus
12721: tarkoitetun lausunnon antamisen työvoimatoi-
12722: mikunnalle, jos lausunnolla on yleistä työvoima-       Peruspäivärahan täysi määrä on 140 mark-
12723: poliittista merkitystä tai jos työvoimatoimisto      kaa.
12724: katsoo siirtämisen muusta erityisestä syystä ai-
12725: heelliseksi. Työvoimatoimikunnan tulee työttö-
12726: myyskassan tai sosiaalivakuutustoimikunnan                                 24§
12727: pyynnöstä täydentää lausuntoaan viipymättä.
12728:                                                                       Lapsikorotus
12729:    Joka on tyytymätön 3 momentissa tarkoitet-
12730: tuun työvoimatoimiston antamaan lausuntoon,             Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huol-
12731: saa hakea siihen kirjallisesti oikaisua työvoima-    lettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, makse-
12732: toimikunnalta viimeistään 14 päivänä sen jäl-        taan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella,
12733: keen, kun hän sai tiedon työvoimatoimiston           jonka suuruus ensimmäisestä lapsesta on 25
12734: antamasta lausunnosta.                               markkaa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 15
12735:    Lausunto- ja oikaisumenettelystä säädetään        markkaa.
12736: tarkemmin asetuksella.                                                   25 §
12737:                                                                     Etuuksien korotus
12738:                        4§                              Peruspäivärahan ja lapsikorotusten markka-
12739:                                                      määriä korotetaan kunkin vuoden alusta lukien
12740:          Ozkeus työttömyyspäivärahaan
12741:                                                      palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin pistelu-
12742:    Työttömyyspäivärahaan on oikeus työkykyi-         vun muutosten edellyttämässä suhteessa.
12743: sellä työttömällä henkilöllä, jolle ei ole voitu       Tämän lain 23 §:ssä tarkoitettujen työtulojen
12744: osoittaa työtä tai jota ei ole voitu osoittaa        määriä korotetaan siinä suhteessa, jolla työttö-
12745:                                     1991 vp -   LA 105                                      3
12746: 
12747: myyspäivärahan maksuvuodelle vahvistettu pal-     Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
12748: kansaajien yleisen ansiotasoindeksin luku on    kuuta 1992.
12749: noussut edellisen kalenterivuoden vastaavasta      Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
12750: indeksiluvusta.                                 ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
12751:                                                 menpiteisiin.
12752: 
12753: 
12754:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1991
12755: 
12756:         Eila Riouni                 Marjatta Stenius-Kaukonen       Raila Aho
12757:         Iivo Polvi                  Juhani Vähäkangas               Timo Laaksonen
12758:         Outi Ojala                  Asko Apukka                     Claes Andersson
12759:         Jarmo Wahlström             Osmo Polvinen                   Martti Korhonen
12760:         Heli Astala                 Pekka Leppänen                  Esko Helle
12761:         Ensio Laine                 Esko-Juhani Tennilä             Reijo Lindroos
12762:         Jukka Roos                  Marja-Liisa Tykkyläinen         Jaakko Laakso
12763:         Heikki Rinne                Reijo Laitinen                  Jouko Skinnari
12764:         Esko Seppänen               Tarja Halonen                   Jukka Gustafsson
12765:                                                  1991 vp
12766: 
12767: 
12768: Lakialoite 106
12769: 
12770: 
12771: 
12772: 
12773:                                    Suhonen ym.: Ehdotukset omaishoitajalaiksi ja siihen liittyviksi
12774:                                        laeiksi
12775: 
12776: 
12777:                                              Eduskunnalle
12778: 
12779:     Maassamme tällä hetkellä voimassa oleva           järjestetty. Tämä koetaan laajasti ongelmana
12780: lainsäädäntö sekä parhaillaan eduskunnan käsit-       hiljattain valmistuneen tutkimuksenkin mukaan.
12781: telyssä oleva esitys perhehoitoa koskevaksi lain-     Mikäli omaishoito saataisiin nykyistä järjesty-
12782: säädännöksi jättävät edelleenkin yhteiskunnan         neemmäksi, voitaisiin kuntiin tai kuntainliittoi-
12783: järjestetyn tuen ulkopuolelle erään merkittävän       hin luoda tarvittava koulutus- ja työnohjauska-
12784: hoitotyötä tekevän ryhmän, omaisiaan hoitavat         pasiteetti omaishoitoa tukemaan. Se olisi var-
12785: eli omaishoitajat. Toimiessaan näin yhteiskunta       masti omalta osaltaan tekemässä hoitosuhteita
12786: toimii vastoin omaa etuaan, sillä omaishoito          pitemmiksi ja kannustamassa nykyistä useampia
12787: säästää yhteiskunnalle merkittäviä summia ver-        omaisia tähän arvokkaaseen työhön.
12788: rattuna siihen, että kaikki omaishoidossa olevat         Omaishoitotyön houkuttavuutta on ollut vä-
12789: jouduttaisiin hoitamaan laitoksissa tai kunnalli-     hentämässä myös lomituksen saatavuuden epä-
12790: sia palveluja hyväksi käyttäen. On kunnan tahol-      varmuus sekä eläketurvan puute. On itsestään-
12791: ta hyväksyttävää ja oikein korostaa omaisten          selvyys, että myös omaishoitaja tarvitsee va-
12792: vastuuta ja vapaaehtoistyötä, mutta liian pitkäl-     paansa jaksaakseen tehdä monesti lähes ympäri-
12793: le menevänä säästämishalu voi tässä tapauksessa       vuorokautista työtään. Lomituspalvelut ovat
12794: kääntyä kuntaa itseään vastaan.                       olleet kuitenkin vaikeasti saatavilla ja korvaus
12795:     Omaishoitajien suurimmat ongelmat tällä           loman ajalta puuttuu. Mikäli tämäkin puute
12796: hetkellä ovat kunnalta saatavan korvauksen            korjattaisiin, inhimillistyisi niin potilaan kuin
12797: kuntakohtainen sattumanvaraisuus, koulutuk-           hoitajankin asema merkittävästi. Eläketurva on
12798: sen ja työnohjauksen puute ja ennen kaikkea elä-      kaikille tärkeä tulevaisuutta ajatellen. Siksi on-
12799: keturvan ja lomien puuttuminen. Omaishoitajan         kin nurinkurista, ettei yhteiskunnalle tärkeätä ja
12800: tulisi saada työstään sen suuruinen korvaus, että     varoja säästävää työtä eli omaishoitoa tekeville
12801: hän tuntisi saavansa yhteiskunnan taholta riittä-     henkilöille kerry lainkaan eläkettä työnsä ansios-
12802: vää tunnustusta työlleen. Korvauksen ei tarvit-       ta. Lakialoitteessa esitetään omaishoito eläk-
12803: sekaan olla täysipäiväisestä työstä saatavan suu-     keen osalta rinnastettavaksi perhehoitajan ase-
12804:  ruinen, sillä omaishoitajat tekevät työnsä autta-    maan ja vakuutus- ja eläketurvaan.
12805: misen halusta ja velvollisuuden tunteesta. Mie-          Lakialoitteessa on otettu huomioon eduskun-
12806:  lestämme oikean suuruinen korvaus omaishoito-        nan käsittelyssä oleva esitys perhehoitoa koske-
12807:  työstä olisi puolitoista kertaa lasten kotihoidon    vaksi lainsäädännöksi siten, että esityksen ai-
12808:  tuen perusosan määrä eli reilut 2 500 markkaa        heuttamat lakitekniset muutokset on sisällytetty
12809:  kuukaudessa. Tämän lisäksi tulee korvata perhe-      aloitteeseen kuin ne olisi jo hyväksytty.
12810:  hoitajille suoritettavaan tapaan kulut ja perusin-      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12811:  vestoinnit hoitosuhteen alkaessa.                    nioittaen,
12812:     Omaishoitaja joutuu tällä hetkellä ratkaise-
12813:  maan hoidossa esiin tulevat ongelmatilanteet                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
12814:  yksin, sillä koulutusta ja työnohjausta ei ole              lakiehdotukset:
12815: 
12816: 
12817: 
12818: 
12819: 210301N
12820: 2                                       1991 vp -   LA 106
12821: 
12822: 
12823: 
12824: 
12825: 1.
12826:                                        Omaishoitajalaki
12827:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12828: 
12829:                        1§                                                  4§
12830:                   Omaishoitaja                                     Omaishoitosopimus
12831:    Omaishoitajalla tarkoitetaan tässä laissa hen-      Omaishoitosopimuksessa tulee sopia:
12832: kilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan           1) omaishoitajalle maksettavan omaishoito-
12833: kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä           tuen määrästä ja suorittamisesta;
12834: omaishoitosopimuksen perusteella antaa kodis-          2) omaishoidosta ja hoidon käynnistämisestä
12835: saan tai hoidettavan kodissa sosiaalihuoltolain     aiheutuvien kustannusten korvaamisesta;
12836: (710/82) 25 §:ssä tarkoitettua omaishoitoa.            3) omaishoidossa olevan henkilön yksilöllisis-
12837:    Omaishoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö,        tä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten
12838: joka sukulaisuussuhteenaan hoidettavaan henki-      korvaamisesta;
12839: löön tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa            4) hoidon sovitusta kestosta;
12840: perusteella on kykenevä ja sopiva antamaan             5) omaishoidossa olevalle henkilölle ja omais-
12841: omaishoitoa.                                        hoitajalle annettavista omaishoidon toteuttami-
12842:    Tässä laissa tarkoitetun omaishoitosopimuk-      seksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon
12843: sen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain (320170)   palveluista ja muista tukitoimista;
12844: 1 §:n tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen           6) omaishoitajan oikeudesta vapaaseen, va-
12845: tehneeseen kuntaan tai kuntainliittoon.             paan toteuttamisesta sekä hoitotuen maksami-
12846:                                                     sesta vapaan ajalta;
12847:                                                        7) omaishoitajalle annettavasta valmennuk-
12848:                        2§                           sesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä
12849:                  Omaishoitotuki                     näiden toteuttamisesta;
12850:                                                        8) omaishoitajasopimuksen irtisanomisesta;
12851:    Omaishoitajalla on oikeus, siten kuin asetuk-    sekä
12852: sella tarkemmin säädetään, saada hoitotyöstään         9) tarvittaessa muista omaishoitoa koskevista
12853: palkkiota. Palkkion suuruus on kutakin hoidet-      seikoista.
12854: tavaa kohden puolitoistakertaisesti se määrä,          Omaishoitosopimusta tarkistetaan hoidon
12855: mikä on säädetty lasten kotihoidon tuesta anne-     kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi
12856: tun lain (24/85) 5 §:ssä perusosan määräksi.        sekä myös, kun sen tarkistamiseen on muutoin
12857:                                                     aihetta.
12858:                        3§
12859:                                                                            5§
12860:             Kustannusten korvaaminen
12861:                                                         Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja
12862:     Jollei omaishoitajasopimuksessa ole tOism                       purkaminen
12863: sovittu, omaishoitajalle maksetaan korvaus
12864: hänen hoidettavanaan olevan henkilön hoidosta,         Jos omaishoitosopimuksessa ei ole toisin
12865: ylläpidosta ja hoidettavan luo tehdyistä tarpeel-   sovittu, voidaan omaishoitosopimus irtisanoa
12866: lisista matkoista aiheutuvista kustannuksista       päättymään irtisanomista seuraavan kahden
12867: sekä hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tar-      kuukauden kuluttua.
12868: peellisista kustannuksista.                            Jos hoitopaikka tai siellä annettava hoito
12869:     Asetuksella säädetään maksettavien korvaus-     todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi,
12870: ten suuruudesta, tarkemmista määräytymispe-         hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai
12871: rusteista sekä korvausten yhteensovittamisesta      kuntainliiton tulee pyrkiä saamaan aikaan kor-
12872: muiden hoidettavaa koskevien lakien perusteella     jaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määrä-
12873: saatavien korvausten ja etuuksien kanssa.           ajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman
12874:                                          1991 vp -    LA 106                                            3
12875: 
12876: kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa,         vasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauk-
12877: omaishoitosopimus voidaan purkaa välittömäs-          sesta ja koulutuksesta.
12878: ti.
12879:                     6§                                                        8§
12880:                 Oikeus vapaaseen                                         Sosiaaliturva
12881:     Omaishoitajalle tulee järjestää mahdollisuus         Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kun-
12882: vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kuta-       nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa
12883: kin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona         (202/64). Omaishoitajan tapaturmavakuutukses-
12884: hän on toiminut omaishoitajasopimuksen perus-         ta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/48).
12885: teella vähintään 14 vuorokautta omaishoitajana.
12886: Omaishoitotuen maksamisesta omaishoitajan                                     9§
12887: vapaan ajalta sovitaan omaishoitajasopimukses-                     Tarkemmat säännökset
12888: sa.
12889:     Omaishoidon järjestämisestä vastaavan kun-          Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
12890: nan tai kuntainliiton tulee huolehtia tai tarvitta-   töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
12891: essa avustaa omaishoidossa olevan henkilön hoi-
12892: don tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä                                   10 §
12893: omaishoitajan vapaan ajaksi.                                             Voimaantulo
12894:                         7§                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12895:                  Koulutus ja tuki
12896:                                                       kuuta 1993.
12897:                                                         Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
12898:    Omaishoidon järjestämisestä vastaava kunta         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
12899: tai kuntainliitto vastaa omaishoitajalle annetta-     menpiteisiin.
12900: 
12901: 
12902: 2.
12903:                                                  Laki
12904:                                     sosiaalihuoltolain muuttamisesta
12905:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12906:    lisätään 17 päivänä syyskuuta 1982 annettuun sosiaalihuoltolakiin (710/82) uusi 25 a §ja lain 26
12907: §:ään uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
12908: 
12909:                       25 a §                                                 26 §
12910:      Omaishoidolla  tarkoitetaan omaishoitajan
12911: toimesta tapahtuvaa henkilön hoidon, kasvatuk-           Omaishoidon tulee terveydellisiltä ja muilta
12912: sen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon          olosuhteiltaan vastata perhekodille asetettuja
12913: järjestämistä hänen omassa kodissaan tai omais-       vaatimuksia.
12914: hoitajan kodissa.                                        Omaishoitajasta säädetään omaishoitajalais-
12915:    Omaishoidon tavoitteena on antaa omaishoi-         sa ( 1 ).
12916: dossa olevalle henkilölle mahdollisuus hänen ko-
12917: tonaan tapahtuvaan tai muutoin kodinomaiseen
12918: hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12919: hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehi-      kuuta 1993.
12920: tystään.                                                Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
12921:    Omaishoitoa annetaan henkilölle, jonka hoi-        ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
12922: toa, kasvatusta tai muuta hoitoa ei ole tarkoituk-    menpiteisiin.
12923: senmukaista järjestää muita sosiaali- ja ter-
12924: veydenhuollon palveluja käyttäen ja jonka ei
12925: katsota olevan laitoshuollon tarpeessa.
12926: 4                                         1991 vp -    LA 106
12927: 
12928: 
12929: 3.
12930:                                                  Laki
12931:               kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
12932:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12933:    lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain
12934: (202/64) 1 §:ään uusi 6 momentti ja 2 §:ään uusi 4 momentti,
12935:    sellaisina kuin ne ovat, 1 §osittain muutettuna 16 päivänä marraskuuta 1990 annetulla lailla (974/
12936: 90) ja 2 § osittain muutettuna 3 päivänä helmikuuta 1989 annetulla lailla (11 0/89), seuraavasti:
12937: 
12938:                         1§
12939:                                                       hoitosopimuksen kunnan tai kuntainliiton kans-
12940:    Kunnan tai kuntainliiton kanssa omaishoita-        sa tehneen omaishoitajan eläketurva määräytyy
12941: jalain ( 1 ) 1 §:ssä tarkoitetun omaishoitoso-        aina peruseläketurvan mukaisesti.
12942: pimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus
12943: eläkkeeseen niin kuin tässä laissa säädetään.           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12944:                                                       kuuta 1993.
12945:                         2§                              Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
12946:                                                       ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
12947:      Omaishoitajalain 1 §:ssä tarkoitetun omais-      menpiteisiin.
12948: 
12949: 
12950: 
12951: 4.
12952:                                                  Laki
12953:                                  tapaturmavakuutuslain muuttamisesta
12954:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12955:    lisätään 20 päivänä elokuuta 1948 annettuun tapaturmavakuutuslakiin (608/48) uusi 3 b §
12956: seuraavasti:
12957:                        3b§                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
12958:    Omaishoitajalaissa (      1     ) tarkoitetun      kuuta 1993.
12959: omaishoitajasopimussuhteen osapuolista on voi-          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
12960: massa, mitä tässä laissa säädetään työnantajasta      ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
12961: ja työntekijästä.                                     menpiteisiin.
12962: 
12963: 
12964:        Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991
12965: 
12966:            Hannu Suhonen                  Tina Mäkelä                    Marita Jurva
12967:            Lea Mäkipää                    Heikki Riihijärvi              Raimo Vistbacka
12968:                                           Sulo Aittoniemi
12969:                                                 1991 vp
12970: 
12971: 
12972: Lakialoite 107
12973: 
12974: 
12975: 
12976: 
12977:                                   Laine: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytöstä vuosia 1992 ja 1993
12978:                                       koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa
12979: 
12980: 
12981:                                              Eduskunnalle
12982: 
12983:    Määräaikaisen vuoden 1992 loppuun saakka             Ottaen huomioon palkkojen jäädytyksen,
12984: voimassa olevan indeksiehdon käytön rajoitta-        uuden rankaisu- eli raippaveron, inflaatiokor-
12985: misesta annetun lain (1169/90) mukaan indek-         jauksen tekemättä jättämisen verovähennyksis-
12986: siehdon tai muun siihen verrattavan sidonnai-        sä, kunnallisveron kohoamisen monissa kunnis-
12987: suuden ottaminen sopimuksiin on pääsääntöi-          sa, sairausvakuutusmaksurasituksen kohoami-
12988: sesti kielletty. Indeksiehdon kieltoa on viime       sen, TEL-vakuutusmaksujen perinnän siirtämi-
12989: vuosina toistuvasti käytetty työntekijöiden ja       sen palkansaajille vuodesta 1993 alkaen, uhkaa-
12990: ammattiyhdistysliikkeen sopimusvapauden ra-          massa olevien vuokrien nousun sekä muiden
12991: joittamiseen sallimalla indeksiehdon soveltami-      maksujen ja hintojen palkansaajille ja myös
12992: nen vain sellaisiin työehtosopimuksiin, jotka        eläkeläisille aiheuttamat mittavat lisärasitukset
12993: noudattavat keskitetyn ratkaisun tai valtakun-       on lähes 6 prosentin kuluttajahintaindeksin nou-
12994: nansovittelijan suosituksen pohjalle rakentuneen     sun korvaamatta jättämistä pidettävä täysin
12995: sopimuksen sisältöä.                                 kohtuuttomana. Siksi indeksiehdon sallimista ei
12996:    Työmarkkinain keskusjärjestöjen 29 päivänä        voida rajoittaa hallituksen nyt ehdottarualla
12997: marraskuuta 1991 tekemään tulopoliittiseen so-       tavalla.
12998: pimukseen sisältyy indeksiehto. Sopimukseen             Indeksiehdon käyttö on sallittava myös sellai-
12999: kirjattu indeksiehto on heikko. Sen mukaan ku-       sissa työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa, jotka
13000: luttajahintaindeksi saa nousta kuluvan vuoden        mahdollisesti poikkeavat 29.11.1991 allekirjoite-
13001: joulukuusta ensi vuoden lokakuuhun 5,4 pro-          tusta tulopoliittisesta sopimuksesta.
13002: senttia, jonka jälkeen palkkoja korotetaan ylitet-       Edellä olevan perusteella ehdotan,
13003: tä vastaavalla määrällä tammikuun 31 päivän
13004: jälkeen vuonna 1993 alkavan palkanmaksukau-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13005: den yhteydessä, "mikäli ei toisin sovita". Sopi-            lakiehdotuksen:
13006: muksen mukaan 0,4 prosentin suuruista ylitettä
13007: ei kuitenkaan korvata.
13008: 
13009: 
13010: 
13011: 
13012: 210301N
13013: 2                                      1991 vp -     LA 107
13014: 
13015: 
13016:                                                 Laki
13017:      indeksiehdon käytöstä vuosia 1992 ja 1993 koskevissa työ-, virka- ja toimiehtosopimuksissa
13018: 
13019:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13020:                        1§                                                 2§
13021:    Hintojen, palkkojen, ansioiden ja muiden kus-       Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
13022: tannusten kehitystä kuvaavan indeksin muutok-        töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
13023: siin perustuvan indeksiehdon tai muun siihen
13024: verrattavan välittömän tai välillisen sidonnai-                           3§
13025: suuden ottaminen vuosia 1992 ja 1993 koskeviin         Tämä laki tulee voimaan      pätvanä
13026: työ-, virka- ja toimiehtosopimuksiin on sallittu     kuuta 19 ja on voimassa 31 päivään lokakuuta
13027: rajoituksitta.                                       1993.
13028: 
13029: 
13030:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1991
13031: 
13032:                                               Ensio Laine
13033:                                                    1991 vp
13034: 
13035: Lakialoite 108
13036: 
13037: 
13038: 
13039: 
13040:                                      Räty ym.: Ehdotus laiksi luonnonsuojelulain 19 §:n muuttamises-
13041:                                           ta
13042: 
13043: 
13044:                                                 Eduskunnalle
13045: 
13046:                               ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13047: 
13048:    Lakialaitteessa ehdotetaan ulkomainontaa              nontakiellosta muutetaan vaalimainontaa kos-
13049: koskevien normien muuttamista siten, että vaa-           keva poikkeus koskemaan ainoastaan kunnan
13050: limainonta olisi sallittua ainoastaan kuntien            viranomaisen asettamia vaalimainostelineitä tai
13051: asettamissa tai niiden luvalla asetetuissa vaali-        -tauluja ja samalla kyseinen poikkeus säädetään
13052: mainostelineissä.                                        koskemaan kunnan koko aluetta kaavoitustilan-
13053:    Lakiteknisesti tässä esitetty muutos toteutuu         teesta riippumatta.
13054: siten, että luonnonsuojelulain 19 §:n ulkomai-
13055: 
13056: 
13057: 
13058: 
13059:                                                PERUSTELUT
13060: 
13061:    Ulkomainonnasta on katsottu tarpeelliseksi            ovat monesti huolimattomasti "lätkäistyjä" ja
13062: säätää luonnonsuojelulaissa, rakennuslaissa sekä         niiden keräily vaalien jälkeen laiminlyödään
13063: tielainsäädännössä. Pahimmassa tapauksessa               usein. On mahdollista, että epäsiistit ja joka
13064: ulkomainonta on omiaan turmelemaan maise-                paikasta silmille hyppivät vaalimainokset ovat
13065: man niin maa- ja metsäseuduilla kuin taajamis-           omiaan laskemaan vaalien arvostusta.
13066: sakin sekä vaarantamaan liikenteen.                         Monet kaupungit ovat rakennusjärjestyksis-
13067:    Luonnonsuojelulain 19 §:ssä on lähtökohtai-           sään tai muuten pyrkineet rajoittamaan ulko-
13068: sesti kielletty ulkomainosten asettaminen asema-         vaalimainonnan ainoastaan pystyttämiinsä te-
13069: ja rakennuskaava-alueiden ulkopuolelle. Tästä            lineisiin. On todennäköistä, että monessa taaja-
13070: on säädetty poikkeuksena mm. mainokset, jotka            massa ollaan kanssamme samaa mieltä siitä, että
13071: kertovat kokous-, valistus- tai huvitilaisuuksista,      hajanainen vaalimainonta voi pilata asuin- ja
13072: sekä valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin liittyvät   työympäristöä. Tältä osin ehdottamamme muu-
13073: mainokset. Mielestämme tästä viimeksi maini-             tos toisi nyt jo sangen yleisen käytännön kaikkiin
13074: tusta poikkeuksesta olisi syytä luopua, sillä vaa-       taajamiin.
13075: limainokset ovat vaali vaalilta tulleet yhä räike-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13076: ämmin maisemaa pilaaviksi.
13077:    Tienvarsille, pelloille, ladon seiniin ja sähkö-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13078: tolppiin pystytetyt tai kiinnitetyt vaalimainokset              lakiehdotuksen:
13079: 
13080: 
13081: 
13082: 
13083: 210301N
13084: 2                                          1991 vp -    LA 108
13085: 
13086: 
13087:                                                    Laki
13088:                                 luonnonsuojelulain 19 §:n muuttamisesta
13089:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13090:    muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71123) 19 §:n 2 ja 3 momentti,
13091: sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1964 annetussa laissa (708/64), sekä
13092:    lisätään 19 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1964
13093: annetulla lailla ja 12 päivänä huhtikuuta 1991 annetulla lailla (672/91) uusi 2 momentti, jolloin
13094: muutettu 2 ja 3 sekä nykyinen 4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti:
13095: 
13096:                         19 §                            ilmoittaa paikalla harjoitettavasta toiminnasta
13097:                                                         ja siellä myytävistä tavaroista. Ilmoitus on laa-
13098:    Valtiollisia tai kunnallisia vaaleja koskevien il-   dittava ja sijoitettava siten, että se mahdollisim-
13099: moitusten asettaminen on kuitenkin sallittua            man hyvin sopeutuu ympäristöönsä.
13100: kunnan alueelleen pystyitämissä tai kunnan                 Edellä 3 momentissa tarkoitetut kokous-,
13101: luvalla pystytetyissä vaalimainostauluissa tai -te-     valistus-, huvi- tai muita tilaisuuksia koskevat
13102: lineissä, jotka ovat kaikkien vaaleihin osallistu-      ilmoitukset ja mainokset saa asettaa paikoilleen
13103: vien tahojen käytettävissä.                             aikaisintaan kuukautta ennen asianomaista tilai-
13104:    Mitä 1 momentissa on säädetty, älköön kui-           suutta, ja ne on poistettava viimeistään viikon
13105: tenkaan sovellettako ilmoitteluun, joka koskee          kuluttua siitä, kun tilaisuus on pidetty.
13106: kokous-, valistus-, huvi- tai muuta sellaista tilai-
13107: suutta. Liike-, työ-, toimisto-, liikunta- tai ko-
13108: koushuoneistona käytettävässä rakennuksessa               Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13109: tai sen välittömässä läheisyydessä saa niin ikään       kuuta 19
13110: 
13111: 
13112:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1991
13113: 
13114:           Pekka Räty                       Håkan Nordman                   Tuija Maaret Pykäläinen
13115:           Erja Lahikainen                  Aarno von Bell                  Martti Korhonen
13116:           Paavo Nikula                     Juhani Alaranta                 Heidi Hautala
13117:           Kauko Heikkinen                  Marja-Leena Viljamaa            Mirja Ryynänen
13118:           Anna-Liisa Kasorineo             Tellervo Renko                  Timo Kalli
13119:           Aino Suhola                      Raimo Vistbacka                 Markku Laukkanen
13120:           Hannu Suhonen                    Marja-Liisa Tykkyläinen         Tina Mäkelä
13121:           Outi Ojala                       Pekka Haavisto                  Esko Helle
13122:           Hannele Luukkainen               Markku Vuorensola               Erkki Pulliainen
13123:           Sauli Niinistö                   Ulla Anttila                    Leila Lehtinen
13124:           Eero Paloheimo                   Anssi Rauramo                   Satu Hassi
13125:           Lasse Näsi                       Eeva-Liisa Moilanen             Armas Komi
13126:           Marita Jurva                     Johannes Koskinen               Kyllikki Muttilainen
13127:           Leena Luhtanen                   Tarja Kautto                    Lauri Metsämäki
13128:           Heikki Rinne                     Iivo Polvi                      Raimo Vuoristo
13129:           Kerttu Törnqvist                 Lea Mäkipää                     Jouni Backman
13130:           Hannu Kemppainen                 Pauli Saapunki                  Riitta Kauppinen
13131:           Markku Lehtosaari                Johannes Leppänen               Marjatta Vehkaoja
13132:           Markku Koski                     Anneli Jäätteenmäki             Matti Vanhanen
13133:           Kari Häkämies                    Reijo Laitinen                  Gunnar Jansson
13134:           Jukka Gustafsson                 Martti Tiuri                    Arja Ojala
13135:           Anna-Kaarina Louvo               Esko Seppänen                   Eeva Turunen
13136:           Raila Aho                        Jorma Huuhtanen                 Jarmo Wahlström
13137:           Pentti Lahti-Nuuttila            Ensio Laine                     Jouko Skinnari
13138:           Eila Rimmi                       Erkki Tuomioja                  Maria Kaisa Aula
13139:           Tarja Halonen                    Esko-Juhani Tennilä             Olli Rehn
13140:           Minna Karhunen                   Eva Biaudet                     Hanna Markkula
13141:           Margareta Pietikäinen            Jukka Vihriälä                  Pirjo-Riitta Antvuori
13142:           Aapo Saari                       Seppo Pelttari                  Kari Urpilainen
13143:                                            Jouni J. Särkijärvi
13144:                                                   1991 vp
13145: 
13146: 
13147: Lakialoite 109
13148: 
13149: 
13150: 
13151: 
13152:                                      Ala-Harja ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta
13153: 
13154: 
13155: 
13156:                                               Eduskunnalle
13157: 
13158:                              ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13159:    Aloitteessa ehdotetaan, että elimen luovutta-       tys korvattaisiin sairausvakuutuslain mukaisella
13160: jan työstäpoissaalasta aiheutunut ansionmene-          erityispäivärahalla.
13161: 
13162: 
13163: 
13164: 
13165:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
13166: 
13167:    Työsopimuslain (320/70) 28 §:n 1 momentissa         saa palkkaa, hänelle aiheutuu ansionmenetys.
13168: säädettyä palkan maksuvelvollisuutta ja sitä vas-      Tätä korvausta ansionmenetyksestä kutsuttai-
13169: taavia työehtosopimusten säännöksiä voidaan            siin erityispäivärahaksi.
13170: tulkita työntekijälle kielteisesti silloin, kun eli-      Näin vakuutetulla olisi sairausvakuutuslain
13171: men luovuHaja joutuu olemaan poissa työstään.          nojalla oikeus saada ansionmenetyskorvausta
13172: Näin ollen elimen luovuHajalle aiheutuu muun           lääkärintodistuksen mukaisesti heti ensimmäi-
13173: taloudellisen menetyksen lisäksi ansionmenetys-        sestä päivästä alkaen, kun hän on mennyt elimen
13174: tä. Jotta ansionmenetys tulisi korvatuksi, olisi       luovutukseen. Erityispäivärahaa maksettaisiin
13175: sairausvakuutuslakiin (364/63) lisättävä sään-         myös niiltä päiviltä, jolloin hän joutuu olemaan
13176: nökset vastaavalla tavalla kuin erityishoitora-        koko päivän poissa työstään käydessään tutki-
13177: hasta alle 16-vuotiaan sairaan lapsen vanhem-          muksissa, jotka ovat välttämättömiä ennen var-
13178: mille on säädetty lain 23 c, d, e ja f §:ssä.          sinaista luovutusta. Myöntämisen edellytyksenä
13179:    Aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslakia         on, ettei vakuutettu saa palkkaa tai muuta työtu-
13180: muutettavaksi siten, että päiväraha voidaan            loa ajalta, jonka hän on elimen luovutuksesta
13181: myöntää, kun henkilö on elimen luovutuksen             johtuvasta syystä poissa työstään.
13182: jälkitilan vuoksi lääkärintodistuksella osoitettu         Ehdotuksen taloudelliset vaikutukset eivät ole
13183: työkyvyttömäksi. Päiväraha myönnettäisiin              huomattavia, koska luovuttajia on vain muuta-
13184: myös silloin, kun luovuttajaksi lupautunut             mia kymmeniä vuosittain ja koska erityispäivä-
13185: henkilö joutuu olemaan poissa työstä ennen luo-        rahaa maksettaisiin yleensä yhdeltä viikolta tai
13186: vutusta tehtävien tutkimusten takia. Sairausva-        korkeintaan yhdeltä kuukaudelta.
13187: kuutuslain 19 §:n 1 momentistajohtuen päivära-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13188: haa ei myönnetä omavastuuajalta, joka on sai-
13189: rastumispäivä ja sitä lähinnä seuraavat seitse-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13190: män arkipäivää. Mikäli työntekijä ei tältä ajalta             lakiehdotuksen:
13191: 
13192: 
13193: 
13194: 
13195: 210301N
13196: 2                                      1991 vp -   LA 109
13197: 
13198: 
13199:                                               Laki
13200:                                  sairausvakuutuslain muuttamisesta
13201:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13202:    lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annettuun sairausvakuutuslakiin (364/63) uusi 15 b ja 15 c §,
13203: seuraavasti:
13204: 
13205:                        15 b §                                            15 c §
13206:    Vakuutetulla on oikeus saada erityispäivära-       Erityispäivärahan määrä päivää kohti on yhtä
13207: haa ajalta, jonka hän on elimen luovutuksen        suuri kuin 16 ja 17 §:ssä tarkoitettu päiväraha.
13208: vuoksi estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä.    Erityispäivärahaan suoritetaan lapsikorotusta
13209: Erityispäivärahaa suoritetaan, jos vakuutetulla    siten kuin 18 §:ssä on säädetty.
13210: ei ole tältä ajalta työtuloa.
13211:                                                      Tämä laki tulee voimaan    päivänä      kuuta
13212:                                                    199
13213: 
13214: 
13215:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1991
13216: 
13217:          Kirsti Ala-Harja              Irmeli Takala                Sauli Niinistö
13218:          Marjut Kaarilahti             Pirjo-Riitta Antvuori        Oiva Savela
13219:          Väinö Saario                  Tuula Linnainmaa             Maunu Kohijoki
13220:          Riitta Saastamoinen           Kaarina Dromberg             Minna Karhunen
13221:          Rose-Marie Björkenheim        Maria Kaisa Aula             Raili Puhakka
13222:          Leea Hiltunen                 Maija Perho-Santala          Hannu Kemppainen
13223:          Margareta Pietikäinen         Jorma Huuhtanen              Riitta Kauppinen
13224:          Annikki Koistinen             Anneli Jäätteenmäki          Matti Lahtinen
13225:                     Kalevi Lamminen                          Kimmo Sasi
13226:                                                 1991 vp
13227: 
13228: Lakialoite 110
13229: 
13230: 
13231: 
13232: 
13233:                                    Karhunen ym.: Ehdotus laiksi väestökirjalain 10 §:n muuttamisesta
13234: 
13235: 
13236:                                              Eduskunnalle
13237: 
13238:                             ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13239:                              Aloitteessa ehdotetaan, että opiskelijalla olisi
13240:                           mahdollisuus valintansa mukaan saada opiske-
13241:                           lupaikkakuntansa kotipaikkaoikeus.
13242: 
13243: 
13244: 
13245:                                             PERUSTELUT
13246: 
13247:    Suomen hallitusmuodossa taataan jokaiselle         voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Keskimäärin yli
13248: kansalaiselle oikeus vapaasti valita asuinpaik-       viisi vuotta kestävät korkeakouluopinnot eivät
13249: kansa. Opiskelijoiden osalta tämä oikeus ei to-       luonteeltaan ole tilapäistä opiskelua. Siteet koti-
13250: teudu, koska opiskelijat katsotaan tilapäisesti       paikkakuntaan katkeavat, eikä mielenkiintoa
13251: oleskeleviksi opiskelupaikkakunnallaan.               esimerkiksi kunnallisiin asioihin ole. Erityisesti
13252:    Opiskelijat eivät voi olla pelkästään talous- ja   opiskelun loppuvaiheessa siteet kotipaikkakun-
13253: aluepolitiikan pelinappuloita, jotka halutaan pitää   taan käyvät löysiksi.
13254: kirjoilla paikkakunnalla, jonka palveluja he ei-         Väestökirjalain kotipaikkarajoitus on johta-
13255: vät käytä. Hallitusmuodon 7 §:n lauseen "Suo-         nut opiskelijoiden poliittisten oikeuksien rajoit-
13256: men kansalaisella on oikeus valita asuinpaikkan-      tamiseen. Opiskelijoilla ei ole äänioikeutta kun-
13257: sa" on katsottava tarkoittavan ihmisen vapaata        nassa, jossa he asuvat. Asuinkunnan kunnalliset
13258: kotipaikkaoikeutta sillä paikkakunnalla, jossa        palvelut eivät myöskään ole kaikkien opiskelijoi-
13259: hän tosiasiassa asuu. Täysi-ikäisten ihmisten ei      den käytettävissä. On erittäin epäoikeudenmu-
13260: voida edellyttää olevan kirjoilla samassa talou-      kaista, ettei opiskelija voi olla sen kunnan jäsen,
13261: dessa vanhempiensa kanssa silloin, kun he käy-        jossa hän asuu jopa 5-8 vuotta.
13262: tännössä asuvat muualla.                                 Nykyinen väestökirjalain sisältö opiskelijoi-
13263:    Nykykäytännössä opiskelija on käytännössä          den kotipaikan osalta johtaa kunnallisverotuk-
13264: pakotettu olemaan kirjoilla vanhempiensa koti-        sen vinoutumaan: opiskelijat maksavat veronsa
13265: paikkakunnalla koko opiskeluajan.                     kuntaan, jonka kanssa heillä ei ole välttämättä
13266:     Tämä vaikeuttaa opiskelijoiden asiointia vi-      mitään tekemistä. Erityisen tärkeäksi tämä seik-
13267: rastoissa,ja monien palvelujen suhteen opiskelija     ka muodostuu opintorahan verotuksessa.
13268: on toisarvoisessa asemassa.                              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13269:     Väestökirjalain 10 §:n mukaan henkilön koti-
13270: paikka ei muutu sen johdosta, että hän on                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13271: tilapäisesti poissa kotipaikaltaan. Tilapäisyys              lakiehdotuksen:
13272: 
13273: 
13274: 
13275: 
13276: 21030IN
13277: 2                                       1991 vp -   LA 110
13278: 
13279: 
13280:                                                Laki
13281:                                 väestökirjalain 10 §:n muuttamisesta
13282:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13283:    muutetaan 21 päivänä helmikuuta 1969 annetun väestökirjalain (141/69) 10 §:n 1 momentti
13284: seuraavasti:
13285:                         10 §
13286:    Henkilön kotipaikka ei muutu sen johdosta,       poissaoloa, jonka syynä on opiskelu, sairaus,
13287: että hän tilapäisesti oleskelee ulkomailla taikka   eduskunnan tai valtioneuvoston jäsenyys taikka
13288: on laivan päällystöön, miehistöön tai muuhun        muujulkinen luottamustoimi, lyhytaikainen työ-
13289: laivaväkeen kuuluvana merillä, että hänet on        suhde tai muutoin laadultaan satunnainen toimi
13290: suljettu rangaistus-, työ- tai muuhun sellaiseen    tai oleskelu. Mikäli tässä laissa mainittu opiskelu
13291: laitokseen, että hänet on otettu sairaalaan, pa-    kestää vähintään kaksi vuotta, henkilöllä on
13292: rantolaan, huoltolaitokseen tai muutoin vastaa-     oikeus halutessaan saada opiskelupaikkakun-
13293: vissa olosuhteissa hoidettavaksi taikka että hän    tansa kotipaikka.
13294: on suorittamassa asevelvollisuutta. Henkilön
13295: kotipaikka ei myöskään muutu sen johdosta,
13296: että hän on tilapäisesti poissa kotipaikaltaan.       Tämä laki tulee voimaan päivänä           kuuta
13297: Tilapäisenä poissaoJona kotipaikalta pidetään       199.
13298: 
13299: 
13300:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1992
13301: 
13302:          Minna Karhunen              Maija Perho-Santala          Leila Lehtinen
13303:          Kyösti Toivonen             Hanna Markkula               Jouni J. Särkijärvi
13304:          Marjut Kaarilahti           Pirjo-Riitta Antvuori        Pekka Räty
13305:          Jan-Erik Enestam            Henrik Westerlund            Margareta Pietikäinen
13306:          Kirsti Ala-Harja            Anneli Taina                 Riitta Saastamoinen
13307:          Ritva Laurila               Outi Ojala                   Raimo Liikkanen
13308:          Tuija Maaret Pykäläinen     Satu Hassi                   Paavo Nikula
13309:          Ulla Anttila                Sauli Niinistö               Anssi Rauramo
13310:          Kari Häkämies               Maria Kaisa Aula             Olavi Ala-Nissilä
13311:          Tellervo Renko              Eeva Turunen                 Kaarina Dromberg
13312:          Heikki Rinne                Tuulikki Ukkola              Pekka Viljanen
13313:          Markku Vuorensola           Erja Lahikainen              Reijo Laitinen
13314:          Reijo Lindroos              Riitta Myller                Pekka Leppänen
13315:          Heli Astala                 Asko Apukka                  Maija Rask
13316:          Martti Tiuri                Väinö Saario                 Matti Vanhanen
13317:          Pekka Haavisto              Jorma Huuhtanen              Tina Mäkelä
13318:          Marja-Leena Viljamaa        Ulpu Iivari                  Arja Ojala
13319:          Marita Jurva                Sulo Aittoniemi              Jarmo Laivoranta
13320:          Jukka Roos                  Virpa Puisto                 Ensio Laine
13321:          Jukka Gustafsson            Kimmo Sasi                   Eila Rimmi
13322:          Markku Koski                Tarja Kautto                 Johannes Koskinen
13323:          Matti Vähänäkki             Heidi Hautala                Ismo Seivästö
13324:          Ben Zyskowicz               Aino Suhola                  Irmeli Takala
13325:          Liisa Jaakonsaari           Esko-Juhani Tennilä          Raimo Vuoristo
13326:          Tero Mölsä                  Armas Komi                   Leena Luhtanen
13327:          Maija-Liisa Lindqvist       Lauri Metsämäki              Jouko Skinnari
13328:          Markku Rossi                Olli Rehn                    Mauri Miettinen
13329:                     Anna-Kaarina Louvo                    Heikki A. Ollila
13330: